<Puhemies> Emme me voi tunnustaa Palestiinaa jo siksi, ettei Benkkua saa nyt rasittaa millään ylimääräisellä.
<Parempi kuin sinä> Haistakaa vittu saatanan idiootit
<Pena perseenreikä> Kävin pieraisemassa kylpyammeessa. Tuntuipa oikein mahtavalta.
<Kanta Alokas> asento, lepo, asento, lepo, lakki
<Juuh> Neegerssit helwettiin maailmasta.
<Ben Zyskowicz> Kaaduin kylpyhuoneen lattialle, enkä pystynyt siitä nousemaan. Vasen käsi ja vasen jalka ei toiminut ja huomasin, että tässä on nyt jotain outoa. Vaimon kanssa vaihdettiin muutamia sanoja. Hän tietysti huomasi, että minun ääneni on aivan outo. Hän varmaan näki, että tässä on nyt jotain hyvin hankalaa sattunut ja soitti ambulanssin, joka tuli hyvin pian ja vei minut pillit soiden Tornisairaalaan Meilahteen. Tilanne on hyvä. Toipuminen on edistynyt hyvin. Minä pääsen huomenna kotiin. Olen sanonut aikaisemmin, että minä en tiedä, pystynkö palaamaan eduskuntatyöhön. On hyvä lisätä, että toivon ja uskon pystyväni palaamaan. Tällä hetkellä ajattelen, että palaan eduskuntatyöhön kevätistuntokauden alusta eli helmikuun alusta. Jos miettii, mikä aiheuttaa tässä suhteessa epävarmuutta, se on juuri tämä jaksaminen. Se on hyvä kattokäsite kuvaamaan asiaa. Kun minä nyt olen sitä mieltä, että helmikuussa pystyn palaamaan eduskuntaan, niin tietysti olen sitä mieltä, että jaksaminen ei muodostu ongelmaksi. Tämä homma toimii tosi hienosti. Kukaan täällä Suomessa ei kysy, että onko sinulla vakuutusta tai paksu lompakko. Haluan kiittää kaikkia näitä ammattilaisia sekä ensihoidossa, Tornisairaalassa että täällä kuntoutusosastolla, jotka ovat olleet minua hoitamassa. Kokemukseni ovat pelkästään myönteisiä. Terveydenhuolto on todella tärkeää ja sen takia veroja maksetaan. Minulla on hyvin pitkä ura eduskunnassa. Sieltä ei varmasti löydy yhtään kannanottoa, puhetta tai mitään, missä olisin ollut eri mieltä. On tullut kukkia, kortteja ja viestejä aivan mielettömästi. Se on ollut tosi, tosi rohkaisevaa ja kannustavaa. Jopa eduskunta, joka on puolueeton laitos, laittoi niin positiiviset onnittelut tuonne verkkoon. Tässä suhteessa voin sanoa, että mitä näitä ihmisten kohtaloita olen kuunnellut, niin monella on käynyt todella paljon huonommin kuin minulla. Esimerkiksi puhekyky on mennyt kokonaan. Päätä on kyllä särkenyt vähemmän ja olen ajatellut, että se on ehkä johtunut siitä, ettei ole ollut työhön liittyvää stressiä. En ole ikääntynyt yhtään enempää näinä päivinä tai viikkoina. Nämä ovat niin vakavia kysymyksiä, että en oikein osaa vastata. Se on vääjäämätöntä. Elämän loppuminen joskus on vääjäämätöntä. Minä en halua liikaa niitä asioita ajatella.
131 Käyttäjää paikalla! 0.01279616355896
Muista katsoa myös paikallaolijat!
Herra_Snellman
Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000
A_1998_1 | A_1998_2 | A_1998_3 | A_1998_4 | A_1998_5 | A_1998_6 | A_1998_7 | B_1998_1 | B_1998_2 | C_1998_1 | C_1998_2 | C_1998_3 | C_1998_4 | D_1998_1 | D_1998_2 | E_1998_1 | E_1998_2 | F_1998_1 | F_1998_2 | F_1998_3 | F_1998_4 | F_1998_5 | F_1998_6 | F_1998_7 | Hak_1998 | PTK_1998_1 | PTK_1998_2 | PTK_1998_3 | PTK_1998_4 | PTK_1998_5 | PTK_1998_6 |
1: Vuoden 1998
2:                          ••   ••
3: VALTIOPAIVAT
4: 
5: 
6: 
7: 
8: Asiakirjat
9: F3
10: Kirjalliset kysymykset
11: 511-760
12: 
13: 
14: 
15: EDUSKUNTA
16: HELSINKI
17:  ISSN 0783-991X
18: 
19: OY EOITA AB, HELSINKI1998
20:          Valtiopäiväasiakirjasarjan käyttäjälle
21:                                        ASIAKIRJAT A-F
22: Valtiopäiväasiakirjat on vuoden 1975 II valtio-       lousarvio- ja lisätalousarvioaloitteet sidotaan E-
23: päiviltä lähtien sidottu sarjaksi, jossa asiakirjat   osiin ja kirjalliset kysymykset valtioneuvoston
24: on jaettu eri osiin sen mukaan, mistä asiakirjatyy-   jäsenten niihin antamine vastauksineen F-osiin.
25: pistä on kysymys. A-osiin sidotaan hallituksen        Kutakin osaa tehdään niin monta kuin on tar-
26: esitykset, eduskunnan tarkastettaviksi saatetut       peen sen mukaan, kuinka paljon asioita valtio-
27: asetukset ja valtioneuvoston päätökset sekä val-      päivillä on tullut vireille. Jokaisessa osassa on
28: tioneuvoston kirjelmät, B-osiin eduskunnalle an-      myös sisällysluettelo.
29: netut kertomukset, C-osiin valiokuntiin käsiteltä-
30: viksi lähetetyistä asioista laaditut mietinnöt ja     A-, B-, C- ja D-osat julkaistaan myös ruotsin
31: lausunnot sekä D-osiin eduskunnan vastaukset ja       kielellä. Ruotsinkielisinä tehdyt aloitteet ja kirjal-
32: kirjelmät sekä puhemiesneuvoston ehdotukset ja        liset kysymykset sidotaan suomenkielisiin E- ja
33: muihin osiin kuulumattomat muut asiakirjat.           F-osiin.
34: Kansanedustajien tekemät laki-, toivomus-, ta-
35: 
36:                                          PÖYTÄKIRJAT
37: Pöytäkirjoissa ovat painettuina täysistuntojen        Pöytäkirjoista julkaistaan ruotsinkielinen lyhen-
38: pöytäkirjat keskusteluineen ja päätöksineen.          nelmä Protokoll i sammandrag.
39: 
40:                                            HAKEMISTO
41: Hakemistossa on valtiopäiväasioiden luettelo,         avulla asia löytyy asialuettelosta. Henkilöhake-
42: asiasanasto sekä henkilöhakemisto. Asialuette-        mistossa ovat tiedot kaikista kansanedustajien ja
43: lossa ovat asiaryhmittäin valtiopäivillä vireille     valtioneuvoston jäsenten valtiopäivätoimista
44: tulleet asiat käsittelyvaiheineen numerojärjestyk-    sekä heidän täysistunnoissa pitämistään puheen-
45: sessä. Asiaryhmäluettelon alussa on kerrottu,         vuoroista. Puheenvuoroluettelossa viitataan
46: mistä asiakirjojen osastamikinasiakirja löytyy.       asian käsittelyvaiheeseen sekä ao. pöytäkirjan si-
47: Asiasanastossa on aakkosjärjestyksessä olevien        vulle. Hakemisto julkaistaan myös ruotsinkielise-
48: hakusanojen perässä ko. asiakirjan tunnus ,jonka      nä.
49: 
50:                                             INTERNET
51: Valtiopäiväasiakirjat tallennetaan sekä suo-          tiopäiväasioiden käsittelyvaiheista. Asiakirjasar-
52: men- että ruotsinkielisinä heti niiden valmis-        jan osia voi myös lainata kirjastoista joko niiden
53: tuttua Internetiin, josta eduskunnan sivuilta         omista kokoelmista tai kaukolainana.
54: http://www.eduskunta.fi löytyvät tiedot myös vai-
55: 
56: 
57:                                 SARJAN TOIMITTAMINEN
58: Valtiopäivien asiakirjasarjaa toimittaa eduskun-      nettuina (esim. hallituksenesitykset), toimitetaan
59: nan asiakirja toimisto. Niiden asiakirjojen osalta,   vain sisällysluettelo ja sidotus.
60: jotka tulevat eduskuntaan muualta valmiiksi pai-
61: SISÄLLYSLUETTELO
62: 
63: 
64: Kirjalliset kysymykset 511-760
65: 
66: 
67: 511 Toimi Kankaanniemi/skl: Neuvottelujen avaami-        526 Toimi Kankaanniemi /skl: Vuokratason kohtuul-
68:     sesta Karjalan alueen saamiseksi erityisitsehal-         listamisesta
69:     lintoalueeksi
70:                                                          527 Toimi Kankaanniemi /skl: Alkoholitarkastuksen
71: 512 Pentti Tiusanen /vas: Lemmenjoen kansallispuis-          tehostamisesta ja lupamenettelystä
72:     ton suojelusta
73:                                                          528 Toimi Kankaanniemi /skl: Työehtosopimusten
74: 513 Raimo Vistbacka /ps: VR:n Seinäjoen varikon
75:                                                              yleissitovuuden säilymisestä ja työvoiman kahtia-
76:     säilyttämisestä
77:                                                              jaon syvenemisen estämisestä
78: 514 Esko-Juhani Tennilä /va-r: Sodankylän varus-
79:     kunnan supistamisesta aiheutuvasta kompensaa-        529 Esa Lahtela /sd ym.: Työhallinnon maksaman
80:     tiotarpeesta                                             työllistämistukimaksatusjärjestelmän joustavoit-
81:                                                              tamisesta
82: 515 Esko-Juhani Tennilä /va-r: Perämeren tutkimus-
83:     aseman rakentamisesta Simoon ja sen rahoituk-        530 Esa Lahtela /sd ym.: Moottorikelkkavakuutusjär-
84:     sesta                                                    jestelmän kehittämisestä
85: 
86: 516 Maria Kaisa Aula /kesk: Sovitellun työttömyys-       531 Jouko Jääskeläinen /skl: Vanhusten hoitomaksu-
87:     päivärahan kannustavuudesta                              jen korottamisesta hoitolaitoksissa
88: 
89: 517 Kyösti Karjula /kesk: Naudanlihan kansallisten       532 Marjatta Vehkaoja /sd: Asumistuen ja hoitotuen
90:     tuotantoedellytysten parantamisesta                      muuttuneiden maksuperusteiden vaikutuksesta
91:                                                              avohoitoon
92: 518 Maija Rask /sd ym.: Saamelaiskäräjävaalien ääni-
93:     oikeudesta                                           533 Jouko Jääskeläinen /skl: Valtion ja kuntien han-
94:                                                              kintatoiminnasta
95: 519 Ossi Korteniemi /kesk: Valtatie 21 :n peruskor-
96:     jauksen kiirehtimisestä                              534 Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk: Liikuntavam-
97:                                                              maisten valtion erityiskoulujen opettajien eläke-
98: 520 Hannu Takkula /kesk: Nuorten viljelijöiden ase-          iästä
99:     man parantamisesta
100:                                                          535 Raimo Vistbacka /ps: Luopumiskorvausta saa-
101: 521 Raimo Vistbacka /ps: Epäpätevän viranhakijan             van mahdollisuudesta saada eläke- ja tapaturma-
102:     pätevöitymisestä väliaikaisesti virkaa hoitaessaan       vakuutus
103: 
104: 522 Toimi Kankaanniemi /skl ym.: Varusmiehen kuo-        536 Reijo Laitinen /sd: Asuntopolitiikan suuntavii-
105:     lemaan johtaneiden tekijöiden tutkimisesta               voista
106: 
107: 523 Sakari Smeds /skl: Leonia-konsemin suunnitel-        537 Sulo Aittoniemi /kesk: Yksinäisyyden vaikutuk-
108:     mista irtisanoa henkilöstöään                            sista vanhusten terveyteen
109: 
110: 524 Heikki Rinne /sd: Elatustuen perinnän ja maksu-      538 Sulo Aittoniemi /kesk: Alle 15-vuotiaana tehtyjen
111:     käytännön muuttamisesta                                  rikosten rangaistavuudesta
112: 
113:  525 Toimi Kankaanniemi /skl: Velvollisuudesta luo-      539 Sulo Aittoniemi /kesk: Käytöstä paistettavien tor-
114:      pua puolison sukunimestä avioeron jälkeen               juntahävittäjien myymisestä
115: 
116: 
117: 
118:  280566
119: 4                                               Sisällysluettelo
120: 
121: 
122: 540 Sulo Aittoniemi /kesk: Poliisin toimintamäärära-      557 Jouko Jääskeläinen /skl: Alaikäisten alkoholin
123:     hoista vuonna 1999                                        käytön ja ostamisen estämisestä kansainvälisessä
124:                                                               laivaliikenteessä
125: 541 Sulo Aittoniemi /kesk: Takauksen perusteella
126:     maksettujen velkojen korkojen verovähennysoi-         558 Marjatta Vehkaoja /sd ym.: Työsuhdeasioiden
127:     keudesta                                                  puhelinpalvelun maksullisuudesta
128: 
129: 542 Sulo Aittoniemi /kesk: Suunnitelmista luopua          559 Margareta Pietikäinen /sv: BSP-lånens gränser för
130:     varhaiseläkejärjestelmästä                                kvadratmeterpriset i huvudstadsregionen
131: 
132: 543 Sulo Aittoniemi /kesk: Eläkkeellä olevien eläkeva-    559 Margareta Pietikäinen /r: ASP-lainojen neliöhin-
133:     kuutusmaksuista                                           tarajoista pääkaupunkiseudulla
134: 
135: 544 Sulo Aittoniemi /kesk: Tutkimuksen tekemisestä        560 Sinikka Hurskainen /sd: Suomi toisena kielenä
136:     pedofilian laajuudesta                                    -oppiaineen asemasta uusissa koululaeissa
137: 
138: 545 Sulo Aittoniemi /kesk: Suomalaisen huonekalu-         561 Anne Huotari /vas ym.: Kansaneläkkeen myöntä-
139:     teollisuuden tuotantoedellytysten parantamisesta          misestä
140: 
141: 546 Sulo Aittoniemi /kesk: Kypäräpakon säätämises-        562 Marjatta Vehkaoja /sd ym.: Atk:nkäyttämisestä
142:     tä polkupyöräilijöille                                    työnhaussa
143: 
144: 547 Sulo Aittoniemi /kesk: Pienlintujen metsästykses-     563 Anne Huotari /vas ym.: Työttömän oikeudesta
145:     tä Euroopan unionin alueella                              matkustaa muihin kuin EU-maihin
146: 
147: 548 Sulo Aittoniemi /kesk: Taloudellisen suhdanne-        564 Anneli Jäätteenmäki /kesk: Televisiokanavien nä-
148:     häiriön vaikutuksista EMU-jäsenyyden aikana               kyvyysalueiden laajentamisesta
149: 
150: 549 Sulo Aittoniemi /kesk: Euroopan unionin kehitys-      565 Raimo Vistbacka /ps: Suomen Optiopörssi Oy:n
151:     näkymistä                                                 ja Rahoitustarkastuksen toiminnasta
152: 
153: 550 Sulo Aittoniemi /kesk: Euroopan unionin yhtei-        566 Riitta Korhonen /kok: Intemetin valvonnasta
154:     sestä taloudesta
155:                                                           567 Riitta Korhonen /kok: Jäteverolain määräajan
156: 551 Hannu Takkula /kesk: Lapin erämaakylissä jat-             järkevyydestä
157:     kosodan aikana partisaanien hyökkäysten koh-
158:     teeksi joutuneiden asukkaiden olosuhteiden sel-       568 Riitta Korhonen /kok: Ilmavoimien ylilentojen
159:     vittämisestä                                              aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta
160: 
161: 552 Hannu Takkula /kesk: Rautatien rakentamisesta         569 Riitta Korhonen /kok: Joustavasta koulun aloit-
162:     linjalle Rovaniemi-Sodankylä-Kevitsa                      tamisesta
163: 
164: 553 Marjatta Vehkaoja /sd: Vammaisten asuntoon            570 Riitta Korhonen /kok: Koulujen loma-ajoista
165:     tehtyjen muutostöiden purkamisesta aiheutuvien
166:     kustannusten korvaamisesta                            571 Pentti Tiusanen /vas ym.: Natura-hankkeen vii-
167:                                                               västymisestä
168: 554 Risto Penttilä /nuors ym.: Yksityisen elinkeinon
169:     toimintaedellytysten turvaamisesta viihdepeli-        572 Liisa Hyssälä /kesk: Natura 2000 -ohjelman to-
170:     alalla                                                    teuttamisesta
171: 
172: 555 Säde Tahvanainen /sd: Freonin talteenotosta           573 Raimo Vistbacka /ps: Maantien 7056 peruskor-
173:                                                               jauksesta Killinkosken ja Alavuden välillä
174: 556 Jorma Rantanen /sd ym.: Kansainvälistä merki-
175:     tystä omaavia tärkeimpiä sisävesiväyliä koskevan      574 Esa Lahtela /sd: Tienvarsien siisteyden paranta-
176:     sopimuksen voimaan saattamisesta                          misesta
177:                                                   Sisällysluettelo                                            5
178: 
179: 575 Sulo Aittoniemi /kesk: Opiskelussa tarvittavien         594 Juha Karpio /kok: Hammaslääkäreiden koulu-
180:     kirjojen ja muiden tarvikkeiden vähennysoikeu-              tustilanteen selvittämisestä
181:     desta verotuksessa
182:                                                             595 Raimo Vistbacka /ps: Kouluavustajan nimeämis-
183: 576 Sulo Aittoniemi /kesk: Rasististen ilmiöiden hillit-        perusteista
184:     semisestä suomalaisessa yhteiskunnassa
185:                                                            596 Gunnar Jansson /sv: Penningströmmarna mellan
186: 577 Sulo Aittoniemi /kesk: Viljatuotteiden käyttämi-           Åland och riket
187:     sestä bensiinin valmistukseen
188:                                                             596 Gunnar Jansson/r: Ahvenanmaan ja valtakunnan
189: 578 Sulo Aittoniemi /kesk: Alle kaksi vuotta markki-            välisistä rahavirroista
190:     noilla olleiden lääkkeiden korvaamisesta
191:                                                            597 Erkki Pulliainen /vihr: EU:ta koskevan puolueet-
192: 579 Sulo Aittoniemi /kesk: Soluttautumisenja valeos-           toman kansalaiskeskustelun tukemisesta
193:     tojen laillistamisesta
194:                                                            598 Rauha-Maria Mertjärvi /vihr ym.: Psykologien
195: 580 Sulo Aittoniemi /kesk: Valtion metsämaan myyn-             antaman hoidon korvattavuudesta sairausvakuu-
196:     nistä ilman tarjouskilpailua                               tuksessa
197: 
198: 581 Sulo Aittoniemi /kesk: !kääntyneen pitkäaikais-        599 Timo Ihamäki /kok: Puutaveden ja Saimaan ve-
199:     työttömän mahdollisuuksista päästä eläkkeelle              denpinnan säännöstelyrajojen tarkistamisesta
200: 
201: 582 Sulo Aittoniemi /kesk: Tulevan pörssiromahduk-         600 Hannu Takkula /kesk: Luontaiselinkeinotilallis-
202:     sen ennakoiunista                                          ten toimeentulomahdollisuuksista
203: 
204: 583 Sulo Aittoniemi /kesk: Rintamaveteraanien ham-         601 Hannu Takkula /kesk: Valohoitokeskuksen pe-
205:     masprotetiikan korvauksista                                rustamisesta Lapin keskussairaalan yhteyteen
206: 
207: 584 Markus Aaltonen /sd: Kehitysyhteistyössä ja lä-        602 Erkki Pulliainen /vihr: Verohallituksen pääjohta-
208:     hetystyössä olevien sosiaaliturvasta                       jan virassapysymisen harkinnasta
209: 
210: 585 Toimi Kankaanniemi /skl ym.: Syyttäjälaitoksen         603 Erkki Pulliainen /vihr: Lohen kalastuksesta Itä-
211:     toiminnasta                                                merellä
212: 
213: 586 Annika Lapintie /vas: Valtakunnansyyttäjänvi-          604 Erkki Pulliainen /vihr: Eräiden kalalajien huo-
214:     raston toiminnasta syyttämättäjättämispäätök-              mioon ottamisesta luontodirektiivissä
215:     sissä
216:                                                            605 Raimo Vistbacka /ps: Vakuutusyhtiöiden, tapa-
217: 587 Sulo Aittoniemi /kesk: Syyttäjälaitoksen toimin-           turmalautakunnan ja vakuutusoikeuden suhtau-
218:     nasta                                                      tumisesta potilaiden lääkärintodistuksiin
219: 
220: 588 Sulo Aittoniemi /kesk: Sosiaaliturvan maksami-         606 Esko-Juhani Tennilä /va-r: Tervolan artenomi-
221:     sesta albaanipakolaisille                                  koulutuksen ja Keminmaan sahateknikkokoulu-
222:                                                                tuksen opintolinjojen liittämisestä Kemi-Tornion
223: 589 Olavi Ala-Nissilä /kesk: Verohallituksen toimin-           ammattikorkeakouluun
224:     nan kehittämisestä
225:                                                            607 Matti Vähänäkki /sd: Kotkan käräjäoikeuden
226: 590 Tuula Haatainen /sd ym.: Oppisopimuskoulutuk-              Haminan sivutoimipisteen säilyttämisestä
227:     sen valvonnan tehostamisesta
228:                                                            608 Mats Nyby /sd: Övervakningen av fiskebegräns-
229: 591 Pirkko Peltomo /sd: Koulutusvakuutuksen kol-               ningama i Torne älvs fiskeriområde
230:     mannen vaiheen käynnistymisestä
231:                                                            608 Mats Nyby /sd: Kalastusrajoitusten valvonnasta
232: 592 Markku Pohjola /sd ym.: Harmaan talouden tar-              Tornionjoen kalastusalueella
233:     kastusryhmän vakinaistamisesta
234:                                                            609 Timo Ihamäki /kok: Opettajien palkkausjärjestel-
235: 593 Kari Rajamäki /sd: Ylivelkaantuneiden asemasta             mästä
236: 6                                                 Sisällysluettelo
237: 
238: 
239: 610 Timo Ihamäki /kok: Koulukiusaamisesta                   628 Timo Ihamäki /kok: Rantaviivan pituuden mää-
240:                                                                 räytymisperusteista rantakaava-ja poikkeuslupa-
241: 611 Esko-Juhani Tennilä /va-r: Lapin työllisyystilan-           asioissa
242:     teesta
243:                                                             629 Juha Karpio /kok: Museoajoneuvojen verotuk-
244: 612 Liisa Hyssälä /kesk: Suomen Akatemian tutki-                sesta
245:     musrahojen myöntämislinjasta
246: 
247: 613 Jukka Tarkka/nuorsym.: Lehtienjakelukanavan             630 Tarja Kautto /sd: Pohjantähti-opiston perustami-
248:     kilpailutilanteesta                                         sesta
249: 
250: 614 Marjatta Vehkaoja /sd ym.: Lääninhallitusten            631 Esko-Juhani Tennilä /va-r: Ounasjoen ja sen sivu-
251:     valvontamahdollisuuksien lisäämisestä                       jokien kehittämisen rahoituksesta
252: 
253: 615 Heikki Koskinen /kok: Pohjantähti-opiston pe-           632 Mikko Elo /sd: Vesioikeuksien käsittelyaikojen
254:     rustamisesta                                                lyhentämisestä
255: 
256: 616 Reijo Laitinen /sd ym.: Yritysten optiojärjestelyis-    633 Mikko Elo /sd: Gramex ry:n tariffeista
257:     tä
258: 
259: 617 Kimmo Kiljunen /sd: Poliisivirkojen lisäämisestä        634 Mikko Elo /sd: Diabeetikkojen apuvälineiden
260:     Vantaalla ja Järvenpäässä                                   maksuttomuudesta
261: 
262: 618 Mikko Kuoppa /va-r: Lentomelun vähentämises-            635 Sulo Aittoniemi /kesk: Vuokrankorotusten suh-
263:     tä Pirkkalan, Tampereen ja Lempäälän asunto-                teesta tulojen kasvuun
264:     alueilla
265:                                                             636 Sulo Aittoniemi /kesk: Luottokelpoisuutensa me-
266: 619 Pia Viitanen /sd: Äitiys-, isyys- ja vanhempainra-          nettäneen yrittäjän asemasta
267:     han määräytymisestä
268:                                                             637 Sulo Aittoniemi /kesk: Ahvenanmaan avustuksis-
269: 620 Anu Vehviläinen /kesk: Lääninoikeuksien ase-                ta
270:     masta hallinto-oikeusuudistuksessa
271:                                                             638 Sulo Aittoniemi /kesk: Vaalilakien muuttamisesta
272: 621 Reijo Laitinen /sd ym.: VR:npalauttamisesta pe-
273:     rinteiselle toimialueelleen                             639 Sulo Aittoniemi /kesk: Grillihiilien tuomisesta ul-
274:                                                                 komailta
275: 622 Erkki Pulliainen /vihr: Vanhojen myyntiin tarjot-
276:     tavien rakennusten kuntotarkastuksesta                  640 Sulo Aittoniemi /kesk: Lausunnoista taksilupaa
277:                                                                 haettaessa
278: 623 Kari Rajamäki /sd: Pitkäaikaissairaiden ja ikään-
279:     tyvien työttömien asemasta                              641 Sulo Aittoniemi /kesk: Suljetun lippuäänestyksen
280:                                                                 käyttömahdollisuuden laajentamisesta
281: 624 Paula Kokkonen /kok ym.: Huumetutkimusoh-
282:     jelman toteuttamisesta                                  642 Sulo Aittoniemi /kesk: Pienten ammattiteatterei-
283:                                                                 den tukemisesta
284: 625 Marja-Liisa Tykkyläinen /sd: Lyhyiden työsuh-
285:     teiden vaikutuksesta työttömyyspäivärahaan              643 Sulo Aittoniemi /kesk: Tapaus Kuttulaan liitty-
286:                                                                 vien asioiden selvittämisestä
287: 626 Raimo Vistbacka /ps: Luonnonlohen kalastuslu-
288:     pien yhtenäistämisestä Tornionjoen edustalla            644 Sulo Aittoniemi /kesk: Todistajien ottamisesta
289:                                                                 suomalaiseen suojeluun
290: 627 Mats Nyby /sd m.fl.: Initierande av en kampanj
291:     för demokrati och människornas lika värde               645 Ola Rosendahl /sv m.fl.: Minskningen av fiske-
292:                                                                 vårdsavgifterna
293: 627 Mats Nyby /sd ym.: Demokratiaaja ihmisten yh-
294:     denvertaisuutta koskevan kampanjan käynnistä-           645 Ola Rosendahl /r ym.: Kalastuksenhoitomaksu-
295:     misestä                                                     jen vähenemisestä
296:                                                 Sisällysluettelo                                               7
297: 
298: 646 Hannu Takkula /kesk: Kotkien aiheuttamien va-         663 Henrik Lax /sv m.fl.: Den omvända bevisbördan i
299:     hinkojen korvaamisesta poroelinkeinonharjoitta-           Natura 2000 -processen
300:     jille ja kotkatuhojen korvausjärjestelmän laatimi-
301:     sesta                                                 663 Henrik Lax /r ym.: Käännetystä todistustaakasta
302:                                                               Natura 2000 -prosessissa
303: 647 Hannu Takkula /kesk: Ihotautien neuvonta- ja
304:     avohoitopisteen perustamisesta Lappiin
305:                                                           664 Kari Kantalainen /kok ym.: Työehtosopimuksen
306: 648 Raimo Vistbacka/ps: Algeriaan kaapatun suoma-             yleissitovuutta koskevan oikeuskanslerin päätök-
307:     laistytön löytämiseen tähdänneistä toimista               sen noudattamisesta
308: 
309: 649 Marjatta Vehkaoja /sd ym.: Erikoislääkärivajees-      665 Mikko Elo /sd: Työttömyysturvalain sisältöä kos-
310:     ta ja sen poistamisesta                                   kevan tiedotuksen parantamisesta
311: 
312: 650 Jukka Mikkola /sd: Kouluhenkilökunnan huu-            666 Sulo Aittaniemi /kesk: Omaisuudenhoitoyhtiö
313:     mevalistuksen tehostamisesta                              Arsenal Oy:n toimintaa arvostelevasta kirjeestä
314: 651 Tuija Nurmi /kok: Elintarvikkeiden harhaanjoh-        667 Mikko Immonen /vas: Muuttuvista nopeusrajoi-
315:     tavasta markkinoinnista ja valvonnasta                    tuksista ja hirvivaarasta ilmoiltavien varoituskol-
316:                                                               mioiden käyttämisestä
317: 652 Timo Ihamäki /kok: Lasten iltapäivätoiminnan
318:     Iakisääteisestä järjestämisestä
319:                                                           668 Timo Ihamäki /kok: Juvan käräjäoikeuden toi-
320: 653 Mikko Kuoppa /va-r: Keliakiapotilaiden erikois-           minnan jatkamisesta
321:     ruokavaliostajohtuvien lisäkustannusten korvaa-
322:     misesta                                              669 Sinikka Hurskainen /sd: Pakkaustiedoista viran-
323:                                                              omaisille annettavan ilmoitusmaksun perimisestä
324: 654 Mikko Kuoppa /va-r: Avioliiton omaisessa suh-
325:     teessa eläville myönnettävien sosiaalietuuksien       670 Annika Lapintie /vas: Lasten aseman parantami-
326:     määräytymisperusteista                                    sesta kunnallisissa palveluissa
327: 
328: 655 Olavi Ala-Nissilä /kesk: Maatalouden ED-tuki-         671 Risto Kuisma /rem: Toimimattoman osakeyhtiön
329:     hakemusten täyttämisestä                                  verokohtelusta
330: 
331: 656 Tuula Haatainen /sd: Naisyrittäjälainojen saata-     672 Toimi Kankaanniemi /skl ym.: Metsien kasvun
332:     vuuden turvaamisesta                                     virallisesta arviosta
333: 
334: 657 Eva Biaudet /sv: Bättre övervakning av barnhem       673 Erkki Pulliainen /vihr: Belgian sininen -nimisen
335:                                                              liharodun ja sen risteytyksen lihan Suomeen tuo-
336: 657 Eva Biaudet /r: Lastenkotien valvonnan paranta-          misesta
337:     misesta
338:                                                          674 Marja-Liisa Tykkyläinen /sd: Kuntien perintätoi-
339: 658 Pentti Tiusanen /vas: Satamien väylämaksujen             mintojen keskittämisestä
340:     alentamisesta
341:                                                          675 Mari Kiviniemi /kesk: Päiväkotien meluongel-
342: 659 Risto Kuisma /rem: Sitoutumattomien ehdokkai-            masta
343:     den asemasta vaaleissa
344:                                                          676 Ulla Anttila /vihr: Opinto- ja työvoimapoliittisten
345: 660 Tapio Karjalainen /sd ym.: Omaisuudenhoitoyh-            etujen saamisesta
346:     tiö Arsenal Oy:n toimintaa arvostelevasta kirjees-
347:     tä                                                   677 Hannu Takkula /kesk: Postin viikonloppujake-
348:                                                               lusta Lapin harvaan asutullamaaseudulla
349: 661 Hannu Takkula /kesk: Elintarvikkeiden arvonli-
350:     säveron verokannasta                                 678 Tuula Haatainen /sd: Omaishoitajien oikeudesta
351:                                                              vapaapäiviin
352: 662 Klaus Heliberg /sd: Työvoimatoimistojen mah-
353:     dollisuuksista edistää syrjäytyvien työttömien       679 Maija Rask /sd ym.: Avoimessa yliopistossa opis-
354:     työllistymistä                                           kelevien toimeentulon turvaamisesta
355: 8                                                Sisällysluettelo
356: 
357: 
358: 680 Erkki Pulliainen /vihr: Luomutuotannon pelto-          699 Säde Tahvanainen /sd ym.: Nuorten elinolojen
359:     alan lisäämisestä ja sen tukikelpoisuudesta                parantamisesta
360: 
361: 681 Raimo Mähönen /sd: Avolava-autoon asennetun            700 Säde Tahvanainen /sd: Sodan aikana kotirinta-
362:     matkailukorin verotuksesta                                 malla toimineiden kuntouttamisesta
363: 
364: 682 Raimo Mähönen /sd ym.: Suojakypärän käyttö-            701 Klaus Bremer /r: Ministerin allekirjoittamasta
365:     velvollisuuden laajentamisesta tieliikennelaissa           vastauksesta
366: 
367: 683 Sakari Smeds /skl: Huumausainerikostenja huu-          702 Tero Mölsä /kesk ym.: Investointihakemusten
368:     meongelman kasvusta                                        käsittelyaikojen pitkittymisestä TE-keskuksissa
369: 
370: 684 Risto Kuisma/rem: Kohtuuttomuuksistajätelais-          703 Esa Lahtela /sd: Asiamiespalkkioiden saantioi-
371:     sa                                                         keudesta vakuutusyhtiö Henki-Kansan konkurs-
372:                                                                sipesästä
373: 685 Pehr Löv /sv: Riskerna med luftgevär
374:                                                            704 Esa Lahtela /sd: Yhdistelmätuen saannin edelly-
375: 685 Pehr Löv /r: Ilmakiväärien aiheuttamista vaarois-          tyksistä
376:     ta
377:                                                            705 Säde Tahvanainen /sd ym.: Suomenkielisten oh-
378: 686 Jorma Vokkolainen /vas ym.: Perhehoitajien ku-             jelmien tekstityspalveluiden lisäämisestä
379:     lukorvauksien ennakonpidätyksen alaisuudesta
380:                                                            706 Säde Tahvanainen /sd ym.: Samaa sukupuolta
381: 687 Arja Ojala /sd: Yhteisvalinnasta                           olevien henkilöiden parisuhteesta
382: 
383: 688 Arja Ojala /sd ym.: Viittomakielen tulkkien riittä-    707 Satu Hassi /vihr: Potilaan oikeuksista
384:     mättömästä viittomakielentaidosta
385:                                                            708 Klaus Bremer /r: Liikenneministeriön ilmailualan
386: 689 Ulla Juurola /sd ym.: Maksullisten puhelinpalve-           koulutustarpeeseen liittyvistä ratkaisuista
387:     luiden valvonnasta
388:                                                            709 Pentti Tiusanen /vas: Kansalaisten sähköisestä
389: 690 Jorma Kukkonen /sd: Tilastokeskuksen mahdol-               valvonnasta
390:     lisuuksista antaa tietoja
391:                                                            710 Riitta Korhonen /kok: Vakuutusyhtiöiden joh-
392: 691 Antero Kekkonen /sd: Työvoiman käyttämisestä               don pätevyysvaatimuksista
393:     suomalaisilla laivoilla
394:                                                            711 Reijo Kallio /sd: Verotiedotteiden ja -lomakkei-
395: 692 Sulo Aittoniemi /kesk: Kylvötöiden suorittami-             den saamisesta Internetin kautta
396:     sesta EU:n säännösten mukaisesti
397:                                                            712 Helena Vartiainen /sd: Lasten hautausavustuk-
398: 693 Sulo Aittoniemi /kesk: Venäjän kaupan Juototuk-            sesta
399:     sen ja vientitakuiden kehittämisestä
400:                                                            713 Klaus Bremer /r: Ilmailulaitoksen asemasta lupa-
401: 694 Sulo Aittoniemi /kesk: Pienosakeyhtiöiden tar-             kirj aku ulustel uissa
402:     peellisuudesta
403:                                                            714 Pehr Löv /sv: Renoveringsbidragen tili frontvete-
404: 695 Sulo Aittoniemi /kesk: Kirpputorien ja vapaaeh-            raner
405:     toisten huutokauppojen verovalvonnasta
406:                                                            714 Pehr Löv /r: Rintamaveteraaneille maksettavista
407: 696 Sulo Aittoniemi /kesk: Ruotsalaisten ja suoma-             korjausavustuksista
408:     laisten yritysten yhteenliittymien tavoitteista
409:                                                            715 Matti Vähänäkki /sd ym.: Suunnitellun StoraEn-
410: 697 Sulo Aittoniemi /kesk: Suomalaisen juomaveden              so Oy:n suhtautumisesta Suomessa olevien metsä-
411:     viennistä ulkomaille                                       teollisuuslaitosten kehittämiseen
412: 
413: 698 Sulo Aittoniemi /kesk: Kansalaisten toimeentu-         716 Mikko Immonen /vas: VR Oy:n Turun ja Kuo-
414:     losta                                                      pion konepajatoiminnan lakkauttamisesta
415:                                                 Sisällysluettelo                                             9
416: 
417: 717 Tarja Kautto /sd: Veroehdotuksessa ilmoitetun         736 Ossi Korteniemi /kesk: Kotkatuhojen korvaami-
418:     palauteHavan markkamäärän palauttamisesta                 sesta porotaloudelle
419:     verovelvolliselle
420:                                                           737 Sulo Aittaniemi /kesk: Jakokuntien omistuksessa
421: 718 Jukka Vihriälä /kesk ym.: Ulkomaisen perunan              olevien ranta-alueiden luovuttamisesta maan-
422:     sisältämistä raskasmetalleista                            omistajille
423: 719 Klaus Bremer /r: Ilmailulaitoksen toiminnasta
424:     lentolupakirjan myöntämisessä                         738 Sulo Aittaniemi /kesk: Vuotoksen altaan rakenta-
425:                                                               misesta
426: 720 Rauha-Maria Mertjärvi /vihr ym.: Vanhusten lai-
427:     toshoidon laadun turvaamisesta                       739 Sulo Aittaniemi /kesk: Ajonopeutta osoittavien
428:                                                              näyttötaulujen lisäämisestä liikenneväylillä
429: 721 Liisa Hyssälä /kesk ym.: Miinanraivaajatunnusta
430:     ja rintamasotilastunnusta koskevien hallituksen      740 Rauha-Maria Mertjärvi /vihr ym.: Turvapaikan-
431:     esitysten antamisesta                                    hakijoiden kohtelusta
432: 722 Hannu Takkula /kesk: Kehitysaluepoliittisesta
433:                                                          741 Raimo Holopainen /sd: Kelan ja Ruotsin sairaus-
434:     toimenpideohjelmasta                                     vakuutuskassan päätösten yhdenmukaistamises-
435:                                                              ta
436: 723 Klaus Bremer /r: Liikenneministeriön ilmailualan
437:     koulutuksesta
438:                                                          742 Pehr Löv /sv: Fartygstrafiken i Kvarken
439: 724 Klaus Bremer /r: Ilmailulaitoksen hallintotavois-
440:     ta                                                   742 Pehr Löv /r: Merenkurkun laivaliikenteestä
441: 
442: 725 Anne Knaapi /kok: Vanhusten asuntojen korjaa-        743 Kyösti Karjula /kesk: Pohjois-Suomen logistisen
443:     misesta                                                  osaamisen kehittämisestä
444: 
445: 726 Liisa Hyssälä /kesk: Kotimaisen varhaisperunan       744 Pentti Tiusanen /vas: Puolustusvoimissa tapahtu-
446:     tuotannosta                                              neiden onnettomuuksien selvittelymenettelyistä
447: 
448: 727 Liisa Hyssälä /kesk: Kotimaisen viihdekulttuurin     745 Klaus Bremer /r: Liikenneministeriön koulutus-
449:     arvostuksen parantamisesta                               valvonnasta
450: 
451: 728 Liisa Hyssälä /kesk: Hampaiden oikomishoidon         746 Erkki Pulliainen /vihr: Langoista tehtyjen poroai-
452:     saatavuuden parantamisesta                               tojen aiheuttamien hirvi- ja metsäkanalintukuole-
453:                                                              mien minimoimisesta
454: 729 Maija-Liisa Veteläinen /kesk ym.: Veteraanien
455:     kuntoutuspäivien jaksottamisesta                     747 Erkki Pulliainen /vihr: Muovijätteen uudelleen-
456:                                                              käytöstä
457: 730 Maija-Liisa Veteläinen /kesk ym.: Talvi- ja jatko-
458:     sotaan osallistuneiden kuntoutuksesta                748 Markku Lehtosaari /kesk: Valkoselkätikka-
459:                                                              alueen lunastuspäätöksen purkamisesta
460: 731 Marjaana Koskinen /sd ym.: Tielaitoksen organi-
461:     saatiomuutoksen vaikutuksista                        749 Kimmo Kiljunen /sd: Viisumianoruusten tasa-
462:                                                              puolisesta käsittelystä
463: 732 Riitta Korhonen /kok: Matkakustannusten puut-
464:     tumisesta veroehdotuksesta                           750 Ulla Anttila /vihr ym.: Puhetta tukevien ja kor-
465:                                                              vaavien kommunikaatiomenetelmien kehittämi-
466: 733 Riitta Korhonen /kok: Oleskelulupahakemusme-             sestä
467:     nettelystä
468:                                                          751 Janina Andersson /vihr: Äitiysrahan alkamispäi-
469: 734 Irja Tulonen /kok: Kotikuntalain muuttamisesta           vän määräytymisestä
470: 
471: 735 Irja Tulonen /kok: Elinkeinotulon verottamisesta     752 Janina Andersson /vihr: Synnytyksen jälkeisestä
472:     annetun lain muuttamisesta                               ehkäisystä
473: 
474: 2 280566
475: 10                                             Sisällysluettelo
476: 
477: 
478: 753 Riitta Korhonen /kok: Arvonlisäveron suoritepe-      758 Erkki Pulliainen /vihr: Moottorikeikkojen pääs-
479:     rusteisuudesta                                           töjen rajoittamisesta
480: 
481: 754 Riitta Korhonen /kok: Naisyrittäjälainan riittä-     759 Klaus Heliberg /sd: Sähkömarkkinoiden vapau-
482:     vyydestä                                                 tumisesta ja sähköyhtiöiden sähkön hankintaso-
483:                                                              pimuksista
484: 755 Maria Kaisa Aula /kesk: Vammaisten työllistymi-
485:     sen edistämisestä                                    760 Klaus Bremer /r: Liikenneministeriön valvonnas-
486:                                                              sa harjoitetusta työnteko-oikeuden tarveharkin-
487: 756 Maija Perho /kok ym.: Sosiaalihuollon ammatin-           nasta
488:     harjoittamislainsäädännöstä
489: 
490: 757 Satu Hassi /vihr ym.: Kivihiilivoimalaitosten ra-
491:     kentamisesta
492:                                               KK 511/1998 vp
493: 
494: Kirjallinen kysymys 511
495: 
496: 
497: 
498: 
499:                                      Toimi Kankaanniemi /skl: Neuvottelujen avaamisesta Karjalan
500:                                         alueen saamiseksi erityisitsehallintoalueeksi
501: 
502: 
503:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
504: 
505:     Luovutetun Karjalan alueen palauttamisesta           nostusta olisi kohdistettava myös mittavien ym-
506: Suomelle on käyty jatkuvasti keskustelua. Viral-         päristöongelmien ratkaisemiseen. Luonnonva-
507: lisesti asiaa ei kuitenkaan ole neuvottelujen koh-       rojen kestävän hyödyntämisen ja sisäisen turval-
508: teeksi nostettu. Suoran palauttamiskeskustelun           lisuuden parantamisen tulisi olla myös tärkeässä
509: virallinen avaaminen olisikin kansainvälispoliit-        asemassa.
510: tisesti mittava askel.                                      Karjalan alueen muodostaminen erityisitse-
511:     Taloudellinen tilanne Karjalassa on ilmeisen         hallintoalueeksi Suomen ja Venäjän välissä tulisi
512: vaikea. Suomen itäraja on jyrkkä elintasoraja.           toteuttaa rakentavassa yhteistyössä mainittujen
513: Suomessa olisikin syytä pikaisesti harkita uusia         valtioiden hallitusten kesken ja alueen asukkai-
514: avauksia Karjalan suhteen siten, että kaikinpuo-         den mielipiteitä kuullenja kunnioittaen. Alueella
515: linen kehitys alueella lähtisi nopeasti käyntiin.        olevat sotilaskohteet tulisi siirtää muualle, jolloin
516:      Yksi tutkimisen arvoinen mahdollisuus olisi         alue voisi muuttua sotilaallisesti vapaaksi vyö-
517: esittää Venäjän federaation hallitukselle ja Kar-        hykkeeksi. Suunnitelmalle tulisi hankkia myös
518: jalan tasavallan hallitukselle sekä kansainvälisel-      muun muassa Euroopan unionin, Euroopan
519:  le yhteisölle neuvotteluja Karjalan alueen muut-        neuvoston, EtYJ:nja Yhdistyneiden Kansakun-
520:  tamiseksi kansainvälisesti tunnustetuksi talou-         tien hyväksyntä.
521:  dellis-hallinnolliseksi ja demilitarisoiduksi eri-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
522:  tyisitsehallintoalueeksi, joka olisi laajassa ja asi-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
523:  allisessa yhteistyössä Suomen kanssa. Tällainen         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
524:  erityisitsehallintoalue ei monipuolisesta yhteis-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
525:  työstä huolimatta kuitenkaan kuuluisi Suomeen
526:  eikä Euroopan unioniin. Alueella asuvat sekä                       Katsooko Hallitus perustelluksi ja
527:  suomenkieliset että venäjänkieliset ihmiset voisi-              mahdolliseksi avata neuvottelut Suomen
528:   vat halutessaan pysyä nykyisillä kotiseuduillaan               hallituksen, Venäjän federaation halli-
529:  ja heitä kohdeltaisiin tasa-arvoisesti.                         tuksen ja Karjalan tasavallan hallituksen
530:      Taloudellis-hallinnollisena erityisitsehallinto-            kesken tavoitteena luovutetun Karjalan
531:   alueena Karjala voisi olla monipuolisten suoma-                alueen muodostaminen kansainvälisesti
532:   laisten ja kansainvälisten kehittämistoimenpitei-              tunnustetuksi taloudellis-hallinnolliseksi
533:   den kohteena. Erityistä huomiota tulisi kiinnit-               ja demilitarisoiduksi erityisitsehallinto-
534:   tää alueen asukkaiden sosiaalisten sekä asunto-,               alueeksi Venäjän ja Suomen välissä?
535:   terveys- ja kouluolojen kehittämiseen. Erityispa-
536: 
537:       Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1998
538: 
539:                                          Toimi Kankaanniemi /skl
540: 
541: 
542: 
543: 
544:  280043
545: 2                                         KK 511/1998 vp
546: 
547: 
548: 
549: 
550:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
551: 
552:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kaa keskeisiltä osin demokraattisen Venäjän yh-
553: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       teiskuntaa. Kysymys on erityisen herkkä Venä-
554: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     jän raja-alueilla, joiden riippuvuus Moskovan
555: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi          taloudellisesta tuesta on erityisen suuri.
556: Kankaanniemen näin kuuluvan kirjallisen kysy-           Korostettakoon, että Venäjän yleinen rajati-
557: myksen n:o 511:                                     lanne on monilta osin vielä epäselvä. Venäjällä
558:                                                     on esimerkiksi yhä kiistaa Japanin kanssa neljäs-
559:           Katsooko Hallitus perustelluksi ja        tä Etelä-Kuriilien saaresta, eikä maiden välillä
560:        mahdolliseksi avata neuvottelut Suomen       ole vieläkään tehty rauhansopimusta. Venäjä ei
561:        hallituksen, Venäjän federaation halli-      myöskään ole vielä ratifioinut Liettuan kanssa
562:        tuksen ja Karjalan tasavallan hallituksen    tehtyä rajasopimusta eikä allekirjoittanut rajaso-
563:        kesken tavoitteena luovutetun Karjalan       pimuksia Viron ja Latvian kanssa. Myös kysy-
564:        alueen muodostaminen kansainvälisesti        mys Venäjän IVY -maiden vastaisten rajojen
565:        tunnustetuksi taloudellis-hallinnolliseksi   merkitseruisestä on poliittisesti herkkä asia. Hal-
566:        ja demilitarisoiduksi erityisitsehallinto-   litsematon siirtolaisuus IVY -alueen rajojen yli
567:        alueeksi Venäjän ja Suomen välissä?          aiheuttaa kasvavia ongelmia Venäjälle.
568:                                                         Suomen hallitus jatkaa vakiintunutta lähi-
569:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         alueyhteistyötään Venäjän kanssa. Suomen EU-
570: vasti seuraavaa:                                    jäsenyyden vauhdittama kaupan ja liikenteen
571:                                                      kasvu rajoillamme korostaa Suomen ja Venäjän
572:    Kysymystä Venäjän federaation subjektien          rajanpinnan välisen yhteistyön tuloksellisuutta.
573: asemasta täytyy tarkastella laajemmassa pers-           Suomi ei ole aikonut ottaa edustaja Kankaan-
574: pektiivissä. Venäjän keskusvallan ja alueiden vä-    niemen kysymää asiaa kahdenvälisten neuvotte-
575: linen suhde on valinkauhassa. Keskuksen ja           lujen kohteeksi.
576: alueiden välisen suhteiden vakiintuminen muok-
577: 
578:      Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1998
579: 
580:                                                                Ulkoasiainministeri Tarja Halonen
581:                                             KK 511/1998 vp                                              3
582: 
583: 
584: 
585: 
586:                                         Tili Riksdagens Talman
587: 
588:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      demokratiska Rysslands samhälle. Frågan är
589: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        särskilt känslig vid Rysslands gränsområden,
590: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      som i speciellt hög grad är beroende av Moskvas
591: man Toimi Kankaanniemi undertecknade spörs-           ekonomiska stöd.
592: mål nr 511:                                              Det bör betonas att det allmänna läget beträf-
593:                                                       fande Rysslands gränser är delvis ännu oklart.
594:           Anser Regeringen det motiverat och          Ryssland tvistar tili exempel fortfarande med Ja-
595:        möjligt att öppna förhandlingar mellan         pan om fyra sydkuriliska öar, och länderna har
596:        Finlands regering, Ryska federationens         ännu inte slutit ett fredsavtal. Ryssland har inte
597:        regering och Karelska republikens reger-       heller ännu ratificierat gränsavtal med Litauen
598:        ing för att göra det avträdda karelska         och inte heller undert.~cknat gränsavtalen med
599:        området tili ett internationellt erkänt eko-   Estland och Lettland. A ven frågan om att utmär-
600:        nomiskt-administrativt och demilitarise-       ka Rysslands gränser med OSS-länderna är poli-
601:        rat område med särskild förvaltning mel-       tiskt känslig. En okontrollerad migration över
602:        lan Ryssland och Finland?                      gränserna mellan OSS-länderna skapar växande
603:                                                       problem för Ryssland.
604:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            Finlands regering fortsätter sitt etablerade
605: anföra följande:                                      närområdessamarbete med Ryssland. Den av
606:                                                       Finlands EU-medlemskap stimulerade tiliväxten
607:    Frågan om ställningen hos den Ryska Federa-        i handel och samfårdsel vid våra gränser under-
608: tionens subjekt måste granskas ur ett bredare         stryker framgången i gränssamarbetet mellan
609: perspektiv. Förhållandet mellan den ryska cen-        Finland och Ryssland.
610: tralmakten och regionerna befinner sig i vågskå-         Finland har inte för a vsikt att ta upp riksdags-
611: len. En stabilisering i förhållandet mellan cen-      man Kankaanniemis berörda fråga till föremål
612: trum och regionerna formar tili centrala delar det    för bilaterala förhandlingar.
613: 
614:      Helsingfors den 22 maj 1998
615: 
616:                                                                       Utrikesminister Tarja Halonen
617:                                            KK 512/1998 vp
618: 
619: Kirjallinen kysymys 512
620: 
621: 
622: 
623: 
624:                                   Pentti Tiusanen /vas: Lemmenjoen kansallispuiston suojelusta
625: 
626: 
627: 
628:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
629: 
630:     Lemmenjoen kansallispuisto on yksi maamme        massa olevaa Njurgulahdesta lähtevää kuljetus-
631: tärkeimmistä luonnonaarteista. Samana se on          reittiä pitkin. Tieuran käyttöaika kaivospiiriä
632: tärkeä porotaloudelle. Lemmenjoena on vuosi-         varten olisi lyhyt, mutta uran jäljet luonnossa
633: kymmenien aikana toteutettu kaivuuhankkeita,         pysyviä.
634: jotka ovat vieneet kansallispuistolta sananmu-          Kauppa- ja teollisuusministeriö ei ole kaivos-
635: kaisesti pohjaa alta pois.                           lain mukaisessa päätöksessään ottanut huo-
636:     Nyt Lemmenjoen kansallispuistossa kaivin-        mioon eduskunnan säätämää luonnonsuojelula-
637: koneellatyöskentelevä kunankaivaja on hakenut        kia eikä myöskään eduskunnan hyväksymää
638: huoltouraa kaivospiirille halki kansallispuiston     Lemmenjoen kansanispuiston suojelutarkoitus-
639: erämaaosan. Tähän on suostuttu ja sen rakenta-       ta. Valtioneuvoston tulisikin luonnonsuojelulain
640: minen uhkaa alkaa heti kesän tultua. Tieuraa on      mukaisen suojelun toteuttamiseksi lunastaa oi-
641:  tarkoitus käyttää kaivinkoneiden ja muun ras-       keus tieuraan valtiolle ja pelastaa Lemmenjoen
642:  kaan kaluston kuljettamiseen poikki tunturi-        kansallispuisto, joka yhdessä Ovre-Anarjokka-
643:  alueiden kahden saamelaispaliskunnan alueella.      alueen kanssa muodostaa Länsi-Euroopan suu-
644:     Angelin tieltä Lemmenjoen latvapuroine ulot-     rimman kansallispuistoalueen.
645:  tuva tieura halkaisee valmistuttuaan 37 kilomet-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
646:  rin matkana Lemmenjoen kansanispuiston kah-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
647:  teen osaan. Ensi kesänä raskailla koneilla alkava   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
648:  liikenne aiheuttaa ajan mittaan yhä syvenevät ja    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
649:  laajenevat urat koskemattomaan tunturimaas-
650:  toon vahingoksi luonnolle ja saamelaisten po-                 Mitä Hallitus aikoo tehdä, että yksityi-
651:  ronhoidone.                                                sen, vähäisen ja lyhytaikaisen taloudelli-
652:      Uusi tieura ei ole kaivostoiminnane välttämä-          sen edun vuoksi tieuran tekemisellä ei
653:   tön. Metsähallitus on tähänkin saakka myöntä-             pysyvästi tuhottaisi eduskunnan säätä-
654:   nyt luvan kaivinkoneiden kuljettamiseen jo ole-           mää Lemmenjoen kansallispuistoa?
655: 
656:       Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1998
657: 
658:                                          Pentti Tiusanen /vas
659: 
660: 
661: 
662: 
663:  280043
664: 2                                          KK 512/1998 vp
665: 
666: 
667: 
668: 
669:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
670: 
671:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        määräysten voimaantuloa voimassa olleisiin, ns
672: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         saavutettuihin oikeuksiin. Kaivuu on aiheutta-
673: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       nut varsin haitallisia vaikutuksia alueen luon-
674: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu-      nontilaan ja tarkoituksena on, että se saataisiin
675: sasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        alueelta aikanaan loppumaan. Perinteisin mene-
676: 512:                                                  telmin tapahtuva kaivuu olisi sitä vastoinjatkos-
677:                                                       sakin mahdollista.
678:            Mitä Hallitus aikoo tehdä, että yksityi-      Toimituksessa vahvistetun, kaivospiirin apu-
679:         sen, vähäisen ja lyhytaikaisen taloudelli-    alueeseen luetun noin 38 kilometrin pituisen tie-
680:         sen edun vuoksi tieuran tekemisellä ei        uran rakentaminen kansallispuiston sydämeen
681:         pysyvästi tuhottaisi eduskunnan säätä-        merkitsisi puiston erämaaluonteen lähes täydel-
682:         mää Lemmenjoen kansallispuistoa?              listä menetystä. Kyseessä on erittäin huomattava
683:                                                       yksityisen ja yleisen edun välinen ristiriita, kun
684:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          otetaan huomioon, että Lemmenjoen kansallis-
685: vasti seuraavaa:                                      puisto on eduskunnan päätöksellä tarkoitettu jä-
686:                                                       tettäväksi, tiettyjä perinteisiä luonnonkäyttö-
687:    Lemmenjoen kansallispuisto on yksi Läntisen        muotoja lukuun ottamatta, kaiken taloudellisen
688: Euroopan suurimmista tiettömistä erämaa-              toiminnan ulkopuolelle.
689: alueista, joka eduskunnan päätöksellä on aika-            Tieuran rakentamisessa ei ole kysymys ns. saa-
690: naan perustettu luonnonsuojelulain mukaiseksi         vutettujen oikeuksien käyttämisestä. Edellä to-
691: erityiseksi suojelualueeksi eli kansallispuistoksi.   detun mukaisesti rakentaminen on ristiriidassa
692: Kansallispuiston perustamisen tarkoitus on ol-         puiston suojelutavoitteiden kanssa. Mikäli hank-
693: lut, että alue säilytetään mahdollisimman luon-        keen toteuttamiseen ei ole mahdollista puuttua
694: nontilaisena.                                         muilla tavoin, on mahdollista, että tätä koskeva
695:    Lemmenjoen kansallispuiston luonnontilaa           erityinen oikeus saatetaan joutua Junastamaan
696: on muutettu alueella jo pitkään jatkuneella ko-        valtiolle. Ympäristöministeriö tulee tarvittaessa
697: neellisella kullankaivuulla. Puiston rauhoitus-        käynnistämään valmistelevat toimet oikeuden
698: säännökset kieltävät tällaisen toiminnan, mutta        lunastamiseksi valtiolle. Lunastusasian ratkaisee
699: kaivuu on perustunut ennen alueen rauhoitus-           valtioneuvosto yleisistunnossa.
700: 
701:        Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1998
702: 
703:                                                                 Ympäristöministeri Pekka Haavisto
704:                                            KK 512/1998 vp                                             3
705: 
706: 
707: 
708: 
709:                                        Tili Riksdagens Talman
710: 
711:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen       kallade förvärvade rättigheter, som existerade
712: föreskriver har Ni, Fru Talman, tili vederböran-     redan innan fridlysningsbestämmelserna trädde i
713: de medlem av statsrådet översänt följande av         kraft. Grävningen har orsakat avsevärda skadli-
714: riksdagsman Pentti Tiusanen undertecknade            ga verkningar på naturtillståndet i området, och
715: spörsmå 1 nr 512:                                    det är meningen att få den att upphöra. Guld-
716:                                                      grävning med traditionella metoder skulle där-
717:           Vad avser Regeringen göra för att den      emot också framgent vara möjlig.
718:        av riksdagen instiftade Lemmenjoki na-            Att en ca 38 km 1ång vägbana anläggs i hjärtat
719:        tionalpark inte skall förstöras genom         av nationalparken i det sekundära gruvdriftsom-
720:        att en vägbana dras i syfte att gagna ett     råde som fastställts vid en förrättning innebär en
721:        privat, smärre och kortvarigt ekonomiskt      så gott som fullständig förlust av områdets öde-
722:        intresse?                                     markskaraktär. Här är det fråga om en stor kon-
723:                                                      flikt mellan enski1da och allmänna intressen, när
724:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        man beaktar att Lemmenjoki nationalpark i riks-
725: anföra fö1jande:                                     dagens bes1ut avsågs förb1i fri från all ekonomisk
726:                                                      verksamhet, med undantag för vissa traditionella
727:    Lemmenjoki nationalpark är ett av de största      sätt att nyttja naturen.
728: väglösa ödemarksområdena i västra Europa,                När det gäller anläggningen av vägbanan är
729: som genom ett beslut av riksdagen i tiden inrätta-   det inte fråga om nyttjande av så kallade förvär-
730: des som ett särskilt skyddsområde enligt lagen       vade rättigheter. Enligt vad som här konstaterats
731: om naturskydd, alltså som en nationalpark. Syf-      strider anläggningen av vägen mot målen för
732: tet med att nationa1parken inrättades var att he-    skyddet av parken. Om det inte är möjligt att på
733: vara området så nära naturtillståndet som möj-       annat sätt gripa in i genomförandet av projektet,
734: 1igt.                                                är det möjligt att en sådan särskild rättighet mås-
735:    Naturtillståndet i Lemmenjoki nationalpark        te inlösas tili staten. Miljöministeriet kommer vid
736: har ändrats genom den maskinella guldgrävning        behov att inleda förberedande åtgärder för att
737: som redan länge bedrivits i parken. Parkens frid-    rätten skall inlösas tili staten. Inlösningsärendet
738: lysningsbestämmelser förbjuder detta slags verk-     avgörs vid statsrådets allmänna session.
739: samhet, men guldgrävningen har byggt på så
740: 
741:      Helsingfors den 27 maj 1998
742: 
743:                                                                      Miljöminister Pekka Haavisto
744:                                             KK 513/1998 vp
745: 
746: Kirjallinen kysymys 513
747: 
748: 
749: 
750: 
751:                                     Raimo Vistbacka /ps: VR:nSeinäjoen varikon säilyttämisestä
752: 
753: 
754: 
755:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
756: 
757:     Julkisuudessa on viime viikkoina ollut tietoja     naan lopettaminen johtunee dieselvetureiden
758: suunnitelmista, joiden mukaan VR Oy:n Seinä-           käytön vähentymisestä ja sähköistyksen laajene-
759: joen varikon toimintaa oltaisiin supistamassa tai      misesta rataverkolla. Siirtosuunnitelmat ovat si-
760: jopa kokonaan !opettamassa. Kyseiset tiedot pe-        käli kummallisia, että Seinäjoella on ilmeisesti
761: rustuvat erillisen asiaa pohtineen selvitysryhmän      parhaimmassa kunnossa olevat tilat ja paikka-
762: työhön, joka on esittänyt varikon tulevaisuudes-       kunta on raideliikenteen yksi tärkeimmistä ris-
763:  ta neljä eri vaihtoehtoista mallia: toiminnan jat-    teysasemista. Lisäksi alueella tulevat jäämään
764:  kaminen nykyisellään, lisätöiden hankkiminen          sähköistyksen ulkopuolelle ainakin melko pit-
765:  kustannusrakenteen parantamiseksi, toiminnan          käksi aikaa Kaskisten -Vaasan - Haapamäen
766:  supistaminen käsittämään vain vetokaluston            rataosat, joissa tarvitaan Seinäjoella huolletta-
767:  täydennystoiminnanja paikalliskaluston huolto-        vaa dieselkalustoa. Tulisi myös tarkkaan tutkia
768: ja pikakorjaustoiminnan noin kymmenen työn-            selvitysryhmän raportin vaihtoehto, jossa ny-
769:  tekijän voimin tai koko varikon toiminnan lopet-      kyisten töiden lisäksi hankittaisiin töitä myös
770:  taminen. Selvitysryhmän esitykset lienevät tällä      ulkopuolisilta. Henkilökunta tulisi korkean ikä-
771:  hetkellä VR Oy:n teknisen osaston käsiteltävinä.      rakenteen ansiosta supistumaan ns. luonnollisen
772:      Seinäjoen varikolla työskentelee tällä hetkellä   poistuman kautta varsin nopeasti ilman nopeita
773:  46 henkilöä,joista on 33 asentajia, 5 työnjohtajia,   supistus- tai lakkauttamistoimiakin.
774:  4 varastotyöntekijöitä, 2 huoltomiestä ja 2 hallin-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
775:  totehtäviä hoitavaa henkilöä. Työntekijöiden          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
776:   keski-ikä on varsin korkea: yli 50-vuotiaita on      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
777:   noin kolmasosa, mikä johtuu siitä, ettei uusia       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
778:   työntekijöitä ole otettu varikolle enää 15 vuo-
779:   teen. Tästä syystä työntekijöiden siirtyminen                  Onko Hallitus tietoinen suunnitelmis-
780:   muille paikkakunnille tai toisen työpaikan löytä-           ta lakkauttaa tai olennaisesti supistaa VR
781:   minen on hyvin hankalaa ellei mahdotonta.                   Oy:n Seinäjoen varikon toimintaa, ja jos
782:   Työntekijät ovat myös hyvin motivoituneita,                 on,
783:   ammattitaitoisia ja varikon henki on hyvä.                      miten Hallitus aikoo suhtautua
784:      VR:n Seinäjoen varikon toimintojen osittai-              asiaan?
785:   nen siirtäminen ilmeisesti Tampereelle tai koko-
786: 
787:       Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1998
788: 
789:                                           Raimo Vistbacka /ps
790: 
791: 
792: 
793: 
794:  280043
795: 2                                         KK 513/1998 vp
796: 
797: 
798: 
799: 
800:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
801: 
802:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Työntekijöiden keski-ikä varikolla on hyvin
803: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        lähellä koko VR Osakeyhtiön teknisen osaston
804: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      keski-ikää. Seinäjoen varikolla keski-ikä on 46
805: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo           vuotta ja koko teknisellä osastolla 45 vuotta.
806: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        Luonnollisen poistuman hyödyntäminen ainoa-
807: sen n:o 513:                                         na supistuskeinona tulisi johtamaan hyvin hitai-
808:                                                      siin aikatauluihin.
809:           Onko Hallitus tietoinen suunnitelmis-          Seinäjoen varikon tilat koostuvat vanhoista
810:        ta lakkauttaa tai olennaisesti supistaa VR    kääntöpöydän kautta liikennöitävistä perintei-
811:        Oy:n Seinäjoen varikon toimintaa, ja jos      sistä veturitalleista. Ainoastaan yhden raiteen
812:        on,                                           osalta ovat työtilat nykyaikaiset ja hyvät. Valta-
813:            miten Hallitus aikoo suhtautua            osin työskennellään vanhoissa tiloissa. Seinäjoen
814:        asiaan?                                       varikon tilat eivät ole läheskään parhaat vetoka-
815:                                                      luston kunnossapidossa olevat tilat.
816:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Töiden hankintaa ulkopuolisilta on myös sel-
817: vasti seuraavaa:                                     vitetty, mutta teknisen osaston mielestä ei ole
818:                                                      toistaiseksi löytynyt riittävässä määrin varikolle
819:    VR Osakeyhtiön teknisellä osastolla on tehty      sopivia töitä.
820: selvitys koko liikkuvan kaluston kunnossapito-            VR Osakeyhtiö noudattaa sovittuja henkilös-
821: työn määrästä ja määrän kehittymisestä tulevina      töpoliittisia pelisääntöjä varikon henkilökunnan
822: vuosina. Työmäärä tulee putoamaan, koska mm.         suhteen. Varikon toiminnan supistaminen ei ai-
823: dieselvetureiden käyttö vähentyy ja sähköveto-       heuta irtisanomisia eikä lomautuksia. Seinäjoella
824: kaluston käyttö lisääntyy sähköistyksen laajetes-    on pidetty informaatio- ja yhteistoimintatilai-
825: sa. Selvitys on osoittanut myös sen, että nyt ja     suuksia, joissa perusteet varikon toiminnan
826: tulevaisuudessa joudutaan kunnossapitoverk-          muutosvaihtoehdoille ja ehdotetulle ratkaisulle
827: koa karsimaan sekä varikoiden että konepajojen       on käyty yksityiskohtaisesti läpi. Henkilöstön
828: osalta.                                              näkemyksiä on otettu huomioon vaihtoehtoisten
829:    Myös Seinäjoen varikon osalta on vastaava         toimintatapojen valinnassa ja yleisesti ottaen
830: selvitys tehty ja tarkennettu varikon nykyistä ja    voidaan sanoa henkilökunnan ymmärtävän toi-
831: tulevaa työmäärää, henkilöstöä ja käytettävissä       menpiteiden perusteet. Päätökset asiasta joudu-
832: olevia tiloja. Selvityksessä on päädytty vaihtoeh-   taan tekemään raideliikenteen kilpailukyvyn
833: toon, jossa toiminnan supistamista on ehdotettu      varmistamiseksi ja edelleen kehittämiseksi.
834: käsittämään lähinnä paikalliskaluston huolto- ja          Liikenneministeriö on saanut edellä kerrotun
835: pikakorjaustoimintaa sekä linjavetokaluston           Seinäjoen varikkoa koskevan selvityksen tiedok-
836: täydennystehtäviä.                                    si ja toteaa, että VR Osakeyhtiö vastaa rautatie-
837:    Perustelut supistamiselle johtuvat kokonais-       liikenteeseen liittyvistä, myös varikkotoimintaa
838: työmäärän pienenemisestä ja toiminnan kustan-         koskevista operatiivisista toiminnoista rautatei-
839: nusrakenteen parantamisesta koko kunnossapi-          den liiketoiminnan eriydyttyä valtion radanpi-
840: toverkon osalta.                                      dosta vuonna 1995.
841: 
842:      Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1998
843: 
844:                                                                       Liikenneministeri Matti Aura
845:                                            KK 513/1998 vp                                             3
846: 
847: 
848: 
849: 
850:                                        Tili Riksdagens Talman
851: 
852:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        De anställdas medelålder i depån är mycket
853: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       nära medelåldern på hela VR Aktiebolags teknis-
854: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     ka avdelning. 1 Seinäjoki depå är medelåldern 46
855: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmål           år och på hela tekniska avdelningen 45 år. Att
856: nr 513:                                              utnyttja den naturliga avgången som enda redu-
857:                                                      ceringsmedel skulle ta mycket lång tid.
858:          Är Regeringen medveten om planerna             Utrymmena i Seinäjoki depå består av gamla,
859:        på att antingen nedlägga eller att märk-      traditionella Iokstall som nås med hjälp av vänd-
860:        bart reducera verksamheten vid VR Ab i        skivor. Endast för ett spårs del är arbetsutrym-
861:        Seinäjoki depå, och i så fall                 men moderna och bra. Huvudsakligen arbetar
862:          hur ämnar Regeringen förhålla sig tili      man i gamla utrymmen. Seinäjoki depås utrym-
863:        saken?                                        men är långt ifrån de bästa tänkbara utrymmena
864:                                                      för underhåll av dragfordon.
865:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Det har även utretts om man skall köpa ar-
866: anföra följande:                                     betstjänster från utomstående, men enligt teknis-
867:                                                      ka avdelningens åsikt har det inte tillsvidare fun-
868:    Pä VR Aktiebolags tekniska avdelning har det      nits lämpligt arbete för depån i tiliräcklig mån.
869: gjorts en utredning om hur mycket underhållsar-         VR Aktiebolag håller sig till överenskomna
870: bete det behövs för den rullande materielen i sin    personalpolitiska spelregler vad gäller depåns
871: helhet samt om arbetsmängdens utveckling un-         personal. Reduceringen av depåns verksamhet
872: der de kommande åren. Arbetsmängden kommer           innebär inga uppsägningar eller permitteringar. 1
873: att sjunka pä grund av att bl.a. användningen av     Seinäjoki har det ordnats informations- och sam-
874: diesellok har minskat och att användningen av        arbetsmöten, vid vilka motiveringarna tili får-
875: elektriska dragfordon har ökat i och med att         ändringsalternativen beträffande depåverksam-
876: elektrifieringen harframskridit. Utredningen har     heten och till den föreslagna lösningen detaljerat
877: även visat att det nu och i framtiden är nödvän-     har gåtts igenom. Personalens synsätt har tagits i
878: digt att skära ned underhällsnätverket för bäde      beaktande när man har valt alternativa fårfaran-
879: deP.!ternas och de mekaniska verkstädernas del.      den och generellt kan man säga att personalen
880:    A ven för Seinäjoki depås del har det gjorts en   förstår grunderna för åtgärderna. Det är nödvän-
881: motsvarande utredning, och depåns nuvarande          digt att fatta beslut om saken för att kunna trygga
882: och kommande arbetsmängd, personai och dis-          och vidareutveckla den spårbundna trafikens
883: ponibla utrymmen har kartlagts. 1 utredningen        konkurrenskraft.
884: har man kommit fram tili ett alternativ, i vilket       Trafikministeriet har fått den ovan redogjorda
885: man har föreslagit att reduceringen av verksam-      utredningen om Seinäjoki depå för kännedom
886: heten skall gälla närmast underhåll och snabbre-     och konstaterar att VR Aktiebolag ansvarar för
887: parering av loka! materiel samt komplettering av     operativa funktioner i anslutning tili järnvägstra-
888: den dragfordonspark som används i linjetrafik.       fiken och även för operativa funktioner beträf-
889:    Motiveringarna för reduceringen är att hel-       fande depäverksamheten sedanjärnvägarnas af-
890: hetsarbesmängden har minskat och att verksam-        fårsverksamhet avskildes från statens banhåll-
891: hetens kostnadsstruktur har förbättrats för hela     ning 1995.
892: underhållsnätets del.
893: 
894:      Helsingfors den 20 maj 1998
895: 
896:                                                                          Trafikminister Matti Aura
897:                                            KK 514/1998 vp
898: 
899: Kirjallinen kysymys 514
900: 
901: 
902: 
903: 
904:                                   Esko-Juhani Tennilä /va-r: Sodankylän varuskunnan supistamises-
905:                                      ta aiheutuvasta kompensaatiotarpeesta
906: 
907: 
908:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
909:    Sodankylän kunnalle on aiheutumassa erit-         suunnattua investointi- ja kehittämisohjelmaa
910: täin suuria vaikeuksia armeijan rakennemuutok-       vuosiksi 1998-2000. Ohjelman toteuttaminen
911: sesta, jossa päälinjana on siirtyminen selkeästä     edellyttää kolmen vuoden aikana kompensaatio-
912: aluepuolustuksesta valmiusyhtymien varaan ra-        rahoja 46,5 miljoonaa markkaa. Sodankylällä on
913: kentuvaan ja huippukalliita asejärjestelmiä (esi-    myös muita kompensaatioesityksiä kuten pien-
914: merkiksi helikopterihankinta) käyttävään Nato-       tukkisahan perustaminen, revontulikeskuksen
915: yhteensopivaan armeijaan. Sodankylän Jääkäri-        muodostaminen ja kullantuotannon jatkamisen
916: prikaatissa tämä muutos merkitsee jo tehdyn          varmistaminen Pahtavaaran rikastamolla. Työ-
917: päätöksen seurauksena 57 prikaatin viran vähe-       voimatoimiston kautta kuntaan tulee saada
918: nemistä, noin 20 rakennustoimiston työpaikan         myös lisää valtion työllisyysrahaa sekä kunnalle
919: vähenemistä sekä noin 40 työllistetyn vähenemis-     harkinnanvaraista valtionapua.
920: tä. Työpaikkoja on siis menossa reilusti yli sata.      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
921: Myös palvelujen käyttö vähenee varusmiesten          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
922: määrän pienentyessä.                                 nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
923:    Sodankylän kunta on esittänyt ja odottaa val-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
924: tiolta korvaavia toimia, sillä työttömyys on kun-
925: nassa muutoinkin erittäin korkea (28,5 % maalis-                Miten paljon kompensaatiorahaa Hal-
926: kuussa 1998). Näihin kompensaatiotoimien koh-               litus on Sodankylän kunnalle myöntä-
927: teeksi Sodankylä esittää Astropolis Sodankylään             mässä vuoden 1999 ja seuraavien vuosien
928: ja sen perustoihin eli Tähtelän alueen tutkimus-            budjettiin Sodankylän varuskunnan su-
929: toimintaan ja ammatti- ja yliopistokoulutukseen             pistamisen vuoksi?
930: 
931:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1998
932: 
933:                                       Esko-Juhani Tennilä Iva-r
934: 
935: 
936: 
937: 
938: 280043
939: 2                                           KK 514/1998 vp
940: 
941: 
942: 
943: 
944:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
945: 
946:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Tähän mennessä vain alle 60 henkilöä on joudut-
947: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tu irtisanomaan. Irtisanomiset eivät ole kosket-
948: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       taneet puolustusvoimien henkilöstöä Sodanky-
949: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-         lässä, josta kuitenkin 57 vakanssia siirretään
950: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-         muualle.
951: myksen n:o 514:                                          Kiinteistökannan suhteen erityisesti Oulussa
952:                                                       ja Vaasassa etsitään uusia, lähinnä ao. kuntien ja
953:             Miten paljon kompensaatiorahaa Hal-       valtion välisiä ratkaisuja. Menetyksiä kokeneet
954:         litus on Sodankylän kunnalle myöntä-          kunnat ovat lisäksi vaatineet kompensaatiota
955:         mässä vuoden 1999 ja seuraavien vuosien       valtiolta puolustusvoimien toiminnan loppumi-
956:         budjettiin Sodankylän varuskunnan su-         sen tai supistamisen johdosta.
957:         pistamisen vuoksi?                               Pääministeri Lipponen nimesi 25.4.1997 työ-
958:                                                       ryhmän koordinoimaan turvallisuus- ja puolus-
959:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tuspoliittisen selonteon alueellisten toimenpitei-
960: vasti seuraavaa:                                      den täytäntöönpanoa. Työryhmän puheenjohta-
961:                                                       ja on valtiosihteeri Rauno Saari valtioneuvoston
962:     Valtioneuvoston 17.3.1997 eduskunnalle an-        kansliasta. Työryhmässä on puolustusministe-
963: tamassa turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa se-   riön lisäksi edustus valtiovarain-, opetus-, liiken-
964: lonteossa esitettiin perustettavaksi valmiusyhty-     ne- ja työministeriöstä. Työryhmä vieraili kulu-
965: mä kuhunkin maanpuolustusalueeseen. Tähän             van vuoden helmikuussa Sodankylässä tutustuen
966: liittyen varusmieskoulutus lopetetaan Oulussa ja      Jääkäriprikaatin tilanteeseen. Työryhmä sai
967: Vaasassa. Eräitä vähäisempiä muutoksia tapah-         myös selvityksen kysymyksessä mainituista So-
968: tuu mm. Sodankylässä, jossa tykistön varusmies-       dankylän kunnan kompensaatioesityksistä ja tu-
969: koulutus lopetetaan.                                  tustui niihin liittyviin kohteisiin.
970:     Eduskunta edellytti vastauksessaan hallituk-         Työryhmän käsityksen mukaan Sodankylästä
971: selle, että puolustusvoimien henkilöstöä koske-       siirrettävän henkilökunnan asema kaipasi ensisi-
972: vat muutokset tehdään hallituksen selonteossa         jaisesti tukitoimenpiteitä. Niitä toteutetaan vir-
973: esitetyn mukaisesti luonnollista poistumaa hy-        kaehtosopimusten mukaisesti. Keskusteluissa
974: väksi käyttäen ja irtisanomisia välttäen. Päätök-     koordinaatiotyöryhmän kanssa siirrettävät kai-
975: set siitä, mitä toimintoja varusmieskoulutuksen       pasivat tukea erityisesti asunnon ja puolison työ-
976: menettäviin varuskuntiin jää ja millaisiin kor-       paikan järjestämisessä uudessa sijoituspaikassa.
977: vaaviin toimenpiteisiin ryhdytään, on tehtävä         Työryhmä esittääkin tuettavaksi niitä toimenpi-
978: viipymättä. Samalla selvitetään, miten yhteistyö-     teitä, joilla pyritään helpottamaan siirtyvien ti-
979: tä jatketaan puolustusvoimien ja sen eri yhteis-      lannetta vastaanottavana paikkakunnalla mm.
980: työtahojen kanssa.                                    asuntokysymyksessä.
981:     Henkilöstösuunnittelussa on lähdetty siitä,          Työryhmä on myös esittänyt halunsa tukea
982: että kaikille on tarjottu työpaikkaa muualla puo-     Sodankylän kunnan esittämiä kompensaatio-
983: lustusvoimissa. Lisäksi on pyritty yhteistoimin-      hankkeita. Kuitenkaan työryhmällä eikä valtiol-
984: nassa muiden viranomaisten sekä kaupunkien ja         la yleensäkään ole asian johdosta erityistä kom-
985: kuntien kanssa etsimään korvaavia työpaikkoja         pensaatiorahaa, vaan toimenpiteitä tarkastel-
986: samalta paikkakunnalta tai lähialueelta. Mikäli       laan kunkin hallinnonalan järjestelymahdolli-
987: henkilö ei ole ottanut vastaan monin tavoin jär-      suuksien puitteissa. Tässä vaiheessa työryhmän
988: jestettyä korvaavaa työpaikkaa, on hänet jou-         esitysten perusteella liikenneministeriö pyrkii ot-
989: duttu irtisanomaan.                                   tamaan vuosien 1999 ja 2000 talousarvioihin
990:     Rakennemuutoksen yhteydessä noin 1 500            määrärahan Luostan säätutkahanketta varten.
991: puolustusvoimien työntekijää on saanut uuden          Myös selvitellään, voitaisiinko kunnan esittämät
992: tehtävämääräyksen. Näistä noin 500 tehtävää           varuskunnan kiinteistökantaan kohdistuvat
993: sijaitsee eri paikkakunnilla kuin aikaisemmin.        muutos- ja korjauskohteet rahoittaa työllisyys-
994:                                        KK 514/1998 vp                                           3
995: 
996: varoin. Ko. koordinaatiotyöryhmän toimiaika      selvitys Ruotsissa tapahtuneesta vastaavanlai-
997: päättyy vuoden 1999 lopussa.                     sesta muutoksesta seurausvaikutuksineen ja toi-
998:    Puolustusministeriö järjestää Kuopiossa 1.-   menpiteineen sekä etsitään uudenlaisia ratkaisu-
999: 2.6.1998 seminaarin puolustusvoimien rakenne-    malleja vapautuvien varuskuntatilojen hyödyn-
1000: muutoksen alueellisista seurausvaikutuksista.    tämiseksi ympäröivän yhdyskunnan kannalta
1001: Seminaarissa käsitellään aikaisempien muutos-    mahdollisimman myönteisellä tavalla.
1002: kohteiden kokemuksia ja vaikutuksia, saadaan
1003: 
1004:     Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1998
1005: 
1006:                                                               Puolustusministeri Anneli Taina
1007: 4                                            KK 514/1998 vp
1008: 
1009: 
1010: 
1011: 
1012:                                          Tili Riksdagens Talman
1013: 
1014:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        500 uppgifter belägna på en annan ort än den
1015: ger har Ni, Fru Ta1man, tili verbörande med1em         tidigare. Hittills har endast under 60 personer
1016: av statsrådet översänt följande av riksdagsman         råkat ut för uppsägning. Uppsägningarna har
1017: Esko-Juhani Tennilä undertecknade spörsmål nr          inte berört försvarsmaktens personai i Sodanky-
1018: 514:                                                   lä, varifrån dock 57 vakanser kommer att flyttas
1019:                                                        tili annan ort.
1020:            Hur mycket kompensationspengar                  Vad fastighetsbeståndet beträffar söker man
1021:         kommer Regeringen att bevilja Sodanky-         särskilt i Uleåborg och Vasa efter nya lösningar
1022:         lä kommun i budgeten för år 1999 och för       närmast mellan kommunerna i fråga och staten.
1023:         de följande åren med anledning av att          De kommuner som har utsatts för förluster har
1024:         garnisonen i Sodankylä bantas ner?             dessutom krävt kompensation av staten med an-
1025:                                                        ledning av att försvarsmaktens verksamhet har
1026:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          lagts ner eller inskränkts.
1027: anföra följande:                                           Statsminister Lipponen tillsatte 25.4.1997 en
1028:                                                        abretsgrupp med uppgift att koordinera verkstäl-
1029:    1 den säkerhets- och försvarspolitiska redogö-      ligheten av de regionala åtgärderna enligt den
1030: relsen som regeringen avlät tili riksdagen             säkerhets- och försvarspolitiska redogörelsen.
1031: 17.3.1997 föreslogs upprättande av ett bered-          Ordförande för arbetsgruppen är statssekretera-
1032: skapsförband på vart och ett av försvarsområ-          re Rauno Saari från statsrådets kansli. 1 arbets-
1033: dena. 1 samband härmed läggs beväringsutbild-          gruppen är förutom försvarsministeriet också fi-
1034: ningen ner i Uleåborg och Vasa. Vissa mindre           nans-, undervisnings-, trafik- och arbetsministe-
1035: förändringar sker bl.a. i Sodankylä, där artille-      riet representerade. Arbetsgruppen besökte i feb-
1036: riets beväringsutbildning läggs ner.                   ruari i år Sodankylä för att bekanta sig med
1037:    Riksdagen förutsatte i sitt svar tili regeringen,   situationen vid Jägarbrigaden. Arbetsgruppen
1038: att de förändringar som gäller försvarsmaktens         fick också en redogörelse för de i spörsmålet
1039: personai vidtas på det sätt som anförs i regering-     nämnda kompensationsförslag som Sodankylä
1040: ens redogörelse med utnyttjande av naturlig av-        kommun har framställt och bekantade sig med de
1041: gång och undvikande av uppsägningar. Besluten          punkter som hänför sig därtill.
1042: om vilka funktioner som skall hållas kvar vid de           Enligt arbetsgruppens uppfattning är det i för-
1043: garnisoner som går miste om beväringsutbild-           sta hand stödåtgärder som behövs när det gäller
1044: ningen och om de slag av ersättande åtgärder som       ställningen för den personai som blir tvångsför-
1045: skall vidtas bör fattas utan dröjsmål. Samtidigt       flyttad. Dessa verkställs enligt tjänstekollektiv-
1046: utreds hur samarbetet mellan försvarsmakten            avtalen. Vid diskussionerna med koordinerings-
1047: och dess olika samarbetsintressenter kan fortsät-      arbetsgruppen efterlyste de som skall förflyttas
1048: tas.                                                   stöd särskilt i fråga om anskaffning av bostad
1049:    Utgångspunken när det gäller personalplane-         och arbetsplats åt makan på den nya placerings-
1050: ringen har varit att alla har erbjudits en arbets-     platsen. Arbetsgruppen föreslår också att stöd
1051: plats vid någon annan enhet inom försvarsmak-          bör ges för sådana åtgärder på den mottagande
1052: ten. Dessutom har man strävat tili att i samarbete     orten som underlättar situationen för dem som
1053: med andra myndigheter samt städerna och kom-           blir förflyttade, bl.a. när det gäller bostadsfrå-
1054: munerna leta fram ersättande arbetsplatser på          gan.
1055: samma ort eller på närområdet. Om en person                Arbetsgruppen har också uttryckt sin vilja att
1056: inte tagit emot en ersättande arbetsplats som          stöda de av Sodankylä kommun föreslagna kom-
1057: krävt många o1ika arrangemang har han blivit           pensationsprojekten. Det förhåller sig dock så att
1058: uppsagd.                                               vare sig arbetsgruppen eller staten i allmänhet
1059:    1 samband med strukturomvand1ingen har              har några särskilda kompensationspengar med
1060: drygt 1 500 arbetstagare inom förvarsmakten            anledning av saken, utan åtgärderna granskas
1061: fått ett nytt uppgiftsförordnande. Av dem är ca        inom ramen för varje enskilt förvaltningsområ-
1062:                                              KK 514/1998 vp                                           5
1063: 
1064: des möjligheter att vidta arrangemang. 1 detta            Försvarsministeriet arrangerar 1-2.6.1998
1065: skede försöker trafikministeriet på grundval av        ett seminarium i Kuopio om de regionala följd-
1066: arbetsgruppens förslag få in ett anslag för det        verkningarna av strukturförändringen inom för-
1067: projekt som gäller Luosto väderradar i budgeten        svarsmakten. Vid seminariet behandlas erfaren-
1068: för åren 1999 och 2000. Man utreder också om           heter och svårigheter i samband med tidigare
1069: det är möjligt att med sysselsättningsmedel finan-     förändringsprojekt och söks efter nya modeller
1070: siera de av kommunen föreslagna ombyggnads-            enligt vilka garnisonslokaliteter som frigörs kan
1071: och reparationsprojekt som gäller garnisonens          utnyttjas på ett så gynnsamt sätt som möjligt med
1072: fastighetsbestånd. Den tid som koordineringsar-        tanke på det omgivande samhället.
1073: betsgruppen i fråga har tili sitt förfogande utgår i
1074: slutet av år 1999.
1075: 
1076:      Helsingfors den 27 maj 1998
1077: 
1078:                                                                       Försvarsminister Anneli Taina
1079:                                           KK 515/1998 vp
1080: 
1081: Kirjallinen kysymys 515
1082: 
1083: 
1084: 
1085: 
1086:                                  Esko-Juhani Tennilä Iva-r: Perämeren tutkimusaseman rakentami-
1087:                                       sesta Simoon ja sen rahoituksesta
1088: 
1089: 
1090:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
1091: 
1092:    Simoon on ollut jo pitkään vireillä kalatalou-   misesta Simoon, vaan se tulee toteuttaa aikai-
1093: teen keskittyvän Perämeren tutkimusaseman ra-       semman suunnitelman mukaisesti.
1094: kentaminen. Tutkimusaseman paikkana Simo               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1095: on aivan erinomainen, koska se mahdollistaa         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1096: koko Pohjois-Suomen kalatalouden kokonais-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1097: valtaisen ja laadukkaan kehittämisen.               nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1098:    Oulun yliopiston ja Riista- ja kalatalouden
1099: tutkimuslaitoksen yhteistyön tiivistämistä pohti-            Milloin Hallitus osoittaa määrärahat
1100: nut työryhmä esittää RKTL:n toimipaikan pe-                Simoon suunnitellun Perämeren tutki-
1101: rustamista Ouluun. Tämä ei saa merkitä, että               musaseman rakentamiseen?
1102: luovutaan Perämeren tutkimusaseman rakenta-
1103: 
1104:      Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1998
1105: 
1106:                                      Esko-Juhani Tennilä /va-r
1107: 
1108: 
1109: 
1110: 
1111:  280043
1112: 2                                          KK 515/1998 vp
1113: 
1114: 
1115: 
1116: 
1117:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
1118: 
1119:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kevat myös riista- ja porotaloutta. Toiminnan
1120: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         ohjaamisen tieteellisenä yksikkönä tulee ole-
1121: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       maan Oulun toimipaikka.
1122: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-            Kenttäasemia laitos pitää alueella tarpeen
1123: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-         mukaan. Näistä kenttäasemista yksi sijaitsee Si-
1124: myksen n:o 515:                                       mossa. Sen lakkauttamiseen ei ole ilmennyt tar-
1125:                                                       peita. Toisaalta myöskään uuden aseman raken-
1126:          Milloin Hallitus osoittaa määrärahat         tamiseen ei ole tarvetta. Tutkimuslaitoksella on
1127:        Simoon suunnitellun Perämeren tutki-           ko. alueella tällä hetkellä kenttäasemia Simossa,
1128:        musaseman rakentamiseen?                       Paltamossa, Muhoksella, Kalajoella, Taivalkos-
1129:                                                       kella, Rovaniemen maalaiskunnassa ja Muo-
1130:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          niossa. Kalanviljelylaitoksia tutkimuslaitoksella
1131: vasti seuraavaa:                                      puolestaan on Simossa, Paltamossa, Kemin-
1132:                                                       maalla, Taivalkoskella ja Muoniossa. Kaikkia
1133:    Maa- ja metsätalousministeriön hallinnon-          edellä mainittuja yksikköjä hyödynnetään tule-
1134: alalla toteutetaan Valtion tiede- ja teknologia-      vaisuudessa entistä koordinoidummin ja laajem-
1135: neuvoston tekemää linjausta valtion biologisten       massa yhteistyössä muiden tieteellisten yksiköi-
1136: tutkimusasemien kehittämisestä. Riista- ja kala-      den kanssa.
1137: talouden tutkimuslaitoksessa tämä on merkinnyt           Tutkimuslaitoksessa investointien painopis-
1138: useiden pienten toimipisteiden toimintojen kes-       tettä on siirretty rakentamisesta koulutukseen ja
1139: kittämistä ja yhteistyön lisäämistä korkeakoulu-      menetelmien kehittämiseen. Simon tutkimusase-
1140: jen ja muiden tutkimuslaitosten kanssa. Toimen-       man rakentaminen on kustannuksiltaan kallis
1141: piteiden seurauksena kuusi pientä toimipistettä       ratkaisu. Lisäksi uuden tutkimusaseman vuotui-
1142: on lakkautettu.                                       set kiinteistömenot ovat noin 7% rakentamiskus-
1143:    Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksessa        tannuksista. Rakentamisen sijaan tutkimuslaitos
1144: on päädytty Perämeren ja siihen laskevien jokien      on kuitenkin lisäämässä Simon aseman henkilö-
1145: valuma-alueiden kalatalouden tutkimuksen jär-          kuntaa yhdellä. Tätä toimenpidettä on pidetty
1146: jestämisessä siihen, että tutkimusyhteistyötä lisä-   aseman toiminnan kehittämisen kannalta riittä-
1147: tään voimakkaasti korkeakoulujen ja erityisesti        vänä.
1148: Oulun yliopiston kanssa. Uudet järjestelyt kos-
1149: 
1150:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1998
1151: 
1152:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
1153:                                             KK 515/1998 vp                                             3
1154: 
1155: 
1156: 
1157: 
1158:                                         Tili Riksdagens Talman
1159: 
1160:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          och särskilt med universitetet i Uleåborg kraftigt
1161: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande           ökar. De nya arrangemangen gäller även för vilt-
1162: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       och renhushållningens del. Uleåborg kommer att
1163: dagsledamot Esko-Juhani Tennilä underteckna-          vara stationsort för den vetenskapliga enhet som
1164: de spörsmål nr 515:                                   leder verksamheten.
1165:                                                          Institutet kommer att upprätthålla fältstatio-
1166:           När har Regeringen för avsikt att he-       ner inom området efter behov. En av dessa fålt-
1167:        vilja anslag för byggande av Bottenvikens      stationer är lokaliserad tili Simo. Det föreligger
1168:        forskningsstation, som enligt planerna         inte något behov av att indra den stationen. Å
1169:        skalllokaliseras tili Simo?                    andra sidan finns det inte heller något behov av
1170:                                                       att bygga en ny stationsbyggnad. För närvarande
1171:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         har forskningsinstitutet fältstationer i Simo, Pal-
1172: anföra följande:                                      damo, Muhos, Kalajoki, Taivalkoski, Rovanie-
1173:                                                       mi landskommun och Muonio. Forskningsinsti-
1174:    Inom jord- och skogsbruksministeriets för-         tutet har också fiskodlingsanstalter i Simo, Pal-
1175: valtningsområde följs den linje för utveckling av     damo, Keminmaa, Taivalkoski och Muonio.
1176: statens biologiska forskningsstationer, som ut-       Samtliga nämnda enheter utnyttjas i framtiden
1177: stakats av statens vetenskaps- och teknologiråd.      allt mera koordinerat och i ett utvidgat samarbe-
1178: Inom vilt- och fiskeriforskningsinstitutet har det-   te med andra vetenskapliga enheter.
1179: ta inneburit att verksamheten på ett stort antal         Tyngdpunkten för investeringarna inom
1180: små verksamhetspunkter koncentrerats och att          forskningsinstitutet har förskjutits från byggan-
1181: samarbetet med högskolor och andra forsknings-        de tili utbildning och metodutveckling. Att bygga
1182: institut intensifierats. Som en följd av dessa åt-    en forskningsstation i Simo är en dyr lösning.
1183: gärder har sex mindre verksamhetspunkter dra-         Dessutom uppgår de årliga fastighetsutgifterna
1184: gits in.                                              för en ny forskningsstation tili cirka 7% av bygg-
1185:    Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet har stan-    nadskostnaderna. 1 stället för att börja bygga har
1186: nat för att ordna den forskning inom fiskerihus-      forskningsinstitutet dock för avsikt att öka per-
1187: hållningen, som gäller Bottenviken och avrin-         sonalen vid Simo station med en person. Den här
1188: ningsområdet för i denna utrinnande älvar på så       åtgärden har ansetts vara tiiiräcklig för utveck-
1189: sätt att forskningssamarbetet med högskolorna         lingen av stationens verksamhet.
1190: 
1191:      Helsingforsden 13 maj 1998
1192: 
1193:                                                       Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
1194:             1
1195: 
1196: 
1197:             1
1198: 
1199: 
1200: 
1201: 
1202:         1
1203: 
1204: 
1205:         1
1206: 
1207: 
1208: 
1209: 
1210:     1
1211: 
1212: 
1213:     1
1214: 
1215: 
1216: 
1217: 
1218: 1
1219: 
1220: 
1221: 1
1222:                                               KK 516/1998 vp
1223: 
1224: Kirjallinen kysymys 516
1225: 
1226: 
1227: 
1228: 
1229:                                      Maria Kaisa Aula /kesk: Sovitelluu työttömyyspäivärahan kannus-
1230:                                         tavuudesta
1231: 
1232: 
1233:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
1234: 
1235:     Työttömyysturvajärjestelmä uudistui 1.1.                Lisäksi henkilö maksoi kahden alle kouluikäi-
1236: 1997. Uudistuksen myötä sovitelluu työttömyys-           sen lapsen hoidosta 300 markkaa. Tilapäishoi-
1237: päivärahan laskentaa muutettiin siten, että ns.          don taksojen mukaan kokopäivähoito yhdestä
1238: 750 markan suojaosuus poistettiin. Jokainen an-          lapsesta on sata markkaa päivässä ja sisaresta 50
1239: saittu markka pienentää työttömyyspäivärahaa             markkaa. Uuden päivähoitomaksulain myötä-
1240: 50 pennillä eli yhteensovitusprosentti on 50%            hän pieni- ja keskituloisten päivähoitomaksut
1241: alusta saakka. Ennen uudistusta saattoi ansaita          yleensä nousivat. Henkilö siis "maksoi'' työssä-
1242: 750 markkaa niin, että se ei alentanut päivära-          käynnistään menetettynä päivärahana ja lasten
1243: haa. Päiväraha pieneni tämän jälkeen 80 % siitä          hoitomaksuina yhteensä 591,40 markkaa. Hen-
1244: tulojen osasta, joka ylitti 750 markkaa.                 kilön bruttopalkkatulot olivat 583 markkaa ja
1245:     Hallitus perusteli uudistusta sillä, että sovitel-   nettotulot 324,16 markkaa. Tässä tapauksessa
1246: lusta päivärahasta tulee entistä kannustavampi           kannattavampaa olisi ollut se, että henkilö olisi
1247: ja lyhytaikaisten töiden vastaanottamisesta              kieltäytynyt jollakin syyllä työstä, saanut täyttä
1248: aiempaa kannattavampaa. Nämä lupaukset ei-               päivärahaa ja hoitanut itse lapsiaan. Kyseisen
1249: vät ole kuitenkaan toteutuneet niiden kohdalla,          henkilön kohdalla on mahdotonta sanoa, että
1250: jotka ottavat vastaan lyhytaikaisia ja matalasti         lyhytaikaisten töiden vastaanottaminen olisi tul-
1251: palkattuja töitä. Tästä esimerkkinä eräs työtön          lut uudistuksen ja 750 markan suojaosuuden
1252: kahden alle kouluikäisen lapsen äiti, joka työs-         poistumisen myötä selvästi aiempaa kannatta-
1253: kenteli terveyskeskuksessa viikon aikana kaksi           vammaksi. Muutos on johtanut siihen, että aivan
1254:  päivää, yhteensä kaksitoista tuntia. Henkilön tu-       lyhytaikaisten "pätkätöiden" vastaanottaminen
1255:  lot laskivat työttömyysturvan tasoon verrattuna         ei ole kannattavaa.
1256:  työn vastaanottamisen vuoksi. Tätä tuskin voi              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1257:  kutsua kannustavuudeksi.                                tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1258:     Kahdesta työpäivästä henkilölle kertyi palk-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1259:  kaa bruttona 583 markkaa, josta jäi nettona kä-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1260:  teen 324,16 markkaa. Tämä palkkatulo vähensi
1261:  seuraavaa ansiosidonnaista päivärahaa 14,57                       Mitä Hallitus aikoo tehdä varmistaak-
1262:  markkaa päivässä. Päivärahakausi, jolta kor-                   seen sen, että työn vastaanottaminen on
1263:  vaus maksetaan, on neljä viikkoa eli 20 korvaus-               yksilölle myös taloudellisesti kaikissa ti-
1264:  päivää, joten henkilö menetti työssäkäyntinsä                  lanteissa työttömyyttä kannattavampi
1265:  vuoksi 290,40 markkaa seuraavana päiväraha-                    vaihtoehto ja
1266:  kautenaan. Henkilölle ei myöskään kertynyt                        että kysymyksessä kuvatuista epäkoh-
1267:  työttömyysturvaa kahdentoista viikkotunnin                     dista pienten työtulojen, työttömyystur-
1268:   työstä. Voimassa oleva työssäoloehto edellyttää               van sekä päivähoitomaksujen yhteenso-
1269:   vähintään 43 viikon työtä 24 kuukauden aikana                 vituksessa päästään eroon?
1270:  ja vähintään 18 tunnin viikkotyöaikaa.
1271: 
1272:       Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1998
1273: 
1274:                                           Maria Kaisa Aula /kesk
1275: 
1276: 
1277: 
1278:  280043
1279: 2                                          KK 516/1998 vp
1280: 
1281: 
1282: 
1283: 
1284:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
1285: 
1286:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Kyseisessä esimerkissä henkilö oli saanut kak-
1287: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        si lastaan päivähoitoon tilapäispaikalle ja mak-
1288: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      sanut hoitomaksuina yhteensä 300 markkaa. Ti-
1289: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Maria           lapäismaksut ovat kunnan päätettävissä. Tila-
1290: Kaisa Aulan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       päismaksujen käyttö ei ole normaali menettely.
1291: sen n:o 516:                                         Kyseisessä esimerkkitapauksessa perheelle ei ole
1292:                                                      haettu parasta vaihtoehtoa maksun määritte-
1293:           Mitä Hallitus aikoo tehdä varmistaak-      lyyn.
1294:        seen sen, että työn vastaanottaminen on           Lapsen päivähoidon maksuja säätelevän
1295:        yksilölle myös taloudellisesti kaikissa ti-   7 a §:n 6 momentin mukaan, jos lapsi on osapäi-
1296:        lanteissa työttömyyttä kannattavampi          vähoidossa tai lapsen hoitoaika muutoin jatku-
1297:        vaihtoehto ja                                 vasti päivittäin, viikoittain tai kuukausittain on
1298:           että kysymyksessä kuvatuista epäkoh-       säännönmukaista kokopäivähoidon hoitoaikaa
1299:        dista pienten työtulojen, työttömyystur-      merkittävästi lyhyempi, tulee kunnan päättämin-
1300:        van sekä päivähoitomaksujen yhteenso-         sä perustein periä hoitoaikaan suhteutettu sää-
1301:        vituksessa päästään eroon?                    dettyä kokopäivähoidon maksua alempi maksu.
1302:                                                      Tämä antaa kunnille joustavan mahdollisuuden
1303:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tarkastella maksun määrittymistä myös lyhytai-
1304: vasti seuraavaa:                                     kaisissa työsuhteissa olevien vanhempien osalta
1305:                                                      oikeudenmukaisesti. Muun kuin kokopäiväisen
1306:    Kysymyksen perusteena on esimerkki, jossa         hoidon käyttö edellyttää kuitenkin, että kunnas-
1307: henkilö sai kahden päivän työstä palkkaa brutto-     sa on vaihtoehtoisia palvelumuotoja tarjolla.
1308: na 583 markkaa. Ennakonpidätys tapahtui sivu-         Vastuu lasten päivähoidon monimuotoisestajär-
1309: työn prosentin mukaan, jolloin henkilölle jäi kä-    jestämisestä on kunnilla.
1310: teen 324,16 markkaa. Kysyjä laskee työttömyys-           Työttömyyspäivärahan ja työtulojen yhteen-
1311: päivärahan menetyksen bruttona. Jos oletetaan         sovitus kuten myös päivähoitomaksujen muu-
1312: ennakonpidätyksen noudattaneen keskimääräis-          tokset toteutettiin niin sanotun kannustinlouk-
1313: tä ansiopäivärahan saajan pidätysprosenttia,          kutyöryhmän ehdotusten pohjalta. Lähtökohta-
1314: henkilön nettopäiväraha pieneni 220 markalla          na on ollut se, että vuositasolla tarkasteltuna
1315: siitä mitä hän olisi kokonaan työttömänä saanut       työn tekemisen tulee aina parantaa taloudellista
1316: päivärahaa. Välittömästi käteenjäävät tulot kas-      tilannetta.
1317: voivat 100 markalla.
1318: 
1319:      Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1998
1320: 
1321:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
1322:                                             KK 516/1998 vp                                                3
1323: 
1324: 
1325: 
1326: 
1327:                                         Tili Riksdagens Talman
1328: 
1329:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-            1 det aktuella exemplet hade personen fått en
1330: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          tilifållig dagvårdsplats för sina två barn och beta-
1331: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        lat sammanlagt 300 mk i vårdavgifter. Det är
1332: man Maria Kaisa Aula undertecknade spörsmål             kommunen som beslutar om avgifterna för till-
1333: nr 516:                                                 fållig dagvård. Att använda sig av avgifter för
1334:                                                         tillfållig dagvård är dock inte något normalt för-
1335:           Vad ämnar Regeringen göra för att             farande. 1 det fall som nämns i exemplet hade
1336:        säkerställa att det i alla situationer också     man för familjens vidkommande inte försökt fin-
1337:        ekonomiskt skall vara lönsammare för en          na det bästa alternativet då avgiften fastställdes.
1338:        individ att ta emot arbete än att gå arbets-         I 7 a § 6 mom. lagen om klientavgifter inom
1339:        lös och                                          social- och hälsovården regleras avgifterna för
1340:           för att man skall slippa de missförhål-       barndagvård. Om ett barn är i dagvård en del av
1341:        landen vid samordningen av små arbets-           dagen eller om vårdtiden per dag, vecka eller
1342:        inkomster, utkomstskydd för arbetslösa           månad annars fortgående är betydligt kortare än
1343:        och dagvårdsavgifter som beskrivs i              den regelrätta vårdtiden i heldagsvård, skall
1344:        spörsmålet?                                      kommunen på de grunder den bestämmer ta ut en
1345:                                                         avgift i relation tili vårdtiden som är lägre än
1346:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           avgiften för heldagsvård. Detta ger kommunerna
1347: anföra följande:                                        en möjlighet att vara flexibla vid fastställandet av
1348:                                                         avgifterna så att avgifterna bestäms rättvist även
1349:    Anledningen tili spörsmålet är ett exempel där       för föräldrar med kortvarig anställning. Anlitan-
1350: en person fick 583 mk i bruttolön för två dagars        de av annan vård än heldagsvård förutsätter
1351: arbete. Förskottsinnehållningen verkställdes en-        dock att kommunen kan erbjuda alternativa ser-
1352: ligt procenten för biinkomster, vilket innebar att      viceformer. Ansvaret för att ordna mångsidig
1353: personens nettoinkomst blev 324,16 mk. Spörs-           barndagvård ligger hos kommunerna.
1354: målsställaren räknar den förlorade arbetslös-               Samordningen av arbetslöshetsdagpenningen
1355: hetsdagpenningen som bruttobelopp. Om man               och arbetsinkomsterna liksom även ändringarna
1356: antar att förskottsinnehållningen hade verk-            av dagvårdsavgifterna genomfördes på basis av
1357: ställts enligt den genomsnittliga innehållnings-        förslag av den s.k. Arbetsgruppen "Fiitfållorna".
1358: procenten för mottagare av inkomstrelaterad             Utgångspunkten har varit att arbete på årsnivå
1359: dagpenning, minskade personens nettodagpen-             betraktat alltid skall förbättra den ekonomiska
1360: ning med 220 mk jämfört med vad hon skulle ha           situationen.
1361: fått i dagpenning om hon hade varit arbetslös
1362: hela tiden. Den omedelbara nettoinkomsten öka-
1363: de med 100 mk.
1364: 
1365:      Helsingfors den 27 maj 1998
1366: 
1367:                                                       Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
1368:                                          KK 517/1998 vp
1369: 
1370: Kirjallinen kysymys 517
1371: 
1372: 
1373: 
1374: 
1375:                                  Kyösti Karjula /kesk: Naudanlihan kansallisten tuotantoedellytys-
1376:                                     ten parantamisesta
1377: 
1378: 
1379:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
1380: 
1381:    Koko maatalouden ja erityisesti naudanlihan-    esimerkkinä ovat maksuviiveet sonni- ja emoleh-
1382: tuotannon kannattavuuden heikkeneminen on          mäpalkkioiden osalta.
1383: aiheuttanut monenlaisia ongelmia naudanlihan-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1384: tuottajille. Lähivuosina on nähtävissä naudanli-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1385: han tuotannon ja kysynnän epätasapainon voi-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1386: mistuminen.                                        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1387:    Naudanlihantuotannon vähintäänkin nykyi-
1388: sen määrän säilyminen on sekä kansallisesti että             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1389: aluepoliittisesti erittäin tärkeää. Tämän vuoksi          ryhtyä naudanlihan kansallisten tuotan-
1390: tulee välittömästi puuttua niihin moniin epäkoh-          toedellytysten parantamiseksi ja oman
1391: tiin, jotka vaikeuttavat tuotantotoimintaa.               hallintomme viljelijälle aiheuttamien lisä-
1392: Oman hallintomme nykykäytännöt lisäävät nau-              kustannusten eliminoimiseksi?
1393: danlihantuotannon kustannuksia. Käytännön
1394: 
1395:      Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1998
1396: 
1397:                                        Kyösti Karjula /kesk
1398: 
1399: 
1400: 
1401: 
1402:  280043
1403: 2                                          KK 517/1998 vp
1404: 
1405: 
1406: 
1407: 
1408:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
1409: 
1410:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       koko maata. Tänä vuonna tuen piirissä ovat
1411: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        koko maassa tilat, joilla on 6 kuukautta ja sitä
1412: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      vanhempia sonneja, uuhia tai kuttuja. Tuki-
1413: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kyösti          alueilla Aja B nurmitukea maksetaan myös emo-
1414: KarjuJan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        lehmätiloille. Tuen määrä on 460 markaa nurmi-
1415: n:o 517:                                             hehtaarilta, Ahvenanmaalla ja alueiden A ja B
1416:                                                      saaristossa se on kuitenkin 660 mk/ha. Tukea
1417:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       voidaan maksaa enintään tilan em. eläimistä ker-
1418:        ryhtyä naudanlihan kansallisten tuotan-       tyvää eläinyksikkömäärää vastaavalle nurmi-
1419:        toedellytysten parantamiseksi ja oman         hehtaarien määrälle. Tuen edellytyksenä on, että
1420:        hallintomme viljelijälle aiheuttamien lisä-   tila on mukana maatalouden perusympäristö-
1421:        kustannusten eliminoimiseksi?                 tuessa tai antaa vuoden mittaisen sitoumuksen
1422:                                                      vastaavien ehtojen noudattamisesta.
1423:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Kansallisten tukien ohella naudanlihantuo-
1424: vasti seuraavaa:                                     tantoa tuetaan EU:n kokonaan rahoittamien
1425:                                                      sonni- ja emolehmäpalkkioiden avulla. Näiden
1426:    Naudanlihantuotannon, niin kuin muunkin           naudanlihan markkinajärjestelmään kuuluvien
1427: tuotannon, kannattavuuteen keskeisesti vaikut-       palkkioiden myöntämisen ja maksamisen edelly-
1428: tavia tekijöitä ovat markkinoilta saatava myynti-    tyksistä on säädetty komission asetuksissa (ETY
1429: hinta, tuet ja kustannukset. Tuotteista saatavat     805/68, 3886/92 ja 3887/92). Asetukset ovat sel-
1430: ja tuotantopanoksista maksettavat hinnat mää-        laisenaanjäsenmaita sitovaa lainsäädäntöä. Ase-
1431: räytyvät viime kädessä avoimilla markkinoilla        tusten mukaan hallinnolliset ja paikalla tehtävät
1432: tapahtuvan kilpailun perusteella, eikä näihin te-    tarkastukset on tehtävä siten, että varmistetaan
1433: kijöihin voida juurikaan valtiovallan toimin         tukien ja palkkioiden myöntämistä koskevien
1434: puuttua.                                             edellytysten noudattaminen. Maksatukset voi-
1435:    Naudanlihantuotannon heikko kannattavuus          daan aloittaa vasta, kun nämä tarkastukset on
1436: on hallituksen tiedossa, ja se on otettu huomioon    tehty sekä niiden tulokset on kirjattu ja kuitattu
1437: jaettaessa käytettävissä olevaa kansallisen tuen     maksatusjärjestelmään. Maksatukset tulee suo-
1438: määrärahaa eri kohteiden kesken. Koko jäsenyy-       rittaa kuitenkin perusteltuja poikkeuksia lukuun
1439: den ajan naudanlihantuotannon kansalliset tuet       ottamatta viimeistään hakemuksen jättämistä
1440: on pääosin maksettu komission saliimien enim-        seuraavan vuoden kesäkuun 30 päivään mennes-
1441: mäistukien mukaisesti. Lisäksi vuonna 1997           sä. Vuoden 1997 emolehmä-ja sonnipalkkioiden
1442: käyttöön otetun kasvinviljelyn kansalliseen tu-      loppumaksujen maksatus on aloitettu 13.5.1998,
1443: keen kuuluvan nurmituen avulla on naudanli-           mikä on noin kuukausi myöhemmin kuin edellis-
1444: hantuottajien toimintaedellytyksiä pyritty pa-        vuonna. Tämäjohtuu muiden muassa komission
1445: rantamaan. Vuonna 1997 tukeen olivat oikeutet-       edellyttämien maksatuksiin liittyvien tarkastus-
1446: tuja Etelä-Suomen (tukialueet Aja B) emolehmä-        ten lisääntymisestä.
1447: tilat. Vuonna 1998 nurmituki laajeni koskemaan
1448: 
1449:      Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1998
1450: 
1451:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
1452:                                              KK 517/1998 vp                                              3
1453: 
1454: 
1455: 
1456: 
1457:                                          Tili Riksdagens Talman
1458: 
1459:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       utvidgades stödet för vall att gälla hela landet. 1
1460: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         år omfattar stödet de gårdar i hela Jandet som har
1461: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       sex månader gamla eller äldre tjur, tackor eller
1462: man Kyösti Karjula undertecknade spörsmål nr           getter av honkön. Inom stödområdena A och B
1463: 517:                                                   betalas stöd för vall också till dikogårdar. Stödets
1464:                                                        belopp är 460 mark/vallhektar, på Å1and och i
1465:           Yilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         skärgården inom områdena A och B är det ändå
1466:        ta för att förbättra de nationella förut-       660 mark/ha. Stödet kan betalas högst för det
1467:        sättningarna för produktion av nötkött          hektartal som motsvarar gårdens anta1 djurenhe-
1468:        och för att eliminera de merkostnader           ter, som uträknas på basis av ovan nämnda djur.
1469:        som vår egen förvaltning orsakat jord-          F örutsättningen för stödet är att gården omfattas
1470:        brukaren?                                       av miljöbasstödet för jordbruket eller förbinder
1471:                                                        sig att under ett år iaktta motsvarande villkor.
1472:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             Yid sidan av nationella stöd stöds nötkötts-
1473: anföra följande:                                       produktionen med hjä1p av tjur- och dikobidrag
1474:                                                        som helt och hållet finansieras av EU. Om förut-
1475:     De faktorer som i betydande grad inverkar på       sättningarna för beviljande och beta1ning av
1476: Iönsamheten av nötköttproduktion, liksom av            dessa tili marknadssystemet för 1antbrukspro-
1477: annan produktion, är försäljningspriset på mark-       dukter hörande bidrag bestäms i kommissionens
1478: naden, stöden och kostnaderna. Priserna för pro-       förordning (EEG 805/68, 3886/92 och 3887/92).
1479: dukter och för produktionsinsatser bestäms i sis-      Förordningarna är som sådana bindande Iag-
1480: ta hand utgående från konkurrensen på den öpp-         stiftning för med1ems1änderna. Enligt förord-
1481: na marknaden och statsmakten kan knappast              ningarna skall administrativa kontroller och
1482: alls påverka dessa faktorer.                           kontroller på ort och ställe göras så att det garan-
1483:     Regeringen är medveten om nötköttproduk-           teras att de villkor som gäller beviljande av stöd
1484: tionens dåliga lönsamhet och detta har beaktats        och bidrag uppfylls. Utbeta1ningarna kan påbör-
1485: när det anslag som står tili förfogande för det        jas först när dessa kontroller gjorts och när resu1-
1486: nationella stödet fördelas mellan olika objekt.        taten registrerats och bekräftats i utbeta1nings-
1487: Under hela medlemskapet har de nationella stö-         systemet. Utbetalningarna skall ändå, med un-
1488: den för nötköttproduktion i huvudsak betalts i         dantag för välmotiverade avvikelser, göras se-
1489: enlighet med de maximala stöd kommissionen             nast den 30 juni fö1jande år efter det att ansökan
1490: tillåtit. Dessutom har man försökt förbättra nöt-      inlämnats. Utbeta1ningen av s1utraterna på diko-
1491: köttsproducenternas verksamhetsförutsättning-          och tjurbidragen för 1997 har påbörjats
1492: ar med hjälp av det år 1997 införda stödet för vall,    13.5.1998, vi1ket är ungefår en månad senare än
1493: som hör tili det nationella stödet för växtodling.     året innan. Detta beror bl.a. på att de kontroller
1494: År 1997 var dikogårdarna i södra Finland (stöd-        i samband med utbeta1ningarna som kommissio-
1495: områdena A och B) berättigade tili stöd. År 1998       nen förutsätter ökat.
1496: 
1497:      Helsingfors den 20 maj 1998
1498: 
1499:                                                         Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
1500:                                           KK 518/1998 vp
1501: 
1502: Kirjallinen kysymys 518
1503: 
1504: 
1505: 
1506: 
1507:                                   Maija Rask /sd ym.: Saamelaiskäräjävaalien äänioikeudesta
1508: 
1509: 
1510: 
1511:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
1512: 
1513:    Saamelaiskäräjävaalit käydään vuoden 1999           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1514: syyskuussa. Lappalaisperinneyhdistyksen kaut-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
1515: ta saamelaiskäräjille on lähetetty yli sata hake-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
1516: musta äänestysoikeuden saamiseksi. Saamelais-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1517: käräjät ei ole ilmoituksensa mukaan vielä lain-
1518: kaan käsitellyt hakemuksia. Saamelaiskäräjät ei               Miten Hallitus aikoo varmistaa, että
1519: ole myöskään nimennyt vaalilautakuntaa, joka               ensi vuoden saamelaiskäräjävaaleissa
1520: käsittelisi hakemukset.                                    voivat äänestää voimassa olevan saame-
1521:                                                            laislain tarkoittamat äänioikeutetut?
1522: 
1523:      Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1998
1524: 
1525:                     Maija Rask /sd                           Ossi Korteniemi /kesk
1526: 
1527: 
1528: 
1529: 
1530:  280043
1531: 2                                        KK 518/1998 vp
1532: 
1533: 
1534: 
1535: 
1536:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
1537: 
1538:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Saamelaiskäräjälain (97411995) 20 §:n 2 mo-
1539: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      mentin mukaan saamelaiskäräjävaalit toimeen-
1540: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    panee saamelaiskäräjien asettama vaalilauta-
1541: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Maija         kunta saamelaiskäräjäloin ja laissa tarkoitetun
1542: Raskin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      vaaliohjesäännön mukaisesti. Vaaliohjesäännön
1543: sen n:o 518:                                       laatii saamelaiskäräjätja sen vahvistaa oikeusmi-
1544:                                                    nisteriö. Vaalien toimittamista edeltää vaaliluet-
1545:            Miten Hallitus hallitus aikoo varmis-   telon laatiminen vaaleissa äänioikeutetuista saa-
1546:        taa, että ensi vuoden saamelaiskäräjävaa-   melaisista. Vaaliluettelon laatii vaalilautakunta
1547:        leissa voivat äänestää voimassa olevan      sitä laadittaessa voimassa olevia säännöksiä so-
1548:        saamelaistein tarkoittamat äänioikeute-     veltaen.
1549:        tut?                                            Oikeusministeriössä on selvitetty tarvetta saa-
1550:                                                    melaiskäräjäloin muuttamiseen muun muassa
1551:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       saamelaisen määritelmää koskevalta osin. Asiaa
1552: vasti seuraavaa:                                   on valmisteltu niin, että sitä koskeva hallituksen
1553:                                                    esitys voitaisiin tarvittaessa <~;rtaa eduskunnalle
1554:   Oikeusministeriölle on toimitettu noin 175-      vielä tämän kevään aikana. Aänioikeus saame-
1555: 200 vuoden 1999 saamelaiskäräjävaalien vaalilu-    laiskäräjävaaleissa määräytyy vaaliluetteloa laa-
1556: etteloon ottamista koskevaa hakemusta. Oikeus-     dittaessa voimassa olevien säännösten mukaises-
1557: ministeriö on toimittanut hakemukset edelleen      ti.
1558: saamelaiskäräjille.
1559:      Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1998
1560: 
1561:                                                                  Oikeusministeri Jussi Järventaus
1562:                                            KK 518/1998 vp                                               3
1563: 
1564: 
1565: 
1566: 
1567:                                         Tili Riksdagens Talman
1568: 
1569:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Enligt 20 § 2 mom. sametingslagen (974/1995)
1570: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande           anordnar en valnämnd som sametinget tillsätter
1571: med1em av statsrådet översänt följande av riks-       sametingsvalet enligt sametingslagen och det val-
1572: dagsman Maija Rask m.fl. undertecknade spörs-         reglemente som avses i lagen. Valreglementet
1573: mål nr 518:                                           upprättas av sametinget och fastställs av justitie-
1574:                                                       ministeriet. Före valförrättningen skall en val-
1575:           Hur ämnar Regeringen garantera att          längd över de samer som är röstberättigade i valet
1576:        de röstberättigade som avses i den gällan-     upprättas. Vallängden upprättas av valnämnden
1577:        de sametingslagen kan rösta i nästa års        enligt de bestämmelser som är i kraft då den
1578:        vai till sametinget?                           upprättas.
1579:                                                          Vid justitieministeriet har behovet av att ändra
1580:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         på sametingslagen utretts bland annat vad gäller
1581: anföra fö1jande.                                      definitionen av same. Frågan har beretts så att
1582:                                                       den regeringsproposition som gäller den kan vid
1583:   Justitieministeriet har tillställts cirka 175-      behov lämnas tili riksdagen ännu i vår. Rösträt-
1584: 200 ansökningar om att tas upp i vallängden för       ten i valet tili sametinget bestäms enligt de be-
1585: sametingsvalet år 1999. Justitieministeriet har vi-   stämme1ser som är i kraft då vallängden upprät-
1586: darebefordrat ansökningarna tiii sametinget.          tas.
1587: 
1588:      Helsingfors den 18 maj 1998
1589: 
1590:                                                                     Justitieminister Jussi Järventaus
1591:                                             KK 519/1998 vp
1592: 
1593: Kirjallinen kysymys 519
1594: 
1595: 
1596: 
1597: 
1598:                                    Ossi Korteniemi /kesk: Valtatie 21 :n peruskorjauksen kiirehtiruises-
1599:                                        tä
1600: 
1601: 
1602:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
1603: 
1604:    Valtatie 21 on kiireellisen perusparannuksen       määrärahoja joko tienpidon määrärahoista tai
1605: tarpeessa erityisesti Enontekiön kunnan alueella      työllisyysvaroista. Kun valtatie 21 eli E8 on tär-
1606: välillä Palojoensuu- Kilpisjärvi. Tällä tieosuu-      keä kulkuväylä kansainvälisessä liikenteessä, tu-
1607: della on tehty eräitä paikallisia parannustöitä,      lisi tutkia myös mahdollisuudet saada hankkee-
1608: mutta pääosin tie on rakenteeltaan heikko ja          seen Euroopan unionin rahoitusta.
1609: huonokuntoinen. Nyt kun tieosalle kohdistuu               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1610: varsin paljon kaukokuljetuksiin liittyvää rekka-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1611: liikennettä ja lisäksi runsaasti matkailuliikennet-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1612: tä, tien kunto ei täytä liikenteen vaatimuksia.       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1613:    Tienpidon suunnitelmissa perusparannus on
1614: etenemässä aivan liian hitaalla aikataululla. Siksi             Aikooko Hallitus kiirehtiä valtatie
1615: hankkeen kiirehtimiseksi olisi tätä hanketta var-            21 :n perusparannusta välillä Palojoensuu
1616: ten osoitettava kiireellisesti lisää kohdennettuja           -Kilpisjärvi?
1617: 
1618:      Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1998
1619: 
1620:                                          Ossi Korteniemi /kesk
1621: 
1622: 
1623: 
1624: 
1625:  280043
1626: 2                                         KK 519/1998 vp
1627: 
1628: 
1629: 
1630: 
1631:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
1632: 
1633:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       välillä Peera - Kilpisjärvi sekä parannetaan
1634: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        työllisyysvaroin Kilpisjärven kylän kohtaa noin
1635: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      5 kilometrin matkalla. Työn jatkamisesta ensi
1636: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ossi Kor-       vuonna ei ole päätöksiä. Kuitenkin tien geomet-
1637: teniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        rian, leveyden ja kantavuuden saattaminen nyky-
1638: n:o 519:                                             aikaiselle tasolle edellyttää koko tiejakson perus-
1639:                                                      teellista uudistamista, mikä on todettu mm. lii-
1640:           Aikooko Hallitus kiirehtiä valtatie        kenneministeriön tuoreessa selvityksessä "Suo-
1641:        21 :n perusparannusta välillä Palojoensuu     men liikennejärjestelmä 2020". Parannustyön
1642:        -Kilpisjärvi?                                 kustannuksiksi on arvioitu yli 250 milj. mk.
1643:                                                          Kasvavat kansainvälisen liikenteen tarpeet
1644:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kiirehtivät kotimaisten näkökohtien ohella yhä
1645: vasti seuraavaa:                                     useampien maan rajan ylittävien tiesuuntien ke-
1646:                                                      hittämistä. Samanaikaisesti olisi kilpailukyky-
1647:    Valtatien 21 riittämätön taso välillä Palojoen-   jemme turvaamiseksi huolehdittava myös maan
1648: suu Kilpisjärvi on Tielaitoksen tiedossa. Vaikka     sisäisten runkoreittien sujuvuudesta.
1649: tien liikennemäärä on suhteellisen alhainen -            Ongelmalliseksi asian tekee tienpidon rahoi-
1650: Kaaresuvantoon asti runsaat 600 autoa vuoro-         tuksen niukkeneminen niin perustienpidossa
1651: kaudessa ja edelleen Kilpisjärvelle runsaat 400      kuin teiden kehittämisessäkin. Kussakin koh-
1652: autoa vuorokaudessa - on tien merkitys niin          teessa tulee näin ollen- etsiä mahdollisuuksia
1653: matkailulle kuin kansainvälisille kuljetuksillekin   myös normaalista poikkeavaan rahoitukseen.
1654: suuri.                                               "Käsivarren" tietä onkin nopeimman parannuk-
1655:    Tiejakson pituus on noin 150 km. Tie on 6,5-      sen aikaansaamiseksi jatkossakin pidettävä ja
1656: 7 metriä leveä ja sillä on öljysora päällyste. No-   pidetään työllisyyskohteiden listalla. EU :n yleis-
1657: peusrajoitus tiellä on pääosin 80 km/h, mutta        eurooppalaiseen TEN-tieverkkoon valtatie 21 ei
1658: varsinkin raskas liikenne voi käytännössä ylläpi-    kuulu, eikä se voi siten saada TEN-verkolle tar-
1659: tää vain selvästi alempaa nopeutta. Puutteelliset     koitettuja tukia. Myöskään tavoitealueen 6 ra-
1660: näkemäolosuhteet tekevät ohitukset vaarallisik-       kennerahastosta ei ole saatu tukea tieinfrastruk-
1661: Sl.                                                   tuuriin. Sen sijaan Interreg-tuki olisi periaattees-
1662:    Tie pidetään liikennöitävässä kunnossa pääl-       sa mahdoJlinen, mutta toistaiseksi näihinkin oh-
1663: lystettä korjailemalla ja työllisyystöinä tehtävin   jelmiin on tarjokkaita yli mahdollisuuksien.
1664: parannuksin. Tänä vuonna uusitaan päällyste
1665: 
1666:       Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1998
1667: 
1668:                                                                        Liikenneministeri Matti Aura
1669:                                              KK 519/1998 vp                                              3
1670: 
1671: 
1672: 
1673: 
1674:                                          Tili Riksdagens Talman
1675: 
1676:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        vid Kilpisjärvi by förbättras med sysselsättnings-
1677: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          medel. Det finns.. inga beslut om att fortsätta
1678: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        arbetet nästa år. Andå är grundförbättringen av
1679: man Ossi Korteniemi undertecknade spörsmål nr           vägavsnittet basen för att få vägens geometri,
1680: 519:                                                    bredd och bärbarhet på en modern nivå, något
1681:                                                         som har konstaterats bl.a. i trafikministeriets nya
1682:           Ämnar Regeringen påskynda grund-              utredning "Suomen liikennejärjestelmä 2020".
1683:        förbättringen av riksväg 21 mellan Palo-         Förbättringsarbetet beräknas kosta över 250 mil-
1684:        joensuu och Kilpisjärvi?                         joner mark.
1685:                                                             Den internationella trafikens växande behov
1686:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt           påskyndar jämsides med inhemska synpunkter
1687: anföra följande:                                        förbättrandet av allt fler vägar som överskrider
1688:                                                         landets gränser. Samtidigt borde man för att
1689:    Vägverket känner till att nivån på riksväg 21        trygga vår konkurrenskraft se till att stamvägnä-
1690: mellan Palojoens):lu och Kilpisjärvi är i otillfreds-   tet inom vårt land fungerar smidigt.
1691: ställande skick. A ven om trafikmängden på vä-              Reduceringen av finansieringen för väghåll-
1692: gen är förhållandevis låg - drygt 600 bilar per         ningen beträffande både basväghållningen och
1693: dygn trafikerar tili Karesuando och drygt 400           utvecklandet a v vägarna gör saken problematisk.
1694: bilar per dygn vidare tili Kilpisjärvi- är vägens        För båda orternas del bör man således utreda
1695: betydelse stor både för turismen och för interna-       hurdana möjligheter det finns att utnyttja finan-
1696: tionella transporter.                                   siering som avviker från normal finansiering.
1697:    Vägavsnittets längd är ungefår 150 km. Vägen         Vägen mellan Palojoensuu och Kilpisjärvi bör
1698: är 6,5-7 meter bred och den är belagd med               och skall även i fortsättningen vara med på listan
1699: oljegrus. Hastighetsbegränsningen på vägen är           över sysselsättningsprojekt, så att man fortare
1700: huvudsakligen 80 km/h, men särskilt då det gäller       kan åstadkomma en förbättring. Riksväg 21 hör
1701: den tunga trafiken måste en betydligt lägre has-         inte till EU:s allmäneuropeiska TEN-vägnät, och
1702: tighet hållas i praktiken. På grund av den bristfål-    den kan således inte få stöd som är avsedda för
1703: liga sikten är omkörning farligt.                       TEN-nätet. Man har inte heller fått stöd tili
1704:    Vägen hålls i trafikabelt skick genom repare-         väginfrastrukturen från strukturfonden för mål-
1705: ringar av beläggningen och genom förbättringar          området 6. Däremot är det i princip möjligt att få
1706: som utförs som sysselsättningsarbete. 1 år förny-        Interregstöd, men tills vidare finns det fler som
1707: as beläggningen på sträckan mellan Peera och            vilivara med i dessa program än det är möjligt att
1708:  Kilpisjärvi, och en sträcka på ungefår 5 kilometer      ta emot.
1709: 
1710:       Helsingfors den 25 maj 1998
1711: 
1712:                                                                             Trafikminister Matti Aura
1713:                                              KK 520/1998 vp
1714: 
1715: Kirjallinen kysymys 520
1716: 
1717: 
1718: 
1719: 
1720:                                     Hannu Takkula /kesk: Nuorten viljelijöiden aseman parantamisesta
1721: 
1722: 
1723: 
1724:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
1725:     Moni nuori pohtii näinä aikoina, löytyykö          Myös nuorten viljelijöiden tuessa on lukuisia su-
1726: uskallusta ryhtyä jatkamaan sukupolvien työtä          kupolvenvaihdoksia jarruttavia epäkohtia. Kor-
1727: suomalaisilla maatiloilla. Maatalouden kokemat         jattavaa löytyy muun muassa päätoimisuuden ja
1728: suuret ja nopeat muutokset yhdessä jatkuvien           tilanpidon aloittamisen määrittelyssä. Riittävä-
1729: säästöpäätösten kanssa aiheuttavat epävarmuut-         nä ei voi pitää myöskään tuen suuruutta. Nykyi-
1730: ta.                                                    sen tasoinen avustus ja valtionlainan korkoetu
1731:     Erityisesti nuorten viljelijöiden uskoa tulevai-   eivät edistä sukupolvenvaihdoksia, eikä toivotta-
1732: suuteen tulisi aktiivisesti voimistaa valtiovallan     vana pidettävää viljelijäväestön ikärakenteen
1733: taholta. Jos emme nyt kykene turvaamaan ja             paranemista tapahdu.
1734: takaamaan nuorten viljelijöiden alalla pysymis-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1735: tä, joudumme pitkällä aikavälillä hallitsematto-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1736: maan tuotannon alenemiseen. Suomessa tulee             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1737: tulevaisuudessakin säilyä oma, kuluttajille tur-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1738: vallisia tuotteita kestävän kehityksen mukaisesti
1739: tuottava maatalous.                                              Miten ja millaiseksi Hallitus aikoo ke-
1740:     Nuorten viljelijöiden keskuudessa epävar-                 hittää nuorten viljelijöiden tukijärjestel-
1741: muus tulevaisuudesta näkyy sukupolvenvaih-                    mää, että sukupolvenvaihdoksia suoma-
1742: doksen lukumäärissä. Työ- ja elinkeinokeskuk-                 laisilla maatiloilla tapahtuisi ja viljelijä-
1743: sista saatujen tietojen mukaan sukupolvenvaih-                väestön ikärakenne paranisi?
1744: dokset ovat viime aikoina rajusti vähentyneet.
1745: 
1746:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1998
1747: 
1748:                                           Hannu Takkula /kesk
1749: 
1750: 
1751: 
1752: 
1753: 280043
1754: 2                                           KK 520/1998 vp
1755: 
1756: 
1757: 
1758: 
1759:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
1760: 
1761:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         misuusvaatimus eli että viljelijän pitäisi saada
1762: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tuloistaan vähintään puolet tilalta, samoin kuin
1763: olette 7 päivänä toukokuuta 1998 päivätyn kir-         käyttää vähintään puolet työajastaan tilalla teh-
1764: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       tävään työhön, estää tuen myöntämisen monelle
1765: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja           sivutoimenaan tilaansa viljelevälle. Samoin mää-
1766: Hannu Takkulan näin kuuluvan kirjallisen kysy-         räys, että tukea myönnetään ensimmäiseen tilan-
1767: myksen n:o 520:                                        pidon aloittamiseen, rajaa tuen ulkopuolelle mo-
1768:                                                        net aiemmin sivutoimenaan maataloutta harjoit-
1769:           Miten ja millaiseksi Hallitus aikoo ke-      taneet.
1770:        hittää nuorten viljelijöiden tukijärjestel-         Käynnistystuen määrää on pidetty riittämät-
1771:        mää, että sukupolvenvaihdoksia suoma-           tömänä. Sitä myönnetään kuitenkin lähestul-
1772:        laisilla maatiloilla tapahtuisi ja viljelijä-   koon mainitun artiklan sallima määrä, kun mu-
1773:        väestön ikärakenne paranisi?                    kaan lasketaan varainsiirtoverovapaus. Tilan
1774:                                                        kauppahinnan ollessa alle 650 000-700 000
1775:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            markkaa olisi tukena myönnettävää avustusta
1776: taen seuraavaa:                                        tai korkoetuutta mahdollista hiukan korottaa,
1777:                                                        kun taas kauppahinnan ylittäessä mainitun sum-
1778:     Merkittävin yhteiskunnan tukitoimi nuorelle,       man, jolloin varainsiirtoveron määrä kasvaa, on
1779: tilanpitoa aloittavalle viljelijälle on Suomen Eu-     tukena myönnettävää avustusta tai korkoetuutta
1780: roopan unionin jäseneksi liittymisen jälkeen           vähennettävä, jotta sallittu tuen enimmäismäärä
1781: käyttöön otettu EU:n lainsäädännön mukainen            ei ylittyisi.
1782: nuorten viljelijöiden käynnistystukijärjestelmä.          Tilanpidon aloittajia on Suomen EU:iin liitty-
1783: Käynnistystuki korvaa aiemmin myönnetyt su-            misen jälkeen ollut huomattavasti vähemmän
1784: kupolvenvaihdoslainan ja aloittamisavustuksen.         kuin vielä 1990-luvun alussa. Suomalaisen maa-
1785: Tuella voidaan kattaa muun muassa tilan ja tar-        taloustuotannon jatkuvuuden turvaamiseksi on
1786: peellisen irtaimiston hankkimisesta koituneita         avoimesti pohdittava mahdollisia keinoja roh-
1787: kustannuksia. Osa tuesta maksetaan suorana             kaista nuoria ryhtymään viljelijöiksi. Käynnis-
1788: avustuksenaja osa on valtionlainalle (enintään         tystukijärjestelmä on keskeinen väline helpottaa
1789: 250 000 markan suuruinen) myönnettävää kor-            tilanpidon aloittamista. Koska järjestelmässä on
1790: koetuutta. Sekä avustuksena että valtionlainan         havaittu epäkohtia, joihin voimme kansallisesti
1791: korkoetuutena maksettavan tuen enimmäismää-            vaikuttaa, on hallitus ryhtynyt toimiin epäkoh-
1792: rä on 70 000 markkaa, eli yhteensä nuori, tilanpi-     tien poistamiseksi. Hallitus on antanut touko-
1793: toa aloittava viljelijä voi saada tukea 140 000        kuun alussa eduskunnalle esityksen maaseutu-
1794: markkaa. Lisäksi tilan kauppahinta on varain-          elinkeinojen rahoituslaiksi, johon yhdistettäisiin
1795: siirtoverosta vapaa.                                   maaseutuelinkeinolaki ja maa- ja metsätalouden
1796:     Liittymissopimuksen 141 artiklaan perustuen        rakennepoliittisista toimenpiteistä annettu laki.
1797: myönnetäänA-ja B-tukialueilla osana vakavien           Rahoituslaki on tarkoitus saada sovellettavaksi
1798: vaikeuksien tukea nuorille viljelijöille käynnis-      vuonna 1999. Uuden lain nojalla on tarkoitus
1799: tystukeen liittyvää lisätukea, jonka suuruus on        myöntää myös nuorten viljelijöiden käynnistys-
1800: 30 000 markkaa. Nuori viljelijä voi siten saada        tukea. Samalla voidaan joiltain osin muuttaa
1801: tilanpitoa aloittaessaan tukea avustuksena             tuen myöntämisen edellytyksiä. Perusteellisem-
1802: 70 000 + 30 000 markkaa ja lainan korkoetuute-         minjärjestelmää on tarkoitus muuttaa seuraavan
1803: na lisäksi 70 000 markkaa.                             EU:n rakennerahastokauden alusta alkaen.
1804:     Käynnistystukea myönnetään neuvoston ase-              Seuraavaa rahastokautta varten, joka käsittää
1805: tuksen 950/97 10 artiklan nojalla. Artiklan mää-       vuodet 2000-2006, komission on uudistettava
1806: räykset ovat suomalaisen viljelijän kannalta joil-     yhteisön lainsäädäntöä perusteellisesti. Muun
1807: tain osin varsin tiukkoja. Muun muassa päätoi-         muassa 1.1.2000 alkaen sovellettavasta keskei-
1808:                                              KK 520/1998 vp                                              3
1809: 
1810: sestä neuvoston rakenneasetuksesta on vasta il-            Kyseisen asetuksen täytäntöönpano edellyt-
1811: mestynyt komission esitys; esitystä on kevään          tää kansallista lainsäätämistä. Tämä edellyttää
1812: aikana ryhdytty käsittelemään eri tahoilla.            edellä mainitun maaseutuelinkeinojen rahoitus-
1813:     Asetusesityksen mukaan alle 40-vuotiaille ti-      lain muuttamista jo vuoden 2000 alusta lähtien.
1814: lanpitoa ensi kertaa aloittaville nuorille viljeli-       Nuorten viljelijöiden käynnistystukea myön-
1815: jöille voitaisiin edelleen myöntää käynnistystu-       nettäneen tulevalla rahastokaudella uusilla ta-
1816: kea. Edellytyksenä olisi riittävä ammattitaito ja      voite 1- ja 2 -alueilla osana alueellisia tavoiteoh-
1817: pätevyys. Tilan tulisi olla taloudellisesti elinkel-   jelmia. Tavoiteohjelma-alueiden ulkopuolella
1818: poinen ja täyttää vähimmäisehdot ympäristön-           tuki myönnettäneen osana maaseutusuunnitel-
1819: suojelun, hygienian ja eläinten hyvinvoinnin suh-      mia. Käynnistystuen yksityiskohdista määrättäi-
1820: teen. Tuki voitaisiin myöntää, kun viljelijä ryhtyy    siin kansallisesti nimenomaan näissä tavoiteoh-
1821: tilan johtajaksi. Erityisin ehdoin tukea voitaisiin    jelmissa ja maaseutusuunnitelmassa, joille olisi
1822: myöntää myös silloin, kun nuori viljelijä ei olisi     kuitenkin saatava komission hyväksyntä.
1823: ainoa tilan johtaja.                                       Kuluvan vuoden syksyllä selviää, kuinka pal-
1824:     Tuen myöntämisen ehdot olisivat väljemmät          jon rakennerahastoista on mahdollista saada va-
1825:  kuin nykyisin. Päätoimisuusvaatimus poistuisi,        roja eri kohteisiin, muun muassa nuorten viljeli-
1826:  samoin kehittämissuunnitelmaa ja kirjanpitoa          jöiden käynnistystukeen. Vasta tuolloin voidaan
1827: koskevat vaatimukset. Avustuksen enimmäis-             syventää seuraavalla rahastokaudella sovelletta-
1828:  määrä nousisi nykyisestä 15 000 ecusta 25 000         vien ohjelmien valmistelua.
1829: ecuun. Samoin nousisi tilanpidon aloittamisesta
1830:  aiheutuneisiin kustannuksiin mahdollisesti
1831:  myönnettävän korkotuen enimmäismäärä.
1832:      Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1998
1833: 
1834:                                                          Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
1835: 4                                            KK 520/1998 vp
1836: 
1837: 
1838: 
1839: 
1840:                                           Ti/1 Riksdagens Talman
1841: 
1842:    l det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        komster från gårdsbruksenheten liksom också
1843: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den         använda minst hälften av sin arbetstid till arbete
1844: 7 maj 1998 tili vederbörande medlem av statsrå-         på gården, utgör ett hinder för beviljande av stöd
1845: det översänt följande av riksdagsman Hannu              till många sådana som idkar jordbruk på sin
1846: Takkula undertecknade spörsmål nr 520:                  gårdsbruksenhet som bisyssla. Också den be-
1847:                                                         stämmelse som säger att stödet beviljas den som
1848:            På vilket sätt ämnar Regeringen ut-          ämnar starta sitt första jordbruk utestänger
1849:         veckla stödsystemet för unga jordbrukare        många sådana som tidigare idkat jordbruk som
1850:         så att generationsväxlingar skall kunna         bisyssla.
1851:         äga rum på de finländska gårdsbruksen-              Startstödets belopp har ansetts otillräckligt.
1852:         heterna och jordbrukarbefolkningens ål-         Det beviljas dock nästan till det belopp som
1853:         dersstruktur bli bättre?                        nämnda artikel tillåter, om friheten från överlå-
1854:                                                         telseskatt medräknas. När köpesumman är un-
1855:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           der 650 000-700 000 mk skulle det vara möjligt
1856: anföra följande:                                        att en aning höja ränteförmånen eller det bidrag
1857:                                                         som betalas i form av understöd, medan bidraget
1858:    Den mest betydande samhälleliga stödformen           eller ränteförmånen måste sänkas i de fall då
1859: för unga jordbrukare är det system med startstöd        köpesumman överstiger nämnda summa, varvid
1860: för unga jordbrukare som grundar sig på EU-             överlåtelseskatten stiger, för att det tillåtna
1861: lagstiftningen och som togs i bruk efter att Fin-       maximibeloppet för stödet inte skall överskridas.
1862: land anslutit sig tili EU. Startstödet ersätter de          Efter det att Finland anslöt sig till EU har
1863: tidigare generationsväxlingslånen och startbi-          antalet nyetablerade jordbrukare minskat betyd-
1864: dragen. Stödet kan användas för att täcka bl.a.         ligt jämfört med hur läget var ännu i början av
1865: kostnaderna för lägenhetsförvärv och anskaff-           1990-talet. För att trygga en fortsattjordbruks-
1866: ning av behövliga inventarier. En del av stödet         produktion i Finland måste man öppet överväga
1867: betalas som direkt bidrag och en del som sådan          olika möjligheter att uppmuntra unga att bli
1868: ränteförmån som beviljas i samband med statliga         jordbrukare. Systemet med startstöd är ett vik-
1869: lån (som får uppgå tili högst 250 000 mk). Storle-      tigt medel som avser att underlätta situationen
1870: ken av både det stöd som betalas som bidrag och         för nya jordbrukare. Eftersom missförhållanden,
1871: det stöd som betalas som ränteförmån i samband          som vi kan påverka nationellt, har uppdagats i
1872: med statligt lån är 70 000 mk, dvs. en ung jord-        systemet har regeringen vidtagit åtgärder för att
1873: brukare som etablerar sig kan få sammanlagt             undanröja dem. Regeringen avlät i början av maj
1874:  140 000 mk i stöd. Dessutom är köpesumman för          till riksdagen en proposition med förslag tilllag
1875: lägenheten fri från överlåtelseskatt.                   om finansiering av landsbygdsnäringar och en-
1876:    På grundval av artike1141 i anslutningsfördra-       ligt förslaget skall landsbygdsnäringslagen och
1877: get beviljas, inom stödområde A och B som en del        lagen om strukturpolitiska åtgärder inom jord-
1878: av det stöd som betalas på grund av allvarliga          och skogsbruket förenas med den nya lagen. Av-
1879: svårigheter, unga jordbrukare ett med startstödet       sikten är att finansieringslagen skall börja tilläm-
1880: förknippat tiliäggsstöd som uppgår tili 30 000          pas 1999. Med stöd av den nya lagen skall också
1881: mk. U nga jordbrukare som håller på att etablera        startstöd till nya jordbrukare beviljas. Samtidigt
1882: sig kan sålunda få 70 000 mk + 30 000 mk i bidrag       kan villkoren för beviljande av stöd ändras till
1883: och dessutom 70 000 mk i ränteförmån i sam-             vissa delar. Avsikten är att systemet skall ändras
1884: band med lån.                                           mera radikalt när EU :s strukturfonds nästa
1885:    Startstöd beviljas på grundval av artikel 10 i       period börjar.
1886: rådets förordning 950/97. Artikelns bestämmel-              lnför fondens nästa period, som omfattar åren
1887: ser är tili vissa delar ganska strikta för finländska   2000-2006, måste kommissionen grundligt revi-
1888: jordbrukare. Bl.a. kravet på huvudsyssla, dvs. att      dera gemenskapens lagstiftning. Bl.a. av rådets
1889: jordbrukaren borde få minst hälften av sina in-         strukturförordning, som är mycket väsentlig och
1890:                                             KK 520/1998 vp                                              5
1891: 
1892: skall börja tillämpas fr.o.m. den 1 januari 2000,     pet för det räntestöd som eventuellt beviljas för
1893: föreligger tills vidare endast kommissionens för-     de kostnader som föranleds av när man startar ett
1894: s1ag; under våren har olika instanser börjat be-      jordbruk.
1895: hand1a förs1aget.                                        Genomförandet av förordningen förutsätter
1896:    En1igt förs1aget tili förordning skall startstöd   nationell lagstiftning och att ovan nämnda lag
1897: också i fortsättningen kunna bevi1jas unga jord-      angående finansieringav landsbygdsnäringar så-
1898: brukare under 40 år som första gången börjar          ledes ändras redan vid ingången av år 2000.
1899: driva jordbruk. Förutsättningen är att jord-             Startstöd för ungajordbrukare kommer under
1900: brukaren har tillräcklig yrkeskunskap och kom-        fondens nästa period troligen att beviljas på nya
1901: petens. Gårdsbruksenheten skall vara ekono-           mål 1- och mål 2-områden som en del av de
1902: miskt livsduglig och uppfylla minimivillkoren i       regionala målprogrammen. Utanför områdena i
1903: fråga om miljövård, hygien och djurens välbefin-      målprogrammen kommer stödet troligen att be-
1904: nande. Enligt förs1aget kan stödet beviljas när       viljas som en del av landsbygdsplanerna. Detal-
1905: jordbrukaren börjar förestå gården. Under vissa       jerna i startstödet skall uttryckligen slås fast na-
1906: villkor skulle stöd kunna beviljas också i sådana     tionellt i dessa målprogram och landsbygdspla-
1907: fall när den unga jordbrukaren inte ensam före-       ner som likväl skall godkännas av kommissio-
1908: står gården.                                          nen.
1909:    Villkoren för beviljande av stöd skall enligt         1 höst kommer det att klarna hur mycket me-
1910: förslaget bli lindrigare än vad de är i dag. Kravet   del det är möjligt att få ur strukturfonderna för
1911: på huvudsyssla slopas, likaså kraven i fråga om       olika ändamål, bl.a. tili startstöd för unga jord-
1912: utvecklingsplan och bokföring. Bidragets maxi-        brukare. Först då kan beredningsarbetet i fråga
1913: mibelopp föreslås stiga från nuvarande 15 000         om de program som skall tillämpas under fon-
1914: ecu till25 000 ecu. Samtidigt stiger maximibe1op-     dens nästa period intensifieras.
1915: 
1916:      Helsingfors den 28 maj 1998
1917: 
1918:                                                        Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
1919:                                               KK 521/1998 vp
1920: 
1921: 
1922: Kirjallinen kysymys 521
1923: 
1924: 
1925: 
1926:                                      Raimo Vistbacka /ps: Epäpätevän viranhakijan pätevöitymisestä
1927:                                          väliaikaisesti virkaa hoitaessaan
1928: 
1929: 
1930:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
1931: 
1932:      Eräässä keskipohjalaisessa kunnassa julistet-       edellytetään ja jota puheena olevalta henkilöltä
1933: tiin haettavaksi koulutoimenjohtajan virka siten,        aiemmin puuttui.
1934: että haluaika päättyi 31.10.1995. Ilmoitus virasta          Lääninoikeuden päätös on juridisesti varsin
1935: julkaistiin kunnan ilmoitustaululla, Keskipoh-           erikoinen, sillä se on ensiksikin ristiriidassa
1936: janmaa-lehdessä, Helsingin Sanomissa ja Opet-            KHO:n vuodelta 1980 olevan päätöksen n:o
1937: taja-lehdessä. Määräaikaan mennessä hakijoita            1047/30/79 kanssa ,jossa oli todettu vastaavanlai-
1938: oli 14 kpl,joista päteviä 13 kpl. Huolimatta tästä       sessa tapauksessa, jossa valituksen jälkeen lää-
1939: kyseisen viran hakuaikaa jatkettiin, jonka jäl-          ninoikeuden epäpäteväksi toteama henkilö oli
1940: keen hakijoita oli yhteensä 24 kpl. Virkaan valit-       hoitanut hakemaansa virkaa tilapäisenä, ettei
1941:  tiin kuitenkin hakijoista 18.12.1995 epäpätevä          kyseinen viranhoito tuonut hänelle virkaan edel-
1942:  henkilö, jonka valinnan lääninoikeus kumosi             lytettyä pätevyyttä. Edelleen Vaasan lääninoi-
1943:  16.10.1996 tekemällään päätöksellä.                     keuden päätös luo vaarallisen kiertotien kunnille
1944:      Koska kyseisestä valinnasta oli valitettu lää-      ja muuallekin hallintoon siihen, ettäjostain syys-
1945:  ninoikeuteen, nimettiin kyseinen epäpäteväksi           tä nk. sopivasta henkilöstä voidaan kelpoisuus-
1946:  myöhemmin todettu henkilö hoitamaan koulu-              vaatimuksista välittämättä tehdä pätevä, kun-
1947:  toimenjohtajan virkaa 13.5.1996 alkaen väliai-          han päättävät elimet toimivat riittävän härkäpäi-
1948:  kaisena. Lääninoikeuden päätöksen tultua lain-          sesti välittämättä mahdollisista lääninoikeuksien
1949:  voimaiseksi julistettiin mainittu virka uudelleen       päätöksistä ja "oppisopimuskouluttavat" päte-
1950:  haettavaksi siten, että siitä ilmoitettiin vain kun-    mättömän henkilön valitusten käsittelyaikana
1951:  nan ilmoitustaululla ja osittaisena ilmoituksena        muka päteväksi johonkin tehtävään. Mikäli
1952:  kunnan tiedotuslehdessä. Myös tämän hakukier-           tämä linja tulee yleisesti tunnetuksi ja käytetyksi
1953:   roksen aikana virkaan haki myös päteviä henki-         eikä siihen hallituksen taholta tiukasti puututa,
1954:   löitä.                                                 johtaa se toinen toistaan tärkeämpiin tapauksiin
1955:      Valtuusto valitsi kyseiseen koulutoimenjohta-       varsinkin monissa nk. yksipuoluekunnissa.
1956:  jan virkaan kuitenkin 13.12.1996 saman henki-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1957:   lön, jonka valinnan lääninoikeus oli aikaisem-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1958:   malla päätöksellään kumonnut valitun henkilön          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1959:   epäpätevyyden takia. Myös tästä valinnasta teh-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1960:   tiin valitus Vaasan lääninoikeuteen sillä perus-
1961:   teella, että valittu henkilö ei ollut edelleenkään                Onko Hallitus tietoinen siitä, että kor-
1962:   pätevä hoitamaan kyseistä tehtävää, minkä sei-                 keimman hallinto-oikeuden ennakko-
1963:   kan myös lääninoikeus oli päätöksessään                        päätöksen vastaisesti varsinkin kunnissa
1964:    16.10.1996 todennut. Lääninoikeus päätti kui-                 on yleistymässä käytäntö, jossa virkaan
1965:   tenkin yllättäen 30.1.1998, että tällä kertaa kysei-           lääninoikeudessa epäpäteväksi todettu
1966:    nen henkilö olikin pätevä samaan koulutoimen-                 henkilö valitaan hoitamaan hakemaansa
1967:   johtajan virkaan, koska hän oli kunnanhallituk-                virkaa väliaikaisena, jolloin hän lääninoi-
1968:    sen päätöksellä hoitanut mainittua virkaa väliai-             keuksien omaksuman linjan mukaisesti
1969:    kaisena noin yhdeksän kuukautta. Tämän viran-                 pätevöityykin lyhyenkin väliaikaisen vir-
1970:    hoidon katsottiin voitavan lukea henkilölle hy-               kasuhteen aikana kyseiseen virkaan, jo-
1971:    väksi sellaisena opetushallinnon kokemuksena,                 hon hänet voidaan senjälkeen valita kiis-
1972:    jota kyseisen viran kelpoisuusvaatimuksissa                   tatta pätevät hakijat ohittaen?
1973: 
1974:       Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1998
1975: 
1976:                                             Raimo Vistbacka /ps
1977:  280043
1978: 2                                          KK 521/1998 vp
1979: 
1980: 
1981: 
1982:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
1983: 
1984:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa       luu tai valtuuston täytettävän viran ollessa kysy-
1985: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        myksessä, hallitus katsoo siihen olevan perustel-
1986: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      lun syyn. Virka saadaan täyttää sitä haettavaksi
1987: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo           julistamatta 5 §:n 3 momentin mukaan mm. sil-
1988: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        loin, kun kysymyksessä on henkilön ottaminen
1989: sen n:o 521:                                         sellaiseen virkaan, jota vastaavia tehtäviä hän on
1990:                                                      hoitanut kunnassa työsopimussuhteessa tai tila-
1991:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että kor-   päisenä taikka väliaikaisena viranhaltijana vä-
1992:        keimman hallinto-oikeuden ennakko-            hintään virkasäännössä määrätyn ajan, joka
1993:        päätöksen vastaisesti varsinkin kunnissa      mallisäännön mukaan on koko kuusi kuukautta
1994:        on yleistymässä käytäntö, jossa virkaan       tai vuosi.
1995:        lääninoikeudessa epäpäteväksi todettu             Jos valinta kumotaan valituksen johdosta, voi
1996:        henkilö valitaan hoitamaan hakemaansa         viran täyttävä viranomainenjulistaa viran uudel-
1997:        virkaa väliaikaisena,jolloin hän lääninoi-    leen haettavaksi tai valita virkaan jonkun aiem-
1998:        keuksien omaksuman linjan mukaisesti          min hakeneista,jonka hakemus on vielä voimas-
1999:        pätevöityykin lyhyenkin väliaikaisen          sa. Virka on julistettava uudelleen haettavaksi,
2000:        virkasuhteen aikana kyseiseen virkaan,        jos valinta kumotaan hakumenettelyssä tapahtu-
2001:        johon hänet voidaan sen jälkeen valita        neen virheen johdosta.
2002:        kiistatta pätevät hakijat ohittaen?               Valtion virkamieheksi nimittämisen yleisistä
2003:                                                       perusteista säädetään hallitusmuodossa. Valtion
2004:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          virkamieslain (750/1994) 9 §:ssä säädetään nimit-
2005: vasti seuraavaa:                                      tämisestä virkamieheksi määräajaksi tai muu-
2006:                                                       toin rajoitetuksi ajaksi, kuten esimerkiksi avoin-
2007:    Jos korkein hallinto-oikeus valituksenjohdos-      na olevaan virkaan kuuluvien tehtävien hoidon
2008: ta kumoaajonkun virkavaalia koskevan päätök-          väliaikaiseksi järjestämiseksi. Hallintovaliokun-
2009: sen, asia palautuu päätöksen tehneen viranomai-       nan virkamieslaista antamassa mietinnössä
2010: sen käsiteltäväksi siihen vaiheeseen, jossa pää-      (HaVM 5/1994 vp) todetaan, että säännöstä ei
2011: töksen kumoamiseen johtanut virhe on tapahtu-         saa soveltaa siten, että soveltaminen johtaisi vir-
2012: nut. Jos päätös on kumottu sillä perusteella, että    kajärjestelmän ja siihen liittyvien oikeusturva ta-
2013: valittu henkilö ei ole täyttänyt viran kelpoisuus-    kuiden, kuten kelpoisuusvaatimusten kiertämi-
2014: vaatimuksia, päätöksen tehnyt viranomainen voi        seen.
2015: valita virkaan sitä aikoinaan hakeneista muun            Valtiovarainministeriö on viimeksi kirjees-
2016: hakijan, joka täyttää kelpoisuusvaatimukset.          sään 20.3.1998 kiinnittänyt ministeriöiden sekä
2017: Kunnan virkasäännön 6 §:n mukaan vakinaisesti         virastojen ja laitosten huomiota virkamieslaissa
2018: täytettävään haettavana olleeseen virkaan saa-        säädettyjen määräaikaisten nimittämisten perus-
2019: daan ottaa vain sellainen henkilö, joka on kirjal-    teisiin. Ministeriö seuraa muutoinkin virkamies-
2020: lisesti hakenut virkaa ennen hakuajan päättymis-      lakiin pohjautuvaa virkamiesten nimittämistä
2021: tä ja silloin täyttää viran kelpoisuusvaatimukset     määräajaksi sekä määräajaksi nimittämisen pe-
2022: Virkasäännön 8 §:n mukaan virkaan otettavana          rusteita, kuten hallintovaliokunta on mietinnös-
2023: on oltava säädetty tai määrätty kelpoisuus. Mää-      sään ( Ha VM 6/1997 vp) edellyttänyt.
2024: räystä on noudatettava myös väliaikaiseen viran-          Meillä noudatetaan tuomioistuinten ratkaisu-
2025: haltijaan,jollei virkaan ottava viranomainen eri-     ja lainkuuliaisesti eikä mahdollisesti jossain yk-
2026: tyisistä syistä toisin määrää.                        sittäistapauksessa tapahtuneiden rikkomusten
2027:     Virka voidaan julistaa uudelleen haettavaksi      estäminen etukäteen säännöksin ole mahdollista,
2028: virkasäännön 5 §:n 2 momentin mukaan, jollei          kun sinänsä hakumenettelyistä ja virkojen täyt-
2029: kelpoisuusvaatimukset täyttävää hakijaa ole tai        tämisestä on asianmukaiset säännökset ja mää-
2030: jos se viranomainen, jolle viran täyttäminen kuu-      räykset olemassa.
2031: 
2032:      Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1998
2033: 
2034:                                                                            Ministeri Jouni Backman
2035:                                            KK 521/1998 vp                                                 3
2036: 
2037: 
2038:                                         Tili Riksdagens Talman
2039: 
2040:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      om den myndighet som skall besätta tjänsten eller,
2041: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        då det är fråga om en tjänst som fullmäktige skall
2042: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      besätta, styrelsen anser att det finns motiverad
2043: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmål            anledning därtill. Enligt 5 § 3 mom. kan en tjänst
2044: nr 521:                                               besättas utan att den lediganslås bl.a. då det är
2045:                                                       fråga om anställning av en person tili en sådan
2046:           Är Regeringen medveten om det förfa-        tjänst som omfattar uppgifter motsvarande dem
2047:        rande som blir allt vanligare i synnerhet i    som personen har skött i kommunen i arbetsav-
2048:        kommunerna och som strider mot ett pre-        talsförhållandeeller tillfålligt eller som tjänsteför-
2049:        judikat av högsta förvaltningsdomstolen        rättande tjänsteinnehavare under minst den tid
2050:        samt som innebär att en person som läns-       som anges i tjänstestadgan och som enligt modell-
2051:        rätten konstaterat inte vara behörig väljs     stadgan är antingen sex månader eller ett år.
2052:        att såsom tjänsteförrättande sköta den            Om valet ogiltigförklaras på grund av besvär
2053:        tjänst han har sökt, varvid han enligt den     kan den myndighet som skall besätta tjänsten
2054:        linje som länsrätterna tillämpar kan bli       lediganslå denna på nytt eller anställa någon av
2055:        behörig för tjänsten t.o.m. under ett kort     de personer som sökt tjänsten förut och vars
2056:        interimistiskt tjänsteförhållande och där-     ansökan fortfarande gäller. Tjänsten skallledig-
2057:        efter kan väljas så att obestridligen behö-    anslås på nytt om valet ogiltigförklaras på grund
2058:        riga sökande förbigås?                         av att det har begåtts något fel i ansökningsförfa-
2059:                                                       randet.
2060:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             De allmänna grunderna för utnämning av
2061: anföra följande:                                      statliga tjänstemän fastställs i regeringsformen.
2062:                                                       1 9 § statstjänstemannalagen (750/1994) bestäms
2063:    Om högsta förvaltningsdomstolen med anled-         om utnämning av tjänstemän för viss tid eller
2064: ning av att besvär anförts upphäver ett beslut        annars tidsbegränsat, t.ex. för interimistisk sköt-
2065: som gäller besättandet av en tjänst, återförs ären-   sel av uppgifter som hör tili en vakant tjänst. 1
2066: det tili den myndighet som fattat beslutet och tili   förvaltningsutskottets betänkande om tjänste-
2067: det skede av behandlingen där det fel som lett tili   mannalagen (Fv UB 5/1994 rd) anförs att bestäm-
2068: att beslutet upphävts skett. Om beslutet upp-         melserna inte får tillämpas så att man kan kring-
2069: hävts på grund av att den person som valts tili       gå tjänstesystemet och de därmed förknippade
2070: tjänsten inte uppfyllt behörighetskraven, kan den     rättsskyddsgarantierna, t.ex. behörighetsvillko-
2071: myndighet som fattade beslutet bland dem som          ren.
2072: tidigare sökt tjänsten välja någon annan person           Finansministeriet har senast i ett brev
2073: som uppfyller behörighetskraven. Enligt 6 § i         20.3.1998 fåst ministeriernas samt ämbetsver-
2074: kommunernas tjänstestadga kan tili en tjänst          kens och inrättningarnas uppmärksamhet vid de
2075: som skall besättas ordinariter och som varit le-      i statstjänstemannalagen angivna grunderna för
2076: diganslagen antas endast en sådan person som          utnämning av visstidsanställda. Ministeriet följer
2077: skriftligen har sökt tjänsten före ansökningsti-      även i övrigt det på statstjänstemannalagen base-
2078: dens utgång och som vid ansökningstidpunkten          rade utnämnandet av tjänstemän för viss tid samt
2079: uppfyllt behörighetskraven för tjänsten. Enligt       kontrollerar grunderna för utnämning för viss
2080: 8 § i tjänstestadgan skall den som antas tili en      tid, såsom förvaltningsutskottet förutsätter i sitt
2081: tjänst haen viss föreskriven behörighet. Bestäm-      betänkande (FvUB 6/1997 rd).
2082: melserna skall iakttas även när det gäller interi-        Hos oss iakttas domstolarnas avgöranden lag-
2083: mistiska tjänsteinnehavare, om inte den myndig-       lydigt, och det är inte möjligt att med hjälp av
2084: het som skall anställa personen i fråga av särskil-   bestämmelser på förhand förhindra förseelser i
2085: da skäl beslutar annorlunda.                          enstaka enskilda fall, då det i och för sig finns
2086:    En tjänst kan lediganslås på nytt enligt 5 §       vederbörliga bestämmelser och föreskrifter om
2087: 2 mom. i tjänstestadgan om det inte finns någon       ansökningsförfarandena och besättandet av
2088: sökande som uppfyller behörighetskraven eller         tjänster.
2089: 
2090:      Helsingforsden 27 maj 1998
2091: 
2092:                                                                              Minister Jouni Backman
2093:                                              KK 522/1998 vp
2094: 
2095: Kirjallinen kysymys 522
2096: 
2097: 
2098: 
2099: 
2100:                                     Toimi Kankaanniemi /skl ym.: Varusmiehen kuolemaan johtanei-
2101:                                        den tekijöiden tutkimisesta
2102: 
2103: 
2104:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
2105: 
2106:     Jääkäri Olli Alavuotunki menehtyi palve-              Opettaja Eila Alavuotunki on syvästi pettynyt
2107: luksessa ollessaan autokolarissa Mikkelissä            viranomaisten menettelyyn. Siksi hän on ilmoit-
2108: 25.2.1995. Tapahtumaan vaikuttaneiden tekijöi-         tanut aloittavansa tulevan kesäkuun alussa näl-
2109: den tutkintaa ei poliisin toimesta suoritettu, vaik-   kälakon saadakseen asevelvollisuuttaan suorit-
2110: ka kysymyksessä oli kuolemantapaus ja asiaan           tamassa olleen poikansa kuolemaan liittyvät te-
2111: liittyi yhä vastausta vailla olevia kysymyksiä.        kijät puolueettoman ja asianmukaisen tutkimuk-
2112:     Jääkäri Olli Alavuotungin vanhemmat ovat           sen kohteeksi.
2113: tehneet poikkeuksellisen mittavan selvitystyön            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2114: tapahtumista, koska pääesikunnan oma selvitys          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
2115: ei heidän mielestään ollut uskottava. Heidän ta-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2116: voitteenaan on ollut perusteellisten ja puolueet-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2117: tomien tutkimusten käynnistäminen. Näin ei
2118: kuitenkaan ole toistaiseksi tapahtunut.                          Aikooko Hallitus käynnistää jääkäri
2119:     Vanhemmilla ei ole taloudellisia edellytyksiä             Olli Alavuotungin kuolemaan liittynei-
2120:  oikeudenkäynnin kautta asian selvittämiseen                  den tekijöiden tutkimukset vastuukysy-
2121:  mm. siksi, että he tavallisinakansalaisina olisivat          mysten selvittämiseksi, ennen kuin äiti
2122:  eriarvoisessa asemassa suhteessa valtion palve-              aloittaa uhkaamansa nälkälakon?
2123:  luksessa oleviin henkilöihin, joilla on työnanta-
2124: jan puolesta asianajajat ilman henkilökohtaista
2125:  taloudellista riskiä.
2126: 
2127:       Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1998
2128: 
2129:                       Toimi Kankaanniemi /skl                   Pekka Leppänen /vas
2130:                       Kalevi Olin /sd                           Juha Karpio /kok
2131: 
2132: 
2133: 
2134: 
2135:  280043
2136: 2                                        KK 522/1998 vp
2137: 
2138: 
2139: 
2140: 
2141:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
2142: 
2143:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     pöytäkirjan perusteella Mikkelin kaupunginvis-
2144: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      kaali 14.6.1995 totesi, ettei asia antanut hänen
2145: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    taholtaan aihetta enempiin toimenpiteisiin.
2146: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi             Eduskunnan apulaisoikeusasiamies pyysi Olli
2147: Kankaanniemen ym. näin kuuluvan kirjallisen        Alavuotungin omaisten kantelusta pääesikun-
2148: kysymyksen n:o 522:                                nalta selvitystä, joka toimitettiin 15.5.1995, sekä
2149:                                                    lisäselvityksiä ja täydennyksiä, joista viimeisim-
2150:           Aikooko Hallitus käynnistää jääkäri      mät on toimitettu 5.9.1995. Apulaisoikeusasia-
2151:        Olli Alavuotungin kuolemaan liittynei-      mies on antanut 15.12.1995 asiassa päätöksen,
2152:        den tekijöiden tutkimukset vastuukysy-      jonka mukaan "riittäviä edellytyksiä syytteen
2153:        mysten selvittämiseksi, ennen kuin äiti     nostamiseen ketään yksittäistä virkamiestä vas-
2154:        aloittaa uhkaamansa nälkälakon?             taan ei ole."
2155:                                                        Jääkäri Olli Alavuotungin liikennekuolemaan
2156:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      liittyvät seikat on siten poliisin, pääesikunnan
2157: vasti seuraavaa:                                   sekä eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen toi-
2158:                                                    mesta perusteellisesti selvitetty.
2159:    Jääkäri Olli Alavuotunki menehtyi liikenne-         Edellä mainittujen selvitysten jälkeen asiassa
2160: onnettomuudessa Mikkelissä 25.2.1995 ohjaa-        ei ole ilmennyt vastuukysymysten osalta mitään
2161: mansa puolustusvoimien henkilöauton törmät-        uutta, mikä edellyttäisi asian ottamista uudelleen
2162: tyä vastaantulevaan kuorma-autoon. Itse tapa-      tutkittavaksi puolustushallinnon toimenpitein.
2163: turman tutki paikallinen poliisi, jonka laatiman
2164: 
2165:      Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1998
2166: 
2167:                                                                  Puolustusministeri Anneli Taina
2168:                                           KK 522/1998 vp                                                3
2169: 
2170: 
2171: 
2172: 
2173:                                       Tili Riksdagens Talman
2174: 
2175:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    Michel 14.6.1995, att ärendet inte föran1edde vi-
2176: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-      dare åtgärder från hans sida.
2177: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        Riksdagens biträdande justitieombudsman
2178: man Toimi Kankaanniemi m.fl undertecknade           bad på grund av det k1agomå1 som anfördes av
2179: spörsmål nr 522:                                    Olli Alavuotunkis anhöriga huvudstaben om en
2180:                                                     utredning, som lämnades in 15.5.1995 samt om
2181:           Ämnar Regeringen påbörja undersök-        tilläggsutredningar och kompletteringar, av vil-
2182:        ningarna av omständigheterna kring jä-       ka de senaste har lämnats in 5.9.1995. Biträdande
2183:        gare Olli A1avuotunkis död i syfte att ut-   justitieombudsmannen har 15.12.1995 meddelat
2184:        reda ansvarsfrågorna innan modern in1e-      ett beslut i saken, enligt vilket "tillräckliga förut-
2185:        der den hungerstrejk som hon hotat med?      sättningar för väckande av åtal mot någon en-
2186:                                                     skild tjänsteman inte föreligger".
2187:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Omständigheterna kring den trafikolycka där
2188: anföra följande:                                    jägare Olli Alavuotunki omkom har sålunda
2189:                                                     grundligt utretts på åtgärd av polisen, huvudsta-
2190:   Jägare Olli Alavuotunki omkom i en trafik-        ben samt riksdagens biträdande justitieombuds-
2191: olycka i S:t Michel 25.2.1995 när den personbil     man.
2192: som han körde och som tillhörde försvarsmakten          Efter de ovan nämnda utredningarna har det
2193: kolliderade med en mötande lastbil. Själva          inte vad ansvarsfrågorna beträffar framkommit
2194: olyckshändelsen undersöktes av den lokala poli-     något nytt som skulle förutsätta att frågan tas
2195: sen. På grundval av det protokoll som uppgjor-      upp till förnyad undersökning på åtgärd av för-
2196: des av denne konstaterade stadsfiskalen i S:t       svarsförvaltningen.
2197: 
2198:      Helsingforsden 28 maj 1998
2199: 
2200:                                                                      Försvarsminister Anneli Taina
2201:                                              KK 523/1998 vp
2202: 
2203: Kirjallinen kysymys 523
2204: 
2205: 
2206: 
2207: 
2208:                                     Sakari Smeds /skl: Leonia-konsernin suunnitelmista irtisanoa hen-
2209:                                        kilöstöään
2210: 
2211: 
2212:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
2213: 
2214:     Julkisuudessa olleiden tietojen perusteella         nön mukaan Postipankin ja Vientiluotan henki-
2215: Postipankista ja Suomen Vientiluotosta muo-             löstöt tukivat uutta konsernijärjestelyä ja henki-
2216: dostettu uusi rahoituskonserni Leonia-pankki            löstö lausunnossaan oletti, että mm. taseen vah-
2217: on irtisanomassa lähivuosina kolmanneksen ny-           vistuminen ja vakavaraisuuden lisääntyminen
2218: kyisestä henkilöstöstään. Koko konsernin henki-         tarjoavat mahdollisuuden liiketoiminnan paran-
2219: löstövahvuus on noin 5 000, josta irtisanoruis-         tamiseen, mutta tuskin olettivat sen tapahtuvan
2220: suunnitelmat koskisivat 1 500 työntekijää. Irtisa-      uusien yt-neuvottelujen aloittamisella.
2221: nomisia on pankinjohdon taholta perusteltu uu-             Hallitus on ilmoittanut tavoitteekseen työttö-
2222: den pankin pyrkimyksellä kustannustehokkaa-             myyden puolittamisen ja yhteisvastuun lisäämi-
2223: seen toimintaan. Pankki teki kuitenkin alku-            sen. Näiden tärkeiden tavoitteiden tulisi parem-
2224: vuonna 1998 varsin hyvän 370 miljoonan mar-             min näkyä käytännön toimenpiteissä. Leonia-
2225: kan tuloksen. Viime vuoden vastaavaan aikaan            konsernin kohdalla hallituksella on halutessaan
2226: verrattuna rahoituskate oli kasvussa ja luotto-         mahdollisuus työpaikkoja turvaaviin toimenpi-
2227: tappiot vähenemässä. Postipankki on myös                teisiin, koska valtiolla on osake-enemmistö ja sen
2228: kyennyt maksamaan takaisin valtion pääomasi-            tuoma määräysvalta. Mielestäni valtio-omistei-
2229: joituksen. Tämän valossa eivät henkilöstön ja           sella yrityksellä tulee olla muitakin tavoitteita
2230:  pankkitoimihenkilöliiton voimakkaat reaktiot           kuin kasvattaa yhtiön taloudellista arvoa henki-
2231:  tunnu liioitelluilta, vaan pikemmin perustelluil-      löstön ja työpaikkojen kustannuksella. Leonia-
2232:  ta, varsinkin kun irtisanomisten tielle on Posti-      konsernin henkilöstö on osaltaan osoittanut am-
2233:  pankissa lähdetty aikaisemminkin, henkilöstöä          mattitaitoa ja tuloksentekokykyä, mistä konser-
2234:  oli muutama vuosi sitten vielä yli 6 000.              nin tuloksen kehittyminen kertoo selkeää kieltä.
2235:      Postipankki ja nykyinen Leonia-konserni on         Mielestäni ei ole eettisesti oikein palkita työnte-
2236:  osake-enemmistöllään vahvasti valtionomistei-          kijöitä hyvästä tuloksesta massairtisanomisilla.
2237:  nen ja sen määräysvallassa. Omistajan kuuluu-          Konsernin johto pyrkinee tekemään konsernista
2238:  kin kantaa vastuunsa niin hyvinä kuin huonoina         houkuttelevamman sijoituskohteen tuleville os-
2239:  aikoina. Kun eduskunta viime vuoden lopulla            tajilleja kumppaneille, kuten lehdistöstä on voitu
2240:  hyväksyi hallituksen esityksen Postipankki Oy:tä       lukea. Tärkeämpää olisi osoittaa, että henkilöstö
2241:  koskevista konsernijärjestelyistä, ei nyt esitetyn     on valtionyrityksenkin tärkein voimavara, kuten
2242:  kaltaisia irtisanomisia pidetty mahdollisina eikä      juhlapuheissa aina muistutetaan.
2243:   niitä tuotu avoimesti esille. Konsernijärjestelyjen       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2244:   piti kehittää uuden konsernin toimintaedellytyk-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2245:   siä mm. riskinkantokykyä parantamalla ja uutta         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2246:   asiakaspalvelua tarjoamalla. Investointipankki-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2247:   toiminnan piti tarjota uusiakin työtilaisuuksia.
2248:   Talousvaliokunnalle toimitetussa kirjallisessa                    Miten Hallitus aikoo käyttää omista-
2249:   arviossa konsernin henkilöstömäärän piti pysyä                 ja-asemaansa Leonia-konsernin irtisano-
2250:   lähes ennallaan. Samaa vakuuteltiin Postipankin                misten estämiseksi ja työpaikkojen tur-
2251:   sisäisessä lehdessä. Talousvaliokunnan mietin-                 vaamiseksi?
2252: 
2253:       Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1998
2254: 
2255:                                              Sakari Smeds /skl
2256: 
2257:  280043
2258: 2                                        KK 523/1998 vp
2259: 
2260: 
2261: 
2262: 
2263:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
2264: 
2265:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ta valtioneuvoston kesällä 1994 tekemään peri-
2266: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       aatepäätökseen (46/51 0/1994) valtionyhtiöiden
2267: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     kohdalla noudatettavista toimintaperiaatteista.
2268: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sakari         Periaatepäätöksessä korostetaan, että toimies-
2269: Smedsin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        saan muiden osakeyhtiöiden tavoin valtionyhti-
2270: n:o 523:                                            öiden toiminnan tulee olla kannattavaa siten,
2271:                                                     että "terveellä pohjalla harjoitettava liiketoimin-
2272:           Miten Hallitus aikoo käyttää omista-      ta edellyttää, että valtionyhtiöt eivät ylläpidä
2273:        ja-asemaansa Leonia-konsernin irtisano-      tuotantoyksiköitä tai tuotelinjoja,jotka eivät pit-
2274:        misten estämiseksi ja työpaikkojen tur-      källä tähtäimellä muodostu kannattaviksi".
2275:        vaamiseksi?                                      Lisäksi periaatepäätöksessä korostetaan, että
2276:                                                     "mikäli kannattavuustavoitteen lisäksi valtion-
2277:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         yhtiöille asetetaan kokonaistaloudellisia tavoit-
2278: taen seuraavaa:                                     teita, jotka voivat liittyä muun muassa teolli-
2279:                                                     suus-, alue- tai työllisyyspolitiikkaan, on kannat-
2280:    Suomalaisten pankkien tulosvertailuissa on       tavuudelle aiheutuva lisärasitus korvattava edus-
2281: toistuvasti havaittu, että verrattuna muihin suo-   kunnan tai valtioneuvoston etukäteen tekemien
2282: malaisiin pankkeihin valtion omistaman Leonia-      päätösten perusteella". Leonia-konsernin tai
2283: konsernin toiminnallinen tehokkuus on edelleen      Postipankin kohdalla tällaisia kokonaistaloudel-
2284: varsin vaatimaton. Tämä käy ilmi esimerkiksi        lisia tavoitteita ei ole asetettu. Postipankin ja
2285: vertailtaessa eri pankkien tuottojen ja kulujen     Suomen Vientiluotto Oy:n saattaminen saman
2286: välistä suhdetta, joka MeritaNordbankenilla oli     konsernin piiriin lähti nimenomaan toimintojen
2287: viime vuonna tasolla 1,7, osuuspankkiryhmässä       tehostamisesta ja kustannustehokkuuden lisää-
2288: 1,7 ja Leonia-konsernissa 1,3. Kiristyvässä kil-    misestä. Erityistavoitteiden asettaminen Leonia-
2289: pailussa menestyminen edellyttää valtion näkö-      konsernille päinvastoin vääristäisi rahoitus-
2290: kulmasta katsottuna paitsi tuottojen kasvatta-      markkinoiden kilpailuolosuhteita tavalla, joka
2291: mista myös kulujen karsintaa, johon valtion         saattaisi olla ristiriidassa kotimaisen tai Euroo-
2292: omistama konserni on ryhtynyt määrätietoisem-       pan unionin kilpailulainsäädännön kanssa.
2293: min muita pankkeja myöhemmin.                           Postipankki on ilmoittanut keskittävänsä
2294:    Leonia-konsernin alkuvuoden tulos oli, kuten     maksupalvelutoimintansa Helsinkiin vuosina
2295: kysymyksessä aivan oikein huomautetaan, var-         1998-1999 kustannustehokkuuden parantami-
2296: sin kohtuullista tasoa. Tulosparannus perustui       seksi. Neuvotteluesitys merkitsee noin 160 henki-
2297: kuitenkin muihin tuottoeriin kuin peruskannat-      lön lisävähennystarvetta jo aiemmin tehtyjen
2298: tavuuden kannalta elintärkeään rahoituskattee-       päätösten lisäksi. Kaikki yt-neuvottelut pankin
2299: seen. Suomalaisten pankkien myönteisen tulos-       ja sen henkilöstön edustajien kanssa ovat olleet
2300: kehityksen näennäisyyteen on kiinnittänyt huo-      asiallisia ilman mainittavia häiriöitä asiakaspal-
2301: miotaan myös Rahoitustarkastuksen johtaja            velussa. Pankin toimihenkilöyhdistyksen ja
2302: Kaarlo Jännäri laitoksen viime vuoden toiminta-      työnantajan kesken on aloitettu asianmukaiset
2303: kertomuksessa toteamalla, että "pankkien perus-      neuvottelut uusimmista päätöksistä 19.5.1998.
2304: kannattavuus on kuitenkin edelleen varsin heik-      Keskittämis- ja kehittämistoimien taustalla on
2305: ko ja kustannusten karsinnan on jatkuttava".         nimenomaan asiakaskäyttäytymisen muutos ki-
2306:    Edustaja Smeds esittää kysymyksessään ar-         ristyvän kilpailun ohella. Esimerkiksi maksulo-
2307: vion, että "valtio-omisteisella yrityksellä tulee    makkeiden käsittelyprosessi on tarkoitus uusia
2308: olla muitakin tavoitteita kuin kasvattaa yhtiön      kuvankäsittelytekniikan avulla. Pankkipalvelu-
2309: taloudellista arvoa henkilöstön ja työpaikkojen     jen tarjonta hoidetaan tulevaisuudessa lisäänty-
2310: kustannuksella". Tässä yhteydessä haluan Viita-      vässä määrin elektronisesti tai itsepalveluina.
2311: 
2312:      Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1998
2313: 
2314:                                                                Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
2315:                                              KK 523/1998 vp                                              3
2316: 
2317: 
2318: 
2319: 
2320:                                          Tili Riksdagens Talman
2321: 
2322:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            1994 om statsbolagens verksamhet (46/510/
2323: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande             1994). Detta beslut bör efterföljas i statsbolagen.
2324: med1em av statsrådet översänt följande av riks-         Där betonas att verksamheten i statsbolagen, när
2325: dagsman Sakari Smeds undertecknade spörsmå1             den bedrivs enligt samma normer som i andra
2326: nr 523:                                                 aktiebolag, bör vara Iänsam med utgångspunkt i
2327:                                                         principen att "affårsverksamhet på sund bas för-
2328:           Hur ämnar Regeringen använda sin              utsätter att bolagen inte upprätthåller sådana
2329:        ägarposition för att förhindra uppsäg-           produktionsenheter eller produktlinjer som på
2330:        ningarna inom Leoniakoncernen och                lång sikt inte kommer att vara lönsamma".
2331:        trygga arbetsp1atserna?                             1 principbeslutet betonas dessutom: "Utöver
2332:                                                         lönsamhetskraven kan även totalekonomiska
2333:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           mål, som kan ha samband med bl.a. industri-,
2334: anföra följande:                                        region- och sysselsättningspolitiken sättas upp
2335:                                                         för statsbolagen. 1 sådana faii bör bolagen gott-
2336:     Vid jämförelser av resultaten i de fin1ändska       göras för den extra belastning som åsamkas lön-
2337: bankerna har man upprepade gånger Iagt märke            samheten enligt de förhandsbeslut som riksdagen
2338: tili att verksamheten i den statsägda Leonia kon-       och statsrådet har fattat." Sådana övergripande
2339: cernen i jämförelse med de andra finländska ban-        ekonomiska mål har inte uppställts för Leonia-
2340: kerna fortfarande är tämligen ineffektiv. Detta         koncernen eller Postbanken. När Postbaoken
2341: framgår t.ex. då man jämför förhållandet mellan         och Finlands Exportkredit Ab sammanfördes
2342: avkastning och kostnader i de olika bankerna.           inom samma koncern, utgick man uttryckligen
2343: Detta förhållande låg i MeritaNordbanken förra          ifrån att funktionerna skall effektiveras och kost-
2344: året på nivån 1,7, i andelsbanksgruppen på 1,7          nadseffektiviteten öka. Att ställa upp särskilda
2345: och i Leoniakoncernen på 1,3. 1 en situation där        mål för Leoniakoncernens del skuiie snedvrida
2346: konkurrensen hela tiden skärps krävs det, om            konkurrenssituationen på finansieringsmarkna-
2347: man skall lyckas, ur statlig synvinkel sett utom        den på ett sätt som kan strida mot vår nationella
2348: ökad avkastning också kostnadsnedskärningar.            eller EU:s konkurrenslagstiftning.
2349:  Den statsägda koncernen har senare än de andra            Postbanken har meddelat att betalningstjäns-
2350:  bankerna vidtagit mera målmedvetna åtgärder i          ten koncentreras tili Helsingfors åren 1998-
2351:  detta syfte.                                           1999 för att kostnadseffektiviteten skall förbätt-
2352:      Leoniakoncernen uppvisade i början av året         ras. Förhandlingsförslaget innebär en minskning
2353:  ett helt skäligt resultat, något som aHdeies riktigt   med ytterligare 160 personer utöver de personal-
2354:  påpekas i spörsmålet. Resultatförbättringen            nedskärningar som man tidigare fattat beslut
2355:  grundade sig dock på andra intäktsposter och än        om. Alla medbestämmandeförhandlingar mellan
2356:  finansieringstäckningen, som är livsviktig för         banken och representanterna för personalen har
2357:  den primära lönsamheten. Det skenbara i de fin-        varit sakliga och förlöpt utan att nämnvärt störa
2358:  ländska bankernas positiva resultatutveckling          kundservicen. Diskussioner om de fårskaste be-
2359:  har uppmärksammats också av direktören för             sluten inleddes vederbörligen den 19 maj 1998
2360:  Finansinspektionen, Kaarlo Jännäri, i inspek-          mellan bankens tjänstemannaförening och ar-
2361:  tionens verksamhetsberättelse för förra året. Di-      betsgivaren. Bakom koncentrations- och utveck-
2362:  rektör Jännäri konstaterade: "Bankernas primä-         lingsåtgärderna ligger framför allt det ändrade
2363:  ra lönsamhet är emellertid ännu rätt svag, och         beteendet hos kunderna samt den skärpta kon-
2364:  kostnadsjakten måste fortsätta".                       kurrensen. Det är meningen att t.ex. handlägg-
2365:      Riksdagsledamot Smeds framför i spörsmålet         ningen av betalningsblanketterna skall förnyas
2366:  bedömningen att "ett statsägt företag även måste       med hjälp av bildbehandlingsteknik. Utbudet av
2367:  ha andra syften än syftet att öka företagets eko-      banktjänster kommer i framtiden i allt högre
2368:  nomiska värde på bekostnad av personalen och           grad att vara inriktat på elektronisk service eller
2369:  arbetsplatserna". 1 detta sammanhang hänvisar          självbetjäning.
2370:  jag tili statsrådets principbeslut från sommaren
2371:       Helsingforsden 2 juni 1998
2372: 
2373:                                                                          Finansminister Sauli Niinistö
2374:                                              KK 524/1998 vp
2375: 
2376: Kirjallinen kysymys 524
2377: 
2378: 
2379: 
2380: 
2381:                                     Heikki Rinne /sd: Elatustuen perinnänja maksukäytännön muutta-
2382:                                        misesta
2383: 
2384: 
2385:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
2386: 
2387:    Yleisen epävarmuuden lisääntyessä kasvaa            siirtyäjärjestelmään,jossa tuomitun tai vahviste-
2388: vanhemmuuden vahvistamisen tarve. On luotava           tun elatusavun maksaja olisi aina yhteiskunta, ja
2389: myönteistä ilmapiiriä lasten ja vanhempien välil-      niissä tilanteissa, joissa tätä summaa ei saataisi
2390: le myös vaikeissa erotapauksissa.                      perityksi elatusvelvolliselta, siirryttäisiin suo-
2391:    Avioerotapausten yhteydessä sovitaan usein          raan elatustuen maksamiseen perintätoimien
2392: samalla siitä, että toinen vanhemmista on velvol-      käynnistämisen jäädessä kunnan vastuulle.
2393: linen suorittamaan elatusapua sille vanhemmis-         Tämä olisi perusteltua myös siksi, että elatusapu
2394: ta, jolle lapset jäävät. Tämä rahasumma pääte-         on tarkoitettu lasten elatukseen,ja näin voitaisiin
2395: tään muun muassa toisen osapuolen tulojen pe-          välttää tilanne, missä toinen vanhemmista ei yk-
2396: rusteella tuomiolla tai sosiaalitoimen vahvista-       sinkertaisesti hae elatusavun ulosmittausta, kos-
2397: malla sovinnolla. Toisinaan käy kuitenkin niin,        ka katsoo sen vaarantavan lasten ja elatusvelvol-
2398: että nämä maksut jäävät suorittamatta. Näissä          lisen välisiä suhteita.
2399: tapauksissa joutuu elatusapua saava aloitta-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2400: maan perintätoimet elatusapuvelkansa Iaimin-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2401: lyönyttä vanhempaa kohtaan. Mikäli perintätoi-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2402: met eivät onnistu, lasten kanssa asuva vanhempi        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2403: saa itselleen tietyn, voimassa olevan elatustuen
2404: suuruisen markkamäärän, ja perintävastuu siir-                    Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
2405: tyy kunnalle, mikäli lasten kanssa asuva vanhem-               siin täysimääräisen vahvistetun tai tuo-
2406: pi elatustukea hakee.                                          mitun elatusavun maksamiseksi yhteis-
2407:    Perintätoimien käynnistäminen aiheuttaa ris-                kunnan toimesta perusteluissa kuvatulla
2408: tiriitaa vanhempien välille. Siksi olisi perusteltua           tavalla?
2409: 
2410:      Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1998
2411: 
2412:                                             Heikki Rinne /sd
2413: 
2414: 
2415: 
2416: 
2417: 280043
2418: 2                                           KK 524/1998 vp
2419: 
2420: 
2421: 
2422: 
2423:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
2424: 
2425:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kaikista ulosottoperinnässä olevista elatusavuis-
2426: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         ta. Joka tapauksessa valtaosa elatusavun ulosot-
2427: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       toperinnästä käynnistyy sosiaaliviranomaisten
2428: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Heikki           aloitteesta.
2429: Rinteen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen              Elatustukea saavia lapsia oli vuoden 1996 lo-
2430: n:o 524:                                              pussa yhteensä lähes 107 000. Kunnat maksoivat
2431:                                                       elatustukea vuoden aikana yhteensä lähes 736
2432:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        miljoonaa markkaa, josta yli 525 miljoonaa eli
2433:        siin täysimääräisen vahvistetun tai tuo-       noin 71 prosenttia maksettiin elatusavun laimin-
2434:        mitun elatusavun maksamiseksi yhteis-          lyönnin perusteella.
2435:        kunnan toimesta perusteluissa kuvatulla            Elatusvelvollisilta saatiin perityksi elatusapua
2436:        tavalla?                                       vuonna 1996 yhteensä lähes 286 miljoonaa mark-
2437:                                                       kaa. Tästä määrästä runsaat 209 miljoonaa käy-
2438:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tettiin kuntien maksaman elatustuen korvauk-
2439: vasti seuraavaa:                                      seksi. Kunnille aiheutui siten noin 239 miljoonan
2440:                                                       markan nettomenot laiminlyöntiperusteisen ela-
2441:    Lapsen elatuksesta annetun lain (705/1975)         tustuen maksamisesta.
2442: mukaan lapsella on oikeus riittävään elatukseen,          Elatustuen määrä lasta ja elatusvelvollista
2443: josta hänen vanhempansa vastaavat, kumpikin           kohti on 637 markkaa kuukaudessa. Jos lapsen
2444: kykynsä mukaan. Lapselle voidaan vahvistaa            huoltaja on avioliitossa tai elää avioliitonomai-
2445: suoritettavaksi elatusapua, jos vanhempi ei           sissa olosuhteissa, tuen määrä on 518 markkaa
2446: muulla tavoin huolehdi lapsen elatuksesta taikka      kuukaudessa. Kun elatusapu on vahvistettu ela-
2447: jos lapsi ei pysyvästi asu vanhempansa luona.         tustukea pienemmäksi elatusvelvollisen maksu-
2448: Elatusavun määrä ja suorittamistapa vahviste-         kyvyttömyyden vuoksi, lapsella on oikeus saada
2449: taan sopimuksella tai tuomiolla.                      elatustuen ja elatusavun erotus elatusapua täy-
2450:    Jos elatusvelvollinenjättää vahvistetun elatus-    dentävänä elatustukena.
2451: avun maksamatta, elatusavun ulosottoperintä               Suomalaisessa yhteiskunnassa ensisijainen
2452: voidaan käynnistää kahdella vaihtoehtoisella          vastuu lapsen elatuksesta kuuluu lapsen vanhem-
2453: tavalla. Lapsen huoltaja voi joko itse saattaa        mille. Yhteiskunta tukee vanhempia tämän vas-
2454: elatusavun perittäväksi ulosottoteitse tai hän voi    tuun kantamisessa muun muassa maksamalla
2455: hakea lapselle elatustukea, jolloin kunnan so-        elatustukea, jonka määrä on säädetty laissa ja
2456: siaaliviranomainen huolehtii elatusavun perin-        suhteutettu yhteiskunnan taloudellisiin voima-
2457: nästä.                                                varoihin. Kuntien elatustukimenot kasvaisivat
2458:    Lapsen elatuksen turvaamisesta annetun lain        olennaisesti, jos elatustukena maksettaisiin sama
2459: (122/1977) 6 §:n 1 kohdan mukaan elatustukea          määrä,joka kussakin tapauksessa on vahvistettu
2460: suoritetaan lapselle, kun elatusvelvollinen on lai-   elatusvelvollisen suoritettavaksi elatusavuksi.
2461: minlyönyt elatusavun maksamisen. Elatustuen           Kasvu johtuisi siitä, että huomattava osa nykyi-
2462: saannin edellytyksenä ei ole, että lapsen huoltaja    sin kuntien perittävinä olevista elatusavun kuu-
2463: olisi ensin yrittänyt itse periä elatusapua ulosot-   kausimaksuista ylittää elatustuen määrän.
2464: toteitse. Kysymyksen perustelujen mukaan kysy-            Eduskunnan käsiteltävänä on parhaillaan hal-
2465: jällä näyttää olleen tästä asiasta toisenlainen kä-   lituksen esitys lapsen elatusturvaa koskevaksi
2466: sitys.                                                lainsäädännöksi (HE 7311996 vp) ja hallituksen
2467:    Tilastotietoa ei ole olemassa siitä, kuinka suu-   esitys lapsen elatusavun perintää koskevan lain-
2468: ri osa huoltajista huolehtii elatusavun ulosotto-     säädännön uudistamisesta (HE 128/1997 vp ).
2469: perinnästä itse. Eräiden ulosottopiireistä saatu-     Näiden esitysten tavoitteena on saada aikaan
2470: jen arvioiden mukaan huoltajien käynnistämiä          lapsen elatuksen turvaamista ja elatusavun pe-
2471: perintätapauksia saattaisi olla noin 10 prosenttia    rintää koskeva kokonaisuudistus, jolla tehostet-
2472:                                           KK 524/1998 vp                                               3
2473: 
2474: tatsun elatusavun ulosottoperintää kuitenkin        täisi osaltaan niitä vanhempien välisiä ristiriitoja,
2475: niin, ettei elatusvelvollisen asema muodostu koh-   joihin kysymyksen perusteluissa viitataan.
2476: tuuttomaksi. Uudistuksen toteutuminen vähen-
2477: 
2478:      Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1998
2479: 
2480:                                                                   Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
2481: 4                                             KK 524/1998 vp
2482: 
2483: 
2484: 
2485: 
2486:                                           Tili Riksdagens Talman
2487: 
2488:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        nom utsökning. 1 varje fall inleds indrivning av
2489: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-          underhållsbidrag i utsökningsväg oftast genom
2490: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-        socialmyndigheternas åtgärder.
2491: man Heikki Rinne undertecknade spörsmål nr                 1 slutet av år 1996 uppgick antalet barn som
2492: 524:                                                    fick underhållsstöd tili nära 107 000. Kommu-
2493:                                                         nerna utbeta1ade sammanlagt nästan 736 miljo-
2494:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          ner mark i underhållsstöd under året. Mera än
2495:         att samhället skall utbetala fastställt eller   525 miljoner mark, dvs. ungefår 71 procent, av
2496:         utdömt underhållsbidrag tili fullt belopp       detta belopp utbetalades på grund av att betal-
2497:         på så sätt som beskrivs i motiveringen?         ning av underhållsbidrag försummats.
2498:                                                            Ar 1996 indrevs sammanlagt nästan 286 miljo-
2499:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           ner mark underhållsbidrag av underhållsskyldi-
2500: anföra följande:                                        ga. Drygt 209 miljoner mark av detta belopp
2501:                                                         användes för att kompensera det korumunala
2502:     Enligt lagen om underhåll för barn (705/1975)       underhållsstödet. Utbetalningen av underhålls-
2503: äger ett barn rätt till tillräckligt underhåll, som     stöd på grund av försummelser medförde således
2504: hans föräldrar svarar för, båda efter sin förmåga.      nettoutgifter på cirka 239 miljoner mark för
2505: Sörjer en förälder inte på annat sätt för barnets       kommunerna.
2506: underhåll eller bor barnet inte varaktigt tillsam-         Underhållsstödets månatliga belopp per barn
2507: mans med föräldern, kan det fastställas att un-         och underhållsskyldig är 637 mark. Om barnets
2508: derhållsbidrag skall betalas tili barnet. Under-        vårdnadshavare är gift eller lever i ett äkten-
2509: hållsbidragets belopp och sättet för dess erläg-        skapsliknande förhållande, är stödbeloppet 518
2510: gande fastställs genom avtal eller dom.                 mark per månad. När det fastställda underhålls-
2511:     Om en underhållsskyldig försummar att beta-         bidraget är mindre än underhållsstödet på grund
2512: la fastställt underhållsbidrag, kan indrivning av       av den underhållsskyldiges betalningsoförmåga,
2513: bidraget i utsökningsväg inledas på två alternati-      har barnet rätt att få skilinaden mellan under-
2514: va sätt. Barnets vårdnadshavare kan antingen            hållsstödet och -bidraget betald i form av under-
2515: själv vidta åtgärder för utsökning av underhålls-       hållsstöd som kompletterar underhållsbidraget.
2516: bidraget eller söka underhållsstöd för barnet,             1 det finländska samhället bär förä1drarna det
2517: varvid den korumunala socialmyndigheten om-             primära ansvaret för sitt barns uppehälle. Sam-
2518: besörjer indrivningen av underhållsbidraget.            hället stöder föräldrarna i detta ansvar genom att
2519:     Enligt 6 § 1 mom. lagen om tryggande av un-         bland annat utbetala underhållsstöd, vars belopp
2520: derhåll för barn (122/1977) erläggs underhålls-         har bestämts i lag och relaterats till samhällets
2521: stöd till ett barn om den underhållsskyldige för-       ekonomiska resurser. Kommunernas utgifter för
2522: summat att betala underhållsbidrag. För erläg-          underhållsstöd skulle öka betydligt, om stödet
2523: gande av underhållsstöd förutsätts inte att bar-        utbetalades till det belopp som i varje enskilt fall
2524: nets vårdnadshavare först själv har försökt indri-      har fastställts för underhållsbidr.ag som den un-
2525: va underhållsbidraget i utsökningsväg. Spörsmå-         derhållsskyldige skall betala. Okningen skulle
2526: lets motivering tyder på att frågeställaren har         bero på att en betydande del av de månatliga
2527: haft en annan uppfattning om saken.                     utbetalningar av underhållsbidrag som kom-
2528:    Det finns inga statistiska uppgifter om hur stor     munera för tillfållet måste indriva överstiger un-
2529: del av försörjarna själva sörjer för indrivning av      derhållsstödets belopp.
2530: underhållsbidrag genom utsökning. Enligt vissa             Riksdagen behandlar som bäst regeringens
2531: uppskattningar som utsökningsmyndigheterna              proposition med förslag tilllagstiftning om un-
2532: gjort kan de indrivningsprocesser som vårdnads-         derhållstrygghet för barn (RP 7311996 rd) samt
2533: havare själva inlett utgöra cirka 10 procent av         regeringens proposition med förslag till revide-
2534: alla sådana fall där underhållsbidrag indrivs ge-       ring av lagstiftningen om indrivning av under-
2535:                                            KK 524/1998 vp                                          5
2536: 
2537: hållsbidrag tili barn (RP 128/1997 rd). Syftet med   drag i utsökningsväg, dock på så sätt att den
2538: dessa propositioner är att genomgående reforme-      underhållsskyldiges ställning inte blir orimligt
2539: ra tryggandet av underhåll för barn och indriv-      svår. Reformen skulle för sin del minska sådana
2540: ningen av underhållsbidrag. Denna totalreform        konflikter mellan föräldrar som avses i motive-
2541: skulle effektivera indrivningen av underhållsbi-     ringen för spörsmålet.
2542: 
2543:      Helsingforsden 28 maj 1998
2544: 
2545:                                                                   Minister Terttu Huttu-Juntunen
2546:                                          KK 525/1998 vp
2547: 
2548: Kirjallinen kysymys 525
2549: 
2550: 
2551: 
2552: 
2553:                                  Toimi Kankaanniemi /skl: Velvollisuudesta luopua puolison sukuni-
2554:                                     mestä avioeron jälkeen
2555: 
2556: 
2557:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
2558: 
2559:    Nykyisin avioeron jälkeen se puoliso, joka         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2560: avioliiton solmimisen yhteydessä on ottanut        tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
2561: puolisonsa sukunimen, ei ole velvollinen luopu-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2562: maan entisen puolisonsa sukunimestä, vaan hän      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2563: voi halutessaan säilyttää puolisonsa sukunimen.
2564: Kun eronnut puoliso pitää entisen puolisonsa                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
2565: sukunimen, aiheuttaa tämä usein sukunimen al-             siin nimilain muuttamiseksi siten, että
2566: kuperäiselle omistajalle ja hänen saman sukuni-           avioeron jälkeen se puoliso, jonka suku-
2567: misille sukulaisilleen ongelmia. Jos kysymykses-          nimen eronnut puoliso on ottanut, voisi
2568: sä on julkisuudessa esiintyvä henkilö, saattaa            vaatia viimeksi mainittua luopumaan
2569: sukunimen esiintyminen tuottaa erityistä harmia           avioliitonaikaisesta yhteisestä sukuni-
2570: niille, joille nimi alun perin kuuluu.                    mestä ja tämä olisi velvollinen nimestä
2571:                                                           luopumaan?
2572: 
2573:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1998
2574:                                     Toimi Kankaanniemi /skl
2575: 
2576: 
2577: 
2578: 
2579: 280043
2580: 2                                           KK 525/1998 vp
2581: 
2582: 
2583: 
2584: 
2585:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
2586: 
2587:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa         mattomana ollessaan. Puolisolla ei sitä vastoin
2588: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          ole velvollisuutta toiselta puolisoita saamansa
2589: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        sukunimen muuttamiseen.
2590: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi                Ennen nimilain säätämistäkin puolisolla oli
2591: Kankaanniemen näin kuuluvan kirjallisen kysy-          yleensä oikeus säilyttää avioliiton perusteella
2592: myksen n:o 525:                                        saamansa sukunimi. Ainoastaan, jos vaimon
2593:                                                        katsottiin olleen avioeroon pääasiallisesti syylli-
2594:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         nen osapuoli, tuomioistuin saattoi määrätä,jollei
2595:        siin nimilain muuttamiseksi siten, että         painavia vastasyitä ollut, ettei vaimolla ollut oi-
2596:        avioeron jälkeen se puoliso, jonka suku-        keutta miehensä sukunimen käyttämiseen. Tämä
2597:        nimen eronnut puoliso on ottanut, voisi         säännös liittyi puolison syyllisyyttä edellyttänei-
2598:        vaatia viimeksi mainittua luopumaan             siin avioeron perusteisiin, jotka on kumottu tam-
2599:        avioliitonaikaisesta yhteisestä sukuni-         mikuun alusta 1988 lukien.
2600:        mestä ja tämä olisi velvollinen nimestä            Nimilaki perustuu ajatukselle, jonka mukaan
2601:        luopumaan?                                      nimen pysyvyydellä saattaa olla nimen kantajalle
2602:                                                        suuri merkitys. Jos puoliso joutuisi vastoin tahto-
2603:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           aan luopumaan sukunimestään avioeron yhtey-
2604: vasti seuraavaa:                                       dessä, nimen vaihtumisesta saattaisi aiheutua
2605:                                                        hänelle huomattavia vaikeuksia. Näin voisi käy-
2606:    Aviopuolison sukunimeä koskevat säännök-            dä erityisesti silloin, kun puoliso on ammatis-
2607: set ovat nimilain 3 luvussa. Nimilain 9 §:n mu-        saan, yhteiskunnallisessa toiminnassaan tai
2608: kaan puoliso voi avioliiton purkautumisen jäl-         muutoin tullut tunnetuksi avioliiton johdosta
2609: keen muuttaa sukunimensä, jonka hän on saanut          saamailaan nimellä. Oikeusministeriössä ei näis-
2610: toiselta puolisoita avioliittonsa perusteella, otta-   tä syistä harkita nimilain muuttamista kysymyk-
2611: malla sen nimen, joka hänellä viimeksi oli nai-        sessä tarkoitetulla tavalla.
2612: 
2613:      Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1998
2614: 
2615:                                                                      Oikeusministeri Jussi Järventaus
2616:                                          KK 525/1998 vp                                              3
2617: 
2618: 
2619: 
2620: 
2621:                                       Tili Riksdagens Talman
2622: 
2623:                                                    make har däremot inte skyldighet att ändra det
2624:   I det syfte 37 § 1 mom. ri~sdagsord~ingen        släktnamn han fått av den andra maken.
2625: anger har Ni, Fru Talman, ttll vederborande            Redan före stiftandet av namnlagen hade en
2626: medlem av statsrådet översänt följande av riks-    maka i allmänhet rätt att behålla det namn hon
2627: dagsman Toimi Kankaanniemi undertecknade           hade erhållit genom äktenskapet. Endast om
2628: spörsmål nr 525:                                   hustrun ansågs ha varit den part som huvudsak-
2629:                                                    ligen var skyldig tili skilsmässan, kunde domsto-
2630:           A vser Regeringen att vidta åtgärder i   len, om inte vägande motargument förelåg, be-
2631:        syfte att ändra namnlagen så att efter en   stämma att hustrun inte hade rätt att använda sin
2632:        skilsmässa den make, vars namn den          mans släktnamn. Denna bestämmelse anslöt sig
2633:        frånskilda maken har tagit, skulle kunna    tili de grunder för skilsmässa, som förutsatte
2634:        kräva att den sistnämnda avstår från det    skuld hos någon av makarna, och som upphäv-
2635:        under äktenskapet gemensamma släkt-         des med ingången av januari 1988.
2636:        namnet och denna då vore skyldig att            Namnlagen bygger på tanken att namnets
2637:        a vstå från namnet?                         kontinuitet kan ha stor betydelse för bäraren av
2638:                                                    namnet. Om en make mot sin vilja bleve tvingad
2639:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      att avstå från sitt släktnamn i samband med skils-
2640: anföra följande:                                   mässa, kunde namnbytet förorsaka honom bety-
2641:                                                    dande svårigheter. Så kunde ske särskilt då ma-
2642:    De bestämmelser som gäller äkta makars          ken i sitt yrke, sin samhälleliga verksamhet eller i
2643: släktnamn ingår i 3 kap. namnlagen. Enligt 9 §     övrigt har blivit känd under det namn han fått
2644: namnlagen kan en make efter äktenskapets upp-      genom sitt äktenskap. Av dessa orsaker övervä-
2645: lösning ändra det släktnamn han genom äkten-       ger man inom justitieministeriet inte att ändra
2646: skapet fått av den andra maken genom att anta      namnlagen på det i spörsmålet avsedda sättet.
2647: det släktnamn han senast hade som ogift. En
2648: 
2649:      Helsingfors den 27 maj 1998
2650: 
2651:                                                                  Justitieminister Jussi Järventaus
2652:                                          KK 526/1998 vp
2653: 
2654: Kirjallinen kysymys 526
2655: 
2656: 
2657: 
2658: 
2659:                                  Toimi Kankaanniemi /skl: Vuokratason kohtuullistamisesta
2660: 
2661: 
2662: 
2663:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
2664: 
2665:    Asuinhuoneistojen vuokrat ovat nousseet vii-    kasta aluepolitiikkaa, asuntotuotannon lisää-
2666: me aikoina voimakkaasti. Tilastokeskuksen tuo-     mistä, sosiaaliturvan kohdentamista yhä selvem-
2667: reiden tilastojen mukaan esimerkiksi yksiön kes-   min asumista tukevaan suuntaan ja myös järke-
2668: kivuokra neliömetriltä kuukaudessa on Helsin-      viä sääntelytoimenpiteitä. Vuokrasääntelyyn pa-
2669: gissä 87,60 mk sekä Espoossa ja Vantaalla 74 mk.   laamista olisi harkittava ainakin tilapäisenä toi-
2670: Muissa kaupungeissa määrä vaihtelee 47-64          menpiteenä siihen asti, kunnes vuokra-asunto-
2671: mk:n haarukassa. Isompien asuntojen vuokrat        tuotanuoliaja muilla toimenpiteillä voidaan taa-
2672: ovat hieman alhaisempia, mutta nousu on nii-       ta kohtuuhintaisten asuntojen saanti myös vähä-
2673: denkin osalta ollut nopeaa etenkin pääkaupunki-    varaisimmille ihmisille.
2674: seudulla.                                             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2675:    Vuokrataso on kohonnut sietämättömän kor-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2676: keaksi. Kun työllisyystilanne paranee vain suu-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2677: rissa kasvukeskuksissa, on ihmisten pakko          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2678: muuttaa näille paikkakunnille. Tämä kärjistää
2679: asuntotilannetta ja nostaa vuokra tasoa. Ne vä-              Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-
2680: hävaraiset ihmiset, joiden toimeentulo on vai-            menpiteisiin vuokra-asuntotuotannon li-
2681: keutunut mm. toimeentulotueoja muun sosiaali-             säämiseksi ja tilapäisen sääntelyn palaut-
2682: turvan leikkausten johdosta, kärsivät eniten.             tamiseksi, jotta vuokrataso alenisi koh-
2683:    Vuokratason alentamiseksi tarvittaisiin teho-          tuulliselle tasolle?
2684:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1998
2685: 
2686:                                     Toimi Kankaanniemi /skl
2687: 
2688: 
2689: 
2690: 
2691: 280043
2692: 2                                          KK 526/1998 vp
2693: 
2694: 
2695:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
2696: 
2697:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       soja verrattessa niitä edellisvuoden vuokra-asun-
2698: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tokannan keskivuokriin.
2699: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         On kuitenkin myönnettävä, että vapaarahoit-
2700: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi           teisen vuokra-asuntokannan lisäys ei edes yhdes-
2701: Kankaanniemen näin kuuluvan kirjallisen kysy-        sä valtion tukeman tuotannon kanssa ole riittä-
2702: myksen n:o 526:                                      nyt nostamaan tarjontaa kysyntää vastaavaksi.
2703:                                                      Kysyntä kasvaa nimenomaan pääkaupunkiseu-
2704:           Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-     dulla ja kasvukeskuksissa, koska niissä on tarjol-
2705:        menpiteisiin vuokra-asuntotuotannon li-       la työtä ja toimeentuloa. Kysyntä kohdistuu ni-
2706:        säämiseksi ja tilapäisen sääntelyn palaut-    menomaan pienasuntoihin. Tällaisia kasvualuei-
2707:        tamiseksi, jotta vuokrataso alenisi koh-      ta ovat muun muassa Oulun, Tampereen, Turun
2708:        tuulliselle tasolle?                          ja Jyväskylän seudut.
2709:                                                          Kohtuuhintaisen erilaisia asumisvaihtoja tar-
2710:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         joavan tilaanteen aikaansaaminen asuntomark-
2711: vasti seuraavaa:                                     kinoilla on monen osatekijän tulos. Asuntora-
2712:                                                      kentamiseen sopivien tonttien kaavoitustilantee-
2713:    Vuokra-asuntokannan kasvu vastaamaan              seen ja saatavuuteen yleensäkin on kiinnitettävä
2714: kunkin ajan kysyntää on tehokkaimpia keinoja         erityisesti huomiota. Kuntien toiminta on tässä
2715: saada ja pitää vuokrataso kohtuullisena. Vuok-       keskeisellä sijalla. Eräillä paikkakunnilla kehit-
2716: rasääntelyyn paluu ei edesauttaisi vuokratason       tyvä, kysyntää vastaavien vuokra-asuntojen suo-
2717: kohtuullisena pysymistä eikä vuokra-asunto-          ranainen puute saattaa ennen pitkää muodostua
2718: kannan kasvattamista. Päinvastoin kannan vä-         myös työvoiman saannin esteeksi, jolloin myös
2719: henemistä saattaisi olla odotettavissa, mikä vain    uudet työpaikat jäävät alueelle syntymättä. Täl-
2720: lisäisi vuokrien nousupaineita.                      lainen kierre ei ole kenenkään etu. Vuokrasään-
2721:     Vuokrien sääntelyn vuonna 1991 alkaneella        telyn purun jälkeen avoimien rahamarkkinoiden
2722: purulla pyrittiin lisäämään myös asuntojen           aikana vuokra-asuntoja tarvitsevien yritysten
2723: vuokralle antamisen halukkuutta. Näin on myös        mahdollisuudet omilla toimillaanjärjestää työn-
2724: käynyt. Vuokra-asuntokanta on yli 100 000            tekijöidensä asuminen ovat myös aikaisempaa
2725: asuntoa suurempi kuin ennen asuinhuoneiston          monipuolisempia. Käytettäköön nyt myös niitä.
2726: vuokrien sääntelyn purun aloittamista. Vuokra-           Hallitus pyrkii omalla toiminnallaan lisää-
2727: asuntokannan kokoa koskevat viimeisimmät vi-         mään erityisesti kohtuuhintaisten vuokra-asun-
2728: ralliset tilastotiedot ovat vuoden 1996 lopun ti-    tojen tarjontaa ja asuntomarkkinoiden tasapai-
2729: lanteesta. Sen mukaan nykyinen vuokra-asunto-        noista kehitystä. Niinpä hallituksen talouspoliit-
2730: kanta on noin 720 000 asuntoa. Vastaavan vuok-       tinen ministerivaliokunta päätti kuluvan kuun 12
2731: ra-asuntokannan aikaansaaminen valtion lai-          päivänä välittömästi ottaa käyttöön talousar-
2732: noittamana aravavuokratalojen uustuotantona          viossa asuntotuotantoon ehdollisena osoitetusta
2733: olisi edellyttänyt noin 40 miljardin markan rahoi-   1,5 miljardin markan määrärahasta yhden mil-
2734: tusta.                                               jardin. Loput määrärahasta eli 500 miljoonaa
2735:     Vuokrasääntelyn purun vaikutuksia vuokrien       markkaa päätettiin ottaa käyttöön ensi elokuun
2736: määrään ja niiden määräytymistä koskeviin eh-        puolivälissä, jos valtion tukeman uustuotannon
2737: toihin ja ehtojen muuttamistapoihin on koko          kustannuskehitys on enintään samaa luokkaa
2738: ajan seurattu. Vuokrataso on jonkin verran           kuin kuluvan vuoden tammi-huhtikuussa. Hal-
2739: noussut. Näin on tapahtunut osittain sääntelyn       litus on kuluvan kuun 14 päivänä osoittanut tä-
2740: purun johdosta, kun nyt voidaan sopia vuokran        män myöntämisvaltuuden käytettäväksi vuokra-
2741: määrästä ja määräytymisestä entistä vapaam-          ja asumisoikeustalojen asuntolainoihin. Sum-
2742: min, mutta myös muista syistä. Tarjolle on tullut    malla arvioidaan voitavan rakentaa runsaat
2743: myös laadullisesti parempia asuntoja, jotka          2 000 asuntoa.
2744: luonnollisesti nostavat vuoden keskivuokrata-
2745: 
2746:      Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1998
2747: 
2748:                                                                         Ministeri Sinikka Mönkäre
2749:                                             KK 526/1998 vp                                             3
2750: 
2751: 
2752:                                         Tili Riksdagens Ta/man
2753: 
2754:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen        snittliga hyresnivån för året i relation tili den
2755: föreskriver har Ni, Fru Talman, tili vederböran-      genomsnittliga hyresnivån för hyresbostadsbe-
2756: de med1em av statsrådet översänt följande av          ståndet under tidigare år.
2757: riksdagsman Toimi Kankaanniemi underteckna-               Medges bör att ökningen i den fritt finansiera-
2758: de spörsmål nr 526:                                   de produktionen av hyresbostäder inte ens till-
2759:                                                       sammans med den statsstödda produktionen har
2760:            Ämnar Regeringen vidta brådskande          kunnat öka utbudet så att det motsvarar efterfrå-
2761:        åtgärder för att öka produktionen av           gan. Den ökar i synnerhet i huvudstadsregionen
2762:        hyresbostäder och återinföra en tillfållig     och tillväxtcentra, eftersom där finns arbete och
2763:        reg1ering för att hyresnivån skall sjunka      utkomstmöjligheter. Efterfrågan gäller speciellt
2764:        tili en skä1ig nivå?                           små bostäder. Tili tillväxtområdena hör trakter-
2765:                                                       na kring bl.a. Uleåborg, Tammerfors, Åbo och
2766:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         Jyväskylä.
2767: anföra följande:                                          Att det på bostadsmarknaden uppstår en si-
2768:                                                       tuation där det finns olika boendealternativ tili
2769:     En ökning av hyresbostadsbeståndet så att det     skäligt pris är ett resultat av många delfaktorer.
2770: motsvarar den aktuella efterfrågan hör tili de        Det är skäl att fåsta speciell uppmärksamhet vid
2771: mest effektiva sätten att uppnå och bibehålla en      planläggningssituationen beträffande tomter
2772: skälig hyresnivå. En återgång tili hyresreglering     som lämpar sig för bostadsbygge och i allmänhet
2773: skulle inte bidra tili att hyresnivån hålls skälig,   tillgången på tomtmark. Här är kommunernas
2774: inte heller tili att hyresbostadsbeståndet ökar.      verksamhet viktig. Den direkta brist på hyresbo-
2775: Tvärtemot kunde man emotse en minskning av            städer som motsvarar efterfrågan, som håller på
2776: beståndet, vilket enbart skulle öka trycket på        att utvecklas på vissa orter, kan inom kort också
2777: hyreshöjningar.                                       bli ett hinder för tillgång på arbetskraft, och då
2778:     Genom den avveckling av hyresregleringen          skapas inte heller några nya arbetsp1atser på or-
2779: som inleddes 1992 eftersträvades också en ök-         ten. En sådan spiral gagnar ingen. Efter avveck-
2780: ning i villigheten att hyra ut bostäder. Detta har    lingen av hyresregleringen, under den öppna fi-
2781: också skett. Beståndet av hyresbostäder är nu         nansmarknaden, har de företag som behöver hy-
2782: mer än 100 000 bostäder större än innan avveck-       resbostäder mångsidigare möjligheter att själv-
2783: lingen av regleringen av hyrorna för bostadslä-       ständigt organisera sina arbetstagares boende.
2784: genheter inleddes. Den senaste officiella statisti-   De får lov att utnyttja sina möjligheter.
2785: ken över storleken på hyresbostadsbeståndet               Regeringen strävar genom sina egna aktivite-
2786: avspeglar situationen i slutet av år 1996. Enligt     ter efter att öka utbudet speciellt på hyresbostä-
2787: den uppgår det nuvarande beståndet till ca            der tili skäligt pris samt främja en balanserad
2788: 720 000 hyresbostäder. För att få tili stånd ett      utveckling av bostadsmarknaden. Så beslöt ock-
2789: motsvarande bestånd i form av statsbelånad            så regeringens ekonomisk-politiska ministerut-
2790:  nyproduktion av aravahyresbostäder hade det          skott den 12 dennes att omedelbart tai bruk en
2791:  krävts finansiering i storleksklassen 40 miljarder   miljard av det villkorliga anslag på 1,5 miljarder
2792:  mark.                                                mark som i budgeten anvisats för bostadspro-
2793:     Uppföljningen av hur avvecklingen av hyres-       duktion. Resten av anslaget, dvs. 500 miljoner
2794:  regleringen har inverkat på hyresbeloppen, vill-     mark, kommer att tas i bruk i medlet av augusti
2795:  koren för hyresbestämningen och sätten att änd-      1998, om kostnadsutvecklingen inom den stats-
2796:  ra dem har varit kontinuerlig. Hyresnivån har i      stödda nyproduktionen ligger i högst samma
2797:  viss grad stigit. Detta har delvis skett för att     klass som ijanuari-april i år. Regeringen har den
2798:  regleringen avvecklades, eftersom man nu har         14 dennes anvisat denna befogenhet att användas
2799:  större frihet att komma överens om hyresbelopp       f6r bostadslån för hyres- och bostadsrättsbostä-
2800:  och hyresbestämning, men det finns också andra       der. Med denna summa räknar man att drygt
2801:  skäl. Det finns nu ett utbud av kvalitativt bättre   2 000 bostäder kommer att kunna byggas.
2802:  bostäder, vilket naturligtvis höjer den genom-
2803: 
2804:      Helsingfors den 29 maj 1998
2805: 
2806:                                                                           Minister Sinikka Mönkäre
2807:                                            KK 527/1998 vp
2808: 
2809: Kirjallinen kysymys 527
2810: 
2811: 
2812: 
2813: 
2814:                                   Toimi Kankaanniemi /skl: Alkoholitarkastuksen tehostamisesta ja
2815:                                      lupamenettelystä
2816: 
2817: 
2818:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
2819: 
2820:     Alkoholilain mukainen lupa- ja tarkastushal-     mukaisella tavalla. Seuraukset näkyvät yleisillä
2821: linto toimii kaksijakoisesti siten, että Tuoteval-   paikoilla häiriökäyttäytymisen sekä turvatto-
2822: vontakeskus vastaa valtakunnallisesti yli            muuden kasvuna. Erilaiset tapahtumat ovat
2823: 4, 7 %:sten alkoholijuomien lupa- ja tarkastustoi-   muuttuneet keskioluen ja alkoholijuomien naut-
2824: minnasta ja lääninhallitukset muista.                timistilaisuuksiksi. Nuoriso alkoholisoituu yhä
2825:     Lääninhallitusten alkoholitarkastus kärsii       varhaisemmassa iässä. !kääntyvän väestömme
2826: tuntuvasti resurssipulasta. Esimerkiksi Länsi-       tulevaisuus ei näytä valoisalta.
2827: Suomen lääninhallituksen Jyväskylän alueelli-            Lääninhallituksen alkoholitarkastajilla ei ole
2828: sessa palveluyksikössä on vain yksi virkamies        nykyisin näytteenotto-oikeutta. Tämä haittaa
2829: hoitamassa Keski-Suomen maakunnasta ja pää-          asiallista ja yleisen edun mukaista tarkastustoi-
2830: osasta Pirkanmaata muodostuvaa suuraluetta.          mintaa ja antaa laittomasti käyttäytyville yrittä-
2831: Tarkastustoiminta vaatii paljon mm. ilta- ja vii-    jille kohtuuttoman edun. Oikeuden puuttuminen
2832: konlopputyötä. Tähän eivät resurssit riitä.          lisää myös yhteiskunnan kustannuksia.
2833:     Ongelmaksi on muodostunut myös se, että              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2834: korkein hallinto-oikeus lähes poikkeuksetta on       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2835: valituksen perusteella myöntänyt lääninhallituk-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2836: sen tai Tuotevalvontakeskuksen asianmukaisin         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2837: perustein myöntämättä jättämät anniskeluluvat.
2838: Tilanne ruokkii konkurssipeliä ja harmaata ta-                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
2839: loutta ja aiheuttaa menetyksiä asianmukaisesti              siin läänien alkoholitarkastuksen henki-
2840:  toimiville yrityksille. Lupajärjestelmä on näin            löresurssien lisäämiseksi sekä lupamenet-
2841: menettänyt uskottavuuttansa.                                telyn epäkohtien korjaamiseksi ja mm.
2842:     Kaikissa sivistysvaltioissa alkoholipolitiik-           näytteenotto-oikeuden myöntämiseksi
2843:  kaan kuuluu asianmukainen lupa- ja valvonta-               läänien tarkastajille?
2844: järjestelmä. Suomessa järjestelmä ei toimi asian-
2845: 
2846:       Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1998
2847:                                       Toimi Kankaanniemi /skl
2848: 
2849: 
2850: 
2851: 
2852:  280043
2853: 2                                             KK 527/1998 vp
2854: 
2855: 
2856: 
2857: 
2858:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
2859: 
2860:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa          alaikäisten suhteellisen helppo alkoholin hankin-
2861: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           ta päivittäistavarakaupoista, jonka osalta olisi
2862: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-        välttämätöntä lisätä sekä viranomaisvalvontaa
2863: le jäsenelle kansanedustaja Toimi Kankaannie-           että kauppojen itsensä suorittamaan omavalvon-
2864: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o            taan tähtäävää opastusta ja neuvontaa.
2865: 527:                                                       Anniskelulupamenettelyssä on myös nykyisen
2866:                                                         alkoholilain aikana ilmennyt ongelmia. Korkein
2867:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         hallinto-oikeus on lainkäytössään katsonut, että
2868:         siin läänien alkoholitarkastuksen henki-        eräissä tapauksissa lupaviranomaisen päätök-
2869:         löresurssien lisäämiseksi sekä lupamenet-       seen luvan epäämisestä ei ole ollut alkoholilain
2870:         telyn epäkohtien korjaamiseksi ja mm.           tarkoittamia perusteita. Tämä on lisännyt lupa-
2871:         näytteenotto-oikeuden myöntämiseksi             hakemusten määrää huomattavasti ja anniskelu-
2872:         läänien tarkastajille?                          paikkojen alkoholitarjonnan lisääntymistä on
2873:                                                         ollut vaikea ehkäistä. Sosiaali- ja terveysministe-
2874:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            riö antoi 20 päivänä helmikuuta 1998 kuluvan
2875: vasti seuraavaa:                                        vuoden maaliskuun 15 päivänä voimaan tulleen
2876:                                                         uuden päätöksen (16211998) anniskeluluvan
2877:     Alkoholilain mukaan lääninhallitusten tehtä-        myöntämisestä, jonka nojalla anniskeluluvan
2878: vänä on enintään 4,7 tilavuusprosenttia sisältä-        haltijalta voidaan edellyttää aikaisempaa parem-
2879: vien, käymisteitse valmistettujen juomien myyn-         pia ammatillisia edellytyksiä ja anniskelutiloilta
2880: tiin ja anniskeluun oikeuttavien lupien käsittely       parempaa asianmukaisuutta. Päätöksen sovelta-
2881: sekä alkoholijuomien anniskelua harjoittavien           misesta ei vielä ole siinä määrin tietoa, että sen
2882: kaikkien ravintoloiden valvonta. Lääninhalli-           todellista vaikutusta voitaisiin arvioida. Näyttää
2883: tukset käsittelivät esimerkiksi vuonna 1997 yli         kuitenkin siltä, että anniskelusektorin ongelmien
2884: 4 000 lupahakemusta ja valvoivat 9 600 ravinto-         ennaltaehkäisemiseksi myös lupaviranomaisen
2885: lan anniskelua. Lisäksi valvontaresursseja sito-        harkintavaltaa selvän ylikapasiteetin rajoittami-
2886: vat vähittäismyyntipaikat ja erityisesti kesäisin       seksi tulisi lisätä. Tarveharkinnan mahdollisuut-
2887: järjestettävät lukuisat tapahtumat, joihin on           ta alkoholilupakäsittelyssä selvitetään yhtenä
2888: myönnetty tilapäisiä anniskelulupia. Lääninhal-         osana harmaan talouden torjuntaa selvitteleväs-
2889: lituksissa alkoholilain edellyttämiin hallinto- ja      sä ministerityöryhmässä.
2890: valvontatehtäviin osallistuu tällä hetkellä noin           Alkoholihallinnon kokonaistilannetta ja
2891: 45 henkilöä, useat kuitenkin vain osa-aikaisesti        mahdollisuuksia voimavarojen nykyistä tehok-
2892: niin, että henkilötyövuosia on käytössä vain 35.        kaampaan kohdistamiseen valvontatoimeen sel-
2893: Lupahallintoon tarvitaan vuosittain noin 23             vitetään parhaillaan alkoholivalvontaa ohjaavan
2894: henkilötyövuoden työpanos, joten valvontateh-           sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakes-
2895: tävien hoitoon on käytettävissä noin 12 henki-          kuksen asettamassa työryhmässä. Selvitys val-
2896: lötyövuotta.                                            mistuu kuluvan vuoden kesäkuun kuluessa. Lie-
2897:     Voidaan katsoa, että lääninhallitukset ovat         nee mahdollista, että lupahallintoa keventämällä
2898: käytettävissä olevien voimavarojensa mukaan             voidaan jossakin määrin osoittaa lisävoimava-
2899: toimineet varsin tehokkaasti. Vaikka valvonnan          roja valvontaan. Lisäksi alkoholihallinnon ko-
2900: painopiste onkin opastuksessa ja neuvonnassa,           konaisohjaus erityisesti resurssiohjauksen osalta
2901: suoritettiin vuonna 1997 myös yli 6 000 erilaista       tulisi saattaa kiinteärumin osaksi sosiaali- ja ter-
2902: tarkastusta, joista 4 000 ravintoloiden perustar-       veyshallintoa. Merkittävää parannusta tilantee-
2903: kastuksia. Voimavarat ovat kuitenkin olleet ai-         seen ei kuitenkaan ole saatavissa lisäämättä
2904: van liian vähäisiä tehokkaaseen valvontaan eri-         myös alkoholihallintoon osallistuvien virkamies-
2905: tyisesti sellaisina päivinä ja kellonaikoina, jolloin   ten kokonaismäärää.
2906: anniskelurikkeitä eniten ilmenee, eikä anniskelu-          Mitä tulee näytteenotto-oikeuden myöntämi-
2907: toiminnan tila tällä hetkellä ole kaikilta osiltaan     seen läänien tarkastajille, viittaan kunnioittavas-
2908: tyydyttävällä tasolla. Toinen ongelma-alue on           ti antamaani vastaukseen kansanedustaja Juha
2909:                                            KK 527/1998 vp                                            3
2910: 
2911: Karpion kuluvana keväänä esittämään kirjalli-        laan Keski- tai Pohjois-Suomessa. Lääninhalli-
2912: seen kysymykseen (416/1998 vp). Tässä vas-           tuksen tarkastuskäynnin yhteydessä voi helposti
2913: tauksessa totean muun ohessa:                        ilmetä tilanteita,joissa myös luvaton ta alkoholin
2914:    "Näytteenotto-oikeuden laajentaminen myös         myyntiä on syytä epäillä, jolloin viranomaisella
2915: lääninhallitusten virkamiehille vaikuttaakin hy-     tulisi olla valtuudet mahdollisen vilpin paljasta-
2916: vin perustellulta. Laittoman alkoholin tutkimus-     miseen. Sosiaali- ja terveysministeriö pyrkiikin
2917: ta varten tarvittavan näytteen ottamista varten ei   valmistelemaan lainmuutosesityksen, jossa näyt-
2918: ole tarkoituksenmukaista matkustaa Helsingistä       teenotto-oikeus laajennettaisiin myös lääninhal-
2919: esimerkiksi epäilyn kohteena olevaan ravinto-        lituksiin."
2920: 
2921:      Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1998
2922: 
2923:                                                                   Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
2924: 4                                             KK 527/1998 vp
2925: 
2926: 
2927: 
2928: 
2929:                                           Tili Riksdagens Talman
2930: 
2931:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         lätt att skaffa sig alkohoi i detaljvarubutiker.
2932: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-          Med tanke på detta skulle det vara nödvändigt
2933: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-        att öka både myndighetstillsynen och den infor-
2934: man Toimi Kankaanniemi undertecknade spörs-             mation och rådgivning som siktar på att butiker-
2935: må1 nr 527:                                             na ~jälv utför självövervakning.
2936:                                                            A ven under den tid som den nuvarande alko-
2937:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          hollagen varit i kraft har det uppstått problem
2938:         att öka persona1resurserna för 1änens a1-       med tanke på förfarandet med serveringstill-
2939:         koho1tilisyn samt för att rätta tili missför-   stånd. Högsta förvaltningsdomstolen har i sin
2940:         hållandena i tiliståndsförfarandet och för      lagskipning ansett att det i vissa fall inte funnits
2941:         att bl.a. bevi1ja 1änens inspektörer rätt att   sådana lagliga förutsättningar som alkohollagen
2942:         ta prover?                                      avser för myndighets beslut om avslag på ansö-
2943:                                                         kan om tilistånd. Detta har väsentligt ökat anta-
2944:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt           let ansökningar om tilistånd och det har varit
2945: anföra fö1jande:                                        svårt att förhindra en ökning av serveringsställe-
2946:                                                         nas alkoholutbud. Social- och hälsovårdsminis-
2947:     En1igt a1kohollagen är det 1änsstyre1sernas         teriet fattade den 20 februari 1998 ett nytt beslut
2948: uppgift att behand1a tilistånd för försä1jning och      ( 162/1998) som trädde i kraft den 15 mars detta år
2949: servering av a1koho1drycker som tillverkats ge-         och med stöd av vilket man av innehavaren av
2950: nom jäsning och som innehåller högst 4, 7 vo1ym-        serveringstillståndet kan förutsätta bättre yrkes-
2951: procent ety1a1koho1 samt att övervaka alla res-         mässiga förutsättningar än förut och av serve-
2952: tauranger som serverar a1koho1drycker. Länssty-         ringsställena bättre ändamålsenlighet. Man kän-
2953: re1serna behand1ade t.ex. år 1997 mer än 4 000          ner ännu inte tili den grad tili hur beslutet tilläm-
2954: ansökningar om tillstånd och övervakade serve-          pats att man kunde bedöma viiken faktisk verkan
2955: ringen i 9 600 restauranger. Deta1jhande1n och          beslutet har. Det ser dock ut som om även till-
2956: det stora anta1 evenemang som ordnas särskilt           ståndsmyndigheternas prövningsrätt med tanke
2957: under somrarna och för vi1ka tilistånd bevi1jats        på begränsning av en tydlig överkapacitet borde
2958: binder dessutom tilisynsresurserna. 1 de förva1t-       ökas för att problemen inom serveringssektorn
2959: nings- och tillsynsuppgifter vid 1änsstyre1serna        skall kunna förebyggas. En eventuell behovs-
2960: som alkohollagen förutsätter deltar i detta nu ca       prövning i behandlingen av serveringstillstånd
2961: 45 personer, de flesta dock på de1tid så att endast     ingår som en del i den utredning som ministerar-
2962: 35 manår används. Tiliståndsförva1tningen be-           betsgruppen som utreder bekämpningen av den
2963: höver år1igen en arbetsinsats på ca 23 manår,           gråa ekonomin utför.
2964: detta betyder att det för skötse1 av tillsynsuppgif-       Alkoholförvaltningens helhetssituation och
2965: ter finns tili förfogande ca 12 manår.                  dess möjligheter att rikta resurserna effektivare
2966:     Man kan anse att 1änsstyre1serna har fungerat       än för tilifållet tili tillsynsverksamheten utreds
2967: rätt så effektivt med tanke på de resurser som          som bäst av den arbetsgrupp som social- och
2968: finns tili förfogande. Trots att tyngdpunkten för       hälsovårdens produkttillsynscentral, som styr al-
2969: tilisynen 1igger på information och rådgivning,         koholtillsynen, tillsatt. Utredningen blir fårdig i
2970: utfördes år 1997 även mer än 6 000 o1ika s1ag av        juni i år. Det torde vara möjligt att man genom a tt
2971: inspektioner, varav 4 000 var grundinspektioner         göra tillsynsförvaltningen lättare i viss kan mån
2972: av restauranger. Resurserna har dock varit allt-        rikta tilläggsresurser tili tillsynen. Dessutom bor-
2973: för knappa för en effektiv tillsyn särskilt sådana      de alkoholförvaltningens helhetsstyrning särskilt
2974: dagar och vid sådana k1ocks1ag, då serveringsför-       med tanke på resursstyrningen bli en fastare del
2975: see1ser mest förekommer. Situationen inom ser-          av social- och hälsovårdsförvaltningen. Någon
2976: veringsverksamheten är för tillfållet inte tili alla    väsentlig förbättring i situationen kan det dock
2977: de1ar på en tilifredsställande nivå. Ett annat pro-     inte bli utan en ökning av även det totala antalet
2978: blemområde är att det för minderåriga är rätt så        tjänstemän som deltar i alkoholförvaltningen.
2979:                                             KK 527/1998 vp                                                5
2980: 
2981:    Beträffande att bevilja länens inspektörer rätt    diga prover för att undersöka illegal alkohol. 1
2982: att ta prover, hänvisar jag högaktningsfullt tili     samband med länsstyrelsens inspektionsbesök
2983: mitt svar på det skriftliga spörsmål (416/1998 rd)    kan det lätt uppstå situationer där det även är
2984: som Juha Karpio ställde i våras. 1 detta svar         skäl att misstänka försäljning av illegal alkohoi
2985: konstaterar jag bl.a. följande:                       och då borde myndigheterna ha befogenheter att
2986:    "Att utöka rätten att ta prover även till1äns-     avslöja ett eventuellt fusk. Social- och hälso-
2987: styrelsernas tjänstemän verkar att vara mycket        vårdsministeriet strävar därför efter att bereda
2988: motiverat. Det är inte ändamålsenligt att resa        ett förslag tili ändring av lagen så att rätten att ta
2989: från Helsingfors t.ex. tili en misstänkt restaurang   prover utvidgas tili att gälla även länsstyrelser-
2990: i Mellersta eller Norra Finland för att ta nödvän-    na."
2991: 
2992:      Helsingfors den 28 maj 1998
2993: 
2994:                                                                      Minister Terttu Huttu-Juntunen
2995:                                             KK 528/1998 vp
2996: 
2997: Kirjallinen kysymys 528
2998: 
2999: 
3000: 
3001: 
3002:                                    Toimi Kankaanniemi /skl: Työehtosopimusten yleissitovuuden säi-
3003:                                       lymisestä ja työvoiman kahtiajaon syvenemisen estämisestä
3004: 
3005: 
3006:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
3007: 
3008:     Suomalaisen työmarkkinajärjestelmän yksi          sopimusperinnettä ja -käytäntöä eikä työnteki-
3009: peruskivi on ollut ja on yhä työ- ja virkaehtosopi-   jöiden järjestäytymisaste ole Suomen tasoa. Ra-
3010: musten yleissitovuusperiaate. Tämä periaate tur-      jojen avautuessaja kansainvälisen suurpääoman
3011: vaa työntekijäin edut riippumatta siitä, onko hei-    etsiessä yhä suurempaa tuottoa myös paineet
3012: dän työnantajansa järjestäytynyt ja siten muo-        työntekijöitä kohtaan kiristyvät. Vaarana onkin
3013: dollisesti sitoutunut työehtosopimuksiin vaiko        se, että suomalaisten työehtosopimusten yleissi-
3014: ei.                                                   tovuus ei kestä kansainvälisiä paineita. Tällöin
3015:     Paineet yleissitovuusperiaatetta kohtaan ovat     Suomestakin voisi tulla osittain halvan työvoi-
3016: viime aikoina kasvaneet. Painetta ovat luoneet        man maa, jollaiseen kehitykseen niin sanottujen
3017: toisaalta eräät työnantajat ja toisaalta eräät        pätkätöiden yleistyminen on jo johtamassa eri-
3018: muut kotimaiset tahot. Perusteena ovat yleensä        tyisesti heikoimmin palkatuilla työaloilla. Pai-
3019: väitteet nykyjärjestelmän joustamattomuudesta.        neet tuskin pysähtyvät Eurooppaan, vaan kilpai-
3020: Yleissitovuus ei kuitenkaan sinänsä ole esteenä       lu kiristyy mm. Aasian halpatyövoimamaiden
3021: monenlaisille mahdollisuuksille sopia asioista        kanssa.
3022: työpaikoilla. Kysymyksessä lienee enemmänkin             Yleissitovuusperiaatteen romuttuminen joh-
3023: niin sanottu perälauta eli varmistus siitä, että      taisi työntekijöiden kahtiajaon syvenemiseen.
3024: mihin tahansa ei työntekijöiden tarvitse suostua      Tällainen kehitys olisi ihmisoikeuksia loukkaa-
3025: edes paineen alla. Useat työnantajatkin ymmär-        vaa ja murtaisi sivistysvaltion perustan. Asia on
3026: tävät tämän turvan merkityksen työilmapiirin ja       vakava ja siihen tulee huolella varautua kehityk-
3027: työrauhan sekä tuottavuudenkin kannalta.              sen estämiseksi EMUsta huolimatta.
3028:     Työehtosopimusten yleissitovuusperiaate jou-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3029: tuu kotimaisten paineiden ohella kasvavan pai-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3030: neen alle integraation syventyessä. Euroopan ta-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3031: lous- ja rahaliiton EMUn toteutuminen kiristää        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3032: väistämättä voimakkaasti yritysten välistä kil-
3033: pailua. Markkinataistelussa ja voiton maksi-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3034: moinnissa karsitaan kaikki, mikä heikentää te-               ryhtyä työehtosopimusten yleissitovuu-
3035: hokkuutta ja tuottavuutta. Karu Uuden Seelan-                den säilymisen turvaamiseksi mm.
3036: nin malli nousee esiin. Yhä useammat Suomessa-               EMUn myötä kansainvälistyvässä työ-
3037: kin toimivat työnantajat ovat kansainvälisiä yri-            elämässä ja työvoiman kahtiajaon syve-
3038: tyksiä. Muissa maissa ei ole samanlaista työehto-            nemisen estämiseksi?
3039: 
3040:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1998
3041: 
3042:                                        Toimi Kankaanniemi /skl
3043: 
3044: 
3045: 
3046: 
3047: 280043
3048: 2                                            KK 528/1998 vp
3049: 
3050: 
3051: 
3052: 
3053:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
3054: 
3055:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         neissä yrityksissä työskentelevät työntekijät
3056: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          työsuhteen ehtojen vähimmäistason, kuten mm.
3057: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        palkkausetujen ja työsuhdeturvan osalta sa-
3058: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi             maan asemaan kuin järjestäytyneessäkin ken-
3059: Kankaanniemen näin kuuluvan kirjallisen kysy-          tässä (normaalisitovuuden piirissä) olevat työn-
3060: myksen n:o 528:                                        tekijät ovat. Käytännössä yleissitovuussääntö
3061:                                                        merkitsee siis sitä, että myös järjestäytymättö-
3062:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         män työnantajan on noudatettava vähintään
3063:        ryhtyä työehtosopimusten yleissitovuu-          alalla solmitun yleissitovan työehtosopimuksen
3064:        den säilymisen turvaamiseksi mm.                määräyksiä.
3065:        EMUn myötä kansainvälistyvässä työ-                Yleissitovuussäännös on automaattinen ja pa-
3066:        elämässä ja työvoiman kahtiajaon syve-          kattava. Vähimmäisehtoluonteensa vuoksi se
3067:        nemisen estämiseksi?                            luo velvollisuuksia ainoastaan työnantajalle ja
3068:                                                        vastaavasti oikeuksia pelkästään työntekijöille.
3069:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Pääministeri Paavo Lipposen hallituksen oh-
3070: vasti seuraavaa:                                       jelmassa hallituspuolueet ovat sitoutuneet takaa-
3071:                                                        maan työehtojen vähimmäisturvajärjestelmän.
3072:    Työlainsäädännön mukaan työntekijöiden              Hallitusohjelmassa on lisäksi lähdetty siitä, että
3073: työsuhteen ehdot määräytyvät työlainsäädän-            Euroopan unionin työelämää koskevia säännök-
3074: nön, työehtosopimusten, työnantajan ja työnte-         siä tulee voida kansallisesti toteuttaa sopimus-
3075: kijän välisten työsopimusten sekä työpaikalla so-      menettelyllä, mikä edellyttää työehtosopimusten
3076: vittujen muiden kollektiivisten sopimusten (ku-        yleissitovuuden periaatteen tunnustamista. Li-
3077: ten esimerkiksi yhteistoimintamenettelyssä teh-        säksi hallitus sitoutui siihen, että ulkomaalaisen
3078: tyjen sopimusten) sekä työpaikalla vakiintuneen        Suomessa tekemään työhön sovelletaan suoma-
3079: sopimuksen veroisen käytännön perusteella.             laisia työehtoja. Hallitus on näin ollen sitoutunut
3080: Työlainsäädännössä on edelleen säädetty mainit-        säilyttämään yleissitovuuteen perustuvan vä-
3081: tujen työsuhteen ehtojen keskinäisestä järjestyk-      himmäisehtojärjestelmän.
3082: sestä. Työsopimuslain mukaan yleissitovan työ-            Valtioneuvosto asetti 9.11.1995 työsopimus-
3083: ehtosopimuksen määräykset ovat työsuhteissa            lain uudistamista selvittävän komitean. Komi-
3084: noudatettavia vähimmäisehtoja ja työehtosopi-          tean tehtävänä on selvittää mainitun lain uudis-
3085: muslain mukaan työsopimuksen ehdot, jotka              tamistarvetta ottaen huomioon yhteiskunnassa,
3086: ovat ristiriidassa työnantajaa sitovan työehtoso-      työelämässä, elinkeinoelämässä sekä lainsäädän-
3087: pimuksen kanssa, ovat mitättömiä.                      nössä tapahtunut kehitys. Toimeksiannon mu-
3088:    Työehtosopimuksen yleissitovuudesta sääde-          kaan komitean tuli saada työnsä päätökseen
3089: tään työsopimuslain 17 §:ssä,jossa todetaan, että      31.10.1997 mennessä. Komitean määräaikaa on
3090: työnantajan on noudatettava vähintään niitä            tämän jälkeen jatkettu kahdesti, ja se päättyy
3091: palkka- ja muita ehtoja, jotka kyseessä olevasta       31.10.1999.
3092: tai siihen lähinnä rionastettavasta työstä asian-         Komitean toimeksiantaa on lisäksi täsmen-
3093: omaisen alan yleiseksi katsottavassa valtakun-         netty siten, että komitean tulee alkuperäisen toi-
3094: nallisessa työehtosopimuksessa on noudatetta-          meksiannon lisäksi valmistella 30.9.1998 men-
3095: vaksi määrätty. Työsopimuslain 17 §:n säännök-         nessä ehdotukset säännöksiksi, joilla turvataan
3096: sen soveltaminen edellyttää siten sitä, että kysees-   yleissitovuuden piirissä oleville yrityksille mah-
3097: sä olevan työntekijän tekemästä työstä (tai siihen     dollisuus soveltaa myös niitä yleissitovissa työeh-
3098: rionastettavasta työstä) on olemassa määräyksiä        tosopimuksissa sovittuja määräyksiä, joilla on
3099: valtakunnallisessa, yleiseksi katsottavassa työ-       vähennetty tai rajattu työlainsäädännön mukai-
3100: ehtosopimuksessa.                                      sia työntekijöiden etuuksia. Komitean toimeksi-
3101:    Työsopimuslain 17 §:ssä säädetyn yleissito-         annon täsmennys liittyy epätyypillistä työtä kos-
3102: vuuden tarkoituksena on saattaa ei-järjestäyty-        kevaan hallituksen esitykseen, jossa ehdotettiin
3103:                                         KK 528/1998 vp                                         3
3104: 
3105: mm. sairausajan palkkaa koskevaa työsopimus-    himmäisehtojärjestelmäksi. Myös komitean toi-
3106: lain 28 §:ää muutettavaksi.                     meksiannon täsmennys vahvistaa sen, että halli-
3107:    Työsopimuslakikomitean tehtävänä on siten    tuksen tavoitteena on työehtosopimusten yleissi-
3108: valmistella ehdotukset työsuhteen ehtojen vä-   tovuusjärjestelmän säilyttäminen.
3109: 
3110:     Helsingissä 5 :päivänä kesäkuuta 1998
3111: 
3112:                                                               Työministeri Liisa Jaakonsaari
3113: 4                                            KK 528/1998 vp
3114: 
3115: 
3116: 
3117: 
3118:                                          Tili Riksdagens Talman
3119: 
3120:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       företag samma ställning som arbetstagare i orga-
3121: ger har Ni, Fru Taiman, tili vederbörande med-         niserade företag (som omfattas av normait bin-
3122: iem av statsrådet översänt föijande av riksdagsie-     dande) vad gäller miniminivån för anställnings-
3123: damot Toimi Kankaanniemi undertecknade                 villkor, bl.a. iöneförmåner och anställnings-
3124: spörsmåi nr 528:                                       skydd. I praktiken innebär regein om allmänt
3125:                                                        bindande såiedes att också en icke-organiserad
3126:           Viika åtgärder ämnar Regeringen vid-         arbetsgivare bör iaktta åtminstone de bestäm-
3127:        ta för att säkerställa att kollektivavtaiens    meiser som ingår i ett allmänt bindande kollek-
3128:        allmänt bindande natur bevaras i arbetsii-      tivavtai i vederbörande bransch.
3129:        vet, som bl.a. i och med EMU biir allt             Bestämmeisen om allmänt bindande är auto-
3130:        mera internationellt, och för att förhindra     matisk och tvingande. På grund av sin minimivill-
3131:        att arbetskraftens tudeining fördjupas?         korsmässiga natur medför den skyldigheter en-
3132:                                                        dast åt arbetsgivaren och på motsatt sätt rättig-
3133:   Som svar på detta spörsmåi får jag vördsamt          heter endast åt arbetstagarna.
3134: anföra föijande:                                          I statsminister Paavo Lipponens regeringspro-
3135:                                                        gram har regeringspartierna förbundit sig att ga-
3136:    Enligt arbetsiagstiftningen fastställs arbetsta-    rantera systemet med minimiskydd då det gäller
3137: garnas anställningsvillkor på basis av arbetsiag-      arbetsvillkor. I regeringsprogrammet har man
3138: stiftningen, kollektivavtai, arbetsavtai mellan ar-    dessutom utgått från att Europeiska unionens
3139: betsgivaren och arbetstagaren och på andra koi-        bestämmelser om arbetsiivet bör kunna verkstäi-
3140: iektivavtai som siutits på arbetspiatsen (t.ex. av-    las nationellt genom ett avtaisförfarande som
3141: tai gjorda eniigt samarbetsförfarandet) samt på        förutsätter erkännande av principen om kollek-
3142: basis av en på arbetspiatsen vedertagen praxis         tivavtais allmänt bindande natur. Därtill för-
3143: som är likställd med ett avtal. Arbetsiagstiftning-    band sig regeringen tili att finiändska arbetsvill-
3144: en innehåller vidare bestämmeiser om ovan              kor skall tillämpas på arbete som utlänningar
3145: nämnda anställningsvillkors inbördes ordning.          utför i Finland. Regeringen har såiunda förbun-
3146: Eniigt iagen om arbetsavtai utgör bestämmeiser-        dit sig att bibehålla det minimivillkorssystem
3147: na i ett allmänt bindande kollektivavtai sådana        som baserar sig på principen om allmänt bindan-
3148: minimivillkor som skall iakttas i anställningsför-     de.
3149: hållanden. Eniigt iagen om kollektivavtai är ar-          Statsrådet tillsatte 9.ii.i995 en kommitte för
3150: betsavtaisvillkor som står i strid med ett kollek-     att utreda en revision av iagen om arbetsavtal.
3151: tivavtai som binder arbetsgivaren ogiltiga.            Kommitten har tili uppgift att utreda behovet att
3152:    Då det gäller ett kollektivavtais allmänt bin-      revidera nämnda iag med beaktande av den ut-
3153: dande natur, bestäms därom i i7 § iagen om             veckiing som skett i samhället, arbetsiivet, nä-
3154: arbetsavtai, där det konstateras att arbetsgivaren     ringslivet och inom iagstiftningen. Eniigt upp-
3155: skall iaktta åtminstone de iöne- och andra villkor     draget skulle kommitten få sitt arbete siutfört
3156: som bestämts för ifrågavarande eller därmed            senast 31.10.1997. Kommittens tidsfrist har här-
3157: närmast jämförligt arbete i riksomfattande koi-        efter förlängts två gånger, och den utlöper
3158: iektivavtai, vilket bör anses vara allmänt i           31.10.1999.
3159: vederbörande bransch. Tillämpandet av bestäm-             Kommittens uppdrag har därtill preciserats så
3160: melsen i 17 § iagen om arbetsavtai förutsätter         att kommitten utöver sitt ursprungiiga uppdrag
3161: såiunda att det finns bestämmeiser om arbetsta-        före 30.9 .i998 bör bereda försiag till bestämmei-
3162: garens arbete (eller därmed jämförligt arbete) i       ser, genom viikaman för de företag som omfattas
3163: riksomfattande kollektivavtai som bör anses            av principen om allmänt bindande säkerställer
3164: vara allmänna.                                         möjligheten att tillämpa också de bestämmeiser
3165:    Syftet med bestämmeisen om allmänt bindan-          som man kommit överens om i allmänt bindande
3166: de, viiken avses i 17 § iagen om arbetsavtai, är att   kollektivavtai och genom viikaman minskat eller
3167: ge arbetstagare som arbetar i icke-organiserade        begränsat sådana arbetstagarförmåner som är i
3168:                                           KK 528/1998 vp                                                5
3169: 
3170: enlighet med arbetslagstiftningen. Preciseringen    avtal har sålunda tili uppgift att bereda förslag tili
3171: av kommittens uppdrag hänför sig tili regering-     ett minimivillkorssystem i anslutning tili anställ-
3172: ens proposition om atypiskt arbete, där det före-   ningsvillkor. Också preciseringen av kommittens
3173: slogs en ändring av bl.a. 28 § lagen om arbetsav-   uppdrag bekräftar att regeringen syftar tili att
3174: tal, som gäller lön för sjukdomstid.                bibehålla systemet med kollektivavtalens all-
3175:    Kommitten för revidering av lagen om arbets-     mänt bindande natur.
3176: 
3177:      Helsingfors den 5 juni 1998
3178: 
3179:                                                                  Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
3180:                                             KK 529/1998 vp
3181: 
3182: Kirjallinen kysymys 529
3183: 
3184: 
3185: 
3186: 
3187:                                     Esa Lahtela /sd ym.: Työhallinnon maksaman työllistämistukimak-
3188:                                         satusjärjestelmän joustavoittamisesta
3189: 
3190: 
3191:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
3192: 
3193:    Yhdistelmätuella työllistäminen on järjestöjen      hyvin tärkeä, työhallinnon maksatusjärjestelmää
3194: osalta lähtenyt alkukankeuden ja tiedon lisään-        tulisikin kehittää siten, että tällaisille vähävarai-
3195: tymisen jälkeen käyntiin. Monille, mm. työttö-         sille yhdistyksille työhallinto voisi maksaa tämän
3196: mien yhdistyksille kuitenkin on tullut ongelmia,       työllistämistukiosuuden ennakkona, sillä en
3197: kuinka rahoittaa tällaisen yhdistelmätuella työs-      usko, että mitään sellaista väärinkäytöksien vaa-
3198: kentelevän palkanmaksu, koska työhallinto              raa tässä pystyy syntymään, jota maksatusjärjes-
3199: edellyttää, että ennen kuin he maksavat työllistä-     telmän laatija lienee pelännyt.
3200: mistukiosuutensa, se tapahtuu kuittia vastaan.             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3201: Eli yhdistyksen on täytynyt rahoittaa palkan-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
3202: maksu ensin eikä järjestelmä tältä osin tunne          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3203: ennakkomaksumenettelyä. Maksujärjestelmästä            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3204: johtuen myös viive siitä, ennen kuin yhdistys saa
3205: rahat, on jopa useita viikkoja. Kelan maksaman                    Onko Hallitus ollut tietoinen edellä
3206: työmarkkinatukiosuuden maksamisessa maksu-                     mainituista ongelmista yhdistelmätuen
3207: käytäntö on nopeampi.                                          maksatusjärjestelmässä, ja
3208:    Yhdistyksissä tämä talousongelmahanjohtuu                      olisiko työhallinnon mahdollista
3209: siitä, ettei niillä ole yksinkertaisesti jäänyt kas-           muuttaa järjestelmää siten, että yhdistel-
3210: sanpohjalle sellaisia rahoja, joilla homma voitai-             mätuella työllistävä yhdistys voisi saada
3211: siin hoitaa.                                                   työhallinnon työllistämistukiosuuden en-
3212:     Koska kysymys on työllistämisen kannalta                   nakkona?
3213: 
3214:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1998
3215: 
3216:           Esa Lahtela /sd                 Pirkko Peltomo /sd               Mikko Immonen /vas
3217:           Marjaana Koskinen /sd           Klaus Heliberg /sd               Jorma Kukkonen /sd
3218:                                           Helena Vartiainen /sd
3219: 
3220: 
3221: 
3222: 
3223:  280043
3224: 2                                          KK 529/1998 vp
3225: 
3226: 
3227: 
3228: 
3229:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
3230: 
3231:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sitä, että muun projektituen saajankuin kunnan,
3232: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        kuntayhtymän taikka seurakunnan on asetetta-
3233: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-     va tuen myöntävän viranomaisen hyväksymä
3234: le jäsenelle kansanedustaja Esa Lahtelan ym.         riittävä vakuus sen varalta, että projektituen en-
3235: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 529:        nakko määrätään perittäväksi takaisin. Vakuu-
3236:                                                      den järjestämisestä, joka on edellytyksenä sille,
3237:          Onko Hallitus ollut tietoinen edellä        että tukea voidaan maksaa ennakkoon, aiheutuu
3238:        mainituista ongelmista yhdistelmätuen         puolestaan usein jonkin verran kustannuksia
3239:        maksatusjärjestelmässä, ja                    myös tuen saajalle.
3240:          olisiko työhallinnon mahdollista                Valmisteltaessa työllisyysasetuksen yhdistel-
3241:        muuttaa järjestelmää siten, että yhdistel-    mätukea koskevia säännöksiä ei yhdistelmätuen
3242:        mätuella työllistävä yhdistys voisi saada     osalta katsottu tarkoituksenmukaiseksi ulottaa
3243:        työhallinnon työllistämistukiosuuden en-      projektitukijärjestelmän kaltaista, tiettyyn pro-
3244:        nakkona?                                      senttimäärään rajoitettua sekä vakuutta edellyt-
3245:                                                      tävää, ennakonmaksumenettelyä myös yhdistel-
3246:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         mätukeen.
3247: vasti seuraavaa:                                         Työllisyysasetuksen 62 §:n mukaan työvoima-
3248:                                                      ja elinkeinokeskus maksaa työllistämistuen kuu-
3249:    Valtioneuvoston päätöksen valtionavustuksia       kausittain jälkikäteen työvoimatoimiston hy-
3250: koskeviksi yleismääräyksiksi (490/1965) mukai-       väksymän tilityshakemuksen perusteella. Jos tili-
3251: sesti myös työllisyysasetukseen on otettu sään-      tyshakemus on ollut asianmukaisesti täytetty,
3252: nökset siitä, että työllistämistuki maksetaan jäl-   työllistämistuki on maksettu viivytyksettä. Työ-
3253: kikäteen vasta tuen saajantekemän maksatusha-        hallinnon maksatusjärjestelmän kehittämiseksi
3254: kemuksen perusteella. Tämä perustuu siihen,          otettiin 1.4.1998 käyttöön uusi maksujärjestel-
3255: että valtionavun kuten esimerkiksi työllistämis-     mä. Samassa yhteydessä kaikkien työllistämistu-
3256: tuen maksatuksen tulee tapahtua tosiasiallisesti     kien maksupäivät muuttuivat. Edellä mainitun
3257: toteutuneiden kustannusten eikä hakijan ennak-       johdosta on maksupäivien muutoksen vuoksi
3258: koarvion perusteella.                                voinut myös yhdistelmätukeen liittyvän työllistä-
3259:    Edellä mainitusta on nimenomaisella sään-         mistuen maksatukseen tulla yhden kuukauden
3260: nöksellä poikettu työllisyyspoliittisen projekti-    osalta aikaisempaan nähden viivästymisiä.
3261: tuen osalta siten, että projektitukea voidaan            Mahdollisimman nopean tilitysmenettelyn
3262: maksaa ennakkona enintään 50 prosenttia kulle-       turvaamiseksi on tässä vaiheessa tärkeää turvata
3263: kin maksujaksolle kohdistuvasta projektituesta.      se, että muun muassa yhdistykset saavat riittä-
3264: Työnantajalle maksettavasta työllistämistuesta       västi asiantuntevaa apua yhdistelmätuen tilitys-
3265: poiketen maksujakso projektituen osalta on kui-      hakemukseen ja maksatukseen liittyvissä kysy-
3266: tenkin pääsääntöisesti kolme kuukautta. Lisäksi      myksissä.
3267: projektituen ennakon maksaminen edellyttää
3268: 
3269:      Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1998
3270: 
3271:                                                                     Työministeri Liisa Jaakonsaari
3272:                                            KK 529/1998 vp                                                3
3273: 
3274: 
3275: 
3276: 
3277:                                         Tili Riksdagens Talman
3278: 
3279:   1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen an-       av förskott pä projektstöd att en annan projekt-
3280: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        stödsmottagare än en kommun, samkommun el-
3281: Jem av statsrädet översänt följande av riksdagsle-    ler en församling bör ställa tillräcklig säkerhet
3282: damot Esa Lahtela m.fl. undertecknade spörs-          som godkänts av den myndighet som beviljar
3283: mål nr 529:                                           stödet för den händelse att förskottet pä projekt-
3284:                                                       stödet äterkrävs. Anordnandet av säkerhet, vil-
3285:           Är Regeringen medveten om de i              ket är en förutsättning för att stödet kan betalas i
3286:        spörsmälet framförda problemen i syste-        förskott, åsamkar å sin sida ofta för stödmotta-
3287:        met för utbetalning av sammansatt stöd,        garen kostnader i någon mån.
3288:        och                                                Vid beredningen av sysselsättningsförord-
3289:           vore det möjligt för arbetsförvaltning-     ningens bestämmelser om sammansatt stöd an-
3290:        en att ändra systemet så att en förening       såg man det inte för det sammansatta stödets del
3291:        som genom sammansatt stöd ger syssel-          ändamålsenligt att ocksä tili det sammansatta
3292:        sättning kunde få sysselsättningsstödsan-      stödet utsträcka ett förskottsförfarande som lik-
3293:        delen i förskott?                              nar projektstödssystemet och som är begränsat
3294:                                                       tiii en viss procentmängd och förutsätter säker-
3295:   Som svar pä detta spörsmål får jag vördsamt         het.
3296: anföra följande:                                          Enligt 62 § sysselsättningsförordningen beta-
3297:                                                       lar TE-centralen mänatligen ut sysselsättnings-
3298:     1 enlighet med statsrådets beslut om allmänna     stöden i efterskott pä grundval av en utbetal-
3299: föreskrifter angående statsbidrag och -understöd      ningsansökan som arbetskraftsbyrän har god-
3300: (490/1965) har ocksä tili sysselsättningsförord-      känt. lfall utbetalningsansökan varit ifylld på
3301: ningen fogats bestämmelser om att sysselsätt-         behörigt sätt, har sysselsättningsstödet utbetalts
3302: ningsstöd utbetalas först i efterskott på basis av    utan dröjsmål. För att utveckla arbetsförvalt-
3303: en utbetalningsansökan som stödmottagaren             ningens utbetalningssystem tog man 1.4.1998 i
3304: gör. Detta baserar sig på det faktum att statsbi-     bruk ett nytt betalningssystem. 1 samband där-
3305: drag som t.ex. utbetalning av sysselsättningsstöd     med ändrades alla dagar för utbetalning av sys-
3306: bör ske på grundval av reellt uppkomna kostna-        selsättningsstöd. Med anledning av det ovan
3307: der och inte pä grundval av sökandens uppskatt-       nämnda har det pä grund av de ändrade betal-
3308: ning.                                                 ningsdagarna i utbetalningen av sysselsättnings-
3309:     Då det gäller sysselsättningspolitiskt projekt-   stödet, som hänför sig tili det sammansatta stö-
3310: stöd, har man med uttryckliga bestämmelser av-        det, för en månads vidkommande också kunnat
3311: vikit från det ovan nämnda så att av projektstö-      uppstå en fördröjning jämfört med det tidigare.
3312: det högst 50 procent av det projektstöd som hän-          För att trygga ett så snabbt utbetalningsförfa-
3313: för sig tili respektive betalningsperiod kan beta-     rande som möjligt är det i detta skede viktigt att
3314: las i efterskott. Avvikande från det sysselsätt-      säkerställa att bl.a. föreningar får tillräckligt med
3315:  ningsstöd som utbetalas tili arbetsgivaren är be-     sakkunnig hjälp i frägor som hänför sig tili ansö-
3316:  talningsperioden för projektstöd emellertid i re-    kan för utbetalning av sammansatt stöd och för
3317:  gel tre månader. Därtill förutsätter utbetalning      utbetalningen.
3318: 
3319:       Helsingforsden 29 maj 1998
3320: 
3321:                                                                    Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
3322:                                               KK 530/1998 vp
3323: 
3324: Kirjallinen kysymys 530
3325: 
3326: 
3327: 
3328: 
3329:                                      Esa Lahtela /sd ym.: Moottorikeikka vakuutusjärjestelmän kehittä-
3330:                                          misestä
3331: 
3332: 
3333:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
3334: 
3335:     Moottorikelkoille on luotu oma Iiikenneva-           varten. Hän ajaa syksystä kevääseen lähes jokai-
3336: kuutusjärjestelmä. Kelkat on luokiteltu mootto-          nen päivä. Edellä olevaan esimerkkiin verrattuna
3337: ritilavuuksiensa mukaan useampaan eri koko-              ajoaika ja vahinkoriski ja -tiheys ovat monikym-
3338: luokkaan, josta määräytyy myös vakuutusmak-              menkertaiset. Hän kuitenkin selviää samantasoi-
3339: sun suuruus. Keikkavakuutuksen erityispiirtee-           sella maksulla kuin kahden viikon käyttäjäkin,
3340: nä on, ettei siinä sovelleta bonusoikeutta, joten        jos moottorin kuutiomäärät ovat samat.
3341: järjestelmässä kaikki maksavat samanlaista                  Edellä mainituista syistä moottorikeikkojen
3342: maksua, olipa sitten vahinkoriskialttius suurem-         liikennevakuutusjärjestelmää tulisikin kehittää
3343: pi tai pienempi. Myöskään kelkkavakuutuksessa            samantyyppiseksi kuin on autojen liikenneva-
3344: ei ole seisontavakuutusmahdollisuutta. Jos vaik-         kuutusten osalta tehty. Keikka voitaisiin pitää
3345: ka keikka olisi vain lyhyen aikaa käytössä, va-          seisontavakuutuksessa ja vakuutuksessa otettai-
3346: kuutusmaksun vapautusta ei saa kuin poistamal-           siin käyttöön myös bonusjärjestelmä. Tällöin se,
3347: la se rekisteristä. Takaisin rekisteriin laittaminen     jolle vahinkoja sattuu enemmän, joutuisi siitä
3348:  taas maksaa suhteettoman paljon.                        myös maksamaan, ja sitä, joka olisi vähemmän
3349:     Nämä edellä mainitut keikkavakuutuksen eri-          riskialtis vahingoille, palkittaisiin.
3350:  tyispiirteet ovatkin aiheuttaneet keskustelun,              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3351:  voisiko moottorikeikkojen vakuutusjärjestelmää          tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
3352:  kehittää oikeudenmukaisemmaksi.                         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3353:     Esimerkkinä tästä kohtuuttomuudesta ku-              jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3354:  vaan kaksi erilaista kelkankäyttäjää oikeasta elä-
3355:  mästä.                                                            Onko Hallitus ollut tietoinen mootto-
3356:     Henkilö, jolla on ns. työkelkka,jota hän käyt-              rikeikkojen vakuutusjärjestelmän epäoi-
3357:  tää poHtopuiden ajoon talvella kahden viikon                   keudenmukaisuuksista, ja
3358:  aikana, koska hänellä on puulämmitys. Muut                        onko mahdollista, että Hallitus ryhtyi-
3359:  ajat keikka seisoo paikallaan. Se ei siis ole liiken-          si toimiin siten, että moottorikeikkojen
3360:  teessä. Hän joutuu kuitenkin maksamaan koko                    liikennevakuutus tulisi pitämään sisäl-
3361:  vuoden vakuutusmaksun.                                         lään seison ta vakuutusmahdollisuuden
3362:     Sitten vertailun vuoksi toinen henkilö, jolla on            sekä bonusoikeuden?
3363:   huippunopea keikka ja pelkästään vain huviajoa
3364: 
3365:       Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1998
3366: 
3367:            Esa Lahtela /sd                  Janne Viitamies /sd             Mikko Elo /sd
3368:            Tapio Karjalainen /sd            Maija Rask /sd                  Kari Myllyniemi /kesk
3369:            Mikko Immonen /vas               Klaus Heliberg /sd              Jorma Kukkonen /sd
3370:                                             Helena Vartiainen /sd
3371: 
3372: 
3373: 
3374: 
3375:  280043
3376: 2                                           KK 530/1998 vp
3377: 
3378: 
3379: 
3380: 
3381:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
3382: 
3383:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        päättymisestä tehtävät ilmoitukset nostaisivat
3384: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         myös vakuutuksen hoitokuluja ja sitä kautta va-
3385: olette 8 päivänä toukokuuta 1998 päivätyn kir-        kuutusmaksuja. Kun nykyisissä vakuutusmak-
3386: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      suissa on jo huomioitu se, että näitä ajoneuvoja
3387: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Esa Lahtelan       käytetään vain osan vuotta, on erillisen seisonta-
3388: ym. näin kuuluvan kirja11isen kysymyksen n:o          aikajärjestelmän käyttöön ottamisesta saatava
3389: 530:                                                  hyöty vähäinen.
3390:                                                           Sosiaali- ja terveysministeriö on vuoden 1995
3391:             Onko Hallitus ollut tietoinen mootto-     alkuun saakka vahvistanut liikennevakuutus-
3392:          rikeikkojen vakuutusjärjestelmän epäoi-      maksujen perusteet. Vuoden 1995 alusta voi-
3393:          keudenmukaisuuksista, ja                     maan tulleen liikennevakuutuslain muutoksen
3394:             onko mahdollista, että Hallitus ryhtyi-   jälkeen, jossa laki sopeutettiin EU :n kolmanteen
3395:          si toimiin siten, että moottorikeikkojen     vahinkovakuutusdirektiiviin, liikennevakuutus-
3396:          liikennevakuutus tulisi pitämään sisäl-      maksut ovat olleet vakuutusyhtiöiden itsensä
3397:          lään seisontavakuutusmahdollisuuden          määrättävissä. Liikennevakuutuslain 18 § edel-
3398:          sekä bonusoikeuden?                          lyttää ainoastaan, että vakuutusmaksujen on ol-
3399:                                                       tava turvaavasti lasketut ja niiden on oltava koh-
3400:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tuullisessa suhteessa vakuutuksista aiheutuviin
3401: vasti seuraavaa:                                      kustannuksiin nähden. Maksujen on myös yleen-
3402:                                                       sä oltava korkeammat niistä vakuutuksista, jois-
3403:    Moottorikelkoille säädettiin rekisteröintivel-     ta on jouduttu suorittamaan korvauksia. Minis-
3404: vollisuus marraskuun alusta 1994 lukien. Rekis-       teriö voi antaa vakuutusyhtiöille ainoastaan va-
3405: teröinnin eräänä tavoitteena oli moottorikeikko-      kuutusten ja vahinkojen tilastointiin sekä bonus-
3406: jen liikennevakuutusjärjestelmän kehittäminen         järjestelmään liittyviä määräyksiä.
3407: vastaamaan muiden rekisteröitävien ajoneuvo-              Vakuutusyhtiöt voivat siis edellä mainituin
3408: jen liikennevakuutusjärjestelmää. Rekisteröinti       rajoituksin itse hinnoitella liikennevakuutuksen-
3409: mahdollistaa vahinkoihinja vakuutusmaksuihin          sa. Tällöin on mahdollista, ettäjokin yhtiö ottaa
3410: vaikuttavien eri tekijöiden tutkimisen. Rekiste-      käyttöön seisonta-aikajärjestelyn tai bonusjär-
3411: röinnin avulla voidaan myös tehokkaammin val-         jestelyn myös moottorikeikkojen osalta. Tällä
3412: voa liikennevakuuttamisvelvollisuuden täyttä-         hetkellä millään vakuutusyhtiöllä ei ole käytös-
3413: mistä, mikä aikaisemmin usein laiminlyötiin näi-      sään tällaista järjestelyä.
3414: den ajoneuvojen osalta. Suurempi vakuutuskan-             Hallitus pitää tarkoituksenmukaisena, että
3415: ta edesauttaa maksuperusteiden eriyHämistä si-        moottorikeikkojen        liikennevakuutusjärjestel-
3416: ten, että vahinkoriskiä arvioitaessa voidaan pa-      mää kehitetään muiden rekisteröitävien mootto-
3417: remmin ottaa huomioon erilaiset vahinkoihin            riajoneuvojen järjestelmää vastaavaksi siinä
3418: vaikuttavat tekijät kuten ajoneuvojen tekniset         määrin kuin se tämän ajoneuvotyypin osalta on
3419: erot. Tällöin on myös periaatteessa mahdollista       mahdollista. Hallitus seuraa tämän tavoitteen
3420: ottaa käyttöön seisonta-aikajärjestely ja bonus-      toteutumista ja pyrkii muutoinkin siihen, ettei
3421: järjestel~ä. Toisaalta seisonta-aikajärjestelyn        minkään ajoneuvoryhmän liikennevakuutusjär-
3422: toteuttaminen moottorikeikkojen osalta on nii-        jestelmä kehity vakuutuksenottajille kohtuutto-
3423: den valvontaan liittyvien hankaluuksien vuoksi        maksi niiden keinojen avulla, joihin nykyinen
3424: ongelmallinen. Seisonta-ajan alkamisesta ja           liikennevakuutuslaki antaa mahdollisuuden.
3425: 
3426:        Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1998
3427: 
3428:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
3429:                                            KK 530/1998 vp                                               3
3430: 
3431: 
3432: 
3433: 
3434:                                        Tili Riksdagens Talman
3435: 
3436:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       av försäkringen och via detta försäkringspre-
3437: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den        mierna. När det redan i de nuvarade försäkrings-
3438: 8 maj 1998 tili vederbörande medlem av statsrå-        premierna har beaktats att dessa fordon används
3439: det översänt följande av riksdagsman Esa Lahte-        oftast bara en del av året, är nyttan av ibrukta-
3440: la m.fl. undertecknade skriftliga spörsmål nr 530:     gandet av uppläggningstidsarrangemanget obe-
3441:                                                        tydligt.
3442:           Har Regeringen varit medveten om de             Social- och hälsovårdsministeriet har tili bör-
3443:        missförhållanden som finns i försäkrings-       jan av år 1995 fastställt grunderna för de årliga
3444:        systemet för motorkälkar och                    trafikförsäkringspremierna. Från början av året
3445:           är det möjligt att Regeringen vidtar         1995 trädde i kraft en ändring av trafikförsäk-
3446:        sådana åtgärder att trafikförsäkringen          ringslagen där lagen anpassades tili EG:s tredje
3447:        för motorkälkar skall innebära möjlighe-        skadeförsäkringsdirektiv. Efter lagändringen
3448:        ten tili uppläggningsförsäkring och bo-         kan trafikförsäkringspremierna bestämmas av
3449:        nusrätten?                                      försäkringsbolagen själva. Trafikförsäkringsla-
3450:                                                        gens 18 § förutsätter endast att trafikförsäkrings-
3451:   Som svar på detta spörsmål anför jag vörd-           premierna skall vara räknade på ett betryggande
3452: samt fö1jande:                                         sätt och de skall stå i rim1ig proportion tili de
3453:                                                        kostnader som förorsakas av försäkringarna.
3454:    Registeringgsskyldigheten för motorkä1kar           Premierna skall också i allmänhet vara större för
3455: trädde i kraft från början av november 1994.           de försäkringar som man varit tvungen att betala
3456: Må1sättningen med registreringssystemet för            ersättning för. Ministeriet kan endast medde1a
3457: motorkä1kar var utveck1andet av nämnda for-            föreskrifter för f6rsäkringsbolagen beträffande
3458: dons trafikförsäkringssystem att motsvara tra-         klassificeringen av risker, som utgör grunden för
3459: fikförsäkringssystemet för andra fordon som            statistikföringen av försäkringar och olycksfall
3460: skall registreras. Registreringen gör det möjligt      samt beträffande bonussystemet.
3461: att undersöka olika faktorer som inverkar på              Försäkringsbolagen kan således nu självstän-
3462: skador och försäkringspremier. Med hjälp av            digt prissätta trafikförsäkringarna med de in-
3463: registreringen kan man också effektivare överva-       skränkningar som föreskrivits ovan. Härvid är
3464: ka uppfyllandet av trafikförsäkringssky1dighe-         det möjligt att något bolag även börjar utnyttja
3465: ten vi1ket tidigare ofta försummats. Ett större        systemet med uppläggningstider eller bonussys-
3466: f6rsäkringsbestånd möjliggör även individualise-       temet för motorkälkar. För tillfållet har inget
3467: ring av beta1ningsgrunderna så att när skaderis-       bolag sådana system.
3468: ken värderas kan de o1ika faktorer som påverkar           Regeringen anser det ändamålsenligt att tra-
3469: på skadorna, såsom de tekniska skillnaderna            fikförsäkringssystemet för motorkälkar utveck-
3470: mellan fordonen, bättre beaktas. I princip är det      las så att det motsvarar trafikförsäkringssyste-
3471: möjligt att tai bruk ett upp1äggningstidsarrange-      met för andra registrerade motorfordon, i den
3472: mang och ett bonussystem. A andra sidan är             mån det är möjligt med beaktande av dessa for-
3473: förverkligandet av uppläggningstidsarrange-            dons särdrag. Regeringen övervakar förverkli-
3474:  manget för motorkälkar problematiskt eftersom         gandet av detta mål och eftersträvar, med de
3475: övervakningen i praktiken är svår. De anmäl-           medel som gällande trafikförsäkringslag tillåter,
3476:  ningar som skall göras då upp1äggningstiden           att ingen fordonstyps trafikförsäkringssystem
3477:  börjar och s1utar höjer kostnaderna för skötseln      utveck1ar sig till orimligt för försäkringstagarna.
3478: 
3479:      Helsingfors den 29 maj 1998
3480: 
3481:                                                      Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
3482:                                            KK 531/1998 vp
3483: 
3484: Kirjallinen kysymys 531
3485: 
3486: 
3487: 
3488: 
3489:                                   Jouko Jääskeläinen /skl: Vanhusten hoitomaksujen korottamisesta
3490:                                      hoitolaitoksissa
3491: 
3492: 
3493:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
3494: 
3495:     Kuntatalooksien jouduttua ahtaalle on van-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3496: husten hoitolaitoksissa syntynyt ongelmia talou-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3497: dellisten resurssien riittävyydestä antaa vanhuk-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3498: sille hyvää ja tarkoituksenmukaista hoitoa. Saa-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3499: miemme tietojen mukaan ollaan suunnittelemas-
3500: sa hoitomaksujen uudelleenjärjestelyjä, joissa                 Onko Hallituksella aikomus muuttaa
3501: otettaisiin enenevässä määrin huomioon hoidet-              asetuksia vanhusten hoitomaksuista hoi-
3502: tavan omaisuus. Menetelmällä yritettäneen pai-              tolaitoksissa, ja missä määrin se kosket-
3503: kata kuntien huonoja talouksia yksityisen ihmi-             taa vanhuksen omaisuutta, kotia tai sääs-
3504: sen omaisuudella.                                           töjä, ja
3505:     Monien huolestuneiden vanhusten omaiset                    miten Hallitus aikoo selvittää sen, että
3506: ovat kritisoineet julkisuudessa esitettyjä suunni-          hoitomaksut toteutuvat oikeudenmukai-
3507: telmia korottaa hoitomaksuja. Hoitomaksun                   sesti, kun muistetaan se, että toiset ovat
3508: suuruuden määräytymiseen laskettaisiin myös                 koko elämänsä eläneet säästeliäästi ja toi-
3509: omaisuutta, jonka ihmiset ovat kovalla työllään             set taas kuluttaneet ansionsa?
3510: ja säästäväisellä elämäntavallaan ansainneet.
3511: Hoitomaksuhan on jo nyt 80 %tuloista.
3512:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1998
3513: 
3514:                                        Jouko Jääskeläinen /skl
3515: 
3516: 
3517: 
3518: 
3519: 280043
3520: 2                                          KK 531/1998 vp
3521: 
3522: 
3523: 
3524: 
3525:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
3526: 
3527:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa           Sosiaali- ja terveysministeriö asetti vuoden
3528: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         1996 lopussa työryhmän, jonka tehtäväksi an-
3529: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      nettiin erityisesti kotona annettavien palveluiden
3530: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jouko           palvelumaksujen ja niiden yhteensovittamisen
3531: )ääskeläisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      näkökulmasta selvittää tulonsiirtojen, asiakas-
3532: sen n:o 531:                                         maksujen ja verotuksen vaikutukset asiakkaan
3533:                                                      taloudelliseen asemaan ja mahdollisuuteen asua
3534:           Onko Hallituksella aikomus muuttaa         kotona, toisena tehtävänä arvioida asiakasmak-
3535:        asetuksia vanhusten hoitomaksuista hoi-       suihin liittyvä lainsäädännön uudistamistarve ja
3536:        tolaitoksissa, ja missä määrin se kosket-     tehdä mahdolliset ehdotukset. Toimeksiannon
3537:        taa vanhuksen omaisuutta, kotia tai sääs-     mukaan tuli ottaa huomioon seuraavat näkö-
3538:        töjä, ja                                      kohdat
3539:           miten Hallitus aikoo selvittää sen, että       - asiakkaalle ja yhteiskunnalle aiheutuvat
3540:        hoitomaksut toteutuvat oikeudenmukai-         kokonaiskustannukset
3541:        sesti, kun muistetaan se, että toiset ovat        -tarkoituksenmukaisen hoidon porrastami-
3542:        koko elämänsä eläneet säästeliäästi ja toi-   sen edistäminen.
3543:        set taas kuluttaneet ansionsa?                    Työryhmä jätti 31.10.1997 mietintönsä, joka
3544:                                                      sisälsi kotona annettavien palvelujen maksujen
3545:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         seuraavia muutosesityksiä: maksun suuruuteen
3546: vasti seuraavaa:                                     vaikuttavat tulot, enimmäismaksun määrittämi-
3547:                                                      nen ja vähimmäiskäyttövara. Lisäksi työryhmä
3548:    Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuis-     teki esityksen pitkäaikaisen laitoshoidon mak-
3549: ta annettu laki (734/1992) ja siitä annettu asetus   sun prosenttiosuuden korottamisesta, omaisuu-
3550: (912/1992) ovat olleet voimassa vuoden 1993          den huomioon ottamisesta maksuja määrättäes-
3551: alusta. Samasta ajankohdasta on ollut voimassa       sä, kunnan oikeudesta tietojen saantiin, omais-
3552: laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta    hoitajien vapaan ajaksi järjestettävien korvaa-
3553: ja valtionosuudesta (733/1992),joka muutti kun-      vien palvelujen maksujen muutostarpeen ar-
3554: nille maksettavan valtionosuuden perusteet las-      vioinnista ja maksujärjestelmän laajemmasta
3555: kennalliseksi ja asukaspohjaiseksi. Palveluiden      uudistamisesta.
3556: järjestämisvastuu on kunnilla ja asiakasmaksui-          Kunnallistalouden tilasta voidaan todeta, että
3557: na saatavat tulot kattavat osan kuntien sosiaali-    se on viime aikoina kiristynyt eri syistä ja kunnal-
3558: ja terveydenhuollon menoista.                        listalous näyttäisi olevan lähivuosina kokonai-
3559:    Sosiaali- ja terveydenhuollon maksupolitiik-      suutena alijäämäinen. Lisäksi hallitus teki tulo-
3560: kaan vaikuttavat monet yhteiskunnalliset tekijät     poliittiseen sopimukseen liittyen päätöksen kun-
3561: ja niiden muutokset. Nykyinen sosiaaliturvajär-      nallisverotuksen ansiotulovähennyksen korotta-
3562: jestelmämme perustuu vuosikymmeniä kestä-            misesta vuoden 1999 alusta. Tämä verotuksen
3563: neeseen kehittämistyöhön. Järjestelmän tunnus-       kevennys leikkaa arvioiden mukaan hieman yli
3564: piirteinä ovat sosiaaliturvan hyvä kattavuus,        miljardilla markalla kuntien tuloja. Koska kun-
3565: etuuksien kohtuullinen taso sekä kansainvälises-     tien tämänhetkinen taloudellinen tilanne ei mah-
3566: ti vertaillen pienet toimeentuloerot. Sosiaalitur-   dollista tällaista kuntien tulojen leikkausta, päät-
3567: van keskeisimmät osatekijät ovat toimeentulo-        ti hallitus, että kuntien verotulojen vähennys tu-
3568: turva, jota täydentää vähimmäistoimeentulon          lee voida kompensoida eri keinoin. Yksi osa tätä
3569: takaava toimeentulotuki, ansiosidonnaiset etuu-      oli sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksu-
3570: det ja kunnalliset, pääasiassa verovaroin rahoite-   jen korottaminen. Tavoitteena on, että maksujen
3571: tut sosiaali- ja terveyspalvelut.                    korotusten perusteella kunnat voisivat saada
3572:     Kuluvan vuosikymmenen aikana sosiaalitur-        noin 100 miljoonan markan lisätulot.
3573: van leikkaukset eivät ole vaikuttaneet vanhusten         Koska kuntien maksutulojen lisääminen on
3574: toimeentuloon yhtä paljon kuin muiden väestö-        osoittautunut tässä tilanteessa välttämättömäk-
3575: ryhmien toimeentuloon.                               si, pyritään maksutulojen lisäys kohdentamaan
3576:                                               KK 531/1998 vp                                                3
3577: 
3578: siten, että maksujen korotusten kohdentuminen            vasti enemmän kuin mitä se todellisuudessa tuot-
3579: aiheuttaisi mahdollisimman vähän vahinkoa.               taa. Jatkossa muu omaisuus olisi maksujen suh-
3580: Tämän vuoksi on päätetty selvittää myös mah-             teen siten samassa asemassa kuin metsäomai-
3581: dollisuus kohdentaa osa maksujen korotuksesta            suus.
3582: sellaisille palvelujen käyttäjille, joilla on suuresta      Mahdollisista sosiaali- ja terveydenhuollon
3583: omaisuudesta johtuvaa maksukykyä enemmän                 asiakasmaksujen korotuksista voidaan vielä to-
3584: kuin esimerkiksi pientä eläkettä saavalla henki-         deta, että sosiaali- ja terveyspalveluista perittävät
3585: löllä, jolla ei ole tavanomaista suurempaa omai-         maksut ovat maassamme keskimäärin varsin
3586: suutta. Tämä vastaa myös edellä kuvatun työ-             korkeita. Sen vuoksi maksujen korotuksia ei pää-
3587: ryhmän ehdotusta.                                        sääntöisesti ole perusteltua toteuttaa. Asiakas-
3588:    Tästä selvitystyöstä voidaan todeta, että sen         maksuista ei ole kunnallistalouden ongelmien
3589: yhtenä keskeisenä lähtökohtana on ollut se, että         ratkaisijaksi. Tämän vuoksi asiakasmaksuilla ei
3590: henkilön omassa tai hänen perheensä käytössä             ole jatkossakaan perusteltua eikä myöskään tar-
3591: olevan asunnon arvo ei missään tilanteessa vai-          koitus kerätä olennaisesti nykyistä enempää tu-
3592: kuta maksun suuruuteen. Lisäksi henkilöllä tulee         loja kunnille. Sikäli kuin maksujen korotuksiin
3593: voida olla asunnon lisäksi kohtuullinen määrä            on poikkeustapauksissa tarpeen mennä, on ko-
3594: säästöjä, jotka eivät vaikuta maksun suuruuteen.         rotukset perusteltua toteuttaa siten, että ne koh-
3595: Vasta tällaisen esimerkiksi eläkkeensaajan keski-        dentuvat mahdollisimman oikeudenmukaisesti.
3596: määräisen omaisuustason ylittävä omaisuus vai-           Käsitykseni mukaan keskimääräistä suuremman
3597: kuttaisi maksun suuruuteen.                              omaisuuden omistavat henkilöt kykenevät vai-
3598:     Omaisuuden huomioon ottamisesta voi vielä            keuksitta maksamaan hieman korkeampia pal-
3599: todeta, että metsäomaisuus on vaikuttanut pit-           velumaksuja kuin sellaiset henkilöt, joilla on vä-
3600: kään laskennallisesti maksun suuruuteen. Met-            hän tai ei lainkaan omaisuutta.
3601: säomaisuus voi myös vaikuttaa maksua korotta-
3602:       Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1998
3603: 
3604:                                                                        Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
3605: 4                                          KK 531/1998 vp
3606: 
3607: 
3608: 
3609: 
3610:                                        Tili Riksdagens Talman
3611: 
3612:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         1slutet av 1996 tillsatte social- och hälsovårds-
3613: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       ministeriet en arbetsgrupp med uppgift att utreda
3614: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     inverkan av transfereringar, klientavgifter och
3615: man Jääskeläinen undertecknade spörsmål nr           beskattning på klientens ekonomiska ställning
3616: 531:                                                 och möjlighet att bo hemma, särskilt med tanke
3617:                                                      på de serviceavgifter för tjänster som erbjuds i
3618:           Har Regeringen för avsikt att ändra        hemmet och samordningen av dem. För det an-
3619:        förordningarna om vårdavgifter för äldre      dra skulle arbetsgruppen uppskatta behovet av
3620:        på vårdanstalter, och i vilken mån gäller     en revidering av lagstiftningen om klientavgifter
3621:        det de äldres förmögenhet, hem eller be-      och lägga fram eventuella förslag. Enligt uppdra-
3622:        sparingar, och                                get skulle följande synpunkter beaktas:
3623:           hur ämnar Regeringen klarlägga saken           - totalkostnaderna för klienten och samhäl-
3624:        så att vårdavgifterna genomförs rättvist,     let
3625:        när man minns att vissa personer levat            - hur främja en ändamålsenlig nivåstrukture-
3626:        sparsamt hela livet medan andra slösat        ring i vården.
3627:        bort sina inkomster?                              Den 31 oktober 1997 avgav arbetsgruppen sitt
3628:                                                      betänkande innehållande följande förslag till
3629:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ändring av serviceavgifterna för de tjänster som
3630: anföra följande:                                     ges i hemmet: inkomster som inverkar på avgif-
3631:                                                      tens storlek, fastställande av maximiavgiften, mi-
3632:    Lagen om klientavgifter inom social- och häl-     nimibeloppet disponibla medel. Arbetsgruppens
3633: sovården (734/1992), och den förordning som          förslag gällde också en höjning av den procentu-
3634: givits om avgifterna (912/1992) har varit i kraft    ella andelen av avgiften för långvård, beaktande
3635: sedan ingången av 1993. Vid samma tidpunkt           av förmögenhet när avgifterna fastställs, kom-
3636: trädde lagen om planering av och statsandel för      munens rätt till information, bedömning av be-
3637: social- och hälsovården (733/1992) i kraft, viiken   hovet av att ändra avgifterna för ersättande servi-
3638: medförde att kalkyl- och befolkningsmässiga          ce under närståendevårdarnas fritid och en större
3639: grunder infördes för statsandelen tili kommuner-     revidering av avgiftssystemet.
3640: na. Ansvaret för att ordna servicen ligger hos           Den kommunala ekonomin har under den se-
3641: kommunerna och inkomsterna av klientavgifter-        naste tiden åtstramats av olika orsaker och den
3642: na täcker en del av kommunernas utgifter för         väntas under de närmaste åren uppvisa ett under-
3643: social- och hälsovården.                             skott. Dessutom fattade regeringen i samband
3644:    Många faktorer och förändringar i samhället       med det inkomstpolitiska avtalet beslutet att höja
3645: inverkar på avgiftspolitiken inom social- och häl-   förvärvsinkomstavdraget i kommunalbeskatt-
3646: sovården. Vårt nuvarande socialskyddssystem          ningen från ingången av 1999. Denna skattelind-
3647: grundar sig på ett utvecklingsarbete som pågått i    ring beräknas skära ned kommunernas inkom-
3648: årtionden. Systemet karakteriseras av att social-    ster med över en miljard mk. Eftersom kommu-
3649: skyddet är heltäckande, att förmånerna ligger på     nernas nuvarande ekonomiska läge inte tillåter
3650: en skälig nivå och att utkomstskillnaderna är små    en dylik nedskärning av kommunernas inkom-
3651: vid internationell jämförelse. De viktigaste del-    ster beslutade regeringen att minskningen av
3652: faktorerna i socialskyddet är utkomstskydd           kommunernas skatteinkomster bör kunna kom-
3653: kompletterat med utkomststöd med en minimi-          penseras på olika sätt. Höjningen av klientav-
3654: utkomstgaranti, inkomstrelaterade förmåner           gifterna inom social- och hälsovården var en del
3655: och kommunala, i huvudsak skattefinansierade         av kompensationen. Målet är att höjningen av
3656: social- och hälsovårdstjänster.                      avgifterna skall ge kommunerna 100 milj. mk i
3657:    Under innevarande årtionde har nedskär-           extra inkomster.
3658: ningarna i socialskyddet inte lika mycket drabbat        Eftersom det visat sig vara nödvändigt i det
3659: de äldres utkomst som andra befolkningsgrup-         här läget att öka kommunernas inkomster av
3660: pers utkomst.                                        avgifter, är strävan att rikta inkomstökningen
3661:                                              KK 531/1998 vp                                             5
3662: 
3663: från avgifterna så att höjningarna av avgifterna       kan också inverka mer höjande på avgiften än
3664: fororsakar så liten skada som möjligt. Man har         vad den reella avkastningen förutsätter. I fort-
3665: därfor beslutat att också utreda möjligheten att       sättningen föreslås annan förmögenhet i fråga
3666: inrikta en del av avgiftshöjningen så att den gäller   om avgifter vara i samma ställning som skogs-
3667: sådana användare av tjänster som på grund av           egendom.
3668: stor förmögenhet har bättre betalningsförmåga             Beträffande eventuella höjningar av klientav-
3669: än t.ex. en person som Iyfter en Iiten pension och     gifterna inom social- och hälsovården kan ytter-
3670: inte har större förmögenhet än vad som är nor-         ligare framhållas att de avgifter som uppbärs för
3671: malt. Detta motsvarar också den ovan beskrivna         social- och hälsovårdstjänster i genomsnitt är
3672: arbetsgruppens förslag.                                relativt höga i vårt land. A vgiftshöjningar är som
3673:    Utredningen visar att en av de centrala ut-         huvudregel därför inte motiverade. Klientav-
3674: gångspunkterna varit att värdet på den bostad          gifterna Iöser inte den kommunala ekonomins
3675: som en person eller hans familj själv disponerar       problem. Det är inte motiverat och inte heller
3676: inte i någon situation inverkar på avgiftens stor-     meningen att framdeles genom klientavgifter in-
3677: Iek. Dessutom skall personen förutom bostaden          samla väsentligt mera inkomster till kommuner-
3678: kunna ha skäliga besparingar som inte heller           na än vad som sker nu. Om man undantagsvis
3679: inverkar på avgiftens storlek. Inte förrän förmö-      måste ta till högre avgifter är det motiverat att
3680: genheten överskrider en sådan genomsnittlig            genomföra dem så att de riktas så rättvist som
3681: ägandenivå, t.ex. hos en pensionär, skulle den         möjligt. Enligt min uppfattning kan personer
3682: inverka på avgiftens storlek.                          som har större förmögenhet än den genomsnittli-
3683:    I fråga om förmögenhet kan vidare konstate-         ga utan svårighet betala något högre serviceav-
3684: ras att skogsegendom Iänge kalkylmässigt haft          gifter än de personer som har liten förmögenhet
3685: inverkan på avgiftens storlek. Skogsegendom            eller ingen alls.
3686: 
3687:      Helsingfors den 28 maj 1998
3688: 
3689:                                                                      Minister Terttu Huttu-Juntunen
3690:                                            KK 532/1998 vp
3691: 
3692: Kirjallinen kysymys 532
3693: 
3694: 
3695: 
3696: 
3697:                                   Marjatta Vehkaoja /sd: Asumistuen ja hoitotuen muuttuneiden
3698:                                      maksuperusteiden vaikutuksesta avohoitoon
3699: 
3700: 
3701:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
3702: 
3703:     Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluraken-      itse maksaa! Tämä laskentatapa vähentää eläk-
3704: teen muuttaminen avohoitopainotteiseksi on yh-       keestä asiakkaan käteen jäävää osaa, mistä taas
3705: teisesti sovittu tärkeä päämäärä. Avohoidon          seuraa, että syntyy toimeentulotuen tarvetta.
3706: mahdollistamisen kannalta asiakasmaksujen,           Mutta kunjatkuva toimeentulotuen tarvejohtaa
3707: valtionosuuksien ja kunnallisen rahoituksen          Kelan uuden tulkinnan mukaan asumis- ja hoito-
3708: ohella myös muun muassa Kansaneläkelaitok-           tuen lakkauttamiseen, Kela kohtelisikin puheena
3709: sen maksamilla asumistuilla ja hoitotuilla on        olevassa yksityisessä palvelukodissa asuvaa asia-
3710: merkitystä.                                          kasta kuten kunnan laitoshoidossa olevaa.
3711:     Kansaneläkelaitoksen rahoitusvastuu riippuu         Sosiaali- ja terveysministeriöllä on eläkkeen-
3712: siitä, onko kyseessä julkinen vai yksityinen toi-    saajien asumistukilain 7 §:n mukaan mahdolli-
3713: minta, sekä onko kyseessä avo- vai laitoshoito.      suus antaa määräyksiä Kansaneläkelaitoksen ja
3714: Palvelurakenteen muutos on tuonut mukanaan           kuntien välisestä neuvottelumenettelystä ja sii-
3715: moni-ilmeisyyttä ratkaisuihin, mistä syystä tul-     hen liittyvästä lausuntomenettelystä. Tämän uu-
3716: kinnoissa on ollut toistuvasti vaikeuksia. Edus-     den lainkohdan tarkoituksena oli ennaltaehkäis-
3717: kunnan päätöksellä vuonna 1995 on viimeksi           tä nyt esiin tulleen kaltaisia tilanteita.
3718: yritetty saada aikaan linnarauha asiassa.               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3719:     Kansaneläkelaitos näyttää nyt uudelleen ja       tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
3720: yksipuolisesti muuttaneen tulkintoja rahoitus-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3721: vastuistaan asiakkaiden ja kuntien epäeduksi.        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3722:  Uuden tulkinnan mukaan asumistuen maksami-
3723: nen jää riippumaan siitä, miten asianomainen                   Onko Hallitus ajatellut käyttää eläk-
3724: asuu. Palvelukodit, jotka Kelakin on jo kerran              keensaajien asumistukilain 7 §:ssä mai-
3725: hyväksynyt avopalveluksi, ovat jälleen tulilinjal-          nittua mahdollisuutta määrätä Kansan-
3726: la ja niihin pyritään soveltamaan laitoshoitoa              eläkelaitoksen ja kuntien välisestä neu-
3727: koskevia määritelmiä.                                       vottelumenettelystä ja siihen liittyvästä
3728:     Kun kunta osallistuu yksityisen palvelukodin            lausuntomenettelystä ehkäistääkseen nyt
3729: kustannuksiin ja asiakkaalta peritään täysihoito-           esiin tullutta, turvattomuutta lisännyttä
3730:  maksu, Kela hyväksyy uuden tulkinnan mukaan                tilannetta, ja jos ei ole ajatellut, aikooko
3731: asumistuen perusteena olevan vuokran osuudek-               se pikaisesti ryhtyä mainittuun toimeen?
3732:  si vain 30 % siitä hoitomaksusta, jonka asiakas
3733: 
3734:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1998
3735: 
3736:                                         Marjatta Vehkaoja /sd
3737: 
3738: 
3739: 
3740: 
3741: 280043
3742: 2                                           KK 532/1998 vp
3743: 
3744: 
3745: 
3746: 
3747:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
3748: 
3749:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        hoitokodit, perittäviin kuukausi- ja vuorokausi-
3750: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         maksuihin sisältyy asumiskustannusten ohella
3751: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       muitakin kustannuksia kuten ruuasta, siivouk-
3752: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjatta         sesta, valvonnasta ja muista palveluista aiheutu-
3753: Vehkaojan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          vat kustannukset. Tällöin olisi erityisen tärkeätä,
3754: sen n:o 532:                                          että mainituissa maksuissa olisi yksityiskohtai-
3755:                                                       sesti eritelty muun muassa asumiskustannusten
3756:           Onko Hallitus ajatellut käyttää eläk-       osuus kuukausi- tai vuorokausimaksusta. Tä-
3757:        keensaajien asumistukilain 7 §:ssä mai-        män sisältöinen määrittely olisi ensiarvoisen tär-
3758:        nittua mahdollisuutta määrätä Kansan-          keätä myös Kansaneläkelaitoksen etuuksien
3759:        eläkelaitoksen ja kuntien välisestä neu-       maksamista varten.
3760:        vottelumenettelystä ja siihen liittyvästä          Eläkkeensaajien asumistukilain 2 §:n 4 mo-
3761:        lausuntomenettelystä ehkäistääkseen nyt        mentin perusteella asumiskustannuksiksi katso-
3762:        esiin tullutta, turvattomuutta lisännyttä      taan pääsääntöisesti paikkakunnalla vastaavan-
3763:        tilannetta, ja jos ei ole ajatellut, aikooko   laisesta asunnosta yleensä maksettava vuokra.
3764:        se pikaisesti ryhtyä mainittuun toimeen?       Kansaneläkelaitos ei ole vuokran osuudeksi
3765:                                                       yleensä hyväksynyt enempää kuin 30 prosenttia
3766:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          siitä täysihoitomaksusta,jonka asumistuen haki-
3767: vasti seuraavaa:                                      ja itse maksaa. Tulkinta perustuu siihen, kuten
3768:                                                       edellä on todettu, että täysihoitomaksu sisältää
3769:     Kunnallisia sosiaali- ja terveydenhuollon pal-    korvauksen myös muusta kuin asumiskustan-
3770: veluja ja sosiaalivakuutusetuuksia koskevassa         nuksista. Jos hoitomaksussa on erikseen lueteltu
3771: lainsäädännössä yhdenmukaistettiin laitoshoi-         hoidon, ruuan ja asumisen osuus ja asumistuen
3772: toa koskevat säännökset 1.4.1995 voimaan tul-         hakija maksaa itse osan hoitomaksusta ja kunta
3773: leilla laeilla. Uudistettuun lainsäädäntöön perus-    maksaa loppuosan toimeentulotukena tai vas-
3774: tuen sosiaali- ja terveysministeriö on antanut        taavalla tavalla, Kansaneläkelaitos suhteuttaa
3775: 16.2.1995 määräyksen niistä perusteista, joiden       hoitomaksun suhteessa asumistuen hakijan itse
3776: nojalla ratkaistaan, milloin kunnan järjestämät       maksamaan maksuun. Mikäli näin saadut kus-
3777: sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat laitos-   tannukset ylittävät paikkakunnalla vallitsevan
3778: hoitoa sekä milloin hoito on jatkuvaa ja julkista.    käyvän vuokratason, asumiskustannukset ote-
3779: Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön vahvista-     taan huomioon paikkakunnan tason mukaisena.
3780: missa perusteissa on tarkemmat määräykset                Kysymyksessä esitetyin tavoin kyse ei ole
3781: kunnan ja Kansaneläkelaitoksen neuvottelume-          Kansaneläkelaitoksen uudesta tulkinnasta eikä
3782: nettelystä sekä siihen liittyvästä lausuntomenet-     maksuperusteiden muutoksesta. Kansaneläke-
3783: telystä, mikäli kunnan ja Kansaneläkelaitoksen        laitoksen eläkkeensaajien asumistukioikeutta
3784: neuvotteluissa ei asiasta päästä yhteisymmärryk-      koskevissa asioissa noudattama tulkintalinja on
3785: seen.                                                 ollut käytössä yli 10 vuotta. Vakiintunutta tul-
3786:     Kysymyksessä viitatussa tilanteessa on kyse       kintalinjaa ei ole muutettu edellä mainitun
3787: avohoidon yksikössä olevien eläkkeensaajien           1.4.1995 voimaan tulleen avo- ja laitoshoitoa
3788: asumiskustannusten arvioimisesta ja korvaami-         koskevan lainsäädännön uudistamisen seurauk-
3789: sesta eläkkeensaajan asumistukilain perusteella.      sena. Tulkintalinjaa ei ole muutettu myöskään
3790: Kun Kansaneläkelaitos on kunnan kanssa käy-           1.3.1998 voimaan tulleen toimeentulotukilain
3791: miensä neuvotteluiden perusteella määritellyt         muutoksen seurauksena. Kansaneläkelaitoksen
3792: yksikön avohoidon yksiköksi, maksetaan siellä         noudattama vakiintunut tulkintalinja on myös
3793: oleville Kansaneläkelaitoksen etuuksia ilman lai-     vahvistettu sosiaalivakuutuksen muutoksenha-
3794: toshoitorajoitusta.                                   kuelimissä.
3795:     Täysihoitoa tarjoavissa toimintayksiköissä,           Laitoshoitosäännösten uudistamisen myötä
3796: joita ovat erilaiset palvelukodit sekä hoiva- ja      palvelurakenteessa on edetty asetettujen tavoit-
3797:                                             KK 532/1998 vp                                            3
3798: 
3799: teiden mukaisesti avohoitopainotteisempaan            veysministeriössä. Saadun aineiston perusteella
3800: suuntaan, minkä seurauksena suuri osa täysihoi-       näyttäisi siltä, että eläkkeensaajan asumiskus-
3801: toa antavista yksiköistä on katsottu avohoidon        tannusten arvioiminen Kansaneläkelaitoksen
3802: yksiköiksi. Tämän seurauksena on syntynyt run-        omaksuman mallin mukaisesti johtaisi siihen,
3803: saasti välimuotoisia palveluja, joissa on element-    että henkilö joutuisi vuokran osuutena maksa-
3804: tejä sekä avo- että laitoshoidosta. Palvelujen kir-   maan täysin toisiaan vastaavista avohoidon pal-
3805: javuus lisää myös maksujen monimuotoisuutta.          veluista eri suuruista korvausta. Tätä ei voida
3806: Eläkkeensaajan rahat eivät useinkaan riitä hoito-     pitää tarkoituksenmukaisena. Sosiaali- ja ter-
3807: maksun suorittamiseen, jolloin kunnat maksavat        veysministeriön tarkoituksena on yhdessä Kun-
3808: osan siitä toimeentulotuella tai sitten ne antavat    taliiton ja Kansaneläkelaitoksen kesken kartoit-
3809: esimerkiksi maksusitoumuksen. Uusi tilanne on         taa nykyinen tilanne asumiskustannusten mää-
3810: johtanut siihen, että yhä lisääntyvässä määrin        rittelyn, palvelusuunnitelman laatimisen ja kan-
3811: Kansaneläkelaitos on joutunut arvioimaan asu-         saneläkelaitoksen käytännön mahdollisen vaih-
3812: miskustannukset suhteutettuna eläkkeensaajan          telun osalta sekä löytää asiassa kestävä ratkaisu
3813: itsensä maksamaan osuuteen hoitomaksuista.            ennen edellä mainitun sosiaali- ja terveysministe-
3814:     Kysymys avohoidossa olevien laitosmaksuis-        riön määräyksen voimassaolon päättymistä
3815:  ta on parhaillaan selvitettävänä sosiaali- ja ter-   31.12.1998.
3816: 
3817:      Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1998
3818: 
3819:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
3820: 4                                          KK 532/1998 vp
3821: 
3822: 
3823: 
3824: 
3825:                                        Tili Riksdagens Talman
3826: 
3827:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          öppenvården folkpensionsanstaltens förmåner
3828: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          utan begränsningen i fråga om anstaltsvård.
3829: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         1 de månads- och dygnsavgifter som uppbärs
3830: dagsman Marjatta Vehkaoja undertecknade              vid verksamhetsenheter som erbjuder helinack-
3831: spörsmål nr 532:                                     ordering, dvs. vid olika servicehem och vårdhem,
3832:                                                      ingår utöver boendekostnaderna även andra
3833:           Har Regeringen tänkt utnyttja den          kostnader, såsom kostnaderna för mat, städning,
3834:        möjlighet som nämns i 7 § lagen om bo-        övervakning och annan service. 1 detta fall vore
3835:        stadsbidrag för pensionstagare att be-        det särdeles viktigt att de nämnda avgifterna
3836:        stämma om förhandlingsförfarandet             skulle vara detaljerat specificerade, bl.a. boende-
3837:        mellan folkpensionsanstalten och kom-         kostnadernas andel av månads- eller dygnsavgif-
3838:        munerna och om remissförfarandet i            ten. En definition med detta innehåll vore utom-
3839:        samband därmed för att förhindra den nu       ordentligt viktig också i fråga om utbetalningen
3840:        uppkomna situationen, som ökar otrygg-        av folkpensionsanstaltens förmåner.
3841:        heten, och om Regeringen inte har tänkt          På grundval av 2 § 4 mom.lagen om bostadsbi-
3842:        utnyttja denna möjlighet, ämnar den i         drag för pensionstagare hänförs tili boendekost-
3843:        brådskande ordning vidta nämnda åtgär-        nader i huvudsak den hyra som i allmänhet beta-
3844:        der?                                          las för en bostad av motsvarande slag på orten.
3845:                                                      Folkpensionsanstalten har i allmänhet inte som
3846:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        hyresandel godkänt mer än 30% av den avgift för
3847: anföra följande:                                     fullt uppehälle som bostadsbidragssökanden
3848:                                                      själv betalar. Tolkningen grundar sig på det att,
3849:    I den lagstiftning som gäller kommunal social-    såsom ovan har framhållits, avgiften för fullt
3850: och hälsovårdsservice och socialförsäkringsför-      uppehälle också innefattar en ersättning för an-
3851: måner förenhetligades bestämmelserna om an-          nat än boendekostnader. Om i fråga om en vård-
3852: staltsvård genom lagar som trädde i kraft den 1      avgift separat har uppräknats andelen för vård,
3853: april1995. Social- och hälsovårdsministeriet har     mat och boende och bostadsbidragssökanden
3854: med stöd av den reviderade lagstiftningen med-       själv betalar en del av vårdavgiften och kommu-
3855: delat en föreskrift den 16 februari 1995 om de       nen betalar den resterande delen i form av ut-
3856: grunder, med stöd av vilka avgörs, när social- och   komststöd eller på något motsvarande sätt, stäl-
3857: hälsovårdsservice som kommunen ordnar är an-         ler folkpensionsanstalten vårdavgiften i förhål-
3858: staltsvård samt när vården är fortgående och         lande tili den avgift som bostadsbidragssökan-
3859: offentlig. Dessutom innefattar grunderna, som        den själv betalar. Om de kostnader som erhålls på
3860: fastställts av social- och hälsovårdsministeriet,    detta sätt överskrider den gängse hyresnivån på
3861: närmare bestämmelser om kommunens och folk-          orten, beaktas boendekostnaderna i enlighet med
3862: pensionsanstaltens förhandlingsförfarande samt       nivån på orten.
3863: om remissförfarandet i samband därmed, om det           I spörsmålet är det inte på angivet sätt fråga
3864: inte är möjligt att uppnå samförstånd i förhand-     om någon ny tolkning från folkpensionsanstal-
3865: lingarna mellan kommunen och folkpensions-           tens sida och inte heller om någon ändring av
3866: anstalten.                                           betalningsgrunderna. Den tolkningslinje som
3867:    1 den situation som avses i spörsmålet är det     folkpensionsanstalten har följt i ärenden som gäl-
3868: fråga om bedömning av och ersättning för boen-       ler pensionstagares rätt tili bostadsbidrag har
3869: dekostnaderna för pensionstagare vid en enhet        använts i över 10 år. Den etablerade tolkningslin-
3870: inom öppenvården på grundval av lagen om bo-         jen har inte ändrats tili följd av den reviderade
3871: stadsbidrag för pensionstagare. När folkpen-         lagstiftningen om öppen- och anstaltsvård som
3872: sionsanstalten på basis av sina förhandlingar        trädde i kraft den 1 april 1995. Tolkningslinjen
3873: med kommunen har definierat enheten som en           har inte heller ändrats tili följd av den ändring av
3874: enhet inom öppenvården, betalas tili personer i      lagen om utkomststöd som trädde i kraft den
3875:                                               KK 532/1998 vp                                               5
3876: 
3877: 1 mars 1998. Den etablerade tolkningslinje som            rade tili den andel av vårdavgifterna som pen-
3878: folkpensionsanstalten följer har även fastställts i       sionstagaren själv betalar.
3879: de besvärsinstanser som underlyder socialförsäk-              Frågan om anstaltsavgifterna för personer i
3880: ringen.                                                   öppenvård utreds som bäst vid social- och hälso-
3881:    1 och med de reviderade bestämmelserna om              vårdsministeriet. På basis av det materia! som
3882: anstaltsvård har man i servicestrukturen fram-            erhållits ser det ut som om bedömningen av en
3883: skridit i enlighet med de uppställda målen i rikt-        pensionstagares boendekostnader i enlighet med
3884: ning mot en större andel öppenvård, och tili följd        folkpensionsanstaltens modell skulle leda tili att
3885: av detta har en stor del av de enheter som ger            personen i fråga såsom andel av hyran blir tvung-
3886: fullständig vård betraktats som öppenvårdsenhe-           en att betala ersättning tili olika belopp för öp-
3887: ter. Detta har lett till att det har uppstått rikligt     penvårdstjänster som motsvarar varandra full-
3888: med service av blandform med element av både              ständigt. Detta kan inte anses vara ändamålsen-
3889: öppen- och anstaltsvård. Den brokiga servicen             ligt. Social- och hälsovårdsministeriet har för av-
3890: ökar också variationen bland avgifterna. Det är           sikt att tilisammans med Kommunförbundet och
3891: inte ofta en pensionstagares pengar räcker tili för       folkpensionsanstalten kartlägga den nuvarande
3892: betalning av vårdavgiften, men då träder kom-             situationen i fråga om en definition av boende-
3893: munerna in och betalar en del därav genom ut-             kostnaderna,uppgörande av en serviceplan och
3894: komststöd eller så kan de t.ex. ge en betalnings-         eventuella variationer i folkpensionsanstaltens
3895: förbindelse. Den nya situationen har lett till att        praxis samt att finna en hållbar lösning i ärendet
3896: folkpensionsanstalten i allt högre grad har varit         innan social- och hälsovårdsministeriets före-
3897: tvungen att bedöma boendekostnaderna relate-              skrift upphör att gälla den 31 december 1998.
3898: 
3899:      Helsingfors den 29 maj 1998
3900: 
3901:                                                         Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
3902:                                            KK 533/1998 vp
3903: 
3904: Kirjallinen kysymys 533
3905: 
3906: 
3907: 
3908: 
3909:                                    Jouko Jääskeläinen /skl: Valtion ja kuntien hankintatoiminnasta
3910: 
3911: 
3912: 
3913:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
3914: 
3915:     Valtion ja kuntien viranomaisten hankintojen         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3916: suorittamiseksi on säädetty säännöksiä, joiden        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3917: pitäisi turvata tasapuolinen tarjousmenettely ja      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3918: syrjimätön kohtelu kaikille osapuolille, jotka        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3919: osallistuvat tarjouskilpailuun.
3920:     On käynyt ilmi, että säädös ei kohtele kuiten-              Onko Hallitus tietoinen kyseisistä epä-
3921: kaan epäoikeudenmukaisesti paikallisia yrittä-               kohdista hankintatoimen osalta, ja
3922: jiä, jotka joutuvat suurteollisuuden kanssa kil-                 mitä se aikoo tehdä, että suomalainen
3923: pailemaan tarjotessaan tuotteitaan kuntien han-              pienyrittäjä ja vähän isompikin yritys sel-
3924: kintatoimesta vastaaville viranomaisille. Yrittä-            viäisi EU:n kilpailun myötä tulevan pai-
3925: jät joutuvat tukalaan tilanteeseen, koska suur-              neen alaisilla markkinoilla, ja
3926: teollisuus pystyy kilpailemaan alemmilla hinnoil-                kuinka Hallitus aikoo turvata sen, että
3927: la. Kuntien kireät taloudet vaativat edullisuutta.           kunnat voivat toteuttaa hankintapolitii-
3928:  Usein unohdetaan todellinen kokonaistaloudel-               kassaan kokonaistaloudellisesti nykyistä
3929:  lisuus. Yrittäjällä saattaa olla edessä tuotannon           oikeudenmukaisempaa kohtelua paikal-
3930:  lopettaminen ja sitä kautta paikallinen yrittäjyys          lisia yrittäjiä kohtaan?
3931:  kärsii ja työttömyys lisääntyy. EU:n myötä kil-
3932:  pailu vain kiristynee ja kotimaiset yrittäjät ovat
3933:  umpikujassa.
3934: 
3935:      Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1998
3936: 
3937:                                         Jouko Jääskeläinen /skl
3938: 
3939: 
3940: 
3941: 
3942:  280043
3943: 2                                           KK 533/1998 vp
3944: 
3945: 
3946: 
3947: 
3948:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
3949: 
3950:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         perusteilla hankinta tehdään. Lainsäädäntö ei
3951: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          edellytä tuotteiden ostamista halvimman hinnan
3952: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        perusteella. Kauppa- ja teollisuusministeriö suo-
3953: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jouko             sittaa omassa ohjeistuksessaan kokonaistalou-
3954: Jääskeläisen näin kuuluvan kiijallisen kysymyk-        dellista edullisuutta eli esimerkiksi oikeaa hinta-
3955: sen n:o 533:                                           laatusuhdetta. Käytännön kokemus on osoitta-
3956:                                                        nut, että suomalaiset tavarantuottajat ovat vah-
3957:            Onko Hallitus tietoinen kyseisistä epä-     voilla laadun, toimitusvarmuuden, huollon ja
3958:        kohdista hankintatoimen osalta, ja              varaosien sekä lyhyiden toimitusetäisyyksien ta-
3959:            mitä se aikoo tehdä, että suomalainen       kia. Erityisesti paikkakunnan omilla yrittäjillä
3960:        pienyrittäjä ja vähän isompikin yritys sel-     on usein näiden seikkojen johdosta kilpailuetu.
3961:        viäisi EU:n kilpailun myötä tulevan pai-        Lainsäädäntö edellyttää, että ehdokkaita ja tar-
3962:        neen alaisilla markkinoilla, ja                 joajia on kuitenkin kohdeltava ehdottoman tasa-
3963:            kuinka Hallitus aikoo turvata sen, että     puolisesti ja syrjimättä kaikissa hankintamenet-
3964:        kunnat voivat toteuttaa hankintapolitii-        telyn vaiheissa.
3965:        kassaan kokonaistaloudellisesti nykyistä            Kuntayhteisöjen osuus julkisista hankinnois-
3966:        oikeudenmukaisempaa kohtelua paikal-            ta on arviolta 57 prosenttia. Kauppa- ja teolli-
3967:        lisia yrittäjiä kohtaan?                        suusministeriön rahoittamassa tutkimuksessa
3968:                                                        suomalaisten tuotteiden menestymisestä julkisis-
3969:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           sa hankinnoissa (kauppa- ja teollisuusministe-
3970: vasti seuraavaa:                                        riön tutkimuksia ja raportteja 5/1998) arvioi-
3971:                                                        daan, että kuntien materiaalihankintojen koti-
3972:      Julkisten hankintojen kilpailuttamisella pyri-     maisuusaste on noin 80 prosenttia. Kotimaisuus-
3973: tään tehostamaan julkishallintoa. Veronmaksa-          aste on korkein elintarvikkeissa, rakennusmate-
3974: jilla on oikeus saada veromarkoiiieen vastineeksi       riaaleissa ja kirjallisuudessa. Tutkimuksessa to-
3975: kustannustietoiset, tehokkaat ja toimivatjulkiset       detaan lisäksi, että asiantuntijoiden mukaan
3976: hankintamarkkinat EU:n laajuinen kilpailujul-           kuntien kaikkien hankintojen kotimaisuusaste
3977: kisista hankinnoista tehostaa julkisten palvelu-        nousee 90 prosenttiin, kun kotimaiseen työpa-
3978: jen laatua sekä parantaa talouden kasvua, kilpai-       nokseen perustuvat palveluostot ja rakentami-
3979: lukykyä ja työllisyyttä. Kilpailuttaminen on            nen lasketaan mukaan. Myös EU:njulkiset han-
3980: avoin, tasapuolinen ja syrjimätön tapa mitata           kinnat tuovat työtilaisuuksia suomalaisille yri-
3981: julkisen toiminnan kustannustehokkuutta ver-            tyksille.
3982: rattuna yksityiseen sektoriin ja valita paras ja           Suomalaisten yritysten kilpailukyvyn edistä-
3983: tehokkain tavarantoimittaja.                            minen on hallituksen elinkeinopolitiikan yksi
3984:      Julkisten hankintojen lainsäädännön ja hyvän       päätavoite ja siinä painopistealue on pk-yritysten
3985: hankintatavan mukaisesti järjestetty kilpailutta-       toimintaedellytysten parantamisessa. Pk-yrityk-
3986: minen mahdollistaa joko hinnaltaan alimman tai          siä tuetaan monella tavalla. Esimerkiksi pienyri-
3987: kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen         tysten investointi- ja käynnistystukea suunna-
3988: valinnan. Kokonaistaloudellista edullisuutta ar-        taan investointihankkeisiin, jotka parantavat
3989: vioitaessa voidaan ottaa huomioon hinnan lisäk-         yrityksen kilpailukykyä, parantavat alueen elin-
3990:  si toimitusaika, valmistumispäivä, käyttökustan-       keinorakennetta tai parantavat alueen työllisyys-
3991:  nukset, laatu, elinkaarikustannukset, esteettiset      tilannetta ja luovat uusia työpaikkoja.
3992:  tai toiminnalliset ominaisuudet, tekniset ansiot,          Edellä mainitun johdosta hallitus ei näe ai-
3993:  huoltopalvelut, toimitusvarmuus, tekninen tuki         heelliseksi ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin ko.
3994: ja ympäristökysymykset. Hankintayksikkö eli             asiassa.
3995:  ostaja voi tarjousta tehdessään itse päättää, millä
3996: 
3997:      Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1998
3998: 
3999:                                                        Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
4000:                                             KK 533/1998 vp                                             3
4001: 
4002: 
4003: 
4004: 
4005:                                         Tili Riksdagens Talman
4006: 
4007:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      per, tekniska företräden, underhållsservice, leve-
4008: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        ranssäkerhet, tekniskt stöd och miljökonsekven-
4009: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      ser. Upphandlingsenheten, dvs. köparen, kan vid
4010: man Jouko Jääskeläinen undertecknade spörs-           anbudsbegäran själv bestämma de grunder på
4011: mål nr 533:                                           vilka upphandlingen kommer att ske. Lagstift-
4012:                                                       ningen förutsätter inte att det billigaste priset
4013:           Är Regeringen medveten om nämnda            skall vara det avgörande kriteriet vid vai av an-
4014:        missförhållanden i fråga om upphand-           bud. Handels- och industriministeriet rekom-
4015:        lingsväsendet och                              menderar i sina egna anvisningar att hänsyn tas
4016:           vad ämnar den göra för att finländska       tili totalekonomisk förmånlighet dvs. att till ex-
4017:        småföretagare och även litet större före-      empel förhållandet mellan pris och kvalitet är
4018:        tag skall klara sig på en marknad som          rätt. Den praktiska erfarenheten har visat att
4019:        utsätts för tryck tili följd av konkurrensen   finländska varuleverantörers starka sidor är kva-
4020:        inom EU, och                                   litet, leveranssäkerhet, underhåll och reservdelar
4021:           på vilket sätt ämnar Regeringen säker-      samt korta leveranssträckor. Särskilt företagar-
4022:        ställa att kommunerna i sin upphand-           na på den egna orten har ofta konkurrensfördel
4023:        lingspolitik kan tillämpa ett ur totalekno-    på grund av ovan nämnda omständigheter. I
4024:        misk synvinkel mer rättvist bemötande av       lagstiftningen förutsätts dock att kandidater och
4025:        lokala företagare än för närvarande?           anbudsgivare skall bemötas jämbördigt och utan
4026:                                                       diskriminering i alla skeden av ett upphandlings-
4027:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         förfarande.
4028: anföra följande:                                          Kommunsammanslutningar svarar uppskatt-
4029:                                                       ningsvis för ca 57 % av den offentliga upphand-
4030:    Syftet med konkurrensutsättning vid offentlig      lingen. 1 den undersökning om hur finländska
4031: upphandling är att effektivera den offentliga för-    produkter klarat sig vid offentlig upphandling
4032: valtningen. Skattebetalarna har rätt att såsom        som handels- och industriministeriet finansierat
4033: vederlag för de skatter de betalar få en effektiv     (handels- och industriministeriets undersökning-
4034: och välfungerande marknad för otfentliga tjäns-       ar och rapporter 5/1998) uppskattas det att i
4035: ter där även kostnadsaspekterna blir beaktade. I      fråga om kommunernas materialanskaffningar
4036: fråga om offentlig upphandling medför en kon-         är de inköpta produkterna tili ca 80% av in-
4037: kurrens som omfattar hela EU höjd kvalitet på de      hemsk tillverkning. Den inhemska tillverkning-
4038: offentliga tjänsterna, ökad ekonomisk tillväxt,       ens andel är störst i fråga om livsmedel, bygg-
4039: förbättrad konkurrenskraft och bättre sysselsätt-     nadsmaterial och litteratur. 1 undersökningen
4040: ningsläge. Konkurrensutsättning är ett öppet,         konstateras dessutom att sakkunniga anser att
4041: opartiskt och icke-diskriminerande sätt att mä ta     den inhemska tillverkningens andel i all upp-
4042: den otfentliga verksamhetens kostnadseffektivi-       handling som kommunerna företar stiger tili
4043: tet jämfört med den privata sektorns och att välja    90% när man beaktar köpta tjänster och byggan-
4044: den bästa och effektivaste varuleverantören.          de vilka involverar inhemska arbetsinsatser.
4045:     Konkurrensutsättning som sker i överens-          Även EU:s offentliga upphandling erbjuder fin-
4046: stämmelse med lagstiftningen om offentlig upp-        ländska företag arbetstillfållen.
4047: handling och god upphandlingssed möjliggör                Ett av huvudmålen för regeringens näringspo-
4048: valet av det anbud som är antigen billigast eller     litik är att främja finländska företags konkur-
4049:  som helhet ekonomiskt mest förmånligt. När           renskraft och tyngdpunkten där ligger på för-
4050:  man bedömer vilket av anbuden som är det total-      bättrande av små och medelstora företags verk-
4051:  ekonomiskt förmånligaste kan utöver priset hän-      samhetsbetingelser. Små och medelstora företag
4052:  syn tas tillleveranstid, dagen då upphandlingen      stöds på många olika sätt. Som ett exempel kan
4053:  fullbordas, driftskostnader, kvalitet, livslängds-   nämnas investerings- och startstödet för små och
4054:  kostnader, estetiska och funktionella egenska-       medelstora företag vilket riktas tili investerings-
4055: 4                                         KK 533/1998 vp
4056: 
4057: projekt som förbä ttrar företags konkurrenskraft,       Med anledning av det som ovan har anförts
4058: förbättrar näringsstrukturen eller sysselsätt-       anser regeringen det inte motiverat att vidta sär-
4059: ningsläget inom regionen och skapar nya arbets-      skilda åtgärder i detta fall.
4060: platser.
4061: 
4062:      Helsingfors den 26 maj 1998
4063: 
4064:                                                     Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
4065:                                             KK 534/1998 vp
4066: 
4067: Kirjallinen kysymys 534
4068: 
4069: 
4070: 
4071: 
4072:                                    Tytti lsohookana-Asunmaa /kesk: Liikuntavammaisten valtion eri-
4073:                                        tyiskoulujen opettajien eläkeiästä
4074: 
4075: 
4076:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
4077: 
4078:     Kuulovammaisten ja näkövammaisten sekä            maan aikaan kunnallisissa erityiskouluissa opet-
4079: liikuntavammaisten koulujen toiminta on mo-           tajien eläkeikä on vain 55 vuotta. Tavallisten
4080: nella tapaa samanlaista. Niiden toimintaa myös        luokanopettajien eläkeikä on puolestaan 60
4081: säädellään yhteisellä lailla (36/l986). Tästä syys-   vuotta. Valtion kaikkien kolmen liikuntavam-
4082: tä oli selvä epäkohta, että valtion eläkeasetuksen    maisten erityiskoulun- Ruskeasuon koulu Hel-
4083: (61111966) jo kumotun (103/1989) 5 §:n mukaan         singissä, Mäntykankaan koulu Kuopiossa jaLo-
4084: vain kahden ensin mainitun vammaisryhmän              hipadon koulu Oulussa - opettajat ovat nyt
4085: valtion erityiskoulujen rehtoreiden, apulaisreh-      hyvin ikävässä väliinputoaja-asemassa.
4086: toreiden, oppilaskodinjohtajien sekä opettajien          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4087: eläkeikä oli laskettu yleisestä 63 vuodesta 58 vuo-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4088:  teen. Kuitenkin liikuntavammaisten koulujen          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4089:  työntekijöiden työ on vähintään yhtä raskasta        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4090:  kuin kuulo- ja näkövammaisten kouluissa työs-
4091:  kentelevien. Siksi 63 vuoden eläkeikä on kohtuu-               Mitä Hallitus aikoo tehdä liikunta-
4092:  ton.                                                        vammaisten valtion erityiskoulujen opet-
4093:     Vaikka edellä mainittu pykälä on jo kumottu,             tajien korkean eläkeiän saamiseksi sa-
4094:  sen vaikutus tuntuu kuitenkin vielä 30.6.1999               manarvoiseksi vastaavien kuulovam-
4095:  saakka. Tähän asti on voimassa erityisen eläke-             maisten ja näkövammaisten koulujen
4096:  iän valintaoikeus, jonka ulkopuolelle valtion lii-          opettajien kanssa, ilman että muodostuu
4097:   kuntavammaisten erityiskoulujen opettajat on               väliinputoajaryhmiä?
4098:  jätetty. Tilanne on täysin nurinkurinen, kun sa-
4099: 
4100:      Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1998
4101: 
4102:                                    Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk
4103: 
4104: 
4105: 
4106: 
4107:  280043
4108: 2                                          KK 534/1998 vp
4109: 
4110: 
4111: 
4112: 
4113:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
4114: 
4115:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        eriarvoisuutta ja epäjohdonmukaisuuksia. Niitä
4116: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         ei ollut mahdollista oikaista ilman että olisi syn-
4117: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tynyt uutta eriarvoisuutta. Järjestelmä ei ollut
4118: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tytti            enää hallittavissa. Valtion eläkeasetuksen 5 §,
4119: Isohookana-Asunmaan näin kuuluvan kirjalli-           jossa ammateittain porrastetut eläkeiät oli luetel-
4120: sen kysymyksen n:o 534:                               tu, säilyi muuttumattomana koko sen 20 vuoden
4121:                                                       ajan, minkä se oli voimassa.
4122:           Mitä Hallitus aikoo tehdä liikunta-              Valtion eläkeasetuksen 5 §kumottiin l. 7.1989
4123:        vammaisten valtion erityiskoulujen opet-       lukien säilyttäen kumoamishetkellä ammatilli-
4124:        tajien korkean eläkeiän saamiseksi sa-         seen eläkeikään oikeutetuille valintaoikeus van-
4125:        manarvoiseksi vastaavien kuulovam-             haanjärjestelmään. Sanotun ajankohdanjälkeen
4126:        maisten ja näkövammaisten koulujen             palvelukseen tulleet kuuluvat yleisen eläkeiän
4127:        opettajien kanssa, ilman että muodostuu        piiriin.
4128:        väliinputoajaryhmiä?                                Kysymyksessä on viitattu liikuntavammaisten
4129:                                                       koulujen työntekijöiden työn raskauteen ja ver-
4130:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           rattu sitä kuulo- ja näkövammaisten koulujen
4131: vasti seuraavaa:                                      vastaavaan työhön. Koska vanhat eläkeikäpe-
4132:                                                        rusteet eivät ole enää voimassa, on asiaa tarkas-
4133:     Julkishallinnon eläkeikäjärjestelmä uudistet-     teltava nykyjärjestelmän kannalta.
4134: tiin kokonaisuudessaan vuonna 1989 - siirty-               Yksilöllinen varhaiseläke voidaan myöntää
4135: mällä ns. joustavaan eläkeikäjärjestelmään.            58-vuotiaalle henkilölle, jonka kohtuudella ei
4136: Uudistuksen perusteena oli luopua ammateittain         voida enää edellyttää jatkavan palvelustaan. Täl-
4137: porrastetusta kaavamaisesta eläkeikäjärjestel-         löin otetaan huomioon muun muassa ikääntymi-
4138: mästäja siirtää painopistettä eläkkeenhakijoiden       seen liittyvät tekijät, palveluksessaolon pitkäai-
4139: yksilölliset eroavuudet huomioon ottavaan              kaisuus sekä työstä aiheutunut rasittuneisuus ja
4140: suuntaan. Perusteena oli myös toteuttaa julkisis-      kuluneisuus. Yksilöllisen varhaiseläkkeen ylei-
4141: sa eläkeikäjärjestelmissä yhdenmukaiset eläk-          nen määritelmä on julkisella sektorilla sama kuin
4142: keellesiirtymisperiaatteet yksityisen eläkejärjes-     yksityisellä sektorilla. Yleisen määritelmän lisäk-
4143: telmän kanssa. Joustavan eläkeikäjärjestelmän          si saamisedellytyksiä on julkisella sektorilla tar-
4144: pääperiaatteita ovat yksilöllisten näkökohtien         kennettu eräiden julkisen sektorin erityispiirtei-
4145: huomioon ottaminen ja valinnanvapauden peri-           denjohdosta painotetummin ammatillisen eläke-
4146: aate. Joustavat eläkemuodot ovat osa-aikaeläke,        iän suuntaan. Tämä merkitsee yksilöllisen var-
4147: yksilöllinen varhaiseläke sekä varhennettu van-        haiseläkkeen laaja-alaisempaa soveltamista sel-
4148: huuseläke. Ne antavat 58-64-vuotiaille henki-          laisilla valtion eläkejärjestelmän piiriin kuuluvil-
4149: löille erilaisia, nimenomaan kunkin yksilön            la ammattialoilla, joilla tehtäviin liittyy yleisistä
4150: omaan tilanteeseen ja työkykyyn sopivia mah-           eduista huolehtiminen ja erityinen vastuullisuus.
4151: dollisuuksia siirtyä eläkkeelle.                       Tällaisena alana voidaan pitää muun muassa
4152:     Uudistuksen yhteydessä kumottiin valtion           työskentelyä liikuntavammaisten koulujen ope-
4153: vanha ammatillinen eläkeikäjärjestelmä, jossa          tustehtävissä.
4154: eläkeikä määräytyi kaavamaisesti tietyn viran tai           Käsitykseni mukaan yksilöllinen varhaiseläke
4155: toimen nimikkeen perusteella. Järjestelmä oli pe-      erityisperusteineen samoin kuin osa-aikaeläke,
4156: rusteiltaan vanhentunut ja siihen liittyi runsaasti    jonka ikärajaksi on tulossa 56 vuotta, ovat niitä
4157: soveltamisongelmia ja muita epäkohtia. Ammat-          ratkaisumalleja, joissa liikuntavammaisten eri-
4158: tinimikkeillä oli pitkä historiallinen tausta, mikä     tyiskoulujen työn raskaus ja vaativuus voidaan
4159: heijastui nimikeluetteloon. Työn sisällön ja yleis-     riittävästi ottaa huomioon, kun arvioidaan
4160: ten olosuhteiden vaikutusta ei oltu juuri ensin-       ikääntyneen henkilön kykyäjatkaa työssä. Halli-
4161: kään voitu ottaa huomioon. Nimikkeiden sijoit-         tus kuitenkin seuraa tilannetta kysyjän tarkoitta-
4162: telun harkinnanvaraisuuden takia oli syntynyt           masta näkökulmasta.
4163: 
4164:      Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1998
4165: 
4166:                                                                              Ministeri Jouko Skinnari
4167:                                                KK 534/1998 vp                                               3
4168: 
4169:                                            Tili Riksdagens Talman
4170: 
4171:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              olikvärdighet. Det gick inte Iängre att behärska
4172: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande               systemet. Förordningen om statens pensioner,
4173: med1em av statsrådet översänt följande av riks-           närmare bestämt dess 5 § som innehöll en förteck-
4174: dagsman Tytti lsohookana-Asunmaa under-                   ning över pensionsåldrar fastställda enligt yrke
4175: tecknade spörsmå1 nr 534:                                 bibehölls oförändrad under alla de 20 år som den
4176:                                                           var i kraft.
4177:            Vad ämnar Regeringen göra för att                  Den 1juli 1989 upphörde 5 § förordningen om
4178:         den höga pensionsåldern för lärare vid            statens pensioner att gälla så att de som hade rätt
4179:         statens specialsko1or för rörelsehindrade         tili yrkesbaserad pensionsålder vid tidpunkten
4180:         skall bli 1ikvärdig med pensionsåldern för        för paragrafens upphävande bibehöll sin rätt att
4181:         motsvarande lärare vid sko1or för hörsel-         välja det gamla systemet. För dem som har blivit
4182:         och synskadade, utan att det uppstår någ-         anställda efter nämnda tidpunkt gäller den all-
4183:         ra grupper som får sitta emellan?                 männa pensionsåldern.
4184:                                                               1 spörsmålet hänvisas tili att det arbete som
4185:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt             arbetstagarna vid skolor för rörelsehindrade ut-
4186: anföra följande:                                          för är tungt och det jämförs med motsvarande
4187:                                                           arbete vid skolor för hörsel- och synskadade.
4188:     Pensionssystemet inom den offentliga förvalt-         Eftersom de gamla grunderna för pensionsålder
4189: ningen reformerades i sin helhet 1989 genom att           inte längre är i kraft måste saken granskas utifrån
4190: man övergick till ett pensionssystem med s.k.             det nuvarande systemet.
4191: flexibel pensionsålder. Reformen gick ut på att               lndividuell förtidspension kan beviljas perso-
4192: avstå från det schematiska pensionssystemet där           ner som fyllt 58 år och som skäligen inte längre
4193: pensionsåldern bestämdes enligt yrke och att i            kan förväntas fortsätta isin tjänst. Härvid beak-
4194: allt högre grad införa ett system som beaktar de          tas bl.a. faktorer som hänför sig tili åldrande, det
4195: pensionssökandes individuella skillnader. Tan-            att en person varit länge i tjänst samt den an-
4196: ken var också att i de offentliga pensionssyste-          strängning och slitning som arbetet förorsakat.
4197: men införa sådana principer för pensionering              De allmänna grunderna för individuell förtids-
4198: som överensstämde med det privata pensionssys-            pension i nom den offentliga sektorn är desamma
4199: temet. Huvudprinciperna i det flexibla pensions-          som inom den privata sektorn. Förutom de all-
4200: systemet är att individuella synpunkter beaktas           männa grunderna har villkoren för att få indivi-
4201: och att det finns en valfrihet. Sådana flexibla           duell förtidspension preciserats inom den offent-
4202: pensionsformer är deltidspension, individuell             liga sektorn på grund av vissa särdrag inom den-
4203:  förtidspension samt förtida ålderspension. De            na sektor, så att villkoren i allt högre grad har
4204:  erbjuder personeri åldern 58-64 olika möjlighe-          justerats i riktning mot yrkesbaserad pensionsål-
4205:  ter, som uttryckligen lämpar sig för individens          der. Det här betyder att individuell förtidspen-
4206:  livssituation och arbetsförmåga, att gå i pension.       sion tillämpas i högre grad inom sådana yrkes-
4207:      1reformen avskaffades statens gamla yrkesba-         områden i statens pensionssystem där arbetsupp-
4208:  serade pensionssystem där pensionsåldern sche-           gifterna går ut på att sköta allmänna intressen
4209:  matiskt bestämdes på grundval av en särskild             och arbetstagarna har ett särskilt ansvar. Bl.a.
4210:  tjänst eller tjänstebenämning. Systemet var i            undervisning vid skolor för rörelsehindrade kan
4211:  grunden föråldrat och det var förbundet med en           anses höra tili en sådan bransch.
4212:  hei del tillämpningsproblem och andra missför-               Enligt min uppfattning är individuell förtids-
4213:  hållanden. Yrkesbeteckningarna hade en lång              pension med sina särskilda villkor samt deltids-
4214:  historisk bakgrund som återspeglade sig i listan         pension, för viiken åldersgränsen kommer att bli
4215:   över benämningar. Arbetets innehåll och de all-         56 år, de alternativ där det tunga och krävande
4216:   männa förhållandena hade knappast alls kunnat           arbetet vid specialskolor för rörelsehindrade till-
4217:   beaktas. Tjänstebenämningarnas placering var            räckligt kan beaktas vid bedömningen av äldre
4218:   beroende av avvägning, vilket hade lett tiii ojäm-      personers förmåga att fortsätta i sitt arbete. Re-
4219:   likhet och inkonsekvenser. Det var inte möjligt         geringen följer dock situationen ur den synvinkel
4220:   att rätta tili dessa utan att det hade uppstått en ny   som spörsmålet avser.
4221:       Helsingforsden 2juni 1998
4222: 
4223:                                                                                  Minister Jouko Skinnari
4224: 1
4225: 
4226: 
4227: 1
4228: 
4229: 
4230: 1
4231: 
4232: 
4233:     1
4234: 
4235: 
4236:     1
4237: 
4238: 
4239:     1
4240: 
4241: 
4242:         1
4243: 
4244: 
4245:         1
4246: 
4247: 
4248:         1
4249: 
4250: 
4251:             1
4252: 
4253: 
4254:             1
4255: 
4256: 
4257:             1
4258: 
4259: 
4260:                 1
4261:                                              KK 535/1998 vp
4262: 
4263: Kirjallinen kysymys 535
4264: 
4265:                                     Raimo Vistbacka /ps: Luopumiskorvausta saavan mahdollisuudes-
4266:                                        ta saada eläke- ja tapaturmavakuutus
4267: 
4268: 
4269:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
4270: 
4271:     Maataloustuotannon vähentämiseksi on sää-           eläkkeeksi, vaikka esimerkiksi maatalousminis-
4272: detty laki maatalousyrittäjien luopumiskorvauk-         teri Hemilä on Maaseudun Tulevaisuus -lehdessä
4273: sesta. Tämän lain perusteella maataloustuotan-          7.5.1996 todennut: "Luopumiskorvausjärjestel-
4274: nosta Iuopuva viljelijä, joka pysyvästi luopuu          mä on tukimuotoinen maatalouspoliittinen jär-
4275: maatalouden harjoittamisesta ja sitoutuu pitä-          jestelmä, joten se ei oikeuta eläketulovähennyk-
4276: mään maatilansa pellot viljelemättä omistukses-         seen kuten eivät tuotannonmuutossopimukset-
4277: saan vähintään kuuden vuoden ajan, on oikeu-            kaan oikeuta." Tämä on ristiriitainen tulkinta
4278: tettu korvaukseen. Luopumiskorvaus määräy-              luopumiskorvauksen luonteesta, ja sitä näyte-
4279: tyy perusteiltaan samoin kuin maatalousyrittä-          tään tulkittavan eri yhteyksissä aina luopuvalle
4280: jien eläkelain mukainen täysi työkyvyttömyys-           viljelijälle epäedullisimmalla tavalla.
4281: eläke. Luopumislisän suuruus määräytyy poistu-              !kääntymisen ja työkyvyttömyyden varalta on
4282: vien peltohehtaarien ja kotieläinten määrästä.          jokaiselle tärkeää, että kaikesta tehdystä työstä
4283: Luopumislisää maksetaan siihen saakka, kun              karttuu eläketurvaa. Vähintään yhtä tärkeätä on
4284: luopuja jää eläkkeelle, vähintään kuitenkin kuu-        kuitenkin se, että jokaisen jotain työtä tekevän
4285: den vuoden ajalta.                                      työtapaturmavakuutus on kunnossa. Koska
4286:     Luopumiseläkeasetuksessa sallitaan luopu-           useat luopumiskorvausta saavat viljelijät ja hei-
4287:  miskorvausta saavan viljelijän käyttää talousra-       dän puolisonsa ovat vielä kohtuullisen nuoria,
4288:  kennuksiaan muuhun tarkoitukseen kuin maata-           jopa 55-vuotiaita, olisi tärkeätä turvata tulevan
4289:  loustuotantoon. Eräs tällainen käyttötarkoitus          lopullisen eläkkeen taso luopumiskorvauksen
4290:  on mehiläistenhoito, jonka harjoittamista edes-         loppuessa. Samoin tärkeätä olisi turvata näiden
4291:  auttavat myös luonnonmukaistuvat viljelemät-            henkilöiden tapaturmavakuutusten saanti ta-
4292:  tömät pellot. Useat viljelijät ovatkin alkaneet         pauksissa, joissa he päättävät harjoittaa luopu-
4293:  harjoittaa tai laajentaneet aiemmin pienimuotoi-        miskorvauksen sallimaa mehiläistenhoitoa ja
4294:  semmin harjoittamaansa mehiläistenhoitoa, ts.           hunajantuotantoa. Tämä tukisi myös luonnon
4295:  hunajantuotantoa. Tämä on erittäin hyvin puh-          järkevää hyväksikäyttöä ja tuontia korvaavaa
4296:  taaseen suomalaiseen luontoon soveltuvaa elin-          kotimaista tuotantoa. Eläkeoikeuden salliminen
4297:  tarviketuotantoa ja sillä voidaan lisäksi korvata       mehiläistuotannon aloittaville maatalousyrittä-
4298:  runsasta ulkomaista hunajantuontia.                    jien luopumiskorvausta saaville henkilöille ei oli-
4299:      Mehiläistenhoidon aloittaneet tai siitä luopu-      si taloudellisesti merkittävä tulkinnanmuutos,
4300:  miskorvaukselle päästyään laajentaneet viljelijät       mutta se lisäisi maaseudun elinkelpoisuutta ja
4301:  ovat kuitenkin törmänneet vaikeaan ongelmaan:           siellä harjoitettavan tuotannon moninaisuutta.
4302:  vaikka mehiläishoitajat voivat ottaa itselleen             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4303:  työeläke-ja tapaturmavakuutuksen Maatalous-             tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
4304:   yrittäjien eläkelaitoksesta, ei kyseinen laitos ole    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4305:   suostunut myöntämään vapaaehtoista vakuu-              nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4306:   tusta sellaisille mehiläistenhoitajille, jotka ovat
4307:   luopumiskorvauksella. Tämän tulkinnan ovat                       Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
4308:   siunanneet myös eläkelautakunta ja vakuutusoi-                että maatalousyrittäjien luopumiskor-
4309:   keus. Ne perustelevat päätöstään sillä, että maa-             vausta saavilla olisi mahdollisuus saada
4310:   talousyrittäjien eläkelaki ei koske maatalousyrit-            eläke- ja työtapaturmavakuutus Maata-
4311:   täjän toimintaa sinä aikana, jolta hänellä on oi-             lousyrittäjien eläkelaitoksesta ryhtyes-
4312:   keus saada täysitehoista eläkettä. Jatkuva luopu-             sään harjoittamaan lain sallimaa mehi-
4313:   miskorvaus on näin ollen tulkittu täysitehoiseksi             läistenhoitoa?
4314: 
4315:       Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1998
4316: 
4317:                                            Raimo Vistbacka /ps
4318:  280043
4319: 2                                           KK 535/1998 vp
4320: 
4321: 
4322: 
4323: 
4324:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
4325: 
4326:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         huuseläketurva ei heikentyisi ennenaikaisen luo-
4327: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          pumisen johdosta, säädettiin, että luopumiskor-
4328: olette 12 päivänä toukokuuta 1998 päivätyn kir-        vauksen perusmäärä lasketaan kuten maatalous-
4329: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       yrittäjien eläkelain (MYEL 46711969) mukainen
4330: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Raimo Vist-         työkyvyttömyyseläke laskettaisiin luopumishet-
4331: backan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            kellä. Luopumiskorvauksen perusmäärään sisäl-
4332: n:o 535:                                               tyy siten sekä maatalousyrittäjätoiminnan ajalta
4333:                                                        karttunutta eläkettä että ns. tulevan ajan eläkettä
4334:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,         vastaava osuus. Tulevalla ajalla tarkoitetaan ai-
4335:        että maatalousyrittäjien luopumiskor-           kaa luopumishetkestä vanhuuseläkeikään saak-
4336:        vausta saavilla olisi mahdollisuus saada        ka. Tulevan ajan tarkoituksena on antaa Iuopu-
4337:        eläke- ja työtapaturmavakuutus Maata-           jalie saman tasoinen MYEL-eläke kuin hän olisi
4338:        lousyrittäjien eläkelaitoksesta ryhtyes-        saanut vanhuuseläkeiässä, jos hän olisi jatkanut
4339:        sään harjoittamaan lain sallimaa mehi-          maataloutta eläkeikään saakka.
4340:        läistenhoitoa?                                      Kun tuleva aika on jo luopumiskorvauksessa
4341:                                                        otettu huomioon, ei luopumiskorvauksen saajal-
4342:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            le voi karttua enää samalta ajalta uutta MYEL-
4343: taen seuraavaa:                                        eläketurvaa. Asiasta on säännös maatalousyrit-
4344:                                                        täjien luopumiskorvauksesta annetun lain (1330/
4345:    Luopumiskorvausjärjestelmä oli voimassa              1992) 23 §:ssä. MYEL-vakuutus päätetään aina
4346: vuosina 1993-1995. Järjestelmän tarkoituksena          luopumishetkeen eikä uutta MYEL-vakuutusta
4347: oli maataloustuotannon supistaminen ja se sää-         voida tehdä luopumiskorvausaikana, vaikka
4348: dettiin tuotannon vähentämissopimusten sijaan.         korvauksensaajajatkaisi korvausaikana sallittua
4349: Luopumiskorvauksen saattoi saada 55-65-vuo-            MYEL:n piiriin kuuluvaa toimintaa, esim. met-
4350: tias maataloustuotannosta pysyvästi luopuva            sätaloutta tai mehiläistenhoitoa.
4351: maatalousyrittäjä, joka antoi ns. viljelemättö-
4352: myys- ja pellon myyntirajoitussitoumuksen.             Tapaturmavakuutus
4353: Luopumiskorvausta ei rinnasteta eläkkeisiin esi-
4354: merkiksi verotuksen eläketulovähennystä sovel-            Luopumiskorvauksen saaja voi sen sijaan ot-
4355: lettaessa.                                             taa vapaaehtoisen, maatalousyrittäjien tapatur-
4356:                                                        mavakuutuslain (1026/1981) 21 §:n mukaisen va-
4357: Eläkevakuutus                                          kuutuksen työvahinkojensa varalle, jos hänellä
4358:                                                        edelleen on hallinnassaan viljelmä ja hän luopu-
4359:   Luopumiskorvausjärjestelmässä            haluttiin   miskorvauksella ollessaan harjoittaa mehiläista-
4360: kuitenkin turvata maataloustuotannosta luopu-          loutta maatalouden yhteydessä verotettavana
4361: van viljelijän tuleva eläketurva. Jotta tuleva van-    ansiotoimintana.
4362: 
4363:      Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1998
4364: 
4365:                                                          Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
4366:                                            KK 535/1998 vp                                             3
4367: 
4368: 
4369: 
4370: 
4371:                                        Tili Riksdagens Talman
4372: 
4373:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     försäkrades invalidpension skulle ha beräknats
4374: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       enligt lagen om pension för lantbruksföretagare
4375: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     (LFöPL 467/1969) om pensionsfallet hade inträf-
4376: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmål           fat vid tidpunkten för avträdelsen. 1 avträdelseer-
4377: nr 535:                                              sättningens basbelopp ingår på så sätt både pen-
4378:                                                      sion som tjänats in under lantbruksföretagarpe-
4379:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      rioden och en andel som motsvarar pensionen för
4380:        ta för att lantbrukare som får avträdelse-    den s.k. återstående tiden (tiden mellan avträdel-
4381:        ersättning för lantbruksföretagare skall      sen och uppnåendet av pensionsåldern). Syftet
4382:        få möjlighet att teckna en pensions- och      med den återstående tiden är att ge avträdaren en
4383:        olycksfallsförsäkring i Lantbruksföreta-      lika stor LFöPL-pension som han skulle ha fått
4384:        garnas pensionsanstalt när de idkar i lag     från och med uppnåendet pensionsåldern, om
4385:        tillåten biodling?                            han hade fortsatt med lantbruket fram tili pen-
4386:                                                      sionsåldern.
4387:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Eftersom den återstående tiden redan har be-
4388: anföra följande:                                     aktats i avträdelseersättningen, kan den som lyf-
4389:                                                      ter avträdelseersättning inte tjäna in ny LFöPL-
4390:    Systemet med avträdelseersättning var i kraft     pension under samma tid. Om detta finns en
4391: under perioden 1993-1995. A vsikten med syste-       bestämmelse i 23 § lagen om avträdelseersättning
4392: met var att minska jordbruksproduktionen, och        för lantbruksföretagare (1330/1992). En LFöPL-
4393: systemet infördes i stället för avtalen om minskad   försäkring avslutas alltid vid tidpunkten för av-
4394: produktion. A vträdelseersättning kunde beviljas     trädelsen och ny LFöPL-försäkring kan inte
4395: lantbruksföretagare i åldern 55-65 år som per-       tecknas under den tid avträdelseersättning lyfts,
4396: manent avstod från lantbruksproduktion och in-       även om ersättningstagaren under den tid ersätt-
4397: gick icke-odlingsavtal samt avtal om försälj-        ning utgår fortsätter med en tillåten verksamhet
4398: ningsbegränsning i fråga om åker. A vträdelseer-     som omfattas av LFöPL, t.ex. skogsbruk eller
4399: sättning jämställs inte med pension t.ex. i sam-     biodling.
4400: band med pensionsinkomsavdraget i beskatt-
4401: ningen.                                              Olycksfallsförsäkring
4402: 
4403: Pensionsförsäkring                                      Den som får avträdelseersättning kan där-
4404:                                                      emot med tanke på eventuella arbetsskador teck-
4405:   A vsikten var dock att systemet med avträdel-      na en frivillig försäkring enligt 21 § lagen om
4406: seersättning också skulle trygga det framtida        olycksfallsförsäkring för lantbruksföretagare
4407: pensionsskyddet för lantbruksföretagare som          (1026/1981), om han fortfarande innehar bruk-
4408: avstod från lantbruksproduktion. För att ålders-     ningsenheten och han medan han får avträdelse-
4409: pensionsskyddet inte skulle bli sämre på grund av    ersättning idkar biodling som beskattas som för-
4410: avträdelsen bestämdes att avträdelseersättning-      värvsarbete i anslutning tilllantbruk.
4411: ens basbelopp beräknas på samma sätt som den
4412: 
4413:      Helsingfors den 29 maj 1998
4414: 
4415:                                                       Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
4416:                                            KK 536/1998 vp
4417: 
4418: Kirjallinen kysymys 536
4419: 
4420: 
4421: 
4422: 
4423:                                   Reijo Laitinen /sd: Asuntopolitiikan suuntaviivoista
4424: 
4425: 
4426: 
4427:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
4428: 
4429:    Vuokrasääntelyn purkamisenjälkeen vuokra-         paino oletettiin saavutettavan vapauttamaila
4430: taso maassamme on kohonnut merkittävästi ara-        vuokra-asunnot sääntelystä. Näin ei ilmeisesti
4431: vavuokrataloissa sekä erityisesti vapaarahoittei-    ole lamavuosia lukuun ottamatta käynyt. Asun-
4432: sissa vuokrataloissa. Vuokrat ovat nousseet tai      torakentamisen käynnistyminen on laman jäl-
4433: nousemassa yli 20 prosenttia. Vuokralaiset ovat      keen viivästynyt, eikä uusia kohteita valmistu
4434: tästä syystä joutuneet taloudellisiin vaikeuksiin.   kysyntää vastaavalla tavalla.
4435: Hallituksen on ryhdyttävä kiireellisiin toimenpi-       Suunnitteilla oleva asunto-oikeuksien lak-
4436: teisiin vuokrien nousun hillitsemiseksi.             kauttaminen vaikeuttaa vuokralaisten mahdolli-
4437:    Vuokrien nousua hillitsee tehokkaasti vuok-       suuksia saada oikeutta asioissaan. Vuokra-oi-
4438: ra-asuntojen tarjonnan saattaminen vastaamaan        keudenkäynnit on saatava maksuttomiksi.
4439: kasvanutta kysyntää. Tämä tapahtuu rakenta-             Muuttoliike on viime aikoina kasvanut, mikä
4440: malla lisää vuokra-asuntoja. Vuokra-asuntojen        on johtanut vuokra-asuntojen kysynnän kas-
4441: rakentaminen on mahdollista saada käyntiin li-       vuun. Asuntopulan kärjistyminen on uhkaamas-
4442: säämällä tähän tarkoitukseen varattuja asunto-       sa. Tämän vuoksi asuntolainamäärärahoja on
4443: lainamäärärahoja voimakkaasti. Näin pystytään        voimakkaasti nostettava, jotta vuokra-asuntojen
4444: vaikuttamaan vuokratason nousua hillitsevään         rakentamiseen saadaan lisää vauhtia.
4445: suuntaan.                                               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4446:     Vuokrien korotuksille on saatava katto ensi      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4447: tilassa. Vuokrien korotukset ovat olleet kasva-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4448: neen kysynnän takia yksittäisten asuntojen ja        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4449: talojen kohdalla kohtuuttoman korkeita vuokra-
4450: laisten kannalta. Vuokrien nostamiselle on saa-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4451: tava aikaan sidottu katto, jotta vuosittainen                  ryhtyä vuokrien nousun hillitsemiseksi,
4452: vuokrankorotus ei voisi olla esimerkiksi lO:tä                 vuokrakaton aikaansaamiseksi, vuokra-
4453: prosenttia enempää.                                            sääntelyn palauttamiseksi sekä asunto-
4454:     Vuokrasääntelyn palauttaminen on otettava                  oikeuksien toiminnan jatkamiseksi ja
4455: harkintaan, mikäli tilanne vuokra-asuntomark-                  asuntomäärärahojen lisäämiseksi?
4456: kinoilla ei vakiinnu. Kysynnän ja tarjonnan tasa-
4457: 
4458:      Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1998
4459: 
4460:                                           Reijo Laitinen /sd
4461: 
4462: 
4463: 
4464: 
4465: 280043
4466: 2                                           KK 536/1998 vp
4467: 
4468: 
4469: 
4470: 
4471:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
4472: 
4473:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        muista syistä. Tarjolle on tullut myös laadullises-
4474: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         ti parempia asuntoja, jotka luonnollisesti nosta-
4475: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       vat vuoden keskivuokratasoja verrattaessa niitä
4476: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Reijo Lai-       edellisvuoden vuokra-asuntokannan keskivuok-
4477: tisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        riin.
4478: 536:                                                     On kuitenkin myönnettävä, että vapaarahoit-
4479:                                                       teisen vuokra-asuntokannan lisäys ei edes yhdes-
4480:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        sä valtion tukeman tuotannon kanssa ole riittä-
4481:        ryhtyä vuokrien nousun hillitsemiseksi,        nyt nostamaan tarjontaa kysyntää vastaavaksi.
4482:        vuokrakaton aikaansaamiseksi, vuokra-          Kysyntä kasvaa nimenomaan pääkaupunkiseu-
4483:        sääntelyn palauttamiseksi sekä asunto-         dunaja kasvukeskuksissa, koska niissä on tarjol-
4484:        oikeuksien toiminnan jatkamiseksi ja           la työtä ja toimeentuloa. Tämä näkyy myös kes-
4485:        asuntomäärärahojen lisäämiseksi?               kivuokrien kehityksessä näillä alueilla. Kysyntä
4486:                                                       kohdistuu nimenomaan pienasuntoihin. Tällai-
4487:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          sia kasvualueita ovat muun muassa Oulun, Tam-
4488: vasti seuraavaa:                                      pereen, Turun ja Jyväskylän seudut. Tässä tilan-
4489:                                                       teessa vuokrasääntelyyn paluu ei edesauttaisi
4490:    Kysyntää vastaavien kohtuuhintaisten asun-         vuokratason kohtuullisena pysymistä eikä vuok-
4491: tojen tarjonta on tehokkain ja kestävin keino         ra-asuntokannan kasvattamista. Päinvastoin
4492: pitää asumiskustannukset kurissa. Vuokra-             seurauksena saattaisi olla kannan väheneminen,
4493: asuntokannan kasvu vastaamaan kunkin ajan             mikä vain lisäisi vuokrien nousupaineita.
4494: kysyntää on vuokratason kohtuullisena pysymi-             Eräillä paikkakunnilla kehittyvä, kysyntää
4495: sen pääedellytyksiä. Vuokrasäännöstelyyn tai          vastaavien vuokra-asuntojen suoranainen puute
4496: -sääntelyyn palaaminen tuskin auttaisi tämän ta-      saattaa ennen pitkää muodostua myös työvoi-
4497: voitteen saavuttamista.                               man saannin esteeksi, jolloin myös uudet työpai-
4498:    Niinpä vuokrien sääntelyn vuonna 1991 alka-        kat jäävät alueelle syntymättä. Tällainen kierre ei
4499: neella purulla pyrittiin lisäämään myös asunto-       ole kenenkään etu. Vuokrasääntelyn purun jäl-
4500: jen vuokralle antamisen halukkuutta. Vuokra-          keen avoimien rahamarkkinoiden aikana vuok-
4501: asuntokanta on yli 100 000 asuntoa suurempi           ra-asuntoja tarvitsevien yritysten mahdollisuu-
4502: kuin ennen asuinhuoneiston vuokrien sääntelyn         det omilla toimillaan järjestää työntekijöidensä
4503: purun aloittamista. Vuokra-asuntokannan ko-           asuminen ovat myös aikaisempaa monipuoli-
4504: koa koskevat viimeisimmät viralliset tilastotie-      sempia.
4505: dot ovat vuoden 1996 lopun tilanteesta. Sen mu-          Valitettavasti vuokrien tarkistamisessa on al-
4506: kaan nykyinen vuokra-asuntokanta on noin              kanut esiintyä myös menettelyjä, joita ei voida
4507: 720 000 asuntoa. Vastaavan vuokra-asuntokan-          pitää hyväksyttävinä missään sopimussuhteissa.
4508: nan aikaansaaminen valtion lainoittamana ara-         Uusissakin vuokrasopimuksissa sovittua vuok-
4509: vavuokratalojen uustuotantona olisi edellyttä-        raa on vuokranantajan taholta esitetty korotet-
4510: nyt noin 40 miljardin markan rahoitusta. Vuok-        tavaksi irtisanomisen uhalla. Toimivien vuokra-
4511: ra-asuntokannan kasvattamisessa sääntelyn pu-         asuntomarkkinoiden aikaansaamiseksi ei ole mi-
4512: rulla on siten ollut ja on edelleen oma, merkittävä   tään tarvetta omaksua tällaisia sopimuskäytän-
4513: osansa.                                               töjä. Asuinhuoneiston vuokrauksesta annettuun
4514:    Vuokrasääntelyn purun vaikutuksia vuokrien         lakiin sisältyvää yksilöllisten sopimusten teko-
4515: määrään ja niiden määräytymistä koskeviin eh-         mahdollisuutta on osattava myös arvostaa, jotta
4516: toihin ja ehtojen muuttamistapoihin on koko           se voisi säilyä-ja käyttää niin, että sopijapuolen
4517: ajan seurattu. Vuokrataso on noussut. Näin on         edut otetaan kohtuullisesti huomioon. Toimivat
4518: tapahtunut osittain sääntelyn purun johdosta,         vuokra-asuntomarkkinat edellyttävät myös hy-
4519: kun nyt voidaan sopia vuokran määrästä ja mää-        vän vuokranantajatavan syntymistä ja noudatta-
4520: räytymisestä entistä vapaammin, mutta myös            mista.
4521:                                           KK 536/1998 vp                                            3
4522: 
4523:     Niinpä hallitus joutuu ottamaan tarkastelun     mukset ovat varsin ristiriitaisia. Riitajuttujen
4524: alle sellaiset sopimusehtojen muutosmenettelyt,     käsittelyajat eivät ole lyhentyneet eivätkä juttu-
4525: joissa uhataan esimerkiksi sopimuksen irtisano-     jen oikeudenkäyntikulut laskeneet. Pikemmin-
4526: misella ja näin painostetaan hyväksymään koh-       kin päinvastoin. Asunto-oikeuksien palveluja
4527: tuuttomia vuokria tai irtisanomalla sopimus yri-    tarvitsevien näkökulmasta kysymystä tarkastel-
4528: tetään saada vuokraa korotetuksi sellaisessa ti-    taessa on siten selvää, että asunto-oikeuksien
4529: lanteessa, jossa vuokran korottamiseksi vuok-       lakkauttamisen aika ei ole vielä.
4530: ranantajan nostama kanne ei olisi menestynyt.           Hallitus pyrkii omalla toiminnallaan lisää-
4531:     Asunto-oikeudet perustettiin vuoden 1974        mään erityisesti kohtuuhintaisten vuokra-asun-
4532: alussa sellaisiin alioikeuksiin, joiden toiminta-   tojen tarjontaa ja asuntomarkkinoiden tasapai-
4533: alueella esiintyi huomattavasti huoneenvuokra-      noista kehitystä. Hallituksen talouspoliittinen
4534: riitoja. Oikeudenkäyntimenettely ja oikeuden        ministerivaliokunta päätti viime toukokuun 12
4535: kokoonpano sekä osapuolten oikeudenkäynti-          päivänä välittömästi ottaa käyttöön talousar-
4536: kuluvastuu ovat olleet alioikeuden muihin osas-     viossa asuntotuotantoon ehdollisena osoitetusta
4537: toihin nähden erilaisia, mutta huoneenvuokra-        1,5 miljardin markan määrärahasta yhden mil-
4538: suhteiden kannalta tarkoituksenmukaisia ja toi-     jardin. Loput määrärahasta eli 500 miljoonaa
4539:  mivia. Alioikeuksien ja oikeudenkäyntimenette-     markkaa päätettiin ottaa käyttöön ensi elokuun
4540:  lyn uudistamistyön yhteydessä on viime aikoina     puolivälissä, jos valtion tukeman uustuotannon
4541:  ollut aika ajoin ja näyttää olevan yhä edelleen    kustannuskehitys on enintään samaa luokkaa
4542:  esillä kysymys asunto-oikeuksien toiminnan lak-    kuin kuluvan vuoden tammi-huhtikuussa. Halli-
4543:  kauttamisesta ja huoneenvuokra-asioitten käsit-    tus on toukokuun 14 päivänä myös jo osoittanut
4544:  telyn siirtämisestä normaaliin alioikeuskokoon-    tämän myöntämisvaltuuden käytettäväksi vuok-
4545:  panoon ja oikeudenkäyntimenettelyyn. Asunto-       ra- ja asumisoikeustalojen asuntolainoihin. Sum-
4546:  oikeus toimii kymmenessä alioikeudessa.            malla arvioidaan voitavan rakentaa runsaat
4547:     Alioikeuksien yhtenäistäruisestä ja oikeuden-   2 000 asuntoa.
4548:  käyntimenettelyn uudistamisesta saadut koke-
4549: 
4550:      Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1998
4551: 
4552:                                                                        Ministeri Sinikka Mönkäre
4553: 4                                             KK 536/1998 vp
4554: 
4555: 
4556: 
4557: 
4558:                                           Tili Riksdagens Ta/man
4559: 
4560:    I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen           bostäder, vilka naturligtvis höjer de årliga ge-
4561: föreskriver har Ni, Fru Ta1man, till vederböran-         nomsnittshyrorna i relation till tidigare år.
4562: de med1em av statsrådet översänt fö1jande av                 Det måste medges att ökningen i det fritt fi-
4563: riksdagsman Reijo Laitinen undertecknade                 nansierade hyresbostadsbeståndet inte förslår till
4564: spörsmå1 nr 536:                                         att öka utbudet så att det motsvarar efterfrågan,
4565:                                                          inte ens i kombination med den statsstödda pro-
4566:           Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-           duktionen. Efterfrågan ökar uttryckligen i hu-
4567:        ta för att stävja stegringen av hyrorna, för      vudstadsregionen och i tillväxtcentra, eftersom
4568:        att få till stånd ett hyrestak, för att återin-   där finns arbete och utkomstmöjligheter. Detta
4569:        föra hyresreg1eringen samt för att fortsät-       kommer också till synes i hur genomsnittshyror-
4570:        ta bostadsrätternas funktion och öka an-          na i dessa områden har utvecklats. Efterfrågan
4571:        s1agen för boende?                                gäller uttryckligen små bostäder. Sådana tillväxt-
4572:                                                          områden är bl.a. trakterna kring Uleåborg, Tam-
4573:   Sam svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt            merfors, Åbo och Jyväskylä. I denna situation
4574: anföra fö1jande:                                         skulle en återinföring av hyresregleringen inte
4575:                                                          bidra till att hyresnivån hålls skälig, inte heller till
4576:    Det mest effektiva och hållbara sättet att hålla      en ökning av hyresbostadsbeståndet. Tvärtom
4577: boendekostnaderna i styr är att det finns ett ut-        kunde en följverkan vara att beståndet minskar,
4578: bud på bostäder till skäligt pris som motsvarar          vilket åter skulle leda till tryck på hyreshöjningar.
4579: efterfrågan. En av de huvudsak1iga förutsätt-                Den direkta brist på hyresbostäder som mot-
4580: ningarna för att hyresnivån skall hållas skä1ig är       svarar efterfrågan, som nu kommer tili synes på
4581: att hyresbostadsbeståndet ökar så att det mot-           vissa orter, kan inom kort också bli ett hinder för
4582: svarar den aktuella efterfrågan. En återgång till        tillgång tili arbetskraft, vilket åter leder till att det
4583: hyresreg1ering av ett eller annat s1ag skulle knap-      inte uppstår nya arbetsplatser. En sådan spiral
4584: past främja uppnåendet av detta mål.                     Iänder ingen tili fromma. Efter avvecklingen av
4585:    Därför eftersträvades genom avveck1ingen av           hyresregleringen, under den fria penningmark-
4586: hyresreg1eringen, som in1eddes år 1991, en ökad          naden, har de företag som behöver hyresbostäder
4587: villighet att hyra ut bostäder. Hyresbostadsbe-          mångsidigare möjligheter att själva ordna sina
4588: ståndet omfattar nu över 100 000 fler bostäder än        arbetstagares boende.
4589: innan avveck1ingen in1eddes. Den senaste offici-             1 justeringen av hyrorna har det tyvärr också
4590: ella statistiken över anta1et hyresbostäder visar        börjat förekomma förfaranden som inte kan an-
4591: situationen i s1utet av år 1996. En1igt den uppgick      ses godtagbara i något som helst avtalsförhållan-
4592: hyresbostadsbeståndet till ca 720 000 bostäder.          de. Den hyra om viiken man kommit överens har
4593: För att få till stånd ett motsvarande bestånd            av hyresvärden, också i nya hyresavtal, föresla-
4594: borde den statsbe1ånade nyproduktionen avara-            gits bli höjd under hot om uppsägning. Det finns
4595: vahyresbostäder ha finansierats med ca 40 mi1-           inget behov av att introducera detta slags avtals-
4596: jarder mark. 1 ökningen av hyresbostadsbestån-           praxis för att få tili stånd en fungerande hyres-
4597: det har avveck1ingen av reg1eringen spe1at en            marknad. Den möjlighet som lagen ger att ingå
4598: betydande roll, vi1ket den alltjämt gör.                 individuella avtal om hyra av bostadslägenheter
4599:    Uppfö1jningen av hur avveck1ingen av hyres-           bör uppskattas för att den skall kunna bibehållas
4600: reg1eringen inverkar på hyresbe1oppen, villkoren         - och den bör nyttjas så att vardera avtalspar-
4601: för hyresbestämningen och sätten att ändra dem           tens intressen skäligen beaktas. En fungerande
4602: har varit kontinuer1ig. Hyresnivån har stigit.           hyresmarknad förutsätter också att det uppstår
4603: Detta har de1vis skett på grund av att reg1eringen       en sund hyresvärdspraxis, och att den följs.
4604: avver.k1ades, eftersom det nu är möj1igt att friare          Regeringen kommer nog att bli tvungen att
4605: komma överens om hyresbelopp och bestämning              undersöka sådana förfaranden för att ändra av-
4606: av hyran, men det finns också andra skäl. Det            talsvillkor där man med hot om t.ex. uppsägning
4607: finns nu ett utbud på kvalitativt mer högtstående        pressar motparten att godkänna oskäliga hyror,
4608:                                           KK 536/1998 vp                                               5
4609: 
4610: eller genom uppsägning fOrsöker höja hyran i en     tvistemål har inte blivit kortare, inte heller har
4611: situation där ett käromål av hyresvärden i syfte    rättegångskostnaderna minskat. Snarare tvärt-
4612: att höja hyran inte kan röna framgång.              om. Ur deras synvinkel som behöver bostadsrät-
4613:    Bostadsrätter inrättades i början av år 1974     ternas tjänster är det alltså klart att det ännu inte
4614: vid sådana underrätter inom vilkas verksamhets-     är dags att lägga ned bostadsrätterna.
4615: områden hyreskonflikter var vanliga. Rätte-            Regeringen strävar i sitt arbete efter att öka
4616: gångsförfarandet, domstolens sammansättning         utbudet av hyresbostäder, speciellt tili skäligt
4617: och parternas ansvar fOr rättegångskostnaderna      pris, och efter en balanserad utveckling på hyres-
4618: har varit annorlunda än vid underrätternas an-      marknaden. Regeringens ekonomisk-politiska
4619: dra avdelningar, men med tanke på hyresförhål-      utskott beslöt den 12 maj att omedelbart tai bruk
4620: landena både ändamålsenliga och funktionella. 1     en miljard av det anslag på 1,5 miljarder som
4621: samband med arbetet på att förnya underrätter-      villkorligen anvisats för bostadsproduktion i
4622: na och rättegångsförfarandet har det på sistone     årets budget. Resten av anslaget, dvs. 500 miljo-
4623: förekommit och verkar alltjämt att förekomma        ner mark, kommer att tas i bruk i medlet av
4624: strävanden att avveckla bostadsrätternas verk-      augusti 1998, om kostnadsutvecklingen inom
4625: samhet och att fOra över handläggningen av          den statsstödda produktioneo ligger i högst sam-
4626: hyresärendena tili normal underrättssamman-         ma klass som i januari-april i år. Regeringen har
4627: sättning och dito rättegångsförfarande. Det finns   den 14 maj redan anvisat denna befogenhet att
4628: bostadsrätter vid tio underrätter.                  bevilja medel för användning tili bostadslån för
4629:    Erfarenheterna av förenhetligandet av under-     hyresbostadshus och bostadsrättshus. Man räk-
4630: rätterna och förnyelsen av rättegångsförfarandet    nar med att drygt 2 000 bostäder kommer att
4631: har varit motstridiga. Tiderna för behandling av    kunna byggas för denna summa.
4632: 
4633:      Helsingfors den 2 juni 1998
4634: 
4635:                                                                         Minister Sinikka Mönkäre
4636:                                            KK 537/1998 vp
4637: 
4638: Kirjallinen kysymys 537
4639: 
4640: 
4641: 
4642: 
4643:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Yksinäisyyden vaikutuksista vanhusten ter-
4644:                                        \'eyteen-
4645: 
4646: 
4647: 
4648:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
4649: 
4650:    Vanhusten terveydenhuollon puutteita on vii-         Yksinäisyys murtaa mielen ja saa elämän tun-
4651: me aikoina tuotu keskusteluun muun muassa            tumaan tarkoituksettomalta. Tarkoituksetto-
4652: julkisessa sanassa. Viimeksi asiasta keskusteltiin   muus vie elämänhalun ja ihminen sairastuu.
4653: myös eduskunnassa valtioneuvoston kyselytun-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4654: nilla 7.5.1998. Kun en tuossa istunnossa saanut      tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
4655: puheenvuoroa, täytyy kysyä kirjallisesti. Van-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4656: husten hoitoa on arvosteltu monin tavoin muun        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4657: muassa siitä, että vaippoja ei vaihdeta tarpeeksi
4658: usein ja että hygienian hoito on muutenkin puut-               Miten Hallitus suhtautuu vanhusten
4659: teellista. Asiaan, joka on suuri ongelma niin van-          suurimpaan ongelmaan eli yksinäisyy-
4660: husten avo- kuin laitoshuollossakin, ei liiemmälti          teen, ja
4661: ole kiinnitetty huomiota. Se on vanhusten yksi-                näkeekö Hallitus mitään keinoja tä-
4662: näisyys. Erityisen vaikea se on sellaisilla kotona          män ongelman voittamiseksi vanhusten-
4663: asuvilla yksinäisillä, jotka pyrkivät mahdollisim-          huollossa?
4664: man pitkään tulemaan toimeen yksin. Se on kui-
4665: tenkin vakava ongelma laitoshoidossakin, muo-
4666: vikelmusta tehdyssä yksiössä.
4667: 
4668:      Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1998
4669: 
4670:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
4671: 
4672: 
4673: 
4674: 
4675: 280043
4676: 2                                            KK 537/1998 vp
4677: 
4678: 
4679: 
4680: 
4681:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
4682: 
4683:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         nen alkuvaiheessa on omaisille ja läheisille usein
4684: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          vaikeaa.
4685: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Yhteiskunnassa tapahtuneet ja tapahtuvat
4686: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         muutokset edistävät vanhusten yksinäisyyden
4687: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          kokemista tai voivat vähentää sitä. Tällainen ke-
4688: n:o 537:                                               hitys maassamme on nähtävissä mm. kaupungis-
4689:                                                        tumisen yleistyessä tai maasta muuton seurauk-
4690:            Miten Hallitus suhtautuu vanhusten          sena. Nuorempi sukupolvi muuttaa työn perässä
4691:         suurimpaan ongelmaan eli yksinäisyy-           kaupunkiin tai asutustaajamaan ja vanhukset
4692:         teen, ja                                       jäävät entisille asuinsijoille. Perheen asema pus-
4693:            näkeekö Hallitus mitään keinoja tä-         kurina yksinäisyyden kokemista vastaan pois-
4694:         män ongelman voittamiseksi vanhusten-          tuu. Teknologian kehityksessä on myös piirteitä,
4695:         huollossa?                                     jotka erottavat sukupolvia toisistaan. Osa van-
4696:                                                        huksista kokee vieraaksi tietotekniikan suomat
4697:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           mahdollisuudet ja kokee olevansa syrjässä lä-
4698: vasti seuraavaa:                                       heistenkin piirissä tapahtuvasta keskustelusta.
4699:                                                           Yksinäisyyden kokemisen havaintojen, jotka
4700:     Ikääntyminen kuuluu osana jokaisen ihmisen         voivat johtaa eristäytymiseen ja syrjäytymiseen,
4701: elämänkaareen. Aivan samoin kuin elämänkaa-            tulee olla keskeisesti esillä valtakunnallisessa
4702: ret ovat erilaisia ja yksilöllisiä, tapahtuu vanhe-    vanhustyössä.
4703: nemisprosessi yksilöllisesti. Vanhenemisen il-             Maassa asuvasta yli 65-vuotiaasta väestöstä
4704: miöitä on tutkittu paljon lähtökohtana yksilöissä      asuu n. 40% yksin. Heillä ei joko ole omaisia tai
4705: tapahtuvat muutokset ja niiden fyysinen, psyyk-        omaiset asuvat toisella paikkakunnalla. Näiden
4706: kinen, sosiaalinenjaetiologinen tausta. Geronto-       vanhusten tilannetta tai elämänolosuhteita on
4707: loginen tutkimus on tuonut esille monia merkit-        välttämätöntä seurata paitsi ystävien ja naapu-
4708: täviä tutkimustuloksiaja havaintoja, jotka ovat        reiden myös viranomaisten taholta. Erilaiset jär-
4709: olleet tarpeellisia mm. vanhusten palvelujen ke-       jestöt kuten eläkeläis-, veteraani- ja vanhusjärjes-
4710: hittämisessä. Tästä tutkimusalueesta on muo-           töt tekevät arvokasta yhteydenpito- ja seuranta-
4711: dostunut myös ns. tulevaisuuden tutkimus, jossa        työtä jäsenistönsä piirissä. Kylätoimikunnat ja
4712: tutkijat pyrkivät hahmottamaan sitä, miten yh-         kaupunginosayhdistykset toimivat paitsi painos-
4713: teiskunnan kehitys vaikuttaa väestöön kuvaa-           tusjärjestöillä myös itse palvelujen tuottajina
4714: malla tietynikäistä väestöä heille ominaisilla piir-   ikääntyvälle väestölle. Kunnat, joilla on sosiaali-
4715: teillä. Kansainvälisiä ja kotimaassa suoritettuja      ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu, ovat ai-
4716: tutkimuksia vanhusten olemassaolokokemuk-              kaansaaneet huomattavan lisäyksen vanhusten
4717: sista löytyy myös paljon eri tieteenaloilta.           palvelu- tai ryhmäasunnoissa. Vanhusten omista
4718:     Yksi tärkeä havainto on, että ikääntymiseen        tarpeista lähtevää liikuntaa on kehitetty useilla
4719: liittyy väistämättä tietty määrä yksinäisyyden         paikkakunnilla, ja vanhukset ovat kirjastojen ah-
4720: kokemista. Fyysisen jaksamisen vähentyessä             keria käyttäjiä.
4721: muuttuvat sosiaaliset kontaktit perhepiirissä, ys-        Sosiaali- ja terveysministeriö pyrkii aktiivises-
4722: tävä-, harrastus- ja tuttavapiirit muuttuvat mm.       ti tuomaan esille uusia mahdollisuuksia luoda
4723: ikätoverien luonnollisen poistuman kautta. Ais-        palveluja, joilla eri sukupolvet kohtaavat toisen-
4724: tien heikentyessä tulee myös ongelmia sosiaali-        sa ja joilla voidaan vähentää mm. yksinäisyyden
4725: siin kontakteihin, kuulon huononeminen ja näön         kokemista. Tällaisia kehittämishankkeita ovat
4726: heikkeneminen vaikeuttavat täysimääräistä              olleet mm. vanhusten perhepäivähoidon kokeilu
4727: osallistumista. Erittäin merkittäviä muutoksia         1994-1996, meneillään oleva lähipalvelujen ke-
4728: ikääntyvän persoonallisuuteen tuo muistihäiriön        hittämisprojekti ja ikääntyvien työntekijöiden
4729: eli dementian alkaminen. Sairauden tunnistami-         osaamista hyödyntävä ja työssäjaksamista tuke-
4730:                                            KK 537/1998 vp                                          3
4731: 
4732: va työelämän kehittämishanke. Vanhusten mieli-       YK:nvanhustenvuoden 1999 vieton valmistelu-
4733: piteitä elinoloistaan ja palveluista pyritään kar-   työ, jonka aikana käydään mm. laajaa keskuste-
4734: toittamaan 2-3 vuoden välein toteutettavan ky-       lua eri elämänalojen edustajien kanssavanhusten
4735: selytutkimuksen, "vanhuusbarometrin" avulla.         asemasta suomalaisessa yhteiskunnassa.
4736: Sosiaali- ja terveysministeriössä on käynnistynyt
4737: 
4738:      Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1998
4739: 
4740:                                                                  Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
4741: 4                                           KK 537/1998 vp
4742: 
4743: 
4744: 
4745: 
4746:                                         Tili Riksdagens Talman
4747: 
4748:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Förändringar som har skett och som sker i
4749: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           samhället bidrar till de äldres känsla av ensam-
4750: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       het, men kan också minska den. Denna utveck-
4751: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spörs-          ling är i vårt land påtaglig bl.a. i samband med
4752: mål nr 537:                                           urbanisering eller emigration. Den yngre genera-
4753:                                                       tionen flyttar tili en stad eller en tätort för att få
4754:           Hur förhåller sig Regeringen tili de äld-   arbete och de gamla b1ir ensamma kvar. Fami1jen
4755:        res största problem, ensamheten, och           förlorar sin roll som en buffert mot ensamheten.
4756:           ser Regeringen någon möjlighet att          Också i den tekniska utvecklingen finns det drag
4757:        övervinna detta problem inom äldreom-          som fjärmar generationerna från varandra. En
4758:        sorgen?                                        del av de äldre ställer sig främmande inför infor-
4759:                                                       mationsteknikens möjligheter och kan känna sig
4760:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt         utanför också i diskussioner med sina närmaste.
4761: anföra följande:                                          De äldres känsla av ensamhet, som kan leda
4762:                                                       tili isolering och utslagning, måste uppmärksam-
4763:    Åldrandet är en del av varje människas lev-        mas seriöst också i den riksomfattande äldreom-
4764: nadslopp. På samma sätt som våra levnadslopp          sorgen.
4765: är olika och personliga, är också åldrandet en            1 vårt land bor ca 40% av alla som är över 65
4766: individuell process. Det har forskats mycket i        år ensamma. De har antingen inte några anhöri-
4767: åldrandet. Utgångspunkten för forskningen har         ga eller också bor deras anhöriga på annan ort.
4768: varit de förändringar som den enskilda individen      Det är nödvändigt att inte bara vänner och gran-
4769: genomgår och dessa förändringars fysiska, psy-        nar utan också myndigheterna följer med dessa
4770: kiska, sociala och etiologiska bakgrund. Den ge-      åldringars situation och levnadsförhållanden.
4771: rontologiska forskningen har presenterat många        Olika pensionärs-, veteran- och seniororganisa-
4772: betydelsefulla forskningsresultat och observatio-     tioner utför ett värdefullt kontakt- och uppfölj-
4773: ner som har varit viktiga t.ex. när servicen för      ningsarbete bland sina medlemmar. Byaråd och
4774: äldre har utvecklats. Ur detta forskningsområde       stadsdelsföreningar fungerar inte bara som in-
4775: har också den s.k. framtidsforskningen utveck-        tresseorganisationer, utan producerar också
4776: lats. lnom framtidsforskningen försöker forskar-      tjänster för äldre. Kommunerna, som ansvarar
4777: na genom att beskriva de särdrag som utmärker         för social- och hälsovården, har åstadkommit ett
4778: befolkningen i en viss ålder förutse hur samhälls-    betydande tiliägg i utbudet av service- och grupp-
4779: utvecklingen påverkar befolkningen. Det finns         bostäder för äldre. På många orter har man också
4780: också internationell och inhemsk forskning inom       ordnat motion för äldre och de äldre utnyttjar
4781: olika vetenskapsgrenar om hur åldringar upple-        också flitigt bibliotekens tjänster.
4782: ver sitt Iiv.                                             Social- och hälsovårdsministeriet försöker
4783:    En viktig iakttagelse är att åldrandet oundvik-    också aktivt introducera nya möjligheter att ska-
4784: ligen förknippas med en viss mängd ensamhet.          pa tjänster som bidrar tili att olika generationer
4785: När den fysiska konditionen b1ir sämre förändras      möts och bl.a. tili att minska känslan av ensam-
4786: de sociala kontakterna i familjekretsen, fritids-     het. Exempel på sådana utvecklingsprojekt är
4787: intressena och kontakterna med vänner och he-         bl.a. försöket med familjedagvård för åldringar
4788: kanta bl.a. på grund av det naturliga bortfallet      1994--1996, ett pågående projekt som gäller ut-
4789: bland jämnåriga. När syn och hörsel försämras         vecklandet av närservicen och ett arbetslivspro-
4790: drabbas också det sociala umgänget och det blir       jekt som tar upp frågan om hur man kan dra
4791: svårare att deltai samma utstäckning som tidiga-      nytta av äldre arbetstagares kunskaper och stöda
4792: re. Minnesrubbningar, demens, kan medföra             äldre så att de orkar och vill fortsätta arbeta.
4793: mycket stora förändringar i personligheten. Det       Avsikten är att de äldres egna åsikter om sina
4794: är ofta svårt för anhöriga och närstående att         1evnadsförhållanden och äldreservicen skall
4795: identifiera sjukdomen i ett tidigt skede.             kartläggas genom en intervjuundersökning, en
4796:                                            KK 537/1998 vp                                          5
4797: 
4798: äldrebarometer, med 2-3 års mellanrum. Soci-         serna inkluderar bl.a. omfattande diskussioner
4799: al- och hälsovårdsministeriet har inlett förbere-    om de äldres ställning i det finska samhället.
4800: delserna för FN :s De gamlas år 1999. F örberedel-
4801: 
4802:      Helsingfors den 29 maj 1998
4803: 
4804:                                                                   Minister Terttu Huttu-Juntunen
4805: 1
4806: 1
4807:  1
4808:   1
4809:   1
4810:    1
4811:     1
4812:     1
4813:      1
4814:       1
4815:       1
4816:        1
4817:         1
4818:         1
4819:          1
4820:           1
4821:           1
4822:            1
4823:             1
4824:             1
4825:              1
4826:               1
4827:               1
4828:                1
4829:                 1
4830:                 1
4831:                  1
4832:                   1
4833:                                             KK 538/1998 vp
4834: 
4835: Kirjallinen kysymys 538
4836: 
4837: 
4838: 
4839: 
4840:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Alle 15-vuotiaana tehtyjen rikosten rangais-
4841:                                        tavuudesta
4842: 
4843: 
4844:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
4845: 
4846:     Nuoriin kohdistettavia rikosoikeudellisia seu-     mitään ei tehdä. Todettakoon, että useissa mais-
4847: raamuksia on Suomessa kehitelty kohtuullisen           sa asia on järjestetty laskemalla rikosoikeudelli-
4848: kiitettävästi viimeisten vuosien aikana. Viimei-       sen vastuun ikärajaa, ellei sellainen ole ennestään
4849: nen mittava kehitysaskel oli ns. nuorisorangais-       ollut meillä käytettyä huomattavasti alhaisempi.
4850: tuksen säätäminen koskemaan 15-18-vuotiaita               Meillä on nyt uusi ja ilmeisen terhakka oikeus-
4851: rikoksentekijöitä. Minkälaisia vaikutuksia tällä       ministeri ja on syytä taas toivorikkaana kysyä
4852: menettelyllä on, tullaan näkemään myöhemmin.           valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin vii-
4853:     Suuri ongelma edelleen on, että alle 15-vuo-       taten:
4854: tiaat eivät ole rikosoikeudellisesti vastuullisia,
4855: mutta kehityksen myötä yhä useampi heistä syyl-                   Onko Hallituksella ja sen uudella oi-
4856: listyy kriminalisoituun tekoon. Alle 15-vuotiaa-              keusministerillä näkemystä siitä, miten
4857: seen ei voida kohdistaa mitään todellisia seuraa-             tulisi kehitellä mahdollisia rikosoikeudel-
4858: muksia, vaikkajuuri heidän osaltaan olisi tärkeä-             lisia tai muita seuraamuksia niiden alle
4859: tä, että yhteiskunta vaikka kohtakin lieväliä ja              15-vuotiaina rikoksiin syyllistyneiden
4860: lempeällä tavalla heti huomauttaisi siitä, että lap-          osalta, jotka eivät nyt ikänsä vuoksi kuu-
4861:  si on hairahtanut niin sanotusti kaidalta tieltä.            lu rikosoikeudellisen vastuun piiriin?
4862:  Asian tarpeellisuus tiedetään ja tunnustetaan,
4863: 
4864:      Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1998
4865: 
4866:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
4867: 
4868: 
4869: 
4870: 
4871:  280043
4872: 2                                           KK 538/1998 vp
4873: 
4874: 
4875: 
4876: 
4877:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
4878: 
4879:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         vastuun ulottaminen nykyistä nuorempiin lap-
4880: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          siin pakottaisi myös tekemään huomattavia
4881: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        muutoksia siihen oikeudenkäyntimenettelyyn,
4882: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         jossa rangaistuksia lapsille määrättäisiin. Ala-
4883: toniemen näin kuuluvan kysymyksen n:o 538:             ikäisten vastuuta arvioitaessa on lisäksi muistet-
4884:                                                        tava, että vahingonkorvausvelvollisuus koskee
4885:            Onko Hallituksella ja sen uudella oi-       myös alle 15-vuotiaita.
4886:        keusministerillä näkemystä siitä, miten             Oikeusministeriön käsityksen mukaan voima-
4887:        tulisi kehitellä mahdollisia rikosoikeudel-     varat on ensi sijassa suunnattava sellaisiin toi-
4888:        lisia tai muita seuraamuksia niiden alle        menpiteisiin, joilla tuetaan lasten sosiaalistumis-
4889:        15-vuotiaina rikoksiin syyllistyneiden          ta ja estetään lapsia omaksumasta epäsosiaalista
4890:        osalta,jotka eivät nyt ikänsä vuoksi kuu-       elämäntapaa. Lastensuojelutyön käytössä on
4891:        lu rikosoikeudellisen vastuun piiriin?          menetelmiä, jotka soveltuvat käytettäväksi myös
4892:                                                        silloin, kun lapsi on syyllistynyt rangaistavaan
4893:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tekoon. Tarvitaan eri tahojen, erityisesti koulun,
4894: vasti seuraavaa:                                       sosiaalitoimen ja poliisin suunnitelmallista yh-
4895:                                                        teistyötä. Myös perheiden tukemisella niiden
4896:    Hallituksella ei ole suunnitelmia rikosoikeu-       kasvatustyössä on keskeinen merkitys puututta-
4897: dellisen vastuuikärajan alentamiseksi. Pitkään         essa lasten ongelmakäyttäytymiseen. Koululla
4898: voimassa olleen ikärajan muuttamiselle pitäisi          on tärkeä rooli, koska tukitoimenpiteet on suun-
4899: voida esittää vahvat tutkimuksiin pohjautuvat           nattava huomattavasti 15 vuotta nuoremmille,
4900: syyt. Tällaisia ei ole esitetty. Melko vahva peruste    usein jo 10-11-vuotiaille, jotka ovat suuren
4901: nykyisen 15 vuoden ikärajan puolesta on sekin,          osan päivästään koulussa.
4902: että raja on sama myös Ruotsissa, Norjassa ja               Oikeusministeriö on viime vuoden tammi-
4903: Tanskassa.                                              kuussa antanut rikoksentorjunnan neuvottelu-
4904:    Jos rikosoikeudellista vastuuikärajaa alennet-       kunnalle tehtäväksi valmistella ehdotuksen halli-
4905: taisiin, alle 15-vuotiaille soveltuvan seuraamus-       tuksen kansalliseksi rikoksentorjuntaohjelmak-
4906: lajin löytäminen olisi erittäin vaikeaa. Todennä-       si. Yksi ohjelman painopisteistä tulee olemaan
4907: köinen lopputulos olisi, että nykyisiä sosiaali-        eri tahojen yhteistyötä kehittämällä tukea ja aut-
4908: huollon ja lastensuojelun tarjoamia toimenpitei-        taa riskivyöhykkeessä olevia lapsiaja heidän per-
4909: tä alettaisiin kutsua rangaistuksiksi. Tällaisen        heitään siten, ettei näistä lapsista epäsosiaalisen
4910: muutokset haitat olisivat mahdollisesti saavutet-       elämäntavan vuoksi myöhemmin tule taparikol-
4911: tavia hyötyjä suuremmat. Rikosoikeudellisen             lisia. Ohjelman on määrä valmistua ensi syksynä.
4912: 
4913:      Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1998
4914: 
4915:                                                                      Oikeusministeri Jussi Järventaus
4916:                                             KK 538/1998 vp                                                3
4917: 
4918: 
4919: 
4920: 
4921:                                         Tili Riksdagens Talman
4922: 
4923:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      ansvaret utvidgas tili att omfatta yngre barn än
4924: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        för närvarande leder det också tili att man blir
4925: Jem av statsrådet översänt följande av riksdags-      tvungen att göra betydande ändringar i det rätte-
4926: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr         gångsförfarande i vilket straff skulle dömas ut för
4927: 538:                                                  barnen. Dessutom bör man komma ihåg att ska-
4928:                                                       deståndsskyldigheten också gäller personer un-
4929:           Har Regeringen och dess nya justitie-       der 15 år.
4930:        minister någon ståndpunkt om hur even-            Enligt justitieministeriets uppfattning skall re-
4931:        tuella straffrättsliga eller andra på följer   surserna i första hand koncentreras tili sådana
4932:        borde utvecklas med avseende på sådana         åtgärder som stöder barnens anpassning tili sam-
4933:        under 15-åringar som gör sig skyldiga tili     hället och hindrar dem att tillägna sig ett asocialt
4934:        brott och som på grund av sin ålder får        levnadssätt. lnom barnskyddsarbetet förfogar
4935:        närvarande inte omfattas av det straff-        man över metoder som kan användas också när
4936:        rättsliga ansvaret?                            barnet gjort sig skyldigt tili en straffbar gärning.
4937:                                                       Det behövs även ett systematiskt samarbete mel-
4938:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         lan olika parter, speciellt skolan, socialväsendet
4939: anföra följande:                                      och polisen. Också det stöd som tillhandahålls
4940:                                                       familjerna i deras uppfostringsarbete är av cen-
4941:    Regeringen har inga planer på att sänka ål-        tral betydelse när man vill ingripa i barnens pro-
4942: dersgränsen för straffrättsligt ansvar. För att       blembeteende. Skolan har en viktig roll, eftersom
4943: ändra den nuvarande åldersgränsen som harva-          stödåtgärderna bör vara riktade tili sådana som
4944: rit i kraft under en lång tid borde man kunna         är betydligt yngre än 15 år, ofta tili rent av 10- och
4945: framföra starka skäl som grundar sig på under-        11-åringar, som tillbringar en stor del av dagen i
4946: sökningar. Dylika skäl har inte framförts. En rätt    skolan.
4947: stark grund som talar för den nuvarande 15-års           Justitieministeriet har i januari ifjol gett dele-
4948: åldersgränsen är också att gränsen är densamma        gationen för brottsförebyggande i uppdrag att
4949: även i Sverige, Norge och Danmark.                    bereda ett förslag tili ett nationellt brottsbekämp-
4950:    Om åldersgränsen för straffrättsligt ansvar        ningsprogram för regeringen. En av program-
4951: sänks är det ytterst svårt att hitta en påföljdstyp   mets tyngdpunkter kommer att ligga vid att ge-
4952: som lämpar sig får under 15-åringar. Det sanno-       nom utveckling av samarbetet mellan olika par-
4953: lika slutresultatet skulle bli att åtgärder som för   ter stöda och hjälpa barn som befinner sig i risk-
4954: närvarande tillhandahålls av socialvården och         zonen samt familjerna tili dessa barn så att bar-
4955: barnskyddet skulle komma att kallas straff. De        nen inte senare blir vanebrottslingar tili följd av
4956: skadliga verkningarna av en dylik ändring kunde       sitt asociala levnadssätt. Meningen är att pro-
4957: eventuellt vara större än de fördelar som man         grammet fårdigställs på hösten.
4958: kunde uppnå med den. Om det straffrättsliga
4959: 
4960:      Helsingfors den 1 juni 1998
4961: 
4962:                                                                      Justitieminister Jussi Järventaus
4963:                                               KK 539/1998 vp
4964: 
4965: Kirjallinen kysymys 539
4966: 
4967: 
4968: 
4969: 
4970:                                      Sulo Aittoniemi /kesk: Käytöstä paistettavien torjuntahävittäjien
4971:                                          myymisestä
4972: 
4973: 
4974:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
4975: 
4976:    Aikanaan kun Fouga Magister-hävittäjäkan-             Fouga Magister -kauppojen tavoin liity mitään
4977: nasta luovuttiin loppuunkuluneina, niiden                epäiltyjä hämärähommia.
4978: myyntiin liittyi kaikenlaisia huhuja, jotka lopulta         Edellä olevan perusteella ja asian ollessa ajan-
4979: jäivät perusteellisesti selvittämättä edustaja Ait-      kohtainen esitän valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1
4980: taniemen ansiokkaista eduskuntakyselyistä huo-           momenttiin viitaten kunnioittavasti valtioneu-
4981: limatta. Nyt ollaan jälleen siinä vaiheessa, että        voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu-
4982: MiG ja Draken -kalustosta ollaan luopumassa,             raavan kysymyksen:
4983: ainakin osin on jo luovuttukin,ja myytävää puo-
4984: lustusvoimilla on taas mittavassa määrin. Ko-                      Millä tavoin Hallitus aikoo järjestää
4985:  neista saattavat olla kiinnostuneita sodanhimoi-               puolustusvoimain käytöstä poistettujen
4986:  set kehitysmaat tai sitten keräilijät tai entisöijät,          ja paistettavien MiG ja Draken -torjunta-
4987: jotka saattavat saneerata koneen käyttökuntoon                  hävittäjien jälleenmyynnin niin, että
4988:  uudestaan.                                                     kauppoihin ei liity hämärähommia niin
4989:     Periaatteessa on yhdentekevää, mitä koneille                kuin tapahtui Fouga Magister -kannasta
4990:  tapahtuu, mutta tärkeää on se, että kauppoihin ei              luovuttaessa?
4991: 
4992:       Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1998
4993: 
4994:                                            Sulo Aittoniemi /kesk
4995: 
4996: 
4997: 
4998: 
4999:  280043
5000: 2                                         KK 539/1998 vp
5001: 
5002: 
5003: 
5004: 
5005:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
5006:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       lytyssopimuksilla kotimaisille yhdistyksille, jär-
5007: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        jestöille ja koulutuskäyttöön, osa sijoitetaan
5008: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      Suomen llmavoimienjoukko-osastoihin muisto-
5009: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       esineiksi ja osa romutetaan taisteluvauriokor-
5010: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        jausharjoittelun jälkeen.
5011: n:o 539:                                                  Ilmavoimat tekee kustakin koneyksilöstä säi-
5012:                                                      lytyssopimuksen, jossa sovitaan yksityiskohtai-
5013:           Millä tavoin Hallitus aikoo järjestää      sesti koneiden säilytykselle, ylläpidolle ja valvon-
5014:        puolustusvoimain käytöstä poistettujen        nalle asetetut vaatimukset. Vaatimuksissa huo-
5015:        ja paistettavien MiG ja Draken -torjunta-     mioidaan, että koneet säilytetään Ilmavoimien
5016:        hävittäjien jälleenmyynnin niin, että         lentokaluston arvon mukaisesti.
5017:        kauppoihin ei liity hämärähommia niin              Sopimuksellisista ja perinnesyistä koneita ei
5018:        kuin tapahtui Fouga Magister -kannasta        myydä eikä luovuteta yksityisille henkilöille eikä
5019:        luovuttaessa?                                 myöskään kaupallisille yrityksille. Koneita ei
5020:                                                      myöskään myydä ulkomaille. Sotamuseo voi
5021:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kuitenkin yksittäistapauksissa, jos harkitaan tar-
5022: vasti seuraavaa:                                     vetta olevan, tehdä museovaihdon ulkomailla
5023:                                                      toimivan virallisen statuksen saaneen museon
5024:    Ilmavoimien esikunta on valmistellut käytöstä      kanssa.
5025: poistettujen ja paistettavien Saab 35 Draken ja           MiG 21 -kaluston osalta konekohtainen tilan-
5026: MiG 21 -koneiden museoinnin ja jälkikäsittelyn        nearviointi ja jatkokäyttösuunnitelma ovat jo
5027: ennalta sovittujen periaatteiden mukaisesti siten,    olemassa ja Saab 35 Draken -kaluston jatkokäyt-
5028: että osa siirretään Sotamuseon kirjanpitoon ja        tösuunnitelma tehdään kaluston poistoajankoh-
5029: säilytetään kotimaisissa museoissa säilytyssopi-      dan lähestyessä samojen periaatteiden mukaises-
5030: muksilla, osa pidetään Ilmavoimien kirjanpidos-       ti.
5031: sa perinne- ja muistoesineinä ja luovutetaan säi-
5032: 
5033:      Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1998
5034: 
5035:                                                                     Puolustusministeri Anneli Taina
5036:                                            KK 539/1998 vp                                              3
5037: 
5038: 
5039: 
5040: 
5041:                                        Tili Riksdagens Talman
5042: 
5043:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ska föreningar, organisationer och för skolnings-
5044: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande          ändamå1 genom fårvaringsavtal, en del placeras
5045: med1em av statsrådet översänt följande av riks-      vid luftstridskrafternas truppförband som min-
5046: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-         nesföremål och en del skrotas ner efter att ha
5047: må1 nr 539:                                          använts vid övningar som gäller reparation av
5048:                                                      stridsskador.
5049:           På vi1ket sätt ämnar Regeringen ordna         Luftstridskrafterna träffar ett förvaringsavtal
5050:        återförsäljningen av de Mig- och Draken-      om var och en av maskinerna, och där avtalas i
5051:        jaktplan som försvarsmakten redan har         detalj om de krav som ställs på förvaring, under-
5052:        avmönstrat och kommer att avmönstra           håll och övervakning av maskinen. 1 kraven be-
5053:        på så sätt att verksamheten inte får karak-   aktas att maskinerna skall förvaras i enlighet med
5054:        tären av skumraskaffår så som fallet var      värdet hos luftstridskrafternas flygmateriel.
5055:        när Fouga Magister -beståndet togs ur            Av skäl som gäller avtal och tradition varken
5056:        bruk?                                         säljs eller överlåts maskinerna tili enskilda perso-
5057:                                                      ner, inte heller tili kommersiella fåretag. Maski-
5058:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        nerna säljs inte heller tili utlandet. Krigsmuseet
5059: anföra följande:                                     kan dock i enskilda fall, om det bedöms att behov
5060:                                                      föreligger, företa ett museiutbyte med ett muse-
5061:    Staben för luftstridskrafterna har berett frå-    um som verkar utomlands och som har erhållit
5062: gan om bevarandet av de Saab 35 Draken och           status som officiellt museum.
5063: MiG 21-maskiner som har tagits och kommer att           Vad MiG 21 -materielen beträffar har en be-
5064: tas ur bruk som museiföremål samt efterbehand-       dömning av situationen i fråga om de enskilda
5065: lingen av dem enligt på förhand överenskomna         maskinerna och en pian för den fortsatta använd-
5066: principer så att en del överfårs tili Krigsmuseets   ningen redan gjorts, och i fråga om Saab 35
5067: bokföring och förvaras i inhemska museer på          Draken -materielen görs en pian för fortsatt an-
5068: grundval av förvaringsavtal, medan en del kvar-      vändning enligt samma principer när den tid-
5069: står i luftstridskrafternas bokföring som tradi-     punkt vid viiken de tas ur bruk närmar sig.
5070: tions- och minnesföremål och överlåts tili inhem-
5071: 
5072:      Helsingfors den 1 juni 1998
5073: 
5074:                                                                      Försvarsminister Anneli Taina
5075:                                             KK 540/1998 vp
5076: 
5077: Kirjallinen kysymys 540
5078: 
5079: 
5080: 
5081: 
5082:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Poliisin toimintamäärärahoista vuonna 1999
5083: 
5084: 
5085: 
5086:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
5087: 
5088:    Poliisi joutuu selviämään kuluvasta vuodesta        viossa runsasta lisäsatsausta nykyiseen. Ennak-
5089: äärimmäisen niukoilla resursseilla. Hyllytettyinä      kotiedot, jotka kuitenkin ovat huhun luonteisia,
5090: olleita virkoja ei ole voitu ottaa käyttöön. Esi-      kertovat, että ensi vuoden budjettia valmistel-
5091: merkiksi Länsi-Suomen läänissä on kuluvana             taessa poliisin osuus määrärahoista tulee ole-
5092: vuonna jätetty täyttämättä 87 vakanssia rahoi-         maan nykyistäkin niukempi.
5093: tuksen puuttuessa.                                        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5094:     Eduskunta on useaan eri otteeseenjulkituonut       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5095: näkemyksen siitä, että täyttämättä olevat poliisi-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5096: vakanssit pitäisi täyttää. Nyt kun lähestytään         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5097: Schengenin sopimuksen vaikutuksia, tämän vaa-
5098: timuksen tulisi olla ehdoton, sillä Suomen pitää                 Aikooko Hallitus vuoden 1999 valtion
5099: vastata eurooppalaisen poliisiyhteistyön vaati-               talousarviota Jaatiessaan lisätä poliisin
5100: muksiin täysimääräisesti, sillä muuten rajaval-               määrärahoja niin, että pystytään säilyttä-
5101: vonnan poistuessa rikollisuus tulee saamaan                   mään edes nykyiset toimintamahdolli-
5102: liian suuret toimintamahdollisuudet.                          suudet, tai toivon mukaan edes jossain
5103:     Jotta vuonna 1999 poliisilla olisi edes nykyiset          määrin lisäämään niitä sen tason suun-
5104:  toimintaresurssit, se merkitsee valtion ta1ousar-            taan,joka meillä oli jo 1990-luvun alussa?
5105: 
5106:      Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1998
5107: 
5108:                                           Sulo Aittoniemi lkesk
5109: 
5110: 
5111: 
5112: 
5113:  280043
5114: 2                                          KK 540/1998 vp
5115: 
5116: 
5117: 
5118: 
5119:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
5120: 
5121:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        järjestelyistä. Poliisitoimen reaalirahoitus on
5122: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         säästötoimien seurauksena laskenut usean vuo-
5123: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       den ajan. Huolimatta vuosien 1997-1998 taso-
5124: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        korotuksista rahoituksen reaalitaso on tänä
5125: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         vuonna 74 milj. mk eli 2,7% alempi kuin vuonna
5126: n:o 540:                                               1992.
5127:                                                           On selvää, että poliisin tehtävien kasvaessa
5128:           Aikooko Hallitus vuoden 1999 valtion        vuosittain mm. kansainvälisen toiminnan laajen-
5129:        talousarviota laatiessaan lisätä poliisin      tuessa ja rikollisuuden organisoituessa ja moni-
5130:        määrärahoja niin, että pystytään säilyttä-     mutkaistuessa resursseja on kohdennettava
5131:        mään edes nykyiset toimintamahdolli-           uudelleen, mutta tarvitaan myös rahoituksen li-
5132:        suudet, tai toivon mukaan edes jossain          säämistä. Sisäasiainministeriön tavoitteena on
5133:        määrin lisäämään niitä sen tason suun-          turvata poliisille sellaiset toimintaedellytykset,
5134:        taan, joka meillä oli jo 1990-luvun alussa?     että poliisin turvallisuuspalvelujen taso säilyisi
5135:                                                        koko maassa. Vuosien 1999-2002 menokehys-
5136:   Vastauksena esitettyyn kysymykseen esitän            ten valmistelun yhteydessä sisäasiainministeriö
5137: kunnioittavasti seuraavaa:                             on esittänyt poliisin perusrahoituksen nostamis-
5138:                                                        ta vuosina 1997-1998 toteutetun 90 milj. mk:n
5139:    Poliisitoimene on myönnetty rahoitusta vuo-         lisäksi 35 milj. mk:lla. Osaltaan tämä parantaa
5140: den 1998 talousarvioissa yhteensä 2 612 Mmk.           tilannetta, mutta ei vielä palauta reaalirahoitusta
5141: Valtioneuvoston vahvistamien hallinnonalojen           edellä todetulle vuoden 1990-luvun alun tasolle.
5142: kehysten mukaan poliisin rahoitus vuonna 1999          Tässä ei luonnollisestikaan ole otettu huomioon
5143: olisi nimellisesti vuoden 1998 tasolla. Kun lisäksi    kaikkia mm. Schengen-sopimuksesta poliisille
5144: edelliseltä vuodelta siirtyvä rahoitus on selvästi     aiheutuvia suoranaisia uusia menoja, jotka olisi
5145: aikaisempaa pienempi, rahoitustilanne vaikeu-          lisättävä määrärahoihin.
5146: tuu huolimatta erilaisista kehittämistoimista ja
5147: 
5148:      Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1998
5149:                                                                Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
5150:                                            KK 540/1998 vp                                               3
5151: 
5152: 
5153: 
5154: 
5155:                                        Tili Riksdagens Talman
5156: 
5157:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     finansieringen av polisväsendet har tili följd av
5158: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       sparåtgärder minskat under flera år. Trots nivå-
5159: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     förhöjningar under åren 1997-1998 är finansie-
5160: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr        ringens reella nivå i år 74 milj. mk, dvs. 2,7%
5161: 540:                                                 lägre än år 1992.
5162:                                                         Det är klart att när polisens arbetsbörda årli-
5163:           Ämnar Regeringen vid beredandet av         gen växer bl.a. tili följd av att den internationella
5164:        budgeten för 1999 öka polisens anslag så      verksamheten utvidgas och av att brottsligheten
5165:        att man åtminstone kan bevara de nuva-        organiseras och blir mera invecklad, så måste
5166:        rande verksamhetsmöjligheterna, eller         resurserna omfördelas, men det behövs också en
5167:        förhoppningsvis åtminstone i viss mån         ökning av finansieringen. lnrikesministeriet har
5168:        öka dem i riktning mot den nivå som vi        satt som mål att garantera polisen sådana verk-
5169:        hade redan i början av 1990-talet?            samhetsförutsättningar att nivån på dess säker-
5170:                                                      hetsservice bevaras i hela landet. 1 samband med
5171:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        beredningen av utgiftsramarna för åren 1999-
5172: anföra följande:                                     2002 har inrikesministeriet föreslagit en ökning
5173:                                                      av grundfinansieringen för polisens del med en
5174:    Polisväsendet har i 1998 års budget beviljats     summa på 35 milj. mk utöver de 90 milj. mk som
5175: finansiering tili ett belopp av 2 612 milj. mk.      gavs åren 1997-1998. Detta förbättrar delvis
5176: Enligt de ramar statsrådet fastställt för förvalt-   situationen men återställer ännu inte den reella
5177: ningsområdena skulle finansieringen av polisvä-      finansieringen tili den ovan nämnda nivån i bör-
5178: sendet år 1999 nominellt vara på 1998 års nivå.      jan på 1990-talet. 1 det här fallet har man av
5179: När dessutom den finansiering som förs över från     naturliga skäl inte beaktat alla de nya utgifter
5180: föregående år är betydligt mindre än tidigare        som bl.a. Schengenbeslutet vållar polisen och
5181: försvåras finansieringssituationen trots olika ut-   som borde läggas tili anslagen.
5182: vecklingsåtgärder och -arrangemang. Den reella
5183: 
5184:      Helsingfors den 28 maj 1998
5185: 
5186:                                                                  lnrikesminister Jan-Erik Enestam
5187:                                             KK 541/1998 vp
5188: 
5189: Kirjallinen kysymys 541
5190: 
5191: 
5192: 
5193: 
5194:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Takauksen perusteella maksettujen velkojen
5195:                                        korkojen verovähennysoikeudesta
5196: 
5197: 
5198:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
5199: 
5200:    Mennyt lama toi monenlaisia kohtaloita. Mo-         Sillä ei olisi kovin suurta merkitystä suuntaan tai
5201: net menettivät koko omaisuutensa ja joutuvat           toiseen, mutta takuuvastuuseenjoutunut henkilö
5202: edelleen pienistä tuloistaan maksamaan lopun           tuntisi kuitenkin, että yhteiskunta on ottanut hei-
5203: ikänsä pankkien saatavia, vaikka eivät toimineet       dän taakkaansajotakin osaa. Ehkä ymmärtämys
5204: millään tavalla yli varojensa tai varomattomasti.      optioilla rikastuvia kohtaan olisi vähän laajem-
5205: Ehkä vaikeimmassa asemassa ovat sellaiset hen-         paa.
5206: kilöt, erityisesti eläkeläiset, jotka hyvässä uskos-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5207: sa takasivat tuttaviensa tai sukulaisten lainoja.      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5208: Takaushetkellä ei ollut odotettavissa mitään sel-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5209: laista, jonka yleinen romahdus toi tullessaan.         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5210: Nyt takaukseen menneet maksavat kuukausit-
5211: tain takauksista aiheutuneiden vastuiden kor-                    Aikooko Hallitus ryhtyä lainsäädän-
5212: koja ja lyhennyksiä.                                          tötoimenpiteisiin niin, että vilpittömässä
5213:    Varmasti valtaenemmistön mielestä olisi koh-               mielessä takuuvelkojen maksajaksi jou-
5214: tuullista, että vilpittömät takuuvelalliset saisivat          tuneet saisivat oikeuden vähentää maksa-
5215: edes vähentää maksamaosa korot verotuksessa.                  maosa korot verotuksessa?
5216: 
5217:      Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1998
5218: 
5219:                                           Sulo Aittaniemi /kesk
5220: 
5221: 
5222: 
5223: 
5224:  280043
5225: 2                                         KK 541/1998 vp
5226: 
5227: 
5228: 
5229: 
5230:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
5231: 
5232:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      oikeuskäytännössä (KHO 1970 II 540) on kui-
5233: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       tenkin katsottu, että erityisissä olosuhteissa vel-
5234: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     ka voi muodostua takaajan omaksi velaksi.
5235: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         Oikeusministeriössä on valmisteltu ehdotus
5236: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       uudeksi takauslaiksi. Työryhmän mietintö asias-
5237: n:o 541:                                            ta valmistui 19.3.1998. Mietinnöstä pyydettiin
5238:                                                     lausunnot 17.4.1998 mennessä. Jatkovalmistelu
5239:           Aikooko Hallitus ryhtyä lainsäädän-       on aloitettu. Hallituksen esitys, jossa on tarkoi-
5240:        tötoimenpiteisiin niin, että vilpittömässä   tus parantaa yksityistakaajan asemaa, on tarkoi-
5241:        mielessä takuuvelkojen maksajaksi jou-       tus antaa syksyllä 1998.
5242:        tuneet saisivat oikeuden vähentää maksa-         Johdollani toiminut ministerityöryhmä käsit-
5243:        maosa korot verotuksessa?                    teli myös takausvelan koron vähennysoikeutta
5244:                                                     verotuksessa. Työryhmä esitti, että valtiovarain-
5245:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        ministeriö selvittää takausvelan koron vähennys-
5246: vasti seuraavaa:                                    kelpoisuutta yhdessä verohallituksen kanssa.
5247:                                                     Alustava selvitys asiasta onkin valmistunut. Ve-
5248:    Hallituksen esityksessä tuloverolaiksi (HE       rotuksessa takaajan asema ei saisi olla parempi
5249: 200/1992 vp) esitettiin, että korkojen käyttötar-   kuin varsinaisen velallisen. Siten takaajan mak-
5250: koituksen selvittämisestä luovuttaisiin. Edus-      samat korot voisivat olla vähennyskelpoisia
5251: kuntakäsittelyssä korkojen vähennysoikeus           vain, jos alkuperäisen velallisen maksamat korot
5252: muotoutui kuitenkin sellaiseksi, että vähennys-     olisivat olleet hänelle vähennyskelpoisia. Elinkei-
5253: kelpoisia korkoja ovat vain valtion takaaman        notoimintaan ja muuhun tulonhankkimistoi-
5254: opintovelan, asuntovelan ja tulonhankkimisve-       mintaan liittyvät takausvelan korot samoin kuin
5255: lan korot. Muiden velkojen korot ovat vähennys-     asuntovelan korot voisivat periaatteessa olla vä-
5256: kelvottomia. Siten takaajan maksamat korot,          hennyskelpoisia. Vähennyskelpoisia voisivat olla
5257: jotka eivät liity hänen omaan tulonhankkimistoi-     vain varsinaisen velallisen maksukyvyttömyyden
5258: mintaansa, ovat nykyisin vähennyskelvottomia.       jälkeen kertyvät korot. Ennen mahdollista sään-
5259: Takaukseen perustuvan velan koron vähentämi-         nösmuutosta asiaan liittyvät ongelmat on vielä
5260: nen estyy myös useasti siksi, että kysymyksessä      selvitettävä sen varmistamiseksi, ettei takaajan
5261: ei ole koron maksaneen henkilön oman velan           korkovähennys laajenisi liian laajaksi suhteessa
5262: korko. Tuloverolaki lähtee siitä, että vain oman     velalliseen.
5263: velan korot ovat vähennyskelpoisia. Toisaalta
5264: 
5265:      Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1998
5266: 
5267:                                                                           Ministeri Jouko Skinnari
5268:                                            KK 541/1998 vp                                            3
5269: 
5270: 
5271: 
5272: 
5273:                                        Tili Riksdagens Talman
5274: 
5275:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         Vid justitieministeriet har ett förslag tili ny
5276: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       borgenslag beretts. Arbetsgruppens promemoria
5277: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     om saken blev klar 19.3.1998. Utlåtandena om
5278: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr        promemorian begärdes senast 17 .4.1998. Den
5279: 541:                                                 fortsatta beredningen har inletts. Det är mening-
5280:                                                      en att en proposition, i viiken avsikten är att
5281:           Ämnar Regeringen vidta lagstiftnings-      förbättra den enskilda borgensmannens ställ-
5282:        åtgärder så att de som i god tro blivit       ning, skall avlåtas hösten 1998.
5283:        betalare av borgensskulder skulle få rätt        En ministerarbetsgrupp som arbetat under
5284:        att dra av räntor vid beskattningen?          min ledning har också behandlat rätten att dra av
5285:                                                      räntor på borgensskuld vid beskattningen. Ar-
5286:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        betsgruppen föreslog att finansministeriet till-
5287: anföra följande:                                     sammans med skattestyrelsen utreder avdrags-
5288:                                                      gillheten hos ränta på borgensskuld. En prelimi-
5289:    1 regeringens proposition med förslag tili in-    när utredning har redan genomförts. Vid be-
5290: komstskattelag (RP 200/1992 rd) föreslogs att        skattningen skulle inte borgensmannens ställ-
5291: man skulle avstå från utredningen av använd-         ning få vara bättre än den egentliga gäldenärens.
5292: ningsändamålet i fråga om räntor. Vid riksdags-      Sålunda kunde räntor som betalas av borgens-
5293: behandlingen omfomulerades dock rätten att dra       mannen endast vara avdragsgilla om räntorna
5294: av räntor så att endast räntor på statsgaranterade   också hade varit avdragsgilla för den ursprungli-
5295: studieskulder, bostadsskulder och skulder för in-    ga gäldenären. De räntor på borgensskuld som
5296: komstens förvärvande blev avdragsgilla. Räntor       hänför sig tili närings- eller annan förvärvsverk-
5297: på övriga skulder är alltså inte avdragsgilla. Så-   samhet liksom också räntor på bostadsskuld
5298: lunda är räntor som en borgensman betalar och        kunde i princip vara avdragsgilla. Avdragsgilla
5299: som inte hänför sig tili hans egen förvärvsverk-     kunde bara de räntor vara som löpt på skulden
5300: samhet i dagens läge inte avdragsgilla. A vdrags-    sedan den egentliga gäldenären blivit betalnings-
5301: rätten när det gäller ränta på skuld som grundrar    oförmögen. Före en eventuell ändring av bestäm-
5302: sig på borgensförbindelser hindras också ofta        melserna bör de problem som är förknippade
5303: därför att det inte är fråga om ränta på den         med saken ännu noggrant redas ut tillsammans
5304: räntebetalande personens egen skuld. Inkomst-        med skattestyrelsen för att garantera att borgens-
5305: skattelagen utgår från att endast räntor på egen     mannens ränteavdrag inte heller blir alltför om-
5306: skuld är avdragsgilla. Å andra sidan har man         fattande jämfört med gäldenärens motsvarande
5307: ändå i rättspraxis (HFD 1970 II 540) ansett att en   avdrag.
5308: skuld under speciella omständigheter kan kom-
5309: ma att betraktas som egen skuld för borgensman-
5310: nen.
5311:      Helsingforsden 3 juni 1998
5312: 
5313:                                                                            Minister Jouko Skinnari
5314:                                            KK 542/1998 vp
5315: 
5316: Kirjallinen kysymys 542
5317: 
5318: 
5319: 
5320: 
5321:                                   Sulo Aittoniemi Jkesk: Suunnitelmista luopua varhaiseläkejärjestel-
5322:                                       mästä
5323: 
5324: 
5325:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
5326: 
5327:    Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre     mielivanaksi osoittautuneen työkyvyttömyyselä-
5328: on taannoin kuluvan kuun alussa lausunut De-         kejärjestelmän piiriin herättää kuitenkin vahvoja
5329: mari-lehden haastattelussa, että erilaisista var-    epäilyjä. Kyseessä saattaa olla taas jokin Lippo-
5330: haiseläkkeistä pitäisi luopua kokonaan. Vasta-       sen hallituksen juoni eri tavoin eläkekelpoisten
5331: painona ministeri Mönkäre esittää, että pääse-       ihmisten pään menoksi.
5332: mistä työkyvyttömyyseläkkeelle helpotettaisiin.         Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin
5333: Mönkäreen mielestä kokonaan romukoppaan              viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jä-
5334: joutaisivat varhennetut varhaiseläkkeet, yksilöl-    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5335: liset varhaiseläkkeet ja työttömyyseläkkeet.
5336: Näille vaihtoehtona ministeri suosisi osa-aika-                Mitä Hallitus tarkoittaa sosiaali- ja
5337: eläkkeitä.                                                  terveysministeri Sinikka Mönkäreen esit-
5338:    Työkyvyttömyyseläkkeiden helpottamisessa                 tämällä suunnitelmalla, jonka mukaan
5339: olisi kyllä asiaa, mutta se on osoittautunut ikui-          erilaisista varhaiseläkemuodoista luovut-
5340: suuskysymykseksi. Varhennetuista eläkkeistä                 taisiinjajätettäisiin asia työkyvyttömyyt-
5341: luopuminen ja eläkkeelle pyrkivien jättäminen               tä koskevan eläkejärjestelmän varaan?
5342: 
5343:      Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1998
5344: 
5345:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
5346: 
5347: 
5348: 
5349: 
5350: 280043
5351: 2                                              KK 542/1998 vp
5352: 
5353: 
5354: 
5355: 
5356:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
5357: 
5358:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           ei saada hillityksi, tämän sitoumuksen toteutta-
5359: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            minen vaikeutuu ja eläkevakuutusmaksuja jou-
5360: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          duttaisiin nostamaan nykyisestään.
5361: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-              Varhaiseläkemuodoista varhennettu van-
5362: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            huuseläke on ainoa eläkemuoto, jonka myöntä-
5363: n:o 542:                                                 miselle ei ole muuta ehtoa kuin vähimmäisikä.
5364:                                                          Varhennetun vanhuuseläkkeen suuruus määräy-
5365:            Mitä Hallitus tarkoittaa sosiaali- ja         tyy siten, että eläkkeelle siirtymisajankohtaan
5366:         terveysministeri Sinikka Mönkäreen esit-         mennessä karttunut eläkkeen määrä pienenee
5367:         tämällä suunnitelmalla, jonka mukaan             pysyvästi puoli prosenttia jokaista kuukautta
5368:         erilaisista varhaiseläkemuodoista luovut-        kohti, jolla eläkkeen ottaminen ennen vanhuus-
5369:         taisiin ja jätettäisiin asia työkyvyttömyyt-     eläkeikää varhentuu. Varhennusvähennyksen
5370:         tä koskevan eläkejärjestelmän varaan?            suuruus on määritetty siten, ettei varhennuksesta
5371:                                                          synny vanhuuseläkkeeseen verrattuna lisäkus-
5372:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             tannuksia eläkejärjestelmälle. Kustannusneut-
5373: vasti seuraavaa:                                         raalinaja eläkkeelle siirtymistä joustavoittavana
5374:                                                          eläkemuotona varhennettu vanhuuseläke puol-
5375:    Lakisääteisessä työeläkejärjestelmässä on var-        taa paikkaansa eläkejärjestelmässämme. Var-
5376: sinaisen työkyvyttömyyseläkkeen lisäksi useita           hennettu vanhuuseläke ei ole kuitenkaan osoit-
5377: muita lähellä vanhuuseläkeikää myönnettäviä              tautunut eläkkeelle siirtyjien keskuudessa erityi-
5378: varhaiseläkemuotoja. Nämä ovat: yksilöllinen             sen suosituksi eläkemuodoksi. Tämä johtuu to-
5379: varhaiseläke, varhennettu vanhuuseläke, osa-ai-          dennäköisesti varhennusvähennyksestä, jota ei
5380: kaeläke ja työttömyyseläke. Alaikäraja yksilölli-        tehdä muihin varhaiseläkkeisiin.
5381: sessä varhaiseläkkeessä ja osa-aikaeläkkeessä on            Työttömyyseläke otettiin käyttöön vuonna
5382: 58 vuotta ja varhennetussa vanhuuseläkkeessä ja           1971. Tällä eläkemuodolla haluttiin ennen kaik-
5383: työttömyyseläkkeessä 60 vuotta. Lisäksi osa-ai-          kea turvata 60 vuotta täyttäneiden pitkään työt-
5384: kaeläkkeelle pääsyn ikäraja on alennettu 56 vuo-         tömänä olleiden toimeentulo, koska lähellä elä-
5385: teen määräajaksi 1.7.1998-31.12.2000. Maata-             keikää pitkään työttömänä olleiden työllistämi-
5386: lousyrittäjille on vielä eräitä erityisiä varhaiseläk-   nen oli osoittautunut vaikeaksi. Näihin aikoihin
5387: keitä. Edellä mainituista varhaiseläkemuodoista          ikääntyneillä työttömillä ei ollut nykyisenkal-
5388: ainoastaan varhennettu vanhuuseläke on eläke-            taista oikeutta saada niin sanotulta pidennysajal-
5389: järjestelmän kannalta kustannusneutraali eläke-          ta työttömyyspäivärahaa. Lisäksi työttömyys-
5390: muoto. Kaikki muut varhaiseläkemuodot lisää-             turvan peruspäivärahan tarveharkinta koski
5391: vät eläkejärjestelmän kustannuksia suhteessa sii-        kaikkia ikäluokia. Tästä seurasi 1970-luvulla,
5392: hen, että kokoaikainen työnteko jatkuisi van-            että monen ikääntyneen työttömän toimeentulo
5393: huuseläkeikään saakka.                                   oli uhattuna. Kun työttömyysaste 1970-luvun
5394:    Näin laaja valikoima eri varhaiseläkemuotoja          lopussa kasvoi, työttömyyseläkkeen alaikäraja
5395: lisää vakuutettujen mahdollisuuksia ja haluk-            alennettiin ensin 58 vuoteen ja sitten 55 vuoteen,
5396: kuutta hakeutua eläkkeelle ennen vanhuuseläke-           jossa se pysyi vuoteen 1986 saakka. Tämän jäl-
5397: ikää. Nykyisin keskimääräinen eläkkeellesiirty-          keen työttömyyseläkkeen alaikäraja päätettiin
5398: misikä on 59 vuotta kun yleinen vanhuuseläkeikä          nostaa asteittain takaisin 60 vuoteen ja työttö-
5399: on 65 vuotta. Varhaiseläkemuotojen runsaus yl-           mien toimeentulon turvaaminen alle 60-vuotiai-
5400: läpitää alhaisia eläkeikäodotuksia ja varhais-           den työttömien osalta siirrettiin työttömyystur-
5401: eläkkeiden suosio kasvattaa eläkejärjestelmän            van puolelle. Vuosikymmenen vaihteessa talou-
5402: kustannuksia. Lakisääteinen eläkejärjestelmä on          den noususuhdanteen ja lähes täystyöllisyyden
5403: sitoutunut turvaamaan kohtuullisen toimeentu-            aikana Eläkekomitea 1990 ehdotti, että työttö-
5404: lon myös yli 65-vuotiaille. Mikäli erilaisista var-      myyseläke lakkautettaisiin ja työttömien toi-
5405: haiseläkkeistä aiheutuvien kustannusten nousua           meentulon turvaaminen kuuluisi kokonaan työt-
5406:                                            KK 542/1998 vp                                             3
5407: 
5408: tömyysturvan puolelle. Nousukautta seuranneen        lä annetuilla laeilla, joilla parannetaan osa-aika-
5409: taloudellisen taantuman ja korkean työttömyys-       eläketurvan tasoa ja ikääntyneiden työntekijöi-
5410: asteen vuoksi ehdotusta ei kuitenkaan toteutettu.    den mahdollisuuksia siirtyä aikaisempaa parem-
5411:    Ikääntyneiden työttömien kannalta eläke on        min osa-aikaeläkkeelle. Osa-aikaeläkejärjestel-
5412: luonteeltaan pysyvämpi ja usein myös sosiaali-       mä puoltaakin paikkaansa varhaiseläkemuoto-
5413: sesti hyväksytympi toimeentulon muoto kuin           na, koska se antaa ikääntyneelle työntekijälle
5414: työttömyyspäiväraha. Eläkejärjestelmän kan-          joustavan mahdollisuuden siirtyä asteittain pois
5415: nalta työttömyyseläkkeen huonoja puolia on           työelämästä kokoaikaeläkkeelle. Osa-aikaeläke-
5416: edellä mainittujen eläkekustannuksia lisäävän ja     järjestelmästä ei myöskään aiheudu vastaavan-
5417: alhaisia eläkeikäodotuksia ylläpitävän vaikutuk-     laisia lisäkustannuksia kuin työttömyyseläkkees-
5418: sen lisäksi myös se, ettei työttömyyseläkejärjes-    tä ja yksilöllisestä varhaiseläkkeestä työeläkejär-
5419: telmä tue ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien        jestelmälle.
5420: työllistymistä. Työttömyyseläkejärjestelmän ole-         Kun osa-aikaeläkejärjestelmää on entisestään
5421: massaolo voi joissakin tapauksissa johtaa jopa       parannettu, on perusteltua olettaa, että ikäänty-
5422: ikääntyneen työntekijän työttömyyteen työttö-        vät työntekijät hakeutuvat nykyistä enemmän
5423: myyseläkkeelle pääsemistä varten. Työttömyys-        osa-aikaeläkkeelle. Osa-aikaeläkettä onkin kai-
5424: eläkkeeseen kuuluvan tulevan ajan oikeuden ja        kin tavoin pyrittävä käyttämään sellaisena eläke-
5425: tämän myötä koko työttömyyseläkeoikeuden             muotona, joka vähentää ikääntyneiden työnteki-
5426: menettämisen pelossa työttömän on usein var-         jöiden tarvetta jäädä ennen vanhuuseläkeikää
5427: mempaa odottaa työttömyyseläkettä työttö-            työelämästä pois kokoaikaiselle eläkkeelle joko
5428: myyspäivärahan turvin kuin etsiä tai ottaa vas-      työttömyyden tai ikääntymisen myötä heikenty-
5429: taan työtä. Tältä osin työttömien toimeentulo-       neiden voimavarojen vuoksi.
5430: turvaa pyritään parantamaan eduskunnassa par-            Työeläkejärjestelmän osalta kysymys varhais-
5431: haillaan käsiteltävänä olevalla hallituksen esi-     eläkejärjestelmien rakenteesta ja rahoituksesta
5432: tyksellä laiksi 55 vuotta täyttäneen työttömän       kuuluu työmarkkinaosapuolille. Työmarkkina-
5433:  työllistymisedellytysten parantamisesta (HE 73/     järjestöjen tarkoituksena on 12 päivänä joulu-
5434:  1998 vp). Ehdotettu laki on tarkoitettu olemaan     kuuta 1997 solmitun tulopoliittisen kokonaisrat-
5435:  voimassa määräajan 1.7.1998-31.12.2000.             kaisun mukaisesti yhdessä työeläkelaitosten
5436:     Osa-aikaeläkejärjestelmässä työntekijän edel-    kanssa laajemmin selvittää vuoden 1998 loppuun
5437:  lytetään jatkavan työtään osa-aikaeläkkeen rin-     mennessä eri varhaiseläkemuotojen käyttöön
5438:  nalla. Tämäjärjestely suo ikääntyneille työnteki-   liittyvät kysymykset ja muutostarpeet. Tarkoi-
5439: jöille mahdollisuuden joustavasti vähentää työn-     tuksena on myös vuoden 1998loppuun mennessä
5440:  tekoa siten, että he voisivat hyödyntää työelä-     selvittää, onko vanhempien työntekijöiden työs-
5441:  mässä jäljellä olevaa työkykyään vanhuuseläke-      sä pysymisen edistämiseksi tarpeen muuttaa
5442:  ikään saakka. Osa-aikaeläkejärjestelmää koske-      työnantajien omavastuukustannuksia työttö-
5443:  via säännöksiä muutettiin tämän vuoden kevääl-      myys- ja työkyvyttömyyseläkkeissä.
5444: 
5445:      Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1998
5446: 
5447:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
5448: 4                                           KK 542/1998 vp
5449: 
5450: 
5451: 
5452: 
5453:                                         Tili Riksdagens Talman
5454: 
5455:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      der, och förtidspensionernas popu1aritet ökar
5456: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-        kostnaderna för pensionssystemet. Det 1agstad-
5457: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-      gade pensionssystemet är förpliktat att se tili att
5458: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr         också de som fyllt 65 år får en skälig utkomst. Om
5459: 542:                                                  man inte 1yckas få bukt med kostnadsstegringen
5460:                                                       till fö1jd av de olika förtidspensionerna, b1ir för-
5461:           Vad avser Regeringen med den av soci-       pliktelsen svårare att uppfylla och man tvingas
5462:        al- och hälsovårdsminister Sinikka Mön-        höja pensionsförsäkringspremierna ytter1igare.
5463:        käre framlagda planen enligt viiken man            Bland förtidspensionsformerna är den förtida
5464:        skulle slopa de olika formerna av förtids-     å1derspensionen den enda pensionsform som be-
5465:        pension och nöja sig med att sköta saken       vi1jas utan andra villkor än minimiåldern. Storle-
5466:        med hjälp av det pensionssystem som av-        ken på den förtida å1derspensionen bestäms så att
5467:        ser invaliditet?                               den pension som intjänats före tidpunkten för
5468:                                                       övergången till pension minskar permanent med
5469:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         en ha1v procent för varje månad som pensione-
5470: anföra följande:                                      ringen föregår den egentliga pensionså1dern.
5471:                                                       Förtidspensioneringen sänker pensionen så att
5472:    Inom ramen för det lagstadgade arbetspen-          pensionssystemet inte på grund av förtidspensio-
5473: sionssystemet ingår utöver den egentliga invalid-     neringen åsamkas några tilläggskostnader jäm-
5474: pensionen flera andra former av förtidspension        fört med pensionering vid full pensionså1der.
5475: som beviljas när en person närmar sig åldern för      Den förtida å1derspensionen försvarar sin p1ats i
5476: ålderspension. Dessa pensionsformer är indivi-        vårt pensionssystem eftersom den är kostnads-
5477: duell förtidspension, förtida ålderspension, del-     neutral och flexibel. Den förtida ålderspensionen
5478: tidspension och arbetslöshetspension. Den undre       har emellertid bland dem som går i pension inte
5479: åldersgränsen för den individuella förtidspensio-     visat sig vara en särskilt populär pensionsform.
5480: nen och deltidspensionen är 58 år och för den         Detta beror sanno1ikt på att pensionen sjunker
5481: förtida ålderspensionen och arbetslöshetspensio-      vid förtida å1derspension och att motsvarande
5482: nen 60 år. Dessutom har åldersgränsen för möj-        sänkning inte förekommer i fråga om andra för-
5483: ligheten till deltidspensionering sänkts till 56 år   tidspensioner.
5484: under en bestämd tid, från den 1 juli 1998 till den       Arbets1öshetspensionen infördes 1971. Ge-
5485: 31 december 2000. F ör 1antbruksföretagare före-      nom denna pensionsform ville man framför allt
5486: kommer ytterligare vissa speciella förtidspensio-     trygga utkomsten för 1ångtidsarbets1ösa som fyllt
5487: ner. Av de ovan nämnda formerna av förtidspen-        60, eftersom det visat sig vara svårt att sysse1sätta
5488: sioner är det endast den förtida ålderspensionen      långtidsarbets1ösa som närmade sig pensionså1-
5489: som ur pensionssystemets synvinke1 är en kost-        dern. Vid denna tid saknade de ä1dre arbets1ösa
5490: nadsneutral pensionsform. Alla övriga former av       nuvarande rätt att 1yfta arbetslöshetsdagpenning
5491: förtidspension ökar kostnaderna för pensions-         under den s.k. för1ängda tiden. Behovsprövning-
5492: systemet jämfört med om heltidsarbetet skulle         en för arbets1öshetsskyddets grunddagpenning
5493: fortsätta fram till pensionså1dern för å1derspen-     gällde vidare för alla åldersk1asser. Fö1jden var
5494: sion.                                                 på 1970-talet att utkomsten för mången ä1dre
5495:    Det breda urva1et av förtidspensionsformer         arbetslös var hotad. När graden av arbetslöshet
5496: ökar de försäkrades möjligheter och villighet att     ökade i slutet av 1970-talet sänktes den undre
5497: gå i pension innan å1derspensionså1dern är upp-       åldersgränsen för arbetslöshetspensionen först
5498: nådd. Nuförtiden är genomsnittså1dern vid pen-        till58 år och sedan ti1155, där den förblev ända till
5499: sionering 59 år medan den allmänna pensionså1-        1986. Då fattades beslut om en stegvis höjning av
5500: dern för å1derspension är 65 år. Det rikliga utbu-    den undre åldersgränsen för arbetslöshetspen-
5501: det av olika förtidspensioner är ägnat att upp-       sion tillbaka till 60 år och tryggandet av utkom-
5502: rätthålla förväntningarna på en 1åg pensionså1-       sten för arbetslösa personer under 60 överfördes
5503:                                                KK 542/1998 vp                                                    5
5504: 
5505: tili arbetslöshetsskyddet. Vid decennieskiftet när          betet så att de kan dra nytta av sin kvarvarande
5506: det rådde högkonjunktur och nästan full syssel-             arbetskapacitet i arbetslivet fram tili ålderspen-
5507: sättning föreslog Pensionskommitten 1990 att                sionens pensionsålder. Bestämmelserna om del-
5508: arbetslöshetspensionen skulle slopas och att                tidspensionssystemet ändrades genom lagar som
5509: tryggandet av utkomstskyddet för arbetslösa helt            gavs i vår, genom vilka nivån på deltidspensions-
5510: och hållet skulie höra tili arbetslöshetsskyddet.           skyddet förbättrades och möjligheterna för äldre
5511: På grund av den ekonomiska recessionen och den              arbetstagare att övergå tili deltidspension öka-
5512: höga arbetslöshetsgrad som följde efter högkon-             des. Deltidspensionssystemet försvarar sin plats
5513: junkturen förverkligades förslaget dock inte.               som förtida pensionsmodell, eftersom det ger
5514:      För äldre arbetslösa är en pension tili karaktä-       äldre anställda en flexibel möjlighet att stegvis
5515: ren mer bestående och ofta också socialt mer                övergå från arbetslivet tili heltidspension. Del-
5516: acceptabel som utkomstform än arbetslöshets-                tidspensionssystemet förorsakar inte helier såda-
5517: dagpenningen. Med tanke på pensionssystemet                 na tilläggskostnader för arbetspensionssystemet
5518: hör tili de negativa sidorna hos arbetslöshetspen-          som arbetslöshetspensionen och den individuella
5519: sionen, förutom den ovan nämnda effekten, att               förtidspensionen.
5520: den ökar pensionskostnaderna och upprätthålier                 Eftersom deltidspensionssystemet har förbätt-
5521: förväntningarna om en låg pensionsålder. Dess-              rats ytterligare finns det skäl att förmoda att
5522:  utom främjar inte systemet med arbetslöshets-              äldre anstälida mer än hittills söker sig tili deltids-
5523:  pension sysselsättningen av äldre långtidsarbets-          pension. Det är skäl att på allt sätt utnyttja del-
5524:  lösa. Existensen av ett system med arbetslöshets-          tidspensionen som en pensionsform som minskar
5525:  pension kan i vissa fall t.o.m. leda till att en äldre     behovet hos de äldre anställda att gå i heltidspen-
5526:  arbetstagare blir arbetslös enbart för att få gå i         sion och lämna arbetslivet före ålderspensionens
5527:  arbetslöshetspension. Av rädsla för att gå miste           pensionsålder, antingen på grund av arbetslöshet
5528:  om den rätt tili återstående tid som hör ihop med          eller på grund av att krafterna börjat tryta med
5529:  arbetslöshetspensionen och därmed hela rätten              åldern.
5530:  till arbetslöshetspension är det ofta säkrare för             Vad arbetspensionssystemet beträffar är det
5531:  den arbetslösa att vänta på arbetslöshetspension           arbetsmarknadsparternas sak att sköta frågan
5532:  och lyfta arbetslöshetsdagpenning än att söka              om strukturen hos och finansieringen av förtids-
5533:  eller ta emot arbete. 1 detta avseende försöker            pensionssystemen. Det är arbetsmarknadsorga-
5534:  man förbättra utkomstskyddet för arbetslösa ge-            nisationernas avsikt, enligt den inkomstpolitiska
5535:  nom den proposition med förslag till lag om                helhetslösning som nåddes den 12 december
5536:  förbättrande av sysselsättningsförutsättningarna           1997, att tillsammans med arbetspensionsanstal-
5537:  för 55 år fyllda arbetslösa (RP 73/1998 rd) som            terna före utgången av 1998 utförligare utreda de
5538:  för närvarande behandlas i riksdagen. Den före-            frågor och ändringsbehov som är aktuella i sam-
5539:  slagna lagen avses gälia under en bestämd tid,             band med de olika formerna av förtidspension.
5540:  från den 1 juli 1998 tili den 31 decem ber 2000.           Före utgången av året har man också för avsikt
5541:      Inom ramen för systemet med deltidspension             att utreda huruvida det för att främja de äldres
5542:   förutsätts den anställda fortsätta arbetet vid si-        kvarhållande i arbetslivet är nödvändigt att änd-
5543:   dan av deltidspensionen. Detta system bereder             ra självriskkostnaderna för arbetsgivarna i fråga
5544:   äldre anstälida möjlighet att flexibelt minska ar-        om arbetslöshets- och invalidpensionerna.
5545: 
5546:       Helsingfors den 2 juni 1998
5547: 
5548:                                                           Social- och hälsovårdsminister Sinikka M önkäre
5549:                                            KK 543/1998 vp
5550: 
5551: Kirjallinen kysymys 543
5552: 
5553: 
5554: 
5555: 
5556:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Eläkkeellä olevien eläkevakuutusmaksuista
5557: 
5558: 
5559: 
5560:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
5561: 
5562:    Eduskunta päätti taannoin yksityisten alojen      lostaan työnantajasuorituksen lisäksi, mutta ei
5563: lyhyitä työsuhteita koskevan eläketurvan uudis-      saa sitä koskaan hyödykseen. Näin tapahtuu ha-
5564: tamisesta (HE 202/1997 vp). Uudistus oli sellaise-   maan loppuun saakka, jos hän tuota lisätienestiä
5565: naan hyvä, koska se merkitsi esimerkiksi alle        pitää.
5566: kuukauden mittaisten työsuhteiden ottamista             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5567: mukaan työeläkettä kartuttamaan sekä sellaisten      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5568: alle 1 135 markkaa kuukaudessa ansaitsevien ot-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5569: tamista eläkekertymän piiriin, jotka aikaisem-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5570: min eivät siihen ole kuuluneet.
5571:    Näiden alle 1 135 markkaa kuukaudessa an-                   Katsooko Hallitus, että on perusteltua
5572: saitsevien osalta on esiintynyt eräs ärtymystä he-          periä esimerkiksi 70-vuotiaalta eläkkeellä
5573: rättänyt ongelma. Esimerkkitapauksessa eläk-                olevalta henkilöltä eläkevakuutusmak-
5574: keellä oleva 70-vuotias henkilö hoitaa taloyhtiön           sua hänen 900 markan kuukausittaisesta
5575: isännöitsijän tehtäviä. Vaikka hän on aikanaan              lisäansiostaan ja jos Hallitus katsoo sen
5576: työhistoriansa aikana maksanut hänelle kuulu-               perusteettomaksi,
5577: van osan eläkkeestään eläkevakuutusmaksujen                    aikooko Hallitus lainsäädäntöteitse
5578: muodossa, hän joutuu edelleen osaltaan maksa-               korjata epäkohdan?
5579:  maan eläkevakuutusmaksua 900 markan lisätu-
5580: 
5581:      Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1998
5582: 
5583:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
5584: 
5585: 
5586: 
5587: 
5588: 280043
5589: 2                                             KK 543/1998 vp
5590: 
5591: 
5592: 
5593: 
5594:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
5595: 
5596:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          mukaisessa vakuutusmaksussa ei kuitenkaan ole
5597: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           edellä mainittua ylärajaa. Näiden lakien mukai-
5598: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         sissa työsuhteissa ansaituista palkoista peritään
5599: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-          vakuutusmaksu vanhuuseläkeiän jälkeenkin.
5600: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen               Työntekijäin eläkelain (TEL) mukaiseen va-
5601: n:o 543:                                                kuutusmaksuun verrattuna LEL- ja TaEL-va-
5602:                                                         kuutusmaksut poikkeavat muutenkin TEL-va-
5603:            Katsooko Hallitus, että on perusteltua       kuutusmaksusta muun muassa siten, ettei
5604:         periä esimerkiksi 70-vuotiaalta eläkkeellä      LEL:ssa ja TaEL:ssa 60-64-vuotiaiden työnte-
5605:         olevalta henkilöltä eläkevakuutusmak-           kijöiden osalta peritä korkeampaa vakuutus-
5606:         sua hänen 900 markan kuukausittaisesta          maksua 2,5 prosentin karttuman eli niin sanotun
5607:         lisäansiostaan ja jos Hallitus katsoo sen       superkarttuman vuoksi. TEL:ssa alle vuoden
5608:         perusteettomaksi,                               mittaiset palkattomat jaksot työsuhteen sisällä
5609:            aikooko Hallitus lainsäädäntöteitse          voivat kartuttaa eläkettä vaikka vakuutusmak-
5610:         korjata epäkohdan?                              sua ei peritä työnantajalta eikä työntekijältä.
5611:                                                         LEL- ja TaEL-aloilla työntekijälle kalenterivuo-
5612:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            dessa maksetuista palkoista peritään vakuutus-
5613: vasti seuraavaa:                                        maksu silloinkin, kun palkkatulo vuodessa ei yli-
5614:                                                         tä laissa säädettyä alarajaa, joka vuoden 1998
5615:     Lakisääteisessä työeläkejärjestelmässä yksi         indeksitasossa on 3 650 markkaa. Toisaalta, jos
5616: keskeinen periaate on etuuden ja vakuutusmak-           mainittu tuloraja ylittyy, koko kalenterivuosi on
5617: sun vastaavuuden periaate. Vuodesta 1993 al-            eläkkeeseen oikeuttavaa aikaa siltäkin osin, kun
5618: kaen lakisääteiseen työeläkemaksuun on sisälty-         työntekijällä ei ole työsuhdetta. LEL- ja TaEL-
5619: nyt myös vakuutetun itsensä maksama osuus,              maksuprosentteja pienentävänä tekijänä otetaan
5620: jolloin etuudenja maksun vastaavuuden periaate          huomioon se, että vakuutusmaksut suoritetaan
5621: on entisestäänkin vahvistunut. Koska kuitenkin          myös sellaisista työsuhteista maksetuista pal-
5622: lakisääteisen työeläkejärjestelmän eräs keskei-         koista, jotka eivät kartuta eläketurvaa. Myös
5623: nen periaate on myös kollektiivisen vastuun peri-       TEL:ssa alle 23-vuotiailta perityt maksut pienen-
5624: aate, joka on erityisen tärkeää muun muassa             tävät TEL-vakuutusmaksua.
5625: työkyvyttömyys- ja perhe-eläketilanteissa, laki-            Työsuhdetilastojen mukaan tilastovuonna
5626: sääteisessä työeläkejärjestelmässä etuuden ja va-        1996 LEL:ssä oli 200 694 vakuutettua, joista yli
5627: kuutusmaksun vastaavuus ei voi olla saman ta-           65-vuotiaita oli 1 760. TaEL:ssa oli 35 991 va-
5628: soinen kuin vapaaehtoisissa eläkejärjestelyissä,        kuutettua, joista yli 65-vuotiaita oli 928. LEL-
5629: joissa kollektiivista vastuuta ei ole ollenkaan tai     palkat olivat vuonna 1996 yhteensä vajaat 7,5
5630: sitä on hyvin vähän.                                    miljardia markkaa, josta yli 65-vuotiaiden palk-
5631:     Lakisääteisessä työeläkejärjestelmässä van-         kojen osuus oli noin 12,2 miljoonaa markkaa.
5632: huuseläkettä karttuu pääsääntöisesti 23 ikävuo-         TaEL:ssa vastaavat luvut olivat vajaat 600 mil-
5633: desta vanhuuseläkeiän täyttymiseen saakka.              joonaa markkaa ja noin 9,5 miljoonaa markkaa.
5634: Yleinen vanhuuseläkeikä on 65 vuotta. Lisäksi           LEL-vakuutusmaksutulot olivat vuonna 1996
5635: henkilö on työsuhteen perusteella vakuutettu            yhteensä vajaat 1,7 miljardia markkaa, josta yli
5636: työkyvyttömyyden ja kuoleman varalta sen vuo-           65-vuotiaiden palkoista maksettu osuus oli noin
5637: den alusta, jona hän täyttää 14 vuotta. Työeläke-       2, 7 miljoonaa markkaa. TaEL:ssa vakuutus-
5638: maksu peritään pääsääntöisesti sen vuoden alus-         maksutulot olivat noin 90 miljoonaa markkaa,
5639: ta, jona työntekijä täyttää 14 vuotta, siihen saak-     josta yli 65-vuotiaiden palkoista maksettiin noin
5640: ka, kun työntekijä saavuttaa vanhuuseläkeiän.           1,4 miljoonaa markkaa. Kun työntekijöiden va-
5641: Lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin       kuutusmaksuosuus vuonna 1996 oli 4,3 % , yli
5642: eläkelain (LEL) ja taiteilijoiden ja eräiden erityis-   65-vuotiaiden LEL-työntekijöiden itse maksama
5643: ryhmiin kuuluvien työntekijäin eläkelain (TaEL)         osuus vakuutusmaksusta oli vakuutettua koh-
5644:                                          KK 543/1998 vp                                               3
5645: 
5646: den keskimäärin 298 markkaa ja yli 65-vuotiai-        Lakisääteisen työeläkevakuutuksen etuudet ja
5647: den TaEL-vakuutettujen itse maksama osuus          rahoitusperiaatteet kuuluvat työmarkkinaosa-
5648: vakuutettua kohden oli keskimäärin 442 mark-       puolten neuvoteltaviin asioihin. Heidän tehtävä-
5649: kaa.                                               nään on etuuksien ja maksujen vastaavuusperi-
5650:    Lyhyiden työsuhteiden vakuuttamista selvit-     aatteen kannalta ja palkkaan liittyvinä sivukus-
5651: täneen Lyhty 4 -työryhmän, jonka ehdotusten        tannuserinä ottaa kantaa siihen, onko työeläke-
5652: pohjalta työeläkelakeja muutettiin vuoden 1998     vakuutusmaksuja koskevia säännöksiä aiheellis-
5653: alusta, tiedossa oli voimassa olevat säännökset    ta tarkistaa ja tehdä asiasta mahdollinen ehdotus
5654: LEL- ja TaEL-vakuutusmaksujen periruisestä         sosiaali- ja terveysministeriölle. Jos ehdotus sisäl-
5655: myös yli 65 vuotta täyttäneiden palkoista.         tää lainmuutostarpeita, asia on saatettava edus-
5656: Työryhmä ei kuitenkaan ehdottanut muutoksia        kunnan ratkaistavaksi lainmuutoksella vahvis-
5657: LEL- ja TaEL-vakuutusmaksusäännöksiin.             tettavaksi.
5658: Työryhmän jäseninä olivat eläkelaitosten ja kes-
5659: keisten työmarkkinajärjestöjen edustajat.
5660: 
5661:      Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1998
5662:                                                    Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
5663: 4                                           KK 543/1998 vp
5664: 
5665: 
5666: 
5667: 
5668:                                         Tili Riksdagens Talman
5669: 
5670:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      sion för konstnärer och arbetstagare som tilihör
5671: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        vissa specialgrupper (KoPL). På löneinkomster-
5672: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      na från sådana arbetsförhållanden som avses i
5673: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr         dessa lagar uppbärs försäkringspremie också ef-
5674: 543:                                                  ter att ålderspensionens pensionsålder uppnåtts.
5675:                                                           Jämfört med försäkringspremien enligt lagen
5676:           Anser Regeringen det vara motiverat         om pension för arbetstagare (APL) avviker för-
5677:        att t.ex. av en 70-årig pensionär uppbära      säkringspremierna enligt KAPLoch KoPL ock-
5678:        pensionsförsäkringspremie för hans må-         så i övrigt från försäkringspremien enligt APL
5679:        natliga extra inkomst på 900 mk och, om        bl.a. så att högre försäkringspremie tili följd av
5680:        Regeringen anser det vara omotiverat,          tiliväxtprocenten 2,5, den s.k. supertiliväxten,
5681:           ämnar Regeringen rätta tili missför-        inte uppbärs av 60-64 åriga KAPL-och KoPL-
5682:        hållandet lagstiftningsvägen?                  anställda. Enligt APL kan oavlönade perioder
5683:                                                       som är kortare än ett år medan arbetsförhållan-
5684:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         det är i kraft ge pension trots att någon försäk-
5685: anföra följande:                                      ringspremie inte uppbärs vare sig av arbetsgiva-
5686:                                                       ren eller arbetstagaren. 1 KAPL- och KoPL-
5687:    En central princip inom det lagstadgade ar-        branscherna uppbärs försäkringspremie på löner
5688: betspensionssystemet är principen om motsva-          som betalts tili arbetstagaren under kalenderåret
5689: righet mellan förmån och försäkringspremie. Se-       också när den årliga löneinkomsten inte överskri-
5690: dan 1993 har den lagstadgade arbetspensionspre-       der den lagstadgade undre gräns som enligt 1998
5691: mien även omfattat en andel som betalas av den        års indexnivå är 3 650 mk. Om å andra sidan
5692: försäkrade själv. Genom detta har principen om        nämnda inkomstgräns överskrids är hela kalen-
5693: motsvarighet mellan förmån och premie ytterli-        deråret sådan tid som berättigar tili pension ock-
5694: gare befåsts. Eftersom en av de centrala princi-      så tili den del arbetstagaren inte har haft ett
5695: perna i det lagstadgade arbetspensionssystemet        arbetsförhållande. Premieprocenterna i KAPL
5696: emellertid också är principen om kollektivt an-       och KoPL minskas av det faktum att försäk-
5697: svar, vilket är särskilt viktigt bl.a. i fråga om     ringspremier betalas också på löner från arbets-
5698: invalidpensioner och familjepensioner, kan mot-       förhållanden som inte ger ökat pensionsskydd.
5699: svarigheten mellan förmån och försäkringspre-         Också inom APL minskar APL-försäkringspre-
5700: mie när det gäller det lagstadgade arbetspen-         mien tili följd av de premier som uppburits av
5701: sionssystemet inte ligga på samma nivå som för        dem som inte fyllt 23 år.
5702: friviliiga pensionsarrangemang med inget eller            Enligt statistiken över arbetsförhållanden un-
5703: mycket ringa kollektivt ansvar.                       der statistikåret 1996 fanns inom KAPL 200 694
5704:    lnom ramen för det lagstadgade arbetspen-          försäkrade, av vilka 1 760 var över 65 år. Inom
5705: sionssystemet intjänas ålderspension i regel från     KoPL fanns 35 991 försäkrade, av vilka 928 var
5706: 23 års ålder och tili dess att pensionsåldern för     över 65. KAPL-lönerna uppgick 1996 tili totalt
5707: ålderspension har uppnåtts. Den allmänna ål-          knappt 7,5 mrd. mk, varav löneandelen i fråga
5708: derspensionsåldern är 65 år. Dessutom är en per-      om dem som fyllt 65 uppgick tili ca 12,2 milj. mk.
5709: son genom arbetsförhållandet försäkrad för in-        lnom KoPL var motsvarande siffror knappt 600
5710: validitet och dödsfall från början av det år han      milj. mk och ca 9,5 milj. mk. Försäkringspremie-
5711: fyller 14 år. Arbetspensionspremien uppbärs i         inkomsterna enligt KAPL var 1996 totalt knappt
5712: regel från början av det år arbetstagaren fyller 14   1,7 mrd. mk, varav den andel som betalades på
5713: år och fram tili att arbetstagaren uppnår ålders-     lönerna tili personer som fyllt 65 var ca 2,7 mrd.
5714: pensionsåldern. Ovan nämnda övre gräns gäller         mk.      Försäkringspremieinkomsterna enligt
5715: emellertid inte för försäkringspremien enligt la-     KoPL var ca 90 milj. mk, varav ca 1,4 milj. mk
5716: gen om pension för arbetstagare i kortvariga          betalades på lönerna tili personer som fyllt 65 år.
5717: arbetsförhållanden (KAPL) och lagen om pen-           När arbetstagarnas försäkringspremieandel
5718:                                            KK 543/1998 vp                                                  5
5719: 
5720: 1996 var 4,3 %, var den andel av försäkringspre-       ter för pensionsanstalterna och de centrala ar-
5721: mien som 65 år fyllda KAPL-anställda själva            betsmarknadsorganisationerna.
5722: beta1ade i genomsnitt 298 mk per försäkrad och             Förmånerna och finansieringsprinciperna för
5723: den andel som de 65 år fyllda KoPL-försäkrade          den lagstadgade arbetspensionsförsäkringen hör
5724: betalade själva i genomsnitt 442 mk per försäk-        tili de saker som arbetsmarknadsparterna skall
5725: rad.                                                   förhandla om. Det är deras uppgift att med hän-
5726:    Den s.k. Lyhty 4-arbetsgruppen som utrett           syn tili principen om motsvarighet mellan förmå-
5727: försäkringarna vid korta arbetsförhållanden,           ner och premier samt när det är fråga om extra
5728: vars förslag ledde tili att arbetspensionslagarna      utgiftsposter som hänför sig tilllönen ta ställning
5729: ändrades i början av 1998, visste om de gällande       tili om det finns skäl att justera bestämmelserna
5730: bestämmelserna om att försäkringspremier en-           om försäkringspremierna för arbetspension och
5731: ligt KAPL och KoPL också uppbärs på lön som            att eventuellt lägga fram ett förslag tili social- och
5732: betalas tili personer som fyllt 65 år. Arbetsgrup-     hälsovårdsministeriet. Om det av förslaget fram-
5733: pen föreslog dock inte några ändringar i bestäm-       går att lagen borde ändras, skall ärendet föras tili
5734: melserna om försäkringspremierna enligt KAPL           riksdagen för avgörande genom lagändring.
5735: och KoPL. 1 arbetsgruppen ingick representan-
5736: 
5737:      Helsingfors den 2 juni 1998
5738: 
5739:                                                      Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
5740:                                            KK 544/1998 vp
5741: 
5742: Kirjallinen kysymys 544
5743: 
5744: 
5745: 
5746: 
5747:                                    Sulo Aitioniemi /kesk: Tutkimuksen tekemisestä pedofilian laajuu-
5748:                                        desta
5749: 
5750: 
5751:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
5752: 
5753:    Vuosikymmen sitten tai vähän enemmän                  Eduskunnan valiokunnan käsitellessä asiaa
5754: meillä ei juurikaan tiedetty sellaisesta ongelmasta   koskevaa lainsäädäntöä monet ns. laupeuden-
5755: kuin pedofilia eli lapsen seksuaalinen hyväksi-       työtä tekevät asiantuntijat ovat ylevän armolli-
5756: käyttäminen. Erityisesti Belgiasta kantautunei-       sesti esitelleet kokemuksiaan tästä ongelmasta.
5757: denjärkyttävien tapahtumien myötä myös meillä         Siitä huolimatta epäilen entistä vahvemmin, että
5758: Suomessa herättiin asialle. Nyt pedofiileja tun-      pedofiliassa on kärpäsestä tehty muodin vaatima
5759: tuu olevan joka nurkassa: lasten seksuaalinen         härkänen. Eli suurenneilaan toki kylläkin vaka-
5760: hyväksikäyttö on aivan jokapäiväinen asia.            vaa asiaa.
5761:    Omassa tuttavapiirissäni ei pitkän elämäni ai-        Kun olen aina oppinut luottamaan hallituk-
5762: kana ole esiintynyt yhtään tällaista tapausta pait-   seen, kysyn valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 mo-
5763: si yksi, jossa vaimo avioeron yhteydessä vaati-       menttiin viitaten:
5764: musteosa pontimeksi väitti kurjan miehensä
5765: käyttäneen seksuaalisesti väärin heidän yhteistä                Tietääkö Hallitus, onko olemassa luo-
5766: lastaan. Miekkonen oli rapsutellut tyttölasta na-            tettavaa tutkimusta pedofilian todellises-
5767: van vaiheilta ja sanonut että "kui, kui". Hovioi-            ta laajuudesta Suomessa ja jos sellaista
5768: keudessa nainen perui väitteensä ja miespaloineo             tutkimusta ei ole,
5769: pääsi painajaisestaan. Päivää hänelle ei vielä-                 aikooko Hallitus korvata puutteen
5770: kään sano kukaan. Varmuuden vuoksi.                          teettämällä tuollaisen luotettavan tutki-
5771:                                                              muksen?
5772:      Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1998
5773: 
5774:                                          Sulo Aittaniemi /kesk
5775: 
5776: 
5777: 
5778: 
5779:  280043
5780: 2                                          KK 544/1998 vp
5781: 
5782: 
5783: 
5784: 
5785:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
5786: 
5787:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        1.5.1998-30.4.1999 tutkittavaksi tai hoidetta-
5788: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         vaksi tulevasta tapauksesta. Stakes on lähettänyt
5789: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       lomakkeet sosiaalitoimistoihin, kasvat~s- ja
5790: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        perheneuvoloihin, terveyskeskuksiin, mielenter-
5791: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         veystoimistoihin, sairaanhoitopiireille ja sairaa-
5792: n:o 544:                                              loille.
5793:                                                           Viranomaisten tietoon tullut seksuaalinen hy-
5794:           Tietääkö Hallitus, onko olemassa luo-       väksikäyttö ei anna täydellistä kuvaa seksuaali-
5795:        tettavaa tutkimusta pedofilian todellises-     sen hyväksikäytön laajuudesta. Seksuaalisen hy-
5796:        ta laajuudesta Suomessa ja jos sellaista       väksikäytön yleisyyttä on myös selvitetty kysy-
5797:        tutkimusta ei ole,                             mällä nuoruus- ja aikuisikäisiltä, ovatko he lap-
5798:           aikooko Hallitus korvata puutteen           suudessaan kokeneet seksuaalista hyväksikäyt-
5799:        teettämällä tuollaisen luotettavan tutki-      töä. Tutkimusten perusteella on arvioitu, että
5800:        muksen?                                        murrosikäisistä tytöistä noin 5-7 prosenttia ja
5801:                                                       pojista l-3 prosenttia on ollut seksuaalisen hy-
5802:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          väksikäytön kohteena. Näihin lukuihin on las-
5803: vasti seuraavaa:                                      kettu mukaan kaikenlainen, myös kertaluontei-
5804:                                                       nen seksuaalinen koskettelu ja ahdistelu. Suoma-
5805:    Seksuaalisen hyväksikäytön yleisyyttä on sel-      lainen seksi -tutkimuksessa on selvitetty joutu-
5806: vitetty Suomessa tasaisin väliajoin. Lastensuoje-     mista alle 18-vuotiaana kiusallisen seksuaalisen
5807: lun keskusliiton, Sosiaalihallituksen ja Lääkintö-    ahdistetun kohteeksi seuraavien henkilöiden ta-
5808: hallituksen selvityksessä viranomaisten tietoon       holta: poika- ja tyttökaverit, muut pojat ja tytöt,
5809: tuli vuosien l983ja 1984aikana l34varmistunut-         isä, äiti, muut miehet ja naiset. Jonkun näistä
5810: ta hyväksikäyttötapausta. Lisäksi seksuaalista        taholta oli lapsuus- ja nuoruusvuosina joutunut
5811: hyväksikäyttöä epäiltiin 222 tapauksessa. Tuol-        ahdistelluksi miehistä 8 prosenttia ja naisista 17
5812: loin hyväksikäytöstä ei vielä ollut julkista kes-      prosenttia. Eri ikäryhmien vertailun perusteella
5813: kustelua Suomessa. Sosiaali- ja terveyshallituk-       on seksuaalista ahdistelua nuoruudessaan koke-
5814: sen tutkimuksen mukaan vuosina 1990 ja 1991            neiden osuus ollut varsin samanlainen useiden
5815: tuli sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten       vuosikymmenien ajan.
5816: tietoon noin tuhat lapsen seksuaalisen hyväksi-           Viime aikoina on tutkimuksissa laskettu myös
5817: käytön epäilyä. Hyväksikäyttöepäilyjä tutkineet        väärien diagnoosien todennäköisyyksiä. Näitä
5818: sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaiset kat-        voivat olla sekä hyväksikäyttöjen jääminen sel-
5819: soivat näistä varmoiksi hyväksikäytöiksi 30 pro-       vittämättä että virheelliset hyväksikäytön diag-
5820: senttia eli noin 150 vuodessa ja mahdollisia epäi-     noosit. Erilaisten laskennallisten mallien mu-
5821: lyksi jääneitä hyväksikäyttöjä oli 47 prosenttia.      kaan väärät epäilyt ovat tilastollisesti todennä-
5822: Poliisin tietoon on tullut viime vuosina vuosittain    köisempiä kuin havaitsematta jääneet hyväksi-
5823: lähes 600 lapsiin kohdistunutta seksuaalirikosta.      käytät. Tämä lisää tarvetta olla hyväksikäyt-
5824:    Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittä-      töepäilyjen tutkimuksissa erityisen huolellinen ja
5825: miskeskus Stakes tekee parastaikaa selvitystä          kriittinen. Stakes on julkaissut työntekijöiden
5826: lasten seksuaalisen hyväksikäytön epäilyistä.          käyttöön oppaan Lapsen seksuaalisen riiston sel-
5827: Tarkoituksena on selvittää hyväksikäyttöta-            vittäminen ja hoito (Stakes, oppaita 23/l994)
5828: pausten määrää, luonnetta, ilmituloa, tutkimista       sekä järjestänyt runsaasti aiheeseen liittyviä kou-
5829: ja hoitoa. Tiedonkeruuta varten on laadittu            lutustilaisuuksia.
5830: lomake, joka täytetään jokaisesta aikavälillä
5831: 
5832:      Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1998
5833: 
5834:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
5835:                                             KK 544/1998 vp                                            3
5836: 
5837: 
5838: 
5839: 
5840:                                         Tili Riksdagens Talman
5841: 
5842:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      enskilt fall som undersöks eller värdas under ti-
5843: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        den 1.5.1998-30.4.1999. Stakes har sänt dessa
5844: lem av statsrädet översänt följande av riksdags-      blanketter tili socialbyräerna, byräerna fOr upp-
5845: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmäl nr         fostrings- och familjerådgivning och hälsovärds-
5846: 544:                                                  centralerna, mentalvärdsbyräerna, sjukvärdsdi-
5847:                                                       strikten och sjukhusen.
5848:           Känner Regeringen tili huruvida det            Den information om sexuellt utnyttjande som
5849:        har gjorts nägon tillförlitlig undersök-       kommer tili myndigheternas kännedom ger ingen
5850:        ning av pedofilins verkliga omfattning i       fullständig bild av förekomsten av sexuellt ut-
5851:        Finland, och om inte nägon dylik under-        nyttjande. Man har ocksä utrett förekomsten av
5852:        sökning gjorts,                                sexuellt utnyttjande genom att fräga ungdomar
5853:           ämnar Regeringen eliminera denna            och vuxna om de har utsatts för övergrepp i sin
5854:        brist och läta utföra en sådan?                barndom. Utgäende frän undersökningarna
5855:                                                       uppskattar man att ca 5-7 % av flickorna och
5856:   Som svar pä detta spörsmäl fär jag vördsamt         1-3% av pojkarna i pubertetsåldern har utnytt-
5857: anföra följande:                                      jats sexuellt. I dessa uppgifter ingär ocksä olika
5858:                                                       former av sexuell beröring och ofredande, även
5859:    Man har regelbundet Jätit utreda hur allmänt       av engängsnatur. lnom ramen för en undersök-
5860: sexuellt utnyttjande är i Finland. 1 en utredning     ning av finländarnas sexuella vanor "Suomalai-
5861: som utfördes av Centralförbundet för Barn-            nen seksi" har man utrett fall där barn och ung-
5862: skydd, socialstyrelsen och medicinalstyrelsen         domar under 18 är pä ett besvärande sätt ofredats
5863: fick myndigheterna kännedom om 134 säker-             sexuellt av pojk- och flickvänner, andra pojkar
5864: ställda fall av utnyttjande under ären 1983 och       och flickor, pappa, mamma, andra män och
5865: 1984. Därutöver förekom 222 fall av misstänkt         kvinnor. Av männen hade 8 % och av kvinnorna
5866: sexuellt utnyttjande. I Finland förekom det pä        17 % ofredats i barndomen eller ungdomen av
5867: den tiden ännu ingen allmän diskussion om sä-         nägon person som hör tili ovan nämnda grupp.
5868: dant utnyttjande. Enligt en undersökning utförd       Utgäende frän enjämförelse avolika äldersgrup-
5869: av social- och hälsostyrelsen fick myndigheterna      per har antalet personer som ofredats sexuellt i
5870: inom social- och hälsovärden kännedom om              sin ungdom i stort sett legat pä samma nivä under
5871: misstänkt sexuellt utnyttjande av ca 1 000 barn       flera årtionden.
5872: under ären 1990 och 1991. De myndigheter inom            På senare tid har man ocksä beräknat sanno-
5873: social- och hälsovärden som undersökte dessa          likheten för feldiagnoser i undersökningarna.
5874: misstankar ansäg att 30 % av dem, dvs. ca 150 per     Det kan antingen vara fräga om att man Jätit bli
5875: år, var säkerställda övergrepp, och att ca 47% av     att undersöka övergrepp eller att man ställt fel
5876: dem förblev misstänkta fall av övergrepp. Under       diagnos på övergrepp. Enligt vissa kalkylmässiga
5877: de senaste åren har inemot 600 fall av sexualbrott    modeller är felaktiga misstankar statistiskt sett
5878: mot barn kommit tili poliseos kännedom varje är.      mer sanoolika än det att man inte skulle upp-
5879:     Forsknings- och utvecklingscentralen för so-      täcka övergrepp. Därför är det viktigt att man är
5880: cial- och hälsovärden, Stakes, häller som bäst pä     särskilt omsorgsfull och kritisk när man utreder
5881:  att utreda misstänkt sexuellt utnyttjande av barn.   misstänkta övergrepp. Stakes har publicerat en
5882:  A vsikten är att utreda hur omfattande utnyttjan-    handbok för personer som arbetar med dessa
5883:  det är, hur det tar sig uttryck, uppdagas och        frägor "Att utreda och behandla sexuella över-
5884:  utreds samt hur sädana som räkat ut för det          grepp mot barn" (Stakes, handbok 25/1994) och
5885:  värdas. För insamlingen av uppgifter har man         har dessutom i stor utsträckning ordnat utbild-
5886:  gjort upp en blankett som skall fyllas i för varje   ning i anknytning till ämnet.
5887: 
5888:      Helsingfors den 29 maj 1998
5889: 
5890:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
5891:                                             KK 545/1998 vp
5892: 
5893: Kirjallinen kysymys 545
5894: 
5895: 
5896: 
5897: 
5898:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Suomalaisen huonekaluteollisuuden tuotan-
5899:                                        toedellytysten parantamisesta
5900: 
5901: 
5902:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
5903: 
5904:    Suomalainen huonekaluteollisuus oli aikai-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5905: semmin maailmankuulua. Yhtenä eteenpäin vie-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5906: vänä tekijänä oli suomalainen muotoilu, josta         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5907: Alvar Aallon arvostetut linjat ovat edelleen maa-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5908: ilmalla tunnettuja ja arvostettuja. Nykyisin suo-
5909: malainen huonekaluteollisuus on alamaissa eri-                   Olisiko Suomessa Hallituksen mielestä
5910: tyisesti suunnittelun osalta. Parhaiten muotoillut           aihetta ryhtyä mittaviin ponnisteluihin
5911: huonekalut saadaan Italiasta ja erityisen edulli-            aikaisemmin maailmanlaajuisesti arvos-
5912: sesti. Suomi on kärjen tuntumassa vain toimisto-             tetun huonekaluteollisuuden ja siihen tär-
5913: kalusteiden suunnittelussa ja valmistuksessa.                keänä osana liittyvän suunnittelun saat-
5914:    Suomessa on hyvää puuta jalostettavaksi kai-              tamiseksijälleen kansainvälisesti arvoste-
5915: kenlaiseen tarkoitukseen ja myös suunnittelun                tulle pohjalle, ja
5916: taitoa, jos se saadaan valjastettua tosi tehtävien               miten tämän Hallituksen mielestä tuli-
5917: eteen. Pitäisi pistää pystyyn valtakunnallinen tii-          si tapahtua?
5918: mi ja kampanja parhaiden voimien marssittami-
5919: seksi huonekaluteollisuuden suunnitteluun ja to-
5920: teutukseen.
5921:      Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1998
5922: 
5923:                                          Sulo Aittaniemi /kesk
5924: 
5925: 
5926: 
5927: 
5928: 280043
5929: 2                                         KK 545/1998 vp
5930: 
5931: 
5932: 
5933: 
5934:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
5935: 
5936:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      mät odotukset ovat keittiö- ja kotikalusteiden
5937: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       valmistajilla. Huonekaluteollisuuden tila on tällä
5938: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     hetkellä kehittymässä myönteisesti, eikä aurin-
5939: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-      gonlaskunalan nimitys tee sille oikeutta.
5940: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           Laman myötä Iaskenutta kotimaan kysyntää
5941: n:o 545:                                            nousi korvaamaan vienti, joka on tällä vuosi-
5942:                                                     kymmenellä yli kaksinkertaistunut. Venäjä on
5943:            Olisiko Suomessa Hallituksen mielestä    noussut Ruotsin ja Saksan ohi tärkeimmäksi
5944:        aihetta ryhtyä mittaviin ponnisteluihin      vientimaaksi. Samalla kuitenkin tuontipaineet
5945:        aikaisemmin maailmanlaajuisesti arvos-       ovat nousseet yhdeksi keskeisistä huolenaiheista.
5946:        tetun huonekaluteollisuuden ja siihen tär-   Vuonna 1997 kalusteiden tuonti kasvoi noin
5947:        keänä osana liittyvän suunnittelun saat-     25 %. Vienti kasvoi myös mutta vähemmän,
5948:        tamiseksijälleen kansainvälisesti arvoste-   10%.
5949:        tulle pohjalle, ja                               Julkinen valta voi tukea alan kehitystä joko
5950:            miten tämän Hallituksen mielestä tuli-   epäsuorasti parantamalla talous- ja elinkeinopo-
5951:        si tapahtua?                                 litiikan välinein yritysten yleisiä toimintaedelly-
5952:                                                     tyksiä tai suoraan esimerkiksi yrityskohtaisin ra-
5953:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        hoitus- ja koulutustoimenpitein. Viime vuosina
5954: vasti seuraavaa:                                    näiden epäsuorien toimenpiteiden merkitys on
5955:                                                     korostunut ja näin hallituksen elinkeinopoliitti-
5956:    Toimiala huonekalujen valmistus käsittää         sen linjan mukaan tulee edelleen tapahtumaan.
5957: sekä irtokalusteiden, kuten koti- ja toimistoka-    Viime kädessä varsinainen kilpailukyky, suu-
5958: lusteiden, että kiintokalusteiden, kuten keittiö-   remmat ja pienemmät menestystarinat luodaan
5959: kaapistojen valmistuksen. Alan yritykset ovat       yrityksissä, eli siellä missä on tarvittava osaami-
5960: Suomessa pääosin pieniä; 75% yrityksistä työl-      nen ja taloudellinen vastuu. Näissä puitteissa
5961: listää korkeintaan neljä henkilöä. Alan henkilös-   kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalla
5962: tö, noin 9 500 henkeä, on 2,5 % teollisuutemme      tapahtuu merkittävää huonekalualan kehittä-
5963: koko henkilöstöstä, ja vastaavasti jalostusarvo,    mistoimintaa.
5964: noin 1 900 milj. markkaa, on 1,5 % teollisuutem-        Suorat yritystuet kohdistuvat erityisesti pien-
5965: me yhteenlasketusta jalostusarvosta.                ten ja kasvavien pk-yritysten kehityksen tukemi-
5966:    Suomen huonekalutuotannossa laman aiheut-        seen. Kauppa- ja teollisuusministeriön huoneka-
5967: tama alamäki taittui sekä tuotannon arvolla että    luteollisuudelle myöntämät investointi-, kehittä-
5968: myös määrällä mitaten vuonna 1994. Viimeai-         mis- ja kansainvälistymistuet vuonna 1997 olivat
5969: kainen tuotannon kasvuvauhti on ollut teollisuu-    yhteensä 13,4 milj. markkaa. Summa jakautui
5970: den keskimääräistä kasvua nopeampaa. Vuonna         120 hankkeen kesken, joiden kokonaiskustan-
5971: 1997 tuotannon volyymi-indeksi nousi 12,5%          nukset olivat 60 milj. markkaa. Kaikista myön-
5972: edelliseen vuoteen verrattuna, kun koko teolli-     netyistä tuista huonekaluteollisuuden tuet olivat
5973: suuden vastaava nousu oli 8,2 %. Kalusteteolli-     noin 2,5 %, mikä suunnilleen vastaa alan osuutta
5974: suuden näkymät ovat edelleen varsin suotuisat.      maamme teollisuudesta. Lisäksi Keran lainakan-
5975: Kalustevalmistajien vahva luottamus lähiajan        ta huonekaluja valmistaville yrityksille on noin
5976: myönteiseen kehitykseen ilmenee kauppa- ja          215 milj. markkaa.
5977: teollisuusministeriön kevään 1998 toimialabaro-         Työvoima- ja elinkeinokeskuksilla on tuottei-
5978: metrista,jonka mukaan 50% yrityksistä odottaa       den designin, tuotteistamisen ja markkinointi-
5979: suhdanteiden paranevan lähimmän puolen vuo-         konseptien kehittämiseksi käytössään muotoilu-
5980: den aikana, 49 %ennakoi nykyisentasoista kehi-      analyysi-niminen tuotteistettu neuvontapalvelu.
5981: tystä ja vain 1 % laskua. Kaikkein myönteisim-      Tätä voidaan käyttää kalusteteollisuudessa ja
5982:                                              KK 545/1998 vp                                             3
5983: 
5984: sitä voitaisiin käyttää myös huomattavasti enem-       minnan avulla (kauppa- ja teollisuusministeriö,
5985: män, sillä se on selvästi vähiten käytetty tuotteis-   maa- ja metsätalousministeriö, työministeriö,
5986: tettu palvelu TE-keskusten yritysosastoilla.           opetusministeriö, MTK ry, Tekes, Maakuntien
5987:      Teknologian kehittämiskeskus on jo pitkään        liitot, TE-keskukset, Metsäteollisuus ry, Puuinfo
5988: kartoittanut huonekalualan teknologiaohjelman          Oy).
5989: käynnistämisen edellytyksiä. Vaikeutena on ol-             Huonekalualan yrityksissä ammattitaitoisten
5990: lut alan lähes olematon tutkimuskulttuuri sekä         suunnittelijoiden käyttö on viime vuosina ollut
5991: puuttuva kattava toimialajärjestö, joka edustaisi      vähäistä, eivätkä yritykset useinkaan sitoudu pit-
5992: alan näkemystä keskusteluissa julkisen vallan          käjänteiseen työskentelyyn. Tällä vuosikymme-
5993: kanssa. Nyt Tekes on käynnistänyt huonekalu-           nellä -jälleen laman seurauksena - huoneka-
5994: teollisuuden teknologiaohjelman valmistelun.           luista kiinnostuneiden nuorten suunnittelijoiden
5995: Ohjelma koskee huonekalujen valmistusta käsit-         joukko on sekä kehittynyt että kasvanut, mikä
5996: täen irto- ja kiintokalusteiden valmistuksen kai-      luo edellytyksiä yhteistyölle yritysten kanssa.
5997: kista materiaaleista koteihin, julkiselle ja yritys-   Mielenkiinnolla odotamme Sitran syksyllä val-
5998: sektorille sisältäen myös puutarhakalusteiden,         mistuvaa suomalaisen muotoilun nykytilan ja
5999: vuoteenpohjienja patjojen valmistuksen. Osallis-       tulevaisuudenmahdollisuuksien kartoitustyön
6000: tuvia tahoja ovat pk- ja suurteollisuus,jakeluka-      tuloksia. Kartoituksen pohjalta tultaneen laati-
6001: navat, alan tutkimuslaitokset, korkeakoulut ja         maan kansallinen muotoiluohjelma, jolla pyri-
6002: muut koulutus- ja opetuslaitokset, huonekalu-          tään edistämään teollista muotoilua laajemmin-
6003: alan toimialajärjestöt, suunnittelijat ja teolliset    kin kuin huonekaluihin keskittyen; muotoilulla
6004: muotoilijat. Teknologiaohjelman tavoitteena on         voidaan edistää jopa merkittävästi teollisuuden
6005:  luoda hyvät edellytykset kannattavalle ja kan-        kilpailukykyä.
6006:  sainvälistyvälle huonekaluteollisuudelle, jonka           Yrityskyselyjen mukaan markkinointi eri
6007:  olennaisena osana ovat asiakaslähtöisesti ja kil-     muodoissaan on ollutjatkuvasti merkittävin ke-
6008:  pailukykyisesti valmistetut tuotteet, design ja sen   hittämistarve huonekaluteollisuudessa. Myös
6009:  tuotteistaminen.                                      laadun parantamistoiminnassa ja tuotekehityk-
6010:      Teknologiaohjelman kestoksi on suunniteltu        sessä nähdään kehittämistarpeita, mutta selvästi
6011:  kolme vuotta ja sen on tarkoitus käynnistyä jo        vähemmän kuin markkinoinnissa, tuotannossa
6012:  kuluvan vuoden aikana. Tekesin rahoitusosuus          ja materiaalitoiminnoissa. Designin ohella kyse
6013:  tullee olemaan 30-60 milj. markkaa. Tekes edel-       on siis mitä suurimmassa määrin markkinointi-
6014:  lyttää hankkeissaan pääsääntöisesti noin 50 %:n       ongelmasta. Luonnollisesti nämä kysymykset
6015:  yksityisen rahan osuutta, mikä tarkoittaa sitä,       liittyvät toisiinsa, ja pieni yrityskoko korostaa
6016:  että kolmen vuoden aikana tultaneen käyttä-           niitä. Tällä hetkellä kotimaan kalustekaupan
6017:  mään noin 60-120 milj. markkaa huonekalu-             kasvu edesauttaa yritysten tuotannon ja talou-
6018:  alan kehittämiseen tämän ohjelman puitteissa.         den suotuisaa kehitystä, mutta pidemmällä aika-
6019:   Samassa yhteydessä pyritään koordinoimaan            jänteellä niiden on pystyttävä pysäyttämään
6020:  muiden rahoittajien panosta huonekalualan ke-         tuontikalusteiden markkinaosuuden kasvu sekä
6021:  hittämistyössä ja samalla nostamaan kokonais-         kasvattamaan vientiä. Tämä edellyttää sekä yk-
6022:   volyymia.                                            sittäisissä yrityksissä että yritysten yhteistyössä
6023:      Viime vuosina maassamme on toteutettu usei-       panostamista markkinointiin, erityisesti ulko-
6024:   ta puualan kehittämishankkeita, joille perustan      maan markkinointiin, vientiyhteistyöhön, tuot-
6025:   on luonut hyvä raaka-ainevarantomme ja halu          teiden tekniseen laatuun, muotoiluun ja tuoteko-
6026:   lisätä käytettävien puulajien määrää. Puun           konaisuuksiin sekä tuotannon kustannusraken-
6027:   Vuotta on seurannut Puun Aika. Puuinnovaatio-        teen kehittämiseen. Vientikynnyksen madalta-
6028:   projektina haettiin uusia puutuotteita ja muotoi-    miseksi Ulkomaankauppaliitto tekee arvokasta
6029:   lua. Saatuja ideoita on kehitetty ja osa kilpailu-   työtä, mm. vientirengastoimintaa, myös huone-
6030:   ideoista on toteutusvaiheessa. Ideapankin peri       kaluvalmistajien kanssa.
6031:   PuuSuomi -toimintaohjelma, joka tavoittelee              Edellä mainitut tunnistetut kehittämistarpeet
6032:   koko mekaanisen puun jatkojalostussektorin           ohjaavat hallituksen toimintaa huonekaluteolli-
6033:   toiminnan kehittymistä. Asiakas- ja markkina-        suuden kehittämisessä. Esimerkiksi teknologian
6034:   lähtöinen innovaatiotoiminta on erityisesti huo-     kehittäminen huonekaluissa, niiden tuotantome-
6035:   nekalupuolella tärkeä kehittämisen alue. Ohjel-      netelmissä ja raaka-aineissa voi parhaimmillaan
6036:   man toimintatapa on kentän toimintojen koordi-       luoda erityisen kilpailuedun, joka kuitenkin vas-
6037:   naatiotuki ohjelmassa mukana olevien yhteistoi-      ta yhdistettynä ammattitaitoiseen muotoiluun ja
6038: 4                                       KK 545/1998 vp
6039: 
6040: markkinointiin voi synnyttää edellytykset hin-     mässä mittaviin ponnisteluihin, jotta alan kehi-
6041: naltaan kilpailukykyiseen toimintaan. Hallitus     tys saadaan sellaiselle tasolle, johon Suomen
6042: toteaakin, että suomalaisen huonekaluteollisuu-    luontaiset edellytykset antavat mahdollisuuden.
6043: den kehittämiseksi on ryhdytty ja ollaan ryhty-
6044: 
6045:     Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1998
6046: 
6047:                                                   Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
6048:                                            KK 545/1998 vp                                             5
6049: 
6050: 
6051: 
6052: 
6053:                                        Tili Riksdagens Talman
6054: 
6055:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     utveckligen kommer att fortsätta oförändrad och
6056: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-       endast 1 %förutspårennedgång. Tiliverkarnaav
6057: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     köksinventarier och hemmöbler hade de största
6058: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr        förväntningarna. För tillfåliet hålier läget inom
6059: 545:                                                 möbelindustrin pä att förbättras och benämning-
6060:                                                      en "solnedgångssektor" gör branschen inte rätt-
6061:           Anser Regeringen att det finns skäl att    visa.
6062:        i Finland göra stora ansträngningar för          Den tili följd av lågkonjunkturen minskade
6063:        att den tidigare världsberömda och högt       efterfrågan i hemlandet ersattes av en ökad ex-
6064:        uppskattade möbelindustrin och desig-         port som har mer än fördubblats under detta
6065:        nen, som utgör en viktig del därav, åter      decennium. Ryssland har passerat Sverige och
6066:        skali kunna höjas tili en sådan nivå att      Tyskland och blivit det viktigaste avnämarlan-
6067:        den får ätnjuta aktning världen runt, och     det. Samtidigt har dock importtrycket stigit och
6068:           pä vilket sätt borde detta enligt Reger-   utgör nu ett av de alivarligaste bekymren. År
6069:        ingen göras?                                  1997 ökade importen av möbler ca 25 %. Expor-
6070:                                                      ten ökade Iikaså men inte lika mycket, endast ca
6071:   Som svar pä detta spörsmål fär jag vördsamt        10%.
6072: anföra följande:                                        Den offentliga makten kan stöda utvecklingen
6073:                                                      av branschen antingen indirekt genom att med
6074:    Sektorn möbeltillverkning omfattar tillverk-      finans- och näringspolitiska instrument förbättra
6075: ning av både lösa inventarier såsom möbler för       företags alimänna verksamhetsbetingelser eller
6076: hem och kontor och fasta inventarier säsom           direkt t.ex. genom finasierings- och utbi1dnings-
6077: köksskäp. 1 Finland är företagen inom möbel-         åtgärder som riktas företagsvis. U nder de senaste
6078: branschen i huvudsak små: 75% av företagen           ären har de indirekta åtgärderna fått ökad bety-
6079: sysselsätter högst 4 personer. Personalen inom       delse och enligt regeringens näringspolitiska rikt-
6080: sektorn, ca 9 500 personer, utgör 2,5% av det        Iinjer kommer denna utveckling att fortsätta. 1
6081: totala antalet anstälida inom industrin i Finland    sista hand skapas den egentliga konkurrenskraf-
6082: och förädlingsvärdet, ca 1 900 miljoner mark,        ten, de mindre och större framgängarna, vid före-
6083: utgör ca 1,5% av det sammanlagda föräd1ings-         tagen, dvs. där den nödvändiga know-hown finns
6084: värdet hos landets industri.                         och det ekonomiska ansvaret vilar. lnom han-
6085:    Mätt med både produktionens värde och pro-        dels- och industriministeriets förvaltningsområ-
6086: duktionsmängd hade den nedgång inom den fin-         de och inom nämnda ramar sker det alitså ett
6087: ländska möbeltillverkningen viiken lågkonjunk-       omfattande utvecklingsarbete som rör möbelin-
6088: turen medfört passerats och utvecklingen tagit en    dustrin.
6089: positiv riktning år 1994. Tiliväxttakten inom pro-      De direkta företagsstöden är avsedda för stöd-
6090: duktionen har under densenaste tiden varit snab-     jande av utvecklingen av små och växande sm-
6091: bare än inom industrin i genomsnitt. År 1997 steg    företag. Det totala beloppet av investerings-, ut-
6092: produktionens volym-index 15,5 % jämfört med         vecklings- och internationaliseringsstöd som
6093: föregäende år medan motsvarande ökning inom          handels- och industriministeriet beviljade möbel-
6094: industrin i sin helhet var 8,2 %. Utsikterna för     industrin år 1997 uppgick tili13,4 miljoner mark.
6095: möbelindustrin är fortfarande ganska ljusa. Den      Summan fördelades på 120 projekt vilkas totala
6096: starka tilltro som möbeltillverkarna hyser på en     kostnader uppgick tili 60 miljoner mark. Av
6097: positiv utveckling inom den närmaste framtiden       samtliga stöd som beviljades utgjorde stödet tili
6098: framgår av handels- och industriministeriets         möbelindustrin ca 2,5 %, vilket motsvarar unge-
6099: branschbarometer som publicerades våren 1998.        får sektorns andel av industrin i värt Iand. Dess-
6100: Enligt denna räknar 50% av företagen med att         utom uppgår värdet av de Iän som Kera Abp
6101: konjunkturerna utvecklas i en positivare riktning    beviljat möbe1tillverkare tili ca 215 miljoner
6102: under de närmaste sex månaderna, 49 % tror att       mark.
6103: 6                                           KK 545/1998 vp
6104: 
6105:     Arbetskrafts- och näringscentralerna har för      mentet av träarter som används. Puun Vuosi
6106: utveckling av varudesign, produktifiering och         (träets år) har åtföljts av Puun Aika (träets tide-
6107: marknadsföringskoncept tillgång tili en produk-       varv). Genom träinnovationsprojekt sökte man
6108: tifierad rådgivningstjänst kallad designanalysen.     nya träprodukter och ny formgivning. De ideer
6109: Denna kan utnyttjas inom möbelindustrin och           som kom fram har utvecklats vidare och en del av
6110: den kunde användas i en betydligt större ut-          ideerna håller på att omsättas i praktiken. lde-
6111: sträckning än vad som sker, då den är den klart       banken övertogs av aktionsprogrammet Puu-
6112: minst använda produktifierade tjänsten som till-      Suomi vars mål är utveckla verksamheten inom
6113: handahålls av TE-centralernas företagsavdel-          hela den mekaniska träförädlingssektorn. Ett
6114: ningar.                                               viktigt utvecklingsområde särskilt inom möbel-
6115:     Teknologiska utvecklingscentralen Tekes har       branschen är den kund- och marknadsorientera-
6116: redan under en längre period kartlagt förutsätt-      de innovativa verkamsamheten. 1 praktiken sker
6117: ningarna för lansering av ett teknologiprogram        detta så att man stöder koordination av aktivite-
6118: för möbelbranschen. Svårigheten har bestått i att     terna på fåltet genom ett samarbete melian de
6119: forskningskulturen inom sektorn är nästan obe-        parter som deltar i programmet (handels- och
6120: fintlig och att det saknas en takorganisation för     industriministeriet,jord- och skogsbruksministe-
6121: branschorganisationerna som skulle kunna föra         riet, arbetsministeriet, utbildningsministeriet,
6122: fram sektorns åsikter vid diskussioner med myn-       MTK, Tekes, regionalförbunden, TE-centraler-
6123: digheterna. Nu har Tekes startat förberedelserna      na, Skogsindustrin rf., Puuinfo Oy).
6124: för ett teknologiprogram för möbelindustrin.              Företagen inom möbelindustrin har anlitat
6125: Programmet handlar om möbeltillverkning och           professionella designers i liten utsträckning och
6126: omfattar tillverkning av både lösa och fasta in-      firmorna förbinder sig ofta inte helier vid ett mer
6127: ventarier för hemmabruk och för den privata och       långsiktigt arbete. Under detta decennium -
6128: offentliga sektorn inklusive tillverkning av träd-    också som ett resultat av lågkonjukturen- har
6129: gårdsmöbler, sängbottnar och madrasser. Delta-        skaran unga designers som är intresserade av
6130: garna representerar den små och medelstora in-        möbler både växt fram och utvecklats, vilket
6131: dustrin, storindustrin, distributionskanalerna,       skapar förutsättningar för ett samarbete med fö-
6132: forskningsanstalterna inom branschen, högsko-         retagen. Vi ser med intresse fram emot resultaten
6133: lorna samt andra utbildnings- och läroanstalter,      av den kartläggning av nuläget inom och fram-
6134: branschorganisationerna inom möbelindustrin,          tidsutsikterna för den finländska formgivningen
6135: designers och industrielia formgivare. Teknolo-       som Sitra låtit utföra och som skall publiceras
6136: giprogrammet syftar tili att skapa goda förutsätt-    under hösten. Utgående från denna kartläggning
6137: ningar för en lönsam och i allt högre grad inter-     skali en nationeli formgivningsplan utarbetas.
6138: nationaliserad möbelindustri vars verksamhet          Syftet med planen är att främja den industriella
6139: baserar sig till väsentliga delar på konkurrens-      formgivningen i ett större sammanhang och inte
6140: kraftiga och kundvänliga produkter, design och        bara för möblernas del: genom formgivning kan
6141: produktifieringen av den.                             man tili och med på ett märkbart sätt främja
6142:     Teknologiprogrammet skall enligt pianeroa         industrins konkurrenskraft.
6143: pågå i tre år och inledas redan i år. Tekes andel i      Enligt de förfrågningar som har riktats till
6144: finansieringen kommer att uppgå tili 30-60 mil-       företag har marknadsföringen i dess olika former
6145: joner mark. Tekes förutsätter i regel att den pri-    varit det område inom möbelindustrin där beho-
6146: vata finansieringens andel i dess projekt skall       vet av utveckling varit störst. Också när det gälier
6147: vara ca 50 %, vilket betyder att ca 60-120 miljo-     kvalitetsförbättring och produktutveckling finns
6148: ner mark kommer inom ramen för detta program          utvecklingsbehov men dessa är klart mindre än
6149: att användas för utveckling av möbelbranschen         behoven inom marknadsföringen, produktionen
6150: under de tre kommande åren. 1 detta samman-           och materialfunktionerna. Utöver design hand-
6151: hang är målet att koordinera de insatser som          lar det alitså i högsta grad om marknadsförings-
6152: andra finansiärer gör för utvecklandet av möbel-      problem. Dessa frågor har naturligtvis ett sam-
6153: branschen och samtidigt höja den totala voly-         band och om företaget är litet framhävs de. För
6154: men.                                                  närvarande bidrar dl!n ökade handeln med möb-
6155:     1 vårt land har man under de senaste åren         ler i hemlandet tili att företagens produktion och
6156: genomfört ett flertal utvecklingsprojekt inom         ekonomi utvecklas i positiv riktning men de mås-
6157: träbranschen. De har baserat sig på den rikliga       te på längre sikt kunna stoppa växten av de im-
6158: träråvarureserven och viljan att utvidga sorti-       porterade möblernas marknadsandel och öka
6159:                                            KK 545/1998 vp                                             7
6160: 
6161: exporten. Detta förutsätter både av de enstaka        login i fråga om möbler, tillverkningsmetoder
6162: företagen och av samarbetet mellan företag att        och råvaror kan i bästa fall skapa en konkurrens-
6163: man satsar på marknadsföring, särskilt utom-          fördel som dock först i kombination med en
6164: lands, samarbete på exportens område, produk-         professionell formgivning och marknadsföring
6165: ternas tekniska kvalitet, formgivning och pro-        kan skapa förutsättningar för prismässigt kon-
6166: dukthelheter samt utveckling av produktionens         kurrenskraftig verksamhet. Regeringen vill ock-
6167: kostnadsstruktur. För att sänka tröskeln för ex-      så konstatera att stora ansträngningar har redan
6168: port utför Utrikeshandelsförbundet ett värde-         inletts och kommer att inledas för utvecklande av
6169: fullt arbete bl.a. i form av exportringar som bil-    den finländska möbelindustrin så att utveckling-
6170: das också inom möbeltillverkningen.                   en inom sektorn kan höjas tili en sådan nivå som
6171:    De ovan nämnda kända utvecklingsbehoven            de naturliga förutsättningarna i Finland erbjuder
6172: styr regeringens åtgärder för utvecklande av mö-      möjlighet tili.
6173: belindustrin. Tili exempel utvecklandet av tekno-
6174: 
6175:      Helsingforsden 1 juni 1998
6176: 
6177:                                                      Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
6178: 1
6179: 
6180: 1
6181: 
6182: 
6183: 
6184: 
6185:     1
6186: 
6187:     1
6188: 
6189: 
6190: 
6191: 
6192:         1
6193: 
6194:         1
6195: 
6196: 
6197: 
6198: 
6199:             1
6200: 
6201:             1
6202:                                           KK 546/1998 vp
6203: 
6204: Kirjallinen kysymys 546
6205: 
6206: 
6207: 
6208: 
6209:                                  Sulo Aittoniemi /kesk: Kypäräpakon säätämisestä polkupyöräili-
6210:                                      jöille
6211: 
6212:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
6213: 
6214:    Mopoilijoille aikanaan säädetty velvollisuus     vastaavaan mopoilijan kypärään nähden ei ole
6215: suojakypärän käyttämisestä ajon aikana lienee       yhtä hyvä.
6216: pelastanut monta ihmishenkeä sekä suojannut            Vaikka siis suojakypärä ennen pitkää näyttää
6217: vakavilta loukkaantumisilta. Myös polkupyö-         olevanjokaisen pyöräilijän käytössä vapaaehtoi-
6218: räilijöiden suojakypärän käyttö näyttää nopeasti    settakin pohjalta, kysyn valtiopäiväjärjestyksen
6219: lisääntyneen, eivätkä kokemukset liene ainakaan     37 §:n 1 momenttiin viitaten:
6220: kielteisiä. Polkupyörällä kun nykyisellään pysty-
6221: tään saavuttamaan melkoisia nopeuksia, ja vaa-                Aikooko Lipposen hallitus ryhtyä lä-
6222: ramomentti on vastaavan suuruinen. Polkupyö-               hiaikoina lainsäädäntötoimenpiteisiin
6223: räilijöitä varten rakennettujen suojakypärien              kypärän käytön säätämiseksi pakollisek-
6224: muoto vain näyttää sellaiselta, että pään suojaus          si polkupyöräilijöille?
6225: 
6226:      Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1998
6227: 
6228:                                        Sulo Aittaniemi /kesk
6229: 
6230: 
6231: 
6232: 
6233:  280043
6234: 2                                           KK 546/1998 vp
6235: 
6236: 
6237: 
6238: 
6239:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
6240: 
6241:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         manaikaisesti pyrkinyt lisäämään pyöräilyn suo-
6242: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          siota asettaen tavoitteeksi pyöräilyn kaksinker-
6243: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        taistamisen vuoteen 2005 mennessä.
6244: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-             Asianmukaisen pyöräilykypärän käytöllä on
6245: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          onnettomuustilanteissa huomattava vahinkoja
6246: n:o 546:                                               lieventävä merkitys. Kypärä suojaa erityisesti
6247:                                                        kaatumistilanteissa tehokkaasti päätä vakavilta
6248:           Aikooko Lipposen hallitus ryhtyä lä-         vammoilta. Suomessa myytävät kypärät täyttä-
6249:        hiaikoina lainsäädäntötoimenpiteisiin           vät käytännössä eurooppalaisen CE-standardin
6250:        kypärän käytön säätämiseksi pakollisek-         mukaiset vaatimukset. Kypärän käyttöön onkin
6251:        si polkupyöräilijöille?                         varsinkin Liikenneturvan toimesta viime vuosina
6252:                                                        pyritty vaikuttamaan tiedotustoimin.
6253:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-               Valtioneuvoston 28.8.1997 tekemässä periaa-
6254: vasti seuraavaa:                                       tepäätöksessä tieliikenteen turvallisuuden paran-
6255:                                                        tamisesta asetettiin tavoitteeksi kypärän käytön
6256:    Polkupyöräilyn turvallisuus on kuluvalla vuo-       lisääminen ainakin 50 %:iin vuoteen 2000 men-
6257: sikymmenellä kehittynyt suotuisasti. Vuosina           nessä. Kypärän käytön pakollistamista ei tässä
6258: 1989 ja 1990 tieliikenteessä kuoli yli 100 pyöräili-   yhteydessä nähty ajankohtaiseksi. Kypärän
6259: jää. Viime vuonna ennakkotietojen mukaan               käyttöaste on tällä hetkellä noin 20 %, eikä tien-
6260: kuolleiden lukumäärä oli 60. Samanaikaisesti           käyttäjien asenteita voida vielä pitää valmiina
6261: pyöräily on lisääntynyt.                               hyväksymään veivoittavia säännöksiä.
6262:    Hallitus on pyrkinyt lisäämään pyöräilyn tur-           Kypärän käytön pakollistamiseen liittyy myös
6263: vallisuutta monin toimin. Viime vuonna tuli voi-       ongelmallisia vastuukysymyksiä erityisesti itse-
6264: maan liikennesääntöuudistus, jonka keskeisenä          näisesti pyöräilevien alaikäisten kohdalla, jotka
6265: tavoitteena oli pyöräilyn turvallisuuden lisäämi-      eivät vielä ole rikosoikeudellisesti vastuunalaisia.
6266: nen risteysajossa. Samaan yhteyteen ajoitettiin            Liikenneministeriö pyrkii lähivuosina yhteis-
6267: voimakas tiedotuskampanja, jossa käsiteltiin            työssä muiden viranomaisten ja järjestöjen kans-
6268: muitakin pyöräilijöiden turvalliseen käyttäyty-         sa lisäämään pyöräilykypärän käyttöä erityisesti
6269: miseen liittyviä kysymyksiä. Tielaitos on jatka-        tiedotustoimin. Liikenneturvan toimintaohjel-
6270: nut kevyen liikenteen väylien rakentamista supis-       maan kuuluu kuluvana vuonna eräänä keskeise-
6271: tuneista tiemäärärahoista huolimatta. Liikenne-         nä hankkeena juuri pyöräilykypärän käytön
6272: ministeriö on myös selvittänyt mahdollisuuksia          edistäminen.
6273:  edistää kuntien toimenpiteitä kevyen liikenteen           Mahdollisia lainsäädännöllisiä toimia minis-
6274:  väylästön kehittämiseksi myös taajamissa.              teriö harkitsee senjälkeen kun edellytykset niihin
6275:    Pyöräilyyn liittyvien kansanterveydellisten ja       ovat muuttuneet suotuisammiksi.
6276:  ympäristöllisten etujen vuoksi ministeriö on sa-
6277: 
6278:      Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1998
6279: 
6280:                                                                         Liikenneministeri Matti Aura
6281:                                            KK 546/1998 vp                                               3
6282: 
6283: 
6284: 
6285: 
6286:                                         Tili Riksdagens Talman
6287: 
6288:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      mens popularitet genom att som mål uppställa en
6289: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        fördubbling av cykelåkandet före 2005.
6290: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         Korrekt bruk av cykelhjälm har i olyckssitua-
6291: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr         tioner en anmärkningsvärd skadedämpande be-
6292: 546:                                                  tydelse. Hjälmen skyddar effektivt huvudet mot
6293:                                                       svåra skador särskilt i situationer då cyklisten
6294:           Ämnar regeringen Lipponen i den när-        faller. De hjälmar som säljs i Finland uppfyller i
6295:        maste framtiden skrida tilllagstiftnings-      praktiken den europeiska CE-standardens krav.
6296:        åtgärder för att göra bruk av cykelhjälm       Särskilt Trafikskyddet har under de senaste åren
6297:        obligatoriskt för cyklisterna?                 med hjälp av information försökt påverka bruket
6298:                                                       av hjälmar.
6299:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            1 statsrådets principbeslut av den 28 augusti
6300: anföra följande:                                      1997 ställdes som mål för ökad vägtrafiksäkerhet
6301:                                                       att bruket av hjälm ökar med åtminstone 50 %
6302:    Säkerheten inom cykeltrafiken har under det-       före år 2000. Att göra bruk av hjälm obligatoriskt
6303: ta årtionde utvecklats gynnsamt. 1989 och 1990        har inte i detta sammanhang ansetts vara aktu-
6304: omkom över 100 cyk1ister i vägtrafiken. Enligt        ellt. För närvarande använder ungefår 20% av
6305: preliminära uppgifter om förra året uppgick de        cyklisterna hjälm och det är inte troligt att vägan-
6306: omkomna 1997 tili 60. Samtidigt har cyklismen         vändarnas attityder ännu kan anses stöda för-
6307: ökat.                                                 pliktande regler.
6308:    Regeringen har eftersträvat att genom många            Tili hjälmobligatoriet hänför sig även proble-
6309: slags åtgärder öka säkerheten för cyklisterna. 1      matiska motfrågor om ansvar, särskilt beträffan-
6310: fjol trädde en trafikregelreform i kraft. Dess cen-   de minderåriga cyklister som rör sig på egen hand
6311: trala mål var att öka säkerheten för cyklisterna i    och som ännu inte straffrättsligt är ansvariga.
6312: korsningar. 1 samband med detta startades en              Trafikministeriet i samarbete med övriga
6313: bred informationskampanj som behandlade               myndigheter och organisationer strävar under de
6314: även andra frågor som rör ett tryggt trafikbeteen-    närmaste åren efter att särskilt med hjälp av
6315: de bland cyklisterna. Vägverket har fortsatt att      information öka användningen av cykelhjälm. 1
6316: bygga ut lättrafikleder trots de nedskurna vägan-     Trafikskyddets verksamhetsplan ingår i år främ-
6317: slagen. Trafikminsteriet har också utrett möjlig-     jande av bruket av cykelhjälm som en av de
6318: heterna att främja kommunernas åtgärder för           viktigaste projekten.
6319: utveckling av lättrafiklederna även i tätorterna.         Ministeriet överväger eventuella lagstiftnings-
6320:     Med tanke på folkhälsofördelarna och miljö-       åtgärder efter det att förutsättningarna för såda-
6321: fördelarna i samband med cyklismen har ministe-       na har blivit mer gynnsamma.
6322: riet samtidigt eftersträvat en ökning av cyklis-
6323: 
6324:      Helsingforsden 3 juni 1998
6325: 
6326:                                                                          Trafikminister Matti Aura
6327:                                           KK 547/1998 vp
6328: 
6329: Kirjallinen kysymys 547
6330: 
6331: 
6332: 
6333: 
6334:                                  Sulo Aittoniemi /kesk: Pienlintujen metsästyksestä Euroopan unio-
6335:                                      nin alueella
6336: 
6337: 
6338:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
6339: 
6340:    Tietyt pienlintujen lajit ovat Suomesta katoa-   riin, kun kerran ollaan kaikkivaltiaan EU:njäse-
6341: massa ja todennäköisesti muualtakin Euroopas-       niä ja pian maksetaankin euroilla.
6342: ta. Kottaraisia ei ole näkynyt esimerkiksi Tampe-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6343: reen seudulla juuri vuosiin ja pääskysten määrä     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6344: on romahdusmaisesti laskenut. Samoin on mo-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6345: nen muun Iintulajin. Niitä ei asiantuntematon       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6346: voi nimetä, mutta asia selviää kenelle tahansa,
6347: kun vaivautuu kesäaamuna varhaisella kuuntele-                Tunteeko Hallitus huolta siitä, että
6348: maan lepikon ääniä. Kovin on hiljaista verrattu-           useimmat muuttavat pikkulintumme ku-
6349: na tasoon vuosikymmeniä sitten. Kukaan ei kui-             ten esimerkiksi kottaraiset ja pääskyset
6350: tenkaan tunne huolta. Vain valkoselkätikasta               ovat kuolemassa sukupuuttoon todennä-
6351: puhutaan, muista ei. Ja suojeliaan lahoavia pui-           köisesti muualla ED:n alueella tapahtu-
6352: ta, jotka eivät koskaan kuole sukupuuttoon.                van massoittaisen metsästyksen ansiosta,
6353:     Syy ainakin osaksi on siinä, että eteläisessä          ja
6354:  ED-Euroopassa siellä talvehtivia pikkulintuja                aikooko Hallitus ED-yhteistyössä ot-
6355:  esimerkiksi italiaanot pyydystävät pataansa               taa asian esille, juuri eteläisen Euroopan
6356:  massoittain verkkoja käyttäen tai muulla tavoin.          maiden saamiseksi kuriin metsästysin-
6357:  Herää kysymys, eikö moista touhua saada ku-               nossaan?
6358: 
6359:      Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1998
6360: 
6361:                                        Sulo Aittoniemi /kesk
6362: 
6363: 
6364: 
6365: 
6366:  280043
6367: 2                                         KK 547/1998 vp
6368: 
6369: 
6370: 
6371: 
6372:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
6373: 
6374:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Luonnonvaraisten lintujen suojelusta annetun
6375: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       direktiivin 79/409/ETY tarkoituksena on huo-
6376: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     lehtia siitä, että EU :n jäsenvaltiossa toteutetaan
6377: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-      tarvittavat toimenpiteet lintulajien kantojen yllä-
6378: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       pitämiseksi ekologisten, tieteellisten ja kulttuu-
6379: n:o 547:                                            risten vaatimusten edellyttämällä tavalla ottaen
6380:                                                     huomioon taloudelliset ja virkistykseen liittyvät
6381:           Tunteeko Hallitus huolta siitä, että      vaatimukset. Direktiivin soveltamisalaan kuulu-
6382:        useimmat muuttavat pikkulintumme ku-         vat jäsenvaltioiden Eurooppaan kuuluvalla
6383:        ten esimerkiksi kottaraiset ja pääskyset     alueella luonnonvaraisina elävät lintulajit, ja di-
6384:        ovat kuolemassa sukupuuttoon todennä-        rektiivi kattaa näiden lajien suojelun, hoidon ja
6385:        köisesti muualla EU :n alueella tapahtu-     säätelyn sekä määrittelee niiden hyödyntämistä
6386:        van massoittaisen metsästyksen ansiosta,     koskevat säännöt. Kysymyksessä mainittu pik-
6387:        ja                                           kulintujen metsästys eteläisessä Euroopassa ta-
6388:           aikooko Hallitus ED-yhteistyössä ot-      pahtuu direktiivin säännösten puitteissa.
6389:        taa asian esille, juuri eteläisen Euroopan      Suomessa kuten koko Euroopassa esiintyvien
6390:        maiden saamiseksi kuriin metsästysin-        lintulajien kannanvaihteluja seurataan, ja kanto-
6391:        nossaan?                                     jen kehitys on monella tavoin esillä kansainväli-
6392:                                                     sessä yhteistyössä. Lintudirektiiviä on tarkistettu
6393:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        useita kertoja ja mahdollisia tarpeita sen edelleen
6394: vasti seuraavaa:                                    muuttamiseksi kehitystä vastaavaksi tutkitaan
6395:                                                     jatkuvasti. Suomella ei kuitenkaan ole parhail-
6396:                                                     laan ehdotuksia direktiivin muuttamiseksi.
6397:      Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1998
6398: 
6399:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
6400:                                            KK 547/1998 vp                                             3
6401: 
6402: 
6403: 
6404: 
6405:                                        Tili Riksdagens Talman
6406: 
6407:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     att upprätthålla stammarna av fågelarter på det
6408: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       sätt ekologiska, vetenskapliga och kulturella
6409: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     krav förutsätter, med samtidigt beaktande av de
6410: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr        fordringar ekonomi och rekreation ställer. Di-
6411: 547:                                                 rektivets tillämpningsområde omfattar de vilt le-
6412:                                                      vande fågelarterna inom medlemsstaternas terri-
6413:           Hyser Regeringen oro för att de flesta     torium i Europa och direktivet täcker skyddet,
6414:        av våra små flyttfåglar, som exempelvis       vården och regleringen av dessa arter samt fast-
6415:        stararna och svalorna, håller på att dö ut,   ställer regler för nyttjandet av dem. Den i spörs-
6416:        sannolikt på grund av den massjakt som        målet nämnda jakten på småfågel i Sydeuropa
6417:        bedrivs inom den övriga delen av EU, och      sker inom ramen för bestämmelserna i direktivet.
6418:           har Regeringen för avsikt att ta upp          Variationerna i stammarna a v i vårt land så väl
6419:        den här frågan inom EU-samarbetet för         som i hela Europa förekommande fågelarter är
6420:        att få ordning på jaktivern i länderna i      föremål för kontinuerlig uppföljning och stam-
6421:        Sydeuropa?                                    marnas utveckling tas på många sätt upp i det
6422:                                                      internationella samarbetet. Fågeldirektivet har
6423:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      reviderats ett flertal gånger och eventuella behov
6424: anföra följande:                                     av ytterligare ändringar för att hålla det a jour
6425:                                                      med utvecklingen utreds fortlöpande. För Fin-
6426:   Syftet med direktivet om skydd av vilda fåglar,    lands del är det dock inte för närvarande aktuellt
6427: 79/409/EEC, är att sörja för att nödvändiga åt-      med något förslag tili ändring av direktivet.
6428: gärder verkställs inom EU:s medlemsstater för
6429: 
6430:      Helsingforsden 20 maj 1998
6431: 
6432:                                                       Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
6433:                                               KK 548/1998 vp
6434: 
6435: Kirjallinen kysymys 548
6436: 
6437: 
6438: 
6439: 
6440:                                      Sulo Aittoniemi /kesk: Taloudellisen suhdannehäiriön vaikutuksis-
6441:                                          ta EMU-jäsenyyden aikana
6442: 
6443: 
6444:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
6445: 
6446:     Suomalainen tuotantorakenne ja vientiteolli-         rirahastoja, koska ne ovat olleet EMU-huuman
6447: suus sen osana eivät ole suuresti muuttuneet vuo-        höpinöitä tuponeuvotteluissa. Paras puskuri oli-
6448: den 1991 taloudellisen romahduksen ajoista. Se           si maan voimakkaasti ylijäämäinen talousarvio,
6449: on puun, metallin ja elektroniikan varassa. Tuol-        mutta voi kauhistus, se onkin 10 miljardia mark-
6450: loin vuosikymmenen alkuvaiheissa tilannetta              kaa alijäämäinen.
6451: korjattiin valuuttapoliittisin toimenpitein deval-          On siis syytä kysyä valtiopäiväjärjestyksen
6452: vaation ja kelluttamisen kautta parhaimmillaan           37 §:n 1 momenttiin viitaten valtioneuvoston
6453: 40 prosentin verran.                                     asianomaiselta jäseneltä edellä esitetyn esimer-
6454:     Euroopan rahaunionin jäsenyydessä ei mai-            kin valossa ja toivoen realistista vastausta:
6455: nittuja valuuttapoliittisia toimenpiteitä voida
6456: käyttää suhdannehäiriön korjaamiseksi. Suh-                        Mitä maassa tapahtuu, jos viennin kil-
6457: dannehäiriö kuitenkin varmuudella tulee, en-                    pailukyky laman johdosta romahtaa ta-
6458: nemmin tai myöhemmin. Kuvitellaan, että vienti                  valla, joka vaatisi pa1autuakseen 30 pro-
6459: tyrehtyy joillakin noista tuotantomme ja viennin                sentin devalvaatiota mutta jota ei voida
6460:  pääalueista tai useilla niistä niin, että kilpailuky-          tehdä, mitään merkittäviä suhdannepus-
6461:  vyn palauttaminen vaatisi 30 prosentin devalvaa-               kureita ei ole olemassa ja valtion talous-
6462:  tion. Sitä ei voida tehdä. Ei ole myöskään pusku-              arvio on vahvasti alijäämäinen?
6463: 
6464:       Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1998
6465: 
6466:                                            Sulo Aittoniemi /kesk
6467: 
6468: 
6469: 
6470: 
6471:  280043
6472: 2                                         KK 548/1998 vp
6473: 
6474: 
6475: 
6476:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
6477: 
6478:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa       pankilla EKP:lla on hyvät mahdollisuudet ta-
6479: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        soittaa kaikille jäsenmaille yhteisiä häiriöitä. Sen
6480: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-     sijaan mahdollisuudet tasoittaa unionitasolla yk-
6481: le jäsenelle kansanedustaja Sulo Aittoniemen         sittäisten maiden suhdannehäiriöitä ovat ainakin
6482: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 548:        toistaiseksi suhteellisen vähäiset ja niihin tulee-
6483:                                                      kin varautua kansallisin toimenpitein.
6484:           Mitä maassa tapahtuu, jos viennin kil-         Edustaja Aittoniemen kysymyksessään esille
6485:        pailukyky laman johdosta romahtaa .ta-        ottama viennin kilpailukyvyn heikkeneminen 30
6486:        valla, joka vaatisi palautuakseen 30 pro-     prosentilla tarkoittanee alakohtaista häiriötä,
6487:        sentin devalvaatiota mutta jota ei voida      koska ei voitane olettaa, että tällainen koko laa-
6488:        tehdä, mitään merkittäviä suhdannepus-        jaan vientisektoriin ulottuva häiriö voisi koskea
6489:        kureita ei ole olemassa ja valtion talous-    EU-alueella pelkästään Suomea. Alakohtaisissa
6490:        arvio on vahvasti alijäämäinen?               häiriöissä yritysten asema ei olennaisesti riipu
6491:                                                      siitä, olemmeko rahaliitossa vai emme, ja kuten
6492:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         edellä totesin, tällaisia häiriöitä ei myöskään voi-
6493: vasti seuraavaa:                                     taisi korjata devalvaatiolla muita aloja vahin-
6494:                                                      goittamatta.
6495:    Vielä EMU-päätösten jälkeenkin näyttää riit-          Toimivassa markkinataloudessa yrityksillä
6496: tävän niitä, jotka aina vain jaksavat uskoa deval-   tulisi olla riittävät edellytykset ylittää tilapäiset,
6497: vaation kaiken parantavaan voimaan. Alkaa vä-        normaaleina pidettävät häiriöt omilla varoillaan
6498: hitellen vahvistua käsitys, että devalvaatiomah-     ja rahoitusmarkkinoiden tuella. Tämä edellyttää
6499: dollisuutta ovat jääneet eniten kaipaamaan ne        yrityksiltä hyvää riskinsietokykyä eli hyvää va-
6500: tahot, jotka jo muutoinkin keskittyvät pikem-        kavaraisuutta ja luottokelpoisuutta. Omavarai-
6501: minkin "vanhojen hyvien aikojen" muistelemi-         suusasteen tulisi olla sitä korkeampi, mitä riski-
6502: seen kuin tulevaisuuden rakentamiseen.               alttiimpi suhdannehäiriöille yritys on.
6503:    Totta on, että viime vuosikymmeninä esim.             Tietysti on niin, että tasesopeutus ei välttämät-
6504: metsäteollisuuden ei juuri tarvinnut kantaa huol-    tä yksinään riitä selviytymään vaikeasta suhdan-
6505: ta kantohintojen eikä palkkojen noususta, koska       nehäiriöstä. Tämän vuoksi tulisi vakavaraisuu-
6506: kannattavuuden ja kilpailukyvyn heikkenemi-           den ohella löytää joustomahdollisuuksia mm.
6507: nen voitiin aina korjata devalvaatiolla, ja piiri     raaka-aineiden, alihankintojen, energian ja ra-
6508: pieni pyörii voitiin taas aloittaa alusta.            hoituksen kustannushallinnasta. Myönteisen
6509:    Ajat ovat kuitenkin muuttuneet. Ei ole kuvi-       työllisyyskehityksen kannalta olisi niin ikään tär-
6510: teltavissa, että markka voitaisiin enää nyky-         keätä, että myös työmarkkinajärjestelmä antaa
6511: maailmassa devalvoida joidenkin vientiyritysten       riittävän joustavat puitteet mahdollisissa kriisiti-
6512: ehdoilla ja samalla unohdettaisiin koko laaja ko-     lanteissa tarvittaville työaika-, palkka- yms. jär-
6513: timarkkinakenttä. Edustaja Aittoniemen kysy-         jestelyille.
6514: myksessään mainitsema vuoden 1991 devalvaa-               Lopuksi toteaisin, että viime vuosina on varsin
6515: tio samoin kuin syksyn 1992 kellutuspäätös ovat       hyvin valmistauduttu euroalueen mukanaan tuo-
6516: hyviä esimerkkejä siitä, mihin tällainen politiik-    miin vaatimuksiin. Työmarkkinakentässä on
6517: ka voi johtaa. Markan heikkenemisen myötä ko-         laajalti hyväksytty matalan inflaation kanssa so-
6518: timarkkinateollisuutta lakosi kuin heinää, ja sa-     pusoinnussa oleva palkanmuodostus. Samoin
6519: malla niin työttömyys kuin valtion velkakin ko-       vientiteollisuutemme kilpailukyky ja kannatta-
6520: hosivat kaikkien aikojen ennätyslukemiin.             vuus ovat erinomaisessa kunnossa, mikä paitsi
6521:     On selvää, että vakauden lisääntymisestä huo-     lisää riskinsietokykyä, myös parantaa edellytyk-
6522: limatta myös euro-oloissa tulee suhdannevaihte-       siä reaalista kilpailukykyä kohentaville inves-
6523: luita edelleen esiintymään. Euroopan Keskus-          toinneille.
6524: 
6525:      Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1998
6526: 
6527:                                                                 Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
6528:                                              KK 548/1998 vp                                               3
6529: 
6530:                                          Tili Riksdagens Talman
6531: 
6532:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             medlemsländer drabbar alla lika. Däremot är
6533: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             möjligheterna att på unionsnivå reglera enskilda
6534: med1em av statsrådet översänt följande av riks-         länders konjunkturstörningar åtminstone för
6535: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-            tillfållet relativt små och man skall därför vara
6536: må1 nr 548:                                             beredd att vidta nationella åtgärder mot dessa.
6537:                                                             Riksdagsman Aittoniemi nämner i sitt spörs-
6538:           Vad händer i ett land om exportens            mål att en sänking av exportens konkurrenskraft
6539:        konkurrenskraft på grund av lågkon-              med 30 procent, vilket torde avse en störning
6540:        junktur rasar så att den för att kunna           inom någon enskild bransch, eftersom man inte
6541:        återhämta sig skulle kräva en devalvering        kan anta att en sådan här störning som omfattar
6542:        på 30 procent som dock inte kan göras,           hela den breda exportsektorn skulle kunna berö-
6543:        det inte finns några betydande konjunk-          ra enbart Finland inom EU-området. 1 fråga om
6544:        turbuffertar och statsbudgeten uppvisar          branschvisa störningar beror företagens ställning
6545:        ett kraftigt underskott?                         i väsentlig grad inte på om vi är med i den mone-
6546:                                                         tära unionen eller inte, och som jag nämnde ovan
6547:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt           skulle sådana här störningar inte heller kunna
6548: anföra följande:                                        korrigeras genom devalvering utan att skada öv-
6549:                                                         riga branscher.
6550:     Ännu efter EMU-besluten tycks det inte råda             I en fungerande marknadsekonomi borde fö-
6551: någon brist på sådana som fortfarande orkar tro         retagen ha tillräckliga förutsättningar att över-
6552: på devalveringens he1ande kraft. Man börjar             vinna tillfålliga, normala störningar med egna
6553: småningom allt mer få den uppfattningen att de          medel och med finansmarknadens stöd. Detta
6554: kretsar som annars också snarare koncentrerar           förutsätter att företagen klarar av risker på ett
6555: sig på att minnas "den gam1a goda tiden" än på          bra sätt, dvs. att soliditeten och kreditvärdighe-
6556: att bygga sin framtid allra mest längtar efter att      ten är goda. Soliditeten borde vara desto högre ju
6557: kunna devalvera.                                        mottagligare företaget är för konjunkturstör-
6558:     Det är sant att t.ex. skogsindustrin inte under     ningar.
6559: de senaste decennierna just behövt bekymra sig              Det är naturligtvis så att enbart balansräk-
6560: om höjda rotpris eller löner, eftersom en försäm-       ningsanpassning inte nödvändigtvis räcker för
6561: ring av lönsamheten och konkurrenskraften all-          att ett företag skall klara av en svår konjunktur-
6562: tid kunde korrigeras genom devalvering, och             störning. På grund av detta borde man vid sidan
6563: ringleken kunde börja om från början igen.              om soliditet hitta möjligheter tili flexibilitet när
6564:      Tiderna har ändå förändrats. Man kan inte          det gäller att hålla råvaru-, energi- och finansie-
6565: föreställa sig att marken ännu i dagens värld           ringskostnaderna och kostnaderna för köp från
6566: skulle kunna devalveras på några exportföretags         underleverantörer i styr. Med tanke på en positiv
6567: villkor och att hela den stora inhemska markna-         sysselsättningsutveck1ing skulle det likaså vara
6568: den samtidigt skulle glömmas bort. Devalvering-         viktigt att också arbetsmarknadssystemet har
6569: en år 1991 liksom beslutet att hösten 1992 1åta         tillräckligt flexibla ramar att erbjuda i fråga om
6570: marken flyta, vilka nänms i riksdagsman Aitto-          de regleringar av arbetstiden, lön mm. som be-
6571: niemis spörsmål, är bra exempel på vad en sådan         hövs i eventuella krissituationer.
6572: här politik kan leda tili. 1 och med att markens            Tili slut vill jag framhålla att man under de
6573: värde försämrades säckade industrin på den in-          senaste åren förberett sig mycket bra inför de
6574: hemska marknaden delvis ihop och samtidigt              krav euroområdet för med sig. På arbetsmark-
6575:  nådde både arbetslösheten och statsskulden alla        nadsfåltet har man i stor utsträckning godkänt en
6576:  tiders rekordsiffror.                                  lönebildning som är i ba1ans med en låg inflation.
6577:      Trots att stabiliteten ökat är det klart att det   Vår exports konkurrenskraft och lönsamhet är
6578:  också fortfarande kommer att förekomma kon-            likaså i utmärkt skick, vilket förbättrar både för-
6579: junkturväxlingar när euron införts. Europeiska          mågen att klara av risker och också förutsätt-
6580:  centralbanken ECB har goda möjligheter att se          ningarna för investeringar som ökar den reella
6581:  tili att störningar som är gemensamma för alla         konkurrensen.
6582:       Helsingforsden 4 juni 1998
6583: 
6584:                                                                           Finansminister Sauli Niinistö
6585:                                            KK 549/1998 vp
6586: 
6587: Kirjallinen kysymys 549
6588: 
6589: 
6590: 
6591: 
6592:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Euroopan unionin kehitysnäkymistä
6593: 
6594: 
6595: 
6596:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
6597: 
6598:    Euroopan unioni kehittyy uskomattomaila           juinen sota, kenties kolmas maailmansota. Lu-
6599: vauhdilla kohti liittovaltiota. Jo muutaman vuo-     jasti yhteen liitetyn repiminen kun on tuskallista
6600: den kuluttua sen toiminnot ja instituutiot ovat      ja tulevaisuus sen jälkeen vailla näköalaa.
6601: saavuttaneet kiistämättä tämän asteen ja pää-           Kun nykyinen Lipposen hallitus on ekspertti
6602: määrän, jotka ovat olleet unionin eräiden jäsen-     näissä integraation syventämisasioissa, täytyy
6603: ten tavoitteena koko ajan. Silti yhä kysytään,       uskaltaa kysyä valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1
6604: voiko Euroopan unionistaerota tai voiko Euroo-       momenttiin viitaten:
6605: pan unioni hajota. Vastauksia pyritään väittele-
6606: mään kaikin tavoin.                                            Mitkä olisivat eurooppalaiset tai perä-
6607:    Mikään ei ole kuitenkaan lopullista. Ei myös-            ti maailmanlaajuiset seuraukset, jos Eu-
6608: kään Euroopan unioni. Eroamiseen tai hajoami-               roopan unioni hajoaisi sisäisiin ristiriitoi-
6609: seen ei kuitenkaan haluta ottaa kantaa. Tämä                hinsa jo integraation nykyisessä vaihees-
6610: johtuu siitä, että hajoamisesta jo nykyisen integ-          sa?
6611: raation asteella olisi seurauksena euroopanlaa-
6612:      Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1998
6613:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
6614: 
6615: 
6616: 
6617: 
6618:  280043
6619: 2                                           KK 549/1998 vp
6620: 
6621: 
6622: 
6623: 
6624:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
6625: 
6626:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         todennäköisesti vuoden 1999 alussa sekä EMU :n
6627: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          kolmannen vaiheen täytäntöönpano 1.1.1999 al-
6628: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        kaen.
6629: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-             Uusia haasteita on runsaasti. Ehkä vaativin
6630: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          niistä on EU:n laajentumisen onnistunut toteut-
6631: n:o 549:                                               taminen. Työllisyys, kansainvälisen rikollisuu-
6632:                                                        den ehkäisy, ympäristönsuojelu jne. ovat kysy-
6633:           Mitkä olisivat eurooppalaiset tai perä-      myksiä, joihin erityisesti jäsenvaltioiden kansa-
6634:        ti maailmanlaajuiset seuraukset, jos Eu-        laiset odottavat EU:n yhteisiä ponnistuksia.
6635:        roopan unioni hajoaisi sisäisiin ristiriitoi-       EU on kehittynyt vastaamalla sekä ulkoisiin
6636:        hinsa jo integraation nykyisessä vaihees-       että sisäisiin haasteisiin ja usein päätöksiin on
6637:        sa?                                             päästy vasta vaikeiden jäsenmaiden välisten neu-
6638:                                                        vottelujen tuloksena. Saavutetut tulokset kuiten-
6639:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            kin osoittavat, että hankalienkin keskustelujen
6640: taen seuraavaa:                                        kautta EU on onnistunut kehittämään toimin-
6641:                                                        taansa toivottuun suuntaan.
6642:     Euroopan yhteisöjen perustamisen taustalla             On muistettava, että EU:njokainenjäsenmaa
6643: oli pyrkimys rauhan turvaamiseen jäsenmaiden           on vapaaehtoisesti hyväksynyt unionin tavoit-
6644: kesken. Taloudellisen yhteistyön kehittämisestä        teet ja perussopimusten määräykset. Perussopi-
6645: alkanut yhteistyö on tiivistynyt ja laajentunut        musten muuttaminen on mahdollista vain jäsen-
6646: uusille aloille. Maastrichtin sopimuksella perus-      valtioiden yksimielisellä päätöksellä. Käytännön
6647: tettiin Euroopan unioni, jonka yhteistyön piiriin      päätöksenteossa yksittäisten jäsenmaiden elin-
6648: kuuluvat myös yhteinen ulko- ja turvallisuuspo-        tärkeät edut pyritään huomioimaan. Unionissa
6649: litiikka ja oikeus- ja sisäasiat. EU on laajentunut     ymmärretään erilaisuutta ja tarvittaessa integ-
6650: kattamaan 15 jäsenmaata. EU:n jäsenyyttä on             raation etenemistä eri tahtiin. Amsterdamin so-
6651: hakenut 11 eurooppalaista maata. Tulevaisuu-            pimuksella perussopimukseen lisättiin määräys
6652: dessa unioni käsittääkin maantieteellisesti toden-     joustavuudesta tämän mahdollisuuden säätele-
6653: näköisesti lähes koko maanosan.                         miseksi.
6654:     EU:n perustamiseen johtanut lähtökohta on              Hallitus pitää Suomen taloudellisen ja turval-
6655: edelleenkin toimintaa ohjaava päämäärä. Jäsen-          lisuuspoliittisen edun mukaisena sitä, että Eu-
6656: valtioiden välinen rauha on säilynyt ja kansalais-      roopan unionia kehitetään edelleen vahvana val-
6657: ten hyvinvointi on lisääntynyt. EU on sisäisen          tioiden välisenä yhteenliittymänä, jonka jäsen-
6658: integraation tiivistämisen myötä vahvistunut            valtiot ovat jakaneet toimivaltaa käyttääkseen
6659: myös globaalina toimijana. Tätä kehitystä tukee         sitä yhdessä yhteisesti hyväksyttyjen päämäärien
6660: edelleen Amsterdamin sopimuksen voimaantulo             saavuttamiseksi.
6661: 
6662:      Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1998
6663: 
6664:                                                                               Ministeri Ole Norrback
6665:                                            KK 549/1998 vp                                              3
6666: 
6667: 
6668: 
6669: 
6670:                                         Tili Riksdagens Talman
6671: 
6672:   1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen           kraft vid ingången av 1999, samt verkställandet
6673: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           av EMU:s tredjeetappfrån och medden l janua-
6674: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       ri 1999.
6675: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-              Det finns dock många nya utmaningar. Den
6676: mål nr 549:                                           största torde vara en lyckad utvidgning av EU.
6677:                                                       Sysselsättningen, förebyggandet av internatio-
6678:           Vilka vore följderna för Europa eller       nell brottslighet, miljövård m.m. är frågor som i
6679:        t.o.m. världen om Europeiska unionen           synnerhet medborgarna i medlemsstaterna vän-
6680:        skulle upplösas på grund av inre stridig-      tar att EU skall ta itu med.
6681:        heter redan i detta skede av integratio-           EU har utvecklats genom att man förmått
6682:        nen?                                           svara på både inre och yttre utmaningar, och ofta
6683:                                                       har man kommit tili resultat först efter svåra
6684:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         förhandlingar mellan medlemsstaterna. De upp-
6685: anföra följande:                                      nådda målen visar dock att EU även trots svåra
6686:                                                       diskussioner har lyckats utveckla verksamheten i
6687:    Tanken bakom grundandet av Europeiska              önskad riktning.
6688: unionen var att trygga freden mellan medlems-             Man bör komma ihåg att varje medlemsstat i
6689: länderna. Det samarbete som inleddes med ut-          EU frivilligt har godkänt unionens mål och
6690: veckl andet av det ekonomiska samarbetet har          grundfördragen. Grundfördragen kan ändras
6691: intensifierats och spritt sig tili nya områden. Ge-   endast genom ett enhälligt beslut av medlemssta-
6692: nom Maastrichtfördraget bildades Europeiska           terna. 1 praktiken försöker man i beslutsfattan-
6693: unionen, vars samarbete också omfattar en ge-         det beakta förmåner som är livsviktiga för enskil-
6694: mensam utrikes- och säkerhetspolitik samt rätts-      da medlemsländer. 1 unionen visas förståelse för
6695: liga och inrikesfrågor. EU har utvidgats att om-      olikheter och för att integrationen kan avancera i
6696: fatta 15 medlemsländer och II nya europeiska          olika takt. Genom Amsterdamfördraget fogades
6697: Iänder har ansökt om medlemskap i EU. 1 fram-         tili grundfördraget en bestämmelse om flexibili-
6698: tiden kommer unionen sannolikt att geografiskt        tet vid reglering av denna möjlighet.
6699: omfatta nästan hela denna världsdel.                      Regeringen anser det vara fördelaktigt med
6700:     Den utgångspunkt som ledde tili EU:s till-        tanke på Finlands ekonomiska politik och säker-
6701: komst styr fortfarande verksamheten inom unio-        hetspolitik att Europeiska unionen utvecklas
6702: nen. Det råder fred mellan medlemsländerna och        som en stark sammanslutning av stater vilka var
6703: medborgarnas välstånd har ökat. Den interna           för sig utövar EU :s kompetens i syfte att tillsam-
6704:  integrationen har stärkt unionen också som en        mans använda denna kompetens för uppnående
6705:  global aktör. Denna utveckling stöds ytterligare     av gemensamt godkända mål.
6706:  av Amsterdamfördraget, som sannolikt träder i
6707: 
6708:      Helsingfors den l juni 1998
6709: 
6710:                                                                               Minister Ole Norrback
6711:                                             KK 550/1998 vp
6712: 
6713: Kirjallinen kysymys 550
6714: 
6715: 
6716: 
6717: 
6718:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Euroopan unionin yhteisestä taloudesta
6719: 
6720: 
6721: 
6722:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
6723: 
6724:    Eurooppaan on perustettu yhdentoista maan              Jotta pysyisi edes vähän kehityksen vaunuissa,
6725: yhteinen keskuspankki sekä sovittu yhteisestä          täytyy taas kysyä valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n
6726: rahasta ja rahapolitiikasta. Tämä merkitsee käy-       1 momenttiin viitaten valtioneuvoston asian-
6727: tännössä myös yhteistä talouspolitiikkaa. Yhtei-       omaiselta jäseneltä nyt, kun se vielä on mahdol-
6728: nen talouspolitiikka edellyttää yhteistä budjettia     lista:
6729: eli talousarviota, jollainen ensimmäisen kerran
6730: Iaadittaneen suunnitelmien mukaan vuonna                          Kun perustetun keskuspankin sekä yh-
6731: 1999 ja näin ollen koskemaan vuotta 2000. Näin                teisen rahan ja rahapolitiikan automaat-
6732: on viralliseksi katsottavassa uutisoinnissa mai-              tisena seurauksena EU:ssa on yhteinen
6733: nittu joitakin päiviä sitten.                                 talous- ja budjettipolitiikka sekä sitä
6734:     Yhteinen talouspolitiikka ja budjetti edellyttä-          kautta muun muassa yhteinen sosiaalipo-
6735: vät myös esimerkiksi sosiaalipolitiikan yhteistä              litiikka ja ED-parlamentin vallan lisää-
6736: toteuttamista sekä vahvemman päätösvallan an-                 minen, tietääkö Hallitus, millä vauhdilla
6737: tamista Euroopan parlamentille. Vauhti kiihtyy                tämä kaikki tapahtuu erityisesti yhteisen
6738:  niin, että köyhää ja vaivaista hirvittää. Meitä              talous-, budjetti- ja sosiaalipolitiikan
6739:  viedään kuin pässejä narussa.                                osalta?
6740: 
6741:      Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1998
6742: 
6743:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
6744: 
6745: 
6746: 
6747: 
6748:  280043
6749: 2                                            KK 550/1998 vp
6750: 
6751: 
6752: 
6753: 
6754:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
6755: 
6756:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Amsterdamin sopimuksessa, jolla mm. val-
6757: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           mistaudutaan uusien jäsenmaiden liittymiseen,
6758: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         siirrettiin osa kolmospilariin kuuluvista asioista
6759: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-          ykköspilariin yhteisöasioihin. Käytännössä
6760: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           tämä merkitsee sitä, että osa yhteistyötä sisä- ja
6761: n:o 550:                                                oikeusasioissa koskevista ratkaisuista voidaan
6762:                                                         aiemman yksimielisyyden sijasta tehdä enemmis-
6763:            Kun perustetun keskuspankin sekä             töpäätöksellä. Samalla päätöksentekomenette-
6764:        yhteisen rahan ja rahapolitiikan auto-           lyä yksinkertaistettiin keventämällä yhteispää-
6765:        maattisena seurauksena EU :ssa on yhtei-         tösmenettelyä ja korvaamalla yhteistoimintame-
6766:        nen talous- ja budjettipolitiikka sekä sitä      nettely (EMU-asioita lukuun ottamatta) yhteis-
6767:        kautta muun muassa yhteinen sosiaalipo-          päätösmenettelyllä.
6768:        litiikka ja ED-parlamentin vallan lisää-             Yhteinen talouspolitiikka ja budjetti merkitsi-
6769:        minen, tietääkö Hallitus, millä vauhdilla        sivät verotusoikeuden ja menoista päättämisen
6770:        tämä kaikki tapahtuu erityisesti yhteisen        siirtämistä ylikansalliselle elimelle. Kuinka etäi-
6771:        talous-, budjetti- ja sosiaalipolitiikan         nen ja todellisuudelle vieras tällainen hanke on,
6772:        osalta?                                          näkyy mm. siitä, kuinka haluttomia jäsenmaat
6773:                                                         ovat nykyisenkään maksuosuuden kasvattami-
6774:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            seen. Keskustelua on viime aikoina käyty enem-
6775: vasti seuraavaa:                                        mänkin siitä, voitaisiinko joidenkin maiden mak-
6776:                                                         suosuutta alentaa.
6777:     Yhteinen raha ja rahapolitiikan päätöksen-              Verotusta koskevat päätökset edellyttävät pe-
6778: teon siirtyminen Euroopan keskuspankin tehtä-           rustamissopimuksen mukaan yksimielisyyttä.
6779: väksi eivät edellytä eivätkä merkitse luopumista        Jäsenvaltiot eivät halua muuttaa tätä asiantilaa,
6780: talouspolitiikan muiden lohkojen kansallisesta          minkä seurauksena sisämarkkinoiden toiminnan
6781: itsenäisyydestä. Vastuu ja päätöksenteko finans-        kannalta tärkeä verotuksen yhtenäistäminenkin
6782: si-, budjetti- ja sosiaalipolitiikassa pysyy edelleen   on ollut erittäin vaikeaa ja hidasta.
6783: kunkin jäsenmaan kansallisten toimielinten hal-             Valmius ja kiinnostus kehittää yhteisöä kysy-
6784: lussa eikä kuulu unionin toimivaltuuksien piiriin.      jän tarkoittamaan federalistiseen suuntaan on
6785: Suomen kansallinen budjetti laaditaan siten enti-       tällä hetkellä pieni. Ponnistelut on suunnattu
6786: seen tapaan myös vuodelle 2000. Muutos aiem-            seuraavan viisivuotisbudjetin ja yhteisön laajen-
6787: paan nähden on siinä, että budjetin markkamää-          tumisen valmisteluun. Sillä, kuinka jälkimmäi-
6788: rät esitetään myös euroina.                             sessä hankkeessa onnistutaan, voi olla huomat-
6789:     Yhteinen raha ja rahapolitiikka eivät sinällään     tavakin vaikutus siihen, mihin suuntaan yhteisö
6790: lisää eivätkä vähennä Euroopan parlamentin              tulevaisuudessa kehittyy. Ennen kuin laajene-
6791: vaikutusvaltaa. Parlamentin, neuvoston ja ko-            misprosessi on saatu valmiiksi ollaan jo pitkällä
6792: mission välisissä suhteissa ei euron takia tapahdu      ensi vuosisadan puolella.
6793: muutoksia.
6794: 
6795:      Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1998
6796: 
6797:                                                                   Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
6798:                                            KK 550/1998 vp                                              3
6799: 
6800: 
6801: 
6802: 
6803:                                        Tili Riksdagens Talman
6804: 
6805:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             1 Amsterdamfördraget, genom vilket man
6806: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande          bl.a. förbereder sig på att nya Iänder blir medlem-
6807: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      mar i unionen, överfördes en del av de ärenden
6808: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-         som hörde tili den tredje pelaren till sådana ge-
6809: mål nr 550:                                          menskapsärenden som hör tili den första pelaren.
6810:                                                      1 praktiken innebär detta att en del av de avgö-
6811:            Med tanke på att EU som en automa-        randen som gäller samarbete i inrikes och rättsli-
6812:        tisk följd av den inrättade centralbanken     ga frågor kan fattas med majoritetsbeslut i stället
6813:        och en gemensam valuta och penningpo-         för med total enighet, som krävdes tidigare. Sam-
6814:        Iitik har en gemensam ekonomisk politik       tidigt förenklades beslutsfattandet genom att
6815:        och budgetpolitik samt därigenom bl.a.        man Iättade upp medbeslutandeförfarandet och
6816:        en gemensam socialpolitik och att             ersatte samarbetsförfarandet (med undantag för
6817:        EU-parlamentet ges större makt, är Re-        EMU-ärenden) med medbeslutandeförfarande.
6818:        geringen medveten om i viiken takt allt          En gemensam ekonomisk politik och budget
6819:        detta kommer att ske särskilt i fråga om      skulle innebära att beskattningsrätten och be-
6820:        den gemensamma ekonomiska poHtiken            slutsfattandet när det gäller utgifter överförs tili
6821:        och budget- och socialpolitiken?              ett övernationellt organ. Att ett dylikt projekt
6822:                                                      anses avlägset och verklighetsfrämmande fram-
6823:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        går bl.a. av den ovilja medlemsländerna hyser
6824: anföra följande:                                     mot att det nuvarande finansiella bidraget höjs.
6825:                                                      Under den senaste tiden har man i stället mera
6826:     En gemensam valuta och det faktum att be-        diskuterat möjligheten att sänka vissa länders
6827: slutsfattandet inom penningpolitiken överförs        finansiella bidrag.
6828: tili Europeiska centralbanken förutsätter inte          Enligt grundfördraget krävs det enighet när
6829: och innebär inte att man avstår från den nationel-   man skall fatta beslut som gäller beskattning.
6830: la självständigheten i fråga om de övriga sekto-     Medlemsstaterna vill inte ändra på detta sakläge,
6831: rerna av den ekonomiska politiken. Det är fortfa-    vilket har Iett tili att också samordnandet av
6832: rande de nationella organen i medlemsländerna        beskattningen, som vore viktigt med tanke på
6833: och inte unionen som har ansvaret för och fattar     verksamheten på den inre marknaden, har varit
6834: beslut i fråga om finans-, budget- och socialpoli-   synnerligen svårt och gått långsamt.
6835: tiken. Finlands nationella budget bereds därmed         Beredskapen och intresset för att utveckla ge-
6836: på samma sätt som förut även för år 2000. En         menskapen i den federalistiska riktning som frå-
6837: förändring sker i det avseendet att markbeloppen     geställaren avser är ringa för tillfallet. Ansträng-
6838: i budgeten även kommer att anges i euro.             ningarna har koncentrerats tili beredningen av
6839:     Den gemensamma valutan och penningpoliti-        följande femårsbudget och utvidgningen av ge-
6840:  ken kommer i sig varken att öka eller minska        menskapen. Hur väl man lyckas med det senare
6841:  Europaparlamentets inflytande. Det kommer           kan rentav få stor betydelse för i viiken riktning
6842:  inte att ske några förändringar i förhållandet      gemenskapen utvecklas i framtiden. Utvidg-
6843:  mellan parlamentet, rådet och kommissionen på       ningsprocessen kommer inte att vara avslutad
6844:  grund av euron.                                     förrän långt in på följande århundrade.
6845: 
6846:      Helsingfors den 4 juni 1998
6847: 
6848:                                                                       Finansminister Sauli Niinistö
6849:                                             KK 551/1998 vp
6850: 
6851: Kirjallinen kysymys 551
6852: 
6853: 
6854: 
6855: 
6856:                                    Hannu Takkula /kesk: Lapin erämaakylissä jatkosodan aikana par-
6857:                                       tisaanien hyökkäysten kohteeksijoutuneiden asukkaiden olo-
6858:                                       subteloen selvittämisestä
6859: 
6860: 
6861:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
6862:    Jatkosodan aikana Lapin erämaakylissä asu-         huomioitu. Yhteiskuntamme on unohtanut nois-
6863: neet ihmiset joutuivat paljon inhimillisiä kärsi-     sa oloissa eläneet, vielä elossa olevat ihmiset.
6864: myksiä ja menetyksiä tuottavien partisaani-isku-      Heidänkin kokemuksensa ja kärsimyksensä ovat
6865: jen kohteiksi. Etupäässä tuo ihmisryhmä koostui       osa itsenäisyytemme hintaa ja historiaa.
6866: lapsista ja heitä oman henkensä uhalla suojelleis-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6867: ta äideistä. Partisaanien tuhoiskujen kohteiksi       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6868: joutuneita rintamantakaisia alueita olivat muun       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6869: muassa Savukosken, Kuoskun ja Sallan Hauta-           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6870: järven kylät.
6871:    Partisaanien tuhoamissa kylissä silloin lapse-              Mitä Hallitus aikoo tehdä partisaanien
6872: na olleet, monet äitinsä menettäneet, nyt jo eläke-          hyökkäysten kohteeksi Lapin erämaa-
6873: ikään ehtineet tai eläkeikää lähestyvät ihmiset              kylissä jatkosodan aikana joutuneiden
6874: ovat joutuneet kantamaan menetyksensä ja su-                 asukkaiden olosuhteiden selvittämiseksi?
6875:  runsa yksin. Jälkeenpäin heitä ei ole mitenkään
6876: 
6877:      Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1998
6878: 
6879:                                          Hannu Takkula /kesk
6880: 
6881: 
6882: 
6883: 
6884: 280043
6885: 2                                             KK 551/1998 vp
6886: 
6887: 
6888: 
6889: 
6890:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
6891: 
6892:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa           ylilääkäri, lääketieteen ja kirurgian tohtori Matti
6893: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            Ponteva ja professori Leo Jarho ovat yhdessä
6894: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          muun ohella laatineet muistion sodan aiheutta-
6895: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannu               mista traumaperäisistä stressihäiriöistä, niiden
6896: Takkulan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            sisällöstä, tutkimustarpeista ja korvausperusteis-
6897: n:o 551:                                                 ta. Sotakokeminen on riippuvainen siitä, minkä
6898:                                                          ikäisenä joutuu mitäkin kokemaan, miten
6899:           Mitä Hallitus aikoo tehdä partisaanien         kauan, miten läheisesti ja millä tavalla. Vielä
6900:         hyökkäysten kohteeksi Lapin erämaa-              elossa olevat partisaanien uhrit ovat sodan aika-
6901:         kylissä jatkosodan aikana joutuneiden            na olleet lapsia. Lasten kohdalla sodan uhka,
6902:         asukkaiden olosuhteiden selvittämiseksi?         pommitukset, ainainen pelko sekä turvallisten
6903:                                                          ihmisten ja kodin jättäminen vaikuttavat eri ta-
6904:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             valla riippuen lapsen iästä ja hänelle aikaisemmin
6905: vasti seuraavaa:                                         muodostuneesta perusturvallisuudesta.
6906:                                                              Partisaanien uhreja koskevaa erityislainsää-
6907:    Yksi sodan toimintamuodoista on sissi- eli            däntöä ei ole. Tyystin vailla korvausturvaa he
6908: partisaanitoiminta. Se tarkoittaa vihollisen tun-        eivät kuitenkaan ole, sillä sotilasvammalain no-
6909: keutumista rintamalinjojen läpi ja iskujen anta-         jalla partisaanien uhreilla on mahdollisuus saada
6910: mista selustassa etupäässä sotilaallisia kohteita        valtiolta korvaus ruumiinvammasta. Korvaus-
6911: vastaan. Usein partisaanien hyökkäysten koh-             hakemuksen voi vieläkin laittaa vireille Valtio-
6912: teeksijoutuvat myös siviiliväestö, naiset, lapset ja     konttoriin, sillä erityistä hakuaikaa ei ole. Soti-
6913: vanhukset.                                               lasvammalain huoltoeläkettä koskevat säännök-
6914:    Jatkosodan aikana vuosina 1941-1944 neu-              set voivat niin ikään tulla sovellettaviksi parti-
6915: vostoliittolaiset partisaanit tekivät useita hyök-       saanien uhrien kohdalla. Sotatoimien johdosta
6916: käyksiä Suomen puolelle. Alue Ilomantsista aina          vanhempansa menettänyt lapsi on oikeutettu
6917: Inariin saakka oli otollista partisaanien toimin-        saamaan huoltoeläkettä. Lapsen huoltoeläke
6918: nalle, sillä alueella oli miehitys harvassa ja suojat-   maksetaan 17 vuoden ikään asti, mutta sitä voi-
6919: tomat siviilikylät sijaitsivat kaukana toisistaan.       daan hakemuksesta myöntää lapsen ruumiillisen
6920: Jo syksyllä 1941 suomalaiset havaitsivat merkke-         tai henkisen vajavuuden taikka opiskelun perus-
6921: jä partisaanien olemassaolosta erityisesti Kuusa-        teella sanotun iän täyttämisen jälkeenkin, opis-
6922: mon-Taivalkosken alueella. Partisaanien toi-             kelun perusteella kuitenkin enintään 24 vuoden
6923: minta päättyi 1944 vasta aselevon jälkeen, sillä         ikään asti.
6924: kostoa peläten partisaanit eivät uskoneet asele-             Nykyisin partisaanien uhrit ovat jo pääosin
6925: von alkaneen. Partisaanien hyökkäykset Suo-              eläkeiässä. Maassamme on kattava sosiaali- ja
6926: messa kohdistuivat ennen kaikkea siviiliväes-            terveydenhuollon palvelujärjestelmä,jonka tulee
6927: töön, ja he saivat aikaan suunnatonta vahinkoa           vastata myös partisaanien uhrien tarpeisiin. So-
6928: niin aineellisesti kuin henkisestikin.                   dassa saatuja traumoja ei tarvitse kantaa yksin,
6929:    Sota ja siihen liittyvät tapahtumat jättävät          sillä tarvittaessa ongelmiin on saatavissa asian-
6930: ainajälkensä ihmisten mieliin. Erityistä kattavaa        tuntija-apua. Ikäihmisten ongelmat ovat viime
6931: tutkimusta, joka olisi kohdistunut nimenomaan            aikoina olleet huomion kohteena, ja vireillä on
6932: partisaanien uhrien asemaan, ei tiettävästi ole          lukuisia tutkimuksia ja hankkeita ikäihmisten
6933: tehty, joten tarkkoja lukuja uhrien määristä tai         elämän laadun parantamiseksi. Sosiaali- ja ter-
6934: aineellisista vahingoista ei ole. Sen sijaan sodan       veysministeriön ja Stakesin välisen tulossopi-
6935: uhrien saamia traumoja on tutkittu useissakin eri        muksen mukaan Stakes toteuttaa Vanhuusbaro-
6936: tutkimuksissa. Psykiatrian emeritusprofessori            metrin sekä omaishoidon tukea koskevan valta-
6937: Kalle Achte, lääkintäeversti, puolustusvoimien           kunnallisen selvityksen syksyllä 1998. Lisäksi
6938:                                           KK 551/1998 vp                                            3
6939: 
6940: vuoden 1999 tulossopimukseen on tarkoitus kir-         Partisaanien uhrien kysymys yhdessä muiden
6941: jata vanhusten laitoshuollon tutkimus- ja kehit-    sodasta kärsimään joutuneiden väestöryhmien
6942: tämishanke. Selvitysten avulla ministeriö seuraa    kokemusten kanssa on vasta viime aikoina pääs-
6943: ikäihmisten palveluissa tapahtuvia muutoksia ja     syt avoimen keskustelun alkuun. Ongelmat on
6944: reagoi tarvittaessa havaittuihin epäkohtiin.        tiedostettu hyvin myös sosiaali- ja terveysminis-
6945:     Sodassa kärsimään joutuneiden elämän laa-       teriössä. Ratkaisut näiden erityiskysymysten
6946: tua voitaisiin parantaa myös lisäämällä tervey-     huomioon ottamiseksi tulisi sosiaali- ja terveys-
6947: denhuollon henkilökunnan tietoisuutta sodan         ministeriön käsityksen mukaan löytää osana so-
6948: aiheuttamista psyykkisistä rasitteista. Tämän       siaali- ja terveydenhuollon palvelujen yleistä ke-
6949: alueen käsittelyä tarvitaan lääkäreiden, psykolo-   hittämistä. Sosiaali- ja terveysministeriö pyrkii
6950: gien, hoitohenkilökunnan ja sosiaalityöntekijöi-    osaltaan selvittämään, mikä olisi sopiva tapa näi-
6951: den sekä perus- että jatkokoulutuksen yhteydes-     den kysymysten korostamiseksi palvelujärjestel-
6952:  sä.                                                mässä.
6953: 
6954:      Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1998
6955: 
6956:                                                                  Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
6957: 4                                            KK 551/1998 vp
6958: 
6959: 
6960: 
6961: 
6962:                                          Tili Riksdagens Talman
6963: 
6964:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        mans bl.a. utarbetat en promemoria om trauma-
6965: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-         tiska stresstörningar föranledda av krig, stör-
6966: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-       ningarnas innehåll, undersökningsbehov och er-
6967: man Hannu Takku1a undertecknade spörsmål nr            sättningsgrunder. Krigsupplevelser är beroende
6968: 551:                                                   av i viiken ålder man tvingas uppleva något, hur
6969:                                                        länge, hur nära och på vilket sätt. De av partisa-
6970:            Vad ämnar Regeringen göra för att           nernas offer som fortfarande är vid Iiv har varit
6971:         utreda under vilka förhållanden de perso-      barn under kriget. Barn påverkas av krigshot,
6972:         ner som utsattes för partisanernas an-         bombningar, ständig rädsla, tvånget att lämna
6973:         grepp i ödemarksbyarna i Lappland un-          trygga människor och hemmet på olika sätt bero-
6974:         der fortsättningskriget lever?                 ende på barnets ålder och den grundtrygghet som
6975:                                                        det har upplevt tidigare.
6976:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt              Det finns inte någon speciallagstiftning om
6977: anföra följande:                                       partisanernas offer. De har emellertid inte helt
6978:                                                        och hållet lämnats utan ersättningstrygghet, ef-
6979:    En av verksamhetsformerna under krig är par-        tersom partisanernas offer med stöd av 1agen om
6980: tigängar- eller partisanverksamhet. Den innebär        skada, ådragen i militärtjänst har möj1ighet att få
6981: att fienden tränger sig genom frontlinjerna och        ersättning av staten för kroppsskada. En ansö-
6982: att anfall görs i det bakre området främst mot         kan om ersättning kan fortfarande tillställas
6983: militära mål. Ofta råkar även civilbefolkningen,       Statskontoret, eftersom det inte existerar någon
6984: dvs. kvinnor, barn och åldringar, ut för partisa-      särskild ansökningstid. Bestämmelserna om för-
6985: nernas angrepp.                                        sörjningspension i lagen om skada, ådragen i
6986:    Under fortsättningskriget åren 1941-1944            militärtjänst kan på motsvarande sätt tillämpas i
6987: gjorde sovjetiska partisaner ett flertal räder på      fråga om partisanernas offer. Ett barn som tili
6988: den finska sidan. Området från Ilomants ända tili      fö1jd av krigsoperationer har förlorat sina föräld-
6989: Enare lämpade sig för partisanernas verksamhet,        rar är berättigat tili försörjningspension. För-
6990: eftersom bemanningen på området var gles och           sörjningspension betalas tills barnet fyllt 17 år,
6991: de oskyddade civila byarna var belägna långt           men den kan på ansökan på grund av en kropps-
6992: från varandra. Redan på hösten 1941 observera-         1ig eller själs1ig defekt hos barnet eller barnets
6993: de finnarna teeken på partisanernas existens i         studier beviljas efter det att barnet uppnått
6994: synnerhet på området Kuusamo-Taivalkoski.              nämnda ålder, på grund av studier, dock högst
6995: Partisanerna upphörde med sin verksamhet 1944          till dess barnet fyllt 24 år.
6996: först efter vapenvilan, eftersom de, rädda för             Numera är partisanernas offer i huvudsak per-
6997: hämnd, inte trodde att vapenvilan hade börjat.         soner i pensionsåldern. 1 vårt land finns ett hel-
6998: Partisanernas anfall i Finland riktade sig främst      täckande servicesystem inom social- och hälso-
6999: mot civilbefolkningen och de åstadkom oerhör-          vården, vilket även skall tillgodose partisanoff-
7000: da skador såväl materiellt som psykiskt.               rens behov. En person som erhållit trauman i krig
7001:    Krig och händelser i anknytning därtilllämnar       behöver inte bära dem ensam, eftersom det vid
7002: alltid spår i människans sinne. Någon särskild         behov är möjligt att få experthjälp för proble-
7003: heltäckande undersökning uttryckligen av parti-        men. Åldringars problem har under den senaste
7004: sanoffrens ställning har veterligen inte gjorts, och   tiden varit föremål för uppmärksamhet, och för
7005: därför finns det inte några exakta siffror i fråga     närvarande pågår ett flertal undersökningar och
7006: om antalet offer eller materiella skador. Däremot      projekt för förbättrande av åldringarnas livskva-
7007: har krigsoffrens trauman undersökts i ett flertal      litet. Enligt social- och hälsovårdsministeriets
7008: olika undersökningar. Professor em. i psykiatri        och Stakes resultatavta1 skall Stakes utarbeta den
7009: Kalle Achte, sanitetsöverste, överläkaren vid för-     s.k. Äldrebarometern och göra en riksomfattan-
7010: svarsmakten, medicine och kirurgiedoktor Matti         de undersökning av stödet för närståendevård
7011: Ponteva och professor Leo Jarho har tillsam-           hösten 1998. 1 resultatet för 1999 innefattas dess-
7012:                                           KK 551/1998 vp                                            5
7013: 
7014: utom ett forsknings- och utvecklingsprojekt som        Frågan om partisanernas offer har börjat dis-
7015: gäller anstaltsvården för åldringar. Med hjälp av   kuteras öppet först på den senaste tiden, samti-
7016: dessa utredningar följer ministeriet med föränd-    digt som man diskuterat erfarenheter bland an-
7017: ringar som sker i äldreomsorgen och, när miss-      dra befolkningsgrupper som har lidit av krigets
7018: förhållanden konstateras, reagerar ministeriet      fasor. Problemen har också uppmärksammats
7019: vid behov med alla tänkbara medel.                  vid social- och hälsovårdsministeriet. Enligt so-
7020:    Livskvaliteten hos dem som har fått lida av      cial- och hälsovårdsministeriets uppfattning bör
7021: krigets fasor kunde också förbättras genom att      problemen när det gäller att beakta dessa särfrå-
7022: hälso- och sjukvårdspersonalens kunskaper om        gor lösas såsom en del av det allmänna utvecklan-
7023: psykiska belastningar förorsakade av krig ökas.     det av servicen inom social- och hälsovården.
7024: Detta område måste behandlas i samband med          Social- och hälsovårdsministeriet försöker för sin
7025: såväl grundutbildningen som den fortsatta ut-       del utreda vilket sätt som är det lämpligaste för
7026: bildningen av läkare, psykologer, vårdpersonal      att framhäva dessa frågor i servicesystemet.
7027: och socialarbetare.
7028: 
7029:      Helsingfors den 29 maj 1998
7030: 
7031:                                                                   Minister Terttu Huttu-Juntunen
7032:                                            KK 552/1998 vp
7033: 
7034: Kirjallinen kysymys 552
7035: 
7036: 
7037: 
7038: 
7039:                                   Hannu Takkula /kesk: Rautatien rakentamisesta linjalle Rovaniemi
7040:                                       -Sodankylä- Kevitsa
7041: 
7042: 
7043:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
7044: 
7045:    Geologiselta tutkimuskeskukselta tihkunei-        yhteydet edistäisivät alueen matkailu- ja elinkei-
7046: den tietojen mukaan Kevitsan malmiot mahdol-         nopalvelujen kehittämistä. Rautatien rakentami-
7047: listavat kannattavan malmituotannon louhimi-         nen perusinvestointina jo tässä vaiheessa tulisi
7048: sen. Tämän vuoksi malmio tulee tarvitsemaan          olemaan kannattavaa.
7049: asianmukaisen kuljetusväylän tuotoksilleen.             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7050: Tarkoituksenmukaisin ratkaisu olisi rautatien        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7051: rakentaminen välille Rovaniemi- Sodankylä-           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7052: Kevitsa.                                             nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7053:     Pahoina työttömyysaikoina rautatien raken-
7054: taminen turvaisi Lapin alueelle elintärkeitä työn-             Mitä Hallitus aikoo tehdä sen hyväksi,
7055: ja ansionsaantimahdollisuuksia. Paitsi Kevitsan             että perusteltu rautatien rakentaminen
7056: malmion kuljetustarpeisiin, rautatietä voitaisiin           välille Rovaniemi- Sodankylä- Kevit-
7057: käyttää myös puutavaran kuljetukseen. Myös                  sa saadaan mahdollisimman pikaisesti
7058: matkailun kannalta rautatien myötä parantuvat               käyntiin?
7059: 
7060:      Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1998
7061: 
7062:                                         Hannu Takkula /kesk
7063: 
7064: 
7065: 
7066: 
7067:  280043
7068: 2                                         KK 552/1998 vp
7069: 
7070: 
7071: 
7072: 
7073:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
7074: 
7075:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kaan rautatieliikenteen edellyttämään kuntoon.
7076: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       Kehittämishankkeet ovat luonteeltaan täyden-
7077: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     nysinvestointeja,jotka parantavat nykyisen rata-
7078: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannu          verkon varuste- ja palvelutasoa sekä lisäävät ra-
7079: Takkulan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       taverkon kapasiteettia.
7080: n:o 552:                                               Rataverkon korkeasta iästä johtuvan kor-
7081:                                                     vausinvestointikasauman purkaminen jatkuu
7082:           Mitä Hallitus aikoo tehdä sen hyväksi,    2000-luvun alkuvuosille. Uusien ratahankkeiden
7083:        että perusteltu rautatien rakentaminen       aloittamiselle lähivuosina on siten erittäin rajoi-
7084:        välille Rovaniemi- Sodankylä- Kevit-         tetut mahdollisuudet. Uuden hankkeen aloitta-
7085:        sa saadaan mahdollisimman pikaisesti         minen vaatii aina perusteellisen yhteiskuntata-
7086:        käyntiin?                                    loudellisen kannatta vuusselvityksen.
7087:                                                        Kysymyksessä esitetty radan rakentaminen
7088:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        Rovaniemeltä Kevitsaan tai sitä koskeva selvitys
7089: vasti seuraavaa:                                    eivät ole ajankohtaisia. Kevitsan kaivoksen to-
7090:                                                     teuttamisedellytysten selvittäminen on kesken
7091:    Radanpidon tavoitteena on edistää rautatielii-   eikä kaivoksen avaamisesta ole tietoa. Siinä vai-
7092: kenteen toimintaedellytyksiä perusparantamalla      heessa kun kaivoksen avaaminen tulee ajankoh-
7093: olemassa olevaa rataverkkoa sekä kehittämällä       taiseksi, selvitetään myös kaivoksen kuljetusrat-
7094: verkon toimivuutta. Perusradanpidon keskeinen       kaisut Rautatieyhteyden rakentamismahdolli-
7095: tehtävä on saattaa nykyinen rataverkko tehok-       suus kuuluu osana tähän selvitystyöhön.
7096: 
7097:      Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1998
7098: 
7099:                                                                      Liikenneministeri Matti Aura
7100:                                           KK 552/1998 vp                                            3
7101: 
7102: 
7103: 
7104: 
7105:                                       Tili Riksdagens Talman
7106: 
7107:    1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen an-    fik förutsätter. Utvecklingsprojekten är kom-
7108: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-      pletteringsinvesteringar som förbättrar det nuva-
7109: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    rande bannätets utrustnings- och servicenivå
7110: man Hannu Takkula undertecknade spörsmål nr         samt ökar bannätets kapacitet.
7111: 552:                                                   Bannätets höga ålder är orsak tili att erätt-
7112:                                                     ningsinvesteringarna anhopas. Denna situation
7113:           Vad ämnar Regeringen göra för att det     kommer att råda ända in på början av 2000-talet.
7114:         motiverade byggandet av en järnväg från     Innan ett nytt projekt påbörjas krävs alltid en
7115:         Rovaniemi via Sodankylä tili Kevitsa på-    grundlig samhällsekonomisk lönsamhetsutred-
7116:         börjas så fort som möjligt?                 ning.
7117:                                                        Det i spörsmålet nämnda byggandet av en
7118:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       järnväg från Rovaniemi tili Kevitsa eller en ut-
7119: anföra följande:                                    redning beträffande detta är inte aktuella. Utred-
7120:                                                     ningar pågår ännu om Kevitsa guvas verksam-
7121:    Banhållningens syfte är att främja järnvägs-     hetsförutsättningar, och det är inte klart om gru-
7122: trafikens verksamhetsförutsättningar genom att      van skall öppnas. Om det blir aktuellt att öppna
7123: grundförbättra det existerande bannätet och ge-     gruvan, utreds även transportlösningarna i an-
7124: nom att utveckla nätets funktion. Basbanhåll-       slutning tili detta. Möjligheten att bygga en
7125: ningens centrala uppgift är att få det nuvarande    järnvägsförbindelse hör tili detta utredningsar-
7126: bannätet i det skick som en effektiv järnvägstra-   bete.
7127: 
7128:        Helsingfors den 28 maj 1998
7129:                                                                         Trafikminister Matti Aura
7130:                                            KK 553/1998 vp
7131: 
7132: Kirjallinen kysymys 553
7133: 
7134: 
7135: 
7136: 
7137:                                   Marjatta Vehkaoja /sd: Vammaisten asuntoon tehtyjen muutostöi-
7138:                                      den purkamisesta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta
7139: 
7140: 
7141:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
7142: 
7143:    Laki vammaisuuden perusteellajärjestettävis-      vinnut asunnon rakenteisiin kiinnitettyjä laittei-
7144: tä palveluista ja tukitoimista (vammaispalvelula-    ta, ei asuntoa saada entiselleen ilman melko suur-
7145: ki) edellyttää, että vaikeavammaiselle korvataan     ta remonttia. Monet lesket ovat varattornia ei-
7146: asunnon muutostöistä sekä asuntoon kuuluvien         vätkä pysty kustantamaan tarvittavaa remont-
7147: välineiden ja laitteiden hankkimisesta hänelle ai-   tia.
7148: heutuvat kohtuulliset kustannukset, jos hän              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7149: vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7150: tarvitsee näitä toimenpiteitä suoriutuakseen ta-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7151: vanomaisista elämän toiminnoista eikä hän ole        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7152: jatkuvan laitoshoidon tarpeessa (VpL 9 §).
7153:    Edellä mainitun lainkohdan ansiosta monet                   Tietääkö Hallitus, että perheille aiheu-
7154: vaikeavammaiset ovat voineet asua kotona. Vai-              tuu kohtuuttomat kustannukset, kun
7155: keavammaisen kuoltua asunto halutaan tavalli-               asuntoon tehdyt muutokset vaikeavam-
7156: sesti palauttaa entiselleen. Vammaispalvelulaki             maisen kuoltua puretaan, ja
7157: ei kuitenkaan huomioi tätä millään tavalla. Kun                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7158: kyseessä on ollut vaikea vammainen, joka on tar-            ryhtyä epäkohdan poistamiseksi?
7159: 
7160:      Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1998
7161: 
7162:                                         Marjatta Vehkaoja /sd
7163: 
7164: 
7165: 
7166: 
7167: 280043
7168: 2                                            KK 553/1998 vp
7169: 
7170: 
7171: 
7172: 
7173:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
7174: 
7175:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         palvelulain nojalla myönnettyjen asunnonparan-
7176: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          nusavustusten määrä on vuosina 1991-1993 ol-
7177: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        lut noin 6 000 vuodessa ja avustusten kokonais-
7178: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjatta          kustannukset vuonna 1993 olivat noin 30 miljoo-
7179: Vehkaojan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-           naa markkaa. Suurin osa avustusten saajista on
7180: sen n:o 553:                                           65 vuotta täyttäneitä henkilöitä.
7181:                                                           Korjausrakentamisen tavoitteena on luoda
7182:           Tietääkö Hallitus, että perheille aiheu-     turvallinen asuinympäristö, joka tarjoaa tasa-
7183:         tuu kohtuuttomat kustannukset, kun             arvoiset asumismahdollisuudet iästä ja sairau-
7184:         asuntoon tehdyt muutokset vaikeavam-           desta tai vammasta riippumatta. Vammaispalve-
7185:         maisen kuoltua puretaan, ja                    lulain avustuksilla pyritään toteuttamaan sellai-
7186:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         set muutostyöt, jotka ovat välttämättömiä vai-
7187:         ryhtyä epäkohdan poistamiseksi?                keavammaisen itsenäisen elämän kannalta.
7188:                                                        Muutostöiden tavoitteena on helpottaa vammai-
7189:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           sen liikkumista ja tilojen saavutettavuutta sekä
7190: vasti seuraavaa:                                       lisätä väljyyttä. Näin olen muutos- ja korjaustyöt
7191:                                                        hyödyttävät yleensä myös ei-vammaisia perheen-
7192:    Laki vammaisuuden perusteella järjestettävis-       jäseniä.
7193: tä palveluista ja tukitoimista (380/1987), jäljem-        Tutkimuksen mukaan 43 % toimenpiteistä
7194: pänä vammaispalvelulaki, ja siihen liittyvä ase-       kohdistuu hygieniatoimintoihin ja -tiloihin. Ta-
7195: tus (759/1987) tulivat voimaan 1.1.1988. Lain          vallisinta on kylpyammeen poistaminen ja suih-
7196: tavoitteena on edistää vammaisen henkilön edel-        kutilan rakentaminen tilalle. Myös muut asunto-
7197: lytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenver-        jen sisällä toteutettavat rakennustekniset kor-
7198: taisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja         jaukset, kuten ovien levennykset, kynnysten
7199: poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja           poistot ja keittiön muutostyöt, ovat tavallisia.
7200: esteitä.                                               Vammaispalvelulain mukaisia muutostöitä voi-
7201:    Lain tarkoituksena oli erityisesti vaikeavam-       daan myös suorittaa vammaisen välittömään
7202: maisten aseman parantaminen. Kunnilla on eri-          asumisympäristöön, lähinnä sisäänkäynteihin ja
7203: tyinen velvollisuus järjestää sellaisia palveluja ja   porraskäytäviin. Näistä tavallisimpia ovat luis-
7204: tukitoimia, jotka ovat vaikeavammaisille välttä-       kien ja kaiteiden asentaminen sekä valaistuksen
7205: mättömiä tavanomaisista elämän toiminnoista            parantaminen. Tutkimuksen mukaan asumisym-
7206: suoriutumisessa. Näitä ovat esimerkiksi koh-           päristön turvallisuuteen sekä koti- ja vapaa-ajan
7207: tuulliset korvaukset asunnon muutostöistä sekä         tapaturmien ehkäisyyn on muutostöiden yhtey-
7208: asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden            dessä kiinnitetty vähemmän huomiota.
7209: hankkimisesta.                                            Vammaisen tarpeisiin muutettu asunto voi-
7210:    Kunnan erityinenjärjestämisvelvollisuus mer-        daan asunnon perusparannuksen yhteydessä
7211: kitsee, että asiakkaalla on subjektiivinen oikeus      korjata alkuperäiseen kuntoon. Valtio ja kunnat
7212: palveluun ja tukitoimeen, jos sen saannin laki-        tukevat korjausrakentamista mm. asuntolaino-
7213: sääteiset edellytykset täyttyvät. Kunnan varaa-        jen, korkotuen ja avustusten kautta. Asuntora-
7214: mien määrärahojen puute ei voi olla esteenä pal-       hasto myöntää avustuksia asuinkerrostalojen
7215: velujen myöntämiselle. Asiakkaan oikeusturvaa          perusparannuksiin, esimerkiksi uusiin hisseihin.
7216: on tehostettu turvaamalla valitusmahdollisuus          Useimmat kunnat laativat asunto-ohjelmia, jois-
7217: myös korkeimpaan hallinto-oikeuteen.                   sa kohdeunetaan perusparannuksenja -korjauk-
7218:    Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittä-      sen määrärahoja eri talotyypeille ja omistusmuo-
7219: miskeskus Stakes on selvittänyt vammaispalve-          doille.
7220: lulain ja sosiaalihuoltolain nojalla vuosina 1992         Kotitalouksien työllistämismahdollisuuksien
7221: ja 1993 myönnettyjä avustuksia sekä toteutettuja       tukemiseksi tuli 1.10.1997 voimaan laki kotita-
7222: asuntojen korjauksia ja muutoksia. Vammais-            loustyön väliaikaisesta tukijärjestelmästä (839/
7223:                                          KK 553/1998 vp                                             3
7224: 
7225: 1997). Itä- ja Länsi-Suomen läänissä sijaitseva       Kokeilut kestävät vuoden 1999 loppuun. En-
7226: kotitalous voi tilata kokeilualueen työvoima- ja   nen kokeilun päättymistä tulee myös arvioida
7227: elinkeinokeskuksessa pidettävään rekisteriin       saadut kokemukset, kokeilujen työllisyys- ja kus-
7228: merkityltä yritykseltä mm. asunnon kunnossapi-     tannusvaikutukset sekä järjestelmän vakinaista-
7229: to- ja perusparannuspalveluita. Kotitaloustuen     mistarve.
7230: tarkoituksena on edistää palveluyritysten toi-        Yhteenvetona voi todeta, että vammaispalve-
7231: mintaa alentamalla kotitalouksille tarjottavien    lulain muutostyöt ovat tutkimuksen mukaan
7232: palvelujen hintoja ja tätä kautta edistää myös     koskeneet pääasiassa asuntojen hygienia- ja keit-
7233: työllisyyttä. Tuki maksetaan yrittäjälle.          tiötiloja. Muutostöillä on pyritty parantamaan
7234:    Samanaikaisesti käynnistyi Etelä-Suomen,        asumistilojen toimivuutta ja väljyyttä vaikea-
7235: Oulun ja Lapin läänin alueilla kotitalouksien      vammaiselle mutta myös muille perheenjäsenille.
7236: verotukijärjestelmää koskeva kokeilu. Kotita-      Sosiaali- ja terveysministeriön tietoon ei ole tul-
7237: lousvähennyksen enimmäismäärä on vuosittain        lut ainuttakaan tapausta, jossa asunnon palaut-
7238: 5 000 markkaa. Kotitaloustukivähennyksen voi       tamisesta alkuperäiseen kuntoon olisi muodos-
7239: saada samoihin työsuorituksiin kuin yritystuki-    tunut kohtuuttomia kustannuksia.
7240: mallissa.
7241:      Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1998
7242: 
7243:                                                                  Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
7244: 4                                             KK 553/1998 vp
7245: 
7246: 
7247: 
7248: 
7249:                                           Tili Riksdagens Talman
7250: 
7251:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        av handikappservicelagen var 1991-1993 ca
7252: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          6 000 om året och understöden uppgick 1993 tili
7253: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        totalt ca 30 milj. mk. Största del en av de personer
7254: man Marjatta Vehkaoja undertecknade spörs-              som får understöd har fyllt 65 år.
7255: mål nr 553:                                                Syftet med ombyggnaden är att skapa en trygg
7256:                                                         boendemiljö som erbjuder jämbördiga boende-
7257:            Vet Regeringen att familjerna åsamkas        möjligheter oberoende av ålder och sjukdom eller
7258:         oskäliga kostnader när ändringar som            handikapp. Genom understöden på basis av han-
7259:         företagits i bostaden rivs efter att en gravt   dikappservicelagen strävar man efter att genom-
7260:         handikappad dött, och                           föra sådana ändringsarbeten som är nödvändiga
7261:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        för att gravt handikappade skall kunna leva ett
7262:         för att eliminera missförhållandet?             självständigt 1iv. Syftet med ändringsarbetena är
7263:                                                         att göra det lättare för den handikappade att röra
7264:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           ~jg och nå olika platser och att få mera utrymme.
7265: anföra följande:                                        Andrings- och ombyggnadsarbetena är i allmän-
7266:                                                         het till nytta också för familjemedlemmar som
7267:    Lagen om service och stöd på grund av handi-         inte har något handikapp.
7268: kapp (380/1987), handikappservicelagen, och                Enligt undersökningen hänför sig 43% av åt-
7269: den förordning som hänför sig till den (7 59/1987)      gärderna tili funktioner och utrymmen som har
7270: trädde i kraft den 1januari 1988. Syftet med 1agen      med hygienen att göra. Det vanligaste är att bad-
7271: är att främja de handikappades förutsättningar          karet tas bort och att ett duschutrymme byggs i
7272: att leva och vara verksamma som jämbördiga              stället. Också annan ombyggnad av teknisk art
7273: medlemmar i samhället samt att förebygga och            inne i bostäderna, såsom breddning av dörrar,
7274: undanröja olägenheter och hinder som handi-             borttagande av tr§sklar och ändringsarbeten i
7275: kappet medför.                                          köket är vanliga. Andringsarbeten enligt handi-
7276:    Syftet med lagen var att förbättra särskilt de       kappservicelagen kan också utföras i den ome-
7277: gravt handikappades ställning. Kommunerna               delbara närheten av den handikappades boende-
7278: har en särskild skyldighet att ordna service och        miljö, närmast i ingångar och trappuppgångar.
7279: stöd som den gravt handikappade behöver för att         De van1igaste arbetena är installation av ramper
7280: klara av de dagliga funktionerna. Hit hör t.ex.         och ledstänger och förbättring av belysningen.
7281: skälig ersättning för ändringsarbeten i bostaden        En1igt undersökningen har mindre uppmärk-
7282: samt för anskaffning av redskap och anordning-          samhet i samband med ändringsarbetena riktats
7283: ar i bostaden.                                          på tryggheten i boendemiljön och förebyggande
7284:    Kommunens särski1da skyldighet att ordna             av olycksfall i hemmet och på fritiden.
7285: service och stöd för klienten innebär att denne            En bostad som ändrats så att den motsvarar
7286: har en subjektiv rätt till detta om förutsättningar-    behovet hos en handikappad, kan i samband med
7287: na enligt lagen föreligger. Bristen på kommunala        att bostaden byggs om renoveras i sitt ursprung-
7288: anslag kan inte vara ett hinder för beviljandet av      ligt skick. Staten och kommunerna stöder om-
7289: tjänster. Klientens rättsskydd har betonats ge-         byggnad bl.a. genom bostadslån, räntestöd och
7290: nom att han har möjlighet att besvära sig också         understöd. Bostadsfonden beviljar understöd för
7291: hos högsta förvaltningsdomstolen.                       ombyggnad av flervåningshus, t.ex. för nya his-
7292:    Forsknings- och utvecklingscentralen för so-         sar. De flesta kommuner utarbetar boendepro-
7293: cial- och hälsovården, Stakes, har utrett vilka         gram i vilka anslag för ombyggnad och grundlig
7294: understöd som beviljats och vilka renoveringar          renovering anvisas för olika hustyper och ägofor-
7295: och ändringar av bostaden som genomförts un-            mer.
7296: der 1992 och 1993 med stöd av handikappservice-            För främjande av möjligheterna till sysselsätt-
7297: lagen och socialvårdslagen. Antalet understöd           ning i hushållen trädde lagen om temporärt stöd-
7298: som beviljats för ombyggnad av bostad med stöd          system för hushållsarbete (83911997) i kraft den 1
7299:                                               KK 553/1998 vp                                           5
7300: 
7301: oktober 1997. Hushåll som är belägna i Östra               Försöken pågår tili slutet av 1999. Innan för-
7302: Finlands och Västra Finlands Iän kan hos företag        söket avslutas skall en utvärdering göras också
7303: som finns upptaget i det register som arbets-           beträffande gjorda erfarenheter, sysselsättnings-
7304: krafts- och näringscentralen i försöksområdet           och kostnadseffekter samt behovet av ett perma-
7305: skall föra bl.a. beställa tjänster för att underhålla   nent system.
7306: och bygga om bostaden. Syftet med hushållsstö-             Sammanfattningsvis konstateras i undersök-
7307: det är att främja verksamheten i serviceföretag         ningen att ändringsarbetena enligt handikapp-
7308: genom att sänka priserna på tjänster som erbjuds        servicelagen i huvudsak har gällt bostädernas
7309: hushållen och därigenom också främja syssel-            hygien- och köksutrymmen. Genom ändringsar-
7310: sättningen. Stödet betalas tili företagaren.            betena har man för de gravt handikappade men
7311:    Samtidigt inleddes i Södra Finlands, Uleå-           också för de övriga familjemedlemmarna strävat
7312: borgs och Lapplands Iän ett försök med skatte-          efter att förbättra boendeutrymmenas funktion
7313: stödssystem för hushåll. Det maximala hushålls-         och förstora dem. Social- och hälsovårdsministe-
7314: avdraget är årligen 5 000 mk. Hushållsavdraget          riet har inte fått kännedom om ett enda fall där
7315: beviljas för samma arbetsuppgifter som i model-         återställandet av bostaden i dess ursprungliga
7316: len för företagsstöd.                                   skick skulle ha föranlett oskäliga kostnader.
7317: 
7318:      Helsingforsden 28 maj 1998
7319: 
7320:                                                                       Minister Terttu Huttu-Juntunen
7321:                                            KK 554/1998 vp
7322: 
7323: Kirjallinen kysymys 554
7324: 
7325: 
7326: 
7327: 
7328:                                   Risto Penttilä /nuors ym.: Yksityisen elinkeinon toimintaedellytys-
7329:                                       ten turvaamisesta viihdepelialalla
7330: 
7331: 
7332:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
7333:    EFTA Surveillance Authority (ESA) antoi           Raha-automaattiyhdistyksen oikeutta harjoittaa
7334: 30.12.1994 päätöksen (Decision No 336/94/            yksinoikeudella arpajaislain mukaista liiketoi-
7335: COL), jossa se vaati Suomea välittömästi va-         mintaa. Samanaikaisesti ollaan eduskuntaan
7336: pauttamaan ns. viihdepelit (ajanvietepelit, joista   tuomassa arpajaislain uudistusesitystä, jossa eh-
7337: ei saa rahavoittoja) vapaaseen kilpailuun. Pää-      dotetaan tavaravoittoja antavien peliautomaat-
7338: töksensä yhteydessä ESA totesi, että Suomen          tien sosialisointiaja näillä pelilaitteilla elinkeinoa
7339: olisi pitänyt muuttaa lainsäädäntöäänjo vuoden       harjoittavien yrittäjien liiketoiminnan lakkautta-
7340: 1994 alusta. Uusi viihdelaitelaki (164/1995) tuli    mista. Kysymyksessä olevat ajanvietepelilaitteet
7341: kuitenkin voimaan vasta 17.2.1995.                   (tavara- ja pieniä rahavoittoja antavat laitteet)
7342:    Uuden lainsäädännön myötä Raha-auto-              ovat yleisesti vapaan kilpailun piirissä EU-
7343: maattiyhdistykselle annettiin oikeus perustaa        alueella.
7344: viihdepelitoimintaa varten tytäryhtiö, Pelika           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7345: Ray Oy. Tässä tapahtui virhe, sillä kun ilmeinen     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
7346: tarkoitus oli vapauttaa viihdepelit työllistämään    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
7347: pienyrittäjiä ja kannustamaan yrittäjyyteen, ta-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7348: pahtui juuri päinvastoin.
7349:    Pelika Ray:n massiivinen markkinavaltaus                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7350: johti nopeasti määräävään markkina-asemaaoja                 ryhtyä, jotta markkinoita vääristävä toi-
7351: siihen, että yksityinen elinkeino ei voi enää käy-           minta lopetetaan ja yksityisen elinkeinon
7352: tännössä tänä päivänä toimia kannattavasti viih-             toimintaedellytykset viihdepelialalla tur-
7353: depelisektorilla. Pelika Ray:n toiminnalla ei ole            vataan, sekä
7354: hyväntekeväisyyden kanssa mitään tekemistä,                     mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7355: koska suuret laiteinvestoinnit ja markkinointi               ryhtyä, jotta arpajaislairumdistuksen yh-
7356: ovat vaatineet Raha-automaattiyhdistyksen si-                teydessä tavaravoittoautomaateilla ja
7357: joittamaan Pelikaan kymmeniä miljoonia mark-                 pieniä rahavoittoja antavilla automaa-
7358: koja.                                                        teilla operointi saataisiin Suomessakin
7359:    Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa on                   vapaan kilpailun piiriin?
7360: paraikaa vireillä oikeusprosessi, joka koskee
7361: 
7362:      Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1998
7363: 
7364:          Risto Penttilä /nuors          Jukka Tarkka /nuors              Klaus Bremer /r
7365: 
7366: 
7367: 
7368: 
7369: 280043
7370: 2                                           KK 554/1998 vp
7371: 
7372: 
7373: 
7374: 
7375:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
7376: 
7377:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kuin toimintaansa varten tarpeellisia yhtiöitä tai
7378: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         niiden osakkeita sekä luovuttaa näiden yhtiöiden
7379: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       osakkeita uudelle omistajalle vain sosiaali- ja ter-
7380: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Risto            veysministeriön antamalla luvalla.
7381: Penttilän ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-             Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut yh-
7382: myksen n:o 554:                                       distykselle oikeuden perustaa viihdelaitetoimin-
7383:                                                       nan harjoittamista varten erillisen osakeyhtiön.
7384:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       Luvan perusteella yhdistys päätti yhtiöittää ajan-
7385:        ryhtyä, jotta markkinoita vääristävä toi-      viete- ja musiikkiautomaattitoiminnan Pelika
7386:        minta lopetetaan ja yksityisen elinkeinon      RAY Oy -nimiseen yhtiöön ja siirsi päätöksen
7387:        toimintaedellytykset viihdepelialalla tur-     toteuttamiseksi yhdistyksen aiemmin harjoitta-
7388:        vataan, sekä                                   mat, edellä mainitut liiketoiminnat uudelle yh-
7389:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tiölle. Pääomasijoituksen arvo oli yhteensä hie-
7390:        ryhtyä, jotta arpajaislain uudistuksen yh-     man yli 38 miljoonaa markkaa. Yhtiön osake-
7391:        teydessä tavaravoittoautomaateilla ja          pääoma on 10 miljoonaa markkaa. Pelika RAY
7392:        pieniä rahavoittoja autavilla automaa-         Oy:n osakepääomaa ei ole yhtiön toiminta-aika-
7393:        teilla operointi saataisiin Suomessakin        na korotettu eikä Raha-automaattiyhdistys ole
7394:        vapaan kilpailun piiriin?                      antanut tytäryhtiölleen lainoja eikä konserni-
7395:                                                       avustuksia. Yhtiön taseen loppusumma oli vii-
7396:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           meksi vahvistetussa tilinpäätöksessa 31.12.1997
7397: taen seuraavaa:                                       noin 54 miljoonaa markkaa. Yhtiö on jakanut
7398:                                                       toiminta-aikanaan osinkoa yhteensä 18 miljoo-
7399:    Viihdelaitteista, joilla Suomen oikeuden mu-       naa markkaa. Osingot on tuloutettu Raha-auto-
7400: kaan tarkoitetaan maksua vastaan yleisön käy-         maattiyhdistykselle jaettaviksi yleishyödyllisiin
7401: tettävänä pidettävää, huvitusta varten valmistet-     tarkoituksiin.
7402: tua automaattia tai laitetta, josta käyttäjä ei voi      Taloudellisten, henkilöstöpoliittisten ja yritys-
7403: saada muuta voittoa kuin uusia pelejä tai peliai-     asiakkaiden kanssa tehtyjen sitoumusten vuoksi
7404: kaa, säädetään viihdelaitelaissa (164/1995). Lain     erillisen viihdelaiteyhtiön perustamista pidettiin
7405: mukaan viihdelaitteiden käytettävänä pitäminen        muita kyseeseen tulevia vaihtoehtoja tarkoituk-
7406: ei edellytä mitään viranomaislupia. Viihdelaite-      senmukaisempana.
7407: toimintaa saavat harjoittaa Suomessa elinkeinon          Pelika RAY Oy:llä on edellä selostetuista syis-
7408: harjoittamiseen oikeutetut.                           tä johtava asema viihdelaitemarkkinoilla. Eu-
7409:    Ennen viihdelaitelain antamista Raha-auto-         roopan komission IV pääosasto on tutkinut väit-
7410: maattiyhdistyksellä oli yksinoikeus ajanviete-        teitä Raha-automaattiyhdistyksen ja Pelika
7411: automaattien käytettävänä pitämiseen. Yksinoi-        RAY Oy:n välisistä kielletyistä kilpailutoimenpi-
7412: keus oli annettu Raha-automaattiyhdistykselle         teistä. Kirjeessään 24.6.1996 D/16725 osasto to-
7413: ajanvieteautomaateista annetulla lailla (426/         tesi, ettei ollut esitetty mitään näyttöä esitettyjen
7414: 1976). Viihdelaitelain antamisenjälkeen ei kilpai-    väitteiden tueksi ja lopetti tutkimukset tarpeetto-
7415: luoikeudellisista syistä pidetty tarkoituksen-        mina.
7416: mukaisena, että Raha-automaattiyhdistys, jolla           Euroopan unionissa ei ole arpajaistoimintaa
7417: arpajaislain (491/1965) 3 §:n 4 momentin nojalla      koskevia yhteisöoikeudellisia säännöksiä. Arpa-
7418: on oikeus harjoittaa yksinoikeudella myös raha-       jaistoimintaa säännellään kansallisesti. Tavara-
7419: automaattitoimintaa, enää itse harjoittaisi viih-     ja pieniä raha voittojaantavat laitteet ovat eräissä
7420: detai tetoimin taa.                                   Euroopan unionin jäsenmaissa sallittuja ja eräis-
7421:    Viihdelaitelain voimaantulon yhteydessä            sä jäsenmaissa kokonaan kiellettyjä. Niissäkin
7422: muutettiin raha-automaattiasetuksen 6 §:ää            jäsenmaissa, joissa pieniä rahavoittoja antavat
7423: (18711995) siten, että Raha-automaattiyhdistys        automaatit ovat sallittuja, niitä pidetään raha-
7424: saa perustaa ja hankkia omistukseensa muita           automaatteina, vaikka näistä laitteista saatetaan
7425:                                             KK 554/1998 vp                                              3
7426: 
7427: puhekielessä käyttää englanninkielistä nimitystä      ihmisten pelihalua hyväksikäyttäen on sallittu
7428: "amusement with prizes". Niissä Euroopan              vain rajoitetussa määrin ja vain varojen hankki-
7429: unionin jäsenvaltioissa, joissa raha-automaatti-      miseksi yleishyödyllisen toiminnan tukemiseksi.
7430: toiminta on sallittua, sitä säännellään ja rajoite-   Tämä periaate on perusperiaatteena myös uudes-
7431: taan monin tavoin. Näin ollen toiminta ei yleises-    sa valmisteltavana olevassa arpajaislainsäädän-
7432: ti kuulu Euroopan unionin jäsenmaissa vapaan          nössä. Myös tavaravoittoautomaatit ja pieniä
7433: kilpailun piiriin.                                    rahavoittoja antavat automaatit kuuluvat arpa-
7434:    Euroopan komission IV pääosasto on                 jaislain soveltamisalaan. Näin ollen tavaravoit-
7435: 13.11.1996 päivätyssä kirjeessään (D/20058),          toautomaattien käytettävänä pitäminen olisi sal-
7436: joka koski muun muassa pieniä rahavoittoja an-        littua uuden lain voimaantulonjälkeen vain yleis-
7437: tavilla automaateilla harjoitettavaa toimintaa,       hyödyllisille yhteisöille ja pieniä rahavoittoja an-
7438: todennut muun muassa seuraavaa: "Valtion mo-          tavien automaattien käytettävänä pitäminen
7439: nopolin perustaminen jonkinlaista rahapelitoi-        Raha-automaattiyhdistykselle.
7440: mintaa varten vaikuttaa lailliselta ta valta valvoa       Valmisteltavana olevan arpajaislain mukaan
7441: ja käyttää yleishyödyllisesti tottumuksia, joita ei   rahapelitoimintoja saisi harjoittaa vain valtio-
7442: ole tarpeen kieltää mutta, jotka aiheuttavat hait-    neuvoston antamalla luvalla. Lupa voitaisiin an-
7443: taa, jos keinottelijat käyttävät niitä häikäilemät-   taa vain rahapelitoimintaa varten perustetulle
7444: tömästi hyväkseen. Niinpä monopolin perusta-          yhteisölle. Valmisteltavana olevan lain mukaan
7445: minenja olemassaolo näyttää olevan perusteltua        rahapeliyhteisöt eivät saisi harjoittaa muuta ar-
7446: eikä se ole epäsuhteessa tavoitteeseen nähden".       pajaistoimintaa. Näin ollen Raha-automaattiyh-
7447:     Suomessa voimassa olevan arpajaislainsää-         distys ei voisi enää pitää tavaravoittoautomaat-
7448: dännön lähtökohta on, että tulojen hankkiminen        teja yleisön käytettävänä.
7449: 
7450:      Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1998
7451: 
7452:                                                                Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
7453: 4                                           KK 554/1998 vp
7454: 
7455: 
7456: 
7457: 
7458:                                         Tili Riksdagens Talman
7459: 
7460:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      ningautomatförordningen sä, att Penningauto-
7461: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        matföreningen endast med tilistånd av social-
7462: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-      och hälsovårdsministeriet fär bilda eller förvärva
7463: man Risto Penttilä m.fl. undertecknade spörsmål       andra bolag än sädana som behövs för dess verk-
7464: nr 554:                                               samhet eller fårvärva aktier i dem samt överläta
7465:                                                       aktier i dessa bolag tili en ny ägare.
7466:           Vilka ätgärder ämnar Regeringen vid-            Social- och hälsovårdsministeriet har gett Pen-
7467:        ta sä att den verksamhet som snedvrider        ningautomatföreningen tillständ att bilda ett sär-
7468:        marknaden upphör och den privata före-         skilt aktiebolag för bedrivande av verksamhet
7469:        tagsamhetens verksamhetsförutsättning-         med förströelseanordningar. Med stöd av tili-
7470:        ar på området för spe1 som förströelse         ståndet beslöt Penningautomatföreningen om-
7471:        tryggas, samt                                  bilda den verksamhet som föreningen bedrev
7472:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       med förströelse- och musikautomater tili ett bo-
7473:        för att en lotterilagsenlig verksamhet med     lag med namnet Pelika RAY Oy, och överförde i
7474:        automater som ger varuvinster och små          detta syfte den ovan nämnda affårsverksamhet
7475:        penningvinster skall fä utövas på den fria     som föreningen tidigare bedrivit tili det nya bola-
7476:        konkurrensens villkor också i Finland?         get. Värdet av kapitalplaceringarna uppgick tili
7477:                                                       sammanlagt nägot över 38 milj. mk. Bolagets
7478:   Som svar på detta spörsmäl får jag vördsamt         aktiekapital uppgär tili10 milj. mk. Pelika RAY
7479: anföra följande:                                      Oy:s aktiekapital har inte höjts under bolagets
7480:                                                       verksamhetstid och Penningautomatföreningen
7481:     Om förströelseanordningar, varmed enligt          har inte beviljat sitt dotterbolag Iän eller kon-
7482: finsk 1ag avses automater eller anordningar som       cernbidrag. Bolagets balansräkning vid senast
7483: tillverkas för att för nöjesändamål hällas till-      fastställda bokslut (31.12.1997) uppgick tili sam-
7484: gäng1iga för allmänheten mot a vgift och som inte     manlagt ca 54 milj. mk. Bolaget har under sin
7485: kan ge användaren andra vinster än nya spel eller     verksamhet betalt dividender tili ett belopp av
7486: speltid, bestäms i lagen om förströelseanordning-     18 milj. mk. Dividenderna har inkomstförts på
7487: ar (164/1995). Enligt den nämnda lagen krävs det      Penningautomatföreningen att användas för all-
7488: inte tillständ av någon myndighet för att hålla       männyttiga ändamål.
7489: förströelseanordningar tillgängliga för allmän-           På grund av ekonomiska, personalpolitiska
7490: heten. Den som har rätt att idka näring i Finland     och med företagskunder ingångna förbindelser
7491: får bedriva verksamhet med förströelseanord-          ansågs bildandet av ett separat bolag för förströ-
7492: ningar.                                               elseanordningar vara ett mera ändamålsenligt
7493:     Innan lagen om förströelseanordningar gavs        alternativ än andra alternativ som kunde komma
7494: höll Penningautomatföreningen med ensamrätt           i fråga.
7495: förströelseanordningar tillgängliga för allmän-           Pelika RAY Oy innehar av de skäl som anförts
7496: heten. Ensamrätten hade beviljats Penningauto-        ovan en ledande ställning på marknaden för
7497: matföreningen genom lagen om förströelseauto-         förströelseanordningar. Europeiska kommissio-
7498: mater (426/1976). Under den tid lagen om för-         nens generaldirektorat IV har undersökt pästå-
7499: ströelseanordningar gällt har det av konkurrens-      endena om att det skulle ha förekommit förbjud-
7500: rättsliga skäl inte ansetts vara ändamålsenligt att   na konkurrensätgärder mellan Penningautomat-
7501: Penningautomatföreningen, som med stöd av 3 §         föreningen och Pelika RAY Oy. 1 sitt brev
7502: 4 mom. lotterilagen (491/1965) har ensamrätt i        24.6.1996 D/16725 konstaterade generaldirekto-
7503: fråga om bedrivandet också av penningautomat-         ratet att det inte framkommit några bevis tili stöd
7504: verksamhet, själv bedriver verksamhet med för-        för de framförda påståendena och avslutade un-
7505: ströelseanordningar.                                  dersökningarna som obehövliga.
7506:     1 samband med att lagen om förströelseanord-          Europeiska unionen har inte några gemen-
7507: ningar trädde i kraft ändrades 6 § (187 /1995) pen-   skapsrättsliga bestämmelser om lotteriverksam-
7508:                                             KK 554/1998 vp                                            5
7509: 
7510: het. Lotteriverksamheten regleras på nationell            Utgångspunkten för den gällande lotterilag-
7511: nivå. Anordningar som ger varuvinster och små         stiftningen i vårt land är att det är tillåtet att
7512: penningvinster är tillåtna i vissa av Europeiska      skaffa sig inkomster genom att utnyttja männi-
7513: unionens medlemsstater och helt förbjudna i an-       skors lust att spela endast i begränsad utsträck-
7514: dra. Också i de medlemsstater där automater som       ning och endast för att skaffa medel för stödande
7515: ger små penningvinster är tillåtna anses dessa        av allmännyttig verksamhet. Denna princip är
7516: automater vara penningautomater, även om de i         den grundläggande principen också i den nya
7517: dagligt tai går under benämningen "amusement          lotterilagstiftning som är under beredning. Ock-
7518: with prizes". I de av Europeiska unionens med-        så automater som ger varuvinster och små pen-
7519: lemsstater där penningautomatverksamhet är            ningvinster faller inom tillämpningsområdet för
7520: tillåten regleras och begränsas denna verksamhet      lotterilagen. Därmed skulle det efter att den nya
7521: på många sätt. Därmed ingår verksamheten inte         lagen trätt i kraft komma att vara tillåtet endast
7522: allmänt taget bland de verksamheter som i Euro-       för allmännyttiga samfund att hålla automater
7523: peiska unionens medlemsstater kan bedrivas på         som ger varuvinster och endast för Penningauto-
7524: den fria konkurrensens villkor.                       matföreningen att hålla automater som ger små
7525:     Europeiska kommissionens generaldirektorat        penningvinster tillgängliga för allmänheten.
7526: IV har i sitt brev 13.11.1996 (D/20058), som ock-        Enligt den lotterilag som för närvarande är
7527: så tar upp ämnet verksamhet med automater som         under beredning kommer verksamhet som om-
7528: ger små penningvinster, bl.a konstaterat att in-      fattar spel med pengar att kunna bedrivas endast
7529: rättandet av ett statligt monopol får något slag av   med statsrådets tillstånd. Tillstånd beviljas en-
7530: verksamhet som omfattar spel med pengar ver-          bart samfund som grundats för sådan verksam-
7531: kar vara ett lagligt sätt att övervaka och på ett     het. Enligt den nya Iagen får samfund som bedri-
7532: allmännyttigt sätt utnyttja vanor som det inte är     ver verksamhet som omfattar spel med pengar
7533: nödvändigt att förbjuda men som kan orsaka            inte bedriva annan lotteriverksamhet. Därmed
7534: skada om spekulanter utnyttjar dem skrupelfritt,      skulle Penningautomatföreningen inte längre
7535:  och att inrättandet och existensen av ett monopol    kunna hålla automater som ger varuvinster till-
7536: därför verkar vara befogat samt inte stå i strid      gängliga för allmänheten.
7537:  med målsättningarna.
7538: 
7539:      Helsingfors den 28 maj 1998
7540: 
7541:                                                                   Inrikesminister Jan-Erik Enestam
7542:                                            KK 555/1998 vp
7543: 
7544: Kirjallinen kysymys 555
7545: 
7546: 
7547: 
7548: 
7549:                                   Säde Tahvanainen /sd: Freonin talteenotosta
7550: 
7551: 
7552: 
7553:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
7554: 
7555:    Suomi korostaa kaiken aikaa kestävän kehi-           Vastuun ympäristökysymyksistä tulisi olla
7556: tyksen periaatteen toteuttamista kaikessa pää-       kaikilla kansalaisilla ja viranomaisilla. Ympäris-
7557: töksenteossa. Ympäristölainsäädännöllä pyri-         töasioita ei tulisi jättää yksin paikallistasen pää-
7558: tään rajoittamaan päästöjä ja jätteen syntymistä     tösvastuulle. Siksi esim. haitallisten freonkaasu-
7559: sekä ohjaamaan kulutusta.                            jen talteenottoon tulisi velvoittaa koko maata
7560:    Ympäristölle haitallisten freonkaasujen käyt-     kattavalla lailla.
7561: töä on jo pitkään pyritty vähentämään. Otso-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7562: nikatoa ja ympäristön saastumista aiheuttavat        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7563: haitalliset kaasut kerätään talteen osittain, mut-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7564: tei kuitenkaan riittävästi. Vastuu tässä kysymyk-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7565: sessä on paikallisviranomaisilla.
7566:     Haitallisten freonkaasujen talteenotto on siis              Onko freonkaasujen talteenotto hoi-
7567:  kunnallisesta jätehuollon järjestelystä kiinni.             dettu Hallituksen mielestä riittävän te-
7568:  Paikallistasolla päätetään, mitä esim. vanhoille            hokkaalla tavalla, ja
7569: jääkaapeille ja muille kotitalouskoneille tehdään.              aikooko Hallitus säätää freonien tal-
7570:                                                              teenottoon velvoittavan lain?
7571: 
7572:      Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1998
7573: 
7574:                                         Säde Tahvanainen /sd
7575: 
7576: 
7577: 
7578: 
7579:  280043
7580: 2                                         KK 555/1998 vp
7581: 
7582: 
7583: 
7584: 
7585:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
7586: 
7587:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      laitteissa. Suomen HCFC-aineiden käyttöä kos-
7588: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       kevat rajoitukset ovat eräiden muiden EU:n jä-
7589: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     senmaiden ohella tiukimpia maailmassa.
7590: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Säde Tah-          Edellä kuvatut CFC- ja HCFC-aineiden rajoi-
7591: vanaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       tukset koskevat niiden käyttöä uusissa ilmastoin-
7592: n:o 555:                                            ti- ja kylmälaitteissa. Ennen rajoitusten voi-
7593:                                                     maantuloa käytössä olleissa laitteissa niitä saa
7594:           Onko freonkaasujen talteenotto hoi-       edelleen käyttää ja talteen otettuja CFC- ja
7595:        dettu Hallituksen mielestä riittävän te-     HCFC- yhdisteitä voidaan käyttää laitteiden
7596:        hokkaalla tavalla, ja                        täyttöön huollon yhteydessä. Tämän vuoksi on
7597:           aikooko Hallitus säätää freonien tal-     tärkeää, että näiden aineiden talteenotosta ja jä-
7598:        teenottoon velvoittavan lain?                tehuollosta säädetään siten, että estetään niiden
7599:                                                     pääsy ilmaan.
7600:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Neuvoston asetuksella 3093/94 on säädetty,
7601: vasti seuraavaa:                                    että CFC- ja HCFC- yhdisteet on otettava talteen
7602:                                                     ja toimitettava hyödynnettäviksi tai käsiteltävik-
7603:    Ilmastointi- ja kylmälaitteissa käytettävistä    si asianmukaisella tavalla, kun laitteet poistetaan
7604: lämmönsiirtoaineista otsonikerrosta heikentäviä     käytöstä tai kun yhdisteet huolloissa poistetaan
7605: ovat CFC-yhdisteet (freonit)ja HCFC-yhdisteet.      laitteista tai laitteistoista. Asetuksen velvoite
7606: Näiden yhdisteiden käytöstä, talteenotosta ja jä-   koskee kuitenkin vain kaupan ja teollisuuden
7607: tehuollosta säädetään toisaalta neuvoston (EY)      laitteita. Suomessa talteenottovelvoite on valtio-
7608: asetuksella 3093/94 otsonikerrosta heikentävistä    neuvoston päätöksellä 262/1998laajennettu kos-
7609: aineista ja toisaalta EY:n asetusta täydentävällä    kemaan kaikkia laitteita, mukaan lukien kotita-
7610: valtioneuvoston päätöksellä 26211998. Jätteiden     louksien kylmälaitteet. Käytöstä poistetut CFC-
7611: käsittelyssä noudatetaan luonnollisesti myös jä-    ja HCFC-yhdisteet on määritelty jätelain nojalla
7612: telain säännöksiä.                                   ongelmajätteeksi, joiden talteenottoa ja käsitte-
7613:    CFC-aineiden käyttö tuotteiden ja laitteiden     lyä koskevat erilliset lupamenettelyt.
7614: valmistukseen on ollut Suomessa kiellettyä vuo-         Edellä esitetyn perusteella freonien ja muiden
7615: den 1995 alusta. HCFC-aineiden käyttöä muun          otsonikerrosta heikentävien aineiden talteenot-
7616: muassa kotitalouksien kylmälaitteissa rajoite-       toa ja näistä aineista syntyvän jätteen käsittelyä
7617: taan neuvoston asetuksella 3093/94. Neuvoston        koskevaa lainsäädäntöä voidaan pitää riittävä-
7618: asetusta täydentävän kansallisen lainsäädännön       nä. Säännösten käytännön toimeenpanoa pyri-
7619: perusteella HCFC-aineiden käyttö lämmönsiir-         tään kuitenkin edelleen parantamaan muun
7620: toaineena on Suomessa kokonaan kiellettyä vuo-       muassa tiedotuksen avulla.
7621: den 2000 alusta valmistettavissaja asennettavissa
7622: 
7623:      Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1998
7624: 
7625:                                                               Ympäristöministeri Pekka Haavisto
7626:                                             KK 555/1998 vp                                               3
7627: 
7628: 
7629: 
7630: 
7631:                                         Tili Riksdagens Talman
7632: 
7633:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen        om användning av HCFC-ämnen hör, tillsam-
7634: föreskriver har Ni, Fru Talman, tili vederböran-      mans med vissa andra EU-länders, tili de sträng-
7635: de medlem av statsrådet översänt följande av          aste i världen.
7636: riksdagsman Säde Tahvanainen undertecknade                De ovan beskrivna begränsningarna beträf-
7637: spörsmål nr 555:                                      fande CFC- och HCFC- ämnen gäller använd-
7638:                                                       ning i nya ventilations- och kylanläggningar. 1
7639:           Har tillvaratagningen av freongaser         anläggningar som varit i bruk innan begräns-
7640:        enligt Regeringens åsikt skötts på ett till-   ningarna trädde i kraft får de alltjämt användas,
7641:        räckligt effektivt sätt, och                   och tillvaratagna CFC- och HCFC föreningar
7642:           ämnar Regeringen stifta en lag som          får användas tili påfyllning av anläggningarna i
7643:        förpliktar tili tillvaratagning av freoner?    samband med service. Därför är det viktigt att
7644:                                                       bestämmelserna om tillvaratagningen och av-
7645:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         fallshanteringen av dessa ämnen är sådana att
7646: anföra följande:                                      utsläpp av dem tillluft förhindras.
7647:                                                           Genom rådets förordning 3093/94 stadgas att
7648:    Av de värmeöverföringsämnen som används i          CFC- och HCFC- föreningar skall tas tili vara
7649: ventilations- och kylanläggningar bryter              och levereras för återvinning eller vederbörlig
7650: CFC-föreningarna (freonerna) och HCFC-före-           behandling då anläggningarna tas ur bruk, eller
7651: ningarna ned ozonskiktet. Rådets (EG) förord-         då föreningarna vid service avlägsnas från appa-
7652: ning 3093/94 om ämnen som bryter ned ozon-            rater och anläggningar. Förpliktelserna i förord-
7653: skiktet och å andra sidan statsrådets beslut 262/     ningen gäller dock enbart handelns och indu-
7654: 1998, som kompletterar EG-förordningen, regle-        strins anläggningar. 1 Finland har skyldigheten
7655: rar användningen, tillvaratagningen och an-           tili tillvaratagning genom statsrådets beslut 262/
7656: vändningen av dessa föreningar. Vid avfallshan-       1998 utvidgats så att den gäller alla apparater,
7657: teringen följs naturligtvis också bestämmelserna i    inklusive hushållens kylapparatur. De ur bruk
7658: avfallslagen.                                         tagna CFC- och HCFC-föreningarna har med
7659:    Användningen av CFC-ämnen för tillverk-            stöd av avfallslagen definierats som problemav-
7660: ning av produkter och apparatur har varit för-        fall för vars tillvaratagning och behandling det
7661: bjuden i Finland från början av år 1995. Använd-      finns särskilda tillståndsförfaranden.
7662: ningen av HCFC-ämnen b1and annat i ky1an-                 På basis av vad som ovan anförts kan lagstift-
7663: läggningar för hushåll begränsas genom rådets         ningen om tillvaratagning av freoner och andra
7664: förordning 3093/94. På basis av vår nationella        ämnen som försvagar ozonskiktet samt om han-
7665: lagstiftning, som kompletterar rådets förord-         teringen av det avfall som dessa ämnen ger upp-
7666: ning, är användningen av HCFC-ämnen i Fin-            hov tili anses, tillräcklig. Strävan är dock alltjämt
7667: land totalt förbjuden i fråga om sådana anlägg-       att effektivera verkställandet av bestämmelserna
7668: ningar som tillverkas och installeras räknat från     bland annat med tillhjälp av information.
7669: början av år 2000. Finlands begränsningar i fråga
7670: 
7671:      Helsingforsden 3 juni 1998
7672: 
7673:                                                                       Miljöminister Pekka Haavisto
7674:                                              KK 556/1998 vp
7675: 
7676: Kirjallinen kysymys 556
7677: 
7678: 
7679: 
7680: 
7681:                                     Jorma Rantanen /sd ym.: Kansainvälistä merkitystä omaavia tär-
7682:                                        keimpiä sisävesiväyliä koskevan sopimuksen voimaan saatta-
7683:                                        misesta
7684:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
7685: 
7686:      Liikenneministeriön julkaisussa Suomen ja          dyn yrityshaastattelututkimuksen mukaan 77
7687: Euroopan väliset integroidut vesitiekuljetukset         prosenttia yrityksistä suhtautui positiivisesti tai
7688: (30/69 6.9.1996) todetaan julkaisun esipuheen           varovaisen positiivisesti mahdollisuuteen käyt-
7689: aluksi seuraavaa:                                       tää integroituja vesitiekuljetuksia.
7690:      Valtaosa nykyisestä Suomen ja Euroopan vä-             Sisäasiainministeriö asetti Itä-Suomen talous-
7691: lisestä tavaraliikenteestä kuljetetaan meriteitse       ja työllisyystilanteen edistämistä selvittämään
7692: rannikkosatamiemme ja Euroopan rannikolla si-           työryhmän 19 .1.1996. Työryhmän loppurapor-
7693: jaitsevien terminaalien välillä. Jatkokuljetukset       tissa (SM 11/96.4.1 0.1996) todetaan mm. seuraa-
7694: hoidetaan useimmissa tapauksissa maanteitse.            vaa: "Vesiliikenteen osalta Itä-Suomen kehityk-
7695: Euroopan alueella ollaan kehittämässä vesilii-          sen kannalta tärkeimpiä ovat kanavahankkeet,
7696: kennettä,ja vesiliikenteen osuuksia pyritään kas-       jotka vaikuttavat sekä tavaraliikenteeseen että
7697: vattamaan suosimalla kuljetusten siirtymistä            matkailuun. Tässä ehdoton edellytys on Kymi-
7698: maaliikenteestä vesiliikenteeseen. Kuljetusjärjes-      joen kanavointi ... " Tämän työryhmän esitys täl-
7699: telmien ja markkinoiden muuttuessa vaikutukset          tä osin oli, että liikenneministeriön selvityksiä
7700:  ulottuvat myös Suomen liikenteeseen.                   Kymijoen ja Mäntyharjun kanavissa kiirehdi-
7701:      Edelleen mainittua selvitystä lainaten: Euroo-     tään. Mikäli Kymijoen ja Mäntyharjun kana-
7702:  pan yhdistymisen myötä ovat tavaravirrat lisään-       voinnit todetaan liikennetaloudellisesti ja mat-
7703:  tyneet EU :n alueella, ja EU :n laajentumisen us-      kailullisesti perustelluiksi, tehdään valtioneuvos-
7704:  kotaan edelleen lisäävän kysynnän kasvua Eu-           ton periaatepäätös ja hankkeen toteuttamisaika-
7705:  roopassa. Tämä lisää tarvetta kuljetusinfra-            taulua kiirehditään.
7706:  struktuurin kehittämiseen ja ratkaisukeinojen              Edellä on todettu, että 13.3.1997 julkistettu
7707:  selvittämiseen. Jatkuva kysynnän kasvu on joh-          selvitys totesi hankkeet kannattaviksi.
7708:  tanut tieliikenteen ruuhkautumiseen, jota ei voi-          Liikenneministeri allekirjoitti kesällä 1997
7709:  da enää ratkaista tieverkkoa laajentamalla.             monien muiden Euroopan maiden kanssa sopi-
7710:  Myös rautatieliikenteellä on omat ongelmansa.           muksen sisävesiväylien kehittämisestä Euroo-
7711:  Näiden syiden vuoksi EU :ssa uskotaan, että vesi-       passa. Sopimuksen johdanto-osassa todetaan
7712:  tiekuljetusten osuuksia voidaan kasvattaa kulje-        muun muassa, että sopimusosapuolet painotta-
7713:  tusmuodon nykyisistä ongelmista huolimatta.             vat sisävesiliikenteen merkitystä ja sitä, että sillä
7714:      Integroidut vesitiekuljetukset -selvityksen jäl-    on sekä taloudellisia että ekologisia etuja verrat-
7715:  keen liikenneministeriö käynnisti toisen vesitie-       tuna muihin sisäliikenteen muotoihin. Sopimus-
7716:  selvityksen asettamalla työryhmän, jonka tehtä-         osapuolet ovat myös vakuuttuneita siitä, että
7717:  vänä oli selvittää Kymijoen kanavan ja Mänty-           Euroopan sisävesikuljetusten tehostamisessa ja
7718:  harjun kanavan sekä niiden muodostaman kana-            kehittämisessä käyttäjiä enemmän kiinnostavak-
7719:   vaverkon investointikustannukset, hankkeiden           si on olennaista saada aikaan yhtenäiselle kehit-
7720:   kannattavuus, rahoitusmahdollisuudet ja yhteis-        tämissuunnitelmalle ja kansainvälistä merkitystä
7721:   kunnalliset vaikutukset.                               omaavien sisävesiväylien rakentamiselle perus-
7722:      Tämän selvitystyön (B: 13/97. 13.3.1997) mu-        tuvat puitteet.
7723:   kaan Kymijoen kanava on yhteiskuntataloudel-              Edellä voidaan todeta, että integroidut vesi-
7724:   lisesti todennäköisesti kannattava hanke ja Ky-        kuljetukset edellyttävät ympärivuotista kuljetus-
7725:   mijoki-Mäntyharju-kanavapari tietyin edelly-           mahdollisuutta. On selvitetty, että sellainen on
7726:   tyksin mahdollisesti kannatettava hanke.               teknisesti mahdollista ja että edellä mainittuja
7727:       Edellä mainittujen selvitysten yhteydessä teh-     uusia kanavahankkeita koskevat kustannuslas-
7728:  280043
7729: 2                                         KK 556/1998 vp
7730: 
7731: kelmat on tehty ympärivuotista liikennettä sil-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7732: mällä pitäen. Toisaalta tiedetään, että Saimaalla   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
7733: jo toimii ympärivuotinen tavaraliikenne, mutta      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
7734: nykyistä Saimaan kanavaa ei voida muuttaa ym-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7735: pärivuotiseen käyttöön sopivaksi. Ei liene myös-
7736: kään tarkoituksenmukaista rakentaa uutta ka-                  Milloin ja millä tavalla Hallitus aikoo
7737: navaa vieraan valtion alueelle, kun samoilla kus-          saattaa kansainvälistä merkitystä omaa-
7738: tannuksilla saadaan meriväylä, joka yhdistää               via tärkeimpiä sisävesiväyliä koskevan
7739: koko Järvi-Suomen (Päijänne, Keitele ja Saimaa)            sopimuksen ratifioitavaksi ja mitä suun-
7740:  EU:nja Itä-Euroopan maiden vesiväylien yhtey-             nitelmia on olemassa tai valmisteilla sopi-
7741: teen.                                                      muksen tarkoituksen toteuttamiseksi?
7742: 
7743:      Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1998
7744: 
7745:          Jorma Rantanen /sd          Erkki Partanen /sd          Kari Rajamäki /sd
7746:          Janne Viitamies /sd          Pia Viitanen /sd           Reino Ojala /sd
7747:          Arja Ojala /sd               Kalevi Olin /sd            Marjatta Vehkaoja /sd
7748:          Lauri Metsämäki /sd          Heikki Rinne /sd           Timo Kalli /kesk
7749:          Pauli Saapunki /kesk         Matti Väistö /kesk         Esa Lahtela /sd
7750:                     Marja-Liisa Tykkyläinen /sd          Matti Vähänäkki /sd
7751:                                            KK 556/1998 vp                                            3
7752: 
7753: 
7754: 
7755: 
7756:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
7757: 
7758:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Sopimus tulee voimaan 90 päivän kuluttua
7759: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        siitä, kun viisi maata, joista kolmen alueella on
7760: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      merkittäviä osia sopimukseen kuuluvista sisäve-
7761: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jorma           sistä, on ratifioinut sopimuksen. Ulkoasiainmi-
7762: Rantasen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-         nisteriön mukaan sopimuksen on tähän mennes-
7763: myksen n:o 556:                                      sä ratifioinut neljä maata (Tsekin tasavalta, Slo-
7764:                                                      vakia, Sveitsi ja Unkari). Suomi on käynnistänyt
7765:           Milloin ja millä tavalla Hallitus aikoo    sopimuksen ratifioimiseen tähtäävät toimenpi-
7766:        saattaa kansainvälistä merkitystä omaa-       teetja sopimus on tarkoitus esittää ratifioitavak-
7767:        via tärkeimpiä sisävesiväyliä koskevan        si sen jälkeen, kun valmistelevat toimenpiteet on
7768:        sopimuksen ratifioitavaksi ja mitä suun-      saatettu päätökseen.
7769:        nitelmia on olemassa tai valmisteilla sopi-       Suomen osalta sopimuksen piiriin kuuluvat
7770:        muksen tarkoituksen toteuttamiseksi?          Saimaan kanava ja syväväylästö sekä väylät
7771:                                                      Kuopiosta Iisalmeenja Joensuusta Nurmekseen.
7772:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         Merenkulkulaitoksen antaman selvityksen mu-
7773: vasti seuraavaa:                                     kaan nämä väylät täyttävät sopimuksen luoki-
7774:                                                      tusvaatimukset sekä toiminnallisen tason. Sopi-
7775:    ECE:n sopimus kansainvälisesti tärkeistä sisä-    muksesta ei aiheudu teknistä tai toiminnallista
7776: vesiteistä (AGN-sopimus) on tarkoitettu Euroo-       parannustarvetta sopimuksen piiriin kuuluvalle
7777: pan sisävesiverkoston koordinoiduksi kehittä-        sisävesiväylästöllemme.
7778: mis- ja rakentamissuunnitelmaksi, joka otetaan           Uusien kanavahankkeiden osalta voidaan to-
7779: huomioon asiaankuuluvissa tulevissa kehittä-         deta, että Merenkulkulaitos on laatinut yleis-
7780: mis- ym. ohjelmissa. Tavoitteena on aikaansaada      suunnitelmat Kymijoen ja Mäntyharjun kana-
7781: Euroopan laajuinen yhtenäinen sisävesiväylien        vista, jotka täyttävät AGN-sopimuksen mukai-
7782: normisto,jonka mukaan uudet tai modernisoita-        set mitoitusarvot ja liikenteelliset vaatimukset.
7783: vat väylät suunnitellaan ja toteutetaan.             Parhaillaan Merenkulkulaitos laatii esiselvitystä
7784:    Sopimus antaa suositukset uusien ja moderni-      Saimaan kanavan laajentamisesta vastaamaan
7785: soitavien sisävesiväylien mitoituksesta ja liiken-   Kymijoen kanavan yleissuunnitelman mukaista
7786: teen hoidosta. Sopimuksessa ei sitouduta siihen      mitoitusta. Merenkulkulaitos on myös käynnis-
7787: kuuluvien sisävesiväylien rakentamiseen tai mo-      tänyt kanavien talviliikenne-edellytyksiä koske-
7788: dernisointiin. Sopimuksen esittämät mitoitus-        vat selvitykset, jotka antavat päätöksenteon kan-
7789: normit on huomioitava ja niiden mukaiseen mi-        nalta oleellista perustietoa.
7790: toitukseen ja toimivuuteen on pyrittävä, milloin
7791: se muutoin on järkevää ja mahdollista.
7792: 
7793:      Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1998
7794: 
7795:                                                                      Liikenneministeri Matti Aura
7796: 4                                           KK 556/1998 vp
7797: 
7798: 
7799: 
7800: 
7801:                                         Tili Riksdagens Talman
7802: 
7803:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      och dimensionera enligt dessa normer då det är
7804: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        förnuftigt och möjligt.
7805: Iem av statsrådet översänt följande av riksdags-         Avtalet träder i kraft 90 dagar efter att fem
7806: man Jorma Rantanen m.fl. undertecknade spörs-         Iänder har ratificerat avtalet. Av dessa fem Iänder
7807: mål nr 556:                                           skall tre på sitt område ha betydande delar av de
7808:                                                       inre vattenområden som hör tili avtalet. Enligt
7809:           När och på vilket sätt ämnar Regering-      utrikesministeriet har hittills fyra Iänder
7810:        en ratificera avtalet om viktiga insjöfarle-   (Tjeckien, Slovakien, Schweiz och Ungern) rati-
7811:        der som har internationell betydelse, och      ficerat avtalet. Finland har börjat vidta de åtgär-
7812:        hurdana planer finns fårdiga eller under       der som syftar tili ratificering av avtalet och det är
7813:        beredning i syfte att fylla avtalets ända-     meningen att avtalet skall föreslås bli ratificerat,
7814:        mål?                                           när de förberedande åtgärderna har vidtagits.
7815:                                                          För Finlands del hör Saima kanal och djupfar-
7816:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         lederna samt lederna från Kuopio till Idensalmi
7817: anföra följande:                                      och från Joensuu till Nurmes till avtalet. Enligt
7818:                                                       Sjöfartsverkets utredning uppfyller dessa leder
7819:    ECE:s avtal om internationellt viktiga inre        avtalets klassificeringskrav samt funktionella
7820: vattenvägar (AGN-avtalet) är avsett att vara en       nivå. A vtalet orsakar inga behov att tekniskt eller
7821: koordinerad utvecklings- och byggnadsplan över        funktionellt förbättra farlederna på den del av
7822: Europas insjösystem. A vtalet beaktas i komman-       vårt insjösystem som berörs av avtalet.
7823: de utvecklingsprogram och i andra program som            Angående de nya kanalprojekten kan det kon-
7824: berör ärendet. Syftet är att åstadkomma en en-        stateras att Sjöfartsverket har gjort upp general-
7825: hetlig normuppsättning beträffande insjöfarle-        planer om Kymmene älvs kanal och Mäntyhar-
7826: der. Normuppsättningen skall täcka hela Europa        jukanalen, vilka uppfyller dimensioneringsvär-
7827: och enligt den skall nya farleder planeras och        dena och trafikkraven i AGN-avtalet. Sjöfarts-
7828: byggas eller gamla farleder moderniseras.             verket håller på att göra upp en preliminär utred-
7829:    Avtalet utfårdar rekommendationer om di-           ning om utbyggandet av Saima kanal, så att den
7830: mensioneringen av nya sjöfarleder och sjöfarle-       motsvarar generalpianeo för dimensioneringen
7831: der som skall moderniseras samt om administre-        av Kymmene älvs kanal. Sjöfartsverket har även
7832: ring av trafiken. 1 avtalet förbinder man sig inte    påbörjat omfattande förutsättningar för vinter-
7833: att bygga eller att modernisera de sjöfarleder som    trafik på kanalerna. Utredningarna ger med tan-
7834: hör till avtalet. A vtalets dimensioneringsnormer     ke på beslutsfattandet väsentlig grundläggande
7835: bör tas i beaktande och man skall försöka verka       information.
7836: 
7837:      Helsingfors den 29 maj 1998
7838: 
7839:                                                                            Trafikminister Matti Aura
7840:                                            KK 557/1998 vp
7841: 
7842: Kirjallinen kysymys 557
7843: 
7844: 
7845: 
7846: 
7847:                                   Jouko Jääskeläinen /skl: Alaikäisten alkoholin käytön ja ostamisen
7848:                                        estäruisestä kansainvälisessä laivaliikenteessä
7849: 
7850: 
7851:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
7852: 
7853:    Alkoholijuomien myynnistä ja sen valvonnas-          Matkustajina laivoilla olleet ovat nähneet,
7854: ta Suomen ja ulkomaiden välillä kulkevissa lii-      kuinka asiakkaat voivat ostaajuomia laivalla yli
7855: kennevälineissä määrätään laissa ja sen asetuk-      sallittujenkin määrien ostosreissullaan. Lippui-
7856: sessa.                                               hin ei tule tietokoneista huolimatta merkintää
7857:     Määräykset ja säädökset ovat hyvät, mutta        tehdystä ostoksesta, vaan se pitäisi nykyisin teh-
7858: valvonta ei aina toimi. Kaikki osapuolet vakuut-     dä käsin ruksaamalla kassalla.
7859: tavat intressin eli nuorten alkoholinkäytön estä-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7860: misen olevan yhteinen huoli ja tavoite. Silti nuo-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7861: ret voivat kohtuuttoman helposti saada alkoholi-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7862: juomia laivoilla käsiinsä. Maihinnousukorteissa      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7863: ei useinkaan ole muuta ikäkontrollointia kuin
7864: käsin yliviivaaminen laivayhtiön henkilökunnan                  Onko Hallitus tietoinen näistä epä-
7865: toimesta, mikäli asiakas rehellisesti kertoo ole-            kohdista ja valvonnan puutteellisuudes-
7866: vansa alaikäinen. Automaattista ikätietojen siir-            ta,jotka koskevat alaikäisiä laivamatkus-
7867: toa matkustajarekisteristä ei ainakaan kaikissa              tajia kansainvälisessä liikenteessä, ja
7868: liikennevälineissä ole.                                         mitä Hallitus aikoo tehdä, että maihin-
7869:     Alaikäisten nuorten humaltuneisuus laivoilla             nousukortteihin esim. matkustajarekiste-
7870: on silminnähtävää. Humalansa he voivat hank-                 rin avulla saadaan merkinnät asiakkaan
7871: kia hyvin vaivattomasti matkalla ollessaan mm.               alaikäisyydestä ja alkoholin ja tupakan
7872: valvonnan puutteellisuuden vuoksi. Alkoholin                 ostorajoituksista, sekä
7873: hankinta voi tapahtua esimerkiksi siten, että joku              milloin saadaan aikaan järjestelmä,
7874: porukan vanhemmista saa alaikäisen maihin-                   jolla osto-oikeuden käyttö kirjataan au-
7875: nousukortin ja ostaa sillä tax-free-myymälästä               tomaattisesti kassalla asiakkaan maihin-
7876: juomat, joita nautitaan hytissä. Lipuissa ei kai-            nousukorttiin?
7877: kissa tapauksissa ole selkeää sulkua tai tietoa,
7878: että kyseinen lippu kuuluu alaikäiselle.
7879: 
7880:      Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1998
7881: 
7882:                                        Jouko Jääskeläinen /skl
7883: 
7884: 
7885: 
7886: 
7887: 280043
7888: 2                                           KK 557/1998 vp
7889: 
7890: 
7891: 
7892: 
7893:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
7894: 
7895:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa        niin kuin alkoholilain (1144/1994) 93 §:ssä sääde-
7896: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tään, jollei muualla laissa ole säädetty teosta an-
7897: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-      karampaa rangaistusta."
7898: le jäsenelle kansanedustaja Jouko Jääskeläisen           Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvonta-
7899: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 557:         keskus on pitänyt alkoholin myyntiä alaikäisille
7900:                                                       vakavana ongelmana ja ottanut asian esille muun
7901:           Onko Hallitus tietoinen näistä epä-         muassa varustamoille lähettämässään kirjeessä
7902:        kohdista ja valvonnan puutteellisuudes-        sekä varustamoiden edustajien kanssa ennen vii-
7903:        ta,jotka koskevat alaikäisiä laivamatkus-      me vuoden kevään luokkaretkiä pidetyssä kes-
7904:        tajia kansainvälisessä liikenteessä, ja        kustelutilaisuudessa. Alaikäisille myynnin val-
7905:           mitä Hallitus aikoo tehdä, että maihin-     vonnasta keskustellaan myös jokaisen tarkastus-
7906:        nousukortteihin esim. matkustajarekiste-       käynnin yhteydessä laivan intendentin kanssa.
7907:        rin avulla saadaan merkinnät asiakkaan            Aluksien myymälöissä myydään matkustajille
7908:        alaikäisyydestä ja alkoholin ja tupakan        alkoholia verovapaasti. Tätä myyntiä koskevat
7909:        ostorajoituksista, sekä                        kansainväliset rajoitukset, joiden noudattami-
7910:           milloin saadaan aikaan järjestelmä,         sesta ulkomaan liikenteen harjoittaja ja myynnin
7911:        jolla osto-oikeuden käyttö kirjataan au-       harjoittaja vastaavat. Rajoitusten noudattami-
7912:        tomaattisesti kassalla asiakkaan maihin-       sessa on nimenomaan maihinnousukorttien tar-
7913:        nousukorttiin?                                 kastamisella sekä osto-oikeuden käytön merkit-
7914:                                                       semisellä keskeinen merkitys. Matkustajista val-
7915:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          taosa on kuitenkin risteilymatkustajia, joilla
7916: vasti seuraavaa:                                      osto-oikeudet ovat molempiin suuntiin ja siten
7917:                                                       normaalia maahantuontioikeutta suuremmat.
7918:     Alkoholijuomien myynnistä ja sen valvonnas-       Näin ollen ylimääräisiä ostoksia voidaan tehdä
7919: ta Suomen ja ulkomaiden välillä kulkevissa aluk-      myyntimääräyksiä rikkomatta ja tällöin myös
7920: sissa ja muissa liikennevälineissä eli junissa ja     voidaan helpommin välittää juomia alaikäisille.
7921: linja-autoissa säädetään 22.12.1994 annetussa         Koska useat matkustajat eivät myöskään edes
7922: asetuksessa (1346/1994). Siinä edellytetään tiet-     käytä kaikkia ostomahdollisuuksiaan, on ilmen-
7923: tyjen menettelytapojen noudattamista järjestyk-       nyt, että myymälöiden kassoilla joskus laimin-
7924: sen ylläpitämiseksi sekä eräiden alkoholijuomien      lyödään maihinnousukorttien tarkka valvonta.
7925: myyntiin liittyvien järjestys- ja kieltosäännösten    Tuotevalvontakeskus on seurannut myös tämän
7926: soveltamista käytäntöön. Asetus velvoittaa nyt        valvonnan toteutumista tarkastusmatkoillaan ja
7927: kysymyksessä olevissa tapauksissa laivaliiken-        puuttunut havaitsemiinsa laiminlyönteihin. Al-
7928: teen harjoittajaa, aluksen päällikköä sekä myyn-      koholin luvattoman välittämisen kannalta mer-
7929: nin harjoittajaa henkilökuntineen omalta osal-        kintöjen laiminlyöntejä suurempia ongelmia
7930: taan huolehtimaan alkoholijuomien vähittäis-          ovat kuitenkin maahantuontioikeutta suurem-
7931: myynnin asianmukaisuudesta ja siinä tapahtu-          mat osto-oikeudet ja mahdollisuus käyttää ala-
7932: vasta riittävästä valvonnasta. Asetuksessa on so-     ikäisen maihinnousukorttia täysi-ikäisen toimes-
7933: siaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakes-         ta. Osto-oikeuden poistaminen alaikäisen kortis-
7934: kukselle uskottu oikeus tarkastaa ja saada tar-       ta olisi teknisesti mahdollista laivayhtiön termi-
7935: peellisia tietoja alkoholijuomien vähittäismyyn-      naalissa ja saattaisi hieman vähentää ongelmia.
7936: nistä aluksella sekä annettu valta määrätä erilli-       Verotuslainsäädännössä ei ole ikärajoja kos-
7937: sistä laivaa koskevista alkoholijuomien myyntiin      kevia säännöksiä verottomien alkoholijuomien
7938: liittyvistä tarpeellisista rajoituksista. Mahdolli-   myynnin osalta. Myöskään matkustajien saa-
7939: sista rikkomusten seuraamuksista säädetään sa-        puessa maihin tullilaitos ei voi puuttua ikäkysy-
7940: notun asetuksen 22 §:ssä seuraavasti:                 mykseen verotuksellisesti, jos matkustaja saapuu
7941:     "Joka rikkoo tätä asetusta tai sen nojalla an-    toisesta yhteisömaasta. Yhteisön ulkopuolelta
7942: nettuja määräyksiä, tuomitaan rangaistukseen          saapuvien matkustajien osalta EY -säännösten
7943:                                              KK 557/1998 vp                                               3
7944: 
7945: mukaan alkoholijuomien veroton tuonti on sal-          alkoholijuomien laivaantuonnin estämiseksi.
7946: littua vain, jos matkustaja on täyttänyt 17 vuotta.    Matkustajatietojen perusteella ikäryhmän 15-
7947: Tullilaitos on kuitenkin maahantuonnin yhtey-          25-vuotiaat maihinnousukortteihin painetaan
7948: dessä puuttunut alle 18- tai alle 20-vuotiaiden        lisäksi automaattisesti syntymävuosi matkusta-
7949: hallussapitämiin alkoholijuomiin alkoholilain          jan nimen jälkeen. Tämä helpottaa laivaanpääsy-
7950: 34 §:n hallussapitokieltoa koskevien säännösten        vaiheessa järjestysmiesten suorittamaa risteilyjen
7951: perusteella.                                           ikärajoituksia koskevaa tarkastusta ja nämä tie-
7952:     Laivanvarustamot ovatjatkuvasti kehittäneet        dot ovat laivan myymälässä kassan luettavissa.
7953: yleistä valvontajärjestelmää. Erityistä painoa on      Koululaisryhmien osalta varaustiedoissa on
7954: pantu nuoriin henkilöihin kohdistuvaan valvon-         tarkka syntymäaika, jonka perusteella alaikäisen
7955: taan. Varustamot ovat oma-aloitteisesti korotta-       korttiin ei tulostu osto-oikeustunnuksia.
7956: neet risteilyliikenteen ikärajoja (esimerkiksi 20         Valvontaviranomaiset ovat yleisesti ottaen ol-
7957: vuotta sunnuntai-perjantain ja 23 vuotta per-          leet tyytyväisiä näihin varustamoiden oma-aloit-
7958: jantai-sunnuntain risteilyillä Helsingin linjal-       teisiin toimiin. Mikään järjestelmä ei kaikesta
7959: la). Alaikäiset eivät siten omin päin edes pääse       panostuksesta huolimatta ole aukoton. Laivalla
7960: risteilylle. Ikärajamääräykset edellyttävät lisäksi    voi olla 3 000 ihmistä samanaikaisesti matkusta-
7961: nuorisoryhmien kohdalla varttuneempien valvo-          jina ja aina joku pääsee itse tai toisten avustuksel-
7962: jien mukanaoloa.                                       la kiertämään rajoituksia. Tarpeen vaatiessa so-
7963:     Nuorisoryhmiä ja valvojia koskevia määräyk-        siaali- ja terveysministeriö on valmis puuttu-
7964: siä tiukennettiin oleellisesti syksystä 1996lähtien.   maan tilanteeseen sekä ryhtymään asioiden vaa-
7965: Järjestysmiehet suorittavat nuoria henkilöitä          timiin säädösmuutoksiin ja muihin toimiin.
7966: koskevia tarkastuksia maista tuotavien omien
7967: 
7968:      Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1998
7969: 
7970:                                                                      Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
7971: 4                                             KK 557/1998 vp
7972: 
7973: 
7974: 
7975: 
7976:                                           Tili Riksdagens Talman
7977: 
7978:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                 "Den som bryter mot denna förordning eller
7979: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande             föreskrifter som meddelas med stöd av den döms
7980: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         tili straff så som i 93 § alkohollagen (1144/94)
7981: dagsman Jouko Jääskeläinen undertecknade                stadgas, om inte någon annanstans i lag stadgas
7982: spörsmål nr 557:                                        strängare straffför gärningen."
7983:                                                             Social- och hälsovårdens produkttillsynscen-
7984:            Är Regeringen medveten om dessa              tral har ansett att försäljningen av alkoholdryck-
7985:         missförhållanden och bristen på övervak-        er tili minderåriga personer är ett allvarligt pro-
7986:         ning som gäller minderåriga båtpassage-         blem och tagit upp saken bl.a. i det brev som
7987:         rare i den internationella trafiken,            centralen sänt tili rederierna samt tillsammans
7988:            och vad ämnar Regeringen göra så att         med rederiernas representanter vid det diskus-
7989:         man t.ex. med hjälp av passagerarregis-         sionstillfålle som ordnades före klassresorna i fjol
7990:         tret kan få anteckningar i landstignings-       våras. 1 samband med varje inspektion diskuterar
7991:         korten om kundens minderårighet och             man även med fartygets intendent om övervak-
7992:         begränsningar angående köp av alkohoi           ningen av försäljning tili minderåriga.
7993:         och tobak samt                                      1 fartygens butiker säljs alkohoi skattefritt tili
7994:            när kommer man att få till stånd ett         passagerare. För denna försäljning gäller inter-
7995:         system, med vilket användningen av köp-         nationella begränsningar och den som idkar ut-
7996:         rätten automatiskt antecknas vid kassan i       landstrafik och den som bedriver försäljning an-
7997:         kundens landstigningskort?                      svarar för att dessa följs. Speciellt granskning av
7998:                                                         landstigningskort och anteckning av använd-
7999:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           ningen av köprätten har en väsentlig betydelse då
8000: anföra följande:                                        det gäller att följa begränsningarna. Största del en
8001:                                                         av passagerarna är dock kryssningspassagerare
8002:    Om försäljning av alkoholdrycker och över-           som har köprätt i båda riktningarna och vars
8003: vakning av försäljningen ombord på fartyg och i         köprätt på så sätt är större än en normal rätt tili
8004: andra fårdmedel som trafikerar mellan Finland           införsel. På så sätt kan man göra extra inköp utan
8005: och utlandet, dvs. tåg och bussar, bestäms i för-       att bryta mot försäljningsbestämmelserna och då
8006: ordning given 22.12.1994 (1346/1994). 1 den för-        kan man även lättare förmedla drycker tili min-
8007: utsätts att vissa förfaringssätt för att upprätthålla   deråriga. Eftersom många passagerare inte ens
8008: ordningen följs samt att vissa ordnings- och för-       använder sig av alla sina köpmöjligheter, har det
8009: budsbestämmelser angående försäljning av alko-          visat sig att man vid butikernas kassor ibland
8010: holdrycker tillämpas i praktiken. Förordningen          försummar att noggrant granska landstignings-
8011: förpliktar i de ifrågavarande fallen båttrafikidka-     korten. Produkttillsynscentralen har vid sina
8012: ren, fartygets befålhavare samt den som bedriver        inspektionsresor följt med även hur denna över-
8013: försäljning och den därtill hörande personalen          vakning genomförs och ingripit i de försummel-
8014: att för sin del se till att detaljförsäljningen av      ser som man märkt. Med tanke på olovlig för-
8015: alkoholdrycker är ändamålsenlig och att över-           medling av alkohoi är dock den köprätt som är
8016: vakningen i samband med försäljningen är till-          större än rätten tili införsel och myndiga perso-
8017: räcklig. 1 förordningen har social- och hälsovår-       ners möjlighet att använda minderårigas land-
8018: dens produkttillsynscentral anförtrotts rätten att      stigningskort ett större problem än försummel-
8019: inspektera och få nödvändiga uppgifter om de-           sen av anteckning i landstigningskorten. Det
8020: taljförsäljningen av alkoholdrycker ombord på           skulle tekniskt vara möjligt att avlägsna köprät-
8021: fartyg samt getts rätten att bestämma om särskil-       ten från minderåriga personers kort vid rederiets
8022: da nödvändiga begränsningar av försäljning av           terminai och problemen skulle då kanske minska
8023: alkoholdrycker som gäller fartyg. Om följderna          en aning.
8024: av eventuella förseelser bestäms i 22 § i nämnda            1 beskattningslagstiftningen ingår inte be-
8025: förordning på följande sätt:                            stämmelser angående åldersgränser med tanke
8026:                                            KK 557/1998 vp                                             5
8027: 
8028: på försäljning av skattefria alkoholdrycker. Tull-   övervakare åtstramades väsentligt fr.o.m. hösten
8029: verket kan inte heller då passagerarna går i land    1996. Ordningsmännen granskar unga personer
8030: ingripa beskattningsmässigt i åldersfrågan, om       för att hindra att egna alkoholdrycker hämtas
8031: passageraren anländer från ett annat gemen-          ombord på fartyget. På basis av passagerarupp-
8032: skapsland. För de passagerares del som anländer      gifterna trycks i landstigningskorten f6r 15-25
8033: från Iänder utanför gemenskapen är skattefri in-     åriga personer dessutom automatiskt födelseåret
8034: försel av alkoholdrycker enligt EG-bestämmel-        efter passagerarens namn. Detta underlättar ord-
8035: serna tillåten endast om passageraren fyllt 17 år.   ningsmännens granskning beträffande ålders-
8036: 1 samband med införsel har tullverket dock med       gränserna för kryssningarna vid ombordstig-
8037: stöd av bestämmelserna om förbud mot innehav         ningen och dessa uppgifter kan läsas vid kassan i
8038: i 34 § alkohollagen ingripit beträffande de alko-    fartygets butik. För skolgruppers del finns det i
8039: holdrycker som personer under 18 eller 20 år         bokningsuppgifterna noggranna födelsetider
8040: haft.                                                och på basis av detta utskrivs inte anteckningen
8041:    Rederierna har kontinuerligt utvecklat det all-   om..köprätt i korten för minderåriga personer.
8042: männa övervakningssystemet. Särskild vikt har           Overvakningsmyndigheterna har på det hela
8043: lagts vid den övervakning som gäller unga perso-     taget varit nöjda med dessa åtgärder som rederi-
8044: ner. Rederierna har på eget initiativ höjt ålders-   eroa på eget initiativ vidtagit. lnget system är
8045: gränserna för kryssningarna (t.ex. 20 år på kryss-   dock fullständigt trots alla insatser. Det kan sam-
8046: ningar på Helsingforslinjen från söndag tili fre-    tidigt finnas 3 000 personer som passagerare om-
8047: dag och 23 år från fredag tili söndag). Minder-      bord på ett fartyg och någon kan alltid själv eller
8048: åriga kan inte på så sätt ens komma med på en        med hjälp av andra kringgå bestämmelserna. Vid
8049: kryssning på egen hand. Bestämmelserna om ål-        behov är social- och hälsovårdsministeriet berett
8050: dersgränserna förutsätter dessutom beträffande       på att ingripa samt ta itu med sådana ändringar
8051: ungdomsgrupper att äldre övervakare är med.          av bestämmelserna och andra åtgärder som ären-
8052:    Bestämmelserna om ungdomsgrupper och              det kräver.
8053: 
8054:      Helsingfors den 29 maj 1998
8055: 
8056:                                                                    Minister Terttu Huttu-Juntunen
8057:                                              KK 558/1998 vp
8058: 
8059: Kirjallinen kysymys 558
8060: 
8061: 
8062: 
8063: 
8064:                                     Marjatta Vehkaoja /sd ym.: Työsuhdeasioiden puhelinpalvelun
8065:                                        maksullisuudesta
8066: 
8067: 
8068:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
8069: 
8070:    Työsuhdeasioiden palvelupuhelin on vaki-                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8071: naistettu 1.1.1998 alkaen. Puheluista peritään          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
8072: maksu, joka on 5,95 mk/min. + ppm. Toiminta             kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
8073: on sijoitettu Turun ja Porin työsuojelupiiriin.         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8074:    Toimintamuodon perusteluna on ilmeisesti
8075: ollut parantaa viranomaispalvelua työsuhde-                        Miten Hallitus perustelee sen, että vi-
8076: asioissa. Tämä tavoite on oikea. Ihmetystä kui-                ranomaisen antamasta puhelinpa1ve1us-
8077: tenkin herättää, ettei puhelinpalvelua, joka on                ta, joka koskee työsuhdeasioita, peritään
8078: kansalaisen oikeusturvan kannalta olennaista,                  puhelinpalvelumaksuja, ja
8079: haluta järjestää paikallispuhelun maksulla.                       aikooko Hallitus siirtyä muunkin vi-
8080:    Kun tämän alan asiat ovat aika vaikeita, tulee              ranomaisneuvonnan osalta vastaavaan
8081: puheluista helposti pitkiä ja kalliita. Kaikilta työ-          menettelyyn?
8082: paikoilta ei saa soittaa työnantajan laskuun tä-
8083: mäntyyppisiä puheluja, joten ainoaksi vaihtoeh-
8084: doksi jää asioiden selvittäminen omaan laskuun.
8085: 
8086:       Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1998
8087: 
8088:           Marjatta Vehkaoja /sd            Anne Huotari /vas               Kari Rajamäki /sd
8089: 
8090: 
8091: 
8092: 
8093:  280043
8094: 2                                          KK 558/1998 vp
8095: 
8096: 
8097: 
8098: 
8099:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
8100: 
8101:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       edellyttävät kysymykset siirretään asianomaisel-
8102: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        le työsuojelupiirin työsuojelutoimistolle tai työ-
8103: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      markkinajärjestölle mahdollisia toimenpiteitä
8104: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjatta        varten. Kyselyistä noin viidennes kohdistuu työ-
8105: Vehkaojan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-        ehtosopimusten mukaiseen palkkaukseen. Työ-
8106: myksen n:o 558:                                      suhteen irtisanomiseen ja uuden työsuhteen sol-
8107:                                                      mimiseen liittyvät kysymykset muodostavat
8108:            Miten Hallitus perustelee sen, että vi-   myös merkittävän asiaryhmän. Soitoista on noin
8109:         ranomaisen antamasta puhelinpalvelus-        57 % tullut työntekijöiltä ja 36% työnantajilta.
8110:         ta, joka koskee työsuhdeasioita, peritään    Loput soitoista on tullut tili- ja konsulttitoimis-
8111:         puhelinpalvelumaksuja, ja                    toista ja työvoimatoimistoista. Soittojen pituus
8112:            aikooko Hallitus siirtyä muunkin vi-      on ollut keskimäärin noin 5 minuuttia. Soittojen
8113:         ranomaisneuvonnan osalta vastaavaan          jakautumisessa ja soittojen pituudessa ei ole ta-
8114:         menettelyyn?                                 pahtunut olennaista muutosta palvelun maksul-
8115:                                                      lisuuden vuoksi. Soittojen määrä on jonkin ver-
8116:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         ran laskenut. Vuoden lopussa soittojen määrä oli
8117: vasti seuraavaa:                                     noin 400 viikossa. Tämän vuoden alussa määrä
8118:                                                      on ollut 200-300 puhelua viikossa. Vähennystä
8119:    Työsuojeluhallinto on ylläpitänyt 1.2.1996 al-     on tapahtunut työsuojeluviranomaisten toimi-
8120: kaen valtakunnallista työsuhdeasioiden palvelu-      valtaan kuulumattomien ja asiattomien soittojen
8121: puhelinta ensin paikallispuhe1un hinnalla ja tä-      osalta.
8122: män vuoden alusta 5,95 markan minuuttihinnal-             Valtakunnallinen työsuhdeasioiden palvelu-
8123: la paikallispuhelunmaksun lisäksi. Toiminnan          puhelin muodostaa viranomaisneuvontaa tehos-
8124: tavoitteena on tehostaa yleisen työsuhdetiedon        tavan työsuojeluhallinnon ylimääräisen toimin-
8125: antamista ja parantaa työsuojeluviranomaisten         tatavan työsuhdetietouden levittämisessä. Toi-
8126: mahdollisuuksia keskittyä erityistä selvitystä        minta kilpailee osittain samoja palveluja autavi-
8127: edellyttäviin työsuhdekysymyksiin. Asianomais-        en työmarkkinajärjestöjen ja yksityisten tahojen
8128: ten työsuojelupiirien suorittamaan työsuhde-          kanssa. Maksu on määritelty valtion maksupe-
8129: asioiden valvontaan ja neuvontaan liittyvä toi-       rustelain mukaisesti ja mahdollisimman pienek-
8130: minta on asiakkaalle maksutonta eikä sitä ole         si. Keskimääräinen maksu on asiakkaalle noin
8131: tarkoitus muuttaa maksulliseksi.                      30 markkaa. Asiakkaat voivat hoitaa työsuhde-
8132:     Palvelevasta puhelimesta annetaan kysyjälle       asioita koskevat ongelmansa aina suoraan asian-
8133: perustietoa työsuhdeasioista vain yleisellä tasol-    omaisen työsuojelupiirin työsuojelutoimiston
8134: la. Noin 80 % asioista on hoidettu puhelinpalve-      kanssa puhelimitse tai muuten maksutta.
8135: luna loppuun. Selvityksiä ja jatkotoimenpiteitä
8136: 
8137:     Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1998
8138: 
8139:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
8140:                                             KK 558/1998 vp                                             3
8141: 
8142: 
8143: 
8144: 
8145:                                         Tili Riksdagens Talman
8146: 
8147:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      skyddsbyrån i vederbörande arbetarskyddsdi-
8148: ger har Ni, Fru Taiman, till vederbörande med-        strikt eller tili arbetsmarknadsorganisationen för
8149: 1em av statsrådet översänt föijande av riksdagsie-    eventuella åtgärder. Omkring en femtedel av för-
8150: damot Marjatta Vehkaoja m.fl. undertecknade           frågningar gäller avlöning i enlighet med kollek-
8151: spörsmåi nr 558:                                      tivavtalen. En mycket viktig grupp av ärenden
8152:                                                       handlar om uppsägning av ett anställningsför-
8153:           Hur motiverar Regeringen det att man        hållande och ingående av ett nytt anställningsför-
8154:        debiterar avgifter för en av myndigheten       hållande. Cirka 57 % av samta1en har kommit
8155:        erbjuden teiefonservice som gäller an-         från arbetstagare och 36% från arbetsgivare.
8156:        ställningsfrågor, och                          Resten av samtaien har kommit från räkenskaps-
8157:           ämnar Regeringen att även i fråga om        och konsultbyråer samt arbetskraftsbyråer.
8158:        annan myndighetsrådgivning övergå tili         Längden av samtalen har varit i genomsnitt ca 5
8159:        motsvarande verksamhet?                        minuter. Det har inte skett någon väsentlig för-
8160:                                                       ändring i samtalens fördelning eller Iängd på
8161:   Som svar på detta spörsmåi får jag vördsamt         grund av serviceavgiften. Antaiet samtai har
8162: anföra följande:                                      sjunkit i någon mån. Vid siutet av året var antaiet
8163:                                                       samtai ca 400 per vecka. 1 början av detta år var
8164:    Arbetarskyddsförvaitningen har fr.o.m. den         antaiet 200-300 samtai per vecka. Mängden av
8165: 1.2.1996 erbjudit en riksomfattande servicetele-      samtai som inte hör till arbetarskyddsmyndighe-
8166: fon för anställningsfrågor först tili priset av ett   ternas befogenhet och obefogade samtai har
8167: Iokalsamtal och från början av detta år tili priset   minskat.
8168: av 5,95 mk tillagd med avgift för Iokalsamtal.            Den riksomfattande serviceteiefonen för an-
8169: Verksamheten syftar tili att effektivera medde-       ställningsfrågor utgör ett extra handlingssätt för
8170: Iandet av allmän information om anställnings-         arbetarskyddsförvaltningen att utdela informa-
8171: frågor och förbättra arbetarskyddsmyndigheter-        tion om anställningsfrågor och är ägnad att ef-
8172: nas möjiigheter att koncentrera sig på anställ-       fektivera myndighetens verksamhet. Verksamhe-
8173: ningsfrågor som påkallar särskild utredning.          ten konkurrerar med arbetsmarknadsorganisa-
8174: Verksamheten i ansiutning tili vederbörande ar-       tioner och privata organ som deivis erbjuder
8175: betarskyddsdistrikts tillsyn över anställningsfrå-    samma tjänster. A vgiften är definierad enligt la-
8176: gor samt deras rådgivning är avgiftsfri för kiien-    gen om grunderna för statens avgifter och är så
8177: ten, och man har ingen avsikt att göra den av-        liten som möjligt. Den genomsnittliga avgiften
8178: giftsbelagd.                                          för kiienten är 30 mark. Klienterna kan sköta
8179:    1 servicete1efonen ges frågeställaren basupp-      sina ärenden som gäller anställningsfrågor alltid
8180: gifter om anställningsfrågor på allmän nivå.          direkt med arbetarskyddsbyrån i vederbörande
8181: Omkring 80% av frågorna har slutbehandlats            arbetarskyddsdistrikt per telefon eller på annat
8182: via telefonservice. Frågor som påkallar utred-        sätt avgiftsfritt.
8183: ning och fortsatta åtgärder överförs tili arbetar-
8184: 
8185:      Helsingfors den 28 maj 1998
8186: 
8187:                                                                      Minister Terttu Huttu-Juntunen
8188:                                              KK 559/1998 vp
8189: 
8190: Skriftligt spörsmål 559
8191: 
8192: 
8193: 
8194: 
8195:                                     Margareta Pietikäinen /sv: BSP-lånens gränser för kvadratmeter-
8196:                                        priset i huvudstadsregionen
8197: 
8198: 
8199:                                          Tili Riksdagens Talman
8200: 
8201:    Färska uppgifter från Statistikcentralen visar         Det gällande statsrådsbeslutet om BSP-lånens
8202: att priset pä gamla våningslägenheter har stigit       gränser för kvadratmeterpriset har utfårdats den
8203: med 3 procent under det första kvartalet i är frän     15 december 1988 (1100/1988) d.v.s. beslutet har
8204: det sista kvartalet i fjol. 1 huvudstadsregionen var   inte följt med bostadsprisutvecklingen på ett till-
8205: ökningen 3,8 procent: 1 Esbo 4,5 procent, i Hel-       fredsställande sätt. Gränserna för kvadratmeter-
8206: singfors 3,5 procent och i Vanda 2,7 procent.          priset motsvarar inte dagens prisnivä i huvud-
8207: Medelvärdet för prisstegringen i landets övriga        stadsregionen. Statsrådets motivering för grän-
8208: delar var 2,5 procent. På ett är har priset pä gamla   serna för kvadratmeterpriset är att det inte finns
8209: våningslägenheter gätt upp drygt 10 procent.           orsak att uppmuntra till boende som är dyrare än
8210: K vadratmeterpriset för gam1a våningslägenheter        genomsnittet. Men avsikten kan väl ändä inte
8211: var under årets första kvartal i genomsnitt 640        vara att boendealternativen för BSP-låntagare
8212: mk högre än under motsvarande fjolårsperiod.           skall vara sämre än genomsnittet?
8213:    BSP-länens gränser för kvadratmeterpriset i            Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
8214: huvudstadsregionen är 10 300 mk för en bostad          ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
8215: pä mindre än 45 m 2, 9 200 mk för en bostad på         ver tili vederbörande medlem av statsrädet ställa
8216: 45-60 m 2 och 8 300 mk för en bostad på över 60        följande spörsmål:
8217: m2 • Bostadssituationen på smä lägenheter i hu-
8218: vudstadsregionen är dälig, det finns endast ett                  Vilka ätgärder ämnar Regeringen vid-
8219: litet urval av smä lägenheter. Kvadratmeterpriset             ta för att unga BSP-bostadssparare i hu-
8220: överstiger i mänga fall den av statsrädet utsatta             vudstadsregionen skall ha skäliga möjlig-
8221: gränsen. 1 fall den unga bostadsspararen lyckas               heter att hitta en bostad inom de gränser
8222: hitta en bostad som till kvadratmeterpriset faller            som statsrädet har utsatt för kvadratme-
8223: innanför statsrädets prisramar, är det i allmänhet            terpriset, och i det fall att gränserna inte
8224: fräga om en bostad i s.k. ursprungligt skick d.v.s.           justeras i enlighet med dagens bostads-
8225: det krä vs en grundlig renovering. Till renovering-           prisnivä,
8226: en mäste den unga bostadsspararen ta vanligt Iän                 kommer Regeringen isä fall att tillmö-
8227: med marknadsränta och slutsumman på bosta-                    tesgä BSP-lå'ntagare med billigare reno-
8228: den blir en helt annan.                                       veringslån?
8229: 
8230:      Helsingforsden 12 maj 1998
8231: 
8232:                                         Margareta Pietikäinen /sv
8233: 
8234: 
8235: 
8236: 
8237: 280043
8238: 2                                           KK 559/1998 vp
8239: 
8240: Kirjallinen kysymys 559                                                                     Suomennos
8241: 
8242: 
8243: 
8244: 
8245:                                    Margareta Pietikäinen /r: ASP-lainojen neliöhintarajoista pääkau-
8246:                                        punkiseudulla
8247: 
8248: 
8249:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
8250: 
8251:     Tilastokeskuksen tuoreet tiedot osoittavat           Voimassa oleva valtioneuvoston päätös ASP-
8252: vanhojen kerrostaloasuntojen hintojen nousseen        lainojen neliöhintarajoista on annettu 15 päivänä
8253: 3 % tämän vuoden ensimmäisellä vuosineljän-           joulukuuta 1988 (1100/1988), toisin sanoen pää-
8254: neksellä viime vuoden viimeisestä vuosineljän-        tös ei ole seurannut hintakehitystä tyydyttävästi.
8255: neksestä. Pääkaupunkiseudulla nousu oli 3,8 %:        Neliöhintarajat eivät vastaa pääkaupunkiseu-
8256: Espoossa 4,5 %, Helsingissä 3,5% ja Vantaalla         dulla nykyisin vallitsevaa hintatasoa. Valtioneu-
8257: 2, 7 %. Hinnannousun keskiarvo maan muissa            voston perusteluna neliöhintarajoille on, että
8258: osissa oli 2,5 %. Vuodessa vanhojen kerrostalo-       keskimääräistä kalliimpaan asumiseen ei ole syy-
8259: asuntojen hinnat ovat nousseet runsaat 10 %.          tä kannustaa. Tarkoituksena ei kai kuitenkaan
8260: Vanhojen kerrostaloasuntojen neliöhinta oli           voi olla, että ASP-lainanottajan asumisvaihtoeh-
8261: vuoden ensimmäisellä neljänneksellä keskimää-         dot olisivat keskimääräistä heikommat?
8262: rin 640 mk korkeampi kuin vastaavana aikana              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8263: viime vuonna.                                         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8264:     ASP-lainojen neliöhintarajat pääkaupunki-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8265: seudulla ovat 10 300 mk alle 45 m 2:n, 9 200 mk       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8266: 45-60 m 2:n ja 8 300 mk yli 60 m 2:n asunnosta.
8267: Pienien huoneistojen osalta asuntotilanne pää-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8268: kaupunkiseudulla on heikko, ja pienten huoneis-              ryhtyä, jotta nuorilla ASP-asuntosäästä-
8269: tojen valikoima onkin kovin pieni. Neliöhinta                jillä olisi pääkaupunkiseudulla kohtuulli-
8270: ylittää monissa tapauksissa valtioneuvoston                  set mahdollisuudet löytää valtioneuvos-
8271: asettaman rajan. Jos nuori asuntosäästäjä onnis-             ton vahvistamiin hintarajoihin sopiva
8272: tuu löytämään valtioneuvoston hintarajoihin so-              asunto, ja jollei hintarajoja tarkisteta
8273: pivan asunnon, kyse on yleensä ns. alkuperäises-             asuntojen nykyistä hintatasoa vastaavik-
8274: sä kunnossa olevasta asunnosta, joka siis tarvitsi-          si,
8275: si perusteellisen kunnostuksen. Kunnostukseen                    tuleeko Hallitus siinä tapauksessa
8276: nuori asuntosäästäjä joutuu ottamaan tavallista              ASP-lainanottajia vastaan halvemmilla
8277: markkinakorkoista lainaa, ja tämän vuoksi                    kunnostuslainoilla?
8278: asunnon loppuhinta on kokonaan toinen.
8279: 
8280:      Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1998
8281: 
8282:                                        Margareta Pietikäinen /r
8283:                                              KK 559/1998 vp                                               3
8284: 
8285: 
8286: 
8287: 
8288:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
8289: 
8290:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Asuntojen hinnat ovat pääkaupunkiseudulla
8291: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          siis nousseet noin kymmeneksellä vuoden kulues-
8292: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        sa. Jotta hintojen nousun vaikutuksia ASP-osta-
8293: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Margareta         jan kannalta voitaisiin selvittää, on asuntokaup-
8294: Pietikäisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         pojenjakautumista syytä tarkastella ns. mediaa-
8295: sen n:o 559:                                           nihintojen eli hintojen, joiden alapuolelle jää 50
8296:                                                        prosenttia tehdyistä asuntokaupoista ja ASP-
8297:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        hintarajojen vertailun näkökulmasta.
8298:        ryhtyä, jotta nuorilla ASP-asuntosäästä-            Vanhojen kerrostaloasuntojen neliöhintojen
8299:        jillä olisi pääkaupunkiseudulla kohtuulli-      mediaanit olivat ensimmäisten vuosineljännes-
8300:        set mahdollisuudet löytää valtioneuvos-         ten osalta seuraavat:
8301:        ton vahvistamiin hintarajoihin sopiva
8302:        asunto, ja jollei hintarajoja tarkisteta        Kunta/huonelkm         l/97       l/98      ASP-raja
8303:        asuntojen nykyistä hintatasoa vastaavik-                                                  vast. koko-
8304:                                                                                                       luokan
8305:        SI,
8306:          tuleeko Hallitus siinä tapauksessa                                                      asunnoissa
8307:        ASP-lainanottajia vastaan halvemmilla           Helsinki
8308:        kunnostuslainoilla?                             1h                    10000      10 977      10 300
8309:                                                        2h                     8 750      9 710       9 200
8310:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           3 h tai enemmän        8 250      9 244       8 300
8311: vasti seuraavaa:
8312:                                                        Espoo/Kauniainen
8313:    Asuntosäästöpalkkiojärjestelmään liittyvien         1h                     8 733      9 142      10 300
8314: korkotukilainojen hyväksymisen edellytyksenä           2h                     7 406      7 731       9 200
8315: on, että asunnon hinta ei ylitä valtioneuvoston        3 h tai enemmän        7 041      7123        8 300
8316: alueittain vahvistamaa hyväksyttävää enimmäis-
8317: hintaa. Valtioneuvoston päätöstä on tarkistettu        Vantaa
8318: asuntojen hintakehityksen perusteella. Voimassa        1h                     6 863      7 922      10 300
8319: oleva valtioneuvoston päätös on joulukuulta            2h                     5 424      6200        9 200
8320: 1988. Tämän jälkeen asuntojen hinnat ovat ensin        3 h tai enemmän        4 753      6 200       8 300
8321: laskeneet ja sitten viime aikoina nousseet.
8322:    Vanhojen kerrostaloasuntojen-jotka muo-                Mediaanihinnat siis ylittävät vastaavat ASP-
8323: dostavat hankittavista ASP-asunnoista valta-           rajat ainoastaan Helsingin alueella ja sielläkin
8324: osan - keskineliöhintojen kehitys on vuoden            kaikista vanhojen kerrostaloasuntojen kaupois-
8325: 1997 1. neljänneksestä vuoden 1998 1. neljännek-       ta 10 prosenttia tehtiin hinnalla, joka alittaa
8326: seen ollut Tilastokeskuksen tietojen mukaan            alimmankin ASP-hintarajan yli 16 prosentilla.
8327: pääkaupunkiseudulla seuraava:                          Hintojen keskiarvoisesta noususta huolimatta
8328:                                                        voidaan myös todeta, että selvästi yli puolet, 64
8329:                        l/97       l/98     Nousu%      prosenttia, asuntokaupan kokonaismäärästä
8330: Helsinki yht.     9 509         10 399         9,35    pääkaupunkiseudulla tehtiin sellaisilla alueilla,
8331: -osa-alue 1      11 650         13 139        12,78    joilla keskiarvoiset neliöhinnat alittavat ASP-ra-
8332: -osa-alue 2      10 106         11 055         9,39    jat.
8333: -osa-alue 3       8 693          9479          9,04       Enimmäisneliömetrihinnalla pyritään estä-
8334: -osa-alue4        6 645          7 284         9,62    mään asuntojen hintojen nousupaineita, jotka
8335: Espoo/Kauniainen 7 631           8 431        10,48    saattavat johtua korkotukilainoituksen aiheut-
8336: Vantaa            5 918          6 578        11' 15   tamasta asuntojen kysynnän lisääntyuJisestä.
8337: PKS yht.          8 809          9 710        10,23    Nuorten asuntosäästäjien aseman parantaminen
8338: 4                                           KK 559/1998 vp
8339: 
8340: edellyttää osaltaan asuntomarkkinoiden hinta-         Uutta ei-tarveharkintaista, kysymyksessä esitet-
8341: tason hillitsemistä. Tämän vuoksi valtioneuvos-       tyä ASP-asunnonostajille suunnattua peruspa-
8342: tolla ei ole toistaiseksi aikomusta ryhtyä toimen-    rannustukea ei ole asuntopoliittisesti tarkoituk-
8343: piteisiin neliöhintarajojen nostamiseksi.             senmukaista ottaa käyttöön.
8344:    ASP-tuki ei ole sosiaalisesti tarveharkintaista.
8345: 
8346:      Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1998
8347: 
8348:                                                                         Ministeri Sinikka Mönkäre
8349:                                                KK 559/1998 vp                                                 5
8350: 
8351: 
8352: 
8353: 
8354:                                             Tili Riksdagens Talman
8355: 
8356:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-             Bostadspriserna har så1edes stigit i huvud-
8357: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-            stadsregionen med ungefår en tiondel på ett år.
8358: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-          För att man skall kunna klarlägga vilka verk-
8359: man Margareta Pietikäinen undertecknade                   ningar prisstegringen har för den enskilda BSP-
8360: spörsmå1 nr 559:                                          köparen, är det skäl att granska fördelningen av
8361:                                                           bostadsköpen utgående från en jämförelse mel-
8362:           Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-            lan de s.k. medianpriserna, dvs. de priser som
8363:        ta för att unga BSP-bostadssparare i hu-           50% av bostadsköpen understiger, och de pris-
8364:        vudstadsregionen skall ha skä1iga möjlig-          gränser som gäller BSP-lånen.
8365:        heter att hitta en bostad inom de gränser             Medianerna för kvadratmeterpriserna på
8366:        som statsrådet har utsatt för kvadratme-           gamla höghusbostäder var under de första kvar-
8367:        terpriset, och i det fall att gränserna inte       ta1en som följer:
8368:        justeras i en1ighet med dagens bostads-
8369:        prisnivå,                                          Kommun/rumsantal     1/97       1/98       BSP-gräns
8370:           kommer Regeringen i så fall att tilimö-                                                för bostäder av
8371:        tesgå BSP-låntagare med biliigare reno-                                                     motsvarande
8372:        verings1ån?                                                                                    storlek
8373:                                                           Helsingfors
8374:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             1 rum              10000      10 977       10 300
8375: anföra fö1jande:                                          2rum                8 750      9 710        9 200
8376:                                                           3 rum eller mer     8 250      9 244        8 300
8377:    En förutsättning för godkännande av ränte-
8378: stöds1ån i ans1utning tili systemet med bostads-          Esbo/Grankulla
8379: sparpremier är att priset på bostaden inte översti-       1rum                8 733      9 142       10 300
8380: ger det godtagbara maximipris som statsrådet              2rum                7 406      7 731        9 200
8381: fastställt regionvis. Statsrådets beslut har juste-       3 rum eller mer     7 041      7 123        8 300
8382: rats utgående från prisutvecklingen för bostäder.
8383: Det gällande statsrådsbes1utet är från december           Vanda
8384: 1988. Sedan dess har bostadspriserna först sjun-          1 rum               6 863      7 922       10 300
8385: kit och därefter under den senaste tiden stigit.          2rum                5 424      6 200        9 200
8386:    En1igt uppgifter från statistikcentra1en ut-           3 rum eller mer     4 753      6200         8 300
8387: veck1ade sig de genomsnittliga kvadratmeterpri-
8388: serna för gamla höghusbostäder, vilka utgör
8389: merparten av de BSP-bostäder som anskaffas,                  Medianpriserna överstiger så1edes de motsva-
8390: från det första kvartalet 1997 tili det första kvar-      rande BSP-gränserna bara i Helsingfors, och
8391: talet 1998 i huvudstadsregionen som följer:               även där företogs 10% av alla köp av gamla
8392:                                                           höghusbostäder tili ett pris som är mer än 16 %
8393:                           1/97       1/98     Stegring,   lägre än den lägsta BSP-gränsen. Trots att priser-
8394:                                                    %      na i genomsnitt stigit kan man även konstatera
8395: Helsingfors, totalt  9 509         10 399        9,35     att klart mer än hälften, 64 %, av det totala anta-
8396: - delområde 1       11 650         13 139       12,78     let bostadsköp i huvudstadsregionen gjordes på
8397: - delområde 2       10 106         11 055        9,39     sådana områden där de genomsnittliga kvadrat-
8398: - delområde 3        8 693          9479         9,04     meterpriserna är lägre än BSP-gränserna.
8399: - delområde 4        6 645          7 284        9,62        A vsikten med maximipriset per kvadratmeter
8400: Esbo/Grankulla       7 631          8 431       10,48     är att hindra en sådan uppskruvande effekt på
8401: Vanda                5 918          6 578       11' 15    bostadspriserna som kunde följa av att efterfrå-
8402: Huvudstadsregionen,                                       gan på bostäder ökar på grund av räntestödslå-
8403:   totalt             8 809          9 710       10,23     nen. För att unga bostadssparares ställning skall
8404: 6                                          KK 559/1998 vp
8405: 
8406: kunna förbättras förutsätts att prisnivån på bo-     prövning. Det är inte bostadspolitiskt ändamåls-
8407: stadsmarknaden tyglas. Därför har statsrådet         enligt att, på det sätt som föreslås i spörsmålet,
8408: tillsvidare inte för avsikt att vidta åtgärder för   för BSP-bostadsköpare införa något nytt renove-
8409: höjning av gränserna för kvadratmeterpriset.         ringsstöd utan behovsprövning.
8410:     BSP-stödet är inte underkastat social behovs-
8411: 
8412:      Helsingfors den 1 juni 1998
8413: 
8414:                                                                         Minister Sinzkka Mönkäre
8415:                                              KK 560/1998 vp
8416: 
8417: Kirjallinen kysymys 560
8418: 
8419: 
8420: 
8421: 
8422:                                     Sinikka Hurskainen /sd: Suomi toisena kielenä -oppiaineen asemas-
8423:                                         ta uusissa koululaeissa
8424: 
8425: 
8426:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
8427: 
8428:     Opetusministeriö on tuonut moneen kertaan             Suomi toisena kielenä -oppiaineen virallista-
8429: esille eri suunnitelmissa, kehittämisohjelmissa ja     minen olisi johdonmukainen päätös sille tutki-
8430: juhlapuheissa pyrkimyksen kasvattaa suoma-             mukselle, koulutukselle ja mahdollisuuksille, joi-
8431: laisten kielitaitoa ja edistää monikulttuurista        ta oppiaineen yhteyteen on jo luotu. Suomi toise-
8432: Suomea. Maahanmuuttajat ja heidän lapsensa             na kielenä -oppiaineen opettajien koulutus on
8433: ovat osa monikulttuurista Suomea. Kuitenkaan           käynnistynyt useissa yliopistoissa, vuodesta 1996
8434: uusissa koululaeissa ei tunnusteta suomi toisena       lähtien on oppiaine ollut mahdollista sisällyttää
8435: kielenä -oppiainetta, eikä sille lakiehdotusten        ylioppilastutkintoon, Helsingin yliopistoon on
8436: mukaan olla takaamassa tarvittavia tuntimääriä.        perustettu suomi toisena kielenä -professuuri ja
8437: Vaarana on, ettäsuomitoisena kielenä -oppiai-          -assistentuuri sekä Jyväskylän yliopistoon apu-
8438: neen järjestäminen jää kuntien hyväntahtoisuu-         laisprofessuuri. Lisäksi aineen erikoistumisopin-
8439:  den varaa.                                            toja on tarjolla useiden eri opintojen yhteydessä.
8440:     Suomi toisena kielenä -oppiaine on tarkoitettu     Mikäli oppiaineen opetusta ei pystytä takaa-
8441:  maahanmuuttajaoppilaille, joiden äidinkieli ei        maan, miten jo käynnistettyjen uudistusten käy?
8442:  ole suomi eikä ruotsi. Maahanmuuttajaoppilas          Johdonmukaista olisikin sisällyttää suomi toise-
8443:  tarvitsee heille suunnatunsuomenkielen opetuk-        na kielenä -oppiaine osaksi suomalaista koulu-
8444:  sen lisäksi myös oman äidinkielensä opetusta          järjestelmää aina ala-asteelta lähtien.
8445:  koko kouluajan ala-asteelta lukioon. Maahan-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8446:  muuttajien sopeutumisen ja työllistymisen kan-        tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
8447:  nalta on hyvä ja monipuolinen suomen kielen           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8448:  taito tärkeä. Suomessa hyvän koulutuksen saa-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8449:  neet kaksi- tai monikieliset maahanmuuttajat
8450:  tuovat maallemme taloudellista etua kansainvä-                  Miten Hallitus aikoo turvata suomi
8451:  lisessä vuorovaikutuksessa eri taitotietoalojen si-          toisena kielenä -oppiaineen aseman uu-
8452:  sällä.                                                       sissa koululaeissa?
8453: 
8454:      Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1998
8455: 
8456:                                          Sinikka Hurskainen /sd
8457: 
8458: 
8459: 
8460: 
8461: 280043
8462: 2                                           KK 560/1998 vp
8463: 
8464: 
8465: 
8466: 
8467:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
8468: 
8469:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kaksikielisyyden kehittymiselle. Jotkut maahan-
8470: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         muuttajaoppilaat tarvitsevat suomen opetusta
8471: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       toisena kielenä lyhyemmän aikaa ja pystyvät
8472: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sinikka          melko nopeasti käyttämään hyväkseen muiden
8473: Hurskaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         oppilaiden äidinkielen opetusta, jotkut oppilaat
8474: sen n:o 560:                                          taas tarvitsevat suomen opetusta toisena kielenä
8475:                                                       koko peruskoulun ajan.
8476:            Miten Hallitus aikoo turvata suomi            Peruskouluasetuksen 48 a §:n mukaan oppi-
8477:         toisena kielenä -oppiaineen aseman uu-        laan, jonka äidinkieli on muu kuin opetuksessa
8478:         sissa koululaeissa?                           käytettävä kieli, arvostelussa voidaan sen mu-
8479:                                                       kaan kuin opetushallitus määrää poiketa siitä,
8480:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          mitä arvostelusta säädetään. Opetushallitus on
8481: vasti seuraavaa:                                      antanut määräyksen maahanmuuttajaoppilai-
8482:                                                       den arvostelusta helmikuussa 1995. Määräykses-
8483:     Suomen kieltä opetetaan peruskouluissa ja lu-     sä todetaan muun muassa, että vieraskielisen op-
8484: kioissa äidinkielenä ja toisena kotimaisena kiele-    pilaan äidinkielen oppiaine arvostellaan tarvit-
8485: nä. Molemmissa oppiaineissa on lisäksi taustal-       taessa suomi toisena kielenä -opetukselle asetet-
8486: taan ja lähtötasoltaan erilaisille oppilasryhmille    tujen tavoitteiden mukaisesti, mikäli oppilas ei
8487: tarkoitettuja erityisiä oppimääriä. Yksi tällainen    ole voinut opiskella äidinkielen oppiaineena
8488: erityinen oppimäärä on Opetushallituksen anta-        omaa äidinkieltään. Näin ollen yksi vaihtoehto
8489: mien opetussuunnitelman valtakunnallisten pe-         on myös se, että vieraskielinen oppilas osallistuu
8490: rusteiden mukaan toisen kotimaisen kielen maa-        suomi äidinkielenä -opetukseen, mutta hänen
8491: hanmuuttajille tarkoitettu suomi toisena kielenä      suoritustensa arviointi perustuu, muista samaa
8492: -oppimäärä. Koululainsäädäntö ei velvoita anta-       opetusta saaneista suomenkielisistä oppilaista
8493: maan opetusta suomi toisena kielenä -oppimää-         poiketen, suomi toisena kielenä -oppimäärän
8494: rän mukaisesti, vaan kunta tai muu koulutuksen        mukaisiin tavoitteisiin. Oppilas voi saada näin
8495: järjestäjä päättää tältä osin opetustarjonnasta.      suomi toisena kielenä -opetusta myös äidinkie-
8496: Uudet eduskunnassa käsiteltävinä olevat koulu-        leen varatuilla tunneilla.
8497: lait eivät muuta tilannetta lainsäädännön eikä           Myös lukion opetussuunnitelman perusteisiin
8498: opetussuunnitelman perusteiden osalta nykyises-       sisältyy määräykset suomi toisena kielenä -ope-
8499: tä.                                                   tuksen tavoitteista ja sisällöstä. Ylioppilastutkin-
8500:     Opetushallituksen vuonna 1994 antamissa pe-       toasetuksen 11 §:n mukaan kokelas, jonka äidin-
8501: ruskoulun opetussuunnitelman perusteissa tode-        kieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame, voi
8502: taan muun muassa, että peruskoulun kaikille           ylioppilastutkinnossa äidinkielen kokeen sijasta
8503: vuosiluokille tulee oppilaita, joiden äidinkieli ei   suorittaa muun kokeensuomentai ruotsin kieles-
8504: olesuomieikä ruotsijajotka ovat kieli-, kulttuu-      sä. Ylioppilastutkintolautakunnan määräysten
8505: ri- ja koulutustaustailtaan hyvin erilaisia. Suurin   mukaisesti kokeen nimi on suomi (ruotsi) toisena
8506: osa oppilaista ei hallitse suomea tai ruotsia lain-   kielenä -koe.
8507: kaan ja osa on aloittanut kielen opiskelunsa val-        Suomi toisena kielenä -opettajien kelpoisuus-
8508: mistavan opetuksen ryhmässä. Jotkut oppilaista        vaatimukset määräytyvät yleisten opettajan kel-
8509: osaavat puhua, mutta heiltä puuttuu sellainen         poisuutta koskevien säännösten mukaan. Luo-
8510: kielitaito, jota tarvitaan koulussa opiskeltaessa.    kanopettajan viran kelpoisuusvaatimuksista
8511: Maahanmuuttajien suomen kielen tai ruotsin            säädetään peruskouluasetuksen 97 §:ssä ja lehto-
8512: kielen opetuksen päämääränä on, että oppilas          rin viran kelpoisuusvaatimuksista peruskoulu-
8513: saavuttaa sellaiset kielen perustaidot, että hän      asetuksen 102 §:ssä sekä lukioasetuksen 78 ja
8514: pystyy toimimaan ja opiskelemaan kyseisessä           79 §:ssä. Suomi toisena kielenä -opetusta anta-
8515: kieliyhteisössä. Suomen kielen tai ruotsin kielen     van lehtorin viran pätevyys määräytyy viran teh-
8516: ja oman äidinkielen opiskelu luovat edellytykset      täväalueeksi määrätyn opetettavan aineen eli
8517:                                             KK 560/1998 vp                                            3
8518: 
8519: suomi tai ruotsi äidinkielenä taikka suomi tai        henkilö, jolla, vaikkakaan ei täytä asetuksessa
8520: ruotsitoisena kotimaisena kielenä mukaan. Ope-        säädettyjä kelpoisuusvaatimuksia, on riittävä
8521: tusministeriön omaksuman tulkinnan mukaan             taito ja kyky tehtävän hoitamiseen.
8522: 35 opintoviikon laajuinen opettajan koulutuk-            Edellä olevan perusteella suomi toisena kiele-
8523: seen kuuluva opintokokonaisuus suomi toisena          nä -opetuksen erityispiirteet on otettu huomioon
8524: kielenä tuottaa pätevyyden sellaiseen lehtorin        nykyisessä ja ehdotetussa uudessa lainsäädän-
8525: virkaan, jossa tehtävä on rajattu suomi toisena       nössä. Lainsäädännön näkökulmasta kysymys ei
8526: kielenä -opetuksen antamiseen. Näin siitä huoli-      ole kuitenkaan itsenäisestä oppiaineesta, vaan
8527: matta, ettei suomi toisena kielenä ole laissa mai-    opinnoista, joita voidaan järjestää edellä kuva-
8528: nittu oppiaine. Tuntiopettajalta vaaditaan vas-       tulla tavalla joustavasti joko toisen kotimaisen
8529: taava kelpoisuus kuin lehtorilta. Ala-asteella        kielen tai äidinkielen opetukseen varatuilla tun-
8530: opetusta antavaksi tuntiopettajaksi on kelpoinen      neilla. Kun opetustoimeen ei ole voitu osoittaa
8531: myös henkilö, jolla on luokanopettajan kelpoi-        lisäresursseja, myöskään uuteen lainsäädäntöön
8532: suus. Viran väliaikaiseksi hoitajaksi ja tuntiopet-   ei sisälly velvoitetta suomi toisena kielenä -ope-
8533: tajaksi voidaan enintään lukuvuodeksi ottaa           tuksen järjestämiseen.
8534: 
8535:      Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1998
8536: 
8537:                                                               Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
8538: 4                                           KK 560/1998 vp
8539: 
8540: 
8541: 
8542: 
8543:                                         Tili Riksdagens Talman
8544: 
8545:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           språk under en kortare tid och kan rätt snabbt
8546: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande           tillgodogöra sig modersmålsundervisningen för
8547: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       de andra eleverna, medan andra behöver under-
8548: dagsman Sinikka Hurskainen undertecknade              visning i finska som andra språk under hela
8549: spörsmål nr 560:                                      grundskolan.
8550:                                                           Enligt 48 a § i grundskoleförordningen kan
8551:           Hur avser Regeringen trygga ställning-      en1igt vad utbildningsstyrelsen beslutar bedöm-
8552:        en för läroämnet finska som andra språk        ningen av en elev vars modersmål är ett annat än
8553:        i de nya skollagarna?                          det som används i undervisningen avvika från det
8554:                                                       som är bestämt. Utbildningsstyrelsen meddelade
8555:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt         i februari 1995 en föreskrift om bedömningen av
8556: anföra fö1jande:                                      invandrare1ever. 1 föreskriften konstateras bl.a.
8557:                                                       att läroämnet modersmålet för en elev som ta1ar
8558:     Undervisning i finska ges i grundskolorna och     ett främmande språk vid behov bedöms enligt
8559: gymnasierna som modersmå1 och som det andra           målen för undervisningen i finska som andra
8560: inhemska språket. 1 både ämnena finns också           språk, om eleven inte har kunnat studera sitt eget
8561: särski1da kurser som är avsedda för elevgrupper       modersmål i modersmålsundervisningen. Sålun-
8562: med olika bakgrund och utgångsnivå. En sådan          da finns också alternativet att elever som ta1ar ett
8563: speciell kurs är enligt Utbildningsstyrelsens riks-   främmande språk deltar i undervisningen i finska
8564: omfattande grunder för läroplanen, lärokursen         som modersmål, men att bedömningen av dem,
8565: finska som andraspråk för invandrare. Skollag-        till skillnad från de finska eleverna som fått sam-
8566: stiftningen förpliktar inte att ge undervisning en-   ma undervisning, grundar sig på må1en en1igt
8567: 1igt lärokursen finska som andraspråk, utan           lärokursen för finska som andra språk. Dessa
8568: kommunen eller någon annan utbildningsanord-          elever kan på detta sätt få undervisning i finska
8569: nare beslutar tili denna del om utbildningsutbu-      som andra språk också på timmar som är reserve-
8570: det. De nya skollagarna som är under behandling       rade för modersmålet.
8571: i riksdagen ändrar inte på denna situation varken         Också i grunderna för gymnasiets läroplan
8572: i fråga om lagstiftningen eller läroplansgrunder-     ingår bestämmelser om målen för och innehållet
8573: na.                                                   i undervisningen i finska som andra språk. En1igt
8574:     1 grunderna för grundskolans lärop1an, som        11 § i studentexamensförordningen kan en exa-
8575: utbildningsstyrelsen utfårdade 1994, konstateras      minand vars modersmål är något annat än fin-
8576: bl.a. att det till grundskolans alla årskurser kom-   ska, svenska eller samiska i stället för provet i
8577: mer elever vars modersmål varken är finska eller      modersmålet i studentexamen avlägga ett annat
8578: svenska och som har en mycket skiftande språk-        prov i finska eller svenska. Enligt studentexa-
8579: lig och ku1turell bakgrund och utbildning. Störs-     mensnämndens bestämmelser heter provet prov i
8580: ta delen av dessa elever kan inte alls finska eller   finska (svenska) som andra språk.
8581: svenska, medan en del har inlett sina språkstudier        Behörighetsvillkoren för lärare i finska som
8582: i en grupp för förberedande undervisning. En del      andra språk bestäms enligt de allmänna bestäm-
8583: elever kantala finska eller svenska, men de sak-      melserna om behörighet som lärare. Om behörig-
8584: nar den djupare språkfårdighet som behövs för         hetsvillkoren för en tjänst som klasslärare be-
8585: studierna i skolan. Målet för undervisningen i        stäms i 97 § i grundskoleförordningen och om
8586: finska eller svenska för invandrare är att ge         behörighetsvillkoren för en lektorstjänst i 102 § i
8587: eleverna sådana grundläggande språkfårdigheter        grundskoleförordningen samt i 78 och 79 § i gym-
8588: att de klarar sig och kan studera i den aktuella      nasieförordningen. Kompetensen för en tjänst
8589: skolmiljön. Studierna i finska eller svenska och i    som lektor som undervisar i finska som andra
8590: det egna modersmålet skapar tillsammans förut-        språk bestäms enligt det undervisningsämne som
8591: sättningar för tvåspråkighet. En del invandrar-       fastställts som uppgiftsområde för tjänsten, dvs.
8592: elever behöver undervisning i finska som andra        finska eller svenska som modersmål eller så fin-
8593:                                             KK 560/1998 vp                                               5
8594: 
8595: ska eller svenska som andra inhemska språk.              Enligt ovanstående har särdragen i undervis-
8596: Undervisningsministeriet omfattar tolkningen          ningen i finska som andra språk uppmärksam-
8597: att den studiehelhet i finska som andra språk som     mats i gällande och i den föreslagna nya lagstift-
8598: hör tili den 35 studieveckor långa lärarutbild-       ningen. 1 lagstiftningsperspektiv är det inte bara
8599: ningen ger kompetens för en sådan lektorstjänst       fråga om ett självständigt läroämne, utan om
8600: där uppgiften är att undervisa i finska som andra     studier som på det ovan beskrivna sättet kan
8601: språk. Detta trots att finska som andra språk inte    ordnas flexibelt antingen på de timmar som reser-
8602: hör tili de läroämnen som nämns i lagen. Av en        verats för undervisningen i det andra inhemska
8603: timlärare krävs samma behörighet som av en            språket eller i modersmålet. Då undervisnings-
8604: lektor. På lågstadiet är också den som är behörig     verksamheten inte har kunnat anvisas några ex-
8605: som klasslärare behörig att undervisa som timlä-      tra resurser, har inte heller i den nya lagstiftning-
8606: rare. Som tillfållig tjänsteinnehavare och timlära-   en intagits någon förpliktelse att ordna undervis-
8607: re kan för högst ett läsår anställas en person som    ning i finska som andra språk.
8608: trots att den inte fyller behörighetskraven i för-
8609: ordningen, har tillräcklig fårdighet och förmåga
8610: att sköta uppgiften.
8611: 
8612:      Helsingforsden 29 maj 1998
8613: 
8614:                                                        Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
8615:                                            KK 561/1998 vp
8616: 
8617: Kirjallinen kysymys 561
8618: 
8619: 
8620: 
8621: 
8622:                                   Anne Huotari /vas ym.: Kansaneläkkeen myöntämisestä
8623: 
8624: 
8625: 
8626:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
8627: 
8628:    Työkyvyttömyystilanteissa näyttää syntyvän        enää vain työkyvyttömyyseläkkeen verran, esi-
8629: väliinputoajia, joiden ensisijainen etuus ei riitä   merkiksi 480 mk kuukaudessa.
8630: edes perusasioiden hoitamiseen. Tällainen tilan-         Esimerkkitapauksessa henkilölle on myönnet-
8631: ne syntyy muun muassa silloin, kun henkilö työ-      ty takautuvasti työkyvyttömyyseläke 1.1.1998
8632: kykymäärittelyssä todetaan työkyvyttömäksi ja        alkaen 480 mk/kk ja kansaneläke on myönnetty
8633: hänelle ehdotetaan eläkeratkaisua. Henkilö on         1.11.1998 alkaen, vaikka sairauspäiväraha on
8634: yleensä ollut satunnaisissa töissä, hän on saanut    hylätty. Toisistaan poikkeavat päätökset johtu-
8635: mahdollisesti ansiosidonnaista työttömyyspäi-        vat erilaisista lakeihin sisältyvistä työkyvyn mää-
8636: värahaa tai työmarkkinatukea.                        ritelmistä. Esimerkkitapauksessa työmarkkina-
8637:    Kun hän saa B-todistuksen ja hakee sairaus-       tukea oli maksettu 28.2.1998 saakka, joten hän
8638: päivärahaa, se voidaan hylätä siksi, ettei henkilö   joutuu maksamaan sen takaisin kahdelta kuu-
8639: ole juurikaan ansainnut työllään toimeentuloa        kaudelta. Henkilön tulot ovat siis kymmenen
8640: eikä täsmällistä sairastumisaikaa voida osoittaa.    kuukauden ajan vain 480 mk, josta vielä peritään
8641: Työeläkelakien mukainen työkyvyttömyyseläke          takaisin noin 5 000 markkaa liikaa maksettua
8642: voidaan myöntää B-todistuksen kirjoittamis-          työmarkkinatukea.
8643: ajankohdasta lukien. Yleensä näiden henkilöi-            Henkilöllä on toki mahdollisuus hakea toi-
8644: den työeläke jää hyvin pieneksi lyhyen työhisto-     meentulotukea, mutta se on tarkoitettu lyhytai-
8645: rian ja pienten tulojen vuoksi.                      kaiseksi, viimesijaiseksi tukimuodoksi.
8646:    Kansaneläkettä hän ei kuitenkaan saa ennen            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8647: kuin sairauspäiväraha-aika on kulunut (300 päi-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
8648: vää), vaikka hänelle ei myönnettäisikään ko. päi-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
8649: värahaa.                                             jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8650:    Työmarkkinatukea ei tietenkään enää makse-
8651: ta, koska hän saa työkyvyttömyyseläkettä. Usein                Mitä Hallitus aikoo tehdä, että ensisi-
8652: työmarkkinatukea on ehditty maksaa ennen                    jaisen etuuden, siis kansaneläkkeen, voisi
8653: kuin päätös takautuvasta työkyvyttömyyseläk-                saada työkyvyttömyystilanteessa jo en-
8654: keestä tulee. Siis henkilö joutuu palauttamaan              nen kuin sairauspäivärahan enimmäis-
8655: liikaa maksetun työmarkkinatuen, noin 2 500                 määrä täyttyy silloin kun henkilöllä ei ole
8656: mk kuukaudessa, vaikka hänen tulonsa ovat                   oikeutta sairauspäivärahaan?
8657: 
8658:      Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1998
8659: 
8660:                     Anne Huotari /vas                         Eila Rimmi /vas
8661:                     Annika Lapintie /vas                      Jorma Vokkolainen /vas
8662: 
8663: 
8664: 
8665: 
8666: 280043
8667: 2                                          KK 561/1998 vp
8668: 
8669: 
8670: 
8671: 
8672:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
8673: 
8674:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tuisen odotusajan päättymistä. Tällaisesta odo-
8675: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tusajasta säädettiin sen vuoksi, ettei vakuutettu,
8676: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      jolla ei ole lainkaan oikeutta sairauspäivärahaan,
8677: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anne            olisi paremmassa asemassa kuin se vakuutettu,
8678: Huotarin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-         jonka sairauspäiväraha on 0 markkaa tai muuten
8679: myksen n:o 561:                                      määrältään eläkettä pienempi.
8680:                                                          Sairausvakuutuslain mukaisella päivärahalla
8681:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, että ensisi-    hyvitetään lyhytaikaisesta työkyvyttömyydestä
8682:        jaisen etuuden, siis kansaneläkkeen, voisi    johtuvaa ansiotulojen menetystä. Sen vuoksi on
8683:        saada työkyvyttömyystilanteessa jo en-        tarkoituksenmukaista, että eläkkeelle jäämistä
8684:        nen kuin sairauspäivärahan enimmäis-          sosiaalivakuutuksen kannalta harkitaan vasta
8685:        määrä täyttyy silloin kun henkilöllä ei ole   silloin, kun sairauden tila viittaa pitempiaikai-
8686:        oikeutta sairauspäivärahaan?                  seen työkyvyn alenemaan.
8687:                                                          Eläkeuudistuksen yhteydessä eduskunta tie-
8688:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         dosti sen ongelman, että pitkäaikaisen työkyvyt-
8689: vasti seuraavaa:                                     tömyyden aikana vakuutettu voijäädä ilman sai-
8690:                                                      rausvakuutuslain mukaista päivärahaa sen mää-
8691:    Kansaneläke- ja työeläkejärjestelmien vuoden      räytyessä työtulojen perusteella. Sen vuoksi sää-
8692:  1996 kokonaisuudistuksen yhteydessä, jossa hal-     dettiin, että vakuutetulla on oikeus tarveharkin-
8693: litusohjelman tavoitteiden mukaisesti pyrittiin      taiseen enintään 60 markan suuruiseen päivära-
8694: tehostamaan eläkelainsäädäntöä siten, että työs-     haan työkyvyttömyyden kestettyä vähintään 60
8695: säolo antaa aina paremman eläketurvan kuin           päivää. Tarveharkinnan johdosta päivärahaa ei
8696: eläkkeelläolo,jouduttiin tarkistamaan myös työ-      sairausvakuutuksen päivärahakaudelta välttä-
8697: tulojen vaikutusta työkyvyttömyyden perusteel-       mättä makseta.
8698: la määräytyviin etuuksiin. Kysymyksessä tarkoi-          Sosiaali- ja terveysministeriön 12.5.1995 aset-
8699: tettu tilanne pohjautuu siihen eduskunnan hy-        tamassa LETKA-työryhmässä on kehitetty yh-
8700: väksymään periaatteeseen, että sairausvakuutus-      dessä työeläkejärjestelmän ja kansaneläkejärjes-
8701: lain mukainen päiväraha maksetaan nykyisin           telmän kanssa päivärahakauden jälkeisten eläk-
8702: pääsääntöisesti vakuutetun työtulojen perusteel-     keiden hakemisohjeet ja selkeytetty niitä koske-
8703: la. Eläkkeiden alkamisajankohtiin ei uudistuk-       vaa päätöksentekoa. Työryhmässä on lisäksi täl-
8704: sessa puututtu.                                      lä tavoin yhteistyössä kehitetty ohjeistuksia
8705:    Kansaneläkelain 39 §:n 3 momentin mukaan          muun muassa kuntoutusrahan, sairausvakuu-
8706: oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen alkaa aikai-        tuksen päivärahan sekä työeläkekuntoutuksen
8707: sintaan sen kuukauden alusta, jota edeltäneen        myöntämismenettelyyn. Näiden kaikkien tarkoi-
8708: kuukauden aikana hakijalla olisi viimeksi ollut      tuksena on ollut turvata vakuutetun aukoton
8709: oikeus sairauden, vian tai vamman perusteella        toimeentulo sairauden aikana.
8710: sairausvakuutuslain 15 §:n 1 tai 2 momentin no-          Päinvastoin kuin kysymyksessä näytetään
8711: jalla päivärahaan. Lainmuutoksella säädettiin        tarkoitettavan, työkyvyttömyyseläkkeen myön-
8712: myös niille työkyvyttömyyseläkkeen hakijoille,       täminen työttömyysturvaetuuden saajalle ei
8713: joilla ei ole oikeutta sairauspäivärahaan esimer-    merkitse hänen toimeentuloturvansa katkeamis-
8714: kiksi sairausvakuutuslain 15 §:ssä tarkoitetun       ta. Kaksinkertaisten korvausten välttämiseksi
8715: työskentelyedellytyksen puuttumisen vuoksi,          on tarkoituksenmukaista, että etuudet joko yh-
8716: päivärahan 300 arkipäivän enimmäissuoritusai-        teensovitetaan tai peritään takaisin. Jotta tällai-
8717: kaa vastaava odotusaika ennen kansaneläkettä.        selta lähinnä etuuksien rahoitusvastuuseen on-
8718: Vaikka vakuutetulle ei jäisi päivärahaa ollen-       gelmia aiheuttavalta menettelyltä vältyttäisiin,
8719: kaan maksettavaksi, koska hänen vuosityötu-          on perusteltua selkeyttää hoidon ja kuntoutuk-
8720: lonsajäävät alle 5 000 markan, kansaneläkettä ei     sen merkitystä myös työttömyyspäivärahakau-
8721: makseta ennen edellä mainitun noin vuoden pi-        della.
8722:                                           KK 561/1998 vp                                            3
8723: 
8724:    Sosiaali- ja terveysministeriössä on parhail-    päivärahakauden alussa ja varmistaa sairauden
8725: laan vireillä selvittelytyö, jonka tavoitteena on   ajalta annettava toimeentulo siten, ettei kysy-
8726: pyrkiä varmistamaan riittävän hoidon ja kun-        myksessä esitettyä näkemystä toimeentulotur-
8727: toutuksen aloittaminen jo sairausvakuutuksen        van vajavuudesta syntyisi.
8728: 
8729:      Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1998
8730: 
8731:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
8732: 4                                            KK 561/1998 vp
8733: 
8734: 
8735: 
8736: 
8737:                                          Tili Riksdagens Talman
8738: 
8739:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       ut. Bestämmelsen om en sådan väntetid infördes
8740: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         för att en försäkrad som inte alls har rätt tili
8741: lem av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-       sjukdagpenning inte skall ha en bättre ställning
8742: man Anne Huotari m.fl. undertecknade spörs-            än en sådan försäkrad vars sjukdagpenning är 0
8743: mål nr 561:                                            mk eller annars tili sitt belopp mindre än pensio-
8744:                                                        nen.
8745:           Vad ämnar Regeringen göra för att                Med den dagpenning som beviljas enligt sjuk-
8746:         personer som blivit arbetsoförmögna            försäkringslagen gottgörs sådan förlust av in-
8747:         skall kunna beviljas den primära förmå-        komster som föranleds av kortvarig arbetsoför-
8748:         nen, dvs. folkpension, redan innan maxi-       måga. Av denna anledning är det ändamålsenligt
8749:         mitiden för sjukdagpenningen uppnåtts,         att man med tanke på socialförsäkringen övervä-
8750:         då personen inte är berättigad till sjuk-      ger pension först när sjukdomstillståndet tyder
8751:         dagpenning?                                    på att arbetsförmågan försämras för en längre
8752:                                                        tid.
8753:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt              I samband med pensionsreformen blev riksda-
8754: anföra följande:                                       gen medveten om det problem som innebär att
8755:                                                        försäkrade under en långvarig arbetslöshet kan
8756:    I samband med den tota1reform av folkpen-           b1i utan den dagpenning som anges i sjukförsäk-
8757: sions- och arbetspensionssystemen är 1996 i vii-       ringslagen när den bestäms på basis av arbetsin-
8758: ken man i enlighet med mälen för regeringspro-         komsten. Därför föreskrevs att försäkrade har
8759: grammet strävade efter att effektivera pensions-       rätt till dagpenning enligt prövning tili ett belopp
8760: lagstiftningen sä att det alltid är lönsammare med     av högst 60 mk när arbetslösheten har varat
8761: tanke på pensionsskyddet att arbeta än att vara        minst 60 dagar. På grund av prövningen betalas
8762: pensionerad, blev man tvungen att justera även         inte alltid dagpenning på basis av sjukförsäkring.
8763: arbetsinkomsternas inverkan pä de förmåner                 Den av social- och hälsovårdsministeriet den
8764: som bestäms pä basis av arbetsoförmögenhet.            12 maj 1995 tillsatta arbetsgruppen med uppdrag
8765: Den situation som avses i spörsmålet baserar sig       att utreda problem i anslutning till invaliditets-
8766: på den av riksdagen godkända principen att dag-        pension (den s.k. LETKA-arbetsgruppen) har i
8767: penning enligt sjukförsäkringslagen numera i re-       samarbete med arbetspensionssystemet och folk-
8768: gel betalas enligt den försäkrades arbetsinkom-        pensionssystemet utvecklat anvisningar för ansö-
8769: ster. Tidpunkten för när pensionen börjar ändra-       kan om pension efter dagpenningsperioden och
8770: des inte i samband med reformen.                       förtydligat beslutsfattandet i samband härmed.
8771:    Enligt 39 § 3 mom. folkpensionslagen inträder       Arbetsgruppen har dessutom på detta sätt genom
8772: rätten till invaliditetspension tidigast vid ingång-   samarbete utarbetat anvisningar för förfarandet
8773: en av månaden efter den för viiken sökanden sist       vid beviljande av bl.a. rehabiliteringspenning,
8774: hade rätt tili dagpenning med stöd av 15 § 1 eller     dagpenning enligt sjukförsäkringen samt rehabi-
8775: 2 mom. sjukförsäkringslagen på grund av sjuk-          litering på basis av arbetspension. Syftet med alla
8776: dom, lyte eller kroppsskada. Genom lagändring-         dessa åtgärder har varit att trygga en kontinuer-
8777: en bestämdes ocksä att de som söker invaliditets-      lig utkomst för den försäkrade under sjukdom.
8778: pension och som inte har rätt tili sjukdagpenning          I motsats till det som förefaller vara avsikten
8779: t.ex. på grund av arbetsoförmäga som avses i 15 §      med det som sägs i spörsmålet innebär beviljande
8780: sjukförsäkrings1agen har en väntetid som mot-          av invalidpension tili personer som får förmåner
8781: svarar denmaximala betalningstiden på 300 var-         inom utkomstskyddet för arbetslösa inte att de-
8782: dagar ..för dagpenningen innan de fär folkpen-         ras utkomstskydd avbryts. För att undvika
8783: sion. A ven om den försäkrade inte alls kan få         dubb1a ersättningar är det ändamålsenligt att
8784: dagpenning, eftersom hans årsinkomst är under          förmånerna antingen samordnas eller återkrävs.
8785: 5 000 mk, betalas ingen folkpension förrän den         För att man skall kunna undvika ett dylikt förfa-
8786: ovan nämnda ca ett är långa väntetiden har gått        rande, som närmast orsakar problem i fråga om
8787:                                           KK 561/1998 vp                                             5
8788: 
8789: finansieringsansvaret för förmåner, är det moti-      garantera att tillräcklig vård och rehabilitering
8790: verat att klargöra betydelsen av vård och rehabi-     inleds redan under den dagpenningsperiod som
8791: Iitering även under arbetslöshetsdagpenningspe-       baserar sig på sjukförsäkringen och att trygga
8792: rioden.                                               den utkomst som ges under sjukdomstiden så att
8793:    Vid social- och hälsovårdsministeriet pågår        det inte uppstår sådana luckori utkomstskyddet
8794: som bäst ett utredningsarbete, vars mål är att        som nämns i spörsmålet.
8795: 
8796:      Helsingfors den 2 juni 1998
8797: 
8798:                                                     Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
8799:                                               KK 562/1998 vp
8800: 
8801: Kirjallinen kysymys 562
8802: 
8803: 
8804: 
8805: 
8806:                                      Marjatta Vehkaoja /sd ym.: Atk:nkäyttämisestä työnhaussa
8807: 
8808: 
8809: 
8810:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
8811: 
8812:    Työnvälityspalveluissa on siirrytty yhä enem-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
8813: män itsepalveluun. Suuren ruuhkan takia näin             jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8814: on voitu tehostaa toimintaa. Kansalaiset voivat
8815: atk:ta käyttäen itse etsiä työtä esimerkiksi kirjas-              Onko Hallituksen piirissä tutkittu atk-
8816: toissa, työvoimatoimistoissa ja työ toreilla.                  perusteisen työnhaun syrjäyttäviä meka-
8817:    Tämänkaltainen työnhaku on mahdollista tie-                 nismeja, ja
8818: tysti vain niille, jotka hallitsevat atk:n,joten hait-            miten Hallitus turvaa työvoimahallin-
8819: tapuolena on syrjäytyvyys niiden osalta, jotka                 non asiakkaille tasapuolisen työnhaun
8820: eivät atk:ta taida. Jos atk-laitteita ei ole itsellä,          mahdollisuudet, sekä
8821: joutuu julkisissa paikoissa jonottamaan pääsyä                    mitä Hallitus aikoo tehdä sen epäkoh-
8822: koneelle, joskus jopa kohtuuttomasti.                          dan poistamiseksi, ettei työnhaku esty
8823:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-             riittämättömien voimavarojen, kuten
8824: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme                   työvoimahallinnon henkilökunnan tai
8825:                                                                atk-laitteiden puutteen takia?
8826: 
8827:       Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1998
8828: 
8829:                        Marjatta Vehkaoja /sd                     Eila Rimmi /vas
8830: 
8831: 
8832: 
8833: 
8834:  280043
8835: 2                                           KK 562/1998 vp
8836: 
8837: 
8838: 
8839: 
8840:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
8841:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tavana olevaa työvoimapoliittista aikuiskoulu-
8842: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tusta työvoimatoimiston itsepalvelupäätteiltä tai
8843: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        Internetin välityksellä kotonaan tai kirjastoissa
8844: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjatta          tai työttömien yhdistyksissä.
8845: Vehkaojan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-              Työnhakijoilla on mahdollisuus saada opas-
8846: myksen n:o 562:                                        tusta heidän etsiessään työpaikkoja itsepalvelu-
8847:                                                        päätteiltä tai Internetistä. Isommissa työvoima-
8848:           Onko Hallituksen piirissä tutkittu atk-      toimistoissa on aulaemäntä tai -isäntä, joka neu-
8849:        perusteisen työnhaun syrjäyttäviä meka-         voo asiakkaita itsepalvelupäätteiden käytössä.
8850:        nismeja, ja                                     Työvoimaneuvoja myös näyttää, miten itsepal-
8851:           miten Hallitus turvaa työvoimahallin-        velua käytetään, jos työnhakija huomaa kysyä
8852:        non asiakkaille tasapuolisen työnhaun           opastusta.
8853:        mahdollisuudet, sekä                                Työvoimatoimiston uusittuun palvelujärjes-
8854:           mitä Hallitus aikoo tehdä sen epäkoh-        telmään liittyy myös työnhakukoulutus: työnha-
8855:        dan poistamiseksi, ettei työnhaku esty          kijoilla on mahdollisuus osallistua noin viikon
8856:        riittämättömien voimavarojen, kuten             kestävään koulutukseen, jossa käydään läpi
8857:        työvoimahallinnon henkilökunnan tai             työnhakuun liittyviä asioita. Työnhakukoulutus
8858:        atk-laitteiden puutteen takia?                  liittyy aina myös työvoimapoliittiseen aikuiskou-
8859:                                                        lutukseen. Osana tätä koulutusta käydään läpi
8860:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           työnhakumenetelmät ja työnhakukanavat, siis
8861: vasti seuraavaa:                                       myös sähköinen työpaikkatiedotus.
8862:                                                            Työministeriö on kiinnittänyt huomiota sii-
8863:    Vuoden 1998 alusta uudistui työnvälityksen          hen, että asiakkailla olisi mahdollisuus saada tie-
8864: palvelujärjestelmä. Keskeisenä tavoitteena uu-         toja avoimista paikoista monin tavoin. Useassa
8865: distuksessa on kannustaa työnhakijaa aktiivi-          työvoimatoimistossa tietoja paikoista on tulos-
8866: seen työnhakuun ja lisätä työnhakijan omaa roo-         tettu ilmoitustauluille. Työnhakijat voivat soit-
8867: lia palvelussa sekä saada työnhakijat ja avoimet        taa myös työhallinnon puhelinpalveluun Työlin-
8868: paikat kohtaamaan toisensa mahdollisimman              jalle, josta he voivat kysyä paikallispuhelun hin-
8869: nopeasti.                                               nalla tietoja työpaikoista ja työvoimakoulutuk-
8870:     Uudistus on lisännyt työnvälityksen asiakas-        sesta. Tämän palvelun käyttö onkin lisääntynyt
8871: keskeisyyttä, sillä uudistuksen avulla pyritään         merkittävästi työmarkkinoiden elpymisen myö-
8872: varmistamaan, että asiakkaan palveluprosessi on         tä, tällä hetkellä puheluja numeroon 0203 66 066
8873: jatkuva antamalla asiakkaalle mahdollisuus              tulee viikoittain 3 500-4 000.
8874: asiantuntijatapaamiseen määräajoin. Asiakas-               Vuoden 1998 budjetissa työhallinto sai lisä va-
8875: palvelutilanteessa virkailija ja asiakas määrittele-    kansseja, jotta se pystyisi suoriutumaan parem-
8876: vät yhdessä tavoitteet,joihin pyritään, ja sopivat,     min lisääntyneestä työmäärästä. Suurimmissa
8877: miten virkailija sitoutuu edistämään työnhakijan        työvoimatoimistoissa asiakasmäärä virkailijaa
8878: työhönsijoittumista,ja ennen kaikkea, mitä asia-        kohti on vieläkin suuri, mutta haasteeseen pyri-
8879: kas itse sitoutuu tekemään.                             tään vastaamaan kehittämällä työvoimatoimis-
8880:     Henkilökohtaista palvelua täydentää asiak-          ton palvelumallia ja tukemalla asiakkaan työn-
8881: kaan mahdollisuus omatoimisesti etsiä avoimia           hakua työnhakukoulutuksen ja yhdessä sovitun
8882: paikkoja työvoimatoimiston tietojärjestelmään           työnhakusuunnitelman avulla.
8883: haettavaksi ilmoitettujen paikkojen joukosta.               ltsepalvelupäätteitä työvoimatoimistoissa on
8884: Tämä käy päinsä atk:ta hyväksi käyttäen, eli            tällä hetkellä noin 300. Niiden määrää pyritään
8885: työnhakija voi katsoa avoimia paikkoja ja haet-         lisäämään tarpeen mukaan.
8886: 
8887:      Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1998
8888: 
8889:                                                                       Työministeri Liisa Jaakonsaari
8890:                                           KK 562/1998 vp                                              3
8891: 
8892: 
8893: 
8894: 
8895:                                       Tili Riksdagens Talman
8896: 
8897:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    eningar följa med lediga platser och arhetskrafts-
8898: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederhörande med-      politisk vuxenuthildning som är öppen för an-
8899: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-    sökning.
8900: ledamot Marjatta Vehkaoja m.fl. undertecknade           Arhetssökandena har möjlighet att få vägled-
8901: spörsmå1 nr 562:                                    ning då de söker arhetsplatser via kundtermina-
8902:                                                     lerna eller Internet. De större arhetskraftshyråer-
8903:           Har man inom Regeringen undersökt         na har en entrevärdinna eller entrevärd, som in-
8904:        uts1agningsmekaniserna i ADB-haserat         struerar kundernai användningen av kundtermi-
8905:        sökande efter arhete, och                    nalerna. Arhetskraftskonsulenten visar också
8906:           hur säkerställer Regeringen för arbets-   hur självhetjäningen används, ifall kunden kom-
8907:        förvaltningens kunder möjligheter tili       mer sig för att he om vägledning.
8908:        opartiskt sökande efter arhete, samt             Tili arhetskraftshyråns förnyade servicesys-
8909:           vad ämnar Regeringen göra får att av-     tem hör också johhsökaruthildning: arbetssö-
8910:        hjä1pa missförhållandet att sökande efter    kandena har möjlighet att delta i ca 1 veckas
8911:        arhete förhindras på grund av otillräckli-   uthildning, där man går igenom ärenden som
8912:        ga resurser, såsom hrist på anställda inom   hänför sig tili sökandet av arhete. Johhsökarut-
8913:        arhetsförva1tningen eller hrist på ADB-      hildningen hänför sig också alltid till arhets-
8914:        utrustning?                                  kraftspolitisk vuxenuthildning. Som ett Ied i den-
8915:                                                     na uthildning går man igenom johhsökarmeto-
8916:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt       der ochjohhsökarkanaler, således också elektro-
8917: anfåra följande:                                    nisk platsinformation.
8918:                                                         Arhetsministeriet har tast uppmärksamhet vid
8919:    1 hörjan av 1998 förnyades arhetsförmedling-     att kunderna skall ha möjlighet att få informa-
8920: ens servicesystem. Det viktigaste syftet med re-    tion om lediga platser på många sätt. Vid flera
8921: formen är att uppmuntra arhetssökandena tili att    arhetskraftshyråer har p1atsinformation skrivits
8922: aktivt söka arhete och att öka arhetssökandenas     ut på informationstavlorna. Arhetssökandena
8923: egen roll i servicen samt att få arhetssökandena    kan också ringa tili arhetsförvaltningens service-
8924: och de 1ediga p1atserna att matcha varandra så      telefon Johhlinjen, där de tilllokalsamtalsavgift
8925: snahht som möjligt.                                 kan he om uppgifter heträffande arhetsp1atser
8926:    Reformen har ökat arhetsförmedlingens            och arbetskraftsutbildning. Användningen av
8927: kundcentrering, eftersom man med hjä1p av re-       denna serviceform har ökat markant i och med
8928: formen försöker säkerställa att kundens service-    uppsvinget på arbetsmarknaden. För närvaran-
8929: process är fortgående genom att kunden ges möj-     de kommer det varje vecka 3 500--4 000 samtai
8930: lighet tili periodiska sammanträffanden med en      tili numret 0203 66 066.
8931: sakkunnig. 1 kundservicesituationer fastställer         1 1998 års hudget fick arhetsförvaltningen till-
8932: arhetsförmedlingsjänstemannen och kunden till-      läggsvakanser för att den hättre skall kunna kla-
8933: sammans de må1 som eftersträvas och kommer           ra av den ökade arhetsmängden. Vid de största
8934: överens om hur tjänstemannen skall förhinda sig     arhetskraftshyråerna är kundantalet per tjänste-
8935: att främja arhetssökandens p1acering i arhete och    man ännu också stort, men man försöker hemöta
8936: framför allt, vad kunden sjä1v förhinder sig att     utmaningen genom att utveckla arhetskraftshy-
8937: göra.                                                råns servicemodell och stöda kundens sökande
8938:     Den personliga servicen kompletteras av att     efter arhete med hjälp av johhsökaruthildning
8939: kunden har möjlighet att på eget initiativ söka      och en gemensamt överenskommen jobhsökar-
8940: Iediga platser hland de ledigförklarade platserna    plan.
8941: i arhetskraftshyråns datasystem. Detta kan ske          För närvarande har arhetskraftshyråerna ca
8942:  via ADB, dvs. Arhetssökanden kan via arhets-        300 kundterminaler. Man försöker öka antalet
8943:  kraftshyråns kundterminal eller via Internet        efter hehov.
8944:  hemma, i hihlioteket eller i de arhetslösas för-
8945:      Helsingfors den 8 juni 1998
8946:                                                                  Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
8947:                                          KK 563/1998 vp
8948: 
8949: Kirjallinen kysymys 563
8950: 
8951: 
8952: 
8953: 
8954:                                  Anne Huotari /vas ym.: Työttömän oikeudesta matkustaa muihin
8955:                                     kuin ED-maihin
8956: 
8957: 
8958:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
8959: 
8960:     Työttömyysturvalain 5 §:n muutos 1.8.1997         Saamieni tietojen mukaan käsitys tai tulkinta
8961: alkaen oikeuttaa työttömän työttömyysturvaan,      laista on yleinen eri puolilla Suomea. Toivon,
8962: sillä "henkilön on katsottava olevan työmarkki-    että on kysymys vain väärinkäsityksestä,joka on
8963: noiden käytettävissä sellaisen etukäteen työvoi-   tarpeen pikaisesti oikaista.
8964: matoimistolle ilmoittamansa, satunnaisen ja ly-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8965: hyen ulkomaanmatkan ajalta, jonka aikana hän       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
8966: on tavoitettavissa ... ".                          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
8967:     Nyt on kuitenkin käytännössä ilmennyt laista   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8968: poikkeavaa tulkintaa työvoimatoimistoissa.
8969: Eräässä tapauksessa työttömälle oli sanottu, et-             Pitäisikö työministeriön tarkemmin
8970: tei hänellä ole oikeutta työttömyysturvaan vii-           määritellä, mitkä maat tai maan osat
8971: kon kestävältä Unkarin matkalta, toisessa taas            kuuluvat Eurooppaan, ja
8972: Venäjän lähialueelle suuntautuvan matkan ajalta              aikooko työministeriö tiedottaa työ-
8973: ei maksettu päivärahaa, koska matka ei suuntau-           voimatoimistoille tarkemmin lain sisäl-
8974: du ED-maahan.                                             löstä ja perusteista, ettei perusteluissa
8975:     Laissa ei kuitenkaan mainita EU-rajoitusta,           kerrottuja vääriä tulkintoja pääsisi ta-
8976: päinvastoin perusteluissa mainitaan, että "poik-          pahtumaan?
8977:  keuksena ehdotetun muutoksenkin jälkeen olisi
8978:  saada päivärahaa oleskellessaan Euroopan ulko-
8979:  puolella muussa kuin ED- tai ETA-valtiossa".
8980: 
8981:      Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1998
8982: 
8983:                     Anne Huotari /vas                       Mikko Immonen /vas
8984: 
8985: 
8986: 
8987: 
8988:  280043
8989: 2                                         KK 563/1998 vp
8990: 
8991: 
8992: 
8993: 
8994:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
8995: 
8996:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa      työvoima- ja elinkeinokeskusten työvoimaosas-
8997: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        toille ja työvoimatoimistoille ulkomaanmatkai-
8998: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-     lun ja työttömyysturvan yhteensovittamista kos-
8999: le jäsenelle kansanedustaja Anne Huotarin ym.        kevan kirjeen. Kirjeessä todetaan muun muassa,
9000: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 563:        että päivärahaoikeus säilyy pääsääntöisesti vain
9001:                                                      Eurooppaan tai Euroopan ulkopuolisille EU/
9002:           Pitäisikö työministeriön tarkemmin         ETA-alueille (kuten esim. Kanarian saaret)
9003:        määritellä, mitkä maat tai maan osat          suuntautuvan ulkomaanmatkan aikana. Edel-
9004:        kuuluvat Eurooppaan, ja                       leen todetaan, ettei ministeriön käsityksen mu-
9005:           aikooko työministeriö tiedottaa työ-       kaan päivänrahan maksamiselle ole estettä
9006:        voimatoimistoille tarkemmin lain sisäl-       myöskään Euroopan ulkopuolisille perinteisille
9007:        löstä ja perusteista, ettei perusteluissa     seuramatka-alueille (kuten esim. Israel, Turkki,
9008:        kerrottuja vääriä tulkintoja pääsisi ta-      Pohjois-Afrikka) suuntautuvien lyhytaikaisten
9009:        pahtumaan?                                    ja satunnaisten matkojen ajalta.
9010:                                                          Laissa, sen esitöissä, sen enempää kuin työmi-
9011:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         nisteriön työvoimatoiroistoille lähettämässä kir-
9012: vasti seuraavaa:                                     jeessäkään ulkomaanmatkailua ei ole rajattu
9013:                                                      EU:n jäsenvaltioihin. Näin ollen myös Venäjä
9014:    Vuoden 1997 elokuun alusta tuli voimaan           voi tulla matkakohteena kyseeseen. Mikäli mat-
9015: lainmuutos, joka takaa työttömälle työnhakijalle     kakohde Venäjällä kuitenkin sijaitsee Ural-vuo-
9016: oikeuden lyhytaikaiseen ja satunnaiseen ulko-        riston itäpuolella, jota on perinteisesti pidetty
9017: maanmatkaan päivärahaoikeuttaan menettä-              maantieteellisenä rajana Euroopan ja Aasian vä-
9018: mättä. Päivärahaoikeuden säilymiselle on asetet-     lillä, on kyseessä sellainen Euroopan alueen ul-
9019: tu tiettyjä edellytyksiä. Matkasta on ehdotto-        kopuolelle suuntautuva matka, jonka ajalta päi-
9020: masti ilmoitettava etukäteen työvoimatoimis-          värahaoikeus lain yksityiskohtaisten perustelu-
9021: toon. Matkan tulee olla lyhytaikainen ja satun-      jen mukaisesti säilyy vain poikkeuksellisesti.
9022: nainen. Lisäksi työnhakijan tulee olla matkan            Työministeriön tietoon ei ole tullut, että työ-
9023: aikana työvoimatoimiston tavoitettavissa ja ky-       voimatoimistojen tai -toimikuntien ratkaisukäy-
9024: kenevä normaalissa ja kohtuullisessa ajassa vas-      täntö koskien ulkomaanmatkan maantieteellistä
9025: taanottamaan työvoimatoimiston hänelle mah-           sijaintia olisi ollut epäyhtenäinen. Jos laista tai
9026: dollisesti tarjoaman työn.                            annetusta ohjeistuksesta poikkeavia ratkaisuja
9027:    Lainmuutoksen taustalla olevan hallituksen         on tehty, kyse on ollut yksittäistapauksista.
9028: esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa tode-        Työministeriön työvoimatoiroistoille suun-
9029: taan, että matkakohteen maantieteellisellä sijain-    taamassa työttömyysturvakoulutuksessa työttö-
9030: nilla on merkitystä päivärahaoikeuden säilymis-       myyspäivärahakaudella tapahtuvaa ulkomaan-
9031: tä arvioitaessa. Hallituksen esityksen mukaan         matkailua on käsitelty useaan otteeseen. Jotta
9032: päivärahaoikeuden säilyminen matkan aikana            myöskään työvoimatoimistojen ja -toimikuntien
9033: on poikkeuksellista henkilön oleskellessa Eu-         yksittäisratkaisut eivät poikkeaisi vallitsevasta
9034: roopan ulkopuolella muussa kuin EU/ET A-val-          ratkaisukäytännöstä, ulkomaamatkailuun liitty-
9035: tiossa.                                               viä asioita tullaan sisällyttämään koulutusohjel-
9036:    Työministeriö on heinäkuussa 1997lähettänyt        miin jatkossakin.
9037: 
9038:      Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1998
9039: 
9040:                                                                      Työministeri Liisa Jaakonsaari
9041:                                              KK 563/1998 vp                                                 3
9042: 
9043: 
9044: 
9045: 
9046:                                          Tili Riksdagens Ta/man
9047: 
9048:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         delningar och arbetskraftsbyråerna sänt ett cir-
9049: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          kulär om utlandsresor och utkomstskydd för ar-
9050: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-      betslösa. I cirkuläret konstateras bl.a. att rätten
9051: damot Anne Huotari m.fl. undertecknade spörs-           tili dagpenning bibehålls i regel endast under en
9052: mål nr 563:                                             utlandsresa i Europa eller inom EU/EES-områ-
9053:                                                         det utanför Europa (tili exempel Kanarieöarna).
9054:           Borde arbetsministeriet definiera när-        Vidare konstateras där att ministeriet inte ser
9055:        mare vilka Iänder eller världsdelar som          något hinder för utbetalning av dagpenning un-
9056:        hör tili Europa, samt                            der tilifålliga och korta resor tili traditionella
9057:           ämnar arbetsministeriet ge arbets-            säliskapsresemål utanför Europa (tili exempel
9058:        kraftsbyråerna närmare information om            Israel, Turkiet, Nordafrika).
9059:        lagens innehåll och grunder för att det              Varken i lagen, de forberedande arbetena för
9060:        inte skall uppstå sådana orätta tolkningar       lagen eller i arbetsministeriets cirkulär tili arbets-
9061:        som det hänvisas tili i motiveringen?            kraftsbyråerna har utlandsresorna begränsats tili
9062:                                                         EU:s medlemsländer. Således kommer också
9063:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Ryssland i fråga som resemål. Om resemålet i
9064: anföra följande:                                        Ryssland dock ligger öster om Uralbergen, som
9065:                                                         traditionellt brukar anses vara den geografiska
9066:     1 början av augusti 1997 trädde i kraft en          gränsen melian Europa och Asien, är det fråga
9067: lagändring som ger en arbetslös arbetssökande           om en sådan resa utanför Europa under viiken
9068: rätt tili en tilifållig och kort utlandsresa utan att   rätt tili dagpenning enligt nämnda detaljmotive-
9069: gå miste om sin rätt tili dagpenning. För bibehål-      ring bara i undantagsfali bibehålis.
9070: lande av denna rätt gäller vissa villkor. Sökanden          Tili arbetsministeriets kännedom har inte
9071: skall ovillkorligen på förhand underrätta arbets-       kommit uppgifter om fall där arbetskraftsbyråer
9072: kraftsbyrån om sin resa. Endast tillfålliga och         eller arbetskraftskommissioner skulle ha tilläm-
9073: korta resor kommer ifråga. Dessutom skall sö-           pat oenhetlig praxis beträffande resemålets geo-
9074: kanden under sin resa vara anträffbar för arbets-       grafiska läge. Om sådana beslut som avviker från
9075: kraftsbyrån och kunna inom en normal och skä-           lagen och de anvisningar som getts har förekom-
9076: lig tid ta emot ett eventuellt arbetserbjudande         mit, har det varit fråga om enskilda fall.
9077: från arbetskraftsbyrån.                                     1 den utbildning om utkomstskyddsfrågor
9078:     1 detaljmotiveringen tili den regeringsproposi-     som arbetsministeriet ordnar för arbetskraftsby-
9079: tion som lagändringen grundar sig på konstate-          råerna har man flera gånger behandlat frågan om
9080: ras att det, på vilket geografiskt avstånd resemå-      utlandsresor under den tid då sökanden erhåller
9081: let ligger, har betydelse vid bedömning av om rätt      arbetslöshetsdagpenning. För att arbetskrafts-
9082: tili dagpenning bibehålls. Enligt propositionen är      byråernas och -kommissionernas beslut inte ensi
9083: det ett undantag att man bibehålier sin rätt tili       några enskilda fall skall avvika från rådande
9084: dagpenning under en resa utanför Europa i annat         praxis, kommer man att fortsättningsvis i utbild-
9085: än ett EU- eller EES-land.                              ningsprogrammen inkludera frågan om utlands-
9086:     Arbetsministeriet har i juli 1997 tili arbets-      resor.
9087:  krafts- och näringscentralernas arbetskraftsav-
9088: 
9089:      Helsingfors den 29 maj 1998
9090: 
9091:                                                                       Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
9092:                                           KK 564/1998 vp
9093: 
9094: Kirjallinen kysymys 564
9095: 
9096: 
9097: 
9098: 
9099:                                  Anneli Jäätteenmäki /kesk: Televisiokanavien näkyvyysalueiden
9100:                                     laajentamisesta
9101: 
9102: 
9103:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
9104: 
9105:    Lähes kaikissa suomalaisissa kotitalouksissa     vuoren katvealueella on televisiokuvan laatu
9106: on televisio. Televisioluvan maksaneet katsojat     huono 250 kotitaloudessa.
9107: odottavat saavansa lupamaksun vastineeksi riit-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9108: tävän hyvän kuvan katseltavakseen. Telehallin-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9109: tokeskusja Yleisradio käyvätjatkuvasti näkyvää      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9110: kampanjaa, jolla lupamaksuja koetetaan saada        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9111: yhä kattavammin maksetuiksi.
9112:    Suomessa on kuitenkin monia paikkoja, joissa               Mitä Hallitus aikoo tehdä asiallisen
9113: sadat kotitaloudet jäävät vaille vastinetta lupa-          televisiokuvan laadun takaamiseksi lu-
9114: maksulleen. Television kuvan laatu on huono,               van maksaneille katsojille?
9115: paikoin kelvoton. Esimerkiksi Kurikassa Santa-
9116: 
9117:      Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1998
9118: 
9119:                                      Anneli Jäätteenmäki /kesk
9120: 
9121: 
9122: 
9123: 
9124:  280043
9125: 2                                        KK 564/1998 vp
9126: 
9127: 
9128: 
9129: 
9130:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
9131: 
9132:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     Yleisön ja yhteisöjen valitusten perusteella on
9133: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      maahamme rakennettu 38 varsinaisen lähetys-
9134: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    aseman lisäksi vuosien kuluessa 163 alilähetin-
9135: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anneli        asemaa. Viime vuosina on tarkoitukseen käytet-
9136: Jäätteenmäen näin kuuluvan kirjallisen kysy-       ty noin 5 milj. markkaa vuosittain. Summalla
9137: myksen n:o 564:                                    voidaan rakentaa 4---8 alilähetinasemaa riip-
9138:                                                    puen tarvittavasta ratkaisusta.
9139:           Mitä Hallitus aikoo tehdä asiallisen        Tiedossa olevia huonon näkyvyyden alueita
9140:        televisiokuvan laadun takaamiseksi lu-      on kymmeniä. Ratkaistaessa sitä, mitkä alilähet-
9141:        van maksaneille katsojille?                 timet vuosittain rakennetaan, on käytetty kritee-
9142:                                                    rinä huonolla näkyvyysalueella olevien talouk-
9143:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       sien määrää verrattuna rakentamiseen käytettä-
9144: vasti seuraavaa:                                   vään panostukseen.
9145:                                                       Kurikan Santavuoren alueella on tekninen
9146:    Yleisradio Oy:n julkisen palvelun yleisradio-   neuvonta suorittanut toukokuun 1998 aikana
9147: toiminnasta vastaa yhtiön hallintoneuvosto, jon-   kotikäyntejä ja kentänvoimakkuusmittauksia
9148: ka valitsee eduskunta.                             sekä opastanut vastaanoton parantamisessa.
9149:    Televisiokuvan laatua koskevan eduskunta-       Työ on tehty yhdessä paikallisen kyläseurakun-
9150: kyselynjohdosta Yleisradio Oy on todennut, että    nan edustajien kanssa. Yleisin syy epätyydyttä-
9151: yhtiö on jatkuvassa vuorovaikutuksessa vas-        vään kuvan laatuun oli huono tai epäasiallinen
9152: taanottavan yleisön kanssa eri kanavia pitkin.     vastaanottoantenni.
9153: 
9154:      Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1998
9155: 
9156:                                                                    Liikenneministeri Matti Aura
9157:                                            KK 564/1998 vp                                             3
9158: 
9159: 
9160: 
9161: 
9162:                                        Tili Riksdagens Talman
9163: 
9164:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      ningars klagomål har det i vårt land under åren
9165: ger har Ni, Fru Talman, tili vederhörande med-       hyggts 163 underordnade TV-sändare utöver de
9166: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-     38 egentliga TV-sändarna. Under de senaste åren
9167: man Anneli Jäätteenmäki undertecknade spörs-         har det årligen för detta ändamål använts unge-
9168: må1 nr 564:                                          får 5 miljoner mark. För den summan kan det
9169:                                                      hyggas 4-8 underordnade TV-sändare heroen-
9170:          Vad ämnar Regeringen göra för att i         de av hurdan lösning det hehövs.
9171:        gengäld för hetald TV-Iicens garantera           Man känner tili tiotals områden med dålig
9172:        TV-tittarna en hra kvalite på TV-hilden?      seharhet. När det årligen avgörs vilka underord-
9173:                                                      nade TV-sändare som skall hyggas, har man som
9174:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        kriterium använt antalet hushåll på ett område
9175: anföra fö1jande:                                     med dålig seharhet i relation tili hur mycket re-
9176:                                                      surser det skulle kräva att hygga en ny sändare.
9177:    För allmännyttig rundradioverksamhet vid             På Santavuoriområdet i Kurikka har tekniska
9178: Rundradion Ah ansvarar holagets förvaltnings-        rådgivare under maj 1998 gjort hemhesök och
9179: råd som väljs av riksdagen.                          fåltstyrkemätningar samt gett råd om hur mot-
9180:    Med anledning av riksdagsspörsmålet om            tagningen kan förhättras. Arhetet har utförts till-
9181: kvaliten på TV-hilden har Rundradion Ah kon-         sammans med representanterna för det lokala
9182: staterat att holaget är i kontinuerlig växelverkan   byalaget. Den vanligaste orsaken för den otill-
9183: med den mottagande puhliken via olika kana1er.       fredsställande kvaliten av hilden var att mottag-
9184: På grund av puhlikens och olika sammans1ut-          ningsantennen var dålig eller oändamålsenlig.
9185: 
9186:      Helsingfors den 2 juni 1998
9187: 
9188:                                                                          Trafikminister Matti Aura
9189:                                             KK 565/1998 vp
9190: 
9191: Kirjallinen kysymys 565
9192: 
9193: 
9194: 
9195: 
9196:                                    Raimo Vistbacka /ps: Suomen Optiopörssi Oy:n ja Rahoitustarkas-
9197:                                       tuksen toiminnasta
9198: 
9199: 
9200:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
9201: 
9202:    Optioiden ym. arvopapereiden välittäjänä           on rikkonut POptioKL 2 luvun 8 §:n määräystä
9203: sekä markkinatakaajana toiminut Vital-Invest          valvoa lainkohdassa tarkoitettujen säännösten
9204: Oy ajautui talousvaikeuksiin ja lopulta konkurs-      noudattamista yhteisön piirissä, samoin se on
9205: siin niin, että silloinen Pankkitarkastusvirasto      rikkonut omaa YO 89 A 3luvun 7 §:n sääntöään,
9206: vaati 7. 7.1989 tekemällään päätöksellä Suomen        jonka mukaan asiakkaalla olisi pitänyt olla kah-
9207: Optiopörssi Oy:tä peruuttamaan Vital-Invest           den viikon määräaika sulkea tilinsä SOP:ssa.
9208: Oy:n markkinatakaajan- ja välittäjäoikeudet           Rahoitustarkastus toteaa kirjeessään, että SOP:n
9209: Välittömästi vielä samana päivänä sekä maanan-        olisi pitänyt valvoa paremmin sitä, että peruutus-
9210: taina 10.7.1989 ryhdyttiin Vitalissa sulkemaan        tilanteessa toimitaan SOP:n säännöissä kuvatul-
9211: asiakkaiden tilejä ilman, että heille millään ta-     la tavalla.
9212: voin ilmoitettiin asiasta. 10.7. paikalla oli myös        Tapausketjun lopputuloksena joukko Vitalin
9213: PTV:n pankkitarkastaja Ilkka Harju. Tämän             asiakkaita kärsi taloudellisia menetyksiä, joille ei
9214: menettelyn on todistanut myös paikalla ollut Vi-      löydy vastuullista korvaajaa, koska SOP väittää
9215: talin meklari. Outoa on se, ettei PTV:ssä löydy       olevansa väärä korvausosapuoli asiassa ja Ra-
9216: mitään merkintää kyseisestä luvasta, joten siihen     hoitustarkastus (PTV) toteaa sekin, ettei sillä ole
9217: ei voida myöskään vedota. Edellä kuvattu me-          valtuuksia antaa päätöstä asiassa. On kummal-
9218: nettely rikkoo optiolain 3 luvun 9 §:n velvoitetta    lista, mikäli lakia ja säännöksiä voidaan rikkoa
9219: huolehtia siitä, että välittäjän hoidossa olevien     ilman, että kärsinyt osapuoli saa vahingoistaan
9220: asiakkaiden oikeudet voidaan säilyttää silloin,       korvausta keneltäkään. Myös VM ilmoitti ensin
9221: kun välittäjän oikeudet peruutetaan. Nyt ei näin      kyseisen tapauksen menneen väärin ja heidän
9222: menetelty,ja tämän takia lukuisat asiakkaat kär-      tekevän siitä perusteellisen selvityksen, mutta
9223: sivät taloudellisia menetyksiä, joita heille ei ole   lainsäädäntöneuvos Harju perui lupauksensa
9224: vieläkään korvattu.                                   myöhemmin ilmoittaen, ettei mitään selvitystä
9225:    Päävastuu tapahtuneesta näyttäisi tulevan          tulla tekemäänkään.
9226: Suomen Optiopörssi Oy: IIe, koska se ei huolehti-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9227: nut käytännössä PTV:ssä tehdyn Vitalin oikeuk-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9228: sia koskeneen peruutuspäätöksen toteuttamises-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9229: ta ja valvonnasta: SOP ei heti poistanut Vitalin      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9230: käyttöoikeuksia tietojärjestelmästään, ei peruut-
9231: tanut Vitalin meklareiden oikeuksia, salli kau-                  Katsooko Hallitus Suomen Optio-
9232: pankäynnin ainakin 25.7.1989 saakka, laiminlöi               pörssin ja Rahoitustarkastuksen mene-
9233: ilmoitusvelvollisuuden PTV:IIe eikä irtisanonut              telleen oikein perusteluissa esitetyssä Vi-
9234: Vitalin välittäjäsopimusta. Rahoitustarkastus                tai-Invest Oy:n konkurssiasiassa ja kenel-
9235: PTV:n toiminnan jatkajana on ottanut kantaa                  lä on lopullinen korvausvelvollisuus va-
9236: tapahtuneeseen 27.3.1996 vastauksessaan eräälle              hinkoa kärsineille Vitai-Invest Oy:n
9237: Vitalin asiakkaalle todeten, että SOP:n hallitus             asiakkaille?
9238: 
9239:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1998
9240: 
9241:                                          Raimo Vistbacka /ps
9242: 
9243: 
9244: 
9245: 280043
9246: 2                                            KK 565/1998 vp
9247: 
9248: 
9249: 
9250: 
9251:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
9252: 
9253:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          kansanedustaja Aittaniemen kirjalliseen kysy-
9254: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           mykseen (KK 169/1994 vp) selvittänyt, onko
9255: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Suomen Optiopörssi Oy:n sääntöjen tulkintaan
9256: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo              liittyvissä eräissä epäselvyyksissä oikeussuojan
9257: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-           tarvetta. Tällöin on käynyt ilmi, että eräs Vital-
9258: sen n:o 565:                                            Invest Oy:n asiakas on Helsingin raastuvanoi-
9259:                                                         keudessa ajanut vahingonkorvauskanteeseen pe-
9260:             Katsooko Hallitus Suomen Optio-             rustuvaa riita-asiaa, joka raastuvanoikeudessa
9261:         pörssin ja Rahoitustarkastuksen mene-           on 25 päivänä toukokuuta 1993 jätetty tutkimat-
9262:         telleen oikein perusteluissa esitetyssä Vi-     ta. Raastuvanoikeus on päätöksessään, joka on
9263:         tai-Invest Oy:n konkurssiasiassa ja kenel-      saanut lainvoiman, katsonut, että vaaditun va-
9264:         lä on lopullinen korvausvelvollisuus va-        hingonkorvausvelvollisuuden vahvistaminen oli-
9265:         hinkoa kärsineille Vital-Invest Oy:n            si edellyttänyt vahingon osoittamista. Asiassa ei
9266:         asiakkaille?                                    kuitenkaan ollut esitetty hyväksyttävää syytä,
9267:                                                         miksei vahingon määrää voitaisi osoittaa. Tä-
9268:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            män vuoksi raastuvanoikeus katsoi, että kanta-
9269: vasti seuraavaa:                                        jan pitäisi voida ajaa asiansa suorituskanteella.
9270:                                                             Rahoitustarkastuksen edeltäjä pankkitarkas-
9271:     1. Suomen Optiopörssi Oy on kaupankäynnis-          tusvirasto puolestaan on 5 päivänä heinäkuuta ja
9272: tä vakioiduilla optioilla ja termiineillä annetussa     9 päivänä elokuuta 1993 vastannut erään Vital-
9273: laissa (77211988) tarkoitettu optioyhteisö, jonka       Invest Oy:n asiakkaan asiamiehen kirjeisiin, että
9274: toimiluvan valtiovarainministeriö on myöntänyt          yleisen tuomioistuimen on näytön nojalla rat-
9275: ja jonka säännöt ministeriö on vahvistanut. Op-         kaistava kysymys siitä, onko asiakkaan vuonna
9276: tioyhteisön säännöt ovat sopimusperusteista             1989 konkurssiin asetetussa Vital-Invest Oy:ssä
9277: sääntelyä, jossa markkinaosapuolet hyväksyvät           käyttämä meklari ylittänyt toimivaltansa vai
9278: itselleen ja toisilleen oikeuksia ja velvollisuuksia.   onko meklari toiminut asiakkaansa ohjeiden tai
9279: Ne seuraamukset ja erimielisyydet,joita itsesään-       valtuutuksen mukaisesti. Rahoitustarkastus on
9280: telyn noudattamatta jättämisestä ja sisällöstä          myös katsonut, että yleinen tuomioistuin on toi-
9281: mahdollisesti syntyy, ratkaistaan ilman viran-          mivaltainen ratkaisemaan kysymyksen siitä,
9282: omaisten osallistumista. Suomen Optiopörssi             onko olemassa oikeussuojan tarvetta Suomen
9283: Oy:n säännöissä on sääntöjä koskevien erimieli-         Optiopörssi Oy:n sääntöjen tulkintaan liittyvissä
9284: syyksien ratkaisu määrätty tapahtuvaksi väli-           epäselvyyksissä.
9285: miesmenettelyssä.                                           Valtiovarainministeriön käsityksen mukaan
9286:    Rahoitustarkastus on toimivaltainen viran-           kaksi viranomaista on ilmoittanut, että edellä
9287: omainen valvomaan vakioitujenjohdannaissopi-            mainitun riita-asian ratkaisemiseksi edellytetään
9288: musten markkinoita sääntelevien lakien sekä la-         oikeudenkäyntimenettelyä yleisessä tuomiois-
9289: kia täydentävän ja täsmentävän itsesääntelyn            tuimessa. Valtioneuvosto tai valtiovarainminis-
9290: noudattamista, eli mm. sitä, että optioyhteisön         teriö ei voi siirtää asiaa tuomioistuimen käsiteltä-
9291: toiminnassa noudatetaan optioyhteisön sääntö-           väksi hallintomenettelylain (598/1982) nojalla.
9292: jä. Optioyhteisön sääntöjen noudattamista op-           Rahoitustarkastus on myös tutkinut asian eikä
9293: tioyhteisön piirissä valvovat myös optioyhteisön        ole pitänyt tarpeellisena ryhtyä valvonnallisiin
9294: hallitukset. Suomen Optiopörssi Oy on Rahoi-            toimenpiteisiin. Näistä syistä valtioneuvostossa
9295: tustarkastuksen valvottava. Valvontavelvolli-           tai valtiovarainministeriössä ei ole pidetty tar-
9296: suuden toteuttamiseksi Rahoitustarkastukselle           peellisena ryhtyä asiassa erityisiin toimenpitei-
9297: on laissa taattu laajat tiedonsaantioikeudet val-       siin.
9298: vottaviltaan.                                               Kirjallisesta kysymyksestä ei käy ilmi, tarkoi-
9299:    2. Valtiovarainministeriö on vuonna 1994,jol-        tetaanko siinä edellä selostettua riita-asiaa, mut-
9300: loin valtiovarainministeri Iiro Viinanen vastasi        ta tapausten yhtymäkohdat ovat ilmeiset. Tämän
9301:                                                KK 565/1998 vp                                             3
9302: 
9303: vuoksi on riittävää viitata asiassa aikaisemmin           vaikuttamalla johdannaismarkkinoiden itse-
9304: tehtyihin selvityksiin. Esitetty väite siitä, että sel-   sääntelyn sisältöön selventää oikeussuhteita ja
9305: vityksiä ei olisi tehty, on siten erheellinen.            parantaa oikeussuojaa tavalla, joka lisää näiden
9306:    3. Valtioneuvosto tai valtiovarainministeriö ei        markkinoiden luotettavuutta. Tällä tavoin me-
9307: voi myöntää oikeussuojaa yksittäisessä johdan-            netellen valtiovarainministeriö katsoo voivansa
9308: naismarkkinoita koskevassa asiassa. Sen sijaan            parhaiten edistää niitä tavoitteita, joita johdan-
9309: optioyhteisön sääntöjä koskevan hakemusme-                naismarkkinoiden itsesääntelyn vahvistamiselle
9310: nettelyn yhteydessä valtiovarainministeriö voi            valtiovarainministeriössä on asetettu.
9311:    Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1998
9312: 
9313:                                                                                Ministeri Jouko Skinnari
9314: 4                                            KK 565/1998 vp
9315: 
9316: 
9317: 
9318: 
9319:                                          Tili Riksdagens Talman
9320: 
9321:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            rett huruvida frågan om eventuella oklarheter
9322: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande            vid tolkningen av reglementet för Finlands Op-
9323: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        tionsbörs Ab är förknippad med behov av rätts-
9324: dagsman Raimo Vistbacka undertecknade                  skydd. Det framgick då att en av Vital-Invest
9325: spörsmål nr 565:                                       Oy:s klienter vid Helsingfors rådstuvurätt har
9326:                                                        drivit ett tvistemål, baserat på en skadeståndsta-
9327:            Anser Regeringen att Finlands Op-           lan, som rådstuvurätten den 25 maj 1993 har
9328:         tionsbörs Ab och finansinspektionen har        avvisat utan prövning. Rådstuvurätten har i sitt
9329:         förfarit korrekt i Vital-Invest Oy:s kon-      beslut, som har vunnit laga kraft, ansett att fast-
9330:         kursmål, vilket har anförts i motivering-      ställandet av den yrkade skadeståndsskyldighe-
9331:         en, och vem är det som slutligen är er-        ten skulle ha förutsatt att en skada kan påvisas. 1
9332:         sättningsskyldig gent emot de av Vital-        målet har man dock inte företett något godtag-
9333:         Invest Oy:s klienter som har lidit skada?      bart skäl till att skadans storlek inte kan påvisas.
9334:                                                        Därför ansåg rådstuvurätten att käranden borde
9335:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          kunna driva sitt mål med en fullgörelsetalan.
9336: anföra följande:                                           Föregångaren till finansinspektionen, bankin-
9337:                                                        spektionen, har för sin del den 5 juli och 9 augusti
9338:     1. Finlands Optionsbörs Ab är ett i lagen om       1993 svarat på brev av ett ombud för en av Vital-
9339: handel med standardiserade optioner och termi-         Invest Oy:s klienter att en allmän domstol på
9340: ner (772/1988) a vsett optionsföretag för vilket       basis av bevisen måste avgöra om den mäklare
9341: finansministeriet har beviljat koncession och vars     som klienten använde när Vital-Invest Oy försat-
9342: reglemente ministeriet har fastställt. Reglementet     tes i konkurs 1989 har överskridit sina befogen-
9343: för ett optionsföretag är avtalsbaserad reglering,     heter eller om mäklaren har handlat enligt sin
9344: där marknadsparterna fOr egen del och för var-         klients anvisningar eller fullmakt. Finansinspek-
9345: andra godkänner rättigheter och skyldigheter.          tionen har även ansett att en allmän domstol har
9346: De påföljder och meningsskiljaktigheter som            behörighet att avgöra frågan huruvida det finns
9347: eventuellt uppkommer när självregleringen inte         behov av rättsskydd i oklarheter som anknyter
9348: iakttas samt i fråga om innehållet skall avgöras       till tolkningen av Finlands Optionsbörs Ab:s reg-
9349: utan myndigheternas deltagande. Enligt Fin-            lemente.
9350: lands Optionsbörs Ab:s reglemente skall me-                Enligt finansministeriets uppfattning har två
9351: ningsskiljaktigheter i fråga om reglementet avgö-      myndigheter uppgett att det för avgörande av
9352: ras genom skiljeförfarande.                            ovan nämnda tvistemål förutsätts rättegångsför-
9353:     Finansinspektionen är en myndighet med be-         farande i allmän domstol. Statsrådet eller finans-
9354: hörighet att övervaka efterlevnaden av de lagar        ministeriet kan inte överföra ärendet tili en dom-
9355: som reglerar marknaden för standardiserade de-         stol med stöd av lagen om förvaltningsförfarande
9356: rivatkontrakt samt iakttagandet av den självreg-       (598/1982). Finansinspektionen har också under-
9357: lering som kompletterar och preciserar lagen,          sökt saken och har inte ansett det vara nödvän-
9358: dvs. bl.a. att option.~företagets reglemente iakttas   digt att vidta några tillsynsåtgärder. Av dessa
9359: i dess verksamhet. Aven optionsföretagets styrel-      orsaker har varken statsrådet eller finansministe-
9360: ser övervakar att ett optionsföretags reglemente       riet ansett det nödvändigt att vidta några särskil-
9361: iakttas inom optionsföretaget. Finlands Op-            da åtgärder i ärendet.
9362: tionsbörs Ab övervakas av finansinspektionen.              Det framgår inte av det skriftliga spörsmålet
9363: För att kunna fullgöra sin övervakningsskyldig-        huruvida i spörsmålet avses det ovan anförda
9364: het har finansinspektionen i lagen garanterats en      tvistemålet, men överensstämmelsen mellan de
9365: omfattande rätt till information av dem som står       båda fallen är uppenbar. Därför är det tillräckligt
9366: under övervakning.                                     att hänvisa till utredningar som gjorts tidigare i
9367:    2. Finansministeriet har 1994, då finansminis-      frågan. Påståendet om att några utredningar inte
9368: ter Iiro Viinanen svarade på riksdagsman Aitto-        skulle har gjorts är således felaktigt.
9369: niemis skriftliga spörsmål (SS 169/1994 rd), ut-           3. Statsrådet eller finansministeriet kan inte
9370:                                           KK 565/1998 vp                                           5
9371: 
9372: bevilja rättsskydd i ett enstaka mål som gäller     förbättra rättsskyddet på ett sätt som ökar till-
9373: derivatmarknaderna. Däremot kan finansminis-        tron tili dessa marknader. Genom att gå tili väga
9374: teriet i samband med ett ansökningsförfarande       på detta sätt anser finansministeriet att det på
9375: som gäller reglementet för ett optionsföretag ge-   bästa sätt kan främja även de mål som ministeriet
9376: nom att påverka innehållet i derivatmarknadens      har uppställt för fastställande av derivatmarkna-
9377: självreglering klargöra rättsförhållandena och      dens självreglering.
9378: 
9379:      Helsingforsden 10 juni 1998
9380: 
9381:                                                                          Minister Jouko Skinnari
9382:                                            KK 566/1998 vp
9383: 
9384: Kirjallinen kysymys 566
9385: 
9386: 
9387: 
9388: 
9389:                                    Riitta Korhonen /kok: Internetin valvonnasta
9390: 
9391: 
9392: 
9393:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
9394: 
9395:      Suomessa on tällä hetkellä voimassa säädök-      se mahdollisesti tulevaisuudessa elokuvien en-
9396: siä elokuvien ennakkotarkastuksesta. Nuoria           nakkosensuurin turhuuteen. Jos nuoret joka ta-
9397: katselijoita suojeliaan sekä elokuvien että televi-   pauksessa näkevät kaiken, mitä järkeä olisi kiel-
9398: sion suhteen. Uusi massamedia nimeltä Internet        tää jotkin elokuvat. Tähän asti Suomessa lapsia
9399: saa sen sijaan levittää koteihimme ihan mitä ta-      ja nuoria on haluttu suojella heitä kenties järkyt-
9400: hansa täysin ilman valvontaa.                         täväitä "viihteeltä". Nyt vaikuttaisi siltä, että val-
9401:      Internetiä käyttävät perheissä usein nimen-      tiovalta on toimimattomuudenaan vesittämässä
9402: omaan perheen nuoret. lnternetin kautta levite-       arvokasta Iastensuojelullista työtä. Teknologia
9403: tään valtavat määrät perverssejä ja sairaita sekä     sairaiden kuvien levittämisen ehkäisemiseksi on
9404: lasta loukkaavia kuvia, jotka muuten eivät olisi      tietääkseni olemassa. Kysymys on lähinnä siitä,
9405: niin nuorten henkilöiden saatavilla. Kun kerran       halutaanko sitä käyttää.
9406: elokuvia valvotaan, syntyy moraalinen ristiriita,        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9407: mikäli Internetiä ei valvota. Herää kysymys, mil-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9408: laiset arvot haluamme jälkeläisillemme antaa.         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9409:  Internetin käytön valvonnan jättäminen pelkäs-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9410:  tään vanhempien huoleksi tuottaa vaikeuksia,
9411:  sillä vanhemmat ovat päivisin töissä sillä aikaa                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9412:  kun koulusta päässytjälkikasvu "surffailee netis-            ryhtyä, jotta Internetin järkyttävä kuva-
9413:   .. ,,
9414:  sa .                                                         materiaali ei olisi kaikkein nuorimpien
9415:       Mikäli Internetiä ei lainkaan valvota, johtaa           käyttäjien ulottuvilla?
9416: 
9417:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1998
9418: 
9419:                                          Riitta Korhonen /kok
9420: 
9421: 
9422: 
9423: 
9424:  280043
9425: 2                                            KK 566/1998 vp
9426: 
9427: 
9428: 
9429: 
9430:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
9431: 
9432:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          pornografinen aineisto. Hallitus näkee ongel-
9433: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           mallisena laillisen aineiston tarjonnan sääntelyn,
9434: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         sillä se merkitsisi sananvapauden rajoittamista.
9435: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Riitta             Sananvapautta rajoittamatta haitallisten aineis-
9436: Korhosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           tojen käyttöön voidaan vaikuttaa edistämällä
9437: n:o 566:                                                erityisesti vanhempien ja opettajien tietoisuutta
9438:                                                         aineistoista ja mahdollisuuksista rajoittaa niiden
9439:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         saatavuutta.
9440:         ryhtyä, jotta Internetin järkyttävä kuva-           Erityisillä luokittelu- ja suodatinjärjestelmillä
9441:         materiaali ei olisi kaikkein nuorimpien         vanhemmat ja opettajat voivat valikoida aineis-
9442:         käyttäjien ulottuvilla?                         toja, jotka ovat alaikäisten käyttäjien saatavilla.
9443:                                                         Valitettavasti kanavan luokittelun toteutus on
9444:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            teknisesti erittäin vaikeaa ja kallista. Hallitus ei
9445: vasti seuraavaa:                                        ole täysin vakuuttunut luokittelujärjestelmän
9446:                                                         käytännön toimivuudesta. Sen sijaan suodatin-
9447:    Internetin välityksellä tarjottava aineisto on       järjestelmiä on saatavilla erilaisina kaupallisina
9448: hyvin monipuolista. Pääosa tästä aineistosta on         ohjelmistosovelluksina, ja niiden käyttöönotto
9449: korkealaatuista, mielenkiintoista ja uutisarvol-        on loppukäyttäjän valinnasta ja aktiivisuudesta
9450: taan hyödyllistä. Internet soveltuu erinomaisesti       kiinni. Luokittelu- ja suodatinjärjestelmien tek-
9451: yksittäiseen aiheeseen liittyvän tiedon hakemi-         ninen taso ei ole vielä täysin tyydyttävä, mutta
9452: seen. Helppokäyttöisenä viestimenä Internet to-         Suomi on ollut mukana hyväksymässä Euroo-
9453: sin tekee mahdolliseksi myös laittoman tai haital-      pan unionin toimintaohjelmaa, jolla niiden ke-
9454: lisen aineiston levittämisen. Laittoman aineiston       hittämistä tuetaan.
9455: tarjontaan sovelletaan rikoslakia sellaisenaan.             Euroopan unionissa on käsiteltävänä toimen-
9456: Tietoyhteiskunnan tarjoamat mahdollisuudet              pideohjelma,jolla osoitettaisiin yhteisön varoista
9457: entistä tehokkaampaan viestintään eivät sinänsä         25 miljoonaa ecua muun muassa tiedotustoimin-
9458: tee aineistosta sen rikollisempaa kuin tähänkään        taan sekä suodatin- ja luokittelujärjestelmien ke-
9459: asti. Ongelmat syntyvät siitä, että avoimessa           hittämiseen. Hallitus on toiminut sen hyväksi,
9460: tietoverkossa aineisto on kaikkien saatavilla ja         että ohjelma vahvistettaisiin pikaisesti.
9461: Internetin yleismaailmallisen luonteen vuoksi               Hallitus katsoo lisäksi, että alan itsesääntely
9462: Suomen lain soveltamismahdollisuudet ovat hy-            on tarkoituksenmukaisin keino parantaa koti-
9463: vin rajalliset.                                          maisten tietopalvelujen laadukkuutta ja luoda
9464:     lnternetin haitalliseksi aineistoksi kutsutaan       kehittyvälle tietoyhteiskunnalle selkeät pelisään-
9465: laillista, muttajoillekin käyttäjille tai heidän hen-    nöt. Näkemys vastaa Euroopan unionissa ja
9466: kiselle kehitykselleen vahingollista aineistoa.          OECD:ssävahvistettuja periaatteita. Hallitus on
9467: Tällaista aineistoa voi olla lasten kannalta esi-        ottanut ja ottaa jatkossakin aktiivisesti osaa alan
9468: merkiksi aikuisille tarkoitettu, sinänsä laillinen       kansainväliseen yhteistyöhön.
9469: 
9470:      Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1998
9471: 
9472:                                                                           Liikenneministeri Matti Aura
9473:                                             KK 566/1998 vp                                                3
9474: 
9475: 
9476: 
9477: 
9478:                                          Tili Riksdagens Talman
9479: 
9480:   1 det syfte 37 § 1. mom. riksdagsordningen           innebära en begränsning av yttrandefriheten.
9481: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            Utan att yttrandefriheten begränsas kan använd-
9482: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        ningen av skadligt materia! påverkas genom att
9483: dagsman Riitta Korhonen undertecknade spörs-           särskilt föräldrar och lärare görs medvetna om
9484: mål nr 566:                                            materialet och möjligheterna att begränsa till-
9485:                                                        gången tili det.
9486:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-             Med hjälp av särskilda klassificerings- och fil-
9487:        ta för att det förskräckliga bildmaterialet     treringssystem kan föräldrar och lärare välja
9488:        på Internet inte skall vara tillgängligt för    materia! som är tillgängliga för minderåriga an-
9489:        de allra yngsta användarna?                     vändare. Tyvärr är en heltäckande klassificering
9490:                                                        tekniskt mycket svar och dyr att genomföra. Re-
9491:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          geringen är inte fullt övertygad om hur klassifice-
9492: anföra följande:                                       ringssystemet fungerar i praktiken. Däremot står
9493:                                                        filtreringssystem tillbuds som olika kommersiella
9494:    Det materia! som erbjuds via Internet är myck-      programtillämpningar och deras ibruktagande
9495: et mångsidigt. Största del en av materialet är hög-    hänger på den slutliga användarens vai och akti-
9496: klassigt, intressant och nyttigt vad nyhetsvärdet      vitet. Den tekniska nivån på klassificerings- och
9497: beträffar. Internet lämpar sig utmärkt för sök-        filtreringssystem är ännu inte helt tillfredsställan-
9498: ning av information som har att göra med ett           de, men Finland har varit med om att godkänna
9499: enskilt ämne. Som ett lätthanterligt medium möj-       Europeiska unionens handlingsprogram med vil-
9500: liggör Internet visserligen också spridning av ille-   ket utvecklingen av dessa system stöds.
9501: galt eller skadligt materia!. På utbudet av illegalt       1 Europeiska unionen är ett åtgärdsprogram
9502: materia! tillämpas strafflagen som sådan. De           under behandling med vilket 25 miljoner ecu av
9503: möjligheter tili en effektivare kommunikation          gemenskapens medel skall anvisas för utvecklan-
9504: som informationssamhället har att erbjuda gör          de av bl.a. informationsverksamhet och filtre-
9505: inte i sig materialet brottsligare än det hittills     rings- och klassificeringssystem. Regeringen har
9506: varit. Problem uppstår därav att i ett öppet infor-    verkat för att detta program snabbt skall faststäl-
9507: mationsnät är materialet tillgängligt för alla och     las.
9508: på grund av Internets globala natur är möjlighe-           Regeringen anser dessutom att självreglering
9509: terna att tillämpa Finlands lag mycket begränsa-       på området är det mest ändamålsenliga sättet att
9510: de.                                                    förbättra kvaliteten på inhemsk informations-
9511:    Skadligt materia! på Internet kallas sådant         tjänst och att skapa klara spelregler för ett infor-
9512: lagligt materia! som är skadligt för vissa använ-      mationssamhälle i utveckling. Ståndpunkten
9513: dare eller för deras psykiska hälsa. Sådant här        motsvarar de principer som fastställts av Euro-
9514: materia! kan ur barns synvinkel det i sig porno-       peiska unionen och OECD. Regeringen har del-
9515: grafiska materia! vara som är avsett för vuxna.        tagit och deltar också i fortsättningen aktivt i det
9516:  Regeringen ser regleringen av utbudet av lagligt      internationella samarbetet på området.
9517:  materia! som problematiskt eftersom detta skulle
9518: 
9519:      Helsingfors den 4 juni 1998
9520: 
9521:                                                                             Trafikminister Matti Aura
9522:                                                KK 567/1998 vp
9523: 
9524: Kirjallinen kysymys 567
9525: 
9526: 
9527: 
9528: 
9529:                                       Riitta Korhonen /kok: Jäteverolain määräajan järkevyydestä
9530: 
9531: 
9532: 
9533:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
9534: 
9535:     Jäteverolain 5 §:n 2 kohdan mukaanjäteveroa           dottomasti liian lyhyt. Betonimursketta ei pie-
9536: ei tarvitse suorittaa hyödynnettävästä jätteestä,         nemmällä paikkakunnalla tarvita säännöllisesti
9537: joka välivarastoidaan kaatopaikalla tätä varten           vuosittain. Pitemmällä tähtäimellä betonimurs-
9538: varatulla erillisellä alueella ja joka toimitetaan        ketta kuitenkin tarvitaan, joten sitä tulisi olla
9539: pois kaatopaikalta enintään vuoden kestävän vä-           tarvittaessa saatavilla. Muussa tapauksessa hyö-
9540: Iivarastoinnin jälkeen.                                   dyntämiskelpoisen betonimurskeen sijasta käy-
9541:     Vuoden kestävä välivarastointiaika on osoit-          tetään luonnon kiviainesta. Tämäkään ei voi olla
9542: tautunut käytännössä liian lyhyeksi. Esimerkiksi          jäteverolain tarkoituksena. Ihanteellinen aikajä-
9543: voidaan ottaa vaikkapa pienemmällä paikka-                tebetonin välivarastointiin olisi viisi vuotta. Tuo-
9544: kunnalla oleva yritys, jolta syntyy hyödyntämis-          na aikanajätebetonia ehtisi kertyä kaatopaikalle
9545: kelpoista betonijätettä noin 500-1 000 m3 vuo-            sen verran, että sen kertamurskauksesta aiheutu-
9546: dessa. Kertamurskausta ajatellen kyseinen mää-            vat kulut jäisivät yritykselle pienemmiksi kuin
9547:  rä on liian pieni, sillä sen murskaamiseen menee         kaatopaikkamaksut. Lisäksi olisi varsin toden-
9548:  kahdesta kolmeen päivää. Murskauskaluston                näköistä, että viiden vuoden kuluessa syntyisi
9549:  paikalle tuontiin, asennukseen, purkuun ja pois-         tarvetta käyttää betonimursketta,joten betonijä-
9550:  vientiin kuluu yhteensä kaksi viikkoa. Tämä ope-         te voitaisiin murskata kannattavasti juuri silloin
9551:  raatio tulee sen verran kalliiksi, että sitä ei kanna-   kun tarve vaatisi.
9552:  ta tehdä parin kolmen päivän murskausta varten.             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9553:  Vuodessa syntyy käytännössä niin vähän beto-             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9554:  nijätettä, että sen murskauksesta aiheutuvat ku-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9555:  lut muodostuvat suuremmiksi kuin kaatopaik-              nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9556:  kakustannukset. Toisin sanoen tulee halvem-
9557:  maksi viedä hyödyntämiskelpoinen betonijäte                        Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
9558:  kaatopaikalle kuin murskata se uusiakäyttöä                     jotta jäteverolaissa säädetty vuoden mää-
9559:  varten! Tämä ei liene lain tarkoitus.                           räaika pidennettäisiin viiteen vuoteen?
9560:      Jätebetonin osalta vuoden kiertoaika on eh-
9561: 
9562:       Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1998
9563: 
9564:                                             Riitta Korhonen /kok
9565: 
9566: 
9567: 
9568: 
9569:  280043
9570: 2                                             KK 567/1998 vp
9571: 
9572: 
9573: 
9574: 
9575:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
9576: 
9577:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa           tun jätteen verottoman varastoinnin vuoden
9578: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            enimmäisaika, joka on osoittautunut liian ly-
9579: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          hyeksi, jotta jätteen hyödyntäminen olisi talou-
9580: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Riitta              dellisesti kannattavaa. Kirjeessään työryhmä to-
9581: Korhosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            teaa, että hyödynnettävä jäte on usein suhteelli-
9582: n:o 567:                                                 sen vähäarvoista ja sitä on kustannusten peittä-
9583:                                                          miseksi kerättävä riittävän suuri määrä ennen
9584:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,           jatkokäsittelyä. Työryhmä ehdottaa verottoman
9585:        jotta jäteverolaissa säädetty vuoden mää-         varastoinnin määräaikaa pidennettäväksi kol-
9586:        räaika pidennettäisiin viiteen vuoteen?           meen vuoteen.
9587:                                                              Työryhmän esityksen pohjalta valtiovarain-
9588:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             ministeriössä valmistellaan parhaillaan esitystä
9589: vasti seuraavaa:                                         jäteverolain muuttamisesta. On todettu, että ny-
9590:                                                          kyisen jäteverolain verottoman varastoinnin
9591:     Kaatopaikalle toimitettavan jätteen verosta          vuoden enimmäisajan aikana hyödynnettäväksi
9592: säädetään jäteverolaissa (495/1996), joka tuli           tarkoitettua jätettä ei aina ehdi kertyä riittävää
9593: voimaan 1 päivänä syyskuuta 1996. Valtiova-              määrää, jotta esimerkiksi sen murskaus tai muu
9594: rainministeriö on 28 päivänä heinäkuuta 1997             prosessointi olisi taloudellisesti kannattavaa, ja
9595: asettanut jäteverolakiin liittyviä kysymyksiä sel-       jätteelle olisi lisäksi varattava myyntiaikaa. Tä-
9596: vittävän työryhmän (jäteverotyöryhmä). Työ-              män jäteverolakia sovellettaessa ilmenneen epä-
9597: ryhmässä on edustajat valtiovarainministeriöstä,         kohdan poistamiseksi olisi tarkoituksenmukais-
9598: kauppa- ja teollisuusministeriöstä, ympäristömi-         ta jatkaa verottoman varastoinnin enimmäis-
9599: nisteriöstä ja Tullihallituksesta. Yhtenä työryh-        aikaa kolmeen vuoteen. Veroton varastointi ta-
9600: män tehtävänä on arvioida, miten voimassa ole-           pahtuisi jäteverolain tarkoittamasta kaatopai-
9601: va jäteverolaki on toiminut, sekä tehdä tarvitta-        kasta erotetuna varastoimisalueella. Kolmea
9602: essa ehdotuksia sen toimivuuden parantamisek-            vuotta pidempää verottoman varastoinnin enim-
9603: si.                                                       mäisaikaa ei ole kuitenkaan katsottu tarkoituk-
9604:     Työryhmä on tiedottanut nykyisessäjätevero-           senmukaiseksi valvonnallisista eikä ympäristölli-
9605: laissa havaitsemistaan epäkohdista valtiovarain-          sistä syistä. Muutoksella kannustettaisiin osal-
9606: ministeriölle 9 päivänä huhtikuuta 1998 lähete-           taan kierrätysalan yritystoimintaan ja ympäris-
9607: tyllä kirjeellä, jossa se yksimielisesti ehdottaa lain    tötavoitteiden mukaiseen jätteen hyödyntämi-
9608: pikaista muuttamista sen toimivuuden paranta-             seen. Hallitus seuraa myös muutoin jäteverolain
9609: miseksi. Yksi työryhmän havaitsemista epäkoh-             käytännön vaikutuksia kysyjän tarkoittamasta
9610: dista on jäteverolain hyödynnettäväksi tarkoite-          näkökulmasta.
9611:      Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1998
9612: 
9613:                                                                                Ministeri Jouko Skinnari
9614:                                              KK 567/1998 vp                                               3
9615: 
9616: 
9617: 
9618: 
9619:                                          Tili Riksdagens Talman
9620: 
9621:    1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen an-       mitiden på ett år för skattefri lagring av återvin-
9622: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         ningsbart avfall har visat sig vara för kort för att
9623: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       återvinningen skall vara ekonomiskt lönsam. 1
9624: man Riitta Korhonen undertecknade spörsmål             brevet konstaterar arbetsgruppen att det återvin-
9625: nr 567:                                                ningsbara avfallets värde ofta är jämförelsevis
9626:                                                        litet, och att man för att kunna täcka kostna-
9627:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         derna måste samla in en tillräckligt stor mängd
9628:        ta för att den maximitid som utsatts i          före återvinningen. Arbetsgruppen föreslår att
9629:        avfallsskattelagen skall förlängas från ett     maximitiden för skattefri lagring skall förlängas
9630:        år tili fem år?                                 tili tre år.
9631:                                                            Arbetsgruppens förslag ligger tili grund för
9632:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          den ändring av avfallsskattelagen som för närva-
9633: anföra följande:                                       rande bereds vid finansministeriet. Det har kon-
9634:                                                        staterats att man inte alltid kan samla in en till-
9635:     Om skatt som skall betalas för avfall som förs     räcklig mängd återvinningsbart avfall under ett
9636: tili avstjälpningsplats stadgas i avfallsskattelagen   år för att t.ex. krossning eller annan bearbetning
9637: (495/1996), som trädde i kraft den l september         av avfallet skall vara lönsam, och att det dess-
9638: 1996. Finansministeriet tilisatte den 28 juli 1997     utom borde reserveras en tid för försäljning av
9639: en arbetsgrupp för att utreda frågor i anslutning      avfallet. För att avhjälpa detta missförhållande
9640: tili den gällande avfallsskattelagen. 1 arbetsgrup-    är det ändamålsenligt att maximitiden för skatte-
9641: pen finns företrädare för finansministeriet, han-      fri lagring förlängs tili tre år. Lagringen skall ske
9642: dels- och industriministeriet, miljöministeriet        inom ett särskilt för ändamålet avsatt område på
9643: och Tullstyrelsen. En av arbetsgruppens uppgif-        en sådan avstjälpningsplats som avses i avfalls-
9644: ter är att bedöma hur avfallskatteslagen har           skattelagen. En maximitid längre än tre år för
9645: fungerat och att vid behov göra förslag tili för-      skattefri lagring har dock inte ansetts ändamåls-
9646: bättringar.                                            enlig varken med t~nke på övervakningen eller ur
9647:      Arbetsgruppen har i ett brev, daterat den 9       miljösynpunkt. Andringen stöder företags-
9648: april 1998, informerat finansministeriet om miss-      verksamhet i återvinningsbranschen och återan-
9649: förhållanden som upptäckts i avfallsskattelagen.       vändning av avfall i enlighet med miljömålen.
9650: Arbetsgruppen föreslår enhälligt att lagen skall       Regeringen följer också i övrigt avfallsskatte-
9651: ändras så fort som möjligt så att missförhållande-     lagens verkningar ur den synvinkel som spörs-
9652: na kan avhjälpas. Ett av de missförhållanden           målsställaren avser.
9653: som arbetgruppen uppmärksammat är att maxi-
9654: 
9655:      Helsingforsden 6 juni 1998
9656: 
9657:                                                                               Minister Jouko Skinnari
9658:                                               KK 568/1998 vp
9659: 
9660: Kirjallinen kysymys 568
9661: 
9662: 
9663: 
9664: 
9665:                                      Riitta Korhonen /kok: Ilmavoimien ylilentojen aiheuttamien vahin-
9666:                                          kojen korvaamisesta
9667: 
9668: 
9669:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
9670: 
9671:     Ilmavoimat kertoo pyrkivänsä välttämään                  Korvausten hakeminen sujuu ilman vaikeuk-
9672: turkistarhojen yli lentämistä viimeiseen asti. 11-       sia niin kauan kuin hakemuksia käsittelee tuttu ja
9673: matilaa on kuitenkin valvottava, ja puhtaita va-         kokenut käsittelijä. Käsittelijän vaihtuessa kor-
9674: hinkoja sattuu syystä tai toisesta. Jonkin syyn          vausten saaminen yleensä takkuaajonkin aikaa.
9675: seurauksena ilmavoimien kone päätyy lentä-               Kaikille osapuolille olisi helpompaa, mikäli ilma-
9676: mään turkistarhan yli aiheuttaen turkistarhalle          voimat maksaisijonkin könttäsumman vuodessa
9677: vahinkoa, kun eläimet säikkyvät lentokoneme-             ylilentojen aiheuttamista vahingoista. Indeksisi-
9678: lua. Ylilennon syynä saattaa olla esimerkiksi pie-       donnainen könttäsumma voitaisiin laskea esi-
9679: ni ohjausvirhe tai ehkä jopa piittaamattomuus.           merkiksi tilastollisena keskiarvona viime vuosien
9680:      Mikäli tarhaaja pystyy yksilöimään tapahtu-         ylilentojen ja haettujen korvausten määrän poh-
9681: neen ylilennon ja aiheutuneet vahingot riittävän         jalta. Tällaisen könttäsumman maksamisella
9682:  tarkasti, on hänellä tässä tapauksessa oikeus kor-      säästettäisiin paljon molempien osapuolien ai-
9683:  vaukseen kärsimästään vahingosta. Lentojen              kaa ja vaivaa. Turkistarhaajan ei enää tarvitsisi
9684:  tarkka yksilöinti muodostuu tarhaajalle usein           sännätä jokaisen lentokoneen perään yötä päi-
9685:  kuitenkin kohtuuttoman työlääksi ja hankalaksi.         vää eikä ilmavoimien tarvitsisi käydä "paperiso-
9686:  Tarhaaja on siten käytännössä lähes "kotiarestis-       taa" turkistarhaajia vastaan korvausten maksa-
9687:  sa" tarhallaan, sillä hänen pitäisi periaatteessa       misesta.
9688:  olla valmiina tunnistamaan mahdollisia lentoko-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9689:  neita 24 tuntia vuorokaudessa. Lisäksi jokaisen          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9690:  ylilennon jälkeen olisi hälytettävä eläinlääkäri         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9691:  paikalle toteamaan puuttuvien pentujen luku-             nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9692:  määrä. Ilmavoimilla on hyvin tarkat rekisterit
9693:  tekemistään lennoista. Toisin sanoen ilmavoimat                    Onko Hallitus valmis parantamaan
9694:   tietää jo valmiiksi, milloin se on lentänyt tarhojen           turkistarhaajien asemaa siten, että lento-
9695:   yli.                                                           konemelun aiheuttamat vahingot korvat-
9696:                                                                  taisiin teknisesti järkevällä tavalla?
9697:       Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1998
9698: 
9699:                                            Riitta Korhonen /kok
9700: 
9701: 
9702: 
9703: 
9704:  280043
9705: 2                                         KK 568/1998 vp
9706: 
9707: 
9708: 
9709: 
9710:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
9711: 
9712:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      vahinkotapahtuman välillä on osoitettava ja va-
9713: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       hingon määrä selvitettävä.
9714: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Kysymyksessä tarkoitetun korvausasian kä-
9715: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Riitta         sittelemiseen kuuluu aina lentotoiminnan selvit-
9716: Korhosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       tämisen ja mahdollisiin tutkin ta pöytäkirjoihin ja
9717: n:o 568:                                            asiantuntijalausuntoihin tutustumisen lisäksi eri-
9718:                                                     laisten, kyseistä turkistarhaa, aluetta tai koko
9719:           Onko Hallitus valmis parantamaan          maata koskevien tilastotietojen vertailua, jotta
9720:        turkistarhaajien asemaa siten, että lento-   voidaan arvioida tuhoutuneiden eläinten määrä,
9721:        konemelun aiheuttamat vahingot korvat-       vahinkotapauksen takia mahdollisesti säästynei-
9722:        taisiin teknisesti järkevällä tavalla?       den tuotantokustannusten osuus ja se hinta, joka
9723:                                                     nahoista olisi ilman vahinkotapahtumaa voitu
9724:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        aikanaan saada. Vahingonkorvausvaatimusten
9725: vasti seuraavaa:                                    tapauskohtainen käsitteleminen on siten välttä-
9726:                                                     mätöntä ja se on myös vahingonkärsijän edun
9727:     Ilmailussa aiheutuneen vahingon korvaami-       mukaista, koska lähtökohtana on todellisen va-
9728: sesta säädetään ilmailulaissa (281/1995). Vahin-    hingon selvittäminen ja sen korvaaminen.
9729: gosta,joka ilma-aluksen käyttämisestä ilmai1uun         Ilmavoimien lentotoiminta pyritään ohjaa-
9730: aiheutuu ulkopuoliselle omaisuudelle, ilma-aluk-    maan sellaisille alueille ja sellaisiin korkeuksiin,
9731: sen omistaja ja käyttäjä on vastuussa, vaikka       että lentomelun haitat olisivat mahdollisimman
9732: nämä eivät olisikaan aiheuttaneet vahinkoa tuot-    vähäiset. Aina se ei kuitenkaan ole mahdollista,
9733: tamuksellisesti. Sanottua, ilmailulain 66 §:n 2     ja tästä Suomen turvallisuuden kannalta tärkeäs-
9734: momentissa säädettyä ankaran vastuun periaa-        tä toiminnasta aiheutuu ajoittain valitettavaa
9735: tetta noudatetaan myös puolustusvoimien lento-      haittaa elinkeinotoiminnalle. Periaatteena kui-
9736: toiminnasta aiheutuneita vahinkoja korvattaes-       tenkin on, että korvausasiat käsitellään puolus-
9737: sa. Muutoin korvausvastuu määräytyy vahin-           tusvoimissa mahdollisimman joustavasti ja te-
9738: gonkorvauslain yleisten periaatteiden mukaises-      hokkaasti tasapuoliseen ja oikeudenmukaiseen
9739: ti, toisin sanoen syy-yhteys lentotoiminnan ja       ratkaisuun pyrkien.
9740: 
9741:      Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1998
9742: 
9743:                                                                    Puolustusministeri Anneli Taina
9744:                                             KK 568/1998 vp                                               3
9745: 
9746: 
9747: 
9748: 
9749:                                          Tili Riksdagens Talman
9750: 
9751:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           Tili behandlingen av det ersättningsärende
9752: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         som avses i spörsmålet hör alltid förutom att man
9753: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       utreder flygverksamheten och tar del av under-
9754: man Riitta Korhonen undertecknade spörsmål             sökningsprotokoll och expertutlåtanden även
9755: nr 568:                                                jämförelse av olika slag av statistiska uppgifter
9756:                                                        som gäller pälsdjursfarmen eller området i fråga
9757:           Är Regeringen beredd att förbättra           eller hela Jandet för att man skall kunna uppskat-
9758:        pälsdjursfarmarnas ställning så att de          ta antalet avlidna djur, den andel av produk-
9759:        skador som flygmaskinsbullret medför            tionskostnaderna som eventuellt inbesparats
9760:        skulle ersättas på ett sätt som är förnuftigt   som följd av skadehändelsen och det pris för
9761:        i tekniskt avseende?                            skinnen som vid tidpunkten i fråga kunde ha
9762:                                                        erhållits om skadehändelsen inte hade inträffat.
9763:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          Det är således nödvändigt att skadeståndskraven
9764: anfOra följande:                                       behandlas särskilt för varje enskilt fall och det är
9765:                                                        också tili fördel för den som lidit skadan, efter-
9766:    Om ersättning för skador som inträffat vid          som utgångspunkten är utredning av och ersätt-
9767: luftfart bestäms i luftfartslagen (281/1995). För      ning för den faktiska skadan.
9768: en skada som användningen av ett luftfartyg för            Luftstridskrafterna försöker styra sin flyg-
9769: Iuftfart åsamkar egendom som inte transsporte-         verksamhet tili sådana områden och sådana höj-
9770: ras i samma luftfartyg ansvarar luftfartygets äga-     der att de menliga följderna av flygbullret är så
9771: re och operatör, även om de inte har vållat ska-        små som möjligt. Alltid är detta dock inte möj-
9772: dan uppsåtligen. Den nämnda principen om ob-           Iigt, och denna för Finlands säkerhet viktiga
9773: jektivt ansvar som ingår i 66 § 2 mom.luftfartsla-      verksamhet medför tyvärr tidvis men för närings-
9774: gen iakttas även då det är fråga om ersättning för      verksamheten. Principen är dock att ersättnings-
9775: skador som försvarsmaktens flygverksamhet              frågorna behandlas så smidigt och effektivt som
9776: medfört. 1 övrigt bestäms ersättningsansvaret           möjligt inom försvarsmakten i syfte att få tili
9777: enligt de allmänna principerna i skadeståndsla-         stånd en rättvis lösning.
9778: gen, dvs. orsakssammanhanget mellan flygverk-
9779: samheten och skadehändelsen bör kunna påvisas
9780:  och skadans omfattning bör utredas.
9781: 
9782:      Helsingfors den 3 juni 1998
9783: 
9784:                                                                        Försvarsminister Anneli Taina
9785:                                              KK 569/1998 vp
9786: 
9787: Kirjallinen kysymys 569
9788: 
9789: 
9790: 
9791: 
9792:                                     Riitta Korhonen /kok: Joustavasta koulun aloittamisesta
9793: 
9794: 
9795: 
9796:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
9797: 
9798:    Koko ikäluokka aloittaa nykyään koulunsa            kyään jo monessa koulussa arkipäivää. Luokat-
9799: aina kerran vuodessa elokuun puolivälissä. Lap-        tomuutta voisi kokeilla jo peruskoulun puolella,
9800: set kehittyvät kuitenkin hieman eri tahtiin. Jot-      sillä lapset kehittyvät eri tahtiin. Kun lapsi voisi
9801: kut lapset ovat koulukypsiä jo vuotta aikaisem-        edetä omaan tahtiin, poistettaisiin ns. lahjakkai-
9802: min ja pääsevät siten aloittamaan opintiensä ikä-      den lasten turhautumisriskiä. Toisaalta heikom-
9803: tovereitaan aiemmin. Ensin heidän on kuitenkin         pien oppilaiden itsetuntoa ei tarvitsisi nujertaa
9804: osallistuttava erinäisiin testeihin.                   jättämällä heitä luokalle. Osa oppilaista tenttiijo
9805:    Toiset lapset joutuvat oppivelvollisuuden ta-       nykyään yläasteella yhden luokan yli siten, että
9806: kia pakkaamaan koulureppunsa, vaikkeivät vie-          siirtyy esimerkiksi seitsemänneltä luokalta suo-
9807: lä henkisen kehityksensä puolesta olisikaan kyp-       raan yhdeksännelle, jolloin kahdeksannen luo-
9808: siä kouluun. Kun seitsemän vuoden ikä on täyn-         kan oppimäärä suoritetaan tenttimällä kesäai-
9809: nä, on kouluun mentävä! Lasten eri tahtia tapah-       kaan. Miksei omaan tahtiin tapahtuvaa etene-
9810: tuvan kehityksen johdosta ekaluokkalaisten             mistä voisi ottaa tavaksi? Peruskoulu on hyvin
9811: osaamisen taso saattaa vaihdella suuresti ryh-         tasapäistävä opetussysteemi. Ihmisyksilöt eivät
9812: män sisällä. Osa lapsista osaa jo lukea, toiset taas   ole samanlaisia, vaan kullakin on omat vahvat ja
9813: kuuluisivat selvästi vielä esiopetuksen piiriin päi-   heikot puolensa. Antamalla mahdollisuuden
9814: väkotiin.                                              omaa tahtia etenevään oppimiseen voidaan par-
9815:    Lääkkeeksi lasten eri tahtiin tapahtuvalle ke-      haiten hyödyntää kunkin yksilön voimavaroja.
9816: hitykselle olisi mahdollisuus joustavaan koulun            Jos ensimmäisen luokan aloittaminen olisi
9817: aloittamiseen. Jos koulun voisi aloittaa puoli-        mahdollista puolivuosittain, saattaisi tämä hel-
9818: vuosittain, voisivat lasten vanhemmat mahdolli-        pottaa myös pienten vajaakäyttöisten kyläkou-
9819: sesti yhdessä lastentarhanopettajan kanssa seu-        lujen tilannetta. Koulu voisi esimerkiksi odottaa
9820: rata lapsen kehittymistä ja siirtää hänet päiväko-     puoli vuotta, jotta vielä yksi pieni ekaluokkalai-
9821: dista kouluun silloin, kun se olisi lapsen kannalta    nen saataisiin mukaan ja opetusryhmä siten tar-
9822: otollisinta. Kun koulun voisi aloittaa sekä syys-      vittavan suureksi.
9823: että kevätlukukauden alussa, olisi koulunkäyn-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9824: nin aikaistaminen tai myöhästyttäminen puolella        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9825: vuodella teknisesti helppoa. Koulu tulisi joka         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9826: tapauksessa aloittaa, ennen kuin lapsi täyttää         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9827: kahdeksan vuotta.
9828:    Koulujen joustavan aloittamisen myötä tule-                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
9829: vaisuudessa olisi kenties mahdollista ns.luokkiin             siin koulun joustavan aloittamisen mah-
9830: sitoutumaton opetus. Luokaton lukio on ny-                    dollistamiseksi?
9831: 
9832:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1998
9833: 
9834:                                          Riitta Korhonen /kok
9835: 
9836: 
9837: 
9838: 
9839: 280043
9840: 2                                         KK 569/1998 vp
9841: 
9842: 
9843: 
9844: 
9845:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
9846: 
9847:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ruskoululain edellyttämiä psykologisia ja lääke-
9848: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       tieteellisiä tutkimuksia.
9849: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        Yhdeksi mielenkiintoiseksijoustavan koulun-
9850: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Riitta         aloituksen malliksi on muodostumassa yhdys-
9851: Korhosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       luokkaopetus,jossa esi- ja alkuopetus (vuosiluo-
9852: n:o 569:                                            kat 0-2) muodostavat yhtenäisen kokonaisuu-
9853:                                                     den. Tällöin oppilaalle tarjoutuu mahdollisuus
9854:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      edetä samassa opetusryhmässä esiopetuksesta
9855:        siin koulun joustavan aloittamisen mah-      peruskoulun toisen vuosiluokan loppuun omien
9856:        dollistamiseksi?                             edellytystensä ja taipumustensa sekä kypsyyten-
9857:                                                     sä mukaisesti käyttäen opintojen suorittamiseen
9858:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tarpeelliseksi katsottavan ajan. Kokeiluryhmä
9859: vasti seuraavaa:                                    voi olla yhden tai useamman opettajan muodos-
9860:                                                     taman tiimin ohjauksessa. Opettajina voi olla
9861:    Hallituksen esitys eduskunnalle uudeksi pe-      sekä lastentarhan- että luokanopettajakoulutuk-
9862: rusopetusta koskevaksi lainsäädännöksi tarjoaa      sen saaneita. Osassa kokeiluja esiopetus toteute-
9863: ylläpitäjälle mahdollisuudetjärjestää opetus var-   taan koulutoimen alaisuudessa opetusministe-
9864: sin joustavasti ja oppilaan kehityksen kannalta     riön myöntämillä esiopetusluvilla; osassa taas
9865: tarkoituksenmukaisesti. Perusopetuksen jousta-      esiopetus tapahtuu päiväkodeissa sosiaalitoimen
9866: vuutta lisää myös lainsäädäntöön sisältyvä ala-     alaisuudessa. Ensimmäinen kokeiluvuosi on ku-
9867: ja yläasteen hallinnollisen rajan poistaminen.      lunut monissa kouluissa toiminnan suunnitte-
9868: Uusi perusopetuslaki, vaikkei se luokaan ope-       luun ja uusiin toimiin valmistautumiseen. Tästä
9869: tuksen järjestäjille velvoitetta lisätä koulutyön   syystä konkreettinen kokemustieto joustavasta
9870: joustoja nykyisestään, mahdollistaa kuitenkin       siirtymisestä esiopetuksesta peruskouluun on
9871: oppilaan kannalta uudenlaisen virikkeisen oppi-     vasta vähäistä.
9872: mis- ja opiskeluympäristön sekä uudentyyppis-          Valtioneuvosto on päättäessään vuonna 1993
9873: ten etenemisvaihtoehtojen toteuttamisen, jos yl-    peruskoulun tuntijaosta määritellyt oppiainei-
9874: läpitäjä haluaa pyrkiä siihen.                      den vähimmäistuntimäärät ala- ja yläasteella il-
9875:    Opetusministeriö on päättänyt eräistä toimen-    man opetuksen alkamisajankohtaa ja luokka-
9876: piteistä peruskoulun sisällön ja rakenteen kehit-   astekohtaista jaottelua. Useissa peruskouluissa
9877: tämiseksi vuosina 1997-2000. Vuonna 1997            annetaan nykyään opetusta vuosiluokkiin sito-
9878: käynnistyi peruskoulun joustavan rakenteen ko-      mattomissa ryhmissä. Eri vuosiluokkien oppi-
9879: keiluhanke. Tämä kokeiluhanke käsittää kunta-       laista koostuvia opetusryhmiä on käytetty sekä
9880: kohtaisesti laajoja kokonaisuuksia. Hankkee-        valinnaisaineita että kaikille yhteisiä oppiaineita
9881: seen liittyen saadaan kokemuksia erilaisista toi-   opetettaessa.
9882: mintamalleista, joille uusi lainsäädäntö antaa         Edellä olevan huomioon ottaen peruskoulus-
9883: puitteet. Kokeilujen yhteyteen on käynnistetty      sa voidaan jo nykyisellään toteuttaa joustavia
9884: kasvatustieteellistä seurantatutkimusta. Jousta-    opetusjärjestelyitä, ja uusi perusopetuslainsää-
9885: van koulunaloituksen kokeilu on yksi tärkeä ko-     däntö tarjoaa uudentyyppisiä mahdollisuuksia
9886: keilukohde ja tuo myös uusia mahdollisuuksia        koulutyönjärjestelyihin oppilaiden oppimisedel-
9887: esimerkiksi koulun aloittamiseen muunakin           lytysten mukaisesti. Käynnistyneissä kokeiluissa
9888: ajankohtana kuin lukuvuoden alkaessa. Jousta-       kehitetään mahdollisuuksia oppilaiden koulu-
9889: van koulunaloituksen kokeiluluvan on saanut         työnjoustavaan aloitukseenja yksilöllisiä tarpei-
9890: noin 70 kuntaa. Esiopetuksessa olevat lapset voi-   ta entistä paremmin vastaavan kasvu- ja oppi-
9891: daan kokeiluohjelman mukaisesti ottaa perus-        misympäristön luomiseen. Uuden perusopetus-
9892: kouluun kunnan päätöksellä ja kunnan päättä-        lain mukaan peruskoulun pituus ja pääsääntöi-
9893: mänä ajankohtana. Kouluunotto perustuu esi- ja      nen koulunkäynnin alkamisikä säilyy nykyisel-
9894: alkuopetuksen henkilöstön arviointiin ilman pe-     läänjonkin verran suuremmanjoustavuuden sai-
9895:                                          KK 569/1998 vp                                            3
9896: 
9897: Iien. Opetushallitus seuraa ja ohjaa peruskoulun   hetta koskevat johtopäätökset ja ryhtyy lainsää-
9898: rakenteen ja sisällön kehittämisen ja käynnisty-   dännöllisiin toimenpiteisiin, jos sellaiset osoit-
9899: neiden kokeilujen etenemistä ja seurantatutki-     tautuvat tutkimusten ja kokeilujen perusteella
9900: muksessa saatuja tuloksia. Tähän perustuen ope-    tarpeellisiksi.
9901: tusministeriö tekee aikanaan koulun aloitusvai-
9902: 
9903:      Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1998
9904: 
9905:                                                            Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
9906: 4                                           KK 569/1998 vp
9907: 
9908: 
9909: 
9910: 
9911:                                         Tili Riksdagens Talman
9912: 
9913:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      nybörjarundervisningen utan de psykologiska
9914: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        och medicinska undersökningar som förutsätts i
9915: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      grundskolelagen.
9916: man Riitta Korhonen undertecknade spörsmål                En intressant modell för flexibel skolstart ut-
9917: nr 569:                                               gör undervisning i sammansatt klass, där försko-
9918:                                                       le- och nybörjarundervisningen (årsklasserna
9919:           Avser Regeringen vidta åtgärder för         0---2) bildar en enhetlig helhet. Eleven ges då en
9920:        att möjliggöra en flexibel skolstart?          möjlighet att i samma undervisningsgrupp, allt
9921:                                                       från förskoleundervisningen till slutet av grund-
9922:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         skolans andra årskurs, gå vidare enligt sina egna
9923: anföra följande:                                      förutsättningar och anlag samt mognad och ut-
9924:                                                       nyttja den tid som anses vara nödvändig för stu-
9925:    Regeringens proposition till riksdagen med         dierna. Försöksgruppen kan handledas av en lä-
9926: förslag till ny lagstiftning om grundläggande ut-     rare eller ett team med flera lärare. Både sådana
9927: bildning erbjuder huvudmännen möjligheter att         som fått barnträdgårdslärarutbildning och såda-
9928: ordna undervisningen på ett synnerligen flexibelt     na som fått klasslärarutbildning kan vara lärare.
9929: sätt och på ett sätt som är ändamålsenligt med        1en del av försöken genomförs förskoleundervis-
9930: tanke på elevens utveckling. Enligt lagstiftningen    ningen inom ramen för skolväsendet genom ett
9931: slopas den administrativa gränsen mellan låg-         förskoleundervisningstillstånd som beviljas av
9932: och högstadiet, vilket också medför ökag smidig-      undervisningsministeriet, men i en del försök
9933: het i den grundläggande utbildningen. Aven om         sker förskoleundervisningen vid daghem inom
9934: den nya lagen om grundläggande utbildning inte        ramen för socialväsendet. Det första försöksåret
9935: ålägger utbildningsanordnarna att öka flexibili-      har i många skolor gått åt till planering av verk-
9936: teten i skolarbetet, ger den dock en möjlighet till   samheten och förberedelser för nya åtgärder. Av
9937: en inspirerande inlärnings- och studiemiljö av ett    denna anledning finns det tills vidare rätt litet
9938: helt nytt slag samt till nya alternativa studievä-    konkret information om erfarenheterna av en
9939: gar, om huvudmannen så önskar.                        flexibel övergång från förskoleundervisningen
9940:    Undervisningsministeriet har fattat beslut om      till grundskolan.
9941: vissa åtgärder för utvecklande av grundskolans            Statsrådet har i sitt beslut 1993 om timfördel-
9942: innehåll och struktur under åren 1997-2000. Ett       ningen i grundskolan fastställt minimiantalet
9943: försöksprojekt som gäller en flexibel struktur i      timmar i de olika läroämnena i låg- och högsta-
9944: grundskolan startade 1997. Till detta försökspro-     diet utan att ange tidpunkten när undervisningen
9945: jekt hör omfattande helheter i de olika kommu-        inleds eller någon årskursindelning. 1 många
9946: nerna. 1 anslutning till projektet inhämtar man       grundskolor ges för närvarande undervisning i
9947: erfarenheter avolika verksamhetsmodeller. Ra-         grupper som inte är bundna till årsklasserna.
9948: men för dem ges i den nya lagstiftningen. 1 sam-      Undervisningsgrupper med elever från olika års-
9949: band med försöken görs pedagogiska uppfölj-           klasser har använts i undervisningen både när det
9950: ningsundersökningar. Försöket med flexibel            gäller tillvalsämnen och för alla gemensamma
9951: skolstart är ett viktigt försöksobjekt och för ock-   läroämnen.
9952: så med sig nya möjligheter när det t.ex. gäller           Med beaktande av det ovanstående kan man i
9953: skolstart vid någon annan tidpunkt än vid början      grundskolan redan i dagens läge genomföra smi-
9954: av läsåret. Ca 70 kommuner har beviljats till-        diga undervisningsarrangemang och den nya lag-
9955: stånd för försök med flexibel skolstart. Barn i       stiftningen om grundläggande utbildning erbju-
9956: förskoleundervisning kan enligt försökspro-           der nya möjligheter att ordna skolarbetet utgåen-
9957: grammet tas in i grundskolan genom beslut av          de från elevernas inlärningsförutsättningar. 1 de
9958: kommunen och vid den tidpunkt kommunen be-            pågående försöken utvecklas möjligheter att in-
9959: stämmer. Intagningen baserar sig på en bedöm-         föra flexibel skolstart för eleverna och att skapa
9960: ning av den personai som sköter förskole- och         en uppväxt- och inlärningsmiljö som bättre än
9961:                                                KK 569/1998 vp                                             5
9962: 
9963: tidigare motsvarar de individuella behoven. En-          ende försöken och resultaten i uppföljningsun-
9964: 1igt den nya 1agen om grundläggande utbildning           dersökningen. Utgående från detta kommer un-
9965: kvarstår grundskolans längd och den huvudsak-            dervisningsministeriet i sinom tid att dra slutsat-
9966: liga åldern för inledande av sko1gången oföränd-         ser om skolstarten och vidta legislativa åtgärder,
9967: rad, dock så att en något större flexibilitet tillåts.   om sådana visar sig nödvändiga på basis avun-
9968: Utbildningsstyrelsen följer och styr utvecklandet        dersökningarna och försöken.
9969: av grundskolans struktur och innehåll, de pågå-
9970: 
9971:      Helsingfors den 1 juni 1998
9972: 
9973:                                                           U ndervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
9974:                                             KK 570/1998 vp
9975: 
9976: Kirjallinen kysymys 570
9977: 
9978: 
9979: 
9980: 
9981:                                    Riitta Korhonen /kok: Koulujen loma-ajoista
9982: 
9983: 
9984:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
9985: 
9986:     Eduskunta on tehnyt päätöksen, jonka mu-           den Euroopan maiden lomia vastaaviksi. Lapset
9987: kaan koulujen kevätlukukausi päättyy viikon 22         voisivat olla koulussa vielä kylmähkön kesäkuun
9988: lauantaina, eli yleensä toukokuun lopussa. Syys-       alun ja vastaavasti lomalla pitempään elokuussa.
9989: lukukausi puolestaan alkaa puolivälissä elokuu-        Koulupäiviä kertyisi tismalleen yhtä monta,
9990: ta eli viikolla 33. Perinteisesti kesäkuun alussa on   mutta loman ajankohtaa voisi varsin hyvin myö-
9991: Suomessa vielä suhteellisen kylmää. Vanhem-            hentää viikolla tai kahdella. Voitaisiin palauttaa
9992: pien varsinainen lomakausi alkaa tavallisesti ju-      vanhat perinteet kunniaan ja lapset kouluun vas-
9993: hannukselta, jolloin ilmatkin ovat jo lämmin-          ta syyskuun alusta.
9994: neet. Suomen kesä toisaalta jatkuu pitkälle elo-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9995: kuuta. Usein vielä elokuun viimeisinä päivinä on       tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
9996: lämmintä. Elokuun lopussa myös marja- ja sieni-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9997: sato odottaa metsissä poimijoita. Aikaisemmin          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9998: maatalousvaltaisessa yhteiskunnassa lapset pa-
9999: lasivat kouluun vasta syyskuun alussa. Elokuu                    Mihin toimenpiteisiin Hallituksella on
10000:  on parasta lomasesonkia myös Keski-Euroopas-                 tarkoituksena ryhtyä, jotta koulujemme
10001:  sa.                                                          lomat ajoittuisivat paremmin lämpötilan
10002:      Nyt kun Suomi on EU:njäsenvaltio, olisijär-              ja muun Euroopan lomien suhteen?
10003:  kevää muuttaa myös koululaistemme lomat mui-
10004: 
10005:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1998
10006: 
10007:                                           Riitta Korhonen /kok
10008: 
10009: 
10010: 
10011: 
10012:  280043
10013: 2                                         KK 570/1998 vp
10014: 
10015: 
10016: 
10017: 
10018:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
10019: 
10020:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa       kuun keskilämpötilat ovat suurin piirtein samat.
10021: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        Sen sijaan elokuun sademäärät samalta tarkaste-
10022: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      lujaksolta ovat merkittävästi suuremmat kuin
10023: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Riitta          kesäkuun. Heinäkuun keskilämpötila on taas
10024: Korhosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        noin pari astetta korkeampi kuin kesä- ja elo-
10025: n:o 570:                                             kuun. Kesäkuun etuna elokuuhun verraten voi-
10026:                                                      daan pitää myös sen valoisuutta.
10027:           Mihin toimenpiteisiin Hallituksella on         Uudessa koululainsäädännössä lukuvuoden
10028:        tarkoituksena ryhtyä, jotta koulujemme        pituus on tarkoitus säilyttää perusopetuksessa
10029:        lomat ajoittuisivat paremmin lämpötilan       nykyisellään 190 työpäivänä. Työpäivien sijoit-
10030:        ja muun Euroopan lomien suhteen?              tamisesta lukuvuoden eri ajankohtiin päättäisi
10031:                                                      opetuksen järjestäjä. Koulutyön päättymisajan-
10032:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kohdasta perusopetuksessa säädettäisiin edel-
10033: vasti seuraavaa:                                     leen asetuksella. Päättymisajankohtaa ei kirjat-
10034:                                                      taisi lukiota koskeviin säännöksiin.
10035:    Voimassa olevien säännösten mukaan perus-             Asiasta laaditut selvitykset huomioon ottaen
10036: koulun ja lukion oppilaiden koulutyö aloitetaan      on tarkoitus, että lukuvuoden koulutyö perus-
10037: elokuussa ja päätetään viikon 22 viimeisenä arki-    opetuksessa säädetään päättyväksi edelleen val-
10038: päivänä. Lukuvuoden pituus on 190 työpäivää.         takunnallisesti samana päivänä eli viikon 22 vii-
10039: Koulun alkamisajankohtaa elokuussa enempää           meisenä arkipäivänä. Jos ehdotetun perusope-
10040: kuin lomien ajankohtia tai pituutta ei ole määrät-   tuslain asianomaisen säännöksen perusteella
10041: ty. Lukuvuoden koulutyö päättyy viikon 22 vii-       jouduttaisiin korvaamaan menetettyjä työpäi-
10042: meisenä arkipäivänä.                                 viä, koulutyö päätettäisiin kuitenkin opetuksen
10043:    Suomen kesä on lyhyempi kuin EU:n jäsen-          järjestäjän päättämänä ajankohtana. Ulkomail-
10044: maissa keskimäärin. Opetusministeriö on aiem-        la järjestettävässä opetuksessa ja opetuksessa,
10045: min koulujen loma-ajoista käytyjen keskustelu-       jossa työpäivien määrä olisi ministeriön perus-
10046: jen yhteydessä pyytänyt Ilmatieteen laitokselta      opetuslain nojalla myöntämän luvan perusteella
10047: keskiarvot maamme lämpötiloista ja sademää-          säädettyä suurempi, opetuksenjärjestäjä päättäi-
10048: ristä vuosien 1961-1990 kesä-, heinä- ja elo-         si koulutyön päättymisajankohdasta.
10049: kuulta. Saatujen selvitysten mukaan kesä- ja elo-
10050: 
10051:      Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1998
10052: 
10053:                                                              Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
10054:                                             KK 570/1998 vp                                            3
10055: 
10056: 
10057: 
10058: 
10059:                                         Tili Riksdagens Talman
10060: 
10061:    1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen an-      nederbörden i augusti under samma gransk-
10062: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        ningsperiod betydligt större än ijuni. Medeltem-
10063: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      peraturen i juli är ett par grader högre än i juni
10064: man Riitta Korhonen undertecknade spörsmål            och augusti. Ljuset kan ytterligare ses som en
10065: nr 570:                                               fördel med juni framom augusti.
10066:                                                          A vsikten är att i den nya skollagstiftningen
10067:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-       låta längden på läsåret inom den grundläggande
10068:        sikt att vidta så att !oven i våra skolor      utbildningen vara 190 arbetsdagar såsom nu.
10069:        skulle infalla vid en lägligare tidpunkt       Hur arbetsdagarna skall infalla under läsåret be-
10070:        med tanke på temperaturen och de euro-         slutar den som ordnar utbildningen. Om tid-
10071:        peiska skolloven?                              punkten för när skolarbetet skall avslutas inom
10072:                                                       den grundläggande utbildningen bestäms allt-
10073:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         jämt genom förordning. Någon avslutningstid-
10074: anföra följande:                                      punkt skrivs inte in i bestämmelserna om gymna-
10075:                                                       siet.
10076:    Enligt gällande bestämmelser börjar grund-            Med beaktande av de utredningar som gjorts i
10077: skoleelevernas och gymnasieelevernas skolarbete       frågan är det meningen att bestämmelser skall
10078: i augusti och slutar den sista vardagen vecka 22.     finnas om att skolarbetet för ett läsår inom den
10079: Läsåret omfattar 190 arbetsdagar. När skolan          grundläggande utbildningen alltjämt skall avslu-
10080: skall börja i augusti eller när !oven skall infalla   tas samma dag i hela 1andet, d.v.s. den sista
10081: och hur långa de skall vara är inte föreskrivet.      vardagen i vecka 22. Om man på basis av denna
10082: Skolarbetet för ett läsår slutar den sista vardagen   bestämmelse i den föreslagna lagen om grundläg-
10083: i vecka 22.                                           gande utbildning blir tvungen att ersätta förlora-
10084:     Sommaren i Finland är kortare än i EU-län-        de arbetsdagar, avslutas skolarbetet likväl vid en
10085: derna i genomsnitt. Undervisningsministeriet har      tidpunkt som utbildningsanordnaren beslutar.
10086: i samband med tidigare diskussioner om när sko-       Inom utbildning som ordnas utomlands och
10087: lornas lov skall infalla begärt att få medelvärdena   inom utbildning där antalet arbetsdagar enligt
10088: på landets temperatur och nederbörd i juni, juli      ministeriets tillstånd med stöd av lagen om
10089: och augusti 1961-1990 av Meteorologiska insti-        grundläggande utbildning är större än det före-
10090: tutet. Enligt uppgift är medeltemperaturen i juni     skrivna, beslutar utbildningsanordnaren om tid-
10091: och augusti i stort sett densamma. Däremot är         punkten då skolarbetet avslutas.
10092: 
10093:      Helsingfors den 29 maj 1998
10094: 
10095:                                                        U ndervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
10096:                                            KK 571/1998 vp
10097: 
10098: Kirjallinen kysymys 571
10099: 
10100: 
10101: 
10102: 
10103:                                   Pentti Tiusanen /vas ym.: Natura-hankkeen viivästymisestä
10104: 
10105: 
10106: 
10107:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
10108: 
10109:    Suomi on joutunut Euroopan yhteisön tuo-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10110: mioistuimeen, koska Natura-ohjelman viivästy-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
10111: misestä tulee 5 päivänä kesäkuuta kolme vuotta      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
10112: täyteen, lintudirektiivin osalta viivästyminen on   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10113: kolmen ja puolen vuoden mittainen.
10114:    Viivyttely on johtamassa LIFE-rahoituksen                  Miten Hallitus aikoo varmistaa, ettei
10115: vähenemiseen. Samalla se voi johtaa jo saatujen             Natura 2000 -hanke viivästy ja että Suo-
10116: 80 miljoonan markan takaisinperintään.                      mi välttää lisääntyvän kansainvälisen ar-
10117:                                                             vostelun ja taloudelliset menetykset?
10118: 
10119:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1998
10120: 
10121:                     Pentti Tiusanen /vas                     Eila Rimmi /vas
10122: 
10123: 
10124: 
10125: 
10126:  280043
10127: 2                                         KK 571/1998 vp
10128: 
10129: 
10130: 
10131: 
10132:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
10133: 
10134:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kohtana ollut, että maanomistajien kuulemisesta
10135: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       ja muista oikeusturvaan liittyvistä seikoista on
10136: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     huolehdittu riippumatta siitä, miten se on vaikut-
10137: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu-    tanut hankkeen aikatauluun. Joka tapauksessa
10138: sasen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      tarkoituksena on, että päätös Suomen ehdotuk-
10139: n:o 571:                                            sen hyväksymisestä tehdään ennen kuin Euroo-
10140:                                                     pan komission Suomea vastaan nostaman kan-
10141:          Miten Hallitus aikoo varmistaa, ettei      teen käsittely Euroopan yhteisöjen tuomiois-
10142:        Natura 2000 -hanke viivästy ja että Suo-     tuimessa alkaa.
10143:        mi välttää lisääntyvän kansainvälisen ar-       Suomen saama LIFE-rahoitus on jo aiemmin
10144:        vostelun ja taloudelliset menetykset?        vähentynyt Natura-hankkeen viivästymisen joh-
10145:                                                     dosta. Seuraavan kerran rahoituksesta pääte-
10146:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         tään vuosien 1998-1999 vaihteessa. Suomen
10147: taen seuraavaa:                                     ehdotus on tuolloin mitä ilmeisimmin tullut hy-
10148:                                                     väksytyksi, joten viivästyminen ei enää tule vai-
10149:    Natura 2000 -verkoston Suomen ehdotuksen         kuttamaan LIFE-rahoituksen määrään. Hank-
10150: valmistelu on ollut erittäin laaja ja suuritöinen   keen viivästymisen perusteella ei liioin ole mah-
10151: hanke. Lopullinen ehdotus pyritään valmistele-      dollista periä takaisin jo kertaalleen myönnettyjä
10152: maan valtioneuvoston käsittelyä varten niin no-     varoja. Eri asia on, mikäli tietty rahoitusta jo
10153: peassa aikataulussa kuin se teknisesti ja muutoin    saanut kohde jää kokonaan lopullisen Natura
10154: suinkin on mahdollista. Valmistelussa on lähtö-      2000 -ehdotuksen ulkopuolelle.
10155: 
10156:      Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1998
10157: 
10158:                                                               Ympäristöministeri Pekka Haavisto
10159:                                           KK 571/1998 vp                                              3
10160: 
10161: 
10162: 
10163: 
10164:                                       Tili Riksdagens Talman
10165: 
10166:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen      det av markägarna och andra faktorer som har
10167: föreskriver har Ni, Fru Talman, tili vederböran-    att göra med rättssäkerheten har skötts, oavsett
10168: de medlem av statsrådet översänt följande av        hur detta påverkat tidtabellen för projektet. I
10169: riksdagsman Pentti Tiusanen m.fl. underteckna-      varje fall är det meningen att beslut om godkän-
10170: de spörsmål nr 571:                                 nande av Finlands förslag skall fattas innan be-
10171:                                                     handlingen av Europakommissionens talan mot
10172:           Hur ämnar Regeringen säkerställa att      Finland i Europeiska gemenskaperncrs domstol
10173:        projektet Natura 2000 inte fördröjs och      inleds.
10174:        att Finland kan undvika ökad internatio-        Den LIFE-finansiering som Finland fått har
10175:        nell kritik och ekonomiska förluster?        redan tidigare inskränkts på grund av att Natura-
10176:                                                     projektet försenats. Följande beslut om finansie-
10177:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       ring blir aktuellt vid årsskiftet 1998-1999. Fin-
10178: anföra följande:                                    lands förslag har uppenbarligen vid det laget
10179:                                                     blivit godkänt, och därför borde föreseningen
10180:    Beredningen av Finlands förslag tili nätverket   inte längre inverka på LIFE-finansieringens be-
10181: Natura 2000 har varit ett mycket omfattande och     lopp. På grund av att projektet försenats är det
10182: arbetsdrygt projekt. Strävan är att bereda det      inte heller möjligt att återindriva medel som re-
10183: slutgiltiga förslaget för behandling i statsrådet   dan en gång beviljats. En annan sak är om ett
10184: med en så snabb tidtabell som det bara är tek-      visst objekt för vilket finansiering redan beviljats
10185: niskt och i andra hänseenden möjligt. Vid bered-    helt och hållet blir uteslutet från det slutgiltiga
10186: ningen har utgångspunkten varit den att höran-      förslaget om Natura 2000.
10187: 
10188:      Helsingfors den 5 juni 1998
10189: 
10190:                                                                     Miljöminister Pekka Haavisto
10191:                                               KK 572/1998 vp
10192: 
10193: KirjaJiinen kysymys 572
10194: 
10195: 
10196: 
10197: 
10198:                                      Liisa Hyssälä /kesk: Natura 2000 -ohjelman toteuttamisesta
10199: 
10200: 
10201: 
10202:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
10203: 
10204:     Natura 2000 -ohjelman kiistanalaiset lisä-           reistä kaikkien kohteiden osalta. Nämä kohteet
10205: alueet ovat sekä aiheuttaneet vahinkoa luonnon-          voivat olla niitä, jotka sisältävät ensisijaisesti
10206: suojelulle että vaikeuttaneet elinkeinon harjoit-        suojeltavia luontotyyppejä tai lajeja sekä alueita,
10207: tamista. Perustelut sille, miksi nykyisten suojelu-      joilla ei ole lainkaan prioriteettityyppejä tai
10208: alueiden lisäksi on Naturaan otettu laajasti maa-        -lajeja.
10209: alueita, ovat olleet maanomistajien mielestä hei-           Ranskalaisissa lähteissä mainitaan useasti,
10210: kot. Ekologista arviointia kaikista kohteista ei         että "jos jäsenmaan Natura-ala edustaa yli viisi
10211: ole tehty eikä ainakaan julkistettu kaikille maan-       prosenttia kansallisesta alasta, voi komission
10212: omistajille. Koska tiedossa on Natura-alueiden           kanssa sopia, että liitteen 3 kriteereitä sovelletaan
10213: valintaa koskeva neuvottelumahdollisuus ko-              joustavammin". Lievennystä arviointikriteereis-
10214: mission kanssa, tulisi sitä käyttää. Tällöin voi-        sä saadaan käyttää muidenkin alueiden kohdalla
10215: daan myös ottaa huomioon taloudelliset ja sosi-          kuin niiden,joissa esiintyy ensisijaisesti suojelta-
10216: aaliset seikat.                                          via luontotyyppejä tai lajeja. Natura 2000:n tar-
10217:      Habitat-direktiivin artikla 4 koskee Natura-        koitus on koota luonnonsuojelualueiden ekolo-
10218: alueiden valintamenettelyä. Artiklan !-kohdassa          ginen verkko EU:ssa koko unionin kannalta tär-
10219: säädellään alueiden kansallinen arviointimenet-          keistä luontotyypeistä. Eli muita alueita ei pitäisi
10220: tely suoritettavaksi direktiivin liitteen 3 (1. vaihe)   Suomessakaan listata.
10221: alueiden arviointiperusteiden mukaisesti. Artik-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10222: lan 4 (2) kohta koskee yhteisön tärkeinä pitämien        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10223: alueiden valintaa direktiivin liitteessä 3 asetettu-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10224: jen kriteerien perusteella. Komissio tekee yhdes-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10225: säjäsenvaltioiden kanssa arvion ja sen perusteel-
10226:  la Iistaluonnoksen yhteisölle tärkeistä alueista.                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
10227: Tämän luonnoksen pohjana ovat jäsenvaltioiden                    siin neuvotteluiden käynnistämiseksi ko-
10228:  kansalliset listat. Artiklan 4 (2) alakohdassa an-              mission kanssa Natura 2000 -ohjelmaan
10229:  netaan jäsenvaltioille mahdollisuus pyytää jous-                liittyvien kriteereiden joustavammasta
10230:  toa niistä arviointikriteereistä, jotka luetellaan              soveltamisesta, ja mikäli aikoo,
10231:  liitteessä 3, ottaen huomioon jäsenvaltioiden                       päätetäänkö tästä Suomen neuvottelu-
10232:  alueella sijaitsevien yhteisön tärkeinä pitämien                positiosta valtioneuvoston kanssa pää-
10233:  alueiden kokonaismäärä ja laajuus. Jos jäsenval-                töksen yhteydessä vai erikseen, ja
10234:  tio on siis esittänyt yli viiden prosentin suojelua                 onko Hallituksella jo nyt näkemyksiä
10235:  maan pinta-alasta alueella, jolla on yksi tai use-              niistä suojelun tason perusteista, joiden
10236:  ampi ensisijaisesti suojeltava luontotyyppi tai                 mukaan Suomi katsoo, että direktiivin 4
10237:  laji, jäsenvaltio voi yhteisymmärryksessä komis-                artiklan 2 alakohdan mukainen Iistaluon-
10238:  sion kanssa pyytää lievennystä Iiitteen 3 kritee-               nos laaditaan yhdessä komission kanssa?
10239: 
10240:       Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1998
10241: 
10242:                                              Liisa Hyssälä /kesk
10243: 
10244: 
10245: 
10246: 
10247: 280043
10248: 2                                             KK 572/1998 vp
10249: 
10250: 
10251: 
10252: 
10253:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
10254: 
10255:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          jeltavia lajeja. Työ tehdään jäsenvaltion esittä-
10256: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           män luettelon pohjalta liitteessä 111 (2 vaihe) vah-
10257: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         vistettujen perusteiden mukaan.
10258: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hys-             Jäsenvaltiolla on tietyin edellytyksin mahdol-
10259: sälän kirjallisen kysymyksen n:o 572:                   lisuus pyytää liitteessä III vahvistettujen perus-
10260:                                                         teiden joustavampaa soveltamista ja edustaja
10261:             Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        Hyssälä tiedustelee, aikooko hallitus ryhtyä toi-
10262:         siin neuvotteluiden käynnistämiseksi ko-        menpiteisiin neuvotteluiden käynnistämiseksi
10263:         mission kanssa Natura 2000 -ohjelmaan           komission kanssa Natura 2000 -ohjelmaan liitty-
10264:         liittyvien kriteereiden joustavammasta          vien kriteereiden joustavammaksi soveltamisek-
10265:         soveltamisesta, ja mikäli aikoo,                si.
10266:             päätetäänkö tästä Suomen neuvottelu-            Artiklan 4 kohdan 2 mukaanjäsenvaltiot,joi-
10267:         positiosta valtioneuvoston kanssa pää-          den ilmoittamat yhden tai useampia ensisijaisesti
10268:         töksen yhteydessä vai erikseen, ja              suojeltavia luontotyyppejä tai lajeja sisältävät
10269:             onko Hallituksella jo nyt näkemyksiä        alueet käsittävät yli 5 prosenttia sen alueesta,
10270:         niistä suojelun tason perusteista, joiden       voivat yhteisymmärryksessä komission kanssa
10271:         mukaan Suomi katsoo, että direktiivin 4         pyytää, että liitteessä III (2 vaihe) lueteltuja pe-
10272:         artiklan 2 alakohdan mukainen listaluon-        rusteita sovelletaan joustavarumin niiden alueel-
10273:         nos laaditaan yhdessä komission kanssa?         la olevien, yhteisön tärkeinä pitämien alueiden
10274:                                                         verkostoa valittaessa.
10275:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-                 Jäsenvaltion on siis ensin täytynyt toimittaa
10276: taen seuraavaa:                                         komissiolle kansallinen ehdotuksensa Natura
10277:                                                         2000 -alueiden luetteloksi. Komissiossa valmiste-
10278:    Kansanedustaja Hyssälä kuvaa kysymykses-             lu etenee siten, että kansallisten ehdotusten mu-
10279: sään menettelyä, jolla valitaan alueet ED-jäsen-        kaiset alueet käydään läpi nk. tieteellisissä ar-
10280: maan kansalliseen Natura 2000 -verkostoon nk.           viointiseminaareissa, joihin puolueettomien
10281: luontodirektiivin mukaan (neuvoston direktiivi          asiantuntijoiden lisäksi osallistuvat ao. jäsenval-
10282: 92/43/ETY luontotyyppien sekä luonnonvarai-             tiot. Tämä menettely on jo aloitettu eräiden jä-
10283: sen eläimistön ja kasviston suojelusta). Hän viit-      senmaiden kanssa. Vasta arviointiseminaarinjäl-
10284: taa direktiivin 4 artiklan 1 kohtaan, jonka mu-         keen komissio aloittaa ehdotusta koskevat neu-
10285: kaan "jäsenvaltioiden on laadittava liitteessä III      vottelut asianomaisenjäsenvaltion kanssa. Tässä
10286: (1 vaihe) vahvistettujen perusteiden ja asianmu-        vaiheessa on mahdollisuus keskustella artiklan 4
10287: kaisen tieteellisen tietämyksen perusteella luette-     kohdan 2 mukaisista edellytyksistä soveltaajous-
10288: lo alueista, joista ilmenee, mitä liitteen 1 luonto-    tavarumin liitteen III kriteereitä yhteisön tärkei-
10289: tyyppejä ja liitteen II luontaisia lajeja sen kansal-   nä pitämien alueiden verkostoa valittaessa.
10290: lisella alueella olevilla alueilla on.                      Suomen pinta-alasta (33,8 miljoonaa ha) 5 %
10291:    Kansanedustaja Hyssälä viittaa lisäksi luon-         on noin 1,7 miljoonaa ha. Tässä vaiheessa tiedos-
10292: todirektiivin 4 artiklan 2 kohtaan, jossa kuva-         sa ei ole, että ensisijaisesti suojeltavien luonto-
10293: taan komission ja jäsenvaltion yhteistyötä yhtei-       tyyppien ja lajien alueet ylittäisivät l, 7 milj. heh-
10294: sön tärkeinä pitämien alueiden luettelon valmis-        taarin alan. Pinta-alan määrittämiseen liittyy joi-
10295: telussa. Artiklan mukaan komissio laatii yhteis-        takin avoimia kysymyksiä, eikä myöskään ko-
10296: ymmärryksessä kunkin jäsenvaltion kanssa ja             missio ole vielä antanut selventäviä ohjeita. Käy-
10297: niiden esittämien luetteloiden pohjalta luonnok-        tettävissä ei ole tarkkoja pinta-alatietoja,
10298: sen yhteisön tärkeinä pitämien alueiden luette-         kun tiettyä ensisijaisesti suojeltavaa luontotyyp-
10299: loksi. Luettelosta ilmenevät alueet, joilla on yksi     piä esiintyy vain osalla ehdotetusta Natura-
10300: tai useampia ensisijaisesti suojeltavia luonto-         alueesta. Lajien osalta tilanne liittyy elinympäris-
10301: tyyppejä tai yksi tai useampia ensisijaisesti suo-      tön määrittelemiseen. Ensisijaisesti suojeltavan
10302:                                             KK 572/1998 vp                                              3
10303: 
10304: lajin, kuten naalin, elinympäristön huomioon ot-      sion edustaja tekee komitealle ehdotuksen luette-
10305: taminen laajalla erämaa-alueella pinta-alaa mää-      losta. Komitea antaa lausuntonsa ehdotuksesta.
10306: ritettäessä on vielä avoin kysymys.                   Komissio päättää luettelosta, jos se on komitean
10307:    Tarkempia tietoja siitä, toteutuuko 5 %:n          lausunnon mukainen. Jos luettelo ei ole komi-
10308: sääntö Suomen osalta, saadaan sen jälkeen, kun        tean lausunnon mukainen, komissio tekee viipy-
10309: valtioneuvosto on hyväksynyt kansallisen ehdo-        mättä neuvostolle ehdotuksen luettelosta. Neu-
10310: tuksen Natura 2000 -alueiksi, Natura 2000             vosto ratkaisee asian määräenemmistöllä.
10311: -alueiden luettelo on toimitettu komissioon ja            Suomen hallitus seuraa asian käsittelyä tieteel-
10312: käsitelty nk. tieteellisessä arviointiseminaarissa.   lisissä arviointiseminaareissa, neuvotteluissa ko-
10313: Joka tapauksessa tiedot ovat käytettävissä ennen      mission kanssa sekä habitat-komiteassa.
10314: kuin komission ja Suomen väliset neuvottelut              Edellä esitetyn perusteella hallitus ei voi käy-
10315: alkavat.                                              tännössä vielä ottaa kantaa luontodirektiivin 4
10316:    Tieteellisten arviointiseminaarien ja jäsenval-    artiklan 2 kohdan mukaisen 5 %:n säännön so-
10317: tioiden kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen         veltamiseen ja sen mukaiseen mahdollisuuteen
10318: komission ehdotus luetteloksi valituista yhteisön     pyytää komissiolta, että liitteessä III (2 vaihe)
10319: tärkeänä pitämistä alueista hyväksytään komis-        lueteltuja perusteita sovellettaisiin joustavam-
10320: siossa nk. komiteamenettelyssä. Luontodirektii-       min Suomen alueella olevien yhteisön tärkeinä
10321: vin 21 artik1an mukaan menettely komiteassa           pitämien alueiden verkostoa valittaessa.
10322: (nk. habitat-komitea) on sellainen, että komis-
10323:      Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1998
10324: 
10325:                                                                 Ympäristöministeri Pekka Haavisto
10326: 4                                            KK 572/1998 vp
10327: 
10328: 
10329: 
10330: 
10331:                                          Tili Riksdagens Talman
10332: 
10333:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen         de naturtyper eller en eller flera primärt skyddade
10334: föreskriver har Ni, Fru Talman, tili vederböran-       arter. Detta arbete görs på basis av en förteck-
10335: de medlem av statsrådet översänt följande av           ning som medlemslandet gjort upp enligt de
10336: riksdagsman Liisa Hyssälä undertecknade spörs-         grunder som fastställts i bilaga III (2 skedet).
10337: mål nr 572:                                                En medlemsstat har under vissa förutsättning-
10338:                                                        ar möjlighet att begära att de i bilaga III fastställ-
10339:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          da grunderna skall tiliämpas mer flexibelt, och
10340:        att inleda förhandlingar med kommissio-         riksdagsman Hyssälä undrar om regeringen äm-
10341:        nen om en smidigare tiliämpning av krite-       nar inleda förhandlingar med kommissionen för
10342:        rierna i anslutning tili programmet Natu-       att kriterierna för programmet Natura 2000 skall
10343:        ra 2000, och om så är,                          tillämpas mer flexibelt.
10344:           kommer beslut om Finlands förhand-               Enligt art. 4.2 kan medlemsländer vars områ-
10345:        lingsposition att fattas i samband med          den som innehåller en eller fler primärt skyddade
10346:        beslutet eller separat, och                     naturtyper eller arter täcker mer än fem procent
10347:           har Regeringen redan nu synpunkter           av landets yta i samförstånd med kommissionen
10348:        på de grunder för skyddsnivån enligt vil-       begära att de i bilaga III (2 skedet) uppräknade
10349:        ka Finland anser att det i direktivets arti-    kriterierna tiliämpas mer flexibelt då områdena
10350:        kel 4.2 ingående förteckningsutkastet           av gemenskapsintresse inom deras områden ut-
10351:        skall utarbetas i samråd med kommissio-         ses tili nätverket.
10352:        nen?                                                En medlemsstat skall alltså först tillställa
10353:                                                        kommissionen sitt nationella förs1ag tili förteck-
10354:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ning över områden inom Natura 2000. I kommis-
10355: anföra följande:                                       sionen sker beredningen så att områdena inom de
10356:                                                        nationella förslagen gås igenom vid ett veten-
10357:    Riksdagsman Hyssälä beskriver i sitt spörsmål       skaplig utvärderingsseminarium, där utöver
10358: det förfarande som används för att välja områ-         opartiska sakkunniga även ifrågavarande med-
10359: den i det nationella nätverket Natura 2000 i           lemsstater är representerade. Detta förfarande
10360: EU-medlems1änderna enligt det så kallade habi-         har redan inletts tillsammans med vissa medlems-
10361: tatdirektivet (rådets direktiv om bevarande av         länder. Först efter utvärderingsseminariet inle-
10362: livsmiljöer samt vilda djur och växter 92/43/          der kommissionen underhandlingarna om för-
10363: EEG). Han hänvisar tili direktivets art. 4.1, enligt   slaget med ifrågavarande medlemsstat. I detta
10364: vilket "medlemsstaterna enligt de grunder som          skede är det möjligt att diskutera om förutsätt-
10365: fastställs i bilaga III (1 skedet) och vederbörlig     ningarna enligt art. 4.2 för en smidigare tillämp-
10366: vetenskaplig expertis skall utarbeta förteckning-      ning av kriterierna i bilaga 111 vid valet av områ-
10367: ar över områdena, av vilka det framgår vilka av        den av gemenskapsintresse.
10368: naturtyperna i Bilaga 1 och av arterna i Bilaga II         I relation tili Finlands areal (33,8 miljoner ha)
10369: som förekommer inom deras områden.                     betyder 5 % ca 1, 7 miljoner hektar. I detta skede
10370:    Riksdagsman Hyssälä hänvisar ytterligare tili       finns det inga uppgifter om att de områden där
10371: habitatdirektivets art. 4.2 som beskriver samar-       det finns primärt skyddade naturtyper och arter
10372: betet mellan kommissionen och medlemsstaterna          skulle täcka mer än 1, 7 milj. ha. Det finns vissa
10373: i beredningen av en förteckning över områden av        öppna frågor i samband med definitionen av
10374: gemenskapsintresse. Enligt denna artikel utarbe-       arealen, och några förtydligande anvisningar
10375: tar kommissionen i samråd med medlemsstaten            från kommissionen föreligger tilis vidare inte.
10376: och på basis av en förteckning som den lägger          Några exakta areella uppgifter är inte för han-
10377: fram ett utkast tili förteckning över områden av       den, eftersom vissa primärt skyddade naturtyper
10378: gemenskapsintresse. Förteckningen tar upp om-          enbart förekommer i en del av de föreslagna
10379: råden där det finns en eller flera primärt skydda-     Naturaområdena. Hur livsmiljön för en primärt
10380:                                             KK 572/1998 vp                                             5
10381: 
10382: skyddad art som fjällräven skall beaktas i de         för kommitten, varefter kommitten ger sitt utlå-
10383: vidsträckta ödemarkerna vid bestämning av             tande om förslaget. Kommissionen beslutar om
10384: arealen är alltjämt en öppen fråga.                   förteckningen, om den följer kommittens utlå-
10385:    Närmare uppgifter om huruvida femprocents-         tande. Om förteckningen inte Iigger i linje med
10386: regeln gäller för Finland kommer att föreligga        kommittens utlåtande, ställer kommissionen
10387: efter att statsrådet har godkänt det nationella       omedelbart ett förslag tili rådet om förteckning-
10388: förslaget till områden inom Natura 2000, för-         en. Rådet avgör ärendet med kvalificerad majori-
10389: teckningen över Naturaområdena har tillställts        tet.
10390: kommissionen och det vetenskapliga utvärde-              Finlands regering följer med handläggningen
10391: ringsseminariet har behandlat förslaget. 1 varje      av ärendet i de vetenskapliga utvärderingssemi-
10392: fall kommer uppgifterna att föreligga innan dis-      narierna, i diskussionerna med kommissionen
10393: kussionerna mellan kommissionen och Finland           och i habitatkommitten.
10394: inleds.                                                  På basis av vad som ovan anförts kan regering-
10395:     Efter diskussionerna med de vetenskapliga ut-     en inte i praktiken ännu ta ställning tili tillämp-
10396: värderingsseminarierna och medlemsländerna            ning av femprocentsregeln i habitatdirektivets
10397: godkänns kommissionens förslag tili förteckning       art. 4.2 och möjligheterna att begära att kommis-
10398: över områden av gemenskapsintresse vid ett så         sionen vid vai av områden av gemenskapsintresse
10399: kallat kommitteförfarande. Enligt habitatdirek-       inom Finlands territorium skall tillämpa de i
10400: tivets 21 artikel är förfarandet i kommitten (habi-   bilaga III (2 skedet) uppräknade kriterierna mer
10401: tatkommitten) sådant att kommissionens repre-         flexibelt.
10402: sentant presenterar den föreslagna förteckningen
10403:      Helsingforsden 5 juni 1998
10404: 
10405:                                                                       Miljöminister Pekka Haavisto
10406:                                           j
10407:                                           j
10408:                                       j
10409:                                       j
10410:                                   j
10411:                                   j
10412:                               j
10413:                               j
10414:                           j
10415:                           j
10416:                       j
10417:                       j
10418:                      j
10419:                  j
10420:                  j
10421:              j
10422:              j
10423:          j
10424:          j
10425:      j
10426:      j
10427:     j
10428: j
10429: j
10430:                                            KK 573/1998 vp
10431: 
10432: Kirjallinen kysymys 573
10433: 
10434: 
10435: 
10436: 
10437:                                   Raimo Vistbacka /ps: Maantien 7056 peruskorjauksesta Killinkos-
10438:                                      ken ja Alavuden välillä
10439: 
10440: 
10441:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
10442: 
10443:    Maantie 7056 kulkee Killinkosken ja Alavu-        nostettuihin paikallisteihin. Ministeriöllä tulisi
10444: den välillä yhdistäen kantatiet 66 ja 68. Tästä      kuitenkin olla laajempi vastuu eri alueiden ties-
10445: tieosuudesta on kunnostettu ja pinnoitettu Kil-      tön tasapuolisesta kohtelusta ja niiden liikennöi-
10446: linkoskelta Alavuden rajaan saakka oleva osuus       tävyyden ylläpitämisestä.
10447: sekä toisesta päästä Virrat-Alavus-tiestä eli           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10448: kantatie 66:sta noin 2 km:n matkalta. Näin ollen     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10449: tien keskivaiheelle jää noin 10 km:n mittainen       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10450: huonokuntoinen tieosuus.                             nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10451:    Kyseisellä tiellä kulkee varsin vilkas liikenne
10452: mukaan lukien raskasta hyötyliikennettä ja linja-              Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
10453: autovuoroja. Valitettavasti suunnitelmissa ei               että maantien 7056 peruskorjaukseen ja
10454: näytä olevan tämän osuuden pikaista kunnosta-               päällystämiseen varattaisiin riittävät
10455: mista varojen mennessä Alavuden keskustan tie-              määrärahat mahdollisimman pikaisesti?
10456: järjestelyihin ja esimerkiksi osin EU-tuella kun-
10457: 
10458:      Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1998
10459: 
10460:                                          Raimo Vistbacka /ps
10461: 
10462: 
10463: 
10464: 
10465:  280043
10466: 2                                          KK 573/1998 vp
10467: 
10468: 
10469: 
10470: 
10471:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
10472: 
10473:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sina jouduttu asettamaan painorajoitus runko-
10474: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kelirikon vuoksi. Tällaisia kelirikkorajoituksia
10475: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       joudutaan keväästä riippuen asettamaan noin
10476: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo            4 000-6 000 tiekilometrille.
10477: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-             Maantien 7056 sorapintaisen osuuden kun-
10478: sen n:o 573:                                          nostaminen ja päällystäminen maksaisi arviolta
10479:                                                       10 milj. mk. Hanketta ei nykyisellä perustienpi-
10480:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,        don rahoitustasolla, joka viiden vuoden aikana
10481:        että maantien 7056 peruskorjaukseen ja         on vähentynyt noin 25 %, voida sijoittaa lähivuo-
10482:        päällystämiseen varattaisiin riittävät         sien parantamisohjelmiin eikä sille ole laadittu
10483:        määrärahat mahdollisimman pikaisesti?          tiesuunnitelmaakaan. Perustienpidon määrära-
10484:                                                       hatilanteesta riippuen ovat runkokelirikkoisten
10485:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          teiden parannustoimenpiteet kuitenkin eräs lähi-
10486: vasti seuraavaa:                                      vuosien tärkeimmistä Tielaitoksen ohjelmiin li-
10487:                                                        sättävistä tiestön parantamiskohteista.
10488:    Maantie 7056 palvelee lähinnä Alavuden ja              Nykyrahoituksella Tielaitos pyrkii hoito- ja
10489: Killinkosken taajaman välisenä yhdystienä. Tien       kunnostustoimin pitämään tämänkin tienjatku-
10490: pituus on 27 km, ja sen Alavuden kunnan alueella       vasti liikennekelpoisena sekä minimoimaan
10491: sijaitseva 12 kilometrin pituinen osuus on sora-       mahdollisesti tarvittavista tilapäisistä painora-
10492: pintaista. Sorapintaisen osan liikennemäärä on        joituksista aiheutuvat haitat siihen saakka, kun-
10493: 150---300 autoa vuorokaudessa. Tämä osuus on           nes tien parantaminen on mahdollista ottaa oh-
10494: paikoin erittäin mutkainen, ja sille on useina vuo-   jelmiin.
10495: 
10496:      Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1998
10497: 
10498:                                                                        Liikenneministeri Matti Aura
10499:                                             KK 573/1998 vp                                             3
10500: 
10501: 
10502: 
10503: 
10504:                                         Tili Riksdagens Talman
10505: 
10506:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      ningar tili följd av menföre måste beroende på
10507: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        våren införas på cirka 4 000-6 000 vägkilome-
10508: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      ter.
10509: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmål               Att förbättra och belägga den grusbelagda
10510: nr 573:                                               sträckan av landsväg 7056 skulle kosta ungefår
10511:                                                       10 milj. mk. Projektet kan inte med nuvarande
10512:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        nivå på anslagen för basväghållning, som under
10513:        ta för att tillräckliga anslag så fort som     de senaste fem åren minskat med 25 %, skrivas in
10514:        möjligt reserveras för grundförbättringen      i förbättringsprogrammen för de närmaste åren.
10515:        och beläggningen av landsväg 7056?             Det har heller inte uppgjorts någon vägplan för
10516:                                                       ändamålet. Beroende på anslagen för basväghåll-
10517:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ning utgör förbättringsåtgärderna för tjälskada-
10518: anföra följande:                                      de vägar ändå de närmaste årens viktigaste för-
10519:                                                       bättringsprojekt som skall skrivas in i Vägverkets
10520:    Landsväg 7056 fungerar närmast som en för-         program för vägar som skall förbättras.
10521: bindelseväg mellan tätorterna Alavo och Killin-           Med nuvarande finansiering strävar Vägver-
10522: koski. Vägens längd är 27 km och dess 12 km           ket efter att genom underhålls- och reparations-
10523: Iånga sträcka på Alavo kommuns område är              åtgärder kontinuerligt hålla även denna väg i
10524: grusbelagd. Trafikmängden på det grusbelagda          trafikabelt skick samt minimera de negativa ef-
10525: vägavsnittet uppgår tili 150-300 bilar per dygn.      fekterna av eventuella tillfålliga viktbegränsning-
10526: Denna sträcka är på sina ställen mycket kurvig        ar ända tills det är möjligt att införa en förbätt-
10527: och har under flera år pålagts viktbegränsning tili   ring av vägen i programmen.
10528: följd av tjälskador. Sådana hastighetsbegräns-
10529: 
10530:      Helsingfors den 27 maj 1998
10531: 
10532:                                                                           Trafikminister Matti Aura
10533:             1
10534: 
10535:             1
10536: 
10537:         1
10538: 
10539:         1
10540: 
10541:     1
10542: 
10543:     1
10544: 
10545: 1
10546: 
10547: 1
10548:                                              KK 574/1998 vp
10549: 
10550: Kirjallinen kysymys 574
10551: 
10552: 
10553: 
10554:                                     Esa Lahtela /sd: Tienvarsien siisteyden parantamisesta
10555: 
10556: 
10557: 
10558:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
10559: 
10560:      Lumien sulettua hangen alta paljastuu kaikki,      manlaisia, olipa niissä nuolinauha tai ei. Jos niis-
10561: mitä talven mittaan kukin käsistään on heittänyt.       täkin ulkomailta tuoduista tölkeistä ja pulloista
10562: Tienvarsien pientareilla näkyy jos jonkinlaista         maksettaisiin pantin hinta, vaikka pienempikin,
10563: roinaa, paperia, muovia, tölkkejä ja pulloja. Vä-       todennäköisesti ne olisi heittäjän tai jonkun ke-
10564: kisinkin joutuu kysymään, miksi meillä yleensä-         räilijän toimesta palautettu jo uusiokiertoon, ei-
10565: kin käyttäydytään näin. Emmekö me suomalai-             vätkä ne lojuisi pitkin pientareita.
10566: set ajattele silloin talvella, että lumet lähtevät          Tätä käsitystä tukee mielestäni muutamia
10567: joskus poiskin ja kaikki jää näkyviin. Se miksi         vuosia käytössä ollut juomatölkkien panttijärjes-
10568: väitän, että käytös talvella on toinen, perustuu        telmä, palautukset ovat nousseet jopa yli yhdek-
10569: ihan käytännön havainnointiin. Tuntuu joten-            sänkymmenen prosentin.
10570: kin, että kesän ajan roskaaminen on paljon vä-              Nykyistä linjausta tulisikin arvioida uudel-
10571: häisempää. Voisiko se johtua siitä, että paperi tai     leen, eli halutaanko pullojen ja tölkkien joutu-
10572: muu heitettävä kesällä erottuisi vihreää maise-         mista luontoon vähentää. Ja selvääkin selvem-
10573:  maa vasten paremmin ja siksi ei heitetä. Tai sitten    pää on se, että tällainen vähentäminen olisi suo-
10574:  pullojen osalta ajatellaan, että ne sulaan maahan      tavaa. Helpoin tapa hoitaa asia kuntoon on läh-
10575:  pudottuaan voivat särkyä .... Mene ja tiedä! Edel-     teä maksamaan panttimaksua nykyistä laajem-
10576:  lä mainittu on vain arvailua, ei mitään tutkimus-      min myös ulkomailta tuoduista tölkeistä ja pul-
10577:  tietoa. Tuntuu kuitenkin siltä, että talvella auton    loista. Siksi onkin syytä selvittää, onko asia mah-
10578:  ikkuna longottuu helpommin ja siitä vain jätteet       dollisesti saatavissa nykyistä parempaan kun-
10579:  ulos penkkaan. Jätteet, jotka muuten kuuluisivat       toon vai ei? Ollaanko valmiit satsaamaan jonkin
10580:  jäteastiaan tai lasin tai metallin keräykseen. Voi     verran siisteyden puolesta? Olen kuullut sanotta-
10581:  vain kuvitella minkälaiset tienvartemme olisivat,      van monessa yhteydessä "markka on paras kon-
10582:  jos väestön tiheys olisi vaikka keskieurooppalais-     sultti". Myös tässä asiassa se varmasti pitäisi
10583:  ta luokkaa.                                            paikkansa. Muusta roskaamisesta en usko tarvit-
10584:      Asiaa ei voi mitenkään pitää vähäpätöisenä,        tavan mitään uusia tiukennuksia lakeihin. Us-
10585:  sillä liikkuuhan maamme teillä myös huomatta-          kon suomalaiseen ihmiseen, koska kysymys on
10586:  va määrä ulkomaalaisia. Ja he taas saattavat           tiedostamisesta ja pienestä viitseliäisyydestä.
10587:   luoda näkemästään omat mielikuvansa meistä             Laitetaan roskat auton tuhkakuppiin ja tyhjen-
10588:  suomalaisista siten, että me vähät välitämme ym-       netään se sitten kotona asianmukaiseen paik-
10589:   päristöstämme ja olemme jos jonkinjoutavia sot-        kaan, tai jos tulee isompia roskia, pidetään mu-
10590:   tapyttyjä. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Se mieli-        kana vaikka muovikassi, johon ne laitetaan väli-
10591:   kuva voi vaikuttaa nimittäin vaikka siihen, miten      aikaisesti, eikä missään tapauksessa tiepenkkoi-
10592:   suomalainen tuote menestyy maailmanmarkki-             hin. Tämäntyyppisistä aiheista on järjestetty tie-
10593:   noilla.                                                toisuuden nostamiseksi teemavuosiaja kampan-
10594:       Tienpenkkaan heitetyillä tölkeillä ja pulloilla   joita, joista on hyviä kokemuksia. Ilmeisesti tä-
10595:   on pääsääntöisesti yhteinen nimittäjä, kaupassa        män kevään kokemusten perusteella tieliikentee-
10596:   niistä ei maksettaisi mitään, koska tölkeistä          seen erityisesti suunnattu esim. vaikka "Puhdas,
10597:   puuttuu "nuolinauha" ja pullot ovat ulkomaista         roskaton Suomi" -kampanja olisi taas ajankoh-
10598:   alkuperää. Tölkit,jotka kaiken lisäksi ovat vielä      tainen.
10599:    Suomessa valmistettuja, mutta pantiksi kelpaa-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10600:    mattomia, on siis käyty hakemassa tuolta rajan        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10601:    takaa tai tuotu laivalta. Jos tölkkejä kumminkin      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10602:    katsoo ympäristön kannalta, ne ovat ihan sa-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10603: 
10604:  280043
10605: 2                                       KK 574/1998 vp
10606: 
10607:          Onko Hallitus tiedostanut sen, että me               onko lisäksi mahdollista, että pantti-
10608:       suomalaiset roskaamme tienvarsiamme                  maksu, vaikkakin pienempänä yletetään
10609:       monia muita holtittomammin, ja                       koskemaan myös ilman nuolinauhaa ole-
10610:          näkeekö Hallitus tieliikenteeseen eri-            via juomatölkkejä sekä ulkomaisia lasi-
10611:       tyisesti suunnatun, nimeltään esim. "Puh-            pulloja?
10612:       das, roskaton Suomi" kampanjan käyn-
10613:       nistämisen mahdollista ja tarpeelliseksi,
10614:       sekä
10615: 
10616:     Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1998
10617: 
10618:                                          Esa Lahtela /sd
10619:                                             KK 574/1998 vp                                               3
10620: 
10621: 
10622: 
10623: 
10624:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
10625: 
10626:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Tielaitos järjesti viimeksi vuonna 1996 koko
10627: mainitussa tarkoituksessa, Te Rouva Puhemies,          vuoden mittaisen ympäristökampanjan, jossa
10628: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        puututtiin muun muassa roskaantumiseen. Ku-
10629: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-        luvana vuonna Tielaitoksella on käynnissä lii-
10630: lan kirjallisen kysymyksen n:o 574:                    kenneturvallisuusvuosi 1998. Tielaitoksen tar-
10631:                                                        koituksena on kuitenkin joka vuosi kiinnittää
10632:            Onko Hallitus tiedostanut sen, että me      huomiota roskaamiseen. Varsinaisia kampanjoi-
10633:        suomalaiset roskaamme tienvarsiamme             ta on tarkoitus järjestää tätä harvemmin.
10634:        monia muita holtittomammin, ja                      Edellisen lisäksi Tielaitos on kokeillut uusia
10635:            näkeekö Hallitus tieliikenteeseen eri-      lähestymistapoja paikallisesti ja alueellisesti.
10636:        tyisesti suunnatun, nimeltään esim. "Puh-       Näistä mainittakoon ns. adoptiotoiminta, jossa
10637:        das, roskaton Suomi" kampanjan käyn-            paikalliset tiepiirien yksiköt, kylätoimikunnat,
10638:        nistämisen mahdolliseksi ja tarpeellisek-       urheiluseurat, muut yhdistykset, koulut, yrityk-
10639:        si, sekä                                        set ja kurssikeskukset ovat lähinnä talkoovoimin
10640:            onko lisäksi mahdollista, että pantti-      siivonneet tienvarsia. Lisäksi on kokeiluluontei-
10641:        maksu, vaikkakin pienempänä yletetään           sesti testattu uutta tienpidon laatujärjestelmää,
10642:        koskemaan myös ilman nuolinauhaa ole-           jossa yhtenä laatutekijänä on roskaantumisen
10643:        viajuomatölkkejä sekä ulkomaisia pullo-         aiheuttamien viihtyvyyshaittojen vähentäminen.
10644:        ja?                                                 Tax free -tölkeille ja muille maan rajojen ulko-
10645:                                                        puolelta tuoduille kertapakkauksille voidaan
10646:    Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:           luoda pantiilinen palautus vain vapaaehtoiselta
10647:                                                        pohjalta. Tarkoitusta varten olisi perustettava
10648:    Jätelain mukaan ympäristöön ei saajättää ros-       rahoitusjärjestelmä, joka kattaisi kaikki asian-
10649: kaa. Roskaaja on velvollinen puhdistamaan ros-         omaiset varustamot, juomien kotimaiset ja ulko-
10650: kaantuneen alueen. Vähäisestä roskaamisesta            maiset valmistajat sekä vähittäismyyntiliikkeet
10651: voi poliisi määrätä 200 markan suuruisen rikesa-       juomien myyjinä ja tyhjien tölkkien vastaanotta-
10652: kon. Tahallaan tai törkeästä huolimattomuudes-         jina. Lisäksi olisi perustettava yhtiö, joka vastaa
10653: ta tehdystä roskaamisesta voidaan tuomita päi-         järjestelmän kokonaisuudesta ja toiminnasta.
10654: väsakkoihin. Jos roskaajaa ei saada selville ja            Asiasta on käyty neuvotteluja eri tahojen kes-
10655: kyse on esimerkiksi kaavoitetusta alueesta, tie-       ken, mutta neuvottelut eivät ole johtaneet tulok-
10656: alueesta tai muusta yleisesti käytettävästä aluees-    seen. Suhteellisen kattava tax free -tölkkien pan-
10657: ta, on roskaantuneen alueen haltija velvollinen        tiilinen palautusjärjestelmä vaatisi lisärahoitusta
10658: puhdistamaan alueen.                                   vuosittain 50-100 milj. markkaa. Lisäkustan-
10659:    Lakiin perustuva roskaamiskielto, rangaistus-        nukset tulisi sisällyttää myytyjen juomatölkkien
10660: uhka ja puhdistamisvelvollisuus eivät ole riittä-      hintaan siinä vaiheessa, kun juomat myydään
10661: vässä määrin estäneet roskaamista. Myöskään            asiakkaille. Tähän ei eri tahoilla näytetä olevan
10662: valistus ja kasvatus, joita on jatkuvasti harjoitet-    valmiita.
10663: tu, eivät näytä tehoavan riittävästi.
10664: 
10665:      Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1998
10666: 
10667:                                                                  Ympäristöministeri Pekka Haavisto
10668: 4                                          KK 574/1998 vp
10669: 
10670: 
10671: 
10672: 
10673:                                        Till Riksdagens Ta/man
10674: 
10675:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen       Inte heller den kontinuerliga upplysningen och
10676: föreskriver har Ni, Fru Talman, tili vederböran-     fostran verkar att ha tillräcklig effekt.
10677: de medlem av statsrådet översänt en avskrift av         Vägverket ordnade senast år 1996 en miljö-
10678: följande av riksdagsman Esa Lahtela underteck-       kampanj under hela äret, där man bl.a. pätalade
10679: nade spörsmål nr 57 4:                               nedskräpningen. Som bäst pägår Vägverkets tra-
10680:                                                      fiksäkerhetsår 1998. Vägverket har dock för av-
10681:            Har Regeringen blivit medveten om att     sikt att varje år ägna nedskräpningen uppmärk-
10682:        vi finländare skräpar ned utmed landsvä-      samhet. Egentliga kampanjer ordnas mer sällan.
10683:        garna avsevärt vårdslösare än många an-          Utöver detta har Vägverket provat ut olika
10684:        dra, och                                      lokala och regionala angreppsvinklar tili proble-
10685:           anser Regeringen det möjligt och be-       met. Av dem kan nämnas adoptionsverksamhe-
10686:        hövligt att starta en kampanj som heter       ten, då lokala enheter av vägdistriktet, byaräden,
10687:        t.ex. "Skräpfritt i Finland" och som sär-     idrottsföreningarna, övriga föreningar, skolor,
10688:        skilt riktar sig tili vägtrafiken, och        företag och kurscentraler gemensamt har städat
10689:           finns det dessutom en möjlighet att        upp vägkanterna som talkoarbete. Dessutom har
10690:        pantavgiften, ensi form av en lägre avgift,   man i experimentellt syfte testat ett nytt kvalitets-
10691:        kunde utsträckas att gälla också dryckes-     system för väghållning, där en kvalitetsfaktor är
10692:        burkar som saknar pilband och utländ-         minskning av de olägenheter som nedskräpning
10693:        ska flaskor?                                  åsamkar med tanke på trevnaden.
10694:                                                         För tax free-burkar och andra engängsför-
10695:   Som svar pä detta spörsmäl får jag vördsamt        packningar dem förs över gränserna kan återbä-
10696: anföra följande:                                     ring mot pant byggas upp bara på fribillig bas.
10697:                                                      Till detta behövs ett finansieringssystem som
10698:    Enligt avfallslagen är det förbjudet att lämna    täcker alla berörda rederier, inhemska och ut-
10699: skräp i omgivningen. Den som skräpar ned är          ländska drycktiliverkare, detaljhandlar som säl-
10700: skyldig att snygga upp det nedskräpade området.      jer drycker och tar emot tomma burkar, vidare
10701: F ör lindrig nedskräpning kan polisen skriva ut en   ett bolag som svarar för systemet som helhet och
10702: ordningsbot pä 200 mark. För avsiktlig ned-          för dess funktion.
10703: skräpning eller grov vårdslöshet kan den skyldige       Det har förts underhandlingar med olika in-
10704: dömas tili dagsböter. Om den som skräpat ned         stanser om detta, men utan resultat. Ett relativt
10705: inte kan påträffas, och om det t.ex. är fråga om     täckande pantbaserat insamlingssystem för
10706: ett planlagt område, ett vägområde eller ett annat   tax-freeburkar skulle kräva en årlig tilläggsfinan-
10707: område i allmänt bruk, är den som innehar det        siering på 50-100 milj. mark. Merkostnaderna
10708: nedskräpade området skyldig att snygga upp det.      borde föras in i priset pä dryckburkarna i det
10709:    Nedskräpningsförbudet, vitet och uppsnygg-        skede då de säljs till kunden. Det verkar inte
10710: ningsskyldigheten enligt lagen har inte förhin-      finnas beredvillighet tili detta.
10711: drat nedskräpningen i tillräcklig utsträckning.
10712: 
10713:      Helsingfors den 5 juni 1998
10714: 
10715:                                                                      Miljöminister Pekka Haavisto
10716:                                            KK 575/1998 vp
10717: 
10718: Kirjallinen kysymys 575
10719: 
10720: 
10721: 
10722: 
10723:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Opiskelussa tarvittavien kirjojen ja muiden
10724:                                       tarvikkeiden vähennysoikeudesta verotuksessa
10725: 
10726: 
10727:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
10728: 
10729:    Työssä käyvä voi verotuksessa vähentää eri-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10730: laisia tulonhankkimiskustannuksia hankinnois-        tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän valtio-
10731: ta,jotka ovat välttämättömiä työssäkäyntiin liit-    neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
10732: tyen. Myös opiskelija saa veronalaista tuloa         seuraavan kysymyksen:
10733: muun muassa opintotuen muodossa ja mahdolli-
10734: sesti opintojen ohessa työssä ollessaan. Opiskeli-              Pitääkö Hallitus tarpeellisena, että
10735: ja ei kuitenkaan voi vähentää verotuksessa sellai-          opiskelijoilla olisi mahdollisuus vähentää
10736: sia menoja, jotka ovat syntyneet hankittaessa               verotuksessa tiettyyn määrään saakka tai
10737: esimerkiksi oppikirjoja, tietokone- tai muuta               kokonaan opiskeluun välttämättöminä
10738: opiskelussa välttämättä tarvittavaa materiaalia,            liittyvien kirja- ym. hankintojen kustan-
10739: joiden kustannukset saattavat nousta merkittä-              nukset samaa periaatetta noudattaen
10740: vän suuriksi opiskelijan tuloihin nähden. Menet-            kuin palkansaaja voi vähentää tulon-
10741: telyä on opiskelijapiireissä pidetty epäoikeuden-           hankkimiskustannuksensa?
10742: mukaisena.
10743: 
10744:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1998
10745: 
10746:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
10747: 
10748: 
10749: 
10750: 
10751:  280043
10752: 2                                         KK 575/1998 vp
10753: 
10754: 
10755: 
10756: 
10757:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
10758: 
10759:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Menojen vähennysoikeuden perussäännön si-
10760: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       sältävän tuloverolain 29 §:n 1 momentin mukaan
10761: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     verovelvollisella on oikeus vähentää tuloistaan
10762: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-      niiden hankkimisesta tai säilyttämisestä johtu-
10763: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       neet menot eli luonnolliset vähennykset.
10764: n:o 575:                                               Elantomenot on TVL:n 31 §:n 4 momentissa
10765:                                                     nimenomaan säädetty vähennyskelvottomiksi.
10766:            Pitääkö Hallitus tarpeellisena, että     Täysin vakiintuneesti verojärjestelmässä on läh-
10767:        opiskelijoilla olisi mahdollisuus vähentää   detty siitä, että yleisestä opiskelusta aiheutuneita
10768:        verotuksessa tiettyyn määrään saakka tai     menoja ei pidetä vähennyskelpoisina tulonhank-
10769:        kokonaan opiskeluun välttämättöminä          kimismenoina. Niiden säätäminen vähennyskel-
10770:        liittyvien kirja- ym. hankintojen kustan-    poisiksi tiettyyn määrään saakka tai kokonaan
10771:        nukset samaa periaatetta noudattaen          olisi merkittävä poikkeus verojärjestelmäämme,
10772:        kuin palkansaaja voi vähentää tulon-         jossa lähtökohtana on laaja veropohja ja vähen-
10773:        hankkimiskustannuksensa?                     nysoikeuden rajaaminen tulon hankkimisesta tai
10774:                                                     säilyttämisestä johtuneisiin menoihin.
10775:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Vähennysoikeus olisi uusi opintotuen muoto.
10776: vasti seuraavaa:                                    Jos tätä tukea haluttaisiin edelleen lisätä, luonte-
10777:                                                     vampaa olisi toteuttaa lisätuki esimerkiksi opin-
10778:                                                     torahaa korottamalla.
10779: 
10780:      Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1998
10781: 
10782:                                                                           Ministeri Jouko Skinnari
10783:                                             KK 575/1998 vp                                               3
10784: 
10785: 
10786: 
10787: 
10788:                                         Tili Riksdagens Talman
10789: 
10790:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      utgifter har den skattskyldige rätt att från sin
10791: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        inkomst dra av utgifterna för inkomstens förvär-
10792: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      vande eller bibehållande, dvs. naturliga avdrag.
10793: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr            1 31 § 4 mom. inkomstskattelagen anges ut-
10794: 575:                                                  tryckligen att levnadskostnaderna inte är avdrag-
10795:                                                       bara. Helt enligt vedertagen praxis har man i
10796:           Anser Regeringen detvara nödvändigt         skattesystemet utgått från att de kostnader som
10797:        att studerande skall haen möjlighet att tili   orsakats av studier i allmänhet inte anses vara
10798:        ett visst belopp eller helt och hållet vid     avdragsbara utgifter för inkomstens förvärvan-
10799:        beskattningen dra av kostnaderna för           de. Att föreskriva att de skall vara avdragbara tili
10800:        bok- och övriga anskaffningar som är           ett visst belopp eller helt och hållet skulle innebä-
10801:        nödvändiga i studierna, enligt samma           ra en betydande avvikelse från vårt skattesystem,
10802:        princip som löntagare får dra av sina ut-      i vilket man utgår från en bred skattebas och en
10803:        gifter för inkomstens förvärvande?             begränsning av avdragsrätten tili utgifterna för
10804:                                                       inkomstens förvärvande eller bibehållande.
10805:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            Avdragsrätten skulle vara en ny form av stu-
10806: anföra följande:                                      diestöd. Om man ytterligare ville utöka detta
10807:                                                       stöd, skulle det vara naturligare att göra det t.ex.
10808:    Enligt 29 § 1 mom. inkomstskattelagen som          genom att höja studiepenningen.
10809: innehåller grundregeln för avdragsrätt i fråga om
10810: 
10811:      Helsingforsden 9 juni 1998
10812: 
10813:                                                                              Minister Jouko Skinnari
10814:                                              KK 576/1998 vp
10815: 
10816: Kirjallinen kysymys 576
10817: 
10818: 
10819: 
10820: 
10821:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Rasististen ilmiöiden hillitsemisestä suoma-
10822:                                         laisessa yhteiskunnassa
10823: 
10824: 
10825:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
10826: 
10827:     Väkivaltaisuudet ulkomaalaisten ja suoma-           ja että heistä on myös hyötyä. Hallituksen anta-
10828: laisten nuorten välillä ovat lisääntyneet merkittä-     ma esitys kotoutumislaiksi on tämäntyyppinen
10829: västi viimeisten kuukausien aikana. Viimeksi            ensimmäinen konkreettinen toimenpide.
10830: Tampereen Hervannassa on ollut tapahtumia,                 Hallitus on vastuussa rasismin kasvusta yksis-
10831: joita todennäköisesti pyrittiin taktisista syistä vä-   tään, koska se on estänyt keskustelun ja kantaa
10832: hättelemään, mutta jotka ovat olleet todella huo-       myös vastuun mahdollisista ikävistä tapahtumis-
10833: lestuttavia. Jännitteet siis lisääntyvät koko ajan.     ta jatkossa.
10834:     Syynä jännitteiden lisääntymiseen ja väkival-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10835: taan on se, että Suomessa on ulkomaalaiskeskus-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10836: telu pyritty kieltämään ja latistamaan nimen-           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10837: omaan yhteiskunnan toimesta. Näin ei pitäisi            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10838:  koskaan tehdä, koska juuri se luo jännitteitä ja
10839:  väkivaltaa sekä ns. rasismia, jonka pois kitkemi-                Onko Hallitus huomannut, että estä-
10840:  nen sen jälkeen kun se on saavuttanut tietyn                  mällä julkisen keskustelun pakolais- ja
10841: järjestäytyneen asteen, on mahdotonta. Yhteis-                 ulkomaalaiskysymyksistä se on luonut
10842:  kunnassa pitäisi oikein lietsoa vapaata keskuste-             vakavia jännitteitä valtaväestön ja muut-
10843:  lua sekä avointa informaatiota siitä, minkälaisis-            tajien välille, ja
10844:  sa oloissa tänne tulleet pakolaiset elävät, minkä-               aikooko Hallitus korjata sen, mitä vie-
10845:  laisia etuja saavat ja mitä se yhteiskunnalle mak-            lä korjattavissa on, ja nostaa asian vilpit-
10846:  saa. Samalla pitäisi yhteiskunnan nopeassa tah-               tömään ja avoimeen kansalaiskeskuste-
10847:  dissa pyrkiä sopeuttamaan maahanmuuttajat                     luun, jossa luodaan todenperäinen kuva
10848:  yhteiskuntaan sekä osoittaa, että he ovat tärkeitä            asiasta puolin ja toisin?
10849: 
10850:       Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1998
10851: 
10852:                                            Sulo Aittoniemi /kesk
10853: 
10854: 
10855: 
10856: 
10857:  280043
10858: 2                                          KK 576/1998 vp
10859: 
10860: 
10861: 
10862: 
10863:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
10864:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ty Valtioneuvoston periaatepäätös hallituksen
10865: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         maahanmuutto- ja pakolaispoliittiseksi ohjel-
10866: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       maksi valmisteltiin.
10867: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-            Samaan aikaan kun kansalaiskeskustelua
10868: toniemen näin kuuluvankysymyksen n:o 576:             käydään, tulee luonnollisesti huolehtia siitä, että
10869:                                                       keskustelussa ei herja ta tai tarpeettomasti louka-
10870:           Onko Hallitus huomannut, että estä-         ta mitään väestön osaa. Suomen perustuslakiin
10871:        mällä julkisen keskustelun pakolais- ja        on vuoden 1995 elokuun alusta sisältynyt nimen-
10872:        ulkomaalaiskysymyksistä se on luonut           omainen syrjintäkielto (hallitusmuodon 5 §). Li-
10873:        vakavia jännitteitä valtaväestön ja muut-      säksi rikoslain llluvun 9 §:ssä syrjintä on säädet-
10874:        tajien välille, ja                             ty rangaistavaksi. Kiihottaminen kansanryhmää
10875:           aikooko Hallitus korjata, mitä vielä        vastaan ja osallisuus tällaiseen rikokseen on kri-
10876:        korjattavissa on ja nostaa asian vilpittö-     minalisoitu Rikoslain 11 luvun 8 §:ssä. Laiton
10877:        mään ja avoimeen kansalaiskeskuste-            syrjintä on vakava ilmiö ja siihen tulee puuttua
10878:        luun, jossa luodaan todenperäinen kuva         tiukasti. Se on rikos ja sitä tule oikeuttaa millään
10879:        asiasta puolin ja toisin?                      perusteilla. Suhtautumisemme syrjintään tai sen
10880:                                                       hyväksyttävyyteen ei pidä muuttua, jos kyseessä
10881:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          on jonkun toisen kansallisuuden edustaja.
10882: vasti seuraavaa:                                          Väkivaltaa ja muita suvaitsemattomuuden
10883:                                                       avoimia ilmauksia vastaan toimitaan rikosten
10884:    Aikaisemmin melko yksikulttuurinen maam-           ehkäisyn ja niiden selvittämisen sekä rikollisista
10885: me on muuttumassa monikulttuuriseksi yhteis-           rasistisista teoista rankaisemisen keinoin. Valtio-
10886: kunnaksi. Osassa kantaväestöä tämä muutos he-         neuvoston 6.2.1997 tekemän periaatepäätöksen
10887: rättää pelkoja, jotka puolestaan joissain tapauk-     (Valtioneuvoston periaatepäätös hallinnon toi-
10888: sissa aiheuttavat kielteistä käyttäytymistä kuten      menpiteistä suvaitsevaisuuden lisäämiseksi ja ra-
10889: rasismia.                                              sismin ehkäisemiseksi) mukaisesti eri ministeriöt
10890:    Hallitus on toiminnassaan pyrkinyt ja pyrkii        ovat pyrkineet huolehtimaan siitä, että rasistisia
10891: jatkossakin siihen, että julkinen keskustelu maa-      ilmiöitä havaittaessa puuttumiskynnys on mata-
10892: hanmuutto-ja pakolaiskysymyksistä olisi laajaa         la. Näiden toimenpiteiden tavoitteena on antaa
10893: ja monipuolista. Keskustelua on rohkaistu ja sitä      kaikille Suomessa asuville ja täällä käyville suoja
10894: on myösjatkuvasti käyty. Samalla tulee muistaa,        rasismin ilmauksia vastaan heidän etnisestä,
10895: että kansalaiskeskustelu on määritelmänsä mu-          kulttuurisesta tai uskonnollisesta taustastaan tai
10896: kaisesti kansalaisten vapaata keskustelua, johon       kansallisuudestaan riippumatta.
10897: hallitus voi osallistua keskustelua rohkaisten ja          Hallinnon toimenpiteiden, kuten avoimen tie-
10898: tuoden siihen poliittisen vastuumekanismin nä-         dottamisen lisäksi kansalaiskeskusteluun vaikut-
10899: kökulman. Tätä vuoropuhelua hallitus ei tieten-        tavat ne viestit ja aloitteet, joita keskeiset yhteis-
10900: kään halua estää. Samoin hallitus on koko ajan         kunnalliset toimijat - yksittäiset henkilöt tai
10901: pyrkinyt siihen, että edellä maahanmuutto- ja         järjestöt- julkisuuteen antavat. Hallitus pitää
10902: pakolaispolitiikkaa koskevat maamme poliittiset        yhtenä myönteisenä esimerkkinä tästä toimin-
10903: linjaukset ja näihin linjauksiin perustuvat keskei-    nasta eduskuntaryhmien 30.10.1997 antamaa ju-
10904: set päätökset valmistellaan laajapohjaisesti. Täs-     listusta rasismin ehkäisemisestä ja erilaisuuden
10905: tä laajapohjaisuudesta ja avoimuudesta mainit-         hyväksymisen puolustamisesta.
10906: takoon esimerkkinä se tapa, jolla 16.10.1997 teh-
10907:      Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1998
10908: 
10909:                                                                             Ministeri Claes Andersson
10910:                                              KK 576/1998 vp                                                3
10911: 
10912: 
10913: 
10914: 
10915:                                          Tili Riksdagens Talman
10916: 
10917:   1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen             16.10.1997 om regeringens invandrar- och flyk-
10918: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             tingpolitiska program bereddes på.
10919: medlem av statsrådet översänt foljande av riks-            Samtidigt som medborgardebatten förs bör
10920: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spörs-            man självfallet se tili att ingen befolkningsgrupp
10921: mål nr 576:                                             skymfas eller onödigt kränks i debatten. Finlands
10922:                                                         grundlag har sedan augusti I995 innehållit ett
10923:           Har Regeringen märkt att den genom            uttryckligt diskrimineringsförbud (5 § regerings-
10924:        att hindra en offentlig debatt om flykting-      formen). Dessutom bestäms det i II kap. 9 § i
10925:        och utlänningsfrågor skapat allvarliga           strafflagen att diskriminering är straffbart. Hets
10926:        spänningar mellan majoriteten av befolk-         mot folkgrupp och medverkan i ett sådant brott
10927:        ningen och invandrarna, och                      har kriminaliserats i II kap. 8 § i strafflagen.
10928:           avser Regeringen korrigera det som            Olaglig diskriminering är ett allvarligt fenomen
10929:        ännu kan korrigeras och ta upp frågan tili       och man bör ingripa med skärpa. Det är ett brott
10930:        en ärlig och öppen medborgardebatt, som          och skall inte rättfårdigas på någon som helst
10931:        skapar en sann bild av denna fråga på            grund. Vår inställning tili diskriminering eller tili
10932:        båda sidor?                                      huruvida diskriminering kan accepteras skall inte
10933:                                                         ändras om det är frågan om en representant för
10934:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           en annan nationaiitet.
10935: anföra följande:                                           Mot våld och annat öppet uttryck för intole-
10936:                                                         rans reagerar samhället med brottsförebyggande
10937:    Vårt förr rätt så unikulturella land håller på att   och utredande åtgärder samt vid brottsliga ra-
10938: förvandlas tili ett mångkulturellt samhälle. Hos        sistiska handlingar med straffåtgärder. 1enlighet
10939: en del av urbefolkningen väcker förändringen            med statsrådets principbeslut den 6 februari 1997
10940: rädslor som sedan i några fall fOranleder negativt      (Statsrådets principbeslut om åtgärder från för-
10941: beteende såsom rasism.                                  valtningens sida för att åstadkomma ökad tole-
10942:    Regeringen har i sin verksamhet strävat efter        rans och motarbeta rasism) har de olika minis-
10943: att den offentliga debatten om invandrar- och           terieroa försökt se tili att tröskeln att ingripa då
10944: flyktingfrågor skall vara bred och mångsidig och        rasistiska fenomen upptäcks är låg. Syftet med
10945: kommer också i fortsättningen att göra det. Vi          dessa åtgärder är att ge alla som bor i Finland och
10946: har uppmuntrat tili diskussion och diskussioner         besöker Jandet skydd mot rasistiska yttringar
10947: har också hela tiden förts. Samtidigt bör man           oberoende av etnisk, kulturell och religiös bak-
10948: komma ihåg att en medborgardebatt per defini-           grund eller nationalitet.
10949: tion är medborgarnas fria debatt, som regeringen           Medborgardebatten påverkas inte bara av för-
10950: kan delta i genom att uppmuntra tili diskussion         valtningens åtgärder, såsom öppen information,
10951: och genom att tillföra ett politiskt perspektiv på      utan också av de signaler och initiativ som de
10952: ansvarsmekanismen. Denna dialog vill regering-          centrala samhällsaktörerna- de enskilda indivi-
10953: en självfallet inte hindra. På samma gång har det       derna eller organisationerna- för fram i offent-
10954: hela tiden varit regeringens ambition att landets       ligheten. Regeringen anser riksdagsgruppernas
10955: politiska riktlinjer i invandrar- och flyktingpoliti-   deklaration den 30 oktober 1997 om förebyggan-
10956: ken och beredningen av de centrala beslut som           de av rasism och försvar av accepterande av olik-
10957: grundar sig på dessa vägval sker på en bred bas.        het som ett positivt exempel på sådan verksam-
10958:  Som exempel på bredbasigheten och öppenheten           het.
10959:  kan nämnas det sätt Statsrådets principbeslut
10960: 
10961:      Helsingforsden 3 juni 1998
10962: 
10963:                                                                               Minister Claes Andersson
10964:                                               KK 577/1998 vp
10965: 
10966: Kirjallinen kysymys 577
10967: 
10968: 
10969: 
10970: 
10971:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Viljatuotteiden käyttämisestä bensiinin val-
10972:                                         mistukseen
10973: 
10974: 
10975:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
10976: 
10977:    Jo siihen aikaan 1980-luvun lopulla, kun viljan         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10978: hinta oli vielä kaksinkertainen nykyiseen verrat-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtio-
10979: tuna, eläteltiin suunnitelmia mm. autoissa käy-         neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
10980: tettävän, bensiiniä vastaavan polttoaineen val-         seuraavan kysymyksen:
10981: mistamisesta viljasta, esimerkiksi ohrasta. Se oli
10982: samoihin aikoihin kun tulevaisuuden energia-                      Vieläkö Hallitus on pitänyt vireillä ta-
10983: visio oli se, että viljelystä vapautuneilla pelloilla          kavuosien suunnitelmaa siitä, että auto-
10984: kasvatetuilla pajupuskilla ratkaistaan maan                    jen polttoaineena käytettävää polttoai-
10985: energiantarve. Niin kuin kaikki monet hyvät                    netta ryhdyttäisiin valmistamaan vilja-
10986: asiat, nämäkin molemmat lienevät jääneet un-                   tuotteista, kuten esimerkiksi ohrasta ja
10987: hoon. Huomattavaa on, että kun vilja tänä päi-                 nimenomaan nyt, kun vilja raaka-ainee-
10988: vänä maksaa vain muutaman kymmenen penniä                      na on tuhottoman halpaa?
10989: kilo, niin nyt jos koskaan olisi aika suunnitella
10990: ohrabensiinin valmistamista.
10991: 
10992:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1998
10993: 
10994:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
10995: 
10996: 
10997: 
10998: 
10999: 280043
11000: 2                                          KK 577/1998 vp
11001: 
11002: 
11003: 
11004: 
11005:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
11006: 
11007:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Saksassa biopolttonesteiden tuotanto ja ko-
11008: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        keilutoiminta on painottunut rypsiöljystä tuotet-
11009: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tuun RME:hen eli rypsimetyyliesteriin, joka kor-
11010: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       vaa dieselpolttoainetta. Saksassa dieselpolttoai-
11011: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        netta korvataan 100% RME:llä, sekoituksille ei
11012: n:o 577:                                             sikäläinen valtiovarainministeriö ole ollut halu-
11013:                                                      kas myöntämään verohelpotuksia estääkseen
11014:           Vieläkö Hallitus on pitänyt vireillä ta-   mittavamman polttoaineiden tuonnin. Saksassa
11015:        kavuosien suunnitelmaa siitä, että auto-      on useissa kaupungeissa RME-käyttöisiä tak-
11016:        jen polttoaineena käytettävää polttoai-       seja, joista saadut käyttökokemukset ovat olleet
11017:        netta ryhdyttäisiin valmistamaan vilja-       hyviä. VW, Audi ja Mercedes Benz (eräät moot-
11018:        tuotteista, kuten esimerkiksi ohrasta ja      torityypit poikkeuksena) sallivat uusissa diesel-
11019:        nimenomaan nyt, kun vilja raaka-ainee-        autoissaan RME:n käytön, osiin vanhoista on
11020:        na on tuhottoman halpaa?                      saatavissa asennussarjoja dieseliltä RME:lle.
11021:                                                         Ruotsissa useissa taajamissa kokeillaan eta-
11022:                                                      nolikäyttöisiä busseja. Kokeilun piirissä on n. 85
11023:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         bussia. Etanolin raaka-aine oli aiemmin puupe-
11024: vasti seuraavaa:                                     räinen, nyt eteläeurooppalainen ylijäämä viini.
11025:                                                         Taajamaliikenteen busseissa ja jakeluautoissa
11026:     Pelloillatuotettavia biopohtonesteitä ovat lä-   paineistettu maakaasu (CNG) ja nestekaasu
11027: hinnä seuraavat: ohrasta valmistettu etanoli ja      (LPG) kilpailevat biopolttonesteiden kanssa.
11028: senjalostus bensiinin lisäaineeksi ETBE:ksi, ryp-    Niiden etuna on tavalliseen dieselmoottoriin
11029: siöljyn esteröinti RME:ksi korvaamaan dieselöl-      nähden selvästi hiljaisempi käyntiääni ja puh-
11030: jyä ja rypsiöljyn käyttö korvaamaan kevyttä          taammat pakokaasut. Helsingin kaupungin lii-
11031: polttoöljyä. Pelloilla voidaan myös tuottaa katti-   kennelaitos on uusia busseja hankkiessaan pää-
11032: lapohtoaineeksi ruokohelpeä ja energiapajua          tynyt paineistettua maakaasua käyttäviin ajo-
11033: sekä hyödyntää olki.                                 neuvoihin ja vanhojen bussien dieselmoottoreita
11034:     Euroopassa on meneillään laajaa koetoimin-       muutetaan nestekaasukäyttöisiksi. Etelä-Suo-
11035: taa liittyen pelloilla tuotettuihin bioperäisiin     messa maakaasuverkoston alueella taajamalii-
11036: polttonesteisiinja niiden käyttöön. Useissa mais-    kenteen ajoneuvoissa paineistetun maakaasun
11037: sa koetoiminnalle on myönnetty helpotuksia bio-      käyttö tulee todennäköisesti lisääntymään.
11038: peräisten liikennepolttoaineiden valmisteverois-        USA:ssa ja Brasiliassaetanolin käyttö ajoneu-
11039: sa, mikä on edellytys niiden käytölle.               voissa on kaupallista toimintaa. USA:ssa raaka-
11040:     Ranskassa biopolttoaineiden tuotanto pai-        aineen hinnannousu on aiheuttanut sen, että raa-
11041: nottuu etanolin tuotantoon ja edelleen ETBE:n        ka-aineeksi joudutaan etsimään halvempia jäte-
11042: valmistukseen käytettäväksi bensiinin lisäai-        materiaaleja. USA:n valtion rahoittamassa tut-
11043: neeksi. Ranskalainen ETBE-tuotanto on teollis-       kimuksessa painopiste oli aikaisemmin liiken-
11044: ta toimintaa; ensimmäinen ETBE-laitos käynnis-       teen biopolttoaineissa, nyt rahoitus jakaantuu
11045: tyi huhtikuussa 1996 ja toinen vuoden 1996 lo-       suunnilleen tasan biopolttoaineiden liikenne- ja
11046: pussa. Laitosten kapasiteetti on 56 000 t/a          energiakäytön kesken.
11047: ETBE:tä yksikköä kohti ja investointi n. 150 milj.      Brasiliassaetanolin raaka-aine on sokeriruo-
11048: frangia 1 yksikkö. Etanoli tuotetaan vehnästä ja     kojäte. Brasiliassa ei kuitenkaan enää valmisteta
11049: sokerijuurikkaasta. EU:n komissio hyväksyi           uusia etanolikäyttöisiä autoja.
11050: vuonna 1997 tarjouskilpailuun perustuvan me-            Suomessa koetoimintaa on tehty ja käynnissä
11051: nettelyn, jossa kilpailun voittaneet biopolttoai-    mm. seuraavasti:
11052: neen tuottajat saavat helpotuksen polttoaineen          - Rypsiöljyn poltto omakotitalokokoluokan
11053: arvonlisäverosta.                                    kattilassa
11054:                                             KK 577/1998 vp                                              3
11055: 
11056:      - Rypsiöljyn käyttö isoissa stationäärisissä      tomäärien mahdollisesti suuretkin muutokset ai-
11057: dieselmoottoreissa                                     heuta käyttäjille samanlaisia ongelmia kuin mitä
11058:      -    Moottorikokeita RME/dieselöljy-sekoi-        ohraETBE:n tai RME:n tuottajille aiheutuisi
11059: tuksilla                                               raaka-ainemäärien vaihdellessa. Polttoainetoi-
11060:      - Voimalaitosten dieselkoneiden ajokokeet         mitusten ja energiakäytön suurimittakaavainen
11061: rypsiöljyllä ja pyrolyysiöljyllä                       infrastruktuuri on polttoturpeella jo olemassa.
11062:      - Ruokohelven tuotantokokeet suopohjilla          Ruokohelven polttoainetoimitusten organisointi
11063: ja pelloilla                                           soveltuisi siten ehkä parhaiten turvetuottajien
11064:      - Ruokohelven poltto kattiloissa.                 hoidettavaksi.
11065:      Suomessa on useassa KTM:n rahoittamassa               Energiapajun tuotantokustannukset ovat sa-
11066: selvityksessä arvioitu biopolttonesteiden tuotan-      maa suuruusluokkaa kuin ruokohelvellä. Pajun
11067: tokustannuksia ja kilpailukykyä.                       osalta ongelmana on kuitenkin suurehkot alku-
11068:      Viljan ja öljykasvien kulutuksen kasvaessa        investoinnit taimiin, viljelmän aitaamiseenja lan-
11069: näyttäisi kesantoala supistuvan Euroopassa ja          noitukseen.
11070: USA:ssa. EU:ssa kesantoala oli v. 1997 5% pel-            Jatkotoimet keskittyvät edelleen tutkimuk-
11071: toalasta ja kesantokorvaukset laskivat 20% edel-       seenja koetoimintaan. Mm. seuraavissa kohteis-
11072: lisestä vuodesta. Suomessa kesantoala on kehit-        sa tulisi suorittaa kehitystyötä taijatkaa nykyistä
11073: tynyt viime vuosina seuraavasti: 500 000 ha            tutkimustoimintaa:
11074: (1994), 300 000 ha (1995) ja 180 000 ha (1996).            1) rypsiPOK:n poltto keskikokoisissa kevytöl-
11075:  Biodieselin tuotanto Euroopassa oli v. 1996 n.        jykattiloissa.
11076: 450 000 t/v, kun tuotantokapasiteetti on 1,0 milj.        2) ruokohelven tuotantokokeet verraten suu-
11077:  t/a. Raaka-aineen saanti voi siten muodostua          ressa mittakaavassa erilaisilla kasvualustoilla:
11078: ongelmaksi Euroopassa kesantoalan supistues-           pelto, suopohjat jne.
11079:  sa.                                                      3) ruokohelven, oljenjajärviruon käsittely- ja
11080:       Ruokohelven tuotantoa tutkivat pelloilla         poHtokokeet riittävän suuressa mittakaavassa
11081:  MTT ja suopohjilla Vapo. Ruokohelven tuotan-          pitempiaikaisesti.
11082:  tokustannuksista tulee saada kokemusperäistä             4) RME:n ja rypsiöljyn pitkäaikaisia käyttö-
11083:  tietoa riittävän suurimittakaavaisesti toteutettu-    kokeita dieselmoottoreissa. Vientikohteissa nii-
11084:  na, jotta sen kilpailukyvystä hiilen ja turpeen       den käyttömahdollisuus on kilpailuetu suoma-
11085:  kanssa saadaan riittävän tarkka käsitys. Ruoko-       laisille moottorivalmistajille.
11086:  helven käytännön poHtokokeita on tarvetta                Vapon suopohjilla tekemien ruokohelven tuo-
11087:  myös suorittaa. Vapo korjasi keväällä 1997 Ou-        tantokokeiden perusteella näyttäisi siltä, että
11088:  lun lähistöllä ruokohelpeä voimalaitoskäyttöä         ruokohelven polttoainehinta tuottajan saamin
11089:  varten.                                               EU-tuin on samaa suuruusluokkaa kuin turpeen
11090:       Ruokohelven tuotanto edellyttänee turvetuo-      tai hiilen polttoainehinta. Ruokohelpi ei siten
11091:  tannon tapaisesti tuotantotoimintaa kymmenien         vaadi vastaavia polttoaineen valmisteverohelpo-
11092:  - satojen hehtaarien yksiköissä ilmeisesti ura-       tuksia kuin mitä ohraETBE tai rypsidiesel tarvit-
11093:  koitsijapohjaisesti. Ruokohelven, oljen ja järvi-     sevat.
11094:  ruon tuotannon sesonkiluonteisuus merkinnee              Tulevaisuudessakin keskeisiä kysymyksiä pel-
11095:   sitä, että ne voivat olla lähinnä osavirta moni-     loilta saatavien biopolttonesteiden ja kiinteiden
11096:  polttoainekattiloiden poHtoaineista pääpolttoai-      polttoaineiden käytölle ovat niiden tuotantokus-
11097:   neen ollessa hiili tai turve. Ruokohelven ollessa    tannukset, verokohtelu ja kotimaisten yritysten
11098:   osavirta voimalaitoksen tai aluelämpökeskuksen       kiinnostus kaupalliseen toimintaan.
11099:   polttoainetarpeesta eivät kesantoalan ja tuotan-
11100: 
11101:       Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1998
11102: 
11103:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
11104: 4                                           KK 577/1998 vp
11105: 
11106: 
11107: 
11108: 
11109:                                          Tili Riksdagens Talman
11110: 
11111:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           I den tyska produktionen av och försöksverk-
11112: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         samheten med flytande biobränslen prioriteras
11113: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-     RME som framställs av rybsolja, d.v.s. rybsme-
11114: damot Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål           tylester, och som ersätter dieselbränsle. I Tysk-
11115: nr 577:                                                land ersätts dieselbränslet till 100% med RME.
11116:                                                        Landets finansministerium har inte varit villigt
11117:           Har Regeringen ännu för avsikt att           att bevilja skattelättnader för blandningar för att
11118:        realisera den plan från tidigare år som går     förhindra bränsleimport i större skala. I Tysk-
11119:        ut på att bränsle för bilar skall börja till-   land finns det i flera städer taxibilar som drivs
11120:        verkas av spannmålsprodukter, såsom             med RME. Erfarenheterna av dessa har varit
11121:        t.ex. korn, och det uttryckligen nu när         goda. VW, Audi och Mercedes Benz (med un-
11122:        spannmål som råvara är övermåttan bil-          dantag för vissa motortyper) tillåter RME i sina
11123:        lig?                                            nya dieselbilar. För en del av de gamla finns
11124:                                                        monteringssatser som omvandlar bilen från die-
11125:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          seldrift till RME.
11126: anföra följande:                                           1 Sverige görs försök med etanoldrivna bussar
11127:                                                        i flera tätorter. Försöket omfattar ca 85 bussar.
11128:     De flytande biobränslen som kan produceras         Tidigare var råvaran i etanol trä, nu består den av
11129: på åkrar är i första hand följande: etanol som har     överskottsvin från Sydeuropa.
11130: framställts av korn och förädling av den till till-        1 bussarna och distributionsbilarna i tätorts-
11131: satsämnet ETBE i bensin, estrering av rybsolja         trafiken konkurrerar trycksatt naturgas (CNG)
11132: till RME som ersättning för dieselolja och an-         och flytgas (LPG) med flytande biobränslen.
11133: vändning av rybsolja som ersättning för lätt           Dessas fördel i förhållande till en vanlig diesel-
11134: brännolja. På åkrarna kan också rörflen och en-        motor är en klart tystare gång och renare avgaser.
11135: ergivide produceras som pannbränsle och även           Helsingfors stads trafikverk har vid anskaffning-
11136: halm kan utnyttjas som sådant.                         en av nya bussar bestämt sig för fordon som
11137:     I Europa pågår som bäst en omfattande för-         använder trycksatt naturgas och dieselmotorer-
11138: söksverksamhet i anslutning till flytande biohal-      na i gamla bussar ändras så att de drivs med
11139: tiga bränslen, som har producerats på åkrar, och       flytgas. 1 det område i södra Finland som omfat-
11140: till användningen av dem. 1 flera Iänder har lätt-     tas av naturgasnätverket kommer användningen
11141: nader i fråga om accisen på biobränslen för trafi-     av trycksatt naturgas sannolikt att öka i fordo-
11142: ken beviljats för försöksverksamheten, något           nen i tätortstrafiken.
11143: som är en förutsättning för att dessa bränslen             1 USA och i Brasilien utgör användningen av
11144: skall kunna användas.                                  etanol i fordon kommersiell verksamhet. 1 USA
11145:     1 den franska produktionen av biobränslen          har det stigande priset på råvaran gjort att billiga-
11146: prioriteras produktionen av etanol och vidare          re avfallsmaterial måste hittas som råvara. 1 den
11147: framställningen av ETBE för att användas som           forskning som finansieras av staten i USA priori-
11148: tillsatsämne i bensin. Den franska ETBE-pro-           terades tidigare biobränslen för trafiken, numera
11149: duktionen är industriell verksamhet; en första         fördelas finansieringen ungefår jämnt mellan an-
11150: ETBE-anläggning startades i april 1996 och en          vändningen av biobränslen för trafiken och för
11151: andra vid utgången av 1996. Anläggningarnas            energiproduktion.
11152: kapacitet är 56 000 t/år ETBE per enhet och                1 Brasilien är sockerrörsavfall råvara för eta-
11153: investeringen ca 150 milj. frang/enhet. Etanol         nol. 1 Brasilien tillverkas dock inte längre nya
11154: framställs av vete och sockerbeta. EU-kommis-          etanoldrivna bilar.
11155: sionen godkände år 1997 ett förfarande som ba-             1 Finland har försöksverksamhet gjorts eller
11156: serar sig på offerttävlan. Enligt detta får de bio-    pågår som bäst bl.a. på följande områden:
11157: bränsleproducenter som vinner denna tävlan                 - Förbränning av rybsolja i panna av den
11158: lättnad i mervärdesskatten för bränslet.               storlek som finns i egnahemshus
11159:                                              KK 577/1998 vp                                               5
11160: 
11161:      - Förbränning av rybsolja i stora stationära       eventuellt t.o.m. stora ändringar i trädesarealen
11162: dieselmotorer                                           och produktionsmängderna samma slags pro-
11163:      - Försök med blandningar av RME/dieselol-          blem för användarna som är fallet när råvaru-
11164: ja i motorer                                            mängderna varierar för producenter av kornET-
11165:      - Försök där kraftverks dieselmaskiner drivs       BE eller RME. För bränntorv finns redan infra-
11166: med rybsolja och pyrolysolja                            struktur i stor skala vad gäller bränsleleveranser
11167:      - Försök med produktion av rörflen på my-          och användning av torven för energiproduktion.
11168: rar och åkrar                                           Organiserandet av bränsleleveranserna vad gäl-
11169:      - Förbränning av rörflen i pannor.                 ler rörflen lämpar sig därmed kanske bäst för
11170:      1 Finland har produktionskostnaderna för fly-      torvproducenterna.
11171: tande biobränslen och deras konkurrenskraft                 Produktionkostnaderna för energivide är av
11172: bedömts i flera utredningar som har finansierats        samma storleksklass som för rörflen. För videns
11173: av HIM.                                                 del är problemet dock de större begynnelseinves-
11174:      1 takt med att förbrukningen av spannmål och       teringarna i plantor, inhägnande och gödsling av
11175: oljeväxter ökar verkar trädesarealen i Europa           odlingen.
11176:  och USA krympa. lnom EU var trädesarealen år               De fortsatta åtgärderna koncentreras fortsätt-
11177:  1997 5% av åkerarealen och trädesersättningar-         ningsvis på forskning och försöksverksamhet.
11178:  na sjönk med 20 % från föregående år. 1 Finland        Bland annat i följande objekt bör utvecklingsar-
11179:  har trädesarealen under de senaste åren utveck-        bete utföras eller nuvarande forskning fortgå:
11180:  lats enligt följande: 500 000 ha (1994), 300 000 ha        1) förbränning av Iätt rybsbrännolja i Iättolje-
11181:  (1995) och 180 000 ha (1996). År 1996 uppgick          pannor av medelstorlek,
11182:  produktioneo av biodiesel i Europa tili ca                 2) produktionsförsök med rörflen i jämförel-
11183:  450 000 t/år, medan produktionskapaciteten var         sevis stor skala på olika växtunderlag: åker, myr-
11184:  1,0 milj. t/år. Därmed kan tillgängen på råvara bli    mark etc.,
11185:  ett problem när trädesarealen i Europa krymper.            3) försök med behandling och förbränning av
11186:       Produktioneo av rörflen undersöks på åkrar        rörflen, halm och vass i tillräckligt stor skala
11187:  av Lantbrukets forskningscentral och på myrar          under längre tid,
11188:  av Vapo. Empirisk information om produktions-              4) försök med användning av RME och
11189:  kostnaderna för rörflen bör fås i tillräckligt stor    rybsolja i dieselmotorer under längre tid. 1 objekt
11190:  skala för att man skall få ett tillräckligt exakt      som går på export är möjligheten att använda
11191:  begrepp om hur konkurr.~nskraftig den är jäm-          dessa en konkurrensfördel för de finska motor-
11192:  fört med koi och torv. A ven praktiska försök          tillverkarna.
11193:  med förbränning av rörflen behövs. Vapo skör-              Utgående från de produktionsförsök med rör-
11194:  dade våren 1997 i närheten av Uleåborg rörflen         flen som Vapo har gjort på myrar verkar det som
11195:  för kraftverksbruk.                                    om bränslepriset för rörflen, med de EU-stöd
11196:       Produktioneo av rörflen torde, i likhet med       som producenten får, är av samma storleksklass
11197:  torvproduktionen, förutsätta produktion i enhe-        som bränslepriset på torv eller koi. Rörflen behö-
11198:  ter av storleksklassen från tiotals tili hundratals    ver därmed inte motsvarande Iättnader i bränsle-
11199:  hektar, uppenbarligen på entreprenörsbasis. Det        acc~.sen som kornETBE eller rybsdiesel.
11200:  att produktioneo av rörflen, halm och vass är så           A ven i framtiden kommer den centrala frågan
11201:   säsongbetonad torde innebära att de främst kan        vad gäller användningen av flytande biobränslen
11202:   utgöra tilläggsbränslen i flerbränslepannor med-      och fasta bränslen som fås från åkrarna att vara
11203:   an huvudbränslet är koi eller torv. När rörflen       deras produktionskostnader, skattebehandling-
11204:   tillgodoser en del av bränslebehovet i ett kraft-     en av dem och de inhemska företagens intresse
11205:   verk eller en blockvärmecentral, förorsakar inte      för kommersiell verksamhet.
11206: 
11207:       Helsingfors den 8 juni 1998
11208: 
11209:                                                        Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
11210:                                             KK 578/1998 vp
11211: 
11212: Kirjallinen kysymys 578
11213: 
11214: 
11215: 
11216: 
11217:                                    Sulo Aitioniemi /kesk: Alle kaksi vuotta markkinoilla olleiden lääk-
11218:                                        keiden korvaamisesta
11219: 
11220: 
11221:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
11222:     Terveydenhuollossa lääkärit määräävät poti-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11223: laidensa lääkitykseen usein kalliitakin lääkkeitä,    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11224: jotka eivät ole olleet markkinoilla kahta vuotta.     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11225: Lääkemääräys johtuu useimmiten siitä syystä,          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11226: että juuri markkinoille tullut lääke on tehokas ja
11227: muilla aikaisemmin markkinoille tulleilla lääk-                 Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
11228: keillä ei ole ollut toivottua tehoa.                         Kelan käytäntöä erityiskorvausluokan
11229:     Ongelma potilaan kannalta on se, että Kela ei            mukaisesta korvauksen maksamisesta
11230: maksa erityiskorvausluokan mukaista korvausta                alle kaksi vuotta markkinoilla olleiden
11231: alle kaksi vuotta markkinoilla olleista lääkkeistä.          lääkkeiden, esimerkiksi masennukseen
11232: Yksi tällainen tehokkaaksi tunnettu lääke on                 käytettävän Efexorin osalta muutetaan
11233: masennuksen hoitoon käytetty Efexor, joka Ke-                niin, että mainitut lääkkeet voisivat olla
11234: lan käytännön mukaisesti on tiettävästi tällä het-           kyseisen korvauksen piirissä?
11235: kellä erityiskorvausluokan mukaisen korvauk-
11236:  sen ulkopuolella. Sen käyttö tulee potilaalle var-
11237:  sin kalliiksi ilman mainittua korvausta.
11238:       Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1998
11239:                                          Sulo Aittaniemi /kesk
11240: 
11241: 
11242: 
11243: 
11244:  280043
11245: 2                                           KK 578/1998 vp
11246: 
11247: 
11248: 
11249: 
11250:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
11251: 
11252:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        markkaa ylittävästä määrästä kultakin ostoker-
11253: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         ralta, kun kysymyksessä on vaikean tai pitkäai-
11254: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       kaisen sairauden hoidossa tarvittava välttämä-
11255: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        tön lääke, tai 100 prosenttia 25 markkaa ylittä-
11256: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         västä määrästä kultakin ostokerralta, kun kysy-
11257: n:o 578:                                              myksessä on vaikean ja pitkäaikaisen sairauden
11258:                                                       hoidossa tarvittava vaikutustavaltaan korvaava
11259:           Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että      tai korjaava välttämätön lääke.
11260:        Kelan käytäntöä erityiskorvausluokan              Sairausvakuutuslain 9 §:n 3 momentin mu-
11261:        mukaisesta korvauksen maksamisesta             kaan valtioneuvosto päättää erityiskorvattavuu-
11262:        alle kaksi vuotta markkinoilla olleiden        teen oikeutetut sairaudet ja lääkkeet. Lääkkei-
11263:        lääkkeiden, esimerkiksi masennukseen           den erityiskorvattavuudesta ei päätä kansanelä-
11264:        käytettävän Efexorin osalta muutetaan          kelaitos. Valtioneuvoston päätöstä annettaessa
11265:        niin, että mainitut lääkkeet voisivat olla     tulee ottaa huomioon sairauden laatu, lääkkeen
11266:        kyseisen korvauksen piirissä?                  tarpeellisuus ja taloudellisuus sekä käytössä ja
11267:                                                       tutkimuksessa osoitettu lääkkeen hoidollinen
11268:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          arvo. Mainitun lainkohdan mukaan pääsääntö-
11269: vasti seuraavaa:                                      nä on, että lääke voidaan määrätä erityiskorvat-
11270:                                                       tavaksi vasta sen oltua peruskorvattavana vähin-
11271:    Sairausvakuutuslain 5 §:n perusteella sairaan-     tään kaksi vuotta. Tästä kahden vuoden määrä-
11272: hoitona korvataan lääkärin määräämät lääkkeet         ajasta voidaan erityisestä syystä poiketa.
11273: sekä vaikean sairauden hoitoon tarpeelliset, lää-        Mainittua kahden vuoden määräaikaa on pe-
11274: kärin määräämät ja apteekista hankitut kliiniset      rusteltu hallituksen esityksessä sairausvakuutus-
11275: ravintovalmisteet ja niitä vastaavat tuotteet.        lain muuttamiseksi (HE 175/1997 vp) sillä, että
11276: Mainitun lainkohdan mukaan korvattavalla              näin korvausjärjestelmällä voidaan ohjata lääk-
11277: lääkkeellä tarkoitetaan lääkelain mukaista lää-       keiden käyttöä kustannustehokkaaseen suun-
11278: kemääräystä edellyttävää lääkettä, joka on tar-       taan. Hallituksen esityksen mukaan lääkekor-
11279: koitettu joko sisäisesti tai ulkoisesti käytettynä    vausjärjestelmän kehittämisen tarkoituksena on
11280: parantamaan tai helpottamaan sairautta tai sen        ollut sairausvakuutusjärjestelmän lääkekustan-
11281: oireita. Korvattavuuden edellytyksenä on, että        nusmenojen kasvun hillitseminen sekä tarve tur-
11282: lääkkeiden hintalautakunta on vahvistanut lääk-       vata väestön mahdollisuudet saada tarvitseman-
11283: keelle kohtuullisen, korvausperusteeksi hyväk-        sa lääkkeet kohtuulliseen hintaan. Huomattava
11284: syttävän tukkuhinnan.                                 osa lääkekorvausmenojen kasvusta aiheutuu sii-
11285:    Lääkkeiden hintalautakunnan vahvistettua           tä, että siirrytään käyttämään uusia kalliimpia
11286: lääkkeelle kohtuullisen, korvausperusteeksi hy-       lääkkeitä. Lääkkeen tullessa markkinoille sen
11287: väksyttävän tukkuhinnan lääke tulee automaat-         ominaisuudet eivät kaikilta osin ole välttämättä
11288: tisesti lääkekorvausjärjestelmän piiriin niin sano-   selvillä. Yleensä markkinoille tulevan lääkkeen
11289: tuksi peruskorvattavaksi lääkkeeksi. Tällöin          todelliset hyödyt selviävät vasta useamman vuo-
11290: kansaneläkelaitos suorittaa vakuutetulle lääke-       den jälkeen. Sen vuoksi sairausvakuutuslain
11291: kulujen korvauksena edellä esitetyin perustein 50     9 §:ää muutettiin 1.1.1998 lukien siten, että uusia
11292: prosenttia 50 markkaa ylittävästä määrästä kul-       lääkeaineita ei oteta erityiskorvausryhmiin en-
11293: takin ostokerralta.                                   nen kuin niiden hoidollinen arvo on osoitettu
11294:    Peruskorvattavien lääkkeiden lisäksi lääke-        käytössä ja tutkimuksissa. Huomiota kiinnite-
11295: korvausjärjestelmän piiriin kuuluvat erityis-         tään myös niihin kustannuksiin, joita lääkeval-
11296: korvattavat lääkkeet. Erityiskorvausluokkia on        misteista aiheutuu verrattuna vaihtoehtoisista
11297: kaksi. Erityiskorvaus on joko 75 prosenttia 25        hoidoista koituviin hyötyihin ja kustannuksiin.
11298:                                          KK 578/1998 vp                                               3
11299: 
11300:    Mainittu lakiin perustuva kahden vuoden         edellytykset täyttyvät ja määräajasta poikkeami-
11301: määräaika ei estä valtioneuvostoa sisällyttämäs-   selle on erityiset terveystaloudelliset tai hoidolli-
11302: tä lääkeainetta jo aikaisemminkin erityiskor-      set perusteet sekä riittävä näyttö lääkkeen hyö-
11303: vausryhmään, mikäli erityiskorvattavuuden          dyistä.
11304: 
11305:      Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1998
11306:                                                    Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
11307: 4                                          KK 578/1998 vp
11308: 
11309: 
11310: 
11311: 
11312:                                        Tili Riksdagens Talman
11313: 
11314:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     vändiga läkemedel som används vid behandling-
11315: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       en av svåra och långvariga sjukdomar, eller
11316: lem av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-     100 % av det belopp som vid varje inköpstillfålle
11317: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmå1 nr        överstiger 25 mk då det är fråga om ett nödvän-
11318: 578:                                                 digt läkemedel med ersättande eller korrigerande
11319:                                                      verkan som används vid behandlingen av svåra
11320:           Ämnar Regeringen se till att FPA:s         eller långvariga sjukdomar.
11321:        praxis ändras i fråga om betalning av            Enligt 9 § 3 mom. sjukförsäkringslagen fast-
11322:        ersättning i enlighet med specialersätt-      ställer statsrådet de sjukdomar och läkemedel för
11323:        ningsk1ass för läkemedel som varit min-       vilka specialersättning betalas. Det är inte fo1k-
11324:        dre än 2 år på marknaden, såsom antide-       pensionsanstalten som beslutar om specialersätt-
11325:        pressivumet Efexor, så att nämnda läke-       ningarna. 1 statsrådets beslut skall sjukdomens
11326:        mede1 skulle kunna omfattas av ersätt-        art beaktas och därtill också i viiken mån läke-
11327:        ningen i fråga?                               medlet är nödvändigt och ekonomiskt fördelak-
11328:                                                      tigt samt det terapeutiska värde som i fråga om
11329:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt        läkemedlet har bevisats genom användning och
11330: anföra följande:                                     forskning. Enligt lagrummet i fråga är huvudre-
11331:                                                      geln den att läkemedlet kan bestämmas vara spe-
11332:     Enligt 5 § sjukförsäkringslagen ersätts såsom    cialersättningsgillt först när det i minst två år
11333: sjukvård 1äkemedel som ordinerats av 1äkare          varit grundersättningsgilit. Av särskilda skäl kan
11334: samt kliniska näringspreparat och motsvarande        man göra avvikelser från denna tidsfrist.
11335: produkter som behövs vid behandling av svår             Tidsgränsen på två år har i regeringens propo-
11336: sjukdom och som ordinerats av 1äkare och an-         sition tili riksdagen med förslag tili lagar om
11337: skaffats på apotek. Enligt det nämnda lagrum-        ändring av sjukförsäkringslagen och vissa därtili
11338: met förstås med läkemedel som skall ersättas ett     anslutna lagar (RP 175/1997 rd) motiverats med
11339: i läkemedelslagen avsett receptbelagt läkemedel      att man på det här sättet med hjälp av ersätt-
11340: vars ändamål är att vid invärtes eller utvärtes      ningssystemet kan styra användningen av läke-
11341: bruk bota eller lindra sjukdom eller sjukdoms-       medel i en kostnadseffektiv riktning. Enligt pro-
11342: symptom. För att ett läkemedel skall kunna er-       positionen vill man genom att utveckla läkeme-
11343: sättas krävs att läkemedelsprisnämnden fastställt    delsersättningssystemet hålla nere uppgången i
11344: ett skäligt partipris som kan godtas som ersätt-     sjukförsäkringens utgifter för läkemedelskostna-
11345: ningsgrund.                                          derna och därtill trygga befolkningens möjlighe-
11346:     Sedan läkemedelsprisnämnden för ett läke-        ter att få de läkemedel de behöver till ett skäligt
11347: medel har fastställt ett skäligt partipris som kan   pris. Det som i betydande grad inverkar på att
11348: godtas som ersättningsgrund kommer det auto-         läkemedelsersättningskostnaderna stiger är att
11349: matiskt att omfattas av läkemedelsersättnings-       man övergår tili att använda nya dyrare läkeme-
11350: systemet som ett s.k. grundersättningsgillt läke-    del. När ett läkemedel kommer ut på marknaden
11351: medel. Då betalar folkpensionsanstalten i enlig-     känner man inte nödvändigtvis tili alla dess egen-
11352: het med ovan nämnda grunder 50 % av det              skaper. 1 allmänhet klarnar läkemedlets verkliga
11353: belopp som vid varje inköpstillfålle överstiger      nyttoeffekt först efter flera års användning. Där-
11354: 50 mk som läkemedelsersättning tili den försäk-      för ändrades 9 § sjukförsäkringslagen fr.o.m.
11355: rade.                                                1.1.1998 så att nya läkemedel inte tas upp i speci-
11356:     Förutom de grundersättningsgilia läkemedlen      a1ersättningskategorierna förrän deras terapeu-
11357: omfattar läkemedelsersättningssystemet special-      tiska värde har bevisats genom användning och
11358: ersättningsgilia läkemedel. Det finns två special-   forskning. Man beaktar också kostnaderna för
11359: ersättningsklasser. Specialersättningen är an-       läkemedelspreparaten i jämförelse med den nytta
11360: tingen 75% av det belopp som vid varje inköps-       och de kostnader som alternativa behandlings-
11361: tillfålle överstiger 25 mk då det är fråga om nöd-   former medför.
11362:                                            KK 578/1998 vp                                                5
11363: 
11364:    Den nämnda tidsgränsen på två år, som grun-         ning uppfylls och det finns särskilda hälsoekono-
11365: dar sig på lag, hindrar inte statsrådet från att       miska eller terapeutiska orsaker tili att göra avvi-
11366: redan tidigare uppta läkemedlet i specialersätt-       kelser från denna tidsgräns samt ifall det finns
11367: ningskategorin, ifall villkoren för specialersätt-     tillräckliga bevis på fOrdelarna med läkemedlet.
11368: 
11369:      Helsingfors den 5 juni 1998
11370: 
11371:                                                      Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
11372:                                            KK 579/1998 vp
11373: 
11374: Kirjallinen kysymys 579
11375: 
11376: 
11377: 
11378: 
11379:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Soluttautumisen ja valeostojen laillistami-
11380:                                       sesta
11381: 
11382: 
11383:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
11384: 
11385:    Euroopan unionin S!Saisen rajavalvonnan           suuden tai myös muun merkittävän rikollisuu-
11386: poistuessa ja ihmisten vapaan kulkuoikeuden to-      den selvittelyssä. Näitä kahta asiaa koskevaa
11387: teutuessa Schengenin sopimuksen pohjalta vaati-      lainsäädäntöä on aina joskus hallituksen taholta
11388: mukset poliisitoiminnan tehostumisesta rikolli-      lupailtu, mutta asia on jäänyt lupailun asteelle.
11389: suuden vastaisessa torjunnassa kasvavat entises-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11390: tään. Schengenin sopimukseen siirtyminen edel-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11391: lyttääkin Euroopan unionin eri valtioiden viran-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11392: omaisten, myös poliisiviranomaisten yhteistyö-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11393: mahdollisuuksien merkittävää lisäämistä.
11394:    Suomalaisen poliisin toimintamahdollisuuk-                  Missä vaiheessa Hallituksessa on sel-
11395: sia ja valtuuksia on voimavaroja lukuun otta-               laisen lainsäädännön valmistelu, joka
11396: matta merkittävästi lisätty viime vuosina. Yhtä             mahdollistaisi poliisille oikeuden valeos-
11397:  vain on jäänyt kaipaamaan, tai oikeastaan kahta.           toihin rikostutkinnassa sekä mahdolli-
11398: Se toinen on oikeuksien antaminen ns. soluttau-             suuden soiuttautua rikollisjärjestöjen toi-
11399:  tumiseen rikollisjärjestöihin ja toinen mahdolli-          mintaan ennalta ehkäisevässä ja rikostut-
11400:  suus tehdä valeostoja esimerkiksi huumerikolli-            kintaa palvelevassa tarkoituksessa?
11401: 
11402:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1998
11403: 
11404:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
11405: 
11406: 
11407: 
11408: 
11409:  280043
11410: 2                                          KK 579/1998 vp
11411: 
11412: 
11413: 
11414: 
11415:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
11416: 
11417:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        den estämiseen liittyvien toimivaltuuksien osal-
11418: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         ta. Työryhmän ehdotusten pohjalta on sisä-
11419: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       asiainministeriön poliisiosastolla kuluvana ke-
11420: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        väänä valmisteltu luonnos hallituksen esityksek-
11421: ioniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         si poliisilain muuttamisesta ja siihen sisältyy
11422: n:o 579:                                              myös ehdotus, että peitetoimintaan eli henkilön
11423:                                                       tai henkilöryhmän toimintaan kohdistuvaa tark-
11424:           Missä vaiheessa Hallituksessa on sel-       kailua ja soluttautumista sekä valeostoa koske-
11425:        laisen lainsäädännön valmistelu, joka          vat säännökset lisättäisiin rikostorjunnallisina
11426:        mahdollistaisi poliisille oikeuden valeos-     keinoina poliisilakiin.
11427:        toihin rikostutkinnassa sekä mahdolli-             Lakiluonnoksesta on pyydetty ja saatu lau-
11428:        suuden soiuttautua rikollisjärjestöjen toi-    sunnot, joiden antajina poliisihallinnon ulko-
11429:        mintaan ennalta ehkäisevässä ja rikostut-      puolelta ovat oikeusministeriö, oikeusministe-
11430:        kintaa palvelevassa tarkoituksessa?            riön vankeinhoito-osasto, tietosuojavaltuutettu,
11431:                                                       rajavartiolaitos, Tullihallitus, Ajoneuvo hallinto-
11432:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          keskus, Väestörekisterikeskus ja liikenneministe-
11433: vasti seuraavaa:                                      riö. Lausuntojen pohjalta sisäasiainministeriöllä
11434:                                                       on tarkoitus yhdessä oikeusministeriön kanssa
11435:   Sisäasiainministeriö asetti 11.3.1997 työryh-       jatkaa asian valmistelua ja selvittää ensi syksyyn
11436: män, jonka tehtävänä oli muun muassa selvittää        mennessä lopullisesti missä muodossa ja missä
11437: poliisilain yksittäisiin säännöksiin liittyvät mah-   aikataulussa hallituksen esitys on mahdollista
11438: dolliset muutostarpeet sekä uusien toimivalta-        antaa eduskunnalle.
11439: säännösten tarve erityisesti vakavan rikollisuu-
11440: 
11441:      Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1998
11442: 
11443:                                                                Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
11444:                                             KK 579/1998 vp                                               3
11445: 
11446: 
11447: 
11448: 
11449:                                         Till Riksdagens Talman
11450: 
11451:   1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen an-       befogenheter när det gäller att förebygga allvarli-
11452: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        ga brott. Utgående från arbetsgruppens förslag
11453: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      har inrikesministeriets polisavdelning under vå-
11454: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr         ren berett ett utkast tili en regeringsproposition
11455: 579:                                                  med förslag tili ändring av polislagen. 1 utkastet
11456:                                                       ingår också ett förslag om att bestämmelser om
11457:            1 vilket skede i Regeringen är bered-      spaning och infiltrering i fråga om en enskild
11458:         ningen av en lag som skulle göra det möj-     persons eller en grupps verksamhet samt skenin-
11459:         ligt för polisen att göra skeninköp i sain-   köp för att avvärja brott skall fogas tili polisla-
11460:         band med brottsutredningar och infiltre-      gen.
11461:         ra kriminella organisationer i förebyg-          Utlåtanden om utkastet har begärts och in-
11462:         gande syfte och för att tjäna brottsutred-    lämtas av följande inrättningar utanför polisför-
11463:         ningar?                                       valtningen:justitieministeriet,justitieministeriets
11464:                                                       fångvårdsavdelning, dataombudsmannen, gräns-
11465:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         bevakningsväsendet, Tullstyrelsen, F ordonsför-
11466: anföra följande:                                      valtningscentralen, Befolkningsregistercentralen
11467:                                                       och trafikministeriet. lnrikesministeriet skall till-
11468:    lnrikesministeriet tillsatte den II mars 1997 en   sammans med justitieministeriet fortsätta bered-
11469: arbetsgrupp som bl.a. har tili uppgift att utreda     ningen av förslaget och före hösten utreda i vii-
11470: det eventuella behovet att ändra vi s sa b estäm-     ken form och med viiken tidtabell propositionen
11471: melser i polislagen samt behovet av nya befogen-      kan överlämnas tili riksdagen.
11472: hetsbestämmelser särskilt med tanke på polisens
11473: 
11474:        Helsingfors den 3 juni 1998
11475: 
11476:                                                                    lnrikesminister Jan-Erik Enestam
11477:                                            KK 580/1998 vp
11478: 
11479: Kirjallinen kysymys 580
11480: 
11481: 
11482: 
11483: 
11484:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Valtion metsämaan myynnistä ilman tar-
11485:                                        jouskilpailua
11486: 
11487: 
11488:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
11489: 
11490:     Eduskunnassa käsittelyssä olevan hallituksen      kaupan, tai oikeammin sitä koskevan esisopi-
11491: lakiesityksen mukaan Metsähallitus on solminut        muksen osalta.
11492: Joroisten kunnassa yli 2 000 hehtaarin maakau-           Jos valtion omaisuutta aletaan myydä kysei-
11493: pan Järvikylä Gods Aktiebolag -nimisen yhtiön         sellä tavalla vielä 1990-luvulla, on syytä olla huo-
11494: kanssa 37,5 miljoonan markan hinnasta. Kaup-          lestunut.
11495: pa perustuu ilmeisesti valtion Metsähallitukselle        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11496: antamaan velvoitteeseen tietyn tuloksen saavut-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11497: tamisesta tilivuoden aikana.                          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11498:     On selvinnyt, että maa-alueesta ei ole pyydetty   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11499: julkisesti ostohalukkaiden tarjouksia, vaan kau-
11500:  pasta on sovittu yksinomaan kyseisen ostajan                    Miten Hallitus suhtautuu Joroisissa il-
11501:  kanssa. On todennäköistä, että kyseisen kunnan               man tarjouskilpailua tapahtuneeseen val-
11502:  alueelta olisi ilmaantunut ostajaksi myös lisä-              tion omistaman maan kauppaan Järviky-
11503:  maan tarpeessa oleva ostajayhteisö. Eräiden                  lä Gods Aktiebolag -nimiselle yhtiölle, ja
11504:  kansanedustajien vaatimuksesta sittemmin suo-                   minkälaista ohjeistusta Hallitus aikoo
11505:  ritettu kuulemistilaisuus oli ns. torso, eli siinä           antaa Metsähallitukselle tulevaisuutta
11506:  etupäässä vain todettiin olemassa oleva olotila              varten mainitunlaisissa asioissa?
11507: 
11508:       Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1998
11509:                                          Sulo Aittaniemi /kesk
11510: 
11511: 
11512: 
11513: 
11514:  280043
11515: 2                                         KK 580/1998 vp
11516: 
11517: 
11518: 
11519: 
11520:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
11521: 
11522:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      Metsähallituksella ei ole ollut mahdollisuutta
11523: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       tehdä kattavaa maaomaisuuden läpikäyntiä
11524: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     muun muassa tarjouskilpailuja varten. Julkisten
11525: Jasenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo           tarjouskilpailujenjärjestäminen jokaisen kaupan
11526: Aittaniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      osalta olisi niiden vaatiman työmäärän ja kus-
11527: sen n:o 580:                                        tannusten perusteella muutenkin epätarkoituk-
11528:                                                     senmukaista ja jopa ylivoimainen tehtävä, kun
11529:           Miten Hallitus suhtautuu Joroisissa il-   otetaan huomioon, että Metsähallitus on tehnyt
11530:        man tarjouskilpailua tapahtuneeseen val-     maakauppoja parin viime vuoden aikana noin
11531:        tion omistaman maan kauppaan Järviky-        500 kappaletta vuosittain. Luonnonsuojelualuei-
11532:        lä Gods Aktiebolag -nimiselle yhtiölle, ja   den hankintatavoitteen aikataulussa pysyminen
11533:           minkälaista ohjeistusta Hallitus aikoo    edellyttää samankaltaista myyntitahtia jatkossa-
11534:        antaa Metsähallitukselle tulevaisuutta       kin. Muodollista velvollisuutta tarjouskilpailun
11535:        varten mainitunlaisissa asioissa?            järjestämiseen valtion maaomaisuuden myynnin
11536:                                                     yhteydessä ei ole. Tämäjohtuu siitä, ettei tarjous-
11537:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         kilpailu aina takaa myyjän kannalta parasta tu-
11538: taen seuraavaa:                                     losta.
11539:                                                         Metsähallituksen       maanmyyntivelvoitteet
11540:    Hallitus on antanut eduskunnalle yksimielisen    luonnonsuojelualueiden hankkimiseksi ovat ol-
11541: lakiesityksen (HE 61/1998) puheena olevasta         leet julkisuudessa varsin näkyvästi esillä, joten
11542: maakaupasta. Kauppa liittyy Metsähallitukselle      voidaan katsoa, että lisämaata haluavilla
11543: asetetun luonnonsuojelualueiden hankintata-         kansalaisilla on ollut useimmiten riittävä tieto
11544: voitteen toteuttamiseen. Kaupan hyväksymises-       mahdollisuudesta ostaa valtion maata. Valtion
11545: tä päättää lopullisesti eduskunta lakiesityksen     edun mukaisten kauppojen varmistaminen kui-
11546: käsittelyn yhteydessä. Kauppa edistäisi merkit-     tenkin edellyttää, että Metsähallituksen maan-
11547: tävällä tavalla Metsähallitukselle kuluvaksi vuo-    myynneissä noudatetaan jatkossakin asianmu-
11548: deksi asetetun luonnonsuojelualueiden hankin-       kaista avoimuutta ja järjestetään tarvittaessa jul-
11549: tatavoitteen toteutumista. Hallituksen käsityk-      kisia tarjouskilpailuja. Maa- ja metsätalousmi-
11550: sen mukaan ehdotettu kauppa on myyntihinnan          nisteriö on yleisellä tasolla seurannut ja tulee
11551: osalta laissa edellytetyn käyvän hinnan mukai-       vastaisuudessakin seuraamaan Metsähallituksen
11552: nenja muutenkin valtion puolesta hyväksyttävä.       maanmyyntikäytäntöä. Valtion maaomaisuu-
11553:    Metsähallitukselle vuosille 1996-2004 asetet-     den luovuttamista sääotelevän lainsäädännön
11554: tu 1 090 miljoonan markan arvoinen luonnon-          (Laki oikeudesta luovuttaa valtion maaomai-
11555: suojelualueiden hankintatavoite on vaativa. Ta-      suutta ja tuloatuottavia oikeuksia, 687/1978) li-
11556: voitteen etupainotteisuuden (790 milj. mk on to-     säksi Metsähallitukselle ei ole tarvetta antaa eril-
11557: teutettava vuoteen 2000 mennessä) johdosta           listä ohjeistusta.
11558: 
11559:      Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1998
11560: 
11561:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
11562:                                            KK 580/1998 vp                                               3
11563: 
11564: 
11565: 
11566: 
11567:                                         Tili Riksdagens Talman
11568: 
11569:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       styrelsen saknat möjlighet tili en heltäckande ge-
11570: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        nomgång av jordegendomen bl.a. med tanke på
11571: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      anbudsgivning. Att inför varje affår ordna of-
11572: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr         fentlig anbudsgivning skulle också i övrigt tili
11573: 580:                                                  följd av den arbetsmängd och de kostnader det
11574:            Hur förhåller sig Regeringen tili för-     medför vara oändamålsenligt och t.o.m. över-
11575:         säljningen av statsägd mark i Jorois tili     mäktigt med hänsyn tili att Forststyrelsen under
11576:        Järvikylä Gods Aktiebolag utan att an-         de två senaste åren gjort omkring 500 markaffå-
11577:         bud inbegärts, och                            rer per år. Om tidtabellen för förvärv av natur-
11578:            vilka anvisningar ämnar Regeringen         skyddsområden skall hålla, krävs en liknande
11579:         ge Forststyrelsen för framtiden med tan-      försäljningstakt också i fortsättningen. Någon
11580:         ke på liknande ärenden?                       formell skyldighet att begära in anbud vid försälj-
11581:                                                       ning av statens jordegendom föreligger inte. Det-
11582:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ta beror på att ett sådant förfarande inte alltid ur
11583: anföra följande:                                      försäljarens perspektiv garanterar det bästa re-
11584:                                                       sultatet.
11585:    Regeringen har tili riksdagen avlåtit en enhäl-       Forststyrelsens förpliktelser att sälja mark för
11586: lig proposition (RP 61/1998) om markaffåren i         att i stället förvärva naturskyddsområden har
11587: fråga. Affåren är ett led i genomförandet av det      synligt ventilerats i offentligheten. Det kan där-
11588: för Forststyrelsen uppställda målet för förvärv       för anses att de medborgare som vill ha tilläggs-
11589: av naturskyddsområden. Riksdagen beslutar             jord för det mesta varit välinformerade om sina
11590: slutgiltigt om godkännande av affåren i samband       möjligheter att köpa statlig mark. F ör att affårer-
11591: med behandlingen av propositionen. Affåren            na skall genomföras så att de gagnar staten krävs
11592: skulle på ett betydande sätt främja genomföran-       att Forststyrelsen vid markförsäljning också i
11593: det av det för Forststyrelsen under innevarande       fortsättningen iakttar saklig öppenhet samt vid
11594: år uppställda målet för förvärv av naturskydds-       behov ordnar offentlig anbudsgivning. Jord- och
11595:  områden. Regeringen anser att den föreslagna         skogsbruksministeriet har allmänt taget överva-
11596: affåren vad försäljningspriset beträffar följer det   kat och kommer också i fortsättningen att över-
11597:  gängse pris som förutsätts i lagen och att den       vaka Forststyrelsens praxis i fråga om markför-
11598:  också i övrigt är acceptabel för staten.             säljning. Utöver den lagstiftning som reglerar
11599:     Det mål beträffande förvärv av naturskydds-       överlåtelse av statlig jordegendom (Lagen om
11600:  områden tili ett värde av 1 090 milj. mk som         rätt att överlåta och upplåta statens jordegen-
11601:  uppställts för Forststyrelsen för 1996-2004 är       dom och inkomstgivande rättigheter, 687/1978)
11602:  krävande. På grund av det framtunga målet (790       föreligger inte något behov att ge ut separata
11603:  milj. mk skall realiseras före år 2000) har Forst-   anvisningar tili Forststyrelsen.
11604: 
11605:      Helsingfors den 5 juni 1998
11606: 
11607:                                                        Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
11608:                                           KK 581/1998 vp
11609: 
11610: Kirjallinen kysymys 581
11611: 
11612: 
11613: 
11614: 
11615:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: !kääntyneen pitkäaikaistyöttömän mahdol-
11616:                                       lisuuksista päästä eläkkeelle
11617: 
11618: 
11619:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
11620: 
11621:    Ikääntyvien ihmisten pitkäaikaistyöttömyys          Olen yrittänyt selvittää asiaa viranomaisten
11622: on vaikea ongelma. Yli 50-vuotiaana työttömäk-      kautta, mutta kaikilla on joko kiire tai he ovat
11623: sijäänyt henkilö ei enää työllisty kuin äärimmäi-   jossakin käymässä.
11624: sen harvoissa tapauksissa. Erilaisia eläkemuoto-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11625: ja on olemassa ja työvoimatoimistot välttelevät     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11626: ikääntyneiden ihmisten työllistämistä eläkeput-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11627: keen vedoten. Todellisuus on kuitenkin se, että     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11628: henkilö on varsinaiseen eläkeikäänsä saakka työ-
11629: markkinatuen ja toimeentulotuen varassa. Aina-                Onko 58-vuotiaalla, vuonna 1992 työt-
11630: kaan käytännössä eläkkeelle pääsemisen mah-                tömäksijääneellä kansalaisella mahdolli-
11631: dollisuuksia ei ole. Vai onko?                             suuksia päästä eläkkeelle ennen varsi-
11632:     Esitän esimerkkinä mieshenkilön, joka jäi              naista eläkeikää, koska työelämään hän-
11633: työttömäksi vuonna 1992. Tänä päivänä hän on               tä ei voida enää osoittaa, ja jos mahdolli-
11634: 58-vuotias ja elää perustuella. Työn saaminen on           suutta ei ole, niin miksi ei ole, ja
11635: mahdottomuus ja hän elättetee toiveita päästä                 aikooko Hallitus ponnistella sellaisen
11636: eläkkeelle, joka hänelle ilman muuta kuuluisi.             järjestelmän luomiseksi, että tämä olisi
11637:  Hän selaa lakikirjaa joka päivä ja yrittää etsiä          mahdollista?
11638:  mahdollisuutta. Hän ei sellaista löydä, koska ei
11639:  ole sairauden vuoksi työkyvytön.
11640:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1998
11641:                                        Sulo Aittoniemi /kesk
11642: 
11643: 
11644: 
11645: 
11646:  280043
11647: 2                                           KK 581/1998 vp
11648: 
11649: 
11650: 
11651: 
11652:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
11653: 
11654:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        työkykyään sitä vastaavissa töissä. Parhaillaan
11655: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         eduskunnassa on myös käsiteltävänä hallituksen
11656: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       esitys laiksi 55 vuotta täyttäneen työttömän työl-
11657: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        listymisedellytysten parantamisesta (HE 73/1998
11658: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         vp). Esityksessä ehdotetuna lailla parannettaisiin
11659: n:o 581:                                              ikääntyneiden työttömien työllistymisedellytyk-
11660:                                                       siä siten, ettei tällaisen henkilön vastaanottama
11661:           Onko 58-vuotiaalla, vuonna 1992 työt-       tilapäinen, enintään 10 kuukautta kestävä työ
11662:        tömäksijääneellä kansalaisella mahdolli-       heikentäisi sitä eläketurvaa, joka hänellä on odo-
11663:        suuksia päästä eläkkeelle ennen varsi-         tettavissa aikaisemman ansiotoiminnan perus-
11664:        naista eläkeikää, koska työelämään hän-        teella.
11665:        tä ei voida enää osoittaa, ja jos mahdolli-        Monella yli 50-vuotiaalla pitkäaikaistyöttö-
11666:        suutta ei ole, niin miksi ei ole, ja           mällä on takanaan pitkä työura, joten hänelle
11667:           aikooko Hallitus ponnistella sellaisen      karttunut työeläke voi hyvinkin olla 5 000 mark-
11668:        järjestelmän luomiseksi, että tämä olisi       kaa kuukaudessa. Tämän suuruisen vapaakirja-
11669:        mahdollista?                                   eläkkeen maksaminen ennenaikaisesti merkitsee
11670:                                                       eläkejärjestelmälle noin 60 000 markan lisäkus-
11671:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tannusta vuosittain. Mainitun suuruinen lisäkus-
11672: vasti seuraavaa:                                      tannus esimerkiksi 20 000 ikääntyneen pitkäai-
11673:                                                       kaistyöttömän osalta aiheuttaisi vuositasolla
11674:     Hallitusohjelmassa on kiinnitetty erityistä       työeläkevakuutusmaksuun yhden prosentin
11675: huomiota ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien          nousupaineen.
11676: työllistymisedellytysten parantamiseksi ja hei-           Työttömyyseläkkeeseen on oikeus vähintään
11677: dän työelämästä syrjäytymisensä estämiseksi.          60 vuotta täyttäneellä työttömällä, joka on saa-
11678: Hallitusohjelman mukaisesti on jo luotu monia         nut työttömyyspäivärahaa 500 päivän enimmäis-
11679: uusia järjestelyjä, joiden avulla ikääntyneiden       määrän. Edellytyksenä on lisäksi, että työnteki-
11680: työllistymistä pyritään edistämään. Ikääntynei-       jällä on oikeus tulevan ajan eläkkeeseen. Tällais-
11681: den terveytensä puolesta työelämään kykenevien        ta oikeutta ei ole, jos työttömyyden alkamisen ja
11682: henkilöiden toimeentulo tulee turvata ensisijai-      60 vuoden iän täyttymisen välillä ehtii kulua 360
11683: sesti työvoimapoliittisin keinoin ja etuusjärjeste-   sellaista päivää, jolta henkilöllä ei ole oikeutta
11684: lyin. Vaikka ikääntyneiden työntekijöiden työl-       360 päivän jälkikarenssiaikaa pidentäviin etuus-
11685: listyminen ja toimeentulo kuuluukin lähinnä           päiviin. Kysyjän tarkoittaman henkilön kohdal-
11686: työllisyyspolitiikan alueelle, työeläkejärjestelmä-   la on ilmeisesti niin, ettei hänellä ole oikeutta
11687: kin on omalta osaltaan kantanut vastuuta ongel-       tulevan ajan eläkkeeseen eikä hän ole niin sano-
11688: masta muun muassa työttömyyseläkejärjeste-            tussa työttömyysputkessa. Kysyjän tarkoittama
11689: lyin.                                                 henkilö saa todennäköisesti työmarkkinatukea.
11690:     Viimeaikaisen eläkepolitiikan keskeisenä ta-      Työmarkkinatuen maksamiselle ei ole aikarajoi-
11691: voitteena on kuitenkin ollut luoda puitteet, jotka    tusta, joten käytännössä sitä voidaan varsinkin
11692: työelämästä syrjäytymisen sijasta tukevat työelä-     ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien kohdalla
11693: mässä jatkamista ja jaksamista. Samalla tavoit-       pitää läheisesti eläkkeeseen verrattavissa olevana
11694: teena on ollut väestön ikääntymisestä aiheutu-        etuutena, joskin se tasoltaan on useimmiten pie-
11695: vien tulevien eläkemenojen kasvun hillitseminen.      nempi kuin työttömyyseläke.
11696: Tässä tarkoituksessa muun muassa eläkejärjes-             Jos henkilö ei täytä työkyvyttömyys- tai työt-
11697: telmien hoitamaa ammatillista ja sitä tukevaa         tömyyseläkkeen taikka osa-aikaeläkkeen saami-
11698: lääketieteellistä kuntoutusta on tehostettu ja osa-   sen edellytyksiä, voimassa olevien lakien mukaan
11699: aikaeläkejärjestelmää on parannettu, jotta            hänen ainoa mahdollisuutensa saada eläkettä
11700: ikääntyneillä työntekijöillä olisi aiempaa parem-     ennen 65 vuoden eläkeikää on varhennettu van-
11701: mat mahdollisuudet hyödyntää jäljellä olevaa          huuseläke. Se voidaan myöntää vähintään 60-
11702:                                           KK 581/1998 vp                                              3
11703: 
11704: vuotiaalle vakuutetulle. Kysyjän esittämässä ta-    kehittää. Näiden neuvottelujen pohjalta valtio-
11705: pauksessa varhennetun vanhuuseläkkeen määrä         valta valmistelee ja vahvistaa tarpeelliset lainsää-
11706: olisi kuitenkin 30 prosenttia 65 vuoden iässä al-   däntömuutokset. Tulopoliittisen kokonaisrat-
11707: kavaa vanhuuseläkettä pienempi.                     kaisun mukaisesti työmarkkinajärjestöjen tar-
11708:    Nykyisin työvoimaviranomaiset pyrkivät eri-      koituksena on yhdessä työeläkelaitosten kanssa
11709: tyisen aktiivisesti saamaan ne ikääntyneet pitkä-   laajemmin selvittää tämän vuoden loppuun men-
11710: aikaistyöttömät, jotka eivät ole työttömyyselä-     nessä eri varhaiseläkemuotojen käyttöön liitty-
11711: keputkessa, työllistämistoimenpitein työhön.        vät kysymykset ja muutostarpeet. Tarkoituksena
11712: Näin ikääntyneellä henkilöllä on mahdollisuus       on myös tämän vuoden loppuun mennessä selvit-
11713: hankkia oikeus tulevaan aikaan ja sen myötä         tää, onko vanhempien työntekijöiden työssä py-
11714: myös mahdollisuus työttömyyseläkkeeseen.            symisen edistämiseksi tarpeen muuttaa työnan-
11715:     Työmarkkinaosapuolten asiana on neuvotella      tajien omavastuukustannuksia työttömyys- ja
11716: siitä, kuinka työnantaja- ja työntekijäpuolen yh-   työkyvyttömyyseläkkeissä.
11717: teisesti rahoittamaa työeläkejärjestelmää tulee
11718: 
11719:      Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1998
11720: 
11721:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
11722: 4                                            KK 581/1998 vp
11723: 
11724: 
11725: 
11726: 
11727:                                           Tili Riksdagens Talman
11728: 
11729:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        ligheter att utnyttja sin återstående arbetsförmå-
11730: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          ga i arbete som motsvarar den. 1 riksdagen be-
11731: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        handlas som bäst regeringens proposition med
11732: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr           förslag till lag om förbättrande av sysselsätt-
11733: 581:                                                    ningsförutsättningarna för 55 år fyllda arbetslösa
11734:                                                         (RP 73/1998 rd). Genom den lag som föreslås i
11735:            Har en 58-årig medborgare som blivit         propositionen förbättras sysselsättningsförut-
11736:         arbetslös år 1992 någon möjlighet att gå i      sättningarna för äldre arbetslösa så att ett nytt
11737:         pension före den egentliga pensionsål-          tillfålligt arbete på högst tio månader som en
11738:         dern eftersom han inte längre kan anvisas       sådan person tar emot inte försämrar det pen-
11739:         arbete, och om inte, vilken är då orsaken,      sionsskydd som förväntas på grundval av tidiga-
11740:         och                                             re förvärvsverksamhet.
11741:            ämnar Regeringen anstränga sig för att           Många långtidsarbetslösa som är över 50 år
11742:         skapa ett sådant system där detta vore          har bakom sig en lång arbetskarriär, vilket bety-
11743:         möjligt?                                        der att den arbetspension som influtit bra kan
11744:                                                         överstiga 5 000 mk i månaden. En tidigarelagd
11745:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           betalning av en sådan fribrevspension föranleder
11746: anföra följande:                                        tilläggkostnader på 60 000 mk per år för pen-
11747:                                                         sionssystemet. En sådan tilläggskostnad för t.ex.
11748:    1 regeringsprogrammet har fåsts särskild upp-        20 000 äldre långtidsarbetslösa skulle på årsnivå
11749: märksamhet vid förbättring av sysselsättnings-          höja arbetspensionsförsäkringspremien med en
11750: förutsättningarna för äldre långtidsarbetslösa          procent.
11751: och för förhindrande av att de blir utslagna från           Rätt till arbetslöshetspension har en arbetslös
11752: arbetsmarknaden. 1 enlighet med regeringspro-           som fyllt 60 år och som har fått arbetslöshetsdag-
11753: grammet har redan skapats många nya arrange-            penning för maximalt 500 dagar. En förutsätt-
11754: mang med hjälp av vilka man försöker främja             ning är dessutom att arbetstagaren har rätt till
11755: sysselsättningen för äldre. Utkomsten för äldre         pension för den återstående tiden. En sådan rätt
11756: som är tillräckligt friska för att vara i arbetslivet   finns inte om det mellan den tid då arbetslösheten
11757: skall tryggas i första hand genom ar.betspolitiska      började och den dag då den arbetslösa fyller 60 år
11758: medel och förmånsarrangemang. Aven om sys-              har förflutit 360 sådana dagar för vilka personen
11759: selsättning av och utkomsten för äldre personer         i fråga inte har rätt till förmånsdagar som för-
11760: närmast hör till området för sysselsättningspoli-       länger den 360 dagar långa efterkarenstiden. 1
11761: tiken har också arbetspensionssystemet burit an-        fråga om den person som spörsmålsställaren av-
11762: svar för problemet bl.a med olika arrangemang           ser är det tydligen så att han inte har rätt till
11763: med arbetslöshetspension.                               pension för den återstående tiden och inte är i det
11764:    Under densenaste tiden har det centrala målet        s.k. arbetslöshetsröret. Den person som spörs-
11765: för pensionspolitiken dock varit att skapa ramar        målsställaren avser får sannolikt arbetsmark-
11766: som i stället för att bidra till att personer blir      nadsstöd. Det finns ingen tidsgräns för betalning
11767: utslagna från arbetsmarknaden stöder dem att            av arbetsmarknadsstöd, vilket innebär att det i
11768: fortsätta och orka i arbetslivet. Samtidigt har         praktiken, särskilt i fråga om äldre långtidsar-
11769: man försökt hejda ökningen av de kommande               betslösa, kan anses som en förmån som nästan är
11770: pensionsutgifter som föranleds av att befolkning-       jämförbar med pension även om stödet för det
11771: en blir äldre. 1detta syfte har bl.a. den yrkesinrik-   mesta är mindre än arbetslöshetspensionen.
11772: tade rehabilitering som pensionssystemen upp-               Om en person inte uppfyller kriterierna för
11773: rätthåller och den stödjande medicinska rehabili-       erhållande av invalid- eller arbetslöshetspension
11774: teringen i anknytning till den effektiverats och        eller deltidspension är förtida ålderspension en-
11775: dessutom har deltidspensionssystemet förbätt-           ligt gällande lagar hans enda möjlighet att få
11776: rats så att äldre arbetstagare skall ha bättre möj-     pension innan han uppnår pensionsåldern 65 år.
11777:                                               KK 581/1998 vp                                               5
11778: 
11779: Förtida ålderspension kan beviljas en försäkrad           parterna skall utvecklas. Utgående från dessa
11780: som har fyllt 60 år. 1det fall som spörsmålsställa-       förhandlingar bereder och fastställer statsmak-
11781: ren avser skulle den förtida ålderspensionens be-         ten de ändringar i lagstiftningen som behövs. 1
11782: lopp dock vara 30 procent mindre än den ålders-           enlighet med den inkomstpolitiska helhetslös-
11783: pension som börjar vid 65 års ålder.                      ningen har arbetsmarknadsorganisationerna för
11784:    Nuförtiden strävar arbetskraftsmyndigheter-            avsikt att före utgången av detta år tillsammans
11785: na särskilt aktivt efter att få äldre långtidsarbets-     med arbetspensionsanstalterna i större utsträck-
11786: lösa som inte är i det s.k. arbetslöshetsröret i          ning utreda frågor och behovet av ändringar i
11787: arbete genom sysselsättningsåtgärder. På detta            anslutning tili tillämpandet av olika förtidspen-
11788: sätt har en äldre person möjlighet att skaffa sig         sionsformer. Avsikten är också att före utgången
11789: rätt tili återstående tid och således också tili ar-      av detta år utreda om det för främjande av att
11790: betslöshetspension.                                       äldre arbetstagare hålls kvar i arbetslivet är nöd-
11791:    Det är arbetsmarknadsparternas uppgift att             vändigt att ändra arbetsgivarnas självriskskost-
11792: förhandla om hur det arbetspensionssystem som             nader i fråga om arbetslöshets- och invalidpen-
11793: finansieras både av arbetsgivar- och arbetstagar-         sioner.
11794: 
11795:      Helsingforsden 5 juni 1998
11796: 
11797:                                                         Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
11798:                                            KK 582/1998 vp
11799: 
11800: Kirjallinen kysymys 582
11801: 
11802: 
11803: 
11804: 
11805:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Tulevan pörssiromahduksen ennakoinnista
11806: 
11807: 
11808: 
11809:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
11810: 
11811:    Ulkomainen osakeomistus suomalaisissa yh-         markkaa. Toisin sanoen toteutuu se, mitä on
11812: tiöissä ja elinkeinoelämässä on lisääntynyt räjäh-   ennustettu, mutta jota ei ole uskottu.
11813: dysmäisesti. Firman kuin firman oven päällä al-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11814: kaa pian olla outo ulkomaalainen nimi.               tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11815:    Viimeistään kymmenen kuukauden kuluttua           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11816: maailma kokee kaikkien aikojen suurimman             nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11817: pörssiromahduksen, jonka juuret lähtevät
11818: Aasiasta. Pörssiromahdus johtuu siitä, että maa-                  Miten käy Suomen maailmanlaajuisen
11819: ilmantaloudessa, erityisesti sen tärkeimmissä               pörssiromahduksen yhteydessä, johon
11820: osissa, on paljon rakennettu ns. tyhjän päälle.             liittyy ulkomaisten sijoitusten vetäminen
11821:  Niin myös Suomessa, mikä asia ilmenee perus-               pois voittoineen suomalaisesta elinkeino-
11822: teettomana kurssinousuna.                                   ja talouselämästä, ja
11823:     Pörssiromahduksen alla ulkomaiset sijoittajat                 voiko Hallitus mitenkään varautua tä-
11824:  keräävät pois potin ja luopuvat sijoituksistaan            hän tapahtumaan näin lyhyellä aikavälil-
11825:  Suomessa. Rahaa lähtee 100-150 miljardia                    .. ?
11826:                                                             1a.
11827: 
11828:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1998
11829: 
11830:                                         Sulo Aittaniemi /kesk
11831: 
11832: 
11833: 
11834: 
11835:  280043
11836: 2                                          KK 582/1998 vp
11837: 
11838: 
11839: 
11840: 
11841:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
11842: 
11843:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kurssien romahtaessa varallisuuden arvon las-
11844: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kun vaikutusten kohdistumiseen omistuksen
11845: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       suhteessa maan ulkopuolelle. Tilanne, jossa mer-
11846: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        kittävä osa suomalaisten yritysten osakkeista
11847: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         voitaisiin myydä sen heijastumatta osakkeiden
11848: n:o 582:                                              hintoihin, on käytännössä mahdoton jo senkin
11849:                                                       takia, ettei Suomesta löydy riittävää kysyntää
11850:              Miten käy Suomen maailmanlaajuisen       kysyjän olettamalle osakemäärälle. Toistaiseksi
11851:        pörssiromahduksen yhteydessä, johon            ulkomaalaisten kiinnostus suomalaisiin osakkei-
11852:        liittyy ulkomaisten sijoitusten vetäminen      siin on jatkunut ja ulkomaalaisten omistusosuus
11853:        pois voittoineen suomalaisesta elinkeino-      on edelleen kasvanut. Tässä tilanteessa laajamit-
11854:        ja talouselämästä, ja                          tainen pako suomalaisista osakkeista johtaisi
11855:              voiko Hallitus mitenkään varautua tä-    voimakkaaseen pörssikurssien laskuun. Myy-
11856:        hän tapahtumaan näin lyhyellä aikavälil-       mällä osakkeensa ulkomainen sijoittaja samalla
11857:         .. ?
11858:        1a.                                            realisoisi kurssinlaskun.
11859:                                                          Toisaalta laaja ulkomaalaisomistusja toisaal-
11860:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          ta kotitalouksien vähäinen osuus pörssiosakkei-
11861: vasti seuraavaa:                                      den omistuksesta merkitsevät sitä, että kysyjän
11862:                                                       tarkoittaman kansainvälisen pörssiromahduk-
11863:    Pörssille on ominaista osakkeiden hintojen         sen suoranaiset vaikutukset voisivat Suomessa
11864: huomattava vaihtelu. Pörssikurssit voivat pit-        jäädä pienemmiksi kuin useissa muissa maissa.
11865: kään kohota voimakkaasti ja sijoittajien luotta-          Hallitus varautuu mahdolliseen pörssikurs-
11866: muksen horjuessa kääntyäjyrkkäänkin laskuun.          sien laskuun parhaiten huolehtimalla, kuten on
11867: Onko osa nykyisestä kurssinoususta perustee-          tehnytkin, talouden tasapainoisista kehitysmah-
11868: tonta, onko näköpiirissä mahdollinen pörssiro-        dollisuuksista. Varmistamalla valtiontalouden
11869: mahdus, mikä on sen ajankohta, syy ja voimak-         tasapainon, turvaamalla yhdessä työmarkkina-
11870: kuus, ovat kaikki asioita, jotka ovat enemmän         järjestöjen kanssa hintavakauden sekä yritysten
11871: uskon kuin tiedon varassa. Toistaiseksi Aasian        kansainvälisen kilpailukyvyn ja kannattavuuden
11872: kriisin vaikutus pörssikursseihin on ollut aika       riittävyyden, voidaan olla varmoja siitä, että
11873: pieni ja lyhytaikainen. Juuri nyt näyttääkin siltä,   mahdollinen pörssikurssien laskujohtuu pääosin
11874: että kriisin vaikutukset rajautuisivat pääosin        kansainvälisistä tekijöistä, jolloin tarve luopua
11875: vain niihin maihin, joita kriisi koettelee. Muualla   suomalaisista osakkeista on paljon pienempi
11876: kiinnostus osakkeisiin on pysynyt vahvana ja          kuin, jos taustalla olisivat Suomen talouden
11877: kurssien nousu on yleisesti jatkunut.                 omat ongelmat.
11878:    Laaja ulkomaalaisomistus, joka kurssien
11879: noustessa on siirtänyt voittoja ulkomaille, johtaa
11880: 
11881:      Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1998
11882: 
11883:                                                                 Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
11884:                                              KK 582/1998 vp                                              3
11885: 
11886: 
11887: 
11888: 
11889:                                          Tili Riksdagens Talman
11890: 
11891:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             ringar, leder vid kursras tili att effekterna av
11892: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             sjunkande värde på förmögenhet, när det gäller
11893: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         ägande, känns utanför landets gränser. En situa-
11894: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-            tion där en betydande del av aktierna i finska
11895: mål nr 582:                                             företag skulle kunna säljas utan att detta inverka-
11896:                                                         de på aktiernas priser är i praktiken omöjlig av
11897:           Hur kommer det att gå för Finland i           den enkla anledningen att det inte finns tillräck-
11898:        samband med en världsomfattande börs-            ligt stor efterfrågan i Finland på ett sådant antal
11899:        krasch varav följer att utländska investe-       aktier som frågeställaren avser. Tills vidare har
11900:        ringar jämte vinster dras bort från det          det utländska intresset för finska aktier bestått
11901:        finska näringslivet och ekonomiska livet,        och utlänningarnas ägoandel har ytterligare
11902:        och                                              ökat. 1 denna situation skulle ett omfattande
11903:           kan Regeringen på något sätt förbere-         avståndstagande från finska aktier leda tili att
11904:        da sig för en dylik händelse på så kort          börskurserna går kraftigt nedåt. Genom att sälja
11905:        sikt?                                            sina aktier skulle en utländsk placerare samtidigt
11906:                                                         realisera ett kursras.
11907:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt              Ett omfattande utländskt innehav å ena sidan
11908: anföra följande:                                        och hushållens ringa innehav av börsaktier å
11909:                                                         andra sidan innebär att de direkta verkningarna
11910:    Det är kännetecknande för börsen att priserna        av en internationell börskrasch som frågeställa-
11911: på aktier varierar kraftigt. Börskurserna kan un-       ren avser kan bli mindre i Finland än i många
11912: der en Iängre tid stiga kraftigt och när placerar-      andra länder.
11913: nas förtroende sviktar kan de sjunka riktigt               Regeringen förbereder sig bäst för en eventuell
11914: brant. Är den kursstegring som nu sker delvis           nedgång i börskurserna genom att garantera
11915: ogrundad, är en eventuell börskrasch i sikte, när       möjligheter för en balanserad ekonomisk utveck-
11916: kommer den att inträffa, vad beror den på och           ling, såsom den har gjort hittills. Genom att sä-
11917: hur stark är den, är frågor som snarare handlar         kerställa en stabil statsekonomi, trygga stabila
11918: om tro än vetande. Tills vidare har krisen i Asien      priser i samarbete med arbetsmarknadsorganisa-
11919: haft ganska liten och kortvarig inverkan på börs-       tionerna samt trygga företagens internationella
11920: kurserna. För tillfållet tycks effekterna i huvud-      konkurrenskraft och en tillräcklig lönsamhet kan
11921: sak begränsas endast tiii de Iänder som berörs av       vi förlita oss på att en eventuell nedgång i börs-
11922: krisen. På andra håll är intresset för aktier fort-     kurserna i huvudsak beror på internationella fak-
11923: sättningsvis stort och kursstegringen har på det        torer, vilket betyder att behovet att avstå från
11924: hela taget fortsatt.                                    finska aktier är mycket mindre än om egna pro-
11925:    Det omfattande utländska ägandet, som har            blem i den finska ekonomin låg bakom nedgång-
11926: Iett tili att vinsterna förts utomlands vid kurssteg-   en.
11927: 
11928:      Helsingfors den 8 juni 1998
11929: 
11930:                                                                          Finansminister Sauli Niinistö
11931:                                          KK 583/1998 vp
11932: 
11933: Kirjallinen kysymys 583
11934: 
11935: 
11936: 
11937: 
11938:                                  Sulo Aittoniemi /kesk: Rintamaveteraanien hammasprotetiikan
11939:                                      korvauksista
11940: 
11941: 
11942:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
11943: 
11944:    Rintamaveteraanien hammasprotetiikan kor-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11945: vaus muuttui ja parani 1.5.1998 alkaen. Rinta-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11946: maveteraanit saavat korvausta 50 prosenttia        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11947: enintään Kelan taksan mukaisesta määrästä          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11948: hammasproteesien teknisestä työstä. Tähän
11949: saakka korvaus on maksettu pelkästään ham-                  Onko Hallitus tietoinen, että 1.5.1998
11950: masproteesien kliinisen työn kustannuksista.              voimaan tulleen hammasprotetiikan kor-
11951:    Asiassa näyttää olevan kuitenkin yksi ongel-           vausta koskevan lain piiriin kuuluvat rin-
11952: ma. Korvaus tulee, jos veteraani menee yksityi-           tamaveteraanit ovat erilaisessa asemassa
11953: sen hammaslääkärin hoitoon. Sen sijaan, jos hän           kustannusten suhteen riippuen siitä, me-
11954: pääsee vastaavaan hoitoon terveyskeskuksen                nevätkö he yksityiselle hammaslääkärille
11955: hammashuoltoon kuten tapahtuu muun muassa                 vaiko terveyskeskuksen hammashuol-
11956: Helsingissä nykyään, hän ei saa proteesin tekni-          toon?
11957: sistä kustannuksista korvausta. Asia tuntuu
11958: hämmästyttä vältä, mutta näin se nyt vaan tuntuu
11959: olevan.
11960: 
11961:       Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1998
11962: 
11963:                                        Sulo Aittaniemi /kesk
11964: 
11965: 
11966: 
11967: 
11968:   280043
11969: 2                                          KK 583/1998 vp
11970: 
11971: 
11972: 
11973: 
11974:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
11975: 
11976:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kuksessa. Rintamaveteraanien hammashoidossa
11977: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         rintamaveteraanille jää omalle vastuulle kustan-
11978: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       nuksia yksityisen hammaslääkärin antamasta
11979: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        100-prosenttisesti korvattavasta hoidosta, koska
11980: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         korvaus maksetaan enintään Kelan vahvistaman
11981: n:o 583:                                              taksan määrästä. Vuoden 1997 tilastojen mu-
11982:                                                       kaan rintamaveteraanien hammashoidon 100
11983:           Onko Hallitus tietoinen, että 1.5.1998      prosentin korvaukset kattoivat todellisista kus-
11984:        voimaan tulleen hammasprotetiikan kor-         tannuksista 80,6 %eli rintamaveteraanit maksoi-
11985:        vausta koskevan lain piiriin kuuluvat          vat korvausten lisäksi itse vain 20%. Vastaavat
11986:        rintamaveteraanit ovat erilaisessa ase-        hoidot terveyskeskuksessa annettuina olivat
11987:        massa kustannusten suhteen riippuen sii-       rintamaveteraaneille maksuttomia. Toukokuun
11988:        tä, menevätkö he yksityiselle hammaslää-       alusta voimaan tulleet säännökset johtivat sellai-
11989:        kärille vaiko terveyskeskuksen hammas-         seen tilanteeseen, että yksityisiä palveluja käyttä-
11990:        huoltoon?                                      vä henkilö on kustannusten suhteenjoltakin osin
11991:                                                       paremmassa asemassa kuin terveyskeskusta
11992:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          käyttävä henkilö. Tämä tilanne koskee sitä osaa
11993: vasti seuraavaa:                                      veteraanien hammasprotetiikasta, joka tuli sai-
11994:                                                       rausvakuutuksen korvausten piiriin. Muilta osin
11995:    Rintamaveteraanien hammashuollosta anne-           tilanne on kuitenkin toinen, eli terveyskeskuksen
11996: tun lain 3 §:n mukaan korvataan yksityisen ham-       järjestämä hammashoito on edullisempaa. Riip-
11997: maslääkärin suorittamasta suun ja hampaiden           puen siitä, minkälaista hoitoa veteraani tarvitsee,
11998: tutkimuksesta sekä ehkäisevästä hoidosta peri-        voivat proteettista hoitoa tarvitsevien kustan-
11999: tystä palkkiosta 100 % tai jos peritty palkkio on     nukset olla kalliimmat tai halvemmat terveys-
12000: suurempi kuin noudatettavaksi vahvistettu taksa       keskuksessa.
12001: edellyttää, taksan mukainen määrä. Lisäksi                Nykyiset asiakasmaksuja koskevat säännök-
12002: hammaslääkärin tai erikoishammasteknikon               set määrittelevät kuitenkin vain maksun enim-
12003: suorittamasta protetiikan kliinisestä työstä kor-     mäismäärän. Kunta voi päättää, että se perii
12004: vataan 100 %ja 1 päivästä toukokuuta 1998 lu-          säädettyä pienemmän maksun tai että palvelu on
12005: kien teknisestä työstä 50 %. Tätä ennen rintama-      kokonaan maksuton. Tämän vuoksi kukin kunta
12006: veteraanit olivat maksaneet teknisen työn kus-         voi halutessaan päättää, että veteraaneille ham-
12007: tannukset kokonaisuudessaan.                          masprotetiikasta aiheutuvat kustannukset ovat
12008:     Terveyskeskuksessa suoritetusta hampaiden          samat kuin yksityistä hammaslääkäriä käyttävil-
12009: tarkastuksesta, ehkäisevästä hoidosta sekä pro-        lä. Ainakaan toistaiseksi kuntia ei kuitenkaan ole
12010: tetiikkaan liittyvästä kliinisestä työstä rintama-     haluttu velvoittaa maksamaan puolta veteraa-
12011: veteraaneilta ei peritä maksua. Sen sijaan ham-        nien protetiikasta aiheutuvista kustannuksista.
12012: mastekniset kulut, muun muassa protetiikkaan               Valtionosuuslainsäädännöllä on mahdollis-
12013: liittyvä tekninen työ, voidaan periä sosiaali- ja      tettu, että kunnat voivat tuottaa terveydenhuol-
12014: terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun              lon palveluita joko omana toimintana tai osto-
12015: asetuksen mukaan enintään todellisten kustan-          palveluna. Tämä koskee myös rintamaveteraa-
12016: nusten mukaisina, mikäli potilas ei ole suorit-        nien protetiikan teknistä työtä. Kilpailuttamalla
12017:  tanut maksua suoraan valmistajalle.                   protetiikan teknisen työn palvelujen tuottajia
12018:     Potilaat ovat yleensä erilaisessa asemassa kus-    terveyskeskus voi tarjota proteesin rintamavete-
12019:  tannusten suhteen riippuen siitä, saavatko he         raanille kohtuulliseen kokonaishintaan, kun
12020:  hoidon yksityisellä lääkärillä vaiko terveyskes-      protetiikan kliininen työ on maksutonta.
12021: 
12022:      Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1998
12023: 
12024:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
12025:                                             KK 583/1998 vp                                                3
12026: 
12027: 
12028: 
12029: 
12030:                                         Tili Riksdagens Talman
12031: 
12032:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          själv betala en andel av kostnaderna får sådan
12033: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-           vård given av en privat tandläkare som ersätts tili
12034: lem av statsrådet översänt få1jande av riksdags-         100 %, eftersom ersättningen betalas högst enligt
12035: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr            det av FPA fastställda beloppet av taxan. Enligt
12036: 583:                                                     1997 års statistik täckte frontveteranernas ersätt-
12037:                                                          ningar motsvarande 100% för tandvård 80,6%
12038:           Är Regeringen medveten om att de               av de faktiska kostnaderna, dvs. efter ersätt-
12039:        frontveteraner som berörs av lagen om             ningen betalade frontveteranerna själva endast
12040:        ersättning för tandprotetik, som trädde i         20% av kostnaderna. Motsvarande vård vid häl-
12041:        kraft den 1 maj 1998, med tanke på kost-          sovårdscentralerna var avgiftsfri får frontvetera-
12042:        naderna för vården försätts i olika ställ-        ner. De bestämmelser som trädde i kraft den 1
12043:        ning beroende på om de anlitar en privat          maj har lett tili att personer som anlitar privat
12044:        tandläkare eller tandvård som ges vid en          tandvård i fråga om kostnaderna tili vissa delar
12045:        hälsovårdscentral?                                befinner sig i en bättre ställning än personer som
12046:                                                          anlitar en hälsovårdscentral. Denna situation
12047:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            gäller den del av tandprotetiken för veteraner
12048: anföra följande:                                         som numera ersätts ur sjukförsäkringen. Tili öv-
12049:                                                          riga delar är situationen dock en annan, dvs.
12050:    Enligt 3 § 1agen om tandvården för frontvete-         tandvård som ges vid hälsovårdscentralerna är
12051: raner ersätts det arvode som privata tandläkare          billigare. Beroende på hurudan vård veteranen
12052: uppbär för undersökning samt fårebyggande                behöver, kan kostnaderna för protetisk vård vara
12053: vård av mun och tänder tili 100% eller, om det           antingen dyrare eller billigare vid hälsovårdscen-
12054: uppburna arvodet är större än den fastställda            tralerna.
12055: taxan förutsätter, med beloppet enligt taxan. Vi-            De nuvarande bestämmelserna om klientav-
12056: dare ersätts kliniskt och tekniskt arbete i sam-         gifter fastställer ändå bara maximibeloppet för
12057: band med protetik som utförts av en tandläkare           avgiften. Kommunen kan bestämma att den upp-
12058: eller specialtandtekniker, det kliniska arbetet tili     bär en mindre avgift än den som fastställts eller
12059: 100% och, fr.o.m. den 1 maj 1998, det tekniska           att tjänsten i fråga helt och hållet är avgiftsfri.
12060: arbetet tili 50 %. Före det hade frontveteranerna        Därför kan varje kommun själv bestämma att de
12061: betalt kostnaderna för det tekniska arbetet i sin        kostnader som föranleds veteraner på grund av
12062: helhet.                                                  tandprotetik är desamma som vid besök hos pri-
12063:    Av frontveteraner uppbärs ingen avgift för vid        vata tandläkare. Åtminstone hittills har man
12064: hälsovårdscentral utfård kontroll och där given          dock inte velat förplikta kommunerna att betala
12065: fårebyggande vård av tänder eller får sådant kli-        hälften av kostnaderna för veteraners tandprote-
12066: niskt arbete i samband med protetik som utfårts          tik.
12067: vid hälsovårdscentral. Däremot kan kost-                     Genom statsandelslagstiftningen har det blivit
12068:  naderna för tandtekniskt arbete, bl.a. tekniskt         möjligt för kommunerna att producera hälso-
12069:  arbete i samband med protetik, enligt förord-           vårdstjänster antingen i form av egen verksamhet
12070:  ningen om klientavgifter inom social- och hälso-        eller som köptjänster. Detta gäller även det tek-
12071:  vården uppbäras högst enligt de faktiska kostna-        niska arbetet i samband med tandprotetik för
12072:  derna, om inte patienten har betalt avgiften di-        frontveteraner. Genom att konkurrensutsätta
12073:  rekt tili tillverkaren.                                 det tekniska arbetet i samband med protetik mel-
12074:     Situationen i fråga om de kostnader som för-         lan dem som tillhandahåller dylika tjänster kan
12075:  anleds patienterna varierar i allmänhet beroende        hälsovårdscentralerna erbjuda veteranerna pro-
12076:  på om vården ges av en privat läkare eller vid en       teser tili ett förmånligt totalpris eftersom det
12077:  hälsovårdscentral. När det gäller tandvården för        kliniska arbetet i samband med protetik är av-
12078:  frontveteraner kvarstår för frontveteranen att           giftsfritt.
12079: 
12080:       Helsingforsden 4 juni 1998
12081: 
12082:                                                        Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
12083:                                             KK 584/1998 vp
12084: 
12085: Kirjallinen kysymys 584
12086: 
12087: 
12088: 
12089: 
12090:                                    Markus Aaltonen /sd: Kehitysyhteistyössä ja lähetystyössä olevien
12091:                                       sosiaaliturvasta
12092: 
12093: 
12094:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
12095: 
12096:    Laissa asumiseen perustuvan sosiaaliturva-         dennetään vähintään kahdeksaan vuoteen, en-
12097: lainsäädännön soveltamisesta (1573/1993) ei ole       nen kuin työntekijä putoaa sosiaaliturvan ulko-
12098: kirjattuna aikamääriä siitä, kuinka pitkän Suo-       puolelle.
12099: mesta poissaolon jälkeen työntekijä putoaa pois          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12100: Suomen asumisperusteisesta sosiaaliturvasta.          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12101: Kansaneläkelaitos on tulkinnut lakia siten, että      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12102: työntekijä putoaa sosiaaliturvan ulkopuolelle,        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12103: jos hän on viisi vuotta yhtäjaksoisesti pois Suo-
12104: mesta.                                                          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12105:    Ulkoasiainvaliokunnan valtuuskunta vieraili               ryhtyä kehitysyhteistyössä ja lähetystyös-
12106: hiljattain Länsi-Afrikassa. Senegalissa toimivat             sä olevien Suomen kansalaisten sosiaali-
12107: suomalaiset lähetystyöntekijät kiinnittivät silloin          turvan parantamiseksi niin, että ulko-
12108: huomiota tähän ongelmaan. Kirkon lähetysjär-                 mailla työssäolon ajan pitää kestää vä-
12109: jestöt ovat jo aiemmin esittäneet, että Kansanelä-           hintään kahdeksan vuotta, ennen kuin
12110: kelaitos muuttaisi tulkintaansa edellä mainitusta            työntekijä putoaa sosiaaliturvan ulko-
12111: laista siten, että ulkomailla työssäolon aikaa pi-           puolelle?
12112:      Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1998
12113:                                          Markus Aaltonen /sd
12114: 
12115: 
12116: 
12117: 
12118: 280043
12119: 2                                          KK 584/1998 vp
12120: 
12121: 
12122: 
12123: 
12124:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
12125: 
12126:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kaan tällainen tilanne voi olla kysymyksessä
12127: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        muun muassa silloin, kun ulkomailla työskentely
12128: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      on jatkunut ja sen voidaan tehdyn työsopimuk-
12129: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Markus          sen tai muun syyn perusteella arvioida jatkuvan
12130: Aaltosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        niin pitkään, että ulkomailla oleskelun voidaan
12131: n:o 584:                                             katsoa olevan vakiintunutta.
12132:                                                         Kansaneläkelaitos päättää asumiseen perus-
12133:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       tuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamises-
12134:        ryhtyä kehitysyhteistyössä ja lähetystyös-    ta annetun lain 7 §:n mukaisesti, miten pitkään
12135:        sä olevien Suomen kansalaisten sosiaali-      asumiseen perustuvaa sosiaaliturvalainsäädän-
12136:        turvan parantamiseksi niin, että ulko-        töä sovelletaan ulkomailla vuotta pidemmän
12137:        mailla työssäolon ajan pitää kestää vä-       ajan kehitysyhteistyö- ja lähetystyötehtävissä
12138:        hintään kahdeksan vuotta, ennen kuin          oleviin henkilöihin. Kansaneläkelaitoksen ja
12139:        työntekijä putoaa sosiaaliturvan ulko-        muutoksenhakuelinten vakiintuneen käytännön
12140:        puolelle?                                     mukaan edellä mainitut päätökset henkilön pitä-
12141:                                                      misestä Suomen sosiaaliturvalainsäädännön pii-
12142:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         rissä tehdään enintään viideksi vuodeksi, vaikka
12143: vasti seuraavaa:                                     laissa ei olekaan nimenomaisesti säädetty viiden
12144:                                                      vuoden määräajasta. Vastaavaa käytäntöä on
12145:    Vuoden 1994 alusta voimaan tulleen asumi-         sovellettu myös EU- jaETA-maihin sekä sosiaa-
12146: seen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön so-       liturvasopimusmaihin lähetettyihin työntekijöi-
12147: veltamisesta annetun lain (1573/1993) keskeisenä     hin. Suomen ja Viron välisessä sosiaaliturvasopi-
12148: tavoitteena oli yhdenmukaistaa asumiseen pe-         muksessa on otettu asiasta nimenomainen mää-
12149: rustuvan sosiaaliturvalainsäädännön sovelta-         räys. Jos henkilö palaa Suomeen, on uusi enin-
12150: misalaa koskevat säännökset. Tässä yhteydessä        tään vuoden mittainen päätös annettu viimeis-
12151: muutettiin myös työntekijäin eläkelakia (395/        tään, kun henkilö on asunut vuoden Suomessa.
12152: 1961) ja tapaturmavakuutuslakia (608/1948) ot-           Sosiaali- ja terveysministeriö on tietoinen sii-
12153: tamalla niihin säännökset ulkomaille lähetetystä     tä, että sosiaaliturvan rajoittaminen viiteen vuo-
12154: työntekijästä. Muutosten tavoitteena oli muun        teen on osoittautunut epätarkoituksenmukai-
12155: muassa se, ettei ulkomaille työhön lähetettävän      seksi erityisesti silloin, kun henkilöllä edelleen on
12156: työntekijän sosiaaliturva muodostu perusteetto-      kiinteät siteet Suomeen ja asemamaasta ei ole
12157: masti erilaiseksi työeläketurvan ja muun sosiaali-   mahdollista saada riittävää sosiaaliturvaa. So-
12158: turvan osalta.                                       siaali- ja terveysministeriö asetti 2 päivänä helmi-
12159:    Työntekijäin eläkelakiin ja tapaturmavakuu-       kuuta 1998 työryhmän, jonka tavoitteena oli tar-
12160: tuslakiin sekä kansaneläkelaitoksen toimeenpa-       kastella asumiseen perustuvan sosiaaliturvalain-
12161: nemaan sosiaaliturvalainsäädäntöön tehdyillä         säädännön soveltamisesta annetun lain sovelta-
12162: muutoksilla pyrittiin siihen, että Suomesta ED-      miskäytännössä esiintyneitä ongelmia ja muu-
12163: maiden ulkopuolelle lähetetyt työntekijät voivat     tostarpeita. Lisäksi työryhmän tuli tehdä halli-
12164: kuulua Suomen lainsäädännön alaisuuteen eri-         tuksen esityksen muodossa ehdotus kiireellisim-
12165: tyisesti tilanteissa, joissa työntekovaltiossa on    min toteutettavista ratkaisuista. Työryhmän
12166: kehittymätön sosiaaliturvalainsäädäntö.              määräaika päättyi toimeksiannon mukaisesti
12167:    Asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsää-        29.5.1998.
12168: dännön soveltamisesta annetun lain kattamassa            Työryhmän muistiossa, joka on vielä teknises-
12169: lainsäädännössä on kysymys nimenomaan asu-           ti viimeisteltävänä, kiinnitetään huomiota muun
12170: miseen perustuvasta sosiaaliturvasta. Tämän          ohella kysymyksessä mainitun kaltaisiin ongel-
12171: vuoksi ei ole aina välttämättä perusteltua pitää     miin ja esitetään yleistä ratkaisua, joka merkitsee
12172: henkilöä edelleen asumiseen perustuvan sosiaali-     entistä joustavampaa käytäntöä lähetettyjen
12173: turvan piirissä. Lakiesityksen perusteluiden mu-     työntekijöiden asumisperusteisen sosiaaliturvan
12174:                                        KK 584/1998 vp                                          3
12175: 
12176: osalta. Ehdotusta Jaatiessaan työryhmä kuuli   na tarvittavat lausunnot. Hallituksen tarkoituk-
12177: muun muassa lähetystyöntekijäin edustajia.     sena on antaa syyskaudella 1998lain muuttamis-
12178: Työryhmän ehdotuksesta pyydetään kesän aika-   ta koskeva hallituksen esitys.
12179: 
12180:     Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1998
12181:                                                Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
12182: 4                                           KK 584/1998 vp
12183: 
12184: 
12185: 
12186: 
12187:                                          Tili Riksdagens Talman
12188: 
12189:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       ningsbaserade sociala tryggheten. Enligt motive-
12190: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         ringen tilllagförslaget kan det vara fråga om en
12191: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       dylik situation bl.a. då arbetet utomlands har
12192: man Markus Aaltonen undertecknade spörsmål             fortgått och på basis av arbetsavtal eller annan
12193: nr 584:                                                orsak bedöms fortsätta så länge att utomlands-
12194:                                                        vistelsen kan betraktas som permanent.
12195:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-             Folkpensionsanstalten beslutar i enlighet med
12196:        ta för att förbättra den sociala tryggheten     7 § lagen om tillämpning av lagstiftningen om
12197:        för finska medborgare som är sysselsatta        bosättningsbaserad social trygghet hur länge lag-
12198:        med utvecklingssamarbete och missions-          stiftningen om bosättningsbaserad social trygg-
12199:        arbete så att arbetstagarna inte går miste      het skall tiliämpas på personer som är sysselsatta
12200:        om den sociala tryggheten förrän utom-          med utvecklingssamarbete och missionsarbete
12201:        landsvistelsen på grund av arbete har på-       utomlands under en längre tid än ett år. Enligt
12202:        gått i minst åtta år?                           vedertagen praxis hos folkpensionsanstalten och
12203:                                                        besvärsinstanserna fattas ovan nämnda beslut
12204:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          om kvarhållande av personer inom tillämpnings-
12205: anföra följande:                                       området för den finska socialskyddslagstift-
12206:                                                        ningen för högst fem år åt gången, även om det
12207:    Det huvudsakliga syftet med lagen om tili-          inte uttryckligen föreskrivs någon viss tid i lag-
12208: lämpning av lagstiftningen om bosättningsbase-         stiftningen. Motsvarande praxis har också tili-
12209: rad social trygghet (1573/1993), som trädde i          lämpats på arbetstagare som har sänts tili EU-
12210: kraft vid ingången av 1994, var att samordna           och EES-länder och sådana Iänder med vilka
12211: bestämmelserna angående tillämpningsområdet            Finland har en överenskommelse om social
12212: för lagstiftningen om den bosättningsbaserade          trygghet. I överenskommelsen om social trygghet
12213: sociala tryggheten. Samtidigt reviderades också        mellan Finland och Estland ingår en uttrycklig
12214: lagen om pension för arbetstagare (395/1961) och       bestämmelse om detta. Om personen återvänder
12215: lagen om olycksfallsförsäkring (608/1948) så att       tili Finland har ett nytt beslut för högst ett år
12216: man tili dessa lagar fogade bestämmelser om            givits senast då personen har bott ett år i Finland.
12217: arbetstagare som sänds utomlands. Avsikten                 Social- och hälsovårdsministeriet är medvetet
12218: med ändringarna var bl.a. att se tili att den socia-   om att det har visat sig vara oändamålsenligt att
12219: la tryggheten för utsänd personai inte ogrundat        begränsa den sociala tryggheten tili fem år i syn-
12220: utformas annorlunda i fråga om arbetspensions-         nerhet då personen fortfarande har fast anknyt-
12221: skyddet och den sociala tryggheten i övrigt.           ning till Finland och det inte är möjligt att få
12222:    Syftet med ändringarna av lagen om pension          tillräcklig social trygghet i stationeringslandet.
12223: för arbetstagare och lagen om olycksfallsförsäk-       Den 2 februari 1998 tilisatte social- och hälso-
12224: ring samt ändringarna i den socialskyddslagstift-      vårdsministeriet en arbetsgrupp som skall utreda
12225: ning som folkpensionsanstalten verkställer var         de problem och ändringsbehov som kommit
12226: att arbetstagare som sänds från Finland tili något     fram vid den praktiska tillämpningen av lagen
12227: annat land som inte är medlem i EU skall kunna         om tillämpning av lagstiftningen om bosätt-
12228: omfattas av finsk lagstiftning i synnerhet om          ningsbaserad social trygghet. Därutöver skulle
12229: landet där arbetet utförs har en outvecklad            arbetsgruppen i form av en proposition lägga
12230: socialskyddslagstiftning.                              fram förslag till sådana lösningar som brådskar
12231:    I den lagstiftning som avses i lagen om tiliämp-    mest. Tidsfristen för arbetsgruppen gick enligt
12232: ning av lagstiftningen om bosättningsbaserad           uppdraget ut 29.5.1998.
12233: social trygghet är det uttryckligen fråga om bo-           I arbetsgruppens promemoria, som ännu un-
12234: sättningsbaserad social trygghet. Därför är det        dergår teknisk finslipning, fåsts bl.a. vikt vid den
12235: inte alltid nödvändigtvis motiverat att en person      typ av problem som avses i spörsmålet och före-
12236: fortsättningsvis skall omfattas av den bosätt-         slås en allmän lösning som leder tili en smidigare
12237:                                           KK 584/1998 vp                                             5
12238: 
12239: praxis än tidigare i fråga om den bosättningsba-      pens förslag kommer att begäras in under som-
12240: serade sociala tryggheten för utsända arbetstaga-     marens lopp. Regeringen har för avsikt att avlåta
12241: re. När arbetsgruppen sammanställde sitt förslag      propositionen om Iagändringen under höstses-
12242: hörde den bl.a. representanter för missionsarbe-      sionen 1998.
12243: tarna. De utlåtanden som behövs om arbetsgrup-
12244: 
12245:      Helsingfors den 8 juni 1998
12246: 
12247:                                                     Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
12248:                                           KK 585/1998 vp
12249: 
12250: Kirjallinen kysymys 585
12251: 
12252: 
12253: 
12254: 
12255:                                  Toimi Kankaanniemi /skl ym.: Syyttäjälaitoksen toiminnasta
12256: 
12257: 
12258:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
12259: 
12260:    Kihlakunnansyyttäjä Tommi Teuri on julki-           Mikäli tapausta ei perinpohjaisesti selvitetä,
12261: suudessa antanut ymmärtää, että hänen esimie-       yleinen luottamus ihmisten yhdenvertaiseen koh-
12262: hensä olisi antanut kehotuksen tai ainakin olisi    teluun ja oikeudenkäytön laillisuuteen ei palau-
12263: vaikuttanut päätökseen luopua syytteen nosta-       du. Tällainen kehitys on määrätietoisesti kat-
12264: misesta Nostokonepalvelu Oy:n ja pääjohtaja         kaistava.
12265: Jukka Tammen verotusta koskevassa jutussa,             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12266: vaikka perusteita syytteen nostamiselle olisi ol-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
12267: lut.                                                kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
12268:    Syyttäjän tulee toimia itsenäisesti ja riippu-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12269: mattomasti. Jos näin ei mainitussa jutussa ole
12270: tapahtunut, on se uusi vakava tapaus, joka mur-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12271: taa kansalaisten luottamusta oikeusjärjestel-              ryhtyä yleisen luottamuksen palauttami-
12272: mämme laillista toimintaa kohtaan. Viime aikoi-            seksi syyttäjälaitosta ja oikeusjärjestel-
12273: na se on saanut muitakin varjoja ylleen mm.                määmme kohtaan?
12274: korkeimman oikeuden osalta.
12275: 
12276:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1998
12277: 
12278:                     Toimi Kankaanniemi /skl                  Sakari Smeds /skl
12279: 
12280: 
12281: 
12282: 
12283:  280043
12284: 2                                         KK 585/1998 vp
12285: 
12286: 
12287: 
12288: 
12289:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
12290: 
12291:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa       perusteella ei voida tehdä sellaista päätelmää,
12292: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        ettei periaate toteutuisi.
12293: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Valtakunnansyyttäjänvirasto on antanut jul-
12294: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi           kisuuteen tiedotteen, jonka mukaan väitteet ul-
12295: Kankaanniemen ym. näin kuuluvan kirjallisen          kopuolisen tahon vaikuttamisesta on perättö-
12296: kysymyksen n:o 585:                                  miä. Syyttäjäviranomaisten menettelyn laillisuus
12297:                                                      kysymyksessä mainitussa Nostokonepalvelu
12298:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       Oy:n asiassa on eduskunnan oikeusasiamiehen
12299:        ryhtyä yleisen luottamuksen palauttami-       tutkittavana. Ennen tutkinnan valmistumista ei
12300:        seksi syyttäjälaitosta ja oikeusjärjestel-    ole aiheellista ryhtyä muihin toimenpiteisiin.
12301:        määmme kohtaan?                                  Syyttäjä- ja oikeuslaitosta kohtaan tunnettu
12302:                                                      yleinen luottamus on yksi oikeusjärjestelmämme
12303:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kulmakiviä, jota on tarkkaan vaalittava. Yksit-
12304: vasti seuraavaa:                                     täistapausten perusteella ei kuitenkaan ole syytä
12305:                                                      tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä syyttäjä-
12306:    Lain mukaan syyttäjällä on itsenäinen syyte-      laitosta ja oikeuslaitosta kohtaan tunnetun ylei-
12307: harkintavalta käsiteltävänään olevassa asiassa.      sen luottamuksen osalta. Paitsi että yksittäista-
12308: Valtakunnansyyttäjälie kuuluvat muun muassa          pauksessa esitetyt epäilyt on perusteellisesti selvi-
12309: syyttäjäntehtävät niissä asioissa, jotka hän ottaa   tettävä, syyttäjä- ja oikeuslaitoksen luottamusta
12310: käsiteltävikseen. Mikäli valtakunnansyyttäjä oli-    on ylläpidettävä järjestelmien pitkäjänteisellä
12311: si halunnut saada puheena olevassa asiassa mie-      kehittämisellä. Syyttäjä- ja oikeuslaitos onkin
12312: leisensä ratkaisun, hän olisi voinut ottaa asian     viime aikoina ollut laajojen kansalaisten oikeus-
12313: itselleen.                                           turvan parantamiseen tähtäävien uudistusten
12314:    Syyttäjät ovat hallinnosta ja muista tahoista     kohteena. Uudistuksista saatavien kokemusten
12315: riippumattomia syyttäjäntehtävissään. Oikeus-        ja vireillä olevien selvitysten pohjalta on mahdol-
12316: ministeriön käsityksen mukaan tämä on myös           lista pohtia tarvetta syyttäjä- ja oikeuslaitoksen
12317: todellinen tilanne. Yhden syyttäjän lausuman         edelleen kehittämiseen.
12318: 
12319:      Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1998
12320:                                                                    Oikeusministeri Jussi Järventaus
12321:                                              KK 585/1998 vp                                                3
12322: 
12323: 
12324: 
12325: 
12326:                                          Tili Riksdagens Talman
12327: 
12328:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Riksåklagarämbetet har offentligt meddelat
12329: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         att påståendena om att en utomstående instans
12330: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       påverkat ärendet är grundlösa. Lagligheten i
12331: man Toimi Kankaanniemi m.fl. undertecknade             åklagarämbetets förfarande i det ärende som
12332: spörsmål nr 585:                                       gäller Nostokonepalvelu Oy som nämns i spörs-
12333:                                                        målet granskas av riksdagens justitieombuds-
12334:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         man. Det finns inga skäl att vidta åtgärder förrän
12335:        ta för att återställa allmänhetens förtro-      granskningen har slutförts.
12336:        ende för åklagarväsendet och vårt rätts-           Allmänhetens förtroende för åklagar- och
12337:        system?                                         rättsväsendet är en av hörnstenarna i vårt rätts-
12338:                                                        system och måste omsorgsfullt värnas. Med stöd
12339:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt           av enskilda fall är det dock inte på sin plats att dra
12340: följande:                                              långtgående slutsatser vad gäller allmänhetens
12341:                                                        förtroende för åklagar- och rättsväsendet. För-
12342:    Lagen föreskriver att åklagare har självstän-       utom med en noggrann genomgång av misstan-
12343: dig rätt tili åtalsprövning i de fall som de behand-   kar som kommer fram i enstaka fall, skall förtro-
12344: lar. Bland annat uppgiften att verka som åklaga-       endet för åklagar- och rättsväsendet även upp-
12345: re tillkommer riksåklagaren i de ärenden som           rätthållas med ett långsiktigt utvecklande av sys-
12346: han åtar sig. Om riksåklagaren hade velat få tili      temen. Under densenaste tiden har åklagar- och
12347: stånd ett beslut som han kunnat godkänna i ären-       rättsväsendet också varit föremål får omfattande
12348: det i fråga, hade han själv kunnat åta sig ärendet.    reformer med avsikten att förbättra medborgar-
12349:    Åklagarna är oberoende av förvaltningen och         nas rättssäkerhet. Med stöd av erfarenheter från
12350: andra instanser när de sköter åklagaruppdrag.          reformerna och pågående utredningar är det se-
12351: Justitieministeriet är av den uppfattningen att så     dan möjligt att bedöma behovet av att vidareut-
12352: faktiskt också är fallet i praktiken. En enda åkla-    veckla åklagar- och rättsväsendet.
12353: gares uttalande kan inte leda tili slutsatsen att
12354: principen inte fåljs.
12355:      Helsingfors den 10 juni 1998
12356: 
12357:                                                                       Justitieminister Jussi Järventaus
12358:                                              KK 586/1998 vp
12359: 
12360: Kirjallinen kysymys 586
12361: 
12362: 
12363: 
12364: 
12365:                                     Annika Lapintie /vas: Valtakunnansyyttäjänviraston toiminnasta
12366:                                        syyttämättäjättämispäätöksissä
12367: 
12368: 
12369:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
12370: 
12371:      Vastaperustettu valtakunnansyyttäjänvirasto        miesten teotjätetään syyttämättä, vaikka poliisi-
12372: on heti toimintansa alkumetreillä saanut kyseen-        tutkinnassa olisi tullut esille asioita, jotka pitäisi
12373: alaista julkisuutta. Turun talousrikossyyttäjä on       saattaa tuomioistuimen käsiteltäviksi.
12374: julkisuudessa kertonut, että hänen esimiehenään            Hallitus on sitoutunut talousrikollisuuden ja
12375: toimiva valtakunnansyyttäjänvirasto halusi hä-          harmaan talouden vastaiseen kamppailuun. Juu-
12376: nen luopuvan syytteestä Nostokonepalvelu                ri veronkierto ja ulkomaille laittomasti siirretyt
12377: Oy:tä vastaan. Syyttäjä jättikin syytteen nosta-        varat aiheuttavat mittavat vahingot valtionta-
12378: matta tässä veropetosepäilyjä koskevassa jutus-         loudelle.
12379: sa.                                                        Syyttäjälaitoksen tehtävänä tulee olla epäilty-
12380:      Kun valtakunnansyyttäjänvirasto perustet-          jen rikosten vieminen oikeuteen. Vain näin voi-
12381:  tiin, sen tarkoituksena oli kehittää ja tehostaa       daan useimmiten monimutkaiset talousrikosju-
12382:  syyttäjälaitoksen toimintaa.                           tut saada perusteellisesti selvitettyä. Valtakun-
12383:      Kansalaisten usko oikeuslaitoksen tOimin-          nansyyttäjänvirastosta on nyt kuitenkin muo-
12384:  taan on viime vuosina saanut vakavia kolhuja           dostumassa valtakunnansyyttämättäjättämisvi-
12385:  muun muassa korkeimman oikeuden jäsenten               rasto.
12386:  sivutoimien ja heidän työhönsä kohdistuneiden             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12387:  jääviys- ja jopa rikosepäilyjen takia.                 tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12388:      Hämmennystä ja vakavaa kritiikkiä kansa-           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12389:  laisten keskuudessa aiheutti jo Hämeen läänin          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12390:  lääninsyyttäjän taannoinen päätös jättää syyte
12391:  nostamatta veropetosjutussa, jossa korkeimman                     Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta kansa-
12392:  oikeuden jäsen Eeva Vuori oli osallisena.                      laisten luottamus valtakunnansyyttäjän-
12393:       Nyt valtakunnansyyttäjänvirasto on ollut                  viraston puolueettomuuteen palautuisi,
12394:   edesauttamassa samanlaista ratkaisua, jossa po-               ja
12395:   liisitutkinnassa pitkälle edennyt talousrikosjuttu               miten Hallitus aikoo turvata viraston
12396:  jätetään syyttämättä. Yleinen oikeustaju ei hy-                kyvyn hoitaa tehtäviään oikeudenmukai-
12397:   väksy tällaista toimintaa, jossa syyttäjälaitos al-           sesti ja tasapuolisesti riippumatta rikok-
12398:   kaa toimia myös tuomarina. "Tavallisen kan-                   sesta epäillyn yhteiskunnallisesta asemas-
12399:   san" rikokset viedään oikeusistuimen tutkitta-                ta?
12400:   viksi, mutta korkeiden virkamiesten ja suurliike-
12401: 
12402:       Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1998
12403: 
12404:                                            Annika Lapintie /vas
12405: 
12406: 
12407: 
12408: 
12409:  280043
12410: 2                                          KK 586/1998 vp
12411: 
12412: 
12413: 
12414: 
12415:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
12416: 
12417:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        todennäköisyyden aste täyttyy. Harkinnassa on
12418: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         noudatettava hallitusmuodon vaatimusta ihmis-
12419: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       ten yhdenvertaisuudesta lain edessä.
12420: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Annika              Syyttäjällä on itsenäinen syyteharkintavalta
12421: Lapintien näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        käsiteltävänään olevassa asiassa. Halutessaan
12422: n:o 586:                                              valtakunnansyyttäjä olisi asemansa perusteella
12423:                                                       voinut ottaa asian itse ratkaistavakseen. Kysy-
12424:           Mitä Hallitus aikoo tehdä,jotta kansa-      myksessä mainitussa asiassa näin ei ole tapahtu-
12425:        laisten luottamus valtakunnansyyttäjän-        nut.
12426:        viraston puolueettomuuteen palautuisi,            Syyttäjäviranomaisten toiminnan laillisuus
12427:        ja                                             Nostokonepalvelu Oy:n asiassa on parhaillaan
12428:           miten Hallitus aikoo turvata viraston       eduskunnan oikeusasiamiehen tutkittavana. En-
12429:        kyvyn hoitaa tehtäviään oikeudenmukai-         nen tutkinnan valmistumista ei ole aihetta enem-
12430:        sesti ja tasapuolisesti riippumatta rikok-     piin toimenpiteisiin.
12431:        sesta epäillyn yhteiskunnallisesta asemas-        Syyttäjä- ja oikeuslaitosta kohtaan tunnettu
12432:        ta?                                            yleinen luottamus on yksi oikeusjärjestelmämme
12433:                                                       kulmakiviä, jota on tarkkaan vaalittava. Yksit-
12434:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          täistapausten perusteella ei kuitenkaan ole syytä
12435: vasti seuraavaa:                                      tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä syyttäjä-
12436:                                                       ja oikeuslaitosta kohtaan tunnetun yleisen luot-
12437:    Lain mukaan virallisen syyttäjän on nostetta-      tamuksen osalta. Paitsi että yksittäistapauksessa
12438: va syyte, kun on olemassa todennäköisiä syitä         esitetyt epäilyt on perusteellisesti selvitettävä,
12439: rikoksesta epäillyn syyllisyyden tueksi. Tämä si-     syyttäjä- ja oikeuslaitoksen luottamusta on yllä-
12440: sältää vaatimuksen sekä epäiltynä olevan henki-       pidettävä järjestelmien pitkäjänteisellä kehittä-
12441: lön syyllisyyden että syypääksi toteavantuomion       misellä. Syyttäjälaitoksen toimintaedellytyksistä
12442: todennäköisyydestä. Syyttäjän on siten tehtävä        huolehtiminen edesauttaa myös ylimmän syyttä-
12443: ratkaisunsa siitä, nostaako hän syytteen näiden       jän mahdollisuuksia kehittää syyttäjäntoimin-
12444: laissa asetettujen edellytysten rajoissa. Asia voi-   taa.
12445: daan viedä oikeuteen vain, jos edellä mainittu
12446:      Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1998
12447: 
12448:                                                                    Oikeusministeri Jussi Järventaus
12449:                                            KK 586/1998 vp                                                3
12450: 
12451: 
12452: 
12453: 
12454:                                        Tili Riksdagens Talman
12455: 
12456:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          uppfylls. Vid prövningen skall regeringsformens
12457: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          krav på människornas likhet inför lagen iakttas.
12458: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          Åklagaren har självständig åtalsprövningsrätt
12459: dagsledamot Annika Lapintie undertecknade            i det aktuella ärendet. Om han hade velat kunde
12460: spörsmå1 nr 586:                                     riksåklagaren själv ha tagit sig an ärendet i kraft
12461:                                                      av sin ställning. Så skedde dock inte.
12462:           Vad ämnar Regeringen göra för att              Riksdagens justitieombudsman granskar för
12463:        medborgarnas förtroende för riksåk1a-         närvarande lagligheten i åklagarmyndigheternas
12464:        garverkets opartiskhet skall kunna åter-      agerande i fallet Nostokonepalvelu Oy. Inga skäl
12465:        ställas och                                   tili vidare åtgärder föreligger förrän granskning-
12466:           hur ämnar Regeringen se tili att äm-       en är slutförd.
12467:        betsverket kan sköta sina uppgifter på ett        Allmänhetens förtroende för åklagar- och
12468:        rättvist och opartiskt sätt oberoende av      rättsväsendet är en av hörnstenarna i vårt rätts-
12469:        den misstänktes samhälleliga position?        system och måste omsorgsfullt värnas. Med stöd
12470:                                                      av enskilda fall är det dock inte på sin plats att dra
12471:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt         långtgående slutsatser vad gäller allmänhetens
12472: följande:                                            förtroende för åklagar- och rättsväsendet. För-
12473:                                                      utom med en noggrann genomgång av misstan-
12474:    Enligt 1agen skall allmänna åklagare väcka        kar som kommer fram i enstaka fall, skall förtro-
12475: åta1 när det finns sannalika skäl att tro att den    endet för åklagar- och rättsväsendet även upp-
12476: misstänkte är skyldig. Detta innefattar ett krav     rätthållas med en långsiktig utveck1ande av syste-
12477: på sannolikhet både i fråga om den misstänktes       men. Ser man tili att åklagarväsendet har verk-
12478: sku1d och en fållande dom. Inom ramen för dessa      samhetsbetingelser främjas även högste åklaga-
12479: lagbestämda gränser skall åklagare alltså besluta    rens möjligheter att utveckla åklagarverksamhe-
12480: om de väcker åtal. Ett ärende kan tas upp i rätten   ten.
12481: endast om ovan nämnda grad av sannolikhet
12482: 
12483:      Helsingfors den 10 juni 1998
12484: 
12485:                                                                     Justitieminister Jussi Järventaus
12486:                   j
12487:                  j
12488:                 j
12489:                j
12490:               j
12491:              j
12492:             j
12493:            j
12494:           j
12495:          j
12496:         j
12497:        j
12498:       j
12499:      j
12500:     j
12501:    j
12502:   j
12503:  j
12504: j
12505:                                            KK 587/1998 vp
12506: 
12507: Kirjallinen kysymys 587
12508: 
12509: 
12510: 
12511: 
12512:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Syyttäjälaitoksen toiminnasta
12513: 
12514: 
12515:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
12516: 
12517:     Kihlakunnansyyttäjä Teuri luopui taannoin             Vaikka hallitus saattaa olla jäävi vastaamaan,
12518: syytteestä niin sanotussa Nostokonepalvelun ve-       esitän valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 moment-
12519: rorikosasiassa Turussa. Päätös pohjusti - näin        tiin viitaten valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12520: voi arvella - myös verohallituksen pääjohtaja         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12521: Tammen syyttämättäjättämispäätöstä. Nyt kih-
12522: lakunnansyyttäjä Teuri on kertonutjoutuneensa                   Aikooko Hallitus kiireesti puuttua
12523: painostuksen kohteeksi valtakunnansyyttäjä                   Nostokonepalvelun ja pääjohtaja Tam-
12524: Matti Kuusimäen taholta, jotta hän luopuisi                  men syyteasioissa ilmenneisiin uusiin
12525: syytteestä. Kuusimäki teki sittemmin syyttämät-              asioihin ja kansallisen luottamuksen pa-
12526: täjättämispäätöksen pääjohtaja Tammen osalta.                lauttamiseksi hoitaa asian niin, että sen
12527:      Julkisen sanan kautta esille tulleen aineiston          todelliset tapahtumat selvitetään perus-
12528: pohjalta arvostellen tapaus on törkeä, sillä kum-            teellisesti ja jos ilmenee, että asiassa on
12529: massakin jutussa syyte olisi pitänyt nostaa. Isot            sormet pelissä jollakin hallitusvastuussa
12530: varpaat ovat siis tulleet jälleen näkyviin, kuten            olevalla puolueella, aikooko Hallitus jät-
12531: eräissä 1980-luvun tutkinta- ja syyteasioissa.               tää paikkansa?
12532: Tuskinpa varpaat ovat enää saman henkilön
12533:  kuin 1980-luvulla, mutta viiteryhmä voi olla po-
12534:  liittisesti sama.
12535:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1998
12536:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
12537: 
12538: 
12539: 
12540: 
12541:  280043
12542: 2                                         KK 587/1998 vp
12543: 
12544: 
12545: 
12546: 
12547:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
12548: 
12549:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Syyttäjät toimivat tehtävässään hallinnosta ja
12550: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        muista tahoista riippumattomina. Valtakunnan-
12551: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      syyttäjä voi ottaa asian aina itse käsiteltäväk-
12552: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       seen.
12553: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           Jos virallinen syyttäjä on päättänyt jättää
12554: n:o 587:                                             syytteen nostamatta, hän saa peruuttaa päätök-
12555:                                                      sensä vain, jos asiassa ilmenneen uuden selvityk-
12556:           Aikooko Hallitus kiireesti puuttua         sen mukaan päätös on perustunut olennaisesti
12557:        Nostokonepalvelun ja pääjohtaja Tam-          puutteellisiin tai Virheellisiin tietoihin. Mikäli
12558:        men syyteasioissa ilmenneisiin uusiin         kysymyksessä mainituissa asioissa ilmenee uutta
12559:        asioihin ja kansallisen luottamuksen pa-      selvitystä, syyttäjä ratkaisee tämän jälkeen, onko
12560:        lauttamiseksi hoitaa asian niin, että sen     päätöstä harkittava uudelleen. Hallinnon taholta
12561:        todelliset tapahtumat selvitetään perus-      asiaan ei voida puuttua.
12562:        teellisesti ja jos ilmenee, että asiassa on      Syyttäjäviranomaisten toiminnan laillisuus
12563:        sormet pelissä jollakin hallitusvastuussa     Nostokonepalvelu Oy:n asiassa on parhaillaan
12564:        olevalla puolueella, aikooko Hallitus jät-    eduskunnan oikeusasiamiehen tutkittavana. En-
12565:        tää paikkansa?                                nen tutkinnan valmistumista ei ole aihetta enem-
12566:                                                      piin toimenpiteisiin tai ratkaisuihin.
12567:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
12568: vasti seuraavaa:
12569: 
12570:      Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1998
12571: 
12572:                                                                   Oikeusministeri Jussi Järventaus
12573:                                            KK 587/1998 vp                                               3
12574: 
12575: 
12576: 
12577: 
12578:                                        Tili Riksdagens Talman
12579: 
12580:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Åklagarna utför sina åklagaruppdrag obero-
12581: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          ende av förvaltningen och andra instanser. Riks-
12582: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      åklagaren kan alltid själv ta sig an ett ärende.
12583: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spörs-             Om allmänna åklagaren har beslutat avstå
12584: mål nr 587:                                          från att väcka åtal, får han återta sitt beslut
12585:                                                      endast om det framkommer nya omständigheter
12586:           Har Regeringen för avsikt att med det      i ärendet som visar att beslutet har fattats utgåen-
12587:        snaraste ta tag i de nya omständigheter       de från uppgifter som i avgörande grad har varit
12588:        som har kommit fram i åtalsärendet be-        bristfålliga eller felaktiga. Om nya omständighe-
12589:        träffande Nostokonepalvelu och general-       ter framkommer i de ärenden som nämns i spörs-
12590:        direktör Tammi och, i syfte att återställa    målet, kommer åklagaren att besluta om beslutet
12591:        medborgarnas förtroende, sköta frågan         skall omprövas. Förvaltningen kan inte ingripa i
12592:        så att de faktiska skeendena utreds och,      ärendet.
12593:        om det visar sig att något parti med reger-       Riksdagens justitieombudsman granskar f6r
12594:        ingsansvar har sitt finger med i spelet,      närvarande lagligheten i åklagarmyndighetens
12595:        ämnar Regeringen då avgå?                     agerande i fallet Nostokonepalvelu Oy. Något
12596:                                                      skäl att vidta vidare åtgärder eller fatta ytterliga-
12597:    Sam svar på spörsmålet anför jag vördsamt         re beslut föreligger inte förrän granskningen är
12598: följande:                                            slutförd.
12599: 
12600:      Helsingforsden 10 juni 1998
12601: 
12602:                                                                    Justitieminister Jussi Järventaus
12603:                                               KK 588/1998 vp
12604: 
12605: Kirjallinen kysymys 588
12606: 
12607: 
12608: 
12609: 
12610:                                     Sulo Aitioniemi /kesk: Sosiaaliturvan maksamisesta albaanipako-
12611:                                         laisille
12612: 
12613: 
12614:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
12615: 
12616:    Saamani kirjallisen selvityksen mukaan Kark-         kin jo asiasta kirjoitettua käyneet tutustumassa
12617: kilassa asuvat albaanipakolaiset ovat vuosina           asiaan ja pahoitelleet sitä, että albaanit eivät ole
12618: 1996 ja 1997 sekä edelleen kuluvana keväänä             ilmoittaneet työssäotosta ja että asiaa nyt "tark-
12619: osallistuneet Karkkilan ja Nummelan puolivälis-         kaillaan".
12620: sä sijaitsevan puutarhatilan töihin palkattuina            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12621: työntekijöinä. Tapaus on mitä kunnioitettavin,          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12622: koska nimenomaan pakolaisväestöllä työhalut             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12623: näyttävät olevan hakusessa eräitä ryhmittymiä           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12624: lukuun ottamatta. Ongelmana näyttäisi olevan
12625: se, että kyseiset albaanit eivät ole ilmoittaneet                 Onko Hallitus tietoinen siitä, että
12626: työsuhteesta työvoimatoimistoon ja sosiaalitoi-                Karkkilassa asuvat albaanipakolaiset
12627: mistoon,ja on olemassa perusteltu epäily, että he              mahdollisesti nauttivat samanaikaisesti
12628: palkan lisäksi nauttivat niin työttömyyskorvaus-               sekä työpalkkaa että sosiaalitukea ja
12629: ta kuin toimeentulotukea. Paikkakuntalaisten                   työttömyyskorvausta jättäessään ilmoit-
12630: viranomaisiin ottamista yhteyksistä huolimatta                 tamatta olemassa olevasta työsuhtees-
12631: näyttää siltä, ettei tilanteeseen ole reagoitu. Päin-          taan, ja jos näin on,
12632: vastoin asiasta yhteyttä ottaneiden suuntaan on                   mitä Hallitus aikoo tehdä asian kor-
12633: suhtauduttu tylysti, jopa vihamielisesti.                      jaamiseksi sekä tässä että mahdollisesti
12634:    Nyt viranomaiset ovat paikkakunnan lehden-                  muissa vastaavissa tapauksissa?
12635: 
12636:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1998
12637: 
12638:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
12639: 
12640: 
12641: 
12642: 
12643: 280043
12644: 2                                            KK 588/1998 vp
12645: 
12646: 
12647: 
12648: 
12649:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
12650: 
12651:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Työttömyysturvaa maksetaan Suomessa asu-
12652: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          valle työttömälle työnhakijalle. Näin myös pako-
12653: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        lainen voi olla oikeutettu työttömyysturvaan.
12654: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         Työttömyysturvaa ei luonnollisestikaan ole tar-
12655: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          koitus maksaa normaalisti ansiotyötä tekevälle.
12656: n:o 588:                                               Sen sijaan henkilöllä voi olla oikeus työttömyys-
12657:                                                        turvaan "siltä ajalta, kun hän palkatta osallistuu
12658:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että         yleishyödylliseen vapaaehtoistyöhön tai tavan-
12659:         Karkkilassa asuvat albaanipakolaiset           omaiseen talkootyöhön" (680/1997).
12660:         mahdollisesti nauttivat samanaikaisesti           Esimerkiksi Kansaneläkelaitoksen maksa-
12661:         sekä työpalkkaa että sosiaalitukea ja          man työmarkkinatuen ja peruspäivärahan saa-
12662:         työttömyyskorvausta jättäessään ilmoit-        misen työvoimapoliittiset edellytykset ratkaisee
12663:         tamatta olemassa olevasta työsuhtees-          työttömyysturvalain mukaan työvoimaviran-
12664:         taan, ja jos näin on,                          omainen. Työvoimatoimikunta tai työvoimatoi-
12665:            mitä Hallitus aikoo tehdä asian kor-        misto antaa paitsi etuutta myönnettäessä, myös
12666:         jaamiseksi sekä tässä että mahdollisesti       määräajoin sitä maksettaessa näistä edellytyksis-
12667:         muissa vastaavissa tapauksissa?                tä Kansaneläkelaitosta sitovan lausunnon. Toi-
12668:                                                        saalta työtön itse on velvollinen esittämään
12669:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Kansaneläkelaitokselle selvitykset tuloistaan ja
12670: vasti seuraavaa:                                       muista päivärahan saamiseen liittyvistä tekijöis-
12671:                                                        tä. Työnteon aloittaminen on luonnollisesti il-
12672:     Kysymyksessä kiinnitetään konkreettisten ta-       moitusvelvollisuuden piiriin kuuluva asia. Sen,
12673: pausten perusteella huomiota sosiaalietuuksien,        milloin työnteko on luonteeltaan sellaista, ettei
12674: muun muassa työttömyysturvan ja toimeentulo-           oikeutta työttömyysturvaan ole, ratkaisee työ-
12675: tuen mahdolliseen maksamiseen henkilöille, jot-        voimaviranomainen. Myös on mahdollista eräis-
12676: ka ovat ansiotyössä eivätkä täytä tätä koskevaa        sä tilanteissa maksaa työttömyyspäivärahaa so-
12677: ilmoitusvelvollisuuttaan.                              viteltuna.
12678:     Toimeentulotuen osalta voidaan todeta, että           Jos työttömyysturvaa on maksettu aiheetta tai
12679: sekä 1.3.1998 voimaan tulleen toimeentulotuki-         määrältään liian suurena, etuus on lain mukaan
12680: lain (1412/1997) että aiemmin voimassa olleiden        perittävä takaisin. Työttömyysturvalain 30 §:ssä
12681: säännösten mukaan tuen hakijan tulee ilmoittaa         säädetään lisäksi erityisestä sanktiosta, työttö-
12682: kaikki tiedossaan olevat toimeentulotukeen vai-        myysturvarikkomuksesta. Siihen voidaan tuomi-
12683: kuttavat välttämättömät tiedot. Keskeisimmät           ta muun muassa henkilö, joka on nostanut työt-
12684: näistä tiedoista ovat tuen hakijan ja hänen per-       tömyysturvaa työssä ollessaan (" ... salaamalla
12685: heensä tulotiedot Jos tuen myöntäminen on pe-          todellisen asianlaidan on saanut aikaan sen, että
12686: rustunut tahallaan annettuihin erehdyttäviin tie-      päivärahaa on maksettu perusteettomasti tai
12687: toihin, kunta voi periä tuen takaisin näiden tieto-    joka on nostanut työttömyyspäivärahaa oikeu-
12688: jen antajalta siltä osin kuin tuen myöntäminen on      dettomasti, vaikka hänen kohtuudella olisi pitä-
12689: perustunut tästä syystä virheellisiin tietoihin.       nyt tietää, ettei hänellä ollut oikeutta siihen, ... ").
12690:     Työttömyysturvan osalta voidaan puolestaan         Myös rikoslain petosta koskevat säännökset
12691: todeta, että työttömyysturvalain (602/1984) mu-        saattavat tulla kysymykseen sekä työttömyystur-
12692: kaan Kansaneläkelaitoksen maksaman perus-              van että toimeentulotuen osalta.
12693: päivärahan saajan on säilyttääkseen oikeutensa            Kansaneläkelaitoksen Karkkilan toimiston
12694: työttömyysturvaan ilmoittauduttava työvoima-           selvityksen mukaan toimistossa on kevättalvella
12695: toimistolle sen määräämällä tavalla. Yleisenä          käyty tiedustelemassa, onko Kansaneläkelaitos
12696: ehtona työttömyysturvan saamiselle on, että            tietoinen eräiden pakolaisten osavuotisesta työs-
12697: henkilölle ei ole voitu osoittaa työtä tai koulutus-   kentelystä Vihdissä eräällä puutarhalla. Keskus-
12698: ta.                                                    telussa tilannetta selvitettiin perusteellisesti.
12699:                                             KK 588/1998 vp                                               3
12700: 
12701: Tuolloin todettiin, että asiassa on oltava riittävä   1997. Niiden sekä nykyistä tilannetta koskevien
12702: näyttö ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Työ-         selvitysten perusteella ryhdytään asianomaisen
12703: voimapoliittisten edellytysten seuranta kuuluu        lainsäädännön edellyttämiin toimenpiteisiin.
12704: ensisijaisesti työvoimahallinnolle, mutta myös        Kaikki viimeksi mainitut konkreettiset toimenpi-
12705: Kansaneläkelaitos ryhtyy heti toimenpiteisiin,        teet asioiden tilan selvittämiseksi toteutettiin en-
12706: jos ilmenee, että etuutta maksetaan aiheettomas-      nen paikallislehdessä ollutta yleisökirjoittelua.
12707: ti.                                                   Vastaava selvitystyö on myös käynnissä Karkki-
12708:     Keskustelussa sovittiin, että kyseinen henkilö    lan kaupungin perusturvalautakunnan toimesta.
12709: palaa asiaan kun puutarhatyön sesonki alkaa, ja       Selvitystyön valmistuttua tehdään päätös mah-
12710: tarvittaessa tekee ilmoituksen Kansaneläkelai-        dollisesta toimeentulotuen takaisinperinnästä.
12711: tokselle. Huhtikuussa tällainen ilmoitus tehtiin.        Pakolaisiin sovelletaan luonnollisesti sosiaali-
12712: Tällöin Kansaneläkelaitos, työvoimatoimisto ja        turvaa maksettaessa samoja ilmoitusvelvolli-
12713: verotoimisto sopivat yhteisen neuvonpidon jär-        suutta yms. koskevia säännöksiä kuin muihinkin
12714: jestämisestä siten, että pakolaiset kutsuttaisiin     henkilöihin nähden. Suomalaisen sosiaaliturva-
12715: tilaisuuteen mukaan ja lainsäädäntöä selostettai-     lainsäädännön vaikeaselkoisuuden vuoksi asioi-
12716:  siin heille. Tämä kävi kuitenkin tarpeettomaksi      den ymmärtämisessä esiintyy kuitenkin yleisesti-
12717: sen jälkeen, kun työvoimatoimiston edustajat          kin ongelmia. Ne ovat sitä suurempia, mitä vie-
12718:  kävivät paikan päällä ja tapasivat siellä erään      raammasta kulttuurista ja kielestä on kysymys.
12719:  pakolaisista. Keskusteluun osallistui myös puu-      Tämän vuoksi eri etuuksia myöntävissä elimissä
12720:  tarhan omistaja.                                     pyritään kiinnittämään huomiota siihen, että vie-
12721:     Kansaneläkelaitoksen Karkkilan toimistoon         raista kulttuureista tulevat pakolaiset olisivat sel-
12722:  on viikolla 21 saapunut työvoimatoimiston välit-     villä oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan suoma-
12723:  täminä neljän pakolaisen palkkatiedot vuodelta       laisen sosiaaliturvajärjestelmän suhteen.
12724: 
12725:      Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1998
12726:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
12727: 4                                           KK 588/1998 vp
12728: 
12729: 
12730: 
12731: 
12732:                                         Tili Riksdagens Talman
12733: 
12734:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Utkomstskydd för arbetslösa betalas tili ar-
12735: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        betslösa arbetssökande som är bosatta i Finland.
12736: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      Således kan en flykting också ha rätt tili utkomst-
12737: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr         skydd för arbetslösa. Avsikten är naturligtvis
12738: 588:                                                  inte att utkomstskydd för arbetslösa skall betalas
12739:                                                       tili personer som förvärvsarbetar på normalt vis.
12740:            Är Regeringen medveten om att alban-       Däremot kanenperson ha rätt tili utkomstskydd
12741:        ska flyktingar bosatta i Karkkila eventu-      för arbetslösa "för den tid då han utan lön deltar
12742:        ellt kan ha en arbetsplats och samtidigt       i allmännyttigt frivilligt arbete eller sedvanligt
12743:        åtnjuta socialunderstöd och arbetslös-         talkoarbete" (680/1997).
12744:        hetsersättning eftersom de underlåter att          De arbetskraftspolitiska förutsättningarna för
12745:        anmäla arbetsförhållandet, och om det är       att få t.ex. arbetsmarknadsstöd och grund-
12746:        så,                                            dagpenning som Folkpensionsanstalten betalar
12747:            vad ämnar Regeringen göra för att          avgörs enligt lagen om utkomstskydd för arbets-
12748:        missförhållandet skall rättas till såväl i     lösa av arbetskraftsmyndigheten. Arbetskrafts-
12749:        detta fall som i andra motsvarande fall?       kommissionen eller arbetskraftsbyrån ger både
12750:                                                       då förmånen beviljas och regelbundet medan den
12751:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         utbeta1as ett utlåtande om dessa förutsättningar
12752: anföra följande:                                      som är bindande för Folkpensionsanstalten. Å
12753:                                                       andra sidan är den arbetslöse själv skyldig att tili
12754:     Med utgångspunkt i konkreta fall fåsts i spörs-   Folkpensionsanstalten inge en utredning om sina
12755: målet uppmärksamhet vid att sociala förmåner,         inkomster och övriga faktorer som hänför sig tili
12756: bl.a. utkomstskydd för arbetslösa och utkomst-        erhällandet av dagpenning. När ett arbete inleds
12757: stöd eventuellt betalas tili personer som förvärvs-   är detta naturligtvis en sak som berörs av anmäl-
12758: arbetar och som inte uppfyller sin anmälnings-        ningsskyldigheten. Det är arbetskraftsmyndighe-
12759: plikt härvidlag.                                      ten som avgör frågan om när ett arbete tili karak-
12760:     Beträffande utkomststödet kan det konstate-       tären är sådant att det inte berättigar tili utkomst-
12761: ras att den som söker utkomststöd skalllämna alla     skydd för arbetslösa. 1 vissa situationer är det
12762: tillgängliga nödvändiga uppgifter som inverkar        också möjligt att betala jämkad arbetslöshets-
12763: på utkomststödet. Detta gäller både enligt lagen      dagpenning.
12764: om utkomststöd (1412/1997), som trädde i kraft            Om utkomstskydd för arbetslösa betalts utan
12765: den 1 mars 1998, och enligt tidigare bestämmelser.    orsak eller tili ett för stort belopp, skall förmånen
12766: De viktigaste av dessa uppgifter är personens och     enligt lagen återkrävas. 1 30 § lagen om utkomst-
12767: dennes fami1js inkomster. Om beviljandet av stöd      skydd för arbetslösa bestäms dessutom om sär-
12768: har grundat sig på missvisande information som        skilda sanktioner för utkomstskyddsförseelse.
12769: givits med flit, kan kommunen av den som ger          Tili sanktioner kan bl.a. en person som lyft ut-
12770: dessa uppgifter återkräva stödet till dendel bevil-   komstskydd för arbetslösa medan han varit i
12771: jandet av stöd har baserat sig på falska uppgifter.   arbete dömas när han (" genom att hemlighålla
12772:     Beträffande utkomststödet för arbetslösa kan      sant sakförhällande fått tili stånd att dagpenning
12773: det å andra sidan konstateras att mottagare av        utbetalts utan grund, eller lyft arbetslöshetsdag-
12774: grunddagpenning som utbetalas av Folkpen-             penning trots att han skäligen hade bort vara
12775: sionsanstalten enligt lagen om utkomstskydd för       medveten om att han inte hade rätt därtill, ... ").
12776: arbetslösa (60211984) för att bevara sin rätt tili    Bestämmelserna om bedrägeri i strafflagen kan
12777: utkomstskydd skall anmäla sig hos arbetskrafts-       också komma i fråga både när det gäller utkomst-
12778: byrån på det sätt som byrån bestämmer. Ett            skydd för arbetslösa och utkomststöd.
12779: allmänt vilikor för att en person skall få utkomst-       Folkpensionsantaltens byrå i Karkkila har
12780: stöd för arbetslösa är att det inte gått att anvisa   förklarat att byrån under vårvintern tilifrågades
12781: honom arbete eller utbildning.                        om Folkpensionsantalten är medveten om att
12782:                                             KK 588/1998 vp                                             5
12783: 
12784: vissa flyktingar arbetar i en trädgård i Vichtis       tili Folkpensionsantaltens byrå i Karkkila. Uti-
12785: under en del av året. Vid diskussionerna utreddes      från dessa samt de utredningar som avser dagens
12786: situationen grundligt. Man kunde då konstatera         situation vidtas de åtgärder som lagstiftningen
12787: att det bör finnas tillräckliga bevis innan åtgärder   förutsätter. Samtliga de sistnämnda konkreta åt-
12788: vidtas. Kontrollen i fråga om de arbetskraftspo-       gärderna för att reda upp ärendet vidtogs innan
12789: litiska förutsättningarna ankommer först och           skriverier från allmänheten började förekomma i
12790: främst på arbetskraftsförvaltningen, men också         lokaltidningen. Motsvarande utredningar pågår
12791: Folkpensionsantalten vidtar omedelbart åtgär-          också på initiativ av grundskyddsnämnden i
12792: der om det visar sig att en förmån betalas utan        Karkkila stad. Så snart utredningen är klar fattas
12793: orsak.                                                 beslut om möjlig återkrav av utkomststödet.
12794:     Vid diskussionerna kom man överens om att              Vid betalning av socialskydd tillämpas natur-
12795: personen i fråga återkommer när trädgårds-             ligtvis samma anmälningsskyldighet m.fl. dylika
12796: säsongen inleds, och vid behov gör anmälan hos         bestämmelser på flyktingar som på övriga perso-
12797: Folkpensionsantalten. 1 april gjordes en sådan         ner. Eftersom den finländska socialskyddslag-
12798: anmälan. Då kom Folkpensionsantalten, arbets-          stiftningen är förhållandevis komplicerad före-
12799: kraftsbyrån och skattebyrån överens om en ge-          kommer det också allmänt taget problem med att
12800: mensam rådplägning så att flyktingarna skulle          förstå saker och ting. Problemen är större ju mer
12801: inbjudas tili mötet och få lagstiftningen förklarad    främmande språket och kulturen är. De organ
12802: får sig. Detta blev dock onödigt sedan represen-       som beviljar olika förmåner eftersträvar därför
12803: tanter för arbetskraftsbyrån avlagt besök på plat-     att flyktingar som kommer från främmande kul-
12804: sen och sammanträffat med en av flyktingarna. 1        turer skall få tillräckligt god kännedom om sina
12805: diskussionen deltog också ägaren tili trädgården.      rättigheter och skyldigheter beträffande social-
12806:     Vecka 21 anlände löneuppgifterna för 1997          skyddssystemet i Finland.
12807: beträffande fyra flyktingar via arbetskraftsbyrån
12808: 
12809:      Helsingforsden 5 juni 1998
12810: 
12811:                                                                      Minister Terttu Huttu-Juntunen
12812:                                            KK 589/1998 vp
12813: 
12814: Kirjallinen kysymys 589
12815: 
12816: 
12817: 
12818: 
12819:                                   Olavi Ala-Nissilä /kesk: Verohallituksen toiminnan kehittämisestä
12820: 
12821: 
12822:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
12823: 
12824:    Julkisuudessa ovat jo pitkään olleet esillä Ve-   tyvien ongelmien ratkaisu vaatii määrätietoisia
12825: rohallituksen henkilöstöön ja johtamiseen liitty-    kehittämistoimia. Näillä toimenpiteillä on kiire.
12826: vät ongelmat. Tilanne on haitannut verohallituk-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12827: sen toimintaa ja sen toiminnan vaatimaa uskot-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12828: tavuutta.                                            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12829:    Verohallituksen pääjohtajan toimiin liittyvät     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12830: tutkimukset ovat ohi, mutta keskustelu syyttei-
12831: den nostamatta jättämisestä julkisuudessa edel-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12832: leen jatkuu. Toisen valtiovarainministeri Jouko             ryhtyä Verohallituksen henkilöstöpoli-
12833: Skinnarin päätöksen mukaan pääjohtaja on pa-                tiikkaan ja johtamiseen sekä toiminnan
12834: lannut tehtäviinsä.                                         uskottavuuteen liittyvien ongelmien rat-
12835:    Verohallituksen henkilöstöpolitiikkaan ja                kaisemiseksi tarvittavien kehittämistoi-
12836: johtamiseen sekä toiminnan uskottavuuteen liit-             menpiteiden toteuttamiseksi nopeasti?
12837: 
12838:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1998
12839: 
12840:                                        Olavi Ala-Nissilä /kesk
12841: 
12842: 
12843: 
12844: 
12845:  280043
12846: 2                                       KK 589/1998 vp
12847: 
12848: 
12849: 
12850: 
12851:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
12852: 
12853:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    tuksen vuosittaisissa tulostavoitesopimuksissa,
12854: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,     joihin kirjataan myös henkilöstöpolitiikan pää-
12855: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen   linjat. Tulostavoitesopimusten toteutumista seu-
12856: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Olavi Ala-   rataan jatkuvasti. Valtiovarainministeriönja Ve-
12857: Nissilän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen     rohallituksen tiiviin yhteistyön ansiosta kuva ve-
12858: n:o 589:                                          rohallinnon toiminnasta pysyy muutoinkin hy-
12859:                                                   vin ajan tasalla.
12860:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        Verohallituksen pääjohtajaa koskevan uuti-
12861:        ryhtyä Verohallituksen henkilöstöpoli-     soinnin myötä on esitetty käsityksiä, joiden mu-
12862:        tiikkaan ja johtamiseen sekä toiminnan     kaan verohallinnon toiminta olisi häiriytynyt.
12863:        uskottavuuteen liittyvien ongelmien rat-   Tosiasiassa Verohallitus ja verohallinto on toi-
12864:        kaisemiseksi tarvittavien kehittämistoi-   minut ja toimii sille asetettujen tavoitteiden mu-
12865:        menpiteiden toteuttamiseksi nopeasti?      kaisesti. Henkilöstöpolitiikka noudattaa henki-
12866:                                                   löstön itsensä hyväksymiä linjauksia.
12867:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Verohallinto tarvitsee työrauhan. Sen toimin-
12868: vasti seuraavaa:                                  nan uskottavuudenkin kannalta tärkeintä on
12869:                                                    turvata toimintaedellytykset niin, etteivät vero-
12870:    Verohallituksen toiminnan pidemmän aika-        tuksen toimittaminen ja muut verotuksen perus-
12871: välin suuntaviivoista päätetään verohallinnon      toiminnot miltään osin vaarannu. Jos ongelmia
12872: strategiassa, jonka verohallituksen johtokunta     ilmenee, niihin on mahdollista puuttua olemassa
12873: hyväksyy. Tarkemmalla tasolla toimintalinjoista    olevien ohjauskeinojen avulla.
12874: päätetään valtiovarainministeriön ja verohalli-
12875: 
12876:      Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1998
12877: 
12878:                                                                        Ministeri Jouko Skinnari
12879:                                             KK 589/1998 vp                                              3
12880: 
12881: 
12882: 
12883: 
12884:                                          Tili Riksdagens Talman
12885: 
12886:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Ien, där även huvudlinjerna för personalpolitiken
12887: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            dras upp. Man följer kontinuerligt upp hur över-
12888: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        enskommelserna om resultatmålen förverkligas.
12889: dagsman Olavi Ala-Nissilä undertecknade spörs-         Tack vare ett intensivt samarbete mellan finans-
12890: mål nr 589:                                            ministeriet och skattestyrelsen hålls bilden av
12891:                                                        skatteförvaltningens verksamhet även i övrigt a
12892:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         jour.
12893:        ta för att i brådskande ordning få tili             Tili följd av de nyheter som slagits upp om
12894:        stånd den utveckling som behövs får att         skattesstyrelsens generaldirektör har det före-
12895:        Iösa de problem som förekommer inom             kommit uppfattningar enligt vilka verksamheten
12896:        skattestyrelsens personalpolitik och led-       inom skatteförvaltningen skulle ha rubbats. 1
12897:        ning samt beträffande verksamhetens             verkligheten har skattestyrelsen och skatteför-
12898:        trovärdighet?                                   valtningen fungerat och fungerar enligt de mål
12899:                                                        som ställts upp. Personalpolitiken fåljer de linjer
12900:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          som personalen själv har godkänt.
12901: anföra följande:                                           Skatteförvaltningen behöver framför allt ar-
12902:                                                        betsro. Med tanke på dess verksamhet är det
12903:    Riktlinjerna för skattestyrelsens verksamhet        viktigt att trygga verksamhetsförutsättningarna
12904: på Iängre sikt fastställs i strategin för skatteför-   så att verkställandet av beskattningen och övriga
12905: valtningen som godkänns av skattestyrelsens di-        grundläggande funktioner inom beskattningen
12906: rektion. De detaljerade riktlinjerna för verksam-      inte äventyras i något avseende. Om det dyker
12907: heten fastställs i finansministeriets och skattesty-   upp problem finns det möjlighet att ingripa med
12908: relsens årliga överenskommelser om resultatmå-          hjälp av befintliga styrmedel.
12909: 
12910:      Helsingforsden 15 juni 1998
12911: 
12912:                                                                              Minister Jouko Skinnari
12913:                                           KK 590/1998 vp
12914: 
12915: Kirjallinen kysymys 590
12916: 
12917: 
12918: 
12919: 
12920:                                  Tuula Haatainen /sd ym.: Oppisopimuskoulutuksen valvonnan te-
12921:                                     hostamisesta
12922: 
12923: 
12924:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
12925:    Oppisopimuskoulutukseen osallistuvien mää-       käytökset kaivavat kuitenkin maata järjestel-
12926: rä on viime vuosina kasvanut voimakkaasti. Sa-      män alta. Väärinkäytöksiä voidaan estää lisää-
12927: manaikaisesti koulutuksen määrän kasvaessa          mällä viranomaisvalvontaa.
12928: ovat lisääntyneet oppisopimuskoulutuksen jär-          Edellä olevan perusteeliaja valtiopäiväjärjes-
12929: jestämiseen liittyvät ongelmat. Tämä on käynyt      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
12930: ilmi mm. monien ammattiliittojen selvityksissä.     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
12931: Eniten epäkohtia on ollut siinä, että koulutusta    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12932: on vähän tai ei ollenkaan eikä palkkaa makseta
12933: työehtosopimuksen mukaan. Viranomaiset ovat                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12934: julkisuudessa vähätelleet laiminlyöntejä sekä              ryhtyä oppisopimuskoulutuksessa ha-
12935: valvonnan tehottomuutta.                                   vaittujen väärinkäytösten ja epäkohtien
12936:     Oppisopimuskoulutuksen tarkoitus on antaa              poistamiseksi sekä oppisopimuskoulu-
12937:  työntekijälle mahdollisuus suorittaa ammattitut-          tuksen valvonnan tehostamiseksi?
12938:  kinto työntekoon liittyen. Lisääntyneet Väärin-
12939: 
12940:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1998
12941: 
12942:                     Tuula Haatainen /sd                 Helena Vartiainen /sd
12943:                     Anne Huotari /vas                   Johannes Koskinen /sd
12944:                                    Marja-Leena Viljamaa /sd
12945: 
12946: 
12947: 
12948: 
12949:  280043
12950: 2                                         KK 590/1998 vp
12951: 
12952: 
12953: 
12954: 
12955:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
12956: 
12957:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sopimuksen määräyksiä kysymyksessä olevaan
12958: tarkoitetussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhe-         oppisopimusopiskelijan työsuhteeseen sovelle-
12959: mies, olette toimittanut valtioneuvoston asian-      taan.
12960: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja             Eduskunnan käsittelyssä olevassa koululain-
12961: Tuula Haataisen ym. näin kuuluvan kirjallisen        säädännön uudistusehdotuksessa oppisopimus-
12962: kysymyksen n:o 590:                                  koulutus kytketään aiempaa tiiviimmin yhtey-
12963:                                                      teen muun ammatillisen koulutuksen kanssa, jol-
12964:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       loin oppisopimuskoulutus olisi yksi ammatillisen
12965:        ryhtyä oppisopimuskoulutuksessa ha-           koulutuksen järjestämismuoto. Lupa ammatilli-
12966:        vaittujen väärinkäytösten ja epäkohtien       sen koulutuksen järjestämiseen myönnettäisiin
12967:        poistamiseksi sekä oppisopimuskoulu-          koulutuksen järjestäjille koulutuksen järjestä-
12968:        tuksen valvonnan tehostamiseksi?              mislupien yhteydessä annettavissa koulutusteh-
12969:                                                      täväpäätöksissä. Luvista päättäisi opetusminis-
12970:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         teriö. Tarvittaessa opetusministeriö voisi rajoit-
12971: vasti seuraavaa:                                     taa koulutuksen järjestäjän oppisopimuskoulu-
12972:                                                      tuksen järjestämisoikeutta. Lainsäädäntö mah-
12973:    Oppisopimuskoulutuksen paikallinenjohto ja        dollistaa oppisopimuskoulutuksen ja oppilaitos-
12974: valvonta on kunnallinen tehtävä oppisopimuk-         muotoisen koulutuksen lähentämisen toisiinsa.
12975: sesta annetun lain (1605/1992) 13 §:n mukaan.            Opetustoimen keskushallinto tukee oppisopi-
12976: Tätä varten kunnalla tai kunnilla on opetustoi-      muskoulutuksen toimeenpanoa lukuisten tuki-
12977: menhallinnosta annetun lain (706/1992) 2 §:ssä       ja kehittämistoimenpiteiden avulla. Kunnissa ja
12978: tarkoitettu monijäseninen toimielin. Paikallis-      kuntayhtymissä toimiville oppisopimuskoulu-
12979: hallintoviranomaisten velvoitteena on varmistaa      tushenkilökunnalle järjestetään säännöllisesti
12980: oppisopimuskoulutuksesta annetun asetuksen           koulutus- ja neuvottelu tilaisuuksia, joissa kiinni-
12981: (1606/1992) 1 §:ssä määriteltyjen ehtojen toteutu-   tetään huomiota muun muassa valvontavelvoit-
12982: minen ennen oppisopimuksen hyväksymistä.             teisiin. Syksyllä järjestetään kaksi laajaa erityi-
12983:    Paikallishallintoviranomainen on myös vel-         sesti työelämän osapuolille ja koulutuksen järjes-
12984: vollinen seuraamaan oppimisprosessin ja oppi-         täjille suunnattua konferenssia, joissa käsitellään
12985: sopimusten ehtojen toteutumista koko oppisopi-       monipuolisesti uuden lainsäädännön vaikutusta
12986: muksen voimassaolon ajan. Mahdollisissa työn-         oppisopimuskoulutukseen sekä koulutuksen ja
12987: antajan tai opiskelijan sopimusrikkomusta-            työelämän vuorovaikutuksen parantamiseen liit-
12988: pauksissa paikallishallintoviranomainen voi kes-      tyviä kysymyksiä. Näissä tilaisuuksissa keskeiset
12989: keyttää      oppisopimuksen        oppisopimuslain    osapuolet voivat esittää näkemyksiään ammatil-
12990: 21 §:ssä määritellyllä tavalla. Säännös koskee        lisen koulutuksen kehittämistarpeista.
12991: myös työehtosopimusten velvoitteiden laimin-              Opetusministeriö on asettanut vuosiksi
12992: lyöntitapauksia.                                      1996-2000 laajapohjaisen oppisopimuskoulu-
12993:     Oppisopimukseen sovelletaan, mitä työnteki-       tuksen ja työelämäyhteyksien johtoryhmän, joka
12994: jän osalta säädetään työajasta, vuosilomasta,         valmistelee parhaillaan oppisopimuskoulutuk-
12995: työturvallisuudesta ja työntekijän muusta suoje-      sen laadun kehittämishankkeen toteuttamista,
12996: lusta. Muun muassa työsopimuslain 55 §:ää so-         jonka tarkoituksena on selvittää muun muassa
12997: velletaan oppisopimussuhteisiin. Säännöksen           oppisopimuskoulutuksella saavutettavaa am-
12998: mukaan valvontavelvollisuus on myös työsuo-           mattitaitoa ja työmarkkinakelpoisuutta sekä
12999: jeluviranomaisilla ja niillä työnantajain ja työn-    koulutusmuodon kustannusvaikutuksia ja toi-
13000:  tekijöiden yhdistyksillä, joiden tekemän työehto-    meenpanon onnistumista.
13001: 
13002:      Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1998
13003: 
13004:                                                               Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
13005:                                             KK 590/1998 vp                                               3
13006: 
13007: 
13008: 
13009: 
13010:                                         Tili Riksdagens Ta/man
13011: 
13012:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       arbetstagarföreningar som ingått kollektivavtal
13013: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-         vars bestämmelser tillämpas på arbetsavtalet för
13014: lem av statsrådet översänt följande av riks-           den läroavtalsstuderande.
13015: dagsman Tuula Haatainen m.fl. undertecknade               1 det förslag tili reform av skollagstiftningen
13016: spörsmål nr 590:                                       som är under behandling i riksdagen knyts läro-
13017:                                                        avtalsutbildningen allt närmare till den övriga
13018:           Vilka åtgärder avser Regeringen vidta        yrkesutbildningen, varvid läroavtalsutbildning-
13019:        för att avhjälpa det missbruk och de miss-      en blir en form av yrkesutbildning. Tiiistånd att
13020:        förhållanden som uppdagats inom läro-           ordna yrkesutbildning skall beviljas utbildnings-
13021:        avtalsutbildningen samt för att effektive-      anordnarna i samband med de beslut om utbild-
13022:        ra övervakningen av 1äroavta1sutbi1d-           ningsuppgiften som ges i samband med tillstån-
13023:        ningen?                                         den att ordna utbildning. Undervisningsmini-
13024:                                                        steriet skall fatta beslut om tillstånden. Vid behov
13025:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt          skall undervisningsministeriet kunna begränsa
13026: anföra följande:                                       utbildningsanordnarens rätt att ordna läroav-
13027:                                                        talsutbildning. Lagstiftningen gör det möjligt att
13028:     Enligt 13 § 1agen om läroavtalsutbildning          närma läroavtalsutbildning och utbildning i
13029: (1605/1992) är den 1okala ledningen och övervak-       läroanstaltsform tili varandra.
13030: ningen av läroavtalsutbildningen en uppgift för           Centralförvaltningen inom undervisningsvä-
13031: kommunen. För detta har kommunen eller flera           sendet stöder verkställandet av läroavtalsut-
13032: kommuner gemensamt ett sådant kollegia1t or-           bildningen med hjälp av flera stöd- och utveck-
13033: gan som avses i 2 § lagen om kommunernas un-           Iingsåtgärder. För personalen inom läroavtalsut-
13034: dervisningsförvaltning (706/1992). lnnan ett           bildningen i kommuner och samkommuner ord-
13035: läroavtal godkänns skall den lokala förvaltnings-      nas regelbundet kurser och rådplägningsdagar,
13036: myndigheten kontrollera att de villkor som be-         där bl.a. övervakningsskyldigheterna tas fram. 1
13037: stäms i 1 § förordningen om läroavtalsutbildning       höst ordnas två omfattande konferenser som sär-
13038: (1606/1992) är uppfyllda.                              skilt riktar sig tili arbetslivsparterna och utbild-
13039:     Den loka1a förva1tningsmyndigheten är också        ningsanordnarna. Under konferenserna behand-
13040: skyldig att följa in1ärningsprocessen och hur vill-    las ur olika synvinklar vilka verkningar den nya
13041: koren i läroavtalen uppfylls under hela den tid        lagstiftningen har på läroavtalsutbildningen
13042: läroavtalet är i kraft. Vid eventuella avtalsbrott     samt frågor som gäller förbättrandet av växelver-
13043: från arbetsgivarens eller den studerandes sida         kan mellan utbildningen och arbetslivet. Parter-
13044: kan den lokala förvaltningsmyndigheten avbryta         na kan då framföra sina synpunkter när det gäller
13045: läroavtalsutbildningen på det sätt som anges i         utvecklingsbehoven inom yrkesutbildningen.
13046:  21 § lagen om läroavtalsutbildning. Bestämmel-           Undervisningsministeriet har för åren 1996-
13047:  sen gäller också fall då skyldigheterna i arbetsav-   2000 tillsatt en bredbasig ledningsgrupp för läro-
13048:  talen har försummats.                                 avtalsutbildning och arbetslivskontakter. Denna
13049:     På läroavtal tillämpas i fråga om arbetstagare     grupp bereder som bäst ett projekt för utvecklan-
13050:  vad som bestäms om arbetstid, semester, skydd i       det av läroavtalsutbildningens kvalitet vars syfte
13051:  arbetet och annat skydd för arbetstagaren. På         är att klarlägga bl.a. den yrkesskicklighet som
13052:  läroavtal tillämpas bl.a. 55 § lagen om arbetsav-     förvärvas genom läroavtalsutbildning och viiken
13053:  tal. Enligt denna bestämmelse skall övervak-          behörighet den ger för arbetslivet samt kostnads-
13054:  ningsskyldigheten fullgöras också av arbets-          verkningarna i denna utbildningsform och hur
13055:  skyddsmyndigheterna samt de arbetsgivar- och          väl den utfaller.
13056: 
13057:       Helsingforsden 9 juni 1998
13058: 
13059:                                                          Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
13060:                                            KK 591/1998 vp
13061: 
13062: Kirjallinen kysymys 591
13063: 
13064: 
13065: 
13066: 
13067:                                   Pirkko Peltomo /sd: Koulutusvakuutuksen kolmannen vaiheen
13068:                                       käynnistymisestä
13069: 
13070: 
13071:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
13072: 
13073:     Työttömyysturvaan kohdistuneiden säästö-         ikääntyessä ei ole enää käytössä resursseja, joilla
13074: toimenpiteiden yhteydessä sovittiin erityisestä      pystyttäisiin paikkaamaan ne aukot, joita työn-
13075: koulutusvakuutuksesta. Koulutusvakuutuksen           tekijöiden lyhytnäköinen kouluttamatta jättämi-
13076: ensimmäinen vaihe eli omaehtoisen opiskelun          nen aiheuttaa. Ammattitaitoinen ja koulutettu
13077: tukeminen käynnistyi 1.8.1997. Se on tarkoitettu     työvoima yhdistettynä yhteiskunnan muihin pe-
13078: tukemaan omaehtoista, ammatillisia valmiuksia        rusrakenteisiin sekä hyvinvointiyhteiskunnan
13079: edistäviä päätoimisia opintoja. Sitä myönnetään      periaatteeseen on se kilpailu valtti, jolla kansain-
13080:  1.8.1997-31.7.1998 välisenä aikana aloitettui-      välisessä kilpailussa menestytään jatkossa.
13081: hin opintoihin. Tuen saamisen ehdot ovat muun           Koulutusvakuutuksen kolmannen vaiheen to-
13082:  muassa, että hakija on koulutuksen aloittaessaan    teuttaminen on osa kansallista selviytymisstrate-
13083:  pitkäaikaistyötön, joka on ollut työttömänä         giaamme kiristyvässä kilpailussa. Sen avulla on
13084:  työnhakijana työvoimatoimistossa viimeisten 24      mahdollista avata työpaikkoja työttömille, lisätä
13085:  kuukauden aikana vähintään 12 kuukautta.            työntekijöiden ammatillista pätevyyttä sekä toi-
13086:      Koulutusvakuutuksen toinen vaihe käynnis-       saalta välillisesti vaikuttaa ikääntyvien työnteki-
13087:  tyy 1.8.1998. Koulutusvakuutuksen piirissä ole-     jöiden eläköitymisikään positiivisella tavalla an-
13088:  vien henkilöiden määrää laajennetaan koske-         tamalla heille mahdollisuus päivittää tietonsa ja
13089:  maan suurempaa osaa työttömistä työnhakijois-       taitonsa sille tasolle, mitä työelämässä nykyisin
13090:  ta.                                                 vaaditaan. Tämä on omiaan lisäämään motivaa-
13091:      Näiden lisäksi on suunniteltu koulutusvakuu-    tiota sekä mahdollisuuksia jatkaa työelämässä
13092:  tuksen kolmatta vaihetta. Tässä yhteydessä kou-     pidempään kuin muuten olisi mahdollista.
13093:  lutusvakuutus ulotettaisiin koskemaan työelä-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13094:   mässä mukana olevia henkilöitä. Tämä erittäin      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13095:  perusteltu toimenpide ei kuitenkaan ole vielä to-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13096:   teutunut. Työssä jaksamisen ja elämänikäisen       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13097:   oppimisen kannalta on tärkeää toteuttaa koulu-
13098:   tusvakuutuksen kolmas vaihe mahdollisimman                   Aikooko Hallitus kiirehtiä koulutus-
13099:   pikaisesti. Työelämä on jatkuvassa murroksessa             vakuutuksen kolmannen vaiheen toteu-
13100:   työntekijöiltä vaadittavien tietojen ja taitojen           tumista siten, että esitys siitä olisi edus-
13101:   muuttuessa tietoyhteiskunnan kehittymisen tah-             kunnassa vielä tämän vaalikauden aika-
13102:   dissa. Tähän kehitykseen vastaaminen on yksi               na?
13103:   kansakuntamme kohtalon kysymyksiä. Väestön
13104: 
13105:        Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1998
13106: 
13107:                                           Pirkko Peltomo /sd
13108: 
13109: 
13110: 
13111: 
13112:   280043
13113: 2                                           KK 591/1998 vp
13114: 
13115: 
13116: 
13117: 
13118:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
13119: 
13120:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         sajana toimii kansaneläkelaitos. Aikuisopintora-
13121: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          ha on henkilön aiemmista tuloista riippuen
13122: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        1 540-2 800 markkaa kuukaudessa. Tukeen si-
13123: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pirkko            sältyy lainamahdollisuus,joka on enintään 1 800
13124: Peltomon näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          markkaa kuukaudessa. Ammattikoulutusrahaa
13125: n:o 591:                                               voidaan maksaa opintotuen lisäksi, jos opiskeli-
13126:                                                        jana on riittävä työ historia. Ammattikoulutusra-
13127:          Aikooko Hallitus kiirehtiä koulutus-          ha on 1 400 markkaa kuukaudessa, ja se on työn-
13128:        vakuutuksen kolmannen vaiheen toteu-            antajien rahoittamaa ja maksetaan koulutus- ja
13129:        tumista siten, että esitys siitä olisi edus-    erorahastosta. Vuorottelukorvaus on 70% työt-
13130:        kunnassa vielä tämän vaalikauden aika-          tömyyspäivärahasta. Tämän lisäksi vuorottelu-
13131:        na?                                             aikana opiskeleva voi saada osittaista ammatti-
13132:                                                        koulutusrahaa, joka on 1 100 markkaa kuukau-
13133:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           dessa. Vuorottelun ajaksi työnantajan on otetta-
13134: vasti seuraavaa:                                       va sijaiseksi työtön. Vuorottelukorvauksen mak-
13135:                                                        savat työttömyyskassat tai kansaneläkelaitos.
13136:    Pitkäaikaistyöttömille avattiin mahdollisuus            Koulutusvakuutuksen selvittäjät Kivistö ja
13137: osallistua omaehtoiseen koulutukseen työttö-           Petäjäniemi pyrkivät ehdotuksessaan selkiinnyt-
13138: myysturvan tasoisella tuella 1.8.1997. Lisäksi         tämään nykyistäjärjestelmää siten, että käytössä
13139: edellytetään 12 vuoden työhistoriaa 18 vuoden          olisi yksi tuki, jota hallinnoisi kansaneläkelaitos.
13140: tarkastelujakson aikana. Maaliskuun loppuun            Järjestelmä korvaisi aikuisopintotuen ja ammat-
13141: 1998 mennessä koulutuksen ko. tuella oli aloitta-      tikoulutusrahan. Tuen saaminen edellyttäisi
13142: nut 966 pitkäaikaistyötöntä, mikä on vain noin          8 vuoden työhistoriaa 12 vuoden aikana. Se muo-
13143: 14 % arvioidusta määrästä. Pitkäaikaistyöttö-           dostuisi nykyisestä opintorahasta sekä ansiosi-
13144: mät voivat käyttää oikeuttaan tähän erillisohjel-       donnaisesta osasta. Tuki olisi näin ollen noin
13145: maan 31.7.1998 saakka.                                  75-79% ansiosidonnaisesta työttömyysturvas-
13146:     Tammikuun alussa 1998 tuli voimaan uudis-           ta. Maksajana toimisi kansaneläkelaitos. Selvit-
13147: tuksen toinen vaihe, jossa omaehtoisen koulu-           täjien arvion mukaan kokonaiskustannusten li-
13148: tuksen mahdollisuus avattiin myös muille työttö-        säys olisi vuositasolla 660 milj. markkaa. Valtio-
13149: mille. Edellytyksenä on, että työtön on viimeisen       neuvoston asettaman ministerityöryhmän teettä-
13150: vuoden aikana saanut työttömyyspäivärahaa tai           män asiantuntija-arvion mukaan koulutusva-
13151: työmarkkinatukea vähintään 86 päivältä eli on           kuutuksen kolmannen vaiheen toteuttaminen ai-
13152: ollut työttömänä neljä kuukautta. Työhistoria-          heuttaisi todennäköisesti selvästi suuremmat
13153: vaatimus on 10 vuotta viimeisten 15 vuoden aika-        kustannukset kuin mihin koulutusvakuutuksen
13154: na. Oikeus koulutuspäivärahaan on enintään 500          selvittäjät päätyivät. Pelkästään toimeentulotur-
13155: päivältä. Uudistus koskee koulutusta, joka alkaa        vasta aiheutuvat kustannukset olisivat 1-1,5
13156: aikaisintaan 1.8.1998. Työttömiin kohdennetut           miljardin markan suuruusluokkaa vuodessa. Jos
13157: koulutusmahdollisuuksien laajennukset perustu-          koulutuspaikkoja perustetaan lisää, kustannuk-
13158: vat työttömyysturvauudistukseen, jossa paino-           set nousevat vielä tästä.
13159: pistettä siirrettiin passiivisista toimista aktiivi-       Valtion finanssipolitiikassa ei ole varauduttu
13160: siin.                                                   uusiin menoihin, eikä palkkaperusteisia vakuu-
13161:     Uudistuksen kolmannessa vaiheessa olisi tar-        tusmaksuja voida nostaa. Näin ollen koulutusva-
13162: koitus ulottaa tuki koskemaan myös työssä ole-          kuutuksen kolmas vaihe tulee kytkeä kokonai-
13163: via. Työssä olevien aikuisten omaehtoista opis-         suuteen, missä menojen lisäysten ohella voidaan
13164:  kelua tuetaan tällä hetkellä aikuisopintorahalla,      tarkastella samanaikaisesti menojen säästöjä.
13165: ammattikoulutusrahalla ja vuorottelukorvauk-            Tällaista kytkentää ei tällä hetkellä ole näköpii-
13166:  sella. Aikuisopintorahan rahoittaa valtio ja mak-      rissä.
13167: 
13168:      Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1998
13169: 
13170:                                                                        Työministeri Liisa Jaakonsaari
13171:                                             KK 591/1998 vp                                               3
13172: 
13173: 
13174: 
13175: 
13176:                                          Tili Riksdagens Talman
13177: 
13178:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       ende på tidigare inkomster, 1 540-2 800 mark
13179: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-         per månad. 1 stödet ingår en lånemöjlighet på
13180: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags1e-     högst 1 800 mark per månad. Y rkesutbildnings-
13181: damot Pirkko Pe1tomo undertecknade spörsmå1            penning kan betalas förutom studiestöd ifall
13182: nr 591:                                                studeranden har en tillräcklig arbetshistoria. Y r-
13183:                                                        kesutbildningsbidraget är 1 400 mark per må-
13184:           Ämnar Regeringen påskynda genom-             nad. Det finansieras av arbetsgivarna och betalas
13185:        förandet av utbildningsförsäkringens            ur utbildnings- och avgångsbidragsfonden. Al-
13186:        tredje skede så att propositionen därom         terneringsersättningen utgör 70 % av arbetslös-
13187:        är uppe i riksdagen ännu under denna            hetsdagpenningen. Dessutom kanenperson som
13188:        valperiod?                                      studerar under alterneringstiden få partiellt yr-
13189:                                                        kesutbildningsbidrag, som uppgår tilli 100 mark
13190:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          per månad. För alterneringstiden skall arbetsgi-
13191: anföra följande:                                       varen anställa en arbetslös som vikarie. Alterne-
13192:                                                        ringsersättningen betalas av arbetslöshetskassor-
13193:    F ör de långtidsarbetslösa öppnades 1. 8.1997       na eller folkpensionsansta1ten.
13194: en möjlighet att deltai frivillig utbildning genom          Utbildningsförsäkringens utredare Kivistö
13195: ett stöd på samma nivå som utkomstskyddet för          och Petäjäniemi försöker i sitt förslag klarlägga
13196: arbetslösa. Därtili förutsätts 12 års arbetshistoria   det nuvarande systemet så att man skulle ha i
13197: under en granskningsperiod på 18 år. Före ut-          bruk endast ett stöd administrerat av fo1kpen-
13198: gången av mars 1998 hade 966långtidsarbetslösa         sionsanstalten. Systemet skulle ersätta vuxenstu-
13199: in1ett utbildning med detta stöd, vilket är endast     diestödet och yrkesutbildningsbidraget. Erhå1-
13200: ca 14% av det beräknade anta1et. De 1ångtidsar-        landet av stödet skulle förutsätta 8 års arbetshis-
13201: bets1ösa kan använda sig av sin rätt tili detta        toria under 12 års tid. Stödet skulle bestå av den
13202: specia1program fram tili 31.7.1998.                    nuvarande studiepenningen och av en inkomstre-
13203:     1 början av januari 1998 trädde reformens          1aterad del. Så1unda skulle stödet vara ca 75-
13204: andra skede i kraft, då möj1igheten tili frivillig     79% av det inkomstrelaterade utkomstskyddet
13205: utbildning öppnades också för andra arbets1ösa.         för arbets1ösa. F o1kpensionsanstalten skulle vara
13206: Förutsättningen är att den arbets1öse under det         beta1are. Enligt utredarnas uppskattning skulle
13207: senaste året fått arbets1öshetsdagpenning eller        ökningen i de totala kostnaderna vara 660 milj.
13208: arbetsmarknadsstöd under minst 86 dagar, dvs.          mark på årsnivå. Enligt en sakkunnigbedömning
13209: har varit arbets1ös i fyra månader. Kravet på           som en av statsrådet tillsatt ministerarbetsgrupp
13210: arbetshistoria är 10 år under de senaste 15 åren.      1åtit utföra skulle genomförandet av utbildnings-
13211:  Rätten tili utbildningsdagpenning är maximalt         försäkringens tredje skede sannolikt förorsaka
13212:  500 dagar. Reformen gäller utbildning som bör-         betydligt större kostnader än vad utbi1dningsför-
13213: jar tidigast 1.8 .1998. Utvidgandet av utbildnings-     säkringens utredare kom fram tili. Enbart de av
13214:  möjligheterna för de arbetslösa baserar sig på         utkomstskyddet åsamkade kostnaderna skulle
13215:  reformen av utkomstskyddet för arbets1ösa, där         vara av storleksk1assen 1-1,5 miljarder mark
13216:  tyngdpunkten försköts från passiva åtgärder tili       per år. Ifall det grundas flera utbildningsp1atser,
13217:  aktiva.                                                kommer kostnaderna att stiga ytter1igare.
13218:     Meningen är att i reformens tredje skede ut-            lnom statens finanspolitik har man inte varit
13219:  sträcka stödet tili att omfatta även personer i        beredd på nya utgifter. Inte heller kan man höja
13220:  arbete. Förvärvsarbetande vuxnas frivilliga ut-       1önebaserade försäkringspremier. Så1unda bör
13221:  bildning stöds för närvarande genom vuxenstu-          utbildningsförsäkringens tredje skede kopp1as
13222:  diepenning, yrkesutbi1dningsbidrag och alterne-        tili en he1het, där man vid sidan av utgiftsök-
13223:  ringsersättning. Vuxenstudiepenningen finansie-        ningarna samtidigt kan granska utgiftsbespa-
13224:  ras av staten och som betalare fungerar folkpen-       ringarna. En dylik koppling är för närvarande
13225:  sionsanstalten. Vuxenstudiepenningen är, bero-         inte i sikte.
13226:       Helsingfors den ll juni 1998
13227: 
13228:                                                                     Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
13229: 1
13230: 
13231: 1
13232: 
13233: 
13234: 
13235:     1
13236: 
13237:     1
13238: 
13239:     1
13240: 
13241:         1
13242: 
13243: 
13244: 
13245:             1
13246: 
13247:             1
13248: 
13249: 
13250: 
13251: 
13252:                 1
13253: 
13254:                 1
13255: 
13256: 
13257: 
13258:                     1
13259: 
13260:                     1
13261:                                          KK 592/1998 vp
13262: 
13263: Kirjallinen kysymys 592
13264: 
13265: 
13266: 
13267: 
13268:                                  Markku Pohjola /sd ym.: Harmaan talouden tarkastusryhmän vaki-
13269:                                     naistamisesta
13270: 
13271: 
13272:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
13273: 
13274:    Hallitus on ohjelmansa mukaisesti toiminut      ryhmää ei kuitenkaan vielä ole vakinaistettu,
13275: tehokkaasti talousrikollisuuden ja harmaan ta-     mikä ryhmän työn jatkuvuuden takaamiseksi ja
13276: louden torjumiseksi.                               vahvaksi osoitukseksi harmaan talouden vastai-
13277:    Yhtenä näyttävimmistäja myös tuloksellisim-     sen taistelun jatkumisesta myös verohallinnon
13278: mista harmaan talouden torjuntakeinoista on ve-    osalta olisi välttämätöntä.
13279: rohallinnon piirissä ollut Uudenmaan veroviras-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13280: ton harmaan talouden tarkastusryhmä.               tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13281:    Kuten Rakennusliiton ja verottajan touko-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
13282: kuun puolivälissä suorittama yhteinen tarkastus-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13283: isku pääkaupunkiseudulla osoitti, tarkastusryh-
13284: mälle tulee riittämään töitä jatkossakin.                    Mitä Hallitus aikoo tehdä harmaan
13285:    Huolimatta verohallituksen va. pääjohtajan             talouden tarkastusryhmän vakinaista-
13286: alkutalvella antamasta lupauksesta tarkastus-             mista koskevassa asiassa?
13287: 
13288:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1998
13289: 
13290:                     Markku Pohjola /sd                      Matti Saarinen /sd
13291: 
13292: 
13293: 
13294: 
13295:  280043
13296: 2                                          KK 592/1998 vp
13297: 
13298: 
13299: 
13300: 
13301:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
13302: 
13303:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sointi väliaikaiseen erilliseeen yksikköön, jolla
13304: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         on ollut erillinen johtoryhmä ja erilliset määrära-
13305: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       hat.
13306: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Markku              Nykymuotoisessa organisaatiossa projekti-
13307: Pohjolan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-          ryhmän määräaika päättyy tämän vuoden lopus-
13308: myksen n:o 592:                                       sa. Verohallituksen ja Uudenmaan veroviraston
13309:                                                       johdon alustava kanta on ollut, ettei erillistä pro-
13310:           Mitä Hallitus aikoo tehdä harmaan           jektiorganisaatiota tarvita, vaan että yksikön toi-
13311:        talouden tarkastusryhmän vakinaista-           minta organisoidaan vakinaiseksi normaaliksi
13312:        mista koskevassa asiassa?                      osaksi Uudenmaan verovirastoa. Toiminnan tar-
13313:                                                       peellisuutta ei ole asetettu kyseenalaiseksi.
13314:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Uudenmaan verovirastossa on parhaillaan vi-
13315: vasti seuraavaa:                                      reillä organisatorisia muutoksia, jotka liittyvät
13316:                                                       muun muassa yritysverotuksen keskittämiseen.
13317:    Verotarkastustoiminnassa        tarkastustavat     Tässä yhteydessä selvitetään myös tarkastustoi-
13318: vaihtelevat tarkastuskohteen mukaan. Pääpaino         minnan organisointi ja resurssitarpeet kokonai-
13319: on edelleen perinteisissä kirjanpidon tarkastuk-      suudessaan. Harmaan talouden torjunnan vaati-
13320: sissa. Lisäksi on otettu käyttöön verotarkastus-       mat voimavarat pyritään luonnollisesti turvaa-
13321: ten ja normaalin verotuksen toimittamisen väli-        maan mahdollisimman tehokkaasti. Asiakoko-
13322: maastoon sijoittuvia kevyemmän verovalvonnan           naisuutta on tarkoitus käsitellä elokuussa myös
13323: keinoja. Harmaan talouden ja talousrikollisuu-         verohallituksen johtokunnassa, koska Uuden-
13324: den torjunnassa on yhtenä keinona käytetty             maan verotustoimintojen organisoinnilla on
13325: myös niin sanottuja tarkastusiskuja, joiden teho       myös valtakunnallista merkitystä.
13326: perustuu pitkälti yllätyksellisyyteen ja eri viran-       Hallituksen asiana ei ole päättää, millä tavoin
13327: omaisten väliseen yhteistyöhön.                        verohallinnon yksiköt organisoivat toimintansa.
13328:    Harmaan talouden torjuntaan soveltuvia tar-         Hallitus ohjaaja seuraa verohallinnon toimintaa
13329: kastusiskuja on käytetty koko maassa. Toiminta         valtiovarainministeriön ja verohallituksen välis-
13330: ei ole siten keskittynyt pelkästään Uudenmaan          ten tulostavoitesopimusten avulla. Myös tämän
13331: veroviraston niin sanottuun projektiyksikköön,         vuoden sopimuksessa harmaan talouden torjun-
13332: vaikka julkisuudessa asiasta on saattanut saada        ta on mainittu yhtenä tärkeänä eritysseurannan
13333: tällaisen harhaanjohtavan kuvan. Poikkeuksel-          kohteena.
13334: lista Uudellamaalla on ollut toiminnan organi-
13335: 
13336:      Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1998
13337: 
13338:                                                                             Ministeri Jouko Skinnari
13339:                                             KK 592/1998 vp                                             3
13340: 
13341: 
13342: 
13343: 
13344:                                         Tili Riksdagens Talman
13345: 
13346:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      som en separat temporär enhet med en separat
13347: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        ledningsgrupp och separata anslag.
13348: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         Inom ramen för den nuvarande organisatio-
13349: man Markku Pohjola m.fl. undertecknade spörs-         nen löper tiden för projektgruppen ut i slutet av
13350: mål nr 592:                                           året. Preliminärt har skattestyrelsen och ledning-
13351:                                                       en för Nylands skatteverk varit av den åsikten att
13352:          Vad ämnar Regeringen göra för att på         en separat projektorganisation inte är nödvän-
13353:        permanent basis inrätta kontrollgrupp          dig, utan att enhetens verksamhet kan organise-
13354:        mot den gråa ekonomin?                         ras som en permanent och normal del av Nylands
13355:                                                       skatteverk. Nödvändigheten av verksamheten
13356:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         har i sig inte ifrågasatts.
13357: anföra följande:                                         Nylands skatteverk omorganiseras som bäst
13358:                                                       och ändringarna gäller bl.a. centraliseringen av
13359:    Skattekontrollförfarandet varierar enligt vad      företagsbeskattningen. 1 detta sammanhang ut-
13360: det är som skall kontrolleras. Tyngdpunkten lig-      reds också i sin helhet frågan om organiserandet
13361: ger fortfarande på den traditionella kontrollen av    av kontrollfunktionen och resursbehovet. De re-
13362: bokföringen. Dessutom har man tagit i bruk Iät-       surser som bekämpandet av den gråa ekonomin
13363: tare övervakningsmetoder som befinner sig mitt-       kräver försöker man naturligtvis trygga så effek-
13364: emellan skattekontroll och konventionell be-          tivt som möjligt. Avsikten är att ärendet i sin
13365: skattning. Som ett medel i kampen mot den gråa        helhet skall behandlas i augusti också i skattesty-
13366: ekonomin och den ekonomiska brottsligheten            relsens direktion, eftersom organiserandet av be-
13367: har man också tillämpat en metod med överrask-        skattningen i Nyland också är av riksomfattande
13368: ningskontroller, vilkas effekt tili stor del bygger   betydelse.
13369: just på överraskningsmomentet och ett samarbe-           Det är inte regeringens sak att besluta hur
13370: te mellan olika myndigheter.                          enheterna inom skatteförvaltningen organiserar
13371:    Överraskningskontroller för bekämpande av          sin verksamhet. Regeringen styr och följer verk-
13372: den gråa ekonomin har förekommit över hela            samheten inom skatteförvaltningen med hjälp av
13373: landet. Verksamheten är således inte koncentre-       resultatavtal som ingåtts mellan finansministe-
13374: rad endast tili den s.k. projektenheten vid Ny-       riet och skattestyrelsen. Också i detta års avtal
13375: lands skatteverk, trots att man i offentligheten      nämns kampen mot den gråa ekonomin som en
13376: kunnat få denna missvisande bild. 1 Nyland har        viktig sak som kräver särskild uppföljning.
13377: verksamheten undantagsvis varit organiserad
13378: 
13379:      Helsingforsden 16 juni 1998
13380: 
13381:                                                                             Minister Jouko Skinnari
13382:                                             KK 593/1998 vp
13383: 
13384: Kirjallinen kysymys 593
13385: 
13386: 
13387: 
13388: 
13389:                                    Kari Rajamäki /sd: Ylivelkaantuneiden asemasta
13390: 
13391: 
13392: 
13393:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
13394: 
13395:     Velkajärjestelyä on lain voimassa ollessa ha-      alkaa. Tämä olisi omiaan estämään syrjäytynei-
13396: kenut noin 55 000 henkilöä ja maksuohjelmia on         syyttä sekä harmaata työntekoa. Käytännössä
13397: vahvistettu 40 000. Hakemuksista 7 000 on hy-          tämä voisi tapahtua ulosottolain ja velkajärjeste-
13398: lätty ja 2 000 järjestelyä on rauennut kesken.         lylain yhteen sovittamisella.
13399: Joka sadas maamme asukas on hakenut velkajär-              Ulosottolain kokonaisuudistuksen yhteydes-
13400: jestelyä. Jos lasketaan velkajärjestelyä hakenei-      sä on otettava harkintaan ulosottovelkojen eri-
13401: den perheenjäsenet mukaan tähän lukuun, voi-           tyinen vanhentumisaika. Miljooniin markkoihin
13402: daan hyvin olettaa 2 prosentin väestöstä olevan        nousevien velkojen maksaminen ei ole mahdol-
13403: suoranaisesti lain piirissä. Tässä ei ole arvioitu     lista ulosoton avulla. Tämän erityisen vanhentu-
13404: takaajien määrää, joka on velka-asioissa yleensä       misajan kuluttua umpeen olisi mahdollista saada
13405: huomattava ja joiden asema velkajärjestelypää-         velkajärjestely ilman velkajärjestelylaissa mainit-
13406:  töksissä on huono.                                    tuja rajoituksia. Vaihtoehtoisesti nämä velat voi-
13407:     Velkajärjestely on kuitenkin mahdollistettava      taisiin katsoa automaattisesti vanhentuneiksi,
13408:  myös niiden ihmisten osalta, jotka ovat ylivoi-       mikäli niitä ei ulosoton avullakaan ole voitu pe-
13409:  maisten velkojen edessä ilman mahdollisuutta          riä edes korkojen osalta vanhentumisajan ku-
13410:  päästä velkajärjestelyyn. Muun muassa velkajär-       luessa.
13411: jestelyyn pääsyn ehtona oleva kahden vuoden                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13412:  yhtäjaksoineo työttömyys rajaa käytännössä            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13413:  suurimman osan pitkäaikaistyöttömistä velka-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13414:  järjestelyn ulkopuolelle. Velat eivät nykyisen lain   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13415:  mukaan vanhene koskaan,jos velkoja hakee saa-
13416:  taviaan ulosoton kautta kerran 10 vuodessa.                       Onko Hallitus tietoinen perusteluissa
13417:      Ylivelkaantuneiden joukossa on varmasti ri-               esitetystä ongelmasta ja onko tarkoitus
13418:   kollisen toiminnan perusteella velkaantuneita,               ulosottolain uudistamisen yhteydessä
13419:   samoin kevytmielisesti velkaa ottaneita. Kuiten-             säätää ulosottovelkojen erityisestä van-
13420:   kin koko elämän kestävä velkavankeus ulosotto-               hentumisajasta perusteluissa esitetyllä ta-
13421:   tuomioiden, luottohäiriöiden rekisteröinnistä                valla siten, että esimerkiksi velkajärjeste-
13422:   aiheutuvien vaikeuksien ja mahdollisten rikosoi-             ly tulisi mahdolliseksi myös niille ihmisil-
13423:   keudellisten tuomioiden lisäksi on kohtuuton                 le, jotka eivät pääse normaalin velkajär-
13424:   seuraamus. Yhteiskunnan kannalta on perustel-                jestelyn piiriin, ja inhimillisesti kohtuu-
13425:   tua tarjota myös näille ihmisille mahdollisuus               ton elinikäinen velkaantuminen vältettäi-
13426:   päästä velkajärjestelyn kautta tilanteeseen, jossa           siin?
13427:   normaali elämä ja toisaalta verojenmaksu voi
13428: 
13429:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1998
13430: 
13431:                                            Kari Rajamäki /sd
13432: 
13433: 
13434: 
13435: 
13436:  280043
13437: 2                                          KK 593/1998 vp
13438: 
13439: 
13440: 
13441: 
13442:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
13443:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        teiskunta- ja maksumoraalia. Esteestä huolimat-
13444: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         ta velkajärjestely voidaan kuitenkin myöntää, jos
13445: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       siihen on erityisiä vastasyitä. Esteperusteet eivät
13446: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kari Raja-       siis ole ehdottomia, vaan tuomioistuimella on
13447: mäen kirjallisen kysymyksen n:o 593:                  niiden soveltamisessa harkintavalta. Tuomiois-
13448:                                                       tuinkäytännössä on tapauksia, joissa velkajärjes-
13449:            Onko Hallitus tietoinen perusteluissa      tely on esteestä huolimatta myönnetty. Erityisiä
13450:        esitetystä ongelmasta ja onko tarkoitus        vastasyitä arvioitaessa on kiinnitetty huomiota
13451:        ulosottotein uudistamisen yhteydessä           kohtuusnäkökohtien ohella muun muassa sii-
13452:        säätää ulosottovelkojen erityisestä van-       hen, missä määrin velallinen on maksanut velko-
13453:        hentumisajasta perusteluissa esitetyllä ta-    jaan ja pyrkinyt korjaamaan taloudellista tilan-
13454:        valla siten, että esimerkiksi velkajärjeste-   nettaan.
13455:        ly tulisi mahdolliseksi myös niille ihmisil-       Jos velallinen ei hae tai hänelle ei myönnetä
13456:        le, jotka eivät pääse normaalin velkajär-      velkajärjestelyä, velkojat voivat periä saataviaan
13457:        jestelyn piiriin, ja inhimillisesti kohtuu-    ulosottoteitse. Ulosotto 2000 -toimikunta on
13458:        ton elinikäinen velkaantuminen vältettäi-      tammikuussa 1998 valmistuneessa mietinnös-
13459:        siin?                                          sään pitänyt välttämättömänä sellaisen järjestel-
13460:                                                       män luomista, joka estäisi elinikäisen velkavas-
13461:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tuun tai ainakin täytäntöönpanotoimien kohdis-
13462: vasti seuraavaa:                                      tamisen velalliseen kohtuuttoman pitkän ajan.
13463:                                                       Tässä tarkoituksessa toimikunta on ehdottanut
13464:    Velkajärjestely koskee vain laissa säädetyt        harkittavaksi yhtäältä mahdollisuutta säätää
13465: edellytykset täyttäviä velallisia. Velkajärjestely     ulosottoperusteelle vanhentumisaika ja toisaalta
13466: voidaan lain mukaan evätä, jos velkajärjestelylle     sovitella suuria velkoja velan syntyolosuhteisiin
13467: on este (10 §). Yhtenä esteperusteena voi olla        liittyvien syiden perusteella.
13468: rikokseen perustuva velkaantuminen, mutta es-             Toimikunnan mietintö on ollut laajalla lau-
13469: teitä on myös muita. Käytännössä yleisimmin            suntokierroksella. Saaduissa lausunnoissa toimi-
13470: sovellettu velkajärjestelyn este on ilmeisen kevyt-    kunnan esittämää ajatusta ulosottoperusteen
13471: mielinen velkaantuminen. Velkajärjestely on es-        voimassaolon rajoittamisesta on sekä kritisoitu
13472: teen perusteella evätty usealta tuhannelta haki-       että puollettu.
13473: jalta.                                                    Toimikunnan ehdotukset tulevat arvioitaviksi
13474:    Velkajärjestelyn esteitä koskevilla säännöksil-     oikeusministeriössä valmisteilla olevan ulosotto-
13475: 1ä on haluttu vaikuttaa siihen, että mahdollisuu-      lain kokonaisuudistuksen yhteydessä.
13476: della velkajärjestelyyn ei heikennetä yleistä yh-
13477: 
13478:     Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1998
13479: 
13480:                                                                   Oikeusministeri Jussi Järventaus
13481:                                             KK 593/1998 vp                                               3
13482: 
13483: 
13484: 
13485: 
13486:                                          Tili Riksdagens Talman
13487: 
13488:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       samhälls- och betalningsmoralen. Trots hinder
13489: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-         kan skuldsanering dock bevisas om särskilda
13490: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags1e-     motargument för detta finns. Grunderna för hin-
13491: damot Kari Rajamäki undertecknade spörsmål             der är alltså inte ovillkorliga, utan domstolen har
13492: nr 593:                                                prövningsrätt vid tillämpningen. lnom domsto-
13493:                                                        1arnas praxis finns fall, där skuldsanering trots
13494:           Är Regeringen medveten om det pro-           hinder har bevisats. Vid bedömningen av de sär-
13495:        b1em som har framställts i motiveringar-        skilda motargumenten har vikt lagts förutom vid
13496:        na och är det meningen att i sam band med       rimlighetsaspekterna även vid det i viiken mån
13497:        revideringen av utsökningslagen att före-       gäldenären betalt sina skulder och försökt för-
13498:        skriva om en särskild preskriptionstid för      bättra sin ekonomiska ställning.
13499:        utsökningsfordringar enligt vad som                 Om en gäldenär inte ansöker om skuldsane-
13500:        framställs i motiveringarna så att det t.ex.    ring eller hans ansökan avslås, kan borgenärerna
13501:        öppnas en möjlighet tili sku1dsanering          driva in sina fordringar utsökningsvägen. Kom-
13502:        också får sådana personer som inte har          missionen utsökning 2000 har i sitt betänkande,
13503:        möjlighet tili normal skuldsanering och         som fårdigställdes i januari 1998, ansett det vara
13504:        så att en mänskligt sett oskälig sku1dsätt-     nödvändigt att skapa ett system som förhindrar
13505:        ning som varar hela livet kan undvikas?         ett livslångt skuldansvar eller åtminstone att en
13506:                                                        gäldenär utsätts får verkställighetsåtgärder un-
13507:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          der en oskäligt lång tid. 1detta syfte har kommis-
13508: anfåra fö1jande:                                       sionen föreslagit att man dels överväger möjlig-
13509:                                                        heten att bestämma en preskriptionstid för ut-
13510:    Skuldsaneringen gäller endast sådana gälde-         sökningsgrunden, dels att stora sku1der skall
13511: närer som uppfyller de i 1agen angivna förutsätt-      kunna jämkas på grundva1 av skäl som har an-
13512: ningarna. Skuldsanering kan enligt lagen avslås,       knytning tili omständigheterna kring skuldens
13513: om det finns hinder för skuldsanering (1 0 §). Ett     tillkomst.
13514: hinder för sku1dsanering kan vara skuldsättning            Kommissionens betänkande har genomgått
13515: på grund av ett brott, men det finns också andra       ett omfattande remissförfarande. 1de utlåtanden
13516: hinder. Det hinder för skuldsaneringen som i           som inkommit har kommissionens ide om en
13517: praktiken tiliämpats mest utgörs av uppenbart          begränsning av utsökningsgrundens giltighetstid
13518: lättsinnig skuldsättning. På grund av nämnda           både kritiserats och förordats.
13519: hinder har skuldsaneringen a vslagits i flera tusen-       Kommissionens förslag kommer att värderas i
13520: tals fall.                                             samband med den totalreform av utsökningsla-
13521:    Bestämmelserna om hinder får skuldsanering-         gen som är under beredning vid justitieministe-
13522: en är tili för att motverka att möjligheten tili       riet.
13523: skuldsanering inte skall fårsämra den allmänna
13524: 
13525:      Helsingfors den 9 juni 1998
13526: 
13527:                                                                      Justitieminister Jussi Järventaus
13528:                                            KK 594/1998 vp
13529: 
13530: Kirjallinen kysymys 594
13531: 
13532: 
13533: 
13534: 
13535:                                   Juha Karpio /kok: Hammaslääkäreiden koulutustilanteen selvittä-
13536:                                      misestä
13537: 
13538: 
13539:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
13540: 
13541:    Korkeakoulutuksen yhtenä tavoitteena on              Myös hammashoitajien määrä suhteessa väes-
13542: yhteiskunnan kulloinkin tarvitseman koulutetun       töön on tällä hetkellä maailman suurimpia ja
13543: henkilöstön turvaaminen. Erityisen tärkeää on        koulutusmäärät ovat lisääntyneet harkitsemat-
13544: näin ollen kriittisesti arvioida tuleva työvoima-    tomasti.
13545: tarve ja sopeuttaa koulutusmäärät ja -sisällöt          Alalla toimivat ammattijärjestöt ovat ehdot-
13546: siihen.                                              taneet työryhmän perustamista selvittämään
13547:    Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan väes-      hammashuollon työvoiman tarvettaeri henkilös-
13548: tön suun terveydenhuollon hoitamiseen riittää        töryhmien osalta sekä arvioimaan koulutuksen
13549: 2 500 hammaslääkäriä. Työikäisten hammaslää-         sijoittamista eri yksiköihin.
13550: kärien lukumäärä on meillä kuitenkin noin               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13551: 4 900, joten todellisen tarpeen ja tarjonnan väli-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13552: nen ero on suuri. Jo aikaisemmin tehtyjen pää-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13553: tösten perusteella kaksi hammaslääkärikoulu-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13554: tusta antavaa yksikköä on suljettu, mutta siitä
13555: huolimatta hammaslääkärimäärä pysyy lähivuo-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13556: sikymmenet korkeana ja vielä vuonna 2040 työ-                ryhtyä, jotta suun terveydenhuoltohenki-
13557: ikäisiä hammaslääkäreitä on yli 3 000. Kuitenkin             löstön kokonaistarpeen ja koulutussisäl-
13558: hammaslääkärikoulutus on lääkärikoulutuksen                  lön kartoittamiseksi esimerkiksi peruste-
13559: jälkeen kallein yliopistotasoinen koulutus.                  taan työryhmä?
13560: 
13561:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1998
13562:                                           Juha Karpio /kok
13563: 
13564: 
13565: 
13566: 
13567: 280043
13568: 2                                          KK 594/1998 vp
13569: 
13570: 
13571: 
13572: 
13573:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
13574: 
13575:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Opetusministeriön Hammasklinikkatyöryh-
13576: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        mä -96 (opetusministeriön työryhmien muistioi-
13577: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-     ta 10:1997) käytti edellä mainittuja hammaslää-
13578: le jäsenelle kansanedustaja Juha Karpion näin        kärimääriä pohjana arvioidessaan hammaslää-
13579: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 594:             kärimäärän kehitystä eläkkeelle poistuman ja
13580:                                                      koulutustuotoksen vaikutusten pohjalta vuosina
13581:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       2000,2010 ja 2020. Vuonna 1995 rekisteröidyistä
13582:        ryhtyä, jotta suun terveydenhuoltohenki-      hammaslääkäreistä eläkkeelle siirtyy vuoteen
13583:        löstön kokonaistarpeen ja koulutussisäl-      2000 mennessä arviolta 360, vuoteen 2010 men-
13584:        lön kartoittamiseksi esimerkiksi peruste-     nessä yhteensä 1 500 ja vuoteen 2020 mennessä
13585:        taan työryhmä?                                3 100 hammaslääkäriä. Nykyisellä koulutus-
13586:                                                      määrällä hammaslääkäreitä valmistuu vuosina
13587:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          1995-2000 arviolta410, vuoteen 2010mennessä
13588: taen seuraavaa:                                      yhteensä arviolta noin 1 000 ja vuoteen 2020
13589:                                                      mennessä yhteensä arviolta noin 1 600 hammas-
13590:    Suomalaisen väestön suun terveydentila on         lääkäriä. Hammaslääkäreiden kokonaismäärä
13591: parantunut viimeisten 20-30 vuoden aikana.           laskee nykyisillä koulutusmäärillä siis runsaasta
13592: Erityisen merkittävää on karieksen väheneminen       4 700:sta noin 3 140:een vuoteen 2020 mennessä.
13593: lapsilla ja nuorilla. Osalla väestöä on kuitenkin    Hammaslääkäreistä arviolta 2 600 olisi perus-
13594: edelleen huomattavaa korjaavan hammashoi-            koulutuksen suorittaneita hammaslääkäreitä.
13595: don tarvetta. Työikäiset aikuiset ja ns. suuret      Lisäksi suun terveydenhuollon tehtävien toteut-
13596: ikäluokat kuuluvat tähän väestön osaan. Ham-         tamiseen osallistuu hammashuoltajia ja ham-
13597: paattomuus on vähentynyt nopeasti 1980-luvul-        mashoitajia ja hammasteknikoita.
13598: ta lähtien 65 vuotta täyttäneillä. Hampaatto-           Hammaslääkärikoulutuksen sisällöllisen uu-
13599: muuden vähenemisen myötä myös ikääntyneen            distamisen osalta Hammasklinikkatyöryhmä -96
13600: väestön korjaavan hammashoidon tarve lisään-         katsoi, että koulutuksen sisältöjä ja tavoitteita
13601: tyy. Hoidon tarpeisiin vaikuttaa myös se, että       tulee tarkastella suun terveydenhuollon muuttu-
13602: perinteinen hampaiston kovakudosten ja ham-          vien palvelutarpeiden kehittymisen pohjalta.
13603: paita ympäröivien tukikudosten sairauksien hoi-      Työryhmä esitti, että koulutuksen kehittämisen
13604: to on vain osa modernia kliinistä hammaslääke-       perustaksi sosiaali- ja terveysministeriön tulisi
13605: tiedettä. Hammaslääketieteellinen diagnostiik-       asettaa työryhmä selvittämään suun terveyden-
13606: ka, hoidon suunnittelu ja toteutus tulee ulottaa     huollon henkilöstön tarpeessa, henkilöstöraken-
13607: koko purentaelimen alueelle.                         teessa ja työtehtävissä tapahtuvia muutoksia ja
13608:    WHO:n asiantuntijoiden mukaan hammas-             niiden vaikutuksia koulutukseen. Vasta tämän
13609: lääkäritarve on 1 hammaslääkäri 2 000 asukasta       arvion pohjalta voidaan tehdä päätelmiä mm.
13610: varten. Hammaslääkäritarvetta koskevassa ar-         hammaslääkäreiden tulevista määrällisistä kou-
13611: viossa ei ole eroteltu peruskoulutetun ja erikois-   lutustarpeista ja määrällisistä tarpeista suhteessa
13612: tuneiden hammaslääkäreiden tarvetta. Tätä las-       muuhun suun terveydenhuollon henkilöstöön.
13613: kentakriteeriä käyttäen Suomen kokoisessa               Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt
13614: maassa tarvittaisiin noin 2 500 hammaslääkäriä.      vuoden 1998 alusta laajan kolmivuotisen suun
13615: Suomessa asuvia työikäisiä laillistettuja ham-       terveydenhuollon kehittämishankkeen, jonka
13616: maslääkäreitä oli vuonna 1995 4 711, heistä eri-     tehtävänä on mm. arvioida, voidaanko suun ter-
13617: koistumattomia hammaslääkäreitä 4 112.               veydenhuollon nykyisin voimavaroin vastata
13618:    Vuonna 1995 oli työministeriön tilastojen mu-     suun terveydenhuollon tarpeista esimerkiksi voi-
13619: kaan työttömänä ll 0 hammaslääkäriä. Työttö-         mavaroja uudelleen kohdentamalla. Tarkoitus
13620: mänä oli lähinnä peruskoulutuksen saaneita ja        on, että hankkeen perusteella saataisiin syvälli-
13621: työttömyysaika oli lyhyt.                            sempi kuva myös työtehtävien tarkoituksenmu-
13622:                                        KK 594/1998 vp                                          3
13623: 
13624: kaisesta jakautumisesta suun terveydenhuollon      Opetusministeriö tulee käyttämään suun ter-
13625: henkilöstön kesken. Tällä on merkitystä myös    veydenhuollon henkilöstöryhmien koulutus-
13626: henkilöstöryhmien määrällisten tarpeiden ar-    määrien suunnittelussa sosiaali- ja terveysminis-
13627: viointiin. Kehittämishankkeen on määrä saada    teriön kehittämishankkeen tuottamaa tietoa. Sii-
13628: työnsä valmiiksi vuoden 2000 loppuun mennes-    hen saakka pidetään pääsääntöisesti voimassa
13629: sä.                                             nykyiset koulutusmäärät.
13630: 
13631:     Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1998
13632: 
13633:                                                         Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
13634: 4                                           KK 594/1998 vp
13635: 
13636: 
13637: 
13638: 
13639:                                         Tili Riksdagens Talman
13640: 
13641:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         Undervisningsministeriets Tandklinikarbets-
13642: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        grupp -96 (promemorior av undervisningsminis-
13643: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      teriets arbetsgrupper 10:1997) använde ovan
13644: man Juha Karpio undertecknade spörsmål nr             nämnda antal som grund vid bedömningen av
13645: 594:                                                  utvecklingen i antalet tandläkare utifrån verk-
13646:                                                       ningarna av pensioneringar och utbildade under
13647:           Vilka åtgärder avser Regeringen vidta       åren 2000,2010 och 2020. Av de tandläkare som
13648:        för att t.ex. tillsätta en arbetsgrupp med     registrerats 1995 går uppskattningsvis 360 tand-
13649:        uppgift att kartlägga det totala personal-     läkare i pension fram till 2002, sammanlagt 1 500
13650:        behovet och utbildningens innehåll i frå-      tandläkare fram till 2010 och 3 100 tandläkare
13651:        ga om munnens hälsovård?                       fram ti112020. Med nuvarande utbildningsvolym
13652:                                                       utexamineras uppskattningsvis 410 tandläkare
13653:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         under 1995-2000, sammanlagt ca 1 000 fram till
13654: anföra följande:                                      2010 och sammanlagt ca 1 600 fram till2020. Det
13655:                                                       tota1a anta1et tandläkare sjunker således med
13656:     Den orala hälsan hos Finlands befolkning har      nuvarande utbildningsvolym från drygt 4 700 till
13657: förbättrats under de senaste 20-30 åren. Speci-       ca 3 140 fram till2020. Uppskattningsvis 2 600 av
13658: ellt viktigt är att karies har minskat hos barn och   tandläkarna kommer att ha genomgått grundut-
13659: unga. En del av befolkningen är dock fortfarande      bildning. Dessutom deltar tandhygienister, tand-
13660: i stort behov av korrigerande tandvård. Vuxna i       skötare och tandtekniker i uppgifter som gäller
13661: arbetsför ålder och de s.k. stora årsklasserna hör    munnens hälsovård.
13662: till denna befolkningsgrupp. Att tänder saknas           När det gäller en revidering av tandläkarut-
13663: helt har sedan 1980-talet blivit allt ovanligare      bildningens innehåll ansåg Tandklinikarbets-
13664: bland dem som fyllt 65 år. 1 och med denna            gruppen -96 att utbildningens innehåll och mål
13665: minskning ökar också behovet av korrigerande          bör granskas utgående från hur de föränderliga
13666: tandvård för den äldre befolkningen. Behovet av       servicebehoven i fråga om munnens hälsovård
13667: vård påverkas också av att den traditionella vår-     utvecklas. Arbetsgruppen föreslog att social- och
13668: den av sjukdomar i tändernas hårda vävnader           hälsovårdsministeriet som grund för utvecklan-
13669: och i de stödvävnader som omger tänderna bara         det av utbildningen skall tillsätta en arbetsgrupp
13670: är en del av den moderna kliniska odontologin.        för att utreda de förändringar som sker i behovet
13671: Odontologisk diagnostik, planering och genom-         av hälsovårdspersonal, i personalstrukturen och
13672: förande av vården skall utsträckas till hela mun-     i arbetsuppgifterna och hur dessa förändringar
13673: nen och käken.                                        inverkar på utbildningen. Utgående från en så-
13674:     Enligt sakkunniga i WHO är behovet av tand-       dan bedömning är det sedan möjligt att dra slut-
13675: läkare 1 tandläkare på 2 000 invånare. 1 bedöm-       satser om bl.a. de framtida kvantitativa utbild-
13676: ningar av tandläkarbehovet har man inte särskilt      ningsbehoven i fråga om tandläkare och om de
13677: angivit behovet av tandläkare med grundutbild-        kvantitativa behoven i förhållande till annan per-
13678: ning och tandläkare med specia1iseringsutbild-        sonai inom munnens hälsovård.
13679: ning. En1igt detta beräkningskriterium skulle ett        Social- och hälsovårdsministeriet startade vid
13680: land av Fin1ands storlek behöva ca 2 500 tandlä-      ingången av 1998 ett omfattande treårigt projekt
13681: kare. Antalet legitimerade tandläkare i arbetsför     för utvecklandet av munnens hälsovård, som
13682: ålder i Finland uppgick år 1995 till4 711. Av dem     bl.a. har till uppgift att ta ställning till om man
13683: var 4 112 inte specialiserade.                        med de nuvarande resurserna inom munnens häl-
13684:     Enligt arbetsministeriets statistik år 1995       sovård kan svara på behoven inom detta område
13685: fanns det 110 arbetslösa tandläkare. De arbetslö-     t.ex. genom att omfördela resurserna. Avsikten
13686: sa var främst sådana som genomgått grundut-           är att man på basis av projektet skall få en för-
13687: bildning och arbetslöshetstiden var kort.             djupad bild av hur arbetsuppgifterna kunde för-
13688:                                              KK 594/1998 vp                                          5
13689: 
13690: delas på ett ändamålsenligare sätt mellan dem             Undervisningsministeriet kommer att använ-
13691: som arbetar på området. Detta är av betydelse          da den information som social- och hälsovårds-
13692: också för bedömningen av de kvantitativa beho-         ministeriet fått fram vid planeringen av utbild-
13693: ven i de olika personalgrupperna. Utvecklings-         ningsvolymerna i fråga om personalgrupperna
13694: projektet skall ha sitt arbete avslutat före utgång-   inom munnens hälsovård. Fram tili dess gäller i
13695: en av 2000.                                            regel de nuvarande utbildningsvolymerna.
13696: 
13697:      Helsingforsden 9 juni 1998
13698: 
13699:                                                         Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
13700:                                             KK 595/1998 vp
13701: 
13702: Kirjallinen kysymys 595
13703: 
13704: 
13705: 
13706:                                    Raimo Vistbacka /ps: Kouluavustajan nimeämisperusteista
13707: 
13708: 
13709:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
13710: 
13711:    Kouluavustajan valinta vammaiselle lapselle        avustajan aikana lasta alettiin myös kiusata, ja
13712: on kunnan päätettävissä oleva asia, huoltajana ei     hän joutui etsimään turvaa opettajanhuoneesta
13713: ole subjektiivista oikeutta valita oppilaalle avus-   asti avustajan tietämättä tapahtuneesta mitään.
13714: tajaa. Valinnan tekee useimmiten kunnissa sivis-         Vanhempien vaatimukseen avustajan vaihta-
13715: tystoimenjohtaja viranhaltijapäätöksellä, eikä        misesta entiseen (joka on nyt työttömänä) ei
13716: lapsen vanhemmilla ole mahdollisuutta juuri-          suostuttu vedoten edellä olleisiin seikkoihin, eikä
13717: kaan vaikuttaa päätökseen. Ongelmalliseksi ti-        myöskään Vaasan lääninoikeus puuttunut
13718: lanne muodostuu lapsen ja vanhemman kohdalla          asiaan. Samaan aikaan kuitenkin kunnassa on
13719: silloin, kun kunnan viranhaltijat kohtelevat van-     kaksikin tapausta, joissa vanhempien vaatimuk-
13720: hempia keskenään eri tavoin tai kunnassa teh-         sesta aiempi avustaja sai jatkaa tehtävässään,
13721: däänavustajien valinta muulla kuin soveltuvuus-       vaikkei hänestä saatukaan työllistämistukea.
13722: ja pätevyysperiaatteella.                             Työllistämistuen käyttäminen ratkaisevana teki-
13723:     Isonkyrön kunnassa sijoitettuna olevalle 8-       jänä kouluavustajaa valittaessa on kyseenalainen
13724: vuotiaalle pojalle, jolla on ns. F AS-oireyhtymä,     peruste, minkä mm. ministeri Mönkäre on kir-
13725: määrättiin syksyllä 1996 henkilökohtainen kou-        jeessään 5.11.1997lapsen sijaisvanhemmille to-
13726: luavustaja. Hänen palkkansa maksoi Helsingin          dennut.
13727: kaupunki, koska poika oli helsinkiläinen. Kysei-         Koska kyse on lapsen koko tulevaan elämään
13728: sen avustajan ansiosta pojan koulunkäynti sujui       vaikuttavasta asiasta, tulisi kouluavustajan va-
13729: hyvin ja hänen oireensa olivat normaalia lievem-      lintaperusteisiin kiinnittää nykyistä enemmän
13730: piä. Avustaja paneutui tehtäväänsä tunnollisesti      huomiota ohjaamalla kuntiajollain tavoin huoli-
13731: tutustuen ko. sairauteen ja hänen ammattinsakin       matta kuntien laajasta itsemääräämisoikeudesta
13732: olisi tehtävään hyvin soveltuva elijohtava kodin-     asiassa. Tulisi selkeästi todeta, ettei määräraho-
13733: hoitaja. Tämän avustajan määräaikainen työ-           jen budjetointi voi ohittaa lapsen etua missään
13734: suhde päättyi koulun loppuessa 31.5.1997.             yhteydessä. Tämänsuuntaisen tulkinnanhan on
13735:     Lukukauden 1997 alussa muutamaa päivää            myös KHO tehnyt vammaispalvelulakia koske-
13736: ennen koulun alkamista sivistystoimenjohtaja il-      neessa ennakkopäätöksessään viime vuonna.
13737: moittikin yllättäen, että entisen hyväksi todetun        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13738: avustajan tilalle valitaan ylioppilasmerkonomin       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13739: koulutuksen omaava henkilö. Perusteluina pää-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13740: tökselle todettiin se, että uusi avustaja voitiin     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13741: palkata työllistämistyöhön, kun entisen avusta-
13742: jan jatkaessa hänen palkkansa olisi jouduttu                    Onko Hallitus tietoinen siitä, että kun-
13743:  maksamaan suoraan kunnan varoista. Tämä                     nissa asetetaan budjettiperusteet, kuten
13744: johtui lainmuutoksesta, jolla Helsinki vapautui              työllistämistuen saanti, lapsen todellista
13745: sijoituslapsen avustajakulujen maksamisesta.                 etua tärkeämmäksi perusteeksi valittaes-
13746:  Lapsi reagoi avustajan muutokseen siten, että               sa vammaisille lapsille kouluavustajia, ja
13747:  hänen koulumenestyksensä huononi merkittä-                     mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
13748:  västi, ilmeni käytöshäiriöitä ja levottomuutta              tämän vanhempien tahdonvastaisen me-
13749:  myös kotona. F AS-lapsen kohdalla pysyvyys ja               nettelyn lopettamiseksi ja lapsen edun
13750: jatkuvuus on erittäin tärkeätä, minkä ovat myös              asettamiseksi valinnan määrääväksi teki-
13751:  lasta hoitavat lääkärit lääninoikeudelle tapauk-            jäksi?
13752:  sen käsittelyn yhteydessä todenneet. Uuden
13753: 
13754:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1998
13755: 
13756:                                          Raimo Vistbacka /ps
13757: 280043
13758: 2                                            KK 595/1998 vp
13759: 
13760: 
13761: 
13762: 
13763:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
13764: 
13765:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          liikunta- ja kehitysvammaisia oppilaita varten.
13766: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           Vaikeimmin kehitysvammaiset lapset siirtyivät
13767: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         elokuussa 1997 voimaan tulleen lainsäädäntö-
13768: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo              muutoksen yhteydessä peruskouluun. Vaikeim-
13769: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-           min kehitysvammaisten oppilaiden avustajina
13770: sen n:o 595:                                            toimii noin 60 henkeä. Koulunkäyntiavustajista
13771:                                                         suuri osa on palkattu työllisyysvaroilla. Vain osa
13772:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että kun-      avustajista on saanut tehtävään erityisen koulu-
13773:        nissa asetetaan budjettiperusteet, kuten         tuksen, kuten kehitysvammahoitajan koulutuk-
13774:        työllistämistuen saanti, lapsen todellista       sen.
13775:        etua tärkeämmäksi perusteeksi valittaes-            Erityisesti koulunkäyntiavustajan tehtävään
13776:        sa vammaisille lapsille kouluavustajia, ja       suuntautuvaa koulutusta järjestetään nykyisin
13777:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä           terveys- ja sosiaalialan ammattitutkintoon täh-
13778:        tämän vanhempien tahdonvastaisen me-             täävänä koulutuksena. Koulutusta järjestetään
13779:        nettelyn lopettamiseksi ja lapsen edun           pääosin kansanopistoissa. Koulutus kestää yh-
13780:        asettamiseksi valinnan määrääväksi teki-         deksästä kuukaudesta vuoteen. Opetushallitus
13781:        jäksi?                                           on vahvistanut tutkinnon perusteet toukokuussa
13782:                                                         1995, ja ne tulivat voimaan elokuussa samana
13783:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            vuonna.
13784: vasti seuraavaa:                                           Peruskoulun opettajien kelpoisuuksia koske-
13785:                                                         vaa sääntelyä on viime vuosina muutettu siten,
13786:     Vuoteen 1993 saakka peruskoululaissa oli eri-       että kelpoisuusvaatimuksia on väljennetty ja li-
13787: tyinen säännös, jonka mukaan vaikeasti vam-             sätty kuntien ja muiden koulutuksen järjestäjien
13788: maisia oppilaita varten koulussa voi olla koulun-       harkintavaltaa virkojen ja tehtävien täytössä.
13789: käyntiavustajia. Opetusministeriö antoi sään-           Muutoksilla on haluttu korostaa myös muiden
13790: nöksen nojalla tarkemmat määräykset koulun-             kuin muodollisten valintaperusteiden huomioon
13791: käyntiavustajien ottamisesta. Opetusministeriön         ottamista valintaprosessissa. Peruskouluasetuk-
13792: päätös sisälsi lähinnä valtionosuuteen oikeutta-        sen (718/1984) 107 §:n mukaan viran väliaikai-
13793: vien kustannusten määrittelyä varten koulun-            seksi hoitajaksi ja tuntiopettajaksi voidaan enin-
13794: käyntiavustajien lukumäärää ja työaikaa koske-          tään lukuvuodeksi kerrallaan ottaa henkilö, jolla
13795: via määräyksiä. Koulunkäyntiavustajan kelpoi-           ei ole muodollista kelpoisuutta. Henkilöllä tulee
13796: suudesta määräyksissä todettiin, että avustajana        olla kuitenkin riittävä taito ja kyky viran tai
13797: tulee olla kussakin tapauksessa riittäväksi kat-        tehtävän hoitamiseen.
13798: sottava kyky ja taito tehtävänsä suorittamiseen.            Koulutuksen lainsäädäntöä ollaan uudista-
13799: Kun opetustoimessa siirryttiin vuoden 1993 alus-        massa. Hallitus on antanut eduskunnalle esityk-
13800: ta laskennalliseen valtionosuusjärjestelmään,           sen koulutusta koskeva lainsäädännöksi (HE 86/
13801: määräykset kävivät tarpeettomiksi ja säännös ja         1997 vp). Uudet lait ehdotetaan tuleviksi voi-
13802: sen nojalla annetut määräykset kumottiin.               maan 1 päivänä elokuuta 1998. Perusopetusla-
13803: Myöskään avustajan kelpoisuusvaatimusten                kiehdotuksessa koulunkäyntiavustajia koskevaa
13804: määrittelyä ei katsottu tuolloin enää tarpeellisek-     sääntelyä ehdotetaan selkeytettäväksi. Perus-
13805: si, vaan vastuu avustajapalveluiden laadusta jä-        opetuslain 31 §:n 1 momentin mukaan vammai-
13806: tettiin kunnille ja muille koulutuksen järjestäjille.   sella ja muulla erityistä tukea tarvitsevalla oppi-
13807:     Opetushallituksen lukuvuotta 1994-95 kos-           laalla on oikeus saada maksutta muun muassa
13808: kevan erityisopetusselvityksen mukaan perus-            opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitse-
13809: kouluissa oli päätoimisia koulunkäyntiavustajia         mis- ja avustajapalvelut, muut opetus- ja oppilas-
13810: yhteensä 1 610 ja sivutoimisia 255. Koulunkäyn-         huoltopalvelut sekä erityiset apuvälineet Lain
13811: tiavustajia on erityisesti vaikeasti kuulo-, näkö-,     37 §:n 2 momentissa tarkoitettua muuta henki-
13812:                                            KK 595/1998 vp                                          3
13813: 
13814: löstöä ovat lakiehdotuksen perusteluiden mu-         vyyden. Kunta tai muu koulutuksen järjestäjä
13815: kaan muun muassa koulunkäyntiavustajat.              päättää avustajien paikkaamisesta ja heidän so-
13816: Koulunkäyntiavustajat voidaan ottaa joko työ-        veltuvuudestaan tehtäväänsä. Uuteen lainsää-
13817: tai virkasuhteeseen.                                 däntöön liittyvällä koulutuksen arvioinnilla on
13818:    Edellä olevan perusteella hallitus katsoo, että   tarkoitus seurata myös avustajapalveluiden
13819: uusien koululakien nykyistä selkeämmät toimin-       asianmukaisuutta. Mikäli epäkohtia ilmenee,
13820: nalliset säännökset ja rahoitussäännökset tur-       hallitus puuttuu niihin tarvittaessa myös säätä-
13821: vaavat koulunkäyntiavustajapalveluiden riittä-       mällä avustajien kelpoisuusvaatimuksista.
13822: 
13823:      Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1998
13824: 
13825:                                                              Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
13826: 4                                           KK 595/1998 vp
13827: 
13828: 
13829: 
13830: 
13831:                                         Tili Riksdagens Talman
13832: 
13833:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      den finns speciellt för gravt hörsel- eller synska-
13834: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        dade och rörelse- eller utvecklingshämmade ele-
13835: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      ver. De gravast utvecklingsstörda barnen flytta-
13836: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmål            des i och med en lagändring som trädde i kraft i
13837: nr 595:                                               augusti 1997 över tili grundskolan. Ungefår 60
13838:                                                       personer fungerar som assistent till dessa elever.
13839:           Är Regeringen medveten om att bud-          En stor del av skolgångsbiträdena avlönas med
13840:        getgrunderna såsom möjligheten att få          sysselsättningsmedel. Bara en del av assistente-
13841:        sysselsättningsstöd tas som en viktigare       rna är särskilt utbildade för uppgiften, t.ex. vår-
13842:        grund i kommunerna än barnets verkliga         dare av utvecklingshämmade.
13843:        fördel då man väljer skolgångsbiträden             Utbildning med inriktning särskilt på uppgif-
13844:        för handikappade barn, och                     ten som skolgångsbiträde ordnas för närvarande
13845:           vilka åtgärder avser Regeringen vidta       som utbildning för en yrkesexamen inom hälso-
13846:        för att stoppa detta tillvägagångssätt som     vården och det sociala området. Utbildningen
13847:        går mot föräldrarnas vilja och för att bar-    ordnas huvudsakligen i folkhögskolor. Utbild-
13848:        nets fördel skall vara den faktor som be-      ningen räcker mellan nio månader och ett år.
13849:        stämmer vero man väljer?                       Utbildningsstyrelsen har fastställt grunderna för
13850:                                                       examen i maj 1995 och de trädde i kraft i augusti
13851:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         sammaår.
13852: anföra följande:                                          Reg1eringen av behörigheten för lärare i
13853:                                                       grundskolan har de senaste åren ändrats så att
13854:    Fram tili år 1993 fanns det i grundskolelagen      behörighetsvilikoren har mjukats upp och kom-
13855: en särskild bestämmelse enligt viiken det för         munernas och andra utbildningsanordnares
13856: gravt handikappade elever kunde finnas skol-          prövningsrätt har ökats när tjänster och uppgif-
13857: gångsbiträden i skolan. Undervisningsministe-         ter besätts. Genom ändringarna har man velat
13858: riet meddelade med stöd av denna bestämmelse          betona att även andra än formella antagnings-
13859: närmare föreskrifter om anställningen av skol-        grunder bör noteras i antagningsprocessen. En-
13860: gångsbiträden. Undervisningsministeriets beslut       ligt 107 § grundskoleförordningen (718/1984)
13861: innehöll främst föreskrifter om antalet skol-         kan någon som saknar formell behörighet anstäl-
13862: gångsbiträden och deras arbetstid i och för fast-     las som interimistisk handhavare av en tjänst och
13863: ställandet av de kostnader som berättigar till        timlärare för högst ett läsår. En sådan person
13864: statsandel. 1 bestämmelserna om behörigheten          skall dock ha tillräcklig skicklighet och förmåga
13865: för skolgångsbiträden sades att ett biträde i varje   att sköta tjänsten eller uppgiften.
13866: enskilt fall skall ha sådan förmåga och fårdighet         Utbildningslagstiftningen håller på att refor-
13867: att sköta uppgiften som kan anses tillräcklig. När    meras. Regeringen har avlåtit en proposition tili
13868: man inom undervisningsväsendet i början av            riksdagen med förslag till ny lagstiftning om ut-
13869: 1993 övergick tili det kalkylmässiga statsandels-     bildningen (RP 8611997 rd). De nya lagarna före-
13870: systemet blev föreskrifterna överflödiga och be-      slås träda i kraft den 1 augusti 1998. 1 förslaget tili
13871: stämmelsen i lagen och föreskrifterna med stöd        lag om grund1äggande utbildning föreslås att reg-
13872: av den upphävdes. Det ansågs då inte heller läng-     leringen av skolgångsbiträden skall förtydligas.
13873: re nödvändigt att bestämma om behörighetsvill-        Enligt lagens 31 § l mom. skall elever som är
13874: koren för skolgångsbiträden, utan ansvaret för        handikappade eller annars behöver särskilt stöd
13875: kvaliteten på biträdestjänsterna överläts på kom-     ha rätt att utan avgift få bland annat sådana
13876: munerna och andra som ordnar utbildning.              tolknings- och biträdestjänster, övriga undervis-
13877:    Enligt utbildningsstyrelsens utredning av spe-     nings- och elevvårdstjänster samt särskilda hjälp-
13878: cialundervisningen läsåret 1994--95 hade grund-       medel som krävs för att eleven skall kunna delta
13879: skolorna sammanlagt 1 610 skolgångsbiträden i         i undervisningen. Den övriga personai som avses
13880: huvudsyssla och 255 i bisyssla. Skolgångsbiträ-       i lagens 37 § 2 mom. utgörs enligt motiveringen
13881:                                             KK 595/1998 vp                                           5
13882: 
13883: tili Iagförslaget bl.a. av skolgångsbiträden. Skol-   nare beslutar om anställningen av assistenter och
13884: gångsbiträdena kan anställas antingen i arbets-       om deras Iämplighet för uppgiften. Med hjälp av
13885: avtalsförhållande eller i tjänsteförhållande.         den utvärdering av utbildningen som hänför sig
13886:     Med hänsyn tili ovanstående anser regeringen      tili den nya lagstiftningen avser man kontrollera
13887: att de nya skollagarnas tydligare bestämmelser        att även biträdestjänsterna fyller måttet. Ifall
13888: om verksamheten och finansieringsbestämmel-           missförhållanden framkommer ingriper reger-
13889: serna säkrar tillräckliga skolgångsbiträdestjäns-     ingen vid behov också genom bestämmelser om
13890: ter. En kommun eller annan utbildningsanord-          behörighetsviiikoren för biträden.
13891: 
13892:      Helsingfors den 9 juni 1998
13893: 
13894:                                                        Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
13895:                                             KK 596/1998 vp
13896: 
13897: Skriftligt spörsmål 596
13898: 
13899: 
13900: 
13901: 
13902:                                     Gunnar Jansson /sv: Penningströmmarna mellan Åland och riket
13903: 
13904: 
13905: 
13906:                                          Tili Riksdagens Talman
13907: 
13908:    1 utkast tili svar 18.5.1998 på skriftligt spörs-   terna måste därför kontrolleras och rättas om de
13909: mål 470/1998 av rdm. Sulo Aittoniemi skriver           inte stämmer och detta helst innan det slutgiltiga
13910: finansminister Sauli Niinistö bl.a. att Statistik-     översatta och tryckta svaret kommer tili riksda-
13911: centralens utredningar visar att statens utgifter      gen.
13912: för Åland 1994 var 961 miljoner mark och in-              Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
13913: komster från Åland 606 miljoner mark och att           ordning 37 § l mom. riksdagsordningen föreskri-
13914: riket därför var nettobetalare med en andel på         ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
13915: 355 miljoner mark. Finansministern skriver vida-       följande spörsmål:
13916: re att för 1996 finns bara uppgift om utgifterna
13917: och de var 1 064 miljoner mark. Först senare får                 H ur har de utredningar uförts som är
13918: man vetskap om riket varit nettobetalare eller                underlag för svar på skriftligt spörsmål nr
13919: nettomottagare i förhållande tili Åland.                      470/l998 rd om Ålands ställning som
13920:     Dessa uppgifter är överraskande och sanno-                självstyrelseområde och på vad baserar
13921: likt felaktiga. Samtidigt kommer de att användas              sig uppgifterna om penningströmmarnas
13922: flitigt i propagandan mot Åland om att Åland                  storlek i svaret?
13923: bara klöser åt sig och ingenting betalar. Uppgif-
13924: 
13925:       Helsingforsden 19 maj 1998
13926: 
13927:                                            Gunnar Jansson /sv
13928: 
13929: 
13930: 
13931: 
13932:  280043
13933: 2                                         KK 596/tr!
13934: 
13935: Kirjallinen kysymys 596                                                                       rzennos
13936: 
13937: 
13938: 
13939: 
13940:                                  Gunnar Jansson /r: Ahvenanmaan ja valtakunnan välisistä rahavir-
13941:                                     roista
13942: 
13943: 
13944:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
13945:    Edustaja Sulo Aittoniemen kirjalliseen kysy-     propagandassa, jonka mukaan Ahvenanmaa
13946: mykseen 470/1998 vp 18.5.1998 antamassaan           vain rohmuaa itselleen eikä maksa mitään. Tie-
13947: vastausluonnoksessa valtiovarainministeri Sauli     dot on tämän vuoksi tarkistettava ja korjattava,
13948: Niinistö kirjoittaa mm., että Tilastokeskuksen      mikäli ne eivät pidä paikkaansa, ja näin mieluusti
13949: selvitysten mukaan valtion menot Ahvenan-           ennen lopullisen käännetyn ja painetun vastauk-
13950: maalle olivat vuonna 1994 961 milj. mk ja tulot     sen antamista eduskunnalle.
13951: Ahvenanmaalta 606 milj. mk ja että tämän mu-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13952: kaisesti Manner-Suomi on nettomaksaja 355           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13953: milj. markan osuudella. Valtiovarainministeri       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13954: kirjoittaa edelleen, että vuoden 1996 osalta on     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13955: käytettävissä tiedot vain menojen osalta, jotka
13956: olivat 1 064milj. mk. Vasta myöhemmin saadaan                 Miten on tehty ne selvitykset, jotka
13957: selville, oliko Manner-Suomi vuonna 1996 suh-              muodostavat kirjalliseen kysymykseen
13958: teessa Ahvenanmaahan nettomaksaja vai netto-               470/1998 vp Ahvenanmaan asemasta it-
13959: saaja.                                                     sehallintoalueena annetun vastauksen
13960:    Nämä tiedot ovat yllättäviä ja todennäköisesti          pohjan, ja mihin perustuvat vastauksessa
13961: virheellisiä. Samalla niitä tullaan käyttämään             annetut tiedot rahavirtojen suuruudesta?
13962: ahkerasti Ahvenanmaata vastaan kohdistetussa
13963:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1998
13964: 
13965:                                          Gunnar Jansson /r
13966:                                             ~K 596/19% -, p                                            3
13967: 
13968: 
13969: 
13970: 
13971:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
13972: 
13973:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa        budjettitalouden alueellisen jakauman. Alueja-
13974: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kona oli vuosina 1978-1992 lääni ja vuodesta
13975: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       l994lähtien maakunta. Tilastoon sisältyy myös
13976: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Gunnar           Ahvenanmaata koskevat tiedot.
13977: Janssonin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           Ahvenanmaalle kohdistuvat valtion menot
13978: n:o 596:                                              koostuvat pääosin Ahvenanmaan itsehallinto-
13979:                                                       lain mukaisista siirroista Maakuntahallitukselle.
13980:           Miten on tehty ne selvitykset, jotka        Valtion Ahvenanmaalta saamista tuloista valta-
13981:        muodostavat kirjalliseen kysymykseen           osa on verotuloja.
13982:        47011998 vp Ahvenanmaan asemasta it-              Osa valtion tuloista ja menoista on edellä tar-
13983:        sehallintoalueena annetun vastauksen           koitetuissa tilastoissa jouduttu jättämään tieto-
13984:        pohjan, ja mihin perustuvat vastauksessa       lähde- tai käsiteongelmien vuoksi alueellistamat-
13985:        annetut tiedot rahavirtojen suuruudesta?       ta. Alueellistamattomat erät liittyvät muun
13986:                                                       muassa valtion velkaanjaulkomaille kohdennet-
13987:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tuihin taloustoimiin.
13988: vasti seuraavaa:                                         Koska eräät Manner-Suomen ja Ahvenan-
13989:                                                       maan välisiä valtiontaloudellisia rahavirtoja kos-
13990:    Kirjalliseen kysymykseen 470/l998 vp anne-         kevat seikat vaativat tarkempaa analysointia,
13991: tussa vastauksessa todetaan, että mainitut luvut      Tilastokeskus ja Ahvenanmaan tilasto- ja tutki-
13992: ovat viitteenisiä ja ne perustuvat Tilastokeskuk-     mustoimisto ryhtyvät voimassa olevan tilastoso-
13993: sen selvityksiin. Tilastokeskus on selvittänyt        pimuksen puitteissa yhdessä selvittämään asiaa.
13994: vuodesta 1978 lähtien pariiiisilta vuosilta valtion
13995: 
13996:      Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1998
13997: 
13998:                                                                 Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
13999: 4                                          KK 596/1998 vp
14000: 
14001: 
14002: 
14003: 
14004:                                        Till Riksdagens Talman
14005: 
14006:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          undersöktes fördelningen länsvis och från och
14007: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande          med 1994 landskapsvis. 1 denna statistik ingår
14008: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      också uppgifterna om Åland.
14009: dagsman Gunnar Jansson undertecknade spörs-             Statens utgifter för Åland består till största
14010: mål nr 596:                                          delen av överföringar till Landskapsstyrelsen en-
14011:                                                      ligt självstyrelselagen för Åland. Statens inkoms-
14012:           Hur har de utredningar utförts som är      ter från Åland består i huvudsak av skatteinkom-
14013:        underlag för svar på skirftligt spörsmål nr   ster.
14014:        47011998 rd om Ålands ställning som              En del av statens inkomster och utgifter har
14015:        självstyrelseområde och på vad baserar        inte kunnat fördelas regionvis i denna statistik på
14016:        sig uppgifterna om penningströmmarnas         grund av oklarheter i anslutning till informa-
14017:        storlek i svaret?                             tionskällan eller använda begrepp. Poster som
14018:                                                      inte kan fördelas enligt region är bl.a. poster som
14019:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ansluter sig tili statsskulden eller utlandsinriktad
14020: anföra följande:                                     ekonomisk verksamhet.
14021:                                                         Eftersom vissa omständigheter i anslutning till
14022:    1 svaret på det skrift1iga spörsmålet 470/1998    de statsekonomiska penningströmmarna mellan
14023: rd konstateras att de nämnda uppgifterna är          riket och Åland kräver närmare analys, kommer
14024: approximativa och att de grundar sig på Statis-      Statistikcentralen och Ålands statistik- och ut-
14025: tikcentralens utredningar. Statistikcentralen har    redningsbyrå att tillsammans inom ramen för
14026: sedan 1978 jämna år utrett hur statens budget-       gällande statistikavtal utreda frågan.
14027: ekonomi fördelar sig regionalt. Åren 1978-1992
14028: 
14029:      Helsingfors den 10 juni 1998
14030: 
14031:                                                                       Finansminister Sauli Niinistö
14032:                                            KK 597/1998 vp
14033: 
14034: Kirjallinen kysymys 597
14035: 
14036: 
14037: 
14038: 
14039:                                    Erkki Pulliainen /vihr: ED:ta koskevan puolueettoman kansalais-
14040:                                       keskustelun tukemisesta
14041: 
14042: 
14043:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
14044: 
14045:     Valtioneuvoston kanslia on jakanut valtion-          Asiakirjojen perusteella saa myös sen vaiku-
14046: avustukset "Euroopan unioniin liittyvään, yhdis-      telman, että kansalaiskeskustelulla tarkoitetaan
14047: tysrekisterissä rekisteröityjen kansansivistysjär-    tästä eteenpäin kaiken sen mukisematta hyväk-
14048: jestöjen ja Euroopan unionin jäsenyyden johdos-       symistä, mitä ED:n komissio sattuu esittämään.
14049: ta perustettujen rekisteröityjen yhdistysten toi-        Valittu linja tuo mieleen Neuvostoliiton, jossa
14050: minnan tukemiseen ja niiden Suomen vuoden             harjoitettiin kuvatun tyyppistä "kansalaiskes-
14051:  1999 Euroopan unionin puheenjohtajakauteen           kustelua". Se johti sittemmin tunnettuihin vai-
14052: liittyvän kansalaiskeskustelun kannustamiseen".       keuksiin koko järjestelmän kanssa.
14053:     Sekä hakuprosessissa että jakopäätöksessä            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14054:  kiinnittää erityistä huomiota se, minkälaiset yh-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14055:  teisöt ovat tulleet kysymykseen avustuksia jaet-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14056:  taessa. "Pelistä" on pudotettu pois sellaiset jär-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14057: jestöt, VEDta lukuun ottamatta, jotka perustet-
14058:  tiin siinä vaiheessa, kun käynnistyi keskustelu                Aikooko Hallitus jatkossa turvata ai-
14059:  Suomen ED-jäsenyyden hakemisesta. Asiakirjo-                don kansalaiskeskustelun Euroopan
14060: jen perusteella saa vaikutelman, että ED-kriitti-            unioniin liittyvistä asioista ottamalla hy-
14061:  set järjestöt (em. poikkeusta lukuun ottamatta)             vin eri lähtökohdista ED:n kehitykseen
14062:  pantaisiin perustamaan järjestönsä uudestaan.               suhtautuvat järjestöt tasapuolisesti huo-
14063:  Tämä täyttää vakavan huomautuksen sopimat-                  mioon valtionavustuksia jaettaessa?
14064:  tomasta käyttäytymisestä tunnusmerkit.
14065: 
14066:      Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1998
14067: 
14068:                                          Erkki Pulliainen /vihr
14069: 
14070: 
14071: 
14072: 
14073:  280043
14074: 2                                              KK 597/1998 vp
14075: 
14076: 
14077: 
14078: 
14079:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
14080: 
14081:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            panunioninjäsenyyden vakiintumisen myötäjä-
14082: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,             senyyteen liittyvä kansalaistoiminta muuttuu
14083: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           yhä tavanomaisemmaksi osaksijärjestöjen työtä.
14084: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-           Vastaavasti on tällöin arvioitava, miten tämän
14085: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          työn taloudellinen tukeminen on tarkoituksen-
14086: 597:                                                      mukaisinta järjestää.
14087:                                                              Avustuksia myönnettäessä on otettava huo-
14088:            Aikooko Hallitus jatkossa turvata ai-          mioon valtion talousarviossa määritellyt edelly-
14089:         don kansalaiskeskustelun Euroopan                 tykset ja valtionapuja koskevat yleiset ohjeet.
14090:         unioniin liittyvistä asioista ottamalla hy-       Avustuksia on myönnetty niin unionin jäsenyyt-
14091:         vin eri lähtökohdista EU:n kehitykseen            tä kannattaville kuin vastustaviHekin järjestöille
14092:         suhtautuvat järjestöt tasapuolisesti huo-         sekä sellaisille, esim. kansansivistysjärjestöille,
14093:         mioon valtionavustuksia jaettaessa?               jotka eivät ole tehneet erityisiä päätöksiä suhtau-
14094:                                                           tumisestaan unionin jäsenyyteen tai kehittämis-
14095:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              linjoihin. Avustuksiin käytettävä määräraha on
14096: vasti seuraavaa:                                          ollut melko pieni. Vuonna 1996 määräraha oli
14097:                                                           2,3 milj. mk, josta jaettiin avustuksia 42 kansan-
14098:    Euroopan unionin jäsenyyden toteutumisen               sivistysjärjestölle ja yleishyödylliselle yhteisölle,
14099: yhteydessä on pidetty tarpeellisena kannustaa             vuonna 1997 määräraha oli 2 milj. mk, josta
14100: jäsenyyteen liittyvää kansalaiskeskustelua ja             jaettiin avustuksia 12 ehdot täyttävälle järjestölle
14101: kansansivistystyötä. Erityistä taloudellista tukea        ja vuonna 1998 jälleen 2 milj. mk, josta jaettiin
14102: tähän toimintaan on osoitettu kansansivistysjär-          avustuksia 12 ehdot täyttävälle järjestölle. Vuon-
14103: jestöille sekä niille järjestöille, jotka on perustettu   na 1996 avustusta haki 103 järjestöä yhteensä
14104: unionin jäsenyyden johdosta.                              noin 11,1 milj. mk, vuonna 1997 vastaavat luvut
14105:    Lukuisat muutkin kansalaisjärjestöt ovat si-           olivat 30 ja 4,9 milj. mk ja vuonna 1998 41 ja 8,2
14106: sällyttäneet toimintaansa unionin jäsenyydestä            milj. mk. Unionin jäsenyydestä aiheutuvista
14107: aiheutuvia tehtäviä. Niistä aiheutuvat menot ote-         asioista maassamme käytävää kansalaiskeskus-
14108: taan huomioon samassa yhteydessä, kun pääte-              telua voidaan erityisen valtionavustuksen pie-
14109: tään asianomaisten järjestöjen mahdollisesti ha-          nuudesta huolimatta kuitenkin pitää verrattain
14110: kemasta tavanomaisesta valtionavusta. Euroo-               monipuolisena ja kattavana.
14111: 
14112:       Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1998
14113: 
14114:                                                                             Pääministeri Paavo Lipponen
14115:                                          KK 597/1998 vp                                                3
14116: 
14117: 
14118: 
14119: 
14120:                                       Tili Riksdagens Talman
14121: 
14122:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        samheten i anslutning tili medlemskapet en alit
14123: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande        mera ordinär bit av organisationernas arbete. På
14124: medlem av statsrådet översänt följande av riks-    motsvarande sätt mäste man därvid bedöma hur
14125: dagsman Erkki Pulliainen undertecknade spörs-      det är mest ändamålsenligt att ordna det ekono-
14126: må1 nr 597:                                        miska stödet för detta arbete.
14127:                                                        När understöden beviljas måste de villkor som
14128:           Ämnar Regeringen i fortsättningen        definieras i statsbudgeten samt de alimänna an-
14129:        trygga en äkta samhällsdebatt om frågor i   visningar som gäller statsbidrag beaktas. Under-
14130:        anslutning tili Europeiska unionen ge-      stöd har beviljats bäde organisationer som stöder
14131:        nom att fördela statsunderstöden jäm1ikt    ett EU-medlemskap och organisationer som
14132:        mellan organisationer med mycket olika      motsätter sig medlemskapet samt sådana t.ex.
14133:        inställning tili EU:s utveckling?           fo1kbildningsorganisationer som inte har fattat
14134:                                                    några särski1da beslut om sin instälining tili EU-
14135:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      medlemskapet elier dess utvecklingslinjer. Ansla-
14136: anföra följande:                                   get för understöd har varit rätt litet. År 1996 var
14137:                                                    anslaget 2,3 milj. mk, varav 42 folkbi1dningsor-
14138:    När Finland blev medlem i Europeiska unio-      ganisationer och allmännyttiga samfund tilldela-
14139: nen ansågs det nödvändigt att uppmuntra sam-       des understöd, 1997 var anslaget 2 milj. mk, va-
14140: hällsdebatten och fo1kbi1dningsarbetet i ans1ut-   rav 12 organisationer som uppfylide villkoren
14141: ning till medlemskapet. Folkbildningsorganisa-     fick understöd och 1998 var anslaget Iikaså 2 milj.
14142: tioner samt organisationer som inrättats med       mk, varav understöd tillde1ades 12 organisatio-
14143: anledning av EU-medlemskapet har beviljats ett     ner som uppfylide villkoren. År 1996 ansökte 103
14144: särskilt ekonomiskt stöd för denna verksamhet.     organisationer om understöd tili ett sammanlagt
14145:    Också många andra medborgarorganisatio-         beloppavca 11,1 milj. mk, 1997 varmotsvarande
14146: ner har i sin verksamhet tagit med uppgifter som   siffror 30 och 4,9 milj. mk och 1998 41 och 8,2
14147: hänför sig tili vårt EU-medlemskap. Utgifterna     milj. mk. Den samhällsdebatt som förs i vårt land
14148: för dessa uppgifter beaktas i samband med att      om frågor i anslutning tili EU-medlemskapet kan
14149: besluten om de sedvanliga statsunderstöd som       i alla fall, trots att det statsunderstöd som beviljas
14150: organisationerna eventuelit ansökt om fattas. 1    för ändamålet är litet, betraktas som tämligen
14151: och med att vårt medlemskap i Europeiska unio-     mångsidig och uttömmande.
14152: nen befåster sin ställning blir medborgarverk-
14153:      Helsingfors den 2 juni 1998
14154: 
14155:                                                                     Statsminister Paavo Lipponen
14156:                                            KK 598/1998 vp
14157: 
14158: Kirjallinen kysymys 598
14159: 
14160: 
14161: 
14162: 
14163:                                   Rauha-Maria Mertjärvi /vihr ym.: Psykologien antaman hoidon
14164:                                      korvattavuudesta sairausvakuutuksessa
14165: 
14166: 
14167:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
14168: 
14169:    Suomessa mielenterveyshoitoa on siirretty         tömyyseläkkeisiin, mikä tulee yhteiskunnalle hy-
14170: enenevässä määrin avohoidon puolelle. Siirtymi-      vin kalliiksi. Useat tahot ovat olleet tämän asian
14171: nen on tapahtunut kuitenkin nopeammin kuin           kanssa yhteydessä sosiaali- ja terveysministe-
14172: on pystytty järjestämään avohoidon palveluita.       riöön. Siitä huolimatta tilanteeseen ei ole tullut
14173: Tästä seurauksena esimerkiksi lasten huostaan-       muutosta. Kokemukset muun muassa Tanskassa
14174: otot ovat lisääntyneet ja nuorten itsemurhien        ovat osoittaneet psykologisen hoidon tulokselli-
14175: määrä on kääntynyt nousuun. Avohoidon kehit-         suuden. Psykologien antama hoito on sairausva-
14176: täminen onkin nyt kiireellinen asia.                 kuutuksen piirissä esimerkiksi Tanskassa, Sak-
14177:    Tutkimukset ovat osoittaneet, että riittävän      sassa ja Sveitsissä.
14178: ajoissa saatu psykologinen hoito edistää merkit-        Psykologien antaman hoidon saattaminen sai-
14179: tävästi toipumista vaikeasta elämänvaiheesta.        rausvakuutuksen piiriin ei lisää terveydenhuol-
14180: Julkinen sektori ei pysty läheskään tyydyttä-        lon eikä sairasvakuutuksen kokonaismenoja
14181: mään tällaisen hoidon tarvetta. Psykologien an-      oleellisesti. Sen sijaan se tarjoaa mielenterveys-
14182: tama hoito on yksityisellä puolella osittain täyt-   ongelmien kanssa kamppaileville ihmisille pa-
14183: tämätön resurssi. Tähän on johtanut osaltaan se,     remman mahdollisuuden päästä koulutetun psy-
14184: että psykologinen hoito ei kuulu sv-korvausjär-      koterapeutin hoitoon. On myös ennakoitavissa,
14185: jestelmän piiriin. Tällöin hoitoa tarvitsevat ha-    että lääkekulut erityisesti masennuslääkkeiden
14186: keutuvat lääkäreiden vastaanotoille, missä pää-      osalta vähenisivät ja lääkärien työ helpottuisi
14187: asiallinen hoitomuoto ovat psyykelääkkeet            toimenpidevalikoiman laajentuessa psykologi-
14188: Psyykelääkkeiden käyttö on tunnetusti Suomes-        sella hoidolla.
14189: sa hyvin laajaa, vuonna 1995 näiden lääkkeiden          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14190: osalta korvauskulut olivat noin 162 miljoonaa        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
14191: markkaa (lähde: Kelan lääketilasto). Selkeästi       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
14192: tilannetta kuvaa se, että esimerkiksi Kelan kor-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14193: vauskulut masennuslääkkeiden kohdalla ovat li-
14194: sääntyneet kahdessa vuodessa (1994-1996) 69                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14195: miljoonalla markalla pelkästään yhden masen-                ryhtyä hyvin koulutettujen, ammattitai-
14196: nuslääkeryhmän kohdalla (Lääkärilehti 11/97).               toisten psykologien antaman hoidon saa-
14197: Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt ovat              miseksi sairausvakuutuskorvausten pii-
14198: suurin syyryhmä (38 %) ennenaikaisiin työkyvyt-             riin?
14199: 
14200:      Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1998
14201: 
14202:          Rauha-Maria Mertjärvi /vihr        Ulla Anttila /vihr         Janina Andersson /vihr
14203:          Pertti Virtanen /evir              Pia Viitanen /sd           Janne Viitamies /sd
14204: 
14205: 
14206: 
14207: 
14208: 280043
14209: 2                                           KK 598/1998 vp
14210: 
14211: 
14212: 
14213: 
14214:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
14215: 
14216:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        oikeutta ei ole psykologeilla. Nykyisen lain pe-
14217: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         rusteella sairaanhoidon korvaamisen edellytyk-
14218: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       senä on, että kyseessä on lääkärin tutkimukseen
14219: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Rauha-           ja hänen määrittelemäänsä hoidon tarpeeseen
14220: Maria Mertjärven näin kuuluvan kirjallisen ky-        perustuva hoito. Sairausvakuutuksesta makse-
14221: symyksen n:o 598:                                     taan tarpeellisen sairaanhoidon kustannukset.
14222:                                                       Sairaanhoidosta suoritetaan korvausta siltä osin,
14223:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       minkä hoito tarpeettomia kustannuksia välttäen,
14224:        ryhtyä hyvin koulutettujen, ammattitai-        vakuutetun terveydentilaa kuitenkaan vaaranta-
14225:        toisten psykologien antaman hoidon saa-        matta olisi tullut vakuutetulle maksamaan.
14226:        miseksi sairausvakuutuskorvausten pii-            Voimassa olevassa sairausvakuutuslaissa
14227:        riin?                                          taikka -asetuksessa ei mainita erikseen mitään
14228:                                                       psykoterapiasta. Säädösten korvausjärjestelmän
14229:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          luonteen johdosta niissä ei ole erikseen mainittu
14230: vasti seuraavaa:                                      muutakaan hoitoa, jonka lääkäri antaa tai mää-
14231:                                                       rää. Siten ei ole ollut tarpeen psykologienkaan
14232:    Sairausvakuutuslaki sisältää säännökset sai-       antaman hoidon osalta sisällyttää määräyksiä
14233: rausvakuutuskorvausten maksamiseksi vakuu-            sairausvakuutusta koskevaan lainsäädäntöön.
14234: tetuille. Sairausvakuutus korvaa yksityislääkä-       Psykologin suorittama testaus tai muu psykolo-
14235: rinja muun yksityisen sairaanhoitopalvelun käy-       ginen tutkimus korvataan sairausvakuutusjär-
14236: töstä aiheutuneita kustannuksia. Sairausvakuu-        jestelmästä silloin, kun tämä perustuu lääkärin
14237: tuslain 5 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella         määräämään tutkimukseen tai liittyy lääkärin
14238: vakuutetulle korvataan osa lääkärin antamasta         antamaan hoitoon.
14239: hoidosta, johon luetaan kuuluvaksi myös lääkä-           Sairausvakuutuksen korvausjärjestelmän pe-
14240: rin suorittama mahdollisen sairauden toteami-         rusperiaatteena on kohdella vakuutettuja yhden-
14241: seksi tai hoidon määrittelemiseksi tarpeellinen       vertaisesti ja oikeudenmukaisesti. Siten sairaan-
14242: tutkimus sekä tämän lain mukaisen etuuden ha-         hoidon korvattavuutta kaikkien sairausvakuu-
14243: kemista varten tarvittava lääkärintodistus.           tuksesta korvattavien erikoisalojen osalta tulee
14244:    Lääkärin antamana hoitona pidetään hoitoa,         arvioida samoin kriteerein. Sairausvakuutukses-
14245: jonka on antanut henkilö, jolla on oikeus harjoit-    ta korvattava hoito edellyttää myös psykotera-
14246: taa lääkärintointa Suomessa. Sairausvakuutus-         pian osalta sen toteuttajan kykenevän tarvittaes-
14247: asetuksen 5 §:n mukaan psykologia pidetään sai-       sa arvioimaan kaikkia tarvittavia hoitomuotoja.
14248: rausvakuutuslain tarkoittamana asianmukaisen          Kansaneläkelaitoksen ilmoituksen mukaan sai-
14249: ammattikoulutuksen saaneena henkilönä hänen           rausvakuutuksesta korvattavasta psykoterapias-
14250: suorittaessa lääkärin määräämään tutkimukseen         ta valtaosa on välittömästi ensimmäiseen lääkä-
14251: ja hoitoon liittyvää testausta tai muuta siihen       rikontaktiin liittyvää lyhytkestoista terapiaa, mi-
14252: verrattavaa psykologista tutkimusta. Psykologi-       hin usein liittyy lääkehoidon ja joskus sairaala-
14253: sen tutkimuksen suorittajan tulee olla laillistettu   hoidon tarve. Tällöin psykoterapian toteuttajat-
14254: psykologi.                                            ta edellytetään laajempaa kliinistä koulutusta
14255:    Hyvän ammattitoiminnan mukainen psykote-           kuin psykologin peruskoulutukseen liittyy, kun
14256: rapia edellyttää aina taudin määritystä, hoidon       joudutaan arvioimaan eri hoitomuotojen välisiä
14257: tarpeen arviointia sekä hoidon toteuttamista.         eroja toimittaessa itsenäisesti ilman laitoksen
14258: Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun           suomaa tukea.
14259: lain 22 §:ssä säädetään taudinmäärityksestä ja           Sosiaali- ja terveysministeriö on tietoinen psy-
14260: oikeudesta määrätä lääkkeitä sekä potilaan lää-       kologien taholta esitetystä tarpeesta saattaa hei-
14261: ketieteellisestä tutkimuksesta. Näistä päättää        dän antamansa hoito sairausvakuutusjärjestel-
14262: mainitun lain mukaan aina lääketieteellisen hoi-      män korvattavaksi. Suomen Psykologiliitto ry:n
14263: don kyseessä ollen laillistettu lääkäri. Tällaista    näkemyksen mukaan sairausvakuutuslainsää-
14264:                                           KK 598/1998 vp                                            3
14265: 
14266: dännöllä on kilpailua estäviä vaikutuksia psyko-    koterapia on voimakkaasti kehittyvä ja monelta
14267: terapiapalveluissa, mistä kysymyksestä liitto on    osin selkiintymätön hoitomuoto,jonka vaikutta-
14268: tehnyt kilpailuvirastolle selvityspyynnön. Sai-     vuudesta ei ole kiistatonta tieteellistä näyttöä.
14269: rausvakuutusjärjestelmää kehitettäessä psykolo-     Parhaillaan on vireillä psykoterapian tulokselli-
14270: gien kanta on pyritty ottamaan huomioon sai-        suustutkimus, jossa vertaillaan eri psykoterapia-
14271: rausvakuutusjärjestelmän korvausperiaatteissa.      muotoja ja niiden tuloksellisuutta. Tämän huo-
14272: Tämän asian osalta on käyty aikaisemminkin          mioon ottaen on tarkoituksenmukaista odottaa
14273: psykologien kanssa keskusteluja.                    meneillään olevan tutkimuksen tuloksia ennen-
14274:     Sosiaali- ja terveysministeriön näkemyksen      kuin on mahdollista arvioida psykologien tar-
14275: mukaan voimassa oleva sairausvakuutuslainsää-       joamien palveluiden korvauskäytännön muutos-
14276: däntö toimii sen edellyttämiä tarpeellisen hoidon   tarpeet.
14277: ja taloudellisuuden periaatteita noudattaen. Psy-
14278: 
14279:      Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1998
14280: 
14281:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
14282: 4                                          KK 598/1998 vp
14283: 
14284: 
14285: 
14286: 
14287:                                        Tili Riksdagens Talman
14288: 
14289:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     sjukvård lämnas ersättning till den del vården
14290: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       skulle ha kostat den försäkrade när man undvi-
14291: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     ker onödiga kostnader utan att dock riskera den
14292: man Rauha-Maria Mertjärvi undertecknade              försäkrades hälsotillstånd.
14293: spörsmål nr 598:                                        Varken i gällande sjukförsäkringslag eller
14294:                                                      -förordning nämns någonting särskilt om psyko-
14295:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       terapi. På grund av ersättningssystemets upp-
14296:        ta för att den vård som ges av välutbilda-    byggnad nämns inte heller separat i bestämmel-
14297:        de, yrkeskunniga psykologer skall omfat-      serna någon annan vård som ges eller ordineras
14298:        tas av sjukförsäkringsersättningarna?         av läkare. Det har därför inte heller varit nödvän-
14299:                                                      digt att i sjukförsäkringslagstiftningen inta några
14300:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        bestämmelser om vård som ges av psykologer.
14301: anföra följande:                                     Testning utförd av psykolog eller annan psykolo-
14302:                                                      gisk undersökning ersätts av sjukförsäkringssys-
14303:    Sjukförsäkringslagen innehåller bestämmel-        temet när den grundar sig på av läkare ordinerad
14304: ser om betalning av sjukförsäkringsersättning till   undersökning eller av honom given vård.
14305: de försäkrade. Sjukförsäkringen ersätter kostna-        En grundprincip inom sjukförsäkringens er-
14306: derna för privatläkare och annan privat sjuk-        sättningssystem är att de försäkrade skall be-
14307: vård. Enligt 5 § 1 mom. 1 punkten sjukförsäk-        handlas jämlikt och rättvist. Hur sjukvården
14308: ringslagen lämnas ersättning till en försäkrad för   skall ersättas måste när det gäller alla specialom-
14309: en del av läkarvården, vartill hänförs även av       råden som berättigar till ersättning bedömas ut-
14310: läkare företagen nödig undersökning för konsta-      ifrån samma kriterier. Vård som ersätts av sjuk-
14311: terandet av eventuell sjukdom eller bestämman-       försäkringen förutsätter också när det gäller psy-
14312: det av vård samt läkarintyg som behövs för ansö-     koterapin att den som ger vården vid behov för-
14313: kan om förmån enligt lagen.                          mår bedöma alla behövliga vårdformer. Enligt
14314:    Såsom av läkare given vård anses vård som ges     ett meddelande från folkpensionsanstalten är
14315: av en person som har rätt att utöva läkaryrket i     största delen av den psykoterapi som ersätts från
14316: Finland. Enligt 5 § sjukförsäkringsförordningen      sjukförsäkringen kortvarig terapi som direkt
14317: är en psykolog en person med behörig yrkesut-        hänför sig till den första kontakten med läkaren
14318: bildning i den mening sjukförsäkringslagen av-       med tillhörande behov av medicinering och sjuk-
14319: ser, då psykologen utför testning eller annan där-   husvård. Den som utövar psykoterapi behöver
14320: med jämförbar psykologisk undersökning som           därför en bredare klinisk utbildning än den
14321: hänför sig till undersökning eller vård som en       grundutbildning som ingår i psykologutbildning-
14322: läkare ordinerat. Den som utför psykologisk un-      en när skillnaderna mellan olika vårdformer
14323: dersökning skall vara legitimerad psykolog.          måste bedömas självständigt utan det stöd som
14324:    Psykoterapi i enlighet med god yrkesutövning      finns inom en anstalt.
14325: förutsätter alltid en diagnos, en bedömning av          Vid social- och hälsovårdsministeriet är man
14326: vårdbehovet samt genomförande av vården. 1           medveten om det behov som framförts från psy-
14327: 22 § lagen om yrkesutbildade personer inom häl-      kologhåll om att den vård som ges av psykologer
14328: so- och sjukvården bestäms om rätten att ställa      borde omfattas av sjukförsäkringssystemet. En-
14329: diagnos och förskriva läkemedel samt om medi-        ligt Finlands Psykologförbund har sjukförsäk-
14330: cinska undersökningar av en patient. Enligt          ringslagstiftningen en konkurrenshindrande ef-
14331: nämnda lag beslutar en legitimerad läkare alltid     fekt på psykoterapitjänsterna. Förbundet har
14332: om detta när det gäller medicinsk vård. Psykolo-     bett konkurrensverket att utreda saken. När man
14333: gerna saknar denna rättighet. Enligt nuvarande       utvecklat sjukförsäkringssystemet har man för-
14334: lag krävs, om ersättning skall lämnas för sjuk-      sökt beakta psykologernas synpunkter i ersätt-
14335: vård, att vården grundar sig på läkarundersök-       ningsprinciperna. Saken har också tidigare dryf-
14336: ning och av en läkare definierat vårdbehov. För      tats med psykologerna.
14337:                                           KK 598/1998 vp                                             5
14338: 
14339:    Enligt social- och hälsovårdsministeriets upp-     pågår en resultatundersökning där olika former
14340: fattning fungerar gällande sjukförsäkringslag-        av psykoterapi och resultatet av dessa jämförs
14341: stiftning i överensstämmelse med principerna om       sinsemellan. Med hänsyn tili detta är det ända-
14342: nödvändig vård och ekonomisering. Psykoterapi         målsenligt att vänta på resultatet av undersök-
14343: är en vårdform stadd i kraftig utveckling. Den är     ningen innan det blir möjligt att bedöma behovet
14344: på många sätt diffus och när det gäller effekten      av att ändra ersättningspraxis i fråga om psyko-
14345: saknas ostridiga vetenskapliga bevis. Som bäst        logernas tjänster.
14346: 
14347:      Helsingforsden l2juni 1998
14348: 
14349:                                                     Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
14350:                                           KK 599/1998 vp
14351: 
14352: Kirjallinen kysymys 599
14353: 
14354: 
14355: 
14356: 
14357:                                  Timo Ihamäki /kok: Puulavedenja Saimaan vedenpinnan säännös-
14358:                                     telyrajojen tarkistamisesta
14359: 
14360: 
14361:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
14362: 
14363:    Puulaveden ja Saimaan vedenpinnat ovat nyt          Puulaveden ympäryskunnissa on alettu vaa-
14364: poikkeuksellisen matalalla. Lokakuussa 1997         tia, että Puulaveden säännöstelyrajoja täytyy tar-
14365: Puulaveden vedenkorkeus oli 94,33, mikä on 13       kistaa. Juoksutuksia tulisi rajoittaa, jotta veden
14366: cm vuoden 1996 vastaavan ajankohdan ja 19 cm        pinnan lasku ei aiheuttaisi haittaa. Puulaveden
14367: pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella. Saimaan       pinta voi nykyisellään vaihdella lähes metrin.
14368: vedenkorkeus oli kesällä 1997 tehtyjen mittaus-     Kuivalla kaudella vaihtelun aiheuttamat haitat
14369: ten mukaan 75,55, mikä on 32 cm ajankohdan          kärjistyvät.
14370: keskiarvon alapuolella.                                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14371:    Puulaa säännöstellään Kissakosken voimalai-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14372: toksenjuoksutuksin. Säännöstelyn alarajaksi ve-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14373: sioikeuden lupapäätöksessä on määrätty taso         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14374: 94,22. Alimmillaan PuuJan korkeus oli 94,27 syk-
14375: syllä 1997. Perussyy vedenpinnan laskuun on ol-               Aikoo Hallitus tehdä mitään Puulave-
14376: lut kuivuudessa. On myös esitetty, että Kissakos-          den ja Saimaan vedenpinnan säännöste-
14377: ken kesäisiä juoksutuksia pienentämällä veden-             lyrajojen tarkistamiseksi?
14378: pinta olisi korkeammalla. Kissakosken voimalai-
14379: tos ei kuitenkaan helposti lähde toimiin, jotka
14380: heikentävät voimalaitoksen kannattavuutta.
14381: 
14382:      Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1998
14383: 
14384:                                         Timo Ihamäki /kok
14385: 
14386: 
14387: 
14388: 
14389:  280043
14390: 2                                           KK 599/1998 vp
14391: 
14392: 
14393: 
14394:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
14395: 
14396:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Puutaveden säännöstelyn mahdolliseen tarkista-
14397: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          miseen otetaan kantaa näiden selvitysten valmis-
14398: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        tumisen jälkeen. Asiaa käsitellään tarvittaessa
14399: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-         maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristökes-
14400: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          kuksen välisissä tulosneuvotteluissa.
14401: 599:                                                       Saimaan vedenkorkeus on ollut lähes vuoden
14402:                                                        ajan keskimääräistä alempana. Suurimmillaan
14403:           Aikooko Hallitus tehdä mitään PuuJa-         poikkeama oli viime vuodenvaihteessa lähes 50
14404:        veden ja Saimaan vedenpinnan säännös-           cm, ja tänä vuonna toukokuun loppupuolella
14405:        telyrajojen tarkistamiseksi?                    poikkeama oli noin 25 cm. Keskimääräisen ve-
14406:                                                        denkorkeusennusteen mukaan Saimaa nousisi
14407:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            tänä kesänä ylimmillään noin tasolle NN + 75,80
14408: taen seuraavaa:                                        m, mikä on lähes 20 cm pitkäaikaista keskiarvoa
14409:                                                        alempana. Syy Saimaan vedenpinnan mataluu-
14410:    Puolavettä säännöstellään Itä-Suomen vesioi-        teen on kesän 1997 helteisyys sekä vähäiset sateet
14411: keuden vuonna 1964 antaman lupapäätöksen               viime vuoden loppupuoliskolla ja tämän vuoden
14412: nojalla. Luvan haltija on nykyään Suur-Savon           huhtikuussa. Tämänhetkinen vesitilanne Sai-
14413: Sähkö Oy. Järven vedenkorkeudelle on määrätty          maalla ei ole kovin poikkeuksellinen, sillä tällai-
14414: kiinteä alaraja tasolle NN + 94,22 m ja ehdolli-       nen tilanne toistuu pitkän ajan kuluessa keski-
14415: nen yläraja, joka vaihtelee vuoden eri aikoina         määrin joka kolmas vuosi.
14416: välillä NN + 94,40 - 94,70 m. Syksyllä 1997                Saimaata ei säännöstellä jatkuvasti, vaan
14417: Puulaveden vedenkorkeus oli 20-30 cm alempa-           useimpina vuosina sen vedenpinta on luonnolli-
14418: na kuin se on 1990-luvulla ollut. Säännöstelyn         sella korkeudella kuten nytkin. Saimaalla on voi-
14419: alarajaa ei kuitenkaan rikottu. Syy alhaiseen ve-      massa Neuvostoliiton kanssa vuonna 1989 sol-
14420: denkorkeuteen löytyy poikkeuksellisen lämpi-            mittuun sopimukseen perustuva Saimaan ja
14421: mästä ja vähäsateisesta kesästä 1997. Koska             Vuoksen juoksutussääntö. Sen pääperiaatteen
14422: haihdunta oli suuri, laskivat vedenkorkeudet            mukaisesti vedenpinta saa olla luonnontilaisena
14423: yleisesti niin, että esimerkiksi yläpuolisella sään-    vedenkorkeuden ollessa keski vyöhykkeellä, joka
14424: nöstelemättömällä Kyyvedellä oli alkusyksystä           ulottuu 50 cm pitkäaikaisen keskivedenkor-
14425: ajankohtaan nähden alhaisin vedenkorkeus sit-           keuskäyrän yläpuolelle ja alapuolelle. Vain poik-
14426: ten 1950-luvun. Kesän 1997 kaltaisessa tilantees-       keuksellisen korkean tulvan tai matalan veden-
14427: sa onkin kysymys niukkuuden jakamisesta. Puu-           korkeuden uhatessa siten, että vedenkorkeus uh-
14428: lavedenjuoksutukset määräytyivät tuolloin Puu-          kaa ennusteen mukaan mennä keskivyöhykkeen
14429: laveden ja sen alapuolisen vesistön virkistystar-       ulkopuolelle, juoksutussääntö edellyttää Sai-
14430: peiden kompromissina.                                   maan juoksutuksen muuttamista joko tulvan
14431:     Etelä-Savon ympäristökeskus sai kesällä 1997        alentamiseksi tai alhaisen vedenkorkeuden nos-
14432: lukuisia yhteydenottoja alhaisen vedenkorkeu-           tamiseksi. Juoksutussäännön perusteella Sai-
14433: den vuoksi sekä Puolaveden että sen alapuolisen         maan vedenkorkeutta on alennettu kolmena
14434: vesistön rannoilta. Kevättalvella 1998 järjestet-       vuonna. Mataliin vedenkorkeuksiin ei ole juok-
14435: tiin vesitilanteesta Puolaveden ympäryskuntien,         sutussäännön perusteella vielä puututtu. Juoksu-
14436: voimalaitoksen omistajan ja ympäristökeskuk-            tussääntöä laadittaessa tarkoituksena olikin, että
14437: sen välinen neuvottelu. Tämän jälkeen on tehos-         Saimaan säännöstely ei olisi jatkuvaa. Koska
14438: tettu tulovirtaamaennusteiden hyväksikäyttöä            Saimaan ja Vuoksenjuoksutussääntö on käytän-
14439: voimalaitoksen juoksutuksista päätettäessä.             nössä toiminut suunnitellulla tavalla, sen tarkis-
14440: Ympäristökeskus selvittää myös, olisiko PuuJa-          tamiseen ei ole aihetta.
14441: vettä mahdollista säännöstellä siten, että veden-          Edellä esitetyn perusteella hallitus katsoo, että
14442: korkeudet järvellä ja sen läheisillä vesialueilla       kysymys ei tässä vaiheessa anna aihetta enempiin
14443: olisivat vesistön virkistyskäytön ja muiden käyt-       toimenpiteisiin.
14444: tötarpeiden kannalta paremmat kuin nykyisin.
14445: 
14446:      Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1998
14447: 
14448:                                                          Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
14449:                                             KK 599/1998 vp                                               3
14450: 
14451: 
14452: 
14453:                                          Tili Riksdagens Talman
14454: 
14455:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            tendraget utnyttjas for rekreation och andra än-
14456: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande            damål. När dessa utredningar är klara kommer
14457: medtem av statsrådet översänt fötjande av riks-        man att ta ställning tili en eventuell justering av
14458: dagsman Timo Ihamäki undertecknade spörs-              regleringen av Puulavesi. Vid behov kommer frå-
14459: måt nr 599:                                            gan att tas upp vid resultatöverläggningar mellan
14460:                                                        jord- och skogsbroksministeriet och miljöcentra-
14461:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          len.
14462:        att justera gränserna för regteringen av            Vattenståndet i Saimen har varit lägre än ge-
14463:        vattennivån i Puutavesi och Saimen?             nomsnittet i nästan ett års tid. A vvikelsen var
14464:                                                        som störst vid årsskiftet då den var nästan 50 cm
14465:   Som svar på detta spörsmåt får jag vördsamt          och i stutet av maj i år var avviketsen ca 25 cm.
14466: anföra följande:                                       Entigt prognosen för medetvattenståndet kom-
14467:                                                        mer Saimeni sommar att som högst stiga ungefår
14468:     Puutavesi ~~gteras med stöd av ett tillståndsut-   tili nivån NN + 75,80 m, vitket är nästan 20 cm
14469: s1ag givet av Ostra Fintands vattendomstott964.        lägre än långtidsgenomsnittet. Orsaken tili det
14470: Tillståndet innehas för tillfållet av Suur-Savon       tåga vattenståndet i Saimen är värmeböljan un-
14471: Sähkö Oy. Det har bestämts en fast nedre gräns         der sommaren 1997 samt den ringa nederbörden
14472: för vattenståndet i sjön vid nivån NN + 94,22 m        under fjolårets senare del och i april detta år. Det
14473: och en villkortig övre gräns, som varierar under       nuvarande vattenläget i Saimen är inte särskilt
14474: otika tider av året mellan NN + 94,40-94,70 m.         ovantigt eftersom dytika situationer i genomsnitt
14475: Hösten 1997 var vattenståndet i Puutavesi 20-          återkommer vart tredje år på tängre sikt.
14476: 30 cm tägre än på 1990-tatet. Man underskred               Saimen regteras inte fortgående utan de flesta
14477: dock inte den nedre gränsen för regteringen. Or-       år har vattenytan varit på dess naturtiga nivå
14478: saken tili det tåga vattenståndet var den ovantigt     såsom också nu är fallet. Vad Saimen beträffar
14479: varma och regnfattiga sommaren t997. Eftersom          gäller en avtappningsstadga för Saimen och
14480: avdunstningen var stor sjönk vattenstånden över        Vuoksen, baserad på en överenskommelse med
14481: tag så att t.ex. Kyyvesi, som är betäget uppströms     Sovjetunionen t989. Enligt huvudprincipen i den
14482: och inte regteras, i början av hösten hade det för     får vattenytan vara i naturtillstånd då vatten-
14483: tidpunkten tägsta vattenståndet sedan 1950-ta-         ståndet tigger inom medelzonen, dvs. 50 cm un-
14484: tet. 1 en sådan situation som rådde sommaren           der eller över kurvan för tångtidsmedelvatten-
14485:  1997 var det fråga om fördetning av knappa            ståndet. Endast då det företigger risk för ovantigt
14486:  resurser. Avtappningen i Puutavesi avgjordes då       högt flöde eller lågt vattenstånd så att vattenstån-
14487:  som en kompromiss mellan rekreationsbehoven i         det enligt prognosen hotar att gå utanför medel-
14488:  Puutavesi och i vattendraget nedströms.               zonen, krävs det enligt avtappningsstadgan att
14489:      Det var många som kontaktade Södra Savo-          avtappningen av Saimenjusteras antingen för att
14490:  tax mitjöcentrat sommaren 1997 med antedning          minska på flödet eller för att höja ett lågt vatten-
14491:  av det tåga vattenståndet både i Puutavesi och i      stånd. Vattenståndet i Saimen har sänkts med
14492:  vattendragen nedströms Puutavesi. De kommu-           stöd av avtappningsstadgan under tre år. 1 låga
14493:  ner som omger Puutavesi, kraftverksägaren och         vattenstånd har man ännu inte ingripit med stöd
14494:  miljöcentraten dettog i den diskussion om vatten-     av stadgan. Syftet med stadgan var att reglering-
14495:  situationen som ordnades på vårvintern 1998.          en av Saimen inte skall vara bestående. Eftersom
14496:  Därefter har man effektiverat utnyttjandet av         avtappningsstadgan för Saimen och Vuoksen i
14497:  tillflödesprognoser när man fattar bestut om          praktiken har fungerat såsom det var avsett finns
14498:  kraftverkets avtappningar. Miljöcentraten utre-       det ingen antedning att justera den.
14499:  der också möjtigheten att reglera Puutavesi så att        Med stöd av det ovan förelagda anser reger-
14500:  vattenstånden i sjön och de närliggande vatten-       ingen att spörsmålet inte ger antedning tili vidare
14501:  områdena blir lämpligare med tanke på att vat-        åtgärder i det här skedet.
14502: 
14503:       Helsingforsden 5 juni t998
14504: 
14505:                                                         Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
14506:                                            KK 600/1998 vp
14507: 
14508: Kirjallinen kysymys 600
14509: 
14510: 
14511: 
14512: 
14513:                                   Hannu Takkula /kesk: Luontaiselinkeinotilallisten toimeentulo-
14514:                                      mahdollisuuksista
14515: 
14516: 
14517:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
14518: 
14519:     Käynnissä oleva raju yhteiskunnallinen ra-       toimenpiteitä. Kauaskantoisten elinkeinopoliit-
14520: kennemuutosprosessi koskettaa myös Lapin             tisten kehittämistoimien ohella on tehtävä välit-
14521: pohjoisen alueen luontaiselinkeinotilallisia. Suu-   tömiä toimia muun muassa myöntämällä helpo-
14522: ri joukko luontaiselinkeinotiloista on vakavissa     tuksia korkoprosentteihin.
14523: taloudellisissa vaikeuksissa. Luontaiselinkeino-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14524: jen kannattavuus on laskenut, sivuansiomahdol-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14525: lisuudet ovat kaventuneet ja pitkäaikaistyöttö-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14526: myys on yleistä. Myös julkisen sektorin säästö-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14527: toimet näkyvät luontaiselinkeinotilallisten toi-
14528: meentulossa. Seurauksena on hallitsemattoman                   Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus ai-
14529: muuttoliikkeen kiihtyminen.                                 koo ryhtyä, että nimenomaan luontais-
14530:     Luontaiselinkeinotilallisten toimeentulokehi-           elinkeinoista toimeentulonsa saavien, nyt
14531: tys ei näytä lähitulevaisuudessakaan valoisalta,            taloudellisessa ahdingossa olevien luon-
14532: jollei luontaiselinkeinotilallisten taloudellisen           taiselinkeinotilallisten toimeentulomah-
14533: aseman turvaamiseen pikaisesti kiinnitetä huo-              dollisuudet tullaan turvaamaan?
14534: miota. Tarvitaan välittömiä yhteiskunnallisia
14535: 
14536:      Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1998
14537:                                         Hannu Takkula lkesk
14538: 
14539: 
14540: 
14541: 
14542: 280043
14543: 2                                            KK 600/1998 vp
14544: 
14545: 
14546: 
14547: 
14548:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
14549: 
14550:    Valtiopäiväjärjestestyksen 37 §:n 1 momentis-       tia ja asuntolainan korko enintään 4 prosenttia.
14551: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhe-           Muutos merkitsi kevennystä luontaiselinkeino-
14552: mies, olette toimittanut valtioneuvoston asian-        toiminnassa aikaisemmin sovellettujen valtion
14553: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja           myyntihintasaamisten ja valtionlainojen sekä
14554: Hannu Takkulan näin kuuluvan kirjallisen kysy-         asuntolainojen korkoihin.
14555: myksen n:o 600:                                            Luontaiselinkeinolain mukaisten valtion
14556:                                                        myyntihintasaamisten ja valtionlainojen lyhen-
14557:            Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus ai-     nys- ja koronmaksuissa on edellä mainitun lisäk-
14558:         koo ryhtyä, että nimenomaan luontais-          si mahdollista saada lykkäystä yhteensä enintään
14559:         elinkeinoista toimeentulonsa saavien, nyt      viisi vuotta. Lykkäysajalta ei peritä korkoa lain-
14560:         taloudellisessa ahdingossa olevien luon-       kaan. Maaseutuelinkeinoviranomaiset eivät voi
14561:         taiselinkeinotilallisten toimeentulomah-       myöntää lykkäystä erääntyneille maksuille. Val-
14562:         dollisuudet tullaan turvaamaan?                tion myyntihintasaamisen osalta on kuitenkin
14563:                                                        mahdollista saada maksuhelpotus tai anteeksi-
14564:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            auto erääntyneiden saamistenja korkojen osalta
14565: taen seuraavaa:                                        maksuvapautuslain (529/1980) mukaisesti Val-
14566:                                                        tiokonttorilta. Maksamatta olevaa pääomaa
14567:    Valtio on myynyt enintään 30 hehtaarin suu-         voidaan antaa maksuvapautuslain nojalla an-
14568: ruisia luontaiselinkeinotiloja vuodesta 1984 al-       teeksi vain siltä osin kuin se ylittää kiinteistön
14569: kaen käypää hintaa vastaan siten, että kauppa-         käyvän hinnan.
14570: hinta jäi velaksi valtiolle. Valtion kauppahinta-          Valtion saamisten ja valtionlainojen vapaaeh-
14571: saamisen takaisinmaksuaika on 12-20 vuotta.            toinen velkajärjestely on tullut mahdolliseksi
14572: Luontaiselinkeinotiloille oli yleensä rakennetta-      luontaiselinkeinolain muutoksella (574/1997).
14573: va ainakin asuinrakennus ja talousrakennus.            Vapaaehtoinen velkajärjestely suoritetaan ensisi-
14574: Asuinrakennuksen          rakentamiskustannuksiin      jaisesti siten, että luottojen takaisinmaksuaikaa
14575: myönnettiin avustusta alueesta riippuen enin-          pidennetään ja korkoa alennetaan. Velalliselle
14576: tään 60 tai 40 prosenttia hyväksytyn kustannus-        voidaan myös antaa maksuvapautusta koron ja
14577: arvion määrästä ja valtionlainaa enintään 80           lyhennyksen suorittamisessa enintään viisi vuot-
14578: prosenttia hyväksyttävien rakentamiskustan-            ta. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että velalli-
14579: nusten määrästä. Talousrakennuksen rakenta-            nen saa anteeksi velkansa siltä osin kuin hänelle
14580: miseen myönnettiin avustusta samoin perustein          on myönnetty maksuvapautusta velan lyhennys-
14581: kuin asuinrakennuksen rakentamiseen ja val-            ten ja korkojen suorittamisessa.
14582: tionlainaa enintään 75 prosenttia hyväksyttävien           Vapaaehtoisen velkajärjestelyn eräs ongelma
14583: rakentamiskustannusten määrästä.                       on menettelyn hitaus. Velkajärjestelyn hakemi-
14584:    Valtion myyntihintasaamisten sekä asuin- ja         nen ei estä lainojen irtisanomista ja irtisanomisen
14585: muuhun rakentamiseen myönnettyjen valtion-             jälkeen lainasta peritään irtisanomispäätöksen
14586: lainojen lyhennysten ja korkojen periminen aloi-       mukainen korko. Menettelyssä ei myöskään ole
14587: tettiin kahden vuoden kuluttua kauppakirjan al-        mahdollista myöntää maksuvapautuksia lainan
14588: lekirjoittamisesta tai lainan myöntämisestä. Hei-      lyhennyksille siltä osin kuin lainan esinevakuus
14589: kossa taloudellisessa asemassa oleville voitiin li-    turvaa lyhennyksen maksun. Velkajärjestelyn to-
14590: säksi antaa kauppakirjaa allekirjoitettaessa tai       teutuminen edellyttää lisäksi pankkien haluk-
14591: edellä mainittuja lainoja myönnettäessä enintään       kuutta järjestellä omia luottojaan. Käytännössä
14592: kolme vuotta lisälykkäystä lyhennysten maksa-          vapaaehtoisella velkajärjestelyllä ei ole voitu ko-
14593: misessa ja kolme vuotta korkovapautta. Luon-           vinkaan laajasti ratkaista luontaiselinkeinoti-
14594: taiselinkeinolain muutoksella (574/1997) kor-          lallisten ongelmia, vaan suurin osa velkajärjeste-
14595: koja tarkistettiin siten, että ennen 1.1.1996 synty-   lyistä on toteutettu yksityishenkilön velkajärjes-
14596: neen valtion saamisen ja valtionlainan korko on        telystä annetun lain (57/1993) nojalla. Yksityis-
14597: 1.11.1996-31.12.2001 välisen ajan 2,5 prosent-         henkilön velkajärjestelyissä tuomioistuimilla on
14598:                                              KK 600/1998 vp                                            3
14599: 
14600: ollut jonkin verran toisistaan poikkeavaa käy-         suurimmissa maksuvaikeuksissa ovat ne tilalli-
14601: täntöä sen suhteen, hyväksytäänkö luontaiselin-        set, jotka ovat velkaantuneet muiden luottojen-
14602: keinotilallisia menettelyn piiriin ,jos he omistavat   sa, esimerkiksi asunnon rakentamiseen valtion
14603: porokarjaa, vai tuleeko porokarjasta luopua en-        lainan lisäksi otettujen pankkilainojen, vuoksi.
14604: nen velkajärjestelyyn hyväksymistä. Yrityksen          Kaikki vaikeuksissa olevat tilat eivät välttämättä
14605: saneerauksesta annetun lain (4711993) mukai-           edes ole kovin velkaantuneita, mutta määrältään
14606: seen velkajärjestelyyn luontaiselinkeinotilallisil-    vähäisempienkin velkojen hoitaminen saattaa
14607: la ei juurikaan ole ollut edellytyksiä päästä.         olla vaikeata tilanteessa, jossa luontaiselin-
14608:     Luontaiselinkeinolain nojalla on vuodesta          keinotulot ovat loppuneet tai ne ovat hyvin alhai-
14609: 1984lukien rakennettu noin 250 uutta tilaa. Pak-       set eikä muita tuloja ole.
14610: kohuutokaupalla on vuodesta 1988lukien myyty               Hallitus on seurannut luontaiselinkeinotilal-
14611: yhteensä 15 tilaa. Pakkohuutokaupalla myytyjen         listen taloudellisen tilanteen kehittymistä ja on
14612: luontaiselinkeinotilojen määrä ei ole lukumää-         tietoinen siihen liittyvistä ongelmista. Hallituk-
14613: räisesti kovin suuri, mutta kun sitä verrataan         sen tarkoituksena on kuluvan vuoden aikana ar-
14614: esimerkiksi pakkohuutokaupalla myytyjen po-            vioida kokonaisuutena luontaiselinkeinoja kos-
14615: rotilojen lukumäärään vastaavana aikana (6 ti-         kevan lainsäädännön tarkistustarve ja tarvittaes-
14616: laa, porotiloja yhteensä noin 600), ero on huo-        sa käynnistää lainsäädännön muuttamista kos-
14617:  mattava.                                              keva valmistelutyö. Tarkistustarvetta arvioitaes-
14618:     Luontaiselinkeinotilallisten ongelmia on py-       sa tullaan huomiota kiinnittämään muuhun
14619:  ritty helpottamaan edellä mainituilla rahoitus-       maaseutuelinkeinojen rahoituslainsäädäntöön
14620: järjestelyillä ja lainsäädäntötoimenpiteillä. Käy-     ehdotetuista muutoksista johtuviin tarkistustar-
14621:  tännössä on kuitenkin voitu todeta, että valtion      peisiin ja samalla on tarkoitus selvittää, mitä
14622:  myyntihintasaamiset ja valtionlainat eivät ole        luontaiselinkeinotilallisten ongelmien ratkaise-
14623:  luontaiselinkeinotilallisten pahin ongelma, vaan      miseksi olisi vielä tehtävissä.
14624: 
14625:       Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1998
14626:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
14627: 4                                             KK 600/1998 vp
14628: 
14629: 
14630: 
14631: 
14632:                                           Tili Riksdagens Talman
14633: 
14634:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        cent och på bgstadslån under nämnda tid högst
14635: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          fyra procent. Andringen innebär en lättnad i frå-
14636: lem av statsrädet översänt följande av riksdags-        ga om de räntor som tidigare uppburits pä statens
14637: man Hannu Takkula undertecknade spörsmål nr             försäljningsprisfordringar och på statliga Iän
14638: 600:                                                    samt bostadslån.
14639:                                                             Utöver det ovan nämnda kan uppskov med
14640:            Vilka ätgärder ämnar Regeringen vid-         betalningen av räntor och amorteringar på sta-
14641:         ta för att utkomstmöjligheterna för na-         tens försäljningsfordringar och statliga Iän som
14642:         turnäringsidkare som uttryckligen får sin       beviljats enligt naturnäringslagen beviljas för
14643:         utkomst frän naturnäringar men som nu           sammanlagt högst fem år. Under uppskovstiden
14644:         befinner sig i ekonomiska trängmäl tryg-        uppbärs inte nägon ränta. Landsbygdsnärings-
14645:         gas?                                            myndigheterna kan inte bevilja uppskov med av-
14646:                                                         gifter som förfallit tili betalning. 1 fräga om sta-
14647:   Som svar pä detta spörsmål fär jag vördsamt           tens försäljningsfordringar kan dock statskonto-
14648: anföra följande:                                        ret i enlighet med lagen om avgiftsbefrielse (529/
14649:                                                         1980) bevilja lättnad eller befrielse från betal-
14650:    Staten har frän och med är 1984 sält högst 30        ningen av fordringar och räntor som förfallit tili
14651: ha stora naturnäringslägenheter tili gängse pris        betalning. Med stöd av lagen om avgiftsbefrielse
14652: sä att köpeskillingen blir skuld tili staten. Aterbe-   kan befrielse beviljas för kapital som inte har
14653: talningstiden för köpeskillingen är 12-20 år.           betalats endast tili den del det överstiger fastig-
14654: Villkoret har i allmänhet varit att ätminstone ett      hetens gängse pris.
14655: bostadshus och en ekonomibyggnad byggs på                   Frivillig skuldsanering beträffande statens
14656: naturnäringslägenheten. För byggnadskostna-             fordringar och statliga Iän har b1ivit möjlig ge-
14657: derna för bostadshus beviljades understöd bero-         nom en ändring av naturnäringslagen (574/
14658: ende på området till högst 60 eller 40 % av det         1997). Den frivilliga skuldsaneringen genomförs
14659: godkända kostnadsförslaget och staligt lån till         i första hand sä att återbetalningstiden för kredi-
14660: högst 80% av de godtagbara byggnadskostna-              terna förlängs och räntan sänks. Gäldenären kan
14661: derna. För uppförandet av en ekonomibyggnad             ocksä beviljas högst fem ärs befrielse från betal-
14662: beviljades understöd på samma grunder som för           ningen av räntor och amorteringar. 1 praktiken
14663: byggandet av bostadshus och statligt Iän tili           innebär detta att gäldenären fär sin skuld efter-
14664: högst 75% av de godtagbara byggnadskostna-              skänkt till den del han har beviljats befrielse från
14665: derna.                                                  betalningen av amorteringar och räntor på skul-
14666:    Amorteringar och räntor på statens försälj-          den.
14667: ningsprisfordringar och pä statliga Iän som bevil-          Ett pro blem dä det gäller frivillig skuldsane-
14668: jats för byggande av bostadshus och övrigt byg-         ring är att förfarandet är långsamt. Att personen
14669: gande började uppbäras tvä år efter att köpebre-        i fråga anhällit om skuldsanering utgör inte något
14670: vet hade undertecknats eller lånet beviljats. Dess-     hinder för uppsägning av lånet och efter uppsäg-
14671: utom kunde de som befann sig i en svag ekono-           ningen uppbärs en ränta enligt uppsägningsbe-
14672: misk situation när köpebrevet undertecknades            slutet. Förfarandet ger inte heller möjlighet tili
14673: eller ovan nämnda Iän beviljades beviljas högst         befrielse frän amortering av lånen till den del
14674: tre års tilläggsuppskov med betalningen av amor-        realsäkerheten för länet utgör garanti för betal-
14675: teringarna och tre års räntefrihet. Genom en änd-       ningen av amorteringen. För att skuldsaneringen
14676: ring av naturnäringslagen (574/1997) justerades         skall kunna genomföras mäste bankerna dess-
14677: räntorna sä att pä statens fordran som har upp-         utom vara villiga att sanera sina egna krediter. 1
14678: kommit före den 1 januari 1996 eller pä statligt        praktiken har man inte i särskilt stor omfattning
14679: Iän som har beviljats före nämnda datum, är             kunnat lösa naturnäringsidkarnas problem med
14680: räntan under tiden mellan den 1 november 1996           hjälp av frivillig skuldsanering, utan största delen
14681: och den 31 december 2001 två och en halv pro-           av skuldsaneringarna har genomförts med stöd
14682:                                              KK 600/1998 vp                                             5
14683: 
14684: av lagen om skuldsanering för privatpersoner           utan de största betalningssvärigheterna har de
14685: (57/1993). Vid skuldsanering för privatpersoner        som är skuldsatta pä grund av andra krediter,
14686: har domstolarna tillämpat nägot olika praxis när       t.ex. hankiän som de har tagit, utöver det statliga
14687: det gäller frägan om naturnäringsidkare skall          Iänet, för att bygga sin bostad. Av de lägenheter
14688: godkännas inom ramen för detta förfarande ifall        som har svärigheter är alla nödvändigtvis inte ens
14689: de äger renboskap, eller om de borde avstä frän        särskilt skuldsatta, men det kan vara svärt att
14690: renboskapen innan de beviljas skuldsanering.           sköta ocksä mindre skulder om man inte längre
14691: Naturnäringsidkare har knappast alls haft möj-         får nägra inkomster frän naturnäringen eller in-
14692: ligheter att bli bevilja_de skuldsanering enligt la-   komsterna är mycket smä och inga andra inkom-
14693: gen om företagssanenng (47/1993).                      ster finns.
14694:     Med stöd av naturnäringslagen har sedan               Regeringen har följt utvecklingen dä det gäller
14695: 1984 byggts ca 250nya lägenheter. Efter 1988 har       den ekonomiska situationen för naturnäringsid-
14696: sammanlagt 15lägenheter sälts pä exekutiv auk-         karna och är medveten om de problem som hän-
14697: tion. Antalet naturnäringslägenheter som har           för sig till den. Regeringen har för avsikt att
14698: sälts pä exekutiv auktion är inte särskilt stort,      under innevarande är bedöma huruvida lagstift-
14699: men när man jämför det med t.ex. antalet renlä-        ningen beträffande naturnäringarna bör ses över
14700: genheter som har sälts pä exekutiv auktion under       och att vid behov inleda beredningen av en änd-
14701: samma tid är skillnaden märkbar (6 lägenheter,         ring av lagstiftningen. Vid bedömningen av be-
14702: sammanlagt ca 600 renlägenheter).                      hovet av en ändring av lagstiftningen kommer
14703:     Naturnäringsidkarnas problem har i män av          uppmärksamhet att fåstas vid eventuella revide-
14704: möjlighet lindrats med hjälp av nämnda finansie-       ringsbehov som föranleds av de ändringar som
14705:  ringssystem och lagstiftningsätgärder. I prakti-      föreslagits i den övriga finansieringslagstiftning-
14706:  ken har man dock kunna konstatera att statens         en beträffande landsbygdsnäringar och samtidigt
14707:  försäljningsprisfordringar och staliga Iän inte är    kommer man att utreda vad som ännu kan göras
14708:  de största problemen får naturnäringsidkarna,         för att lösa naturnäringsidkarnas problem.
14709: 
14710:      Helsingfors den 9 juni 1998
14711: 
14712:                                                         Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
14713:                                                                                                 j
14714:                                                                                             j
14715:                                                                                         j
14716:                                                                                     j
14717:                                                                                 j
14718:                                                                             j
14719:                                                                         j
14720:                                                                     j
14721:                                                                 j
14722:                                                             j
14723:                                                         j
14724:                                                     j
14725:                                                 j
14726:                                             j
14727:                                         j
14728:                                     j
14729:                                 j
14730:                             j
14731:                         j
14732:                     j
14733:                 j
14734:             j
14735:         j
14736:     j
14737: j
14738:                                            KK 601/1998 vp
14739: 
14740: Kirjallinen kysymys 601
14741: 
14742: 
14743: 
14744: 
14745:                                   Hannu Takkula /kesk: Valohoitokeskuksen perustamisesta Lapin
14746:                                      keskussairaalan yhteyteen
14747: 
14748: 
14749:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
14750: 
14751:    Psoriasis on hyvin yleinen ihosairaus. Pohjois-      Psoriasisyhdistyksellä on valmiudet vastata
14752: Suomessakin psoriaatikkoja on lähes 2 000.           valohoitokeskuksen ylläpidosta yhdessä Lapin
14753:     Pohjois-Suomen psoriaatikoille kunnollisten      keskussairaalan kanssa. Valohoitolaitteiden pe-
14754: SUP- ja PUVA-hoitojen saatavuudessa on pa-           rusinvestointiin tarvittaisiin kuitenkin yhteis-
14755: hoja puutteita. Ihotautien kroonisen luonteen        kunnan mukaantuloa ja tukea.
14756: vuoksi hoidon tarve on useasti toistuvaaja jatku-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14757: vaa. Erityisesti pimeinä talvikuukausina valohoi-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14758: dat ovat erityisen merkityksellisiä psoriaatikoil-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14759: le. Hoitomatkat eteläiseen Suomeen aiheuttavat       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14760: kuitenkin ihotauteja sairastaville kohtuuttomia
14761: hoitokustannuksia. Tämän vuoksi olisi paikal-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14762: laan perustaa Rovaniemelle Lapin keskussairaa-              ryhtyä, että psoriaatikot ja muut ihotau-
14763: lan yhteyteen erityinen valohoitokeskus, missä              teja sairastavat saavat todellisia hoidon
14764: psoriaatikotja muut ihotauteja sairastavat voisi-           tarpeita vastaavan valohoitokeskuksen
14765: vat käydä ottamassa tarvittavia valohoitoja.                myös Pohjois-Suomeen?
14766: 
14767:      Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1998
14768: 
14769:                                         Hannu Takkula /kesk
14770: 
14771: 
14772: 
14773: 
14774:  280043
14775: 2                                           KK 601/1998 vp
14776: 
14777: 
14778: 
14779: 
14780:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
14781: 
14782:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Niin sanottu ilmastohoito eli 3-4 viikon oleske-
14783: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          lu etelän auringossa antaa myös hyvän hoitotu-
14784: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        loksen.llmastohoitoa tuetaan Raha-automaatti-
14785: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannu             yhdistyksen varoista.
14786: Takkulan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen              Psoriasiksen hoitokäytännöt vaihtelevat
14787: n:o 601:                                               maan eri osissa. Kainuun sairaanhoitopiirissä
14788:                                                        lähes kaikki psoriasispotilaat hoidetaan avohoi-
14789:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         dossa. Tähän on päästy erikoissairaanhoidon ja
14790:        ryhtyä, että psoriaatikot ja muut ihotau-       perusterveydenhuollon hyvän yhteistyön, kotiin
14791:        teja sairastavat saavat todellisia hoidon       lainattavien valohoitolamppujen, kotisairaan-
14792:        tarpeita vastaavan valohoitokeskuksen           hoidon ja potilashotellin käytön ansiosta.
14793:        myös Pohjois-Suomeen?                               Pohjois-Suomen sairaanhoitopiirien ihotauti-
14794:                                                        yksiköt ovat hyvin varustettuja valohoitojen an-
14795:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tamiseen. Esimerkiksi Lapin keskussairaalaan
14796: vasti seuraavaa:                                       pääsee valohoitoon kahdessa viikossa. Hoidon
14797:                                                        keskittämisen vaihtoehtona psoriasiksen hoitoa
14798:    Psoriasis on yleinen ihosairaus. Noin 2 %:lla       tulisi siirtää terveyskeskuksiin ja kotiin. Tämä
14799: väestöstämme arvioidaan olevan psoriasis eli hil-      edellyttää sopivien valohoitolaitteiden hankki-
14800: setystauti. Näin on myös Pohjois-Suomessa. Lä-         mista terveyskeskuksiin ja lainattavien valohoi-
14801: hes kaikki psoriasispotilaat voidaan nykyisin          tolaitteiden hankintaa kotihoitoon. Terveyskes-
14802: hoitaa avohoidossa käyttäen paikallishoitoja,          kuksiin sopivan valohoitolaitteen saa muutaman
14803: valohoitoja, sisäisesti otettavia lääkehoitoja tai      hoitojakson hinnalla ja kotihoitoon soveltuvan,
14804: niiden yhdistelmiä. Psoriasista ei voida parantaa       lainattavan valohoitolaitteen saa jo muutaman
14805: pysyvästi, vaan se uusii yleensä muutamassa            hoitopäivän hinnalla. Hoidon laatu on hyvä ja
14806: kuukaudessa hoidon lopettamisen jälkeen.                kustannukset edulliset näin porrastetussa järjes-
14807:    Ultraviolettisäteilyn parantavaa vaikutusta          telyssä. Sairaanhoitopiirien ihotautiyksiköt huo-
14808: käytetään yleisesti psoriasiksen hoitoon. SUP-          lehtivat vaikeahoitoisimmista potilaista.
14809: hoidon säteily muistuttaa auringon säteilykirjoa           Edellä olevan perusteella sosiaali- ja terveys-
14810: sisältäen runsaasti ultraviolettisäteily A:ta ja vä-    ministeriö katsoo, että psoriasiksen hoitokäytän-
14811: hän B:tä. UVB-hoidon teho on SUP-hoitoa pa-             töjen kehittäminen ei vaadi keskushallinnon eri-
14812: rempi. Tehokkain valohoitomuoto on PUVA-                tyistoimenpiteitä, vaan siitä voidaan sopia alue-
14813: hoito. Tässä hoidossa iho herkistetään UV A-           ja paikallistasolla yhteistyössä sairaanhoitopii-
14814: säteilylle psoraleenilla, joka otetaan etukäteen        rien, terveyskeskusten, potilasjärjestöjen ja poti-
14815: sisäisesti tabletteina tai lisätään kylpyveteen.        laiden kanssa.
14816: 
14817:      Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1998
14818:                                                                      Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
14819:                                             KK 601/1998 vp                                            3
14820: 
14821: 
14822: 
14823: 
14824:                                         Tili Riksdagens Talman
14825: 
14826:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      handling, dvs. 3-4 veckors vistelse i soliga, syd-
14827: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        liga Iänder ger också ett gott vårdresultat. Den
14828: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      klimatologiska behandlingen stöds med medel
14829: man Hannu Takkula undertecknade spörsmål nr           från Penningautomatföreningen.
14830: 601:                                                     Vårdpraxis vid psoriasis varierar i de olika
14831:                                                       delarna av landet. I Kajanalands sjukvårdsdi-
14832:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        strikt vårdas nästan alla psoriasispatienter inom
14833:        ta för att psoriatiker och personer som        den öppna vården tack vare ett fungerande sam-
14834:        lider av andra hudsjukdomar skall få en        arbete mellan specialsjukvården och primärvår-
14835:        mottagning där de kan få ljusbehandling        den och tillgång tiliijusbehandlingslampor som
14836:        som motsvarar de faktiska behoven vad          får lånas hem, hemsjukvård och s.k. patientho-
14837:        behandlingen beträffar också i norra Fin-      tell.
14838:        land?                                              Hudmottagningarna i sjukvårdsdistrikten i
14839:                                                       norra Finland har mycket god beredskap för
14840:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ljusbehandling. T.ex. på Lapin keskussairaala
14841: anföra följande:                                      kan man få ljusbehandling inom två veckor. Som
14842:                                                       ett alternativ tili att vården koncentreras borde
14843:    Psoriasis är en allmän hudsjukdom. Uppskatt-       behandlingen av psoriasis flyttas tili hälsovårds-
14844: ningsvis lider ca 2% av vår befolkning av psoria-     centralerna och hemmen. Det kräver anskaffning
14845: sis. Så är fallet även i norra Finland. Nästan alla   av lämplig utrustning för ljusbehandling tili häl-
14846: psoriasispatienter kan nuförtiden skötas inom         sovårdscentralerna och sådan utrustning som
14847: den öppna vården med lokalbehandling, ljusbe-         hemsjukvården kan låna ut. Ljusbehandlingsut-
14848: handling, invärtes medicinering eller kombina-        rustning som är lämplig för hälsovårdscentraler-
14849: tioner av dessa. Psoriasis kan inte botas beståen-    na kan man få tili priset av några behandlingspe-
14850: de utan den återkommer i allmänhet inom några         rioder och Jjusbehandlingsutrustning som hem-
14851: månader efter avslutad behandling.                    sjukvården kan låna ut för hemmabruk kan man
14852:     Den läkande effekten hos ultraviolett strål-      få tili priset av några behandlingsdagar. Vård-
14853: ning används allmänt vid behandling av psoria-        kvaliteten är god och kostnaderna är låga för ett
14854: sis. Den strålning som används vid SUP-behand-        dylikt nivåstrukturerat arrangemang. Hudmot-
14855: ling påminner om solens strålningsspektrum då         tagningarna i sjukvårdsdistrikten har hand om
14856: den innehåller mycket ultraviolett strålning av       de svåraste hudsjukdomsfallen.
14857: typ A och Iitet av typ B. UVB-behandlingen har            Med stöd av det ovan anförda anser social-
14858: bättre effekt än SUP-behandlingen. Den effekti-       och hälsovårdsministeriet att utvecklandet av
14859: vaste typen av ljusbehandling är PUVA-behand-         vården av psoriasis inte kräver några särskilda
14860: lingen, som går ut på att hudens förmåga att          åtgärder av centralförvaltningen utan att därom
14861: reagera på UVA-strålning förändras med hjälp          kan avtalas på regional och Joka) nivå i samarbe-
14862: av psoralener som intas på förhand i tablettform      te med sjukvårdsdistrikten, hälsovårdscentraler-
14863: eller blandas i badvattnet. S.k. klimatologisk be-    na, patientorganisationer och patienter.
14864: 
14865:      Helsingfors den 10 juni 1998
14866: 
14867:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
14868:                                             KK 602/1998 vp
14869: 
14870: Kirjallinen kysymys 602
14871: 
14872: 
14873: 
14874: 
14875:                                    Erkki Pulliainen /vihr: Verohallituksen pääjohtajan virassapysymi-
14876:                                       sen harkinnasta
14877: 
14878: 
14879:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
14880: 
14881:    Kansalaisten luottamus oikeuslaitokseen on         tämättä jättämiseen johtaneita asiakirjoja ja jul-
14882: ollut viime vuosina kovalla koetuksella. Ensin        kisessa sanassa esitettyjä tietoja/väittämiä saa
14883: arviointi ja siihen liittyvä arvostelu kohdistuivat   seuraavassa esiteltävän kuvan asiasta.
14884: korkeimman oikeuden menettelytapoihin, nyt                Korkein hallinto-oikeus oli antanut 7.8.1989
14885: arvioinnin kohteena on syyttäjälaitos. Kansalai-      kielteisen päätöksensä pääjohtaja Jukka Tam-
14886: set varsin oikeutetusti kysyvät oikeuksiensa pe-      men langon Kalervo Niemisen omistaman Nos-
14887: rään yhdenvertaisuuden nimissä. Kansalaiset           totekniikka Oy:n liikevaihtoverotusta koskevas-
14888: ovat kokeneet asian näin: "Korkeassa asemassa         sa asiassa. Päätöksessä ei katsottu Nostotekniik-
14889: olevat varakkaat kansalaiset vapautuvat syyt-         ka Oy:n harjoittaneen vuokraustoimintaa itse-
14890: teistä, joista vallitsevan oikeuskäytännön mu-        näisenä liiketoimintana lvv-laissa tarkoitetussa
14891: kaan tavalliset kansalaiset ovat useimmiten jou-      liiketoiminnan muodossa läheisyhtiössä Nosto-
14892: tuneet sekä rikos- että vahingonkorvausvastuu-        konepalvelu Oy:n ja Nostotekniikka Oy:n väli-
14893: seen."                                                sessä vuokraustoiminnassa.
14894:    Valtion korkeassa asemassa olevien virka-              Itsenäiseksi hyväksyttävän lvv-yhtiön liiketoi-
14895: miesten oikeutta toimia yritysten johtoelimissä       minnan osoittamisen tarkoituksessa Kalervo
14896: on viimeisten vuosien aikana kiristetty. Ministe-     Nieminen on myynyt joulukuussa 1990 tilitoi-
14897: reiden ja johtavien virkamiesten tulee ilmoittaa      mistoyrittäjä Raimo Ståhlbergille 7 500 markan
14898: oma-aloitteisesti sidonnaisuutensa ja omaisuus-       osakepääomalla valmisyhtiö Oy Watrex Ab:n.
14899: tietonsa. Johtavassa asemassa olevien virkamies-      Yhtiön kotipaikka on ollut koko sen toiminnan
14900: ten edellytetään toimivan esimerkillisesti.           ajan Helsinki, ja on pääteltävissä tämän seikan
14901:    Nostokonepalvelu Oy:n ja sen osakkaisiin           sopineen Turussa kotipaikan omaavan Nostoko-
14902: kohdistuneiden rikosepäilyjen yhteydessä on ar-       nepalvelu Oy:n tarkoitukseen ja intresseihin.
14903: vostelun kohteena ollut syyttäjälaitos,jossa syyt-    Yhtiön hallitukseen on tullut ainoana varsinaise-
14904: täjä teki muun muassa 29.4.1998 mielenkiintoa         na jäsenenä Raimo Ståhlbergin puoliso sekä hal-
14905: herättäneen syyttämättä jättämistä koskevan           lituksen varajäseneksi ja tilintarkastajaksi hänen
14906: päätöksen.                                            tyttärensä. Watrex Oy:n toiminta on alkanut
14907:    Julkisuudessa Turun kihlakunnansyyttäjä on         vuoden 1991 alusta, ja yhtiön postiosoitteeksi on
14908: ilmoittanut asian olleen esimiesten erityistark-      ilmoitettu Ståhlbergin kotiosoite Liedossa.
14909: kailussa. Hänellä ei ilmoituksensa mukaan ole             Kuten syyttäjä ja hänen tuekseen myös lukui-
14910: ollut mahdollisuutta tehdä asiassa itsenäistä pää-    sat arvonlisäverotuksen asiantuntijat ovat todis-
14911: töstä. Rikostutkintaa johtanut tutkinnanjohtaja       tajakuulusteluissa lausuneet, Niemisten, Nosto-
14912: vahvistaa -julkisuudessa olleiden tietojen mu-        konepalvelu Oy:nja Watrex Oy:n väliset oikeus-
14913: kaan- tapahtuneen painostuksen.                       toimet eivät ole todellisia verolainsäädännön ja
14914:     Nostokonepalvelu Oy:n yksi osakkaista on          oikeustapausten mukaan hyväksyttäviä, vaan
14915: verohallituksen pääjohtaja Jukka Tammi, johon         perusteettornia näennäisoikeustoimia, joiden
14916: kohdistuneet virka-aseman väärinkäytöstä kos-         avulla Watrex Oy ja Nostokonepalvelu Oy ovat
14917:  kevat epäilyt johtivat myös syyttämättäjättä-        saaneet lvv-lainsäädännön ja oikeuskäytännön
14918:  mispäätöksen tekemiseen samoin kuin tapahtui         vastaisesti Nostokonepalvelu Oy:n liiketoimin-
14919: Turussa esillä olleessa niin sanotussa Matintalon     taan kuuluvia arvonlisäveronpalautuksia. Wat-
14920: jutussa, jossa syyttäjä kertoo häntä jopa uhkail-     rex Oy:n liikevaihtoverotarkastuksessa vuonna
14921:  lun.                                                 1994 on kiinnitetty huomiota siihen, että yhtiön
14922:     Käymällä läpi edellä mainituista asioista syyt-   ilmoittamien ostojen verot kolmen vuoden yhden
14923: 280043
14924: 2                                            KK 602/1998 vp
14925: 
14926: kuukauden toiminta-ajalta ovat olleet yli 8,7 mil-     palvelu Oy on sittemmin maksanut IKH:lle
14927: joonaa markkaa. Toisaalta myyntien veroja on           15.4.1992 päivätynja tuolloin hyväksytyn tilaus-
14928: ilmoitettu vajaat 3,2 miljoonaa markkaa. Erotus        vahvistuksen perusteella. Watrex Oy on kaupas-
14929: 5,5 miljoonaa markkaa on palautettu perusteet-         ta hakenut 356 400 markan liikevaihtoveron pa-
14930: tomasti, joka on vain osittain myöhemmin vuon-         lautuksen. Palautuksen Watrex Oy on siirtänyt
14931: na 1998 suoritetun verotarkastuksen perusteella        Nostokonepalvelu Oy:lle tilivelan lyhennykse-
14932: voitu jälkiverotussäännösten vuoksi periä takai-       nä.
14933: sin.                                                       Edelleen asiakirjoista käy selville, että Nosto-
14934:     Syyttämättäjättämistä koskevassa päätökses-        konepalvelu Oy:n käyttöomaisuuden myynti
14935: sä (s. 2) todetaan muun muassa seuraavaa: "Laa-        Watrex Oy:n nimiin ja takaisinvuokraus on näh-
14936: jan esitutkinta-aineiston mukaan Watrex Oy:ssä         tävä sitä taustaa vastaan, että liikevaihtoverola-
14937: vuonna 1997 esitutkinnan aikana suoritetun ve-         kiin on tullut muutos 1.9.1993. Muutoksella ve-
14938: rotarkastuksen perusteella on pidettävä selvitet-      rotta hankitun käytetyn tavaran vähennys on
14939: tynä, että Watrex Oy:n toiminta on Niemisten           ollut mahdollista vain, jos se on tullut verollista
14940: alkuperäisen tarkoituksen ja toiminta-ajatuksen        edelleenmyyntiä varten tai myytäväksi ulkomail-
14941: mukaisesti ollut osa Nostokonepalvelu Oy:n lii-        le. Jos tavara on tämän jälkeen tullut vuok-
14942: ketoimintaa ja käytännössä Watrex Oy:n toimin-         raustoimintaan, siitä ei ole ollut vähennysoikeut-
14943: nasta ovat vastanneet Niemiset ilman, että Rai-        ta.
14944: mo Ståhlbergillä olisi ollut mitään toimintavel-           Esitutkinta-aineistosta käy selville myös se,
14945: voitteita tai normaalia yrittäjäriskiä Watrex          että Raimo Ståhlberg ja Kalervo Nieminen ovat
14946: Oy:n toiminnasta. Esitutkinta-aineistosta ei il-       jakaneet vuodelta 1995 Raimo Ståhlbergin Wat-
14947: mene sellaisia seikkoja, että niistä olisi todennet-   rex Oy:ltä nostaman osingon 285 000 markkaa
14948: tavissa Raimo Ståhlbergin päätöksentekijänä tai        siten, että Kalervo Nieminen on saanut 115 000
14949: itsenäisestä liiketoiminnasta vastuullisena osal-      markkaa. Kalervo Nieminen ei ole mainittua tu-
14950: listuneen Watrex Oy:n nimissä harjoitettuun sen        loa osinkona ilmoittanut.
14951: varsinaisen toimialan mukaiseen liiketoimin-               Veropetoksen tunnusmerkistön täyttyminen
14952: taan."                                                 Niemisten ja Ståhlbergin toiminnassa Watrex
14953:     Kuten esitutkinta-aineistosta käy selville, on     Oy:n käyttämisestä edellyttää väärän tiedon an-
14954: IKH:n ja toisaalta Nostokonepalvelu Oy:n sekä          tamista veron määräämiseen vaikuttavista sei-
14955: Watrex Oy:n väliset liiketapahtumat vuonna             koista tai sellaisen seikan salaamista verotusta
14956:  1992 selvitetty. Nostokonepalvelu Oy on myy-          varten annetussa ilmoituksessa veron välttämi-
14957: nyt 11.5.1992 kaksi kappaletta omassa käytös-          sen tarkoituksessa.
14958: sään olleita nostureita Demac HC 170 ja Lieb-              Edellä mainittua jälkiverotusoikeuteen liitty-
14959: herr LTM 1045 -tyyppiset nosturit Watrex               vää kysymystä on varsin puutteellisesti käsitelty
14960: Oy:lle. Kauppahinta on laskun mukaisesti ollut         syyttämättä jättämistä koskevissa päätöksissä.
14961: 1 980 000 markkaa. Asiakirjoista ilmenee, että         Esitutkinnassa asiaa on selvitetty puolestaan var-
14962: Watrex Oy on edelleen myynyt Nostokonepal-             sin perusteellisesti. Todettakoon, että kaikki to-
14963: velu Oy:ltä ostamansa kyseiset nosturit Saksaan        distajina kuullut asiantuntijat ovat olleet yksi-
14964: 11.5.1992 IKH:lle 600000 Saksan markan hin-            mielisiä siitä, että veron määräämiseen vaikutta-
14965: nasta. Kauppa on kerrottu tapahtuneeksi sama-          vista seikoista on annettu väärä tieto eikä ar-
14966: na päivänä, kun Watrex Oy osti samat nosturit          vonlisäveronpalautushakemusta            hakeneiden
14967: Nostokonepalvelu Oy:ltä eli 11.5.1992. Esitut-         vastineissa ilmoittamia perusteita ja oikeusta-
14968: kinta-aineiston liitteenä olevat asiakirjat osoit-     pauksia voida soveltaa eikä hyväksyä nyt puhee-
14969: tavat, että saksalainen IKH on kuitenkin ennen         na olevaan tapaukseen.
14970: tätä, päiväyksellä 15.4.1992, lähettänyt Nosto-            Asiakirjoista saatavan selvityksen perusteella
14971: konepalvelu Oy:lle tilausvahvistuksen, josta il-       Lounais-Suomen verovirasto ja myös Uuden-
14972: menee, että IKH myy Nostokonepalvelulle De-            maan verovirasto ovat omissa päätöksissään
14973: mac DC lOOOS -merkkisen nosturin ja ottaa              Nostokonepalvelu Oy:nja Watrex Oy:n verotar-
14974: vaihdossa kaksi Nostokonepalvelu Oy:n omista-          kastusten perusteella päätyneet huivaanisuhteen
14975: maa nosturia eli edellä mainitut kaksi Watrex          olemassaoloon Nostokonepalvelu Oy:n ja Wat-
14976: Oy:lle myydyiksi merkittyä nosturia. Lisäksi ti-       rex Oy:n välillä. Oikeuskäytännön mukaanjälki-
14977: lausvahvistuksena sovitaan, että Nostokonepal-         verotusta ei olisi voitu toimittaa, mikäli verovel-
14978: velu Oy maksaa IKH:lle kaupan välirahana               vollinen olisi antanut oikeat tiedot verotuksen
14979: 50 000 markkaa. Tämän välirahan Nostokone-             toimittamista varten, minkä käsityksen myös
14980:                                             KK 602/1998 vp                                              3
14981: 
14982: asiantuntijat ovat kuulusteluissa yksimielisesti         Pääjohtajan tehtävä edellyttää ehdotonta
14983: vahvistaneet tässä tapauksessa.                       puolueettomuutta virkatehtävien hoitamisessa ja
14984:     Pääjohtaja Jukka Tammen osuutta Nostoko-          ehdotonta lain- ja oikeuskäytännön mukaisen
14985: nepalvelu Oy:n ja Watrex Oy:n toiminnassa on          toiminnan hyväksymistä myös yksittäisiä ohjeita
14986: vaikea tähän saakka julkisuudessa ja syyttämät-       antaessaan, ja hänen tulee valvoa, että hallinto
14987: tä jättämispäätöksessä esitetyn perusteella ar-       noudattaa lakia. Nyt pääjohtaja on julkisuudes-
14988: vioida muuta kuin, ettei hän ole ollut yhtä epätie-   sakin tuonut esille näkökohtia, joilla hän näyttää
14989: toinen kuin mitä hän on aiemmin antanut ym-           hyväksyvän omalla ja sukulaistensa kohdalla ta-
14990: märtää.                                               pahtuneen ilmeisen veronkierron. Pääjohtaja
14991:     Mikä merkitys tehtyyn syyttämättäjättämistä       Jukka Tammen hallussa olisi edellä siteeratun
14992: koskevaan päätökseen on sillä, että asiantuntija-     aineiston mukaan siis veronkierron avulla saa-
14993: na kuullun esittelijäneuvos Raimo Anttilan lau-       tuja varoja.
14994: suntoa on siteerattu päätöksessä täysin virheelli-       Valtion verotulojen hidasta kasvua on monis-
14995: sesti, jää epäselväksi. Raimo Anttila katsoi lau-     sa yhteyksissä selvitetty ja päivitelty. Mikäli val-
14996: sunnossaan Nostokonepalvelu Oy:n syyllisty-           tioneuvosto osaltaan hyväksyy korkeiden virka-
14997: neen tässä asiassa veronkiertoon, kun taas valta-     miesten veronkierron, on tällä seikalla erittäin
14998: kunnansyyttäjä totesi päätöksessään Anttilan          suuri kerrannaisvaikutus yhteiskunnassa. Pää-
14999: hyväksyneen Nostokonepalvelu Oy:n menette-            johtaja Tammen pysyminen virassaan kuuluu
15000: lyn lainmukaisena. Valtakunnansyyttäjä kuvaa          asiassa toimivaltaisen ministeriön ja ministerin
15001: valikoidusti asiantuntijoiden lausuntoja. Ihme-       toimivaltaan,jonka tulee arvioida edellä esitetty-
15002: tystä herättää myös se, että hänjättää kokonaan       jen argumenttien merkitys tässä katsannossa.
15003: mainitsematta kaikki muut asiantuntijat, jotka        Myönteistä tässä on se, että asiassa toimivaltai-
15004: katsoivat puheena olevassa tapauksessa yksimie-       nen ministeri sattuu tässä tapauksessa olemaan
15005: lisesti annetun väärää tietoa verotuksen toimitta-    oikeustieteellisen koulutuksen saanut henkilö.
15006: mista varten (Gynter; on annettu väärä tieto,            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15007: Anita Wikström; eivät ole todellisia kauppoja,        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15008: Jussi Karilainen; annettu väärä tieto, jos on haet-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15009:  tu palautusta).                                      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15010:     Jukka Tammi on toiminut Nostokonepalvelu
15011:  Oy:n prokuristinaja asiamiehenä tehdessään yh-                 Aikooko Hallitus tässä kirjallisessa
15012:  tiön verovalituksia. Luonnos vastineesta, jonka             kysymyksessä esitettyjen asiakirjatieto-
15013:  hän oli kirjoittanut suoritetun verotarkastuksen            jen perusteella ottaa Verohallituksen
15014: johdosta, ei ollut hallintokäytännön mukainen,               pääjohtaja Jukka Tammen virassapysy-
15015:  eikä vastine johtanutkaan myönteiseen ratkai-               misen harkitsemisen kohteeksi?
15016:  suun alv-palautusta hakeneen yhtiön kannalta.
15017: 
15018:      Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1998
15019: 
15020:                                          Erkki Pulliainen /vihr
15021: 4                                         KK 602/1998 vp
15022: 
15023: 
15024: 
15025: 
15026:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
15027: 
15028:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Nostokonepalvelu Oy:n veroasioista noussei-
15029: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       den uutisten myötä julkisuudessa on esiintynyt
15030: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     monenlaisia käsityksiä asioiden kulkuun vaikut-
15031: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-     taneista tekijöistä. Useiden kanteluiden ja selvi-
15032: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o    tyspyyyntöjen vuoksi asiakokonaisuus on par-
15033: 602:                                                haillaan eduskunnan oikeusasiamiehen käsi-
15034:                                                     teltävänä. Lisäksi valtakunnansyyttäjänvirasto
15035:             Aikooko Hallitus tässä kirjallisessa    päätti kesäkuun 5. päivänä 1998 saattaa asian
15036:          kysymyksessä esitettyjen asiakirjatieto-   Nostokonepalvelun osalta uuteen syyteharkin-
15037:          jen perusteella ottaa Verohallituksen      taan.
15038:          pääjohtaja Jukka Tammen virassapysy-          Hallituksen ei ole syytä ottaa kantaa Nostoko-
15039:          misen harkitsemisen kohteeksi?             nepalvelua koskeviin olettamuksiin tai väittei-
15040:                                                     siin, joita selvittävät ne viranomaiset, joille asia
15041:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tässä vaiheessa kuuluu. Myöskään pääjohtaja
15042: vasti seuraavaa:                                    Jukka Tammen osalta ei ole hallituksen taholta
15043:                                                     uutta ilmoitettavaa.
15044:        Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1998
15045: 
15046:                                                                           Ministeri Jouko Skinnari
15047:                                          KK 602/1998 vp                                             5
15048: 
15049: 
15050: 
15051: 
15052:                                       Tili Riksdagens Talman
15053: 
15054:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       1 och med nyheterna om Nostokonepalvelu
15055: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-     Oy:s skattefrågor har det i offentligheten före-
15056: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-   kommit mångahanda uppfattningar om de fak-
15057: man Erkki Pulliainen undertecknade spörsmål nr     torer som påverkat händelseförloppet. På grund
15058: 602:                                               av ett flertal klagomål och begäran om utred-
15059:                                                    ningar håller frågan som bäst på att utredas i sin
15060:           Ämnar Regeringen med stöd av de do-      helhet av riksdagens justitieombudsman. Dess-
15061:        kumentuppgifter som presenteras i detta     utom har riksåklagarämbetet den 5 juni 1998
15062:        spörsmål ta Skattesstyrelsens general-      beslutat att föra ärendet tili ny åtalsprövning för
15063:        direktör Jukka Tammis bibehållande av       Nostokone Oy:s del.
15064:        sin tjänst under övervägande?                  Det finns inga skäl för regeringen att ta ställ-
15065:                                                    ning tili de antagen eller påståenden som fram-
15066:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      förts om Nostokonepalvelu. Dessa utreds av de
15067: anföra följande:                                   myndigheter tili vilka årendet i detta skede hör.
15068:                                                    Regeringen har inte heller någon ny information
15069:                                                    att komma med betfåffande generaldirektör Juk-
15070:                                                    ka Tammi.
15071: 
15072:      Helsingfors den 17 juni 1998
15073: 
15074:                                                                         Minister Jouko Skinnari
15075:                          j
15076:                         j
15077:                        j
15078:                       j
15079:                      j
15080:                     j
15081:                    j
15082:                   j
15083:                  j
15084:                 j
15085:                j
15086:               j
15087:              j
15088:             j
15089:            j
15090:           j
15091:          j
15092:         j
15093:        j
15094:       j
15095:      j
15096:     j
15097:    j
15098:   j
15099:  j
15100: j
15101:                                             KK 603/1998 vp
15102: 
15103: Kirjallinen kysymys 603
15104: 
15105: 
15106: 
15107: 
15108:                                    Erkki Pulliainen /vihr: Lohen kalastuksesta Itämerellä
15109: 
15110: 
15111: 
15112:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
15113: 
15114:    Kysyin kirjallisella kysymyksellä 379/1998 vp         Vastauksessaan maa- ja metsätalousministeri
15115: ajoverkkokalastuskiellosta Itämerellä ja lohen        vähätteli lohta Itämeren meripyynnin sivusaalii-
15116: merkityksestä sivusaaliina pelagisessa tehotroo-      na. Olennaista on, että pääaltaalla tapahtuvassa
15117: Iauksessa Itämerellä. Kun en ole tyytyväinen saa-     teollisuuskalan pyynnissä kilohaili- ja silakka-
15118: maani vastaukseen, kiinnitän huomiota aiemmin         saaliin arvo on paljon suurempi kuin lohen sivu-
15119: edellä mainitun kysymyksen perusteluissa sano-        saaliin arvo. Tästä seuraa, että lohen erottelu
15120: tun lisäksi muutamiin erityisiin näkökohtiin,joil-    tulisi liian kalliiksi, jotta siihen ryhdyttäisiin.
15121: la on merkitystä mielipiteen muodostamisessa.         Niinpä Iohia ei juurikaan poimi ta pois eivätkä ne
15122:    Kysymys voisi toki olla Suomen yksinään pi-        näin ollen tilastoidu. Olisikin korkein aika kiin-
15123: dättymisestä ajoverkkojen käytöstä Itämerellä ja      nittää asiaan huomiota ja määrätä Iohellekin si-
15124: sen Iahdissa, mutta tässä vaiheessa ensisijaista on   vusaalisrajoitukset.
15125: toimia aioitteellisesti sen puolesta, että EU:n ka-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15126: lastusneuvosto päättää kieltää ajoverkkojen           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15127: käytön kyseessä olevilla merialueilla samalla kun     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15128: se kieltää sen EU:n muilla merialueilla. Ajoverk-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15129: kokalastus heikentää kaikkien, ei vain Suomesta
15130:  mereen laskevien jokien luonnonlohikantojen                    Aikooko Hallitus sittenkin ryhtyä aja-
15131:  perinnöllistä monimuotoisuutta. Lisäksi ver-                maan ajoverkkojen käyttökieltoa Itäme-
15132:  koissa kuolee vesilintuja ja (nuoria) harmaahyl-            relle ja sen lahtiin, ja
15133:  keitä sekä pyöriäisiä, vaikka näiden tällaiset                 aikooko Hallitus vihdoinkin ryhtyä
15134:  kuolleisuudet eivät yllä samaan mittakaavaan                toimiin, joilla pakotettaisiin pelagisessa
15135:  kuin mitä esiintyy EU:n muilla merialueilla.                tehotroolauksessa erottamaan lohet
15136:  Ruotsin ja Tanskan asianomaiset tilastot kerto-             muusta saaliista, jolloin ne tulisivat asian-
15137:  vat tästä huomionarvoista kieltään.                         mukaisesti tilastoiduiksi?
15138: 
15139:       Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1998
15140: 
15141:                                          Erkki Pulliainen /vihr
15142: 
15143: 
15144: 
15145: 
15146:  280043
15147: 2                                            KK 603/1998 vp
15148: 
15149: 
15150: 
15151: 
15152:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
15153: 
15154:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kassa on pyritty säilyttämään luonnonlohikan-
15155: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           nat ja varmistamaan luonnonlohen nousu mie-
15156: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         luummin pitkän tähtäimen ohjelmalla kuin yh-
15157: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-         den kalastusmuodon täydellisellä ja yksioikoisel-
15158: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        la kieltämisellä.
15159: 603:                                                        Mitä tulee lohen sivusaalisongelmaan, nykyi-
15160:                                                         set valvontasäännökset edellyttävät, että kalas-
15161:            Aikooko Hallitus sittenkin ryhtyä aja-       tajien tulee ilmoittaa kalastuspäiväkirjaan myös
15162:         maan ajoverkkojen käyttökieltoa Itäme-          trooliinjoutuneet lohet. Näin ollen saaliit tulevat
15163:         relle ja sen lahtiin, ja                        kirjatuiksi myös lohikiintiön seurantaan ja Riis-
15164:            aikooko Hallitus vihdoinkin ryhtyä           ta- ja kalataloustutkimuslaitoksen julkaisemiin
15165:         toimiin, joilla pakotettaisiin pelagisessa      virallisiin tilastoihin. Lisäksi kalastaja poimii
15166:         tehotroolauksessa erottamaan lohet              huomattavasti arvokkaammat lohet troolisaaliin
15167:         muusta saaliista, jolloin ne tulisivat asian-   joukosta, joten mahdollisuus lohienjoutumisesta
15168:         mukaisesti tilastoiduiksi?                      rehukalan joukkoon on pieni. Lohen sivusaalis-
15169:                                                         ongelmaa ei suinkaan kannata vähätellä, mutta
15170:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            toisaalta Itämeren sivusaalissääntöjä pohtineissa
15171: vasti seuraavaa:                                        tieteellisissä työryhmissä asia ei toistaiseksi ole
15172:                                                          ollut esillä.
15173:     Viime vuosina luonnonlohikantojen suojele-              Edellä sanotun perusteella hallitus toteaa, että
15174: miseksi on tehty erilaisia toimenpiteitä, joista        se ei aio ryhtyä tässä vaiheessa ajamaan ajoverk-
15175: yksi keskeisin on Itämeren kansainvälisen kalas-         kojen täydellistä käyttökieltoa Itämerelle ja sen
15176: tuskomission helmikuussa 1997 hyväksymä oh-              lahtiin. Itämeren luonnonlohikantojen säilymi-
15177: jelma lohen toimintasuunnitelmaksi (SAP). Oh-            nen ja luonnonlohen nousu varmistetaan mie-
15178: jelman tarkoituksena on suojella tehokkaasti             luummin kokonaisvaltaisella toimintaohjelmalla
15179: luonnonlohikantoja suuntaamaHa kalastus vil-             kuin yhden kalastusmuodon yksioikoisella kiel-
15180: jeltyihin kaloihin ja luomalla paremmat edelly-          tämisellä. Hallituksen tavoite on sama kuin Itä-
15181: tykset luonnonkudulle sekä perustamalla uusia            meren kalastuskomission, Euroopan unionin
15182: lohikantoja potentiaalisiin jokiin. Itämeren pii-        toimielimien ja mitä muuten on kansainvälisesti
15183: rissä tehdyissä tutkimuksissa on todettu, että           sovittu ja edellytetty. Pelagisen troolauksen yh-
15184: luonnonlohen osuudet ovat korkeimmillaan ol-             teydessä sivusaaliina erotetaan jo nyt lohet
15185: leet kutunousun yhteydessä Ahvenanmerellä                muusta saaliista ja ne tulevat näin asianmukai-
15186: ajoverkkokalastuksessa sekä Pohjanlahden ran-            sesti tilastoiduiksi. Mikäli löytyy tieteellistä näyt-
15187: nikon rysäpyynnissä. Etelä-Itämerellä avomerel-          töä siitä, että lohen sivusaalisongelma on todelli-
15188: lä ajoverkkokalastuksen yhteydessä luonnon-              nen ja että Euroopan yhteisö ja Itämeren komis-
15189:  lohta esiintyy vaihtelevasti. Ajoverkkokalastus         sio aikovat ryhtyä joihinkin erityistoimiin, esi-
15190:  on tehokas ja lohta selektiivisesti pyytävä kalas-      merkiksi uusien teknisten kalastussääntöjen suo-
15191:  tusmuoto, jota käytetään yleisesti lohenpyynnis-        sittamiseksi Itämerelle, niin hallitus voi toki tu-
15192:  sä Itämeren rantavaltioissa. Itämeren lohipolitii-      kea tällaisia toimia.
15193: 
15194:        Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1998
15195: 
15196:                                                           Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
15197:                                            KK 603/1998 vp                                                3
15198: 
15199: 
15200: 
15201: 
15202:                                         Tili Riksdagens Talman
15203: 
15204:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       lax och säkra naturlaxens lekvandring, men hell-
15205: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-        re genom ett långsiktigt aktionsprogram än ge-
15206: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      nom ett totalt och onyanserat förbud av en en-
15207: man Erkki Pulliainen undertecknade spörsmål nr        skild fiskeform.
15208: 603:                                                      Ifråga om problemet med bifångsten av lax
15209:                                                       förutsätter idag beträffande kontrollbestämmel-
15210:           Har Regeringen trots allt för avsikt att    ser att yrkesfiskarna även antecknar den lax som
15211:        driva på frågan om e_!t totalförbud för        kommit i trålen i sin fiskejournal. Sålunda blir
15212:        fisket med drivgarn i Ostersjön och dess       fångsterna noterade även vid uppföljningen av
15213:        vikar, och                                     laxkvoten och i den officiella statistik som publi-
15214:           har Regeringen äntligen för avsikt att      ceras av vilt- och fiskeriforskningsinstitutet.
15215:        skrida tili åtgärder som tvingar tili skil-    Dessutom plockar fiskaren ut de betydligt värde-
15216:        jande av Iaxen från den övriga fångsten i      fullare laxarna ur trålfångsten. Möjligheten att
15217:        samband med det effektiva pelagiska trål-      Iaxen hamnar bland foderfisken är därför liten.
15218:        fisket så att den vederbörligen blir note-     Problemet med bifångsten av Iax skall givetvis
15219:        rad i statistiken?                             inte undervärderas, men å andra sidan har denna
15220:                                                       fråga inte tillsvidare ens tagits upp tili behandling
15221:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       i de vetenskapliga arb~tsgrupper som dryftat reg-
15222: anföra följande:                                      ler för bifångsterna i Ostersjön.
15223:                                                           Hänvisande tili det ovan nämnda konstaterar
15224:     Under de senaste åren har olika åtgärder vid-     regeringen att den inte i detta skede harför avsikt
15225: tagits för att skydda bestånden av naturlax. En av    att börja driva på .~tt totalt förbud mot använd-
15226: de viktigaste är det aktionsprogram för Iaxen         ning av drivgarn i Ostersjön och des§ vikar. Beva-
15227: (SAP) som godkän9es av lnternationella fiskeri-       randet av bestånden av naturlax i Ostersjön och
15228: kommissionen för Ostersjön i februari 1997. Syf-      naturlaxens lekvandring säkras hellre genom ett
15229: tet med programmet är att ge ett effektivt skydd      övergripande aktionsprogram än genom ett ony-
15230: åt de naturliga laxbestånden genom att inrikta        anserat förbud av en enda fiskeform. Regering-
15231: fisket på odlad fisk, skapa bättre förutsättningar    ens mål sammanfaller med av fiskerikommissio-
15232: för den naturliga leken samt sk~pa nya laxbe-         nen för Östersjön och Europeiska unionens or-
15233: stånd i potentiella älvar. Inom Ostersjökretsen       gan ställda mål och med vad i övrigt avtalats och
15234: utförda undersökningar har visat att andelen na-      förutsatts internationellt. Den lax som erhålls
15235: turlax har varit som störst vid tiden för laxens      som bifångst i samband med den pelagiska trål-
15236: lekvandring, dels vid fisket med drivgarn i           ningen avskiljs redan nu från den övriga fångsten
15237: Ålands hav, dels vid fisket med ryssja vid kusten     och blir vederbörligen statistikförd. Om det ve-
15238: av Bottniska viken. 1 samband med högsjöfisket         tenskapligt påvisas att Iaxen som bifångst är ett
15239:  i södra Östersjön med drivgarn har förekomsten        reellt.problem och om Europeiska gemenskapen
15240:  av naturlax varierat. Fiske med drivgarn är en       och Ostersjökommissionen avser att skrida tili
15241:  effektiv och selektiv form av laxfiske som är        särskilda åtgärder, exempelvis ge en rekommen-
15242:  allmänt i användning vid laxfiske inom kust-          dation av nya tekniska regler för fisket i Öster-
15243:  staterna i Östersjön. Målet för Östersjöns laxfis-    sjön, är regeringen givetvis beredd att stöda såda-
15244:  kepolitik har varit att bevara bestånden av natur-    na åtgärder.
15245: 
15246:       Helsingforsden 5 juni 1998
15247: 
15248:                                                        Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
15249:                                               KK 604/1998 vp
15250: 
15251: Kirjallinen kysymys 604
15252: 
15253: 
15254: 
15255: 
15256:                                      Erkki Pulliainen /vihr: Eräiden kalalajien huomioon ottamisesta
15257:                                         luontodirektiivissä
15258: 
15259: 
15260:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
15261: 
15262:     Kysyin maa- ja metsätalousministeriitä kirjal-       alueita elvyttämällä on välttämätöntä. Toutai-
15263: lisella kysymyksellä 380/1998 vp Suomea koske-           men kutualueiden säilymisen turvaaminen Ko-
15264: vien poikkeuksien poistamisesta direktiivin 92/          kemäenjoen vesistössä on tämän viimeisen alku-
15265: 43/ETY Iiitteen II kalalajiluettelosta. Kun en ole       peräisen luonnonkannan säilymisen ehdoton
15266: tyytyväinen ministerin vastaukseen, esitän seu-          edellytys - paljon esimerkiksi alamittaa tär-
15267: raavassa joitakin vasta-argumentteja ministerin          keämpi. On huomattava, ettei kalastollisten eri-
15268: esittämiin näkökohtiin ja uudistan kysymykseni.          tyissuojelutoimenpiteiden tarvitse mitenkään
15269:     Vastauksessaan ministeri kertoo syyksi siihen,       haitata vesistön monikäyttöä, mikäli elinaluei-
15270: miksi Iiitteen II kaikille kalalajeille haettiin poik-   den säilyminen kalojen vaatimusten mukaisena
15271: keusta sen, että "Suomessa kalalajien suojelussa         turvataan.
15272: on yleensä rajoitettu pyyntiä, asetettu alamittoja          Varaumalistan muista lajeista rantaneula on
15273: ja säädetty rauhoitusajoista, mutta ei ole katsot-       kalastomme harvinaisin edustaja, nahkiaista ka-
15274:  tu tehokkaimmiksi keinoiksi erillisten kalalajien       laston suojelutyöryhmä pitää taantuneenaja sil-
15275:  suojelualueiden perustamista". Kuitenkaan tou-          mällä pidettävänä sekä pikkunahkiaista puut-
15276:  taimelle ei ole säädetty yhtäkään näistä toimenpi-      teellisesti tunnettuna ja silmällä pidettävänä, jo-
15277:  teistä. Sitä paitsi nämä keinot eivät ole erityisesti   ten näidenkään lajien varaomalle ei ole tieteelli-
15278:  suomalaisia vaan pikemminkin yleismaailmalli-           siä perusteita. Vain kivisimppu liitteen II kalala-
15279:  sia keinoja. Poikkeuksen hakeminen voi olla pe-         jeista ei mainitun työryhmän mukaan ole uhan-
15280:  rusteltua vain, jos jonkin lajin suojelu on suotui-     alainen.
15281:  salia tasolla- kansallisesti erittäin uhanalaisek-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15282:  si luokiteltu laji ei voi todellakaan tulla kysymyk-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15283:  seen.                                                   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15284:      Lajien säilymisen ratkaiseva edellytys on nii-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15285:  den elinalueiden, erityisesti Iisääntymisalueiden,
15286:  säilyminen. Esimerkiksi viljelyn avulla ylläpidet-                 Aikooko Hallitus vihdoinkin ryhtyä
15287:  ty suojelu voi Rion sopimuksen ja EU:n ynnä                     toimiin Suomea koskevien poikkeusten
15288:   muun direktiivin mukaan olla vain tilapäinen                   poistamiseksi direktiivin 92/43/ETY liit-
15289:   hätä toimenpide. Saimaan järvilohelle luonnolli-               teen II kalalajiluettelosta?
15290:   sen Iisääntymiskierron aikaansaaminen kutu-
15291: 
15292:       Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1998
15293: 
15294:                                            Erkki Pulliainen /vihr
15295: 
15296: 
15297: 
15298: 
15299:  280043
15300: 2                                           KK 604/1998 vp
15301: 
15302: 
15303: 
15304: 
15305:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
15306: 
15307:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         viljelyssä esimerkiksi emokalakantoja sekä tou-
15308: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          taimesta että järvilohesta. Kumpaakin lajia istu-
15309: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-       tetaan jatkuvasti sekä niiden esiintymisalueiden
15310: le jäsenelle vastattavaksi kansanedustaja Erkki        vesistöihin että tyhjentyneille jäljellä oleville ku-
15311: Pulliaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        tualueille. Kalastuslaki tarjoaa jo nykyisellään-
15312: n:o 604:                                               kin keinot kalastuksen rajoittamiseen tai kieltä-
15313:                                                        miseen, jos se on tarpeen lajien suojelemiseksi.
15314:           Aikooko Hallitus vihdoinkin ryhtyä           Myös rauhoituspiirien perustaminen on mahdol-
15315:        toimiin Suomea koskevien poikkeusten            lista. Pelkkien erillisten suojelualueiden perusta-
15316:        poistamiseksi direktiivin 92/43/ETY liit-       minen ei ole ainoa oikea ratkaisu kalakantojen
15317:        teen II kalalajiluettelosta?                    elvyttämisessä, eikä niiden avulla saavuteta ko.
15318:                                                        tapauksessa luontodirektiivin mukaista suotui-
15319:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           san suojelun tasoa. Tarvitaan useiden erilaisten
15320: vasti seuraavaa:                                       toimenpiteiden yhdistämistä. Esimerkiksi toutai-
15321:                                                        men elvyttämis- ja kotiuttamishankkeissa on on-
15322:    EY:n luontodirektiivin 92/43/ETY liitteessä II      nistuttu hyvin, eikä toutainta tällä hetkellä voida
15323: luetellaan ne lajit, joiden suojelemiseksi on osoi-    pitää käytännössä uhanalaisena lajina, vaan
15324: tettava erityisten suojelutoimien alueita. Suo-        kannoiltaan vaarantuneena. Samoin nahkiaisen
15325: messa esiintyvistä kalalajeista mainitaan liittees-    kannat ovat jonkin verran taantuneet, mutta
15326: sä seuraavat lajit: lohi (makeassa vedessä) tou-       kantojen voidaan olettaa olevan vielä suotuisalla
15327: tain, nahkiainen, pikkunahkiainen, rantaneula ja       suojelun tasolla. Luontodirektiivin liitteen II
15328: kivisimppu. Suomi haki ja sai poikkeuksen jäse-        poikkeuksista huolimatta Suomi täyttää varsin
15329: nyysneuvottelujen yhteydessä mainituista liit-         hyvin lajien seurannalle ja raportoinoille asetetut
15330: teen II lajeista. Poikkeuksesta huolimatta edellä       edellytykset.
15331: mainitut liitteen II lajit kuuluvat yhteisön tärkei-       Edellä mainitun perusteella voidaan todeta,
15332: nä pitämiin lajeihin ja Suomen tulee luovuttaa          ettei poikkeuksen poistaminen ole ainakaan tällä
15333: komissiolle asianmukaiseen tieteelliseen tutki-         hetkellä kalalajien suojelun kannalta ensisijainen
15334: mukseen nojautuvat tiedot niiden esiintymis-            toimenpide. Kalalajien suojelussa onnistutaan
15335: alueista ja seurannan järjestämisestä. Suomessa         parhaiten käyttämällä useiden eri toimenpitei-
15336: ei esiinny lainkaan luontodirektiivin liitteessä IV     den yhdistelmiä. Suojeluun liittyvät ratkaisut tul-
15337: (lajit, jotka edellyttävät tiukkaa suojelua) mainit-    laan tekemään lajikohtaisesti tutkimuksista ja
15338: tuja lajeja.                                            seurannasta saatujen kokemusten perusteella.
15339:     Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos pitää
15340: 
15341:      Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1998
15342: 
15343:                                                          Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
15344:                                              KK 604/1998 vp                                               3
15345: 
15346: 
15347: 
15348: 
15349:                                           Tili Riksdagens Talman
15350: 
15351:    1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen an-        såväl asp som insjölax. Av vardera arten sker en
15352: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          fortlöpande utplantering såväl i vattendragen
15353: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        inom deras förekomstområden som inom tomma
15354: man Erkki Pulliainen undertecknade spörsmål nr          kvarvarande fortplantningsområden. Lagen om
15355: 604:                                                    fiske erbjuder redan i sin nuvarande utformning
15356:                                                         möjligheter att förbjuda eller begränsa fiske om
15357:            Har Regeringen för avsikt att äntligen       detta är nödvändigt för att skydda arterna. Det
15358:         skrida till åtgärder så att de undantag som     är också möjligt att grunda fredningsområden.
15359:         berör Finland i förteckningen över fiskar-      Att enbart grunda separata skyddsområden är
15360:         ter i bilaga II tili direktivet 92/43/EEG       inte den enda riktiga lösningen för att återuppliva
15361:         avförs från nämnda förteckning?                 fiskbestånden och enbart med hjälp av sådana
15362:                                                         områden nås inte heller i fallet ifråga den gynn-
15363:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         samma nivå habitatdirektivet indikerar. Det be-
15364: anföra följande:                                        hövs en kombination av flera olika åtgärder.
15365:                                                         Exempelvis de projekt som gällt aspbeståndens
15366:    1 bilaga II tili EG:s habitatdirektiv 92/43/EEG      återupplivande och anpassning har lyckats bra
15367: ingår en förteckning över de arter vilkas bevaran-      och aspen kan därför inte för närvarande heller i
15368: de kräver att särskilda bevarandeområden utses.         praktiken anses vara en hotad art, närmast kan
15369: Av i Finland förekommande fiskarter nämns föl-          bestånden av asp bedömas vara sårbara. Ä ven
15370: jande arter i bilagan: lax (endast i sötvatten), asp,   bestånden av nejonögon har i någon mån gått
15371: flodnejonöga, bäcknejonöga, nissöga och sten-           tillbaka, men kan ändå fortfarande vad skyddet
15372: simpa. 1 samband med medlemsunderhandling-              beträffar förmodas vara på en gynnsam nivå.
15373: arna ansökte Finland om undantag och erhöll             Trots undantaget från bilaga II tili habitatdirek-
15374: detta för ovan nämnda i bilaga II upptagna arter.       tivet fyller Finland rätt väl de krav som ställts på
15375: Trots undantaget hörde i bilaga II nämnda arter-        uppföljning och rapportering av arterna.
15376: na tili de arter gemenskapen ansett vara viktiga            Utgående från det ovan nämnda kan det kon-
15377: och det åligger Finland att inlämna vederbörliga        stateras att ett upphävande av undantaget inte
15378: på vetenskaplig forskning baserade uppgifter tili       med hänsyn tili fiskarternas skydd åtminstone
15379: kommissionen om dessa arters förekomster och            för närvarande är någon primär fråga. 1 skyddet
15380: hur uppföljningen ordnats. Av de arter som om-          av fiskarter nås de bästa resultaten genom att
15381:  nämns i bilaga IV tili habitatdirektivet (arter som    utnyttja kombinationer av flera olika åtgärder.
15382:  kräver noggrant skydd) förekommer ingen i Fin-         De åtgärder som hänger samman med skyddet
15383:  land.                                                  kommer att vidtas utgående från för respektive
15384:     Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet upprätt-      art erhållna erfarenheter av undersökningar och
15385:  håller odlingar med exempelvis moderbestånd av         uppföljning.
15386: 
15387:        Helsingfors den 5 juni 1998
15388: 
15389:                                                          Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
15390:                                               KK 605/1998 vp
15391: 
15392: Kirjallinen kysymys 605
15393: 
15394: 
15395: 
15396: 
15397:                                     Raimo Vistbacka /ps: Vakuutusyhtiöiden, tapaturmalautakunnan
15398:                                        ja vakuutusoikeuden suhtautumisesta potilaiden lääkärintodis-
15399:                                        tuksiin
15400: 
15401: 
15402:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
15403: 
15404:     Eräs heinäveteläinen liikuntapaikkatyönteki-        mautunutkaan käsi ollut ennen tapaturmaa ollut
15405: jä loukkasi syyskuussa 1996 vasemman kätensä            kipeänä.
15406: nostaessaan työpaikallaan raskasta esinettä niin,          Henkilön valitettua vakuutusyhtiön päätök-
15407: että olkapäähän tuli revähtymä. Lääkärintutki-          sestä ensin tapaturmalautakuntaan ja sen hyl-
15408: muksissa todettiin tuore kiertäjäkalvosimen re-         käävän päätöksen jälkeen vakuutusoikeuteen ne
15409: peämä. Tämän vahvisti myös röntgenkuva. Lää-            yksiselitteisesti päätyivät tukemaan vakuutusyh-
15410: käri määräsi henkilön sairauslomalle ja totesi          tiön kantaa kiinnittämättä lainkaan huomiota
15411: leikkaushoidon olevan todennäköisesti edessä.           henkilöä todellisuudessa hoitaneiden ja konk-
15412: Sairauslomaa jatkettiin kuitenkin edelleen kah-         reettisesti tutkineiden lääkäreiden lausuntoihin.
15413: den ensimmäisen viikon loman jälkeen kuukau-            Tämä on outoa ja ennen kaikkea kyseenalaista
15414: della sekä edelleen aina huhtikuun lopussa 1997         yksityisen kansalaisen oikeus- ja vakuutusturvan
15415: suoritettuun olkapään leikkaukseen asti.                kannalta, jos pelkkien papereiden tai röntgenku-
15416:      Vakuutusyhtiö päätti kuitenkin korvata vain        vien katselu ohittaa käytännön hoitamisen anta-
15417:  sairaanhoito- ja tutkimuskulut sekä röntgenku-         man ammattitaidon ja tiedon potilaasta. Vastaa-
15418:  vat, mutta kieltäytyi maksamasta päivärahaa tai        vanlaisia tapauksia tulee tietoon lähes päivittäin,
15419: tapaturmaeläkettä, koska sen mielestä työtapa-          joten kysymys on melko mittavasta oikeusturva-
15420: turma ei aiheuttanut korvaukseen oikeuttavaa            ongelmasta.
15421:  työkyvyn alentumaa. Yhtiön mukaan kahden                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15422:  ensimmäisen viikonjälkeinen sairausiomaja työ-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15423:  kyvyttömyys eivät enää johtuneet tapaturma-            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15424:  vammasta. Vakuutusyhtiö perusteli kantaansa            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15425:  sillä, että lähinnä toisesta olkapäästä löytyi rönt-
15426:  genkuvassa rappeutumamuutos ja saman vaivan                      Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
15427:  katsottiin olleen myös vammautuneessa olka-                   että vakuutusyhtiöt, tapaturmalautakun-
15428:  päässä.                                                       ta ja vakuutusoikeus saataisiin arvosta-
15429:      Henkilöä hoitaneen lääkärin ja leikkauksen                maaoja kunnioittamaan korvausta hake-
15430:  vajaa vuosi myöhemmin suorittaneen P-KKS:n                    nutta henkilöä hoitavien lääkäreiden ja
15431:  lääkärin mukaan vasemmassa olkapäässä ollut,                  erikoislääkäreiden antamia todistuksia
15432:  tapaturmasta aiheutunut repeämä oli työkyvyt-                 henkilön terveydentilasta sen sijaan, että
15433:  tömyyden todellinen syy. Rappeumamuutokset                    ne perustelevat kielteisiä päätöksiään pel-
15434:  eivät olleet estäneet lainkaan työntekoa, sillä toi-          killä papereilla tai röntgenkuvilla välittä-
15435:  nen olkapää ei ollut lainkaan kipeä eikä vam-                 mättä edellä mainituista lausunnoista?
15436: 
15437:       Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1998
15438: 
15439:                                            Raimo Vistbacka /ps
15440: 
15441: 
15442: 
15443: 
15444: 280043
15445: 2                                             KK 605/1998 vp
15446: 
15447: 
15448: 
15449: 
15450:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
15451: 
15452:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          tavan lääkärin tehtävänä on paitsi hoitaa poti-
15453: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           laan vammaa myös kirjata ylös korvausratkai-
15454: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         sulle merkitykselliset objektiiviset, lääketieteelli-
15455: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo              set löydökset koskien vamman laatua, oireita,
15456: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-           tutkimuslöydöksiä sekä mahdollisia muita poti-
15457: sen n:o 605:                                            laan terveydentilaan vaikuttavia seikkoja. Vaik-
15458:                                                         ka hoitava lääkäri voi esittää saamiensa tietojen
15459:            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,         ja havaintojen perusteella oman arvionsa lääke-
15460:         että vakuutusyhtiöt, tapaturmalautakun-         tieteellisistä syy-yhteyskysymyksistä samoin
15461:         ta ja vakuutusoikeus saataisiin arvosta-        kuin potilaan työkyvystä ja vamman vaatimasta
15462:         maaoja kunnioittamaan korvausta hake-           hoidosta, hänen tehtävänsä ei voi kuitenkaan
15463:         nutta henkilöä hoitavien lääkäreiden ja         olla vakuutusetuuksista päättäminen. Lääkäri ei
15464:         erikoislääkäreiden antamia todistuksia          voi myöskään arvioida muiden kuin lääketieteel-
15465:         henkilön terveydentilasta sen sijaan, että      listen korvausedellytysten täyttymistä. Siksi rat-
15466:         ne perustelevat kielteisiä päätöksiään pel-     kaisun tekeminen on annettu lainsäädännöllä
15467:         killä papereilla tai röntgenkuvilla välittä-    työtapaturmavakuutusta hoitavan vakuutuslai-
15468:         mättä edellä mainituista lausunnoista?          toksen tehtäväksi.
15469:                                                             Vakuutuslaitos on velvollinen ratkaisemaan
15470:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            asiasta saatujen objektiivisten selvitysten perus-
15471: vasti seuraavaa:                                        teella sen, täyttyvätkö korvauksen maksamiselle
15472:                                                         laissa säädetyt edellytykset. Vakuutuslaitos on
15473:     Lakisääteinen tapaturmavakuutus korvaa en-          myös velvollinen omasta aloitteestaan huolehti-
15474: sisijaisena sosiaalivakuutusjärjestelmänä työta-        maan lisäselvityksen hankkimisesta, mikäli esi-
15475: paturman ja ammattitaudin aiheuttamat henki-            tetty selvitys osoittautuu puutteelliseksi.
15476: lövahingot Korvauksen suorittaminen edellyt-                Mikäli korvausratkaisut perustuisivat pelkäs-
15477: tää, että työntekijällä todetun vamman voidaan          tään hoitavan lääkärin mielipiteeseen, ei muita
15478: osoittaa aiheutuneen tapaturmasta tai sairauden         laissa säädettyjä korvausedellytyksiä voitaisi ot-
15479: työolosuhteista. Yksi keskeisistä kysymyksistä          taa huomioon. Tällöin ei myöskään voitaisi taata
15480: on tällöin lääketieteellisen syy-yhteyden osoitta-      vakuutettujen yhdenvertaista ja oikeudenmu-
15481: minen tapaturman ja vamman taikka sairauden             kaista kohtelua korvauskysymyksissä. Tämä tu-
15482: ja työaltisteen välillä. Tämän syy-seuraussuhteen       lisi erityisesti esille asioissa, joissa lääkärikun-
15483: toteaminen edellyttää lääkärin antamaa selvitys-        nankin keskuudessa esiintyy erilaisia näkemyk-
15484: tä vamman laadusta ja todetuista löydöksistä            siä. Mainitun kaltainen menettely mahdollistaisi
15485: sekä usein vielä erilaisten lääketieteellisten tutki-   käytännössä myös sen, että hoitava lääkäri päät-
15486: musten suorittamista. Korvausratkaisun tekemi-          täisi itselleen vakuutusjärjestelmästä tulevista
15487: nen edellyttää useimmiten lisäksi myös muiden           sairaanhoitokulujen korvauksista.
15488: kuin lääketieteellisten seikkojen selvittämistä,            Vakuutetun asemaa korvausmenettelyssä on
15489: kuten tietoja työpaikan olosuhteista ja työn laa-       parannettu vuoden 1995 alusta voimaan tulleella
15490: dusta sekä tekijöistä, joille työntekijä voi työolo-    lainmuutoksella. Sen seurauksena vakuutuslai-
15491: suhteissaan altistua. Muun muassa tapaturma-            toksille asetettiin velvollisuus noudattaa asioiden
15492: eläkeratkaisua tehtäessä lääketieteelliset seikat       käsittelyssä hallintomenettelylain keskeisiä peri-
15493: muodostavat vain yhden osan korvausedellytyk-           aatteita. Uudistus korostaa tapaturmavakuutus-
15494: sistä. Huomioon on otettava myös asianomaisen           laitosten vastuuta julkisen vallan käyttäjinä. Se
15495: henkilön koulutus, ikä, asumisolosuhteet ja ai-         velvoittaa vakuutuslaitokset korvausasiain oma-
15496: kaisempi työhistoria.                                   aloitteiseen selvittämiseen sekä asianosaisen
15497:     Työtapaturmassa vahingoittunutta hoitanei-          kuulemiseen, neuvontaan ja palveluun käsittelyn
15498: denja tutkineiden lääkärien kirjoittama lausunto        eri vaiheissa. Käyttöön on lisäksi otettu päätös-
15499: on korvausasiaa ratkaistaessa tärkeä tekijä. Hoi-       ten itseoikaisumenettely, jolla nopeutetaan va-
15500:                                               KK 605/1998 vp                                              3
15501: 
15502: kuutuslaitosten virheellisten päätösten oikaisua        jolta vakuutuslaitosten on pyydettävä ennakko-
15503: vakuutetun eduksi. Vakuutuslaitosten antamien           lausuntoa ennen päätöksen antamista.
15504: korvausratkaisujen lain- ja yhdenmukaisuuden                Sosiaali- ja terveysministeriön mielestä on tär-
15505: valvonnasta huolehtivat muutoksenhakuelimet             keää, että hoitavan lääkärin esittämän mielipi-
15506: Hallituksen tarkoituksena on antaa lähiaikoina          teen merkitys päätöksenteossa ymmärrettäisiin
15507: eduskunnan käsiteltäväksi hallintolainkäyttö-           paremmin ja päätösten uskottavuus paranisi.
15508: uudistukseen liittyen lakiesitys, jolla selkeytettäi-   Siksi ministeriö on pyrkinyt edistämään tiedon
15509: siin muutoksenhakuasteiden oikeudenkäyttöä ja           välittämistä lääkärinlausunnon merkityksestä
15510: tehtäisiin mahdolliseksi asian suullinen käsittely      myös lääkärikunnalle ja vakuutetuille. Asiaan on
15511: ja asianosaisen henkilökohtainen kuuleminen             kiinnitetty huomiota eri yhteyksissä, kuten kun-
15512: vakuutusoikeudessa ja sen alaisissa muutoksen-          toutuslainsäädäntöä kehitettäessä. Aiheesta on
15513: hakulautakunnissa tapahtuvan muutoksenhaun              järjestetty muun muassa laaja koulutuskampan-
15514: yhteydessä. Muutoksenhakumenettely on mak-              ja, jossa on samalla korostettu nopean ja oikean
15515: sutonta. Korvauskäytännön yhtenäisyyttä val-            hoidon merkitystä sosiaalivakuutusturvaa jär-
15516: voo lisäksi tapaturma-asiain korvauslautakunta,         jestettäessä.
15517: 
15518:      Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1998
15519: 
15520:                                                         Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
15521: 4                                           KK 605/1998 vp
15522: 
15523: 
15524: 
15525: 
15526:                                         Tili Riksdagens Talman
15527: 
15528:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      olycka skrivit spelar en viktig roll när ersättnings-
15529: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        frågan avgörs. Den behandlande läkarens upp-
15530: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      gift är förutom att sköta patientens skada också
15531: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmål            att anteckna de objektiva, medicinska fynd i frå-
15532: nr 605:                                               ga om skadans art, symptom, undersöknings-
15533:                                                       fynd och eventuella övriga på patientens hälso-
15534:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        tillstånd inverkande faktorer som har betydelse
15535:        ta för att man skall få försäkringsbolag,      när ersättningsfrågan avgörs. Fastän den läkare
15536:        olycksfallsnämnden och försäkrings-            som vårdar patienten på basis av de uppgifter han
15537:        domstolen att uppskatta och högakta de         fått och de iakttagelser han gjort kan presentera
15538:        behandlande läkarnas och specialläkar-         sin egen uppskattning om de frågor som har att
15539:        nas utlåtanden om en persons hälsotill-        göra med medicinska orskassammanhang lik-
15540:        stånd när denna sökt ersättning, i stället     som om patientens arbetsförmåga och den vård
15541:        för att de bara motiverar sina negativa        skadan kräver, så kan hans uppgift ändå inte
15542:        beslut på papper eller med röntgenbilder       vara att fatta beslut i frågor som gäller försäk-
15543:        utan att bry sig om ovan nämnda utlåtan-       ringsförmåner. Läkaren kan inte heller uppskat-
15544:        den?                                           ta i viiken mån andra ersättningsvillkor än de
15545:                                                       som har att göra med de medicinska ersättnings-
15546:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         villkoren uppfylls. Därför har det försäkringsbo-
15547: anföra följande:                                      lag som ansvarar för olycksfallsförsäkringen ge-
15548:                                                       nom lagstiftningen fått i uppdrag att avgöra sa-
15549:    Den lagstadgade olycksfallsförsäkringen er-        ken.
15550: sätter som primärt socialförsäkringssystem de             Försäkringsbolaget är skyldigt att på basis av
15551: personskador som orsakats av olycksfall i arbete      de objektiva utredningar som gjorts om saken
15552: och yrkessjukdom. Betalning av ersättning förut-      avgöra om de lagstadgade villkoren för betalning
15553: sätter att man kan bevisa att den skada arbetsta-     av ersättning uppfylls. Försäkringsbolaget är
15554: garen ådragit sig orsakats av olycksfall eller att    också skyldigt att på eget initiativ se till att det
15555: arbetstagarens sjukdom beror på arbetsförhål-         görs en tilläggsutredning, såvida den utredning
15556: landena. En av de mest centrala frågorna är då att    som gjorts visar sig vara bristfållig.
15557: påvisa ett medicinskt orsakssammanhang mellan             Såvida besluten i fråga om ersättning enbart
15558: olycksfallet och skadan eller sjukdomen och ex-       grundade sig på den läkares åsikt som vårdar
15559: poneringen i arbetet. Konstaterandet av detta         patienten, skulle man inte kunna beakta övriga
15560: orsakssammanhang förutsätter utredning av lä-         lagstadgade ersättningsvillkor. Då skulle man
15561: kare om skadans art och de fynd som påträffats        inte heller kunna garantera de försäkrade en lik-
15562: samt ofta ytterligare att det görs olika medicinska   värdig och rättvis behandling i ersättningsfrågor.
15563: undersökningar. För att man skall kunna avgöra        Detta skulle särskilt komma fram i saker vilka
15564: frågan om ersättning förutsätts dessutom oftast       det också inom läkarkåren råder olika åsikter
15565: också utredning av andra faktorer än de medicin-      om. Ett sådant förfaringssätt som det nämnda
15566: ska, såsom information om arbetsplatsförhållan-       skulle i praktiken också möjliggöra att den läkare
15567: dena, arbetets art och de faktorer arbetstagaren      som vårdar patienten skulle kunna besluta om de
15568: kan utsättas för isin arbetsmiljö. Bl.a. när man      ersättningar för sjukvårdskostnader han själv får
15569: beslutar om olycksfallspension utgör de medicin-      genom försäkringssystemet.
15570: ska faktorerna endast en del av ersättningsvillko-        Den försäkrades ställning har förbättrats vad
15571: ren. Man måste också beakta den ifrågavarande         ersättningsförfarandet beträffar i och med den
15572: personens utbildning, ålder, boendeförhållanden       lagändring som trädde i kraft vid ingången av
15573: och tidigare arbetshistoria.                          1995. Som en följd därav ålades försäkringsbola-
15574:    Det utlåtande som de läkare som vårdat och         gen att vid behandlingen av ärenden följa de
15575: undersökt en person som råkat ut för en arbets-       centrala principerna i lagen om förvaltningsför-
15576:                                            KK 605/1998 vp                                               5
15577: 
15578: farande. Reformen betonar olycksfallsförsäk-           besvärsnämnder som är underordnade den. Full-
15579: ringsanstalternas ansvar som utövare av offentlig      följdsförfarandet kostar ingenting. Ersättnings-
15580: makt. Den ålägger försäkringsbolagen att på eget       praxisens enhetlighet övervakas dessutom av er-
15581: initiativ reda ut ersättningsärenden samt att höra     sättningsnämnden för olycksfallsärenden, av vii-
15582: parten, att ge råd och betjäna i de olika skedena      ken försäkringsbolagen skall be om förhandsut-
15583: av behandlingen. Dessutom har en självrättelse-        låtande innan beslut fattas.
15584: metod för beslut tagits i bruk, genom viiken yr-          Enligt social- och hälsovårdministeriet är det
15585: kande på rättelse av försäkringsbolagens felakti-      viktigt att man vid beslutsfattandet bättre förstår
15586: ga beslut tili förmån för den försäkrade försnab-      betydelsen av den behandlande läkarens åsikt
15587: bas. Besvärsinstanserna övervakar att de beslut        och att beslutens trovärdighet ökas. Därför har
15588: försäkringsbolagen fattar i fråga om ersättning        ministeriet strävat efter att också göra läkarkå-
15589: är lagenliga och sinsemellan överensstämmande.         ren och de försäkrade medvetna om betydelsen
15590: Regeringen har för avsikt att inom den närmaste        av läkarutlåtandet. Man har i olika sammanhang
15591: framtiden tili riksdagen avlåta en proposition         fåst uppmärksamhet vid saken, såsom vid ut-
15592: som anknyter tili förvaltningsprocessreformen          vecklandet av rehabiliteringslagstiftningen. Det
15593: vars syfte är att klarlägga besvärsinstansernas        har bl.a. ordnats en omfattande utbildningskam-
15594: rättsskipning och möjliggöra en muntlig för-           panj med viiken man samtidigt velat framhäva
15595: handling och ett personligt hörande av parter vid      betydelsen av en snabb och rätt vård vid organi-
15596: ändringssökande i försäkringsdomstolen och i de        serandet av socialförsäkringsskyddet.
15597: 
15598:      Helsingforsden 12 juni 1998
15599: 
15600:                                                      Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
15601:                                            KK 606/1998 vp
15602: 
15603: Kirjallinen kysymys 606
15604: 
15605: 
15606: 
15607: 
15608:                                   Esko-Juhani Tennilä /va-r: Tervolan artenomikoulutuksen ja Ke-
15609:                                       minmaan sahateknikkokoulutuksen opintolinjojen liittämises-
15610:                                       tä Kemi-Tornion ammattikorkeakouluun
15611: 
15612:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
15613: 
15614:    Koulutustason kohottaminen on välttämättö-        rustamista väittäen, että edessä on "tieteen ro-
15615: myys. Siksi onkin hämmästyttävää, että korkea-       mahdus". Toisin on käynyt ja mainitut oppilai-
15616: koulujen arviointineuvosto on vastustamassa          tokset ovat olleet merkittäviä nuorten koulutus-
15617: Tervolan artenomikoulutuksen ja Keminmaan            tason nostajia ja samalla alueidensa kehityksen
15618: sahateknikkokoulutuksen liittämistä Kemi-Tor-        edistäjiä.
15619: nion ammattikorkeakouluun. Kaiken lisäksi               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15620: neuvoston lausunnossa on ollut virheellisiä ja       tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
15621: perättömiä tietoja. Arviointineuvosto muun           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15622: muassa väitti, että Tervolan artenomikoulutuk-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15623: sen eräillä luokilla jopa kaksi kolmannesta opis-
15624: kelijoista keskeyttäisi opintonsa. Kuitenkin 199               Aikooko Hallitus paljastuneiden vir-
15625: opiskelijasta vain seitsemän on keskeyttänyt,               heiden vuoksi teettää uuden selvityksen
15626: mikä on tavanomainen määrä.                                 Tervolan artenomikoulutuksen ja Ke-
15627:    Syntyykin vaikutelma, että koulutustason                 minmaan sahateknikkokoulutuksen tu-
15628: nostamista pohjoisessa vastustetaan periaatteel-            loksista ja liittää mainitut opintolinjat
15629: lisista syistä, siis samaan tapaan kuin monet Hel-          vuonna 1999 Kemi-Tornion ammattikor-
15630: singin professorit kauhistelivat aikoinaan niin             keakouluun?
15631: Oulun yliopiston kuin Lapin yliopistonkin pe-
15632: 
15633:      Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1998
15634: 
15635:                                       Esko-Juhani Tennilä /va-r
15636: 
15637: 
15638: 
15639: 
15640:  280043
15641: 2                                         KK 606/1998 vp
15642: 
15643: 
15644: 
15645: 
15646:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
15647: 
15648:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa      esille otettuun mahdollisesti virheelliseen ar-
15649: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       vioon Tervolan yksikön opiskelijoiden keskeyt-
15650: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     tämisasteesta. Lausunnon mukaan arviointineu-
15651: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-       voston käsitys eräiden luokkien keskeyttäneiden
15652: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-       suuresta määrästä perustuu arviointivierailuilla
15653: myksen n:o 606:                                     käytyihin keskusteluihin. Lausunnon mukaan
15654:                                                     keskusteluissa arvioitsijoille kerrottiin, että esi-
15655:           Aikooko Hallitus paljastuneiden vir-      merkiksi keramiikka-alan opistoasteen koulu-
15656:        heiden vuoksi teettää uuden selvityksen      tuksen aloittaneista 13 opiskelijasta 9 on keskeyt-
15657:        Tervolan artenomikoulutuksen ja Ke-          tänyt ja vain neljä jatkaa. Lisäksi lausunnossa
15658:        minmaan sahateknikkokoulutuksen tu-          todetaan, että myös tekstiili- ja vaatetusalan
15659:        loksista ja liittää mainitut opintolinjat    opistoasteen koulutuksesta aloittaneista 14 opis-
15660:        vuonna 1999 Kemi-Tornion ammattikor-         kelijasta alle 10 jatkaa koulutuksessa.
15661:        keakouluun?                                      Valtioneuvoston päätöksen taustaksi on tar-
15662:                                                     peen korkeakoulujen arviointineuvoston arvion
15663:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        lisäksi todeta seuraavaa:
15664: vasti seuraavaa:                                        Keminmaan metsä- ja puutalousalan yksikös-
15665:                                                     sä on järjestetty vain teknikkotasoista koulutusta
15666:    Käsitellessään ammattikorkeakoulujen toimi-      eikä insinöörikoulutusta, jota on pidettävä tek-
15667: lupien muuttamista koskevia hakemuksia              niikan ammattikorkeakouluopintojen tason läh-
15668: 24.4.1998 valtioneuvosto hylkäsi Kemi-Tornion       tökohtana.
15669: ammattikorkeakoulun hakemuksen koskien                  Opetusministeriön laatiman selvityksen mu-
15670: Länsi-Lapin ammattioppilaitoksen järjestämää        kaan ammattikorkeakoulujen nuorten koulu-
15671: metsä- ja puualan koulutusta Keminmaalla ja         tuksen aloituspaikkoja on kuluvana vuonna tar-
15672: käsi- ja taideteollisuusalan koulutusta Tervolas-   jolla koko maassa 31 %:lle 19-21-vuotiaiden
15673: sa. Valtioneuvoston päätöksenteko perustui          keskimääräisestä ikäluokasta. Lapin läänissä
15674: muun muassa siihen, ettei korkeakoulujen ar-        ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja on tar-
15675: viointineuvosto katsonut lausunnossaan hank-        jolla merkittävästi keskimääräistä enemmän eli
15676: keiden täyttävän ammattikorkeakoulun laajen-        41 %:lle nuorisoikäluokasta. Näin ollen ammat-
15677: nukselta vaadittavia laadullisia vaatimuksia. Ar-   tikorkeakoulujen koulutustarjonnan lisäämiseen
15678: viointineuvosto piti molempien hankkeiden osal-     ei Lapissa ole erityistä tarvetta.
15679: ta puutteellisina seikkoina muun muassa opetta-         Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun osalta
15680: jien koulutustasoa, kieliopintojen järjestämistä     voidaan edelleen tuoda esille koulutuksen keski-
15681: sekä kirjasto- ja tietoliikennepalveluja. Kemin-    määräistä huomattavasti heikompi vetovoima ja
15682: maan yksikön osalta arviointineuvosto katsoi li-     suurempi keskeyttämisaste. Vuonna 1997 tässä
15683: säksi kehittämistä vaativiksi asioiksi opetus-      ammattikorkeakoulussa aloittaneiden osuus ha-
15684: suunnitelmaa ja opetusmenetelmiä sekä koulu-         kijoista oli 53,8 %, kun maan keskiarvo oli
15685: tuksen vetovoimaisuutta. Tervolan yksikön osal-      28,2 %. Keskeyttämisaste Kemi-Tornion am-
15686: ta arviointineuvosto katsoi puutteita olevan li-     mattikorkeakoulussa oli 13,7 %ja koko maassa
15687: säksi työelämäyhteyksissä, laatujärjestelmässä ja    keskimäärin 8, 1 %.
15688: kansainvälisessä toiminnassa.                           Edellä sanotun perusteella ei ole tarpeen saat-
15689:    Opetusministeriö on pyytänyt korkeakoulu-         taa Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun hake-
15690: jen arviointineuvoston lausuntoa kysymyksessä        musta uuteen käsittelyyn.
15691: 
15692:      Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1998
15693: 
15694:                                                              Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
15695:                                               KK 606/1998 vp                                               3
15696: 
15697: 
15698: 
15699: 
15700:                                         Tili Riksdagens Fru Talman
15701: 
15702:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         gan om en eventuell felaktig bedömning av gra-
15703: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-           den avbrutna studier i Tervola, som tas upp i
15704: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         spörsmålet. Enligt utlåtandet baserar sig utvär-
15705: man Esko-Juhani Tennilä undertecknade spörs-             deringsrådets uppfattning om det stora antalet
15706: mål nr 606:                                              avbrott i vissa klasser på diskussioner under
15707:                                                          utvärderingsbesöken. 1utlåtandet sägs att det vid
15708:            Ämnar Regeringen på grund av de fel           diskussionerna berättades för utvärderarna t.ex.
15709:         som avslöjats låta göra en ny utredning          att 9 av de 13 studerande som påbörjade utbi1d-
15710:         om resultaten av artenomutbildningen i           ningen på institutnivå i keramikbranschen har
15711:         Tervola och sågteknikerutbildningen i            avbrutit och bara fyra fortsätter. Vidare sägs det
15712:         Keminmaa och 1999 slå ihop dessa stu-            i utlåtandet också att under 10 av de 14 som
15713:         dielinjer med yrkeshögskolan Kemi-Tor-           inledde utbildningen på institutnivå i textil- och
15714:         nion ammattikorkeakoulu?                         beklädnadsbranschen fortsätter utbildningen.
15715:                                                             Det bör utöver utvärderingsrådets bedömning
15716:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            också konstateras följande om bakgrunden tili
15717: anföra följande:                                         statsrådets beslut:
15718:                                                             1 enheten för skogsbruk och träbranschen har
15719:     När statsrådet den 24 april 1998 behandlade          ordnats utbildning enbart på teknikernivå, och
15720: yrkeshögskolornas ansökningar om att få sina             inte ingenjörsutbildning som studierna i teknik
15721: tillstånd ändrade avslogs yrkeshögskolan Kemi-           på yrkeshögskolenivå skall bygga på.
15722: Tornion ammattikorkeakoulus ansökan i fråga                 Enligt en utredning som undervisningsminis-
15723: om den utbildning i skogs- och träbranschen som          teriet utarbetat erbjuds i år nybörjarplatser inom
15724: yrkesläroanstalten Länsi-Lapin ammattioppi-              utbildningen för unga i yrkeshögskolor i hela
15725: laitos ordnar i Keminmaa och utbi1dningen i              Jandet tili 31 % av den genomsnittliga årsklassen
15726: hantverk och konstindustri i Tervo1a. Statsrådets        19-21 åringar. 1 Lapplands Iän erbjuds nybör-
15727: beslut grundade sig bl.a. på att Rådet för utvär-        jarplatser i yrkeshögskolorna tili betyd1igt fler än
15728: dering av högskolorna i sitt utlåtande inte hade         genomsnittet, dvs. till41% av ungdomarna. Så-
15729: ansett projekten uppfylla de kvalitetskrav som           ledes föreligger inget särski1t behov av att öka
15730: ställs för expandering av en yrkeshögskola. Ut-          utbildningsutbudet i yrkeshögskolorna i Lapp-
15731: värderingsrådet ansåg båda satsningarna brist-           land.
15732: fålliga i fråga om bl.a. lärarnas utbildningsnivå,          För Kemi-Tornion ammattikorkeakoulus
15733: ordnandet av språkstudierna samt biblioteks-             vidkommande kan man ytterligare föra fram
15734: och datatrafiktjänsterna. Beträffande enheten i          utbi1dningens märkbart svagare dragningskraft
15735: Keminmaa ansåg utvärderingsrådet också att 1ä-           jämfört med genomsnittet och den högre graden
15736: roplanen och undervisningsmetoderna var såda-            avbrutna studier. År 1997 var andelen studeran-
15737: na frågor som skulle ha krävt utveck1ing, liksom         de som började studera vid denna yrkeshögskola
15738:  utbildningens attraktionskraft. Beträffande en-         53,8 % av alla sökande medan riksmedeltalet var
15739: heten i Tervola ansåg utvärderingsrådet att det          28,2 %. Graden avbrutna studier i Kemi-Tornion
15740:  fanns brister också i kontakterna tili arbetslivet, i   ammattikorkeakoulu var 13,7 % och i hela Jandet
15741: kvalitetssystemet och i den internationella verk-        i genomsnitt 8, 1 %.
15742:  samheten.                                                  På basis av det som nämnts ovan finns inget
15743:     Undervisningsministeriet bad Rådet för ut-           behov av att ta upp Kemi-Tornion ammattikor-
15744:  värdering av högskolorna om ett utlåtande i frå-        keakoulus ansökan tili ny behandling.
15745: 
15746:       Helsingfors den 9 juni 1998
15747: 
15748:                                                           Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
15749:                       j
15750:                      j
15751:                     j
15752:                    j
15753:                   j
15754:                  j
15755:                 j
15756:                j
15757:               j
15758:              j
15759:             j
15760:            j
15761:           j
15762:          j
15763:         j
15764:        j
15765:       j
15766:      j
15767:     j
15768:    j
15769:   j
15770:  j
15771: j
15772:                                             KK 607/1998 vp
15773: 
15774: Kirjallinen kysymys 607
15775: 
15776: 
15777: 
15778: 
15779:                                    Matti Vähänäkki /sd: Kotkan käräjäoikeuden Haminan sivutoimi-
15780:                                       pisteen säilyttämisestä
15781: 
15782: 
15783:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
15784: 
15785:     Alioikeusuudistuksen yhteydessä muutama            keus- ja poliisitalolla noin 2 kertaa viikossa ja
15786: vuosi sitten vahvistettiin oikeusministeriön toi-      sivutoimipaikka palvelee seitsemänhenkisine
15787: mesta myös käräjäoikeuksien tuomiopiirit, sa-          voimineen talousalueen ihmisiä kohtuullisella
15788: moin kuin käräjäoikeuksien päätoimipaikat sekä         tavalla.
15789: mahdollisesti sivutoimipisteet Eteläisessä Ky-             Nyttemmin, viime viikkoina, on kuitenkin tul-
15790: menlaaksossa muodostettiin Kotkan käräjäoi-            lut tietoon, että oikeusministeriössä selvitellään
15791: keus, jonka tuomiopiiriin tulivat kuulumaan            mahdollisuutta lopettaa Haminan sivutoimipiste
15792: Kotkan ja Haminan kaupungit sekä Miehikkä-             ja siirtää sen henkilöstö Kotkan käräjäoikeuden
15793: län, Pyhtään, Vehkalahden ja Virolahden kun-           päätoimipaikkaan. Vähintään kohtuullisen hy-
15794: nat. Käräjäoikeuden päätoimipaikka sijoitettiin        väksi todettujärjestely aiotaan purkaa vain muu-
15795: Kotkan kaupungin Karhulaan sekä sivutoimi-             taman vuoden tarkastelujakson perusteella.
15796: piste Haminan kaupunkiin.                                  Uutinen ei ole aiheuttanut hämmennystä pel-
15797:      Ennen tehtyä päätöstä oli valmisteluissa pit-     kästään Haminan talousalueella asuvissa kansa-
15798: kään esillä erillisen Haminan käräjäoikeuden pe-       laisissa, vaan myös Kotkan kaupungin suurim-
15799: rustaminen, jonka tuomiopiiriin olisivat tulleet       missa mantereella sijaitsevissa väestökeskuksis-
15800: kuulumaan Haminan kaupunki sekä Miehikkä-              sa, muun muassa Karhulassa, Helilässä, Rauha-
15801: län, Vehkalahden ja Virolahden kunnat. Hami-           lassa ynnä muualla. Kotkan käräjäoikeuden laa-
15802:  nan käräjäoikeuden perustamista puolsi muun            manni on nimittäin saattanut laveasti julkisuu-
15803: muassa erillinen talousalue,johon Haminan kau-         teen toisenkin yllättävän hankkeen Haminan si-
15804:  punki ja juuri mainitut kunnat ovat historiallises-    vutoimipisteen mahdollisen lakkauttamisen
15805:  tikin kuuluneet. Muina vahvoina perusteina mai-       ohella. Samalta taholta on myös esiintuotu aja-
15806:  nittiin Etelä-Suomen oloissa pitkät asioimismat-      tus päätoimipisteen siirtämisestä pois Karhulas-
15807:  kat Haminan talousalueelta tuomiokunnan pää-           ta joihinkin Kotkansaarella sijaitsevan Katarii-
15808:  toimipisteeseen Karhulassa, eräissä tapauksissa        nan koulun vapautuviin tiloihin. Perusteluina
15809:  Miehikkälästä jopa 70 km. Erityisesti painotet-        mainitaan se, että "käräjäoikeus tarvitsee nykyis-
15810:  tiin myös Virolahden kunnassa sijaitsevan Vaali-       tä suuremmat tilat muun muassa rikosoikeuden-
15811:  maan rajanylityspaikan vaikutuksia Haminan             käyntien uudistuksen vuoksi". Perusteluina pää-
15812:  käräjäoikeudessa käsiteltävien asioiden laatuun,       toimipaikan sijainnin muuttamiselle mainitaan
15813:  joka antaisi mahdollisuuden perehtyä ja erikois-       myös seuraavaa: "Asiakkaiden kannalta toimin-
15814:  tua rajan aiheuttamiin ongelmiin.                      nan kokoaminen yhteen paikkaan ei tuo mitään
15815:      Juuri mainituista erityisperusteluista huoli-      heikennystä. Ihmiset asioivat käräjäoikeuksissa
15816:   matta päädyttiin vain Kotkan käräjäoikeuden           melko harvoin, tutkimusten mukaan keskimää-
15817:   perustamiseen eteläiseen Kymenlaaksoon alussa         rin kerran vuodessa. Kanarian saarillakin käy-
15818:   mainitsemallani tavalla, jolloin Haminaan tuli        dään useammin ... "
15819:   kuitenkin sivutoimipiste. Vaikka muun muassa             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15820:   silloiseen Kymen lääniin, puhumattakaan muis-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15821:   ta osista Suomessa, perustettiin aivan kestämät-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15822:   tömilläkin perusteilla itsenäisiä käräjäoikeuksia,    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15823:   Haminan talousalueen kohdalla tyydyttiin vain
15824:   sivutoimipisteen perustamiseen Haminaan. -                     Pitääkö Hallitus asianmukaisena, että
15825:   Asiantilaan on silti oltu joltisenkin tyytyväisiä;           vasta muutaman vuoden kuluttua alioi-
15826:   käräjiä pidetään Haminan ajanmukaisella oi-                  keusjärjestelmän uudistamisesta sekä vie-
15827: 
15828:  280043
15829: 2                                      KK 607/1998 vp
15830: 
15831:      lä lyhyemmän ajan kuluttua rikosproses-               että Kotkan käräjäoikeuden päätoi-
15832:      sioikeuden uudistamisesta ollaan valmis-           mintapaikka siirrettäisiin pois Kotkan
15833:      tautumassa lakkauttamaan Kotkan kä-                Karhulasta, jossa se sijaitsee maantieteel-
15834:      räjäoikeuden Haminan sivutoimipiste,               lisesti keskeisellä paikalla ajatellen kaik-
15835:      vaikka sen perustamisvaiheessa oli minis-          kia käräjäoikeuden alueella asuvia, oi-
15836:      teritasoa myöten vakavana vaihtoehtona             keuspalveluja tarvitsevia kansalaisia?
15837:      jopa Haminan käräjäoikeuden perusta-
15838:      minen, ja sitä,
15839: 
15840:     Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1998
15841: 
15842:                                      Matti Vähänäkki /sd
15843:                                             KK 607/1998 vp                                               3
15844: 
15845: 
15846: 
15847: 
15848:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
15849: 
15850:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        (Pirkanmaan ja Saarijärven) on lakkautettu. Ali-
15851: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         oikeusuudistuksesta saadut kokemukset ovat
15852: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       osoittaneet, että toiminnalliselta kannalta pienet
15853: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Vä-        käräjäoikeudet ovat haavoittuvia ja niissä on vai-
15854: hänäkin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          kea ylläpitää riittävää ammattiosaamista.
15855: n:o 607:                                                  Alioikeusuudistuksen yhteydessä perustettiin
15856:                                                       kokeilunluonteisesti kuuteen käräjäoikeuteen
15857:           Pitääkö Hallitus asianmukaisena, että       niin sanottu sivukanslia. Ne perustettiin sellaisil-
15858:        vasta muutaman vuoden kuluttua alioi-          le paikkakunnille, joilla ennen uudistusta oli si-
15859:        keusjärjestelmän uudistamisesta sekä vie-      jainnut raastuvanoikeus tai tuomiokunnan kans-
15860:        lä lyhyemmän ajan kuluttua rikosproses-        lia. Kokemukset ovat osoittaneet, ettei sivukans-
15861:        sioikeuden uudistamisesta ollaan valmis-       Iioiden perustamisella ole saavutettu haluttua
15862:        tautumassa lakkauttamaan Kotkan kä-            palvelutasoa, erityisesti kansliatoimintojen osal-
15863:        räjäoikeuden Haminan sivutoimipiste,           ta.
15864:        vaikka sen perustamisvaiheessa oli minis-          Kotkan käräjäoikeuden nykyiset toimitilat ei-
15865:        teritasoa myöten vakavana vaihtoehtona         vät vastaa nykyaikaiselta oikeustalolta edellytet-
15866:        jopa Haminan käräjäoikeuden perusta-           täviä vaatimuksia. Tämän vuoksi oikeusministe-
15867:        minen, ja sitä,                                riössä selvitetään mahdollisuuksia saada käräjä-
15868:            että Kotkan käräjäoikeuden päätoi-         oikeudelle asianmukaiset ja riittävät toimitilat.
15869:        mintapaikka siirrettäisiin pois Kotkan         Sen sijaan oikeusministeriö ei ole ollut aloitteelli-
15870:        Karhulasta, jossa se sijaitsee maantieteel-    nen siinä keskustelussa, joka on virinnyt eteläi-
15871:        lisesti keskeisellä paikalla ajatellen kaik-   sessä Kymenlaaksossa Haminan sivukanslian
15872:        kia käräjäoikeuden alueella asuvia, oi-        mahdollisesta lakkauttamisesta. Paikallinen kes-
15873:        keuspalveluja tarvitsevia kansalaisia?         kustelu on kuitenkin ministeriön tiedossa. Mikäli
15874:                                                       toimitilakysymys etenee tai ministeriölle tehdään
15875:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          aloite esimerkiksi sivukanslian lakkauttamisesta,
15876: vasti seuraavaa:                                      oikeusministeriö tulee selvittämään myös sivu-
15877:                                                       kansliaa koskevan kysymyksen asianmukaisessa
15878:    Joulukuun 1 päivänä 1993 toimintansa aloit-        järjestyksessä.
15879: taneiden käräjäoikeuksien tuomiopiirit vahvis-            Oikeusministeriö pyrkii tuomiopiirijärjeste-
15880: tettiin valtioneuvoston 19.12.1991 tekemällä          lyitä tehdessään ottamaan huomioon kansalais-
15881: päätöksellä eli lähes seitsemän vuotta sitten. Kä-    ten mahdollisuudet saada oikeudellisia palvelui-
15882: räjäoikeuksia perustettiin maahamme yhteensä          ta sekä sen, että käräjäoikeudella on riittävät ja
15883: 70 aiempien 25 raastuvanoikeuden ja 71 tuomio-        asianmukaiset toiminnalliset edellytykset suoriu-
15884: kunnan tilalle. Sen jälkeen kaksi käräjäoikeutta      tua perustehtävästään laadukkaalla tavalla.
15885: 
15886:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1998
15887: 
15888:                                                                     Oikeusministeri Jussi Järventaus
15889: 4                                          KK 607/1998 vp
15890: 
15891: 
15892: 
15893: 
15894:                                         Tili Riksdagens Talman
15895: 
15896:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           tingsrätter (Birkalands och Saarijärvi) dragits in.
15897: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           Erfarenheterna från underrättsreformen har vi-
15898: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       sat att verksamheten vid små tingsrätter är sårbar
15899: dagsman Matti Vähänäkki undertecknade spörs-          och att det vid dem är svårt att upprätthålla en
15900: mål nr 607:                                           tillräcklig expertis.
15901:                                                           1 samband med underrättsreformen bildades
15902:           Anser Regeringen det vara ändamåls-         på prov ett så kallat filialkansli till sex tingsrätter.
15903:        enligt att man redan ett par år efter refor-   De bildades på sådana orter på vilka det funnits
15904:        men av underrättssystemet och ännu             en rådstuvurätt eller ett kansli för en domsaga
15905:        snabbare efter att processen i brottmå1        före reformen. Erfarenheterna har visat att dessa
15906:        förnyades förbereder sig för att dra in        filialkanslier inte lett tili den eftersträvade servi-
15907:        Fredrikshamns filialkansli till Kotka          cenivån speciellt vad gäller kanslifunktionerna.
15908:        tingsrätt, fastän ett allvarligt alternativ        Kotka tingsrätts nuvarande arbetsutrymmen
15909:        även på ministernivå när det grundades         motsvarar inte det som kan krävas av en modern
15910:        var till och med att bilda en egen tingsrätt   domstolsbyggnad. Därför utreder justitieminis-
15911:        i Fredrikshamn, och                            teriet vilka möjligheter det finns att skaffa tings-
15912:           att det huvudsakliga verksamhetsstäl-       rätten ändamålsenliga och tillräckliga arbetsut-
15913:        let för Kotka tingsrätt flyttas bort från      rymmen. Däremot har justitieministeriet inte ta-
15914:        Karhula i Kotka där den är geografiskt         git initiativ till den diskussion som förs i södra
15915:        centralt belägen vad gäller alla medbor-       Kymmenedalen om att Fredrikshamns filial-
15916:        gare som bor inom området för tingsrät-        kansli eventuellt skall dras in. Ministeriet känner
15917:        ten och som behöver rättslig service?          dock tili den lokala diskussionen. Görs framsteg
15918:                                                       i frågan om arbetsutrymmena eller lämnas ett
15919:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         initiativ om tili exempel att filialkansliet bör dras
15920: anföra följande:                                      in kommer justitieministeriet även att utreda frå-
15921:                                                       gan om filialkansliet som sig bör.
15922:    Domkretsarna för de tingsrätter som började            När justitieministeriet arrangerar domkret-
15923: sitt arbete den 1 december 1993 slogs fast med ett    sarna försöker ministeriet beakta medborgarnas
15924: statsrådsbeslut av den 19 december 1991 dvs.          möjligheter att få rättslig service samt att en
15925: nästan sju år sedan. Tillsammans 70 tingsrätter       tingsrätt har tillräckliga och erforderliga förut-
15926: bildades för att ersätta de tidigare 25 rådstuvu-     sättningar för att klara sin grundläggande upp-
15927: rätterna och 71 domsagorna. Efter det har två         gift med g1ans.
15928: 
15929:      Helsingfors den 17 juni 1998
15930: 
15931:                                                                       Justitieminister Jussi Järventaus
15932:                                              KK 608/1998 vp
15933: 
15934: Skriftligt spörsmål 608
15935: 
15936: 
15937: 
15938: 
15939:                                     Mats Nyby /sd: Övervakningen av fiskebegränsningarna i Torne
15940:                                        älvs fiskeriområde
15941: 
15942: 
15943:                                          Tili Riksdagens Talman
15944: 
15945:    Nu gällande begränsningar av laxfisket utgör           Ministeriet anser alltså uppenbarligen att det
15946: ett allvarligt hot mot yrkesfisket speciellt vid den   är möjligt att övervaka begränsningar av fisket i
15947: österbottniska kusten. De österbottniska yrkes-        Torne älvs fiskeriområde men inte vid den öster-
15948: fiskarna har därför föreslagit att begränsningen       bottniska kusten.
15949: skulle genomföras så att tidsbegränsningarna              Hänvisande till det ovan anförda får jag i den
15950: avskaffas men att yrkesfiskarnas rätt att fiska        ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
15951: skulle inskränkas till endast en laxfålla per fiska-   ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
15952: re. Förslaget har avvisats med motiveringen att        följande spörsmål:
15953: systemet skulle vara svårövervakat.
15954:     Jord- och skogsbruksministeriets beslut om                   Vilka effektiva övervakningsmetoder
15955: fiske inom Torne älvs fiskeriområde, utfårdat                 anser Regeringen att bör användas för
15956: den 7 maj 1998, innehåller i § 5, punkt 5, följande           övervakningen av fiskebegränsningarna i
15957: bestämmelser: "vid fiske med spö, drag, fluga                 Torne älvs fiskeriområde och
15958: eller Iiknande får endast en lax per fiskande per-               vilka planer har Regeringen för
15959: son och dag behållas,".                                       laxfiskebegränsningarna inför nästa år?
15960: 
15961:      Helsingfors den 25 maj 1998
15962: 
15963:                                               Mats Nyby /sd
15964: 
15965: 
15966: 
15967: 
15968:  280043*
15969: 2                                          KK 608/1998 vp
15970: 
15971: Kirjallinen kysymys 608                                                                        Suomennos
15972: 
15973: 
15974: 
15975: 
15976:                                    Mats Nyby /sd: Kalastusrajoitusten valvonnasta Tornionjoen ka-
15977:                                        lastusalueella
15978: 
15979: 
15980:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
15981: 
15982:    Voimassa olevat lohenkalastuksen rajoitukset            Ministeriö siis ilmeisesti katsoo kalastusrajoi-
15983: ovat vakavana uhkana ammattikalastukselle eri-          tusten valvonnan olevan mahdollista Tornion-
15984: tyisesti Pohjanmaan rannikolla. Pohjanmaan              joen kalastusalueella, mutta ei Pohjanmaan ran-
15985: ammattikalastajat ovat tämän vuoksi ehdotta-            nikolla.
15986: neet, että rajoitus toteutettaisiin poistamalla ai-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15987: karajoitukset, mutta ammattikalastajien kalas-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15988: tusoikeutta rajoitettaisiin ainoastaan yhteen lo-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15989: hiloukkuun kalastajaa kohden. Ehdotus on tor-           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15990: juttu perustellen sitä järjestelmän vaikealla val-
15991: vottavuudella.                                                    Millaisia tehokkaita valvontamenetel-
15992:    Maa- ja metsätalousministeriön 7.5.1998 an-                 miä Hallitus katsoo tarvittavan Tornion-
15993: netun päätöksen 5 §:n 5 kohtaan sisältyy seuraa-               joen kalastusalueen kalastusrajoitusten
15994: va säännös: "kalastettaessa vavalla ja vieheellä               valvomiseksi, ja
15995: saadaan ottaa saaliiksi kalastajaa kohti vain yksi                millaisia lohenkalastuksen rajoitus-
15996: lohi päivässä;".                                               suunnitelmia Hallituksella on ensi vuo-
15997:                                                                deksi?
15998: 
15999:      Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1998
16000: 
16001:                                              Mats Nyby /sd
16002:                                          KK 608/1998 vp                                             3
16003: 
16004: 
16005: 
16006: 
16007:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
16008: 
16009:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     osallistuu kuntakohtaisten kalastuksenvalvojien
16010: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      toiminnan rahoitukseen. Tornionjoen yläosissa
16011: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    kalastusta valvoo myös Metsähallitus. Poliisi
16012: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mats Ny-      harjoittaa itsenäistä kalastuksen valvontaa, josta
16013: byn näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       aiheutuvia kustannuksia katetaan maa- ja metsä-
16014: 608:                                               talousministeriön ja rajajokikomission varoista.
16015:                                                    Suomen ja Ruotsin poliisi koordinoivat toimiaan
16016:           Millaisia tehokkaita valvontamenetel-    siten, että kalastuksenvalvonta on tehokasta ran-
16017:        miä Hallitus katsoo tarvittavan Tornion-    nasta rantaan, valtakuntien välisen rajan kum-
16018:        joen kalastusalueen kalastusrajoitusten     mallakin puolella. Tornionjoen kalastuksen val-
16019:        valvomiseksi, ja                            vontaan osallistuu myös rajavartiolaitos.
16020:           millaisia lohenkalastuksen rajoitus-        Edellä mainittujen kalastuksenvalvojien lisäk-
16021:        suunnitelmia Hallituksella on ensi vuo-     si Lapin työvoima- ja elinkeinokeskusten maa-
16022:        deksi?                                      seutuosastojen kalatalousyksikön henkilöstö
16023:                                                    osallistuu kalastuksen valvontaan ja sen suunnit-
16024:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       teluun. Tornionjoen kalastusalueen merialueen
16025: vasti seuraavaa:                                   kalastuksen valvonnasta vastaa pääsääntöisesti
16026:                                                    merivartiosto. Rajavartiolaitoksen lentokalus-
16027:    Tornionjoen kalastusalueella toimii kussakin    toa voidaan käyttää tarvittaessa myös joella.
16028: Tornionjoen alueen kunnassa kaksi palkattua           Suomen vesialueelia Suomenlahden ulkopuo-
16029: koulutettua kalastuksenvalvojaa. Kalastuksen-      lella on voimassa toistaiseksi ns. lohiasetus (258/
16030: valvojien toimintaa koordinoi erillinen henkilö.   1996, muut. 26611998). Jos muutoksia ei tehdä,
16031: Kalastuksenvalvojat toimivat itsenäisesti ja yh-   ensi vuoden kalastussäännökset ovat samat kuin
16032: teistyössä poliisin kanssa. Rajajokikomissio       tänä vuonna.
16033: 
16034:      Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1998
16035: 
16036:                                                     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
16037: 4                                         KK 608/1998 vp
16038: 
16039: 
16040: 
16041: 
16042:                                       Tili Riksdagens Talman
16043: 
16044:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    övervakas fisket även av Forststyrelsen. Polisen
16045: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-      utövar självständig fiskeövervakning. Kostna-
16046: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    derna för denna täcks med av jord- och skogs-
16047: man Mats Nyby undertecknade spörsmål nr 608:        bruksministeriet och gränsälvskommissionen
16048:                                                     anslagna medel. Polisen i Finland och i Sverige
16049:          Vilka effektiva övervakningsmetoder        koordinerar sina åtgärder så att fiskeövervak-
16050:        anser Regeringen att bör användas för        ningen är effektiv från str.~nd tili strand på varde-
16051:        övervakningen av fiskebegränsningarna i      ra sidan av riksgränsen. A ven gränsbevakningen
16052:        Torne älvs fiskeriområde, och                deltar i övervakningen av fisket i Torne älv.
16053:          vilka planer har Regeringen för laxfis-       Utöver ovan nämnda fiskeövervakare deltar
16054:        kebegränsningarna inför nästa år?            även personalen vid fiskerinäringsenheten inom
16055:                                                     landsbygdsavde1ningarna vid arbetskrafts- och
16056:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt     näringscentralerna i Lappland i fiskeövervak-
16057: anföra fö1jande:                                    ningen och planeringen av denna. För övervak-
16058:                                                     ningen av fisket inom det havsområde som ingår
16059:    Inom Torne älvs fiskeområde utövas fisketill-    i Torne älvs fiskeområde svarar i första hand
16060: syn inom respektive kommun i Torne älvdal av        sjöbevakningen. Vid behov kan gränsbevak-
16061: två avlönade utbildade övervakare av fisket. Fis-   ningsväsendets flygmateriel utnyttjas även över
16062: keövervakarnas verksamhet koordineras av en         ä1ven.
16063: särskild person. Fiskeövervakarna arbetar sjä1v-       För Finlands territorialvatten ytterom Finska
16064: ständigt och i samarbete med po1isen. Gränsä1vs-    viken gäller tillsvidare den s.k. laxförordningen
16065: kommissionen deltar i finansieringen av de inom     (258/1996, ändr. 266/1998). Såvida ändringar
16066: respektive kommun fungerande fiskeövervakar-        inte görs gäller samma bestämmelser för fisket
16067: nas verksamhet. 1 det övre loppet av Torne älv      som under innevarande år.
16068: 
16069:      Helsingfors den 16 juni 1998
16070: 
16071:                                                      Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
16072:                                            KK 609/1998 vp
16073: 
16074: Kirjallinen kysymys 609
16075: 
16076: 
16077: 
16078: 
16079:                                   Timo Ihamäki /kok: Opettajien palkkausjärjestelmästä
16080: 
16081: 
16082: 
16083:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
16084: 
16085:    Koulutus on kansakuntamme keskeisimpiä               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16086: menestystekijöitä. Väestömme korkea koulutus-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16087: taso on paras tae kansamme selviämiselle ja me-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16088: nestymiselle.                                        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16089:    Koulujen opetus ja opetuksen sisällöt muuttu-
16090: vat nopeasti nykymaailmassa. Opettajien oma                    Onko Hallituksen mielestä opettajien
16091: palkkausjärjestelmä on osoittautunut jäykäksi               nykyinen palkkausjärjestelmä kohdal-
16092: tilanteissa, joissa opetusta uudistetaan.                   laan vai rajoittaako ja vaikuttaako se
16093:    Opettajien palkkausjärjestelmän muuttami-                koulujen antaman opetuksen ja kasva-
16094: sesta on puhuttu paljon. Palkkausjärjestelmän               tuksen kehittämiseen, ja
16095: tulisi olla sellainen, että se sallisi koulutuksen             onko suunnitelmia opettajien koko-
16096: sujuvamman kehittämisen. On puhuttu opetta-                 naispalkkaukseen siirtymisestä?
16097: jien kokonaispalkkaukseen siirtymisestä nykyi-
16098: sen tuntipohjaisen palkkauksen sijaan.
16099:      Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1998
16100: 
16101:                                          Timo Ihamäki lkok
16102: 
16103: 
16104: 
16105: 
16106:  280043
16107: 2                                         KK 609/1998 vp
16108: 
16109: 
16110: 
16111: 
16112:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
16113: 
16114:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kien ja yksityisiä ammattikorkeakouluja koske-
16115: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies        vana 1.8.1998 lukien, ja se koskee siirtymäkausi-
16116: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     en jälkeen 5 000-7 000 opettajaa. Yliopistojen
16117: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-      opetushenkilöstöä koskevaa uutta kokonaistyö-
16118: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       aikasopimusta aletaan soveltaa viimeistään
16119: 609:                                                1.8.1998 lukien, ja se koskee yli 7 000 yliopisto-
16120:                                                     opettajaa.
16121:           Onko Hallituksen mielestä opettajien          Kunnallisia peruskouluja, lukioita ja amma-
16122:        nykyinen palkkausjärjestelmä kohdal-         tillisia oppilaitoksia koskevista uusista koko-
16123:        laan vai rajoittaako ja vaikuttaako se       naistyöaikaanja palkkaukseen perustuvista työ-
16124:        koulujen antaman opetuksen ja kasva-         aika- ja palkkausjärjestelmistä neuvotellaan par-
16125:        tuksen kehittämiseen, ja                     haillaan paikallisella tasolla useissa kunnissa ja
16126:           onko suunnitelmia opettajien koko-        kuntayhtymissä. Käynnistyykö kokeiluja jo tule-
16127:        naispalkkaukseen siirtymisestä?              van lukuvuoden alusta, on kuitenkin hyvin epä-
16128:                                                     varmaa. Sopimukset olisivat kokeilusopimuksia,
16129:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        joiden toimivuutta sopijapuolet seuraisivat.
16130: vasti seuraavaa:                                        On syytä korostaa, että peruskoulujen, lukioi-
16131:                                                     den ja ammatillisten oppilaitosten opettajien
16132:    Eri koulu- ja oppilaitosmuotojen rehtorit ovat   palkkausjärjestelmän uudistamisessa on kysy-
16133: vanhastaan jo 1970-1980 luvulta lähtien olleet      mys työmarkkinaosapuolten välisestä asiasta.
16134: kokonaistyöajassa ja -palkkauksessa. Työmark-       Opetusministeriö pitää asiassa tapahtuvaa kehi-
16135: kinaosapuolet ovat 1980-luvun lopulta neuvotel-     tystä myönteisenä. Opetustoimen palkkausjär-
16136: leet myös opettajien työaika- ja palkkausjärjes-    jestelmää on perusteltua uudistaa samalla huo-
16137: telmän uudistamisesta. Neuvottelut ovat johta-      lehtien siitä, että järjestelmä on oikeudenmukai-
16138: neet tähän mennessä seuraaviin sopimuksiin: Pe-     nen ja että se riittävän joustavana tukee opetuk-
16139: ruskoulujen oppilaanohjaajina toimivat opetta-      sen tavoitteita. Palkkausjärjestelmään liittyvät
16140: jat siirtyivät kokonaistyöaikaan ja kokonais-       kehittämistarpeet ovat neuvotteluosapuolten tie-
16141: palkkaukseen 1.8.1994 lukien. Vakinaisten am-       dossa. Myös lainsäädännön suomien mahdolli-
16142: mattikorkeakoulujen opettajien kokonaistyöai-       suuksien täysimääräisen hyödyntämisen kannal-
16143: kaan ja palkkaukseen siirtymistä koskeva sopi-      ta palkkausjärjestelmän kehittämisellä on huo-
16144: mus neuvoteltiin voimaan tulevaksi kunnallisia      mattava merkitys. Tehtävä on vaativa, ja neuvot-
16145: ammattikorkeakouluja koskevana 1.1.1998 lu-         teluosapuolet ansaitsevat tässä kaiken tuen.
16146: 
16147:      Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1998
16148: 
16149:                                                             Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
16150:                                                KK 609/1998 vp                                                3
16151: 
16152: 
16153: 
16154: 
16155:                                            Tili Riksdagens Talman
16156: 
16157:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               de privata yrkeshögsko1orna. Efter övergångspe-
16158: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande               rioderna kommer det att gälla 5 000-7 000 1ära-
16159: med1em av statsrådet översänt följande av riks-           re. Ett nytt avtal om totalarbetstid för undervis-
16160: dagsman Timo Ihamäki undertecknade spörs-                 ningspersonalen vid universiteten börjar tilläm-
16161: mål nr 609:                                               pas senast 1.8.1998 och gäller över 7 000 universi-
16162:                                                           tetslärare.
16163:            Anser Regeringen att lärarnas nuva-               1 tlera kommuner och samkommuner för-
16164:         rande avlöningssystem är som det ska el-          handlas som bäst på lokal nivå om de nya arbets-
16165:         ler begränsar eller påverkar det utveck-          tids- och av1öningssystem baserade på tota1ar-
16166:         lingen av den undervisning och fostran            betstid och totallön som gäller kommuna1a
16167:         som skolorna ger och                              grundskolor, gymnasier och yrkesläroanstalter.
16168:            finns det planer på att övergå till total-     Det är dock mycket osäkert om försök kan inle-
16169:         avlöning för lärarna?                             das redan vid början av inkommande 1äsår. Avta-
16170:                                                           len är avsedda att vara försöksavtal och avtals-
16171:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt             parterna skall fö1ja hur de utfaller.
16172: anföra fö1jande:                                              Det är skä1 att framhålla att reformeringen av
16173:                                                           av1öningssystemet för 1ärare vid grundsko1or,
16174:    Rektorerna i o1ika sko1- och läroansta1tsfor-          gymnasier och yrkes1äroansta1ter är en fråga
16175: mer har sedan gammalt alltsedan 1970-1980-                mellan arbetsmarknadsparterna. Undervisnings-
16176: talet haft totalarbetstid och totallön. Arbets-           ministeriet anser den pågående utvecklingen vara
16177: marknadsparterna har sedan slutet av 1980-talet           positiv. Det är motiverat att av1öningssystemet
16178: förhandlat om en reformering också av lärarnas            inom undervisningsväsendet reformeras. Samti-
16179: arbetstids- och av1öningssystem. Förhand1ingar-           digt måste man sörja för att systemet är rättvist
16180: na har hittills 1ett tili fö1jande avta1: de 1ärare som   och att det tillräck1igt smidigt stöder undervis-
16181: fungerar som elevhand1edare i grundskolan över-           ningens mål. A vta1sparterna känner väl tili de
16182: gick tili totalarbetstid och totallön 1.8.1994. Ett       utvecklingsbehov som hänför sig tili av1önings-
16183: avtal som gäller övergång tili tota1arbetstid och         systemet. Utvecklingen av avlöningssystemet är
16184: totallön för lärare vid ordinarie yrkeshögskolor          av stor betydelse också när det gäller att tili fullo
16185: har förhandlats fram med följande resultat: avta-         utnyttja de möjligheter som lagstiftningen med-
16186: let träder i kraft 1.1.1998 i fråga om de kommu-          ger. Uppgiften är krävande och förhandlingspar-
16187: na1a yrkeshögsko1orna och 1.8.1998 i fråga om             terna förtjänar allt stöd i detta arbete.
16188: 
16189:       Helsingfors den 16 juni 1998
16190: 
16191:                                                            Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
16192:                                           KK 610/1998 vp
16193: 
16194: Kirjallinen kysymys 610
16195: 
16196: 
16197: 
16198: 
16199:                                  Timo Ihamäki /kok: Koulukiusaamisesta
16200: 
16201: 
16202: 
16203:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
16204: 
16205:    Jokin aika sitten nuori koululainen tappoi it-       Opettajat eivät välttämättä tulkitse kiusaa-
16206: sensä koulukiusaamisen seurauksena. Lapsen          mistilannetta oikein ja asiaan ei näin ollen puutu-
16207: vanhempien nostaessa asian julkisuuteen heitä ja    ta.
16208: heidän perheitään uhkailtiin. Itsensä surman-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16209: neen lapsen vanhemmat olivat olleet koulukiu-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16210: saamisesta yhteydessä koulun opettajiin hyvissä     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16211: ajoin. Se ei kuitenkaanjohtanut koulun puolelta     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16212: toimenpiteisiin, jotka olisivat pysäyttäneet kiu-
16213: saamisen.                                                     Onko Hallitus selvittänyt, minkä takia
16214:    Koulukiusaaminen on osoittautunut yllättä-              koulut eivät osaa puuttua ajoissa koulu-
16215: vän yleiseksi. Useimmissa koulukiusaamista-                kiusaamiseen, ja
16216: pauksissa lapsen vanhemmat tai kiusattu lapsi on              mitä Hallitus aikoo tehdä koulukiu-
16217: kääntynyt opettajan puoleen apua saadakseen.               saamisen vähentämiseksi?
16218: Opettajat ovat usein vähätelleet asiaa ja kiusaa-
16219: miseen ei ole monesti rohjettu puuttua.
16220: 
16221:      Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1998
16222: 
16223:                                         Timo Ihamäki /kok
16224: 
16225: 
16226: 
16227: 
16228: 280043
16229: 2                                           KK 610/1998 vp
16230: 
16231: 
16232: 
16233: 
16234:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
16235: 
16236:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        den viikon kokeiluna palvelevan puhelimen, jo-
16237: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         hon soittoja kirjattiin yli 400. Kyseisestä projek-
16238: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tista tehdyn raportin mukaan keinot kiusaami-
16239: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-        sen ennaltaehkäisyyn ja ongelmaan paneutumi-
16240: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         seen ovat samansuuntaisia selvitysmiehen rapor-
16241: 610:                                                  tin kanssa eli koulukiusaamista ennalta ehkäise-
16242:                                                       vässä toiminnassa kaikkien tiedossa olevat sään-
16243:           Onko Hallitus selvittänyt, minkä takia      nöt ja ongelmatilanteiden varalta suunnitellut
16244:        koulut eivät osaa puuttua ajoissa koulu-       selkeät toimintamallit ovat tärkeitä. Selkeä ja
16245:        kiusaamiseen, ja                               jämäkkä kannanotto ristiriitatilanteissa, aikuis-
16246:           mitä Hallitus aikoo tehdä koulukiu-         ten välitön puuttuminen kiusaamiseen ja jatkuva
16247:        saamisen vähentämiseksi?                       valppaana olo voivat laukaista suurimman osan
16248:                                                       alkavista kiusaamiskierteistä.
16249:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-               Nämä ohjeet ovat yleispäteviä myös tänä päi-
16250: taen seuraavaa:                                       vänä, kuten selvitysmiehenkin useat konkreetti-
16251:                                                       set toimenpiteet kiusaamisen kitkemiseksi ja
16252:     Koulukiusaaminen nousi muutama vuosi sit-         konfliktitilanteiden käsittelytaitojen parantami-
16253: ten Suomessakin merkittäväksi koulukeskuste-          seksi. Selvitysmiehen raportissa kiinnitettiin li-
16254: lun aiheeksi joidenkin rajujen kiusaaruistapaus-      säksi huomiota tärkeään seikkaan- opettajan-
16255: ten tultua julkisuuteen. WHO-Koululaistutki-          koulutuksen kehittämiseen ja siinä yhteydessä
16256: muksen tulosten perusteella meillä on nyt ensim-      muun muassa tulevien opettajien valmiuksiin
16257: mäistä kertaa luotettavaa tietoa koulukiusaami-       kohdata oppilaiden ja kouluyhteisön erilaisia on-
16258: sen yleisyydestä muihin Euroopan maihin verrat-       gelmatilanteita.
16259: tuna. Tulosten mukaan jatkuvan koulukiusaa-               Opetushallitus ja lääninhallitukset järjestävät
16260: misen kohteena olevien oppilaiden määrä on            vuosittain opettajille koulukiusaamista käsittele-
16261: useimmissa maissa vakio eli vajaat 10% poikien        viä täydennyskoulutustilaisuuksia, joissa jaetaan
16262: keskuudessa ja noin 5 %tyttöjen ryhmässä. Vaik-       tietoa koulukiusaamisen tunnistamisesta sekä
16263: ka tutkimuksen mukaan Suomessa kiusaaminen            keinoja kiusaaruistapausten käsittelemiseksi.
16264: ei ole eurooppalaisittain hälyttävän yleistä, on      Koulukiusaamista ei kuitenkaan poisteta pelkil-
16265: opetusministeriön mukaan jokainen tapaus lii-         lä opettajille suunnatuilla tietoiskuilla, vaan kyse
16266: kaa.                                                  on koko yhteiskuntaa koskettavasta asiasta. Ny-
16267:     Opetusministeriö asetti vuonna 1993 selvitys-     kyistä enemmän tulisi käydä arvokeskustelua
16268: miehen raportoimaan koulukiusaamisesta ja             kaikkien kasvatustyöstä ja päätöksistä vastaa-
16269: esittämään sen ehkäisemiseksi tehtäviä toimen-        vien tahojen kanssa eli niin opettajien, vanhem-
16270: piteitä. Raportti sisältää tänäkin päivänä toimi-     pien, johtokuntien ja lautakuntien jäsenten kuin
16271: via toimintaehdotuksia kiusaamisen tunnistami-        kaikkien muidenkin luottamushenkilöiden kans-
16272: seksi, ehkäisemiseksi ja käsittelemiseksi. Rapor-     sa. Viime vuonna suoritetun opetusalan päättä-
16273: tin mukaan hyvinkin yksinkertaiset toiminta-          jätutkimuksen mukaan, johon osallistui 500
16274: mallit ovat paikallistasolla toimivia, kunhan nii-    opettajaa sekä 1 000 johtokuntien ja lautakun-
16275: tä kaikki tahot noudattavat. Nämä toimintamal-        tien jäsentä, eniten huolta opetustyöhön liittyvis-
16276: lit ovat seuraavia: ensiksikin uskalletaan myön-      sä järjestelyissä aiheuttaa koulukiusaaminen,
16277: tää koulukiusaamista esiintyvän koulussa, toi-        vaikka toisaalta ennaltaehkäisy on vastaajien
16278: seksi koko kouluyhteisö päättää, että koulukiu-       mielestä kuitenkin suhteellisen hyvin hoidettua,
16279: saamista ei sallita eikä suvaita ja mietitään "mei-   sillä 76% johtokuntien ja 51% lautakuntienjäse-
16280: dän koulun" koulukiusaamista koskevat käsitte-        nistä piti sitä hyvin hoidettuna.
16281: lymallit ja lopuksi pidetään myös johdonmukai-            Opetusministeriö käynnisti vuoden 1997 alus-
16282: sesti kiinni tehdyistä päätöksistä.                   sa kaksivuotisen opettajankoulutuksen kehittä-
16283:     Samana vuonna Opetushallitus käynnisti kah-       mishankkeen. Hankkeen painopistealueiksi
16284:                                            KK 610/1998 vp                                             3
16285: 
16286: määriteltiin muun muassa opettajien täydennys-           Opetusministeriön tarkoituksena on ottaa
16287: koulutus sekä opettajankoulutuksen sisällöllinen     koulukiusaaminen yhdeksi Terve itsetunto -pro-
16288: arviointi. Jo hankkeen tässä vaiheessa on tullut     jektin jatkotyöskentelyteemaksi. Projektin yh-
16289: esille tulevien opettajien kasvava tarve saada       teydessä on tarkoitus verkottua sekä kuntien että
16290: koulutusta erilaisten ongelmatilanteiden kohtaa-     eri järjestöjen kanssa.
16291: miseen ja käsittelemiseen.                               Opetushallitus järjestää kuluvana vuonna
16292:     Nykyiselle yhteiskunnalliselle kehitykselle on   koulutusta muun muassa oppilashuollon ja
16293: ollut ja on tunnusomaista keskusjohtoisuuden         muun verkostoyhteistyön puitteissa kehittämällä
16294: väheneminen ja vastuun ja päätäntävallan siirty-     väliintulo- ja puuttumismalleja kiusaamista-
16295: minen entistä enemmän paikallistasolle. Valtion      pausten ennalta ehkäisemiseen ja niiden varhai-
16296: viranomainen säätelee opetustointa lähinnä väl-      seen tunnistamiseen. Tulevan lukuvuoden alussa
16297: jien säädösten, valtioneuvoston päättämän tunti-     Opetushallitus on yhdessä Mannerheimin Las-
16298: jaon ja Opetushallituksen antamien valtakunnal-      tensuojeluliiton kanssa julistamassa koulurau-
16299: listen opetussuunnitelmien perusteiden kautta.       haa.
16300: Nykyisen peruskoululain mukaan koulun on                 Uusien koululakien mukaan oppilaan oikeuk-
16301: tehtäväänsä hoitaessaan pyrittävä läheiseen yh-      sia lisätään nykysäännöstöön verrattuna. Ky-
16302: teisymmärrykseen ja yhteistyöhön kodin kanssa        seisten säännösten perusteella oppilaalla on oi-
16303: tukemalla kotia sen kasvatustehtävässä. Ilman        keus turvalliseen opiskeluympäristöön. Tämä
16304: vanhempien tukea koulukiusaamista ei poisteta.       tarkoittaa käytännössä sitä, että opetuksen jär-
16305:  Tutkimuksetkin osoittavat, että vanhempien ja       jestäjä veivoitetaan luomaan työturvallisuusnä-
16306:  kotien yhteistyöllä on erittäin suuri merkitys      kökohdat huomioivat olosuhteet siten, että toi-
16307:  koulukiusaamisen ehkäisemisessä. Toisensa tun-      saalta opetukseen tarkoitetut fyysiset tilat ovat
16308:  tevien vanhempien lapset ovat vähemmän alttiita     turvallisia ja toisaalta siten, että oppilaat eivät
16309:  kiusaamiselle ja samoin vähemmän alttiita kiu-      joudu väkivallan tai muun kiusaamisen kohteiksi
16310:  saamaan muita.                                      koulussa tai muussa koulun toiminnassa. Huo-
16311:     Opetusministeriö katsoo, että koulukiusaa-       mattavaa on, että kyseinen velvoite koskee kaik-
16312:  mista ei poisteta pelkästäänjoillakin määräyksil-   kea lain mukaista opetusta.
16313:  lä, vaan kyse on nimenomaan yhteistyöstä eri            Kuten edellä esitetystä käy ilmi, opetusminis-
16314:  tahojen kanssa, ja siinä suhteessa meidän kaik-     teriö on hyvin tietoinen koulukiusaamiseen liitty-
16315:  kien aikuisten toiminta on ratkaisevaa. Tässä       vistä ongelmista ja on jo käynnistänyt ja on myös
16316:  työssä on oltava mukana opettajien, vanhempien      käynnistämässä eri toimenpiteitä ongelman kä-
16317:  ja asiantuntijatahojen. Aikuisten tehtävänä on      sittelemiseksi ja ehkäisemiseksi.
16318:  paikallistasolla välittömästi puuttua koulukiu-
16319:  saamiseen.
16320:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1998
16321: 
16322:                                                              Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
16323: 4                                           KK 610/1998 vp
16324: 
16325: 
16326: 
16327: 
16328:                                         Tili Riksdagens Talman
16329: 
16330:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      registrerade samtal uppgick till över 400. Enligt
16331: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-        den rapport som gjordes om projektet är meto-
16332: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      derna för att förebygga mobbning och sätta sig in
16333: man Timo Ihamäki undertecknade spörsmål nr            i problemet i linje med utredarens rapport, dvs. i
16334: 610:                                                  arbetet med att förebygga mobbning är det vik-
16335:                                                       tigt att det finns regler och klara handlingsmodel-
16336:           Har Regeringen utrett varför skolorna       ler planerade för problemsituationer som alla
16337:        inte klarar av att i tid ingripa i mobbning    känner till. Att klart och entydigt uttala sin
16338:        och                                            ståndpunkt i konfliktsituationer, att som vuxen
16339:           vad avser Regeringen göra för att få        omedelbart reagera på mobbningen och att stän-
16340:        mobbningen i skolan att minska?                digt vara på sin vakt kan i de flesta fall stoppa
16341:                                                       mobbningen i ett tidigt stadium.
16342:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            Dessa anvisningar är allmängiltiga också i dag
16343: anföra följande:                                      liksom flera av de konkreta åtgärder som utreda-
16344:                                                       ren föreslog för att utrota mobbning och förbätt-
16345:     För något år sedan blev mobbningen ett hett       ra förmågan att hantera konfliktsituationer. I
16346: tema i skoldiskussionen också i Finland efter det     utredarens rapport fåstes dessutom uppmärk-
16347: att några fall av allvarlig mobbning kommit till      samhet vid en viktig omständighet - utvecklan-
16348: allmänhetens kännedom. På basis av en elevun-         det av lärarutbildningen och i det sammanhanget
16349: dersökning som WHO låtit göra har vi nu för           bl.a. de kommande lärarnas förmåga att möta
16350: första gången tillförlitliga uppgifter om hur all-    olika problemsituationer bland eleverna och i
16351: män mobbningen är jämfört med de övriga euro-         skolgemenskapen.
16352: peiska länderna. Enligt resultaten är antalet elev-      Utbildningsstyrelsen och länsstyrelserna ord-
16353: er som är föremål för kontinuerlig mobbning i de      nar årligen fortbildningskurser för lärarna under
16354: flesta Iänder konstant, dvs. knaJ?.pt 10 % av poj-    temat mobbning. Dessa kurser ger information
16355: karna och ca 5 % av flickorna. A ven om mobb-         hur man skall känna igen mobbning och ger olika
16356: ning i Finland enligt undersökningen inte är alar-    modeller för hur man skall ta itu med mobb-
16357: merande allmän med europeiska mått mätt, an-          ningsfall. Mobbning kan dock inte avskaffas en-
16358: ser dock undervisningsministeriet att varje fall är   bart med hjälp av information till lärarna, utan
16359: ett för mycket.                                       det är något som berör hela samhället. Mer än
16360:     Undervisningsministeriet tillsatte 1993 en ut-    förr borde man föra en värdedebatt med alla
16361: redare för att rapportera om mobbningen i sko-        instanser som ansvarar för fostringsarbete och
16362: lan och föreslå åtgärder för att motverka den.        beslutsfattande, dvs. såväl med lärare, föräldrar,
16363: Rapporten innehåller handlingsförslag för att         medlemmar i direktioner och nämnder som med
16364: känna igen, hindra och ta itu med mobbning.           alla andra förtroendevalda. Enligt den utredning
16365: F örslagen är fullt gångbara än i dag. Enligt rap-    om beslutsfattarna inom undervisningssektorn
16366: porten fungerar också mycket enkla handlings-         som gjordes i fjol, och i vilken 500 lärare och
16367: modeller på lokal nivå förutsatt att alla instanser   1 000 medlemmar i direktioner och nämnder del-
16368: följer dem. Handlingsmodellerna är följande: för      tog, förorsakar mobbningen mest bekymmer i de
16369: det första vågar man erkänna att mobbning före-       arrangemang som hänför sig till undervisnings-
16370: kommer i skolan, för det andra beslutar hela          arbetet. Å andra sidan är det förebyggande arbe-
16371: skolgemenskapen tillsammans att mobbning inte         tet enligt svararna dock relativt välskött, då
16372: tillåts eller tolereras, man funderar på modeller     76 % av direktionsmedlemmarna och 51 % av
16373: för att tai itu med mobbning i "vår skola" och till   nämndemedlemmarna ansåg det vara välskött.
16374: sist håller man konsekvent fast vid det man kom-         Undervisningsministeriet startade i början av
16375: mit överens om.                                       1997 ett tvåårigt projekt för u tvecklande a v lärar-
16376:     Samma år startade Utbildningsstyrelsen ett        utbildningen. Bl.a. lärarfortbildningen samt ut-
16377: tvåveckors försök med en servicetelefon. Antalet      värderingen av lärarutbildningens innehåll an-
16378:                                             KK 610/1998 vp                                             5
16379: 
16380: gavs som tyngdpunktsområden för projektet.            motverkande av mobbning som ett tema för det
16381: Redan i detta skede av projektet kan man obser-       fortsatta arbetet inom projektet Sund självkäns-
16382: vera de kommande lärarnas växande behov av            la. Avsikten är att i samband med projektet bilda
16383: utbildning i hur man möter och hanterar pro-          nätverk med såväl kommunerna som olika orga-
16384: blemsituationer.                                      nisationer.
16385:    Kännetecknande för den nuvarande samhälls-             Utbildningsstyrelsen kommer under inneva-
16386: utvecklingen är och har varit att centralstyrning-    rande år att ordna utbildning bl.a. inom ramen
16387: en minskar och att ansvaret och beslutanderätten      för elevvård och annat nätverkssamarbete ge-
16388: allt mer överförs tilllokal nivå. De statliga myn-    nom att utveckla handlingsmodeller för att före-
16389: digheterna reglerar undervisningsväsendet när-        bygga mobbningsfall och i ett tidigt skede upp-
16390: mast via allmänt utformade författningar, den av      täcka sådana. I början av nästa läsår kommer
16391: statsrådet fastställda timfördelningen och de av      Utbildningsstyrelsen att utlysa skolfreden till-
16392: Utbildningsstyrelsen utfårdade riksomfattande         sammans med Mannerheims Barnskyddsför-
16393: grunderna för läroplanen. Enligt gällande grund-      bund.
16394: skolelag skall skolan vid fullgörande av sin upp-         Enligt de nya skollagarna utökas elevens rät-
16395: gift försöka uppnå nära samförstånd och samar-        tigheter jämfört med gällande bestämmelser. En-
16396: bete med hemmen genom att stöda dem i deras           ligt de nya bestämmelserna har en elev rätt tili en
16397: fostrande uppgifter. Mobbning kan inte avskaf-        trygg studiemiljö. Detta innebär i praktiken att
16398: fas utan föräldrarnas stöd. Undersökningar visar      utbildningsanordnaren är skyldig att skapa för-
16399: att samarbetet mellan föräldrarna och hemmen          hållanden som beaktar arbetarskyddssynpunk-
16400: är av ytterst stor betydelse när det gäller att       ter, vilket å enda sidan innebär att de fysiska
16401: motverka mobbning. Barn tili föräldrar som            utrymmen som är avsedda för undervisning är
16402: känner varandra löper mindre risk att bli mobba-      trygga och å andra sidan att eleverna inte blir
16403: de och är mindre benägna att mobba andra.             utsatta för våld eller mobbning i skolan eller i
16404:     Undervisningsministeriet anser att mobbning       annan verksamhet i skolan. Det är att observera
16405:  inte kan avskaffas enbart med hjälp av bestäm-       att denna skyldighet gäller all undervisning enligt
16406:  melser, utan det är här uttryckligen fråga om        lagen.
16407:  samarbete med olika instanser och i det avseen-          Så som framgår av det ovan relaterade är
16408:  det är det avgörande hur vi vuxna handlar. I detta   undervisningsministeriet mycket medvetet om de
16409:  arbete måste lärare, föräldrar och sakkunniga        problem som hör samman med mobbning i sko-
16410:  medverka. De vuxnas uppgift är att på loka! nivå     lan och har satt in och kommer att sätta in flera
16411:  omedelbart ingripa i mobbning.                       olika åtgärder för att ta itu med och motverka
16412:     Undervisningsministeriet har för avsikt att ta    problemet.
16413: 
16414:       Helsingfors den 17 juni 1998
16415: 
16416:                                                        Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
16417:                                             KK 611/1998 vp
16418: 
16419: Kirjallinen kysymys 611
16420: 
16421: 
16422: 
16423: 
16424:                                    Esko-Juhani Tennilä Iva-r: Lapin työllisyystilanteesta
16425: 
16426: 
16427:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
16428:    Työllisyyden alueelliset erot ovat erittäin suu-      Lappiin on siis välttämättä saatava kiireelli-
16429: ret. Koko maassa oli työministeriön lukujen mu-       sesti lisää valtion rahaa uusien työllistettyjen
16430: kaan työttömänä huhtikuun lopussa 14,2 % työ-         palkkaamiseksi valtion laitoksiin, kuntiin, järjes-
16431: voimasta. Uudellamaalla työttömyysaste oli ma-        töihin ja yrityksiin sekä työllisyysperusteisiin in-
16432: talin, 10,5 %,ja korkein se oli Lapissa, 21,8 %.      vestointeihin. Työllistettyjen tarpeesta ja työlli-
16433:    Lapissa oli huhtikuun lopun laskennassa jo         syyskohteista ei ole pulaa, kysymys on vain ra-
16434: useita kuntia, joiden osalta rikottiin jopa työlli-   hoituksesta.
16435: syyslakia, joka edellyttää toimimaan siten, ettei        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16436: työttömyys millään työssäkäyntialueella ylitä         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16437: olennaisesti maan keski määrää. Olennaiseksi yli-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16438: tykseksi budjetissa on täsmennetty 1,8 kertaa         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16439: maan keskimäärän ylittävä työttömyysaste. Tä-
16440: män 25,6 %:n rajan yläpuolella työttömyysaste                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
16441: oli Lapissa huhtikuun lopussa Ranualla                        osoittaakseen Lappiin kiireellisesti lisää
16442: (30,5 %), Enontekiöllä (32, 1 %), Kolarissa                   työllisyysrahoja ottaen huomioon sen,
16443: (25,9 %), Sailassa (32,9 %), Savukoskella                     että työttömyyden alueelliset erot ovat
16444: (34,6 %), Pelkosenniemellä (26,9 %), Posiolla                 kasvaneet suuremmiksi kuin mitä työlli-
16445: (25,6 %), Inarissa (26,4 %) ja Sodankylässä                   syyslaki ja sitä täydentävä eduskunnan
16446: (28,5 %).                                                     budjettipäätös sallivat?
16447: 
16448:      Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1998
16449:                                        Esko-Juhani Tennilä /va-r
16450: 
16451: 
16452: 
16453: 
16454:  280043
16455: 2                                             KK 611/1998 vp
16456: 
16457: 
16458: 
16459: 
16460:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
16461:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa               Aluevelvoitteen sisältö on sillä tavoin epämää-
16462: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            räinen, ettei tämä velvoite muodosta kenellekään
16463: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          niin sanottua subjektiivista oikeutta vaatia val-
16464: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-            tiolta, kunnilta tai yrityksiltä mitään konkreetti-
16465: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-            sia toimenpiteitä. Nykyistä työllisyyslain 19 §:ää
16466: myksen n:o 611:                                          koskeneen hallituksen esityksen perusteluissa on
16467:                                                          nimenomaisesti todettu, ettei säännöksen tarkoi-
16468:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy         tuksena ole perustaa kenellekään yksittäiselle
16469:         osoittaakseen Lappiin kiireellisesti lisää       henkilölle oikeutta työntekomahdollisuuteen.
16470:         työllisyysrahoja ottaen huomioon sen,            Sanamuotonsa mukaisesti säännös ei myöskään
16471:         että työttömyyden alueelliset erot ovat          perusta yksittäiselle kunnalle oikeutta vaatimuk-
16472:         kasvaneet suuremmiksi kuin mitä työlli-          siin valtiota kohtaan, vaan paremminkin velvol-
16473:         syyslaki ja sitä täydentävä eduskunnan           lisuuden toimia yhdessä muiden kanssa tietyn
16474:         budjettipäätös sallivat?                         tavoitteen saavuttamiseksi.
16475:                                                              Työministeriö käy vuosittain tulosseuranta-
16476:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             neuvottelut työvoima- ja elinkeinokeskuksen
16477: vasti seuraavaa:                                         työvoimaosaston kanssa kesäkuun alussa. Näis-
16478:                                                          sä tarkastellaan sovittujen tulostavoitteiden to-
16479:    Työllisyyslain 19 §:ssä säädetään alueellisten        teutumista alkuvuoden kehityksen valossa. Sa-
16480: näkökohtien huomioon ottamisesta talous- ja              malla on tarkoituksena ottaa esille Lapin TE-
16481: työllisyyspolitiikassa eli niin sanotusta aluevel-       keskuksen työvoimaosaston kanssa alueen työl-
16482: voitteesta. Säännöksen mukaan valtion, kuntien           lisyystilanne erityisesti aluevelvoitteen näkökul-
16483: ja yritysten yhteisin talous- ja työllisyyspoliittisin   masta. Tarkoituksena on käytettävissä olevien
16484: toimin huolehditaan alueellisesti tasapainoisesta        mahdollisuuksien rajoissa tukea Lapin työllisyy-
16485: työllisyydestä niin, ettei minkään työssäkäynti-         den kehitystä. Työministeriöllä on tässä yhtey-
16486: alueen työttömyys olennaisesti ylitä maan keski-         dessä tarkoituksena myös jakaa niukkoja vielä
16487: määräistä tasoa. Kysymys on siis kolmen eri toi-         jakamaUomia määrärahoja ottamalla huomioon
16488: mijatahon yhteistyöstä, jonka yhteistyön tavoit-         myös alueelliset erityistarpeet.
16489: teena on alueellisten työttömyyserojen tasoitta-             Edustaja Tennilä on pyytänyt myös valtioneu-
16490: minen. Eduskunta päättää vuosittain talousar-            voston oikeuskansleria tutkimaan, onko valtio-
16491: viokäsittelyn yhteydessä siitä, missä rajoissa           varainministeriö tai työministeriö syyllistynyt
16492: alueellisten työttömyyserojen tulee pysyä ja             virheelliseen menettelyyn, kun työttömyysaste
16493: osoittaa samalla talousarviossa työministeriön            on kahdella kantelussa nimeltä mainitulla työs-
16494: pääluokkaan tarvittavat määrärahat aluevel-               säkäyntialueella vuositasolla olennaisesti ylittä-
16495: voitteen hoitamiseen valtion osalta. Kuntien ja           nyt koko maan keskimääräisen työttömyysas-
16496: yritysten toimintaa eduskunta ei voi budjettipää-         teen. Työministeriö ja Lapin TE-keskuksen työ-
16497: töksellään säännellä. Hallituksen tehtävänä on            voimaosasto ovat oikeuskanslerin pyynnöstä an-
16498: eduskunnan tekemän talousarviopäätöksen jäl-              taneet asiasta oikeuskanslerille omat lausunton-
16499: keen huolehtia käytettäväksi osoitettujen määrä-          sa. Kantelun tutkiminen on oikeuskanslerinvi-
16500: rahojen rajoissa siitä, että asetetut tavoitteet to-      rastossa edelleen käsiteltävänä.
16501: teutetaan valtion osalta. Aluevelvoite on yksi
16502: talousarviossa päätetyistä valtion toiminnallisis-
16503: ta tavoitteista, mutta ei suinkaan ainoa.
16504: 
16505:       Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1998
16506: 
16507:                                                                         Työministeri Liisa Jaakonsaari
16508:                                            KK 611/1998 vp                                              3
16509: 
16510: 
16511: 
16512: 
16513:                                        Tili Riksdagens Ta/man
16514: 
16515:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      nella mål som man beslutat om i budgeten, men
16516: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        ingalunda det enda.
16517: Jem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-       Den regionala skyldighetens innehåll är så tili
16518: damot Esko-Juhani Tennilä undertecknade               vida diffust att denna skyldighet inte för någons
16519: spörsmål nr 611:                                      del stiftar så kallad subjektiv rätt att av staten,
16520:                                                       kommunerna eller fOretagen kräva några kon-
16521:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        kreta åtgärder. 1 motiveringen till regeringens
16522:        ta för att skyndsamt anvisa Lappland           proposition om den nuvarande 19 § i sysselsätt-
16523:        mera sysselsättningsanslag med beaktan-        ningslagen har man uttryckligen konstaterat att
16524:        de av att de regionala skillnaderna i ar-      bestämmelsen inte syftar till att för någon enskild
16525:        betslösheten har blivit större än vad som      person stifta rätt tili arbetsmöjlighet. I enlighet
16526:        sysselsättningslagen och riksdagens kom-       med sin ordalydelse stiftar bestämmelsen inte
16527:        pletterande budgetbeslut tillåter?             heller för någon enskild kommun rätt tili krav
16528:                                                       gentemot staten, utan snarare skyldighet att till-
16529:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         sammans med de andra verka för att uppnå ett
16530: anföra följande:                                      visst mål.
16531:                                                          Arbetsministeriet för årligen förhandlingar
16532:     1 19 § sysselsättninglagen ingår en bestämmel-    om resultatuppföljning med arbetskrafts- och
16533: se om beaktandet av regionala synpunkter inom         näringscentralens arbetskraftsavdelning i början
16534: den ekonomiska politiken och sysselsättnings-         av juni. Vid dessa förhandlingar granskas uppnå-
16535: politiken, dvs. så kallad regional skyldighet. En-    endet av de överenskomna målen i ljuset av ut-
16536: ligt bestämmelsen skall genom åtgärder som sta-       vecklingen under början av året. Samtidigt är det
16537: ten, kommunerna och företagen gemensamt vid-          meningen att tillsammans med arbetskraftsav-
16538: tar inom den ekonomiska poHtiken och syssel-          delningen vid Lapplands TE-central ta upp sys-
16539: sättningspolitiken sörjas för en regionalt balan-     selsättningsläget i området urden regionala skyl-
16540: serad sysselsättning, så att arbetslösheten inte      dighetens vinkel. Meningen är att inom ramen
16541: inom någon pendlingsregion väsentligt översti-        för disponibla möjligheter stöda sysselsättnings-
16542: ger den genomsnittliga nivån i Jandet. Det är         utvecklingen inom Lappland. Arbetsministeriet
16543: alltså fråga om tre olika aktörers samarbete, där     avser även i detta sammanhang att fördela knap-
16544: samarbetet syftar tili att utjämna regionala skili-   pa, ännu ofördelade anslag genom att beakta
16545: nader i arbetslösheten. Riksdagen beslutar årli-      också regionala specialbehov.
16546: gen i samband med budgetbehandlingen om                  Riksdagsledamot Tennilä har även bett stats-
16547: inom vilka gränser de regionala skilinaderna i        rådets justitiekansler att undersöka, ifall finans-
16548: arbetslösheten bör hållas och anvisar samtidigt i     ministeriet eller arbetsministeriet har gjort sig
16549:  budgeten de anslag som behövs under arbetsmi-        skyldigt tili felaktigt förfarande, då arbetslös-
16550:  nisteriets huvudtitel för skötseln av den regiona-   hetsgraden på årsnivå inom två pendlingsregio-
16551:  la skyldigheten för statens del. Riksdagen kan       ner, som i klagomålet nämnts vid namn, väsent-
16552:  inte genom sitt budgetbeslut reglera kommuner-       ligt har överstigit den genomsnittliga arbetslös-
16553:  nas och företagens verksamhet. Det är regering-      hetsgraden för hela landet. Arbetsministeriet och
16554:  ens uppgift att efter riksdagens budgetbeslut        Lapplands TE-central har på justitiekanslerns
16555:  inom ramen för disponibla anslag se tili att de      begäran gett denne sina egna utlåtanden i ären-
16556:  uppställda målen uppnås för statens del. Den         det. Undersökningen av klagomålet är ännu
16557:  regionala skyldigheten är ett av statens funktio-    uppe tili behandling vid justitiekanslersämbetet.
16558: 
16559:       Helsingfors den II juni 1998
16560: 
16561:                                                                    Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
16562:                                              KK 612/1998 vp
16563: 
16564: Kirjallinen kysymys 612
16565: 
16566: 
16567: 
16568: 
16569:                                     Liisa Hyssälä /kesk: Suomen Akatemian tutkimusrahojen myöntä-
16570:                                         mislinjasta
16571: 
16572: 
16573:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
16574: 
16575:    Julkisuudessa olleen tiedon mukaan Suomen           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16576: Akatemian eri tieteenalojen toimikunnatjakavat         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16577: tutkimusrahoja huomattavasti useammin omille
16578: jäsenilleen ja heidän lähipiirilleen kuin täysin ul-             Onko Suomen Akatemian linja raho-
16579: kopuolisille hakijoille. Tiedon mukaan toimi-                 jen jaossa ollut puolueeton ja yhteiskun-
16580: kunnille tulleista rahahakemuksista hyväksy-                  nan edun mukainen, ja
16581: tään keskimäärin vain 20 prosenttia, mutta omis-                 mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta luotta-
16582: tajäsenistä myönteisen vastauksen saa 60-80                   mus Akatemian rahoituspäätöksiin pa-
16583: prosenttia. Periaatteessa hakemuksen jättänyt                 laisi, sekä
16584: jäsen jäävätään asian käsittelyssä, mutta toisi-                 miten jakokäytäntöä muutetaan vas-
16585: naan pöytäkirjoja on korjattu jälkikäteen.                    taamaan nykyistä paremmin päätöksiltä
16586:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-            yleisesti vaadittavaa puolueettomuutta?
16587: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16588: 
16589:      Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1998
16590: 
16591:                                            Liisa Hyssälä /kesk
16592: 
16593: 
16594: 
16595: 
16596: 280043
16597: 2                                           KK 612/1998 vp
16598: 
16599: 
16600: 
16601: 
16602:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
16603: 
16604:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       valittaessa. Tämä on tärkeää, sillä Akatemian
16605: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         mahdollisuudet tieteen edistämiseen perustuvat
16606: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-      ennen muuta toimikunnan jäsenten asiantunte-
16607: le jäsenelle kansanedustaja Liisa Ryssäiän näin       mukseen.
16608: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 612:                 Toimikunnat päättävät tutkimuksen rahoi-
16609:                                                       tuksesta hakemusten keskinäisen kilpailun pe-
16610:           Onko Suomen Akatemian linja raho-           rusteella. Päätösten perustana ovat ulkopuolisil-
16611:        jen jaossa ollut puolueeton ja yhteiskun-      ta asiantuntijoilta pyydetyt kirjalliset lausunnot.
16612:        nan edun mukainen, ja                          Akatemiassa noudatettavan käytännön mukaan
16613:           mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta luotta-    hakemukset arvioidaan aina kahteen kertaan.
16614:        mus Akatemian rahoituspäätöksiin pa-           Ensimmäisen laatuarvioinnin suorittavat Akate-
16615:        laisi, sekä                                    mian ulkopuoliset asiantuntijat ja lopullisen pää-
16616:           miten jakokäytäntöä muutetaan vas-          töksen rahoitettavista hankkeista tekevät tieteel-
16617:        taamaan nykyistä paremmin päätöksiltä          liset toimikunnat. Toimikuntien jäsenten hake-
16618:        yleisesti vaadittavaa puolueettomuutta?        mukset käsitellään saman käytännön mukaisesti.
16619:                                                       Asianomainen toimikunnan jäsen ei osallistu
16620:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          hankkeen arviointiin tai niistä päättämiseen.
16621: vasti seuraavaa:                                          Edustaja Hyssälä viittaa kysymyksessään jul-
16622:                                                       kisuudessa esitettyyn epäilyyn, jonka mukaan
16623:    Suomen Akatemian tehtävistä säädetään              toimikunnat olisivat vuosina 1995-1997 jaka-
16624: Akatemiasta annetussa laissa (378/1994), jonka        neet puolueellisesti rahoitusta toimikunnanjäse-
16625: mukaan Akatemia edistää tieteellistä tutkimusta       nille ja heidän lähipiirilleen. Hyssälä asettaa
16626: ja sen hyödyntämistä, kehittää kansainvälistä         myös Akatemian rahoituspäätösten luotettavuu-
16627: tieteellistä yhteistyötä, toimii asiantuntijaelime-   den epäilyksenalaiseksi.
16628: nä tiedepolitiikkaa koskevissa kysymyksissä              Opetusministeriö pitää tärkeänä, että Akate-
16629: sekä myöntää määrärahoja tieteelliseen tutki-         mian tieteellisten toimikuntien päätöksenteossa
16630: mukseen ja muuhun tieteen edistämiseen. Ta-           pidetään ehdottomasti kiinni esteellisyyssään-
16631: voitteeksi on asetettu suomalaisen tutkimuksen        nöistä. Näillä säännöksillä varmistetaan julkista
16632: laadun nostaminen ja edellytysten luominen kor-       valtaa käyttävien henkilöiden puolueettomuus
16633: keatasoiselle tieteelliselle työlle.                  asioiden käsittelyssä. Lähtökohtana on se, että
16634:    Suomen Akatemiassa on neljä tieteellistä toi-      päätöksentekijä - hallituksen tai toimikunnan
16635: mikuntaa, jotka hoitavat annettuja tehtäviä ku-       jäsen - ei saa käyttää valtaansa edistääkseen
16636: kin omalla toimialallaan. Valtioneuvosto nimit-       yksityisiä etujaan tai intressejään. Jäsen ei myös-
16637: tää toimikuntiin jäsenet kolmeksi vuodeksi ker-       kään saa käyttää valtaansa edistääkseen oman
16638: rallaan. Nimitystä tehdessään valtioneuvoston         tutkimusryhmänsä tai laitoksensa erityisiä etuja
16639: tulee Suomen Akatemiasta annetun asetuksen            ja intressejä. Opetusministeriöllä ei saamiensa
16640: (856/1994) mukaan huolehtia siitä, että toimi-        selvitysten perusteella ole syytä epäillä, että Aka-
16641: kunnissa on monipuolinen ja korkeatasoinen tie-       temian toimikunnissa olisi toimittu näiden peri-
16642: teellinen asiantuntemus.                              aatteiden vastaisesti.
16643:    Toimikunnan jäseniä valittaessa keskeisenä            Tehtyjen selvitysten mukaan tieteelliset toimi-
16644: valintaperiaatteena on tutkimustyön laatu ja an-      kunnat osoittivat vuosina 1995-1997 tutkimus-
16645: siot tieteen edistämisessä. Toimikuntien jäsenet      rahaa toimikuntien jäsenten johtamille tutki-
16646: nimitetään tiedeyhteisön asettamista ehdokkais-       mushankkeille ja tutkijakouluille vajaat 45 mil-
16647: ta. Menettelyllä halutaan varmistaa, että Suo-        joonaa markkaa. Kun rahoitusta myönnettiin
16648: men Akatemian toimikuntiin tulee valituiksi sel-      vastaavana aikana kaiken kaikkiaan runsaat 1,4
16649: laisia henkilöitä, joilla on tiedeyhteisön tuki ta-   miljardia markkaa, niin toimikuntien jäsenten
16650: kanaan. Lisäksi halutaan korostaa tieteellisen        osuus oli noin 3,2 prosenttia myönnetystä tutki-
16651: pätevyyden keskeisyyttä toimikunnan jäseniä           musrahoituksesta. Edellisellä toimikuntakaudel-
16652:                                              KK 612/1998 vp                                             3
16653: 
16654: la, vuosina 1992-1994, samat tutkijat, jotka           Akatemian toimintaa arvioinut kansainvälinen
16655: tuolloin eivät olleet Akatemian toimikuntien jä-       asiantuntijaryhmä (1992) pitivät välttämättömä-
16656: seniä, saivat 4,1 prosenttia Suomen Akatemian          nä, että kyseiset Akatemian sisäiset määräykset
16657: myöntämästä tutkimusrahoituksesta.                     kumotaan, jotta parhaiden ja aktiivisessa tutki-
16658:     Edellä oleva vertailu osoittaa, että toimikun-     musvaiheessa olevien tutkijoiden kiinnostus ryh-
16659: nan jäseninä toimiessaan kyseiset alansa etevim-       tyä toimikunnan jäseniksi voitaisiin säilyttää.
16660: piin kuuluvat tutkijat ovat osoittaneet pikem-         Yliopistot ja koko tiedeyhteisö tukivat ehdotusta
16661: minkin pidättyväisyyttä tutkimusrahoitusta ha-         yksimielisesti.
16662: kiessaan kuin käyttäneet asemaansa hyväkseen.             Vuoden 1995 alussa toteutettua Akatemia-
16663: Selvityksen valossa näyttää siltä, että toimikun-      uudistusta pidetään yleisesti onnistuneena. Tie-
16664: nan jäsenenä toimiessaan aktiivitutkijat ovat          teellisten toimikuntien vastuualueiden laajentu-
16665: saaneet rahoitusta omalle tutkimustyölleen jopa        minen on antanut toimikunnille mahdollisuuden
16666: aikaisempaa vähemmän. Se, että myöntöpro-              kehittää tieteiden välistä vuoropuhelua ja moni-
16667: sentti on toimikunnanjäsenten hakemusten koh-          tieteistä tutkimusta. Toimikuntien vastuu ja asi-
16668: dalla ollut keskimääräistä korkeampi, selittyy         antuntemuksen korostuminen ovat erittäin tär-
16669: lähinnä sillä, että toimikuntien jäsenet on valittu    keitä tekijöitä luotaessa avoin ja luottava suhde
16670: aktiivisimpien tutkijoiden joukosta, jolloin kaik-     Akatemian ja tutkijoiden välille. Akatemian ar-
16671: kien hakijoiden keskimääräinen myöntöprosent-          viointijärjestelmiä ja asiantuntijamenettelyjä ke-
16672: ti ei anna oikeata kuvaa asiasta.                      hitetään edelleen, esimerkiksi arviointipaneeleita
16673:     Pääosa toimikuntien jäsenistä on yliopistojen      on ryhdytty käyttämään yhä useammin, samoin
16674:  professoreita, joilla on laaja yhteistyöverkosto.     ulkomaisten asiantuntijoiden käyttöä on lisätty.
16675:  Kun valintaperusteena käytetään tutkimustyön             Suomalaisen tutkimuksen rooli myös kansain-
16676:  korkeaa tasoa ja ansioita tieteen edistämisessä,      välisessä tiedemaailmassa on näkyvämpi kuin
16677:  on selvää, että toimikunnan jäseniksi valittujen      koskaan aikaisemmin. Parhaat suomalaiset tut-
16678: johdolla toimii useita suuria tutkimusryhmiä ja        kijat julkaisevat tieteelliset tuloksensa korkeata-
16679:  tutkijakouluja, joiden rahoitus on pitkälti Suo-      soisissa ulkomaisissa sarjoissa ja esiintyvät kut-
16680:  men Akatemian rahoituksen varassa. Olisi omi-         suttuina esitelmöitsijöinä arvovaltaisilla kan-
16681:  tuista, jos nämä tutkimusryhmät ja niissä työs-       sainvälisillä forumeilla useammin kuin milloin-
16682:  kentelevät tutkijat jäisivät ilman tutkimusrahoi-     kaan ennen. Monet tutkimusryhmät ovat saavut-
16683:  tusta kolmeksi vuodeksi sen vuoksi, että heidän       taneet tason, jolla niiden voidaan katsoa kuulu-
16684:  ryhmäänsä johtava professori on tullut valituksi      van oman tieteenalansa kansainväliseen kär-
16685:  Suomen Akatemian toimikunnan jäseneksi.               keen. Hyvä tilanne johtuu paljolti tutkijoiden
16686:  Tämä johtaisi siihen, että korkeatasoisimpien         aktiivisuudesta. Maamme yliopistoissa vallitsee
16687:  ryhmien vetäjät tuskin voisivat asettua ehdolle       aktiivinen ja tutkimusmyönteinen ilmapiiri. Tut-
16688:  toimikuntaan.                                         kimukseenja tutkijankoulutukseen panostetaan.
16689:     Suomen Akatemian kehittämiskysymykset              Kansainvälisen huipputason saavuttaneet ryh-
16690:  olivat voimakkaasti esillä 1990-luvun alussa.         mät ovat lähes poikkeuksetta kehittyneet Suo-
16691:  Akatemian organisaatiorakenteen ohella ongel-         men Akatemian antaman systemaattisen ja pit-
16692:  maksi nähtiin tuolloin se, että parhaiden tutkijoi-   käaikaisen rahoituksen seurauksena.
16693:  den kiinnostus ryhtyä toimikunnanjäseniksi uh-           Tutkimusvarojen jaossa on noudatettava eh-
16694:  kasi vähentyä, koska jäsenet joutuivat luopu-         dotonta puolueettomuutta ja tiukasti jääviys-
16695:  maan mahdollisuuksistaan saada Akatemialta            säännöksiä. Tutkimuksen laadun tulee olla ainoa
16696:  rahoitusta omille tutkimushankkeilleen. Tämä          kriteeri. Saadun selvityksen mukaan näin on
16697:  johtui tuolloin voimassa olleista Suomen Akate-       Suomen Akatemian toiminnassa myös kiistatta
16698:  mian sisäisistä määräyksistä.                         ollut. Asiasta julkisuudessa käyty keskustelu ei
16699:     Perustutkimustyöryhmä 1989 ja akateemikko          näytä perustuvan tosiasioiden oikeaan tunte-
16700:   Erik Allardtinjohdolla toiminut Suomen Akate-        mukseen.
16701:   mian kehittämistyöryhmä (1991) sekä Suomen
16702: 
16703:       Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1998
16704: 
16705:                                                                Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
16706: 4                                          KK 612/1998 vp
16707: 
16708: 
16709: 
16710: 
16711:                                        Tili Riksdagens Talman
16712: 
16713:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Man vill också betona hur viktig vetenskaplig
16714: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          kompetens är vid valet av medlemmar i forsk-
16715: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      ningsråden. Detta är viktigt eftersom Akademins
16716: dagsman Liisa Hyssälä undertecknade spörsmål         möjligheter att främja forskningen framför allt
16717: nr 612:                                              baserar sig på medlemmarnas sakkunskap.
16718:                                                         Forskningsråden beslutar om forskningens fi-
16719:           Har Finlands Akademis linje vid an-        nansiering genom att ansökningarna tävlar sins-
16720:        slagsfördelningen varit objektiv och i en-    emellan. Underlag för besluten är skriftliga utlå-
16721:        lighet med samhällets intresse och            tanden som begärts av utomstående sakkunniga.
16722:           vad avser Regeringen göra för att åter-    Enligt den praxis som följs vid Akademin be-
16723:        ställa förtroendet för Akademins finan-       döms ansökningarna alltid två gånger. Den för-
16724:        sieringsbeslut, samt                          sta kvalitetsbedömningen görs av utomstående
16725:           hur skall fördelningspraxis ändras för     sakkunniga och det slutliga beslutet om vilka
16726:        att bättre motsvara den objektivitet som      projekt som skall finansieras fattas av de veten-
16727:        allmänt krävs av beslut?                      skapliga forskningsråden. Ansökningar av med-
16728:                                                      lemmar i forskningsråden behandlas enligt sam-
16729:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ma praxis. Den medlem ärendet berör deltar inte
16730: anföra följande:                                     i bedömningen av projektet eller i beslut som
16731:                                                      gäller det.
16732:    Bestämmelser om Finlands Akademis uppgif-            Riksdagsledamot Hyssälä hänvisar i sitt
16733: ter ingår i lagen om Finlands Akademi (378/          spörsmål tili den misstanke som framförts i of-
16734: 1994). Enligt den skall Akademin främja den          fentligheten om att forskningsråden under
16735: vetenskapliga forskningen och utnyttjandet av        1995-1997 skulle ha delat ut finansiering sub-
16736: den, utveckla det internationella samarbetet         jektivt tili forskningsrådens medlemmar och per-
16737: inom vetenskapen, vara sakkunnigorgan i frågor       soneri deras närmaste krets. Hyssälä ifrågasätter
16738: som gäller forskningspolitik samt bevilja anslag     också riktigheten i de finansieringsbeslut Akade-
16739: för vetenskaplig forskning och annan verksam-        min fattat.
16740: het som främjar vetenskapen. Målet är att höja          Undervisningsministeriet anser det viktigt att
16741: kvaliteten på finländsk forskning och att skapa      man vid beslutsfattandet i Akademins veten-
16742: förutsättningar för vetenskapligt arbete på hög      skapliga forskningsråd strikt håller fast vid be-
16743: nivå.                                                stämmelserna omjäv. Genom dessa bestämmel-
16744:    Vid Finlands Akademi finns fyra vetenskapli-      ser säkerställs objektivitet hos de personer som
16745: ga forskningsråd som sköter givna uppgifter vart     utövar den offentliga makten när ärendena be-
16746: och ett inom sitt verksamhetsområde. Statsrådet      handlas. Utgångspunkten är att beslutsfattaren
16747: utser medlemmarna i forskningsråden för tre år i     -en medlem i styrelsen eller ett forskningsråd-
16748: sänder. Vid utnämningen skall statsrådet enligt      inte får använda sin makt för att främja privata
16749: förordningen om Finlands Akademi (856/1994)          fördelar eller intressen. En medlem får inte heller
16750: se tili att en mångsidig och högtstående veten-      använda sin makt för att främja särskilda förde-
16751: skaplig sakkunskap blir företrädd i forskningsrå-    lar och intressen hos den egna forskningsgruppen
16752: den.                                                 eller institutionen. Undervisningsministeriet har
16753:    En central princip vid valet av medlemmar i       på basis av inkomna utredningar inte skäl att
16754: forskningsråden är kvaliteten på forskningsarbe-     misstänka att man i forskningsråden vid Akade-
16755: tet och meriterna när det gäller att främja veten-   min skulle ha handlat mot dessa principer.
16756: skapen. Medlemmarna utses bland kandidater              Enligt de utredningar som gjorts anvisade de
16757: som vetenskapssamfundet ställt upp. Genom            vetenskapliga forskningsråden under 1995-
16758: detta förfarande vill man försäkra sig om att        1997 knappt45 miljoner mark i forskningsanslag
16759: sådana personer som har vetenskapssamfundets         för forskningsprojekt och forskarskolor ledda av
16760: stöd väljs in i Finlands Akademis forskningsråd.     medlemmar i forskningsråden. Då den totala fi-
16761:                                              KK 612/1998 vp                                             5
16762: 
16763: nansieringen under motsvarande tid uppgick tili        ser som då gällde vid Finlands Akademi.
16764: drygt 1,4 miljarder mark, var andelen för forsk-          Arbetsgruppen för grundforskning 1989 och
16765: ningsrådens medlemmar ca 3,2 procent av den            Arbetsgruppen för utveckling av Finlands Aka-
16766: beviljade forskningsfinansieringen. Under före-        demi (1991) under akademiker Erik Allardts led-
16767: gående forskningsrådsperiod, 1992-1994, fick           ning samt en internationell sakkunniggrupp som
16768: samma forskare, som då inte var medlemmar i            utvärderat Finlands Akademis verksamhet
16769: Akademins forskningsråd, 4,1 procent av den            (1992) ansåg det nödvändigt att nämnda interna
16770: forskningsfinansiering som Finlands Akademi            bestämmelser vid Akademin upphävs för att de
16771: beviljade.                                             bästa forskarna och forskare i en aktiv forsk-
16772:      Jämförelsen ovan visar att dessa forskare, som    ningsfas fortfarande skall vara intresserade av
16773: hör tili de mest framstående inom sitt område, i       medlemskap i forskningsråden. Universiteten
16774: sin verksamhet som medlemmar i forskningsrå-           och hela vetenskapssamfundet understödde en-
16775: den snarare iakttagit återhållsamhet vid ansökan       hälligt förslaget.
16776: om forskningsfinansiering än utnyttjat sin ställ-         Akademireformen som verkställdes i början
16777: ning. Utgående från utredningen förefaller det         av 1995 anses över lag ha utfallit väl. Breddning-
16778: som om de aktiva forskarna när de fungerat som         en av de vetenskapliga forskningsrådens ansvars-
16779: medlemmar i forskningsråden rentav fått mindre         områden har givit forskningsråden en möjlighet
16780: finansiering för sitt eget forskningsarbete än tidi-   att utveckla den tvärvetenskapliga dialogen och
16781: gare. Att beviljningsprocenten i fråga om ansök-       den mångvetenskapliga forskningen. Forsk-
16782: ningar från forskningsrådens medlemmar varit           ningsrådens ansvar och betonandet av sakkun-
16783: högre än genomsnittet förklaras närmast med att        skapen är ytterst viktiga faktorer vid skapandet
16784: forskningsrådens medlemmar valts bland de              av ett öppet och förtroendefullt förhållande mel-
16785: mest aktiva forskarna, varvid den genomsnittliga       lan Akademin och forskarna. Akademins utvär-
16786: beviljningsprocenten för alla sökande inte ger en      deringssystem och sakkunnigförfaranden ut-
16787: riktig bild av saken.                                  vecklas ytterligare, som exempel kan nämnas att
16788:      Största delen av medlemmarna i forskningsrå-      man allt oftare börjat använda utvärderings-
16789: den är universitetsprofessorer med ett omfattan-       paneler, likaså har anlitandet av utländska sak-
16790: de samarbetsnät. När urvalskriterierna är en hög       kunniga ökat.
16791: nivå på forskningsarbetet och meriter när det             Den finländska forskningen intar en synligare
16792: gäller främjandet av vetenskapen, är det klart att     roll än någonsin tidigare också i den internatio-
16793: de som valts tili medlemmar i forskningsråden          nella vetenskapsvärlden. De bästa finska fors-
16794: leder flera stora forskningsgrupper och forskar-       karna publicerar sina vetenskapliga rön i hög-
16795: skolor vars finansiering i stor utsträckning är        klassiga utländska serier och framträder som in-
16796:  beroende av Finlands Akademi. Det vore under-         bjudna föredragshållare i ansedda internationel-
16797: ligt om dessa forskningsgrupper och de forskare        la fora oftare än någonsin tidigare. Många forsk-
16798:  som arbetar i dem skulle bli utan forskningsfi-       ningsgrupper har uppnått en nivå som renderar
16799:  nansiering under tre år a v den anledningen av den    dem en plats i den internationella toppen inom
16800:  professor som leder deras grupp har blivit utsedd     det egna vetenskapsområdet. Denna positiva si-
16801:  tili medlem i ett forskningsråd vid Finlands Aka-     tuation beror i hög grad på forskarnas aktivitet. 1
16802:  demi. Detta skulle leda tili att de som leder de      våra universitet råder en aktiv och forsknings-
16803:  mest framstående grupperna knappast kunde             vänlig atmosfår. Det satsas på forskning och
16804:  kandidera för en plats i ett forskningsråd.           forskarutbildning. De grupper som uppnått den
16805:       Frågor som gällde utvecklandet av Finlands       internationella toppen har nästan utan undantag
16806:  Akademi var ytterst aktuella i början av 1990-        utvecklats som en följd av systematisk och lång-
16807:  talet. Det man då uppfattade som ett problem var      varig finansiering från Finlands Akademi.
16808:  förutom Akademins organisationsstruktur ock-             Vid fördelningen av forskningsanslagen bör
16809:  så omständigheten att de bästa forskarnas intres-     absolut objektivet iakttas och bestämmelserna
16810:  se för att bli medlemmar i forskningsråden hota-      om jäv strängt hållas. F orskningens kvalitet skall
16811:  de att minska eftersom medlemmarna blev               utgöra det enda kriteriet. Enligt den utredning
16812:  tvungna att avstå från sina möjligheter att få        som lämnats har detta utan tvekan varit fallet i
16813:  finansiering av Akademin för egna forsknings-         Finlands Akademis verksamhet.
16814:  projekt. Detta berodde på de interna bestämmel-
16815: 
16816:       Helsingfors den 16 juni 1998
16817: 
16818:                                                         Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
16819:                                              KK 613/1998 vp
16820: 
16821: Kirjallinen kysymys 613
16822: 
16823: 
16824: 
16825: 
16826:                                     Jukka Tarkka /nuors ym.: Lehtien jakelukanavan kilpailutilan-
16827:                                        teesta
16828: 
16829: 
16830:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
16831: 
16832:     Sanoma Oy:n, Helsinki Media Company Oy:n               Kilpailunrajoituslain uuden II d §:n mukaan
16833: ja WSOY:nyhdistyminen keskittää median toi-             kilpailuneuvosto voi Kilpailuviraston esityksestä
16834: mituksellisen sisällön ja tuotannon hallinnan           kieltää tai määrätä purettavaksi sellaisen yritys-
16835: Suomen oloissa ennen näkemättömällä ja peri-            kaupan, jonka osapuolien yhteinen liikevaihto
16836: aatteessa hyvin huolestuttavana tavalla. Se vä-         on yli kaksi miljardia markkaa, jos yrityskaupan
16837: hentää sanoma- ja aikakauslehtien kustannustoi-         seurauksena "syntyy tai vahvistuu sellainen mää-
16838: minnan tervettä ja toimivaa taloudellista kilpai-       räävä markkina-asema, joka merkittävästi estää
16839: lua tavalla, jota kilpailunrajoituslain 9 §:n mu-       kilpailua Suomen markkinoilla tai niiden oleelli-
16840: kaan voidaan pitää vahingollisena. Median toi-          sella osalla".
16841: mituksellisen ja yhteiskunnallisen kilpailutilan-          Sanomien, Helsinki Median ja WSOY:n fuu-
16842: teen vinoutumisesta syntyvää haittaa on kuiten-         siota koskeva päätös on tehty ennen uuden lain
16843:  kin vaikea yksilöidä, eikä valtiovallan kuulu          voimaantuloa, mutta sen lopullinen toteutus tu-
16844:  puuttua lehdistön sisällöllisiin kysymyksiin.          lee fuusion osapuolten ilmoituksen mukaan ta-
16845:      Suurten mediatalojen fuusio luo kuitenkin          pahtumaan lain voimaantulon jälkeen. Syntyy
16846:  lehtien jakelukanavassa aidon monopolitilan-           ristiriitainen tilanne: fuusiopäätös on sen tekemi-
16847:  teen, joka näyttää olevan kilpailunrajoituslain        sen ajankohtana voimassa olevan lain mukaan
16848:  9 §:ssä tarkoitetulla tavalla vahingollinen. Synty-    mahdollinen, mutta päätöksen toteutuksen edet-
16849:  vä kustannusyhtiö hallitsee täysin Rautakirja-         tyä loppuun asti sen tuloksena syntyvä yhtiö on
16850:  yhtymän kioskiketjua,joka on iltapäivälehtien ja       tällä välillä voimaan tulleen lain vastainen.
16851:  aikakauslehtien irtonumeromyynnin keskeisen               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16852:  tärkeä jakelukanava. Lisäksi Rautakirjan Lehti-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16853:  piste-osasto on Suomen ainoa lehtitukku, joka          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16854:  hoitaa myös muiden kuin Rautakirjan omien leh-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16855:  denmyyntipisteiden tukkumyynnin ja logistii-
16856:  kan. Kilpailunrajoituslain mukaan tällainen                      Aikooko Hallitus puuttua Sanoma
16857:  omistuksen rakenne ei ole kielletty, mutta se kiel-           Oy:n, Helsinki Media Company Oy:n ja
16858:   tää hallitsevan markkina-aseman väärinkäytön.                WSOY:n fuusioon ennen kuin siitä on
16859:  Toisaalta kilpailunrajoituslakiesityksen peruste-             muodostunut fuusiopäätöksen tekemisen
16860:   luissa hallitus toteaa: "Pelkästään jälkikäteisellä          jälkeen voimaan tulevan lain vastainen
16861:   määräävän markkina-aseman väärinkäytön val-                  tapahtunut tosiasia, tai
16862:   vonnalla ei pystytä poistamaan kaikkia määrää-                   aikooko Hallitus täyttää kilpailunra-
16863:   vään asemaanjohtaneiden yrityskauppojen hait-                joituslain II d §:n antamaa mahdollisuut-
16864:   tavaikutuksia. Tämä johtuu siitä, että yrityskau-            ta kieltää tai purkaa kauppa, joka johtaa
16865:   pan kilpailuvaikutukset voivat olla niin voimak-             iltapäivä- ja aikakauslehtien jakeluver-
16866:   kaita, ettei niiden korjaaminen jälkikäteisellä              kossa lain 9 §:ssä kiellettyyn tilanteeseen?
16867:   käyttäytymisen valvonnalla ole riittävää."
16868: 
16869:       Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1998
16870: 
16871:                       Jukka Tarkka /nuors                  Sakari Smeds /skl
16872:                       Kimmo Sasi /kok                      Tuija Brax /vihr
16873:                                         Pekka Saarnio /vas
16874: 
16875:  280043
16876: 2                                         KK 613/1998 vp
16877: 
16878: 
16879: 
16880: 
16881:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
16882: 
16883:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Yrityskauppavalvontaa koskevat kilpailuma-
16884: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         joituslain säännökset tulevat voimaan 1.1 0.1998.
16885: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       Lakia sovelletaan sen voimaantulon jälkeen teh-
16886: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jukka Tar-       tyihin yrityskauppoihin. Yrityskaupan tekemi-
16887: kan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          sen ajankohtana pidetään sitä päivää, josta laissa
16888: n:o 613:                                              tarkoitettu yrityskaupan ilmoitusvelvollisuuden
16889:                                                       määräaika alkaa. Lain mukaan sulautumien
16890:           Aikooko Hallitus puuttua Sanoma             osalta määräaika alkaa siitä, kun sulautumisesta
16891:        Oy:n, Helsinki Media Company Oy:n ja           on sulautumiseen osallisissa yhteisöissä päätetty.
16892:        WSOY:n fuusioon ennen kuin siitä on            Osakeyhtiöiden sulautumisessa tämä tarkoittaa
16893:        muodostunut fuusiopäätöksen tekemisen          sitä, että yrityskauppa on tehty silloin, kun sulau-
16894:        jälkeen voimaan tulevan lain vastainen         tuminen on hyväksytty sulautuvien yhtiöiden
16895:        tapahtunut tosiasia, tai                       yhtiökokouksissa. Tässä tapauksessa sulautu-
16896:           aikooko Hallitus käyttää kilpailuma-         missuunnitelma on tarkoitus hyväksyä yhtiöiden
16897:        joituslain 11 d §:n antamaa mahdolli-           ylimääräisissä yhtiökokouksissa 29.6.1998 eli en-
16898:        suutta kieltää tai purkaa kauppa, joka          nen lain voimaantuloa 1.10.1998. Ko. sulautu-
16899:        johtaa iltapäivä- ja aikakauslehtien jake-      maan ei siten sovelleta yrityskauppavalvontaa
16900:        luverkossa lain 9 §:ssä kiellettyyn tilan-      koskevia säännöksiä, vaikka sulautuman täytän-
16901:        teeseen?                                        töönpano tai sulautuman rekisteröinti tapahtui-
16902:                                                        sivat lain voimaantulon jälkeen.
16903:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Lehtien tukkukaupassa ja logistiikkapalvelu-
16904: vasti seuraavaa:                                      jen tarjonnassa kilpailuviranomainen on nähnyt
16905:                                                        vaarana, että Rautakirja suosisi Sanoma-WSOY
16906:    Werner Söderström Osakeyhtiö- WSOY, Sa-             -konserniin kuuluvien yhtiöiden lehtiä kilpaile-
16907: noma Osakeyhtiö, Helsinki Media Company Oy             vien lehtien kustannuksella. Markkinoiden ra-
16908: ja Oy Devarda Ab sulautuvat Sanoma-WSOY                kenteesta riippuen tällaista käyttäytymistä tut-
16909: Oyj -nimiseksi yhtiöksi. Sulautumissuunnitelma,        kittaisiin kilpailuoikeudessa kilpailunrajoitus-
16910: joka on hyväksytty 14.5.1998ja 15.5.1998 yhtiöi-       lain 7 §:ssä tarkoitetun määräävän markkina-
16911: den hallituksissa, esitetään yhtiöiden ylimääräis-     aseman väärinkäyttökiellon kannalta tai, jos ky-
16912: ten yhtiökokousten hyväksyttäväksi 29.6.1998.          symyksessä ei olisi määräävässä markkina-ase-
16913: Yhtiökokousten hyväksyruispäätöksen ajankoh-           massa oleva yritys, kilpailunrajoituslain 9 §:n
16914: ta on ratkaiseva yrityskauppavalvontasäännös-          yleislauseketta soveltaen. Lain 9 §:n yleislausek-
16915: ten soveltamisen kannalta. Alustavan aikataulun        keen tarkoittamat kilpailunrajoituksen vahin-
16916: mukaan sulautumislupa on tarkoitus rekisteröi-         gollisuuden tunnusmerkit eivät ole riittävä pe-
16917: dä ja sulautuman tulla voimaan 1.5.1999.               ruste yrityskaupan kieltämiseksi tai purkamisek-
16918:    Rautakirja Oyj, jonka osakkeista uusi yhtiö        si.
16919: omistaa noin 55%, olisi uuden yhtiön tytäryhtiö.         Kilpailuvirasto on omalta osaltaan ilmoitta-
16920: Rautakirja Oyj on käytännössä ainoa sanoma- ja        nut ryhtyvänsä selvittämään, onko sulautumisen
16921: aikakauslehtien tukkuliike- ja logistiikkapalve-      seurauksena Rautakirjan lehtitukkukaupassa
16922: luja tarjoava yhtiö Suomessa. Kioskikaupassa          esimerkiksi kilpailijoiden toimintamahdolli-
16923: mukaan lukien lehtien irtonumeromyynti Rauta-         suuksia rajoittavia kauppaehtoja.
16924: kirjan asema on myös vahva, joskin tällä liiketoi-
16925: minnan alueella yhtiö kohtaa myös kilpailua.
16926: 
16927:      Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1998
16928: 
16929:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
16930:                                             KK 613/1998 vp                                                 3
16931: 
16932: 
16933: 
16934: 
16935:                                          Tili Riksdagens Talman
16936: 
16937:   1 det syfte 37 § I mom. riksdagsordningen an-            De bestämmelser i 1agen om konkurrensbe-
16938: ger har Ni, Fru Taiman, tili vederbörande med-          gränsningar som gäller tillsynen över företags-
16939: Iem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-      köp träder i kraft 1.10.1998. Lagen tillämpas på
16940: damot Jukka Tarkka m.fl. undertecknade spörs-           företagsköp som ingås efter att den har trätt i
16941: mål nr 6I3:                                             kraft. Som tidpunkt för när ett företagsköp har
16942:                                                         ingåtts anses den dag när den tidsfrist för skyldig-
16943:           Har Regeringen för avsikt att ingripa i       heten att anmäla företagsköpet som avses i lagen
16944:        fusionen mellan Sanoma Oy, Helsinki              börjar löpa. Enligt lagen börjar tidsfristen i fråga
16945:        Media Company Oy och WSOY innan                  om fusioner från den tidpunkt då de sammanslut-
16946:        den har blivit ett faktum som strider mot        ningar som deltar i fusionen har fattat beslut om
16947:        den lag som kommer att träda i kraft             den. Vid fusioneringen av aktiebolag innebär det-
16948:        sedan fusionsbeslutet har fattats, eller         ta att ett företagsköp har ingåtts när fusionen har
16949:           har Regeringen för avsikt att använda         godkänts vid en extraordinarie bolagsstämma i
16950:        den möjlighet som II d § lagen om kon-           de bolag som fusioneras. 1 detta fall är avsikten
16951:        kurrensbegränsningar ger att förbjuda el-        att fusionsplanen skall godkännas vid extraordi-
16952:        ler häva det köp som kommer att leda tili        narie bolagsstämmor i bolagen 29 .6.1998, således
16953:        en situation som förbjuds i 9 § i ovan           innan Iagen träder i kraft, vilket sker 1.10.1998.
16954:        nämnda lag i fråga om distributionsnätet         På denna fusion tillämpas föijaktligen inte be-
16955:        för kvällstidningar och tidskrifter?             stämmelserna om tillsynen över företagsköp,
16956:                                                         fastän verkställandet av fusionen eller registre-
16957:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           ringen av den skulle ske sedan lagen har trätt i
16958: anföra följande:                                        kraft.
16959:                                                            1 partihandeln med tidningar och utbudet på
16960:     Werner Söderström Osakeyhtiö - WSOY,                logistiktjänster har konkurrensmyndigheterna
16961: Sanoma Osakeyhtiö, Helsinki Media Company               sett den risken att Rautakirja kan gynna tidning-
16962: Oy och Oy Devarda Ab kommer att fusioneras              ar som ges ut av de bolag som hör tili koncernen
16963: tili ett boiag med namnet Sanoma-WSOY Oyj.              Sanoma-WSOY på konkurrerande tidningars
16964: Fusionsplanen, som godkändes i bolagens styrel-         bekostnad. Beroende på marknadens uppbygg-
16965: ser l4.5.I998 och I5.5.I998, föreslås bli godkänd       nad kan sådant beteende undersökas antingen
16966: vid bolagens extraordinarie bolagsstämmor               utgående från förbudet att missbruka domine-
16967: 29.6.I998. Tidpunkten för när bolagsstämmorna           rande ställning på marknaden, som avses i 7 §
16968: fattar beslut om godkännande är avgörande med           lagen om konkurrensbegränsningar, eller om det
16969: tanke på tillämpningen av reglerna om tillsynen         inte är frågan om ett företag som har domineran-
16970: över företagsköp. Enligt en preliminär tidtabell        de ställning på marknaden, utgående från den
16971: är avsikten att fusionstillståndet skall registreras    allmänna klausulen i 9 § lagen om konkurrensbe-
16972: och fusionen träda i kraft I.5.1999.                    gränsningar. De kännetecken på en konkurrens-
16973:     Rautakirja Oyj, vars aktier det nya bolaget         begränsnings skadlighet som avses i den allmän-
16974: äger tili ca 55 %, blir dotterbolag tili det nya        na klausulen i 9 § är inte ett tillräckligt motiv för
16975: bolaget. Rautakirja Oyj är i praktiken det enda         att förbjuda eller häva ett företagsköp.
16976:  bolaget som erbjuder partiaffårs- och logistik-           Konkurrensverket har för sin del meddelat att
16977:  tjänster för tidningar och tidskrifter i Finland.      verket kommer att utreda om det i Rautakirjas
16978:  Också inom kioskhandeln, inklusive lösnummer-          partihandel med tidningar som en följd av fusio-
16979:  försäljningen av tidningar, är Rautakirjas ställ-      nen förekommer t.ex. handelsvillkor som be-
16980:  ning stark, även om bolaget möter konkurrens på        gränsar konkurrenternas verksamhetsmöjlighe-
16981:  detta affårsområde.                                    ter.
16982: 
16983:       Helsingforsden 15 juni 1998
16984: 
16985:                                                        Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
16986:                                          KK 614/1998 vp
16987: 
16988: Kirjallinen kysymys 614
16989: 
16990: 
16991: 
16992: 
16993:                                  Marjatta Vehkaoja /sd ym.: Lääninhallitusten valvontamahdolli-
16994:                                     suuksien lisäämisestä
16995: 
16996: 
16997:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
16998: 
16999:    Kuttulan tapaus osoittaa, ettei lääninhalli-    tettaessa että myöhemmissä vaiheissa, voitaisiin
17000: tusten käytössä nykyään olevin menetelmin          perheyhteisöjen olosuhteista saada nykyistä sy-
17001: päästä valvontatehtävän ytimiin. Maanantaina       vällisempää tietoa. Näin voitaisiin ehkäistä mo-
17002: 25.5.1998 Itä-Suomen lääninhallitus antoi lau-     nia ongelmia etukäteen sekä puuttua tehokkaasti
17003: sunnon, jonka mukaan nykypäivän Kuttulassa ei      jo syntyneisiin ongelmatilanteisiin.
17004: tutkimusten mukaan pitäisi olla ongelmia. Täl-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17005: laisessa lausunnossa ei ole mitään ihmeteltävää    tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
17006: ottaen huomioon lääninhallituksen käytettävis-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17007: sä olevat valvontamenetelmät. Lääninhallituk-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17008: sen virkamiehillä ei välttämättä ole koulutusta
17009: tai kokemuksen mukanaan tuomaa kykyä per-                     Onko Hallitus tietoinen siitä, että lää-
17010: heiden vuorovaikutussuhteiden arvioimiseen.               ninhallituksilla ei ole menetelmiä eikä re-
17011: Tämän johdosta lääninhallitukset tulisi velvoit-          sursseja sellaiseen yksityisen sosiaalihuol-
17012: taa käyttämään perheterapeuttien asiantunte-              lon valvontaan, jolla päästäisiin mahdol-
17013: musta hyväksi. Tarvittavat säännösmuutokset               listen ongelmakysymysten todellisiin yti-
17014: voidaan tehdä esimerkiksi lastensuojeluasetuk-            miin, ja
17015: seen tai sosiaalihuoltolakiin.                                onko Hallitus valmis kehittämään sää-
17016:    Perhekodin perustamiseen tarvitaan läänin-             döksiä siihen suuntaan, että lääninhalli-
17017: hallituksen lupa, mutta edes ammatillisen per-            tukset velvoitettaisiin käyttämään val-
17018: hekodin perustamisvaiheessa ei yleensä käytetä            vontatehtävissään apuna ulkopuolisia
17019: asiantuntijoina perheterapeutteja. Perhekodin             asiantuntijoita, kuten esimerkiksi perhe-
17020: saa siis käytännössä perustaa kuka tahansa alas-          terapeutteja, jotta perhekotien ja mui-
17021: ta kiinnostunut, joka onnistuu vakuuttamaan               denkin yksityisten sosiaalipalvelujen olo-
17022: lääninhallituksen virkamiehet pätevyydestään.             suhteista saadaan nykyistä syvällisempi
17023:    Jos asiantuntevat perheterapeutit otettaisiin          kuva?
17024: mukaan valvontatyöhön sekä perhekoteja perus-
17025: 
17026:      Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1998
17027: 
17028:          Marjatta Vehkaoja /sd         Leena Luhtanen /sd            Pirkko Peltomo /sd
17029:          Tapio Karjalainen /sd         Arja Ojala /sd                Maija Rask /sd
17030:                                        Heikki Rinne /sd
17031: 
17032: 
17033: 
17034: 
17035: 280043
17036: 2                                            KK 614/1998 vp
17037: 
17038: 
17039: 
17040: 
17041:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
17042: 
17043:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         ammatilliselta henkilöstöitä vaadittavat kelpoi-
17044: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          suusehdot. Kelpoisuusehdoista säädetään so-
17045: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        siaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoi-
17046: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjatta          suusehdoista annetussa asetuksessa (804/ 1992) ja
17047: Vehkaojan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-          perhehoidon osalta sosiaalihuoltolain 26 a §:ssä.
17048: myksen n:o 614:                                            Toimintayksiköllä tulee myös olla lupamenet-
17049:                                                        telyn yhteydessä nimetty palveluista vastaava
17050:             Onko Hallitus tietoinen siitä, että lää-   henkilö, joka vastaa siitä, että palvelutoiminta
17051:         ninhallituksilla ei ole menetelmiä eikä re-    täyttää sille asetetut vaatimukset.
17052:         sursseja sellaiseen yksityisen sosiaalihuol-       Lääninhallituksen ohella myös toimintayksi-
17053:         lon valvontaan, jolla päästäisiin mahdol-      kön sijaintikunta, käytännössä sosiaalihuollosta
17054:         listen ongelmakysymysten todellisiin yti-      vastaava toimielin tai sen määräämä viranhalti-
17055:         miin, ja                                       ja, sekä yksityisiä henkilöitä toimintayksikköön
17056:             onko Hallitus valmis kehittämään sää-      sijoittanut kunta ovat valvonta- ja seurantavel-
17057:         döksiä siihen suuntaan, että lääninhalli-      vollisia toimintayksikön toiminnan ja sijoituksen
17058:         tukset velvoitettaisiin käyttämään val-        onnistuneisuuden suhteen. Jo lääninhallitukselle
17059:         vontatehtävissään apuna ulkopuolisia           osoitettuun toimilupahakemukseen tulee sisäl-
17060:         asiantuntijoita, kuten esimerkiksi perhe-      tyä, paitsi muuta, toimintayksikön sijaintikun-
17061:         terapeutteja, jotta perhykotien ja mui-        nan lausunto.
17062:         denkin yksityisten sosiaalipalvelujen olo-         Lastensuojelulain (683/1983) mukaan lapsella
17063:         suhteista saadaan nykyistä syvällisempi        on etusija erityiseen suojeluun. Laissa lapsen etu
17064:         kuva?                                          on muutoinkin nostettu keskeiseksi toimintaa
17065:                                                        ohjaavaksi periaatteeksi. Lapsen etua selvitet-
17066:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         täessä on aina myös otettava huomioon lapsen
17067: vasti seuraavaa:                                       omat toivomukset ja mielipide kaikista häntä
17068:     Yksityisten sosiaalipalvelujen valvontaa kos-      koskevista ratkaisuista. Siten lapsia ja nuoria
17069: keva laki (603/1996), jäljempänä valvontalaki,         Kuttulaan sijoittaneet kunnat ovat omalta osal-
17070: tuli voimaan vuoden 1997 alusta. Uuden lainsää-        taan velvollisia koko sijoituksen ajan seuraa-
17071: dännön tavoitteena oli viranomaisvalvonnan te-         maan sijoitusta sen varmistamiseksi, että sijoitus-
17072: hostaminen asiakkaan aseman turvaamiseksi ja           paikan olosuhteet vastaavat lastensuojelulain ja
17073: palvelujen laadun varmistamiseksi yksityisissä         valvontalain säännöksiä. Tämä edellyttää myös
17074: sosiaalipalveluissa.                                   melko säännöllistä yhteydenpitoa sijoitettuun
17075:     Valvontalain tarkoittamia valvontaviran-           lapseen ja nuoreen. Näin luonnollisesti erityisesti
17076: omaisia ovat ympärivuorokautisten yksityisten          silloin, kun toimintayksikön toiminnasta kan-
17077: sosiaalipalvelujen osalta ensisijaisesti lääninhal-    tautuu muita kuin lapsen edun kannalta suotui-
17078: litukset. Lääninhallitukset myös myöntävät lu-         siksi arvioitavia tietoja.
17079: van ympärivuorokautiseen toimintaan. Kuttula               Lääninhallituksella on oikeus, jollei vaitiolo-
17080: on lastensuojelulain tarkoittama lastensuojelu-        velvollisuudesta muuta johdu, saamaan palvelu-
17081: laitos,jolla on Mikkelin lääninhallituksen myön-       jen tuottajalta valvontatehtävänsä suorittami-
17082: tämä toimilupa.                                        seksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset sekä suorit-
17083:    Toimiluvan myöntämisedellytyksenä on, että          taa toimintayksikössä tarkastuksia. Lääninhalli-
17084: toimintayksikkö, kuten perhekoti tai lastensuo-        tus voi myös pyytää, että tarkastus tehdään kun-
17085: jelulaitos, on terveydenisiltä ja muilta olosuhteil-   nan toimesta. Poliisilta voi myös saada virka-
17086: taan siellä annettavalle hoidolle, kasvatukselle ja    apua näiden tehtävien suorittamiseksi.
17087: muulle huolenpidolle sopiva. Henkilöstön luku-             Lääninhallituksen tulee ohjaus-, valvonta- ja
17088: määrän tulee olla riittävä palvelujen tarpeeseen       seurantatehtäväänsä suorittaessaan toimia yh-
17089: ja hoidettavien lukumäärään nähden. Henkilös-          teistyössä yksityisten sosiaalipalvelujen tuotta-
17090: tön on myös täytettävä kunnan sosiaalihuollon          jan kanssa.
17091:                                            KK 614/1998 vp                                                3
17092: 
17093:    Jos yksityisten sosiaalipalvelujen antamisessa    vontalakiin tai lastensuojelulakiin sisälly. Nyky-
17094: havaitaan puutteellisuuksia tai epäkohtia, lää-      lainsäädäntö ei myöskään, ainakaan kiistatto-
17095: ninhallituksen on annettava määräys puutteelli-      masti, mahdollista salassa pidettävien tietojen
17096: suuksien korjaamisesta tai epäkohtien poistami-      luovuttamista tällaiselle asiantuntijalle. Edus-
17097: sesta määräajassa. Määräykseen voi liittää sakon     kunnalle 9.4.1998 annettuun hallituksen esityk-
17098: uhkan tai uhkan palvelutoiminnan keskeyttä-          seen laiksi viranomaisten toiminnanjulkisuudes-
17099: mis- tai käyttökiellosta.                            ta ja siihen liittyviksi laeiksi (HE 30/1998) sisältyy
17100:    Jos toiminnan järjestämisessä on menetelty        kuitenkin säännös, joka mahdollistaisi sen, että
17101: valvontalain vastaisesti, lääninhallituksella on     viranomainen voisi antaa salassa pidettävästä
17102: oikeus keskeyttää toiminta kokonaan tai osittain     asiakirjasta tiedon lukuunsa suoritettavaa tehtä-
17103: tai kieltää laitoksen tai sen osan käyttö, kunnes    vää varten, jos se on välttämätöntä tehtävän suo-
17104: puutteellisuus on korjattu tai epäkohta poistettu.   rittamiseksi. Lakiehdotuksen perustelujen mu-
17105: Myös tämän päätöksen täytäntöönpanemiseen            kaan säännös koskisi muun muassa viranomai-
17106: voi saada poliisilta virka-apua.                     sen, kuten lääninhallituksen, toimeksiannosta
17107:    Lääninhallitus voi myös peruuttaa laitoksen       laadittavia asiantuntijalausuntoja.
17108: toimiluvan, jos toiminnassa on olennaisesti ri-          Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistelta-
17109: kottu valvontalakia.                                 vana olevan sosiaalihuollon asiakkaan asemaaja
17110:    Kaikki selostetut lääninhallituksen toimival-     oikeuksia koskevan lakiehdotuksen valmistelun
17111: taan kuuluvat keinot ovat käytettävissä toisis-      yhteydessä on myös pyritty huolehtimaan siitä,
17112: taan riippumatta. Lääninhallituksen päätökseen       etteivät salassapitosäännökset tekisi mahdotto-
17113: on muutoksenhakuoikeus lääninoikeudelta ja           maksi erilaisten tietojen luovuttamista silloin,
17114: edelleen korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Pää-      kun se on välttämätöntä sosiaalihuollon toteut-
17115: tös voidaan kuitenkin muutoksenhausta huoli-         tamiseksi asiakkaan asemaa ja oikeusturvaa
17116: matta panna heti täytäntöön, jos se on asiakkai-     mahdollisimman tehokkaasti turvaamaan pyrki-
17117: den turvallisuuden kannalta välttämätöntä. Asia      väliä tavalla. Lakiehdotus on tarkoitus antaa
17118: tulisi todeta päätöksessä. Myös muutoksenhaku-       eduskunnalle viimeistään syksyllä.
17119: viranomainen voi tarvittaessa kieltää päätöksen          Sosiaali- ja terveysministeriö on sisäministe-
17120: täytäntöönpanon tai määrätä sen keskeytettä-         riön kanssa käydyissä lääninhallitusten resurs-
17121: väksi.                                               seja koskevissa neuvotteluissa ja lääninhallituk-
17122:    Itä-Suomen lääninhallitus on kirjallisessa ky-    sille suunnatuissa koulutustilaisuuksissa sekä tu-
17123: symyksessä tarkoitetun 25.5.1998 antamansa           kemalla yleisen ohjaus- ja valvontatehtävänsä
17124: lausunnonjälkeen ryhtynyt myös muihin valvon-        puitteissa lääninhallituksia ongelmallisiksi osoit-
17125: talain suomiin toimenpiteisiin Kuttulan olosuh-      tautuneissa valvontatilanteissa pyrkinyt helpot-
17126: teiden selvittämiseksi.                              tamaan mahdollisen resurssien riittämättömyy-
17127:    Erityistä velvollisuutta ulkopuolisen asian-      den lääninhallitusten toiminnalle aiheuttamia
17128: tuntijan käyttämiseen toimilupaa myönnettäessä       vaikeuksia.
17129: tai valvontatehtävää suoritettaessa ei uuteen vai-
17130: 
17131:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1998
17132: 
17133:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
17134: 4                                            KK 614/1998 vp
17135: 
17136: 
17137: 
17138: 
17139:                                          Tili Riksdngens Talman
17140: 
17141:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       den som krävs av kommunens yrkesutbildade
17142: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         socialvårdspersonal. Om behörighetsvillkor be-
17143: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       stäms i förordningen om behörighetsvillkoren
17144: man Marjatta Vehkaoja m.fl. undertecknade              för yrkesutbildad personai inom socialvåren
17145: spörsmål nr 614:                                       (80411992) och i fråga om fami1jevård i 26 a §
17146:                                                        socialvårdslagen.
17147:           Är Regeringen medveten om att läns-             Verksamhetsenheterna skall också i samband
17148:        styrelserna varken har metoder eller re-        med tillståndsförfarandet utse en person som är
17149:        surser för sådan tillsyn över den privata       ansvarig för servicen och som ansvarar för att
17150:        socialvården med hjälp av viiken man            verksamheten uppyller de krav som ställs på den.
17151:        kunde komma åt den faktiska kärnan när             Utöver länsstyrelsen är också förläggnings-
17152:        det gäller att lösa eventuella problematis-     kommunen, i praktiken det organ som ansvarar
17153:        ka frågor, och                                  för socialvården eller en tjänsteinnehavare som
17154:           är Regeringen beredd att utveckla för-       utses av detta organ, samt de kommuner som
17155:        fattningarna i den riktningen att länssty-      placerat enskilda personeri verksamhetsenheter-
17156:        relserna åläggs att i fråga om tillsynsupp-     na skyldiga att övervaka och följa upp verksam-
17157:        gifter anlita utomstående sakkunniga,           heten på enheterna och hur placeringen av vård-
17158:        t.ex. familjeterapeuter, för att kunna få en    behövande där har utfallit. 1 den tillståndsansö-
17159:        klarare bild av förhållandena på familje-       kan som riktas tilllänsstyrelsen skall utöver an-
17160:        hem samt inom annan privat socialservi-         dra uppgifter ingå ett utlåtande av verksam-
17161:        ce?                                             hetsenhetens förläggningskommun.
17162:                                                           Enligt barnskyddslagen (683/1983) har barnen
17163:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt          företrädesrätt tili särskilt skydd. 1 lagen betonas
17164: anföra följande:                                       barnets fördel även i övrigt som en viktig princip
17165:                                                        som styr verksamheten. När man utreder barnets
17166:     Lagen om tillsyn över privat socialservice         fördel skall man också alltid beakta dess egna
17167: (603/1996), nedan tillsynslagen, trädde i kraft vid    önskemål och åsikter i alla beslut som berör det.
17168: ingången av 1997. Syftet med den nya lagstift-         De kommuner som har placerat barn och ungdo-
17169: ningen var att effektivera myndigheternas tillsyn      mar i Kuttula är således för sin del skyldiga att
17170: för att trygga klienternas ställning och garantera     följa situationen under hela den tid barnen vistas
17171: servicekvaliteten inom den privata socialservi-        där för att garantera att förhållandena motsvarar
17172: cen.                                                   bestämmelserna i barnskyddslagen och tillsyns-
17173:     Det är i första hand länsstyrelserna som är de     1agen. En förutsättning för detta är också att
17174: tillsynsmyndigheter som avses i tillsynslagen när      kontakten med de barn och ungdomar som pla-
17175: det gäller privat socialservice som tillhandahålls     ceras där är ganska regelbunden. Det är natur-
17176: dygnet runt. Länsstyrelserna beviljar också till-      ligtvis särskilt viktigt då det i offentligheten före-
17177: stånd för verksamhet som pågår dygnet runt.            kommer sådana uppgifter om verksamheten som
17178: Kuttula är en barnskyddsanstalt som avses i            inte kan anses gynnsamma med tanke på barnens
17179: barnskyddslagen och som har beviljats tillstånd        fördel.
17180: av länsstyrelsen i S:t Michels Iän.                       Såvida inget annat föranleds av tystnadsplik-
17181:     För att tillstånd skall kunna beviljas krävs att   ten har länsstyrelsen rätt att av serviceproducen-
17182: verksamhetsenheten, t.ex. familjehemmet eller          ten få den information och de upplysningar den
17183: barnskyddsanstalten, till sina sanitära och övriga     behöver för att kunna fullgöra sin tillsynsuppgift,
17184: förhållanden är lämplig för den vård, fostran och      samt rätt att utföra inspektioner i verksamhets-
17185: övriga omsorg som skall tillhandahållas där. Per-      enheten. Länsstyrelsen kan också begära att in-
17186: sonalen skall vara tillräckligt stor med avseende      spektionen utförs på uppdrag av kommunen.
17187: på servicebehovet och antalet vårdbehövande.           Myndigheten kan också få handräckning av poli-
17188: Personalen skall också ha samma behörighet som         sen vid utförandet av dessa uppgifter.
17189:                                               KK 614/1998 vp                                                5
17190: 
17191:     Länsstyrelsen skall vid styrningen, tillsynen       da skyldigheter att anlita utomstående sakkunni-
17192: och uppföljningen samarbeta med de privata so-          ga då tillstånd beviljas eller tillsynsuppgifter full-
17193: cial serviceprod ucen terna.                            görs. Gällande lagstiftning gör det inte heller
17194:     Om brister eller olägenheter uppdagas inom          möjligt, åtminstone inte obestridligen, att överlå-
17195: den privata socialservicen skalllänsstyrelsen fö-       ta sekretessbelagda uppgifter tili utomstående
17196: reskriva att bristfålligheten eller missförhållan-      sakkunniga. 1 regeringens proposition med för-
17197: det avhjälps inom en viss tid. Föreskrifterna kan       slag tili lag om offentlighet i myndigheternas
17198: kombineras med vite eller äventyr att service-          verksamhet samt tilllagar som har samband med
17199: verksamheten avbryts eller förbjuds.                    den (RP 30/1998 rd) som överläts tili riksdagen
17200:     Om man vid ordnandet av verksamheten har            den 9 april 1998 ingår emellertid bestämmelser
17201: brutit mot tillsynslagen, har länsstyrelsen rätt att    som medger att myndigheter kunde lämna upp-
17202: stoppa verksamheten helt eller delvis eller f6rbju-     gifter från sekretessbelagda handlingar för något
17203: da användningen av anstalten eller en del av den        uppdrag som skall utf6ras för myndighetens räk-
17204: tills bristfålligheten eller missförhållandet har       ning, om det är nödvändigt med tanke på utfö-
17205: avhjälpts. Polisen kan också ge handräckning vid        randet. Enligt motiveringen tili lagförslaget be-
17206: verkställandet av ett dylikt beslut.                    rör denna bestämmelse bl.a. sakkunnigutlåtan-
17207:     Länsstyrelsen kan också återkalla anstaltens        den som sammanställs på uppdrag av någon
17208: tilistånd om man i verksamheten på väsentligt           myndighet, t.ex. länsstyrelsen.
17209: sätt brutit mot tillsynslagen.                             1 samband med den beredning av ett Iagförslag
17210:     Alla ovan nämnda medel som omfattas av              om socialvårdsklienternas ställning och rättighe-
17211: Iänsstyrelsens behörighet står tili förfogande          ter som pågår vid social- och hälsovårdsministe-
17212: oberoende av varandra. 1 länsstyrelsens beslut          riet har man också sörjt för att sekretessbestäm-
17213: kan ändring sökas hos länsrätten och vidare hos         melserna inte skall omöjliggöra lämnande av oli-
17214: högsta förvaltningsdomstolen. Ett beslut kan            ka uppgifter då det är nödvändigt för att social-
17215: emellertid verkställas genast trots att ändring         vården skall kunna förverkligas på ett sätt som så
17216: sökts, om det är nödvändigt med tanke på klien-         effektivt som möjligt garanterar klientens ställ-
17217: ternas säkerhet. Denna omständighet skall sägas         ning och rättssäkerhet. A vsikten är att Iagförsla-
17218: ut i beslutet. Besvärsmyndigheten kan också vid         get skall överlåtas tili riksdagen senast i höst.
17219: behov förbjuda verkställigheten av ett beslut eller        Social- och hälsovårdsministeriet har, vid för-
17220: förordna att den skall avbrytas.                        handlingarna med inrikesministeriet om länssty-
17221:     Länsstyrelsen i Östra Finlands Iän har efter sitt   relsernas resurser och inom den utbildning som
17222: i det skriftliga spörsmålet avsedda utlåtande av        riktas tili länsstyrelserna samt genom att i sina
17223: den 25 maj 1998 även vidtagit andra åtgärder            allmänna styrnings- och tilisynsuppgifter stöda
17224: som tillsynslagen medger för att utreda förhål-         länsstyrelserna i problematiska övervakningssi-
17225: Iandena i Kuttula.                                      tuationer, försökt minska de svårigheter som
17226:     Varken den nya tilisyns1agen eller barnskydds-      eventuella otillräckliga resurser förorsakat läns-
17227: lagen innehåller några bestämmelser om särskil-         styrelsernas verksamhet.
17228: 
17229:      Helsingforsden 17 juni 1998
17230: 
17231:                                                                        Minister Terttu Huttu-Juntunen
17232:                                             KK 615/1998 vp
17233: 
17234: Kirjallinen kysymys 615
17235: 
17236: 
17237: 
17238: 
17239:                                     Heikki Koskinen /kok: Pohjantähti-opiston perustamisesta
17240: 
17241: 
17242: 
17243:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
17244: 
17245:     Keminmaan kunta on päättänyt avustaa pe-           sen tasoa on alennettu ja näin säästyneet rahat
17246: rusteilla olevaa Pohjantähti-opistoa yhteensä          ollaan siirtämässä perusteilla olevalle Pohjan täh-
17247: 800 000 markalla. Lehtitietojen mukaan kunnas-         ti-opistolle.
17248: sa on samaan aikaan valitettu, etteivät varat riitä        Myös jo toiminnassa olevat kansanopistot
17249: entisen tasoiseen perusopetukseen. Koulujen            ovat seuranneet uuden opiston perustamista ris-
17250: määrärahoja on supistettu ja opettajien virkoja        tiriitaisin tuntein. Nykyiset opistot valittavat
17251: lakkautettu. Asia on ymmärrettävästi herättänyt        säännöllisesti, etteivät ne saa valtiolta riittävästi
17252: paikkakunnalla suurta ihmetystä.                       avustuksia omaan toimintaansa. Nyt monipuo-
17253:     Opistohankkeen tukeminen kuulunee kunnan           listaja kattavaa opistoverkostoa ollaan Iaajenta-
17254: toimialaan ja kunnalla lienee siis ollut valta tehdä   massa uudella yksiköllä. Mikäli uusi opisto saa
17255: itsenäisesti kyseinen päätös, ainakin jos kyseessä     valtiolta toimiluvan, merkitsee se nykyisten opis-
17256: on poliittisesti sitoutumaton ja yleishyödyllinen      tojen valtionapumarkkojen vähentymistä.
17257:  oppilaitos.                                               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17258:     Valtion kannalta asia ei ole ollenkaan näin        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17259:  selvä. Valtio rahoittaa kuntien järjestämää pe-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17260:  rusopetusta. Eduskunnassa hiljattain käydyn vä-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17261:  Iikysymyskeskustelun yhteydessä varsinkin kes-
17262:  kustalaiset kansanedustajat taistelivat moneen                   Onko uusien kansanopistojen perusta-
17263:  kertaan, että valtionosuuksien supistukset ovat               minen tarpeellista, kun nykyisetkin opis-
17264:  syynä koulujen säästötoimenpiteisiin ja että kun-             tot valittavat valtionapujen niukkuudes-
17265:  tien taloudellinen liikkumavara on käytetty lop-              ta, ja
17266:  puun. Keminmaalla opetuksen voimavaroja on                       miten Hallitus suhtautuu lasten perus-
17267:  supistettu samalla perusteella, mutta Pohjantäh-              opetuksessa säästöjä tekevään kuntaan,
17268:  ti-opiston kohdalla taloudellista liikkumavaraa               joka samaan aikaan avustaa uuden kan-
17269:  löytyikin yllättävän helposti. Asian voi tulkita              sanopiston perustamista?
17270:  siten, että valtion tuella järjestetyn perusopetuk-
17271: 
17272:       Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1998
17273: 
17274:                                          Heikki Koskinen /kok
17275: 
17276: 
17277: 
17278: 
17279:  280043
17280: 2                                        KK 615/1998 vp
17281: 
17282: 
17283: 
17284: 
17285:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
17286: 
17287:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Valtionosuutta saavistakansanopistoista an-
17288: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      netun lain (1218/1993) 2 §:ssä säädetään kansan-
17289: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    opistojen ylläpitämisluvasta. Luvan myöntämi-
17290: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Heikki        nen edellyttää, että opisto on sivistystarpeen vaa-
17291: Koskisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      tima. Valtionosuutta saavista kansanopistoista
17292: n:o 615:                                           annetun asetuksen (1219/1993) 1 §:ssä on yksi-
17293:                                                    tyiskohtaiset säännökset hakemukseen liitettä-
17294:           Onko uusien kansanopistojen perusta-     vistä asiakirjoista ja selvityksistä. Opetusministe-
17295:        minen tarpeellista, kun nykyisetkin opis-   riö on 1 päivänä kesäkuuta 1998 tekemillään
17296:        tot valittavat valtionapujen niukkuudes-    päätöksillä hylännyt kaksi ministeriössä vireillä
17297:        ta, ja                                      ollutta kansanopiston ylläpitämislupaa koske-
17298:           miten Hallitus suhtautuu lasten perus-   vaa hakemusta. Näistä toinen oli Pohjantähti-
17299:        opetuksessa säästöjä tekevään kuntaan,      opiston kannatusyhdistys ry:n hakemus Pohjan-
17300:        joka samaan aikaan avustaa uuden kan-       tähti-opisto-nimisen kansanopiston ylläpitämi-
17301:        sanopiston perustamista?                    seksi. Sen sijaan kysymys kunnan avustustoimin-
17302:                                                    nasta alueensa oppilaitoksille kuuluu asianomai-
17303:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       sen kunnan toimivaltaan, eikä opetusministeriö
17304: vasti seuraavaa:                                   ota siihen tässä yhteydessä kantaa.
17305: 
17306:      Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1998
17307: 
17308:                                                             Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
17309:                                           KK 615/1998 vp                                               3
17310: 
17311: 
17312: 
17313: 
17314:                                       Tili Riksdagens Talman
17315: 
17316:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       1 2 § lagen om folkhögskolor med statsandel
17317: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-      (1218/1993) bestäms om tillstånd att driva folk-
17318: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    högskolor. Ett villkor för att tillstånd skall bevil-
17319: man Heikki Koskinen undertecknade spörsmål          jas är att folkhögskolan fyller ett bildningsbehov.
17320: nr 615:                                             1 1 § förordningen om folkhögskolor med stats-
17321:                                                     andel ( 121911993) finns detaljerade bestämmelser
17322:            Är det av behovet påkallat att inrätta   om de handlingar och utredningar som skall fo-
17323:        nya folkhögskolor när även de nuvarande      gas tili ansökan. Undervisningsministeriet har
17324:        klagar över att statsbidragen inte räcker    genom sina bes1ut den 1 juni 1998 förkastat två
17325:        tili, och                                    vid ministeriet anhängiga ansökningar om till-
17326:            hur förhåller sig Regeringen tili en     stånd att driva en folkhögskola. Den ena av dem
17327:        kommun som vidtar sparåtgärder inom          var en ansökan från Pohjantähti-opiston kanna-
17328:        den grundläggande utbildningen för barn      tusyhdistys ry angående drivandet av folkhög-
17329:        samtidigt som den ger understöd för in-      skolan Pohjantähti. Frågan om kommunens un-
17330:        rättandet av en ny folkhögskola?             derstödsverksamhet när det gäller läroanstalter
17331:                                                     inom dess område hör däremot tili kommunens
17332:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       behörighet och undervisningsministeriet tar inte
17333: anföra följande:                                    ställning tili det här.
17334: 
17335:      Helsingfors den 16 juni 1998
17336: 
17337:                                                      Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
17338:                                               KK 616/1998 vp
17339: 
17340: Kirjallinen kysymys 616
17341: 
17342: 
17343: 
17344: 
17345:                                      Reijo Laitinen /sd: Yritysten optiojärjestelyistä
17346: 
17347: 
17348: 
17349:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
17350: 
17351:     Osakeoptioihin liittyvät järjestelyt ovat olleet     teisen taloudellisen kehityksen tuloksena ilman,
17352: osa julkisuudessa käytyä keskustelua jo pitkään.         ettäjohdolla olisi varsinaisesti ollut mitään näyt-
17353: Kritiikin ydin on kohdistunut epäoikeudenmu-             töä siitä, että se olisi omilla toimenpiteillään saa-
17354: kaiseksi koettuun tapaan jakaa kannustusta täs-          nut kurssinousua aikaan. Useimmat optiojärjes-
17355: sä muodossa ainoastaan yritysten korkeimmalle            telyt onkin järjestetty puhtaasti rahastusmieles-
17356: johdolle muun henkilöstön joutuessa tyytymään            sä. Ehdot ovat niin edullisia, että kun osakkeiden
17357: normaaleihin palkankorotuksiin. Edelleen on              merkitsemisaika koittaa, niin merkintäoikeuksia
17358: kritisoitu eräiden optio-ohjelmien toteutustapaa,        on järjestelmällisesti myös käytetty hyväksi.
17359: koska ne eivät ole riittävässä määrin ottaneet               Suomessa viime aikoina herännyt yritysten
17360: huomioon talouden yleistä kehitystä ja alan mui-         johdon optiohuuma on muissa läntisissä teolli-
17361: den yritysten pörssikurssien nousua.                     suusmaissa havaittu hyvin kyseenalaiseksi j ärjes-
17362:     Palkansaajat ovatjoutuneet tyytymään talou-          telyksija esimerkiksi Yhdysvalloissa niistä ollaan
17363: dellisen kasvun ja työllisyyden nimissä alhaisiin        luopumassa. Erityisesti sikäläiset eläkesijoitusra-
17364:  palkankorotuksiin, optiot luovat tupon vastaista        hastot ovat ilmoittaneet karsastavansa yrityksiä,
17365:  henkeä niille työpaikoille, joissa ei ole vielä luotu   joissa kyseenalaisiin optiojärjestelyihin on ryh-
17366:  vastaavia järjestelyjä koko henkilökunnalle. Eri-       dytty.
17367:  tyisen huonoa esimerkkiä näyttävät ne johtajat,             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17368: jotka samalla kun järjestävät itselleen osakeop-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17369:  tioita vaativat muilta palkansaajilta palkkamalt-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17370:  tia kilpailukyvyn turvaamiseksi. On kohtuuton-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17371:  ta, että suuressa yrityksessä muutama harva pal-
17372:  kitaan miljoonien markkojen voitoilla, kun työn                    Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
17373:  varsinaiset tekijät joutuvat tyytymään prosentti-               jotta epäoikeudenmukaiset ja moraali-
17374:  yksiköissä laskettaviin palkankorotuksiin.                      sesti kyseenalaiset optiolainajärjestelmät
17375:     Osa optiovoitoista on syntynyt yleisen myön-                 voidaan estää?
17376: 
17377:       Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1998
17378: 
17379:            Reijo Laitinen /sd               Matti Saarinen /sd               Ulla Juurola /sd
17380:            Kari Uotila /vas                 Håkan Malm /r                    Ulla Anttila /vihr
17381: 
17382: 
17383: 
17384: 
17385:  280043
17386: 2                                         KK 616/1998 vp
17387: 
17388: 
17389: 
17390: 
17391:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
17392: 
17393:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sattumanvarainen. Perinteisen optiomallin avul-
17394: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies          la kannustepalkkio on yhtä hyvin ollut saatavissa
17395: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       markkinoiden suotuisan kehityksen kuin yhtiön
17396: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Reijo Lai-       avainhenkilöiden omien aikaansaannosten ja tu-
17397: tisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen nro        loksellisten toimenpiteiden ansiosta.
17398: 616:                                                      Uusia optio-ohjelmia KTM on hyväksynyt
17399:                                                       hallinnonalalleen kuuluvissa yhtiöissä hallituk-
17400:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,        sen      talouspoliittisen  ministerivaliokunnan
17401:        jotta epäoikeudenmukaiset ja moraali-          10.3.1998 ottaman periaatekannan mukaisesti
17402:        sesti kyseenalaiset optiolainajärjestelmät     kuitenkin vain sillä edellytyksellä, että yhtiöissä
17403:        voidaan estää ?                                on samanaikaisesti otettu käyttöön uusia koko
17404:                                                       henkilöstöä koskevia kannustejärjestelmiä taik-
17405:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          ka yhtiön johto on sitoutunut uusia valmistele-
17406: vasti seuraavaa:                                      maan lähimmän vuoden aikana.
17407:                                                           Tarkoitus on, että kannustejärjestelmiä tul-
17408:    Muutamissa kauppa- ja teollisuusministeriön        laan edelleen kehittämään. Kehittämisessä tul-
17409: (KTM) hallinnonalaan kuuluvissa valtionyh-            laan kiinnittämään keskeistä huomiota muun
17410: tiöissä ja valtion osakkuusyhtiöissä on viime ke-     muassa siihen, miten hyvin nämä järjestelmät
17411: vään aikana otettu käyttöön uusia optio-ohjel-        motivoivat yhtiön johtoa ja koko henkilöstöä
17412: mia. Nämä optio-ohjelmat eivät ole perinteisiä        hankkimaan välittömään tai välilliseen omistuk-
17413: vaan perustuvat pidemmälle kehitettyyn malliin,       seensa ja pitämään omistuksessaan oman yhtiön
17414: jossa optio-oikeuden saanti on mahdollista, jos       osakkeita. Tärkeä välillinen keino on henkilöstö-
17415: yhtiön tuloskehitys ja osakkeen kurssikehitys          rahasto, jonka kehittäminen on eräs väline hen-
17416: täyttävät ennalta asetetut tavoitteet kolmen vuo-     kilöstön osakeomistuksen laajentamisessa. Näin
17417: den tarkasteluperiodin kuluessa. Yhtiön tai kon-      kannustejärjestelmillä, joiden käyttöä KTM pi-
17418: sernin tuloskehityksen on oltava tarkasteluperio-      tää omistajaohjauksen näkökulmasta erittäin
17419: din aikana riittävän hyvä ja osakkeen kurssikehi-      perusteltuina, voidaan johtoa ja koko henkilös-
17420: tys vähintään yhtä hyvä kuin vertailuyrityksissä       töä motivoida hyvään tuloksentekoon ja samalla
17421: keskimäärin.                                           omistuksen arvon positiiviseen kehittämiseen ja
17422:    Uudesta mallista on pyritty eliminoimaan pe-        lisäksi saada entistä paremmin sitoutumaan yh-
17423: rinteiseen optiomalliin liittyvät heikkoudet, joi-     tiön kehittämiseen osakeomistusten kautta.
17424: den vuoksi mallin kannustavuus on ollut hyvin
17425: 
17426:      Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1998
17427: 
17428:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
17429:                                             KK 616/1998 vp                                                  3
17430: 
17431: 
17432: 
17433: 
17434:                                         Tili Riksdagens Talman
17435: 
17436:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       tionsmodellen har en motivationspremie lika väl
17437: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         kunnat erhållas tili följd av den gynnsamma ut-
17438: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-     vecklingen på marknaden som tili följd av vad
17439: damot Reijo Laitinen undertecknade spörsmål            bolagets nyckelpersoner själva har åstadkommit
17440: nr 616:                                                och de framgångsrika åtgärder de har vidtagit.
17441:                                                           Nya optionsprogram har HIM godkänt i de
17442:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-        bolag som hör tili verksamhetsområdet enligt
17443:        sikt att vidta för att de orättvisa systemen    den principiella ståndpunkt som regeringens fi-
17444:        med optionslån, vilka kan ifrågasättas          nanspolitiska ministerutskott antog 10.3.1998.
17445:        moraliskt, skall kunna förhindras?              Ett godkännande har dock endast varit möjligt
17446:                                                        under den förutsättningen att i bolagen samtidigt
17447:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          har tagits i bruk nya motivationssystem som gäl-
17448: anföra följande:                                       ler hela personalen eller att bolagets ledning har
17449:                                                        förbundit sig att bereda nya system under det
17450:    1 några av de statsbolag och statens intressebo-    kommande året.
17451: lag som hör tili handels- och industriministeriets        Avsikten är att motivationssystemen fortsätt-
17452: (HIM) förvaltningsområde togs nya optionspro-          ningsvis skall utvecklas. Vid utvecklandet fåsts
17453: gram i bruk i våras. Dessa optionsprogram är           central uppmärksamhet bl.a. vid hur väl dessa
17454: inte traditionella, utan de grundar sig på en läng-    system motiverar bolagets Iedning och hela per-
17455: re utvecklad modell, där det är möjligt att få         sonai att direkt eller indirekt skaffa sig aktier i det
17456: optionsrätt, om bolagets resultatutveckling och        egna bolaget och att behålla dem. Ett viktigt
17457: utvecklingen i fråga om aktiekursen under en           indirekt medel är en personalfond. Utvecklandet
17458: granskningsperiod på tre år uppfyller de mål som       av en sådan är ett instrument för att bredda
17459: har ställts på f6rhand. Bolagets eller koncernens      personalens aktieinnehav. På detta sätt kan moti-
17460: resultatutveckling skall under granskningsperio-       vationssystemen, som HIM anser att det med
17461: den vara tiliräckligt god och kursutvecklingen för     tanke på ägarstyrningen är ytterst motiverat att
17462: aktien minst lika god som i genomsnitt i de före-      använda, sporra Iedningen och hela personalen
17463: tag man jämför med.                                    att göra ett gott resultat och samtidigt att utveck-
17464:    1 den nya modellen har man försökt eliminera        la värdet på innehavet i en positiv riktning. Dess-
17465: de svagheter som sammanhänger med den tradi-           utom gör dessa system att de via sitt aktieinnehav
17466: tionella optionsmodellen, vilka har gjort att den      bättre än tidigare förbinder sig vid att utveckla
17467:  sporrande effekten i modellen har varit mycket        bolaget.
17468: slumpartad. Med hjälp av den traditionella op-
17469: 
17470:      Helsingfors den 16 juni 1998
17471: 
17472:                                                       Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
17473:                             j
17474:                             j
17475:                         j
17476:                         j
17477:                     j
17478:                     j
17479:                 j
17480:                 j
17481:             j
17482:             j
17483:         j
17484:         j
17485:     j
17486:     j
17487: j
17488: j
17489:                                               KK 617/1998 vp
17490: 
17491: Kirjallinen kysymys 617
17492: 
17493: 
17494: 
17495: 
17496:                                      Kimmo Kiljunen /sd: Poliisivirkojen lisäämisestä Vantaalla ja Jär-
17497:                                         venpäässä
17498: 
17499: 
17500:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
17501: 
17502:     Poliisilain mukaisesti poliisin tehtävänä on oi-     poliisien lukumäärää ei Vantaalla ja Järvenpääs-
17503: keus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen,            sä ole lisätty samaa tahtia kuin väestö ja myös
17504: yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämi-       rikollisuus ovat kasvaneet.
17505: nen sekä rikosten ennalta ehkäiseminen, selvittä-           Vantaalla ovat tyypillisesti lisääntyneet erityi-
17506: minen ja syyteharkintaan saattaminen. 1990-lu-           sesti ajoneuvoihin kohdistuvat omaisuusrikokset
17507: vun voimakas talouslama vaikutti kuitenkin po-           ja huumausainerikokset. Näiden ennaltaehkäisy
17508: liisin toimintaedellytyksiin. Lama näkyi etenkin         ja selvittäminen vaativat erityisen runsaasti re-
17509: virkojen vähentämisenä ja pakkosäästämisenä.             sursseja poliisilta. Erityisesti kasvava huumaus-
17510:     Poliisin toimintaedellytyksien heikkeneminen         ainerikollisuus ja siihen liittyvä laaja oheisrikolli-
17511: on merkittävä ongelma Uudellamaalla, erityises-          suus sitovat poliisin voimavaroja. Vaikka huu-
17512: ti nopeasti kasvavissa radanvarsikunnissa kuten          mausaineongelma on Vantaalla hälyttävästi pa-
17513: Vantaalla ja Järvenpäässä. Näissä kaupungeissa           hentunut, niin silti Vantaan poliisin huumausai-
17514: poliiseja on koko maan asukasmäärään suh-                neyksikössä työskentelee vain yhdeksän henki-
17515: teutettuna vähiten. Tilannetta kuvaa se, että Ete-       löä, kun esimerkiksi Helsingissä vastaavassa yk-
17516: lä-Suomen samansuuruisista kaupungeista Van-             sikössä poliisien lukumäärä on neljäkymmentä.
17517:  taalla poliisien lukumäärä on vain 218, kun se on           Tällä hetkellä noin 500 valtion poliisivirkaa on
17518:  Espoossa 255, Tampereella 307 ja Turussa 354.           jäädytetty. Ongelmaksi on tullut näiden virkojen
17519:  Yhtä lailla keskenään samansuuruisissa kaupun-          alueellinen kohdentaminen. Ensiarvoisen tär-
17520:  geissa poliisien lukumäärä on Lappeenrannassa           keää olisi sijoittaa lisää poliisivirkoja Vantaan ja
17521:  121, Kouvolassa 119 ja Hämeenlinnassa 113,              Järvenpään kaltaisiin kriittisiin paikkakuntiin,
17522:  mutta Järvenpäässä ainoastaan 100.                      jotta niitä uhkaava rikollisuuden kasvu saataisiin
17523:     Nopeasti kasvavissa kunnissa syntyy herkästi         taitettua.
17524:  sosiaalisia jännitteitä ja uusia ongelmia ja häiriöi-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17525:  tä,jotka heijastuvat rikostilastoihin. Vantaalla ja      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17526:  Järvenpäässä tehdäänkin Etelä-Suomen läänin              nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17527:  kaupungeista rikoslakirikoksia suhteellisesti            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17528:  kaikkein eniten. Esimerkiksi Vantaalla rikoslaki-
17529:  rikoksia tehdään 55 % enemmän kuin naapuri-                        Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17530:  kaupungissa Espoossa. Järvenpäässä rikoslakiri-                 ryhtyä korjatakseen Vantaan ja Järven-
17531:  koksia tehdään peräti 85 % enemmän kuin sa-                     pään poliisivirkojen aliedustuksen?
17532:   mansuuruisessa Hämeenlinnassa. Valitettavasti
17533: 
17534:       Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1998
17535: 
17536:                                             Kimmo Kiljunen /sd
17537: 
17538: 
17539: 
17540: 
17541:  280043
17542: 2                                            KK 617/1998 vp
17543: 
17544:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
17545: 
17546:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          3 418 rikoslakirikosta ja Hämeenlinnassa 2 881,
17547: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           eli Järvenpäässä oli rikoksia esitetystä poiketen
17548: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         noin 18 prosenttia enemmän kuin Hämeenlin-
17549: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kimmo              nassa. Vantaalla rikoslakirikoksia oli 16 563 eli
17550: Kiljusen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           noin 9 prosenttia enemmän kuin Espoossa, jossa
17551: n:o 617:                                                tuli ilmi 15 129 rikosta (Tilastokeskus, poliisin
17552:                                                         tietoon tullut rikollisuus 1997).
17553:             Mihin tehtäviin Hallitus aikoo ryhtyä           Valtiontalouden säästöjen ja osin myös koulu-
17554:         korjatakseen Vantaan ja Järvenpään po-          tettujen poliisimiesten puutteen vuoksi poliisivir-
17555:         liisivirkojen aliedustuksen?                    koja on jouduttu pitämään avoinna, mikä heijas-
17556:                                                         tuu pitkään jatkuessaan myös poliisitoimen tun-
17557:     Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:           nuslukuihin. Kuten kysymyksessäkin on todettu,
17558:                                                         radanvarrella olevien kaupunkien suuret rikoslu-
17559:    Kysymyksessä on kuvattu Vantaan ja Järven-           vut selittyvät osittain näiden kuntien nopeasta
17560: pään henkilöstöresurssitilannetta vertaamalla           kasvusta. Poliisi ei voi yksin toiminnallaan vai-
17561: sitä eräisiin muihin poliisilaitoksiin. Johtopää-       kuttaa nopeasta väestökasvusta johtuviin ongel-
17562: töksenä on todettu, että tilanne Vantaalla ja Jär-      miin.
17563: venpäässä on vertailtavista poliisiyksiköistä hei-          Ajoneuvoihin kohdistuneilla rikoksilla on
17564: koin. Kun verrataan henkilöstöresursseja suh-           kiinteä yhteys huumausaineiden hankkimiseen ja
17565: teessa väestömäärään, on mainituista yksiköistä         rahoittamiseen. Näiden rikosten tutkinnan yh-
17566: paras tilanne Turussa, jossa on 2,01 poliisia 1 000     teydessä tulee ilmi myös huumausainerikoksia.
17567: asukasta kohti. Tampereella vastaava suhdeluku          Sisäasiainministeriön selvityksen mukaan ajo-
17568: on 1,56, Vantaalla 1,27, Hämeenlinnassa 1,24,           neuvoihin kohdistuneita rikoksia tekevät usein
17569: Lappeenrannassa 1,20, Espoossa 1, 12, Kouvo-            samat henkilöt useilla eri paikkakunnilla. Van-
17570: lassa 1,08 ja Järvenpäässä 0,98. Vantaan resurssi-      taanja Järvenpään huumausaine- ja omaisuusri-
17571: tilanne tässä vertailussa on varsin kohtuullinen.       kosluvut ovat muita samankokoisia kaupunkeja
17572: Järvenpää sijoittuu vertailun viimeiseksi. Helsin-      suuremmat. Osa Vantaalle tilastoiduista huu-
17573: gin poliisilaitos poislukien kaikkien Etelä-            mausainerikoksista tulee ilmi lentokentällä. Tulli
17574: Suomen läänin poliisilaitosten keskiarvo on 1,17        paljastaa ja tutkii myös huomattavan osan Van-
17575: poliisimiestä tuhatta asukasta kohden ja koko           taalle tilastoiduista huumausainerikoksista.
17576: maan vastaava luku 1,33.                                    Jokainen poliisimies on saanut poliisin perus-
17577:     Poliisilaitosten resurssitilannetta ei voida suo-   koulutuksessa valmiudet huumausainerikosten
17578: raviivaisesti vertailla absoluuttisilla tai edes suh-   torjuntaan. Myöhemmin annettavana erikois-
17579: teellisilla henkilöstömääräluvuilla. Poliisilaitos-     koulutuksella näitä valmiuksia on parannettu.
17580: ten toiminnot vaihtelevat merkittävästikin. Suu-         Lisäksi viime vuonna annettiin Helsingin, Es-
17581: rilla poliisilaitoksilla on usein yli oman toimi-        poon ja Vantaan poliisimiehille koulutusta huu-
17582: alueensa ulottuvia tehtäviä, väestö- ja elinkeino-       mausainerikoksista. Helsingin poliisilaitoksen
17583: rakenne vaihtelee, joillakin poliisilaitoksilla on       huumausainerikosyksikkö toimii yhdessä Van-
17584: erityistehtäviä, tehtävien kannalta oleelliset           taan ja Espoon poliisilaitoksen kanssa ammatti-
17585: maantieteelliset välimatkat vaihtelevat jne.             maisen huumausainerikollisuuden paljastami-
17586:  Muun muassa Vantaan poliisi huolehtii yli piiri-        sessa ja tutkimisessa.
17587: rajansa myös alueellisesta rikostutkinnasta,jossa           Poliisin vaikeaan resurssitilanteeseen on saatu
17588: tehtävässä on 39 poliisimiestä. Lisäksi Vantaan         jonkin verran helpotusta vuoden 1998 talousar-
17589: poliisilaitos huolehtii Itä-Uudenmaan poliisin           vion tasokorotuksilla. Poliisin peruskoulutus-
17590: hälytyskeskustoiminnoista, joka sitoo 23 poliisi-        määriä on lisätty niin, että koulutetun työvoiman
17591: virkaa.                                                  puute vähitellen helpottaa. Myös Vantaalla ja
17592:     Kysymyksessä on esitetty Järvenpäässä teh-           Järvenpäässä on jouduttu pitämään virkoja avoi-
17593:  dyn rikoslakirikoksia 85 prosenttia enemmän             mena. Ainakin osa niistä voidaan lähivuosina
17594:  kuin Hämeenlinnassa ja 55 prosenttia enemmän            täyttää, kun peruskoulutus tuottaa poliisimiehiä
17595:  kuin Espoossa. Järvenpäässä poliisin tietoon tuli       viime vuosien määriä enemmän.
17596: 
17597:       Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1998
17598: 
17599:                                                                 Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
17600:                                              KK 617/1998 vp                                              3
17601: 
17602: 
17603: 
17604: 
17605:                                          Tili Riksdagens Talman
17606: 
17607:   1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen                1spörsmålet anförs att det i Träskända begåtts
17608: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             85 procent mera brott mot straffiagen än i Tavas-
17609: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         tehus och 55 procent mera än i Esbo. 1 Träskända
17610: dagsman Kimmo Kiljunen undertecknade spörs-             kom 3 418 brott mot straffiagen tili polisens kän-
17611: mål nr 617:                                             nedom och i Tavastehus 2 881, dvs. i Träskända
17612:                                                         begicks i motsats tili det anförda ca 18 procent
17613:           Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta         mera brott än i Tavastehus. 1 Vanda begicks
17614:        för att rätta tili underrepresentationen i       16 563 brott mot straffiagen, dvs. 9 procent mera
17615:        fråga om polistjänsterna i Vanda och             än i Esbo, där 15 129 brott uppdagades (Statistik-
17616:        Träskända?                                       centralen, brottslighet som kommit tili polisens
17617:                                                         kännedom 1997).
17618:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt               På grund av sparåtgärderna i statsekonomin
17619: anföra följande:                                        och delvis också på grund av brist på utbildade
17620:                                                         polismän har man varit tvungen att hålla polis-
17621:      1 spörsmålet beskrivs situtionen i fråga om        tjänsterna obesatta, vilket på längre sikt också
17622: personalresurserna i Vanda och Träskända ge-            avspeglas i polisväsendets nyckeltal. Såsom kon-
17623: nom en jämförelse med vissa andra polisinrätt-          staterats i spörsmålet förklaras de höga brotts-
17624: ningar. Man har dragit den slutsatsen att situa-        siffrorna i de städer som ligger invid järnvägen
17625: tionen är sämst i Vanda och Träskända jämfört           delvis av dessa kommuners snabba tillväxt. Poli-
17626: med de andra polisenheterna. När man ser på             sen kan inte ensam genom sin verksamhet lösa de
17627: personalresurserna i förhållande tili invånaran-        problem som uppstått tili följd av den snabba
17628: talet är situationen bland de nämnda enheterna          befolkningstillväxten.
17629: bäst i Åbo där det finns 2,01 poliser per 1 000             De brott som riktar sig mot fordon hänger
17630: invånare. 1 Tammerfors är motsvarande tai l ,56,        nära samman med anskaffning och finansiering
17631: i Vanda 1,27, i Tavastehus 1,24, i Villmanstrand        av narkotika. 1 samband med utredningen av
17632:  l ,20, i Esbo l, 12, i Kouvola l ,08 och i Träskända   dessa brott avslöjas också narkotikabrott. Enligt
17633: 0,98. Situationen i Vanda är högst rimlig vad           en utredning som inrikesministeriet gjort är det
17634: personalresurserna beträffar. Träskända place-          ofta samma personer som begår brott mot fordon
17635: rar sig sist i jämförelsen. Om man inte räknar med      på flera olika orter. Narkotika- och egendoms-
17636: Helsingfors polisinrättning är medeltalet för alla      brottsligheten är större i Vanda och Träskända
17637: polisinrättningar i Södra Finlands Iän l, 17 poli-      än i andra lika stora städer. En del av de narkoti-
17638:  ser per tusen invånare och det motsvarande talet       kabrott som statistikförs för Vanda avslöjas på
17639:  i hela Jandet l ,33.                                   tlygfåltet. Tullen avslöjar och undersöker också
17640:      De olika polisinrättningarnas situation i fråga    en betydande del av de narkotikabrott som statis-
17641:  om personalresurserna låter sig inte direkt jämfö-     tikförs för Vanda.
17642:  ras med hjälp av absoluta eller ens relativa tai           Varje polisman har isin grundutbildning fått
17643:  som uttrycker antalet anställda. Polisinrättning-      fårdigheter att bekämpa narkotikabrott. 1 senare
17644:  arnas verksamhet varierar betydligt. Stora polis-      specialutbildning förbättras dessa fårdigheter.
17645:  inrättningar sköter ofta uppgifter som sträcker        Förra året gavs dessutom undervisning i narkoti-
17646:  sig utanför deras eget verksamhetsområde, be-          kabrott tili polismän i Helsingfors, Esbo och
17647:  folknings- och näringsstrukturen varierar, vissa       Vanda. Den enhet inom Helsingfors polisinrätt-
17648:  inrättningar har specialuppgifter, de ur uppgifts-     ning som sköter narkotikabrott arbetar tillsam-
17649:  synvinkel viktiga geografiska avstånden varierar       mans med polisinrättningarna i Vanda och Esbo
17650:  osv. Bl.a. polisen i Vanda ansvarar också för          för att avslöja och undersöka professionell nar-
17651:   regional brottsutredning utanför det egna di-         kotikabrottslighet.
17652:   striktets gränser, inom viiken verksamhet 39 po-          Den svåra situtionen i fråga om personalresur-
17653:   Iiser är sysselsatta. Dessutom sköter Vanda polis-     serna har inom polisen lättat en aning i och med
17654:   inrättning den östnyländska polisens larmcen-          nivåförhöjningarna i 1998 års budget. Man har
17655:   tralsverksamhet, som binder 23 polistjänster.          höjt urvalskvoten tili polisens grundutbildning så
17656: 4                                         KK 617/1998 vp
17657: 
17658: att bristen på utbildad arbetskraft småningom       stone en del av dem kan inom de närmaste åren
17659: lättar. Också i Vanda och Träskända har man         besättas när grundutbildningen producerar flera
17660: varit tvungen att hålla tjänster obesatta. Åtmin-   poliser än under tidigare år.
17661:      Helsingfors den 15 juni 1998
17662: 
17663:                                                                Inrikesminister Jan-Erik Enestam
17664:                                          KK 618/1998 vp
17665: 
17666: Kirjallinen kysymys 618
17667: 
17668: 
17669: 
17670: 
17671:                                  Mikko Kuoppa /va-r: Lentomelun vähentämisestä Pirkkalan, Tam-
17672:                                      pereen ja Lempäälän asuntoalueilla
17673: 
17674: 
17675:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
17676: 
17677:    Satakunnan lennoston hävittäjät toimivat           Miksi harjoituslentoja ei tehdä riittävän kau-
17678: Tampere-Pirkkalan lentokentältä käsin, jonka       kana ja korkealla, jolloin meluhaitat vähenisivät
17679: ympäristössä on suuria asutuskeskuksia. Konei-     eikä melu haittaisija säikyttäisi ihmistenjokapäi-
17680: den nousut ja laskut aiheuttavat luonnollisesti    väistä elämää?
17681: melua, mutta ne kohdistuvat pääosin hyvin raja-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17682: tulle alueelle. Koneet lentävät kuitenkin usein    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17683: näiden nousu- ja laskusuuntien ulkopuolella,       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17684: jolloin asutusalueille kohdistuu voimakasta me-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17685: lua. Usein koneet lentävät myös suhteellisen al-
17686: haisessa korkeudessa, mikä lisää melun voimak-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17687: kuutta.                                                   ryhtyä ilmavoimien hävittäjien harjoitus-
17688:    Korvia huumaava melu säikäyttää nukkuvat               lentojen suuntaamiseksi niin, että niiden
17689: lapset, ulkona kulkevat ihmiset ja näin kesällä           aiheuttamat meluhaitat voidaan estää
17690: myös laitumilla olevat kotieläimet.                       Pirkkalan, Tampereen ja Lempäälän
17691:                                                           asuntoalueilla?
17692: 
17693:      Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1998
17694: 
17695:                                        Mikko Kuoppa /va-r
17696: 
17697: 
17698: 
17699: 
17700: 280043
17701: 2                                          KK 618/1998 vp
17702: 
17703: 
17704: 
17705: 
17706:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
17707: 
17708:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sekä ns. visuaalilaskukierrokset kenttäalueelle ja
17709: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        mittarilähestymiset.
17710: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Meno- ja paluulennot harjoitusalueille suori-
17711: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko           tetaan yleisesti siten, että näkölentosääolosuh-
17712: Kuopan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          teissa lentokorkeus on pääsääntöisesti yli 300 m
17713: n:o 618:                                             ja lentoonlähdöissä käytetään melua vähentävää
17714:                                                      menetelmää, jolloin 1 000 metriä saavutetaan
17715:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       noin 10 km:n etäisyydellä lento kentästä. Toimin-
17716:        ryhtyä ilmavoimien hävittäjien harjoitus-     ta harjoitusalueilla ei aiheuta meluhaittoja Pirk-
17717:        lentojen suuntaamiseksi niin, että niiden     kalan, Tampereen ja Lempäälän asuntoalueille.
17718:        aiheuttamat meluhaitat voidaan estää              Huonossa säässä tai harjoiteltaessa huonon
17719:        Pirkkalan, Tampereen ja Lempäälän             sään toimintaa lentäminen tapahtuu lennonjoh-
17720:        asuinalueilla ?                               don johtamana. Tällöin joudutaan lähestymises-
17721:                                                      sä ja laskuun tultaessa käyttämään apuna niin
17722:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         sanottuja mittarilähestymislaitteita, jotka sijait-
17723: vasti seuraavaa:                                     sevat kiinteästi maastossa ja joiden yli on lennet-
17724:                                                      tävä tai niiden antamia suuntatietoja noudatetta-
17725:     Puolustusvoimien tehtävänä on huolehtia          va turvallisen lähestymisen ja laskun mahdollis-
17726: Suomen puolustusvalmiudesta ja alueellisesta         tamiseksi. Huonon sään vallitessa suurin osa lä-
17727: koskemattomuudesta, missä ilmavoimilla on tär-       hestyvistä lennoista kohti kenttää tapahtuu Kau-
17728: keä merkitys. Satakunnan lennosto toimii Tam-        kajärven, Hallilan ja Peltolammen yli.
17729: pere-Pirkkalan lentokentällä, jonka yhteyteen on         Laskukierrosharjoituksia lennetään kentän
17730: kehitetty nykyaikainen varuskunta. Lennoston         välittömässä läheisyydessä hyvissä sääolosuh-
17731: päätoimialue kattaa Läntisen maanpuolustus-          teissa. Kierrokset eivät ulotu lentoaseman itäsek-
17732: alueen, jossa sijaitsevat Suomen suurimmat asu-      torissa Sääksjärven-Asemankylän asutusalu-
17733: tuskeskukset Helsinki, Tampere ja Turku. Asu-        eille saakka. Pohjoissektorissa Pirkkalan kunta-
17734: tus- ym. siviilitoiminnot ovat vuosikymmenien        keskus jää kierroksen sisäpuolelle.
17735: kuluessa kehittyneet lentokentän ympärille.              Lennostossa on tehty seuraavia toimenpiteitä
17736:     Tampere-Pirkkalan lentokenttä on maanpuo-        meluhaittojen haittavaikutusten minimoimisek-
17737: lustuksen ohella myös tärkeä siviili-ilmailun len-   si:
17738: toasema.                                                 - Koneiden ohjekirjat antavat yleisohjeet
17739:     Ilmailulaitos on yhteistyössä Satakunnan len-    melua vähentävästä lentämisestä,
17740: noston ja Pirkanmaan liiton kanssa laatinut              -ilmavoimien lentotoimintaa koskevissa eri-
17741: Tampere-Pirkkalan lentoaseman meluselvityk-          tyisohjeissa on lentämisestä taajamien yläpuolel-
17742: sen vuonna 1995. Selvityksen mukaan sotilaslen-      la sekä matalalentojen suorittamisesta annettu
17743: totoiminta keskittyy pääosin arkipäiviin ja virka-   ohjeet, joiden tarkoituksena on minimoida melu-
17744: ajalle. Lentoja asuinalueiden yli pyritään välttä-   haitat,
17745: mään. Tähän on käytännössä paremmat mah-                 - harjoitusalueille mentäessä, mikäli lennon-
17746: dollisuudet lentoonlähdöissä kuin laskeutumisis-     johdolliset ja säätekijät mahdollistavat, nous-
17747: sa.                                                  taan heti lentoonlähdössä niin nopeasti kuin
17748:     Satakunnan Lennoston varsinainen harjoitus-      mahdollista niin korkealle kuin tehtävän suorit-
17749: lentotoiminta tapahtuu Tampere-Pirkkalaa ym-         tamisen kannalta on mielekästä ja ylitetään ken-
17750: päröivällä sotilaslennonjohtoalueella, jonka si-     tän ja harjoitusalueen välillä olevat asutuskes-
17751: särajan etäisyys on 30 km ja ulkorajan etäisyys 60   kukset niin korkealla kuin mahdollista,
17752: km kentän keskipisteestä sekä tämän alueen ul-           - vähennetään lentoonlähdössä käytettävää
17753: kopuolelle jäävillä taistelujohtoalueilla.           tehoasetusta niin pian kuin se lentoturvallisuu-
17754:     Meluhaittoja voivat aiheuttaa meno- ja paluu-    den vaarantumatta on mahdollista,
17755: lennot harjoitusalueille tai niiden ulkopuolelle         - hyvissä sääolosuhteissa suunnitellaan Ien-
17756:                                           KK 618/1998 vp                                           3
17757: 
17758: nonjohdollisten tekijöiden salliessa lähestyminen   tan toiminnan kehittämiselle. Koska lentotoi-
17759: ja laskuun tulo välttäen asutuskeskusten yli len-   minnan melu- yms. vaikutuksia ei tulevaisuudes-
17760: tämistä,                                            sakaan voitane kokonaan eliminoida, niin myös
17761:    - mittarilentolähestymisharjoituksia ja mui-     maankäytöstä vastaavien viranomaisten toivo-
17762: ta harjoituksia lennetään mahdollisuuksien mu-      taan edesauttavan maanpuolustuksen ja myös
17763: kaan muilla kentillä.                               siviililentoliikenteen kannalta tärkeän lentoase-
17764:    Ilmavoimat pyrkii kaikessa lentotoiminnas-       man toimintaedellytyksiä ohjaamalla asutusta ja
17765: saan minimoimaan meluhaittoja. Ilmailulaitok-       muita melulle herkkiä toimintoja melualueiden
17766: sen tekemät meluselvitykset luovat hyvän perus-     ulkopuolelle.
17767: 
17768:      Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1998
17769: 
17770:                                                                  Puolustusministeri Anneli Taina
17771: 4                                            KK 618/1998 vp
17772: 
17773: 
17774: 
17775: 
17776:                                          Tili Riksdagens Talman
17777: 
17778:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Bullerstörningar kan förorsakas av tur- och
17779: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         returflygningarna till övningsområdena eller
17780: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       utanför dem, samt av de s.k. visuella landning-
17781: man Mikko Kuoppa undertecknade spörsmål nr             svarven vid fåltområdet och av instrumentinflyg-
17782: 618:                                                   ningarna.
17783:                                                           Tur- och returflygningarna till övningsområ-
17784:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         dena utförs allmänt så att flyghöjden vid väder-
17785:        ta i syfte att ändra riktningen på de öv-       leksförhållanden där visuella flygregler kan iakt-
17786:        ningsflygningar som görs med luftstrids-        tas är över 300m och att man vid starten använ-
17787:        krafternas jaktplan så att de bullerstör-       der en metod som minskar bullret, varvid en höjd
17788:        ningar som de ger upphov till kan förhin-       av 1 000 m uppnås på ett avstånd av ca 10 km från
17789:        dras på bostadsområdena i Birkala, Tam-         flygfåltet. Verksamheten på övningsområdena
17790:        merfors och Lembois?                            medför inte bullerstörningar för bostadsområde-
17791:                                                        na i Birkala, Tammerfors och Lembois.
17792:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             Flygning i dåligt väder eller övningar där verk-
17793: anföra följande:                                       samheten vid dåliga väderleksförhållanden övas
17794:                                                        sker under ledning av flygledningen. Härvid är
17795:    Försvarsmakten har till uppgift att sörja för       det nödvändigt att då man närmar sig målet och
17796: Finlands försvarsberedskap och den territoriella       vid landningen manövrera med hjälp av så kallad
17797: integriteten, och för denna verksamhet är luft-        instrumentinflygningsapparatur, som består av
17798: stridskrafterna av stor betydelse. Satakunta flyg-     fasta anordningar i terrängen över vilka flygning-
17799: flottiljs verksamhet är knuten tili Tammerfors-        en bör ske eller vilkas riktningsuppgifter bör iakt-
17800: Birkala flygfålt, och den nuvarande garnisonen         tas för att planet skall kunna närma sig land-
17801: har utvecklats i samband därmed. Flygflottiljens       ningsstället och landa på ett säkert sätt. Vid dålig
17802: huvudsakliga verksamhetsområde täcker Västra           väderlek företas de flesta inflygningarna till fåltet
17803: försvarsområdet, där Finlands största bosätt-          över Kaukajärvi, Skomarböle och Peltolammi.
17804: ningscentra Helsingfors, Tammerfors och Åbo               Landningsvarvsövningarna flygs i omedelbar
17805: är belägna. Boende- m.fl. civila funktioner har        närhet av fåltet i goda väderleksförhållanden.
17806: under årtiondenas lopp utvecklats runt omkring         Varven utsträcks inte i flygstationens östra sek-
17807: flygfåltet.                                            tor ända fram till bostadsområdena i Sääksjär-
17808:    Tammerfors-Birkala flygfålt är frånsett sin be-     vi-Asemakylä. 1 den norra sektorn ligger Birka-
17809: tydelse för försvaret också en viktig flygstation      la kommuncentrum innanför varvet.
17810: för den civila luftfarten.                                Vid flygflottiljen har följande åtgärder vidta-
17811:    Luftfartsverket har 1995 i samarbete med Sa-        gits i syfte att minimera de menliga följderna av
17812: takunta flygflottilj och Birkalands förbund ut-        bullerstörningarna:
17813: arbetat en bullerredogörelse för Tammerfors-              - flygmaskinernas instruktionsböcker ger
17814: Birkalands flygstation. Enligt utredningen är den      allmänna anvisningar om bullernedsättande
17815: militära flygverksamheten i huvudsak koncen-           flygning,
17816: trerad till vardagar och tjänstetid. Flygningar           - i de särskilda anvisningarna för luftstrids-
17817: över bostadsområden undviks så långt som möj-          krafternas flygverksamhet ingår sådana anvis-
17818: ligt. 1 praktiken är möjligheterna till detta bättre   ningar om flygning över tätorter samt flygning på
17819: vid starten än vid landningen.                         låg höjd som syftar tili att minska bullerstör-
17820:    Satakunta flygflottiljs egentliga övningsflyg-      ningarna,
17821: ningar sker på det militärflygledningsområde              - när man kommer in till övningsområdet
17822: som omger Tammerfors-Birkala och där den inre          stiger man, såvida flyglednings- och väderleks-
17823: gränsens avstånd är 30 km och den yttre gränsens       faktorerna tillåter det, genast vid starten så
17824: 60 km från fåltets mittpunkt, samt på de strids-       snabbt som möjligt så högt som det är ändamåls-
17825: ledningsområden som är belägna utanför detta           enligt med tanke på den förelagda uppgiften och
17826: område.                                                flyger över de bosättningscentra som är belägna
17827:                                             KK 618/1998 vp                                            5
17828: 
17829: mellan fåltet och övningsområdet på så hög höjd       lerutredningar som luftfartsverket har utfört ger
17830: som möjligt,                                          en god grund för utveckling av verksamheten.
17831:    - den drivkraft som används vid flygstarten        Eftersom flygverksamhetens buller- m.fl. verk-
17832: minskas så snart det är möjligt utan att flygsäker-   ningar inte heller i framtiden helt torde kunna
17833: heten äventyras,                                      elimineras, är det önskvärt att också de myndig-
17834:    - vid goda väderleksförhållanden planeras          heter som svarar för markanvändningen bidrar
17835: när flygledningsfaktorerna tillåter det inflygning    tili att förbättra veksamhetsförutsättningarna
17836: och förestående landning så att man undviker att      för flygstationen, som är viktig både med tanke
17837: flyga över bosättningscentra,                         på försvaret och den civila trafiken, genom att se
17838:    - instrumentinflygningsövningar och andra          tili att bosättning och andra funktioner som är
17839: övningar flygs såvitt möjligt på andra fålt.          bullerkänsliga etableras utanför bullerområde-
17840:    Luftstridskrafterna strävar tili att minimera      na.
17841: bullerstörningarna i all flygverksamhet. De bul-
17842: 
17843:      Helsingforsden 16 juni 1998
17844: 
17845:                                                                      F örsvarsminister Anneli Taina
17846:                             j
17847:                         j
17848:                         j
17849:                     j
17850:                     j
17851:                 j
17852:                 j
17853:             j
17854:             j
17855:         j
17856:         j
17857:     j
17858:     j
17859: j
17860: j
17861:                                              KK 619/1998 vp
17862: 
17863: Kirjallinen kysymys 619
17864: 
17865: 
17866: 
17867: 
17868:                                     Pia Viitanen /sd: Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan määräytymi-
17869:                                         sestä
17870: 
17871: 
17872:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
17873: 
17874:     Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan perustee-       täävä akateemisesti koulutettu äiti tai isä on oi-
17875: na on vanhemman verotuksessa todettu työtulo           keutettu vain 60 markan päivärahaan. On koh-
17876: samoin kuin sairauspäivärahassa. Äitiys-, isyys-       tuutonta asettaa pienen lapsen vanhemmat ase-
17877: ja vanhempainrahan suuruus on kuitenkin aina           maan,jossa myönnettävä päiväraha on jopa pie-
17878: vähintään 60 markkaa päivässä, eli noin 1 500          nempi kuin viimesijainen toimeentuloturva.
17879: markkaa kuukaudessa. Päiväraha on pienempi                Ansiotuloihin sidottua äitiys-, isyys- ja van-
17880: kuin esimerkiksi korkeakouluopiskelijan opinto-        hempainrahaa ei ole syytä romuttaa, mutta päi-
17881: tuki, työttömyysturvan peruspäiväraha tai toi-         värahojen vähimmäismäärää on nostettava ja
17882: meentulotuen perusosa.                                 järjestelmää kehitettävä nykyajan vanhempien
17883:     Ansiotuloihin sidottu äitiys-, isyys- ja van-      tarpeita vastaavaksi.
17884: hempainraha on merkittävä perhepoliittinen jär-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17885: jestelmä. Lainsäätäjän ajatus tulevan äidin ja         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17886: isän elämänkulusta on kuitenkin yksinkertainen:        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17887: opiskelun ja asevelvollisuuden suorittamisen jäl-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17888: keen hakeudutaan ansiotyöhön, ja sopivan ajan
17889: jälkeen voidaan nauttia äitiys-, isyys- ja vanhem-                  Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta
17890: painlomista. Monet vanhemmat eivät kuiten-                      äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan mää-
17891:  kaan täytä lain henkeä. Lapsia syntyy opiskeli-                räytymisperusteet etenkin minimipäivä-
17892: joille, asevelvollisille ja työttömille. Myös apura-            rahan osalta vastaavat paremmin nyky-
17893:  han turvin työtä tekevien tutkijoiden tilanne on               ajan vanhempien tarpeita ja jopakannus-
17894:  ongelmallinen. Ansiotulot voivat olla minimaali-               tavat vanhemmuuteen?
17895:  set jopa useita vuosia, joten tutkijanuralle täh-
17896: 
17897:      Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1998
17898: 
17899:                                              Pia Viitanen /sd
17900: 
17901: 
17902: 
17903: 
17904: 280043
17905: 2                                            KK 619/1998 vp
17906: 
17907: 
17908: 
17909: 
17910:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
17911: 
17912:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         mukaan tai hakijan esittämän niin sanotun kuu-
17913: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          den kuukauden työtulon mukaan. Jos työtulojen
17914: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        perusteella laskettu määrä olisi 60 markkaa pie-
17915: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pia Viita-        nempi, vanhempainpäivärahana maksetaan vä-
17916: sen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           hintään 60 markkaa arkipäivältä. Tämä vastaa
17917: 619:                                                   lasten kotihoidon tuessa alle 3-vuotiaasta lapses-
17918:                                                        ta maksettavan hoitorahan tasoa. Sairausvakuu-
17919:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta             tuslain 22 §:n 1 momentin sisältämän saman lain
17920:        äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan mää-         18 a §:n 3 momenttiin kohdistuvan viittauksen
17921:        räytymisperusteet etenkin minimipäivä-          mukaan myös vanhempainpäivärahaa edeltävän
17922:        rahan osalta vastaavat paremmin nyky-           kuuden kuukauden kuluessa saatu kuntoutusra-
17923:        ajan vanhempien tarpeita ja jopa kannus-        ha mahdollistaa vanhempainpäivärahan maksa-
17924:        tavat vanhemmuuteen?                            misen kuntoutusrahan suuruisena.
17925:                                                            Opintotuki on tarkoitettu opiskelun aikaisen
17926:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           toimeentulon tueksi ja opiskelunjatkuessa äitiys-
17927: vasti seuraavaa:                                       rahanja vanhempainrahan saamisaikana äiti voi
17928:                                                        edelleen saada myös opintotukea. Päätoimisen
17929:    Vuoden 1996 alusta voimaan tulleen sairaus-         opiskelun aikana puolestaan äidin vanhempain-
17930: päivärahajärjestelmän uudistamista koskevan            päiväraha maksetaan vähimmäismääräisenä,
17931: hallituksen esityksen tarkoituksena oli työnteon       vaikka hän työtulojensa perusteella ilman opis-
17932: kannattavuuden tukeminen erilaisia sosiaali-           kelua saattaisi saada suurempaa päivärahaa.
17933: etuuksia määrättäessä. Esityksen mukaan kan-               Sairausvakuutuslain 18 a §:n mukainen työt-
17934: saneläkelaitoksen maksamien päivärahatyyppis-          tömyyspäivärahan suojasäännös ei koske van-
17935: ten etuuksien tarkoituksena on kompensoida ly-         hempien päivärahaetuuksia. Kyseisen lainkoh-
17936: hytaikaisesta sairastumisesta aiheutuvia ansion-       dan perusteella sairauspäiväraha on 86 prosent-
17937: menetyksiä. Hallituksen esitykseen sisältyvän          tia työttömyysturvaetuuden laskennallisesta
17938: ehdotuksen mukaan päivärahatyyppisiä etuuk-            määrästä, jos verotulojen mukaan laskettu päi-
17939: sia maksettaisiin korvausperiaatteen mukaan sil-       väraha olisi tätä pienempi. Tällöin sairauspäivä-
17940: loin, kun vakuutetulle on aiheutunut todellista        rahan määräksi muodostuu työttömyysturvan
17941: ansionmenetystä. Tämä merkitsi luopumista vä-          peruspäivärahan perusteella 103,20 markkaa.
17942: himmäispäivärahajärjestelmästä. Poikkeuksena           Tämä työttömyysturvaetuuden mukaisen päivä-
17943: oli äitiys-, isyys- ja vanhempainraha, jotka kat-      rahan suojasäännös on tullut voimaan vuonna
17944: sottiin perheen taloudessa tapahtuvien tarpeetto-      1990 ja säännöstä muutettiiin vuoden 1996 alus-
17945: mien muutosten ehkäisemiseksi aiheelliseksi si-        ta voimaan tulleella eduskunnan hyväksymällä
17946: toa lasten kotihoidon tuen perusosan määrään.          sairauspäivärahajärjestelmää koskevalla lain-
17947: Menettely noudattaa paremmin myös vakuutus-            säädännön muutoksella. Tuossa yhteydessä
17948: periaatetta, sillä työtuloista on maksettu sosiaali-   poistettiin muun muassa sairausvakuutuksesta
17949: turvamaksut. Kytkemällä sairauspäiväraha ve-           sairauspäivärahan osalta vähimmäispäiväraha.
17950: rotuksessa todettuun työtuloon myös haluttiin          Eduskunta ei ulottanut muutosta koskemaan
17951: varmistaa, että ihmiset asianmukaisesti ilmoitta-      äitiys,- isyys- eikä vanhempainrahaa. Eduskunta
17952: vat työtulonsa verotukseen.                            hyväksyi ehdotetun lainmuutoksen siten, että
17953:    Sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan             äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan päivärahan
17954: tarkoitus on korvata vakuutetun ansionmenetys-         määrä alennettiin 78,30 markasta 60 markkaan.
17955: tä. Kun sairausvakuutuksen päivärahan määrä            Perheen tulotaso alenee samansuuntaisesti myös
17956: kuten myös vanhempainpäiväraha ja erityishoi-          äidin jäädessä työstä äitiys- ja vanhempainra-
17957: toraha lasketaan työtulojen perusteella, se on         halle, joten työttömyysturvan suhteen ei tältä-
17958: enintään 70 prosenttia työtuloista. Ensisijaisesti     kään osin ole eriarvoisuutta lapsiperheiden kes-
17959: määrä lasketaan verotuksessa todetun työtulon          ken.
17960:                                           KK 619/1998 vp                                            3
17961: 
17962:    Siirtyminen lakisääteiseltä lasten kotihoidon    vuosittaiset lisäkustannukset vuoden 1998 tasos-
17963: tuelta uudelle äitiysrahalle ei yleensä vähennä     sa laskettuna. Lisäkustannuksia syntyisi vielä
17964: tuloja. Kotihoidon tuen kuntalisän osuus voi kyl-   enemmän, jos äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivä-
17965: lä tällöin muuttua. Mahdollisesta kuntaiisästä      rahalle siirtyvälle maksettaisiin sairausvakuutus-
17966: päättää kukin kunta itsenäisesti. Kuntaiisien       lain perusteella 86 prosenttia hänen ansiosidon-
17967: käyttö on kansaneläkelaitoksen selvityksen mu-      naisen työttömyysturvaetuutensa määrästä.
17968: kaan ollut yleistymässä. Kelan kautta kuntalisää       Sairausvakuutuslakiin perustuvat päiväraha-
17969: maksetaan kotihoidon tuen yhteydessä lähes 40       etuudet maksetaan kansaneläkelaitoksen sai-
17970: kunnan asukkaille. Useat näistä kunnista ovat       rausvakuutusrahastosta, jonka varat kerätään
17971: väestöltään suuria kuntia.                          työnantajilta ja työntekijöiltä perittävillä mak-
17972:    Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan vähim-        suilla sekä valtion verovaroin. Mainitun suurui-
17973: mäismäärän korottaminen työttömyysturvan            sen menoerän rahoittaminen merkitsisi näiden
17974: peruspäivärahan tai työmarkkinatuen tasolle         maksujen ja valtion vero-osuuden kasvamista.
17975: merkitsisi sairausvakuutusjärjestelmän menojen         Parhaillaan sosiaali- ja terveysministeriössä
17976: kasvamista. Vuonna 1997 maksettiin vähim-           on vireillä hankkeita, joiden tarkoituksena on
17977: mäismääräisiä äitiys-, isyys- ja vanhempainra-      rohkaista isiä käyttämään myös uusia kesäkuun
17978: hoja kaikkiaan noin 271 miljoonaa markkaa           alusta voimaan tulevia perhepoliittisia vapaita.
17979: 31 200 vakuutetulle yhteensä 4,5 miljoonalta päi-   Tarkoituksena on, että ministeriö selvittää ensi
17980: vältä. Vähimmäispäivärahan korottamisesta ai-       vaiheessa näiden muutosten aiheuttamat kustao-
17981: heutuisi arviolta noin 210 miljoonan markan         n usvaiku tukset.
17982: 
17983:      Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1998
17984: 
17985:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
17986: 4                                          KK 619/1998 vp
17987: 
17988: 
17989: 
17990: 
17991:                                        Tili Riksdagens Talman
17992: 
17993:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     komsterna. Beloppet beräknas i första hand ut-
17994: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-       gäende från den arbetsinkomst som konstaterats
17995: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-     vid beskattningen eller utgäende från den s.k.
17996: man Pia Viitanen undertecknade spörsmå1 nr           arbetsinkomsten under sex månader för viiken
17997: 619:                                                 sökanden redogör. Om beloppet, beräknat på
17998:                                                      basis av arbetsinkomsterna, är mindre än 60 mk,
17999:           Vad ämnar Regeringen göra för att          betalas som föräldrapenning minst 60 mk per
18000:        grunderna för moderskaps, faderskaps-         vardag. Detta motsvarar nivån pä den vårdpen-
18001:        och förä1drapenningens bestämmande i          ning inom stödet för hemvärd av barn som beta-
18002:        synnerhet i fråga om minimidagpenning-        las för ett barn under tre är. 1 22 § 1 mom. sjukför-
18003:        en bättre skall motsvara behoven hos da-      säkringslagen hänvisas till18 a § 3 mom. i samma
18004:        gens förä1drar och t.o.m. uppmuntra till      lag. Om man har fätt rehabiliteringspenning un-
18005:        förä1draskap?                                 der de sex månader innan dagpenningen börjat
18006:                                                      löpa kan man enligt dessa lagrum få föräldrapen-
18007:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt        ningen tili samma belopp som rehabiliterings-
18008: anföra fö1jande:                                     penningen.
18009:                                                         A vsikten med studiestödet är att bidra till ut-
18010:     A vsikten med regeringens proposition om den     komsten under studietiden. Om en moder fort-
18011: revidering av sjukdagpenningssystemet som            sätter sina studier medan hon fär moderskaps-
18012: trädde i kraft vid ingången av 1996 var att stöda    och föräldrapenning, kan hon alltjämt få även
18013: arbetets 1önsamhet när o1ika socia1a förmåner        studiestöd. När modern däremot studerar på hel-
18014: bestäms. En1igt propositionen är syftet med de       tid betalas föräldrapenningen tili minimibelop-
18015: förmåner av dagpenningstyp som betalas av folk-      pet, även om hon på basis av arbetsinkomsterna
18016: pensionsanstalten att kompensera inkomstbort-        skulle kunna fä en högre dagpenning om hon inte
18017: fall som uppstår på grund av kortvarig sjukdom.      studerade.
18018: Enligt det förslag som ingår i propositionen skall      Skyddsstadgandet om arbetslöshetsdagpen-
18019: förmåner av dagpenningstyp utbeta1as enligt er-      ning i sjukförsäkringslagens 18 a § gäller inte för-
18020: sättningsprincipen när den försäkrade har drab-      äldraförmånernas dagpenningar. Enligt detta
18021: bats av faktiskt inkomstbortfall. Detta innebär      lagrum utgör sjukdagpenningen 86 % av den kal-
18022: att systemet med minimidagpenning slopas, från-      kylerade arbetslöshetsförmånen, om den dag-
18023: sett när det gäller moderskaps-, faderskaps- och     penning som beräknas på grundval av den be-
18024: föräldrapenningen. 1 syfte att förhindra onödiga     skattade inkomsten är mindre än denna. 1 sä fall
18025: förändringar i familjens ekonomi ansågs det mo-      blir sjukdagpenningen som beräknas på grund-
18026: tiverat att binda dessa sistnämnda förmäner tili     val av grunddagpenningen enligt utkomstskyd-
18027: beloppet av basdelen för stödet för hemvärd av       det för arbetslösa 103,20 mk. Detta skyddsstad-
18028: barn. Ett sådant förfarande följer också bättre      gande om dagpenningen enligt arbetslöshetsför-
18029: försäkringsprincipen, emedan socialskyddsav-         månen trädde i kraft 1990, och bestämmelsen
18030: gifter har betalts pä arbetsinkomsterna. Genom       ändrades från början av 1996 genom en av riks-
18031: att binda sjukförsäkringsdagpenningen till den       dagen godkänd lagändring som gällde sjukdag-
18032: vid beskattningen konstaterade arbetsinkomsten       penningsystemet. Samtidigt slopades bl.a. mini-
18033: ville man också säkerställa att arbetsinkomster-     midagpenningen för sjukförsäkringens sjukdag-
18034: na anmäls på behörigt sätt vid beskattningen.        penning. Riksdagen utvidgade inte ändringen till
18035:    Syftet med dagpenningen enligt sjukförsäk-        att omfatta moderskaps-, faderskaps- och föräld-
18036: ringslagen är att ge den försäkrade ersättning för   rapenning. Riksdagen godkände den föreslagna
18037: förlorad arbetsinkomst. Då sjukförsäkringens         lagändringen på sä sätt att moderskaps-, fader-
18038: dagpenning, liksom föräldrapenningen och spe-        skaps- och föräldrapenningen sänktes från 78,30
18039: cialvårdspenningen, beräknas på basis av arbets-     mk till 60 mk. Familjens inkomstnivå sjunker på
18040: inkomsterna, är den högst 70 % av arbetsin-          samma sätt när modern efter att ha arbetat fär
18041:                                             KK 619/1998 vp                                               5
18042: 
18043: moderskaps- eller föräldrapenning, varför barn-         joner dagar. Räknat i 1998 års nivå medför en
18044: familjerna inte heller i detta avseende är ojämlika     höjning av minimidagpenningen att kostnaderna
18045: beträffande utkomstskyddet för arbetslösa.              höjs med ca 210 milj. mk i året. Kostnaderna ökar
18046:    En övergång från det lagstadgade stödet för          ytterligare om den försäkrade enligt sjukförsäk-
18047: hemvård av barn tili den nya moderskapspen-             ringslagen skulle få 86% av den inkomstrelatera-
18048: ningen minskar i allmänhet inte inkomsten.              de arbetslöshetsförmånen vid övergången tili
18049: Kommuntiliägget tili stödet för hemvård av barn         moderskaps-, faderskaps- eller föräldrapenning.
18050: kan emellertid ändras. Varje korumun bestäm-                De dagpenningsförmåner som baserar sig på
18051: mer själv om ett eventuellt kommuntillägg. En-          sjukförsäkringslagen betalas ur folkpensionsan-
18052: ligt folkpensionsanstaltens utredning har kom-          staltens sjukförsäkringsfond, vars ruedel insam-
18053: muntilläggen blivit vanligare. Invånare i närmare       las genom avgifter som uppbärs hos arbetsgivare
18054: 40 kommuner får kommuntillägg i samband med             och arbetstagare, samt med statens skattemedel.
18055: hemvårdsstödet genom FPA. De flesta av dessa            Finansieringen a v en utgift a v den nämnda storle-
18056: kommuner är stora om man ser tili befolknings-          ken innebär att dessa avgifter och statens skatte-
18057: mängden.                                                andel skulle öka.
18058:     En höjning av moderskaps-, faderskaps- och              Vid social- och hälsovårdsministeriet pågår
18059: föräldrapenningens minimibelopp tili samma              som bäst projekt vars syfte är att uppmuntra
18060: nivå som grunddagpenningen för arbetslösa eller         fåder att utnyttja även de nya familjepolitiska
18061: arbetsmarknadsstödet skulle betyda att sjukför-         ledigheter som träder i kraft vid ingången av juni.
18062: säkringens utgifter ökar. År 1997 utbetalades           A vsikten är att ministeriet i första hand skall
18063: enligt minimibelopp sammanlagt ca 271 milj. mk          klarlägga kostnadseffekterna av dessa ändring-
18064: moderskaps-, faderskaps- och föräldrapenning-           ar.
18065: ar tili 31 200 försäkrade för sammanlagt 4,5 mil-
18066: 
18067:      Helsingfors den 16 juni 1998
18068: 
18069:                                                       Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
18070:                                               KK 620/1998 vp
18071: 
18072: Kirjallinen kysymys 620
18073: 
18074: 
18075: 
18076: 
18077:                                     AnuVehviläinen /kesk: Lääninoikeuksien asemasta hallinto-oikeus-
18078:                                        uudistuksessa
18079: 
18080: 
18081:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
18082: 
18083:     Suomessa toimii tällä hetkellä II lääninoi-         han tulisijättää kahdeksan hallintotuomioistuin-
18084: keutta. Lääninoikeuden tuomiopiirinä oli suur-          ta ja kolme nykyistä lääninoikeutta pitäisi lopet-
18085: lääniuudistukseen saakka lääni. Uuden lääni-            taa. Pysyvä istuntopaikka häviäisi näin ollen esi-
18086: jaon tultua voimaan 1.9.1997 lääninoikeuksien           merkiksi Joensuusta I.IJ.J999 alkaen. Pohjois-
18087: tuomiopiirit irrotettiin läänijaosta eli ne säilyivät   Karjalan lääninoikeusasiat käsiteltäisiin tuon
18088: entisten läänien mukaisina. Oikeusministeriön           jälkeen kaikki Kuopiossa. Tämä merkitsisi myös
18089: asettamissa työryhmissä on kuitenkin pohdittu           henkilöstön siirtoa.
18090: lääninoikeuksien muuttamista laajemmiksi hal-               Tilastot lääninoikeuksien käsittelemistä
18091: linto-oikeuksiksi. Noin vuoden sisällä oikeusmi-        asioista kertovat, että myös pienet yksiköt voivat
18092: nisteriön puolelta on esitetty ainakin kolmea eri       toimia tehokkaasti ja että asioiden käsittelyajat
18093: mallia lääninoikeuksien aseman ja määrän uu-            ovat niissä usein huomattavasti lyhyemmät kuin
18094: delleen järjestämiseksi.                                suuremmissa yksiköissä. Eli pienet yksiköt pys-
18095:     Ensinnäkin hallintotuomioistuintoimikunnan          tyvät palvelemaan kansalaisia ripeästi ja tehok-
18096: mietinnössä "Alueelliset hallinto-oikeudet"             kaasti. Tilastot myös kertovat, että mm. Pohjois-
18097: (KM 1997:4) ehdotettiin, että lääninoikeuksien          Karjalan lääninoikeus on järjestänyt suhteelli-
18098: kehittämistä jatkettaisiin siten, että Suomeen          sesti eniten suullisia käsittelyjä ja katselmuksia
18099: muodostettaisiin kaikkiaan viisi alueellista hal-       - siis palvellut ihmisiä tuomalla asiat ihmisten
18100: linto-oikeutta. Näistä neljällä olisi ollut eri paik-   lähelle. Tämä osoittaa, että sellaisessa yksikössä,
18101: kakunnalla toimiva jaosto tai jaostoja eli jokai-       missä asioiden määrä on hallittavissa, pystytään
18102:  sella nykyiselläkin toimipaikalla olisi hallinto-      tekemään myös laadukasta työtä.
18103:  tuomioistuimen jaosto toiminnassa jokseenkin               Hallinnollisten uudistusten lähtökohtana tu-
18104:  samoin kuin nyt.                                       lee olla se, miten hallinto pystyisi palvelemaan
18105:     Toiseksi oikeusministeriön kehitysyksikkö on        paremmin kansalaisia. Kansalaisten kannalta
18106:  tuottanut maaliskuussa 1998laajahkon perussel-         tämä tarkoittaa mm. sitä, että oikeutta jakavat
18107:  vityksen "Tuomioistuimet 2000-luvulle. Ajatuk-         tahot ovat myös fyysisesti kohtuullisen lähellä
18108:  sia ja ideoita kehittämisvaihtoehdoista". Selvi-       kaikkia suomalaisia. Sivistysvaltiossa on nimen-
18109:  tyksen mukaan ensin pitäisi ratkaista lääninoi-        omaan juuri oikeusministeriön tehtävä toimia
18110:  keuksien yhteistyömahdollisuudet ja tahot kärä-        kansalaisten tasavertaisuuden edistämiseksi. Sen
18111: jäoikeuksiin ja hovioikeuksiin nähden. Kehitys-         tehtävä on huolehtia siitä, että myös maan reuna-
18112:  yksikön mukaan ennen tällaista perusselvitystä         alueilla on kansalaisilla mahdollisuus saada ri-
18113:  ei pitäisi ryhtyä perustamaan erillisiä alueellisia    peästi oikeutta hallinto-oikeuden piiriin liittyvis-
18114:  hallinto-oikeuksia, koska vaarana olisi, että sa-      sä kysymyksissä.
18115:  malla lyötäisiin pitkäksi aikaa lukkoon hallinto-          On ristiriitaista, että maan hallitus päätti hau-
18116:  tuomioistuintenja yleisten tuomioistuinten erilli-     data kevättalvella ministeri Backmanin keskus-
18117:  syys toisistaan. Kehitysyksikön mukaan alueelli-       hallinnon uudistuksen eli hallitus peruutti hallin-
18118:  sia hallinto-oikeuksia tulisi perustaa 8-12 tai        topoliittisen selonteon antamisen eduskunnalle.
18119:  enemmän ja ne sijoitettaisiin siten, että tulevai-     Samaan aikaan hallitus ajaa kuitenkin uusia hal-
18120:  suudessa yhteistyö käräjäoikeuksien kanssa olisi       linnollisiaja toiminnallisia uudistuksia aluetasol-
18121:  mahdollista. Mammuttituomioistuimia ei pitäisi         le, kuten lääninoikeuksien karsimista. Myös se,
18122:  perustaa lainkaan.                                     että oikeusministeriössä on useanlaisia kantoja
18123:     Kolmanneksi       hallintotuomioistuintyöryh-       uudistuksen toteuttamisesta, osoittaa, ettei uu-
18124:  män 30.4.1998 päivätyn esityksen mukaan maa-           distukseen ole tällä hetkellä valmiutta.
18125: 
18126: 280043
18127: 2                                          KK 620/1998 vp
18128: 
18129:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-             Aikooko Hallitus tuoda eduskunnalle
18130: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-             esityksen uusista hallintotuomioistuimis-
18131: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-             ta, ja jos aikoo,
18132: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                        minkä vaihtoehdon mukaan Hallitus
18133:                                                             aikoo asiassa edetä, ja
18134:                                                                 aikooko Hallitus lakkauttaa mm. Poh-
18135:                                                             jois-Karjalan lääninoikeuden?
18136:      Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1998
18137: 
18138:                                         Anu Vehviläinen /kesk
18139:                                             KK 620/1998 vp                                                3
18140: 
18141: 
18142: 
18143: 
18144:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
18145: 
18146:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa        taan kahdeksan hallinto-oikeuden muodosta-
18147: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         mista, on parhaillaan lausuntokierroksella. Mie-
18148: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tinnöstä on pyydetty lausunnot noin 60 taholta.
18149: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anu Veh-         Lausuntojen antamisen määräaika päättyy 18
18150: viläisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         päivänä kesäkuuta 1998. Tarkoituksena on val-
18151: n:o 620:                                              mistella työryhmän mietinnön ja siitä saatujen
18152:                                                       lausuntojen pohjalta hallituksen esitys, joka voi-
18153:           Aikooko Hallitus tuoda eduskunnalle         daan antaa eduskunnalle syksyllä 1998 valtion
18154:        esityksen uusista hallintotuomioistuimis-      vuoden 1999 talousarvioesityksen yhteydessä.
18155:        ta, ja jos aikoo,                                  Työryhmä on tarkastellut mietinnössään
18156:            minkä vaihtoehdon mukaan Hallitus          myös vaihtoehtoa, jonka mukaan hallinto-oi-
18157:        aikoo asiassa edetä, ja                        keuksilla olisi eri paikkakunnilla toimivia jaosto-
18158:            aikooko Hallitus lakkauttaa mm. Poh-       ja. Työryhmän mukaan tämä asettaisi tuomiois-
18159:        jois-Karjalan lääninoikeuden?                  tuimen johtamiselle ja sen hallinnon järjestämi-
18160:                                                       selle lisä vaatimuksia. Kun kyseessä olisi yksi tuo-
18161:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          mioistuin,joka toimisijaostoihinjakaantuneena,
18162: vasti seuraavaa:                                      olisi tuomioistuimen päällikön tehtävänä vahvis-
18163:                                                       taa perusteet, joilla asiat jaetaan jaostoiiie. Lä-
18164:    Nykyisten lääninoikeuksien muodostamista           heisyysperiaatteen merkitys eri asiaryhmissä voi-
18165: hallinto-oikeuksiksi on käsitelty useissa virallis-   taisiin tällöin pyrkiä ottamaan huomioon. Joi-
18166: selvityksissä niin kuin kirjallisesta kysymyksestä-   denkin asiaryhmien käsittely voisi olla asiantun-
18167: kin ilmenee. Nykyinen lääninoikeuksien ja vesi-       temuksen turvaamiseksi syytä keskittää yhteen
18168: tuomioistuinten järjestelmä vastaa aikaisemmin        toimipaikkaan. Vaikeutena tällaisessa mallissa
18169: voimassa olleen lainsäädännön ja hallinnon vaa-       olisi, että tuomioistuimen henkilökuntaa ei käy-
18170: timuksia. Lääninoikeuksien tuomiopiirit perus-        tännössä voitaisi siirtää jaostolta toiselle, vaikka
18171: tuvat siihen lääninhallitusten toimialuejakoon,       järkevä toiminta voisi sitä edellyttää.
18172: joka oli voimassa, kun lääninoikeudet vuonna             Tällöin olisi lisäksi ratkaistava, missä määrin
18173: 1989 irrotettiin lääninhallituksista ja muodostet-    eri paikkakunnilla sijaitsevillajaostoilla olisi itse-
18174: tiin organisatorisesti itsenäisiksi hallintotuomio-   näistä päätösvaltaa hallinnollisissa asioissa. Mi-
18175: istuimiksi. Nykyisessä tuomiopiirijaossa ei ole       käli jaostoista muodostettaisiin hallinnollisesti
18176: otettu huomioon lääninoikeuksiin saapuvien            melko itsenäisiä ja tulosvastuullisia yksiköitä,
18177: asioiden alueellista jakaantumista eikä asioiden      samoja kysymyksiä olisi useissa tapauksissa käsi-
18178: määrässä ja laadussa tapahtuneita muutoksia.          teltävä hallinto-oikeudessa kahdella hallinnolli-
18179:     Uudistuksen valmistelussa on pyritty arvioi-      sella tasolla. Joka tapauksessa tuomioistuimen
18180: maan hallintotuomioistuinten tuomiopiirijakoa         sisäisten käytännön asioiden ja henkilöstöhallin-
18181: näihin tuomioistuimiin nykyisin saapuvien ja nii-     non hoitaminen olisi hankalaa. Vaikka nykyisten
18182: hin odotettavissa olevien asiaryhmien ja asia-        pienten lääninoikeuksien säilyttäminen toisella
18183: määrien kannalta. Tavoitteena on muodostaa            paikkakunnalla toimivina jaostoina olisi niiden
18184: hallinto-oikeuksista alueellisesti, asiamääriltään    nykyisen henkilökunnan kannalta selkeä ratkai-
18185: ja henkilöstöitään mahdollisimman tasapainoi-         su, voisi uuden asiantuntevan henkilöstön hank-
18186:  set ja yhdenvertaiset tuomioistuinyksiköt niin,      kiminen tällaiseen sivutoimipisteeseen muodos-
18187:  että muutoksenhaku eri asiaryhmissä voidaan          tua tulevaisuudessa ongelmaksi. Hajaantuminen
18188:  hajauttaa kaikkiin hallinto-oikeuksiin. Uudis-       usealle paikkakunnalle voisi myös vaikeuttaa
18189:  tuksen valmistelussa on otettu huomioon, että        yhtenäisten menettelytapojen ja yhdenmukaisen
18190:  suullisia käsittelyjä tullaan järjestämään hallin-   ratkaisukäytännön turvaamista lainkäytössä.
18191:  totuomioistuimissa entistä enemmän.                      Näiden syiden vuoksi työryhmä piti hallinnol-
18192:     Hallintotuomioistuintyöryhmän 30 päivänä          lisesti ja toiminnallisesti selkeämpänä, että hal-
18193:  huhtikuuta 1998 päivätty mietintö, jossa ehdote-     linto-oikeudet eivät ole jakaantuneet eri paikka-
18194: 4                                            KK 620/1998 vp
18195: 
18196: kunnilla toimiviin jaostoihin, mutta ne voivat         hallinto-oikeus järjestäisi näillä paikkakunnilla
18197: tarvittaessa järjestää istuntoja eri paikkakunnil-     suullisia käsittelyjä. Työryhmän mukaan pysy-
18198: la. Tällä tavoin voidaan huolehtia siitä, ettei hal-   vät istuntopaikat olisivat tarpeen erityisesti
18199: linto-oikeuden suulliseen käsittelyyn osallistumi-     maantieteellisesti laajoissa tuomiopiireissä. Es-
18200: sesta aiheudu asianosaisille kohtuuttomasti vai-       tettä ei olisi kuitenkaan sille, että hallinto-oikeus
18201: vaa tai kustannuksia.                                  voisi järjestää suullisia käsittelyjä tarvittaessa
18202:     Työryhmän ehdotuksen mukaan Kuopion                muillakin paikkakunnilla. Katselmukset ja nii-
18203: hallinto-oikeudella olisi pysyvä istuntopaikka         hin liittyvät suulliset käsittelyt järjestetään ny-
18204: Mikkelissä ja Joensuussa. Vastaavasti Hämeen-          kyisinkin siellä, missä katselmuksen kohde sijait-
18205: linnan hallinto-oikeudella olisi pysyvä istunto-       see. Uudistus ei toisi muutosta tähän käytän-
18206: paikka Jyväskylässä. Näillä istuntopaikkakun-          töön.
18207: nilla ei olisi hallinto-oikeuden kansliaa, mutta
18208:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1998
18209: 
18210:                                                                      Oikeusministeri Jussi Järventaus
18211:                                             KK 620/1998 vp                                             5
18212: 
18213: 
18214: 
18215: 
18216:                                         Tili Riksdagens Talman
18217: 
18218:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           tler muntliga f6rhandlingar kommer att ordnas
18219: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           vid förvaltningsdomstolarna.
18220: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          Det betänkande som arbetsgruppen för för-
18221: dagsledamot Anu Vehviläinen undertecknade             valtningsdomstolarna överlämnade den 30 april
18222: spörsmål nr 620:                                      1998 med ett förs1ag om att åtta förvaltnings-
18223:                                                       domstolar skall inrättas är för närvarande på
18224:           Har Regeringen för avsikt att tili riks-    remissrunda. Ett ut1åtande om betänkandet har
18225:        dagen avlåta en proposition om nya för-        begärts av ca 60 instanser. Tiden för avgivande av
18226:        valtningsdomstolar och om så är fallet,        ett ut1åtande Iöper ut den 18 juni 1998. A vsikten
18227:           enligt vilket alternativ har Regeringen     är att på basis av arbetsgruppens betänkande och
18228:        för avsikt att avancera i ärendet samt         de utlåtanden som avges om betänkandet bereda
18229:           har Regeringen för avsikt att dra in        en regeringsproposition som kan avlåtas till riks-
18230:        bl.a. länsrätten i Norra Karelens Iän?         dagen under hösten 1998 i samband med stats-
18231:                                                       budgeten för 1999.
18232:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            Arbetsgruppen har i sitt betänkande också
18233: anföra följande:                                      granskat det a1ternativet att förvaltningsdom-
18234:                                                       sto1arna har sektioner som verkar på o1ika orter.
18235:    Ombildandet av de nuvarande länsrätterna tili      Enligt arbetsgruppen skulle detta ställa extra
18236: förvaltningsdomstolar har behandlats i ett flertal    krav på hur domstolarna Ieds och hur adminis-
18237: officiella utredningar vilket också framgår av det    trationen av dem ordnas. När det är fråga om
18238: skriftliga spörsmålet. Det nuvarande systemet         domstolar som verkar uppdelade på sektioner är
18239: med länsrätter och vattendomstolar motsvarar          det en uppgift för domsto1ens chef att fastställa
18240: de krav som den tidigare lagstiftningen och för-      de grunder enligt vi1ka ärendena fördelas mellan
18241: valtningen ställde. Länsrätternas domkretsar ba-      sektionerna. Man kunde då sträva tili att beakta
18242: serar sig på den indelning i verksamhetsområden       närhetsprincipens betyde1se i o1ika grupper av
18243: som gällde för Iänsstyrelserna när Iänsrätterna       ärenden. Det kunde vara skäl att koncentrera
18244: 1989 frigjordes från länsstyrelserna och ombilda-     behandlingen av vissa grupper av ärenden tili ett
18245: des tili organisatoriskt självständiga förvalt-       visst verksamhetsställe för att sakkunskapen
18246: ningsdomstolar. 1 den nuvarande indelningen i         skall tryggas. Svårigheten med en sådan modell
18247: domkretsar har man inte beaktat den regionvisa        är att domstolspersonalen inte i praktiken kan
18248: fördelningen av de ärenden som inkommer tili          f6rtlyttas från en sektion tili en annan även om en
18249: 1änsrätterna och inte heller ändringar i fråga om     ratianeli verksamhet skulle förutsätta detta.
18250: anta1et ärenden och ärendenas art.                       1 ett sådant fall blir man dessutom tvungen att
18251:    Vid beredningen av reformen strävar man tili       avgöra i viiken utsträckning de sektioner som är
18252: att bedöma indelningen av f6rvaltningsdom-            belägna på olika orter skall ha självständig bes1u-
18253: sto1arna i domkretsar med utgångspunkt i de           tanderätt i administrativa ärenden. Om man av
18254: grupper av ärenden och det anta1 ärenden som i        sektionerna bi1dar administrativt sett re1ativt
18255: dag inkommer tili dessa domsto1ar och som man         självständiga och resultatansvariga enheter kom-
18256: kan förvänta sig att skall inkomma i framtiden.       mer samma frågor i ett tlertal fall att behandlas
18257:  Målet är att av förvaltningsdomstolarna bilda så     på två administrativa nivåer vid förvaltnings-
18258:  balanserade och jämlika domstolsenheter som          domstolarna. 1 vilket fall som helst blir det be-
18259:  möjligt vad gäller regional fördelning, antalet      svärligt att sköta domstolarnas inte~pa praktiska
18260:  ärenden och personalstorleken, så att ändrings-      ärenden och personalförvaltning. A ven om det
18261:  sökande i fråga om olika grupper av ärenden kan      kunde vara en klar lösning, vad gäller den nuva-
18262:  spridas ut på samtliga förvaltningsrätter. Vid be-   rande personalen, att bibehålla de nuvarande
18263:  redningen av reformen har det beaktats att allt      små länsrätterna som sektioner med verksamhet
18264: 6                                           KK 620/1998 vp
18265: 
18266: på andra orter kan det bli ett framtida problem       plats i S:t Michel och Joensuu. På motsvarande
18267: att rekrytera ny sakkunnig personai till sådana       sätt skall Tavastehus förvaltningsdomstol ha en
18268: filialer. Decentralisering på flera orter kan även    permanent sessionsplats i Jyväskylä. På dessa
18269: försvåra säkerställandet av enhetliga förfaran-       sessionsorter skall förvaltningsdomstolarna inte
18270: den och en enhetlig praxis i rättskipningen.          ha några kanslier men förvaltningsdomstolarna
18271:     Arbetsgruppen ansåg på dessa grunder att det      skall på dessa orter ordna muntliga förhandling-
18272: är administrativt och funktionellt klarare att för-   ar. Enligt arbetsgruppen är permanenta sessions-
18273: valtningsdomstolarna inte är uppdelade i sektio-      platser nödvändiga i synnerhet inom domkretsar
18274: ner som verkar på olika orter men så att de vid       som är geografiskt vidsträckta. Det föreligger
18275: behov kan hålla sessioner på olika orter. Därige-     dock inte något hinder för att förvaltningsdom-
18276: nom kan man se till att parterna inte orsakas         stolarna vid behov skall kunna ordna muntliga
18277: oskäligt besvär eller oskäliga kostnader av att de    förhandlingar även på andra orter. Syneförrätt-
18278: deltar i muntliga förhandlingar vid förvaltnings-     ningar och muntliga förhandlingar i anknytning
18279: domstolarna.                                          tili dem ordnas också för närvarande där föremå-
18280:     Enligt arbetsgruppens förslag skall Kuopio        let för syneförrättningen är beläget. Reformen
18281: förvaltningsdomstol ha en permanent sessions-         medför inte någon ändring av denna praxis.
18282: 
18283:      Helsingforsden 17 juni 1998
18284: 
18285:                                                                    Justitieminister Jussi Järventaus
18286:                                            KK 621/1998 vp
18287: 
18288: Kirjallinen kysymys 621
18289: 
18290: 
18291: 
18292: 
18293:                                    Reijo Laitinen /sd ym.: VR:n palauttamisesta perinteiselle toimi-
18294:                                        alueelleen
18295: 
18296: 
18297:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
18298: 
18299:   Jyväskylässä suunnitellaan monien muiden            lulla parantaa perinteisestä liikennöinnistä saa-
18300: paikkakuntien tapaan matkakeskuksen rakenta-          tavaa tulosta.
18301: mista. Joukkoliikenteen kilpailukyvyn paranta-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18302: miseksi eri liikennemuotojen asemat ja niihin liit-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18303: tyvät palvelut yhdistettäisiin samaan keskuk-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18304: seen. Useimmiten yhdistyminen tapahtuu luon-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18305: nollisista syistä rautatieasemien tuntumiin. Jy-
18306: väskylässä, niin kuin varmasti myös muualla,                    Onko Hallitus tietoinen VR:n harjoit-
18307: hanketta uhkaa VR :n asemamaista pyytämä hui-                tamasta keinottelusta, ja
18308: ma liikeneliöhintatasoa vastaava hinta, vaikka                  mitä se aikoo tehdä yhtiön palauttami-
18309: oikeampi taso olisi katu- tai liikennekaavasta               seksi perinteiselle toimialueelleen?
18310: saatava hinta. Ilmeisesti VR aikoo maakeinotte-
18311: 
18312:      Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1998
18313: 
18314:           Reijo Laitinen /sd             Juha Karpio /kok               Johannes Leppänen /kesk
18315:           Reino Ojala /sd                Toimi Kankaanniemi /skl        Satu Hassi /vihr
18316:           Marja-Leena Viljamaa /sd       Martti Korhonen /vas           Markku Koski /kesk
18317:           Timo Laaksonen /vas            Maija Rask /sd                 Kari Rajamäki /sd
18318: 
18319: 
18320: 
18321: 
18322:  280043
18323: 2                                           KK 621/1998 vp
18324: 
18325: 
18326: 
18327: 
18328:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
18329: 
18330:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Jyväskylässä matkakeskukselle kaavailtu alue
18331: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          on nykyisin VR-Yhtymä Oy:n omistuksessa ja
18332: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        sitä käytetään normaaleihin rautatietoimintoi-
18333: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Reijo Lai-        hin ja mm. henkilöliikenteen asiakkaiden auto-
18334: tisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         paikoiksi. Suunnittelualueen koko on 20 600m 2 •
18335: n:o 621:                                               Ennen VR:n yhtiöittämistä oli silloisen Valtion-
18336:                                                        rautateiden hallinnassa huomattavasti laajempi
18337:           Onko Hallitus tietoinen VR:n harjoit-        alue, josta osajäi valtion/valtion kiinteistölaitok-
18338:        tamasta keinottelusta, ja                       sen omistukseen. Jyväskylän kaupunki on sit-
18339:           mitä se aikoo tehdä yhtiön palauttami-       temmin ostanut tästä suunnittelualueeseen välit-
18340:        seksi perinteiselle toimialueelleen?            tömästi liittyvästä alueesta osan vuonna 1996
18341:                                                        valtion kiinteistölaitokselta hintaan n. 700 mk/
18342:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           maa-m 2• Myös vuonna 1995 Jyväskylän kaupun-
18343: vasti seuraavaa:                                       ki on ostanut valtion kiinteistölaitokselta oikeus-
18344:                                                        taloa varten samalta alueelta maata, jonka hinta-
18345:    Jyväskylän kaupunki, VR ja Matkahuolto              taso on n. 1 250 mk/maa-m 2 •
18346: ovat usean vuoden ajan käyneet kaupungin joh-              Kun arvioidaan mahdollista matkakeskusta
18347: dolla neuvotteluja yhteisen liikenneaseman saa-        VR-Yhtymä Oy:n kannalta, on vielä huomioita-
18348: miseksi Jyväskylään. Vuonna 1995 liikennemi-           va, että nykyinen vanha asemarakennus vapau-
18349: nisteriö käynnisti valtakunnallisen hankkeen eri       tunee samalla varsinaisesta käytöstä, mutta suo-
18350: liikennemuotojen yhteisten liikenneasemien eli         jeltavana rakennuksena aiheuttaa jatkuvan kus-
18351: matkakeskusten kehittämiseksi Suomeen. Jyväs-          tannusrasitteen yhtiölle. Lisäksi uusi matkakes-
18352: kylä on yksi tämän hankkeen 22 matkakeskus-            kus ottaisi nykyiset henkilöliikenteen asiakkai-
18353: paikkakunnasta ja Jyväskylän matkakeskusta             den autopaikat kilpailevan liikennemuodon eli
18354: on viime vuodet suunniteltu ottaen huomioon            linja-autoliikenteen käyttöön ilman, että muut
18355: liikenneministeriönjohdolla toimivan matkakes-         hankkeen osapuolet ovat valmiit osallistumaan
18356: kustyöryhmän esitykset.                                niidenjärjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin.
18357:     Periaatteita siitä, miten hankkeisiin osallistu-   Autopaikkojen varaaminen jatkossa rautatie-
18358: vien ja sen palveluista hyötyvien osapuolten ta-       matkustajien käyttöön tulee nopean liikenteen
18359: loudelliset suhteet järjestetään, ei ole määritelty,   ulottuessa myös Jyväskylään vielä korostumaan.
18360: vaan ne muotoutuvat ensimmäisten hankkeiden                Vuonna 1995 tapahtuneen Valtionrautateiden
18361: perusteella. Keskeisiä kysymyksiä ovat, miten          yhtiöittämisen jälkeen VR-Yhtymä Oy on päät-
18362: osapuolten välillä löydetään ratkaisu niin pää-        tänyt itsenäisesti kiinteistötoimistaan niinkuin
18363: oma- kuin käyttökustannusten jakoon. Vaikeak-          muistakin rautatieliikenteen operatiivisista toi-
18364: si asiaksi on todettu mm. se, miten eri liikenne-      mista eikä valtiolla ole ollut omistajan ominai-
18365: muodot itse osallistuvat tasavertaisesti kustan-        suudessa syytä puuttua niihin. Nyt puheena ole-
18366: nusten jakoon ja kuinka pitkälle voidaan puhua          vassa asiassa liikenneministeriö luonnollisesti pi-
18367: ns. seudullisen tai paikallisen infrastruktuurin       tää tärkeänä, että osapuolet löytäisivät yksimieli-
18368: rakentamisesta.                                         syyden ja että matkakeskushanke voisi toteutua.
18369: 
18370:      Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1998
18371: 
18372:                                                                         Liikenneministeri Matti Aura
18373:                                             KK 621/1998 vp                                               3
18374: 
18375: 
18376: 
18377: 
18378:                                         Tili Riksdagens Talman
18379: 
18380:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Det område som planerats för Jyväskylä pas-
18381: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        sagerarterminal ägs numera av VR-Group Ab
18382: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      och används för normaljärnvägsverksamhet och
18383: man Reijo Laitinen m.fl. undertecknade spörs-         t.ex. som parkeringsplats för persontrafikens
18384: mål nr 621:                                           kunder. Storleken på det planerade området upp-
18385:                                                       går till20 600m2• Innan VR bolagiserades inne-
18386:           Är Regeringen medveten om den spe-          hade dåvarande Statsjärnvägarna ett betydligt
18387:        kulation som VR hänger sig åt, och             större område, av vilket en del stannade kvar i
18388:           vad ämnar Regeringen göra för att           statens/statens fastighetsverks ägo. Jyväskylä
18389:        återföra företaget tili sitt traditionella     stad har sedermera, 1996, köpt en del av detta
18390:        verksamhetsområde?                             område som omedelbart ansluter sig tili ett plan-
18391:                                                       lagt område. Säljare var statens fastighet~yerk
18392:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         och markpriset uppgick tili 700 mk/m 2• A ven
18393: anföra följande:                                      1995 har Jyväskylä stad av statens fastighetsverk
18394:                                                       köpt mark på samma område i syfte att uppföra
18395:    Jyväskylä stad, VR och Matkahuolto har un-         ett tingshus. Markpriset var då ca 1 250 mk/m 2•
18396: der flera års tid under stadens ledning fört under-      När man ur VR-Group Ab:s synvinkel bedö-
18397: handlingar om att inrätta en gemensam passage-        mer en eventuell passagerarterminal, måste man
18398: rartermina1 i Jyväskylä. 1995 startade trafikmi-      även beakta att den nuvarande gamla stations-
18399: nisteriet ett landsomfattande projekt i syfte att i   byggnaden samtidigt torde frigöras från nuva-
18400: Finland inrätta intermodala transporttermina-         rande funktion. P.g.a. att byggnaden är skyddad
18401: ler, d.v.s. passagerarterminaler, som skulle vara     orsakar den ändå kontinuerligt kostnader för
18402: gemensamma för alla trafikformer. Jyväskylä är        företaget. Dessutom skulle den nya passagerar-
18403: ett av detta projekts 22 passagerarterminalorter,     terminalen ta parkeringsplatserna för persontra-
18404: och Jyväskylä passagerarterminal har under de         fikens kunder i bruk för en konkurrerande trafik-
18405: senaste åren planerats med beaktande av de för-       form, d.v.s. busstrafiken, utan att de övriga par-
18406: slag som passagerarterminalarbetsgruppen lagt         terna i projektet är redo att delta i de kostnader
18407: fram. Arbetsgruppen har arbetat under ledning         som uppstår med anledning av detta. Reservering
18408: av trafikministeriet.                                 av bilplatser för tågpassagerarnas räkning kom-
18409:     Principerna om den ekonomiska ansvarsför-         mer att bli allt viktigare i takt med att trafiken på
18410: delningen mellan dem som deltar i projekten och       Jyväskylä blir allt snabbare.
18411: dem som gagnas av tjänsterna är inte fastslagna,          Efter det att Statsjärnvägarna 1995 bolagise-
18412: utan dessa principer bildas på basis av de första     rades, har VR-Group Ab självständigt beslutat
18413: fårdiga projekten. Viktiga frågor är bl.a. hur        om sina fastigheter liksom företaget beslutar om
18414: parterna skall finna en lösning på fördelningen av    övrig operativ verksamhet som rör järnvägstrafi-
18415: såväl kapital- som brukskostnader. Det har kon-       ken. Staten har inte i egenskap av ägare haft skäl
18416: staterats vara svårt att komma överens om i vii-      att ingripa i detta. Trafikministeriet anser det
18417: ken grad olika trafikformer själva jämbördigt         naturligtvis vara viktigt att parterna i den aktuel-
18418: skall delta i förde1ningen av kostnaderna och i       la frågan kan nå enighet och att passagerartermi-
18419: viiken utsträckning det går att tala om utbyggnad     nalprojektet kan bli verklighet.
18420: av s.k. regiona1 eller loka! infrastruktur.
18421: 
18422:      Helsingfors den 11 juni 1998
18423: 
18424:                                                                            Trafikminister Matti Aura
18425:                                                KK 622/1998 vp
18426: 
18427: Kirjallinen kysymys 622
18428: 
18429: 
18430: 
18431: 
18432:                                       Erkki Pulliainen /vihr: Vanhojen myyntiin tarjottavien rakennusten
18433:                                          kuntotarkastuksesta
18434: 
18435: 
18436:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
18437: 
18438:     Rakennusvirhevakuutus tulee uudiskohteissa            Voimistuva muuttoliike ja kansalaisten vauras-
18439: lakisääteiseksi asuntokauppalain muutoksella              tuminen lisäävät rakennuksilla käytävää kaup-
18440: syyskuun alusta lähtien. Rakennusliikkeet ja ra-          paa. Tällöin on entistäkin tärkeämpää sekä myy-
18441: kennuttajat ovat voineet ottaa sellaisen jo huhti-        jän että ostajan kannalta se, että rakennuksen
18442: kuun alusta lukien rakenteilla oleville kohteil-          kunto tiedetään ja mahdollisten piilovirheiden
18443: leen. Kiinnostus uutta vakuutusta kohtaan on              varalta rakennus on vakuutettu. Lainsäädäntöä
18444: ollut merkittävää.                                        tulisikin seuraavassa vaiheessa kehittää niin, että
18445:     Uusi vapaaehtoinen rakennevirhevakuutus               myyntiin tarjottavalta rakennukselta edellytet-
18446: korvaa myös vanhojen rakennusten rakenteelli-             täisiin kuntotarkastustodistus.
18447: sia vikoja. Edellytyksenä on kohteessa suoritettu            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18448: vakuutusyhtiön hyväksymän kuntotarkastajan                tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18449: kuntotarkastus ja vakuutuksen voimassaolo.                nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18450:  Kuntotarkastuksen suorittavat alan hallitsevat           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18451: ammattilaiset. Vanhan rakennuksen osalta va-
18452:  paaehtoinen rakennusvirhevakuutus on voimas-                        Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin lain-
18453:  sa viisi vuotta. Sillä kuluttaja siirtää vastuun kiin-           säädännön muuttamiseksi niin, että
18454:  teistöstä vakuutusyhtiölle. Tämä koskee myös                     myyntiin tarjottavalta vanhalta raken-
18455:  mm. omakotikauppoja.                                             nukselta edellytetään laillistetun asian-
18456:     Rakennusvirhevakuutus on tullut hyvin ajan-                   tuntijan antamaa kuntotarkastustodis-
18457:  kohtaiseksi mm. toistuvasti esiin tulevien raken-                tusta?
18458:  nusvirheistä johtuvien homevaurioiden vuoksi.
18459: 
18460:       Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1998
18461: 
18462:                                             Erkki Pulliainen /vihr
18463: 
18464: 
18465: 
18466: 
18467:  280043
18468: 2                                          KK 622/1998 vp
18469: 
18470:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
18471: 
18472:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Vanhojen omakotitalojen ja vapaa-ajan kiin-
18473: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         teistöjen kaupoissa myyjä on useimmiten yksi-
18474: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tyishenkilö. Tarkastusvelvoite aiheuttaisi hänelle
18475: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-       huomattavia lisäkustannuksia ja hankalia muo-
18476: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o      dollisuuksia. Olennainen kysymys on myös se,
18477: 622:                                                  minkälaisia seuraamuksia tulisi liittää velvoit-
18478:                                                       teen laiminlyöntiin. Ilman sanktiota velvoitteella
18479:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin lain-       ei ole merkitystä. Toisaalta sanktiot tuntuvat
18480:        säädännön muuttamiseksi niin, että             kohtuuttomilta, jos rakennus kuntotarkastuksen
18481:        myyntiin tarjottavalta vanhalta raken-         laiminlyönnistä huolimatta osoittautuu hyvä-
18482:        nukselta edellytetään laillistetun asian-      kuntoiseksija kaikin puolin ostajaa tyydyttäväk-
18483:        tuntijan antamaa kuntotarkastustodis-          si.
18484:        tusta?                                             Asuntokauppaa koskevan lainsäädännön
18485:                                                       myötä vakuutusyhtiöt ovat kehitelleet ulkomail-
18486:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          ta saatujen kokemusten pohjalta Suomen olo-
18487: vasti seuraavaa:                                      suhteisiin sopivia rakennusvirhevakuutuksia.
18488:                                                       Tällaisia vakuutuksia on ollut saatavissa jo jon-
18489:     Kiinteistön kaupassa myyjän velvollisuutena       kin aikaaja tarjonta on monipuolistumassa kun-
18490: on virhevastuun uhalla selvittää ostajalle tiedos-    kin tyyppistä asuntorakentamista ja asunto-
18491: saan olevat rakennuksen virheet ja puutteet mah-      kauppaa mahdollisimman hyvin palvelevaksi.
18492: dollisimman totuudenmukaisesti ja tarkoin. Os-         Vakuutuskäytännön ja vakuutusmarkkinoiden
18493: tajalle on puolestaan asetettu velvollisuus tarkas-    tulisi kehittyä vapaaehtoisuuden pohjalta palvel-
18494: taa kiinteistö ennen kaupantekoa eikä hän voi          lakseen mahdollisimman hyvin riskinkantajia
18495: jälkikäteen vedota sellaiseen seikkaan, joka olisi     rakennusvirheistä ja myös ylipäänsä pyrkimystä
18496: voitu tavanomaisessa tarkastuksessa havaita.           hyvään laatuun sekä uudisrakentamisessa että
18497:     Myyjän ja ostajan velvollisuuksia ja vastuun-      kiinteistön pidossa. Kuntoarviot ja kuntotarkas-
18498: jakoa koskevat säännökset samoin kuin tietoi-          tukset ovat olennainen osa rakennusvirheiden ja
18499: suus rakennusvirheiden ja erityisesti kosteus- ja      muiden kiinteistövahinkojen vakuuttamista. Va-
18500: homevaurioiden yleisyydestä ovat johtaneet sii-        kuutuskäytäntö voidaan paremmin kehittää vas-
18501: hen, että kiinteistökaupan osapuolet aikaisem-         taamaan aitoa kysyntää, jos näistä keskeisistä
18502: paa tarkemmin pyrkivät selvittämään rakennuk-          osioista ei säädettäisi pakottavasti erikseen.
18503:  sen kunnon ennen kaupantekoa. Huolellinen tar-            Myytävät kiinteistöt ovat erilaisia, ja myös
18504:  kastus on sekä myyjän että ostajan edun mukais-       osapuolten asema ja kaupantekoon liittyvät
18505: ta. Halutessaan osapuolet voivat käyttää myös          muut olosuhteet vaihtelevat. Ostaja saattaa esi-
18506:  ulkopuolisten asiantuntijoiden apua. Asiantunti-      merkiksi tuntea rakennuksen perin pohjin, jos
18507: ja-avun käyttäminen onkin viime aikoina yleisty-       hän on asunut siinä pitkään vuokralaisena, osuu-
18508:  nyt.                                                  den omistajana tai kuolinpesän osakkaana. Osa-
18509:     Ulkopuolisen asiantuntijan käyttö tulisi kui-      puolet saattavat itse olla riittävän asiantuntevia
18510:  tenkin jättää kaupan osapuolten oman harkin-          tai heillä voi lähipiirissään olla asiantuntijoita,
18511:  nan ja tahdon varaan. Yleinen lakisäätein en vel-     jotka korvauksetta avustavat rakennuksen kun-
18512:  vollisuus hankkia asiantuntijan antama tarkas-        non selvittämisessä. Nämäkin seikat puoltavat
18513:  tustodistus olisi monella tavalla ongelmallinen.      tarkastusten jättämistä harkinnanvaraisiksi.
18514:     Vuosittain tehdään noin 60 000 kiinteistö-             Hallituksen mielestä kuntotarkastuksista ei
18515:  kauppaa. Kuntotarkastusvelvoite koskisi siten         pidä säätää lailla. Kaupan osapuolten on voitava
18516:  huomattavaa määrää sopimuksia, joista kuiten-         itse päättää siitä, kuinka perusteellinen tarkastus
18517:  kin vain harvoin syntyy erimielisyyksiä. Kiinteis-    kulloinkin on tarpeen ja kuinka paljon kustan-
18518:  tön virhettä koskevia riita-asioita pannaan kärä-      nuksia siihen halutaan uhrata.
18519:  jäoikeuksissa vireille noin 200 vuodessa. Luku-
18520:  määrä on koko 1990-luvun ajan pysynyt suurin
18521:  piirtein samana.
18522: 
18523:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1998
18524: 
18525:                                                                     Oikeusministeri Jussi Järventaus
18526:                                             KK 622/1998 vp                                                3
18527: 
18528:                                          Tili Riksdagens Talman
18529: 
18530:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       egnahemshus eller en fritidsfastighet är säljaren
18531: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         oftast en privatperson. Skyldigheten att låta
18532: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-     granska byggnadens skick skulle föranleda sälja-
18533: damot Erkki Pulliainen undertecknade spörsmål          ren betydande tilläggskostnader och besvärliga
18534: nr 622:                                                formaliteter. En väsentlig fråga är också det vilka
18535:                                                        sanktioner som bör följa när skyldigheten för-
18536:           Tänker Regeringen vidta åtgärder i           summas. Utan sanktioner har skyldigheten ingen
18537:        syfte att ändra lagstiftningen så att det       betydelse. Å andra sidan är sanktionerna orimli-
18538:        krävs av en legitimerad sakkunnig utfår-        ga, om byggnaden visar sig vara i gott skick och
18539:        dat intyg över byggnadens skick när en          köparen på allt sätt tillfreds med den, även om
18540:        gammal byggnad erbjuds tili salu?               man försummat att låta granska byggnadens
18541:                                                        skick.
18542:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             1och med lagstiftningen gällande bostadssköp
18543: anföra följande:                                       har försäkringsbolagen utgående från erfarenhe-
18544:                                                        terna utomlands för de finska förhållandena ut-
18545:    Vid fastighetsköp skall säljaren vid äventyr av     vecklat försäkringar för byggnadsfel. Sådana
18546: ansvar för fel upplysa köparen så sanningsenligt       försäkringar har man kunnat teckna redan nå-
18547: och noggrant som möjligt om sådana fel och             gon tid och utbudet håller på att bli mångsidigare
18548: brister hos byggnaden som han känner tili. Kö-         i och med att man så bra som möjligt vili betjäna
18549: paren åter har ålagts en skyldighet att granska        byggandet och bostadsköp avolika slag. Försäk-
18550: fastigheten före köpslutet och han kan inte i          ringspraxis och försäkringsmarknaden bör ut-
18551: efterhand åberopa en sådan omständighet som            vecklas på frivillig basis för att så bra som möjligt
18552: hade kunnat konstateras genom sedvanlig                betjäna dem som bär risken för byggnadsfel och
18553: granskning.                                            över huvud taget för att eftersträva bra kvalitet i
18554:     Bestämmelserna om säljarens och köparens           fråga om såväl nybyggande som fastighetsunder-
18555: ansvar och ansvarsfördelningen dem emellan lik-        håll. Värdering och granskning av byggnadernas
18556: som medvetenheten om byggnadsfel och i syn-            skick utgör ett viktigt moment vid försäkring av
18557: nerhet om hur allmänna fukt- och mögelskador-          byggnadsfel och övriga fel hos fastigheter. För-
18558: na är har lett tili att avtalsparterna noggrannare     säkringspraxis kan utvecklas att bättre motsvara
18559: än tidigare försöker utreda byggnadens skick           faktisk efterfrågan, ifall några särskilda tvingan-
18560: före köpslutet. En noggrann granskning ligger          de bestämmelser inte införs beträffande dessa
18561: både i säljarens och köparens intresse. Parterna       centrala delområden.
18562: kan om de så önskar också anlita utomstående              Fastigheterna som säljs är olika och även par-
18563: sakkunniga. Under den senaste tiden har det            ternas ställning och omständigheterna kring kö-
18564:  blivit allt vanligare att anlita sakkunniga.          pet varierar. Köparen kan t.ex. vara mycket för-
18565:     Huruvida utomstående sakkunniga skall anli-        trogen med byggnaden, om han som hyresgäst,
18566:  tas bör dock vara en fråga som är beroende av         delägare eller delägare i dödsbo bott länge i den.
18567:  parternas vilja och prövning. En allmän lagstad-      Parterna själva kan vara tiliräckligt sakkunniga
18568:  gad skyldighet att skaffa granskningsintyg av en      eller de kan ha isin bekantskapskrets sakkunniga
18569:  sakkunnig är på många sätt problematisk.              som utan er.~ättning hjälper att utreda byggna-
18570:     Årligen ingås cirka 60 000 fastighetsköp. Skyl-    dens skick. A ven dessa omständigheter talar för
18571:  digheten att låta förrätta en granskning skulle       att låta granskningarna vara beroende av parter-
18572:  sålunda gälla ett betydande antal avtal, om vilka     nas prövning.
18573:  det dock endast sällan uppstår meningsskiljak-           Enligt regeringen skall man inte genom lag
18574:  tigheter. Vid tingsrätterna anhängiggörs årligen      införa någon skyldighet att låta granska byggna-
18575:  cirka 200 tvistemål som gäller fel hos fastigheter.   dernas skick. A vtalsparterna bör själva få avgöra
18576:  Antalet mål har under hela 1990-talet varit unge-     hur noggrann granskning som behövs i varje
18577:  får på samma nivå.                                    enskilt fall och hur stora kostnader de är beredda
18578:     Vid fastighetsköp där objektet är ett gammalt      att offra på granskningen.
18579:       Helsingfors den 17 juni 1998
18580: 
18581:                                                                       Justitieminister Jussi Järventaus
18582:                                            KK 623/1998 vp
18583: 
18584: Kirjallinen kysymys 623
18585: 
18586: 
18587: 
18588: 
18589:                                   Kari Rajamäki /sd: Pitkäaikaissairaiden ja ikääntyvien työttömien
18590:                                       asemasta
18591: 
18592: 
18593:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
18594: 
18595:     Työntekijä voi pudota ansiosidonnaisen työt-    tys, jonka ei uskota olevan mahdollista enää hy-
18596: tömyysturvan piiristä työmarkkinatuelle, jos        vinvointiyhteiskunnassa. Pitkään työelämässä
18597: työttömyyttä on edeltänyt pitkä sairausjakso.       mukana olleille, terveytensä ja tosiasiallisesti työ-
18598: Tämä tapahtuu usein tilanteessa, jossa sairastu-    kykynsä menettäneille työttömiksi joutuneille on
18599: nut työntekijä odottaa työkyvyttömyyseläke-         järjestettävä kunniallinen tapa päästä työmark-
18600: päätöstä ja joutuu hakemaan muutosta hylkää-        kinoilta riittävän, esimerkiksi työkyvyttömyys-
18601: vään eläkepäätökseen ylemmiltä valitusviran-        eläkkeen suuruisen turvan varaan.
18602: omaisilta. Jos työkyvyttömyyseläkehakemus on           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18603: hylätty kaikissa valitusasteissa,jää vaihtoehdok-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18604: si työttömyys. Käytännössä työkyvytön työnha-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18605: kija on menettänyt ansiosidonnaiseen työttö-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18606: myysturvaan oikeuttavan ajan ja joutuu työ-
18607: markkinatuelle. Vuosikymmeniä työelämässä                      Mitä Hallitus aikoo tehdä pitkään sai-
18608: mukana olleelle ja ammattiliittoon kuuluneelle              rastaneiden, tosiasiassa työkyvyttömien
18609: työntekijälle edellä kuvattu kohtelu on nöyryy-             työttömien, aseman parantamiseksi?
18610: 
18611:      Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1998
18612:                                          Kari Rajamäki /sd
18613: 
18614: 
18615: 
18616: 
18617: 280043
18618: 2                                          KK 623/1998 vp
18619: 
18620: 
18621: 
18622: 
18623:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
18624: 
18625:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kyvyttömyyseläkehakemuksensa. Ratkaisukäy-
18626: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tännössä on katsottu, että henkilön olisi pitänyt
18627: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      ilmoittautua työnhakijaksijo eläkelaitoksen hyl-
18628: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kari Raja-      käyspäätöksen jälkeen.
18629: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o            Jos työkyvyttömyyttä koskeva eläkehakemus
18630: 623:                                                 hylätään myös kaikissa muutoksenhakuasteissa,
18631:                                                      henkilöä ei voida pitää eläkelakien tarkoittamal-
18632:           Mitä Hallitus aikoo tehdä pitkään sai-     la tavalla työkyvyttömänä eikä hänelle siten voi-
18633:        rastaneiden, tosiasiassa työkyvyttömien       da myöntää työkyvyttömyyseläkettä. Hänelle ei
18634:        työttömien, aseman parantamiseksi?            voimassa olevien eläkelakien mukaan voida
18635:                                                      myöntää eläkettä myöskään sillä perusteella, että
18636:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         hänen oikeutensa ansiosidonnaiseen työttö-
18637: vasti seuraavaa:                                     myyspäivärahaan on päättynyt. Työttömyyden
18638:                                                      aiheuttamaa ansionmenetystä korvataan työttö-
18639:    Työeläkelaeissa ja kansaneläkelaissa on sään-     myysturvajärjestelmästä joko työttömyyspäivä-
18640: nökset siitä, milloin henkilö on näiden lakien       rahalla tai työmarkkinatuella. Työttömälle hen-
18641: tarkoittamalla tavalla työkyvytön. Ensimmäise-       kilölle voidaan maksaa ansioon suhteutettua
18642: nä päätöksentekoasteena asian ratkaisee asian-       työttömyyspäivärahaa 500 päivän enimmäis-
18643: omainen eläkelaitos. Jos eläkelaitos hylkää työ-     määrä. Jos hänen työttömyytensä jatkuu tämän
18644: kyvyttömyyseläkehakemuksen, eläkkeenhaki-            jälkeenkin, hänelle maksetaan työmarkkinatu-
18645: jana on oikeus valittaa päätöksestä. Viime kädes-    kea. Ainoastaan ikääntyneille työttömille mak-
18646: sä oikeuden työkyvyttömyyseläkkeeseen ratkai-        setaan ansioon suhteutettua työttömyyspäivära-
18647: see sekä työeläkkeen että kansaneläkkeen osalta      haa aina 60 vuoden iän täyttymiskuukauden lop-
18648: vakuutusoikeus. Kun henkilö valittaa työkyvyt-       puun. Edellytyksenä on, että henkilö on vähin-
18649: tömyyseläkkeen hylkäämisestä ja esittää sellaista    tään 57-vuotias tai eräissä siirtymävaiheen tilan-
18650: selvitystä, jonka perusteella hänet katsotaan työ-   teissa vähintään 55-vuotias, kun 500 päivän
18651: kyvyttömäksi, muutoksenhakuelin voi määrätä          enimmäismäärä täyttyy. Tällaisella henkilöllä on
18652: työkyvyttömyyseläkkeen alkamisajankohdan             päivärahan päätyttyä useimmiten oikeus työttö-
18653: kauaksikin taaksepäin, esimerkiksi työsuhteen        myyseläkkeeseen.
18654: tai muun ansiotoiminnan päättymisajankoh-                 Henkilön on mahdollista saada uudelleen oi-
18655: taan, jos esitetty selvitys antaa siihen aihetta.    keus ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan,
18656: Voimassa olevien eläkelakien säännökset mah-         jos hän työskentelee vähintään lO kuukautta
18657: dollistavat tämän. Niiden mukaan sekä eläkelai-      työttömyyspäivärahaoikeuden alkamisen jäl-
18658: tos että muutoksenhakuelimet voivat aikaisem-        keen. Tämä työskentely voi koostua myös
18659: man lainvoimaisenkin päätöksen estämättä             useammasta alle 10 kuukauden työsuhteesta.
18660: myöntää evätyn edun tai myöntää edun aikai-             Eläkejärjestelmät eivät ole pakoilleet vastuu-
18661: sempaa suurempana.                                   taan huolehtia niiden henkilöiden toimeentulos-
18662:    Toisaalta se seikka sinänsä, että henkilöllä on   ta,jotka eläkelainsäädännön mukaan ovat eläke-
18663: työkyvyttömyyseläkkeen hylkäämistä koskeva           turvaan oikeutettuja. Sairaat työttömät, jotka
18664: valitus vireillä jossakin muutoksenhakuasteessa,     täyttävät työkyvyttömyyseläkkeen saamisen
18665: ei ole esteenä työttömäksi työnhakijaksi ilmoit-     edellytykset, ovat oikeutettuja työkyvyttömyys-
18666: tautumiselle ja työttömyysturvan saamiselle.         eläkkeeseen.
18667: Työttömyysturvaa koskevassa ratkaisukäytän-             Hallitusohjelmassa on kiinnitetty huomiota
18668: nössä henkilön on katsottu olleen pitkähkön          työkyvyttömyyseläkkeisiin liittyviin ongelmiin ja
18669: ajan poissa työmarkkinoilta ilman hyväksyttä-        ihmisten työ kykyyn. Erityisesti hallitusohjelmas-
18670: vää syytä, kun hän on ilmoittautunut työttömäk-      sa on kannettu huolta ikääntyneiden pitkäaikais-
18671: si työnhakijaksi vasta sen jälkeen, kun myös         työttömien toimeentulon ja työllistymisedelly-
18672: muutoksenhakuasteet ovat hylänneet hänen työ-        tysten parantamisesta. Hallitusohjelman mukai-
18673:                                             KK 623/1998 vp                                              3
18674: 
18675: sesti muun muassa eläkejärjestelmien hoitamaa         siitä, kuinka työnantaja- ja työntekijäpuolen yh-
18676: ammatillista ja sitä tukevaa lääketieteellistä kun-   teisesti rahoittamaa työeläkejärjestelmää tulee
18677: toutusta on tehostettu ja osa-aikaeläkejärjestel-     kehittää. Näiden neuvottelujen pohjalta valtio-
18678: mää on parannettu, jotta ikääntyneillä työnteki-      valta valmistelee ja vahvistaa tarpeelliset lainsää-
18679: jöillä olisi aiempaa paremmat mahdollisuudet          däntömuutokset. Viime vuodenjoulukuussa sol-
18680: hyödyntää jäljellä olevaa työkykyään sitä vas-        mitun tulopoliittisen kokonaisratkaisun mukai-
18681: taavissa töissä. Parhaillaan eduskunnassa on          sesti työmarkkinajärjestöjen tarkoituksena on
18682: myös käsiteltävänä hallituksen esitys laiksi 55       yhdessä työeläkelaitosten kanssa laajemmin sel-
18683: vuotta täyttäneen työttömän työllistymisedelly-       vittää tämän vuoden loppuun mennessä eri var-
18684: tysten parantamisesta (HE 73/1998 vp). Esityk-        haiseläkemuotojen käyttöön liittyvät kysymyk-
18685: sessä ehdotetuna lailla parannettaisiin ikäänty-      set ja muutostarpeet Tarkoituksena on myös
18686: neiden työttömien työllistymisedellytyksiä siten,     tämän vuoden loppuun mennessä selvittää, onko
18687: ettei tällaisen henkilön vastaanottama tilapäi-       vanhempien työntekijöiden työssä pysymisen
18688: nen, enintään 10 kuukautta kestävä työ heiken-        edistämiseksi tarpeen muuttaa työnantajien
18689:  täisi sitä eläketurvaa, joka hänellä on odotetta-    omavastuuosuuksia työttömyys- ja työkyvyttö-
18690: vissa aikaisemman ansiotoiminnan perusteella.         myyseläkkeissä.
18691:     Työmarkkinaosapuolten asiana on neuvotella
18692:      Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1998
18693: 
18694:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
18695: 4                                            KK 623/1998 vp
18696: 
18697: 
18698: 
18699: 
18700:                                           Tili Riksdagens Talman
18701: 
18702:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        som arbetslös arbetssökande först efter det att
18703: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          också besvärsinstanserna har avslagit hans ansö-
18704: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        kan om invalidpension. Personen i fråga borde
18705: man Kari Rajamäki undertecknade spörsmål nr             ha anmält sig som arbetssökande redan efter det
18706: 623:                                                    att pensionsanstalten gav sitt beslut om avslag.
18707:                                                            Om en ansökan om invalidpension avslås ock-
18708:            Vad ämnar Regeringen göra för att            så i alla besvärsinstanser kan personen i fråga inte
18709:         förbättra ställningen för arbetslösa som        anses arbetsoförmögen på det sätt som avses i
18710:         länge varit sjuka och i själva verket är        pensionslagarna och han kan således inte bli be-
18711:         arbetsoförmögna?                                viljad invalidpension. Han kan inte heller enligt
18712:                                                         gällande pensionslagar beviljas pension på den
18713:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           grunden att hans rätt till inkomstrelaterad ar-
18714: anföra följande:                                        betslöshetsdagpenning har utgått. Den inkomst-
18715:                                                         förlust som föranleds av arbetslösheten ersätts
18716:    Lagen om pension för arbetstagare och folk-          inom systemet för utkomstskydd för arbetslösa
18717: pensionslagen innehåller bestämmelser om när            antingen med arbetslöshetsdagpenning eller med
18718: en person är arbetsoförmögen på det sätt som            arbetsmarknadsstöd. En arbetslös kan få in-
18719: dessa lagar avser. Som första instans avgörs sa-        komstrelaterad arbetslöshetsdagpenning under
18720: ken av behörig pensionsanstalt. Om pensions-            högst 500 dagar. Om hans arbetslöshet fortsätter
18721: anstalten avslår ansökan om invalidpension har          också efter detta får han arbetsmarknadsstöd.
18722: pensionssökanden rätt att överklaga beslutet. I         Endast till äldre arbetslösa betalas inkomstrela-
18723: sista hand avgörs frågan om rätten till invalid-        terad arbetslöshetsdagpenning ända till utgång-
18724: pension, både för arbetspensionens och folkpen-         en av den månad när personen i fråga fyller 60 år.
18725: sionens del, av försäkringsdomstolen. När en sö-        Detta förutsätter att personen är minst 57 år
18726: kande besvärar sig över att hans ansökan om             gammal eller i vissa fall som omfattas av över-
18727: invalidpension har avslagits och presenterar en         gångsperioden minst 55 år när det maximala ti-
18728: utredning enligt vilken han anses arbetsoförmö-         den av 500 dagar utgår. Sådana personer har
18729: gen, kan besvärsinstansen fastställa tidpunkten         efter det att tiden för dagpenning utgått i allmän-
18730: för invalidpensionens inträdande t.o.m. långt           het rätt till invalidpension.
18731: bak i tiden, t.ex. till den tidpunkt när ett arbets-       Det är möjligt att på nytt få rätt till inkomstre-
18732: förhållande eller annan förvärvsverksamhet upp-         laterad arbetslöshetsdagpenning om man arbetar
18733: hörde, om den utredning som framlagts ger an-           minst 10 månader efter det att rätten till arbets-
18734: ledning till det. Bestämmelserna i gällande pen-        löshetsdagpenning börjat. Denna tid i arbete kan
18735: sionslagar ger möjligheter till detta. Enligt dem       också bestå av flera arbetsförhållanden som va-
18736: kan såväl pensionsanstalten som besvärsinstan-          rar mindre än 10 månader.
18737: serna utan hinder av ett tidigare beslut som t.o.m.        Pensionssystemen har inte undandragit sig sitt
18738: vunnit laga kraft bevilja den förmån som avsla-         ansvar att sörja för pensionsskyddet för de perso-
18739: gits eller bevilja förmånen till ett större belopp än   ner som enligt pensionslagstiftningen har rätt till
18740: tidigare.                                               pensionsskydd. Sjuka arbetslösa som uppfyller
18741:    A andra sidan utgör det faktum att en persons        villkoren för invalidpension har rätt till invalid-
18742: besvär över avslag på ansökan om invalidpen-            pension.
18743: sion är under behandling i någon besvärsinstans            I regeringsprogrammet har man fåst upp-
18744: inget hinder för att personen i fråga anmäler sig       märksamhet vid problem som hänför sig till inva-
18745: som arbetslös arbetssökande och får utkomst-            lidpensioner och arbetsförmåga. Man har i reger-
18746: skydd för arbetslösa. I den beslutspraxis som           ingsprogrammet varit särskilt mån om att för-
18747: gäller utkomstskyddet för arbetslösa anses en           bättra utkomsten för äldre långtidsarbetslösa
18748: person ha varit länge borta från arbetsmarkna-          och förutsättningarna för deras sysselsättning. I
18749: den utan godtagbar orsak när han har anmält sig         överensstämmelse med regeringsprogrammet
18750:                                               KK 623/1998 vp                                               5
18751: 
18752: har bl.a. den via pensionssystemen finansierade               Det är arbetsmarknadsparternas sak att för-
18753: yrkesrehabiliteringen och den medicinska reha-             handla om hur det av arbetsgivar- och arbetsta-
18754: biliteringen som utgör ett stöd för den förra ef-          garsidan gemensamt finansierade arbetspen-
18755: fektiverats samt systemet med delpension för-              sionssystemet bör utvecklas. Utgående från
18756: bättrats så att äldre arbetstagare skall ha bättre         dessa förhandlingar bereder och fastställer stats-
18757: möjligheter att utnyttja den arbetsförmåga som             makten de ändringar som behövs i lagstiftningen.
18758: de har kvar i sådana arbeten som motsvarar deras           1 enlighet med den inkomstpolitiska helhetsupp-
18759: arbetsförmåga. Som bäst behandlas i riksdagen              görelse som man kom överens om i december
18760: också regeringens proposition med förslag tilllag          förra året har arbetsmarknadsorganisationerna
18761: om förbättrande av sysselsättningsförutsättning-           för avsikt att tillsammans med arbetspensionsan-
18762: arna för 55 år fyllda arbetslösa (RP 73/1998 rd).          stalterna före utgången av detta år mera utförligt
18763: Genom den föreslagna lagen skulle sysselsätt-              utreda frågor i anslutning tili bruket av olika
18764: ningsf6rutsättningarna för äldre arbetslösa för-           förtidspensionsformer och behoven av ändringar
18765: bättras så tili vida att tillfålliga arbeten som varar     i dessa. A vsikten är också att före utgången av
18766: högst 10 månader inte skulle försämra det pen-             detta år utreda om det, för att äldre arbetstagare
18767: sionsskydd som de har rätt tili på grundval av             bättre skall hållas kvar i arbetslivet, är nödvän-
18768: tidigare förvärsvsverksamhet.                              digt att ändra arbetsgivarnas självriskandelar i
18769:                                                            arbetslöshets- och invalidpensionerna.
18770: 
18771:      Helsingforsden 16 juni 1998
18772: 
18773:                                                          Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
18774:                                             KK 624/1998 vp
18775: 
18776: Kirjallinen kysymys 624
18777: 
18778: 
18779: 
18780: 
18781:                                    Paula Kokkonen /kok ym.: Huumetutkimusohjelman toteuttami-
18782:                                       sesta
18783: 
18784: 
18785:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
18786: 
18787:    Joukko kansanedustajia esitti 18.3.1998 halli-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18788: tukselle kysymyksen mihin toimenpiteisiin halli-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18789: tus aikoo ryhtyä narkomaanien katkaisu-, vieroi-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18790: tus-, terapia- ja kuntoutushoidon asianmukai-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18791: seksi järjestämiseksi ja hoitoonohjauksessa toi-
18792: mivien henkilöiden kouluttamiseksi.                             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18793:    Vastauksessaan sosiaali- ja terveysministeri              ryhtyä, että Suomessa käynnistetään
18794: totesi mm., että kokonaistilanteen kartoitus on              poikkitieteellinen huumetutkimusohjel-
18795: meneillään ja kansallisen huumeohjelman val-                 ma,
18796: mistelu on käynnissä. Lääkehoidosta annetut                     että suomalaisissa yliopistoissa ja
18797: määräykset ovat uudistuksen alla. Näillä toi-                muissa oppilaitoksissa ryhdytään anta-
18798: menpiteillä arveltiin voitavan jatkossa vastata              maan eri alojen ammatinharjoittajille jär-
18799: selvästi paremmin huumehoitojen kysyntään.                   jestelmällistä koulutusta huumeitten käy-
18800:    Ehkä kysymyksen muotoilusta johtuu, että                  tön ehkäisyssä, niitten kysynnän vähen-
18801: vastauksesta ei ilmene, miten aiotaan kehittää               tämisessä ja käytön varhaisessa toteami-
18802: huumeitten käytön ehkäisemistä, huumeitten ky-               sessa ja että etulinjassa jo työskenteleville
18803: synnän vähentämistä ja huumeiden käytön var-                 eri alojen ammattilaisille annetaan täy-
18804: haista toteamista.                                           dennyskoulutusta, että he voivat saada
18805:    Suomi tunnetaan terveyden edistämisen malli-              välttämättömän         perusammattitaidon
18806: maana. Meillä on osattu oivallisella tavalla yh-             em. kysymyksissä, sekä
18807: distää terveydenhuollon palvelut ja ammatinhar-                 että maassamme laaditaan alan valta-
18808: joittajien koulutus sekä lääketieteellinen tutki-            kunnalliset hoitosuositukset ja alueelliset
18809: mus. Tällä strategialla on äitien ja lasten tervey-          hoito-ohjelmat huumepotilaiden hoidon
18810: dessä ja syöpien ja sydäntautien vähentämisessä              tehostamiseksi?
18811: sekä tapaturmien torjunnassa saavutettu hyviä
18812: tuloksia.
18813:      Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1998
18814: 
18815:           Paula Kokkonen /kok          Raimo Mähönen /sd           Riitta Korhonen /kok
18816:           Pekka Kuosmanen lkok         Antero Kekkonen /sd         Ola Rosendahl /r
18817:           Leena Luhtanen /sd           Martti Korhonen /vas        Mikko Immonen /vas
18818:           Janne Viitamies /sd          Arto Bryggare /sd           Erkki Partanen /sd
18819:           Kari Myllyniemi /kesk        Kirsti Ala-Harja /kok       Hannu Takkula /kesk
18820:           Helena Vartiainen /sd        Rauha-Maria Mertjärvi /vihr Sakari Smeds /skl
18821:           Seppo Kääriäinen /kesk       Klaus Bremer /r             Raimo Tiilikainen /r
18822:           Sulo Aittoniemi /kesk        Sinikka Hurskainen /sd      Arja Ojala /sd
18823:           Marjatta Vehkaoja /sd       Tauno Pehkonen /skl          Esa Lahtela /sd
18824:                     Tapio Karjalainen /sd                  Marja-Leena Viljamaa /sd
18825: 
18826: 
18827: 
18828: 
18829: 280043
18830: 2                                           KK 624/1998 vp
18831: 
18832: 
18833: 
18834: 
18835:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
18836: 
18837:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         siaalihuollon, liikunta- ja kulttuurityöntekijöi-
18838: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          den sekä vapaaehtoisten yhteistyötä. Syrjäytymi-
18839: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        sen, huonovointisuuden ja viihtymättömyyden
18840: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Paula             ensimmäiset oireet näkyvät koulussa. Nykyinen
18841: Kokkosen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-           kasvatusjärjestelmä näyttää jossain määrin pas-
18842: myksen n:o 624:                                        si voivan ja vieraannuttavan nuoria omasta vas-
18843:                                                        tuusta ja omien voimavarojen hyödyntämisestä
18844:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         ja ajaa nuoria viihteenisyyden etsimiseen ja pas-
18845:        ryhtyä, että Suomessa käynnistetään             siivisen kuluttamisen malleihin. Tämä saattaa
18846:        poikkitieteellinen huumetutkimusohjel-          olla osaltaan luomassa pohjaa päihteiden leviä-
18847:        ma,                                             miselle ja vakiintumiselle osaksi nuorten elämän-
18848:           että suomalaisissa yliopistoissa ja          tyyliä. Lasten ja nuorten tulisi voida kokea kou-
18849:        muissa oppilaitoksissa ryhdytään anta-          luyhteisönsä myönteisinä paikkoina, ei vain for-
18850:        maan eri alojen ammatinharjoittajille jär-      maalisen oppimisen, vaan myös sosiaalisen kans-
18851:        jestelmällistä koulutusta huumeitten käy-       sakäymisen ja nuorten omista lähtökodista nou-
18852:        tön ehkäisyssä, niitten kysynnän vähen-         sevaa nuorten yksilöllistä identiteettikasvua tu-
18853:        tämisessä ja käytön varhaisessa toteami-        kevana paikkana. Koulujen iltapäivätoimintaa
18854:        sessa ja että etulinjassa jo työskenteleville   tulisikin kehittää varhaisen tukemisen ja puuttu-
18855:        eri alojen ammattilaisille annetaan täy-        misen moniammatilliseksi areenaksi. Nuorilla ja
18856:        dennyskoulutusta, että he voivat saada          varhaisnuorilla tulee olla riittävän monipuoliset
18857:        välttämättömän         perusammattitaidon       vapaa-ajan ja kulttuurisen toiminnan mahdolli-
18858:        em. kysymyksissä, sekä                          suudet vaihtoehtona päihdekeskeisille elämänta-
18859:           että maassamme laaditaan alan valta-         voille.
18860:        kunnalliset hoitosuositukset ja alueelliset         Stakes on kuluvana vuonna toteuttanut kun-
18861:        hoito-ohjelmat huumepotilaiden hoidon           takyselyn huumausaineiden käyttäjien hoidosta
18862:        tehostamiseksi?                                 ja ehkäisevästä työstä osana sosiaali- ja tervey-
18863:                                                        denhuollon peruspalvelujen arviointia. Kyselyn
18864:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           alustavien, vielä tarkistamattomien tulosten mu-
18865: vasti seuraavaa:                                       kaan vastanneista kunnista lähes 40 % oli sellai-
18866:                                                        sia, joista ei ole viimeisen vuoden aikana ohjattu
18867:    Sosiaali- ja terveysministeriön, oikeusministe-     hoitoon yhtään huumausaineiden ongelmakäyt-
18868: riön ja sisäasianministeriön kesken on sovittu,        täjää. Vajaassa 30 %:ssa kunnista hoitoon ohjat-
18869: että Kansanterveyslaitos sekä Sosiaali- ja ter-        tujen määrä on ollut vähintään viisi henkilöä.
18870: veysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (Stakes)        Väkiluvultaan vasta yli 20 000 asukkaan kunnis-
18871: valmistelevat kansallisen huumausainetutkimus-         sa huumausaineiden käytön vuoksi hoitoon oh-
18872: ohjelman. Käynnissä oleva valmistelu saadaan           jaaminen on selvemmin säännöllistä. Hoitoon
18873: päätökseen alkusyksystä.                               ohjattujen ongelmakäyttäjien määrät ovat olleet
18874:    Huumausaineiden käytön leviäminen nuorten           selvästi suurimmat Etelä-Suomen läänissä ver-
18875: keskuuteen liittyy laajempiin nuorten elämänta-        rattuna muihin lääneihin.
18876: vallisiin muutoksiin ja syrjäytymiseen, eikä nii-          Päihdeohjelma siihen sisältyvine strategioi-
18877: hin ole yksinkertaista eikä helppoa huumausai-         neen on 73 kunnalla, laittomia huumausaineita
18878: nepoliittista ratkaisua. Ensi sijassa on tuettava      käsitellään näistä 61 ohjelmassa. Varsinainen
18879: julkisen kasvatusjärjestelmän valmiuksia tukea         huumausainestrategia on laadittu 16 kunnassa.
18880: heikoista lähtökohdista tulevien ja muuten voi-        Etelä-Suomen läänissä huumausaineita käsitte-
18881: mavaroiltaan heikkojen nuorten ja lasten kasvua        leviä strategioita oli lähes 40 %:lla kunnista, kun
18882: muun muassa moniammatillisella yhteistyöllä.           muissa lääneissä sellaisia oli vajaassa viidesosas-
18883: Tärkeää on edistää eri kasvattajatahojen, van-         sa kuntia. Ehkäisevän päihdetyön keskeiset toi-
18884: hempien, opettajien, nuorisotyöntekijöiden, so-        minta-alueet kunnissa olivat terveyskasvatus
18885:                                              KK 624/1998 vp                                              3
18886: 
18887: kouluissa, perheiden ja vanhempien tukeminen           lopullinen syrjäytyminen koulutuksesta on voitu
18888: sekä moniammatillinen yhteistyö ongelmata-             välttää. Moniammatillinen koulutus on lisännyt
18889: pausten ratkaisemiseksi. Huumausaineisiin liit-        koulujen aktiivisuutta ja ymmärrystä päihdeope-
18890: tyviä perustiedon puutteita oli henkilöstöllä var-     tuksen kehittämisessä. Koulun ulkopuoliset toi-
18891: sinkin pienissä kunnissa. Nämä koskivat huu-           mijat ovat tulleet entistä paremmin tietoisiksi
18892: mausaineiden käyttäjän tunnistamista ja hänen          koulujen osuuden päihteiden käytön ehkäisyssä,
18893: hoitoaan. Lisätietoa kaivattiin myös huumausai-        niiden tavoitteet ovat muuttuneet realistisem-
18894: neiden käyttäjille soveltuvista hoitopaikoista, sa-    miksija kiinnostus yhteistyöhön koulujen kanssa
18895: mankokoisten kuntien hoito- ja palvelumalleista        on lisääntynyt.
18896: sekä kokeiluista, samoin huumausainetilanteesta            Opetushallinnossa toteutettavassa huumaus-
18897: niin alueellisella kuin valtakunnallisellakin tasol-   aineita koskevassa koulutuksessa tavoitteena on
18898: la. Sosiaali- ja terveysministeriön Verkostoituvat     verkostoyhteistyömuotojen kehittäminen ja
18899: erityispalvelut -projektin tarkoituksena on pit-       koulujen aktiivisen roolin lisääminen paikallista-
18900: källä aikavälillä turvata sosiaalihuollon erityis-     son päihteiden käytön ehkäisytyössä. Erityisesti
18901: palveluiden ja asiantuntijuoden saatavuutta yli        on kehitetty sellaisia koulutustilaisuuksia, joissa
18902: kuntarajojen myös pienissä kunnissa.                   mukana on opettajien ja oppilashuollon lisäksi
18903:     Päihde- ja huumausainekysymysten parissa           myös sosiaali- ja terveystoimen, nuoriso- ja rait-
18904: työskenteleville eri alojen ammattihenkilöille on      tiustoimen, poliisin, vapaaehtoisjärjestöjen ja
18905: järjestetty monitahoista täydennyskoulutusta           vanhempien edustus. Opetushallitus toteutti
18906: varsin laajasti. Aktiivisia toimijoita koulutuksen     vuonna 1997 viisi kaksipäiväistä peruskoulutus-
18907: järjestämisessä ovat olleet muun muassa läänin-        tilaisuutta ja kysyntään vastaten yhden jatko-
18908:  hallitukset, opetushallitus, Tampereen yliopis-       kurssin huumausaineiden kysynnän ehkäisyn ja
18909:  ton täydennyskoulutuskeskus, Terveyden edistä-        verkostoyhteistyön kehittämiseksi. Lisäksi to-
18910:  misen keskus, eri lääkärijärjestöt jaA-klinikka-      teutettiin lukuisia koulutustilaisuuksia yhteis-
18911:  säätiö. Koulutuksen sisällöt ovat vaihdelleet         työssä eri sidosryhmien, erityisesti terveystoimen
18912:  muutaman päivän mittaisista virikekoulutoksis-        kanssa. Opetustoimi on tehnyt yhteistyötä polii-
18913:  ta aina usean vuoden ajalle ajoittuviin menetel-      sin kanssa poliisihallinnossa kehitteillä olevan
18914:  mäkoulutuksiin. Esimerkkinä voidaan mainita           lähipoliisitoiminnan yhteydessä. Koulutus on
18915:  useatA-klinikkasäätiön hankkeet,joilla on kehi-       vastannut tarpeita ja käynnistänyt erilaisia ver-
18916:  tetty sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle     kostoyhteistyö hankkeita, joissa koulujen rooli
18917:  valmiuksia kohdata huumausaineiden ongelma-           on vahvistunut. Esimerkkeinä hankkeista ovat
18918:  käyttäjiä. Raha-automaattiyhdistyksen Päihteet        raittius- ja terveyskasvatustyöryhmien käynnis-
18919:  ja terveys -projektilla vuosina 1992-1995 kehi-       täminen, koulujen terveys- ja laillisuuskasvatuk-
18920:  tettiin koulutusmalleja terveydenhuollon tarpei-      sen opetussuunnitelmat osana paikallistasolla
18921:  siin. Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamalla   tehtävää päihteiden käytön ehkäisyä sekä puut-
18922:  Sairaanhoitajien päihdeasiantuntemuksen kehit-        tumisen mallien kehittäminen verkostoissa. Am-
18923:  tämisprojektilla 1994-1997luotiin Suomen Sai-         matillisen koulutuksen opetussuunnitelmien pe-
18924:  raanhoitajaliiton toimintamuodoksi päihdesai-         rusteiden yhteisten opintojen uudistamistyö on
18925:  raanhoitajaverkosto, jossa toimii tällä hetkellä      käynnistymässä, mikä tarkoittaa muun muassa
18926:  noin 400 jäsentä. Stakesin Huumeet ja sekakäyt-       liikunnan ja terveystiedon opetussuunnitelmien
18927:  tö terveydenhuollossa -projektilla 1996--1997         kehittämistä. Nykyisin huumausainekysymykset
18928:  järjestettiin yhdessä sairaanhoitopiirien kanssa      liittyvät työsuojelun turvallisuuskysymyksiin
18929:   koulutustapahtumia, joihin osallistui vuoden         sekä työnopetustilanteissa että teorianopetuk-
18930:   1997 aikana yhteensä 3 200 henkilöä. Meneillään      sessa. Lisäksi yhteiskunta- ja työmarkkinatalou-
18931:   olevalla Raha-automaattiyhdistyksen rahoitta-        den opetuksessa samoin kuin valmennettaessa
18932:   mana Verso-projektilla 1996--1998 kehitetään         opiskelijoita työpaikkaharjoitteluun tulevat tur-
18933:   interventioita varhaisiin päihdehaittoihin. Moni-    vallisuuteen liittyvät asiat keskeisesti esille. So-
18934:   päihteisyys on esillä myös työyhteisöjen päihde-     siaali- ja terveydenhuollon runko-opetussuunni-
18935:   ohjelmissa sekä päihdehuollon sosiaalityön ke-       telmissa on lisätty päihdetyön osuutta.
18936:   hittämisessä.                                            Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa
18937:      Toisen asteen ammatillisten oppilashuolto-        toimii oppilashuoltoryhmiä,joiden tehtävänä on
18938:   ryhmien yhteistyö koulun ulkopuolisten asian-        kehittää kouluyhteisön hyvinvointia ja yhteis-
18939:   tuntijoiden kanssa on lisännyt päihdeongelmais-      työtä sekä auttaa opiskelijoita selviytymään elä-
18940:   ten nuorten mahdollisuuksia saada tukea, jolloin     mäntilanteeseen liittyvissä vaikeuksissa. Opetus-
18941: 4                                             KK 624/1998 vp
18942: 
18943: hallitus on toimittanut oppilaitosten avuksi jul-        tavoittamiseksi. Erityistä huomiota tullaan kiin-
18944: kaisun "Menettelytapoja lukioille ja ammatilli-          nittämään ns. design-huumausaineiden laajene-
18945: sille oppilaitoksille huumeiden vastaiseen työ-          van käytön edellyttämään tiedottamiseen.
18946:   .. "
18947: hon.                                                         Hoito-ohjelmien ja menetelmien arviointia
18948:     Vuonna 1983 perustetun alkoholisairauksiin           hankaloittaa huumeriippuvuuden moninaisuus
18949: rajatun alkoholiprofessuurin toimialaa tullaan           ja siihen liittyvät monet terveydelliset ja sosiaali-
18950: laajentamaan koskemaan myös muita huumeita.              set riskit. Huumausaineiden, lääkkeiden ja liuot-
18951: Päihdetyön ammattilaisten käyttöön on valmis-            timien ongelmakäyttäjät ovat useimmiten ns. se-
18952: tumassa yliopistollinen oppikirja.                       kakäyttäjiä, monipäihderiippuvaisia. Hoidon
18953:     Hoitopalvelujen tarjonnassa ja hoitoonha-            menestyksenisyyteen ovat yhteydessä useat teki-
18954: keutumisessa on suuria kuntakohtaisia vaihtelu-          jät, joista keskeinen on potilaan tai asiakkaan
18955: ja. Monet tahot kokevat tiedolliset, taidolliset ja      oma motivaatio ja muutoshalu. Tutkimusten va-
18956: aseoteeiliset valmiutensa puutteellisiksi moni-          lossa on voitu edelleen todeta, että tuloksellisia
18957: päihteisyyden ehkäisyssä ja hoidossa. Tämä kos-          ovat usein olleet pitkät hoidot ns. terapeuttisissa
18958: kee muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon            yhteisöissä sekä metadonikorvaushoito valvot-
18959: kaikkia tasoja, sekä peruspalveluja että päihde-         tuna ja yhdistettynä moniammatilliseen psyko-
18960: huollon erityispalveluja, mutta myös niihin              sosiaaliseen kuntoutukseen. Viimemainittua
18961: asiakkaita ohjaavia muita tahoja kuten koulujen          korvaushoitoa ja kuntoutusta toteutetaan Hes-
18962: ja nuorisotyön henkilöstöä.                              perian sairaalassa tällä hetkellä yhdessä hoitotii-
18963:     Päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vä-         missä.
18964: hentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen                Huumeongelmaisten hoidossa ja kuntoutuk-
18965: liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja sekä    sessa toimitaan pääosin samoin menetelmin kuin
18966: edistää päihteiden ongelmakäyttäjän ja hänen             päihdehuollossa yleisesti. Terveysneuvontapro-
18967: läheistensä toimintakykyä ja turvallisuutta.             jektin ruiskujen ja neulojen vaihto sekä metado-
18968: Päihdehuoltolain mukaan kunnan on huolehdit-             nikorvaushoito ja buprenorfiinin käyttö edusta-
18969: tava siitä, että päihdehuolto järjestetään sisällöl-     vat uusia ja erityisesti huumausaineiden käyttä-
18970: tään ja laajuudeltaan sellaiseksi kuin kunnassa          jien joillekin ryhmille tarkoitettuja hoitomenetel-
18971: esiintyvä tarve edellyttää. Paikalliset ja alueelliset   miä. Kaikille päihdeongelmaisille tarkoitettujen
18972: palvelut ja hoito-ohjelmat ovat paljolti muotou-         päihdehuollon palvelujen lisäksi erityisesti pää-
18973: tuneet tältä pohjalta sekä sen mukaan, miten             kaupunkiseudulla on olemassa noin kymmenen
18974: kunnat ovat toimintaa resursoineet. Viimeisen            huumausaineongelmiin erikoistunutta päihde-
18975: vuoden kuluessa on ryhdytty kokeilemaan myös             huollon yksikköä. Huumausaineiden käyttäjä
18976: sellaisia palveluja, joita ei Suomessa ole aiemmin       pääseekin Suomessa halutessaan useimmiten on-
18977: tässä laajuudessa ollut. Suoneosisäisesti huu-           gelmitta päihdehuollon avohoitoyksikköön.
18978: mausaineita käyttävien terveysneuvontakokei-             Huumausaineiden käyttäjien hoitokapasiteettia
18979: lusta Helsingissä on saatu hyviä kokemuksia.             on Suomessa valtakunnan tasolla arvioituna kat-
18980: Vielä ei ole olemassa riittävästi tietoa siitä, miten    sottu olevan määrällisesti riittävästi. Hoidon si-
18981: tämä kokeilu vaikuttaa tartuntatautiriskiä vä-           sällön kehittämisen edellyttämää koulutusta tar-
18982: hentävästi. Kansainvälisistä vastaavista ohjel-          vitaan jatkuvasti. Riittävän tehokkaiden hoito-
18983: mista saatavia tietoja seurataan tiiviisti.              jaksojen rahoittaminen on viime vuosina ollut
18984:     Hoidon järjestämisessä vaikeinta ei ole fyysi-       epävarmaa. Ylipäätään on laitoskuntoutukseen
18985: sen vaan psyykkisen riippuvuuden poistaminen.            pääsy kuntien säästötoimien vuoksi muutenkin
18986: Hoidon ja muun auttamisen on oltava pitkäjän-            vaikeutunut. Ongelmakohtina ovat myös olleet
18987: teistä, huumausaineiden käytöstä riippuvan hen-          eri hoitomuotojen keskinäisen koordinaation ja
18988: kilön elämäntilanteen laaja-alaista parantamis-          yhteistyön puutteet sekä kitka hoidon jatkuvuu-
18989: ta. Nuorisotoimi on tämän toiminnan osana jär-           dessa ja porrastamisessa. Stakesin suorittamasta
18990: jestämässä uusia sosiaalisia verkostoja ja vaihto-       kuntakyselystä sosiaali- ja terveydenhuollon pe-
18991: ehtoista tekemistä. Nuorisotoimen sekä sosiaali-         ruspalvelujen arvioinnista saadaan ajankohtais-
18992: ja terveysviranomaisten ja poliisin yhteistyötä          ta tietoa paikallisten ja alueellisten palveluprofii-
18993: ollaan kehittämässä tavoitteena löytää uusia yh-         lien kuvaamiseksi, jolta pohjalta voidaan konk-
18994: teistyömuotoja paikallisella tasolla. Sosiaali- ja       retisoida tarvittavaa palvelurakenteen kehittä-
18995: terveysministeriössä valmistellaan työryhmää te-         mistä.
18996: kemään ehdotuksensa vaurioittavissa olosuh-                 Uusien hoitomenetelmien kehittämisessä ja
18997: teissa elävien sekä muiden nuorten riskiryhmien          arvioinnissa sosiaali- ja terveysministeriö sekä
18998:                                               KK 624/1998 vp                                            5
18999: 
19000: sen alaiset laitokset ovat olleet aktiivisia. Sosiaa-   huollon asianomaiselle henkilöstölle järjestetään
19001: li- ja terveysministeriön antama ja 1.9.1997 voi-       jatkuvaa täydennyskoulutusta. Tähän mennessä
19002: maan tullut määräys opioidiriippuvaisten poti-          saatujen kokemusten perusteella sosiaali- ja ter-
19003: laiden hoidosta eräillä lääkkeillä tähtää siihen,       veysministeriössä valmistellaan em. lääkehoitoa
19004: että terveydenhuolto ottaa aiempaa selvemmän            koskevan määräyksen uudistamista. Sosiaali- ja
19005: roolin ao. potilaiden hoidon arvioinnista ja to-        terveysministeriössä valmistellaan työryhmää te-
19006: teutuksesta sekä osallistuu myös näiden hoito-          kemään ehdotuksensa huumausaineiden ongel-
19007: menetelmien kehittämiseen, kokeiluihin ja arvi-         makäyttäjille soveltuvien hoitopalvelujen kehit-
19008: ointiin. Kokeilujen perusteella on nähtävissä täl-      tämiseksi ottaen huomioon muissa Euroopan
19009: laisten menetelmien käytön laajentamisen selvä          maissa saadut kokemukset. Tässä yhteydessä sel-
19010: tarve. Menetelmien laajempi käyttöönotto edel-          vitetään myös tarve antaa huumausaineiden
19011: lyttää lisäksi, että terveydenhuollon ja Sosiaali-      käyttäjien hoitoa koskevia ohjeita ja suosituksia.
19012: 
19013:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1998
19014: 
19015:                                                                      Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
19016: 6                                           KK 624/1998 vp
19017: 
19018: 
19019: 
19020: 
19021:                                         Tili Riksdagens Talman
19022: 
19023:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      och kulturarbetare samt frivilliga. De första
19024: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        symptomen på utslagning, illamående och van-
19025: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      trivsel märks i skolan. Det nuvarande uppfost-
19026: man Paula Kokkonen m.fl. undertecknade                ringssystemet verkar att i någon mån passivera
19027: spörsmål nr 624:                                      och fjärma unga från sitt ansvar och från att
19028:                                                       utnyttja sina egna resurser och driver unga tili att
19029:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        söka underhållning och tili modeller för passiv
19030:        ta för att man i Finland skall starta ett      konsumtion. Detta kan för sin del skapa grund
19031:        tvärvetenskapligt narkotikaforsknings-         för att droger sprider sig och blir en del av de
19032:        program,                                       ungas livsstil. Barn och unga borde få uppleva sin
19033:           för att man i finländska universitet och    skolgemenskap som en positiv plats, inte endast
19034:        andra läroanstalter börjar ge yrkesutöva-      som en plats för formell inlärning utan även som
19035:        re inom olika områden systematisk ut-          en plats för socialt umgänge och som en plats som
19036:        bildning i att förebygga narkotikabruk,        utgående från de ungas egna utgångspunkter stö-
19037:        minska efterfrågan på narkotika och ti-        der de unga i att växa individuellt och få en
19038:        digt upptäcka narkotikabruk och för att        identitet. Skolornas eftermiddagsverksamhet
19039:        olika yrkesfolk som redan arbetar i främ-      borde utvecklas tili en av olika yrkesgrupper be-
19040:        sta 1injen skall få fortbildning så att de     stående arena för stöd och ingripande i ett tidigt
19041:        kan få en nödvändig grundyrkeskun-             skede. Unga och barn i skolåldern skall ha till-
19042:        nighet i de ovan nämnda frågorna, samt         räckligt med mångsidiga möjligheter till fritids-
19043:           för att man i vårt 1and skall uppgöra       och kulturell verksamhet som alternativ tili ett
19044:        riksomfattande vårdrekommendationer            drogcentrerat levnadssätt.
19045:        inom området och regionala vårdpro-               Stakes har i år, som en del av bedömningen
19046:        gram för att effektivera vården för narko-     av social- och hälsovårdens basservice, genom-
19047:        tikapatienter?                                 fört en kommunenkät om vården av narkotika-
19048:                                                       missbrukare och om det förebyggande arbetet.
19049:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         Enligt de preliminära och ännu ogranskade re-
19050: anföra följande:                                      su1taten var nästan 40% av de kommuner som
19051:                                                       svarade sådana, där man inte under det senaste
19052:    Social- och hälsovårdsministeriet, justitiemi-     året hänvisat en enda narkotikamissbrukare tili
19053: nisteriet och inrikesministeriet har sinsemellan      vård. 1 knappt 30 % av kommunerna har antalet
19054: kommit överens om att Folkhälsoinstitutet och         personer som hänvisats tili vård varit minst fem
19055: Forsknings- och utvecklingscentralen för social-      personer. Först i kommuner med över 20 000
19056: och hälsovården (Stakes) bereder ett nationellt       invånare är hänvisning tili vård på grund av nar-
19057: narkotikaforskningsprogram. Beredningen blir          kotikabruk tydligare regelbundet. Antalet miss-
19058: fårdig i början av hösten.                            brukare som hänvisats tili vård har tydligt varit
19059:    Att narkotika sprider sig bland unga har att       större i Södra Finlands Iän jämfört med övriga
19060: göra med mera omfattande förändringar i ungas         Iän.
19061: levnadssätt och med utslagning, och det finns            73 kommuner har rusmedelsprogram med
19062: inga enkla eller lätta narkotikapolitiska lösning-    strategier, av dessa behandlar 61 program illegal
19063: ar för detta. 1 första hand skall man stöda det       narkotika. En egentlig narkotikastrategi har
19064: offentliga uppfostringssystemets beredskap att        uppgjorts i 16 kommuner. 1 Södra Finlands Iän
19065: bl.a. genom samarbete mellan olika yrkesgrup-         hade nästan 40 % av kommunerna strategier som
19066: per stöda uppväxten för unga och barn med dåli-       behandlar narkotika, då i de övriga länen en
19067: ga utgångspunkter och som på annat sätt har           knapp femtedel av kommunerna hade sådana. 1
19068: dåliga resurser. Det är viktigt att främja samarbe-   kommunerna var de centrala verksamhetområ-
19069: tet mellan olika uppfostringsinstanser, föräldrar,    dena för det förebyggande rusmedelsarbetet häl-
19070: lärare, ungdomsarbetare, socialvården, idrotts-       sofostran i skolorna, stödande av familjer och
19071:                                              KK 624/1998 vp                                             7
19072: 
19073: föräldrar samt samarbete mellan olika yrkes-           utomstående sakkunniga har ökat möjligheterna
19074: grupper för att lösa problemfall. Särskilt i små       för unga missbrukare att få stöd och på så sätt har
19075: kommuner fanns hos personalen brister i bas-           man kunnat undvika en slutlig utslagning med
19076: kunskap angående narkotika. Dessa gällde att           tanke på utbildning. Multiprofessionell utbild-
19077: identifiera en narkotikamissbrukare och vården         ning har ökat skolornas aktivitet och förståelse
19078: av honom. Mera kunskap önskades även om                då det gäller att utveckla undervisningen om rus-
19079: vårdplatser som lämpar sig för narkotikamiss-          medel. Skolornas utomstående aktörer har blivit
19080: brukare, vård- och servicemodeller samt försök i       mera medvetna om skolornas andel i att förebyg-
19081: kommuner av samma storlek och även om nar-             ga missbruk, deras mål har blivit mera realistiska
19082: kotikasituationen såväl på regional som på riks-       och intresset för samarbete med skolorna har
19083: nivå. Syftet med social- och hälsovårdsministeri-      ökat.
19084: ets projekt som gäller specialservice som bildar          Syftet med den utbildning beträffande narko-
19085: nätverk är att på lång sikt trygga att specialservi-   tika som genomförs inom undervisningsförvalt-
19086: ce och sakkunskap finns tillgängliga över kom-         ningen är att utveckla samarbetsformerna för
19087: mungränserna även i små kommuner.                      nätverk och att öka skolornas aktiva roll i arbetet
19088:     För yrkesfolket som arbetar med rusmedels-         på lokalnivå för att förebygga missbruk. Man
19089: och narkotikafrågor har mångsidig utbildning           har särskilt utvecklat sådana kurser där deltagar-
19090: ordnats i stor utsträckning. Aktiva aktörer då det     na representerat förutom lärare och elevvården
19091: gäller att ordna utbildning har varit bl.a. länssty-   även social- och hälsovårdsväsendet, ungdoms-
19092: relserna, utbildningsstyrelsen, fortbildningscen-      och nykterhetsväsendet, polisen, frivilligorgani-
19093: tralen vid Tammerfors universitet, Centret för         sationerna och föräldrarna. Undervisningssty-
19094: hälsofrämjande, olika läkarorganisationer och          relsen genomförde år 1997 fem stycken tvådagars
19095: A-klinikstiftelsen. Utbildningens innehåll har         grundkurser och på begäran en fortsättningskurs
19096: varierat allt från nägra dagars kurser för att få      för att utveckla förebyggandet av efterfrågan på
19097: impulser tili metodutbildning som pågått flera år.     narkotika och nätverkssamarbetet. Dessutom
19098: Som exempel kan nämnas A-klinikstiftelsens             genomfördes flera kurser i samarbete med olika
19099: projekt, med vilka man utvecklat social- och häl-      intressentgrupper, särskilt med hälsovårdsväsen-
19100: sovårdspersonalens beredskap att möta narkoti-         det. Undervisningsväsendet har haft samarbete
19101: kamissbrukare. Med Penningautomatförening-             med polisen i samband med den närpolisverk-
19102: ens projekt år 1992-1995 som gällde droger och         samhet som är under utveckling inom polisför-
19103: hälsa utvecklade man utbildningsmodeller med           valtningen. Utbildningen har matsvarat behovet
19104:  tanke på hälsovårdens behov. Med projektet år         och den har lett tili olika projekt som gäller nät-
19105:  1994-1997 som gällde utvecklande av sjukskö-          verkssamarbete, där skolornas roll blivit starka-
19106:  tarnas sakkännedom om rusmedel och som soci-          re. Exempel på projekt är startandet av arbets-
19107:  al- och hälsovårdsministeriet finansierade skapa-     grupper för nykterhets- och hälsofostran, under-
19108:  de man som en verksamhetsmodell för Finlands          visningsplanerna för skolornas hälso- och laglig-
19109:  Sjuksköterskeförbund ett nätverk för sjuksköta-       hetsfostran som en del av det arbete för att före-
19110:  re inom missbrukarvården, som för närvarande          bygga missbruk som utförs på lokalnivån samt
19111:  har ca 400 medlemmar. Med projektet år 1996-          utvecklandet av modeller för ingripande inom
19112:  1997 som gällde narkotika och blandmissbruk           nätverken. Reformarbetet beträffande de gemen-
19113:  inom hälsovården och som genomfördes av Sta-          samma studierna i undervisningsplanerna för yr-
19114:  kes ordnade man tillsammans med sjukvårdsdi-          kesutbildningen skall påbörjas, vilket betyder
19115:  strikten kurser i vilka det under år 1997 deltog      bl.a. att undervisningsplanerna för gymnastik
19116:  sammanlagt 3 200 personer. Med Verso-projek-          och hälsofostran utvecklas. För tillfållet ansluter
19117:  tet 1996-1998 som pågår som bäst och som              sig narkotikafrågorna tili säkerhetsfrågor inom
19118:  finansieras av Penningautomatföreningen ut-           arbetarskyddet både vid arbetsinstruktionssitua-
19119:  vecklar man interventioner i ett tidigt skede be-     tioner och i teoriundervisning. Dessutom be-
19120:  träffande skador orsakade av rusmedelsmiss-           handlas frågor i anslutning till säkerheten cen-
19121:  bruk. Missbruk av många olika rusmedel tas            tralt i undervisningen i samhälls- och arbets-
19122:  även upp i rusmedelsprogrammen för arbetsge-          marknadsekonomi och likaså då man förbereder
19123:  menskaperna samt i utvecklandet av socialarbe-        studerandena inför arbetspraktik. 1 ramunder-
19124:  tet inom missbrukarvården.                            visningsplanerna för social- och hälsovården har
19125:      Samarbetet mellan elevvårdsgrupperna vid          man ökat andelen beträffande arbete för före-
19126:  andra stadiets yrkesläroanstalter och skolans         byggande av missbruk.
19127: 8                                             KK 624/1998 vp
19128: 
19129:     I andra stadiets yrkesläroanstalter fungerar        psykiska. Vården och den övriga hjälpen skall
19130: elevvårdsgrupper vars uppgift är att utveckla väl-      vara ett långsiktigt omfattande förbättrande av
19131: mågan och samarbetet i skolgemenskapen samt             livssituationen för en person som är beroende av
19132: hjälpa studerandena att klara sig i svårigheter         narkotika. Ungdomsväsendet ordnar som en del
19133: som har att göra med livssituationen. Utbild-           av denna verksamhet nya sociala nätverk och
19134: ningsstyrelsen har som hjälp för läroanstalterna        frivillig sysselsättning. Man utvecklar samarbe-
19135: gett ut en publikatien om förfaringssätt för gym-       tet mellan ungdomsväsendet samt social- och
19136: nasier och yrkesläroanstalter beträffande arbetet       hälsovårdsmyndigheterna och polisen med syfte
19137: för att bekämpa narkotika (Menettelytapoja lu-          att finna nya samarbetsformer på lokal nivå. Vid
19138: kioille ja ammatillisille oppilaitoksille huumei-       social- och hälsovårdsministeriet bereder man en
19139: den vastaiseen työhön).                                 arbetsgrupp som skalllägga fram förslag tili hur
19140:     Verksamhetsområdet för den alkoholprofes-           man skall nå dem som lever i skadliga förhållan-
19141: sur som år 1983 grundades och som begränsats            den samt andra riskgrupper för unga. Särskild
19142: till alkoholsjukdomar kommer att utvidgas att           uppmärksamhet kommer att fåstas vid den infor-
19143: gälla även andra droger. En universitetslärobok         mation som behövs med tanke på utbredningen
19144: som kan användas av yrkesfolket inom arbetet            av s.k. designnarkotika.
19145: för förebyggande av rusmedelsmissbruk blir                 Bedömningen av vårdprogrammen och meto-
19146: snart fårdig.                                           derna försvåras av drogmissbrukets mångfald
19147:     Det förekommer stora korumunvisa skillna-           och de många hälsomässiga och sociala risker
19148: der beträffande utbudet på vårdservice och att          som hör ihop med det. Missbrukare som använ-
19149: söka sig till vård. Flera instanser upplever att        der narkotika, läkemedel och lösningsmedel är
19150: deras beredskap beträffande kunskap, fårdighet          ofta s.k. blandmissbrukare, beroende av många
19151: och attityder är bristfålliga då det gäller att före-   olika rusmedel. För att vården skall vara fram-
19152: bygga missbruk av flera olika rusmedel och vård         gångsrik behövs flera faktorer, av vilka den cen-
19153: av dessa missbrukare. Detta gäller bl.a. alla nivå-     trala är patientens eller klientens egen motivation
19154: er inom social- och hälsovården, både basservi-         och vilja till förändring. Vidare har man i ljuset av
19155: cen och specialservicen inom missbrukarvården           forskningar kunnat konstatera att långvarig vård
19156: men även andra instanser som hänvisar klienter          i sk. terapeutisk gemenskap samt övervakad er-
19157: till dessa, såsom personalen i skolorna och ung-        sättande vård med metadon i kombination med
19158: domsarbetet.                                            multiprofessionell psykosocial rehabilitering
19159:     Syftet med missbrukarvården är att förebygga        ofta har varit resultatrika. Denna ersättande
19160: och minska rusmedelsmissbruk samt sociala och           vård och rehabilitering genomförs vid Hesperia
19161: hälsomässiga skador orsakade av rusmedels-              sjukhus för tillfållet i ett vårdteam.
19162: missbruk samt att främja missbrukarens och                 Vården och rehabiliteringen av narkotika-
19163: hans anhörigas funktionsförmåga och säkerhet.           missbrukare fungerar i huvudsak enligt samma
19164: Enligt lagen om missbrukarvård skall kommu-             metoder som missbrukarvården i allmänhet. By-
19165: nen sörja för att vården av missbrukare ordnas så       tet av sprutor och nålar i samband med projektet
19166: att den till sin innebörd och sin omfattning mot-       för hälsorådgivning samt den ersättande vården
19167: svarar behovet i kommunen. De lokala och regio-         med metadon och användningen av buprenorfin
19168: nala tjänsterna och vårdprogrammen har till stor        representerar nya vårdmetoder som särskilt är
19169: del formats på basis av detta samt enligt hur           avsedda för vissa grupper av narkotikamissbru-
19170: kommunerna har allokerat resurser för verksam-          kare. Förutom den service inom missbrukarvår-
19171: heten. Under det senaste året har man prövat            den som är avsedd för alla missbrukare finns det
19172: även sådan service som inte tidigare funnits i          särskilt inom huvudstadsregionen ca tio enheter
19173: liknande utsträckning i Finland. Man har fått           inom missbrukarvården som är specialiserade på
19174: goda resultat av försöket i Helsingfors med häl-        narkotikaproblem. I Finland har en narkotika-
19175: sorådgivning för dem som använder narkotika             missbrukare om han så vill utan problem möjlig-
19176: intravenöst. Det finns inte ännu tillräckligt med       heter till vård vid en öppenvårdsenhet inom miss-
19177: information om hur detta försök bidrar tili att         brukarvården. Vårdkapaciteten för vård av nar-
19178: smittorisken minskar. Man följer tätt med den           kotikamissbrukare har utgående från bedöm-
19179: information som fås om motsvarande internatio-          ningar på riksnivå kvantitativt ansetts vara till-
19180: nella program.                                          räcklig. Utbildning för att innehållet i vården
19181:     Det svåraste med tanke på att ordna vård är         skall utvecklas behövs hela tiden. De senaste åren
19182: inte att avlägsna det fysiska beroendet utan det        har finansieringen av vårdperioder som är tili-
19183:                                               KK 624/1998 vp                                            9
19184: 
19185: räckligt effektiva varit osäker. Överlag har möj-       hittills beträffande bedömning och genomföran-
19186: ligheten tili institutionsrehabilitering även för       de av vården av dessa patienter samt även deltai
19187: övrigt blivit s~~rare på grund av kommunernas           utvecklandet och bedömningen av samt försöken
19188: sparåtgärder. A ven bristen på koordinering av de       med dessa vårdmetoder. På basis av försöken kan
19189: olika vårdformerna och på samarbete samt frik-          man se om det finns ett tydligt behov av att
19190: tionen angående vårdens kontinuitet och dess            utvidga användningen av sådana metoder. För
19191: gradering har utgjort ett problem. Av den kom-          att metoderna mera omfattande skall tas i bruk
19192: munenkät som Stakes utfört om bedömningen av            förutsätts det dessutom att man för personalen
19193: basservicen inom social- och hälsovården får            inom social- och hälsovården ordnar kontinuer-
19194: man aktuell information för att beskriva lokala         lig fortbildning. På basis av de erfarenheter man
19195: och regionala serviceprofiler och utgående från         hittills fått bereder man vid social- och hälso-
19196: detta kan man sedan konkretisera hur service-           vårdsministeriet nya föreskrifter angående ovan
19197: strukturen skall utvecklas.                             nämnda vård med läkemedel. Vid social- och
19198:    Social- och hälsovårdsministeriet samt de in-        hälsovårdsministeriet bereder man en arbets-
19199: rättningar som är underställda ministeriet har          grupp som skalllägga fram förslag tili att utveck-
19200: varit aktiva i fråga om att utveckla och bedöma         la vårdservice som lämpar sig för narkotikamiss-
19201: nya vårdmetoder. De föreskrifter om vård av             brukare med beaktande av de erfarenheter man
19202: patienter som är beroende av opioider med vissa         fått i andra europeiska länder. 1 detta samman-
19203: läkemedel, som social- och hälsovårdsministeriet        hang utreder man även behovet av att ge anvis-
19204: meddelat och som trädde i kraft 1.9.1997 strävar        ningar och rekommendationer om vård av nar-
19205: efter att hälsovården skall inta en tydligare roll än   kotikamissbrukare.
19206: 
19207:      Helsingfors den 17 juni 1998
19208: 
19209:                                                                       Minister Terttu Huttu-Juntunen
19210: 
19211: 
19212: 
19213: 
19214: 2 280043
19215: 1
19216: 
19217: 1
19218: 
19219: 1
19220: 
19221:     1
19222: 
19223:     1
19224: 
19225:     1
19226: 
19227:         1
19228: 
19229:         1
19230: 
19231:         1
19232: 
19233:             1
19234: 
19235:             1
19236: 
19237:             1
19238: 
19239:                 1
19240: 
19241:                 1
19242: 
19243:                 1
19244: 
19245:                     1
19246:                                          KK 625/1998 vp
19247: 
19248: Kirjallinen kysymys 625
19249: 
19250: 
19251: 
19252: 
19253:                                  Marja-Liisa Tykkyläinen /sd: Lyhyiden työsuhteiden vaikutuksesta
19254:                                     työttömyyspäivärahaan
19255: 
19256: 
19257:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
19258: 
19259:    Työttömyyspäivärahan laskentasäännön mu-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19260: kaan päivärahasta vähennetään 50 prosenttia        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19261: työttömyyden aikaisista tuloista. Sääntö johtaa    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19262: siihen, että esimerkiksi työtön opettaja tehdes-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19263: sään kuuden tunnin työpäivän voi saada sata
19264: markkaa pienemmän nettotyöttömyyskorvauk-                    Mitä Hallitus aikoo tehdä, että lyhyt-
19265: sen seuraavalla työttömyyskorvauksen maksu-               aikaisten työsuhteiden vastaanottaminen
19266: kaudella. Tämä käytäntö ei kannusta ottamaan              tulee entistä kannattavammaksi eikä pie-
19267: vastaan lyhytaikaisia työsuhteita, vaan päinvas-          nennä työttömyyspäivärahaa?
19268: toin estää niiden vastaanottamisen. Työn vas-
19269: taanottamisen pitää kaikissa olosuhteissa olla
19270: taloudellisesti kannattavampaa kuin työttömänä
19271:  olemisen.
19272:      Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1998
19273:                                    Marja-Liisa Tykkyläinen /sd
19274: 
19275: 
19276: 
19277: 
19278:  280043
19279: 2                                         KK 625/1998 vp
19280: 
19281: 
19282: 
19283: 
19284:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
19285: 
19286:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tehdään päivärahasta, jonka kokonaan työtön
19287: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       muuten olisi saanut. Työttömyyspäiväraha vä-
19288: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     hennyksen johdosta pienenee, mutta kokonais-
19289: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marja-Lii-     ansiot työtulon myötä useinmiten kasvavat.
19290: sa Tykkyläisen näin kuuluvan kirjallisen kysy-         Sovitteluprosentin suuruuden säätäminen
19291: myksen n:o 625:                                     50 %:iin oli varsin perinpohjaisen selvityksen tu-
19292:                                                     los. Selvitys liittyi valmisteluun, jonka lopputu-
19293:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, että lyhyt-    loksena uudistettiin työttömyysturvalakia ja toi-
19294:        aikaisten työsuhteiden vastaanottaminen      saalta selvitys oli osa ns. kannustinloukkuhan-
19295:        tulee entistä kannattavammaksi eikä pie-     ketta. Selvityksen pohjalta päädyttiin nyt voi-
19296:        nennä työttömyyspäivärahaa?                  massa olevaan menettelyyn, ja yhtenä näkyvim-
19297:                                                     pänä perusteluna muutokseen oli pyrkimys teh-
19298:   Vastauksena kysymykseen esitän kunniotta-         dä töiden vastaanottaminen kannattavammaksi.
19299: vasti seuraavaa:                                    Sovitteluprosentin muutos 80 %:sta 50 %:iin tar-
19300:                                                     koittaa sitä, että soviteltua päivärahaa saavan
19301:   Työttömyysturvalain mukaan työttömyyspäi-         lisäansiosta käteen jäävä osuus kasvaa.
19302: värahaa ja palkkaa tai muuta työtuloa ei voi           Soviteltuun päivärahaan liittyviä kirjallisia
19303: saada samanaikaisesti. Työttömyysajalta saatu       kysymyksiä on vuodesta 1997lukien esitetty run-
19304: palkka ja muu työtulo tulee siten yhteensovittaa    saasti. Vastauksena viitataan kirjallisten kysy-
19305: päivärahan kanssa. Sovittelu tapahtuu siten, että   mysten vastauksiin n:ot 237, 366, 551, 565 ja 694
19306: 50 % työtulosta otetaan huomioon työttömyys-        vuodelta 1997 ja vastauksiin n:ot 6, 201,211,347
19307: päivärahaa vähentävänä työtulona. Vähennys          ja 516 vuodelta 1998.
19308: 
19309:      Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1998
19310: 
19311:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka M önkäre
19312:                                          KK 625/1998 vp                                                 3
19313: 
19314: 
19315: 
19316: 
19317:                                       Till Riksdagens Talman
19318: 
19319:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      helt arbetslös. Arbetslöshetsdagpenningen mins-
19320: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-       kar tili följd av minskningen, men de totala in-
19321: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-     komsterna ökar oftast i takt med arbetsinkoms-
19322: man Marja-Liisa Tykkyläinen undertecknade            ten.
19323: spörsmål nr 625:                                        Att justera jämkningsprocentens storlek tili
19324:                                                      50% var ett resultat av en mycket grundlig utred-
19325:           Vad ämnar Regeringen göra så att           ning. Utredningen anknöt till en beredning som
19326:        mottagandet av kortvariga arbetsförhål-       resulterade i att lagen om utkomstskydd för ar-
19327:        landen blir lönsammare och så att dessa       betslösa reformerades. Dessutom var utredning-
19328:        inte sänker arbetslöshetsdagpenningen?        en en del av det s.k. flitfålleprojektet. På basis av
19329:                                                      utredningen kom man fram till det nuvarande
19330:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        förfaringssättet och en av de mest framträdande
19331: anföra följande:                                     orsakerna som talade för en ändring var en strä-
19332:                                                      van eftt:r att göra mottagandet av arbete lönsam-
19333:    Enligt Iagen om utkomstskydd för arbetslösa       mare. Andringen av jämkningsprocenten från
19334: kan man inte samtidigt få arbetslöshetsdagpen-       80% tili 50% innebär att den summa som motta-
19335: ning och lön eller ha annan arbetsinkomst. Den       garen av jämkad dagpenning får i handen av de
19336: Iön och annan arbetsinkomst som man får under        extra inkomsterna ökar.
19337: den tid man är arbetslös skall sålunda samordnas        Fr.o.m. 1997 har det ställts ett stort antal
19338: med dagpenningen. Jämkningen går tili på det         spörsmål angående den jämkade dagpenningen.
19339: sättet att arbetslöshetsdagpenningen minskas         Som svar hänvisas tili svaren på de skriftliga
19340: med 50% av arbetsinkomstens belopp. Minsk-           spörsmålen nr 237,366,551,565 och 694 år 1997
19341: ningen görs från den dagpenning som personen i       samt nr 6, 201, 211, 347 och 516 år 1998.
19342: fråga skulle ha fått om han eller hon hade varit
19343: 
19344:      Helsingfors den 16 juni 1998
19345: 
19346:                                                    Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
19347:                                            KK 626/1998 vp
19348: 
19349: Kirjallinen kysymys 626
19350: 
19351: 
19352: 
19353: 
19354:                                   Raimo Vistbacka /ps: Luonnonlohen kalastuslupien yhtenäistämi-
19355:                                      sestä Tornionjoen edustalla
19356: 
19357: 
19358:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
19359: 
19360:     Suomessa on viime vuosina pyritty siihen, että   matkailuelinkeinon kehittymistä alueella. Suo-
19361: luonnonlohi pääsisi nousemaan jokiin, kuten esi-     men viranomaisten tulisikin välittömästi ryhtyä
19362: merkiksi Tornionjokeen. Pyyntirajoitukset ovat       neuvotteluihin ruotsalaisten kanssa maiden ka-
19363: olleet myönteisiä ehkä Ahvenanmaata lukuun           lastussäännösten yhtenäistämiseksi Tornionjoen
19364: ottamatta. Tornionjoen suussa on Suomessa            jokisuun merialueella. Tarvittaessa kiista tulisi
19365: kielletty myös seisovien pyydysten asettaminen       viedä vaikkapa puolueettoman tahon käsiteltä-
19366: lohen nousun varmistamiseksi. Ruotsissa ollaan       väksi esimerkiksi EU:ssa.
19367: nyt julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan muut-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19368: tamassa kalastussäännöksiä niin, että Ruotsin        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19369: puoleisella Tornionjoen kalastusalueella kalasta-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19370: jat saavat mahdollisuuden hakea rajakomissiolta      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19371: poikkeuslupia rysäkalastukseen myös jokisuus-
19372:  sa.                                                           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
19373:      Ruotsin nyt päättämät toimet ovat pahasti              Suomen ja Ruotsin luonnonlohen kalas-
19374:  ristiriidassa Suomen omaksuman linjan kanssa.              tussäännösten yhtenäistämiseksi Tor-
19375:  Tilanne on siinä mielessä ongelmallinen, että              nionjoen edustalla, jotta luonnonlohen
19376:  ruotsalaisten lohenpyynti vaarantaa lohen nou-             nousu jokeen voitaisiin turvata?
19377:  sun Tornionjokeen ja uhkaa elpymään päässeen
19378: 
19379:    Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1998
19380:                                          Raimo Vistbacka /ps
19381: 
19382: 
19383: 
19384: 
19385:  280043
19386: 2                                        KK 626/1998 vp
19387: 
19388: 
19389: 
19390: 
19391:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
19392: 
19393:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Maiden välillä käydyissä neuvotteluissa alku-
19394: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      vuodesta 1998 sovittiin kaikista muista kalastus-
19395: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    säännöksistä paitsi poikkeuslupien hakumah-
19396: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo         dollisuudesta merialueella koskien lohenkalas-
19397: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      tusta. Ruotsin omiin kalastussäännöksiinsä teke-
19398: sen n:o 626:                                       mät muutokset antoivat kalastajille mahdolli-
19399:                                                    suuden hakea rajajokikomissiolta poikkeuslupia
19400:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä      lohenkalastukseen rysillä tietyllä merialueella
19401:        Suomen ja Ruotsin luonnonlohen kalas-       Tornionjoen edustalla vastoin Suomen kantaa.
19402:        tussäännösten yhtenäistämiseksi Tor-        Rajajokikomissio ei kuitenkaan myöntänyt ke-
19403:        nionjoen edustalla, jotta luonnonlohen      säkuun 5. päivän kokouksessaan poikkeuslupia
19404:        nousu jokeen voitaisiin turvata?            lohenka1astukseen rysillä, joten käytännössä ka-
19405:                                                    lastusrajoitukset ovat tänä vuonna yhtenäiset
19406:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       Tornionjoen edustan merialueella.
19407: vasti seuraavaa:                                      Hallitus katsoo, että tiukat säätelytoimenpi-
19408:                                                    teet ovat edelleen tarpeen luonnonlohikantojen
19409:    Vuonna 1997 keskeytettiin väliaikaisesti Suo-   säilyttämiseksi, eikä Ruotsissa tehtyä päätöstä
19410: men ja Ruotsin välisellä sopimuksella Tornion-     mahdollistaa edes poikkeuslupien hakeminen ra-
19411: joen rajajokisopimuksen soveltaminen tietyiltä     jajokikomissiolta lohenkalastukseen Tornion-
19412: osin. Soveltamisen keskeyttäminen koskee raja-     joen jokisuulle voida pitää näiden tavoitteiden
19413: jokikomission oikeutta antaa kalalajien rauhoit-   mukaisena. Maa- ja metsätalousministeri on lä-
19414: tamistaja pyydysten käyttöä koskevia määräyk-      hettänyt Ruotsin maatalousministerille kirjeen,
19415: siä. Vuonna 1997 Suomi ja Ruotsi antoivat neu-     jossa esitetään työryhmän perustamista ratko-
19416: vottelujen jälkeen kumpikin lainkäyttövaltaansa    maan Tornionjoen edustan merialueen ja koko
19417: kuuluvilla alueilla samansisältöiset säännökset    Pohjanlahden kalastusongelmia.
19418: kalastuksesta sekä rajajokisopimukseen kuulu-
19419: valla merialueella että jokialueella.
19420: 
19421:      Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1998
19422: 
19423:                                                      Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
19424:                                             KK 626/1998 vp                                             3
19425: 
19426: 
19427: 
19428: 
19429:                                          Tili Riksdagens Talman
19430: 
19431:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Vid underhandlingar mellan länderna i början
19432: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         av år 1998 träffades överenskommelse om alla
19433: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       andra bestämmelser om fisket förutom om möj-
19434: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmål             ligheten att ansöka om undantagstillstånd för
19435: nr 626:                                                fiske av lax inom havsområdet. Av Sverige gjorda
19436:                                                        ändringar i landets egna fiskebestämmelser gav, i
19437:           Vi1ka åtgärder har Regeringen för av-        strid med Finlands ståndpunkt, fiskarna en möj-
19438:        sikt att vidta for att få Finlands och Sveri-   lighet att söka undantagstillstånd av gränsälvs-
19439:        ges bestämmelser för fisket av naturlax i       kommissionen f6r laxfiske med ryssja inom ett
19440:        havsområdet utanför Torne älv harmoni-          visst havsområde utanför Torne älv. Vid sitt sam-
19441:        serade så att naturlaxens vandring upp i        manträde den 5 juni beviljade gränsälvskommis-
19442:        ä1ven tryggas?                                  sionen dock inte åsyftade undantagstillstånd för
19443:                                                        detta laxfiske, vilket innebär att begränsningarna
19444:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        av fisket i havsområdet utanför Torne älv under
19445: anföra följande:                                       detta år i praktiken är enhetliga.
19446:                                                            Regeringen finner att stränga regleringsåtgär-
19447:     År 1997 avbröts tillämpningen av vissa be-         der för bevarandet av bestånden av naturlax fort-
19448: stämmelser i gränsälvsöverenskommelsen för             sättningsvis behövs och att det i Sverige fattade
19449: Torne älv temporärt genom ett avtal mellan Fin-        beslutet att möjliggöra sökande av undantagstill-
19450: land och Sverige. Det temporära avbrottet av           stånd av gränsälvskommissionen för laxfiske
19451: tillämpningen berör gränsälvskommissionens             utanför Torne älvs mynning inte kan anses mot-
19452: rätt att föreskriva fredningstid för viss fiskart      svara dessa mål. Jord- och skogsbruksministern
19453: samt förbjuda eller begränsa användningen av           har tili Sveriges jordbruksminister sänt ett brev
19454: fiskeredskap. Efter underhandlingar meddelade          med ett förslag om tillsättande av en arbetsgrupp
19455: Finland och Sverige år 1997 vardera för de terri-      för lösande av fiskeproblemen i havsområdet
19456: torier som lyder under respektive lands jurisdik-      utanför Torne älv och i hela Bottniska viken.
19457: tion likalydande bestämmelser för fisket inom
19458: såväl det havsområde som omfattas av gränsälvs-
19459: överenskommelsen som för älvområdet.
19460: 
19461:      Helsingfors den 16 juni 1998
19462: 
19463:                                                         Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
19464:                                            KK 627/1998 vp
19465: 
19466: Skriftligt spörsmål 627
19467: 
19468: 
19469: 
19470: 
19471:                                   Mats Nyby /sd m.fl.: Initierande av en kampanj för demokrati och
19472:                                      människornas lika värde
19473: 
19474: 
19475:                                        Tili Riksdagens Talman
19476: 
19477:     Sveriges regering genomför en brett upplagd         - Information tili föräldrar och allmänhet.
19478: informationskampanj om Förintelsen. Kam-             Boken " ... om detta må ni berätta ... " delas ut
19479: panjens namn är Levande historia. Syftet är att      gratis åt alla förädrar.
19480: med utgångspunkt från Förintelsen under andra           - Informationsinsatser riktade tili skolorna
19481: världskriget ta upp frågor om medmänsklighet,        som erbjuds bl.a. informationsmaterial.
19482: demokrati och alla människors lika värde. Ge-           Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
19483: nom kampanjen vill man motverka att något            ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
19484: liknande inträffar igen. Förintelsen skall vara en   ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
19485: ständigt ringande varningsklocka om vad som          följande spörsmål:
19486: kan hända om man inte håller igång debatten om
19487: demokrati och människovärde. Levande historia                   Ämnar Regeringen tmttera någon
19488: består av tre delar:                                          motsvarande kampanj som den svenska
19489:     - Aktiviteter som visar den politiska enighe-             Levande historia?
19490:  ten kring avståndstagandet från de krafter som
19491:  förnekar F örintelsen och förespråkar den ideolo-
19492:  gi som låg bakom folkmordet.
19493: 
19494:      Helsingforsden 28 maj 1998
19495: 
19496:           Mats Nyby /sd                  Bjarne Kallis /skl            Klaus Heliberg /sd
19497: 
19498: 
19499: 
19500: 
19501:  280043
19502: 2                                           KK 627/1998 vp
19503: 
19504: Kirjallinen kysymys 627                                                                       Suomennos
19505: 
19506: 
19507: 
19508: 
19509:                                    Mats Nyby /sd ym.: Demokratiaa ja ihmisten yhdenvertaisuutta
19510:                                       koskevan kampanjan käynnistämisestä
19511: 
19512: 
19513:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
19514:    Ruotsin hallitus toteuttaa laajan tiedotuskam-     vätjuutalaistenjoukkotuhonja puhuvat kansan-
19515: panjan juutalaisten joukkotuhosta. Kampanjan          murhan taustalla olleen aatesuunnan puolesta.
19516: nimi on Elävää historiaa (Levande historia). Tar-        -Vanhemmille ja yleisölle jaettavasta infor-
19517: koitus on asettaen lähtökohdaksi toisen maail-        maatiosta. Asiaa käsittelevä kirja jaetaan ilmai-
19518: mansodan aikana tapahtunut juutalaisten jouk-         seksi kaikille vanhemmille.
19519: kotuho puuttua inhimillisyyttä, demokratiaa ja           - Kouluihin suunnatuista tiedotustoimista,
19520: kaikkien ihmisten yhdenvertaisuutta koskeviin         joissa tarjotaan mm. tiedotusmateriaalia.
19521: kysymyksiin. Kampanjalla pyritään estämään               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19522: vastaavanlaisten tapahtumien toistuminen. Juu-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
19523: talaisten joukkotuhon tulee jatkuvasti varoittaa      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19524: siitä, mitä voi tapahtua, ellei keskustelua demo-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19525: kratiasta ja ihmisarvosta pidetä yllä. Kampanja
19526: koostuu kolmesta osasta:                                          Aikooko Hallitus tehdä aloitteen vas-
19527:     - Poliittista yksimielisyyttä osoittavista toi-            taavasta kampanjasta kuin Ruotsin Le-
19528: mista irtisanoutumisessa voimista, jotka kieltä-               vande historia -kampanja?
19529: 
19530:      Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1998
19531: 
19532:           Mats Nyby /sd                   Bjarne Kallis /skl             Klaus Heliberg /sd
19533:                                             KK 627/1998 vp                                                3
19534: 
19535:                                          Eduskunnan Puhemies
19536: 
19537:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kielten opetuksen monipuolistamista sekä kan-
19538: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         sainvälisyyskasvatuksen tehostamista. Ihmisten
19539: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       välistä tasa-arvoa sukupuolesta, rodusta, tervey-
19540: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mats Ny-         dentilasta tai varallisuudesta riippumatta koros-
19541: byn ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          tetaan koulun arvoperustassa. Avoimuuden
19542: n:o 627:                                              koulutovereiden kulttuuritaustoja, katsomuksia
19543:                                                       ja kieliä kohtaan sekä kiinnostuksen eri kulttuu-
19544:           Aikooko Hallitus tehdä aloitteen vas-       reihin todetaan luovan edellytyksiä nuorten väli-
19545:        taavasta kampanjasta kuin Ruotsin Le-          selle vuorovaikutukselle. Peruskoulun osalta
19546:        vande historia -kampanja?                      mainitaan, että vähemmistöihin kuuluvilla lap-
19547:                                                       silla on oikeus kasvaa sekä oman kulttuuriyhtei-
19548:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          sönsä että suomalaisen yhteiskunnan aktiivisiksi
19549: vasti seuraavaa:                                      jäseniksi.
19550:                                                           Yleisten opetussuunnitelmallisten lähtökoh-
19551:     Ruotsin hallitus toteuttaa tiedotuskampanjaa      tien ohella useiden oppiaineiden ainekohtaisiin
19552: juutalaisten Toisen Maailmansodan aikaisesta          opetussuunnitelman perusteisiin on kirjattu ta-
19553: joukkotuhosta. Kampanja on Ruotsissa päätetty         voitteita ja sisältöjä, joilla edistetään suvaitsevai-
19554: käynnistää lähtien maan kansallisista tarpeista.      suutta ja kasvatetaan oppilaita tuntemaan vierai-
19555:     Myös Suomessa on kampanjoitu suvaitsevai-         ta maita, kansoja ja kulttuureita sekä hyväksy-
19556: suuden puolesta ja rasismia vastaan. Suomi osal-      mään erilaisuutta. Opetushallitus on otannan
19557: listui vuonna 1995 Euroopan neuvoston rasis-          perusteella käynyt läpi lukioiden opetussuunni-
19558: min, vierasvihan, antisemitismin ja suvaitsemat-      telmia ja todennut, että koulujen opetussuunni-
19559:  tomuuden vastaiseen nuorisokampanjaan,jonka          telmissa on otettu huomioon suvaitsevaisuutta,
19560: tunnus oli "Kaikki erilaisia - Kaikki samanar-        ihmisten erilaisuutta, ihmisarvon kunnioittamis-
19561:  voisia". Kampanja toteutettiin kansalaisjärjestö-    ta, lähimmäisen huomioon ottamista ja kansain-
19562: jen, erityisesti nuorisojärjestöjen ja viranomais-    välistymistä koskevat asiat. Rasismia tukevaa
19563:  ten yhteistoiminnassa. Kampanjaa jatkettiin          ainesta ei luetuista opetussuunnitelmista löyty-
19564:  Suomessa myös vuosina 1996 ja 1997 eurooppa-         nyt.
19565:  laisen kampanjan jo päätyttyä. Lisäksi mainitta-         Toisen asteen ammatillisen koulutuksen ope-
19566:  koon, että liikuntajärjestöt Suomen Liikunta- ja     tussuunnitelmien perusteet uudistetaan vuoteen
19567:  Urheilu ry:njohdolla ovat kampanjoineet suvait-      2000 mennessä ja uudistuksen yhteydessä koros-
19568:  sevaisuuden puolesta vuodesta 1996 lähtien.          tetaan suvaitsevaisuutta, rasismin ehkäisyä ja
19569:  Opetusministeriö on rahoittanut kyseistä toimin-     kulttuurien kohtaamista sekä ihmisoikeuksia.
19570:  taa.                                                     Opetussuunnitelmien perusteiden uudistami-
19571:     Hallitus katsoo, että yksi tehokas keino vah-     sen yhteydessä selvitetään myös uusien oppiai-
19572:  vistaa kansalaisten keskuudessa inhimillisyyden,     neiden, kuten ihmisoikeuksien opettamisen tar-
19573:  demokratian ja kaikkien ihmisten yhdenvertai-        ve.
19574:  suuden arvoja on huomioida nämä teemat riittä-           On tärkeää, poliittiset päättäjät sitoutuvat
19575:  västi osana kouluissa annettavaa opetusta. Pe-       edellä mainittujen arvojen toteuttamiseen sekä
19576:  ruskoulun, lukion ja ammatillisen koulutuksen        periaatteellisella tasolla että käytännön toimin-
19577:  uudistetuissa opetussuunnitelmissa kasvattami-       nassaan. Eräs tähän liittyvä myönteinen aloite on
19578:  nen suvaitsevaisuuteen, erilaisuuden hyväksymi-      eduskuntaryhmien 30.10.1997 hyväksymät yh-
19579:  seen, ihmisarvon kunnioittamiseen ja tasa-ar-        teiset periaatteet rasismin ja muukalaisvihamieli-
19580:  voon on otettu huomioon.                             syyden ehkäisemiseksi.
19581:     Opetussuunnitelmia uudistettaessa on kan-             Hallitus pitää tärkeänä selvittää, olisiko Ruot-
19582:  sainvälistymisen todettu olevan keskeisimpiä         sin kampanjaa vastaavalle kampanjalle tarvetta
19583:  haasteita, ja arvoperustan muutoksena on mm.         myös Suomessa. Saamiemme tietojen perusteella
19584:   monikulttuurisuus. Toimintaympäristöjen ylei-        Ruotsissa hallituksen toimet, valistuskampanja
19585:  nen kansainvälistyminen ja monikulttuuristumi-       sekä ilmainen kirja on otettu hyvin myönteisesti
19586:   nen edellyttävät uusia sisällöllisiä painotuksia,   vastaan.
19587: 
19588:      Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1998
19589: 
19590:                                                                             Ministeri Claes Andersson
19591: 4                                           KK 627/1998 vp
19592: 
19593: 
19594: 
19595: 
19596:                                          Tili Riksdagens Talman
19597: 
19598:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       len, mångsidigare språkundervisning och intensi-
19599: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         fierad fostran i internationalism. Jämlikheten
19600: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       mellan människor oberoende av kön, ras, hälsa
19601: man Mats Nyby m.fl. undertecknade spörsmål             eller ekonomi betonas i skolans värdegrund. Öp-
19602: nr 627:                                                penhet för skolkamraternas kulturella bakgrund,
19603:                                                        livsåskådning och språk, liksom intresse för olika
19604:          Ämnar Regeringen initiera någon               kulturer konstateras skapa förutsättningar för
19605:        motsvarande kampanj som den svenska             interaktion mellan ungdomarna. För grundsko-
19606:        Levande historia?                               lans del sägs att de barn som tillhör någon mino-
19607:                                                        ritet har rätt att växa upp som aktiva medlemmar
19608:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          både i sin egen kulturgemenskap och i det finska
19609: anföra följande:                                       samhället.
19610:                                                           Utöver de allmänna utgångspunkterna för lä-
19611:    Sveriges regering genomför en informations-         roplanerna har sådana mål och innehåll skrivits
19612: kampanj om förintelsen av judarna under andra          in i grunderna för de flesta ämnesvisa läroplans-
19613: världskriget. Den svenska kampanjen har satts          grunder som skall främja tolerans och lära elever-
19614: igång utgående från landets nationella behov.          na att känna främmande länder, folk och kultu-
19615:    Också i Finland har det förts kampanjer för         rer liksom att acceptera olikhet. Utbildningssty-
19616: tolerans och mot rasism. Finland deltog 1995 i         relsen har utifrån ett urval gått igenom gymna-
19617: Europarådets ungdomskampanj mot rasism,                siernas läroplaner och konstaterat att skolornas
19618: främlingshat, antisemitism och intolerans. Kam-        läroplaner uppmärksammar frågor som gäller
19619: panjen kallades "Alla olika - Alla lika" och           tolerans, människors olikhet, högaktning av
19620: genomfördes i samverkan mellan medborgaror-            människovärdet, respekt för nästan och interna-
19621: ganisationer, särskilt ungdomsorganisationer,          tionalisering. Stoff som skulle underbygga ra-
19622: och myndigheterna. Kampanjen fortsatte i Fin-          sism hittades inte i de genomgångna läroplaner-
19623: land ännu 1996 och 1997 när den europeiska             na.
19624: kampanjen redan avslutats. Ytterligare mä näm-             Läroplansgrunderna för utbildningen på an-
19625: nas att idrottsorganisationerna under ledning av       dra stadiet omarbetas fram tili år 2000 och i
19626: Finlands ldrott rfhar fört kampanjer för tolerans      samband med reformen understryks tolerans,
19627: sedan 1996. Undervisningsministeriet har finan-        förebyggande av rasism och möten mellan kultu-
19628: sierat denna verksamhet.                               rer samt mänskliga rättigheter.
19629:    Regeringen anser att ett effektivt sätt att stär-       1 samband med omarbetningen av läroplans-
19630: ka sådana värderingar bland medborgarna som            grunderna utreds också behovet av undervisning
19631: handlar om mänsklighet, demokrati och alla             i nya läroämnen såsom mänskliga rättigheter.
19632: människors lika värde är att i tillräcklig grad            Det är viktigt att de politiska beslutsfattarna
19633: uppmärksamma dessa teman som en del av un-             engagerar sig i förverkligandet av dessa värden
19634: dervisningen i skolorna. 1 grundskolans, gymna-        både på det principiella planet och i sitt praktiska
19635: siets och yrkesutbildningens förnyade läroplaner       arbete. Ett positivt initiativ i detta sammanhang
19636: har fostran till tolerans, accepterande av olikhet,    är de gemensamma principer för förebyggande
19637: respekt för människovärdet och tili jämlikhet           av rasism och främlingsfientlighet som riksdags-
19638: uppmärksammats.                                         grupperna godkände den 30 oktober 1997.
19639:    Då läroplanerna omarbetats har internationa-            Regeringen anser det viktigt att utreda om det
19640: liseringen konstaterats vara en av de viktiga ut-       också i Finland finns behov av en motsvarande
19641: maningarna och en ändring i värdegrunden är             kampanj som den i Sverige. Enligt uppgift har
19642: bl.a. den kulturella mångfalden. När omvärlden          åtgärderna från svenska regeringens sida, infor-
19643: allmänt internationaliseras och kulturellt sett blir    mationskampanjen samt gratisboken fått ett
19644: mer pluralistisk krävs nya fokuseringar i innehål-      mycket positivt mottagande.
19645: 
19646:      Helsingforsden 22 juni 1998
19647: 
19648:                                                                              Minister Claes Andersson
19649:                                            KK 628/1998 vp
19650: 
19651: Kirjallinen kysymys 628
19652: 
19653: 
19654: 
19655: 
19656:                                    Timo Ihamäki /kok: Rantaviivan pituuden määräytymisperusteista
19657:                                       rantakaava-ja poikkeuslupa-asioissa
19658: 
19659: 
19660:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
19661: 
19662:    Rantakaava- ja poikkeuslupa-asioissa on            laskutapoja. Tästä aiheutuu maanomistajien
19663: muodostunut eri viranomaisportaissa käytäntö,         epätasapuolista kohtelua mitoituksessa.
19664: että rantaviivan pituutena ei käytetä sen todellis-      Rantaviivan muuntamisperiaatteita ei ole kir-
19665: ta pituutta rakentamisen määrää mitoitettaessa.       jattu mihinkään lakiin, asetukseen, viranomais-
19666: Rantaviivaa vähennetään vesistön sekä Jahtienja       ohjeeseen tai määräykseen.
19667: niemien kapeuden perusteella pienennyskertoi-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19668: milla.                                                tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
19669:    Käytäntöä ei sovellettu sanottavasti vielä         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19670: 1900-luvun alkupuolella, mutta sitten se on alka-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19671: nut näkyä poikkeuslupapäätöksissä ja niistä teh-
19672: tyjen valitusten ratkaisuissa.                                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
19673:    Rantaviivan muuntaminen vesistön ominai-                  siin, jotta rantaviivan pituuden muunta-
19674: suuksien perusteella on yleisesti ottaen paikal-             misperiaatteista rantakaava-ja poikkeus-
19675: laan. Muuntokertoimet saattavat kuitenkin                    lupa-asioissa annettaisiin valtakunnalli-
19676:  vaihdella valtakunnan tasolla. Myös rantakaa-               set määräykset tai ohjeet?
19677:  vojen laatijoilla voi olla toisistaan poikkeavia
19678: 
19679:      Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1998
19680: 
19681:                                           Timo Ihamäki /kok
19682: 
19683: 
19684: 
19685: 
19686:  280043
19687: 2                                             KK 628/1998 vp
19688: 
19689: 
19690: 
19691: 
19692:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
19693:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           mutkaisuus ja sen laatu rakentamisen määrää
19694: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            arvioitaessa, mutta käytäntö oli yksittäiseen har-
19695: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          kintaan perustuvaa, kun taas nykyisin se on
19696: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-           avointa ja sen periaatteista on laajaltikin keskus-
19697: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o            teltu. Eräät maakuntaliitot ovatkin esittäneet
19698: 628:                                                     periaatteet alueillaan noudatettavasta rantavii-
19699:                                                          van muuntamisesta rantasuunnittelun pohjaksi.
19700:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-              Rantarakentamisen mitoittaminen edellä ker-
19701:         siin, jotta rantaviivan pituuden muunta-         rotulla tavalla laskettua rantaviivan kilometriä
19702:         misperiaatteista rantakaava-ja poikkeus-         kohden on suunnittelussa seuraava vaihe. Mitoi-
19703:         lupa-asioissa annettaisiin valtakunnalli-        tuksessa noudatetaan yleisesti vyöhykkeisyyttä,
19704:         set määräykset tai ohjeet?                       joka perustuu pääasiassa luonnon oloihin: vesis-
19705:                                                          töön, kasvillisuuteen, saariston luonteeseen jne.
19706:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Mitoituksessa kuitenkin hyvin usein saaristossa
19707: vasti seuraavaa:                                         käytetään kilometrille lasketun rakentamisen
19708:                                                          määrän sijasta pinta-alaan perustuvaa mitoitus-
19709:    Ranta-alueiden kaavoituksessa sekä poikkeus-          ta. Tällaisessa tapauksessa rantaviivan määrällä
19710: lupa-asioiden käsittelyssä on jo 1980-luvulta läh-       ei ole vaikutusta mitoitukseen.
19711: tien ryhdytty käyttämään niin sanottua muunne-               Vesistön ja rannan olosuhteet valtakunnan eri
19712: tuo rantaviivan käsitettä. Sillä tarkoitetaan ran-       puolilla vaihtelevat siinä määrin, että määräys-
19713: taviivan arviointia niin, että se todellista rantavii-   ten antaminen rantaviivan muuntamisperiaat-
19714: vaa paremmin kuvaa rannan rakentamismahdol-               teista kaikille alueille soveltuvalla niiden olot
19715: lisuuksia. Muunnettu rantaviiva mitataan varsin           huomioon ottavana tavalla ei ole mahdollista.
19716: yleisesti 1:10 000 mittakaavaisilta kartoilta niin,      Tärkeintä on kuitenkin, että maanomistajia sa-
19717: että hyvin kapeiden niemien ja lahtien rantavii-          manlaatuisissa olosuhteissa kohdellaan yhden-
19718: vaa ei oteta joko lainkaan tai otetaan vain osit-         vertaisesti. Parhaiten tämä tapahtuu kunnan laa-
19719: tain ja vähän leveämpien niemien ja lahtien ran-          timan rantayleiskaavan avulla, jolloin muunta-
19720: taviivaa osittain mukaan muunnettuun rantavii-            misessa käytetään alueen oloihin sopivaa tapaa.
19721: vaan. Vastaavasti myös kapeissa saarissa, salmis-         Myös maakuntaliitot voivat kuntasuunnittelun
19722: saja joissa rantaviiva otetaan mukaan vain osak-          pohjaksi laatia ja esittää alueen oloihin soveltu-
19723: si.                                                       vat periaatteet.
19724:    Tämän mittaustavan tarkastuksena on ollut                 Ympäristöministeriön ohjaus on informaa-
19725: saada maanomistajat rantarakentamisen mää-                tio-ohjausta niin, että yleisen koulutuksen ohella
19726: rän suhteen yhdenvertaiseen asemaan, sillä edellä         julkaistaan mm. oppaita, joissa kerrotaan käyte-
19727: mainituissa tilanteissa todellinen rantaviiva joh-        tyistä ja suositeltavista tavoista sitomatta kuiten-
19728: taisi näiden alueiden ylirakentamiseen. Tämän             kaan ennakolta kuntien kaavoitusta harkinnan-
19729: kaavoitus- ja lupakäytännön on korkein hallin-            varaisissa asioissa. Tällä tavoin rantaviivan pi-
19730: to-oikeus myös ratkaisuissaan hyväksynyt. Jo              tuuden muuntamisperiaatteisiin saadaan tarvit-
19731: ennen tämän käytännön muodostumistakin ran-               tavaa yhdenmukaisuutta.
19732: tarakentamisasioissa otettiin huomioon rannan
19733:        Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1998
19734: 
19735:                                                                     Ympäristöministeri Pekka Haavisto
19736:                                             KK 628/1998 vp                                                  3
19737: 
19738: 
19739: 
19740: 
19741:                                          Tili Riksdagens Talman
19742: 
19743:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen         men uppskattades, men praxis vilade tidigare på
19744: föreskriver har Ni, Fru Talman, tili vederböran-       prövning från fall tili fall, medan den nu är öp-
19745: de medlem av statsrådet översänt följande av           pen, och principerna har diskuterats på bred bas.
19746: riksdagsman Timo Ihamäki undertecknade                 Vissa landskapsförbund har föreslagit principer
19747: spörsmål nr 628:                                       för omvandling av strandlinjen som skall följas
19748:                                                        vid strandplanering inom deras områden.
19749:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för              Följande skede i planeringen är dimensione-
19750:        att ge riksomfattande föreskrifter eller        ring av strandbyggandet per kilometer för den på
19751:        anvisningar om principerna för omvand-          ovan angivet sätt uträknade strandlinjen. Vid
19752:        ling av strandlinjens längd i strandplane-      dimensioneringen följer man allmänt en zonin-
19753:        och undantagslovsärenden?                       delning som huvudsakligen bygger på naturför-
19754:                                                        hållandena: vattensystemen, vegetationen, skär-
19755:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          gårdens natur osv. 1 skärgården använder man
19756: anföra följande:                                       dock mycket ofta en dimensionering som bygger
19757:                                                        på arealen, i stället för byggande per strandkilo-
19758:     Vid planläggning av stränder och vid behand-       meter. 1 sådana fall påverkar strandlinjens längd
19759: Iing av undantagslovsärenden har begreppet om-         inte dimensioneringen.
19760: vandlad strandlinje använts sedan 1980-talet.              Omständigheterna kring vattensystemen och
19761: Uttrycket avser att strandlinjen uppskattas så att     deras stränder varierar i olika delar av Finland
19762: möjligheterna att bygga utmed stranden kommer          tili den grad att det inte är möjligt att ge föreskrif-
19763: fram bättre än vad den faktiska strandlinjen an-       ter om omvandlingsprinciperna på ett sätt som
19764: ger. Den omvandlade strandlinjen räknas myck-          passar överallt och lämpar sig för de lokala för-
19765: et allmänt ut på kartor i skalan 1:10 000 så, att      hållandena. Det viktigaste är dock att markägar-
19766: man i den omvandlade strandlinjen antingen inte        na under likartade omständigheter behandlas
19767: alls eller också bara delvis beaktar stränderna tili   likvärdigt. Detta förverkligas bäst genom att
19768: mycket smala uddar och vikar, och för något            kommunen gör upp en strandgeneralplan, varvid
19769: bredare uddar och vikar beaktas strandlinjen           man vid omvandlingen beaktar de lokala om-
19770: bara delvis. Motsvarigt beaktas också strandlin-       ständigheterna. Också landskapsförbunden kan
19771: jen på smala holmar, i sund och åar eller älvar        som bas för den kommunala planeringen utarbe-
19772:  bara delvis.                                          ta och föreslå principer som passar på ort och
19773:     A vsikten med detta sätt att mä ta strandlinjen    ställe.
19774:  har varit att markägarna i fråga om strandbyg-             Miljöministeriet bedriver informationsstyr-
19775:  gande skall behandlas likvärdigt, eftersom den        ning så att manjämsides med allmän fortbildning
19776:  faktiska strandlinjen i de ovan beskrivna situa-      också bl.a. publicerar handledningar där olika
19777:  tionerna skulle leda tili trängselbygge. Högsta       ibrukvarande och rekommendabla sätt presente-
19778:  förvaltningsdomstolen har i sina utslag godkänt       ras, utan att man på förhand binder planlägg-
19779:  denna planläggnings- och tillståndspraxis. Re-        ningen i kommunerna i ärenden som underställs
19780:  dan innan denna praxis började tillämpas beak-        prövning. På detta sätt kan den behövliga enhet-
19781:  tades i strandbyggnadsärendena strandlinjens          ligheten uppnås i principerna för omvandling av
19782:  bukter och strandens kvalitet, då byggnadsvoly-       strandlinjens längd.
19783: 
19784:       Helsingfors den 19 juni 1998
19785: 
19786:                                                                         Miljöminister Pekka Haavisto
19787:                                             KK 629/1998 vp
19788: 
19789: Kirjallinen kysymys 629
19790: 
19791: 
19792: 
19793: 
19794:                                    Juha Karpio /kok: Museoajoneuvojen verotuksesta
19795: 
19796: 
19797: 
19798:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
19799: 
19800:    Viimeksi kuluneiden kahden vuoden aikana           on ensin laitettava katsastuskuntoon, minkäjäl-
19801: Suomen lainsäädännön sopeuttaminen ED-jäse-           keen sen alkuperäiseen tullausarvoon lisätään
19802: nyyteen on vaikeuttanut vanhojen autojen har-         kunnostukseen käytetyn työn arvo lisättynä va-
19803: rastamista. Lähinnä perusongelmana on, että           raosien hinnalla. Työtunnin hinnaksi lasketaan
19804: lainsäädäntö kohtelee vanhoja harrasteajoneu-         150 mk, vaikka omistaja olisi suorittanut työn
19805: voja kuin mitä hyvänsä käyttöautoja.                  itse.
19806:    Vuoden 1997 marraskuussa ajoneuvohallinto              Alan harrastajat pyrkivät yli 25-vuotiaiden,
19807: otti käyttöön uuden tavan laskea ajoneuvoon           todellisten harrasteajoneuvojen aseman selkeyt-
19808: vaihdettujen osien prosentteja siten, että myös       tämiseen lainsäädännön uudistamisen avulla,
19809: kuluneiden tai rikkoutuneiden osien tilalle vaih-     mikä loisi turvalliset olosuhteet niin vanhojen
19810: dettavat alkuperäistyyppiset osat lasketaan mu-       ajoneuvojen parissa tapahtuvalle harrastamiselle
19811: kaan vaihdettujen osien kokonaisprosenttiin.          kuin yrittämisellekin. Esimerkiksi Ruotsissa ja
19812: Tämä puolestaan johtaa siihen, että ajoneuvo,         Saksassa selkeä lainsäädäntö on luonut vakaan
19813: joka entisöidään tarkoin alkuperäiseen asuunsa,       tilanteen, joka on pienyritysten toiminnan ja
19814: joutuu prosenttien ylittyessä kohdelluksi uutena      työllistymisen ensimmäinen edellytys.
19815: ajoneuvoyksilönä. Ajoneuvosta täytyy tällöin              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19816: maksaa autovero samansuuruisena kuin uudesta          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19817: vastaavasta ajoneuvosta.                              nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19818:    Harrastajien näkökulmasta katsottuna toinen        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19819: ongelmallinen tulkinta liittyy tullin käytäntöön:
19820: vuodenvaihteesta lähtien autoverolakia on van-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19821: hojen ajoneuvojen osalta tulkittu siten, että                 ryhtyä, jotta yli 25-vuotiaiden vanhojen
19822:  30 %:n autovero on suoritettava katsastuskun-                ajoneuvojen harrastamismahdollisuudet
19823: toisesta ajoneuvosta, jollaisia yli 25-vuotiaat au-           turvattaisiin verotukseen liittyvillä lain-
19824: tot kuitenkin harvoin ovat. Näin ollen ajoneuvo               säädännöllisillä uudistuksilla?
19825: 
19826:      Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1998
19827: 
19828:                                            Juha Karpio /kok
19829: 
19830: 
19831: 
19832: 
19833: 280043
19834: 2                                           KK 629/1998 vp
19835: 
19836: 
19837: 
19838: 
19839:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
19840:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        töön, jolloin tällainen ajoneuvo tulisi uudelleen
19841: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         verotettavaksi vasta kun sen osista on vaihdettu
19842: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       vähintään 50 prosenttia. Koska käytännössä oli
19843: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Juha Kar-        osoittautunut erittäin vaikeaksi valvoa ajoneu-
19844: pion näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         von tavanomaisen korjaamisen ja uuden ajoneu-
19845: 629:                                                  von verohyödyn tavoittelemiseksi tapahtuvan
19846:                                                       rakentelun välistä rajaa erityisesti sellaisten osien
19847:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        vaihdon osalta, joita ei voida yksilöidä tiettyyn
19848:        ryhtyä, jotta yli 25-vuotiaiden vanhojen       ajoneuvoon kuuluvaksi, hallitus esitti samalla
19849:        ajoneuvojen harrastamismahdollisuudet          veronkierron välttämiseksi, että ajoneuvon yksi-
19850:        turvattaisiin verotukseen liittyvillä lain-    löitävissä olevan korin vaihtaminen olisi pro-
19851:        säädännöllisillä uudistuksilla?                senttiosuuksista riippumatta aina johtanut uu-
19852:                                                       delleen verotukseen muiden kuin yli 25 vuotta
19853:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          vanhojen ajoneuvojen osalta. Tämän avulla olisi
19854: vasti seuraavaa:                                      voitu estää jopa ammattimaiselle tasolle edennyt
19855:                                                       ajoneuvojen veroton käyttöönotto, joka perus-
19856:    Autovero kannetaan ajoneuvoista, jotka ote-        tuu vanhojen, verotustapahtuman jälkeen uusit-
19857: taan käyttöön tieliikenteessä tai rekisteröidään.     tavien osien hyväksikäytölle sellaisissa ajoneu-
19858: Sellaisten verotuksen piiriin tulevien ajoneuvo-      voissa, joihin on ennen verotusta vaihdettu uusi
19859: jen, joiden valmistusvuoden päättymisestä on          kori ja moottori, joiden yhteenlaskettukin osuus
19860: kulunut 25 vuotta tai enemmän, autoverotusta          jää alle 50 prosenttiin ajoneuvojen vaihto-osista.
19861: on kuitenkin lievennetty 30 prosenttiin ajoneu-           Eduskunta ei kuitenkaan hyväksynyt ehdotet-
19862: von verotusarvosta. Yleisesti ottaen voidaan sa-      tuja muutoksia, vaan totesi, että ajoneuvojen
19863: noa, että yli 25 vuoden ikäisille autoille ja moot-   osien vaihtamiseen liittyvä veronkierto tulee eh-
19864: toripyörille on verotuksessa järjestetty huomat-      käistä muutoin kuin säätämällä korinvaihdot
19865: tavan edullinen asema.                                verolliseksi.
19866:    Autoverotuksessa sovelletun perinteen mu-              Ajoneuvojen korjaus- ja rakentelutoimintaan
19867: kaisesti ajoneuvo verotetaan uudelleen rakennet-      liittyvät valvonnalliset ongelmat ovat edelleen
19868: tuna ajoneuvona, jos sen osista vähintään             olemassa. Käytännössä veronkiertomahdolli-
19869: 50 prosenttia on vaihdettu Suomessa tapahtu-          suuksia onkin pyritty tiukentamaan muuttamal-
19870: neen rekisteröinnin jälkeen. Käytettynä maahan-       la ajoneuvojen osien peräkkäisessä vaihtamises-
19871: tuotujen autojen osalta vastaava osuus säädettiin     sa sovellettua käytäntöä siten, että myös kanta-
19872: 25 prosentiksi vuoden 1995 alusta voimaan tul-        ajoneuvon rikkoutuneen tai epäkuntoisen osan
19873: leella autoverolain muutoksella. Tämä säännös         vaihtaminen samanlaiseen osaan esimerkiksi en-
19874: otettiin lakiin keinottelun estämiseksi, jotta käy-   tisöimistyön yhteydessä otetaan huomioon pro-
19875: tettyjen autojen verotuksen lieventyessä ikähyvi-     sentuaalisia osien vaihto-osuuksia laskettaessa.
19876: tyksen myötä ei olisi ryhdytty käyttämään ulko-       Sitä vastoin tiettyyn yksilöityyn osaan sisältyvän
19877: mailta tuotavia vanhoja ajoneuvoja verotto-           tietyn osakomponentin kuten moottorin kampi-
19878: maan ajoneuvojen rakenteluun.                         akselin vaihtaminen ei ole merkityksellistä.
19879:    Säännöksen voitiin sittemmin todeta vaikeut-           Autoverolain 15 §:n mukaan ajoneuvon vero-
19880: tavan tarpeettomasti vanhojen, usein huonokun-        tusarvoa määrättäessä ajoneuvoon katsotaan
19881: toisten ja lähinnä harrastekäyttöön tulevien ajo-     kuuluvan vähintään ne varusteet, jotka siinä tu-
19882: neuvojen kunnostamista. Harrastelutoiminnan           lee olla liikenteeseen hyväksyttäessä. Säännök-
19883: helpottamiseksi hallitus esitti eduskunnalle 5 päi-   sen tarkoituksena on, että ajoneuvoista ei vero-
19884: vänä joulukuuta 1996 antamassaan esityksessä          tuksellisista syistäjätettäisi pois liikenteeseen hy-
19885: autoverolakia muutettavaksi siten, että 25 vuotta     väksymistä varten tarvittavia varusteita. Tätä
19886: tai sitä vanhempien ajoneuvojen osalta olisi pa-      sovelletaan myös yli 25 vuotta vanhoihin ajoneu-
19887: lattu ennen vuotta 1995 sovellettuun käytän-          voihin, jotka verotetaan sen vuoksi, että ajoneu-
19888:                                              KK 629/1998 vp                                             3
19889: 
19890: vo halutaan ottaa Suomessa käytettäväksi liiken-          Veronkierron ja harmaan talouden välttämi-
19891: teessä. Niissä tapauksissa, joissa ajoneuvossa ei      seksi on vaikea kuvitella ajoneuvojen rakente-
19892: verotushetkellä ole tarvittavia vähimmäisvarus-        luun liittyvien säännösten muuttamista muulla
19893: teita, verotus on voitu toteuttaa siten, että vähim-   käytännössä toimivalla tavalla kuin mitä hallitus
19894: mäisvarusteiden arvo on lisätty laskennallisesti       on jo esittänyt. Ajoneuvojen ammattimaisen uu-
19895: verotusarvoon. Autoverotuksessa lähtökohtana           delleen rakentelun ja aidon harrastustoiminnan
19896: on, että verotusarvoon luetaan kaikki kustan-          väliseksi rajanvedoksi ei ainakaan toistaiseksi ole
19897: nukset,jotka verovelvollisella on verotuksen toi-      löydetty käyttökelpoisia ja riittävän hyvin val-
19898: mittamiseen asti, mukaan lukien ajoneuvon              vottavissa olevia muita ratkaisumalleja, joiden
19899: maahantuonnin tai valmistuksen jälkeen tapah-          perusteella voitaisiin valmistella muutoksia ajo-
19900: tuneen varustelun tai muutostyön arvo. Tämän           neuvojen rakentelua koskeviin säännöksiin har-
19901: yleisperiaatteen mukaisesti verotusarvoon on           rastustoiminnan helpottamiseksi. Hallitus on
19902: käytännössä luettu myös ajoneuvon varustelu-           kuitenkin suhtautunut ajoneuvoja koskevaan
19903: työn arvo tarvittavien vähimmäisvarusteiden ar-        harrastelutoimintaan varsin myötämielisesti. On
19904: von lisäksi. Työn arvoa määrättäessä on lähdetty       myös huomattava, että nykyisetkin säännökset
19905: verovelvollisen itsensä ilmoittamasta arvosta,         antavatjossain määrin tilaa ajoneuvojen harras-
19906: joka käytännössä ilmeisesti vaihtelee sen mu-          telutoiminnalle. Vanhojen, yli 25-vuotiaiden au-
19907:  kaan kuinka ammattimaisesti työ kulloinkin teh-       tojen ja moottoripyörien osalta autoverotus on
19908:  dään. Tullilaitos ei ole normiluonteisesti määri-     lisäksi yleisesti ottaen merkittävästi lievempää
19909:  tellyt työn hinnaksi kysyjän mainitsemaa 150          kuin uudempien ajoneuvojen.
19910:  markkaa tunnilta, joka vaikuttaa varsin korkeal-
19911:  ta ainakin niitä tapauksia silmällä pitäen, joissa
19912:  työn suorittaa ajoneuvon omistaja itse.
19913:      Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1998
19914: 
19915:                                                                              Ministeri Jouko Skinnari
19916: 4                                            KK 629/1998 vp
19917: 
19918: 
19919: 
19920: 
19921:                                          Tili Riksdagens Talman
19922: 
19923:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           först när minst 50% av delarna i det har bytts ut.
19924: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            Eftersom det i praktiken hade visat sig synnerli-
19925: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-        gen svårt att övervaka gränsdragningen mellan å
19926: dagsman Juha Karpio undertecknade spörsmål             ena sidan normala fordonsreparationer och å
19927: nr 629:                                                andra sidan konstruktioner som syftar tili skatte-
19928:                                                        förmåner beträffande nya fordon - detta var
19929:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         fallet i fråga om framför allt byte av sådana delar
19930:        ta för att möjligheterna att utöva hobby-       som inte kan identifieras såsom hörande tili ett
19931:        verksamhet med fordon som är äldre än           visst fordon - föreslog regeringen samtidigt att
19932:        25 år skall tryggas genom lagstiftningsre-      det, för att verksamhet som är att betrakta som
19933:        former relaterade tili beskattning?             skattesmitning inte skall förekomma, skulle infö-
19934:                                                        ras en bestämmelse enligt viiken fordon som är
19935:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          yngre än 25 år, oberoende av procentuella ande-
19936: anföra följande:                                       lar, alltid skall beskattas på nytt om en identifier-
19937:                                                        bar kaross byts ut. Genom en sådan bestämmelse
19938:    Bilskatt uppbärs för fordon som tas i bruk i        hade det varit möjligt att förhindra sådan t.o.m
19939: vägtrafiken eller som registreras. 1fråga om såda-     yrkesmässigt bedriven verksamhet som går ut på
19940: na fordon som omfattas av beskattningen och            att man utnyttjar gamla, efter beskattningsfallet
19941: beträffande vilka 25 år eller mera har förflutit       förnyade delar i sådana fordon i vilka det före
19942: sedan utgången av tiliverkningsåret, har bilbe-        beskattningen har lagts in nytt karosseri och ny
19943: skattningen dock mildrats tili 30% av fordonets        motor, varvid den sammanräknade andelen av
19944: beskattningsvärde. Generellt kan det konstateras       karosseri och motor understiger 50% av fordon-
19945: att bilar och motorcyklar som är äldre än 25 år        ens byteskomponenter.
19946: har en i beskattningshänseende mycket fördelak-           Riksdagen godkände dock inte de föreslagna
19947: tig ställning.                                         ändringarna, utan konstaterade att det kringgå-
19948:    1 en1ighet med den praxis som tillämpas vid         ende av skatt som är förknippat med byte av
19949: bilbeskattningen beskattas ett fordon som ett          fordonsdelar bör förhindras på annat sätt än
19950: nybyggt fordon om minst 50% av dess delar har          genom att karosseribyte görs beskattningsbart.
19951: bytts ut efter registreringen i Finland. En1igt en        De övervakningsproblem som gäller repara-
19952: ändring av billskattelagen, som trädde i kraft vid     tions- och monteringsverksamhet i fråga om bilar
19953: ingången av 1995, är motsvarande andel för en          kvarstår alltjämt. 1 praktiken har myndighererna
19954: begagnad bil som importerats 25 %. Denna be-           försökt minska riskerna för skattesmitning ge-
19955: stämmelse togs in i lagen för förhindrande av att      nom att ändringar införts i den praxis som iakttas
19956: bilägarna inte, i och med den lindring av beskatt-     vid på varandra följande byten av fordonsdelar:
19957: ningen som sker genom åldersgottgöre1sen, i spe-       när en trasig eller ofungerande del i ett fordon
19958: kulativt syfte hade börjat använda importerade         byts ut tili en Iikadan del beaktas detta vid uträk-
19959: gamla fordon för skattefritt byggande av fordon.       nandet av de procentuella bytesandelarna i fråga
19960:    Senare visade det sig att ovan nämnda bestäm-       om fordonsdelarna. Däremot är exempelvis byte
19961: me1se i orimligt hög grad försvårade iståndsät-        av en viss delkomponent- t.ex. motorns vevaxel
19962: tandet av sådana gamla fordon som i många fall         - som ingår i en viss specificerad del inte av
19963: var i dåligt skick och som närmast var avsedda         betydelse i övervakningssammanhäng.
19964: för hobbyändamål. För att underlätta använd-              När beskattningsvärdet för ett fordon fast-
19965: ningen av bilar för hobbyändamål föreslog reger-       ställs anses enligt 15 § bilskattelagen tili fordonet
19966: ingen i en proposition som den 5 december 1996         höra åtminstone den utrustning som fordras för
19967: avläts tili riksdagen att bilskatte1agen skulle änd-   att fordonet skall kunna godkänna för trafik.
19968: ras så att man i fråga om fordon som är 25 år eller    Syftet med bestämmelsen är att fordonen inte av
19969: äldre återgår tili den praxis som tillämpades före     orsaker som hänför sig tili beskattningen skall
19970: 1995, varvid ett dylikt fordon beskattas på nytt       sakna den utrustning som behövs för att fordo-
19971:                                             KK 629/1998 vp                                            5
19972: 
19973: nen skall kunna godkännas för trafik. Ovan            ren nämner- detta pris förefaller tämligen högt
19974: nämnda bestämmelse tillämpas också på fordon          med hänsyn tili i synnerhet de fall, där fordons-
19975: som är äldre än 25 år och som beskattas eftersom      ägaren själv utför arbetet.
19976: man önskar ta dem i trafik i Finland. 1 de fall där      Det är svårt att med tanke på undvikande av
19977: ett fordon i beskattningsögonblicket saknar den       skattesmitning och gråekonomi föreställa sig att
19978: nödvändiga minimiutrustningen har beskatt-            bestämmelserna i anslutning tili konstruerandet
19979: ningen kunnat verkställas så att värdet av mini-      av fordon skulle kunna ändras på något annat i
19980: miutrustningen kalkylmässigt har fogats tili be-      praktiken fungerande sätt än i den form som
19981: skattningsvärdet. Utgångspunkten för bilbe-           regeringen redan har föreslagit. För grändsdrag-
19982: skattningen är att i beskattningsvärdet beaktas       ningen mellan professionellt nykonstruerande av
19983: alla de kostnader som den skattskyldige har fram      fordon och genuin hobbyverksamhet har man
19984: tili verkställandet av beskattningen, varvid i        åtminstone inte än så länge funnit användbara
19985: kostnaderna inkluderas värdet av den utrustning       lösningar som går att övervaka tillräckligt bra
19986: och de ändringar som hänför sig tili tiden efter      och på basis av vilka det är möjligt att med tanke
19987: importeringen eller tillverkningen av fordonet. 1     på främjandet av hobbyverksamheten bereda
19988: enlighet med denna allmänna princip har i be-         ändringar i de bestämmelser som gäller konstrue-
19989: skattingsvärdet, vid sidan om värdet av den nöd-      randet av fordon. Regeringen har dock förhållit
19990: vändiga minimiutrustningsarbete som gäller for-       sigjämförelsevis positivt tili nämnda hobbyverk-
19991: donet. När värdet av arbetet bestäms utgår myn-       samhet. Det bör vidare observeras att redan de
19992: digheterna från det värde som den skattskyldige       nuvarande bestämmelserna ger ett visst utrymme
19993: själv uppger - i praktiken varierar detta värde       för denna hobbyverksamhet. 1 fråga om bilar och
19994: förmodligen beroende på hur professionell ar-         motorcyklar som är äldre än 25 år är bilbeskatt-
19995: betsinsatsen i fråga är. Tullverket har inte på       ningen dessutom allmänt taget betydligt lindriga-
19996: normnivå som pris på arbetet fastställt det be-       re än när det handlar om nyare fordon.
19997: lopp på 150 mk per timme som spörsmålsställa-
19998:      Helsingfors den 18 juni 1998
19999: 
20000:                                                                             Minister Jouko Skinnari
20001:                                            KK 630/1998 vp
20002: 
20003: Kirjallinen kysymys 630
20004: 
20005: 
20006: 
20007: 
20008:                                   Tarja Kautto /sd: Pohjantähti-opiston perustamisesta
20009: 
20010: 
20011: 
20012:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
20013: 
20014:    Kemin kaupunki on päättänyt myydä euro-           voiteilen 20 miljoonan markan säästöjä. Tämän-
20015: parlamentaarikko Paavo Väyryselle ja hänen           kaltaisessa taloudellisessa tilanteessa kaupunki
20016: vaimolleen vanhainkotikäytössä olleet raken-         kuitenkin katsoo voivansa antaa kahden ja puo-
20017: nukset 2,8 miljoonalla markalla. Kyse on Poh-        len vuoden mittaisen korottoman maksuajan
20018: jantähti-opiston perustamisesta, joka hankkeena      käytännöllisesti katsoen yhdelle henkilölle 1,3
20019: on pantu vireille myös opetusministeriöön.           miljoonan markan summasta. Edelleen on esitet-
20020:     Kemin kaupunki on saamassa kaupasta kä-          tävä kysymys, onko kauppahinta ollut kilpailu-
20021: teistä 1,5 miljoonaa markkaa ja 1,3 miljoonaa        kykyinen rakennuksen ja tilan kuntoon nähden?
20022: markkaa saavat Väyryset korottomana kahden              Edellä olevan perusteena ja valtiopäiväjärjes-
20023: ja puolen vuoden mittaisena "Iainana" eli maksu-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20024: ajalla. Valtion avustusta tarvittaneen vielä         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20025:  800 000 markkaa. Väyrysten on tarkoitus omis-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20026:  taa tuleva opisto tiluksineen ja vuokrata se ope-
20027:  tustarkoituksiin.                                               Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
20028:     Kemin kaupunki on monien muiden kaupun-                   jotta kuntien harkintavallan käyttöön
20029:  kien tavoin taloudellisissa vaikeuksissa joutunut            voitaisiin puuttua tilanteissa, joissa yksi-
20030:  muun muassa lomauttamaan henkilöstöään ta-                   tyinen etu menee yhteisen edun ylitse?
20031: 
20032:      Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1998
20033:                                            Tarja Kautto /sd
20034: 
20035: 
20036: 
20037: 
20038:  280043
20039: 2                                          KK 630/1998 vp
20040: 
20041: 
20042: 
20043: 
20044:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
20045: 
20046:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        den maksuajalla. Esisopimuksessa on maininta
20047: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         maksamaUoman kauppahinnan vakuudesta.
20048: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Kuntalain 2 §:n mukaan kunta hoitaa itsehal-
20049: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tarja            linnon nojalla itselleen ottamansa ja sille laissa
20050: Kauton näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           säädetyt tehtävät. Valtuuston tehtäviin kuuluu
20051: n:o 630:                                              päättäminen talouden ja rahoituksen perusteista
20052:                                                       sekä talousarvion hyväksyminen. Tarpeetto-
20053:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,        maksi käyneen käyttöomaisuuden, esim. raken-
20054:        jotta kuntien harkintavallan käyttöön          nuksen myynti, on kunnan harkintavaltaan kuu-
20055:        voitaisiin puuttua tilanteissa, joissa yksi-   luva asia.
20056:        tyinen etu menee yhteisen edun ylitse?             Kunnan yleisen toimialan keskeisenä määräy-
20057:                                                       tymisperiaatteena on kunnanjäsenten yhdenver-
20058:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          taisen kohtelun periaate ja yksityisen tukemisen
20059: vasti seuraavaa:                                      kielto. Esitetyssä tapauksessa kauppahinta mää-
20060:                                                       räytyi kaupanteon yhteydessä. Kaupan kohtee-
20061:    Saatujen selvitysten mukaan esitetyssä ta-         na oli kunnalle tarpeettomaksi käynyt rakennus,
20062: pauksessa on kysymys vanhasta naapurikunnan           eikä korottaman lainan myöntämistä ostajalle
20063: alueella sijaitsevasta rakennuksesta, jossa Kemin     voida katsoa ostajalle tarkoitetuksi tukitoimen-
20064: kaupungin         vanhainkotitoiminta       loppui    piteeksi, vaan ehdot määräytyivät kaupanteon
20065: 30.6.1995. Käytöstä pois jääneiden rakennusten        yhteydessä. Asiaan vaikuttavana tekijänä oli
20066: ylläpitokulut ovat olleet kaupungille noin            myös, että tiedettiin kaupan pääkohteen tulevan
20067: 130 000 markkaa vuodessa. Syksyllä 1997 raken-        kansanopistokäyttöön. Kunnanvaltuuston valit-
20068: nusten myynnistä julkaistiin ilmoitus lnternetis-     seman JHTT-tilintarkastajan tehtäviin kuuluu
20069: sä. Kaupungin ilmoituksen mukaan todellisia           tarkastaa, onko kunnan hallintoa hoidettu lain ja
20070: ostotarjouksia ei tullut lukuun ottamatta Väyry-      valtuuston päätösten mukaisesti. Jos kunnan jä-
20071: sen tarjousta. Hinta määräytyi neuvottelujenjäl-      sen katsoo, että kunta on ylittänyt toimivaltaan-
20072: keen ja on kaupungilta saadun selvityksen mu-         sa, niin jäsen voi kunnallisvalituksella saattaa
20073: kaan kilpailukykyinen kysyntä ja tarjonta sekä         päätöksen hallintotuomioistuimen tutkittavaksi.
20074: seudun hintataso huomioiden.                          Päätös on saanut lainvoiman 28.5.1998 eli kunta-
20075:    Kemin kaupunginvaltuusto on 20.4.1998 hy-           laiset eivät ole tulkinneet päätöstä kunnan toimi-
20076: väksynyt yksimielisesti esisopimuksen. Kauppa-         valtaan kuulumattomaksi.
20077: hinta on 2,8 miljoonaa markkaa. Käteisellä                Esitetty tapaus ei anna aihetta hallitukselle
20078: kauppahinnasta maksetaan 1,5 miljoonaa mark-           ryhtyä toimenpiteisiin kuntien harkintavallan
20079: kaa, loput korottomalla kahden ja puolen vuo-          käytön osalta.
20080: 
20081:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1998
20082: 
20083:                                                                             Ministeri Jouni Backman
20084:                                            KK 630/1998 vp                                             3
20085: 
20086: 
20087: 
20088: 
20089:                                        Tili Riksdagens Talman
20090: 
20091:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Enligt 2 § kommunallagen sköter kommunen
20092: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande          de uppgifter som den har åtagit sig med stöd av
20093: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      självstyrelsen och som stadgas för den i lag. Det
20094: dagsman Tarja Kautto undertecknade spörsmål          ingår i fullmäktiges uppgifter att besluta om
20095: nr 630:                                              grunderna för ekonomin och finansieringen samt
20096:                                                      att godkänna budgeten. Försäljningen av an-
20097:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       läggningstillgångar som blivit överflödiga, t.ex.
20098:        ta för att möjliggöra ett ingripande i ut-    byggnader, är en sak som faller inom området för
20099:        övandet av kommunernas prövningsrätt i        kommunens prövningsrätt.
20100:        sådana situationer där privat fördel går         En central princip i all verksamhet inom kom-
20101:        före allmän fördel?                           munsektorn är principen om jämlik behandling
20102:                                                      av kommunmedlemmarna och förbud mot stöd
20103:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        av privata intressen. 1 det presenterade fallet be-
20104: anföra följande:                                     stämdes köpeskillingen i samband med att affå-
20105:                                                      ren gjordes upp. Objektet för affåren var en bygg-
20106:    Enligt utredningar som erhållits är det i det     nad som blivit överflödig för kommunen, och
20107: presenterade fallet fråga om en gamma! på            beviljandet av ett räntefritt lån tili köparen kan
20108: grannkommunens område belägen byggnad, i             inte anses vara en stödåtgärd avsedd för köparen.
20109: viiken Kemi stad upprätthöll ett ålderdomshem        Villkoren slogs fast i samband med att affären
20110: vars verksamhet upphörde den 30 juni 1995. Un-       gjordes upp. En faktor som också inverkar på
20111: derhållet av de byggnader som inte längre an-        saken är att man visste att huvudobjektet för
20112: vänds har kostat staden ca 130 000 mk om året.       affåren kommer att användas som folkhögskola.
20113: Hösten 1997 publicerades ett meddelande på In-       Tiliden av kommunfullmäktige valda OFR-revi-
20114: ternet om försäljning av byggnaderna. Enligt         sors uppgifter hör kontrollen av att kommunens
20115: uppgift från staden inkom inga andra reella          förvaltning skötts i enlighet med lag och fullmäk-
20116: köpeanbud än Väyrynens. Priset bestämdes efter       tiges beslut. Om en kommunmedlem anser att
20117: förhandlingar och enligt den utredning som sta-      kommunen har överskridit sina befogenheter,
20118: den tillhandahållit är priset konkurrenskraftigt     kan medlemmen genom kommunalbesvär få be-
20119: med beaktande av efterfrågan och utbud samt          slutet prövat av förvaltningsdomstol. Beslutet
20120: prisnivån i trakten.                                 har vunnit laga kraft den 28 maj 1998, dvs. kom-
20121:    Kemi stadsfullmäktige godkände den 20 april       muninvånarna har inte tolkat beslutet så att det
20122: 1998 enhälligt föravtalet. Köpeskillingen är 2,8     inte skulle höra tili kommunens befogenheter.
20123: milj. mk. Av köpeskillingen betalas 1,5 milj. mk        Det aktuella fallet ger inte regeringen anled-
20124: kontant, resten under en räntefri betalningstid på   ning att vidta åtgärder i fråga om utövandet av
20125: två och ett halvt år. 1 föravtalet finnsen passus    kommunernas prövningsrätt.
20126: om säkerhet för obetald köpeskilling.
20127: 
20128:      Helsingfors den 17 juni 1998
20129: 
20130:                                                                            Minister Jouni Backman
20131:                                             KK 631/1998 vp
20132: 
20133: Kirjallinen kysymys 631
20134: 
20135: 
20136: 
20137: 
20138:                                    Esko-Juhani Tennilä Iva-r: Ounasjoen ja sen sivujokien kehittämi-
20139:                                       sen rahoituksesta
20140: 
20141: 
20142:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
20143: 
20144:    Ounasjoki rauhoitettiin voimalaitosrakenta-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20145: miselta erityislailla vuonna 1983. Tämä antoi         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20146: mahdollisuuden kehittää kauniista, lukuisten          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20147: koskien joesta rantojen asukkaita ja myös mat-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20148: kailijoita palveleva joki. Ounasjoen ja sen sivujo-
20149: kien entisöinti, rantojen kunnostaminen vene- ja                Onko Hallitus valmis osoittamaan li-
20150: leiripaikkoineen sekä kalakantojen voimakas                  sää määrärahoja rauhoitetun Ounasjoen
20151: parantaminen ja monipuolistaminen muun                       ja sen sivujokien entisöintiin, rantautu-
20152: muassa taimenistutuksineen on kuitenkin suju-                ruispaikkojen rakentamiseen ja kalakan-
20153: nut takerrellen. Ounasjoen moninaiskehittämi-                tojen lisäämiseen?
20154: seen onkin saatava vauhtia, mikä edellyttää val-
20155: tion määrärahojen lisäämistä.
20156: 
20157:      Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1998
20158: 
20159:                                        Esko-Juhani Tennilä /va-r
20160: 
20161: 
20162: 
20163: 
20164:  280043
20165: 2                                        KK 631/1998 vp
20166: 
20167: 
20168: 
20169: 
20170:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
20171: 
20172:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      yksityiset yritykset ovat tehneet huomattavia in-
20173: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       vestointeja alueelle.
20174: olette toimittanut valtioneuvoston asianomai-          Kansanedustaja Tennilän kysymys on kuiten-
20175: sen Jasenen vastattavaksi kansanedustaja            kin ajankohtainen. Lapin suurten suojelukohtei-
20176: Esko-Juhani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen      den kompensaatiota selvittäneen työryhmän eh-
20177: kysymyksen n:o 631:                                 dotusten pohjalta on käynnissä yleissuunnitelma
20178:                                                     Ounasjoen vesistön monikäytön kehittämisestä.
20179:           Onko Hallitus valmis osoittamaan li-      Yleissuunnitelmassa selvitetään edelleen ympä-
20180:        sää määrärahoja rauhoitetun Ounasjoen        ristöministeriön, maa- ja metsätalousministeriön
20181:        ja sen sivujokien entisöintiin, rantautu-    ja työministeriön        rahoitusmahdollisuuksia
20182:        ruispaikkojen rakentamiseen ja kalakan-      alueen kehittämisessä. Suunnitelma valmistuu jo
20183:        tojen lisäämiseen?                           heinäkuussa.
20184:                                                        Matkailukalastuksen perusedellytysten kehit-
20185:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        täminen yhteistyössä alueen kuntien ja yrittäjien
20186: vasti seuraavaa:                                    kanssa soveltuu erääksi valtion tehtäväksi. Ka-
20187:                                                     laston monipuolisuuden ja Ounasjoen luonnon-
20188:    Ounasjoen vesistön kehittämiseen on osoitet-     kalan lisääntymisen turvaaminen edellyttää ka-
20189: tu vuosittain merkittävää valtion rahoitusta.       lojen istutuksia, kalaston hoitoa, kalanviljelyn
20190: Lapin ympäristökeskukselle on osoitettu             suunnittelua ja jokien kunnostuksia. Kannatta-
20191: Ounasjoki-alueen vesistön kunnostukseen, vesis-     van matkailuelinkeinon syntyminen edellyttää li-
20192: tön virkistyskäytön edistämiseen, ympäristön-       säksi riittävää palveluvarustustusta käsittäen
20193: hoitotöihin ja rakennusperinnön hoitoavustuk-       mm. rantautumispaikat, reitistön, nuotionpito-
20194: siin yhteensä 3,7 miljoonaa markkaa vuoden          paikat, puuhuollon ja jätehuollon. Näiden töiden
20195: 1997 aikana ja 4,4 miljoonaa markkaa kuluvan        tekeminen laajalla alueella on monivuotinen pro-
20196: vuoden aikana. Tämän rahoituksen myöntäjinä         jekti, joka edellyttää hyvää suunnittelua. Yleis-
20197: ovat olleet työministeriö, maa- ja metsätalousmi-    suunnitelman valmistuttua on riittävät edelly-
20198: nisteriö, ympäristöministeriö ja vuoden 1997 ai-    tykset päättää valtion rahoituksesta Ounasjoen
20199: kana käytettiin osin Euroopan unionin rahoitus-      vesistön monikäytön kehittämiseen.
20200: ta. Näiden lisäksi muut viranomaiset, kunnat ja
20201: 
20202:      Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1998
20203: 
20204:                                                                Ympäristöministeri Pekka Haavisto
20205:                                             KK 631/1998 vp                                             3
20206: 
20207: 
20208: 
20209: 
20210:                                         Tili Riksdagens Talman
20211: 
20212:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Men riksdagsman Tenniläs spörsmål är aktu-
20213: föreskriver har Ni, FruTalman, tili vederbörande      ellt. På basis av de försiag som ställts av arbets-
20214: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       gruppen för kompensation för de stora skydds-
20215: dagsman Esko-Juhani Tennilä undertecknade             objekten i Lappland pågår arbetet på en övergri-
20216: spörsmål nr 631:                                      pande pian för utveckling av mångbruk i Ou-
20217:                                                       nasjoki vattensystem. 1 pianeo utreds närmare
20218:           Är Regeringen redo att anvisa ytterli-      vilka möjligheter miljöministeriet, jord- och
20219:        gare anslag för restaurering av den frid-      skogsbruksministeriet och arbetsministeriet har
20220:        lysta Ounasjoki älv och dess bifloder samt     att finansiera utveckiingen av området. Pianeo
20221:        för byggande av landstigningsplatser och       blir fårdig redan i juli.
20222:        ökning av fiskbestånden?                           En utveckiing av de gundiäggande förutsätt-
20223:                                                       ningarna för fisketurism i samråd med korumu-
20224:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         neroa och företagarna i området lämpar sig som
20225: anföra följande:                                      en av statens uppgifter. För att man skall kunna
20226:                                                       säkra att fiskbeståndet är mångsidigt och att den
20227:     Staten har varje år anvisat betydande finansie-   naturligt förekommande fisken i Ounasjoki kan
20228: ring för utvecklingen a v Ounasjoki vattensystem.     föröka sig måste fisk planteras, fiskbestånden
20229: Lapplands miljöcentral har för restaurering av        vårdas, fiskodlingen planeras och åar och älvar
20230: vattensystemet i Ounasjokiområdet, främjande          sättas i stånd. För att en livskraftig turistnäring
20231: av rekreationen, miljövårdsarbeten och bidrag         skall uppstå behövs därutöver tillräcklig utbygg-
20232: tili vård av byggnadsarvet år 1997 anvisats sam-      nad av tjänsterna, vari bl.a. ingår piatser där man
20233: manlagt 3,7 miljoner mark, och i år 4,4 miljoner      kan ta i land, ett ruttsystem, platser för lägerel-
20234: mark. Denna finansiering har beviljats av arbets-     dar, vedförsörjning och avfallshantering. Att
20235: ministeriet, jord- och skogsbruksministeriet och      sköta dessa arbeten i ett stort område är ett
20236: miljöministeriet, och år 1997 användes också del-     mångårigt projekt som kräver god planering. Ef-
20237: vis finansiering från Europeiska unionen. Utöver      ter att generalpianeo har blivit fårdig är förut-
20238: detta har andra myndigheter, kommuner och             sättningarna tillräckliga för beslut om statlig fi-
20239: privata företag gjort betydande investeringar i       nansiering för utveckling av mångbruket av Ou-
20240: området.                                              nasjoki älv.
20241: 
20242:      Helsingforsden 15 juni 1998
20243: 
20244:                                                                       Miljöminister Pekka Haavisto
20245:                                             KK 632/1998 vp
20246: 
20247: Kirjallinen kysymys 632
20248: 
20249: 
20250: 
20251: 
20252:                                    Mikko Elo /sd: Vesioikeuksien käsittelyaikojen lyhentämisestä
20253: 
20254: 
20255:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
20256: 
20257:     Pinkjärven Kalastusseura ry. on lähettänyt         matala järvi, se on ehdottomasti liikaaja aiheut-
20258: Länsi-Suomen vesioikeudelle virka-apupyynnön           taa voimakasta rehevöitymistä ja leväkasvusto-
20259: jo lähes kolme vuotta sitten, eli 9.8.1995, Pinkjär-   jen lisääntymistä.
20260: ven huvilan ja rantametsien omistajien vaati-              On myös syytä huomata, että osa Pinkjärvestä
20261: muksesta järven tilan parantamiseksi. Hanketta         kuuluu tulevaan Natura-ohjelmaan. Metsähalli-
20262: on puoltanut yhteensä 117 huvilan- ja rantamet-        tuksella on Pinkjärven alueen käytölle valmistu-
20263: sien omistajaa, Metsähallitus ja Luvian kunta          nut luonnonvara- ja virkistyssuunnitelma vuon-
20264: sekä kolme metsänomistajaa.                            na 1997, jota Metsähallitus parhaillaan toteut-
20265:     Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksessä              taa. Pinkjärven metsäalue on suurin Metsähalli-
20266:  27.5.1977 määritellään minimialaveden korkeu-         tuksen omistama yhtenäinen alue Satakunnassa.
20267:  deksi padossa olevan mitta-asteikon mukaan lu-        Suomen Luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiri
20268:  kema 31.35. Nykyisellä säännöstelyllä se ei toteu-    myönsi vuoden 1997 ympäristöpalkinnon Met-
20269:  du, vaan laskee tasoon 31.20 ja vähäsateisina         sähallitukselle tunnustukseksi Pinkjärvellä teh-
20270:  kesinä tämän allekin.                                 dyistä luonnonsuojelutoimenpiteistä.
20271:     Normaalikesänä veden pinta laskee tason                On syytä vielä kertaalleen korostaa, että Län-
20272:  31.35 alapuolelle kesäkuun lopulla ja säilyy täl-     si-Suomen vesioikeuden käsittely on ollut sietä-
20273:  laisena aina elo-syyskuun vaihteeseen. Alhainen        mättömän hidasta, koska tämän vuoden elo-
20274:  veden korkeus on aiheuttanut järven rehevöity-         kuussa tulee kuluneeksi kolme vuotta virka-apu-
20275:  mistä,ja sinilevää on alkanut esiintyä viime vuo-     pyynnön lähettämisestä. Virka-apupyynnön
20276:  sina huolestuttavassa määrin. Pinkjärvi voidaan       esittäneet pelkäävät, että tuleva kesä huonontaa
20277:  vielä ilman suuria kustannuksia säilyttää virkis-      tilannetta entisestään.
20278:  tyskäyttöön sopivana toteuttamalla pikaisesti ne          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20279:  muutosehdotukset, jotka Pinkjärven Kalastus-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20280:  seura ry. on esittänyt Länsi-Suomen vesioikeu-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20281:  delle 9.8.1995. Esimerkkinä siitä, mitä hidastele-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20282:  malla ja välinpitämättömyydellä voidaan pilata,
20283:  voidaan Satakunnasta mainita Köyliönjärvi,                       Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-
20284:  jota nyt on herätty kunnostamaan suurin talou-                menpiteisiin, joilla varmistettaisiin Pink-
20285:  dellisin uhrauksin.                                           järven Kalastusseura ry:n Länsi-Suomen
20286:      Nykyisellä säännöstelyllä veden vaihtelu                  vesioikeudelle esittämän virka-apupyyn-
20287:   Pinkjärvessä on kesän aikana 60-80 cm. Ottaen                nön tapaisten asioiden käsittelyn nopeut-
20288:   huomioon sen, että kysymyksessä on pieni ja                  taminen vesioikeuksissa?
20289: 
20290:       Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1998
20291: 
20292:                                               Mikko Elo /sd
20293: 
20294: 
20295: 
20296: 
20297:  280043
20298: 2                                          KK 632/1998 vp
20299: 
20300: 
20301: 
20302: 
20303:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
20304: 
20305:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Asiaa käsitellessään vesioikeus joutuu otta-
20306: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         maan huomioon kaikki hankkeesta mahdollises-
20307: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       ti aiheutuvat vaikutukset Pinkjärveen. Lisäksi
20308: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko            vesioikeus joutuu selvittämään hankkeen vaiku-
20309: Elon näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         tukset myös yläpuolisiin ja alapuolisiin vesistöi-
20310: 632:                                                  hin. Siten koko asia on vaikutuksiltaan laajempi
20311:                                                       kuin mitä puheena olevasta kirjallisesta kysy-
20312:           Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-      myksestä ilmenee.
20313:        menpiteisiin, joilla varmistettaisiin Pink-       Yleisesti ottaen vesioikeuksien käsittelyajat
20314:        järven Kalastusseura ry:n Länsi-Suomen         ovat lyhentyneet kuluvalla vuosikymmenellä. Si-
20315:        vesioikeudelle esittämän virka-apupyyn-        ten Länsi-Suomen vesioikeudessa keskimääräi-
20316:        nön tapaisten asioiden käsittelyn nopeut-      nen käsittelyaika oli vuonna 1994 noin 15 kuu-
20317:        taminen vesioikeuksissa?                       kautta. Vuonna 1997 käsittelyaika oli noin 9
20318:                                                       kuukautta.
20319:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Asioissa, joissa joudutaan suorittamaan kat-
20320: vasti seuraavaa:                                      selmustoimituksia, käsittelyajat ovat huomatta-
20321:                                                       vasti pitempiä, jopa 4-5 vuotta. Tämä johtuu
20322:    Länsi-Suomen vesioikeudesta saadun selvi-          osittain asioiden laajuudesta ja siitä, että katsel-
20323: tyksen mukaan Pinkjärven kalastusseura ry. on         mustoimituksia suorittavat ympäristöhallinnon
20324: lähettänyt vesioikeudelle 9.8.1995 "virka-apu-        viranomaiset ovat erityisen työllistettyjä.
20325: pyynnön", joka koskee Länsi- Suomen vesioi-               Muissa kuin katselmusasioissa keskimääräi-
20326: keuden 27.5.1977 tekemän lainvoimaisen lupa-          nen käsittelyaika on hieman yli kahdeksan kuu-
20327: päätöksen muuttamista. Kyseessä ei kuitenkaan         kautta.
20328: ole lain tarkoittama virka-apuasia vaan normaali          Oikeusministeriön käsityksen mukaan vesioi-
20329: hakemusasia, jonka käsittelyjärjestyksestä sää-       keuksien käsittelyajat ovat kehittyneet myöntei-
20330: detään vesilaissa. Asia saapui vesioikeuteen          sesti. Jutturuuhkia ei enää ole. Ministeriö seuraa
20331:  11.8.1995.                                           vesioikeuksien toimintaa muun muassa tulos-
20332:    Vesioikeuden diaarista ilmenee seikkaperäi-        neuvottelujen yhteydessä, jolloin sovitaan käsit-
20333: sesti asian käsittelyvaiheet Vesioikeus on aloit-     telyaikatavoitteista sekä tarkastellaan ko. tuo-
20334: tanut asian käsittelyn vajaan kahden kuukauden         mioistuimien toimintaa sekä resurssien riittä-
20335: kuluttua sen saapumisesta pyytämällä asiasta          vyyttä. Kansalaisten oikeusturvan kannalta on
20336: Metsähallituksen lausunnon. Hakemuksen                 luonnollisesti tärkeää, että asioiden käsittely ta-
20337: puutteellisuuden vuoksi vesioikeus on joutunut         pahtuu ilman aiheetonta viivytystä.
20338: pyytämään kalastusseuraa täydentämään hake-               Todettakoon, että eduskunnan oikeusasia-
20339: mustaan kuusi eri kertaa vuoden 1996 aikana.           mies on pyytänyt ko. asiasta Länsi- Suomen vesi-
20340: Vuoden 1997 aikana hakemuksesta kuulutettiin,          oikeudelta selvitystä asian tutkimista varten siltä
20341: jonkajälkeen hakemuksenjohdosta tuli kymme-            osin kuin oikeusasiamiehelle toimitetussa kir-
20342: niä muistutuksia. Tämän jälkeen vesioikeus on         jeessä käsitellään asian viivästystä.
20343: pyytänyt selvitystä kalastusseuralta. Lisäksi vesi-
20344: oikeus on suorittanut alueella tarkastuksen syys-
20345: kuussa 1997.
20346: 
20347:      Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1998
20348: 
20349:                                                                     Oikeusministeri Jussi Järventaus
20350:                                             KK 632/1998 vp                                              3
20351: 
20352: 
20353: 
20354: 
20355:                                         Tili Riksdagens Talman
20356: 
20357:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               När vattendomstolen behandlar ärendet mås-
20358: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           te den beakta alla eventuella effekter projektet
20359: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       kan ha på Pinkjärvi. Dessutom måste vatten-
20360: dagsman Mikko Elo undertecknade spörsmål nr           domstolen utreda verkningarna av projektet
20361: 632:                                                  även på de övre och nedre vattendragen. Därmed
20362:                                                       har ärendet mer omfattande verkningar än vad
20363:           Ämnar Regeringen snabbt skrida tili         som framgår av omtalade spörsmål.
20364:        åtgärder som garanterar att ärenden så-            Allmänt taget har behandlingstiderna vid vat-
20365:        som den begäran om handräckning som            tendomstolarna förkortats under detta årtionde.
20366:        föreningen Pinkjärven Kalastusseura ry         Vid Västra Finlands vattendomstol var den ge-
20367:        har tillställt Västra Finlands vattendom-      nomsnittliga behandlingstiden cirka 15 månader
20368:        stol behandlas snabbare vid vattendom-         år 1994 medan den var ungefår nio månader år
20369:        stolarna?                                      1997.
20370:                                                           För ärenden som kräver syneförrättningar är
20371:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         behandlingstiderna klart längre, t.o.m. 4-5 år.
20372: anföra följande:                                      Detta beror dels på att frågorna är omfattande,
20373:                                                       dels på att de myndigheter inom miljöförvalt-
20374:     Enligt den utredning som Västra Finlands vat-     ningen som förrättar syn är hela tiden mycket
20375: tendomstollämnat in skickade föreningen Pink-         sysselsatta.
20376: järven Kalastusseura ry en "begäran om hand-              1 ärenden utan syneförrättningar är den ge-
20377: räckning" tili vattendomstolen den 9 augusti          nomsnittliga behandlingstiden dryga åtta måna-
20378:  1995. Begäran gäller en ändring av ett tillstånds-   der.
20379: beslut som Västra Finlands vattendomstol fatta-           Enligt justitieministeriets uppfattning har be-
20380: de den 27 maj 1977 och som vunnit laga kraft.         handlingstiderna vid vattendomstolarna utveck-
20381:  Det är dock inte fråga om handräckning enligt        lats i en positiv riktning. Målanhopningar före-
20382: lagen utan om ett normalt ansökning~ärende            kommer inte längre. Ministeriet följer arbetet vid
20383:  vars behandling regleras av vattenlagen. Arendet     vattendomstolarna bland annat i samband med
20384:  kom in tili vattendomstolen den 11 augusti 1995.     resultatförhandlingarna då man kommer över-
20385:     Av diariet vid vattendomstolen framgår om-        ens om målen för behandlingstiderna och går
20386:  ständligt skedena i behandlingen av ärendet. Vat-    igenom arbetet vid ifrågavarande domstol samt
20387:  tendomstolen inledde behandlingen knappt två         hur väl resurserna räcker tili. Vad medborgarnas
20388:  månader efter att den inkommit genom att begä-       rättssäkerhet beträffar är det naturligtvis viktigt
20389:  ra ett utlåtande av Forststyrelsen. Då ansökan       att målen behandlas utan obefogat dröjsmål.
20390:  var bristfållig har vattendomstolen varit tvungen        Det kan konstateras att riksdagens justitieom-
20391:  att be fiskeföreningen komplettera den sex gång-     budsman har begärt en utredning av Västra Fin-
20392:  er under år 1996. U nder år 1997 kungjordes ansö-    lands vattendomstol i ifrågavarande ärende, så
20393:  kan varefter tiotals anmärkningar inlämnades         att det kan utredas till den del det brev som
20394:  mot ansökan. Därefter begärde vattendomstolen        tillställts justitieombudsmannen tar upp dröjs-
20395:  en utredning av fiskeföreningen. Ytterligare ge-     målet.
20396:  nomförde vattendomstolen en besiktning av om-
20397:  rådet i september 1997.
20398: 
20399:       Helsingfors den 16 juni 1998
20400: 
20401:                                                                     Justitieminister Jussi Järventaus
20402:                          j
20403:                         j
20404:                        j
20405:                       j
20406:                      j
20407:                     j
20408:                    j
20409:                   j
20410:                  j
20411:                 j
20412:                j
20413:               j
20414:              j
20415:             j
20416:            j
20417:           j
20418:          j
20419:         j
20420:        j
20421:       j
20422:      j
20423:     j
20424:    j
20425:   j
20426:  j
20427: j
20428:                                             KK 633/1998 vp
20429: 
20430: Kirjallinen kysymys 633
20431: 
20432: 
20433: 
20434: 
20435:                                    Mikko Elo /sd: Gramex ry:n tariffeista
20436: 
20437: 
20438: 
20439:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
20440: 
20441:     Tekijänoikeuslaki on väljä ja täynnä tulkinta-     20% teostakorvauksen määrästä. Gramex ry. on
20442: ongelmia. Lainsäädäntö aiheuttaa epäselvyyksiä         määräävää markkina-asemaansa hyväksi käyt-
20443: gramex- ja teostamaksujen osalta. Usein on var-        täenjärjestelmällisillä oikeudenkäynneillä yrittä-
20444: sin epäselvää, kuka on korvausvelvollinen ja           nyt saattaa gramex-korvaukset sille tasolle, jossa
20445: mikä korvauksen kohtuullinen taso taustamusii-         äänitteitä ei kannata taloudellisten syiden vuoksi
20446: kin esittämisestä erityisesti ottaen huomioon mu-      esittää julkisena esityksenä. Tämä ei ole esittä-
20447: siikkiautomaatit. Teosto ry:n noudattama linja         vien taiteilijoiden etu. Vaikka jukeboxeissa mu-
20448: on ollut 20 vuoden ajan johdonmukainen. Auto-          siikki tietyllä tavalla kuluu, se samalla lisää teos-
20449: maatio sijoituspaikka on yksin vastuussa esitetyn      ten ja taitelijoiden tunnettavuutta ja tukee äänit-
20450: suojatun musiikin korvauksen maksamisesta              teiden markkinointia. Gramex-korvaukset ovat
20451: (teostokorvaus).                                       taannehtivilta osin olleet samana ajankohtana
20452:     Tekijänoikeuslainsäädäntö ulotti 16.1.1991         13,33 markasta 150 markkaan jukebox-auto-
20453: korvausvelvollisuuden piiriin myös äänitteiden         maatilta kuukausittain. Tämän vuoksi eri pien-
20454: käytön julkisessa esityksessä (gramex-korvaus).        yrittäjät ovat joutuneet Suomen pienillä markki-
20455: Korvauksen saajiksi tulivat esittävät taiteilijat ja   noilla hyvin epäsuhtaiseen markkinatilanteeseen
20456: tuottajat. Uudistus ei muuttanut korvausoikeu-         toisiinsa nähden.
20457: den perusteita. Näin lainsäätäjä otti kantaa sa-           Sivistysvaliokunta kiinnittää mietinnössään
20458:  malla siihen, että 20 vuoden laintulkintakäytäntö     (SiVM 111997 vp-HE 185/1996 vp) vakavaa
20459:  on pysytettävä. Kuitenkin puolijulkisoikeudelli-      huomiota siihen, että käytännössä joissakin ti-
20460:  sena yhdistyksenä Gramex ry. on voimakkaasti          lanteissa on aiheutunut epäselvyyttä siitä, kuka
20461:  hyökännyt jukebox-yrittäjiä vastaan kanneteit-        on korvausvelvollinen äänitteiden käytöstä, kos-
20462:  se. Gramex ry:llä on taannehtivien korvauksien        ka asiaa ei ole tekijänoikeuslaissa selkeästi rat-
20463:  kerääjänä aivan toiset taloudelliset resurssit näin   kaistu. Valiokunta on pitänyt välttämättömänä,
20464:  valtaviin oikeudenkäynteihin kuin hajallaan ole-      että hallitus seuraa lainmuutoksen vaikutuksia
20465:  villa pienillä musiikkiautomaattien vuokraajilla.     käytännössä. Jos korvausperusteiden laskemi-
20466:  Teosto ry. ei ole kerännyt koskaan taannehtivasti     sessa tai näihin tekijöihin liittyvissä asioissa ilme-
20467:  teostokorvauksia.                                     nee kohtuuttomuuksia, valiokunta on suoras-
20468:      Teosto ja Gramex ry. ovat erillisiä organisaa-    taan velvoittanut hallitusta ryhtymään lainsää-
20469:  tioita. Vuonna 1991 lainmuutoksen yhteydessä          dännöllisiin toimiin.
20470:  hallitus esityksessään mainitsi tavoitteeksi hal-         Sivistysvaliokunta on ottanut myös samalla
20471:  lintokulujen minimoinnin. Epätyydyttävästä ti-         kantaa siihen, että käytettäessä suojattua musiik-
20472:   lanteesta johtuvat ylimääräiset menot maksavat        kia julkisuudessa siitä seuraa velvollisuus kor-
20473:   näistä tekijänoikeuskorvauksista vastuussa ole-       vauksen maksamiseen. Kuitenkin vireillä olevat
20474:   vat tahot. Teosto- ja gramex-korvaukset ovat          oikeudenkäynnit koskevat sellaisia tahoja, jotka
20475:   osittain yhtä suuria, vaikka gramex-oikeuden          mahdollistavat julkisen esityksen, mutta eivät ole
20476:   haltijoiden asema teosto-oikeuden haltijoihin,        tekemisissä julkisen esityksen kanssa. Mietintö
20477:   varsinaisiin musiikintekijöihin nähden on toissi-     on ottanut kantaa nimenomaan koko lakiin eikä
20478:   jainen. Gramex-korvaukset ovat nousseet teos-         vain siihen osaan, mikä oli pienen muutoksen
20479:   takorvausten tasolle. Tilanne on selvästi vääris-     kohteena vuonna 1996.
20480:   tynyt. Esimerkiksi Saksassa GEMA (vastaava               Tekijänoikeuslainsäädännön monet puutteet
20481:   kuin Teosto ry.) perii sekä vastaavat teosto- että   ja tulkinnanvaraisuudet ovat syntyneet siksi, että
20482:   gramex-korvaukset, jolloin gramex-korvaus on          lain ja sen lukuisten muutosesitysten valmistelu-
20483: 
20484:  280043
20485: 2                                           KK 633/1998 vp
20486: 
20487: vaiheessa ei ole kuultu musiikin käyttäjiä eikä                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
20488: yrittäjiä riittävän laajasti. Käytännössä on jo to-          tynyt sivistysvaliokunnan mietinnön 11
20489: dettu ja tiedostettu epäkohdat, jotka johtuvat               1997 vp johdosta, ja
20490: lain epäselvästä sanamuodosta. Täyttä selvyyttä                 mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
20491: ei ole esim. siitä, kuka valvoo puolijulkisoikeu-            tynyt Gramex ry:n tariffien julkitulon
20492: dellisen ja määräävää markkina-asemaa käyttä-                varmistamiseksi niin, että vaatimukset
20493: vän yhdistyksen toimia yleisellä tasolla ja millä            kohdistetaan äänitteitä julkisesti käyttä-
20494: tavalla.                                                     ville yhdenmukaisesti?
20495:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20496: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20497: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20498: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20499: 
20500:     Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1998
20501: 
20502:                                             Mikko Elo /sd
20503:                                            KK 633/1998 vp                                             3
20504: 
20505: 
20506: 
20507: 
20508:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
20509: 
20510:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       välityksellä. Hallituksen tietoon ei ole tullut ta-
20511: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        pauksia, joissa olisi epäselvyyttä siitä, kuka on
20512: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-     tästä musiikin esittämisestä korvausvelvollinen
20513: le jäsenelle kansanedustaja Mikko Elon näin          tai että musiikin esittämisestä olisi edellytetty
20514: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 633:             kohtuuttomia korvauksia. Hallitus seuraa edel-
20515:                                                      leen sivistysvaliokunnan edellyttämällä tavalla
20516:           Mihin toimiin Hallitus on ryhtynyt si-     tilannetta.
20517:        vistysvaliokunnan mietinnön 1/1997 vp             Gramex ry:n tariffit ovat hallituksen saamien
20518:        johdosta, ja                                  tietojen mukaan pyydettäessä kenen tahansa saa-
20519:           mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-     tavissa Gramex ry:ltäja saatavilla myös interne-
20520:        tynyt Gramex ry:n tariffien julkitulon        tistä Gramex ry:n kotisivuilta.
20521:        varmistamiseksi niin, että vaatimukset            Suomessa kilpailuviranomaiset valvovat, että
20522:        kohdistetaan äänitteitä julkisesti käyttä-    Gramex ry ja muut vastaavat tekijänoikeuksien
20523:        ville yhdenmukaisesti?                        yhteisvalvontaa harjoittavat yhteisöt kohtelevat
20524:                                                      yhdenmukaisesti samankaltaisia käyttäjiä. Halli-
20525:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          tuksen tiedossa on, että Kilpailuvirasto on kah-
20526: taen seuraavaa:                                      desti tutkinut väitettyä Gramex ry:n määräävän
20527:                                                      markkina-aseman väärinkäyttöä. Gramex ry ei
20528:    Kysymyksessä mainittu sivistysvaliokunnan         ollut tutkituissa tapauksissa väärinkäyttänyt
20529: mietintö 1/1997 vp koski äänitteiden julkiseen       määräävää markkina-asemaansa. Tämän lisäksi
20530: esittämiseen liittyvän korvausoikeuden laajuut-      on kilpailuneuvosto päätöksessään todennut,
20531: ta. Mietinnössä käsiteltiin sitä, kattaako kor-      että Gramex ry:n puitteissa ei ole harjoitettu kil-
20532: vausoikeus myös tilanteet, joissa musiikkia soite-   pailunrajoituslaissa kiellettyä elinkeinonharjoit-
20533: taan yleisölle radio- ja televisiovastaanottimien    tajien välistä yhteistyötä.
20534: 
20535:      Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1998
20536:                                                                          Ministeri Claes Andersson
20537: 4                                          KK 633/1998 vp
20538: 
20539: 
20540: 
20541: 
20542:                                        Tili Riksdagens Talman
20543: 
20544:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          fall då det skulle rått oklarhet om vem som är
20545: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande          ersättningsskyldig för sådana musikframföran-
20546: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      den eller att oskäliga ersättningar skulle ha
20547: dagsman Mikko Elo undertecknade spörsmål nr          krävts. Regeringen följer också i fortsättningen
20548: 633:                                                 situationen på det sätt som förutsätts av kultur-
20549:                                                      utskottet.
20550:           Vilka åtgärder har Regeringen vidtagit         Enligt de uppgifter som regeringen fått kan
20551:        med anledning av kulturutskottets betän-      Gramex ry:s tariffer på begäran fås av vem som
20552:        kande 1/1997 rd, och                          helst av Gramex ry och de finns också tillgängliga
20553:           vad har Regeringen gjort för att säkra     på Internet på Gramex ry:s hemsida.
20554:        att Gramex ry:s tariffer offentliggörs så        1 Finland är det konkurrensmyndigheterna
20555:        att kraven är lika ställda för alla som       som övervakar att Gramex ry och andra motsva-
20556:        offentligt använder ljudupptagningar?         rande organisationer som utövar samordnad be-
20557:                                                      vakning av upphovsrätter behandlar användare
20558:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        av samma slag lika. Regeringen känner till att
20559: anföra följande:                                     konkurrensverket två gånger har undersökt på-
20560:                                                      ståenden om att Gramex ry missbrukat sin ledan-
20561:    Kulturutskottets betänkande 1/1997 rd, som        de ställning på marknaden. Gramex ry hade inte
20562: nämns i spörsmålet, handlade om utsträckningen       i de undersökta fallen missbrukat sin ledanade
20563: av den ersättningsrätt som hänför sig till offent-   marknadsställning. Dessutom har konkurrens-
20564: ligt framförande av fonogram. 1 betänkandet be-      verket i sitt beslut konstaterat att det inom Gra-
20565: handlades frågan om ersättningsrätten också          mex ry:s ramar inte har idkats sådant samarbete
20566: täcker situationer då musik spelas för publik ge-    mellan näringsidkare som är förbjudet i lagen om
20567: nom förmedling av radio- och tv-mottagare. Det       konkurrensbegränsningar.
20568: har inte tili regeringens kännedom kommit några
20569: 
20570:      Helsingfors den 16 juni 1998
20571:                                                                           Minister Claes Andersson
20572:                                            KK 634/1998 vp
20573: 
20574: Kirjallinen kysymys 634
20575: 
20576: 
20577: 
20578: 
20579:                                    Mikko Elo /sd: Diabeetikkojen apuvälineiden maksuttomuudesta
20580: 
20581: 
20582:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
20583: 
20584:     Monien muiden palveluiden ohella lääkinnäl-           Kunnat perustelevat omavastuuosuuksia sil-
20585: liseen kuntoutukseen kuuluvat myös apuväline-         lä, että näin voidaan tiukassa taloudellisessa ti-
20586: palvelut. Apuvälineitä taas ovat välineet, laitteet   lanteessa turvata palveluja useammille vammai-
20587: ja tarvikkeet, jotka on tarkoitettu lääkinnällisin    sille. Tämä ei kuitenkaan ole lain mukainen pe-
20588: perustein todetun toimintavajavuuden korjaami-        ruste, vaan laki lähtee yksiselitteisesti siitä, että
20589: seen. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmak-       apuvälineet ovat maksuttomia.
20590: suja koskevassa laissa säädetään, että apuvälinei-        Paras perustelu apuvälineiden riittävälle jake-
20591: den uusiminen sekä huolto ovat maksuttornia           lulle on niiden merkitys omahoidossa ja ennalta-
20592: terveyspalveluja.                                     ehkäisyssä. Diabeetikkojen elämänlaadun kan-
20593:     Näin esimerkiksi diabeetikkojen pistosväli-       nalta niiden merkitys on olennainen. Kun dia-
20594:  neet ja verensokeriliuskat ovat lääkinnällisen       beetikot osaavat ja haluavat huolehtia mahdolli-
20595:  kuntoutuksen apuvälineitä, joten kunta ei voi        simman hyvin hoitotasapainostaan, kunta voi
20596:  periä niistä maksua tai asettaa omavastuuta dia-     saavuttaa todella merkittäviä säästöjä.
20597:  beetikon maksettavaksi.                                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20598:     Joissakin kunnissa on viime vuosina yritetty      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20599:  asettaa diabeetikkojen hoitovälineille omavas-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20600:  tuuosuuksia, mutta ne on todettu laittomiksi.        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20601:  Muistakaan apuvälineistä kunta ei voi periä poti-
20602:  laalta omavastuuta ja korvata vain omavastuun                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20603:  ylittävää osaa. Joissakin kunnissa taas on säästö-           ryhtyä, jotta kaikki Suomen kunnat nou-
20604:  jen nimissä muutettu tulkintaperusteita, mitkä               dattavat voimassa olevia lakeja diabee-
20605:  välineet ja laitteet on katsottu apu välineiksi.             tikkojen apuvälineiden maksuttomuu-
20606:                                                               desta?
20607: 
20608:       Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1998
20609: 
20610:                                              Mikko Elo /sd
20611: 
20612: 
20613: 
20614: 
20615:  280043
20616: 2                                          KK 634/1998 vp
20617: 
20618: 
20619: 
20620: 
20621:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
20622: 
20623:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        hoitovoiteet ja -liuokset,jotka lääkäri antaa avo-
20624: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         hoitokäynnin yhteydessä. Näistä ei siis voi periä
20625: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       erillistä maksua. Sen sijaan hoitoon kuuluviin
20626: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko            aineisiin eivät kuulu muun muassa terveyskes-
20627: Elon näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         kuksen avohoidon yhteydessä määrätyt lääk-
20628: 634:                                                  keet.
20629:                                                           Diabeteksen hoidossa ja tarkkailussa käytet-
20630:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tävät tarvikkeet kuten pistosvälineet ja verenso-
20631:        ryhtyä, jotta kaikki Suomen kunnat nou-        keriliuskat eivät ole edellä mainituissa säädöksis-
20632:        dattavat voimassa olevia lakeja diabee-        sä tarkoitettuja apuvälineitä. Näitä tarvikkeita ei
20633:        tikkojen apuvälineiden maksuttomuu-            ole aikaisemmankaan lainsäädännön voimassa
20634:        desta?                                         ollessa katsottu apuvälineiksi, vaan niitä on pi-
20635:                                                       detty sairaanhoitotarvikkeina, joita ovat koske-
20636:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          neet erilaiset säännökset ja suositukset. Sosiaali-
20637: vasti seuraavaa:                                      ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa
20638:                                                       laissa tai -asetuksessa ei ole erikseen säädetty
20639:    Kunnan tulee kansanterveyslain (66/1972)           sairaanhoitotarvikkeista eikä niiden maksutto-
20640: 14 §:n mukaan järjestää kunnan asukkaiden sai-        muudesta.
20641: raanhoito, johon luetaan myös lääkinnällinen              Edellä mainitun perusteella voidaan todeta,
20642: kuntoutus. Lääkinnällisestä kuntoutuksesta an-        että diabeetikkojen käyttämien tarvikkeiden
20643: netussa asetuksessa (1015/1991) säännellään           maksuttomuus on viime kädessä kunnan harkit-
20644: kuntoutuksen sisällöstä tarkemmin. Asetuksen          tavissa. Silloin kun kysymys on asiakasmaksu-
20645: 4 §:n mukaan lääkinnälliseen kuntoutukseen            lain tarkoittamista hoitoon kuuluvista aineista,
20646: kuuluvia apuvälineitä ovat lääkinnällisin perus-      ne ovat asiakkaalle maksuttomia. Muissa ta-
20647: tein todetun toimintavajavuuden korjaamiseen          pauksissa kunnan tulee tarvikkeista perittäviä
20648: tarkoitetut välineet, laitteet tai vastaavat, joita   maksuja harkitessaan ottaa huomioon asiak-
20649: vajaakuntoinen henkilö tarvitsee selviytyäkseen       kaan kokonaistilanne: hänelle annettava hoito ja
20650: päivittäisissä toiminnoissaan. Apuvälineisiin         siitä aiheutuvat kustannukset. Jos maksut ovat
20651: luetaan myös kuntoutuksessa tarvittavat hoito-         asiakkaalle kohtuuttomia, kunta voi asiakas-
20652: ja harjoitusvälineet.                                  maksulain 11 §:n mukaisesti alentaa maksuja tai
20653:    Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuis-      jättää ne kokonaan perimättä.
20654: ta annetussa laissa (734/1992) säädetään muun             Sosiaali- ja terveysministeriö kiinnittää huo-
20655: muassa maksuttomista terveyspalveluista. Asia-         miota siihen, että sairaanhoitotarvikkeista perit-
20656: kasmaksulain 5 §:n mukaan terveydenhuollon             tävät maksut voivat joissakin tapauksissa vai-
20657: palveluista ovat maksuttornia tietyt kansanter-        keuttaa potilaan itsehoitoa ja johtaa sairauden
20658: veyslaissa mainitut palvelut, palveluihin liittyvät    pahenemiseen, mikä pitkällä tähtäimellä lisää
20659: apuvälineet ja hoitoon kuuluvat aineet. Lainkoh-       terveydenhuollon kustannuksia. Tämän vuoksi
20660: taa on hoitoon kuuluvien aineiden osalta perus-        on tärkeää, että kunnat ottavat sairaanhoitotar-
20661: teltu hallituksen esityksessä siten, että maksutto-    vikkeiden jakelussa ja tarvikkeista mahdollisesti
20662: rnia ovat kaikki hoitoon kuuluvat aineet siltä         perittävistä maksuista päättäessään huomioon
20663: osin kuin ne annetaan hoitoon liittyvinä terveys-      potilaiden itsehoidon tukemisen ja avohoitoon
20664: keskuksesta. Tällaisia aineita ovat esimerkiksi        kannustamisen.
20665: 
20666:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1998
20667: 
20668:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
20669:                                              KK 634/1998 vp                                                 3
20670: 
20671: 
20672: 
20673: 
20674:                                          Tili Riksdagens Talman
20675: 
20676:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             besök. Någon separat avgift får inte tas för detta
20677: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande             material. Däremot är bl.a. mediciner som för-
20678: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         skrivs i samband med öppenvård vid hälsocen-
20679: dagsman Mikko Elo undertecknade spörsmål nr             traler inte sådant material som hör tili vården.
20680: 634:                                                       Den utrustning som används vid behandling
20681:                                                         och observation av diabetes såsom injektionsin-
20682:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         strument och blodsockerremsor hör inte tili de
20683:         ta för att alla kommuner i Finland skall        hjälpmedel som avses i ovan nämnda bestämmel-
20684:         iaktta gällande lagar om avgiftsfrihet i        ser. Denna utrustning har inte heller i tidigare
20685:         fråga om hjälpmedel för diabetiker?             gällande lagstiftning ansetts som hjälpmedel,
20686:                                                         utan den har betraktats som sjukvårdsutrustning
20687:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           för viiken har gällt särskilda bestämmelser och
20688: anföra följande:                                        rekommendationer. 1 lagen och förordningen om
20689:                                                         klientavgifter inom social- och hälsovården finns
20690:     Enligt 14 § folkhälsolagen (66/1972) åligger det    inga särskilda bestämmelser om sjukvårdsutrust-
20691: kommunen att ordna kommuninvånarnas sjuk-               ning eller avgiftsfrihet för den.
20692: vård, tili viiken också hänförs medicinsk rehabi-          På basis av det ovan nämnda kan man konsta-
20693: litering. 1 förordningen om medicinsk rehabilite-       tera att avgiftsfriheten i fråga om den utrustning
20694: ring (1015/1991) bestäms närmare om innehållet          som diabetiker använder i sista hand avgörs av
20695: irehabiliteringen. Enligt4§ärdehjä1pmedel som           kommunen. När det är fråga om sådant material
20696: hör tili den medicinska rehabiliteringen sådana         som hör tili vården enligt klientavgiftslagen är
20697: redskap, apparater eller motsvarande som en             materialet avgiftsfritt för klienten. 1 övriga fall är
20698: funktionshämmad person behöver för att klara            det kommunens sak att, när den överväger att
20699: av sina dagliga göromål. Hjälpmedel är också de         uppbära avgifter för utrustningen, beakta klien-
20700: vårdtillbehör och träningsredskap som behövs i          tens hela livssituation: den vård han får och de
20701: rehabiliteringen.                                       därav förorsakade kostnaderna. Om avgifterna
20702:      1 Iagen om klientavgifter inom social- och häl-    är oskäliga för klienten kan kommunen i enlighet
20703: sovården (73411992) bestäms bl.a. om avgiftsfria        med 11 § klientavgiftslagen nedsätta avgifterna
20704:  hälsovårdstjänster. Enligt 5 § klientavgiftslagen      eller efterskänka dem helt och hållet.
20705:  ingår följande service i den avgiftsfria hälso-           Social- och hälsovårdsministeriet fåster upp-
20706:  vårdsservicen: viss i folkhälsolagen nämnd servi-      märksamhet vid att avgifterna för sjukvårdsut-
20707: ce, hjälpmedel som ansluter sig tili servicen samt      rustning i vissa fall kan försvåra en patients egen-
20708:  vårdmaterial. 1 regeringens proposition har lag-       vård och leda tili att hans sjukdom förvärras,
20709:  rummet när det gäller det materia! som hör tili        vi1ket på lång sikt ökar hä1so- och sjukvårdskost-
20710:  vården motiverats med att allt material som hör        naderna. Det är alltså viktigt att kommunerna
20711:  tili vården, tilidendel det ges av hälsovårdscen-      observerar att patienternas egenvård behöver
20712:  traler i anslutning tili vården är avgiftsfritt. Så-   stödas och öppenvården uppmuntras när de dist-
20713:  dant material är t.ex. hudkräm och hudemulsion         ribuerar sjukvårdsutrustning och fattar beslut
20714:  som läkaren ger i samband med ett öppenvårds-          om eventuella avgifter för utrustningen.
20715: 
20716:       Helsingfors den 17 juni 1998
20717: 
20718:                                                                        Minister Terttu Huttu-Juntunen
20719:                                            KK 635/1998 vp
20720: 
20721: Kirjallinen kysymys 635
20722: 
20723: 
20724: 
20725: 
20726:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Vuokrankorotusten suhteesta tulojen kas-
20727:                                       vuun
20728: 
20729: 
20730:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
20731: 
20732:    Asuinhuoneistojen vuokrat ovat kohonneet             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20733: räjähdysmäisesti. Korotukset ovat kerralla olleet    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20734: jopa 30 prosentin luokkaa ja ylikin. Tilanne on      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20735: riistäytymässä käsistä.                              nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20736:    Ministeri Mönkäre on kertonut sopineensa
20737: muun muassa vakuutusyhtiöiden kanssa, että ne                  Miten Hallitus voi suostua vuokranan-
20738: ovat suostuvaisia 15 prosentin vuosikorotuksiin.            tajien kanssa sopimukseen 15 prosentin
20739: Asiasta lienee suunnitteilla lakiehdotus hallituk-          vuosittaisista vuokrankorotuksista, kun
20740: sen taholta sanotulta pohjalta. Tilanne on kui-             yleinen ansiotason nousu on korkeintaan
20741: tenkin hämmästyttävä. Vuokrat nousevat 15                   2-4 prosentin luokkaa parhaimmillaan
20742: prosenttia vuodessa ja ansiotaso vain 2-4 pro-              ja eläkkeiden korotukset vielä vähäisem-
20743: senttia, eikä eläkeläisten osalta korotusta tapah-          mät, lähes olemattomat?
20744: du juuri lainkaan. Miten asiaa voidaan pitkässä
20745: juoksussa rakentaa tältä pohjalta?
20746: 
20747:      Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1998
20748:                                        Sulo Aittoniemi /kesk
20749: 
20750: 
20751: 
20752: 
20753: 280043
20754: 2                                           KK 635/1998 vp
20755: 
20756: 
20757: 
20758: 
20759:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
20760: 
20761:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        yksilöllisten sopimusten tekomahdollisuutta on
20762: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         osattava arvostaa, jotta se voisi säilyä- ja käyt-
20763: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tää niin, että sopijapuolen edut otetaan kohtuul-
20764: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        lisesti huomioon. Tästä lähtökohdasta hallitus
20765: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         on suositusten autotarvetta katsellut. Toimivat
20766: n:o 635:                                              vuokra-asuntomarkkinat edellyttävät myös hy-
20767:                                                       vän vuokranantajatavan syntymistä ja noudatta-
20768:           Miten Hallitus voi suostua vuokranan-       mista. Suositukset omalta osaltaan valottavat
20769:        tajien kanssa sopimukseen 15 prosentin         sitä, mitkä ovat ja mitkä eivät tämän tavoitteen
20770:        vuosittaisista vuokrankorotuksista, kun        saavuttamiseksi perusteltuja menettelyjä.
20771:        yleinen ansiotason nousu on korkeintaan            Ennen suosituksen antamista hallitus kuuli
20772:        2-4 prosentin luokkaa parhaimmillaan           asuntoneuvoston vuokrajaostoa. Jaostossa ovat
20773:        ja eläkkeiden korotukset vielä vähäisem-       edustettuina sekä vuokranantaja- että vuokra-
20774:        mät, lähes olemattomat?                        laispiirit sekä edustavimmat työmarkkinajärjes-
20775:                                                       töt. Jaostossa on myös kilpailuviranomaisen
20776:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          edustus. Hallituksen suositus perustui asunto-
20777: vasti seuraavaa:                                      neuvoston vuokrajaoston yksimieliseen kantaan.
20778:                                                          Näin ollen hallitus otti suosituksia antaessaan
20779:     Hallitus on 11 päivänä kuluvaa kesäkuuta an-      tarkastelun alle erityisesti sellaiset sopimusehto-
20780: tanut suosituksen eräistä asuinhuoneistojen           jen muutosmenettelyt,joissa uhataan esimerkiksi
20781: vuokrien tarkistamistavoista. Hallitus ei ole sopi-   sopimuksen irtisanomisella ja näin painostetaan
20782: nut vuokranantajien kanssa sen enempää suosi-         hyväksymään kohtuuttomia vuokria tai irtisano-
20783: tuksen antamisesta kuin sen sisällöstäkään tai        malla sopimus yritetään saada vuokraa korote-
20784: enimmäiskorotusten määristäkään. Hallitus on          tuksi sellaisessa tilanteessa, jossa vuokran korot-
20785: kuitenkin pannut merkille, että vuokranantajat        tamiseksi vuokranantajan nostama kanne ei olisi
20786: keskenään ovat myös kiinnittäneet huomiota sii-       menestynyt.
20787: hen, että kaikki viimeaikaiset asuinhuoneistojen         Niinpä suosituksissa keskitytään asiallisten
20788: vuokrien korotustavat eivät aina ole olleet hyvän     sopimusneuvottelujen aikaansaamiseen ja ko-
20789: vuokranantajatavan vaatimusten mukaisia. Ala          rostetaan hyvän vuokranantajatavan edellyttä-
20790: itse on siten myös katsonut olevan tarvetta ottaa     miä menettelyjä. Suositukset koskevat niin val-
20791: kantaa vuokrien korotusten yhteydessä ilmen-          tion lainoittamien kuin vapaarahoitteistenkin
20792: neisiin epäasiallisiksi luokittelemiinsa ilmiöihin.   vuokra-asuntojen vuokrien tarkistamisia. Suosi-
20793: Alan merkittävin järjestö neuvoteltuaan suurim-       tusten mukaan muun muassa vuokralaisen mak-
20794: pien vuokranantajien kanssa on ottanut kantaa         sukyky ja muut olosuhteet tulisi ottaa huomioon
20795: muun muassa leikatakseen kohtuuttomina pitä-          ja varata riittävästi aikaa sopimusehtojen muu-
20796: miään korotusesityksiä ja muutoinkin kohtuul-         tosneuvotteluille. Jos neuvottelut sitten kariutu-
20797: listaakseen esiintyneitä menettelyjä.                 vat, olisi silloinkin irtisanottaessa sopimus sopi-
20798:     Hallitus kuitenkin antoi edellä mainitun suosi-   mustehtojen kuten vuokran tarkistamiseksi il-
20799: tuksensa, koska vuokrien tarkistamisen yhtey-         moitettava, millä vuokralla sopimus voi kuiten-
20800: dessä oli alkanut esiintyä myös menettelyjä, joita    kin jatkua ja irtisanominen raukeaa. Suositusten
20801: ei voida pitää hyväksyttävinä missään sopimus-        mukaan tässäkin tapauksessa hyväksyruisaikaa
20802: suhteissa. Varsin uusissakin vuokrasopimuksissa       tulisi varata. Hallitus on suositellut, että tämä
20803: sovittua vuokraa oli vuokranantajien taholta esi-     aika päättyisi aikaisintaan kuukausi ennen irtisa-
20804: tetty korotettavaksi irtisanomisen uhalla.            nomisajan päättymistä eli samana ajankohtana,
20805:     Hallitus katsoi, että toimivien vuokra-asunto-    jolloin sopimuksen muuttopäivän siirtokanne-
20806: markkinoiden aikaansaamiseksi ei ole mitään           kin voidaan vielä nostaa.
20807: tarvetta omaksua tällaisia sopimuskäytäntöjä.            Hallitus kuitenkin korostaa, että kysyntää
20808: Vappuna 1995 voimaan tulleeseen asuinhuoneis-         vastaavan kohtuuhintaisten asuntojen tarjonta
20809: ton vuokrauksesta annettuun lakiin sisältyvää         on tehokkain ja kestävin keino pitää asumiskus-
20810:                                            KK 635/1998 vp                                            3
20811: 
20812: tannukset kurissa. Vuokra-asuntokannan kasvu             Hallitus on pyrkinyt ja pyrkii toki edelleen
20813: vastaamaan kunkin ajan kysyntää on vuokrata-         omalla toiminnallaan lisäämään erityisesti koh-
20814: son kohtuullisena pysymisen pääedellytyksiä.         tuuhintaisten vuokra-asuntojen tarjontaaja edis-
20815:    Hallitus myöntää, että viime vuosina toteutu-     tämään asuntomarkkinoiden tasapainoista kehi-
20816: nut vapaarahoitteisen vuokra-asuntokannan li-        tystä, johon se po. vuokrien tarkistamistapaja
20817: säys ei edes yhdessä valtion tukeman tuotannon       koskevilla suosituksillaankin pyrki. Hallitus toi-
20818: kanssa ole riittänyt nostamaan tarjontaa kysyn-      millaan edelleen myös edistää asuntojen määräl-
20819: tää vastaavaksi. Kysyntä kasvaa nimenomaan           listäja laadullista kasvua. Hallituksen talouspo-
20820: pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa, kos-        liittinen ministerivaliokunta päätti viime touko-
20821: ka niissä on tarjolla työtä ja toimeentuloa. Tämä    kuun 12 päivänä välittömästi ottaa käyttöön ta-
20822: näkyy myös keskivuokrien kehityksessä näillä         lousarviossa asuntotuotantoon ehdollisena osoi-
20823: alueilla. Kysyntä kohdistuu nimenomaan pien-         tetusta 1,5 miljardin markan määrärahasta yh-
20824: asuntoihin. Tällaisia kasvualueita ovat muun         den miljardin. Loput määrärahasta eli 500 mil-
20825: muassa Oulun, Tampereen, Turun ja Jyväskylän         joonaa markkaa päätettiin ottaa käyttöön ensi
20826: seudut.                                              elokuun puolivälissä, jos valtion tukeman uus-
20827:    Eräillä paikkakunnilla kehittyvä, kysyntää        tuotannon kustannuskehitys on enintään samaa
20828: vastaavien vuokra-asuntojen suoranainen puute        luokkaa kuin kuluvan vuoden tammi-huhti-
20829: saattaa siten ennen pitkää muodostua myös työ-       kuussa. Hallitus on viime toukokuun 14 päivänä
20830: voiman saannin esteeksi, jolloin myös uudet työ-     myös jo osoittanut tämän myöntämisvaltuuden
20831: paikat jäävät alueelle syntymättä. Tällainen kier-   käytettäväksi vuokra- ja asumisoikeustalojen
20832: re ei ole kenenkään etu. Avoimien rahamarkki-        asuntolainoihin. Summalla arvioidaan voitavan
20833: noiden aikana vuokra-asuntoja tarvitsevien yri-      rakentaa runsaat 2 000 asuntoa.
20834: tysten mahdollisuudet omilla toimillaanjärjestää
20835: työntekijöidensä asuminen ovat myös aikaisem-
20836: paa monipuolisempia.
20837:      Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1998
20838: 
20839:                                                                         Ministeri Sinikka Mönkäre
20840: 4                                            KK 635/1998 vp
20841: 
20842: 
20843: 
20844: 
20845:                                          Tili Riksdagens Talman
20846: 
20847:    I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen         lägenheter, som trädde i kraft den första maj
20848: föreskriver har Ni, Fru Ta1man, tili vederböran-       1995, bör värdesättas för att den skall kunna
20849: de med1em av statsrådet översänt fö1jande av           bibehållas- och nyttjas så att parternas förmå-
20850: riksdagsman Sulo Aittoniemi undertecknade              ner beaktas på ett skäligt sätt. Detta är den ut-
20851: spörsmål nr 635:                                       gångspunkt från vilken regeringen har betraktat
20852:                                                        behovet att ge rekommendationer. En fungeran-
20853:            Hur kan Regeringen gå med på att            de marknad för hyresbostäder förutsätter också
20854:         avtala med hyresvärdarna om en 15 pro-         att det uppstår en god hyresvärdssed och att den
20855:         cents årlig hyreshöjning, då den allmänna      följs. Rekommendationerna belyser å sin sida
20856:         stegringen i förtjänstnivån som bäst ligger    vi1ka som är motiverade förfaranden för att kom-
20857:         på högst 2-4 procent och höjningen av          ma fram till detta och vilka som inte är det.
20858:         pensionerna är ännu mindre, i det när-             Innan regeringen gav sin rekommendation,
20859:         maste obefintlig?                              hörde den bostadsrådets hyressektion. I denna
20860:                                                        sektion är såväl hyresvärdarna och hyresgästerna
20861:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          som de mest representativa arbetsmarknadsor-
20862: anföra följande:                                       ganisationerna företrädda. I sektionen är också
20863:                                                        konkurrensmyndigheterna representerade. Re-
20864:    Regeringen har den 11 juni gett en rekommen-        geringens rekommendation byggde på bostads-
20865: dation om vissa sätt att justera hyrorna för bo-       rådets hyressektions enhälliga ståndpunkt.
20866: stadslägenheter. Regeringen har inte kommit                Regeringen har alltså, då den gav rekommen-
20867: överens med hyresvärdarna vare sig om att ge           dationerna, särskilt granskat sådana förfaranden
20868: rekommendationen eller om innehållet i den eller       för ändring av avtalsvillkoren där man exempel-
20869: om beloppen för maximihöjningarna. Men reger-          vis hotar med uppsägning av avtalet och därige-
20870: ingen har lagt märke till att hyresvärdarna också      nom tvingar fram ett accepterande av oskäliga
20871: sinsemellan har fåst uppmärksamhet vid att alla        hyror, eller genom uppsägning av avtalet försö-
20872: de sätt på vilka hyran på sistone har höjts inte har   ker höja hyran i en situation där hyresvärdens
20873: uppfyllt kraven på god hyresvärdssed. Därige-          talan för att höja hyran inte kan röna framgång.
20874: nom har branschen själv också ansett att det finns         Därför koncentreras rekommendationerna
20875: behov av att ta ställning till de fenomen som på       på att få tili stånd sakliga avtalsförhandlingar,
20876: sistone kommit fram i samband med hyreshöj-            och där pekas särskilt på sådana förfaranden
20877: ningar och som den klassar som osakliga. Den           som god hyresvärdspraxis förutsätter. Rekom-
20878: viktigaste organisationen i branschen har efter        mendationerna gäller justering av hyrorna i
20879: underhandlingar med de största hyresvärdarna           hyresbostäder finansierade med statliga lån och
20880: tagit ställning bl.a. för att beskära höjningsför-     fritt finansierade sådana. En1igt rekommenda-
20881: slag som den anser oskäliga och för att också i        tionerna bör man också beakta hyresgästernas
20882: övrigt göra förfarandena skäligare.                    beta1ningsförmåga och andra omständigheter
20883:    Regeringen gav dock den ovan nämnda re-             och reservera tiliräckligt med tid för förhand-
20884: kommendationen, eftersom det i samband med             lingar om ändring av avtalsvillkoren. Om dessa
20885: justeringen av hyrorna också har börjat före-          förhandlingar sedan inte lyckas, borde man
20886: komma förfaranden som inte kan anses godtag-           också vid uppsägning av avtalet meddela med
20887: bara i något som helst avtalsförhållande. Också i      vilka ändringar av avtalsvillkoren, såsom juste-
20888: fråga om rätt nya hyresavtal har hyresvärden           ring av hyran, avta1et dock kunde fortgå och
20889: under hot om uppsägning föreslagit att hyran           uppsägningen hävas. Enligt rekommendationer-
20890: skall höjas.                                           na borde man också i sådana fall reservera tid
20891:    Regeringen ansåg att det inte fanns något som       för godkännandet. Regeringen har rekommen-
20892: helst behov att börja använda en sådan avtals-         derat att denna tid tidigast skall utgå en månad
20893: praxis för att en fungerande hyresmarknad skall        före uppsägningstiden går ut, dvs. vid samma
20894: komma tili stånd. Möjligheten att ingå individu-       tidpunkt då talan för ändring av flyttningsdagen
20895: ella avtal, som ingick i lagen om hyra av bostads-     i avtalet alltjämt kan väckas.
20896:                                               KK 635/1998 vp                                               5
20897: 
20898:    Men regeringen framhäver i alla fall att det         den nu är fri har också de företag som behöver
20899: mest effektiva och hållbara sättet att hålla boen-      hyresbostäder mångsidigare möjligheter att själ-
20900: dekostnaderna i styr är att det finns ett utbud av      va ordna sina arbetstagares boende.
20901: bostäder tili skäligt pris som motsvarar efterfrå-         Regeringen har eftersträvat och fortsätter na-
20902: gan. En ökning av hyresbostadsbeståndet så att          turligtvis att arbeta för en ökning av utbudet på
20903: det motsvarar den aktuella efterfrågan är en av de      hyresbostäder, i synnerhet till skäligt pris, och för
20904: viktigaste förutsättningarna för att hyresnivån         en balanserad utveckling av hyresmarknaden,
20905: skall hållas skälig.                                    vilket också är vad som eftersträvas genom re-
20906:    Regeringen medger att de senaste årens ök-           kommendationerna om sätten att justera hyror-
20907: ning i den fritt finansierade produktionen av           na. Regeringen arbetar också för en kvantitativ
20908: hyresbostäder inte ens tillsammans med den              och kvalitativ ökning av bostäderna. Regering-
20909: statsstödda produktionen har räckt tili för att         ens ekonomisk-politiska ministerutskott beslöt
20910: öka utbudet så att det motsvarar efterfrågan.           den 12 maj att omedelbart tai bruk en miljard av
20911: Efterfrågan ökar särskilt i huvudstadsregionen          det villkorliga budgetanslaget för bostadspro-
20912: och i tillväxtcentra, eftersom där finns arbete och     duktion på 1,5 miljarder mark. Resten av ansla-
20913: utkomstmöjligheter. Detta kommer också till sy-         get, dvs. 500 miljoner mark, kommer att tas i
20914: nes i hur medelhyran utvecklas i dessa områden.         bruk i medlet av augusti, om kostnadsutveckling-
20915: Till sådana tillväxtcentra hör trakterna kring          en i den statsstödda produktionen ligger i högst
20916: bl.a. Uleåborg, Tammerfors, Åbo och Jyväskylä.          samma klass som i februari-april i år. Regering-
20917:    På så sätt kan den direkta brist på hyresbostä-      en har den 14 maj också redan anvisat denna
20918: der som motsvarar efterfrågan som kommer                befogenhet att bevilja medel för användning till
20919: fram på vissa orter inom kort också bli ett hinder      bostadslån för hyreshus och bostadsrättshus.
20920: för tillgång tili arbetskraft, varvid det inte heller   Man räknar med att drygt 2 000 bostäder kan
20921: uppstår nya arbetsplatser i området. En sådan           byggas med denna summa.
20922: spiralländer ingen tili nytta. Då penningmarkna-
20923: 
20924:      Helsingfors den 22juni 1998
20925: 
20926:                                                                             Minister Sinikka Mönkäre
20927:                                              KK 636/1998 vp
20928: 
20929: Kirjallinen kysymys 636
20930: 
20931: 
20932: 
20933: 
20934:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Luottokelpoisuutensa menettäneen yrittäjän
20935:                                         asemasta
20936: 
20937: 
20938:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
20939: 
20940:    Menneen laman aikana ilmeisesti kymmenet            tokelpoisuuttaan. Tämä myönnettäisiin, kun on
20941: tuhannet yrittäjät joutuivat kokemaan henkilö-         tutkittu tapahtumien tausta ja havaittu palautus
20942: kohtaisen konkurssin tai sitten muuten maksa-          aiheelliseksi. Yhteiskunta on muutenkin pyrki-
20943: mattomien laskujen vuoksijoutuivat luottorekis-        nyt korjaamaan laman vaikutuksia, joten tämä
20944: teriin ja menettivät luottokelpoisuutensa. Heistä      olisi vielä yksi sellainen.
20945: suuri määrä on ollut erinomaisen taitaviaja idea-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20946: rikkaita yrittäjiä, jotka kaikissa liiketoimissaan     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20947: pitivät jalat maassa, henkilöitä, joille kukaan ei     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20948: uskonut käyvän niin kuin kävi. Vuosikymmeniin          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20949: pahin romahdus vei heidät mennessään sillä seu-
20950: rauksella, että heillä ei ole yrittämisen mahdolli-              Katsooko Hallitus olevan perusteltua,
20951: suutta. He ovat nyt kelvottomien yrittäjien seu-              että menneen laman yhteydessä ilman
20952: rassa ilman omaa syytään.                                     varsinaista omaa syytään luottokelpoi-
20953:    Maa tarvitsee yrittäjiä. Yrittämisen taidot kui-           suutensa menettänyt yrittäjä voisi saada
20954: tenkin makaavat toimettomina. Sen vuoksi tulisi               sen anomuksesta ja taustatutkimuksen
20955: saada aikaan järjestelmä, jossa laman jalkoihin               jälkeen takaisin ja näin mahdollisuudet
20956: jäänyt rehellinen yrittäjä voisi anoa takaisin Juot-          yritystoiminnan aloittamiseen uudelleen?
20957: 
20958:      Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1998
20959: 
20960:                                           Sulo Aittaniemi /kesk
20961: 
20962: 
20963: 
20964: 
20965: 280043
20966: 2                                             KK 636/1998 vp
20967: 
20968: 
20969: 
20970: 
20971:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
20972: 
20973:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Eduskunta on 16.6.1998 hyväksynyt lain en-
20974: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           nakkoperintälain 27 §:n muuttamisesta (HE 53/
20975: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          1998 vp). Lain mukaan verovelvollinen voi pääs-
20976: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-          tä takaisin ennakkoperintärekisteriin nykyisen
20977: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           kahden vuoden sijasta viimeistään vuoden kulut-
20978: n:o 636:                                                tua rekisteristä poistamisen jälkeen, jollei laimin-
20979:                                                         lyöntien jatkumista ole pidettävä ilmeisenä.
20980:            Katsooko Hallitus olevan perusteltua,        Lainmuutos pohjautuu Verotuksen oikeusturva-
20981:         että menneen laman yhteydessä ilman             työryhmän välimietintöön (VM:n työryhmämie-
20982:         varsinaista omaa syytään luottokelpoi-          tintö 17 /1997), ja sen tavoitteena on helpottaa
20983:         suutensa menettänyt yrittäjä voisi saada        mahdollisuuksia yritystoiminnan uudelleen
20984:         sen anomuksesta ja taustatutkimuksen            aloittamiseen.
20985:         jälkeen takaisin ja näin mahdollisuudet             Hallituksen esitys henkilötietolainsäädännön
20986:         yritystoiminnan aloittamiseen uudelleen?        uudistamisesta annettaneen eduskunnalle kulu-
20987:                                                         van kesäkuun aikana. Lähtökohtana on, että
20988:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            myös yrittäjänä toimivat luonnolliset henkilöt
20989: vasti seuraavaa:                                        kuuluvat lain soveltamisalaan, mikä laajentaa
20990:                                                         henkilötiedon suojaa ja rekisteröidyn oikeuksia
20991:    Yhteiskunnan kannalta ei ole järkevää, että          nykyisestä. Ehdotus sisältää muun muassa sään-
20992: mahdollisuus hankkia toimeentulo yritystoimin-          nöksen, jonka mukaan luottotietorekisteriin saa
20993: nalla estyy pelkästään sillä perusteella, että aikai-   rekisteröidyn pyynnöstä tallettaa tiedon maksu-
20994: sempi yritystoiminta on päättynyt konkurssiin           häiriömerkinnän perusteena olevan maksun suo-
20995: tai muuten maksuvaikeuksiin. Ongelmana ovat             rittamisesta. Uudistuksen myötä luotonantaja
20996: yleensä konkurssiyrittäjien heikentyneet luoton-        voi nykyistä paremmin arvioida rekisteröidyn
20997: saantimahdollisuudet sekä vaikeudet päästä en-          kykyä hoitaa sitoumuksiaan. Ehdotettu säännös
20998: nakkoperintärekisteriin.        Konkurssiyrittäjien     koskisi kuitenkin vain luonnollisia henkilöitä
20999: aseman parantaminen on kuitenkin monitahoi-             yksityishenkilöinä.
21000: nen kysymys. Luotonantajilla tulee olla käytös-             Yrityksiä ja yhteisöjä koskevien luottotietojen
21001: sään tietoja, joilla ne pystyvät arvioimaan luotto-     rekisteröintijää nykyisin ja myös ehdotetun hen-
21002: riskinsä. Tehtyjen selvitysten mukaan aikaisem-         kilötietolain soveltamisalan ulkopuolelle. Sekä
21003: mat konkurssit lisäävät tulevan luottotappion           nykyinen että ehdotettu henkilötietolaki asetta-
21004: riskiä. Valtiovallan täytyy pyrkiä myös tehok-          vat yksityishenkilöitä koskevalle luottotietotoi-
21005: kaasti huolehtimaan siitä, että yritykset huolehti-     minnalle täsmälliset rajat. Yrittäjien ja yritysten
21006: vat vero- ja muista lakisääteisistä velvoitteistaan.    tietosuojasta ei ole vastaavaa lakia. Yrityksiä
21007:    Ministeri Jouko Skinnarin johtama ministeri-         koskevia luottotietorekistereitä on olemassa, ja
21008: työryhmä on ottanut kantaa niin sanottujen re-          luottotietotoimintaa harjoittavat yksityiset tahot
21009: hellisten konkurssiyrittäjien asemaan. Työryh-          määräävät itse yritysluottotietotoimintansa peri-
21010: mä esitti 8.1.1998 toimenpide-ehdotuksenaan,            aatteet. Yrittäjien, yritysten ja yhteisöjen oikeuk-
21011: että erityisestihenkilötieto-ja verolainsäädäntöä       sien turvaaminen luottotietojen rekisteröinnissä
21012: uudistettaessa kiinnitetään riittävästi huomiota        sekä siihen liittyvät sääntelytarpeet tulevat selvi-
21013: sellaisten konkurssiyrittäjien yritystoiminnan          tettäväksi oikeusministeriössä erillisenä hank-
21014: jatkamisedellytyksiin, joiden konkursseihin ei lii-     keena henkilötietolakiesityksen antamisen jäl-
21015: ty väärinkäytöksiä. Samalla pidettiin tärkeänä          keen.
21016: huolehtia siitä, ettei julkisyhteisön luotonannos-         Luottotietorekisterin toiminnan tulee käytän-
21017: sa ja yritystukien myöntämisessä noudateta käy-         nön syistä olla melko kaavamaista. Järjestelmä,
21018: täntöjä, joilla perusteettomasti rajoitetaan luo-       jossa luottotietojen säilytysajat perustuisivai ta-
21019: ton antoa tai tuen myöntämistä sanotunlaisille          pauskohtaiseen harkintaan, olisi hyvin ongel-
21020: konkurssiyrittäjille.                                   mallinen. Luottokelpoisuuden palauttaminen
21021:                                               KK 636/1998 vp                                            3
21022: 
21023: sekä maksuhäiriömerkinnän taustasyiden selvi-            Maksuohjelma kestää yleensä viisi vuotta. Ohjel-
21024: tys ja siihen liittyvän aineiston arviointi johtaisi-   man noudatettuaan velallinen vapautuu loppu-
21025: vat vaikeisiin määrittelyongelmiin. Samalla kan-        osasta velkojaan. Velkajärjestelystä tehdään
21026: salaisten yhdenvertaisuus saattaisi vaarantua.          merkintä oikeusrekisterikeskuksen ylläpitämään
21027:    Entinen yrittäjä voi yksityishenkilön velkajär-      velkajärjestelyrekisteriin. Tiedot poistetaan re-
21028: jestelyn avulla saada mahdollisuuden uuteen al-         kisteristä maksuohjelman keston päätyttyä.
21029: kuun. Yksityishenkilöillä onkin ollut laajaa tar-          Yrittäjien asemaa on mahdollista parantaa
21030: vetta järjestellä yritystoiminnasta peräisin olevia     kehittämällä luottotietorekisterin tietosisältöä
21031: velkaongelmia. Vuosina 1993-1997 tehtiin yh-            nykyistä yksityiskohtaisemmaksi. Luotananta-
21032: teensä 55 000 velkajärjestelyhakemusta ja mak-          jien tehtävänä on arvioida, mikä merkitys luotto-
21033: suohjelma vahvistettiin noin 40 000 velalliselle.       tietomerkinnälle tulee yksittäistapauksessa an-
21034: Selvästi yli kolmanneksella hakijoista pääsyynä         taa. Oikeusministeriön selvitystyössä tullaan ar-
21035: velkaantumiseen on ollut oman tai toisen yritys-        vioimaan, missä määrin yrityksiä ja yhteisöjä
21036: toiminnan päättyminen. Yli puolella velkajärjes-        koskevaa luottotietotoimintaa voidaan kehittää
21037: telyvelallisista on ollut jotakin yritysvelkaa.         alan itsesääntelyllä.
21038:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1998
21039: 
21040:                                                                      Oikeusministeri Jussi Järventaus
21041: 4                                             KK 636/1998 vp
21042: 
21043: 
21044: 
21045: 
21046:                                           Tili Riksdagens Talman
21047: 
21048:   1 det syfte 37 § 1 momo riksdagsordningen             utan grund begränsar kreditgivningen eller bevil-
21049: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             jandet av stöd tili konkursföretagare av ovan
21050: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         nämnt slago
21051: dagsledamot Sulo Aittoniemi undertecknade                   Riksdagen har 160601998 godkänt lagen om
21052: spörsmål nr 636:                                        ändring av 27 § lagen om förskottsuppbörd (RP
21053:                                                         53/1998 rd)o Enligt lagen kan en skattskyldig
21054:            Anser Regeringen det vara motiverat          återinföras i förskottsuppbördsregistret, i stället
21055:         att företagare som i samband med den            för nuvarande två år, senast ett år efter avföran-
21056:         ekonomiska krisen utan egen förskyllan          det ur registret, om det inte skall anses uppenbart
21057:         förlorade sin kreditvärdighet på begäran        att försummelserna fortsätter Lagen grundar sig
21058:                                                                                        0
21059: 
21060: 
21061: 
21062: 
21063:         och efter bakgrundsutredningar kunde            på en mellanrapport av arbetsgruppen för rätts-
21064:         återfå sin kreditvärdighet och sålunda få       skyddet vid beskattningen (Finansministeriets
21065:         en möjlighet att på nytt inleda företags-       arbetsgruppromemoria 17/1997), och dess syfte
21066:         verksamheten?                                   är att göra det lättare att på nytt inleda företags-
21067:                                                         verksamheteno
21068:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt               Regeringens proposition tili riksdagen med
21069: anföra följande:                                        förslag till revidering av personuppgiftslagstift-
21070:                                                         ningen torde avlåtas tili riksdagen inom junio
21071:    Ur samhällets synpunkt är det inte förnuftigt        Utgångspunkten är att även fysiska personer
21072: att möjligheten att få utkomsten av företagsverk-       som verkar som företagare skall höra tilllagens
21073: samhet förhindras enbart på grund av att tidigare       tillämpningsområde, vilket utvidgar skyddet av
21074: företagsverksamhet slutat i konkurs eller annars        personuppgifter och den registrerades rättigheter
21075: i betalningssvårigheter. Problemet består i all-        från det som gäller för närvarandeo Förslaget
21076: mänhet av konkursföretagarens minskade möj-             innehåller bl.ao en bestämmelse, enligt viiken i
21077: ligheter att erhålla kredit samt av svårigheten att     kreditupplysningsregister får på den registrera-
21078: bli införd i förskottsuppbördsregistret. Förbätt-       des begäran registreras uppgift om att en sådan
21079: randet av konkursföretagarnas ställning är emel-        betalning som föranlett anteckning om betal-
21080: lertid en komplicerad frågao Kreditgivarna bör          ningsstörning har erlagtso 1 och med reformen
21081: ha tiligång tili uppgifter på grundval av vilka de      kan kreditgivaren bättre än för närvarande bedö-
21082: kan bedöma kreditriskernao Utredningarna visar          ma den registrerades förmåga att sköta sina för-
21083: att tidigare konkurser ökar risken för en framtida      bindelser Den föreslagna bestämmelsen gäller
21084:                                                                   0
21085: 
21086: 
21087: 
21088: 
21089: kreditförlusto Statsmakten skall också eftersträ-       dock endast fysiska personer som privatperso-
21090: va att på ett effektivt sätt sörja för att företagen    ner.
21091: sköter sina skatte- och andra lagstadgade skyl-             Registreringen av kredituppgifter som gäller
21092: dighetero                                               företag och sammanslutningar hör till varken
21093:    Den av minister Jouko Skinnari ledda minis-          den gällande lagens eller den föreslagna person-
21094: terarbetsgruppen har tagit ställning tili soko ärliga   uppgiftslagens tillämpningsområdeo Både den
21095: konkursföretagares ställningo Arbetsgruppen             gällande och den föreslagna lagen drar upp exak-
21096: framställde 80101998 som sitt åtgärdsförslag att        ta gränser för kreditupplysningsverksamheten
21097: man särskilt i samband med revideringen av per-         gällandeprivatpersonero Någon motsvarande lag
21098: sonuppgifts- och skattelagstiftningen fåster till-      finns inte om datasekretessen gällande företagare
21099: räcklig uppmärksamhet vid företagarnas möjlig-          och företago Det finns kreditupplysningsregister
21100: het att fortsätta företagsverksamheten när det är       över företag, och de privata instanserna som be-
21101: fråga om konkursföretagare vilkas konkurs inte          driver kreditupplysningsverksamhet bestämmer
21102: är förknippad med missbruko Samtidigt ansåg             själva om principerna för företagskreditupplys-
21103: man det vara viktigt att sörja för att offentliga       ningsverksamheteno Säkerställandet av företa-
21104: sammanslutningar i kreditgivningen och vid be-          garnas, företagens och sammanslutningarnas
21105: viljandet av företagsstöd inte iakttar praxis som       rättigheter vid registreringen av kredituppgifter
21106:                                             KK 636/1998 vp                                                5
21107: 
21108: samt regleringsbehovet i samband med detta            över en tredjedel av sökandena var den huvud-
21109: skall utredas vid justitieministeriet som ett sär-    sakliga orsaken tili skuldsättningen det att den
21110: skilt projekt efter att propositionen med förslag     egna eller.. någon annans företagsverksamhet
21111: tili personuppgiftslag har avlåtits.                  upphört. Over hälften av skuldsaneringsgälde-
21112:     Kreditupplysningsverksamheten måste på            närerna har haft företagsskulder av något slag.
21113: grund av praktiska orsaker vara ganska form-          Betalningsprogrammet fastställs i allmänhet för
21114: bunden. Ett system där förvaringstiderna för kre-     fem år. När gäldenären iakttagit programmet är
21115: ditupplysningar är beroende av prövningen i det       han fri från resten av skulderna. Om skuldsane-
21116: enskilda fallet är mycket problematiskt. Aterstäl-    ring görs en anteckning i skuldsaneringsregistret
21117: landet av kreditvärdigheten samt utredningen av       som upprätthålls av rättsregistercentralen. Upp-
21118: orsakerna tili anteckning om betalningsstörning       gifterna avlägsnas ur registret när betalningspro-
21119: och bedömningen av därtillhörande materia!            grammet inte längre är i kraft.
21120: skulle leda tili svåra defmitionsproblem. Samti-         Företagarnas ställning kan förbättras genom
21121: digt finns det risk för att medborgarnas likställd-   att utveckla innehållet i kreditupplysningsregist-
21122: het äventyras.                                        ren så att de är mera detaljerade än för närvaran-
21123:     En före detta företagare kan genom skuldsa-       de. Kreditgivarnas uppgift är att bedöma viiken
21124: nering för privatpersoner få en möjlighet att bör-    betydelse de i varje enskilt fall tillmäter en anteck-
21125: ja om på nytt. Bland privatpersoner har det fun-      ning i kreditupplysningsregister. 1justitieministe-
21126: nits ett stort behov att sanera skulder som föran-    riets utredningsarbete skall utredas i viiken mån
21127: letts av företagsverksamhet. Under åren 1993-         kreditupplysningsverksamheten gällande före-
21128:  1997 inlämnades sammanlagt 55 000 skuldsane-         tag och sammanslutningar kan utvecklas genom
21129: ringsansökningar och ett betalningsprogram            självreglering.
21130: fastställdes för cirka 40 000 gäldenärer. För klart
21131:      Helsingfors den 17 juni 1998
21132: 
21133:                                                                      Justitieminister Jussi Järventaus
21134: 1
21135: 1
21136:  1
21137:   1
21138:   1
21139:    1
21140:     1
21141:     1
21142:      1
21143:       1
21144:       1
21145:        1
21146:         1
21147:         1
21148:          1
21149:           1
21150:           1
21151:            1
21152:             1
21153:             1
21154:              1
21155:               1
21156:                                             KK 637/1998 vp
21157: 
21158: Kirjallinen kysymys 637
21159: 
21160: 
21161: 
21162: 
21163:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Ahvenanmaan avustuksista
21164: 
21165: 
21166: 
21167:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
21168: 
21169:    Ahvenanmaa on upporikas maakunta. Sen              siitä ei ole tietoa, koska valtiovarainministeriön
21170: työttömyysaste on Manner-Suomeen verrattuna           herrat eivät ole viitsineet pitää asiasta kirjaa.
21171: vähäinen ja bruttokansantuote asukasta kohden         Perusteena Ahvenanmaan rahoittamiselle on,
21172: korkea. Ahvenanmaa on noukkinut rusinat pul-          että voidaan rehennellä maailmalla, kuinka Suo-
21173: lasta, kun on ollut kysymys Euroopan unionin          mi hellii vähemmistöjään.
21174: jäsenyydestä, verorajoista tai lohikiintiöistä.           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21175:     Edellä esitetystä huolimatta Manner-Suomi         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21176: avustaa Ahvenanmaata mittavilla summiila,             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21177: joista kylläkin on sovittu itsehallintolain uudel-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21178: leenkäsittelyn yhteydessä, mutta jotka ovat kui-
21179:  tenkin harkinnanvaraisia. Vuonna 1974 Man-                     Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
21180:  ner-Suomi maksoi Ahvenanmaalle 960 miljoo-                  siin, joiden kautta perusteeton Ahvenan-
21181:  naa markkaaja sai sieltä vastaavasti verotuloja ja          maan tukeminen köyhän Manner-Suo-
21182:  maksuja noin 600 miljoonaa markkaa. Manner-                 men taholta lopetetaan tai saatetaan ai-
21183:  Suomi siis rahoitti rikasta maakuntaa 350 mil-              nakin olosuhteet huomioiden kohtuulli-
21184:  joonalla markalla. Mikä suhde on tällä hetkellä,            siin rajoihin?
21185: 
21186:      Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1998
21187:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
21188: 
21189: 
21190: 
21191: 
21192:  280043
21193: 2                                          KK 637/1998 vp
21194: 
21195: 
21196: 
21197: 
21198:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
21199: 
21200:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa       soituksen ennakkomäärä on vahvistettu 771 milj.
21201: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        markaksi.                        ·
21202: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Jos maakunnassa maksuunpantu tulo- ja va-
21203: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       rallisuusvero ylittää 0,5 prosenttia vastaavasta
21204: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        verosta koko maassa, ylimenevä osa kuuluu itse-
21205: n:o 637:                                             hallintolain 49 §:n nojalla maakun nalle. Tällaista
21206:                                                      verohyvitystä on maksettu Ahvenanmaan maa-
21207:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       kunnalle vuonna 1997 verovuodelta 1995 noin
21208:        siin, joiden kautta perusteeton Ahvenan-      43,8 milj. mk. Verovuodelta 1996 verohyvityksen
21209:        maan tukeminen köyhän Manner-Suo-             määräksi on vahvistettu noin 51,8 milj. mk.
21210:        men taholta lopetetaan tai saatetaan ai-          Ahvenanmaan maakunnalle voidaan itsehal-
21211:        nakin olosuhteet huomioiden kohtuulli-        lintolain mukaan myöntää myös ylimääräistä
21212:        siin rajoihin?                                määrärahaa ja erityistä avustusta itsehallinto-
21213:                                                      laissa tarkemmin säädetyin perustein. Näitä ei
21214:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         ole myönnetty uuden itsehallintolain aikana.
21215: vasti seuraavaa:                                         Nykyisen järjestelmän muuttaminen edellyt-
21216:                                                      täisi Ahvenanmaan itsehallintolain muuttamista
21217:     Ahvenanmaan itsehallintolain mukaan Ahve-        maakunnan taloudenhoitoa koskevien säännös-
21218: nanmaan maakunnalle suoritetaan itsehallinnos-       ten osalta. Itsehallintolain muuttaminen voi ta-
21219: ta aiheutuvien menojen kattamiseksi vuosittain       pahtua vain perustuslain säätämisjärjestyksessä
21220: valtion varoista määrä, joka vahvistetaan itse-      Ahvenanmaan maakuntapäivien suostumuksel-
21221: hallintolain tarkoittamassa tasoituksessa. Ahve-     la.
21222: nanmaan valtuuskunta toimittaa tasoituksen               Koska eräät Manner-Suomen ja Ahvenan-
21223: vuosittain jälkikäteen kultakin kalenterivuodel-     maan välisiä valtiontaloudellisia rahavirtoja kos-
21224: ta. Tasoitusmäärä lasketaan siten, että valtion      kevat seikat vaativat tarkempaa analysointia,
21225: tilinpäätöksen mukaiset asianomaisen vuoden          Tilastokeskus ja Ahvenanmaan tilasto- ja tutki-
21226: tulot lukuun ottamatta uusia valtion lainoja, ker-   mustoimisto ryhtyvät voimassa olevan tilastoso-
21227: rotaan itsehallintolain mukaisella tasoitusperus-    pimuksen puitteissa yhdessä selvittämään asiaa.
21228: teella, joka on 0,45 prosenttia. Vuoden 1998 ta-
21229: 
21230:      Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1998
21231: 
21232:                                                                            Ministeri Jouko Skinnari
21233:                                             KK 637/1998 vp                                              3
21234: 
21235: 
21236: 
21237: 
21238:                                          Tili Riksdagens Talman
21239: 
21240:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            procent. 1fråga om avräkningen har för 1998 ett
21241: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            förhandsbelopp på 771 milj. mk fastställts.
21242: medlem av statsrådet översänt följande av riks-            Om den i landskapet debiterade inkomst- och
21243: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spörs-           förmögenhetsskatten överstiger 0,5 procent av
21244: mål nr 637:                                            motsvarande skatt i hela riket, tillkommer enligt
21245:                                                        49 § självstyrelselagen det överstigande beloppet
21246:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder får          landskapet. 1 dylik skattegottgörelse betalades
21247:        att det ogrundade stödjande av Åland            tili landskapet Aland 1997 ca 43,8 milj. mk för
21248:        som sker från det fattiga rikets sida skall     skatteåret 1995. För skatteåret 1996 har i skatte-
21249:        upphöra eller åtminstone fås att anta med       gottgörelse fastställts ca 51 ,8 milj. mk.
21250:        beaktande av omständigheterna rimliga               Enligt självstyrelselagen kan landskapet
21251:        proportioner?                                   Åland beviljas även extra anslag och särskilda
21252:                                                        bidrag. Grunderna för dessa anges i självstyrelse-
21253:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt          lagen. Dylika anslag och bidrag har inte beviljats
21254: anfåra följande:                                       medan den nya självstyrelselagen varit i kraft.
21255:                                                            En ändring av det nuvarande systemet skulle
21256:    För att täcka utgifterna för självstyrelsen till-   förutsätta att självstyrelselagen får Åland ändras
21257: förs, enligt självstyrelselagen för Åland, landska-    i fråga om de bestämmelser som gäller landska-
21258: pet årligen av statsmedel ett belopp som fastställs    pets ekonomi. En sådan ändring kan göras en-
21259: vid en särskild i självstyrelselagen avsedd avräk-     dast i den ordning som gäller för stiftande av
21260: ning. Ålandsdelegationen lämnar årligen in av-         grundlag och med Alands lagtings samtycke.
21261: räkningen i efterhand för varje kalenderår. Av-            Eftersom vissa omständigheter i anslutning tili
21262: räkningsbeloppet beräknas så att de i statsbok-        de statsekonomiska penningströmmarna mellan
21263: slutet får respektive år redovisade inkomsterna,       riket och Åland kräver närmare analys, kommer
21264: med undantag för upptagna nya statslån, multi-         Statistikcentralen och Ålands statistik- och ut-
21265: pliceras med en viss i självstyrelselagen nämnd        redningsbyrå att tillsammans inom ramen får
21266: avräkningsgrund. Avräkningsgrunden är 0,45             gällande statistikavtal utreda frågan.
21267: 
21268:      Helsingforsden 18 juni 1998
21269: 
21270:                                                                              Minister Jouko Skinnari
21271:                                              KK 638/1998 vp
21272: 
21273: Kirjallinen kysymys 638
21274: 
21275: 
21276: 
21277: 
21278:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Vaalilakien muuttamisesta
21279: 
21280: 
21281: 
21282:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
21283: 
21284:     Edustaja Helteen eduskunnalle jättämän vaa-        nen eikä 1-2 edust<;tjan ryhmillä ole mitään po-
21285: lilakeja koskevan lakiehdotuksen eräitä keskei-        liittista merkitystä. Aänikynnys tässä tarkoituk-
21286: siä kysymyksiä oli se, että asetetaan kolmen pro-      sessa voisi olla 4-5 prosenttia.
21287: sentin äänikynnys, jonka ylittävät puolueet tule-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21288: vat osallisiksi niin sanotuista tasauspaikoista,       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21289: sekä vaaliliittojen kieltäminen. Vaaliliittoja on-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21290: kin syytä katsoa karsaasti siitä syystä, että äänes-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21291: täjien äänet saattavat periaatteessa auttaa edus-
21292: kuntaan ehdokkaan, jota äänestäj~t eivät puo-                    Mitä mieltä Hallitus on vaalilakien
21293: luepoliittisesti haluaisi äänestää. Aänikynnystä              muutoksesta, jonka seurauksena vaalilii-
21294: olisi syytä kannattaa ehkä sen suuntaisena, että              tot kiellettäisiin ja eduskuntaan pääsemi-
21295: tietyn äänikynnyksen alapuolelle jääneet puo-                 seen puolueelle asetettaisiin 4-5 prosen-
21296: lueet eivät saisi edustajia eduskuntaan lainkaan.             tin äänikynnys?
21297:  Suomen eduskunta kun on jo nyt kovin pirstalei-
21298: 
21299:       Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1998
21300: 
21301:                                           Sulo Aittaniemi /kesk
21302: 
21303: 
21304: 
21305: 
21306:  280043
21307: 2                                           KK 638/1998 vp
21308: 
21309: 
21310: 
21311: 
21312:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
21313: 
21314:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         töön liitetyssä asiantuntijaselvityksessä kiinnitet-
21315: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tiin huomiota siihen, että äänikynnys voisijohtaa
21316: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        jopa suhteellisuuden toteutumisen heikkenemi-
21317: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitta-       seen. Tasauspaikkajärjestelmän puolestaan kat-
21318: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        sottiin merkitsevän poikkeamaa vaalilainsää-
21319: 638:                                                   dännön yhtenäisyyteen, kun järjestelmä ei sovel-
21320:                                                        lu kunnallisvaaleihin. Mietintöön liitetyssä eriä-
21321:           Mitä mieltä Hallitus on vaalilakien          vässä mielipiteessä katsottiin, että tasauspaikka-
21322:        muutoksesta, jonka seurauksena vaalilii-        järjestelmä tulisi ottaa käyttöön eduskuntavaa-
21323:        tot kiellettäisiin ja eduskuntaan pääsemi-      leissa.
21324:        seen puolueelle asetettaisiin 4--5 prosen-          Edellä mainitun selvitystyönjälkeen kysymys-
21325:        tin äänikynnys?                                 tä vaalijärjestelmän suhteellisuuden parantami-
21326:                                                        sesta ei ole selvitetty hallituksen piirissä. Asian
21327:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           selvittäminen ei kuulunut myöskään uutta yhte-
21328: vasti seuraavaa:                                       näistä vaalilakia va\mistelleen vaalilakien yhte-
21329:                                                         näistäruistoimikunnan tehtäviin, eikä eduskun-
21330:    Vuoden 1906 vaalilainsäädäntöuudistuksesta           nan käsiteltävänä olevaan hallituksen esitykseen
21331: alkaen vaalijärjestelmämme keskeisenä kulmaki-          n:o 48/1998 vp vaalilaiksi ja eräiksi siihen liitty-
21332: venä on ollut suhteellisuusperiaate. Kuitenkin          viksi Jaeiksi näin ollen sisälly ehdotuksia asiasta.
21333: kysymys vaalijärjestelmän suhteellisuuden pa-              Hallituksen esitykseen n:o 1/1998 vp uudeksi
21334: rantamisesta etenkin valtiollisissa vaaleissa, esi-     Suomen Hallitusmuodoksi ei myöskään sisälly
21335: merkiksi äänikynnys tai tasauspaikkajärjestelmä        ehdotusta voimassa olevan vaalijärjestelmän
21336: käyttöön ottamalla taikka vaaliliitot kieltämällä,      muuttamiseksi. Ehdotettuun hallitusmuodon
21337: on ollut toistuvasti esillä.                            25 §:ään sisältyisi voimassa oleva vaalilainsää-
21338:    Viimeksi asiaa on selvitetty hallituksen piirissä    däntömme perusteet kirjaava säännös eduskun-
21339: vaalilakien tarkistamistaimikunnassa vuosina            tavaalien välittömästä, suhteellisesta ja salaisesta
21340: 1988-1989. Lokakuussa 1989 luovuttamassaan              luonteesta sekä yhtäläisestä äänioikeudesta.
21341: mietinnössä toimikunta kuitenkin totesi, että se ei        Sen enempää nykyinen perustuslakimme kuin
21342: voinut tehdä asiassa ehdotuksia, joskin mietin-         ehdotettu uusi perustuslakikaan eivät suinkaan
21343: töön kirjattiin toimikunnassa esillä olleet mielipi-    ole esteenä vaalijärjestelmämme suhteellisuuden
21344: teet. Näissä mielipiteissä tuli esille myös eräiden     parantamiselle, jos tämä myöhemmin katsotaan
21345: suhteellisuuden parantamiseen !Jihtäävien toi-          tarpeelliseksi. Tällainen vaalijärjestelmämme
21346: menpiteiden ongelmallisuus. Aänikynnyksen               muuttaminen ei kuitenkaan ole mahdollista il-
21347: käyttöön ottamisen epäiltiin olevan toteutetta-         man asian perusteellista selvittämistä.
21348: vissa vain perustuslakia muuttamalla. Mietin-
21349: 
21350:       Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1998
21351: 
21352:                                                                      Oikeusministeri Jussi Järventaus
21353:                                             KK 638/1998 vp                                              3
21354: 
21355: 
21356: 
21357: 
21358:                                         Tili Riksdagens Talman
21359: 
21360:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           kandet fåstes uppmärksamhet vid att rösttrös-
21361: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           keln kunde till och med leda till en försämring av
21362: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       proportionaliteten. Systemet med utjämnings-
21363: dagsledamot Sulo Aittaniemi undertecknade             mandat ansågs igen innebära en a vvikelse från en
21364: spörsmål nr 638:                                      enhetlig vallagstiftning då systemet inte kan till-
21365:                                                       lämpas i kommunalval. 1 den avvikande åsikt
21366:           Vad anser Regeringen om en ändring          som fogats till betänkandet ansågs att systemet
21367:        av vallagarna som ledde till att valför-       med utjämningsmandat bör tas i bruk i riksdags-
21368:        bund förbjuds och en 4-5 procents röst-        val.
21369:        tröskel ställs för att ett parti skall komma      Efter ovan nämnda utredning har frågan om
21370:        in i riksdagen?                                en förbättring av proportionaliteten i valsyste-
21371:                                                       met inte utretts inom regeringen. Denna fråga
21372:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         hörde inte heller tili uppdraget för den kommis-
21373: anföra följande:                                      sion för kodifiering av vallagarna som beredde
21374:                                                       den nya enhetliga vallagen, och i regeringens
21375:    Från reformen a v vallagstiftningen år 1906        proposition nr 4811998 rd med förslag tili vallag
21376: har en central hörnsten i vårt valsystem varit        och tili vissa lagar som har samband med den
21377: proportionalitetsprincipen. Ändå har frågan om        ingår därmed inga förslag som gäller denna frå-
21378: en förbättring av proportionaliteten i valsyste-      ga.
21379: met speciellt i statliga vai, t.ex. genom att en         1 regeringens proposition nr 1/1998 rd med
21380: rösttröskel eller ett system med utjämningsman-       förslag tili ny Regeringsform för Finland ingår
21381: dat tas i bruk eller valförbund förbjuds, upprepa-    inte heller ett fOrslag att det gällande valsystemet
21382: de gånger tagits upp.                                 skall ändras. Den föreslagna 25 § i regeringsfor-
21383:    Senast utreddes frågan inom regeringen av          men skall innehålla grundstenarna för vår gällan-
21384: kommissionen för revision av vallagarna under         de vallagstiftning och bestå av en bestämmelse
21385: åren 1988-1989. 1 det betänkande kommissio-           om att riksdagsvalen skall vara direkta, propor-
21386: nen överlämnade i oktober 1989 konstaterade           tionella och hemliga samt om lika rösträtt.
21387: den dock att den inte kan komma med några                Varken den nuvarande grundlagen eller den
21388: förslag, men de åsikter som hade framlagts i          föreslagna nya grundlagen lägger några som
21389: kommissionen tecknades i betänkandet. Av              helst hinder för att proportionaliteten i valsyste-
21390: dessa åsikter framgår även problemen med vissa        met förbättras om detta senare anses vara nöd-
21391: åtgärder som åsyftar att förbättra proportionali-     vändigt. En dylik ändring av vårt valsystem är
21392: teten. Det misstänktes att en rösttröske1 endast      dock inte möjlig utan att frågan först utreds
21393: kunde tas i bruk genom en ändring av grundla-         grundligt.
21394: gen. 1 den expertutredning som fogats tili betän-
21395: 
21396:      Helsingfors den 17 juni 1998
21397: 
21398:                                                                     Justitieminister Jussi Järventaus
21399:                                             KK 639/1998 vp
21400: 
21401: Kirjallinen kysymys 639
21402: 
21403: 
21404: 
21405: 
21406:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Grillihiilien tuomisesta ulkomailta
21407: 
21408: 
21409: 
21410:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
21411: 
21412:    Katselin eräänä iltana televisiosta, joka on       Tässäkin olisi erinomainen sivutulon lähde maa-
21413: kaiken pahan alku ja juuri, että tänne Suomeen,       seudulle, kunhan vain joku panisi liikkeelle ja
21414: makkarangrillauksen luvattuun maahan tuo-             antaisi ohjeita.
21415: daan grillaukseen käytettävistä hiilistä 95 pro-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21416: senttia ulkomailta, Suomeen, jonka metsiin mä-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21417: tänee kymmenkertaisesti tarvittava määrä griili-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21418: hiilien raaka-ainetta.                                nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21419:     Televisio-ohjelmassa näytettiin lisäksi, miten
21420: jostakin Savonmaalta olevat isännät muurailivat                 Mitä mieltä Hallitus on hiilenpolton ja
21421: pesää, jossa aikoivat ryhtyä hiiliä myyntiin polt-           siihen liittyvän tervan ja tärpätin tuotta-
21422: tamaan. Keskustelussa kävi ilmi, ettäjopa hiilen-            misen mahdollisuuksista maaseudun lisä-
21423: polttotaito, jonka ansiosta samalla syntyy myös              tulojen hankinnassa, ja
21424: tervaaja tärpättiä, oli kadonnutjonnekin ja mie-                onko Hallitus valmis viemään asiaa
21425:  het olivat ihmeissään, mistä taitoa löytyisi. Jos-          eteenpäin esimerkiksi melkein kadon-
21426:  tain Karjalan laulumailta olivat käyneet taitoa             neen taitotiedon keräämisessä alan vielä
21427:  haeskelemassa, vaan ylen olivat salaperäisiä.               elossa olevilta ammattilaisilta?
21428: 
21429:      Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1998
21430: 
21431:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
21432: 
21433: 
21434: 
21435: 
21436:  280043
21437: 2                                          KK 639/1998 vp
21438: 
21439: 
21440: 
21441: 
21442:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
21443:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       arvioi 10 prosenttia tai sen alle vuodesta riip-
21444: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        puen. Ongelmana ei ole niinkään kotimaisen ta-
21445: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      varan tuottajahinnan kilpailukyky kuin tarjon-
21446: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       nan vähäisyys. Kauppaketju hankkii vuosittain
21447: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        noin 100 000 pussia grillihiiltä sekä brikettejä ja
21448: n:o 639:                                             tavallinen kotimainen pientuottaja pystyy tar-
21449:                                                      joamaan vain ehkä 500 pussia.
21450:           Mitä mieltä Hallitus on hiilenpolton ja        Grillihiili valmistetaan lehtipuusta, meillä lä-
21451:        siihen liittyvän tervan ja tärpätin tuotta-   hinnä koivusta. Tähän sopii erinomaisesti taimi-
21452:        misen mahdollisuuksista maaseudun lisä-       konhoidosta ja ensiharvennuksesta saatava pien-
21453:        tulojen hankinnassa, ja                       puu. Tervaa, tärpättiä ja pajahiiltä valmistetaan
21454:           onko Hallitus valmis viemään asiaa         männystä. Tervan ja pajahiilen tuottaminen
21455:        eteenpäin esimerkiksi melkein kadon-          maaseudulla pienimittakaavaisesti on mahdollis-
21456:        neen taitotiedon keräämisessä alan vielä      ta. Pajahiilen eli sysien käyttäjät miiluttavat hii-
21457:        elossa olevilta ammattilaisilta?              lensä itse tai ovat luoneet hankintayhteytensä,
21458:                                                      eikä tältä osin kotimaisen tavaran saamisessa ole
21459:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         suuria ongelmia. Tärpättiä saadaan männyn sel-
21460: vasti seuraavaa:                                     luloosankeiton yhteydessä edullisesti, ei pientuo-
21461:                                                      tantona.
21462:    Ulkomaankauppatilaston mukaan vuonna                   Hiilen ja tervan valmistus ovat meillä lähinnä
21463: 1996 puuhiiltä (grillihiilet ja briketit) tuotiin    osa kansanperinteen vaalimista. Kuitenkin vaka-
21464: maahamme yhteensä 3 717 tonnia arvoltaan noin        vaa tutkimustakin tehdään mm. Tampereen tek-
21465: 8,5 milj. markkaa. Tärkein alkuperämaa oli            nillisessä korkeakoulussa ja Mikkelin seudulla
21466: USA, jonka osuus oli 36 prosenttia. Kehitys-          on käynnissä ammattikorkeakoulun laaja-alai-
21467: maiksi katsottavista, lähinnä Kaukoidän maista        nen hanke. Tällä vuosikymmenellä alalta on jul-
21468: tuotiin 27 prosenttia. Suomen tilastoitu teollinen    kaistu kolme käsikirjaa ja tutkimusta.
21469: tuotanto oli vain 7 tonnia, mikä on kaksi promil-         Valtion panostus on lähinnä tutkimus- ja ke-
21470: lea kokonaiskäytöstä. Valtion teknillisestä tutki-    hittämistoiminnan rahoittamista sekä valtion-
21471: muskeskuksesta hankitun asiantuntija-arvion           avun antamista Suomen 4H-liitolle. Viimeksi
21472: mukaan puuhiilen kokonaiskulutus on noin 6            mainitulla on hiilihanke Kolarissa sekä terva- ja
21473: 000 tonnia vuodessa pajahiili mukaan lukien,          pajahiilihanke Kymen-Vuoksen 4H-piirissä.
21474: arvoltaan noin 20 milj. markkaa kaupassa.                 Vastauksena kysymykseen hallitus katsoo,
21475: Tuontihiilen osuus on saman lähteen mukaan 80         että erityisesti kotimaisen grillihiilen tuotannolle
21476: prosenttia tai yli vuodesta riippuen. Kysyjällä on    olisi selvästi tilaa. Paikallisesti hiilten lisävalmis-
21477: siten suurin piirtein oikea käsitys tuontihiilen      tuksella olisi merkitystä maaseudulla, jossa pitäi-
21478: osuudesta.                                            si syntyä ammattimaista, riittävän laajamittaista
21479:    Maa- ja metsätalousministeriö selvitti,· millä     yritystoimintaa. Valtio voi edistää sitä osaltaan
21480: tavalla keskeinen tavaratalokauppaketju ja            kansallisella rahoituksella ja EU-osarahoituksel-
21481: polttoöljyjen jakeluketju hiilensä hankkivat.         la TE-keskusten kautta, kunhan yrittäjiä vain
21482: Osto tapahtuu keskitetysti kummallakin ja hiili       löytyy. Taitotiedon keräämiseksi edellä kuvattu
21483: välitetään sitten kauppoihin ja jakeluasemille.       tutkimus-, julkaisu- ja muun toiminnan jatkami-
21484: Kotimaistakin hiiltä kyetään jonkin verran tar-       nen on riittävää. Muihin toimenpiteisiin hallitus
21485: joamaan kuluttajille. Sen osuudeksi kauppaketju       ei katso olevan aihetta ryhtyä.
21486: 
21487:      Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1998
21488: 
21489:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
21490:                                             KK 639/1998 vp                                                 3
21491: 
21492: 
21493: 
21494: 
21495:                                         Tili Riksdagens Talman
21496: 
21497:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        egentligen inte av konkurrenskraften i fråga om
21498: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-         den inhemska varans producentpris utan av det
21499: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       ringa utbudet. Affårskedjan köper årligen in ca
21500: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr          100 000 påsar grillkol och briketter medan en
21501: 639:                                                   vanlig småproducent i Finland kanske bara kan
21502:                                                        erbjuda 500 påsar.
21503:           Hur förhåller sig Regeringen till kol-          Grillkol tillverkas av lövträd, hos oss främst
21504:        bränning och de med den förknippade             av björk. Sådant klenvirke som fås i samband
21505:        möjligheterna att producera tjära och ter-      med plantbeståndsvård och den första gallringen
21506:        pentin i syfte att skaffa tilläggsinkomster     lämpar sig utomordenligt för detta ändamål. Tjä-
21507:        pålandsbygden,och                               ra, terpentin och smideskol tillverkas av tali.
21508:           är Regeringen redo att vidta åtgärder        Småskalig produktion av tjära och smideskol på
21509:        för att t.ex. dokumentera kunnandet hos         landsbygden är möjlig. De som använder smides-
21510:        de yrkesmänniskor som ännu lever och            kol, dvs. träkol, kolar antingen sitt koi själva eller
21511:        har kunskap om denna utdöende                   har upprättat egna anskaffningskanaler för det-
21512:        bransch?                                        ta, varför tillförseln av inhemskt koi inte utgör
21513:                                                        något större problem. Terpentin fås förmånligt i
21514:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          samband med sulfitkokning av tali, inte såsom
21515: anföra följande:                                       småskalig produktion.
21516:                                                           Hos oss tillverkas koi och tjära främst i syfte
21517:     Enligt utrikeshandelsstatistiken uppgick vår       att slå vakt om traditionerna. Utöver detta be-
21518: import av träkol (grillkol och briketter) år 1996      drivs bl.a. vid Tammerfors tekniska högskola
21519: tili sammanlagt 3 717 ton, dvs. tili ett värde av ca   också seriös forskning och i S:t Michels-trakten
21520: 8,5 milj. mk. Det viktigaste ursprungslandet var       har vid yrkeshögskolan startats ett omfattande
21521: USA med en andel om 36 %. Importen från ~:k.           projekt. Under detta årtionde har tre handböcker
21522: utvecklingsländer, främst länderna i Fjärran Os-       och undersökningar publicerats kring ämnet.
21523: tern, var 27 %. Den industriella produktion som           Statens insats består främst av finansiering av
21524: statistikförts i Finland var endast 7 ton, vilket      forsknings- och utvecklingsverksamheten samt
21525: motsvarar 2 promille av den totala förbrukning-        av statsbidrag tili Finlands 4H-förbund. Förbun-
21526: en. Enligt ett sakkunnigutlåtande som inhämtats        det har ett kolprojekt i Kolari samt ett tjär- och
21527: hos statens tekniska forskningscentral uppgår          smideskolprojekt i 4H-distriktet i Kymmene-
21528: den totala förbrukningen av träkol tili ca 6 000       Vuoksen.
21529: ton om året, smideskolen inberäknad, dvs. ett             Som svar på detta spörsmål anser regeringen
21530: värde av ca 20 milj. mk i handeln. Enligt samma        att det helt klart finns utrymme för produktion av
21531:  källa uppgår andelen importkol tili 80 % eller        i synnerhet inhemsk grillkol. På det Iokala planet
21532:  mer beroende på året. Sålunda har spörsmålsstäl-      skulle en mer omfattande produktion av koi vara
21533:  laren i stort sett rätt uppfattning om andelen        av stor betydelse på landsbygden där det borde
21534:  importerad koi.                                       uppstå en yrkesmässig och tillräckligt omfattan-
21535:      Jord- och skogsbruksministeriet har utrett hur    de företagsverksamhet. Staten för sin del kan
21536:  en stor varuhuskedja och en distributionskedja        främja detta genom nationell finansiering och
21537:  för brännolja anskaffar sitt träkol. Bägge gör        EU-delfinansiering genom arbetskrafts- och nä-
21538:  sina inköp centraliserat och därefter distribueras    ringscentralerna, förutsatt att det finns företaga-
21539:  kolet tili affårerna och distributionsställena.       re. För insamling av know-how torde bibehållan-
21540:  Också inhemsk koi kan i viss mån erbjudas kon-        de av ovan nämnda forsknings-, publicerings-
21541:  sumenterna. Affårskedjan uppskattar den in-           och övriga verksamhet vara tillräcklig. Regering-
21542:  hemska kolens andel tili ca 10% eller mindre          en anser att det inte finns skäl att vidta några
21543:  beroende på året. Således utgörs problemet            andra åtgärder i saken.
21544:       Helsingfors den 16 juni 1998
21545: 
21546:                                                         Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
21547:                                               KK 640/1998 vp
21548: 
21549: Kirjallinen kysymys 640
21550: 
21551: 
21552: 
21553: 
21554:                                      Sulo Aittoniemi /kesk: Lausunnoista taksilupaa haettaessa
21555: 
21556: 
21557:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
21558: 
21559:    Taksilupaa haettaessa lääninhallitus pyytää           paperin haaskausta. Niistä pitäisi luopua ja luot-
21560: hakemuksesta lausunnon kunnan ja poliisiviran-           taa kunnan ja poliisin lausuntoihin, joita voidaan
21561: omaisen lisäksi paikalliselta taksiyhdistykseltä         vielä tarvittaessa täydentää jonkun muun asiaa
21562: sekä taksiliiton lääninyhdistykseltä. Todennä-           tuntevan lausunnolla.
21563: köisesti lääninyhdistys laatii oman lausuntonsa             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21564: paikallisen taksiyhdisty~sen pohjalta, koska n_e         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21565: useimmiten ovat melkem sanasta sanaan ykst-              nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21566: mieliset. Taksiyhdistysten lausunnoissa suhtau-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21567: dutaan uuteen lupaan säännönmukaisesti kieltei-
21568: sesti, oli sitten tarvetta tai ei. Taksimiehen intres-             Mitä mieltä Hallitus on siitä, että taksi-
21569: sissä kun on ajojen riittävyys valikointiin saakka.             lupaa koskevassa hakemuskäsittelyssä
21570: Heitä ei todennäköisesti kiinnosta se, onko tyy-                lääninhallitukset voisivat luopua lausun-
21571: dyttämätöntä kuljetustarvetta vai ei. Taksiyhdis-               non pyytämisestä paikalliselta taksiyh-
21572: tysten lausunnoista ei siis saa mitään todellista               distykseltä ja lääninyhdistykseltä, koska
21573: pohjaa asian käsittelylle. Sen sijaan kunta ja po-              lausunnot eivät ole objektiivisia ja lau-
21574: liisi viranomainen suhtautuvat asiaan paikka-                   sunto pyydettäisiin vain kunnalta ja polii-
21575:  kunnan tarpeen vaatimaita pohjalta ja useimmi-                 siviranomaiselta sekä poikkeustapauk-
21576:  ten myös asiantuntevasti.                                      sessa muulta asiaa tuntevalta objektiivi-
21577:     Lupahakemusten käsittelyssä taksiyhdistyk-                  selta taholta?
21578:  siltä pyydettävät lausunnot ovat turhaa ajan ja
21579: 
21580:       Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1998
21581: 
21582:                                            Sulo Aittoniemi /kesk
21583: 
21584: 
21585: 
21586: 
21587:  280043
21588: 2                                           KK 640/1998 vp
21589: 
21590: 
21591: 
21592: 
21593:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
21594: 
21595:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         ranomaisilta ja kunnilta. Samoin lausuntoja on
21596: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          perinteisesti pyydetty lähes aina myös taksien
21597: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        omilta paikallisyhdistyksiltä ja lääninyhdistyk-
21598: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         siltä. Laissa ei kuitenkaan ole mitään mainintaa
21599: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          siitä, miten lääninhallitusten tulee selvittää lii-
21600: n:o 640:                                               kennetarpeen olemassaolo. Lääninhallituksilla
21601:                                                        ei siten ole velvoitetta pyytää lausuntoja viimeksi
21602:           Mitä mieltä Hallitus on siitä, että taksi-   mainituilta tahoilta. Päinvastoin.
21603:        lupaa koskevassa hakemuskäsittelyssä                Taksiliikenteen alalletuloa koskevat määrä-
21604:        lääninhallitukset voisivat luopua lausun-       ykset tulivat voimaan 1.1.1995. Lainmuutos mer-
21605:        non pyytämisestä paikalliselta taksiyh-         kitsi ennen kaikkea sitä, että taksiliikenteessä
21606:        distykseltä ja lääninyhdistykseltä, koska       otettiin käyttöön yrittäjäkoulutus. Toisaalta tar-
21607:        lausunnot eivät ole objektiivisia ja lau-       veharkinta säilytettiin. Tarkoituksena oli kuiten-
21608:        sunto pyydettäisiin vain kunnalta ja polii-     kin keventää luvanmyöntämismenettelyä nimen-
21609:        siviranomaiselta sekä poikkeustapauk-           omaan siten, ettei lausuntoja enää tarvitsisi
21610:        sessa muulta asiaa tuntevalta objektiivi-       hankkia entisessä laajuudessa. Uudessa laissa
21611:        selta taholta?                                  keskeistä oli kysynnän huomioon ottaminen
21612:                                                        sekä kokonaisuudessaan että eri asiakasryhmien
21613:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           kannalta. Hakijan oli itse selvitettävä hakemansa
21614: vasti seuraavaa:                                       yritystoiminnan tarkoituksenmukaisuus ja ta-
21615:                                                        loudelliset edellytykset. Eri asiakasryhmien tar-
21616:    Taksiluvan myöntämisestä ja myöntämisen             peiden osalta lakia on täydennetty luvanvaraises-
21617: edellytyksistä on säädetty luvanvaraisesta henki-      ta henkilöliikenteestä tiellä annetun asetuksen
21618: löliikenteestä tiellä annetussa laissa (662/1994).     (666/1994) 8 §:ssä, jonka mukaan taksilupia
21619: Lain 8 §:n 4 momentin mukaan taksiluvan myön-          myönnettäessä tuli eri asiakasryhmien tarpeet
21620: tää lääninhallitus. Luvan myöntämisen edelly-          ottaa huomioon erityisesti siten, että vammaisten
21621: tyksistä on säädetty 9 b §:ssä. Kyseisen pykälän       tarpeisiin soveltuvia autoja oli kysyntään nähden
21622: nojalla taksilupa voidaan myöntää hakijalle,           riittävästi käytössä.
21623: joka täyttää vakavaraisuutta, hyvämaineisuutta,            Käytännössä lääninhallitukset ovat pääosin
21624: ammattitaitoa ja muuta henkilökohtaista sopi-          noudattaneet tarveharkinnan osalta entistä käy-
21625: vuutta koskevat, laissa erikseen määritellyt kri-      täntöään lain muutoksesta riippumatta. Uusia
21626: teerit. Tämän lisäksi taksilupaa myönnettäessä         tilastointimenetelmiä taimuita keinoja kysynnän
21627: otetaan huomioon sen toiminta-alueen kysyntä           selville saamiseksi ei, ministeriön saamien tieto-
21628: kokonaisuudessaan, jossa hakija aikoo pääasial-        jen mukaan, ole paljoakaan vielä otettu käyt-
21629: lisesti harjoittaa toimintaansa, samoin kuin eri        töön.
21630: asiakasryhmien tarpeet sekä sen yritystoiminnan            Uuden lain vaikutuksia pyrittiinjonkin verran
21631: tarkoituksenmukaisuus ja taloudelliset edelly-         selvittämään ministeriön vuonna 1996 teettä-
21632: tykset, johon lupaa haetaan. Lääninhallituksen          mässä laajassa taksitutkimuksessa. Toisaalta uu-
21633: on siten, ennen kuin lupa voidaan myöntää, olta-        den lain vaikutuksista ei tuolloin vielä voinut
21634: va selvillä muun muassa siitä, että paikkakunnal-       vetää pitemmälle meneviä johtopäätöksiä lain
21635: la on kysyntää taksipalveluista.                        oltua tuolloin vasta lyhyen ajan voimassa. Nyt-
21636:     Kysynnän selvittämiseksi lääninhallitukset          temmin lääninhallituksia on kuitenkin pyydetty
21637: ovat harkintansa mukaan hankkineet tietoa eri           selvittämään kokemiaan lain vaikutuksia. Taksi-
21638: lähteistä. Käytännössä lääninhallitukset ovat           liikenteestä ja sen kehittämisestä on muun muas-
21639: muun muassa pyytäneet lupahakemuksesta lau-             sa tarkoitus järjestää neuvottelut elokuussa yh-
21640: suntoja niiltä tahoilta, joilla ne katsovat parhai-     dessä lääninhallitusten kanssa. Pääkaupunkiseu-
21641: ten olevan tietoa paikkakunnan liikennetarpees-         dun taksiliikenteen kehittämisen osalta neuvot-
21642: ta. Lausuntoja on pyydetty esimerkiksi poliisivi-       telut eri osapuolien kesken ovat jo alkaneet.
21643: 
21644:      Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1998
21645: 
21646:                                                                         Liikenneministeri Matti Aura
21647:                                             KK 640/1998 vp                                              3
21648: 
21649: 
21650: 
21651: 
21652:                                          Tili Riksdagens Talman
21653: 
21654:   1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen            ner. På samma sätt har utlåtanden av tradition så
21655: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            gott som alltid begärts från taxichaufförernas
21656: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        egna lokalföreningar och länsföreningar. 1 lagen
21657: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-           nämns dock inte hur länsstyrelserna skall utreda
21658: mål nr 640:                                            trafikbehovet. Länsstyrelserna har således ingen
21659:                                                        skyldighet att begära utlåtanden från de sist-
21660:           Vad anser Regeringen om att länssty-         nämnda, tvärtom.
21661:        relserna vid behandlingen av ansökning-             Bestämmelserna om inledande av taxitrafik
21662:        ar om taxitillstånd kunde avstå från att        trädde i kraft den 1 januari 1995. Lagändringen
21663:        begära utlåtanden från de lokala taxi-          innebar framför allt att företagarutbildning togs
21664:        föreningarna och länsföreningarna, efter-       i bruk inom taxitrafken. Å andra sidan behölls
21665:        som dessa utlåtanden inte är objektiva,         behovsprövningen. A vsikten var ändå att för-
21666:        och begära utlåtanden bara från kommu-          enkla tillståndsförfarandet uttryckligen genom
21667:        nerna och polismyndigheterna samt i un-         att utlåtanden inte längre skulle behöva inhämtas
21668:        dantagsfall från någon annan objektiv           i samma omfattning som tidigare. Det centrala i
21669:        instans som är insatt i frågan?                 den nya lagen var att efterfrågan skulle beaktas
21670:                                                        både som helhet och utifrån olika kundkategori-
21671:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ers behov. Den sökande skulle själv utreda ända-
21672: anföra följande:                                       målsenligheten och de ekonomiska förutsätt-
21673:                                                        ningarna hos den företagsverksamhet som ansö-
21674:    Bestämmelser om beviljande av taxitillstånd         kan gäller. 1 fråga om olika kundkategoriers be-
21675: och om förutsättningarna för beviljandet ingår i       hov har lagen kompletterats genom 8 § förord-
21676: Iagen om tillståndspliktig persontrafik på väg         ningen om tillståndspliktig persontrafik på väg
21677: (662/1994). Enligt lagens 8 § 4 mom. beviljas          (666/1994). Enligt denna paragrafskall när taxi-
21678: taxitillstånd av länsstyrelsen. Förutsättningarna      tillstånd beviljas olika kundgruppers behov be-
21679: för beviljande av tillstånd anges i 9 b §. Med stöd    aktas i synnerhet så att antalet bilar som lämpar
21680: av denna paragraf kan taxitillstånd beviljas en        sig för handikappade är tillräckligt stort med
21681: sökande som uppfyller kraven på solvens, gott          tanke på efterfrågan.
21682: anseende och yrkesskicklighet samt andra krite-            Trots lagändringen har länsstyrelserna vid be-
21683: rier som gäller den personliga lämpligheten och        hovsprövningen i praktiken huvudsakligen följt
21684: som anges separat i lagen. Utöver detta beaktas        sin tidigare praxis. Nya statistikföringsmetoder
21685: vid beviljandet av taxitillstånd den totala efter-     eller andra sätt att utreda efterfrågan har, enligt
21686: frågan inom det verksamhetsområde där sökan-           de uppgifter ministeriet fått, ännu inte tagits i
21687: den huvudsakligen ämnar bedriva sin verksam-           bruk i någon större utsträckning.
21688: het, liksom också olika kundkategoriers behov              1 den omfattande taxiutredning som ministe-
21689:  samt ändamålsenligheten och de ekonomiska             riet Iät göra 1996 försökte man i viss mån utreda
21690: förutsättningarna hos den företagsverksamhet           effekterna av den nya lagen. Å andra sidan gick
21691:  som ansökan gäller. lnnan tillstånd kan beviljas      det ännu inte då att dra några långtgående slut-
21692:  skall länsstyrelsen således bl.a. ha tagit reda på    satser om lagens verkningar eftersom den då
21693:  om det finns efterfrågan på taxitjänster på orten i   hade varit i kraft endast en kort tid. Nu har
21694:  fråga.                                                länsstyrelserna likväl ombetts utreda hur de upp-
21695:     För att utreda efterfrågan har länsstyrelserna     lever effekterna av lagen. A vsikten är bl.a. att i
21696:  enligt egen bedömning skaffat sig information         augusti ordna förhandlingar med länsstyrelserna
21697:  från olika källor. 1 praktiken har länsstyrelserna    om taxitrafiken och utvecklandet av den. 1 fråga
21698:  bl.a. begärt utlåtanden om tillståndsansök-           om utvecklandet av taxitrafiken i huvudstadsre-
21699:  ningarna från dem som anses hade bästa kunska-        gionen har förhandlingar mellan de olika parter-
21700:  perna om trafikbehovet på orten. Utlåtanden har       na redan inletts.
21701:  begärts t.ex. från polismyndigheter och kommu-
21702: 
21703:       Helsingfors den 22 juni 1998
21704: 
21705:                                                                            Trafikminister Matti Aura
21706:                                            KK 641/1998 vp
21707: 
21708: Kirjallinen kysymys 641
21709: 
21710: 
21711: 
21712: 
21713:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Suljetun lippuäänestyksen käyttömahdolli-
21714:                                       suuden laajentamisesta
21715: 
21716: 
21717:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
21718: 
21719:    Ankara ryhmäkuri leimaa eduskunnan työs-          tus on demokratian ja parlamentarismin riemu-
21720: kentelyä. Tämä merkitsee sitä, että tärkeissäkään    voitto.
21721: asioissa eduskunnan ja sen jäsenten ja näin ollen       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21722: myöskään kansalaisten kanta ei tule määräävänä       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21723: esille. Jos eduskunta vastoin hallituksen esitystä   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21724: päättää asiasta toisin, kansanedustajat nuijitaan    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21725: ryhmäkokouksessa ja käytäväparlamentarismin
21726: keinoin ruotuun.                                               Katsooko Hallitus tarpeelliseksi val-
21727:    Eduskunnan todellinen kanta tulisi esiin, jos            mistella hallituksen esityksen, jonka mu-
21728: äänestys voitaisiin suorittaa umpilipuin, jolloin           kaan eduskunnan päätöksentekoon liit-
21729: edustajan asiaan ottama kanta ei tulisi ryhmä- ja           tyvä äänestys tulee suorittaa umpilipuin,
21730: puoluejohdon tietoon. Näin voitaisiin menetellä             jos vähintään kymmenen kansanedusta-
21731: esimerkiksi siinä tapauksessa, että kymmenen                jaa sitä vaatii?
21732: edustajaa tätä tietyssä asiassa vaatii. Tämä ehdo-
21733: 
21734:      Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1998
21735: 
21736:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
21737: 
21738: 
21739: 
21740: 
21741:  280043
21742: 2                                         KK 641/1998 vp
21743: 
21744: 
21745: 
21746: 
21747:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
21748: 
21749:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa       äänestysmenettely korostaa omalta osaltaan
21750: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        eduskunnan päätöksenteon avoimuutta. Kan-
21751: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      sanedustajat ovat poliittisesti vastuussa toimin-
21752: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       nastaan äänestäjille seuraavissa eduskuntavaa-
21753: toniemen kirjallisen kysymyksen n:o 641:             leissa. Kansalaisten kannalta on periaatteessa
21754:                                                      tärkeää, että he voivat jälkikäteen luotettavasti
21755:           Katsooko Hallitus tarpeelliseksi val-      selvittää kansanedustajien äänestyskäyttäyty-
21756:        mistella hallituksen esityksen, jonka mu-     mistä.
21757:        kaan eduskunnan päätöksentekoon liit-             Eduskunnan täysistunnon äänestystavan
21758:        tyvä äänestys tulee suorittaa umpilipuin,     avoimuudella on keskeinen merkitys kansan-
21759:        jos vähintään kymmenen kansanedusta-          edustuslaitoksen toimintaan kohdistuvan demo-
21760:        jaa sitä vaatii?                              kraattisen kontrollin kannalta. Siirtyminen um-
21761:                                                      pilipuin tapahtuvaan äänestysmenettelyyn täys-
21762:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         istunnossa merkitsi olennaista muutosta nykyi-
21763: vasti seuraavaa:                                     seen parlamentaristiseen järjestelmäämme. Ky-
21764:                                                      symyksessä ehdotettu muutos heikentäisi edus-
21765:    Äänestysmenettelystä eduskunnan täysistun-        kunnan toiminnan avoimuutta ja julkisuutta
21766: nossa säädetään eduskunnan työjärjestyksessä.        sekä kansalaisten mahdollisuuksia valvoa edus-
21767: Työjärjestyksen 45 §:n mukaan äänestykset vaa-       kunnan ja kansanedustajien toimintaa. Ehdo-
21768: leissa toimitetaan umpilipuin. Työjärjestyksen       tuksen vaikutukset olisivat hallituksen käsityk-
21769: 45 a §:n mukaan muissa asioissa äänestys suorite-    sen mukaan siten demokratian toteutumisen
21770: taan äänestyskoneella tai seisomaan nousten          kannalta yksiselitteisen kielteisiä. Ehdotus on
21771: taikka toimittamalla avoin lippuäänestys. Edus-      näin ollen ristiriidassa niiden valtiosäännön
21772: kunnan työjärjestys 2000 -työryhmän ehdotus          yleisten kehittämistavoitteiden kanssa,joihin esi-
21773: uudeksi eduskunnan työjärjestykseksi säilyttäisi     merkiksi hallituksen esitys uudeksi Suomen Hal-
21774: asiallisesti nykyisen äänestysmenettelyn. Ehdo-       litusmuodoksi (HE 1/l998 vp) perustuu.
21775: tuksen 59 §:n mukaan äänestys toimitettaisiin             Edellä olevaan viitaten hallitus katsoo, ettei
21776: koneäänestyksenä, seisomaan nousten tai avoi-         siirtyminen eduskunnan täysistunnossa kysy-
21777: mena lippuään~styksenä. Puhemies ilmoittaisi          myksessä ehdotetuna tavalla suljetun lippuää-
21778: äänestystavan. Aänestystavasta ei sallittaisi kes-    nestyksen käyttämiseen ole perusteltua, eikä hal-
21779: kustelua.                                             lituksen tarkoituksena siten ole ryhtyä valmiste-
21780:     Eduskunnan toiminnan tulee perustua julki-        lemaan tätä tarkoittavaa esitystä.
21781: suuteen ja avoimuuteen. Parlamentaarinen
21782:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1998
21783: 
21784:                                                                    Oikeusministeri Jussi Järventaus
21785:                                            KK 641/1998 vp                                              3
21786: 
21787: 
21788: 
21789: 
21790:                                        Tili Riksdagens Talman
21791: 
21792:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         Riksdagens verksamhet skall grundas på of-
21793: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       fentlighet och öppenhet. Det parlamentariska
21794: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-   omröstningsförfarandet betonar för sin del öp-
21795: damot Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål         penheten i riksdagens beslutsfattande. Riksdags-
21796: nr 641:                                              ledamöterna är politiskt ansvariga för sin verk-
21797:                                                      samhet inför röstarna vid nästa riksdagsval. Ur
21798:           Anser Regeringen att det finns behov       medborgarnas synvinkel är det i princip viktigt
21799:        att bereda en regeringsproposition enligt     att att de i efterhand på tillförlitligt sätt kan
21800:        viiken omröstningar i anslutning tili be-     l;!treda riksdagsledamöternas röstningsbeteende.
21801:        slutsfattandet i riksdagen skall verkstäl-    Oppenheten i omröstningssättet vid riksdagens
21802:        las med slutna sedlar, om minst tio riks-     plenum är av central betydelse för den demokra-
21803:        dagsledamöter kräver det?                     tiska kontroll som riktas mot riksdagens verk-
21804:                                                      samhet. En övergång tili omröstning med slutna
21805:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt        sedlar vid riksdagens plenum skulle innebära en
21806: anföra följande:                                     väsentlig ändring i vårt nuvarande parlamenta-
21807:                                                      riska system. Den i spörsmålet föreslagna änd-
21808:    Om omröstningsförfarandet vid riksdagens          ringen skulle minska öppenheten och offentlighe-
21809: plenum föreskrivs i arbetsordningen för Riksda-      ten i riksdagens verksamhet samt medborgarnas
21810: gen. Enligt 45 § i arbetsordningen skall omröst-     möjlighet att övervaka riksdagens och riksdags-
21811: ningar vid vai verkstäiias med slutna sedlar. En-    ledamöternas verksamhet. Enligt regeringen
21812: ligt 45 a § i arbetsordningen skaii omröstningen i   skulle förslaget sålunda ha en entydigt negativ
21813: andra ärenden verkstäiias med omröstningsap-         verkan vad gäller demokratins förverkligande.
21814: parat eller genom uppstigning eller genom öppen      Förslaget står sålunda i strid med de allmänna
21815: omröstning med sedlar. Enligt det förslag tili ny    utvecklingsmålen för konstitutionen vilka t.ex.
21816: arbetsordning som framställts av arbetsgruppen       regeringens proposition med förslag tili ny Re-
21817: Arbetsordning för riksdagen 2000 skall det nuva-     geringsform för Finland (RP 1/1998 rd) baserar
21818: rande omröstningsförfarandet i sak kvarstå oför-     sig på.
21819: ändrad. Enligt 59§ i förslaget skall omröstningen         Med hänvisning tili det ovan anförda anser
21820: ske genom maskinell omröstning, genom upp-           regeringen att en övergång tili omröstning med
21821: stigning eller genom öppen omröstning med sed-       slutna sedlar vid riksdagens plenum på föreslaget
21822: lar. Talmannen meddelar på vilket sätt omröst-       sätt inte är motiverad, och regeringen har inte för
21823: ningen skall ske. Diskussion om omröstningssät-      avsikt att börja bereda någon proposition i sa-
21824: tet tillåts inte.                                    ken.
21825: 
21826:       Helsingfors den 17 juni 1998
21827: 
21828:                                                                    Justitieminister Jussi Järventaus
21829:                                              KK 642/1998 vp
21830: 
21831: Kirjallinen kysymys 642
21832: 
21833: 
21834: 
21835: 
21836:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Pienten ammattiteattereiden tukemisesta
21837: 
21838: 
21839: 
21840:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
21841: 
21842:    Suomessa on suuri määrä säännöllistä valtion            Valtio syytää rahaa isoille teattereille, mutta
21843: tukea saavia teattereita, muun muassa Kansallis-        pienet teatteritjäävät oman onnensa nojaan. Pa-
21844: teatteri, työväenteatterit sekä eri kaupunginteat-      rempi tapa olisi leikata näyttämöllisen kehityk-
21845: terit Nämä tekevät taidetta, jota useimmiten            sen perusteella tukea isoilta teattereilta ja antaa
21846: käydään katsomassa, jotta saadaan puolison su-          nykyistä isompi roponen myös pienille. Tämä
21847: kulaisille kertoa jaloista harrastuksista. Näytök-      tekisi sähinää, kilpailua ja tason nousua.
21848: set ovat hienoja mutta ilottomia. Usein osa ylei-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21849: söstä marssii ulos jo ensi-illasta leveästi haukotel-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21850: len. Sillä ei ole kuitenkaan väliä, koska pääsylip-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21851: putulot ovat häviävän pieni osa teatterin budje-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21852: tista.
21853:     Toista on pienissä teattereissa ja nimenomaan                 Mitä mieltä Hallitus on ajatuksesta,
21854:  pienissä ammattiteattereissa, joiden täytyy elää              että suurten tehottomien teattereiden
21855:  pääsylipputuloista. Tämä merkitsee sitä, että                 näytelmällistä antia alettaisiin seurata ja
21856:  näytöksen nähnyt kertoo siitä ihastuneena ystä-               arvostella, leikata tältä pohjalta avustuk-
21857:  välleen, joka myös ostaa lipun seuraavaan näy-                sia ja antaa roponen myös pienille kor-
21858:  tökseen. Pienten ammattiteattereiden suhteen pi-              keatasoisille ammattiteattereille kannus-
21859:  tää paikkansa vanha hokema "perheellisen on                   timeksi yhä parempiin näyttämöllisiin
21860:  pakko yrittää".                                               saavutuksiin?
21861: 
21862:       Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1998
21863: 
21864:                                            Sulo Aittoniemi /kesk
21865: 
21866: 
21867: 
21868: 
21869:  280043
21870: 2                                           KK 642/1998 vp
21871: 
21872: 
21873: 
21874: 
21875:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
21876:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Valtion tuki teattereille voidaan opetusminis-
21877: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          teriön kokemuksen mukaan parhaiten jakaa
21878: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        puhtaasti laskennallisin perustein. Teatteri- ja
21879: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         orkesterilain samoin kuin museolain valtion-
21880: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          osuuden perustana ovat toteutuneet henkilötyö-
21881: n:o 642:                                               vuodet Ei ole käytännössä mahdollista asettaa
21882:                                                        raatia, joka pystyisi seuraamaan kaikkia maan
21883:           Mitä mieltä Hallitus on ajatuksesta,         teatteriesityksiä, asettamaan teatterit taiteellisen
21884:        että suurten tehottomien teattereiden           tason suhteen järjestykseen ja leikkaamaan ar-
21885:        näytelmällistä antia alettaisiin seurata ja     vioinnin perusteella lakisääteisiä valtionavustuk-
21886:        arvostella, leikata tältä pohjalta avustuk-     sia. Aikaisemmin valtion näyttämötaidetoimi-
21887:        sia ja antaa roponen myös pienille kor-         kunta antoi ministeriölle lausuntonsa kaikkien
21888:        keatasoisille ammattiteattereille kannus-       teattereiden harkinnanvaraisista valtionavuista,
21889:        timeksi yhä parempiin näyttämöllisiin           ja juuri tästä järjestelmästä saatujen kokemusten
21890:        saavutuksiin?                                   johdosta siirryttiin nykyiseen järjestelmään.
21891:                                                            Teatterien henkilötyövuosiin vaikuttaa, paitsi
21892:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           kunnallinen tuki, myös teatterin yleisömenestys.
21893: vasti seuraavaa:                                       Valtiontuki ei siis ole sillä tavalla automaattinen,
21894:                                                        että suuret teatterit saisivat aina saman verran
21895:     Valtio tukee teatteri- ja orkesterilain piirissä   tukea, esittivätpä ne mitä ohjelmistoa tahansa.
21896: olevia 54 teatteria yhteensä n. 163,5 miljoonlla       Huomion arvoista on myös, että kuntien talou-
21897: markalla. Näistä noin 20 on pieniä korkeatasoi-        dellinen tuki teattereille on vähentynyt suunnil-
21898: sia ammattiteattereita. Lain voimaan tulemisen         leen samassa määrin kuin valtion tuki on lisään-
21899: jälkeen vuonna 1993 juuri näiden teatterien ase-       tynyt. Sen seurauksena erityisesti kaupunginteat-
21900: ma on huomattavasti kohentunut. Lakisääteisen          tereiden toimintaedellytykset eivät lisääntynees-
21901: valtionavun lisäksi 15 pientä ammattiteatteria         tä valtion tuesta huolimatta ole parantuneet.
21902: saa harkinnanvaraista tukea. Näiden teatterei-             Hallitus pyrkii kehittämään teattereiden toi-
21903: den valtionapu on tällä hetkellä 1,3 milj. mark-       mintaedellytyksiä nykyisen lainsäädännön poh-
21904: kaa. Huomattavaa on, että näiden aloittelevien,        jalta ja kiinnittää erityistä huomiota pienten kor-
21905: usein nuorten teatterintekijöiden ryhmät saavat        keatasoisten ammattiteattereiden asemaan sekä
21906: tuskin lainkaan kunnallista tukea, vaikka paikal-      pyrkii huomioimaan myös laadulliset tekijät eri-
21907: lisilla päättäjillä olisi parempi mahdollisuus seu-    tyisesti harkinnanvaraisia avustuksia myönnet-
21908: rata ja arvostaa näkemäänsä ja reagoida tuen           täessä.
21909: tarpeeseen joustavasti ja nopeasti.
21910: 
21911:     Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1998
21912: 
21913:                                                                            Ministeri Claes Andersson
21914:                                            KK 642/1998 vp                                               3
21915: 
21916: 
21917: 
21918: 
21919:                                         Tili Riksdagens Talman
21920: 
21921:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Statens stöd tili teatrarna kan enligt undervis-
21922: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           ningsministeriets erfarenhet bäst fördelas enligt
21923: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       rent kalkylmässiga grunder. Grunden för stats-
21924: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spörs-          andelen enligt teater- och orkesterlagen samt
21925: mål nr 642:                                           museilagen är de verkliga årsverkena. Det är i
21926:                                                       praktiken inte möjligt att tillsätta en jury som
21927:           Vad anser Regeringen om tanken att          skulle se alla teaterföreställningar i landet, rang-
21928:        man skulle börja fö1ja och bedöma de           ordna teatrarna enligt den konstnärliga nivån
21929:        stora ineffektiva teatrarnas dramatiska        och skära ner statsunderstöden på basis av be-
21930:        nivå, utgående från detta skära ner un-        dömningen. Tidigare gav statens dramatiska
21931:        derstöden och ge en liten slant också tili     kommission ett utlåtande tili ministeriet om alla
21932:        små, högk1assiga professionella teatrar        teatrars statsunderstöd enligt prövning och just
21933:        som uppmuntran tili allt bättre sceniska       på grund av erfarenheterna av detta system över-
21934:        prestationer?                                  gick man tili det nuvarande systemet.
21935:                                                          Det som inverkar på teatrarnas årsverken är
21936:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         förutom det kommunala stödet också publik-
21937: anföra följande:                                      framgången. Statsstödet är alltså inte på så sätt
21938:                                                       automatiskt att de stora teatrarna alltid får lika
21939:    Staten stöder de 54 teatrar som omfattas av        mycket stöd oberoende av vi1ket programutbud
21940: teater- och orkesterlagen med sammanlagt ca           de har. Värt att lägga märke tili är också att
21941: 163,5 miljoner mark. Av dem är ca 20 små, hög-        kommunernas ekonomiska stöd tili teatrarna har
21942: klassiga professionella teatrar. Efter att lagen      minskat i ungefår samma omfattning som statens
21943: trädde i kraft 1993 har just dessa teatrars ställ-    stöd har ökat. Som en följd av detta har i synner-
21944: ning förbättrats märkbart. Utöver lagstadgat          het stadsteatrarnas verksamhetsbetingelser trots
21945: statsbidrag får 15 små professionella teatrar stöd    ökat stöd från staten inte förbättrats.
21946: enligt prövning. Statsbidraget tili dessa teatrar        Regeringen försöker utveckla teatrarnas verk-
21947: uppgårförnärvarande till1,3 milj. mark. Det bör       samhetsbetingelser utgående från den nuvarande
21948: observeras att dessa grupper av nya teaterarbeta-     lagstiftningen och fåsta särskild uppmärksamhet
21949: re som ofta är unga knappt får något kommunalt        vid ställningen för högklassiga professionella
21950: stöd trots att de lokala beslutsfattarna skulle ha    teatrar samt även ta hänsyn tili kvalitativa fakto-
21951: en bättre chans att följa och värdesätta det de ser   rer i synnerhet vid beviljande av understöd enligt
21952:  och reagera på behovet av stöd smidigt och           prövning.
21953:  snabbt.
21954:      Helsingfors den 22 juni 1998
21955: 
21956:                                                                            Minister Claes Andersson
21957:                                             KK 643/1998 vp
21958: 
21959: Kirjallinen kysymys 643
21960: 
21961: 
21962: 
21963: 
21964:                                     Sulo AUtoniemi /kesk: Tapaus Kuttulaan liittyvien asioiden selvittä-
21965:                                         misestä
21966: 
21967: 
21968:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
21969: 
21970:     Kuttulan nuorisokoti on valtiolle kallis laitos.      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21971: Sillä ei kuitenkaan ole merkitystä, jos sen tar-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21972: joamat palvelut vastaavat maksettuja avustuk-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21973: sia. Viime päivinä on kuitenkin nähty huolestut-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21974: tavia dokumentteja siitä, että kaikki ei olekaan
21975: kohdallaan. Kyseisestä nuorisokodista saattaa                    Katsooko Hallitus, että nyt esille tul-
21976: paljastua vielä mitä vaan. Ja on jo paljastunut.              leen Kuttulan tapaisten hoitokotien val-
21977:  Eläinten tappokohtaus, joka esitettiin televisios-           vonta on Suomessa riittävällä tasolla vai
21978:  sa, ei ainakaan sisältänyt mitään kasvatuksellis-            tapahtuuko herääminen vasta ongelmien
21979:  ta.                                                          ilmetessä, ja
21980:      Valvovat viranomaiset suhtautuvat ilmeisen                  aikooko Hallitus selvittää tapaus Kut-
21981:  välinpitämättömästi tapaus Kuttulaan. Oli mi-                tulan perusteellisesti ja kartoittaa valvon-
21982:  ten oli, itse Kuttulan osalta herää kysymys siitä,           nan tarvetta myös muiden osalta todelli-
21983:  onko vastaavilla ylläpitolaitoksilla mitään val-             sen kuvan saamiseksi?
21984:  vontaa vai ryhdytäänkö siihen vasta, kun jotain
21985:  järkyttävää ilmenee. Ja sitten yritetään vierittää
21986:  syytä kenen niskoille sattuu.
21987: 
21988:       Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1998
21989: 
21990:                                           Sulo Aittaniemi /kesk
21991: 
21992: 
21993: 
21994: 
21995:  280043
21996: 2                                          KK 643/1998 vp
21997: 
21998: 
21999: 
22000: 
22001:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
22002: 
22003:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        henkilöstöitä vaadittavat kelpoisuusehdot. So-
22004: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         siaali- ja terveysministeriö on asettanut työryh-
22005: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       män,jonka tehtävänä on selvittää valvontalaissa
22006: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        määriteltyjen toimintayksiköiden toimintaedel-
22007: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         lytysten yhtenäisen kriteeristön tarve sekä antaa
22008: n:o 643:                                              työn edistyessä tarvittaessa asiaryhmittäin ehdo-
22009:                                                       tukset suosituksiksi Jääneille näistä kriteereistä.
22010:           Katsooko Hallitus, että nyt esille tul-         Ennen luvan myöntämistä lääninhallituksen
22011:        leen Kuttulan tapaisten hoitokotien val-       tulee suorittaa toimintayksikön tarkastus. Val-
22012:        vonta on Suomessa riittävällä tasolla vai      vontalain tullessa voimaan toiminnassa olevien
22013:        tapahtuuko herääminen vasta ongelmien          yksityisten palveluntuottajien tuli hakea lain
22014:        ilmetessä, ja                                  edellyttämä lupa ympärivuorokautiseen toimin-
22015:           aikooko Hallitus selvittää tapaus Kut-      taan kuuden kuukauden kuluessa lain voimaan-
22016:        tulan perusteellisesti ja kartoittaa valvon-   tulosta.
22017:        nan tarvetta myös muiden osalta todelli-           Palvelujen valvonta kuuluu asianomaiselle
22018:        sen kuvan saamiseksi?                          lääninhallitukselle ja sille kunnalle, jossa palvelu-
22019:                                                       ja annetaan. Kunnassa valvontaviranomaisena
22020:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          toimii sosiaalihuollosta vastaava toimielin tai sen
22021: vasti seuraavaa:                                      määräämä viranhaltija. Toimintayksiköiden val-
22022:                                                       vonta on jatkuvaa toimintaa, jota valvontaviran-
22023:    Yksityisten sosiaalipalvelujen valvontaa kos-      omaisten on tehtävä yhteistyössä yksityisen so-
22024: keva laki (603/1996), jäljempänä valvontalaki,        siaalipalvelujen tuottajan kanssa järjestämällä
22025: tuli voimaan vuoden 1997 alusta. Uuden lainsää-       palvelujen tuottamisessa tarpeellista ohjausta,
22026: dännön tavoitteena oli viranomaisvalvonnan te-        neuvontaa ja seurantaa. Luvan saaneen yksityi-
22027: hostaminen asiakkaan aseman turvaamiseksi ja          sen palvelujen tuottajan on vuosittain annettava
22028: palvelujen laadun varmistamiseksi yksityisissä        toiminnastaan kertomus lääninhallitukselle.
22029: sosiaalipalveluissa. Olen 12.6.1998 kirjalliseen      Toimintakertomuksessa on ilmoitettava henki-
22030: kysymykseen n:o 614 antamassani vastauksessa          löstössä, toimitiloissa ja toiminnassa tapahtu-
22031: selvittänyt tarkemmin lain sisältöä ja lastensuo-      neet muutokset.
22032: jelulaitosten valvontaa.                                  Valvontaviranomainen on oikeutettu saa-
22033:    Lastensuojelulaitosten osalta yksityisen toi-       maan maksutta tehtävänsä suorittamista varten
22034: minnan harjoittaminen on ollut lääninhallituk-         tarpeelliset tiedot ja selvitykset sosiaalipalvelujen
22035: sen luvan varaista toimintaa lastensuojelulain         tuottajalta, jollei vaitiolovelvollisuudesta muuta
22036: (683/83) 33 §:n nojalla. Valvontalaki edellyttää      johdu. Valvontaviranomaisella on oikeus päästä
22037: toimiluvan kaikilta ympärivuorokautista hoitoa         palvelutoiminnan järjestämisessä käytettävään
22038: antavilta toimintayksiköiltä. Luvan myöntämis-         toimintayksikköön ja suorittaa siinä tarkastuk-
22039: edellytyksenä on, että toimintayksikkö on ter-         sia.
22040: veydenisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annet-       Kuttulan perheyhteisön osalta Itä-Suomen
22041: tavalle hoidolle, kasvatukselle ja muulle huolen-      lääninhallitus on ryhtynyt toimiinjulkisuudessa-
22042: pidolle sopiva. Henkilöstön lukumäärän tulee           kin olleiden epäkohtien selvittämiseksi. Kuttulan
22043: olla riittävä palvelujen tarpeeseen ja hoidettavien    henkilökunnasta tehtyjä rikosilmoituksia tutkii
22044: lukumäärään nähden. Henkilöstön on myös täy-           poliisi.
22045: tettävä kunnan sosiaalihuollon ammatilliselta
22046: 
22047:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1998
22048: 
22049:                                                                      Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
22050:                                             KK 643/1998 vp                                               3
22051: 
22052: 
22053: 
22054: 
22055:                                          Tili Riksdagens Talman
22056: 
22057:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            nens yrkesutbildade socialvårdspersonal. Social-
22058: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            och hälsovårdsministeriet har tillsatt en arbets-
22059: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        grupp med uppgift att utreda behovet av enhetli-
22060: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-           ga kriterier för verksamhetsförutsättningarna för
22061: mål nr 643:                                            sådana verksamhetsenheter som anges i tillsyns-
22062:                                                        lagen, samt att under arbetets gång vid behov
22063:           Anser Regeringen att tillsynen över          områdesvis ge förslag tili rekommendationer för
22064:        vårdhem av typ Kuttula, som nu har ak-          länen angående dessa kriterier.
22065:        tualiserats, är tillräcklig i Finland eller         lnnan länsstyrelsen beviljar ett tillstånd skall
22066:        vaknar man upp först när problemen re-          den inspektera verksamhetsenheten. Då tillsyns-
22067:        dan finns där, och                              lagen trädde i kraft skulle de verksamma privata
22068:           ämnar Regeringen grundligt utreda            serviceproducenterna ansöka om det tillstånd för
22069:        fallet Kuttula och kartlägga tillsynsbeho-      verksamhet dygnet runt som förutsätts i lagen
22070:        vet även i fråga om andra vårdhem för att       inom sex månader efter det att lagen trätt i kraft.
22071:        kunna få en verklighetstrogen bild av för-          Tillsynen över servicen hör tili länsstyrelsen
22072:        hållandena?                                     och den kommun där servicen tillhandahålls.
22073:                                                        Som kommunal tillsynsmyndighet fungerar det
22074:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          organ som ansvarar för socialvården eller en
22075: anföra följande:                                       tjänsteinnehavare som utses av detta organ. Till-
22076:                                                        synen över verksamhetsenheterna är en fortgåen-
22077:    Lagen om tillsyn över privat socialservice          de verksamhet där tillsynsmyndigheten skall
22078: (603/1996), nedan tillsynslagen, trädde i kraft vid    samarbeta med den privata socialserviceprodu-
22079: ingången av 1997. Syftet med den nya lagstift-         centen vid ordnande av den styrning, rådgivning
22080: ningen var att effektivera myndigheternas tillsyn      och uppföljning som behövs vid serviceproduk-
22081: för att trygga klienternas ställning och garantera     tionen. Privata serviceproducenter som erhållit
22082: servicekvaliteten inom den privata socialservi-        tillstånd skall årligen lämna länsstyrelsen en
22083: cen. 1 mitt svar av den l2juni 1998 på det skrift-     verksamhetsberättelse. 1 berättelsen skall näm-
22084: liga spörsmålet nr 614 har jag redogjort närmare       nas de ändringar som har skett beträffade perso-
22085: för lagens innehåll och tillsynen över barn-           nai en, lokalerna och verksamheten.
22086: skyddsanstalterna.                                         Tillsynsmyndigheten har rätt att avgiftsfritt av
22087:    1 fråga om barnskyddsanstalterna har det med        socialserviceproducenten få den information och
22088: stöd av 33 § barnskyddslagen (683/1983) krävts         de upplysningar den behöver för att kunna full-
22089: länsstyrelsens tillstånd för privat verksamhet.        göra sin tillsynsuppgift, såvida inget annat föran-
22090: Enligt tillsynslagen krävs det tillstånd av alla       leds av tystnadsplikten. Tillsynsmyndigheten har
22091: verksamhetsenheter som tillhandahåller vård            rätt att få tillträde tili en verksamhetsenhet som
22092: dygnet runt. För att tillstånd skall kunna beviljas    används vid ordnande av serviceverksamhet och
22093: krävs att verksamhetsenheten tili sina sanitära        att inspektera den.
22094: och övriga förhållanden är lämplig för den vård,           Vad g~ller familjehemmet Kuttula har länssty-
22095:  fostran och övriga omsorg som skall tillhanda-        relsen i Ostra Finlands Iän vidtagit åtgärder för
22096:  hållas där. Personalen skall vara tillräckligt stor   att reda ut de olägenheter som även diskuterats i
22097:  med avseende på servicebehovet och antalet            offentligheten. De polisanmälningar som gjorts
22098:  vårdbehövande. Personalen skall också ha sam-         mot personalen på Kuttula undersöks av polisen.
22099:  ma behörighet som den som krävs av kommu-
22100: 
22101:      Helsingfors den 17 juni 1998
22102: 
22103:                                                                       Minister Terttu Huttu-Juntunen
22104:                                            KK 644/1998 vp
22105: 
22106: Kirjallinen kysymys 644
22107: 
22108: 
22109: 
22110: 
22111:                                    Sulo Aitioniemi /kesk: Todistajien ottamisesta suomalaiseen suoje-
22112:                                        luun
22113: 
22114: 
22115:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
22116: 
22117:     Suomalaisilla on omituisia tapoja tehdä kan-      vat yötä päivää vartioinoin elämänsä loppuun
22118: sallista ja kansainvälistä kuuluisuutta. Taannoin     saakka, samoin perheenjäsenet. Työhönmenosta
22119: joitakin vuosia sitten heitettiin hoidon tarpeessa    ei turvallisuussyistä ole puhettakaan ja kaupas-
22120: olevat alkoholistit pois hoitolasta, että saatiin     sakäyntiinkin tarvitaan lähetti.
22121: tilaa pakolaisille. Sittemmin Suomi on ilmoitta-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22122: nut, että se ottaa Jugoslavian sotarikoksista tuo-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22123:  mittuja kärsimään rangaistustaan suomalaisiin        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22124:  vankiloihin. Ilmeisesti tässä tarkoituksessa on      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22125:  vankimääriä Suomessa vähennetty kaikin kei-
22126:  noin tilan saamiseksi. Nyt suomalaiset ovat ehät-              Miten suuren määrän Hallitus aikoo
22127:  täneet ilmoittamaan, että otamme tänne suoje-               ottaa Jugoslavian sotarikosten todistajia
22128:  luun Jugoslavian sotarikosten todistajia perhe-             perheenjäsenineen maahamme vartioita-
22129:  piireineen. Todennäköisesti tällaisia todistajia            vaksija elätettäväksija miten suuria sum-
22130:  pian ilmoittautuu niin sanotusti pilvin pimein.             mia tämä mahtaa tulla maksamaan?
22131:  Tällaiset suojelukseen otettavat todistajat vaati-
22132: 
22133:       Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1998
22134: 
22135:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
22136: 
22137: 
22138: 
22139: 
22140:  280043
22141: 2                                           KK 644/1998 vp
22142: 
22143: 
22144: 
22145: 
22146:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
22147: 
22148:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        luonnoksen siitä, että sellaisia todistajia, esim.
22149: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         raiskauksen uhreja, jotka pelkäävät turvallisuu-
22150: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tensa olevan vaarassa, voitaisiin sijoittaa eri mai-
22151: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        hin joko ennen todistajanlausunnon antamista
22152: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         tai sen jälkeen. Kyseessä ei ole todistajien suoje-
22153: n:o 644:                                              luohjelma, johon sisältyisi erityistä poliisin anta-
22154:                                                       maa suojelua tai henkilöllisyyden vaihtamista.
22155:           Miten suuren määrän Hallitus aikoo          Tuomioistuimen antaman tiedon mukaan kysee-
22156:        ottaa Jugoslavian sotarikosten todistajia      seen tulisi ehkä 10-20 henkilöä kaiken kaik-
22157:        perheenjäsenineen maahamme vartioita-          kiaan (ei siis yhtä maata koskien). Toistaiseksi
22158:        vaksi ja elätettäväksija miten suuria sum-     tällaiseen menettelyyn ei ole tuomioistuimen ta-
22159:        mia tämä mahtaa tulla maksamaan?               holta turvauduttu.
22160:                                                          Tämä Jugoslavia-tuomioistuimen ehdotus on
22161:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          parhaillaan lausunnolla eri viranomaisissa, joten
22162: vasti seuraavaa:                                      toistaiseksi ei ole tehty päätöksiä mahdollisesta
22163:                                                       aikomuksesta yksittäistapauksessa ottaa todista-
22164:    YK:nturvallisuusneuvoston päätöslauselmal-         jia Suomeen. Koska emme pysty antamaan eri-
22165: la 827 (1993) 25.5.1993 perustettu entisen Jugo-      tyissuojelua, Suomi ei välttämättä ole kiinnosta-
22166: slavian alueella tehtyjä sotarikoksia ja ihmisyyttä   va vaihtoehto esim. varsinaisen todistajien suoje-
22167: vastaan tehtyjä rikoksia käsittelevä kansainväli-     lusopimuksen ICTY:n kanssa tehneen Ison-Bri-
22168: nen tuomioistuin (ICTY) on lähettänyt mm.             tannian rinnalla.
22169: pohjoismaille ja useille EU-maille aiesopimus-
22170: 
22171:      Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1998
22172: 
22173:                                                                  Ulkoasiainministeri Tarja Halonen
22174:                                             KK 644/1998 vp                                              3
22175: 
22176: 
22177: 
22178: 
22179:                                         Tili Riksdagens Talman
22180: 
22181:    1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen an-      länderna och tili flera EU-Iänder sänt ett utkast
22182: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        tili intentionsavtal om att sådana vittnen, t.ex.
22183: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      våldtäktsoffer, som är rädda för att deras säker-
22184: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål            het är i fara kunde placeras i olika Iänder anting-
22185: nr 644:                                               en innan de avlägger sitt vittnesmål eller därefter.
22186:                                                       Det är inte fråga om något skyddsprogram för
22187:           Hur många vittnen tili krigsförbrytel-      vittnen som skulle inbegripa något särskilt skydd
22188:        ser i Jugoslavien, jämte familjemedlem-        av polisen eller identitetsbyte. Enligt uppgift av
22189:        mar, ämnar Regeringen motta tili Fin-          tribunalen skulle det kanske bli fråga om l 0-20
22190:        land för att här i landet bli bevakade och     personer sammanlagt (alltså inte per land). Tilis
22191:        få sitt uppehälle och hur mycket kommer        vidare har tribunalen inte gått in för ett sådant
22192:        det här att kosta?                             förfarande.
22193:                                                           Krigsförbrytartribunalens förslag är som bäst
22194:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         på remiss hos olika myndigheter så tills vidare
22195: anföra följande:                                      har inga beslut fattats om att i enskilda fall ta
22196:                                                       emot vittnen tili Finland. Eftersom vi inte kan
22197:    Den internationella tribunal (ICTY) som in-        erbjuda specialskydd är Finland inte nödvän-
22198: rättats genom FN:s säkerhetsråds resolution 827       digtvis ett intressant alternativ t.ex. jämfört med
22199: ( 1993) den 25 maj 1993 och som behandlar krigs-      Storbritannien som ingått ett egentligt avtal med
22200: förbrytelser och brott som begåtts mot mänsklig-      ICTY om skydd för vittnen.
22201: heten i f.d. Jugoslavien har bl.a. tili de nordiska
22202: 
22203:      Helsingfors den 18 juni 1998
22204: 
22205:                                                                       Utrikesminister Tarja Halonen
22206:                                             KK 645/1998 vp
22207: 
22208: Skriftligt spörsmål 645
22209: 
22210: 
22211: 
22212: 
22213:                                     Ola Rosendahl/sv m.fl.: Minskningen av fiskevårdsavgifterna
22214: 
22215: 
22216: 
22217:                                          Tili Riksdagens Talman
22218: 
22219:     Fr.o.m. början av år 1998 har samma bestäm-        ska. Faktum är att intäkterna från fiskekorten
22220: melser beträffande fiskevårdsavgiften gällt i hela     har minskat med 25 procent, d.v.s. är minskning-
22221: Jandet dock med undantag för Aland. A vgiften          en på årsnivå 10 milj. mark. Minskningen kom-
22222: är 80 mk per kalenderår eller 20 mk för en sju-        mer första gången att synas år 1999 och fullstor är
22223: dygns fiskeperiod. Betalningsskyldiga är alla          den år 2001, då anslaget för att främja fiskenä-
22224: mellan 18-64 år som utövar fiske. Däremot är           ringen skulle vara enbart 33 milj. mk. Ar 1997 var
22225: de som metar eller pilkar befriade från fiske-         anslaget 43,257 milj. mk.
22226: vårdsavgiften.                                            Hänvisande till det ovan anförda får vi i den
22227:     De medel som flyter in i fiskevårdsavgift kan      ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
22228: beräknas minska i och med att alla fiskare över 65     ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
22229: år helt befriats från skyldigheten att betala fiske-   följande spörsmål:
22230: vårdsavgift. Riksdagen förutsatte därför att la-
22231: gen om fiske ändras för att de medel som av                      Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
22232:  fiskevårdsavgifterna anvisas i statsbudgeten för             ta för att kompensera minskningen av
22233:  främjande av fiskerihushållningen inte skall min-            fiskevårdsavgifter?
22234: 
22235:       Helsingfors den 29 maj 1998
22236: 
22237:                       Ola Rosendahl /sv                         Håkan Malm /sv
22238: 
22239: 
22240: 
22241: 
22242:   280043
22243: 2                                         KK 645/1998 vp
22244: 
22245: Kirjallinen kysymys 645                                                                   Suomennos
22246: 
22247: 
22248: 
22249: 
22250:                                  Ola Rosendahl/r ym.: Kalastuksenhoitomaksujen vähenemisestä
22251: 
22252: 
22253: 
22254:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
22255:    Vuoden 1998 alusta kalastuksenhoitomaksua        Tosiasia on, että kalastuskorteista kertyvät varat
22256: ovat koskeneet samat määräykset koko maassa         ovat vähentyneet 25 prosenttia eli vähennys on
22257: Ahvenmaata lukuun ottamatta. Maksu on 80            vuositasolla 10 miljoonaa markkaa. Vähennys
22258: markkaa kalenterivuodessa tai 20 markkaa seit-      tulee ensimmäisen kerran näkymään vuonna
22259: semän vuorokauden kalastusjaksolta. Maksu-          1999 ja on täysimittainen vuonna 2001, jolloin
22260: velvollisia ovat kaikki kalastusta harjoittavat     kalastuselinkeinon kehittämismääräraha olisi ai-
22261: 18-64-vuotiaat. Sen sijaan onkijat ja pilkkijät     noastaan 33 miljoonaa markkaa. Vuonna 1997
22262: ovat vapautettuja kalastuksenhoitomaksun suo-       määräraha oli 43,257 miljoonaa markkaa.
22263: rittamisesta.                                          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22264:     Kalastuksenhoitomaksusta kertyvien varojen      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
22265: arvioidaan vähenevän sen johdosta, että kaikki      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22266: yli 65-vuotiaat kalastajat ovat vapautettuja vel-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22267: vollisuudesta kalastuksenhoitomaksun suoritta-
22268: miseen. Eduskunta edellytti tämän vuoksi kalas-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22269: tuslakia muutettavaksi, jotta kalastuksenhoito-            ryhtyä korvatakseen kalastuksenhoito-
22270: maksuista valtion talousarviossa kalatalouden              maksujen vähenemisen?
22271: edistämiseen osoitettavat varat eivät vähenisi.
22272: 
22273:      Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1998
22274: 
22275:                     Ola Rosendahl/r                          Håkan Malm /r
22276:                                           KK 645/1998 vp                                                 3
22277: 
22278: 
22279: 
22280: 
22281:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
22282: 
22283:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Kun puheena oleva kalastuslain muutos teh-
22284: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       tiin, tiedettiin maksusuoritusten vähenevän, sillä
22285: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     tietyt kalastajaryhmät vapautettiin kalastuksen-
22286: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ola Ro-        hoitomaksun suorittamisesta. Ministeriön toi-
22287: sendahlin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-       mesta ryhdyttiin kuitenkin toimenpiteisiin kalas-
22288: myksen n:o 645:                                     tuksenhoitomaksukertymän alenemisen mini-
22289:                                                     moimiseksi. Tässä tarkoituksessa käynnistettiin
22290:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       mainoskampanjoita, lisättiin valistustoimintaa,
22291:        ryhtyä korvatakseen kalastuksenhoito-        aloitettiin kalastuksenhoitomaksurekisterin ko-
22292:        maksujen vähenemisen?                        koaminen sekä helpotettiin maksujen suoritta-
22293:                                                     mista erityisesti alueilla, joilla ei ole enää rahalai-
22294:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tosten tai postin toimipistettä sekä aikoina, jol-
22295: vasti seuraavaa:                                    loin nämä ovat sujettuina.
22296:                                                         Nyt on käynyt ilmi, etteivät edellä mainitut
22297:     Hyväksyessään kalastuslain muuttamista          toimenpiteet riitä maksukertymän aleneman
22298: (1045/1996) koskevan lakiesityksen eduskunta        kompensointiin. Vähentymä voitaisiin kompen-
22299: edellytti, että kalastuslakia tarkistetaan siten,   soida korottamalla kalastuksenhoitomaksua.
22300: etteivät kalastuksenhoitomaksuista kalatalou-       Toimenpide edellyttäisi kalastuslain 88 §:n muut-
22301: den edistämiseen valtion talousarviossa osoitet-    tamista. Toisaalta kalastuslain 90 §:n mukaan
22302: tavat varat vähene.                                 valtion talousarvioon otetaan kalatalouden val-
22303:     Kalastuslain 91 §:n mukaan kalastuksenhoito-    takunnalliseen ja alueelliseen edistämiseen vuo-
22304: maksuista kertyneet varat käytetään kalavesien      sittain määräraha, joka vastaa ainakin sitä mää-
22305: omistajille kalavesien käytöstä maksettaviin kor-   rää, mikä kolmen edellisen vuoden aikana kalas-
22306: vauksiin, kalastusaluetoiminnan ja kalastusalan     tuksenhoitomaksun suorittaneiden henkilöiden
22307: järjestöjen toiminnasta, kalatalouden edistämi-     keskimääräisen lukumäärän perusteella kalas-
22308: sestä sekä valtiolle maksun kannasta aiheutuvien    tuksenhoitomaksuina kertyisi. Näin ollen alene-
22309: menojen maksamiseen. Kalatalouden edistämi-         ma voitaisiin kompensoida myös lisäämällä mo-
22310: seen myönnetyt varat on käytetty kalavesien hoi-    mentin 30.36.45 määrärahaa kertymän alenemaa
22311: totoimintaan ja sitä palvelevaan valistustoimin-    vastaavasti.
22312: taan. Jos edellä mainitussa ponnessa kalatalou-         Tilannetta mutkistaa kuitenkin jossain mää-
22313: den edistämisellä tarkoitetaan tätä kalastuslain    rin se, että vuoden 1994 alusta voimaan tullut
22314: 91 §:n mukaista toimintaa, on edistämistoimin-      kalastuslain muutos (1355/1993), jolla mm. laa-
22315:  taan ohjattavan määrärah~n tason säilyttäminen     jennettiin onkimisoikeutta, vaikuttaa vielä osal-
22316: hoidettavissa eri käyttötarkoitusten painotuksia    taan alentavasti momentille 30.36.45 kalastus-
22317:  muuttamalla ilman lainsäädännöllisiä toimenpi-     lain mukaisesti myönnettävän vähimmäismää-
22318:  teitä.                                             rän suuruuteen.
22319:     Jos ponnessa mainitulla kalatalouden edistä-        Edellä esitetyn perusteella tullaan harkitse-
22320:  misellä tarkoitetaan kuitenkin valtion talousar-    maan, mikä on tarkoituksenmukaisin keino ka-
22321:  vion momentille 30.36.45 (Kalatalouden edistä-     lastuksenhoitomaksuvaroista kalatalouden edis-
22322:  minen) myönnettävää kalastuksenhoitomaksu-          tämiseen osoitettavien varojen vähenemisen es-
22323:  jen kokonaissummaa, sen osalta voidaan todeta       tämiseksi.
22324:  seuraavaa.
22325: 
22326:      Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1998
22327: 
22328:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
22329: 4                                          KK 645/1998 vp
22330: 
22331: 
22332: 
22333: 
22334:                                         Tili Riksdagens Talman
22335: 
22336:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Då den i detta sammanhang avsedda ändring-
22337: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande           en av lagen om fiske gjordes visste man att sum-
22338: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       man av betalade fiskevårdsavgifter kommer att
22339: dagsman Ola Rosendahl m.fl. undertecknade             sjunka, för vissa kategorier av fiskare befriades
22340: spörsmål nr 645:                                      från skyldigheten att betala fiskevårdsavgift.
22341:                                                       Med målet att minimera den väntade minskning-
22342:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        en av totalt influtna avgifter vidtog dock ministe-
22343:        ta för att kompensera minskningen av           riet en rad åtgärder. 1 nämnda syfte startades
22344:        fiskevårdsavgifter?                            reklamkampanjer, upplysningsverksamheten in-
22345:                                                       tensifierades, sammanställningen av ett register
22346:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       över fiskevårdsavgifterna inleddes ävensom åt-
22347: anföra följande:                                      gärder för att underlätta betalandet av avgifter-
22348:                                                       na, det sistnämnda särskilt inom områden där det
22349:    1 samband med att riksdagen antog lagen om         inte mera finns någon penninginrättning eller ett
22350: ändring av lagen om fiske (104511996) förutsatte      postkontor, även beaktande tider när nämnda
22351: Riksdagen i sitt utlåtande att lagen om fiske ses     inrättningar är stängda.
22352: över i så måtto att de ruedel som av fiskevårdsav-       Det har nu framkommit att ovan relaterade
22353: gifterna anvisas i statsbudgeten för främjande av     åtgärder inte räcker till för att kompensera det
22354: fiskerihushållningen inte minskar.                    minskade inflödet av avgifter. Minskningen kun-
22355:    Enligt 91 § lagen om fiske används de medel        de kompenseras genom att höja fiskevårdsavgif-
22356: som influtit i fiskevårdsavgifter till betalande av   ten. Åtgärden skulle förutsätta en ändring av 88§
22357: ersättningar åt ägarna av vattenområden för an-       lagen om fiske. Å andra sidan upptas det enligt
22358: vändningen av deras fiskevatten, till betalning av    fiskelagens 90 § årligen i statsbudgeten ett anslag
22359: utgifter som föranleds av fiskeområdenas och          för att främja fiskerihushållningen på riks- och
22360: fiskeriorganisationernas verksamhet samt tili         regional nivå, som motsvarar minst det belopp
22361: främjande av fiskerihushållningen och täckande        som, beräknat enligt medelantalet personer som
22362: av utgifter som åsamkas staten vid uppbörden av       under de tre närmast föregående åren erlagt fis-
22363: avgifterna. De ruedel som beviljats för främjande     kevårdsavgift bör anses inflyta i fiskevårdsavgif-
22364: av fiskerihushållningen har använts för vård av       ter. Sålunda kunde minskningen också kompen-
22365: fiskevattnen och upplysningsarbete som tjänar         seras genom att öka anslaget under moment
22366: vårdverksamheten. Om det i ovan nämnda utlå-          30.36.45 lika mycket som inflödet minskat.
22367: tande nämnda främjandet av fiskerihushållning-           Situationen kompliceras dock ytterligare i nå-
22368: en syftar på denna i 91 § lagen om fiske avsedda      gon mån av att den ändring av lagen om fiske som
22369: verksamhet kan bibehållandet av anslagets nivå        trädde i kraft från början av år 1994 (133511993)
22370: för ruedel som styrs tili den främjande verksam-      och bl.a. utökade rätten till mete fortfarande för
22371: heten skötas genom en omdisposition mellan de         sin del inverkar förminskande på storleken av det
22372: olika användningsändamålen utan att det vidtas        minimibelopp som enligt lagen om fiske skall
22373: lagstiftningsåtgärder.                                hänföras till moment 30.36.45.
22374:    Om det i utlåtandet nämnda främjandet av               På grundval av det ovan framförda kommer
22375: fiskerihushållningen däremot avser den totala         ministeriet att överväga hur minskningen av det
22376: summan av de fiskevårdsavgifter som kanalise-         belopp som anvisas av fiskevårdsavgifterna för
22377: ras till moment 30.36.45 (Främjande av fiskeri-       främjande av fiskerihushållningen ändamålsenli-
22378: hushållningen) i statsbudgeten kan följande kon-      gast skall förhindras.
22379: stateras.
22380: 
22381:      Helsingforsden 12 juni 1998
22382: 
22383:                                                        Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
22384:                                          KK 646/1998 vp
22385: 
22386: Kirjallinen kysymys 646
22387: 
22388: 
22389: 
22390: 
22391:                                  Hannu Takkula /kesk: Kotkien aiheuttamien vahinkojen korvaami-
22392:                                      sesta poroelinkeinonharjoittajille ja kotkatuhojen korvausjär-
22393:                                      jestelmän laatimisesta
22394: 
22395:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
22396: 
22397:    Vuodelta 1956 peräisin ollut laki petojen ai-   osalta syntyneiden korvausten maksamisesta ja
22398: heuttamien vahinkojen korvaamisesta poroelin-      maksuajankohdasta ei ole tietoakaan. Kotkien
22399: keinolle kumottiin vuoden 1997 lopulla. Lain       tappamien porojen korvaamisen perusteista ja
22400: kumoamisen ja valtion vuoden 1998 talousarvi-      korvausmääristä olevaa uutta korvausjärjestel-
22401: on hyväksymisen yhteydessä kotkien aiheuttami-     mää ei ole vieläkään saatu laadittua. Vahinkojen
22402: en vahinkojen korvaaminen siirrettiin ympäris-     täysimääräiseen korvaamiseen ja uuden kotkatu-
22403: töministeriön alaisuuteen. Maasuurpetojen aihe-    hojen korvausjärjestelmän laatimiseen kaivataan
22404: uttamien vahinkojen, joiden korvausten perus-      pikaisesti resursseja ja tahtoa. Ennen uuteen kor-
22405: teista on olemassa 30 päivänä joulukuuta 1997      vausjärjestelmään siirtymistä ympäristöministe-
22406: päivätty valtioneuvoston päätös, jäi edelleen      riön on syytä kuulla Paliskuntain yhdistystä sekä
22407: maa- ja metsätalousministeriölle. Maa- ja metsä-   antaa mahdollisuus lausunnon antamiseen.
22408: talousministeriö maksoi helmikuussa 1998 Palis-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22409: kuntain yhdistykselle maasuurpetojen aiheutta-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22410: mista porovahingoista noin 8,3 miljoonaa mark-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22411: kaa.                                               nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22412:    Kotkien aiheuttamien porovahinkojen kor-
22413: vaukset vuoden 1997 osalta maa- ja metsätalous-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22414: ministeriö siirsi 24 päivänä maaliskuuta 1998             ryhtyä, että kotkien aiheuttamat porova-
22415: ympäristöministeriön maksettavaksi. Nuo yh-               hinkojen korvaukset suoritetaan pikai-
22416: teensä 1,5 miljoonan markan suuruiset korvauk-            sesti ja täysimääräisesti, sekä että ympä-
22417: set ovat kuitenkin edelleen maksamatta poron-             ristöministeriölle siirretty kotkatuhojen
22418: omistajille.                                              uusi korvausjärjestelmä saadaan lupaus-
22419:    Poronomistajat ovat ymmärrettävistä syistä             ten mukaisesti laadituksi?
22420: huolestuneita ja hermostuneita. Vuoden 1997
22421: 
22422:      Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1998
22423: 
22424:                                        Hannu Takkula /kesk
22425: 
22426: 
22427: 
22428: 
22429:  280043
22430: 2                                         KK 646/1998 vp
22431: 
22432: 
22433: 
22434: 
22435:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
22436: 
22437:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sesta annetun lain kumoamisesta edellytti, perus-
22438: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tuu uusi korvausjärjestelmä pesivien maakotka-
22439: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      parien lukumäärään.
22440: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannu               Poronhoitoalueena pesivien kotkien määrä
22441: Takkulan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        tunnetaan varsin tarkkaan. Metsähallitus sekä
22442: n:o 646:                                             valtuutetut pesien tarkastajat ovat vuosittain sel-
22443:                                                      vittäneet kotkatilanteen ja pesintätuloksen. Tar-
22444:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       kastukseen sisältyy myös pesiltä tai niiden lähei-
22445:        ryhtyä, että kotkien aiheuttamat porova-      syydestä löydettyjen saalisjätteiden seuranta
22446:        hinkojen korvaukset suoritetaan pikai-        käytetyn ravinnon selvittämiseksi. Uuden kor-
22447:        sesti ja täysimääräisesti, sekä että ympä-    vausjärjestelmän mukaisestijokaiselle kotkan re-
22448:        ristöministeriölle siirretty kotkatuhojen     viirille voidaan laskea pisteytys, joka huomioi
22449:        uusi korvausjärjestelmä saadaan lupaus-       pesintätilanteen, reviirin poikastuotannon ja
22450:        ten mukaisesti laadituksi?                    myös kotkien aiheuttaman paineen erilaisuuden
22451:                                                      eri paliskunnissa. Laajoja tunturialueita ja avoi-
22452:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         mia soita sisältävissä paliskunnissa poron suh-
22453: vasti seuraavaa:                                     teellinen osuus kotkan ravinnossa on suurempi
22454:                                                      kuin metsäisissä paliskunnissa. Pisteytystä käy-
22455:    Laki petoeläinten tappamien porojen korvaa-       tetään kertoimena reviirikohtaisen korvauksen
22456: misesta (574/1956) oli voimassa 1.1.1998 asti.       Iaskemi seksi.
22457: Laki kumottiin siitä annetulla lailla (1213/1997).       Päätösluonnoksesta on pyydetty lausunnot
22458: Valtioneuvosto teki päätöksen (136711997) peto-       14.8.1998 mennessä mm. Paliskuntain yhdistyk-
22459: eläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamises-        seltä, viranomaisilta, asiantuntijoilta sekä Suo-
22460: ta, jota sovelletaan em. ajankohdan jälkeen ar-      men Luonnonsuojeluliitolta. Päätös tulisi voi-
22461: vioitaviksi ilmoitettuihin vahinkoihin. Samasta      maan ensi syyskuussa ja sitä sovellettaisiin vuo-
22462: päivästä lähtien vastuu kotkien aiheuttamien         den 1998 porotalousvahinkojen korvaamiseen.
22463: porotalousvahinkojen korvaamisesta siirtyi ym-       Selvitys tämän vuoden pesintätilanteesta valmis-
22464: päristöministeriölle. Valtioneuvoston päätös         tuu syys-lokakuun vaihteessa ja korvaukset tä-
22465: eikä myöskään sen kumoamisesta annettu laki ei       män vuoden vahingoista voidaan laittaa mak-
22466: sisältänyt siirtymäsäännöksiä, joilla kotkien ai-     suun lokakuun aikana.
22467: heuttamien vahinkojen korvaaminen vuodelta               Ympäristöministeriön vuoden 1998 talousar-
22468: 1997 olisi siirtynyt ympäristöministeriön vas-        viossa on varattu kotkien porotaloudelle ai-
22469: tuulle.                                              heuttamien vahinkojen korvaamiseen 1 milj.
22470:    Vastuu kotkien aiheuttamien vahinkojen kor-        markkaa. Tätä voidaan pitää pitkäaikaisena kes-
22471: vaamisesta oli em. lain perusteella maa- ja metsä-    kiarvona, sillä maa- ja metsätalousministeriön
22472: talousministeriöllä vuoden 1997 loppuun saak-         maksamat korvaukset ovat vaihdelleet 600 000
22473: ka. Ympäristöministeriö siirtää Paliskuntain yh-      markan ja 1,5 milj. markan välillä. Poron osuus
22474: distyksen korvaushakemuksen vuoden 1997 ai-           kotkien ravinnossa vaihtelee pesintätilanteen ja
22475: kana tapahtuneista kotkien aiheuttamista poro-        muiden ravintokohteiden mukaan. Kun jänis- ja
22476: talousvahingoista maa- ja metsätalousministe-         lintukannat ovat huipussaan, on poron osuus
22477: riölle ratkaistavaksi.                                ravinnossa pienempi. Tällä hetkellä poronhoito-
22478:     Ympäristöministeriö on laatinut päätösluon-       alueella pesii n. 180 kotkaparia. Kannan kasvu
22479: noksen kotkien aiheuttamien porotalousvahin-          tulee huomioida myös vastaavana määrärahan
22480: kojen korvaamisesta. Kuten eduskunta vastauk-         lisäyksenä. Myös tutkimukset, joilla selvitetään
22481: sessaan (EV 228/1997 vp) hallituksen esitykseen       poron osuutta kotkien ravinnossa, huomioidaan
22482: laiksi petoeläinten tappamien porojen korvaami-       määrärahan suuruutta harkittaessa.
22483: 
22484:      Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1998
22485: 
22486:                                                                Ympäristöministeri Pekka Haavisto
22487:                                             KK 646/1998 vp                                             3
22488: 
22489: 
22490: 
22491: 
22492:                                          Tili Riksdagens Talman
22493: 
22494:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ingens proposition om upphävande av lagen om
22495: föreskriver har Ni, Fru Ta1man, tili vederböran-       ersättning för renar, som dödats av rovdjur.
22496: de medlem av statsrådet översänt följande av              1 renskötselområdet är man mycket väl insatt i
22497: riksdagsman Hannu Takkula undertecknade                antalet häckande örnpar. Forststyrelsen och be-
22498: spörsmål nr 646:                                       fullmäktigade örnboinspektörer har årligen un-
22499:                                                        dersökt örnsituationen och häckningsresultatet.
22500:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         1 denna inspektion ingår också kontroll av bytes-
22501:        ta för att de renskador som örnar orsakar       rester vid bona eller i deras närhet i syfte att
22502:        skall ersättas snabbt och tili fulla belop-     undersöka viiken föda örnarna använt. Enligt
22503:        pet och för att det tili miljöministeriet       det nya ersättningssystemet kan varje örnrevir
22504:        överförda nya systemet för ersättning för       poängsättas med beaktande av häckningssitua-
22505:        örnskador skall organiseras enligt vad          tionen, produktioneo av ungar i reviret och också
22506:        som utlovats?                                   den olikartade situationen i olika renbeteslags
22507:                                                        områden. 1 områden som täcker vidsträckta fjäll-
22508:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          marker och öppna kärr är renarnas proportionel-
22509: anföra följande:                                       la andel av örnarnas föda större än i de områden
22510:                                                        som är skogklädda. Poängsättningen används
22511:    Lagen om ersättning för renar, som dödats av        som koefficient vid uträkningen av ersättningen
22512: rovdjur (574/1956) gällde fram tili 1.1.1998. Den      för varje revir.
22513: upphävdes genom lag (1213/1997). Statsrådet               Utlåtanden om utkastet tili beslut har före
22514: har fattat ett beslut om ersättning för skador,         14.8.1998 begärts av bl.a. Paliskuntain yhdistys,
22515: förorsakade av rovdjur (l367/l997), som tilläm-        olika myndigheter och sakkunniga samt av Fin-
22516: pas på skador som efter nämnda tidpunkt anmäls         lands Naturskyddsförbund. Beslutet är avsett att
22517: för bedömning. Vid samma tidpunkt fördes an-           träda i kraft i september 1999 och tillämpas på
22518: svaret för ersättning av skador som örnar orsa-        ersättningar för 1998 års skador på renhushåll-
22519: kar renhushållningen över tili miljöministeriet.       ningen. Undersökningen av häckningssituatio-
22520: Varken statsrådets beslut eller lagen om upphä-        nen i år blir klar i månadsskiftet september-
22521: vande av lagen om ersättning för renar, som            oktober, och ersättningarna för årets skador kan
22522: dödats av rovdjur innehöll några övergångsbe-          utbetalas i oktober.
22523: stämmelser genom vilka ersättningen av skador              Under miljöministeriets budget för 1998 har
22524: som örnar orsakat år 1997 fördes över tili miljö-      en miljon mark reserverats för att täcka de ska-
22525: ministeriet.                                           dor som örnarna orsakar renhushållningen. Det-
22526:     Ansvaret för ersättning av örnskador ålåg på       ta kan anses som ett genomsnittstal för en längre
22527: basis av den ovan nämnda lagen jord- och skogs-        tid, eftersom de ersättningar somjord- och skogs-
22528: bruksministeriet fram tili utgången av år 1997.        bruksministeriet beta1at har varierat mellan
22529:  Miljöministeriet sänder den ansökan om ersätt-        600 000 mark och 1,5 miljoner mark. lnslaget av
22530:  ning för skador som örnar år 1997 orsakat ren-        ren i örnarnas föda varierar enligt häckningssitu-
22531:  hushållningen som renbetesförbundet Paliskun-         ationen och tillgången tili andra slag av föda. Då
22532:  tain yhdistys har gjort tili jord- och skogsbruks-     bestånden av hare och skogsfågel är stora, är
22533:  ministeriet för handläggning.                         inslaget av ren mindre. 1 detta nu h~ckar ca 180
22534:     Miljöministeriet utarbetade utkastet tili beslut   örnpar i renhushållningsområdet. Okningen av
22535:  om skador som rovdjur förorsakat renhushåll-          beståndet bör beaktas i form av en motsvarande
22536:  ningen. Det nya ersättningssystemet bygger på         anslagsökning. Också de undersökningar som
22537:  antalet häckande kungsörnspar så som riksdagen        görs om renarnas andel i örnarnas föda beaktas
22538:  förutsatte i sitt svar (RSv 228/1997 rd) på reger-    då storleken på anslaget prövas.
22539: 
22540:       Helsingfors den 22 juni 1998
22541: 
22542:                                                                        Miljöminister Pekka Haavisto
22543:                                                KK 647/1998 vp
22544: 
22545: Kirjallinen kysymys 647
22546: 
22547: 
22548: 
22549: 
22550:                                       Hannu Takkula lkesk: Ihotautien neuvonta- ja avohoitopisteen
22551:                                          perustamisesta Lappiin
22552: 
22553: 
22554:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
22555: 
22556:    Ihotautien kroonisen luonteen vuoksi hoidon            sia. Lapin osalta toiminnan tueksi pitäisi varus-
22557: tarve on psoriasista ja muita ihotauteja sairasta-        taa myös "valoauto". Valoauto olisi varustettu
22558: ville useasti toistuvaa ja jatkuvaa. Pohjois-Suo-         hoitolampuilla ja ammattitaitoisella henkilökun-
22559: messa hoidon saatavuudessa on kuitenkin vaka-             nalla. Auto liikkuisi Lapin alueella suunnitellun
22560: via puutteita. Pitkien välimatkojen vuoksi esi-           reitin mukaisesti ja sen toimintaa koordinoitai-
22561: merkiksi valohoitojen tavoitettavuus on hanka-            siin kiinteästä neuvonta- ja avohoitopisteestä.
22562: laa. Valohoitopaikkoja on Lapissa vähän. Koh-             Näin suuri joukko ihotaudeista kärsiviä ihmisiä
22563: tuuttoman suureksi nousevat hoitokustannukset             voitaisiin hoitaa heidän omilla paikkakunnil-
22564: muodostuvat monelle tosiasialliseksi esteeksi             laan.
22565: saada asianmukaista hoitoa. Kunnollisten hoito-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22566: jen välttämättömyyttä edellyttää myös pitkien             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22567: kaamosjaksojen vuoksi vähäiseksi jäävä valon              nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22568:  määrä.                                                   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22569:     Hoidon saatavuuden vuoksi tulisi perustaa or-
22570:  ganisaatioltaan kevyt neuvonta- ja avohoitopiste                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22571:  esimerkiksi Rovaniemelle. Se tarjoaisi muun                     ryhtyä, että ihotauteja sairastaville ja eri-
22572:  muassa neuvontaa, valohoitoja, konsultointia ja                 laisista iho-ongelmista kärsiville turva-
22573:  erilaisia testejä. Helsingin seudulla tällaisesta toi-          taan oikeus kunnollisiin neuvonta- ja
22574:  minnasta on saatu hyviä ja myönteisiä kokemuk-                  avohoitopalveluihin myös Lapissa?
22575: 
22576:       Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1998
22577:                                             Hannu Takkula /kesk
22578: 
22579: 
22580: 
22581: 
22582:  280043
22583: 2                                           KK 647/1998 vp
22584: 
22585: 
22586: 
22587: 
22588:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
22589: 
22590:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa         ihotaudit ovat luonteeltaan kroonisia, hoito tuli-
22591: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          si järjestää niin, että se olisi toteutettavissa poti-
22592: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        laan kotona tai mahdollisimman lähellä sitä.
22593: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannu             Tämä puolestaan edellyttää erikoissairaanhoi-
22594: Takkulan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          don ja perusterveydenhuollon hyvää yhteistyötä
22595: n:o 647:                                               kotisairaanhoidon kanssa ja että potilaat saavat
22596:                                                        riittävästi neuvontaa ja heillä on mahdollisuus
22597:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         taudin pahetessa joustavasti siirtyä asianmukai-
22598:        ryhtyä, että ihotauteja sairastaville ja eri-   seen hoitopaikkaan. Menetelmien kehittyessä
22599:        laisista iho-ongelmista kärsiville turva-       ihotautien vuodeosastohoitoa on voitu jatkuvas-
22600:        taan oikeus kunnallisiin neuvonta- ja           ti vähentää. Eräissä sairaanhoitopiireissä, kuten
22601:        avohoitopalveluihin myös Lapissa?               Kainuussa, ihotautien vuodeosastopaikoista on
22602:                                                        voitu luopua kokonaan.
22603:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-               Terveyskeskuksien varustaminen asianmu-
22604: vasti seuraavaa:                                       kaisilla valohoitolaitteilla maksaa parin kolmen
22605:                                                        sairaalajakson hinnan, ja kotihoitoon soveltuvan
22606:    Olen 10.6.1998 vastannut kansanedustaja             lainattavan valohoitolaitteen saa muutaman hoi-
22607: Takkulan samaan aiheeseen kuuluvaan kirjalli-          topäivän hinnalla. Kysyjän ehdottamaa kiinteää
22608: seen kysymykseen (KK 601/1998 vp).                     tai liikkuvaa ihosairauksien tuki- ja hoitopisteen
22609:    Vastauksessa esiin tuotujen asioiden lisäksi on     perustamista voidaan pohtia Lapin sairaanhoi-
22610: syytä korostaa, että psoriasista sairastavien poti-    topiirin, terveyskeskuksien ja potilasjärjestöjen
22611: laiden ohella lähes kaikki ihotautipotilaat voi-       asiantuntijoiden ja päättäjien kesken edellä mai-
22612: daan nykyisin hoitaa avohoidossa. Koska monet          nittujen vaihtoehtojen kanssa.
22613: 
22614:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1998
22615: 
22616:                                                                       Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
22617:                                            KK 647/1998 vp                                            3
22618: 
22619: 
22620: 
22621: 
22622:                                        Tili Riksdagens Talman
22623: 
22624:    1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen an-     som möjligt. För att genomföra detta krävs ett
22625: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       gott samarbete mellan specialsjukvården och pri-
22626: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     märvården å ena sidan och hemsjukvården å
22627: man Hannu Takkula undertecknade spörsmål             andra sidan samt tillräcklig rådgivning för pa-
22628: nr647:                                               tienterna och en möjlighet att smidigt kunna an-
22629:                                                      lita en lämplig vårdinrättning om sjukdomen får-
22630:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       värras. 1 takt med att metoderna har förbättrats
22631:        ta för att personer som lider av hudsjuk-     har man fortgående kunnat minska på vården av
22632:        domar och olika hudproblem skall tryg-        hudsjukdomar på bäddavdelningarna. 1 vissa
22633:        gas rätt tili ändamålsenlig service när det   sjukvårdsdistrikt, t.ex. i Kajanaland, har man
22634:        gäller rådgivning och öppenvård även i        helt kunnat avstå från bäddavdelningsplatserna
22635:        Lappland?                                     för hudsjukdomar.
22636:                                                          Att skaffa ändamålsenlig utrustning för ljus-
22637:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        behandling tili hälsovårdscentralerna kostar lika
22638: anföra följande:                                     mycket som två eller tre sjukhusvistelser, och
22639:                                                      ljusbehandlingsutrustning som lämpligen kan lå-
22640:   Jag svarade den 10 juni 1998 på riksdagsman        nas hem kan man få tili priset av några behand-
22641: Takkulas skriftliga spörsmål angående samma          lingsdagar. lnrättande av en fast eller mobil mot-
22642: ämne (SS 601/1998 rd).                               tagning där patienter kan få stöd och vård när det
22643:    Utöver det som framgick av svaret på det ovan     gäller hudsjukdomar, vilket spörsmålsställaren
22644: nämnda spörsmålet är det skäl att framhäva att       föreslår, kan, jämte ovan nämnda alternativ,
22645: nästan alla hudsjukdomspatienter, vid sidan av       övervägas inom ramen för samarbetet mellan
22646: dem som lider av psoriasis, nuförtiden kan skötas    sakkunniga och beslutsfattare inom Lapplands
22647: inom öppenvården. Eftersom många hudsjukdo-          sjukvårdsdistrikt samt områdets hälsovårdscen-
22648: mar är kroniska, vore det bäst om patienten          traler och olika patientorganisationer.
22649: kunde få vård i sitt eget hem eller så nära hemmet
22650: 
22651:      Helsingforsden 17 juni 1998
22652: 
22653:                                                                    Minister Terttu Huttu-Juntunen
22654: 1
22655: 1
22656:  1
22657:   1
22658:   1
22659:    1
22660:     1
22661:     1
22662:      1
22663:       1
22664:       1
22665:        1
22666:         1
22667:         1
22668:          1
22669:           1
22670:           1
22671:            1
22672:             1
22673:             1
22674:              1
22675:               1
22676:               1
22677:                1
22678:                 1
22679:                 1
22680:                  1
22681:                   1
22682:                   1
22683:                                             KK 648/1998 vp
22684: 
22685: Kirjallinen kysymys 648
22686: 
22687: 
22688: 
22689: 
22690:                                    Raimo Vistbacka /ps: Algeriaan kaapatun suomalaistytön löytämi-
22691:                                       seen tähdänneistä toimista
22692: 
22693: 
22694:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
22695: 
22696:    Suomalaisen äidin ja algeriataisen isän neli-          Sinänsä toivon mukaan onnellisesti päättyvän
22697: vuotias Sabira-niminen tytär kaapattiin isän toi-     tapahtumaketjun osalta on kuitenkin ihmeteltä-
22698: mesta sosiaalityöntekijän organisoiman tapaa-         vä sitä leväperäisyyttä ja ponnettomuutta, jopa
22699: misen aikana Algeriaan joulukuussa 1996. Isä          haluttomuutta,jota Suomen eri viranomaistahot
22700: palasi Suomeen yksin tammikuun lopulla 1997.          ennen kaikkea ulkoasiainministeriössä ovat
22701: Helmikuussa 1997 isä tuomittiin kolmeksi vuo-         osoittaneet. Miksi ketään henkilöä ei heti lähetet-
22702: deksi vankeuteen panttivangin ottamisesta. Isä ei     ty tutkimaan asiaa paikan päälle, vaikka tiedet-
22703: ole suostunut edesauttamaan tyttärensä saamis-        tiin tarkkaan, mistä tulisi etsiä. Miksi Suomi ei
22704: ta takaisin Suomeen tai löytämistä Algeriasta,        käyttänyt muiden EU-maiden, esimerkiksi
22705: tosin hän on kertonut kaupungin, missä tyttären       Ranskan laajaa lähetystöhenkilökuntaa hyväk-
22706: pitäisi olla hänen sukulaistensa luona. Näin siitä    seen tutkimis- ja etsimistyössä, vaikka niillä olisi
22707: huolimatta, että sekä suomalainen että algeria-       ollut siihen pyydettäessä jopa velvollisuus. Joh-
22708: lainen tuomioistuin ovat määränneet äidin lap-        tuuko myös toisen vastaavanlaisen algerialais-
22709: sen huoltajaksi- tosin Algeriassa valituskäsitte-     suomalaisen tytön kaappauksen selviämättö-
22710: ly on vielä kesken.                                   myys samanlaisesta ponnettomuudesta suoma-
22711:    Lapsen äiti ja useat muut tahot ovat vedonneet     laisten poliisi- ja diplomaattitahojen toimissa?
22712: Suomen hallitukseen lapsen löytämiseksi ja Suo-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22713: meen saamiseksi jo 17 kuukautta, mutta suoma-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22714: laisten viranomaisten toimet ovat olleet ponnet-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22715: tomia ja tuloksettomia. Ne ovat jääneet lähinnä       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22716: keskustelu- ja vetoomusasteelle ilman, että ke-
22717: tään olisi lähetetty paikan päälle tutkimaan ja                 Miksi Hallitus ei ole ryhtynyt riittäviin
22718: selvittämään asiaa. Myöskään muiden, Algerias-               tutkinta-, tarkastus- ja etsintätoimiin Al-
22719: sa vahvasti edustettuina olevien EU :n jäsenmai-             geriaan jo 17 kuukautta kaapattuna ol-
22720: den laajoja lähetystökapasiteetteja ei ole tiettä-           leen Sabira-tytön löytämiseksi, vaikka
22721: västi hyödynnetty.                                           hänen olinpaikkansa on tiedetty varsin
22722:    Tiistaina 26.5.1998 Suomen Tunisiassa olevan              tarkkaan,
22723: lähetystön va. asiainhoitaja Carl-Erik Smeds-                   miksi Suomi ei ole pyytänyt paikan
22724: lund matkusti lopulta Algeriaan El Kalan kau-                päällä apua muiden EU-maiden lähetys-
22725: punkiin, jossa lapsen isä on koko ajan väittänyt             töjen henkilökunnalta vastaavaan etsin-
22726: lapsen olevan sukulaistensa hoivissa. Hän tapasi-            tätyöhön, sekä
22727: kin heti tytön ottaen valokuvia, joista äiti on nyt             millä tavoin Hallitus aikoo nyt lapsen
22728: tunnistanut kadonneen Sabira-tyttönsä. Tapaus                löydyttyä huolehtia hänen pikaisesta saa-
22729: odottaakin enää loppuunsaattamistaan niin, että              misestaan takaisin äitinsä luo Suomeen?
22730: eri oikeuksien yksimielisesti äitinsä huostaan
22731: määräämä tyttö saadaan takaisin kotiinsa Suo-
22732: meen.
22733: 
22734:      Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1998
22735: 
22736:                                          Raimo Vistbacka /ps
22737: 
22738: 
22739: 280043
22740: 2                                           KK 648/1998 vp
22741: 
22742: 
22743: 
22744: 
22745:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
22746: 
22747:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Algerian viranomaisilta ja lapsen äidin paikal-
22748: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         liselta asianajajalta aikaisemmin lapsen olosuh-
22749: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       teista saadut tiedot varmistuivat, kun Suomen
22750: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo            Algerian va. asiainhoitaja Carl-Erik Smedslund
22751: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         tapasi 26.5.1997 Sabiran. Tapaaminen järjestyi
22752: sen n:o 648:                                          Algerian viranomaisten avustuksella.
22753:                                                           Ulkoasiainministeriö ei ole pyytänyt muiden
22754:           Miksi Hallitus ei ole ryhtynyt riittäviin   EU-maiden edustustoilta apua etsintätyöhön,
22755:        tutkinta-, tarkastus- ja etsintätoimiin Al-    koska tähän ei ole ollut tarvetta.
22756:        geriaan jo 17 kuukautta kaapattuna ol-             Sabiran saamiseksi Suomeen Algerian viran-
22757:        leen Sabira-tytön löytämiseksi, vaikka         omaiset ja lapsen äidin algerialainen asianajaja
22758:        hänen olinpaikkansa on tiedetty varsin         ovat alusta alkaen korostaneet asian ratkaisemis-
22759:        tarkkaan,                                      ta oikeudenkäyntiteitse. Algerian alioikeus on
22760:           miksi Suomi ei ole pyytänyt paikan          antanut 23.12.1997 päätöksen, jolla vahvistettiin
22761:        päällä apua muiden EU-maiden lähetys-          päteväksi Suomessa Sabiran huollosta annettu
22762:        töjen henkilökunnalta vastaavaan etsin-        päätös. Sabiran paluu Suomeen ei ollut mahdol-
22763:        tätyöhön, sekä                                 lista tämän päätöksen perusteella, koska Sabiran
22764:           millä tavoin Hallitus aikoo nyt lapsen      isä valitti tuomioistuimen päätöksestä. Prosessi
22765:        löydyttyä huolehtia hänen pikaisesta saa-      jatkuu valitustuomioistuimessa,jonka käsittelyä
22766:        misestaan takaisin äitinsä luo Suomeen?        Algerian viranomaiset ovat kiirehtineet. Valitus-
22767:                                                       tuomioistuimen ensimmäinen istunto pidettiin 3.
22768:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           kesäkuuta 1998.
22769: taen seuraavaa:                                           Ulkoasiainministeriö on tehnyt ja tekee kaik-
22770:                                                       kensa, että Sabira ja äiti saavat kaiken mahdolli-
22771:     Ulkoasiainministeriö on ryhtynyt hoitamaan        sen avun Algerian viranomaisilta palauttamisen
22772: välittömästi Sabiran kaappauksesta tiedon saa-        järjestämiseksi ottaen huomioon sen, että kan-
22773: tuaan sille kuuluvia, erityisesti lapsen palautta-    sainvälisen oikeuden periaatteen mukaisesti hen-
22774: miseen Suomeen tähtääviä tehtäviä. Ulkoasiain-        kilöön sovelletaan sen valtion oikeusjärjestystä,
22775: ministeriön kaiken toiminnan päämääränä on            missä henkilö kulloinkin oleskelee. Algeriassa
22776: ollut nimenomaan saada Sabira pikaisesti Suo-         Sabira-tytön asiaa hoidettaessa on siten toimitta-
22777: meen.                                                 va Algerian oikeusjärjestyksen mukaisesti. To-
22778:     Lapsikaappaustilanteissa ulkoasiainministe-       dettakoon, että Sabira on sekä Suomen että Al-
22779: riön tehtävänä on erityisesti ryhtyä toimenpitei-     gerian kansalainen.
22780: siin luvattomasti poisviedyn tai patauttamatta            Ministeriölle kuuluvien tehtävien osalta voin
22781: jätetyn lapsen olinpaikan ja olosuhteiden selvit-     mm. todeta, että ministeriö on yhteydessä Alge-
22782: tämiseksi paikallisten viranomaisten välityksel-      rian Tukholman suurlähetystöön, Suomen kes-
22783: lä, avustaa asianajajan hankkimisessa ja tiedon-      kusrikospoliisiin ja Interpoliin. Ministeriö on
22784: välityksessä sekä pyrkiä lapsen vapaaehtoisen         avustanut äitiä asianajajan hankkimisessa sekä
22785: palauttamisen toteutumiseen.                          asiakirjojen toimittamisessa että muussa yhtey-
22786:     Ulkoasiainministeriö on alusta saakka ollut       denpidossa asianajajaan. Suomen Algerian va.
22787: jatkuvasti yhteydessä Algerian viranomaisiin          asiainhoitaja on ollut lukuisasti yhteydessä Alge-
22788: Suomen Tunisissa ja Alger' ssa olevien edustusto-     rian ulkoministeriöön ja ulkoministeriön kautta
22789: jen kuten myös Algerian Tukholman edustuston          Algerian oikeusministeriöön. Asiainhoitaja on
22790: välityksellä sekä myös ulkoministeritasolla Sabi-     lisäksi myös Algerian Tunisian suurlähettilään
22791: ran olinpaikan ja hänen hyvinvointinsa selvittä-      kautta pyrkinyt edistämään Sabiran palautta-
22792: miseksi sekä kaiken mahdollisen avun saamiseksi       mista.
22793: hänen patauttamisekseen Suomeen.                         Suomen Tukholman suurlähettiläs on neuvo-
22794:                                            KK 648/1998 vp                                           3
22795: 
22796: tellut Algerian Tukholman suurlähettilään kans-      teistyön tiivistämisen äidin ja Sabiran tapaami-
22797: sa Sabiran tilanteen ratkaisemisesta.                sen järjestymiseksi.
22798:    Olen itse neuvotellut Sabiran tilanteesta Alge-      Viitaten kaikkeen edellä mainittuun voin to-
22799: rian ulkoministerin kanssa ja lähettänyt hänelle     deta vielä lyhyesti vastauksena valtioneuvostolle
22800: kirjeen, jotta saisimme kaiken mahdollisen avun      esitettyyn kysymykseen, että Sabiran tapaukses-
22801: Sabiran olinpaikan ja olosuhteiden selvittämi-       sa on tehty ja tullaan tekemään kaikki mahdolli-
22802: seksi. Olen myös henkilökohtaisesti ottanut esille   nen,jotta Sabira saataisiin palautettua Suomeen.
22803: Algerian ulkoministerin kanssa viranomaisyh-
22804:      Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1998
22805: 
22806:                                                                Ulkoasiainministeri Tarja Halonen
22807: 4                                             KK 648/1998 vp
22808: 
22809: 
22810: 
22811: 
22812:                                            Tili Riksdagens Talman
22813: 
22814:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              situation av algeriska myndigheter och moderns
22815: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande              lokala advokat bekräftades när Finlands charge
22816: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          d' affaires a.i. i Algeriet Carl-Erik Smedslund
22817: dagsman Raimo Vistbacka undertecknade                    träffade Sabira den 26 maj 1998. Sammanträf-
22818: spörsmål nr 648:                                         fandet ordnade sig med hjälp av de algeriska
22819:                                                          myndigheterna.
22820:             Varför har Regeringen inte vidtagit              Utrikesministeriet har inte begärt hjälp i spa-
22821:         tiliräckliga undersöknings-, kontroll- och       ningsarbetet av andra EU-länders beskickningar
22822:         spaningsåtgärder för att hitta flickan Sa-       då det inte funnits behov för det.
22823:         bira, som redan varit kidnappad och hål-             De algeriska myndigheterna och moderns al-
22824:         lits i Algeriet i 17 månaders tid, trots att     geriska advokat har från första början betonat
22825:         man ganska exakt har känt tili hennes            att för att Sabira skall få komma till Finland
22826:         vistelseort,                                     måste ärendet avgöras genom rättegång. Den 23
22827:             varför har Finland inte på ort och stäl-     december 1997 avkunnade underrätten i Alger
22828:         le av andra EU-länders beskickningsper-          ett beslut som giltigförklarade det beslut som
22829:         sonal begärt hjälp med motsvarande ef-           gavs i Finland angående vårdnaden om Sabira.
22830:         terforskningar, samt                             Beslutet gjorde det dock inte möjligt för Sabira
22831:             på vilket sätt ämnar Regeringen nu när       att återvända tili Finland, eftersom Sabiras far
22832:         barnet hittats se till att det snarast möjligt   överklagade domstolsbeslutet. Processen går vi-
22833:         återbördas tili modern i Finland?                dare i besvärsdomstolen, vars handläggning har
22834:                                                          påskyndats av de algeriska myndigheterna. Be-
22835:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            svärsdomstolens första session hölls den 3 juni
22836: anföra följande:                                         1998.
22837:                                                              Utrikesministeriet har gjort och gör allt som
22838:    Utrikesministeriet började så snart det fått          står i dess makt för att Sabira och hennes mor
22839: vetskap om kidnappningen av Sabira sköta de              skall få all tili buds stående hjälp från de algeriska
22840: uppgifter som hör till ministeriet i dylika fall, dvs.   myndigheternas sida så att barnet kan sändas
22841: särskilt att vidta åtgärder för att få barnet hem-       hem med beaktande av det faktum att, såsom den
22842: skickat till Finland. Syftet med utrikesministeri-       internationella rättsprincipen förutsätter, rätts-
22843: ets hela agerande har uttryckligen varit att få          ordningen i det Iand där en person vistas vid
22844: Sabira snabbt tilihaka tili Finland.                     respektive tillfålle tillämpas på personen. Efter-
22845:    När det gäller kidnappningar av barn har utri-        som flickan Sabiras sak sköts i Algeriet måste
22846: kesministeriet i uppdrag att genom kontakter             man handla i enlighet med algerisk rättsordning.
22847: med de lokala myndigheterna särskilt vidta åt-           Det bör framhållas att Sabira har både finskt och
22848: gärder som klarlägger det olovligt bortförda eller       algeriskt medborgarskap.
22849: kvarhållna barnets vistelseort och situation, och            Beträffande ministeriets åligganden kan jag
22850: att bistå med anskaffande av en advokat och med          bl.a. konstatera att ministeriet håller kontakt
22851: informationsförmedling samt att försöka åstad-           med den algeriska ambassaden i Stockholm, cen-
22852: komma att barnet frivilligt återbördas.                  tralkriminalpolisen i Finland och lnterpol. Mi-
22853:    Utrikesministeriet har från första början oav-        nisteriet har hjälpt modern med att skaffa advo-
22854: brutet stått i förbindelse med de algeriska myn-         kat samt både med att sända handlingar och hålla
22855: digheterna via Finlands beskickningar i Tunis            kontakten tili advokaten. Finlands charge
22856: och Alger samt också via Algeriets beskickning i         d ·affaires a.i. i Alger har haft talrika samman-
22857: Stockholm, samt också på utrikesministernivå,            träffanden med det algeriska utrikesministeriet
22858: för att Sabiras vistelseort och välbefinnande            och via utrikesministeriet med det algeriska justi-
22859: skulle klarläggas samt för att få all tili buds ståen-   tieministeriet. Han har dessutom också via Alge-
22860: de hjälp för hennes återbördande tili Finland.           riets ambassadör i Tunisien försökt påskynda att
22861:    De uppgifter man tidigare fått om barnets             Sabira sänds hem.
22862:                                               KK 648/1998 vp                                           5
22863: 
22864:    Finlands ambassadör i Stockholm har för-             mellan myndigheterna för att ett sammanträffan-
22865: handlat med Algeriets ambassadör i Stockholm            de mellan modern och Sabira skali fås tili stånd.
22866: om ett avgörande i fallet Sabira.                          Med hänvisning tili allt det ovan nämnda kan
22867:    Själv har jag diskuterat fallet Sabira med Alge-     jag konstatera ännu helt kort som svar på spörs-
22868: riets utrikesminister och sänt denne ett brev för       målet tili Statsrådet att det i faliet Sabira har
22869: att vi skall få all möjlig hjälp vid klarläggandet av   gjorts och kommer att göras alit som står i vår
22870: Sabiras vistelseort och den situation hon befinner      makt för att Sabira skali få komma hem tili
22871: sig i. Jag har även personligen diskuterat med          Finland.
22872: Algeriets utrikesminister angående ett närmande
22873: 
22874:      Helsingforsden 18 juni 1998
22875: 
22876:                                                                        Utrikesminister Tarja Halonen
22877:                                               KK 649/1998 vp
22878: 
22879: Kirjallinen kysymys 649
22880: 
22881: 
22882: 
22883: 
22884:                                     Marjatta Vehkaoja /sd ym.: Erikoislääkärivajeesta ja sen poistami-
22885:                                        sesta
22886: 
22887: 
22888:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
22889: 
22890:     Huolimatta suunnitelmallisesta lääkärikoulu-        taavan järjestelyn mahdollisuus myös lääkäri-
22891: tuksesta näyttää siltä, ettei koulutusvolyymeissä       opinnoissa. Siirtämällä yhä useampia koulutuk-
22892: ole varauduttu riittävästi suurten ikäluokkien          sen osioita lääketieteellisten tiedekuntien ulko-
22893: jäämiseen eläkkeelle. Tämä on ällistyttävää, kun        puolelle muihin yliopistoihin ja keskussairaaloi-
22894: otetaan huomioon, että suunnittelumenetelmät            hin voitaisiin turvata erikoislääkärienkin saata-
22895: ovat tänään paremmat kuin koskaan.                      vuus kaikkialla maassa.
22896:     Sellaisissa sairaanhoitopiireissä, joissa ei ole       Koulutusratkaisujen lisäksi tulee mieleen
22897: yliopistollista keskussairaalaa, erikoislääkäripu-      myös se, että erikoislääkäreille tulisi maksaa eri-
22898: la alkaa olla kohtalokas muutaman vuoden ku-            tyistä syrjäseutulisää, että he hakeutuisivat vir-
22899: luessa. Lääkärit näyttävät jäävän jopa mieluum-         koihin myös muualla kuin yliopistollisten kes-
22900: min vaille virkaa yliopistosairaaloiden liepeille       kussairaaloiden liepeillä.
22901: kuin lähtevän virkaan tavalliseen keskussairaa-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22902:  laan.                                                  tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
22903:     Tietyillä erikoisaloilla, kuten psykiatria, anes-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22904:  tesiaja röntgenologia, keskussairaaloiden lääkä-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22905:  ripula on jo todellisuutta. Myös suurilla erikois-
22906:  aloilla, kuten sisätaudeissaja kirurgiassa, pula jo              Onko Hallitus tietoinen vallitsevasta
22907:  nähdään.                                                      erikoislääkäripulasta niissä sairaanhoito-
22908:     Lääkärikoulutusta annetaan maassamme                       piireissä, joissa ei ole yliopistollista kes-
22909:  useissa yliopistoissa, mutta tämäkään ei siis ole             kussairaalaa, ja siitä, että koulutuksen
22910:  auttanut siihen, että lääkärit hankkiutuisivat vir-           volyymit ovat täysin riittämättömät ot-
22911:  koihin koko maassa.                                           taen huomioon lääkärien nopean eläköi-
22912:     Myös eräillä muilla aloilla- esim. juristien-              tymisen,
22913:  on ollut vastaavia ongelmia. Pulmaa on juristien                 millaisia suunnitelmia Hallituksella on
22914:  kohdalla ryhdytty ratkomaan muun muassa si-                   poistaa tämä ongelma,
22915:  ten, että koulutuksen voi aloittaa esimerkiksi                   onko koulutuksen hajauttaminen ny-
22916:  Vaasan yliopistossa, vaikka loppuosa tutkinnos-               kyisestään ollut esillä, ja
22917:  ta on suoritettava Helsingissä. Jo tässä vaiheessa               onko Hallituksen piirissä otettu esiin
22918:  panostus näyttää oikeansuuntaiselta.                          kysymystä erityisestä lääkäreiden syrjä-
22919:     Näyttää siltä, että olisi aiheellista tutkia vas-          seutulisästä?
22920: 
22921:       Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1998
22922: 
22923:           Marjatta Vehkaoja /sd            Ulla Anttila /vihr             Osmo Kurola /kok
22924:           Toimi Kankaanniemi /skl          Helena Vartiainen /sd          Arja Ojala /sd
22925: 
22926: 
22927: 
22928: 
22929: 280043
22930: 2                                            KK 649/1998 vp
22931: 
22932: 
22933: 
22934: 
22935:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
22936: 
22937:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         sisätaudeissa, keuhkosairauksissa, lastentaudeis-
22938: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          saja lastenpsykiatriassa, vajausta oli myös silmä-
22939: olette toimittanut valtioneuvoston asian-              taudeissa, kun otetaan huomioon valmistuvien
22940: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Marjatta            suhteellinen määrä. Psykiatrian erikoislääkä-
22941: Vehkaojan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-          reitä koskeva vajaus oli merkittävästi suurempi
22942: myksen n:o 649:                                        kuin muiden alojen. Vajauksen todellista määrää
22943:                                                        on kuitenkin vaikea arvioida, sillä sairaanhoito-
22944:           Onko Hallitus tietoinen vallitsevasta        piireille tehdyssä kyselyssä vajaukseksi laskettiin
22945:        erikoislääkäripulasta niissä sairaanhoito-      kaikki sellaiseterikoislääkärin tehtävät ja toimet,
22946:        piireissä, joissa ei ole yliopistollista kes-   jotka oli täytetty epäpätevällä viranhoitajalla
22947:        kussairaalaa, ja siitä, että koulutuksen        (esimerkiksi erikoislääkärikoulutuksessa oleval-
22948:        volyymit ovat täysin riittämättömät ot-         la) taijotka olivat avoimena taijäädytettynä.
22949:        taen huomioon lääkäreiden nopean                   Vajausten peittämiseksi työryhmä esitti eri-
22950:        eläköitymisen,                                  koislääkärikoulutuksen tehostamiseksi mm.
22951:           millaisia suunnitelmia Hallituksella on      seuraavia toimenpiteitä: 1) lääketieteellisten tie-
22952:        poistaa tämä ongelma,                           dekuntien yhteyteen tulisi viivytyksettä perustaa
22953:           onko koulutuksen hajauttaminen ny-           erityisvastuualueen sairaanhoitopiireistä ja ter-
22954:        kyisestään ollut esillä, ja                     veyskeskuksista muodostuvat alueelliset neuvot-
22955:           onko Hallituksen piirissä otettu esiin       telukunnat selvittämään erikoisaloittain alueen
22956:        kysymystä erityisestä lääkäreiden syr-          erikoislääkäritarve ja laatimaan ohjelma sen
22957:        jäseutulisästä?                                 tyydyttämiseksi; 2) tiedekuntien tulisi nykyistä
22958:                                                        joustavammin ja enemmän hyväksyä yliopis-
22959:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            tosairaalan ulkopuolella tapahtuvaa koulutusta;
22960: taen seuraavaa:                                        3) erityisesti niillä aloilla, joilla on tai lähivuosina
22961:                                                        syntyy vajetta erikoislääkäreistä, tulisi erityisesti
22962:    Työikäisiä erikoislääkäreitä oli maassamme          harkita koulutuksen yliopistosairaalaosuuden
22963: Terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskus-            lyhentämistä. Nykyisellään yliopistosairaalassa
22964: rekisterin mukaan 31.12.1996 yhteensä 8 990.           edellytetty palvelu muodostaa useilla erikois-
22965: Työikäisten lääkäreiden kokonaismäärästä               aloilla suuren osan erikoisalan koulutuksesta ja
22966: (13 734) erikoislääkäreitä oli samana ajankohta-       koulutuspaikan odottaminen pitkittää erikois-
22967: na runsaat 65 %. Väestöön suhteutettuna eri-           lääkäriksi valmistumista.
22968: koislääkäreiden määrä on hyvää pohjoismaista              Opetusministeriö on ottanut edellä mainitut
22969: tasoa. Vuosittain on viime vuosina suoritettu lä-      suositukset huomioon mm. kiinnittämällä lääke-
22970: hes 500 erikoislääkärin tutkintoa.                     tieteellisten tiedekuntien dekaanikokouksissa
22971:    Erikoislääkärikoulutuksen määrällistä tarvet-       huomiota erikoislääkärikoulutuksen määrälli-
22972: ta on arviotu sosiaali- ja terveysministeriön työ-     seen kehitykseen ja erityisesti sen vajealueisiin
22973: ryhmissä sekä vuonna 1993 että vuonna 1997.            sekä pyytänyt yliopistoja suuntaamaan toi-
22974: Vuoden 1993 arviossa (sosiaali- ja terveysminis-       menpiteitä näille alueille. Tiedekunnat ovat
22975: teriön työryhmien muistioita 1993:25) todettiin        lisänneet koulutusmäärää siten, että erikoistu-
22976: erikoislääkärimäärän vastaavan terveydenhuol-          miskoulutuksessa olevien kokonaismäärä oli
22977: lon palveluiden tarvetta, lievää vajausta todettiin    vuonna 1997 yhteensä 2 441, kun vastaava luku
22978: lastenpsykiatriassa ja patologiassa. Joillakin         vuonna 1996 oli 2 060. Koulutusmäärien lisää-
22979: aloilla todettiin erikoislääkärityöttömyyttä ja        misessä on pyritty ottamaan huomioon myös
22980: erikoislääkäreiden tuotos oli postumaan nähden         useimmilla aloilla vuoden 2005 tienoilla korostu-
22981: kasvava.                                               va erikoislääkäreiden eläkkeelle siirtyminen.
22982:    Vuoden 1997 arviossa (sosiaali- ja terveys-         Myös lääkäreiden peruskoulutuksen aloitus-
22983: ministeriön työryhmien muistioita 1997: 13) sen        paikkoja tullaan lisäämään vuosina 1998 ja 1999
22984: sijaan todettiin merkittävää vajausta psykiatrias-     yhteensä noin 125 aloituspaikalla.
22985: sa, radiologiassa, kirurgiassa, anestesiologiassa,
22986:                                            KK 649/1998 vp                                                 3
22987: 
22988:    Opetusministeriössä ollaan parhaillaan myös           Koulutuksen laadun parantamiseksi ja koulu-
22989: uudistamassa erikoislääkärikoulutusta. U udis-       tusjärjestelyjen tehostamiseksi esitetään nykyi-
22990: tus on laaja kokonaisuus, ja sen tavoitteena on      sen 92 erillisen koulutusohjelman integroimista
22991: koulutuksen tehostaminen ja laadun parantami-        harvemmiksi koulutusohjelmiksi ja laajojen yh-
22992: nen. Uudistusta on valmisteltu yhteistyössä so-      teisten koulutusosuuksien järjestämistä aloille
22993: siaali- ja terveysministeriön kanssa. Uudistuksen    yhteisten koulutusrunkojen kautta. Koulutuk-
22994: on tarkoitus tulla voimaan vuoden 1999 alusta.       sen suunnittelussa painotetaan yksilöllisten kou-
22995:     Erikoislääkärikoulutuksen tehostamisen osal-     lutussuunnitelmien laatimista ja erikoistuvan
22996: ta uudistuksessa mm. esitetään, että 1) kokonais-    lääkärin ohjauksen parantamista sekä koulutus-
22997: koulutusaikaa lyhennetään siirtymällä kaksi-         suunnitelman toteutumisen ja koulutusjärjeste-
22998: vuotisesta yleiskoulutuksesta puolen vuoden          lyjen tarkoituksenmukaisuuden säännöllistä ar-
22999: mittaiseen yleiskoulutukseen; 2) painotetaan ter-    viointia. Myös koulutuspaikalle asetettaviin vaa-
23000: veyspalvelujärjestelmän kaikkien tasojen ja toi-     timuksiin kiinnitetään ehdotuksessa huomiota.
23001: mintayksiköiden (keskussairaalat, terveys-               Edellä olevan perusteella voidaan siis todeta,
23002: keskukset mm.) käyttöä koulutuksessa mahdol-         että erikoislääkärikoulutuksen tehostamiseksi
23003: lisimman laajalti ja yliopistossairaalassa edelly-   on meneillään monia toimenpiteitä. Koulutuk-
23004: tettävän palvelun osuuden lyhentämistä. Koulu-       sen hajauttamista laajemmin yliopistosairaa-
23005: tuksen laajentamista muissa terveydenhuollon         loiden ulkopuolella tapahtuvaksi pidetään tär-
23006: toimintayksiköissä tapahtuvaksi tukee myös           keänä. Sen sijaan koulutusvastuun laajentamista
23007: lainsäädäntö, jonka perusteella erikoislääkäri-      nykyisten viiden tiedekunnan ulkopuolelle ope-
23008:  koulutuksen aiheuttamia kustannuksia korva-         tusministeriö ei pidä tarkoituksenmukaisena.
23009:  taan vuoden 1997 alusta myös muille kuin yli-           Syrjäseutulisää koskevan kysymyksen osalta
23010:  opistosairaaloille.                                 todetaan, että asia kuuluu työmarkkinasopimus-
23011:     Alueellisten määrällisten ja laadullisten tar-   ten piiriin. Kunnallisen virkaehtosopimusjärjes-
23012:  peiden huomioon ottamiseksi erikoislääkäri-         telmän piirissä on nykyisellään käytettävissä syr-
23013:  koulutuksessa yliopistot ovat jo perustaneet        jäseutulisä ja lisäksi erillinen syrjäisyyskorotus
23014:  alueelliset neuvottelukunnat. Alueellisten neu-     terveyskeskusten osalta, sairaaloiden osalta tätä
23015:  vottelukuntien perustaminen on sisällytetty         ei ole. Valtion virkaehtosopimuksessa on kaikkia
23016:  myös ehdotukseen uudeksi erikoislääkärikoulu-       sopimukseen kuuluvia koskeva kylmän alueen
23017:  tuksen tutkintoasetukseksi.                         lisä ja saaristolisä. Hallituksen piirissä ei ole otet-
23018:                                                      tu esiin kysymystä lääkäreiden syrjäseutulisästä.
23019: 
23020:      Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1998
23021:                                                               Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
23022: 4                                            KK 649/1998 vp
23023: 
23024: 
23025: 
23026: 
23027:                                        Tili Riksdagens Fru Talman
23028: 
23029:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       mar och barnpsykiatri, en viss brist fanns också
23030: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-         inom ögonsjukdomar, när man beaktar det rela-
23031: lem av statsrådet översänt följande av riks-           tiva antalet fårdiga läkare. 1 fråga om speciallä-
23032: dagsman Marjatta Vehkaoja m.fl. underteckna-           kare i psykiatri var bristen betydligt större än
23033: de spörsmål nr 649:                                    inom de övriga områdena. Bistens verkliga om-
23034:                                                        fattning är dock svår att uppskatta eftersom man
23035:           Är Regeringen medveten om bristen            i en förfrågan riktad tili sjukvårdsdistrikten hade
23036:        på specialläkare i de sjukvårdsdistrikt         räknat alla sådana specialläkaruppgifter och
23037:        som inte har något universitetscentral-         -befattningar som brist som hade tillsatts med
23038:        sjukhus och att utbildningsvolymerna är         obehöriga tjänsteinnehavare (t.ex. en person i
23039:        helt otillräckliga med beaktande av att         specialläkarutbildning) eller som var vakanta el-
23040:        stora skaror läkare går i pension,              ler frysta.
23041:           vilka planer har Regeringen för att av-          För att täcka bristen föreslog arbetsgruppen
23042:        hjälpa detta problem,                           bl.a. följande åtgärder för effektivering av speci-
23043:           har det varit aktuellt att ytterligare ut-   alläkarutbildningen: 1) i samband med de medi-
23044:        lokalisera utbildningen, och                    cinska fakulteterna skall utan dröjsmål inrättas
23045:           har man i Regeringen tagit upp frågan        regionala delegationer bestående av sjukvårdsdi-
23046:        om ett särskilt fjärrortstillägg för läkare?    strikten och hälsocentralerna i ett upptagnings-
23047:                                                        område för högspecialiserad vård för att inom
23048:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          varje specialiseringsområde utreda behovet av
23049: anföra följande:                                       specialläkare i regionen och utarbeta ett program
23050:                                                        för att tillfredsställa det, 2) fakulteterna borde
23051:    Enligt centralregistret över den yrkesutbildade     smidigare och i högre grad godkänna utbildning
23052: hälsovårdspersonalen fanns det sammanlagt              utanför universitetssjukhuset, 3) i synnerhet
23053: 8990 specialläkare i arbetsför ålder 31.12.1996.       inom de områden där det kommer att uppstå
23054: Vid samma tidpunkt var antalet specialläkare av        brist på specialläkare under de närmaste åren
23055: det totala antalet läkare i arbetsför ålder (13 734)   borde man särskilt överväga en förkortning av
23056: drygt 65 %. Ställt i relation tili befolkningen re-    det avsnitt i utbildningen som sker vid ett univer-
23057: presenterar antalet specialläkare en god nordisk       sitetssjukhus. Den tjänstgöring som för närva-
23058: nivå. Under de senaste åren har det avlagts in-        rande förutsätts äga rum i ett universitetssjukhus
23059: emot 500 specialläkarexamina per år.                   utgör på många specialiseringsområden en stor
23060:    Det kvantitativa behovet inom specialläkarut-       del av specialområdesutbildningen och väntan
23061: bildningen har bedömts i arbetsgrupper vid soci-       på en utbildningsplats medför att specialläkar-
23062: al- och hälsovårdsministeriet både 1993 och            utbildningen drar ut på tiden.
23063: 1997. 1 bedömningen 1993 (promemorior av so-              Undervisningsministeriet har beaktat ovan
23064: cial- och hälsovårdsministeriets arbetsgrupper         nämnda rekommendationer bl.a. genom att vid
23065: 1993:25) konstaterades att antalet specialläkare       de medicinska fakulteternas möten för dekaner-
23066: motsvarar behovet av sjuk- och hä1sovårds-             na fåsta uppmärksamheten vid den kvantitativa
23067: service, en mindre brist konstaterades inom barn-      utvecklingen inom specialläkarutbildningen och
23068: psykiatri och patologi. Inom vissa områden             i synnerhet de områden där brister förekommer
23069: konstaterades arbetslöshet b1and specialläkarna        samt bett universiteten sätta in åtgärder på dessa
23070: och antalet utbildade specialläkare var stigande i     områden. Fakulteterna har ökat utbildningsvo-
23071: förhållande tili avgången.                             lymerna så att totalantalet personer i spe-
23072:    1 bedömningen 1997 (promemorior av social-          cialiseringsutbildning 1997 var totalt 2 441, när
23073: och      hä1sovårdsministeriets      arbetsgrupper     motsvarande tai 1996 var 2 060. Genom ökad
23074: 1997: 13) konstaterades däremot en betydande           utbildningsvolym har man försökt beakta den
23075: brist inom psykiatri, radiologi, kirurgi, anestesio-   stora grupp specialläkare som går i pension kring
23076: logi, inre medicin, lungsjukdomar, barnsjukdo-         2005 på de flesta områden. Man kommer också
23077:                                              KK 649/1998 vp                                               5
23078: 
23079: att öka nybörjarplatserna inom grundutbild-            att de nuvarande 92 fristående utbildningspro-
23080: ningen av läkare under 1998 och 1999 med sam-          grammen integreras tili fårre utbildningspro-
23081: manlagt ca 125 nybörjarplatser.                        gram och att de omfattande gemensamma utbild-
23082:     Vid undervisningsministeriet håller man också      ningsavsnitten ordnas genom för områdena ge-
23083: som bäst på att reformera specialläkarutbild-          mensamma utbildningsstommar. Vid planering-
23084: ningen. Reformen är en omfattande helhet och           en av utbildningen betonas utarbetandet av indi-
23085: dess syfte är att effektivera utbildningen och för-    viduella utbildningsplaner och bättre handled-
23086: bättra kva1iteten. Reformen har beretts i samar-       ning för läkare som specialiserar sig samt en
23087: bete med social- och hälsovårdsministeriet. Re-        regelbunden utvärdering av hur utbildningspla-
23088: formen skall träda i kraft i början av 1999.           nen fungerar och hur ändamålsenliga utbild-
23089:     För att effektivera specialläkarutbildningen       ningsarrangemangen är. 1 förslaget fåsts också
23090: föreslås i reformen bl.a. följande: 1) den totala      uppmärksamhet vid de krav som ställs på utbild-
23091: utbildningstiden förkortas genom en övergång           ningsplatsen.
23092: från en tvåårig tili en ettårig allmänutbildning, 2)      Utgående från det ovanstående kan man såle-
23093: alla nivåer och verksamhetsenheter i hälsovårds-       des konstatera att många åtgärder är aktuella för
23094: servicesystemet (centralsjukhusen, hälsocentra-        att effektivera specialläkarutbildningen. Det an-
23095: lerna m.m.) skall användas i utbildningen i så stor    ses viktigt att utbildningen utlokaliseras så att
23096: utsträckning som möjligt och den tjänstgöring          den i allt större utsträckning kan äga rum utanför
23097: som förutsätts ske i universitetssjukhus skall för-    universitetssjukhusen. Undervisningsministeriet
23098: kortas. En utvidgning av utbildningen så att den       anser det däremot inte ändamålsenligt att utvid-
23099: äger rum i andra verksamhetsenheter inom häl-          ga utbildningsansvaret utanför de nuvarande
23100: so- och sjukvården stöds också av den lagstift-        fem fakulteterna.
23101: ning på basis av viiken ersättning för de kostna-         När det gäller fjärrortstillägget konstateras att
23102: der som förorsakas av specialläkarutbildningen         denna fråga hör tili arbetsmarknadsavtalen.
23103: också betalas tili andra än universitetssjukhus        lnom det kommunala kollektivavtalssystemet
23104: från ingången av 1997.                                 används i detta nu fjärrortstillägg och dessutom
23105:     För att beakta de regionala kvantitativa och       en särskild u-områdesförhöjning i fråga om
23106:  kvalitativa behoven i specialläkarutbildningen        hälsocentralerna, i sjukhusen förekommer detta
23107:  har universiteten redan inrättat regionala delega-    inte. 1 det statliga kollektivavtalet finns ett kall-
23108:  tioner. lnrättandet av regionala delegationer har     områdestillägg och ett skärgårdstillägg som gä1-
23109:  också tagits med i förslaget tili ny förordning om    1er alla dem som hör tili avtalet. Inom regeringen
23110:  specialläkarexamen.                                   har man inte tagit upp frågan om fjärrortstillägg
23111:     1 syfte att förbättra utbildningens kvalitet och   för läkare.
23112:  effektivera utbildningsarrangemangen föreslås
23113: 
23114:       Helsingforsden 18 juni 1998
23115: 
23116:                                                         U ndervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
23117:                                             KK 650/1998 vp
23118: 
23119: Kirjallinen kysymys 650
23120: 
23121: 
23122: 
23123: 
23124:                                    Jukka Mikkola /sd: Kouluhenkilökunnan huumevalistuksen tehos-
23125:                                       tamisesta
23126: 
23127: 
23128:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
23129: 
23130:    Erilaisten huumeiden käyttö on hälyttävässä        1998) suurelle osalle koulun henkilökuntaa huu-
23131: määrin lisääntynyt nuorten keskuudessa. Tilas-        meet ovat vieras ja tuntematon ilmiö.
23132: tojen mukaan esimerkiksi vuonna 1996 Helsin-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23133: gissä oli kannabista käyttänyt 15-vuotiaista nuo-     tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
23134: rista lähes 20 prosenttia. Alkoholin ja liuottimien   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23135: sekä lääkkeiden sekakäyttö on nuorten keskuu-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23136: dessa yhä yleisempää. Kovat huumeet ovat tul-
23137: leet; yhä useammin maassamme takavarikoi-                       Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23138: daan erilaisia heroiinilaatuja. Kouluterveyden-              ryhtyä, että koulujen henkilökunta saisi
23139: huoltoa lukuun ottamatta muu kouluhenkilö-                   mahdollisimman nopeasti tilanteeseen
23140: kunta ei tiedosta tätä ongelmaa kunnolla. Muu                sopivaa koulutusta ja valistusta, jotta
23141: kouluhenkilökunta ei tunnista huumeenkäyHä-                  nuorten huumeongelma havaittaisiin ja
23142: jää eikä osaa ohjata tätä hoitoon. Stakesin tuo-             siihen voitaisiin puuttua varhaisessa vai-
23143: reen tutkimuksen mukaan (Huumeet ja kouluyh-                 heessa?
23144: teisö - konstruktionistinen tapaustutkimus,
23145: 
23146:      Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1998
23147:                                           Jukka Mikkola /sd
23148: 
23149: 
23150: 
23151: 
23152: 280043
23153: 2                                            KK 650/1998 vp
23154: 
23155: 
23156: 
23157: 
23158:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
23159: 
23160:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          ehdotetaan toimenpiteiden keräämistä esimer-
23161: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           kiksi yhteiseksi asiakirjaksi, josta kaikki paikal-
23162: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         listason osapuolet voisivat tietää omista ja tois-
23163: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jukka              ten oikeuksista ja velvollisuuksista. Puheena ole-
23164: Mikkolan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           va kirjanen on hyvä huumeongelman perustieto-
23165: n:o 650:                                                kirjanen koko koulun henkilökunnalle. Siinä esi-
23166:                                                         tellään myös yhden ammattioppilaitoksen strate-
23167:               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo gia kaikkien päihteiden väärinkäytön ehkäisemi-
23168:            ryhtyä, että koulujen henkilökunta saisi seksi eli se sisältää aivan konkreettisen esityksen
23169:            mahdollisimman nopeasti tilanteeseen toimintamalliksi.
23170:            sopivaa koulutusta ja valistusta, jotta          Oppaassa otetaan myös kantaa henkilöstön
23171:            nuorten huumeongelma havaittaisiin ja kouluttamiseen huumeongelman havaitsemisek-
23172:            siihen voitaisiin puuttua varhaisessa vai- si ja käsittelemiseksi. Henkilöstön kouluttami-
23173:            heessa?                                      sessa on viime vuosien aikana ollut entistä enem-
23174:                                                         män varojen puutetta. Koulutusta ei myöskään
23175:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- välttämättä ole organisoitu. Parhaillaan opetus-
23176: taen seuraavaa:                                         ministeriössä meneillään olevan opettajankoulu-
23177:                                                         tuksen kehittämishankkeen yhteydessä on
23178:     Maailma kansainvälistyy nopeassa tahdissa. useaan otteeseen kiinnitetty huomiota muun
23179: Suomen jäsenyys Euroopan unionissa merkitsee muassa opettajien jatko- ja täydennyskoulutuk-
23180: entistä avoimempia rajoja Eurooppaan, matkai- sen systemaattisuuden puutteeseen.
23181: lu on mutkatonta ja se lisääntyy koko ajan.                Yksittäisen koulun tasolla asiallisen infor-
23182: Myönteiseen kansainvälistymiseen liittyy myös maation tuominen arkipäivään voi tapahtua
23183: kielteisiä piirteitä: huumausaineita on entistä opetussuunnitelmanisin keinoin tapa- ja lailli-
23184: enemmän tarjolla ja välittäjien verkko on entises- suuskasvatuksen yhteydessä. Huumeiden ehkäi-
23185: tään laajentunut. Suomessa huumausainepoli- syyn liittyvän opetuksen on oltava luonteva osa
23186: tiikka on perinteisesti tiukkaa eli huumausainei- laajempaa terveyden, laillisuuden ja sosiaalisten
23187: den käyttö on lailla kielletty.                         taitojen opetusta. On tärkeätä huomata, että
23188:     Opetushallitus asetti viime vuoden alussa työ- huumeita ei nosteta lapsen ja nuoren elämänti-
23189: ryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää keinoja, lanteesta irralliseksi osioksi, vaan niiden kokei-
23190: joilla koulu voi puuttua opiskelijoiden huumei- lun ja käytön riskit on nähtävä elämään liittyvä-
23191: den käyttöön. Työryhmän tuli laatia opas amma- nä arvokeskusteluna.
23192: tillisille oppilaitoksille ja lukioillle näiden käytet-    Viime vuoden aikana Opetushallitus on järjes-
23193: tävissä olevista menettelytavoista. Opetushalli- tänyt eri ammattialojen yhteistä koulutusta. Vi-
23194: tus julkaisi työstään kirjasen, jossa on otettu on- raston maksupalvelutoimintaan liittyen on jär-
23195: gelmaan juridis-hallinnollinen käsittelytapa. jestetty viisi peruskoulutusta ja yksi jatko kurssi,
23196: Kirjasessa annetaan ohjeita, miten opetushenki- joiden tuloksena paikallistasolla on käynnistynyt
23197: löstön tulee menetellä huumeiden käyttäjän erilaisia verkostoyhteistyöhankkeita. Palautteen
23198: kanssa ja minkälaisia oikeuksia käyttäjällä itsel- mukaan koulutus on vaikuttanut siten, että kou-
23199: lään on. Kirjasessa painotetaan erityisesti kun- lujen aktiivisuus ja ymmärrys päihdeopetuksen
23200: tien poikkihallinnollisen yhteistyön merkitystä, kehittämiseen on lisääntynyt, koulun ulkopuo-
23201: jossa tulisi olla mukana koulun, sosiaali- ja ter- listen toimijoiden ymmärrys ehkäisytyössä on
23202: veystoimen, raittius- ja nuorisotoimen sekä polii- . muuttunut tavoitteiltaan realistiseksi ja lisännyt
23203: sin. Eri hallinonalojen yhteistyöllä voidaan te- yhteisiin tavoitteisiin perustuvaa työtä, ja mikä
23204: hostaa ongelmien hoitoa. Lapsen ja nuoren edun tärkeintä, koulutus on lisännyt kykyä havaita ja
23205: nimissä tapahtuva yhteistyö edellyttää salassapi- tunnistaa mahdollisimman varhain nuoren päih-
23206: tosäännösten sekä kansallisten säädösten ja kan- teiden käyttöä ja näin mahdollistanut varhaisen
23207: sainvälisten sopimusten tuntemusta. Kirjasessa puuttumisen huumeiden käyttöön.
23208:                                            KK 650/1998 vp                                              3
23209: 
23210:     Lisäksi on toteutettu yhteinen ruotsinkielinen   Laadittava materiaali sisältää interaktiivista
23211: koulutus päihdeopetusmateriaalin testaamiseksi       päihdekasvatusmateriaalia tietoverkon mahdol-
23212: kouluissa. Aineisto perustuu ongelmalähtöiseen       lisuuksia hyväksi käyttäen. Alustava runkosuun-
23213: opetusmenetelmään, ja hankkeessa ollaan yh-          nitelma on valmistunut, ja ensimmäinen toimiva
23214: teistyössä Jönköping Lärarhögskolanin kanssa.        versio valmistunee syksyllä 1998.
23215: Tavoitteena on testata, voidaanko aineistoa hyö-         Huumeongelma on vakava yhteiskunnallinen
23216: dyntää suoraan maamme ruotsinkielisissä oppi-        ongelma, jota yksinomaan koulu ei pysty ehkäi-
23217: laitoksissa. Kustannussyistä suomenkielisen ai-      semään, vaan tässäkin vanhempien ja kotien
23218: neiston osuus on toistaiseksi rauennut.              sekä muiden sidosryhmien yhteistyöllä on ensiar-
23219:     Tietopaketti huumeista, joka on julkaistu vii-   voisen tärkeä osuus. Koulun henkilöstön koulut-
23220: me vuonna yhteistyössä Irti huumeista ry:n, Kes-     taminen on paikallistasolla se väylä, jolla tietout-
23221: kusrikospoliisin, Opetushallituksen ja Suomen        ta ongelman kohtaamisesta lisätään. Kuten mo-
23222: Vakuutusyhtiöiden Keskusliiton kanssa, on erin-      nissa muissakin opetustointa koskevissa asioissa,
23223: omainen perusteos, jossa käsitellään muun            ratkaiseva merkitys on paikallistason toimilla ja
23224: muassa eri huumausaineet, niiden vaikutus, käy-      yhteistyöllä kaikkien eri osapuolten kanssa. Val-
23225: tön tunnistaminen, eri viranomaisten ja vapaaeh-     tion opetusviranomainen voi antaa työlle ainek-
23226: toisjärjestöjen toiminta sekä viiden eri kaupun-     sia, mutta varsinainen työ tapahtuu aina paikal-
23227: gin toimintamallit päihteiden käytön ehkäisemi-      listasolla.
23228: seksi. Kirjasta on otettu 8 200 kappaleen painos.        Kuten edellä esitetystä käy ilmi, opetusminis-
23229:  Kirjaan liittyy kalvosarja, ja tämä kokonaisuus     teriö on tietoinen huumeongelman vakavuudesta
23230:  on liitetty koulutusmateriaaliksi Opetushallituk-   suomalaisten oppilaiden ja opiskelijoiden kes-
23231:  sen koulutustilaisuuksiin.                          kuudessa ja konkreettisia toimenpiteitä koulu-
23232:     Opetushallitus ja Sininauhaliitto valmistavat    henkilöstön kouluttamiseksi on jo käynnistetty,
23233:  tietoverkkotuotteen päihdekasvatusaineistoksi.      ja niitä on myös vireillä.
23234: 
23235:      Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1998
23236: 
23237:                                                              Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
23238: 4                                           KK 650/1998 vp
23239: 
23240: 
23241: 
23242: 
23243:                                         Tili Riksdagens Talman
23244: 
23245:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      internationella avtal. 1broschyren föreslås att det
23246: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        samlas åtgärder exempelvis tili ett gemensamt
23247: lem av statsrådet översänt följande av riks-          dokument där alla parter på lokal nivå kan få
23248: dagsman Jukka Mikkola undertecknade spörs-            reda på sina egna och andras rättigheter och
23249: mål nr 650:                                           skyldigheter. Denna broschyr är ett bra baslexi-
23250:                                                       kon kring drogproblem för hela skolans perso-
23251:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        nai. Här presenteras också en yrkesläroanstalts
23252:        ta för att skolornas personai så snabbt        strategi för att hindra allt missbruk av droger,
23253:        som möjligt skall få sådan för situationen     dvs. broschyren innehåller ett alldeles konkret
23254:        lämplig utbildning och information som         förslag till handlingsmodell.
23255:        gör det möjligt att upptäcka drogproblem          1 handboken tas också ställning tili utbildning
23256:        hos unga och ta itu med dem i ett tidigt       för personalen i att upptäcka och hantera drog-
23257:        skede?                                         problem. När det gäller utbildning för persona-
23258:                                                       len har man under de senaste åren allt mer lidit av
23259:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         brist på medel. Utbildning har inte heller
23260: anföra följande:                                      nödvändigtvis ordnats. 1 samband med det pro-
23261:                                                       jekt för utveckling av lärarutbildning som pågår
23262:    Väriden internationaliseras i snabb takt. Fin-     vid undervisningsministeriet som bäst har man
23263: lands medlemskap i Europeiska unionen öppnar          bl.a. flera gånger påtalat bristen på systematiskt
23264: gränserna till Europa, det är lätt att resa och       organiserad vidareutbildning och fortbildning
23265: resandet ökar hela tiden. Den positiva internatio-    för lärarna.
23266: naliseringen har dock också negativa drag: det           1 den enskilda skolan kan saklig information
23267: blir allt lättare att få tag på narkotika och för-    tas in i det dagliga livet via läroplanerna i sam-
23268: medlarnas nätverk breder ut sig. 1 Finland är         band med umgänges- och laglighetsfostran. Den
23269: knarkpolitiken av tradition sträng, dvs. det är i     undervisning som gäller förebyggande av drog-
23270: lag förbjudet att använda narkotika.                  missbruk skall vara en naturlig del av undervis-
23271:    Utbildningsstyrelsen tillsatte i början av fjol-   ningen i hälsofostran, laglighet och sociala får-
23272: året en arbetsgrupp som hade till uppgift att         digheter. Det är viktigt att observera att droger
23273: komma fram till metoder med vars hjälp skolan         inte lyfts fram som element fristående från bar-
23274: kan ingripa i de studerandes drogmissbruk. Ar-        nens och ungdomarnas livssituation, utan risker-
23275: betsgruppen skulle utarbeta en handbok för            na med att pröva på och använda dem skall ses
23276: yrkesläroanstalterna och gymnasierna om vilka         som en värdedebatt kring livsfrågor.
23277: åtgärder de har tili sitt förfogande. Utgående från      Under detsenaste året har Utbildningsstyrel-
23278: detta arbete publicerade Utbildningsstyrelsen en      sen ordnat gemensam utbildning för olika yrkes-
23279: broschyr där man behandlar problemet ur juri-         områden. lnom ramen för ämbetsverkets avgifts-
23280: disk-administrativ synvinkel. 1 broschyren ges        belagda service har det ordnats fem grundutbild-
23281: anvisningar hur undervisningspersonalen skall         ningar och en fortsättningskurs, vilka resulterat i
23282: gå tili väga med drogmissbrukare och vilka rät-       olika nätverkssamarbetsprojekt på lokal nivå.
23283: tigheter missbrukare har. 1 broschyren fåsts sär-     Enligt reaktioneroa och kommentarerna har
23284: skild vikt vid samarbete mellan olika förvalt-        utbildningen haft den verkan att skolornas akti-
23285: ningsgrenar i kommunen, såsom skolan, social-         vitet och förståelse för utvecklandet av under-
23286: och hälsovårdsväsendet, nykterhets- och               visningen om droger har ökat, inställningen
23287: ungdomsväsendet samt polisen. Genom samar-            bland aktörer utanför skolan inom det före-
23288: bete mellan olika förvaltningssektorer kan sköt-      byggande arbetet har blivit mer realistisk vad
23289: seln av problemen effektiveras. Samarbete som         målen beträffar och det arbete som baserar sig på
23290: bedrivs i barns och ungas intresse förutsätter        gemensamma mål har ökat. Det viktigaste är att
23291: kännedom om bestämmelserna om tystnadsplikt           utbildningen har förbättrat förmåga att upp-
23292: samt kännedom om nationella författningar och         täcka och känna igen drogmissbruk hos unga så
23293:                                             KK 650/1998 vp                                            5
23294: 
23295: tidigt som möjligt och på så sätt gjort det möjligt      Utbildningsstyrelsen och Sininauhaliitto till-
23296: att ingripa.                                          verkar en nätverksprodukt för att användas som
23297:    Det har dessutom ordnats en gemensam               undervisningsmaterial om droger. Materialet
23298: svenskspråkig utbildning för att testa undervis-      innehåller interaktivt materia! om droger med
23299: ningsmaterialet om droger i skolorna. Materia! et     utnyttjande av de möjligheter som nätverket er-
23300: baserar sig på en problemorienterade undervis-        bjuder. En preliminär pian har fårdigställts och
23301: ningsmetod och i projektet samarbetar man med         den första fungerande versionen torde bli klar
23302: Jönköpings Lärarhögskola. Mä! et är att testa om      hösten 1998.
23303: materialet kan utnyttjas direkt i våra svensk-           Drogproblemet är ett allvarligt samhällspro-
23304: språkiga läroanstalter. Av kostnadsskäl har den       blem som skolan inte ensam kan klara av. Också
23305: finskspråkiga delen av materialet tills vidare inte   här spelar samarbetet mellan föräldrarna och
23306: kunnat förverkligas.                                  hemmen samt andra intressenter en ytterst viktig
23307:    Infopaket om narkotika, som publicerades i         roll. Att utbilda skolans personai är det sätt på
23308: fjol i samarbete med Fri från narkotika rf, Cen-      vilket man på loka! nivå skapar ökade kunskaper
23309: tralkriminalpolisen, Utbildningsstyrelsen och         om hur problemet skall mötas. Såsom i så många
23310: Finska försäkringsbolags centralförbund är ett        andra frågor som gäller undervisningsväsendet
23311: utomordentligt verk med basfakta om bl.a. olika       är åtgärder på loka! nivå och samarbete med alla
23312: droger, deras verkningar, hur man känner igen         parter av avgörande betydelse. Den statliga un-
23313: missbrukare, olika myndigheters och frivilligor-      dervisningsmyndigheten kan ge stoff för arbetet,
23314: ganisationers verksamhet samt fem olika städers       men det egentliga arbetet utförs alltid lokalt.
23315: handlingsmodeller för att motverka drogmiss-             Så som framgår av det ovan relaterade är
23316: bruk. Det har tagits en upplaga på 8200 av boken.     undervisningsministeriet medvetet om hur all-
23317: Tili boken hör också en stordiaserie och denna        varligt drogproblemet är bland finländska elever
23318: helhet har använts som utbildningsmaterial vid        och studerande och konkreta åtgärder för att
23319: Utbildningsstyrelsens kurser.                         utbilda skolpersonalen har satts in och fler såda-
23320:                                                       na är aktuella.
23321: 
23322:      Helsingfors den 23 juni 1998
23323: 
23324:                                                        U ndervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
23325:                                               KK 651/1998 vp
23326: 
23327: Kirjallinen kysymys 651
23328: 
23329: 
23330: 
23331: 
23332:                                      Tuija Nurmi lkok: Elintarvikkeiden harhaanjohtavasta markki-
23333:                                           noinnista ja valvonnasta
23334: 
23335: 
23336:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
23337: 
23338:     Elintarvikelain 6 §:n mukaan elintarvikkeen          kantavat terveystarkastajat, joilla ei ole min-
23339: pakkauksessa, esitteessä, mainoksessa tai muulla         käänlaisia tietopuolisia valmiuksia markkinoin-
23340: tavalla on annettava totuudenmukaiset ja riittä-         nista eikä mahdollisuuksia asioiden ripeään
23341: vät tiedot elintarvikkeesta. Harhaanjohtavien            puuttumiseen. Edellä mainittu ongelma on joh-
23342: tietojen antaminen on kielletty. Terveyteen liitty-      tanut siihen, että kuntien paikallislehdissä, myy-
23343: vien väittämien ja lääkkeellisten tietojen antami-       mälämainonnassa ja ilmaisjakelulehdissä ollaan
23344: nen elintarvikkeesta tai sellaisiin tietoihin viittaa-   "villissä tilassa": kuka härskeimmän, repäise-
23345: minen on kielletty, jollei toisin määrätä. Näitä         vimmän mainoksen terveysväittämineen laittaa
23346: määräyksiä valvoo kauppa- ja teollisuusministe-          lehtiin, ehtii myymään suurillakin rahamäärillä
23347: riön alainen Elintarvikevirasto, jolla on mahdol-        tuotteitaan kuluttajille ilman, että kukaan val-
23348: lisuus markkinoinnin kieltämiseen ja uhkasakon           vontaviranomainen puuttuu asiaan. Virheellisen
23349: antamiseen.                                              ja harhaanjohtavan mainonnan valvonta on jä-
23350:     Sosiaali- ja terveysministeriön alaiselle Lääke-     tetty yksityisen kansalaisen velvollisuudeksi, jol-
23351: laitokselle kuuluu lääkkeiden valvonta. Lääke-           la ei voida olettaakaan olevan valmiuksia arvioi-
23352: lain 91 §:ssä todetaan, että lääkkeiden markki-          da tuotteiden informaation asiallisuutta. Usein
23353: nointi ei saa olla epäasiallista tai houkutella väes-    käy myös niin, että ikääntyvät ja vakavasti sai-
23354: töä lääkkeen tarpeettomaan käyttöön taikka an-           raat henkilöt tarttuvat ylilyöviin mainoksiin kuin
23355: taa erheellistä tai liioiteltua kuvaa valmisteen         "oljenkorteen", tietämättä tuotteiden markki-
23356: koostumuksesta, alkuperästä tai lääkkeellisestä          noinnin harhaanjohtavuudesta.
23357:  merkityksestä. Lääkkeenä saa mainostaa tai                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23358:  markkinoida ainoastaan tässä laissa tarkoitettu-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23359: ja lääkkeitä.                                            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23360:     Näiden kahden valvontaviranomaisen yhteis-           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23361:  toiminta ei käytännössä onnistu, sillä Lääkelai-
23362:  tos ei katso sille kuuluvaksi valvontavelvollisuut-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23363:  ta lääketieteellisellä indikaatiolla mainostetusta             ryhtyä elintarvikkeiden harhaanjohtavan
23364:  elintarvikkeesta, vaikka lääkelain 91 §:ssä näin               markkinoinnin nopeaksi estämiseksi ja
23365:  mainitaan. Elintarvikeviraston mahdollisuudet                  valvontaviranomaisten yhteistyön lisää-
23366:  puuttua käytännössä virheelliseen markkinoin-                  miseksi?
23367:  tiin ovat rajalliset. Kunnissa valvontavastuun
23368: 
23369:       Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1998
23370:                                              Tuija Nurmi /kok
23371: 
23372: 
23373: 
23374: 
23375: 280043
23376: 2                                             KK 651/1998 vp
23377: 
23378: 
23379: 
23380: 
23381:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
23382: 
23383:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          ihmisen elintoimintoja, voi lääkelain mukaan
23384: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           johtaa siihen, että tuote katsotaan lääkelaissa
23385: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         tarkoitetuksi lääkkeeksi. Lääkkeiden markki-
23386: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuija Nur-         noinnin valvonta kuuluu Lääkelaitoksen tehtä-
23387: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o            viin. Tavanomaisen elintarvikkeen markkinointi
23388: 651:                                                    lääkelaissa tarkoitetulla tavalla ei kuitenkaan
23389:                                                         johda siihen, että tuote siirtyisi lääkelainsäädän-
23390:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         nön alaiseksi.
23391:         ryhtyä elintarvikkeiden harhaanjohtavan            Pakkausmerkinnöissä käytettäviä väittämiä,
23392:         markkinoinnin nopeaksi estämiseksi ja           kuten muitakin pakkausmerkintöjä valvovat
23393:         valvontaviranomaisten yhteistyön lisää-         käytännössä pääasiassa kuntien elintarvikeval-
23394:         miseksi?                                        vontaviranomaiset,jotka voivat tarvittaessa ryh-
23395:                                                         tyä elintarvikelain mukaisiin toimenpiteisiin.
23396:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Elintarvikkeiden mainonnan lainmukaisuutta
23397: vasti seuraavaa:                                        valvoo Elintarvikevirasto. Muut valvontaviran-
23398:                                                         omaiset eivät ole toimivaltaisia määräämään
23399:    Elintarvikelain (361/1995) 6 §:n mukaan ku-          elintarvikelaissa tarkoitettua markkinointikiel-
23400: luttajalle on annettava totuudenmukaiset ja riit-       toa. Kuntien viranomaiset ja lääninhallitukset
23401: tävät tiedot elintarvikkeesta. Harhaanjohtavien         voivat kuitenkin toimia Elintarvikeviraston apu-
23402: tietojen antaminen elintarvikkeesta on kielletty.       na seuraamalla mainontaa, neuvomaila ja ohjaa-
23403: Terveyteen liittyvien väittämien ja lääkkeellisten      malla elinkeinonharjoittajia sekä tekemällä tar-
23404: tietojen antaminen tai niihin viittaaminen elin-        vittaessa ilmoituksia Elintarvikevirastoon. Vii-
23405: tarvikkeiden markkinoinnissa on kielletty. Sään-        me kädessä elintarvikkeiden pakkausmerkintö-
23406: nöksellä on saatettu kansallisesti voimaan elin-        jen ja mainonnan lainmukaisuuden arvioi tuo-
23407: tarvikkeiden merkintöjä ja mainontaa koskeva            mioistuin.
23408: neuvoston direktiivi (791112/ETY). Elintarvike-            Elintarvikevirasto on julkaissut syksyllä 1997
23409: lain 6 §:n terveysväittämiä koskevaa säännöstä          lääke- ja terveysväittämiä koskevan valvontaop-
23410: on käytännössä sovellettu pakkausmerkintädi-            paan. Oppaan valmisteli työryhmä, jossa oli
23411: rektiivin säännösten mukaisesti siten, että elin-       Elintarvikeviraston edustajien lisäksi edustajat
23412: tarvikkeesta ei saa antaa sellaista mielikuvaa,         myös sosiaali- ja terveysministeriöstä, Lääkelai-
23413: että elintarvike estäisi, ehkäisisi tai hoitaisi sai-   toksesta sekä Kuluttaja-asiamiehen toimistosta.
23414: rautta.                                                 Opas sisältää Elintarvikeviraston käsityksen sii-
23415:    Elintarvikkeiden markkinoinnissa tulee ottaa         tä, miten elintarvikelain lääke- ja terveysväite-
23416: huomioon myös muualla elintarvikelainsäädän-            kieltoa voidaan käytännön valvontatilanteissa
23417: nössä olevat pakkausmerkintäsäännökset, sa-             tulkita. Oppaaseen on liitetty esimerkkiluettelo
23418: moin kuin kuluttajansuojalain markkinointi-             sellaisista väitteistä, jotka oppaan valmistellut
23419: säännökset, jotka koskevat kaikkien kulutus-            työryhmä on arvioinut elintarvikelain vastaisik-
23420: hyödykkeiden, myös elintarvikkeiden markki-             si. Opas on tarkoitettu paitsi valvontaviran-
23421: nointia. Kuluttajansuojalain noudattamista val-         omaisten myös elinkeinoelämän käyttöön. Elin-
23422: vovat kuluttaja-asiamies ja kunnalliset kuluttaja-      tarvikeviraston tarkoituksena on syksyllä 1999
23423: neuvojat.                                               arvioida, miten opas on käytännössä toiminut,
23424:    Erityisvalmisteiden, siis erilaisten elintarvik-     onko tarvetta oppaan tai sen liitteenä olevan
23425: keina pidettävien puristeiden, pillereiden ja kap-      esimerkkiluettelon muuttamiselle ja onko tarvet-
23426: seleiden markkinointia arvioitaessa on kiinnitet-       ta ryhtyä muihin tehokkaampiin toimenpiteisiin.
23427: tävä huomiota myös lääkelainsäädäntöön. Tuot-              Elintarvikevirasto tulee kiinnittämään huo-
23428: teen markkinointi siten, että sillä kerrotaan voi-      miota myös siihen, että kuntien valvontaviran-
23429: tavan parantaa, lievittää tai ehkäistä sairautta tai    omaiset ilmoittavat virastoon niistä valvonnassa
23430: sen oireita taikka palauttaa, korjata tai muuttaa       esiin tulevista tapauksista, joissa Elintarvikevi-
23431:                                          KK 651/1998 vp                                               3
23432: 
23433: rastolla on toimivalta. Kunnallisten valvontavi-    dännön yleisiä periaatteita koskevassa komis-
23434: ranomaisten kouluttaminen ja asiantuntemuk-         sion vihreässä kirjassa (KOM(97) 176) pyydettiin
23435: sen varmistaminen on edellytys sille, että mää-     kannanottoja terveysväittämistä. Suomen vih-
23436: räysten vastainen markkinointi tunnistetaan.        reästä kirjasta antamassa lausunnossa pidettiin
23437:    Terveysväittämistä ja niiden käyttämisestä       tärkeänä, että terveysväittämistä laadittaisiin kii-
23438: elintarvikkeiden markkinoinnissa keskustellaan      reellisesti selkeät yleissäännöt, joita täydennet-
23439: myös kansainvälisellä tasolla. Keväällä 1997 an-    täisiin kiellettyjäisallittuja väittämiä kuvaavana
23440: netussa Euroopan unionin elintarvikelainsää-        esimerkkiluettelolla.
23441: 
23442:      Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1998
23443: 
23444:                                                    Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
23445: 4                                            KK 651/1998 vp
23446: 
23447: 
23448: 
23449: 
23450:                                          Tili Riksdagens Talman
23451: 
23452:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       nadsföra en produkt genom att ange att den kan
23453: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         bota, lindra eller förebygga sjukdomar eller sjuk-
23454: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       domssymptom eller återställa, korrigera eller
23455: man Tuija Nurmi undertecknade spörsmål nr              modifiera fysiologiska funktioner hos människor
23456: 651:                                                   kan enligt läkemedelslagen ha som följd att pro-
23457:                                                        dukten betraktas som ett läkemedel som omfat-
23458:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         tas av läkemedelslagen. Tillsynen över mark-
23459:        ta för att snabbt sätta stopp för vilsele-      nadsföringen av läkemedel ankommer på Läke-
23460:        dande marknadsföring av livsmedel och           medelsverket. Att ett vanligt livsmedel mark-
23461:        öka samarbetet mellan tillsynsmyndig-           nadsförs på det sätt som avses i läkemedelslagen
23462:        heterna?                                        har dock inte som följd att produkten kan kom-
23463:                                                        ma att omfattas av läkemedelslagstiftningen.
23464:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             1 praktiken utövas den huvudsakliga tillsynen
23465: anföra följande:                                       över användningen av påståenden i förpack-
23466:                                                        ningspåskrifterna liksom även förpackningspå-
23467:    Enligt 6 § livsmedelslagen (361/1995) skall san-    skrifterna i övrigt av korumunala livsmedelsmyn-
23468: ningsenliga och tillräckliga uppgifter om livs-        digheter som vid behov kan vidta åtgärder enligt
23469: medlet lämnas till konsumenten. Det är förbjudet       livsmedelslagen. Livsmedelsverket utövar tillsyn
23470: att lämna vilseledande uppgifter om livsmedlet.        över att reklamen för livsmedel är lagenlig. An-
23471: Det är också förbjudet att vid marknadsföringen        dra tillsynsmyndigheter har inte befogenhet att
23472: av livsmedel framföra påståenden som gäller häl-       meddela ett sådant förbud mot marknadsföring
23473: san eller uppgifter om att ett livsmedel har medi-     som avses i livsmedelslagen. De korumunala
23474: cinska egenskaper eller hänvisningar tili sådana       myndigheterna och länsstyrelserna kan dock bi-
23475: uppgifter. Genom denna bestämmelse har rådets          stå Livsmedelsverket genom att följa med rekla-
23476: direktiv 791112/EEG om tillnärmning av med-            men för livsmedel, att ge råd och att handleda
23477: lemsstaternas lagstifning om märkning, presen-         näringsidkare samt genom att vid behov göra
23478: tation och reklam i fråga om livsmedel genom-          anmälan tili Livsmedelsverket. 1 sista hand skall
23479: förts nationellt. Bestämmelsen i 6 § livsmedelsla-     en domstol bedöma huruvida påskrifterna på
23480: gen om påståenden som gäller hälsan har i prak-        livsmedelsförpackningarna och reklamen för
23481: tiken tillämpats utgående från bestämmelserna i        livsmedel är lagenliga.
23482: det ovan nämnda direktivet om märkning av                 Livsmedelsverket har under hösten 1997 pu-
23483: förpackningar så att man inte får ge en sådan          blicerat en handbok som handlar om kontroll av
23484: föreställning att livsmedlet skulle förhindra, före-   påståenden som gäller livsmedlens medicinska
23485: bygga eller bota sjukdomar.                            egenskaper eller deras verkningar på hälsan.
23486:    Vid marknadsföringen av livsmedel skall även        Handboken sammanställdes av en arbetsgrupp
23487: de bestämmelser om förpackningspåskrifter som          som utöver representanter för livsmedelsverket
23488: återfinns på något annat ställe i livsmedelslag-       även bestod av företrädade för social- och hälso-
23489: stiftningen beaktas, liksom även konsument-            vårdsministeriet, Läkemedelsverket samt Kon-
23490: skyddslagens bestämmelser om marknadsföring            sumentombudsmannens byrå. Handboken inne-
23491: som rör alla konsumtionsnyttigheter, sålunda           håller Livsmedelsverkets syn på hur förbudet
23492: också livsmedel. Konsumentombudsmannen                 mot anvädning av påståenden som gäller hälsan
23493: och korumunala konsumentrådgivare utövar till-         eller livsmedlens medicinska egenskaper i prakti-
23494: syn över att bestämmelserna i konsumentskydds-         ken skall toikas i olika situationer. Handboken
23495: lagen följs.                                           innehåller en förteckning med exempel på sådana
23496:    Vid bedömning av marknadsföringen av spe-           påståenden som av arbetsgruppen bedömts stri-
23497: cialpreparat, dvs. kompretter, piller och kapslar      da mot livsmedelslagen. Handboken är avsedd
23498: som betraktas som livsmedel, skall hänsyn tas          förutom tillsynsmyndigheterna även för närings-
23499: även till läkemedelslagstiftningen. Att mark-          livet. Livsmedelsverket planerar att under hösten
23500:                                            KK 651/1998 vp                                             5
23501: 
23502: 1999 göra en bedömning av hur handboken har              Ä ven på internationell nivå förs diskussioner
23503: fungerat i praktiken, om det finns behov av att       om påståenden som gäller hälsan och om an-
23504: göra ändringar i boken eller i den förteckning        vändningen av dylika vid marknadsföringen av
23505: över exempel som ingår i den och om det finns         livsmedel. 1 Kommissionens grönbok Allmänna
23506: behov av att vidta andra åtgärder som är effekti-     principer för livsmedelslagstiftningen i Europeis-
23507: vare än förhandskontroll.                             ka unionen (KOM (97)176), som publicerades
23508:     Livsmedelsverket kommer att fåsta uppmärk-        våren 1997, bad man om ställningstagande tili
23509: samhet även vid det faktum att de kommunala           påståenden om hälsan. 1 Finlands utlåtande över
23510: tillsynsmyndigheterna skall informera verket om       boken framhävdes vikten av att man snabbt ut-
23511: sådana upptäckta fall i vilka livsmedelsverket har    formar klara allmänna regler för påståenden om
23512: befogenhet att ingripa. För att sådan marknads-       hälsan, vilka sedan skall kompletteras genom en
23513: föring som strider mot bestämmelserna skall bli       förteckning över exempel på förbjudna/tillåtna
23514: upptäckt, krävs att de kommunala tillsynsmyn-         påståenden.
23515: digheterna utbildas och att man säkerställer att
23516: de har nödvändiga kunskaper.
23517: 
23518:      Helsingfors den 22 juni 1998
23519: 
23520:                                                      Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
23521:                                            KK 652/1998 vp
23522: 
23523: 
23524: Kirjallinen kysymys 652
23525: 
23526: 
23527: 
23528: 
23529:                                    Timo Ihamäki /kok: Lasten iltapäivätoiminnan lakisääteisestä jär-
23530:                                       jestämisestä
23531: 
23532: 
23533:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
23534: 
23535:     Ala-asteen oppilaiden yksinäiset iltapäivät       käyttö lisää alttiutta tupakointiin, alkoholin-
23536: ovat tyypillinen suomalainen ongelma. Koulu-          käyttöön, huumeisiin, masennukseen, riskinot-
23537: laisten iltapäivätoiminta pitäisikin saada lakisää-   toonja heikkoon koulumenestykseen.
23538: teiseksi. Esim. Ruotsissa koululaisten iltapäivä-        Suomalaiset 13-vuotiaat varhaisnuoret ovat
23539: toiminta on ollut lakisääteistä jo vuodesta 1980.     Euroopan muiden maiden keskiarvon yläpuolel-
23540:     Rakentavaan toimintaan osallistumisella on        la erityisesti humalajuomisessa. Tämä on kan-
23541: monia myönteisiä vaikutuksia. Erilaisiin kerho-       santerveys- ja kulttuuriongelma, johon olisi
23542: toimintoihin osallistumisen on todettu olevan         puututtava kaikin käytössä olevin keinoin.
23543: positiivisesti yhteydessä koulumenestykseen,             Lapsista huolehtiminen tai heitteillejättö ei
23544: koulutyöhön paneutumiseen ja koulutustavoit-          heijasta vain vanhempien omia, vaan koko yh-
23545:  teiden asettamiseen sekä oppivelvollisuuskoulun      teiskuntamme arvostuksia ja elämäntapaa. Siksi
23546: jälkeisiin koulutussaavutuksiin, ammattiase-          olisikin huolehdittava, että lasten iltapäivätoi-
23547:  maanja tulotasoon. Koulun puitteissajärjestetty      minta turvattaisiin lakisääteisesti.
23548:  harrastustoiminta lisää koulunkäynnin motivaa-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23549:  tiotaja koulutuksen piirissä pysymistä. Erityisen    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23550:  merkittäväksi kerhotoimintaan osallistuminen         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23551:  on osoittautunut niiden nuorten kehitykselle, joi-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23552:  den elämässä kasautuvat monet riskitekijät Sen
23553:  sijaan aikuisten läsnäolon puutteena on todettu                Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin lasten
23554:  olevan kielteisiä vaikutuksia, mm. käytösongel-             iltapäivätoiminnan saattamiseksi Iaki-
23555:   mien ilmenemisenä, lapsiin. Valvomaton ajan-               sääteiseksi?
23556: 
23557:      Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1998
23558:                                           Timo Ihamäki /kok
23559: 
23560: 
23561: 
23562: 
23563:  280043
23564: 2                                           KK 652/1998 vp
23565: 
23566: 
23567: 
23568: 
23569:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
23570: 
23571:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         pahtuva kerhotoiminta ja muu harrastustoimin-
23572: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          ta on vanhempien ja lapsen näkökulmasta va-
23573: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        paaehtoista. Kiinnostus iltapäivätoiminnan ja
23574: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-         kerhotoiminnan lisääntymiseen on ollut nähtä-
23575: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          vissä kuluvan vuoden aikana. Tätä toimintaa on
23576: 652:                                                   käynnistynyt kunnan ja eri sidosryhmien yhtei-
23577:                                                        sesti järjestämänä.
23578:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin lasten           Opetusministeriön käsityksen mukaan kotien,
23579:        iltapäivätoiminnan saattamiseksi laki-          koulun, kunnan ja eri hallintoviranomaisten,
23580:        sääteiseksi?                                    kansalaisjärjestöjen ja yritysten välistä yhteistyö-
23581:                                                        tä tulee tässä suhteessa jäntevöittää. Myös tulee
23582:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           saada tietoa eri osapuolten yhteistyöhön ja vas-
23583: vasti seuraavaa:                                       tuuseen liittyvistä kysymyksistä, peruskoululais-
23584:                                                        ten iltapäivätoiminnan tarpeesta ja luonteesta
23585:    Lasten iltapäivätoiminnan järjestäminen on          sekä toiminnasta aiheutuvista kustannuksista ja
23586: tärkeä ja ajankohtainen asia. Yhä useammat lap-        muusta resurssoinnista. Lasten vapaiden iltapäi-
23587: set saattavat viettää iltapäivisin pitkiäkin aikoja    vien ja muiden vapaa-aikojen ongelmat eivät ole
23588: ilman aikuisten läsnäoloaja tukea. Opetusminis-        ratkaistavissa pelkästään koulun keinoin. Lähtö-
23589: teriö on valmistellut toimenpiteitä lasten iltapäi-    kohtana on kuitenkin, että hyvät toimintamallit,
23590: vätoiminnan ja koulujen kerhotoiminnan edistä-         myönteiset esimerkit ja käytännöt vähentävät
23591: miseksi. Opetusministeriön kerhotyöryhmä on            ongelmia. Kerho- ja iltapäivätoiminnan edistä-
23592: analysoinut kerhotoiminnan ja iltapäivätoimin-         miseksi tarvitaan kattavaa valtakunnallista ko-
23593: nan nykytilaa ja tehnyt ehdotuksia toiminnan           keilua,jolloin maan eri osien erilaisista toiminta-
23594: kehittämisestä. Ehdotuksia koskeva jatkoval-           mahdollisuuksista saadaan kokemuksia.
23595: mistelu on käynnistynyt.                                   Edellä olevasta käy ilmi, että opetusministeriö
23596:    Lasten iltapäivätoiminnan järjestelyjä on tar-      pitää lasten kerho- ja iltapäivän toiminnan kehit-
23597: kasteltava toisaalta kouluun toisaalta päivähoi-       tämistä tärkeänä. Uusi perusopetusta koskeva
23598: toon liittyvänä toimintana. Lisäksi tarvitaan yh-      lainsäädäntö tarjoaa edelleen mahdollisuudet
23599: teistyötä paikallisten järjestöjen, yhteisöjen ja      järjestää oppilaille kerhotoimintaa. Opetusmi-
23600: yritysten kanssa. On perusteltua, että peruskou-        nisteriö on käynnistänyt peruskoulun sisällön
23601: lutaisille tarjotaan erilaisia mahdollisuuksia osal-   kehittämiseksi kokeiluhankkeita. Kerhotoimin-
23602: listua ohjattuun ja riittävän monipuoliseen ker-       ta ja iltapäivätoiminta soveltuvat hyvin kokeilu-
23603: hotoimintaan koulutyön jälkeen. Lasten tulee            hankkeeksi. Asianmukaisesti toteutetun kokei-
23604: myös voida asian niin vaatiessa käyttää vapaa-         lutoiminnan ja systemaattisesti kerätyn koke-
23605: aikaansa kotitehtävien parissa tai lepoon ja muu-       mustietouden perusteella opetusministeriö päät-
23606: hun virkistykseen. Turvallista ja virikkeistä toi-      tää aikanaan iltapäivätoiminnan suuntaviivoista
23607: mintaa voivat saada aikaan koulutoimen ja so-           sekä mahdollisten uusien linjausten tarpeellisuu-
23608: siaalitoimen lisäksi myös muut hallintoviran-           desta. Opetusministeriö ei pidä nykytilanteessa
23609: omaiset, seurakunnat, vanhemmat, sukulaiset ja          lasten iltapäivätoimintaa koskevan säännökselli-
23610: lähiympäristö, kansalaisjärjestöt ja yritykset.         sen perustan vahventamista entisestään perustel-
23611:  Lähtökohtana tulee olla, että koulupäivä säilyy        tuna eikä toiminnan muunlaista lakisääteistä-
23612: nykyisen pituisena ja että koulun yhteydessä ta-        mistä tarkoituksenmukaisena.
23613: 
23614:      Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1998
23615: 
23616:                                                                 Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
23617:                                             KK 652/1998 vp                                            3
23618: 
23619: 
23620: 
23621: 
23622:                                          Tili Riksdagens Talman
23623: 
23624:    1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen an-       barnens synvinkel. Intresse för eftermiddags-
23625: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         verksamhet och utökad klubbverksamhet har
23626: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       kunnat observeras under detsenaste året. Verk-
23627: man Timo Ihamäki undertecknade spörsmål nr             samhet av detta slag har startats gemensamt av
23628: 652:                                                   kommunen och olika intressenter.
23629:                                                           Enligt undervisningsministeriets uppfattning
23630:            A vser Regeringen vidta åtgärder för        bör samarbetet mellan hemmen, skolan, kommu-
23631:         att göra eftermiddagsverksamheten för          nen, olika förvaltningsmyndigheter, organisatio-
23632:         barn lagstadgad?                               ner, föreningar och foretag i detta avseende för-
23633:                                                        stärkas. Man måste också få information om
23634:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          frågor som gäller samarbete och ansvar i fråga
23635: anföra följande:                                       om de olika parterna, behovet av eftermiddags-
23636:                                                        verksamhet bland grundskoleleverna och viiken
23637:    Eftermiddagsverksamhet för barn är en viktig        form den skall ha samt kostnaderna för verksam-
23638: och aktuell fråga. Allt fler barn kan tillbringa       heten och annan resurstilldelning. De problem
23639: långa stunder a v eftermiddagarna utan en vuxens       som hänf6r sig tili barnens lediga eftermiddagar
23640: närvaro och stöd. Undervisningsministeriet har         och annan fritid kan inte lösas enbart av skolan.
23641: berett åtgärder för att främja eftermiddagsverk-       Utgångspunkten är dock att goda handlingsmo-
23642: samheten och skolornas klubbverksamhet. En             deller, positiva exempel och god praxis minskar
23643: klubbarbetsgrupp vid undervisningsministeriet          problemen. Det behövs ett rikstäckande försök
23644: har analyserat nuläget inom klubbverksamheten          för att främja klubb- och eftermiddagsverksam-
23645: och eftermiddagsverksamheten och lagt fram             heten. På så sätt kan man få erfarenheter avolika
23646: förslag tili utvecklingav verksamheten. Den fort-      verksamhetsmöjligheter i olika delar av landet.
23647: satta beredningen kring förslagen har inletts.            Av det ovanstående framgår att undervis-
23648:     De arrangemang som gäller eftermiddags-            ningsministeriet finner det viktigt att uveckla
23649: verksamhet för barn skall granskas dels som en         klubb- och eftermiddagsverksamheten för barn.
23650: del av skolan och dels som en del av dagvården.        Den nya lagstiftningen om grundläggande ut-
23651: Dessutom behövs samarbete med lokala organi-           bildning erbjuder möjligheter att ordna klubb-
23652:  sationer, sammanslutningar och företag. Det är        verksamhet för eleverna. Undervisningsministe-
23653:  motiverat att grundskoleleverna erbjuds olika         riet har inlett försöksprojekt för att utveckla
23654:  möjligheter att delta i handledd och tillräckligt     grundskolans innehåll. Klubbverksamheten och
23655:  mångsidig klubbverksamhet efter skolarbetet.          eftermiddagsverksamheten lämpar sig väl som
23656:  Barnen skall också om situationen så kräver kun-      försöksprojekt. På basis av en ändamålsenligt
23657:  na tillbringa sin fritid med att göra hemuppgifter,   genomförd försöksverksamhet och systematiskt
23658:  vila sig eller syssla med andra fritidsintressen.     inhämtade erfarenheter kommer undervisnings-
23659:  Trygg och inspirerande verksamhet kan åstad-          ministeriet att fatta beslut om riktlinjerna för
23660:  kommas förutom av skolväsendet och socialvä-          eftermiddagsverksamheten och om behovet av
23661:  sendet också av andra forvaltningsmyndigheter,        eventuella nya riktlinjer. 1 nuvarande situation
23662:  församlingar, föräldrar, släktingar och närmil-       finner undervisningsministeriet det inte motive-
23663:  jön, organisationer och föreningar samt företag.      rat att ytterligare förstärka författningsgrunden
23664:  Utgångspunkten skall vara att skoldagens längd        för eftermiddagsverksamheten för barn och ser
23665:  forblir oforändrad och att den klubbverksamhet        det inte heller ändamålsenligt att göra verksam-
23666:  som sker i samband med skolan och annan               heten lagstadgad på annat sätt.
23667:  fritidsverksamhet är frivillig ur föräldrarnas och
23668: 
23669:        Helsingforsden 18 juni 1998
23670: 
23671:                                                         Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
23672:                                            KK 653/1998 vp
23673: 
23674: Kirjallinen kysymys 653
23675: 
23676: 
23677: 
23678: 
23679:                                   Mikko Kuoppa /va-r: Keliakiapotilaiden erikoisruokavaliosta joh-
23680:                                      tovien lisäkustannusten korvaamisesta
23681: 
23682: 
23683:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
23684: 
23685:    Keliakiapotilaat ovat jääneet väliinputoaja-      vausmenettelyn puitteissa. "Giuteenittomat eri-
23686: ryhmäksi sosiaaliturvan suhteen, vaikka heille       tyisruokavaliovalmisteet on saatettava sairaus-
23687: on eri yhteyksissä luvattu parannusta nykyiseen      vakuutuskorvauksen piiriin sairausvakuutusla-
23688: kestämättömään tilanteeseen. Gluteeniton ruo-        kia muuttamalla".
23689: kavalio on heille välttämätön samalla tavalla           Asiaa on käsitelty työryhmissä. Nyt keliakia-
23690: kuin lääkkeet vakavaan krooniseen sairauteen.        potilaat odottavat käytännön toimenpiteitä.
23691: Gluteenittomalla ruokavaliolla itseään hoitava          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23692: keliakiapotilas on keliakian suhteen terve ja työ-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23693: kykyinen. Ruokavalion hinta ilman korvauksia         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23694: on kohtuuton verrattuna normaaliin ruoan hin-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23695: taan, eikä ole kohtuullista, että keliakiapotilas
23696: joutuu terveydelleen välttämättömistä ruoka-ai-                Aikooko Hallitus muuttaa korvaus-
23697: neista maksamaan kohtuuttoman korkeat hin-                  käytäntöä keliakiapoti1aille välttämättö-
23698: nat.                                                        mien gluteenittomien erityisruokavalmis-
23699:    Suomen Keliakialiitto ry. esittää keliakiapoti-          teiden saattamiseksi sairausvakuutuksen
23700: laiden sosiaaliturvan hoitamista yhtenäisen kor-            piiriin?
23701: 
23702:      Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1998
23703: 
23704:                                          Mikko Kuoppa /va-r
23705: 
23706: 
23707: 
23708: 
23709:  280043
23710: 2                                           KK 653/1998 vp
23711: 
23712: 
23713: 
23714: 
23715:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
23716: 
23717:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa         tiin keliakiaan liittyviä ongelmia. Työryhmä
23718: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          pohti erilaisia keinoja gluteenittomien erityisruo-
23719: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        kavaliokustannusten kattamiseksi. Esillä oli
23720: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko             muun muassa suora rahakorvaus, osittainen kus-
23721: Kuopan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            tannusten korvaus ostokuittien mukaan ja osto-
23722: n:o 653:                                               setelijärjestelmä. Yhteistä näille malleille oli, että
23723:                                                        taloudellinen tuki gluteenittomaan erityisruoka-
23724:           Aikooko Hallitus muuttaa korvaus-            valioon olisi katettava yleisistä verovaroista.
23725:        käytäntöä keliakiapotilaille välttämättö-       Kun tuen tarve esimerkiksi keliakiaa sairastavilla
23726:        mien gluteiinittomien erityisruokaval-          noin 10 000 ihmisellä on keskimäärin 200 mark-
23727:        misteiden saattamiseksi sairausvakuu-           kaa kuukaudessa, ei työryhmä pitänyt monimut-
23728:        tuksen piiriin?                                 kaisten järjestelmien luomista pelkästään kelia-
23729:                                                        kiapotilaille järkevänä, koska muitakin erityis-
23730:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           ruokavaliota tarvitsevia ryhmiä on. Työryhmä
23731: vasti seuraavaa:                                       totesi, että muun muassa munuaistautipotilaat
23732:                                                        tarvitsevat erityisruokavaliota. Myös diabetesta
23733:    Vilja-allergiaa sairastava ei voi ruokavalios-      ja laktoosi-intoleranssia sairastavat tarvitsevat
23734: saan käyttää vehnää, ruista, kauraa eikä ohraa         erityisruokavalion, vaikkakaan näistä sairauk-
23735: vaan ne on korvattava muilla ravintovalmisteil-        sista ei nykykäsityksen mukaan aiheudu ylimää-
23736: la. Viljavalkuaisia sisältämättömien elintarvik-       räisiä ruokavaliokustannuksia. Lisäksi katsot-
23737: keiden käyttö on vilja-allergian ainoa hoito.          tiin, ettei suoralla tuella voida vaikuttaa tuottei-
23738: Käytännössä kyse on gluteenia sisältämättömien         den hintoihin, vaan ne pysyisivät edelleen taval-
23739: viljavalmisteiden kuten riisin, maissin, tattarin ja   lista ruokavaliota korkeammalla tasolla. Kun
23740: hirssin sekä gluteenittomien erityisvalmisteiden       vilja-allergikkojen kohdalla kyseessä ovat joka-
23741: käytöstä tavanomaisten viljavalmisteiden sijaan.       päiväiset elintarvikkeet eivätkä esimerkiksi eri-
23742: Ruokavaliohoito on elinikäinen, ellei sairaus pa-       tyisravintovalmisteet tai lääkkeet, työryhmä piti
23743: rane. Asianmukaisella ruokavaliohoidolla vilja-         taloudellisimpana ja tarkoituksenmukaisimpana
23744: allergikko on vilja-allergian suhteen täysin terve.    pyrkiä vaikuttamaan suoraan tuotteiden hintoi-
23745: Pahimmillaan vilja-allergia voi muuttua kelia-         hin. Työryhmä katsoi, että tämä voisi tapahtua
23746: kiaksi. Kyse on siis piilevästä toiminnanvajauk-        keskittämällä tuotteiden jakelua ja hankintoja.
23747: sesta. Gluteenittoman leivän ja muiden gluteenit-      Tässä toiminnassa tuen tarvitsijat ja heidän jär-
23748: tomien viljavalmisteiden käyttöön tulisi rohkais-      jestönsä olisivat keskeisessä asemassa. Järjestel-
23749: ta. Hoidon esteeksi on aiemmin koettu näiden            män luomiseen ja ylläpitämiseen voisi hakea
23750: korkea hinta. Kuluttajaviraston vuonna 1995 te-         avustusta esimerkiksi Raha-automaattiyhdis-
23751: kemän selvityksen mukaan gluteenittoman ruo-            tykseltä. Lisäksi työryhmä totesi, että gluteeni-
23752: kavalion noudattaminen aiheuttaa lisäkustan-            tonta ruokavaliota noudattavat henkilöt ovat
23753: nuksia 318-377 markkaa kuukaudessa. Vilja-              normaalien vammaistukien ja sairaanhoitokor-
23754: allergia ja keliakia ovat hoidollisesti samankal-       vausten piirissä, mikäli niiden toimintakykyyn ja
23755: taisia sairauksia.                                      kustannuksiin liittyvät saantiedellytykset täytty-
23756:     Sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa         vät.
23757: vammaistyöryhmä '96:ssa (STM 1997:6) käsitel-
23758: 
23759:      Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1998
23760:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
23761:                                             KK 653/1998 vp                                                  3
23762: 
23763: 
23764: 
23765: 
23766:                                          Tili Riksdagens Talman
23767: 
23768:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              1997:6) behandlades problem som hör samman
23769: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande              med celiaki. Arbetsgruppen funderade på olika
23770: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          sätt att täcka de kostnader som en glutenfri speci-
23771: dagsman Mikko Kuoppa undertecknade spörs-                aldiet medför. Man diskuterade bl.a. direkt pen-
23772: mål nr 653:                                              ningersättning, ersättning tili en viss del mot kvit-
23773:                                                          to och ett köpsedelsystem. Gemensamt för dessa
23774:           Ämnar Regeringen ändra på ersätt-              modeller är att det ekonomiska stödet för gluten-
23775:        ningspraxis så att glutenfria speciallivs-        fri specialdiet skulle täckas med allmänna skatte-
23776:        medel, som är nödvändiga for celiakipati-         medel. Då bidragsbehovet t.ex. för de ca 10 000
23777:        enter, i framtiden ersätts av sjukförsäk-         personer som lider av celiaki i genomsnitt är 200
23778:        ringen?                                           mk per månad ansåg arbetsgruppen att det inte är
23779:                                                          ändamålsenligt att skapa ett komplicerat system
23780:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            enbart för celiakipatienterna eftersom det också
23781: anföra följande:                                         finns andra grupper som är tvungna att hålla
23782:                                                          specialdiet. Arbetsgruppen framhöll att bl.a. pa-
23783:     Personer som lider av spannmålsallergi kan           tienter med njursjukdomar behöver specialdiet.
23784: inte använda vete, råg, havre eller korn i sin kost      Personer som lider av diabetes och laktosintole-
23785: utan dessa element måste ersättas med andra              rans är också tvungna att hålla specialdiet även
23786: näringspreparat. Att använda livsmedel utan              om det enligt rådande uppfattning inte uppkom-
23787: spannmålsproteiner är det enda sättet att be-            mer några extra matkostnader tili följd av dessa
23788: handla spannmålsallergi. 1 praktiken är det fråga        sjukdomar. Dessutom ansåg man att man med
23789: om att glutenfria spannmålsprodukter såsom ris,          direkta stöd inte kan påverka priserna på special-
23790: majs, bovete och hirs samt glutenfria specialpro-        produkter, utan dessa skulle förbli dyrare än
23791: dukter används i stället för vanliga spannmåls-          vanlig kost. Eftersom det för personer med
23792: produkter. Allergikern är tvungen att hålla diet         spannmålsallergi är fråga om dagliga livsmedel
23793: hela sitt Iiv om inte sjukdomen bli bättre. Med          och inte t.ex. specialnäringspreparat eller läke-
23794: rätt diet är den som lider av spannmålsallergi           medel ansåg arbetsgruppen att det är mest eko-
23795:  med avseende på allergin helt frisk. 1 värsta fall      nomiskt och ändamålsenligt att direkt försöka
23796: kan spannmålsallergin utvecklas tili celiaki. Det        påverka produktpriserna. Arbetsgruppen ansåg
23797: handlar alltså om latent insufficiens. Använd-           att detta kan göras genom att man centraliserar
23798:  ningen av glutenfritt bröd och andra glutenfria         distributionen och anskaffningen av produkter-
23799:  spannmålsprodukter bör uppmuntras. Tidigare             na. Här kunde de personer som behöver stödet
23800:  har det höga priset på dessa produkter uppfattats       och deras organisationer vara i nyckelposition.
23801:  som ett hinder i behandlingen. Enligt en utred-         För att skapa och upprätthålla systemet kunde
23802:  ning som konsumentverket gjort 1995 förorsaker          man ansöka om understöd från t.ex. Penningau-
23803:  dieten för personer som lider av celiaki merkost-       tomatföreningen. Arbetsgruppen framhöll vida-
23804:  nader på 318-377 mk per månad. Spannmålsal-             re att personer som håller glutenfri diet omfattas
23805:  lergi och celiaki är i vårdhänseende likartade          av normala handikappbidrag och sjukvårdser-
23806:  sjukdomar.                                              sättningar under förutsättning att villkoren i frå-
23807:     1 den av social- och hälsovårdsministeriet till-     ga om funktionsförmåga och kostnader uppfylls.
23808:  satta handikapparbetsgruppen '96 (SHM
23809: 
23810:       Helsingfors den 22 juni 1998
23811: 
23812:                                                        Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
23813:                                             KK 654/1998 vp
23814: 
23815: Kirjallinen kysymys 654
23816: 
23817: 
23818: 
23819: 
23820:                                    Mikko Kuoppa /va-r: Avialiiton omaisessa suhteessa eläville myön-
23821:                                       nettävien sosiaalietuuksien määräytymisperusteista
23822: 
23823: 
23824:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
23825: 
23826:    Nuoret elävät hyvin monenlaisissa yhteisöis-       ovat itse kiistäneet avioliitonomaisen suhteen
23827: sä, joissa myös elämäntilanteet saattavat vaihtua     asuinkumppaniinsa. Samalla toisen asujan mah-
23828: varsin usein. Nuorten opiskelu ja opiskelupaik-       dollisesti vanhemmiltaan saama opiskelujen lisä-
23829: kakuntien asuntopula sekä asuntojen korkeat           rahoitus on katsottu asuinkumppanien yhteisek-
23830: vuokrat pakottavat nuoret etsimään ratkaisuja,        si tuloksi, ja se on vähentänyt tukea samassa
23831: joita ei ole edes suunniteltukaan pysyviksi, vaik-    asunnossa asuvalta toiselta nuorelta, vaikka hän
23832: ka ne sillä hetkellä saattavat näyttää avioliiton-    ei ole saanut yhtään ulkopuolista avustusta ja on
23833: omaisilta suhteilta viranomaisten silmissä.           käytännössä tuloton. Tämä tiukka tulkinta saat-
23834:    Oppaassa toimeentulotuen soveltajille tode-        taa merkitä sitä, että vanhempien ei kannata ta-
23835: taan seuraavat asiat, jotka voidaan ottaa huo-        loudellisesti avustaa opiskelevaa lastaan, koska
23836: mioon. "Yhdessä asuvien miehen ja naisen iät,         avustus katsotaan yhteiseksi tuloksi samassa
23837: asunnon koko, yhdessä asumisen kesto, vuokra-         asunnossa asuvan kanssa.
23838: sopimus ja selvitykset vuokranmaksusta sekä               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23839: muu hakijan asumisolosuhteista ja yhteistalou-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23840: desta saatava selvitys". Soveltamisohjeet antavat     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23841: suuntaa, miten samassa asunnossa asuvien tilan-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23842:  netta tarkastellaan ja todetaanko heidän asuvan
23843: avioliitonomaisessa suhteessa. Tytön ja pojan on                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23844:  näiden soveltamisohjeiden mukaan lähes mah-                 ryhtyä, että vanhempien antamia opiske-
23845:  doton asua samassa asunnossa, ettei heidän suh-             luavustuksia lapselleen ei lueta auto-
23846: dettaan tulkittaisi avioliitonomaiseksi. Tästä tul-          maattisesti samassa asunnossa asuvan eri
23847:  kinnasta on seurannut erityisesti opiskelijoille            sukupuolta olevan asuintoverin kanssa
23848: etuisuuksien menetyksiä, vaikka asianomaiset                 yhteiseksi tuloksi?
23849: 
23850:      Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1998
23851: 
23852:                                          Mikko Kuoppa /va-r
23853: 
23854: 
23855: 
23856: 
23857: 280043
23858: 2                                          KK 654/1998 vp
23859: 
23860: 
23861: 
23862: 
23863:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
23864: 
23865:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       asumisolosuhteista ja yhteistaloudesta saatava
23866: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        selvitys.
23867: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Eri sukupuolta olevien henkilöiden yhdessä
23868: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko           asumista ei tule automaattisesti tulkita aviolii-
23869: Kuopan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          tonomaiseksi suhteeksi, vaanjos henkilöt sosiaa-
23870: n:o 654:                                             lietuuksia hakiessaan kiistävät avioliitonomai-
23871:                                                      sen suhteen olemassaolon, asia on tutkittava.
23872:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       Viranomaisen on huolehdittava asian selvittämi-
23873:        ryhtyä, että vanhempien antamia opiske-       sestä (hallintomenettelylain 17 §:n 1 mom.) ja
23874:        luavustuksia lapselleen ei lueta auto-        hankittava edellä mainitun kaltaista selvitystä
23875:        maattisesti samassa asunnossa asuvan eri      yhdessä asumisen syistä, kestosta ym. Hakijalle
23876:        sukupuolta olevan asuintoverin kanssa         on luonnollisesti annettava tilaisuus esittää selvi-
23877:        yhteiseksi tuloksi?                           tys omien vaatimustensa perusteista. Toimeentu-
23878:                                                      lotukilain 17 §:n 3 momentissa on nimenomaan
23879:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         mainittu, että tarvittaessa on varattava tilaisuus
23880: vasti seuraavaa:                                     esittää selvitystä talouden erillisyydestä. Asian
23881:                                                      ratkaisemiseksi voidaan hallintomenettelylain
23882:     Toimeentulotukea myönnetään henkilölle tai       19 §:n nojalla tarvittaessa esim. kuulla todistajia.
23883: perheelle. Toimeentulotuesta annetun lain ( 1412/        Näyttökysymykset ovat tällaisissa tapauksis-
23884: 1997) 3 §:n mukaan perheellä tarkoitetaan mm.        sa varmaankin vaikeita. Lähtöolettamana voi-
23885: miestä ja naista, jotka elävät avioliitonomaisissa   daan kuitenkin yleisesti pitää, että kahden eri
23886: olosuhteissa. Samaan perheeseen kuuluville teh-      sukupuolta olevan henkilön yhdessä asuminen
23887: dään yhteinen toimeentulotukilaskelma, jossa         perustuu seurustelusuhteeseen ja yhdessä asumi-
23888: huomioidaan perheenjäsenten yhteenlasketut,          sen voidaan katsoa olevan avioliitonomaista.
23889: toimeentulotukeen oikeuttavat menot ja käytet-           Hallintomenettelyssä ja hallintolainkäytössä
23890: tävissä olevat tulot ja varat. Lisäksi heidän toi-   ei voida puhua todistustaakasta samassa merki-
23891: meentulotuen perusosansa on yhteistaloudessa         tyksessä kuin esimerkiksi riita-asioiden oikeu-
23892: asumisen vuoksi 85 prosenttia yksinasuvan ai-        denkäynnissä, jossa todistustaakan katsotaan
23893: kuisen perusosasta. Tämän suuruinen perusosa         olevan sillä osapuolella, joka kärsii haitalliset
23894: on myös muilla yhteistaloudessa asuvilla aikuisil-   seuraamukset jonkin asian ratkaisemisen kan-
23895: la kuin avio- tai avopareilla.                       nalta olennaisen seikan toteennäyttämättä jää-
23896:     Perheen tuloiksi katsotaan esimerkiksi niin      misestä. Hallintolainkäytössä asioita ei voida
23897: yksityisistä kuin julkisista lähteistä saatavat      ratkaista siltä pohjalta, että viranomainen tai
23898: avustukset muutamin poikkeuksin. Jos vanhem-         asiakas ei ole näyttänyt jotakin asiaa, josta olisi
23899: mat avustavat täysi-ikäistä lastaan taloudellises-   ollut todistustaakka, vaan viranomaisella on sel-
23900: ti, voidaan vanhemmilta saadut avustukset ottaa      vitysvelvollisuus kaikkiin asiassa merkitykselli-
23901: huomioon hänen perheensä tuloina.                    siin seikkoihin nähden. Asiasta saatu selvitys
23902:     Samassa asunnossa asuvien, eri sukupuolta        kootaan yhteen ja siltä pohjalta tehdään ratkai-
23903: olevien henkilöiden kohdalla ei aina ole selvää,     su. Tietenkin,jos asiakas ei toimita viranomaisel-
23904: onko kysymys avioliitonomaisista olosuhteista        le sellaista häneltä pyydettyä selvitystä,joka voisi
23905: ja yhteistaloudesta. Kuten kysyjäkin on mainin-      ratkaista asian asiakkaan eduksi, eikä viran-
23906: nut, toimeentulotukea koskevien säännösten so-       omainen voi saada kyseistä tietoa muusta läh-
23907: veltajille tarkoitetussa oppaassa todetaan, että     teestä, asiakas saattaa kärsiä selvityksen esittä-
23908: asian ratkaisemiseksi voidaan ottaa huomioon         mättä jäämisestä.
23909: yhdessä asuvien miehen ja naisen iät, asunnon            Lähtökohtaolettama avoparisuhteen olemas-
23910: koko, yhdessä asumisen kesto, vuokrasopimus ja       saolosta pitänee tavallisesti paikkansa, ja muun-
23911: selvitys vuokranmaksuista sekä muu hakijan           laiset tilanteet ovat poikkeustapauksia. Jotta läh-
23912:                                          KK 654/1998 vp                                            3
23913: 
23914: tökohtaolettama voisi kumoutua, on saadun sel-     veysministeriö ei voi antaa tarkkoja menettely-
23915: vityksen oltava riittävän vakuuttavaa, jotta so-   ohjeita selvitystä varten esimerkiksi siitä, missä
23916: siaalietuuksia ei myönnettäisi väärin perustein.   kohtaa "näyttökynnys" ylittyisi.
23917: Tapausten moninaisuuden vuoksi sosiaali- ja ter-
23918: 
23919:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1998
23920: 
23921:                                                                 Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
23922: 4                                            KK 654/1998 vp
23923: 
23924: 
23925: 
23926: 
23927:                                          Tili Riksdagens Talman
23928: 
23929:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           Att personer av olika kön bor tillsammans
23930: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         skall inte automatiskt toikas som äktenskapslik-
23931: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       nande förhållanden, utan saken bör utredas ifall
23932: man Mikko Kuoppa undertecknade spörsmål nr             personerna, när de ansöker om sociala förmåner,
23933: 654:                                                   nekar tili att de lever under äktenskapsliknande
23934:                                                        förhällanden. Myndigheten skall se tili att ären-
23935:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        dena utreds (lagen om förvaltningsförfarande
23936:         ta för att ekonomiskt stöd som föräldrar       17 § 1 mom.) och inhämta uppgifter av ovan
23937:         ger sitt barn för studier inte automatiskt     nämnda slag om bl.a. orsakerna till samboendet
23938:         skall betraktas som gemensam inkomst           och dess varaktighet. Sökanden skall naturligtvis
23939:         för barnet och en i samma lägenhet boen-       ges tillfålle att lägga fram utredning över grun-
23940:         de person av motsatt kön?                      derna för sina yrkanden. I 17 § 3 mom. lagen om
23941:                                                        utkomststöd nämns uttryckligen att sökanden
23942:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          vid behov skall ges tillfålle att förete en utredning
23943: anföra följande:                                       om att det är fråga om ett separat hushåll. Med
23944:                                                        stöd a v 19 § lagen om förvaltningsförfarande kan
23945:    Utkomststöd beviljas personer eller familjer.       för avgörande av ärendet vid behov bl.a. höras
23946: Enligt 3 § lagen om utkomststöd (141211997) av-        vittnen.
23947: ses med familj bl.a. en man och en kvinna som              Bevisningsfrägorna är i dy1ika fall säkert svä-
23948: lever i äktenskapsliknande förhållanden. För de        ra. Man kan dock i allmänhet utgå frän att tvä
23949: som hör till samma familj görs en gemensam             personer av motsatt kön som bor tillsammans
23950: utkomststödskalkyl, i viiken familjemedlemmar-         sällskapar med varandra och att samboendet kan
23951: nas sammanlagda utgifter som berättigar till ut-       anses äktenskapsliknande.
23952: komststöd och disponibla inkomster och till-               När det gäller förvaltningsförfarande och för-
23953: gångar beaktas. Därtill är utkomststödets grund-       valtningsprocess kan man inte tala om bevisbör-
23954: del på grund av att de har gemensamt hushåll           da i samma bemärkelse som t.ex. vid tvistemäls-
23955: 85 % av grunddelen för ensamboende vuxna.              rättegångar, där bevisbördan innehas av den part
23956: Ä ven andra vuxna som har gemensamt hushåll            som fär lida konsekvenserna av att nägon om-
23957: än t.ex. makar eller sambor fär grunddelen till        ständighet som är väsent1ig för avgörandet av
23958: detta belopp.                                          målet inte kan bevisas. Inom förvaltningsproces-
23959:    Som inkomster för en familj betraktas, pä näg-      sen kan ärenden inte avgöras utgående från att
23960: ra undantag när, t.ex. säväl privata som offentli-     myndigheten eller k1ienten inte har bevis för nå-
23961: ga understöd. Om föräldrarna hjälper sitt full-        gon omständighet för viiken denna skulle ha be-
23962: vuxna barn ekonomiskt, kan det ekonomiska              visbördan, utan myndigheterna är skyldiga att
23963: stöd som föräldrarna ger beaktas som inkomst           utreda alla omständigheter som kan vara av bety-
23964: för barnets familj.                                    delse i ärendet. Utredningen i ärendet samman-
23965:    När personer av motsatt kön bor i samma             ställs och utgäende frän den träffas avgörandet.
23966: lägenhet är det inte alltid klart om det är fräga om   Om en klient trots myndighetens begäran inte
23967: äktenskapsliknande förhällanden och gemen-             tillställer myndigheten en sädan utredning som
23968: samt hushäll. Som även spörsmälsställaren har          kan avgöra ärendet tili klientens fördel och myn-
23969: nämnt konstateras i handboken för de som till-         digheten inte kan få denna information från nå-
23970: lämpar bestämmelserna om utkomststöd att man           gon annan källa, kan klienten naturligtvis förlora
23971: vid a vgörandet kan beakta åldern hos de män och       på att han eller hon har lätit bli att lägga fram
23972: kvinnor som bor tillsammans, bostadens storlek,        utredningen.
23973: samboendets varaktighet, hyresavtalet och en               Antagandet om förekomsten av ett samboför-
23974: utredning om hur hyran betalts samt andra upp-         hållande är vanligtvis korrekt och övriga situa-
23975: gifter som kan fås om sökandens boförhållanden         tioner är undantagsfall. För att detta antagande
23976: och gemensamma hushåll.                                skall kunna kullkastas, skall den utredning som
23977:                                            KK 654/1998 vp                                          5
23978: 
23979: presenteras vara tillräckligt övertygande så att     kan social- och hälsovårdsministeriet för utred-
23980: sociala förmåner inte beviljas på felaktiga grun-    ningen inte utfårda exakta förfaringsanvisningar
23981: der. På grund av att det finns så många olika fall   om t.ex. när "beviströskeln" nås.
23982: 
23983:      Helsingfors den 17 juni 1998
23984: 
23985:                                                                   Minister Terttu Huttu-Juntunen
23986:                                           KK 655/1998 vp
23987: 
23988: Kirjallinen kysymys 655
23989: 
23990: 
23991: 
23992: 
23993:                                   Olavi Ala-Nissilä /kesk: Maatalouden ED-tukihakemusten täyttä-
23994:                                       misestä
23995: 
23996: 
23997:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
23998: 
23999:     Maatalouden ED-tukihakemusten täyttämi-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24000: nen on osoittautunut hyvin työlääksi, vaikeaksi     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24001: ja byrokraattiseksi. Lomakkeiden täyttöohjei-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24002: den määrä on suuri.                                 nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24003:     Suomen hallintomenettelylain mukaista on,
24004: että viranomainen neuvoo ja opastaa kansalai-                 Aikooko Hallitus vaikuttaa ED-tasol-
24005: sia. Nyt kuitenkin komission asetukset ovat teh-           la niin, että viljelijät saavat hallintome-
24006: dyn tulkinnan mukaan rajanneet maaseutuviran-              nettelylain mukaisen neuvonnan maaseu-
24007: omaisilta ED-tukihakemuksen täyttämisen neu-               tuviranomaisilta lomakkeiden täytössä,
24008:  vonnan pois. Tämä on suuri hallintomenettelylli-          ja
24009:  nen menetys. Tilannetta on pidettävä byrokra-                aikooko Hallitus toimia byrokratian
24010:  tian viidakossa olevan viljelijän kannalta koh-           vähentämiseksi maatalouden tukijärjes-
24011:  tuuttomana.                                               telmissä?
24012: 
24013:      Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1998
24014:                                       Olavi Ala-Nissilä /kesk
24015: 
24016: 
24017: 
24018: 
24019:  280043
24020: 2                                               KK 655/1998 vp
24021: 
24022: 
24023: 
24024: 
24025:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
24026: 
24027:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             dessä neuvontajärjestöjen kanssa viljelijöitä EY-
24028: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,              tukia koskevissa asioissa koko ED-jäsenyyden
24029: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen            ajan. Myös kunnan maaseutuelinkeinoviran-
24030: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Olavi Ala-            omainen voi pitää yleisiä, kaikille tarkoitettuja
24031: Nissilän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen              koulutustilaisuuksia, joissa annetaan neuvontaa
24032: n:o 655:                                                   ja opastusta tukihakemusten täyttämisessä.
24033:                                                                Esteellisyyssäännösten vuoksi virkamies ei saa
24034:            Aikooko Hallitus vaikuttaa ED-tasol-            ryhtyä asianosaisen avustajaksi tai muuten antaa
24035:         la niin, että viljelijät saavat hallintome-        sellaista tietoa, joka vaarantaa virkamiehen puo-
24036:         nettelylain mukaisen neuvonnan maaseu-             lueettomuuden. Myös hakijoiden yhdenvertai-
24037:         tuviranomaisilta lomakkeiden täytössä,             nen kohtelu voi vaarantua yksittäisen tuen haki-
24038:         ja                                                 jan avustajana toimimisen vuoksi.
24039:            aikooko Hallitus toimia byrokratian                 Kansallisen lainsäädäntömme syrjä yttävänä,
24040:         vähentämiseksi maatalouden tukijärjes-             silloin kun kansallisessa lainsäädännössä ja EY-
24041:         telmissä?                                          asetuksissa on eroja, neuvonta-asiaa koskee ko-
24042:                                                            mission asetus (EY) N:o 1663/95. Mainitun ase-
24043:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-                tuksen mukaan niin sanottujen vaarallisten työ-
24044: taen seuraavaa:                                            ketjujen muodostaminen on kiellettyä. Sama
24045:                                                            henkilö ei voi olla tukiasiaa käsiteltäessä mukana
24046:     Hallintomenettelylain (59811982) 4 §:n mu-             sekä hakemuksen täyttämiseen osallistuneena
24047: kaan viranomaisen on tarpeen mukaan annetta-               että sen käsittelijänä. Myös virkamiestehtävät on
24048: va asianosaiselle ja muullekin henkilölle neuvoja          jouduttu mainitun asetuksen mukaisesti pilkko-
24049: siitä, miten sen toimialaan kuuluva asia pannaan           maan sellaisiin kokonaisuuksiin, ettei yhdellä
24050: vireille ja miten asiaa käsiteltäessä on toimittava.       virkamiehellä ole sellaisia tehtäväyhdistelmiä,
24051:     Hallintomenettelylain neuvontavelvollisuu-             jotka muodostaisivat tällaisen vaarallisen työyh-
24052: den on katsottu koskevan menettelyyn liittyviä             distelmän. Komission asetus ei estä viljelijän neu-
24053: seikkoja ja asioiden selvittämistä yleisellä tasolla.       vontaa tukihakemukseen liittyvissä kysymyksis-
24054: Maaseutuelinkeinoviranomaiset voivat neuvoa                 sä, mutta se estää saman henkilön toiminnan
24055: viljelijöitä yleisellä tasolla eli kertoa niistä kritee-    sekä tukineuvojana että tukihakemuksen käsitte-
24056: reistä, joilla asia arvioidaan. Pidemmällekin me-          lijänä. Komission asetuksen toteutumista ja sen
24057: nevä neuvonta on mahdollista siinä laajuudessa,             noudattamista tarkastetaan tilintarkastustoi-
24058: kuin kunnissa on tähän resursseja eli käytännös-            min, joiden seurauksena jäsenvaltion ED :lta saa-
24059: sä laajempi neuvonta edellyttää useamman maa-               mia rahoitusosuuksia voidaan leikata. Ei ole
24060: seutuelinkeinoviranomaisen paikkaamista kun-                kansallisesti järkevää menettää ED :n rahoitus-
24061: tiin. Tämä jo senkin takia, että hallintomenette-           osuuksia asetuksen vastaisten toimien kautta.
24062: lylain 10 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan vir-                   Suomi on tehnyt esityksiä tukijärjestelmien
24063: kamies on esteellinen,jos hän avustaa tai edustaa           yksinkertaistamiseksi ja byrokratian vähentämi-
24064: asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on           seksi maatalouden tukijärjestelmissä. Suomi on
24065: odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa.                muun muassa vastustanut äskettäin vireillä ollut-
24066:     Maataloushallinnossa neuvontavelvollisuutta             ta nautaeläinten korvamerkkivalvonnan vaiku-
24067: menettelyyn liittyvistä seikoista on hoidettu               tusten liittämistä eläinpalkkioihin. Hallitus tulee
24068: muun muassa kaikille jaettavilla haku- ja täyttö-           edelleenkin jatkamaan tukijärjestelmien yksin-
24069: oppailla sekä koulutustilaisuuksilla. Maa- ja               kertaistamiseen tähtäävien esitysten tekemistä
24070: metsätalousministeriö on kouluttanut maata-                 Euroopan yhteisöjen asianomaisissa toimielimis-
24071: lousviranomaisia ja neuvontajärjestöjä sekä yh-             sä.
24072: 
24073:       Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1998
24074: 
24075:                                                              Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
24076:                                              KK 655/1998 vp                                               3
24077: 
24078:                                          Tili Riksdagens Talman
24079: 
24080:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        rådgivningsorganisationerna och i samarbete
24081: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          med rådgivningsorganisationerna har ministeriet
24082: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-        utbi1dat odlarna i frågor som gäller EU-stöd un-
24083: man Olavi Ala-Nissilä undertecknade spörsmå1            der hela den tid Finland har varit med1em i EU.
24084: nr 655:                                                 Kommunens landsbygdsnäringsmyndighet kan
24085:                                                         också ordna allmän utbildning som är avsedd för
24086:           Ämnar Regeringen på EU-nivå arbeta            alla och där man ger råd och handledning beträf-
24087:        för att odlarna av landsbygdsnärings-            fande ifyllandet av stödansökningar.
24088:        myndigheterna skall få sådan rådgivning              Av jävsbestämmelserna följer att en tjänste-
24089:        som avses i lagen om förvaltningsförfa-          man inte får fungera som biträde för en part eller
24090:        rande när det gäller att fylla i b1anketter,     annars ge sådan information som äventyrar
24091:        och                                              tjänstemannens opartiskhet. En 1ikställd be-
24092:           ämnar Regeringen arbeta fOr minskad           handling av sökandena kan också äventyras om
24093:        byråkrati i fråga om stödordningar för           en tjänsteman fungerar som biträde för en en-
24094:        lantbruket?                                      skild sökande.
24095:                                                             Kommissionens förordning (EG) nr 1663/95,
24096:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           som åsidosätter vår nationella lagstiftning om
24097: anföra följande:                                        det förekommer skillnader mellan den nationella
24098:                                                         lagstiftningen och EG-förordningarna, gäller
24099:     Enligt 4 § 1agen om förva1tningsförfarande          rådgivningsärenden. Enligt nämnda förordning
24100: (598/l982) skall en myndighet vid behov ge par-         är det förbjudet att bi1da s.k. farliga arbetskom-
24101: ter och även andra personer råd om hur ett ären-        binationer. Samma person kan inte vid behand-
24102: de som hör tili myndighetens verksamhetsområ-           lingen av ett stödärende både deltai ifyllandet av
24103: de anhängiggörs och hur de skall förfara under          en ansökan och behandlingen av denna. 1 enlig-
24104: ärendets hand1äggning.                                  het med nämnda förordning har man också b1ivit
24105:     Den rådgivningsskyldighet som avses i 1agen         tvungen att spjälka upp tjänstemännens uppgif-
24106: om förvaltningsförfarande har ansetts gälla om-         ter så att en enskild tjänsteman inte har sådana
24107: ständigheter som anknyter tili förfarandet och          farliga uppgiftskombinationer som avses ovan.
24108: utredning av ärenden på allmän nivå. Lands-             Kommissionens förordning förhindrar inte att
24109: bygdsnäringsmyndigheterna kan ge allmänna               rådgivning ges tili odlarna i frågor som hänför sig
24110: råd tili od1arna, dvs. informera om vi1ka kriterier     tili stödansökningar men den fOrhindrar att sam-
24111: man utgår från när ett ärende avgörs. Kommu-            ma person fungerar både som rådgivare och
24112: nerna kan också ge rådgivning i större utsträck-        handläggare av en stödansökan. Kontrollen av
24113: ning beroende på deras resurser. 1 praktiken krä-       hur kommissionens förordning har tillämpats
24114: ver alltså en mera omfattande rådgivning att det        och iakttagits utförs med revisionsåtgärder, som
24115: anställs mer 1andsbygdsnäringsmyndigheter i             kan leda tili att de finansiella bidragen skärs ned.
24116:  kommunerna. Detta är nödvändigt också av den           Nationellt sett är det inte förnuftigt att gå miste
24117:  anledningen att en tjänsteman en1igt 10 § 1 mom.       om EU:s finansiella bidrag på grund av åtgärder
24118:  3 punkten lagen om f6rva1tningsförfarande är           som strider mot förordningen.
24119: jävig om han är biträde eller ombud för en part              Finland har gjort framställningar i syfte att
24120:  eller för den för viiken avgörandet i ärendet kan      förenkla stödordningarna och minska byråkra-
24121:  väntas medföra synnerlig nytta eller skada.            tin vad gäller stödordningarna för lantbruket.
24122:     lnom 1antbruksförva1tningen har rådgiv-             Finland har bl.a. motarbetat det nyligen aktuella
24123:  ningssky1digheten beträffande sådana omstän-           fOrslaget att effekterna av tillsynen om öronmär-
24124:  digheter som gäller förfarandet bl.a. fullföljts ge-   ken för nötkreatur skulle knytas tili boskapsbi-
24125:  nom utdelning av broschyrer tili alla om hur man       dragen. Regeringen kommer även i fortsättning-
24126:  ansöker om stöd och fyller i blanketter samt           en att i de olika organen inom Europeiska gemen-
24127:  genom utbi1dning. Jord- och skogsbruksministe-         skaperna framställa förslag som syftar tili att
24128:  riet har utbildat lantbruksmyndigheterna och           förenkla stödordningarna.
24129:       Helsingforsden 17 juni 1998
24130: 
24131:                                                          Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
24132:                                            KK 656/1998 vp
24133: 
24134: Kirjallinen kysymys 656
24135: 
24136: 
24137: 
24138: 
24139:                                   Tuula Haatainen /sd: Naisyrittäjälainojen saatavuuden turvaami-
24140:                                      sesta
24141: 
24142: 
24143:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
24144: 
24145:   Vuoden 1998 budjettiin on varattu 60 000 000       Lainan turvin on tähän mennessä arvioitu luo-
24146: markan suuruinen määräraha naisyrittäjälainoja       dun noin 700 uutta työpaikkaa.
24147: varten. Lainojen avulla naisten yrittäjäksi ryhty-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24148: misen kynnystä on saatu madallettua ja lainoilla     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24149: on ollut kysyntää. Huhtikuun 1998 loppuun            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24150: mennessä määrärahasta on merkitty lainoja jo yli     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24151: 38 000 000 markan edestä. Naisyrittäjälainoihin
24152: varatun määrärahan on arvioitu kuluvan lop-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24153: puunjo vuoden 1998 alkupuoliskolla.                         ryhtyä turvatakseen naisyrittäjien laino-
24154:    Työllisyystilanteen parantamiseksi uusia yri-            jen saatavuuden myös loppuvuoden 1998
24155: tyksiä tarvitaan edelleenkin. Naisten perustamat            ajan?
24156: yritykset tarjoavat yleensä pysyviä työpaikkoja.
24157: 
24158:       Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1998
24159: 
24160:                                          Tuula Haatainen /sd
24161: 
24162: 
24163: 
24164: 
24165:   280043
24166: 2                                        KK 656/1998 vp
24167: 
24168: 
24169: 
24170: 
24171:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
24172: 
24173:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Toimialoittain myönnetyt naisyrittäjälainat
24174: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        kohdistuvat seuraavasti:
24175: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          tukkukauppa 3 %, vähittäiskauppa 26 %, kul-
24176: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuula           jetus 1 %, yrityspalvelut 20%, teollisuus 12 %,
24177: Haataisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       majoitus ja ravintolatoiminta 11 %, maaseutu-
24178: n:o 656:                                             elinkeinot 1 %ja kuluttajapalvelut 26 %.
24179:                                                          Naisten yrittäjyys suuntautuu edelleenkin
24180:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       Kera Oyj:n rahoittamissa yrityksissä vahvasti
24181:        ryhtyä turvatakseen naisyrittäjälainojen      palvelujen ja siellä erityisesti kuluttajapalvelujen
24182:        saatavuuden myös loppuvuoden 1998             ja kaupan toimialoille. Palvelualoista kuluttaja-
24183:        ajan?                                         palvelut ovat olleet yrityspalveluja suosituimpia.
24184:                                                      Kuluttajapalveluista suurimman osan 65 %ovat
24185:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         vieneet terveys- ja sosiaalipalveluja tuottavat yri-
24186: vasti seuraavaa:                                     tykset. Vähittäiskaupalle naisyrittäjälainoista on
24187:                                                      myönnetty 26 %. Kaupan alalta suosituimpia
24188:    Kera Oyj :tä koskevaa lakia muutettiin vuoden     ovat olleet kuluvan vuoden aikana päivittäista-
24189: 1997 alusta lukien siten, että Kera Oyj on voinut    varakauppa, kioskiliiketoiminta ja kukkien vä-
24190: myöntää pienyritystoimintaan lainoja aikaisem-       hittäismyynti. Teollisella ja valmistuksen toimi-
24191: masta poiketen myös palvelualoille. Pienyritys-       aloilla, joka on ollut 12% myönnetystä lainoista,
24192: toimintaan myönnettäviin lainoihin sisältyvät         yrittäjyys on suuntautunut käden taitoja vaati-
24193: myös ns. naisyrittäjälainat, joiden myöntämistä       ville aloille sekä elintarvikkeiden valmistukseen.
24194: varten valtion kuluvan vuoden talousarviossa             Ottaen huomioon, että naisyrittäjälainoja on
24195: osoitettiin Kera Oyj:lle 60 milj. mk:n myöntämis-     nykyisessä laajuudessaan eli palvelualat mukaan
24196: valtuus. Naisyrittäjälainoja varten varattu           lukien voitu myöntää vuoden 1997 alusta, niihin
24197: myöntämisvaltuus sisältyy omana kiintiönään           kohdistunut kysyntä on jatkunut odotettua vilk-
24198: Kera Oyj:n ns. erityislainojen kiintiöön, joita       kaampana. Nykyisellä kysyntämäärällä myöntä-
24199: koskeva myöntämisvaltuus valtion kuluvan vuo-         misvaltuus riittänee alkusyksyyn.
24200: den talousarviossa on 500 milj. mk.                       Kera Oyj:llä on vielä muihin erityislainoihin
24201:    Kera Oyj on 7.6.1998 mennessä myöntänyt            varatusta 440 mmk:n myöntämisvaltuudestajäl-
24202: naisyrittäjälainoja yhteensä 50 450 000 markkaa.     jellä yli 247 mmk:aa. Tästä kiintiöstä yhtiö voi
24203: Kiintiötä on sitenjäljellä 9,55 milj. mk.             myöntää pienlainoja, joiden myöntämisala on
24204:    Muita erityislainoja Kera Oyj on tähän men-        yhteneväinen naisyrittäjälainojen kanssa. Siten
24205: nessä myöntänyt yhteensä 192 954 000 mk siten,        voidaan naisyrittäjälainojen hyväksyttäviin ha-
24206: että pienlainoja on myönnetty 96 732 000 mk,          kemuksiin edelleenkin myöntää vastaavantyyp-
24207: perustaruislainoja 21 721 000 mk, ympäristö-          pistä lainaa, eli pienlainaa, kuin varsinainen
24208: lainoja 24 750 000 mk ja kehittämislainoja            naisyrittäjälaina. Erona naisyrittäjälainojen ja
24209: 49 751 000 mk. Näin ollen muiden erityislainojen      pienlainojen välillä on ainoastaan korkoero,
24210: kuin naisyrittäjälainojen myöntämiseen on vielä       joka on 0,75% naisyrittäjälainan eduksi.
24211: käytettävissä 247 046 000 mk.                             Edellä mainitut tekijät huomioon ottaen halli-
24212:    Naisyrittäjälainoja on myönnetty 7.6.1998          tus tulee arvioimaan Kera Oyj:n pienlainojen ja
24213: mennessä 745 kappaletta, ja lainoilla on myötä-       naisyrittäjälainojen myöntämisedellytyksiä ko-
24214: vaikutettu 838 uuden työpaikan syntyyn. Lainan        konaisuutena ja tässä yhteydessä ottamaan tar-
24215: keskikoko on ollut 68 000 mk. Uusille aikaville       peellisilta osin huomioon naisyrittäjälainojen
24216: yrityksille naisyrittäjälainoista on myönnetty        myöntämisvaltuuden mahdollisen muutostar-
24217:  50%.                                                 peen.
24218: 
24219:      Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1998
24220: 
24221:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
24222:                                              KK 656/1998 vp                                                3
24223: 
24224:                                          Tili Riksdagens Ta/man
24225: 
24226:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         tjänsterna 20 %, industrin 12%, inkvarterings-
24227: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-           och restaurangverksamheten 11 %, landsbygds-
24228: lem av statsrädet översänt följande av riksdags-         näringarna 1 % och konsumenttjänsterna 26 %.
24229: man Tuula Haatainen undertecknade spörsmäl                  När man betraktar de företag som erhällit
24230: nr 656:                                                  finansiering av Kera Abp stär det klart att kvin-
24231:                                                          nors företagarverksamhet är fortfarande starkt
24232:            Vilka ätgärder ämnar Regeringen vid-          inriktad pä servicesektorn, och inom denna sär-
24233:         ta för att säkerställa tillgängen pä kvinno-     skilt pä konsumenttjänsterna, och handeln.
24234:         företagarlän även under resten av äret?          Inom servicesektorn har konsumenttjänsterna
24235:                                                          varit mer populära än företagstjänsterna. De fö-
24236:   Som svar pä detta spörsmäl fär jag vördsamt            retag som producerar hälsovärds- och social-
24237: anföra följande:                                         tjänster svarar för största delen (65 %) av konsu-
24238:                                                          menttjänsterna. Minuthandelns andel av de Iän
24239:     Frän och med ingängen av är 1997 ändrades            som beviljats kvinnliga företagare har varit 26 %.
24240: Iagen om aktiebolagetKera Abp sä att Kera Abp            Inom handeln har de mest populära underliggan-
24241: tili skillnad frän tidigare har kunnat bevilja ocksä     de sektorerna varit dagligvaruhandeln, kioskaf-
24242: pä servicesektorn Iän för smä företags verksam-          fårsverksamheten och detaljhandeln med blom-
24243: het. De Iän som beviljas för smä företags verk-          mor. lnom industrin och tillverkningen, som ta-
24244: samhet omfattar ocksä s.k. kvinnoföretagarlän.           git emot 12 % av de beviljade Iänen, har verksam-
24245: Den bevillningsfullmakt som Kera Abp fick i              heten varit inriktad dels pä sektorer där det krä vs
24246: innevarande ärs budget för bevi1jande av nämn-           hantverkarskicklighet samt dels pä tillverkning-
24247: da Iän uppgick tili 60 miljoner mark. Den bevill-        en av livsmedel.
24248: ningsfullmakt som gäller kvinnoföretagarlänen                Med tanke pä att kvinnoforetagarlän i den
24249: ingär som egen kvot i Kera Abp:s kvot av s.k.            nuvarande omfattningen, dvs. servicesektorn in-
24250: speciallän, för vilka en bevillningsfullmakt pä          räknad, kunnat beviljas frän och med ingängen
24251: 500 miljoner mark reserverats i innevarande ärs          av 1997 har efterfrägan pä dem fortsatt att vara
24252: budget.                                                  livligare än väntat. Om efterfrägan stannar pä
24253:      Det sammanlagda värdet av de Iän som Kera           nuvarande nivä kommer bevillningsfullmakten
24254: Abp har bevi1jat kvinnliga företagare fram till          troligen att räcka tili början av hösten.
24255: den 7 juni 1998 uppgick till 50 450 000 mark. Av            Av den totala bevillningsfullmakten pä
24256: kvoten äterstär alltsä 9,55 miljoner mark.               440 miljoner mark äterstär fortfarande mer än
24257:      Värdet av andra specialiän som hittills har         247 miljoner mark hos Kera Abp. Inom ramen
24258: beviljats av Kera Abp uppgär tili sammanlagt             för denna kvot kan bolaget bevilja smälån som
24259:  192 954 000 mark, varav 96 732 000 mark bevil-          har liknande bevillningsgrunder som kvinnofö-
24260: jats i smälän, 21 721 000 mk i etableringslän,           retagarlänet. Av denna anledning har man fort-
24261:  24 750 000 mark i miljölän och 49 751 000 mark i        farande en möjlighet att pä basis av godtagbara
24262:  utvecklingslän. Sälunda stär det ännu                   ansökningar om kvinnoföretagar1ån bevilja Iän
24263:  247 046 000 mark tili forfogande att användas           av samma typ som det egentliga kvinnoföreta-
24264:  för andra specialiän än kvinnoföretagarlän.             garlänet, dvs. smälän. Den enda skilinaden mel-
24265:      Fram tili den 7 juni 1998 uppgick antalet bevil-    lan smälän och kvinnoföretagarlän består i rän-
24266: jade Iän till kvinnliga företagare tili 745, vilka       tan som är 0,75% lägre pä kvinnoföretagarlän.
24267:  hade bidragit tili skapandet av 838 nya arbets-             Med hänsyn tagen tili de omständigheter som
24268:  platser. Det genomsnittliga länebeloppet harva-         nämnts ovan kommer regeringen att bedöma
24269:  rit 68 000 mark. Femtio procent av kvinnoföreta-        Kera Abp:s förutsättningar att bevilja smälån
24270:  garlänen har gätt tili nya företag som skall inleda     och kvinnoföretagarlån som en helhet och i detta
24271:  sin verksamhet.                                         sammanhang även i tillämpliga delar att beakta
24272:      Sektorsvis betraktat har kvinnoföretagarlä-         ett eventuellt behov att ändra på den bevillnings-
24273:  nen fördelat sig enligt följande:partihandeln 3 %,      fullmakt som gäller kvinnoföretagarlänen.
24274:  detaljhandeln 26 %, transporterna 1 %, företags-
24275: 
24276:       Helsingfors den 22 juni 1998
24277: 
24278:                                                         Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
24279:                                                KK 657/1998 vp
24280: 
24281: Skriftligt spörsmål 657
24282: 
24283: 
24284: 
24285: 
24286:                                       Eva Biaudet /sv: Bättre övervakning av barnhem
24287: 
24288: 
24289: 
24290:                                            Tili Riksdagens Talman
24291: 
24292:     Under de senaste åren har det med jämna               resultat kan detta inte rättfårdiga avbrytande av
24293: mellanrum förekommit påståenden och anmärk-               kontakten mellan barnen och deras föräldrar,
24294: ningar om tvivelaktiga uppfostringsmetoder i              och aUra minst berättiga tili att försöka bryta
24295: barnhem i Finland. Beskyllningarna gäller nu              barnens identitet.
24296: främst barnhemmen Kuttula och Metsäpirtti.                   Senast det dokument där en hemvideoinspel-
24297:     De tidigare klagomålen har främst kommit              ning visar slakt och plågeri av djur inför barnen,
24298: från föräldrar tili de omhändertagna barnen,              borde Ieda tili åtgärder. Filmen avslöjade mycket
24299: bl.a. om att föräldra-barn kontakten konsekvent           om barnhemmets förhåiiande tili Iiv och smärta.
24300: avbrutits. Ä ven utomstående sakkunniga t.ex.             Det mentala våld som bamen förorsakades var
24301: Iäkare har förundrat sig över barnhemmens upp-            dock uppenbart och borde utgöra en tiiiräcklig
24302: fostringsmetoder. Trots upprepade farhågor om             grund för omedelbara åtgärder.
24303: att allting inte står rätt tili har verksamheten fått        Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
24304: fortsätta.                                                ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
24305:     Är det så att föräldrar tili omhändertagna            ver tili vederbörande med1em av statsrådet ställa
24306: barn och före detta barnhemsbarns utsagor inte            fö1jande spörsmål:
24307: upplevs tillräckligt tillförlitliga för att en objektiv
24308: utredning med barnets bästa som utgångspunkt,                        Hur kan det komma sig att det i Fin-
24309:  skulle verkställas? 1 synnerhet i fallet Kuttula där             land får upprätthållas barnhem med tvi-
24310:  Iedaren för barnhemmet är gammal Iänsman,                        velaktiga uppfostringsmetoder och
24311:  finns det skäl att misstänka att hans utsftgor fått                 på vilket sätt kommer kontroiien av
24312:  särskild tyngd framom övriga parters. A ven om                   dylika institutioner att förbättras?
24313:  barnhemmet Kuttula kunnat visa upp även goda
24314: 
24315:       Helsingfors den 1 juni 1998
24316: 
24317:                                                 Eva Biaudet /sv
24318: 
24319: 
24320: 
24321: 
24322:  280043
24323: 2                                         KK 657/1998 vp
24324: 
24325: Kirjallinen kysymys 657                                                                     Suomennos
24326: 
24327: 
24328: 
24329: 
24330:                                   Eva Biaudet /r: Lastenkotien valvonnan parantamisesta
24331: 
24332: 
24333: 
24334:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
24335:    Viime vuosina on tasaisin väliajoin esiintynyt    nähden. Vaikka Kuttulan lastenkoti onkin pys-
24336: Suomen lastenkodeissa sovellettuihin kasvatus-       tynyt osoittamaan myös hyviä tuloksia, tämä ei
24337: menetelmiin kohdistuvia väittämiä ja arvostelua.     voi oikeuttaa lasten ja heidän vanhempiensa väli-
24338: Syytökset koskevat nyt ensisijaisesti Kuttulan ja    sen yhteydenpidon katkaisemiseen, ja kaikkein
24339: Metsäpirtin lastenkoteja.                            vähiten lasten identiteetin murtamisyrityksiin.
24340:    Aikaisemmat valitukset ovat pääasiassa tul-          Viimeistään sen dokumentin, jossa kotivideol-
24341: leet huostaanotettujen lasten vanhemmilta, ja ne     la esitetään lasten nähden eläinten teurastusta ja
24342: ovat koskeneet mm. lapsen ja vanhemman väli-         eläinrääkkäystä, tulisi johtaa toimenpiteisiin.
24343: sen yhteydenpidon johdonmukaista katkaise-           Filmi paljasti paljon lastenkodin suhtautumises-
24344: mista. Myös ulkopuoliset asiantuntijat, esim.        ta elämään ja kipuun. Lapsille aiheutettu henki-
24345: lääkärit, ovat ihmetelleet lastenkotien kasvatus-    nen väkivalta oli kuitenkin ilmeistä, ja sen tulisi
24346: menetelmiä. Toiminta on kuitenkin saanut jat-        olla riittävä peruste välittömiin toimenpiteisiin.
24347: kua huolimatta toistuvasta huolesta, että kaikki        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24348: ei ole kohdallaan.                                   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24349:    Onko niin, että huostaanotettujen lasten van-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24350: hempien ja entisten lastenkotilasten kertomuksia     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24351: ei pidetä riittävän luotettavina puolueettoman
24352: selvityksen tekemiseksi, jonka lähtökohtana olisi               Miten on mahdollista, että Suomessa
24353: lapsen etu? Erityisesti Kuttulan tapauksessa, jos-           saa ylläpitää lastenkotia, jonka kasvatus-
24354: sa lastenkodin johtaja on vanha nimismies, on                menetelmät ovat epäilyttävät, ja
24355: syytä epäillä, että hänen kertomuksensa ovat                    millä tavoin tällaisten laitosten valvon-
24356: saaneet erityistä painoarvoa muihin osapuoliin               taa tullaan parantamaan?
24357: 
24358:      Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1998
24359: 
24360:                                             Eva Biaudet /r
24361:                                             KK 657/1998 vp                                               3
24362: 
24363: 
24364: 
24365: 
24366:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
24367: 
24368:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tanut työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää
24369: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         valvontalaissa määriteltyjen toimintayksiköiden
24370: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       toimintaedellytysten yhtenäisen kriteeristön tar-
24371: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Eva              ve sekä antaa työn edistyessä tarvittaessa asia-
24372: Biaudet'n näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        ryhmittäin ehdotukset suosituksiksi Jääneille
24373: n:o 657:                                              näistä kriteereistä.
24374:                                                          Ennen luvan myöntämistä lääninhallituksen
24375:           Miten on mahdollista, että Suomessa         tulee suorittaa toimintayksikön tarkastus. Val-
24376:        saa ylläpitää lastenkotia, jonka kasvatus-     vontalain tullessa voimaan toiminnassa olevien
24377:        menetelmät ovat epäilyttävät, ja               yksityisten palveluntuottajien tuli hakea lain
24378:           millä tavoin tällaisten laitosten valvon-   edellyttämä lupa ympärivuorokautiseen toimin-
24379:        taa tullaan parantamaan?                       taan kuuden kuukauden kuluessa lain voimaan-
24380:                                                       tulosta.
24381:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Palvelujen valvonta kuuluu asianomaiselle
24382: vasti seuraavaa:                                      lääninhallitukselle ja sille kunnalle, jossa palve-
24383:                                                       luja annetaan. Kunnassa valvontaviranomaise-
24384:     Yksityisten sosiaalipalvelujen valvontaa kos-     na toimii sosiaalihuollosta vastaava toimielin tai
24385: keva laki (60311996), jäljempänä valvontalaki,        sen määräämä viranhaltija. Toimintayksiköiden
24386: tuli voimaan vuoden 1997 alusta. Uuden lainsää-       valvonta on jatkuvaa toimintaa, jota valvontavi-
24387: dännön tavoitteena oli viranomaisvalvonnan te-        ranomaisten on tehtävä yhteistyössä yksityisen
24388: hostaminen asiakkaan aseman turvaamiseksi ja          sosiaalipalvelujen tuottajan kanssa järjestämälla
24389: palvelujen laadun varmistamiseksi yksityisissä        palvelujen tuottamisessa tarpeellista ohjausta,
24390: sosiaalipalveluissa. Olen 12.6.1998 kirjalliseen      neuvontaa ja seurantaa. Luvan saaneen yksityi-
24391: kysymykseen n:o 614 antamassani vastauksessa          sen palvelujen tuottajan on vuosittain annettava
24392: selvittänyt tarkemmin lain sisältöä ja lastensuo-     toiminnastaan kertomus lääninhallitukselle.
24393: jelulaitosten valvontaa.                              Toimintakertomuksessa on ilmoitettava henki-
24394:     Lastensuojelulaitosten osalta yksityisen toi-     löstössä, toimitiloissa ja toiminnassa tapahtu-
24395: minnan harjoittaminen on ollut lääninhallituk-        neet muutokset.
24396: sen luvan varaista toimintaa lastensuojelulain           Valvontaviranomainen on oikeutettu saa-
24397: (683/1983) 33 §:n nojalla. Valvontalaki edellytt-     maan maksutta tehtävänsä suorittamista varten
24398: tää toimiluvan kaikilta ympärivuorokautista           tarpeelliset tiedot ja selvitykset sosiaalipalvelujen
24399: hoitoa antavilta toimintayksiköiltä. Luvan            tuottajalta, jollei vaitiolovelvollisuudesta muuta
24400:  myöntämisedellytyksenä on, että toimintayksik-       johdu. Valvontaviranomaisella on oikeus päästä
24401:  kö on terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan      palvelutoiminnan järjestämisessä käytettävään
24402:  siellä annettavalle hoidolle, kasvatukselle ja       toimintayksikköön ja suorittaa siinä tarkastuk-
24403:  muulle huolenpidolle sopiva. Henkilöstön luku-       sia.
24404:  määrän tulee olla riittävä palvelujen tarpeeseen        Kuttulan perheyhteisön osalta Itä-Suomen
24405: ja hoidettavien lukumäärään nähden. Henkilös-         lääninhallitus on ryhtynyt toimiinjulkisuudessa-
24406:  tön on myös täytettävä kunnan sosiaalihuollon        kin olleiden epäkohtien selvittämiseksi. Kuttulan
24407:  ammatilliselta henkilöstöitä vaadittavat kelpoi-     henkilökunnasta tehtyjä rikosilmoituksia tutkii
24408:  suusehdot. Sosiaali- ja terveysministeriö on aset-   poliisi.
24409: 
24410:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1998
24411: 
24412:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
24413: 4                                           KK 657/1998 vp
24414: 
24415: 
24416: 
24417: 
24418:                                          Tili Riksdagens Talman
24419: 
24420:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       grupp med uppgift att utreda behovet av enhetli-
24421: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         ga kriterier för verksamhetsförutsättningarna för
24422: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       sådana verksamhetsenheter som anges i tillsyns-
24423: man Eva Biaudet undertecknade spörsmål nr              lagen, samt att under arbetets gång vid behov
24424: 657:                                                   områdesvis ge förslag till rekommendationer för
24425:                                                        länen angående dessa kriterier.
24426:           Hur kan det komma sig att det i Fin-             Innan länsstyrelsen beviljar ett tillstånd skall
24427:        land får upprätthållas barnhem med tvi-         den inspektera verksamhetsenheten. Då tillsyn-
24428:        velaktiga uppfostringsmetoder och               slagen trädde i kraft skulle de verksamma privata
24429:           på vilket sätt kommer kontrollen av          serviceproducenterna ansöka om det tillstånd för
24430:        dylika institutioner att förbättras?            verksamhet dygnet runt som förutsätts i lagen
24431:                                                        inom sex månader efter det att lagen trätt i kraft.
24432:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt              Tillsynen över servicen hör till länsstyrelsen
24433: anföra följande:                                       och den kommun där servicen tillhandahålls.
24434:                                                        Som kommunal tillsynsmyndighet fungerar det
24435:    Lagen om tillsyn över privat socialservice          organ som ansvarar för socialvården eller en
24436: (603/1996), nedan tillsynslagen, trädde i kraft vid    tjänsteinnehavare som utses av detta organ. Till-
24437: ingången av 1997. Syftet med den nya lagstift-         synen över verksamhetsenheterna är en fortgåen-
24438: ningen var att effektivera myndigheternas tillsyn      de verksamhet där tillsynsmyndigheten skall
24439: för att trygga klienternas ställning och garantera     samarbeta med den privata socialserviceprodu-
24440: servicekvaliteten inom den privata socialservi-        centen vid ordnande av den styrning, rådgivning
24441: cen. 1 mitt svar av den 12 juni 1998 på det skrift-    och uppföljning som behövs vid serviceproduk-
24442: 1iga spörsmålet nr 614 har jag redogjort närmare       tionen. Privata serviceproducenter som erhållit
24443: för 1agens innehåll och tillsynen över barn-           tillstånd skall årligen lämna länsstyrelsen en
24444: skyddsanstalterna.                                     verksamhetsberättelse. 1 berättelsen skall näm-
24445:    1 fråga om barnskyddsanstalterna har det med        nas de ändringar som har skett beträffade perso-
24446: stöd av 33 § barnskyddslagen (683/1983) krävts         nalen, lokalerna och verksamheten.
24447: länsstyrelsens tillstånd för privat verksamhet.            Tillsynsmyndigheten har rätt att avgiftsfritt av
24448: Enligt tillsynslagen krävs det tillstånd av alla       socialserviceproducenten få den information och
24449: verksamhetsenheter som tillhandahåller vård            de upplysningar den behöver för att kunna full-
24450: dygnet runt. F ör att tillstånd skall kunna beviljas   göra sin tillsynsuppgift, såvida inget annat föran-
24451: krävs att verksamhetsenheten tili sina sanitära        leds av tystnadsplikten. Tillsynsmyndigheten har
24452: och övriga förhållanden är lämplig för den vård,       rätt att få tillträde tili en verksamhetsenhet som
24453: fostran och övriga omsorg som skall tillhanda-         används vid ordnande av serviceverksamhet och
24454: hållas där. Personalen skall vara tillräckligt stor    att inspektera den.
24455: med avseende på servicebehovet och antalet                 Vad g~ller familjehemmet Kuttula har länssty-
24456: vårdbehövande. Personalen skall också ha sam-          relsen i Ostra Finlands län vidtagit åtgärder för
24457: ma behörighet som den som krävs av kommu-              att reda ut de olägenheter som även diskuterats i
24458: nens yrkesutbildade socialvårdspersonal. Social-       offentligheten. De polisanmälningar som gjorts
24459: och hälsovårdsministeriet har tillsatt en arbets-      mot personalen på Kuttula undersöks av polisen.
24460: 
24461:      Helsingfors den 17 juni 1998
24462: 
24463:                                                                       Minister Terttu Huttu-Juntunen
24464:                                            KK 658/1998 vp
24465: 
24466: Kirjallinen kysymys 658
24467: 
24468: 
24469: 
24470: 
24471:                                   Pentti Tiusanen /vas: Satamien väylämaksujen alentamisesta
24472: 
24473: 
24474: 
24475:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
24476: 
24477:     Laivan nettovetoisuuteen sidottu väylämak-       aluksien käyttömahdollisuutta ei ole. Näin jää-
24478: sujen korkea taso vaikuttaa erityisesti suurten      vahvistamattomien alusten korkeampi väylä-
24479: alusten saapumiseen suomalaisiin satamiin. Esi-      maksu kesäaikaan ei ole perusteltua.
24480: merkiksi venäläisten lannoitteiden kulkureitit          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24481: ovat siirtyneet Suomesta Baltian satamiin. Sa-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24482: moin suurten alusten nk. osalastien hakeminen        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24483: Suomesta on käynyt taloudellisesti mahdotto-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24484: maksi.
24485:     Väylämaksun katto on viimeisen korotuksen                  Mitä Hallitus aikoo tehdä alentaak-
24486: jälkeen noin 650 000 markkaa. Maksun suuruus                seen syväsatamien-kuten Kotkan syvä-
24487: estää nimenomaan nettovetoisuudeltaan suurien               sataman - toimintaa lamaannuttavaa
24488: alusten saapumista suomalaisiin satamiin. Tilan-            korkeaa väylämaksua, ja
24489: ne koskettaa luonnollisesti satamia, joihin johtaa             onko Hallitus valmis laskemaan sen
24490: syväväylä. Tällainen on mm. Kotkan syväsata-                katon esimerkiksi 500 000 markkaan an-
24491: ma. Kotkan vientitransito onkin pienentynyt                 taakseen positiivisen signaalin logistiik-
24492: huhtikuusta 1997 kolmekymmentä prosenttia.                  kayhtiöille?
24493:     Suurien, esimerkiksi yli 50 000 tonnin lannoi-
24494:  te-erien kuljettamiseen sopivien jäävahvisteisten
24495: 
24496:      Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1998
24497: 
24498:                                          Pentti Tiusanen /vas
24499: 
24500: 
24501: 
24502: 
24503:  280043
24504: 2                                         KK 658/1998 vp
24505: 
24506: 
24507: 
24508: 
24509:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
24510: 
24511:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Suomen elinkeinoelämän tukemiseksi ja tran-
24512: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       sitoliikenteen mahdollisuuksien parantamiseksi
24513: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     tulisi harkita mahdollisuutta väylämaksun kus-
24514: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu-    tannusvastaavuustavoitteen alentamiseksi. Toi-
24515: sasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o      menpiteen positiiviset kerrannaisvaikutukset oli-
24516: 658:                                                sivat todennäköisesti suuremmat kuin alentami-
24517:                                                     sesta aiheutuvat valtiontalouden menetykset.
24518:           Mitä Hallitus aikoo tehdä alentaak-       Liikenneministeriön asettama väylämaksutyö-
24519:        seen syväsatamien-kuten Kotkan syvä-         ryhmä totesi keväällä 1997 jättämässään rapor-
24520:        sataman - toimintaa lamaannuttavaa           tissa, että täyden kustannusvastaavuuden toteut-
24521:        korkeaa väylämaksua, ja                      taminen nykyisin laskentaperustein johtaisi väy-
24522:           onko Hallitus valmis laskemaan sen        lämaksojen tuntuvaan nousuun, millä olisi kiel-
24523:        katon esimerkiksi 500 000 markkaan an-       teisiä kokonaistaloudellisia seurausvaikutuksia.
24524:        taakseen positiivisen signaalin logistiik-   Työryhmä ehdotti myös väylämaksujen asteit-
24525:        kayhtiöi\le?                                 taista alentamista keskipitkällä aikavälillä. Vuo-
24526:                                                     den 1998 alusta väylämaksuja korotettiin kol-
24527:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         mella prosentilla, mutta nykyinen hallitus ei il-
24528: taen seuraavaa:                                     moituksensa mukaan esitä korotuksia väylä-
24529:                                                     maksuihin.
24530:    Väylämaksuilla katetaan julkisten kulkuväy-           Mikäli kustannusvastaavuustavoitteista ei
24531: lien ja vesiliikenteen turvalaitteiden rakentami-   kuitenkaan voitaisi tinkiä, on jollekin alusryh-
24532: sesta, ylläpidosta ja hoidosta sekä jäänmurtajien    mälle annettava alennus kerättävä vastaavina
24533: avustustoiminnasta aiheutuneet kustannukset.        maksunkorotuksina muilta alusryhmiltä. Kysy-
24534: Väylämaksulain (1 028/1980) 3 §:n mukaan jään-       myksessä ehdotettu alennus johtaisi siihen, että
24535: murtajien avustustoiminnasta valtiolle aiheutu-      Venäjän transitoliikennettä hoitavien alusten
24536: vista kustannuksista voidaan kuitenkin osa jät-     maksuja alennettaisiin, minkä takiajouduttaisiin
24537: tää huomioon ottamatta. Kuluvan vuoden val-          vastaavasti korottamaan Suomen vientiä palve-
24538: tion talousarvion mukaan maksuilla katetaan         levan jäävahvisteisen tonniston maksuja. Tämä
24539: noin 86 prosenttia väylä- ja jäänmurtotoiminnan     ei olisi Suomen merenkulkupoliittisten tavoittei-
24540: aiheuttamista kustannuksista.                        den mukaista, sillä väylämaksujärjestelmällä on
24541:    Vaikka Suomessa perittävät väylämaksut            haluttu edistää säännöllisesti ja ympärivuotisesti
24542: ovat kansainvälisesti katsoen erittäin korkeat,      Suomen satamiin liikennöivien myös jäissä kul-
24543: maksuilla ei vieläkään kateta täysimääräisesti       kuun soveltuvien alusten käyttöä. Liikennemi-
24544: kaikkia Suomen merenkulullisen infrastruktuu-        nisteriön joulukuussa 1997 hyväksymässä me-
24545: rin kustannuksia. Muihin maihin verrattuna väy-      renkulkupoliittisessa ohjelmassa vuosille 1997-
24546: länpidon kustannuksia Suomessa nostavat pitkä        99 ehdotetaan, että transitoliikenteen toiminta-
24547: ja saaristoinen rannikkomme, runsas satamaver-       edellytyksiä heikentävistä maksujen korotuksis-
24548: kostomme sekä satamien talviaikaisen aukipitä-       ta pidättäydytään. Transitoliikenteen kuljetuk-
24549: misen aiheuttamat ylimääräiset kustannukset.         sille ei kuitenkaan ole perusteltua myöntää alen-
24550: Toisaalta tulokertymää vähentävät Suomen             nuksia Suomen omiin kuljetuksiin verrattuna.
24551: ohuet liikennevirrat.
24552: 
24553:      Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1998
24554: 
24555:                                                                      Liikenneministeri Matti Aura
24556:                                            KK 658/1998 vp                                             3
24557: 
24558: 
24559: 
24560: 
24561:                                        Tili Riksdagens Talman
24562: 
24563:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      man överväga att sänka kostnadsmotsvarighets-
24564: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       målet för farledsavgifterna. De positiva multipli-
24565: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     katoreffekter åtgärderna medför skulle sannolikt
24566: man Pentti Tiusanen undertecknade spörsmål nr        vara större än de förluster som sänkningen orsa-
24567: 658:                                                 kar statsekonomin. Den arbetsgrupp för farleds-
24568:                                                      avgifter som trafikministeriet tillsatt konstatera-
24569:           Vad ämnar Regeringen göra för att          de våren 1997 isin rapport att förverkligandet av
24570:        sänka de höga farledsavgifterna som tar       en heltäckande kostnadsmotsvarighet enligt nu-
24571:        kål på verksamheten i djuphamnarna-           varande beräkningsgrunder skulle Ieda tili en
24572:        såsom djuphamnen i Kotka - och                kännbar höjning av farledsavgifterna, vilket
24573:           är Regeringen redo att sänka taket för     skulle ha negativa följdverkningar på hela eko-
24574:        avgiften t.ex. tili 500 000 mark för att ge   nomin. Arbetsgruppen föreslog också en gradvis
24575:        logistikföretagen positiva signaler?          sänkning av farledsavgifterna på medellång sikt.
24576:                                                      Vid ingången av 1998 höjdes farledsavgifterna
24577:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        med tre procent, men den nuvarande regeringen
24578: anföra följande:                                     kommer enligt egen uppgift inte att föreslå någon
24579:                                                      höjning av farledsavgifterna.
24580:    Genom farledsavgifter täcks de kostnader som         Såvida man inte kan ge avkall på kostnads-
24581: åsamkas av byggandet, underhållet och skötseln       motsvarighetsmålen är man tvungen att kom-
24582: av allmänna farleder för sjöfarten och av säker-     pensera nedsättningen för vissa fartygsgrupper
24583: hetsanordningar som behövs för sjötrafiken samt      genom att på motsvarande sätt höja farledsavgif-
24584: av isbrytarassistansen. Enligt 3 § lagen om far-     terna för andra fartygsgrupper. Den sänkning
24585: ledsavgifter (1 028/1980) kan docken del av av de    som föreslås i spörsmålet skulle Ieda tili att de
24586: kostnader för isbrytarassistansen åsamkar staten     avgifter som de fartyg som sköter transitotrafi-
24587: lämnas obeaktade. Enligt det innevarande årets       ken tili Ryssland betalar skulle sjunka, varför
24588: statsbudget täcks ca 86 procent av de kostnader      man skulle bli tungen att på motsvarande sätt
24589: som farleds- och isbrytarverksamheten åsamkar        höja avgifterna för det isförstärkta tonnage som
24590: genom farledsavgifter.                               tjänar Finlands export. Detta skulle inte motsva-
24591:     Fastän de farledsavgifter som uppbärs i Fin-     ra Finlands sjöfartspolitiska mål, eftersom man
24592: land internationellt sett är mycket höga täcker      genom farledsavgiftssystemet också velat främja
24593: avgifterna ännu inte helt och hållet alla de kost-   användningen av de fartyg som lämpar sig för
24594: nader som sjöfartens infrastruktur åsamkar i vårt    gång i is och som året om trafikerar hamnarna i
24595: land. Jämfört med övriga Iänder ökar de tilläggs-    vårt land. 1det sjöfartspolitiska program för åren
24596: kostnader som åsamkas av den långa kusten med        1997-99 som trafikministeriet godkänt i decem-
24597: sina många öar och skär, det stora antalet ham-      ber 1997 föres1ås att man avhåller sig från en
24598:  nar och öppethållningen av dem vintertid kost-      höjning av sådana avgifter som försämrar verk-
24599:  naderna för farledsverksamheten i vårt land.        samhetsförutsättningarna för transitohandeln.
24600:  Dessutom minskar den glesa trafiken de inkoms-      Det är emellertid inte motiverat att bevilja ned-
24601:  ter som flyter in.                                  sättning för transporterna inom transitohandeln
24602:     För att stöda näringslivet i Finland och för-    i förhållande till vårt lands egna transporter.
24603:  bättra möjligheterna tili transitotrafik borde
24604: 
24605:      Helsingfors den 22 juni 1998
24606: 
24607:                                                                          Trafikminister Matti Aura
24608:                                              KK 659/1998 vp
24609: 
24610: Kirjallinen kysymys 659
24611: 
24612: 
24613: 
24614: 
24615:                                     Risto Kuisma /rem: Sitoutumattomien ehdokkaiden asemasta vaa-
24616:                                          leissa
24617: 
24618: 
24619:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
24620: 
24621:     Puoluerekisteriin merkityillä rekisteröidyillä      lueisiin sitoutumattomien ehdokkaiden mahdol-
24622: puolueilla on etuoikeus asettaa ehdokkaita kun-         lisuuden asettua vaaleihin.
24623: nallisiin ja valtiollisiin vaaleihin. Valitsijayhdis-      Haapavedellä kaupungin vähentäessä työnte-
24624: tysten kautta puolueisiin kuulumattomilla sitou-        kijöitä irtisanomiset kohdistuivat lähes yksin-
24625: tumattomilla henkilöillä on mahdollisuus aset-          omaan niihin kaupungin palveluksessa oleviin
24626: tua ehdokkaaksi. Käytännön merkitystä sitoutu-          henkilöihin, jotka olivat sitoutumattomien valit-
24627: mattomilla valitsijayhdistyksillä on kunnallis-         sijayhdistysten jäseniä tai kunnallisvaaliehdok-
24628: vaaleissa.                                              kaita.
24629:     Puolueisiin verrattuna sitoutumattomien eh-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24630: dokkaiden asettaminen on kohtuuttoman vai-              tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24631: keaa ja suuritöistä. Sitoutumattomien osallistu-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24632: minen yhteiskunnalliseen toimintaan on koh-             nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24633: dannut käytännössä uuden vaikean esteen.
24634:     Valitsijayhdistysten nimilistat on oikeusminis-               Onko Hallitus tietoinen, että nykyinen
24635: teriön tulkinnassa katsottujulkisiksi asiakirjoik-             menettely, jossa sitoutumattomien eh-
24636: si. Tässä on julkisuusperiaate törmännyt perus-                dokkaiden valitsijayhdistysten nimilistat
24637:  tuslain määräämään yleiseen, yhtäläiseen ja sa-               ovat julkisia, vaikeuttaa kansanvallan to-
24638:  laiseen vaalitapaan. Erityisesti pienillä paikka-             teutumista ja on johtanut poliittiseen vai-
24639:  kunnilla valitsijayhdistysten nimilistojen julki-             noon,ja
24640:  suus on johtanut suoranaiseen poliittiseen vai-                  aikooko Hallitus tehdä jotain tämän
24641:  noon. Se uhkaa myös vakavasti vaarantaa puo-                  epäkohdan korjaamiseksi?
24642: 
24643:       Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1998
24644: 
24645:                                             ,Risto Kuisma /rem
24646: 
24647: 
24648: 
24649: 
24650:  280043
24651: 2                                          KK 659/1998 vp
24652: 
24653: 
24654: 
24655: 
24656:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
24657: 
24658:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Euroopan unionin neuvoston yksilöiden suo-
24659: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         jelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tie-
24660: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tojen vapaasta liikkuvuudesta antaman direktii-
24661: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Risto            vin (95/46/EY) 8 artiklan mukaan jäsenvaltioi-
24662: Kuisman kirjallisen kysymyksen n:o 659:               den on kiellettävä muun muassa poliittisia mieli-
24663:                                                       piteitä koskevien henkilötietojen käsittely, mu-
24664:           Onko Hallitus tietoinen, että nykyinen      kaan lukien tällaisten henkilötietojen luovutta-
24665:        menettely, jossa sitoutumattomien eh-          minen.
24666:        dokkaiden valitsijayhdistysten nimilistat          Julkisuus- ja salassapitolainsäädännön koko-
24667:        ovat julkisia, vaikeuttaa kansanvallan to-     naisuudistusta koskeva hallituksen esitys laiksi
24668:        teutumista ja on johtanut poliittiseen vai-    viranomaisten toiminnan julkisuudesta ja siihen
24669:        noon,ja                                        liittyviksi laeiksi (HE 30/1998 vp) on parhaillaan
24670:           aikooko Hallitus tehdä jotain tämän         eduskunnan käsiteltävänä. Neuvoston edellä
24671:        epäkohdan korjaamiseksi?                       mainitun direktiivin sekä hallitusmuodon yksi-
24672:                                                       tyiselämän suojaa ja poliittisia oikeuksia koske-
24673:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          vien säännösten vuoksi esityksessä ehdotetaan,
24674: vasti seuraavaa:                                      että henkilön poliittista vakaumusta koskevia
24675:                                                       tietoja sisältävät asiakirjat olisivat pääsäännön
24676:    Sen enempää voimassa olevassa yleisten asia-        mukaan salassa pidettäviä (ehdotus laiksi viran-
24677: kirjain julkisuudesta annetussa laissa (83/1951)       omaisten toiminnan julkisuudesta, 24 §:n 1 mo-
24678: kuin muuallakaan lainsäädännössä ei ole sään-          mentin 32 kohta). Tällaisiin tietoihin on luettava
24679: nöksiä valitsijayhdistysten perustamisasiakirjoi-      myös valitsijayhdistysten perustajajäseniä kos-
24680: hin sisältyvien perustajajäsenten henkilötietojen      kevat tiedot. Julkisia sen sijaan olisivat poliitti-
24681: salassa pitämisestä, minkä vuoksi tällaisia tietoja    sessa luottamustehtävässä toimivia tai sellaisiin
24682: sisältävät asiakirjat ovat voimassa olevan lain-       tehtäviin pyrkiviä henkilöitä koskevat tiedot.
24683: säädännön mukaan julkisia.
24684: 
24685:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1998
24686: 
24687:                                                                    Oikeusministeri Jussi Järventaus
24688:                                            KK 659/1998 vp                                              3
24689: 
24690: 
24691: 
24692: 
24693:                                        Tili Riksdagens Talman
24694: 
24695:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        Enligt artikel 8 i EU-rådets direktiv om skydd
24696: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       för enskilda personer med avseende på behand-
24697: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-   ling av personuppgifter och om det fria flödet av
24698: damot Risto Kuisma undertecknade spörsmål nr         sådana uppgifter (95/46/EG) skall medlemssta-
24699: 659:                                                 terna förbjuda behandlingen av bland annat per-
24700:                                                      sonuppgifter som avslöjar politiska åsikter inklu-
24701:           Är Regeringen medveten om att det          sive utlämningen av dylika personuppgifter.
24702:        nuvarande förfarandet enligt vilket              Regeringens proposition med förslag tili lag
24703:        valmansföreningarna namnlistor med            om offentlighet i myndigheternas verksamhet
24704:        obundna kandidater är offentliga gör det      samt tilllagar som har samband med den (RP 30/
24705:        svårare att förverkliga demokratin och        1998 rd) som åsyftar att revidera lagstiftningen
24706:        har lett politisk förföljelse, och            om offentlighet och sekretess i dess helhet be-
24707:           ämnar Regeringen göra någonting för        handlas som bäst av riksdagen. På grund av
24708:        att rätta tili detta missförhållande?         ovannämnda rådsdirektiv och bestämmelserna
24709:                                                      om skydd för privatliv och om politiska rättighe-
24710:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ter i regeringsformen föreslås i propositionen att
24711: anföra följande:                                     handlingar som innehåller uppgifter om den poli-
24712:                                                      tiska övertygelsen hos en person i regel skall vara
24713:    Varken i den gällande lagen om allmänna           hemliga (förslag tilllag om offentlighet i myndig-
24714: handlingars offentlighet (83/1951) eller i annan     heternas verksamhet, 24 § 1 mom. 32 punkten).
24715: Iagstiftning finns bestämmelser om att stiftande     Uppgifter om en valmansförenings stiftande
24716: medlemmars personuppgifter i stiftelseurkun-         medlemmar måste anses vara dylika uppgifter.
24717: derna för en valmansförening skall hållas hemli-     Uppgifter om personer som har politiska förtro-
24718: ga. Därmed är dokument som innehåller dylik          endeuppdrag eller som kandiderar för dylika
24719: information offentliga enligt den gällande lag-      uppdrag skall igen vara offentliga.
24720: stiftningen.
24721: 
24722:      Helsingfors den 17 juni 1998
24723: 
24724:                                                                    Justitieminister Jussi Järventaus
24725:                                              KK 660/1998 vp
24726: 
24727: Kirjallinen kysymys 660
24728: 
24729: 
24730: 
24731: 
24732:                                     Tapio Karjalainen /sd ym.: Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:n
24733:                                        toimintaa arvostelevasta kirjeestä
24734: 
24735: 
24736:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
24737: 
24738:     Olemme tänään saaneet ilmeisesti kaikille             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24739: kansanedustajille toimitetun Raimo Laaksosen           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
24740: allekirjoittaman, Espoossa 27.5.1998 päivätyn          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24741: kirjeen. Kahdeksansivuisessa kirjeessä Raimo           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24742: Laaksonen esittää joukon Arsenalin toimintaan
24743: liittyviä väitteitä. Nuo osittain yksilöidytja hen-              Onko Hallitus tietoinen Raimo Laak-
24744: kilöidyt väitteet luovat kuvan todella mittavista             sosen allekirjoittamasta 27.5.1998 päivä-
24745: väärinkäytöksistä,joilla yhteistä rahaa on ohjail-            tystä omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal
24746: tu tilintarkastus- ja asianajotoimistoille. Esitetyt          Oy:n toimintaan liittyviä epäselvyyksiä
24747: väitteet ovat sitä luokkaa, että niiden aiheellisuu-          koskevasta kirjeestä, ja
24748: teen on syytä saada mahdollisimman pitävä vas-                   aikooko Hallitus omalta osaltaan ryh-
24749: taus.                                                         tyä toimenpiteisiin noinkin julkisesti esi-
24750:                                                               tettyjen syytösten johdosta?
24751: 
24752:      Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1998
24753: 
24754:           Tapio Karjalainen /sd           Jorma Kukkonen /sd             Risto Kuisma /rem
24755: 
24756: 
24757: 
24758: 
24759: 280043
24760: 2                                            KK 660/1998 vp
24761: 
24762: 
24763: 
24764: 
24765:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
24766: 
24767:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          27.5.1998 päivätyssä kansanedustajille osoitetus-
24768: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           sa kirjeessä sekoitetaan Arsenal Oy:n mukaan
24769: olette 2 päivänä kesäkuuta 1998 päivätyn kir-           vakuusrahastolain mukainen erityistarkastus
24770: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       erikoistilintarkastukseen, joka pääsääntöisesti
24771: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja           toimeenpannaan muun muassa konkurssipesis-
24772: Tapio Karjalaisen ym. näin kuuluvan kirjallisen         sä, joissa Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy on
24773: kysymyksen n:o 660:                                     ollut velkojana. Erikoistilintarkastuksen tehtä-
24774:                                                        vänä on selvittää esimerkiksi, onko velallinen
24775:            Onko Hallitus tietoinen Raimo Laak-         syyllistynyt mahdolliseen velallisen rikokseen ja
24776:         sosen allekirjoittamasta 27.5.1998 päivä-      hukannut pesän varoja velkojiensa vahingoksi.
24777:         tystä omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal              Päätöksen erikaistiEntarkastuksen suorittami-
24778:         Oy:n toimintaan liittyviä epäselvyyksiä        sesta konkurssipesissä tekee velkojainkokous
24779:         koskevasta kirjeestä, ja                       yleensä pesänhoitajan esittämänä. Arsenal Oy:n
24780:            aikooko Hallitus omalta osaltaan ryh-       ilmoituksen mukaan Yrjö Tuokon toimisto ei ole
24781:         tyä toimenpiteisiin noinkin julkisesti esi-    suorittanut vakuusrahastolain mukaisia erityis-
24782:         tettyjen syytösten johdosta?                   tarkastuksia missään vakuusrahastolain mukais-
24783:                                                        ta tukea saaneessa pankissa tai omaisuudenhoi-
24784:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            toyhtiössä.
24785: taen seuraavaa:                                            Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy on velka-
24786:                                                        jana mukana useissa konkurssipesissä. Näissä
24787:     Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy on valtion         suoritettuja erikaistiEntarkastuksia on Omai-
24788: vakuusrahastosta annetun lain (379/1992) mu-           suudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:n maksamina vuo-
24789: kainen omaisuudenhoitoyhtiö. Vakuusrahasto-            sien 1994-1998 aikana ollut yhteensä 359 kap-
24790: lain 14 a §:n mukaisesti ministeriön on määrättä-      paletta. Tilintarkastustoimisto Yrjö Tuokon
24791: vä yksi tai useampi tarkastaja suorittamaan tuki-      suorittamien tarkastusten määrä näistä on ollut
24792: toimien kohteena olevan tai tukea hakevan pan-          148 kappaletta. Ilmoituksen mukaan Omaisuu-
24793: kin erityistarkastus. Ennen 1.5.1996 voimaan tul-      denhoitoyhtiö Arsenal Oy:n lähtökohtana on
24794: lutta valtion vakuusrahastosta annetun lain            käyttää kullakin alueellaan parhaita tilintarkas-
24795: muuttamista koskevaa lakia erityistarkastuksen         tustoimistoja erikoistilintarkastusten suorittami-
24796: teettämisestä päätti Valtion vakuusrahastonjoh-        seen. Mainittuna ajanjaksona Omaisuudenhoi-
24797: tokunta. Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy               toyhtiö Arsenal Oy on suorituttanut tarkastuksia
24798: -konsernia koskevat erityistarkastukset suoritet-      noin 30 eri tilintarkastustoimistolla.
24799: tiin vuosina 1993 ja 1994 siten, että ne aloitettiin       Arsenal Oy:n mukaan Laaksosen kirjeessä esi-
24800: tukea saaneessa Suomen Säästöpankki - SSP              tetyissä lukuvertailuissa on asiavirhe. Muun
24801: Oy:ssä ja saatettiin loppuun Omaisuudenhoito-          muassa Keski-Uudenmaan Säästöpankkia kos-
24802: yhtiö Arsenal Oy:ssä. Erityistarkastusten suorit-      keva vakuusrahastolain 14 a §:n nojalla suorite-
24803: tajaksi Valtion vakuusrahaston silloinen johto-        tun eritystarkastuksen perusteella nostettu va-
24804: kunta valitsi KHTyhteisö Arthur Andersen & Co          hingonkorvausoikeudenkäynti, jossa vastaajina
24805: -nimisen tilintarkastustoimiston. Näitä erityis-       on ollut 16 entistä pankinjohtajaa ja hallituksen
24806: tarkastuksia on suoritettu Omaisuudenhoitoyh-          jäsentä, on ollut pitkä ja vaikea. Kannenostettiin
24807: tiö Arsenal Oy:ssä pääasiassa ajalla 30.6.1993-        31.12.1993 ja täydennettynä 18.11.1994. Käräjä-
24808: 30.10.1995.                                            oikeuden 1 200-sivuinen tuomio saatiin vasta
24809:    Suomen Säästöpankkiin sulautuneessa 35               15. 5.1998. Käräjäoikeus, osittain hyläten ja osit-
24810: pankissa suoritettujen erityistarkastusten perus-      tain kohtuullistaen kanteen, velvoitti pankin en-
24811: teella Valtion vakuusrahasto edellytti vahinkor-       tisen toimitusjohtajan korvaamaan Omaisuu-
24812: vauskanteiden nostamista 25 säästöpankissa.            denhoitoyhtiö Arsenal-SSP Oy:lle 20 miljoo-
24813: Edustaja Karjalaisen ym. ja Aittaniemen kirjalli-      naa markkaa, johon määrään muiden vastaajien
24814: siin kysymyksiin johtaneessa Raimo Laaksosen           oli osallistuttava 150 000-3 500 000 markalla.
24815:                                             KK 660/1998 vp                                              3
24816: 
24817: Tuomituille vahingonkorvauksille on suoritetta-       jen osalta on päätetty valittaa Helsingin hovioi-
24818: va lisäksi 16 prosentin viivästyskorko 1.12.1994      keuteen. Arsenalin mukaan oikeudenkäyntiku-
24819: lukien. Tuomitut vastaajat velvoitettiin suoritta-    lujen määrä on suurelta osin syntynyt ja on seura-
24820: maan kantajan oikeudenkäyntikulut.                    usta vastaajien kiistämisistä, minkä vuoksi kulu-
24821:    Valtion vakuusrahasto on oikeudenkäynti-           jen kasvu on pitkälti vastaajien menettelystä joh-
24822: prosesseja valvovana viranomaisena pyrkinyt           tuvaa. Käräjäoikeus on katsonut, että kantajan
24823: useaan otteeseen siihen, että asianajajille makset-   esittämät tosiasiaväitteet ovat käytännössä kai-
24824: tavia palkkioita alennettaisiin. Uusia alempiin       kilta osin pitäneet paikkaansa. Huomioitavaa
24825: tuntiveloituksiin perustuvia sopimuksia on saatu      on, että myös vastaajien oikeudenkäyntikulu-
24826: aikaiseksi. Keski-Uudenmaan Säästöpankin              vaatimukset olivat yhteensä miljoonia markkoja.
24827: kannetta koskevassa tuomiossajutun hävinneille            Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:ssä tilin-
24828: vastaajille maksettavaksi tuomitut 2,5 miljoonan      tarkastajat eivät sen ilmoituksen mukaan hyväk-
24829: markan oikeudenkäyntikulukorvaukset kanta-            sy yhtään yhtiön maksettavaksi tulevaa laskua.
24830: jalle eli Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenai-SSP            Arsenal Oy:n toimihenkilöiden osalta kaikki si-
24831: Oy:lle perustuvat käräjäoikeuden tekemään so-         donnaisuudet on aikanaan tutkittu niin, ettei
24832: vitteluun, jossa oikeus ei ota sinällään kantaa       synny jääviys- tai moitittavuustilanteita.
24833: aiheutuneisiin oikeudenkäyntikuluihin vaan                Valtiovarainministeriö on myös pyytänyt sel-
24834: maksajaksi tuomitun tai tuomittujen mahdolli-         vitystä asianajolaskujen maksamisperiaatteesta.
24835: seen kykyyn suoriutua itse vahingonkorvaukses-        Arsenal Oy:n yhtiökokouksessa 16. kesäkuuta
24836: ta ja tämän lisäksi vastapuolen oikeudenkäynti-        1998 on yhtiöjärjestystä muutettu niin, että tilin-
24837:  kuluista. Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenai-SSP           tarkastajat eivät ole jäseninä parlamentaarista
24838:  Oy:n ilmoituksen mukaan aiheutuneet kulut            valvontaa suorittavassa tarkastusvaliokunnassa,
24839:  ovat mainitut 10,5 miljoonaa markkaa tähän           jonka jäsenet vakuusrahaston valtuusto nimeää
24840:  mennessä, mikä on Arsenal Oy:n mukaan kallein        eduskuntaryhmien ehdottamista kansanedusta-
24841: ja työJäin oikeudenkäynti. Tuomiosta muun             jista.
24842:  muassa hylätyksi tulleiden oikeudenkäyntikulu-
24843: 
24844:      Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1998
24845: 
24846:                                                                             Ministeri Jouko Skinnari
24847: 4                                             KK 660/1998 vp
24848: 
24849: 
24850: 
24851: 
24852:                                           Tili Riksdagens Talman
24853: 
24854:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        och Aittoniemi, förväxlas en1igt Arsena1 Ab spe-
24855: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den         cia1granskning enligt lagen om statens säkerhets-
24856: 2 juni 1998 till vederbörande medlem av statsrå-        fond med särski1d revision, som i rege1 verkställs
24857: det översänt följande av riksdagsman Tapio Kar-         bl.a. i konkursbon, där Egendomsförva1tnings-
24858: jalainen m.fl. undertecknade spörsmål nr 660:           bolaget Arsenal Ab har varit borgenär. Syftet
24859:                                                         med särski1d revision är t.ex. att utreda om gä1-
24860:            Är Regeringen medveten om det av             denären eventuellt gjort sig sky1dig tili brott som
24861:         Raimo Laaksonen undertecknade brevet            gäldenär och skingrat konkursmassan till skada
24862:         av den 27 maj 1998 gällande oklarheter i        för borgenärerna. 1 allmänhet är det borgenärs-
24863:         Egendomsförvaltningsbolaget Arsena1             sammanträdet som på förs1ag av boförva1taren
24864:         Ab:s verksamhet och                             beslutar när särskild revision skall förrättas i
24865:            ämnar Regeringen för sin del vidta åt-       konkursbon. En1igt uppgift från Arsenal Ab har
24866:         gärder med anledning av de så offentligt        Yrjö Tuokkos byrå inte utfört specialgranskning
24867:         framförda anklage1serna?                        enligt 1agen om statens säkerhetsfond i något
24868:                                                         egendomsförvaltningsbolag eller i någon bank
24869:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           som fått stöd en1igt lagen om statens säkerhets-
24870: anföra följande:                                        fond.
24871:                                                             Som borgenär är Egendomsförvaltningsbola-
24872:     Egendomsförvaltningsbolaget Arsena1 Ab är           get Arsenal Ab delaktigt i ett flertal konkursbon.
24873: ett sådant egendomsförvaltningsbo1ag som avses          Dessa har under 1994-1998 varit föremål för
24874: i lagen om statens säkerhetsfond (379/1992). En-        sammanlagt 359 särski1da revisioner, som beta-
24875: ligt 14 a § lagen om statens säkerhetsfond skall        1ats av Egendomsförvaltningsbolaget Arsenal
24876: ministeriet förordna en eller flera granskare för       Ab. Av revisionerna har 148 utförts av Revisions-
24877: att specia1granska banker som är föremå1 för            byrå Yrjö Tuokko. Enligt uppgift är utgångs-
24878: eller ansöker om stöd. Före den lag om ändring          punkten för Egendomsförvaltningsbo1aget Arse-
24879: av lagen om statens säkerhetsfond som trädde i          na1 Ab att för särski1da revisioner använda sig av
24880: kraft den 1 maj 1996 var det direktionen för            de bästa revisionsbyråerna inom varje område.
24881: Statens säkerhetsfond som beslöt när specia1-           Under den ovan nämnda tidsperioden har Egen-
24882: granskning skulle ufföras. Specia1granskning-           domsförvaltningsbo1aget Arsenal Ab låtit ca 30
24883: arna gällande koncernen Egendomsförvaltnings-           o1ika revisionsbyråer ufföra granskningar.
24884: bo1aget Arsena1 Ab utfördes 1993 och 1994 så, att           En1igt Arsena1 Ab finns det ett sakfe1 i den
24885: de in1eddes vid Sparbanken i Finland-SBF Ab,            sifferjämföre1se som Laaksonen presenterar i sitt
24886: som fått stöd, och s1utfördes vid Egendomsför-          brev. Bl.a. det skadeståndsmål gällande Keski-
24887: valtningsbolaget Arsenal Ab. Den dåvarande di-          Uudenmaan Säästöpankki som föran1eddes av
24888: rektionen för Statens säkerhetsfond va1de revi-         en specia1granskning enligt 14 a § lagen om sta-
24889: sionsbyrån, CGR-sammans1utningen Arthur                 tens säkerhetsfond och där svarande varit 16 före
24890: Andersen & Co att utföra specia1granskningar-           detta bankdirektörer och med1emmar av styrel-
24891: na. Dessa specia1granskningar har utförts vid           sen har varit långt och inveck1at. Talan väcktes
24892: Egendomsförva1tningsbo1aget Arsena1 Abi hu-             den 31 december 1993 och kompletterades den 18
24893: vudsak under tidsperioden den 30 juni 1993-30           november 1994. Tingsrättens 1 200 sidor 1ånga
24894: oktober 1995.                                           dom gavs först den 15 maj 1998. Genom att delvis
24895:     Med anledning av de specialgranskningar som         förkasta och delvis jämka talan å1ade tingsrätten
24896: utfördes i 35 banker som fusionerats med Spar-          bankens före detta verkställande direktör att be-
24897: banken i Finland krävde Statens säkerhetsfond           tala Egendomsförvaltningsbo1aget Arsenal-SSP
24898: att skadeståndsta1an skulle väckas i 25 sparban-        Ab 20 milj. mk i ersättning. Av det beloppet
24899: ker. 1 Raimo Laaksonens brev av den 27 maj 1998         skulle de andra svarandena beta1a 150 000-
24900: tili riksdagsledamöterna, vilket 1edde tili skriftli-   3 500 000 mk. På de utdömda skadestånden skall
24901: ga spörsmå1 av ledamöterna Karjalainen m.fl.            dessutom beta1as en dröjsmå1sränta på 16% räk-
24902:                                             KK 660/1998 vp                                              5
24903: 
24904: nat fr.o.m. den 1 december 1994. De dömda             nai har rättegångskostnaderna tili största delen
24905: svarandena å1ades att beta1a kärandens rätte-         uppstått och är följd av svarandenas nekanden,
24906: gångskostnader.                                       varför de ökade kostnaderna i stor utsträckning
24907:    Statens säkerhetsfond har i egenskap av den        beror på svarandenas förfarande. Tingsrätten
24908: myndighet som övervakar rättegångsprocesser-          har ansett att kärandens påståenden beträffande
24909: na upprepade gånger eftersträ vat sänkta arvoden      de faktiska omständigheterna praktiskt taget har
24910: för advokater. Nya avta1 som baserar sig på 1ägre     varit korrekta i alla avseenden. Det är beaktans-
24911: timarvoden har redan åstadkommits. 1 domen            värt att även svarandenas yrkanden i fråga om
24912: gällande ta1an mot Keski-Uudenmaan Säästö-            rättegångskostnader gällde sammanlagt miljon-
24913: pankki dömdes svarandena som för1orade må1et          tals mark.
24914: att beta1a kärandens, dvs. Egendomsförvalt-              Revisorerna vid Egendomsförvaitningsbola-
24915: ningsbolaget Arsenal-SSP Ab:s rättegångskost-         get Arsenal Ab godkänner enligt uppgift inga
24916: nader om 2,5 milj. mk, vilket grundade sig på         räkningar som skall betalas av bolaget. A ven för
24917: tingsrättensjämkning, där rätten i och för sig inte   Arsenal Ab:s tjänstemäns delharalla kopplingar
24918: tar ställning tili rättegångskostnaderna utan för-    tidigare utretts så att det inte skall uppstå situa-
24919: mågan hos den eller dem som dömts att betala att      tioner med jäv eller klandervärdhet.
24920: själva k1ara av beta1ningen av skadeståndet och          Finansministeriet har även begärt en utred-
24921: dessutom motpartens rättegångskostnader. En-          ning om principen för betalning av advokaträk-
24922: 1igt uppgift från Egendomsförvaltningsbolaget         ningarna. Vid Arsenal Ab:s bolagsstämma den
24923: Arsenai-SSP Ab är kostnaderna som hittills upp-       16 juni 1998 ändrades bolagsordningen så, att
24924: kommit nämnda 10,5 milj. mk, vilket enligt Arse-      revisorerna inte längre är medlemmar i gransk-
24925: nal Ab är den dyraste och mest arbetdryga rätte-      ningsutskottet som utövar parlamentarisk över-
24926: gången. Bl.a. i fråga om de rättegångskostnader       vakning. Medlemmarna utses bland riksdagsle-
24927: som i domen förkastades har man beslutat att          damöterna av säkerhetsfondens fullmäktige på
24928: överklaga hos Helsingfors hovrätt. Enligt Arse-       förslag av riksdagsgrupperna.
24929:      Helsingfors den 18 juni 1998
24930: 
24931:                                                                              Minister Jouko Skinnari
24932:                                            KK 661/1998 vp
24933: 
24934: Kirjallinen kysymys 661
24935: 
24936: 
24937: 
24938: 
24939:                                   Hannu Takkula /kesk: Elintarvikkeiden arvonlisäveron verokan-
24940:                                      nasta
24941: 
24942: 
24943:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
24944: 
24945:    Peruselintarvikkeiden arvonlisäveron vero-           17 %:n verokannan laskeminen elintarvikkei-
24946: kanta on voimassa olevan oikeuden mukaan nyt         den osalta 12 %:iin on myös oikeudenmukai-
24947: 17 %. Lain säätämisen yhteydessä tarkoituksena       suuskysymys. Korkeasta verokannasta kärsivät
24948: oli, että elintarvikkeisiin sovelletaan aluksi       eniten pienituloisimmat kuluttajat. He joutuvat
24949: 17 %:n verokantaa ja myöhemmin siirryttäisiin        käyttämään keskimääräistä suuremman osuu-
24950: 12 %:n verokantaan. Verokannan tuli arvonlisä-       den tuloistaan peruselintarvikkeisiin. Verokan-
24951: verolain 222 §:n 7 momentinja 85 §:n nojalla olla    nan alentamisen myönteiset seuraukset tulevat
24952: 17 % vuosien 1995-1997 osalta, minkä jälkeen         kasvavan kysynnän myötä näkymään myös elin-
24953: verokannan tuli laskea 12 %:iin. Tämä ylimeno-       tarviketeollisuuden ja kaupan toimialueiden ta-
24954: kauden järjestely ei ole kuitenkaan toteutunut.      loudellisessa kehityksessä.
24955:     Euroopan unionin arvonlisäverodirektiivin           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24956: mukaan kukin jäsenvaltio voi soveltaa tiettyihin     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24957: hyödykkeisiin yhtä tai kahta alennettua verokan-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24958: taa yleisen verokannan sijasta. Suomessa on kui-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24959: tenkin tällä hetkellä käytössä kolme normaalia
24960: alempaa verokantaa: 6 %:n verokanta muun                       Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24961: muassa henkilökuljetuksiin, 12 %:n verokanta                ryhtyä, että elintarvikkeiden arvonlisäve-
24962: muun muassa lääkkeisiin ja 17 %:n verokanta                 ron nykyinen verokanta alennetaan alku-
24963: elintarvikkeiden osalta. Koska väliaikaiseksi tar-          peräisten lupausten mukaiselle 12 %:n
24964: koitettua 17 %:n verokantaa elintarvikkeiden                suuruiselle verokantatasolle?
24965: osalta ei vieläkään ole laskettu 12 %:iin, voimas-
24966: sa oleva arvonlisäverolaki ei tältä osin vastanne
24967:  arvonlisäverodirektiivin säännöksiä.
24968: 
24969:      Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1998
24970: 
24971:                                         Hannu Takkula lkesk
24972: 
24973: 
24974: 
24975: 
24976:  280043
24977: 2                                         KK 661/1998 vp
24978: 
24979: 
24980: 
24981: 
24982:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
24983: 
24984:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      lyn yhteydessä tehtiin arvonlisäverokantoja kos-
24985: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       keva ratkaisu, jossa elintarvikkeiden aikaisem-
24986: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     min väliaikainen verokanta säädettiin pysyväksi.
24987: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannu          Tällöin katsottiin, että valtiontaloudellisista syis-
24988: Takkulan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       tä elintarvikkeiden verokantaa ei ole mahdollista
24989: n:o 661:                                            alentaa. Samat valtiontaloudelliset syyt ovat
24990:                                                     edelleen olemassa. Elintarvikkeiden verokannan
24991:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       alentaminen 17 prosentista 12 prosenttiin mer-
24992:        ryhtyä, että elintarvikkeiden arvonlisäve-   kitsisi noin 2, 1 miljardin markan vuosittaista ve-
24993:        ron nykyinen verokanta alennetaan alku-      rotuoton menetystä.
24994:        peräisten lupausten mukaiselle 12 %:n           Samassa yhteydessä aikaisemmat 6 ja 12 pro-
24995:        suuruiselle verokantatasolle?                sentin verokannat korvattiin nykyisellä 8 prosen-
24996:                                                     tin verokannalla. Muutokset ovat tulleet voi-
24997:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        maan 1.1.1998 lukien.
24998: vasti seuraavaa:                                       Voimassa olevan arvonlisäverolain mukaan
24999:                                                     Suomessa sovelletaan siten kuudennen arvon-
25000:   Arvonlisäverolaissa sovellettava yleinen vero-    lisäverodirektiivin (77/388/ETY) edellyttämällä
25001: kanta on 22 prosenttia. Elintarvikkeisiin ja re-    tavalla kahta alennettua 17 ja 8 prosentin vero-
25002: huaineisiin sovelletaan alennettua 17 prosentin     kantaa.
25003: verokantaa. Vuoden 1998 talousarvion käsitte-
25004: 
25005:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1998
25006: 
25007:                                                                            Ministeri Jouko Skinnari
25008:                                          KK 661/1998 vp                                              3
25009: 
25010: 
25011: 
25012: 
25013:                                       Tili Riksdagens Talman
25014: 
25015:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    17 procent. 1 samband med behandlingen av 1998
25016: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-     års budget fattades ett beslut i fråga om mervär-
25017: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-   desskattesatsen genom vilket den tidigare tillfålli-
25018: man Hannu Takkula undertecknade spörsmål nr        ga skattesatsen för livsmedel bestämdes bli bestå-
25019: 661:                                               ende. Då ansåg man att Iivsmedelsskattesatsen
25020:                                                    inte på grund av statsekonomiska orsaker kan
25021:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     sänkas. Samma orsaker existerar fortfarande. En
25022:        ta så att den nuvarande skattesatsen för    sänkning av skattesatsen från 17 procent tili 12
25023:        medvärdesskatt på Jivsmedel sänks tili      procent skulle innebära en förlust på 2,1 miljar-
25024:        den skattesatsnivå på 12% som ur-           der mark i de årliga skatteintäkterna.
25025:        sprungligen Iovades?                           1 sammanhanget ersattes också de tidigare
25026:                                                    skattesatserna på 6 procent och 12 procenqned
25027:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      den nuvarande skattesatsen på 8 procent. And-
25028: anföra följande:                                   ringarna harträtti kraft den 1 januari 1998.
25029:                                                       Enligt den gällande mervärdesskattelagen till-
25030:   Den allmänna skattesats som tillämpas i mer-     lämpas sålunda i Finland i enlighet med det sjätte
25031: värdesskattelagen är 22 procent. På livsmedel      mervärdesskattedirektivet (77/388/EEG) två
25032: och fodermedel tillämpas en sänkt skattesats på    sänkta skattesatser på 17 och 8 procent.
25033: 
25034:      Helsingfors den 17 juni 1998
25035: 
25036:                                                                           Minister Jouko Skinnari
25037:                                             KK 662/1998 vp
25038: 
25039: Kirjallinen kysymys 662
25040: 
25041: 
25042: 
25043: 
25044:                                    Klaus Heliberg /sd: Työvoimatoimistojen mahdollisuuksista edistää
25045:                                        syrjäytyvien työttömien työllistymistä
25046: 
25047: 
25048:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
25049: 
25050:    Sipoon työvoimatoimistolla on ollut hyviä             Sipoon työvoimatoimisto on työllistämispal-
25051: kokemuksia nk. työvoimapalvelusta, jonka an-          velun ansiosta voinut työllistää 1.4.1993-
25052: siosta on ollut mahdollista vuodesta 1993 vuo-        31.4.1998 välisenä aikana 281 eri työtöntä. Näis-
25053: denvaihteeseen 1997-98 työllistää pitkään työt-       tä henkilöistä on toukokuussa 1998 vakituisessa
25054: tömänä olleita työnhakijoita. Tällöin valtion va-     työssä 114 henkilöä ja pätkätyössä 27, koulutuk-
25055: roista on maksettu kaikki palkkaukseen liittyvät      sessa 18, eläkkeellä 13, työvoiman ulkopuolella 6
25056: kulut. Nyt tämän mahdollisuuden on korvannut          ja työttömänä enintään 9 viikkoa 20 henkilöä.
25057: yhdistelmätuki, jossa valtion varoista maksetaan      Eläkettä odottaa 25 henkilöä ja työttömänä on
25058: 5 100 markkaa kuukaudessa, kun työnhakija,            vain 45 henkilöä (kolmestatoista henkilöstä ei
25059: joka on ollut työttömänä 500 päivää, työlliste-       tosin ole tietoa). Tulosta voidaan pitää erinomai-
25060: tään.                                                 sena, kun ottaa huomioon, että nämä 281 henki-
25061:     Koska yhdistelmätuen 5 100 markkaa ei riitä       löä olivat olleet jo hyvinkin pitkään työttöminä,
25062: kattamaan kaikkia palkkakustannuksia, vaatii          vähimmilläänkin vuoden.
25063: tämä malli sen, että henkilö työllistetään joko          Työllistämispalvelun ansiosta on Sipoossa
25064: yritykseen tai varakkaaseen yhdistykseen. Työn-       voitu lisäksi suorittaa paljon sellaisia töitä, jotka
25065: johto on työvoimatoimiston ulkopuolella, eikä         muutoin olisivat jääneet tekemättä, esimerkiksi
25066: työvoimatoimistolle kerry työllistetystä työllistä-   vanhuksille ja vammaisille on voitu järjestää pa-
25067: misjakson ajalta riittävästi tietoa työllistämisen    remmat asuinolosuhteet, eri yhdistyksille ja va-
25068: kannalta merkityksellisistä seikoista.                paapalokunnille on rakennettu ja kunnostettu
25069:     Sipoossa työvoimatoimisto palkkasi työnjoh-       tiloja ja on edistetty luonnonsuojelutyötä.
25070:  tajia eri työllistämispalvelun projekteja varten.       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25071:  Työnjohtajien tehtäviin on kuulunut normaalien       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25072:  työnjohtotehtävien ohella raportointi työvoima-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25073:  toimiston muille virkailijoille työllistämispalve-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25074:  lussa olevien työntekijöiden ammattitaidosta,
25075:  työkyvystä ja työmotivaatiosta sekä muista mah-                 Aikooko Hallitus tulevaisuudessa an-
25076:  dollisista seikoista. Näiden tietojen perusteella            taa työvoimatoimistoille mahdollisuuden
25077:  työvoimatoimiston virkailijat ovat voineet tehdä             Sipoossa tehokkaaksi ja toimivaksi ha-
25078:  asiakkaiden kanssa työnhakusuunnitelmia.                     vaitun työllistämispalvelun järjestämi-
25079:                                                               seksi?
25080: 
25081:       Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1998
25082: 
25083:                                            Klaus Heliberg /sd
25084: 
25085: 
25086: 
25087: 
25088:  280043
25089: 2                                            KK 662/1998 vp
25090: 
25091: 
25092: 
25093: 
25094:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
25095: 
25096:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         vien kohderyhmänä olivat ne työttömät, joiden
25097: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          työttömyys uhkasi pitkittyä yli kahden vuoden.
25098: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-       Työtön oli valtiollisessa työllistämispalvelussa
25099: le jäsenelle kansanedustaja Klaus Hellbergin           määräaikaisessa työsuhteessa työvoimatoimis-
25100: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 662:          toon, joka sijoitti työttömän yhdistykseen, sää-
25101:                                                        tiöön tai yksityiselle. Koska työllistetty oli val-
25102:            Aikooko Hallitus tulevaisuudessa an-        tion palveluksessa, maksettiin palkkauskustan-
25103:         taa työvoimatoiroistoille mahdollisuuden       nukset kokonaan valtion työllistämistukivarois-
25104:         Sipoossa tehokkaaksi ja toimivaksi ha-         ta.
25105:         vaitun työllistämispalvelun järjestämi-            Työllistämispalvelun avulla työllistettynä on
25106:         seksi?                                         ollut vuosittain keskimäärin 2 000 työtöntä, jo-
25107:                                                        ten sen kautta työllistettyjen määrä on jäänyt
25108:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           varsin vähäiseksi samalla kun työllistämispalve-
25109: vasti seuraavaa:                                       lu on koettu raskaaksi ja byrokraattiseksi työllis-
25110:                                                        tämiskeinoksi. Työllistämispalvelu on lisäksi
25111:     Työllistämispalvelu otettiin käyttöön 1990-lu-     kustannuksiltaan kallein työllistämisen muoto.
25112: vun alussa valtion lakisääteisten työllistämisvel-     Kun vuositason yksikkökustannus työllistettyä
25113: voitteiden täyttämiseksi. Tuolloin valtiolla oli       kohti on 98 000 markkaa, ovat 2 000 työllistetys-
25114: yhdessä kuntien kanssa velvollisuus työllistää         tä aiheutuvat menot 200 miljoonaa markkaa.
25115: määräajaksi pitkäaikaistyöttömiä. Työllistämis-        Lisäksi järjestelmä on ollut työnjohdollisesti ja
25116: velvoitteiden täyttäminen osoittautui jo ennen         valvonnan kannalta ongelmallinen työnantajan
25117: työllisyystilanteen vaikeutumista valtion viras-       ja työn teettäjän ollessa eri tahoja. Huomiota on
25118: toissa ja laitoksissa ongelmalliseksi, kun viras-      kiinnitettävä myös siihen, että työllistämispalve-
25119: toista ei löytynyt riittävästi työpaikkoja lakisää-    lu menetelmänä, jossa osa työttömistä otetaan
25120: teisen velvoitteen täyttämiseksi. Tämän vuoksi         työsuhteeseen työvoimatoimistoon, on omiaan
25121: kehitettiin korvaava menettely, jossa valtio oli       antamaan väärän signaalin työvoimatoimiston
25122: työnantajana mutta työpaikkajärjestettiin muun         tehtävistä ja roolista.
25123: muassa järjestöihin. Työllistämisvelvoitteet pois-         Työvoimapoliittisen uudistuksen selvitystyön
25124: tettiin vuoden 1993 alusta lukien,jolloin vaikeas-     yhteydessä tehtiin laaja tilastoanalyysi, joka
25125: sa työllisyystilanteessa päätettiin kuitenkin jat-     osoitti, että yli 500 päivää eli yli kaksi vuotta
25126: kaa työllistämispalvelua.                              työttömänä olleiden työmarkkinatuen saajien
25127:     Kunnallisessa työllistämispalvelussa kunta         määrä on lähes 100 000. Ongelmalliseksi on muo-
25128: voi sijoittaa työllistämänsä pitkäaikaistyöttö-        dostunut, että suuri joukko työmarkkinatuen
25129: män, jonka palkkaamiseen on myönnetty työllis-         saajista uhkaa syrjäytyä työmarkkinoilta. Ajalli-
25130: tämistukea, työhön yhdistykseen, säätiöön tai          sesti rajoittamattomasta työmarkkinatuesta on
25131: yksityiselle. Työllistettävä pitkäaikaistyötön on      muodostunut kohderyhmälle vähimmäistoi-
25132: tällöin työsuhteessa kuntaan. Kunnallisen työl-        meentulojärjestelmä vuosikausien ajaksi.
25133: listämispalvelun tavoitteena on parantaa etenkin           Valtion työllistämispalvelu ei ole ollut riittävä
25134: niiden pitkäaikaistyöttömien työllistymisedelly-       toimenpide yli kaksi vuotta työttömänä olleiden
25135: tyksiä, joiden sijoittuminen työmarkkinoille on        työllistämiseen. Tästä syystä vuoden 1998 alusta
25136: erityisen ongelmallista. Kunnallista työllistämis-     palvelujärjestelmää muutettiin siten, että yli kak-
25137: palvelua koskevat säännökset otettiin myös vuo-        si vuotta (500 päivää) työttömänä olleille järjes-
25138: den 1998 alusta voimaan tulleeseen uusi ttuun          tetään uusi palvelukokonaisuus, niin sanottu
25139: työllisyysasetukseen (136311997).                      uusi aktiivikausi, johon sisältyy muun muassa
25140:     Sen sijaan valtion työllistämispalvelu lakkau-     työnhakusuunnitelman uudistaminen.
25141: tettiin kuluvan vuoden 1998 alusta voimaan tul-            Kuluvan vuoden alusta käyttöön otettu tuki-
25142: leen työvoimapoliittisen uudistuksen yhteydessä.       muoto, yhdistelmätuki, on tiedon siitä levitessä
25143: Valtiollisessa työ llistämispalvelussa työllistettä-   lähtenyt suhteellisen hyvin käyntiin. Yhdistelmä-
25144:                                            KK 662/1998 vp                                              3
25145: 
25146: tuen käyttömahdollisuuksia parantaa entises-         palkka sekä myös työnantajan eläke- ja sosiaali-
25147: tään 1. 7.1998 alusta voimaan tuleva työllisyys-     turvamaksu.
25148: asetuksen muutos, joka mahdollistaa yhdistel-           Valtion työllistämispalvelun lakkauttaminen
25149: mätuen myöntämisen, vaikka työnantaja saisi          on tarkoitus korvata uusilla entistä aktiivisem-
25150: Raha-automaattiyhdistyksen avustusta ja veik-        milla ja voimakkaammilla työvoimapalvelu-ja
25151: kausvaroista maksettavaa avustusta työllistettä-     työllistämistoimenpiteillä. Työvoimapoliittisen
25152: vän henkilön palkkaamiseen tai työllistämisen        kokonaisuudistuksen yhtenä tavoitteena on saa-
25153: edistämiseen. Edellä selostettu muutos parantaa      da työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin entistä te-
25154: entisestään yhdistysten ja järjestöjen työllistä-    hokkaampi vaikuttavuus muun muassa siirtä-
25155: mismahdollisuuksia palkata yhdistelmätuella          mällä toimenpiteiden painopistettä nykyistä
25156: palkattava henkilö myös kokoaikatyöhön. Yh-          enemmän vähintään kaksi vuotta työttömänä
25157: distelmätuessa voittoa tavoittelemattomille yh-      olleisiin pitkäaikaistyöttömiin eli juuri työllistä-
25158: distyksille ja säätiöille voidaan yhdistelmätukena   mispalvelun piirissä olleeseen kohderyhmään.
25159: maksaa enintään työllistettävälle maksettava
25160:      Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1998
25161:                                                                          Ministeri Antti Kalliomäki
25162: 4                                            KK 662/1998 vp
25163: 
25164: 
25165: 
25166: 
25167:                                           Tili Riksdagens Talman
25168: 
25169:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             reformen trädde i kraft i början av 1998. Mål-
25170: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande             gruppen för dem som skulle sysselsättas i den
25171: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-         statliga sysselsättningsservicen utgjordes av ar-
25172: dags1edamot Klaus Heliberg undertecknade                betslösa vilkas arbetslöshet riskerade att fortgå
25173: spörsmål nr 662:                                        över två år. 1 den statliga sysselsättningsservicen
25174:                                                         stod den arbetslöse i ett visstidsanställningsför-
25175:           Ämnar Regeringen i framtiden ge ar-           hållande tili arbetskraftsbyrån, som placerade
25176:         betskraftsbyråerna möjlighet att ordna          den arbetslöse i en förening, stiftelse eller hos en
25177:         sådan sysselsättningsservice som i Sibbo        privat. Eftersom den sysselsatte var i statens
25178:         befunnits vara effektiv och fungerande?         tjänst, betalades lönekostnaderna helt och hållet
25179:                                                         ur de statliga medlen för sysselsättningsstöd.
25180:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt               Antalet personer som varit sysselsatta med
25181: anföra följande:                                        hjälp av sysselsättningsservicen har uppgått tili i
25182:                                                         genomsnitt 2 000 arbetslösa per år. Sålunda har
25183:     Sysselsättningsservicen togs i bruk i början av     antalet sysselsatta via sysselsättningsservicen va-
25184: 1990-talet för att uppfylla statens lagstadgade         rit tämligen litet samtidigt som sysselsättnings-
25185: sysselsättningsskyldigheter. Då var staten till-        servicen upp1evts som ett tungrott och byråkra-
25186: sammans med kommunerna skyldig att sysselsät-           tiskt sysselsättningsmedel. Sysse1sättningsservi-
25187: ta långtidsarbetslösa för en viss tid. Uppfyllandet     cen är dessutom tili sina kostnader den dyraste
25188: av sysselsättningsskyldigheterna visade sig vara        formen av sysselsättande. Medan enhetskostna-
25189: problematiskt vid statliga ämbetsverk och inrätt-       den per sysselsatt på årsnivå är 98 000 mark, är de
25190: ningar redan innan sysselsättningsläget försvåra-       utgifter som åsamkas av 2 000 sysselsatta 200
25191: des, då ämbetsverken inte hade tiliräckligt med         mi1joner mark. Dessutom har systemet med tan-
25192: arbetsplatser för att uppfylla den lagstadgade          ke på arbets1edningen och övervakningen varit
25193: skyldigheten. Därför utvecklades ett ersättande         prob1ematiskt, då arbetsgivaren och den som lå-
25194: förfarande, där staten fungerade som arbetsgiva-        tit utföra arbetet varit olika instanser. Uppmärk-
25195: re men arbetsplatsen ordnades bl.a. i organisatio-      samhet bör också fåstas vid att sysselsättnings-
25196: ner. Sysselsättningsskyldigheterna slopades i           servicen som en metod, där en del av de arbetslö-
25197: början av 1993, då man under det rådande svåra          sa ställs i anställningsförhållande tili arbets-
25198: sysselsättningsläget emellertid beslöt att fortsätta    kraftsbyrån, är ägnad att ge fel signal om arbets-
25199: med sysselsättningsservicen.                            kraftsbyråns uppgifter och roll.
25200:     Då det gäller kommunal sysselsättningsservi-            1 samband med utredningsarbetet i anslutning
25201: ce, kan kommunen placera den långtidsarbetslö-          tili den arbetskraftspolitiska reformen gjordes en
25202: se som skall sysselsättas och för vars anställande      omfattande statistisk ana1ys, som visade att anta-
25203: man beviljat sysselsättningsstöd i arbete hos en        let mottagare av arbetsmarknadsstöd som varit
25204: förening, en stiftelse eller en privat. Den långtids-   arbetslösa i över 500 dagar, dvs. över två år,
25205: arbetslöse som skall sysselsättas står härvid i         uppgick till närmare 100 000. Det problematiska
25206: anställningsförhållande till kommunen. Den              är att en stor del av mottagarna av arbetsmark-
25207: kommunala sysselsättningsservicen syftar tili att       nadsstöd riskerar utslagning från arbetsmarkna-
25208: förbättra sysselsättningsförutsättningarna sär-         den. Det tidsmässigt obegränsade arbetsmark-
25209: skilt för de långtidsarbetslösa som är svåra att        nadsstödet har för må1gruppen blivit ett minimi-
25210: placera på arbetsmarknaden är speciellt proble-         utkomstsystem för åratal framöver.
25211: matisk. Bestämmelserna om kommunal syssel-                  Statens sysselsättningsservice har inte varit en
25212: sättningsservice inkluderades också i den revide-       tillräcklig åtgärd för att ge sysselsättning åt per-
25213: rade sysselsättningsförordningen (136311997),           soner som varit arbetslösa i över två år. Av denna
25214: som trädde i kraft i början av 1998.                    anledning ändrades servicesystemet i början av
25215:    Däremot slopades statens sysselsättningsser-         1998 så, att en ny servicehelhet, en s.k. ny aktiv
25216: vice i samband med att den arbetskraftspolitiska        period, ordnas för personer som varit arbetslösa
25217:                                            KK 662/1998 vp                                              5
25218: 
25219: i över två år (500 dagar). Under denna aktiva        bete. Åt föreningar och stiftelser som inte strävar
25220: period förnyas bl.a. jobbsökarplanen.                efter vinst kan man som sammansatt stöd betala
25221:     Den i början av året ibruktagna stödformen,      högst lönen för den som skall sysselsättas samt
25222: det sammansatta stödet, har i och med att uppgif-    även arbetsgivarens pensions- och socialskydds-
25223: ten därom spridits kört i gång relativt bra. Möj-    avgift.
25224: ligheterna att använda sammansatt stöd kommer           Meningen är att ersätta slopandet av statens
25225: att förbättras ännu mer genom den ändring av         sysselsättningsservice med nya aktivare och
25226: sysselsättningsförordningen som träder i kraft       kraftfullare arbetskraftsservice- och sysselsätt-
25227: 1. 7.1998 och som möjliggör beviljande a v sam-      ningsåtgärder. Ett av den arbetskraftspolitiska
25228: mansatt stöd, även om arbetsgivaren skulle få        totalreformens mål är att ge de arbetskraftspoli-
25229: bistånd från Penningautomatföreningen och            tiska åtgärderna en allt effektivare slagkraft bl.a.
25230: tipsmedlen för att avlöna eller främja sysselsät-    genom att förskjuta åtgärdernas tyngdpynkt
25231: tandet av en person som skall sysselsättas. Ovan     mera än förut tili långtidsarbetslösa personer
25232: beskrivna ändring förbättrar från förut förening-    som varit arbetslösa i minst två år, dvs. tili just
25233: ars och organisationers möjligheter att med sam-     den målgrup som omfattats av sysselsättnings-
25234: mansatt stöd anställa en person också i heltidsar-   servicen.
25235:      Helsingfors den 30 juni 1998
25236: 
25237:                                                                           Minister Antti Kalliomäki
25238:                                             KK 663/1998 vp
25239: 
25240: Skriftligt spörsmål 663
25241: 
25242: 
25243: 
25244: 
25245:                                     Henrik Lax /sv m.fl.: Den omvända bevisbördan i Natura 2000
25246:                                        -processen
25247: 
25248: 
25249:                                          Tili Riksdagens Talman
25250: 
25251:    Beredningen av Finlands bidrag tili f:U:s s.k       kunnat bevisa att den inte har s.k. trösklar som
25252: Natura 2000-nätverk är på slutrakan. Anda se-          förhindrar/försvårar vattencirkulationen, vilket
25253: dan det ursprungliga förslaget presenterades vå-       miljömyndigheten framfört som det centrala ar-
25254: ren 1997 har hård kritik riktats mot berednings-       gumentet för att viken bör upptas i Naturanät-
25255: processen, särskilt mot brister i hörandet av sak-     verket. Miljömyndigheterna har inte presenterat
25256: ägare med tanke på förslag om införlivande av          egna utredningar, som skulle strida mot resulta-
25257: privatägda områden som inte redan varit föremål        tet.
25258: för något slag av skyddsbeslut.                           Att bevisbördan och dess kostnader på detta
25259:    Kritiken har tagit sig konkret uttryck i över       sätt överförts på markägarna strider mot en a v de
25260: 14 000 anmärkningar mot det ursprungliga för-          mest centrala principerna i vår nordiska rättstra-
25261: slaget, samt över 6 000 mot det korrigerade.           dition.
25262:    Ett centralt argument i kritiken har varit, att        Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
25263: många områden som föreslagits bli upptagna i           ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
25264: Natura 2000 i motsats tili vad miljömyndigheter-       ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
25265: na påstår inte i verkligheten uppfyller de kriterier   följande spörsmål:
25266: som nämns i de aktuella EU-direktiven, dvs det
25267: s.k habitatdirektivet och/eller fågeldirektivet.                Är Regeringen medveten om att miljö-
25268:    Följaktligen finns det exempel på att mark-                myndigheterna i samband med Natura
25269: ägarna på egen bekostnad tvingats anlita såväl                2000-processen på många håll i praktiken
25270: biologisk somjuridisk sakkunnighjälp för att he-              överfört bevisbördan och dess kostnader
25271: visa motsatsen. Så har t.ex. varit fallet med Lång-           på markägarna, och
25272: viken i Korpo kommun, där man efter noggran-                    anser Regeringen att detta är förenligt
25273:  na lodningar av hela den ca 4,5 km långa viken               med vår nordiska rättsuppfattning?
25274: 
25275:       Helsingfors den 2 juni 1998
25276: 
25277:           Henrik Lax /sv                  Håkan Malm /sv                 Ulla-Maj Wideroos /sv
25278:           Klaus Bremer /sv                Margareta Pietikäinen /sv      Pehr Löv /sv
25279:           Ola Rosendahl /sv               Gunnar Jansson /sv             Raimo Tiilikainen /sv
25280: 
25281: 
25282: 
25283: 
25284:  280043
25285: 2                                            KK 663/1998 vp
25286: 
25287: Kirjallinen kysymys 663                                                                        Suomennos
25288: 
25289: 
25290: 
25291: 
25292:                                     Henrik Lax /r ym.: Käännetystä todistustaakasta Natura 2000
25293:                                         -prosessissa
25294: 
25295: 
25296:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
25297:     Suomen osuuden valmistelu EU:n ns. Natura           osalta, jossa koko noin 4,5 kilometriä pitkän
25298: 2000 -verkostoon on loppusuoralla. Aina alku-           lahden tarkkojen luotausten perusteella on pys-
25299: peräisen ehdotuksen esittelystä keväällä 1997           tytty todistamaan, että siellä ei ole ns. kynnyksiä,
25300: lähtien valmisteluprosessiin on kohdistunut             jotka estävät/vaikeuttavat veden vaihtumista,
25301: kova arvostelu. Arvostelu on erityisesti koskenut       mitä ympäristöviranomainen on esittänyt kes-
25302: asianomaisten kuulemiseen liittyviä puutteita ot-       keisenä argumenttina lahden ottamiselle Natura-
25303: taen huomioon, että kyse on sellaisten yksityis-        verkostoon. Ympäristöviranomaiset eivät ole
25304: alueiden liittämistä koskevista ehdotuksista, jot-      esitelleet omia selvityksiään, jotka olisivat tulos-
25305: ka eivät aikaisemmin ole olleet minkäänlaisten          ten kanssa ristiriidassa.
25306: suojelupäätösten kohteena.                                  Todistustaakan ja siitä aiheutuvien kulujen
25307:     Arvostelu on ilmennyt konkreettisesti siten,        sälyttäminen tällä tavalla maanomistajille on ris-
25308: että yli 14 000 huomautusta on jätetty alkuperäi-       tiriidassa pohjoismaisen oikeusperinteemme kes-
25309: seen ehdotukseen sekä yli 6 000 korjattuun ehdo-        keisten periaatteiden kanssa.
25310: tukseen.                                                    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25311:     Arvostelun keskeisenä argumenttina on ollut,        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
25312: että monet Natura 2000 -ohjelmaan ehdotetut             kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25313: alueet eivät ympäristöviranomaisten päinvastai-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25314: sista väitteistä huolimatta todellisuudessa täytä
25315: kyseisissä EU-direktiiveissä eli ns. luontodirek-                  Onko Hallitus tietoinen, että ympäris-
25316: tiivissä ja/tai lintudirektiivissä mainittuja kritee-           töviranomaiset ovat Natura 2000 -pro-
25317: reitä.                                                          sessiin liittyen monilla tahoilla käytän-
25318:     Näin ollen on olemassa esimerkkejä siitä, että              nössä sälyttäneet todistustaakan ja siitä
25319: maanomistajat ovat omalla kustannuksellaan                      aiheutuvat kustannukset maanomistajil-
25320: joutuneet käyttämään niin biologista kuin juri-                 le,ja
25321: distakin asiantuntemusta päinvastaisen asianti-                    pitääkö Hallitus tätä yhtenevänä poh-
25322: lan todistamiseen. Näin on tapahtunut esim.                     joismaisen oikeuskäsityksemme kanssa?
25323:  Korppoon kunnassa sijaitsevan Långvikenin
25324: 
25325:       Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1998
25326: 
25327:           Henrik Lax /r                    Håkan Malm /r                   Ulla-Maj Wideroos /r
25328:           Klaus Bremer /r                  Margareta Pietikäinen lr        Pehr Löv /r
25329:           Ola Rosendahl/r                  Gunnar Jansson /r               Raimo Tiilikainen /r
25330:                                             KK 663/1998 vp                                              3
25331: 
25332: 
25333: 
25334: 
25335:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
25336: 
25337:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         selvityksessä on käytetty keskeisenä argumentti-
25338: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          na sille, ettei alue täytä direktiivin edellytyksiä
25339: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        sen sisällyttämiselle Natura 2000 -verkostoon.
25340: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Henrik            Myös Långvikenin pohjassa olevat kynnysalueet
25341: Laxin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         ovat todennettavissa merenkulkulaitoksen sy-
25342: n:o 663:                                               vyyskartoitustiedostoista. Kuitenkaan niiden
25343:                                                        merkitystä ja veden suolapitoisuuden eroja ei
25344:           Onko Hallitus tietoinen, että ympäris-       pidä liiaksi korostaa luontotyypin ainoina omi-
25345:        töviranomaiset ovat Natura 2000 -pro-           naispiirteinä.
25346:        sessiin liittyen monilla tahoilla käytän-           Direktiivin määritelmän mukaan kapeat mur-
25347:        nössä säilyttäneet todistustaakan ja siitä      tovesilahdet ovat luontotyyppinä sellaisia kapei-
25348:        aiheutuvat kustannukset maanomistajil-          ta, pitkiä ja syviä merenlahtia, joissa rantaviiva
25349:        le,ja                                           on avoin ja epäsäännöllinen. Aallokko ja ranta-
25350:           pitääkö Hallitus tätä yhtenevänä poh-        virtaukset eivät siten pääse vaikuttamaan ranta-
25351:        joismaisen oikeuskäsityksemme kanssa?           vyöhykkeen vesikasvillisuuteen. Tämäntyyppi-
25352:                                                        sissä elinympäristöissä esiintyy oma, erikoislaa-
25353:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tuinen eliölajistonsa. Långviken on edustava
25354: vasti seuraavaa:                                       näyte kyseisestä luontotyypistä ja täyttää hyvin
25355:                                                        ne edellytykset, joiden perusteella alue voidaan
25356:     Natura 2000 -verkoston valmistelu on ollut         sisällyttää Natura 2000 -verkostoon. Tämän
25357: varsin laaja ja monivaiheinen prosessi. Valmiste-      tyyppisiä alueita sisältyy Suomen Natura 2000
25358: lussa on maanomistajilla ja muilla asianosaisilla      -ehdotukseen vain viisi kappaletta. Långviken
25359: ollut hyvät mahdollisuudet saada mielipiteensä         on tämän luontotyypin paras edustaja Lou-
25360: valmistelijoiden tietoon. Asianosaisia eri vaiheis-    nais-Suomen ympäristökeskuksen alueella.
25361: sa kuultaessa Natura 2000 -verkostoon sisällytet-          Se, että maanomistajat ovat esittäneet omia
25362: tävien alueiden suojeluperusteita on voitu täs-        käsityksiään alueen luonnonpiirteistä, ei tieten-
25363: mentää ja tätä kautta huomattavaan määrään             kään tarkoita sitä, että todistustaakka olisi säly-
25364: alueiden rajauksia on tehty muutoksia maan-            tetty maanomistajille. Ympäristöviranomaisilla
25365: omistajien toivomusten mukaisesti. Asianosais-         on joka tapauksessa näyttövelvollisuus niiden
25366: ten kuulemisvaihe on täyttänyt varsin hyvin teh-       perusteiden olemassaolosta, joiden perusteella
25367: tävänsä molempien osapuolten kannalta. Kun             alue on otettu ehdolle Natura 2000 -verkostoon.
25368: otetaan huomioon, että asianosaisia tahoja             Alueelliset ympäristökeskukset ovat mahdolli-
25369: Natura-prosessissa lienee useita kymmeniä tu-          suuksiensa mukaan pyrkineet valmistelun eri
25370: hansia, ei viime vaiheen huomauttajien määrää          vaiheissa selvittämään maan omistajille, millä pe-
25371: voida sittenkään pitää erityisen huomattavana.         rusteella heidän alueensa on ehdotukseen otettu
25372:     Natura 2000 -verkostoon ehdotettavat alueet        ja mitä vaikutuksia siitä on heidän alueensa käy-
25373: täyttävät lintu- ja luontodirektiivin asettamat        tölle. Tehtävä ei kuitenkaan ole helppo asian-
25374: vaatimukset suojeltavien lajien ja luontotyyp-         osaisten erittäin suuren lukumäärän vuoksi, ku-
25375: pien osalta. Korppoon Långviken, joka kysy-            ten apulaisoikeuskansleri Jukka Pasanen on lau-
25376:  myksessä on erityisesti tuotu esiin, täyttää täysin   sunnossaan Maataloustuottajain Etelä-Hämeen
25377:  Iuontodirektiivin Suojeltavalie luontotyypille        liitolle todennut. Natura 2000 -ohjelman valmis-
25378: (kapeat murtovesilahdet) asettamat vaatimuk-           telu on kaikilta osin tehty voimassa olevia lakeja
25379:  set. Luontotyypin kuvauksessa ei ole mainittu         ja hyvää hallintokäytäntöä noudattaen ja vastaa
25380:  mitään alueen vuonomaisuudesta, mitä tehdyssä         siten myös pohjoismaisia oikeuskäsityksiä.
25381: 
25382:      Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 1998
25383: 
25384:                                                                  Ympäristöministeri Pekka Haavisto
25385: 4                                         KK 663/1998 vp
25386: 
25387: 
25388: 
25389: 
25390:                                        Tili Riksdagens Talman
25391: 
25392:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen       direktivets krav för upptagning i nätverket Natu-
25393: föreskriver har Ni, Fru Ta1man, till vederböran-     ra 2000. Också trösk1arna i bottnen av Långviken
25394: de med1em av statsrådet översänt fö1jande av         kan verifieras i sjöfartsverkets dataregister med
25395: riksdagsman Henrik Lax m.fl. undertecknade           uppgifter om vattendjup. Det är dock inte skä1 att
25396: spörsmål nr 663:                                     överbetona betydelsen av dem och av variatio-
25397:                                                      nerna i sa1tha1ten som de enda karakteristiska
25398:          Är Regeringen medveten om att mi1jö-        dragen för naturtypen.
25399:        myndigheterna i samband med Natura                Enligt definitionen i direktivet är de smala
25400:        2000-processen på många håll i praktiken      bräckvattensvikarna som naturtyp sådana sma-
25401:        överfört bevisbördan och dess kostnader       la, långa och djupa havsvikar där strandlinjen är
25402:        på markägarna, och                            öppen och oregelbunden. Vågsvallet och ström-
25403:          anser Regeringen att detta är förenligt     ningarna utmed stranden kan därmed inte påver-
25404:        med vår nordiska rättsuppfattning?            ka vattenvegetationen i strandzonen. 1 livsmiljö-
25405:                                                      er av denna typ förekommer en he1t egen flora av
25406:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt        organismer. Långviken är ett representativt ex-
25407: anföra följande:                                     empel på denna naturtyp och uppfyller vä1 de
25408:                                                      kriterier enligt vi1ka ett område kan införlivas i
25409:    Beredningen av nätverket Natura 2000 har          nätverket Natura 2000. 1 Fin1ands förslag tili
25410: varit en mycket omfattande och variationsrik         nätverket Natura 2000 finns bara fem områden
25411: process. Under beredningen har markägarna och        av denna typ. Långviken är den bästa represen-
25412: andra berörda haft goda möj1igheter att informe-     tanten för typen inom Sydvästra Finlands miljö-
25413: ra beredarna om sina åsikter. Då de berörda          centrals område.
25414: hörts i olika skeden har grunderna för skyddet av        Det faktum att markägarna har anfört sina
25415: de områden som skall ingå i nätverket Natura         egna uppfattningar om naturens särdrag i olika
25416: 2000 kunnat preciseras, och på detta sätt har        områden betyder naturligtvis inte att bevisbör-
25417: ändringar, i en1ighet med markägarnas önske-         dan skulle ha förts över på dem. Miljömyndighe-
25418: mål, kunnat göras i avgränsningen av ett stort       terna är i alla fall skyldiga att ådagalägga existen-
25419: anta1 områden. Skedet för hörande av berörda         sen av de grunder enligt vi1ka området har före-
25420: parter har ur vardera partens synvinke1 fyllt sin    slagits för nätverket Natura 2000. De regionala
25421: uppgift mycket väl. Då man beaktar att de som        miljöcentralerna har, så långt de haft möjlighet,
25422: berörts av Naturaprocessen torde uppgå till flera    arbetat för att i olika skeden av beredningen
25423: tiotals tusen kan man ändå inte anse att de som      klarlägga för markägarna på vilka grunder deras
25424: gjort anmärkningar under det senaste skedet är       områden har tagits med i förslaget och vilka
25425: så anmärkningsvärt många.                            återverkningar detta har på nyttjandet av områ-
25426:    De områden som föreslås för nätverket Natu-       dena. Denna uppgift har dock inte varit lätt på
25427: ra 2000 uppfyller de krav som fågel- och habitat-    grund av det oerhört stora anta1et berörda, vilket
25428: direktiven ställer i fråga om skyddade arter och     också justitiekanslersadjoint Jukka Pasanen har
25429: naturtyper. Långviken i Korpo, som särskilt tas      konstaterat i sitt utlåtande tili södra Tavastlands
25430: upp i spörsmå1et, uppfyller till fullo de krav som   förbund inom Centra1förbundet för 1ant- och
25431: habitatdirektivet ställer på en skyddad naturtyp     skogsbruksproducenter. Beredningen av pro-
25432: (sma1a bräckvattensvikar). 1 beskrivningen av         grammet Natura 2000 har till alla delar skett
25433: området nämns inte att området skulle vara           under iakttagande av gällande lag och god för-
25434: fjordartat, vi1ket i utredningarna använts som ett   valtningspraxis och motsvarar alltså också den
25435: centra1t argument för att området inte uppfyller     nordiska rättsuppfattningen.
25436: 
25437:      Helsingfors den 26 juni 1998
25438: 
25439:                                                                       Miljöminister Pekka Haavisto
25440:                                              KK 664/1998 vp
25441: 
25442: Kirjallinen kysymys 664
25443: 
25444: 
25445: 
25446: 
25447:                                     Kari Kantalainen /kok ym.: Työehtosopimuksen yleissitovuutta
25448:                                         koskevan oikeuskanslerin päätöksen noudattamisesta
25449: 
25450: 
25451:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
25452: 
25453:     Oikeuskansleri antoi viime viikolla päätök-         mukaan päätöstä tehtäessä oli menetelty sillä
25454: sensä kanteluun, joka koski sosiaali- ja terveys-       tavoin virheellisesti, että se oli vaikuttanut myös
25455: ministeriön tekemää päätöstä, jolla oli katsottu        päätöksen lopputulokseen.
25456: kuorma-autoalan työehtosopimus yleissitovak-               Ministeri toistaa antamassaan tiedotteessa
25457: si. Oikeuskansleri totesi ministeri Terttu Huttu-       uudelleen niitä perusteluita,joiden oikeuskansle-
25458: Juntusen menetelleen epäasianmukaisesti pää-            ri on todennut olevan virheellisiä. Tiedotteessa
25459: töstä tehdessään, kun hän ei ollut vaatinut tar-        annetaan muun ohella edelleen ymmärtää, että
25460: kempia selvityksiä yleissitovuusasian ratkaisuun        ministeriö ei aikoisi noudattaa sitä korkeimman
25461: vaikuttaneista tilastollisista ja oikeudellisia kysy-   oikeuden ratkaisuun perustuvaa voimassa ole-
25462: myksiä koskeneista valmisteluasiakirjojen eroa-         van oikeuden sääntöä, jonka mukaan yleissito-
25463: vuuksistaja siitä, voitiinko asian esittelijän teke-    vuus edellyttää työehtosopimukselta vähintään
25464: miin laskelmiin sisältyneitä lukujajärjestäytynei-      noin 50 prosentin edustavuutta.
25465: den työnantajien työntekijämäärästä ja sen kas-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25466: vusta pitää luotettavina, vaikka asiassa tehtyjen       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
25467: aikaisempien selvitysten perusteella niiden oi-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25468:  keellisuutta oli perusteita epäillä.                   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25469:     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen on oikeus-
25470:  kanslerin päätöksen jälkeen ilmoittanut tiedot-                  Aikooko sosiaali- ja terveysministeriö
25471:  teessaan, että hänen 3.10.1997 tekemänsä kante-               ottaessaan kantaa työehtosopimusten
25472:  lun kohteena ollut päätös kuorma-autoalan työ-                yleissitovuuteen edelleen menetellä taval-
25473:  ehtosopimuksen yleissitovuudesta on edelleen                  la, jonka valtioneuvoston oikeuskansleri
25474:  voimassa. Tämä tarkoittanee, että ministeri ei aio            on todennut virheelliseksi ja epäasianmu-
25475:  ottaa huomioon oikeuskanslerin kantaa, jonka                  kaiseksi?
25476: 
25477:       Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1998
25478: 
25479:            Kari Kantalainen /kok      Jukka Tarkka /nuors        Vuokko Rehn /kesk
25480:            Anne Knaapi /kok           Klaus Bremer /r            Olavi Ala-Nissilä /kesk
25481:            Oiva Savela /kok           Timo Ihamäki /kok          Juhani Sjöblom /kok
25482:                      Kalevi Lamminen /kok                Kyösti Karjula /kesk
25483: 
25484: 
25485: 
25486: 
25487:  280043
25488: 2                                         KK 664/1998 vp
25489: 
25490: 
25491: 
25492: 
25493:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
25494: 
25495:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      vertailtavien tietojen tulisi olla samoista lähteis-
25496: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       tä, samanaikaisia ja mahdollisimman ajan tasalla
25497: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     olevia. Valitettavasti siihen on monien työehto-
25498: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kari           sopimusten soveltamisaloilla vaikea päästä.
25499: Kantalaisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-         Oikeuskansleri Paavo Nikula on katsonut,
25500: myksen n:o 664:                                     että ratkaisuni oli epäasianmukainen, koska en
25501:                                                     vaatinut tarkempia selvityksiä yleissitovuusasian
25502:            Aikooko sosiaali- ja terveysministeriö   ratkaisuun vaikuttaneista tilastollisia ja oikeu-
25503:        ottaessaan kantaa työehtosopimusten          dellisia kysymyksiä koskeneista valmisteluasia-
25504:        yleissitovuuteen edelleen menetellä taval-   kirjojen eroavuuksista ja ettei esittelevän virka-
25505:        la, jonka valtioneuvoston oikeuskansleri     miehen laskelmiin sisältyneitä lukuja järjestäyty-
25506:        on todennut virheelliseksi ja epäasianmu-    neiden työnantajien työntekijämäärästä ja sen
25507:        kaiseksi?                                    kasvusta voitu pitää luotettavina. Oikeuskansle-
25508:                                                     rin ratkaisussa ei ole otettu kantaa työehtosopi-
25509:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        muksen yleissitovuuteen, vaan ainoastaan asian
25510: vasti seuraavaa:                                    valmistelu- ja ratkaisumenettelyn lainmukaisuu-
25511:                                                     teen.
25512:    Vastatessani lokakuussa 1997 kansanedustaja          Sosiaali- ja terveysministeriö selvittää ensi ti-
25513: Wideroosin työehtosopimusten yleissitovuutta        lassa, voidaanko oikeuskanslerin päätöksessä
25514: koskeneeseen kirjalliseen kysymykseen n:o 937/      mainittuja ministeriön päätöksessä havaittuja
25515: 1997 vp totesin, että ministeriössä on pyritty      puutteita korjata ja tarkistaa nyt käytettävissä
25516: arvioimaan kuorma-autoalan työehtosopimuk-          olevien uusimpien tietojen valossa laskentape-
25517: sen yleissitovuutta toistuvasti viimeisen vuoden    rusteiden oikeellisuus. Selvitystyössä otetaan
25518: aikana. Jo tuolloin totesin myös, että tarjolla      huomioon ne menettelylliset ja muut seikat, joi-
25519: olevat tietolähteet eivät anna tarkkaa kuvaa jär-   hin oikeuskansleri on ratkaisussaan kiinnittänyt
25520: jestäytymisen osuudesta, vaan epävarmuutta on        ministeriön huomiota.
25521: ilmennyt kaikissa laskelmissa. Se johtuu mm.            Olen useassa eri tilaisuudessa korostanut työ-
25522: käytettävissä olevista Tilastokeskuksen työssä-      sopimuslain uudistamistarvetta. Haluan vielä
25523: käyntitilastoista, toimialalla toimivien muiden      tässä yhteydessä toistaa, että parhaillaan toimi-
25524: työehtosopimusten soveltamisalalla olevien           van työsopimuslakikomitean tulisi lainsäädäntö-
25525: työntekijöiden lukumäärästä, työnantajien jär-       teitse selvittää työehtosopimusten yleissitovuu-
25526: jestäytymiskehityksestä ja järjestäytyneiden         dessa ilmenneet sisällölliset ja rakenteelliset on-
25527: työnantajien palveluksessa olevien työntekijöi-      gelmat.
25528: den lukumäärästä. Yleissitovuuden arvioinnissa
25529: 
25530:      Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1998
25531: 
25532:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
25533:                                              KK 664/1998 vp                                                3
25534: 
25535: 
25536: 
25537: 
25538:                                          Tili Riksdagens Talman
25539: 
25540:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        jämföras komma från samma källor samt vara
25541: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          samtidiga och så tidsenliga som möjligt. Tyvärr
25542: Iem av statsrådet översänt följande av riksdags-        är det i fråga om många kollektivavtal svårt att nå
25543: man Kari Kantalainen m.fl. undertecknade                detta.
25544: spörsmål nr 664:                                            Justitiekansler Paavo Nikula har ansett att
25545:                                                         mitt avgörande var inkorrekt, eftersom jag inte
25546:           Ämnar social- och hälsovårdsministe-          krävt noggrannare utredningar om de skillnader i
25547:        riet när det tar ställning tili kollektivavta-   beredningshandlingarna som gällde statistiska
25548:        lens allmänt bindande karaktär alltjämt          ochjuridiska frågor och som påverkade avgöran-
25549:        förfara på ett sätt som justitiekanslern i       det, och att de tai som ingick i den föredragande
25550:        statsrådet konstaterat vara felaktigt och        tjänstemannens kalkyler och som gällde antalet
25551:        olämpligt?                                       arbetstagare hos organiserade arbetsgivare och
25552:                                                         dess tillväxt inte kunde anses tillförlitliga. Justi-
25553:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           tiekanslern har i sitt avgörande inte tagit ställning
25554: anföra följande:                                        tili kollektivavtalets allmänt bindande karaktär,
25555:                                                         utan endast tilllagligheten i berednings- och av-
25556:    När jag i oktober 1997 svarade på riksdagsle-        görandeförfarandet.
25557: damot Wideroos skriftliga spörsmål nr 937/1997              Social- och hälsovårdsministeriet utreder vid
25558: rd om kollektivavtalens allmänt bindande karak-         första tillfålle om de ijustitiekanslerns avgörande
25559: tär konstaterade jag att man vid ministeri et under     nämnda bristerna i ministeriets beslut kan avhjäl-
25560: de senaste åren upprepade gånger har försökt            pas och granskar riktigheten i beräkningsgrun-
25561: bedöma kollektivavtalets allmänt bindande ka-           derna utgående från de nyaste uppgifterna som
25562: raktär när det gäller lastbilsbranchen. Redan då         nu är tillgängliga. 1 utredningen beaktas de om-
25563: konstaterade jag också att de informationskällor         ständigheter i fråga om förfarande och övrigt på
25564: som står tili buds inte ger en exakt bild av organi-    vilka justitiekanslern har gjort ministeriet upp-
25565: seringsnivån, utan ett stort mått av osäkerhet har       märksamt i sitt avgörande.
25566: framkommit i alla kalkyler. Det beror bl.a. på              Jag har vid flera olika tillfållen poängterat
25567: Statistikcentralens ibrukvarande sysselsättnings-       behovet av en revidering av lagen om arbetsavtal.
25568: statistik, det antal arbetstagare i branschen som       Jag vill också i detta sammanhang upprepa att
25569: omfattas av andra branschers kollektivavtal, ut-        arbetsavtalskommitten, vars arbete pågår som
25570: vecklingen i fråga om arbetsgivarnas organise-           bäst, lagstiftningsvägen borde klarlägga de inne-
25571: ring och antalet arbetstagare som är i dessa ar-         hållsmässiga och strukturella problem som fram-
25572:  betsgivares tjänst. När man bedömer allmänt             kommit i fråga om arbetsavtalens allmänt bin-
25573:  bindande karaktär, borde uppgifterna som skall          dande karaktär.
25574: 
25575:      Helsingforsden 23 juni 1998
25576:                                                                        Minister Terttu Huttu-Juntunen
25577:                                                 KK 665/1998 vp
25578: 
25579: Kirjallinen kysymys 665
25580: 
25581: 
25582: 
25583: 
25584:                                       Mikko Elo /sd: Työttömyysturvalain sisältöä koskevan tiedotuksen
25585:                                          parantamisesta
25586: 
25587: 
25588:                                            Eduskunnan Puhemiehelle
25589: 
25590:     Työttömyysturvalakiin sisältyy työttömän oi-           tyksiin liittyvistä asioista perusteellisemmin kuin
25591: keuksien kannalta erittäin tärkeitä lainkohtia.            nykyisin tapahtuu jo silloin, kun työtön ensim-
25592: Osa niistä edellyttää työttömältä itseltään aktii-         mäistä kertaa ilmoittautuu työvoimatoimistoon.
25593: vista toimintaa jo lain kirjaimen perusteella. Esi-        Esimerkiksi työttömyyseläkkeen ehtona oleva
25594: merkiksi työttömyysturvalain 16 §:n 2 momentti,            tulevan ajan laskemisen mahdollisuus edellyttää,
25595: jossa todetaan, että työssäoloehdon täyttymises-           ettei eläketapahtuman ja työsuhteen päättymisen
25596: sä voidaan henkilön pyynnöstä ottaa huomioon               välissä ole yli 360 päivärahatonta päivää. Tämä
25597: myös sellainen neljän perättäisen viikon ajanjak-          aikaraja ylittyy helposti sen johdosta, että myös
25598: so,jossa työaika on yhteensä vähintään 80 tuntia           lauantait ja sunnuntait lasketaan päivärahatte-
25599: jakautuneena kullekin viikolle.                            miksi päiviksi, kuten myös ne päivät, jotka las-
25600:     Koska tällä saattaa olla työssäoloehdon täyt-          kennallisesti eivät ole päivärahapäiviä esimer-
25601: tymisen ja toisaalta päivärahan määräytymisen              kiksi työnantajan antaman erillisen erokorvauk-
25602: osalta merkittäviä vaikutuksia, olisi syytä harki-         sen takia.
25603:  ta sitä, että niille henkilöille, jotka kyseisen valin-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25604:  nan voivat suorittaa, tiedotettaisiin tästä erik-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25605:  seen työttömyyskassojen toimesta. Nykyisin tie-           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25606:  dottaminen asiasta on jäänyt lähinnä liittojen            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25607:  lehdistä ja muusta materiaalista selville otetta-
25608:  vaksi asiaksi, koska laissa ei erikseen tästä asiasta               Onko Hallituksella tarkoitus tehostaa
25609:  ole todettu mitään.                                              tiedotusta työttömiä koskevista keskei-
25610:     Työttömien kannalta olisi yhtä oleellista, että               sistä lainsäännöksistä nimenomaisesti
25611:  työttömäksi joutuneille tiedotettaisiin samoin                   säätämällä tästä tai muilla tavoilla?
25612:  työttömyyseläkkeen tasoon ja saamisen edelly-
25613: 
25614:       Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1998
25615: 
25616:                                                  Mikko Elo /sd
25617: 
25618: 
25619: 
25620: 
25621:  280043
25622: 2                                           KK 665/1998 vp
25623: 
25624: 
25625: 
25626: 
25627:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
25628: 
25629:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tiedonsaantia silloin, kun samanaikaisesti on ky-
25630: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          symys useamman kuin yhden organisaation
25631: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        myöntämien etuuksien yhteensovittamisesta tai
25632: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko             esim. tiedustelu kohdistuu toisen organisaation
25633: Elon näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          myöntämään etuuteen.
25634: 665:                                                       Sosiaali-ja terveysministeriö ei pidä tiedotusta
25635:                                                        koskevasta velvollisuudesta säätämistä tarkoi-
25636:            Onko Hallituksella tarkoitus tehostaa       tuksenmukaisena lähinnä sen johdosta, että työt-
25637:         tiedotusta työttömiä koskevista keskei-        tömyyskassajärjestelmä on pakollisen sosiaaliva-
25638:         sistä lainsäännöksistä nimenomaisesti          kuutuksen toimeenpano-organisaatioista ainoa,
25639:         säätämällä tästä tai muilla tavoilla?          jolla ei ole sellaista keskuselintä, jolle voitaisiin
25640:                                                        antaa lakisääteisiä tehtäviä. Sosiaali- ja terveys-
25641:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           ministeriön tehtäviin toimeenpanoon liittyvä tie-
25642: vasti seuraavaa:                                       dotus ja asiakaspalvelu sopisivat huonosti. Tie-
25643:                                                        dotusvelvollisuus kuuluu työttömyyskassoille jo
25644:    Työttömien kannalta keskeisten etuuksien tie-       nykyisinkin osana toimeenpanotehtävää.
25645: dotuksessa pääperiaate on ollut se, että kansan-           Vuoden 1997 alusta voimaan tulleista työttö-
25646: eläkelaitos hoitaa tiedotuksen myöntämiensä            myysturvalain muutoksista tiedotettiin kaikille
25647: etuuksien osalta, ansioon suhteutetun työttö-          ansioon suhteutetun työttömyyspäivärahan saa-
25648: myysturvan tiedotuksesta huolehtivat työttö-           jille maksuilmoitukseen liitetyllä tiedotteella
25649: myyskassatja työeläkkeitä koskevasta tiedotuk-         kahden kuukauden ajan. Tiedotteessa mainittiin,
25650: sesta huolehtii työeläkejärjestelmä. Työttömyys-       jos jokin säädöksen kohta edellyttää työttömän
25651: turvan työvoimapoliittisten edellytysten osalta         omaa aktiivista valintaa.
25652: tiedotusvastuu on viime kädessä työvoimatoi-               Sosiaali- ja terveysministeriö pitää päivärahan
25653: mistoilla. Sosiaali- ja terveysministeriö on tiedot-    saajille suoraan lähetettyjä tiedotteita hyvänä
25654: tanut tiedotusvälineiden kautta pääasiassa halli-      keinona täydentää olemassa olevia tiedotuska-
25655: tusten esitysten antamisesta ja lakien vahvistami-      navia ja ryhtyy toimenpiteisiin niiden käytön li-
25656: sesta. Toimeenpanon hajauttaminen luonnolli-            säämiseksi. Ensi vaiheessa tiedotettavia asioita
25657: sesti vaikeuttaa yksittäisen kansalaisen kohdalla       olisivat mm. kysymyksessä mainitut säännökset.
25658: 
25659:        Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 1998
25660:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
25661:                                           KK 665/1998 vp                                                3
25662: 
25663: 
25664: 
25665: 
25666:                                       Tili Riksdagens Talman
25667: 
25668:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           beviljas av flera organisationer eller t.ex. när det
25669: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           är fråga om en förmån som beviljas av en annan
25670: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       organisation.
25671: dagsman Mikko Elo undertecknade spörsmål nr               Social- och hälsovårdsministeriet anser att
25672: 665:                                                  det inte är ändamålsenligt att meddela föreskrif-
25673:                                                       ter om skyldigheten att ge information närmast
25674:           Ämnar Regeringen effektivera infor-         av den orsaken att arbetslöshetskassorna är de
25675:        mationen om de viktigaste lagbestämmel-        enda verkställande organisationerna inom den
25676:        serna som berör de arbetslösa genom att        obligatoriska socialförsäkringen som saknar ett
25677:        uttryck1igen meddela föreskrifter om det-      sådant centralt organ som kunde åläggas lagstad-
25678:        ta, eller pä nägot annat sätt?                 gade uppgifter. lnformationen och kundservicen
25679:                                                       i anslutning tili verkställigheten skulle passa då-
25680:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ligt in i social- och hälsovärdsministeriets uppgif-
25681: anföra fö1jande:                                      ter. Det ankommer redan i dag på arbetslöshets-
25682:                                                       kassorna att sköta informationen som en del av
25683:    1 fråga om informationen om de viktigaste          verställighetsuppgifterna.
25684: förmånerna för de arbetslösa har huvudprinci-             Alla de som fick inkomstrelaterad arbetslös-
25685: pen varit att folkpensionsanstalten informerar        hetsdagpenning informerades om de ändringar i
25686: om de förmäner som anstalten själv beviljar, ar-      lagen om utkomstskydd fOr arbetslösa som träd-
25687: betslöshetskassorna informerar om det inkomst-        de i kraft vid ingången av 1997. Detta gjordes i
25688: relaterade utkomstskyddet för arbetslösa och ar-      två månaders tid genom ett meddelande som
25689: betspensionssystemet sköter informationen om          fogades tili betalningsavin. 1 meddelandet nämn-
25690: arbetspensioner. Ansvaret för informationen om        des också ifall någon punkt i författningen kräver
25691: de arbetskraftspolitiska förutsättningarna för        ett aktivt vai av den arbetslöse.
25692: utkomstskyddet för arbetslösa ligger i sista hand         Social- och hälsovårdsministeriet anser att
25693: hos arbetskraftsbyråerna. Social- och hälso-          meddelanden som sänds direkt tili dem som får
25694: vårdsministeriet har via massmedia huvudsakli-        dagpenning är ett bra sätt att komplettera existe-
25695: gen informerat om propositioner som regeringen        rande informationskanaler och tänker vidta åt-
25696: avlåtit och om lagar som stadfåsts. Det faktum        gärder för att meddelanden skall sändas oftare
25697: att verkställigheten är decentraliserad innebär       tili de berörda. Bl.a. de bestämmelser som nämns
25698: naturligtvis att det är svårare för den enskilda      i spörsmålet hör tili de frågor som man borde
25699: medborgaren att få information i sädana fall när      informera om tili att börja med.
25700:  det är fråga om en samordning av förmåner som
25701: 
25702:      Helsingfors den 25 juni 1998
25703: 
25704:                                                     Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
25705:                                               KK 666/1998 vp
25706: 
25707: Kirjallinen kysymys 666
25708: 
25709: 
25710: 
25711: 
25712:                                      Sulo Aittoniemi /kesk: Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:n toimin-
25713:                                          taa arvostelevasta kirjeestä
25714: 
25715: 
25716:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
25717: 
25718:      Suomen kansalainen on lähettänyt oheisen al-        KHT-tilintarkastaja Yrjö Tuokko oli ainoa am-
25719: lekirjoittamansa tiukkasävyisen kirjeen. Jos sen         mattitilintarkastaja Talousosuuspankissa, jossa
25720: tiedot pitävät osaksikin paikkansa, tiukkasävyi-         hänen valvonnan alla kuitenkin katosi pankin
25721: syyteen on aihetta.                                      varoja muutaman mrd:n verran.
25722:      Kansanedustajille toimitettu kirje kuuluu seu-          Kysymään jää tämäkö oli se ansio, jolla hänet
25723: raavasti:                                                valittiin Arsenalin tilintarkastajaksi, sisäiseksi
25724:      "Arvoisat kansanedustajat                           tarkastajaksija vielä kaiken kukkuraksi Arsena-
25725:      Oliko tapaus "Sundqvist" vain jäävuoren-            lin varoilla hänen suuressa velkalastissa oleva
25726: huippu verrattuna siihen, mitä kaikkea muuta             yrityksensä vedettiin kuiville ohjaamalla hänen
25727: valtion varoilla ylläpidettävien roskapankkien           toimistoille useiden miljoonien markkojen edestä
25728: ympärillä tapahtuu???                                    "erikoistilintarkastuksia".
25729:      Tietyt "erikoistilintarkastuksia" tekevät tilin-        Näin maallikkona olisi luullut, että Arsenalin
25730: tarkastustoimistot ja asianajotoimistot, joiden          tilintarkastajaksi valittavan henkilön toiminnan
25731: laskutuksessa tuntuu desimaalipilkku siirtyneen          ja moraalin olisi tullut olla paavillisempaa kuin
25732: väärään paikkaan, rahastavat Arsenalia tärkeäl-          paavin itse!!!
25733: lä tavalla.                                                  Yrjö Tuokon toimistot siis tehtailivat erikois-
25734:      Syy miksi lähestyn Teitä näin poikkeukselli-        tilintarkastuskertomuksia 1 200 kpl, joista mer-
25735:  sella tavalla on se, etten usko että millään muulla     kittävä osa laskutettiin Arsenalilta ja samanai-
25736:  tavalla saadaan tätä Arsenalin rahastosta loppu-        kaisesti hän on Arsenalin tilintarkastaja ja vielä-
25737:  maan, kuin se että Te kaikki saatte tämän tiedon        pä Arsenalin sisäinen tarkastaja. Hän ei siis istu
25738:  samanaikaisesti ja samansisältöisenä ja selvit-         pelkästään kahdella pallilla, vaan peräti kolmella
25739:  tänette tämän asian yhtä määrätietoisesti kuin          pallilla.
25740:  tapaus "Sundqvistin", joka kuitenkin oli hytty-             Ennen vanhaan sanottiin, että on pantu pukki
25741:  sen ininää siihen verrattuna, mitä Arsenalin ym-        kaalimaan vartijaksi, mutta tässä tapauksessa
25742:  pärillä tapahtuu tälläkin hetkellä.                     pukki on päässyt jo kaa1imaahan.
25743:      Olen jo pitkään ollut vakuuttunut siitä, että           Olen tehnyt Yrjö Tuokosta kantelun (hänestä
25744:  tietyt helsinkiläiset asianajo- ja tilintarkastustoi-   on muuten jostain syystä tehty lähes kymmenen
25745:  mistot rahastavat Arsenalia tärkeällä tavalla.          kantelua) Keskuskauppakamarin tilintarkastus-
25746:      Viimeinen pisara tähän kirjoitukseeni oli se,       lautakunnalle, sillä käsitykseni mukaan hänen
25747:  että lyhyen ajan sisällä kuulin Yrjö Tuokon va-         toimintansa ei missään tapauksessa täytä KHT-
25748:  laehtoisessa todisteJossa Espoon käräjäoikeu-           tilintarkastajan eettisiä vaatimuksia ja ei voi vält-
25749:  dessa, että hänen toimistonsa ovat tehneet 1 200        tyä ajatukselta, että tarkastuskertomukset ovat
25750:  "erikoistilintarkastusta" ja Ilta-Sanomien artik-       tilaustyönä tehtyjä. Kantelussani olen esittänyt
25751:  keli,jossa todettiin, että Asianajotoimisto Heikki      12 kysymystä tilintarkastuslautakunnalle. (kysy-
25752:   Haapaniemi oli laskuttanut Arsenalia pankkioi-         mykset liitteenä)
25753:  keudenkäynnistä 10 500 000 markkaa- onnek-                  Kaikkein irvokkainta Yrjö Tuokon kante-
25754:   si vastuuntuntoinen käräjäoikeus oli hyväksynyt        luuni antamassa vastineessa oli se, että kun hän
25755:   vain 2 500 000 markkaa, joka sekin on korkeasti        ilmeisesti ymmärsi, että hän asiantuntijavastuun
25756:   palkatun virkamiehen 10 vuoden ansio.                  nojalla voi joutua vastuuseen virheellisestä "eri-
25757:       Tapaus Yrjö Tuokko ja hänen lukuisat tilin-        koistilintarkastuskertomuksesta" ja mahdolli-
25758:   tarkastustoimistonsa.                                  sesta väärästä valasta, niin hän vierittää kaiken
25759:       Taustainformaationa on hyvä tietää, että           vastuun työn tilaajalle ja toteaa, että:
25760: 
25761:  280043
25762: 2                                          KK 666/1998 vp
25763: 
25764:    "Erikoistilintarkastuskertomus ei nauti min-      keus päättää yli 1,5 mmk laskun hyväksymises-
25765: käänlaista julkista luotettavuutta eikä sitä voida   t a.. ...
25766:                                                            "'
25767: oikeudenkäynnissä käyttää sellaisenaan todis-            Asianajotoimisto Heikki Haapaniemi Oy
25768: teena, koska se olisi OK 17 luvun 11 § tarkoitta-        Saattaahan olla vain sattuma, että AA Toi-
25769: ma ns. kirjallinen yksityisluonteinen kertomus.      misto Haapaniemi oli vuonna 1997 Suomen kan-
25770: Vain niillä dokumenteilla ja havainnoilla itsel-     nattavin AA toimisto, kun samanaikaisesti Arse-
25771: lään, joihin tarkastuskertomus perustuu, on oi-      nalin perintäosaston johtajana oli Satu Paasto-
25772: keudellista todistusvoimaa merkitystä." (koros-      Haapaniemi,jolla ilmeisesti yksin oli kaikki valta
25773: tus tässä)                                           ohjata tiettyjen oikeudenkäyntien hoito halua-
25774:    Irvokasta on siis se, ettäYrjöTuokko ja hänen     milleen tahoille, mutta tämä "sattuma" kannat-
25775: toimistonsa ovat julkisilla varoilla tehtailleet     tanee selvittää.
25776: useita satoja erikoistilintarkastuksia, jotka hä-        Esimerkkejä
25777: nen vastinetta lainatakseni "ei nauti minkään-           Olen kuullut, että tämmöiseen kansalaispa-
25778: laista julkista luotettavuutta" mutta joiden seu-    lautteeseen on vaikeata reagoida, koska ei ole
25779: rauksena on kuitenkin käynnistynyt satoja polii-     konkreettisia esimerkkejä mihin tarttua.
25780: situtkimuksia ja satoja oikeudenkäyntejä, joissa         Esim. 1
25781: Yrjö Tuokko ja hänen toimistonsa edustajat ovat          Tilintarkastustoimisto Yrjö Tuokko Oy on
25782: antaneet ymmärtää, että nämä oikeuden asiakir-       teettänyt valvontatilintarkastajallaan 13.6.1994
25783: joihinjätetyt "erikoistilintarkastuskertomukset"     päivätyn "erikoistilintarkastuskertomuksen",
25784: ovat lähes jumalansanaan verrattavia todistuk-       jonka kustannuksiksi AA Tero Pöytäniemi on
25785: sia.                                                 ilmoittanut konkurssiasiamiehen toimistolle
25786:    Varovasti arvioiden Yrjö Tuokon toimistojen       107 883,50 markkaaja KHT-Yrjö Tuokko Kes-
25787: tehtailemien erikoistilintarkastuskertomuksien       kuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnalle
25788: seurauksena on yhteiskunnalle poliisitutkimuk-       39 000 markkaa.
25789: sien-, oikeuslaitosten- ja asianajokulujen seu-          Kysymys
25790: rauksina aiheutunut satojen miljoonien turhat            Paljonko tämä "erikoistilintarkastuskerto-
25791: kulut.                                               mus" on todellisuudessa maksanut ja paljonko
25792:    Tilintarkastustoimisto Yrjö Tuokko Ky:n lii-      Arsenal on siitä maksanut ja onko Arsenalin
25793: kevaihto, ennen kuin kun pääsi Arsenalin tilin-      tilintarkastaja Yrjö Tuokko hyväksynyt tämän
25794: tarkastajaksiolin.l3,7mmkjavelatn.17,0mmk            laskun.
25795: ja tämän jälkeen sitten yllättäen hänen toimisto-        Esim. 2
25796: jen liikevaihto viisinkertaistu ollen vuonna 1995        AA Tero Pöytäniemi on laatinut haastehake-
25797: n. 62mmk.                                            muksen 16.08.1994, jossa on harvalla tekstillä
25798:    Toimistojen voitto oli yllättäen yli 15 mmk,      vajaa 5 sivua tekstiä ja kustannukset 43 500
25799: joka oli enemmän kuin koko vuoden 1992liike-         markkaa eli sivun hinta 8 700 markkaa.
25800: vaihto.                                                  Kysymys
25801:     Arsenalin vastaava perintäpäällikkö varatuo-         Onko AA Tero Pöytäniemi laskuttanut tämän
25802: mari Satu Paasto-Haapaniemi.                         Arsenalilta ja onko Arsenal sen maksanut ja
25803:    Olen henkilökohtaisesti ollut läsnä velkojain-    onko tilintarkastaja Yrjö Tuokko hyväksynyt
25804: kokouksessa, jossa pesänhoitaja esitti Arsenalin     tämän laskun.
25805: hyväksyttäväksi yli 1,5 mmk laskun, kun pesän           Tässä haasteessa on ollut kysymys muutamien
25806: muut velkojat olivat sitä mieltä, että 300 000       käytettyjen mikrotietokoneiden myynnistä, jossa
25807: markkaa on yläraja. Silmää räpäyttämättä Arse-       haasteessa AA Tero Pöytäniemi on vaatinut ko-
25808: nalin edustaja Satu Paasto-Haapaniemi oli sitä       neiden arvona 500 000 markkaa ja sopimuksen
25809: mieltä, että AA Tero Pöytäniemen esittämä lasku      tuottona 2 500 000 markkaa.
25810: yli 1,5 mmk on ok, vaikka sekä alioikeudet, että         Espoon käräjäoikeus arvioi koneiden arvoksi
25811: hovioikeudet olivat systemaattisesti, joko hylän-    35 000 markkaa ja tuotoksi 87 000 markkaa.
25812: neet tai huomattavasti pienentäneet Arsenalin            Kysymäänjää onko tämä yleinen tapa saada 5
25813: valitseman AA Tero Pöytäniemen oikeuden-             sivuisen kirjelmän laatimiskulut hyväksytyksi
25814: käyntikuluvaatimuksia. Satu Paasto-Haapanie-         esittämällä tahallaan vaikutelma, että tässä pro-
25815: mi antoi ymmärtää, että hän toimii kansanedus-       sessissa on kysymys jopa 3 000 000 markan int-
25816: tajien mandaatilla- toimiiko hän?                    ressistä.
25817:    Olen muuten yllättynyt, että onko todella             Esim. 3 ja kysymys
25818: näin, että Arsenalin toimihenkilöllä on yksin oi-       AA Tero Pöytäniemi on laskuttanut Hovioi-
25819:                                               KK 666/1998 vp                                              3
25820: 
25821: keuden valituksestaan 20.3.1996 ja vastineestaan             "Tässä sotketaan kaksi asiaa. Nämä erikoisti-
25822: 18.4.1996 yhteensä 108 580 markkaa. Hovioi-              lintarkastuksethan suorituttaa konkurssipesä,
25823: keus kuitenkin hyväksyi työn arvoksi 25 000              joka on ihan eri oikeussubjekti kuin Arsenal,
25824: markkaa, eli laskutuksen "kerroin" oli 4,3.              korostaa Tuokko."
25825:     Onko Arsenal maksanut tämän laskun yh-                   Tässä oli vainjäävuoren huippujajos jotakuta
25826: teensä l 08 580 markkaa ja jos on niin kuka on           kansanedustajaa kiinnostaa saada lisätietoja ja
25827: hyväksynyt laskun?                                       esimerkiksi kopiot Keskuskauppakamarilie te-
25828:     Esim. 4 ja kysymys                                   kemästäni kantelusta liitteineen, niin toimitan ne
25829:     Onko Asianajotoimisto Heikki Haapaniemi              Teille tai sitten käsitykseni mukaan ne ovat julki-
25830: laskuttanut         KeSP'n         oikeudenkäynnistä     sia asiakirjoja, jotka voi tilata Keskuskauppaka-
25831: 10 500 000 markkaa Arsenalilta ja jos lasku on           marin tilintarkastuslautakunnalta.
25832: maksettu kuka sen on Arsenalin puolesta hyväk-               Lopuksi totean, että jos minulla olisi valtaa,
25833: synyt ja onko tiliintarkastaja Yrjö Tuokko hy-           niinjäädyttäisin Arsenalin laskujen maksamisen,
25834: väksynyt tämän laskun tarkastaessaan Arsenalin           koskien erikoistilintarkastuskertomuksia ja
25835: tilejältoimiessaan Arsenalin sisäisenä tarkastaja-       asianajotoimistojen laskuja, joissa näyttää ole-
25836: na?                                                      van tämän otannan perusteella "kerroin" 4,2-
25837:     Käräjäoikeus katsoi työn arvoksi 2 500 000           4,3, siihen asti kunnes selvitetään mistä tämä ero
25838: markkaa, tässä tapauksessa "kerroin" oli 4,2.            johtuu, että oikeudessa esitetään yli neljä kertaa
25839:     Esim.4                                               korkeampia asianajokululaskuja, kuin mitä oi-
25840:     Onko vain sattuma, että Yrjö Tuokon toimis-          keuslaitos katsoo työn arvoksi ja onko Arsenal
25841: tojen liikevaihto viisinkertaistu samanaikaisesti        siis todellakin hyväksynyt esim. KeSP:n tapauk-
25842: kun hän pääsi Arsenalin tilintarkastajaksi ja si-        sessa 10 500 000 markan vai 2 500 000 markan
25843: säiseksi tarkastajaksi?                                  laskun."
25844:     Kysymys                                                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25845:     Paljonko Yrjö Tuokon yhtiöt on Iaskuttanut           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25846:  Arsenalia vuosina 1992-1997 ja kuka on lasku-           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25847:  tuksen hyväksynyt ja onko Yrjö Tuokko tarkas-           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25848:  taessaan Arsenalin tilejä ja toimiessaan Arsena-
25849:  lin sisäisenä tarkastajana hyväksynyt oman las-                   Onko Hallitus tietoinen perusteluissa
25850:  kutuksensa. On huomattava, että on mahdollis-                  tarkoitetussa kirjeessä kuvatusta yhteis-
25851:  ta, että Yrjö Tuokko on kierrättänyt laskutuk-                 kunnan varoja tuhlaavasta toiminnasta
25852:  sensa tiettyjen asianajotoimistojen kautta, kuten              roskapankki Arsenalin yhteydessä, ja
25853:  esim. Asianajotoimisto Heikki Haapaniemi Oy                       aikooko Hallitus omalta osaltaan teh-
25854: ja Asianajotoimisto Veikko Palotie & Co Oy.                     dä jotakin muuta kuin lähettää kirjallisen
25855:     Viime vuonna Iltalehti kysyi Tuokolta tätä                  kysymyksen lausunnolle roskapankki
25856:  samaa ongelmaaja mielestäni Tuokon vastauk-                    Arsenalin johdolle sekä kirjeessä maini-
25857:  sesta kävi ilmi, että juridisella kikkailullajääviys-          tuille?
25858:  ongelma pyritään kiertämään. Tuokon vastaus:
25859:       Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1998
25860:                                            Sulo Aittoniemi /kesk
25861: 4                                            KK 666/1998 vp
25862: 
25863: 
25864: 
25865: 
25866:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
25867:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         jallisiin kysymyksiinjohtaneessa Raimo Laakso-
25868: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          sen 27.5.1998 päivätyssä kansanedustajille osoi-
25869: olette 4 päivänä kesäkuuta 1998 päivätyn kir-          tetussa kirjeessä sekoitetaan Arsenal Oy:n mu-
25870: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       kaan vakuusrahastolain mukainen erityistarkas-
25871: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja           tus erikoistilintarkastukseen, joka pääsääntöi-
25872: Sulo Aittoniemen näin kuuluvan kirjallisen kysy-       sesti toimeenpannaan muun muassa konkurssi-
25873: myksen n:o 666:                                        pesissä, joissa Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal
25874:                                                        Oy on ollut velkojana. Erikoistilintarkastuksen
25875:           Onko Hallitus tietoinen perusteluissa        tehtävänä on selvittää esimerkiksi, onko velalli-
25876:        tarkoitetussa kirjeessä kuvatusta yhteis-       nen syyllistynyt mahdolliseen velallisen rikok-
25877:        kunnan varoja tuhlaavasta toiminnasta           seenja hukannut pesän varoja velkojiensa vahin-
25878:        roskapankki Arsenalin yhteydessä, ja            goksi. Päätöksen erikoistilintarkastuksen suorit-
25879:           aikooko Hallitus omalta osaltaan teh-        tamisesta konkurssipesissä tekee velkojainko-
25880:        dä jotakin muuta kuin lähettää kirjallisen      kous yleensä pesänhoitajan esittämänä. Arsenal
25881:        kysymyksen lausunnolle roskapankki              Oy:n ilmoituksen mukaan Yrjö Tuokon toimisto
25882:        Arsenalin johdolle sekä kirjeessä maini-        ei ole suorittanut vakuusrahastolain mukaisia
25883:        tuille?                                         erityistarkastuksia missään vakuusrahastolain
25884:                                                        mukaista tukea saaneessa pankissa tai omaisuu-
25885:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            denhoitoyhtiössä.
25886: taen seuraavaa:                                            Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy on velko-
25887:                                                        jana mukana useissa konkurssipesissä. Näissä
25888:     Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy on Val-            suoritettuja erikoistilintarkastuksia on Omai-
25889: tion vakuusrahastosta annetun lain (379/1992)          suudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:n maksamina vuo-
25890: mukainen omaisuudenhoitoyhtiö. Vakuusrahas-            sien 1994-1998 aikana ollut yhteensä 359 kap-
25891: tolain 14 a §:n mukaisesti ministeriön on määrät-      paletta. Tilintarkastustoimisto Yrjö Tuokon
25892: tävä yksi tai useampi tarkastaja suorittamaan          suorittamien tarkastusten määrä näistä on ollut
25893: tukitoimien kohteena olevan tai tukea hakevan           148 kappaletta. Ilmoituksen mukaan Omaisuu-
25894: pankin erityistarkastus. Ennen 1.5.1996 voimaan        denhoitoyhtiö Arsenal Oy:n lähtökohtana on
25895: tullutta valtion vakuusrahastosta annetun lain         käyttää kullakin alueellaan parhaita tilintarkas-
25896: muuttamista koskevaa lakia erityistarkastuksen         tustoimistoja erikoistilintarkastusten suorittami-
25897: teettämisestä päätti Valtion vakuusrahastonjoh-        seen. Mainittuna ajanjaksona Omaisuudenhoi-
25898: tokunta. Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy -             toyhtiö Arsenal Oy on suorituttanut tarkastuksia
25899: konsernia koskevat erityistarkastukset suoritet-       noin 30 eri tilintarkastustoimistolla.
25900: tiin vuosina 1993 ja 1994 siten, että ne aloitettiin       Arsenal Oy:n mukaan Laaksosen kirjeessä esi-
25901: tukea saaneessa Suomen Säästöpankki-SSP                tetyissä lukuvertailuissa on asiavirhe. Muun
25902: Oy:ssä ja saatettiin loppuun Omaisuudenhoito-          muassa Keski-Uudenmaan Säästöpankkia kos-
25903: yhtiö Arsenal Oy:ssä. Erityistarkastusten suorit-      keva vakuusrahastolain 14 a §:n nojalla suorite-
25904: tajaksi Valtion vakuusrahaston silloinen johto-        tun erityistarkastuksen perusteella nostettu va-
25905: kunta valitsi KHT -yhteisö Arthur Andersen &           hingonkorvausoikeudenkäynti, jossa vastaajina
25906: Co -nimisen tilintarkastustoimiston. Näitä eri-        on ollut 16 entistä pankinjohtajaa ja hallituksen
25907: tyistarkastuksia on suoritettu Omaisuudenhoi-          jäsentä, on ollut pitkä ja vaikea. Kannenostettiin
25908: toyhtiö Arsenal Oy:ssä pääasiassa ajalla               31.12.1993ja täydennettynä 18.11.1994. Käräjä-
25909: 30.6.1993-30.10.1995.                                  oikeuden 1 200-sivuinen tuomio saatiin vasta
25910:     Suomen Säästöpankkiin sulautuneessa 35             15.5.1998. Käräjäoikeus, osittain hyläten ja osit-
25911: pankissa suoritettujen erityistarkastusten perus-      tain kohtuullistaen kanteen, velvoitti pankin en-
25912: teella Valtion vakuusrahasto edellytti vahinkor-       tisen toimitusjohtajan korvaamaan Omaisuu-
25913: vauskanteiden nostamista 25 säästöpankissa.            denhoitoyhtiö Arsenal-SSP Oy:lle 20 miljoonaa
25914: Edustajien Karjalaisen ym. ja Aittoniemen kir-         markkaa, johon määrään muiden vastaajien oli
25915:                                             KK 666/1998 vp                                              5
25916: 
25917: osallistuttava 150 000-3 500 000 markalla. Tuo-       muassa hylätyksi tulleiden oikeudenkäyntikulu-
25918: mituille vahingonkorvauksille on suoritettava li-     jen osalta on päätetty valittaa Helsingin hovioi-
25919: säksi 16 prosentin viivästyskorko 1.12.1994 lu-       keuteen. Arsenalin mukaan oikeudenkäyntiku-
25920: kien. Tuomitut vastaajat velvoitettiin suoritta-      lujen määrä on suurelta osin syntynyt ja on seu-
25921: maan kantajan oikeudenkäyntikulut.                    rausta vastaajien kiistämisistä, minkä vuoksi ku-
25922:    Valtion vakuusrahasto on oikeudenkäynti-           lujen kasvu on pitkälti vastaajien menettelystä
25923: prosesseja valvovana viranomaisena pyrkinyt           johtuvaa. Käräjäoikeus on katsonut, että kanta-
25924: useaan otteeseen siihen, että asianajajille makset-   jan esittämät tosiasiaväitteet ovat käytännössä
25925: tavia palkkioita alennettaisiin. Uusia alempiin       kaikilta osin pitäneet paikkaansa. Huomioitavaa
25926: tuntiveloituksiin perustuvia sopimuksia on saatu      on, että myös vastaajien oikeudenkäyntikulu-
25927: aikaiseksi. Keski-Uudenmaan Säästöpankin              vaatimukset olivat yhteensä miljoonia markkoja.
25928: kannetta koskevassa tuomiossa jutun hä vinneille          Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:ssä tilin-
25929: vastaajille maksettavaksi tuomitut 2,5 miljoonan      tarkastajat eivät sen ilmoituksen mukaan hyväk-
25930: markan oikeudenkäyntikulukorvaukset kan-              sy yhtään yhtiön maksettavaksi tulevaa laskua.
25931: tajalle eli Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-SSP          Arsenal Oy:n toimihenkilöiden osalta kaikki si-
25932: Oy:lle perustuvat käräjäoikeuden tekemään so-         donnaisuudet on aikanaan tutkittu niin, ettei
25933: vitteluun, jossa oikeus ei ota sinällään kantaa       synny jääviys- tai moitittavuustilanteita.
25934: aiheutuneisiin oikeudenkäyntikuluihin vaan                Valtiovarainministeriö on myös pyytänyt sel-
25935: maksajaksi tuomitun tai tuomittujen mahdolli-         vitystä asianajolaskujen maksamisperiaatteesta.
25936: seen kykyyn suoriutua itse vahingonkorvaukses-        Arsenal Oy:n yhtiökokouksessa 16. kesäkuuta
25937: ta ja tämän lisäksi vastapuolen oikeudenkäynti-        1998 on yhtiöjärjestystä muutettu niin, että tilin-
25938: kuluista. Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-SSP            tarkastajat eivät ole jäseninä parlamentaarista
25939: Oy:n ilmoituksen mukaan aiheutuneet kulut             valvontaa suorittavassa tarkastusvalio kunnassa,
25940: ovat mainitut 10,5 miljoonaa markkaa tähän            jonka jäsenet vakuusrahaston valtuusto nimeää
25941: mennessä, mikä on Arsenal Oy:n mukaan kallein         eduskuntaryhmien ehdottamista kansanedusta-
25942: ja työJäin oikeudenkäynti. Tuomiosta muun             jista.
25943: 
25944:      Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1998
25945: 
25946:                                                                             Ministeri Jouko Skinnari
25947: 6                                         KK 666/1998 vp
25948: 
25949: 
25950: 
25951: 
25952:                                       Tili Riksdagens Talman
25953: 
25954:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        tili riksdagsledamöterna, vilket 1edde tili skriftli-
25955: anger har Ni, Fru Ta1man, med Er skrive1se av       ga spörsmål av ledamöterna Karjalainen m.fl.
25956: den 4 juni 1998 tili vederbörande med1em av         och Aittoniemi, förväxlas enligt Arsenal Ab spe-
25957: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo    cialgranskning enligt lagen om statens säkerhets-
25958: Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 666:           fond med särski1d revision, som i regel verkställs
25959:                                                     bl.a. i konkursbon, där Egendomsförvaltnings-
25960:           Är Regeringen medveten om den verk-       bo1aget Arsenal Ab har varit borgenär. Syftet
25961:        samhet i samband med skräpbanken Ar-         med särskild revision är t.ex. att utreda om gä1-
25962:        senal som enligt det brev som avses i mo-    denären eventuellt gjort sig skyldig tili brott som
25963:        tiveringen slösar med samhällets medel       gäldenär och skingrat konkursmassan tili skada
25964:        och                                          för borgenärerna. 1 allmänhet är det borgenärs-
25965:           ämnar Regeringen för sin egen del göra    sammanträdet som på förslag av boförvaltaren
25966:        något annat än sända det skriftliga spörs-   beslutar när särski1d revision skall förrättas i
25967:        målet för utlåtande tili ledningen vid       konkursbon. Enligt uppgift från Arsenal Ab har
25968:        skräpbanken Arsenal och tili dem som         Yrjö Tuokkos byrå inte utfört specialgranskning
25969:        nämns i brevet?                              en1igt lagen om statens säkerhetsfond i något
25970:                                                     egendomsförvaltningsbo1ag eller i någon bank
25971:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       som fått stöd en1igt lagen om statens säkerhets-
25972: anföra följande:                                    fond.
25973:                                                         Som borgenär är Egendomsförvaltningsbola-
25974:     Egendomsförvaltningsbolaget Arsenal Ab är       get Arsena1 Ab delaktigt i ett flertal konkursbon.
25975: ett sådant egendomsförvaltningsbolag som avses      Dessa har under 1994-1998 varit föremål för
25976: i lagen om statens säkerhetsfond (379/1992). En-    sammanlagt 359 särskilda revisioner, som beta-
25977: ligt 14 a § lagen om statens säkerhetsfond skall    lats av Egendomsförvaltningsbolaget Arsenal
25978: ministeriet förordna en eller flera granskare för   Ab. Av revisionerna har 148 utförts av Revi-
25979: att specialgranska banker som är föremål för        sionsbyrå Yrjö Tuokko. Enligt uppgift är ut-
25980: eller ansöker om stöd. Före den 1ag om ändring      gångspunkten för Egendomsförvaltningsbo1aget
25981: av lagen om statens säkerhetsfond som trädde i      Arsenal Ab att för särskilda revisioner använda
25982: kraft den 1 maj 1996 var det direktionen för        sig av de bästa revisionsbyråerna inom varje om-
25983: Statens säkerhetsfond som beslöt när special-       råde. Under den ovan nämnda tidsperioden har
25984: granskning skulle utföras. Specialgranskning-       Egendomsförvaltningsbolaget Arsena1 Ab 1åtit
25985: arna gällande koncernen Egendomsförvaltnings-       ca 30 o1ika revisionsbyråer utföra granskningar.
25986: bolaget Arsenal Ab utfördes 1993 och 1994 så, att       Enligt Arsenal Ab finns det ett sakfel i den
25987: de inleddes vid Sparbanken i Finland- SBF Ab,       sifferjämförelse som Laaksonen presenterar i sitt
25988: som fått stöd, och slutfördes vid Egendomsför-      brev. Bl.a. det skadeståndsmål gällande Keski-
25989: valtningsbolaget Arsenal Ab. Den dåvarande di-      Uudenmaan Säästöpankki som föran1eddes av
25990: rektionen för Statens säkerhetsfond valde revi-     en specialgranskning enligt 14 a § lagen om sta-
25991: sionsbyrån, CGR-sammans1utningen Arthur             tens säkerhetsfond och där svarande varit 16 före
25992: Andersen & Co att utföra specialgranskning-         detta bankdirektörer och medlemmar av styrel-
25993: arna. Dessa specialgranskningar har utförts vid     sen har varit 1ångt och inveck1at. Ta1an väcktes
25994: Egendomsförvaltningsbolaget Arsena1 Abi hu-         den 31 december 1993 och kompletterades den 18
25995: vudsak under tidsperioden den 30 juni 1993-30       november 1994. Tingsrättens 1 200 sidor långa
25996: oktober 1995.                                       dom gavs först den 15 maj 1998. Genom att delvis
25997:     Med anledning av de specialgranskningar som     förkasta och delvis jämka talan å1ade tingsrätten
25998: utfördes i 35 banker som fusionerats med Spar-      bankens före detta verkställande direktör att be-
25999: banken i Finland krävde Statens säkerhetsfond       tala Egendomsförvaltningsbo1aget Arsenal-
26000: att skadeståndsta1an skulle väckas i 25 sparban-    SSP Ab 20 milj. mk i ersättning. Av det beloppet
26001: ker. 1Raimo Laaksonens brev av den 27 maj 1998      skulle de andra svarandena betala 150 000-
26002:                                              KK 666/1998 vp                                              7
26003: 
26004: 3 500 000 mk. På de utdömda skadestånden skall         att överklaga hos Helsingfors hovrätt. Enligt Ar-
26005: dessutom betalas en dröjsmålsränta på 16 pro-          senal har rättegångskostnaderna tili största del en
26006: cent räknat fr.o.m. den 1 december 1994. De            uppstått och är följd av svarandenas nekanden,
26007: dömda svarandena ålades att beta1a kärandens           varför de ökade kostnaderna i stor utsträckning
26008: rättegångskostnader.                                   beror på svarandenas förfarande. Tingsrätten
26009:    Statens säkerhetsfond har i egenskap av den         har ansett att kärandens påståenden beträffande
26010: myndighet som övervakar rättegångsprocesser-           de faktiska omständigheterna praktiskt taget har
26011: na upprepade gånger eftersträvat sänkta arvoden        varit korrekta i alla avseenden. Det är beaktans-
26012: för advokater. Nya avta1 som baserar sig på lägre      värt att även svarandenas yrkanden i fråga om
26013: timarvoden har redan åstadkommits. I domen             rättegångskostnader gällde sammanlagt miljon-
26014: gällande talan mot Keski-Uudenmaan Säästö-             tals mark.
26015: pankki dömdes svarandena som förlorade målet              Revisorerna vid Egendomsförvaltningsbola-
26016: att betala kärandens, dvs. Egendomsförvalt-            get Arsenal Ab godkänner enligt uppgift inga
26017: ningsbolaget Arsenal-SSP Ab:s, rättegångs-             räkningar som skall betalas av bolaget. A ven för
26018: kostnader om 2,5 milj. mk, vilket grundade sig på      Arsenal Ab:s tjänstemäns delharalla kopplingar
26019: tingsrättens jämkning, där rätten i och för sig inte   tidigare utretts så att det inte skall uppstå situa-
26020: tar ställning tili rättegångskostnaderna utan för-     tioner med jäv eller klandervärdhet.
26021: mågan hos den eller dem som dömts att betala att          Finansministeriet har även begärt en utred-
26022: själva klara av betalningen av skadeståndet och        ning om principen för beta1ning av advokaträk-
26023: dessutom motpartens rättegångskostnader. En-           ningarna. Vid Arsena1 Ab:s bolagsstämma den
26024: ligt uppgift från Egendomsförvaltningsbolaget          16 juni 1998 ändrades bolagsordningen så, att
26025: Arsenai-SSP Ab är kostnaderna som hittills             revisorerna inte längre är medlemmar i gransk-
26026: uppkommit nämnda 10,5 milj. mk, vilket enligt          ningsutskottet som utövar parlamentarisk över-
26027: Arsenal Ab är den dyraste och mest arbetdryga          vakning. Med1emmarna utses b1and riksdagsle-
26028:  rättegången. Bl.a. i fråga om de rättegångskost-      damöterna av säkerhetsfondens fullmäktige på
26029:  nader som i domen förkastades har man beslutat        förslag av riksdagsgrupperna.
26030:      Helsingfors den 18 juni 1998
26031: 
26032:                                                                               Minister Jouko Skinnari
26033:                                              KK 667/1998 vp
26034: 
26035: Kirjallinen kysymys 667
26036: 
26037: 
26038: 
26039: 
26040:                                     Mikko Immonen /vas: Muuttuvista nopeusrajoituksista ja hirvivaa-
26041:                                        rasta ilmoittavien varoituskolmioiden käyttämisestä
26042: 
26043: 
26044:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
26045: 
26046:     Viime vuoden syksyllä ed. Saarisen kirjalliseen         Millaiseen lopputulokseen liikenneministeriö
26047: kysymykseen (KK 109511997 vp) annetussa vas-            on päätymässä saatuaan teknillisen tutkimuslai-
26048: tauksessa muuttuvista nopeusrajoituksista lii-          toksen muuttuvia nopeusrajoituksia koskevan
26049: kenneministeri totesi, että muuttuvien nopeusra-        selvityksen, johon edellä mainitussa vastaukses-
26050: joitusten laaja käyttö ei ole vielä tarkoituksen-       sa viitataan?
26051: mukaista.                                                   Millaisilla perusteilla Tielaitos määrittelee hir-
26052:     "Niillä voitaisiin ilmeisesti täydentää nykyistä    vivaarasta ilmoittavien varoituskolmioiden ja
26053: talviajan nopeusrajoitusten järjestelmää. Kalliit       näiden läheisyydessä olevien nopeusrajoitus-
26054: rakentamis- ja käyttökustannukset rajannevat            merkkien porrastuksen? Eräissä tilanteissa hirvi-
26055: niiden käytön vain vilkkaimmille teille, kuten          vaarasta ilmoittavien varoituskolmioiden lähi-
26056: moottoriväylille, joilla nopeustaso on talvellakin      etäisyydelle, esimerkiksi Varsinais-Suomessa, on
26057:  korkea. Rajoitusten ohjaus- ja merkitsemisperi-        asennettu 100 kilometrin nopeusrajoituksia, jol-
26058:  aatteet tulisi mahdollisimman pian yhdenmu-            loin tunnollisimmat autoilijat noudattavat hirvi-
26059:  kaistaa, kun eri vaihtoehtojen käytöstä on saatu       vaaran vuoksi alhaisempaa nopeutta kuin muu
26060:  riittävästi kokemusta.                                 liikenne, mistä paradoksaalisti osaltaan aiheutuu
26061:      Tielaitos on tilannut Valtion teknilliseltä tut-   liikenneturvallisuusriski.
26062:  kimuskeskukselta selvityksen vaihtuvien no-                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26063:  peusrajoitusten käytön edellytyksistä Suomen           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26064:  teillä. Selvitys valmistuu vuoden 1998 keväällä.       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26065:  Selvityksenjälkeen on aiheellista tehdä uudelleen      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26066:  arviointi vaihtuvien nopeusrajoitusten mahdolli-
26067:  sesta nykyistä laajemmasta käyttöönotosta                          Mihin päätöksiin ja toimenpiteisiin lii-
26068:  maassamme. Liikenneministeriö seuraa muuttu-                   kenneministeriön teettämä selvitys muut-
26069:  vien nopeusrajoitusten kokeiluja ja niistä saatuja             tuvien nopeusrajoitusten käytöstä antaa
26070:  kokemuksia. Myös liikenneturvallisuuden kehi-                  aihetta ja millä nopeudella liikenteen tuli-
26071:  tystä seurataan ja tarvittaessa ryhdytään toimen-              si kulkea hirvivaarasta ilmoittavan varoi-
26072:  piteisiin liikenneturvallisuuden parantamiseksi                tuskolmion vaikutusalueella?
26073:  siten, että parlamentaarisen liikennekomitean
26074:  ehdottamaja valtioneuvoston hyväksymä liiken-
26075:   neturvallisuustavoite saavutetaan."
26076: 
26077:       Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1998
26078: 
26079:                                            Mikko Immonen /vas
26080: 
26081: 
26082: 
26083: 
26084:  280043
26085: 2                                           KK 667/1998 vp
26086: 
26087: 
26088: 
26089: 
26090:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
26091: 
26092:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Hirvistä varoittavia liikennemerkkejä on Tie-
26093: mainitussa tarkoituksessa, Te, Rouva Puhemies,         laitoksen hoidossa olevilla teillä noin 2 500 tieki-
26094: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        lometrillä. Varoituksia on etupäässä korkeiden
26095: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko Im-         nopeusrajoitusten (120 ja 100 km/h) vaikutus-
26096: mosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         alueilla, joilla riski törmätä eläimiin ja autossa
26097: 667:                                                   olijoiden vahingoittumiseen on suurin. Henkilö-
26098:                                                        vahinkoihin johtaneet yhteenajot hirvieläinten
26099:            Mihin päätöksiin ja toimenpiteisiin lii-    kanssa ovat noin 5 % kaikista yleisten teiden
26100:        kenneministeriön teettämä selvitys muut-        henkilövahinko-onnettomuuksista (luku ei sisäl-
26101:        tuvien nopeusrajoitusten käytöstä antaa         lä Pohjois-Suomen poro-onnettomuuksia).
26102:        aihetta ja millä nopeudella liikenteen tuli-        Tieosuuden nopeusrajoitusta ei yleensä alen-
26103:        si kulkea hirvivaarasta ilmoittavan varoi-      neta pelkästään hirvionnettomuusvaaran vuok-
26104:        tuskolmion vaikutusalueella?                    si. Jo varoitusmerkki velvoittaa kuljettajaa käyt-
26105:                                                        tämään eläimen kohtaaruistilanteeseen riittävän
26106:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           alhaista nopeutta ja noudattamaan erityistä va-
26107: vasti seuraavaa:                                       rovaisuutta. Turvallinen tilannenopeus vaihtelee
26108:                                                        mm. tienkohdan näkyvyyden ja valoisuuden
26109:    Vastauksessa kansanedustaja Saarisen kirjal-        mukaan ja sen valinta jää kuljettajan harkitta-
26110: liseen kysymykseen n:o 1095/1997 on viitattu           vaksi. Varoitusmerkin yhteyteen voidaan liittää
26111: Tielaitoksen Valtion teknilliseltä tutkimuskes-        enimmäisnopeuden suositus, joka on korkea-
26112: kukselta tilaamaan selvitykseen. Kysymys ei siis       luokkaisilla teillä tavallisesti 80 kmlh.
26113: ole liikenneministeriön teettämästä selvityksestä.         Korkeaa nopeusrajoitusta vältetään yleensä
26114: Selvityksen arvioitiin olevan valmiina keväällä         osoittamasta liikennemerkillä heti hirvivaroituk-
26115: 1998. Selvityksen valmistuminen on kuitenkin            sen jälkeen. Nopeusrajoituksen toistomerkki
26116: siirtynyt.                                             voidaan tällaisissa tilanteissa jättää pois tai siir-
26117:     Edellä mainitussa työssä selvitetään muuttu-        tää varoitusalueen loppuun. Jos nopeusrajoituk-
26118: vien nopeusrajoitusten käyttömahdollisuuksia            sen muutoskohta sijoittuu hirvivaroitusalueelle,
26119: Suomessa. Jo meneillään olevien kokeilujen tu-          korkeampi rajoitus voidaan myös siirtää alka-
26120: losten perusteella esitetään eri ratkaisumalleja        maan vasta varoitusalueen jälkeen.
26121: sekä arvioita niiden kustannuksista sekä vaiku-            Selvästi rajatta vissa eläinten tien ylityskohdis-
26122: tuksista liikennevirtaan ja -turvallisuuteen.           sa, kuten riista-aitojen aukoissa, on mahdollista
26123:     Työn valmistuminen on siirtynyt alun perin          alentaa nopeusrajoitusta lyhyellä matkalla tai
26124: arvioidusta keväästä elokuuhun. Koska ensi tal-         käyttää varoituksen yhteydessä em. enimmäis-
26125: ven rajoitusjärjestely on jo suunnitteilla, selvitys    nopeuden suositusta. Ilmaisimilla ohjattua
26126: ei ehdi vaikuttaa siihen mainittavassa määrin.          muuttuvaa hirvivaroitusmerkkiä kokeillaan par-
26127: Tielaitos ottaa muuttuvien nopeusrajoitusten            haillaan kahdessa tienkohdassa. Nopeuden alen-
26128: käyttöperiaatteet esille liikenneministeriön kans-      taminen on havaintojen mukaan kuljettajille kui-
26129: sa myöhemmin. Muuttuvien nopeusrajoitusten              tenkin epätavallista, kun kysymyksessä on pel-
26130: määrä lisääntyy kuitenkin aikaisempien suunni-          kästään eläinten vuoksi asetettu rajoitus tai suo-
26131: telmien mukaisesti ensi talvenakin, mm. Turku-          situs.
26132:  Helsinki-valtatiellä.
26133: 
26134:      Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 1998
26135: 
26136:                                                                          Liikenneministeri Matti Aura
26137:                                             KK 667/1998 vp                                                  3
26138: 
26139: 
26140: 
26141: 
26142:                                          Tili Riksdagens Talman
26143: 
26144:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            ungefår 2 500 vägkilometer. Varningar finns i
26145: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            huvudsak på områden med hög hastighetsbe-
26146: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        gränsning (1 20 och l 00 km/h), på vilka risken att
26147: dagsman Mikko Immonen undertecknade spörs-             kollidera med djur och risken att människorna i
26148: mål nr 667:                                            bilen skadas är som störst. Av olyckor som leder
26149:                                                        tili personskador utgör ande1en av krockar med
26150:           Hurdana beslut och åtgärder föranleds        hjortdjur 5% av alla personskadeolyckor på all-
26151:        av utredningen om variabla hastighetsbe-        männa vägar (i antalet ingår inte renolyckorna i
26152:        gränsningar som trafikministeriet låtit         norra Finland).
26153:        göra, och viiken hastighet bör trafiken             Hastighetsbegränsning införs i allmänhet inte
26154:        hålla på ett område med varning för älg-        på ett vägavsnitt enbart p.g.a. fara för ä1go-
26155:        fara?                                           1yckor. Redan varningsmärket förpliktar föraren
26156:                                                        att köra med en hastighet som är tillräckligt låg
26157:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          med tanke på risken att möta ett djur samt att
26158: anfora foljande:                                       köra särskilt försiktigt. En säker situationsbun-
26159:                                                        den hastighet varierar bl.a. enligt sikt och 1jus,
26160:    1 svaret på riksdagsman Saarinens skrift1iga        och föraren får själv överväga valet av hastighet.
26161: spörsmål nr 1095/1997 har det hänvisats tili ut-       1 samband med varningsmärket kan man införa
26162: redningen som Vägverket har beställt av Statens        en rekommenderad maximihastighet. På hög-
26163: tekniska forskningscentral. Det är alltså inte frå-    klassiga vägar är rekommendationen oftast 80
26164: ga om en utredning som trafikministeriet har låtit     km/h.
26165: göra. Utredningen beräknades vara klar våren               Vanligen undviker man att med ett vägmärke
26166: 1998. Utredningen kommer dock att b1i klar se-         ange hög hastighetsbegränsning genast efter ä1g-
26167: nare än beräknat.                                      varning. Upprepad hastighetsbegränsning kan i
26168:     1det ovan nämnda arbetet utreds möj1igheter-       sådana situationer Iämnas bort eller flyttas tili
26169: na att använda variabla hastighetsbegränsningar        slutet av varningsområdet. Om stället där hastig-
26170: i Finland. På basis av resultaten från pågående        hetsbegränsningen ändras ligger på ett område
26171: test f6reslår man olika lösningsmodeller. Vidare       med älgvarning, kan en högre begränsning även
26172: finns det kostnadsberäkningar för de o1ika mo-         flyttas så att den börjar först efter varningsområ-
26173: dellerna samt utredningar om deras verkningar          det.
26174: på trafken och trafiksäkerheten.                           På enskilda ställen där djur ofta korsar vägen,
26175:     Arbetet beräknades ursprungligen vara får-         t.ex. på ställen där det är hål i viltstängslet, är det
26176: digt på våren, men tidpunkten har förskjutits tili     möjligt att sänka hastighetsbegränsningen på en
26177:  augusti. Eftersom organiseringen av hastighets-       kort sträcka eller att i samband med varningen
26178:  begränsningar redan planeras för vintern, hinner      använda den ovan nämnda rekommendationen
26179:  utredningen inte nämnvärt påverka detta. Väg-         för maximihastighet. Variabla älgvarningsmär-
26180:  verket tar senare upp principerna för variabla        ken som styrs med detektorer prövas för närva-
26181:  hastighetsbegränsningar med trafikministeriet.        rande vid två olika vägpunkter. Enligt observa-
26182:  Antalet variabla hastighetsbegränsningar ökar         tionerna är det ovanligt att föraren sänker kör-
26183:  dock enligt tidigare planer även i vinter, bl.a. på   hastigheten, när det är fråga om en begränsning
26184:  riksvägen mellan Åbo och Helsingfors.                 eller rekommendation som anges enbart på
26185:     Vägmärken som varnar för älgar finns på vä-        grund av djur.
26186:  gar som underhålls av Vägverket på en sträcka på
26187: 
26188:       Helsingforsden 26 juni 1998
26189: 
26190:                                                                             Trafikminister Matti Aura
26191:                                            KK 668/1998 vp
26192: 
26193: Kirjallinen kysymys 668
26194: 
26195: 
26196: 
26197: 
26198:                                    Timo Ihamäki /kok: Juvan käräjäoikeuden toiminnanjatkamisesta
26199: 
26200: 
26201:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
26202: 
26203:    Joulukuun alusta toteutettiin ns. alioikeus-          Valtion paikallishallinnon kannalta kihlakun-
26204: uudistus, joka merkitsi mm. uusien käräjäoi-          ta ja käräjäoikeus muodostavat käytännön pal-
26205: keuksien perustamista ja riita-asioiden oikeu-        velutyössä yhden yhtenäisen palvelukokonai-
26206: denkäyntimenettelyn uudistamista sekä tuoma-          suuden. Nykyinen käräjäoikeus ja kihlakuntaja-
26207: reiden nimitysjärjestelmän uudistamista. Orga-        ko ovat seudulla yhtenäiset.
26208: nisaatiouudistuksessa raastuvanoikeudet ja tuo-          Seudun kunnat ovat olleet erittäin tyytyväisiä
26209: miokunnat lakkautettiin ja niiden tilalle perustet-   Juvan käräjäoikeuden toimintaan, samoin kuin
26210: tiin 70 käräjäoikeutta.                               asiakkaat. Nyt kuitenkin Juvan käräjäoikeutta
26211:     Alioikeuksien lukumäärä väheni sen vuoksi,        ollaan lakkauttamassa. Kunnat vastustavat jyr-
26212: että samalla paikkakunnalla toimivat raastuvan-       kästi käräjäoikeuden lakkauttamista ja haluavat
26213: oikeudet ja tuomiokunnat yhdistettiin. Lisäksi        säilyttää palvelut nykyisellä tasolla. Kansalais-
26214: lähekkäin sijaitsevia pienehköjä tuomiokuntia ja      ten kannalta on tärkeää, että kihlakunnan palve-
26215: raastuvanoikeuksia yhdistettiin toisiinsa.            lukokonaisuus voidaan säilyttää jatkossakin yh-
26216:     Juvan kihlakunta on viiden kunnan muodos-         tenäisenä.
26217: tama kokonaisuus. Kihlakunnan muodostavat                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26218: Joroisten, Juvan, Puumalan, Sulkavan ja Ranta-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26219:  salmen kunnat. Lisäksi alueella on tehty sopimus     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26220: julkishallinnon yhteistyöstä, jossa ovat mukana       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26221:  kunnat sekä työvoimatoimiston, verotoimiston
26222: ja kihlakunnan sekä Kelan viranomaiset.                        Katsooko Hallitus tarpeelliseksi Juvan
26223:     Juvan kihlakunnan aluetta valtion paikallis-             käräjäoikeuden lakkauttamisen?
26224:  palveluiden osalta on pyritty kehittämään yhteis-
26225:  työssä valtion paikallishallinnon kanssa.
26226: 
26227:       Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1998
26228: 
26229:                                           Timo Ihamäki /kok
26230: 
26231: 
26232: 
26233: 
26234:  280043
26235: 2                                         KK 668/1998 vp
26236: 
26237: 
26238: 
26239: 
26240:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
26241: 
26242:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Tämän varsin laajan lausuntokierroksen jäl-
26243: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       keen asia ratkaistaan valtioneuvostossa, sillä val-
26244: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     tioneuvoston ohjesäännön 5 §:n 9 kohdan mu-
26245: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-      kaan valtioneuvoston yleisistunnossa käsitellään
26246: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       ja ratkaistaan käräjaoikeuksien tuomiopiirit,jol-
26247: 668:                                                lei jaotus noudata kihlakuntajakoa.
26248:                                                         Uudistus merkitsisi sitä, että Juvan käräjäoi-
26249:          Katsooko Hallitus tarpeelliseksi Juvan     keuden tuomiopiiriin kuuluvista kunnista Juva
26250:        käräjäoikeuden lakkauttamisen?               ja Puumala siirrettäisiin Mikkelin käräjäoikeu-
26251:                                                     teen, Rantasalmi ja Sulkava Savonlinnan käräjä-
26252:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        oikeuteen ja Joroinen Varkauden käräjäoikeu-
26253: vasti seuraavaa:                                    teen. Em. kuntien asukkaat saisivat oikeuspalve-
26254:                                                     lut Juvan kunnan asukkaita lukuun ottamatta,
26255:    Oikeusministeriö on toukokuun 15 päivänä         lähes samalta etäisyydeltä tai jopa lähempää
26256: 1998 lähettänyt Juvan käräjäoikeuden lakkaut-       kuin tällä hetkellä. Kansalaisten henkilökohtai-
26257: tamista koskevan lausuntopyynnön Itä-Suomen         nen asiointitarve käräjäoikeudessa on vähenty-
26258: hovioikeudelle, Juvan, Mikkelin, Savonlinnan ja     nyt toteutettujen lainsäädännön uudistusten joh-
26259: Varkauden käräjäoikeuksille, valtakunnansyyt-       dosta.
26260: täjänvirastolle, asianomaisten kihlakunnanvi-           Oikeusministeriön tehtävänä on huolehtia sii-
26261: rastojen syyttäjäosastoille sekä Juvan käräjaoi-     tä, että kansalaisille kyetään tuottamaan laadu-
26262: keuden tuomiopiiriin kuuluville kunnille. Lisäksi    kasta oikeusturvaa. Alioikeusuudistuksesta saa-
26263: lausuntoa on pyydetty valtion aluejakoneuvotte-     dut kokemukset sekä käräjäoikeuksiin saapu-
26264: lukunnalta sekä Etelä-Savon maakuntaliitolta.        vien asiamäärien väheneminen viime vuosina
26265: Lausunnot on pyydetty 15.8.1998 mennessä.            edellyttävät osaltaan alioikeusorganisaatioiden
26266:                                                      tarkistamista sekä toimintojen tehostamista.
26267: 
26268:      Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1998
26269: 
26270:                                                                   Oikeusministeri Jussi Järventaus
26271:                                             KK 668/1998 vp                                              3
26272: 
26273: 
26274: 
26275: 
26276:                                         Tili Riksdagens Talman
26277: 
26278:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           Efter denna rätt omfattande remissbehandling
26279: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        avgörs frågan av statsrådet, eftersom tingsrätter-
26280: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      nas domkretsar enligt 5 § 9 punkten reglementet
26281: man Timo Ihamäki undertecknade spörsmål nr            för statsrådet handläggs och avgörs vid statsrå-
26282: 668:                                                  dets allmänna sammanträde om indelningen inte
26283:                                                       följ_~r häradsindelningen.
26284:           Anser Regeringen detvara nödvändigt             Andringen innebar att av de kommuner som
26285:        att Juva tingsrätt läggs ner?                  tillhör domkretsen för Juva tingsrätt Juva och
26286:                                                       Puumala överförs tili domkretsen för S:t Michels
26287:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         tingsrätt, Rantasalmi och Sulkava tili Nyslotts
26288: anföra följande:                                      tingsrätt och Jorois tili Varkaus tingsrätt. Förut-
26289:                                                       om invånarna i Juva korumun kommer invånar-
26290:    Den 15 maj 1998 skickade justitieministeriet       na i ovan nämnda kommuner då att ha sin rätts-
26291: en begäran om ett utlå~!'mde om nedläggningen         liga service nästan på samma avstånd eller t.o.m.
26292: av Juva tingsrätt tili Ostra Finlands hovrätt,        närmare än nu. Det personliga behovet att besö-
26293: Juva, S:t Michels, Nyslotts och Varkaus tingsrät-     ka tingsrätten har minskat tili följd av de änd-
26294: ter, riksåklagarämbetet, åklagaravdelningarna         ringar av lagstiftningen som gjorts.
26295: vid ifrågavarande häradsämbeten samt kommu-               Justitieministeriets uppgift är att se tili att
26296: nerna inom domkretsen för Juva tingsrätt. Ytter-      medborgarna garanteras högklassig rättssäker-
26297: ligare har ett utlåtande begärts av statens region-   het. Erfarenheterna av underrättsreformen samt
26298: indelningsdelegation samt landskapsförbundet          det faktum att antalet fall som lämnas in tili
26299: Etelä-Savon maakuntaliitto. Utlåtandena skall         tingsrätterna minskat under de senaste åren för-
26300: lämnas senast den 15 augusti 1998.                    utsätter att underrättsorganisationen ses över
26301:                                                       och arbetet effektiveras.
26302: 
26303:      Helsingfors den 16 juni 1998
26304: 
26305:                                                                     Justitieminister Jussi Järventaus
26306:                                               KK 669/1998 vp
26307: 
26308: Kirjallinen kysymys 669
26309: 
26310: 
26311: 
26312: 
26313:                                      Sinikka Hurskainen /sd: Pakkaustiedoista viranomaisille annetta-
26314:                                          van ilmoitusmaksun periruisestä
26315: 
26316: 
26317:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
26318: 
26319:     Yrityksiltä kerätään pakkaustietoja, jotka il-       rekisteri PYR Oy:hyn on vapaaehtoista, mutta
26320: moitetaan edelleen EU:n komissiolle. Ympäris-            näyttää siltä, että ilmoitusmaksu olisi asetettu,
26321: töministeriö on tehnyt päätöksen pakkaustie-             jotta yritykset eivät jättäisi rekisteröitymättä
26322: doista viranomaisille annettavan ilmoitusmak-            Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy:n yllä-
26323: sun perimisestä. Kyseisellä maksulla on tarkoitus        pitämään rekisteriin. Kysymyksessä on kuiten-
26324: kattaa seurantatietojen antamisesta Suomen               kin puhtaasti lakiin perustuva tietojenantovel-
26325: ympäristökeskukselle aiheutuvat käsittely- ja            vollisuus viranomaiselle, joka tulisi hoitaa samal-
26326: tarkastuskulut. Pakkauksia ja pakkausjätteitä            la tavalla kuin muissakin vastaavissa tapauksis-
26327: koskevien seurantatietojen antamisvelvollisuus           sa. Uusi ilmoitusmaksu aiheuttaa yrityksille lisä-
26328: Suomen ympäristökeskukselle koskee pakkaa-               kustannuksia jo entisten olemassa olevien hallin-
26329: jia, joiden itse pakkaamien tuotteiden verollinen        nollisten rasitteiden lisäksi. Kuitenkin on jo val-
26330:  myynti tai arvo on vähintään viisi miljoonaa            tiovallankin taholta etsitty eri mahdollisuuksia
26331:  markkaa kalenterivuonna ja jotka eivät luovuta          keventää yrityssektorin hallinnollisia menoja eri
26332:  seurantatietoja Pakkausalan Ympäristörekisteri           tavoin.
26333:  PYR Oy:lle.                                                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26334:      Noin 10 000 yritykselle, joiden liikevaihto ylit-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26335:  tää 5 Mmk, on lähetetty pakkausjätteitä koskeva          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26336:  tietojenkeruulomake ja tilillepanokortti. Yrityk-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26337:  sille on määrätty 600 markan seurantatietojen
26338:  käsittelymaksu siitä, että he ilmoittavat pakkaus-                 Mihin perustuu pakkauksia ja pak-
26339:  jätteistä tiedot ympäristöviran omaisille. Käsitte-             kausjätteitä koskevien seurantatietojen
26340:  lymaksu perustuu maksuperustelain 8 §:n nojalla                 käsittelymaksu, ja
26341:  20. toukokuuta 1998 annettuun ympäristöminis-                      aikooko Hallitus tehdä jotain pois-
26342:  teriön päätökseen maksullisista suoritteista.                   taakseen tämän eriarvoistavan seuranta-
26343:      Rekisteröityminen Pakkausalan Ympäristö-                    tietojen käsittelymaksun?
26344: 
26345:       Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1998
26346: 
26347:                                            Sinikka Hurskainen /sd
26348: 
26349: 
26350: 
26351: 
26352:  280043
26353: 2                                        KK 669/1998 vp
26354: 
26355: 
26356: 
26357: 
26358:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
26359: 
26360:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Ympäristöministeriö on päättänyt ilmoitus-
26361: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies.      ten käsittelymaksusta, joka kerätään pakkaus-
26362: olette toimittanut vaitineuvoston asianomaisen     jätteenuudelleenkäyttö-ja hyödyntämisvastuus-
26363: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sinikka       sa olevilta pakkaajien ja pakattujen tuotteiden
26364: Hurskaisen kirjallisen kysymyksen n:o 669:         maahantuojilta. Maksu, joka on 600 markkaa,
26365:                                                    kerätään SYKE:lle aiheutuvien kustannusten
26366:           Mihin perustuu pakkauksia ja pak-        kattamiseksi, kun pakkaajat ja maahantuojat
26367:        kausjätteitä koskevien seurantatietojen     toimittavat tiedot markkinoille toimittamistaan
26368:        käsittelymaksu, ja                          pakkauksista ja näistä syntyvien jätteiden hyö-
26369:           aikooko Hallitus tehdä jotain pois-      dyntämisestä. Maksua pidettiin välttämättömä-
26370:        taakseen tämän eriarvoistavan seuranta-     nä seurannasta aiheutuvien kustannusten katta-
26371:        tietojen käsittelymaksun?                   miseksi. Oikeudellisesti maksua koskeva ympä-
26372:                                                    ristöministeriön päätös (353/1998) perustuu val-
26373:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       tion maksuperustelakiin (150/1992) ja jätelain
26374: vasti seuraavaa:                                    muuttamisesta annettuun lakiin (605/1997).
26375:                                                        SYKE:lle tietoja eivät ilmoita pakkaajat ja
26376:    Pakkaajien on ilmoitettava pakkausten mää-       maahantuojat, joiden pakkaamien tai maahan-
26377: rät joko Pakkausalan ympäristörekisteri (PYR)       tuomien pakattujen tuotteiden myynti tai arvo
26378: Oy:lle tai Suomen ympäristökeskukselle              alittaa viisi miljoonaa markkaa vuodessa tai jot-
26379: (SYKE). Ilmoitusvelvoite perustuu valtioneu-        ka ovat tehneet sopimuksen PYR Oy:n kanssa.
26380: voston päätökseen pakkauksista ja pakkausjät-       PYR toimittaa näiden pakkaajien tai maahan-
26381: teistä, joka tuli voimaan joulukuun alussa viime    tuojien tiedot koottuina SYKE:lle. Pakkausjä-
26382: vuonna. EU:n direktiiviin perustuvan päätöksen      tettä hyödyntävät kunnat ja jätteenkuljettajat te-
26383: tavoitteena on vähentää pakkausjätteen määrää       kevät omat ilmoituksensa.
26384: ja lisätä pakkausten uudelleenkäyttöä ja synty-        SYKE kokoaa ilmoitusten ja muiden tietojen
26385: vän jätteen hyödyntämistä. Pakkausjätteiden         perusteella seurantaraportin ympäristöministe-
26386: osuus kotitalousjätteestä on noin puolet.           riölle ja Euroopan komissiolle. Raportin perus-
26387:    Valtioneuvoston päätöksen perusajatuksena        teella seurataan, miten pakkaajat täyttävät vei-
26388: on tuottajan vastuu; pakkaajat vastaavat pää-       voitteeosa sekä EU :n pakkauksia koskevat vel-
26389: osin päätöksen velvoitteiden toteuttamisesta ja     voitteet.
26390: niistä aiheutuvista kustannuksista. EU:n pak-          Hallitus ei pidä seurantatietojen käsittelymak-
26391: kausdirektiivi edellyttää, että viranomaisten on    sua eriarvoistavana, vaan tasapuolisena tapana
26392: saatava luotettavat tiedot markkinoille toimite-    rahoittaa säädösten edellyttämien tietojen käsit-
26393: tuista pakkauksista ja niiden uudelleenkäytöstä     tely- ja tarkastamiskustannukset. Tämän vuoksi
26394: tai hyödyntämisestä.                                ei ole suunnitelmia poistaa käsittelymaksua.
26395: 
26396:      Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 1998
26397: 
26398:                                                              Ympäristöministeri Pekka Haavisto
26399:                                             KK 669/1998 vp                                               3
26400: 
26401: 
26402: 
26403: 
26404:                                          Tili Riksdagens Talman
26405: 
26406:   1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Miljöministeriet har bes1utat om en avgift för
26407: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            handläggningen av anmälningarna, som bärs
26408: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        upp av de förpackare och importörer av förpack-
26409: dagsman Sinikka H urskainen undertecknade              ade produkter som svarar för återanvändningen
26410: spörsmål nr 669:                                       och återvinningen av förpackningsavfallet. Den
26411:                                                        na avgift på 600 mark sam1as in för att täcka de
26412:           På vad grundar sig avgifterna för be-        utgifter som SYKE åsamkas, då förpackarna och
26413:        handling av uppföljningsuppgifterna om          importörerna sänder in uppgifterna om de f6r-
26414:        förpackningar och förpackningsavfall,           packningar som de 1evererat tili marknaden och
26415:        och                                             om återvinningen av det avfall som de ger upp-
26416:           ämnar Regeringen göra något för att          hov till. Avgiften anses nödvändig för att täcka
26417:        avveckla denna behandlingsavgift för            de kostnader som uppföljningen orsakar. I juri-
26418:        uppföljningsuppgifter, som gör att de be-       diskt hänseende grundar sig mi1jöministeriets be-
26419:        rördas ställning inte är jämlik?                s1ut (353/1998) på 1agen om grunderna för avgif-
26420:                                                        ter till staten (150/1992) och på Iagen om ändring
26421:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          av avfallslagen (60511997).
26422: anföra följande:                                           Förpackare och importörer vars försä1jning
26423:                                                        av eller värde på förpackade eller importerade
26424:    Förpackarna skall anmäla sina forpacknings-         förpackade produkter är lägre än fem miljoner
26425: mängder antingen tili forpackningsbranschens           mark årligen, eller som har ingått ett avta1 med
26426: centralregister Pakkausalan ympäristörekisteri         PYR Oy, sänder inte in uppgifter tili SYKE. PYR
26427: (PYR) Oy eller tili Finlands miljöcentral              sänder uppgifterna från dessa f6rpackare eller
26428: (SYKE). Anmä1ningsskyldigheten bygger på               importörer tili SYKE i samlad form. Förpack-
26429: statsrådets beslut om förpackningar och för-           ningsavfallet återvinns av kommunerna, och av-
26430: packningsavfall, som trädde i kraft i början av        fallstransportörerna sänder in sina egna anmäl-
26431: december i fjol. Beslutet, som bygger på ett           ningar.
26432: EU-direktiv, syftar tili att minska mängden f6r-           SYKE sammanställer på basis av anmä1ning-
26433: packningsavfall och öka återanvändningen av            arna och andra uppgifter en uppföljningsrapport
26434: förpackningarna och återvinningen av det avfall        tili miljöministeriet och Europeiska kommissio-
26435: som uppstår. Förpackningsavfallet står för unge-       nen. På basis av rapporten kontrolleras hur för-
26436: får hälften av allt hushållsavfall.                    packarna uppfyller sina förpliktelser och
26437:    Grundtanken i statsrådets beslut är produ-          EU-förplikte1serna i fråga om förpackningar.
26438: centansvaret: det är f6rpackarna som huvudsak-             Regeringen anser inte att avgiften för behand-
26439: ligen skall svara för att förpliktelserna i beslutet   ling av uppföljningsuppgifterna Ieder tili att olika
26440: uppföljs och för kostnaderna för detta. EU:s           parter kommer i ojämlik ställning, utan att detta
26441: förpackningsdirektiv kräver att myndigheterna          är ett opartiskt sätt att finansiera kostnaderna för
26442: får tillförlitlig information om de förpackningar      behandling och kontroll av de uppgifter som
26443:  som släppts ut på marknaden och om återan-            bestämmelserna kräver. Därför har regeringen
26444:  vändningen eller återvinningen av dem.                inga planer på att slopa behandlingsavgiften.
26445: 
26446:      Helsingfors den 26 juni 1998
26447: 
26448:                                                                       Miljöminister Pekka Haavisto
26449:                                             KK 670/1998 vp
26450: 
26451: Kirjallinen kysymys 670
26452: 
26453: 
26454: 
26455: 
26456:                                    Annika Lapintie /vas: Lasten aseman parantamisesta kunnallisissa
26457:                                       palveluissa
26458: 
26459: 
26460:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
26461: 
26462:     Kuntien velvollisuutena on järjestää asukkail-    kuntien harkinnanvaraista valtionavustusta tai
26463: leen lakisääteiset peruspalvelut. Kuntien valtion-    luomalla kuntien keskinäinen tasausjärjestelmä
26464: osuusjärjestelmä uudistettiin kuluvan vuosikym-       tarvittaessa lainsäädännön keinoin. Harkinnan-
26465: menen alkupuolella siten, että kunnat eivät saa       varaista valtionavustusta ei ole kehitetty ja ta-
26466: enää ns. korvamerkittyä rahaa, vaan voivat päät-      sausjärjestelmää ei ole toteutettu.
26467: tää valtionavustusten käytöstä haluamallaan ta-          Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on
26468: valla. Lasten palvelut ovat olleet kunnallisten       mietinnössään (StVM 3/1996 vp) tukenut edellä
26469: päättäjien säästölistoilla ensimmäisinä. Kunnis-      mainittuun hallituksen selontekoon liittyvää eh-
26470: sa säästetään erityisesti lasten neuvolapalveluis-    dotusta erityisen lapsiasiavaltuutetun viran pe-
26471: ta, kouluterveydenhuollosta, kasvatus- ja perhe-      rustamisesta. Lapsiasiavaltuutetulla tulisi mie-
26472: neuvolapalveluista, erityis- ja tukiopetuksesta,      tinnön mukaan olla mahdollisuudet vaikuttaa
26473: ennalta ehkäisevästä lastensuojelusta. Tällaisten     viranomaisten päätöksiin, vallitseviin asenteisiin
26474: päätösten seurauksena on lasten hädän lisäänty-       ja toimintatapoihin siten, että lasten asema ja
26475: minen. Taloudellisen laman vaikutukset näkyi-         oikeudet tulevat huomioiduksi kaikessa päätök-
26476: vät ensin aikuisissa. Lapsissa laman vaikutukset      senteossa. Lapsiasiavaltuutetun virkaa ei ole pe-
26477: näkyvät nyt, muutaman vuoden viiveellä, kuten         rustettu.
26478: asiantuntijat laman alkuaikoina ennustivat. Las-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26479: ten pahoinvointi on lisääntynyt hälyttävästi.         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26480:  Lasten ja perheiden tuen tarve on lisääntynyt,       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26481:  mutta palveluita on karsittu. Lisäksi eri kunnissa   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26482: asuvat lapset ovat joutuneet keskenään eriarvoi-
26483:  seen asemaan palvelujen saannissa.                             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26484:     Valtioneuvoston selonteossa eduskunnalle                 ryhtyä toteuttaakseen lasten palveluja
26485:  (Lastensuojelusta kohti lapsipolitiikkaa 11.1 0.            koskevan tasausjärjestelmän tai kehit-
26486:  1995) hallitus totesi, että valtionosuusjärjestel-          tääkseen harkinnanvaraisia valtionavus-
26487:  mää uudistettaessa ennakoitiin lasten palvelujen            tuksia, sekä
26488:  heikkeneminen pienimmissä kunnissa. Tällöin                    mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26489:  tuli mahdolliseksi saada harkinnanvaraista avus-            ryhtyä perustaakseen lapsiasiavaltuute-
26490:  tusta erityisen suurten sosiaalihuollon kustan-             tun viran ja taatakseen valtuutetun toi-
26491:  nusten kattamiseksi. Kunnat eivät tätä mahdolli-            minnalle riittävät resurssit ja tosiasialliset
26492:  suutta kuitenkaan käyttäneet. Hallitus edellytti,           vaikutusmahdollisuudet?
26493:  että lasten tilannetta korjataanjoko kehittämällä
26494: 
26495:      Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1998
26496: 
26497:                                          Annika Lapintie /vas
26498: 
26499: 
26500: 
26501: 
26502: 280043
26503: 2                                             KK 670/1998 vp
26504: 
26505: 
26506: 
26507: 
26508:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
26509: 
26510:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           valmisteluja siten, että järjestelmä voitaisiin ot-
26511: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            taa käyttöön vuonna 1999. Sisältyykö tasausra-
26512: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          hastoesitys valtion vuotta 1999 koskevaan ta-
26513: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Annika              lousarvioesitykseen, tulee päätettäväksi elokuus-
26514: Lapintien näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           sa hallituksen talousarvioesityksen käsittelyn yh-
26515: n:o 670:                                                 teydessä.
26516:                                                             Myös lapsiasiavaltuutetun viran perustami-
26517:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          seen liittyen olen aikaisemmin vastannut ainakin
26518:         ryhtyä toteuttaakseen lasten palveluja           edustaja Hurskaisen ym. kirjalliseen kysymyk-
26519:         koskevan tasausjärjestelmän tai kehit-           seen n:o 395 ja edustaja Janina Anderssonin ky-
26520:         tääkseen harkinnanvaraisia valtionavus-          symykseen n:o 976 vuodelta 1997. Näissä vas-
26521:         tuksia, sekä                                     tauksissa on selostettu tehtyjä selvityksiä, ehdo-
26522:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          tuksia ja toimenpiteitä lapsiasiavaltuutetun viran
26523:         ryhtyä perustaakseen lapsiasiavaltuute-          perustamiseksi ja riittävien resurssien turvaami-
26524:         tun viran ja taatakseen valtuutetun toi-         seksi valtuutetun toiminnalle. Myös lapsiasiaval-
26525:         minnalle riittävät resurssit ja tosiasialliset   tuutetun viran perustamista koskevat määrära-
26526:         vaik u tusma hdo llisu udet?                     hajärjestelyt on sisällytetty sosiaali- ja terveysmi-
26527:                                                          nisteriön vuosia 1997 ja 1998 koskeviin talousar-
26528:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             vioesityksiin. Hallituksen käsitellessä talousar-
26529: vasti seuraavaa:                                         vioesityksiä viran perustamisesta sanottujen
26530:                                                          vuosien talousarvion yhteydessä on kuitenkin
26531:    Sosiaali- ja terveysministeriön näkemyksen            päätetty luopua.
26532: mukaan lastensuojelutoimenpiteiden tarpeessa                Sosiaali- ja terveysministeriön pyrkimyksenä
26533: olevien lasten ja lapsiperheiden tilanne on eräs         on jälleen, kuten tasausjärjestelmänkin kohdalla,
26534: keskeisimpiin kuuluva sosiaalipalvelujärjestel-          määrärahan saaminen valtion vuoden 1999 ta-
26535: mään liittyvä ongelma. Tästä syystä ministeriös-         lousarvioon lapsiasiavaltuutetun viran perusta-
26536: sä on jatkuvasti pyritty selvittämään erilaisia          miseksi ja riittävän resursoinnin turvaamiseksi.
26537: mahdollisuuksia tilanteen korjaamiseksi.                 Alkuvaiheessa lapsiasiavaltuutetun apuna työs-
26538:    Lastensuojelukustannusten tasausjärjestel-            kentelisi yksi ammattitaitoinen osastosihteeri.
26539: män toteuttamiseen liittyen olen aikaisemmin                Valtuutetun tehtävänä olisi yhteistyössä mui-
26540: vastannut ainakin edustaja Lövin kirjalliseen ky-        den viranomaisten kanssa valvoa ja edistää las-
26541: symykseen n:o 860 vuodelta 1996 ja n:o 598 vuo-          ten ja lapsiväestön oikeuksia ja etuja sekä huo-
26542: delta 1997, edustaja Vehviläisen kysymykseen             lehtia YK:n lapsen oikeuksien sopimusta koske-
26543: n:o 1310 vuodelta 1997 sekä edustaja Kaarilah-           vasta tiedotuksesta ja seurannasta.
26544: den kysymykseen n:o 257 vuodelta 1998. Näihin               Voidakseen hoitaa laaja-alaisen tehtävänsä
26545: kysymyksiin antamissani vastauksissa olen va-            asianmukaisesti ja riittävän tehokkaasti lapsi-
26546: lottanut tehtyjä selvityksiä ja pyrkimyksiä lasten-      asiavaltuutetun olisi kuitenkin toivottavaa saada
26547: suojelukustannusten tasausjärjestelmän toteut-           jatkossa tuekseen paitsi lapsia ja lapsipolitiikkaa
26548: tamiseksi ja erityispalvelujen ja -osaamisen tur-        koskevaa myös useiden muiden eri alojen asian-
26549: vaamiseksi kunnissa. Samalla vastauksissa on             tuntemusta.
26550: selvitetty syitä siihen, miksi sosiaali- ja terveysmi-      Asiantuntijatuen turvin voitaisiin tehokkaam-
26551: nisteriön vuosia 1997 ja 1998 koskeviin talousar-        min muun muassa seurata lasten näkökulmasta
26552: vioesityksiinsä sisällyttämät lastensuojelun ta-         yhteiskunnallista kehitystä, lapsia koskevia
26553: sausjärjestelmän edellyttämät määrärahajärjes-           etuuksia, palveluita, lainsäädäntöä ja sen sovel-
26554: telyt eivät ole johtaneet järjestelmän toteutumi-        tamiskäytäntöjä sekä niiden kokonaisvaikutuk-
26555: seen.                                                    sia lapsiin. Asiantuntijat myös avustaisivat val-
26556:    Sosiaali- ja terveysministeriö on jatkanut ta-        tuutettua havaitsemaan muutostarpeita sekä te-
26557: sausjärjestelmän toteuttamista koskevan asian            kemään tarvittaessa ehdotuksia muun muassa eri
26558:                                             KK 670/1998 vp                                            3
26559: 
26560: alojen lainsäädännön ja toimintakäytäntöjen           kasvun aiheuttamiin työruuhkiin. Tarkoitukse-
26561: muutoksiksi ja tutkimus- ja kehittämisohjelmik-       na on lisäksi, että erityisesti lapsen oikeuksia
26562: si. Myös yhteydenpito eri tahoihin sekä lapsen        koskevat kanteluasiat määrättäisiin jatkossa
26563: oikeuksia koskeva tiedotustoiminta tehostuisi-        uutena asiaryhmänäjommankumman apulaisoi-
26564: vat.                                                  keusasiamiehen tehtäväksi. Asiasta määrättäi-
26565:     Jatkossa olisikin tarkoituksenmukaista erik-      siin oikeusasiamiehen kanslian työjärjestyksessä.
26566: seen selvittää sekä sosiaali- ja terveysministeriön       Uudistus tukee osaltaan eduskunnan lapsipo-
26567: hallinnonalan sisällä että muiden eri hallinnon-      liittiseen selontekoon antamassaan kirjelmässä
26568: alojen viranomaistahojen kanssa, miten niiden         (EK 3/l996 vp) edellyttämää lasten, nuorten ja
26569: panosta voitaisiin hyödyntää lapsiasiavaltuute-       lapsiperheiden aseman oikeudenmukaisesta ke-
26570: tun työssä.                                           hittämisestä huolehtimista.
26571:     Eduskunnan oikeusasiamiehen kansliaan pe-             Sama tavoite on myös sosiaali- ja terveysmi-
26572: rustetun toisen apulaisoikeusasiamiehen toimi-        nisteriön pyrkimyksillä valtiollisen lapsiasiaval-
26573: kausi alkaa syyskuun alussa. Viran perustamista       tuutetun viran perustamiseksi. Toteutettu uudis-
26574: koskevan hallituksen esityksen (HE l29/l997 vp)       tus ei siten saa merkitä luopumista tästä mahdol-
26575: mukaan uudesta virasta toivotaan ratkaisua oi-        lisuudesta.
26576: keusasiamiehelle tehtyjen kantetujen määrän
26577:      Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 1998
26578: 
26579:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
26580: 4                                          KK 670/1998 vp
26581: 
26582: 
26583: 
26584: 
26585:                                         Tili Riksdagens Ta/man
26586: 
26587:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      om statsbudgeten för 1999 avgörs i augusti i
26588: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        samband med behandlingen av regeringens bud-
26589: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-      getproposition.
26590: man Annika Lapintie undertecknade spörsmål               Aven i anslutning till inrättandet av en barn-
26591: nr 670:                                               ombudsmannatjänst har jag tidigare svarat pä
26592:                                                       ätminstone riksdagsledamot Hurskainens m.fl.
26593:           Vilka ätgärder ämnar Regeringen vid-        spörsmäl nr 395 och riksdagsledamot Janina
26594:        ta för att få till ständ ett utjämningssys-    Anderssons spörsmäl nr 976 frän 1997. 1 dessa
26595:        tem i fråga om tjänster avsedda för barn       svar har jag redogjort för de utredningar, förslag
26596:        eller för att utveckla behovsprövade           och ätgärder som gjorts i syfte att inrätta en
26597:        statsbidrag, samt                              barnombudsmannatjänst och garantera om-
26598:           vilka ätgärder ämnar Regeringen vidta       l?,udsmannens verksamhet tillräckliga resurser.
26599:        för att inrätta en barnombudsmanna-            Aven anslagsarrangemang för inrättandet av en
26600:        tjänst och för att garantera ombudsman-        barnombudsmannatjänst har ingått i social- och
26601:        nens verksamhet tillräckliga resurser och      hälsovärdsministeriets budgetförslag för 1997
26602:        faktiska päverkningsmöjligheter?               och 1998. När regeringen behandlade budgetför-
26603:                                                       slagen beslöt man dock att avstå från att inrätta
26604:   Som svar på detta spörsmäl fär jag vördsamt         tjänsten i samband med budgeterna för åren i
26605: anföra följande:                                      fräga.
26606:                                                          Social- och hälsovårdsministeriet försöker
26607:     Enligt social- och hälsovärdsministeriets äsikt   igen, liksom i fråga om utjämningssystemet, fä
26608: hör situationen för barn och barnfamiljer som är      med ett anslag för att en barnombudsmanna-
26609: i behov av barnskyddsätgärder till de största pro-    tjänst skall kunna inrättas och verksamheten ga-
26610: blemen när det gäller socialservicesystemet. Av       ranteras tillräckliga resurser i statsbudgeten för
26611: denna anledning har ministeriet upprepade gäng-       1999. 1 det inledande skedet skulle barnombuds-
26612: er försökt utreda olika möjligheter att rätta till    mannen fä hjälp av en yrkesskicklig avdelnings-
26613: situationen.                                          sekreterare.
26614:     Beträffande ett utjämningssystem för kostna-         Ombudsmannens uppgift skall vara att i sam-
26615: derna för barnskyddet har jag tidigare svarat pä      arbete med andra myndigheter övervaka och
26616: åtminstone riksdagsledamot Lövs spörsmål nr           främja barnens och barnbefolkningens rättighe-
26617: 860 från 1996 och nr 598 frän 1997, riksdagsleda-     ter och intressen samt att sköta informationen
26618: mot Vehviläinens spörsmäl nr 1310 frän 1997           och uppföljningen i anslutning till FN:s konven-
26619: samt riksdagsledamot Kaarilahtis spörsmäl nr          tion om barnens rättigheter.
26620: 257 frän 1998. 1 svaren på dessa spörsmäl har jag         För att kunna sköta sin omfattande uppgift
26621: belyst de utredningar och försök som gjorts för       korrekt och tillräckligt effektivt vore det emeller-
26622: att fä till stånd ett utjämningssystem för kostna-    tid önskvärt att barnombudsmannen i fortsätt-
26623: derna för barnskyddet och trygga tillgängen pä        ningen skulle fä stöd av inte bara experter pä barn
26624: specialtjänster och -kunnande i kommunerna. 1         och barnpolitik utan också av människor med
26625: svaren har jag samtidigt redogjort för orsakerna      sakkunskap frän flera andra olika områden.
26626: till att de anslagsarrangemang som ett utjäm-             Med hjälp av expertstöd kunde man mera ef-
26627: ningssystem för barnskyddet förutsätter och som       fektivt följa bl.a. samhällsutvecklingen, förmå-
26628: social- och hälsovärdsministeriet hade med i sina     ner och tjänster avsedda för barn, lagstiftningen
26629: budgetförslag för 1997 och 1998 inte har lett till    och dess tillämpningspraxis och hur den inverkar
26630: att systemet förverkligats.                           pä barnen ur barnens synvinkel. Experterna skul-
26631:     Social- och hälsovärdsministeriet har fortsatt    le ocksä hjälpa ombudsmannen att upptäcka
26632: att förbereda utjämningssystemet med sikte pä         ändringsbehov samt vid behov lägga fram förslag
26633: att det skall kunna införas 1999. Huruvida ett        bl.a. till ändringar i lagstiftningen och praxisen
26634: förslag till utjämningsfond ingär i propositionen     pä olika omräden och till forsknings- och utveck-
26635:                                            KK 670/1998 vp                                            5
26636: 
26637: Iingsprogram. Ä ven kontakten med olika instan-      A vsikten är dessutom att de klagomål som gäller
26638: ser samt informationen om barnens rättigheter        i synnerhet barnens rättigheter i fortsättningen
26639: skulle bli effektivare.                              som en ny grupp av ärenden skall styras tili nå-
26640:    1 fortsättningen skulle det vara ändamålsen-      gondera av de biträdande justitieombudsmän-
26641: Iigt att både inom social- och hälsovårdsministe-    nen. Bestämmelser om saken kommer att intas i
26642: riets förvaltningsområde och tillsammans med         arbetsordningen för justitieombudsmannens
26643: myndigheterna inom andra förvaltningsområ-           kansli.
26644: den särskilt utreda hur deras insats kunde utnytt-      Reformen stöder en sådan rättvis utveckling
26645: jas i barnombudsmannens arbete.                      av barns, ungas och barnfamiljers ställning som
26646:    Mandatperioden för den andra biträdande           förutsattes i riksdagens skrivelse (RSk 311996 rd)
26647: justitieombudsmannen som tillsätts vid riksda-       med anledning av den barnpolitiska redogörel-
26648: gens justitieombudsmans kansli börjar i början       sen.
26649: av september. Enligt den regeringsproposition           Syftet med social- och hälsovårdsministeriets
26650: (RP 129/1997 rd) som gäller inrättandet a v tjäns-   strävanden att inrätta en barnombudsmanna-
26651: ten hoppas man att den nya tjänsten skall lösa       tjänst på riksnivå är detsamma. Den genomförda
26652: den arbetsanhopning som beror på att antalet         reformen får således inte betyda att man avstår
26653: klagomål tili justitieombudsmannen har ökat.         från denna möjlighet.
26654: 
26655:      Helsingfors den 24 juni 1998
26656: 
26657:                                                                    Minister Terttu Huttu-Juntunen
26658:                                              KK 671/1998 vp
26659: 
26660: Kirjallinen kysymys 671
26661: 
26662: 
26663: 
26664: 
26665:                                     Risto Kuisma /rem: Toimimattomao osakeyhtiön verokohtelusta
26666: 
26667: 
26668: 
26669:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
26670: 
26671:    Toimimattomassa tilassa oleva osakeyhtiö on            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26672: saanut Uudenmaan veroviraston Vantaan vero-            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26673: toimistolta 1 000 markan lopullisen veron ajalta       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26674: 1.7.1996-30.6.1997 siitä huolimatta, että yhtiöl-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26675: lä ei ole ollut lainkaan liiketoimintaa. Kyseistä
26676: veroa ei ole mitenkään perusteltu. Mielivaltaisen                Mitä Hallitus aikoo tehdä sen estämi-
26677: verokohtelun kohteeksi joutunut taho epäilee,                 seksi, että kansalaisten mahdollisuuksia
26678: että veroseuraamus johtuu siitä, että hän on roh-             tasapuoliseen ja seuraamuksista vapaa-
26679: jennut kysyä verottajalta selvennyksiä ennakon-               seen neuvotteluun ja yhteydenpitoon ve-
26680: perintään liittyvissä kysymyksissä. Kansalaisilla             rottajan kanssa rajoitetaan pelotteilla,
26681: pitää olla oikeus vuoropuheluun verottajan                    jopa lisäverouhkauksilla tai pahimmassa
26682: kanssa ilman, että siitä rangaistaan tai että kysyjä          tapauksessa suoranaisilla rankaisun-
26683: tuntee itsensä veroseuraamuksilla uhatuksi.                   omaisilla, yksilöimättömillä lisäveroilla?
26684: Asian mielivaltaisuutta kuvaa lisäksi se, että ve-
26685: rovirkailija on asiaa tiedusteltaessa sanonut, että
26686:  "ei se ole minun vikani, esimiehet pakottavat".
26687: 
26688:      Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1998
26689: 
26690:                                            Risto Kuisma !rem
26691: 
26692: 
26693: 
26694: 
26695:  280043
26696: 2                                         KK 671/1998 vp
26697: 
26698: 
26699: 
26700: 
26701:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
26702: 
26703:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      mää jäljennöstä verovuoden tuloslaskelmasta ja
26704: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       taseesta eikä osakeyhtiön osalta vaadittua jäljen-
26705: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     nöstä tilintarkastuskertomuksesta. Jos mainittu-
26706: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Risto          ja velvoitteita ei noudateta, verovirastolla on oi-
26707: Kuisman näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        keus korottaa veroa. Uudenmaan veroviraston
26708: n:o 671:                                            16.2.1998 antaman ohjeen mukaan niissä ta-
26709:                                                     pauksissa, joissa veroilmoitus annetaan keho-
26710:           Mitä Hallitus aikoo tehdä sen estämi-     tuksesta, veronkorotus on 1 000 markkaa. Ve-
26711:        seksi, että kansalaisten mahdollisuuksia     ronkorotus voidaan määrätä myös niissä ta-
26712:        tasapuoliseen ja seuraamuksista vapaa-       pauksissa, joissa tuloslaskelman ja taseen anta-
26713:        seen neuvotteluun ja yhteydenpitoon ve-      minen on laiminlyöty.
26714:        rottajan kanssa rajoitetaan pelotteilla,        Kysymyksen perusteluissa vedotaan siihen,
26715:        jopa lisäverouhkauksilla tai pahimmassa      ettei yhtiöllä ole ollut lainkaan liiketoimintaa, ja
26716:        tapauksessa suoranaisilla rankaisun-         kyseistä veroa ei ole lainkaan perusteltu. Se, että
26717:        omaisilla, yksilöimättömillä lisäveroilla?   yhtiöllä ei ole jonain vuonna liiketoimintaa, ei
26718:                                                     vapauta yhtiötä veroilmoituksen antamiselta.
26719:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        Niissä tapauksissa, joissa asiakkaalle lähetetään
26720: vasti seuraavaa:                                    kehotuskirje veroilmoituksen antamiseen tai täy-
26721:                                                     dentämiseen, kerrotaan ne seuraamukset, jotka
26722:    Kysymyksen perusteluissa on viitattu Uuden-      aiheutuvat kehotuksen noudattamatta jättämi-
26723: maan veroviraston Vantaan verotoimistossa toi-      sestä.
26724: mitettuun verotukseen. Asiasta on pyydetty Van-        Vantaan verotoimisto on lisäksi ilmoittanut,
26725: taan verotoimistosta lausunto. Ilmeisesti asiassa   että asiakkaalla on oikeus saada ohjeita ja neuvo-
26726: on käynyt niin, ettei verovelvollinen ole antanut   ja verotoimistosta, eikä niiden pyytäminen Van-
26727: säännösten mukaisesti veroilmoitusta 4 kuukau-      taan verotoimistossa ole koskaan johtanut kyse-
26728: den kuluessa tilikauden päättymisestä tai veroil-   lyssä mainitunlaisiin rankaisutoimenpiteisiin.
26729: moitukseen ei ole liitetty säännösten edellyttä-
26730:      Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1998
26731: 
26732:                                                                           Ministeri Jouko Skinnari
26733:                                              KK 671/1998 vp                                               3
26734: 
26735: 
26736: 
26737: 
26738:                                           Tili Riksdagens Talman
26739: 
26740:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            man har inte bifogat den avskrift av resultat- och
26741: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande             ba1ansräkningen för skatteåret som bestämmel-
26742: med1em av statsrådet översänt följande av riks-         serna förutsätter och inte heller den avskrift av
26743: dagsman Risto Kuisma undertecknade spörsmål             revisionsberättelsen som ett aktiebolag är sky1-
26744: nr 671:                                                 digt att tillställa skattebyrån. Om nämnda ålig-
26745:                                                         ganden inte fullgörs har skattebyrån rätt att höja
26746:            Vad ämnar Regeringen göra för att            skatten. Enligt de anvisningar Nylands länsskat-
26747:        förhindra att medborgarnas möj1igheter           teverk gett är skatteförhöjningen 1 000 mark när
26748:        tili en rättvis och straffri förhandling och     deklarationen lämnas in på uppmaning. Skatte-
26749:        kontakt med skattemyndigheterna be-              förhöjning kan också påföras när fastställandet
26750:        gränsas genom skrämse1metoder t.o.m.             av resultat- och ba1ansräkningen försummats.
26751:        hot om tiliäggsskatt eller i värsta fall ge-        1 motiveringen tili spörsmålet hänvisas det tili
26752:        nom direkt straffiiknande, ospecificerad         att företaget över huvud taget inte bedrivit affårs-
26753:        tiliäggsskatt?                                   verksamhet och att skatten i fråga inte alls moti-
26754:                                                         verats. Att företaget inte under några år bedrivit
26755:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt           affårsverksamhet befriar inte företaget från att
26756: anföra följande:                                        lämna in deklaration. Ifall man skickar kunden
26757:                                                         ett uppmaningsbrev angående inlämnandet eller
26758:    1 motiveringen tili spörsmå1et hänvisas tili en      kompletterandet av dek1arationen nämns de
26759: beskattning som verkställts av Ny1ands länsskat-        straff som kunden kan få om han eller hon låter
26760: teverks Vanda skattebyrå. Vanda skattebyrå har          blir att handla i enlighet med uppmaningen.
26761: ombetts avge ett utlåtande om saken. Det har               Vanda skattebyrå har dessutom meddelat att
26762: antagligen gått tili på det sättet att den skattskyl-   kunden har rätt att få anvisningar och råd av
26763: diga inte i enlighet med bestämmelserna har till-       skattebyrån och detta har vid Vanda skattebyrå
26764: ställt Vanda skattebyrå sin deklaration inom 4          aldrig föranlett vidtagande av sådana straffåt-
26765: månader efter räkenskapsperiodens s1ut eller            gärder som nämns i motiveringen.
26766: 
26767:      Helsingforsden 16 juni 1998
26768: 
26769:                                                                                Minister Jouko Skinnari
26770:                                            KK 672/1998 vp
26771: 
26772: Kirjallinen kysymys 672
26773: 
26774: 
26775: 
26776: 
26777:                                   Toimi Kankaanniemi /skl ym.: Metsien kasvun virallisesta arviosta
26778: 
26779: 
26780: 
26781:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
26782: 
26783:     Suomen metsien kokonaiskasvusta esitetään        Suomeen eikä kilpailukykymme säily. Hallituk-
26784: julkisuudessa toisistaan merkittävästi poikkea-      sen tulee varmistaa se, että Suomessa metsien
26785: via lukuja. Mahdollisimman oikean ja yhteisesti      talouskäyttö ja suojelu ovat järkevässä tasapai-
26786: hyväksytyn arvion saaminen keskustelun ja pää-       nossa. Molemmista on vastuullisesti huolehdit-
26787: töksenteon pohjaksi on erittäin tärkeää, koska       tava.
26788: ainoastaan näin voidaan perustellusti arvioida          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26789: myös metsien suojelun vaikutusta mahdollisiin        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
26790: uusiin metsäteollisuusinvestointeihin ja muuhun      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
26791: puun käyttöön.                                       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26792:     Suomessa on viime vuosikymmeninä suojeltu
26793: erilaisia metsiä, myös talousmetsiä, ja Natura                 Mikä on Hallituksen virallinen arvio
26794:  2000 -ohjelma tuo uusia alueita käyttörajoitusten          Suomen metsien vuotuisen kokonaiskas-
26795:  piiriin. Metsäteollisuuden merkitys kansantalou-           vun määrästä vuonna 1998, vuonna 2010
26796:  delle ja työllisyydelle on erittäin keskeinen ja           ja vuonna 2040, ja
26797:  pitkällä aikavälillä tärkeämpi kuin mitkään uu-               mikä on Hallituksen virallinen arvio
26798:  det teollisuuden alat. Metsäteollisuudelle ja sen          mainittuina vuosina siitä puumäärästä,
26799:  laajentamiselle kotimaassa keskeisintä on raaka-           joka on suojelupäätösten ja muun poistu-
26800:  aineen saannin varmuus energian riittävyyden ja            man vaikutus huomioon ottaen teollisuu-
26801:  hinnan turvaamisen rinnalla. Ilman varmuutta               den käytettävissä?
26802:  näistä tekijöistä ei yksityinen pääoma investoi
26803: 
26804:      Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1998
26805:                      Toimi Kankaanniemi /sk1                  Tauno Pehkonen /skl
26806: 
26807: 
26808: 
26809: 
26810: 280043
26811: 2                                           KK 672/1998 vp
26812: 
26813: 
26814: 
26815: 
26816:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
26817: 
26818:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           -metsien ikärakenne ja lähtöpuuston määrä,
26819: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            - tulevien hakkuiden määrä,
26820: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          - metsien hoidon taso, soiden kunnostusoji-
26821: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi            tukset ja muut perusparannukset,
26822: Kankaanniemen ym. näin kuuluvan kirjallisen              - puuntuotannon ulkopuolella olevien met-
26823: kysymyksen n:o 672:                                   sien pinta-ala, ja
26824:                                                          - mahdolliset ilmasto- ja muut ympäristö-
26825:           Mikä on Hallituksen virallinen arvio        muutokset.
26826:        Suomen metsien vuotuisen kokonaiskas-             Karkeita arvioita metsien kasvun kehittymi-
26827:        vun määrästä vuonna 1998, vuonna 2010          sestä lähitulevaisuudessa voidaan kuitenkin esit-
26828:        ja vuonna 2040, ja                             tää. Kasvu lisääntyi nopeasti 1970-luvun alusta
26829:           mikä on Hallituksen virallinen arvio         1990-luvun alkuun soiden ojituksen ja muutoin
26830:        mainittuina vuosina siitä puumäärästä,         tehostuneen metsänparannuksen ja -hoidon seu-
26831:        joka on suojelupäätösten ja muun poistu-       rauksena. Soiden ojitusvaikutus kasvun lisäyk-
26832:        man vaikutus huomioon ottaen teollisuu-        seen oli runsas puolet koko lisäyksestä. Viimeai-
26833:        den käytettävissä?                             kaiset mittaukset osoittavat, että Etelä-Suomes-
26834:                                                       sa ollaan saavuttamassa se kasvun taso, johon
26835:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          1950-luvulla alkaneella metsänhoidolla voidaan
26836: vasti seuraavaa:                                      päästä. Pohjois-Suomen metsien ikärakenne on
26837:                                                       edelleen kasvun lisäystä suosiva. Siten voidaan
26838:     Maan metsävaroja koskevissa kannanotois-          odottaa, että maamme metsien kasvu lisääntyy
26839: saan hallitus tukeutuu ensi sijassa Metsäntutki-      vielä jonkin verran. Tämä edellyttää kuitenkin
26840: muslaitokseen,jonka keskeisiin tehtäviin kuuluu       muun ohella sitä, että ojitusalueiden tuottokun-
26841: puustovarojen ja kasvun inventointi ja käytön         nosta huolehditaan. Vuoden 2010 kasvuennus-
26842: seuranta. Metsäntutkimuslaitos on selvittänyt         teen ylärajana voidaan pitää tasoa 80-85 milj.
26843: metsien puuston kasvua ja puuvarantoa sekä            m3 ja alarajana likimain nykykasvua eli 75 milj.
26844: metsien tilaa 1920-luvun alusta lähtien toistuvilla   m3• Vuoden 2040 kasvuennusteen esittäminen on
26845: valtakunnan metsien inventoinneilla,joista 9. on      tätäkin epävarmempaa. Kasvun tason voidaan
26846: parhaillaan käynnissä. Kansainvälisesti vertail-      kuitenkin olettaa pysyvän entisenä vuoden 2010
26847: tuna metsävaratietojamme pidetään ensiluok-           jälkeenkin, jos huomattavia ilmastoon tai met-
26848: kaisina.                                              sien käyttöön liittyviä muutoksia ei tapahdu.
26849:     Metsäntutkimuslaitokselta hankitun selvityk-         Teollisuuden käytettävissä on kulloinkin se
26850: sen mukaan uusin talousmetsien kasvuluku on           puumäärä, jonka teollisuus ostaa kotimaista
26851: 75,6 milj. m3 ja metsien puuston tilavuus             puuta, hakkaa omista metsistään ja tuo ulko-
26852: 1 958 milj. m3 runkopuuta. Lukuihin on päästy         mailta. Puuhuolto ja puukauppa toimivat mark-
26853: täydentämällä vuosina 1986-94 tehdyn valta-           kinalähtöisesti ja raakapuulla käydään laajaa
26854: kunnan metsien 8. inventoinnin tuloksia käyn-         kansainvälistä kauppaa.
26855: nissä olevan inventoinnin antamilla ensimmäisil-         Tällä hetkellä arvioiden metsien tarjoamat
26856: lä tiedoilla.                                         fyysiset hakkuumahdollisuudet eivät lähitulevai-
26857:    Puuston tulevan kasvun ennustaminen vuosi-         suudessa sinänsä asettaisi rajoituksia puun käy-
26858: kymmeniä eteenpäin on vaikea tehtävä, koska           tön lisäämiselle. Suurimman kestävän hakkuu-
26859: siihen vaikuttavat monet tekijät, joista vain läh-    määrän arvio on 67-70 milj. m3/v, ja hakkuut
26860: tötilanne on luotettavasti tiedossa ja joista vain    viime vuonna olivat noin 58 milj. m 3• Todellisia
26861: muutamiin voidaan metsäpolitiikan keinoin vai-        hakkuumahdollisuuksia kuitenkin pienentävät
26862: kuttaa, osan ollessa riippuvaisia luonnonilmiöis-     mm. talousmetsien käytön metsälakiin ja luon-
26863: tä ja markkinoiden muutoksista. Kasvuun vai-          nonsuojelulakiin perustuvat rajoitteet, moni-
26864: kuttavia tekijöitä ovat:                              muotoisuuden säilyttämisen muu huomioon ot-
26865:                                             KK 672/1998 vp                                           3
26866: 
26867: taminen sekä pienmetsänomistajavaltaisuuteen          johon, kuten puuston kasvuunkin, vaikuttavat
26868: liittyvät tilakohtaiset tekijät. Voidaan myös to-     lukuisat tekijät.
26869: deta, että Suomenkin harjoittaman ekologisesti,           Muun ohella juuri valmistuneet metsätalou-
26870: sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän metsäta-    den alueelliset tavoiteohjelmat vahvistavat käsi-
26871: louden tavoite jo sinällään sisältää rajoitteita      tyksen siitä, että erityisesti nuorten metsien ja
26872: vain taloudelliset seikat huomioonottavalle met-      ojitusalueiden metsien metsänhoidollisten puut-
26873: sien käytölle.                                        teiden korjaamista on tehostettava sekä puuston
26874:     Hallitus valmistelee kuluvana vuonna parhaa-      kasvun ylläpitämiseksi että antamaan edellytyk-
26875: seen mahdolliseen asiantuntemukseen, avoimuu-         siä lisääntyville hakkuiiie.
26876: teen ja kansalaisten omaehtoiseen osallistumi-            Metsäpoliittisten toimenpiteiden sekä teolli-
26877: seen perustuvaa kansallista metsäohjelmaa, joka       suuden suunnittelun kannalta on tärkeää, että on
26878: ulottuu vuoteen 2010. Sen on tarkoitus valmistua      olemassa mahdollisimman luotettava ja riittävän
26879: vuoden lopulla ja tulla sitten hallituksen käsitel-   ajantasainen metsien seurantajärjestelmä, jonka
26880: täväksi. Ohjelman eräänä tavoitteena on, että         avulla voidaan nopeasti reagoida puuston kas-
26881: metsät antavat suomalaisille mahdollisimman           vussa ja terveydentilassa tapahtuviin muutok-
26882: paljon työtä ja toimeentuloa. Näin ollen kysy-        siin. Olennaista on myös huomata, että ilman
26883: myksen jälkimmäinen osa, arvio teollisuuden           jatkuvaa ja tämänhetkisestä lisääntyvää panos-
26884: käytettävissä olevan puumäärän muutoksista,           tusta metsänhoitoon taloudellisesti käytettävissä
26885:  on keskeisesti esillä metsäohjelmaa valmistel-       olevan arvokkaan puun määrä alenee. Tämä
26886:  taessa. Tässä vaiheessa, mm. laskentatöiden kes-     seikka on otettu huomioon hallituksen ensi vuo-
26887:  keneräisyyden vuoksi, on kuitenkin ennenaikais-      den ja lähivuosien metsätaloutta koskevassa toi-
26888:  ta antaa yksityiskohtaisia arvioita vuosikymme-      minnan ja talouden suunnittelussa.
26889:  nien päähän ulottuvasta puuhuoltotilanteesta,
26890:      Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 1998
26891:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
26892: 4                                           KK 672/1998 vp
26893: 
26894: 
26895: 
26896: 
26897:                                         Tili Riksdagens Talman
26898: 
26899:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Bland de faktorer som inverkar på tiliväxten
26900: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande           märks följande:
26901: medlem av statsrådet översänt följande av riks-           - skogens åldersstruktur och trädbeståndets
26902: dagsman Toimi Kankaanniemi m.fl. underteck-           omfattning i utgångsläget,
26903: nade spörsmål nr 672:                                     - omfattningen av kommande avverkningar,
26904:                                                           - nivån på skogsvården, dikning av kärr och
26905:           Vilken är Regeringens officiella upp-       annan grundförbättring,
26906:        skattning av skogens årliga totala tillväxt        - skogsarealen utanför virkesproduktionen,
26907:        i Finland åren 1998, 2010 och 2040, och        och
26908:           vilken är Regeringens officiella upp-           - eventuella klimat- och andra miljöföränd-
26909:        skattning av den virkesmängd som indu-         ringar.
26910:        strin har till sitt förfogande nämnda år           Grova beräkningar av skogstillväxtens ut-
26911:        med beaktande av inverkan av skyddsbe-         veckling inom en nära framtid kan dock presen-
26912:        slut och annan minskning?                      teras. Tillväxten ökade snabbt från början av
26913:                                                       1970-talet tili början av 1990-talet som en följd av
26914:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         dikning av kärr och på annat sätt effektiverad
26915: anföra följande:                                      skogsförbättring och -vård. Dikningen av kärr
26916:                                                       stod för drygt hälften av hela tillväxtökningen.
26917:     1 sina ställningstaganden beträffande landets     Mätningar under den senaste tiden visar att vi i
26918: skogstillgångar stöder regeringen sig i första        södra Finland håller på att uppnå den tillväxtni-
26919: hand på Skogsforskningsinstitutet till vars cen-      vå som är möjlig tili följd av den på 1950-talet
26920: trala uppgifter hör inventeringen och uppfölj-        påbörjade skogsvården. Åldersstrukturen hos
26921: ningen av användningen av trädbeståndet och           skogarna i norra Finland gynnar fortfarande en
26922: tillväxten. Skogsforskningsinstitutet har utrett      tillväxtökning. Man kan således vänta sig att
26923: tillväxten av skogarnas trädbestånd och virkes-       tillväxten av landets skogar ännu ökar något.
26924: förråd samt skogarnas tillstånd sedan början av       Detta förutsätter dock ytterligare att produk-
26925: 1920-talet genom upprepade inventeringar av ri-       tionskapaciteten i dikningsområdena omhänder-
26926: kets skogar. Av dessa inventeringar pågår den         tas. Den övre gränsen för tillväxtprognosen för
26927: nionde som bäst. Vid en internationelljämförelse      2010 kan anses vara 80-85 milj. m3 och den
26928: anses våra kunskaper om skogstillgångarna vara        nedre gränsen i det närmaste nuvarande tillväxt,
26929: förstklassiga.                                        dvs. 75 milj. m 3• En presentation av tillväxtprog-
26930:     Enligt en utredning som införskaffats från        nosen för 2040 är ännu osäkrare. Man kan dock
26931: Skogsforskningsinstitutet är den fårskaste till-      förmoda att tillväxtnivån förblir oförändrad
26932: växtsiffran för ekonomiskog 75,6milj. m3 medan        också efter år 2010 om inga betydande ändringar
26933: virkesvolymen uppgår tilll 958 milj. m3 stamved.      i fråga om klimatet och utnyttjandet av skogen
26934: Dessa siffror har man kommit till genom att           inträffar.
26935: resultatet av den åttonde inventeringen av rikets         lndustrin har tillgång till den virkesmängd
26936: skogar, som gjordes 1986-94, kompletterats            som köps i form av inhemskt virke, avverkas i
26937: med de preliminära uppgifterna från den pågåen-       egna skogar eller importeras från utlandet. Vir-
26938: de inventeringen.                                     kesförsörjningen och virkeshandeln fungerar på
26939:     Att tiotals år på förhand förutspå trädbestån-    marknadsvilikor och med råvirke bedrivs en om-
26940: dets framtida tillväxt är en svår uppgift, eftersom   fattande internationell handel.
26941: många faktorer inverkar för vilka endast ut-              Om man bedömer dagens läge uppställer de
26942: gångsläget är med säkerhet bekant och av vilka        fysiska avverkningsmöjligheter som skogarna er-
26943: man genom skogspolitiska medel kan påverka            bjuder inte i sig inom en nära framtid några
26944: endast vissa, medan en del är beroende av natur-      gränser för en ökad virkesanvändning. Den
26945: fenomen och förändringarna på marknaden.              största hållbara avverkningsmängden uppskat-
26946:                                              KK 672/1998 vp                                             5
26947: 
26948: tas tili 67-70 milj. m3/år och avverkningen i fjol     är på hälft, dock alltför tidigt att mer detaljerat
26949: var 58 milj. m3 • De reella avverkningsmöjlighe-       utvärdera situationen när det gäller virkesför-
26950: terna minskar dock på grund a v begränsningarna        sörjningen tiotals år framåt i tiden. Liksom träd-
26951: i skogslagen och naturvårdslagen bl.a. i fråga om      beståndets tillväxt påverkas situationen av talri-
26952: användningen av ekonomiskog, övriga hänsyn             ka andra faktorer.
26953: tili att mångfalden skall bevaras samt faktorer           De regionala målprogram för skogsbruket
26954: som har att göra med den stora andelen små             som nyligen blivit fårdiga stärker uppfattningen
26955: skogsfastigheter. Konstateras bör också att må-        att bristerna i skogsvården borde avhjälpas sär-
26956: let för ett ekologiskt, socialt och ekonomiskt         skilt då det gäller ung skog och skog i diknings-
26957: hållbart skogsbruk, vilket också Finland bedri-        områden, både f6r att trädbeståndets tillväxt
26958: ver, redan i sig innehåller begränsningar av en        skall kunna upprätthållas och f6r att f6rutsätt-
26959: sådan skogsanvändning som endast beaktar eko-          ningar för en ökad avverkning skall kunna ska-
26960: nomin.                                                 pas.
26961:     Regeringen bereder under innevarande år ett           Det är viktigt både för de skogspolitiska åtgär-
26962: nationellt skogsprogram som grundar sig på bäs-        derna och industriplaneringen att det finns ett
26963: ta möjliga sakkunskap, öppenhet och medbor-            skogsuppföljningssystem som är så tillförlitligt
26964: garnas frivilliga deltagande, och som sträcker sig     och aktuellt som möjligt och med vars hjälp man
26965: fram till2010. Avsikten är att programmet skall        snabbt kan reagera på förändringar i tillväxten
26966: bli fårdigt i slutet av året för att sedan behandlas   av och hälsotillståndet hos trädbeståndet. Det är
26967: i regeringen. Ett syfte med programmet är att          också väsentligt att märka att utan fortgående
26968: skogarna skall ge finländarna arbete och ut-           och såsom nu ökande satsningar på skogsvården
26969: komst i så stor utsträckning som möjligt. Därför       sjunker mängden värdefullt virke som kan ut-
26970: är senare delen av spörsmålet, uppskattningen av       nyttjas kommersiellt. Denna aspekt när det gäller
26971: förändringarna beträffande den virkesmängd             skogsbruket har beaktats i regeringens planering
26972:  som industrin har tili sitt förfogande i en nyckel-   av verksamheten och ekonomin för nästa år och
26973:  ställning när skogsprogrammet bereds. 1 detta         de närmast följande åren.
26974:  skede är det, bl.a. på grund av att beräkningarna
26975:      Helsingforsden 25 juni 1998
26976:                                                         Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
26977:                                             KK 673/1998 vp
26978: 
26979: Kirjallinen kysymys 673
26980: 
26981: 
26982: 
26983: 
26984:                                     Erkki Pulliainen /vihr: Belgian sininen -nimisen liharodun ja sen
26985:                                        risteytyksen lihan Suomeen tuomisesta
26986: 
26987: 
26988:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
26989: 
26990:     Belgian sininen on varsin lihaksikas liharotu,        Suomenkin nykyinen naudanlihantuotantoti-
26991: jota on kutsuttu sen ulkonäön perusteella "hir-        lanne suhteessa kysyntään antaa aiheen valpas-
26992: viöeläimeksikin". Rodulla on takalistossaan sii-       tua sen suhteen, millaista alkuperää olevaa nau-
26993: nä määrin suuri lihasmassa, että se estää eläimen      danlihaa keskusliikkeet ja muut tuojat vähittäis-
26994: normaalin liikkumisen ja tavanomaisen poikimi-         kauppaan tarjoavat. Tämän valvontaintressi
26995: sen. Jälkimmäisen seikan johdosta vasikat jou-         kuuluu mm. eläinsuojelullisesti maa- ja metsäta-
26996: dutaan ottamaan ulos keisarinleikkauksella.            lousministeriölle.
26997:     Belgian sinistä on ryhdytty käyttämään ristey-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26998:  tyksiin, mm. Irlannissa ja Tanskassa. Niissä ED-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26999:  maissa, joissa kotimainen tuotanto ei riitä tyy-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27000:  dyttämään naudanlihan kysyntää, pelätään nyt,         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27001:  että tuontilihan joukossa on Belgian sininen
27002:  -rodun perimäaineksena tuotettua lihaa, vaikka                  Hyväksyykö Hallitus sen, että maahan
27003:  ko. tuontimaa ei hyväksykään tällaista tuotanto-             tuodaan Belgian sininen -nimisen liharo-
27004:  tapaa. On hyvin luonnollista, että kansallisesti on          dunja/tai sen risteytysten lihaa huomioon
27005:  kiellettyä käyttämästä jalostukseen sellaisia eläi-          ottaen eläinsuojelulliset näkökohdat, jot-
27006:  miä, joilla on geneettisiä vikoja ja jotka voivat            ka liittyvät mm. näiden eläinten kyvyttö-
27007:  aiheuttaa jälkeläisille vaivoja ja kärsimyksiä.              myyteen liikkua ja synnyttää normaalilla
27008:                                                               tavalla?
27009: 
27010:       Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1998
27011: 
27012:                                           Erkki Pulliainen /vihr
27013: 
27014: 
27015: 
27016: 
27017:  280043
27018: 2                                          KK 673/1998 vp
27019: 
27020: 
27021: 
27022: 
27023:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
27024: 
27025:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        la ei ole mahdollista kieltää eläimistä saatavien
27026: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         elintarvikkeiden, kuten lihan tai lihatuotteiden,
27027: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tuontia Suomeen. Eläinsuojelusyistä Belgian si-
27028: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-       nistä ei kuitenkaan saa käyttää Suomessa nauto-
27029: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o      jen jalostukseen.
27030: 673:                                                       Koska lihaa koskevat vaatimukset on EY:n
27031:                                                       lainsäädännössä harmonoitu, kansallista lain-
27032:           Hyväksyykö Hallitus sen, että maahan        säädäntöä ei voitaisi EY :n lainsäädännön asetta-
27033:        tuodaan Belgian sininen -nimisen liharo-       mia velvoitteita rikkomatta muuttaa sellaiseksi,
27034:        dun ja/tai sen risteytysten lihaa huomioon     että lihan tuonnille asetettaisiin eläinsuojelusyis-
27035:        ottaen eläinsuojelulliset näkökohdat, jot-     tä EY -lainsäädännöstä poikkeavia rajoituksia.
27036:        ka liittyvät mm. näiden eläinten kyvyttö-           Nautaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijär-
27037:        myyteen liikkua ja synnyttää normaalilla       jestelmän sekä naudanlihan ja naudanlihatuot-
27038:        tavalla?                                       teiden merkitsemisen käyttöön ottamisesta anne-
27039:                                                       tun neuvoston asetuksen (EY) N:o 820/97 mu-
27040:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kaan asetuksen mukainen naudanlihan merkin-
27041: vasti seuraavaa:                                      täjärjestelmä tulee pakolliseksi kaikissa jäsenval-
27042:                                                       tioissa 1.1.2000. Suomessa järjestelmä tulee Suo-
27043:    Lihan tuontia Suomeen säädellään eläintauti-       messa tuotetun lihan osalta kuitenkin voimaan jo
27044: lain (55/1980), eläimistä saatavien elintarvikkei-     1. 7.1998. Tämän merkintäjärjestelmän mukaan
27045: den elintarvikehygieniasta annetun lain (1195/         naudanlihasta voidaan pakollisten alkuperätie-
27046: 1996) ja eläinlääkinnällisestä rajatarkastuksesta      tojen lisäksi ilmoittaa myös muita lihaan liittyviä
27047: annetun lain (1192/1996) nojalla. Näiden lakien        tietoja, kuten eläimen rotu (esimerkiksi Belgian
27048: tarkoitus on turvata eläinten ja ihmisten terveyt-     sininen). Rotutietojen ilmoittamista ei voida kui-
27049: tä, joten niiden perusteella ei siten voida kieltää    tenkaan vaatia, vaan niiden ilmoittaminen perus-
27050: sellaisen lihan tuontia, jonka tuotanto täyttää        tuu vapaaehtoisuuteen.
27051: Euroopan yhteisön (EY) asettamat vaatimukset.              Tullin tilastojen mukaan naudanlihaa tuo-
27052: Myöskään eläinsuojelulain (247/1996) perusteel-        daan Suomeen eniten Tanskasta.
27053: 
27054:      Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 1998
27055: 
27056:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
27057:                                           KK 673/1998 vp                                              3
27058: 
27059: 
27060: 
27061: 
27062:                                       Tili Riksdagens Talman
27063: 
27064:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Jivsmedel såsom kött eller köttprodukter tili Fin-
27065: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande         land. Av djurskyddsskäl får Belgian Blue dock
27066: medlem av statsrådet översänt följande av riks-     inte användas för förädling av nötkreatur i Fin-
27067: dagsman Erkki Pulliainen undertecknade spörs-       land.
27068: mål nr 673:                                             Eftersom kraven på kött har harmoniserats i
27069:                                                     EG-Iagstiftningen, går det inte utan brott mot
27070:           Godkänner Regeringen att det impor-       skyldigheterna i EG-Iagstiftningen att ändra på
27071:        teras kött av köttrasen Belgian Blue och/    den nationella lagstiftningen så, att man av djur-
27072:        eller kött av korsningar med den med         skyddsskäl skulle införa begränsningar som avvi-
27073:        beaktande av djurskyddsaspekter som          ker från EG-Jagstiftningen.
27074:        bl.a. gäller dessa djurs oförmåga att röra       Enligt rådets förordning om upprättande av
27075:        sig och föda på normalt sätt?                ett system för identifiering och registrering av
27076:                                                     nötkreatur och om märkning av nötkött och nöt-
27077:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       köttsprodukter (EG) nr 820/97 kommer ett i för-
27078: anföra följande:                                    ordningen avsett system för märkning av nötkött
27079:                                                     att bli obligatoriskt i alla medlemsstater 1.1.2000.
27080:    Köttimporten tili Finland regleras i lagen om    1 Finland träder systemet emellertid i kraft redan
27081: djursjukdomar (5511980), lagen om livsmedels-        1.7.1998 i fråga om kött som har producerats i
27082: hygien i fråga om animaliska livsmedel (1195/       Finland. Enligt detta system kan man utöver de
27083: 1996) och Jagen om veterinär gränskontroll          obligatoriska uppgifterna om ursprung också
27084: (1192/1996). Syftet med dessa lagar är att trygga   uppge andra uppgifter om köttet såsom djurets
27085: djurens och människornas hälsa och följaktligen     ras (t.ex. Belgian Blue). Mao kan dock inte kräva
27086: kan man inte med stöd av dem förbjuda import        att rasuppgifter skall meddelas, utan det är frivil-
27087: av sådant kött som produceras i enlighet med        ligt.
27088: Europeiska gemenskapens (EG) krav. Det är               Enligt tullstatistiken importeras mest nötkött
27089: inte heller möjligt att med stöd av djurskyddsla-   tili Finland från Danmark.
27090: gen (247/1996) förbjuda import av animaliska
27091: 
27092:      Helsingforsden 25 juni 1998
27093: 
27094:                                                     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
27095:                                             KK 674/1998 vp
27096: 
27097: Kirjallinen kysymys 674
27098: 
27099: 
27100: 
27101: 
27102:                                     Marja-Liisa Tykkyläinen /sd: Kuntien perintätoimintojen keskittä-
27103:                                        misestä
27104: 
27105: 
27106:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
27107: 
27108:    Ulosotto 2000 -toimikunta on katsonut mie-          tunut velallisille, jotka ovat usein jo ennestään
27109: tinnössään (Komiteanmietintö 1998:2), että suo-        taloudellisesti heikossa asemassa, ylimääräistä
27110: raan ulosottokelpoiset saatavat voidaan antaa          huolta.
27111: yksityisen perintäalan perittäväksi sillä edelly-         Koska yksityisten perintätoimistojen tiukka-
27112: tyksellä, että se ei vaaranna velallisen oikeustur-    kaan sääntely ei voi tuottaa täyttä varmuutta
27113: vaa. Oikeusturvan takeina pidetään komitean-           toiminnan asiallisuudesta kaikissa tapauksissa,
27114: mietinnössä muun muassa perintäalan elinkeino-         olisi syytä harkita perintätoimintojen keskittä-
27115: oikeudellista sääntelyä. Toimikunta on sen lisäk-      mistä ulosottoviranomaisille julkisoikeudellisten
27116: si ehdottanut riidattomien velkomisasioiden            saatavien, kuten esimerkiksi pysäköintivirhe-
27117: osalta, että määrämuotoinen yksityinen perintä         maksujen, osalta. Näin saavutettaisiin varmuus
27118: voisi tuottaa ulosottoperusteen. Toimikunta on         asiallisista toimintatavoista sekä estettäisiin koh-
27119:  katsonut, että kyseistä mallia ei voida toteuttaa     tuuttomien kulujen syntyminen velallisille.
27120: ilman perintäalan suhteellisen tiukkaa sääntelyä.         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27121:  Asiaa valmistelevan työryhmän on tarkoitus saa-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27122: da työnsä valmiiksi viimeistään 30.6.1998. Asia        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27123:  on erityisen tärkeä muun muassa siksi, että jul-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27124:  kisten yhteisöjen toimesta on viime aikoina siir-
27125:  retty perintätoimintaa yhä suuremmissa määrin                    Onko Hallituksen tarkoitus toimia si-
27126:  erilaisten yksityisten perintätoimistojen suoritet-           ten, että kuntien perintätoimintoja ei olisi
27127:  tavaksi.                                                      mahdollista siirtää yksityisille perintätoi-
27128:     Perinnän siirtäminen yksityisille perintätoi-              mistoiile esimerkiksi pysäköintivirhe-
27129:  roistoille on johtanut siihen, että perintäkulut              maksujen osalta, vaan asiaa hoitaisivat
27130:  ovat usein nousseet alkuperäiseen velkaan ver-                tarvittaessa ulosottoviranomaiset?
27131:  rattuna kohtuuttomalle tasolle. Tästä on aiheu-
27132: 
27133:       Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1998
27134: 
27135:                                       Marja-Liisa Tykkyläinen /sd
27136: 
27137: 
27138: 
27139: 
27140:  280043
27141: 2                                          KK 674/1998 vp
27142: 
27143: 
27144: 
27145: 
27146:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
27147:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        nästä, 9 §). Ehdotetussa pykälässä tarkoitettuja
27148: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         lain vastaisen menettelyn vuoksi määrättyjä jul-
27149: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       kisoikeudellisia seuraamuksia, joita ei voitaisi
27150: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marja-Lii-       antaa esimerkiksi perimistoimistojen perittävik-
27151: sa Tykkyläisen kirjallisen kysymyksen n:o 674:        si, olisivat muun muassa pysäköintivirhemaksut.
27152:                                                           Kauppa- ja teollisuusministeriö on 5.3.1998
27153:           Onko Hallituksen tarkoitus toimia si-       asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on val-
27154:        ten, että kuntien perintätoimintoja ei olisi   mistella hallituksen esityksen muotoon laadittu
27155:        mahdollista siirtää yksityisille perintätoi-   ehdotus saatavien ammattimaista perintää kos-
27156:        roistoille esimerkiksi pysäköintivirhe-        kevaksi sääntelyksi. Työryhmä ottaa ehdotusta
27157:        maksujen osalta, vaan asiaa hoitaisivat        Jaatiessaan huomioon edellä mainitun hallituk-
27158:        tarvittaessa ulosottoviranomaiset?             sen esityksen sekä Ulosotto 2000 -toimikunnan
27159:                                                       mietinnössä (KM 1998:2) esitetyt, saatavien yksi-
27160:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tyistä perintää koskevat kannanotot. Työryh-
27161: vasti seuraavaa:                                      män määräaika päättyy 30.6.1998. Työryhmän
27162:                                                       ehdotuksen valmistuttua hallitus päättää jatko-
27163:    Hallituksen esityksessä laiksi saatavien perin-    toimista.
27164: nästä ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien         Kauppa- ja teollisuusministeriön asettamassa
27165: muuttamisesta (HE 199/1996 vp) ehdotetaan,            työryhmässä tapahtuva valmistelutyö, jossa
27166: että toimeksisaajan perittäväksi ei saa antaa sel-    myös oikeusministeriö on edustettuna, koskee
27167: laisia valtion saatavia tai lainvastaisen menette-    perintätoiminnan elinkeino-oikeudellista säänte-
27168: lyn vuoksi määrättyjä julkisoikeudellisia maksu-      lyä, eikä sillä ole välitöntä vaikutusta yksityisoi-
27169: seuraamuksia, jotka voidaan periä ulosottotoi-        keudellista perintää koskevaan sääntelyyn eli pe-
27170: min ilman tuomiota tai päätöstä siten kuin vero-       rintälakiesitykseen. Viimeksi mainittu sääntely
27171: jen ja maksujen periruisestä ulosottotoimin anne-     on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä.
27172: tussa laissa säädetään (ehd. laki saatavien perin-
27173: 
27174:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1998
27175: 
27176:                                                                     Oikeusministeri Jussi Järventaus
27177:                                            KK 674/1998 vp                                              3
27178: 
27179: 
27180: 
27181: 
27182:                                        Tili Riksdagens Talman
27183: 
27184:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     ningsväg (den föreslagna lagen om indrivning,
27185: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       9 §). Sådana offentligrättsliga påföljder som på-
27186: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-   förts som följd av ett lagstridigt förfarande och
27187: damot Marja-Liisa Tykkyläinen undertecknade          som enligt den föreslagna paragrafen inte får
27188: spörsmål nr 674:                                     överlåtas tili t.ex. inkassobyråer för indrivning är
27189:                                                      bl.a. parkeringsbot.
27190:           Har Regeringen för avsikt att verka för        Handels- och industriministeriet har 5.3.1998
27191:        att kommunal indrivningverksamhet inte        tillsatt en arbetsgrupp med uppgift att i form av
27192:        skall kunna överföras att skötas av priva-    en regeringsproposition bereda ett förslag angå-
27193:        ta inkassobyråer t.ex. vad gäller parke-      ende regleringen av yrkesmässig indrivning av
27194:        ringsbot, utan att verksamheten vid be-       fordringar. Arbetsgruppen beaktar vid bered-
27195:        hov skall skötas av utsökningsmyndighe-       ningen av förslaget ovan nämnda regeringspro-
27196:        terna?                                        position samt de ståndpunkter om privat inkas-
27197:                                                      soverksamhet som framställts i betänkandet av
27198:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        Kommissionen utsökning 2000 (KB 1998:2). Ar-
27199: anföra följande:                                     betsgruppens mandat löper ut 30.6.1998. När
27200:                                                      arbetsgruppens förslag fårdigställts beslutar re-
27201:    1 regeringens proposition med förslag tili lag    geringen om fortsatta åtgärder.
27202: om indrivning av fordringar och lagar om änd-            Beredningsarbetet i den av handels- och in-
27203: ring av vissa lagar som har samband med den (RP      dustriministeriet tillsatta arbetsgruppen, med fö-
27204: 19911996 rd) föreslås att tili en uppdragstagare     reträdare även för justitieministeriet, gäller den
27205: för indrivning inte får överlåtas sådana statens     näringsrättsliga regleringen av inkassoverksam-
27206: fordringar och offentligrättsliga betalningspå-      heten och den har ingen direkt inverkan på regle-
27207: följder som påförts som följd av ett lagstridigt     ringen av privaträttslig indrivning, dvs. proposi-
27208: förfarande vilka utan dom eller beslut kan krävas    tionen med förslag tili indrivning av fordringar.
27209: i utsökningsväg på det sätt som bestäms i lagen      Den sist nämnda regleringen är som bäst under
27210: om indrivning av skatter och avgifter i utsök-       behandling i riksdagen.
27211: 
27212:      Helsingforsden 17 juni 1998
27213: 
27214:                                                                    Justitieminister Jussi Järventaus
27215:                                            KK 675/1998 vp
27216: 
27217: Kirjallinen kysymys 675
27218: 
27219: 
27220: 
27221: 
27222:                                   Mari Kiviniemi /kesk: Päiväkotien meluongelmasta
27223: 
27224: 
27225: 
27226:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
27227: 
27228:    Syksyllä vuonna 1997 alkaneessa työsuojelu-          Päiväkotien ääniongelmat ratkaistaisiin kaik-
27229: rahaston tukemassa tutkimuksessa on havaittu,        kein halvimmalla kiinnittämällä huomiota jo
27230: että suurin yksittäinen äänihäiriöstä kärsivä am-    päiväkotien suunnitteluvaiheessa akustointiin.
27231: mattiryhmä on lastentarhanopettajat. Lastentar-      Yhden päiväkodin tilojen korjaus akustisesti
27232: hanopettajien äänihäiriöitä ei ole aikaisemmin       kuntoon maksaa saman verran kuin äänihäiriös-
27233: hyväksytty ammattitaudiksi, koska asiasta ei ole     tä kärsivän yhden kuukauden hoito.
27234: ollut riittävästi tieteellistä tutkimustietoa. Nyt      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27235: tehdyn tutkimuksen mukaan äänihäiriöiden ja          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27236: päiväkotien melun välinen syy-yhteys on ilmei-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27237: nen.                                                 nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27238:    Päiväkotien äänihäiriöistä syntyy henkilö-
27239: kunnan lisäksi haittaa myös hoidossa oleville                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
27240: lapsille. Äänihäiriöiden lisäksi melu aiheuttaa             siin,jotta lastentarhanopettajien äänihäi-
27241: oppimis- ja keskittymiskyvyn heikkenemistä ke-              riöt luettaisiin ammattitaudiksi ja päivä-
27242: hitysvaiheessa, jossa kielen oppiminen on vilk-             kotien akustisiin häiriöihin kiinnitettäi-
27243:  kaimmillaan.                                               siin huomiota?
27244:      Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1998
27245: 
27246:                                          Mari Kiviniemi /kesk
27247: 
27248: 
27249: 
27250: 
27251:  280043
27252: 2                                          KK 675/1998 vp
27253: 
27254: 
27255: 
27256: 
27257:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
27258: 
27259:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Kysymyksessä viitataan tutkimukseen, jonka
27260: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         toteuttamisvastuu on Turun yliopistollisessa sai-
27261: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       raalassa. Tutkimuksen avulla luodaan kriteereitä
27262: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mari Kivi-       päiväkotien akustiselle ym. suunnittelulle. Tutki-
27263: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           mus valmistuu vuoden 1999 alkupuolella, johon
27264: n:o 675:                                              saakka toimitaan sekä ehkäisevien toimenpitei-
27265:                                                       den toteuttamisessa että ammattitautien korvaa-
27266:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        misessa parhaan käytettävissä olevan tiedon
27267:        siin, jotta lastentarhanopettajien äänihäi-    pohjalta.
27268:        riöt luettaisiin ammattitaudiksi ja päivä-         Ammattitautilain ja ammattitautiasetuksen
27269:        kotien akustisiin häiriöihin kiinnitettäi-     mukaan ammattitaotina voidaan korvata mikä
27270:        siin huomiota?                                 tahansa sairaus, joka on todennäköisesti pääasi-
27271:                                                       allisesti työstä aiheutunut, esimerkiksi fysikaali-
27272:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          sista tekijöistä. Myös työntekijän poikkeukselli-
27273: vasti seuraavaa:                                      sen äänenkäytön aiheuttama äänihäiriö voidaan
27274:                                                       korvata nykyisen ammattitautilainsäädännön
27275:    Laissa lasten päivähoidosta (36/1973, 6 §) to-     mukaan ammattitautina. Edellytyksenä on, että
27276: detaan, että päivähoidon tulee olla terveydenisil-    työntekijän oireista voidaan katsoa lääketieteel-
27277: tä ja muilta olosuhteiltaan lapsille ja lapsen hoi-   lisin perustein sairaudeksi sekä että sairauden
27278: dolle ja kasvatukselle sopivaa. Muilta osin ohjeet    aiheuttavaa altistetta esiintyy työpaikan olosuh-
27279: tulevat esimerkiksi rakennusvalvonnan kautta.         teissa siinä määrin, että se voi pääasiallisesti ai-
27280: Kentällä käytetään edelleen ohjeellisena sosiaali-    heuttaa kyseisen sairauden ja että työntekijän
27281: hallituksen vuonna 1980 julkaisemaa ohjekirjas-       sairaudella on todennäköinen syy-seuraussuhde
27282: ta päiväkodin toimitilojen suunnittelusta. Kun-       työssä tapahtuneeseen altistukseen. Ammatti-
27283: nan tehtävänä on valvoa, että päivähoidon käyt-       ryhmä,joille dysfonia eli äänen käheytyminen on
27284: töön otetut tilat ovat lain mukaisia. Päivähoidon     käytännössä korvattu ammattitautina, ovatjuu-
27285: kysynnän lisääntyessä on saatettu ottaa käyt-          ri lastentarhanopettajat ja lastenhoitajat. Sa-
27286: töön myös tiloja, joiden äänieristys on puutteelli-   moin äänihuulten kyhmyjä on korvattu esimer-
27287: nen ja jälkikaiuntataso on liian korkea. Melun        kiksi näyttelijöiden ammattitautina, poikkeuk-
27288: tasoa on saattanut olla nostamassa myös se, että       sellisen äänenkäytön seurauksena.
27289: päiväkotien ryhmien enimmäiskokoja ei enää
27290: säännellä.
27291: 
27292:      Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1998
27293: 
27294:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
27295:                                           KK 675/1998 vp                                              3
27296: 
27297: 
27298: 
27299: 
27300:                                       Tili Riksdagens Talman
27301: 
27302:   1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen an-        1spörsmålet hänvisas tili en undersökning där
27303: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-      Åbo universitetssjukhus ansvarar för genomfö-
27304: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    randet. Med hjälp av undersökningen skapar
27305: man Mari Kiviniemi undertecknade spörsmål nr        man kriterier för bl.a. planering av akustiken i
27306: 675:                                                daghem. Undersökningen blir klar i början av år
27307:                                                     1999 och tills dess fungerar man på basis av den
27308:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för       bästa tillgängliga kunskapen både vad beträffar
27309:        att barnträdgårdslärarnas röststörningar     genomförandet av förebyggande åtgärder och
27310:        skall beaktas som yrkessjukdom och för       ersättandet av yrkessjukdomar.
27311:        att man skall fasta uppmärksamhet vid           Enligt yrkessjukdomslagen och -forordningen
27312:        daghemmens akustiska störningar?             kan som yrkessjukdom ersättas viiken som helst
27313:                                                     sjukdom som sannolikt i huvudsak har <?.rsakats
27314:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       av t.ex. fysikaliska faktorer i ett arbete. A ven en
27315: anföra följande:                                    röststörning hos en arbetstagare som orsakats av
27316:                                                     exceptionell röstanvändning kan ersättas som
27317:     1lagen om barndagvård (36/1973, 6 §) konsta-    yrkessjukdom enligt den nuvarande yrkessjuk-
27318: teras att dagvården skall i fråga om sanitära och   domslagstiftningen. En förutsättning är att ar-
27319: övriga forhållanden vara lämplig för barn och för   betstagarens symptom kan på medicinska grun-
27320: vård och fostran av barn. Tili övriga delar fås     der anses vara en sjukdom samt att faktorer som
27321: anvisningar t.ex. via byggnadsinspektionen. På      orsakar sjukdomen förekommer i arbetet i så hög
27322: fåltet används fortfarande som riktgivande den      grad att dess exponeringseffekt är tillräckligt stor
27323: handbok om planering av daghemsutrymmen             för att huvudsakligen framkalla denna sjukdom
27324: som socialstyrelsen publicerat år 1980. Kommu-      och att arbetstagarens sjukdom har ett sannolikt
27325: nens uppgift är att övervaka att de utrymmen        orsaks-verkansammanhang med en exponering i
27326: som tagits i bruk för dagvård är lagenliga. Då      arbetet. Den yrkesgrupp som i praktiken fått
27327: efterfrågan på dagvård ökat har man eventuellt      ersättning för yrkessjukdom för disfoni, dvs. att
27328: tagit i bruk även utrymmen med bristfållig ljud-    rösten blir hes, är just barnträdgårdslärare och
27329: isolering och med för hög efterklangsnivå. Nivån    barnskötare. Likaså har stämbandsknutor er-
27330: på bullret kan ha höjts även på grund av att man    satts t.ex. som yrkessjukdom för skådespelare,
27331:  inte Iängre reglerar daghemsgruppernas maximi-     som en följd av exceptionell användning av rös-
27332:  storlek.                                           ten.
27333: 
27334:      Helsingforsden 23 juni 1998
27335: 
27336:                                                                    Minister Terttu Huttu-Juntunen
27337:                                              KK 676/1998 vp
27338: 
27339: Kirjallinen kysymys 676
27340: 
27341: 
27342: 
27343: 
27344:                                     Ulla Anttila /vihr: Opinto- ja työvoimapoliittisten etujen saamisesta
27345: 
27346: 
27347: 
27348:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
27349: 
27350:    Naisten prosentuaalinen osuus työttömästä           toimista hakeutumista koulutukseen, koska hän
27351: työvoimasta on kasvussa. Monet naiset palaisi-         itse tuntee omat kykynsä ja mahdollisuutensa
27352: vat työelämään vuosien tauon jälkeen, jonka ai-        edetä koulutuksen kautta.
27353: kana he ovat hoitaneet kotona alle kouluikäisiä           Eri laeissa on työssäoloehtoja,jotka on täytet-
27354: lapsiaan, mutta työn saaminen ei ole helppoa.          tävä, ennen kuin on oikeutettu työvoimapoliitti-
27355: Väliinputoajaksi tai muuten heikompaan ase-            seen koulutukseen päivärahoineen, aikuisopin-
27356: maan voi joutua esim. lapsiaan useita vuosia           totukeen ym. Kuitenkaan alle kouluikäisiä lap-
27357: kotona hoitanut keski-ikäinen nainen, joka opis-       siaan kotona hoitavat vanhemmat eivät välttä-
27358: kelee ammattikorkeakoulussa normaalin opin-            mättä täytä työssäoloehtoa palatessaan työelä-
27359: totuen eli opintorahan sekä -lainan turvin. Suu-       mään, ja näin ollen he joutuvat väliinputoajan
27360: rin osa opintorahasta kuluu kodin ja oppilaitok-       asemaan. Tämä on pienten lasten vanhempia -
27361: sen väliseen matkaan, ja lapsiperheen talous on        erityisesti äitejä- syrjivää. Vaikka halukkuutta
27362: erittäin tiukoilla. Matkakorvausta olisi mahdol-       löytyisi, mahdollisuudet kouluttautumiseen ovat
27363: lista saada, mikäli kyseessä olisi työvoimapoliit-     olennaisesti pienemmät kuin niillä, jotka täyttä-
27364: tinen koulutus tai samantyyppisen tutkinnon            vät työssäoloehdon. Näin ollen laki pitkäaikais-
27365: opiskelu saman oppilaitoksen toisella asteella.        työttömien omaehtoisten opintojen tukemisesta
27366: Perhesyistä henkilön on vaikea muuttaa asu-            ei myöskään tuo helpotusta tällaisten henkilöi-
27367: maan opiskelija-asuntoon matkakustannusten             den tilanteeseen.
27368: pienentämiseksi.                                          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27369:     Hän ei voi saada mitään työvoimapoliittista        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27370: tukea kuten päivärahaa tai matkakorvauksia             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27371: koulutuksensa ajalta, koska kyseessä ei ole työ-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27372: voimapiirin järjestämä työvoimapoliittinen kou-
27373: lutus, eikä häntä myöskään katsota pitkäaikais-                     Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
27374: työttömäksi.                                                     ettei aikuisopiskelijoissa olisi väliinpu-
27375:     Työvoimapiirin tarjoamasta työvoimapoliitti-                 toajaryhmää,jonka tilannetta opinto- tai
27376: sesta koulutuksesta ei olisi ollut juuri hyötyä, sen             työvoimapoliittiset etuudet eivät ota huo-
27377: sijaan tutkinnon suorittamisen jälkeen työllisty-                mioon, ja
27378: misnäkymät voivat olla hyvät. Kaikille työnha-                      ettei etuusjärjestelmän puutteellisuus
27379: kijoille työvoimapoliittinen koulutus ei tarjoa                  johda erityisesti kotona lapsiaan hoita-
27380: tarkoituksenmukaista vaihtoehtoa. On yleensä                     neiden naisten aseman heikkenemiseen
27381: tarkoituksenmukaista tukea työnhakijan oma-                      työmarkkinoilla?
27382: 
27383:      Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1998
27384: 
27385:                                             Ulla Anttila /vihr
27386: 
27387: 
27388: 
27389: 
27390: 280043
27391: 2                                         KK 676/1998 vp
27392: 
27393: 
27394: 
27395: 
27396:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
27397: 
27398:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      1.8.1997. Lisäksi edellytetään 12 vuoden työhis-
27399: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       toriaa 18 vuoden tarkastelujakson aikana. 18
27400: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     vuoden tarkastelujaksoa voidaan pidentää ajal-
27401: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ulla Antti-    la, jolta henkilö on saanut äitiys-, isyys- tai van-
27402: lan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        hempainrahaa taikka erityishoitorahaa, mikäli
27403: 676:                                                eläke ei kyseisenä aikana ole karttunut. Pitkäai-
27404:                                                     kaistyöttömät voivat käyttää oikeuttaan tähän
27405:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,      erillisohjelmaan 31.7.1998 saakka.
27406:        ettei aikuisopiskelijoissa olisi väliinpu-       Tammikuun alussa 1998 tuli voimaan uudis-
27407:        toajaryhmää, jonka tilannetta opinto- tai    tuksen toinen vaihe, jossa omaehtoisen koulu-
27408:        työvoimapoliittiset etuudet eivät ota huo-   tuksen mahdollisuus avattiin myös muille työttö-
27409:        mioon, ja                                    mille. Edellytyksenä on, että työtön on viimeisen
27410:           ettei etuusjärjestelmän puutteellisuus    vuoden aikana saanut työttömyyspäivärahaa tai
27411:        johda erityisesti kotona lapsiaan hoita-     työmarkkinatukea vähintään 86 päivältä eli on
27412:        neiden naisten aseman heikkenemiseen         ollut työttömänä neljä kuukautta. Työhistoria-
27413:        työmarkkinoilla?                             vaatimus on 10 vuotta viimeisten 15 vuoden aika-
27414:                                                     na. 15 vuoden tarkastelujaksoa voidaan pidentää
27415:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        samoista perhepoliittisista syistä kuin pitkäai-
27416: vasti seuraavaa:                                    kaistyöttömienkin kohdalla. Oikeus koulutus-
27417:                                                     päivärahaan on enintään 500 päivältä. Uudistus
27418:     Vuodelta 1987 peräisin olevan valtioneuvos-     koskee koulutusta, joka alkaa aikaisintaan
27419: ton periaatepäätöksen mukaan aikuiskoulutus         1.8.1998.
27420: jaetaan järjestämis- ja rahoitusvastuidensa mu-         Suomessa on lailla turvattu, että vanhemmuu-
27421: kaan henkilöstökoulutukseen, omaehtoiseen           teen liittyvien vapaiden jälkeen sekä äidillä että
27422: koulutukseen ja työvoimakoulutukseen. Opiske-       isällä on oikeus palata takaisin aikaisempaan tai
27423: lijoiden koulutusaikainen taloudellinen tuki on     siihen rinnastettavaan työhön. Lailla on myös
27424: kussakin järjestelmässä erilainen. Henkilöstö-      turvattu, että työnantaja ei saa irtisanoa työnte-
27425: koulutuksessa työnantaja maksaa koulutusajal-       kijän työsopimusta raskaudenjohdosta eikä van-
27426: ta palkan.                                          hemmuuteen liittyvien vapaiden aikana eikä nii-
27427:     Omaehtoiseen koulutukseen osallistuvat saa-     den alkaessa. Kuitenkin on otettava huomioon
27428: vat toimeentulonsa pääsääntöisesti opintotuki-      se, että pitkään työelämästä poissa olleiden nais-
27429: järjestelmästä, jota koulutus- ja erorahaston       ten ammattitaitovaatimukset ovat saattaneet
27430: opintotuet täydentävät. Työvoimakoulutuksen         muuttua ja työhönpaluu on vaikeata.
27431: toimeentulojärjestelmä on työttömyysturvan              Koulutusvakuutusjärjestelmä ottaa jossain
27432: suuruista.                                          määrin huomioon myös lapsia kotona hoitaneet
27433:    Työvoimakoulutuksen taloudellinen tuki on        naiset. Kuitenkaan tilannetta ei voi pitää täysin
27434: varsin tasapuolinen. Koulutustuen saamisen          tyydyttävänä. EU:n työllisyyssuuntaviivojen
27435: edellytyksenä on 10 kuukauden työssäoloehto.        mukaisessa Suomen työllisyyspolitiikan toimin-
27436: Ne opiskelijat, jotka eivät täytä työssäoloehtoa    tasuunnitelmassa onkin esityksiä yhtäläisten
27437: tai jotka ovat saaneet työttömyyspäivärahaa         mahdollisuuksien edistämisestä. Työelämästä
27438: enimmäisajan, voivat saada työmarkkinatukea.        poissaolleiden naisten ja miesten työmarkkinoil-
27439: Työvoimakoulutuksen aloittaneista oli naisia        lepaluun esteiden vähentämiseksi on esitetty seu-
27440: 51% vuonna 1997.                                    raavaa: "Pyritään vaikuttamaan siihen, että kou-
27441:    Työttömien omaehtoiseen koulutukseen osal-       lutuksellisia toimenpiteitä kohdennetaan myös
27442: listumista on parannettu ns. koulutusvakuutus-      perhevapaita käyttäneisiin." Vastuutahot toi-
27443: järjestelmän avulla. Pitkäaikaistyöttömille avat-   menpiteessä ovat työministeriö, opetusministe-
27444: tiin mahdollisuus osallistua omaehtoiseen koulu-    riö ja työmarkkinajärjestöt. Vastaavasti toimen-
27445: tukseen työttömyysturvan tasoisella tuella          pideohjelmassa on esitetty parannuksia epätyy-
27446:                                            KK 676/1998 vp                                           3
27447: 
27448: pillisissä työsuhteissa olevien koulutusmahdolli-       Suomi on työllisyyspolitiikan toimintaohjel-
27449: suuksiin: "Elinikäisen oppimisen strategiaan pe-     massaan sitoutunut parantamaan pitkään työ-
27450: rustuen kehitetään epätyypillisissä töissä olevien   elämästä poissaolleiden naisten asemaa. Ohjel-
27451: mahdollisuuksia lisäkoulutukseen." Vastuuta-         man toteutumista arvioidaan vuoden lopussa.
27452: hot tässä toimenpiteessä ovat työmarkkinajärjes-
27453: töt, työministeriö, opetusministeriö sekä sosiaa-
27454: li- ja terveysministeriö.
27455: 
27456:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1998
27457: 
27458:                                                                    Työministeri Liisa Jaakonsaari
27459: 4                                           KK 676/1998 vp
27460: 
27461: 
27462: 
27463: 
27464:                                         Tili Riksdagens Talman
27465: 
27466:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      12 års arbetshistoria under en granskningsperiod
27467: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        på 18 år. Granskningsperioden på 18 år kan
27468: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-    förlängas med den tid under viiken personen i
27469: damot Ulla Anttila undertecknade spörsmål nr          fråga fått moderskaps, faderskaps- eller föräldra-
27470: 676:                                                  penning eller specialvårdspenning, ifall pension
27471:                                                       inte intjänats under denna tid. De långtidsarbets-
27472:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        lösa kan använda sin rätt till detta specialpro-
27473:        ta för att det bland vuxenstuderande inte      gram ända till31.7.1998.
27474:        skall finnas någon förlorargrupp, vars si-         1 januari 1998 trädde reformens andra skede i
27475:        tuation de studiesociala eller arbets-         kraft, då möjlighet tili frivillig utbildning öppna-
27476:        kraftspolitiska förmånerna inte tar i be-      des också för andra arbetslösa. Förutsättningen
27477:        aktande, och                                   är att den arbetslöse under det senaste året fått
27478:           för att bristfålligheterna i förmånssys-    arbetslöshetsdagpenning eller arbetsmarknads-
27479:        temet inte skall leda till att situationen     stöd under minst 86 dagar, dvs. har varit arbets-
27480:        speciellt för kvinnor som sköter sina barn     lös i fyra månader. Kravet på arbetshistoria är 10
27481:        hemma försämras på arbetsmarknaden?            år under de 15 senaste åren. Granskningsperio-
27482:                                                       den på 15 år kan förlängas av samma familjepo-
27483:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         litiska skäl som gällde för de långtidsarbetslösa.
27484: anföra följande:                                      Rätten till utbildningsdagpenning gäller för
27485:                                                       högst 500 dagar. Reformen gäller utbildning som
27486:    Enligt statsrådets principbeslut från 1987 in-     börjar tidigast 1. 8.1998.
27487: delas vuxenutbildningen enligt sitt organiserings-        1 Finland har man genom lag tryggat att både
27488: och finansieringsansvar i personalutbildning, fri-    modern och fadern efter ledigheter i anslutning
27489: villig utbildning och arbetskraftsutbildning. I       till föräldraskapet har rätt att återvända till sitt
27490: varje system är det ekonomiska stödet för stude-      tidigare eller därmed jämförbart arbete. Genom
27491: randena under utbildningstiden olika. 1 perso-        lag har man också tryggat att arbetsgivaren inte
27492: nalutbildningen betalar arbetsgivaren lönen un-       får säga upp en arbetstagares arbetsavtal på
27493: der utbildningstiden.                                 grund av graviditet eller under ledighet som hän-
27494:    De som deltar i frivillig utbildning får i regel   för sig tili föräldraskap, inte heller i början av
27495: sin utkomst genom studiestödssystemet, som            sådan ledighet. Man bör emellertid beakta att
27496: kompletteras av utbildnings- och avgångsbi-           kraven på yrkesskicklighet för kvinnor som länge
27497: dragsfonden. Utkomstsystemet i anslutning till        varit borta från arbetslivet kan ha förändrats och
27498: arbetskraftsutbildning är av samma storlek som        att det är svårt att återvända till arbetet.
27499: utkomstskyddet för arbetslösa.                            Systemet med utbildningsförsäkring beaktar i
27500:    Detekonomiska stödet vid arbetskraftsutbild-       viss mån också de kvinnor som vårdat barn hem-
27501: ning är mycket opartiskt. F örutsättningen för        ma. Ändå kan situationen inte anses helt tillfreds-
27502: mottagande av utbildningsstöd är ett villkor om       ställande. 1 Finlands sysselsättningspolitiska
27503: 10 månaders tid i arbete. De studerande som inte      verksamhetsplan i enlighet med EU:s riktlinjer
27504: uppfyller arbetsvillkoret eller som fått arbetslös-   för sysselsättningen ingår förslag tili främjandet
27505: hetsdagpenning under maximal tid kan få arbets-       av likadana möjligheter. För att minska hindren
27506: marknadsstöd. Av dem som inledde arbets-              för de kvinnors och mäns återinträde på arbets-
27507: kraftsutbildning 1997 utgjorde kvinnorna 51%.         marknaden vilka länge varit borta från arbetsli-
27508:    De arbetslösas deltagande i frivillig utbildning   vet har man föreslagit följande: "Man försöker
27509: har förbättrats med hjälp av ett system med s.k.      bidra till att utbildningsmässiga åtgärder inriktas
27510: utbildningsförsäkring. För de långtidsarbetslösa      också på dem som använt sig av familjeledighet."
27511: öppnades 1.8.1997 en möjlighet att deltai frivillig   Ansvaret för denna åtgärd innehas av arbetsmi-
27512: utbildning med ett stöd av samma storlek som          nisteriet, undervisningsministeriet och arbets-
27513: utkomstskyddet för arbetslösa. Därtill förutsätts     marknadsorganisationerna. På motsvarande sätt
27514:                                          . KK 676/1998 vp                                            5
27515: 
27516: har man i åtgärdsprogrammet föreslagit förbätt-     na, arbetsministeriet, undervisningsministeriet
27517: ringar i utbildningsmöjligheterna för dem som är    samt social- och hälsovårdsministeriet.
27518: i atypiska arbetsförhållanden: "På basis av stra-      Finland hari sitt sysselsättningspolitiska verk-
27519: tegin om livslång inlärning utvecklas möjligheter   samhetsprogram förbundit sig att f6rbättra situ-
27520: tili tilläggsutbildning för dem som har atypiska    ationen för de kvinnor som länge varit borta från
27521: arbeten." De ansvariga instanserna i fråga om       arbetslivet. Fullföljandet av programmet utvär-
27522: denna åtgärd är arbetsmarknadsorganisationer-       deras i slutet av året.
27523: 
27524:      Helsingfors den 17 juni 1998
27525: 
27526:                                                                  Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
27527:                                             KK 677/1998 vp
27528: 
27529: Kirjallinen kysymys 677
27530: 
27531: 
27532: 
27533: 
27534:                                    Hannu Takkula /kesk: Postin viikonloppujakelusta Lapin harvaan
27535:                                       asutulla maaseudulla
27536: 
27537: 
27538:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
27539: 
27540:     Suomen Posti Oy:llä on postitoimintalakiin        jakelun lopettaminen tai Suomen Posti Oy:n luo-
27541: perustuva velvollisuus kehittää postitoimintaan-      puminen noin 4--5 miljoonan markan lasken-
27542: sa niin, että posti voidaan vastaanottaa tasapuo-     nallisesta tuotosta, joka viikonloppujakelun lo-
27543: Iisin ehdoin koko maassa. Erityisesti laki velvoit-   pettamisella postin oman ilmoituksen mukaan
27544: taa turvaamaan postipalvelujen saatavuuden ja         säästettäisiin.
27545: kustannusten tasavertaisuuden harvaan asutuil-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27546: la alueilla.                                          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27547:     Suomen Posti Oy:n piirissä kuitenkin suunni-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27548: tellaan postin jakelun supistamista niin, että vii-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27549: konloppujakelu aiotaan lopettaa kokonaan La-
27550: pin harvaan asutulla maaseudulla. Käytännössä                   Katsooko Hallitus, että Suomen Posti
27551: tämä merkitsisi sitä, että lauantain ja sunnuntain           Oy liiketaloudellista toimintaa harjoit-
27552: lehdet tulisivat vasta maanantaina lukijoilleen.             taessaan pystyy täyttämään postitoimin-
27553:  Perussyynä ongelmaan ovat kuljetustuen loppu-               talain sille asettamat velvollisuudet, ja
27554:  minen ja postin maakuntalehtien kanssa teke-                   aikooko Hallitus turvata peruspalve-
27555:  mistä jakelusopimuksista aiheutuneet sietämät-              luihin kuuluvan postinjakelun myös har-
27556:  tömän korkeiksi nousseet kustannukset. Ratkai-              vaan asutulla Lapin maaseudulla?
27557:  suvaihtoehdoiksi on noussut joko viikonloppu-
27558: 
27559:      Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1998
27560: 
27561:                                         Hannu Takkula /kesk
27562: 
27563: 
27564: 
27565: 
27566:  280043
27567: 2                                         KK 677/1998 vp
27568: 
27569: 
27570: 
27571:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
27572: 
27573:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       on. Varhaisjakeluiden ulkopuolisten talouksien
27574: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        sanomalehdet jaetaan arkisin Postin perusjake-
27575: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      lussa sekä lauantaisin ja sunnuntaisin Postin hoi-
27576: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannu           tamissa sanomalehtien viikonloppujakeluissa.
27577: Takkulan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        Sanomalehtien omia erillisiä viikonloppujakelui-
27578: n:o 677:                                             ta ei enää juurikaan ole.
27579:                                                          Paikallisia iltapäiväjakeluita Suomessa on
27580:           Katsooko Hallitus, että Suomen Posti       sekä lehtien itsensä että Postin hoitamina. Yleen-
27581:        Oy liiketaloudellista toimintaa harjoit-      sä iltapäiväjakelu on perustettu yhden paikalli-
27582:        taessaan pystyy täyttämään postitoimin-       sen lehden tarpeisiinjajakelut toimivat klo 16-
27583:        talain sille asettamat velvollisuudet, ja     21 välisinä aikoina.
27584:           aikooko Hallitus turvata peruspalve-           Lauantaijakelut ovat sunnuntaijakeluita kat-
27585:        luihin kuuluvan postinjakelun myös har-       tavampia myös palvelutasoltaan, koska lauan-
27586:        vaan asutulla Lapin maaseudulla?              taisin jakeluissa on useampia lehtinimikkeitä ja
27587:                                                      myös jaettavat kappalemäärät ovat suuremmat.
27588:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         Lauantaijakeluissa n. 4/5 lehtimääristä jaetaan
27589: vasti seuraavaa:                                     klo 6-10 välisenä aikana tilaajien postiluukkui-
27590:                                                      hin tai -laatikkoihin ja loput useamman talouden
27591:    Suomessa oli 7-1 kertaa viikossa ilmestyviä       käsittäviin yhteislaatikoihin, joissa tilaajien nou-
27592: valtakunnallisia, maakunnallisia, alueellisia ja     tomatkat ovat pidemmät. Sunnuntaisin vastaa-
27593: paikallisia Sanomalehtien Liiton jäsenlehtiä         vat luvut on 2/5 tilaajakohtaisia jättöjä ja 3/5
27594: vuonna 1996 seuraavasti:                             useamman talouden yhteisjättölaatikoita.
27595:                                                          Postin 25.-26.10.1997 tekemän sanomaleh-
27596:                 kpl       levikki    % kokonais-     tien viikonloppujakelupalveluita koskevan selvi-
27597:                                        levikistä      tyksen     mukaan      lauantaisin     ilmestyvistä
27598: 7-päiväisiä     26      1 642 923       49,5          n. 286 000 sanomalehdestä jaetaan tilaajille n.
27599: 6-päiväisiä     11        438 015       13,2          257 000 lehteä ilmestymispäivänään ja sunnun-
27600: 5-päiväisiä     14        209 288        6,3          taisin n. 192 000 lehdestä jaetaan ilmestymispäi-
27601: 4-päiväisiä      5         41 414        1,2          vänä tilaajille n. 164 000 lehteä. Loput lehdet
27602: 3-päiväisiä     24        249 227        7,5         jaetaan tilaajille Postin perusjakelussa.
27603: 2-päiväisiä     69        436 559       13,2              Posti on ilmoittanut pyrkivänsä osaltaan tar-
27604: 1-päiväisiä     69        303 563        9,1         joamaan kustannustehokasta ja palvelutasol-
27605: yhteensä       218      3 320989        100           taan laadukasta jakelupalvelua myös lehdenja-
27606:                                                       keluissa. Osoituksena tästä Suomessa on pitkälle
27607:    Sanomalehtien jakelu Suomessa ei ole luvan-        kehitetty toimiva jakelujärjestelmä, joka on ra-
27608: varaista toimintaa, vaan kuuluu vapaan elinkei-       kennettu ao. sanomalehtien, Sanomalehtien Lii-
27609: notoiminnan piiriin. Sanomalehtien varhaisjake-       ton ja Postin pitkäaikaisella yhteistyöllä. Suo-
27610: luita hoitavia jakeluorganisaatioita on 15, joista    messa on kuitenkin maantieteellisesti rajattuja,
27611: Posti on suurin n. 44 %:n markkinaosuudellaan.        harvaan asuttuja alueita, joilla lehdenjakelu- ja
27612: Muutjakeluyhtiöt ovat sanomalehtien omistuk-          kuljetuskustannukset kohoavat erittäin korkeik-
27613: sissa. Jakelut toimivat seitsemänä päivänä vii-       si sanomalehden tilaushintaan suhteutettuna.
27614: kossa ja ovat avoimia kaikille sanomalehdille,        Näilläkin alueilla Postilla on halu ja kyky tuottaa
27615: jotka vain jakeluun ehtivät. Etelä- ja Lounais-       palveluita, mutta niiden muodostumisesta päät-
27616: Suomessa varhaisjakelut ovat käytännössä kaik-        tää palvelun ostaja, tässä tapauksessa sanoma-
27617: ki taloudet kattavia, mutta muualla maassa var-       lehdet. Posti on myös ilmoittanut, että ei ole
27618: haisjakelut ovat lähinnä taajamissa toimivia.         olemassa suunnitelmia Lapin harvaan asuttujen
27619: Yleisin jakeluiden päivittäinen päättymisaika lie-    alueitten viikonloppupalveluiden supistamises-
27620: nee klo 6.00, mutta myös klo 6.30 ja klo 7.00         ta.
27621: päättyviä ajallisen palvelutason varhaisjakeluita
27622: 
27623:      Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1998
27624: 
27625:                                                                        Liikenneministeri Matti Aura
27626:                                              KK 677/1998 vp                                           3
27627: 
27628: 
27629: 
27630: 
27631:                                        Tili Riksdagens Talman
27632: 
27633:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          viiken distributionen upphör varje dag torde
27634: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          vara kl. 6.00, men också tiderna 6.30 och 7.00
27635: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      förekommer. Tidningar tili hushåll utanför om-
27636: dagsman Hannu Takkula undertecknade spörs-           rådet för den tidiga distributionen delas under
27637: mål nr 677:                                          vardagar ut inom ramen för Postens grunddistri-
27638:                                                      bution samt under lördagar och söndagar inom
27639:           Anser Regeringen att PastenFinland         ramen för den veckoslutsdistribution som Posten
27640:        Abi sin affårsverksamhet förmår fullgöra      sköter. Tidningarnas egen separata veckosluts-
27641:        sina skyldigheter enligt postlagen, och       distribution finns nästan inte längre.
27642:            ämnar Regeringen trygga postdistri-          Lokal eftermiddagsdistribution förekommer i
27643:        butionen, som är en del av den grundläg-      Finland både i tidningarnas egen och i Postens
27644:        gande service medborgarna har rätt tili,      regi. 1 allmänhet har eftermiddagsdistributionen
27645:        också på den glest befolkade landsbygden      motiverats med att en lokaltidning har behov av
27646:        i Lappland?                                   den, och utdelningen fungerar mellan kl. 16 och
27647:                                                      kl. 21.
27648:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Distributionen är mer heltäckande på lörda-
27649: anföra följande:                                     gar än på söndagar också beträffande serviceni-
27650:                                                      vån, eftersom flera olika tidningar distribueras
27651:    1 Finland fanns 1996 följande tili Tidningarnas   på lördagarna och mängden dessutom är större. 1
27652: förbund hörande tidningar, vilka utkom 7-1           samband med lördagsdistributionen levereras ca
27653: dagar i veckan som riks-, landskaps-, region- och    4/5 av tidningarna mellan kl. 6 och kl. 10 direkt i
27654: lokaltidningar:                                      prenumeranternas postluckor- eller -lådor, och
27655:                                                      resten distribueras tili gemensamma lådor som
27656:               st        upplaga       % avtotal-     betjänar flera hushåll. A vståndet tili posthämt-
27657:                                       upplagan       ningen är då längre. Om söndagarna är motsva-
27658: 7-dagars      26       1 642 923       49,5          rande siffror följande: 2/5 av distributionen går
27659: 6-dagars      II        438 015        13,2          direkt tili prenumeranterna och 3/5 delas ut i de
27660: 5-dagars      14         209 288        6,3          gemensamma lådorna för flera hushåll.
27661: 4-dagars       5          41 414        1,2              Enligt en utredning som posten genomförde
27662: 3-dagars      24         249 227        7,5          den 25-26 oktober 1997 om sin tidningsdistri-
27663: 2-dagars      69         436 559       13,2          bution under veckoslut distribueras ca 257 000
27664: 1-dagars      69         303 563        9,1          tidningar av ca 286 000 som utkommer på lör-
27665: totalt       218      3 320989         100           dagarna tili prenumeranterna samma dag tid-
27666:                                                      ningen utkommer och distribueras av söndagens
27667:    Tidningsdistributionen i Finland är inte verk-    ca 192 000 tidningar ca 164 000 tili prenume-
27668: samhet som är beroende av tillstånd, utan denna      ranterna samma dag tidningen utkommer. Res-
27669: verksamhet betraktas som fri näringsverksam-         ten av tidningarna distribueras tili prenume-
27670: het. De organisationer som sköter den tidiga tid-    ranterna inom ramen för Postens grunddistribu-
27671: ningsdistributionen är 15 tili antalet. Po~~en är    tion.
27672: med sin marknadsandel på 44 % störst. Ovriga             Posten har meddelat att den för sin del strävar
27673: distributionsbolag ägs av tidningarna. Distribu-     efter att erbjuda en kostnadseffektiv och i kvali-
27674: tionen fungerar under sju dagar i veckan och         tativt hänseende god distributionstjänst också i
27675: samtliga tidningar som kommer i tid tili distribu-   fråga om tidningsdistribution. Som ett bevis på
27676: tionen har tiilgång tili denna. 1 södra och syd-     detta har man i Finland ett välutvecklat, funge-
27677: västra Finland omfattas i praktiken alla hushåll     rande distributionssystem uppbyggt genom ett
27678: av den tidiga distributionen, meni övriga delar av   långvarigt samarbete mellan tidningarna, Tid-
27679: Jandet fungerar den tidiga distributionen när-       ningarnas förbund och Posten. 1 Finland finns
27680: mast i tätorterna. Den vanligaste tidpunkt vid       emellertid geografiskt avgränsade glesbygder i
27681: 4                                           KK 677/1998 vp
27682: 
27683: vilka kostnaderna för tidningsdistributionen och      köparen, i detta fall tidningarna. Posten har ock-
27684: transporterna stiger mycket högt i förhållande tili   så meddelat att det inte finns några planer på att
27685: tidningens prenumerationspris. Posten har både        skära ner veckoslutsservicen i Lapplands gles-
27686: vilja och förmåga att också här erbjuda service,      bygder.
27687: men utformningen av denna service bestäms av
27688:      Helsingfors den 22 juni 1998
27689: 
27690:                                                                          Trafikminister Matti Aura
27691:                                               KK 678/1998 vp
27692: 
27693: Kirjallinen kysymys 678
27694: 
27695: 
27696: 
27697: 
27698:                                     Tuula Haatainen /sd: Omaishoitajien oikeudesta vapaapäiviin
27699: 
27700: 
27701: 
27702:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
27703: 
27704:    Omaishoitajat saivat oikeuden vapaapäiviin           tekevälle vanhemmalle ei ole järjestetty vapaa-
27705: vuoden 1998 alussa. Kuntien on pitänyt sopia            päiviä edes kesäloman aikana, jolloin hoidon tar-
27706: vapaapäiväjärjestelyistä omaishoitajien kanssa          peessa oleva lapsi on koko vuorokauden van-
27707: toukokuun loppuun mennessä. Eräät kunnat                hemman hoidossa.
27708: ovat tulkinneet omaishoitajien vapaa-aikasää-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27709: döksiä tiukasti. Esimerkiksi oppivelvollisuut-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27710: taan suorittavan, vaikeasti vammaisen lapsen            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27711: hoitajan kanssa ei ole toteutettu vapaapäiväjär-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27712: jestelyjä sillä perusteella, että koulussa käyvä lap-
27713: si ei ole kunnan tulkinnan mukaan jatkuvasti                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27714: hoidon ja silmälläpidon alainen. Oppivelvolli-                 ryhtyä, että omaishoitajien vapaapäivä-
27715: suuslaki siis estää omaishoitajien vapaapäiväsää-              järjestelyt toteutuisivat laissa tarkoitetul-
27716: dösten toteutumista. Sitovaa omaishoitotyötä                   la tavalla?
27717: 
27718:      Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1998
27719:                                            Tuula Haatainen /sd
27720: 
27721: 
27722: 
27723: 
27724: 280043
27725: 2                                            KK 678/1998 vp
27726: 
27727: 
27728: 
27729: 
27730:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
27731: 
27732:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         taa, että hoitajan on oltava hoidettavan luona
27733: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          aamusta iltaan. Lakisääteisen vapaan ulkopuo-
27734: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        lelle jäivät perustelujen mukaan mm. sellaiset
27735: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuula             omaishoitajat, joiden hoidettavat viettävät sään-
27736: Haataisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         nöllisesti useamman tunnin arkipäivistä päivä-
27737: n:o 678:                                               keskuksessa, päiväsairaalassa tai muun vastaa-
27738:                                                        van toiminnan piirissä. Näin ollen kunnan on
27739:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         mahdollista tulkita, että esimerkiksi koulussa
27740:        ryhtyä, että omaishoitajien vapaapäivä-         useamman tunnin säännöllisesti olevan lapsen
27741:        järjestelyt toteutuisivat laissa tarkoitetul-   omaishoitaja ei ole oikeutettu lakisääteiseen va-
27742:        la tavalla?                                     paaseen. Sen sijaan myös näissä tapauksissa
27743:                                                        omaishoitaja on oikeutettu lakisääteiseen vapaa-
27744:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           seen kesäloman ajalta, mikäli lakisääteisen va-
27745: vasti seuraavaa:                                       paan muut edellytykset toteutuvat.
27746:                                                            Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäruisvas-
27747:     Omaishoidon tuki on luotu yhdeksi avohuol-         tuu kuuluu erityislainsäädännön mukaan kun-
27748: lon vaihtoehdoksi sosiaali- ja terveydenhuollon        nalle. Valtion taholta harjoitettava kunnallisen
27749: palvelujärjestelmään. Omaishoidon tuen avulla          palvelutuotannon ohjaus on vähentynyt muun
27750: tuetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan hen-          ohella 1980-luvun puolestavälistä alkaen toteute-
27751: kilön kotona selviämistä mahdollisimman pit-           tun normien purun, keskusvirastojen lakkautta-
27752: kään. Omaishoidon tukea koskevien säädösten            misen, valtionosuusuudistuksen ja kunnallisen
27753: keskeisenä tavoitteena on ollut omaishoitajan          itsehallinnon vahvistamisen myötä. Merkittä-
27754: oikeudellisen aseman selkiyttäminen ja sosiaali-       vimmät ohjausvälineet kuntien suuntaan ovat
27755: turvan parantaminen.                                   lainsäädäntö ja budjetin kautta tapahtuva rahoi-
27756:     Lakisääteinen oikeus vapaaseen säädettiin          tusohjaus. Informaatio-ohjauksena on niin
27757: omaishoitajien       jaksamisen      tukemiseksi.      ikään keskeinen tehtävä.
27758: Omaishoitajan lakisääteinen oikeus vapaaseen               Sosiaali- ja terveysministeriöön on mm. kun-
27759: (L 1109/1997,27 b §)samoin kuin jo aikaisemmin         nista ja omaishoitajilta kantautunut tietoa siitä,
27760: voimaan tullut mahdollisuus vapaaseen (A 318/          että on kuntia, jotka eivät tulkitse sosiaalihuolto-
27761: 1993, 5 §) koskevat kunnan kanssa omaishoidon          lakia omaishoitajien vapaasta lain hengen mu-
27762: tuesta sopimuksen tehneitä hoitajia. Sopimuk-          kaisesti. Sosiaali- ja terveysministeriö pyrkii vai-
27763: sessa tulee sopia mm. hoitajalle järjestettävästä      kuttamaan asiaan mm. seuraavin keinoin:
27764: vapaasta. Omaishoitajan vapaan järjestäminen               Sosiaali- ja terveysministeriön vuosina 1995-
27765: on olennainen, ratkaistava kysymys myös asiak-         1997 toteuttamassa omaishoidon palveluseteli-
27766: kaan hoito- ja palvelusuunnitelmassa.                  kokeilussa oli tavoitteena etsiä toimintamuotoja,
27767:     Omaishoidon tuesta kunnan kanssa sopimuk-          joilla tuetaan omaistaan kotona hoitavan henki-
27768: sen tehneellä henkilöllä on oikeus pitää vapaata       lön mahdollisuutta irrottautua hoitotehtävästä
27769: vähintään vuorokausi sellaista kalenterikuu-           uupumuksen välttämiseksi. Mukana oli 20 kun-
27770: kautta kohti, jonka aikana hän on yhtäjaksoises-       taa, useita sosiaali- ja terveysalan järjestöjä sekä
27771: ti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ym-       Raha-automaattiyhdistys. Kokeilun eräänä tu-
27772: pärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin          loksena oli, että omaishoitajan vapaan järjestä-
27773: (L 1109/1997, 27 b §). Hallituksen esityksen pe-       misessä tarvitaan yksilöllisiä ja räätälöityjä rat-
27774: rusteluissa on selvitetty sidonnaisuutta hoitotyö-     kaisuja, jotta omaishoitajat todella voisivat pitää
27775: hön. "Yhtäjaksoisesti" tarkoittaa, että hoito ta-      vapaata hoitotyöstä. Kokeilun tulokset johto-
27776: pahtuu kaikkina kalenterikuukauden päivinä.            päätöksineen julkistetaan kesän 1998 lopulla.
27777: "Ympärivuorokautisesti" tarkoittaa, että hoito             Sosiaali- ja terveysministeriössä päättymässä
27778: edellyttää hoitajan läsnäoloa kaikkina vuoro-          olevassa valtakunnallisessa hoitotyön kehittä-
27779: kauden aikoina. "Jatkuvasti päivittäin" tarkoit-       misprojektissa on ollut mukana 87 kuntaa ja
27780:                                          KK 678/1998 vp                                            3
27781: 
27782: kuntayhtymää. Ammatillista kehittämistyötä on      daan ajantasaista tietoa kuntien tilanteesta. Sel-
27783: tehty yhteistyössä perusterveydenhuollon ja so-    vityksen perusteella on mahdollista arvioida
27784: siaalihuollon kanssa. Projektin mittavin osapro-   omaishoidon tuen kehittämistarpeet sekä nykyi-
27785: jekti (28 kuntaa) keskittyy omaishoidon ja am-     sen lainsäädännön riittävyys ja valtiontaloudelli-
27786: matillisen yhteistyön kehittämiseen.               set edellytykset mahdollisiin muutostarpeisiin.
27787:    Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa vuo-      Sosiaali- ja terveysministeriö tulee kiinnittä-
27788: den 1998 aikana yhteistyössä Stakesin kanssa       mään erityistä huomiota sosiaali- ja terveyspal-
27789: omaishoidon tuen toteutumista koskevan valta-      velujen ohjaukseen niin lääninhallitusten kuin
27790: kunnallisen seurantatutkimuksen, jolloin saa-      ministeriönkin työssä.
27791:      Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 1998
27792: 
27793:                                                                 Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
27794: 4                                           KK 678/1998 vp
27795: 
27796: 
27797: 
27798: 
27799:                                         Tili Riksdagens Talman
27800: 
27801:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      kväll. Enligt motiveringen gäller den lagstadgade
27802: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-        ledigheten bl.a. inte sådana närståendevårdare
27803: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-      vars vårdbehövande anhöriga tillbringar flera
27804: man Tuula Haatainen undertecknade spörsmål            timmar varje vardag vid ett dagcenter, ett dag-
27805: nr 678:                                               sjukhus eller i någon annan motsvarande verk-
27806:                                                       samhet. Kommunen kan alltså tolka att en när-
27807:           Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-        ståendevårdare vars barn regelbundet tillbringar
27808:        ta för att det skall kunna ordnas ledighet     flera timmar i skolan inte har rätt tilllagstadgad
27809:        för närståendevårdare på det sätt som          ledighet. Däremot är närståendevårdaren i dessa
27810:        lagen avser?                                   fall berättigad tilllagstadgad ledighet under som-
27811:                                                       marlovet, om de övriga förutsättningarna för den
27812:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         lagstadgade ledigheten finns.
27813: anföra följande:                                          Kommunen har enligt speciallagstiftningen
27814:                                                       ansvar för ordnandet av social- och hälsovårds-
27815:    Stödet för närståendevård har införts som en       tjänster. Statens styrning av kommunernas tjäns-
27816: alternativ form av öppenvård inom social- och         teproduktion har liksom annan styrning minskat
27817: hälsovårdens servicesystem. Stödet för närståen-      från och med mitten av 1980-talet genom avskaf-
27818: devård är avsett att hjä1pa en å1dring, handikap-     fandet av normer, nedläggningen av centrala
27819: pad eller sjuk person att klara sig i sitt hem så     ämbetsverk, statsandelsreformen och befåstan-
27820: 1änge som möjligt. Ett centralt syfte med författ-    det av kommunernas självstyrelse. De viktigaste
27821: ningarna som gäller stödet för närståendevård         styrmedlen när det gäller kommunernas verk-
27822: har varit att göra närståendevårdarnas rättsliga      samhet är lagstiftning samt finansiering via stats-
27823: ställning k1arare och förbättra deras sociala         budgeten. Också informationen är ett viktigt
27824: trygghet.                                             styrmedel i detta avseende.
27825:    Den lagstadgade ledigheten infördes för att            Social- och hä1sovårdsministeriet har bl.a. ge-
27826: stöda närståendevårdarna så att de skall orka         nom kommunerna och närståendevårdarna fått
27827: med sitt arbete. Närståendevårdarnas lagstadga-       vetskap om att det finns kommuner som inte
27828: de ledighet (L 1109/1997, 27 b §) liksom den re-      tolkar socialvårdslagens bestämmelser om när-
27829: dan tidigare införda möjligheten till 1edighet        ståendevårdarnas ledighet i lagens anda. Socia1-
27830: (F 318/1993, 5 §) gällar vårdare som ingått avtal     och hälsovårdsministeriet försöker inverka på
27831: med kommunen om stöd för närståendevård. 1            situationen bl.a. på följande sätt:
27832: avtalet skall bl.a. överenskommas om ledighet             Målet för det försök med vårdsedlar i närstå-
27833: för närståendevårdaren. Hur närståendevårda-          endevården som genomfördes i social- och hälso-
27834: rens ledighet ordnas är en viktig fråga som också     vårdsministerites regi 1995-1997 var att finna
27835: måste lösas i klientens vård- och serviceplan.        verksamhetsformer som stöder vårdarens möj-
27836:    En person som ingått avtal med kommunen            lighet att ta ledigt från vårduppgiften för att inte
27837: om stöd för närståendevård har rätt till minst ett    bli utbränd. 1försöket deltog 20 kommuner, flera
27838: dygn ledig tid per sådan kalendermånad under          social- och hälsovårdsorganisationer samt Pen-
27839: vilken han oavbrutet eller med få avbrott varit       ningautomatföreningen. Ett resultat av försöket
27840: bunden vid vården dygnet runt eller fortgående        var att det behövs individuella och skräddarsyd-
27841: varje dag (L 1109/1997, 27 b §). 1motiveringen till   da lösningar för att närståndevårdarna verkligen
27842: regeringens proposition utreddes bundenheten          skall kunna ta ledigt från vårdarbetet. Resultaten
27843: vid vårdarbetet. Med "oavbrutet" avses att vår-       och de slutsatser som dragits av försöket offent-
27844: den ges varje dag i månaden. Med "bundenhet           liggörs i slutet av sommaren 1998.
27845: dygnet runt" avses att vårdaren måste vara när-          1 det riksomfattande projekt som gäller ut-
27846: varande vid alla tider på dygnet. "Fortgående         vecklandet av vårdarbetet som nu avslutas vid
27847: daglig bundenhet" innebär att vårdaren skall          social- och hälsovårdsministeriet deltog 87 kom-
27848: vara hos den vårdbehövande från morgon till           muner och samkommuner. Utvecklingsarbetet
27849:                                          KK 678/1998 vp                                            5
27850: 
27851: som gäller vårdyrkena genomfördes i samarbete      det möjligt att bedöma om det finns behov att
27852: med primärvården och socialvården. Projektets      utveckla stödet för närståendevård, samt om den
27853: största delprojekt (28 kommuner) gäller utveck-    nuvarande lagstiftningen är tillräcklig och om det
27854: landet av samarbetet mellan närståndevården        finns statsekonomiska förutsättningar för even-
27855: och den yrkesmässiga vården.                       tuella ändringsbehov.
27856:    Under 1998 genomför social- och hälsovårds-        Social- och hälsovårdsminsiteriet kommer att
27857: ministeriet tillsammans med Stakes en riksomfat-   fåsta särskild uppmärksamhet vid styrningen av
27858: tande uppföljning av stödet för närståendevård     social- och hälsovårdstjänsterna när det gäller
27859: som kommer att ge aktuell information om läget     både länsstyrelsernas och ministeriets arbete.
27860: i kommunerna. På grundval av utredningen är
27861: 
27862:      Helsingforsden 24 juni 1998
27863: 
27864:                                                                  Minister Terttu Huttu-Juntunen
27865:                                           KK 679/1998 vp
27866: 
27867: Kirjallinen kysymys 679
27868: 
27869: 
27870: 
27871: 
27872:                                   Maija Rask /sd ym.: Avoimessa yliopistossa opiskelevien toimeen-
27873:                                      tulon turvaamisesta
27874: 
27875: 
27876:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
27877: 
27878:    Juuri lukion päättänyt nuori pyrkii yleensä jo       Tämä johtaa tilanteeseen, jossa avoimen yli-
27879: samana keväänä yliopistoon. Jos hän ei pääse        opiston opiskelija ei saa opintotukea eikä työ-
27880: haluamaansa opinahjoon, on edessä välivuosi.        markkinatukea. Vailla tuloja hän on vanhem-
27881: Monet valmistautuvat tuleviin opintoihin opis-      piensa hyväntekeväisyyden varassa. Kaikilla
27882: kelemalla ko. ainetta tai muuta yliopistoainetta    vanhemmilla ei ole varaa tukea lastaan taloudel-
27883: avoimessa yliopistossa. Opinnot nopeuttavat hä-     lisesti. Nekään, joilla olisi varaa, eivät voi lahjoit-
27884: nen valmistumistaan aikanaan yliopistosta, so-      taa lapselleen verovapaasti kuin 20 000 markkaa
27885: peuttavat hänet yliopisto-opintojen itsenäiseen     kahdessa vuodessa eli 833 markkaa kuukaudes-
27886: työskentelytapaan ja varmistavat, että aiottu ala   sa.
27887: on todella se, millä hän aikoo elämäntyönsä teh-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27888: dä.                                                 tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
27889:    Avoimen yliopiston opinnot eivät oikeuta         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
27890: opintotukeen, koska se ei ole päätoimista. Koska    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27891: opiskelu ei ole päätoimista, kuuluu hän työttö-
27892: myysturvan piiriin. Jos alle 25-vuotias nuori ei                Mitä Hallitus aikoo tehdäjuuri lukion
27893: ole suostunut hakemaan itseään kiinnostamatto-              päättäneiden avoimen yliopiston opiske-
27894: maan opinahjoon, on edessä kuitenkin kuuden                 lijoiden oikeudenmukaisen toimeentulon
27895: kuukauden karenssi ennen työmarkkinatukea.                  turvaamiseksi?
27896: 
27897:      Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1998
27898: 
27899:          Maija Rask /sd               Marja-Leena Viljamaa /sd          Anne Huotari /vas
27900:          Pirkko Peltomo /sd           Rauha-Maria Mertjärvi /vihr       Maija-Liisa Veteläinen lkesk
27901:          Arja Ojala /sd               Pia Viitanen /sd                  Juha Korkeaoja lkesk
27902: 
27903: 
27904: 
27905: 
27906: 280043
27907: 2                                         KK 679/1998 vp
27908: 
27909: 
27910: 
27911: 
27912:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
27913: 
27914:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      osoittamaa soveltuvaa koulutusta. Näiden toi-
27915: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       menpiteiden avulla työmarkkinatukijärjestel-
27916: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     män tarkoituksena on ohjata ensimmäistä kertaa
27917: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Maija          työmarkkinoille tulevia nuoria ammatilliseen
27918: Raskin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         koulutukseen ja näin parantamaan omaa työ-
27919: n:o 679:                                            markkina-asemaansa.
27920:                                                         Vanhempien taloudellisessa osallistumisessa
27921:            Mitä Hallitus aikoo tehdä juuri lukion   nuoren koulutukseen on kysymys elatusvelvolli-
27922:        päättäneiden avoimen yliopiston opiske-      suudesta eikä lahjoituksesta. Lahjaverolain mu-
27923:        lijoiden oikeudenmukaisen toimeentulon       kaan lahjaveroa ei suoriteta siitä, mitä joku on
27924:        turvaamiseksi?                               käyttänyt toisen kasvatusta tai koulutusta varten
27925:                                                     tai toisen elatukseksi taikka muutoin antanut
27926:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        toiselle näihin tarkoituksiin sellaisessa muodos-
27927: vasti seuraavaa:                                    sa, että lahjansaajalla ei ole mahdollisuutta käyt-
27928:                                                     tää lahjoitettua määrää muihin tarkoituksiin.
27929:    Työttömyysturvalain ja opintotukilain pää-       Vanhempien elatusvelvollisuus määritellään lais-
27930: toimisen opiskelun määritelmät ovat samat. Pää-     sa lapsen elatuksesta siten, että vanhempien edel-
27931: toimisena opiskeluna pidetään mm. lukion, am-       lytetään vastaavan myös täysi-ikäisen lapsensa
27932: matillisen oppilaitoksen tai kansanopiston päi-     koulutuksesta aiheutuvista kustannuksista, mi-
27933: väopetuksena järjestettyjä opintoja sekä korkea-    käli se harkitaan kohtuulliseksi. Näin ollen lap-
27934: koulututkinnon suorittamiseen tähtäävää opis-       sen koulutuksenaikaisesta toimeentulosta huo-
27935: kelua. Päätoimisen opiskelijan ensisijainen tuki-   lehtiminen voidaan katsoa vanhempien velvolli-
27936: muoto on opintotuki. Jos opintoja ei katsota        suudeksi siltä osin kuin se ei tule turvatuksi pää-
27937: päätoimisiksi, voidaan henkilölle maksaa tietyin    toimisen opiskelun ajalle tarkoitetulla opinto-
27938: edellytyksin työttömyyspäivärahaa tai työmark-      tuella tai muulla etuudella.
27939: kinatukea. Avoimessa korkeakoulussa opiske-             Puutteellisen koulutuksen on useissa tutki-
27940: lun ajalle työmarkkinatukea voidaan maksaa,         muksissa todettu vaikeuttavan työllistymistä.
27941: jos opiskelujen vaatima työmäärä ja sitovuus ar-    Tästä syystä erityisesti vailla ammatillista koulu-
27942: vioidaan vähäiseksi.                                tusta olevia nuoria pyritään aktivoimaan koulu-
27943:    Työmarkkinatukea ei makseta ensimmäistä          tukseen. Jotta koulutukseen pääsy olisi todelli-
27944: kertaa työmarkkinoille tuleville henkilöille vii-   nen vaihtoehto mahdollisimman monelle, on
27945: den kuukauden odotusajalta. Vailla ammatillista     koulutuspaikkoja viime vuosina lisätty siten, että
27946: koulutusta oleva 18-24-vuotias henkilö voi          vuonna 1997 oli aloituspaikkoja yliopistoissa
27947: odotusajan jälkeen joutua kokonaan työmarkki-       tarjolla noin 19 000, ammattikorkeakouluissa
27948: natuen ulkopuolelle, jos hän on kieltäytynyt,       21 000 ja ammatillisessa peruskoulutuksessa
27949: eronnut taijättänyt hakeutumatta hänelle sovel-     49 000. Työmarkkinatukiuudistuksen vuoksi
27950: tuvaan ammatilliseen koulutukseen tai kieltäyty-    ammatillisen peruskoulutuksen aloituspaikkoja
27951: nyt tarjotusta työstä tai aktiivitoimenpiteistä.    päätettiin lisätä 5 500:lla. Lisäksi Suomen työlli-
27952: Oikeus työmarkkinatukeen säilyy, jos koulutus-      syysohjelman mukaan koulutustarjontaa päätet-
27953: paikkaa ei hakijasta itsestään riippumattomista     tiin lisätä siten, että vuosina 1996-1998 toteute-
27954: syistä ole tarjolla. Työvoimaviranomaisen tehtä-    taan 4 000 uuden opiskelijan sisäänotto kunakin
27955: vänä on arvioida sitä, onko henkilön koulutuk-      syksynä. Tavoitteena on, että koko peruskoulun
27956: seen hakeutuminen ollut riittävän aktiivista. Yh-   päättäneelle ikäluokalle voidaan tarjota toisen
27957: teishaun tai sen ulkopuolella olevia hakeutumis-    asteen koulutuspaikka. Noin 60-65 prosentille
27958: vaihtoehtoja tulee olla kolme. Jos henkilöä ei      ikäluokasta on tavoitteena tarjota koulutuspaik-
27959: hyväksytä tai valita hakemiinsa koulutuspaik-       ka ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa.
27960: koihin, hänen tulee hakea myös soveltuvia jälki-        Hallitus katsoo, että tehdyt ratkaisut turvaa-
27961: täyttöpaikkoja tai työvoimatoimiston erikseen       vat erittäin hyvin nuorten mahdollisuuksia saada
27962:                                         KK 679/1998 vp                                         3
27963: 
27964: haluamaansa koulutusta. Tavoitteita tukevat      näköpiirissä muutoksia. Myöskäänopiskeluajan
27965: myös opiskeluaikaisen toimentuloturvan varsin    toimeentuloturvan parantamiseen ei nykyinen
27966: johdonmukaiset määräytymisperusteet. Tällä       valtiontalouden tila huomioon ottaen ole mah-
27967: hetkellä työmarkkinatuen saantiehtoihin ei ole   dollisuuksia.
27968:      Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 1998
27969: 
27970:                                                                    Ministeri Claes Andersson
27971: 4                                           KK 679/1998 vp
27972: 
27973: 
27974: 
27975: 
27976:                                         Tili Riksdagens Talman
27977: 
27978:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           av de utbi1dningar han sökt in till, skall personeo
27979: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande           söka in tillläroinrättningar som erbjuder för ho-
27980: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-       nom 1ämpade platser som besätts i efterhandeller
27981: dagsman Maija Rask m.fl. undertecknade spörs-         1ämplig utbildning som arbetskraftssbyrån sär-
27982: må1 nr 679:                                           skilt anvisar. Syftet med arbetsmarknadsstödsys-
27983:                                                       temet är att med hjä1p av dessa åtgärder styra
27984:          Vad ämnar Regeringen göra för att            ungdomar som första gången kommer ut på ar-
27985:        säkerställa en rättvis utkomst för de stu-     betsmarknaden tili yrkesutbildning så att de på
27986:        derande vid öppna högskolan som just           detta sätt kan förbättra sin egen ställning på
27987:        gått ut gymnasiet?                             arbetsmarknaden.
27988:                                                           Föräldrarnas deltagande i finansieringen av
27989:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ungas utbildning är en fråga om underhållsskyl-
27990: anföra fö1jande:                                      dighet och inte om penninggåvor. Enligt lagen
27991:                                                       om skatt på arv och gåva betalas inte gåvoskatt
27992:     Bedrivandet av studier på heltid definieras på    på sådant som någon använt för annans uppfost-
27993: samma sätt både i lagen om utkomstskydd för           ran eller utbildning eller tili annans underhåll
27994: arbetslösa och lagen om studiestöd. Såsom stu-        eller annars gett annan för dessa ändamål i sådan
27995: dier på heltid betraktas bl.a. studier i form av      form att gåvotagaren inte har möjlighet att an-
27996: dagundervisning vid ett gymnasium, en yrkeslä-        vända det bortgivna beloppet för andra ändamål.
27997: roanstalt eller en folkhögskola samt studier som      Föräldrarnas underhållsskyldighet definieras i
27998: går ut på avläggande av högsko1eexamen. Den           lagen om underhåll för barn så att föräldrarna
27999: viktigaste stödformen för en studerande som be-       förväntas svara också för kostnaderna för utbild-
28000: driver studier på heltid är studiestödet. Om det      ningen av barn som uppnått myndig ålder, om
28001: inte kan anses att studierna bedrivs på heltid, kan   detta prövas skäligt. Därmed kan det anses vara
28002: personeo erhålla arbetslöshetsdagpenning eller        föräldrarnas skyldighet att sörja för barnets ut-
28003: arbetsmarknadsstöd. Arbetsmarknadsstöd kan            komst under dess utbildningstid då barnet idkar
28004: betalas under den tid studier bedrivs vid öppna       studier på heltid till den del som utkomsten inte
28005: högsko1an om den arbetsinstans som krävs för          tryggas av härför avsett studiestöd eller andra
28006: studierna anses vara 1iten och studierna inte anses   förmåner.
28007: vara av bindande natur.                                   Bristfållig utbildning har i flera undersökning-
28008:     Arbetsmarknadsstöd beta1as inte ut till den       ar visat sig försvåra erhållandet av arbete. Av
28009: som första gången kommer ut på arbetsmarkna-          denna orsak strävar man efter att aktivera i syn-
28010: den förrän efter fem månader. En person som är        nerhet unga som inte har yrkesutbi1dning tili att
28011: 18-24 år och saknar yrkesutbildning kan bli helt      skaffa sig sådan. För att utbildning skall vara ett
28012: utan arbetsmarknadsstöd också efter denna vän-        reellt alternativ för så många som möjligt har
28013: tetid om han vägrat att ta emot, avbrutit eller       studieplatserna under de senaste åren utökats så
28014: försummat att söka in tili en för honom lämpad        att platserna för nya studerande år 1997 uppgick
28015: yrkesutbi1dning eller vägrat att ta emot ett erbju-   tili ca 19 000 vid universiteten, 21 000 vid yrkes-
28016: det arbete eller aktiva sysselsättningsåtgärder.      högskolorna och 49 000 inom den grundläggande
28017: Rätten till arbetsmarknadsstöd kvarstår om nå-        yrkesutbildningen. På grund av revideringen av
28018: gon studieplats inte kan erbjudas den sökande av      arbetsmarknadsstödet beslöt man öka platserna
28019: orsaker som är oberoende av den sökande. Ar-          för nya studerande med 5 500. Dessutom beslöt
28020: betskraftsmyndigheterna har tili uppgift att be-      man i enlighet med sysselsättningsprogrammet
28021: döma om en person tillräckligt aktivt har sökt in     för Finland utöka utbudet på utbildning så att
28022: tili olika utbi1dningar. Ansökningsalternativen       4 000 nya studerande varje höst tas in tili olika
28023: inom ramen för den gemensamma elevansökan             utbildningar åren 1996-1998. Syftet är att hela
28024: eller utanför den skall vara tre tili anta1et. Om     den årskull som går ut grundsko1an skall kunna
28025: personeo inte b1ir antagen tili eller väljer någon    erbjudas studiep1ats på andra stadiet. Målet är
28026:                                               KK 679/1998 vp                                          5
28027: 
28028: att ca 60-65% av årskullen skall kunna erbjudas         skyddet bestäms under studietiden. Några för-
28029: studieplats vid yrkeshögskola eller universitet.        ändringar i villkoren för erhållande av arbets-
28030:    Regeringen anser att dessa lösningar gott och        marknadsstöd är för närvarande inte aktuella.
28031: väl tryggar de ung!:ls möjligheter att få den utbild-   Det finns med beaktande av det rådande stats-
28032: ning de önskar. Andamålen stöds också av de             ekonomiska läget inte heller några möjligheter
28033: tämligen konsekventa grunder på vilka utkomst-          att förbättra utkomstskyddet under studietiden.
28034: 
28035:      Helsingfors den 26 juni 1998
28036: 
28037:                                                                            Minister Claes Andersson
28038:                                             .KK 680/1998 vp
28039: 
28040: Kirjallinen kysymys 680
28041: 
28042: 
28043: 
28044: 
28045:                                     Erkki Pulliainen /vihr: Luomutuotannon peltoalan lisäämisestä ja
28046:                                         sen tukikelpoisuudesta
28047: 
28048: 
28049:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
28050: 
28051:     Maa- ja metsätalousministeriön 27.5.1998              Maassa on -onneksi -menossa myös päin-
28052: päivätyn selvityksen (Dnro 2355/00/98) mukaan          vastaisia paikallisia/alueellisia trendejä. Erityi-
28053: Suomen viljelyksessä oleva peltoala (sis. kesan-       sesti luomutuotantoon siirtyvät pyrkivät laajen-
28054: non) oli vuonna 1997 noin 2, l milj. hehtaaria,        tamaan tuotantoalaansa raivaamaila uutta pel-
28055: kun vastaava pinta-ala oli vuosina 1992/1994 eli       toa. Kun tämä aiemmin keinolannoitteilla lan-
28056: juuri ennen EU-jäsenyyttä 159 000 hehtaaria            noittamaton kasvualusta muodostaa erinomai-
28057: (7 %) suurempi.                                        sen pohjan luomutuotannolle, on se saatava tuki-
28058:     Euroopan unioninjäsenyyden myötä Suomen            järjestelmän piiriin. Tähän tarjoaa mahdollisuu-
28059: tukikelpoiseksi peltopinta-alaksi määräytyi            den viljelyksessä olevan alan pienentyminen edel-
28060:  1,968 milj. hehtaaria. Näin ollen koko viljelyk-      lä kuvatulla tavalla.
28061: sessä oleva peltoalamme lähenee tukikelpoista             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28062: pinta-alaa.                                            tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
28063:     Meneillään oleva valtion sisäinen muuttoliike      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28064: vaikuttaa kahdella tavalla viljelyksessä olevaa        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28065: pinta-alaa vähentävästi. Toisaalta erityisesti syr-
28066: jäisellä maaseudulla väen poismuuton takia pel-                  Aikooko Hallitus ryhtyä viljelyksessä
28067: lotjäävät pois viljelykäytöstäjoko metsittämisen              olevan kokonaispeltoalan pienentymisen
28068:  tai metsittymisen kautta ja toisaalta muuton vas-            myötä toimiin raivaamalla aikaansaadun
28069:  taanottavalla alueella uusien yhdyskuntien ra-               uuden peltoalan saamiseksi tukikelpoi-
28070:  kentamisen alle jää hyvinkin paljon (hyvää) pel-             seksi luomutuotantoalaksi?
28071:  toa. Odotettavissa siis on, että viljelyksessä (ml.
28072:  kesanto) oleva peltoala jatkaa vähenemistään.
28073:      Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1998
28074: 
28075:                                           Erkki Pulliainen /vihr
28076: 
28077: 
28078: 
28079: 
28080: 280043
28081: 2                                           KK 680/1998 vp
28082: 
28083: 
28084: 
28085: 
28086:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
28087: 
28088:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ollut peltoala, jota viljellään paikkakunnan ta-
28089: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         vanomaisella tavalla.
28090: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Suomen viljelty peltoala ja kesanto on ollut
28091: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-       Euroopan unionin jäsenyyden aikana vuosittain
28092: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o      hyvin vakaa, noin 2,1 milj. hehtaaria. EU-jäse-
28093: 680:                                                  nyyden myötä pellonkäytössä on tapahtunut
28094:                                                       kuitenkin kaksi keskeistä muutosta. Ensimmäi-
28095:           Aikooko Hallitus ryhtyä viljelyksessä       nen muutos on, että kesannon pinta-ala on huo-
28096:        olevan kokonaispeltoalan pienentymisen         mattavasti pienentynyt ja vastaavasti viljojen vil-
28097:        myötä toimiin raivaamaHa aikaansaadun          jelyala on lisääntynyt. Kun kesantoala enimmil-
28098:        uuden peltoalan saamiseksi tukikelpoi-         lään vuosina 1993-1994 oli noin 500 000 heh-
28099:        seksi luomutuotantoalaksi?                     taaria, oli kesantoala vuonna 1997 vain vajaat
28100:                                                        162 000 hehtaaria. Näin o\len huomattavasti suu-
28101:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          rempi osa pelloista on nykyään varsinaisessa tuo-
28102: vasti seuraavaa:                                      tantokäytössä kuin ennen EU-jäsenyyttä.
28103:                                                           Toinen pellonkäyttöön liittyvä muutos koskee
28104:    Suomen liittyessä Euroopan unioniin määri-         pellon hallintaa. Vuokrapeltojen pinta-ala oli
28105: teltiin Suomelle ns. perusala, joka rajoittaa koko    vuosina 1992-1994 keskimäärin 398 000 heh-
28106: maan osalta peltokasvien tukeen oikeutetun alan       taaria, kun se vuonna 1996 oli 513 000 hehtaaria
28107: (vilja-, öljy- ja valkuaiskasvit). Tämä perusala,     eli 29 % korkeampi. Yli neljännes pelloista on
28108: 1,59 milj. hehtaaria, määräytyy vuosien 1989-         vuokralla. Tilanpidosta luopuneiden tilojen pel-
28109: 1991 peltokasvien alan ja julkisesti rahoitetun       toala on siten tullut pääosin tuotantokäyttöön.
28110: kesantoalan mukaan. Vain vuonna 1991 viljelyk-         Pellon vuokra on viime vuosina ollut keskimää-
28111: sessä ollut pelto on vuodesta 1995 lähtien ollut      rin 800-900 mk/ha. Vuonna 1997 ostopellon
28112: oikeutettu peltokasvien tukeen. Vuoden 1991 jäl-      mediaanihinta liikkui maanmittauslaitoksen tie-
28113: keen raivatut pe\lot eivät pääsääntöisesti ole oi-    tojen mukaan 6 000 mk/ha (Lappi ja Kainuu) ja
28114: keutettuja peltokasvien tukeen. Peltokasvien pe-      22 000 mk/ha (Etelä-Suomi) tuntumassa. Pellon
28115: rusala on mahdollistanut viljantuotannon lisää-       mediaanihinnat ovat alentuneet koko Suomessa
28116: misen jäsenyyttä edeltäneeseen aikaan verrattu-       lähes 10 % verrattaessa vuosien 1992-1994 ja
28117: na, koska kesantovelvoite rajoittaa tuotantoa ai-      1995-1997 keskiarvoja. Lisäpellon keskihinta
28118: kaisempaa vähemmän. Vuonna 1997 perusalasta           liikkui 15 000 markan tuntumassa. Vuokraami-
28119: oli käytössä 77% (vapaaehtoisen kesannon alas-        nen tai pellon ostaminen on siten taloudellisesti
28120: ta luetaan vain 15% mukaan käyttöasteeseen).          kannattavampaa kuin aiemmin.
28121:    Luonnonhaittakorvauksen osalta tuen myön-             Vuonna 1991 säädettypellonraivauskielto ku-
28122: tämisen edellytyksenä on edellisen vuoden vilje-      mottiin vuoden 1995lopussa. Pellon riittävyys ei
28123: lyvaatimus. Peltoa tulee olla viljelty edellisenä     kuitenkaan näytä olevan ongelma; myöskään
28124: vuonna paikkakunnan tavanomaisen viljelyta-           luomutuotannossa. Nykysäännösten mukaan,
28125: van mukaisesti. Näin ollen raivattu pelto tulee       jos viljelijällä on sopimus luonnonmukaisesta
28126: tukikelpoiseksi vasta toisena viljelyvuotena, jol-    tuotannosta, joka on tehty vuonna 1995, 1996 tai
28127: loin sille tehdyt peruskunnostustoimenpiteet          1997, ja viljelijä on vuokrannut tai ostanut sopi-
28128: (esim. kalkitus, rikkakasvien torjunta ja viher-      muksen teon jälkeen lisää peltoa, voivat viran-
28129: lannoitus) on tehty ja pelto on valmiina tuotanto-    omaiset tehdä kyseisen viljelijän kanssa uuden
28130: käyttöön. Myös ympäristötuen perustukea mak-          luonnonmukaiseen tuotantoon siirtymistä kos-
28131: setaan raivatulle pellolle toisesta viljelyvuodesta   kevan sopimuksen sillä edellytyksellä, että uu-
28132: lähtien. Kansallisiin tukiin (pohjoinen tuki, siir-   teen sopimukseen sisällytettävä peltoalue on vä-
28133: tymäkauden tuet, kasvinviljelyn kansalliset tuet      hintään kolme hehtaaria. Siirtymävaiheessa ole-
28134: sekä eräät muut tuet) on oikeutettu ennen tukien      valla luomutilalla uuden sopimukseen sisällytet-
28135: hakemusajan päättymistä viljelijän hallinnassa        tävän peltoalueen on oltava vähintään kymme-
28136:                                            KK 680/1998 vp                                            3
28137: 
28138: nen hehtaaria tai vähintään yhtä suuri kuin ai-      tannon tai siihen siirtymiseen liittyvän tuen myö-
28139: emmin tehtyyn sopimukseen sisältyvä peltoala.        tä luonnonmukaisen tuotannon peltoala on ne-
28140:    Luomutuotannon piirissä oleva peltoala on         linkertaistunut ennen jäsenyyttä vallinneesta ta-
28141: kasvanut viimeisten kolmen vuoden aikana mer-        sosta. Alan nopean kasvun ja hajallaan olevan
28142: kittävästi. Vuonna 1997 jo 106 000 ha eli 5 %        tuotannon takia heikosti kehittynyt luoruutuot-
28143: viljelyksessä olevasta peltoalasta olijoko vakiin-   teiden markkinointija menekinedistäminen ovat
28144: tunutta luomutuotantoa tai siirtymässä siihen.       lähivuosina keskeisimpiä kehittämiskohteita.
28145: EU :n osarahoittaman luonnonmukaisen tuo-
28146: 
28147:      Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1998
28148: 
28149:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
28150: 4                                            KK 680/1998 vp
28151: 
28152: 
28153: 
28154: 
28155:                                          Tili Riksdagens Talman
28156: 
28157:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       en av ansökningstiden för stöden och som odlas i
28158: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         enlighet med den jordbrukssed som är norm på
28159: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       området.
28160: man Erkki Pulliainen undertecknade spörsmål nr            Under hela den tid Finland varit medlem i
28161: 680:                                                   Europeiska unionen har den odlade åkerarealen
28162:                                                        och trädesarealen årligen varit ca 2,1 milj. hektar.
28163:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         1 och med medlemskapet i EU har två viktiga
28164:         att ny åkerareal som åstadkommits ge-          förändringar emellertid inträffat i användningen
28165:         nom röjning skall betraktas som stödbe-        av åker. Den första förändringen består i att den
28166:         rättigad ekoproduktionsareal då den to-        areal som ligger i träda har minskat märkbartoch
28167:         tala åkerarealen som är i odling minskar?      den areal på viiken spannmål odlas i stället har
28168:                                                        ökat. När trädesarealen 1993-1994 var som
28169:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          störst uppgick dentili ca 500 000 hektar, medan
28170: anföra följande:                                       den 1997 endast var knappa 162 000 hektar. N u
28171:                                                        för tiden används således en betydligt större del
28172:     När Finland anslöt sig tili Europeiska unionen     av åkrarna för faktisk produktion än före EU-
28173: bestämdes för Finland en s.k. basareal, som för        medlemskapet.
28174: hela landets del begränsar den areal som berätti-         Den andra förändringen gäller besittningen av
28175: gar till stöd för jordbruksgrödor (spannmålsväx-       åker. Åren 1992-1994 var arrendeåkrarnas
28176: ter, oljeväxter och proteingrödor). Denna bas-         areal i genomsnitt 398 000 hektar, medan den
28177: areal, 1,59 milj. hektar, fastställdes utgående från   1996var 513 OOOhektar, dvs. 29%större. Mer än
28178: 1989-1991 års area1 för jordbruksgrödor och            en fjärdedel av åkrarna är arrenderade. Största
28179: offentligt finansierade trädesareal. Fr.o.m. 1995      delen av åkerarealen på de lägenheter som avstått
28180: har endast åker som varit i od1ing 1991 berättigat     från drift används således för produktion. Arren-
28181: till stöd för jordbruksgrödor. Akrar som röjts         det för åker har under de senaste åren varit i
28182: efter 1991 har i regel inte berättigat till stöd för   genomsnitt 800-900 mk/ha. År 1997 rörde sig
28183: jordbruksgrödor. Genom basarealen för jord-            enligt lantmäteriverkets uppgifter medianpriset
28184: bruksgrödor har spannmålsproduktionen kun-             på köpt åker mellan 6 000 mk/ha (Lappland och
28185: nat utökas jämfört med tiden före med1emskapet,        Kajanaland) och 22 000 mk/ha (södra Finland).
28186: eftersom sky1digheten att träda åker begränsar         Medianprisen på åker har i hela Finland sjunkit
28187: produktioneo mindre än tidigare. År 1997 var           närmare 10 % jämfört med genomsnittet för
28188: 77% av basarea1en i bruk (av det område som            1992-1994 och 1995-1997. Den genomsnittli-
28189: frivilligt lagts i träda räknas endast 15 % tili den   ga priset på tiliskottsåker rörde sig kring 15 000
28190: utnyttjade kapaciteten).                               mk. Att arrendera eller köpa åker är således lön-
28191:     När det gäller kompensationsbidraget beror         sammare än tidigare.
28192: beviljande av stödet på föregående års odling.            Förbudet från 1991 mot åkerröjning upphäv-
28193: Åkern skall under foregående år ha odlats i enlig-     des vid utgången av 1995. Åkerns tiliräcklighet
28194: het med den jordbrukssed som är norm på orten.         verkar emellertid inte vara något problem, inte
28195: Sålunda blir en röjd åker stödberättigad först         heller i fråga om ekoproduktion. Om enjordbru-
28196: andra året den odlas, då grundläggande istånd-         kare 1995, 1996 eller 1997 har ingått ett avtal om
28197: sättningsåtgärder (t.ex. kalkning, ogräsbekämp-        ekologisk produktion och om jordbrukaren efter
28198: ning och gröngödsling) slutf!?rts och åkern är         att avtalet ingåtts har arrenderat eller köpt mera
28199: fårdig för produktionsbruk. Aven miljöbasstöd          åker, kan myndigheterna enligt nuvarande be-
28200: betalas för röjda åkrar fr.o.m. andra året de od-      stämmelser ingå ett nytt avtal med jordbrukaren
28201: las. Tili nationella stöd (nordligt stöd, stöd under   gällande övergång tili ekologisk produktion un-
28202: övergångsperioden, nationella stöd för växtod-         der förutsättning att den åkerareal som tas in i det
28203: ling och vissa andra stöd) berättigar åkerareal        nya avtalet är minst tre hektar. När det gäller
28204: som varit i jordbrukarens besittning före utgång-      ekolägenheter som befinner sig i övergångsske-
28205:                                              KK 680/1998 vp                                            5
28206: 
28207: det skall den åkerareal som tas in i det nya avtalet   därtill har den åkerareal på viiken ekologisk pro-
28208: vara minst tio hektar eller minst lika stor som den    duktion bedrivs fyrdubblats jämfört med nivån
28209: åkerareal som det tidigare avtalet gällde.             före medlemskapet. På grund av den snabba till-
28210:    Den åkerareal som används för ekoproduk-            växten inom branschen och den splittrade pro-
28211: tion har ökat märkbart under de senaste tre åren.      duktioneo har marknadsföringen av ekoproduk-
28212: År 1997 antingen bedrev man ekoproduktion              ter och de säljbefrämjande åtgärderna inte ut-
28213: eller så höll man på att övergå tili ekoproduktion     vecklats tillräckligt. Under de närmaste åren
28214: på 106 000 ha, dvs. 5% av den åkerareal som är i       kommer de att utgöra de viktigaste utvecklings-
28215: odling. På grund av det av EU delfinansierade          objekten.
28216: stödet för ekologisk produktion eller övergång
28217: 
28218:      Helsingfors den 29 juni 1998
28219: 
28220:                                                         Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
28221:                                              KK 681/1998 vp
28222: 
28223: Kirjallinen kysymys 681
28224: 
28225: 
28226: 
28227: 
28228:                                     Raimo Mähönen /sd: Avolava-autoon asennetuo matkailukorin ve-
28229:                                        rotuksesta
28230: 
28231: 
28232:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
28233: 
28234:     Pakettiautoiksi rekisteröidyt ajoneuvot kuten          Muissa Pohjoismaissa matkailukoreja on run-
28235: avolava-autot muuttuvat verotuksellisesti henki-       saasti käytössä ilman, että siitä seuraisi avolava-
28236: löautoiksi sillä hetkellä kun niihin liitetään tila-   auton muuttuminen verotuksellisesti henkilöau-
28237: päisesti niin sanottu matkailukori. Matkailuko-        toksi. Koska kyseessä on selvästi käyttötarkoi-
28238: rilla tarkoitetaan asuntovaunun kaltaista erillistä    tukseltaan muu kuin henkilöauto ja kulkuyhteyt-
28239: tilaa, joka voidaan asentaa avolava-auton lavalle      tä itse ajoneuvosta matkailukoriin ei ole eikä sitä
28240: siten, että sen kuljettaminen paikasta toiseen ta-     ole edes mahdollista järjestää, on pidettävä pe-
28241: pahtuu avolava-auton avulla.                           rusteltuna muuttaa käytäntöä sekä lainsäädän-
28242:     Matkailukorista ei ole kulkuyhteyttä itse ajo-     töä siten, että verotusta ei tehdä uudestaan mat-
28243: neuvon matkustamoon eikä siinä voi ajon aikana         kailukorin asennuksen takia.
28244: matkustaa. Matkailukorilla on käyttöä erityises-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28245: ti niissä tilanteissa, kun joudutaan järjestämään      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28246: tilapäinen asuminen sellaisessa maastossa, mihin       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28247: ei päästä tavallisella autolla, johon on yhdistetty    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28248: asuntovaunu. Esimerkiksi voi mainita metsäko-
28249: ne- ja maansiirtourakoitsijat. Asuntovaunun                      Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
28250: kuljetus vaatii yleensä lähes valmiin tien, kun               siin, jotka johtavat siihen, että avolava-
28251: nelivetoinen matkailukorilla varustettu avolava-              autoon asennettu matkailukori ei muuta
28252: auto ei tätä vaadi.                                           ajoneuvoa verotuksellisesti henkilöau-
28253:                                                               toksi?
28254: 
28255:      Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1998
28256:                                           Raimo Mähönen /sd
28257: 
28258: 
28259: 
28260: 
28261: 280043
28262: 2                                          KK 681/1998 vp
28263: 
28264: 
28265: 
28266: 
28267:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
28268: 
28269:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ja moottoripyöräverolain mukaista käytäntöä.
28270: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        Koska 15.6.1990 voimaan tulleessa, laajasti pa-
28271: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      kettiautojen verotusta koskeneessa autoverolain
28272: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo           muutoksessa matkailukorilla varustettua paket-
28273: Mähösen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         tiautoa ei erikseen ollut vapautettu autoverosta,
28274: n:o 681:                                             näitä autoja ei enää luokiteltu erikoisautoksi,
28275:                                                      vaan auto säilyy pakettiautona. Autoverolain
28276:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       säännökset johtivat samalla siihen, että kun yk-
28277:        siin, jotka johtavat siihen, että avolava-    sinomaisen tavarankuljetuskäytön vaatimuksen
28278:        autoon asetettu matkailukori ei muuta         ei voi katsoa täyttyvän, matkailukorilla varustet-
28279:        ajoneuvoa verotuksellisesti henkilöau-        tu pakettiauto tuli autoveron alaiseksi.
28280:        toksi?                                            Edellä sanottujen muutosten jälkeen matkai-
28281:                                                      lukorilla varustetun pakettiauton lähimmäksi
28282:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         rinnastuskohteeksi muodostui umpikorinen pa-
28283: vasti seuraavaa:                                     kettiauto, jonka tavaratila ja käyttötarkoitus ei-
28284:                                                      vät kuitenkaan täytä lievemmin verotetulle pa-
28285:     Henkilöauton ja pakettiauton välinen ero au-     kettiautolle asetettavia vaatimuksia. Toinen rin-
28286: toveron määrässä aiheutti 1990-luvun vaihteessa      nastuskohde voisi olla sellainen matkailuauto,
28287: huomattavan laajaa veronkiertoa, jossa käytet-       joka ei esim. liian matalana täytä matkailuauton
28288: tiin hyväksi säännöksissä olevia aukkoja.Tästä       verovapaudelle asetettuja vaatimuksia. Näissä
28289: seurasi tarkistuksia autoverolainsäädännön nii-      molemmissa tapauksissa ajoneuvosta on suori-
28290: hin kohtiin, jotka koskevat henkilöautoa lievem-     tettava autovero saman suuruisena kuin henkilö-
28291: min verotetun pakettiauton määrittelyä ja alem-      autoista.
28292: man verotuksen edellytyksiä. Alkujaan tieliiken-         Voimassa olevan autoverolain säännökset
28293: nesäännöksissä olleet pakettiauton verotuskoh-       vastaavat tässä kohden sitä tilannetta, joka muo-
28294: teluun vaikuttaneet mittoja ja massaa koskevat       dostui vuonna 1993, kun aikaisempaa lakia vii-
28295: säännökset siirrettiin tämän takia vuonna 1990       meksi tarkistettiin. Pakettiauton veotusta täs-
28296: autoverolakiin. Pakettiauton tavaratilan mittoja     mentävät säädökset otettiin aikanaan lakiin, jot-
28297: koskevaa säännöstöä tarkistettiin vielä vuonna       ta lakia saataisiin selvennettyä ja erilaiset veron-
28298: 1993 käytännössä esille tulleiden tulkinnanvarai-    kiertoilmiöt estettyä. Samoista syistä on tarpeen
28299: suuksien poistamiseksi siten, että autoverolaissa    säilyttää nämä säännökset laissa edelleenkin.
28300: määriteltiin aiempaa tarkemmin eräitä tavarati-      Lain muuttamisen yhtenä edellytyksenä olisi,
28301: lan mittaamiseen liittyviä yksityiskohtia. Tässä     että henkilö- ja pakettiautojen verotaso eivät
28302: yhteydessä auto- ja moottoripyöräverolain 6 §:n      merkittävästi poikkeaisi toisistaan. Valmistelta-
28303: 3 momentissa (654/1993) säädettiin, että avola-      vana ei kuitenkaan ole pakettiautojen tavaratilan
28304: vaisessa pakettiautossa saa ilman veroseuraa-        mittaamista koskevia muutoksia ja siihen liitty-
28305: muksia käyttää ainoastaan muusta kuin jäykästä       viä lievemmän veron edellytyksiä. Myöskään ei
28306: materiaalista valmistettua katetta. Auto- ja         ole tarkoitus kaventaa autoverotuksen veropoh-
28307: moottoripyöräverolain 6 b §:ssä pakettiauton         jaa muutoksilla, joilla lievennettäisiin pakettiau-
28308: alemman veron yhtenä edellytyksenä oli lisäksi jo    ton alemman veron edellytyksenä olevaa vaati-
28309: alun perin, että ajoneuvo on yksinomaan tava-        musta, jonka mukaan pakettiauton tulee olla yk-
28310: rankuljetukseen tarkoitettu.                         sinomaan tavaran kuljetukseen tarkoitetun.
28311:     Niin sanotulla matkailukorilla varustettu avo-   Matkailukorilla varustettua pakettiautoa ei kui-
28312: lavainen pakettiauto voitiin suunnilleen vuoteen     tenkaan välttämättä liene kaikissa tapauksissa
28313: 1991 asti luokitella ajoneuvorekisterissä paketti-   pidettävä tekniseltä luokitukseltaan henkilöau-
28314: autoksi, jolle merkittiin vaihtoehtoinen käyttö      tona, vaikka tällaisen pakettiauton vero onkin
28315: matkailukorilla varustettuna. Rekisteröintikäy-      sama kuin henkilöauton autovero. Ajoneuvon
28316: tännössä siirrytttin tuolloin noudattamaan auto-     luokittelu tapahtuu tieliikennesäännösten eikä
28317:                                            KK 681/1998 vp                                            3
28318: 
28319: verosäännösten nojalla, jolloin asiaan voivat vai-   verotuskohtelun. Hallitus kuitenkin seuraa tilan-
28320: kuttaa muutkin seikat kuin ne, jotka ratkaisevat     netta kysyjän tarkoittamasta näkökulmasta.
28321: 
28322:      Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1998
28323: 
28324:                                                                           Ministeri Jouko Skinnari
28325: 4                                           KK 681/1998 vp
28326: 
28327: 
28328: 
28329: 
28330:                                         Tili Riksdagens Talman
28331: 
28332:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           ingår i lagen om bil- och motorcykelskatt. 1 den
28333: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande           ändrade bilskattelagen, som trädde i kraft den 15
28334: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       juni 1990 och som i stor utsträckning gällde be-
28335: dagsman Raimo Mähönen undertecknade spörs-            skattningen av paketbilar, befriades paketbilar
28336: mål nr 681:                                           med huskarosseri inte särskilt från bilskatt.
28337:                                                       Dessa bilar klassificeras inte längre som special-
28338:           Ämnar Regeringen vidta sådana åt-           bilar utan de betraktas fortfarande som paketbi-
28339:        gärder som leder till att ett huskarosseri     lar. Av bilskattelagsbestämmelserna följde sam-
28340:        som p1aceras på en bil med öppet flak inte     tidigt att paketbilar med huskarosseri påfördes
28341:        ändrar fordonet beskattningsmässigt till       bilskatt, eftersom man inte kan anse att kravet på
28342:        en personbi1?                                  användning för enbart varutransport uppfylls.
28343:                                                          Efter ovan nämnda ändringar blev det som
28344:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         närmast kan jämföras med en paketbil med hus-
28345: anföra följande:                                      karosseri en paketbil med täckt karosseri, vars
28346:                                                       lastutrymme och användningssyfte dock inte
28347:     Skillnaden i bi1skattebeloppet för en personbil   uppfyller de krav som ställs på paketbilar som
28348: och en paketbil förorsakade vid övergången till       beskattas lindrigare. Med en paketbil med huska-
28349: 1990-talet en omfattande skattesmitning så att        rosseri kunde också jämföras en sådan husbil
28350: luckori bestämmelserna utnyttjades. Detta ledde       som, t.ex. på grund av att den är för låg, inte
28351: till att bilskattelagstiftningen ändrades på de       uppfyller kraven för skattefrihet för husbilar. 1
28352: punkter som gäller definieringen av paketbil,         båda dessa fall skall för fordonet betalas lika stor
28353: som beskattas lindrigare än personbil, och förut-     bilskatt som för personbilar.
28354: sättningarna för en lägre beskattning. De be-            1 detta avseende motsvarar bestämmelserna i
28355: stämmelser om mått och massa som från första          den gällande bilskattelagen den situation som
28356: början ingått i vägtrafikbestämmelserna och som       rådde 1993 då den föregående lagen senast sågs
28357: inverkar på den skattemässiga behandlingen av         över. De bestämmelser som preciserar beskatt-
28358: paketbilar, tog man därför in i 1990 års bilskatte-   ningen av paketbilar togs i tiden med i lagen för
28359: lag. Bestämmelserna angående måtten på paket-         att lagen skulle bli tydligare och olika former av
28360: bilars lastutrymmen ändrades för att eliminera de     skattesmitning förhindras. Av samma skäl är det
28361: tolkningssvårigheter som ännu förekom 1993 så,        nödvändigt att dessa bestämmelser ingår i lagen
28362: att man i bilskattelagen noggrannare än förut         också i fortsättningen. En förutsättning för en
28363: definierade vissa detaljer som har att göra med       ändring av lagen är att skattenivån för person-
28364: mätningen av lastutrymmen. 1 det här samman-          och paketbilar inte avsevärt avviker från varann.
28365: hanget fastställdes i 6 b § 3 mom. lagen om bil-      Några ändringar som berör mätningen av lastut-
28366: och motorcykelskatt (654/1993) att i en paketbil      rymmet på paketbilar och därtill anknytande för-
28367: med öppet flak får man utan skattepåföljder en-       utsättningar för lägre skatt är emellertid inte un-
28368: dast använda någon annan täckning än ett tak          der beredning. Avsikten är inte heller att minska
28369: som är tillverkat av styvt materia!. Dessutom         skattebasen för bilbeskattningen med några så-
28370: fastställdes redan från första början i 6 b § lagen   dana ändringar som skulle förmildra kravet på
28371: om bil- och motorcykelskatt att en paketbil skall     att en paketbil enbart får användas för varutrans-
28372: användas enbart för varutransport för att skat-       port, vilket utgör en förutsättning för lägre skatt
28373: ten för den skall bli lägre.                          för paketbilar. En paketbil med huskarosseri bör
28374:     Ungefår till år 1991 kunde man i fordonsre-       dock inte nödvändigtvis i alla fall betraktas som
28375: gistret klassificera en paketbil med öppet flak       en personbil vad gäller den tekniska klassifice-
28376: som är försedd med s.k. huskarosseri såsom en         ringen, även om skatten för en dylik paketbil är
28377: paketbil som alternativt kan användas försedd         lika stor som bilskatten för en personbil. Klassifi-
28378: med huskarosseri. lnom registreringspraxis över-      ceringen av fordon görs utgående från vägtrafik-
28379: gick man då till att använda samma praxis som         bestämmelserna och inte skattebestämmelserna,
28380:                                        KK 681/1998 vp                                        5
28381: 
28382: varvid även andra omständigheter kan vara av    dock situationen ur den synvinkel som spörs-
28383: betydelse utöver de som är avgörande för den    målsställaren avser.
28384: skattemässiga behandlingen. Regeringen följer
28385: 
28386:     Helsingforsden 23 juni 1998
28387: 
28388:                                                                    Minister Jouko Skinnari
28389:                                         j
28390:                                        j
28391:                                     j
28392:                                    j
28393:                                 j
28394:                                j
28395:                                j
28396:                            j
28397:                            j
28398:                           j
28399:                       j
28400:                       j
28401:                   j
28402:                   j
28403:                  j
28404:              j
28405:              j
28406:             j
28407:         j
28408:         j
28409:     j
28410:     j
28411: j
28412: j
28413:                                                KK 682/1998 vp
28414: 
28415: Kirjallinen kysymys 682
28416: 
28417: 
28418: 
28419: 
28420:                                       Raimo Mähönen /sd ym.: Suojakypärän käyttövelvollisuuden laa-
28421:                                          jentamisesta tieliikennelaissa
28422: 
28423: 
28424:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
28425: 
28426:     Tieliikennelaissa säädetään moottoripyöräili-         taa lainsäädäntöä niiltä osin kuin kypärän käyttö
28427: jän, mopoilijan ja moottorikelkkailijan suojaky-          ei ole pakollista kuljetettaessa alle viisitoistavuo-
28428: pärän käytöstä. Lain perusteella moottoripyö-             tiasta matkustajaa moottoripyörällä, mopolla tai
28429: rän, mopon ja moottorikelkan kuljettajan sekä             moottorikelkalla. Tästä saattaa ymmärrettävästi
28430:  15 vuotta täyttäneen matkustajan on ajon aikana          aiheutua kustannuksia niille, jotka ovat näitä
28431: käytettävä maliiltaan hyväksyttyä suojakypärää,           lapsia tähän asti kuljettaneet matkustajina ilman
28432: jollei hänen sairautensa tai vammansa taikka              kypärää. Mikäli kypäräpakon laajentamisella
28433:  muu erityinen syy sitä estä. Asetuksella voidaan         saavutetaan edes yhden vakavan henkilövahin-
28434:  säätää ajoneuvon erityisestä rakenteesta tai ajo-        gon välttäminen, on näitä kustannuksia kuiten-
28435:  tehtävän erityislaadusta johtuvia vapautuksia.           kin pidettävä hyötyyn nähden vähäisinä. Käy-
28436:     Alle viisitoistavuotiaiHe ei ole säädetty erillistä   tännössä suurin osa moottoripyörien matkusta-
28437:  kypäräpakkoa edes moottoripyörällä matkusta-             jista käyttää jo nykyisin kypärää, joten vallitse-
28438:  misen yhteydessä. Asia on muodostunut ongel-             vaan tilanteeseen nähden kyseessä ei olisi oleelli-
28439:  maksi, koska tätä lainsäädännöllistä aukkoa on           nen muutos.
28440:  opittu myös käyttämään hyväksi. Poliisilla ei ole            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28441:  mahdollisuutta puuttua tähän vaaralliseen kypä-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28442:  rättä matkustamiseen, mikäli kuljettajalla on ky-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28443:  pärä ja itse moottoripyörä tai mopo täyttää lain         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28444:  vaatimat edellytykset.
28445:     Koska ajonopeudet moottoripyörillä voivat                        Onko Hallituksen tarkoitus laajentaa
28446:   nousta huomattaviksi ja riski joutua onnetto-                   tieliikennelaissa määritelty kypäräpakko
28447:   muuteen, josta aiheutuu vakavia ruumiinvam-                     koskemaan myös alle viisitoistavuotiaita
28448:   moja taijopa kuolema, on suurempi kuin autolla,                 matkustajia?
28449:   on erittäin perusteltua kysyä, olisiko syytä tarkis-
28450: 
28451:       Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1998
28452: 
28453:                        Raimo Mähönen /sd                           Pekka Saarnio /vas
28454: 
28455: 
28456: 
28457: 
28458:  280043
28459: 2                                         KK 682/1998 vp
28460: 
28461: 
28462: 
28463: 
28464:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
28465: 
28466:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       päriä on saatavissa myös lapsimatkustajille.
28467: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        Tarkkoja tietoja siitä, missä määrin lapsimatkus-
28468: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tajat käyttävät kypärää, ei tällä hetkellä ole käy-
28469: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo           tettävissä, mutta yleisesti on sekä moottoripyö-
28470: Mähösen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-          räilijöillä että mopoilijoilla kypärän käyttöaste jo
28471: myksen n:o 682:                                      pitkään ollut varsin korkea.
28472:                                                          Moottoripyöräonnettomuuksissa loukkaan-
28473:           Onko Hallituksen tarkoitus laajentaa       tui vuonna 1996 8 alle 15-vuotiasta. Kuolleita ei
28474:        tieliikennelaissa määritelty kypäräpakko      tässä ikäryhmässä ollut yhtään. Mopo-onnetto-
28475:        koskemaan myös alle viisitoistavuotiaita      muuksissa kuoli 3 ja loukkaantui 82 alle 15-vuo-
28476:        matkustajia?                                  tiasta. Moottorikelkkaonnettomuuksista, jotka
28477:                                                      yleensä sattuvat muualla kuin tieliikenteessä, ei
28478:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        vastaavia tietoja ole käytettävissä.
28479: vasti seuraavaa:                                         Rikosoikeudellinen vastuunalaisuus alkaa 15
28480:                                                      vuoden iässä. Muun muassa siitä syystä turva-
28481:     Säädettäessä     nykyiseen     tieliikennelain   vyön tai muun auton turvalaitteen käyttövelvol-
28482: 89 §:ään sisältyvää moottoripyöräilijän ja mopoi-    lisuuden noudattaminen on laissa säädetty lap-
28483: lijan suojakypärän käyttöpakkoa ei lasten käyt-      sen holhoojan tai huoltajan tai, milloin hän ei ole
28484: töön soveltuvia ja kohtuuhintaisia suojakypäriä      mukana ajoneuvossa, kuljettajan vastuulle. Ky-
28485: ollut riittävästi saatavilla. Tämän vuoksi mat-      pärät ovat henkilökohtaisia varusteita, jonka
28486: kustajien kypärän käyttöä koskevaan säännök-         vuoksi niiden hankinnan ja käytön osalta vastuu-
28487: seen sisällytettiin 15 vuoden ikäraja. Vuonna        kysymykset ovat ongelmallisempia kuin ajoneu-
28488: 1991 suojakypärän käyttövelvollisuus laajennet-      vojen varusteina olevien turvalaitteiden osalta.
28489: tiin koskemaan myös moottorikelkkailijoita ja            Liikenneministeriö katsoo, että moottoriajo-
28490: kuluvana vuonna myös kolmipyöräisten moot-            neuvolla kuljetettavien lasten kypärän käyttöön
28491: toriajoneuvojen sekä muiden nelipyöräisten            on ensisijaisesti pyrittävä vaikuttamaan tiedotus-
28492: moottoriajoneuvojen kuin autojen kuljettajia ja       toimin. Liikenneministeriö on kuitenkin valmis
28493: matkustajia. Matkustajia koskevaan ikärajaan ei       selvittämään kypärän käytön yleisyyttä ja tarvit-
28494: näissä yhteyksissä esitetty muutoksia.                taessa harkitsemaan myös lainsäädännöllisiä toi-
28495:     Tällä hetkellä vaatimukset täyttäviä suojaky-     mia.
28496: 
28497:      Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1998
28498: 
28499:                                                                       Liikenneministeri Matti Aura
28500:                                                 KK 682/1998 vp                                              3
28501: 
28502: 
28503: 
28504: 
28505:                                             Tili Riksdagens Talman
28506: 
28507:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                kraven även för barnpassagerare. För närvaran-
28508: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande                de finns det inga exakta uppgifter om i viiken
28509: medlem av statsrådet översänt följande av riks-            utsträckning barnpassagerare använder hjälm,
28510: dagsman Raimo Mähönen m.fl. undertecknade                  men generellt har användningen av hjälm redan
28511: spörsmål nr 682:                                           under en längre tid varit vanlig bland både mo-
28512:                                                            torcyklister och mopedister.
28513:            Har Regeringen som avsikt att utvidga              1996 skadades 8 barn under 15 år i motorcy-
28514:         den i vägtrafiklagen definierade skyldig-          kelolyckor. Omkomna fanns det inte i denna
28515:         heten att använda hjälm att gälla även             åldersgrupp. 1 mopedolyckor omkom 3 och ska-
28516:         passagerare under femton år?                       dades 82 barn under 15 år. Om snöskoterolyckor,
28517:                                                            som ofta sker någon annanstans än i vägtrafiken,
28518:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt              finns det inga motsvarande uppgifter tili hands.
28519: anföra följande:                                              Straffrättslig ansvarighet börjar vid 15 ärs ål-
28520:                                                            der. Bland annat på grund av detta har det i lagen
28521:    Då den nuvarande vägtrafiklagen i viiken 89 §           bestämts, att efterföljden av skyldigheten att an-
28522: om motorcyklisters och mopedisters skyldighet              vända bilbälte eller annan skyddsanordning i bi-
28523: att använda skyddshjälm ingår stiftades, fanns             len ankommer på barnets förmyndare eller vård-
28524: det inte tili ett rimligt pris tillgäng tili skyddshjäl-   nadshavare, eller föraren när förmyndaren eller
28525: mar som lämpade sig för barn. Därför medtogs               vårdnadshavaren inte är med i fordonet. Hjälmar
28526: åldersgränsen 15 år i be~tämmelsen om passage-             är personlig utrustning, och därför är ansvarsfrå-
28527: rarnas bruk av hjälm. Ar 1991 utvidgades skyl-             gorna angående anskaffning och bruk av dem
28528: digheten att använda skyddshjälm att gälla även            mer problematiska än då det är fråga om skydds-
28529: snöskoterförare och under det innevarande året             anordningar som ingår som utrustning i fordon.
28530: även att gälla förare och passagerare i trehjuliga            Trafikministeriet anser att man i första hand
28531: motorfordon samt förare och passagerare i andra            med hjälp av information skall försöka påverka
28532: fyrhjuliga motorfordon än bilar. 1 dessa sam-              barnens bruk av hjälmar då de transporteras med
28533: manhang föreslogs det inga ändringar i ålders-             ett motorfordon. Trafikministeriet är dock be-
28534: gränsen gällande passagerarna.                             redvilligt att utreda hur utbrett bruket av hjälmar
28535:    För närvarande finns det även för barnpassa-            är och vid behov även att överväga lagstiftnings-
28536: gerare tillgång tili skyddshjälmar som uppfyller           åtgärder.
28537: 
28538:       Helsingfors den 29 juni 1998
28539: 
28540:                                                                                Trafikminister Matti Aura
28541: 1
28542: 1
28543: 1
28544:     1
28545:     1
28546:     1
28547:         1
28548:         1
28549:         1
28550:             1
28551:             1
28552:             1
28553:                 1
28554:                 1
28555:                 1
28556:                     1
28557:                     1
28558:                     1
28559:                         1
28560:                                                 KK 683/1998 vp
28561: 
28562: Kirjallinen kysymys 683
28563: 
28564: 
28565: 
28566: 
28567:                                        Sakari Smeds /skl: Huumausainerikosten ja huumeongelman kas-
28568:                                           vusta
28569: 
28570: 
28571:                                            Eduskunnan Puhemiehelle
28572: 
28573:     Keskusrikospoliisin        neljännesvuositilaston       vasti saavuttaa vanhemmat ja viranomaiset.
28574: mukaan huumerikokset ovat lisääntyneet viime                Raittiita ja terveitä elämäntapoja korostavia
28575: vuoden samasta ajankohdasta peräti 34 prosen-               kampanjoita pitäisi lisätä, samoin tukea nuorten
28576: tilla. Kovien huumeiden kuten amfetamiinin ja               vapaa~ajan toimintamahdollisuuksia. Lisää alaa
28577: heroiinin saatavuus, levinneisyys ja takavarikot            saanut päihdeaineita suosiva ilmapiiri olisi
28578: ovat myös kasvaneet. Huumeongelma on räjäh-                 myönteisten esimerkkien voimalla saatava muut-
28579: tämässä käsiin muun muassa siksi, että poliisin             tumaan. Tällä hetkellä terveiden elämäntapojen
28580: resurssit eivät ole lisääntyneet rikosten tahdissa.         vastavoimat saavat julkisesti ja viranomaisten
28581: Huumeiden käyttö kertautuu myös monina mui-                 voimatta puuttua asiaan määrätietoisesti ja jär-
28582: na rikoksina kuten väkivalta-, omaisuus- ja ratti-          jestelmällisesti lobata huumekartellien tavoittei-
28583: juopumusrikoksina, joiden osalta tilastot osoit-            ta edistäen kannabiksen käytön laillistamisen
28584: tavat kasvua. Esimerkiksi Helsingissä asunto-               puolesta. Valitettavan usein vastuuton päihdeai-
28585: murrot ovat nousseet puolitoistakertaisiksi viime           neiden käyttö liittyy myös nuorison idoleina ole-
28586:  vuoteen verrattuna. Viime vuonna Suomen lii-               vien urheilijoiden ja urheilujoukkueiden voiton-
28587:  kenteessä todetut huumetapaukset lisääntyivät              juhliin. Raittiiden elämäntapojen edistämisestä
28588:  myös yli 50 prosenttia. Huumeet järkyttävät yh-            tulisikin pikaisesti laatia laaja-alainen toimenpi-
28589:  teiskuntamme turvallisuutta monin eri tavoin.              deohjelma.
28590:      Huumerikollisuuden lieveilmiöt tuottavat va-               Huumekoukkuun jo jääneille tulee lisäksi tar-
28591:  kavia inhimillisiä kärsimyksiä ja merkittäviä yh-          jota riittävästi hoitopaikkoja. Kasvanut huume-
28592:  teiskunnallisia kustannuksia. Huumeongelmaan               ongelma on vaikuttanut myös siten, että huume-
28593:  on siksi puututtava nykyistä tehokkaammin li-              vieroitus- ja kuntoutushoitopaikkoihin on mo-
28594:  säämällä tiedotusta ja ennen kaikkea varhaista              nin paikoin muodostunut pitkät jonot. Kunnat
28595:  puuttumista nuorten huumekokeiluihin ja omai-               ovat rahoitusvaikeuksissaan joutuneet leikkaa-
28596:  suusrikoksiin. Nuorten pahoinvoinuin vähentä-               maan myös päihdehuollon hoitopaikoista. On
28597:  miseen on satsattava ja tehostettava viran-                valitettavaa, että säästöt esimerkiksi avoimien
28598:  omaisyhteistyötä ongelmien selvittämiseksi van-             poliisivirkojen kohdalla lisäävät näin kuntien
28599:  hempien päävastuuta unohtamatta.                            kustannuksia. Poliisin toimintaresurssien lisää-
28600:      Suomalaisina saimme pitkään nauttia osin                minen mahdollistaisi toiminnan suuntaamisen
28601:  maantieteellisen sijaintimme tuomasta rauhasta              nykyistä enemmän huumeiden katukaupan val-
28602:   myös huumeongelmien suhteen. Rajojen avautu-               vontaan ehkäisten ennalta huumeiden käyttöä.
28603:   misen jäiken tilanne on radikaalisti huonontu-                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28604:   nut. Mielestäni ongelmien edessä ei kuitenkaan             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28605:   tule antautua, vaan pyrkiä edelleenkin takaa-              nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28606:   maan kansalaisille ja myös heidän omaisuudel-              nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28607:   leen mahdollisimman hyvä suoja.
28608:      Huumeongelmien ratkaisuun on etsittävä kei-                      Mitä Hallitus aikoo tehdä huumeiden
28609:   noja, jotka pureutuvat käytön syihin. Huumeva-                    käytön ja huumerikosten kasvun katkai-
28610:   listusta tulee lisätä kouluissa niin, että tieto katta-           semiseksi?
28611: 
28612:       Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1998
28613: 
28614:                                                 Sakari Smeds /skl
28615: 
28616:  280043
28617: 2                                            KK 683/1998 vp
28618: 
28619: 
28620: 
28621: 
28622:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
28623: 
28624:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          sekä huumausainerikosten tutkimisen ja torjun-
28625: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           nan tehostamiseksi. Poliisi on toimintaansa te-
28626: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         hostaakseen antanut sisäisen määräyksen huu-
28627: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sakari             mausainerikosten torjunnan järjestämiseksi.
28628: Smedsin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            Mainitussa määräyksessä veivoitetaan poliisi
28629: n:o 683:                                                huumausainerikosten tutkinnan yhteydessä
28630:                                                         myös antamaan tietoa hoitoon hakeutumisesta
28631:           Mitä Hallitus aikoo tehdä huumeiden           ja ohjaamaan hoitoa tarvitsevat hoidon piiriin.
28632:         käytön ja huumerikosten kasvun katkai-              Lisääntynyt huumausainerikollisuus on otet-
28633:         semiseksi?                                      tu huomioon poliisin toimintastrategiasuunnit-
28634:                                                         telussa. Poliisin toimintaa on suunnattu huu-
28635:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            mausaineiden tarjonnan, myös ns. katukaupan
28636: vasti seuraavaa:                                        tehokkaaseen torjuntaan, jolloin kiinnijäämisris-
28637:                                                         ki lisääntyy ja kohdistuu sekä huumausaineiden
28638:     Hallitus on kuluvana kevätkautena vastannut         myyjiin että käyttäjiin. Kiinnijäämisriskin oleel-
28639: useisiin huumausainekysymystä käsitteleviin kir-        linen lisääntyminen vaikuttaa myös huumausai-
28640: jallisiin kysymyksiin, jolloin se on laajasti varsin-   neiden tarjontaa vähentävästi. Varusmiespalve-
28641: kin sosiaali- ja terveydenhuollon ja opetustoimen       lua ja vankiloissa vankeusrangaistusta suoritta-
28642: osalta selostanut toimenpiteitä, joilla huumaus-        vien keskuudessa tapahtuvaan huumausaineiden
28643: aineongelmaa pyritään ehkäisemään ja vähentä-           käytön vähentämiseen on pyritty poliisin, puo-
28644: mään.                                                   lustusvoimien ja vankeinhoitoviranomaisten yh-
28645:     Poliisihallinnon osalta huumausainerikosten         teistyötä lisäämällä. Poliisin koulutuksessa huu-
28646: torjuntaa on tehostettu lisäämällä yhteistyötä          merikosten tutkintaan on kiinnitetty erityistä
28647: tullin ja rajavartiolaitoksen kanssa. Tehostumi-        huomiota.
28648: sesta ovat osoituksena lisääntyneet huumausai-              Poliisi on myös suunnitellut useita uusia lain-
28649: neiden takavarikkotilastot Huumausaineiden              tasoisia keinoja, joilla pyritään entistä tehok-
28650: kulkeutumista Suomeen on torjuttu myös lähi-             kaammin estämään huumausainerikollisuutta.
28651: alueiden maiden kanssa yhdessä toteutetuilla             Näistä mainittakoon muun muassa todistajienja
28652: torjuntahankkeilla sekä Suomen poliisin sekä             mahdollisten vihjepalkkioiden saajien turvalli-
28653: Venäjän ja Baltian maiden poliisin ja muiden             suuden takaavat säännökset, soluttautuminen ja
28654: viranomaisten yhteistyötä lisäämällä. Poliisi on         niin sanotut valeostot törkeiden rikosten estämi-
28655: kouluttanut lähialueiden poliiseja ja muita viran-       seksi ja selvittämiseksi.
28656:  omaisia huumausainerikosten tunnistamiseksi
28657: 
28658:      Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 1998
28659: 
28660:                                                                       Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
28661:                                            KK 683/1998 vp                                             3
28662: 
28663: 
28664: 
28665: 
28666:                                        Tili Riksdagens Talman
28667: 
28668:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      effektivera undersökningen och bekämpningen
28669: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       av narkotikabrott. Polisen har för att effektivera
28670: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     sin verksamhet även gett interna föreskrifter om
28671: man Sakari Smeds undertecknade spörsmål nr           att ordna bekämpningen av narkotikabrott. 1
28672: 683:                                                 dessa föreskrifter förpliktas polisen att i samband
28673:                                                      med undersökning av narkotikabrott även ge
28674:           Vad ämnar Regeringen göra för att          information om att söka sig tili vård och hänvisa
28675:         bryta ökningen av narkotikabruk och          tili vård dem som är i behov av det.
28676:         narkotikabrott?                                  Den ökade narkotikabrottsligheten har beak-
28677:                                                      tats i planeringen av polisens verksamhetsstrate-
28678:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        gi. Polisens verksamhet har inriktats på effektiv
28679: anföra följande:                                     bekämpning av utbudet på narkotika, även vad
28680:                                                      gäller s.k. gatuhandel, då risken att bli ertappad
28681:    Regeringen har under vårsessionsperioden          ökar och riktar sig både mot narkotikaförsäljare
28682: svarat på flera spörsmål angående narkotika, då      och missbrukare. Då risken att bli ertappad avse-
28683: den på ett omfattande sätt redogjort särskilt för    värt ökar inverkar detta även på att utbudet på
28684: social- och hälsovårdens och undervisningsvä-        narkotika minskar. Genom att öka samarbetet
28685: sendets del för de åtgärder, med vilka man strä-     mellan polisen, försvarsmakten och fångvårds-
28686: var efter att förebygga och minska narkotikapro-     myndigheterna har man strävat efter att minska
28687: blemet.                                              det narkotikabruk som förekommer bland dem
28688:    För polisförvaltningens del har man effektive-    som utför sin värnplikt och bland dem som tjänar
28689: rat bekämpningen av narkotikabrott genom att         sitt fångelsestraff. 1 utbildningen av poliser har
28690: öka samarbetet mellan tullen och gränsbevak-         man fåst särskild uppmärksamhet vid undersök-
28691: ningsväsendet. Ett bevis på en effektivering är de   ning av narkotikabrott.
28692: ökade narkotikabeslagen. Att narkotikan spri-            lnom polisen har man även planerat nya åt-
28693: der sig tili Finland har även bekämpats med hjälp    gärder på lagnivå, med vilka man strävar efter att
28694: av de bekämpningsprojekt som genomförts till-        ännu effektivare förhindra narkotikabrottlighe-
28695: sammans med länderna i närområdena samt ge-          ten. Av dessa kan bl.a. nämnas bestämmelser
28696: nom att öka samarbetet mellan polisen i Finland      som garanterar trygghet för vittnen och personer
28697: samt polisen och andra myndigheter i Ryssland        som får eventuella tipsarvoden, infiltrering och
28698: och de baltiska länderna. Polisen i Finland har      s.k. skenköp för att förhindra och utreda grova
28699: utbildat poliser och andra myndigheter i närom-      brott.
28700: rådena i att identifiera narkotikabrott samt i att
28701: 
28702:        Helsingforsden 24 juni 1998
28703: 
28704:                                                                    Minister Terttu Huttu-Juntunen
28705:                                              KK 684/1998 vp
28706: 
28707: Kirjallinen kysymys 684
28708: 
28709: 
28710: 
28711: 
28712:                                     Risto Kuisma /rem: Kohtuuttomuuksista jätelaissa
28713: 
28714: 
28715: 
28716:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
28717:    Voimassa olevan jätelain 7 §:n mukaan jätteen       jätteen määrä ei siitäpieneneeikä suurene, tuote-
28718: tuottajan on kerättävä syntynyt jäte kuljetusta        taanpa se kesämökillä tai vakituisessa asunnos-
28719: varten sille sopivaan paikkaan. Kuntien toimi-         sa.
28720: elinten päätösten mukaisesti useat kesämökkien             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28721: omistajat eri kunnissa ovat joutuneet eriarvoi-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28722: seen asemaan siinä mielessä, että he, huolimatta       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28723: aikanaan tehdystä perustellusta vapautusano-           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28724: muksesta, ovatjoutuneet taijoutumassa pakolli-
28725: sen, kiinteistökohtaisen jätehuoltomaksun mak-                   Mitä Hallitus aikoo tehdä sen estämi-
28726: sajiksi, vaikka he ovat sitoutuneet kuljettamaan              seksi, että kunnat harjoittavat mielival-
28727: vähäisen jätemäärän varsinaisen asuntonsa jäte-               taista politiikkaa päättäessään lomakiin-
28728: keräysastioihin. Kunnille on toisin sanoen annet-             teistön omistajien osalta, kuka joutuu
28729: tu oikeus päättää, keneltä vastikkeetonta jäte-               maksamaan jätemaksua ja kuka ei, siinä
28730: maksua kerätään ja keneltä ei. Tästä vaatimatto-              tapauksessa, että lomakiinteistön omista-
28731: masta tehtävästä useat kunnat eivät tunnu kun-                ja on sitoutunut itse kuljettamaan vähäi-
28732: nialla selviävän.                                             sestä kiinteistön käytöstä johtuvat niukat
28733:    Vastikkeeton jätemaksu on rinnastettavissa                 talousjätemäärät vakituisen asuntonsa
28734: kiinteistöveroon, tosin sillä erotuksella, että tätä          jätehuollon toimesta pois kuljetettaviksi,
28735: maksua toiset joutuvat maksamaan, toiset eivät.               ja
28736: Kyseenalaisin perustein kunnan viranomaisten                     voiko Hallitus hyväksyä sen tosiasian,
28737: päättämä jätemaksu, vaikka pois kuljetettavaa                 että lomakiinteistönomistajalta peritään
28738: jätettä ei synnykään, loukkaa kansalaisten perus-             olemattomasta jätteenkuljetuksesta vas-
28739: oikeuksiaja samanvertaisuutta, puhumattakaan                  tikkeeton korvaus, joka tässä tapaukses-
28740: siitä, että jätemaksua kerätään tyhjästä. Varsi-              sa on täysin rinnastettavissa kiinteistöve-
28741: naisen asunnon jäteastiaan kuljetetusta vähäises-             roon, tosin sillä erolla, että tämän veron
28742: tä "mökkijätteestä" on jo kertaalleen maksettu                perimisestä päättää kunta halunsa mu-
28743: jätehuoltomaksu omaan kotikuntaan. Talous-                    kaisesti?
28744:      Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1998
28745: 
28746:                                            Risto Kuisma /rem
28747: 
28748: 
28749: 
28750: 
28751: 280043
28752: 2                                           KK 684/1998 vp
28753: 
28754: 
28755: 
28756: 
28757:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
28758:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        jätteenkuljetuksesta eri perustein. Haja-asutus-
28759: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         alueilla yleisesti käytössä oleviin yhteisiin keräys-
28760: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       astioihin toimitetuista jätteistä perittävät maksut
28761: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Risto            myös vaihtelevat kunnittain. Myös vakinaisten
28762: Kuisman kirjallisen kysymyksen n:o 684:               ja vapaa-ajan asuinkiinteistöjen jätemaksuissa
28763:                                                       samoin kuin kuntien suhtautumisessa koti- ja
28764:           Mitä Hallitus aikoo tehdä sen estämi-       ulkopaikkakuntalaisiin on eroja. Aiheuttamispe-
28765:        seksi, että kunnat harjoittavat mielival-      riaate ja maksujen keskimääräinen kustannus-
28766:        taista politiikkaa päättäessään lomakiin-      vastaavuus näyttäisi siten toteutuvan puutteelli-
28767:        teistön omistajien osalta, kuka joutuu         sesti haja-asutusalueiden jätehuollossa. Myös jä-
28768:        maksamaan jätemaksua ja kuka ei, siinä         tehuollon palvelutasossa on huomattavia eroja.
28769:        tapauksessa, että lomakiinteistön omista-          Edellä todetun tilanteen korjaamiseksi on ym-
28770:        ja on sitoutunut itse kuljettamaan vähäi-      päristöministeriön ja Suomen Kuntaliiton yh-
28771:        sestä kiinteistön käytöstäjohtuvat niukat      teistyönä valmisteltu ja alkuvuodesta 1998 lähe-
28772:        talousjätemäärät vakituisen asuntonsa          tetty kunnille ohjeet (Haja-asutusalueiden jäte-
28773:        jätehuollon toimesta pois kuljetettaviksi,     huolto, Suomen Kuntaliitto 1997), joissa selvite-
28774:        ja                                             tään haja-asutuksen hyvän jätehuollon periaat-
28775:           voiko Hallitus hyväksyä sen tosiasian,      teita. Ohjeiden soveltamiseksi käytäntöön Suo-
28776:        että lomakiinteistönomistajalta peritään       men Kuntaliitto on lisäksi alkuvuodesta 1998
28777:        olemattomasta jätteenkuljetuksesta vas-        käynnistänyt hankkeen, jonka tavoitteena on
28778:        tikkeeton korvaus, joka tässä tapaukses-       laatia hankkeeseen osallistuviin kuntiin niiden
28779:        sa on täysin rinnastettavissa kiinteistöve-    tarpeita ja olosuhteita vastaava suunnitelma
28780:        roon, tosin sillä erolla, että tämän veron     haja-asutusalueiden jätehuollon järjestelyistä.
28781:        perimisestä päättää kunta halunsa mu-          Hankkeesta saadut kokemukset saatetaan myös
28782:        kaisesti?                                      muiden kuntien käyttöön.
28783:                                                           Annetuissa ohjeissa käsitellään haja-
28784:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          asutusalueiden jätehuollon suunnittelua, toteu-
28785: vasti seuraavaa:                                      tusta ja maksupolitiikkaa samoin kuin liittymis-
28786:                                                       velvollisuuteen, tiedottamiseen, neuvontaan ja
28787:     Viittaan 14 päivänä toukokuuta 1998 anta-         seurantaan liittyviä seikkoja. Koska jätelain
28788: maani vastaukseen kansanedustaja Hassin kir-           11 §:n 2 momentti antaa vain rajoitetusti mahdol-
28789: jalliseen kysymykseen n:o 446, joka käsitteli sa-     lisuuksia vapauttaa jätteen haltija järjestetystä
28790: maa aihetta. Vastauksessani totesin seuraavaa.        jätteenkuljetuksesta, ohjeissa suositellaan muita
28791:     "Aikaisemmin voimassa olleen jätehuoltolain       keinoja lisätä haja-asutusalueiden jätehuollon
28792: mukaan jätteenkuljetus oli järjestettävä lähinnä      joustavuutta. Tällaisia keinoja ovat kokonaisten
28793: vain taaja- asutusalueilla. Jätelain (1072/1993)      alueiden jättäminen järjestetyn jätteenkuljetuk-
28794: mukaan järjestetty jätteenkuljetus on 1 päivästä      sen ulkopuolelle, maksujen porrastaminen, yh-
28795: heinäkuuta 1994 lukien laajennettu koko maa-          teistenjäteastioiden salliminen ja harvennetutjä-
28796: han. Tarkoitus on näin parantaa haja-asutus-          teastioiden tyhjennysvälit sekä yksittäistapauk-
28797: alueiden jätehuoltopalveluja, ehkäistä ympäris-       sissa kunnan jätetaksasta poikkeavien maksujen
28798: tön roskaantumista ja estää hallitsemattomien         käyttö. Ohjeissa korostetaan myös kaikkien jät-
28799: kaatopaikkojen syntyminen.                            teen haltijoiden tasavertaista kohtelua.
28800:     Taaja-asutusalueilla järjestettyjätteenkuljetus       Ohjauksena on pyritty siihen, että loma- ja
28801: on jo vakiintunutta toimintaa. Järjestelmän laa-      haja-asutuksen jätehuollossa otettaisiin aikai-
28802: jentamisessa haja-asutusalueille on alkuvaihees-      sempaa paremmin huomioon kustannusvastaa-
28803: sa ollut ongelmia. Selvitysten mukaan jätteen         vuus ja aiheuttamisperiaate ja että jätehuollon
28804: haltijoita on eri kunnissa vapautettu järjestetystä   palvelutaso saataisiin koko maassa nykyistä yh-
28805:                                             KK 684/1998 vp                                            3
28806: 
28807: tenäisemmäksi. Ohjausta on pidetty lainsäädän-        edellyttävällä tavalla uudestaan tarkastelemaan
28808: nön muuttamista parempana vaihtoehtona, kos-          kiinteistöjen velvollisuutta liittyä järjestettyyn
28809: ka kuitenkin useissa kunnissa loma- ja                jätehuoltoon."
28810: haja-asutusalueidenjätehuolto on nykyisen lain-           Hallitus seuraa tarkasti haja-asutusalueiden
28811: säädännön aikana järjestetty asianmukaisella ja       jätehuollon kehittymistä ja harkitsee tarvittaessa
28812: asukkaita tyydyttävällä tavalla. Lainsäädännön        lisätoimia, elleivät annetut ohjeet ja käynnissä
28813: muuttamista on pidetty epätarkoituksenmukai-          olevat kehittämishankkeet tuota toivottua tulos-
28814: sena myös siksi, että tällöin jouduttaisiin tällai-   ta.
28815: sissakin kunnissa jälleen runsaasti voimavaroja
28816:      Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1998
28817: 
28818:                                                                 Ympäristöministeri Pekka Haavisto
28819: 4                                             KK 684/1998 vp
28820: 
28821: 
28822: 
28823: 
28824:                                           Tili Riksdagens Talman
28825: 
28826:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen          rade avfallstransporterna. Likaså varierar de av-
28827: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             gifter som i glesbygden bärs upp för avfall som
28828: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         levereras tili gemensamma och allmänt använda
28829: dagsman Risto Kuisma undertecknade spörsmål             insamlingskärl. Vidare finns det skillnader i av-
28830: nr 684:                                                 fallsavgifterna för permanent bebyggelse och fri-
28831:                                                         tidsfastigheter, likaså i kommunernas inställning
28832:            Vad avser Regeringen att göra för att        till kommuninvånare och annorstädes bosatta.
28833:         hindra kommunerna att driva en god-             Det verkar alltså som om principerna om att
28834:         tycklig politik då de beslutar om vem av        förorenaren betalar och att avgifterna i snitt skall
28835:         ägarna tili fritidsfastigheter som måste        motsvara kostnaderna skulle förverkligas brist-
28836:         betala avfallsavgift och vem som slipper, i     fålligt i avfallshanteringen i glesbygden. Det finns
28837:         det fall att ägaren tili en fritidsfastighet    också avsevärda skilinader i servicenivån inom
28838:         har förbundit sig att transportera de små       avfallshanteringen.
28839:         mängder hushållsavfall som uppkommer                För att råda bot på denna situation har miljö-
28840:         på grund av att fastigheten används så lite     ministeriet och Finlands Kommunförbund i
28841:         för borttransport i samband med avfalls-        samråd utarbetat anvisningar, som redan i bör-
28842:         hanteringen för sin permanenta bostad,          jan av år 1998 sändes ut tili kommunerna
28843:         och                                             (Haja-asutusalueidenjätehuolto, Finlands Kom-
28844:            kan Regeringen godkänna det faktum           munförbund 1997), och som klargör principerna
28845:         att man av ägaren till en fritidsfastighet      för god avfallshantering i g1esbygden. För att
28846:         utan vederlag bär upp en ersättning för         omsätta anvisningarna i praktiken har Fin1ands
28847:         obefintlig avfallstransport, vilket i detta     Kommunförbund dessutom i början av år 1998
28848:         fall helt kanjämställas med en fastighets-      startat ett projekt som syftar till att bereda p1aner
28849:         skatt, visserligen med den skillnaden att       som 1ämpar sig för upp1äggning av avfallshante-
28850:         kommunen efter eget gottfinnande beslu-         ringen i glesbygden på ett sätt som motsvarar de
28851:         tar om uppbörden av denna skatt?                i projektet deltagande kommunernas behov och
28852:                                                         omständigheter. Erfarenheterna av projektet
28853:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           kommer att spridas för kännedom tili övriga
28854: anföra följande:                                        kommuner.
28855:                                                             1 anvisningarna behandlas avfallshanterings-
28856:     Jag hänvisar till mitt svar den 14 maj på riks-     planer för glesbygdsområden samt faktorer i an-
28857: dagsman Hassis spörsmål nr 464, som gällde              slutning tili genomförandet av dem, betalnings-
28858: samma sak. 1 mitt svar konstaterade jag följande:       politiken, ans1utningsskyldigheten, informatio-
28859:     "Enligt avfallshanteringslagen, som tidigare        nen, rådgivningen och uppföljningen. Eftersom
28860: gällde, var det närmast i tätt bebyggda områden         11 § 2 mom. avfallslagen bara ger begränsade
28861: som avfallstransport skulle organiseras. Den av-        möjligheter att befria en avfallsinnehavare från
28862: fallstransport som ordnas enligt avfallslagen           organiserad avfallstransport, rekommenderar
28863: (l 072/1993) har den 1 juli 1994 utsträckts till hela   anvisningarna andra sätt att öka smidigheten i
28864: landet. Avsikten är att på detta sätt förbättra         avfallshanteringen i g1esbygden. Till dem hör att
28865: avfallsservicen i glesbygden, förebygga ned-            hela områden 1ämnas utanför den organiserade
28866: skräpning av miljön och förhindra att det upp-          avfallstransporten, att avgifterna graderas, att
28867: kommer oreglerade avstjälpningsplatser.                 gemensamma avfallskärl tiliåts och att intervall-
28868:     1 tätbygderna hör den organiserade avfalls-         erna mellan tömningen av kärlen förlängs, i en-
28869: transporten redan till de etablerade aktiviteterna.     skilda fall också användning av avgifter som av-
28870: Då systemet utsträcktes tili glesbygden, förekom        viker från kommunens avfallstaxa. Anvisningar-
28871: tili en början vissa problem. Enligt utredningarna      na poängterar också att alla avfallsinnehavare
28872: har innehavare av avfall i ett antal kommuner på        skall behandlas jämbördigt.
28873: olika grunder befriats från att deltaide organise-          Denna styrning har syftat tili att man i avfalls-
28874:                                             KK 684/1998 vp                                             5
28875: 
28876: hanteringen för semesterbebyggelse och glesbe-        har också ansetts oändamålsenlig på grund a v att
28877: byggelse bättre än tidigare skulle beakta kost-       man då också i dessa kommuner skulle bli tvung-
28878: nadsmotsvarigheten och förorsakar principen           en att ånyo granska fastigheternas skyldigheter
28879: och att servicenivån inom avfallshanteringen i        att ansluta sig tili den organiserade avfallstrans-
28880: hela landet skulle bli mer enhetlig. Styrningen har   porten, vilket kräver stora resurser."
28881: ansetts som ett bättre alternativ än ändring av           Regeringen följer noga med hur avfallshante-
28882: lagstiftningen, eftersom avfallshanteringen för       ringen utvecklas i glesbygden och överväger vid
28883: fritidsbebyggelsen och glesbebyggelsen i många        behov ytterligare åtgärder, om anvisningarna
28884: kommuner redan under nuvarande lag har ord-           och de pågående utvecklingsprojekten inte leder
28885: nats vederbörligen och på ett sätt som tillfreds-     tili önskat resultat.
28886: ställer de boende. En ändring av lagstiftningen
28887:      Helsingfors den 22 juni 1998
28888: 
28889:                                                                       Miljöminister Pekka Haavisto
28890:                                             KK 685/1998 vp
28891: 
28892: Skriftligt spörsmål 685
28893: 
28894: 
28895: 
28896: 
28897:                                    Pehr Löv /sv: Riskerna med luftgevär
28898: 
28899: 
28900: 
28901:                                         Tili Riksdagens Talman
28902: 
28903:    För att köpa ett luftgevär krävs inget tiiistånd      Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
28904: eller någon åldersgräns. Om ett skott från ett        ordning 37 § 1 mom. Riksdagsordningen före-
28905: effektivt luftgevär träffar Iivsviktiga organ kan     skriver tili vederbörande medlem av statsrådet
28906: det ha dödlig påföljd. Spetsiga luftgevärsskott       ställa följande spörsmål:
28907: ökar ytterligare genomträngningsförmågan. För
28908: några dagar sedan blev en man på sinjoggingrun-                 Vad tänker Regeringen göra för att
28909: da beskjuten från en bi1 i Vasa. Den spetsiga                förhindra ett ovarsamt bruk av luftgevär
28910: Iuftgevärskulan trängde tio centimeter in i vaden.           och
28911: Det är omöjligt att operera bort ku1an utan att                 kan Regeringen med ett snabbt beslut
28912: skada nervbanorna i benet. Liknande incidenter               förbjuda försäljningen av de speciellt far-
28913: har blivit allt vanligare under de senaste åren.             liga spetsiga kulorna?
28914: 
28915:      Helsingfors den 5 juni 1998
28916: 
28917:                                               Pehr Löv /sv
28918: 
28919: 
28920: 
28921: 
28922:  280043
28923: 2                                          KK 685/1998 vp
28924: 
28925: Kirjallinen kysymys 685                                                                    Suomennos
28926: 
28927: 
28928: 
28929: 
28930:                                   Pehr Löv /r: Ilmakiväärien aiheuttamista vaaroista
28931: 
28932: 
28933: 
28934:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
28935: 
28936:     Ilmakiväärin ostamiseen ei tarvita lupaa eikä       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28937: sille ole ikärajaa. Jos tehokkaan ilmakiväärin       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28938: luoti osuu elintärkeisiin elimiin, seurauksena       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28939: saattaa olla kuolema. Ilmakiväärin luotien terä-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28940: vyys lisää entisestään niiden läpäisykykyä. Joita-
28941: kin päiviä sitten erästä lenkillä ollutta miestä               Mitä Hallitus aikoo tehdä estääkseen
28942: ammuttiin autosta Vaasassa. Terävä ilmakivää-               ilmakiväärin varomattoman käytön, ja
28943: rin luoti tunkeutui 10 senttimetriä pohkeeseen.                aikooko Hallitus nopealla päätöksellä
28944: Luodin leikkaaminen pohkeesta on mahdotonta                 kieltää erityisen vaarallisten terävien luo-
28945: vaurioittamatta jalan hermoratoja. Vastaavat                tien myynnin?
28946: tapahtumat ovat tulleet yhä tavallisemmiksi vii-
28947: me vuosina.
28948: 
28949:      Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1998
28950: 
28951:                                               Pehr Löv /r
28952:                                             KK 685/1998 vp                                              3
28953: 
28954: 
28955: 
28956: 
28957:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
28958: 
28959:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        set mm. voimakkaista ilma-aseista ja varsijousis-
28960: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         ta. Tarkoitus olisi säätää teholtaan voimakkai-
28961: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       den ilma-aseiden ja varsijousien hallussapito lu-
28962: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pehr Lö-         vanvaraiseksi. Niiden hallussapitoon voisi saada
28963: vin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          luvan vain säädöksissä tarkemmin mainituin pe-
28964: 685:                                                  rustein ja niiden kauppa olisi myös luvanvarais-
28965:                                                       ta. Luvansaannin edellytyksenä tulisi olemaan
28966:           Mitä Hallitus aikoo tehdä estääkseen        myös hakijan tietty vähimmäisikä kuten ampu-
28967:        ilmakiväärin varomattoman käytön, ja           ma-aseidenkin osalta.
28968:           aikooko Hallitus nopealla päätöksellä          Ilma-aseissa käytettävien terävien luotien vaa-
28969:        kieltää erityisen vaarallisten terävien luo-   rallisuus on suoraan riippuvainen ilma-aseen te-
28970:        tien myynnin?                                  hokkuudesta. Säätämällä tehokkaat ilma-aseet
28971:                                                       luvanvaraisiksi puututtaisiin myös niissä käytet-
28972:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tävien terävien luotien mahdollisesti aiheutta-
28973: vasti seuraavaa:                                      miin turvallisuusongelmiin.
28974:                                                          Sisäasiainministeriössä valmistellaan vaaralli-
28975:    Sisäasiainministeriö on 31.10.1996 asettanut       sista esineistä annettavien säädösten lisäksi myös
28976: aselainsäädännön uudistamishankkeen. Ase-             säädöksiä toimenpiteistä turvallisuuden edistä-
28977: lainsäädännön kokonaisuuudistus suoritetaan           miseksi yleisillä paikoilla. Mainitut säädökset
28978: kahdessa vaiheessa. I vaihe saatettiin voimaan        tulisivat lähinnä korvaamaan kunnallisia järjes-
28979: 1.3.1998 uudella ampuma-aselailla (111998) ja         tyssääntöjä. Kyseisen hankkeen asettaruiskirjeen
28980: -asetuksella (14511998). II vaiheen valmistelu on     mukaan ehdotus hallituksen esitykseksi tulisi
28981: aloitettu 1.5.1998 ja sen on tarkoitus tulla voi-     saada valmiiksi 15.6.1999 mennessä.
28982: maan 1.1.2000. II vaiheeseen liittyy muun muas-          Toiseen edellä mainituista säädöksistä on tar-
28983: sa vaarallisista esineistä annettavien säädösten      koitus sisällyttää myös kieltosäännökset toisen
28984: antaminen.                                            vahingoittamiseen soveltuvien esineiden mukana
28985:    Vaarallisia esineitä koskevaan lakiin ja ase-      pitämisestä yleisellä paikalla tai julkisessa tilai-
28986: tukseen on suunniteltu sisällytettävän säännök-       suudessa ilman hyväksyttävää syytä.
28987: 
28988:      Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 1998
28989: 
28990:                                                                Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
28991: 4                                            KK 685/1998 vp
28992: 
28993: 
28994: 
28995: 
28996:                                          Tili Riksdagens Talman
28997: 
28998:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             innehav av kraftiga luftgevär och armborst skall
28999: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande             vara beroende av tillstånd. Tillstånd att inneha
29000: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         dessa vapen skall fås endast på de grunder som
29001: dagsman Pehr Löv undertecknade spörsmål nr              närmare bestäms i författningarna och försä1j-
29002: 685:                                                    ningen av dem skall också vara beroende av till-
29003:                                                         stånd. En förutsättning för att få vapenlicens
29004:           Vad tänker Regeringen göra för att            skall också vara en viss minimiålder för den sö-
29005:        förhindra ett ovarsamt bruk av luftgevär         kande på samma sätt som i fråga om skjutvap-
29006:        och                                              nen.
29007:           kan Regeringen med ett snabbt beslut              Hur farliga de spetsiga kulor är som används i
29008:        förbjuda försäljningen av de speciellt far-      luftvapen är direkt beroende av luftvapnets ef-
29009:        liga spetsiga kulorna?                           fektivitet. Genom att bestämma att innehav av
29010:                                                         effektiva luftvapen skall vara beroende av till-
29011:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           stånd ingriper man också i de eventuella säker-
29012: anföra följande:                                        hetsproblem som de spetsiga kulorna som an-
29013:                                                         vänds i vapnen orsakar.
29014:     Inrikesministeriet har den 31 oktober 1996              Vid inrikesministeriet bereds förutom författ-
29015: tillsatt ett projekt i syfte att revidera vapenlag-     ningarna om farliga föremål också författningar
29016: stiftningen. Totalrevisionen av vapenlagstift-          angående åtgärder för att trygga säkerheten på
29017: ningen genomförs i två skeden. Det I skedet s1ut-       allmänna platser. Nämnda författningar skall i
29018: fördes den 1 mars 1998 när den nya skjutvapenla-        första hand ersätta de korumunala ordningsstad-
29019: gen (111998) och -förordningen (145/1998) trädde        gorna. Enligt det brev genom vilket projektet
29020: i kraft. Beredningen av det II skedet har in1etts       tillsattes borde förslaget tili regeringsproposition
29021: den 1 maj 1998 och det är avsett att vara klart den     bli fårdigt senast den 15 juni 1999.
29022: 1 januari 2000. Till det II skedet hör bl.a. författ-       A vsikten är att också ta med bestämmelser
29023: ningar om far1iga föremål.                              som förbjuder medhavande av föremål som kan
29024:     Man har planerat att ta med bestämmelser om         skada en annan på allmän plats eller i offentliga
29025: bl.a. kraftiga luftvapen och armborst i lagen om        sammanhang utan giltig orsak.
29026: farliga föremål. A vsikten är att bestämma att
29027: 
29028:      Helsingfors den 24 juni 1998
29029: 
29030:                                                                      Inrikesminister Jan-Erik Enestam
29031:                                             KK 686/1998 vp
29032: 
29033: Kirjallinen kysymys 686
29034: 
29035: 
29036: 
29037: 
29038:                                    Jorma Vokkolainen /vas ym.: Perhehoitajien kulukorvauksien enna-
29039:                                       konpidätyksen alaisuudesta
29040: 
29041: 
29042:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
29043: 
29044:     Korkeimman hallinto-oikeuden 10.3.1997 an-         Tämän vuoksi verotuskäytännön muutos perhe-
29045: taman verotusratkaisun perusteella perhehoita-         päivähoitajien kulukorvausten osalta ei ole neut-
29046: jien eli sijaisvanhempien saama kulukorvaus kat-       raali toimenpide, vaan leikkaa perhehoitajien
29047: sottiin aiemmasta käytännöstä poiketen vero-           omaa sosiaaliturvaa.
29048: tuksellisesti ennakonpidätyksen alaiseksi (KHO            Esimerkiksi kulukorvaus, vaikka se on nyt
29049:  10.3.1997 taltio 561/1574/3/96). Perhehoitajan        ennakonpidätyksen piirissä, on kuntien eläkeva-
29050:  saama kompensaatio hoitotyöstä muodostuu              kuutuksen mukaan kuitenkin edelleenkin erotet-
29051: työkorvauksesta (palkkio) ja kulukorvauksesta.         tava työkorvauksesta (palkkiosta). Kunnat il-
29052: Päätöksen mukaan perhehoitajan palkkio ei ole          moittavat perhehoitajien eläkettä varten hoito-
29053:  palkkaa, vaan kunnalle tehdystä työstä makset-        palkkion osuuden aivan kuten tähänkin asti. Eli
29054:  tua työkorvausta. Vuoden 1997 alusta työkor-          muutos ei vaikuta positiivisella tavalla siellä, mis-
29055:  vauksesta ei ole saanut vähentää ennen ennakon-       sä se voisi niin tehdä.
29056:  pidätyksen toimittamista muuta kuin arvonlisä-           Aiheesta verotuspäätöstä on arvosteltu. Per-
29057:  veron ja Verohallituksen kustannuspäätösten           hehoitajien piirissä verotuskäytännön muutos on
29058:  mukaiset matkakustannusten korvaukset. Mui-           otettu vastaan tyrmistynein mielin. On jopa ar-
29059:  den kustannusten korvausten osalta pidätys on         vioitu, että jollei epäkohtaan saada muutosta,
29060:  toimitettava. Käytännössä tämä merkitsee sitä,        yhä useampi perhehoitaja lopettaa toimeksianto-
29061:  että kunkin kuukauden työkorvaus (palkkio) ja         suhteensa ja moni potentiaalinen, tehtävään val-
29062:  seuraavan kuukauden kustannusten korvaus las-         mennettukin joutuu miettimään, voiko hän ryh-
29063:   ketaan yhteen ja niiden yhteismäärästä toimite-      tyä perhehoitajaksi. Voidaan sanoa, että tämän
29064:  taan ennakonpidätys. Lopullisessa verotuksessa        verotusratkaisun kautta perhehoitaja laitetaan
29065:  kulukorvaus on kuitenkin vähennettävissä tulon        osittain elatusvelvolliseksi hoitoonsa tulleisiin
29066:  hankkimisesta aiheutuneena menona. Korvauk-           nähden (Perhe Hoito -lehti 2/98).
29067:   sen ennakonpidätykseen voi hakea luonnollisesti         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29068:   muutosta, mikä huojentaa ennakonpidätystä.           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
29069:   Verotuksen kannalta asialla ei näyttäisikään ole-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29070:   van suurta merkitystä.                               jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29071:      Sen sijaan kulukorvaus, joka kuukaudessa
29072:   saattaa olla esimerkiksi lähes 2 000 markkaa, vai-              Mihin     lainsäädäntötoimenpiteisiin
29073:   kuttaa moniin muihin sosiaalisiin etuihin, kuten             Hallitus aikoo ryhtyä, jotta perhehoita-
29074:   asumistukeen, eläkkeisiin, opintotukeen, hoito-              jien kulukorvausten verokohtelu enna-
29075:   tukeen jne. Kun on kysymys tulosidonnaisista                 konpidätyksessä tai sosiaaliturvalainsää-
29076:   sosiaalietuuksista, käytetään monissa järjestel-             dännön puolella etuuksiin vaikuttavana
29077:   missä tulokäsitteenä etuuden saajan bruttotuloja             tekijänä voitaisiin palauttaa entiselleen?
29078:   eli tuloja, joista ei ole tehty verovähennyksiä.
29079: 
29080:       Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1998
29081: 
29082:            Jorma Vokkolainen /vas          Raimo Mähönen /sd               Timo Laaksonen /vas
29083:            Anne Huotari /vas               Pirkko Peltomo /sd              Annika Lapintie /vas
29084:                                            Eila Rimmi /vas
29085: 
29086:  280043
29087: 2                                         KK 686/1998 vp
29088: 
29089: 
29090: 
29091: 
29092:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
29093: 
29094:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      hennetään tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä
29095: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       aiheutuneena menona. Ennakonpidätys saadaan
29096: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     oikeamääräiseksi siten, että perhehoitaja hakee
29097: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jorma          verotoimistosta uuden vero kortin, jossa pidätys-
29098: Vokkolaisen ym. näin kuuluvan kirjallisen           prosenttia alentavana tekijänä on otettu huo-
29099: kysymyksen n:o 686:                                 mioon pidätyksen toimittaminen myös kustan-
29100:                                                     nusten osalta. Kuten kysymyksen perusteluissa
29101:           Mihin     lainsäädäntötoimenpiteisiin     todetaan, verotuksen kannalta asialla ei ole suur-
29102:        Hallitus aikoo ryhtyä, jotta perhehoita-     ta merkitystä.
29103:        jien kulukorvausten verokohtelu enna-            Kysymyksen perusteluissa esitetään, että ku-
29104:        konpidätyksessä ja sosiaaliturvalainsää-     lukorvaus vaikuttaisi moniin sosiaalisiin etuihin.
29105:        dännön puolella etuoksiin vaikuttavana       Kuntaliitossa pidettiin 16.4.1998 kokous, jossa
29106:        tekijänä voitaisiin palauttaa entiselleen?   oli edustajia Perhehoitoliitto ry:stä, Pelastakaa
29107:                                                     Lapset ry:stä, sosiaali- ja terveysministeriöstä,
29108:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        Kansaneläkelaitoksesta, Kuntaliitosta, Kuntien
29109: vasti seuraavaa:                                    Eläkevakuutuksesta ja Verohallituksesta. Tässä
29110:                                                     kokouksessa todettiin, että yleensä sosiaa-
29111:    Perhehoitajan saama palkkio ei ole korkeim-      lietuoksia vahvistettaessa käytetään tulokä-
29112: man hallinto-oikeuden päätöksen (10.3.97 taltio     sitteenä etuuden saajan tuloja, joista on vähen-
29113: 561) perusteella palkkaa, vaan kunnalle tehdystä    netty tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä ai-
29114: työstä maksettavaa muuta korvausta eli työkor-      heutuneet menot. Näin ollen ei ole tarvetta ryh-
29115: vausta. Vuoden 1997 alusta työkorvauksesta ei       tyä lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin perhe-
29116: saa vähentää ennen ennakonpidätyksen toimi-         hoitajien kulukorvausten osalta. Asiassa on pi-
29117: tusta muuta kuin arvonlisäveron ja Verohallituk-    kemminkin ollut kyse tiedon kulussa tapahtu-
29118: sen kustannuspäätösten mukaiset matkakustan-        neista katkoksista. Edellä mainitut tahot ovat
29119: nusten korvaukset. Muiden kustannusten kor-         tiedottaneet asiasta, joten tämäkin ongelma on
29120: vausten osalta pidätys on toimitettava. Käytän-     väistymässä. Sinänsä se, millä tavoin lasketun
29121: nössä tämä merkitsee sitä, että kunkin kuukau-      tulon perusteella sosiaalietuudet määräytyvät, ei
29122: den työkorvaus (palkkio) ja seuraavan kuukau-        ole verosäännöksin ratkaistavissa. Eri viran-
29123: den kustannusten korvaus lasketaan yhteen ja        omaisten yhteistyöllä tulisi kuitenkin varmistaa,
29124: niiden yhteismäärästä toimitetaan ennakonpidä-      että eri etuuksia tai maksuja vahvistettaessa käy-
29125: tys. Lopullisessa verotuksessa kulukorvaus vä-      tettäisiin mahdollisimman yhtenäisiä käsitteitä.
29126: 
29127:      Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1998
29128: 
29129:                                                                           Ministeri Jouko Skinnari
29130:                                            KK 686/1998 vp                                            3
29131: 
29132: 
29133: 
29134: 
29135:                                        Tili Riksdagens Talman
29136: 
29137:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      skottsinnehållningen kan verkställas tili rätt be-
29138: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       1opp genom att familjedagvårdaren hämtar ett
29139: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     nytt skattekort på skattebyrån, i vi1ket såsom en
29140: man Jorma Vokkolainen m.tl. undertecknade            faktor som sänker innehållningsprocenten har
29141: spörsmål nr 686:                                     beaktats verkställandet av innehållning även för
29142:                                                      kostnadernas del. Såsom konstateras i motive-
29143:           Vilka lagstiftningsåtgärder ämnar Re-      ringen tili spörsmålet har saken inte någon större
29144:        geringen vidta för att den skattemässiga      betyde1se med tanke på beskattningen.
29145:        behandlingen av familjedagvårdarnas              1 motiveringen tili spörsmålet förs fram att
29146:        kostnadsersättningar i egenskap av en         kostnadsersättningen påverkar många sociala
29147:        faktor som påverkar förmånerna kunde          förmåner. Finlands Kommunförbund höll den
29148:        återställas vid förskottsuppbörden och i      16 april 1998 ett möte, där Riksf6rbundet för
29149:        sociallagstiftningen?                         familjedagvård i Finland, Rädda Barnen rf., so-
29150:                                                      cial- och hälsovårdsministeriet, Folkpensions-
29151:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        anstalten, kommunförbundet, Kommunernas
29152: anföra följande:                                     pensionsförsäkring och skattestyrelsen var före-
29153:                                                      trädda. Vid detta möte konstaterades att för-
29154:    Det arvode som familjedagvårdarna får är inte     månstagarens inkomster, minskade med utgifter-
29155: enligt högsta förvaltningsdomstolens beslut          na för f6rvärvande och bibehållande av inkom-
29156: (10.3.97 liggare 561) lön, utan annan ersättning     sten, i allmänhet används som inkomstbegrepp
29157: som betalas f6r arbete som utförts åt kommunen,      när sociala förmåner fastställs. Det finns således
29158: dvs. arbetsersättning. Fr.o.m. ingången av 1997      inte något behov av att vidta några lagstiftnings-
29159: får innan förskottsinnehållning har verkställts      åtgärder vad gäller familjedagvårdarnas kost-
29160: inte dras av annat från arbetsersättningen än        nadsersättning. Det har här främst varit fråga om
29161: ersättningar för mervärdesskatt och resekostna-      avbrott i informationstlödet. De ovan nämnda
29162: der i enlighet med skattestyrelsens kostnadsbe-      instanserna har informerat om saken och därför
29163: slut. 1 fråga om ersättning för andra kostnader      torde detta problem vara avhjälpt. Det är inte
29164: skall förskottsinnehållning verkställas. 1 prakti-   möjligt att med skattebestämmelser avgöra på
29165: ken innebär detta att arbetsersättningen (arvo-      vilket sätt de sociala förmånerna fastställs på
29166: det) för varje månad och ersättningen för följan-    basisavden uträknadeinkomsten. Man bördock
29167: de månads kostnader adderas och att förskotts-       genom samarbete mellan olika myndigheter sä-
29168: innehållning verkställs på deras sammanlagda         kerställa att så enhetliga begrepp som möjligt
29169: belopp. Vid den slutliga beskattningen avdras        används när man fastställer olika förmåner och
29170: kostnadsersättningen såsom utgift föranledd av       avgifter.
29171: inkomstens förvärvande och bibehållande. För-
29172: 
29173:      Helsingfors den 16 juni 1998
29174: 
29175:                                                                            Minister Jouko Skinnari
29176: 1
29177: 
29178: 1
29179: 
29180: 1
29181: 
29182:     1
29183: 
29184:     1
29185: 
29186:     1
29187: 
29188:         1
29189: 
29190:         1
29191: 
29192:         1
29193: 
29194:             1
29195: 
29196:             1
29197: 
29198:             1
29199: 
29200:                 1
29201: 
29202:                 1
29203: 
29204:                 1
29205:                                              KK 687/1998 vp
29206: 
29207: Kirjallinen kysymys 687
29208: 
29209: 
29210: 
29211: 
29212:                                     Arja Ojala /sd: Yhteisvalinnasta
29213: 
29214: 
29215: 
29216:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
29217: 
29218:     Yhteisvalinta peruskoulun jälkeiseen toisen         toon. Tietokone saattaa ohjata nuoren tällöin
29219: asteen koulutukseen ei aina vastaa hakijan toi-         sellaiseen kouluun, johon hän ei lainkaan halun-
29220: veita. Yhteishaussa peruskoulun lopettanut täyt-        nut. Vaarana on, että oppilaitokset voivat valita
29221: tää kortin, johon hän voi nimetä viisi mieleisintä      vain huippukeskiarvon omaavia oppilaita. Yh-
29222: jatko-opiskelupaikkaa, lukioita tai ammattiop-          teisvalinnan tarkoitus on noudattaa hakijan toi-
29223: pilaitoksia. Nuori on päättänyt, että ellei hän         veita. Oppilaaksiottoaluemenettely on täten ris-
29224: pääse toivelukioonsa, hän haluaa oman paikka-           tiriidassa hakuohjeen kanssa ja aiheuttaa epäta-
29225: kuntansa lukioon tai läheiseen ammattioppilai-          sa-arvoa oppilaiden välillä.
29226: tokseen.                                                    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29227:     Tietokone lukee kortin ja näkee, että ensi sijal-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29228:  le asetettu lukio on erittäin suosittu ja sinne hy-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29229:  väksytään vain huippukeskiarvolla. Hakijan kes-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29230:  kiarvo saattaa olla kuitenkin sen verran hyvä,
29231:  että hän kelpaa hyvin johonkin toiseen oppilaak-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29232:  siottoalueen lukioon. Tietokoneeseen on ohjel-                 ryhtyä yhteisvalinnan saattamiseksi op-
29233:  moitu, että kunta on oppilaaksiottoalue. Mikäli                pilaan toiveita ja hakuohjeita vastaavak-
29234:  paikka ei avaudu ensisijaisesta toivekoulusta, tie-            si?
29235:  tokone mittaa mahdollisuudet kakkosvaihtoeh-
29236: 
29237:       Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1998
29238: 
29239:                                                Arja Ojala /sd
29240: 
29241: 
29242: 
29243: 
29244:  280043
29245: 2                                         KK 687/1998 vp
29246: 
29247: 
29248: 
29249: 
29250:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
29251: 
29252:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      opetusministeriön vuosittain vahvistamien valin-
29253: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       taperusteiden mukaisesti. Hakijoille annetaan
29254: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     pisteitä sukupuolen, yleisen koulumenestyksen,
29255: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Arja Oja-      alakohtaisesti painotettavien arvosanojen ja työ-
29256: lan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        kokemuksen perusteella. Lisäksi pisteitä voi saa-
29257: 687:                                                da mahdollisesta valintakokeesta, jonka järjestä-
29258:                                                     misestä päättää oppilaitoksen ylläpitäjä. Saman
29259:             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo    pistemäärän saaneet hakijat asetetaan järjestyk-
29260:         ryhtyä yhteisvalinnan saattamiseksi op-     seen hakutoiveen, valintakokeen pistemäärän,
29261:         pilaan toiveita ja hakuohjeita vastaavak-   sukupuolen perusteella annettujen pisteiden,
29262:         si?                                         yleisen koulumenestyksen ja Jukuaineiden keski-
29263:                                                     arvon mukaisesti.
29264:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Keskeisenä periaatteena on se, että oppilaak-
29265: vasti seuraavaa:                                    siotto tapahtuu lukion osalta kuntakohtaisesti.
29266:                                                     Yhteishaun atk-ohjelmat eivät sijoita hakijaa
29267:    Yhteishaulla tarkoitetaan ammatillisiin tut-     muuhun lukioon kuin minkä hakija on itse toi-
29268: kintoihin johtavan koulutuksen ja lukiokoulu-       veenaan esittänyt. Käytännössä on kuitenkin
29269: tuksen keskitettyä tietojärjestelmää,jonka avulla   saattanut ilmetä vaikeuksia siitä syystä, että
29270: huolehditaan tarjolla olevien opintojen tiedotta-   muun lukion ensisijalle asettanut on voinut tulla
29271: misesta, hakeudutaan opintoihin ja välitetään       tämän kunnan lopullisessa opiskelijaksiottopää-
29272: tarvittavat tiedot asianomaisille oppilaitoksille   töksessä sijoitetuksi toiseen lukioon, jota ei ole
29273: opiskelijavalinnan suorittamiseksi.                 hakijan ja huoltajan allekirjoittamassa hakulo-
29274:    Vuodesta 1996 alkaen on ollut kaksi yhteisha-    makkeessa. Tällöin on saattanut jäädä kokonaan
29275: kujärjestelmää. Ammatillisten oppilaitosten ja      huomioimatta hakijan omassa kunnassa oleva
29276: lukioiden yhteishakujärjestelmässä haetaan am-      toissijainen lukio tai ammatillinen oppilaitos.
29277: matillisiin perustutkintoihin ja päivälukioihin         Ongelma on poistettavissa siten, että yksilölli-
29278: sekä osaan kansanopistojen linjoista. Lisäksi        sesti neuvotellaan hakijan kanssa hänen sijoittu-
29279: ammattikorkeakouluilla on oma yhteishakujär-        misestaan tiettyyn oppilaitokseen joko omassa
29280: jestelmänsä. Molempiin järjestelmiin on oma lo-      kunnassa tai ensisijaisen toiveen mukaan mää-
29281: makkeensa.                                           räytyvässä kunnassa. Näin on meneteltykin esi-
29282:    Oppilasvalinnan perusteista säädetään lukio-      merkiksi pääkaupunkiseudulla.
29283: asetuksessa ja ammatillisen koulutuksen osalta          Uuden koulutusta koskevan lainsäädännön
29284: opetusministeriön päätöksessä. Lukioasetuksen        tullessa voimaan kumotaan nykyiset oppilaaksi-
29285: 46 §:n 3 momentin mukaan, jos kunnan lukioihin       ottoa koskevat säännökset ja määräykset ja kor-
29286: hakeutuvia on enemmän kuin oppilaspaikkoja,          vataan ne uusilla säännöksillä ja määräyksillä.
29287: valitaan opiskelijat peruskoulun päästötodistuk-     Samassa yhteydessä tullaan tekemään yhteisha-
29288: sen lukuaineiden arvosanojen keskiarvon mukai-       kua koskeviin säännöksiin sekä tietojärjestelmiin
29289: sessa järjestyksessä. Peruskouluosa päättänyt        välttämättömät muutokset. Hallituksen tarkoi-
29290: hakija täyttää kortin, johon hän merkitsee viisi     tuksena on uusia säännökset siten, että ne mah-
29291: mieluisinta jatko-opiskelupaikkaa.                   dollistavat selkeän menettelyn ja takaavat haki-
29292:    Ammatillisten oppilaitosten opiskelijat vali-    jan oikeusturvan kaikissa tapauksissa.
29293: taan perustutkintoon johtavassa koulutuksessa
29294: 
29295:        Helsingissä 2 päivänä heinäkuuta 1998
29296: 
29297:                                                                      Liikenneministeri Matti Aura
29298:                                              KK 687/1998 vp                                             3
29299: 
29300: 
29301: 
29302: 
29303:                                          Tili Riksdagens Talman
29304: 
29305:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             den utbildning som leder tili en grundexamen
29306: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             enligt antagningsgrunder som årligen fastställs
29307: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         av undervisningsministeriet. De sökande ges
29308: dagsman Arja Ojala undertecknade spörsmål nr            poäng utgående från kön, allmän skolframgång,
29309: 687:                                                    branschvis betonade vitsord och arbetserfaren-
29310:                                                         het. Dessutom kan poäng erhållas för eventuella
29311:           Vilka åtgärder avser Regeringen vidta         inträdesprov som läroanstaltens huvudman be-
29312:        för att göra den gemensamma antagning-           sluter om att ordna. Sökande som fått lika många
29313:        en överensstämmande med elevernas öns-           poäng prioriteras utgående från ansökningsöns-
29314:        kemål och ansökningsanvisningarna?               kemål, antal poäng i inträdesprovet, poäng för
29315:                                                         kön, allmän skolframgång och medeltal i läsäm-
29316:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           nena.
29317: anföra följande:                                           Den centrala principen är att elevintagningen
29318:                                                         för gymnasiets del sker per kommun. ADB-pro-
29319:     Med gemensam elevansökan avses det centra-          grammen för gemensam elevantagning placerar
29320: la datasystem för utbildning som leder tili yrkes-      inte en sökande i något annat gymnasium än den
29321: examina och för gymnasieutbildning med vars             sökande själv har framlagt som önskemål. 1 prak-
29322: hjälp informationen om tillbudsstående studier          tiken har det likväl kunnat förekomma svårighe-
29323: sköts, de studerande ansöker om inträde och             ter därför att någon som satt ett annat gymna-
29324: nödvändiga uppgifter tili de berörda läroan-            sium på första plats, i kommunens slutliga beslut
29325: stalterna för utförandet av elevantagningen för-        om elevintagningen kunnat bli placerad i ett gym-
29326: medlas.                                                 nasium som inte funnits på den ansökningsblan-
29327:     Sedan 1996 har det funnits två system för           kett som den sökande och målsmannen under-
29328: gemensam elevansökan. Inom systemet för ge-             tecknat. Det har då kunnat hända att i andra
29329: mensan elevansökan tili yrkesläroanstalterna            hand prioriterade gymnasier eller yrkesläroan-
29330: och gymnasierna söker man tili yrkesinriktade           stalter i den sökandes egen kommun blivit förbi-
29331: grundexamina och tili daggymnasier och tili en          gångna.
29332: del av folkhögskolornas linjer. Yrkeshögskolor-             Problemet kan undanröjas så att individuella
29333: na har sitt eget system för gemensam antagning.         diskussioner f6rs med den sökande om hans eller
29334:  Det finns en egen blankett för vardera systemen.       hennes placering i en viss läroanstalt antingen i
29335:     Om grunderna för elevantagningen bestäms i          den egna kommunen eller i en kommun enligt
29336:  gymnasieförordningen och för yrkesutbildning-          förstahandsönskemålet. Så har också gjorts t.ex.
29337:  ens del i ett beslut av undervisningsministeriet.      i huvudstadsregionen.
29338:  Enligt 46 § 3 mom. i gymnasieförordningen gäller           När den nya lagstiftningen om utbildningen
29339:  att om det finns fler sökande än det finns elevplat-   träder i kraft upphävs gällande lagbestämmelser
29340:  ser vid kommunens gymnasier så intas eleverna i        och andra föreskrifter om elevintagningen och
29341:  den företrädesordning som medeltalet av vitsor-        ersätts med nya bestämmelser. 1 samband med
29342:  den i läsämnena på avgångsbetyget från grund-          detta görs nödvändiga förändringar i bestämmel-
29343:  skoan anger. De sökande som gått ut grundsko-          serna om gemensam elevansökan och i datasyste-
29344:  lan fyller i ett kort där de antecknar vilka fem       men. Det är regeringens avsikt att ändra bestäm-
29345:  platser de är mest intresserade av för sina fortsat-   melserna så att de möjliggör ett klart och tydligt
29346:  ta studier.                                            tillvägagångssätt och säkrar den sökandes rätts-
29347:     Yrkesläroanstalternas studerande antas inom         skydd i alla ansökningsfall.
29348: 
29349:       Helsingfors den 2 juli 1998
29350: 
29351:                                                                             Trafikminister Matti Aura
29352: 1
29353: 
29354: 1
29355: 
29356: 1
29357: 
29358: 1
29359: 
29360:     1
29361: 
29362:     1
29363: 
29364:     1
29365: 
29366:     1
29367: 
29368:         1
29369: 
29370:         1
29371: 
29372:         1
29373: 
29374:         1
29375: 
29376:             1
29377:                                            KK 688/1998 vp
29378: 
29379: Kirjallinen kysymys 688
29380: 
29381: 
29382: 
29383: 
29384:                                   Arja Ojala /sd ym.: Viittomakielentulkkien riittämättömästä viitto-
29385:                                       makielentaidosta
29386: 
29387: 
29388:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
29389: 
29390:    Kuurojen tulkkien kouluttajina toimivat tällä     kiopiskelijat saisivat elävän kosketuksen varsi-
29391: hetkellä pääasiassa kuulevat, viittomakieltä ei-     naiseen viiUomakieleen ja luonnollisen tuntu-
29392: äidinkielenään käyttävät, mikä näkyy nimen-          man .kuurojen monimuotoiseen kulttuuriin.
29393: omaan valmistuneiden tulkkien keskinkertaise-        Tämä parantaisi huomattavasti tulkkien viitto-
29394: na kielitaitona. Vaikka viittomakielineo tuotos      makielen vastaanottamisen taitoja. Kuuroille
29395: heillä usein onkin tyydyttävä, ei heidän kykynsä     olisi puolestaan tarjottava mahdollisuus opiskel-
29396: ymmärtää kuurojen tuottamaa kieltä ole usein-        la oman kielensä, suomalaisen viittomakielen
29397: kaan mainittava. Kuuroille henkilöille viittoma-     kouluttajiksi tulkeille.
29398: kieli on äidinkieli ja juuri he ovat oman kielensä      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29399: sekä kulttuurinsa asiantuntijoita, minkä vuoksi      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
29400: heidän tulisi olla myös oman kielensä kouluttaji-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29401: na.                                                  jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29402:    Ihanteellinen koulutuspaikka tulkeille olisi
29403: sellainen ympäristö, jossa olisi runsaasti kuuroja             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29404: henkilöitä kielenmalleina. Seuraamalla eri-ikäi-            ryhtyä viittomakielen tulkkien taidon pa-
29405: siä, monia murrealueita edustavia kuuroja tulk-             rantamiseksi?
29406: 
29407:      Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1998
29408: 
29409:                      Arja Ojala /sd                           Tuija Maaret Pykäläinen /vihr
29410: 
29411: 
29412: 
29413: 
29414:  280043
29415: 2                                        KK 688/1998 vp
29416: 
29417: 
29418: 
29419: 
29420:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
29421: 
29422:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     mään kuluvan vuoden elokuun alusta. Turun
29423: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      Kristillisessä Opistossa järjestettävä koulutus
29424: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    siirtyy Väliaikaiseen Diakonia-ammattikorkea-
29425: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Arja Oja-     kouluun ja Pohjois-Savon Opistossa järjestettä-
29426: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       vä koulutus Väliaikaiseen Humanistiseen am-
29427: n:o 688:                                           mattikorkeakouluun.
29428:                                                        Tämä koulutusjärjestelmän muutos merkitsee
29429:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     muun muassa sitä, että viittomakielentulkin kou-
29430:        ryhtyä viittomakielen tulkkien taidon pa-   lutus tulee johtamaan korkeakoulututkintoon.
29431:        rantamiseksi?                               Koulutus tulee pidentymään 20 opintoviikolla eli
29432:                                                    puolella vuodella 140 opintoviikkoon. Tämä
29433:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       uusi toimintakehys tulee antamaan aikaisempaa
29434: vasti seuraavaa:                                   paremman pohjan myös koulutuksen tason ko-
29435:                                                    hottamiselle.
29436:    Viittomakielen tulkkien koulutusta on järjes-       Molemmissa ammattikorkeakouluissa on
29437: tetty opistoasteen ammatillisena koulutuksena      myös viittomakielentulkin koulutuksen järjestä-
29438: kahdessa kansanopistossa, nimittäin Turun          misessä käynnistymässä yhteistyö Jyväskylän
29439: Kristillisessä Opistossa ja Pohjois-Savon Opis-    yliopiston ja Turun yliopiston kanssa. Lisäämäl-
29440: tossa. Koulutuksen laajuus on ollut 120 opinto-    lä yhteyksiä sekä viittomakielen tutkimukseen
29441: viikkoa eli kolme vuotta.                          että käyttäytymistieteelliseen tutkimukseen pyri-
29442:    Molemmissa koulutuspisteissä annettava          tään koulutuksen tason kohottamiseen ja laaja-
29443: koulutus siirtyy ammattikorkeakoulujärjestel-      alaistamiseen.
29444:      Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1998
29445:                                                            Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
29446:                                              KK 688/1998 vp                                             3
29447: 
29448: 
29449: 
29450: 
29451:                                          Tili Riksdagens Talman
29452: 
29453:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       aikainen Diakonia-ammattikorkeakoulu - Tem-
29454: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         porära diakoniyrkeshögsko1an och den utbild-
29455: lem av statsrådet översänt följande av riks-           ning som ordnas vid Pohjois-Savon Opisto flyt-
29456: dagsman Arja Ojala m.fl. undertecknade spörs-          tar till Väliaikainen Humanistinen ammattikor-
29457: mål nr 688:                                            keakoulu (Temporära humanistiska yrkeshög-
29458:                                                        skolan).
29459:           Vilka åtgärder avser Regeringen vidta           Denna förändring i utbildningssystemet inne-
29460:        för att förbättra kompetensen hos tecken-       bär bl.a. att utbildningen av teckenspråkstolkar
29461:        språkstolkar?                                   kommer att leda tili yrkeshögskoleexamen. Ut-
29462:                                                        bildningen kommer att förlängas med 20 studie-
29463:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          veckor, dvs. med ett halvt år till140 studieveckor.
29464: anföra följande:                                       Denna nya ram för verksamheten kommer att ge
29465:                                                        en bättre grund också när det gäller att höja
29466:    Utbildningen av teckenspråkstolkar har ord-         utbildningens nivå.
29467: nats som yrkesutbildning på insitutnivå vid två           Vid båda yrkeshögskolorna håller man också
29468: folkhögskolor, nämligen Turun Kristillinen             på att inleda samarbete med Jyväskylä universi-
29469: Opisto och Pohjois-Savon Opisto. Utbildningen          tet och Åbo universitet kring ordnandet av ut-
29470: har omfattat 120 studieveckor, dvs. tre år.            bildningen av teckenspråkstolkar. Genom att
29471:    Utbildningen vid dessa två utbildningsenheter       öka kontakterna både tili teckenspråksforsk-
29472: överförs tili yrkeshögskolesystemet i början av        ningen och den beteendevetenskapliga forsk-
29473: augusti innevarande år. Den utbildning som ord-        ningen försöker man höja utbildningens nivå och
29474: nas vid Turun Kristillinen Opisto flyttar till Väli-   bredda den.
29475: 
29476:      Helsingforsden 23 juni 1998
29477: 
29478:                                                         Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
29479: 1
29480: 1
29481:  1
29482:   1
29483:   1
29484:    1
29485:     1
29486:     1
29487:      1
29488:       1
29489:       1
29490:        1
29491:         1
29492:         1
29493:          1
29494:           1
29495:           1
29496:            1
29497:             1
29498:             1
29499:              1
29500:               1
29501:               1
29502:                1
29503:                 1
29504:                                            KK 689/1998 vp
29505: 
29506: Kirjallinen kysymys 689
29507: 
29508: 
29509: 
29510: 
29511:                                    Ulla Juurola /sd ym.: Maksullisten puhelinpalveluiden valvonnasta
29512: 
29513: 
29514:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
29515: 
29516:     Maksulliset puhelinpalvelut ovat nousseet         laskutusta varten. Internet-palveluiden kehitty-
29517: teknisen kehityksen ansiosta esille. Osa näistä       essä tulee vastaava ongelma esille jatkossakin.
29518: palveluista on asianmukaisia, eikä niitä ole syytä    Miten voidaan varmistua siitä, että palveluita
29519: kieltää tai niiden käyttöä rajoittaa enempää kuin     käyttävä henkilö on kykenevä itse vastaamaan
29520: nyt on tehty. Ongelmaksi muodostuneista mak-          teoistaan siinä määrin, että laskutus voidaan sal-
29521: sullisista ns. "seksilinjoista" on voinut päästä      lia, sekä miten kontrolloidaan palvelun tilaajan
29522: eroon hankkimalla puhelinyhtiöltä viihdelukon         henkilöllisyyttä palvelun yhteydessä. On pidettä-
29523: puhelimeen, jonka jälkeen kyseisestä liittymästä      vä todellisuudelle vieraana, että esimerkiksi viisi-
29524: ei ole voinut soittaa näihin numeroihin.              toistavuotiaalle pojalle myydään 8 000 markan
29525:     Uusi tekniikka on kuitenkin tuonut muka-          palvelut luotolla. Tämä on kuitenkin todellisuut-
29526: naan ongelman, jonka ratkaiseminen on yksittäi-       ta maksullisten puhelinpalveluiden yhteydessä.
29527: sen kuluttajan kannalta erittäin tärkeää. Eräät       Myös palvelun tuottajan vastuu suhteessa ope-
29528:  yrittäjät ovat huomanneet tavan kiertää puhelin-     raattoriin,jonka verkossa toimitaan, on selvitet-
29529:  yhtiöiden asettamat viihdelukot mainostamalla        tävä.
29530:  tavallista Iiittymänumeroa, johon voi soittaa            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29531:  viihdelukosta riippumatta, samoilla palstoilla       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
29532:  kuin varsinaiset viihdenumerot yleensä ovat esil~    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
29533:  Iä. Soittajan puhelinnumero tunnistetaan yrittä-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29534: jän toimesta ja lasku lähetetään kyseisen nume-
29535:  ron haltijalle. Koska palveluiden käyttäjinä on                Mihin toimenpiteisiin aiotaan ryhtyä
29536:  usein henkilöitä, joilla ei ole kykyä arvioida ai-          teknisen kehityksen mukanaan tuomien
29537:  heutuvaa kustannusta, muun muassa laitoshoi-                uusien palvelu- ja tilausmuotojen säätele-
29538:  dossa olevia, on tästä aiheutunut suurta huolta             miseksi siten, että kuluttajien edut huo-
29539:  heitä hoitavien henkilöiden sekä omaisten kes-              mioidaanja vastuunjakautuminen palve-
29540:  kuudessa. Edelleen on pidettävä kyseenalaisena,             lun tuottajan, operaattoreidenja kulutta-
29541:  voiko yksityinen yritys kerätä mainitulla tavalla           jien välillä selvennetään?
29542:   annettuun numeroon soittaneiden tietoja edes
29543: 
29544:       Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1998
29545: 
29546:           Ulla Juurola /sd                Virpa Puisto /sd               Pirkko Peltomo /sd
29547:           Reijo Kallio /sd                Tapio Karjalainen /sd          Markku Pohjola /sd
29548:                                           Tarja Kautto /sd
29549: 
29550: 
29551: 
29552: 
29553:  280043
29554: 2                                         KK 689/1998 vp
29555: 
29556: 
29557: 
29558: 
29559:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
29560: 
29561:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      velun tuottaja, tilauksen vastaanottaja ja teleyri-
29562: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       tys. Lainsäädäntö edellyttää teleyrityksen vaiti-
29563: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     olovelvollisuutta. Tästä seuraa, että teleyritys ei
29564: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ulla Juu-      myöskään voi puuttua palvelun muotoon. Tele-
29565: rolan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      yrityksellä on kuitenkin palvelupakko. Sen on
29566: n:o 689:                                            annettava verkkonsa sitä haluavan käyttöön.
29567:                                                         Palvelujen tuottajat ja teleyritykset ovat pe-
29568:           Mihin toimenpiteisiin aiotaan ryhtyä      rustaneet 12.6.1998 Maksullisten puhelinpalve-
29569:        teknisen kehityksen mukanaan tuomien         luiden eettisen lautakunnan, joka aloittaa toi-
29570:        uusien palvelu- ja tilausmuotojen säätele-   mintansa syksyllä 1998. Se valvoo esimerkiksi
29571:        miseksi siten, että kuluttajien edut huo-    puhelinpalveluiden markkinointia, sisältöä ja
29572:        mioidaanja vastuunjakautuminen palve-        luokittelua sisällön perusteella sekä maksuja.
29573:        lujen tuottajan, operaaHoreiden ja kulut-    Lautakunnan perustamisen periaatteena on ollut
29574:        tajien välillä selvennetään?                 palvelujen tuottajien ja teleyritysten omaehtoi-
29575:                                                     nen itsesääntely. Tällä toiminnalla toivotaan
29576:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        päästävän korkealaatuisiinja turvallisiin telever-
29577: vasti seuraavaa:                                    kon lisäarvopalveluihin. Myös suomalaiset inter-
29578:                                                     net-palveluntarjoajat ovat perustaneet itsesään-
29579:    Televerkkojen lainsäädännön peruslähtökoh-       tely-ja edunvalvontajärjestön, Suomen Internet-
29580: tana on, että Suomen kansalaisille taataan va-      palveluntarjoajien yhdistys ry:n. Itsesääntely on
29581: paus soittaa haluamallaan tavalla. Periaattee-      Euroopan unionissa eniten kannatusta saanut
29582: seen sisältyy idea, että kansalainen saa puhua      toimintamuoto audiovisuaalisten ja tietopalvelu-
29583: puhelimessa, mitä hän haluaa viranomaisen sitä      jen haitallisten vaikutusten vähentämiseksi.
29584: estämättä. Toisaalta maassamme on vapaa sopi-       Tämä periaate on vahvistettu EY:n kulttuuri- ja
29585: musoikeus, jonka mukaan kansalaiset voivat so-      audiovisuaalineuvoston 28.5.1998 antamassa
29586: pia haluamistaan toimista tai tehtävistä viran-     suosituksessa alaikäisten ja ihmisarvon suojelus-
29587: omaisten sitä estämättä.                            ta audiovisuaalisissa ja tietopalveluissa.
29588:    Suurimpana huolen aiheena ovat nuoret ja             Liikenneministeriö osallistuu sekä maksullis-
29589: lapset. Alaikäisten ja vajaavaltaisten käyttäjien   ten puhelinpalveluiden että internetin välityksel-
29590: edun ja sanavapauden perinteen toteutumisessa       lä saatavien palveluiden sääntelyn kehittämis-
29591: olisi löydyttävä tasapaino. Tästä huolimatta,       työryhmiin Euroopan tasolla. Kansainvälisillä
29592: kun lapset perheissä syyllistyvät väärinkäytök-      foorumeilla on oltu ehdottomasti palveluiden
29593: siin, sitä ei voida televerkkojen avulla estää.      tuottajien ja tarjoajien itsesääntelyn kannalla.
29594:    Suomen kattava digitaalinen televerkko on         Kansainvälisissä vertailuissa ja konferensseissa
29595: mahdollistanut puhelinliittymän haltijalle seura-    saadun tuntuman mukaan sekä talouteen että
29596: ta puhelinkäyttäytymistään sekä eritellyn laskun     sisältöön liittyvien väärinkäytösten määrä Suo-
29597: että yksilöidyn soittohistorian muodossa. Esto-     messa on huomattavasti pienempi kuin muissa
29598: palvelut ja välilaskutukset ovat olleet osaltaan     maissa.
29599: tehokkaita apukeinoja saada holtiton maksullis-         Itsesääntely ei kuitenkaan ulotu palveluihin,
29600: ten puhelinpalvelujen käyttö kuriin. Tietysti       joita tarjotaan tavallisissa liittymänumeroissa.
29601: myös avoin keskustelu perheissä, koulussa ja tie-    Tarjotessaan palvelua tavallisessa liittymänume-
29602: dotusvälineissä auttaa ymmärtämään ja oppi-          rossa liiketoiminnan harjoittaja sopii asiakkaan-
29603: maan elämistä yleisesti hyväksyttyjen normien        sa kanssa palvelun laskutuksesta. Jos liiketoi-
29604: mukaisessa yhteiskunnassa.                           minnan harjoittaja tekee asiaUoman laskun ku-
29605:     Kysymyksessä esitettyihin palvelu- ja tilaus-    luttajalle, tällä on mahdollisuus toimia kuluttaja-
29606: muotoihin ovat osallisena kuluttajan lisäksi pal-    lainsäädännön mukaisin oikeuksin.
29607: 
29608:      Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 1998
29609: 
29610:                                                                      Liikenneministeri Matti Aura
29611:                                              KK 689/1998 vp                                                  3
29612: 
29613: 
29614: 
29615: 
29616:                                          Tili Riksdagens Talman
29617: 
29618:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        teleföretaget i de service- och beställningsfunk-
29619: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          tioner som nämns i spörsmålet. Lagstiftningen
29620: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        förutsätter tystnadsplikt av teleföretagen. Av
29621: man Ulla Juurola m.fl. undertecknade spörsmål           detta följer att ett teleföretag inte heller kan ingri-
29622: nr 689:                                                 pa i servicens form. Teleföretaget har dock skyl-
29623:                                                         dighet att tillhandahålla service. Företaget skall
29624:           Vilka åtgärder har man för avsikt att         ställa sitt nät tili förfogande för den som önskar
29625:        vidta för att reglera de nya service- och        använda det.
29626:        beställningsfunktioner som den tekniska              Tjänsteproducenterna och teleföretagen inrät-
29627:        utvecklingen för med sig, så att konsu-          tade den 12 juni 1998 en etisk nämnd för avgifts-
29628:        menternas intressen beaktas och ansvars-         belagda telefontjänster, som kommer att inleda
29629:        fördelningen mellan tjänsteproducenten,          sin verksamhet hösten 1998. Nämnden kommer
29630:        operatörerna och konsumenterna klar-             att övervaka t.ex. marknadsföringen av telefon-
29631:        läggs?                                           tjänster, deras innehåll och klassificering av dem
29632:                                                         på basis av innehållet samt avgifterna. Principen
29633:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           vid inrättandet av nämnden har varit frivillig
29634: anföra följande:                                        sjä1vreglering hos tjänsteproducenter och telefö-
29635:                                                         retag. Genom denna verksamhet hoppas man
29636:     Den grundläggande utgångspunkten i lagstift-        kunna säkerställa att mervärdestjänsterna i tele-
29637: ningen om telenät är att finska medborgare ga-          nätet är högklassiga och trygga. Också de fin-
29638: ranteras frihet att ringa på det sätt de önskar.        ländska Internet-tjänsteproducenterna har inrät-
29639: Denna princip omfattar taoken att en medborga-          tat en organisation för självreglering och intresse-
29640: re får tala fritt i telefon, utan att myndigheterna     bevakning, föreningen Suomen Internet-pal-
29641: hindrar honom. Å andra sidan har vi i vårt Iand         veluntarjoajien yhdistys ry. Självregleringen är
29642: fri avtalsrätt, enligt viiken medborgarna kan           den verksamhetsform som fått det största stödet
29643: komma överens om åtgärder eller uppgifter som           inom Europeiska unionen när det gäller att min-
29644: de önskar utan att myndigheterna hindrar dem.           ska de skadliga verkningarna av de audiovisuella
29645:     Det största bekymret är de unga och barnen.         tjänsterna och informationstjänsterna. Denna
29646: Man måste kunna nå en balans mellan de min-             princip fastställs i den rekommendation om
29647: deråriga och omyndiga användarnas intressen             skyddet av minderåriga och den mänskliga vär-
29648: och iakttagande av principen om yttrandefrihet.         digheten inom de audiovisuella tjänsterna och
29649: Trots det kan man med telenätens hjälp inte             informationstjänsterna som EG:s råd (kultur/au-
29650: förhindra att barnen i familjer gör sig skyldiga tili   diovisuella frågor) utfårdade den 28 maj 1998.
29651: missbruk.                                                   Trafikministeriet deltar i utvecklingsgrupper
29652:     Det digitala telenät som täcker Finland har         på europeisk nivå för reglering av såväl de av-
29653: gjort det möjligt för innehavaren av en telefonan-      giftsbelagda telefontjänsterna som de tjänster
29654: slutning att följa sitt telefonbeteende med hjälp       som fås via Internet. 1 de internationella forumen
29655: av såväl specificerade räkningar som samtalsspe-        har man entydigt tagit ställning för självreglering
29656: cifikation. Spärrservice och tätare räkningar har       i fråga om tjänsteproducenter och tillhandahålla-
29657:  bidragit tili att man på ett effektivt sätt har kun-   re av tjänster. Enligt den uppfattning man fått vid
29658:  nat få den överdrivna användningen av avgifts-         internationella jämförelser och konferenser är
29659:  belagda telefontjänster under kontroll. Självklart     missbruket, både när det gäller ekonomi och när
29660:  bidrar också en öppen diskussion i familjerna,         det gäller innehåll, betydligt mindre utbrett i Fin-
29661:  skolorna och medierna tili att man förstår och lär      land än i andra länder.
29662:  sig Ieva enligt de allmänt godtagna normerna i             Självregleringen utsträcker sig dock inte tili
29663:  samhället.                                              tjänster som tillhandahålls via vanliga anslut-
29664:     Förutom konsumenten deltar också tjänste-           ningsnummer. Den som driver affårsverksamhe-
29665:  producenten, den som gör en beställning och            ten och kunden kommer överens om fakturering-
29666: 4                                       KK 689/1998 vp
29667: 
29668: en av servicen när denna tillhandahålls via ett   oriktig räkning, då har konsumenten möjlighet
29669: vanligt anslutningsnummer. Om den som driver      att utöva sina rättigheter enligt konsumentlag-
29670: affårsverksamhet tillställer konsumenten en       stiftningen.
29671: 
29672:      Helsingfors den 25 juni 1998
29673: 
29674:                                                                     Trafikminister Matti Aura
29675:                                            KK 690/1998 vp
29676: 
29677: Kirjallinen kysymys 690
29678: 
29679: 
29680: 
29681: 
29682:                                    Jorma Kukkonen /sd: Tilastokeskuksen mahdollisuuksista antaa
29683:                                        tietoja
29684: 
29685: 
29686:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
29687: 
29688:     Tilastokeskus toimii valtiovarainministeriön      paasti saatavilla, mutta suurien ketjujen osalta
29689: alaisena, ja sen tietojen antamista rajoittaa muun    tilanne on perusteettomasti toinen. Edelleen yri-
29690: muassa tilasto laki. Käytännössä on epäkohdaksi       tysten omistuksen jakautumisesta kotimaisten ja
29691: koettu se, että Tilastokeskus ei voi antaa yksit-     ulkomaisten sijoittajien ja osakkeenomistajien
29692: täistä myyntipaikkaa koskevia tietoja sitä kysy-      kesken ei ole mahdollista saada tietoa.
29693: ville, mutta yksittäistä yritystä koskevat vastaa-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29694: vat tiedot voidaan luovuttaa vapaasti. Esimer-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29695: kiksi suuren kauppaketjun yhdestä toimipaikas-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29696: ta ei saa tietoja, mutta samalla paikkakunnalla       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29697: toimivasta yksittäisestä myymälästä,joka ei kuu-
29698: lu kauppaketjuihin, tiedot ovat saatavissa.                     Onko tarkoitus selventää Tilastokes-
29699:     Tilastokeskus voi luovuttaa yksittäisiä toimi-           kuksen tietojen antamista rajoittavia
29700: paikkojakin koskevia tietoja muun muassa hen-                määräyksiä siten, että myös kauppaket-
29701: kilöstömääristä ja liikevaihdosta kokoluokkiin               juihin kuuluvien toimipaikkojen henki-
29702: Iajiteltuna. Henkilöstömäärien osalta on käytös-             löstömäärät ja liikevaihto tulisivat samal-
29703: sä yhdeksän eri luokkaa. Tämä ei kuitenkaan                  la tavalla julkisiksi kuin yksittäisen sa-
29704:  aina ole riittävää.                                         ma11a alalla toimivan yrityksen, sekä
29705:     Asiaa on perusteltu liikesalaisuuksien suojat-           mahdollistaa omistuksen jakautumisesta
29706:  Ja. Käytännössä tilanne on kuitenkin johtanut               koti- ja ulkomaisten sijoittajien kesken
29707:  siihen, että yksittäisen yrityksen tiedot ovat va-          kerätyn tiedon antaminen?
29708: 
29709:      Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1998
29710: 
29711:                                          Jorma Kukkonen /sd
29712: 
29713: 
29714: 
29715: 
29716:  280043
29717: 2                                           KK 690/1998 vp
29718: 
29719:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
29720: 
29721:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         toja jaettaisi yleisesti. Tilastokeskus on myös ot-
29722: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tanut huomioon heidän pyyntönsä.
29723: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen            Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekis-
29724: jäsenen vastattavaksi kansanedustajan Jorma            teri on luonteeltaan tilasto- ja palvelurekisteri,
29725: Kukkonen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-            jolla ei ole samanlaista julkista luotettavuutta ja
29726: sen n:o 690:                                           oikeuksia luovaa vaikutusta kuin esimerkiksi
29727:                                                        Patentti- ja rekisterihallituksen pitämällä kaup-
29728:           Onko tarkoitus selventää Tilastokes-         parekisterillä. Tilastokeskuksen tavoitteena kui-
29729:        kuksen tietojen antamista rajoittavia           tenkin on, että rekisteritiedot ovat mahdollisim-
29730:        määräyksiä siten, että myös kauppaket-          man luotettavia. Yrityksiä koskevat tiedot -
29731:        juihin kuuluvien toimipaikkojen henki-          kuten henkilöstö ja liikevaihto- ovat yrityksen
29732:        löstömäärät ja liikevaihto tulisivat samal-     tasolla varsin yksiselitteisiä.
29733:        la tavalla julkisiksi kuin yksittäisen sa-          Sen sijaan yksityiskohtaisten tietojen saami-
29734:        malla alalla toimivan yrityksen, sekä           nen toimipaikkakohtaisesti monitoimipaikkai-
29735:        mahdollistaa omistuksen jakautumisesta           sista yrityksistä ei ole kaikissa tapauksissa mah-
29736:        koti- ja ulkomaisten sijoittajien kesken        dollista. Toimipaikkakohtaiset liikevaihdot ovat
29737:        kerätyn tiedon antaminen?                       esimerkiksi usein yritysten ilmoittamia lasken-
29738:                                                        nallisia osuuksia yritysten tilinpäätöksen liike-
29739:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           vaihdosta. Yksityiskohtaisten toimipaikkoja ku-
29740: vasti seuraavaa:                                        vaavien tietojen julkisuudelle ei siten ole saman-
29741:                                                        laisia edellytyksiä kuin yrityskohtaisten tietojen
29742:    Tilastotoimessa on sekä kansallisesti että kan-     julkisuudelle. Valtiovarainministeriölle ja Tilas-
29743: sainvälisesti lähtökohtana se, että tilastoviran-       tokeskukselle ei ole myöskään tullut kovin monia
29744: omaisten hallussa olevat yksikkökohtaiset tiedot        toivomuksia yritys- ja toimipaikkarekisterin tie-
29745: ovat pääsääntöisesti salassapidettäviä. Tällä py-       tojen julkisuuden laajentamisesta tältä osin.
29746: ritään varmistamaan tiedonantajien luottamuk-              Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekis-
29747: sen säilyminen ja siten luotettavien ja kattavien       teriä vastaavaa tietopalvelua on Euroopan unio-
29748: tietojen saaminen tilastojen laatimista varten.         nin jäsenmaista lähinnä vain Ruotsissa ja Tans-
29749:    Tilastolaissa on säädetty joitakin tarkoin ra-       kassa. Kummankin maan rekistereistä luovute-
29750: jattuja poikkeuksia yleisestä salassapitoperiaat-       taan kuitenkin tietoja suppeammassa laajuudes-
29751: teesta. Tärkein poikkeus on yritys- ja toimipaik-       sa kuin Suomessa. Näiden maiden rekistereissä
29752: karekisterin eräiden yritystietojen julkisuus. Ti-      esimerkiksi liikevaihto ei ole julkinen, ja tiedot
29753: lastolain mukaan julkisia ovat tiedot yrityksen         henkilöstön määrästä luovutetaan yritystasolla-
29754: toimialasta, toiminnan sijainnista, toimipaikois-       kin ainoastaan suuruusluokkatietoina. Suomi
29755: ta, pääasiallisista hyödykkeistä, henkilökunnan         poikkeaisikin selvästi muista Euroopan unionin
29756: ja liikevaihdon määrästä sekä ulkomaankaupan            jäsenmaista, jos tilastoviranomaisen hallussa
29757: harjoittamisesta.                                       olevien yritystietojen julkisuutta laajennettaisiin
29758:     Tilastolaissa yritys- ja toimipaikkarekisterin      vielä nykyisestään. Ulkomaalaisomistukseen liit-
29759: tietojenjulkisuutta perusteltiin päällekkäisen tie-     tyvien tietojen julkiseksi tekemistä vaikeuttaa
29760: tojen keruun vähentämisellä. Julkisten tietojen         myös se, että Tilastokeskus saa kyseiset tiedot
29761: laajuutta määriteltäessä pyrittiin erityisesti otta-    osittain sellaisista tietolähteistä, joissa nämä tie-
29762: maan huomioon se, miten laaja julkisuus on tie-         dot eivät ole julkisia.
29763: donantajan hyväksyttävissä. Tilastolakia val-               Edellä mainituista syistä tilastolakia ei ole tar-
29764: mistelevassa työryhmässä olivat mukana kes-             koitus muuttaa siten, että yritys- ja toimipaikka-
29765: keisten tiedonantajaryhmien edustajat. Eräät tie-        rekisterin tietojen julkisuutta lisättäisiin kysy-
29766: donantajat ovat kuitenkin ilmaisseet huolestumi-         myksessä mainitulla tavalla. Hallitus kuitenkin
29767: sensa yritys- ja toimipaikkarekisterin tietojenjul-      seuraa tilannetta kysyjän tarkoittamasta näkö-
29768:  kisuudesta ja pyytäneet, ettei heitä koskevia tie-     kulmasta.
29769: 
29770:      Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1998
29771: 
29772:                                                                     Sisäasiainministeriöön määrätyn
29773:                                                                                   ministerin sijaisena
29774:                                                                              ministeri Jouko Skinnari
29775:                                               KK 690/1998 vp                                                 3
29776: 
29777: 
29778: 
29779: 
29780:                                           Tili Riksdagens Talman
29781: 
29782:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        bel från uppgiftslämnarnas synpunkt. 1 den ar-
29783: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          betsgrupp som beredde statistiklagen var repre-
29784: Jem av statsrådet översänt följande av riksdags-        sentanter för de centrala uppgiftslämnargrupper-
29785: man Jorma Kukkonen undertecknade spörsmål               na företrädda. Vissa uppgiftslämnare har emel-
29786: nr 690:                                                 Jertid uttryckt sin oro över offentligheten i fråga
29787:                                                         om uppgifter som ingår i företags- och arbetsstäl-
29788:              Är avsikten att dels förtydliga de be-     Jeregistret, och dessa uppgiftslämnare har bett att
29789:           stämmelser som begränsar statistikcen-        uppgifter som gäller dem inte skall ges allmän
29790:           tralens utlämnande av uppgifter så att        spridning. Statistikcentralen har även beaktat
29791:           uppgifterna om antalet anställda och          dessa önskemål.
29792:           omsättningen också i fråga om driftsstäl-         Statistikcentralens företags- och arbetsställe-
29793:           Jen tillhörande butikskedjor blir offentli-   register är till sin karaktär ett statistik- och servi-
29794:           ga på samma sätt som när det gäller ett       ceregister, som inte har samma offentliga tillför-
29795:           enskilt företag i samma bransch, dels         litlighet eller rättsgrundande verkningar som ex-
29796:           möjliggöra utlämnande av uppgifter som        empelvis patent- och registerstyrelsens handels-
29797:           insamlats om hur ägandet är fördelat mel-     register. Statistikcentralen har dock som mål att
29798:           Jan inhemska och utländska placerare?         registeruppgifterna skall vara så tillförlitliga som
29799:                                                         möjligt. Uppgifterna om företag - exempelvis
29800:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           uppgifterna om antalet anställda och omsätt-
29801: anföra följande:                                        ningen - är jämförelsevis entydiga på företags-
29802:                                                         nivå.
29803:    På såväl nationell som internationell nivå är            Att i fråga om företag med många driftsställen
29804: utgångspunkten inom statistikväsendet att en-           få detaljerade uppgifter om de enskilda driftsstäl-
29805: hetsspecificerade uppgifter som statistikmyndig-        lena är däremot inte alltid möjligt. Exempelvis
29806: heten förfogar över är principiellt sekretessbelag-     omsättningen för de enskilda driftsställena är
29807: da. Avsikten med detta är att säkerställa att sta-      ofta av företagen uppgivna kalkylmässiga ande-
29808: tistikväsendet har uppgiftslämnarnas förtroende         lar av omsättningen enligt företagens bokslut.
29809: och att man sålunda erhåller tillförlitliga och         Vad gäller detaljerade uppgifter om driftsställen
29810: täckande uppgifter i och för uppgörande av sta-         finns det sålunda inte samma förutsättningar för
29811: tistik.                                                 offentlighet som när det handlar om uppgifter
29812:     Statistiklagen innehåller bestämmelser om vis-      om enskilda företag. Varken finansministeriet
29813: sa exakt avgränsade undantag från den allmänna          eller statistikcentralen har heller fått ta emot sär-
29814: principen om hemlighållande av statistiska upp-         skilt många önskemål om att offentligheten gäl-
29815: gifter. Det viktigaste undantaget gäller offentlig-     Iande uppgifterna i företags- och arbetsställere-
29816: heten i fråga om vissa företagsuppgifter som in-        gistret borde utvidgas tili denna del.
29817: går i företags- och arbetsställeregistret. Enligt           Av Europeiska unionens medlemsländer är
29818: statistiklagen är uppgifter om företags bransch,        det närmast enbart Sverige och Danmark som
29819: var verksamheten är belägen, driftsställen, hu-         har en uppgiftsservice motsvarande statistikcen-
29820: vudsakliga nyttigheter, antalet anställda och           tralens företags- och arbetsställeregister. Regis-
29821: omsättning samt idkande av utrikeshandel of-            tren i Sverige och Danmark lämnar dock ut upp-
29822: fentliga.                                               gifter i snävare omfattning än registret i Finland.
29823:     1 statistiklagen motiverades offentligheten         1 Sverige och Danmark är exempelvis uppgifter-
29824: gällande uppgifter i företags- och arbetsställere-      na om företagens omsättning inte offentliga -
29825:  gistret med att man önskade minska insamlande          likaså lämnas uppgifterna om antalet anställda
29826: av överlappande uppgifter. När man definierade          t.o.m. på företagsnivå endast med angivande av
29827:  omfattningen av vilka uppgifter som skall vara         storleksklass. Finland skulle avvika markant
29828:  offentliga försökte man fåsta särskilt avseende        från de andra EU-länderna om offentligheten i
29829:  vid hur omfattande offentlighet som är accepta-        fråga om företagsuppgifter som statistikmyndig-
29830: 4                                          KK 690/1998 vp
29831: 
29832: heten förfogar över skulle utvidgas ytterligare.        Mot bakgrunden av ovan relaterade orsaker
29833: Att göra sådana uppgifter som ansluter sig till      finns det inte planer på att ändra statistiklagen så
29834: utlänningars ägande offentliga försvåras dess-       att offentligheten gällande uppgifterna i företags-
29835: utom på den grund att statistikcentralen får dessa   och arbetsställeregistret utökas på det sätt som
29836: uppgifter delvis från sådana källor där uppgifter-   nämns i spörsmålet. Regeringen ger dock akt på
29837: na inte är offentliga.                               situationen ur den synvinkel spörmålsställaren
29838:                                                      avser.
29839: 
29840:      Helsingfors den 23 juni 1998
29841: 
29842:                                                               Ställföreträdare för den minister som
29843:                                                                       förordnats i inrikesministeriet
29844:                                                                             minister Jouko Skinnari
29845:                                            KK 691/1998 vp
29846: 
29847: Kirjallinen kysymys 691
29848: 
29849: 
29850: 
29851: 
29852:                                   Antero Kekkonen /sd: Työvoiman käyttämisestä suomalaisilla lai-
29853:                                      voilla
29854: 
29855: 
29856:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
29857: 
29858:    Merenkulkupolitiikkaa suunniteltaessa pitää       Lähtökohtana on kuitenkin pidettävä sitä, että
29859: ottaa huomioon myös laivoilla työskentelevät         suomalaisella työpaikalla pitää maksaa suoma-
29860: ihmiset. Tätä perusasiaa ei saa unohtaa puhut-       lainen palkka työntekijän kansalaisuudesta riip-
29861: taessa merenkulkumme tulevaisuudesta. On ai-         pumatta.
29862: van yhtä tärkeää, että meillä on ammattitaitoista       Koska olemme saari ja tarvitsemme myös ko-
29863: suomalaista työvoimaa laivoilla kuin se, että lai-   timaisia laivoja kuljettamaan tuottamiamme ta-
29864: vat purjehtivat suomalaisen lipun alla. Julkisuu-    varoita muualle maailmaan, meillä pitää olla
29865: dessa on jälleen kerran alkanut liikkua puheita      ammattitaitoista henkilöstöä toteuttamaan
29866: siitä, että suomalaisten merimiesten pitää laskea    nämä kuljetukset. Laivat eivät liiku ilman mie-
29867: paikkojaan, jotta varustamot eivät liputtaisi lai-   histöä. Samoilla perusteilla kuin ollaan suojele-
29868: voja muihin maihin. Edelleen on esitetty, että       massa sitä, että laivatjäävät suomalaisiin rekiste-
29869: Suomessa rekisteröityjen alusten miehistö voisi      reihin, pitää olla suojelemassa sitä, että laivojen
29870: koostua kahden kerroksen väestä. Suomalaisille       miehistöt ovat suomalaisia. Ja suomalaisella työ-
29871: miehistön jäsenille maksettaisiin työehtosopi-       paikalla pitää maksaa suomalaista palkkaa.
29872: musten mukaista palkkaa ja noudatettaisiin              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29873: muutenkin asianmukaisesti sovittuja sääntöjä         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29874: vuosilomien ja sairauslomien suhteen. Tämän li-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29875: säksi laivalla työskentelisi joukko ihmisiä, jotka   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29876: eivät olisi Suomen kansalaisia. Heidän osaltaan
29877: noudatettaisiin muita tai ei mitään sopimuksia,                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
29878: palkkataso olisi alempi kuin muilla työntekijöil-           ryhtyä sen varmistamiseksi, että maas-
29879: lä, samoin sosiaaliturva. Syntyisi kahtiajako sa-           tamme jatkossakin löytyy ammattitai-
29880: massa laivassa työskentelevien ihmisten välille.            toista suomalaista henkilöstöä laivoille?
29881: 
29882:      Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1998
29883: 
29884:                                         Antero Kekkonen /sd
29885: 
29886: 
29887: 
29888: 
29889:  80043
29890: 2                                          KK 691/1998 vp
29891: 
29892: 
29893: 
29894: 
29895:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
29896: 
29897:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       hyvin alhainen. Tämä koskee niin aluksilla työs-
29898: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        kenteleviä merenkulkijoita kuin varustamoyh-
29899: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tiöitäkin. Esim. Euroopan maista Kreikka, Hol-
29900: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Antero          lanti ja Norja ovat luopuneet varustamoiden ve-
29901: Kekkosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        rottamisesta ja korvanneet yhtiöiden verotuksen
29902: n:o 691:                                             erillisenä tonnistomaksulla, jonka suuruus on
29903:                                                      varsin alhainen. Myös Saksassa on tehty päätös
29904:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       tonnistoveroon siirtymisestä vuoden 1999 alusta
29905:        ryhtyä sen varmistamiseksi, että maas-        lukien. Vastaavaa suunnitellaan eräissä muissa-
29906:        tamme jatkossakin löytyy ammattitai-          kin kilpailijamaissa, esim. Tanskassa ja Iso-Bri-
29907:        toista suomalaista henkilöstöä laivoille?     tanniassa.
29908:                                                          Kilpailijamaiden varustamoiden ehkä merkit-
29909:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          tävin kilpailuetu aiheutuu siitä, että niiden lai-
29910: taen seuraavaa:                                      voilla käytetään yleisesti halvempaa ulkomaista
29911:                                                      työvoimaa, jota voidaan palkata normaaleista
29912:     Suomalaisilla kauppalaivoilla on perinteisesti   eurooppalaista tasoa olevista työehtosopimuk-
29913: käytetty suomalaista työvoimaa ja toisin kuin        sista poikkeavilla ehdoilla. Tällaisia halpatyö-
29914: useissa muissa Euroopan maissa (esim. Norja,         voimaa tarjoavia maita ovat mm. Filippiinit, In-
29915: Tanska, Saksa, Hollanti ja Iso-Britannia), Suo-      tia, Puola, Venäjä ja Viro.
29916: messa ei yleisesti ottaen ole ollut pulaa ammatti-       Mikäli suomalaisille aluksille ei luoda kilpaili-
29917: taitoisesta kotimaisesta työvoimasta kauppalai-      jamaita vastaavia toimintaedellytyksiä, on ole-
29918: voilla. Esimerkiksi vuotta 1996 koskevan tilan-      massa huomattava riski sille, että merkittävä osa
29919: teen mukaan ulkomaisen työvoiman osuus suo-          kauppalaivastosta siirtyy halvempien lippujen
29920: malaisilla aluksilla oli vähemmän kuin 1 prosent-    alle. Tämä johtaisi siihen, että osa merenkulku-
29921: ti.                                                  alan työpaikoista katoaisi Suomesta ja alan kou-
29922:     Viimeaikainen kehitys on johtanut siihen, että   lutusjärjestelmät vaarantuisivat. Liikenneminis-
29923: kansainvälisessä kilpailussa toimivan Suomen         teriössä valmistellaan vuoden 1999 talousarvio-
29924: kauppalaivaston kilpailukyky on huolestutta-         esitystä varten esitystä Suomen kauppalaivaston
29925: vasti heikentynyt. Entisen Neuvostoliiton hajoa-     kilpailukyvyn parantamiseksi. Kilpailijamaissa
29926: misen myötä Suomen liikenteeseen on tullut run-      toteutetut ratkaisut huomioon ottaen on myös
29927: saasti halvempaa ulkomaista tonnistoa. Saman-        vakavasti harkittava mahdollisuutta siihen, että
29928: aikaisesti tärkeimmät kilpailijamaat, esim. Sak-     myös suomalaisilla aluksilla siirryttäisiin ns. se-
29929: sa, Hollanti, Norja ja Tanska, ovat toteuttaneet     kamiehistöjen käyttöön, toisin sanoen aluksilla
29930: tehokkaita merenkulun edistämistoimenpiteitä,        voisi suomalaisen henkilöstön ohella olla myös
29931: joiden ansiosta alusten kustannustasoa on voitu      tietty määrä halvempaa ulkomaista merenkulki-
29932: merkittävästi alentaa. Tämän seurauksena useil-      jatyövoimaa. Lähtökohtana tällaisia ratkaisuja
29933: la merenkulun osa-alueilla rahtitaso on merkittä-    suunniteltaessa tulee kuitenkin olla, ettei niillä
29934: västi alentunut. Esim. pientonnistopuolella mek-     vaaranneta suomalaisten merenkulkijoiden työ-
29935: lareilta saatujen tietojen mukaan rahtitaso on       paikkoja, vaan mahdollinen ulkomaisen työvoi-
29936: viimeisten viiden vuoden aikana alentunut noin       man osittainen käyttö tulisi kysymykseen ainoas-
29937: 30 %, samalla kun alusten miehityskustannukset       taan sellaisissa tapauksissa, jossa alusta uhkaa
29938: ovat toteutettujen työehtosopimusten seurauk-        ulosliputus tai jossa hankittava uusi alus ei kus-
29939: sena kohonneet noin 25%. Näin ollen suomalais-       tannussyistä muuten tulisi Suomen lipun alle.
29940: ten alusten edellytykset kannattavaan toimin-            Nykytilanteessa merenkulkualalle hakeutuu
29941: taan ovat heikentyneet tuntuvasti.                   riittävästi opiskelijoita vuosittain. Alan ikära-
29942:     Kansainvälisessä liikenteessä toimivat varus-    kenne huomioon ottaen on kuitenkin pelättävis-
29943: tamot ovat nykyisin käytännössä lähes koko-          sä, että lähivuosien aikana erityisesti päällystö-
29944: naan verovapaita tai ainakin verotuksen taso on      puolella tulee pulaa ammattitaitoisesta työvoi-
29945:                                          KK 691/1998 vp                                            3
29946: 
29947: masta. Tärkeää onkin säilyttää alan nykyiset       tarjoutuisi mahdollisuus oppilaitoksista tuleville
29948: koulutusjärjestelmät ja pyrkiä edistämään kou-     harjoittelijoille tarkoitettuihin harjoittelupaik-
29949: lutusmahdollisuuksia esim. siten, että aluksilla   koihin.
29950:      Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 1998
29951: 
29952:                                                                    Liikenneministeri Matti Aura
29953: 4                                             KK 691/1998 vp
29954: 
29955: 
29956: 
29957: 
29958:                                           Tili Riksdagens Talman
29959: 
29960:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              gäller både dem som arbetar på fartygen och
29961: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande              själva rederibolagen. Av t.ex. de europeiska län-
29962: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          derna har Grekland, Holland och Norge frångått
29963: dagsman Antero Kekkonen undertecknade                    beskattningen av rederier och kompenserat be-
29964: spörsmål nr 691:                                         skattningen av bolagen med en särskild tonnage-
29965:                                                          avgift som uppgår tili relativt lågt belopp. Också
29966:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          i Tyskland har man beslutat att vid ingången av
29967:         ta för säkerställandet a v att det i vårt land   1999 övergå tili tonnageskatt. Motsvarande pla-
29968:         också i framtiden kan rekryteras yrkes-          ner finns också i vissa andra konkurrentländer,
29969:         kunnig personai till fartygen?                   bl.a. Danmark och Storbritannien.
29970:                                                              Den kanske allra tyngst vägande konkurrens-
29971:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            fördelen som rederieroa i konkurrentländerna
29972: anföra följande:                                         har att tiligå är metoden att i stor utsträckning
29973:                                                          anlita billigare utländsk arbetskraft. Den här ty-
29974:     På de finländska handelsfartygen har av tradi-       pen av arbetskraft kan anställas på villkor som
29975: tion anlitats finländsk arbetskraft: i motsats tili      avviker från de normala kollektivavtalen på eu-
29976: många andra europeiska Iänder (bl.a. Norge,              ropeisk nivå. Den biliigare arbetskraften kom-
29977: Danmark, Tyskland, Holland och Storbritan-               mer från bl.a. Filippinerna, Indien, Polen, Ryss-
29978: nien) har det i Finland allmänt taget inte varit         land och Estland.
29979: brist på yrkeskunnig inhemsk arbetskraft på han-             Om man inte för de finländska fartygen skapar
29980: delsfartygen. Exempelvis 1996 var situationen            verksamhetsförutsättningar motsvarande dem
29981: den att mindre än 1 % av arbetskraften på de             som finns i konkurrentländerna, är risken uppen-
29982: finländska fartygen bestod av utlänningar.               bar för att en betydande del av handelsflottan
29983:     Under densenaste tiden har utvecklingen lett         omregistreras under billigare flaggor. Detta skul-
29984: tili att konkurrenskraften i fråga om den fin-           le leda tili att en del av arbetsplatserna inom
29985: ländska handelsflottan, som ju konkurrerar i in-         sjöfarten skulle försvinna från Finland och att
29986: ternationella sammanhang, har försvagats i oro-          utbildningssystemen inom denna sektor skulle
29987: väckande utsträckning. I och med upplösningen            äventyras. I trafikministeriet bereds inför 1999
29988: av det forna Sovjetunionen hartrafiken hos oss i         års budgetproposition ett förslag om förbättran-
29989: hög grad utökats med biliigare utländskt tonna-          de av den finländska handelsflottans konkur-
29990: ge. Samtidigt har de viktigaste konkurrentlän-           rensförmåga. Mot bakgrunden av de lösningar
29991: derna, bl.a. Tyskland, Holland, Norge och Dan-           som våra konkurrenter gått in för är vi tvungna
29992: mark, vidtagit effektiva åtgärder för främjande          att allvarligt överväga möjligheten att också på
29993: av sjöfarten, och genom dessa insatser har kost-         finländska fartyg övergå tili s.k. blandbesätt-
29994: nadsnivån för fartygen kunnat sänkas markant.            ningar, vilket skulle innebära att man på fartygen
29995: F öljden har varit att fraktnivån gått ned betydligt     vid sidan av de finländska anställda kunde haen
29996: inom många av sjöfartens delområden. På exem-            viss andel billigare utländsk arbetskraft. Vid pla-
29997: pelvis småtonnagesidan uppger mäklarna att               neringen av dylika lösningar bör utgångspunkten
29998: fraktnivån under de senaste fem åren har sjunkit         dock vara att man inte riskerar de finländska
29999: med ca 30 %, samtidigt som kostnaderna för               sjöfararnas arbetsplatser, utan att en eventuell
30000: fartygens bemanning har stigit med ca 25 % tili          och partiell rekrytering av utländsk arbetskraft
30001: följd av fullgjorda kollektivavtal. De finländska        skulle komma i fråga endast i sådana fall där ett
30002: fartygens förutsättningar att bedriva lönsam             fartyg hotas av utflaggning eller där ett nytt far-
30003: verksamhet har sålunda försvagats avsevärt.              tyg som skaffas av kostnadsskäl inte annars skul-
30004:     De rederier som opererar inom den internatio-        le registreras under Finlands flagga.
30005: nella trafiken är numera i praktiken så gott som             För närvarande söker sig årligen tillräckligt
30006: helt skattefria- nivån för eventuell beskattning         många studerande tili sjöfartssektorn. Mot bak-
30007: är under alla omständigheter mycket låg. Detta           grunden av åldersstrukturen i branschen kan
30008:                                             KK 691/1998 vp                                            5
30009: 
30010: man dock befara att det under de närmaste åren        men inom sjöfartssektorn och att försöka främja
30011: på framför allt befålsnivå kommer att råda brist      utbildningsmöjligheterna t.ex. så, att det på far-
30012: på yrkesskicklig arbetskraft. Det är därför viktigt   tygen skulle erbjudas elever från läroanstalterna
30013: att slå vakt om de nuvarande utbildningssyste-        möjlighet tili praktikantplatser.
30014: 
30015:      Helsingforsden 26 juni 1998
30016: 
30017:                                                                          Trafikminister Matti Aura
30018:                                           KK 692/1998 vp
30019: 
30020: Kirjallinen kysymys 692
30021: 
30022: 
30023: 
30024: 
30025:                                  Sulo Aittoniemi /kesk: Kylvötöiden suorittamisesta EU:n säännös-
30026:                                      ten mukaisesti
30027: 
30028: 
30029:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
30030: 
30031:    Ennen Suomessa oli vapaa talonpoika, joka        tään saa, pientä kulkijaa hämmästyttää tämä
30032: kylvi siemenet peltoon silloin, kun katsoi oikean   asia.
30033: ajan olevan kevään edistymisen ja säiden perus-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30034: teella. Euroopan unioni on kaikessa viisaudes-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30035: saan asettanut takarajan, johon mennessä kylvöt     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30036: on suoritettava tukiaisten menettämisen uhalla.     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30037: Suomessa tämä on painajainen, koska kevät
30038: usein on myöhässä ja säät sateisia eivätkä pellot            Mihin perustuu se, että vapaan talon-
30039: ehdi kylvökuntoon. EU:sta viikon lisäajan saa-             pojan on keväällä suoritettava toukotyöt
30040: minen vaatii melkeinpä valtionpäämiesten ko-               määrättyyn päivään mennessä EU-tuen
30041: kousta.                                                    menettämisen uhalla, ja mikä on tämän
30042:    Vaikka onkin yhdentekevää, milloin siemenet             määräyksen asiallinen peruste?
30043: peltoon roiskaisee, kun itse tuotannosta ei mi-
30044: 
30045:      Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1998
30046:                                        Sulo Aittoniemi /kesk
30047: 
30048: 
30049: 
30050: 
30051:  280043
30052: 2                                          KK 692/1998 vp
30053: 
30054: 
30055: 
30056:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
30057: 
30058:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tään on kylvettävä, on määritetty Suomessa py-
30059: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         syvästi 15 päiväksi kesäkuuta tietyistä edellytyk-
30060: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       sistä tiettyjen peltokasvien tuottajien tukijärjes-
30061: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        telmän mukaisten korvausten myöntämiseksi
30062: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         annetulla komission asetuksella (EY) N:o 658/
30063: n:o 692:                                              96, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella
30064:                                                       (EY) N:o 1718/97. Tänä vuonna kylvöjen viiväs-
30065:          Mihin perustuu se, että vapaan talon-        tymisen takia viimeiseksi kylvöpäiväksi on C-
30066:        pojan on keväällä suoritettava toukotyöt       tukialueella määrätty 30. päivä kesäkuuta.
30067:        määrättyyn päivään mennessä EU-tuen                Hakuajan ja kylvöilmoitusten sääntelyllä py-
30068:        menettämisen uhalla, ja mikä on tämän          ritään yhteisötasolla varmistamaan, että jokai-
30069:        määräyksen asiallinen perusta?                 sessa jäsenmaassa hallinnolla on riittävästi aikaa
30070:                                                       tukihakemusten käsittelyyn ja valvontaan ennen
30071:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           maksatusta. Tällä varmistetaan se, että jäsen-
30072: taen seuraavaa:                                       maat eivät voi perustella valvomattomien tilojen
30073:                                                       maksatusten aloittamista aikapulaan vedoten.
30074:     Vuoden 1992 maatalousreformin yhteydessä          Sama peruste koskee viimeisen kylvöpäivän
30075: Euroopan unioni otti käyttöön pinta-alaan pe-         sääntelyä. Eräillä yhteisön alueilla on mahdollis-
30076: rustuvan peltokasvien tuen korvauksena viljeli-       ta tuottaa kaksi satoa vuodessa. Tukiehdot edel-
30077: jöille viljan interventiohinnan laskusta. Tuki        lyttävät kuitenkin yhden sadon kasvattamisen.
30078: maksetaan kokonaisuudessaan yhteisön varois-          Yhden kasvin viljely voidaan varmistaa viimei-
30079: ta. Tämän vuoksi yhteisön kokonaisedun mu-            sen kylvöpäivän määräämisellä. Ilman sitä olisi
30080: kaista on valvoa, ettäjokainenjäsenmaa maksaa         mahdollista kasvattaa yksi sato ennen sen kasvin
30081: tuet samojen, yhteisesti sovittujen periaatteiden     viljelyä, josta haetaan tukea.
30082: mukaisesti. Myös Suomi on kannanotoissaan                 Edellä kuvattu kahden kasvin viljely ei ole
30083: korostanut budjettikurin tarpeellisuutta ja vas-      mahdollista Suomessa. Liittyessään Euroopan
30084: tustanut yhteisön varojen väärinkäyttöä.              unioninjäsenvaltioksi Suomi kuitenkin hyväksyi
30085:     Edellä mainittujen tavoitteiden takia on yhtei-   osallistumisensa yhteisön yhteiseen maatalous-
30086:  sön lainsäädännön tasolla säädetty, että tuet voi-   politiikkaan. Kansallinen etu on tämän yhteisön
30087: daan maksaa vasta tukihakemusten käsittelyn ja        politiikan puitteissa aikaansaada säännöt, jotka
30088: valvonnan jälkeen. Myös jäsenmaan mahdolli-           sopivat Suomelle. Tästä syystä Suomen aloittees-
30089: suutta hakuajan ja viimeisen kylvöpäivän mää-         ta muutettiin yhteisön lainsäädäntöä tavalla,
30090: räämiseen on rajoitettu yhteisön lainsäädännös-       joka mahdollistaa Suomelle myöhäisemmän ha-
30091: sä.                                                    kuajan kuin missään muussa jäsenvaltiossa.
30092:     Hakuaika voi olla viimeistään 15 päivänä tou-      Myös viimeinen kylvöpäivä koko Suomen
30093:  kokuuta tai päivänä, jolloin koko jäsenmaata          alueella on myöhäisempi kuin missään muussa
30094:  koskeva kylvöaika päättyy. Tällä perusteella on      jäsenvaltiossa.
30095:  Suomessa päätetty tänä vuonna hakuajaksi tou-            Toisaalta kansalliseen etuun kuuluu myös
30096:  kokuun 29 päivä, joka on myöhäisin koko yhtei-        Euroopan unionin kokonaismenojen kurissa pi-
30097:  sön alueella. Muut jäsenmaat ovat määrittäneet        täminen. Tämä onnistuu parhaiten tukemalla
30098:  hakuajaksi perussäädöksen eli tukijärjestelmästä      koko yhteisön aluetta koskevien menettelyjen ja
30099:  tiettyjen peltokasvien viljelijöille annetun neu-     valvonnan kehittämistä. Tämän tavoitteen saa-
30100:  voston asetuksen (ETY) N:o 1765/92 10 artiklan        vuttamiseksi ei ole kansallisen edun mukaista
30101:  mukaisesti 15.5. tai sitä aikaisemman ajankoh-        vaatia kaikkia jäsenmaita koskevan valvonnan
30102:  dan. Ruotsissa hakuaika päättyy huhtikuun 1           vesittämistä, vaan on edelleen pyrittävä kehittä-
30103:  päivänä.                                              mään yhteisön lainsäädäntöä sellaiseksi, että se
30104:     Viimeinen kylvöpäivä, jolla tarkoitetaan päi-      ottaa enemmän huomioon Suomen erityiset
30105:  vää, jolloin hakemuksessa ilmoitetut alat viimeis-    maantieteelliset ja ilmastolliset olosuhteet.
30106:      Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1998
30107: 
30108:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
30109:                                              KK 692/1998 vp                                               3
30110: 
30111:                                          Tili Riksdagens Talman
30112: 
30113:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             genom kommissionens förordning (EG) nr 658/
30114: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             96 om vissa villkor för beviljande av kompensa-
30115: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         tionsbetalning enligt stödsystemet för producen-
30116: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-            ter av vissa jordbruksgrödor, sådan den lyder i
30117: mål nr 692:                                             förordning (EG) nr 1718/97. På grund av den
30118:                                                         försenade såningen har den sista dagen för sådd i
30119:           På viiken grund skall en fri bonde utfö-      år fastställts tili den 30 juni i stödområdet C.
30120:        ra vårarbetet före ett bestämt datum un-             Genom att reglera ansökningstiden och an-
30121:        der hot om att gå miste om EU-stödet,            mälningarna om sådd försöker man på gemen-
30122:        och vilket sakargument har denna be-             skapsnivå säkerställa att förvaltningsmyndig-
30123:        stämmelse?                                       heterna i varje medlemsland har tiiiräckligt
30124:                                                         mycket tid för att behandla ansökningarna och
30125:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           genomföra kontroller innan stödet utbetalas.
30126: anföra följande:                                        Genom detta säkerställs att medlemsländerna
30127:                                                         inte kan börja betala stöd tili oövervakade gårdar
30128:     1 samband med jordbruksreformen 1992 tog            med hänvisning tili tidsbristen. Samma grund
30129: Europeiska unionen i bruk ett arealbaserat stöd         gäller för regleringen av den sista dagen för sådd.
30130: för jordbruksgrödor som kompensation tilljord-          På vissa områden inom uni onen är det möjligt att
30131: brukarna för det sänkta interventionspriset för         producera två skördar per år. 1 stödvillkoren
30132: spannmål. Stödet betalas i sin helhet av gemen-         förutsätts dock odling av en enda skörd. Genom
30133: skapens medel. Därför Iigger det i gemenskapens         att fastställa ensista dag för sådd kan man säker-
30134: helhetsintresse att övervaka att varje medlems-         ställa att en enda gröda odlas. Utan detta skulle
30135: land betalar stöden enligt samma, gemensamt             det vara möjligt att odla en skörd innan den
30136: överenskomna principer. Också Finland har i             gröda för viiken stödet söks odlas.
30137: sina ställningstaganden betonat nödvändigheten              I Finland är det omöjligt att odla två grödor
30138: av att hålla budgeten i styr och motsatt sig att        enligt beskrivningen ovan. När Finland anslöt sig
30139: gemenskapens medel missbrukas.                          tili Europeiska unionen godkände vi dock att vi
30140:     Med anledning av de ovan nämnda målen har           deltar i gemenskapens gemensamma jordbruks-
30141: gemenskapen på lagstiftningsnivå föreskrivit att        politik. Det är av nationellt intresse att inom
30142: stöden kan betalas f6rst efter att ansökningarna        denna gemenskapspolitik åstadkomma regler
30143: om stöd har behandlats och kontroll har utförts.        som lämpar sig for Finland. På denna grund
30144: Också medlemsländerna möjlighet att bestämma            ändrades gemenskapens lagstiftning på initiativ
30145: ansökningstiden och sista dagen för sådd har            av Finland så att det är möjligt för Finland att ha
30146:  begränsats i gemenskapens lagstiftning.                en senare ansökningstid än någon annan med-
30147:     Ansökningstiden kan utgå senast den 15 maj          lemsstat. Också den sista dagen för sådd infaller i
30148: eller den dag då såningstiden i hela medlemslan-        hela Finland senare än i någon annan medlems-
30149:  det tar slut. På denna grund har man i Finland         stat.
30150:  bestämt att ansökningstiden i år utgår den 29              Av nationellt intresse är å andra sidan också
30151:  maj, som är det senaste datumet inom hela ge-          att de totala utgifterna för Europeiska unionen
30152:  menskapen. De övriga medlemsländerna har i             hålls i styr. Detta lyckas bäst genom att man
30153:  enlighet med artikell 0 i den grundläggande rätts-     stöder utvecklingen av förfaranden och övervak-
30154:  akten, rådets förordning (EEG) nr 1765/92 om           ning som gäller hela unionen. F ör uppnåendet a v
30155:  upprättade av ett stödsystem for producenter av        målet är det inte förenligt med det nationella
30156:  vissa jordbruksgrödor, fastställt att ansöknings-      intresset att kräva att den övervakning som gäller
30157:  tiden utgår den 15 maj eller tidigare. 1 Sverige       alla medlemsländer skall urvattnas, utan det gäl-
30158:  utgår ansökningstiden den 1 april.                     ler att alltjämt försöka utveckla gemenskapens
30159:     Den sista dagen för sådd, dvs. den dag då de        Iagstiftning så att den i högre grad tar hänsyn tili
30160:  arealer som uppgetts i ansökan senast skall besås,     de speciella geografiska och klimatologiska för-
30161:  har i Finland permanent fastställts tili den 15 juni   hållandena i Finland.
30162: 
30163:       Helsingforsden 29 juni 1998
30164: 
30165:                                                          Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
30166:                                             KK 693/1998 vp
30167: 
30168: Kirjallinen kysymys 693
30169: 
30170: 
30171: 
30172: 
30173:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Venäjän kaupan luototuksen ja vientitakui-
30174:                                        den kehittämisestä
30175: 
30176: 
30177:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
30178: 
30179:    Neuvostoliiton kaupalla oli viime vuosikym-        enemmän sijaa. Sillä olisi kaupan kehityksessä
30180: menen loppuun mennessä suuri merkitys Suo-            suuri merkitys.
30181: men ulkomaankaupassa ja talouden kehitykses-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30182: sä. Venäjän kanssa kauppa on romahduksenjäl-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30183: keen kehittynyt nopeasti, ja myös sillä on ollut      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30184: suuri merkitys maallemme. Venäjän kauppa on           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30185: kuitenkin pääasiassa käteiskauppaa, koska vien-
30186: titakuisiin ja luototukseen suhtaudutaan perus-                 Näkeekö Hallitus, että Venäjän kau-
30187: tellusti kovin varovaisesti.                                 passa olisi mahdollisuus pikku hiljaa siir-
30188:     Keraaja Valtiontakuukeskusta ollaan nyt pu-              tyä nykyistä laajempaan vientitakuiden
30189: kemassa uusiin vaatteisiin uuden yhtiön myötä.               ja luototuksen käyttöön valtion toimesta
30190: Vaikka sillä sellaisenaan ei liene asiaan vaikutus-          kaupan positiivisen kehityksen lisäämi-
30191: ta, elää mielessä toivo, että myös Venäjän kau-              seksi?
30192: passa vientitakuut ja luototus saisivat nykyistä
30193: 
30194:      Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1998
30195: 
30196:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
30197: 
30198: 
30199: 
30200: 
30201:  280043
30202: 2                                          KK 693/1998 vp
30203: 
30204: 
30205: 
30206: 
30207:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
30208: 
30209:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Takuutoiminnan laajentaminen Venäjällä on
30210: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tuonut esiin lukuisia viennin rahoitus- ja takuu-
30211: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        toimintaan liittyviä ongelmia, jotka on hyvä
30212: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         muistaa puhuttaessa julkisesti tuetusta viennin
30213: toniemen kirjallisen kysymyksen n:o 693:               rahoituksesta, johon Takuukeskuksen takaamat
30214:                                                        luotot kuuluvat. Venäjän yhteiskuntajärjestelmä
30215:           Näkeekö Hallitus, että Venäjän kau-          käy läpi suurta muutosta. Länsimaisin käsittein
30216:        passa olisi mahdollisuus pikku hiljaa siir-     ja periaattein toimiva rahoitus kohtaa lukuisia
30217:        tyä nykyistä laajempaan vientitakuiden          esteitä. Venäläisten pankkien takaukset ovat ve-
30218:        ja luetotuksen käyttöön valtion toimesta        näläisille yrityksille kalliita, jos niitä ollenkaan
30219:        kaupan positiivisen kehityksen lisäämi-         on saatavilla. Neuvostoajalta periytyvä vaihto-
30220:        seksi?                                          kauppakäytäntö on edelleen laajaa. Käteisen ra-
30221:                                                        han puute yrityksillä on yleistä. Viranomaiset
30222:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           valvovat yksityiskohtaisesti yritystoimintaa. Ve-
30223: vasti seuraavaa:                                       näjän keskuspankki edellyttää, että kaikkiin
30224:                                                        tuontitoimituksiin, joiden maksuaika ylittää 180
30225:     Suomen ja Venäjän välillä allekirjoitettiin        päivää, on hankittava sen lupa. Luvan saaminen
30226: marraskuussa 1997 kaksi rahoitus- ja takuusopi-        on aikaa vievää ja vaikeaa. Venäläiset yritykset
30227: musta, joiden tavoitteena on edistää kone- ja           ovatkin usein ilmoittaneet, että niille on edulli-
30228: laitevientiä Suomesta Venäjälle. Sopimusten             sempaa maksaa kaupat käteisellä kuin ryhtyä
30229: puitteissa voidaan taata vientiä Suomesta Venä-         lupamenettelyjen vaatimiin toimiin.
30230: jälle kahteen miljardiin markkaan asti. Näiden             Vientikauppoja rahoittavien länsimaisten
30231: sopimusten ulkopuolella Takuukeskus voi lisäk-          pankkien ja venäläisten ostajien luottoneuvotte-
30232: si taata luottojärjestelyjä, joihin on saatavilla       lujen pitkittyessä valtaosa keskipitkän maksu-
30233: Takuukeskuksen hyväksymän venäläisen pan-               ajan kauppoja koskevista takuupäätöksistä on
30234: kin takaus. Tällaisia pankkeja on tällä hetkellä 17     tarjousvastuita. Hallituksen käsityksen mukaan
30235: kappaletta. Suurimpiin venäläisiin yrityksiin liit-     edellä kuvatut kaupan rahoitusongelmat eivät
30236: tyviä ostajariskejä voidaan harkita taattavaksi         koske vain Suomea, vaan myös muita Venäjän
30237: ilman pankkitakausta. Päivittäistavara- ja muita        kanssa kauppaa käyviä maita.
30238: lyhyen maksuajan toimituksia voidaan taata                 Edellä olevan perusteella hallitus toteaa, että
30239: suomalaisille viejille luottoriskitakuilla. Mikäli      valtion toimesta on pyritty luomaan edellytyksiä
30240: venäläinen ostaja hyväksytään takuun piiriin, ei        vientitakuiden ja julkisesti tuetun Juototuksen
30241: lisävakuutena tarvita venäläisen pankin takaus-         nykyistä laajemmalle käytölle Venäjän kaupas-
30242: ta. Takuiden piiriin on hyväksytty lähes 200 osta-      sa. Venäjän lainsäädäntöön ja taloudelliseen ti-
30243: jaa. Keskipitkän ja pitkän maksuajankauppojen           lanteeseen liittyvistä syistä vientitakuiden käyttö
30244:  takaamisesta on tehty takuupäätöksiä 700 mil-          ei ole kuitenkaan kehittynyt täysin odotetulla
30245: joonan markan arvosta.                                  tavalla.
30246: 
30247:      Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1998
30248: 
30249:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
30250:                                               KK 693/1998 vp                                                3
30251: 
30252: 
30253: 
30254: 
30255:                                           Tili Riksdagens Talman
30256: 
30257:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          anslutning tili finansierings- och garantiverk-
30258: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-            samheten vilka måste beaktas när man talar om
30259: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-          offentligt understödd exportfinansiering som
30260: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr             även omfattar de krediter för vilka Garanticen-
30261: 693:                                                      tralen beviljar garanti. Samhällssystemet i Ryss-
30262:                                                           land genomgår en stor förändring. Finansiering
30263:           Anser Regeringen att man i handeln              som baserar sig på västerländska begrepp och
30264:        med Ryssland så småningom skulle kun-              fungerar enligt västerländska principer stöter på
30265:        na övergå tili ett system där exportgaran-         många hinder. De garantier som beviljas av ryska
30266:        tier och krediter genom statens försorg            banker är dyra för ryska företag, om garantier
30267:        används i en större omfattning än hittills         över huvud taget kan fås. Praxisen med bytes-
30268:        för att den positiva utvecklingen av han-          handel, som härrör sig från den sovjetiska tiden,
30269:        deln ytterligare skulle förstärkas?                tillämpas fortfarande i stor utsträckning. Det är
30270:                                                           vanligt att företag saknar kontanta medel. Myn-
30271:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             digheterna utövar ingående tillsyn över företags-
30272: anföra följande:                                          verksamheten. Den ryska centralbanken kräver
30273:                                                           att ett tillstånd skall skaffas för samtliga import-
30274:     1 november 1997 undertecknades mellan Fin-            Ieveranser vid vilka betalningstiden överskrider
30275: land och Ryssland två finansierings- och garan-           180 dagar. Att få tillstånd tar lång tid och är
30276: tiavtal i syfte att främja den finländska exporten        komplicerat. Ryska företag har ju också ofta
30277: av maskiner och anordningar tili Ryssland. Inom           meddelat att det blir förmånligare för dem att
30278: ramen för nämnda avtal kan garantier upp tili 2           betala sina inköp kontant än att vidta åtgärder i
30279: miljoner mark beviljas för export från Finland tili       syfte att skaffa tillstånd.
30280: Ryssland. Utöver dessa arrangemang kan Ga-                    Medan förhandlingarna mellan kreditgivande
30281: ranticentralen bevilja garantier för kreditarrang-        västerländska banker och ryska köpare om bevil-
30282: emang för vilka det är möjligt att erhålla bankga-        jande av kredit drar ut på tiden handlar största
30283: ranti av en av Garanticentralen godkänd rysk              delen av fattade garantibeslut i anslutning tili köp
30284: bank. För närvarande finns det 17 dylika banker.          med medellång betalningstid om anbudsansvar.
30285: 1fråga om de risker som är förenade med handeln           Enligt regeringens uppfattning gäller de finansie-
30286: med de största ryska företagen kan beviljande av          ringsproblem som beskrivits ovan inte enbart
30287: garanti utan bankgaranti övervägas. Vid leve-             Finland utan även andra Iänder som idkar han-
30288:  ranser av dagligvaror och andra leveranser med           del med Ryssland.
30289:  kort betalningstid kan finländska exportörer be-             Med stöd av vad som anförts ovan konstaterar
30290:  viljas garantier i form av kreditriskgarantier. Om       regeringen att man genom statens försorg försökt
30291:  en rysk köpare godkänns som omfattad av ga-              skapa förutsättningar för att exportgarantier och
30292:  rantin behövs inte någon ytterligare säkerhet i          offentligt understödda krediter i en större ut-
30293:  form av garanti från en rysk bank. Närmare 200           sträckning än hittills skall kunna användas i an-
30294:  köpare har blivit godkända att omfattas av ga-           slutning tili handeln med Ryssland. Av skäl som
30295:  rantier. 1 fråga om garantier för köp med medel-         har att göra med lagstiftningen och den ekono-
30296:  lång eller lång betalningstid har garantibesl ut tili    miska situationen i Ryssland har dock använd-
30297:  ett värde av 700 miljoner mark fattats.                  ningen av exportgarantier inte utvecklats fullt på
30298:      1 och med att garantiverksamheten i Ryssland         väntat sätt.
30299:  har utvidgats har det avslöjats många problem i
30300: 
30301:       Helsingforsden 29 juni 1998
30302: 
30303:                                                          Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
30304:                                            KK 694/1998 vp
30305: 
30306: Kirjallinen kysymys 694
30307: 
30308: 
30309: 
30310: 
30311:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Pienosakeyhtiöiden tarpeellisuudesta
30312: 
30313: 
30314: 
30315:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
30316: 
30317:    Eduskunnassa on tämän vaalikauden aikana          tussäännöksiä muuttamalla muiden pienyhtiöi-
30318: pariinkin otteeseen tuotu esiin lakiehdotuksella     den osalta.
30319: tarpeellisuus lainmuutokseen, joka mahdollistaa         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30320: osakeyhtiön perustamisen pienellä vain 1 000         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30321: markan osakepääomalla ja jonka byrokratia            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30322: sekä sisäisesti että ulospäin yhteiskunnan suun-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30323: taan on normaalia kevyempi. Vastaväitteenä on
30324: esitetty, että osakeyhtiön perustamismahdolli-                 Minkälaisiin toimenpiteisiin Hallitus
30325: suus vain 1 000 markan osakepääomalla tuo jäl-              aikoo ryhtyä henkilöyhtiöiden eli kom-
30326: leen kuvaan niin sanotut pöytälaatikkoyhtiöt,               mandiittiyhtiön ja avoimen yhtiön vero-
30327: joita perustetaan enemmän tai vähemmän kei-                 säännösten muuttamiseksi siten, että ve-
30328: nottelutarkoituksessa.                                      rotuksen luoma tarve niin sanottujen
30329:     Pienyhtiöiden perustamiseen on ehkä tarvetta            pienosakeyhtiöiden perustamiseen pois-
30330: siltä osin, että verotus kohtelee kaltoin henkilö-          tuisi, koska viimeksi mainittuun yhtiö-
30331: yhtiöitä, kuten kommandiittiyhtiöitä ja avoimia             malliin liittyy taloudellisten väärinkäy-
30332: yhtiöitä. Näin ollen tarve hieman epäilyttävään             tösten riski?
30333: osakeyhtiömalliin voitaisiin korvata ehkä vero-
30334: 
30335:      Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1998
30336: 
30337:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
30338: 
30339: 
30340: 
30341: 
30342: 280043
30343: 2                                          KK 694/1998 vp
30344: 
30345: 
30346: 
30347: 
30348:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
30349:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sä. Ehdotus sai osakseen voimakasta arvostelua
30350: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        muun muassa monimutkaisuudesta sekä vero-
30351: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      velvollisten että verohallinnon kannalta samoin
30352: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       kuin siitä, että järjestelmä olisi koskenut vain
30353: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        pienehköä osaa yrityksistä. Järjestelmän laajen-
30354: n:o 694:                                             taminen olennaisesti suurempaan yritysjouk-
30355:                                                      koon olisi puolestaan kärjistänyt verotuksen ta-
30356:           Minkälaisiin toimenpiteisiin Hallitus      sapuolisuusongelmia ja johtanut huomattaviin
30357:        aikoo ryhtyä henkilöyhtiöiden eli kom-        verotulojen menetyksiin.
30358:        mandiittiyhtiön ja avoimen yhtiön vero-           Laajennusrahastomallin toteuttamisen sijasta
30359:        säännösten muuttamiseksi siten, että ve-      elinkeinonharjoittajien ja henkilöyhtiöiden tulo-
30360:        rotuksen luoma tarve niin sanottujen          rahoitusmahdollisuuksia päätettiin vahvistaa
30361:        pienosakeyhtiöiden perustamiseen pois-        yksinkertaisemmalla ja suurempaa yritysjouk-
30362:        tuisi, koska viimeksi mainittuun yhtiö-       koa hyödyttävällä tavalla. Elinkeinonharjoitta-
30363:        malliin liittyy taloudellisten väärinkäy-     jan ja henkilöyhtiöiden yhtiömiesten tulo-osuu-
30364:        tösten riski?                                 den pääomatulona verotettavaa osuutta nostet-
30365:                                                      tiin 15 prosentista 18 prosenttiin nettovarallisuu-
30366:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         desta. Nettovarallisuuden laskentaa muutettiin
30367: vasti seuraavaa:                                     lisäämällä siihen säännös,jonka mukaan 30 pro-
30368:                                                      senttia tilikauden päättymistä edeltäneiden 12
30369:     Pienyhtiöt ja yhtiölainsäädäntö -työryhmän       kuukauden aikana maksettujen palkkojen mää-
30370: tehtävänä oli selvittää, miten pienen ja keskisuu-   rästä lisätään nettovarallisuuteen laskettaessa
30371: ren yritystoiminnan edellytyksiä voitaisiin pa-      pääomatulo-osuutta. Näiden toimenpiteiden ta-
30372: rantaa yhtiölainsäädäntöä kehittämällä. Pienyh-      loudelliset vaikutukset olivat samansuuntaisia
30373: tiölainsäädännön tarpeellisuutta on perusteltu       kuin jakamattoman voiton lievemmän verotuk-
30374: nimenomaan yhtiöoikeudellisten säännösten sel-       sen ja ne paransivat muiden yritysmuotojen vero-
30375: keyttämisellä. Työryhmän toimeksiantoon ei           tuksellista kilpailukykyä osakeyhtiöihin nähden.
30376: varsinaisesti kuulunut verotuksen selvittäminen          Osakeyhtiöiden edullisuus verotuksessa pe-
30377: ja siksi työryhmä on sivunnut veroasioita vain       rustuu lähinnä yhtiöön jätetyn voiton lievero-
30378: poikkeuksellisesti.                                  pään verotukseen. Osakeyhtiön 28 prosentin ve-
30379:     Muiden yritysmuotojen kuin osakeyhtiöiden        rotuksen jälkeen varat eivät kuitenkaan ole vielä
30380: on katsottu olevan verotuksessa osakeyhtiöitä        osakkaan käytettävissä. Jotta osakas saisi voiton
30381: epäedullisemmassa asemassa, koska niiden koh-        itselleen, se täytyy nostaa yhtiöstä osinkona.
30382: dalla osa yrityksessä pidätetystä voitosta tulee     Osinko jaetaan osakkaan verotuksessa pääoma-
30383: usein verotetuksi yrittäjän ansiotulona. Lisäksi     ja ansiotuloon siten, että pääomatuloksi katso-
30384: nettovarallisuuteen perustuvan pääoma- ja an-        taan 15 prosenttia osakkeiden matemaattisesta
30385: siotulojaon on katsottu lähtökohtaisesti suosi-      arvosta. Osakkeen matemaattista arvoa lasket-
30386: van pääomavaltaisia aloja, joilla on keskimäärin     taessa siihen ei tehdä lisäystä palkkojen perus-
30387: enemmän nettovarallisuutta kuin työvaltaisilla       teella kuten henkilöyhtiöissä. Pääomatulona ve-
30388: aloilla.                                             rotettavasta osingosta vero on 28 prosenttia,
30389:     Osakeyhtiöiden ja muiden yritysmuotojen vä-      joka vastaa osakeyhtiön jo maksamaa veroa ja
30390: lillä koettujen epäkohtien lieventämiseksi valtio-   joka hyvitetään osingonsaajalle. Pääomatulona
30391: varainministeriö asetti vuoden 1995 lopussa          verotettava osinko on siten käytännössä saajal-
30392: pienyritysten verotuksen uudistamistyöryhmän,        leen verovapaa. Ansiotulona verotettavaan osin-
30393: joka teki keväällä 1996 ehdotuksen niin sanotus-     koon kohdistuu osakkaan ansiotuloverokannan
30394: ta laajennusrahastosta. Laajennusrahasto olisi       mukainen vero. Osingonsaaja saa hyvityksen
30395: mahdollistanut tulon säästämisen yhtiöverokan-       myös tältä osin yhtiön jo maksamasta verosta,
30396: nalla myös muissa yrityksissä kuin osakeyhtiöis-     joten maksettavaksijää osakkaan ansiotulovero-
30397:                                            KK 694/1998 vp                                            3
30398: 
30399: kannan ja yhtiön maksaman 28 prosentin välinen       mällä lainmuutoksella, jonka mukaan osakkaan
30400: erotus.                                              yhtiöltä verovuoden lopussa olevat osakaslainat
30401:    Henkilöyhtiössä verotettava tulo verotetaan       verotetaan tietyin edellytyksin osakkaan pää-
30402: heti yhtiömiesten tulona,joten varat ovat välittö-   omatulona. Laskettaessa osakkeen matemaattis-
30403: mästi yhtiömiehen käytössä. Kuten edellä on          ta arvoa osakaslainat vähennetään myös netto-
30404: mainittu, henkilöyhtiön tulo-osuudesta omista-       varallisuudesta aikaisempaa laajemmassa mää-
30405: jan pääomatulona verotetaan 18 prosenttia net-       rin.
30406: tovarallisuudesta, johon saadaan tehdä lisäys           Vuodesta 1997 alkaen voimassa olleet lieven-
30407: maksettujen palkkojen perusteella. Loppuosa          nykset henkilöyhtiöiden verotuksessa tasapuo-
30408: tulosta verotetaan omistajan ansiotulona.            Iistivat niiden asemaa osakeyhtiöihin verrattuna.
30409:    Pääomatulo-osuuden laskentaeroista johtuen        Osakeyhtiöiden asemaa puolestaan kiristävät
30410: yhtiöstä nostettuun voittoon kohdistuva henki-       vuoden 1998 aikana tehdyt lainmuutokset Vero-
30411: löyhtiön yhtiömiehen verotus on usein osakeyh-       tusmenettelylain muutokset verovelvollisen oi-
30412: tiön osakkaan verotusta lievempi.                    keusturvassaja mm. luottamusperiaatteen toteu-
30413:    Aikaisemmin osakeyhtiöstä oli mahdollista         tus parantavat myös henkilöyhtiöiden asemaa.
30414: nostaa varoja osakaslainana ilman, että nostet-      Hallitus seuraa tilannetta kysyjän tarkoittamasta
30415: tuihin varoihin kohdistui verotusta. Tämä mah-       näkökulmasta, koska henkilöyhtiöt ovat tärkeitä
30416:  dollisuus poistuu Eduskunnan juuri hyväksy-         mm. työllistämisen kannalta.
30417: 
30418:      Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1998
30419: 
30420:                                                                           Ministeri Jouko Skinnari
30421: 4                                           KK 694/1998 vp
30422: 
30423: 
30424: 
30425: 
30426:                                         Tili Riksdagens Talman
30427: 
30428:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           med bolagsskattesats även i andra företag än
30429: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande           aktiebolag. Förslaget möttes av stark kritik bl.a.
30430: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       för att det var så invecklat både ur de skattskyldi-
30431: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-          gas och ur skatteförvaltningens synvinkel samt
30432: mål nr 694:                                           för att systemet skulle ha berört endast en rätt
30433:                                                       liten del av företagen. En utvidgning av systemet
30434:           Hurudana åtgärder ämnar Regeringen          till en väsentligt större grupp av företag skulle å
30435:        vidta för att bestämmelserna i fråga om        sin sida ha förvärrat problemen i fråga om jäm-
30436:        personbolag, dvs. kommanditbolag och           likheten inom beskattningen och lett till betydan-
30437:        öppna bolag, ändras så att det av orsaker      de förluster i skatteinkomsterna.
30438:        som hänför sig tili beskattningem inte             1 stället för att genomföra modellen med en
30439:        längre finns något behov att bilda s.k.        utvidgningsfond beslöt man sig för att stärka
30440:        småaktiebolag, eftersom den sistnämnda         näringsidkarnas och personbolagens möjligheter
30441:        bolagsmodellen är förknippad med risker        till inkomstfinansiering på ett enklare sätt som
30442:        för ekonomiskt missbruk?                       gynnar ett större antal företag. Den andel av
30443:                                                       näringsidkarnas samt personbolagens bolags-
30444:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         mäns inkomstandel som beskattas som kapital-
30445: anföra följande:                                      inkomst höjdes från 15 procent tili 18 procent av
30446:                                                       nettoförmögenheten. Det sätt på vilket nettoför-
30447:     Den arbetsgrupp som behandlade frågor gäl-        mögenheten beräknas ändrades genom att en
30448: lande små bolag och bolagslagstiftning hade i         bestämmelse tilifogades enligt viiken 30 procent
30449: uppgift att utreda hur förutsättningarna för små      av de lönebelopp som betalats under de 12 måna-
30450: och medelstora företags verksamhet kunde för-         der som föregått räkenskapsperioden skall läg-
30451: bättras genom en utveckling av bolagslagstift-        gas till nettoförmögenheten när kapitalinkomst-
30452: ningen. Behovet av lagstiftning som gäller små        andelen uträknas. Dessa åtgärder hade samma
30453: bolag har motiverats uttryckligen med att be-         ekonomiska verkningar som den lägre beskatt-
30454: stämmelserna om bolagsrätt borde klarläggas.          ningen av odelad vinst och åtgärderna förbättra-
30455: Att utreda beskattningen hörde egentligen inte        de med avseende på beskattningen de övriga före-
30456: till arbetsgruppens uppdrag och därför har ar-        tagsformernas konkurrenskraft i förhållande till
30457: betsgruppen endast i undantagsfall tangerat           aktiebolagen.
30458: skattefrågor.                                             Den fördelaktiga beskattningen av aktiebolag
30459:     Jämfört med aktiebolagen har andra företags-      grundar sig närmast på den lindrigare beskatt-
30460: former än aktiebolag ansetts vara i ett ofördelak-    ningen av den vinst som lämnats kvar i bolaget.
30461: tigare läge i beskattningen, eftersom en del av den   Efter den 28-procentiga beskattningen av aktie-
30462: vinst som dessa företag innehåller ofta beskattas     bolaget står medlen likväl inte ännu till deläga-
30463: som företagarens förvärsvinkomst. Dessutom            rens förfogande. För att delägaren själv skall
30464: har fördelningen av kapital- och förvärvsin-          kunna förfoga över vinsten måste han lyfta den
30465: komst, viiken grundar sig på nettoförmögenhe-         från bolaget som dividend. Dividenden delas vid
30466: ten, i grunden ansetts gynna kapitalintensiva         beskattningen av delägaren i kapital- och för-
30467: branscher som i medeltal har en större nettoför-      värvsinkomst så att 15 procent av aktiernas ma-
30468: mögenhet än arbetsintensiva branscher.                tematiska värde betraktas som kapitalinkomst.
30469:     F ör att lindra missförhållandena mellan aktie-   När en akties matematiska värde beräknas görs
30470: bolag och andra företagsformer tillsatte finasmi-     inga tiliägg på grundval av lönerna på det sätt
30471: nisteriet i slutet av 1995 en arbetsgrupp för revi-   som man gör i fråga om personbolag. Skatten för
30472: dering av beskattningen av småföretag och ar-         en dividend som beskattas som kapitalinkomst är
30473: betsgruppen framlade våren 1996 ett förslag om        28 procent, vilket motsvarar den skatt som aktie-
30474: en s.k. utvidgningsfond. Utvidgningsfonden            bolaget redan har betalat och som gottskrivs
30475: skulle ha gjort det möjligt att spara inkomsten       dividendtagaren. En dividend som beskattas som
30476:                                               KK 694/1998 vp                                             5
30477: 
30478: kapitalinkomst är således i praktiken skattefri för     aktiebolag i form av ett delägarlån utan att de
30479: mottagaren. Den skatt som gäller för en dividend        lyfta medlen beskattades. Denna möjlighet slo-
30480: som beskattas som förvärvsinkomst bestäms en-           pas genom en lagändring som riksdagen nyligen
30481: ligt aktieägarens förvärvsinkomstskattesats. Di-        godkänt och som innebär att de delägarlån som
30482: videndtagaren gottskrivs också tili denna del för       en delägare vid utgången av skatteåret har i bola-
30483: den skatt som bolaget redan betalat, så det som         get under vissa villkor beskattas som delägarens
30484: återstår att betala är skilinaden mellan deläga-        kapitalinkomst. Då en akties matematiska värde
30485: rens förvärvsinkomstskattesats och de 28 pro-           beräknas dras delägarlånen av också från netto-
30486: cent som bolaget betalat.                               förmögenheten i en större omfattningän tidigare.
30487:    1 personbolag beskattas den beskattningsbara            De lättnader i beskattningen av personbolag
30488: inkomsten direkt som bolagsmännens inkomst              som varit i kraft sedan ingången av 1997 gjorde
30489: så medlen står omedelbart tili bolagsmännens            deras och aktiebolagens ställning mera jämlik.
30490: förfogande. Som det har konstaterats ovan be-           Aktiebolagens ställning blir å sin sida kärvare
30491: skattas utav personbolagets inkomstandel 18             genom de lagändringar som genomförts under
30492: procent av nettoförmögenheten såsom ägarens             1998. Med stöd av de skäl som anförts ovan anser
30493: kapitalinkomst, tili vilket tillägg kan göras på        regeringen att det inte finns något behov att änd-
30494: grundval av lönerna. Resten av inkomsten be-            ra beskattningen av personbolag. Ändringarna i
30495: skattas som ägarens förvärvsinkomst.                    lagen om beskattningsförfarandet av bl.a. förtro-
30496:    På grund av att kapitalinkomstandelen beräk-         endeprincipen förbättrar också personbolagens
30497: nas på olika sätt är beskattningen av ett person-       ställning. Regeringen skall följa läget ur den syn-
30498: bolags bolagsman när det gäller den vinst som           vinkel som spörsmålsställaren avser, eftersom
30499: han lyfter från bolaget ofta lindrigare än beskatt-     personbolagen är viktiga bl.a. med tanke på sys-
30500: ningen av ett aktiebolags delägare.                     selsättningen.
30501:     Tidigare var det möjligt att lyfta medel från ett
30502:      Helsingfors den 23 juni 1998
30503: 
30504:                                                                               Minister Jouko Skinnari
30505:                                            KK 695/1998 vp
30506: 
30507: Kirjallinen kysymys 695
30508: 
30509: 
30510: 
30511: 
30512:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Kirpputorien ja vapaaehtoisten huutokaup-
30513:                                       pojen verovalvonnasta
30514: 
30515: 
30516:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
30517: 
30518:    Kirpputorit ovat laman mukanaan tuoma il-         sa on samalla tavalla. Verottaja vaan ei korvian-
30519: miö. Erilaisia vapaaehtoisia huutokauppoja on        sa lotkauta, vaikka varsin hyvin tietää asianlai-
30520: taas järjestetty niin kauan kuin muisti kantaa.      dan ja sen, että valvontaa tulisi tehostaa.
30521: Osa vapaaehtoisista huutokaupoista on alan am-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30522: mattimiesten pitämiä. Toisin sanoen kerätään         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30523: ensin roinaa, uutta ja vanhaa, joka sen jälkeen      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30524: myydään huutokaupalla.                               nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30525:    Kirpputorit ja huutokaupat ovat mukavia
30526: asioita, mutta valitettavasti niissä verottaja                  Aikooko Hallitus ryhtyä tehostamaan
30527: haukkaa tyhjää sellaisten myyntierien osalta, jot-          kirpputoreja ja huutokauppatoimintaa
30528: ka ovat uutta tavaraa ja joista pitäisi maksaa              koskevaa verottajan valvontatoimintaa
30529: vero. Näin on kirpputoreilla, joissa suuri osa              siltä osin kuin niissä myydään veronalais-
30530: myynnissä olevasta tavarasta on uutta, mutta                ta uutta tavaraa, josta pitäisi maksaa vero
30531: myös ammattimaisessa huutokauppatoiminnas-                  valtion pohjattomaan kassaan?
30532: 
30533:      Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1998
30534: 
30535:                                         Sulo Aittaniemi /kesk
30536: 
30537: 
30538: 
30539: 
30540:  280043
30541: 2                                            KK 695/1998 vp
30542: 
30543: 
30544: 
30545: 
30546:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
30547: 
30548:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          tai toiselta ostettuja uusia tahi vanhoja tavaroita,
30549: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           on myynti satunnaisenakin veronalaista. Tällai-
30550: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         sen toiminnan tuloista ja menoista on tehtävä
30551: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-          muistiinpanot ja pidettävä muistiinpanokirjaa.
30552: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen               Kirpputorimyynti muodostuu myyjälle elin-
30553: n:o 695:                                                keinotoiminnaksi silloin, kun myynti on jatku-
30554:                                                         vaaja suunnitelmallista sekä sen liikevaihto nou-
30555:             Aikooko Hallitus ryhtyä tehostamaan          see huomattavaksi. Elinkeinonharjoittaja on kir-
30556:         kirpputoreja ja huutokauppatoimintaa            janpitovelvollinen. Tulo verotetaan elinkeinove-
30557:         koskevaa verottajan valvontatoimintaa           rolain säännösten mukaisesti.
30558:         siltä osin kuin niissä myydään veronalais-          Arvonlisäverotuksessa on tavaran tai palve-
30559:         ta uutta tavaraa, josta pitäisi maksaa vero     lun myyjä verovelvollinen vain silloin, kun myyn-
30560:         valtion pohjattomaan kassaan?                   tiä harjoitetaan liiketoiminnan muodossa. Vä-
30561:                                                         häistä myyntiä ei pidetä liiketoiminnan muodos-
30562:     Kirpputoritoiminta ja vapaaehtoinen huuto-           sa harjoitettuna. Jos verollisten myyntien yhteis-
30563: kauppatoiminta on viime vuosina lisääntynyt             määrä on kalenterivuonna yli 50 000 markkaa,
30564: voimakkaasti. Uusia myyntipaikkoja on synty-            toimintaa katsotaan harjoitettavan liiketoimin-
30565: nyt tyhjilleen jääneisiin liikehuoneistoihin, teolli-   nan muodossa, jolloin tavaran myyjä on arvon-
30566: suustiloihin ja varastoihin. Lämpiminä vuoden-          lisä verovelvo llinen.
30567: aikoina kirpputoreja pidetään myös torien yh-               Kirpputoritoiminnan ja huutokauppojen
30568: teydessäja muissa sopivissa paikoissa myös ulko-        vilkkaus on saattanut tuoda näille aloille säädös-
30569: na.                                                     ten vastaisesti toimintaa harjoittavia yrittäjiä.
30570:     Verolainsäädännössä ei ole erityisiä säännök-       Tällaiset yrittäjät eivät mahdollisesti pidä muis-
30571: siä kirpputorikaupasta eikä huutokauppatoi-             tiinpanekirjaa taikka kirjanpitoa. Veroilmoituk-
30572: minnasta. Siten kirpputorilla tai huutokaupassa         sesta myyntitulot voivat myös puuttua. Arvon-
30573: myydyistä tavaroista saadut tulot ovat yleensä          lisäverovelvollisuudessa on myös voinut olla lai-
30574: veronalaista tuloa yleisten tulon verottamista          minlyöntejä.
30575: koskevien säännösten mukaan.                                Yhteiskunnassa on viime aikoina kiinnitetty
30576:    Perinteisellä kirpputorikaupalla tarkoitetta-        aikaisempaa suurempaa huomiota ns. harmaan
30577: neen yleensä käytetyn koti- irtaimiston, esimer-        talouden aiheuttamiin haittavaikutuksiin. Kysy-
30578: kiksi käytettyjen vaatteiden, taloustavaroiden ja       mys ei ole pelkästään verotulojen menetyksistä ja
30579: huonekalujen myyntiä. Tällaisten tavaroiden             sosiaalietuuksien väärinkäytöksistä, vaan myös
30580: hankintahinta on yleensä suurempi kuin myynti-          vakavasta kilpailuneutraliteettitekijästä monilla
30581: hinta, jolloin veronalaista tuloa ei synny. Jos         elinkeinoelämän alueilla. Tämän vuoksi hallitus
30582: tällaisesta kaupasta kuitenkin muodostuisi              on pitänyt harmaan talouden torjuntaa tärkeä-
30583: myyntivoittoa, se on tuloverolain 48 §:n mukaan         nä. Valtioneuvosto on 5.2.1996 tehnyt periaate-
30584: verovapaa, jos voitto on verovuonna enintään            päätöksen hallituksen toimintaohjelmaksi ta-
30585: 30 000 markkaa. Tämä säännös koskee vain                lousrikollisuuden ja harmaan talouden vähentä-
30586: oman ja perheen käytössä olleen tavanomaisen            miseksi. Tässä ohjelmassa veivoitetaan eri hallin-
30587: koti-irtaimiston myyntiä. Sitä vastoin verova-          nonalat ryhtymään toimenpiteisiin ja yhteistoi-
30588: paaseen koti-irtaimiston myyntiin ei kuulu auto-        mintaan keskenään ja tuetaan elinkeinoelämän
30589: jen, veneiden tai arvokkaiden taide-esineiden           sisäisiä toimenpiteitä asiassa.
30590: myynti.                                                     Harmaan talouden paljastaminen ja torjumi-
30591:    Jos kirpputorilla tai huutokaupassa myydään          nen on myös verohallinnon yksi painopistealue.
30592: itse valmistettuja tuotteita, niistä saadut tulot       Verohallitus on tässä toiminnassa pyrkinyt yh-
30593: ovat myyjän veronalaista tuloa. Tuloista saa-           teistyöhön eri viranomaisten ja elinkeinoelämän
30594: daan vähentää niiden hankkimisesta aiheutuneet          järjestöjen kanssa. Eräillä alueilla onkin päästy
30595: menot. Jos myydään toisen valmistamia tuotteita         konkreettisen toiminnan tasolle.
30596:                                            KK 695/1998 vp                                              3
30597: 
30598:    Verohallinnon harmaaseen talouteen kohdis-            Eräille kirpputoreilla toimiville myyjille voi-
30599: tetut tarkastukset ovat tähän saakka suuntautu-      vat verotuskysymykset olla epäselviä. Verohal-
30600: neet erityisesti rakennus- ja ravintola-alalle.      linto on luonnollisesti pyydettäessä ohjannut täl-
30601: Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että resursseja     laisia henkilöitä. Verohallitus on julkaissut aloit-
30602: ei kaikkiin kohteisiin ole samanaikaisesti käytet-   taville yrittäjille tarkoitetun ohjekirjasen: "Uu-
30603: tävissä. Ammattimaista kirpputoritoimintaa on        den yrittäjän vero-opas", josta saa hyviä ohjeita
30604: kuitenkin tutkittu monilla paikkakunnilla erityi-    siitä, kuinka aloittavan yrittäjän tulee toimia.
30605: sesti verotoimistojen toimesta. Tällöin on havait-   Ohjeessa neuvotaan muun muassa, kuinka aloit-
30606: tu, että kaikkea veronalaista kirpputorikauppaa      tamisilmoitus tehdään ja selvitetään tuloverotus-
30607: ei ole ilmoitettu verotuksessa. On myös epäiltä-     ta ja arvonlisäverovelvollisuutta sekä annetaan
30608: vissä, että kirpputoreilla myydään varastettua tai   ohjeita verotusmenettelystä.
30609: laittomasti maahan tuotua tavaraa.                       Edellä mainituin tavoin eri viranomaiset oh-
30610:    Verohallinto jatkaa harmaan talouden torju-       jaavat ja valvovat sinällään hyväksi koettua,
30611: mista. Koska kirpputorikauppa näyttää sisältä-       mutta osittain harmaan talouden piirteitä saa-
30612: vän myös tämän kaltaista toimintaa, tullaan          nutta kirpputoritoimintaa. Hallitus seuraa kirp-
30613: kirpputoreja myös vastaisuudessa tarkastamaan        putoritoiminnan ja huutokauppatoiminnan ke-
30614: eri puolilla maata käytettävissä olevien resurs-     hitystä ja valmistelee tarvittaessa uusia toimenpi-
30615: sien puitteissa. Tarkastukset voidaan tarvittaessa   teitä taistelussa harmaan talouden tätäkin ilmen-
30616: toimittaa yhteistyössä poliisihallinnon kanssa.      tymää vastaan.
30617: 
30618:      Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1998
30619: 
30620:                                                                            Ministeri Jouko Skinnari
30621: 4                                            KK 695/1998 vp
30622: 
30623: 
30624: 
30625: 
30626:                                          Tili Riksdagens Talman
30627: 
30628:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            gör inkomsterna av produkterna skattepliktig
30629: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande            inkomst för säljaren. Från inkomsterna får dras
30630: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        av utgifterna för förvärvandet av dem. Om man
30631: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-           säljer produkter som någon annan tillverkat eller
30632: mål nr 695:                                            säljer varor - begagnade eller nya - som man
30633:                                                        köpt av någon annan, är en sådan försäljning
30634:           Ämnar Regeringen inleda en effektive-        skattepliktig, oberoende av om den sker spora-
30635:        ring av beskattarens tillsyn över lopp-         diskt. I fråga om inkomsterna och utgifterna av
30636:        marknader och auktioner till dendel som         denna typ av verksamhet måste man göra anteck-
30637:        det vid dessa evenemang säljs sådana            ningar och föra anteckningsbok.
30638:        skattepliktiga nya varor för vilka skatt           Försäljningen på loppmarknader blir en nä-
30639:        borde betalas till statens bottenlösa kas-      ringsverksamhet för säljaren i sådana fall, när
30640:        sa?                                             försäljningen sker kontinuerligt och systematiskt
30641:                                                        och när omsättningen av den är betydande. En
30642:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          näringsidkare är bokföringsskyldig. Inkomsten
30643: anföra följande:                                       beskattas i enlighet med lagen om beskattning av
30644:                                                        inkomst av näringsverksamhet.
30645:    Antalet loppmarknader och frivilliga auktio-           I fråga om mervärdesbeskattningen är den
30646: ner har under de senaste åren ökat markant. Nya        som säljer varor eller tjänster skattepliktig enbart
30647: försäljningsställen har uppstått i toroma affårslo-    om försäljningen bedrivs i form av affårsverk-
30648: kaler, industrifastigheter och lager. Under den        samhet. Försäljning i liten skala betraktas inte
30649: varma årstiden anordnas loppmarknader också            som affårsverksamhet. Om den skattepliktiga
30650: utomhus i samband med torgförsäljning och på           försäljningen sammantaget överstiger 50 000
30651: andra lämpliga platser.                                mark anses det att verksamheten bedrivs i form
30652:    Skattelagstiftningen innehåller inga särskilda      av affårsverksamhet och då är försäljaren mer-
30653: bestämmelser om loppmarknadshandel och auk-            värdesskattepliktig.
30654: tioner. Därför utgör försäljningsinkomsterna              Den ökade försäljningen via loppmarknader
30655: från loppmarknader och auktioner i regel skatte-       och auktioner har eventuellt lett till att vissa
30656: pliktig inkomst i enlighet med de allmänna be-         företagare som inte följer bestämmelserna har
30657: stämmelserna om beskattning av inkomst.                blivit verksamma inom den här sektorn. Dessa
30658:    Med traditionellloppmarknadshandel torde i          företagare kan sakna både anteckningsbok och
30659: allmänhet avses försäljning av använt bohag t.ex.      bokföring. Likaså kan deras skattedeklaration
30660: begagnade kläder, husgeråd och möbler. An-             sakna uppgifter om försäljningsvinsterna och
30661: skaffningspriset på dessa varor är i regel högre än    skyldigheten att betala mervärdesskatt vara för-
30662: försäljningspriset, vilket innebär att skattepliktig   summad.
30663: inkomst inte uppkommer. Om försäljningsvinst              1 samhället har man under den senaste tiden
30664: emellertid uppstår i denna handel, är vinsten i        fåst allt större avseende vid de negativa verkning-
30665: enlighet med 48 § inkomstskattelagen skattefri         arna av den s.k. grå ekonomin. Det är inte fråga
30666: om vinsten under skatteåret uppgår till högst          om enbart förlorade skatteintäkter och missbruk
30667: 30 000 mk. Bestämmelsen gäller enbart försälj-         av socialförmåner, utan också om konkurrens-
30668: ning av sedvanligt bohag som varit i säljarens         neutraliteten på ett flertal områden inom nä-
30669: egen eller hans familjs användning. Däremot            ringslivet. Regeringen har därför ansett att av-
30670: omfattar den skattefria försäljningen av bohag         värjandet av den grå ekonomin är en viktig upp-
30671: inte försäljning av bilar, båtar eller värdefulla      gift. Statsrådet har den 5 februari 1996 fattat ett
30672: konstföremål.                                          principbeslut om regeringens handlingsprogram
30673:    Om man på loppmarknader eller auktioner             för minskande a v den ekonomiska brottsligheten
30674: säljer produkter som man själv tillverkat, så ut-      och grå ekonomin. 1 programmet förpliktas de
30675:                                              KK 695/1998 vp                                           5
30676: 
30677: olika förvaltningsgrenarna att vidta åtgärder och      den att på olika håll i landet inspekteras inom
30678: att samverka samt stötta näringslivets interna         ramen för de tili buds stående resurserna. Vid
30679: åtgärder i saken.                                      behov kan inspektionerna förrättas i samarbete
30680:    Avslöjandet och avvärjandet av den grå eko-         med polisförvaltningen.
30681: nomin tillhör också skatteförvaltningens tyngd-           F ör en del försäljare på loppmarknaderna kan
30682: punktsområden. Skattestyrelsen har i detta syfte       beskattningsfrågorna vara oklara. Skatteförvalt-
30683: försökt inleda samarbete med olika myndigheter         ningen har givetvis instruerat dessa personer, om
30684: och med organisationerna inom näringslivet. På         de så önskat. För nyetablerade företagare har
30685: en del punkter har konkreta resultat också upp-        skattestyrelsen publicerat guiden "Skattehand-
30686: nåtts.                                                 bok för nya företagare" som innehåller nyttiga
30687:    Närdet gäller den grå ekonomin har skatteför-       anvisningar om hur den nyetablerade företaga-
30688: valtningens inspektioner hittills koncentrerats tili   ren skall agera. Av anvisningarna framgår bl.a.
30689: framför allt byggnads- och restaurangbran-             hur en begynnelseanmälan görs. 1 guiden be-
30690: schen. Detta beror i första hand på att resurserna     skrivs också inkomstbeskattningen och moms-
30691: inte förslår tili inspektioner på alla håll och sam-   skyldigheten samt ges råd om beskattningsförfa-
30692: tidigt. Den yrkesmässiga loppmarknadshandeln           randet.
30693: har dock på många orter kartlagts på åtgärd av            Myndigheterna leder och övervakar på ovan
30694: framför allt skattebyråerna. Härvid har det visat      nämnt sätt den i och för sig positiva loppmark-
30695: sig att all skattepliktig loppmarknadshandel inte      nadsverksamheten, som dock på en del punkter
30696: har uppgetts i beskattningen. Det finns också          har fått drag av den grå ekonomin. Regeringen
30697: skäl att misstänka att det på loppmarknaderna          följer utvecklingen inom loppmarknads- och
30698: säljs stulna och olagligt importerade varor.           auktionssektorn samt bereder vid behov nya åt-
30699:    Skatteförvaltningen fortsätter att motarbeta        gärder i kampen mot också detta fenomen för-
30700: den grå ekonomin. Eftersom loppmarknadshan-            knippat med den ekonomiska gråzonen.
30701: deln förefaller att innehålla element också av den
30702: typen, kommer loppmarknaderna också i framti-
30703: 
30704:      Helsingforsden 23 juni 1998
30705: 
30706:                                                                             Minister Jouko Skinnari
30707:                                           KK 696/1998 vp
30708: 
30709: Kirjallinen kysymys 696
30710: 
30711: 
30712: 
30713: 
30714:                                  Sulo Aittoniemi /kesk: Ruotsalaisten ja suomalaisten yritysten yh-
30715:                                      teenliittymien tavoitteista
30716: 
30717: 
30718:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
30719: 
30720:     Suomi liittyi euroalueeseen joukossa ja mak-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30721: saa siitä ainakin yli kahden miljardin markan       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30722: siirtymäkustannukset Ruotsi ei liittynyt, vaan      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30723: viisaana peesailee perässä ja noukkii marjat pul-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30724: lasta. Taktiikkakin on selvä. Ruotsalainen firma
30725: niin sanotusti fuusioituu suomalaisen firman                  Onko Hallitus kiinnittänyt huomiota
30726: kanssa, kuten esimerkiksi Stora-Enso-fuusiossa,            esimerkiksi Stora-Enso-fuusiota innolla
30727: eli säilyttää osake-enemmistön ja määräysvallan.           eteenpäin viedessään siihen, miten ruot-
30728: Samalla se hankkii myös mahdollisuuden toimiin             salaiset firmat käyttävät suomalaisia hy-
30729: europohjaisesti, koska fuusion toisen osapuolen            väkseen mahdollisten euroetujen hankki-
30730: sijainti on euroalueella.                                  misessa avaamalla yhtiöostojen kautta
30731:     Varsin ovelaa meininkiä, mutta harmittaa,              kanavan euroalueeseen ilman sen enem-
30732: koska Ruotsi on muutenkin kaikessa vienyt Suo-             piä Iiittymiskustannuksia?
30733:  mea kuin pässiä narussa.
30734: 
30735:      Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1998
30736: 
30737:                                        Sulo Aittaniemi /kesk
30738: 
30739: 
30740: 
30741: 
30742:  280043
30743: 2                                          KK 696/1998 vp
30744: 
30745: 
30746: 
30747: 
30748:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
30749: 
30750:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tuminen euroalueeseen ei ole ollut ensisijainen
30751: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         syy yhtiöiden fuusiohankkeeseen. Yritykset itse
30752: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-      ovat korostaneet varsinkin mittakaavaetujen ja
30753: le jäsenelle kansanedustaja Sulo Aittaniemen          synergiaetujen merkitystä fuusion taustalla, eikä
30754: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 696:         tätä arviota ole syytä epäillä.
30755:                                                           Yritysten välinen kansainvälinen kilpailuhan
30756:           Onko Hallitus kiinnittänyt huomiota         on kiristynyt globalisoitumisen myötä jatkuvas-
30757:        esimerkiksi Stora-Enso-fuusiota innolla        ti, ja siinä kilpailussa koko on eräs keskeinen
30758:        eteenpäin viedessään siihen, miten ruot-       menestykseen vaikuttava tekijä. Tämä koskee
30759:        salaiset firmat käyttävät suomalaisia hy-      ennen kaikkea pääomavaltaista metsäteollisuut-
30760:        väkseen mahdollisten euroetujen hankki-        ta, jossa pienet yritykset uhkaavat jäädä muiden
30761:        misessa avaamalla yhtiöostojen kautta          yritysten jalkoihin. Ne eivät pysty kantamaan
30762:        kanavan euroalueeseen ilman sen enem-          suuriin sijoituksiin liittyviä riskejä ja se on kas-
30763:        piä liittymiskustannuksia?                     vun kannalta luonnollisesti ongelmallista.
30764:                                                           Täysin poissuljettua ei tietenkään ole, että
30765:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Suomen osallistuminen talous- ja rahaliittoon on
30766: vasti seuraavaa:                                      edistänyt hienokseltaan esillä olevaa fuusiohan-
30767:                                                       ketta. On vain vaikea ymmärtää, mitä väärää tai
30768:   Tehtyyn kysymykseen sisältyy valitettavan           tuomittavaa siihen voisi sitten liittyä. Se vain
30769: paljon asiattomuuksia ja katteettomia väitteitä.      osoittaisi, että eurooppalaiset yritykset arvosta-
30770: Hallitus ei ole ajanut innolla Stora-Enso-            vat euroaluetta toimintaympäristönä ja halua-
30771: fuusiota, vaan katsonut, että yhtiöiden itsensä       vat hyödyntää tehostuvien ja kehittyvien yhteis-
30772: ehdottama järjestely on niiden esittämistä syistä     markkinoiden etuja. Monet selvitykset osoitta-
30773: mahdollinen.                                          vat, että edut ovat varsinkin pitkällä aikavälillä
30774:    Lisäksi on täysin ilmeistä, että Suomen osallis-    tuntuvia.
30775: 
30776:      Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta 1998
30777: 
30778:                                                               Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
30779:                                            KK 696/1998 vp                                            3
30780: 
30781: 
30782: 
30783: 
30784:                                        Tili Riksdagens Talman
30785: 
30786:   1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen          orsaken tili fusionen. Företagen själva har sär-
30787: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          skilt betonat betydelsen av fördelarna med stor-
30788: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      skalighet och synergism som bakomliggande or-
30789: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-         saker tili fusionen och det finns ingen anledning
30790: mål nr 696:                                          att tvivla på denna bedömning.
30791:                                                         Den internationella konkurrensen företagen
30792:           Har Regeringen när den med iver ver-       emellan har hela tiden ökat i takt med globaliser-
30793:        kat för t.ex. fusionen av Stora och Enso      ingen och i denna konkurrens är storleken en
30794:        fåst uppmärksamhet vid hur svenska fö-        bidragande faktor tili framgång. Detta gäller
30795:        retag utnyttjar finländska när det gäller     framför allt den kapita1intensiva skogsindustrin
30796:        att skaffa sig eventuella fördelar i fråga    inom viiken små företag hotas bli överkörda av
30797:        om euron genom att via företagsinköp          andra företag. De klarar inte av de risker som är
30798:        öppna en kana! tili euroområdet utan          förknippade med stora investeringar och detta är
30799:        större anslutningskostnader?                  naturligtvis problematiskt vad tillväxten beträf-
30800:                                                      far.
30801:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Helt uteslutet är det förstås inte att Finlands
30802: anföra följande:                                     med1emsskap i den ekonomiska och monetära
30803:                                                      unionen bidragit en aning tili fusionen. Det är
30804:    1 det ställda spörsmålet ingår beklagligt myck-   bara svårt att förstå vad som är fel eller fördö-
30805: et osakligheter och påståenden utan täckning.        mande med det. Fusionen visar bara att europeis-
30806: Regeringen har inte ivrigt verkat för fusionen av    ka företag uppskattar euroområdet som verk-
30807: Stora och Enso, utan den har ansett att de arran-    samhetsmiljö och att de vill utnyttja de fördelar
30808: gemang som företagen själva föreslagit är tänk-      som den gemensamma marknaden kan erbjuda
30809: bara.                                                när den effektiveras och utvecklas. Många utred-
30810:    Dessutom är det helt klart att Finlands med-      ningar visar att fördelarna i synnerhet på lång
30811: verkan i euroområdet inte har varit den främsta      sikt är påtagliga.
30812:      Helsingfors den 1 juli 1998
30813: 
30814:                                                                  Inrikesminister Jan-Erik Enestam
30815:                                            KK 697/1998 vp
30816: 
30817: Kirjallinen kysymys 697
30818: 
30819: 
30820: 
30821: 
30822:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Suomalaisen juomaveden viennistä ulko-
30823:                                       maille
30824: 
30825: 
30826:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
30827: 
30828:     Puhtaasta juomavedestä on monella suunnal-       ruotsalaiset ovat menestyksen seurauksena osta-
30829: la maailmaa huutava puute, jopa rikkaissa Sau-       neet sen osake-enemmistön.
30830: deissa. Aina fiksut norjalaiset ovat keksineet tä-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30831: mänkin asian ja hinailevat valtavissa muovipus-      tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
30832: seissa juomavettä Saudi-Arabiaan. Harmittaa          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30833: norjalaisten kekseliäisyys niin, että tekisi mieli   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30834: mennä tuikkaamaan reikä pussin kylkeen Atlan-
30835: tilla.                                                        Olisiko Hallituksen mielestä Suomella
30836:     Suomi on kymmenien tuhansien järvien maa.               Norjan tavoin mahdollisuuksia makean
30837: Mutta ei tämä vielä mitään, sillä meillä on suun-           veden vientiin ulkomaille suuremmassa
30838: naton määrä lähteitä ja suuret pohjavesivarat               mittakaavassa, ja
30839:  Puhtaan juomaveden vienti Suomesta muualle                   mitä Hallitus aikoo tämän vientibis-
30840:  saattaisi olla tulevaisuuden bisnes, esim. Oy              neksen liikkeelle saamiseksi tehdä?
30841:  Vientivesi, myöhemmin Oy Vientivesi AB, kun
30842: 
30843:      Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1998
30844: 
30845:                                         Sulo Aittaniemi /kesk
30846: 
30847: 
30848: 
30849: 
30850:  280043
30851: 2                                         KK 697/1998 vp
30852: 
30853: 
30854: 
30855: 
30856:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
30857: 
30858:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       markkaa. Vientitoiminta on siis varsin pienimuo-
30859: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        toista. Suomalaisen juomaveden viennille on kui-
30860: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tenkin olemassa selkeät kasvuedellytykset, jos-
30861: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       kin kyseessä on toisaalta varsin kilpailtu toimi-
30862: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        ala.
30863: n:o 697:                                                 Vientiä harjoittavan tai aloittavan yrityksen
30864:                                                      käytettävissä on varsin laajaneuvontapalvelu-ja
30865:          Olisiko Hallituksen mielestä Suomella       tuki verkosto. Yritys voi ottaa yhteyttä sijainti-
30866:        Norjan tavoin mahdollisuuksia makean          alueensa työvoima- ja elinkeinokeskukseen, jos-
30867:        veden vientiin ulkomaille suuremmassa         ta voi saada neuvontaa ja tukea erilaisissa vien-
30868:        mittakaavassa, ja                             tiin liittyvissä kysymyksissä (vientiasiamiespal-
30869:          mitä Hallitus aikoo tämän vientibis-        velut, rahoitus- ja takuupalvelut, teknologiset
30870:        neksen liikkeelle saamiseksi tehdä?           kysymykset jne.) Suomen Ulkomaankauppalii-
30871:                                                      ton palvelut kotimaassa sekä ulkomailla toimiva
30872:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kaupallisten sihteerien verkosto ovat niin ikään
30873: vasti seuraavaa:                                     yritysten käytettävissä. Kaupalliset sihteerit pal-
30874:                                                      velevat suomalaisia yrityksiä nykyään 49 eri
30875:    Useat suomalaiset yritykset harjoittavat paka-    maassa. Lisäksi vientiä aloittava tai uusille mark-
30876: tun (pullotetun) veden vientitoimintaa. Vuonna       kina-alueille suuntaava yritys voi hakea kauppa-
30877: 1997 Suomesta vietiin puHotettua vettä (vesi, ki-    ja teollisuusministeriöitä kansainvälistymistukea
30878: vennäisvesi, hiilihapotettu, maustettu, sokeroitu    mm. vientivalmiuksiensa parantamiseen sekä eri-
30879: vesi) tullin antamien tietojen mukaan n. 6,5 mil-    tyyppisiin vientimarkkinoinnista aiheutuviin ku-
30880: joonaa litraa arvoltaan noin 20 miljoonaa             luihin.
30881: 
30882:      Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1998
30883: 
30884:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
30885:                                              KK 697/1998 vp                                                3
30886: 
30887: 
30888: 
30889: 
30890:                                          Tili Riksdagens Talman
30891: 
30892:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-            De företag som bedriver exportverksamhet el-
30893: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          ler tänker börja med det har tili sitt förfogande ett
30894: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        tämligen omfattande nätverk som omfattar råd-
30895: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr           givning, tjänster av olika slag och stöd. Ett före-
30896: 697:                                                    tag kan vända sig tili den regionala arbetskrafts-
30897:                                                         och näringscentralen där man kan få råd och stöd
30898:           Anser Regeringen att Finland i likhet         i olika slags frågor som gäller exporten (tjänster
30899:        med Norge skulle ha möjlighet att expor-         av exportombudsmän, finansierings- och garan-
30900:        tera sötvatten i en större skala, och            titjänster, frågor som gäller teknologin etc.).
30901:           vad ämnar Regeringen göra för att sät-        Dessutom kan företag använda sig av de tjänster
30902:        ta fart på denna exporthandel?                   som Finlands Utrikeshandelsförbund tillhand-
30903:                                                         håller i hemlandet samt nätverket av handelsse-
30904:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           kreterare utomlands. Nuf6rtiden finns det han-
30905: anföra följande:                                        delssekreterare, som betjänar finländska företag,
30906:                                                         i 49 länder. Dessutom kan ett företag som skall
30907:    Flera finländska företag sysslar med export av       inleda sin exportverksamhet eller som planerar
30908: förpackat vatten (tappat på flaska). År 1997 ex-        att träda in på en ny marknad hos handels- och
30909: porterade Finland enligt uppgifter från tullen ca       industriministeriet ansöka om internationalise-
30910: 6,5 miljoner liter vatten på flaska (vatten, mine-      ringsstöd bl.a. för att förbättra sina fårdigheter
30911: ralvatten, kolsyrat, kryddat, sockrat vatten) tili      att bedriva export och att täcka olika typer av
30912: ett värde av ca 20 miljoner mark. Det rör sig alltså    kostnader som medförs av exportmarknadsför-
30913: om export i rätt liten skala. Det finns dock klara      ingen.
30914: förutsättningar för ökad export av dricksvatten
30915: från Finland men å andra sidan är det fråga om
30916: en bransch där konkurrensen är rätt hård.
30917: 
30918:      Helsingforsden 23 juni 1998
30919: 
30920:                                                        Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
30921:                                            KK 698/1998 vp
30922: 
30923: Kirjallinen kysymys 698
30924: 
30925: 
30926: 
30927: 
30928:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Kansalaisten toimeentulosta
30929: 
30930: 
30931: 
30932:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
30933: 
30934:    Tiistai-iltana kuluvalla viikolla eräs ruotsin-   hyvinvointiyhteiskunta ja että meidän pitää vaa-
30935: kielinen televisio-ohjelma pysähdytti ajattele-      lia ja viedä Eurooppaan pohjoismaista hyvin-
30936: maan, mihin suomalainen yhteiskunta on me-           vointia.
30937: nossa. Ohjelmassa näytettiin, miten yhä kasvava         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30938: määrä ihmisiä käy noutamassa elintarvikepus-         tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
30939: sinsa Pelastusarmeijan ja eräiden yksityisten hy-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30940: väntekeväisyysyhdistysten ruokajonoista. Yh-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30941: teiskunnan antaman tuen lisäksi se riittää vain
30942: siihen, että saa kerran päivässä jotakin vatsaansa             Kun Suomi on siirtämässä köyhäin-
30943: ja nukkua jossakin murjussa. Ministereiden ta-              apua kirkon ja vapaaehtoisjärjestöjen
30944: holta on jo alettu avoimesti puhua siitä, että              kontolle ja jonot niiden avustuskohteissa
30945: esimerkiksi kirkon pitäisi ottaa entistä suurempi           koko ajan kasvavat samaan aikaan kun
30946: vastuu maan vähäosaisista. Samaan aikaan osa                osa kansasta kierittelee rahassa, onko
30947: kansasta uuden tulonjaon myötä kieriskelee ra-              meillä syytä enää puhua oikeudenmukai-
30948: hassa.                                                      sesta hyvinvointiyhteiskunnasta ja poh-
30949:    Juhlapuheissa puhutaan yhä, että Suomi on                joismaisesta hyvinvointimallista?
30950: 
30951:      Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1998
30952:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
30953: 
30954: 
30955: 
30956: 
30957: 280043
30958: 2                                            KK 698/1998 vp
30959: 
30960: 
30961: 
30962: 
30963:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
30964: 
30965:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         komme on 1990-luvun puoliväliä koskevissa ver-
30966: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tailuissa todettu olevan eräs OECD-maiden ta-
30967: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        saisimmista.
30968: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-             Tilastotiedot ja erilaiset selvitykset valmistu-
30969: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          vat yleensä hieman nykyhetkeä jäljessä. On sel-
30970: n:o 698:                                               vää, että edellä mainittu joukkotyöttömyys on
30971:                                                        lisännyt tulonjaon epätasaisuutta. Tuoreimpien
30972:           Kun Suomi on siirtämässä köyhäin-            vuotta 1996 koskevien tietojen mukaan tuloerot
30973:        apua kirkon ja vapaaehtoisjärjestöjen           ovat hieman kasvaneet edelliseen vuoteen näh-
30974:        kontolle ja jonot niiden avustuskohteissa       den, mutta tulonjako on kuitenkin säilynyt edel-
30975:        koko ajan kasvavat samaan aikaan kun            leen kansainvälisesti katsoen tasaisena.
30976:        osa kansasta kierittelee rahassa, onko              Kysymyksessä viitataan pohjoismaiseen hy-
30977:        meillä syytä enää puhua oikeudenmukai-          vinvointimalliin ja kysytään epäsuorasti, ollaan-
30978:        sesta hyvinvointiyhteiskunnasta ja poh-         ko siitä luopumassa. Pohjoismainen hyvinvointi-
30979:        joismaisesta hyvinvointimallista?               valtio perustuu paitsi sosiaalisia riskejä tasaaviin
30980:                                                        tulonsiirtoihin myös kaikkien saatavilla oleviin
30981:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           eli ns. universaalisiin peruspalveluihin. Koko jär-
30982: vasti seuraavaa:                                       jestelmän taloudellisen pohjan takaajana on kor-
30983:                                                        kea työhönosallistumisaste. Hallituksen toimen-
30984:     Edellisen, pääministeri Esko Ahon hallituksen      piteiden tavoitteena on juurijärjestelmän kulma-
30985: toimiaikana Suomi ajautui rauhanaikaisen histo-        kiveneli korkean työllisyysasteen saavuttaminen
30986: riansa vaikeimpaan taloudelliseen lamaan. La-          ja sitä kautta hyvinvointivaltion säilyttäminen.
30987: man seurauksena meille syntyi ennenkokematon           Tämän hyvinvointivaltion ansiota on, että laaja-
30988: työttömyys, jonka uutena, yhteiskunnallisia on-        mittaisen köyhyyden leviäminen suomalaiseen
30989: gelmia kärjistävänä tekijänä on ollut pitkäaikais-     yhteiskuntaan on voitu estää lamasta huolimat-
30990: työttömien suuri määrä. Tätä aikaisemmin pit-          ta.
30991: käaikaistyöttömyys ei Suomessa ollut erityisen             Kysymyksessä tuodaan esiin, että kirkon ja
30992: merkittävää. Joukkotyöttömyys seurannaisil-            vapaaehtoisjärjestöjen toimesta tehdään arvo-
30993: miöineen on asettanut sosiaaliturvajärjestel-          kasta työtä huono-osaisen väestön keskuudessa.
30994: mämme ennalta-arvaamattomien haasteiden                Tämän työn rooli on toimia lähinnäjulkisenjär-
30995: eteen. Tilannetta on lisäksi kärjistänyt suuri val-    jestelmän täydentäjänä. On syytä korostaa, että
30996: tion velka, joka jäi nykyiselle hallitukselle perin-   perusturvasta ja sen riittävästä tasosta huolehtii
30997: tönä edelliseltä.                                      nyt ja tulevaisuudessa julkinen sektori. Kuiten-
30998:    Tässä tilanteessa hallitus otti päätehtäväkseen     kin elävässä elämässä esiintyy tilanteita, joihin
30999: työllisyystilanteen merkittävän parantamisen ja        parhainkaan taloudellinen tukijärjestelmä ei voi
31000: valtion velkaantumisen kurissa pitämisen. Vii-         tuoda riittävää apua kansalaisten ongelmiin.
31001: meksi mainitun tavoitteen saavuttaminen on             Kansalaisyhteiskunnan luonteen mukaista on
31002: merkinnyt myös sosiaaliturvan leikkauksia, jot-        tällöin, että ihmisiä voidaan tukea myös vapaa-
31003: ka on kuitenkin pyritty toteuttamaan siten, että       ehtoistyön pohjalta. Kuitenkin jo hallitusmuo-
31004: hyvinvointivaltion perusta ei vaarantuisi.             don mukaan julkisen vallan tulee taata jokaiselle
31005:     Kansainvälisissä vertailuissa (OECD) suoma-        vähintään välttämätön toimeentulo ja huolenpi-
31006: laisen perusturvan tason on todettu olevan hyvää       to.
31007: eurooppalaista tasoa. Mikäli perusturvamme ta-             Lisäksi on syytä todeta, että sosiaali- ja ter-
31008: soa verrataan työssä käyvien nettoansioihin, on        veysministeriössä on jo muutaman vuoden ajan
31009: sen vertailuissa todettu olevan eräs korkeimmis-       toiminut kansliapäällikön vetämä syrjäytymisen
31010: ta. Jos taas vertailu tehdään perusturvan ostovoi-     estämistä käsittelevä epävirallinen työryhmä.
31011: malla kussakin maassa, on perusturvamme hy-            Työryhmä on myös järjestänyt yhteistapaamisia
31012: vää eurooppalaista keskitasoa. Myös tulonja-           kansalaisjärjestöjä edustavan Suomen köyhyy-
31013:                                            KK 698/1998 vp                                           3
31014: 
31015: denvastaisen verkoston (EAPN-FIN) kanssa.            menpiteitä syrjäytymisen vastaisessa työssä. Näi-
31016: Näissä tapaamisissa on voitu ansiokkaana taval-      den keskustelujen yhteydessä on sovittu niiden
31017: lajäsentääjulkisen sektorin ja järjestökentän toi-   jatkamisesta myös tulevaisuudessa.
31018: 
31019:      Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 1998
31020: 
31021:                                                                   Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
31022: 4                                           KK 698/1998 vp
31023: 
31024: 
31025: 
31026: 
31027:                                         Tili Riksdagens Talman
31028: 
31029:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           länderna visar att vårt är p å en god genomsnittlig
31030: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande           europeisk nivå. Också vår inkomstfördelning har
31031: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       vid jämförelser som gäller mitten av 1990-talet
31032: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-          konstaterats vara en av de jämnaste i OECD-
31033: mål nr 698:                                           länderna.
31034:                                                           Statistiska uppgifter och olika slag av utred-
31035:           Har vi, nu när Finland håller på att        ningar blir i allmänhet klara något senare än den
31036:        skjuta över en del av fattighjälpen på kyr-    tidpunkt de gäller. Det är klart att den ovan
31037:        kan och frivilligorganisationerna och kö-      nämnda massarbetslösheten har lett till en mera
31038:        erna vid deras hjälpstationer hela tiden       ojämn inkomstfördelning. Enligt de fårskaste
31039:        växer, samtidigt som en del av folket vält-    uppgifterna, som gäller 1996, har inkomstskill-
31040:        rar sig i pengar, längre orsak att tala om     naderna ökat något jämfört med det föregående
31041:        det rättvisa välfårdssamhället och den         året, men inkomstfördelningen har ändå förblivit
31042:        nordiska välfårdsmodellen?                     jämn internationellt sett.
31043:                                                           1 spörsmålet hänvisas till den nordiska väl-
31044:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         fårdsmodellen och frågas indirekt om man håller
31045: anföra följande:                                      på att slopa den. Den nordiska välfårdsstaten
31046:                                                       grundar sig inte bara på inkomstöverföringar för
31047:    Under mandatperioden för den föregående            utjämning av sociala risker utan också på s.k.
31048: regeringen, dvs. statsminister Esko Ahos re-          universell basservice somalla skall ha tillgång tili.
31049: gering, drabbades Finland av den värsta ekono-        Ett högt arbetskraftstal garanterar den ekono-
31050: miska depressionen i vårt lands fredstida histo-      miska basen för hela systemet. Målet för reger-
31051: ria. Som en följd av depressionen uppstod hos oss     ingens åtgärder är uttryckligen att stärka hörn-
31052: en aldrig tidigare skådad arbetslöshet, och de        stenen i systemet, dvs. att uppnå en hög syssel-
31053: samhälleliga problemen har ytterligare tillspet-      sättningsnivå, och därigenom möjliggöra bibe-
31054: sats av en annan ny faktor, det stora antalet         hållandet av välfårdsstaten. Det är denna väl-
31055: långtidsarbetslösa. Tidigare hade långtidsarbets-     fårdsstats förtjänst att man trots depressionen
31056: lösheten inte varit särskilt betydande i vårt land.   har kunnat förhindra en omfattande spridning av
31057: Massarbetslösheten och dess följdverkningar har       fattigdomen i det finländska samhället.
31058: ställt vårt system för social trygghet inför utma-        1 spörsmålet sägs att kyrkan och frivilligorga-
31059: ningar som ingen kunnat förutse. Situationen har      nisationerna gör ett värdefullt arbete bland den
31060: ytterligare tillspetsats av den stora statsskulden,   sämre lottade delen av befolkningen. Detta arbe-
31061: som den nuvarande regeringen fick ärva av den         te skall närmast ses som ett komplement tili det
31062: föregående.                                           offentliga systemet. Det är skäl att understryka
31063:    1 detta läge tog regeringen det som sin huvud-     att det är den offentliga sektorn som nu och
31064: uppgift att förbättra sysselsättningsläget väsent-    framöver skall ansvara för grundskyddet och en
31065: ligt och att hålla statens skuldsättning under kon-   tillräcklig nivå i fråga om detta. Det förekommer
31066: troll. Det sistnämnda målet har också inneburit       dock situationer i livet då inte ens det bästa sys-
31067: nedskärningar i socialskyddet. Man har dock           tem för ekonomiskt stöd kan ge medborgarna
31068: strävat efter att göra dessa nedskärningar på ett     tillräcklig hjälp. Det ligger då i medborgarsam-
31069: sådant sätt att grunden för välfårdsstaten inte       hällets natur att människor kan hjälpas också
31070: äventyras.                                            genom frivilligarbete. Redan regeringsformen
31071:    Vid en internationell jämförelse (OECD) har        säger dock att det allmänna skall garantera var
31072: det konstaterats att vårt grundskydd befinner sig     och en minst en oundgänglig utkomst och om-
31073: på en god europeisk nivå. Om vårt grundskydd          sorg.
31074: jämförs med nettoinkomsten för dem som arbe-              Det är dessutom skäl att nämna att en inoffi-
31075: tar, är det ett av de högsta. En jämförelse av        ciell arbetsgrupp vid social- och hälsovårdsmini-
31076: köpkraften i fråga om grundskyddet i de olika         steriet under kanslichefens ledning redan i några
31077:                                         KK 698/1998 vp                                            5
31078: 
31079: års tid har behandlat frågan om f6rhindrande av   har man på ett förtjänstfullt sätt kunnat struktu-
31080: utslagning. Arbetsgruppen har också ordnat ge-    rera den offentliga sektorns och organisationer-
31081: mensamma möten med det finländska nätverk         nas åtgärder i arbetet mot utslagning. I samband
31082: mot fattigdom (EAPN-FIN) som företräder           med dessa diskussioner har man kommit överens
31083: medborgarorganisationerna. Vid dessa möten        om att de skall fortsätta också framöver.
31084: 
31085:      Helsingforsden 25 juni 1998
31086: 
31087:                                                                 Minister Terttu Huttu-Juntunen
31088:                                            KK 699/1998 vp
31089: 
31090: Kirjallinen kysymys 699
31091: 
31092: 
31093: 
31094: 
31095:                                   Säde Tahvanainen /sd ym.: Nuorten elinolojen parantamisesta
31096: 
31097: 
31098: 
31099:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
31100:    Nuorisotyölain (235/1995) 1 §:n mukaan tar-       ja nuorten työttömyys on edelleen noin kaksin-
31101: koituksena on "parantaa nuorten elinoloja ja         kertainen aikuisväestöön verrattuna. Nuorten
31102: luoda edellytyksiä nuorten kansalaistoiminnal-       alle 30-vuotiaiden osuus on toimeentulotuki-
31103: le". Nuorisotyölaissa ei kuitenkaan yksilöidä        asiakkaista 41 prosenttia ja heitä uhkaa yhä suu-
31104: nuorten elinolojen parantamista eikä sitä anneta     remmassa määrin syrjäytyminen yhteiskunnasta.
31105: millekään kunnalliselle hallintokunnalle tehtä-      Vuokra-asuntopula kaupunkikeskuksissa on it-
31106: väksi. Nuorisotyö vain kuuluu kunnan toimi-          senäistyvien nuorten kasvava ongelma. Näiden
31107: alaan. Näin yleisluontoinen nuorten elinoloteh-      ongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan määrätie-
31108: tävän mainitseminen nuorisotyölaissa ei ole vel-     toista kunnallista politiikkaa.
31109: voittanut kuntia toimintaan nuorten elinolojen          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31110: parantamiseksi. Hämeen läänissä vuosilta 1996        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
31111: ja 1997 koottu selvitys "Nuorisotyölain toteutu-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31112: minen Hämeen, Päijät-Hämeen ja Pirkanmaan            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31113: kunnissa" osoitti, että valtaosassa kuntia nuorten
31114: elinolojen parantamiseksi ei tehty mitään tai toi-             Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
31115: met olivat varsin vaatimattomia. Eri lääneissä              siin, jotta kunnat velvoitettaisiin sel-
31116: tehdyt selvitykset ja arviot kuntien toiminnasta            keämmin osallistumaan nuorisotyön jär-
31117: osoittavat samaa. Kuntien toiminta tässä kysy-              jestämiseen ja nuorten elinolojen paran-
31118: myksessä ei vastaa nuorten sukupolven tarpeita              tamiseksi tehtävään työhön esimerkiksi
31119: ja ongelmia. Nuoria on työttömänä lähes 50 000              nuorisotyölakia muuttamalla?
31120: 
31121:      Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1998
31122:                      Säde Tahvanainen /sd                  Riitta Prusti /sd
31123:                      Pia Viitanen /sd                      Irina Krohn /vihr
31124:                                        Tuula Haatainen /sd
31125: 
31126: 
31127: 
31128: 
31129: 280043
31130: 2                                            KK 699/1998 vp
31131: 
31132: 
31133: 
31134: 
31135:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
31136: 
31137:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         niin pajojen määrä kasvoi vuonna 1994 159 pa-
31138: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          jaan ja vuonna 1995 jo 251 pajaan. Nyt näitä
31139: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        pajoja on noin 350. Valtaosa eli noin 95 %on
31140: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Säde Tah-         kuntien omistamia ja kun kunnissa pajat ovat osa
31141: vanaisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        nykyistä nuorisotyöjärjestelmää, niin voidaan
31142: sen n:o 699:                                           perustellusti todeta, että kuntien nuorisotyössä
31143:                                                        on vastattu nuorten elinolojen keskeiseen ongel-
31144:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         maan.
31145:        siin, jotta kunnat velvoitettaisiin sel-           Kuntaliiton tilastojen mukaan kuntien nuori-
31146:        keämmin osallistumaan nuorisotyön jär-          sotoimen käyttömenot ovat kehittyneet seuraa-
31147:        jestämiseen ja nuorten elinolojen paran-        vasti:
31148:        tamiseksi tehtävään työhön esimerkiksi
31149:        nuorisotyölakia muuttamalla?                    1991                 619 milj. mk
31150:                                                        1994                 579 milj. mk
31151:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           1996                 750 milj. mk
31152: vasti seuraavaa:                                       1997                 800 milj. mk (arvio)
31153: 
31154:    Nykyisen nuorisotyölain (235/1995) 1 §:n mu-            Kuntien nuorisotyöhön käyttämät määrära-
31155: kaan lain tarkoituksena on " parantaa nuorten          hat ovat lamavuosien notkahduksen jälkeen kas-
31156: elinoloja ja luoda edellytyksiä nuorten kansalais-     vaneet merkittävästi. Siten näyttäisi siltä, että
31157: toiminnalle". Laki tuli voimaan 1.3.1995. Lain 2       kunnat ovat kohdistaneet määrärahoja aiempaa
31158: §:ssä nuorisotyöllä tarkoitetaan sitä työtä, jolla     enemmän nuorisotyöhön.
31159: parannetaan nuorten elinoloja ja luodaan edelly-          Opetusministeriö on kehittänyt informaatio-
31160: tyksiä nuorisotoiminnalle. Lain 4 §:ssä sääde-         ohjausjärjestelmäänsä siten, että Euroopan neu-
31161: tään, että nuorisotyön toteuttamisesta vastaavat       voston nuorisokomitean pilottihankkeena toteu-
31162: ensisijaisesti valtio, kunnat ja nuorisojärjestöt ja   tettiin vuosina 1995-1997 ns. maatutkimus
31163: että kunnan toimialaan kuuluu nuorisotyö. Nuo-         maamme nuorisopolitiikasta. Opetusministeriö
31164: risotyölakia muutettiin vuoden 1997 alusta siten,      on saanut myös Euroopan neuvoston kansainvä-
31165: että nuorten määrään sidoksissa oleva laskennal-       lisen ryhmän arvion suomalaisesta nuorisopoli-
31166: linen valtionosuus tulee kohdentaa kunnan nuo-         tiikasta. Selvitys suomalaisesta nuorisopolitii-
31167: risotyömenoihin. Siten lainmuutoksella on lisät-       kasta on toimitettu sekä perinteiseen kirjalliseen
31168: ty valtionosuuden sitovuutta nuorisotyötoimen-         muotoon että modernin CD-ROM multimedian
31169: piteisiin.                                             muotoon. Lisäksi opetusministeriön asiantunti-
31170:    Valtionosuuksien kehittämisessä on kuitenkin        jaelimenä toimiva nuorisoasiain neuvottelukun-
31171: ollut yleisenä linjana tiukan normiohjauksen           ta on tuottanut vuosittain kaksi kertaa ilmesty-
31172: purkaminen ja siirtyminen informaatio-ohjauk-          vää nuorisobarometriä sekä kehitellyt yhteis-
31173: seen. Tämä kuntien valtionosuusjärjestelmän            työssä tilastokeskuksen kanssa nuorten elinoloja
31174: muutos vuoden 1993 alussa ajoittui taloudellisen       kuvaavan indikaattorijärjestelmän, jonka avulla
31175: laman oloihin ja siten normiohjauksen purkau-          on mahdollista seurata vuosittain nuorten elin-
31176: tumiseen liittyi kunnissa taloudellisia säästötar-     olojen kehitystä noin 120 eri muuttujan avulla.
31177: peita, jotka kohdistuivat myös nuorisotoimeen.         Parhaillaan on käynnissä indikaattorijärjestel-
31178:    Nuorisotyöttömyys arvioitiin yleisesti ja myös      män alueellistaminen, jonka avulla järjestelmä
31179: kunnissa vaikeimmaksi nuorten elinoloihin liit-        saadaan palvelemaan aikaisempaa paremmin
31180: tyväksi ongelmaksi. Olihan vuosina 1993-1994           nuorten elinolojen kehittämistä kunnissa.
31181: lähes 100 000 nuorta ilman työtä. Kunnat suun-             Useissa kunnissa on kehitelty uuden nuoriso-
31182: tautuivat voimakkaasti nuorten työpajatoimin-          työlain edellyttämään kokonaisvaltaista lähen-
31183: nan kehittämiseen. Kun vuonna 1993 kunnissa            tymistapaa nuorten elinolojen parantamiseksi.
31184: oli 88 työttömille nuorille tarkoitettua työpajaa,     Nuorten elinolojen parantamiseen tähtäävien
31185:                                           KK 699/1998 vp                                            3
31186: 
31187: verkostojen rakentamisen tukeminen kunnissa            Opetusministeriössä ei nähdä tarpeelliseksi
31188: on asetettu opetusministeriön tulosohjauksena       palata nuorisotyölainsäädännössä aikaisempaan
31189: keskeiseksi lääninhallitusten tehtäväksi nuoriso-   normiohjaukseen, mitä merkitsisi nuorisotyölain
31190: toimen alueella.                                    muuttaminen kysymyksessä esitetyllä tavalla.
31191:    Helsingin yliopiston Vantaan täydennyskou-       Nuorten elinoloja voidaan kehittää parhaiten in-
31192: lutuskeskuksen järjestämässä ja opetusministe-      formaatio-ohjauksena ja hyvällä yhteistyöllä
31193: riön rahoittamassa nuorisotyöntekijöiden kol-       kuntien, Kuntaliiton, lääninhallitusten ja maa-
31194: mivuotisessa PD-koulutuksessa (professional         kunnan liittojen kanssa. Kuitenkin joidenkin
31195: development) on ollut lähes sata nuorisotyönte-     nuorisotyön valtakunnallisten kehittämishank-
31196: kijää Suomen kunnista. Koulutuksen keskeinen        keiden, kuten esimerkiksi koululaisten iltapäivä-
31197: sisältö muodostui nuorisotyön strategiakoulu-       toiminnan osalta voidaan harkita erillisten mää-
31198: tuksesta. Tämäkin tukee kokonaisvaltaisen nuo-      rärahojen hankekohtaista kohdentamista kun-
31199: risotyön verkottumista kunnissa.                    nille.
31200: 
31201:      Helsingissä 7 päivänä heinäkuuta 1998
31202: 
31203:                                                             Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
31204: 4                                          KK 699/1998 vp
31205: 
31206: 
31207: 
31208: 
31209:                                        Tili Riksdagens Talman
31210: 
31211:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Ungdomsarbets1ösheten bedömdes allmänt
31212: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande          och även i kommunerna som det svåraste prob1e-
31213: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-      met med de ungas 1evnadsförhållanden. Det var
31214: dagsman Säde Tahvanainen m.fl. undertecknade         ju nästan 100 000 unga som var utan arbete åren
31215: spörsmå1 nr 699:                                     1993-1994. Kommunerna satsade stort på att
31216:                                                      utveck1a verksamheten med ungdomsverkstäder.
31217:           Tänker Regeringen vidta åtgärder för       Medan det 1993 i kommunerna fanns 88 verkstä-
31218:        att å1ägga kommunerna sky1dighet att          der för arbets1ösa unga, så ökade anta1et 1994 till
31219:        k1arare deltai ordnandet av ungdomsar-        159 verkstäder och 1995 redan till251. Nu finns
31220:        bete och i arbete som görs för att förbätt-   det ca 350 sådana verkstäder. Merparten, dvs. ca
31221:        ra de ungas 1evnadsförhållanden, t.ex.        95 % ägs av kommunerna, och då verkstäderna
31222:        genom att ändra 1agen om ungdomsarbe-         är en del av det gällande ungdomsarbetssystemet
31223:        te?                                           kan man med fog konstatera att man i kommu-
31224:                                                      nernas ungdomsarbete har reagerat på det cen-
31225:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt        tra1a prob1emet i de ungas 1evnadsförhållanden.
31226: anföra fö1jande:                                        En1igt Kommunförbundets statistik har
31227:                                                      driftsutgifterna för ungdomsverksamheten i
31228:    En1igt 1 § i 1agen om ungdomsarbete (235/         kommunerna utveck1ats en1igt fö1jande:
31229: 1995) är syftet med 1agen att "förbättra de ungas
31230: 1evnadsförhållanden och skapa förutsättningar        1991                 619 mi1j. mk
31231: för medborgarverksamhet b1and ungdomen".             1994                 579 mi1j. mk
31232: Lagen trädde i kraft den 1 mars 1995. Med ung-       1996                 750 mi1j. mk
31233: domsarbete avses enligt 1agens 2 § sådant arbete     1997                 800 mi1j. mk (uppskattning)
31234: med vars hjä1p man förbättrar de ungas 1evnads-
31235: förhållanden och skapar förutsättningar för ung-        De ans1ag som kommunerna använt för ung-
31236: domsverksamhet. I 1agens 4 § föreskrivs att det i    domsarbete har efter recessionsårens svacka ökat
31237: första hand är staten, kommunerna och ung-           märkbart. Det förefaller alltså som om kommu-
31238: domsorganisationerna som skall svara för ge-         nerna har tillde1at ungdomsarbetet mer ans1ag.
31239: nomförandet av ungdomsarbetet och att ung-              Undervisningsministeriet har utveck1at sitt in-
31240: domsarbetet hör till kommunens verksamhets-          formationsstyrningssystem så att man i form av
31241: område. Lagen om ungdomsarbete ändrades              ett pi1otprojekt inom Europarådets ungdoms-
31242: från ingången av 1997 så att den ka1ky1mässiga       kommitte åren 1995-1997 genomförde en un-
31243: statsande1en som är bunden till anta1et unga skall   dersökning av vårt 1ands ungdomspo1itik. Un-
31244: gå till kommunens utgifter för ungdomsarbete.        dervisningsministeriet har också fått en utvärde-
31245: På det sättet har man genom 1agändringen ökat        ring av den finska ungdomspo1itiken av Europa-
31246: statsande1ens bindning tili åtgärder för ung-        rådets internationella grupp. Utredningen av den
31247: domsarbetet.                                         fin1ändska ungdomspo1itiken har redigerats
31248:    Vid utveck1andet av statsande1arna har den        både i traditionell skriftlig form och som ett mo-
31249: allmänna 1injen emellertid varit att avskaffa den    dernt multimedia på cd-rom. Vidare har de1ega-
31250: stränga normstyrningen och övergå till informa-      tionen för ungdomsärenden, som är ett sakkun-
31251: tionsstyrning. Denna ändring i systemet med          nigorgan vid undervisningsministeriet, årligen
31252: statsande1ar till kommunerna i början av 1993        producerat en ungdomsbarometer som utkom-
31253: sammanföll med förhållandena under den eko-          mer två gånger om året samt i samråd med statis-
31254: nomiska recessionen och så1unda sammankopp-          tikcentra1en utveck1at ett indikatorsystem som
31255: 1ades avskaffningen av normstyrningen i kom-         beskriver de ungas 1evnadsförhållanden och som
31256: munerna med ekonomiska inbesparingsbehov             gör det möj1igt att årligen fö1ja utveck1ingen av de
31257: som riktade sig också mot ungdomsverksamhe-          ungas 1evnadsförhållanden med hjä1p av ca 120
31258: ten.                                                 variab1er. Som bäst håller man på att införa regi-
31259:                                           KK 699/1998 vp                                             5
31260: 
31261: onala perspektiv i indikatorsystemet, vilket gör    centrala inneh~ll utgjordes av strategier i ung-
31262: att systemet bättre kan tjäna utvecklingen av de    domsarbetet. Aven detta stöder nätbildning i
31263: ungas levnadsförhållanden i kommunema.              kommunerna inom det övergripande ungdoms-
31264:    1 de flesta kommuner har man utvecklat det       arbetet.
31265: övergripande sätt att närma sig frågan om hur de       Man ser det inte på undervisningsministeriet
31266: ungas levnadsförhållanden skall förbättras som      nödvändigt att lagstiftningen om ungdomsarbete
31267: lagen om ungdomsarbete förutsätter. Att man         går tilihaka tili den tidigare normstyrningen, vil-
31268: stöder byggandet av sådana nätverk i kommu-         ket det skulle betyda om lagen om ungdomsarbe-
31269: nerna som syftar tili att förbättra de ungas lev-   te ändrades på det sätt som föreslås i spörsmålet.
31270: nadsförhållanden har genom undervisningsmi-         De ungas levnadsförhållanden kan bäst utveck-
31271: nisteriets resultatstyrning satts som en central    las med informationsstyrning och gott samarbete
31272: uppgift för länsstyrelserna på ungdomsverksam-      med kommunerna, Kommunförbundet, länssty-
31273: hetens område.                                      relserna och landskapsförbunden. 1 fråga om vis-
31274:    Den treåriga PD-utbildningen (professional       sa riksomfattande utvecklingsprojekt inom ung-
31275: development) för ungdomsarbetare som Vanda          domsarbetet, som exempelvis eftermiddagsverk-
31276: fortbildningscentral vid Helsingfors universitet    samheten för skolelever, kan man överväga att
31277: har ordnat och undervisningsministeriet finan-      kommunerna tilldelas särskilda projektbundna
31278: sierat har lockat nästan hundra ungdomsarbeta-      anslag.
31279: re från olika kommuner i Finland. Utbildningens
31280: 
31281:      Helsingforsden 7 juli 1998
31282: 
31283:                                                                 Inrikesminister Jan-Erik Enestam
31284:                                             KK 700/1998 vp
31285: 
31286: Kirjallinen kysymys 700
31287: 
31288: 
31289: 
31290: 
31291:                                    Säde Tahvanainen /sd: Sodan aikana kotirintamalla toimineiden
31292:                                       kuntouttamisesta
31293: 
31294: 
31295:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
31296: 
31297:    Viime sotien aikana rintamalla toimineiden         nustusta. Myös kuntoutus heidän kohdallaan on
31298: sotilaiden kuntoutustoiminta on jo arkipäivää, ja     ollut vähäistä.
31299: myös sotalesket ovat saaneet tarpeellista kuntou-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31300: tusta. Sotaveteraanien asemaa on kohennettu           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31301: sitä mukaa kuin tarvetta ja määrärahoja on ollut,     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31302: monien mielestä ei kuitenkaan tarpeeksi.              nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31303:    Sotaveteraaneille, lotille ja sotien aikana eri-
31304: laisissa järjestöissä toimineille on jaettu tunnus-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
31305: tusta sekä järjestämällä kuntoutusta ja erilaisia            ryhtyä, että myös ne sotien aikana koti-
31306: palveluita että myös tunnuksia myöntämällä.                  rintamalla työskennelleet henkilöt, jotka
31307: Sodan aikana kovaa työtä kotirintamalla tehneet              eivät ole sotaveteraaneja, eivätkä jääneet
31308: henkilöt, jotka eivät ole varsinaisesti toimineet            sotaleskiksi tai toimineet järjestöissä, sai-
31309: esim. järjestöissä, ovat kokeneet, ettei heidän              sivat tunnustuksen kotirintaman hyväksi
31310: sota-aikana tekemälleen työlle ole annettu tun-              tekemästään työstä?
31311: 
31312:      Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1998
31313:                                          Säde Tahvanainen /sd
31314: 
31315: 
31316: 
31317: 
31318: 280043
31319: 2                                              KK 700/1998 vp
31320: 
31321: 
31322: 
31323: 
31324:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
31325: 
31326:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            velus on merkinnyt sosiaalisen ja taloudellisen
31327: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,             aseman pysyvää jälkeenjääneisyyttä. Näin ollen
31328: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           työryhmä katsoi, että yhteiskunnalla on erityisiä
31329: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Säde Tah-            velvollisuuksia veteraaneja kohtaan. Vaikka so-
31330: vanaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen             dan rasitus on kohdistunut koko yhteiskuntaan,
31331: n:o 700:                                                  se on erityisen voimakkaasti kohdistunut rinta-
31332:                                                           malla olleisiin miehiin. Kuntoutuksenjärjestämi-
31333:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           nen on näin osaltaan myös tunnustus rintamalla
31334:         ryhtyä, että myös ne sotien aikana koti-          olleille veteraaneille.
31335:         rintamalla työskennelleet henkilöt, jotka             Rintamaveteraanikuntoutus perustuu lakiin
31336:         eivät ole sotaveteraaneja, eivätkä jääneet        rintamaveteraanien kuntoutuksesta (1 04011997)
31337:         sotaleskiksi tai toimineet järjestöissä, sai-     ja laissa on määritelty kuntoutuksen saajat. Rin-
31338:         sivat tunnustuksen kotirintaman hyväksi           tamaveteraaneilla tarkoitetaan henkilöitä, joille
31339:         tekemästään työstä?                               on annettu rintamasotilas-, rintamapalvelus-tai
31340:                                                           rintamatunnus kyseisten tunnusten myöntämi-
31341:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              sestä annettujen asetusten mukaisesti. Tunnus-
31342: vasti seuraavaa:                                          ten hakuaika päättyi 31 päivänä joulukuuta
31343:                                                           1994. Sotatoimialueella toimineet työvelvolliset
31344:     Vuosien 1939-1945 sodista kärsimään joutu-            ovat oikeutettuja rintamatunnukseen ja siten
31345: neiden kuntoutus aloitettiin alun perin sotainva-         myös rintamaveteraaneille tarkoitettuun kun-
31346: lideista. Sotilasvammalain (404/1948) ja sen no-          toutukseen.
31347: jalla annetun asetuksen (1117/1985) mukaan                    Eduskunta on vastauksessaan hallituksen esi-
31348: kuntoutukseen pääsyn edellytyksenä on, että               tykseen vuoden 1995 talousarvioksi edellyttänyt
31349: asianomaisella on sodasta johtuva vamma tai               selvitettäväksi mahdollisuudet tarjota kuntou-
31350: sairaus, josta aiheutuvan lääketieteellisen haitan        tuspalveluja myös ilman rintamaveteraaneille
31351: on Valtiokonttori tai aiemmin tapaturmavirasto            myönnettyä tunnusta oleville, erilaisissa sodan-
31352: vahvistanut vähintään l 0 prosentin suuruiseksi.          ajan tehtävissä palvelleille kansalaisryhmille.
31353: Oikeus kuntoutukseen sotilasvammalain nojalla             Kuluvan vuoden alussa tulikin voimaan laki
31354: koskee siten myös työvelvollisia ja muita kotirin-        eräissä Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä pal-
31355: tamalla olleita, mikäli edellä mainittu edellytys         velleiden kuntoutuksesta (103911997). Lain mu-
31356: lääketieteellisestä haitasta toteutuu.                    kaan kuntoutuspalveluja voidaanjärjestää sellai-
31357:     Myöhemmin oikeus kuntoutukseen laajennet-             sille, pääsääntöisesti ilman mitään tunnusta ole-
31358: tiin koskemaan kaikkia rintamaveteraaneja.                ville, puolustusvoimien palveluksessa olleille
31359: Rintamaveteraanien kuntoutustyöryhmä (STM                 henkilöille, jotka joutuivat palvelemaan kaik-
31360: 711976) sai tehtäväkseen selvittää, onko lääketie-        kein raskaimmissaja vaarallisimmissa tehtävissä
31361: teellisiä tai sosiaalisia perusteita erityisesti rinta-   ja olosuhteissa. Tällaisiksi tehtäviksi on lain l §:n
31362: maveteraaneille tarkoitettujen kuntoutuspalve-            mukaan katsottu muun ohella merimiinojen rai-
31363: lujenjärjestämiseksi. Työryhmä totesi, että tutki-        vaus ja sairaanhoitotehtävissä toimiminen puo-
31364: muksia kuntoutustarpeen selvittämiseksi on teh-           lustusvoimien hoitopaikassa. Kuntoutuksen saa-
31365: ty vähän ja ne useimmiten perustuivat veteraa-            miseksi asianomaisen on Sota-arkiston antamal-
31366: nien subjektiivisiin tuntemuksiin. Kunnissa               la todistuksena osoitettava osallistuneensa laissa
31367: käynnistyneiden veteraanien terveystarkastusten           mainittuun palvelukseen.
31368: ja niiden tulosten pohjalta voitiin kuitenkin pää-            Vuodesta 1981 sotainvalidien puolisoilla on
31369: tyä johtopäätökseen, että veteraanit keskimäärin          ollut mahdollisuus päästä kuntoutukseen. Vuon-
31370: ovat varsin sairaita. Rintamaolosuhteet ovat              na 1988 oikeus kuntoutukseen laajennettiin kos-
31371: merkinneet niihin joutuneille henkistä ja ruumiil-        kemaan myös sotainvalidien leskiä. Vuodesta
31372: lista rasitusta. Monessa tapauksessa rintamapal-          1990 myös sotalesket ovat olleet oikeutettuja
31373:                                             KK 700/1998 vp                                               3
31374: 
31375: kuntoutukseen. Sosiaali- ja terveysministeriö         saavat, on lääketieteellisesti katsoen vaatimaton
31376: vahvistaa vuosittain kuntoutukseen pääsyn edel-       ja se olisikin luonteeltaan pikemminkin tunnus-
31377: lytykset.                                             tus. Mikäli heillä taas on vamman tai sairauden
31378:    Kuntoutukseen oikeutettujen ryhmää on näin         johdosta tarvetta hoitoon, ovat kaikki tervey-
31379: vuosien saatossa koko ajan laajennettu. Sodan         denhuoltojärjestelmän tarjoamat palvelut myös
31380: kärsineestä kansasta löytyy monia erityisryhmiä,      heidän käytettävissään.
31381: kuten rajaseudulla asuneet ja sotatoimien vuoksi          Ilman laajempaa tutkimusta lienee perusteltua
31382: kotinsa menettäneet, siirtoväestöön kuuluneet         todeta, että on vaikeaa löytää sellaisia perusteita,
31383: karjalaiset ja monet poikkeuksellisen rankoissa       joiden perusteella jotkut sodasta kärsineet eri-
31384: olosuhteissa työskennelleet työvelvolliset Hei-       tyisryhmät voitaisiin saattaa toisten edelle mää-
31385: dän työpanostaan arvostetaan myös sosiaali- ja        rärahojen käyttäjinä. Voimavarojen rajallisuu-
31386: terveysministeriössä.                                 den johdosta kuntoutusta on pyritty antamaan
31387:    Työvelvollisia olivat talvi- ja jatkosodan aika-   ensi sijassa niille, jotka ovat sodasta eniten kärsi-
31388: na kaikki täysi-ikäiset työkykyiset suomalaiset.      neet. Toistaiseksi laajempaa päätöksentekoa sii-
31389: Sotainvalidien keski-ikä on nyt 78 vuotta. Vielä      tä, miten valtion talousarviossa vuosittain olevat
31390: elossa olevien työvelvollisten keski-ikä on luulta-   kuntoutusmäärärahat käytetään niiden vapau-
31391: vimmin yli 80 vuotta. Se hyöty, minkä tämänikäi-      tuessa, ei ole tehty.
31392: set veteraaneille suunnitellusta kuntoutuksesta
31393:      Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 1998
31394: 
31395:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
31396: 4                                            KK 700/1998 vp
31397: 
31398: 
31399: 
31400: 
31401:                                          Tili Riksdagens Talman
31402: 
31403:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       dade inneburit både psykiska oeh fysiska påfrest-
31404: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-         ningar. 1 många fall har tjänstgöringen vid fron-
31405: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-       ten oekså lett till bestående eftersläpning i vetera-
31406: man Säde Tahvanainen underteeknade spörsmå1            nernas soeiala oeh ekonomiska situation. Ar-
31407: nr 700:                                                betsgruppen ansåg därför att samhället har sär-
31408:                                                        skilda skyldigheter genetemot veteranerna. Oek-
31409:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         så om krigets bördor har burits av hela samhället,
31410:        ta för att oekså de personer som under          så är det framför allt männen vid fronten som
31411:        krigen arbetade vid hemmafronten, oeh           drabbades hårdast. Anordnandet av rehabilite-
31412:        som inte är krigsveteraner oeh inte blivit      ring är därmed på sätt oeh vis oekså ett erkännan-
31413:        krigsänkor eller varit aktiva i organisatio-    de gentemot de veteraner som varit vid fronten.
31414:        ner, skall få erkänsla för sina insatser till       Frontveteranrehabiliteringen grundar sig på
31415:        gagn för hemmafronten?                          lagen om rehabilitering av frontveteraner (1 040/
31416:                                                        1997). 1lagen anges vi1ka som kan godkännas för
31417:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          rehabilitering. Med frontveteran avses den som
31418: anföra följande:                                       har tillde1ats frontmanna-, fronttjänst- eller
31419:                                                        frontteeken i enlighet med de förordningar som
31420:    Rehabiliteringen av dem som 1idit i krigen          givits om beviljande av dessa teeken. Tiden för
31421: 1939-1945 inleddes ursprungligen i fråga om            ansökan om teeken löpte ut den 31 deeember
31422: krigsinvaliderna. En1igt lagen om skada, ådragen       1994. Arbetspliktiga som har tjänstgjort inom
31423: i mi1itärtjänst (404/1948) oeh den förordning          området för en operativ enhet har rätt till front-
31424: (1117/1985) som getts med stöd av lagen förut-         teeken oeh därmed oekså till rehabilitering av-
31425: sätts för rehabi1itering att personen i fråga har      sedd för frontveteraner.
31426: ådragit sig en kroppsskada eller sjukdom i kriget          Riksdagen har i sitt svar på regeringens bud-
31427: oeh att statskontoret- eller före det olyeksfalls-     getproposition för 1995 förutsatt att möjligheter-
31428: verket - har fastställt en invaliditetsgrad på         na utreds för anordnande av rehabiliteringsservi-
31429: minst 10 % för den skadade eller insjuknade.           ee oekså för personer som inte har beviljats teek-
31430: Rätten till rehabilitering med stöd av lagen om        en för frontveteraner, dvs. för medborgargrup-
31431: skada, ådragen i militärtjänst gäller sålunda oek-     per som under krigstid tjänstgjort i olika uppgif-
31432: så arbetspliktiga oeh andra som varit vid hemma-       ter. Vid ingången av 1998 trädde sålunda lagen
31433: fronten, förutsatt att ovan nämnda krav angåen-        om rehabilitering för personer som tjänstgjort i
31434: de medieinskt men uppfylls.                            vissa uppdrag under Finlands krig (103911997) i
31435:    Senare utvidgades rätten till rehabilitering att    kraft. 1 enlighet med denna 1ag kan rehabilite-
31436: omfatta alla frontveteraner. Rehabiliteringsar-        ringstjänster anordnas för sådana personer som i
31437: betsgruppen för frontveteranfrågor (SHM 7/             regel inte tilldelats något teeken oeh som tjänst-
31438: 1976) fiek i uppdrag att reda ut om det finns          gjort inom försvarsmakten i de aUra tyngsta oeh
31439: medieinska eller soeiala grunder för anordnande        farligaste uppdragen under extremt tunga oeh
31440: av rehabiliteringstjänster avsedda för framför         farliga omständigheter. Av dessa uppdrag nämns
31441: allt frontveteranerna. Arbetsgruppen konstate-         i 1 § i lagen bl.a. röjningen av sjöminor oeh sjuk-
31442: rade att bara ett fåtal undersökningar för kart-       vårdsuppgifter på försvarsmaktens vårdplatser.
31443: läggning av rehabiliteringsbehovet hade gjorts,        För att få rehabilitering skall sökanden med ett
31444: oeh att de i regel baserade sig på veteranernas        intyg från Krigsarkivet påvisa att han eller hon
31445: subjektiva uppfattningar. På basis av de hälso-        har deltagit i sådan tjänstgöring som nämns i
31446: kontroller som i kommunerna sattes igång be-           lagen.
31447: träffande veteranerna oeh resultaten av dessa              Sedan 1981 har maken till en krigsinvalid haft
31448: kontroller kunde man doek dra den slutsatsen att       möjlighet att få rehabilitering. År 1988 utvidga-
31449: veteranerna i genomsnitt är jämförelsevis sjuka.       des rätten till rehabilitering att omfatta oekså
31450: Omständigheterna vid fronten har för de inblan-        efterlevande make till en krigsinvalid. Sedan 1990
31451:                                             KK 700/1998 vp                                            5
31452: 
31453: har också krigsänkor varit berättigade tili rehabi-   tering av veteraner i dessa åldrar kan antas ha är
31454: litering. Social- och hälsovårdsministeriet fast-     i medicinskt hänseende anspråkslös och skulle
31455: ställer årligen villkoren för erhållande av rehabi-   sålunda snarast kunna betecknas som ett teeken
31456: litering.                                             på erkänsla. Om dessa personer tili följd av en
31457:     Den grupp som är berättigad tili rehabilitering   skada eller sjukdom har behov av vård står all
31458: har sålunda kontinuerligt utvidgats. Hos ett folk     den service som hälsovårdssystemet har att erbju-
31459: som drabbats av krig finns det många special-         da självfallet tili deras förfogande.
31460: grupper, bl.a. sådana som bott i gränsregionerna         Det torde, utan att mer omfattande utredning-
31461: och som förlorat sina hem tili följd av krigshand-    ar görs, vara motiverat att konstatera att det är
31462: lingarna, evakuerade karelare samt ett stort antal    svårt att finna sådana motiv, på grundvalen av
31463: arbetspliktiga som arbetat under oerhört svåra        vilka vissa specialgrupper som lidit i våra krig
31464: förhållanden. Deras arbetsinsatser uppskattas         skulle kunna prioriteras framom andra grupper
31465: också i social- och hälsovårdsministeriet.            när det gäller användandet av anslag. På grund
31466:     Tili de arbetspliktiga hörde under vinter- och    av de begränsade resurserna har man försökt
31467: fortsättningskriget alla fullvuxna arbetsförmög-      rehabilitera i första hand dem som lidit mest i
31468: na finländare. Krigsinvalidernas genomsnittsål-       krigen. I detta skede har man inte på bredare bas
31469: der är nu 78 år. De f.d. arbetspliktiga som allt-     beslutat om hur de rehabiliteringsanslag som år-
31470: jämt är i livet har i detta nu antagligen en genom-   ligen ingår i statsbudgeten skall användas när
31471: snittsålder på över 80 år. Den nytta som rehabili-    dessa anslag frigörs.
31472: 
31473:      Helsingforsden 25 juni 1998
31474: 
31475:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
31476:                                               KK 701/1998 vp
31477: 
31478: Kirjallinen kysymys 701
31479: 
31480: 
31481: 
31482: 
31483:                                      Klaus Bremer /r: Ministerin allekirjoittamasta vastauksesta
31484: 
31485: 
31486: 
31487:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
31488: 
31489:    Liikenneministeri Matti Auran allekirjoitta-          pitäisi jo olla enemmänkin syitä vaatia liikenne-
31490: massa vastauksessa kirjalliseen kysymykseeni             ministeriön ulkopuolisen tahon puolueetonta
31491: 338/1998 vp virkamiehen toiminnasta ja Ilmailu-          yksityiskohtiin menevää selvitystä Ilmailulaitok-
31492: laitoksen vastuusta sanotaan:                            sen hallintotavoista, jotka kohtaavat jatkuvaa
31493:    "Kyseiseen tapahtumaan liittyen lentoturval-          vastustusta ja halveksuntaa koko ilmailun ken-
31494: lisuushallinto ei ole esittänyt mitään epäilyjä Saa-     tältä.
31495: risen lentotoimintaa koskevissa asioissa."                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31496:     Senjohdosta liikenneministeri Auralie on toi-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31497: mitettu virallisen syyttäjän tässä asiassa antama        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31498: päätös, jossa todetaan ilmailuviranomaisen               nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31499: epäilleen Saarisen harjoittavan luvatonta ansio-
31500: lentotoimintaa.                                                     Onko kirjallisen kyselyn tarkoitusta
31501:     Kansanedustajalle on siten annettu epärehelli-               vastaavaa se, että Hallitus piiloutuu vas-
31502: nen vastaus vahvistuksenaan ministerin allekir-                  tauksissaan "virkamiesvastuun" taakse,
31503: joitus.                                                             kattaako ko. "virkamiesvastuu" myös
31504:     Ministerin vastuuta ei vähennä vastauksessa                  tässä kyselyssä paljastetun epärehellisyy-
31505:  esitetty toteamus: "Selvitykset ministeriölle an-               den,ja
31506:  netaan virkavastuulla, eikä ministeriöllä ole ollut                paljonko vielä vaaditaan, että liikenne-
31507:  perusteita epäillä, että selvitykset eivät pidä paik-           ministeri toimeenpanee perusteellisen,
31508:  kaansa."                                                        riippumattoman ja puolueettoman selvi-
31509:     Samassa ministerin allekirjoittamassa vas-                   tyksen taloudellisesti kannattavan ilmai-
31510:  tauksessa vilisee ilmailuviranomaisen epärehelli-               luviranomaisen hallintotapojen mielek-
31511:  syyden rajoja koskettavia selityksiä. Ministerillä              kyydestä?
31512: 
31513:       Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1998
31514: 
31515:                                                Klaus Bremer /r
31516: 
31517: 
31518: 
31519: 
31520:  280043
31521: 2                                         KK 701/1998 vp
31522: 
31523: 
31524: 
31525: 
31526:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
31527: 
31528:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       omaiselta. Lausunto annetaan ministeriölle vir-
31529: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        kavastuulla, joten ministeriöllä on perusteltu syy
31530: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      luottaa lausunnossa esitettyjen tietojen pitävän
31531: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-      paikkansa.
31532: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          Kansanedustajan kirjalliseen kysymykseen
31533: 701:                                                 antamastaan vastauksesta ministeri on valtio-
31534:                                                      säännön mukaisesti poliittisesti vastuussa edus-
31535:           Onko kirjallisen kyselyn tarkoitusta       kunnalle. Vaikka ministerin vastuu ei olekaan
31536:        vastaavaa se, että Hallitus piiJoutuu vas-    virkavastuuta, ministeri suhtautuu luonnollisesti
31537:        tauksissaan "virkamiesvastuun" taakse,        vastauksen antamiseen vakavasti luottaen siihen,
31538:           kattaako ko. "virkamiesvastuu" myös        että vastauksen perusteena olevat viranomaiselta
31539:        tässä kyselyssä paljastetun epärehellisyy-    saadut tiedot ovat virkavastuun nojalla annettui-
31540:        den,ja                                        na luotettavat.
31541:           paljonko vielä vaaditaan, että liikenne-      Liikenneministeriö on pyytänyt Ilmailulaitok-
31542:        ministeri toimeenpanee perusteellisen,        selta lisäselvitystä puheena olevassa kirjallisessa
31543:        riippumattoman ja puolueettoman selvi-        kysymyksessä tarkoitetusta tapauksesta. Ilmai-
31544:        tyksen taloudellisesti kannattavan ilmai-     lulaitos on katsonut Jämsän kihlakunnansyyttä-
31545:        luviranomaisen hallintotapojen mielek-        jän kirjanneen 24.11.1997 päivättyyn syyttämät-
31546:        kyydestä?                                     täjättämispäätökseensä vastoin lentotoimin-
31547:                                                      nantarkastaja Yrjö Mörskyn esitutkinnassa ker-
31548:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tomaa ja siten virheellisesti, että Mörsky olisi
31549: vasti seuraavaa:                                     epäillyt Kari Saarista luvattomasta ansiolento-
31550:                                                      toiminnasta. Ilmailulaitos on 15.6.1998 päivätyl-
31551:    Valmistellessaan vastausta hallinnonalansa        lä kirjeellään pyytänyt valtakunnansyyttäjänvi-
31552: viranomaisen toimintaa koskevaan kansanedus-         rastoa tutkimaan Jämsän kihlakunnansyyttäjän
31553: tajan kirjalliseen kysymykseen tai vastaavaan        syyttämättäjättämispäätöksen perusteet ja pe-
31554: selvityspyyntöön liikenneministeriö luonnolli-       rustelut. Asian käsittely on tässä vaiheessa kes-
31555: sesti pyytää lausunnon asianomaiselta Viran-         ken.
31556:      Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 1998
31557: 
31558:                                                                       Liikenneministeri Matti Aura
31559:                                            KK 701/1998 vp                                               3
31560: 
31561: 
31562: 
31563: 
31564:                                         Tili Riksdagens Talman
31565: 
31566:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      ifrågavarande myndighet. Utlåtandet ges till mi-
31567: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        nisteriet under tjänsteansvar, varför ministeriet
31568: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      har giltiga skäl att Iita på riktigheten av de upp-
31569: man Klaus Bremer undertecknade spörsmål nr            gifter som ges i utlåtandet.
31570: 701:                                                     Enligt statsförfattningen är ministern inför
31571:                                                       riksdagen politiskt ansvarig för de svar hanfhon
31572:           Är det i enlighet med syftet med skrift-    ger på en riksdagsmans skriftliga spörsmål. A ven
31573:        liga spörsmål att Regeringen i sina svar       om ministerns ansvar inte är ett tjänsteansvar,
31574:        gömmer sig bakom "tjänstemannaansva-           förhåller sig ministern naturligtvis seriöst tili
31575:        ret",                                          spörsmålssvaren och litar på att de uppgifter som
31576:           gäller ifrågavarande "tjänstemanna-         ligger tili grund för svaret, och som givits av en
31577:        ansvar" även den oärlighet som avslöjas i      myndighet under tjänsteansvar, är tillförlitliga.
31578:        detta spörsmål, och                               1fråga om det fall som aktualiseras i det skrift-
31579:           vad krävs det ytterligare för att trafik-   liga spörsmålet har ministeriet begärt en tilläggs-
31580:        ministern skall verkställa en grundlig,        utredning från Luftfartsverket. Luftfartsverket
31581:        oberoende och opartisk utredning om            har ansett att häradsåklagaren i Jämsä härad i
31582:        förnuftigheten i den ekonomiskt Iönsam-        anslutning tili bes1utet om åtalseftergift av den 24
31583:        ma Iuftfartsmyndighetens förvaltnings-         november 1997 i motsats tili vad Mörsky i förun-
31584:        praxis?                                        dersökningen berättat- och därmed felaktigt-
31585:                                                       antecknade att luftfartsinspektör Yrjö Mörsky
31586:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         skulle ha misstänkt Kari Saarinen för olovlig
31587: anföra följande:                                      yrkesflygverksamhet. Luftfartsverket har i sitt
31588:                                                       brev av den 15 juni 1998 begärt att riksåklagar-
31589:    Då trafikministeriet bereder svaret på en riks-    ämbetet granskar grunderna för och motivering-
31590: dagsmans skriftliga spörsmå1 eller på någon mot-      en tili häradsåklagarens i Jämsä härad beslut om
31591: svarande begäran om utredning om verksamhe-           åtalseftergift. 1 detta skede är ärendet ännu under
31592: ten vid någon myndighet inom ministeriets för-        behandling.
31593: valtningsområde, begärs givetvis ett utlåtande av
31594: 
31595:      Helsingforsden 26 juni 1998
31596: 
31597:                                                                           Trafikminister Matti Aura
31598:             1
31599: 
31600:             1
31601: 
31602:         1
31603: 
31604:         1
31605: 
31606:     1
31607: 
31608:     1
31609: 
31610: 1
31611: 
31612: 1
31613:                                            KK 702/1998 vp
31614: 
31615: Kirjallinen kysymys 702
31616: 
31617: 
31618: 
31619: 
31620:                                   Tero Mölsä /kesk ym.: Investointihakemusten käsittelyaikojen pit-
31621:                                       kittymisestä TE-keskuksissa
31622: 
31623: 
31624:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
31625: 
31626:     ED-sopimukseen liittyen Suomi sai luvan tu-      tointihakemukset kaikkine tarvittavine piirus-
31627: kea maaseudun investointeja. Hakemukset käsi-        tuksineen ja lausuntoineen maksavat hakijoille
31628: tellään eri TE-keskuksissa ja päätökset on luvat-    tuhansia jopa kymmeniä tuhansia markkoja.
31629: tu noin kolmessa kuukaudessa. Nyt kuitenkin             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31630: käsittelyajat ovat venyneet kuuteen kuukauteen,      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
31631: joissakin tapauksissa on mennyt lähes kaksi          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31632: vuotta, ja vastauksen antamista edelleen pitkite-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31633: tään. Myös käsittelyajat eroavat suuresti eri TE-
31634: keskuksissa. Vastausten odottelu vaikeuttaa                    Mitä Hallitus aikoo tehdä investointi-
31635: muun rahoituksen järjestämistä ja estää järkevän            hakemusten käsittelyn nopeuttamiseksi
31636: rakennussuunnittelun.                                       ja hakijoille annettujen käsittelyaikatau-
31637:     ED-sopimukseen liittyvät kotieläintalouden              lujen pitämiseksi TE-keskuksissa, ja
31638: maakiintiöt esim. sika- ja siipikarjataloudessa                miten tiedottamalla ja mitä keinoja
31639: ovat saavuttamassa niille määrätyt rajat. Maa-              Hallitus aikoo käyttää tilanteessa, jossa
31640: seudulla tehtävät kehittämis- ja investointi-suun-          ED-sopimuksen mukaiset maakiintiöt
31641:  nitelmat vaativat pitkäjänteisen työn, ja inves-           ovat täyttymässä?
31642:      Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1998
31643:           Tero Mölsä /kesk                                     Matti Vanhanen /kesk
31644:           Maija-Liisa Lindqvist /kesk                          Aino Suhola /kesk
31645:           Timo Kalli /kesk                                     Armas Komi /kesk
31646: 
31647: 
31648: 
31649: 
31650: 280043
31651: 2                                           KK 702/1998 vp
31652: 
31653: 
31654: 
31655: 
31656:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
31657: 
31658:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Vuonna 1997 rahoitustukipäätöksiä tehtiin
31659: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         maaseutuelinkeinopiireissä ja loppuvuodesta
31660: olette 8 päivänä kesäkuuta 1998 päivätyn kir-         TE-keskusten maaseutuosastoilla kaikkiaan
31661: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      noin 17 000 ja lisäksi vuoden lopussa oli vireillä
31662: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja          olevia tukihakemuksia noin 4 500.
31663: Tero Mölsän ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-           C-tukialueella pystyttiin tukipäätökset teke-
31664: myksen n:o 702:                                       mään edelleenkin varsin kohtuullisessa ajassa.
31665:                                                       Sen sijaan eteläisessä Suomessa käsittelyajat pi-
31666:           Mitä Hallitus aikoo tehdä investointi-      tenivät melkoisesti edelliseen vuoteen verrattu-
31667:        hakemusten käsittelyn nopeuttamiseksi          na. Syynä tähän oli vuoden alustaA- ja B-tuki-
31668:        ja hakijoille annettujen käsittelyaikatau-     alueilla käyttöön otettu liittymissopimuksen 141
31669:        lujen pitämiseksi TE-keskuksissa, ja           artiklaan perustuva tukijärjestelmä, niin sanottu
31670:           miten tiedottamalla ja mitä keinoja         korotettu investointituki, jota oli mahdollista
31671:        Hallitus aikoo käyttää tilanteessa, jossa      hakea takautuvana vuosina 1995-1996 tehtyi-
31672:        ED-sopimuksen mukaiset maakiintiöt             hin investointeihin sekä uusiin, vuonna 1997 tai
31673:        ovat täyttymässä?                              myöhemmin toteutettaviin investointeihin.
31674:                                                           Alkuvuodesta järjestettiin 141-tuille kaksi ha-
31675:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           kua; sittemmin tuet ovat olleet jatkuvasti haetta-
31676: taen seuraavaa:                                       vissa. Tiukat hakuajat johtivat siihen, että TE-
31677:                                                       keskuksiin jätettiin erittäin puutteellisia hake-
31678:     Investointitukihakemuksen käsittelyaika TE-       muksia, joiden selvittäminen on ollut työlästä ja
31679: keskuksen maaseutuosastolla on reaalisesti noin       aikaa vievää. TE-keskukset olivat pakotettuja
31680: yksi työpäivä. Sen verran aikaa kuluu hakemuk-        palkkaamaan lisähenkilöstöä rahoitustukihake-
31681: sen kirjaamisesta siihen, että tukipäätös postite-    muksia käsittelemään. Lisähenkilöstön koulut-
31682: taan asiakkaalle. Käsittelyn aikana on selvitetty,    taminen vei aikansa ja sitoi vakituisten rahoitus-
31683: onko tukihakemuksessa mukana kaikki päätök-           tukikäsittelijöiden aikaa.
31684: senteon kannalta olennaiset liitteet, onko käyty          Vuonna 1998 tilanne on edelleen se, että C-
31685: hakemus ja sen liitteet tarkasti läpi, rakentami-     alueella on mahdollista saada tukipäätös suhteel-
31686: sinvestointien kyseessä ollessa onko tarkistettu      lisen nopeasti, muttaA-ja B-tukialueilla käsitte-
31687: rakentamissuunnitelma ja -piirustukset sekä kus-      lyajat ovat pitkiä. Vaikka eteläisen Suomen TE-
31688: tannusarvio ja tehty ohjekustannuslaskelma,           keskukset ovat tehneet paljon tukipäätöksiä, on
31689: muodostettu kuva tuettavasta hankkeesta ja            uusia tukia haettu niin paljon, että vireillä olevien
31690: tuenhakijasta, tehty hakemukseen myönteinen           tukihakemusten määrä on kasvanut vuoden
31691: tai kielteinen tukipäätös ja tallennettu olennaiset   vaihteesta. Toukokuun loppuun mennessä on
31692: kohdat tukipäätöksestä tietojärjestelmään.            tehty tukipäätös noin 7 000 investointiin, mutta
31693:     Siihen, että tuskin koskaan asiakas saa inves-    silti vireillä on yhä noin 7 500 tukihakemusta.
31694: tointituesta päätöstä heti hakemuksenjättämistä           Käsittelyaikojen olennainen lyhentäminen ei
31695: seuraavana päivänä, vaikuttaa moni seikka.            lähitulevaisuudessa ole mahdollista. Tukea
31696: Monesti hakemukset ovat puutteellisia; maaseu-        myönnetään jopa satoja tuhansia markkoja yh-
31697: tuosastot joutuvat kirjaamaan vireille tulleiksi      teen investointiin; siksi ei voi pitää perusteltuna
31698: jopa hakemuksia, joista ei selviä kuin hakijan        tehdä TE-keskuksista tukiautomaatteja, joista
31699: nimi. Melkein aina hakemuksia joudutaan aina-         hakemuksen jättämällä saa automaattisesta tu-
31700: kinjoitain osin täydentämään soittamalla asiak-       kea investointiin kuin investointiin. Investoinnin
31701: kaalle.                                               kannattavuudesta ja tuen hakijan maksuvalmiu-
31702:     Vuonna 1996 investointitukea hakeneet vilje-      desta on saatava riittävä varmuus, jotta valtion
31703: lijät saivat tukipäätöksen varsin nopeasti, nor-      tukivarat saataisiin mahdollisimman oikein koh-
31704: maalissa ajassa. Maaseutuelinkeinopiirit tekivät      dennetuksi. Lisähenkilöstön avulla (16 henkilöä)
31705: noin 8 700 myönteistä rahoitustukipäätöstä.           on voitu jossain määrin estää käsittelyaikojen
31706:                                                KK 702/1998 vp                                               3
31707: 
31708: piteneminen nykyisestä, varsinkin, kun uusi työ-          den kaikkiin investointeihin tukea vain, jos jäse-
31709: voima alkaa olla jo kouliintunut tehtäviinsä ja           nyyttä edeltänyttä tuotantokapasiteettia ei näillä
31710: pystyy varmasti huomattavasti tehokkaampaan               aloilla ylitetä. Broileritaloudessa oli viime joulu-
31711: työskentelyyn kuin vielä viime vuonna. Kuiten-            kuussa tultu tilanteeseen, jossa sallittu tuotanto-
31712: kin niin kauan kuin uusia hakemuksia jätetään             kapasiteetti oli täyttymässä. Myönteisten tuki-
31713: 1 500-2 000 kappaletta kuukaudessa, tuen ha-              päätösten teko jo vireille tulleisiin tukihakemuk-
31714: kijoiden on varauduttava siihen, että tukipäätök-         siin haluttiin varmistaa, ja siksi maa- ja metsäta-
31715: sen saaminen vie aikansa. Tänä vuonna uhkana              lousministeriö asetti broileritalouden investoin-
31716: on lisäksi tukimäärärahojen loppuminenjoihain             tituet hakukieltoon 4.12.1997-28.2.1998 väli-
31717: osin jo syksyllä, mikä siirtäisi päätöksentekoa           seksi ajaksi. Mainitun ajanjakson jälkeen tiedo-
31718: ensi vuoden puolelle ja ruuhkauttaisi TE-kes-             tettiin olevan mahdollista myöntää tukea broile-
31719: kuksia edelleen.                                          ritalouden investointeihin vain hyvin rajoitetusti.
31720:    Viljelijät voivat osaltaan jouduttaa hakemus-          Tukia oli mahdollista hakea noin puolitoista
31721: tensa käsittelyä. Kaikki tarpeelliset liitteet ja tie-    kuukautta, minkä jälkeen tuotantokapasiteettia
31722: dot sisältäviin tukihakemuksiin pystytään päätös          lisääviä broileritalouden investointeja koskevat
31723: tekemään heti, kun hakemusta ensi kerran käsi-            tuet ovat olleet hakukiellossa.
31724: tellään ilman, että on soitettava viljelijälle ja pyy-        Sikatalouden osalta näyttää siltä, että sallittu
31725: dettävä monia lisäselvityksiä.                            tuotantokapasiteetti ei jo tehtyjen ja vireillä ole-
31726:    TE-keskukset ovat varmasti itse olleet hyvin           vien investointien seurauksena ylity ainakaan
31727: realistisia ennakoidessaan viljelijöille tukihake-        tänä vuonna. Siksi investointitukia sikatalouden
31728: musten käsittelyaikoja. Koska hakemuksia on               investointeihin on edelleen mahdollista hakea.
31729: maan eri osissa oleviin TE-keskuksiin tullut vi-          Maa- ja metsätalousministeriö kuitenkin seuraa
31730: reille hyvin erilaisia määriä, on viljelijöille saatta-   tilannetta, ja jos kapasiteetti uhkaisi jossain vai-
31731: nut syntyä virheellinen kuva, että päätöksente-           heessa ylittyä, asetettaisiin myös sikatalouden
31732:  koa jossain ehdoin tahdoin pitkitetään.                  investointituet hakukieltoon, jolla turvattaisiin
31733:    Suomessa on EU-liittymissopimuksen nojalla             tuen myöntäminen jo vireillä oleviin tukihake-
31734:  mahdollista myöntää sikatalouden tuotanto-               muksiin.
31735:  mahdollisuuksia lisääviin sekä siipikarjatalou-
31736:       Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1998
31737: 
31738:                                                            Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
31739: 4                                           KK 702/1998 vp
31740: 
31741: 
31742: 
31743: 
31744:                                         Tili Riksdagens Talman
31745: 
31746:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         År 1997 fattades sammanlagt ca 17 000 beslut
31747: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den       om finansieringsstöd i landsbygdsnäringsdistrik-
31748: 8 juni 1998 till vederbörande medlem av statsrå-      ten och vid slutet av året även på TE-centralernas
31749: det översänt avskrift av följande av riksdagsman      landsbygdsavdelningar. Dessutom fanns det ca
31750: Tero Mölsä m.fl. undertecknade spörsmål nr            4 500 anhängiga ansökningar vid utgången av
31751: 702:                                                  året.
31752:                                                          På C-stödområdet kunde besluten om stöd
31753:           Vad ämnar Regeringen göra för att           alltjämt fattas inom en synnerligen rimlig tid.
31754:        behandlingen av investeringsansökning-         Däremot förlängdes behandlingstiderna i södra
31755:        ar skall bli snabbare och för att de tidta-    Finland rätt mycket jämfört med föregående år.
31756:        beller som sökandena ges skall hållas i        Orsaken därtill var det stödsystem enligt artikel
31757:        TE-centralerna och                             141 i anslutningsfördraget som vid ingången av
31758:           hur tänker Regeringen informera och         året togs i bruk på A- och B-stödområdena. Om
31759:        vilka medel tänker Regeringen använda i        detta s.k. förhöjda investeringsstöd kunde man
31760:        situationer där landskvoten enligt EU-         ansöka retroaktivt för investeringar som gjorts
31761:        fördraget håller på att fyllas?                1995-1996 samt för nya investeringar som skul-
31762:                                                       le göras 1997 eller senare.
31763:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            1 början av året ordnades två ansökningstill-
31764: anföra följande:                                      fållen för 141-stödet; därefter har man när som
31765:                                                       helst kunnat ansöka om stöd. De strama ansök-
31766:     På TE-centralernas landsbygdsavdelningar är       ningstiderna ledde till att högst bristfålliga an-
31767: behandlingstiden för en ansökan om investe-           sökningar inlämnades till TE-centralerna. Att
31768: ringsstöd realistiskt sett ca en arbetsdag. Så        reda upp dem har krävt mycket arbete och tid.
31769: mycket tid går åt från det att ansökan registreras    TE-centralerna var tvungna att anställa mer per-
31770: till att beslutet postas till kunden. Under behand-   sonai för behandlingen av ansökningarna om
31771: lingen klarlägger man om stödansökan innehål-         finansieringsstöd. Att utbilda de nyanställda tog
31772: ler alla bilagor som är väsentliga med tanke på       sin tid och sysselsatte dem som vanligtvis be-
31773: beslutsfattandet, man går igenom ansökanjämte         handlar ansökningarna om finansieringsstöd.
31774: bilagor noggrant, när det gäller byggnadsinveste-        År 1998 är situationen alltjämt den att på C-
31775: ringar granskar man byggnadsplanen och -rit-          området kan besluten delges relativt snabbt,
31776: ningarna samt kostnadsförslaget, man utarbetar        medan behandli~gstiderna på A- och B-stödom-
31777: en kalkyl över riktkostnaderna, bildar sig en upp-    rådena är långa. Aven om TE-centralerna i södra
31778: fattning om projektet och sökanden, man avslår        Finland har fattat många stödbeslut, har nya
31779: eller bifaller stödansökan och lagrar de väsentli-    stödansökningar inkommit i en sådan mängd att
31780: ga punkterna i stödansökan i ett datasystem.          antalet anhängiga stödansökningar har ökat från
31781:     Att en kund nästan aldrig får beslutet om         årsskiftet. Före utgången av maj hade ca 7 000
31782: investeringsstöd genast följande dag efter att an-    beslut om stöd för investeringar fattats, men
31783: sökan inlämnats beror på många omständighe-           ändå finns det ännu ca 7 500 anhängiga stödan-
31784: ter. Ansökningarna är ofta bristfålliga; lands-       sökningar.
31785: bygdsavdelningarna måste registrera t.o.m. så-           Det är inom den närmaste framtiden omöjligt
31786: dana ansökningar av vilka endast sökandens            att väsentligt förkorta behandlingstiderna. För
31787: namn framgår. Ansökningarna måste nästan all-         en investering beviljas t.o.m. hundratusentals
31788: tid kompletteras till viss del, vilket innebär att    mark i stöd, och därför kan det inte anses motive-
31789: man måste ringa upp kunden.                           rat att göra TE-centralerna till stödautomater,
31790:     De jordbrukare som 1996 ansökte om investe-       som på ansökan automatiskt beviljar stöd för
31791: ringsstöd fick beslutet synnerligen snabbt, inom      viiken investering som helst. Man måste få till-
31792: normal tid. Landsbygdsnäringsdistrikten fattade       räcklig säkerhet om investeringens lönsamhet
31793: ca 8 700 positiva beslut om finansieringsstöd.        och sökandens betalningsförmåga så att de statli-
31794:                                               KK 702/1998 vp                                              5
31795: 
31796: ga stödmedlen allokeras så rätt som möjligt. Med        svinhushållningen samt för alla investeringar
31797: hjälp av den extra personalen (16 personer) har         inom fjäderfåhushållningen, endast om produk-
31798: man i viss mån kunnat hindra behandlingstider-          tionskapaciteten på dessa områden inte blir stör-
31799: na från att bli ännu längre, i synnerhet då den nya     re än vad den var före medlemskapet. 1 fråga om
31800: arbetskraften redan börjar bli rutinerad och sä-        broilerhushållningen uppstod förra december en
31801: kert klarar av en märkbart effektivare arbetstakt       situation där den tillåtna produktionskapacite-
31802: än förra året. Så länge som 1 500-2 000 nya             ten höll på att fyllas. Då ville man säkerställa att
31803: ansökningar inlämnas per månad bör sökandena            positiva stödbeslut skulle fattas i fråga om redan
31804: emellertid räkna med att det tar tid innan de får       anhängiga stödansökningar, och därför utfårda-
31805: beslutet. I år hotas man dessutom av att stödan-        de jord- och skogsbruksministeriet ansöknings-
31806: slagen tili en viss delkanta slut redan på hösten,      förbud i fråga om investeringsstöd för broiler-
31807: vilket skjuter fram beslutsfattandet tili nästa år      hushållning för tiden den 4 december 1997-28
31808: och innebär fortsatta arbetsanhopningar vid TE-         februari 1998. Efter utgången av denna period
31809: centralerna.                                            meddelade man att det var möjligt att endast i
31810:    Jordbrukarna kan för sin del också göra något        högst begränsad omfattning bevilja stöd för in-
31811: för att behandlingen av ansökningarna skall ske         vesteringar inom broilerhushållningen. Stöd
31812: snabbare. I fråga om stödansökningar som inne-          kunde sökas ca en och en halv månad, varefter
31813: håller alla nödvändiga bilagor och uppgifter kan        stöd för investeringar inom broilerhushållning-
31814: beslut fattas genast då ansökan behandlas första        en, vilka ökar produktionskapaciteten, inte har
31815: gången utan att man måste ringa jordbrukaren            fått sökas.
31816: och begära många tilläggsuppgifter.                        För svinhushållningens del verkar det som om
31817:    TE-centralerna har säkert själva varit mycket        den tillåtna produktionskapaciteten åtminstone
31818: realistiska när de meddelat jordbrukarna de upp-        inte i år kommer att överskridas som en följd av
31819: skattade behandlingstiderna för ansökningarna.          redan gjorda och anhängiga investeringar. Där-
31820: Eftersom antalet anhängiga ansökningar vid en           för är det alltjämt möjligt att ansöka om stöd för
31821: TE-central varierar mycket beroende på viiken           investeringar inom svinhushållning. Jord- och
31822: del av Jandetdet är fråga om, kanjordbrukarna           skogsbruksministeriet följer dock situationen
31823: ha fått en felaktig bild och trott att beslutsfattan-   och om kapaciteten i något skede hotar att över-
31824: det med vett och vilja fördröjs på vissa orter.         skridas, utfårdas ett ansökningsförbud även i
31825:    Med stöd av EU-anslutningsfördraget är det i         fråga om investeringsstöden inom svinhushåll-
31826: Finland möjligt att bevilja stöd för investeringar      ning. På så sätt tryggas beviljandet av stöd i fråga
31827: som förbättrar produktionsmöjligheterna inom            om redan anhängiga stödansökningar.
31828:      Helsingforsden 30 juni 1998
31829: 
31830:                                                          Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
31831:                                             KK 703/1998 vp
31832: 
31833: Kirjallinen kysymys 703
31834: 
31835: 
31836: 
31837: 
31838:                                     Esa Lahtela /sd: Asiamiespalkkioiden saantioikeudesta vakuutus-
31839:                                         yhtiö Henki-Kansan konkurssipesästä
31840: 
31841: 
31842:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
31843: 
31844:    Vuonna 1993 vakuutusyhtiö Kansa pilkottiin          maksettu edes korvauksia syntyneistä matkoista,
31845: kahteen osaan. Vahinko-Kansan osti Kansallis-          puhelin- tai postikuluista puhumattakaan.
31846: Osake-Pankki ja Henki-Kansasta perustettiin            Asiaan tulisi saada korjaus, tällä menolla muuten
31847: oma yhtiönsä. Heti senjälkeen Henki-Kansa teki         käy niin, että kun aikanaan pesä saadaan selvitet-
31848: yhteistyösopimuksen vakuutusyhtiö Pohjolan             tyä, niin nämä asiamiehet, jotka ovat tehneet
31849: kanssa siitä, että Henki- Kansa ja sen asiamiehet      työn ja laittaneet omaa rahaansa syntyneisiin
31850: käyvät myymään Pohjolan vahinkovakuutuksia.            kustannuksiin, jäävät nuolemaan näppejään.
31851: Näin myös tapahtui. Kun sitten Henki-Kansa                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31852: vedettiin konkurssiin, kävikin ilmi, että nämä         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31853: asiamiehet eivät tule saamaan asiamiespalkkioi-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31854: taan edes niiltäkään osin, mitä he ovat tehneet        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31855: asiamiestyötä Pohjolan vakuutusten myynnissä.
31856: Peruste oli se, etteivät he olleet työsuhteessa ole-              Onko Hallitus tietoinen siitä epäoikeu-
31857: via henkilöitä, joten heidän saataviaan ei voi                 denmukaisuudesta, että Henki-Kansan
31858: pitää palkkoihin verrattavana etuoikeutettuna                  asiamiehiltä evättiin heidän asiamies-
31859: saatavana. Hehän myivät Pohjolan vahinkova-                    palkkionsa maksu, vaikka kysymyksessä
31860: kuutuksia ja Pohjola suoritti palkkioiden mak-                 olivat vakuutusyhtiö Pohjolaan tehdyt
31861: sun Henki-Kansalle ja Henki-Kansa maksoi                       vahinkovakuutukset, ja
31862: asiamiehille palkan palkkioina, joihin sisältyivät                mitä Hallitus aikoo tehdä, että tässä-
31863: myös kustannusten korvaukset. Konkurssipe-                     kin tapauksessa toteutuisi sanonta "työ-
31864: sään jäi joiltakin asiamiehiltä jopa useiden kym-              mies on palkkansa ansainnut"?
31865:  menien tuhansien markkojen saatavat. Heille ei
31866:       Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1998
31867: 
31868:                                              Esa Lahtela /sd
31869: 
31870: 
31871: 
31872: 
31873:  280043
31874: 2                                         KK 703/1998 vp
31875: 
31876: 
31877: 
31878: 
31879:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
31880: 
31881:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      (649/1973) nojalla. Asiamiehet eivät olleet työ-
31882: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       suhteessa Henki-Kansaan eikä saatavia ole voitu
31883: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     maksaa palkkaturvana. Asiamiesten asema kon-
31884: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-     kurssissa määräytyy kuten yrittäjien.
31885: lan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o            Pienyrittäjien asemaa pyrittiin 1980-luvulla
31886: 703:                                                parantamaan työntekijöiden palkkaturvaa vas-
31887:                                                     taavalla     ansioturvajärjestelmällä.    Vuosien
31888:           Onko Hallitus tietoinen siitä epäoikeu-   1987-1989 valtion tulo- ja menoarvioihin otet-
31889:        denmukaisuudesta, että Henki-Kansan          tiin määräraha pienyrittäjien ansioturvasta ai-
31890:        asiamiehiltä evättiin heidän asiamies-       heutuviin menoihin. Työministeriö myönsi vuo-
31891:        palkkionsa maksu, vaikka kysymyksessä        sien 1987-1989 aikana harkinnanvaraisesti an-
31892:        olivat vakuutusyhtiö Pohjolaan tehdyt        sioturvaa toimeksiantosuhteen pysyvyys, työn
31893:        vahinkovakuutukset, ja                       laatu ja muut olosuhteet huomioon ottaen työn-
31894:           mitä Hallitus aikoo tehdä, että tässä-    tekijään rionastettaville pienyrittäjille toimek-
31895:        kin tapauksessa toteutuisi sanonta "työ-     siantajan konkurssin johdosta maksamatta jää-
31896:        mies on palkkansa ansainnut"?                neistä saatavista. Pysyvämpi ansioturvajärjestely
31897:                                                     oli selvitettävänä työministeriössä 1990-luvun
31898:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        alussa, mutta sitä ei pääosin valtiontalouteen ja
31899: vasti seuraavaa:                                    hankkeen muihin epävarmuustekijöihin liittyen
31900:                                                     pidetty mahdollisena eikä tarkoituksenmukaise-
31901:    Henki-Kansan pesänhaitajalta saadun tiedon       na. Edellytyksiä palkkaturvan laajentamiseksi
31902: mukaan vakuutusten myyntiä koskevat sopi-           ansioturvajärjestelmällä ei edelleenkään ole ole-
31903: mukset oli tehty asiamiesten ja Henki-Kansan        massa.
31904: välillä ja vastaavasti Henki-Kansa on ollut sopi-       Henki-Kansan konkurssipesän selvitys on vie-
31905: mussuhteessa vakuutusyhtiö Pohjolaan. Vakuu-        lä eräiltä osin kesken. Pesänhaitajalta saatujen
31906: tusasiamiehillä on siten ollut saaminen             tietojen mukaan omaisuuden realisointi pidem-
31907: Henki-Kansalta myös siltä osin kuin saatavien       män ajan kuluessa tuottaisi parhaan realisointi-
31908: perusteena oli vakuutusyhtiö Pohjolan vakuu-        tuloksen. Tavoitteena on, että tällä voitaisiin tur-
31909: tusten myynti. Konkurssissa valtio turvaa työ-      vata myös etuoikeudettomille velkojille, siis
31910: suhteeseen perustuvat saatavat palkkaturvalain       myös asiamiehille, jako-osuutta pesän varoista.
31911: 
31912:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1998
31913:                                                                   Oikeusministeri Jussi Järventaus
31914:                                             KK 703/1998 vp                                              3
31915: 
31916: 
31917: 
31918: 
31919:                                         Tili Riksdagens Talman
31920: 
31921:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      arna kunde inte betalas genom lönegarantin.
31922: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        Ombudens ställning vid konkurs bestäms på
31923: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-    motsvarande sätt som företagarnas ställning vid
31924: damot Esa Lahtela undertecknade spörsmål nr           konkurs.
31925: 703:                                                     1 slutet av 1980-talet eftersträvade man att
31926:                                                       förbättra småföretagarnas ställning med hjälp av
31927:           Är Regeringen medveten om den               inkomstgarantisystemet, vilket motsvarade löne-
31928:        orättvisa      som      inträffade    när      garantisystemet för arbetstagare. Under åren
31929:        Henki-Kansas ombud förvägrades sitt            1987-1989 intogs i statsbudgeten ett anslag för
31930:        ombudsarvode, även om det var fråga om         utgifter som förorsakas av småföretagares in-
31931:        skadeförsäkringar som tecknats hos för-        komstskydd. Med beaktande av uppdragsförhål-
31932:        säkringsbolaget Pohjola, och                   landets varaktighet, arbetets beskaffenhet och
31933:           vad tänker Regeringen göra i detta fall     andra förhållanden beviljade arbetsministeriet
31934:        för att talesättet "arbetaren är värd sin      åren 1987-1989 enligt prövning småföretagare
31935:        lön" skall bli verklighet?                     som kanjämställas med arbetstagare inkomstga-
31936:                                                       ranti för fordringar som på grund av en upp-
31937:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         dragsgivares konkurs hade blivit obetalda. Ett
31938: anföra följande:                                      mera bestående arrangemang med inkomstskydd
31939:                                                       utreddes vid arbetsministeriet i början 1990-talet,
31940:    Enligt uppgift av Henki-Kansas boförvaltare        men det ansågs inte vara genomförbart eller än-
31941: hade a vtalen gällande försäljning a v försäkringar   damålsenligt i huvudsak på grund av statsekono-
31942: ingåtts mellan ombuden och Henki-Kansa och            min och andra osäkerhetsmoment som var för-
31943: på motsvarande sätt hade Henki-Kansa stått i          knippade med projektet. Det finns fortfarande
31944: avtalsförhållande tili försäkringsbolaget Pohjo-      inga förutsättningar för en utvidgning av lönega-
31945: la. Försäkringsombuden har således fordringar         rantin med ett system med inkomstskydd.
31946: hos Henki-Kansa även vad gäller de fordringar             Utredningen av Henki-Kansas konkursbo på-
31947: som grundar sig på försäljning av försäkringar        går fortfarande tili vissa delar. Enligt uppgifter
31948: vid försäkringsbolaget Pohjola. Vid konkurs           som erhållits av boförvaltaren ger en långsiktig
31949: tryggas fordringarna som grundar sig på arbets-       realisering av egendomen ett bättre resultat. Må-
31950: förhållande av staten med stöd av lönegarantila-      let är också att på detta sätt kunna säkerstilla att
31951: gen (64911973). Försäkringsombuden stod inte i        borgenärer utan förmånsrätt, dvs. även ombu-
31952: arbetsförhållande tili Henki-Kansa och fordring-      den, får en utdelningskvot av boets tillgångar.
31953:      Helsingfors den 17 juni 1998
31954: 
31955:                                                                     Justitieminister Jussi Järventaus
31956: 1
31957: 
31958: 
31959: 
31960: 1
31961: 
31962: 
31963: 
31964:     1
31965: 
31966: 
31967: 
31968:     1
31969: 
31970: 
31971: 
31972:         1
31973: 
31974: 
31975: 
31976:         1
31977:                                            KK 704/1998 vp
31978: 
31979: Kirjallinen kysymys 704
31980: 
31981: 
31982: 
31983: 
31984:                                    Esa Lahtela /sd: Yhdistelmätuen saannin edellytyksistä
31985: 
31986: 
31987: 
31988:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
31989: 
31990:    Yhdistelmätuella työllistäminen on tiedon le-      ajattelumalli on vain toimeentulollinen. Kun
31991: vitessä lähtenyt suhteellisen hyvin käyntiin. Yh-     puolisolla on määrätty tulo, sillä pitää samassa
31992: tenä merkittävänä periaatteena tällä laillahan oli    perheessä molempien selvitä. Joten työmarkki-
31993: kannustaa ns. kolmannen sektorin toimijoita           nanäkökulmasta syrjäytymisen estämiseksi
31994: työllistämään. Toisena periaatteena lailla oli saa-   myös em. tapauksissa laki yhdistelmätuesta vaa-
31995: da työllistämisen piiriin ne henkilöt, joita muut     tisi pikaisen korjauksen. Määräävänä tekijänä
31996: työmarkkinapoliittiset toimet eivät ole tavoitta-     yhdistelmätuen saantiin tulisi olla työttömänä-
31997: neet. Tämän tarkoitusperän osalta kuitenkin           oloaika.
31998: laissa on ilmennyt aukko. Se koskee sellaisia hen-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31999: kilöitä, jotka puolison tulojen johdosta eivät ole    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32000: oikeutettuja työmarkkinatukeen. Tämähän tar-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32001: koittaa sitä, että jos on lapseton pari ja puolison   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32002: tulot ovat yli 9 970 markkaa kuukaudessa, niin
32003:  työttömällä puolisolla, vaikka hän olisi kuinka                 Onko Hallitus tiedostanut, että yhdis-
32004:  kauan työttömänä, ei ole oikeutta saada yhdistel-            telmätukilain henki ei toimi nykyisessä
32005:  mätuki työtä, koska hänellä ei ole oikeutta työ-             muodossa työmarkkinoilta syrjäytymi-
32006:  markkinatukeen.                                              sen estäjänä, ja
32007:     Tältä osin laki yhdistelmätuesta vaatisikin pi-              onko Hallituksella tarkoitus tehdä
32008:  kaisen korjauksen. Nykyisessä muodossa laki ei               asiaan korjaus siten, että määräävänä te-
32009:  ota huomioon edellä mainitun laisessa tapauk-                kijänä yhdistelmätuen saannille tulisi ole-
32010:  sessa henkilön työkykyisyyden ja työmarkkina-                maan jatkossa työttömyyden kesto?
32011:  kelpoisuuden ylläpidontarvenäkökulmaa, vaan
32012: 
32013:       Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1998
32014: 
32015:                                             Esa Lahtela /sd
32016: 
32017: 
32018: 
32019: 
32020:  280043
32021: 2                                          KK 704/1998 vp
32022: 
32023: 
32024: 
32025: 
32026:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
32027: 
32028:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       natukietuuden aktivoimisesta siten, että normaa-
32029: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        listi työnhakijalle maksettava työmarkkinatuki
32030: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-     maksetaan työllistettävän työnantajalle, edelly-
32031: le jäsenelle kansanedustaja Esa Lahtelan näin        tetään työmarkkinatukilain (1354/1997) 2 §:ssä,
32032: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 704:             että henkilölle on tosiasiallisesti maksettu työttö-
32033:                                                      myyspäivärahaa tai työmarkkinatukea 500 päi-
32034:           Onko Hallitus tiedostanut, että yhdis-     vältä. Tämä edellytys ei täyty sellaisen henkilön
32035:        telmätukilain henki ei toimi nykyisessä       osalta, joka on kuulunut työmarkkinatukijärjes-
32036:        muodossa työmarkkinoilta syrjäytymi-          telmän piiriin, mutta hänelle ei puolison tulojen
32037:        sen estäjänä, ja                              vuoksi ole tosiasiallisesti maksettu lainkaan työ-
32038:           onko Hallituksella tarkoitus tehdä         markkinatukea 500 päivältä. Tällaisen henkilön
32039:        asiaan korjaus siten, että määräävänä te-     työmarkkinavalmiuksien edistämiseksi voidaan
32040:        kijänä yhdistelmätuen saannille tulisi ole-   kuitenkin käyttää muita työvoimapoliittisia toi-
32041:        maan jatkossa työttömyyden kesto?             menpiteitä kuten normaalia tukityöllistämistä,
32042:                                                      jossa työnantajalle voidaan maksaa työllistämis-
32043:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tukea noin 2 500-4 500 markkaa kuukaudessa.
32044: vasti seuraavaa:                                         Tapauksissa, joissa henkilölle on maksettu
32045:                                                      työttömyyspäivärahaa 500 päivältä mutta hän ei
32046:    Työvoimapoliittisen uudistuksen yksi keskei-      ole uudestaan täyttänyt työttömyyspäivärahan
32047: simmistä tavoitteista on laajamittaisen työmark-     maksamisen edellytyksenä olevaa 43 viikon työs-
32048: kinoilta syrjäytymiskehityksen estäminen. Syr-       säoloehtoa 24 kuukauden tarkastelujakson aika-
32049: jäytymisvaarassa olevien työttömien aktivoimi-       na, henkilö kuuluu työmarkkinatukijärjestelmän
32050: seksi otettiin vuoden 1998 alusta lukien käyttöön    piiriin. Vaikka em. tapauksessa henkilölle ei voi-
32051: uusi tukimuoto, yhdistelmätuki, joka muodos-         taisi työmarkkinatuen tarveharkinnan, esimer-
32052: tuu työnantajalle maksettavasta työmarkkina-         kiksi puolison tulojen vuoksi maksaa lainkaan
32053: tuesta ja työllistämistuesta. Yhdistelmätukea        työmarkkinatukea, voidaan hänen työllistymis-
32054: voidaan myöntää työnantajalle, joka tekee työ-       tään edistää yhdistelmätuen avulla, koska hänel-
32055: tai oppisopimuksen sellaisen työnhakijan kans-       le on tosiasiallisesti maksettu työttömyysturvaa
32056: sa, jolle on maksettu työttömyyspäivärahaa tai        500 päivältä ja koska hän periaatteessa on oikeu-
32057: työmarkkinatukea 500 päivältä ja joka työllistet-     tettu työmarkkinatukeen, vaikkakin käytännös-
32058: täessä on oikeutettu työmarkkinatukeen. Työt-         sä työmarkkinatuen suuruus on puolison tulojen
32059: tömyyden kestolle asetettu 500 päivän vaatimus        vuoksi nolla markkaa päivässä.
32060: on siis ehdoton edellytys yhdistelmätuen myön-           Tässä vaiheessa työministeriö seuraa tarkoin
32061: tämiselle.                                            työvoimapoliittiseen uudistukseen liittyvien
32062:     Työmarkkinatuki on tarveharkintainen etuus        säännösmuutosten toimeenpanoa ja vaikutta-
32063: eli sekä työnhakijan omat ja puolison lähes kaik-     vuutta. Saatujen seurantatietojen perusteella tu-
32064: ki tulot sekä saadut sosiaalietuudet vaikuttavat      levat myös harkittavaksi mahdolliset muutostar-
32065: työmarkkinatuen markkamäärään.                        peet muun muassa yhdistelmätukea koskeviin
32066:     Koska yhdistelmätuessa on kyse työmarkki-         säännöksiin.
32067: 
32068:      Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1998
32069:                                                                           Ministeri Antti Kalliomäki
32070:                                             KK 704/1998 vp                                                 3
32071: 
32072: 
32073: 
32074: 
32075:                                          Tili Riksdagens Talman
32076: 
32077:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            att det arbetsmarknadsstöd som normalt betalas
32078: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            tili arbetssökanden betalas tili den sysselsattes
32079: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        arbetsgivare, förutsätts enligt 2 § lagen om arbets-
32080: dagsledamot Esa Lahtela undertecknade spörs-           marknadsstöd (1354/1997) att personeo i fråga
32081: mål nr 704:                                            de facto fått arbetslöshetsdagpenning eller ar-
32082:                                                        betsmarknadsstöd för 500 dagar. Detta krav
32083:           Är Regeringen medveten om att andan          uppfylls inte för en sådan person som omfattats
32084:        i lagen om sammansatt stöd inte i sin           av systemet med arbetsmarknadsstöd men som
32085:        nuvarande form fungerar som förhindra-          på grund av makans eller makens inkomster de
32086:        re av utslagning från arbetsmarknaden,          facto inte alls mottagit arbetsmarknadsstöd för
32087:        och                                             500 dagar. För att främja en sådan persons ar-
32088:           ämnar Regeringen korrigera saken på          betsmarknadsfårdigheter kan man emellertid an-
32089:        så sätt att den avgörande faktorn för mot-      vända andra arbetskraftspolitiska åtgärder, så-
32090:        tagandet av sammansatt stöd i fortsätt-         som normal stödsysselsättning, där arbetsgiva-
32091:        ningen skulle vara arbetslöshetens längd?       ren kan beviljas ca 2 500-4 500 mark per månad
32092:                                                        i sysselsättningsstöd.
32093:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt              I sådana fall där en person beviljats arbetslös-
32094: anföra följande:                                       hetsdagpenning för 500 dagar men där han under
32095:                                                        24 månaders granskningsperiod inte på nytt upp-
32096:    Ett av den arbetskraftspolitiska reformens          fyllt villkoret om 43 veckorts tid i arbete, vilket är
32097: viktigaste mål är att förhindra en utveckling med      en förutsättning för mottagandet av arbetslös-
32098: omfattande utslagning från arbetsmarknaden.            hetsdagpenning, omfattas person en i ..fråga av
32099: För att aktivera arbetslösa som riskerar utslag-       systemet med arbetsmarknadsstöd. A ven om
32100: ning tog man i början av 1998 i bruk en ny             man i ovannämnda fall inte alls skulle kunna
32101: stödform, sammansatt stöd, som består av ar-           betala arbetsmarknadsstöd tili personeo i fråga
32102: betsmarknadsstöd och sysselsättningsstöd som           på grund av behovsprövning, t.ex. makans eller
32103: betalas tili arbetsgivaren. Sammansatt stöd kan        makens inkomster, kan sysselsättandet av ho-
32104: beviljas en arbetsgivare som ingår ett arbets- eller   nom eller henne främjas med hjälp av samman-
32105: läroavtal med en arbetssökande som mottagit            satt stöd, eftersom han eller hon de facto fått
32106: arbetslöshetsdagpenning eller arbetsmarknads-          utkomstskydd för arbetslösa för 500 dagar och
32107: stöd för 500 dagar och som då han eller hon får        eftersom han eller hon i princip är berättigad tili
32108: sysselsättning är berättigad tili arbetsmarknads-      arbetsmarknadsstöd, även om arbetsmarknads-
32109: stöd. Kravet på 500 dagars arbetslöshet är såle-       stödets belopp i praktiken är noll mark per dag
32110: des en absolut förutsättning för beviljandet av        på grund av makans eller makens inkomster.
32111: sammansatt stöd.                                           I det här skedet följer arbetsministeriet noga
32112:    Arbetsmarknadsstödet är en behovsprövad             med verkställandet och effektfullheten av de änd-
32113: förmån, dvs. både arbetssökandens egna och             ringar i bestämmelserna som hänför sig tili den
32114: makans eller makens samtliga inkomster samt            arbetskraftspolitiska reformen. På basis av de
32115: beviljade sociala förmåner påverkar arbetsmark-        uppföljningsuppgifter man får kommer man
32116: nadsstödets markbelopp.                                också att överväga eventuella behov att ändra de
32117:    Eftersom det i sammansatt stöd är fråga om          bestämmelser som gäller bl.a. sammansatt stöd.
32118: aktivering av arbetsmarknadsstödsförmånen så,
32119: 
32120:      Helsingforsden 23 juni 1998
32121: 
32122:                                                                              Minister Antti Kalliomäki
32123:                                             KK 705/1998 vp
32124: 
32125: Kirjallinen kysymys 705
32126: 
32127: 
32128: 
32129: 
32130:                                    Säde Tahvanainen /sd ym.: Suomenkielisten ohjelmien tekstityspal-
32131:                                       veluiden lisäämisestä
32132: 
32133: 
32134:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
32135:     Kuulovammaisten osallistuminen täysipai-           seuraamaan ohjelmia. Heikkokuuloiset ja kuu-
32136: noisesti yhteiskunnalliseen toimintaan edellyttää      rot jäävät paitsi myös isosta osasta suomalaista
32137: heille kohdistettavan pavelutuotannon lisäämis-        kulttuuria, koska vain osa suomenkielisistä oh-
32138: tä. Eräs tärkeä palvelumuoto, joka on jäänyt           jelmista on tekstitettyjä. Heidän televisiopalve-
32139: kehityksessä pahasti jälkeen verrattuna esimer-        lunsa ovat siis kuulevia huomattavasti heikom-
32140: kiksi länsinaapurimme Ruotsin vastaavaan pal-          mat.
32141: velutuotantoon, ovat televisio-ohjelmien teksti-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32142: tyspalvelut.                                           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
32143:     Suomessa on noin 300 000 huonokuuloista ja         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32144: kuulovammaista henkilöä. Iso osa heistä ei kyke-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32145: ne seuraamaan televisio-ohjelmia normaalilla
32146: äänen voimakkuudella tai ei kuule lainkaan tele-                 Mihin toimiin Hallitus ryhtyy, että
32147: vision ääntä. Etenkin suomenkielisten ohjelmien               Yleisradion lähettämiä suomenkielisiä
32148: seuraaminen tuottaa heille siis suuria ongelmia.              tv-ohjelmia tekstitettäisiin   nykyistä
32149:  Yleisradion lähettämistä suomenkielisistä ohjel-             enemmän, ja
32150:  mista vain harvat ovat tekstitettyjä, ja siksi näi-             ovatko kuulovammaiset Hallituksen
32151:  den ohjelmien seuraaminen on vaikeasti kuulo-                mielestä yhdenvertaisessa asemassa mui-
32152:  vammaisille mahdotonta.                                      hin kansalaisiin nähden maksaessaan yh-
32153:     Yleisradion lupamaksut ovat kaikille samat                täläiset lupamaksut heikommista palve-
32154:  riippumatta siitä, kuinka paljon henkilö kykenee             luista kuin kuulevat?
32155: 
32156:       Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1998
32157: 
32158:           Säde Tahvanainen /sd            Tuija Pohjola /sd             Janne Viitamies /sd
32159:           Pia Viitanen /sd                Ulla Anttila /vihr            Esa Lahtela /sd
32160:           Raimo Mähönen /sd               Reino Ojala /sd               Ulla Juurola /sd
32161:           Pirkko Peltomo /sd              Matti Saarinen /sd            Liisa Hyssälä /kesk
32162:           Ossi Korteniemi /kesk           Eero Lämsä /kesk              Kari Myllyniemi /kesk
32163:           Aulis Ranta-Muotio /kesk        Vuokko Rehn /kesk             Tauno Pehkonen /skl
32164:                      Irina Krohn /vihr                          Satu Hassi /vihr
32165: 
32166: 
32167: 
32168: 
32169:  280043
32170: 2                                       KK 705/1998 vp
32171: 
32172: 
32173: 
32174: 
32175:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
32176: 
32177:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Tänä vuonna tekstitetään kaksi uutislähetystä
32178: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,     päivittäin sekä muita TV 1:n ja TV 2:n ohjelmia
32179: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen   noin viisi tuntia viikossa. Kuluvan vuoden teksti-
32180: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Säde Tah-    tetty viikkotuntimäärä on yhteensä noin 8 tuntia.
32181: vanaisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      Uutislähetyksistä tekstitetään klo 17:n lähetys
32182: sen n:o 705:                                      "Viiden talous" mukaan luettuna sekä klo 20.30
32183:                                                   pääuutislähetys. Varsinaisia ohjelmia on teksti-
32184:           Mihin toimiin Hallitus ryhtyy, että     tetty mahdollisimman monipuolisesti, kotimai-
32185:        Yleisradion lähettämiä suomenkielisiä      set elokuvat, viihdeohjelmia, dokumentteja ja
32186:        tv-ohjelmia tekstitettäisiin nykyistä      asiaohjelmia, esimerkkinä "Kuningaskulutta-
32187:        enemmän, ja                                ja". Menestyksellisesti on kokeiltu myös ooppe-
32188:           ovatko kuulovammaiset Hallituksen       ran tekstittämistä. Jokavuotinen perinne on sa-
32189:        mielestä yhdenvertaisessa asemassa mui-    manaikainen tekstitys suorana lähetettävään it-
32190:        hin kansalaisiin nähden maksaessaan yh-    senäisyyspäivän vastaanottoon presidentinlin-
32191:        täläiset lupamaksut heikommista palve-     nasta.
32192:        luista kuin kuulevat?                          Ruotsinkielisiä ohjelmia on tekstitetty ruot-
32193:                                                   siksi vuosittain noin puolisen tuntia viikossa.
32194:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         Yhtiöllä on suunnitelma tekstityksen määrän
32195: vasti seuraavaa:                                  nostamiseksi lähivuosina pohjoismaiselle tasolle.
32196:                                                   Tekstityksen lisäys on kiinni tälle toiminnalle
32197:    Yleisradio Oy:njulkisen palvelun toiminnasta   Yleisradion talousarvioihin saatavista varoista.
32198: vastaa yhtiön hallintoneuvosto, jonka valitsee        Yleisradio Oy suunnittelee parhaillaan tulevia
32199: eduskunta.                                        digitaalisen television uusia palveluja. Tässä yh-
32200:    Suomenkielisten ohjelmien tekstityspalvelui-   teydessä otetaan huomioon myös erityis- ja
32201: den lisäämistä koskevan eduskuntakyselyn joh-     kohderyhmien kuten kuurojen ja muiden kuu-
32202: dosta Yleisradio Oy on todennut, että yhtiö on    lovammaisten tarpeet sekä punnitaan yhtiön
32203: tekstityHänyt ohjelmia suomeksi vuoden 1983        mahdollisuuksia vastata niihin.
32204: alusta lähtien.
32205: 
32206:      Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 1998
32207: 
32208:                                                                    Liikenneministeri Matti Aura
32209:                                          KK 705/1998 vp                                             3
32210: 
32211: 
32212: 
32213: 
32214:                                       Tili Riksdagens Talman
32215: 
32216:   1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen an-    timmar i veckan. Under det innevarande året är
32217: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-     antalet timmar som textas per vecka sammanlagt
32218: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-   ungefår åtta timmar.
32219: man Säde Tahvanainen m.fl. undertecknade              Av nyhetssändningarna textas den som sänds
32220: spörsmål nr 705:                                   kl. 17 inklusive "Viiden talous", samt huvudny-
32221:                                                    hetssändningen kl. 20.30. Egentliga program har
32222:           Vilka åtgärder vidtar Regeringen för     textats så mångsidigt som möjligt: de inhemska
32223:        att antalet textade finskspråkiga tv-pro-   filmerna, underhållningsprogram, dokumentä-
32224:        gram som sänds av Rundradion skall          rer och faktaprogram, varav man som exempel
32225:        ökas,och                                    kan nämna "Kungskonsumenten" ("Kuningas-
32226:           anser Regeringen att hörselskadade är    kuluttaja"). Man har även framgångsrikt prövat
32227:        jämställda med andra medborgare då de       textning av opera. Det är en tradition att varje år
32228:        betalar samma licensavgifter som icke-      simultant texta mottagningen på självständig-
32229:        hörselskadade, men ändå får sämre tjäns-    hetsdagen samtidigt som den direktsänds från
32230:        ter?                                        presidentens slott.
32231:                                                       Svenskspråkiga program har årligen textats
32232:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      på svenska ungefår en halv timme per vecka.
32233: anföra följande:                                      Bolaget har planer på att under de närmaste
32234:                                                    åren höja antalet textade program tili en nordisk
32235:    För den offentliga serviceverksamheten vid      nivå. Ett utökat antal textade program är beroen-
32236: Rundradion Ab ansvarar bolagets förvaltnings-      de av medel som beviljas för denna verksamhet
32237: råd som väljs av riksdagen.                        och för Rundradions budget.
32238:    Angående riksdagsspörsmålet om ökandet av           Rundradion Ab planerar för närvarande nya
32239: textningstjänster för finskspråkiga program har    kommande tjänster för den digitala televisionen.
32240: Rundradion Ab konstaterat att bolaget har tex-     1 detta sammanhang beaktar man även special-
32241: tat program på finska sedan början av 1983.        och målgruppernas, såsom dövas och andra hör-
32242:    1år textas dagligen två nyhetssändningar samt   selskadades, behov samt överväger vilka möjlig-
32243: andra program på TV l och TV 2 ungefår fem         heter bolaget har att svara mot dessa behov.
32244: 
32245:      Helsingforsden 24 juni 1998
32246: 
32247:                                                                        Trafikminister Matti Aura
32248:                                            KK 706/1998 vp
32249: 
32250: Kirjallinen kysymys 706
32251: 
32252: 
32253: 
32254: 
32255:                                   Säde Tahvanainen /sd ym.: Samaa sukupuolta olevien henkilöiden
32256:                                      parisuhteesta
32257: 
32258: 
32259:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
32260: 
32261:    Syksyllä !997 käytiin eduskunnassa laaja kes-     kunta ehdottaa, että lakialoite hylätään ja että
32262: kustelu samaa sukupuolta olevien henkilöiden         eduskunta hyväksyy toivomuksen, että hallitus
32263: parisuhteen rekisteröinnistä. Outi Ojalan aloit-     ryhtyy asianmukaisiin lainsäädäntötoimiin sa-
32264: teen pohjalta syntynyt keskustelu osoitti, että      maa sukupuolta olevien kumppaneiden yhteis-
32265: samaa sukupuolta olevat henkilöt ovat monissa        elämään liittyvien oikeudellisten epäkohtien
32266: oikeudellisissa asioissa epätasa-arvoisessa ase-     poistamiseksi."
32267: massa avo- tai avioliitossa eläviin heteroparis-        Eduskunta siis esitti, että hallitus ryhtyy toi-
32268: kuntiin nähden. Ongelmia esiintyy mm. perintö-       menpiteisiin asian korjaamiseksi.
32269: verotuksessa ja lähiomaisen asemaan liittyvissä         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32270: kysymyksissä.                                        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
32271:    Eduskunnan enemmistö ei ollut valmis hyväk-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32272: symään edustaja Ojalan aloitetta parisuhteiden       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32273: rekisteröinnistä. Kompromissina eduskunta hy-
32274: väksyi viime syyskuussa lakivaliokunnan mietin-                Mihin toimiin Hallitus on ryhtynyt
32275: nön "Lakialoite laiksi kahden samaa sukupuolta              eduskunnan esittämän toivomuksen pe-
32276: olevan henkilön parisuhteen virallistamisesta"              rusteella, ja
32277:  (LaVM 19/1997 vp).                                            aikooko Hallitus tämän vaalikauden
32278:     Lakivaliokunta lausui mietinnössään edustaja            aikana tehdä päätöksiä oikeudellisten
32279:  Outi Ojalan lakialoitteeseen (LA 26/1996 vp) seu-          epäkohtien poistamiseksi?
32280:  raavaa: "Edellä esitetyn perusteella Iakivalio-
32281: 
32282:      Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1998
32283: 
32284:                      Säde Tahvanainen /sd                     Janne Viitamies /sd
32285:                      Pia Viitanen /sd                         Ulla Anttila /vihr
32286: 
32287: 
32288: 
32289: 
32290:  280043
32291: 2                                         KK 706/1998 vp
32292: 
32293: 
32294: 
32295: 
32296:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
32297: 
32298:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      däntötoimiin samaa sukupuolta olevien kump-
32299: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       paneiden yhteiselämaän liittyvien oikeudellisten
32300: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     epäkohtien poistamiseksi. Oikeusministeriö on
32301: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Säde Tah-      tämän vuoksi asettanut 17.12.1997 työryhmän,
32302: vanaisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-     jonka tehtävänä on selvittää samaa sukupuolta
32303: sen n:o 706:                                        olevien kumppanien yhteiselämään liittyvien
32304:                                                     epäkohtien poistamiseksi tarpeelliset lainsää-
32305:           Mihin toimiin Hallitus on ryhtynyt        däntötoimenpiteet ja koordinoida eri ministe-
32306:        eduskunnan esittämän toivomuksen pe-         riöiden yhteistyötä asiassa. Oikeusministeriön
32307:        rusteella, ja                                edustajien lisäksi työryhmässä on jäseniä valtio-
32308:           aikooko Hallitus tämän vaalikauden        varainministeriöstä, sosiaali- ja terveysministe-
32309:        aikana tehdä päätöksiä oikeudellisten        riöstä sekä Seksuaalinen tasavertaisuus SETA
32310:        epäkohtien poistamiseksi?                    ry:stä. Työryhmän tulee kuulla niiden muiden
32311:                                                     ministeriöiden edustajia, joiden hallinnonalalla
32312:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        mainittuja epäkohtia voi esiintyä.
32313: vasti seuraavaa:                                       Työryhmän tulee saada työnsä valmiiksi
32314:                                                     31.12.1998 mennessä. Työn valmistuttua järjes-
32315:    Hylätessään kansanedustaja Outi Ojalan ym.       tettavä lausuntokierros ja lausuntopalautteen
32316: lakialoitteen laiksi kahden samaa sukupuolta        huomioon ottaminen tulee lisäksi vaatimaan
32317: olevan henkilön parisuhteen virallistamisesta       oman aikansa. Mahdolliset lainsäädäntötoimet
32318: (LA 26/1996 vp) eduskunta hyväksyi toivomuk-        asiassa eivät sen vuoksi ole ajankohtaisia tämän
32319: sen, että hallitus ryhtyy asianmukaisiin lainsää-    vaalikauden aikana.
32320: 
32321:      Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1998
32322: 
32323:                                                                  Oikeusministeri Jussi Järventaus
32324:                                          KK 706/1998 vp                                              3
32325: 
32326: 
32327: 
32328: 
32329:                                       Tili Riksdagens Talman
32330: 
32331:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        rättsliga olägenheterna i anslutning till samlivet
32332: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande        mellan par av samma kön. Justitieministeriet har
32333: medlem av statsrådet översänt följande av riks-    med anledning av detta 17.12.1997 tillsatt en ar-
32334: dagsledamot Säde Tahvanainen m.fl. underteck-      betsgrupp med uppgift att utreda vilka lagstift-
32335: nade spörsmål nr 706:                              ningsåtgärder är behövliga för att avlägsna olä-
32336:                                                    genheterna i anslutning tili samlivet mellan par
32337:           Vilka åtgärder har Regeringen vidtagit   av samma kön och för att koordinera samarbetet
32338:        med anledning av riksdagens hemställan,     mellan de olika ministerieroa i saken. Förutom
32339:        och                                         företrädare för justitieministeriet finns i arbets-
32340:           tänker Regeringen under denna valpe-     gruppen företrädare för finansministeriet, social-
32341:        riod fatta beslut i syfte att avlägsna de   och hälsovårdsministeriet samt för Sexuellt Iika-
32342:        rättsliga olägenheterna?                    berättigade SETA r.f. Arbetsgruppen skall höra
32343:                                                    företrädare för sådana andra ministerier inom
32344:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      vilkas förvaltningsområde nämnda olägenheter
32345: anföra följande:                                   kan förekomma.
32346:                                                       Arbetsgruppen skall fårdigställa arbetet se-
32347:    1 samband med att riksdagen förkastade riks-    nast 31.12.1998. Efter att arbetet fårdigställts
32348: dagsledamot Outi Ojalas m.fl. lagmotion med        ordnas en remissbehandling, och beaktandet av
32349: förslag till lag om registrering av partnerskap    remissyttrandena kommer dessutom att ta sin
32350: mellan två personer av samma kön (LM 2611996       tid. Eventuella lagstiftningsåtgärder i saken är
32351: rd) godkände riksdagen en hemställan om att        därför inte aktuella under denna valperiod.
32352: regeringen vidtar åtgärder för att avlägsna de
32353: 
32354:      Helsingforsden 16 juni 1998
32355: 
32356:                                                                  Justitieminister Jussi Järventaus
32357:                                            KK 707/1998 vp
32358: 
32359: Kirjallinen kysymys 707
32360: 
32361: 
32362: 
32363: 
32364:                                   Satu Hassi /vihr: Potilaan oikeuksista
32365: 
32366: 
32367: 
32368:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
32369: 
32370:    Reilut kymmenen vuotta Suomessa voimassa              Esimerkiksi Saksassa on voimassa käytäntö,
32371: ollut potilasvahinkolaki tunnetaan kohtuullisen      jossa amalgaamin aiheuttamista oireista kärsi-
32372: hyvin, ja sen perusteella osataan myös hakea         neet saavat valtiolta korvauksen. Amalgaami on
32373: korvauksia. Lain soveltamisessa on silti ilmennyt    silläkin tapaa ongelmallinen, että koulutervey-
32374: joitakin tulkintaongelmia. Asiaa on selvitetty mi-   denhuollon piirissä olevat alaikäiset eivät ole val-
32375: nisteriön asettamassa työryhmässä.                   miita itse valitsemaan omaa hoitometodiaan.
32376:    Työryhmä ehdotti säädettäväksi useita eri             Lain uudistuksen ohella tulisi myös pohtia
32377: korvausperusteita. Korvattava olisi esimerkiksi      potilaiden turvaksi terveydenhuoltoon luodun
32378: sellainen hoidosta aiheutunut vahinko, joka ko-      potilasasiamiesverkoston toimivuutta. Selvitys-
32379: keneen ammattihenkilön ammattitaidolla olisi         mies Juhani Nikkilä on löytänyt järjestelmästä
32380: ollut vältettävissä. Korvattava olisi myös sellai-   paljon puutteita. Käytännössä asiamieheksi kel-
32381: nen hoidon yhteydessä saadusta tartunnasta ai-       paa lähes kuka tahansa, ja usein hän myös työs-
32382: heutunut infektio, jota potilaan ei voida edellyt-   kentelee oman toimen ohella. Järjestelmä on ha-
32383: tää sietävän. Henkilövahinkoja korvattaisiin         janainen, eikä sitä tunneta riittävästi. Terveyden-
32384: myös silloin, kun ne ovat seurausta sairaanhoito-    huollon asiakkaille ei yleensä edes kerrota poti-
32385: laitteen viasta, tapaturmasta, hoitotoimenpiteen     lasasiamiehestä.
32386: tai sairaankuljetuksen aikana tapahtuneesta sekä         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32387: hoitohuoneiston palosta tai vastaavasta vahin-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32388: gosta. Lääkkeen toimittamisesta aiheutuneista        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32389: vahingoista maksettaisiin vain, jos toimittami-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32390: nen on tapahtunut määräysten vastaisesti. Lääk-
32391: keen ominaisuudesta aiheutuneita vahinkoja ei                    Aikooko Hallitus saattaa potilasva-
32392: edelleenkään korvattaisi.                                     hinkokorvausten piiriin jossain muodos-
32393:     Monesti lääketiede joutuu jälkikäteen myön-               sa myös jälkeenpäin vahingollisiksi tode-
32394: tämään, että varsin yleisestikin käytetty hoito-              tut hoitomenetelmät tai lääkeaineet, sekä
32395:  metodi tai lääkeaine on voinut aiheuttaa voimak-                mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
32396:  kaita negatiivisia jälkiseuraamuksia. Lääkärillä             jotta potilasasiamiesjärjestelmä saatai-
32397: on huomattava valtasuhde potilaaseensa, eikä                  siin toimivaksi?
32398:  tämä tilanne ole yhtään omiaan helpottamaan
32399: sitä vääryydentunnetta,jota potilas kokee saatu-
32400:  aan myöhemmin vahingolliseksi todettua hoitoa.
32401: 
32402:      Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1998
32403: 
32404:                                            Satu Hassi /vihr
32405: 
32406: 
32407: 
32408: 
32409: 280043
32410: 2                                           KK 707/1998 vp
32411: 
32412: 
32413: 
32414: 
32415:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
32416: 
32417:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        myös uusia hoitotapoja ja että hän kykenee toi-
32418: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         mimaan korkean ammattitaidon mukaisesti.
32419: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       Ammattistandardin määrittämisessä on kyse ko-
32420: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Satu Has-        konaisarviosta, ettei riski vahingosta, joka joh-
32421: sin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen              tuu terveydenhuollon kontrollointimahdolli-
32422: n:o 707:                                              suuksien piiriin kuuluvasta seikasta, jää potilaan
32423:                                                       kannettavaksi. Jälkikäteen saatua tietoa ei kui-
32424:            Aikooko Hallitus saattaa potilasva-        tenkaan otettaisi huomioon.
32425:        hinkokorvausten piiriin jossain muodos-            Potilasvahinkolain     tarkistamisehdotusten
32426:        sa myös jälkeenpäin vahingollisiksi tode-      lähtökohtana on se, että korvattava olisi myös
32427:        tut hoitomenetelmät tai lääkeaineet, sekä      hoidon yhteydessä alkanut infektio,jota potilaan
32428:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,        ei voida edellyttää sietävän,ja että henkilövahin-
32429:        jotta potilasasiamiesjärjestelmä saatai-       koja korvattaisiin myös silloin, kun ne ovat seu-
32430:        siin toimivaksi?                               rausta muun muassa tapaturmasta hoidon tai
32431:                                                       sairaankuljetuksen aikana, hoitohuoneiston tai
32432:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          -laitteiston patosta taikka muusta vastaavasta
32433: vasti seuraavaa:                                      hoitohuoneiston tai -laitteiston vahingosta.
32434:                                                           Valmistelutyössä on ollut lähtökohtana, että
32435:    Potilasvahinkojärjestelmän keskeisenä lähtö-       terveyden- ja sairaanhoitona pidettäisiin myös
32436: kohtana on se perusajatus, että potilaalla on         lääkkeen toimittamista silloin, kun siitä on lääke-
32437: mahdollisuus saada hänelle aiheutuneesta poti-        määräys. Korvausoikeuden edellytyksenä olisi,
32438: lasvahingosta korvausta ilman raskasta ja aikaa-      että lääke on toimitettu lain tai asetuksen tai
32439: vievää oikeudenkäyntiä. Lisäksi on nähty tär-         niiden perusteella annettujen määräysten vastai-
32440: keäksi se, että korvausasia voidaan ratkaista il-     sesti. Lääkkeen ominaisuudesta aiheutuneita va-
32441: man potilaan ja hoitohenkilöstön suhdetta rasit-      hinkoja ei korvattaisi potilasvakuutuksesta.
32442: tavaa syyllisyyteen tai tuottamukseen perustu-        Lääkkeiden aiheuttamien vahinkojen korvaami-
32443: vaa normistoa. Tärkeä lähtökohta on myös se,          nen tulee arvioitavaksi lääkevahinkovakuutuk-
32444: että potilasvahinkojärjestelmä nähdään osana          sen perusteella. Lääkealalla riskeistä aiheutuvat
32445: terveydenhuoltojärjestelmän kokonaisuutta.            kustannukset on kanavoitu lääkkeiden valmista-
32446:     Kuten kysymyksessä todetaan, potilasvahin-        jille ja maahantuojille.
32447: kolain soveltamisessa on ilmennyt joitakin tul-           Potilasvahinkolakityöryhmä on myös ehdot-
32448: kintaongelmia. Tämän vuoksi sosiaali- ja ter-         tanut, että tutkimuksen ohella hoidon seuraukse-
32449: veysministeriön asettama potilasvahinkolaki-          na aiheutunut vahinko voidaan korvata, mikäli
32450: työryhmä on selvittänyt asiaa ja ehdottanut           se on kohtuuton. Seurauksen tulisi kuitenkin olla
32451: 19.6.1997 luovuttamassaan muistiossa (1997: 14        pysyvä vaikea sairaus tai vamma taikka kuolema
32452: STM) tarkistettavaksi muun muassa potilasva-          ja sitä voitaisiin pitää kohtuuttomana ottaen
32453: hinkolain korvausperusteita.                          huomioon vahingon vakavuus, käsiteltävänä ol-
32454:    Jos on todennäköistä, että henkilövahinko on       leen sairauden tai vamman laatu ja vaikeusaste,
32455: aiheutunut potilaan tutkimuksesta, hoidosta tai       potilaan muu terveydentila, vahingon harvinai-
32456: muusta vastaavasta käsittelystä taikka sellaisen      suus sekä vahingonvaaran suuruus yksittäista-
32457: laiminlyönnistä edellyttäen, että kokenut tervey-     pauksessa.
32458: denhuollon ammattihenkilö olisi tutkinut, hoita-          Potilasvahinkolain tarkistamista koskeva hal-
32459: nut tai muutoin käsitellyt potilasta toisin ja näin   lituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle
32460: todennäköisesti välttänyt vahingon, suoritettai-      lähiviikkoina.
32461: siin asianomaiselle korvausta potilasvahingosta.          Sosiaali- ja terveysministeriön runsas vuosi
32462:    Tarkistamisehdotukset lähtevät siitä, että ko-     sitten asettaman terveydenhuollon kehittämis-
32463: kenut ammattihenkilö pitää ammattitaitoaan            projektin osana valmistui tämän vuoden alussa
32464: ajan tasalla ja hankkii valmiuksia hyödyntää          kaksi selvitysmiesraporttia. Terveydenhuollon
32465:                                           KK 707/1998 vp                                            3
32466: 
32467: asiakkaan asemaa koskevassa selvitysmies Juha-      sekäjärjestelmän valtakunnallisen arvioinnin to-
32468: ni Nikkilän raportissa on tarkasteltu muun ohel-    teuttamista.
32469: la potilasasiamiesjärjestelmää ja sen kehittämis-      Terveydenhuollon kehittämisprojektin johto-
32470: tarpeita.                                           ryhmä analysoi parhaillaan selvitysmiesten teke-
32471:    Potilasasiamiesjärjestelmän      kehittämisen    miä toimenpide-ehdotuksia. Johtoryhmän kan-
32472: osalta on nähtävissä kehittämistarpeita, jotka      nanotot ja ehdotukset niiden täytäntöönpanemi-
32473: koskevat esimerkiksi neuvonnan toteutumista,        seksi valmistuvat ensi elokuun loppuun mennes-
32474: potilasasiamiesten jaksamista, tapausten suurta     sä. Johtoryhmän työn valmistuttua sosiaali- ja
32475: määrää ja jääviyskysymyksiä. Kehittämistavoit-      terveysministeriö ottaa kantaa potilasasiamies-
32476: teet näyttäisivät edellyttävän terveydenhuollon     järjestelmän kehittämistarpeisiin ja tehtyihin eh-
32477: toimintayksiköiltä myös toimintatapojen ja hen-     dotuksiin.
32478: kilöstön ammatillisten valmiuksien kehittämistä
32479: 
32480:      Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 1998
32481: 
32482:                                                                  Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
32483: 4                                           KK 707/1998 vp
32484: 
32485: 
32486: 
32487: 
32488:                                         Tili Riksdagens Talman
32489: 
32490:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Förslagen till ändringar utgår från att en erfa-
32491: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande           ren legitimerad yrkesutbildad person håller sin
32492: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       yrkeskunskap ajour och skaffar sig fårdigheter
32493: dagsman Satu Hassi undertecknade spörsmål             att även utnyttja nya behandlingssätt och att han
32494: nr 707:                                               förmår handla i enlighet med hög yrkeskunskap.
32495:                                                       När yrkesstandarden definieras är det fråga om
32496:           Är det Regeringens avsikt att även så-      en helhetsbedömning, så att patienten inte skall
32497:        dana behandlingsmetoder eller läkemedel        bli tvungen a tt bära risken för en skada som beror
32498:        som i efterskott har konstaterats vara         på en omständighet som omfattas av hälso- och
32499:        skadliga skall börja omfattas av patient-      sjukvårdens kontrollmöjligheter. lnformation
32500:        skadeersättningar i någon form, samt           som har erhållits i efterskott beaktas emellertid
32501:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       inte.
32502:        för att systemet med patientombudsmän              Utgångspunkten för förslagen tili ändringar
32503:        skall fås att fungera?                         av patientskadelagen är den att ersättning skall
32504:                                                       betalas också för en i sam band med behandlingen
32505:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         erhållen infektion som patienten inte kan förut-
32506: anföra följande:                                      sättas tåla, och att personskador också skall er-
32507:                                                       sättas då de är en följd av bl.a. ett olycksfall under
32508:    Den centrala utgångspunkten i patientskade-        behandling eller sjuktransport, en brand i vårdlo-
32509: systemet är grundtanken att en patient har möj-       kaliteterna eller vårdutrustningen eller annan
32510: lighet att utan tunga och tidskrävande rättegång-     skada på vårdlokaliteter eller vårdutrustning.
32511: ar få ersättning för en patientskada som åsam-            Utgångspunkten i beredningsarbetet har varit
32512: kats honom. Därtill har man ansett det vara           att såsom hälso- och sjukvård betraktas även
32513: viktigt att ett ersättningsmål kan avgöras utan en    expediering av läkemedel då recept för läkemed-
32514: på skuld eller vållande baserad normuppsätt-          let finns. Förutsättningen för rätt tili ersättning
32515: ning, som belastar förhållandet mellan patienten      skulle vara att läkemedlet har expedierats i strid
32516: och vårdpersonalen. En viktig utgångspunkt är         med lagen eller förordningen eller de föreskrifter
32517: även den att patientskadesystemet ses som en del      som utfårdats med stöd av dem. Skador som
32518: av hela hälso- och sjukvårdssystemet.                 åsamkats patienten av en egenskap hos läkemed-
32519:    Såsom i spörsmålet konstateras har det upp-        let skall inte ersättas av patientförsäkringen. Er-
32520: stått vissa tolkningsproblem vid tillämpningen        sättning för skador förorsakade av läkemedel
32521: av patientskadelagen. Därför har en av social-        skall bedömas på basis av läkemedelsskadeför-
32522: och hälsovårdsministeriet tillsatt arbetsgrupp för    säkringen. Inom läkemedelsbranschen har de
32523: en översyn av patientskadelagen utrett saken,         kostnader som uppstår till följd av riskerna kana-
32524: och den har i en promemoria (1997:14 STM),            liserats tili tillverkarna och importörerna.
32525: som överlämnats den 19 juni 1997, föreslagit             Arbetsgruppen för en översyn av patientska-
32526: ändringar i bl.a. grunderna för ersättning i pa-      delagen har också föreslagit att utöver skador
32527: tientskadelagen.                                      som orsakats av undersökning skall skador som
32528:    Om det är sannolikt att en personskada har         uppstått tili följd av behandling kunna ersättas
32529: orsakats patienten av undersökning, behandling        om de är oskäliga. Följden av skadan bör emel-
32530: eller annan dylik åtgärd eller av att sådan försum-   lertid vara en svår sjukdom eller skada eller döds-
32531: mats och under förutsättning att en erfaren legiti-   fall, och den skall kunna anses vara oskälig med
32532: merad yrkesutbildad person inom hälso- och            beaktande av skadans allvarlighet, den behand-
32533: sjukvården skulle ha undersökt eller behandlat        lade sjukdomens eller skadans art och svårighets-
32534: patienten på annat sätt och skadan på detta vis       grad, patientens hälsotillstånd i övrigt, skadans
32535: sannolikt skulle ha undvikits, betalas till patien-   sällsynthet samt risken för skada i enskilda fall.
32536: ten ersättning för patientskada.                         Avsikten är att en regeringsproposition gäl-
32537:                                             KK 707/1998 vp                                             5
32538: 
32539: lande en revidering av patientskadelagen skall        Utvecklingsmålsättningen verkar även förutsät-
32540: avlåtas tili riksdagen inom de närmaste veckor-       ta att verksamhetsenheterna inom hälso- och
32541: na.                                                   sjukvården utvecklar tillvägagångssätten och
32542:    Som en del av det projekt för utvecklande av       personalens yrkesmässiga fårdigheter samt att en
32543: hälso- och sjukvården som social- och hälso-          riksomfattande bedömning av systemet genom-
32544: vårdsministeriet tillsatte för drygt ett år sedan     förs.
32545: blev utredningsmannen klar med två rapporter i           Ledningsgruppen för projektet för utvecklan-
32546: början av detta år. 1 utredningsman Juhani Nik-       de av hälso- och sjukvården analyserar som bäst
32547: kiläs rapport om klientens ställning inom hälso-      utredningsmännens förslag tili åtgärder. Led-
32548: och sjukvården granskas bl.a. systemet med pa-        ningsgruppens ställningstaganden och förslag tili
32549: tientombudsmän och behovet av att utveckla            verkställande av dessa blir fårdiga före utgången
32550: detta.                                                av augusti. När ledningsgruppens arbete har bli-
32551:    Vad gäller utvecklandet av systemet med pa-        vit fårdigt tar social- och hälsovårdsministeriet
32552: tientombudsmän kan man skönja ett behov av            ställning tili behovet av att utveckla systemet med
32553: att utveckla detta t.ex. i fråga om genomförandet     patientombudsmän och de framställda försla-
32554: av rådgivningen, patientombudsmännens uthål-          gen.
32555: lighet, det stora antalet fall och jävighetsfrågor.
32556:      Helsingforsden 25 juni 1998
32557: 
32558:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
32559:                                            KK 708/1998 vp
32560: 
32561: Kirjallinen kysymys 708
32562: 
32563: 
32564: 
32565: 
32566:                                   Klaus Bremer /r: Liikenneministeriön ilmailualan koulutustarpee-
32567:                                       seen liittyvistä ratkaisuista
32568: 
32569: 
32570:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
32571: 
32572:      Ilmailulaitos (ILL) toteaa lausunnossaan ope-      Kilpailuvirastolie 22.9.1997 Ilmailulaitos yhä
32573: tusministeriölle 8.9.1995 ylijohtaja Kim Salosen     ylpeilee tuhoamansa HIT:n asiassa:
32574: allekirjoituksella:                                     "IImailulaitos edustaa ilmailuun liittyvien ky-
32575:     "Liikennelentäjien kouluttamiselle ei ole tar-   symysten parasta asiantuntemusta Suomessa, ja
32576: vetta ellei se perustu esim. Finnair Oy:n esittä-    on luonnollista että tehtäessä ilmailualan koulu-
32577: miin tarpeisiin. Finnair Oy:llä on kuitenkin oma     tukseen liittyviä ratkaisuja myös sen mielipidettä
32578: ilmailuopisto, joka kouluttaa koko konsernin         halutaan ja pitääkin kuulla."
32579: (Finnair/Finnaviation/Karair) tarvitsemat lii-          Samalla tavalla ILL on korostanut asiantun-
32580: kennelentäjät."                                      temustaan alansa ainoaksi oikeaksi sekä edus-
32581:      Tällä lausunnolla ilmailuviranomainen tar-      kunnan oikeusasiamiehelle että korkeimmalle
32582: joutui HIT Oy:n tilalle omaa liikelaitosetuaan       hallinto-oikeudelle.
32583: tavoitellen, kun HIT Oy oli aloittamassa yhteis-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32584: työn Vantaan ammattikorkeakoulun (VAMK)              tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32585: kanssa torjuakseen jo siiioin nähtävissä olevaa      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32586: lähestyvää liikennelentäjäpulaa. ILL:n lausunto      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32587: tuhosi yksityisen HIT Oy:n. Yhteistyötä ei liioin
32588: syntynyt VAMK:n ja ILL:n kesken.                                Mistä voidaan tietää, milloin ILL toi-
32589:      Tänään Suomi on ajautunut liikenneilmai-                mii viranomaisena ja milloin liikelaitok-
32590: lumme kehitystä ja kansallisen lentoyhtiömme                 sena,ja
32591:  Finnairin toimintaa vakavasti haittaavaan lentä-               vastaako ILL:n toiminta perusteluissa
32592: jäpulaan. Sen seurauksena Finnair Oy ja Ilma-                selostetussa tapauksessa hallituksen vaa-
32593: voimat ovat ajautuneet törmäyskurssille Finnai-              timuksia, ja
32594:  rin kalastaessa riveihinsä yhteiskunnan varoilla               miten korvataan ILL:n aiheuttama lii-
32595: koulutettuja lentäjiä Ilmavoimista, mikä ei voi              kennelentäjä pula, sekä
32596:  olla yhteiskunnan etujen ja tavoitteiden mukais-               vastaako liikenneministeri ILL:n "am-
32597:  ta.                                                         mattitaidosta"?
32598: 
32599:      Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1998
32600: 
32601:                                            Klaus Bremer /r
32602: 
32603: 
32604: 
32605: 
32606: 280043
32607: 2                                           KK 708/1998 vp
32608: 
32609: 
32610: 
32611: 
32612:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
32613: 
32614:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ranomaisyksikkö. Tätä seikkaa ei ole ilmaistu
32615: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         riittävän selvästi Ilmailulaitoksen toimialaa ja
32616: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tehtäviä koskevassa pykälässä eikä viranomais-
32617: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-       tehtävien järjestelyä koskevassa pykälässäkään.
32618: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        Liikenneministeriössä viime talvena valmistu-
32619: 708:                                                  neessa selvityksessä ehdotetaan, että Ilmailulai-
32620:                                                       toksen liikelaitososan ja lentoturvallisuushallin-
32621:           Mistä voidaan tietää, milloin ILL toi-      non tehtävät ja samalla tehtävien jako tulisi ny-
32622:        mii viranomaisena ja milloin liikelaitok-      kyistä selkeämmin ja laajemmin yksilöidä ja tar-
32623:        sena, ja                                       kentaa laissa.
32624:           vastaako ILL:n toiminta perusteluissa           llmailulaitoksen antamista asiakirjoista sel-
32625:        selostetussa tapauksessa hallituksen vaa-      viää poikkeuksetta, milloin asiakirjan on anta-
32626:        timuksia, ja                                   nut viranomaisyksikkö eli lentoturvallisuushal-
32627:           miten korvataan ILL:n aiheuttama lii-       linto, sen sijaan liikelaitososan antamista asiakir-
32628:        kennelentäjäpula, sekä                         joista ei välttämättä nimenomaisesti ilmene,
32629:           vastaako liikenneministeri ILL:n "am-       onko asia viranomaisasia vaiko liikelaitoksen
32630:        mattitaidosta"?                                toimivaltaan kuuluva muu asia. Kuitenkin silloin
32631:                                                       kun liikelaitos antaa päätöksen viranomaisasias-
32632:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          sa, se on velvollinen liittämään siihen valitusosoi-
32633: vasti seuraavaa:                                      tuksen, mikä kertoo päätöksen viranomaisluon-
32634:                                                       teen.
32635:     Liikenneministeriö on hankkinut kysymyksen            Kysymyksen perusteluissa käsitellään muis-
32636: johdosta selvityksen Ilmailulaitoksen lentotur-       tiota, jota ei ole kysyjän olettaman mukaisesti
32637: vallisuushallinnolta.                                 toimitettu opetusministeriölle, vaan se on ollut
32638:     Ilmailulaitoksesta annetun lain (1123/1990)       lentoturvallisuushallinnon lausunto llmailulai-
32639: 2 §:ssä säädetään Ilmailulaitoksen toimialasta ja     tokselle,joka on antanut 28.9.1995 opetusminis-
32640: tehtävistä. Samassa pykälässä luetellaan keskei-      teriölle sen llmailulaitokselta pyytämän lausun-
32641: simmät viranomaistehtävät,jotka lain perustelu-       non. Kyseisessä muistiossa, jota pitää lukea ko-
32642: jen mukaan on tarkoitus pääosin keskittää liike-      konaisuutena, on todettu esitetyn liikennelentä-
32643: laitoksessa erilliseen yksikköön. Tämän mukai-        jän koulutussuunnitelman osalta mm. seuraa-
32644: sesti on lentoturvallisuutta koskevien viran-         vaa:
32645: omaistehtävien hoito Ilmailulaitoksessa eriytetty         "Ottaen huomioon, että kysymyksessä on ko-
32646: siten, että viranomaistehtävien hoitamista varten     konaan uuden koulutusjärjestelmän luominen
32647: Ilmailulaitoksessa on erillinen lentoturvallisuus-    liikennelentäjien kouluttamiseksi, lausunnon an-
32648: hallinto-niminen yksikkö, jonka asema siviili-il-     tamiseen varattu aika on täysin riittämätön var-
32649: mailun viranomaistehtävissä on itsenäinen, Il-        sinkin kun nyt esitetystä suunnitelmasta ei ole
32650: mailulaitoksen liikelaitososasta riippumaton.         aikaisemmin lentoturvallisuushallinnon kanssa
32651: Lain mukaan kuuluvat lentoturvallisuuteen liit-       käyty yksityiskohtaista keskustelua.
32652: tyvien ohjeiden ja määräysten antaminen sekä              Lentoturvallisuushallinto toteaa lisäksi, että
32653: siviili-ilmailun valvonta, lupakirjat, ilma-alusten   pelkästään lausuntopyynnön liitteenä olevan
32654: lentotoiminta, lentokelpoisuus, rekisteröinti ja      koulutusohjelman perusteella on täysin mahdo-
32655: kiinnittäminen lentoturvallisuushallinnon yli-        tonta ottaa kovinkaan perusteellisesti kantaa
32656: johtajan, ei Ilmailulaitoksen hallituksen tai pää-    suunnitelmaan ja varsinkin suunnitelmassa esi-
32657: johtajan, toimivaltaan.                               tettyihin koulutusohjelmiin.
32658:     Ilmailulaitoslakia valmisteltaessa hyväksyt-         Yleisesti ottaen voidaan todeta, että ilmailu-
32659: tiin tietoisesti se lähtökohta, että viranomaisteh-   alan koulutuksessa on parantamisen ja kehittä-
32660: täviä tulevassa Ilmailulaitoksessa voivat hoitaa      misen varaa. Ammattilentäjien kouluttaminen
32661: muutkin yksiköt kuin perustettava erillinen vi-       keskitetysti on ollut eri instanssien (mm. llmailu-
32662:                                               KK 708/1998 vp                                               3
32663: 
32664: laitos, opetusministeriö) tavoitteena muutaman          neet koko ajan uusia ansiolentäjiä, joista suurin
32665: viime vuoden ajan. Tämän tarkoituksena on kui-          osa on tällä hetkellä työttömänä (v. 91 130, v. 92
32666: tenkin ollut kouluttaa nimenomaan omassa am-            88, v. 93 84 ja v. 94 57 uutta ansiolentäjää)."
32667: matissaan toimivia lentäjiä ja lennon opettajia, ei         Esitetty hyvin yleisluonteinen liikennelentäjän
32668: ilmailualan yleishenkilöitä.                            koulutusohjelma olisi perustunut 150 opintovii-
32669:      llmailulaitos on eri yhteyksissä korostanut        kon koulutusohjelmaan, josta ilmailualan lupa-
32670: ammattilentäjien koulutuksen keskittämistä tätä         kirjakoulutusta olisi ollut 44 ov (8 ov olisi liiken-
32671: tarkoitusta varten perustettavaan ilmailuopis-          nelentäjän teoriaopintoja, 32 ov ansiolentäjän
32672: toon. Ansio- ja liikennelentäjien sekä lennon-          lupakirjakoulutusta ja 4 ov monimoottorikel-
32673: opettajien koulutuksen tasolle samoin kuin kou-         puutukseen tähtäävää koulutusta) muun osuu-
32674: lutuksenjatkuvuudelle tarjottaisiin parhaat edel-       den ollessa lähinnä yleissivistäviä opintoja.
32675: lytykset ko. koulutukseen erikoistuneessa ilmai-            Lentoturvallisuushallinto ei katsonut, että tä-
32676: luopistossa. Opetusministeriön työryhmä on              mänsisältöisellä ja laajuisena liikennelentäjän
32677: vuonna 1990 antamassaan raportissa myös esit-           opetusohjelmalle olisi erityistä tarvetta. Lentä-
32678: tänyt em. ilmailuopiston perustamista. Lisäksi          jien koulutusohjelmien tulisi ensisijaisesti olla
32679: ilmailuopiston perustamisen tarve on tullut esille      lentäjän ammattiin tähtäävää koulutusta. Ei ole
32680:  useiden lento-onnettomuuksien tutkijalautakun-         esitetty perusteita, että olisi erityistä tarvetta
32681:  tien raporteissa.                                      yleisilmailun puolella laajoihin yleissivistäviin
32682:      Tähän ilmailuopistoon oppilaat valittaisiin        opintoihin, jotka olisivat moninkertaiset esim.
32683:  soveltuvuus- ja pääsykokeiden perusteella. Kul-        Finnair Oyj:n ja muiden lentoyhtiöiden käyttä-
32684:  lekin kurssille otettavan oppilasmäärän tulisi pe-     miin koulutusohjelmiin nähden. Syventävät
32685:  rustua olemassa olevaan tietoon oppilaiden mah-        opinnot voivat olla tarpeen lentäjän uralla pi-
32686:  dollisuuksista sijoittua aikanaan työelämään           demmälle ehtineiden täydennyskoulutuksena
32687:  saamaansa koulutusta vastaavaan tehtävään.             esimerkiksi yrityksen lentotoiminnanjohtajalta
32688:      Toiminnan ja sen jatkuvuuden turvaamiseksi         vaadittavien valmiuksien kehittämiseksi.
32689:  valtion ammatilliseen koulutukseen antama tuki             Lupakirjatietojen mukaan vuosina 1990-
32690:  tulisi ammattilentäjien koulutuksen osalta kes-         1997 on koulutettu kaikkiaan 617 uutta ansio-
32691:  kittää tälle perustettavalle ilmailuopistolle.         lentäjän lupakirjan haltijaa. Kun 1990 ansiolen-
32692:       Lentoturvallisuushallinto toteaa, että on sel-    täjien lupakirjojen määrä oli 663 ja 1997 585, on
32693:  västi olemassa tarvetta laaja-alaiselle keskuste-      nähtävissä, että luonnollinen poistuma huomioi-
32694:  lulle ammattilentäjien koulutuksen järjestämi-         den yli 500 lupakirjanhaltijaa on, ilmeisesti työ-
32695:   seksi. Tässä keskustelussa tulisi kuitenkin käsi-     mahdollisuuksien puutteen vuoksi, lopettanut il-
32696:   tellä kaikkea ammattilentäjäkoulutusta mukaan         mailutoiminnanjajättänyt lupakirjansa uudista-
32697:  lukien helikopteriansiolentäjien koulutusta.           matta. Myös hyvin suuri osa nykyisistä ansiolen-
32698:   Lentoturvallisuushallinto pitää nyt esitettyä         täjän lupakirjan omaavista on vailla työpaikkaa
32699:   suunnitelmaa ammattikorkeakoulussa järjestet-         lentoyrityksessä.
32700:   tävästä ilmailun ammattikoulutuksesta tervetul-           Mikäli Vantaan ammattikorkeakoulun suun-
32701:   leena aloituksena tälle laajemmalle keskustelulle.    nitelma olisi toteutunut sellaisenaan, olisivat en-
32702:       Suunnitellun koulutuksen tarpeesta lentotur-      simmäiset 18 lentäjää valmistuneet aikaisintaan
32703:   vallisuushallinto toteaa seuraavaa:                   v. 1999 ja heillä olisi ollut 200-300 lentotunnin
32704:       Liikennelentäjien kouluttamiselle ei ole tar-     kokemus. Koska liikennelentäjäitä vaaditaan
32705:   vetta, ellei se perustu esim. Finnair Oy:n esittä-    muun ohella vähintään 1 500 lentotunnin koke-
32706:   miin tarpeisiin. Finnair Oy:llä on kuitenkin oma      mus, ei koulutus olisi voinut mitenkään vaikut-
32707:   ilmailuopisto, joka kouluttaa koko konsernin          taa nykyiseen lentäjäpulaan.
32708:   (Finnair/Finnaviation/Karair) tarvitsemat lii-            On vaikea ymmärtää kysymyksen perusteluis-
32709:   kennelentäjät. Finnair-konsernin ulkopuolella         sa esitettyä väitettä, että lentoturvallisuushallin-
32710:   työpaikkoja liikennelentäjille on vähän; Air-Bot-     to olisi kannanotossaan liikennelentäjien koulu-
32711:    nia on seuraava "suuri" liikennelentäjien työllis-   tuksesta ajanut Ilmailulaitoksen liikelaitosetua,
32712:    täjä.                                                koska liikelaitos ei ole millään tavoin osapuoli
32713:       Lisäksi on huomattava, että vuoden 1995 alus-     liikennelentäjien eikä muidenkaan lentäjien kou-
32714:    ta on yli kuudellakymmenellä suomalaisella           lutuksessa.
32715:    mahdollisuus hankkia liikennelentäjän lupakirja          Ilmailualan koulutuksen uudelleenjärjestä-
32716:    KELAn rahoituksella USA:ssa.                         mistä selvitettiin 1990-luvun alussa opetusminis-
32717:       Yksityiset lentokoulut ovat myös koulutta-        teriön asettamassa siviili-ilmailun koulutustyö-
32718: 4                                         KK 708/1998 vp
32719: 
32720: ryhmässä sekä sen jälkeen ilmailuopiston perus-     keskustelua Ilmailulaitoksen, Finnair Oyj:n, Il-
32721: tamistyöryhmässä. Työryhmien esitykset tähtä-       mavoimien, Maavoimien, Rajavartiolaitoksen,
32722: sivät ammatillisista oppilaitoksista annetun lain   Suomen Lentotoimenharjoittajien Liitto ry:n ja
32723: (487 /1987) tarkoittaman yksityisen ammatillisen    Suomen Ansiolentäjät ry:n edustajien kanssa
32724: oppilaitoksen perustamiseen. Erityisesti valtion-   laaja-alaisen ja kaikkien intressitahojen tarpeet
32725: taloudellisista syistä oppilaitoksen perustaminen   huomioon ottavan ilmailuopiston perustamises-
32726: ei kuitenkaan tuolloin edennyt. Vuonna 1995         ta. Näiden keskustelujen pohjalta tultaneen ope-
32727: käytiin vielä uudelleen epävirallista keskustelua   tusministeriölle esittämään asian kiireellistä sel-
32728: opetusministeriön kanssa, mutta sekään ei johta-    vittämistä.
32729: nut toivottuun tulokseen. Nyt on jälleen käyty
32730:      Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 1998
32731: 
32732:                                                                      Liikenneministeri Matti Aura
32733:                                             KK 708/1998 vp                                              5
32734: 
32735: 
32736: 
32737: 
32738:                                         Tili Riksdagens Talman
32739: 
32740:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          kändes medvetet utgångspunkten att myndig-
32741: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           hetsuppgifterna vid Luftfartsverket kan skötas
32742: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       även av andra enheter än en särskild enhet som
32743: dagsman Klaus Bremer undertecknade spörsmål           grundas för skötseln av myndighetsuppgifterna.
32744: nr 708:                                               Detta har inte uttryckts tiliräckligt klart i para-
32745:                                                       grafen om Luftfartsverkets kompetensområde
32746:           Hur kan man veta när Luftfartsverket        och uppgifter, och inte heller i paragrafen om
32747:        agerar som myndighet och när det agerar        organisering av myndighetsuppgifterna. Trafik-
32748:        som affårsverk, och                            ministeriet har i en utredning som blev klar i
32749:           motsvarar Luftfartsverkets agerande         vintras föreslagit att uppgifterna för Luftfarts-
32750:        regeringens krav i fråga om det fall som       verkets affårsfunktion och luftfartsinspektionen,
32751:        redogörs i spörsmålets motivering, och         samtidigt med fördelningen av uppgifter, i lagen
32752:           hur kan den brist på trafikflygare som      skall preciseras och definieras klarare och i större
32753:        Luftfartsverket är skyldigt tili ersättas,     utsträckning än nu.
32754:        samt                                               Av Luftfartsverkets handlingar framgår utan
32755:           går trafikministern i god för Luftfarts-    undantag när handlingen har getts a v enheten för
32756:        verkets "yrkesskicklighet"?                    myndighetsuppgifter, d.v.s. luftfartsinspektio-
32757:                                                       nen. Däremot framgår det inte nödvändigtvis
32758:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         uttryckligen av de handlingar som utges av af-
32759: anföra följande:                                      fårsfunktionen om ärendet är ett myndighets-
32760:                                                       ärende eller något annat ärende som hör tili af-
32761:    Trafikministeriet har med anledning av spörs-      fårsverkets kompetensområde. Då affårsverket
32762: målet inhämtat en redogörelse från Luftfartsver-      meddelar beslut i ett myndighetsärende är det
32763: kets luftfartsinspektion.                             dock skyldigt att tili beslutet foga en besvärsan-
32764:    1 2 § lagen om Luftfartsverket (1123/1990)         visning av viiken det framgår att det är frågan om
32765: finns det bestämmelser om Luftfartsverkets            ett myndighetsbeslut.
32766: kompetensområde och uppgifter. 1 samma para-              1 motiveringen tili spörsmålet behandlas en
32767: graf uppräknas de viktigaste myndighetsuppgif-        promemoria som inte - i motsats tili vad fråge-
32768: terna som enligt motiveringarna tili lagen i hu-      ställaren antar - har tiliställts undervisningsmi-
32769: vudsak skall koncentreras tili en särskild enhet      nisteriet, utan den är ett utlåtande från luftfarts-
32770: vid afTårsverket. 1enlighet med detta har skötseln    inspektionen tili Luftfartsverket, som Luftfarts-
32771: av myndighetsuppgifter gällande flygsäkerhet          verket den 28 september 1995 tillställde undervis~
32772: skilts från Luftfartsverket genom att myndig-         ningsministeriet på begäran om utlåtande. 1 den
32773: hetsuppgifterna sköts av en särskild enhet vid        ifrågavarande promemorian, som måste läsas
32774: Luftfartsverket, luftfartsinspektionen. Luftfarts-    som en helhet, har det om den föreslagna utbild-
32775: inspektionens har en självständig ställning i fråga   ningen av trafikflygare konstaterats bl.a. följan-
32776: om myndighetsuppgifter gällande civil luftfart        de:
32777: och är oberoende av Luftfartsverkets affårsverk-          "Med beaktande av att det är fråga om bildan-
32778: samhet. Tili kompetensområdet för överdirektö-        de av ett helt nytt utbildningssystem för skolning
32779: ren vid luftfartsinspektionen, inte Luftfartsver-     av trafikflygare, är den tid som reserverats för
32780: kets styrelse eller generaldirektör, hör att avgöra   givande av utlåtande helt otiliräcklig, särskilt
32781: frågor som gäller föreskrifter och anvisningar om     med tanke på att det inte tidigare hållits några
32782: flygsäkerheten, tilisynen över den civila luftfar-    detaljerade överläggningar med luftfartsinspek-
32783: ten, certifikat, luftfartygens flygverksamhet,        tionen om den nu föreslagna planen.
32784: flygduglighet och registrering samt inteckning i          Luftfartsinspektionen konstaterar dessutom
32785: luftfartyg.                                           att det på basis av ett utbildningsprogram endast
32786:    Då lagen om Luftfartsverket bereddes god-          i form av en bilaga tili begäran om utlåtande är
32787: 6                                              KK 708/1998 vp
32788: 
32789: fullständigt omöjligt att särskilt grundligt ta           gare för hela koncernen (Finnair/Finnaviation/
32790: ställning till planen och i synnerhet till de utbild-     Karair). Det finns få arbetsplatser för trafikfly-
32791: ningsprogram som föreslås i planen.                       gare utanför Finnairkoncernen; Air Botnia är
32792:     Allmänt taget kan det konstateras att det finns       följande "stora" arbetsgivare för trafikflygare.
32793: orsak tili förbättring och utveckling av luftfarts-           Dessutom bör det beaktas att det fr.o.m. bör-
32794: utbildningen. En centraliserad utbildning av yr-          jan av 1995 är möjligt för över sextio finländare
32795: kesflygare har under de senaste åren varit mål-           att skaffa trafikflygarcertifikat i F örenta staterna
32796: sättningen för olika institutioner (bl.a. Luftfarts-      med finansiering från FPA.
32797: verket, undervisningsministeriet). Avsikten med               Privata flygskolor har även hela tiden utbildat
32798: detta har dock varit att uttryckligen utbilda fly-        nya yrkesflygare, av vilka största delen för närva-
32799: gare och flyglärare i sitt eget yrke, inte allmän         rande är arbetslösa (1991 130 st., 1992 88 st.,
32800: personai inom luftfarten.                                 1993 84 st. och 1994 57 st. nya yrkesflygare ). "
32801:     Luftfartsverket har i olika sammanhang drivit             Det redogjorda utbildningsprogrammet för
32802: på en centralisering av yrkesflygarutbildningen           trafikflygare, som till sin natur är mycket all-
32803: tili ett luftfartsinstitut som skulle grundas för         mänt, skulle ha grundat sig på ett utbildningspro-
32804: detta ändamål. Med tanke på yrkes- och trafik-            gram om 150 studieveckor, av vilka flygcertifi-
32805: flygarnas utbildningsnivå och med tanke på ut-            katutbildningen skulle ha utgjort 44 studieveckor
32806: bildningens kontinuitet skulle de bästa förutsätt-        (8 studieveckor teoristudier för trafikflygare, 32
32807: ningarna kunna erbjudas vid ett institut som är           studieveckor certifikatutbildning för yrkesflyga-
32808: specialiserat på ifrågavarande utbildning. En ar-         re och 4 studieveckor utbildning som siktar på
32809: betsgrupp vid undervisningsministeriet har i en           multipelmotorkompetens) och resten skulle när-
32810: rapport från 1990 även föreslagit grundandet av           mast ha bestått av allmänbildande studier.
32811: ovan nämnda Luftfartsinstitut. Dessutom har                   Luftfartsinspektionen ansåg inte att det fanns
32812: behovet av att grunda ett luftfartsinstitut fram-         något särskilt behov för ett utbildningsprogram
32813: kommit i haverikommissionernas rapporter om               för trafikflygare med detta innehåll och i denna
32814: ett flertal flygolyckor.                                  omfattning. Utbildningsprogrammen för flygare
32815:     Till detta luftfartsinstitut skulle eleverna väljas   borde i första hand sikta på utbildning tili flygar-
32816: på basis av lämplighets- och inträdesprov. Anta-          yrket. Det har inte presenterats någon motivering
32817: let elever på varje kurs borde grunda sig på be-          tili att det på allmänflygets område skulle finnas
32818: fintlig information om elevernas möjligheter att i        behov av omfattande allmänbildande studier
32819: sinom tid få arbetsuppgifter som motsvarar deras          som skulle ha varit mångfalt mer omfattande än
32820: utbildning.                                               de utbildningsprogram som Finnair Abp och an-
32821:     För att trygga verksamheten och dess konti-           dra flygbolag erbjuder. Fördjupade studier kan
32822: nuitet skulle det stöd staten beviljar statlig yrkes-     vara behövliga i flygarkarriären i form av vidare-
32823: utbildning för yrkesflygarutbildningens del sty-          utbildning av längre hunna t.ex. för att utveckla
32824: ras tili det luftfartsinstitut som skall grundas för      fårdigheter som krävs av flygdriftschefer vid fö-
32825: att tilihandahålla sådan utbildning.                      retag.
32826:     Luftfartsinspektionen konstaterar att det                 Enligt certifikatuppgifterna för åren 1990-
32827: finns ett klart behov av en diskussion på bred bas        1997 har inalles 617 nya innehavare av yrkesfly-
32828: om organiseringen av yrkesflygarnas utbildning.           garcertifikat utbildats. Då anta1et yrkesflygar-
32829: Denna diskussion bör dock inbegripa all yrkes-            certifikat 1990 uppgick tili 663 och 1997 tili 585,
32830: flygarutbildning inklusive utbildning av helikop-         kan man med beaktande av naturlig avgång se att
32831: teryrkesflygare. Luftfartsinspektionen anser den          över 500 innehavare av certifikat har avslutat sin
32832: nu föreslagna planen på yrkesutbildning inom              flygverksamhet och låtit bli att förnya sina certi-
32833: luftfartssektorn vid yrkeshögskolorna vara ett            fikat, uppenbl!:rligen tili följd av bristen på ar-
32834: välkommet startskott för denna diskussion på              betstillfållen. Aven en stor del av dem som för
32835: bredare bas.                                              närvarande innehar yrkesflygarcertifikat är inte
32836:     Angående behovet av den planerade utbild-             sysselsatta vid något flygföretag.
32837: ningen konstaterar luftfartsinspektionen följan-              Ifall Vanda yrkeshögskolas pian skulle ha ge-
32838: de:                                                       nomförts som sådan skulle de första 18 flygarna
32839:     Det finns inte behov av yrkesflygarutbildning         ha tagit sin examen tidigast 1999, och de skulle ha
32840: ifall den inte grundar sig på behov vid t.ex. Finn-       haft en erfarenhet som skulle ha omfattat 200-
32841: air Ab. Finnair Ab har dock ett eget luftfartsinsti-      300 flygtimmar. Eftersom det av trafikflygare
32842: tut som täcker behovet av utbildning av trafikfly-        bl.a. krävs en erfarenhet på minst 1 500 flygtim-
32843:                                             KK 708/1998 vp                                                7
32844: 
32845: mar skulle utbildningen inte på något sätt ha         privat yrkesläroanstalt som avses i lagen om yr-
32846: kunnat avhjälpa den nuvarande bristen på flyga-       kesläroanstalter (487/1987). Särskilt p.g.a. stats-
32847: re.                                                   hushållningsskäl framskred dock grundandet av
32848:     Det är svårt att förstå spörsmålsmotiveringens    en yrkesläroanstalt inte då. 1995 hölls ånyo inof-
32849: påstående att luftfartsinspektionen i sitt ställ-     ficiella överläggningar med undervisningsminis-
32850: ningstagande tili utbildningen av trafikflygare       teriet, men inte heller dessa ledde tili önskat resul-
32851: skulle ha bevakat Luftfartsverkets affårsverk-        tat. Nu har överläggningar på nytt hållits med
32852: sintressen, eftersom affårsverket inte på något       representanter för Luftfartsverket, Finnair Abp,
32853: sätt är part i utbildningen av varken trafikflygare   luftstridskrafterna, landstridskrafterna, gräns-
32854: eller andra flygare.                                  bevakningsväsendet, Suomen Lentotoimenhar-
32855:     En omorganisering av utbildningssystemet för      joittajien Liitto ry och Suomen Ansiolentäjät ry.
32856: luftfartssektorn utreddes i början av 1990-talet i    Diskussionerna har med beaktande av alla intres-
32857: en av undervisningsministeriet tillsatt arbets-       segruppers behov handlat om grundandet av ett
32858: grupp som behandlade utbildning inom civilluft-       luftfartsinstitut på bred bas. Utgående från dessa
32859: fart, och därefter i en arbetsgrupp som behandla-     diskussioner torde undervisningsministeriet fö-
32860: de grundandet av luftfartsinstitutet. Arbetsgrup-     reslås inleda en brådskande utredning i ärendet.
32861: pernas förslag syftade tili grundandet a v en sådan
32862: 
32863:      Helsingfors den 25 juni 1998
32864: 
32865:                                                                            Trafikminister Matti Aura
32866:                                            KK 709/1998 vp
32867: 
32868: 
32869: Kirjallinen kysymys 709
32870: 
32871: 
32872: 
32873: 
32874:                                    Pentti Tiusanen /vas: Kansalaisten sähköisestä valvonnasta
32875: 
32876: 
32877: 
32878:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
32879: 
32880:    Euroopan parlamentin tieteen ja tutkimuksen        mahdollisesti toimittaa amerikkalaiselle NSA:lle
32881: hyväksikäyttöä edistävä STOA-delegaatio on ti-        Echelon-seurantaa varten omat koodisanansa
32882: lannut ja julkaissut Omega-säätiön tutkijalta Ste-    elektronista täsmävakoilua varten. Samoin Eu-
32883: ve Wrightilta raportin nykyaikaisen teknologian       roopan unionin maat ovat raportin mukaan
32884: avulla suoritetusta valvonnasta ja kontrollista.      mahdollisesti sitoutuneet asentamaan kaikkiin
32885: Raportissa kerrotaan myös Euroopan unionin ja         EU:n puhelimiin elektronisen seurannan kannal-
32886: Yhdysvaltain FBI:n yhteisestä seurantasuunni-         ta tarpeelliset lisälaitteet
32887: telmasta, jonka tarkoituksena on jäljittää kan-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32888: sainvälisiä rikollisia.                               tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32889:    Yhdysvaltalainen        tiedusteluorganisaatio,    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32890: Kansallinen turvallisuusneuvosto NSA kuunte-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32891: lee elektronisesti maailman puhelin- ja telefaxlii-
32892: kennettä sekä seuraa sähköposteja. Valvonnassa                  Onko Suomi mukana Echelon-yhteis-
32893: käytetään Interstel-satelliitteja. Valvonta koh-             työssä,ja
32894: distuu käytännössä valikoimattomasti tietolii-                  onko Suomen Hallituksella tietoa sii-
32895: kenteeseen ja yksityisiin ihmisiin.                          tä, että Euroopan unioni tekisi elektroni-
32896:    Raportin mukaan Euroopan unionin maat                     sen kuuntelun alan yhteistyötä Yhdysval-
32897:  ovat vuonna 1995 tehneet salaisen sopimuksen,               tain NSA:n ja FBI:n kanssa?
32898: jonka mukaan niiden salaiset palvelut voisivat
32899: 
32900:      Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1998
32901: 
32902:                                           Pentti Tiusanen /vas
32903: 
32904: 
32905: 
32906: 
32907:  280043
32908: 2                                         KK 709/1998 vp
32909: 
32910: 
32911: 
32912: 
32913:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
32914: 
32915:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      nin GCSB:n signaalitiedusteluorganisaatioiden
32916: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       välinen järjestelmä, jossa Suomen viranomaisor-
32917: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     ganisaatiot eivät ole mukana.
32918: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu-       Euroopan unionin jäsenvaltiona Suomi ei ole
32919: sasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o      osapuolena eikä myöskään ole ollut sopimassa
32920: 709:                                                unionin päätöksentekoelimissä yhteistyöstä
32921:                                                     elektronisen kuuntelun alalla. Valtion turvalli-
32922:           Onko Suomi mukana Echelon-yhteis-         suus on Euroopan unionissa edelleen pääasialli-
32923:        työssä,ja                                    sesti kansallisen päätösvallan alaisuudessa, min-
32924:           onko Suomen Hallituksella tietoa sii-     kä vuoksi esimerkiksi kansallisin turvallisuus- tai
32925:        tä, että Euroopan unioni tekisi elektroni-   tiedustelunäkökohdin perusteltu elektroninen
32926:        sen kuuntelun alan yhteistyötä Yhdysval-     kuuntelu ei ole lainkaan Euroopan unionin pää-
32927:        tain NSA:n ja FBI:n kanssa?                  töksentekoelimien alaisuuteen kuuluva seikka
32928:                                                     vaan tämän kaltaisista seikoista eurooppalaiset
32929:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        maat ovat mahdollisesti sopineet kahdenkeski-
32930: vasti seuraavaa:                                    sesti tai jonkin puolustuksellisen kansainvälisen
32931:                                                     järjestelmän osana.
32932:    Suomi ei ole mukana kirjallisessa kysymykses-       Hallitus korostaa vielä, että Suomessa elektro-
32933: sä tarkoitetussa ns. Echelon-valvonnassa.           ninen kuuntelu tai oikeammin sanottuna lähinnä
32934:    Echelon-valvonta on Amerikan Yhdysvalto-         telekuuntelu ja televalvonta tapahtuu aina pak-
32935: jen NSA:n, Iso-Britannian GCHQ:n, Kanadan           kokeinolain perusteella ja vain niissä tapauksis-
32936: CSE:n, Australian DSD:n sekä Uuden-Seelan-          sa, joissa laki tähän antaa valtuuden.
32937: 
32938:      Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 1998
32939: 
32940:                                                              Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
32941:                                           KK 709/1998 vp                                            3
32942: 
32943: 
32944: 
32945: 
32946:                                       Tili Riksdagens Talman
32947: 
32948:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Zeeland, i vilket finska myndigheter eller organi-
32949: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande         sationer inte är delaktiga.
32950: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        Såsom medlemsstat i Europeiska unionen är
32951: dagsman Pentti Tiusanen undertecknade spörs-        Finland inte part i något samarbete som gäller
32952: mål nr 709:                                         elektronisk avlyssning och har inte heller suttit
32953:                                                     med i EU:s beslutande organ och avtalat om
32954:          Är Finland med i Echelonsamarbetet         samarbete på detta område. Inom Europeiska
32955:        och                                          unionen är statens säkerhet fortfarande en fråga
32956:          känner Regeringen tili huruvida Euro-      som huvudsakligen avgörs nationellt och därför
32957:        peiska unionen samarbetar med NSA och        är elektronisk avlyssning, som motiveras med
32958:        FBI i USA inom området för elektronisk       t.ex. nationella säkerhets- och underrättelseas-
32959:        avlyssning?                                  pekter, inte alls en fråga som lyder under EU:s
32960:                                                     beslutande organ, utan de europeiska länderna
32961:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       har eventuellt ingått bilaterala avtal om ärenden
32962: anföra följande:                                    av denna typ eller också är länderna med i något
32963:                                                     internationellt försvarssystem.
32964:    Finland är inte med i den s.k. Echelonövervak-       Regeringen framhåller vidare att elektronisk
32965: ningen som avses i spörsmålet.                      avlyssning, eller rättare sagt rör det sig närmast
32966:    Echelonövervakningen är ett system mellan        om teleavlyssning och teleövervakning, i Finland
32967: signalunderrättelseorganisationerna NSA i För-      alltid sker med stöd av tvångsmedelslagen och
32968: enta Staterna, GCHQ i Storbritannien, CSE i         endast i sådana fall där lagen ger befogenhet tili
32969: Canada, DSD i Australien samt GCSB i Nya            det.
32970: 
32971:      Helsingfors den 26 juni 1998
32972: 
32973:                                                                 Inrikesminister Jan-Erik Enestam
32974:                                             KK 710/1998 vp
32975: 
32976: Kirjallinen kysymys 710
32977: 
32978: 
32979: 
32980: 
32981:                                    Riitta Korhonen /kok: Vakuutusyhtiöiden johdon pätevyysvaati-
32982:                                         muksista
32983: 
32984: 
32985:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
32986: 
32987:     Isojen vakuutusyhtiöiden korvauskäytäntö           !aan", mutta uskon, että suurin osa korvauksen
32988: arveluttaa. Vakuutusyhtiöt ovat alkaneet tehdä         hakijoista on kunnollisia, vakuutuksensa maksa-
32989: säästöjä tuloksensa parantamiseksi. Kansalais-         neita kansalaisia, jotka hakevat heille vakuutus-
32990: ten taholta on esitetty epäilyksiä, että korvauksia    sopimuksessa luvattua korvausta.
32991: ei olisi maksettu täysimääräisinä. Säästöt olisi           Vakuutusyhtiöiden korvauskäytäntö aiheut-
32992: saatu aikaan Ieikkaamalla mm. sairailta ja vam-        taa kansalaisten keskuudessa luottamuspulaa.
32993: maisilta lakisääteisiä korvauksia. Samassa yh-         Epäilyksenalaiseksi joutuu helposti johtajien
32994: teydessä vakuutusyhtiöiden johtajia on palkittu        johtamistaito ja -halukkuus. Ihmisten epäilyt
32995: antamalla heille optio-oikeuksia.                      kohdistuvat nimenomaanjohtajien pätevyyteen.
32996:      Mikäli joku epäilee, ettei ole saanut korvaus-    Samalla arveluttavat optioiden jakoperusteet.
32997: taan oikean määräisenä, hänellä on onneksi             Optioiden jakamisen pitäisi perustua yrityksen
32998: mahdollisuus valittaa saamastaan korvauspää-           tulokseen eikäjohonkin muuhun. Nyt vaikuttaa
32999: töksestä. Viime vuosina näiden valitusten määrä        siltä, että tulosta yritetään hilata keinotekoisesti
33000: on lisääntynyt. Vakuutusasiain korvauslauta-           ylöspäin Ieikkaamalla korvauksia niiltä, joille
33001: kuntaan tuli viime vuonna noin 1 000 valitusta.        valittaminen on vaikeinta. Hoitavatko vakuutus-
33002: Lisäksi Kuluttajain vakuutustoimistoon tulee           yhtiöt yleensä vastuunsa niin kuin pitää? Onko
33003: vuosittain lähes saman verran yhteydenottoja va-       vakuutusyhtiöiden tarkoituksena tuottaa voit-
33004: kuutusyhtiöiden toiminnasta. Tästä voisi päätel-       toa osakkeenomistajille ja palkita johtajat op-
33005:  lä, että "kansan syvät rivit" eivät ole vakuutusyh-   tioilla vai kenties tarjota kansalaisille palveluna
33006:  tiöiden korvausperusteisiin tyytyväisiä.              sitä turvaa, mistä he ovat vakuutusmaksuina jo
33007:      Valitettavaa on se, että kaikki, joita kohdel-    kalliisti etukäteen maksaneet?
33008:  laan väärin, eivät käytännössä kykene valvo-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33009:  maan oikeuksiaan. Kaikilla ei ole taloudellisia        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33010:  mahdollisuuksia palkata juristia tekemään vali-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33011:  tusta. Osa asiakkaista on vaikeasti vammaisia tai      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33012:  vanhuksia, joiden kyky huolehtia oikeuksistaan
33013:  on keskivertokansalaista heikompi. Herää kysy-                   Mihin toimiin valtioneuvosto aikoo
33014:  mys, kohdellaanko kaikkia asiakkaita tasapuoli-               ryhtyä, jotta vakuutusyhtiöiden johtajien
33015:  sesti.                                                        pätevyys työhönsä valittaessa tulisi var-
33016:      Julkisuuteen on noussut viime aikoina otsikoi-            mennetuksi ja jotta kansalaiset saisivat
33017:  ta siitä, kuinka vakuutusyhtiöiltä yritetään huija-           korvauksensa oikeudenmukaisina, oi-
33018:  ta rahaa vakuutuspetoksin. Ymmärrän kyllä,                    kean aikaisinaja täysimääräisinä?
33019:  että vakuutusyhtiöt ovat tämän takia "varpail-
33020: 
33021:       Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1998
33022: 
33023:                                           Riitta Korhonen /kok
33024: 
33025: 
33026: 
33027: 
33028:  280043
33029: 2                                           KK 710/1998 vp
33030: 
33031: 
33032: 
33033: 
33034:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
33035: 
33036:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Vakuutusyhtiöiden tulee maksaa vakuutus-
33037: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          korvaukset ajallaan ja oikean määräisinä. Lisäk-
33038: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        si vakuutusosakeyhtiöiden tarkoituksena on
33039: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Riitta            muiden osakeyhtiöiden tapaan tuottaa voittoa
33040: Korhosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          omistajilleen, siis osakkeenomistajille.
33041: n:o 710:                                                  Sosiaali- ja terveysministeriöllä ei luonnolli-
33042:                                                        sesti ole keinoja varmistaa, että vakuutusyhtiön
33043:           Mihin toimiin valtioneuvosto aikoo           asiakkaat jokaisessa tapauksessa saisivat ajal-
33044:        ryhtyä, jotta vakuutusyhtiöiden johtajien       laan lain ja vakuutusehtojen mukaisen vakuutus-
33045:        pätevyys työhönsä valittaessa tulisi var-       korvauksen. Vakuutuksenautajan viivästysko-
33046:        mennetuksi ja jotta kansalaiset saisivat        ronmaksuvelvollisuutta koskevin säännöksin on
33047:        korvauksensa oikeudenmukaisina, oi-             pyritty varmistamaan korvausten oikea-aikai-
33048:        kean aikaisinaja täysimääräisinä?               suus tai ainakin se, että asiakas korvauksen vii-
33049:                                                        västyessä saa vakuutuskorvaukselle korkoa.
33050:                                                           Vakuutuskorvausten sisältöä ja oikea-aikai-
33051:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           suutta koskevat erimielisyydet kuuluvat tuomio-
33052: vasti seuraavaa:                                       istuinten tai erilaisten lautakuntien, lähinnä va-
33053:                                                        kuutuslautakunnan ja kuluttajavalituslautakun-
33054:    Vakuutusyhtiölain 7 luvun 3 §:n mukaan va-          nan, ratkaistaviksi. Valvontaviranomaisena toi-
33055: kuutusyhtiön toimitusjohtajalla on oltava sellai-      miva sosiaali- ja terveysministeriö valvoo kuiten-
33056: nen yleinen vakuutustoiminnan tuntemus kuin            kin vakuutusyhtiöiden menettelyä myös kor-
33057: vakuutusyhtiön toiminnan laatuun ja laajuuteen         vausasioissa. Ministeriö on sekä saamiensa
33058: katsoen on tarpeen. Tämä säännös on tullut voi-        asiakkaiden kanteluiden että muun saamansa tai
33059: maan 1.1.1994. Säännöksen tarkoituksena on             itse hankkimansa aineiston perusteella tietoinen
33060: ennen muuta velvoittaa vakuutusyhtiöiden toi-          siitä, minkätyyppisiä tyytymättömyyden aiheita
33061: mielimiä vakuutusyhtiön toimitusjohtajaa valit-        asiakkaiden keskuudessa ilmenee. Yhtenä asiak-
33062: taessa. Toiseksi se antaa sosiaali- ja terveysminis-   kaiden tyytymättömyyden mittarina voidaan pi-
33063: teriölle mahdollisuuden yleisen valvontavaltansa       tää Kuluttajien vakuutustoimiston ja sen yhtey-
33064: puitteissa puuttua vakuutusyhtiön toimitusjoh-         dessä toimivan vakuutuslautakunnan asiamää-
33065: tajan yleiseen vakuutustoiminnan tuntemukseen          riä. Kuluttajien vakuutustoimistonjuttujen mää-
33066: silloin, kun ministeriö katsoo aihetta olevan.         rä on vuodesta 1992 pysynyt vuotta 1994 lukuun
33067: Ministeriö onkin selvittänyt tämän säännöksen          ottamatta 7 400 ja 7 800 jutun välillä, ja vakuu-
33068: nojallajoidenkin toimitusjohtajien valintaa. Va-       tuslautakunnassa ratkaistujen asioiden määrä on
33069: kuutusyhtiölaissa ei edellytetä, että sosiaali- ja     vuodesta 1995 vaihdellut 800 asian molemmin
33070: terveysministeriö nimenomaisesti hyväksyisi va-        puolin. Merkittävää muutosta ainakaan näiden
33071: kuutusyhtiön toimitusjohtajan pätevyyden.              lukujen perusteella ei siis ole tapahtunut.
33072:     Muiden yhtiön palveluksessa olevien johto-             Sosiaali-ja terveysministeriössä on juuri käyn-
33073: henkilöiden pätevyysvaatimuksista ei ole sään-         nistetty työ vakuutusyhtiöiden korvauskäytän-
33074: nöksiä, vaan vastuu siitä, että tällaiset henkilöt      nön ja siinä havaittujen ongelmien syiden selvit-
33075: ovat päteviä tehtäväänsä, on yhtiöllä itsellään.        tämiseksi. Tämän selvityksen tulosten perusteel-
33076: Sosiaali- ja terveysministeriö ei siten voi puuttua     la ministeriö ratkaisee, mihin toimenpiteisiin
33077: tällaisen henkilön nimitykseen sinänsä, mutta           korvauskäytännön mahdolliset ongelmat anta-
33078: tällaisen henkilön toiminta voi tulla arvioitavak-      vat aihetta.
33079: si osana yhtiön toiminnan asianmukaisuutta ar-
33080: vioitaessa.
33081: 
33082:      Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 1998
33083: 
33084:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
33085:                                             KK 710/1998 vp                                                3
33086: 
33087: 
33088: 
33089: 
33090:                                          Tili Riksdagens Talman
33091: 
33092:    1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen an-             Försäkringsbolagen skall betala ersättningar-
33093: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-           na i tid och tili rätt belopp. Syftet med försäk-
33094: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         ringsaktiebolagen är dessutom att i Iikhet med
33095: man Riitta Korhonen undertecknade spörsmål               andra aktiebolag bringa vinst för ägarna, dvs.
33096: nr 710:                                                  aktieägarna.
33097:                                                              Social- och hälsovårdsministeriet har natur-
33098:           Vilka åtgärder ämnar statsrådet vidta          ligtvis inga metoder för att i samtliga fall säker-
33099:        för att säkerställa att de som utses tili         ställa att försäkringsbolagens kunder i tid får en
33100:        direktörer för försäkringsbolagen är be-          försäkringsersättning som överensstämmer med
33101:        höriga och för att medborgarna skall få           lagen och försäkringsvillkoren. Genom bestäm-
33102:        rättvisa ersättningar, i rättan tid och tili      melser om försäkringsgivarens skyldighet att be-
33103:        fullt belopp?                                     tala dröjsmålsränta har man försökt säkerställa
33104:                                                          att ersättningarna betalas ut vid rätt tidpunkt
33105:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            eller åtminstone att kunden får ränta på försäk-
33106: anföra följande:                                         ringsersättningen om ersättningen blir försenad.
33107:                                                              Oenigheter som gäller försäkringsersättning-
33108:     Enligt 7 kap. 3 § lagen om försäkringsbolag          arnas innehåll och rättighet avgörs av domstolar
33109: skall verkställande direktören för ett försäkrings-      eller olika nämnder, i första hand försäkrings-
33110: bolag ha sådan allmän kännedom om försäk-                nämnden och konsumentklagonämnden. Som
33111: ringsverksamhet som kan anses vara behövlig              tillsynsmyndighet övervakar dock social- och
33112: med beaktande av arten och omfattningen av               hälsovårdsministeriet försäkringsbolagens förfa-
33113: försäkringsbolagets verksamhet. Bestämmelsen             rande också i ersättningsärenden. Ministeriet är
33114: trädde i kraft den l januari 1994. Avsikten med          medvetet om vilka typer av angelägenheter som
33115: bestämmelsen är framför allt att förplikta försäk-       väcker missnöje bland kunderna. Vetskapen
33116: ringsbolagens organ när de skall utse verkställan-       grundar sig på både de klagomål som ministeriet
33117: de direktör för sitt försäkringsbolag. För det           har fått från kunderna och det materia! som det
33118: andra ger bestämmelsen social- och hälsovårds-           annars har fått eller skaffat sig. Antalet ärenden
33119: ministeriet en möjlighet att, när ministeriet anser      vid Konsumenternas försäkringsbyrå och vid
33120: att det finns anledning, inom ramen för sin all-         försäkringsnämnden, som finns i anslutning tili
33121: männa tillsynsbefogenhet ingripa i frågan om ett         försäkringsbyrån, kan ses som en mätare på kun-
33122: försäkringsbolags verkställande direktörs all-           dernas missnöje. Antalet ärenden vid Konsu-
33123: männa kännedom om försäkringsverksamhet.                 menternas försäkringsbyrå har bibehållits mel-
33124: Med stöd av bestämmelsen har ministeriet också           lan 7 400 och 7 800 sedan år 1992, med undantag
33125: utrett valet av några verkställande direktörer.          för år 1994. Antalet ärenden som avgjorts av
33126: Lagen om försäkringsbolag innehåller ingen be-           försäkringsnämnden har rört sig kring 800 sedan
33127: stämmelse som förutsätter att social- och hälso-         år 1995. Någon betydande förändring har alltså
33128: vårdsministeriet uttryckligen skall godkänna be-         inte ägt rum, åtminstone inte enligt dessa siffror.
33129: hörigheten för ett försäkringsbolags verkställan-            Vid social- och hälsovårdsministeriet har nyss
33130: de direktör.                                             inletts ett arbete för att utreda försäkringsbolag-
33131:     Det finns inte några bestämmelser om behö-           ens ersättningspraxis och orsakerna tili de pro-
33132:  righetskraven för övriga anställda i ledningen för      blem som upptäckts där. Utgående från resulta-
33133: ett bolag, utan bolaget ansvarar självt för att          ten av utredningen avgör ministeriet vilka åtgär-
33134:  personerna är behöriga. Social- och hälsovårds-         der eventuella problem inom ersättningspraxisen
33135:  ministeriet kan alltså inte ingripa i själva utnäm-     ger anledning tili.
33136:  ningen, men personens verksamhet kan bedömas
33137:  som ett led i bedömningen av tillbörligheten i
33138:  bolagets verksamhet.
33139: 
33140:      Helsingfors den 26 juni 1998
33141: 
33142:                                                        Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
33143:                                               KK 711/1998 vp
33144: 
33145: Kirjallinen kysymys 711
33146: 
33147: 
33148: 
33149: 
33150:                                      Reijo Kallio /sd: Verotiedotteiden ja -lomakkeiden saamisesta Inter-
33151:                                          netin kautta
33152: 
33153: 
33154:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
33155: 
33156:    Valtioneuvosto teki 5.2.1998 periaatepäätök-             Verohallitus julkaisee useita erilaisia verotie-
33157: sen sähköisestä asioimisesta, palveluiden kehit-         dotteita ja antaa runsaasti soveltamisohjeita.
33158: tämisestä ja tiedonkeruun vähentämisestä. Pää-           Yleensä nämä ovat saatavina paperimuodossa
33159: töksessä todetaan muun muassa, että ministeriöt          verotoimistojen tiskeiltä. Mutta Internetissä näi-
33160: ja virastot huolehtivat siitä, että tiedot keskeisistä   tä tiedotteita ei ole saatavissa. Sama koskee myös
33161: kansalaisille, yrityksille ja yhteisöille suunnatuis-    verolomakkeita, joita ei myöskään Suomessa ole
33162: ta palveluista ja niissä tarvittavista lomakkeista       saatavissa Internetin kautta.
33163: ovat saatavina molemmilla kotimaisilla kielillä              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33164: verkoissa.                                               tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33165:    Päätös on perusteltu ja itse asiassa hyvin tar-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33166: peellinenkin, sillä vaikka Suomea monesti pide-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33167: tään tietoyhteiskuntien kärkijoukkoon kuuluva-
33168: na, niin uuden teknologian mukanaan tuomia                           Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
33169:  mahdollisuuksia on valtion hallinnossa hyödyn-                   ja millä aikataululla, jotta verohallinnon
33170:  netty riittämättömästi. Tämä koskee myös vero-                   tiedotteet, soveltamisohjeet ja lomakkeet
33171:  hallintoa.                                                       ovat kansalaistemme saatavissa Interne-
33172:                                                                   tin kautta?
33173:       Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1998
33174: 
33175:                                                Reijo Kallio /sd
33176: 
33177: 
33178: 
33179: 
33180:  280043
33181: 2                                           KK 711/1998 vp
33182: 
33183: 
33184: 
33185: 
33186:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
33187: 
33188:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         1 päivänä 1998 oman Internet-palvelun. Vero-
33189: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          hallinnon      Internet-palvelun      osoite    on
33190: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        http:\\www.vero.fi. Verohallinnon sivuilta löytyy
33191: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Reijo Kal-        tietoa ja ohjeita muun muassa siitä, mitä tietoja
33192: lion näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          verotusta varten ilmoitetaan, miten erilaisia tulo-
33193: 711:                                                   ja ja varoja käsitellään verotuksessa ja mitkä
33194:                                                        seikat vaikuttavat veron määrään. Verohallin-
33195:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        non Internet-sivuilla on ajankohtaisia ohjeita ve-
33196:         ryhtyä ja millä aikataululla, jotta verohal-   rotuksesta. Sivuilta on haettavissa muun muassa
33197:         linnon tiedotteet, soveltamisohjeet ja lo-     erilaisia verotiedotteita ja täyttöohjeita. Osa ve-
33198:         makkeet ovat kansalaistemme saatavissa         rolomakkeista löytyy myös tästä palvelusta. Syk-
33199:         Internetin kautta?                             systä 1998 alkaen verohallinto julkaisee lisää lo-
33200:                                                        makkeita internetissä. Vaikka verohallinnon
33201:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Internet-palvelusta jo nykyisinkin voi olla apua
33202: vasti seuraavaa:                                       moniin verotusta koskevaan tarpeisiin, sitä kehi-
33203:                                                        tetään edelleen ottaen huomioon muun muassa
33204:     Verohallinto on avannut vastikään, kesäkuun        asiakkaiden tarpeet.
33205: 
33206:       Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1998
33207: 
33208:                                                                              Ministeri Jouko Skinnari
33209:                                           KK 711/1998 vp                                            3
33210: 
33211: 
33212: 
33213: 
33214:                                       Tili Riksdagens Talman
33215: 
33216:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         tili skatteförvaltningens Internetservice är
33217: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande         http://www.vero.fi. På skatteförvaltningens si-
33218: medlem av statsrådet översänt följande av riks-     dor finns information och anvisningar om bl.a.
33219: dagsman Reijo Kallio undertecknade spörsmål         vilka uppgifter som skalllämnas för beskattning-
33220: nr7ll:                                              en, hur olika inkomster och tillgångar behandlas
33221:                                                     vid beskattningen och vilka omständigheter som
33222:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      inverkar på skattens belopp. På skatteförvalt-
33223:        ta för att medborgarna via Internet skall    ningens Internetsidor finns aktuella anvisningar
33224:        ha tillgång tili skatteförvaltningens med-   om beskattningen. På sidorna finns bl.a. olika
33225:        delanden, tillämpningsanvisningar och        skattemeddelanden och ifyllnadsanvisningar.
33226:        blanketter, och viiken är tidtabellen för    Här hittar man också en del av skatteblanketter-
33227:        detta?                                       na. Fr.o.m. hösten 1998 kommer skatteförvalt-
33228:                                                     ningen att publicera fler blanketter på Internet.
33229:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       Trots att skatteförvaltningens Internetservice re-
33230: anföra följande:                                    dan i dag kan vara tili hjälp i fråga om mänga
33231:                                                     behov inom beskattningen, kommer denna servi-
33232:    Skatteförvaltningen öppnade nyligen, den         ce att vidareutvecklas bl.a. med beaktande av
33233: 1 juni 1998, en egen Internetservice. Adressen      kundernas behov.
33234:      Helsingfors den 23 juni 1998
33235: 
33236:                                                                           Minister Jouko Skinnari
33237:                                             KK 712/1998 vp
33238: 
33239: Kirjallinen kysymys 712
33240: 
33241: 
33242: 
33243: 
33244:                                                  Helena Vartiainen /sd: Lasten hautausavustuksesta
33245: 
33246: 
33247: 
33248:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
33249: 
33250:    Vuoden 1995 lainsäädännön muutosten yh-             tu. Lapsen hautausavustuksen palauttaminen
33251: teydessä poistettiin eri etuuksista ylimääräisiä li-   olisi välttämätön taloudellinen apu hautaamises-
33252: säkkeitä. Muun muassa kansaneläkkeen hau-              ta aiheutuneisiin kustannuksiin menetyksen ko-
33253: tausavustus poistettiin. Hautausapuoli suhteelli-      keneelle perheelle.
33254: sen vähäinen avustus, kun avustus kohdistui täy-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33255: si-ikäiseen henkilöön. Hautausavustusta myön-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33256: nettiin myös, kun alle 16-vuotiaana kuolleen lap-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33257: sen huoltaja oli asunut Suomessa kolmen vuoden         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33258: ajan ja lapsi oli Suomen kansalainen.
33259:     Lapsen kuolema on usein ennakoimaton ja                      Aikooko Hallitus palauttaa hautaus-
33260:  perhettä syvästi järkyttävä tapahtuma. Hauta-                avustuksen koskemaan alle 16-vuotiaita
33261: jaisten järjestäminen maksaa keskimäärin                      lapsia, ja jos ei,
33262:  8 000-15 000 markkaa. Etenkin nuorelle lapsi-                   miten Hallitus tukee lapsen menettä-
33263:  perheelle hautajaiskulut ovat huomattavan suuri              neitä perheitä?
33264:  menoerä, johon ei ymmärrettävästi ole varaudut-
33265: 
33266:      Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1998
33267: 
33268:                                           Helena Vartiainen /sd
33269: 
33270: 
33271: 
33272: 
33273:  280043
33274: 2                                           KK 712/1998 vp
33275: 
33276: 
33277: 
33278: 
33279:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
33280: 
33281:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         oli saanut niitä vähemmän kuin vuoden ajan
33282: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          välittömästi ennen kuolemaansa. Jos henkilö oli
33283: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        saanut kansaneläkettä tai sitä vastaavaa muuta
33284: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Helena            kansaneläkelaitoksen rahoittamaa etuutta vä-
33285: Vartiaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        hintään vuoden ajalta välittömästi ennen kuole-
33286: n:o 712:                                               maansa, hautausavustusta ei maksettu.
33287:                                                            Hautausavustus nähtiin kansaneläkejärjestel-
33288:           Aikooko Hallitus palauttaa hautaus-          mässä etuutena,jolla vakuutetun maksamat kan-
33289:        avustuksen koskemaan alle 16-vuotiaita          saneläkemaksut palautettiin ainakin osittain
33290:        lapsia, ja jos ei,                              niissä tapauksissa, joissa vakuutettu oli kuollut
33291:           miten Hallitus tukee lapsen menettä-         ennen kuin hän oli saanut kansaneläkelaissa tar-
33292:        neitä perheitä?                                 koitettuja etuja.
33293:                                                            Kansaneläkejärjestelmän lisäksi lakisää tein en
33294:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           hautausavustus on sisältynyt sosiaalivakutukses-
33295: vasti seuraavaa:                                       sa lähinnä tapaturmavakuutusjärjestelmään ja
33296:                                                        merimieseläkejärjestelmään. Lisäksi hautaus-
33297:    Ennen 1.1.1996 voimassa olleen lainsäädän-          avustus sisältyy eräisiin työeläkelakien mukaisiin
33298: nön mukaan kaikille eläkkeensaajille riippumat-        lisäeläkejärjestelmiin. Tapaturmavakuutus-, me-
33299: ta ansioeläkkeen suuruudesta maksettiin vähin-         rimieseläke- ja työeläkelakien lisäeläkejärjestel-
33300: tään kansaneläkelain mukaista pohjaosaa. Kai-          mien mukaiset hautausavustusjärjestetyt ovat
33301: kilta työntekijöiltä ja eläkkeensaajilta perittiin     edelleen voimassa ja ne rahoitetaan yleensä työn-
33302: myös kansaneläkevakuutusmaksu. Vuoden 1996             antajan ja työntekijän maksuilla. Useimmat
33303: alusta lainsäädäntöä muutettiin siten, ettei työn-     työntekijät ovat kuitenkin työeläkelakien mu-
33304: tekijöiltä eikä eläkkeensaajilta peritty enää kan-     kaisten lisäeläkejärjestelyjen ulkopuolella.
33305: saneläkevakuutusmaksua. Tähän liittyen kan-                Jos hautausavustus palautettaisiin kansanelä-
33306: saneläkkeen pohjaosajärjestelmästä luovuttiin          kejärjestelmään, olisi tasapuolisuuden vuoksi
33307: uusien eläkkeensaajien osalta kokonaan ja viiden       perusteltua, että omaiset voisivat saada hautaus-
33308: vuoden siirtymävaiheen kuluessa siitä luovutaan        avustuksen kuolleen henkilön iästä riippumatta
33309: asteittain myös sellaisten eläkkeensaajien koh-        kaikkien sellaisten henkilöiden kuoleman jäl-
33310: dalla, joille pohjaosaa oli alettu maksaa ennen        keen, joille ei jonkin muun lakisääteisen vakuu-
33311: vuotta 1996. Samalla kansaneläke tehtiin koko-         tusjärjestelmän kautta tule maksettavaksi hau-
33312: naisuudessaan ansioeläke- ja eräistä muista tu-        tausavustusta. Tällöin tulisi kuitenkin kustan-
33313: loista riippuvaiseksi. Tietyn tulotason ylittyessä     nussyistä pohdittavaksi myös se, kuinka kansan-
33314: henkilöllä ei ole enää oikeutta kansaneläkkee-         eläkejärjestelmän mukainen hautausavustus ra-
33315: seen. Tässä yhteydessä luovuttiin myös kansan-         hoitettaisiin. Kansaneläkejärjestelmän rahoitus-
33316: eläkelaissa säädetystä hautausavustuksesta.            ta ja etuuksia koskeneet vuoden 1996 muutokset
33317:    Ennen edellä tarkoitettuja uudistuksia kan-         liittyivät hallitusohjelmaan ja ne ovat osa laajem-
33318: saneläkelain mukaista hautausavustusta voitiin         paa kokonaisuutta niistä toimenpiteistä, joilla
33319: maksaa enimmillään 4 435 markkaa. Hautaus-              väestön ikärakenteesta johtuvaa lakisääteisten
33320: avustusta maksettiin myös alle 16-vuotiaana            eläkemenojen ja vakuutusmaksujen kasvua pyri-
33321: kuolleen lapsen jälkeen. Hautausavustusta mak-          tään hillitsemään. Nämä muutokset on tarkoitet-
33322: settiin leskelle tai kuolinpesälle niissä tapauksis-   tu pysyviksi. Hautausavustuksen poistamista
33323: sa, joissa kuollut henkilö ei ollut saanut lainkaan     koskeva lainmuutos oli myös eduskunnan käsi-
33324: kansaneläkettä tai sitä vastaavaa muuta kansan-         teltävänä ja se hyväksyi tämän muutoksen.
33325: eläkelaitoksen rahoittamaa etuutta tai henkilö
33326: 
33327:      Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1998
33328: 
33329:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
33330:                                             KK 712/1998 vp                                                   3
33331: 
33332: 
33333: 
33334: 
33335:                                          Tili Riksdagens Talman
33336: 
33337:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              avled. Om en person hade fått folkpension eller
33338: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande              motsvarande annan förmån av folkpensionsan-
33339: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          stalten under minst ett år strax före sin död,
33340: dagsman Helena Vartiainen undertecknade                  betaldes inget begravningsbidrag.
33341: spörsmål nr 712:                                            Begravningsbidraget betraktades inom folk-
33342:                                                          pensionssystemet som en förmån med hjälp av
33343:           Ämnar Regeringen återinföra begrav-            viiken de folkpensionspremier som den försäkra-
33344:        ningsbidraget för barn under 16 år, och           de hade betalt åtminstone delvis återbetalades i
33345:        om inte,                                          det fall att den försäkrade hade avlidit innan han
33346:           hur stöder Regeringen sådana familjer          hade fått de förmåner som avses i folkpensionsla-
33347:        som har förlorat ett barn?                        gen.
33348:                                                             Förutom i folkpensionssystemet har lagstad-
33349:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            gat begravningsbidrag inom socialförsäkringen
33350: anföra följande:                                         ingått närmast i olycksfallsförsäkringssystemet
33351:                                                          och sjömanspensionssystemet. Dessutom ingår
33352:      Enligt den Iagstiftning som gällde före             begravningsbidrag i vissa tilläggspensionssystem
33353: 1.1.1996 betaldes alla pensionstagare åtminstone         enligt arbetspensionslagarna. De begravningsbi-
33354: en basdel enligt folkpensionslagen oberoende av          dragsarrangemang varom bestäms i olycksfalls-
33355: förvärvspensionens storlek. F olkpensionspremie          försäkrings-, sjömanspensionsförsäkrings- och
33356: uppbars också av alla arbetstagare och pensions-         arbetspensionslagarna kvarstår och de finansie-
33357: tagare. Från början av år 1996 ändrades lagstift-        ras i allmänhet med arbetsgivarnas och arbetsta-
33358: ningen så, att arbetstagarna och pensionstagarna         garnas avgifter. De flesta arbetstagare står emei-
33359: inte längre behövde betala någon folkpensions-           Iertid utanför de tilläggspensionssystem som in-
33360: premie. I anknytning tili detta slopades systemet        går i arbetspensionslagarna.
33361: med folkpensions basdel i fråga om nya pensions-            Om begravningsbidraget återinförs i folkpen-
33362: tagare helt, och efter ett övergångsskede på fem         sionssystemet, vore det med tanke på rättvisan
33363: år kommer det att slopas stegvis även i fråga om         motiverat att de anhöriga får begravningsbidrag
33364: sådana pensionstagare som har börjat få basdel           oberoende av den avlidna personens ålder efter
33365: före 1996. Samtidigt blev folkpensionen i sin hel-       alla sådana personer som inte betalas begrav-
33366: het beroende av förvärvspension och vissa andra          ningsbidrag med stöd av något annat lagstadgat
33367: inkomster. Då en person överskrider en viss in-          försäkringssystem. Härvid måste man av kost-
33368: komstnivå har han inte längre rätt tili folkpen-         nadsskäl också begrunda hur ett begravningsbi-
33369: sion. I detta sammanhang avskaffades även det            drag enligt folkpensionssystemet skulle finansie-
33370:  begravningsbidrag som ingick i folkpensionsla-          ras. De ändringar, som gjordes 1996 och som
33371: gen.                                                     gällde finansieringen av folkpensionssystemet
33372:      Före de ovan avsedda ändringarna kunde be-          och förmånerna i systemet, anknöt tili regerings-
33373: gravningsbidragenligt folkpensionslagen betalas          programmet och de utgör en del av en större
33374:  tili ett maximibelopp av 4 435 mk. Begravnings-         helhet av åtgärder vilkas syfte är att stävja tillväx-
33375:  bidrag betaldes också för barn som dog innan de         ten av de lagstadgade pensionsutgifterna och för-
33376:  fyllde 16 år. Begravningsbidrag betaldes tili den       säkringsavgifterna, viiken beror på befolkning-
33377:  efterlevande eller dödsboet i sådana fall att den       ens åldersstruktur. A vsikten är att dessa ändring-
33378:  avlidne inte alls hade fått folkpension eller mot-      ar skall vara bestående. Den lagändring som gäll-
33379:  svarande annan förmån finansierad av folkpen-           de slopandet av begravningsbidrag behandlades
33380:  sionsanstalten, eller att den avlidne hade fått dem     också av riksdagen som godkände den.
33381:  under en kortare tid än ett år strax innan han
33382: 
33383:       Helsingfors den 29 juni 1998
33384: 
33385:                                                        Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
33386:                                            KK 713/1998 vp
33387: 
33388: Kirjallinen kysymys 713
33389: 
33390: 
33391: 
33392: 
33393:                                   Klaus Bremer /r: Ilmailulaitoksen asemasta lupakirjakuulusteluissa
33394: 
33395: 
33396: 
33397:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
33398: 
33399:    Ilmailulaitos (ILL) on 9.3.1998 julkaisemal-      tuslentäjien varaukset on suoritettava kaksi viik-
33400: Iaan PEL Tl-5:11ä ja 16.5.1998 julkaisemaliaan       koa ennen haluttua tarkastusajankohtaa.
33401: PEL T2-2:11a antanut uudet määräykset lentolu-           Kun näihin uusiin määräyksiin lisätään ILL:n
33402: pakirjan teoriakokeen suorituksesta ja ILL:n tar-    tietokoneaikaan siirtymisen myötä jopa 5-6
33403: kastuslentäjien toimintaehdoista.                    viikkoon kasvaneet lupakirjojen toimitusajat sa-
33404:    PEL TI-5:11ä ILL määrää nyt pääsääntöisesti       malla kun lupakirjojen määrä on ILL:n hallin-
33405: teoriakokeiden suorituspaikaksi ILL:n pääkont-       non aikana pudonnut useilla kymmenillä prosen-
33406: torin. Ilmoittautuminen on tehtävä kaksi viikkoa     teilla (ennen tietokoneita lupakirjan sai odottaes-
33407: ennen koepäivämäärää, ja koetilaisuuteen ote-        sa), merkitsevät 1LL:n uudet määräykset paitsi
33408: taan enintään 15 hakijaa.                            asiakkaiden etujen polkemista monopolin suo-
33409:     Koetilaisuuksia järjestetään perustellusta ha-   malla mahdilla myös sitä, että lupakirjan tai kel-
33410: kemuksesta myös muualla, edellyttäen että koe-       puutuksen saaminen saattaa kestää jopa kolme
33411: tilaisuuteen osallistuu riittävä määrä hakijoita.    kuukautta. Esimerkiksi USA:ssa lupakirjakuu-
33412: Tästä säädetään PEL T2.3:ssa. Mikäli tällöin         lustelu, tarkastuslento ja lupakirjan saaminen
33413: kokeen järjestämisestä aiheutuu huomattavia          voivat toteutua päivässä.
33414: matkakustannuksia, kustannukset voidaan periä           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33415: kokeen tilaajalta. Tästä määrätään PEL               tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33416: T3.2:ssa.                                            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33417:     Käytännössä tämä merkitsee, että lentolupa-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33418: kirjan hakijan on nyt tultava Nuorgamia ja Kil-
33419: pisjärveä ja muita maamme ääripisteitä myöten                   Vastaavatko ILL:n PEL Tl-5 ja PEL
33420: suurin kustannuksin päiväksi Helsinkiin kokeile-             T2-2 liikenneministeriön yleistavoitteita
33421: maan taitojaan.                                              moottoriajoneuvon kuljettamiseen oi-
33422:     Asiakaspalvelun osalta ILL:n "uusi alueval-              keuttavan lupakirjan saamiseksi, ja
33423: taus" sukeltaa nollapisteeseen samalla kun sen                  vastaavatko ne Hallituksen yleislinjaa
33424: valvojien, liikenneministeriön ja hallituksen pyr-           elinkeinotoiminnan edistämiseksi ja kan-
33425: kimykset esimerkiksi kuljettajatutkintotoimin-               salaisten palvelemiseksi, sekä
33426: nan kilpailuttamiseksi (HE 63/1998 vp) ovat täy-                mitä Hallitus aikoo tehdä ILL:n uusis-
33427: sin päinvastaiset.                                           ta määräyksistä syntyneen tilanteen koh-
33428:     PEL T2-2:11a ILL määrää, että ILL:n tarkas-              tuullistamiseksi?
33429: 
33430:      Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1998
33431: 
33432:                                            Klaus Bremer lr
33433: 
33434: 
33435: 
33436: 
33437: 280043
33438: 2                                          KK 713/1998 vp
33439: 
33440: 
33441: 
33442: 
33443:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
33444: 
33445:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       osoitettava lupakirjaviranomaisen määrittämäl-
33446: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        lä tavalla, että hän täyttää sellaiset tiedon ja tai-
33447: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      don vaatimukset kuin asianomaisen lupakirjan
33448: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-      tai kelpuutuksen haltijalle on asetettu.
33449: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           Kussakin valtiossa kansallinen ilmailuviran-
33450: 713:                                                 omainen tavanomaisesti itse järjestää lupakirjan
33451:                                                      tai kelpuutuksen hakijoille teoriakokeet ja viran-
33452:           Vastaavatko ILL:n PEL Tl-5 ja PEL          omaisen tehtävään asettamat tarkastuslentäjät
33453:        T2-2 liikenneministeriön yleistavoitteita     suorittavat tarkastuslennot (lentokokeet).
33454:        moottoriajoneuvon kuljettamiseen oi-              Kaikista muista EU- ja JAA-valtioista poike-
33455:        keuttavan lupakirjan saamiseksi, ja           ten Suomessa teoriakokeiden pitäminen on aiem-
33456:           vastaavaiko ne Hallituksen yleislinjaa     min ollut delegoituna koulutusluvan haitijoille
33457:        elinkeinotoiminnan edistämiseksi ja kan-      (lentokouluille). Vuosina 1991-1992 EU:n kon-
33458:        salaisten palvelemiseksi, sekä                sultti suoritti kaikissa silloisissa EU-valtioissa ja
33459:           mitä Hallitus aikoo tehdä ILL:n uusis-     vuosina 1992-1993 kaikissa ETA-valtioissa
33460:        ta määräyksistä syntyneen tilanteen koh-       EU :n neuvoston toimeksiannosta vertailevan
33461:        tuullistamiseksi?                             tutkimuksen valtioiden lupakirja- ja koevaati-
33462:                                                      muksista. Tutkimuksensa loppuraportissa hän
33463:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         huomautti siitä, että Suomi on ainoa valtio, jossa
33464: vasti seuraavaa:                                     ilmailuviranomainen ei itse pidä oppilaille lupa-
33465:                                                      kirjakurssien loppukokeita. Hän myös arvioi
33466:    Liikenneministeriö on hankkinut kysymyksen        eräiden lentokoulujen teoriakokeita tasoltaan
33467: johdosta selvityksen Ilmailulaitoksen lentotur-      liian helpoiksi.
33468: vallisuushallinnolta.                                    Samoin lentoturvallisuushallinto on useissa
33469:    Kysymyksessään kansanedustaja Bremer on           suorittamissaan koulutustarkastuksissa toden-
33470: viitannut ilmailutiedotuksiin PEL Tl-5 ja PEL        nut, että eräiden lentokoulujen käyttämät teoria-
33471: T2-2 pitäen niitä lupakirjakurssien teoriakokeita    kokeet ovat olleet luvattoman helppotasoisia ja
33472: ja tarkastuslentäjien toimintaehtoja koskevina       jopa virheellisiä.
33473: ilmailumääräyksinä. Mainitut tiedotukset ovat            Yhteiseurooppalaisissa JAR-FCL-vaatimuk-
33474: kuitenkin ohjeita siitä, miten teoriakokeita jär-    sissa, jotka on julkaistu 14.2.1997 ja jotka jäsen-
33475: jestetään ja miten niihin ilmoittaudutaan sekä       valtioiden on otettava käyttöön siirtymäkauden
33476: miten ajanvaraukset lentoturvallisuushallinnon       jälkeen 1. 7.1999 mennessä, myös edellytetään lu-
33477: tarkastuslentäjien tai muiden valtuutettujen tar-    pakirjan ja kelpuutusten myöntämiseksi kansal-
33478: kastuslentäjien suorittamille tarkastuslennoille     lisen ilmailuviranomaisen pitämien teoriakokei-
33479: tehdään.                                             den suorittamista.
33480:    Lupakirjakurssien teoriakokeita ja tarkastus-         Edellä sanotun johdosta lentoturvallisuushal-
33481: lentotoimintaa koskevat vaatimukset on julkais-      linto on viime vuosina laatinut lupakirjakurssien
33482: tu ilmailumääräyksillä PEL Ml-7 ja TRG M1-5          teoriakysymyskokoelman, joka valmistuttuaan
33483: sekä yhteiseurooppalaisissa JAR-FCL-lupakir-         otettiin koekäyttöön vuonna 1997. Vaatimus
33484: javaatimuksissa.                                     lentoturvallisuushallinnon järjestämien teoria-
33485:    Ilmailulupakirjoja, teoriakokeita ja tarkastus-   kokeiden suorittamisesta julkaistiin ilmailumää-
33486: lentoja (lentokokeita) koskevat vaatimukset          räyksellä PEL Ml-7 9.3.1998 ja määräys tuli
33487: pohjautuvat ilmailulain 24 §:n vaatimuksiin ja       siirtymäkauden jälkeen voimaan 1.6.1998.
33488: Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimukseen         Kun kysymyspankissa on vain rajoitettu mää-
33489: (SopS N :o 11/1949) ja sen liitteeseen 1 (Annex 1,   rä kysymyksiä, ei kysymyssarjoja voidajulkaista
33490: Personnel Licensing).                                lento kouluille. Sama koskee tulevan JAR-FCL:n
33491:    Näiden mukaisesti lupakirjanhakijan on en-        keskuskysymyspankin teoriakysymyksiä, jotka
33492: nen lupakirjan tai kelpuutuksen myöntämistä          kysymysten rajallisen määrän vuoksi on pidettä-
33493:                                              KK 713/1998 vp                                              3
33494: 
33495: vä luottamuksellisina, eikä niitä saa monistaa tai     tarkastuslentäjien varauksista esitettyyn kysy-
33496: jakaa oppilaille tai lentokouluille.                   mykseen, on todettava, että lentoturvallisuushal-
33497:     Edelleen kaikki lentokoulut ovat velvolliset       linnolla on vain neljä omaa yleisilmailun tarkas-
33498: pitämään omat tasokokeensa oppilailleen voi-           tuslentäjää ja kaksi raskaan liikenneilmailun tar-
33499: dakseen antaa heille koulutustodistukset ja va-        kastuslentäjää, jotka ovat viikoittain useilla tar-
33500: kuutuksen siitä, että oppilas on saavuttanut kou-      kastusmatkoilla, vaikka heidän tulee huolehtia
33501: luttajan mielestä lupakirjaan tai kelpuutukseen        useista muistakin käsikirjojen, koulutusohjel-
33502: vaadittavan tiedonja taidon tason.                     mien yms. tarkastustehtävistä toimipaikallaan.
33503:      Lentoturvallisuushallinto järjestää koetilai-     Tiedotuksessa mainittu kahden viikon ennakko-
33504: suuksia Vantaan, Jyväskylän ja Oulun lentoase-         varausaika tarvitaan siksi, että tarkastusmatkoja
33505: milla sekä perustellusta hakemuksesta myös             voitaisiin järkevästi suunnitella ja yhdistellä työ-
33506: muilla paikkakunnilla. Lentoturvallisuushallin-        ajan ja kustannusten säästämiseksi. Siitä huoli-
33507:  non rajallisista resursseista johtuen ja ilmailuun    matta, että lupakirjojen ja kelpuutusten uudista-
33508: kohdistuvien tarpeettomien kustannusten välttä-        miseen liittyvät tarkastuslennot voidaan tehdä
33509:  miseksi ei ole järkevää pitää kullekin oppilaalle     jopa neljä kuukautta etukäteen lupakirjan uuden
33510:  erikseen koetilaisuutta hänen haluamanaan ai-         Voimassaoloajan muuttumatta, tarkastettavilla
33511:  kana ja kotipaikkakunnallaan. Tämän vuoksi            on tapana tilata tarkastuslennot viime hetkellä ja
33512:  ilmailutiedotuksella PEL Tl-5 pyritään keskittä-      kiireellisinä edellisen lupakirjan voimassaolon
33513:  mään useampia kokeensuorittajia samalle paik-         päättyessä.
33514:  kakunnalle ja hyvissä ajoin ennakkoon sovituille          Lupakirjahakemusten käsittelyajoista on to-
33515:  päiville.                                             dettava, että Ilmailulaitoksesta riippumattomis-
33516:      Koesarjojen koekäytön aikana eräät lento-         ta syistä vuodenvaihteen hiljaisimpaan ajankoh-
33517:  koulut ovat ongelmitta vapaaehtoisesti lähettä-       taan ajoitettu uudistetun lupakirjahakemusten
33518:  neet oppilaitaan kokeisiin Vantaalle. Samoin len-     käsittelyohjelmiston toimitus ja käyttöönotto
33519:  toturvallisuushallinto on pyynnöstä järjestänyt       viivästyivät ruuhkaisimpaan ajankohtaan huh-
33520:  kokeita mm. tarkastuslentojen yhteydessä muu-         ti-toukokuulle ja lupakirjoja jouduttiin edel-
33521:  tamilla muilla paikkakunnilla, eikä tästä ole ai-     leen tuottamaan vanhalla jo pitkään epätyydyt-
33522:  heutunut eikä peritty lisäkustannuksia.               tävästi toimineella ATK-ohjelmistolla.
33523:      Kysymyksen perusteluissa vaadittu "kuljetta-          Tästä syystä lupakirjojen toimitusajat valitet-
33524:  jatutkintojen kilpailuttaminen" ei ole edellä mai-    tavasti pitenivät ilmailutiedotuksessa ilmoite-
33525:  nittujen kansainvälisten standardien ja viran-        tuista ajoista noin kahteen viikkoon. Kysymyk-
33526:  omaiskokeita edellyttävien vaatimusten vuoksi         sen perusteluissa mainitut 5-6 viikon toimitus-
33527:  mahdollista eikä myöskään taloudellisesti järke-      ajat liittynevät puutteellisiin hakemuksiin, joihin
33528:  vää, koska ilmailun teoriakokeita suoritetaan         on jouduttu kirjeellä pyytämään ja odottamaan
33529:  Suomessa vuosittain alle 400 lento-oppilaalle ja      hakijalta lisäselvityksiä. Puutteellisilla hakemuk-
33530:  kilpailutetutkin yksikkökustannukset lukuisilla       silla ja selvityksillä lupakirjoja ei voida myöntää.
33531:  eri paikkakunnilla ylläpidettäville koejärjeste-          Kysymyksen perusteluissa väitetään, että Il-
33532:  lyille tulisivat todella suuriksi. Poiketen useiden   mailulaitoksen hallinnon aikana lupakirjojen
33533:  muiden valtioiden järjestelyistä lentoturvalli-       määrä olisi "pudonnut useilla kymmenillä pro-
33534:   suushallinnon pitämät kokeet ovat toistaiseksi       senteilla". Todellisuudessa Ilmailulaitoksen toi-
33535:   ilmaisia.                                            minnan aloitusvuonna 1991 lupakirjojen määrä
33536:      Vertailun vuoksi todettakoon, että tieliiken-     tilastojen mukaan oli 8 409 ja vuonna 1997 7 993
33537:   teen puolella suoritetaan vuosittain noin 80 000     lupakirjaa, eli väheneminen on ollut vajaat 5 %.
33538:   kuljettajan tutkintoa.                               Luonnollisen poistuman lisäksi tämä vähenemi-
33539:      Lentoturvallisuushallinnon ATK-kehittämis-        nen on seurausta 1990-luvulle osuneesta Suomen
33540:   ohjelmassa on tänä vuonna käyttöönotetun uu-         talouselämän lamasta, mikä näkyy kaikissa elin-
33541:   distetun lupakirjajärjestelmän jälkeen seuraava-     keinoelämän ja myös ilmaliikenteen tilastoissa.
33542:   na A TK-pohjaisen teoriakoejärjestelmän kehit-       Väheneminen johtuu myös siitä, että suuri osa
33543:   täminen. Pyrkimyksenä on, ettäjärjestelmä saa-       vuosina 1990-1997 koulutetuista 741 uudesta
33544:   taisiin käyttöön ensi vuoden alkupuolella, jolloin   ansiolentäjästä ei työtilaisuuksien puuttuessa ole
33545:   oppilaat voisivat suorittaa lupakirjoihin ja kel-    pystynyt ylläpitämään ja uusimaan ansiolentäjän
33546:   puutuksiin vaadittavat teoriakokeet useimmilla       lupakirjojaan. Viime vuoden lopulla ja erityisesti
33547:   lentoasemilla.                                       tämän vuoden alkupuolella yleisilmailu ja lento-
33548:      Mitä tulee ilmailutiedotuksesta PEL T2-2 ja       koulutus ovat kääntyneet selvään nousuun, mikä
33549: 4                                          KK 713/1998 vp
33550: 
33551: on näkynyt myös ennätyssuurena oppilaskortti-        vaatimuksissa ja menettelytapaohjeissa edellyte-
33552: hakemusten määränä huhti-toukokuun 1998              tyllä tavalla pyrkien lentoturvallisuuden vaati-
33553: vaihteessa.                                          mukset huomioon ottaen tarkoituksenmukai-
33554:    Liikenneministeriö katsoo Ilmailulaitoksen        seen ja asiakkaiden tarpeet huomioonottavaan
33555: lentoturvallisuushallinnon toimineen kysymyk-        järjestelmään. Lentoturvallisuushallinto on il-
33556: sessä käsitellyissä teoriakoe-, tarkastuslento- ja   moittanut olevansa valmis kehittämään järjestel-
33557: lupakirjojen käsittelyasioissa ilmailulaissa, il-    mää edelleen sen käytöstä saatujen kokemusten
33558: mailumääräyksissä sekä kansainvälisissä stan-        mukaan.
33559: dardeissa ja yhteiseurooppalaisissa JAR-FCL-
33560: 
33561:      Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 1998
33562: 
33563:                                                                      Liikenneministeri Matti Aura
33564:                                            KK 713/1998 vp                                               5
33565: 
33566: 
33567: 
33568: 
33569:                                        Tili Riksdagens Talman
33570: 
33571:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              En1igt dessa krav skall den som ansöker om
33572: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          certifikat, innan certifikat eller kompetensbevis
33573: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      bevi1jas, på det sätt som certifikatmyndigheterna
33574: dagsman Klaus Bremer undertecknade spörsmål          fastställt visa att han/hon uppfyller sådana krav
33575: nr 713:                                              på kunskap och skicklighet som ställs på inneha-
33576:                                                      vare av certifikat eller kompetensbevis.
33577:           Motsvarar Luftfartsverkets PEL TI -5           1 varje enski1d stat anordnar vanligen luftfarts-
33578:        och PEL T2-2 trafikministeriets allmän-       myndigheten själv teoriprov för förvärvande av
33579:        na målsättningar då det gäller förvärvan-     certifikat eller kompetensbevis samt kontroll-
33580:        de av tiiistånd att framföra motorfordon,     flygningar (flygprov) med kontrollflygare som
33581:        och                                           tillsatts av myndigheten.
33582:           motsvarar de Regeringens allmänna              Tili skillnad från alla andra EU- och JAA-
33583:        Iinje för främjande av näringsverksamhet      stater har anordnandet av teoriprov i Finland
33584:        i syfte att betjäna medborgarna, samt         tidigare delegerats tili innehavare av utbildnings-
33585:           vad tänker Regeringen göra för att         tillstånd (flygskolor). På uppdrag av EU:s minis-
33586:        korrigera den situation som uppstått          terrådgjordeen konsultåren 1991-1992enjäm-
33587:        p.g.a. Luftfartsverkets föreskrifter?         förande undersökning i alla EES-stater och åren
33588:                                                       1992-1993 i EU-Iänderna om staternas certifi-
33589:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        kat- och testkrav. I undersökningens slutrapport
33590: anföra följande:                                     påpekade konsu1ten att Finland är den enda sta-
33591:                                                      ten där luftfartsmyndigheten inte själv anordnar
33592:    Trafikministeriet har med anledning av spörs-     slutprov för certifikatkursernas elever. Konsul-
33593: målet inhämtat en redogörelse från Luftfartsver-     ten bedömde även en del flygskolors teoriprov
33594: kets Iuftfartsinspektion.                            vara alltför Iätta.
33595:    I sitt spörsmål har riksdagsman Bremer refere-        Likatedes har Iuftfartsinspektionen i flera ut-
33596: rat till Iuftfartsmeddelandena PELTI -5 och PEL      bi1dningsgranskningar konstaterat att teoripro-
33597: T2-2 och anser dessa vara Iuftfartsföreskrifter      ven vid vissa flygsko1or har varit o1ovligt Iätta
33598: som gäller certifikatkursernas teoriprov och         och t.o.m. fe1aktiga.
33599: verksamhetsvillkoren för kontrollflygare. De             I de sameuropeiska JAR-FCL-kraven, som
33600: nämnda meddelandena är dock anvisningar om           utgavs den 14februari 1997 och som med1emssta-
33601: hur teoriproven skall anordnas, hur man anmäler      terna skall ta i bruk under en övergångsperiod
33602: sig tili dem samt hur man reserverar tid för kon-    före den 1 juli 1999, förutsätts den nationella
33603: trollflygning med Iuftfartsinspektionens kon-        1uftfartsmyndigheten anordna teoriprov för att
33604: trollflygare eller övriga auktoriserade kontroll-    certifikat och kompetensbevis skall kunna bevi1-
33605: flygare.                                             jas.
33606:    Kraven på certifikatkursernas teoriprov och           Med an1edning av ovan sagda har 1uftfartsin-
33607: på kontrollflygningsverksamheten har utgivits        spektionen de senaste åren uppgjort en sam1ing
33608: genom Iuftfartsföreskrifterna PEL M 1-7 och          frågor för certifikatkursernas teoriprov. Frågor-
33609: TRG M 1-5 samt genom de sameuropeiska JAR-           na b1ev k1ara och testades 1997. Kraven på teori-
33610: FCL-certifikatkraven.                                prov som anordnas av 1uftfartsinspektionen ut-
33611:    Kraven på flygcertifikat, teoriprov och kon-      gavs genom 1uftfartsföreskriften PEL M 1-7 den 9
33612: trollflygningar (flygprov) grundar sig på kraven i   mars 1998 och föreskriften trädde efter en över-
33613: 24 § Iuftfartslagen och på Konventionen angåen-      gångsperiod i kraft den 1 juni 1998.
33614: de internationell civil Iuftfart (FördrS Nr 111          Eftersom det endast finns ett begränsat antal
33615:  1949) och bilaga 1 tili denna (Annex 1, Personne1   frågor i frågebanken kan frågeserierna inte ges
33616: Licensing).                                          tili flygsko1orna. Detsamma gäller teorifrågorna
33617: 6                                            KK 713/1998 vp
33618: 
33619: i den kommande JAR-FCL-centralfrågebanken,             beredskap, som omtalas i luftfartsmeddelandet
33620: som p.g.a. det begränsade antalet frågor skall         PEL T2-2, kan det konstateras att luftfartsin-
33621: vara konfidentiella. De får inte dupliceras eller      spektionen har endast fyra egna kontrollflygare
33622: delas ut till elever eller flygskolor.                 för allmänflyg och två kontrollflygare för tungt
33623:     Alla flygskolor är fortsättningsvis skyldiga att   trafikflyg. Dessa är ofta varje vecka på kontroll-
33624: anordna egna nivåtest för sina elever för att kun-     resor även om de borde sköta om många andra
33625: na ge dem utbildningsintyg och för att kunna           inspekteringsuppgifter rörande flyghandböcker,
33626: avge försäkran om att eleven enligt utbildarens        utbildningsprogram o.s.v. på sin arbetsplats.
33627: åsikt uppnått sådan kunskap och skicklighet som        Den tid på två veckor som skall reserveras på
33628: krävs för certifikat eller kompetensbevis.             förhand, vilket nämns i meddelandet, är behövlig
33629:     Luftfartsinspektionen anordnar provtillfållen      för att inspektionsresorna på ett vettigt sätt skall
33630: på flygplatserna i Vanda, Jyväskylä och Uleå-          kunna planeras och för att spara både arbetstid
33631: borg samt på basis av motiverad ansökan även på        och kostnader. Trots att kontrollflygningar för
33632: andra orter. P.g.a. luftfartsinspektionens be-         att få förnyat certifikat eller kompetensbevis kan
33633: gränsade resurser och i syfte att minska på luft-      reserveras redan fyra månader på förhand utan
33634: fartens onödiga kostnader är det inte förnuftigt       att ändra på certifikatets nya giltighetstid, brukar
33635: att för varje elev skilt anordna prov vid den          de som skall testas reservera sina kontrollflyg-
33636: tidpunkt och på den ort eleven skulle önska.           ningar i sista minuten då det brådskar strax innan
33637: Därför eftersträvas det i luftfartsmeddelandet         giltighetstiden för föregående certifikat löper ut.
33638: PEL Tl-5 att flera provdeltagare skall koncentre-          Angående förseningarna i behandlingstiderna
33639: ras till samma ort vid en tidpunkt som i god tid       för ansökningar om certifikat kan det konstate-
33640: överenskommits på förhand.                             ras att de beror på skäl som Luftfartsverket inte
33641:     Under den tid frågeserierna testades sände         kunnat påverka. Leveransen och ibruktagandet
33642: många flygskolor utan problem frivilligt elever        av den förnyade programvaran för behandling av
33643: till Vanda för att delta i proven. Likatedes har       certifikatansökningar var tänkt att verkställas
33644: luftfartsinspektionen på begäran anordnat prov         under den lugnaste perioden vid årsskiftet, men
33645: på några andra orter, bl.a. i samband med kon-         blev försenad och inföll vid den livligaste tid-
33646: trollflygningar, utan att ha uppburit extra avgif-     punkten i april-maj. 1 denna situation varman
33647: ter för detta.                                         tvungen att ge ut certifikat med hjälp av den
33648:     Den konkurrensutsättning av förarexamina           gamla ADB-programvaran som redan länge
33649: som krävs i motiveringarna tili spörsmålet är inte     fungerat otillfredsställande.
33650: förenlig med ovan nämnda internationella stan-             P.g.a. detta förlängdes tyvärr leveransen av
33651: darder och krav på myndighetsprov. En sådan            certifikat till två veckor i jämförelse med den tid
33652: konkurrensutsättning är inte heller ekonomiskt         som meddelats i luftfartsmeddelandet. De leve-
33653: förnuftig eftersom det i Finland på luftfartens        ranstider på 5-6 veckor som nämns i motive-
33654: område anordnas teoriprov för fårre än 400 flyg-       ringen till spörsmålet torde gälla bristfålliga an-
33655: elever per år, och kostnaderna per enhet för prov      sökningar, som man brevledes varit tvungen att
33656: som arrangeras på olika orter skulle trots kon-        be kompletteringar till för att därefter invänta
33657: kurrensutsättning vara synnerligen stora. Till         sökandes tilläggsutredningar. Certifikat kan inte
33658: skillnad från arrangemangen i andra medlems-           beviljas på basis av bristfålliga ansökningar och
33659: stater är luftfartsinspektionens prov tills vidare     utredningar.
33660: kostnadsfria.                                              1 motiveringarna till spörsmålet påstås att an-
33661:     F ör jämförelsens skull kan det konstateras att    talet certifikat under den tid de skötts av Luft-
33662: det inom vägtrafiken årligen anordnas ungefår          fartsverket har sjunkit med flera tiotal procent. 1
33663: 80 000 förarprov.                                      verkligheten uppgick enligt statistiken antalet
33664:     lnom luftfartsinspektionens ADB-utveck-            certifikat under Luftfartsverkets första verksam-
33665: lingsprogram står utvecklandet av ett ADB-base-        hetsår, 1991, til18 409 stycken och 1997 til17 993
33666: rat teoriprovsystem i tur efter att ett förnyat        stycken. M.a.o. har minskningen varit knappa
33667: certifikatsystem tagits i bruk i år. Målet är att      5 %. Orsaken till minskningen är förutom natur-
33668: systemet skall kunna tas i bruk i början på nästa      lig avgång även en följd av den ekonomiska reces-
33669: år, varvid eleverna får möjlighet att på de flesta     sion som drabbade Finland på 1990-talet, vilket
33670: flygplatser avlägga de teoriprov som krävs för         återspeglas i statistiken för alla former av nä-
33671: certifikat och kompetensbevis.                         ringsliv och även i statistiken för lufttrafiken.
33672:     Vad anbelangar frågan om kontrollflygarnas         Minskningen beror även på att största delen av
33673:                                              KK 713/1998 vp                                             7
33674: 
33675: de 741 nya förvärvsflygare som utbildats 1990-         kontrollflyg och certifikat har handlat i enlighet
33676: 1997 p.g.a. brist på arbetstillfållen inte har kun-    med luftfartslagen, luftfartsföreskrifterna och in-
33677: nat upprätthålla och förnya sina förvärvsflygar-       ternationella standarder samt i enlighet med de
33678: certifikat. Vid fjolårets slut och särskilt i början   sameuropeiska JAR-FCL-kraven. Trafikminis-
33679: av detta år har allmänflyg och flygutbildningen        teriet anser också att Luftfartsverket på det sätt
33680: uppvisat en klar uppgång, vilket även har synts i      som förutsätts i instruktionerna har strävat efter
33681: ett rekordstort antal elevkortsansökningar i må-       ett system som beaktar såväl flygsäkerhetskraven
33682: nadsskiftet april-maj 1998.                            som ändamålsenlighet och klienternas behov.
33683:    Trafikministeriet anser att Luftfartsverkets        Luftfartsinspektionen har meddelat sig vara redo
33684: luftfartsinspektion i frågor som behandlas i           att vidareutveckla sitt system utgående från de
33685: spörsmålet gällande behandlingen av teoriprov,         erfarenheter som fås av verksamheten.
33686: 
33687:      Helsingforsden 24 juni 1998
33688: 
33689:                                                                            Trafikminister Matti Aura
33690:                                             KK 714/1998 vp
33691: 
33692: Skriftligt spörsmål714
33693: 
33694: 
33695: 
33696: 
33697:                                     Pehr Löv /sv: Renoveringsbidragen tili frontveteraner
33698: 
33699: 
33700: 
33701:                                          Tili Riksdagens Talman
33702: 
33703:    Frontveteranerna kan beviljas bidrag för re-        punkt och pricka. Förr hade de kommunala
33704: novering av sina bostäder om deras inkomster           byggnadsinspektörerna en viss prövningsrätt i
33705: före skatt inte överskrider 5 600 mark i månaden.      frågan. Dagens strikta regelverk leder tili att väl-
33706: Gränsen måste sedan ett år tillbaka följas strikt      digt få kommer i åtnjutande av renoveringsbidra-
33707: vilket lett tili att mindre överskridningar inte       get.
33708: längre tillåts. Inkomstgränsen på 5 600 mark före         Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
33709: skatt överskrids mycket sanbbt. Att mera ge-           ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
33710: nomgripligt rerarera byggnader och bostäder är         ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
33711: mycket dyrt. A ven om inkomsten är aningen             följande spörsmål:
33712: högre än den ovan nämnda summan räcker peng-
33713: arna inte tili. Fuktskador har blivit allt vanligare              Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
33714: och de har givetvis drabbat även frontveteraner.               ta för att frontveteranerna i en större ut-
33715:  Med bakgrund av att reparationskostnaderna                    sträckning kan komma i åtnjutande av
33716: ofta är mycket omfattande verkar det orimligt att              renoveringsbidraget?
33717: den stipulerade inkomstgränsen måste följas tili
33718: 
33719:      Helsingforsden 10 juni 1998
33720: 
33721:                                                Pehr Löv /sv
33722: 
33723: 
33724: 
33725: 
33726:  280043
33727: 2                                          KK 714/1998 vp
33728: 
33729: Kirjallinen kysymys 714                                                                      Suomennos
33730: 
33731: 
33732: 
33733: 
33734:                                    Pehr Löv /r: Rintamaveteraaneille maksettavista korjausavustuk-
33735:                                       sista
33736: 
33737: 
33738:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
33739: 
33740:    Rintamaveteraaneille voidaan myöntää avus-         siin nähden määrätyn tulorajan pikkutarkka
33741: tusta asuntojen korjauksiin, jolleivät heidän tu-     noudattaminen vaikuttaa kohtuuttomalta.
33742: lonsa ennen veronpidätystä ylitä 5 600 markkaa        Aiemmin kunnan rakennustarkastajilla oli tietty
33743: kuukaudessa. Tätä rajaa on pitänyt vuoden ajan        harkintavalta tässä asiassa. Nykyinen tiukka
33744: noudattaa tiukasti, minkä vuoksi pienehköjä yli-      säännöstö johtaa siihen, että kovin harvat saavat
33745: tyksiä ei ole enää sallittu. Tuloraja, joka on ase-   korjausavustusta.
33746: tettu 5 600 markkaan ennen veronpidätystä, ylit-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33747: tyy hyvin nopeasti. Perusteellisempi rakennusten      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33748: ja asuntojen korjaaminen on hyvin kallista. Vaik-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33749: ka tulot ovatkin edellä mainittua summaa hiu-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33750: kan suuremmat, rahat eivät riitä. Kosteusvauriot
33751: ovat tulleet yhä yleisemmiksi, ja ne ovat myös                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33752: tietenkin kohdistuneet rintamaveteraanien asun-               ryhtyä, jotta useammat rintamaveteraa-
33753: toihin. Usein huomattaviin korjauskustannuk-                  nit voisivat saada korjausavustusta?
33754: 
33755:      Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1998
33756: 
33757:                                               Pehr Löv /r
33758:                                          KK 714/1998 vp                                             3
33759: 
33760: 
33761: 
33762: 
33763:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
33764: 
33765:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Valtioneuvosto on määrännyt myöntämispe-
33766: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      rusteet päätöksellään 19.2.1998 (VNp asuinra-
33767: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    kennusten ja asuntojen korjaustoimintaan
33768: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pehr Lö-      myönnettävien avustusten jakoperusteista, 130/
33769: vin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       1998). Valtioneuvoston päätöksen 8 §:n mukaan
33770: 714:                                               avustusta vanhusväestön ja vammaisten asuinra-
33771:                                                    kennusten tai asuntojen korjaustoimintaan voi-
33772:           Mihin toimenpttetstm Hallitus aikoo      daan myöntää silloin, kun avustuminen on so-
33773:        ryhtyä, jotta useammat rintamaveteraa-      siaalisesti tarkoituksenmukaista ja taloudellisesti
33774:        nit voisivat saada korjausavustusta?        tarpeellista. Avustusta myönnetään tulo- ja va-
33775:                                                    rallisuusharkinnanjälkeen, tuloharkintaa varten
33776:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       on asetettu päätöksessä ruokakunnan henkilölu-
33777: vasti seuraavaa:                                   vun mukaiset enimmäistulorajat. Rintamavete-
33778:                                                    raaneille avustuksia myönnettäessä sovelletaan
33779:    Valtion vuoden 1998 talousarvion momentin       päätöksen 10 §:n mukaisia, 25 %:lla perustasosta
33780: 35.45.60 (Siirto valtion asuntorahastoon) mu-      korotettuja tulorajoja.
33781: kaan saadaan vuonna 1998 myöntää valtioneu-           Aiemmin avustusta on voitu myöntää erityi-
33782: voston hyväksymin perustein uusia avustuksia       sestä syystä, vaikka hakijaruokakunnan tulot
33783: enintään 250 milj. markkaa. Ensimmäisellä lisä-    vähäisessä määrin olisivat ylittäneet sovelletta-
33784: talousarviolla myöntämisvaltuutta lisättiin 90     vat tulorajat. Kunnissa päätöksiä tehtäessä so-
33785: milj. markalla. Mainitun talousarviomomentin       veltamiskäytäntö on ollut vaihtelevaa ja joissain
33786: selvitysosan mukaan korjausavustuksista vara-      kunnissa liian väljää. Mainittuun seikkaan on
33787: taan 17 milj. markkaa veteraanien asuntojen kor-   muun muassa Valtiontalouden tarkastusvirasto
33788: jauksiin. Summa on saman suuruinen, mikä va-       kiinnittänyt huomiota, ja tämä on johtanut sään-
33789: rattiin vuonna 1997 kyseiseen tarkoitukseen.       nöksen kiristämiseen.
33790: 
33791:      Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta 1998
33792: 
33793:                                                                       Ministeri Sinikka Mönkäre
33794: 4                                          KK 714/1998 vp
33795: 
33796: 
33797: 
33798: 
33799:                                        Tili Riksdagens Talman
33800: 
33801:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Statsrådet har i sitt bes1ut 19.2.1998 s1agit fast
33802: föreskriver har Ni, Fru Ta1man, tili vederböran-     grunderna för bevi1jandet (SRb om förde1nings-
33803: de med1em av statsrådet översänt följande av         grunderna för understöd som bevi1jas för repara-
33804: riksdagsman Pehr Löv undertecknade spörsmå1          tion av bostadsbyggnader och bostäder, 130/
33805: nr 714:                                              1998). En1igt 8 § statsrådsbes1utet kan understöd
33806:                                                      för reparation av å1dringars och handikappades
33807:           Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-       bostadsbyggnader och bostäder bevi1jas, om det
33808:        ta för att frontveteranerna i en större ut-   kan anses vara socia1t ändamå1senligt och ekono-
33809:        sträckning kan komma i åtnjutande av          miskt nödvändigt. Bidraget beviljas efter pröv-
33810:        renoveringsbidrag?                            ning av inkomster och förmögenhet, och beträf-
33811:                                                      fande inkomstprövningen ställer beslutet upp
33812:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt        maximiinkomster en1igt anta1et personer i hus-
33813: anföra fö1jande:                                     hållet. Då bidrag tili frontveteraner bevi1jas, till-
33814:                                                      lämpas en1igt bes1utets 10 § inkomstgränser som
33815:    Enligt moment 35.45.60 (Överföring till sta-      är 25 procent högre än grundnivån.
33816: tens bostadsfond) i statsbudgeten för år 1998 får       Tidigare har bidrag kunnat beviljas av särskil-
33817: nya bidrag på de grunder som statsrådet godkänt      da skäl, även om det sökande hushållets inkom-
33818: bevi1jas tili ett be1opp av högst 250 mi1joner       ster i någon mån överskred de inkomstgränser
33819: mark. 1 den första tilläggsbudgeten ökades befo-     som tillämpas. Kommunernas praxis vid besluts-
33820: genheten att bevi1ja bidrag med 90 miljoner          fattandet har varierat och i vissa kommuner varit
33821: mark. Enligt utredningen till momentet reserve-      alltför lös. Bl.a. Statens revisionsverk har fåst
33822: ras 17 miljoner mark tili ombyggnad eller renove-    uppmärksamhet vid detta, och därför har be-
33823: ring av veteranbostäder. Summan är lika stor         stämmelserna skärpts.
33824: som den som år 1997 reserverades för ändamå1et.
33825: 
33826:      Helsingforsden 1 ju1i 1998
33827: 
33828:                                                                           Minister Sinikka Mönkäre
33829:                                             KK 715/1998 vp
33830: 
33831: Kirjallinen kysymys 715
33832: 
33833: 
33834: 
33835: 
33836:                                    Matti Vähänäkki /sd ym.: Suunnitellun StoraEnso Oy:n suhtautu-
33837:                                       misesta Suomessa olevien metsäteollisuuslaitosten kehittämi-
33838:                                       seen
33839: 
33840: 
33841:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
33842: 
33843:    Tämän kirjallisen kysymyksen ensimmäinen            länteen, itään ja Eurooppaan ovat olemassa ja
33844: allekirjoittaja, kansanedustaja Matti Vähänäkki        aivan nykyaikaisessa kunnossa. Rautatieyhtey-
33845: totesi puheenvuorossaan maanantaina 8.6.1998,          det kotimaan ja Venäjän puutavara-alueille ovat
33846: eduskunnan käsitellessä suostumuksen antamis-          samoin olemassa. Samoin on jo pitkälti valmistu-
33847: ta valtion osakeomistusoikeuden alentamiseen           nut ja valmisteilla oleva maantieyhteys eri suun-
33848: Enso Oy:ssä, jolloin Enson yhdentyminen ruot-          tiin."
33849: salaisen metsäteollisuusyrityksen Storan kanssa            Vehkalahden Summassa, Haminan ja Kotkan
33850: mahdollistuisi, mm. seuraavaa:                         satamien välimaastossa sijaitsee 1950-luvun puo-
33851:                                                        livälistä toiminut Enson paperitehdas. Tehtaan
33852:    "Uutta suuryhtiötä kehiteltäessä on tarkoin         vanhin paperikone, sanomalehtipaperikone on
33853: muistettava, että Suomen alueella olevaa Enson         pyörinyt jo yli 40 vuotta ja vaatii nopeasti toteu-
33854: teollisuutta on kehiteltävä samoilla selkeillä lii-    tettavaa korvaamista uudella tekniikalla. Erityi-
33855: ketalousperiaatteilla kuin millä yhdentymiseen-        senä pyrkimyksenä onkin Summassa uuden
33856: kin on menty pohjoismaisen metsäteollisuuden           LVC-koneen saaminen mahdollisimman pian.
33857: pärjäämiseksi maailman markkinoilla.                   Teollisuuslaitos työllistää tällä hetkellä runsaat
33858:    Uusia teollisuuslaitoksia perustettaessa Suo-       600 henkilöä, ja se on lähialueensa työllistäjänä
33859: meen, entisiä laajennettaessa ja varustettaessa        välttämätön, varsinkin kun eteläisessä Kymen-
33860: uusilla koneilla on varmistettava, että vihdoin        laaksossa on viime aikoina hävinnyt useita tu-
33861: pääsemme vanhakantaisesta aluepolitiikasta.            hansia suurteollisuustyöpaikkoja.
33862: Me olemme kärsineet vanhanaikaisesta kehitys-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33863: aluepolitiikasta vuosikymmeniä, ja nyt vasta tä-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
33864:  män hallituksen ja tämän eduskunnan aikana            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
33865:  olemme selkeästi siitä irrottautumassa.               jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33866: 
33867:      Uusinvestointeja on suunnattava todella sin-                Aikooko Hallitus, valtion ollessa Kan-
33868:  ne, missä on parhaat kehitysedellytykset liiketa-            saneläkelaitoksen kanssa huomattavana
33869:  loudellisilla periaatteilla. Teollisuuspaikkakun-            osakkeenomistajana Enso Oy:n ja Stora
33870:  nilla on esimerkiksi oltava kehittynyt infrastruk-           Ab:n yhteenliittymisestä syntymässä ole-
33871:  tuuri eli rakennettu ympäristö, hyvät rautatieyh-            vassa StoraEnsossa, huolehtia ja varmis-
33872:  teydet puunhankinta-alueille, sijaitsevatpa ne               tua siitä, että vanhakantainen kehitys-
33873:  (siis hankinta-alueet) sitten Suomessa tai Venä-             aluepolitiikka hylätään ja nostetaan
33874:  jällä. Samoin on oltava erittäin lähellä ulkomaan            suuryhtiön perustamiseenkin suuresti
33875:  liikennettä välittäviä syvä- ym. satamia. Tällaisia          vaikuttaneet liiketaloudelliset ja teolli-
33876:  ovat entisen Kymen läänin kaupunkiseudut, joil-              suuspoliittiset periaatteet keskeiseen ase-
33877:  la on jo runsaahkosti Enson teollisuutta. Erityi-            maan, silloin kun StoraEnsessa harki-
33878:  sesti kolmio, jonka muodostavat kaupungit An-                taan Suomessa olevien metsäteollisuus-
33879:  jalankoski, Kotka ja Hamina, on teollisuus- ja               laitosten kehittämistä ja uusien rakenta-
33880:   liiketalouspoliittisesti edullinen alue nimen-              mista,ja
33881:   omaan kansainvälistyvälle suuryhtiölle. Satamat
33882:  280043
33883: 2                                         KK 715/1998 vp
33884: 
33885:          aikooko Hallitus omalta osaltaan huo-             Kotkassa ja Vehkalahden Summassa säi-
33886:       lehtia siitä, että sijaintipaikkansa osalta          lytetään, niiden koneistusta uusitaan tar-
33887:       mainitut periaatteet kiistattomasti täyttä-          peen mukaan, kiireellisimmän hankinnan
33888:       vät Enson laitokset Anjalankoskella,                 ollessa Summan LVC-kone?
33889: 
33890:     Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1998
33891: 
33892:                    Matti Vähänäkki /sd                      Pentti Tiusanen /vas
33893:                                            KK 715/1998 vp                                               3
33894: 
33895: 
33896: 
33897: 
33898:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
33899: 
33900:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa        ovat sellaiset omistusjärjestelyt, jotka vahvista-
33901: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         vat itse yhtiöitä, niiden toimintaympäristöä ja
33902: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       toimialoja.
33903: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Vä-            Euroopan metsäteollisuuden sirpaleisuuden
33904: hänäkin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        johdosta toimiala kehittynee kohti suurempia
33905: sen n:o 715:                                          yksikköjä. Yhdistymisellä haetaan synergiaetu-
33906:                                                       ja, jotka tukevat osaltaan niin liiketaloudellisten
33907:           Aikooko Hallitus, valtion ollessa Kan-      kuin teollisuuspoliittisten tavoitteiden saavutta-
33908:        saneläkelaitoksen kanssa huomattavana          mista.
33909:        osakkeenomistajana Enso Oy:n ja Stora              Valtion osakeomistuksia ja omistajapolitiik-
33910:        Ab:n yhteenliittymisestä syntymässä ole-       kaa arvioidaan entistä korostetummin sijoittaja-
33911:        vassa StoraEnsossa, huolehtia ja varmis-       näkökulmasta. Sijoittajanäkökulmassa keskei-
33912:        tua siitä, että vanhakantainen kehitys-        nen tavoite on osakesijoituksen hyvä tuotto ja
33913:        aluepolitiikka hylätään ja nostetaan           osakeomistuksen arvon nousu. Tähän tavoittee-
33914:        suuryhtiön perustamiseenkin suuresti           seen pyritään myös StoraEnson yhdistymisellä.
33915:        vaikuttaneet liiketaloudelliset ja teolli-         Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, että
33916:        suuspoliittiset periaatteet keskeiseen ase-    valtionyhtiöiden rooli esimerkiksi aluepolitiikan
33917:        maan, silloin kun StoraEnsossa harki-          välineenä on muuttanut muotoaan yhtiöiden
33918:        taan Suomessa olevien metsäteollisuus-         muututtua normaalissa kilpailuympäristössä toi-
33919:        laitosten kehittämistä ja uusien rakenta-      miviksi yrityksiksi. Tämä koskee myös Stora-
33920:        mista,ja                                       Enson yhdistymistä.
33921:           aikooko Hallitus omalta osaltaan huo-           Lähtökohtana pörssiyhtiön investoinneille on
33922:        lehtia siitä, että sijaintipaikkansa osalta    hyvä liiketaloudellinen kannattavuus. Tätä kri-
33923:        mainitut periaatteet kiistattomasti täyttä-    teeriä sovelletaan myös kysymyksessä esitettyi-
33924:        vät Enson laitokset Anjalankoskella,           hin mahdollisiin hankkeisiin. Raaka-aineiden si-
33925:        Kotkassa ja Vehkalahden Summassa säi-          jainnin johdosta Enson ja muidenkin metsäyh-
33926:        lytetään, niiden koneistusta uusitaan tar-     tiöiden investoinnit ovat siten myös aluepolitii-
33927:        peen mukaan, kiireellisimmän hankinnan         kan tavoitteita tukevia. Enson omat metsävarat
33928:        ollessa Summan LVC-kone ?                      ja muu puunhankinta painottuvat vahvasti Itä-
33929:                                                       ja Pohjois-Suomeen.
33930:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Hallituksen suorittamat rakennejärjestelyt ja
33931: vasti seuraavaa:                                       muut toimenpiteet osoittavat, että se on noudat-
33932:                                                        tanut aktiivisen omistajan roolia ja toiminut täs-
33933:    Hallituksen lähtökohtana on, että se harjoit-      sä roolissa siten, että se on huomioinut niin kil-
33934: taa aktiivista teollisuuspolitiikkaa huolehtimalla    pailulliset markkinat kuin myös entistä enem-
33935: valtionyhtiöiden pääoman tarpeesta, kehittämäl-        män sijoittajanäkökulman. Näillä toimenpiteillä
33936: lä niiden toimintaa ja omistajarakennetta yritys-      hallitus on pyrkinyt muun ohella valtion osake-
33937: kohtaisesti sekä edistämällä niiden kansainvälis-     omistuksen arvon nousuun, mitä on haettu myös
33938: tä kilpailukykyä. Hallituksen tavoitteena siis        Storan ja Enson yhdistymisellä.
33939: 
33940:      Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1998
33941: 
33942:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
33943: 4                                         KK 715/1998 vp
33944: 
33945: 
33946: 
33947: 
33948:                                       Tili Riksdagens Talman
33949: 
33950:   l det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          verksamhetsbetingelser och förstärker de sekto-
33951: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande          rer som bo1agen representerar.
33952: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          Med anledning av att skogsindustrin i Europa
33953: dagsman Matti Vähänäkki m.fl. undertecknade          för tillfållet är splittrad torde utvecklingen inom
33954: spörsmål nr 715:                                     sektorn leda mot allt större enheter. Genom sam-
33955:                                                      manslagningar eftersträvas synergismfördelar
33956:            Ämnar Regeringen, eftersom staten         vi1ka för sin del stöder uppnåendet av såväl de
33957:        tillsammans med Folkpensionsanstalten         företagsekonomiska som de industripo1itiska
33958:        är en betydande aktieägare i StoraEnso        målen.
33959:        som håller på att bildas genom en sam-            Placeraraspekten framhävs alltmer när man
33960:        manslagning av Enso Ab och Stora Ab, se       bedömer statens aktieinnehav och den ägarpoli-
33961:        till och försäkra sig om att man överger      tik staten bedriver. Ett ur p1acerarsynvinkel vik-
33962:        den föråldrade utvecklingsområdespoli-        tigt mål är att aktieinnehavet ger bra avkastning
33963:        tiken och lyfter fram de företagsekono-       och att aktieinnehavets värde stiger. Detta mål
33964:        miska och industripolitiska principer vil-    eftersträvas även genom den ovan nämnda sam-
33965:        ka i hög grad även medverkat till grun-       manslagningen av Stora och Enso.
33966:        dandet av det nya storbolaget, då man vid         Med stöd av vad som anförts ovan kan man
33967:        StoraEnso överväger utvecklande av de         konstatera att statsbolagens roll t.ex. som ett
33968:        skogsindustrianläggningar som är beläg-       regiona1po1itiskt instrument har förändrats i och
33969:        na i Finland och byggandet av nya såda-       med att bo1agen omvandlats till företag som ope-
33970:        na,och                                        rerar i en norma1 konkurrenssituation. Detta gäl-
33971:            tänker Regeringen för sin egen del se     ler även sammans1agningen av Stora och Enso.
33972:        till att Ensos anläggningar i Anjalan-            Utgångspunkten för ett börsbolags investe-
33973:        koski, Kotka och Summa i Veckelax, vil-       ringar är att de ger bra avkastning. Detta kriteri-
33974:        ka i fråga om förläggningsort obestridli-     um tillämpas även på de eventuella projekt som
33975:        gen uppfyller de nämnda kriterierna,          nämns i spörsmålet. På grund av råvarans läge
33976:        skall bevaras och att deras maskinpark        stöder de investeringar som Enso och även andra
33977:        vid behov kommer att förnyas varvid det       skogsbo1ag gör sålunda även de regionalpo1itiska
33978:        mest brådskande inköpet är en LVC-ma-         målen. Ensos egna skogstillgångar och dess vir-
33979:        skin till Summa?                              kesanskaffning i övrigt är starkt koncentrerade
33980:                                                      till östra och norra Finland.
33981:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            De strukturarrangemang som har genomförts
33982: anföra följande:                                     och andra åtgärder som har vidtagits av rege-
33983:                                                      ringen visar att den har spelat rollen av aktiv
33984:    Regeringen har tagit som utgångspunkt att         ägare, och i denna roll hand1at så att den tagit
33985: bedriva aktiv näringspolitik genom att till-         hänsyn till både den konkurrenssituation som
33986: fredsställa statsbolagens kapitalbehov, genom        råder på marknaden och i allt större utsträckning
33987: att utveckla deras verksamhet och ägarstruktur       även till p1aceraraspekten. Regeringen har bland
33988: bolagsvis samt genom att förbättra deras interna-    annat haft som må1 att genom de nämnda åtgär-
33989: tionella konkurrenskraft. Regeringens mål är         derna öka värdet av statens aktieinnehav, vilket
33990: alltså att få till stånd sådana ägararrangemang      har varit syftet även med sammanslagningen av
33991: som förstärker själva bolagen, förbättrar deras      Stora och Enso.
33992: 
33993:      Helsingfors den 29 juni 1998
33994: 
33995:                                                     Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
33996:                                           KK 716/1998 vp
33997: 
33998: Kirjallinen kysymys 716
33999: 
34000: 
34001: 
34002: 
34003:                                   Mikko Immonen /vas: VR Oy:n Turun ja Kuopion konepajatoimin-
34004:                                      nan lakkauttamisesta
34005: 
34006: 
34007:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
34008: 
34009:    Julkisissa tiedotusvälineissä (KU 2.6.1998)      yhtiön konepajatoimintaa uuteen markkinati-
34010: kerrotun uutisen mukaan VR-yhtiöt aikoo lopet-      lanteeseen. Tiedossa on, että Turun konepajan
34011: taa tai supistaa konepajatoimintaansa Turun ja      tämänhetkinen työntekijöiden keski-ikä on 45,5
34012: Kuopion yksiköissä. Työntekijöille jaetun tie-      vuotta ja vuoden 2002 loppuun mennessä samo-
34013: dotteen (27.5.1998) mukaan parhaana vaihtoeh-       jen työntekijöiden keski-ikä on 50 vuotta. Tässä
34014: tona nähdään Turun ja Kuopion konepajojen           vaiheessa huomattava osa henkilöstövähennyk-
34015: lopettaminen vuoden 2002 loppuun mennessä.          sistä voitaisiin toteuttaa varhaiseläkeratkaisui-
34016: Aikomuksena on Pieksämäen ja Hyvinkään toi-         na.
34017: mipisteiden tehostaminen. Tämä ei tiettävästi          VR-yhtiöiden konepajatoiminnan vajaakapa-
34018: merkitsisi kuitenkaan näidenkään toiminnan          siteettia voitaisiin myös paikata laajentamalla
34019: osalta henkilöstön lisäystä.                        konepajojen toimintaa raskaan autokaluston
34020:    Lehtitiedon mukaan VR-yhtiöiden tarkoituk-       korjaamiseen. Juna-lautta-liikenteen vilkastumi-
34021: sena on vähentää Turun konepajan henkilöstöä        nen näyttäisi antavan mahdollisuuden Turun
34022: 340 työntekijällä ja Kuopion henkilöstöään noin     konepajalle suorittaa päivittäishuoltoja. Näky-
34023: 100 työntekijällä. Samanaikaisesti kun saatiin      miä vaihtoehtoisille strategioille näyttäisi siis ole-
34024: tieto aiotuista henkilöstövähennyksistä, on voi-    van olemassa.
34025: massa yhtiön ja henkilöstön välinen sopimus,           Rautatieläisten liiton mukaan rautatieyhtiön
34026: jonka mukaan henkilöstön irtisanomisista pidät-     konepajatoimintaa on tehostettu tuntuvasti
34027: täydytään. Tätä sopimusta yhtiö on tähän saak-      VR:n yhtiöittämisen myötä. Liiton mukaan
34028: ka myös noudattanut.                                tämä näkyy muun muassa siinä, että kun vuonna
34029:    Esityksen Turun ja Kuopion konepajojen lo-       1994 sinisten vaunujen korjaukseen käytettiin
34030: pettamisesta on tehnyt VR Oy:n tekninen osasto.     1 900 tuntia, tänä vuonna työhön kuluu 1 300
34031: Asiasta on aloitettu yt-neuvottelutja ne jatkuvat   tuntia. Eli sama työ tehdään nyt kolmanneksen
34032: kesäkuun 18. päivään saakka. Tiettävästi lopulli-   tehokkaammin kuin neljä vuotta sitten.
34033: set päätökset asiassa tehdään kuluvan vuoden           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34034: syksyllä.                                           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34035:    VR-yhtiöt on investoinut kuluvan vuosikym-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34036: menen aikana Turun konepajan kehittämiseen          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34037: 40 miljoonaa markkaa. Vastaavasti työntekijät
34038: ovat joustaneet hyväksymällä työtahtia koventa-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus on val-
34039: van sopimuksen. VR:n miljardin markan inves-                mis ryhtymään VR Oy:n pääosakkaana,
34040: tointia uuteen kalustoon pidetään yleisesti koko            jotta VR:n konepajatoiminnan sopeutta-
34041: maan tasolla tekijänä, joka vähentää konepajo-              minen kysyntätilannetta vastaavaksi voi-
34042: jen kysyntää, ja tässä mielessä markkinatilanne             taisiin tehdä mahdollisimman vähillä irti-
34043:  vaikuttaa konepajatoiminnan näkymiin.                      sanomisilla ja mahdollisuuksien mukaan
34044:    Työntekijöiden näkökulmasta luonnollinen                 luonnollista poistumaa hyväksi käyt-
34045:  poistuma nähdään järkeväksi tavaksi sopeuttaa              täen?
34046: 
34047:      Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1998
34048: 
34049:                                        Mikko Immonen /vas
34050: 
34051: 
34052: 280043
34053: 2                                         KK 716/1998 vp
34054: 
34055: 
34056: 
34057: 
34058:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
34059: 
34060:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      hemmän kunnossapitotyötä tarvitsevalla sähkö-
34061: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       kalustolla vähentää edelleen kunnossapidon ko-
34062: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     konaistyömäärää. Käyttöön jäävän dieselkalus-
34063: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko          ton kunnossapitoon tarvittavaa kapasiteettia on
34064: Immosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        riittävästi muissa kunnossapidon yksiköissä,
34065: n:o 716:                                            esim. Kouvolan keskusvarikolla sekä Hyvinkään
34066:                                                     konepajalla.
34067:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus on val-        VR Osakeyhtiön suorittaman kunnossapidon
34068:        mis ryhtymään VR Oy:n pääosakkaana,          kustannustason säilyttäminen kilpailuky kyisenä
34069:        jotta VR:n konepajatoiminnan sopeutta-       tulevassa uudessa tilanteessa edellyttää koko ko-
34070:        minen kysyntätilannetta vastaavaksi voi-     nepaja verkon kiinteiden kustannusten sopeutta-
34071:        taisiin tehdä mahdollisimman vähillä irti-   mista vähentynyttä työmäärää vastaavaksi. Täs-
34072:        sanomisilla ja mahdollisuuksien mukaan       tä sopeutustarpeesta on ulkopuolinen asiantunti-
34073:        luonnollista poistumaa hyväksi käyt-         ja laatinut selvityksen tammikuussa 1998. Selvi-
34074:        täen?                                        tyksen pohjalta tekninen osasto on esittänyt Tu-
34075:                                                     run ja Kuopion konepajojen vaiheittain tapahtu-
34076:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        vaa toiminnan lakkauttamista.
34077: vasti seuraavaa:                                        Koska työmäärän väheneminen koskee koko
34078:                                                     konepajaverkkoa, olisi laaja töiden siirtäminen
34079:     Liikenneministeriö on hankkinut kysymyksen      muualta Turkuun ja Kuopioon vain ongelmien
34080: johdosta selvityksen VR-Yhtymä Oy:ltä.              siirtoa paikasta toiseen ilman, että saavutettai-
34081:     VR-Yhtymä Oy:n tytäryhtiön VR Osakeyh-          siin tarvittavia säästöjä konepajaverkon raken-
34082: tiön liikkuvan kaluston kunnossapitotyön määrä      teellisissa kiinteissä kustannuksissa.
34083: tulee merkittävästi vähenemään tulevina vuosi-          Kysymyksen perusteluissa esitetään raskaan
34084: na. Tämä johtuu mm.                                 autokaluston kunnossapitoa vaihtoehtoiseksi
34085:     - sähköistyksen ja sähkövedon laajenemises-     strategiaksi.VR Osakeyhtiö on toiminut myös
34086: ta,                                                 tällä sektorilla. Markkina-alue on kuitenkin erit-
34087:     - vanhan kaluston korvautumisesta uudella,      täin kilpailtua ja kannattava VR:n markkina-
34088: vähemmän huoltoa vaativalla kalustolla,             osuuden kasvattaminen vaatisi investointeja, joi-
34089:     - kunnossapitojärjestelmän kehittymisestä ja    hin menossa olevan raskaan ja pitkäaikaisen rau-
34090:     -keskittymisestä ydinosaamiseen.                tatiekaluston uudistusvaiheen aikana ei ole mah-
34091:     Kunnossapidon vaatiman työmäärän ja hen-        dollisuuksia. VR-Yhtymä Oy:n hallitus onkin
34092: kilömäärän muutosta on selvitetty aina vuoteen      tehnyt periaatepäätöksen tästä liiketoiminnasta
34093: 2010 saakka laajalla tutkimuksella. Se osoittaa     luopumisesta.
34094: työmäärän painuvan merkittävästi käytettävissä          Tähän mennessä konepajaverkon tilannetta
34095: olevaa henkilömäärää pienemmäksi jo välittö-        on käsitelty VR Osakeyhtiön yhteistoimintako-
34096: mästi vuosituhannen vaihteen jälkeen.               kouksissa. Varsinainen yhteistoimintakeskustelu
34097:     Turun konepajan kohdalla tähän vaikuttaa        alkaa elokuussa. Päätöksiä toimenpiteistä ei ole
34098: mm. sinisen, teräskorisen vaunukaluston perus-      tehty, vaan ne siirtyvät tämän vuoden loppuun.
34099: korjaustyön loppuminen kokonaisuudessaan                Kysymyksen perusteluissa todetaan Turun
34100: ensi vuosituhannen alkuvuosina. Vaunut poistu-      konepajan työntekijöiden keski-iän olevan 45,5
34101: vat vähitellen käytöstä ja korvautuvat uudella,     vuotta. Se on täsmälleen sama kuin koko kun-
34102: vähemmän korjaustyötä vaativalla alumiinikori-      nossapitohenkilöstön keski-ikä.
34103: sella kalustolla.                                       Jo yli kymmenen vuoden ajan VR:n henkilö-
34104:     Kuopion konepaja on erikoistunut dieselveto-    kunta on tasaisesti vähentynyt yhteensä n. 10 000
34105: kaluston sekä ratatyökonekaluston kunnossapi-       henkilöllä. Vähentyminen on toteutettu luonnol-
34106: toon.                                               lista poistumaa hyväksi käyttäen, kouluttamalla
34107:     Dieselkaluston korvautuminen oleellisesti vä-   henkilöitä uusiin tehtäviin, eläkejärjestelyillä ja
34108:                                             KK 716/1998 vp                                           3
34109: 
34110: muilla vastaavilla toimenpiteillä. Irtisanomisia ei      Vuonna 1995 tapahtuneen Valtionrautateiden
34111: ole suoritettu.                                       yhtiöittämisenjälkeen VR-Yhtymä Oy on päät-
34112:    Henkilöstöpolitiikkansa mukaisesti VR-Yh-          tänyt itsenäisesti organisaatiostaan ja henkilös-
34113: tymä Oy tulee myös konepajaverkkoa sopeut-            töstään niinkuin muistakin rautatieliikenteen
34114: taessaan käyttämään edellä kuvatun kaltaisia          operatiivisista toimista eikä valtiolla ole ollut
34115: pehmeitä henkilöstön sopeutuskeinoja niin pit-        omistajan ominaisuudessa syytä puuttua niihin.
34116: källe kuin se suinkin on mahdollista.
34117:      Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 1998
34118: 
34119:                                                                       Liikenneministeri Matti Aura
34120: 4                                           KK 716/1998 vp
34121: 
34122: 
34123: 
34124: 
34125:                                         Tili Riksdagens Talman
34126: 
34127:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      arbete minskar ytterligare helhetsarbetsmängden
34128: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-        för underhåll. Vid andra enheter för underhåll,
34129: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      t.ex. vid Kouvola centraldepå samt vid Hyvinge
34130: man Mikko Immonen undertecknade spörsmål              verkstad, finns det tillräckligt kapacitet för un-
34131: nr 716:                                               derhåll av den dieselmateriel som förblir i bruk.
34132:                                                          Kostnadsnivån på VR Aktiebolags under-
34133:           Vilka åtgärder är Regeringen som hu-        hållsarbete kan inte hållas konkurrenskraftig i
34134:        vuddelägare i VR Ab beredd att vidta för       den kommande nya situationen om inte verk-
34135:        att man skall kunna anpassa verkstads-         stadsnätets fasta kostnader anpassas till att mot-
34136:        verksamheten vid VR tili att motsvara          svara den reducerade arbetsmängden. Om detta
34137:        efterfrågan med så få uppsägningar som         anpassningsbehov har en utomstående sakkun-
34138:        möjligt, och i mån a v möjlighet genom att     nig gjort en utredning i januari 1998. På basis av
34139:        dra nytta av naturlig avgång?                  utredningen har den tekniska avdelningen före-
34140:                                                       slagit att verksamheten vid Åbo och Kuopio
34141:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         verkstäder stegvis skallläggas ned.
34142: anföra följande:                                         Eftersom reduceringen av arbetsmängden gäl-
34143:                                                       ler hela verkstadsnätet, vore en omfattande flytt-
34144:    Trafikministeriet har med anledning av spörs-      ning från andra platser tili Åbo och Kuopio en-
34145: målet inhämtat en redogörelse från VR-Group           bart flyttning av problem från en plats till en
34146: Ab.                                                   annan; man skulle inte ens uppnå nödvändiga
34147:    Mängden av underhållsarbetet för rullande          inbesparingar i verkstadsnätets strukturella, fas-
34148: materiel vid VR-Group Ab:s dotterbolag VR             ta kostnader.
34149: Aktiebolag kommer avsevärt att minska under              1 motiveringen tili spörsmålet framställs un-
34150: de kommande åren. Detta beror bl.a. på att            derhåll av tung fordonsmateriel som en alternativ
34151:    - elektrifieringen framskrider och den eldriv-     strategi.VR Aktiebolag har varit verksam även
34152: na dragmaterielen blir vanligare                      inom denna sektor. Konkurrensen på marknads-
34153:    - den gamla materielen ersätts med nyare           området är dock mycket stor och en lönsam
34154: materiel som kräver mindre underhåll                  ökning av VR:s marknadsandel kräver investe-
34155:    - underhållssystemet utvecklas och                 ringar som det inte finns möjligheter tili under det
34156:    - man koncentrerar sig på grundläggande            pågående förnyelseskedet för tung och långvarig
34157: know-how.                                             järnvägsmateriel. VR-Group Ab:s styrelse har
34158:    1 en omfattande undersökning som når ända          fattat ett principbeslut om att avstå från denna
34159: fram till år 2010 har omställningen i arbetsmäng-     affårsverksamhet.
34160: den och i antalet anställda inom underhållet ut-         Hittilis har situationen i verkstadsnätet be-
34161: retts. Undersökningen visar att arbetsmängden         handlats vid VR Aktiebolags samarbetsmöten.
34162: genast efter miliennieskiftet minskar tili en avse-   Den egentliga samarbetsdiskussionen inleds i au-
34163: värt lägre nivå än vad antalet disponibla anställ-    gusti. Beslut om åtgärder har inte fattats utan de
34164: da ger vid handen.                                    överförs tili årets slut.
34165:    För Åbo verkstads del återspeglas detta bl.a.         1 motiveringen tili spörsmålet konstateras att
34166: genom att grundlig renovering av de blåa vagnar-      de anställdas medelålder vid Åbo verkstad är
34167: na med vagnkorg av stål slutar helt under nästa       45,5 år. Det är exakt samma medelålder som
34168: årtusendes första år. Vagnarna tas så småningom       underhållspersonalen som helhet uppvisar.
34169: ur bruk och ersätts med ny materiel med vagns-           Redan i drygt tio år har VR:s personai konti-
34170: korg av aluminium, viiken kräver mindre repa-         nuerligt minskat med ungefår 10 000 personer
34171: reringsarbete.                                        sammanlagt. Reduceringen har utförts genom
34172:    Kuopio verkstad har specialiserat sig på un-       att utnyttja den naturliga avgången, genom att
34173: derhåll av dieseldragmateriel och banarbetsma-        fortbilda personer för nya uppgifter, genom pen-
34174: skiner. Att ersätta dieselmateriel med elektrisk      sionsarrangemang och genom andra motsvaran-
34175: materiel som kräver betydligt mindre underhålls-      de åtgärder. Ingen har sagts upp.
34176:                                          KK 716/1998 vp                                             5
34177: 
34178:    I enlighet med sin personalpolitik kommer       har VR-Group Ab självständigt fattat beslut om
34179: VR-Group Ab att så mycket som möjligt använ-       sin organisation och personai liksom även om
34180: da den typ a v mjuka metoder som ovan beskrivits   andra operativa åtgärder inomjärnvägstrafiken,
34181: för anpassning av personal.                        och staten har inte i egenskap av ägare haft anled-
34182:    Efter bolagiseringen av Statsjärnvägarna 1995   ning att ingripa i dem.
34183: 
34184:      Helsingforsden 24 juni 1998
34185: 
34186:                                                                        Trafikminister Matti Aura
34187:                                           KK 717/1998 vp
34188: 
34189: Kirjallinen kysymys 717
34190: 
34191: 
34192: 
34193: 
34194:                                  Tarja Kautto /sd: Veroehdotuksessa ilmoitetun palaotettavan
34195:                                      markkamäärän palauttamisesta verovelvolliselle
34196: 
34197: 
34198:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
34199: 
34200:    Vuodelta 1997 on kansalaisille lähetetty vero-   lautus vai ei? Toimiiko sama asia myös toisin
34201: ehdotuksia, jotka voi kukin tarkistaa ja korjata,   päin eli asianomainen verovelvollinen voi ilmoit-
34202: mikäli tarpeen on. Veroehdotuksesta ilmenevät       taa kohdassa jäännösvero: ei makseta?
34203: asianomaisten tulot, pidätykset ja vähennykset,        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34204: mutta myös joko veronpalautus tai jäännösvero       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34205: markkamääräisesti.                                  nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34206:    Joidenkin veronpalautusten osalta on käynyt      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34207: kuitenkin niin, että veroehdotuksessa on ilmoi-
34208: tettu palautettava markkamäärä, mutta samalla                   Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
34209: on kirjattu, että veronpalautusta ei palauteta.              jotta verovelvolliselle kuuluvat veronpa-
34210:    Kuka tai mikä taho päättää verovelvollisen                lautukset palautetaan?
34211: puolesta, palaotetaanko asianomaisen veronpa-
34212: 
34213:      Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1998
34214: 
34215:                                           Tarja Kautto /sd
34216: 
34217: 
34218: 
34219: 
34220:  280043
34221: 2                                        KK 717/1998 vp
34222: 
34223: 
34224: 
34225: 
34226:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
34227: 
34228:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     mukaan, jos kannettava tai perittävä määrä on
34229: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      pienempi kuin 50 markkaa, se jätetään kanta-
34230: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    matta tai perimättä. Jos maksuvelvolliselle olisi
34231: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tarja         alle 100 markan määrän kantamiseksi erikseen
34232: Kauton näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        lähetettävä vero- tai maksulippu, määrä jätetään
34233: n:o717:                                            kantamatta. Jos palautettua määrä alittaa 30
34234:                                                    markkaa, sitä ei palauteta.
34235:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,        Sellaisten vähäisten verojen kannosta ja pa-
34236:        jotta verovelvolliselle kuuluvat veronpa-   lauttamisesta on luovuttu, joista aiheutuu hallin-
34237:        lautukset palautetaan?                      nollisesti kannettavaan tai palautettavaan mää-
34238:                                                    rään nähden huomattavia kustannuksia. On
34239:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       huomattava, että verovelvolliselle palautetaan
34240: vasti seuraavaa:                                   huomattavasti pienempiä määriä kuin häneltä
34241:                                                    kannetaan. Hallitus seuraa veronkantoasetuk-
34242:   Veronkantolain 25 §:n mukaan pienimmästä         sessa tarkoitettuja markkarajoja ja ryhtyy tarvit-
34243: kannettavasta ja palautettavasta määrästä sää-     taessa toimenpiteisiin niiden tarkistamiseksi.
34244: detään asetuksella. Veronkantoasetuksen 21 §:n
34245: 
34246:      Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1998
34247:                                                                         Ministeri Jouko Skinnari
34248:                                           KK 717/1998 vp                                             3
34249: 
34250: 
34251: 
34252: 
34253:                                       Tili Riksdagens Talman
34254: 
34255:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     som skall uppbäras eller indrivas är mindre än 50
34256: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-      mark uppbärs eller indrivs det inte. Om en sär-
34257: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-    skild debetsedel eller ett inbetalningskort skall
34258: man Tarja Kautto undertecknade spörsmå1 nr          sändas den betalningsskyldige för uppbörden av
34259: 717:                                                ett belopp som understiger 100 mk uppbärs be-
34260:                                                     loppet inte. Om det belopp som skall återbetalas
34261:           Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-      understiger 30 mark återbärs det inte.
34262:        ta för att de skatteåterbäringar som till-      Man har avstått från att uppbära och återbe-
34263:        kommer de skattsky1diga skall återbeta-      tala sådana obetydliga skattebelopp som medför
34264:        Ias?                                         betydande administrativa kostnader i förhållan-
34265:                                                     de tili det belopp som skall uppbäras eller återbä-
34266:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       ras. Det bör noteras att betydligt mindre belopp
34267: anföra följande:                                    återbetalas tili de skattskyldiga än vad som upp-
34268:                                                     bärs av dem. Regeringen fö1jer de gränser för
34269:    Enligt 25 § lagen om skatteuppbörd stadgas       markbelopp som avses i förordningen om skatte-
34270: angående det minsta belopp som skall uppbäras       uppbörd och vidtar vid behov åtgärder för en
34271: eller återbäras genom förordning. 1 21 § förord-    revidering av dessa.
34272: ningen om skatteuppbörd sägs att om det belopp
34273: 
34274:      Helsingfors den 23 juni 1998
34275: 
34276:                                                                           Minister Jouko Skinnari
34277:                                            KK 718/1998 vp
34278: 
34279: Kirjallinen kysymys 718
34280: 
34281: 
34282: 
34283: 
34284:                                   Jukka Vihriälä /kesk ym.: Ulkomaisen perunan sisältämistä raskas-
34285:                                      metalleista
34286: 
34287: 
34288:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
34289: 
34290:     Suomeen lähinnä Hollannista tuotavan peru-       perunamarkkinoista, eli puolet Suomessa syötä-
34291: nan epäpuhtaudet ovat vakava terveysriski. Val-      vistä ranskanperunoista on myrkyllisiä, raskas-
34292: tion teknillisen tutkimuslaitoksen, VTT:n äsket-     metalleja runsaasti sisältävää ulkomaista alkupe-
34293: täin julkistaman tutkimuksen mukaan ulkomai-         rää.
34294: sissa raakaperunoissa on kolminkertaiset ja rans-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34295: kanperunoissa l ,6-kertaiset kadmiumpitoisuu-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
34296: det kotimaisiin perunoihin verrattuna. Tutki-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
34297: muksessa mielenkiinto kohdistui erityisesti ulko-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34298: maisen perunan suuriin kadmiummääriin. Kad-
34299: mium on yksi myrkyllisimmistä raskasmetalleis-                 Miten Hallitus aikoo torjua ulkomai-
34300: ta. Se ei juuri laimene, kun ranskanperunoita               sen perunan suomalaisille aiheuttamia
34301: valmistetaan teollisessa prosessissa. Erityisen             terveysriskejä ja toisaalta turvata sen,
34302: huolestuttavaa tapahtunut kehitys on sen vuoksi,            että kotimainen puhdas peruna olisi tule-
34303:  että halpatuontina maahan tuotava hollantilai-             vaisuudessa mahdollisimman monen
34304:  nen peruna on vallannut jo miltei puolet ranskan-          suomalaisen ruokapöydän herkkua?
34305: 
34306:      Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1998
34307: 
34308:                      Jukka Vihriälä /kesk                     Aulis Ranta-Muotio /kesk
34309:                      Markku Vuorensola /kesk                  Eero Lämsä /kesk
34310: 
34311: 
34312: 
34313: 
34314:  280043
34315: 2                                         KK 718/1998 vp
34316: 
34317: 
34318: 
34319: 
34320:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
34321: 
34322:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Eräs syy tähän on se, että Suomessa on ollut
34323: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         hyvin pitkään enimmäispitoisuus lannoitteiden
34324: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       kadmiumpitoisuudelle. Suomi ajaa aktiivisesti
34325: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jukka Vih-       kadmiumrajan asettamista myös Euroopan yh-
34326: riälän ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       teisön lannoitteita koskevaan direktiiviin.
34327: n:o 718:                                                  Viime kädessä kuluttaja ratkaisee ostosvalin-
34328:                                                       noillaan, mitä elintarvikkeita suomalaiset syö-
34329:           Miten Hallitus aikoo torjua ulkomai-        vät. Pakkausmerkintöjä koskevan asetuksen
34330:        sen perunan suomalaisille aiheuttamia          (794/1991) mukaisesti elintarvikkeen pakollisia
34331:        terveysriskejä ja toisaalta turvata sen,       merkintöjä ovat mm. valmistajan, pakkaajan tai
34332:        että kotimainen puhdas peruna olisi tule-      Suomessa toimivan myyjän nimi sekä alkuperä-
34333:        vaisuudessa mahdollisimman monen               maa, jos sen puuttuminen voi johtaa kuluttajaa
34334:        suomalaisen ruokapöydän herkkua?               harhaan. Ruokaperunaa myytäessä ulkomaisen
34335:                                                       perunan alkuperämaa on aina ilmoitettava. Pe-
34336:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          runavalmisteiden osalta alkuperällä tarkoitetaan
34337: vasti seuraavaa:                                      perunavalmisteen valmistajan maata. Elinkei-
34338:                                                       nonharjoittaja voi halutessaan ilmoittaa peruna-
34339:     Kysymyksen perusteluosassa on tuotu erityi-       valmisteessa olevan perunan alkuperän pakkaus-
34340: sesti esille hollantilaisen ja suomalaisen perunan    merkinnöissä sanallisesti tai joutsenlipputun-
34341: ja ranskanperunan kadmiumpitoisuus, jonka             nuksin, jolloin kuluttajan on mahdollista valita
34342: määrittäminen oli osa VTT:n perunaa koskevaa          ulkomaisen ja kotimaisen vaihtoehdon välillä.
34343: tutkimusta.                                           Missään olosuhteissa merkinnät eivät kuiten-
34344:     Kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksessä      kaan saa johtaa kuluttajaa harhaan.
34345: (134/1996) on määrätty enimmäispitoisuus peru-             Kotimaisen peruna-alan tilannetta ja näkymiä
34346: nan kadmium- (0,05 mg/kg) ja lyijypitoisuudelle       keväällä 1997 tutkinut, maa- ja metsätalousmi-
34347: (0, l mg/kg). Raja-arvot perustuvat pohjoismai-       nisteriön asettama työryhmä katsoi, että suoma-
34348: seen kontaminantteja koskevaan harmonoin-             laisella ruokaperunateollisuudella on mahdolli-
34349: tiehdotukseen ja koskevat sekä kotimaista että        suudet kasvaneesta tuonnista huolimatta kehit-
34350: ulkomaista perunaa. Euroopan yhteisössä kad-          tää toimintaansa siten, että se pystyy toimimaan
34351: miumia koskevia määräyksiä ei ole harmonoitu.          kilpailukykyisesti ED-markkinoilla. Työryhmän
34352: Perunalle annetut raja-arvot vaihtelevat jäsen-       näkemys oli, että pitkällä aikavälillä ratkaisevas-
34353: maittain 0,05-0,1 mg!kg.                               sa asemassa ovat teollisuuden omat rakenteelli-
34354:      Elintarvikevirasto seuraa markkinoilla ole-      set toimenpiteet sekä panostaminen tutkimuk-
34355: vien kotimaisten ja ulkomaisen perunoiden kad-         seen ja tuotekehitykseen uusien, korkeamman
34356: miumpitoisuuksia sekä tekee muita kartoituksia.       jalostusasteen tuotteiden ja tehokkaampien tuo-
34357: Suomalaisten perunoiden kadmiumpitoisuudet             tantomenetelmien kehittämiseksi. Työryhmä
34358: ovat yleensä ulkomaisia alhaisemmat. Kuitenkin         hahmottelikin alalle tutkimus- ja kehitysohjel-
34359: viimeaikaisten tutkimustulosten mukaan esim.           man, jonka liikkeellelähdön nopeuttamiseksi ja
34360: ulkomaisten varhaisperunoiden kadmiumpitoi-            varmistamiseksi kauppa- ja teollisuusministeriö
34361: suudet ovat olleet 0,007-0,001 mglkg.                  tilasi VTT:ltä tutkimuksen, jossa kartoitettiin
34362:      Saantitutkimusten perusteella kadmiumin ko-       kotimaisen perunaraaka-aineen ominaisuudet ja
34363: konaissaanti elintarvikkeista Suomessa on noin         laadullinen ero ulkomaisiin tuotteisiin verrattu-
34364:  l 0 Jlg/päivä, josta perunan osuus on keskimäärin     na teknologiasuuntaviivojen löytämiseksi suo-
34365:  10 %, eikä kadmiumin saanti perunasta aiheuta         malaiselle teollisuudelle. Tutkimuksen tulokset
34366:  suomalaisille terveysvaaraa. Suomalaisten kad-       julkaistiin 28.5.1998. VTT ja perunateollisuuden
34367: miumin saanti elintarvikkeista on tämänhetkisen        edustajat käyvät keskusteluja tutkimus- ja kehit-
34368:  tiedon mukaan eräs Euroopan alhaisimmista.            tämisohjelman jatkamisesta.
34369:      Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1998
34370: 
34371:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
34372:                                             KK 718/1998 vp                                              3
34373: 
34374: 
34375: 
34376: 
34377:                                          Tili Riksdagens Talman
34378: 
34379:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       land en av de minsta i Europa. En av orsakerna
34380: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         därtill är att det redan en mycket lång tid funnits
34381: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       en övre gräns för kadmiumhalten i gödslingsme-
34382: man Jukka Vihriälä m.fl. undertecknade spörs-          del i Finland. Finland arbetar aktivt för att en
34383: mål nr 718:                                            övre gräns för kadmiumhalten skall införas även
34384:                                                        i Europeiska gemenskapens direktiv om gödsel-
34385:           På vilket sätt ämnar Regeringen avvär-       medel.
34386:        ja de risker som utländsk potatis medför            Det är i sista hand konsumenten som genom
34387:        för finländarnas hälsa och å andra sidan        sina vai och inköp avgör vilka livsmedel finlän-
34388:        säkerställa att inhemsk ren potatis i fram-     darna äter. Enligt förordningen om påskrifter på
34389:        tiden skall finnas på så många finländares      livsmedelsförpackningar (794/1991) är obligato-
34390:        matbord som möjligt?                            riska påskrifter på Iivsmedel bl.a. namnet på till-
34391:                                                        verkaren, förpackaren eller försäljaren i Finland
34392:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          samt ursprungsland, ifall ett utelämnande av
34393: anföra följande:                                       uppgiften kan vilseleda konsumenten. Vid för-
34394:                                                        säljning av matpotatis skall ursprungslandet all-
34395:     1 motiveringsdelen har man tagit upp särskilt      tid anges när det är fråga om utländsk potatis. 1
34396: kadmiumhalten i holländsk och finländsk potatis        fråga om potatisprodukter avses med ursprung
34397: och i pommes frites, bestämning av viiken utgjor-      det land där tillverkaren finns. En näringsidkare
34398: de en del av den undersökning kring potatis som        kan, om han så önskar, ange varifrån den potatis
34399: Statens tekniska forskningscentral VTT utförde.        som ingår i en potatisprodukt härstammar an-
34400:     1 handels- och industriministeriets beslut (134/   tingen i ord eller genom att använda emblemet
34401: 1996) fastställs högsta tillå tna halter a v kadmium   med svanen och flaggan, varvid konsumenten
34402: (0,05 mg/kg) och bly (0,1 mg/kg) i potatis. De         har en möjlighet att välja mellan ett inhemskt och
34403: nämnda gränsvärdena baserar sig på ett förslag         ett utländskt alternativ. Påskrifterna får dock
34404: av de nordiska länderna tili harmonisering av          under inga omständigheter vilseleda konsumen-
34405: bestämmelserna om kontaminanter och gäller             ten.
34406: såväl inhemsk som utländsk potatis. Bestämmel-             En arbetsgrupp som tillsatts av jord- och
34407: serna om kadmium har inte harmoniserats inom           skogsbruksministeriet utredde läget i och utsik-
34408: Europeiska gemenskapen. De gränsvärden som             terna för potatisbranshen i Finland våren 1997
34409: fastställts för potatis varierar från medlemsland      och ansåg att den finländska matpotatisindustrin
34410: tili medlemsland mellan 0,05 mg/kg och 0,1 mg/         trots en ökad import har möjlighet att utveckla
34411: kg.                                                    sin verksamhet så att den kan klara sig i konkur-
34412:     Livsmedelsverket följer med kadmiumhalter-         rensen och operera på EU-marknaden. Arbets-
34413: na i inhemsk och utländsk potatis på marknaden         gruppens åsikt var att det som på lång sikt kom-
34414: samt utför andra kartläggningar. Kadmiumhal-           mer att bli avgörande är industrins egoa åtgärder
34415: ten i finländsk potatis är i regel lägre än kadmi-     i fråga om strukturen samt en satsning på forsk-
34416: umhalten i utländsk potatis. Enligt de senaste         ning och produktutveckling i syfte att utveckla
34417: undersökningsresultaten har dock t.ex. kadmi-          nya produkter med högre förädlingsvärde och
34418:  umhalten i utländsk tidig potatis legat mellan        effektivare produktionsmetoder. Arbetsgruppen
34419:  0,007 mg/kg och 0,001 mg/kg.                          skisserade också upp ett forsknings- och utveck-
34420:      Enligt undersökningarna om tillförsel är den      lingsprogram för branschen. För att påskynda
34421:  totala tillförseln av kadmium från livsmedel i        och trygga programstarten beställde handels-
34422:  Finland ca 10 J.tg/dag, varav i genomsnitt 10 %       och industriministeriet hos Statens tekniska
34423:  härstammar från potatis, vilket betyder att kad-      forskningscentral VTT en undersökning där man
34424:  miumtillförseln från potatis inte medför någon        kartlade egenskaperna hos och kvalitetsskill-
34425:  hälsorisk för finländarna. Enligt aktuella uppgif-    naderna mellan inhemsk och utländsk potatisrå-
34426:  ter är kadmiumtillförseln från livsmedel i Fin-       vara i syfte att finna teknologiska riktlinjer för
34427: 4                                         KK 718/1998 vp
34428: 
34429: den finländska industrin. Undersökningsresulta-      potatisindustrin förhandlar om en eventuell fort-
34430: ten publicerades den 28 maj 1998. Statens teknis-    sättning på forsknings- och utvecklingsprogram-
34431: ka forskningscentral VTT och företrädare för         met.
34432: 
34433:      Helsingforsden 23 juni 1998
34434: 
34435:                                                     Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
34436:                                             KK 719/1998 vp
34437: 
34438: Kirjallinen kysymys 719
34439: 
34440: 
34441: 
34442: 
34443:                                    Klaus Bremer /r: Ilmailulaitoksen toiminnasta lentolupakirjan
34444:                                        myöntämisessä
34445: 
34446: 
34447:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
34448: 
34449:    Ab Skärgårdsflyg kustansi kevättalvella 1998           Ko. tapauksessa Virtanen oli menettää työ-
34450: ansiolentäjä Jorma Virtasen Bandeiranten tyyp-        paikkansa Skärgårdsflygillä. Kuukauden työn ja
34451: pikoulutuksen,jotta Virtanen voisi tulla sen pal-     työtulon hän menetti.
34452: velukseen toukokuun alusta.                               Kansalaisen oikeustajua vastaan sotii, että
34453:    Virtasen lentolupakirja meni vanhaksi huhti-       ILL säännönmukaisesti pidättää asiakkaaltaan
34454: kuun lopulla ja hän jätti lupakirjan uusintaan        mahdollisuuden toimeentuloon pelkästä epäilys-
34455: vaadittavat asiakirjat 30.4.1998 Ilmailulaitoksen     tä, että asiakas on saattanut toimia sen mielestä
34456: (ILL) lupakirjaosastolle saaden sieltä lupauksen,     väärin. ILL tekee sen jatkuvasti pelkkien huhu-
34457: että uusittu lupakirja olisi valmiina maanantaina     jen perusteella. ILL:n kuuluisimpia lauseita kir-
34458: 4.5.1998.                                             jallisissa "pidätyksissä" kuuluukin: "Tietoomme
34459:    Tiedustellessaan 4.5. lupakirjaansa lupakirja-     on tullut, että te olette ... jne."
34460: osaston johtaja Ollila ilmoitti, ettei asia ollut-        Ko. tapauksessa tuntuu täysin väärältä, l)että
34461: kaan selvä, koska ILL tutkii Virtasen 16.7.1997       ansiolentäjän toimeentulon ehto, lentolupakirja,
34462: (Huom. viime vuonna!) suorittamaa lentoa              voidaan evätä kuukaudeksi radioyhteyden mah-
34463: Malmilta Tallinnaan. Virtasta epäiltiin lentoon-      dollisesta laiminlyönnistä, ja 2) että liki vuoden
34464: lähdöstä Malmin kentältä ilman yhteydenottoa          vanhaa asiaa ei ole ollut aikaa selvittää aikaisem-
34465: Helsinki-Vantaan lennonjohtoon.                       min ansiolentolupakirjaa epäämättä.
34466:    Tämän jälkeen Virtanen kyseli lupakirjaansa            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34467: useaan otteeseen turhaan. ILL:n apulaisjohtaja        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34468: Reijo Lamberg (Ollilan esimies) väitti, ettei tiedä   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34469: asiasta mitään.                                       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34470:    Maanantaina 25.5. Virtanen yritti tavoittaa
34471: lentoturvallisuusosaston päällikköä Kim Salos-                   Pitääkö Hallitus ILL:n toimintaa pe-
34472: ta. Tilalle löytyi johtaja Aittola, joka ilmoitti             rusteluissa tarkoitetussa lupakirja-asias-
34473: enempää selittämättä vievänsä asian "toimilupia               sa asianmukaisena, ja
34474: ja lupakirjoja peruuttavaan lautakuntaan".                       mitä Hallitus aikoo tehdä ILL:n va-
34475:    Kuitenkin vielä samana päivänä johtaja Salo-               kiintuneille tavoille kevytmielisesti siirtää
34476: nen ilmoitti Virtaselle, että hän voi hakea lupa-             asiakkaansa, joille lupakirja on perheen
34477: kirjansa.                                                     toimeentulon perusedellytys, mielivaitai-
34478:    Edellä kerrottu simputus kuuluu ILL:n nor-                 siksi ajoiksi työttömiksi?
34479: maaliin käytökseen asiakkaitaan kohtaan, jotka
34480: ovat ammatillisesti riippuvaisia ILL:sta. Tämä
34481: on vain yksi esimerkki.
34482:      Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1998
34483: 
34484:                                             Klaus Bremer /r
34485: 
34486: 
34487: 
34488: 
34489: 280043
34490: 2                                            KK 719/1998 vp
34491: 
34492: 
34493: 
34494: 
34495:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
34496: 
34497:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         raamusvaikutuksista oli vielä kesken, tutkintaa
34498: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          ja lupakirja-asioita hoitava lentotoimintatoimis-
34499: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        to alisti tässä tilanteessa lupakirjahakemusta
34500: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-        koskevan asian ylijohtaja Kim Salosen ratkaista-
34501: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         vaksi. Virtaselle myönnettiin Salosen ratkaisun
34502: 719:                                                   perusteella 25.5.1998 liikennelentäjän lupakirja
34503:                                                        ja samalla todettiin, että tutkinnan lopputulok-
34504:           Pitääkö Hallitus ILL:n toimintaa pe-         sesta päätös annetaan myöhemmin.
34505:        rusteluissa tarkoitetussa lupakirja-asias-          Lupakirjahakemusten käsittelystä lentotur-
34506:        sa asianmukaisena, ja                           vallisuushallinto toteaa sen, että hakemukset kä-
34507:           mitä Hallitus aikoo tehdä ILL:n va-          sitellään pääsääntöisesti niiden saapumisjärjes-
34508:        kiintuneille tavoille kevytmielisesti siirtää   tyksessä, ellei hakijalla ole painavia perusteita
34509:        asiakkaansa, joille lupakirja on perheen        saattaa hakemuksensa käsiteltäväksi muiden ha-
34510:        toimeentulon perusedellytys, mielivaitai-       kemusten edellä. Tavanomaisessa tapauksessa,
34511:        siksi ajoiksi työttömiksi?                      kun hakemus liitteineen on täydellinen eikä ha-
34512:                                                        kemusasian ratkaisemiseen liity edellä tarkoitet-
34513:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tua harkintaa, hakemuksen käsittely tapahtuu
34514: vasti seuraavaa:                                       muutamassa päivässä. Tästä tavoitteestaan ja
34515:                                                        normaalista käytännöstään lentoturvallisuus-
34516:     Liikenneministeriö on hankkinut kysymyksen         hallinto joutui väliaikaisesti poikkeamaan, kun
34517: johdosta selvityksen Ilmailulaitoksen lentotur-        lentoturvallisuushallinnon uudistetun lupakirja-
34518: vallisuushallinnolta, jolle lupakirja-asioiden kä-     hakemusten käsittelyohjelmiston toimitus ja
34519: sittely kuuluu.                                        käyttöönotto viivästyivät lupakirjahakemusten
34520:    Jorma Virtasen liikennelentäjän lupakirjan          jättämisen ruuhkaisimpaan ajankohtaan huhti-
34521: voimassaolo päättyi 1.5.1998 ja hänen kyseisen         toukokuulle, jolloin lupakirjoja jouduttiin tuot-
34522: lupakirjan uusimista koskeva 30.4.1998 päivätty        tamaan vanhalla, epätyydyttävästi toimineella
34523: hakemuksensa saapui lentoturvallisuushallin-           ATK-ohjelmistolla. Tämä ja toisaalta sitten siir-
34524: nolle 30.4.1998. Kun Virtasen lupakirjahakemus         tyminen uuden järjestelmän käyttämiseen ai-
34525: saapui lentoturvallisuushallinnolle, lentoturval-      heuttivat siirtymisprosessin alkuvaiheessa sen,
34526: lisuushallinnossa oli käynnissä Virtasen epäiltyä      että lupakirjojen toimitusajat pitenivät noin kah-
34527: ilmailurikkomusta koskeva tutkin ta. Tästä syys-       teen viikkoon.
34528: tä lupakirjatiedoston Virtasta koskeviin lupakir-          Kuten edellä on todettu, Virtasen hakemus
34529: jatietoihin oli merkitty mahdollista lupakirjan        liikennelentäjän lupakirjan uudistamiseksi saa-
34530: hakemista varten lupakirjajaoston sisäiseen            pui lentoturvallisuushallinnolle päivää aikaisem-
34531: käyttöön tarkoitettu tieto siitä, että lupakirjan-     min kuin hänen lupakirjansa voimassaoloaika
34532: hakijaa koskeva tutkinta on käynnissä, koska           päättyi. Koska Virtasen epäilty ilmailumääräys-
34533: tällaisessa tilanteessa myönteisen tai kielteisen      ten vastainen teko oli tutkinnassa ja kun häntä oli
34534: lupakirjapäätöksen antaminen vaatii esimiesta-         siitä jo kuultukin, Virtasen olisi tästä tietoisena
34535: solla tapahtuvan ratkaisun.                            oman etunsa vuoksi ollut syytä hakea lupakirjaa
34536:     Ilmailulain 24 §:n nojalla lupakirjanhakijan       hyvissä ajoin ennen sen voimassaolon päättymis-
34537: tulee täyttää määrätyt kelpoisuusvaatimukset           tä, jos hän olisi halunnut ratkaisun lupakirjan
34538: sekä muutoinkin soveltua lupakirjan haltijaksi.        uudistamista koskevaan hakemusasiaansa aikai-
34539: Soveltuvuusharkinnassa lentoturvallisuushallin-        semmin kuin mitä hän nyt sai.
34540: to voi ottaa huomioon hakijan aikaisemmin ta-              Kysymyksen perusteluissa on todettu, että
34541: pahtuneet ilmailumääräysten vastaiset rikko-           lentoturvallisuushallinto jatkuvasti pelkkiin hu-
34542: mukset ja niiden vakavuusasteen. Koska päätös-         huihin perustuvien epäilyjen perusteella pidättää
34543: harkinta tutkittavana olleen Virtasen ilmailu-         asiakkailtaan mahdollisuuden toimeentuloon.
34544: määräysten vastaisen teon vakavuudesta ja seu-         Tältä osin lentoturvallisuushallinto toteaa, että
34545:                                                  KK 719/1998 vp                                             3
34546: 
34547: sen tutkintaan päätyvät tapaukset tulevat vireille          nökset ilmoitusasiakirjoista. Näin oli menetelty
34548: varsin monin eri tavoin, kuten ilmoituksista len-           myös Virtasen tapauksessa. Virtanen sai asian-
34549: nonjohdoilta, rajavartiolaitokselta, ilmavoimil-            osaisen kuulemista koskevan kirjeen liitteenäjäl-
34550: ta, muilta lentäjiltä, kilpaileviita yrittäjiltä ja ylei-   jennöksen muun muassa edellä mainitusta ilmoi-
34551: söltä. Lisäksi tutkintaan saatetaan päätyä koulu-           tuksesta, minkä lisäksi hänelle kerrottiin mah-
34552: tus- tai lentotoimintatarkastuksessa havaittujen            dollisuudesta käydä lentoturvallisuushallinnossa
34553: seikkojen perusteella. Vaaratilanteista tulee               kuuntelemassa tapahtumaa koskeva radiopuhe-
34554: useimmiten useampien eri tahojen tekemiä ilmoi-             linliikennenauha.
34555: tuksia. Virtasen tapauksessa ilmoituksen teki                  Liikenneministeriö katsoo, että lentoturvalli-
34556: lennonjohto.                                                suushallinto on menetellyt Jorma Virtasen lupa-
34557:     Kun asianosaiselle varataan tilaisuus tulla             kirjaa koskevassa hakemusasiassa asianmukai-
34558: kuuUuksi epäillystä rikkomuksesta, hänelle myös             sestija että asia ei anna aihetta enempiin toimen-
34559: kerrotaan, mihin saatuihin ilmoituksiin tutkiota            piteisiin.
34560: perustuu. Kuultavalle annetaan lisäksi jäljen-
34561:       Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 1998
34562: 
34563:                                                                             Liikenneministeri Matti Aura
34564: 4                                             KK 719/1998 vp
34565: 
34566: 
34567: 
34568: 
34569:                                            Tili Riksdagens Talman
34570: 
34571:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             mot luftfartsbestämmelserna och deras allvarlig-
34572: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         hetsgrad beaktas. Eftersom inget beslut då ännu
34573: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         hade fattats om graden av allvar i Virtanens för-
34574: man Klaus Bremer undertecknade spörsmål nr               seelse och om förseelsens följdverkningar, hän-
34575: 719:                                                     sköt flygdriftsbyrån, som sköter utrednings- och
34576:                                                          certifikatärenden, ärendet gällande certifikatan-
34577:            Anser Regeringen Luftfartsverkets för-        sökningen tili överdirektör Kim Salonen. På ba-
34578:         farande vara motiverat i det certifikat-         sis av Salonens avgörande beviljades Virtanen
34579:         ärende som åsyftas i motiveringarna, och         den 25 maj 1998 ett trafikflygcertifikat och på
34580:            vad ämnar Regeringen göra åt Luft-            samma gång konstaterades det att beslutet om
34581:         fartsverkets politik att lättsinnigt göra        resultatet av utredningen meddelas senare.
34582:         sina klienter, för vilka certifikatet är en         Angående behandlingen av certifikatansök-
34583:         grundförutsättning för familjens uppe-           ningar konstaterar luftfartsinspektionen att an-
34584:         hälle, arbetslösa för en godtycklig tidspe-      sökningarna i allmänhet behandlas i den ordning
34585:         riod?                                            de anländer, om inte sökanden har vägande mo-
34586:                                                          tiveringar till att ansökningen skall behandlas
34587:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            före andra ansökningar. I vanliga fall, då ansök-
34588: anföra följande:                                         ningen med bilagor är komplett, och då det inte
34589:                                                          behövs ovan nämnda övervägande för att avgöra
34590:    Trafikministeriet har med anledning av spörs-         ansökningsärendet, behandlas ansökningen på
34591: målet inhämtat en utredning av Luftfartsverkets          några dagar. Luftfartsinspektionen var tvungen
34592: luftfartsinspektion, som har hand om behand-             att tillfålligt avvika från denna målsättning och
34593: lingen av certifikatärenden.                             från sin normala praxis, när leveransen och
34594:    Giltighetstiden för Jorma Virtanens trafikfly-        ibruktagandet av luftfartsinspektionens förnya-
34595: garcertifikat gick ut den 1 maj 1998 och hans            de programvara för behandling av certifikatan-
34596: ansökan gällande förnyandet av det ifrågavaran-          sökningar uppsköts till april-maj, viiken är den
34597: de certifikatet var daterat den 30 april 1998 och        mest brådskande tiden gällande inlämning av
34598: anlände tili luftfartsinspektionen den 30 april          certifikatansökningar. 1 denna situation var luft-
34599: 1998. När Virtanens certifikatansökan anlände,           fartsinspektionen tvungen att framställa certifi-
34600: pågick det vid luftfartsinspektionen en utredning        kat med ett gammalt ADB-program som funge-
34601: gällande en luftfartsförseelse som man misstänk-         rade otillfredsställande. Detta tillsammans med
34602: te att Virtanen hade gjort sig skyldig till. Därför      övergången tili ett nytt system ledde i början av
34603: fanns det i certifikatuppgifterna om Virtanen,           övergångsprocessen till att leveranstiden för
34604: vilka införts i certifikatregistret, en uppgift om att   certifikaten förlängdes till ungefår två veckor.
34605: undersökning pågår i certifikatärendet. Uppgif-             Som det ovan har konstaterats, anlände Virta-
34606: ten hade införts just med tanke på att Virtanen          nens ansökan om förnyandet av trafikflygcertifi-
34607: eventuellt skulle ansöka om förnyat certifikat           katet tillluftfartsinspektionen en dag innan gil-
34608: under pågående undersökning. Uppgiften var               tighetstiden på hans certifikat gick ut. Eftersom
34609: avsedd för certifikatsektionens interna bruk och         Virtanens förseelse mot luftfartsbestämmelserna
34610: var nödvändig, eftersom det under pågående un-           var under utredning och man hade hört honom
34611: dersökning krävs ett avgörande på chefsnivå an-          angående ärendet, var Virtanen underrättad om
34612: gående beviljande eller avslag på certifikatansö-        detta, och han hade skäl att i eget intresse söka
34613: kan.                                                     certifikat i god tid innan giltighetstiden gick ut
34614:    Med stöd av 24 § luftfartslagen skall certifikat-     om han hade velat få beslutet om sitt ansöknings-
34615: sökanden uppfylla vissa kompetensvillkor samt            ärende gällande förnyandet av certifikatet tidiga-
34616: även i övrigt vara lämpliga som innehavare av            re än vad han nu fick.
34617: certifikat. När luftfartsinspektionen överväger             1 motiveringarna till spörsmålet har det kon-
34618: lämpligheten, kan sökandens tidigare förseelser          staterats att luftfartsinspektionen kontinuerligt
34619:                                              KK 719/1998 vp                                             5
34620: 
34621: enbart på grund av misstankar som grundar sig          förseelse misstänks, berättar man även för ho-
34622: på rykten hindrar sina klienter från att tjäna sitt    nom/henne, på vilka anmälningar utredningen
34623: uppehälle. Angående detta konstaterar luftfarts-       grundar sig. Den som skall höras får även kopior
34624: inspektionen att de fall som utreds kommer upp         på anmälningsdokumenten. Så hade det förfarits
34625: på många olika sätt, t.ex. via anmälningar av          även i fallet Virtanen. Som bilaga tili brevet gäl-
34626: flygtrafikledningar, gränsbevakningsväsendet,          lande hörande av part fick Virtanen en kopia på
34627: luftstridskrafterna, andra flygare, konkurreran-       bland annat den ovan nämnda anmälningen.
34628: de företagare och allmänheten. Dessutom kan            Därutöver informerades han om möjligheten att
34629: man besluta om utredning på grund av sådant            komma tillluftfartsinspektionen för att lyssna på
34630: som man har upptäckt i samband med kontroll            bandupptagningen av radiotelefontrafiken från
34631: av utbildning eller flygverksamhet. Om farliga         den tidpunkt förseelsen inträffade.
34632: situationer kommer det oftast anmälningar från            Trafikministeriet anser att luftfartsinspektio-
34633: flera olika personer. 1 Virtanens fall var det flyg-   nen har förfarit korrekt i certifikatansöknings-
34634: trafikledningen som gjorde anmälningen.                ärendet och att ärendet inte ger anledning tili
34635:    När parten får möjligheten att bli hörd då en       vidare åtgärder.
34636:      Helsingfors den 24 juni 1998
34637: 
34638:                                                                            Trafikminister Matti Aura
34639:                                             KK 720/1998 vp
34640: 
34641: Kirjallinen kysymys 720
34642: 
34643: 
34644: 
34645: 
34646:                                    Rauha-Maria Mertjärvi /vihr ym.: Vanhusten laitoshoidon laadun
34647:                                       turvaamisesta
34648: 
34649: 
34650:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
34651: 
34652:    Suomalaisessa yhteiskunnassa pidetään itses-       tohenkilökunnan tilanne monissa laitoksissa on
34653: tään selvinä periaatteina kansalaisten oikeutta       hyvin tiukka. Taloudellisista syistä koulutettuja
34654: turvallisuuteen, arvostukseen, itsemääräämisoi-       sijaisia ei palkata. Osan hoitotyöstä tekevät työl-
34655: keuteen ja yksilöllisyyteen. Nämä periaatteet on      listämisvaroin määräajaksi palkatut ihmiset.
34656: kirjattu myös Suomen vanhuspoliittisen tavoite-       Tästä seuraa se, että henkilökunnan koulutusta-
34657: ja strategiatoimikunnan mietintöön. Kuten mie-        so putoaa. Jatkuvat määräaikaiset työntekijät
34658: tinnössä todetaan, vanhuspolitiikka kytkeytyy         vaativat työsuhteensa alussa ohjaamista ja sito-
34659: kiinteästi yhteiskunnan valitsemaan hyvinvointi-      vat näin koulutettujen ja vakinaisten työntekijöi-
34660: politiikkaan.                                         den aikaa. Määräaikaisen työsuhteen päätyttyä
34661:     Useimmat vanhukset haluavat asua koto-            he tekevät tilaa seuraavalle työllistettävälle. Näin
34662: naan. Yhteiskunnan ja järjestöjen tukitoimin          tarvitaan jälleen ohjaamista. Jatkuva henkilö-
34663: tämä onkin mahdollista. Se on myös yksilön toi-       kunnan vaihtuminen vaikuttaa myös vanhusten
34664: veiden mukaista ja yhteiskunnan kannalta edul-        sosiaalisten suhteiden jatkuvaan muuttumiseen.
34665: lista. Osa vanhuksista tarvitsee ja tulee aina tar-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34666: vitsemaan laitoshoitoa. Myös silloin yleisten ar-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
34667: vojen mukaisten oikeuksien tulee päteä. Myös          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
34668: laitoksessa vanhuuttaan viettävälle tulee taata       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34669: turvallinen ja hyvä hoito, oikeus arvokkuuteen,
34670: yksilöllisyyteen, itsemääräämisoikeuteen ja va-                 Miten Hallitus aikoo taata laitoksissa
34671: linnanvapauteen. Laadukkaan vanhusten laitos-                hoidettaville vanhuksille koulutetun hoi-
34672: hoidon tarjoamisessa hoitohenkilökunnan mer-                 tohenkilökunnan antaman laadukkaan
34673: kitys on erittäin tärkeä.                                    hoidon ja sen, että henkilökunta voi työs-
34674:     Lamavuodet ovat saaneet aikaan sen, että hoi-            kennellä pitkäjänteisesti?
34675: 
34676:      Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1998
34677: 
34678:                      Rauha-Maria Mertjärvi /vihr               Janina Andersson /vihr
34679:                      Pia Viitanen /sd                          Tuija Brax /vihr
34680:                      Osmo Soininvaara /vihr                    Tuija Maaret Pykäläinen /vihr
34681: 
34682: 
34683: 
34684: 
34685: 280043
34686: 2                                            KK 720/1998 vp
34687: 
34688: 
34689: 
34690: 
34691:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
34692: 
34693:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa               Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja
34694: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            valtionosuudesta annetun lain (733/1992) nojalla
34695: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          valtioneuvosto hyväksyy kalenterivuosittain val-
34696: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Rauha-              tion talousarvion yhteydessä valtakunnallisen
34697: Maria Mertjärven ym. näin kuuluvan kirjallisen           suunnitelman sosiaali- ja terveydenhuollon jär-
34698: kysymyksen n:o 720:                                      jestämisestä hyväksymisvuotta seuraavan neljän
34699:                                                          vuoden aikana (5 §).Laissa on määräykset valta-
34700:            Miten Hallitus aikoo taata laitoksissa        kunnallisen suunnitelman sisällöstä (6 §).Valtio-
34701:         hoidettaville vanhuksille koulutetun hoi-        neuvoston asettamat, valtakunnallisessa suunni-
34702:         tohenkilökunnan antaman laadukkaan               telmassa esitetyt painopisteet ovat 1990-luvulla
34703:         hoidon ja sen, että henkilökunta voi työs-       liittyneet ennalta ehkäisevien toimintojen koros-
34704:         kennellä pitkäjänteisesti?                       tamiseen, palvelujen saannin turvaamiseen, odo-
34705:                                                          tusaikojen vähentämiseen, hoidon jatkuvuuden
34706:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-              turvaamiseen ja palvelurakenteen uudistamiseen
34707: taen seuraavaa:                                          avohoitovoittoisemmaksi ja kodinomaiseen, yk-
34708:                                                          silölliseen pitkäaikaishoitoon.
34709:    Vanhusten palveluista ei ole Suomessa erityis-            Valtakunnallisessa suunnitelmassa hyväksy-
34710: lainsäädäntöä, vaan vanhusten laitoshoidon pal-          tään vuosittain myös sosiaali- ja terveydenhuol-
34711: veluja toteutetaan sosiaali- ja terveydenhuollosta       lon valtionosuudeL Käyttökustannusten val-
34712: annettujen lakien pohjalta samoin perustein kuin         tionosuuden laskennan perusteet määritellään
34713: muullekin väestölle. Palvelujen järjestämisvas-          mm. kunnan asukasluvun, ikärakenteen ja sai-
34714: tuu on kunnilla, jotka voivat järjestää palvelut         rastavuuden mukaan. Näissä perusteissa on otet-
34715: hoitamalla ne itse, yhdessä toisen kunnan tai            tu huomioon myös vanhuksille järjestettävien
34716: muiden kuntien kanssa, olemalla mukana toi-              palvelujen aiheuttamat kustannukset.
34717: mintaa hoitavassa kuntayhtymässä tai hankki-                 Valtionosuuden perusteena olevien laskennal-
34718: malla palveluja valtiolta, toiselta kunnalta tai         listen kustannusten suuruus porrastuu vanhus-
34719: kuntainliitolta tai muulta julkiselta tai yksityisel-    ikäryhmien osalta asukasta kohti seuraavasti:
34720: tä palveluntuottajalta.
34721: 
34722: Vuosi 1998, laskennalliset kustannukset:
34723:                                  sosiaali-              terveyden-
34724:                                  huoltoon               huoltoon            yhteensä
34725: 65-74-vuotiaat                    2 887 mk               7 446mk             10 333 mk
34726: 75-84-vuotiaat                   16 040 mk              14 024 mk            30064mk
34727: 85 vuotta ja yli                 44828 mk               23 639 mk            68 467 mk
34728: 
34729: 
34730:    Valtionosuuden laskennallisten perusteiden            paitsi omana toimintana järjestetyistä palveluis-
34731: oikeellisuutta suhteessa kuntatalouteen seura-           ta myös ostaessaan sopimuksella palveluja yksi-
34732: taan vuosittain. Vuonna 1998 tehdyn selvityksen          tyiseltä palveluntuottajalta. Ostosopimuksen si-
34733: perusteella vain noin 70 kunnan sosiaali- ja ter-        sältämät palvelut rinnastetaan kunnan itse tuot-
34734: veydenhuollon menot ylittivät valtionosuuden             tamiin palveluihin mm. siinä, että niistä asiak-
34735: perusteena olevat laskennalliset menot.                  kaalta perittävät maksut määräytyvät sosiaali- ja
34736:    Palvelujen järjestämisvastuu merkitsee kun-           terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain
34737: nille vastuuta toimitiloista, välineistä, henkilö-       (73411992) ja asetuksen (912/1992) mukaan.
34738: kunnasta, palvelujen tarkoituksenmukaisuudes-            Kunnilla on lisäksi yleinen valvontavastuu yh-
34739: ta, riittävyydestä ja laadusta. Kunnilla on vastuu       dessä lääninhallitusten kanssa kunnan alueella
34740:                                             KK 720/1998 vp                                             3
34741: 
34742: toimivien yksityisten sosiaali- ja terveydenhuol-     pahtunut supistumista tai resurssit ovat säilyneet
34743: lon palveluiden tuottajien palveluihin (laki yksi-    ennallaan.
34744: tyisestä terveydenhuollosta 744/1990 ja lakiyksi-         Viranomaisvalvonnan lisäksi on vanhusten
34745: tyisen sosiaalihuollon valvonnasta 603/1996).         omaisilla ja läheisillä mahdollisuus ja oikeus pal-
34746:    Sosiaali- ja terveydenhuollon yleinen suunnit-     velujen valvontaan ja epäkohtien esilletuomi-
34747: telu, ohjaus ja valvonta kuuluu sosiaali- ja ter-     seen. Terveyden- tai sairaanhoitoonsa tai siihen
34748: veysministeriölle ja sen alaisena lääninhallitusten   liittyvään kohteluunsa tyytymättömällä potilaal-
34749: sosiaali- ja terveysosastoille. Vuoden 1998 minis-    la tai hänen laillisella edustajallaan on oikeus
34750: teriön ja lääninhallitusten välisessä tulossopi-      tehdä potilaan asemasta ja oikeuksista annetun
34751: muksessa on erikseen todettu lakisääteiset perus-     lain (785/1992) 10 §:n mukainen muistutus ter-
34752: tehtävät, joista yksi on toiminnan lain- ja asian-    veydenhuollosta vastaavalle johtajalle. Tervey-
34753: mukaisuuden valvonta, ohjaus ja seuranta. Lää-        denhuollon toimintayksikköön valitun potilas-
34754: ninhallitusten sosiaali- ja terveysosastojen vel-     asiamiehen tehtävänä on avustaa potilasta muis-
34755: voitteita on lisännyt huomattavasti mm. yksityis-     tutuksen tekemisessä.
34756: ten sosiaalipalvelujen valvonnasta annetun lain           Sosiaalihuollon osalta sosiaali- ja terveysmi-
34757: edellyttämä lupamenettely ja toimitiloja koskeva      nisteriössä valmistellaan hallituksen esitystä so-
34758: tarkastusvelvoite. Lääninhallitusten sosiaali- ja     siaalihuollon asiakkaan asemasta annetuksi laik-
34759: terveysosastojen henkilöstöresursseissa on ta-        si.
34760: 
34761:      Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 1998
34762: 
34763:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
34764: 4                                                 KK 720/1998 vp
34765: 
34766: 
34767: 
34768: 
34769:                                           Tili Riksdagens Talman
34770: 
34771:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                 Med stöd av lagen om planering av och stats-
34772: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande               andel för social- och hälsovården (733/1992)
34773: med1em av statsrådet översänt följande av riks-           godkänner statsrådet kalenderårsvis i samband
34774: dagsman Rauha-Maria Mertjärvi m.fl. under-                med statsbudgeten en riksomfattande pian för
34775: tecknade spörsmål nr 720:                                 ordnande av social- och hälsovården för de fyra
34776:                                                           kalenderår som fö1jer på det år då planen god-
34777:           På vilket sätt ämnar Regeringen garan-          känns (5 §). 1 lagen finns bestämmelser om den
34778:        tera att åldringar som vårdas på anstalt           riksomfattande planens innehåll (6 §). De av
34779:        får högklassig vård som ges av utbildad            statsrådet fastställda prioriteringarna i den riks-
34780:        vårdpersonal samt att personalen kan ar-           omfattande planen under 1990-talet har hänfört
34781:        beta långsiktigt?                                  sig tili betoning av förebyggande verksamhet,
34782:                                                           tryggande av tillgången tili tjänster, minskade
34783:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             väntetider, tryggande av kontinuiteten i fråga om
34784: anföra följande:                                          vården och revidering av servicestrukturen i rikt-
34785:                                                           ning mot en ökad öppenvård och mot individuell
34786:    1 Finland finns inte speciallagstiftning om            långvård i bernlika förhållanden.
34787: tjänster för åldringar, utan åldringar tillhanda-            I den riksomfattande planen godkänns årligen
34788: hålls tjänster inom institutionsvården på basis av        också statsandelarna för social- och hälsovården.
34789: lagarna om social- och hälsovården enligt samma           Grunderna för beräkning av statsandelen för
34790: grunder som den övriga befolkningen. Kommu-               driftskostnaderna fastställs bl.a. på basis av
34791: nerna ansvarar för ordnandet av servicen, vilket          kommunens invånarantal, åldersstruktur och
34792: de kan göra genom att sköta den själv eller till-         sjukfrekvens. 1 dessa grunder har också de kost-
34793: sammans med en eller flera andra kommuner,                nader beaktats som tjänsterna för å1dringar med-
34794: genom att delta i en samkorumun som sköter                för.
34795: verksamheten eller genom att skaffa tjänsterna               Storleken av de kalkylerade kostnader perin-
34796: hos staten, en annan kommun eller ett kommu-              vånare som utgör grund för statsandelen är gra-
34797: nalförbund eller hos någon annan offentlig eller          derad enligt åldersgrupp, för åldringarnas del
34798: privat serviceproducent.                                  som följer:
34799: 
34800: År 1998, kalkylerade kostnader:
34801: 
34802: 
34803:                                     för social-             för hälso-           sarnrnanlagt
34804:                                     vården                  vården
34805: 65-7 4-åringar                       2 887 mk                7 446mk             10 333 mk
34806: 75-84-åringar                       16 040 mk               14 024 mk            30064mk
34807: 85-åringar och ä1dre                44 828 mk               23 639 mk            68 467 mk
34808:    Det kontrolleras årligen att de ka1ky1erade            ändamålsenliga, tillräckliga och av god kvalitet.
34809: grunderna för statsande1en står i rätt relation till      Kommunerna ansvarar både för tjänster som de
34810: kommunernas ekonomi. Enligt en utredning som              ordnat i form av egen verksamhet och för tjänster
34811: gjordes 1998 överskred i endast ca 70 kommuner            som de på basis av avtal har köpt hos en privat
34812: utgifterna för social- och hälsovården de kalky-          serviceproducent. Tjänsterna enligt ett köpeavtal
34813: lerade utgifter som utgjorde grund för statsande-         jämställs med tjänster som en kommun själv pro-
34814: len.                                                      ducerar bl.a. genom att de avgifter som för tjäns-
34815:    Att kommunerna ansvarar för ordnandet av               terna uppbärs hos en klient bestäms enligt lagen
34816: tjänsterna innebär att de har ansvar för lokaler,         (734/1992) och förordningen (912/1992) om kli-
34817: utrustning, personai och för att tjänsterna är            entavgifter inom social- och hälsovården. En
34818:                                             KK 720/1998 vp                                             5
34819: 
34820: kommun ansvarar dessutom tillsammans med              tera lokaler som förutsätts i lagen om tillsyn över
34821: Iänsstyrelsen för den allmänna tillsynen över så-     privat socialservice. Personalresurserna vid läns-
34822: dana tjänster inom social- och hälsovården som        styrelsernas social- och hälsoavdelningar har
34823: tillhandahålls av privata serviceproducenter som      minskat eller varit oförändrade.
34824: är verksamma inom kommunens område (lagen                Utöver myndighetstillsynen har åldringarnas
34825: om privat hälso- och sjukvård, 744/1990, och          anhöriga och närstående möjlighet och rätt att
34826: Iagen om tillsyn över privat socialservice, 603/      övervaka tjänsterna och påtala missförhållan-
34827: 1996).                                                den. En patient som är missnöjd med den hälso-
34828:    Den allmänna planeringen, styrningen och           eller sjukvård som han har fått eller med bemö-
34829: övervakningen av social- och hälsovården an-          tandet i samband med den, eller en laglig företrä-
34830: kommer på social- och hälsovårdsministeriet och       dare för honom, har rätt att tili den chef som
34831: på Iänsstyrelsernas social- och hälsoavdelningar,     ansvarar för hälso- och sjukvården framställa
34832: vilka lyder under ministeriet. 1 1998 års resultat-   sådan anmärkning som avses i 10 § lagen om
34833: avtal mellan ministeriet och länsstyrelserna          patientens ställning och rättigheter (78511992).
34834: nämns särskilt de lagstadgade grundläggande           Den patientombudsman som utsetts vid en verk-
34835: uppgifterna, av vilka en består i tillsyn, styrning   samhetsenhet för hälso- och sjukvård skall bistå
34836: och uppföljning för att garantera att verksamhe-      patienten vid framställandet av anmärkningen.
34837: ten är lagenlig och ändamålsenlig. Vid länsstyrel-       Beträffande socialvården bereds vid social-
34838: sernas social- och hälsoavdelningar har åliggan-      och hälsovårdsministeriet en regeringsproposi-
34839: dena ökat betydligt bl.a. på grund av det till-       tion med förslag tili en lag som gäller ställningen
34840: ståndsförfarande och den skyldighet att inspek-       för klienterna inom socialvården.
34841: 
34842:      Helsingfors den 25 juni 1998
34843: 
34844:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
34845:                                           KK 721/1998 vp
34846: 
34847: Kirjallinen kysymys 721
34848: 
34849: 
34850: 
34851: 
34852:                                   Liisa Hyssälä /kesk ym.: Miinanraivaajatunnusta ja rintamasotilas-
34853:                                       tunnusta koskevien hallituksen esitysten antamisesta
34854: 
34855: 
34856:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
34857: 
34858:     Eduskunnassa on sosiaalivaliokuntaan lähe-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34859: tetty lakialoite laiksi miinanraivaajatunnuksesta   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
34860: ja lakialoite ns. vuonna 1926 syntyneitten rinta-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
34861: masotilastunnuksesta. Monet kansanedustajat         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34862: ovat kiirehtineet lakien mahdollisimman pikais-
34863: ta käsittelyä. On huomattava, että aloitteiden                Aikooko Hallitus valmistella syksyyn
34864: takana on eduskunnan enemmistö ja että aloit-              mennessä esitykset pykälineen, jotta la-
34865: teet ovat olleet jo pitkään vireillä.                      kien käsittely voitaisiin aloittaa ripeästi
34866:     Ellei hallitus ryhdy esityksen valmistelemi-           heti syysistuntokauden alussa, vai
34867: seen, on uhkana, että syysistuntokauden ruuh-                 onko Hallituksen tarkoituksena hidas-
34868:  kan takia lakialoitteita ei ehditä käsittelemään          taa käsittelyäjälleen kerran ja siirtää laki-
34869:  siinä tahdissa kuin suuressa salissa kansanedus-          ehdotukset yli vaalien?
34870:  tajien puheet lähetekeskustelussa edellyttivät.
34871: 
34872:    Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1998
34873: 
34874:           Liisa Hyssälä /kesk        Annikki Koistinen /kesk        Maija-Liisa Veteläinen /kesk
34875:           Anu Vehviläinen /kesk      Hannu Takkula /kesk            Kari Myllyniemi /kesk
34876:           Eero Lämsä /kesk           Hannes Manninen /kesk          Matti Ryhänen /kesk
34877:           Raimo Vistbacka /ps        Juha RehuJa /kesk              Päivi Räsänen /skl
34878:           Aulis Ranta-Muotio /kesk   Kyösti Karjula /kesk           Ossi Korteniemi /kesk
34879:           Markku Vuorensola /kesk    Mari Kiviniemi /kesk           Toimi Kankaanniemi /skl
34880:           Seppo Kääriäinen /kesk     Aapo Saari /kesk               Matti Vanhanen /kesk
34881:           Jukka Vihriälä /kesk       Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk Timo Kalli /kesk
34882:           Kauko Juhantalo /kesk      Tero Mölsä /kesk               Matti Väistö /kesk
34883:           Sakari Smeds /skl          Maija-Liisa Lindqvist /kesk    Tauno Pehkonen /skl
34884: 
34885: 
34886: 
34887: 
34888:  280043
34889: 2                                           KK 721/1998 vp
34890: 
34891: 
34892: 
34893: 
34894:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
34895:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         maalaiset vapaaehtoiset, jotka todistettavasti
34896: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          ovat osallistuneet taisteluihin. Viimeksi maini-
34897: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        tuille henkilöille on voitu myöntää ulkomaalai-
34898: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa             sen rintamasotilastunnuksesta annetun asetuk-
34899: Hyssälän ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-           sen mukaisesti rintamasotilastunnus (418/1992)
34900: myksen n:o 721:                                        sekä oikeus kuntoutukseen ja rintamarahaan.
34901:                                                        Lisäksi työryhmä esitti, että rintamasotilas-, rin-
34902:           Aikooko Hallitus valmistella syksyyn         tamapalvelus- ja rintamatunnuksen myöntämi-
34903:        mennessä esitykset pykälineen, jotta la-        nen lopetetaan. Tämän mukaisesti rintamavete-
34904:        kien käsittely voitaisiin aloittaa ripeästi     raanitunnusasetuksia on muutettu siten, että
34905:        heti syysistuntokauden alussa, vai              tunnusten myöntämisperusteita laajentamatta
34906:           onko Hallituksen tarkoituksena hidas-        niiden myöntäminen on lopetettu vuoden 1994
34907:        taa käsittelyäjälleen kerran ja siirtää laki-   lopussa.
34908:        ehdotukset yli vaalien?                              Kuten työryhmä totesi, Suomen sodat vuosina
34909:                                                        1939-1945 olivat ns. totaalista sotaa, joka anka-
34910:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           rasti koetteli koko kansaa. Monilla väestöryh-
34911: vasti seuraavaa:                                       millä on kiistatta ollut rintamaveteraanien ohella
34912:                                                        olennainen merkitys siihen, että Suomi selvisi
34913:    Rintamasotilastunnusta koskevan asetuksen           sodista itsenäisenä valtakuntana. Tästä huoli-
34914: (722/1969) mukaan rintamasotilaana tarkoite-           matta työryhmä katsoi, ettei muita ryhmiä tulisi
34915: taan henkilöä, joka on vuosien 1939-1945 so-           rinnastaa rintamaveteraaneihin ja että olisi sel-
34916: tien aikana osallistunut puolustusvoimien jou-         västi tunnustettava rintamaveteraanien kanta-
34917: koissa varsinaisiin sotatoimiin reserviläisenä,        neen raskainta taakkaa maan puolustamisessa.
34918: nostomiehenä, vapaaehtoisena tai vakinaisessa               Sosiaali- ja terveysministeriö määräsi
34919: palveluksessa olevana. Varsinaisiin sotatoimiin        20.9.1995 apulaisosastopäällikkö Pekka Pitsin-
34920: katsotaan osallistuneeksi henkilö, joka todistet-      gin laatimaan selvitykset ja niihin liittyvät ehdo-
34921: tavasti on osallistunut taisteluihin rintamavas-       tukset tarpeellisiksi katsottaviksi toimenpiteiksi
34922: tuussa olleen sotatoimiyhtymän joukoissa tai sen       erityisen tunnuksen myöntämisestä ja kuntoo-
34923: alueella taikka ilmatorjunta- tai rannikkojou-          tuspalvelujen järjestämisestä eräille lähinnä rin-
34924: koissa, merivoimien alusyksiköissä tahi ilmavoi-        tamaolosuhteisiin rinnastettavissa sodanajan ja
34925: mien lentoyksiköissä. Muissa tehtävissä sotatoi-       välittömästi sotaan liittyneissä erityisen raskais-
34926: miyhtymän ulkopuolella palvelleita ei ole pidetty       sa ja vaarallisissa tehtävissä palvelleille kansa-
34927: sellaisina henkilöinä, jotka olisivat tunnukseen       laisryhmille.
34928: oikeutettuja edellä lueteltujen sotatoimiyhty-              Selvitysten perusteella sosiaali- ja terveysmi-
34929: mien joukko-osastoissa palvelleiden tapaan.             nisteriö laati hallituksen esityksen asiaa koske-
34930:    Sosiaali- ja terveysministeriön asettama rinta-      vaksi lainsäädännöksi. Sen mukaan vuoden 1998
34931: ma veteraanitunnusten selvitystyöryhmä selvitti         alusta tuli voimaan laki eräissä Suomen sotiin
34932: muistiossaan (STM 1990/19) mahdollisuudet rin-          liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutukses-
34933: tamaveteraanitunnusten myöntämisen laajenta-            ta ( 103911997). Lain tarkoituksena on mahdollis-
34934: miseen ja toisaalta tunnusten myöntämisen lo-           taa kuntootuspalvelujen järjestäminen niille
34935: pettamiseen. Huolimatta siitä, että työryhmä            eräissä vuosien 1939-1945 sotiin liittyneissä teh-
34936: katsoi useiden henkilöryhmien panoksen olleen           tävissä palvelleille, joilla ei ole rintamaveteraa-
34937: olennainen Suomen puolustustaistelussa, se ha-          nien kuntoutuksesta annetussa laissa edellytetty-
34938: lusi kuitenkin tunnustaa rintamalla taistelleille      jä rintamaveteraanitunnuksia. Heille ei myön-
34939: veteraaneille erityisaseman. Näillä henkilöillä on      netä erillisiä tunnuksia vaan todistus laissa tar-
34940: jo oikeus tunnuksiin. Sen vuoksi työryhmä pää-          koitettuun palvelukseen osallistumisesta.
34941: tyi esittämään, ettei tunnusten myöntämistä enää            Lain mukaan rintamaveteraanien kuntoutuk-
34942: laajenneta. Poikkeuksena olivat vain ne ulko-           seen rinnastettavaa kuntoutusta voidaan antaa
34943:                                        KK 721/1998 vp                                          3
34944: 
34945: muun muassa niille, jotka ovat vuosina 1945-   purkamiseen merivoimien alusyksiköissä tai
34946: 1952 puolustusvoimien alaisena osallistuneet   maamiinojen raivaukseen Pohjois-Suomessa.
34947: merimiinojen raivaukseen tai raivausesteiden
34948: 
34949:     Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1998
34950: 
34951:                                                Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
34952: 4                                            KK 721/1998 vp
34953: 
34954:                                          Tili Riksdagens Talman
34955: 
34956:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               beviljas frontmannatecken samt rätt till rehabili-
34957: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande               tering och frontpenning. Arbetsgruppen föreslog
34958: medlem av statsrådet översänt följande av riks-           också att beviljande av frontmannatecken, front-
34959: dagsman Liisa Hyssälä m.fl. undertecknade                 tjänsttecken och fronttecken upphör. Enligt det-
34960: spörsmål nr 721:                                          ta har förordningarna om frontveterantecken
34961:                                                           ändrats så, att beviljandet upphörde i slutet av
34962:           Ämnar Regeringen före hösten bereda             1994 utan att grunderna för beviljande utvidga-
34963:        förslag jämte paragrafer så, att behand-           des.
34964:        lingen av lagförslagen kan inledas i rask              Såsom arbetsgruppen konstaterade var Fin-
34965:        takt genast i början av höstsessionen eller        lands krig 1939-1945 s.k. totala krig, som drab-
34966:           är det Regeringens avsikt att än en             bade hela befolkningen hårt. Förutom frontvete-
34967:        gång fördröja behandlingen och skjuta              ranerna har många befolkningsgrupper utan tve-
34968:        upp den tili tiden efter valet?                    kan på ett avgörande sätt bidragit tili att Finland
34969:                                                           klarade sig ur krigen som en självständig stat.
34970:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             Trots det ansåg arbetsgruppen att andra grupper
34971: anföra följande:                                          inte skall jämställas med frontveteranerna och att
34972:                                                           det tydligt bör markeras att frontveteranerna har
34973:     Enligt förordningen om frontmannatecken               burit den tyngsta bördan i försvaret av vårt land.
34974: (772/1969) avses med frontman den som under                   Social- och hälsovårdsministeriet förordnade
34975: krigen 1939-1945 deltagit i de egentliga krigs-           den 20 september 1995 biträdande avdelnings-
34976: handlingarna inom försvarsväsendets trupper               chef Pekka Pitsinki att utreda och ge förs1ag tili
34977: såsom reservist, lantvärnsman eller frivillig eller i     åtgärder som behövs för bevi1jandet av ett sär-
34978: aktiv tjänst. 1 de egentliga krigshandlingarna an-        skilt teeken och anordnandet av rehabi1iterings-
34979: ses den ha deltagit, som bevisligen tagit del i           tjänster till vissa befolkningsgrupper som under
34980: strider inom trupper, hörande tili operativ enhet         krigstid och i direkt anslutning till kriget tjänst-
34981: med frontansvar eller inom dess område eller              gjort i särskilt tunga och farliga uppdrag närmast
34982: också i luftvärns- eller kusttrupper, inom sjö-           jämförbara med frontförhållanden.
34983: stridskrafternas fartygsenheter eller inom luft-               På grundval av utredningarna utarbetade so-
34984: stridskrafternas flygenheter. De som haft andra           cial- och hälsovårdsministeriet en regeringspro-
34985: uppdrag utanför den operativa enheten har inte             position med ett lagförslag, vilket resulterade i en
34986: ansetts höra tili dem som är berättigade tili teek-       lag om rehabi1itering för personer som tjänstgjort
34987: en på samma sätt som de personer som tjänst-               i vissa uppdrag under Fin1ands krig (1039/1997).
34988: gjort i ovan uppräknade truppförband inom de               Lagen trädde i kraft vid ingången av 1998. Avsik-
34989: operativa enheterna.                                       ten med lagen är att göra det möjligt att ordna
34990:     Den arbetsgrupp för utredande av frontvete-            rehabiliteringstjänster för de personer som
34991: rantecknen som social- och hälsovårdsministe-             tjänstgjorde i vissa uppdrag i anslutning till kri-
34992: riet tilisatt utredde isin promemoria (STM 1990/           gen 1939-1945 och som inte har de frontvete-
34993:  19) å ena sidan möjligheterna att utvidga bevil-          rantecken som förutsätts i lagen om rehabilite-
34994: jandet av frontveterantecknen och å andra sidan            ring av frontveteraner. Dessa personer kommer
34995: alternativet att inte längre bevilja några tecknen.        inte att beviljas särskilda tecken, utan deras del-
34996: Trots att arbetsgruppen ansåg att många grupper            tagandet i sådan tjänstgöring som avses i lagen
34997: har gjort en betydande insats i försvaret av vårt          påvisas med ett intyg.
34998: land, ville den dock placera de veteraner som                  Enligt lagen kan rehabilitering som motsvarar
34999: kämpat vid fronten i en särställning. Dessa perso-         rehabliteringen för frontveteraner ges bl.a. per-
35000: ner har redan rätt tili tecken. Därför beslöt ar-          soner som underställda försvarsmakten åren
35001: betsgruppen att föreslå att beviljandet inte utvid-        1945-1952 har deltagit i röjningen av sjöminor
35002:  gas. Undantag utgjorde endast de utlänningar              eller i desarmeringen av röjningshinder i sjö-
35003:  som frivilligt och bevisligen deltog i striderna. De      stridskrafternas fartygsenheter eller i röjningen
35004:  sistnämnda har enligt förordningen om front-              av landminor i norra Finland.
35005:  mannatecken för utlänningar (418/1992) kunnat
35006: 
35007:      Helsingfors den 29 juni 1998
35008: 
35009:                                                         Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
35010:                                             KK 722/1998 vp
35011: 
35012: Kirjallinen kysymys 722
35013: 
35014: 
35015: 
35016: 
35017:                                    Hannu Takkula /kesk: Kehitysaluepoliittisesta toimenpideohjel-
35018:                                       masta
35019: 
35020: 
35021:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
35022: 
35023:     Suomi eriarvoistuu ja keskittyy kiihtyvää         menpiteiden ns. Norjan mallin mukaan voitaisiin
35024: vauhtia. Palvelujen tarjonta ja saatavuus heik-       käyttää erityisten helpotusten myöntämistä hen-
35025: kenevät Pohjois-Suomen maakunnissa. Muutto-           kilöverotuksessa (esimerkiksi erityinen syrjäseu-
35026: liike kasvaa- erityisesti nuori ja koulutettu väki    tuvähennys), työnantajamaksujen poistoja,
35027: muuttaa eteläiseen Suomeen. Muuttoliike vie           opintolainojen anteeksiautoa ja korotettuja lap-
35028: mukanaan paljon osaamista. Taantuvat alueet           silisiä. Vastaavanlaisista toimenpiteistä Norjassa
35029: taantuvat entisestään.                                on saatu paljon myönteisiä tuloksia. Jo lyhyen
35030:     Alueellisessa kehityksessä ei ole lähiaikoina     ajan kuluessa on havaittu mm. kohdealueiden
35031: odotettavissa suoranaista suunnanmuutosta,jol-        väestömäärän kääntyneen selvään nousuun.
35032: lei tätä vahingollista keskittymiskehitystä saada         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35033: nopeasti hillityksi. Jotta koko maa voitaisiin pi-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35034: tää asuttuna ja yhteiskuntarakenne terveenä           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35035: myös Pohjois-Suomessa, tulee vakavasti harkita        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35036: erityisen toimenpideohjelman laatimista, ohjel-
35037: man, joka kohdeunetaan pahiten kärsineille                      Aikooko Hallitus ryhtyä perusteelli-
35038: alueille, ohjelman, jossa ennakkoluulottomastija             sesti selvittämään ns. Norjan mallin mu-
35039: määrätietoisesti haetaan keinoja niin työttömyy-             kaisen toimenpideohjelman käyttökel-
35040: den ja elinkeinoelämän elvyttämiseen kuin nuor-              poisuutta myös Suomessa ja ryhtymään
35041: ten, opiskelunsa loppuun saattaneiden nuorten                selvityksen jälkeen tarpeellisiin toimenpi-
35042: saamiseksi ja palaamiseksi kotiseuduilleen. Ve-              teisiin?
35043: rotuksellisten, alue- ja elinkeinopoliittisten toi-
35044:      Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1998
35045: 
35046:                                          Hannu Takkula /kesk
35047: 
35048: 
35049: 
35050: 
35051: 280043
35052: 2                                             KK 722/1998 vp
35053: 
35054: 
35055: 
35056: 
35057:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
35058: 
35059:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          dasta. Järjestelmä vaikeuttaisi myös etenkin
35060: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           nuorten ammatillista kehitystä, jonka edellytyk-
35061: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         senä on usein kokemusten hankkiminen eri työ-
35062: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannu              paikoista.
35063: Takkulan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen              Henkilöihin kohdistuva tukijärjestelmä on
35064: n:o 722:                                                kallis, eikä sen toteuttamiseen ole taloudellisia
35065:                                                         edellytyksiä. Tukijärjestelmän tulisi olla pitkä-
35066:            Aikooko Hallitus ryhtyä perusteelli-         kestoinen, mikä edelleen lisäisi siitä aiheutuvaa
35067:         sesti selvittämään ns. Norjan mallin mu-        taloudellista rasitusta ja kärjistäisi edellä kuvat-
35068:         kaisen toimenpideohjelman käyttökel-            tuja ongelmia.
35069:         poisuutta myös Suomessa ja ryhtymään               Kirjallisessa kysymyksessä mainitut Pohjois-
35070:         selvityksen jälkeen tarpeellisiin toimenpi-     Suomen alueet ovat Euroopan unionin rakenne-
35071:         teisiin?                                        rahastojen tavoite 6 -ohjelman piirissä. Tämän
35072:                                                         ohjelman kautta suunnataan vuonna 1999 päät-
35073:     Vastauksena esitän kunnioittaen seuraavaa:          tyvän viiden vuoden ohjelmakauden aikana esi-
35074:                                                         merkiksi Lappiin yhteensä noin 630 milj. mark-
35075:     Alueiden kehittämisestä annetun lain (1135/         kaa EU :n rakennerahastojen varoja, mikä koti-
35076: 1993) tavoitteena on edistää alueiden omaehtois-        maisen rahoituksen kanssa merkitsee arviolta
35077: ta kehittämistä ja alueellisesti tasapainoista kehi-    noin 1,5 mrd. markan panostusta. Tämän lisäksi
35078: tystä. Laki määrittelee neljä painopistettä näiden      Lappi kuuluu Interreg-alueeseen, jossa toteute-
35079: tavoitteiden saavuttamiseksi. Ensimmäinen pai-          taan kahta erillistä ohjelmaa. Näiden ohjelmien
35080: nopiste on alueiden väestön elinolojen ja tärkei-       avulla pyritään tukemaan sellaisia rakenteellisia
35081: den palveluiden saatavuuden turvaaminen. Toi-           muutoksia, joiden kautta syntyy pysyviä toi-
35082: sena keinona on turvata alueellisen kehityksen          meentulomahdollisuuksia asukkaille. Ohjelmat
35083: kannalta tarpeellinen perusrakenne. Edelleen            perustuvat pohjoisten alueiden vahvuuksien ja
35084: aluepolitiikan toimenpitein uudistetaan alueiden        erityisalasuhteiden hyödyntämiseen. Ohjelmas-
35085: tuotantorakennetta, parannetaan yritysten toi-          sa rahoitettavat hankkeet perustuvat laajaan yh-
35086: mintaedellytyksiä ja edistetään uusien työpaik-         teistyöhön, jolla varmistetaan toimenpiteiden
35087: kojen syntymistä. Neljäntenä painopisteenä on           laatu ja soveltuminen alueen tarpeisiin.
35088: alueiden talouden ja väestön osaamisen perustan            Sisäasiainministeriö asetti huhtikuussa 1997
35089: vahvistaminen.                                          asiantuntijatyöryhmän pohtimaan Pohjois-Suo-
35090:     Kirjallisessa kysymyksessä esitetty ns. Norjan      men kehitystä ja tekemään ehdotuksensa pitkän
35091: malli toteuttaisi lähinnä aluekehityslaissa mai-        aikavälin toimenpiteistä alueen kehittämiseksi.
35092: nittua ensimmäistä painopistettä. Keinoina olisi-       Työryhmän työ valmistui helmikuussa 1998.
35093: vat ensisijaisesti suoraan henkilöihin kohdistu-        Työryhmän ehdotusten painopiste on alueen kil-
35094: vat verotukselliset ja muut toimenpiteet. Alueel-       pailukykyynja väestön osaamiseen vaikuttavissa
35095: lisesti käytettyinä tällaiset toimenpiteet asettaisi-   toimenpiteissä. Erityisesti työryhmä on etsinyt
35096: vat kansalaiset eriarvoiseen asemaan asuinpai-          keinoja alueen luonnonvarojen käytön moni-
35097: kan mukaan. Tätä eriarvoisuutta korostaisi li-          puolistamiseksi ja uuden teknologian käyttöön-
35098: säksi alueellinen rajaus, joka jouduttaisiin välttä-    oton edistämiseksi. Työryhmän ehdotukset
35099: mättä tekemään.                                         muodostavat pohjan uuden EU:n rakennerahas-
35100:     Alueellisen kehittämisen tärkein tavoite on         tokauden ohjelmien toteuttamiselle ja kotimai-
35101: tarjota kansalaisille mahdollisuus saada työpaik-       sen rahoituksen suuntaamiselle.
35102: kaja sitä kautta riittävä toimeentulo. Henkilöitä          Hallitus katsoo, että aluepolitiikan tärkein ta-
35103: koskevan tukijärjestelmän käyttöönotto johtaisi         voite on saada aikaan sellaisia rakenteellisia
35104: aikaa myöten yhdyskuntarakenteen jäykistymi-            muutoksia, joiden avulla kehitysalueiden väes-
35105: seen, jos suosittaisiin asumista sellaisilla paikka-    tölle voidaan tarjota entistä monipuolisemmat
35106: kunnilla, joilla työpaikkojen syntyminen on hi-         mahdollisuudet työpaikan saantiin ja toimeentu-
35107:                                            KK 722/1998 vp                                            3
35108: 
35109: Ion hankkimiseen. Kirjallisessa kysymyksessä         jestelmässä on niin vakavia ongelmia, ettei halli-
35110: mainitun ns. Norjan malli ei toteuteta tätä tavoi-   tus katso aiheelliseksi valmistella sen mukaisia
35111: tetta. Lisäksi henkilöihin kohdistuvassa tukijär-    toimenpiteitä.
35112: 
35113:      Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1998
35114: 
35115:                                               Sisäasiainministeriöön määrätyn ministerin sijaisena
35116:                                                               sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
35117: 4                                             KK 722/1998 vp
35118: 
35119: 
35120: 
35121: 
35122:                                           Tili Riksdagens Talman
35123: 
35124:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             ren blir stelare, om man gynnar boende på såda-
35125: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande             na orter där arbetsplatser uppstår långsamt. Sys-
35126: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         temet försvårar också främst ungdomarnas yr-
35127: dagsman Hannu Takkula undertecknade spörs-              kesmässiga utveckling, emedan förutsättningen
35128: mål nr 722:                                             för denna oftast är att man skaffar sig erfarenhet
35129:                                                         av olika arbetsplatser.
35130:            Ämnar Regeringen grundligt utreda               Ett stödsystem som riktar sig till personer är
35131:         användbarheten av ett åtgärdsprogram            dyrt, och det finns inga ekonomiska förutsätt-
35132:         enligt den s.k. norska modellen även i          ningar för att genomföra ett sådant stödsystem.
35133:         Finland och efter utredningen vidta nöd-        Stödsystemet bör vara långvarigt, vilket ytterli-
35134:         vändiga åtgärder?                               gare ökar den ekonomiska belastning som syste-
35135:                                                         met medför och tillspetsar de ovan beskrivna
35136:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           problemen.
35137: anföra följande:                                           De regioner i norra Finland som nämns i det
35138:                                                         skriftliga spörsmålet omfattas av EU-struktur-
35139:    Syftet med lagen om regional utveckling              fondernas mål 6-program. Via detta program
35140: (1135/1993) är att främja utvecklingen av landets       riktas t.ex. till Lappland under den fem års pro-
35141: regioner genom deras egna initiativ och att balan-      gramperiod som upphör 1999 sammanlagt ca 630
35142: sera den regionala utvecklingen. Lagen definie-         milj. mk ur EU:s strukturfonder, vilket tillsam-
35143: rar fyra prioritetsområden för att dessa mål skall      mans med den inhemska finansieringen innebär
35144: uppnås. Till det första prioritetsområdet hör att       en satsning på uppskattningsvis ca 1,5 mrd. mk.
35145: trygga utvecklingen av levnadsförhållandena för         Utöver detta hör Lappland till Interreg-området,
35146: regionernas befolkning och tillgången till service      där två separata program genomförs. Med hjälp
35147: som är viktig för den. Till det andra hör a tt trygga   av dessa program strävar man efter att stöda
35148: den infrastruktur som behövs för den regionala          sådana strukturella förändringar, genom vilka
35149: utvecklingen. Vidare förnyas med hjälp av regio-        permanenta utkomstmöjligheter för invånarna
35150: nalpolitiska åtgärder regionernas produktions-          uppkommer. Programmen grundar sig på de
35151: struktur, förbättras företagens verksamhetsbe-          nordliga regionernas starka sidor och på utnytt-
35152: tingelser och främjas uppkomsten av nya arbets-         jandet av särförhållanden. Projekten som finan-
35153: platser. Till det fjärde prioritetsområdet hör att      sieras inom ramen för programmet grundar sig
35154: stärka grunden för regionernas ekonomi och be-          på ett omfattande samarbete genom vilket kvali-
35155: folkningens kunnande.                                   teten på åtgärderna och deras lämplighet för regi-
35156:    Den s.k. norska modellen som föreslagits i det       onens behov säkerställs.
35157: skriftliga spörsmålet skulle främst realisera det          Inrikesministeriet tillsatte i april 1997 en ex-
35158: första prioritetsområdet som nämns i lagen om           pertgrupp för att dryfta norra Finlands utveck-
35159: regional utveckling. Metoderna för detta är i           ling och utarbeta ett förslag tili åtgärder för regi-
35160: första hand skattemässiga och andra åtgärder            onens utveckling på lång sikt. Arbetsgruppens
35161: som direkt riktar sig till personer. När åtgärder       arbete blev fårdigt i februari 1998. Det viktiga i
35162: av detta slag används regionalt försätts medbor-        arbetsgruppens förslag är de åtgärder som påver-
35163: garna i olikvärdig ställning beroende på bonings-       kar regionens konkurrensförmåga och befolk-
35164: orten. Denna olikvärdighet framhävs dessutom            ningens kunnande. Arbetsgruppen har i synner-
35165: av den regionala avgränsning som nödvändigtvis          het försökt hitta metoder att göra utnyttjandet av
35166: måste göras.                                            regionens naturtillgångar mångsidigare och
35167:    Det viktigaste målet för den regionala utveck-       främja ibruktagandet av ny teknologi. Arbets-
35168: lingen är att erbjuda medborgarna möjlighet att         gruppens förslag bildar en grund för förverkli-
35169: få en arbetsplats och på det sättet en tillräcklig      gandet av program under den nya EU-struktur-
35170: utkomst. Ibruktagandet av ett stödsystem för            fondsperioden och för styrningen av inhemsk
35171: personer leder med tiden tili att samhällsstruktu-      finansiering.
35172:                                           KK 722/1998 vp                                               5
35173: 
35174:    Regeringen anser att regionalpolitikens vikti-   med den i det skriftliga spörsmålet nämnda s.k.
35175: gaste mål är att åstadkomma sådana strukturella     norska modellen. Dessutom förekommer det så
35176: förändringar med hjälp av vilka befolkningen        allvarliga problem i ett stödsystem riktat tili per-
35177: inom utvecklingsområdena kan erbjudas allt          soner att regeringen inte anser det motiverat att
35178: mångsidigare möjligheter att få en arbetsplats      bereda några åtgärder i enlighet med systemet.
35179: och skaffa sig utkomst. Detta mål uppnås inte
35180:      Helsingforsden 29 juni 1998
35181: 
35182:                                                 Ställföreträdare för ministern i inrikesministeriet,
35183:                                                                 inrikesminister Jan-Erik Enestam
35184:                                               KK 723/1998 vp
35185: 
35186: Kirjallinen kysymys 723
35187: 
35188: 
35189: 
35190: 
35191:                                      Klaus Bremer /r: Liikenneministeriön ilmailualan koulutuksesta
35192: 
35193: 
35194:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
35195: 
35196:     Päinvastoin kuin maantieliikenteessä liiken-         sa viranomaisen kysymyksissä on vaana vas-
35197: neministeriön alaisessa ilmaliikenteessä lupakir-        tauksia! Esimerkiksi aerodynamiikan kysymyk-
35198: jatutkinnot on tänä vuonna keskitetty Ilmailulai-        sen kohdalla oppilaan (lentokoneinsinööri) on
35199: toksen (ILL) monopoliksi. Ilmailuviranomaisel-           pitänyt vääntää rautalangasta ja oppikirjasta vi-
35200: la on kysymyspankki, jonka sisältöä ei anneta            ranomaiselle, että ILL:n vastaus on päin honkia.
35201: lentokouluille eikä lennonopettajille.                   ILL:n ammattitaidosta tämä on tosin liiankin
35202:     Kysymykset on laadittu JAR-syllabuksista             usein toistuva esimerkki.
35203: (luettelo opetettavista aiheista). Kuitenkaan ei             Alan koulutuksesta vastaavat ovat olleet yh-
35204: ole olemassa minkäänlaista osaamistasovaati-             teydessä ILL:een, mutta tavan mukaan sieltä ei
35205: musta siitä, kuinka "syvälle" kussakin aiheessa          tulla milliäkään vastaan.
35206: kullakin koulutustasolla mennään. Missään vi-                Yhteiset JAR/FCL-vaatimukset ja niihin liit-
35207:  ranomaisen dokumentissa ei opettajalle eikä op-         tyvä kysymyspankki on muualla Euroopassa
35208: pilaalle esitetä aiheen käsittelysyvyyttä. Esimerk-      vasta tekeillä, mutta niiden valmistumisesta ei ole
35209:  kinä voisi mainita aerodynamiikan tai sääopin           vielä tietoakaan. Muissa JAR-maissa nämä syl-
35210:  tai vaikkapa lentokoneiden rakenteet ja huollon         labukset ja viranomaiskokeet otetaankin käyt-
35211: -jokaisessa löytyy vilisemällä osa-alueita, joita        töön vasta vuosina 1999-2001. Osaamistaso oli
35212:  yksin voisi opettaa vaikka viikon. Nyt ei ole           esillä, kun JAR/FCL-vaatimuksia laadittiin,
35213:  minkäänlaista ohjetta siitä, mitä asioita olisi         mutta jäsenvaltiot eivät päässeet niistä yksimieli-
35214:  säästettävä Iiikennelentäjävaiheeseen, vai tulee-       syyteen, joten ainoastaan syllabukset dokumen-
35215:  ko kaikki ottaa esille jo yksityislentäjätasolla!       toitiin ja allekirjoitettiin. Jälleen kerran ILL ho-
35216:      Aiemmin ILL:lla oli selkeä tiedote, TRG TR-         sui JAR-säännöillä liikkeelle ennenaikaisesti-
35217:  4, jossa oli esitetty osaamisvaatimukset (tasot A,      aivan kuten korjaamo- ym. määräyksillä - ai-
35218:  B ja C). Nyt tämä ei ole enää voimassa eikä uutta       heuttaen korvaamattomia taloudellisia menetyk-
35219:  ole laadittu. Oppilaat, ja myös opettajat, ovat         siä hallinnonalansa asiakkaille. Nyt lennonopet-
35220:  viranomaisen armoilla. Koekysymykset on tehty           tajat ovat voimattomia, mutta oppilaille seura-
35221:  viranomaisen toimesta. Tekijästä riippuen pai-          ukset ovat kaikkein epäoikeudenmukaisimmat.
35222:  notukset ja syvyys voivat olla ihan jotain muuta            Asiaan kuuluu lisäksi, että moni ILL:n virka-
35223:  kuin mitä pitkäaikaisella kokemuksella varustet-        mies tekee firabelina opetustöitä erinäisissä len-
35224:  tu opettaja on oppilaalleen antanut.                    tokouluissa. Koska ko. virkamies melko varmas-
35225:      Onhan tilanne perin nurinkurinen, kun kaikis-       ti tuntee viranomaiskokeen kysymykset ainakin
35226:  sa muissa oppilaitoksissa julkistetaan kirja tai        oman aineensa kohdalla- on saattanut itse laa-
35227:  moniste, jonka sisältö on osattava, tai osaamis-        tiakin ne- niin mitä takeita on tasapuolisuudes-
35228:  vaatimukset määritellään jollain muulla tavalla         ta eri lentokoulujen välillä?
35229:  selkeästi. Jopa yliopistoon on pääsyvaatimukset             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35230:  julkistettu, jotta erilaisista kouluista tulevat voi-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35231:  vat valmentautua niiden mukaan.                         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35232:      ILL:n viranomaistapa johtaa siihen, ettei esi-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35233:  merkiksi koetuloksesta voi millään tavalla rekla-
35234:  moida, kun ei ole minkäänlaista dokumenttia,                       Hyväksyykö Hallitus liikenneministe-
35235:  mihin vedota. Niinpä on sattunut tapauksia,jois-                riön alaisen Ilmailulaitoksen häikäile-
35236: 
35237: 280043
35238: 2                                      KK 723/1998 vp
35239: 
35240:       mättömän monopolistisen viranomais-                   mitä Hallitus tekee ilmailualan koulu-
35241:       vallan myös koulutusasioissa -eletään-             tusvalvonnan saattamiseksi liikennemi-
35242:       hän sentään vuotta 1998 -ja                        nisteriön hallinnonalan yleisen periaate-
35243:                                                          linjan mukaiseksi?
35244: 
35245:     Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1998
35246: 
35247:                                        Klaus Bremer /r
35248:                                            KK 723/1998 vp                                              3
35249: 
35250: 
35251: 
35252:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
35253: 
35254:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       mutta saattavat sisältää samoja kysymyksiä, kos-
35255: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        ka lentoturvallisuushallinto on toimittanut omia
35256: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      kysymyksiään JAA:IIe käytettäväksi yhteisessä
35257: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-      JAA:n kysymyspankissa.
35258: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           Suomalaisissa PEL-määräyksissä (kuten
35259: 723:                                                 myös JAR-FCL-vaatimuksissa) julkaistut kuta-
35260:                                                      kin lupakirjanhaltijaa varten edellytetyt teoria-
35261:           Hyväksyykö Hallitus liikenneministe-       tietovaatimukset perustuvat kansainvälisen sivii-
35262:        riön alaisen Ilmailulaitoksen häikäile-       li-ilmailun yleissopimuksen liitteen 1 (ICAO
35263:        mättömän monopolistisen viranomais-           Annex 1) asettamiin vähimmäisvaatimuksiin,
35264:        vallan myös koulutusasioissa - eletään-       joiden mukaan "lupakirjan hakijan on osoitetta-
35265:        hän sentään vuonna 1998 -ja                   va omaavaosa ao. lupakirjan haltijalta vaaditta-
35266:           mitä Hallitus tekee ilmailualan koulu-     vaa tasoa olevat tiedot" määrätyistä ilmailuun
35267:        tusvalvonnan saattamiseksi liikennemi-        liittyvistä asioista.
35268:        nisteriön hallinnonalan yleisen periaate-         Tarkemmat vaatimukset teoriakoulutuksen
35269:        linjan mukaiseksi?                            sisällöstä ja vähimmäistuntimääristä on annettu
35270:                                                      uudempien PEL-määräysten liitteissä tai aikai-
35271:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         semmin eräistä alemmanasteisista lupakirjoista
35272: vasti seuraavaa:                                     erillisissä TRG-tiedotuksissa. Ansiolentäjän ja
35273:                                                      liikennelentäjän teoriakoulutuksen osalta ei ai-
35274:     Liikenneministeriö on hankkinut kysymyksen       emmin PEL-määräyksen lisäksi ole ollutjulkais-
35275: johdosta selvityksen Ilmailulaitoksen lentotur-      tuna suomalaista tarkempaa koulutusohjelma-
35276: vallisuushallinnolta.                                vaatimusta, vaan lentokoulut ovat laatineet
35277:     Kysymyksen perustelujen alkuosassa on vii-       ja lentoturvallisuushallinnossa hyväksyttäneet
35278: tattu ilmailuviranomaisen pitämiin lentolupakir-     omat ohjelmansa. Uusissa 14.2.1998 julkaistuis-
35279: jakurssien teoriakokeisiin ja niiden keskittämi-     sa PEL M2-3 ja PEL M2-5 määräyksissä koulu-
35280: seen Ilmailulaitoksen monopoliksi. Liikennemi-       tusohjelmalta edellytetään suomalaisten ilmailu-
35281: nisteriö on antamassaan vastauksessa kansan-         säännösten kouluttamista ja muilta osin viita-
35282: edustaja Klaus Bremerin kirjalliseen kysymyk-        taan suoraan JAR-FCL-vaatimuksissa julkais-
35283: seen n:o 713/1998 vp. esittänyt yksityiskohtaiset    tuihin teoriakoulutuksen sisältövaatimuksiin.
35284:  perustelut sille, miksi Suomessakin on pitänyt          Sitä kuinka syvällisesti kunkin eri lupakirjan
35285:  ottaa käyttöön kaikissa muissa ED-valtioissa        hakijalle (yksityis-/ansio-/liikennelentäjä) teoria-
35286:  pitkään käytössä ollut menettely,jossa ilmailuvi-   tiedot eri oppiaineista on koulutettava, ei ilmoi-
35287:  ranomainen pitää ennen lupakirjan myöntämistä       teta JAR-FCL-vaatimuksissa eikä vastaavissa
35288:  teoriakokeet ja miksi vain hyvin rajoitetun mää-    suomalaisissa lupakirjamääräyksissä, vaan vaa-
35289:  rän kysymyksiä sisältäviä kysymyssarjoja ei voi-    ditaan yleisesti, että hakija on esimerkiksi "osoit-
35290:  da julkaista tiedoksi lentokouluille ja lennon-     tanut hallitsevansa ansiolentäjäitä vaadittavat
35291:  opettajille ja sitä kautta oppilaille.              tiedot ao. asioissa". Lentokoulun sekä sen len-
35292:     Vastoin kysymyksen perusteluissa esitettyä       nonopettajien ja teoriakouluttajien asiana on
35293:  käsitystä lentoturvallisuushallinnon kysymys-       oma ta riittävä ammattipätevyys arvioida ja opet-
35294:  sarjaa ei ole laadittu "JAR-syllabuksista" (yh-     taa asiat ao. lupakirjan haltijalta edellytettävällä
35295:  teiseurooppalaisissa J AR-FCL-vaatimuksissa         tiedon ja taidon tasolla.
35296:  julkaistuista koultusohjelmista) eikä eurooppa-         Kansanedustaja Bremerin kysymyksen perus-
35297:  laisten ilmailuviranomaisten yhteistoimintaeli-     teluissa mainitsemaa "selkeää tiedotetta TRG
35298:  men JAA:n lupakirjakoekysymyssarjoista, vaan        TR -4" ei ole pystytty tunnistamaan. Hän tarkoit-
35299:  kysymyssarjat on laadittu sovittaen Suomessa        tanee vanhentunutta ja myöhemmin kumottua
35300:  tällä hetkellä voimassa oleviin lupakirjavaati-     yksityislentäjän koulutusohjetta TRG T 2-6,
35301:  muksiin (PEL-määräykset). JAA:n kokoamia            jossa oli käytetty osaamistasoryhmittelyä: A.
35302:  lupakirjakoekysymyssarjoja ei vielä ole julkaistu   Yleiskuvaus, B. Perustiedot, C. Tulkinta ja käyt-
35303:  edes ilmailuviranomaisille. Suomalaiset kysy-       tötaito/osaamiskoe ja D. Täydellinen kokonais-
35304:   myssarjat eivät perustu JAA:n kysymyksiin,         hallintalosaamiskoe. Tämäkin ryhmittely oli
35305: 4                                            KK 723/1998 vp
35306: 
35307: osoittautunut huonoksi, koska sen seurauksena          luviranomaisille ja ensimmäiset JAR-FCL:n mu-
35308: eräät lentokoulut eivät tarkistaneet koekysy-          kaiset lupakirjat voidaan myöntää vasta 1. 7.1999
35309: myksin lainkaan, oliko oppilas saavuttanut yksi-       jälkeen. Sitä vastoin useissa merkittävissä EU- ja
35310: tyislentäjäitä edellytettävät perustiedot tällaisia    JAA-valtioissa JAR-FCL:ää vastaavat koulu-
35311: edellyttävistä asioista.                               tus- ja lupakirjavaatimukset sekä ilmailuviran-
35312:    Lentoturvallisuushallinnon käyttämät kysy-          omaisen pitämät kokeet ovat olleet vaatimukse-
35313: myssarjat ovat laatineet lentoturvallisuushallin-      na vuosikausia ennen kuin JAR-FCL:n valmiste-
35314: non toimeksiannosta pitkäaikaisen kokemuksen           lutyö aloitettiin 1980-luvulla ECAC:ssa. Näiden
35315: omaavat lennonopettajat ja teoriakouluttajat           EU- ja JAA-valtioiden joukossa Suomi on ollut
35316: Itse laatimiensa kysymysten lisäksi he ovat käyt-      poikkeus vaatimustasoltaan helpompaan suun-
35317: täneet kysymyssarjassa suomalaisissa lentokou-         taan (vrt. EU:n vertaileva tutkimus vuosilta
35318: luissa aiemmin yleisesti käytössä olleita kysy-         1991-1993).
35319: myksiä ja eräiden muiden eurooppalaisten ilmai-            Kysymyksen perusteluissa esitetään väite, että
35320: luviranomaisten käyttämiä kysymyssarjoja. Eri          monen Ilmailulaitoksen virkamiehen toimiessa
35321: lupakirjan hakijoille asetetut kysymykset on so-       vapaa-aikanaan teoriaopettajana erinäisissä len-
35322: vitettu nimenomaan sille tietotasolle, jonka ao.       tokouluissa lentoturvallisuushallinnon teoriako-
35323: lupakirjanhaltijan tulee omata.                        keiden kysymykset olisivat heidän kauttaan epä-
35324:     Lukuisat eri lentokoulujen oppilaat ovat suo-      tasapuolisesti tällaisten lentokoulujen käytettä-
35325: rittaneet lentoturvallisuushallinnon järjestämät       vissä. Tähän lentoturvallisuushallinto toteaa,
35326: kokeet uusien kysymyssarjojen koekäyttöaikana          että tällä hetkellä teoriakoejärjestelmää hoitaa
35327: ja kokeen suoritusvaatimuksen voimaantultua            yksi koulutustarkastaja, joka kokoaa kysymys-
35328: 1.6.1998. Vastoin kysymyksen perusteluissa esi-        pankista kysymykset kuhunkin kokeeseen ja val-
35329: tettyä väitettä ei tähän mennessä ole esille tullut    voo sekä korjaa kokeet. Eräissä tapauksissa kou-
35330: yhtään tapausta, jossa kysymyksenasettelussa           luttajan pyynnöstä tehtävään nimetty lentotur-
35331: olisi havaittu virheellisiä kysymyksiä ja vääriä       vallisuushallinnon tarkastaja pitää ja valvoo ko-
35332: vastauksia. Lentoturvallisuushallinnon tietojen        keet jollakin lentoasemalla. Kukaan näistä tar-
35333: mukaan ja vastoin kysymyksen perusteluissa esi-        kastajista ei toimi opettajana missään lentokou-
35334: tettyä väitettä yksikään "lentokoneinsinööri" ei       lussa ja he toimivat tehtävässään virkavastuulla
35335: ole suorittanut tätä uutta lupakirjakoetta ja "jou-    antamatta tietoja koekysymyksistä lentokouluil-
35336: tunut vääntämään rautalangasta ja oppikirjasta         le.
35337: viranomaiselle oikeaa vastausta".                          Eräät Ilmailulaitoksen lennonjohtajat, me-
35338:     Jos jollakin kokeen suorittajalla olisi valitta-   teorologi ja muutama tarkastaja voivat harras-
35339: mista jonkin kysymyksen ja arvostelun oikeelli-        teenaan tai sivutoimisesti toimia lennonopettaji-
35340: suudesta, hänellä on tietysti oikeus reklamoida        na tai teoriaopettajinajoissakin ilmailukerhoissa
35341: asiasta kokeen pitäjälle tai lentoturvallisuushal-     tai lentokouluissa, mutta he pitävät oppiaineis-
35342: linnolle, jolloin asia selvitettäisiin. Yhtään täl-    taan omat kokeensa eikä heillä ole käytettävis-
35343: laista valitusta ei ole tehty, vaikka muutama ko-      sään lentoturvallisuushallinnon kysymyssarjoja.
35344: keensuorittaja onkinjoutunut uusimaan hylätyn              Liikenneministeriö katsoo Ilmailulaitoksen
35345: koesuorituksensa. Pääosa kokeensuorittajista on        lentoturvallisuushallinnon toimineen lupakirjoi-
35346: läpäissyt kokeen ensimmäisellä suorituskerralla,       hin liittyvissä teoriakokeiden järjestämisessä il-
35347: mikä osoittaa sen, ettei vaatimustasoa ole asetet-     mailulaissa, ilmailumääräyksissä sekä kansain-
35348: tu liian korkeaksi.                                    välisissä standardeissa ja yhteiseurooppalaisissa
35349:    Kysymyksen perusteluissa väitetään, että            JAR-FCL-vaatimuksissa ja menettelytapaoh-
35350: muissa JAA-maissa JAR-koulutussyllabukset ja           jeissa edellytetyllä tavalla pyrkien hoitamaan vel-
35351: viranomaiskokeet otetaan käyttöön vasta                voitteensa lupakirjaviranomaisena asiakkaiden-
35352: 1999-2001. Tähän on todettava, että Suomi              sa edun huomioon ottaen tasapuolisesti ja siten,
35353: kuten muutkaan JAA-valtiot eivät ole vielä to-         että suomalainen lentokoulutus ja ilmailulupa-
35354: teuttaneet 14.2.1997 julkaistuja JAR-FCL-vaati-        kirja edelleen hyväksytään lentotehtäviin tasa-
35355: muksia, koska ne tulevat siirtymäkauden jälkeen        vertaisena lupakirjana muiden kehittyneiden eu-
35356: voimaan vasta 1. 7.1999. J AA:n lupakirjakokeen        rooppalaisten ilmailuvaltioiden lupakirjojen rin-
35357: kysymyssarjoja ei vielä ole toimitettu edes ilmai-     nalla.
35358: 
35359:      Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 1998
35360: 
35361:                                                                         Liikenneministeri Matti Aura
35362:                                              KK 723/1998 vp                                             5
35363: 
35364: 
35365: 
35366:                                          Tili Riksdagens Talman
35367: 
35368:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       ens givits tillluftfartsmyndigheterna. De finländ-
35369: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         ska frågeserierna grundar sig inte på JAA:s frå-
35370: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       gor, men de kan innehålla samma frågor efter-
35371: man Klaus Bremer undertecknade spörsmål nr             som luftfartsinspektionens egna frågor har ställts
35372: 723:                                                   tili JAA:s förfogande för att kunna utnyttjas i
35373:                                                        JAA:s samfållda frågebank.
35374:           Godkänner Regeringen att Luftfarts-              De krav i de finländska PEL-föreskrifterna
35375:        verket, som lyder under trafikministeriet,      (liksom även i JAR-FCL-kraven) på teorikun-
35376:        utövar sin hänsynslösa monopolistiska           skap som ställs på innehavare av varje typ av
35377:        myndighetsmakt även i utbildningsfrå-           certifikat grundar sig på minimikraven i bilaga 1
35378:        gor-trots att man redan skriver år 1998         (ICAO Annex 1) tili Konventionen om interna-
35379:        -och                                            tionell civil luftfart. Enligt dessa minimikrav
35380:           vad gör Regeringen för att tillsynen         skall den som ansöker om certifikat kunna visa
35381:        över utbildningen på luftfartens område         att han/hon har kunskaper om vissa bestämda
35382:        skall bringas i överensstämmelse med de         luftfartsfrågor på den nivå som krävs av inneha-
35383:        allmänna principerna på trafikministeri-        vare av respektive certifikat.
35384:        ets förvaltningsområde?                             Närmare krav på innehållet och minimiantalet
35385:                                                        timmar i teoriundervisningen finns i bilagan tili
35386:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          de nyare PEL-föreskrifterna eller - i fråga om
35387: anföra följande:                                       certifikat av lägre grad- i särskilda TGR-med-
35388:                                                        delanden. Vad gäller teoriundervisningen för yr-
35389:    Trafikministeriet har med anledning av spörs-       kesflygare och trafikflygare har det inte tidigare
35390: målet inhämtat en redogörelse från Luftfartsver-       vid sidan av PEL-föreskriften offentliggjorts
35391: kets luftfartsinspektion.                              några preciserade finländska fordringar får ut-
35392:    1 första delen av spörsmålsmotiveringen hän-        bildningsprogrammen, utan flygskolorna har
35393: visas till de teoriprov som luftfartsmyndigheter-      gjort upp egna program och tillställt dem luft-
35394: na ordnar i samband med certifikatkurserna. Vi-        fartsinspektionen får godkännande. 1 de nya fö-
35395: dare hänvisas tili koncentrationen av dessa teori-     reskrifterna PEL M2-3 och PEL M2-5 av den 14
35396: prov till Luftfartsverkets monopol. Trafikminis-       februari 1998 förutsätts inlärning av de finländ-
35397: teriet har i sitt svar tili riksdagsman Klaus Bre-     ska luftfartsbestämmelserna och i övrigt hänvi-
35398: mers skriftliga spörsmål nr 713/1998 rd presente-      sas direkt tili de krav på innehåll i teoriutbild-
35399: rat en detaljerad motivering tili varför det i Fin-    ningen som offentliggjorts genom JAR-FCL-
35400: land har tagits i bruk ett förfarande som redan        kraven.
35401: länge varit i bruk i andra EU-länder. Enligt detta         Frågan om hur fördjupade teorikunskaperna
35402: förfarande anordnar luftfartsmyndigheten innan         för sökande av respektive typ av certifikat (pri-
35403: certifikat beviljas ett teoriprov, och eftersom frå-   vat-/yrkes-/trafikflygare) skall vara i olika läro-
35404: geserierna innehåller ett mycket begränsat antal       ämnen meddelas inte i JAR-FCL-kraven eller i
35405: frågor kan de inte ges till flygskolor och flyglära-   motsvarande finländska certifikatföreskrifter,
35406: re och därmed tili elever.                             utan det krävs allmänt att sökande t.ex. har visat
35407:    1 motsats tili uppfattningen i spörsmålsmoti-       sig behärska den kunskap som förutsätts av yr-
35408: veringen grundar sig luftfartsinspektionens frå-       kesflygare i vederbörande frågor. Det ankommer
35409: geserie inte på "JAR-syllabus" (utbildningspro-        på flygskolan och på dess flyglärare och teorilä-
35410: gram som offentliggjorts i de sameuropeiska            rare att införskaffa en tillräcklig yrkeskompetens
35411: JAR-FCL-kraven) och inte heller på de europeis-        för att kunna bedöma och lära ut kunskap och
35412: ka luftfartsmyndigheternas samarbetsorgan              skicklighet på den nivå som fordras av innehava-
35413: JAA:s frågeserier för certifikatprov, utan fråge-      re av vederbörande certifikat.
35414: serierna har skapats genom tillämpning av de               "Det tydliga meddelandet TRG TR-4" som
35415: certifikatkrav som för närvarande är i kraft i         riksdagsledamot Bremer nämner i spörsmåls-
35416:  Finland (PEL-föreskrifterna). De frågeserier för      motiveringen har inte kunnat identifieras. Han
35417:  certifikatprov som JAA insamlat har ännu inte         torde avse en föråldrad och sedermera upphävd
35418: 6                                             KK 723/1998 vp
35419: 
35420: utbildningsinstruktion för privatflygare, TRG T         eftersom de efter en övergångsperiod träder i
35421: 2-6, där det förekom en indelning i kunskapsni-         kraft först den 1 juli 1999. Frågeserierna för
35422: våer: A. Allmän beskrivning, B. Baskunskaper,           JAA:s certifikatprov har inte ens ännu tillställts
35423: C. Tillämpning och praktisk skicklighet/kompe-          luftfartsmyndigheterna och de första certifikaten
35424: tensprov och D. J::ullständiga helhetskunskaper/        i enliget med JAR-FCL kan beviljas först efter
35425: kompetensprov. Aven denna indelning hade vi-            den 1 juli 1999. Däremot har utbildnings- och
35426: sat sig vara dålig eftersom vissa flygskolor till       certifikatkrav som motsvarar JAR-FCL i flera
35427: följd av denna inte alls genom provfrågor kon-          betydande EU- och JAA-länder efterlevts i åra-
35428: trollerade om eleven hade baskunskaper som för-         tal före beredningen av JAR-FCL inleddes på
35429: utsätts av en privatflygare.                            1980-talet i ECAC. Detsamma gäller prov som
35430:    De frågeserier som luftfartsinspektionen an-         anordnas av luftfartsmyndigheten. Bland dessa
35431: vänder sig av har på uppdrag av luftfartsinspek-        EU- och JAA-länder har Finland utgjort ett un-
35432: tionen uppgjorts av flyglärare och teoriutbildare       dantag med sina lägre ställda krav (jfr EU :s jäm-
35433: med stor erfarenhet. Förutom de frågor de själva        förande undersökning från åren 1991-1993).
35434: uppgjort har de i frågeserien använt sig av frågor         I spörsmålsmotiveringen framförs ett påståen-
35435: som tidigare var i allmänt bruk i de finländska         de om att många av Luftfartsverkets tjänstemän,
35436: flygskolorna samt av frågeserier som används av         då de på sin fritid verkar som teorilärare i enskil-
35437: vissa andra europeiska luftfartsmyndigheter. De         da flygskolor, skapar orättvisa genom att tillstäl-
35438: frågor som ställs till sökande av olika typer av        la dessa flygskolor frågorna i luftfartsinspektion-
35439: certifikat har anpassats uttryckligen till den kun-     ens teoriprov. Till detta genmäler luftfartsin-
35440: skapsnivå som en innehavare av vederbörande             spektionen att det för tillfållet är endast en utbild-
35441: certifikat skall besitta.                               ningsinspektör som har hand om teoriprovsyste-
35442:    Elever från flera olika flygskolor har genom-        met. Det är denna inspektör som ur frågebanken
35443: gått prov som anordnats av luftfartsinspektionen        väljer ut frågor för vart och ett av proven, överva-
35444: under de nya frågeseriernas testperiod och även         kar proven och korrigerar dem. I vissa fall kan
35445: därefter sedan kravet på att genomgå provet             någon av luftfartsinspektionens inspektörer på
35446: trädde i kraft den 1 juni 1998. I motsats till          begäran av utbildaren utses att ordna och över-
35447: påståendena i spörsmålsmotiveringen har det             vaka proven på någon flygplats. lngen av dessa
35448: inte hittills framkommit ett enda fall av felaktiga     inspektörer fungerar som lärare i någon flygsko-
35449: frågor eller fel svar. Enligt de uppgifter som luft-    la, och de sköter sin uppgift under tjänsteansvar
35450: fartsinspektionen har till hands, och i motsats till    utan att tillställa flygskolorna uppgifter om prov-
35451: påståendena i spörsmålsmotiveringen, har inte           frågorna.
35452: en enda "flygplansingenjör" genomgått detta nya            Vissa av Luftfartsverkets flygledare, meteoro-
35453: certifikatprov och blivit tvungen att "enkelt och       loger och någon enstaka inspektör kan som sin
35454: lättfattligt ur läroboken ge myndigheten det rätta      hobby eller bisyssla fungera som flyglärare eller
35455: svaret".                                                teorilärare i någon flygklubb eller flygskola, men
35456:    Om någon av examinanderna skulle ha klago-           de anordnar egna prov i sina undervisningsäm-
35457: mål angående riktigheten i någon fråga eller i          nen och har inte tillgång till luftfartsinspektio-
35458: bedömningens, kan han/hon givetvis reklamera            nens frågeserier.
35459: saken hos examinatorn eller luftfartsinspektio-            Trafikministeriet anser att Luftfartsverkets
35460: nen, varvid saken utreds. Det har inte inlämnats        luftfartsinspektion i frågor som rör anordnande
35461: ett enda sådant klagomål även om några exami-           av teoriprov för certifikat har handlat i enlighet
35462: nander har varit tvungna att skriva provet på nytt      med luftfartslagen, luftfartsföreskrifterna, inter-
35463: efter underkänt resultat. De flesta examinander         nationella standarder, sameuropeiska JAR-
35464: har klarat provet i första försöket, vilket visar att   FCL-kraven och förfarandeinstruktionerna i
35465: kraven inte är för högt ställda.                        syfte att göra sin plikt som certifikatmyndighet
35466:    I spörsmålsmotiveringen påstås att JAR-exa-          genom att opartiskt beakta sina klienters behov
35467: mensfordringarna och myndighetsproven inte              och genom att eftersträva att finländsk flygut-
35468: tas i bruk i de andra JAA-länderna före 1999-           bildning erkänns på europeisk nivå och att fin-
35469: 2001. Kommentaren till detta blir att varken Fin-       ländskt flygcertifikat fortsättningsvis erkänns
35470: land eller de övriga JAA-länderna ännu har full-        vara likvärdigt med certifikaten i övriga utveck-
35471: följt JAR-FCL-kraven av den 14 februari 1997,           lade europeiska luftfartsnationer.
35472: 
35473:      Helsingfors den 25 juni 1998
35474: 
35475:                                                                              Trafikminister Matti Aura
35476:                                           KK 724/1998 vp
35477: 
35478: Kirjallinen kysymys 724
35479: 
35480: 
35481: 
35482: 
35483:                                   Klaus Bremer /r: Ilmailulaitoksen hallintotavoista
35484: 
35485: 
35486: 
35487:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
35488: 
35489:     Ilmailulaitoksen (ILL) koulutus- ja lupakirja-   oletteko siten lentoturvallisuushallinnon kannal-
35490: osasto pyysi 1.10.1997 mm. Suomen Ansiolentä-        ta tehtävään soveltuva henkilö."
35491: jät ry:ltä sekä erikseen majuri evp. Seppo Salpa-       Uskomaton lausunto ajassamme, vuonna
35492: karilta lausuntoa uusista tarkastuslentomää-         1998! Ja vielä viranomaisen lausuntona!
35493: räyksistä TRG Ml-5.                                     Silti se edustaa tyypillisellä tavalla ILL:n len-
35494:     Seppo Salpakari allekirjoitti Suomen Ansio-      toturvallisuushallinnon perusasennetta asiak-
35495: lentäjät ry:n puheenjohtajana ko. edunvalvonta-      kaisiinsa nähden. Sen muovaajina ovat tunnetus-
35496: yhdistyksen lausunnon 30.10. sekä oman henki-        ti Kari Ollilan lisäksi hänen esimiehensä, apulais-
35497: lökohtaisen, häneltä pyydetyn lausuntonsa            johtaja Kim Salonen ja osastopäällikkö Reijo
35498:  31.10.                                              Lamberg.
35499:     Seppo Salpakari haki sen jälkeen 31.12.1997         Liikenneministeri Aura on lähettänyt asiasta
35500:  vanhentuneen tarkastuslentäjän valtuutuksensa       paimenkirjeen ILL:Ile.
35501:  uusimista ILL:lta 20.3.1998. Salpakarilla olisi         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35502:  ollut tarkastuslentotehtäviä, mutta valtuutuksen    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35503:  uusintaa viivyteltiin syytä ilmoittamatta ILL:n     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35504:  lupakirjajaostolla aiheuttaen Salpakarille henki-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35505:  lökohtaista vahinkoaja toimeentulon menetystä.
35506:  Lopulta, useiden tiedustelujen jälkeen, jaosto                 Ummistaako Hallitus edelleen silmän-
35507:  vastasi hänelle 11.5.1998 jaostopäällikkö Kari              sä Ilmailulaitoksen täysin sopimattomille
35508:  Ollilan allekirjoituksella:                                 ja turmiollisille hallintotavoille, vai
35509:      "Lentoturvallisuushallinto on joutunut har-                mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
35510:  kitsemaan tarkastuslentotoiminnasta toimitta-               asiassa liikenneministeriön ja Ilmailulai-
35511:  manne lausunnon perusteella, ovatko vaikutti-               toksen vastaavien virkamiesten ojentami-
35512:  menne riittävät kyseisen tehtävän hoitamiseen ja            seksi?
35513: 
35514:      Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1998
35515: 
35516:                                            Klaus Bremer /r
35517: 
35518: 
35519: 
35520: 
35521:  280043
35522: 2                                         KK 724/1998 vp
35523: 
35524: 
35525: 
35526: 
35527:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
35528: 
35529:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      16, muutos 1 nojalla ja on harkinnassaan pääty-
35530: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       nyt Salpakarille myönteiseen ratkaisuun. Lento-
35531: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     turvallisuushallinto on lähettänyt Salpakarille
35532: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-     11.5.1998 päivätyn kirjeen, jossa hänelle on il-
35533: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o      moitettu, että hyväksytysti suoritetun tarkastus-
35534: 724:                                                lennon jälkeen ei ole estettä uusia hänen tarkas-
35535:                                                     tuslentäjän valtuutustaan. Kirjeessä viitataan
35536:           Ummistaako Hallitus edelleen silmän-      kirjallisessa kysymyksessä mainittuihin Salpaka-
35537:        sä Ilmailulaitoksen täysin sopimatomille     rin Suomen Ansiolentäjät ry:n puheenjohtajana
35538:        ja turmiollisille hallintotavoille, vai      ja toisaalta hänen henkilökohtaisesti Ilmailulai-
35539:           mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy     tokselle syksyllä 1997 antamiin lausuntoihin.
35540:        asiassa liikenneministeriön ja Ilmailulai-       Liikenneministeriö katsoo, että Ilmailulaitok-
35541:        toksen vastaavien virkamiesten ojentami-     sen lentoturvallisuushallinto ei ole sinänsä mene-
35542:        seksi?                                       tellyt virheellisesti Salpakarin tarkastuslentäjän
35543:                                                     valtuutuksen uusimisasiassa. Ministeriö on kui-
35544:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tenkin Ilmailulaitokselle 28.5.1998 lähettämäs-
35545: vasti seuraavaa:                                    sään kirjeessään kiinnittänyt Ilmailulaitoksen ja
35546:                                                     erityisesti sen lentoturvallisuushallinnon huo-
35547:    Liikenneministeriö on pyytänyt puheena ole-      miota siihen, että sen tulee lupaharkinnassaan
35548: vassa kirjallisessa kysymyksessä tarkoitetussa      noudattaa objektiivisuutta ja ettei lupaharkin-
35549: Seppo Salpakarin tarkastuslentäjän valtuutuk-       nan perusteeksi tule ottaa harkintavallan piiriin
35550: sen uusiruisasiassa Salpakarin liikenneministe-     kuulumattomia seikkoja, esimerkiksi hakijan
35551: riölle lähettämän 29.4.1998 päivätyn kirjeen pe-    esittämiä mielipiteitä. Asia on liikenneministe-
35552: rusteella Ilmailulaitokselta selvityksen 11.5.      riön näkemyksen mukaan jo loppuunkäsitelty
35553: 1998. Ilmailulaitoksen lentoturvallisuushallinto,   eikä näin ollen anna aihetta enempiin toimenpi-
35554: jonka toimialaan asian käsittely Ilmailulaitok-     teisiin. Liikenneministeriö ei ole muutoinkaan
35555: sessa kuuluu, antoi asiasta 18.5.1998 päivätyn      todennut Ilmailulaitoksen toimineen lainvastai-
35556: selvityksen, josta ilmenee lentoturvallisuushal-     sesti tai muuten virheellisesti sen hoitaessa siviili-
35557: linnon näkemykset Salpakarin tapauksesta ja          ilmailuun liittyviä viranomaistehtäviä. Ilmailu-
35558: lentoturvallisuushallinnon ratkaisujen perusteet.    laitos noudattaa toiminnassaan asianomaisia
35559:    Salpakari on 20.3.1998 hakenut Ilmailulaitok-     säännöksiä ja määräyksiä sekä pyrkii noudatta-
35560: selta tarkastuslentäjän valtuutuksen uusimista.      maan mahdollisimman hyvää hallintomenette-
35561: Ilmailulaitoksen lentoturvallisuushallinto on        lyä, jonka mukaisesti ratkaisut perustellaan re-
35562: harkinnut Salpakarin tarkastuslentäjän valtuu-       hellisesti ja avoimesti.
35563: tuksen uusimista ilmailumääräyksen PEL M2-
35564: 
35565:      Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 1998
35566: 
35567:                                                                       Liikenneministeri Matti Aura
35568:                                             KK 724/1998 vp                                               3
35569: 
35570: 
35571: 
35572: 
35573:                                         Tili Riksdagens Talman
35574: 
35575:    1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen          reskriften PEL M2-l6 beslutat bevilja Salpakari
35576: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           förnyad auktorisation. Luftfartsinspektionen
35577: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       har per brev daterat den II maj I998 meddelat
35578: dagsman Klaus Bremer undertecknade spörsmål           Salpakari att det inte efter utförd kontrollflyg-
35579: nr 724:                                               ning finns något hinder att förnya hans kontroll-
35580:                                                       flygarauktorisation. 1brevet hänvisas tili de utlå-
35581:           Blundar regeringen fortfarande för          tanden som avses i spörsmålet, dvs. ett utlåtande
35582:        Luftfartsverkets fullständigt otillbörliga     som Salpakari gett i egenskap av ordförande för
35583:        och ödesdigra myndighetspraxis, eller          Suomen Ansiolentäjät ry och utlåtanden som
35584:           vilka åtgärder vidtar Regeringen för        Salpakari personligen givit tili Luftfartsverket
35585:        att tillrättavisa de ansvariga tjänstemän-     under hösten I997.
35586:        nen vid trafikministeriet och Luftfarts-          Trafikministeriet anser att Luftfartsverkets
35587:        verket?                                        luftfartsinspektion inte har handlat i strid med
35588:                                                       föreskrifterna, och därmed inte heller förfarit
35589:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         inkorrekt i fråga om beviijandet av förnyad kon-
35590: anföra följande:                                      trollflygarauktorisation åt Salpakari. Ministeri et
35591:                                                       har dock i ett brev tili Luftfartsverket den 28 maj
35592:    Trafikministeriet har den II maj 1998 begärt       1998 fåst Luftfartsverkets och särskilt dess luft-
35593: en utredning från Luftfartsverket om den i spörs-     fartsinspektions uppmärksamhet på att Luft-
35594: målet avsedda frågan om Seppo Salpakaris an-          fartsverket vid prövning av ifrågavarande aukto-
35595: hållan om förnyad kontrollflygarauktorisation.        risations beviljande skall iaktta objektivitet i frå-
35596: Begäran om utlåtande gjordes på basis av ett brev     gor som faller under dess prövningsrätt utan att
35597: daterat den 29 april 1998 som Salpakari sänt tili     som grund för prövningen beakta aspekter som
35598: trafikministeriet. Luftfartsverkets luftfartsin-      faller utanför prövningsrätten. Saken är eniigt
35599: spektion, som har hand om behandlingen av             trafikministeriets uppfattning utagerad och ger
35600: ärendet vid Luftfartsverket, lade den 18 maj 1998     således inte anledning tili vidare åtgärder. Trafik-
35601: fram en utredning i ärendet. Av utredningen           ministeriet har inte heller i något annat fall funnit
35602: framgår luftfartsinspektionens syn på fallet          att Luftfartsverket skulle ha agerat lagstridigt
35603: Salpakari och grunderna för luftfartsinspektio-       eller i övrigt inkorrekt då det skött om sin myn-
35604: nens beslut.                                          dighetsuppgifter i anslutning tili civil luftfart.
35605:    Salpakari hade den 20 mars 1998 anhållit om        Luftfartsverket rättar sig i sin verksamhet efter
35606: att få förnya sin kontrollflygarauktorisation.        vederbörliga bestämmelser och föreskrifter och
35607: Luftfartsverkets luftfartsinspektion har prövat       eftersträvar ett så gott förvaltningsförfarande
35608: förnyandet av Salpakaris kontrollflygarauktori-       som möjligt, vilket innebär att besluten motive-
35609: sation och har med stöd av ändring 1 i luftfartsfö-   ras ärligt och öppet.
35610: 
35611:      Helsingfors den 3 juli 1998
35612: 
35613:                                                                            Trafikminister Matti Aura
35614:                                            KK 725/1998 vp
35615: 
35616: Kirjallinen kysymys 725
35617: 
35618: 
35619: 
35620: 
35621:                                   Anne Knaapi /kok: Vanhusten asuntojen korjaamisesta
35622: 
35623: 
35624: 
35625:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
35626: 
35627:    Suomen väestörakenne vanhenee tulevaisuu-         naan markkaan viimevuotisesta 450 miljoonasta
35628: dessa kansainvälisestikin nopeaa vauhtia. Tämä       markasta.
35629: asettaa paineita mm. sosiaali- ja terveyspalvelui-       Myös avustuksen hakukäytäntöjä on uudis-
35630: den järjestämisen uudistamiselle ja ajanmukais-      tettu. Kun avustuksen haku aiemmin oli mahdol-
35631: tamiselle.                                           lista läpi vuoden, on hakuaika tänä vuonna rajat-
35632:     Hyvinvointipalveluiden järjestämistavan mo-      tu päättyväksi huhtikuun 15. päivänä. Tiedon vä-
35633: nipuolistamiseen on kiinnitettäväjatkossa entis-     littäminen hakuajan rajaamisesta kohderyhmäl-
35634: tä enemmän huomiota. Palvelutarjonnan kehit-         le on osoittautunut käytännössä mahdottomak-
35635: tämisessä on korostettava asiakaslähtöisyyttä ja     si. Järjestelmän toimivuus edellyttää selkeästi,
35636: kansalaisten näkemysten entistä parempaa huo-        että hakeminen on mahdollista silloin, kun tarve
35637: mioon ottamista. Erityisesti uusi teknologia voi     tulee esille.
35638: tuoda mukanaan mahdollisuuksia sosiaali- ja              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35639: terveyspalveluiden tehostamiseen ja modernisoi-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35640: miseen.                                              nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35641:     Uusi teknologia voi olla erinomainen apuväli-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35642: ne esimerkiksi vanhusten itsenäisen selviytymi-
35643: sen tukemisessa. Kodit ovat hoito- ja palveluym-               Mitä Hallitus aikoo tehdä vanhusten
35644:  päristöjä jo nyt sekä vielä useammin tulevaisuu-           itsenäistä asumista tukevan ja tarpeelli-
35645: dessa. On sekä ihmisten että yhteiskunnan kan-              seksi koetun asuntojen korjausrakenta-
35646: nalta järkevää luoda vanhusten itsenäiselle sel-            misen turvaamiseksi,
35647:  viytymiselle kotona mahdollisimman hyvät edel-                onko korjausavustukseen myönnetty
35648:  lytykset. Erityisesti vanhusten asuntojen korjaa-          määräraha Hallituksen mielestä nykyi-
35649:  minen on tärkeä osa vanhusten itsenäistä suoriu-           sellään riittävä vanhusten ja huonokun-
35650:  tumista korostavaa strategiaa.                             toisten asuntojen korjaamiseen itsenäistä
35651:     Vaikka korjausavustusten avulla toteutetut              selviytymistä tukevaksi, ja
35652:  muutostyöt vähentävät laitospaikkatarvetta ja                 mitä Hallitus aikoo tehdä korjaus-
35653:  ovat siten yhteiskunnan kannalta varsin edulli-            avustuksen epäonnistuneiksi koettujen
35654:  nen vaihtoehto vanhusväestön hoidon kannalta,              hakuaikojen poistamiseksi ja avustuksen
35655:  on määrärahoja korjausavustuksiin kuitenkin                myöntämisperusteiden väljentämiseksi
35656:  valtakunnallisesti vähennetty noin 250 miljoo-             tulevaisuudessa?
35657: 
35658:       Helsingissä II päivänä kesäkuuta 1998
35659: 
35660:                                           Anne Knaapi /kok
35661: 
35662: 
35663: 
35664: 
35665:  280043
35666: 2                                         KK 725/1998 vp
35667: 
35668: 
35669: 
35670: 
35671:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
35672: 
35673:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      violla on korjausavustukset siirretty. maksetta-
35674: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       vaksi valtion asuntorahaston varoista. Talousar-
35675: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     vion (momentti 35.45.60) mukaan saadaan
35676: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anne           vuonna 1998 myöntää valtioneuvoston hyväksy-
35677: Knaapin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        min perustein uusia avustuksia enintään 250 milj.
35678: n:o 725:                                            markkaa. Ensimmäisessä lisätalousarviossa
35679:                                                     myöntämisvaltuutta lisättiin 90 milj. markalla,
35680:           Mitä Hallitus aikoo tehdä vanhusten       joka valtuus on tarkoitettu käytettäväksi viime
35681:        itsenäistä asumista tukevan ja tarpeelli-    vuonna haettuihin avustuksiin.
35682:        seksi koetun asuntojen korjausrakenta-           Talousarviossa ei tarkemmin määrätä, mihin
35683:        misen turvaamiseksi,                         yksilöidympiin käyttötarkoituksiin avustuksia
35684:           onko korjausavustukseen myönnetty         myönnetään. Tästä määrätään valtioneuvoston
35685:        määräraha Hallituksen mielestä nykyi-        päätöksellä. Määrärahasta karkeasti ottaen noin
35686:        sellään riittävä vanhusten ja huonokun-      puolet on viime vuosina myönnetty vanhusten ja
35687:        toisten asuntojen korjaamiseen itsenäistä    vammaisten asuntojen korjaustoimintaan, esim.
35688:        selviytymistä tukevaksi, ja                  vuonna 1996 tähän tarkoitukseen myönnettiin
35689:           mitä Hallitus aikoo tehdä korjaus-        avustuksia 230 milj. markkaa.
35690:        avustuksen epäonnistuneiksi koettujen            Asuntojen korjausavustuksiin osoitetut mää-
35691:        hakuaikojen poistamiseksi ja avustuksen      rärahat nostettiin aikaisempaa korkeammalle ta-
35692:        myöntämisperusteiden väljentämiseksi         solle kuluvan vuosikymmenen alkupuolella.
35693:        tulevaisuudessa?                             Suurelta osin syynä tähän oli rakennusalan huo-
35694:                                                     no työllisyystilanne. Tältä osin tilanne on helpot-
35695:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tunu!, joskin paikkakuntakohtaiset erot ovat
35696: vasti seuraavaa:                                    suuna.
35697:                                                          Avustuksen hakukäytännön uusiminen haku-
35698:    Asuntojen ja asuinrakennusten korjaustoi-        aikoineen kuluvana vuonna liittyy niukentunei-
35699: mintaan on vuosittain varattu määrärahoja val-       siin määrärahoihin. Määrärahojen oikeudenmu-
35700: tion talousarviossa ja lisätalousarvioissa. Vuon-    kainen kiintiöinti kuntien kesken ja hakijoitten
35701: na 1995 tarkoitukseen varattiin 330 milj. mark-      tasavertainen kohtelu edellyttävät valtakunnal-
35702: kaa, vuonna 1996 530 milj. markkaa ja vuonna         lista hakuaikaa.
35703: 1997 450 milj. markkaa. Vuoden 1998 talousar-
35704: 
35705:      Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta 1998
35706: 
35707:                                                                         Ministeri Sinikka Mönkäre
35708:                                            KK 725/1998 vp                                             3
35709: 
35710: 
35711: 
35712: 
35713:                                        Tili Riksdagens Talman
35714: 
35715:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen       330 miljoner mark för ändamålet, år 1996 530
35716: föreskriver har Ni, Fru Talman, tili vederböran-     miljoner mark och år 1997 450 miljoner mark. 1
35717: de medlem av statsrådet översänt följande av         1998 års budget har reparationsbidragen förts
35718: riksdagsman Anne Knaapi undertecknade spörs-         över för utbetalning av statens bostadsfonds me-
35719: mål nr 725:                                          del. Enligt budgeten (moment 35.45.60) får nya
35720:                                                      bidrag tili högst 250 miljoner mark beviljas enligt
35721:            Vad ämnar Regeringen göra för att         de grunder som statsrådet godkänt. I den första
35722:        säkerställa reparationsbyggande av bo-        tilläggsbudgeten ökades befogenheten att bevilja
35723:        städer som stöder åldringars självständi-     medel med 90 miljoner mark, som är avsedda att
35724:        ga boende och som upplevts vara behöv-        användas för bidrag som söktes i fjol.
35725:        ligt,                                             1 budgeten definieras inte närmare för vilka
35726:            är anslaget för reparationsbyggande       specifika bruksändamål bidragen beviljas. Detta
35727:        enligt Regeringens åsikt för närvarande       föreskrivs i statsrådets beslut. Av ans1aget har
35728:        tillräck1igt för ombyggnad av åldringars      grovt taget ungefår hälften under de senaste åren
35729:        bostäder och bostäder i dåligt skick så att   använts för reparation av åldringars och handi-
35730:        det hjälper vederbörande att reda sig         kappades bostäder, t.ex. beviljades 230 miljoner
35731:        sjä1v, och                                    mark år 1996 i bidrag för detta ändamål.
35732:            vad avser Regeringen att göra för att         Anslagen för reparation av bostäder höjdes i
35733:        s1opa de ansökningstider för reparations-     början av decenniet från den tidigare nivån. Det-
35734:        bidraget som upplevts som misslyckade         ta berodde i hög grad på den däliga sysselsätt-
35735:        och för att i framtiden bredda grunderna      ningssituationen i byggbranschen. I detta hän-
35736:        för beviljande a v bidraget?                  seende har 1äget förbättrats, även om det finns
35737:                                                      stora lokala skillnader.
35738:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            En förnyelse av praxis för ansökning om bi-
35739: anföra följande:                                     drag hänger samman med att anslagen i år blivit
35740:                                                      njuggare. Då anslagen måste fördelas rättvist på
35741:    Anslag för reparation av bostäder och bo-         kommunerna och de sökande behandlas 1ikvär-
35742: stadshus har årligen reserverats i statsbudgeten     digt, måste ansökningstiden gälla hela 1andet.
35743: och i tilläggsbudgeterna. År 1995 reserverades
35744: 
35745:      Helsingfors den 1 juli 1998
35746: 
35747:                                                                          Minister Sinikka Mönkäre
35748:                                             KK 726/1998 vp
35749: 
35750: Kirjallinen kysymys 726
35751: 
35752: 
35753: 
35754: 
35755:                                    Liisa Hyssälä /kesk: Kotimaisen varhaisperunan tuotannosta
35756: 
35757: 
35758: 
35759:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
35760: 
35761:    Kotimaisen varhaisperunan tuottajat valitta-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35762: vat, että tavara ei kulje ja syynä on ulkomailta      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35763: tuotu halvempi peruna. Ala on hyvin sesonki-
35764: luonteinen. Alueilla, joilla varhaisperunaa viljel-             Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta löy-
35765: lään, se on tärkeä lisätulojen tuoja maatiloilla ja          dettäisiin keinot kotimaisen laadukkaan
35766: työllistävä tekijä, joten alan olemassaolo ja kehi-          varhaisperunan esteettömälle tielle kulut-
35767: tys on turvattava.                                           tajan pöytään, ja
35768:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-              että viljelijät saisivat hinnan, jolla pys-
35769: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-              tyvät kuluttajien tarpeita tyydyttämään?
35770: 
35771:      Helsingissä II päivänä kesäkuuta 1998
35772: 
35773:                                           Liisa Hyssälä /kesk
35774: 
35775: 
35776: 
35777: 
35778:  280043
35779: 2                                            KK 726/1998 vp
35780: 
35781: 
35782: 
35783: 
35784:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
35785: 
35786:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Ia varhaisperunalla yli hehtaari) ja viljelyyn on
35787: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           käytettävä sertifioitua tai siitä enintään kerran
35788: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         tilalla lisättyä siementä. Tuen suuruuteen vaikut-
35789: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hys-         taa perunan kirjallinen markkinointisopimus.
35790: sälän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          Vuonna 1997 tukea on maksettu 42,8 milj. mark-
35791: 726:                                                    kaa 18 377 hehtaarin alalle. Muiden maatalous-
35792:                                                         tuotteiden tavoin varhaisperunan viljelijät ovat
35793:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta löy-         oikeutettuja markkinointia varten perustettujen
35794:        dettäisiin keinot kotimaisen laadukkaan          tuottajaryhmien tukeen. Lisäksi valtio tukee ko-
35795:        varhaisperunan esteettömälle tielle kulut-       timaisen ruokaperunan menekin edistämistä
35796:        tajan pöytään, ja                                vuosittain noin 2,5 milj. markalla, josta huomat-
35797:           että viljelijät saisivat hinnan, jolla pys-   tava osa kohdentuu varhaisperunalle.
35798:        tyvät kuluttajien tarpeita tyydyttämään?             Vastaavan tyyppinen ongelma kohdattiin ko-
35799:                                                         timaisilla ranskanperunamarkkinoilla vuonna
35800:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            1997. Muista jäsenmaista voimakkaasti kasva-
35801: vasti seuraavaa:                                        neen ranskanperunan tuonnin aiheuttama mark-
35802:                                                         kinahäiriö oli esillä hallituksen EU-ministeriva-
35803:    Maa- ja metsätalousministeriöllä on käytettä-        liokunnassa 14 päivänä helmikuuta 1997. Minis-
35804: vissään vain rajoitetusti hallinnollisia keinoja,       terivaliokunta katsoi, että liittymissopimuksen
35805: joilla voidaan helpottaa kotimaisen varhaisperu-         147 artiklan käyttäminen on liian raskas toimen-
35806: nan menekkivaikeuksia. Ulkomaisen perunan               pide ulkomaisen ranskanperunan aiheuttaman
35807: tuontia ei voida rajoittaa, joten kotimaisen ja         häiriön poistamiseksi. Artiklan 147 suojatoimen-
35808: ulkomaisen perunan menekkiin vaikuttavat kau-           piteistä päättäminen edellyttää, että kyseessä pi-
35809: pan tarjonta ja kuluttajien ostotottumukset.            tää olla maatalouden alan vakava häiriö. Var-
35810:    Varhaisperunan viljelijälle, joka on merkitty         haisperunan menekkivaikeuksien ongelman var-
35811: kasvinsuojelurekisteriin, maksetaan perunan-             sinainen syy ei ole maataloudessa, vaan kaupan-
35812: tuotannon kansallista tukea. Tukeen oikeutta-            käynnissä.
35813: vanalueen on oltava yli kaksi hehtaaria (katetul-
35814: 
35815:      Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 1998
35816: 
35817:                                                           Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
35818:                                             KK 726/1998 vp                                                3
35819: 
35820: 
35821: 
35822: 
35823:                                          Tili Riksdagens Talman
35824: 
35825:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            stödet bör vara över två hektar (i fråga om tidig
35826: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            potatis under duk över en hektar) och certifierad
35827: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        sättpotatis eller därav en gång på gården förökad
35828: dagsledamot Liisa Hyssälä undertecknade spörs-         sättpotatis bör användas. Stödets belopp inver-
35829: mål nr 726:                                            kas av skriftligt marknadsföringsavtal om pota-
35830:                                                        tis. År 1997 betalades 42,8 milj. mark stöd för en
35831:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-        areal på 18 377 hektar. Liksom producenter av
35832:        sikt att vidta för att finna medel för att      andra jordbruksprodukter är också odlare av
35833:        Ieda inhemsk tidig potatis av god kvalitet      tidig potatis berättigade tiii stöd tili producentor-
35834:        utan hinder tili konsumentens bord, och         ganisationer som grundats för marknadsföring.
35835:           för att odlarna får ett pris med vilket de   Förutom stöder staten befrämjandet av avsätt-
35836:        kan tillfredsställa konsumenternas be-          ningen av inhemsk matpotatis årligen med ca 2,5
35837:        hov?                                            milj. mark, av viiken summa en väsentlig del
35838:                                                        allokeras tiii tidig potatis.
35839:    Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Ett motsvarande problem drabbade den in-
35840: framföra följande:                                     hemska marknaden av pommes frites 1997. Den
35841:                                                        störning på marknaden som uppstod på grund av
35842:    Jord- och skogsbruksministeriet har tili sitt       den ökade importen av pommes frites från andra
35843: förfogande endast begränsat administrativa me-         medlemsstater blev diskuterat i Regeringens EU-
35844: del, med vilka avsättningssvårigheter av inhemsk       ministerutskott den 14 februari 1997. Ministerut-
35845: tidig potatis kan underlättas. lmporten av ut-         skottet ansåg, att hänvisande tili artikel 147 är en
35846: ländsk potatis kan inte begränsas, och därför          för tung åtgärd för att avlägsna störningen på
35847: inverkas avsättningen av inhemsk och utländsk          marknaden förorsakad av pommes frites. Beslut
35848: potatis av handelns utbud och konsumenternas           om skyddsåtgärder med hänvisning tili artikel
35849: köpvanor.                                              147 förutsätter en störning inomjordbruksbran-
35850:    Tili odlare som odlar tidig potatis och som         schen. 1 fråga om avsättningssvårigheter av tidig
35851: upptas i växtskyddsregistret betalas nationellt        potatis är prob1emet inte förorsakat inom jord-
35852: stöd för potatisodling. Arealen som berättigar tili    bruksbranschen utan inom handeln.
35853: 
35854:      Helsingfors den 25 juni 1998
35855: 
35856:                                                         Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
35857:                                            KK 727/1998 vp
35858: 
35859: Kirjallinen kysymys 727
35860: 
35861: 
35862: 
35863: 
35864:                                   Liisa Hyssälä /kesk: Kotimaisen viihdekulttuurin arvostuksen pa-
35865:                                       rantamisesta
35866: 
35867: 
35868:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
35869: 
35870:    Suomalaisen viihdekulttuurin voima ja poten-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35871: tiaali olisi mahdollista valjastaa tuottamaan Suo-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35872: melle vientituloja. Tätä ei ole kuitenkaan Suo-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35873: messa riittävästi tiedostettu ja ideoitu. Työsarka   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35874: olisi mittaamattoman laaja: viihdekulttuurin
35875: alalla työskentelevien henkilöiden ammatillisen                Mikä on suomalaisen viihdekulttuurin
35876: osaamisen parantaminen, viihdekulttuurin ar-                fiskaalinen merkitys kotimaassa ja vien-
35877: vostuksen kohottaminen ja viihdekulttuurin                  nissä, ja
35878: mahdollisuudet työllistäjänä ja vientitulojen tuo-             mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta viihde-
35879: jana.                                                       kulttuurin asema, arvostus ja sen kaup-
35880:                                                             papoliittinen merkitys huomattaisiin?
35881:      Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1998
35882: 
35883:                                           Liisa Hyssälä /kesk
35884: 
35885: 
35886: 
35887: 
35888:  280043
35889: 2                                             KK 727/1998 vp
35890: 
35891: 
35892: 
35893: 
35894:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
35895: 
35896:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa               Vuoden 1995 tietojen mukaan Suomessa toimi
35897: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            14 191 kulttuuriteollisuuden toimialaan kuulu-
35898: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          vaa yritystä, joiden liikevaihto oli yhteensä
35899: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hys-          48 736 747 000 markkaa. Volyymiitään merkittä-
35900: sälän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           vimpiä näistä yrityksistä olivat kustannus- ja pai-
35901: 727:                                                     notoiminta, urheilu, viihde-elektroniikka, radio-
35902:                                                          ja tv-toiminta sekä rahapeli- ja vedonlyöntipal-
35903:           Mikä on suomalaisen viihdekulttuurin           velut. Nämä yritykset työllistivät yhteensä 68 100
35904:        fiskaalinen merkitys kotimaassa ja vien-          henkilöä ja niiden palkkamenot olivat
35905:        nissä, ja                                         8 891 221 000 markkaa. Tällä hetkellä erityisen
35906:           mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta viihde-       voimakkaasti kasvava ala on uusmediateolli-
35907:        kulttuurin asema, arvostus ja sen kaup-           suus,jonka liikevaihdon arvioidaan olleen vuon-
35908:        papoliittinen merkitys huomattaisiin?             na 1997 noin 500 miljoonaa markkaa.
35909:                                                               Opetusministeriö on kiinnittänyt huomiota
35910:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             alan kehitykseen ja yhteiskunnalliseen sekä ta-
35911: vasti seuraavaa:                                         loudelliseen merkitykseen asettamalla 13.3.1997
35912:                                                          kulttuuriteollisuustyöryhmän valmistelemaan
35913:     Viihdekulttuurin käsite ei ole tarkkarajaisesti      kulttuuripolitiikan kehittämistä kulttuuriteolli-
35914: määriteltävissä ja siten eroteltavissa kulttuurin        suuden näkökulmasta. Työryhmän tehtävänä
35915: koko toimialasta. Viihteen erottelu muusta kult-         on:
35916: tuurista on monella tavalla ongelmallista, koska              - Hahmottaa kulttuuriteollisuuden kan-
35917: siinä jouduttaisiin rajaamaan "korkean" ja "ma-          sainvälisiä näkymiä.
35918: talan" kulttuurin kategoriat, joiden kriteereistä             - Selvittää EU :n tämänhetkiset tavoitteet ja
35919: ja perusteista ei ole yksimielisyyttä ja joista on        projektit kulttuuriteollisuuden tukemiseksi.
35920: tästä syystä teoreettisella ja usein käytännöllisel-          - Kartoittaa suomalaisen kulttuuriteolli-
35921: läkin tasolla luovuttu. Useilla ns. perinteisillä         suuden nykytila ja kehitysnäkymät.
35922: taiteenaloilla on viihteellisiksi katsottavia ele-            - Tehdä toimenpide-esityksiä suomalaisen
35923: menttejä eikä perinteisesti viihteeksi luokiteltu         kulttuuriteollisuuden edistämiseksi yhteistyössä
35924: kulttuuritarjonta erilaisten kriteerien mukaan            muiden ministeriöiden kanssa.
35925: välttämättä eroa "korkeakulttuurista". Viihde-                - Tehdä esityksiä kulttuuripolitiikan uusiksi
35926: teollisuuden volyymitietoja ei ole myöskään ny-           linjauksiksi kulttuuriteollisuuden näkökulmas-
35927: kyisten tilastoluokitusten mukaan eritelty omak-          ta.
35928: si kokonaisuudekseen.                                         Työryhmän määräaika on 31.12.1999. Tanja
35929:     Hedelmällisenä lähtökohtana viihdekulttuu-            Kotron laatima työryhmän väliraportti: Kult-
35930: rin tarkastelussa voi toimia kulttuuriteollisuuden        tuuriteollisuuden kansainväliset suuntaviivat il-
35931: käsite. Kulttuuriteollisuudella tarkoitetaan kult-        mestyi vuonna 1997. Vuonna 1998 valmistellaan
35932: tuuristen merkitysten vaihdantaan perustuvaa              väliraportti, johon kootaan yhteistyössä Tilasto-
35933: tuotantoa. Tulevaisuudessa taiteen ja kulttuurin          keskuksen kanssa tietoja kulttuuriteollisuuden
35934: tuotanto ja vastaanottaminen tapahtuu ene-                taloudellisesta ja työllistävästä vaikutuksesta.
35935: nevästi kulttuuriteollisuuden kautta. Kulttuuri-          Samoin vuonna 1998 tehdään haastatteluihin
35936: nen vaihdan ta on kansantalouden potentiaalinen           perustuva laadullinen analyysi erityyppisten
35937: kasvualue, jolla tulee tulevaisuudessa olemaan            kulttuuriteollisuusyritysten kokemuksista. Kult-
35938:  myös yhä tärkeämpi taloudellinen merkitys.               tuuriteollisuustyöryhmän loppuraportti ilmestyy
35939:  Kulttuuriteollisuus on myös luonteeltaan hyvin           tammi-helmikuussa 1999 ja se on lausuntokier-
35940: työllistävää tuotantoa. Esimerkiksi Yhdysval-             roksella syksyllä 1998. Kulttuuriteollisuustyö-
35941:  loissa viihdeteollisuus lienee tällä hetkellä jo suu-    ryhmän työtä voi myös seurata verkossa, jossa
35942:  rin teollisuuden haara.                                  on tällä hetkellä loppuraportin dispositio ja jossa
35943:                                        KK 727/1998 vp                                          3
35944: 
35945: loppuraportti syksyllä 1998 rakentuu (http://   tekemällä ehdotuksia ja vastaamalla kulttuuri-
35946: www.minedu.fi/kupo/ky/kulttuuriteollisuus).     yrityksille suunnattuun kyselylomakkeeseen.
35947: Työhön voi osallistua kommentoimalla tekstiä,
35948: 
35949:     Helsingissä 6 päivänä heinäkuuta 1998
35950: 
35951:                                                         Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
35952: 4                                           KK 727/1998 vp
35953: 
35954: 
35955: 
35956:                                         Tili Riksdagens Talman
35957: 
35958:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          tor. Företagens omsättning var samman1agt
35959: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande           48 736 747 000 mark. Ser man till vo1ymen är
35960: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       företagen inom förlags- och tryckningsverksam-
35961: dagsman Liisa Hyssälä undertecknade spörsmål          het, idrott, underhållningselektronik, radio- och
35962: nr 727:                                               tv-verksamhet samt tjänster för penningspel och
35963:                                                       vadhållning de mest betydande. Dessa företag
35964:          Viiken fiskal betydelse har den finländ-     sysselsatte sammanlagt 68 100 personer och de-
35965:        ska underhållningskulturen i hemlandet         ras löneutgifter uppgick till 8 891 221 000 mark.
35966:        och i exporten, och                            Just nu är den nya mediaindustrin ett särskilt
35967:          vad tänker Regeringen göra för att få        kraftigt expanderande område med en omsätt-
35968:        underhållningskulturens ställning, upp-        ningen som för 1997 beräknas vara ca 500 miljo-
35969:        skattning och handelspolitiska betydelse       ner mark.
35970:        noterad?                                           Undervisningsministeriet har uppmärksam-
35971:                                                       mat utvecklingen inom denna bransch och den
35972:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         samhälle1iga och ekonomiska betydelsen av den
35973: anföra följande:                                      genom att 13.3.1997 tillsätta en arbetsgrupp för
35974:                                                       kulturindustrin som skall utforma den kulturpo-
35975:    Begreppet underhållningskultur kan inte defi-      litiska utvecklingen i kulturindustriellt perspek-
35976: nieras enligt skarpa gränser och så särskiljas från   tiv. Arbetsgruppen har till uppgift att:
35977: ku1turens hela område. Det är på många sätt               - Skissera upp de internationella utsikterna
35978: problematiskt att skilja underhållning från an-       inom kulturindustrin
35979: nan kultur, eftersom man då vore tvungen att              - Studera EU :s aktuella mål och projekt till
35980: avgränsa kategorierna "hög" och "1åg" ku1tur,         stöd för kulturindustrin
35981: om vars kriterier och grunder det inte råder en-          - Kartlägga den fin1ändska ku1turindustrins
35982: hällighet och vilka man därför på det teoretiska      nu1äge och trender
35983: och ofta också på det praktiska p1anet har avstått        - 1 samråd med andra ministerier komma
35984: ifrån. De flesta s.k. traditionella konstarter har    med förslag tili åtgärder för att främja den fin-
35985: element som kan betraktas som underhållning           ländska ku1turindustrin
35986: och det kulturutbud som traditionellt klassifice-         - Ur kulturindustrins perspektiv komma
35987: rats som underhållning en1igt olika kriterier skil-   med förs1ag till nya linjeva1 i ku1turpolitiken
35988: jer sig inte nödvändigtvis från "högkulturen".            Arbetsgruppens mandat löper ut den
35989: Några uppgifter om underhållningsindustrins           31.12.1999. Arbetsgruppens mellanrapport, ln-
35990: volym tas inte heller enligt nuvarande statistik-     ternationella rikt1injer för ku1turindustrin, som
35991: klassificering fram som en egen helhet.               skrivits av Tanja Kotro utkom 1997. År 1998
35992:    En utgångspunkt som kan vara fruktbar då           fårdigställs i samråd med Statistikcentralen en
35993: man granskar underhållningskulturen är begrep-        mellanrapport med samlade uppgifter om kul-
35994: pet kulturindustri. Med kulturindustri avses pro-     turindustrins ekonomiska och sysselsättande ef-
35995: duktion som grundar sig på utbyte av kulturella       fekt. 1år görs också en kvalitativ analys utgående
35996: betydelser. I framtiden kommer produktioneo           från intervjuer om vilka erfarenheter olika typer
35997: och konsumtionen av konst och kultur allt mer         av ku1turindustriföretag har. Ku1turindustriar-
35998: att ske via kulturindustrin. Det kulturella utbytet   betsgruppens slutrapport utkommer i januari-
35999: är ett potentiellt växande område inom national-      februari 1999 och är på remiss hösten 1998. Arbe-
36000: ekonomin som i framtiden också kommer att ha          tet i kulturindustriarbetsgruppen kan också föl-
36001: en allt viktigare ekonomisk betydelse. Kulturin-      jas på nätet där man just nu har slutrapportens
36002: dustrin karaktäriseras också av sin höga syssel-      disposition och i höst bygger upp sjä1va rappor-
36003: sättande effekt. Exempelvis i USA torde under-        ten (http://www.minedu.fi/kupo/ky/kulttuuri-
36004: hållningsindustrin för närvarande redan vara          teollisuus). Man kan medverka i arbetet genom
36005: den största industrigrenen.                           att kommentera texten, komma med förslag och
36006:     Enligt uppgifter för 1995 fanns det i Finland     svara på blanketten till kulturföretagen.
36007:  14 191 företag som hör tili kulturindustrins sek-
36008:      Helsingfors den 6 juli 1998
36009: 
36010:                                                                   Inrikesminister Jan-Erik Enestam
36011:                                           KK 728/1998 vp
36012: 
36013: Kirjallinen kysymys 728
36014: 
36015: 
36016: 
36017: 
36018:                                   Liisa Hyssälä /kesk: Hampaiden oikomishoidon saatavuuden pa-
36019:                                       rantamisesta
36020: 
36021: 
36022:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
36023: 
36024:    Tuoreen väitöskirjan mukaan lasten ja nuor-       rusteella saattaa todeta, että oikomishoito on
36025: ten hampaiden oikomishoito vaihtelee suuresti        STM:n mukaan perushoitoa, ja kunnan kuuluu
36026: eri kunnissa. Hoito voi olla täysin erilaista jopa   se kansanterveyslain nojalla järjestää. Näin ei
36027: naapurikunnissa. Suurissa kaupunkiterveyskes-        kuitenkaan kautta maan tapahdu, ja hoidotta
36028: kuksissa hoitoon mahtuvat vain vaikeimmat pu-        jäävät nekin, jotka lain mukaan olisivat siihen
36029: rennan poikkeamat. Pienissä maaseututerveys-         oikeutettuja.
36030: keskuksissa hoidetaan usein vain lieviä poikkea-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36031: mia, koska vaikeiden poikkeamien vaatima             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
36032: asiantuntemus puuttuu. Väitöskirjassa perään-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
36033: kuulutetaan oikomishoidon valintaan ja hoidon        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36034: tarpeen arviointiin valtakunnallisia suosituksia,
36035: joiden avulla lasten oikomishoitopalvelujen tar-               Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta tasa-
36036: jonta saataisiin tasapuolisemmaksi.                         arvo paranisi hampaiden oikomishoidon
36037:     Aikaisempaan oikomishoitoa koskeneeseen                 saatavuuden suhteen maan eri osissa?
36038: kirjalliseen kysymykseen saamani vastauksen pe-
36039: 
36040:      Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1998
36041: 
36042:                                          Liisa Hyssälä /kesk
36043: 
36044: 
36045: 
36046: 
36047:  280043
36048: 2                                            KK 728/1998 vp
36049: 
36050: 
36051: 
36052: 
36053:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
36054: 
36055:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          misessa on huomattavaa vaihtelua terveyskes-
36056: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           kusten välillä.
36057: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen            Terveyskeskuksista puolet järjesti vuonna
36058: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hys-         1997 oikomishoitoa potilaille, jotka hoidon tar-
36059: sälän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          veindeksillä arvoituna saivat pistearvon 7-10 eli
36060: 728:                                                    ensisijaisesti niille, joilla oli vaikea purentavirhe.
36061:                                                         Runsas viidennes antoi hoitoa potilaille, jotka
36062:            Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta tasa-       saivat pistearvon 6-6,5. Pieni osa terveyskes-
36063:         arvo paranisi hampaiden oikomishoidon           kuksista tarjosi hoitoa myös vähäisiin tai esteetti-
36064:         saatavuuden suhteen maan eri osissa?            siin ongelmiin, joiden pistearvo oli 2-5. Oiko-
36065:                                                         mishoidossa on siis sekä yli- että alihoitoa.
36066:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-               On selvää, että julkisin varoin oikomishoitoa
36067: vasti seuraavaa:                                        tulee antaa vain lääketieteellisesti perustelluista
36068:                                                         syistä. Hoitomenetelmien tulee olla sellaisia, jois-
36069:    Useissa selvityksissä on todettu, että maas-         ta on tieteellisesti tutkittua näyttöä hoidon vai-
36070: samme on alueellisia ja etenkin kuntakohtaisia          kuttavuudesta ja kustannuksista. Oikomishoi-
36071: eroja terveydenhuollon kustannuksissa, palvelu-         dosta on kysymyksen perusteluissa mainitun väi-
36072: jen yleisyydessä ja saatavuudessa, palveluraken-        töskirjatyön lisäksi käynnissä muitakin hankkei-
36073: teessa ja toimintatavoissa. Erot eivät selity erilai-   ta. Oikomishoidon hoitosuosituksen laatimisen
36074: sella palvelutarpeella, vaan pääasiassa erilaisista     valmistelu on aloitettu työryhmässä, jossa muka-
36075: hoitokäytännöistä ja palvelujen järjestämista-          na on mm. asiantuntija Stakesista. Myös sosiaali-
36076: voista. Sama koskee myös suun terveydenhuol-            ja terveysministeriön yhteistyössä Stakesin, pro-
36077: toa ja kysymyksessä esitettyä hampaiden oiko-           jektiin osallistuvien kuntien ja alan ammattijär-
36078: mishoitoa.                                              jestöjen kanssa käynnistämässä suun terveyden-
36079:     Kuten vastauksessani kirjalliseen kysymyk-          huollon kehittämishankkeessa käsitellään ham-
36080: seen n:o 1111/1997 vp olen todennut, hampaiden          paiden oikomishoitoa.
36081: oikomishoito on osa lasten ja nuorten normaalia             Edellytykset hampaiden oikomishoidon hoi-
36082: suun perusterveydenhoitoa, jota annetaan kai-           tokäytäntöjen yhtenäistämiseksi ovat näin ollen
36083: kissa terveyskeskuksissa. Oikomishoidon indi-           parantumassa. Tämä auttaa kunnallisia päätök-
36084: kaatiot ja hoitomenetelmät eivät ole vielä vakiin-      sentekijöitä ratkaisemaan tarpeellisen hoidon
36085:  tuneet. Tämän vuoksi oikomishoidon toteutta-           järjestämisen ja toteuttamisen.
36086: 
36087:      Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 1998
36088: 
36089:                                                                        Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
36090:                                             KK 728/1998 vp                                           3
36091: 
36092: 
36093: 
36094: 
36095:                                         Tili Riksdagens Talman
36096: 
36097:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Hälften av hälsovårdscentralerna ordnade
36098: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           1997 tandreglering för de patienter som bedömt
36099: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       enligt ett index för behov av vård fick poängvär-
36100: dagsman Liisa Hyssälä undertecknade spörsmål          det 7-10, dvs. i första hand för dem med svåra
36101: nr 728:                                               bettfel. En dryg femtedel gav vård tili patienter
36102:                                                       med poängvärdet 6---6,5. En liten del av hälso-
36103:            Vad ämnar Regeringen göra får att          vårdscentralerna erbjöd vård även på grund av
36104:        förbättra jämlikheten i fråga om tillgång      ringa eller estetiska problem, vars poängvärde
36105:        tili tandreglering i olika delar av landet?    var 2-5. När det gäller tandreglering finns det
36106:                                                       således både underskott och överskott.
36107:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            Det är klart att tandreglering som finansieras
36108: anföra följande:                                      med offentliga medel endast skall ges om det
36109:                                                       medicinskt sett finns grundad anledning därtill.
36110:    Enligt flera utredningar finns det i vårt land     När det gäller vårdmetoderna skall det finnas
36111: regionala och framför allt kommunvisa skilina-        vetenskapliga bevis i fråga om effekten och kost-
36112: der i fråga om kostnaderna för hälso- och sjuk-       naderna. Utöver den doktorsavhandling som
36113: vård, utbredningen av och tiligången på tjänster,     nämns i spörsmålet pågår även andra projekt
36114: servicestrukturen och verksamheten. Skilinader-       beträffande tandreglering. Beredningen av vård-
36115: na förklaras inte avolika behov av service, utan i    rekommendationer för tandreglering har inletts i
36116: huvudsak av olika vårdpraxis och sätt att ordna       en arbetsgrupp, där bl.a. en sakkunnig från Sta-
36117: tjänsterna. Samma gäller även för mun- och            kes medverkar. Tandreglering behandlas också i
36118: tandvård samt tandreglering, som nämns i spörs-       det utvecklingsprojekt får mun- och tandvård
36119: målet.                                                som social- och hälsovårdsministeriet inlett i
36120:    Somjag konstaterat i mitt svar på det skriftliga   samarbete med Stakes, de kommuner som deltar
36121: spörsmålet nr 1111/1997 rd är tandreglering en        i projektet och fackorganisationerna inom bran-
36122: del av den normala grundläggande mun- och             schen.
36123: tandvården för barn och ungdomar. Den utförs             Förutsättningarna för att förenhetliga vård-
36124: vid alla hälsovårdscentraler. Indikationerna och      praxis i fråga om tandreglering håller således på
36125: vårdmetoderna i fråga om tandregleringar har          att bli bättre, vilket hjälper kommunala besluts-
36126: ännu inte blivit vedertagna. Tili följd av detta      fattare att bestämma om ordnande och utföran-
36127: förekommer det märkbara variationer mellan            de av nödvändig vård.
36128: hälsovårdscentralerna.
36129: 
36130:      Helsingforsden 25 juni 1998
36131: 
36132:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
36133:                                               KK 729/1998 vp
36134: 
36135: Kirjallinen kysymys 729
36136: 
36137: 
36138: 
36139: 
36140:                                     Maija-Liisa Veteläinen /kesk ym.: Veteraanien kuntoutuspäivien
36141:                                        jaksottamisesta
36142: 
36143: 
36144:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
36145: 
36146:     Valtiovallan toimesta kuntoutetaan vuosit-          ja päättymään perjantaina. Lisäksi laitoksille tu-
36147: tain veteraaneja 190 miljoonalla markalla. Tällä        lisi maksaa vähemmän niiltä päiviltä, jolloin ve-
36148: summalla pääsee kuntoutukseen 30 000 veteraa-           teraanit eivät saa kuntoutusta. Näin säästyneillä
36149: nia. Yksi kuntoutusvuorokausi maksaa keski-             varoilla voitaisiin vuosittain kuntoututtaa suuri
36150: määrin noin 700 markkaa.                                määrä veteraaneja nykyistä useammin.
36151:     Veteraaneilta saamieni tietojen mukaan kun-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36152: toutuslaitokset jaksottavat kuntoutuksen alka-          tyksen 37 §:n I momenttiin viitaten esitämme
36153: maan keskellä viikkoa. Tällöin kahden viikon            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
36154: kuntoutusjaksolle tulee kaksi viikonloppua,jona         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36155: aikana ei anneta kuntoutusta. Nykyisen käytän-
36156: nön mukaan kuntoutuslaitoksille maksetaan                         Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
36157: luppopäivistä sama hinta kuin kuntoutuspäivis-                 ryhtyä käyttääkseen veteraanien kuntou-
36158: tä.                                                            tukseen varatut rahat mahdollisimman
36159:     Mielestäni valtiovallan tulisi antaa asiasta tar-          tehokkaasti jaksottamalla kuntoutuksen
36160: kempia määräyksiä ja edellyttää kuntoutuslai-                  siten, ettei tarpeettomia luppopäiviä tule,
36161: toksilta, että ne jaksottavat esimerkiksi kahden               ja maksamalla kuntoutuslaitoksille vä-
36162: viikon kuntoutusjakson alkamaan maanantaina                    hemmän tällaisista päivistä?
36163: 
36164:      Helsingissä II päivänä kesäkuuta I998
36165: 
36166:          Maija-Liisa Veteläinen /kesk      Juha Rehula /kesk               Anu Vehviläinen /kesk
36167: 
36168: 
36169: 
36170: 
36171: 280043
36172: 2                                          KK 729/1998 vp
36173: 
36174: 
36175: 
36176: 
36177:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
36178: 
36179:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Valtiokonttorijakaa kunnille lain 5 §:n mukai-
36180: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        sesti veteraanikuntoutukseen varatun määrära-
36181: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      han kunnissa asuvien veteraanien määrän suh-
36182: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Maija-Lii-      teessa.
36183: sa Veteläisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-       Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeet kuntou-
36184: myksen n:o 729:                                      tukseen kuuluvasta tutkimuksesta ja hoidosta
36185:                                                      täsmentävät annettuja säädöksiä kuntoutuksen
36186:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       järjestämisen ja sisällön osalta. Ohjeilta pyritään
36187:        ryhtyä käyttääkseen veteraanien kuntou-       vaikuttamaan siihen, että kuntoutuspaikan va-
36188:        tukseen varatut rahat mahdollisimman          linta, kuntoutusjakson pituus ja kuntoutusmuo-
36189:        tehokkaasti jaksottamalla kuntoutuksen        to on oikeassa suhteessa veteraanin yksilölliseen
36190:        siten, ettei tarpeettomia luppopäiviä tule,   kuntoutustarpeeseen.
36191:        ja maksamalla kuntoutuslaitoksille vä-           Kuntoutushakemukseen liitettävän lääkärin-
36192:        hemmän tällaisista päivistä?                  todistuksen perusteella veteraanit sijoitetaan 1-
36193:                                                      III toimintakykyluokkaan. Ensimmäiseen luok-
36194:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kaan kuuluvat iäkkäät veteraanit, joilla on iälle
36195: vasti seuraavaa:                                     tunnusomaisen sairauden tai vamman aiheutta-
36196:                                                      ma vaikea fyysisen tai psyykkisen toimintakyvyn
36197:     Rintamaveteraanien kuntoutustoimintaa sää-       häiriö. Näiden veteraanien kuntoutus toteute-
36198: televät laki rintamaveteraanien kuntoutuksesta       taan laitoskuntoutuksena hoito- tai kuntoutus-
36199: (1184/1988) ja siitä annettu asetus (1348/1988).     laitoksissa, sairaskodissa, sairaalan tai terveys-
36200: Lakia uudistettiin 17.12.1993 (1227 /1993) lisää-    keskuksen osastolla tai muussa toimintayksikös-
36201: mällä 1 §:n soveltamisalaan aviopuolison mah-        sä yhtäjaksoisena kuntoutuksena, johon kuuluu
36202: dollisuus osallistua kuntoutukseen yhdessä vete-     majoitus ja täysihoito. Toiseen toimintakyky-
36203: raanin kanssa. Samalla uudistettiin 4 §:ää siten,    luokkaan kuuluva veteraani on pääosin omatoi-
36204: että palvelun tuottajina voivat olla sairaanhoito-   minen, mutta tarvitsee avustusta päivittäisissä
36205: tai muut tutkimus- ja hoitolaitokset, terveyskes-    toiminnoissa, kuten ruokailu, pukeutuminen,
36206: kukset, yksityiset ammatinharjoittajat ja erikois-   henkilökohtainen hygienian hoito, liikkuminen
36207: sairaanhoitolaissa tarkoitetut sairaalat tai toi-    tai asioiminen kodin ulkopuolella. Toiseen toi-
36208: mintayksiköt. Sosiaali- ja terveysministeriö antoi   mintakykyluokkaan kuuluville veteraaneille
36209: määräyskokoelmassaan 1994:44 kyseisten lakien        suositellaan ensisijaisesti laitos- ja päiväkuntou-
36210: pohjalta laaditun ohjeen rintamaveteraanien          tusta sellaisissa laitoksissa, joilla on geriatriseen
36211: kuntoutukseen kuuluvasta tutkimuksesta ja hoi-       kuntoutukseen painottuvaa toimintaa. Kolman-
36212: dosta, joka tuli voimaan 1.1.1995. Asetus rinta-     teen toimintakykyluokkaan kuuluvat veteraanit
36213: maveteraanien kuntoutuksesta annetun asetuk-         ovat omatoimisia ja selviytyvät itsenäisesti päi-
36214: sen muuttamisesta (1041/1997) teki mahdollisek-      vittäisistä toiminnoistaan. Heidän sairautensa
36215: si aloitteen teon veteraanin suostumuksella kun-     on lääkityksen ja hoidon osalta tasapainossa.
36216: toutukseen hakeutumisesta omaiselle tai sosiaa-      !kääntymisen tuomia toimintavajavuuksia ei ole
36217: li- tai terveysviranomaiselle.                       selvästi havaittavissa. Kuntoutusmuotona suosi-
36218:     Kuntien asema on rintamaveteraanien kun-         tellaan avokuntoutusta, johon kuuluvat päivä-
36219: toutuksesta annetun lain mukaan keskeinen.           kuntoutus, kotikuntoutus sekä yksittäiset fysio-
36220: Lain 3 §:n mukaan kuntoutukseen otettavat hy-        terapian tai muun terapiamuodon hoitosarjat
36221: väksyy rintamaveteraanin asuinkunnan terveys-        A vokuntoutuksessa ovat lisääntyneet mm.
36222: lautakunta/monijäseninen toimielin tai sen mää-      psyykkisen kuntoutuksen hoitosarjat ja eri poti-
36223: räämä viranhaltija rintamaveteraanien kuntou-        lasryhmien sopeutumisvalmennuskurssit.
36224: tuksesta annetun lain 2 §:n ja hyväksymisestä           Valtiokonttori antaa veteraanien kuntoutuk-
36225: vahvistamiensa perusteiden ja ohjeiden mukai-        sesta annetun lain (1184/1988) 14 §:n nojalla vuo-
36226: sesti.                                               sittain ohjeet terveyskeskusta ylläpitäville kun-
36227:                                            KK 729/1998 vp                                                3
36228: 
36229: nille ja kuntayhtymille. Ne käsittelevät käytän-     ehtoisia harjoituksia, liikuntaa ja umtta ym.
36230: nön kysymyksiä kuntoutukseen hakemisesta,            Kuntoutusjaksojen merkitys on toisaalta myös
36231: kuntoutukseen lähettämisestä, valtion korvauk-       opettaa kunnon ylläpitämiseen tarvittavaa itse-
36232: sen suuruutta, maksamista sekä korvauksen käy-       hoitoa ja siihen liittyviä kuntouttavia toimenpi-
36233: tön valvontaa.                                       teitä.
36234:    Valvoakseen eri toimintakykyluokkiin kuulu-           Valtiokonttori kehottaa ohjeissaan kuntia ja
36235: vien veteraanien kuntoutusta antavien laitosten      kuntayhtymiä käyttämään ensisijaisesti lähimpiä
36236: tarkoituksenmukaisuutta ja hintatasoa suhtees-       soveltuvia kuntoutuslaitoksia, ja veteraanin lä-
36237: sa annettaviin palveluihin Valtiokonttori kilpai-    hettämisen kuntoutukseenjohonkin kotipaikka-
36238: luttaa kuntoutusyksiköiden hoitopäivähinnat          kunnalta kaukana sijaitsevaan kuntoutuslaitok-
36239: Kilpailutettaviin hintoihin sisältyvät myös mm.      seen täytyy olla perusteltavissa esim.lääketieteel-
36240: 14 päivän jaksoon kuuluvat kaksi lepopäivää.         lisillä tai kielellisillä syillä. Tällä toimenpiteellä
36241: Lepopäivät, jolloin ei suoriteta erityisiä kuntou-   mahdollistetaan omaisten yhteydenpito veteraa-
36242: tustoimenpiteitä, ovat tarkoituksenmukaisia          niinja parempi mahdollisuus esim. viikonloppu-
36243: myös kuntoutettavan elimistön tarvitsemalle le-      tapaamiseen.
36244: volle. Lepopäivien aikana voi myös jatkaa Oma-
36245:      Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 1998
36246: 
36247:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
36248: 4                                             KK 729/1998 vp
36249: 
36250: 
36251: 
36252: 
36253:                                           Tili Riksdagens Talman
36254: 
36255:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             En1igt 3 § godkänns en frontveteran för rehabili-
36256: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande              tering av hälsovårdsnämnden/ett kollegialt or-
36257: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-          gan i den kommun där han är bosatt eller av en av
36258: dagsman Maija-Liisa Vete1äinen m.fl. under-              nämnden/organet förordnad tjänsteinnehavare
36259: tecknade spörsmå1 nr 729:                                som kan besluta om godkännande för rehabilite-
36260:                                                          ring enligt de grunder och anvisningar som
36261:            Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-          nämnden/organet har fastställt. Grunderna och
36262:         ta för att de medel som reserverats för          anvisningarna skall basera sig på de urvalsprinci-
36263:         rehabiliteringen av veteraner skall använ-       per som nämns i 2 § lagen om rehabilitering av
36264:         das så effektivt som möjligt genom att           frontveteraner.
36265:         man periodiserar rehabiliteringen så att            1 enlighet med 5 § lagen om rehabilitering av
36266:         det inte uppstår onödiga spilldagar och          frontveteraner delar statskontoret till kommu-
36267:         genom att man till rehabiliteringsanstal-        nerna ut medel av det anslag som i statsbudgeten
36268:         terna betalar ut ett lägre belopp för dylika     reserverats för veteranrehabiliteringen. Beviljan-
36269:         dagar?                                           det av anslagsmedel grundar sig på antalet i kom-
36270:                                                          munen bosatta frontveteraner.
36271:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt               Social- och hälsovårdsministeriets anvisning-
36272: anföra följande:                                         ar om den undersökning och vård som ingår i
36273:                                                          rehabi1iteringen preciserar de bestämmelser som
36274:     Rehabiliteringen av frontveteraner regleras i        i lagar och förordningar reglerar ordnandet av
36275: lagen om rehabilitering av frontveteraner (1184/         och innehållet i rehabiliteringen. A vsikten är att
36276: 1988) och i förordningen om rehabilitering av            anvisningarna skall påverka valet av rehabilite-
36277: frontveteraner (1348/1988). När lagen revidera-          ringsställe, rehabiliteringsperiodens längd och
36278: des den 17 december 1993 (1227 /1993) fogades till       arten av rehabilitering på ett sådant sätt att dessa
36279: tillämpningsområdet (1 §) en bestämmelse en1igt          står i rätt proportion till veteranens individuella
36280: vilken en frontveterans äkta make kan delta i            behov av rehabilitering.
36281: rehabiliteringen tillsammans med veteranen.                 På basis av det läkarintyg som fogas till en
36282: Samtidigt reviderades 4 § så att serviceproducen-        rehabiliteringsansökan placeras veteranen bero-
36283: terna kan bestå av sjukvårdsanstalter eller andra        ende på sin funktionsförmåga i någon av k1asser-
36284: undersöknings- och vårdanstalter, hälsovårds-            na 1-III. Till klass I hör de veteraner i hög ålder
36285: centraler, självständiga yrkesutövare samt av så-        som till följd av en för åldern typisk sjukdom eller
36286: dana sjukhus och verksamhetsenheter som avses            skada har allvarliga störningar i den fysiska och/
36287: i lagen om specialiserad sjukvård. Social- och           eller psykiska funktionsförmågan. Rehabilite-
36288: hälsovårdsministeriet ga v i sin föreskriftssamling      ringen av dessa veteraner ordnas i form av an-
36289: 1994:44 en på basis av ovan nämnda lagar utar-           staltsrehabilitering på vård- eller rehabi1iterings-
36290: betad anvisning om den undersökning och vård             anstalter, sjukhem, avdelningar vid sjukhus eller
36291: som ingår i rehabiliteringen av frontveteraner.          hälsovårdscentraler eller vid andra verksamhets-
36292: SHM:s anvisning trädde i kraft den l januari             enheter. Rehabiliteringen sker under en oavbru-
36293: 1995. Genom förordningen om ändring av för-              ten period och i den ingår logi och helinackorde-
36294: ordningen om rehabilitering av frontveteraner            ring. Till klass II hör de veteraner som i huvudsak
36295: (1041/1997) kan en frontveteran som samtycker            klarar sig på egen hand, men som behöver hjälp i
36296: därtill godkännas för rehabilitering på grundval         de dagliga sysslorna, t.ex. i samband med målti-
36297: av ett initiativ av en anhörig till veteranen eller av   der, påk1ädning, skötseln av den personliga hy-
36298: en socia1vårdsmyndighet eller hälso- och sjuk-           gienen samt när det gäller att röra sig och sköta
36299: vårdsmyndighet.                                          ärenden utanför hemmet. För veteranerna i klass
36300:     1 enlighet med lagen om rehabilitering av            II rekommenderas i första hand anstalts- eller
36301: frontveteraner har kommunerna en central ställ-          dagrehabilitering på sådana anstalter som spe-
36302: ning när det gäller dessa rehabiliteringsfrågor.         cialiserat sig på geriatrisk rehabilitering. Till
36303:                                            KK 729/1998 vp                                              5
36304: 
36305: klass 111 hör de veteraner som som reder sig på      relation tili den service som ges tillämpar stats-
36306: egen hand och som självständigt klarar av de         kontoret ett anbudsförfarande gällande priserna
36307: dagliga sysslorna. Deras sjukdomar är i balans       per vårddag vid olika rehabiliteringsenheter. 1 de
36308: vad medicineringen och vården beträffar. Ål-         priser som konkurrensutsätts ingår också bl.a.
36309: dersrelaterade funktionsnedsättningar är inte        två vilodgar inom ramen för en 14 dagars rehabi-
36310: klart konstaterbara. För dessa veteraner rekom-      literingsperiod. Vilodagarna, under vilka kon-
36311: menderas öppenrehabilitering i form av dagreha-      kret rehabilitering inte står på programmet, är
36312: bilitering, hemrehabilitering samt fysioterapeuti-   ändamålsenliga också med tanke på den vila som
36313: ska eller andra typer av behandlingsserier. lnom     rehabiliteringsklientens kropp behöver. Under
36314: öppenrahabiliteringen har det blivit allt vanliga-   vilodagarna kan klienten fortsätta med övningar
36315: re med behandlingsserier i bl.a. psykisk rehabili-   på egen hand, motionera, simma etc. Ett syfte
36316: tering samt kurser i anpassningsträning för olika    med rehabiliteringsperioden är också att lära ut
36317: patientkategorier.                                   sådana självvårdande metoder och rehabiliteran-
36318:     Statskontoret meddelarmed stöd av 14 § lagen     de åtgärder som behövs för upprätthållandet av
36319: om rehabilitering av frontveteraner (1184/1988)      konditionen.
36320: årligen föreskrifter riktade tili de kommuner och        Statskontoret uppmanar i sina föreskrifter
36321: samkommuner som är huvudmän för hälso-               kommunerna och samkommunerna att i första
36322: vårdscentraler. 1 föreskrifterna behandlas prak-     hand anlita sådana lämpliga rehabiliteringsan-
36323: tiska frågor som rör ansökan om rehabilitering,      stalter som är belägna nära veteranernas hem.
36324: anvisandet av rehabilitering, beloppet av statens    Rehabiliteringsanstalter belägna på långt av-
36325: ersättningar, utbetalningen av ersättningar samt     stånd från veteranernas hemort bör i princip an-
36326: tillsynen över användningen av ersättningar.         litas endast när t.ex. medicinska eller språkrelate-
36327:     För att i fråga om de anstalter som erbjuder     rade orsaker föreligger. Härigenom har också de
36328: veteranrehabilitering i ovan beskrivna klasser       anhöriga möjlighet att hålla kontakt med vetera-
36329: 1-111 utreda ändamålsenligheten och prisnivån i      nen och att träffa honom bl.a. under veckosluten.
36330: 
36331:      Helsingforsden 25 juni 1998
36332: 
36333:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
36334:                                              KK 730/1998 vp
36335: 
36336: Kirjallinen kysymys 730
36337: 
36338: 
36339: 
36340: 
36341:                                     Maija-Liisa Veteläinen /kesk ym.: Talvi- ja jatkosotaan osallistunei-
36342:                                        den kuntoutuksesta
36343: 
36344: 
36345:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
36346: 
36347:    Viime vuosi oli Suomen kahdeksaskymmenes            taisella kuntoutusoikeudella. Tällaisia henkilöitä
36348: itsenäisyyden vuosi. Pahimpana uhkana itsenäi-         ei enää ole montaa. On paikallaan antaa valtio-
36349: syydellemme ovat olleet talvi- jajatkosota,joiden      vallan tunnustus heidän suurelle panokselleen
36350: aikana Neuvostoliitto yritti miehittää maamme.         maamme itsenäisyyden säilyttämisessä.
36351: Tuolloin luja maanpuolustustahto, kansallinen             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36352: yksimielisyys ja uhrautuvaisuus pelastivat itse-       tyksen 37 §:n I momenttiin viitaten esitämme
36353: näisyytemme. Sadattuhannet nuoret miehet uh-           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
36354: rasivat parhaita vuosia elämästään sodissa. Osa        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36355: heistä oli palveluksessa sotien alusta loppuun.
36356:    Sotilasvammalain mukaista vuosittaista kun-                   Onko selvitetty, kuinka monta miestä
36357: toutusta saa tällä hetkellä noin 32 000 jompaan-              on ollut palveluksessa sekä talvi- ettäjat-
36358: kumpaan tai kumpaankin sotaan osallistunutta                  kosodan ajan, ja
36359: sotainvalidia. Ne, joita ei ole luokiteltu sotainva-             aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
36360: lideiksi, saavat kuntoutusta harvemmin.                       siin,jotta nämä miehet saisivat vuosittai-
36361:    Valtion tulisi muistaa molemmat sodat koko-                sen kuntoutuksen, vaikka heitä ei olisi
36362: naisuudessaan läpikäyneitä veteraaneja vuosit-                luokiteltu sotainvalideiksi?
36363:      Helsingissä II päivänä kesäkuuta I998
36364: 
36365:           Maija-Liisa Veteläinen /kesk      Juha Rehula /kesk            Anu Vehviläinen /kesk
36366: 
36367: 
36368: 
36369: 
36370: 280043
36371: 2                                            KK 730/1998 vp
36372: 
36373: 
36374: 
36375: 
36376:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
36377: 
36378:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          1993:19) on tietoja noin 1 500 veteraanille suun-
36379: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          natusta otantatutkimuksesta, jossa vastaukset
36380: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        saatiin 1 250:ltä. Rintamapalvelusta ja sotakoke-
36381: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Maija-Lii-        muksista saatujen vastausten mukaan 45,5% oli
36382: sa Veteläisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-      osallistunut talvisotaan, 91,8% jatkosotaan ja
36383: myksen n:o 730:                                         19,8% Lapin sotaan. Kyselyyn vastanneista mie-
36384:                                                        histä kahdella kolmesta oli rintamapalvelusta
36385:            Onko selvitetty, kuinka monta miestä        vähintään kaksi vuotta, naisilla vastaavasti noin
36386:         on ollut palveluksessa sekä talvi- että jat-   40 %:lla yli yksi vuosi. Molempiin sotiin osallis-
36387:         kosodan ajan, ja                               tuneiden veteraanien tarkasta lukumäärästä ei
36388:            aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        ole saatavissa täsmällistä tietoa ilman erillistä
36389:         siin, jotta nämä miehet saisivat vuosittai-    selvitystä. Edellä esitettyjen prosenttilukujen
36390:         sen kuntoutuksen, vaikka heitä ei olisi        pohjalta voisi arviona olettaa, että ehkä neljän-
36391:         luokiteltu sotainvalideiksi?                   nes vielä elossa olevista veteraaneista olisi ollut
36392:                                                        sekä talvisodassa että jatkosodassa. Talvisotaan
36393:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           osallistuneiden ikäluokkien osalta poistuma on
36394: vasti seuraavaa:                                       keskimääräistä suurempi.
36395:                                                            Veteraanikuntoutus täydentää niitä koko
36396:     Puolustusvoimissa palveli vuosien 1939-45          väestölle tarkoitettuja palveluita, joihin myös ve-
36397: sotien aikana yhteensä 700 000 naista ja miestä.       teraanit ovat oikeutettuja. Veteraanikuntoutusta
36398: Heistä haavoittui tai sairastui noin 200 000 hen-      annetaan rintamaveteraaneille rintamaveteraa-
36399: kilöä. Pysyvän vamman saaneiden määräksi on            nien kuntoutuksesta annetun lain (1184/1988)
36400: arvioitu noin 90 000 henkilöä. Kaatuneiden ja          mukaisena kuntoutuksena ja sotainvalideille so-
36401: kuolleiden määrä oli noin 86 000. Suomen vete-         tilas vammalain (404/1948) mukaisena kuntou-
36402: raaniväestö (sotainvalidit ja rintamaveteraanit)       tuksena. Näissä laeissa tarkoitettu kuntoutus
36403: on selkeästi rajattu, lukumäärältään pienenevä         maksetaan valtion varoista. Rintamaveteraanien
36404: erillisryhmä suomalaisessa yhteiskunnassa. Ve-         kuntoutuksesta annetun lain mukaan kuntou-
36405: teraanien lukumäärä on alittanut vuoden 1996           tuksen tarkoituksena on rintamaveteraanin toi-
36406: aikana 200 000 rajan. Veteraanien vuosittainen         mintakyvyn edistäminen ja säilyttäminen niin,
36407: poistuma on ollut 11 000-12 000 henkilöä.              että hän selviytyy mahdollisimman pitkään itse-
36408: Vuosituhannen vaihteessa veteraanien lukumää-          näisestijokapäiväisistä toiminnoistaan. Kuntou-
36409: rä on arviolta 157 000 henkilöä, joista sotainvali-    tus voidaan järjestää avo- tai laitoskuntoutukse-
36410: deja arvioidaan olevan noin 25 000.                    na ja siihen kuuluu tarpeellinen tutkimus ja hoi-
36411:     Sekä talvi- että jatkosodassa olleiden määräs-     to. Laitoskuntoutusjakso on kahden viikon pi-
36412: tä ei liene yksiselitteisiä numerotietoja. Sosiaali-   tuinen. Kuntoutusta voidaan kuitenkin antaa
36413: ja terveysministeriön 25.10.1995 asettaman Vete-       enintään 4 viikkoa pääasiallisesti lääketieteellis-
36414: raaniprojekti -97:n muistiossa (Sosiaali- ja ter-      ten syiden vuoksi, jotka lähinnä kuntoutuslai-
36415: veysministeriön työryhmämuistio 1996: 17) on           toksen lääkärin suorittaman tarkastuksen perus-
36416: lyhyesti esitetty tietoja sotiin osallistuneiden       teella on todettu. Rintamaveteraanin kuntoutus
36417: määristä. Talvisodassa vuosina 1939-40 oli             käynnistyy terveyskeskuslääkärin tai yksityislää-
36418: mukana 350 000 miestä. Jatkosotaan vuosina             kärin vastaanotolla. Ohjeiden mukaan kuntou-
36419: 1941-44 osallistui enimmillään 500 000 miestä.         tuksen tarpeen on ilmettävä hakemuslomakkeel-
36420: Naisia osallistui talvisodassa erilaisiin tehtäviin    le laadittavasta lääkärinlausunnosta, joka ei saa
36421: arviolta 100 000 ja jatkosotaan noin 200 000.          olla yhtä vuotta vanhempi. Kuntoutuslain mu-
36422: Kyseisen Veteraaniprojektin esitutkimuksen pe-         kaan rintamaveteraaneja kuntoutukseen valitta-
36423: rusraportissa (Sosiaali- ja terveysministeriö          essa tulee ottaa huomioon kuntoutuksen tarve ja
36424:                                             KK 730/1998 vp                                               3
36425: 
36426: kiireellisyys. Lain mukaan erityistä huomiota on      tiin vetää ainakin se johtopäätös, että veteraanit
36427: kiinnitettävä siihen, että veteraanilla,jonka vam-    olivat varsin sairaita (siis jo 1970-luvulla). Ver-
36428: ma tai sairaus aiheuttaa toimintakyvyn häiriöitä,     tailtaessa rintamamiesten keskinäistä terveyden-
36429: on mahdollisuus päästä kuntoutukseen. Käytän-         tilaa todettiin, että etulinjassa pitkään olleet oli-
36430: nössä kuntoutukseen on voinut päästä uudelleen        vat muita veteraaneja sairaampia. Työryhmä to-
36431: muutaman vuoden välein.                               tesi, että rintamallaoloaikaan tai aselajiin perus-
36432:    Sotainvalideille korvataan sotilasvammalain        tuvaa kiireellisyysjärjestystä olisi ollut käytän-
36433: mukaisena kuntoutuksena sellainen harjoitus ja        nössä hankala toteuttaa kiistattomien taustatie-
36434: hoito,joka on tarpeen vahingoittuneen tai sairas-     tojen puuttuessa. Terveystarkastuksia ja kuntou-
36435: tuneen henkilön työ- tai toimintakyvyn säilyttä-      tusta lähdettiin toteuttamaan ikäluokittain van-
36436: miseksi tai palauttamiseksi. Sotainvalidilla, jon-    himmasta päästä.- Nykytilanteessa kuntoutus-
36437: ka haitta-aste on vähintään 30 %, on oikeus lai-      ta saa vuosittain runsaat 25 000 veteraania. Vete-
36438: toskuntoutukseen pääsääntöisesti neljä viikkoa        raanien ikääntyessä ja keski-iän ylittäessä nyt jo
36439: vuodessa myös silloin, kun kuntoutuksen tarve         80 vuotta kuntoutus on noussut yhä tärkeäm-
36440: johtuu muustakin kuin korvatusta vammasta tai         mäksi toiminta-alueeksi. Nykylainsäädäntöön
36441: sairaudesta. Laitoskuntoutus voidaan korvata          pohjaava veteraanimäärärahojen lähivuosien
36442: pidemmältäkin ajalta, jos erityiset lääketieteelli-   kehitys on laskeva, koska veteraanien määrä vä-
36443: set syyt sitä edellyttävät. Sama oikeus kuntou-       henee. Noin 12 000 veteraanin vuosittainen pois-
36444: tukseen on sotainvalidilla, jonka haitta-aste on      tuma pienentää rintamasotilaseläkkeen menoja
36445: vähintään 10 prosenttia, jos kuntoutuksen tarve       noin 50 miljoonalla markalla vuosittain. Nyky-
36446: johtuu korvatusta vammasta tai sairaudesta.           lainsäädännön mukaisten sotilasvammakor-
36447: Kun lievävammaisen (10-25 %) sotainvalidin            vausten osalta vuosittainen alenema on 60-70
36448: kuntoutuksen tarve johtuu muusta kuin sotilas-        miljoonaa markkaa. Yhteensä sotainvalidien ja
36449: vammalain nojalla korvatusta vammasta tai sai-        muiden veteraanien erityismäärärahojen alene-
36450:  raudesta, hänellä on oikeus enintään kahden vii-     ma lähivuosina on noin 100 miljoonaa markkaa
36451: kon laitoskuntoutukseen kahden vuoden välein          vuodessa, mikäli lainsäädäntöön ei tule merkit-
36452:  (A 586/1992).                                        täviä muutoksia. Toistaiseksi ei ole käyty laajem-
36453:     Rintamaveteraanityöryhmän            muistiossa   paa keskustelua siitä, miten valtion talousarvios-
36454:  (Työryhmämuistio 1976:STM 7) todetaan, että          sa vuosittain olevat kuntoutusmäärärahat käyte-
36455:  rintamamiesten terveydentilasta tehtyjen tutki-      tään niiden vapautuessa mahdollisesti muuhun
36456:  musten ja annettujen raporttien perusteella voi-     käyttöön.
36457: 
36458:      Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 1998
36459: 
36460:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
36461: 4                                          KK 730/1998 vp
36462: 
36463: 
36464: 
36465: 
36466:                                        Tili Riksdagens Talman
36467: 
36468:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     1993:19) finns uppgifter om den stickprovsun-
36469: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       dersökning som riktades till ca 1 500 veteraner,
36470: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     av vilka 1 250 svarade. Enligt svaren som gäller
36471: man Maija-Liisa Veteläinen m.fl. undertecknade       fronttjänstgöring och krigserfarenheter hade
36472: spörsmål nr 730:                                     45,5% deltagit i vinterkriget, 91,8% i fortsätt-
36473:                                                      ningskriget och 19,8% i Lapplandskriget. Av
36474:           Har det klarlagts hur många män som        männen hade två av tre tjänstgjort vid fronten
36475:        tjänstgjorde under både vinter- och fort-     åtminstone två år och av kvinnorna hade ca 40%
36476:        sättningskriget och                           tjänstgjort över ett år. Utan en särskild utredning
36477:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för        går det inte att få några uppgifter om det exakta
36478:        att dessa män årligen skall få rehabilite-    antalet veteraner som deltog i båda krigen. På
36479:        ring trots att de inte klassificerats som     basis av procenttalen ovan kan man uppskatta
36480:        krigsinvalider?                               att kanske en fjärdedel av de veteraner som ännu
36481:                                                      lever deltog i både vinterkriget och fortsättnings-
36482:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        kriget. När det gäller de årskullar som deltog i
36483: anföra följande:                                     vinterkriget har minskningen varit större än
36484:                                                      genomsnittet.
36485:    1 försvarsmakten tjänstgjorde under krigen            Veteranrehabiliteringen kompletterar den ser-
36486: 1939-1945 sammanlagt 700 000 kvinnor och             vice som är avsedd för hela befolkningen och till
36487: män. Av dem skadades eller insjuknade ca             vilken även veteranerna är berättigade. Veteran-
36488: 200 000. Antalet personer som fick bestående         rehabilitering ges till frontveteraner i enlighet
36489: men har beräknats till ca 90 000. Antalet perso-     med lagen om rehabilitering av frontveteraner
36490: ner som stupade eller dog var ca 86 000. 1 det       (1184/1988) och till krigsinvalider i enlighet med
36491: finländska samhället utgör veteranerna (krigsin-     lagen om skada, ådragen i militärtjänst (404/
36492: valider och frontveteraner) en klart avgränsad       1948). Den rehabilitering som avses i dessa lagar
36493: grupp som blir allt mindre. År 1996 sjönk antalet    betalas med statsmedel. Enligt lagen om rehabili-
36494: veteraner under 200 000. Antalet veteraner mins-     tering av frontveteraner är syftet med rehabilite-
36495: kar årligen med 11 000--12 000 personer. Vid         ringen att främja och upprätthålla frontvetera-
36496: millennieskiftet beräknas antalet veteraner vara     nens funktionsförmåga så att han så länge som
36497: 157 000, av vilka ca 25 000 beräknas vara krigsin-   möjligt självständigt förmår klara sina dagliga
36498: valider.                                             funktioner. Rehabiliteringen kan ordnas som
36499:    Det torde inte finnas några entydiga uppgifter    öppen rehabilitering eller som anstaltsrehabilite-
36500: om antalet personer som deltog i både vinter- och    ring, och den omfattar behövlig undersökning
36501: fortsättningskriget. 1 promemorian av Veteran-       och vård. Tiden för anstaltsrehabilitering är två
36502: projekt -97 (Social- och hälsovårdsministeriets      veckor. Rehabilitering kan dock ges högst fyra
36503: arbetsgruppspromemoria 1996: 17) som den 25          veckor i huvudsak av medicinska skäl som när-
36504: oktober 1995 tillsattes av social- och hälso-        mast konstaterats vid en undersökning som ut-
36505: vårdsministeriet har man kort framställt uppgif-     förts av rehabiliteringsanstaltens läkare. Rehabi-
36506: ter om antalet personer som deltog i krigen. 1       litering av frontveteraner inleds hos hälso-
36507: vinterkriget 1939~0 deltog 350 000 män. 1fort-       vårdscentralens läkare eller en privat läkare. En-
36508: sättningskriget 1941 ~4 deltog som mest              ligt anvisningarna skall behovet av rehabilitering
36509: 500 000 män. Antalet kvinnor som under vinter-       framgå av det läkarutlåtande som ges för ansök-
36510: kriget deltog i diverse uppgifter var uppskatt-      ningsblanketten. Läkarutlåtandet får inte vara
36511: ningsvis 100 000 och under fortsättningskriget ca    äldre än ett år. 1 rehabiliteringslagen sägs att då
36512: 200 000. 1 Veteranprojektets rapport från förun-     frontveteraner utses för rehabilitering skall beak-
36513: dersökningen (Social- och hälsovårdsministeriet      tas behovet av rehabilitering och den skyndsam-
36514:                                             KK 730/1998 vp                                             5
36515: 
36516: het som krävs. Särskild uppmärksamhet skall           sotillstånd kan man åtminstone dra den slutsat-
36517: fåstas vid att veteraner som har en skada eller       sen att veteranerna var synnerligen sjuka (alltså
36518: sjukdom som orsakar en störning i funktionsfOr-       redan på 1970-talet). När hälsotillståndet hos
36519: mågan får möjlighet tili rehabilitering. 1 prakti-    olika frontmän jämfördes, konstaterades att de
36520: ken har veteranerna kunnat få rehabilitering med      veteraner som länge befunnit sig i främsta linjen
36521: några års mellanrum.                                  var sjukare än de övriga veteranerna. Arbets-
36522:     När det gäller krigsinvalider ersätts som reha-   gruppen konstaterade att en skyndsamhetsord-
36523: bilitering enligt lagen om skada, ådragen i mili-     ning som baseras på tiden vid fronten eller va-
36524: tärtjänst sådan träning och vård som är nödvän-       penslaget i praktiken skulle ha varit svår att
36525: dig för bevarande eller återställande av den ska-     genomföra, eftersom obestridliga bakgrunds-
36526: dades eller insjuknades arbets- eller funktionsför-   uppgifter saknades. Hälsokontroller och rehabi-
36527: måga. Krigsinvalider med en invaliditetsgrad på       litering utfördes årskullvis med början hos de
36528: minst 30 % har i regel rätt tili fyra veckors an-     äldsta årskullarna. Idag får drygt 25 000 vetera-
36529: staltsrehabilitering per år även när behovet av       ner årligen rehabilitering. Då veteranerna blir
36530: rehabilitering beror på något annat än av den         äldre och då medelåldern redan nu är högre än 80
36531: skada eller sjukdom för viiken ersättning bevil-      år, blir rehabiliteringen allt viktigare. Veteran-
36532: jats. Man kan få ersättning för anstaltsrehabilite-   anslagen, som baserar sig på nutida lagstiftning,
36533: ring för även en längre tid, om särskilda medi-       kommer att minska under de närmaste åren, ef-
36534: cinska skäl förutsätter detta. Krigsinvalider med     tersom veteranerna blir fårre. En minskning med
36535: en invaliditetsgrad på minst 10 % har samma rätt      ca 12 000 veteraner per år minskar de årliga utgif-
36536: tili rehabi1itering, om behovet av rehabilitering     terna för frontmannapensionen med ca 50 milj.
36537: beror på den skada eller sjukdom för viiken er-       mk. Ersättningarna för skada, ådragen i militär-
36538: sättning har beviljats. När behovet av rehabilite-    tjänst enligt nutida lagstiftning minskar årligen
36539: ring hos krigsinva1ider med lindrig skada (10-        med 60-70 milj. mk. Den sammanlagda
36540: 25 %) beror på något annat än den skada eller         minskningen i särskilda anslag för krigsinvalider
36541: sjukdom för viiken ersättning beviljats med stöd      och andra veteraner kommer under de närmaste
36542: av lagen om skada, ådragen i militärtjänst, har       åren att vara ca 100 milj. mk om året, om inga
36543: han rätt tili högst två veckors anstaltsrehabilite-   betydande ändringar görs i lagstiftningen. Hit-
36544:  ring med två års mellanrum (F 58611992).             tills har det inte förts någon vidare diskussion om
36545:     1 promemorian av arbetsgruppen för frontve-       hur de årliga rehabiliteringsanslagen i stats-
36546:  teraner (Arbetsgruppspromemoria 1976: SHM            budgeten skall användas när de frigörs för even-
36547:  7) konstateras att utgående från undersökningar-     tuellt annat bruk.
36548:  na och rapporterna som gäller frontmännens häl-
36549: 
36550:      Helsingfors den 25 juni 1998
36551: 
36552:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
36553:                                                KK 731/1998 vp
36554: 
36555: Kirjallinen kysymys 731
36556: 
36557: 
36558: 
36559: 
36560:                                      Marjaana Koskinen /sd ym.: Tielaitoksen organisaatiomuutoksen
36561:                                         vaikutuksista
36562: 
36563: 
36564:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
36565: 
36566:     Tielaitos on jaettu asetuksella 1.1.1998 erilli-      siihen, että oman ja vieraan työn suhteita muute-
36567: seksi tiehallinnoksija tuotannoksi. Näin periaat-         taan oleellisesti,
36568: teellisen poliittisen päätöksen tekeminen asetuk-            -hankkeet johtavat laajoihin henkilöstön ir-
36569: sen tasolla demokratian näkökulmasta ei ole kor-          tisanomisiin ja lomautuksiin. Tuotantopuolella
36570: rektia, varsinkin kun tiedossa on, että Tielaitok-        on tarkoitus vähentää henkilöstöä nykyisestä
36571: sen suunnitelmissa on kilpailuttaa kaikki tiehal-         5 700 henkilöstä 3 400 henkilöön. Tuotannon
36572: linnon tilaukset vuoteen 2002 mennessä, joten             johto on ilmoittanut, ettei kyseiseen tavoittee-
36573: tämä johtaa automaattisesti liikelaitostamiseen           seen päästä pelkästään luonnollista poistumaa
36574: tai yhtiöittämiseen. Talouspoliittisen ministeri-         hyväksi käyttäen, vaan on ryhdyttävä käyttä-
36575: työryhmän päätöksissä on todettu, että Tielaitos          mään "väkivaltaisia joukkoirtisanomisia".
36576: säilyy budjettitalouden piirissä toimivana viras-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36577: tokokonaisuutena.                                         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
36578:     Tosin käytäntö on osoittautunut toisenlaisek-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
36579: si. Tiedustelin 9.6.1998 Tielaitoksen tuotannon           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36580:  ylijohtajalta, mitkä ovat organisaatiomuutoksen
36581:  vaikutukset henkilöstöön nyt ja tulevaisuudessa.                    Miten on mahdollista, että asetustasol-
36582:  Ylijohtaja vetosi, että tämäntyyppinen asia on                   la on muutettu Tielaitoksen organisaatio-
36583:  liikesalaisuuden piirissä. Eduskunta ei ole säätä-               ta, ja tulkitaanko Tielaitoksen johdossa
36584:  nyt lakia, että Tielaitos olisi yhtiöitetty tai liike-           väärin talouspoliittisen ministerityöryh-
36585:  laitostettu.                                                     män linjauksia ja päätöksiä, kun Tielai-
36586:      Tiedossa on myös Varsinais-Suomen tietyön-                   toksen ylijohtaja toimii liikelaitosperiaat-
36587:  tekijät VAL ry os. 236:n kirjelmä, jossa todetaan                teen mukaisesti, sekä
36588:  mm. seuraavaa:                                                      miten Tielaitoksen organisaatiomuu-
36589:      - laitoksen virkamiesjohto on suunnittele-                   tos vaikuttaa henkilöstön määrään ly-
36590:  massaja toteuttamassa hankkeita,jotkajohtavat                    hyemmällä ja pitemmällä aikavälillä?
36591: 
36592:       Helsingissä II päivänä kesäkuuta 1998
36593: 
36594:            Marjaana Koskinen /sd      Mikko Kuoppa /va-r        Mikko Immonen /vas
36595:            Tapio Karjalainen /sd      Tuija Pohjola /sd         Raimo Mähönen /sd
36596:                     Veijo Puhjo /va-r                   Esko-Juhani Tennilä /va-r
36597: 
36598: 
36599: 
36600: 
36601:  280043
36602: 2                                          KK 731/1998 vp
36603: 
36604: 
36605: 
36606: 
36607:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
36608: 
36609:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        rahojen voimakas lasku ja tuotannon tehokkuu-
36610: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         den jatkuva kasvu mm. tuotantoteknologian ke-
36611: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       hittyessä on vähentänyt työntekijöiden tarvetta.
36612: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjaana         Sisäisenä jakona tehty organisaatiomuutos vä-
36613: Koskisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-          hentää edelleen erityisesti hallinnollisen henki-
36614: myksen n:o 731:                                       löstön tarvetta. Uudet työn tekemisen muodot
36615:                                                       kuten tiimityö toimivat samaan suuntaan. Jo
36616:           Miten on mahdollista, että asetustasol-     vuosia jatkuneesta sopeuttamisesta huolimatta
36617:        la on muutettu Tielaitoksen organisaatio-      henkilöstön vähentämistarve on edelleen suuri.
36618:        ta, ja                                             Tulevaisuudessa tarpeellisen henkilöstön
36619:           tulkitaanko Tielaitoksen johdossa           määrä on suuresti riippuvainen siitä, kuinka suu-
36620:        väärin talouspoliittisen ministerityöryh-      ren osuuden tienpidosta tuotanto saa tiehallin-
36621:        män linjauksia ja päätöksiä, kun Tielai-       noita joko suorina tilauksina tai kilpailun kautta.
36622:        toksen ylijohtaja toimii liikelaitosperiaat-   Kuluvana vuonna Tielaitos avaa avoimeen kil-
36623:        teen mukaisesti, sekä                          pailuun, johon myös Tielaitoksen tuotanto saa
36624:            miten Tielaitoksen organisaatiomuu-        osallistua, viisi tiestön hoidon urakkaa ja muuta-
36625:        tos vaikuttaa henkilöstön määrään ly-          ma rakentamisen ja suunnittelun kohteen. Tie-
36626:        hyemmällä ja pitemmällä aikavälillä?           hallinnolla ei ole valmiita suunnitelmia siitä, mis-
36627:                                                       sä laajuudessa kilpailua avataan lähivuosina.
36628:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Tielaitoksessa on yhteistyössä henkilöstön
36629: vasti seuraavaa:                                      kanssa laadittu ja hyväksytty henkilöstöpolitii-
36630:                                                        kan periaatteet, joiden mukaan henkilöstöä ei
36631:     Liikenneministeriö valmisteli ehdotuksen Tie-      irtisanota. Työsuhdeturvan edellytyksenä on
36632: laitoksen tuotannon liikelaitostamisesta keväällä      henkilön valmius muuttaa tarvittaessa työtehtä-
36633: 1997. Hallituksen talouspoliittinen ministeriva-       vää ja työpaikkaa. Organisaatiomuutoksen yh-
36634: liokunta päätti kuitenkin 20.5.1997, että Tielai-      teydessä noudatettavasta henkilöstöpolitiikasta
36635: toksen kehittämistä jatketaan tässä vaiheessa si-      on niin ikään sovittu henkilöstön kanssa. Näitä
36636: säisen rakenteen eriyttämisellä tiehallintoon ja       periaatteita sovelletaan sekä tiehallinnossa että
36637: tuotantoon. Yhtenä tavoitteena oli tuotannon           tuotannossa. Tuotannonjohto on näihin periaat-
36638: tehokkuuden ja kilpailukyvyn parantaminen.             teisiin vahvasti sitoutunut eikä se ole ilmoittanut
36639: Muutos toteutettiin 1.1.1998 voimaan tulleella         "ryhtyvänsä käyttämään väkivaltaisia irtisano-
36640: asetuksen muutoksella.                                 misia".
36641:     Liikenneministeriö ohjaa Tielaitoksen tuotan-          Talouspoliittisen ministerivaliokunnan pää-
36642: toa vuosittaisilla tulostavoitteilla. Vuoden 1998      töksen periaatteena oli säilyttää Tielaitoksen
36643: tulostavoitteeksi Tielaitokselle liikenneministe-      oman ja vieraan työn suhde entisellään. Suunnil-
36644: riö asetti kiinteiden kulujen alentamisen kahdella     leen näin ennustetaan käyvänkin kuluvan vuo-
36645: prosentilla. Lisäksi Tielaitoksen tuotannon on         den osalta. Oman työn tehostuminen saattaa
36646: parannettava kilpailukykyään ja valmistaudut-          jopa hiukan nostaa oman työn osuutta. Sellaisia
36647: tava avoimeen kilpailuun.                              suunnitelmia, joilla tämä suhde muuttuisi oleelli-
36648:     Tielaitoksen tuotanto on osa virastoa eikä se      sesti, Tielaitoksella ei ole.
36649: näin ollen toimi liiketoimintaperiaatteella. Tuo-          Tielaitoksen organisaatiomuutos tehostaa
36650: tannonjohtamisesta vastaava ylijohtaja ei myös-        tuotantoa ja lisää siten nykyisen henkilöstön so-
36651: kään toimi eikä ole toiminut liiketoimintaperi-        peuttamistarvetta entisestään. Tulevaisuudessa
36652: aatteella. Ylijohtajan velvollisuutena on toteut-      henkilöstön määrä on riippuvainen organisaa-
36653:  taa tuotannossa sellaisia kehittämistoimenpitei-      tion tehokkuudesta ja kilpailukyvystä. Parasta
36654: tä,joilla liikenneministeriön asettamat ja pääjoh-     työsuhdeturvaa on oman toiminnan kehittämi-
36655:  tajan tarkentamat tulostavoitteet saavutetaan.         nen.
36656:     Tällä vuosikymmenellä toteutunut tiemäärä-
36657: 
36658:     Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 1998
36659: 
36660:                                                                         Liikenneministeri Matti Aura
36661:                                              KK 731/1998 vp                                              3
36662: 
36663:                                          Tili Riksdagens Talman
36664: 
36665:    1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen           nuerligt vuxit i samband med att bl.a. produk-
36666: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            tionsteknologin har utvecklats, och detta har
36667: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        minskat behovet av personal. Organisations-
36668: dagsman Marjaana Koskinen m.fl. underteckna-           ändringen som har genomförts i form av en inre
36669: de spörsmål nr 731:                                    delning minskar ytterligare behovet av särskilt
36670:                                                        förvaltningspersonal. Nya arbetsformer såsom
36671:           Hur är det möjligt att man på förord-        teamwork verkar i samma riktning. Trots att
36672:        ningsnivå har ändrat Vägverkets organi-         anpassningen har pågått i åratal, är behovet av
36673:        sation, och                                     att skära ner personalen fortfarande stort.
36674:           misstolkar man finanspolitiska minis-            1 framtiden är den behövliga personalstyrkan
36675:        terarbetsgruppens riktlinjer och beslut i       tili stor del beroende av hur stor andel av väghåll-
36676:        Vägverkets ledning, när Vägverkets över-        ningen produktioneo får av vägförvaltningen
36677:        direktör handlar enligt affårsverksprinci-      antingen som direkta beställningar eller via kon-
36678:        pen, samt                                       kurrens. Under det innevarande året konkur-
36679:           hur påverkar organisationsföränd-            rensutsätter Vägverket en del projekt. Även Väg-
36680:        ringen vid Vägverket personalstyrkan på         verkets produktion får ge anbud. Det är fråga om
36681:        kort och lång sikt?                             fem projekt för underhåll av vägnät och några
36682:                                                        byggnads- och planeringsprojekt. Vägförvalt-
36683:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ningen har inte fårdiga planer på i viiken omfatt-
36684: anföra följande:                                       ning konkurrensen öppnas under de närmaste
36685:                                                        åren.
36686:    Trafikministeriet beredde våren 1997 ett för-           Vid vägverket har man i samarbete med per-
36687: slag tili omorganisering av Vägverkets produk-         sonalen utarbetat och godkänt principerna för
36688: tion tili ett affårsverk. Regeringens finanspolitis-   personalpolitiken, och enligt dessa uppsägs inte
36689: ka ministerutskott beslutade ändå den 20 maj           personalen. Förutsättningen för anställ-
36690: 1997 att utvecklandet av Vägverket fortsätter i        ningstryggheten är att den anställda vid behov är
36691: detta skede genom att man delar upp den inre           beredd att flytta över tili en ny arbetsuppgift och
36692: strukturen i vägförvaltning och produktion. En         en ny arbetsplats. A vtal har även ingåtts med
36693: målsättning var att förbättra produktionseffekti-      personalen om den personalpolitik som skall be-
36694: viteten och konkurrenskraften. Omorganiserin-          drivas i samband med omorganiseringen. Dessa
36695: gen genomfördes genom en ändring i en förord-          principer tillämpas både vid vägförvaltningen
36696: ning som trädde i kraft den l januari 1998.            och vid produktionen. Produktionens ledning
36697:     Trafikministeriet styr Vägverkets produktion       håller på dessa principer och har inte uttalat att
36698: genom årliga resultatmål. Som Vägverkets resul-        den "skall börja använda sig av tvångsuppsäg-
36699: tatmål för 1998 uppställde trafikministeriet en        ningar".
36700: sänkning av de fasta kostnaderna med två pro-               Principen för finanspolitiska ministerutskot-
36701: cent. Dessutom bör Vägverkets produktion för-          tets beslut var att bevara relationen mellan Väg-
36702:  bättra sin konkurrenskraft och förbereda sig för      verkets eget arbete och främmande arbete oför-
36703:  öppen konkurrens.                                     ändrad. Ungefår så förutspås det gå även i år.
36704:     Vägverkets produktion är en del av ett ämbets-     Effektiveringen av det egna arbetet kan tili och
36705:  verk och fungerar ~~!edes inte enligt affårsverk-     med något öka andelen eget arbete. Vägverket
36706:  samhetsprincipen. Overdirektören som ansvarar         har inga sådana planer som väsentligt skulle
36707:  för ledandet av produktioneo handlar inte och         ändra denna relation.
36708:  har inte heller handlat enligt affårsverksprinci-          Omorganiseringen vid Vägverket effektiverar
36709:  per. Överdirektören är förpliktad att inom pro-       produktioneo och ökar på så vis allt mer behovet
36710:  duktioneo genomföra utvecklingsåtgärder, gen-         av att anpassa den nuvarande personalen. 1fram-
36711:  om vilka resultatmålen som uppställts av trafik-      tiden kommer personalstyrkan att vara beroende
36712:  ministeriet och preciserats av generaldirektören      av organisationens effektivitet och konkurrens-
36713:  kan uppnås.                                           kraft. Den bästa anställningstryggheten är att
36714:     Under detta årtionde har väganslagen kraftigt      utveckla den egna verksamheten.
36715:  sjunkit och produktionseffektiviteten har konti-
36716:       Helsingfors den 24 juni 1998
36717: 
36718:                                                                            Trafikminister Matti Aura
36719:                                             KK 732/1998 vp
36720: 
36721: Kirjallinen kysymys 732
36722: 
36723: 
36724: 
36725: 
36726:                                    Riitta Korhonen /kok: Matkakustannusten puuttumisesta veroeh-
36727:                                        dotuksesta
36728: 
36729: 
36730:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
36731: 
36732:    Tänä päivänä kaikkien ei enää tarvitse jättää       taloudellisesti kannattavaa, sillä yhteiskunnan
36733: veroilmoitusta, vaan vuosi vuodelta suurempi           varoja tuhlautuu kaikkien "turhien" valitusten
36734: osa kansalaisista saa kotiinsa valmiiksi täytetyn      käsittelyyn. Verottaja voisi kovin helposti tehdä
36735: veroehdotuksen. Veroehdotuksiin ei kuitenkaan          kaikki matkakustannusvalitukset tarpeettomiksi
36736: ole merkitty matkakustannuksia. Tämän takia            ottamalla matkakorvaukset huomioon alusta
36737: kaikki, jotka joutuvat matkustamaan töihin pit-        lähtien.
36738: kän matkan päähän, joutuvat tekemään valituk-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36739: sen. Useat kansalaiset ovat tulleet ajatelleeksi,      tyksen 37 §:n I momenttiin viitaten esitän kun-
36740: olisiko verottaja kenties jättänyt matkakorvauk-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
36741: set merkitsemättä tietoisesti olettaen, että ihmiset   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36742: eivät huomaisi valittaa asiasta.
36743:    Veroehdotuksen saaneelta ihmiseltä kuluu ai-                  Kuinka paljon varoja yhteiskunnalta
36744: kaa ja vaivaa laskea matkakustannuksensa joka                 kuluu matkakorvauksia koskevien vero-
36745: vuosi erikseen, vaikka ne olisivat säilyneet vuo-             valitusten käsittelyyn, ja
36746: desta toiseen muuttumattomina. Paljon yksin-                     mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
36747: kertaisempaa olisi se, että verottaja ottaisi mat-            jotta matkakorvaukset otettaisiin tule-
36748: kakustannukset huomioon samalla kun tekee ve-                 vaisuudessa huomioon jo veroehdotuk-
36749: roehdotuksen. Tämä olisi ehkä myös kokonais-                  sessa?
36750: 
36751:      Helsingissä II päivänä kesäkuuta I998
36752: 
36753:                                           Riitta Korhonen /kok
36754: 
36755: 
36756: 
36757: 
36758:  280043
36759: 2                                          KK 732/1998 vp
36760: 
36761: 
36762: 
36763: 
36764:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
36765: 
36766:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sa veroehdotuksen palauttaminen vastaa veroil-
36767: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         moituksen tekemistä. Matkakulut ilmoitetaan
36768: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       nyt veroehdotuksen korjauksena, kun ne aikai-
36769: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Riitta           semmin ilmoitettiin samaan tapaan veroilmoi-
36770: Korhosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         tuksessa. Vain ajankohta on toinen.
36771: n:o 732:                                                  Matkakulut eivät luonteensa vuoksi sovellu
36772:                                                       veroehdotukseen sisällytettäviksi, sillä ne vaihte-
36773:           Kuinka paljon varoja yhteiskunnalta         levat vuosittain varsin paljon verovelvollisen olo-
36774:        kuluu markakorvauksia koskevien vero-          suhteiden mukaan. Virheelliset tiedot aiheuttai-
36775:        valitusten käsittelyyn, ja                     sivat enemmän harmia ja työtä sekä verottajalle
36776:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,        että verovelvollisille kuin tietojen puuttuminen
36777:        jotta matkakorvaukset otettaisiin tule-        ehdotuksesta kokonaan.
36778:        vaisuudessa huomioon jo veroehdotuk-               Matkakulujen sisällyttämistä veroehdotuk-
36779:        sessa?                                         seen voitaisiin harkita, jos vähennys olisi nykyis-
36780:                                                       tä kaavamaisempi, vaikkapa pelkästään työmat-
36781:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kan pituuteen perustuva. Tällaista muutosta on
36782: vasti seuraavaa:                                      aika ajoin harkittukin, mutta toistaiseksi asia ei
36783:                                                       ole edennyt lähinnä siitä syystä, että pelkästään
36784:    Veroehdotukseen lasketaan verotuksen lop-          kodin ja työpaikan etäisyyteen perustuva vähen-
36785: putulos sellaisten verotusta koskevien tietojen       nys pienentäisi väistämättä omaa autoa käyttä-
36786: perusteella, jotka voidaan luotettavasti selvittää    vien vähennystä, jos vähennyksen muutoksen ei
36787: muilta tahoilta kuin verovelvolliselta itseltään.     haluttaisi aiheuttavan suuria verotulojen mene-
36788: Näitä tietoja ovat muun muassa työnantajilta          tyksiä. Veroehdotusmenettelyn kannalta yksi
36789: saatavat palkkatiedot, eläkelaitoksilta saatavat      vaihtoehto olisi matkakuluvähennyksestä luo-
36790: eläketiedot, pankeilta saatavat laina- ja korkotie-   puminen, sillä kieltämättä matkakulut ovat suu-
36791: dot sekä työmarkkinajärjestöiltä saatavat tiedot       rin yksittäinen syy veroehdotusten palauttami-
36792: ammattiyhdistyksen jäsenmaksuista. Verottajal-         seen. Vähennyksen poistamista ei kuitenkaan voi
36793: la itsellään on tiedot kaavamaisista vähennyksis-      pitää perusteltuna, sillä työmarkkinoiden muu-
36794: tä ja muista kaavamaisista veroperusteista, joten      tosten vuoksi ihmiset joutuvat nykyisin liikku-
36795: lopullinen vero voidaan laskea oikein verovelvol-      maan työn perässä entistä enemmän. Tätä kuvas-
36796: lista vaivaamatta, mikäli kaikki tarvittavat tiedot    taa muun muassa se, että 16 000 markan enim-
36797: onnistutaan veroehdotusta varten saamaan sel-          mäisvähennyksen tehneitä oli vuonna 1996 yli
36798: ville.                                                 42 000, kun vastaava luku vuonna 1990 oli alle
36799:     Koska veroehdotukseen ei pystytä ottamaan          27 000. Paineita on työllistymisenkin kannalta
36800: kaikkia verotukseen vaikuttavia tietoja, verovel-      huolehtia matkakuluvähennyksen tarkistamises-
36801: vollisen tehtävänä on tarkistaa veroehdotuksen         ta. Hallitus seuraa matkakulujen verovähennys-
36802: tiedot ja ilmoittaa verottajalle mahdollisista         oikeutta.
36803: puutteellisuuksista ja virheistä. Tässä tapaukses-
36804:      Helsingissä 6 päivänä heinäkuuta 1998
36805:                                                                             Ministeri Jouko Skinnari
36806:                                             KK 732/1998 vp                                              3
36807: 
36808: 
36809: 
36810: 
36811:                                          Tili Riksdagens Talman
36812: 
36813:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       att deklarera. Resekostnaderna meddelas nu som
36814: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         en korrigering tili skatteförslaget när de förut på
36815: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       samma sätt meddelades i deklarationen. Endast
36816: man Riitta Korhonen undertecknade spörsmål             tidpunkten är en annan.
36817: nr 732:                                                   Resekostnaderna kan inte på grund av sin
36818:                                                        natur ingå i skatteförslaget, eftersom de varierar
36819:           Hur mycket av statens medel går åt tili      rätt mycket årligen beroende på den skattskyldi-
36820:        behandling av skattebesvär i fråga om           ges situation. Felaktiga uppgifter skulle orsaka
36821:        reseersättning och                              både skattemyndigheten och den skattskyldiga
36822:           vilka ätgärder ämnar Regeringen vidta        mera besvär och arbete än när uppgifterna helt
36823:        så att resersättningarna i framtiden beak-      och hållet fattas i förslaget.
36824:        tas redan i skatteförslaget?                       Man skulle kunna överväga att låta resekost-
36825:                                                        naderna ingå i skatteförslaget om avdraget skulle
36826:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          vara schablonmässigare än det är nu, t.ex. enbart
36827: anföra följande:                                       grunda sig på arbetsresans längd. Man har tidvis
36828:                                                        övervägt en dylik förändring, men tills vidare har
36829:    1 skatteförslaget beräknas beskattningens           man inte avancerat i saken främst av den orsaken
36830: slutresultat på basis av sådana beskattningsupp-       att enbart ett avdrag som grundar sig enbart på
36831: gifter som kan fås av andra tillförlitliga källor än   avståndet mellan hemmet och arbetsplatsen
36832: av den skattskyldige själv. Sådana uppgifter är        ohjälpligen skulle minska avdraget för dem som
36833: bl.a. de löneuppgifter som fås av arbetsgivaren,       förfogar över egen bil, om man inte vill att av-
36834: de pensionsuppgifter som erhålls av pensionsan-        dragsförändringen skall orsaka stora förluster i
36835: stalterna, de lån- ocn ränteuppgifter som fås av       skatteintäkterna. Ett alternativ i fråga om skatte-
36836: bankerna och de uppgifter om fackföreningarnas         förslagsförfarandet skulle vara att man avskaffa-
36837: medlemsavgifter som erhålls av arbetsmarknads-         de resekostnadsavdraget eftersom resekostnade-
36838: organisationerna. Skattemyndigheten har själv          rna onekligen är den största enskilda orsaken tili
36839: uppgifter om schablonmässiga a vdrag och övriga        att skattefårslag skickas tillbaka. Ett slopande av
36840: schablonmässiga beskattningsgrunder, så den            avdraget kan ändå inte anses vara befogat, efter-
36841: korrekta slutliga skatten kan räknas ut utan att       som dagens människor på grund av förändring-
36842: man behöver besvära den skattskyldige, såvida          arna på arbetsmarknaden alltmer är tvungna att
36843: man lyckas få reda på allt det man behöver veta        tlytta dit där det finns arbete. Detta återspeglas
36844: med tanke på skatteförslaget.                          bl.a. däri att 1996 uppgick de som gjort maximi-
36845:    Eftersom inte alla uppgifter som inverkar på        avdraget 16 000 mark tili över 42 000, _!lär mot-
36846: beskattningen kan tas med i skatteförslaget är det     svarande siffra 1990 var under 27 000. A ven sys-
36847: den skattskyldiges uppgift att kontrollera uppgif-     selsättningsaspekter talar för en översyn av rese-
36848: terna och meddela eventuella brister och fel till      kostnadsavdraget. Regeringen följer med
36849:  skattemyndigheten. Att skicka tilihaka skatte-        rätten att dra av resekostnader i beskattningen.
36850: förslaget innebär i det här fallet samma sak som
36851: 
36852:      Helsingfors den 6 juli 1998
36853: 
36854:                                                                              Minister Jouko Skinnari
36855:                                            KK 733/1998 vp
36856: 
36857: Kirjallinen kysymys 733
36858: 
36859: 
36860: 
36861: 
36862:                                   Riitta Korhonen /kok: Oleskelulupahakemusmenettelystä
36863: 
36864: 
36865: 
36866:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
36867: 
36868:    Ulkomaalaislain pykälien mukaan oleskelulu-       van käsittelyä. Mikäli hän pääsee takaisin Suo-
36869: van saaminen vaikuttaa suhteellisen yksinkertai-     meen ja hakee täältä käsin uutta oleskelulupaa,
36870: selta. Käytäntö saattaa kuitenkin olla valitetta-    joutuu hän siis luovuttamaan passinsa, eikä voi
36871: van erilainen. Oleskeluluvan uusiminen voi aina-     oleskeluluvan käsittelyaikana matkustaa ulko-
36872: kin osoittautua yllättävän hankalaksi.               maille, ei edes risteilylle "ruotsinlaivalle".
36873:    Oleskeluluvan saaminen edellyttää voimassa           Edellä kuvatun kaltainen tilanne on omiaan
36874: olevaa passia. Passi on liitettävä hakemukseen       loukkaamaan Suomessa avioliitossa olevan ih-
36875: mukaan. Oleskeluluvan käsittelyn aikana passi        misen oikeuksia. Yksinkertaisinta olisi jatkaa
36876: on siten "kanissa". Toisin sanoen henkilö, joka      täällä suomalaisen kanssa avioliitossa olevan
36877: uusii oleskelulupaansa, ei voi matkustaa ulko-       henkilön oleskelulupaa automaattisesti, mikäli
36878: maille. Mikäli hänelle tulee pakottava tarve, esi-   hän todellisuudessa elää ja vaikuttaa täällä. Mitä
36879: merkiksi lähiomaisen vakava sairaus, matkustaa       hyötyä syntyy, kun häntä estetään käymästä per-
36880: entiseen kotimaahansa, on hänen käytännössä          heensä kanssa ulkomailla asiallisin perustein ky-
36881: peruutettava oleskeluluvan hakemus saadakseen        seisen oleskeluluvan käsittelyaikana jopa usean
36882: nopeasti passiosa takaisin.                          kuukauden ajan?
36883:    Kun henkilö ulkomaille tapahtuneen vierailun          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36884: jälkeen yrittää päästä takaisin Suomeen, ei se       tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
36885: välttämättä onnistukaan, sillä hänellä ei ole voi-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
36886: massa olevaa oleskelulupaa. Tilanteeseen ei auta     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36887: sekään, että hän olisi naimisissa suomalaisen
36888: kanssa ja asunut Suomessa yli vuoden. Mikäli                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
36889: hän pyrkii maahan, hänet saatetaan palauttaa                siin oleskeluluvan jatkamisen helpotta-
36890: entiseen kotimaahansa odottamaan oleskelulu-                miseksi?
36891: 
36892:       Helsingissä II päivänä kesäkuuta I998
36893: 
36894:                                         Riitta Korhonen /kok
36895: 
36896: 
36897: 
36898: 
36899:  280043
36900: 2                                           KK 733/1998 vp
36901: 
36902:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
36903: 
36904:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         man todistuksen avulla hakija pääsee kuitenkin
36905: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          ongelmitta maahan myös käsittelyn aikana. Vi-
36906: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        reillä oleva oleskelulupahakemus näkyy ulko-
36907: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Riitta            maalaisrekisterissä, johon rajavartiostolla ja po-
36908: Korhosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          liisilla on käyttöoikeus.
36909: n:o 733:                                                   Passin väliaikainen lainaaminen lupakäsitte-
36910:                                                        lyn aikana ei edellytä hakemuksen peruuttamis-
36911:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         ta. Passi luovutetaan hakijalle tämän sitä pyy-
36912:        siin oleskeluluvan jatkamisen helpotta-         täessä ja luovutuksesta tehdään merkintä asia-
36913:        miseksi?                                        kirjoihin. Hakijalle myös kerrotaan, että hänen
36914:                                                        paluunsa Suomeen saattaa estyä, jos lupa-aika
36915:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           menee umpeen ennen Suomeen paluuta. Tämän
36916: vasti seuraavaa:                                       välttämiseksi hakemuksen käsittelyä voidaan
36917:                                                        kiirehtiä, jos matkalle on olemassa perusteltu
36918:    Kirjallinen kysymys käsittelee oleskelulupa-        syy, kuten kysymyksessä mainittu lähiomaisen
36919: käytäntöä ja siihen liittyen passin tilapäistä hal-    sairastuminen.
36920: tuun ottoa. Ulkomaalaislain mukaan uuden                   Suomen kansalaiset ja Suomessa asuvat ulko-
36921: määräaikaisen oleskeluluvan ja pysyvän oleske-         maalaiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Yh-
36922: luluvan maassa asuvalle ulkomaalaiselle myön-          denvertaisuusperiaatteen vuoksi hakemukset kä-
36923: tää paikallispoliisi. Ilman oleskelulupaa maahan       sitellään niiden saapumisjärjestyksessä eikä Suo-
36924: saapuvalle luvan myöntää ulkomaalaisvirasto.           men kansalaisten kanssa avioituneita ulkomaa-
36925: Oleskelulupakäsittelyn aikana ulkomaalaisen            laisia voida käsittelyssä asettaa muita parem-
36926: katsotaan oleskelevan laillisesti maassa ja hän        paan asemaan. Saapumisjärjestyksessä käsittely
36927: voi odottaa lupa-asian käsittelyä Suomessa.            aiheuttaajoskus ongelmia, jotka pyritään ratkai-
36928:     Passin haltuunotto perustuu ulkomaalaisase-         semaan käsittelemällä hakemus tapauksen eri-
36929: tuksen 6 §:ään, jonka mukaan passi voidaan ot-         tyisluonne huomioiden kiireellisenä. Tähän edel-
36930: taa viranomaisen haltuun oleskelulupa-asian kä-         lytetään perusteltua syytä, koska silloin poike-
36931: sittelyä varten. Passia tarvitaan sekä lupa-asiaa       taan hakijoiden yhdenvertaisen kohtelun peri-
36932: käsiteltäessä että sitä ratkaistaessa. Passista tar-    aatteesta.
36933: kastetaan käsittelyn yhteydessä mm. aitous, voi-           Oleskelulupien käsittely kestää paikallispolii-
36934: massaoloaika ja muut tarpeelliset merkinnät.            sissa Euroopan unionin kansalaisten osalta vii-
36935: Oleskelulupatarra kiinnitetään päätöksen teke-          kosta kahteen viikkoon ja muiden osalta noin
36936: misen jälkeen passiin.                                  kuukauden. Oleskelulupahakemusten keskimää-
36937:     Passin haltuunotolla ei estetä Hallitusmuo-         räinen käsittelyaika Ulkomaalaisvirastossa
36938: dossa taattua oikeutta lähteä maasta. Ulkomaa-          vuonna 1997 oli noin neljä kuukautta. Alkuvuo-
36939: lainen saa passinsa takaisin viranomaiselta, jos        den 1998 aikana tämä aika on jo lyhentynyt huo-
36940: hän haluaa poistua maasta oleskelulupahake-             mattavasti ja lyhenee edelleen.
36941: muksen ollessa vireillä. Poliisi antaa passin mu-           Edellä esitetystä ilmenee, että oleskelulupien
36942: kana todistuksen vireillä olevasta oleskelulupa-        käsittelyyn liittyneitä passin haltuunottoa koske-
36943: hakemuksesta. Pääsääntö on, että oleskelulupa-          via ongelmia on kyetty osittain poistamaan ko-
36944: hakemuksen ollessa vireillä ulkomaalaislain mu-         konaan ja joka tapauksessa vähentämään. Tätä
36945: kaan henkilöllä tulee takaisin saapuessaan olla         työtä jatketaan edelleen tehostamalla ministe-
36946:  maahantuloon vaadittava viisumi tai oleskelulu-        riön alaisten ulkomaalais- ja poliisiviranomais-
36947:  pa. Luvan tarpeeseen ei vaikuta se, kenen hallus-      ten menettelyjä.
36948:  sa passi lupakäsittelyn aikana on. Poliisin anta-
36949: 
36950:      Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 1998
36951: 
36952:                                                                 Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
36953:                                               KK 733/1998 vp                                                3
36954: 
36955:                                           Tili Riksdagens Talman
36956: 
36957:   1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen              ändå inresa i Jandet utan problem under den tid
36958: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande              då behandlingen pågår. En anhängiggjord ansö-
36959: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          kan om uppehållstillstånd syns i utlänningsre-
36960: dagsledamot Riitta Korhonen undertecknade                gistret som gränsbevakningsväsendet och polisen
36961: spörsmål nr 733:                                         har tillgång tili.
36962:                                                              Om den sökande tillfålligt lånar sitt pass under
36963:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för           tillståndsproceduren, behöver han inte återkalla
36964:         att underlätta förlängningen av giltig-          sin ansökan. Passet lämnas tili den sökande när
36965:         hetstiden för uppehållstillstånd?                denne anhåller om det. 1 handlingarna görs en
36966:                                                          anteckning om att passet överlämnats tili den
36967:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            sökande. Den sökande får också veta att hans
36968: anföra följande:                                         återkomst tili Finland kan bli förhindrad, om
36969:                                                          giltighetstiden för hans tillstånd utgår innan han
36970:     Detta skriftliga spörsmål gäller uppehållstill-      återkommit tili Finland. För att undvika detta
36971: ståndsproceduren och i anslutning tili denna till-       kan behandlingen av ansökan påskyndas, om
36972: fålligt omhändertagande av pass. Enligt utlän-           den sökande har välgrundad anledning att företa
36973: ningslagen beviljas en utlänning som vistats i           denna resa, tili exempel sjukdomsfall av den sö-
36974: Finland nytt tidsbegränsat uppehållstillstånd            kandes nära anhörig som nämns i spörsmålet.
36975: och permanent uppehållstillstånd av den lokala               Finska medborgare och utlänningar som vis-
36976: polisen. En utlänning som kommer tili Finland            tas i Finland är lika inför lagen. Med anledning
36977: utan uppehållstillstånd beviljas uppehållstill-          av likställighetsprincipen behandlas ansökning-
36978: stånd av utlänningsverket. Under den tid då an-          arna i den ordning som de kommit in. De utlän-
36979: sökan om uppehållstillstånd behandlas anses ut-          ningar som ingått äktenskap med finska medbor-
36980: länningens vistelse i Jandet vara lovlig och han         gare kan inte ställas bättre med tanke på behand-
36981: kan avvakta behandlingen av tillståndsärendet i          lingen än någon annan. lbland vållar det problem
36982: Finland.                                                 att ansökningarna behandlas i den ordning som
36983:     Omhändertagande av pass baserar sig på 6 §           de kommit in, men man försöker lösa dessa pro-
36984:  utlänningsförordningen, enligt viiken en utlän-         blem genom att behandla en ansökan i brådskan-
36985:  nings pass kan omhändertas av en myndighet för          de ordning om fallets särkaraktär kräver det. Tili
36986:  behandling a v ett ärende som gäller uppehållstill-     sådant skall det finnas välgrundad anledning,
36987:  stånd. Passet behövs både när tillståndsärendet         eftersom man då avviker från principen om lik-
36988:  behandlas och när det avgörs. Under behand-             ställt bemötande av sökande.
36989: lingen granskas bl.a. passets autenticitet, giltig-          Det tar den lokala polisen en tili två veckor att
36990:  hetstid och andra behövliga anteckningar. Uppe-         behandla en ansökan om uppehållstillstånd som
36991:  hållstillståndsdekalen fåsts vid passet efter det att   lämnats in av en medborgare i Europeiska unio-
36992:  beslut har fattats.                                     nen, och ungefår en månad om ansökan har
36993:     Omhändertagande av pass utgör inget hinder           lämnats in av någon annan. År 1997 var den
36994:  för den i Regeringsformen garanterade rätten att        genomsnittliga behandlingstiden av ansökningar
36995:  lämna landet. Utlänningen får sitt pass tilihaka        om uppehållstillstånd vid utlänningsverket cirka
36996:  av myndigheten, om han villlämna Jandet medan           fyra månader. 1början av år 1998 har den genom-
36997:  ansökan om uppehållstillstånd är anhängig. När          snittliga behandlingstiden redan blivit avsevärt
36998:  polisen lämnar tilihaka utlänningens pass utfår-        kortare och den kommer att bli ännu kortare.
36999:  dar han ett intyg över att ansökan om uppehålls-            Av det soin anförts ovan framgår att man tili
37000:  tillstånd är anhängig. Huvudregeln är att en per-       en del totalt kunnat avhjälpa och i alla fall min-
37001:  son vars ansökan om uppehållstillstånd är an-           ska de problem i fråga om omhändertagande av
37002:  hängig enligt utlänningslagen vid sin återkomst         pass som hänför sig tili behandlingen av uppe-
37003:  skall ha visum eller uppehållstillstånd som be-         hållstillstånd. Man kommer att fortsätta med
37004:  hövs för inresa i landet. Behovet att ha tillstånd      detta arbete genom att effektivera procedurer
37005:  påverkas inte av vem som har passet isin besitt-        hos utlännings- och polismyndigheterna som ly-
37006:  ning under tillståndsproceduren. Med hjälp av           der under ministeriet.
37007:  det intyg som polisen utfårdat får den sökande
37008:       Helsingfors den 3 juli 1998
37009: 
37010:                                                                       lnrikesminister Jan-Erik Enestam
37011:               j
37012:              j
37013:             j
37014:            j
37015:           j
37016:          j
37017:         j
37018:        j
37019:       j
37020:      j
37021:     j
37022:    j
37023:   j
37024:  j
37025: j
37026:                                              KK 734/1998 vp
37027: 
37028: Kirjallinen kysymys 734
37029: 
37030: 
37031: 
37032: 
37033:                                     Irja Tuloneo /kok: Kotikuntalain muuttamisesta
37034: 
37035: 
37036: 
37037:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
37038: 
37039:    Muuttoilmoitusmenettely on monella tapaa            keminen säädettäisiin muuttavan velvollisuu-
37040: keventynyt ja nopeutunut sen jälkeen, kun koti-        deksi, tilanne paranisi olennaisesti. Tällainen ta-
37041: kuntalaki tuli voimaan vuonna 1994. Väestötie-         lokohtainen ilmoitus koskisi sekä vakinaista
37042: tojärjestelmään tehtävä ilmoitus on tehtävissä         muuttamista että tilapäistä muuttoa ja se tulisi
37043: entistä joustavammin. Ilmoituksen voi kotikun-         tehdä kaikista huoneistoon muuttavista. Luon-
37044: talain mukaan tehdä kirjallisesti maistraatille,       nollisesti lasten osalta ilmoituksen antaisi huol-
37045: puhelimitse, sähköisen viestinnän avulla tai asia-     taja. Menettelyn tulisi olla mahdollisimman va-
37046: kaskäynnin yhteydessä suullisesti. Sen sijaan ta-      paamuotoinen ja taloyhtiön itsensä ratkaistavis-
37047: loyhtiöillä ei ole lain antamaa oikeutta vaatia        sa. Yksittäisen henkilön todellisen asuinpaikan
37048: muuttavia henkilöitä ilmoittamaan muutostaan           selvittäminen helpottuisi, sillä talokohtaisten tie-
37049: myös taloyhtiön edustajalle. Asuntoyhteisöjen          tojen ja väestötietojärjestelmän välillä voitaisiin
37050: kannalta onkin erityisen ongelmallista, että kai-      suorittaa ns. ristiintarkistuksia.
37051: kista talossa asuvista henkilöistä ei ole olemassa        Poliisi ja esimerkiksi Kansaneläkelaitos ovat
37052: varmaa tietoa. Toki taloyhtiöt voivat tiedustella      joutuneet lukuisiin hankaluuksiin, kun henkilöi-
37053: asiaa maksullisesta väestötietojärjestelmästä,         den osoitetiedot ja heidän asuinpaikkansa ovat
37054: mutta sielläkään tiedot eivät niiden saantihetkel-     epäselviä.
37055: lä aina ole ajan tasalla. Lisäksi väestötietojärjes-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37056: telmästä ei esimerkiksi saa tietoa henkilön tila-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
37057: päisestä asumisesta, joka nykyään saattaa olla         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
37058: varsin pitkäaikaistakin.                               nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37059:    Paluu vanhaan menettelyynkään ei olisi ongel-
37060: matonta. On selvää, että muuttoilmoituksen                         Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
37061: kierrättäminen taloyhtiön kautta Väestörekiste-                 tynyt, jotta taloyhtiöiden ja viranomais-
37062: rikeskukselle hidastaisi tietojen keräämistä väes-              ten ongelmat yksittäisen henkilön todelli-
37063: tötietojärjestelmään. Mikäli kuitenkin laissa olisi             sen asuinpaikan osoittamiseksi helpottui-
37064: säädetty taloyhtiöille oikeus vaatia talokohtaisen              sivat?
37065: ilmoituksen tekemistä ja tällaisen ilmoituksen te-
37066: 
37067:      Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1998
37068: 
37069:                                             Irja Tulonen /kok
37070: 
37071: 
37072: 
37073: 
37074: 280043
37075: 2                                           KK 734/1998 vp
37076: 
37077: 
37078: 
37079: 
37080:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
37081: 
37082:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tavoin. Tietojen saanti väestötietojärjestelmään
37083: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         on huomattavasti nopeutunut, mikä on yhteis-
37084: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       kunnan tietohuollon kannalta tärkeää.
37085: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Irja Tulo-           Taloyhtiöillä on mahdollisuus saada tarvitse-
37086: sen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          miaan tietoja talon asukkaista nykyisin monin eri
37087: 734:                                                  tavoin. Tietoja voidaan kerätä muun muassa
37088:                                                       asunto-osakkeiden kauppojen yhteydessä, asuk-
37089:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-      kaiden asioidessa muuttovaiheessa talon edusta-
37090:        tynyt, jotta taloyhtiöiden ja viranomais-      jan kanssa ja antamalla taloyhtiön sisäisiä mää-
37091:        ten ongelmat yksittäisen henkilön todelli-     räyksiä asukkaiden ilmoitusvelvollisuudesta.
37092:        sen asuinpaikan osoittamiseksi helpottui-          Väestötietojärjestelmä tarjoaa jo tällä hetkellä
37093:        sivat?                                         useita vaihtoehtoisia palvelumuotoja,joista talo-
37094:                                                       yhtiöt voivat valita itselleen sopivimman ja tar-
37095:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           koituksenmukaisimman tietopalvelumuodon.
37096: taen seuraavaa:                                       Väestörekisterikeskuksen ja kiinteistöalan järjes-
37097:                                                       töjen (Suomen Kiinteistöliitto ry, Suomen Isän-
37098:    Väestötietojärjestelmän osoitetietojen ylläpi-     nöitsijäliitto ry ja lsännöintiyritysten Liitto ry)
37099: to perustuu kansalaisille säädettyyn ilmoitusvel-     joulukuussa 1997 perustettu yhteinen työryhmä
37100: vollisuuteen. Kotikuntalakia säädettäessä on          on 31.5.1998 tehnyt ehdotuksen taloyhtiöiden ja
37101: asetettu tavoitteeksi muuttoilmoitusvelvollisuu-      rekisteriviranomaisten välisten yhteistyömuoto-
37102: den keventäminen ja yksinkertaistaminen.              jen kehittämiseksi. Tavoitteena on, että talon
37103: Uudistuksella on pyritty tehostamaan ja nopeut-       edustajat ja paikalliset rekisteriviranomaiset tar-
37104: tamaan rekisteriviranomaisten tiedonsaantia ja        kistavat osoitetietoja yhteistyössä ja taloyhtiöille
37105: parantamaan näin osoitetietojen tasoa väestötie-      kehitetään entistä parempia uuden tekniikan
37106: tojärjestelmässä. Tiedon tason parantaminen te-       mahdollistamia palvelumuotoja. Uusien palve-
37107: hostaa väestötietojärjestelmästä koko yhteis-         lu- ja yhteistyömuotojen kokeilu on käynnistetty
37108: kunnalle annettavaa tietohuoltoa.                     toukokuussa 1998 kolmella paikkakunnalla: Es-
37109:     Lakisääteisen muuttoilmoitusvelvollisuuden        poossa, Helsingissä ja Turussa.
37110: täyttäminen on tehty mahdollisimman helpoksi              Taloyhtiöiden kanssa vireillä olevan yhteis-
37111: ja joustavaksi nimenomaan kansalaisen kannal-         työhankkeen lisäksi Väestörekisterikeskus ja
37112: ta, joka vastaa itse ilmoitusvelvollisuutensa täyt-   Suomen Posti Oy ovat tammikuussa 1998 perus-
37113: tämisestä. Tässä yhteydessä on luovuttu, osittain     taneet yhteisen projektin osoitteenmuutosten yh-
37114: myös tietosuojasyistä, velvollisuudesta toimittaa     teisen tiedonkeruun ja muun yhteistyön kehittä-
37115: kirjallinen muuttoilmoitus rakennuksen omista-        miseksi. Yhteistyöprojektin johtoryhmässä on
37116: jan tai tämän edustajan kautta rekisteriviran-        toukokuussa 1998 hyväksytty ehdotus yhteisen
37117: omaiselle. Nykyisin muutosta voi ilmoittaa            tiedonkeruumenetelmän luomiseksi. Väestötie-
37118: maistraatille kirjallisesti, puhelimitse, sähköisen   tojärjestelmään tullaan merkitsemään henkilön
37119: viestinnän avulla tai asiakaskäynnin yhteydessä       asuinpaikan osoitteen lisäksi myös henkilön il-
37120: suullisesti. Ilmoituksen voi tehdä jo ennen muut-     moittama muu postiosoite. Tavoitteena on, että
37121: topäivää.                                             yhteinen tiedonkeruu voidaan aloittaa syksyllä
37122:    Vuonna 1995 käyttöön otettu valtakunnalli-         1999.
37123: nen muuttoilmoitusten palvelupuhelin, johon               Osoitetietojen laadunjatkuvaa seurantaa var-
37124: voi maksutta ilmoittaa muutosta, on otettu kan-       ten on otettu käyttöön tutkimusmenetelmä, jolla
37125: salaisten keskuudessa hyvin vastaan. Vuonna           osoitetietojen taso tullaan selvittämään säännöl-
37126: 1998 keskimäärin jo 45 % kaikista muuttoilmoi-        lisesti joka vuosi. Helmikuussa 1998 tehdyn en-
37127: tuksista on tehty puhelimitse. Muuttoilmoitus-        simmäisen selvityksen mukaan henkilöitä, jotka
37128: velvollisuudesta ja muuttoilmoitusten palvelu-        eivät kyselyajankohtana enää asuneet väestötie-
37129: puhelimesta on kansalaisille tiedotettu monin eri     tojärjestelmään merkityssä osoitteessa, oli 2,9 %.
37130:                                            KK 734/1998 vp                                             3
37131: 
37132:    Yhteiskunnan tietohuollon kannalta on tär-        oikeellisuuden varmistamiseen ja tietojen tason
37133: keää, että henkilön oikea osoite on väestötieto-     seurannan järjestämiseen. Tehostamalla yhteis-
37134: järjestelmässä, josta tietoja luovutetaan kaikille   työtä eri viranomaisten ja muiden osoitetietoja
37135: tarvitsijoille. Muuttoa koskevien lakisääteisten     keräävien ja käyttävien tahojen välillä pyritään
37136: ilmoitusvelvollisuuksien lisääminen olisi kansa-     estämään muuttoilmoitusten laiminlyöntejä, ke-
37137: laisten kannalta hankalaa, aiheuttaisi sekaan-       hittämään tiedonkeruumenetelmiä ja paranta-
37138: nuksia eri ilmoitusvelvollisuuksien täyttämisessä    maan väestötietojärjestelmän palvelukykyä. Nyt
37139: ja vaarantaisi siten yhteiskunnan tietohuollon       vireillä olevilla toimenpiteillä pyritään varmista-
37140: kannalta keskeisen perusrekisterin, väestötieto-     maan niin Kelan, poliisin kuin muidenkin väes-
37141: järjestelmän, osoitetietojen ja järjestelmästä an-   tötietojärjestelmän osoitetietoja hyväksikäyttä-
37142: nettavan tietopalvelun tason.                        vien viranomaisten, kuten esimerkiksi oikeushal-
37143:    Rekisterihallinnossa kiinnitetään erityistä       linnon, verohallinnon ja kuntien palvelua.
37144: huomiota väestötietojärjestelmän osoitetietojen
37145: 
37146:      Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta 1998
37147: 
37148:                                              Sisäasiainministeriöön määrätyn ministerin sijaisena,
37149:                                                              sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
37150: 4                                           KK 734/1998 vp
37151: 
37152: 
37153: 
37154: 
37155:                                         Tili Riksdagens Talman
37156: 
37157:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          för flyttningsanmälan på flera olika sätt. Uppgif-
37158: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande           terna anländer numera märkbart snabbare till
37159: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       befolkningsdatasystemet, vilket är viktigt med
37160: dagsman Irja Tulonen undertecknade spörsmål           tanke på samhällets informationsförsörjning.
37161: nr 734:                                                  Fastighetsbolagen har för närvarande möjlig-
37162:                                                       het att få de uppgifter de behöver om husets
37163:           Vilka åtgärder har Regeringen vidtagit      invånare på många olika sätt. Uppgifterna kan
37164:        för att underlätta för fastighetsbolag och     bl.a. samlasin i samband med köp av bostadsak-
37165:        myndigheter att visa var en enskild per-       tier i bolaget, i samband med att invånarna i
37166:        son egentligen har sin bostad?                 flyttningsskedet sköter ärenden hos bolagets re-
37167:                                                       presentant och genom att fastighetsbolaget ger
37168:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         interna föreskrifter till invånarna om anmäl-
37169: anföra följande:                                      ningsskyldigheten.
37170:                                                          Befolkningsdatasystemet erbjuder redan nu
37171:    Underhållet av adressuppgifterna i befolk-         flera alternativa serviceformer av vilka fastig-
37172: ningsdatasystemet grundar sig på medborgarnas         hetsbolagen kan välja den för dem mest lämpade
37173: lagstadgade anmälningsskyldighet. Då lagen om         och ändamålsenliga informationstjänsten. Den
37174: hemkommun stiftades uppsattes som mål att det         arbetsgrupp som befolkningsregistercentralen
37175: skulle gå smidigare och enklare att göra flytt-       och fastighetsbranschens organisationer (Fin-
37176: ningsanmälan. Genom reformen har man velat            lands Fastighetsförbund rf, Suomen Isännöitsi-
37177: göra registermyndigheternas erhållande av infor-      jäliitto ry och lsännöintiyritysten Liitto ry) ge-
37178: mation effektivare och snabbare och därmed för-       mensamt tillsatte i december 1997 framlade
37179: bättra tillförlitligheten i fråga om adressuppgif-    31.5.1998 ett förslag som gäller utvecklingen av
37180: terna i befolkningsdatasystemet. Förbättrandet        samarbetsformerna fastighetsbolagen och regis-
37181: av uppgifternas tillförlitlighet effektiverar den     termyndigheterna emellan. Syftet är att fastighe-
37182: informationsförsörjning som hela vårt samhälle        tens representanter och de lokala registermyn-
37183: får genom befolkningsdatasystemet.                    digheterna tillsammans granskar adressuppgif-
37184:    Uppfyllandet av skyldigheten att göra flytt-       terna och att bättre serviceformer än tidigare
37185: ningsanmälan har gjorts så enkel och smidig som       utvecklas för fastighetsbolagens räkning med
37186: möjligt uttryckligen med tanke på medborgarna,        hjälp av modern teknik. Försök med de nya servi-
37187: som själva svarar för uppfyllandet av denna sin       ce- och samarbetsformerna har inletts i maj 1998
37188: skyldighet. 1 detta sammanhang har man, delvis        på tre orter: Esbo, Helsingfors och Åbo.
37189: av datasekretesskäl, avstått från skyldigheten att       Utöver det pågående samarbetsprojektet med
37190: sända en skriftlig flyttningsanmälan via byggna-      fastighetsbolagen inledde Befolkningsregister-
37191: dens ägare eller dennes representant till register-   centralen och Posten Finland Ab i januari 1998
37192: myndigheten. Numera kan man göra flyttnings-          ett gemensamt projekt för att utveckla den ge-
37193: anmälan till magistraten skriftligen, telefonledes,   mensamma insamlingen av data om adressför-
37194: med hjälp av elektronisk kommunikation eller          ändringar och samarbetet i övrigt. Lednings-
37195: muntligen i samband med ett kundbesök. Anmä-          gruppen för samarbetsprojektet godkände i maj
37196: lan kan göras också på förhand.                       1998 ett förslag tili skapande av en gemensam
37197:    Det riksomfattande servicenumret för flytt-        datainsamlingsmetod. 1 befolkningsdatasyste-
37198: ningsanmälan som togs i bruk år 1995 och med          met kommer utöver en persons adress på bo-
37199: vars hjälp man gratis kan göra flyttningsanmälan      ningsorten också att göras en anteckning om
37200: har fått ett positivt mottagande bland befolk-        eventuell annan postadress som personen upp-
37201: ningen. År 1998 har redan i medeltal45% av alla       gett. Syftet är att den gemensamma datainsam-
37202: flyttningsanmälningar gjorts telefonledes. Med-       lingen skall inledas hösten 1999.
37203: borgarna har informerats om skyldigheten att             För den kontinuerliga uppföljningen av
37204: göra flyttningsanmälan och om servicenumret           adressuppgifternas kvalitet har en undersök-
37205:                                             KK 734/1998 vp                                               5
37206: 
37207: ningsmetod tagits i bruk med vars hjälp adress-          Inom registerförvaltningen fåster man sär-
37208: uppgifternas tillförlitlighet regelbundet skall ut-   skild vikt vid att säkerställa riktigheten i adress-
37209: redas en gång om året. Enligt den första utred-       uppgifterna i befolkningsdatasystemet och vid
37210: ningen, som gjordes i februari 1998, uppgick an-      att ordna uppföljning av uppgifternas tillfOrlit-
37211: delen personer som vid undersökningstillfållet        lighet. Genom att effektivera samarbetet mellan
37212: inte längre bodde på den adress som fanns angi-       olika myndigheter och andra instanser som sam-
37213: ven i befolkningdatasystemet tili 2,9 %.              lar in och utnyttjar adressuppgifter strävar man
37214:    Med tanke på samhällets dataförsörjning är         efter att förhindra försummelser i fråga om flytt-
37215: det viktigt att en persons rätta adress finns i       ningsanmälan, utveckla datainsamlingsmetoder-
37216: befolkningsdatasystemet varifrån alla som behö-       na och förbättra befolkningsdatasystemets för-
37217: ver uppgifterna kan få dem. En utökad lagstad-        måga att ge service. Genom de åtgärder som nu
37218: gad anmälningsskyldighet i fråga om flyttning         håller på att genomföras strävar man efter att
37219: skulle vara besvärlig ur medborgarnas synvinkel,      säkerställa den service som såväl FPA och poli-
37220: leda tili förvirring då det gäller uppfyllandet av    sen som andra myndigheter som utnyttjar adress-
37221: olika slag av anmälningsskyldigheter och samti-       uppgifterna i befolkningsdatasystemet, t.ex.
37222: digt äventyra tillförlitligheten hos adressuppgif-    justitieförvaltningen, skatteförvaltningen och
37223: terna i det från samhällets dataförsörjningssyn-      kommunerna, erbjuder.
37224: punkt viktigaste basregistret, befolkningsdata-
37225: systemet, och informationstjänster som baserar
37226: sig på detta system.
37227: 
37228:      Helsingforsden 1 juli 1998
37229: 
37230:                                                   Ställföreträdare för ministern i inrikesministeriet,
37231:                                                                   inrikesminister Jan-Erik Enestam
37232:                      j
37233:                     j
37234:                    j
37235:                   j
37236:                  j
37237:                 j
37238:                j
37239:               j
37240:              j
37241:             j
37242:            j
37243:           j
37244:          j
37245:         j
37246:        j
37247:       j
37248:      j
37249:     j
37250:    j
37251:   j
37252:  j
37253: j
37254:                                            KK 735/1998 vp
37255: 
37256: Kirjallinen kysymys 735
37257: 
37258: 
37259: 
37260: 
37261:                                   Irja Tolonen /kok: Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain
37262:                                       muuttamisesta
37263: 
37264: 
37265:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
37266: 
37267:    Jätelain 28 § velvoittaa kaatopaikan pitäjän      Yhtiöiden kirjanpidossa suunnitelmaan perustu-
37268: keräämään varoja kaatopaikan jälkeisiin kului-       va jätehuoltovaraus on taseessa pakollisena va-
37269: hin jo kaatopaikan käyttöaikana. Merkittävim-        rauksena. Valtiovarainministeriön työryhmä eh-
37270: mät kustannukset käytön jälkeen muodostuvat          dotti (muistio 1995:17) vastaisten menojen vä-
37271: kaatopaikan maisemoinnistaja ympäristön tilan        hennysoikeuden laajentamista siten, että yritys
37272: seurannasta. Ympäristöviranomaisten esittä-          saisi vähentää tietyin edellytyksin myös vastaisia
37273: män vaatimustason mukaisesti toteutettuna kaa-       ympäristönhoito- ja jätteidenkäsittelymenoja
37274: topaikkojen peittämiskustannukset ovat suu-          varten tekemänsä varauksen.
37275: ruusluokkaa 0,6-1,2 milj. mk/hehtaari. Kaato-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37276: paikan täytön loppuessa peittämiskustannus           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
37277: kohdistuu useimmiten 1-2 vuoteen ja voi olla         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
37278: suuruudeltaan jätehuoltoyhtiölle jopa 20-30          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37279: miljoonaa markkaa. Verotuksessa jälkihoitova-
37280: raukset katsotaan verotettavaksi tuloksi, jota jä-               Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
37281: tehuollosta vastaavat yritykset eivät voi vähen-              siin, jotta helpotettaisiin kaatopaikan pi-
37282: tää verotuksessaan. Kirjanpitolain 16 a §:ssä sää-            täjän ennakkoon keräämien taloudellis-
37283: detään, että yrityksen tuotoista vähennetään ne               ten velvotteiden vaatimustasoa ja mark-
37284: vastaiset menot, joiden suorittamiseen kirjanpi-              kamääräinen jälkihoitovaraus katsottai-
37285:  tovelvollinen on sitoutunut ja joista ei todennä-            siin verottomaksi tuloksi siten, että va-
37286:  köisestikerryniitä vastaavaa tuloa, samoin kuin              rauksen verotuksesta luovuttaisiin, ja
37287:  ne vastaiset menetykset, joiden toteutumista on              muutettaisiin tältä osin elinkeinotulon
37288:  pidettävä ilmeisenä. Kaatopaikkojen ympäris-                 verottamisesta annetun lain 8 §:ää?
37289:  tönhoitovelvoitteet ovat juuri tällaisia menoja.
37290: 
37291:      Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1998
37292:                                           Irja Tuloneo /kok
37293: 
37294: 
37295: 
37296: 
37297:  280043
37298: 2                                          KK 735/1998 vp
37299: 
37300: 
37301: 
37302: 
37303:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
37304: 
37305:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Verotuksessa on lähtökohtana realisointiperi-
37306: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         aate. Menot ovat vähennyskelpoisia sinä vero-
37307: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       vuonna, jonka aikana niiden suorittamisvelvolli-
37308: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Irja Tulo-       suus on syntynyt. Realisoitumattomat, vastai-
37309: sen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          suudessa syntyvät menot ja menetykset eivät
37310: 735:                                                  yleensä ole vähennyskelpoisia. Kaatopaikkojen
37311:                                                       jälkihoitomenot ovat luonnollisesti vähennyskel-
37312:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        poisia myös verotuksessa, mutta vasta sen vuo-
37313:        siin, jotta helpotettaisiin kaatopaikan pi-    den verotuksessa, jonka aikana ne realisoituvat.
37314:        täjän ennakkoon keräämien taloudellis-              Kirjallisessa kysymyksessä mainittu Varaus-
37315:        ten velvoitteiden vaatimustasoaja mark-        ja poistojärjestelmän uudistamistyöryhmä (VM
37316:        kamääräinen jälkihoitovaraus katsottai-         1995: 17) ehdotti kirjanpidon ja verotuksen tu-
37317:        siin verottomaksi tuloksi siten, että va-      loksenlaskennan lähentämistä. Työryhmä ehdo-
37318:        rauksen verotuksesta luovuttaisiin, ja         tuksen mukaan pakolliset varaukset olisivat ol-
37319:        muutettaisiin tältä osin elinkeinotulon        leet tietyin edellytyksin myös verotuksessa vä-
37320:        verottamisesta annetun lain 8 §:ää?            hennyskelpoisia jo varauksen muodostamis-
37321:                                                       vuonna. Toisaalta työryhmä ehdotti, että vero-
37322:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tuksen poistot olisi muutettu vastaamaan käyttö-
37323: vasti seuraavaa:                                       omaisuuden taloudellista pitoaikaa. Varausten
37324:                                                        vähennysoikeuden laajentaminen lieventäisi ve-
37325:     Kaatopaikan pitäjällä on velvollisuus huoleh-      rotusta, kun taas poistojen tekeminen kirjanpi-
37326: tia jätteenkäsittelypaikan jälkihoidosta. Tästä ai-    don mukaisina kiristäisi monissa tapauksissa yri-
37327: heutuu menoja siinä tilanteessa, kun kunnostus-        tysverotusta. Työryhmän ehdotuksia ei ole kui-
37328: työt suoritetaan kaatopaikan täytön loppumisen         tenkaan toteutettu. Vuosia 1998 ja 1999 koske-
37329: jälkeen. Tällaisten vastaisten menojen käsittely       vaan keskitettyyn tulopoliittiseen sopimukseen
37330: poikkeaa kirjanpidossa ja verotuksessa. Kirjan-        liittyvien veronalennusten rahoittamiseksi irtai-
37331: pidossa kirjanpitovelvollisen on vähennettävä          men kuluvan käyttöomaisuuden enimmäispois-
37332: tuotoista etukäteen velvoitteistaan vastaisuudes-      toprosenttia on sen sijaan päätetty alentaa 30
37333: sa aiheutuvat menot, jos meno kohdistuu päätty-        prosentista 25 prosenttiin.
37334: neeseen tai aikaisempaan tilikauteen ja jos sen            Kaatopaikkojen jälkihoitomenojen ja muiden
37335: toteutumista on pidettävä varmana tai todennä-         pakollisten varausten vähennyskelpoisuuden
37336: köisenä. Jos tällaisen menon täsmällistä määrää        laajentaminen verotuksessa riippuu kirjanpidon
37337: tai toteutumisajankohtaa ei tiedetä, meno merki-       ja verotuksen tuloksenlaskennan erojen 1ähentä-
37338: tään pakollisiin varauksiin. Meno vähennetään          misestä yleisemmällä tasolla. Hallitus seuraa ti-
37339: näin ollen kirjanpidossa ennen kuin se realisoituu     lannetta kysyjän tarkoittamasta näkökulmasta.
37340: maksettavaksi.
37341: 
37342:      Helsingissä 23 päivänä heinäkuuta 1998
37343: 
37344:                                                                             Ministeri Jouko Skinnari
37345:                                            KK 735/1998 vp                                              3
37346: 
37347: 
37348: 
37349: 
37350:                                        Tili Riksdagens Talman
37351: 
37352:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Utgångspunkten i beskattningen är realise-
37353: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           ringsprincipen. Utgifterna är avdragbara det
37354: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       skatteår under vilket skyldigheten att betala dem
37355: dagsman Irja Tuloneo undertecknade spörsmål           har uppstått. lcke realiserade utgifter och förlus-
37356: nr 735:                                               ter som uppstår i framtiden är i allmänhet inte
37357:                                                       avdragbara. Utgifterna för eftervård av avstjälp-
37358:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         ningsplatser är naturligtvis avdragbara även i
37359:        att mildra kraven på de ekonomiska för-        beskattningen, men först i beskattningen för det
37360:        pliktelser som huvudmannen för en av-          år under vilket de realiseras.
37361:        stjälpningsp1ats skall uppfylla i förskott         Arbetsgruppen för revidering av systemet med
37362:        och för att eftervårdsreserven i mark skall    reserver och avskrivningar (VM 1995:17), viiken
37363:        betraktas som skattefri inkomst så, att        nämns i det skriftliga spörsmålet, föreslog en
37364:        man avstår från att beskatta reserven, och     tillnärmning av resultaträkningen i bokföringen
37365:        för att 8 § lagen om beskattning av in-        och beskattningen. Enligt arbetsgruppens förslag
37366:        komst av näringsverksamhet skall ändras        skulle avsättningarna under vissa förutsättning-
37367:        i detta avseende?                              ar ha varit avdragbara även i beskattningen re-
37368:                                                       dan det år under vilket reserven gjordes. Aandra
37369:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt         sidan föreslog arbetsgruppen att avskrivningar-
37370: anföra följande:                                      na i beskattningen skulle ha ändrats så att de
37371:                                                       skulle ha motsvarat den ekonomiska använd-
37372:    Den som upprätthåller en avstjälpningsplats        ningstiden för anläggningstillgångar. En utvidg-
37373: är skyldig att sörja för eftervården av avfallshan-   ning av rätten att dra av reserver skulle mildra
37374: teringsplatsen. Detta orsakar utgifter i det skedet   beskattningen, medan igen avskrivningar i enlig-
37375: då iståndsättningsarbeten utförs efter att utfyll-    het med bokföringen skulle skärpa företagsbe-
37376: naden av avstjälpningsp1atsen har upphört. Be-        skattningen i många fall. Arbetsgruppens förslag
37377: handlingen av dylika framtida utgifter avviker        har emellertid inte genomförts. Däremot har
37378: från varandra i bokföringen och beskattningen. 1      man bestämt att sänka den maximala avskriv-
37379: bokföringen skall en bokföringsskyldig från in-       ningsprocenten för lösa och förslitning under-
37380: täkterna dra av de utgifter som i framtiden upp-      kastade anläggningstillgångar från 30% tili 25 %
37381: står tili följd av den bokföringsskyldiges förp1ik-   för att finansiera de skattesänkningar som an-
37382: telser, om utgifterna hänför sigtill räkenskapspe-    knyter tili den centrerade inkomstpolitiska hel-
37383: rioden eller en tidigare räkenskapsperiod och om      hetslösningen för 1998 och 1999.
37384: de skall anses vara säkra eller sanoolika vid den         En utvidgning av avdragsgillheten i fråga om
37385: tidpunkt då bokslutet upprättas. Om man inte          avstjälpningsplatsers eftervårdsutgifter och and-
37386: känner tili det exakta beloppet av en sådan utgift    ra avsättningar i beskattningen är beroende av
37387: eller tidpunkten då utgiften förverkligas, tas ut-    hur skillnaderna i resultaträkningen i bokföring-
37388: giften upp som avsättning. Utgiften dras således      en och beskattningen krymps på en mer allmän
37389: av i bokföringen innan den realiseras och blir        nivå. Regeringen skall följa läget ur den synvin-
37390:  betald.                                              kel som spörsmålsställaren avser.
37391: 
37392:      Helsingforsden 23 juli 1998
37393: 
37394:                                                                             Minister Jouko Skinnari
37395:                                         KK 736/1998 vp
37396: 
37397: Kirjallinen kysymys 736
37398: 
37399: 
37400: 
37401: 
37402:                                 Ossi Korteniemi /kesk: Kotkatuhojen korvaamisesta porotalou-
37403:                                     delle
37404: 
37405: 
37406:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
37407: 
37408:   Kotkatuhojen porotaloudelle aiheuttamien           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37409: vahinkojen korvaaminen siirtyi kuluvana vuon-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
37410: na ympäristöministeriölle. Aikaisemmin tehtävä    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
37411: kuului maa- ja metsätalousministeriölle. Nyt on   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37412: syntynyt kiistaa siitä, kummalle ministeriölle
37413: vuoden 1997 kotkatuhojen korvaaminen kuuluu.               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
37414: Maa- ja metsätalousministeriön taholta on il-            ryhtyä vuoden 1997 kotkatuhojen kor-
37415: moitettu, että vastuu korvauksista on siirtynyt          vausten maksamiseksi porotaloudelle vii-
37416: ympäristöministeriölle, joka puolestaan katsoo           vyttelemättä?
37417: vastuunsa alkavan vasta vuonna 1998 tuhojen
37418: korvaamisesta. Kiistan takia korvausten maksa-
37419: minen näyttää viivästyvän kohtuuttomasti.
37420:      Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1998
37421: 
37422:                                       Ossi Korteniemi /kesk
37423: 
37424: 
37425: 
37426: 
37427:  280043
37428: 2                                        KK 736/1998 vp
37429: 
37430: 
37431: 
37432: 
37433:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
37434: 
37435:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     kuuluvien luonnonsuojelulain nojalla rahoitettu-
37436: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      jen lajien aiheuttamien vahinkojen korvausten
37437: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    yhdenmukaistamiseksi.
37438: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ossi Kor-         Vanha korvausjärjestelmä perustui siihen, että
37439: teniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      petoeläinten aiheuttamat vahingot, kotkat mu-
37440: n:o 736:                                           kaan luettuina, maksettiin käytettävissä olevan
37441:                                                    määrärahan puitteissa seuraavan vuoden määrä-
37442:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      rahoista. Tämä on johtunut siitä, että kokonais-
37443:        ryhtyä vuoden 1997 kotkatuhojen kor-        selvitys vuoden aikana tapahtuneiden tuhojen
37444:        vausten maksamiseksi porotaloudelle vii-    laajuudesta ja jakautumisesta on mahdollista
37445:        vyttelemättä?                               saada vasta vuoden vaihteen jälkeen ja että kor-
37446:                                                    vauksiin osoitetut riittämättömät varat voidaan
37447:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        osoittaa tasapuolisesti kaikille vahingon kärsi-
37448: vasti seuraavaa:                                    neille. Tämän vuoden talousarvion puitteissa
37449:                                                    edellytyksiä edellä mainitun periaatteen muutta-
37450:    Laki petoeläinten tappamien porojen korvaa-      miselle ylimenokauden aikana ei ole ollut.
37451: misesta (574/1956, muut. 101111973) kumottiin          Edellä mainitun epäkohdan johdosta maa- ja
37452: lailla (1213/1997). Tämä laki tuli voimaan          metsätalousministeriön tarkoituksena on kuiten-
37453: l.l.l998. Kumottu laki koski metsästyslain riis-    kin esittää otettavaksi syksyn 1998 lisätalousar-
37454: taeläimiin kuuluvien karhun, suden, ahman ja        vioon 1 560 000 markan suuruinen määräraha
37455: ilveksen sekä luonnonsuojelulain nojalla rauhoi-    vuonna 1997 kotkien poroille aiheuttamien va-
37456: tettujen kotkien aiheuttamien vahinkojen kor-       hinkojen korvausten maksamista varten. Kor-
37457: vaamista. Korvausjärjestelmää muutettaessa          vaukset on mahdollista maksaa, mikäli lisäme-
37458: kotkien aiheuttamien vahinkojen korvaaminen         noarvio hyväksytään esitetyllä tavalla.
37459: siirrettiin ympäristöministeriön hallinnonalaan
37460: 
37461:      Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 1998
37462: 
37463:                                                      Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
37464:                                             KK 736/1998 vp                                             3
37465: 
37466: 
37467: 
37468: 
37469:                                         Tili Riksdagens Talman
37470: 
37471:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           tili miljöministeriets förvaltningsområde över-
37472: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           fördes också ersättandet av skador förorsakade
37473: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       av örnar tili denna samma grupp i samband med
37474: dagsman Ossi Korteniemi undertecknade spörs-          ändringen av ersättningssystemet.
37475: mål nr 736:                                               Det tidigare ersättningssystemet grundade sig
37476:                                                       på att skador orsakade av rovdjur, inklusive ör-
37477:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-       nar, ersattes inom ramen för disponibla anslag
37478:        sikt att vidta för att ersättningarna för de   med ruedel som anslogs i följande års budget. Det
37479:        skador örnar under år 1997 förorsakat          här berodde på att det inte var möjligt att få en
37480:        rennäringen utan dröjsmål skall utbeta-        total utredning av omfattningen och fördelning-
37481:        las?                                           en av de skador som inträffat under årets Jopp
37482:                                                       förrän efter årsskiftet, samt på att de för ersätt-
37483:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       ningar anvisade otillräckliga medlen skulle kun-
37484: anföra följande:                                      na fördelas rättvist mellan alla som drabbats av
37485:                                                       skador. Inom ramen för innevarande års budget
37486:    Lagen om ersättning för renar som dödats av        har det inte funnits förutsättningar för att ändra
37487: rovdjur (57411956, ändr. 101111973) har upp-          ovan nämnda princip under övergångsperioden.
37488: hävts genom lag (121311997). Sistnämnda lag               På grund av ovannämnda olägenhet har dock
37489: trädde i kraft den 1.1.1998. Den upphävda lagen       jord- och skogsbruksministeriet för avsikt att
37490: gällde ersättning av skador som förorsakats av        föreslå att det i tiliäggsbudgeten hösten 1998
37491: björn, varg, järv och lodjur, som alla räknas tili    upptas ett 1 560 000 mark stort anslag för att
37492: jaktlagens viltarter, samt de med stöd av natur-      ersätta de skador örnar förorsakat renar under år
37493: skyddslagen fredade örnarna. F ör att harmonise-       1997. Ersättningarna kan betalas under förut-
37494: ra ersättningarna för skador förorsakade av arter     sättning att tiliäggsbudgeten godkänns så som
37495: som fredats med stöd naturskyddslagen och hör         föreslagits.
37496: 
37497:      Helsingforsden 25 juni 1998
37498: 
37499:                                                        Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
37500:         1
37501: 
37502: 
37503: 
37504: 
37505:     1
37506: 
37507: 
37508:     1
37509: 
37510: 
37511: 
37512: 
37513: 1
37514: 
37515: 
37516: 1
37517:                                          KK 737/1998 vp
37518: 
37519: Kirjallinen kysymys 737
37520: 
37521: 
37522: 
37523: 
37524:                                  Sulo Aittoniemi /kesk: Jakokuntien omistuksessa olevien ranta-
37525:                                      alueiden luovuttamisesta maanomistajille
37526: 
37527: 
37528:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
37529: 
37530:    Jakokuntien omistuksessa on runsaasti erityi-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37531: sesti ranta-alueita, jotka ovat syntyneet veden    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
37532: pinnan laskiessa. Useassa tapauksessa ranta-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
37533: aluetta omistanut maanviljelijä tai mökkiläinen    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37534: on tullut huomaamaan, että hänen maahansa
37535: rajoittuva ranta-alue tai vesijättö ei kuulukaan              Voisiko Hallitus aikaansaada menet-
37536: hänelle. Asiasta on ollut paljon hankaluuksia             telyn, jonka kautta nykyiset jakokuntien
37537: esimerkiksi kaavoituksen ja rakennuslupa-asioi-           hallussa olevat vesijättö- ja muut ranta-
37538: den yhteydessä, mutta myös maakauppaa kos-                osuudet voitaisiin kaupalla liittää sellai-
37539: kien, kun ostaja on tullut huomaamaan, että hän           siin tiloihin, joihin ne sijaintinsa kautta
37540: ei omistakaan rantaa vaikka on niin luullut.              parhaiten kuuluisivat, ja siten, että asiaan
37541:    Erityisesti jakokunnan omistamien vesijättö-           liittyvä asiakirjaprosessi olisi mahdolli-
37542: alueiden myymistä maanomistajille tulisi edistää          simman yksinkertainen?
37543: niin, että tuo kai vuosisatainen ongelma saatai-
37544: siin poistumaan.
37545:      Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1998
37546: 
37547:                                       Sulo Aittoniemi /kesk
37548: 
37549: 
37550: 
37551: 
37552: 280043
37553: 2                                           KK 737/1998 vp
37554: 
37555: 
37556: 
37557: 
37558:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
37559:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa        vutus eli käytännössä kauppa tai vaihto voidaan
37560: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tehdä siten, että yhteisen alueen osakaskunta,
37561: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       joka voi olla järjestäytynyt tai järjestäytymätön,
37562: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        pitää osakaskunnan kokouksen ja päättää yh-
37563: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         teisaluelain 15 §:n mukaisesti alueen kaupasta tai
37564: n:o 737:                                              vaihdosta, minkä jälkeen osakaskunnan edustaja
37565:                                                       allekirjoittaa ostajan tai vaihdon toisen osapuo-
37566:            Voisiko Hallitus aikaansaada menet-        len kanssa tavanomaisen maakaaren (540/1995)
37567:        telyn, jonka kautta nykyiset jakokuntien       mukaisen kauppakirjan tai vaihtokirjan. Käy-
37568:        hallussa olevat vesijättö- ja muut ranta-      tännössä, milloin osakkaiden lukumäärä on pie-
37569:        osuudet voitaisiin kaupalla liittää sellai-    ni ja kaikki osakkaat ovat luovutuksesta yksi-
37570:        siin tiloihin, joihin ne sijaintinsa kautta    mielisiä, luovutus voidaan toteuttaa myös siten,
37571:        parhaiten kuuluisivat, ja siten, että asiaan   että osakaskunnan kokousta pitämättä kaikki
37572:        liittyvä asiakirjaprosessi olisi mahdolli-     osakkaat allekirjoittavat luovutuskirjan taikka
37573:        simman yksinkertainen?                         siten, että kukin osakas myy omistamansa osuu-
37574:                                                       den yhteisestä alueesta erillisenä kauppakirjalla,
37575:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          joka tehdään maakaaren kiinteistökaupasta sää-
37576: vasti seuraavaa:                                      detyssä muodossa.
37577:                                                           Jos vapaaehtoista kauppaa ei synny, voidaan
37578:    Kysymyksessä tarkoitetut jakokuntien hallus-       yhteinen vesijättöalue ja muukin yhteinen alue
37579: sa olevat vesijättö- ja muut rantaosuudet voivat      lunastaa ja siirtää siihen rajoittuvaan kiinteis-
37580: olla yhteisiä vesijättöjä tai muita yhteisiä maa-     töön taikka liittää kiinteistöön tilusvaihdolla
37581: alueita. Tällaisia muita yhteisiä alueita ovat        kiinteistönmuodostamislaissa säädetyin edelly-
37582: muun muassa isojaossa ja uusjaossa yhteisiksi         tyksin. Näitä koskevat säännökset sisältyvät sa-
37583: jätetyt tai erotetut lastauspaikat, venevalkama-      notun lain 8 lukuun.
37584: alueet ja kalastusta varten tarpeelliset maa-             Kiinteistönmuodostamislain 60 §:n mukaan,
37585: alueet. Yhteiset vesijätät ovat muodostuneet ta-      jos kiinteistön kohdalla on yhteistä vesijättöä,
37586: vallisimmin siten, että isojaon aikainen kylän ta-    joka vaikeuttaa huomattavasti kiinteistön käyt-
37587: loille Gakokunnalle) yhteisesti kuulunut vesialue     tämistä tai jota voidaan tarkoituksenmukaisesti
37588: on maan nousemisen tai vesialueen laskemisen          käyttää vain kiinteistön yhteydessä, kiinteistön
37589: seurauksena kuivunut, jolloin muodostunut vesi-       omistajana on oikeus lunastaa vesijättö tai osa
37590: jättö on tullut vesialueen omistajien yhteiseksi.     siitä.
37591:    Yhteinen alue, niin vesijättö kuin muukin yh-          Vastaavasti jos kiinteistöön rajoittuu sellaista
37592: teinen alue, on yksityisomistuksessa olevaa kiin-     yhteistä maa-aluetta, joka ei ole yhteismetsää tai
37593: teistöjen yhteistä aluetta. Omistusoikeus kuluu       yhteistä vesijättää ja joka huomattavasti vaikeut-
37594: osakaskiinteistöjen omistajille yhteisesti. Yhteis-   taa kiinteistön käyttöä tai jota voidaan käyttää
37595: ten alueiden hallintaa ja käyttöä säätelee yhteis-    vain kiinteistön yhteydessä, kiinteistön omista-
37596: aluelaki (758/1989). Yhteisaluelaki koskee myös       jana on oikeus lunastaa sanottu alue.
37597: yhteistä aluetta koskevia oikeustoimia.                   Jos kysymyksessä tarkoitettua yhteistä vesi-
37598:    Yhteisen alueen osakkaiden (jakokunnan)            jättää tai muuta yhteistä aluetta sisältyy raken-
37599: omistuksessa oleva alue voi siirtyä toisen, esimer-   nus- tai rantakaava-alueelia rakennuspaikaksi
37600: kiksi siihen rajoittuvan tilan omistajien omistuk-    tarkoitettuun alueeseen siten, että se estää kaa-
37601: seen joko vapaaehtoisella luovutuksella eli kau-      vaan soveltuvan rakennuspaikan muodostami-
37602: palla, vaihdolla tai lahjalla, taikka kiinteistön-    sen, voi kiinteistön omistaja lunastaa tällaisen
37603: muodostamislaissa (554/1995) säädetyillä edelly-      alueen kaavaan soveltuvan rakennuspaikan
37604: tyksillä sanotun lain mukaisella kiinteistötoimi-     muodostamiseksi.
37605: taksella.                                                Jos kiinteistön omistaja, jonka omistamaan
37606:    Yhteistä aluetta koskeva vapaaehtoinen luo-        kiinteistöön edellä tarkoitettua yhteistä vesijät-
37607:                                               KK 737/1998 vp                                               3
37608: 
37609: töä tai muuta yhteistä aluetta rajoittuu, haluaa         ollut riitaa (kumotun jakolain 89 §:n 2 moment-
37610: lunastaa alueen, hänen tarvitsee ainoastaan jät-         ti). Tämä säännös kuitenkin kumottiin jo
37611: tää kirjallinen toimitushakemus asianomaiseen            6.11.1992 annetulla jakolain muutoksella (977/
37612: maanmittaustoimistoon. Mitään muita asiakir-             1992). Kiinteistönmuodostamislain 103 §:n mu-
37613: joja ei tarvita, vaan toimitusinsinööri hankkii ja       kaan rajankäynti muun muassa yhteistä aluetta
37614: valmistaa muut asiakirjat. Kun alue lunastetaan,         vastaan suoritetaan hakemuksetta muun toimi-
37615: se siirretään kiinteistönmuodostamislain 63 §:n          tuksen yhteydessä, milloin se on tarpeen eri rekis-
37616: mukaisesti Junastajan omistamaan kiinteistöön.           teriyksiköihin kuuluvien tilusten selvittämiseksi.
37617: Lunastaminen voidaan suorittaa kiinteistön-              Siten nykyään kaikkien sellaisten toimitusten
37618: muodostamislain 66 §:n mukaan myös samalla               yhteydessä, jotka rajoittuvat rantaan, tulee selvi-
37619: kertaa samassa toimituksessa, jossa ostettu mää-         tetyksi yhteisen vesijätön olemassaolo.
37620: räala muodostetaan Iohkomalla kiinteistöksi.                 Muutoinkin kiinteistön tai muun rekisteriyk-
37621:     Edelleen yhteinen vesijättöalue tai muukin           sikön omistaja voi aina halutessaan saada selvi-
37622: yhteinen alue voidaan kysymyksessä tarkoite-             tyksenja lainvoimaisen ratkaisun yhteisen vesijä-
37623: tuissa tilanteissa saada liitetyksi viereiseen kiin-     tön tai muun yhteisen alueen olemassaolosta ja
37624: teistöönkin tilusvaihdolla. Tilusvaihto voi olla         sen ulottuvuudesta hakemalla kiinteistönmuo-
37625:  sopimukseen perustuva tai pakollinen. Sopimuk-          dostamislain 101 §:n mukaisen kiinteistönmää-
37626:  seen perustuvassa tilusvaihdossa kiinteistön            ritystoimituksen. Tällainen kiinteistönmääritys
37627:  omistaja ja yhteisen alueen osakkaat sopivat sii-       tehdään mainitun lain 103 §:n 2 momentin mu-
37628:  tä, että kiinteistön omistaja saa kiinteistön ja        kaan myös kunnan hakemuksesta, milloin se on
37629:  rannan välisen alueen ja yhteisen alueen osak-          kaavan laatimista tai toteuttamista varten tar-
37630:  kaat vastaavan arvoisen alueen toisesta kohtaa          peellinen.
37631:  asianomaisesta kiinteistöstä.                               Kysymyksen osalta hallitus toteaa, että voi-
37632:      Jos tilussijoitus edellä tarkoitetuissa lunastus-   massa olevat menettelysäännökset yhteisen vesi-
37633:  tilanteissa voidaan korjata tilusvaihdolla, on lu-      jätönja muun yhteisen alueen liittämiseksi niihin
37634:  nastamisen sijasta suoritettava tilusvaihto. Täl-       rajoittuviin kiinteistöihin ovat hyvin monipuoli-
37635:  lainen tilusvaihto suoritetaan omistajien suostu-       set ja eri tilanteissa voidaan käyttää kuhunkin
37636:  muksetta pakollisena tilusvaihtona.                     tilanteeseen tarkoituksenmukaista menettelyta-
37637:      Kysymyksessä on kiinnitetty huomiota myös           paa. Asiakirjaprosessi on kansalaisten kannalta
37638:  siihen seikkaan, ettei aina tiedetä, onko jonkin        myös melko yksinkertainen. Menettelysäännök-
37639:  kiinteistön edustalla yhteistä vesijättöä vai ei.       set antavat hyvän oikeusturvan niin yhteisen
37640:      Aikaisemmin voimassa olleen jakolainsää-            alueen osakkaille kuin yhteisen alueen ostajalle
37641:  dännön aikana voitiin kiinteistöä muodostet-            tai lunastajalle. Hallitus katsookin, ettei ole tar-
37642:  taessa jättää selvittämättä yhteisen vesijätön ja       vetta nykyisten säännösten muuttamiseen tai sel-
37643:   kiinteistön välinen raja, jos vesijättö oli vähäar-    laisten säännösten lisäämiseen, jotka koskevat
37644:   voinen eikä rajakäynnin suorittaminen siitä joh-       menettelyä yhteisten vesijättöjen ja muiden yh-
37645:   tuvat kustannukset huomioon ottaen olisi ollut         teisten maa-alueiden liittämiseksi kiinteistöihin.
37646:   tarkoituksenmukaista, mikäli rajan paikasta ei
37647:       Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1998
37648:                                                           Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
37649: 4                                            KK 737/1998 vp
37650: 
37651: 
37652: 
37653: 
37654:                                           Tili Riksdagens Talman
37655: 
37656:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                 En frivillig överlåtelse av en samfållighet, dvs.
37657: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande             i praktiken köp eller byte, kan utföras så att
37658: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         delägarlaget för en samfållighet, som kan vara
37659: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spörs-            konstituerat eller icke konstituerat, håller en del-
37660: mål nr 737:                                             ägarstämma och beslutar om köp eller byte av ett
37661:                                                         område i enlighet med 15 § lagen om samfållighe-
37662:            Ämnar Regeringen åstadkomma ett              ter. Därefter undertecknar en representant för
37663:         sådant förfarande att de tillandningar          delägarlaget tillsammans med köparen eller den
37664:         och andra strandområden som nu förval-          andra parten för bytet ett sedvanligt köpebrev
37665:         tas av skifteslag kunde anslutas tilllämp-      enligtjordabalken (540/1995) eller ett bytesbrev.
37666:         liga lägenheter genom köp och så att pro-       Om delägarna är få och alla delägare är eniga om
37667:         cessen med därtill hörande handlingar           överlåtelsen, kan den i praktiken också gå till så
37668:         skulle vara så enkel som möjligt?               att alla delägare undertecknar överlåtelsehand-
37669:                                                         lingen utan någon delägarstämma, eller så att
37670:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           varje delägare säljer sin andel av samfålligheten
37671: anföra följande:                                        genom ett separat köpebrev som uppgörs enligt
37672:                                                         vad som bestäms om fastighetsköp i jordabalken.
37673:    De i spörsmålet avsedda tillandningarna och              Om det inte blir något frivilligt köp, kan en
37674: andra strandområdena som förvaltas av skiftes-          samfålld tillandning och även andra samfållighe-
37675: lag kan vara samfållda tillandningar eller andra        ter inlösas och överföras tili en angränsande fast-
37676: samfållda markområden. Dylika andra samfål-             ighet eller införlivas med denna genom ägobyte i
37677: ligheter är sådana lastningsplatser, hamnområ-          enlighet med fastighetsbildningslagen. Bestäm-
37678: den och markområden som är nödvändiga för               melser härom ingår i 8 kap. nämnda lag.
37679: fiskerinäringen och som förblev samfållda eller             Av 60 § fastighetsbildningslagen framgår att
37680: avskiljdes bl.a. i samband med storskiftet eller        om det vid en fastighet finns en samfålld tilland-
37681: nyskiftet. Samfållda tillandningar har vanligtvis       ning som betydligt försvårar användningen av
37682: kommit tili så att ett vattenområde som under ti-       fastigheten eller som kan utnyttjas ändamålsen-
37683: den för storskiftet ägdes samfållt av gårdarna i en     ligt bara i samband med fastigheten, har ägaren
37684: by ( skifteslag) har torkat till följd av landhöjning   till fastigheten rätt att lösa in tillandningen eller
37685: eller sjunkande vattennivå, varvid den tilland-         en del av den.
37686: ning som bildats har blivit samfålld för ägarna tili        På motsvarande sätt bestäms att om ett områ-
37687: vattenområdet.                                          de, som hör till ett sådant samfållt markområde
37688:     En samfållighet, det gäller såväl tillandningar     som inte är samfålld skog eller samfålld tilland-
37689: som andra samfållda områden, är ett område i            ning, gränsar till en fastighet och betydligt för-
37690: privat ägo SO!!l hör tili två eller flera fastigheter   svårar användningen av fastigheten eller kanan-
37691: gemensamt. Aganderätten tillkommer delägar-             vändas bara i samband med fastigheten, har fas-
37692: fastigheternas ägare gemensamt. Förvaltningen           tighetens ägare rätt att lösa in området.
37693: och utnyttjandet av samfålligheter regleras i la-           Om en i spörsmålet avsedd samfålld tilland-
37694: gen om samfålligheter (758/1989). Lagen om              ning eller någon annan samfållighet ingår i ett
37695: samfålligheter gäller också sådana rättshandling-       område som är avsett som byggnadsplats inom
37696: ar som berör samfålligheten.                            ett byggnads- eller strandplaneområde så att den
37697:     Ett område som ägs av delägarna i en samfål-        förhindrar bildandet av en byggnadsplats som är
37698: lighet (skifteslag) kan överföras t.ex. till ägarna     anpassad tili planen, kan ägaren tili en fastighet
37699: av en angränsande lägenhet antingen genom fri-          lösa in ett dylikt område i syfte att bilda en
37700: villig överlåtelse, dvs. köp, byte eller gåva, eller    byggnadsplats som är anpassad till planen.
37701: genom fastighetsförrättning enligt fastighets-              Om ägaren till en fastighet, vid viiken det finns
37702: bildningslagen (554/1995) under de förutsätt-           en ovan avsedd samfålld tillandning eller annan
37703: ningar som framgår av nämnda lag.                       samfållighet, vill lösa in området behöver han
37704:                                             KK 737/1998 vp                                                5
37705: 
37706: endast lämna in en skriftlig ansökan om en för-        den 6 november 1992 genom en ändring av lagen
37707: rättning tili lantmäteribyrån. Förrättningsin-         om skifte (97711992). Enligt 103 § fastighetsbild-
37708: genjören skaffar fram och bereder de övriga            ningslagen förrättas rågång bl.a. på en samfållig-
37709: handlingarna. Ett område som någon löser in            het utan ansökan i samband med någon annan
37710: överförs tili en fastighet som han äger enligt 63 §    förrättning, om rågång behövs för att utreda
37711: fastighetsbildningslagen. Enligt 66 § fastighets-      ägor som hör tili olika registerenheter. 1 samband
37712: bildningslagen kan inlösningen också ske vid           med alla sådana förrättningar som nuförtiden
37713: samma förrättning som ett köpt outbrutet områ-         utf6rs vid stranden, kommer man således att
37714: de bildas tili fastighet genom styckning.              utreda huruvida det finns någon samfålld tiliand-
37715:    Vidare kan en samfålld tiliandning eller någon      ning.
37716: annan samfållighet i sådana fall som avses i              Aven i övrigt kan en ägare tili en fastighet eller
37717: spörsmålet också foga~ tili en angränsande fast-       någon annan registerenhet alltid när han så öns-
37718: ighet genom ägobyte. Agobyte kan ske med stöd          kar få utredning och ett laga kraft vunnet beslut
37719: av avtal eller i form av tvångsbyte. Vid ägobyte       angående existensen av en samfålld tiliandning
37720: som sker med stöd av avtal kommer ägaren tili          eller någon annan samfållighet och dess sträck-
37721: fastigheten och delägarna i samfålligheten över-       ning genom att ansöka om en fastighetsbestäm-
37722: ens om att ägaren tili fastigheten får området         ningsförrättning enligt l 0 l § fastighetsbildnings-
37723: mellan fastigheten och stranden och delägarna i        lagen. En dylik fastighetsbestämning förrättas
37724: samfålligheten får ett område av motsvarande           enligt 103 § 2 mom. nämnda lag även på ansökan
37725: värde på något annat ställe av fastigheten.            av kommunen, då den behövs för uppgörande
37726:    Om skiftesläggningen i ovan avsedda inlös-          eller genomf6rande av en pian.
37727: ningssituationer kan rättas genom ägobyte, skall          Vad spörsmålet beträffar framhåller regering-
37728: ägobyte förrättas i stället för att ett område inlö-   en att gällande procedurbestämmelser, som gäl-
37729: ses. Ett dylikt ägobyte utförs utan ägarnas sam-       ler anslutning av samfållda tiliandningar och
37730: tycke såsom tvångsbyte av ägor.                        andra samfålligheter tili angränsande fastigheter,
37731:    1 spörsmålet fåsts också uppmärksamhet vid          är mycket mångsidiga och att det finns ända-
37732: den omständigheten att det inte alltid är känt om      målsenliga förfaranden för olika situationer.
37733: det finns någon samfålld tillandning eller inte        Processen med därtili hörande handlingar är ock-
37734: invid en fastighet.                                    så rätt enkel ur medborgarnas synvinkel. Proce-
37735:    Enligt den skifteslagstiftning som gällde förut     durbestämmelserna ger ett gott rättsskydd både
37736: kunde man vid fastighetsbildning låta bli att utre-    för delägarna i en samfållighet och för den som
37737: da rån mellan en samfålld tillandning och en           köper eller löser in en samfållighet. Regeringen
37738: fastighet, om tiliandningen var av ringa värde         anser att det inte finns något behov att ändra de
37739: och om det inte var ändamålsenligt att utföra          gällande bestämmelserna eller att foga tili några
37740: rågång med hänsyn tili kostnaderna, såvida det         bestämmelser om förfarandet i fråga om anslut-
37741: inte förekommit någon tvist om råns sträckning         ning av samfållda tiliändningar och andra sam-
37742: (89 § 2 mom. lagen om skifte som upphävts).            fållda markområden tili fastigheter.
37743: Denna bestämmelse upphävdes emellertid redan
37744:      Helsingforsden 29 juni 1998
37745: 
37746:                                                         Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
37747:                                           KK 738/1998 vp
37748: 
37749: Kirjallinen kysymys 738
37750: 
37751: 
37752: 
37753: 
37754:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Vuotoksen altaan rakentamisesta
37755: 
37756: 
37757: 
37758:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
37759: 
37760:    Vuotoksen altaan rakentaminen on ollut suo-      tään saamaan sellaista energiaa, joka ei saastuta
37761: malaisen yhteiskuntahölmöyden muistomerkki.         ja joka näin tukee kansainvälisten sopimusten
37762: Asiaa on jauhettu kymmeniä vuosia, vaikka           toteutumista muun muassa Kioton sopimusten
37763: asukkaat ovat suunnitellun altaan alueelta suun-    pohjana.
37764: nilleen poistuneet ja hankkeen toteuttaminen on        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37765: moneen kertaan todettu kannattavaksi. Se on         tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
37766: todettu myös paikallisten asukkaiden elintulon      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
37767: kannalta edulliseksi niin kuin ovat Lokan ja        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37768: Porttipahtan altaatkin muun muassa runsaan
37769: kalankasvun pohjalta. Useat näiden alueiden                   Mikä on Vuotoksen altaan tulevaisuus
37770: asukkaat saavat elintulonsa tai ainakin lisätuloa          suomalaiseen vihreään energiantuotan-
37771: kalastuksesta. Vuotoksen altaan energiatalou-              toon liittyvänä osana, ja milloin voidaan
37772: dellinen tarve on välttämätönjuuri nyt, kun pyri-          olettaa virtaa virtaavan?
37773: 
37774:      Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1998
37775:                                        Sulo Aittoniemi lkesk
37776: 
37777: 
37778: 
37779: 
37780: 280043
37781: 2                                         KK 738/1998 vp
37782: 
37783: 
37784: 
37785: 
37786:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
37787: 
37788:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      myönteiset. Hanke vähentäisi rakennusaikanaan
37789: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       työttömyyttä 2-8 prosenttiyksiköllä kunnasta
37790: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     riippuen ja loisi mahdollisuudet työpaikkojen
37791: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-      syntyyn myös pitemmälle aikavälille.
37792: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          Suomen kansallinen menettely vesivoiman ra-
37793: n:o 738:                                            kentamiseksi on määritelty vesilaissa. Vesilain
37794:                                                     mukaan vesivoimalaitosten rakentamisluvan an-
37795:           Mikä on Vuotoksen altaan tulevaisuus      taa erityinen vesioikeus. Luvan käsittely vesi-
37796:        suomalaiseen vihreään energiantuotan-        oikeudessa on monitahoinen prosessi, joka sisäl-
37797:        toon liittyvänä osana, ja milloin voidaan    tää katselmustoimituksen, jonka aikana selvite-
37798:        olettaa virtaa virtaavan?                    tään hankkeen hyödyt ja hankkeesta muille
37799:                                                     maanomistajille aiheutuvat vahingot sekä myös
37800:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        hankkeen ympäristövaikutukset. Katselmustoi-
37801: vasti seuraavaa:                                    mituksen materiaalin pohjalta käynnistyy vasta
37802:                                                     hankkeen varsinainen oikeusprosessi,jossa selvi-
37803:    Vuotoksen altaan tarkoituksena olisi kerätä ja   tetään hakijan oikeus hakemalleen asialle.
37804: varastoida Kemihaaraoja sen sivujokien vesiä ja        Kemijoki Oyj jätti vesilain mukaisen hake-
37805: käyttää ne sähköntuotantoon talvisten kysyntä-      muksen Vuotoksen altaan rakentamiseksi syys-
37806: huippujen aikana. Pääosa näistä vesistä on ke-      kuussa 1992. Katselmustoimitus saatiin loppuun
37807: vään tulvavesiä, jotka nykyisin joudutaan juok-     suoritetuksi toukokuuhun 1995 mennessä. Kat-
37808: suttamaan Kemijokeen rakennettujen voimalai-        selmustoimituksen loppuasiakirjassa katselmus-
37809: tosten ohi.                                         miehet esittävät töiden aloittamisluvan antamis-
37810:    Vuotos-hanke ja sen alapuolisen joenosan li-     ta koneaseman, tulva-aukon ja nykyisten vesi-
37811: säkoneistojen investoinnit lisäisivät yhdessä Ke-   alueiden ulkopuolelle sijoittuvien patojen raken-
37812: mijoessa keskimääräisenä vesivuonna talviaika-      tamiselle sekä alakanavan rakennustöihin. Ra-
37813: na käytettävissä olevaa tehoa 300-350 MW.           kennustöiden aloittamisen ehtona on, että raken-
37814: Energiansaatavuutta hanke lisäisi noin 500          tamiskohteita koskevat lunastuskorvaukset on
37815: GWh. Tehosta noin 37 MW ja energiasta noin          maksettu ja että on olemassa vakuudet olojen
37816: 140 GWh saataisiin Vuotoksen altaan yhteyteen       entiselleen palauttamista varten, mikäli katso-
37817: rakennettavassa voimalaitoksessa ja 50-100          taan että hankkeelle ei juridisista syistä voi varsi-
37818: MW sekä noin 216 MWh saataisiin alapuolisessa       naista vesioikeuslupaa myöhemmin antaa.
37819: joessa jo rakennettujen voimalaitosten toimivuu-       Katselmustoimituksen jälkeen hanke on jää-
37820: den parantumisen myötä. Loppuosa tehosta            nyt odottamaan varsinaista oikeuskäsittelyä,
37821: (noin 250 MW) ja energiasta (noin 140-180           joka on viivästynyt vesioikeudessa tapahtunei-
37822: GWh) saataisiin myöhemmin alapuolisiin voi-         den henkilövaihdosten seurauksena.
37823: malaitoksiin rakennettavissa lisäkoneistoissa.         Vesioikeudet ovat riippumattomia vesituo-
37824: Vuotoksen allas tekisi lisäkoneiden investoin-      mioistuimia. Valtioneuvostolla ei ole mahdolli-
37825: neista kannattavan. Lisäksi altaan avulla voitai-   suuksia kiirehtiä hankkeen vesioikeuskäsittelyä.
37826: siin siirtää 116 GWhjoessa nykyisin kesällä tuo-    Valtio voi käsitellä altaan rakentamista Kemi-
37827: tettavaa energiaa tuotettavaksi talvella.           joki Oyj:n osakasasiana, jollaisena se on asiaa
37828:    Tehtyjen selvitysten (Vuotos-tarkistustyöryh-    aikaisemmin käsitellyt, myöntäessään Kemijoki
37829: män muistio, Kauppa- ja teollisuusministeriön       Oyj:lle luvan hankkeen vesioikeuskäsittelyn
37830: työryhmä- ja toimikuntaraportteja 25/1995) mu-      aloittamiseen, sekä vesioikeudessa ns. yleisen
37831: kaan Vuotos-hankkeen energiataloudellista hyö-      edun valvojana. Muilta osin altaan rakentamista
37832: tyä voidaan pitää merkittävänä verrattaessa sitä    käsittelee ja sen toteuttamiselle luvan antaa Poh-
37833: energiataloudellisilta ominaisuuksiltaan vertai-    jois-Suomen vesioikeus.
37834: lukelpoiseen säätövoimavaihtoehtoon. Myös              Vuotoksen allashanke sisältyy valmistelussa
37835: aluetaloudellisesti hankkeen vaikutukset olisivat   olevaan Suomen ehdotukseen Natura 2000 -oh-
37836:                                         KK 738/1998 vp                                              3
37837: 
37838: jelmaan varattaviksi alueiksi nimellä Kemihaa-     seen rakentamiseen vaikutetaan siis toista kautta
37839: ran suot. Tältä osin Vuotoksen altaan mahdolli-    valtioneuvostossa vielä tämän vuoden aikana.
37840: 
37841:      Helsingissä 2 päivänä heinäkuuta 1998
37842: 
37843:                                                   Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
37844: 4                                           KK 738/1998 vp
37845: 
37846: 
37847: 
37848: 
37849:                                         Tili Riksdagens Talman
37850: 
37851:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           handels- och industriministeriets publikations-
37852: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande           serie Arbetsgrupps- och kommissionsrapporter
37853: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       25/1995) kan den energiekonomiska nyttao av
37854: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spörs-          Vuotosprojektet anses vara betydande när man
37855: mål nr 738:                                           jämför det med regleringskraftsalternativet som
37856:                                                       ur e~~rgiekonomisk synvinkel är jämförbart med
37857:           Hur ser Vuotosbassängens framtid ut         det. A ven ur den regionalekonomiska synvinkeln
37858:        som en del av den gröna energiproduktio-       skulle projektet ha positiva verkningar. Enligt
37859:        nen i Finland och när kan vi förvänta oss      uppskattning kommer projektet att minska ar-
37860:        att få ström därifrån?                         betslösheten med 2-8 procentenheter under
37861:                                                       byggnadstiden, beroende på kommun, samt ska-
37862:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         pa möjligheter för nya arbetsplatser även på läng-
37863: anföra följande:                                      re sikt.
37864:                                                           Det nationella förfarande som tillämpas vid
37865:     Syftet med den planerade Vuotosbassängen är       byggande av vattenkraft i Finland definieras i
37866: att samla upp och lagra vatten från Kemihaara         vattenlagen. Enligt vattenlagen beviljar en sär-
37867: och dess bifloder och använda det till produktion     skild vattendomstol tillstånd för byggande av
37868: av elektricitet när efterfrågan på el under vinter-   vattenkraftverk. Behandling av ärenden i vatten-
37869: tid når sin höjdpunkt. Största delen av vattnet i     domstol är en komplicerad process som består av
37870: fråga består av vårens svämvatten som nuförti-        en syneförrättning vid viiken det sker en kart-
37871: den måste tappas av och ledas förbi de kraftverk      läggning av de fördelar som kan fås genom pro-
37872: som har byggts i Kemijoki.                            jektet liksom också av de skador som kommer att
37873:     Enligt uppskattningar skall Vuotosprojektet       tillfogas markägarna samt av eventulla miljö-
37874: tillsammans med de investeringar i extra maski-       konsekvenser. På basis av det material som pro-
37875: neri vid de kraftverk som ligger nedanför Vuotos      duceras i samband med syneförrättningen inleds
37876: under ett genomsnittsår medföra en ökning av          sedan de egentliga domstolsförhandlingarna
37877: effekten med ca 300-350 MW under vintersä-            med prövning av huruvida den sökandes ansö-
37878: songen. Tillgången på energi skulle öka med ca        kan är berättigad.
37879: 500 GWh. 1 fråga om effekt skulle ca 37 MW och            1 september 1992 in1ämnade Kemijoki Oy en
37880: i fråga om energi ca 140 GWh produceras vid det       ansökan en1igt vatten1agen om att få bygga Vuo-
37881: kraftverk som skall byggas i anslutning till Vuo-     tosbassängen. Syneförrättningen kunde avs1utas
37882: tosbassängen och 50-100 MW samt ca 216                före maj månad år 1995. 1 s1utprotokollet från
37883: MWh skulle erhållas i och med att funktionsdug-       syneförrättningen föres1år förrättningsmännen
37884: ligheten hos de redan befintliga kraftverken ned-     att tillstånd för att få in1eda byggandet av en
37885: anför Vuotos förbättras. Resten av effekten (ca       maskinstation, av1opp och de dammar som skall
37886: 250 MW) och energin (ca 140-180 GWh) skulle           ligga utanför de nuvarande vattenområdena
37887: utvinnas tack vare det extra maskineri som skall      samt för byggande av en nedre kana1 bevi1jas. En
37888: installeras i de kraftverk som är belägna nedanför    förutsättning för att byggnadsarbetet kunde in1e-
37889: Vuotos. Byggande av Vuotosbassängen skulle ha         das var att de in1ösningsersättningar som rör
37890: som följd att de investeringar som planeras att bli   byggnadsobjekt hade er1agts och att det fanns
37891: gjorda i extra maskineri skulle vara lönsamma.        tillräckliga säkerheter för att man skulle kunna
37892: Dessutom skulle man med hjälp av bassägen             återställa p1atsen i dess tidigare skick om det
37893: kunna flytta fram produktioneo av en del (116         anses att vattendomsto1en av juridiska skä1 inte
37894: GWh) av den energi som nu produceras under            senare kan bevilja något egentligt tillstånd för
37895: sommaren till vintern.                                projektet.
37896:     Enligt de undersökningar som utförts (prome-          Efter syneförrättningen har man väntat på den
37897: moria av kontrollgruppen för Vuotosprojektet,         egent1iga behand1ingen av ärendet i vattendom-
37898:                                            KK 738/1998 vp                                             5
37899: 
37900: stol. Denna har dragit ut på tiden på grund av att    intresset. Tili övriga delar behandlas ärendet med
37901: det skett personaländringar vid vattendomsto-         bassängbygget i och tillstånd beviljas av Norra
37902: len.                                                  Finlands vattendomstol.
37903:    Vattendomstolarna är oberoende domstolar.             Vuotosprojektet ingår under beteckningen
37904: Statsrådet har inte möjlighet att påskynda be-        myrmarkerna i Kemihaara i det förslag tili områ-
37905: handlingen av ärendet i vattendomstolen. Staten       den som i Finland skall reserveras för Natura
37906: kan ta upp ärendet tili behandling som ett ärende     2000-programmet vilket för närvarande bereds
37907: som rör aktieägarna i Kemijoki Abp på samma           vid miljöministeriet. Tili dessa delar kommer det
37908: sätt som det tidigare har gjort när det beviljat      eventuella byggandet av Vuotosbassängen alltså
37909: Kemijoki Abp tillstånd att inleda behandlingen        att tas upp i statsrådet en annan väg ännu under
37910: av ärendet i vattendomstol samt i vattendomsto-       detta år.
37911: len i egenskap av s.k. bevakare av det allmänna
37912: 
37913:      Helsingfors den 2 juli 1998
37914: 
37915:                                                      Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
37916:                                            KK 739/1998 vp
37917: 
37918: Kirjallinen kysymys 739
37919: 
37920: 
37921: 
37922: 
37923:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Ajonopeutta osoittavien näyttötaulujen li-
37924:                                       säämisestä liikenneväylillä
37925: 
37926: 
37927:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
37928: 
37929:    Viime vuosina on liikenneväylille ryhdytty           Näyttötauluja tulisi saada lisää ja siksi rohke-
37930: asentamaan erilaisia näyttötauluja muun muassa       nen esittää valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 mo-
37931: osoittamaan, milloin ajaa ylinopeutta ja niin        menttiin viitaten valtioneuvoston asianomaisen
37932: edelleen. Niillä on ollut erinomainen vaikutus       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37933: liikenteen hillitsijänä aivan kuin risteyksien ka-
37934: meroillakin, jotka saattavat olla sellaisenaan                 Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
37935: pelkkää humpuukia, mutta hillitsevät ajamista.              Tielaitoksella on varoja lisätä maantei-
37936: Nopeusnäyttäjiin on liitetty myös räikeät valot,            den varressa olevia ja nopeuksia selvästi
37937: jotka syttyvät, kun ajaa ylinopeutta. Esimerkiksi           hillitseviä nopeuden näyttötauluja sekä
37938: tämäntyyppisten näyttötaulujen vaikutuksesta                valvontakameroita tai ainakin niiden
37939: voi mainita Hämeenkyrön keskustassa pitkään                 tolppia, jos ei kameroihin ole varaa?
37940: toimineen nopeusnäytön. Kaikki ajoivat hiljaa,
37941: mutta nyt kun se ei toimi, pyyhkitään ylinopeut-
37942: ta.
37943: 
37944:      Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1998
37945: 
37946:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
37947: 
37948: 
37949: 
37950: 
37951:  280043
37952: 2                                           KK 739/1998 vp
37953: 
37954: 
37955: 
37956: 
37957:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
37958: 
37959:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Nopeuden näyttötaulut vaikuttavat ajono-
37960: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          peuksiin vain taulun kohdalla. Nopeuden alene-
37961: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        roa näytön kohdalla on 1,5 .. .4,5 krn/h. Nopeuden
37962: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         alenemisen osasyynä pidetään kuljettajien tottu-
37963: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          mattomuutta nopeusnäyttöön, joten tuokin vä-
37964: n:o 739:                                               häinen ajonopeuden alenema pienenee ajan ku-
37965:                                                        luessa.
37966:           Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että           Alle yhden sekunnin etäisyydellä toisistaan
37967:        Tielaitoksella on varoja lisätä maantei-        ajavien osuus laski 4 %:lla, millä on normaalilii-
37968:        den varressa olevia ja nopeuksia selvästi       kenteessä myönteinen vaikutus liikenneturvalli-
37969:        hillitseviä nopeuden näyttötauluja sekä         suuteen. Vilkkaassa liikenteessä nopeusnäyttö
37970:        valvontakameroita tai ainakin niiden            saattaa aiheuttaa jonoutuneen liikennevirran
37971:        tolppia, jos ei kameroihin ole varaa?           häiriintymistä, kun kuljettajat pidentävät ajo-
37972:                                                        neuvojen välejä ja säätävät ajonopeuttaan lähes-
37973:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tyessään näyttötaulua.
37974: vasti seuraavaa:                                           Kysyttäessä kuljettajilta heidän mielipidet-
37975:                                                        tään nopeuden näyttötauluista on vastauksena
37976:    Tielaitos saa jatkuvasti aloitteita uusista ja      ollut positiivinen suhtautuminen.
37977: myös uudenlaisista näyttötauluista. Taulujen li-           Tähänastisten selvitysten mukaan nopeuden
37978: säämisen ja laitevalikoiman laajentamisen edel-        näyttötauluilla saatavat vaikutukset liikennetur-
37979: lytyksenä on kuitenkin, että taulujen vaikutukset      vallisuuteen ovat olleet vähäisiä. Edellä mainit-
37980: liikenteeseen tunnetaan.                               tujen uuden tyyppisten taulujen vaikutuksista ei
37981:     Nopeuden näyttötaululla ilmoitetaan autoili-       ole vielä tutkimustuloksia. Tielaitos ei toistaisek-
37982: jalle hänen pistekohtainen ajonopeutensa. No-          si pidä nopeuden näyttötaulujen kovin suurta
37983: peus todetaan yleensä silmukkailmaisimella. Yli        lisäämistä perusteltuna.
37984:  10 km/h ylinopeuksia ei näytetä. Keväästä 1997            Liikenteen valvontakamerat pylväineen kuu-
37985: lähtien on nopeuden näyttötauluja muutettu sel-        luvat poliisille. Poliisilla on suunnitelma varustaa
37986: laisiksi, että nopeusrajoituksen ylittäjille vilkkuu   vilkkaimmista pääteistä ja onnettomuusherkim-
37987: taulun alapuolella olevassa lamellissa keltainen       mistä tieosuuksista noin 800 km valvontakame-
37988: valo ja näkyy punainen teksti "YLINOPEUS".              roilla. Tielaitos on suorittanut tiealueella tarvitut
37989: Pyrkimyksenä on muuttaa kaikki taulut tällai-          asennustyöt.
37990: siksi. Näytön muuttuva osa toteutetaan yleensä
37991:  LED- tai sevensegment-tekniikalla.
37992: 
37993:      Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 1998
37994: 
37995:                                                                          Liikenneministeri Matti Aura
37996:                                             KK 739/1998 vp                                               3
37997: 
37998: 
37999: 
38000: 
38001:                                         Tili Riksdagens Talman
38002: 
38003:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Tavlans variabla text görs vanligen med LEO-
38004: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           eiler sevensegmenttekniken.
38005: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          Hastighetstavlor påverkar körhastigheterna
38006: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-          enbart där tavlan är placerad. Hastigheten sänks
38007: mål nr 739:                                           med 1,5 .. .4,5 km/h vid tavlan. Förarnas ovana
38008:                                                       vid hastighetstavlor anses vara en bidragande
38009:           Ämnar Regeringen se tili att Vägverket      orsak tili sänkt hastighet, och därför avtar även
38010:        har ruedel för att öka antalet hastighets-     denna Iilla minskning av körhastigheten med ti-
38011:        tavlor längs landsvägarna, vilket tydligt      den.
38012:        dämpar hastigheten, samt öka antalet              Antalet förare som kör på ett avstånd tili an-
38013:        övervakningskameror eller åtminstone           dra förare på mindre än en sekund sjönk med 4%,
38014:        kameraposter utan kamera, om man inte          vilket i normal trafik har en positiv inverkan på
38015:        har råd med kameror?                           trafiksäkerheten. 1 livlig trafik kan hastighetstav-
38016:                                                       lorna orsaka att trafiken störs då förarna kör i
38017:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         kö eftersom förarna förlänger avstånden mellan
38018: anföra följande:                                      fo;donen ochjusterar sin körhastighet då de när-
38019:                                                       mar sig hastighetstavlan.         .           .
38020:    Vägverket föreslås kontinuerligt utöka anta~et        Vid förfrågan om förares ås1kt om hastighets-
38021: hastighetstavlor och även ta nya typer av hastlg-     tavlor, har inställningen visat sig vara positiv.
38022: hetstavlor i bruk. Förutsättningen för att öka            Enligt utredningar som hittills gjorts har effek-
38023: antalet tavlor och att utvidga urvalet anordning-     ten som uppnås med hastighetstavlor varit rela-
38024: ar är dock att man känner tili tavlornas verkning-    tivt liten. Om effekten av de ovan nämnda tavlor-
38025: ar på trafiken.                      ..       .       na av ny typ finns det ännu inga undersöknings-
38026:    Hastighetstavlorna meddelar b1hsten viiken         resultat. Tilis vidare anser inte Vägverket det
38027: körhastighet han/hon har vid mätpunkten. Has-         vara motiverat att i någon högre grad öka antalet
38028: tigheten observeras vanligen med en ind!-lkti~ms     hastighetsta vlor.
38029: slinga. Fortkörning på mer än 10 km/h v1sas mte.         Trafikövervakningskamerorna och kamera-
38030: Sedan våren 1997 har hastighetstavlornas funk-        posterna är polisens egendom. Polisen planerar
38031: tion ändrats; när en bilist överskrider hastighets-   förse ungefår 800 km av de livligaste huvud-
38032: begränsningen, blinkar ett gult ljus i lam~Jlen       vägarna och de mest olycksdrabbade vägavsnit-
38033: under tavlan och en röd text, "FORTKOR-               ten med övervakningskameror. Vägverket har på
38034: NING", syns på tavlan. Målsättningen är att ~lla      dessa vägområden gjort behövliga installerings-
38035: tavlor så småningom skall fungera på detta satt.      arbeten.
38036:      Helsingfors den 3 juli 1998
38037: 
38038:                                                                            Trafikminister Matti Aura
38039:                                              KK 740/1998 vp
38040: 
38041: Kirjallinen kysymys 740
38042: 
38043: 
38044: 
38045: 
38046:                                     Rauha-Maria Mertjärvi /vihr ym.: Turvapaikanhakijoiden kohte-
38047:                                        lusta
38048: 
38049: 
38050:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
38051: 
38052:    Suomeen tulevat turvapaikanhakijat eivät saa            Institutionaalisesta rasismista kertoo myös
38053: suomalaisten viranomaisten taholta läheskään           turvapaikanhakijoiden ja heidän omaistensa ko-
38054: aina asianmukaista kohtelua. Tästä kertovat            kema epäkorrekti ja aliarvioiva kohtelu, joka
38055: useat turvapaikanhakijat Suomessa poliisille on        ilmenee mm. viranomaisen huonona käytökse-
38056: asetettu suuri vastuu turvapaikka-asioissa. He         nä, huutamisenaja törkeän kielen käyttönä.
38057: ottavat vastaan turvapaikkahakemukset, huo-                Poliisille turvapaikka-asioiden hoitaminen
38058: lehtivat suurelta osin hallintomenettelylain mu-       asettaa suuria ammatillisia vaatimuksia. Tehtävä
38059: kaisesta neuvonnastaja suorittavat turvapaikka-        edellyttää kiinnostusta ja hyvää perehtyneisyyttä
38060: haastattelut.                                          kansainvälisiin asioihin, varsinkin niiden maiden
38061:    Noin 10% turvapaikanhakijoista otetaan säi-         tilanteen tuntemusta, joista turvapaikanhakijoi-
38062: löön. Hallituksen periaatepäätöksen mukaan             ta tulee. Tehtävässä vaaditaan myös pakolaisoi-
38063: säilöön otetuille turvapaikan hakijoille järjeste-     keuden ja ihmisoikeussopimusten tuntemista.
38064: tään asianmukaiset tilat. Tämä ei ole toteutunut,      Lisäksi viranomaisilla tulee olla koulutus mah-
38065: vaan heitä saatetaan pitää jopa viikkoja poliisi-      dollisesti kidutetun henkilön tunnistamiseen ja
38066: vankiloissa tai vankiloissa yhdessä rikollisten        ymmärrys kidutetun henkilön reaktioista kidu-
38067: kanssa. Tähän ·on kiinnittänyt huomiota mm.            tuksen jälkeen.
38068: YK:n ihmisoikeuskomitea käsitellessään Suo-                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38069: men määräaikaisraporttia kansallisia ja poliitti-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
38070: sia oikeuksia koskevan yleissopimuksen noudat-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
38071: tamisesta.                                             jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38072:    Ongelmia on jatkuvasti myös hallintomenette-
38073: lylain 22 §:n ja ulkomaalaislain 2 §:n mukaisen                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
38074: tulkkauksen ja kääntämisen järjestämisessä.                   ryhtyä puuttuakseen poliisin toiminnassa
38075: Turvapaikanhakijoille osoitetaan tulkkeja, joi-               ja säilöönottokäytännössä esiintyviin
38076: den kielitaito ei ole riittävä, toisinaan tulkkia ei          epäkohtiin siten, että taataan turvapai-
38077: hankita lainkaan. Eräälle turvapaikanhakijalle                kanhakijoille asianmukainen, Suomen
38078: poliisi perusteli tulkin puuttumista sillä, että              lakeja ja kansainvälisiä sopimuksia nou-
38079: "koska poliisi maksaa tulkin, poliisi myös päät-              dattava kohtelu?
38080: tää, onko tulkki tarpeellinen".
38081: 
38082:      Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1998
38083: 
38084:      Rauha-Maria Mertjärvi /vihr Tuija Maaret Pykäläinen /vihr Tuija Brax /vihr
38085:      Janina Andersson /vihr           Irina Krohn /vihr              Erkki Pulliainen /vihr
38086:      Osmo Soininvaara /vihr           Satu Hassi /vihr               Riitta Prusti /sd
38087:      Pia Viitanen /sd                 Marjaana Koskinen /sd          Jorma Kukkonen /sd
38088:      Johannes Koskinen /sd            Pentti Tiusanen /vas           Arja Ojala /sd
38089:                      Tuija Pohjola /sd                    Jaakko Laakso /vas
38090: 
38091: 
38092: 
38093: 
38094: 280043
38095: 2                                           KK 740/1998 vp
38096: 
38097: 
38098: 
38099: 
38100:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
38101: 
38102:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        saanti on kieltämättä saattanut olla joskus ongel-
38103: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         mallista. Siihen vaikuttaa luonnollisesti kulloin-
38104: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       kin kyseessä olevan kielen harvinaisuus tai ek-
38105: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Rauha-           soottisuus, viikonpäivä tai vuorokaudenaika,
38106: Maria Mertjärven ym. näin kuuluvan kirjallisen        jolloin tulkkia tarvitaan, ja esimerkiksi paikka-
38107: kysymyksen n:o 740:                                   kunnan sijainti, jossa tulkkia tarvitaan. Yleisesti
38108:                                                       ottaen voidaan todeta, että tulkin paikalle hank-
38109:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        kiminen aina viivästyttää asioiden hoitoa, mutta
38110:        ryhtyä puuttuakseen poliisin toiminnassa       tulkki hankitaan paikalle aina tarvittaessa. Se,
38111:        ja säilöönottokäytännössä esiintyviin          että poliisi maksaa tulkin kustannukset, pitää
38112:        epäkohtiin siten, että taataan turvapai-       paikkansa, mutta se ei voi olla este tulkin käyttä-
38113:        kanhakijoille asianmukainen, Suomen            miselle. Kysymyksessä ei ole yksilöity tapausta,
38114:        lakeja ja kansainvälisiä sopimuksia nou-       jossa todetaan poliisin perustelleen eräälle turva-
38115:        dattava kohtelu?                               paikanhakijalle tulkin puuttumista sillä, että
38116:                                                       maksajana poliisi myös päättäisi tulkin tarpeelli-
38117:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          suudesta.
38118: vasti seuraavaa:                                         Turvapaikka-asioihin liittyen poliisin tehtävät
38119:                                                       ovat erittäin moninaiset. Poliisin tehtävänä on
38120:    Poliisille on ulkomaalaislain 73 §:ssä määrätty    myös "ikävien asioiden" kuten säilöönottamis-
38121: kyseisen lain sekä sen nojalla annettujen sään-       ten, käännyttämistenja karkottamisten toimeen-
38122: nösten ja määräysten noudattamisen valvonta,          pano. Usein näin toimiessaan poliisi myös toi-
38123: joihin sisältyy myös suuri vastuu turvapaikka-        meenpanee muiden viranomaisten päätöksiä.
38124: asioissa kuten kysymyksessä on todettu. Poliisi       Kun päätökset tällöin luonnollisesti koetaan vas-
38125: ottaa vastaan turvapaikkahakemuksia, huolehtii        tenmielisiksi tai ne eivät vastaa turvapaikanhaki-
38126: osaltaan turvapaikka-asioihin liittyvästä neu-        jan pyrkimyksiä, arvostelun kohteeksi joutuu
38127: vonnasta ja suorittaa turvapaikka tutkintaa.          poliisi. Turvapaikanhakijoiden kantelut ovat
38128:    Kuten kysymyksessä on myös todettu, noin           useimmiten osoittautuneet aiheettemiksi ja to-
38129:  10% turvapaikanhakijoista joudutaan ottamaan         dellista syytä toiminnasta huomauttamiselle on
38130: säilöön erinäisistä syistä. Ulkomaalaislain           ollut tutkituissa tapauksissa todella harvoin.
38131: 47 §:ssä todetaan, että säilöön otettu ulkomaalai-    Tässä mielessä poliisin toiminta on epäkiitollista
38132: nen on toimitettava tähän tarkoitukseen soveltu-      ja erittäin "kantelualtista".
38133: vaan säilytyspaikkaan. Ainoat paikat, jotka Suo-          Kysymyksessä on viitattu myös institutionaa-
38134: messa tulevat kyseeseen, ovat lääninvankilat tai      liseen rasismiin,jonka mukaan turvapaikanhaki-
38135: joissain tapauksissa tarkoituksenmukaisuussyis-       joita tai heidän omaisiaan olisi kohdeltu epäkor-
38136: tä poliisivankilat Muita säilytyspaikkoja ei Suo-     rektisti tai aliarvioivasti. Väitteen osalta viittaan
38137: messa tähän tarkoitukseen ole. Säilytyspaikoissa      edellä vastattuun ja samalla totean, että poliisi on
38138: säilöönotetut ulkomaalaiset turvapaikanhakijat        viime aikoina näkyvästi kampanjoinut rasismia
38139: pidetään erillään rikoksista epäillyistä tai vangi-   vastaan. Asiaa on painotettu myös poliisin kou-
38140: tuista henkilöistä. Ulkomaalaislain 46 §:ssä sää-     lutuksessa.
38141: detään, että säilöön otetun ulkomaalaisen asia            Kuten aikaisemmin on todettu, ulkomaalais-
38142: on käsiteltävä kiireellisenä. Tiedossa ei ole ai-     lain poliisille asettamat velvoitteet ovat moninai-
38143: noatakaan tapausta, jossa poliisista johtuvista       sia. Turvapaikka-asioihin liittyvien asioiden hoi-
38144: syistä säilöönottoaikaa olisi tarkoituksettomasti     taminen edellyttää erityistä kyseisten asioiden
38145: pitkitetty. Tapauksista riippuen ovat säilöönot-      tuntemusta. Asiaan on kiinnitetty erityistä huo-
38146: toajat voineet olla joskus jopa useita viikkoja.      miota poliisin koulutuksessa. Koko valtakunnan
38147:    Kysymyksessä on kiinnitetty huomiota myös          kattavan ja vain turvapaikka-asioihin keskitty-
38148: ulkomaalaislain 2 §:n mukaisen tulkkauksenjär-        vän organisaation luominen poliisihallintoon on
38149: jestämiseen. Ammattitaitoisten tulkkien paikalle      kuitenkin mahdottomuus. Tämän vuoksi on
38150:                                              KK 740/1998 vp                                            3
38151: 
38152: mahdollista, että jollain poliisilaitoksella saattaa   toon on kiinnitetty poliisissa viime vuosina tur-
38153: turvapaikka-asioiden kanssa joutua tekemisiin          vapaikanhakijoiden lisääntyessä erityistä huo-
38154: poliisimies, jonka jokapäiväisiin tehtäviin kysei-     miota. Muutaman viime vuoden aikana on ulko-
38155: set asiat eivät kuulu. On esitetty turvapaikkatut-     maalaislakiinja sen nojalla annettuihin säännök-
38156: kinnan siirtämistä kokonaan tai osittain pois          siin ja määräyksiin liittyvää poliisin ohjeistusta
38157: poliisilta ja erillisten säilöönotettuja ulkomaalai-   uusittu ja samalla valmisteltu uutta, hyvinkin
38158: sia varten olevien keskusten perustamista. Nämä        yksityiskohtaista ohjeistusta. Poliisin toiminta
38159: järjestelyt edellyttävät yhteiskunnalta huomatta-      turvapaikka-asioissa on Suomen lakien, annettu-
38160: via investointeja rakennuksiin, henkilöstön palk-      jen määräysten ja säännösten mukaista. Se nou-
38161: kaukseen, koulutukseen jne.                            dattaa myös kansainvälisiä sopimuksia.
38162:    Turvapaikka-asioiden asianmukaiseen hoi-
38163:      Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1998
38164: 
38165:                                                                Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
38166: 4                                            KK 740/1998 vp
38167: 
38168: 
38169: 
38170: 
38171:                                          Tili Riksdagens Talman
38172: 
38173:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       tiskt språket i fråga är, veckodagen eller tiden på
38174: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         dygnet när tolk behövs och t.ex. var den ort är
38175: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       belägen på viiken man är i behov av tolk. Man
38176: man Rauha-Maria Mertjärvi m.fl. underteckna-           kan allmänt taget konstatera att kallande på tolk
38177: de spörsmål nr 740:                                    fördröjer skötseln av ärenden, men man kallar
38178:                                                        alltid på tolk vid behov. Det stämmer att polisen
38179:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         står för tolkens kostnader, men det kan inte vara
38180:        ta för att ingripa i de missförhållanden        ett hinder för att använda tolk. 1 spörsmålet har
38181:        som förekommer inom polisens verksam-           man inte preciserat det fall där polisen konstate-
38182:        het och praxisen vid omhändertagande av         rats ha motiverat avsaknaden av tolk för en asyl-
38183:        asylsökande så att de garanteras en kor-        sökande med att det är polisen som betalar och
38184:        rekt behandling och följer Finlands lagar       därför beslutar den också om det är nödvändigt
38185:        och internationella avtal?                      med tolk.
38186:                                                           1 asylfrågor är polisens uppgifter mycket
38187:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          mångsidiga. Polisens uppgift är också att verk-
38188: anföra följande:                                       ställa "tråkiga saker" såsom att ta utlänningar i
38189:                                                        förvar, avvisa och utvisa dem. Ofta när polisen
38190:     Enligt 73 § utlänningslagen åläggs polisen att     utför dessa uppgifter verkställer den också andra
38191: övervaka att denna lag och de stadganden och           myndigheters beslut. När besluten då självklart
38192: bestämmelser som utfårdats med stöd av den             upplevs som motbjudande eller när de inte mot-
38193: iakttas. Detta inbegriper också ett stort ansvar i     svarar den asylsökandes strävanden är det poli-
38194: asylfrågor, vilket konstateras i spörsmålet. Poli-     sen som blir föremål för kritik. De asylsökandes
38195: sen tar emot asylansökningar, ger råd i asylfrågor     klagomål har för detmesta visat sig vara obefo-
38196: och utför asylprövning.                                gade och det har i de undersökta fallen verkligt
38197:     Såsom också konstateras i spörsmålet är man        sällan funnits orsak att anmärka på polisens age-
38198: avolika orsaker tvungen att ta 10% av de asylsö-       rande. 1 detta avseende är polisens verksamhet
38199: kande i förvar. 1 47 § utlänningslagen anförs att      otacksam och mycket utsatt för klagomål.
38200: en utlänning som har tagits i förvar skall sändas         1 spörsmålet hänvisas också till institutioneli
38201: tili en plats som är lämplig för ändamålet. De         rasism enligt viiken asylsökande eller deras anhö-
38202: enda platser som kommer i fråga i Finland är           riga skulle ha behandlats inkorrekt eller nedvär-
38203: länsfångelserna eller i vissa fall, på grund av        derande. 1 fråga om påståendet hänvisar jag till
38204: orsaker förknippade med ändamålsenlighet, po-          det ovan nämnda och samtidigt villjag framhålla
38205: lishäktena. Andra förvaringsplatser för detta än-      att polisen på sista tiden fört en synlig kampanj
38206: damål finns inte i Finland. De asylsökande utlän-      mot rasism. Saken har också betonats i polisens
38207: ningar som tagits i förvar hålls åtskilda från häk-    utbildning.
38208: tade personer eller sådana som misstänks för              Såsom tidigare konstaterats är de skyldigheter
38209: brott. Enligt 46 § utlänningslagen skall det ären-     som utlänningslagen ålägger polisen mångsidiga.
38210: de som gäller en utlänning som har tagits i förvar     Skötsel av ärenden som anknyter till asylfrågor
38211: behandlas skyndsamt. Man känner inte tili ett          förutsätter specialkunskaper om sakerna i fråga.
38212: enda fall där den tid under viiken en utlänning        Man har speciellt fåst uppmärksamhet vid saken
38213: hållits i förvar skulle ha förlängts i onödan. Bero-   i polisens utbildning. Att skapa en organisation
38214: ende på situationen har förvaringstiden ibland         inom polisförvaltningen som täcker hela landet
38215: varit t.o.m. flera veckor.                             och som enbart koncentrerar sig på asylfrågor är
38216:     1 spörsmålet har man också i enlighet med 2 §      ändå en omöjlighet. Därför kan det hända att en
38217: utlänningslagen beaktat utlänningars rätt att an-      polisman på någon polisstation blir tvungen att
38218: lita tolk. Det har onekligen ibland varit proble-      sköta asylfrågor som egentligen inte hör tili hans
38219: matiskt att få tag på yrkeskunniga tolkar. På          dagliga rutiner. Man har föreslagit att asylpröv-
38220: detta inverkar naturligtvis hur ovanligt eller exo-    ningen helt och hållet eller delvis skulle flyttas
38221:                                            KK 740/1998 vp                                          5
38222: 
38223: bort från polisen och att det skulle grundas sär-    Under loppet av några år har de polisreglemen-
38224: skilda centraler för utlänningar som tagits i för-   ten som anknyter tili utlänningslagen och de be-
38225: var. Dessa arrangemang förutsätter stora inves-      stämmelser som utfårdats med stöd av den refor-
38226: teringar av samhället i byggnader, personal, lö-     merats och samtidigt har man berett nya, mycket
38227: ner, utbildning mm.                                  detaljerade reglementen. Polisens verksamhet i
38228:    Under de senaste åren när antalet asylsökande     asylfrågor följer Finlands Iag och de bestämmel-
38229: ökat har man hos polisen fåst särskild uppmärk-      ser som utfårdats. Verksamheten följer också in-
38230: samhet vid att asylfrågorna sköts som sig bör.       ternationella avtal.
38231: 
38232:      Helsingforsden 29 juni 1998
38233: 
38234:                                                                 Inrikesminister Jan-Erik Enestam
38235:                                             KK 741/1998 vp
38236: 
38237: Kirjallinen kysymys 741
38238: 
38239: 
38240: 
38241: 
38242:                                    Raimo Holopainen /sd: Kelan ja Ruotsin sairausvakuutuskassan
38243:                                       päätösten yhdenmukaistamisesta
38244: 
38245: 
38246:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
38247: 
38248:     Joensuulainen mieshenkilö työskenteli Ruot-       tona n. 750 mk/kk,joten sen merkitys sairaudesta
38249: sissa vuosina 1971-1978. Sairautensa takiahän         kärsivän henkilön talouteen on erittäin suuri.
38250: jäi Suomessa pois työelämästä vuonna 1989,jol-        Kelan virkailija on kummeksunut Ruotsissa teh-
38251: loin Ruotsin sairausvakuutuskassa alkoi maksaa        tyä päätöstä, mutta ei tietenkään virkailijana voi
38252: hänelle sairausvakuutuspäivärahaa A TP-pistei-        asialle mitään.
38253: den perusteella. Hän sai maksua vuodesta 1989            Joensuulaismies on lähestynyt myös ministe-
38254: vuoden 1994 toukokuun loppuun asti. Kela kun-         reitä asian tiimoilta, ja pyytänyt heitä vaikutta-
38255: toutti henkilöä vuosina 1991-1994,jonka aika-         maan asiaan.
38256: na kyseinen henkilö suoritti kauppaopiston tut-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38257: kinnon. Kuntoutuksen ja työkokeilun jälkeen           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
38258: Kela arvioi työkyvyn uudelleen ja totesi päätök-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
38259: sessään 30.3.1995, että henkilö on oikeutettu työ-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38260: kyvyttömyyseläkkeeseen edelleen.
38261:     Samassa asiassa Ruotsi teki seuraavanlaisen                 Mitä Hallitus aikoo tehdä Suomen ja
38262:  päätöksen: -Työkykynne ei ole alentunut yhdellä             Ruotsin eläke- ja sairauspäivärahapää-
38263: neljäsosalla (114) sairauden tai muun psyykkisen             tösten yhdenmukaistamiseksi niin, ettei
38264:  tai fyysisen syyn johdosta, eikä sairaus ole pysy-          perusteluissa esitetyn kaltaisia ristiriitai-
38265:  vää tai huomattavan pitkäkestoista,joten sv-päi-            suuksia synny, ja
38266:  värahaa tai ennenaikaista eläkettä ei makseta.                 aikooko Hallitus vaikuttaa niin, että
38267:  Kyseinen vääryyttä kokenut henkilö on valitta-              yksittäistapauksissa voitaisiin virkamies-
38268:  nut "Kammarrättenin" päätöksestä "Regerings-                ten kesken neuvotellen välttää toisistaan
38269:  rätteniin" syyskuussa 1997. Mitään ei ole kuulu-            poikkeavat päätökset?
38270:  nut. Ruotsista saatavan eläkkeen määrä on net-
38271: 
38272:      Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1998
38273: 
38274:                                         Raimo Holopainen /sd
38275: 
38276: 
38277: 
38278: 
38279: 280043
38280: 2                                            KK 741/1998 vp
38281: 
38282: 
38283: 
38284: 
38285:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
38286: 
38287:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         sallisia sosiaaliturvajärjestelmiä. Tarkoituksena
38288: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          on vain määrätä, missä tilanteissa ja miten kan-
38289: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        sallista lainsäädäntöä sovelletaan eri jäsenvalti-
38290: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo             oissa henkilöihin. Kansallinen lainsäätäjä siis
38291: Holopaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          edelleen päättää sosiaaliturvan sisällöstä ja
38292: sen n:o 741:                                           etuuksien saamisen ehdoista. Sosiaaliturvajärjes-
38293:                                                        telmät jäsenvaltioissa vaihtelevat siinä määrin,
38294:           Mitä Hallitus aikoo tehdä Suomen ja          ettei järjestelmien harmonisointi ole mahdollinen
38295:        Ruotsin eläke- ja sairauspäivärahapää-          eikä tulevaisuudessakaan realistinen vaihtoehto.
38296:        tösten yhdenmukaistamiseksi niin, ettei            Etuuksia myönnettäessä ja maksettaessa on
38297:        perusteluissa esitetyn kaltaisia ristiriitai-   kuitenkin kansallisten lakien lisäksi otettava
38298:        suuksia synny, ja                               huomioon myös asetuksen 1408171 säännökset.
38299:           aikooko Hallitus vaikuttaa niin, että        Asetus, jota tässäkin tapauksessa on ilmeisesti
38300:        yksittäistapauksissa voitaisiin virkamies-      sovellettava, lähtee siitä periaatteesta, että jäsen-
38301:        ten kesken neuvotellen välttää toisistaan       valtioissa liikkunut henkilö saa eläkkeen kaikista
38302:        poikkeavat päätökset?                           niistä valtioista, joissa hän on ollut vakuutettu-
38303:                                                        na. Kukin valtio myöntää siinä valtiossa täytet-
38304:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tyyn vakuutusaikaan perustuvan eläkkeen koko-
38305: vasti seuraavaa:                                       naiseläkkeen muodostuessa siten eri maiden
38306:                                                        maksamien eläkkeiden summasta.
38307:     Vuoden 1994 alusta voimaan tulleen ETA-               Kuitenkin oikeus eläkkeeseen tai sairauden ja
38308: sopimuksenja sittemmin vuoden 1995 alusta to-          työkyvyttömyyden perusteella myönnettäviin
38309: teutuneen Euroopan unionin jäsenyyden seu-             vastaaviin etuuksiin määräytyy aina kunkin val-
38310: rauksena niin Suomessa kuin Ruotsissakin alet-         tion kansallisen lainsäädännön mukaan. Nämä
38311: tiin soveltaa EY :n sosiaaliturvaa koskevia ase-       edellytykset ja työkyvyttömyysmääritelmät voi-
38312: tuksia (ETY) 1408171 ja 574172. Samassa yhtey-         vat olla hyvin erilaisia. Kukin valtio määrittelee
38313: dessä tuli voimaan myös uusi Pohjoismainen so-         omassa lainsäädännössään, milloin henkilö on
38314: siaaliturvasopimus, jota sovelletaan lähinnä nii-      työkyvytön ja missä tilanteissa henkilölle syntyy
38315: hin tilanteisiin, joihin mainittuja asetuksia ei so-   oikeus työkyvyttömyyden perusteella maksetta-
38316: velleta.                                               viin etuuksiin. Asetuksen 1408171 säännökset ei-
38317:     Asetuksessa 1408171 sosiaaliturvajärjestel-        vät edellytä toisen valtion järjestelmässä tehtyjen
38318: mien soveltamisesta Euroopan unionin alueella          työkyvyttömyysratkaisujen tunnustamista. Ase-
38319: liikkuviin työntekijöihin ja itsenäisiin ammatin-      tus luonnollisesti mahdollistaa tällaisen vasta-
38320: harjoittajiinja heidän perheenjäseniinsä sekä sen      vuoroisen tunnustamisen, mutta käytännössä
38321: täytäntöönpanoasetuksessa 574/72 säädetään             tällaisia sopimuksia ei jäsenvaltioiden välillä ole
38322: sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta.       juurikaan tehty.
38323: Yhteensovittamisella pyritään takaamaan jäsen-            Sosiaali- ja terveysministeriön tietojen mu-
38324: valtioiden kansalaisten yhdenvertainen kohtelu,        kaan Ruotsin lainsäädäntöä on vuonna 1996
38325: turvaamaan sosiaaliturvajärjestelmään kuulu-           muutettu siten, että tilapäisen samoin kuin pysy-
38326: minen ja estämään päällekkäiset etuudet ja va-         vänkin työkyvyttömyyden perusteella myönnet-
38327: kuutusmaksut. Tämän lisäksi sellaiset ansaitut         tävien etuuksien myöntämisedellytyksiä on tiu-
38328: etuudet kuin eläkkeet on maksettava riippumat-         kennettu. Etuutta voi saada vain tiukasti lääke-
38329: ta siitä, minkä jäsenvaltion alueella henkilö asuu.    tieteellisin perustein. Kysymyksessä kuvattu ti-
38330: Asetuksissa siis säädetään samoista asioista, jois-    lanne on näin ollen täysin mahdollinen. Henkilö,
38331: ta määrätään sosiaaliturvasopimuksillakin. Ase-        joka saa Suomesta työkyvyttömyyseläkettä tai
38332: tuksia onkin luonnehdittu monenväliseksi so-           kuntoutustukea, ei kuitenkaan välttämättä ole
38333: siaaliturvasopimukseksi.                               Ruotsin lainsäädännön työkyvyttömyysmääri-
38334:     Asetuksilla ei harmonisoida tai muuteta kan-       telmän tarkoittamalla tavalla työkyvytön. Toi-
38335:                                            KK 741/1998 vp                                             3
38336: 
38337: saalta myös päinvastaisia tilanteita esiintyy käy-      Työkyvyttömyysmääritelmien erilaisuus eri
38338: tännössä.                                            maiden välillä on ongelma, koska se saattaa jät-
38339:    Työkyvyttömyysmääritelmien yhdenmukais-           tää henkilön väliinputoajaksi. Sosiaali- ja ter-
38340: taminen jo Pohjoismaidenkin kesken on ongel-         veysministeriön käsityksen mukaan näihin tilan-
38341: mallista, vaikkajärjestelmät ovat lähempänä toi-     teisiin vaikuttamiseksi tulisi Pohjoismaiden välil-
38342: siaan kuin muiden jäsenvaltioiden järjestelmiä.      le kehittää samankaltaisia menettelytapoja, joita
38343: Myöskään työkyvyttömyysratkaisujen vasta-            on toteutettu Suomessa kansaneläke- ja työelä-
38344: vuoroinen tunnustaminen ei välttämättä olisi toi-    kejärjestelmän kesken ristikkäisten eläkeratkai-
38345: miva ratkaisu erityisesti kuntoutustilanteita sil-   sujen välttämiseksi. Tämä edellyttää paitsi yh-
38346: mällä pitäen. Sama koskee tilanteita, joissa toi-    teistyön ja informaation lisäämistä eläkkeistä
38347: sesta valtiosta myönnetyn osatyökyvyttömyys-         vastaavien laitosten välillä myös tuomalla nämä
38348: eläkkeen vuoksi esimerkiksi Suomesta jouduttai-      ongelmat keskusteltaviksi Pohjoismaisissa yh-
38349: siin automaattisesti myöntämään aina täysi kan-      teyksissä yleensäkin.
38350: saneläke sen vuoksi, että kansaneläkejärjestel-
38351: mässä ei ole osaeläkettä.
38352: 
38353:      Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 1998
38354: 
38355:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
38356: 4                                           KK 741/1998 vp
38357: 
38358: 
38359: 
38360: 
38361:                                          Ti/1 Riksdagens Talman
38362: 
38363:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                Genom förordningarna varken harmoniseras
38364: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande            eller ändras de nationella socialtrygghetssyste-
38365: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        men. Avsikten är endast att bestämma i vilka
38366: dagsman Raimo Holopainen undertecknade                 situationer och på vilket sätt den nationella lag-
38367: spörsmål nr 741:                                       stiftningen tillämpas på personer i olika med-
38368:                                                        lemsstater. Den nationella lagstiftaren bestäm-
38369:            Vad ämnar Regeringen göra för ett           mer därmed alltjämt om innehållet i socialtrygg-
38370:         förenhetligande av pensionsbesluten och        hetssystemen och om villkoren för utfående av
38371:         sjukdagpenningbesluten i Finland och           förmåner. Eftersom socialtrygghetssystemen va-
38372:         Sverige så, att inte sådana motsägelser        rierar i hög grad från ett medlemsland till ett
38373:         som relateras i motiveringen till spörsmå-     annat är en harmonisering av systemen inte möj-
38374:         let uppstår och                                lig och inte ensi framtiden ett realistiskt alterna-
38375:             ämnar Regeringen påverka situatio-         tiv.
38376:         nen så, att man i enskilda fall genom råd-         När förmåner beviljas och betalas ut måste
38377:         plägningar mellan tjänstemännen skulle         man dock utöver de nationella lagarna beakta
38378:         kunna undvika motstridiga beslut?              också bestämmelserna i förordning (EEG) nr
38379:                                                        1408171. Denna förordning, som också i det fall
38380:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          spörsmålet avser antag1igen måste tillämpas, ut-
38381: anföra följande:                                       går ifrån principen att en person som rört sig i
38382:                                                        olika medlemsstater skall få pension från alla de
38383:    Till följd av EES-avtalet, som trädde i kraft vid   stater där han har varit försäkrad. Varje stat
38384: ingången av 1994, och sedermera medlemskapet i         beviljar pension grundad på försäkringsperioder
38385: Europeiska unionen fr.o.m. början av 1995 bör-         som fullgjorts i respektive stat, varvid totalpen-
38386: jade man i både Finland och Sverige tillämpa           sionen kommer att utgöra summan av de utbetal-
38387: EG:s förordningar om social trygghet (EEG) nr          da pensionerna i de olika länderna.
38388: 1408171 och (EEG) nr 574/72. 1 samma skede                 1 praktiken fastställs dock rätten till pension
38389: trädde också en ny nordisk socialtrygghetskon-         eller förmåner på grund av sjukdom eller arbets-
38390: vention i kraft - konventionen tillämpas när-          oförmåga alltid i enlighet med den nationella
38391: mast i situationer där ovan nämnda förordningar        1agstiftningen i respektive stat. Villkoren för be-
38392: inte tillämpas.                                        viljande av förmåner och definitionerna på ar-
38393:    1 förordning (EEG) nr 1408171 om tillämp-           betsoförmåga kan variera i hög grad. Varje stat
38394: ningen av systemen för social trygghet när an-         definierar i sin egen lagstiftning när en person är
38395: ställda, egenföretagare eller deras familjer flyttar   arbetsoförmögen och i vilka situationer en per-
38396: inom gemenskapen och i förordning (EEG) nr             son blir berättigad till förmåner som betalas ut
38397: 574/72 om tillämpningen av förordning (EEG) nr         till följd av arbetsoförmåga. Bestämmelserna i
38398: 1408171 bestäms om samordning av socialtrygg-          förordning (EEG) nr 1408171 förutsätter inte ett
38399: hetssystemen. Genom samordningen avser man             erkännande av avgöranden som enligt ett annat
38400: att garantera att medlemsstaternas medborgare          lands system har gjorts i fråga om arbetsoförmå-
38401: behandlas lika, att trygga delaktigheten i social-     ga. Förordningen möjliggör givetvis ett ömsesi-
38402: trygghetssystemet samt att förhindra dubblerade        digt erkännande, men i praktiken har ytterst få
38403: förmåner och försäkringsavgifter. Dessutom             sådana avtal slutits mellan medlemsstaterna.
38404: skall sådana intjänade förmåner som pensioner              Enligt de uppgifter social- och hälsovårdsmi-
38405: ges ut oavsett i vilken medlemsstat personen i         nisteriet förfogar över har lagstiftningen i Sverige
38406: fråga är bosatt. 1 förordningarna bestäms sålun-       1996 ändrats så, att förutsättningarna för bevil-
38407: da om samma saker som regleras i socialtrygg-          jande av förmåner på basis av tillfållig och likaså
38408: hetskonventionerna. F örordningarna har därför         bestående arbetsoförmåga har skärpts. Dylika
38409: betecknats som ett slags multilaterala social-         förmåner beviljas endast på strikt medicinska
38410: trygghetskonventioner.                                 grunder. Den situation som beskrivs i spörsmålet
38411:                                              KK 741/1998 vp                                              5
38412: 
38413: är därmed helt tänkbar. En person som i Finland          bevilja full folkpension på den grund att folkpen-
38414: får invalidpension eller rehabiliteringsstöd är inte     sionssystemet inte innefattar delpension.
38415: nödvändigtvis arbetsoförmögen i enlighet med                Att definitionerna på arbetsoförmåga varierar
38416: den definition på arbetsoförmåga som anges i             från land tili land är ett problem, eftersom det
38417: Sveriges lagstiftning. I praktiken förekommer            kan uppstå situationer där medborgarna faller
38418: också situationer där saken förhåller sig på rakt        utanför alla system. Enligt social- och hälso-
38419: motsatt sätt.                                            vårdsministeriets uppfattning skulle man kunna
38420:    Att förenhetliga definitionerna på arbetsoför-        påverka dessa situationer genom att mellan de
38421: måga är problematiskt t.o.m. i fråga om de nord-         nordiska länderna utveckla ett liknande förfa-
38422: iska länderna, trots att våra system påminner            rande som praktiseras av folkpensionssystemet
38423: relativt mycket om varandra jämfört med situa-           och arbetspensionssystemet i Finland och som
38424: tionen i EU-Iänderna över lag. Med tanke på              går ut på att systemen kollationerar med varan-
38425: uttryckligen rehabiliteringssituationer skulle           dra för undvikande av skiljaktiga pensionsavgö-
38426: knappast heller ett ömsesidigt erkännande av             randen. Detta förutsätter inte bara att samarbe-
38427: avgöranden gällande arbetsoförmåga vara en               tet och informationen mellan de instanser som
38428: fungerande lösning. Detsamma gäller situationer          ansvarar för pensionerna utökas, utan också att
38429: där man från Finlands sida exempelvis tili följd         dessa problem i större utsträckning tas upp tili
38430: av delinvalidpension som beviljats från ett annat        diskussion i nordiska sammanhang.
38431: land alltid skulle vara tvungen att automatiskt
38432: 
38433:      Helsingforsden 3 juli 1998
38434: 
38435:                                                        Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
38436:                                              KK 742/1998 vp
38437: 
38438: Skriftligt spörsmål 742
38439: 
38440: 
38441: 
38442: 
38443:                                     Pehr Löv /sv: Fartygstrafiken i K varken
38444: 
38445: 
38446: 
38447:                                          Ti!f Riksdagens Talman
38448: 
38449:     Skattefri handel innebär de facto skattesub-        finsksvenska produktionssamarbete är helt bero-
38450: ventioner. Lite förenklat kan man säga att bolag        ende av året-runt-fårjtrafiken över Kvarken.
38451: tar ut i priset en viss procent som vanligtvis skulle   Den växande turismen är mycket långt beroende
38452: tillkomma staten. Detta förfarande har underlät-        av trafiken. Färjorna har möjliggjort ett levande
38453: tat överlevnaden för strategiska näringsgrenar          gränsöverskridande samarbete. Färjtrafiken är
38454: som transport. Ett avskaffande av den skattefria        nu nedläggningshotad i och med att den skatte-
38455: handeln är nära förestående. Den nya situatio-          fria handeln upphör i Kvarken i början av juli
38456: nen kommer att påverka de olika regionerna              1999.
38457: mycket ojämlikt. Alands skatteundantag möjlig-              Förhandlingarna mellan Finland och Sverige
38458: gör en fortsatt trafik från Åbo tili Sverige. Est-      om möjliga stödåtgärder har inte ännu avslutats.
38459: Iandstrafiken kommer fortsättningsvis att vara          Enligt minister Backman kommer man inte att
38460: berättigad tili de inkomster den skattefria han-        bevilja ekonomiskt stöd, inte ens under en över-
38461: deln medför. Färjorna från Helsingfors tili             gångsperiod (t.ex. Vbl 5.6.1998).
38462: Stockholm kommer antingen med hjälp av Est-                 Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
38463:  land eller Åland att kvarhålla sin skattefria han-     ordning 37 § 1 mom. Riksdagsordningen före-
38464:  del. Med andra ord bygger man ut den skattefria        skriver tili vederbörande medlem av statsrådet
38465:  handeln i södra Finland samtidigt som man av-          ställa följande spörsmål:
38466:  vecklar den i de övriga delarna av landet, vilket
38467:  betyder att endast södra Finland kommer att                      Hur tänker Regeringen garantera lika
38468:  komma i åtnjutande av indirekta skattesubven-                 ekonomiska förutsättningar för fårjtrafik
38469:  tioner. Med ekonomiska styrmedel styr man över                i hela Jandet och
38470:  nyttotrafiken tili södra Finland.                                hur kan minister Backman offentligt
38471:      Kortaste vägen tili Sverige från Vasa går havs-           säga att det är osannolikt att trafiken i
38472:  vägen tili Umeå. Sträckan är blott 100 km mot                 K varken kommer att stödas när förhand-
38473:   1 400 km via Åbo och Stockholm upp tili Väster-              1ingar fortfarande pågår mellan de finska
38474:  botten. Färjtrafiken i K varken sporrar hande1n               och svenska myndigheterna?
38475:  och näringslivet i regionen. Bl.a. Sisu Loggings
38476: 
38477:       Helsingforsden 12juni 1998
38478: 
38479:                                                 Pehr Löv /sv
38480: 
38481: 
38482: 
38483: 
38484:  280043
38485: 2                                          KK 742/1998 vp
38486: 
38487: Kirjallinen kysymys 742                                                                      Suomennos
38488: 
38489: 
38490: 
38491: 
38492:                                    Pehr Löv /r: Merenkurkun laivaliikenteestä
38493: 
38494: 
38495: 
38496:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
38497: 
38498:     Verovapaa myynti merkitsee itse asiassa vero-     malais-ruotsalainen tuotantoyhteistyö on täysin
38499: subventioita. Hiukan yksinkertaistaen voi sanoa,      riippuvainen Merenkurkun läpivuotisesta liiken-
38500: että yhtiöt perivät hinnasta tietyn prosentin, joka   teestä. Kasvava matkailu on hyvin pitkälti riip-
38501: tavallisesti tulisi valtiolle. Tämä menettely on      puvainen tästä liikenteestä. Laivat ovat mahdol-
38502: helpottanut strategisten elinkeinojen kuten kul-      listaneet vilkkaan rajan ylittävän yhteistyön. Lai-
38503: jetusten hengissä pysymistä. Verovapaa myynti         valiikenne on nyt lakkauttamisuhan alainen ve-
38504: ollaan lähiaikoina }opettamassa. Uusi tilanne tu-     rovapaan myynnin loppuessa Merenkurkussa
38505: lee vaikuttamaan eri alueisiin hyvin eriarvoisesti.   vuoden 1999 heinäkuun alussa.
38506: Ahvenmaan veropoikkeus mahdollistaa liiken-               Suomen ja Ruotsin välisiä neuvotteluja mah-
38507: teenjatkamisen Turusta Ruotsiin. Viron liikenne       dollisista tukitoimista ei ole vielä viety päätök-
38508: on edelleenkin oikeutettu verovapaan myynnin          seen. Ministeri Backmanin mukaan taloudellista
38509: tuottamiin tuloihin. Helsingistä Tukholmaan           tukea ei tulla myöntämään edes siirtymävaiheen
38510: menevät laivat tulevat säilyttämään verovapaan        aikana (esim. Vasabladet 5.6.1998).
38511: myyntinsä joko Viron tai Ahvenanmaan avulla.              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38512: Toisin sanoen verovapaata myyntiä laajenne-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
38513: taan Etelä-Suomessa samanaikaisesti sen lopet-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
38514: tamisen kanssa maan muista osista, minkä vuok-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38515:  si ainoastaan Etelä-Suomi pääsee nauttimaan
38516: välillisistä verosubventioista. Taloudellisin oh-                Miten Hallitus aikoo taata yhdenver-
38517: jauskeinoin hyötyliikennettä ohjataan Etelä-                  taiset taloudelliset edellytykset laivalii-
38518:  Suomeen.                                                     kenteelle koko maassa, ja
38519:     Lyhin matka Vaasasta Ruotsiin on meritie                     miten ministeri Backman voi julkisesti
38520:  Uumajaan. Matka on ainoastaan 100 kilometriä                 sanoa, että Merenkurkun liikenteen tuke-
38521:  sen ollessa 1 400 kilometriä Turun ja Tukholman              minen on epätodennäköistä Suomen ja
38522:  kautta Länsipohjaan. Merenkurkun laivaliiken-                Ruotsin viranomaisten välisten neuvotte-
38523:  ne toimii alueen kaupan ja elinkeinoelämän kan-              lujen ollessa edelleen käynnissä?
38524:  nustimena. Muun muassa Sisu Loggingin suo-
38525: 
38526:      Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1998
38527: 
38528:                                               Pehr Löv /r
38529:                                              KK 742/1998 vp                                              3
38530: 
38531: 
38532: 
38533: 
38534:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
38535: 
38536:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Verottoman myynnin loppumisen vaikutuk-
38537: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           set laivaliikennepalvelujen tarjontaan tulevat
38538: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         väistämättä heijastumaan Merenkurkun liiken-
38539: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pehr Lö-           teeseen, koska laivoilla ei ole mahdollisuutta poi-
38540: vin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o            keta Virossa tai Ahvenanmaalla samalla tavoin
38541: 742:                                                    kuin Etelä-Suomen satamista lähtevillä laivoilla.
38542:                                                         Laadittujen selvitysten mukaan näyttää siltä,
38543:            Miten Hallitus aikoo taata yhdenver-         että taloudelliset edellytykset säännöllisen ympä-
38544:         taiset taloudelliset edellytykset laivalii-     rivuotisen laivaliikenneyhteyden ylläpitämiseen
38545:         kenteelle koko maassa, ja                       Merenkurkussa tulevat ratkaisevasti heikkene-
38546:            miten ministeri Backman voi julkisesti       mään verottoman myynnin loppuessa.
38547:         sanoa, että Merenkurkun liikenteen tuke-           Merenkurkun lauttaliikenteen tulevaisuuden
38548:         minen on epätodennäköistä Suomen ja             näkymiä tarkastellut liikenneministeriön työryh-
38549:         Ruotsin viranomaisten välisten neuvotte-        mä (LM:n julkaisuja 14/97) päätyi alustavaan
38550:         lujen ollessa edelleen käynnissä?               arvioon, jonka mukaan ympärivuotisen liikenne-
38551:                                                         yhteyden ylläpitäminen edellyttäisi noin 30 milj.
38552:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            markan tukea vuosittain. Myös Ruotsissa laadi-
38553: vasti seuraavaa:                                        tuissa selvityksissä on päädytty samansuuntai-
38554:                                                         siin arvioihin.
38555:     EU:n finanssiministerineuvostossa tehtiin               Merenkurkun ympärivuotisen lauttaliiken-
38556: joulukuussa 1991 päätös siitä, että ns. veroton         teen toimintaedellytysten turvaaminen saattaa
38557: myynti (tax and duty free) yhteisön sisäisessä          edellyttää tiettyjä toimenpiteitä sekä hallituksen
38558: liikenteessä loppuu l. 7.1999 lukien. Suomi on          että asianomaisten kuntien taholta. Tässä vai-
38559: mm. liikenneministerineuvoston kokouksessa              heessa ei ole mahdollista esittää tarkkoja arvioita
38560: esittänyt, että toimenpiteen taloudellisia vaiku-       mahdollisesti tarvittavasta julkisesta tuesta, kun
38561:  tuksia vielä selvitettäisiin. Tällä hetkellä näyttää   liikennettä hoitavat laivayhtiötkään eivät ole vie-
38562:  selvästi siltä, ettei päätökseen tule muutoksia.       lä ilmoittaneet tulevista ratkaisuistaan. Kuluvan
38563:     Suomen maantieteellisen aseman ja Ahvenan-          kesän aikana liikennepalvelujen tarjonta on jopa
38564:  maan saaman verotuksellisen poikkeuksen joh-           lisääntynyt. Hallitus pitää Merenkurkun laivalii-
38565:  dosta Suomen ja Ruotsin välisessä laivaliiken-         kenteen jatkuvuutta tärkeänä ja seuraa tilanteen
38566:  teessä voidaan tietyin edellytyksin jatkaa verot-      kehitystä. Samanaikaisesti selvitellään yhteis-
38567:  tomien tuotteiden myyntiä senkin jälkeen, kun          työssä Ruotsin kanssa muitakin asiaan liittyviä
38568:  päätös verouoman myynnin loppumisesta yhtei-           kysymyksiä, esim. mahdollisuuksia saada hank-
38569:  sön sisäisessä liikenteessä tulee voimaan. Kysy-       keelle tukea Euroopan unionin varoista. Päätök-
38570:  mys ei kuitenkaan ole siitä, että taloudellisin oh-    set asiassa tehdään sen jälkeen, kun tarvittavat
38571: jauskeinoin hyötyliikennettä ohjattaisiin Etelä-        selvitykset on saatu sekä neuvottelut Ruotsin,
38572:  Suomeen. Kysymys on puhtaasti olemassa ole-            asianomaisten kuntien ja liikennettä harjoittavi-
38573:  vien mahdollisuuksien hyödyntämisestä.                 en varustamoiden kanssa on käyty.
38574: 
38575:       Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 1998
38576: 
38577:                                                                          Liikenneministeri Matti Aura
38578: 4                                           KK 742/1998 vp
38579: 
38580: 
38581: 
38582: 
38583:                                          Tili Riksdagens Talman
38584: 
38585:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            mer oundvikligen att återspeglas i K varkentrafi-
38586: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            ken eftersom det inte är möjligt för dessa fårjor
38587: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        att anlöpa någon hamn i Estland eller på Åland
38588: dagsman Pehr Löv undertecknade spörsmål nr             på samma sätt som de fårjor som lägger ut från
38589: 742:                                                   hamnar i södra Finland. Enligt de utredningar
38590:                                                        som gjorts ser det ut som om de ekonomiska
38591:           Hur tänker Regeringen garantera lika         förutsättningarna för att upprätthålla en regel-
38592:        ekonomiska förutsättningar för fårjtrafik       bunden fårjtrafikförbindelse året runt i K varken
38593:        i hela landet och                               på ett avgörande sätt kommer att försvagas då
38594:           hur kan minister Backman offentligt          den skattefria försäljningen slopas.
38595:        säga att det är osannolikt att trafiken i          Den arbetsgrupp vid trafikministeriet som
38596:        K varken kommer att stödas när förhand-         granskat framtidsutsikterna för fårjtrafiken i
38597:        lingar fortfarande pågår mellan de finska       Kvarken (Trafikministeriets publikationer 14/
38598:        och svenska myndigheterna?                      97) kom fram tili en preliminär bedömning, enligt
38599:                                                        viiken upprätthållande av trafikförbindelsen året
38600:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ~:unt skulle kräva stöd om 30 milj. mk årligen.
38601: anföra följande:                                       Aven de utredningar som gjorts i Sverige har
38602:                                                        kommit fram tillliknande bedömningar.
38603:    EU:s finansministerråd fattade i december              För att kunna trygga verksamhetsförutsätt-
38604: 1991 ett beslut om att den s.k. skattefria försälj-    ningarna för fårjtrafiken i Kvarken året runt
38605: ningen (tax and duty free) skall avskaffas i ge-       krävs det eventuellt att vissa åtgärder vidtas av
38606: menskapens interna trafik fr.o.m. den 1 juli 1999.     såväl regeringen som vederbörande kommuner. 1
38607: Finland har bl.a. under trafikministerrådets mö-       detta skede är det omöjligt att framkasta någon
38608: ten föreslagit att åtgärdens ekonomiska effekter       exakt uppskattning av det eventuella behovet av
38609: ännu skall utredas. För närvarande är det inte         offentligt stöd eftersom de rederier som sköter
38610: tro1igt att det blir några ändringar i beslutet.       trafiken inte heller ännu har informerat om sina
38611:    P.g.a. Finlands geografiska läge och p.g.a. det     kommande lösningar. Under denna sommar har
38612: skatteundantag som beviljats Åland kan försälj-        utbudet på trafiktjänster t.o.m. ökat. Regeringen
38613: ningen av skattefria varor i fårjtrafiken mellan       anser det vara viktigt att fårjtrafiken i K varken
38614: Finland och Sverige på vissa villkor fortsätta         fortsätter och ger akt på hur situationen utveck-
38615: även efter det att beslutet om avskaffande av          las. Samtidigt utreds i samarbete med Sverige
38616: skattefri försäljning inom gemenskapens interna        även andra frågor som ansluter sig tili detta, t.ex.
38617: trafik träder i kraft. Det är dock inte fråga om att   möjligheten att Europeiska unionen anslår medel
38618: genom ekonomisk styrning överföra nyttotrafi-          för projektet. Beslut fattas i frågan efter att de
38619: ken tili södra Finland. Det är blott och bart fråga    behövliga utredningarna inkommit och efter att
38620: om att dra nytta av de befintliga möjligheterna.       underhandlingarna med Sverige, vederbörande
38621:    De effekter som avskaffandet av skattefri för-      kommuner och de rederier som idkar trafik slut-
38622: säljning får i utbudet av fårjtrafiktjänster kom-      förts.
38623: 
38624:      Helsingfors den 3 juli 1998
38625: 
38626:                                                                            Trafikminister Matti Aura
38627:                                             KK 743/1998 vp
38628: 
38629: Kirjallinen kysymys 743
38630: 
38631: 
38632: 
38633: 
38634:                                     Kyösti Karjula /kesk: Pohjois-Suomen logistisen osaamisen kehittä-
38635:                                        misestä
38636: 
38637: 
38638:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
38639: 
38640:     Kansainvälistyminen merkitsee pohjoissuo-             Logistiikan tutkimus ja koulutus on nuori ja
38641: malaiselle elinkeinoelämälle kasvavia haasteita.       kehittyvä tieteenala, jonka opetus on käynnisty-
38642: Pohjoissuomalaisen yritystoiminnan tulevaisuu-         nyt mm. Lappeenrannassa, Helsingissä, Turussa
38643: den menestymisessä yhä tärkeämmäksi tekijäksi          ja Tampereella 1980-luvun puolivälissä. Ammat-
38644: muodostuu logistiikan ylivertainen hallinta.           tikorkeakouluissa on esim. Jyväskylässä ja Ke-
38645: Voimme nähdä jo selvästi, että Suomen merkittä-        missä logistisesti suuntautuneita linjoja.
38646: vimmän vientiyrityksen Nokian haasteet ovat               Mutta onko sittenkään riittävästi otettu huo-
38647: olleet ja tulevat olemaan logistisia. Yritysten        mioon korkeatasoisen logistiikan tutkimuksen ja
38648: kansainvälistyminen on asettanut vaatimuksen           opetuksen tuomia mahdollisuuksia Pohjois-Suo-
38649: verkostoyhteistyölle, nopeille toimituksille ja jat-   melle ja niiden kehittämisen tuomia etuja koko
38650: kuvalle laadun kehittämiselle. Pohjoinen ulottu-       Suomelle.
38651: vuus -käsitteen konkretisointi luo lisävaatimuk-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38652: sen konkreettisille logistiikan kehittämistarpeil-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
38653: le.                                                    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
38654:     Logistiikan hallinta korostuu Pohjois-Suo-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38655: men pitkistä etäisyyksistä ja sen tehtävästä olla
38656: kuljetusten sekä kuljetusketjujen lisäarvon tuot-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
38657: tajana kehittyvässä tilanteessa, jossa se on portti           ryhtyä logistiikan tutkimus- ja koulutus-
38658: mm. Keski-Euroopan ja Barentsin euroarktisen                  toiminnan tehostamiseksi Pohjois-Suo-
38659: alueen välillä.                                               messa?
38660: 
38661:       Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1998
38662: 
38663:                                           Kyösti Karjula /kesk
38664: 
38665: 
38666: 
38667: 
38668:  280043
38669: 2                                          KK 743/1998 vp
38670: 
38671: 
38672: 
38673: 
38674:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
38675: 
38676:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        juussa, -kuljetuksessa ja -jalostuksessa voidaan
38677: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         ottaa huomioon ominaisuuksiltaan erilaiset puu-
38678: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       raaka-aineet, mikä edellyttää puuraaka-ainee-
38679: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kyösti           seen liittyvän tiedon lisäksi puunhankintaan ja
38680: KarjuJan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         -jalostukseen liittyvän logistiikan hallintaa.
38681: n:o 743:                                              Tietoliikenne-elektroniikka-tutkimusohjelman
38682:                                                       (1998-2000) tarkoituksena on luoda ja tukea
38683:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        korkeatasoista perustutkimusta tieteellisesti kes-
38684:        ryhtyä logistiikan tutkimus- ja koulutus-      keisillä ja nopeasti kehittyvillä tietoliikenne- ja
38685:        toiminnan tehostamiseksi Pohjois-Suo-          elektroniikkatutkimuksen aloilla yhdistämällä
38686:        messa?                                         eri alojen tutkimuspanosta ja asiantuntemusta.
38687:                                                       Tietoliikennetekniikka mahdollistaa uuden ver-
38688:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           kottuneen yritystoiminnan, joka tarjoaa esimer-
38689: vasti seuraavaa:                                      kiksi liiketaloustieteen ja tuotantotalouden tut-
38690:                                                       kimukselle ja kehitykselle uusia haasteita. Lisäk-
38691:     Yliopistotasoista logistiikan tutkimus- ja kou-    si Suomen Akatemian käynnistämän Tiedon tut-
38692: lutustoimintaa on nykyisin kaikissa teknillistie-      kimusohjelman (1996-2001) tavoitteena on luo-
38693: teellisen ja kauppatieteellisen alan yliopistoyksi-    da huipputason osaamista tieteellisesti keskeisil-
38694: köissä.                                                lä ja nopeasti kehittyvillä tiedontutkimuksen
38695:     Oulun yliopiston yhtenä painoalana on poh-         aloilla. Tutkimusohjelman tutkimusalueista voi-
38696: joisuuteen liittyvä koulutus ja tutkimus. Opetus-      daan mainita esimerkkinä muun muassa suurten
38697: ministeriön 13.9.1996 tekemän päätöksen mu-            tietomäärien hallinta ja käyttö paikkatietoon pe-
38698: kaisesti Oulun yliopiston teknillisestä tiedekun-      rustuvissa seurantajärjestelmissä.
38699: nasta lakkautetaan rakentamistekniikan koulu-              Viime vuosina on logistiikan alan koulutusta
38700: tusohjelma viimeistään 1.8.2001. Alan koulutus         lisätty voimakkaasti myös ammattikorkeakou-
38701: ja tutkimus lakkautetaan Oulun yliopistossa as-        luissa. Pohjois-Suomessa logistiikkaan liittyvää
38702: teittain. Oulussa yliopistossa on liikennetalou-       koulutusta annetaan nykyisin Kemi-Tornion,
38703: den tutkimustoiminta ollut vahvaa ja tunnustet-        Oulun seudun ja Rovaniemen ammattikorkea-
38704: tua sekä rakentamistekniikan että taloustieteen        kouluissa. Oulun seudun ammattikorkeakoulun
38705: osastoilla. Pohjoisuomalaisen liikennealan             kone- ja kuljetustekniikan koulutusohjelmassa
38706: asiantuntemuksen säilyttämiseksi ja turvaami-          auto- ja kuljetustekniikan ammattiopinnot eri-
38707: seksi liikennetalouden ja logistiikan hallitsevien     koistavat muun muassa pohjoisen alueen kulje-
38708: diplomi-insinöörien ja liikenne-ekonomien kou-         tuksiin ja logistiikkaan. Kemi-Tornion ammatti-
38709: luttamista jatketaan Oulun yliopiston taloustie-       korkeakoulussa on talouden ja hallinnon koulu-
38710:  teen osastolla. Tavoitteena on luoda Oulun yli-       tusohjelmassa logistiikan suuntautumisvaihto-
38711:  opiston taloustieteen osastoon liikennetalouden       ehto, jossa opiskelijan tavoitteena on hankkia
38712: ja liikenteen ja muun ympäristötalouden johtava        valmiudet logistiikan esimiestehtäviin tai toimin-
38713:  opetus- ja tutkimusyksikkö, joka ottaa huo-           taan itsenäisenä yrittäjänä. Rovaniemen ammat-
38714:  mioon myös alueen pohjoisesta asemasta johtu-          tikorkeakoulussa kuljetusneuvotekniikan koulu-
38715:  vat erityispiirteet.                                  tusohjelmassa opiskelija voi keskittyä muun
38716:     Suomen Akatemia on viime vuosina käynnis-          muassa metsätalouden logistiseen kokonaisuu-
38717:  tänyt tutkimusohjelmia, joiden yhtenä tavoittee-      teen sekä pohjoisuuteen liittyviin opintoihin.
38718:  na on myös logistiikkaan liittyvän tutkimuksen            Edellä olevan perusteella voidaan todeta, että
38719: ja osaamisen edistäminen. Metsäntuotteiden              hallitus on jo ryhtynyt toimenpiteisiin logistiikan
38720:  materiaalitiede -tutkimusohjelman (1998-2000)          tutkimus- ja koulutustoiminnan tehostamiseksi
38721:  yhtenä tavoitteena on tutkia, miten puunkor-           Pohjois-Suomessa.
38722: 
38723:      Helsingissä 6 päivänä heinäkuuta 1998
38724:                                                                 Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
38725:                                            KK 743/1998 vp                                              3
38726: 
38727: 
38728: 
38729:                                        Tili Riksdagens Ta/man
38730: 
38731:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          skaper, vilket inte bara förutsätter kunskaper om
38732: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          virkesråvaran utan också logistisk kompetens i
38733: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      samband med virkesanskaffning och virkesför-
38734: dagsman Kyösti Karjula undertecknade spörs-          ädling. Forskningsprogrammet för telekommu-
38735: mål nr 743:                                          nikationselektronik (1998-2000) syftar tili att
38736:                                                      skapa och stöda grundforskning på hög nivå
38737:           Vilka åtgärder avser Regeringen vidta      inom sådana områden av telekommunikations-
38738:        för att effektivera forsknings- och utbild-   och elektronikforskningen som är centrala i ve-
38739:        ningsverksamheten i logistik i norra Fin-     tenskaplig bemärkelse och stadda i snabb utveck-
38740:        land?                                         ling, genom att förena forskningsinsatser och
38741:                                                      sakkunskap från olika områden. Telekommuni-
38742:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        kationstekniken möjliggör en ny företagsverk-
38743: anföra följande:                                     samhet på nätet som erbjuder t.ex. den företags-
38744:                                                      ekonomiska och produktionsekonomiska forsk-
38745:    Forsknings- och utbildningsverksamhet på          ningen och utveklingen nya utmaningar. Vidare
38746: universitetsnivå i logistik finns för närvarande i   har Finlands Akademi startat ett forskningspro-
38747: alla universitetsenheter inom den tekniska och       gram om kunskap (1996-2001) som syftar tili
38748: ekonomivetenskapliga branschen.                      att skapa kompetens på toppnivå inom sådana
38749:    Ett av de prioriterade områdena i Uleåborgs       områden inom kunskapsforskningen som veten-
38750: universitet är utbildning och forskning som an-      skapligt sett är viktiga och där utvecklingen är
38751: knyter tili den nordliga dimensionen. Enligt un-     snabb. Av forskningsprogrammets undersök-
38752: dervisningsministeriets beslut 13.9.1996 upphör      ningsområden kan som exempel nämnas bl.a.
38753: utbildningsprogrammet för byggnadsteknik vid         kontrollen över stora mängder kunskap och an-
38754: Uleåborgs universitets tekniska fakultet senast      vändningen av dennai uppföljningssystem som
38755: den 1 augusti 2001. Utbildningen och forskning-      baserar sig på platskunskap.
38756: en på detta område upphör gradvis vid universi-         De senaste åren har utbildningen på logistik-
38757: tetet. 1 U1eåborgs universitet har den trafikeko-    ens område ökat kraftigt också i yrkeshögskolor-
38758: nomiska forskningsverksamheten varit stark och       na. 1 norra Finland ges utbildning som ansluter
38759: erkänd både på avdelningen för byggnadsteknik        sig tilllogistik för närvarande i de tre yrkeshög-
38760: och avdelningen för ekonomiska vetenskaper.          skolorna Kemi-Tornion, Oulun seudun och Ro-
38761: För att bevara och säkra sakkunskapen i den          vaniemen ammattikoreakoulu. lnom utbild-
38762: nordfinska trafikbranschen fortsätter utbild-        ningsprogrammet för maskin- och transporttek-
38763: ningen av diplomingenjörer som har trafikeko-        nik i Oulun seudun ammattikorkeakoulu är yr-
38764: nomisk och logistisk kompetens på avdelningen        kesstudierna i bil- och transportteknik speciali-
38765: för ekonomiska vetenskaper vid Uleåborgs uni-        serade bl.a. på transporter och logistik i nordliga
38766: versitet. A vsikten är att vid Uleåborgs universi-   områden. 1 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu
38767: tets avdelning för ekonomiska vetenskaper skapa      ingår i utbildningsprogrammet för ekonomi och
38768: en sådan ledande undervisnings- och forsknings-      förvaltning ett inriktningsalternativ i logistik där
38769: enhet i trafikekonomi och trafik och annan miljö-    studerandens mål är att skaffa sig fårdigheter för
38770: ekonomi som uppmärksammar också de särdrag           arbetsledningsuppgifter inom logistiken eller för
38771:  som följer av regionens nordliga läge.              verksamhet som enskild företagare. 1 Rovaniemi
38772:     Finlands Akademi har de senaste åren startat     ammattikorkeakoulus utbildningsprogram för
38773:  forskningsprogram där ett av målen varit att        fordonsteknik kan den studerande satsa på stu-
38774:  främja forskning kring logistik och logistisk       dier som ansluter tili bl.a. skogsekonomins lo-
38775:  kompetens. Ett syfte med forskningsprogrammet       gistiska helhet samt den nordliga dimensionen.
38776:  för    skogsprodukternas       materialvetenskap        På basis av ovanstående kan det konstateras
38777:  (1998-2000) är att undersöka hur man inom           att regeringen redan har vidtagit åtgärder för att
38778:  avverkningen, transporten och förädlingen av        effektivera forsknings- och utbildningsverksam-
38779:  virke kan beakta virkesråvaror med olika egen-      heten i norra Finland.
38780:      Helsingfors den 6 juli 1998
38781: 
38782:                                                                   lnrikesminister Jan-Erik Enestam
38783:                        j
38784:                       j
38785:                      j
38786:                     j
38787:                    j
38788:                   j
38789:                  j
38790:                 j
38791:                j
38792:               j
38793:              j
38794:             j
38795:            j
38796:           j
38797:          j
38798:         j
38799:        j
38800:       j
38801:      j
38802:     j
38803:    j
38804:   j
38805:  j
38806: j
38807:                                            KK 744/1998 vp
38808: 
38809: Kirjallinen kysymys 744
38810: 
38811: 
38812: 
38813: 
38814:                                   Pentti Tiusanen /vas: Puolustusvoimissa tapahtuneiden onnetto-
38815:                                      muuksien selvittelymenettelyistä
38816: 
38817: 
38818:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
38819: 
38820:     Hankasalmelainen varusmies, jääkäri Olli             Puolustusvoimista riippumattoman tutki-
38821: Alavuotunki menehtyi Mikkelin ja Savonlinnan         muksen puuttuminen luo demokraattisessa yh-
38822: välisellä maantiellä 25.2.1995 kuljettaessaan        teiskunnassa uskottavuusongelman. Alavuotun-
38823: Mikkelin sotilasläänin esikunnan juhlavieraita       gin tapausta ei missään vaiheessa ole tutkittu
38824: koteihinsa.                                          puolustusvoimien ulkopuolisten tutkijoiden
38825:     Edellisenä sunnuntaina Alavuotunki oli kes-      avulla. Oikeusasiamiehenkin kanta perustuu kir-
38826: keyttänyt viikonloppulomansa ollessaan kuu-          jallisiin selvityspyyntöihin.
38827: meessa ja hänet oli luvattu ottaa varuskuntasai-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38828: raalaan. Käytettävissä olevien tietojen mukaan       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
38829: sairaalan hoitoruuhkaan vedoten hänet kuiten-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
38830: kin käännytettiin sairaalan ovelta. Maanantaina      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38831: hänelle myönnettiin kaksi vapaapäivää kahdek-
38832: san tunnin vastaanotolla tapahtuneen odotuksen                 Aikooko Hallitus selvittää Olli Ala-
38833: jälkeen.                                                    vuotungin tapauksen vastuukysymykset
38834:      Lähes kahdenkymmenen tunnin valvomisen                 vai tyytyykö se vastaukseen, että Olli Ala-
38835: jälkeen hänet määrättiin sydänyöllä 200 kilomet-            vuotungin kuolema oli liikenneonnetto-
38836:  rin ajoon, jolta palatessaan hän ajoi kohtalok-            muus,ja
38837:  kaan kuolonkolarin.                                           miten Hallitus aikoo puuttua myöhäi-
38838:      Varuskuntasairaalan asiantuntematon kohte-             siin, varsinaisesti puolustusvoimien toi-
38839:  lu ja upseerin yllättäen määräämä ylipitkä ajoai-          mintaan Iiittymättömiin kuljetustehtä-
38840:  ka ilmeisesti altistivat Alavuotungin kuolonkola-          viin?
38841:  rille. Puolustusvoimien sisäiset tutkimukset ovat
38842:  kiistäneet rikkeet.
38843:      Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1998
38844: 
38845:                                          Pentti Tiusanen /vas
38846: 
38847: 
38848: 
38849: 
38850:  280043
38851: 2                                          KK 744/1998 vp
38852: 
38853: 
38854: 
38855: 
38856:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
38857: 
38858:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kaan "riittäviä edellytyksiä syytteen nostamiseen
38859: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        ketään yksittäistä virkamiestä vastaan ei ole".
38860: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Jääkäri Olli Alavuotungin liikennekuolemaa
38861: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu-     ovat siten tutkineet pääesikunnan lisäksi myös
38862: sasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       puolustushallinnon ulkopuoliset viranomaiset
38863: 744:                                                 eli poliisi ja eduskunnan apulaisoikeusasiamies.
38864:                                                          Edellä mainittujen viranomaisten selvityksis-
38865:           Aikooko Hallitus selvittää Olli Ala-       sä ei ilmennyt vastuukysymysten osalta mitään
38866:        vuotungin tapauksen vastuukysymykset          uutta, mikä edellyttäisi asian ottamista uudelleen
38867:        vai tyytyykö se vastaukseen, että Olli Ala-   tutkittavaksi puolustushallinnon toimenpitein.
38868:        vuotungin kuolema oli liikenneonnetto-            Pääesikunta on 7.2.1997 antanut ohjeen va-
38869:        muus, ja                                      rusmiesten käytöstä puolustusvoimien ajoneu-
38870:           miten Hallitus aikoo puuttua myöhäi-       vojen kuljettajina.
38871:        siin, varsinaisesti puolustusvoimien toi-         Ohjeen mukaan varusmies voidaan asettaa
38872:        mintaan liittymättömiin kuljetustehtä-        puolustusvoimien ajoneuvon kuljettajaksi sil-
38873:        viin?                                         loin, kun ajoneuvoa käytetään puolustusvoimien
38874:                                                      lakisääteisten tehtävien sekä niistäjohtuvien vir-
38875:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         ka- tai palvelustehtävien hoitamiseen. Joukko-
38876: vasti seuraavaa:                                     osaston tai vastaavan yksikön komentaja voi an-
38877:                                                      taa luvan varusmiesten käyttöön kuljettajina
38878:    Jääkäri Olli Alavuotunki menehtyi liikenne-       puolustusvoimien virallisissa edustustehtävissä,
38879: onnettomuudessa Mikkelissä 25.2.1995 ohjaa-          joukko-osaston virallisissa juhlatilaisuuksissa tai
38880: mansa puolustusvoimien henkilöauton törmät-          sosiaalitarkoituksessa järjestettävissä tilaisuuk-
38881: tyä vastaantulevaan kuorma-autoon. Itse tapah-       sissa. Tällöin on tilaisuuteen määrättävä paikalla
38882: tuman tutki paikallinen poliisi, jonka laatiman      oleva, kuljettajille annettavista ajotehtävistä vas-
38883: pöytäkirjan perusteella Mikkelin kaupunginvis-       taava henkilö.
38884: kaali 14.6.1995 totesi, ettei asia antanut hänen         Määrättäessä varusmies kuljettajaksi ajoteh-
38885: taholtaan aihetta enempiin toimenpiteisiin.          tävään,joka alkaa aamuyöstä tai aikaisin aamul-
38886:    Eduskunnan apulaisoikeusasiamies pyysi Olli       la taijoka päättyy keskiyön jälkeen, on määräyk-
38887: Alavuotungin omaisten kantelusta pääesikun-          sen antajan kiinnitettävä erityistä huomiota puo-
38888: nalta selvitystä, joka toimitettiin 15.5.1995 sekä   lustusvoimien liikenneturvallisuusohjeen lepoai-
38889: lisäselvityksiä ja täydennyksiä, joista viimeisim-   kavaatimusten täyttymiseen sekä kuljettajan ky-
38890: mät toimitettiin 5.9 .1995. Apulaisoikeusasiamies    kyyn ja taitoon selviytyä turvallisesti annetusta
38891: antoi 15.12.1995 asiassa päätöksen, jonka mu-        ajotehtävästä.
38892: 
38893:      Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 1998
38894: 
38895:                                                                     Puolustusministeri Anneli Taina
38896:                                              KK 744/1998 vp                                               3
38897: 
38898: 
38899: 
38900: 
38901:                                          Tili Riksdagens Talman
38902: 
38903:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                Jägare Olli Alavuotunkis död i en trafikolycka
38904: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             har därmed förutom av huvudstaben även utretts
38905: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         av myndigheter utanför försvarsförvaltningen,
38906: dagsman Pentti Tiusanen undertecknade spörs-            dvs. polisen och riksdagens biträdande justitie-
38907: mål nr 744:                                             ombudsman.
38908:                                                            Av de ovan nämnda utredningarna framgick
38909:           Ämnar Regeringen utreda ansvarsfrå-           det inte vad ansvarsfrågorna beträffar något nytt
38910:        gorna i fallet Olli Alavuotunki eller äm-        som skulle förutsätta att frågan tas upp tili förny-
38911:        nar Regeringen nöja sig med svaret att           ad utredning på åtgärd av försvarsförvaltningen.
38912:        Olli Alavuotunkis död var en trafik-                Huvudstaben har 7.2.1997 meddelat anvis-
38913:        olycka, och                                      ningar för utnyttjandet av beväringar för framfö-
38914:           på vilket sätt ämnar Regeringen ingri-        rande av försvarsmaktens fordon.
38915:        pa i sena chaufförsuppdrag som inte har             Enligt anvisningarna kan en beväring kom-
38916:        någon egentlig anknytning tili försvars-         menderas att framföra ett av försvarsmaktens
38917:        maktens verksamhet?                              fordon i sådana fall då fordonet används för
38918:                                                         utförande av försvarsmaktens 1agstadgade upp-
38919:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           gifter samt för skötseln av tjänste- och tjänstgö-
38920: anföra följande:                                        ringsuppdrag som dessa uppgifter förutsätter.
38921:                                                         Kommendören för ett truppförband eller en mot-
38922:    Jägare Olli Alavuotunki omkom i en trafik-           svarande enhet kan ge tillstånd tili att en beväring
38923: olycka i S:t Michel 25.2.1995 när den personbil         tjänstgör som chaufför då det gäller försvars-
38924: som han körde och som tillhörde försvarsmakten          maktens officiella representationsuppdrag,
38925: kolliderade med en mötande lastbil. Själva              truppförbandets officiella festligheter eller till-
38926: olyckshändelsen undersöktes av den Iokala poli-         ställningar som ordnas för sociala ändamål. För
38927: sen. På grundval av det protokoll som uppgjor-          evenemanget i fråga skall härvid en person som
38928: des av denna konstaterade stadsfiskalen i S:t           befinner sig på platsen kommenderas att ansvara
38929: Michel 14.6.1995 att ärendet inte föranledde vi-        för de köruppdrag som ges chauffören.
38930: dare åtgärder från hans sida.                              Då en beväring kommenderas att utföra kör-
38931:     Riksdagens biträdande justitieombudsman             ningar som inleds på efternatten eller tidigt på
38932: bad på grund av det klagomål som anfördes av            morgonen eller som avslutas efter midnatt, bör
38933: Olli Alavuotunkis anhöriga huvudstaben om en            den som ger ordern fåsta särskild uppmärksam-
38934: utredning, som lämnades in 15.5.1995 samt om            het vid att kraven på vilotid i försvarsmaktens
38935: tilläggsutredningar och kompletteringar, av vil-        anvisningar för trafiksäkerhet är uppfyllda samt
38936: ka de senaste lämnades in 5.9.1995. Biträdande          vid chaufförens förmåga och skicklighet då det
38937: justitieombudsmannen meddelade 15.12.1995 ett           gäller att k1ara av det givna köruppdraget på ett
38938: beslut i saken en1igt vi1ket "tillräckliga förutsätt-   säkert sätt.
38939: ningar för väckande av åtal mot någon enski1d
38940: tjänsteman inte föreligger".
38941:       Helsingforsden 25 juni 1998
38942: 
38943:                                                                         Försvarsminister Anneli Taina
38944:                                                KK 745/1998 vp
38945: 
38946: Kirjallinen kysymys 745
38947: 
38948: 
38949: 
38950: 
38951:                                       Klaus Bremer /r: Liikenneministeriön koulutusvalvonnasta
38952: 
38953: 
38954: 
38955:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
38956: 
38957:    Ilmailulaitos on keskittänyt itselleen lentolu-        Munukan lukuisiin kyselyihin ei osastopäällikkö
38958: pakirjan saannin ehtona olevat teoriatietojen             Kari Ollila ole vaivautunut antamaan selitystä-
38959: kuulusteluosat Samalla sen esiintyminen lupa-             kään viivytyksen syystä. Mr. Thorneo kyselyt
38960: kirjojen myöntäjänä näyttää kehittyvän yhä pa-            ovat kilpistyneet siihen, ettei ILL:sta ole muka
38961: hemmaksi mielivallaksi.                                   löytynyt henkilöä, joka olisi voinut kertoa eng-
38962:    Koska ihmetystä herättävistä yksittäistapauk-          lanniksi viipymisen syytä.
38963: sista ei saa tietoa ylimielisesti esiintyväitä ilmailu-      Todettakoon lisäksi, että- EU:n avauduttua
38964: viranomaiselta, on esitettävä kirjallinen kysymys         suomalaisillekin- ILL:sta ei liioin löydy henki-
38965: hallitukselle.                                            löä selittämään englanniksi ILL:n asettamia vaa-
38966:    Englannin kansalainen, diplomaatti Nick                timuksia lentokoneiden ja helikoptereiden pa-
38967: Thome on palvellessaan Suomessa suorittanut               kollisiksi vakuutuksiksi ulkomaisille vakuutus-
38968: yksityislentäjän lupakirjan sekä yö-VFR kelpuu-           yhtiöille!
38969: tuksen.                                                      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38970:    Asemapaikkansa muututtua USA:han Mr.                   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
38971: Thome on useamman kerran uusinut suomalai-                nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
38972: sen lentolupakirjansa vastaavalla amerikkalai-            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38973: sella Iääkärintodistuksella ja suorittamalla vaa-
38974: dituo tarkastuslennon USA:ssa.                                      Mitä vikaa on valvonnassa, jota liiken-
38975:    Yllättäen ja selittämättä tämä ei tänä keväänä                neministeriön tulee harjoittaa ILL:n toi-
38976: onnistunutkaan, vaan Ilmailulaitoksemme (ILL)                    minnan suhteen,
38977: vaati Mr. Thornelta suomalaisen lennonopetta-                       oliko ILL:n tarkastuslentäjän lähettä-
38978: jan kanssa tehtyä kertauskoululentoa. ILL:n tar-                 minen USA:han välttämätöntä ja mikä
38979: kastaja Munukka matkusti USA:hanja lensi Mr.                     viivyttää diplomaatti Thorneo lupakirjan
38980: Thorneo kanssa vaadituo tarkastuslennon.                         saantia, ja
38981:    Mr. Thorneo lentolupakirjahakemus on sen                         miksi ILL ei osaa englantia, vaikka se
38982: jälkeen maannut nyt jo useita viikkoja ILL:n                     on kansainvälisen ilmailun ja sen mää-
38983: Iupakirjaosastolla. Mr. Thorneo ja tarkastaja                    räyskokoelmien pääkieli?
38984: 
38985:       Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1998
38986: 
38987:                                                Klaus Bremer /r
38988: 
38989: 
38990: 
38991: 
38992: 280043
38993: 2                                           KK 745/1998 vp
38994: 
38995: 
38996: 
38997: 
38998:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
38999: 
39000:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        deltaan, koulutukseltaan, tiedoiltaan, taidoil-
39001: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         taanja kokemukseltaan näissä säännöksissä ase-
39002: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tetut kelpoisuusvaatimukset. Edellä mainitun
39003: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-       yleissopimuksen mukaisesti kansallinen lupakir-
39004: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        javiranomainen myöntäessään lupakirjan vastaa
39005: 745:                                                  siitä, että lupakirjanhaltija täyttää asetetut vaati-
39006:                                                       mukset ja toisen ICAO:n jäsenvaltion ei tarvitse
39007:           Mitä vikaa on valvonnassa, jota liiken-     tunnustaa (hyväksyä) tällaista lupakirjaa, jos lu-
39008:        neministeriön tulee harjoittaa ILL:n toi-      pakirjan myöntämisperusteet eivät täytä
39009:        minnan suhteen,                                ICAO:n standardien vähimmäisvaatimuksia.
39010:           oliko ILL:n tarkastuslentäjän lähettä-          Eri valtioiden lupakirjavaatimukset poikkea-
39011:        minen USA:han välttämätöntä ja mikä            vat monilta osin toisistaan, useimmat vaativam-
39012:        viivyttää diplomaatti Thornen lupakirjan       paan suuntaan ICAO:n vähimmäisstandardeis-
39013:        saantia, ja                                    ta, mutta eräillä valtioilla on poikkeamia myös
39014:           miksi ILL ei osaa englantia, vaikka se      standardeista alaspäin, jolloin valtiot ovat vel-
39015:        on kansainvälisen ilmailun ja sen mää-         vollisia ilmoittamaan asiasta poikkeaman (diffe-
39016:        räyskokoelmien pääkieli?                       rence) ICAO:lle.
39017:                                                           Esimerkiksi Suomen yksityislentäjän koulu-
39018:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tus- ja kokemusvaatimukset ovat täyttäneet
39019: vasti seuraavaa:                                      ICAO:n Annex 1:n muutoksen 159 ja 160 mukai-
39020:                                                       set standardit täysin vasta ilmailumääräyksen
39021:     Liikenneministeriö on hankkinut kysymyksen        PEL M2-2 muutoksen 3 voimaantullessa
39022: johdosta selvityksen Ilmailulaitoksen lentotur-       1. 3.1996 lukien.
39023: vallisuushallinnolta.                                     Amerikkalaiset lääketieteelliset vaatimukset
39024:     Kysymyksen perusteluissa väitetään Ilmailu-       mm. näön suurimman sallitun taittovirhekor-
39025: laitoksen (sen lentoturvallisuushallinnon) har-       jauksen osalta poikkeavat ICAO:n standardeista
39026: joittavan mielivaltaa käsitellessään Englannin        ja Suomen vaatimuksista alaspäin. Yhteiseu-
39027: kansalaisen, diplomaatti Nick Thornen suoma-          rooppalaiset vaatimukset (JAR-FCL) ja myös
39028: laisen yksityislentäjän lupakirjan uudistamisha-      eurooppalaiset kansalliset vaatimukset, mm.
39029: kemusta. Edelleen väitetään, että yllättäen ja se-    englantilaiset ja suomalaiset, ovat tiukemmat
39030: littämättä Thornen suomalaisen lupakirjan uu-         kuin amerikkalaiset vaatimukset.
39031: distaminen ei onnistunut amerikkalaisella lääkä-          Edellä sanotusta luonnollisena seurauksena
39032: rintodistuksena ja USA:ssa suoritetulla tarkas-       on ollut se, että useat lupakirjanhakijat pyrkivät
39033: tuslennolla, vaikka tämä olisi käynyt useamman        suorittamaan koulutuksen ja hankkimaan lupa-
39034: kerran aikaisemmin. Nämä väitteet perustuvat          kirjan ja erityisesti uudistamaan sen siinä valtios-
39035: virheellisiin tietoihin.                              sa, missä sen saa helpoimmin vaatimuksin tai
39036:     Suomalainen ilmailulupakirja voidaan myön-        halvimmalla.
39037: tää ja uudistaa vain Suomen ilmailulain (2811             Lupakirjan uudistamiseksi hakijan on tietysti
39038: 1995) 24 §:n ja sen nojalla annettujen suomalais-     täytettävä lupakirjan myöntäneen valtion asetta-
39039: ten ilmailumääräysten mukaisesti; muiden val-         mat uudistamisvaatimukset. Suomalaisen yksi-
39040: tioiden lupakirjojen suhteen noudatetaan ao.          tyislentäjän lupakirjan uudistamiseksi edellyte-
39041: valtion säännöksiä. Suomalaisissa ilmailumää-         tään hakemuksen liitteenä suomalaiset vaati-
39042: räyksissä lupakirjan myöntämiselle ja uudistami-      mukset täyttävää lääkärintarkastuslausuntoa,
39043: selle asetetut vaatimukset perustuvat kansainvä-      selvitystä lentokokemuksesta, todistusta hyväk-
39044: lisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteessä 1   sytysti suoritetusta ilmailumääräysten ja lento-
39045: (ICAO Annex 1) annettuihin standardeihin ja           sääntöjen kokeesta sekä lentokokemuksesta riip-
39046: suosituksiin. Nämä edellyttävät, että lupakirjan      puen joko tarkastuslentolausuntoa tai lennon-
39047: haltija täyttää mm. lääketieteelliseltä kelpoisuu-    opettajan lausuntoa kertauskoululennosta.
39048:                                               KK 745/1998 vp                                                3
39049: 
39050:     Kysymyksessä mainitussa tapauksessa Nick            sääntöjen koe, tarkastuslento tai kertauskoulu-
39051: ThorneUe on ensimmäinen yksityislentäjän lupa-          lento ja läpäistävä suomalaisten määräysten mu-
39052: kirja myönnetty Suomessa tapahtuneen koulu-             kainen ilmailulääkärintarkastus.
39053: tuksen perusteella suomalaisten määräysten mu-              Tämän jälkeen Thome on 11.4.1998 suoritta-
39054: kaisesti 16.5.1994. Lupakirja on uudistettu nor-        nut USA:ssa suomalaisen lennonopettajan Petri
39055: maalisti suomalaisen ilmailulääkärin lääkärin-          Munukan valvonnassa suomalaisten määräysten
39056: tarkastusten perusteella suomalaisten määräys-          mukaisen hyväksytyn kertauskoululennon. Kir-
39057: ten mukaisesti kahdesti, 24.10.1994 ja 22.11.           jallisessa kysymyksessä lienee erehdytty pitä-
39058: 1995, ollen tämän jälkeen voimassa 29.10.1996           mään em. lennonopettajaa ja Finnair Oyj:n perä-
39059: saakka.                                                 miestä Ilmailulaitoksen tarkastuslentäjä Raimo
39060:     Uusittu suomalainen yksityislentäjän lupakir-       Munukkana. Petri Munukka ei ole tarkastuslen-
39061: jaa ja sen uudistamista koskeva ilmailumääräyk-         täjä eikä Ilmailulaitoksen tarkastaja.
39062: sen PEL M2-2 muutos 3 julkaistiin 3.1.1996 ja               Hakemuksenaan 11.4.1998 Thome on em.
39063: tuli voimaan 1.3 .1996.                                 kertauskoululennon ja amerikkalaisen lääkärin-
39064:     Poiketen kysymyksen perusteluissa esitetystä        lausunnon 4.11.1997 perusteella pyytänyt lupa-
39065: väitteestä Thome ei ole "uudistanut lupakirjaan-        kirjansa uudistamista. Amerikkalainen lääkärin-
39066: sa amerikkalaisella lääkärintodistuksena ja tar-        lausunto (Medical Certificate III Class) ei sisällä
39067: kastuslennolla useampia kertoja", vaan muutet-          lähellekään niitä tietoja, jotka suomalainen ja
39068: tuaan USA:han Thome haki ensimmäisen ker-               eurooppalainen (JAR-FCL) lääkärinlausunto
39069: ran 9.11.1996lupakirjansa uudistamista amerik-          pitää sisältää, esim. siitä ei käy selville, täyttääkö
39070: kalaisella lääkärintodistuksena (Medical Certifi-       hänen lasikorjausta vaativa näkökykynsä voi-
39071: cate III Class) ja amerikkalaisella kertauskoulu-       massa olevat suomalaiset ja ICAO:n vaatimuk-
39072: lentotodistuksella. Ilmeisesti Thome ei ollut ha-       set.
39073:  kemusta tehdessään tietoinen em. lupakirjamää-             Edelleen hakemuksesta puuttuu todistus suo-
39074:  räyksen PEL M2-2 muutoksesta ja suomalaiselle          ritetusta ilmailumääräysten ja lentosääntöjen
39075:  kertauskoululennolle asetetuista sisältövaati-         kokeesta. Thornen vuonna 1995 viimeksi suorit-
39076:  muksista.                                              taman kokeenjälkeen on 1.6.1996tullut voimaan
39077:     Vaikka tämä lääkärintodistus ja kertauskou-         kokonaan uudistunut ilmailulaki ja lentosään-
39078:  lulento eivät täysin täyttäneetkään suomalaisia        töihin, jotka ovat "ilmateiden liikennesäännöt",
39079:  määräyksiä ja todistus suomalaisten ilmailumää-        sekä moniin muihin yksityislentäjää koskeviin
39080:  räystenja lentosääntöjen kokeen suorittamisesta        ilmailumääräyksiin on tullut lukuisia muutoksia.
39081:  puuttui, lentoturvallisuushallinto päätti 14.11.           Ottaen huomioon, että Thome on englantilai-
39082:  1996 uudistaa hänen lupakirjansa em. hakemuk-          nen ja asuu USA:ssa, on erittäin todennäköistä,
39083:  sen perusteella poikkeusmenettelynä PEL M2-            ettei hän tunne suomalaisen ilmailulupakirjan
39084:  2:n vaatimuksista ja edellyttäen, että seuraava        haltijalta edellytetyllä tavalla muuttunutta ilmai-
39085:  uudistaminen on tehtävä normaalimenettelynä.           Iulainsäädäntöä ja -määräyksiä. Ilman suoritet-
39086:  Asiasta ilmoitettiin ThorneUe kirjeellä 18 .II.        tua lupakirjamääräysten edellyttämää koetta
39087:  1996 ja samalla hänelle suositeltiin lupakirjansa      lentoturvallisuushallinnon on mahdotonta sel-
39088:  muuntamista USA:ssa helpommin uudistetta-              vittää, että lupakirjan hakija täyttää tiedoiltaan
39089:  vaksi amerikkalaiseksi F AA:n PPL-lupakirjaksi,        suomalaisen lupakirjan haltijalle asetetut vaati-
39090:  jos hän toimii USA:ssa pidempään. Samalla hä-          mukset. Ulkomaan kansalaisia, diplomaatteja
39091:  nelle ilmoitettiin, ettei hänellä ole oikeutta käyt-   tai suomalaisia arvohenkilöitä (VIP) ei voida kä-
39092:  tää nyt uudistettua lupakirjaansa Suomessa en-         sitellä lupakirja-asioissa Suomen kansalaiselle
39093:  nen kuin hän suorittaa ilmailumääräystenja len-        laillisesti asetettuja vaatimuksia helpommin vaa-
39094:  tosääntöjen kokeen.                                    timuksin tai normaalivaatimuksista välittämät-
39095:     Toisen, nyt esillä olevan kerran Thome pyysi        tä.
39096:  kirjeellään 14.11.1997 uudistamaan lupakirjansa            Mitä tulee kysymyksessä esitettyyn väittee-
39097:  aiemmilla marraskuussa 1996 esittämillään to-          seen, ettei Ilmailulaitoksesta tai lentoturvalli-
39098:  distuksilla. Kirjeellään 17.12.1997 lentoturvalli-     suushallinnosta löytyisi henkilöä selittämään ha-
39099:   suushallinto viitaten aiempaan poikkeuslupakir-       kijalle englanniksi lupakirjapäätöksen viipymi-
39100:  jeeseen 18.11.1996 ilmoitti, ettäThornenon suo-        sen syytä tai ulkomaisille vakuutusyhtiöille ilma-
39101:   malaisen lupakirjan uudistamiseksi täytettävä         alusten pakollisia vakuutuksia koskevia vaati-
39102:   suomalaiset uudistamisvaatimukset eli suoritet-       muksia, on todettava, että sekä lupakirjatarkas-
39103:   tava suomalaisten ilmailumääräysten ja lento-         tajat että Ientotoiminnantarkastajat sekä heidän
39104: 4                                         KK 745/1998 vp
39105: 
39106: esimiehensä osaavat englannin kieltä niin, että     hallinnon menetelleen Nick Thornen lupakirjan
39107: pystyvät asiat kysyjälle selvittämään. Nick Thor-   uudistamishakemusta koskevassa asiassa hyvän
39108: nellekin lupakirjan uudistamista koskevat me-       hallintomenettelytavan ja ilmailulaissa, ilmailu-
39109: nettelyt on muutaman kerran sekä kirjeitse että     määräyksissä sekä kansainvälisissä standardeis-
39110: puhelimitse että vielä erikseen kirjeitse Suomen    sa ja yhteiseurooppalaisissa JAR-FCL-vaati-
39111: New Yorkin konsulaatin kautta selvitetty.           muksissa ja menettelytapaohjeissa edellytetyllä
39112:    Liikenneministeriö katsoo lentoturvallisuus-     tavalla.
39113: 
39114:      Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 1998
39115: 
39116:                                                                     Liikenneministeri Matti Aura
39117:                                              KK 745/1998 vp                                               5
39118: 
39119: 
39120: 
39121: 
39122:                                          Tili Riksdagens Talman
39123: 
39124:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           internationell civilluftfart. 1 denna förutsätts att
39125: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande            innehavaren av certifikat uppfyller de i dessa
39126: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-        bestämmelser fastställda kompetenskraven på
39127: dagsman Klaus Bremer undertecknade spörsmål            bl.a. medicinsk lämplighet, utbildning, kunskap,
39128: nr 745:                                                skicklighet och erfarenhet. I enlighet med ovan
39129:                                                        nämnda konvention ansvarar den nationella
39130:           Vad är det för fel på den tilisyn som        luftfartsmyndigheten vid beviljande av certifikat
39131:        trafikministeriet skall ha över Luftfarts-      för att innehavareJ! av certifikat uppfyller de fast-
39132:        verket,                                         ställda kraven. Ovriga ICAO-stater är inte
39133:           var det nödvändigt att sända Luftfarts-      tvungna att erkänna (godkänna) certifikatet ifall
39134:        verkets kontrollflygare tili Förenta sta-       grunderna för certifikatets beviljande inte mot-
39135:        terna och vad är det som fördröjer bevil-       svarar minimikraven i ICAO:s standarder.
39136:        jandet av certifikat tili dip1omat Thome,           Olika staters certifikatfordringar skiljer sig på
39137:        och                                             många punkter från varandra. De flesta ford-
39138:           varför kan Luftfartsverket inte engel-       ringarna är strängare än ICAO:s minimistandar-
39139:        ska trots att detta är den internationella      der, men vissa stater avviker från standarderoa
39140:        luftfartens och föreskriftssamlingarnas         även genom sina mildare fordringar, varvid sta-
39141:        huvudspråk?                                     ten är skyldig att meddela avvikelsen (difference)
39142:                                                        till ICAO.
39143:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt              T.ex. fordringarna för finländska privatflyga-
39144: anföra följande:                                       res utbildning och erfarenhet har inte helt och
39145:                                                        hållet uppfyllt standarderoa i enlighet med änd-
39146:    Trafikministeriet har med anledning av spörs-       ringarna 159 och 160 i ICAO:s Annex 1 förrän
39147: målet inhämtat en redogörelse från Luftfartsver-       den tredje ändringen i luftfartsföreskriften PEL
39148: kets luftfartsinspektion.                              M2-2 trädde i kraft den 1 mars 1996.
39149:    I spörsmålsmotiveringen påstås Luftfartsver-            De amerikanska medicinska fordringarna på
39150: ket (dess luftfartsinspektion) agera godtyckligt i     bl.a. högsta tillåtna grad av korrigering av synens
39151: behandlingen av den brittiska medborgarens,            astigmatism avviker från ICAO:s standarder och
39152: diplomat Nick Thornes, ansökan om förnyande            dessa fordringar är mildare än motsvarande i
39153: av sitt finländska certifikat för privatflyg. Vidare   Finland. De sameuropeiska kraven (JAR-FCL)
39154: påstås det att förnyandet av Thornes finländska        och även de europeiska nationella kraven, bl.a.
39155: certifikat överraskande och oförklarligt miss-         de brittiska och de finländska, är strängare än de
39156: lyckades p.g.a. ett amerikanskt läkarintyg och en      amerikanska kraven.
39157: kontrollflygning som utförts i Förenta staterna,           En naturlig följd av det ovan anförda är att
39158: trots att detta tidigare har lyckats många gånger.     många certifikatsökande strävar efter att utbilda
39159: Dessa påståenden grundar sig på inkorrekt infor-       sig och skaffa certifikat- och särskilt förnya sitt
39160: mation.                                                certifikat- i den stat där kraven är lägst eller i
39161:    Ett finländskt luftfartscertifikat kan beviljas     den stat där det är billigast.
39162: och förnyas endast i enlighet med 24 § i den               För att kunna förnya sitt certifikat måste sö-
39163: finländska luftfartslagen (281/1995) och de fin-       kanden givetvis uppfylla de krav på förnyande
39164: ländska luftfartsföreskrifter som givits med stöd      som gäller i den stat där certifikatet beviljats. Vid
39165: av den. I fråga om övriga staters certifikat tilläm-   förnyande av ett finländskt privatflygarcertifikat
39166: pas bestämmelserna i vederbörande stat. De krav        fordras som bilaga tili ansökan ett läkarintyg
39167: som i finländska luftfartsföreskrifter ställs på       som uppfyller de finländska kraven, en utredning
39168: beviljande och förnyande av certifikat grundar         om flygerfarenhet, ett intyg över godkänt prov i
39169: sig på standarderoa och rekommendationerna i           luftfartsföreskrifter och luftfartsbestämmelser
39170: bilaga 1 (ICAO Annex 1) tili Konventionen om           samt - beroende på flygerfarenhet - antingen
39171: 6                                            KK 745/1998 vp
39172: 
39173: ett utlåtande om kontrollflygning eller ett utlå-      brev den 17 december 1997 meddelade luftfarts-
39174: t~nde av flygläraren om en repetitionsskolflyg-        inspektionen, med hänvisning till sitt tidigare
39175: mng.                                                   brev av den 18 november 1996 om undantagscer-
39176:    1 det fall som nämns i spörsmålet hade Nick         tifikat, att Thome för att kunna fömya det fin-
39177: Thomeden 16 maj 1994 beviljats sitt första pri-        ländska certifikatet måste uppfylla de finländska
39178: vatflygarcertifikat på basis av utbildning i Fin-      kraven på fömyande, d.v.s. genomgå ett prov i
39179: land i enlighet med de finländska föreskriftema.       finländska luftfartsföreskrifter och luftfartsbe-
39180: Certifikatet har två gånger i enlighet med de          stämmelser, genomgå en kontrollflygning eller en
39181: finländska föreskriftema fömyats på normalt            repetitionsskolflygning och bli godkänd i en 1ä-
39182: sätt den 24 oktober 1994 och den 22 november           kargranskning utförd av en luftfarts1äkare i en-
39183: 1995 på basis av en finländsk luftfartsläkares         lighet med de fin1ändska föreskriftema.
39184: läkarundersökning. Därefter var certifikatet i             Därefter gjorde Thome den 11 apri1 1998 i
39185: kraft till den 29 oktober 1996.                        Förenta statema en repetitionssko1flygning un-
39186:    Den reviderade luftfartsföreskriften PEL M2-        der den fin1ändska flyg1äraren Petri Munukkas
39187: 2:s tredje ändring om privatflygarcertifikat och       överinseende. Flygningen överensstämde med de
39188: dess fömyande offentliggjordes den 3 januari           fin1ändska föreskriftema och godkändes. 1 det
39189: 1996 och trädde i kraft den 1 mars 1996.               skriftliga spörsmå1et torde ovan nämnda flyg1ä-
39190:    1 motsats till påståendet i spörsmålsmotive-        rare och Finnair Abp:s styrman fe1aktigt ha iden-
39191: ringen harThome inte "fömyat sitt certifikat på        tifierats som Luftfartsverkets kontrollflygare
39192: basis av amerikanskt läkarintyg och på basis av        Raimo Munukka. Petri Munukka är varken
39193: flera kontrollflygningar", utan Thome ansökte          kontrollflygare eller Luftfartsverkets inspektör.
39194: efter att ha flyttat till Förenta statema första           1 sin ansökan den 11 apri1 1998 harThome på
39195: gången den 9 november 1996 om fömyande av              basis av ovan nämnda repetitionssko1flygning
39196: sitt certifikat på basis av ett amerikanskt läkarin-   och på basis av det amerikanska 1äkarutlåtandet
39197: tyg (Medical Certificate 111 Class) och på basis av    av den 4 november 1997 ansökt om fömyande av
39198: ett amerikanskt intyg över repetitionsskolflyg-        sitt certifikat. Det amerikanska läkarutlåtandet
39199: ning. Thome var uppenbar1igen inte, då han läm-        (Medical Certificate III Class) innehåller inte till-
39200: nade in sin ansökan, medveten om ändringen i           närmelsevis de uppgifter som ett finländskt och
39201: den ovan nämnda luftfartsföreskriften PEL M2-          europeiskt (JAR-FCL) läkarutlåtande skall
39202: 2 och om de krav som ställs på innehållet i repeti-    innehålla. Det framgår t.ex. inte om sökandens
39203: tionsskolflygningen.                                   syn, som kräver en korrigering av g1asögonen,
39204:    Trots att detta läkarintyg och repetitionsskol-     uppfyller de ikraftvarande finländska fordring-
39205: flygningen inte helt uppfyllde de finländska kra-      ama och ICAO:s fordringar.
39206: ven, och trots att intyg över prov i finländska            1 ovan nämnda ansökan saknas intyget över
39207: luftfartsföreskrifter och luftfartsbestämmelser        prov i luftfartsföreskrifter och 1uftfartsbestäm-
39208: fattades, beslöt luftfartsinspektionen den 14 no-      melser. Sedan Thome 1995 senast genomgick
39209: vember 1996 fömya hans certifikat på basis av          provet den 1 juni 1996 har en fullständigt revide-
39210: ovan nämnda ansökan. Fömyat certifikat bevil-          rad luftfartslag trätt i kraft. Vidare har omfattan-
39211: jades enligt ett förfarande där undantag från kra-     de ändringar gjorts i luftfartsbestämmelsema,
39212: ven i PEL M2-2 gjordes under förutsättning att         "1uftvägamas trafikregler", samt i många andra
39213: normalt förfarande tillämpas vid nästa fömyan-         luftfartsföreskrifter som rör privatflygare.
39214: de. Thome meddelades detta i ett brev den 18               Med beaktande av att Thome är britt och bor
39215: november 1996 och samtidigt rekommenderades            i Förenta statema, är det troligt att han inte
39216: han byta certifikat till amerikanska F AA:s PPL-       känner till den reviderade luftfartslagstiftningen
39217: certifikat, som lättare kan fömyas i Förenta sta-      och de reviderade 1uftfartsföreskriftema, vilket
39218: tema, ifall han planerat verka en längre tid i         fordras av en certifikatinnehavare. lnnan sökan-
39219: Förenta statema. Samtidigt meddelades han att          den har genomgått det prov som förutsätts i
39220: han inte har rätt att använda sitt nu fömyade          certifikatföreskriftema är det omöj1igt för 1uft-
39221: certifikat i Finland innan han genomgår provet i       fartsinspektionen att fastställa om sökandens
39222: luftfartsföreskrifter och luftfartsbestämmelser.       kompetens uppfyller de krav som ställs på en
39223:     Den andra gången, som här är aktuell, begär-       finländsk certifikatinnehavare. Man kan inte i
39224: de Thome per brev den 14 november 1997 att             certifikatfrågor genom att strunta i de normala
39225: hans certifikat skulle fömyas på basis av de intyg     fordringama ställa mildare krav på utländska
39226: som han tidigare uppvisat i november 1996. 1 sitt      medborgare, diplomater eller finländska dignitä-
39227:                                              KK 745/1998 vp                                             7
39228: 
39229: rer (VIP) än de lagstadgade krav som ställs på         som rör förnyandet av Nick Thornes certifikat
39230: finländska medborgare.                                 har några gånger utretts såväl per brev som per
39231:    1 spörsmålet påstås att Luftfartsverket eller       telefon samt ytterligare genom ett särskilt brev
39232: luftfartsinspektionen inte kan uppbringa perso-        tili Finlands konsulat i New York.
39233: ner som på engelska kan förklara för sökanden              Trafikministeriet anser att luftfartsinspektio-
39234: varför beviljandet av certifikat dröjer eller upply-   nen i fråga om förnyandet av Nick Thornes certi-
39235: sa utländska försäkringsbolag om kraven på             fikat agerat enligt gott förvaltningsförfarande
39236: obligatoriska försäkringar för luftfartyg. Här         och på det sätt som förutsätts i luftfartslagen, i
39237: måste det påpekas att såväl certifikatinspektörer-     luftfartsföreskrifterna samt i internationella
39238: na som flygdriftsinspektörerna samt deras för-         standarder samt i de sameuropeiska JAR-FCL-
39239: män talar engelska så väl att_~e klarar av att reda    kraven och förfarandeinstruktionerna.
39240: ut saken för frågeställaren. A ven de förfaranden
39241: 
39242:      Helsingforsden 25 juni 1998
39243: 
39244:                                                                           Trafikminister Matti Aura
39245:                                            KK 746/1998 vp
39246: 
39247: Kirjallinen kysymys 746
39248: 
39249: 
39250: 
39251: 
39252:                                   Erkki Pullinen /vihr: Langoista tehtyjen poroaitojen aiheuttamien
39253:                                       hirvi- ja metsäkanalintukuolemien minimoimisesta
39254: 
39255: 
39256:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
39257: 
39258:    1960-luvulla paikallista puumateriaalia ryh-      on kulunut jo reilut puoli vuotta, on paikallaan
39259: dyttiin korvaamaan metallilangoilla poroaitoja       kysyä, mihin toimiin kala- ja riistaosasto on asian
39260: rakennettaessa. Allekirjoittanut osoitti jo tuol-    johdosta ryhtynyt.
39261: loin tutkimuksillaan Itä-Lapissa Gulkaistu Met-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39262: sästys ja Kalastus -lehdessä), että nämä uudet       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
39263: aidat ovat melkoinen kuolinsyy paikallisille riis-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
39264: taeläimille, sekä hirville että metsäkanalinnuille   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39265: (erityisesti riek oille).
39266:    Lapin riistanhoitopiirin keräämät havainnot                 Mihin toimiin Hallitus on ryhtynyt
39267: ovat vahvistaneet aiemmat havainnot oikeiksi.               langoista tehtyjen poroaitojen aiheutta-
39268: Niinpä se kirjelmöi asiasta 10.11.1997 maa- ja              mien hirvi- ja metsäkanalintukuolemien
39269: metsätalousministeriön kala- ja riistaosastolle.            minimoimiseksi?
39270:  Kun aikaa kirjelmän lähettämisestä ministeriöön
39271: 
39272:      Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1998
39273: 
39274:                                         Erkki Pulliainen /vihr
39275: 
39276: 
39277: 
39278: 
39279:  280043
39280: 2                                           KK 746/1998 vp
39281: 
39282: 
39283: 
39284: 
39285:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
39286: 
39287:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         nyt, että langoista tehdyt poroesteaidat aiheutta-
39288: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          vat vahinkoja riistalle. Poroesteaidat, aitamateri-
39289: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        aalista riippumatta, eivät mainittavasti estä suur-
39290: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-        ten nisäkkäiden kuten hirven ja karhun kulkua.
39291: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       Aitoihin kohdistuvat vahingot syntyvät aitatyy-
39292: 746:                                                   pistä riippumatta yleensä em. nisäkkäiden ylit-
39293:                                                        täessä niitä. Näin ollen riistanhoitopiirin mainit-
39294:           Mihin toimiin Hallitus on ryhtynyt           seman ongelman ratkaiseminen ei ratkea aita-
39295:        langoista tehtyjen poroaitojen aiheutta-        tyyppiä vaihtamalla. Pienriistan kannalta riis-
39296:        mien hirvi- ja metsäkanalintukuolemien          tanhoitopiirin esittämä epäkohta on riistakan-
39297:        minimoimiseksi?                                 toihin nähden pidettävä marginaalisen pienenä.
39298:                                                        Riistakannat eivät esitettyjen olettamuksien ta-
39299:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           kia ole heikentyneet eivätkä vaarantuneet.
39300: vasti seuraavaa:                                          Ottaen myös huomioon nykyaikaiset poroes-
39301:                                                        teaitojen rakennusmateriaalit ja -välineet sekä
39302:    Poronhoitolain (848/1990) mukaan poroeste-          rakentamiseen ja ylläpitämiseen tarvittavat kus-
39303: aitojen rakentaminen ja niistä huolehtiminen           tannukset ns. lanka-aidat ovat porotalouden
39304: kuuluu Paliskuntain yhdistykselle ja paliskunnil-      kannattavuuden kannalta tänä päivänä ainoa
39305: le. Laki ei sisällä, valtakunnan rajoilla olevia       tarkoituksenmukainen vaihtoehto. Edellä mai-
39306: poroesteaitoja lukuun ottamatta, tarkempia             nittuun viitaten maa- ja metsätalousministeriö
39307: määräyksiä aitojen rakennusmateriaaleista tai          on katsonut, ettei ole tarpeellista eikä tarkoituk-
39308: aitojen pystyttämistä koskevasta menettelystä.         senmukaista muuttaa nykyistä käytäntöä.
39309:     Lapin riistanhoitopiiri on kirjelmällään esittä-
39310: 
39311:      Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 1998
39312: 
39313:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
39314:                                            KK 746/1998 vp                                               3
39315: 
39316: 
39317: 
39318: 
39319:                                        Tili Riksdagens Talman
39320: 
39321:   1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen          tråd förorsakar skador på viltet. Oberoende av
39322: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          vilket materia! som används utgör inte renstängs-
39323: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      Jen något nämnvärt hinder för stora däggdjur
39324: dagsman Erkki Pulliainen undertecknade spörs-        som älgar och björnar när de rör sig i terrängen.
39325: mål nr 746:                                          Oavsett typen av stängsel uppstår det i regel ska-
39326:                                                      dor på renstängslen när de forceras av ovan-
39327:           Tili vilka åtgärder har Regeringen skri-   nämnda däggdjur. Det problemjaktvårdsdistrik-
39328:        dit för att de skador med dödlig utgång av    tet påtalar löses därför inte genom att byta stäng-
39329:        metalltråd uppförda renstängsel förorsa-      seltyp. För småviltets del är den av jaktvårdsdi-
39330:        kat älgar och skogsfågel skall minimeras?     striktet framförda olägenheten av marginell be-
39331:                                                      tydelse i relation tili viltbeståndens storlek. Vilt-
39332:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      bestånden har varken försvagats eller hotats på
39333: anföra följande:                                     grund av de presenterade antagandena.
39334:                                                          Beaktas ytterligare de för uppförandet av ren-
39335:    Enligt renskötsellagen (848/1990) ankommer        stängsel använda moderna byggnadsmaterialen
39336: det på Renbeteslagsföreningen och renbetesla-        och -redskapen, samt de kostnader uppförandet
39337: gen att bygga renstängslen och att underhålla        och underhållet av stängslen i fråga kräver är de
39338: dessa. 1 Jagen ingår inte, med undantag för de       så kallade trådstängslen med hänsyn tili rennä-
39339: renstängsel som är uppförda invid riksgränserna,     ringens lönsamhet i dag det enda ändamålsenliga
39340: noggrannare bestämmelser om vilket materia)          alternativet. Hänvisande tili det ovan sagda har
39341: som skall användas för stängslen eller hur de        jord- och skogsbruksministeriet funnit att det
39342: skall uppföras.                                      varken är nödvändigt eller ändamålsenligt att
39343:    Lapplands jaktvårdsdistrikt har i en skrivelse    ändra på nuvarande praxis.
39344: påpekat att renstängsel som är gjorda av metall-
39345: 
39346:      Helsingfors den 25 juni 1998
39347: 
39348:                                                       Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
39349:                                              KK 747/1998 vp
39350: 
39351: Kirjallinen kysymys 747
39352: 
39353: 
39354: 
39355: 
39356:                                     Erkki Pulliainen /vihr: Muovijätteen uudelleenkäytöstä
39357: 
39358: 
39359: 
39360:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
39361: 
39362:    Edistyksellisellä paikkakunnalla voidaan ke-            2) Tutkimusta ja tuotekehittelyä sillä ajatuk-
39363: rätä toimivaan kierrätykseen paperia, pahvia,           sella, että sekamuovi poltettaisiin paikallisissa
39364: metalleja, lasia, biojätettä, styroxia sekä neste- ja   lämpövoimalaitoksissa.
39365: kotelopakkauksia. Ongelman muodostaa lajitte-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39366: lematon muovijäte, jota kylläkin kotitalouksissa        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
39367: mielellään otetaan talteen, mutta jonka edelleen-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
39368: käyttö nilkuttaa. Sitä voitaisiin käyttää energian-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39369: lähteenä paikallisissa lämpövoimalaitoksissa,
39370: mutta mm. keveytensä vuoksi sekoittaminen                          Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
39371: pääpolttoaineeseen saattaa tuottaa teknisiä on-                kotitalouksista ja muilta käyttäjiltä kerä-
39372: gelmia.                                                        tyn muovijätteen uudelleenkäytön tai-
39373:    Nyt tarvittaisiin ainakin kahdenlaisia toimia               tilanteen niin vaatiessa - hyötypolton
39374: ympäristöministeriöltä:                                        varmentamiseksi kautta Suomen?
39375:    1) Muovin uudelleenkäyttölaitoksen aikaan-
39376: saamista. Se käynnistynee vain yhteiskunnan ke-
39377: räämillä jätehuoltomaksuilla "sponsoroimalla".
39378: 
39379:      Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1998
39380: 
39381:                                            Erkki Pulliainen /vihr
39382: 
39383: 
39384: 
39385: 
39386:  280043
39387: 2                                          KK 747/1998 vp
39388: 
39389: 
39390: 
39391: 
39392:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
39393: 
39394:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        30-35 prosentista 50 prosenttiin vuoteen 2000
39395: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         mennessä ja 70 prosenttiin vuoteen 2005 mennes-
39396: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       sä. Nykyinen 30-35 prosentin hyödyntämisaste
39397: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-       on saavutettu lähes yksinomaanjätteiden kierrä-
39398: liaisen kirjallisen kysymyksen n:o 747:               tyksellä.
39399:                                                            Kun kompostointia ja mädätystä lisätään,
39400:            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        saavutetaan yhdyskuntajätteiden 50 prosentin
39401:        kotitalouksista ja muilta käyttäjiltä kerä-    hyödyntämisaste. Sen jälkeen hyödyntämistä
39402:        tyn muovijätteen uudelleenkäytön tai -         voidaan lisätä vain ottamalla käyttöön hyödyn-
39403:        tilanteen niin vaatiessa - hyötypolton         täminen energiana. Lajiteltu ja puhdistettu jäte-
39404:        varmentamiseksi kautta Suomen?                 polttoaine on mahdollista käyttää teollisuuden ja
39405:                                                       energialaitosten sivupolttoaineena. Jos näin voi-
39406:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          daan menetellä myös jatkossa, vältytään raken-
39407: vasti seuraavaa:                                      tamasta erittäin kalliita jätteenpolttolaitoksia,
39408:                                                       jotka saattaisivat myöhemmin osoittautua ylimi-
39409:    Jätelain perusteella jo hyväksytyissä alueelli-    toitetuiksi tai jopa tarpeettomiksi esimerkiksi jä t-
39410: sissa jätesuunnitelmissa, jotka kattavat Ahve-        teiden määrän vähentyessä tai laadun muuttues-
39411: nanmaata lukuun ottamatta koko maan, on yh-           sa. Näin voidaan myös välttää jätteiden pitkän
39412: dyskuntien jätealan kehittämistavoitteissa ylei-      matkan kuljettamista.
39413: sesti lähdetty siitä, että syntyvien yhdyskuntajät-        Suuri osa muovijätteestä on peräisin pak-
39414: teiden määrä ei vuonna 2000 saisi ylittää vuoden      kauksista. Valtioneuvoston päätöksessä pak-
39415: 1994 jätemäärää. Vuonna 2005 syntyvien yhdys-         kauksista ja pakkausjätteistä (962/1997) muovi-
39416: kuntajätteiden määrän pitäisi olla 15 prosenttia       sille pakkausjätteille on asetettu tavoitteeksi kier-
39417: pienempi kuin ennustetun talouskasvun edellyt-         rättää niistä 15 prosenttia ja hyödyntää 45 pro-
39418: tämä määrä olisi ilman vähentäviä toimia. Ta-          senttia vuoden 2001 puoliväliin mennessä. Ensi-
39419: voite on vaativa ja siihen pääseminen edellyttää       sijaisen vastuun tavoitteen toteuttamisesta kan-
39420: määrätietoisia toimia. Vastaava tavoite on tar-        tavat pakkaava teollisuus ja pakattujen tuottei-
39421: koitus sisällyttää valtakunnalliseen jätesuunni-       den maahantuojat. Myös kunnat osallistuvat
39422: telmaan, joka hyväksyHäneen valtioneuvostossa          asetettujen tavoitteiden toteutukseen. Kuntien
39423: heinäkuussa 1998.                                      tärkein tehtävä lienee juuri kierrätykseen kelpaa-
39424:    Valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa, sa-          mattoman muovijätteen ohjaaminen muun polt-
39425: moin kuin jo hyväksytyissä alueellisissa jäte-         tokelpoisen yhdyskuntajätteen kanssa hyödyn-
39426: suunnitelmissa, lähdetään siitä, että yhdyskunta-      nettäväksi energiana.
39427: jätteiden hyödyntämisaste nostetaan nykyisestä
39428: 
39429:      Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 1998
39430: 
39431:                                                                  Ympäristöministeri Pekka Haavisto
39432:                                            KK 747/1998 vp                                             3
39433: 
39434: 
39435: 
39436: 
39437:                                         Tili Riksdagens Talman
39438: 
39439:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen        ningsgraden för kommunalt avfall skall höjas
39440: föreskriver har Ni, Fru Talman, tili vederböran-      från nuvarande 30-35 procent tili 50 procent
39441: de medlem av statsrådet översänt följande av          före år 2000 och till70 procent före år 2005. Den
39442: riksdagsman Erkki Pulliainen undertecknade            nuvarande återvinningsgraden på 30-35 pro-
39443: spörsmål nr 747:                                      cent har uppnåtts så gott som uteslutande genom
39444:                                                       avfallsåtervinning.
39445:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-           Då komposteringen och rötningen ökar blir
39446:        ta för att säkra att det plastavfall som       det möjligt att uppnå en återvinningsprocent på
39447:        samlas in från hushållen och andra an-         50 procent för det korumunala avfallet. Därefter
39448:        vändare överallt i Finland återanvänds         kan återvinningen bara ökas genom att vi tar i
39449:        eller - där situationen så kräver - för-       bruk energiutvinning. Det är möjligt att använda
39450:        bränns för nyttobruk?                          sorterat och renat avfallsbränsle som ett sido-
39451:                                                       bränsle i industrin och energiverken. Om vi också
39452:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         framgent kan göra så, går det att undvika tvånget
39453: anföra följande:                                      att bygga mycket dyra avfallsförbränningsan-
39454:                                                       läggningar, som senare kan visa sig överdimen-
39455:    1 de regionala avfallsplanerna enligt avfallsla-   sionerade eller rent av obehövliga tiii exempel på
39456: gen, som redan godkänts och som med undantag          grund av att avfallsmängden minskar eller dess
39457: av Åland täcker hela landet, är den allmänna          kvalitet förändras. Då går det också att undvika
39458: utgångspunkten för målsättningen vad det koru-        långväga a vfallstransporter.
39459: munala avfallet beträffar att mängden avfall som         En stor del av plastavfallet kommer från för-
39460: uppstår år 2000 inte skall vara större än år 1994.    packningar. 1 statsrådets beslut om förpackning-
39461: År 2005 skall den mängd kommunalt avfall som          ar och förpackningsavfall (962/1997) är målet för
39462: uppkommer vara 15 procent mindre än den               plastförpackningsavfa1115 procents återanvänd-
39463: mängd som den förutsedda ekonomiska utveck-           ning och 45 procents återvinning före medlet av
39464: lingen skulle resultera i utan minskningsåtgärder.    år 2001. Det primära ansvaret för måluppfyllel-
39465: Målet är krävande, och måluppfyllelsen kräver         sen vilar på förpackningsindustrin och impor-
39466: målmedvetna åtgärder. A vsikten är att i den riks-    törerna av förpackade produkter. Också kom-
39467: omfattande avfallsplanen, som torde godkännas         munerna deltar i arbetet på måluppfyllelsen.
39468: i statsrådet i juli 1998, föra in en motsvarande      Kommunernas viktigaste uppgift torde vara att
39469: målsättning .                                         styra det icke återanvändbara plastavfallet tili
39470:    1 den riksomfattande avfallsplanen är ut-          energiutvinning tillsammans med annat bränn-
39471: gångspunkten, på samma sätt som i de redan            bart kommunalt avfall.
39472: godkända regionala avfallsplanerna, att återvin-
39473: 
39474:      Helsingfors den 25 juni 1998
39475: 
39476:                                                                       Miljöminister Pekka Haavisto
39477:                                             KK 748/1998 vp
39478: 
39479: Kirjallinen kysymys 748
39480: 
39481: 
39482: 
39483: 
39484:                                    Markku Lehtosaari /kesk: Valkoselkätikka-alueen lunastuspäätök-
39485:                                       sen purkamisesta
39486: 
39487: 
39488:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
39489: 
39490:     Valtioneuvosto on tehnyt l7.ll.l995 päätök-           Myöhemmin valtioneuvoston käsittelyyn tul-
39491: sen Pertuumaan kunnassa sijaitsevan noin viiden        leessa Natura-ohjelmassa saman alueen kooksi
39492: hehtaarin alueen pakkolunastamisesta valtiolle.        ilmoitetaan 38 hehtaariaja alueen luontotyyppiä
39493: Valtioneuvoston päätös syntyi äänin l 0-7. Pää-        kuvataan hakamaaksi ja kaskilaitumeksi, jossa
39494: töstä perusteltiin esittelymuistiossa nimettömillä     tahopuuta on niukasti. Uhanalaisena lintulajina
39495: havainnoilla vuosina l992ja 1993. Ko. valkosel-        mainitaanNaturan perusteluissa pyy.
39496: kätikan pesintää tai vanhoja pesintäkoloja tällä          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39497: alueella ei ole voitu osoittaa, vaan lunastuspää-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
39498: töksen perusteluissakin vedotaan vain siihen,          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
39499: että tikan pesintä tällä alueella on mahdollista.      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39500: Pertuumaan kunta ja maanomistajat vastustivat
39501: pakkolunastusta.                                                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
39502:      Valtioneuvoston lunastuspäätöksen peruste-               siin 17.11.1995 riittämättömien ja ristirii-
39503: luissa ja ympäristöministeriön lausunnossa kor-               taisten perusteiden pohjalta tehdyn Per-
39504: keimmalle hallinto-oikeudelle vuonna 1996 viita-              tuumaan kunnassa sijaitsevan valkosel-
39505: taan valkoselkätikan pesintämahdollisuuteen lu-               kätikkasuojelualueen 1unastuspäätöksen
39506: nastusalueella ja suojeluohjelmaan kuuluvalla                 kumoamiseksi?
39507:  Pertuumaan Punakiven-Ahvenjärven alueella.
39508:  Aluetta kuvataan runsaasti lahopuuta sisältävik-
39509:  si lehtimetsiksi, joiden pinta-ala on 66 hehtaaria.
39510: 
39511:      Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1998
39512: 
39513:                                         Markku Lehtosaari /kesk
39514: 
39515: 
39516: 
39517: 
39518:  280043
39519: 2                                           KK 748/1998 vp
39520: 
39521: 
39522: 
39523: 
39524:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
39525: 
39526:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         vuosia kestäneiden maastoselvitysten perusteel-
39527: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          la. Valkoselkätikan suojelusuunnitelmaan kuu-
39528: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        luva Punakiven-Ahvenjärven alue koostuu vii-
39529: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Markku            destä lähekkäin sijaitsevasta osa-alueesta, josta
39530: Lehtosaaren näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         Kukkolan tilaan kuuluva osa-alue lunastetaan
39531: sen n:o 748:                                           valtiolle lainvoimaisen lunastusluvan perusteel-
39532:                                                        la. Osa-alueet, jotka ovatjoko ruokailu- tai pesi-
39533:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         mäalueita, muodostavat tikalle tärkeiden elin-
39534:        siin 17.11.1995 riittämättömien ja ristirii-    ympäristöjen mosaiikkimaisen kokonaisuuden.
39535:        taisten perusteiden pohjalta tehdyn Per-            Kukkolan tilan lunastuslupa-asian eri vaiheis-
39536:        tunmaan kunnassa sijaitsevan valkosel-          sa on varsin tarkoin perusteltu alueen merkitys
39537:        kätikkasuojelualueen lunastuspäätöksen          valkoselkätikan suojelun kannalta. Alueella ei
39538:        kumoamiseksi?                                   kuitenkaan ole ollut mahdollista tehdä syste-
39539:                                                        maattista, muun muassa pesintään liittyvää ha-
39540:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           vainnointia paikkakuntalaisten vahvan suojelu-
39541: vasti seuraavaa:                                       vastaisuuden takia. Päätöksentekijöillä on kui-
39542:                                                        tenkin ollut käytettävissään kaikki asian ratkai-
39543:    Maamme yhden uhanalaisimman lintulajin,             sun kannalta oleellinen asiaseikasto. Myös kor-
39544: valkoselkätikan, suojelutoimet perustuvat pää-         kein hallinto-oikeus on yksimielisessä päätökses-
39545: asiassa lajille soveliaiden elinympäristöjen säilyt-    sään vahvistanut sen, että alueella on merkitystä
39546: tämiseen. Lajille tärkeitä elinympäristöjä on sel-      valkoselkätikan suojelemisen kannalta. Oikeu-
39547: vitetty laatimalla tikalle erityinen suojelusuunni-     dellisia, kuten muitakaan edellytyksiä päätöksen
39548: telma. Suojelusuunnitelma on laadittu alan par-         kumoamiselle ei näyttäisi siten olevan olemassa.
39549: haiden asiantuntijoiden toimesta huolellisten,
39550:      Helsingissä 2 päivänä heinäkuuta 1998
39551:                                                                  Ympäristöministeri Pekka Haavisto
39552:                                            KK 748/1998 vp                                                3
39553: 
39554: 
39555: 
39556: 
39557:                                        Tili Riksdagens Talman
39558: 
39559:   1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen        Ahvenjärviområdet, som ingår skyddsplanen för
39560: anger Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med1em       vitryggiga hackspetten, består av fem nära varan-
39561: av statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman       dra liggande de1områden, av vi1ka det de1område
39562: Markku Lehtosaari undertecknade spörsmå1 nr          som hör tili 1ägenheten Kukkola blir in1öst tili
39563: 748:                                                 staten på basis av ett 1aggillt inlösningstillstånd.
39564:                                                      Delområdena, som antingen tillhandahåller f6da
39565:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        för hackspetten eller som den använder för häck-
39566:        att häva bes1utet 17.11.1995 om in1ösning     ning, bildar en mosaikartad he1het av 1ivsmiljöer
39567:        av ett skyddsområde för vitryggiga            som är viktiga för hackspetten.
39568:        hackspetten i Pertunmaa kommun, som               1 de o1ika skedena kring processen med in1ös-
39569:        fattades på otillräckliga och motstridiga     ning av 1ägenheten Kukkola har områdets bety-
39570:        grunder?                                      delse med tanke på skyddet av vitryggiga hack-
39571:                                                      spetten motiverats mycket ingående. Det har
39572:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        dock inte varit möjligt att göra en systematisk
39573: anföra fö1jande:                                     observation bl.a. i ans1utning tili häckningen på
39574:                                                      grund av att ortsborna kraftigt motsätter sig
39575:    Åtgärderna för att skydda en av de mest hota-     skyddet. Beslutsfattarna har dock haft tillgång
39576: de fågelarterna i vårt 1and, vitryggiga hackspet-    tili alla de fakta som är väsentliga med tanke på
39577: ten, bygger huvudsakligen på att 1ivsmiljöer som     avgörandet. Också högsta förvaltningsdomsto-
39578: är lämp1iga för arten bevaras. De för arten vikti-   len har i sitt enhälliga bes1ut fastställt att området
39579: ga livsmiljöerna har undersökts genom att en         har betydelse med tanke på skyddet av vitryggiga
39580: särskild skyddsplan lagts upp för denna hack-        hackspetten. Det verkar alltså att inte finnas vare
39581: spett. Skyddsplanen är utarbetad av de bästa         sig juridiska eller andra grunder för att häva
39582: experterna på området på basis av omsorgsfulla       beslutet.
39583: undersökningar i terrängen i åratal. Punakivi-
39584: 
39585:      Helsingforsden 2juli 1998
39586:                                                                       Miljöminister Pekka Haavisto
39587:                     j
39588:                     j
39589:                    j
39590:                   j
39591:                  j
39592:                 j
39593:                j
39594:               j
39595:              j
39596:             j
39597:            j
39598:           j
39599:          j
39600:         j
39601:        j
39602:       j
39603:      j
39604:     j
39605:    j
39606:   j
39607:  j
39608: j
39609:                                            KK 749/1998 vp
39610: 
39611: Kirjallinen kysymys 749
39612: 
39613: 
39614: 
39615: 
39616:                                   Kimmo Kiljunen /sd: Viisumianomusten tasapuolisesta käsittelystä
39617: 
39618: 
39619: 
39620:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
39621: 
39622:     Tällä hetkellä Suomeen tulevilla ulkomaalai-     käynti Suomessa voi monien kehitysmaista tai
39623: silla on ulkomaalaislain mukaan oltava maahan        Itä-Euroopasta tulevien kansalaisten kohdalla
39624: saapuessaan tai maassa oleskellessaan viisumi tai    kariutua siitä yksinkertaisesta syystä, että haki-
39625: oleskelulupa, jollei Suomea veivoittavasta kan-      jaa ei katsota toivotuksi turistiksi maahamme,
39626: sainvälisestä sopimuksesta muuta johdu. Viisu-       eikä hänelle näin ollen useasta viisumianomuk-
39627: min myöntää ulkomailla Suomen diplomaatti-           sesta huolimatta myönnetä viisumia. Tämä siitä-
39628: nen edustusto tai lähetetyn konsulin virasto ul-     kin huolimatta, että sekä hakija että kutsun esit-
39629: koasiainministeriön ohjeiden mukaisesti. Viisu-      täjä ovat tavallisia, nuhteettomia kansalaisia.
39630: mi myönnetään ulkomaalaiselle edellyttäen, että         Suomella on oikeus valita maahamme saapu-
39631: hän täyttää muut maahantulolle asetetut ehdot.       vat henkilöt. Onko silti tarkoituksenmukaista ul-
39632: Hakijalla tulee olla Suomen kansalaisen esittämä     komaalaispolitiikkaa eritellä Suomeen saapuvat
39633: kutsu, jossa eritellään muun muassa matkan tar-      ulkomaalaiset kansalaisuutensa perusteella sel-
39634: koitus ja sen kesto. Viisumeiden myöntämisessä       keästijopa toivottuihinja ei-toivottuihin turistei-
39635: viranomaiset käyttävät harkintavaltaa, hakijan       hinja täten pyrkiä' estämään eräiden maiden kan-
39636: taustatekijöistä esimerkiksi rikosrekisteri voi      salaisten kohdalla hyvin lyhytaikaisetkin käynnit
39637:  ymmärrettävästi muodostua esteeksi viisumin         maahamme?
39638:  saamiseksi. Viisumin saamisessa taustaltaan            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39639:  muuten nuhteettomat henkilöt ovat kuitenkin         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
39640:  epätasa-arvoisessa asemassa, lähinnä hakijan        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
39641:  kansalaisuuden johdosta. Monien maiden kan-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39642:  salaisten kohdalla viisumivaatimus on lähinnä
39643:  muodollisuus eikä viisumin haku tai sen käsittely              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
39644:  tuota suurempaa vaivaa. Eräiden toisten maiden,             ryhtyä varmistaakseen kaikille viisumi-
39645:  kuten Pakistanin kaltaisten kehitysmaiden, kan-             anomuksen Suomeen tehneille ulkomaa-
39646:  salaisille turistimatka Suomeen on huomattavas-             laisille tasapuolisen kohtelun?
39647:  ti hankalampaa. Jopa hyvin lyhytaikainenkin
39648: 
39649:       Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1998
39650: 
39651:                                          Kimmo Kiljunen /sd
39652: 
39653: 
39654: 
39655: 
39656:  280043
39657: 2                                        KK 749/1998 vp
39658: 
39659: 
39660: 
39661: 
39662:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
39663: 
39664:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Myönnettyjen viisumien määrät ovat vuosi
39665: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      vuodelta kasvaneet voimakkaasti. Kun viisumei-
39666: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    ta myönnettiin vuonna 1996 n. 350 000, niin
39667: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kimmo         viime vuonna määrä ylitti 482 000 rajan, joista
39668: Kiljusen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      Venäjällä olevat edustustot yksin myönsivät run-
39669: n:o 749:                                           saat 383 000 viisumia. Kehitys on ollut saman-
39670:                                                    suuntainen myös kehitysmaista tulevien matkai-
39671:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     lijoitten osalta, joskin selvästi lievempää. Kulu-
39672:        ryhtyä varmistaakseen kaikille viisumi-     van vuoden ensipuoliskon tiedot viittaavat sii-
39673:        anomuksen Suomeen tehneille ulkomaa-        hen, että matkailijoitten määrät Suomeen tulevat
39674:        laisille tasapuolisen kohtelun?             edelleen kasvamaan viisumivaatimuksesta huoli-
39675:                                                    matta.
39676:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Suomen viisumikäytäntö tällä hetkellä on var-
39677: vasti seuraavaa:                                   masti eräs EU-maitten liberaaleimmista. Tätä
39678:                                                    käytäntöä pyritään ylläpitämään tulevaisuudes-
39679:    Suomi noudattaa viisuminautopolitiikassaan      sakin EU:n ja Schengenin viisumimääräysten
39680: EU- ja Schengen-maitten hyväksymiä periaattei-     sallimissa puitteissa. Samalla on pyrittävä estä-
39681: ta. Lähtökohtana on, että viisumi myönnetään,      mään viisumien väärinkäyttö laittomaan siirto-
39682: ellei hakemuksen hylkäämiseen ole erityisiä syi-   laisuuteen. Tämä on seikka, joka on vakava on-
39683: tä. Viisumivaatimus ei yhdessäkään tapauksessa     gelma varsinkin keskeisissä EU-maissa. Viisu-
39684: ole muodollisuus, kuten kysymyksessä annetaan      minannassa meidän on huomioitava myös muit-
39685: ymmärtää. Jokainen hakemus tutkitaan erikseen      ten EU-maitten perustellut tarpeet, kuten EU-
39686: hakijan kansalaisuudesta riippumatta. Silloin      määräyksetkin edellyttävät.
39687: kun hakemus hylätään, niin se ei tapahdu hakijan       Suomi pyrkii rakentavalla yhteistyöllä jäsen-
39688: kansalaisuuden perusteella. Jokaisen kielteisen    maitten kanssa vaikuttamaan EU:n ja Schenge-
39689: päätöksen takana on selvä syy, miksi hakemusta     nin viisumipolitiikkaan toivomaamme suuntaan.
39690: ei ole voitu hyväksyä.
39691: 
39692:      Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 1998
39693: 
39694:                                                               Ulkoasiainministeri Tarja Halonen
39695:                                             KK 749/1998 vp                                               3
39696: 
39697: 
39698: 
39699: 
39700:                                          Tili Riksdagens Talman
39701: 
39702:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Antalet beviljade viseringar har ökat kraftigt
39703: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            år för år. År 1996 beviljades ca 350 000 visum,
39704: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        förra året utgavs fler än 482 000. Av dessa bevil-
39705: dagsman Kimmo Kiljunen undertecknade spörs-            jades drygt 383 000 enbart av beskickningarna i
39706: mål nr 749:                                            Ryssland. Trenden har gått i samma riktning
39707:                                                        även i fråga om resenärer från utvecklingsländer-
39708:           Vad ämnar Regeringen göra för att            na, även om utvecklingen inte varit lika markant.
39709:        försäkra sig om att alla utlänningar som        Uppgifterna från de sex första månaderna av
39710:        ansöker om visum tili Finland skall be-         innevarande år pekar på stigande siffror i fråga
39711:        handlas lika?                                   om antalet resande tili Finland, trots viserings-
39712:                                                        kravet.
39713:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt              Finlands viseringspraxis är säkert bland de
39714: anföra följande:                                       liberalaste i EU-länderna för närvarande. Också
39715:                                                        i fortsättningen kommer man att försöka upp-
39716:    I sin viseringspolitik följer Finland de princi-    rätthålla denna praxis inom ramen för viserings-
39717: per som antagits av EU-länderna och Schengen-          bestämmelserna inom EU och Schengen. Samti-
39718: länderna. Man utgår från att visum skall beviljas      digt måste man försöka förhindra att visum miss-
39719: om det inte finns särskilda skäl för att förkasta en   brukas för illegal migration. Denna omständig-
39720: ansökan. Kravet på visering är inte i något enda       het utgör ett allvarligt problem, särskilt i de cen-
39721: fall bara en formalitet, vilket spörsmålet låter       trala EU-Iänderna. När vi utger visum mäste vi
39722: förstå. Varje ansökan prövas särskilt, oberoende       även ta hänsyn tili de övriga EU-ländernas moti-
39723: av den sökandes nationalitet. När en ansökan            verade krav, vilket även EU-bestämmelserna för-
39724: förkastas, sker inte detta på basis av den sökan-       utsätter.
39725: des nationalitet. Bakom varje negativt beslut              Genom konstruktivt samarbete vill Finland
39726: finns en påtaglig orsak tili att ansökan inte har      påverka viseringspolitiken i EU-och Schengen i
39727: kunnat godkännas.                                       samråd med medlemsländerna, i den riktning vi
39728:                                                         önskar.
39729: 
39730:      Helsingfors den 3 juli 1998
39731: 
39732:                                                                        Utrikesminister Tarja Halonen
39733: 1
39734: 1
39735:  1
39736:   1
39737:   1
39738:    1
39739:     1
39740:     1
39741:      1
39742:      1
39743:       1
39744:        1
39745:        1
39746:         1
39747:          1
39748:          1
39749:           1
39750:           1
39751:            1
39752:             1
39753:             1
39754:              1
39755:               1
39756:               1
39757:                                             KK 750/1998 vp
39758: 
39759: Kirjallinen kysymys 750
39760: 
39761: 
39762: 
39763: 
39764:                                   Ulla Anttila /vihr ym.: Puhetta tukevien ja korvaavien kommuni-
39765:                                       kaatiomenetelmien kehittämisestä
39766: 
39767: 
39768:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
39769: 
39770:     Puhevammaiset lapset tarvitsevat kommuni-        tärkeää, koska tämä helpottaa puhevammaisten
39771: kaatioonsa vaihtoehtoisia eli puhetta tukevia ja     henkilöiden integroitumista yhteiskuntaan.
39772: korvaavia kommunikaatiomenetelmiä (augmen-               Suomessa on selvittämättä, kuinka laaja tarve
39773: tative and alternative communication AAC).           vaihtoehtoisten      kommunikaatiomenetelmien
39774: Näitä menetelmiä on viimeisten kymmenen vuo-         käyttämiseen maassa oikein on ja miten tähän
39775: den aikana kehitetty ratkaisevasti. Apuna lapsen     tarpeeseen voitaisiin vastata. Puhetta tukevista ja
39776: kommunikaatiossa voidaan käyttää viittomia,          korvaavista kommunikaatiomenetelmistä pitää
39777: erilaisia kuvasymboleita sekä kuvien ja tekstin      laatia selvitys, jonka pohjalta edistetään niiden
39778: yhdistelmää. Teknisenä apuvälineenä kommuni-         käyttöä. Selvityksen pitäisi kattaa asiat, jotka
39779: kaatiossa voi olla tietokone tai kommunikaatto-      liittyvät vaihtoehtoisten kommunikaatiomene-
39780: ri. Puhetta tukevienja korvaavien kommunikaa-        telmien tarpeen määrään sekä sen eri tyyppeihin.
39781: tiomenetelmien kehitys on lisännyt puhevam-          Lisäksi on tarpeen kartoittaa, mitkä valmiudet
39782: maisten henkilöiden mahdollisuuksia tulla ym-        kunnallisilla ja muilla palvelujen järjestäjillä on
39783: märretyksi ja ilmaista itseään.                      edistää puhevammaisten kommunikaatiota. Pa-
39784:     Puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatio-      ras paikka tämän selvityksen ohjaamiseen on
39785: menetelmiä käyttävät esimerkiksi henkilöt, joi-      sosiaali- ja terveysministeriö, vaikka selvitys on
39786: den diagnoosi on autismi tai jonkinlainen kehi-      syytä laatia yhteistyössä opetushallinnon kanssa.
39787: tysvammaisuus. Heidän ongelmiensa tausta on              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39788: neurologinen: he eivät pysty tuottamaan puhetta      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
39789: eikä puhe jäsenny heidän aivoissaan kognitiivi-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
39790: sesti samalla tavalla kuin normaaleissa aivoissa.    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39791:     Vaihtoehtoisia kommunikaatiomenetelmiä
39792: tunnetaan Suomessa lähinnä asiantuntijapiireis-                 Aikooko Hallitus selvittää puhetta tu-
39793:  sä. Erityisasiantuntijoita ovat puheterapeutit ja           kevienja korvaavien kommunikaatiome-
39794: monet erityispedagogiikkaan erikoistuneet hen-               netelmien tarpeen Suomessa ja laatia sel-
39795:  kilöt. Asiantuntemuksen kehittäminen ja sitä                vityksen pohjalta toimintaohjelman pu-
39796:  koskevan tiedon levittäminen puhetta tukevista              hetta tukevan ja korvaavan kommuni-
39797: ja korvaavista kommunikaatiomenetelmistä on                  kaation edistämiseksi?
39798: 
39799:       Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1998
39800: 
39801:           Ulla Anttila /vihr              Satu Hassi /vihr          Anne Huotari /vas
39802:           Jorma Kukkonen /sd              Erkki Pulliainen /vihr    Hanna Markkuta-Kivisilta /kok
39803:           Pirjo-Riitta Antvuori /kok      Mari Kiviniemi /kesk      Rauha-Maria Mertjärvi /vihr
39804:           Riitta Prusti /sd               Säde Tahvanainen /sd      Irina Krohn /vihr
39805:                      Tuija Brax /vihr                          Osmo Soininvaara /vihr
39806: 
39807: 
39808: 
39809: 
39810:  280043
39811: 2                                           KK 750/1998 vp
39812: 
39813: 
39814: 
39815: 
39816:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
39817: 
39818:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Asiantuntemusta puhetta tukevista ja korvaa-
39819: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         vista kommunikaatiomenetelmistä on alueellisil-
39820: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       la resurssikeskuksilla. Alueelliset resurssi- ja
39821: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ulla Antti-      osaamiskeskukset ovat kuntien, kuntayhtymien,
39822: lan ym. kirjallisen kysymyksen n:o 750:               sairaanhoitopiirien tai järjestöjen ylläpitämiä.
39823:                                                       Esimerkiksi Kehitysvammaliitto, Aivohalvaus-
39824:           Aikooko Hallitus selvittää puhetta tu-      ja afasialiitto, Jyväskylän kaupunki, Helsingin
39825:        kevienja korvaavien kommunikaatiome-           yliopistollinen keskussairaala sekä ruotsinkielis-
39826:        netelmien tarpeen Suomessa ja laatia sel-      tä väestöä palveleva Folkhälsan tuottavat tätä
39827:        vityksen pohjalta toimintaohjelman pu-         koskevaa erityisosaamista. Lisäksi alan erityis-
39828:        hetta tukevan ja korvaavan kommunika-          asiantuntemusta on puheterapeuteilla, toiminta-
39829:        tion edistämiseksi?                            terapeuteilla ja erityiskoulujen opettajilla.
39830:                                                          Vaihtoehtoisia kommunikaatiomenetelmiä
39831:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          on Suomessa selvitetty ja kehitetty 1990-luvulla.
39832: vasti seuraavaa:                                      Kehitysvammaliitto selvitti vuosina 1989-1990
39833:                                                       puhetta tukevat ja korvaavat kommunikaatio-
39834:    Puhetta tukeva kommunikaatio tarkoittaa            menetelmät Suomessa. Vuosina 1991-1996 Ke-
39835: puheen selventämiseksi tai puheen oppimisen tu-       hitysvammaliitto toteutti TULPPA-projektin
39836: kena käytettyä kommunikointitapaa. Menetel-           yhteistyössä Suomen CP-liiton, Aivoha1vaus- ja
39837: mät, joita käytetään kommunikoitaessa muulla          afasialiiton sekä Kuurojen liiton kanssa. Projek-
39838: tavoin kuin puheen avulla, ovat puhetta korvaa-       tissa selvitettiin vaikeasti puhevammaisten mää-
39839: vaa kommunikaatiota.                                  rää ja tulkkipalvelun tarvetta 20 kunnassa. Ko-
39840:    Puhetta tukevista ja korvaavista kommuni-          keilun avulla kehitettiin myös uusia toimintamal-
39841: kaatiomenetelmistä hyötyvät puhe- ja kuulo-           leja sekä käynnistettiin Joensuun ja Jyväskylän
39842: vammaiset lapset ja aikuiset. Puhetta tukevia ja      kaupungin tulkki- ja kommunikaatiokeskukset
39843: korvaavia menetelmiä ovat puhetulkkaus, ele- ja          Teknologista osaamista puhevammaisten
39844: viiuomakommunikaatio sekä apuvälineitä hyö-           kommunikointiin on kehitetty myös osana
39845: dyntävät kommunikaatiotavat, kuten symboli-           eurooppalaista tutkimusta. Euroopan unionin
39846: kommunikaatio, blisskieli ja kirjoituskommuni-        TIDE-tutkimusohjelmaan kuuluvassa AC-
39847: kaatio. Kommunikointiin käytettävä teknologia         CESS-projektissa kehitettiin ja arvioitiin kom-
39848: voi vaihdella kommunikaatiotauluista ja nauhu-        munikointiohjelmia sellaisille puhevammaisille
39849: reista erilaisiin kommunikointilaitteisiin, joista    henkilöille, jotka käyttävät symboli- tai kuva-
39850: edistyneimpiä ovat tietokoneavusteiset kommu-         kommunikaatiota pääasiallisena kommunikoin-
39851: nikaation apuvälineet                                 timuotonaan. Käpylän kuntoutuskeskuksessa
39852:    Puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatio-        on vuonna 1998 tutkittu korvaavien kommu-
39853: menetelmiä käyttävät henkilöt, joilla on vaikea       nikaatiomenetelmien           käyttömahdollisuutta
39854: puhevamma. Näitä henkilöitä on Suomessa ar-           Locked-in-oireyhtymän hoidossa. Parhaillaan
39855: violta 0,3-0,4% väestöstä. Vaikean puhevam-           Stakes suorittaa tietokoneavusteisen kommuni-
39856: man syynä voi olla kehitysvamma, CP-vamma,            koinnin vaikuttavuutta koskevaa tutkimusta.
39857: afasia, kielen kehityksen erityisvaikeus, autismi,       Kuntien taloudellisten vaikeuksien vuoksi eri-
39858: kuulovamma, puhe-elimistön toiminnanvajaus            tyisryhmille, kuten vammaisille henkilöille, tar-
39859: tai etenevä neurologinen sairaus. Puhetta tukevi-     koitetut sosiaalihuollon palvelut ovat viime vuo-
39860: en ja korvaavien kommunikaatiomenetelmien             sinajossain määrin heikentyneet. Mm. vammais-
39861: käyttäjät ovat siten eri-ikäisiä ja eri tavoin vam-   palvelujen saaminen on entistäkin epävarmem-
39862: maisia henkilöitä. Sairaudet ja vammat voivat         paa erityisesti pienissä kunnissa.
39863: olla hyvinkin pieniä ja harvinaisia, minkä vuoksi        Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työ-
39864: syystä erityisasiantuntijuuden ylläpitäminen ja       ryhmä antoi vuonna 1997 ehdotuksensa siitä,
39865: kehittäminen on vaativa tehtävä.                      miten sosiaalihuollon erityisosaaminen ja erityis-
39866:                                                KK 750/1998 vp                                               3
39867: 
39868: ryhmien tarvitsemat palvelut voitaisiin nykyistä         palvelutuotantoon entistä tiiviimmin. Lisäksi
39869: paremmin turvata koko maassa kunnan koosta               keskeistä on uusien toimintamallien ja työtapo-
39870: ja sijainnista riippumatta. Mm. vammaisten pal-          jen kehittäminen ja tiedon välittäminen erityis-
39871: velut olivat työryhmän tarkastelun kohteena.             palveluista asiakkaiden käyttöön.
39872: Työryhmä teki ehdotuksia sosiaalityön ja -huol-              Ministeriö on asettanut hankkeelle valtakun-
39873: lon aseman parantamisesta kunnissa, opetus-,             nallisen johtoryhmän sekä 12 alueellista johto-
39874: tutkimus- ja kehittämistoiminnan edistämisestä,          ryhmää, joissa on JOO eri toimijoita ja alueen
39875: rahoituksen turvaamisesta sekä sosiaalihuollon           keskeisiä vaikuttajia edustavaa henkilöä. Kehi-
39876: erityisosaamista ja -palveluja koskevan hank-            tystä vauhdittamaan palkataan lisäksi viisi
39877: keen käynnistämisestä.                                   alueellista asiamiestä. Vuonna 1998 laaditaan
39878:     Sosiaali- ja terveysministeriö on työryhmän          alueelliset perusselvitykset, joissa selvitetään eri-
39879: ehdotusten perusteella käynnistänyt sosiaali-            tyispalvelujen tuottajat ja kenelle palveluja tarjo-
39880: huollon erityisryhmien palvelujen parantamisek-          taan. Mm. puhevammaisten tulkkipalvelut, au-
39881: si Verkostoituvat erityispalvelut -projektin. Kol-       tistien palveluja koskeva erityisosaaminen, har-
39882: mivuotinen projekti on valtakunnallinen ja               vinaiset sairaudet ja vammat, apuvälinepalvelut,
39883: alueellinen. Projekti käynnistää prosessin, jonka        eräät kehitysvammapalvelut sekä kuurosokeiden
39884:  tavoitteena on pitkällä aikavälillä turvata sosiaa-     erityispalvelut sisältyvät koko maan kattavaan
39885: lihuollon erityispalvelut kaikille niitä tarvitseville   perusselvitykseen.
39886:  myös pienissä kunnissa. Hankkeen tarkoitukse-               Verkostoituvat erityispalvelut -projekti päät-
39887:  na on kehittää ylikunnallista yhteistyötä verkos-       tyy vuonna 1999, jolloin johtoryhmä tekee ehdo-
39888:  toimalla kuntien, kuntayhtymien ja järjestöjen          tukset tarvittavista jatkotoimista sekä mahdolli-
39889:  tuottamia palveluja ja erityisosaamista sekä kyt-       sesti tarvittavista rahoituksen ja lainsäädännön
39890:  keä koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoiminta          muutoksista.
39891: 
39892:       Helsingissä 2 päivänä heinäkuuta 1998
39893: 
39894:                                                                        Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
39895: 4                                          KK 750/1998 vp
39896: 
39897: 
39898: 
39899: 
39900:                                        Tili Riksdagens Talman
39901: 
39902:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          rätthållandet och utvecklandet av särskild sak-
39903: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande          kunskap är en krävande uppgift.
39904: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         De regionala resurscentren har sakkunskap i
39905: dagsman Ulla Anttila m.fl. undertecknade spörs-      fråga om de alternativa kommunikationsmet-
39906: mål nr 750:                                          oderna. Kommunerna, samkommunerna, sjuk-
39907:                                                      vårdsdistrikten eller olika organisationer är hu-
39908:           Har Regeringen för avsikt att utreda       vudmän för de regionala resurs- och kunskaps-
39909:        behovet i vårt land av metoder för kom-       centren. T.ex. Förbundet Utvecklingshämning,
39910:        munikation som stöder och ersätter talet,     Stroke- och afasiförbundet, Jyväskylä stad,
39911:        dvs. alternativ kommunikation (AAC),          Helsingfors universitetscentralsjukhus och Folk-
39912:        och att på basis av utredningen göra upp      hälsan, som betjänar den svenskspråkiga befolk-
39913:        ett åtgärdsprogram för främjande av al-       ningen, tillhandahåller sådant särskilt kunnande.
39914:        ternativ kommunikation?                       Dessutom har talterapeuterna, ergo-terapeuter-
39915:                                                      na och lärarna i specialskolor särskild sakkun-
39916:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        skap på området.
39917: anföra följande:                                        De alternativa kommunikationsmetoderna
39918:                                                      har i Finland utretts och utvecklats på 1990-talet.
39919:     Med kommunikation som stöder talet avses         Förbundet Utvecklingshämning utredde åren
39920: kommunikation som används för att göra talet         1989-1990 för Finlands del dessa kommunika-
39921: tydligare eller som stöd för talutvecklingen. De     tionsmetoder. Åren 1991-1996 genomförde för-
39922: metoder som används för kommunikation på             bundet i samarbete med Finlands CP-Förbund,
39923: annat sätt än genom tai är kommunikation som         Stroke- och afasiförbundet samt Dövas Förbund
39924: ersätter talet.                                      projektet TULPPA. lnom ramen för projektet
39925:     De alternativa kommunikationsmetoderna är        utreddes antalet personer med svår talskada och
39926: tili nytta för barn och vuxna med tai- och hörsel-   behovet av tolktjänster i 20 kommuner. Med
39927: skador. Tolkning till ta1, teckenkommunikation       hjälp av försöket utvecklades också nya verk-
39928: samt kommunikation vid viiken används hjälp-         samhetsmodeller samt startades tolk- och kom-
39929: medel, såsom symbolkommunikation, Bliss-             munikationscentrer i Joensuu och Jyväskylä
39930: språket och skriven kommunikation är exempel         stad.
39931: på sådan alternativ kommunikation. Den tekno-           Det teknologiska kunnandet i anslutning tili
39932: logi som används för kommunikationen kan va-         talskadades kommunikation har också utveck-
39933: riera från kommunikationstavlor och bandspe1a-       lats som en del av den europeiska forskningen.
39934: re tili olika kommunikationsanordningar, av vil-     lnom ramen för ACCESS-projektet, som är en
39935: ka de datorstödda kommunikationshjä1pmedlen          del av TIDE-forskningsprogrammet, utveckla-
39936: är de mest avancerade.                               des kommunikationsprogram för sådana talska-
39937:     De alternativa kommunikationsmetoderna           dade som använder symbol- eller bildkommuni-
39938: används av personer med en svår talskada. Dessa      kation som huvudsaklig kommunikationsform
39939: personer utgör i Finland uppskattningsvis 0,3-       samt gjordes en utvärdering av programmen. 1
39940: 0,4 % av befolkningen. Orsaken tili den svåra        rehabiliteringscentralen i Kottby har år 1998
39941: talskadan kan vara en utvecklingsskada, en CP-       möjligheten att använda alternativa kommuni-
39942: skada, afasi, särskilda svårigheter med den          kationsmetoder vid behandlingen av Locked-in-
39943: språkliga utvecklingen, autism, en hörselskada,      syndromet undersökts. Som bäst utförs vid Sta-
39944: en funktionsnedsättning i talorganen eller en pro-   kes en undersökning som gäller effekterna av
39945: gressiv neurologisk sjukdom. De alternativa          datorstödd kommunikation.
39946: kommunikationsmetoderna används således av              På grund av kommunernas ekonomiska svå-
39947: personer i olika åldrar och med olika slag av        righeter har de tjänster inom socialvården som är
39948: handikapp. Sjukdomarna och skadorna kan vara         avsedda för specialgrupper, såsom handikappa-
39949: t.o.m. mycket lindriga och ovanliga, varför upp-     de, försämrats något under de senaste åren. Det
39950:                                              KK 750/1998 vp                                             5
39951: 
39952: är bl.a. svårare än f6rut att få tjänster f6r handi-   muner och organisationer tilihandahåller samt
39953: kappade i synnerhet i små kommuner.                    att i allt högre grad koppla samman utbild-
39954:     En arbetsgrupp som tilisatts av social- och        nings-, forsknings- och utvecklingsverksamheten
39955: hälsovårdsministeriet lade år 1997 fram ett för-       med serviceproduktionen. Viktiga element i pro-
39956: slag om hur det speciala kunnandet inom social-        cessen är dessutom utvecklandet av nya verksam-
39957: vården och de tjänster som specialgrupperna be-        hetsmodeller och arbetssätt, och förmedlandet
39958: höver skulle kunna tryggas på ett bättre sätt än i     av information om specialservice tili klienterna.
39959: dag i hela landet, oberoende av kommunens stor-           För projektet har ministeriet tilisatt en riks-
39960: lek och läge. Bl.a. tjänsterna för handikappade        omfattande ledningsgrupp och 12 regionala led-
39961: var föremål för arbetsgruppens granskning. Ar-         ningsgrupper, i vilka finns 100 personer som före-
39962: betsgruppen framställde förslag om hur soci-           träder olika aktörer och de centrala påverkarna i
39963: alarbetets och -vårdens ställning skulle kunna         regionen. För att utvecklingen skall gå snabbare
39964: förbättras i kommunerna, om främjande av un-           kommer man dessutom att anställa fem regionala
39965: dervisnings-, forsknings- och utvecklingsverk-         ombud. År 1998 kommer man att göra grund-
39966: samheten, tryggande av finansieringen samt inle-       läggande regionala utredningar gällande vem
39967: dande av ett projekt gällande specialservice och       som tillhandahåller specialservice och tili vem de
39968: -kunnande inom socialvården.                           bjuds ut. Bl.a. tolktjänsten f6r talhandikappade,
39969:     Social- och hälsovårdsministeriet har på basis     det särskilda kunnandet i anslutning tili tjänster-
39970: av arbetsgruppens förslag startat ett projekt som      na för autistiska personer, ovanliga sjukdomar
39971: gäller skapande av nätverk för specialservice och      och handikapp, hjälpmedelservice, vissa tjänster
39972: -kunnande och vars syfte är att förbättra servicen     för utvecklingsstörda samt specialtjänsterna för
39973: för specialgrupperna inom socialvården. Det tre-       dövblinda ingår i den grundläggande riksomfat-
39974: åriga projektet är riksomfattande och regionalt.       tande utredningen.
39975: Projektet inleder en process vars syfte är att på         Projektet för skapande av nätverk för special-
39976:  lång sikt garantera att alla som behöver special-     tjänster och -kunnande avslutas år 1999, då led-
39977:  tjänster inom socialvården har tiligång tili såda-    ningsgruppen lägger fram förslag om de fortsatta
39978:  na, också i små kommuner. Syftet med projektet        åtgärder som behövs samt om eventuella änd-
39979:  är att utveckla samarbetet mellan kommunerna          ringar som behövs i fråga om finansieringen och
39980:  genom att skapa nätverk för de tjänster och det       lagstiftningen.
39981:  särskilda kunnande som kommuner, samkom-
39982: 
39983:      Helsingforsden 2juli 1998
39984: 
39985:                                                                      Minister Terttu Huttu-Juntunen
39986:                                             KK 751/1998 vp
39987: 
39988: Kirjallinen kysymys 751
39989: 
39990: 
39991: 
39992: 
39993:                                    Janina Andersson /vihr: Äitiysrahan aikaruispäivän määräyty-
39994:                                        misestä
39995: 
39996: 
39997:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
39998: 
39999:    Äitiyslomalle siirtyvän naisen tulee siirtyä äi-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
40000: tiysrahalle 50-30 päivää ennen laskettua lapsen       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40001: synnytystä. Jos synnytys viivästyy, nainen voi
40002: kuluttaa tahtomattaan suuren osan äitiysloma-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
40003: päivistään, ennen kuin lapsi on tullut maailmaan.            ryhtyä sen mahdollistamiseksi, että tule-
40004: Joka päivä kotona ennen lapsen syntymää on                   va äiti itse saa valita siirtymisen äitiyslo-
40005: päivä pois äitiyslomasta lapsen kanssa.                      malle myöhemmin kuin 30 päivää ennen
40006:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           laskettua synnytystä?
40007: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
40008: 
40009:      Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1998
40010: 
40011:                                         Janina Andersson /vihr
40012: 
40013: 
40014: 
40015: 
40016:  280043
40017: 2                                           KK 751/1998 vp
40018: 
40019: 
40020: 
40021: 
40022:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
40023: 
40024:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         sena on edistää odottavan äidin ja syntyvän lap-
40025: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          sen terveyttä antamalla tulevalle äidille mahdolli-
40026: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        suus jäädä pois työstä sekä tilaisuus saada asian-
40027: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Janina An-        mukaista hoitoa. Synnytyksen jälkeisen vaiheen
40028: derssonin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         tarkoitus on antaa äidille taasen mahdollisuus
40029: n:o 751:                                               toipua synnytyksestä sekä hoitaa vastasyntynyt-
40030:                                                        tä lastaan.
40031:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo             Äitiysrahakauden alkamisajankohdan lääke-
40032:        ryhtyä sen mahdollistamiseksi, että tule-       tieteellisiä perusteita on selvitetty ennen vuoden
40033:        va äiti itse saa valita siirtymisen äitiyslo-   1991 alusta voimaan tullutta lain muutosta muun
40034:        malle myöhemmin kuin 30 päivää ennen            muassa lääkintöhallituksen yhteydessä toimivas-
40035:        laskettua synnytystä?                           sa äitiyshuollon asiantuntijatyöryhmässä. Työ-
40036:                                                        ryhmä on todennut, että äitiysloman pidentämi-
40037:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           nen terveydellisin perustein painottuu voimak-
40038: vasti seuraavaa:                                       kaasti synnytystä edeltävään aikaan. Muun
40039:                                                        muassa ennenaikaisen synnytyksen vaara (supis-
40040:     Sairausvakuutuslain 14 §:n perusteella suori-      tukset), toksemiavaara (raskausmyrkytys) sekä
40041: tetaan ansionmenetyksen korvaamiseksi äideille         istukan verenkierrolliset syyt puoltavat sitä, että
40042: raskauden ja synnytyksen johdosta äitiysrahaa.         äitiysloma alkaisi kaksi kuukautta ennen lasket-
40043: Sairausvakuutuslain 21 §:n nojalla äitiysrahaan        tua synnytysaikaa. Siten on perusteltua, että äi-
40044: on oikeus naisella, jonka raskaus on kestänyt          tiysrahakauden alkamisajankohtaa voidaan
40045: vähintään 154 päivää ja joka on asunut Suomes-         muuttaa laissa säädetyissä rajoissa, ettei työsken-
40046: sa vähintään 180 päivää välittömästi ennen las-        telyn jatkuminen aiheuttaisi vaaraa sikiön tai
40047: kettua synnytysaikaa. Oikeus äitiysrahaan alkaa         odottavan äidin terveydelle.
40048: sairausvakuutuslain säännösten perusteella                 Sairausvakuutuslain mukaisten vanhempain-
40049: etuuden hakijan valinnan mukaan aikaisintaan           etuisuuksien suorittamisajan vapaaoikeuksista
40050: 50 arkipäivää ja viimeistä~n 30 arkipäivää ennen        säädetään työsopimuslaissa. Lokakuun alusta
40051: laskettua synnytysaikaa. Aitiysrahaa suoritetaan        19981ukien tulevat voimaan työsopimuslain uu-
40052: yhteensä 105 arkipäivältä. Lisäksi lapsen hoidon       distetut perhevapaita koskevat säännökset. Tä-
40053: vuoksi vanhemmilla on oikeus saada välittömäs-          män lain 35 b §:n mukaan työntekijä saa työnan-
40054: ti äitiysrahakauden päätyttyä vanhempainrahaa           tajan suostumuksella tehdä äitiysrahakauden ai-
40055:  158 arkipäivältä. Edelleen kotihoidossa lapsen         kana työtä, jos työ ei vaaranna äidin eikä sikiön
40056: hoitaminen on mahdollista vanhempainraha-               tai syntyneen lapsen turvallisuutta. Tällaista työ-
40057: kauden jälkeen esimerkiksi hoitovapaata käyt-           tä ei saa tehdä kuitenkaan kahden viikon aikana
40058: täen, jolloin vanhempi voi saada lasten kotihoi-       ennen laskettua synnytysaikaa eikä kahden vii-
40059: don tukea.                                              kon aikana synnytyksen jälkeen.Tällöin sairaus-
40060:     Äitiysrahakauden alkamisajankohtaa koske-           vakuutuslain 22 §:n perusteella työssäolaajan äi-
40061: via sairausvakuutuslain säännöksiä muutettiin           tiys- ja vanhempainraha maksetaan vähimmäis-
40062:  1.1.1991 voimaan tulleella lailla. Lain muuttami-      määräisenä eli 60 markkaa päivältä. Lisäksi työ-
40063: sella joustavoitettiin äitiysrahajärjestelmää. Äi-      turvallisuuslainsäädännössä säädetään muun
40064: tiysrahakausi voidaan jakaa kahteen vaiheeseen          muassa työolosuhteista johtuvista vaaratekijöis-
40065: kuten hallituksen esityksen (HE 208/1990 vp)            tä mahdollisen perimälle tai sikiölle aiheutuvan
40066: perusteluissa on todettu. Synnytystä edeltävän          vaaran osalta.
40067: vaiheen,jota esitetty kysymys koskee, tarkoituk-
40068: 
40069:      Helsingissä 6 päivänä heinäkuuta 1998
40070: 
40071:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
40072:                                            KK 751/1998 vp                                                3
40073: 
40074: 
40075: 
40076: 
40077:                                        Tili Riksdagens Talman
40078: 
40079:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            det barn som skall födas genom att modern ges
40080: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            möjlighet att sluta arbeta och få sakenlig vård.
40081: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        A vsikten med skedet efter förlossningen är igen
40082: dagsman Janina Andersson undertecknade                 att modern ges möjlighet att återhämta sig efter
40083: spörsmål nr 751:                                       förlossningen och sköta sitt nyfödda barn.
40084:                                                            De medicinska grunderna för när moder-
40085:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         skapspenningsperioden skall börja utreddes före
40086:        ta för att en blivande mor själv skall kun-     den reviderade Iagen trädde i kraft från början av
40087:        na välja att börja moderskapsledigheten         1991 bl.a. inom en arbetsgrupp med sakkunniga
40088:        senare än 30 dagar före den beräknade           inom mödravärden i anslutning tili medicinalsty-
40089:        tidpunkten för nedkomsten?                      relsen. Arbetsgruppen framhöll att en förläng-
40090:                                                        ning av moderskapsledigheten av hälsoskäl bör
40091:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          rekommenderas uttryckligen under den tid som
40092: anföra följande:                                       föregår förlossningen. BI.a. risken att förloss-
40093:                                                        ningen börjar för tidigt (sammandragningar), ris-
40094:     Med stöd av 14 § sjukförsäkringslagen betalas      ken för toxemi (graviditetsförgiftning) samt orsa-
40095: moderskapspenning i ersättning för inkomst-            ker som har att göra med blodcirkulationen i
40096: bortfall vid ha vandeskap och barnsbörd. Rätt tili     moderkakan talar för att moderskapsledigheten
40097: moderskapspenning har med stöd av 21 § sjukför-        kunde börja två månader före den beräknade
40098: säkringslagen en kvinna vars havandeskap har           tidpunkten för förlossningen. Det är således mo-
40099: varat minst 154 dagar och som har varit bosatt i       tiverat att det finns möjlighet att justera tidpunk-
40100: Finland minst 180 dagar omedelbart fåre den            ten för moderskapspenningsperiodens början
40101: beräknade tidpunkten för nedkomsten. Rätten            inom lagstadgade gränser så att varken fostrets
40102: tiii moderskapspenning uppkommer med stöd av           eller moderns hälsa äventyras om arbetet fortgår.
40103: sjukförsäkringslagen enligt sökandens önskemål             1Iagen om arbetsavtal bestäms om rättigheter-
40104: tidigast 50 vardagar och senast 30 vardagar ome-       na tili Iedighet under den tid föräldraförmåner
40105: delbart före den beräknade tidpunkten för ned-         enligt sjukförsäkringslagen betalas. De förnyade
40106: komsten. Moderskapspenning betalas för totalt          bestämmelserna om familjeledighet i Iagen om
40107:  105 vardagar. Dessutom har föräldrarna rätt att       arbetsavtal träder i kraft från början av oktober
40108: för vård av barn få föräldrapenning för 158 var-       1998. Enligt 35 b § nämnda Iag får en arbetstagare
40109: dagar omedelbart efter moderskapspenningspe-           med arbetsgivarens samtycke utföra arbete un-
40110: riodens slut. Vidare är det möjligt att sköta ett      der moderskapspenningsperioden om det inte
40111: barn hemma efter föräldrapenningperiodens slut         äventyrar moderns eller fostrets eller det nyfödda
40112: t.ex. genom att utnyttja vårdledighet, då föräld-      barnets säkerhet. Sådant arbete får dock inte
40113: ern kan få stöd får hemvård av barn.                   utföras under två veckor före den beräknade
40114:      De bestämmelser i sjukförsäkringslagen som        tidpunkten för nedkomsten och inte under två
40115:  gäller tidpunkten för moderskapspenningsperio-        veckor efter nedkomsten. Härvid betalas med
40116:  dens början ändrades genom en lag som trädde i        stöd av 22 § sjukförsäkringslagen moderskaps-
40117:  kraft den 1 januari 1991. Genom denna Iagänd-         och föräldrapenning under den tid arbete utförs
40118:  ring blev systemet med moderskapspenning smi-         tili ett minimibelopp, dvs. 60 mark per dag. Där-
40119:  digare. Moderskapspenningsperioden kan delas          utöver bestäms i arbetsskyddslagstiftningen om
40120:  upp i två skeden såsom framgår av motiveringen        riskfaktorer som bl.a. kan bero på arbetsförhåll-
40121:  tili regeringspropositionen (RP 208/1990 rd). Av-     andena när det gäller eventuell fara för arvsmas-
40122:  sikten med skedet före förlossningen, som spörs-      san eller fostret.
40123:  målet berör, är att främja hälsan för modern och
40124: 
40125:      Helsingfors den 6 juli 1998
40126: 
40127:                                                      Social- och hälsovårdsminister Sinikka M önkäre
40128:                                           KK 752/1998 vp
40129: 
40130: Kirjallinen kysymys 752
40131: 
40132: 
40133: 
40134: 
40135:                                  Janina Andersson /vihr: Synnytyksen jälkeisestä ehkäisystä
40136: 
40137: 
40138: 
40139:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
40140: 
40141:    Nykykäytännön mukaan nainen, joka on syn-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40142: nyttänyt, saa ilmaisen kierukan niin tahtoessaan.   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
40143: Muita ehkäisymenetelmiä ei korvata millään lail-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
40144: la, kuten esimerkiksi hormonikierukkaa, e-pille-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40145: reitä, kondomeja ym. Ihmettelen, miksi ainoas-
40146: taan tavallista kierukkaa suositaan näin verrat-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
40147: tuna muihin ehkäisymenetelmiin. Eikö nainen                ryhtyä, jotta naisen omaa valinnanva-
40148: itse voisi saada valita, mihin ehkäisymenetel-             pautta voitaisiin lisätä synnytyksen jäl-
40149: mään kierukan arvoinen tuki käytetään?                     keistä ehkäisymenetelmää valittaessa?
40150: 
40151:    Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1998
40152: 
40153:                                        Janina Andersson /vihr
40154: 
40155: 
40156: 
40157: 
40158:  280043
40159: 2                                           KK 752/1998 vp
40160: 
40161: 
40162: 
40163: 
40164:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
40165: 
40166:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         anna enää maksutta ehkäisyvälineitä perustellen
40167: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tätä määrärahojen supistamisella. Sen sijaan on
40168: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        joissakin terveyskeskuksissa käytäntö, että ter-
40169: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Janina An-        veyskeskus antaa asiakkaalle hänen valitseman-
40170: derssonin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         sa ehkäisymenetelmän samalla hinnalla kuin on
40171: n:o 752:                                               sen itse tukkuhinnalla ostanut. Tämä käytäntö
40172:                                                        koskee yhtä hyvin ns. tavallista kierukkaa kuin
40173:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         hinnaltaan kalliimpaa hormonikierukkaa.
40174:        ryhtyä, jotta naisen omaa valinnanva-               Tällä hetkellä ei ole olemassa säädöspohjaa,
40175:        pautta voitaisiin lisätä synnytyksen jäl-       joka edellyttäisi terveyskeskuksia antamaan
40176:        keistä ehkäisymenetelmää valittaessa?           asiakkailleen kirjallisessa kysymyksessä mainit-
40177:                                                        tuja synnytyksenjälkeisiä ehkäisyvälineitä. Edel-
40178:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           lä kerrotun perusteella voidaan todeta, synnyttä-
40179: vasti seuraavaa:                                       neiden naisten ehkäisyvälineiden maksuttomuus
40180:                                                         on kunkin kunnan harkinnassa ja kuntien käy-
40181:    Terveydenhuollon palvelujen toteuttaminen            täntö vaihtelee myös ehkäisyvälineiden antami-
40182: on kansanterveyslain (6611972) mukaan kuntien           sessa.
40183: vastuulla. Kunnan tulee kansanterveystyöhön                Sosiaali- ja terveysministeriö pitää erittäin tär-
40184: kuuluvina tehtävinä ylläpitää terveysneuvontaa,         keänä, että kysymyksessä mainittua naisen omaa
40185: johon luetaan kansanterveydellinen valistustyö          valinnanvapautta synnytyksen jälkeistä ehkäisy-
40186: ja raskaudenehkäisyneuvonta.                            menetelmää valittaessa kunnioitetaan. Synnyttä-
40187:    Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksu-          neiden naisten kanssa tulee keskustella heidän
40188: laista annetussa laissa (734/1992) säädetään            kokemuksistaan ja mielipiteistään, joita heillä on
40189: muun muassa maksuttomista terveyspalveluista.           aikaisemmin käyttämistään ehkäisymenetelmis-
40190: Asiakasmaksulain 5 §:n mukaan terveydenhuol-            tä. Asiakkaalle tulee kertoa erilaisten ehkäisyme-
40191: lon palveluista ovat maksuttornia tietyt kansan-        netelmien edut ja haitat riippumatta ehkäisyväli-
40192: terveyslaissa mainitut palvelut, palveluihin liitty-    neen hinnasta, jotta hänellä on valmiudet olla
40193: vät apuvälineet ja hoitoon kuuluvat aineet. Eh-         tasavertaisena tekemässä päätöstä. Asiakkaan
40194: käisyvälineet eivät kuulu näihin edellä mainittui-      oikeudet on yksilöity laissa potilaan asemasta ja
40195: hin apuvälineisiin ja tarvikkeisiin.                    oikeuksista (785/1992), joka painottaa erityisesti
40196:    Joissakin terveyskeskuksissa on ollut aikai-         tiedonsaanti-ja itsemääräämisoikeutta.
40197: semmin käytäntö, jonka mukaan synnytyksen                   Suomessa on kansainvälisesti verrattuna al-
40198: jälkeisessä tarkastuksessa on annettu ensimmäi-         haiset abortti- ja raskaudenkeskeytysluvut, joi-
40199: nen ns. tavallinen kierukka maksutta. Tämä käy-         hin on osaltaan ollut vaikuttamassa hyvin toimi-
40200: täntö on viime aikoina vähentynyt. Edellisen li-        va terveysneuvonta ja ehkäisyneuvolat. Tämän
40201: säksi ovat jotkut terveyskeskukset antaneet eh-         vuoksi on tärkeää, että kunnat huomioisivat toi-
40202: käisyä aloitettaessa kolmen kuukauden e-pilleri-        minnalla saadut hyvät tulokset tehdessään valin-
40203: pakkauksen maksutta. Terveyskeskukset eivät             toja ja päätöksiä antamistaan palveluista.
40204: 
40205:      Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1998
40206: 
40207:                                                                       Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
40208:                                            KK 752/1998 vp                                              3
40209: 
40210: 
40211: 
40212: 
40213:                                        Tili Riksdagens Talman
40214: 
40215:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          skärningar. Däremot tillämpar vissa häisovårds-
40216: anger har Ni, Fru Taiman, tili vederbörande          centraier en sådan praxis att de tili klienterna
40217: mediem av statsrådet översänt föijande av riks-      säljer sådana preventivmedel som klienterna själ-
40218: dagsman Janina Andersson undertecknade               va har vait tili samma partipris som hälsovårds-
40219: spörsmåi nr 752:                                     centralerna köpt dem för. Denna praxis gäller
40220:                                                      såväi s.k. vanlig spiral som den dyrare hormon-
40221:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       spiralen.
40222:        ta för att kvinnornas egen vaifrihet skall       För tillfållet finns det ingen författningsgrund
40223:        kunna utökas när det gäller vai av preven-    med stöd av viiken häisovårdscentraierna skulle
40224:        tivmetod efter föriossningen?                 vara skyldiga att ge i spörsmålet avsedda preven-
40225:                                                      tivmedei tili klienterna efter förlossningen. Med
40226:   Som svar på detta spörsmåi får jag vördsamt        stöd av det som sagts ovan kan man fastslå att det
40227: anföra följande:                                     ankommer på de enskilda kommunerna att avgö-
40228:                                                      ra om preventivmedel för kvinnor som har fött
40229:     Eniigt foikhäisoiagen (66/1972) är det kom-      barn skall vara avgiftsfria, och kommunernas
40230: munerna som ansvarar för att häisovårdstjänster      praxis varierar också när det gäller att ge preven-
40231: tillhandahålls. Kommunen skall inom foikhäiso-       tivmedel.
40232: arbetet upprätthålla häisovårdsrådgivning, tili         Social- och hälsovårdsministeriet anser att det
40233: viiken hänförs upplysningsarbete rörande folk-       är synnerligen viktigt att man respekterar kvin-
40234: häisan och rådgivning angående förebyggande          nans egen valfrihet när det gäller att väija preven-
40235: av havandeskap.                                      tivmetod efter förlossningen, vilket påtaias i
40236:     1 lagen om klientavgifter inom social- och       spörsmålet. Man skall diskutera med kvinnor
40237: häisovården (734/1992) bestäms bl.a. om avgifts-     som har fött barn om deras erfarenheter och
40238: fria hälsovårdstjänster. Av häisovårdstjänsterna     åsikter om sådana preventivmetoder som de tidi-
40239: är eniigt 5 § klientavgiftslagen avgiftsfria vissa   gare har använt. Man skall berätta för kiienterna
40240: tjänster som nämns i foikhäisoiagen, hjälpmedel      om olika preventivmedels för- och nackdelar
40241: som ansluter sig tili servicen och vårdmaterial.     oberoende av vad de kostar, för att kvinnorna
40242: Preventivmedel hör inte till ovan nämnda hjälp-      skall kunna delta såsom likvärdiga i beslutsfat-
40243: medel och materia!.                                  tandet. Klienternas rättigheter specificeras i la-
40244:     Vissa häisovårdscentraier tillämpade förut en    gen om patientens ställning och rättigheter (785/
40245: sådan praxis att vid den kontroll som följer på      1992) som särskilt lägger vikt vid patienternas
40246: fårlossningen gavs den första s.k. vanliga spira-    rätt till information och sjäivbestämmanderätt.
40247: ien avgiftsfritt, men på senare tid har detta inte      Finland har internationellt sett låga abortsiff-
40248: iängre varit lika vanligt. Dessutom har vissa häl-   ror som delvis är resuitat av en fungerande hälso-
40249: sovårdscentraler gett en avgiftsfri förpackning      rådgivning och preventivmedelsrådgivning. Där-
40250:  med p-piller för tre månader tili sådana personer   för är det viktigt att kommunerna beaktar de
40251:  som börjar använda preventivmedel. Hälso-           goda resultat som verksamheten har lett tili då de
40252:  vårdscentraierna ger inte längre preventivmedel     gör vai och fattar beslut som berör sådana tjäns-
40253:  avgiftsfritt, vilket motiveras med anslagsned-      ter som de tillhandahåller.
40254: 
40255:      Heisingfors den 30 juni 1998
40256: 
40257:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
40258:                                               KK 753/1998 vp
40259: 
40260: Kirjallinen kysymys 753
40261: 
40262: 
40263: 
40264: 
40265:                                      Riitta Korhonen /kok: Arvonlisäveron suoriteperusteisuudesta
40266: 
40267: 
40268: 
40269:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
40270: 
40271:     Nykyään lähes kaikesta liiketoiminnasta on           sa ajallaan. Jos pienyrittäjä saisi maksaa veronsa
40272: maksettava arvonlisäveroa, usein 22%. Arvon-             vasta sitten, kun hän on saanut ensin itse suori-
40273: lisäverolain mukaan arvonlisävero tulee maksaa           tuksen asiakkaaltaan, ei kyseisenlaista ongelmaa
40274: valtiolle viimeistään kalenterikuukautta seuraa-         syntyisi. Suoriteperusteisuuden seurauksena
40275: van kuukauden 15. päivään mennessä. Veron                pienyrittäjä saattaa joutua toistuvasti ottamaan
40276: kohdistamisen pääsääntönä on niin sanottu suo-           arvonlisäveroja varten velkaa, josta yritykselle
40277: riteperuste. Toisin sanoen vero suoritetaan läh-         taas aiheutuu korkokuluja. Tämä johtaa pitem-
40278: tökohtaisesti siltä kuukaudelta, jonka aikana            mällä tähtäimellä helposti pienyrittäjän taloudel-
40279: myyty tavara on toimitettu tai palvelu suoritettu        liseen ahdinkoon.
40280: taikka tavara tai palvelu otettu omaan käyttöön.             Pienyrittäjien arvonlisäverojen kohdistami-
40281: Arvonlisäveron suorittaminen maksuperustei-              nen maksuperusteisesti parantaisi heidän talou-
40282: sesti arvonlisäverolain 137 §:n mukaan on poik-          dellista asemaansa. Valtion verotulojen kertymi-
40283: keus ja vain harvojen käytettävissä. Suoritepe-          sen kannalta ei ole suurta merkitystä sillä, kerty-
40284:  rusteisuutta on perusteltu muun muassa siten,           vätkö verotulot muutamaa kuukautta ennemmin
40285: että arvonlisäverojen maksamisen tulisi "kulkea          vai myöhemmin. Merkitystä sen sijaan on sillä,
40286:  käsi kädessä" kirjanpidon kanssa.                       että pienyrittäjiltä saadaan säännöllisesti verotu-
40287:     Arvonlisäveron suoriteperusteisuus saattaa           loja. Onko verojen suoritusten ja kirjanpidon
40288:  aiheutua kohtalokkaaksi pienyrittäjälle. Hänen          samanaikaisuus riittävä peruste saattaa pienyrit-
40289:  on maksettava arvonlisäveronsa ajallaan, riippu-        täjät verojen takia tarpeettomaan ahdinkoon?
40290:  matta siitä, milloin hän itse saa suorituksen myy-      Valtio ehtinee saada arvonlisäveronsa, kun pien-
40291:  mästään tavarasta tai palvelusta. On varsin ta-         yrittäjä on ensin saanut suorituksen asiakkaal-
40292:  vallista, etteivät yritykset tai yksityiset palvelui-   taan.
40293:  den tai tuotteiden ostajat hoida laskujaan pien-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40294:  yrittäjälle ajallaan. Jopa kunnat ovat vitkutelleet     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
40295:  laskujensa maksamisen kanssa. Kun pienyrittäjä          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
40296:  ei ole saanut suoritusta laskulleen, ei hänellä käy-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40297:  tännössä ole varaa maksaa arvonlisäverojaan sil-
40298:  loin kuin lain mukaan pitäisi.                                    Mihin toimiin Hallituksella on tarkoi-
40299:      Mikäli pienyrittäjä on rehellinen ja pyrkii tun-           tus ryhtyä parantaakseen pienyrittäjien
40300:   nollisesti täyttämään hänelle säädetyt velvolli-              asemaa muuttamalla arvonlisäveron
40301:   suudet, hän joutuu käytännössä ottamaan pan-                  kohdistaminen esimerkiksi Iiikevaihto-
40302:   kista velkaa voidakseen maksaa arvonlisä veron-               pohjaisesti maksuperusteiseksi?
40303: 
40304:       Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1998
40305: 
40306:                                            Riitta Korhonen /kok
40307: 
40308: 
40309: 
40310: 
40311:  280043
40312: 2                                           KK 753/1998 vp
40313: 
40314: 
40315: 
40316: 
40317:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
40318: 
40319:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         toa, on voimassa olevan arvonlisäverolain mu-
40320: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          kaan oikeus kohdistaa vero maksuun perustuen
40321: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        eli tilittää vero siltä kalenterikuukaudelta, jonka
40322: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Riitta            aikana myyntihinta tai sen osa on kertynyt.
40323: Korhosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen              Kalenterikuukaudelle kohdistettavien suori-
40324: n:o 753:                                               tettavien verojen ja vähennettävien verojen ero-
40325:                                                        tus tilitetään valtiolle viimeistään kalenterikuu-
40326:           Mihin toimiin Hallituksella on tarkoi-       kautta seuraavan toisen kuukauden 15. päivänä.
40327:        tus ryhtyä parantaakseen pienyrittäjien             Arvonlisävero kohdistetaan kirjanpitolain
40328:        asemaa muuttamalla arvonlisäveron               mukaista menettelyä vastaavalla tavalla pää-
40329:        kohdistaminen esimerkiksi liikevaihto-          sääntöisesti suoriteperusteisesti ja tiettyjen am-
40330:        pohjaisesti maksuperusteiseksi?                 matinharjoittajien osalta maksuperusteisesti sen
40331:                                                        vuoksi, että eri verolajeissa ja kirjanpidossa so-
40332:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           vellettaisiin samoja periaatteita ja keskenään eri-
40333: vasti seuraavaa:                                       laisista menettelyisiä yrittäjille aiheutuvat käy-
40334:                                                        tännön ongelmat vältettäisiin. Maksuperusteen
40335:     Arvonlisäverolain mukaan tavaroiden ja pal-        laajentaminen ei siten ole ongelmatonta. Nyky-
40336: velujen myynnistä suoritettava arvonlisävero           käytännöstä yrityksille aiheutuvaa rahoituson-
40337: kohdistetaan sille kuukaudelle, jonka aikana           gelmaa pienentää osaltaan se, että myös hankin-
40338: myyty tavara on toimitettu tai palvelu suoritettu.     toihin sisältyvästä arvonlisäverosta tehtävä vä-
40339: Koska yritykset tekevät kirjaukset yleensä lasku-      hennys saadaan kohdistaa suoriteperusteisesti.
40340: jen perusteella ja oikaisevat kirjanpitoosa suori-         Tavaroiden ja palvelujen myynnistä suoritet-
40341: teperusteiseksi vasta tilinpäätöstä laadittaessa,      tavien verojen ja hankinnoista vähennettävien
40342: verovelvollisilla on oikeus käyttää laskutuspe-        verojen kohdistamista sekä niiden erotuksen tilit-
40343: rustetta tilikautensa aikana. Näin ollen vero saa-     tämistä koskevat säännökset muodostavat ko-
40344: daan kohdistaa tilikauden aikana sille kalenteri-       konaisuuden. Veron tilittämiseen liittyviä rahoi-
40345: kuukaudelle,jonka aikana ostajaa on toimitetus-         tusongelmia voitaisiin pyrkiä helpottamaan
40346: ta tavarasta tai suoritetusta palvelusta veloitettu.    myös pidentämällä pienyritysten verontilitysjak-
40347: Jos veloitusta ei käytetä, vero saadaan kohdistaa       soa. Eripituiset tilikaudet eivät kuitenkaan vält-
40348: sille kalenterikuukaudelle, jonka aikana myynti-        tämättä yksinkertaista veron tilitysmenettelyä,
40349: hinta tai sen osa on kertynyt. Näin ollen, jos          vaan voivat aiheuttaa uusia ongelmia. Tilitysjak-
40350: esimerkiksi vähittäiskauppiaan asiakas suorittaa        sojen harventaminen voi nostaa suoritettavan
40351: oston luottokortillaan, asiakkaalle annettu kas-        veron määrän liian suureksi suhteessa verovel-
40352:  sakuitti ei ole arvonlisäverolaissa tarkoitettu ve-    vollisen toimintaan ja näin hankaloittaa pienyri-
40353: loitus ja kauppias saa siten kohdistaa myynnistä        tysten toimintaa. Yrittäjäjärjestöillä on ollut eri-
40354:  suoritettavan veron maksuperusteisesti,jos muu-        laisia ehdotuksia yritysten arvonlisä- niin kuin
40355:  ta veloitusta ei käytetä. Ennakkomaksuista suo-        muidenkin verotus- ja sotumaksujärjestelmien
40356:  ritettava vero kohdistetaan maksukuukaudelle.          osalta. Hallitus seuraa tilannetta kysyjän tarkoit-
40357:     Ammatinharjoittajilla, jotka kirjanpitolain         tamasta näkökulmasta.
40358:  mukaan saavat pitää maksuperusteista kirjanpi-
40359: 
40360:      Helsingissä 23 päivänä heinäkuuta 1998
40361: 
40362:                                                                               Ministeri Jouko Skinnari
40363:                                                KK 753/1998 vp                                               3
40364: 
40365: 
40366: 
40367: 
40368:                                            Tili Riksdagens Talman
40369: 
40370:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          en, dvs. att redovisa skatten för den kalendermå-
40371: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-            nad under viiken försä1jningspriset eller en del a v
40372: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-          det har influtit.
40373: man Riitta Korhonen undertecknade spörsmål                   Skillnaden mellan de tili en viss kalendermå-
40374: nr 753:                                                   nad hänfårliga skatter som skall betalas respekti-
40375:                                                           ve dras av skall redovisas tili staten senast den 15
40376:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-           dagen den andra månaden efter kalendermåna-
40377:         ta för att förbättra småföretagarnas ställ-       den.
40378:         ning genom att ändra periodiseringen av              Mervärdesskatten periodiseras på ett sätt som
40379:         medvärdesskatten t.ex. så att den periodi-        motsvarar förfarandet enligt bokföringslagen i
40380:         seras enligt kontantprincipen på basis av         regel enligt prestationsprincipen och när det gäl-
40381:         omsättningen?                                     ler vissa yrkesutövare enligt kontantprincipen
40382:                                                           för att samma principer skall tillämpas såväl i
40383:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             fråga om olika skatteslag som i bokföringen och
40384: anföra följande:                                          för att de praktiska problem som sinsemellan
40385:                                                           olika förfaranden medför för företagarna skall
40386:     Enligt mervärdesskattelagen skall mervärdes-          kunna undvikas. En utvidgning av kontantprin-
40387: skatten på försäljning av varor och tjänster hän-         cipen kan således inte ske problemfritt. De finan-
40388: föras tili den kalendermånad under viiken den             sieringsproblem som det gällande fårfarandet
40389: sålda varan har levererats eller tjänsten utförts.        medför för företagen underlättas delvis av att
40390: Eftersom företagen vanligen gör noteringarna i            också det avdrag som skall göras för i förvärv
40391: bokföringen på basis av räkningarna och rättar            inkluderad mervärdesskatt får periodiseras en-
40392: sin bokföring enligt prestationsprincipen först           ligt prestationsprincipen.
40393: när bokslutet upprättas, har de skattskyldiga rätt           De bestämmelser som gäller periodiseringen
40394: att använda faktureringsprincipen under räken-            av den skatt som skall betalas på försäljning av
40395: skapsperioden. Sålunda får skatten under räken-           varor och tjänster och den skatt som skall dras av
40396: skapsperioden hänföras till den kalendermånad             från fårvärv samt redovisningen av skillnaden
40397: under viiken köparen har debiterats för den leve-         mellan dem utgör en helhet. Man kunde också
40398: rerade varan eller den utförda tjänsten. Om nå-           försöka underlätta de finansieringsproblem som
40399: gon debitering inte sker, får skatten hänföras tili       hänför sig tili redovisningen av skatten genom att
40400: den kalendermånad under viiken försäljningspri-           förlänga skatteredovisningsperioden för små fö-
40401: set eller en del a v det har influtit. Om t.ex. en kund   retag. Olika långa räkenskapsperioder förenklar
40402: hos en detaljhandlare betalar sitt köp med kredit-        dock inte nödvändigtvis skatteredovisningsför-
40403: kort, är således det kassakvitto som ges tili kuu-        farandet, utan kan ge upphov tili nya problem.
40404: den inte en i mervärdesskattelagen avsedd debite-         Färre redovisningsperioder kan höja det skatte-
40405: ring och köpmannen får således periodisera skat-          belopp som skall betalas så att det blir för stort i
40406:  ten på försäljningen enligt kontantprincipen, om         förhållande tili den skattskyldiges verksamhet
40407:  någon annan debitering inte sker. Skatt som skall        och sålunda försvåra verksamheten vid små före-
40408:  betalas på förskott hänfårs tili betalningsmåna-         tag. Företagarorganisationerna har haft olika
40409: den.                                                      förslag gällande systemen för såväl mervärdes-
40410:     En yrkesutövare som enligt bokföringslagen            skatten som övrig beskattning och socialskydds-
40411:  har rätt att ha bokföring enligt kontantprincipen        avgifterna för företagens vidkommande. Reger-
40412:  har enligt den gällande mervärdesskattelagen             ingen skall följa läget ur den synvinkel som spörs-
40413:  rätt att periodisera skatten på basis av betalning-      målsställaren avser.
40414: 
40415:       Helsingforsden 23 juli 1998
40416: 
40417:                                                                                  Minister Jouko Skinnari
40418:                                               KK 754/1998 vp
40419: 
40420: Kirjallinen kysymys 754
40421: 
40422: 
40423: 
40424: 
40425:                                      Riitta Korhonen lkok: Naisyrittäjälainan riittävyydestä
40426: 
40427: 
40428:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
40429: 
40430:     Yrittäjäksi ryhtyminen on huomattava elä-            siään tulee valtiovallan toimin tukea. Naisyrittä-
40431: mänmuutos esimerkiksi työttömälle henkilölle.            jälainan turvin naiset ovat voineet perustaa pie-
40432: Eräs hyvä keino madaltaa yrittäjäksi ryhtymisen          nimuotoista yritystoimintaa. Ilman vakuuksia
40433: kynnystä on Kera Oyj:n naisyrittäjälaina. Kysei-         monilla yrityksen perustaneilla naisilla ei olisi
40434: sen lainan turvin on tänä vuonna luotu 838 uutta         ollut mahdollisuuksia käynnistää yritystoiminta-
40435: työpaikkaa. Jokainen näistä työpaikoista on tuo-         ansa pankki- tms. lainan turvin.
40436: nut parannusta työllistyneen henkilön elämään                 Valtiolle tulee kalliiksi työllistää ihmisiä erilai-
40437: parantaen samalla kansantalouttamme vero-                sin työllistämistoimenpitein. Tänä päivänä työt-
40438: markkojen myötä.                                         tömyytemme on varsin korkeaa. Työllisyys ei
40439:      Kuluvalle vuodelle on myönnetty 60 000 000          parane itsestään ilman valtion toimenpiteitä.
40440: markan kiintiö naisyrittäjälainoille. Kesäkuun            Koska valtion on säästettävä, on tarkoituksen-
40441: alkuun mennessä tuosta summasta oli käytetty jo           mukaisinta ohjata varoja naisyrittäjälainoihin
40442: 50 450 000 markkaa. Koska naisyrittäjälainalla            kalliiden työllistämistoimenpiteiden sijaan. Yh-
40443: on edelleen kova kysyntä, vaikuttaa tällä hetkellä        den uuden työpaikan hinta alkuvuodesta 1998
40444: siltä, että lainamäärärahat loppuvat kesken jo            naisyrittäjälainan turvin on ollut noin 60 000
40445:  kesäkautena. Syksyksi ei siten enää riittäisi va-        markkaa. Työllistämistoimenpitein toteutettuna
40446:  roja myöntää uusia naisyrittäjälainoja. Naisyrit-        uuden työpaikan hinnaksi tulee noin 130 000-
40447:  täjälainoja myönnettiin vuonna 1997 peräti               150 000 markkaa. Kun yhden työttömän kustan-
40448:  110 000 000 markalla. Mielestäni lainamäärära-           nukset valtiolle ovat noin 90 000-100 000 mark-
40449:  han leikkaus noin puoleen viimevuotisesta ei ole         kaa, syntyy valtiolle suoraa säästöä, mikäli kysei-
40450:  tarkoituksenmukaista, kun otetaan huomioon               nen työtön työllistää itse itsensä pien- tai naisyrit-
40451:  naisyrittäjälainan jatkuva kysyntä.                      täjälainan turvin.
40452:      Suomi tarvitsee yrittäjiä. Ei ole järkevää sitoa         Kera Oyj:n valtuuksia myöntää naisyrittäjä-
40453:  ihmisiä työttömyyskortistoon yhteiskunnan va-            lainoja tulee lisätä 20 000 000 markalla vuoden
40454:  roillaja lisätä siten valtion velkataakkaa. Parem-       1998 ensimmäisessä lisäbudjetissa. Sen lisäksi tu-
40455:  pi vaihtoehto on antaa ihmisille mahdollisuus            lisi ohjata Kera Oyj:n investointi- ja käyttöpää-
40456:  työllistää itse itsensä. Uusia yrityksiä luomalla        omalainoja tai tarvittaessa jopa pienlainoja väli-
40457:  vahvistetaan paitsi kansantaloutta, myös työllis-        aikaisesti naisyrittäjälainoiksi. Investointi- ja
40458:  tyneen henkilön itsetuntoa. Tuottava työ on aina         käyttöpääomalainoihin on budjetoitu tälle vuo-
40459:  parempi vaihtoehto kuin joutenolo! Uusien yri-           delle 1 100 000 000 markkaa ja pienlainoihin
40460:   tysten myötä nousee paitsi yrittäjän, myös koko         225 000 000 markkaa. Kesäkuun loppuun men-
40461:   yhteiskunnan hyvinvointi. Yrittämisen kerran-           nessä pienlainoja oli käytetty vasta noin 40 %ja
40462:   naisvaikutukset ovat merkittävät. Uusi yritys-          investointi- ja käyttöpääomalainoista noin puo-
40463:   työpaikka synnyttää yleensä toisen työpaikan            let, mikä on suhteellisesti merkittävästi vähem-
40464:   palvelu- tai alihankintasektorille tai liitännäis-      män kuin naisyrittäjälainoja on käytetty. Tällai-
40465:   elinkeinon pariin. Menestyvä yritys puolestaan          nen väliaikainen varojen käyttö on kompensoita-
40466:   laajenee ja pystyy tarjoamaan työtä yhä useam-          va myöhemmin.
40467:   malle ihmiselle.                                            Kera Oyj:nja VTK:n nyt vireillä olevan yhdis-
40468:       Työtä tekevät naiset ovat halki historian olleet    tymisen valtion erityisrahoituslaitokseksi, työni-
40469:    suomalaisen hyvinvoinnin kantava voima. Sen            meltään Vera Oyj, ei tulisi estää edellä esitettyjä
40470:    vuoksi heidän mahdollisuuksiaan perustaa uusia         toimenpiteitä.
40471:    yrityksiä ja laajentaa jo olemassa olevia yrityk-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40472: 
40473:  280043
40474: 2                                       KK 754/1998 vp
40475: 
40476: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-          20 000 000 markkaa lisää naisyrittäjälai-
40477: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-          noihinja sallia lisäksi investointi- ja käyt-
40478: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                  töpääomalainoihin sekä pienyrittäjälai-
40479:                                                          noihin varatuista varoista 20 000 000
40480:           Aikooko Hallitus ensisijaisesti myön-          markkaa käytettäväksi väliaikaisesti ku-
40481:        tää Kera Oyj:lle valtuudet käyttää                luvana vuonna naisyrittäjälainoihin?
40482: 
40483:      Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1998
40484: 
40485:                                       Riitta Korhonen /kok
40486:                                             KK 754/1998 vp                                               3
40487: 
40488: 
40489: 
40490: 
40491:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
40492: 
40493:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          nykyisessä laajuudessaan eli palvelualat mukaan
40494: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           lukien voitu myöntää vuoden 1997 alusta, niihin
40495: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         kohdistunut kysyntä on jatkunut odotettua vilk-
40496: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Riitta             kaampana. Nykyisellä kysyntämäärällä myöntä-
40497: Korhosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           misvaltuus riittänee alkusyksyyn.
40498: n:o 754:                                                   Muita erityislainoja Kera Oyj on 21.6.1998
40499:                                                         mennessä myöntänyt yhteensä 209 552 000 mk
40500:           Aikooko Hallitus ensisijaisesti myön-         siten, että pienlainoja on myönnetty 106 534 000
40501:        tää Kera Oyj:lle valtuudet käyttää               mk, perustamislainoja 23 226 000 mk, ympäristö-
40502:        20 000 000 markkaa lisää naisyrittäjälai-        lainoja 24 810 000 mk ja kehittämislainoja
40503:        noihinja sallia lisäksi investointi- ja käyt-    54 982 000 mk. Näin ollen muiden erityislainojen
40504:        töpääomalainoihin sekä pienyrittäjälai-          kuin naisyrittäjälainojen myöntämiseen on vielä
40505:        noihin varatuista varoista 20 000 000            käytettävissä 230 448 000 mk. Tästä kiintiöstä
40506:        markkaa käytettäväksi väliaikaisesti             yhtiö voi myöntää pienlainoja, joiden myöntä-
40507:        naisyrittäjälainoihin?                           misala on yhteneväinen naisyrittäjälainojen
40508:                                                         kanssa. Siten voidaan naisyrittäjälainojen hy-
40509:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            väksyttäviin hakemuksiin edelleenkin myöntää
40510: vasti seuraavaa:                                        vastaavantyyppistä lainaa, eli pienlainaa, kuin
40511:                                                         varsinainen naisyrittäjälaina. Erona naisyrittäjä-
40512:    Kera Oyj:tä koskevaa lakia muutettiin vuoden         lainojen ja pienlainojen välillä on ainoastaan
40513: 1997 alusta lukien siten, että Kera Oyj on voinut       korkoero, joka on 0,75% naisyrittäjälainan
40514: myöntää pienyritystoimintaan lainoja aikaisem-          eduksi.
40515: masta poiketen myös palvelualoille. Pienyritys-             Vuonna 1997 tilanne naisyrittäjälainojen
40516: toimintaan myönnettäviin lainoihin sisältyvät           myöntämisvaltuuden osalta oli samankaltainen
40517: myös ns. naisyrittäjälainat, joiden myöntämistä         kuin nyt. Valtioneuvosto teki tuolloin periaate-
40518: varten valtion kuluvan vuoden talousarviossa            päätöksen Kera Oyj:n erityislainojen myöntä-
40519: osoitettiin Kera Oyj:lle 60 milj. mk:n myöntä-          misvaltuuden lisäämisestä sekä naisyrittäjälaino-
40520: misvaltuus. Naisyrittäjälainoja varten varattu          jen että pienlainojen osalta seuraavassa valtio-
40521: myöntämisvaltuus sisältyy omana kiintiönään             neuvoston lisätalousarvioesityksessä. Tämä ta-
40522: Kera Oyj:n ns. erityislainojen kiintiöön, joita         pahtui periaatepäätöksen mukaan siirtämällä
40523: koskeva myöntämisvaltuus valtion kuluvan vuo-           myöntämisvaltuutta investointi- ja käyttöpää-
40524: den talousarviossa on 500 milj. mk.                     omalainojen myöntämisvaltuudesta. Sittemmin
40525:    Kera Oyj on 21.6.1998 mennessä myöntänyt             hallitus esitti eduskunnalle lisätalousarvioesityk-
40526: naisyrittäjälainoja yhteensä 53 070 000 markkaa.        sessä uusien erityislainojen myöntämisvaltuuden
40527: Kiintiötä on siten jäljellä 6,93 milj. mk.              lisäystä, joka toteutui eduskunnan tekemin eräin
40528:    Kappalemääräisesti naisyrittäjälainoja on            muutoksin.
40529: myönnetty edellä mainittuun päivämäärään                    Hallitus tulee edellä mainitut tekijät huo-
40530: mennessä 785 kappaletta ja lainoilla on myötä-          mioon ottaen harkitsemaan Kera Oyj:n pienlai-
40531: vaikutettu 893 uuden työpaikan syntyyn. Lainan          nojen ja naisyrittäjälainojen myöntämisedelly-
40532: keskikoko on ollut 68 000 mk. Uusille aikaville         tyksiä kokonaisuutena ja tässä yhteydessä otta-
40533: yrityksille naisyrittäjälainoista on myönnetty          maan huomioon tarpeellisilta osin naisyrittäjä-
40534:  50%.                                                   lainojen myöntämisvaltuuden mahdollisen muu-
40535:    Ottaen huomioon, että naisyrittäjälainoja on         tostarpeen.
40536: 
40537:      Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1998
40538: 
40539:                                                        Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
40540: 4                                            KK 754/1998 vp
40541: 
40542: 
40543: 
40544: 
40545:                                          Tili Riksdagens Talman
40546: 
40547:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              räknad, kunnat beviljas frän och med ingängen
40548: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande              av 1997 har efterfrägan pä dem fortsatt att vara
40549: medlem av statsrädet översänt följande av riks-          livligare än väntat. Om inga större ändringar sker
40550: dagsman Riitta Korhonen undertecknade spörs-             i efterfrägan, torde bevillningsfullmakten räcka
40551: mäl nr 754:                                              tili början av hösten.
40552:                                                              Värdet av andra specialiän som fram tili den
40553:            Har Regeringen för avsikt att i första        21 juni 1998 beviljats av Kera Abp uppgär tili
40554:        hand ge Kera Abp befogenheter att an-             sammanlagt 209 552 000 mark, varav l 06 534 000
40555:        vända ytterligare 20 000 000 mark för             mark beviljats i smälän, 23 226 000 mk i etable-
40556:        kvinnoföretagarlän och dessutom tilläta           ringslän, 24 810 000 mark i miljölän och
40557:        att 20 000 000 mark av de medel som re-           54 982 000 mark i utvecklingslän. Sälunda stär
40558:        serverats för investerings- och driftska-         det ännu 230 448 000 mark tili förfogande att
40559:        pitallän samt smäföretagarlån används             användas för andra specialiän än kvinnoföreta-
40560:        tillfålligt för län tili kvinnliga företagare?    garlän. Inom ramen för denna kvot kan bolaget
40561:                                                          bevilja smälän som har liknande bevillningsgrun-
40562:   Som svar pä detta spörsmål får jag vördsamt            der som kvinnoföretagarlänet. Säledes har man
40563: anföra följande:                                         fortfarande en möjlighet att pä basis av godtag-
40564:                                                          bara ansökningar om kvinnoföretagarlän bevilja
40565:    Lagen om aktiebolaget Kera Abp ändrades               Iän av samma typ som det egentliga kvinnoföre-
40566: frän och med ingången av är I997 sä att Kera             tagariänet, dvs. smälän. Den enda skillnaden
40567: Abp tili skilinad frän tidigare har kunnat bevilja       mellan smälän och kvinnoföretagarlän bestär i
40568: också pä servicesektorn Iän för smä företags             räntan som är 0,75 procent lägre pä kvinnoföre-
40569: verksamhet. Ocksä de s.k. kvinnoföretagarlänen           tagarlän.
40570: hör tili de län som beviljas för smä företags verk-          Det aktuella läget i fräga om den bevillnings-
40571: samhet. Den bevillningsfullmakt som Kera Abp             fullmakt som gäller kvinnoföretagarlänen liknar
40572: fick i innevarande ärs budget för beviljande av          läget är I997. Dä fattade statsrädet ett principbe-
40573: nämnda län uppgick tili 60 miljoner mark. Den            slut om att i anslutning tili nästa tiliäggsbudget
40574: bevillningsfullmakt som gäller kvinnoföretagar-          föreslä en ökning av Kera Abp:s bevillningsfull-
40575: lånen ingär som egen kvot i Kera Abp:s kvot av           makt i fräga om speciallän, bäde kvinnoföreta-
40576: s.k. speciallän, för vilka en bevillningsfullmakt        garlän och smälän. Enligt principbeslutet skulle
40577: pä 500 miljoner mark reserverats i innevarande           detta ske genom en överföring av en del av den
40578: ärs budget.                                              bevillningsfullmakt som gäller investerings- och
40579:    Det sammanlagda värdet av de län som Kera             driftskostnadslänen. Senare i anslutning tili till-
40580: Abp har beviljat kvinnliga företagare fram tili          läggsbudgeten framlade regeringen riksdagen ett
40581: den 21 juni 1998 uppgick tili 53 070 000 mark. Av        förslag om en ökning av den bevillningsfullmakt
40582: kvoten äterstär alltsä 6,93 miljoner mark.               som rörde de nya speciallänen, vilket godkändes
40583:    Fram tili den 21 juni 1998 uppgick antalet            efter att riksdagen hade gjort nägra ändringar i
40584: beviljade län tili kvinnliga företagare tili 785,        det.
40585: vilka har bidragit tili skapandet av 893 nya ar-             Med hänsyn tagen tili de omständigheter som
40586: betsplatser. Det genomsnittliga länebeloppet har         nämnts ovan kommer regeringen att bedöma
40587: varit 68 000 mark. Femtio procent av kvinnofö-           Kera Abp:s förutsättningar att bevilja smälän
40588: retagarlänen har gätt tili nya företag som skall         och kvinnoföretagarlän som en helhet och i detta
40589: inleda sin verksamhet.                                   sammanhang även i tiliämpliga delar att beakta
40590:    Med tanke pä att kvinnoföretagarlän i den             ett eventuellt behov att ändra pä den bevillnings-
40591: nuvarande omfattningen, dvs. servicesektorn in-          fullmakt som gäller kvinnoföretagarlänen.
40592: 
40593:      Helsingfors den 30 juni 1998
40594: 
40595:                                                         Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
40596:                                              KK 755/1998 vp
40597: 
40598: Kirjallinen kysymys 755
40599: 
40600: 
40601: 
40602: 
40603:                                     Maria Kaisa Aula /kesk: Vammaisten työllistymisen edistämisestä
40604: 
40605: 
40606: 
40607:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
40608: 
40609:     Vammaispolitiikkaa on uudistettava ja voi-             Vammaistyöryhmä '96 esitti tähän liittyen,
40610: mavaroja kohdennettava niin, että vammaisia             että työkyvyttömyyseläkeoikeuden voisi jättää
40611: henkilöitä rohkaistaan omatoimisuuteen ja yh-           lepäämään vähintään kuuden kuukauden ja
40612: denvertaiseen osallistumiseen yhteiskunnassa.           enintään kahden vuoden ajaksi. Samalta ajalta
40613: Tähän kuuluu esimerkiksi mahdollisuus käyttää           tulisi maksaa työllistymistä edistävää kannustin-
40614: omia taitojaan työelämässä ja yritystoiminnassa.        tukea, joka olisi nykyisen erityisvammaistuen
40615:      Vammaistyöryhmä '96 jätti jo yli vuosi sitten      suuruinen (runsaat 1 900 markkaa).
40616: sosiaali- ja terveysministeriölle esityksen toimen-        Sama ehdotus sisältyy myös 17.12.1997 jul-
40617: pidekokonaisuudeksi, joka olisi tukenut tätä ta-        kaistuun Stakesin laatimaan toimenpideohjel-
40618: voitetta. Hallitus ei kuitenkaan ole antanut edus-      maan, joka on kerätty EU:n ECHO- ja STEPS-
40619: kunnalle työryhmän työhön perustuvia lakiesi-           projektien kokemusten perusteella. Siinäkin oli
40620: tyksiä tai sisällyttänyt ehdotuksia talousarvioesi-     tavoitteena juuri vammaisten sosiaalisen ja ta-
40621: tyksiinsä.                                              loudellisen integraation edistäminen Suomessa.
40622:     Kiireeliisin korjattava epäkohta on vammai-         Ehdotus sisältyy tämän lisäksi vielä EU:lle jätet-
40623: sille ja pitkäaikaissairautta sairastaville henki-      tyyn Suomen työllisyysohjelmaankin.
40624: löille nuorena myönnetyn työkyvyttömyyseläk-                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40625: keen joustamattomuus, jos henkilö haluaa ha-            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
40626: keutua aktiivisesti työmarkkinakoulutukseen tai         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
40627: yleisille työmarkkinoille osa-aikaisesti tai koko-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40628: päiväisesti. Työllistymisenja yrittämisen kokeilu
40629: ei ole nykysäännöksillä mahdollista, vaan siitä                    Aikooko Hallitus ja milloin mahdollis-
40630: seuraa eläkeoikeuden menettäminen. Työkyvyt-                    taa vammaiselle henkilölle työkyvyttö-
40631: tömyyseläkkeen joustamattomuuden vuoksi                         myyseläkkeen lepäämään jättämisen
40632:  liian moni vammainen nuori ajautuu peruskou-                   Vammaistyöryhmä '96:n ehdotuksen mu-
40633:  lun jälkeen suoraan eläkkeelle.                                kaisesti, ja
40634:      Yksinomaisen eläkevaihtoehdon sijaan tarvit-                  miten Hallitus muutoin suhtautuu
40635:  taisiin sellaisia tukimuotoja ja yksilöllisiä palve-           Vammaistyöryhmä '96:n esittämään toi-
40636:  luita, jotka mahdollistavat vammaisen osallistu-               menpidekokonaisuuteen?
40637:  misen työelämään ja rohkaisevat työnantajia tar-
40638:  joamaan heille työtä.
40639: 
40640:       Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1998
40641: 
40642:                                           Maria Kaisa Aula /kesk
40643: 
40644: 
40645: 
40646: 
40647:  280043
40648: 2                                         KK 755/1998 vp
40649: 
40650: 
40651: 
40652: 
40653:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
40654: 
40655:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      henkilölle työssäkäynnistä aiheutuu enemmän
40656: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       kustannuksia kuin eläkkeellä olosta. Lepää-
40657: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     määnjättämismahdollisuuden           laajentaminen
40658: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Maija Kai-     kohdentuisi niihin vammaisiin henkilöihin, jotka
40659: sa Aulan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       saavat pelkästään kansaneläkettä. Työkyvyttö-
40660: n:o 755:                                            myyseläkkeen voisi jättää lepäämään vähintään
40661:                                                     kuudeksi ja enintään 24 kuukaudeksi. Työssä-
40662:           Aikooko Hallitus ja milloin mahdollis-    oloaikana henkilö ansaitsisi normaalisti omaa
40663:        taa vammaiselle henkilölle työkyvyttö-       työeläketurvaa. Kuuden kuukauden työssäolo-
40664:        myyseläkkeen lepäämään jättämisen            aikaan liittyisi muun muassa työeläkejärjestel-
40665:        Vammaistyöryhmä '96:n ehdotuksen mu-         män niin sanottu tuleva aika. Eläkkeen lepää-
40666:        kaisesti, ja                                 mään jättäminen ei myöskään muuttaisi henki-
40667:           miten Hallitus muutoin suhtautuu          lön oikeutta saada kansaneläkelaitoksen järjes-
40668:        Vammaistyöryhmä '96:n esittämään toi-        tämästä kuntoutuksesta annetun lain mukaista
40669:        menpidekokonaisuuteen?                       kuntoutusta.
40670:                                                         Esityksessä ehdotetaan myös, että kaikille
40671:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        vammaisille 16-18-vuotiaille nuorille turvattai-
40672: vasti seuraavaa:                                    siin mahdollisuus ammatilliseen koulutukseen.
40673:                                                     Tämän johdosta sellaiselle nuorelle, joka muu-
40674:    Hallitus on 18 päivänä kesäkuuta 1998 anta-      toin saattaisi siirtyä 16 vuotta täytettyään työky-
40675: nut eduskunnalle esityksen laeiksi vammaisten       vyttömyyseläkkeelle, suoritettaisiin eläkkeen si-
40676: henkilöiden työllistymiseksi ja koulutuksen edis-   jasta henkilökohtaisen opiskelu- ja kuntoutumis-
40677: tämiseksi (HE 87/1998 vp).                          suunnitelman perusteella kuntoutusrahaa, jonka
40678:    Hallituksen esitys sisältää kysymyksessä mai-    määrä olisi 2 100 markkaa kuukaudessa. Lisäksi
40679: nitun eläkkeen lepäämään jättämistä koskevan        ehdotetaan, että vajaakuntoiselle kuntoutujalle
40680: ehdotuksen. Jotta työssäkäynti olisi vammaiselle    voitaisiin maksaa kuntoutusrahaa oppisopimus-
40681: henkilölle kannattavampaa kuin eläkkeellä olo,      koulutuksen ajalta. Ehdotetut lait ovat tarkoite-
40682: työssäkäyntiä tulisi ehdotuksen mukaan tukea        tut tulemaan voimaan l päivänä elokuuta 1999.
40683: myös erityisvammaistuen suuruisella Vammais-            Sosiaali- ja terveysministeriö selvittää edelleen
40684: tuella (1 796 markkaa kuukaudessa vuonna            mahdollisuuksia toteuttaa Vammaistyöryhmä
40685: 1998), joka olisi verotonta tuloa. Vammaistuki       '96:n esittämiä muita toimenpide-ehdotuksia.
40686: on perusteltu myös sen takia, että vammaiselle
40687: 
40688:      Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 1998
40689: 
40690:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
40691:                                             KK 755/1998 vp                                                 3
40692: 
40693: 
40694: 
40695: 
40696:                                          Tili Riksdagens Talman
40697: 
40698:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              av den anledningen att arbete förorsakar en han-
40699: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande              dikappad mera kostnader än om han eiier hon
40700: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          lyfter pension. Den utvidgade möjligheten att
40701: dagsman Maria Kaisa Aula undertecknade                   lämna pensionen vilande föreslås gälla endast
40702: spörsmål nr 755:                                         sådana handikappade som får enbart folkpen-
40703:                                                          sion. Enligt förslaget skaii invaliditetspensionen
40704:           Ämnar Regeringen, och i så fall när,           kunna lämnas vilande minst sex och högst 24
40705:        göra det möjligt för handikappade att             månader. Under tiden i arbete intjänar den han-
40706:        lämna invaliditetspensionen vilande i en-         dikappade arbetspensionsskydd på normalt sätt.
40707:        lighet med det förslag som Handikappar-           Tili en tid i arbete pä sex mänader hänför sig bl.a.
40708:        betsgruppen '96 presenterat och                   arbetspensionssystemets s.k. återstående tid. Att
40709:           hur förhåller sig Regeringen i övrigt tili     pensionen lämnas vilande skall inte inverka pä
40710:        den åtgärdshelhet som Handikapparbets-            rätten att få rehabilitering enligt lagen om rehabi-
40711:        gruppen '96 lagt fram?                            litering som ordnas av folkpensionsanstalten.
40712:                                                              1 propositionen föreslås vidare att alla unga
40713:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            handikappade i äldern 16-18 år skall ges möjlig-
40714: anföra följande:                                         het tili yrkesinriktad utbildning. Av denna anled-
40715:                                                          ning skall sådana unga som annars skulle börja
40716:    Regeringen har den 18 juni 1998 tili riksdagen        uppbära invaliditetspension när de har fyllt 16 år
40717: avlätit en proposition med förslag tilllagstiftning      i stället få rehabiliteringspenning pä grundval av
40718: om främjande av handikappades sysselsättning             en personlig studie- och rehabiliteringsplan. Re-
40719: och utbildning (RP 87/1998 rd).                          habiliteringspenningens belopp föreslås bli 2 100
40720:    Regeringens proposition innehåller ett förslag        mark i månaden. Dessutom föreslås att tili handi-
40721: om att den i spörsmålet nämnda pensionen skall           kappade rehabiliteringsklienter skall kunna be-
40722: kunna lämnas vilande. För att det för människor          talas rehabiliteringspenning för tiden för läroav-
40723: med handikapp skalllöna sig bättre att arbeta än         talsutbildning. De föreslagna lagarna avses träda
40724: att lyfta pension, bör, enligt förslaget, arbete         i kraft den 1 augusti 1999.
40725: också stödas med ett handikappbidrag som är                  Social- och hälsovårdsministeriet utreder allt-
40726: lika stort som specialhandikappbidraget (1 796           jämt möjligheterna att förverkliga andra åtgärds-
40727: mark i månaden 1998) och som utgör skattefri             förslag som Handikapparbetsgruppen '96 har
40728: inkomst. Handikappbidraget är motiverat även             lagt fram.
40729: 
40730:      Helsingfors den 3 juli 1998
40731: 
40732:                                                        Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
40733:                                                756/1998 vp
40734: 
40735: Kirjallinen kysymys 756
40736: 
40737: 
40738: 
40739: 
40740:                                     Maija Perho /kok ym.: Sosiaalihuollon ammatinharjoittamislain-
40741:                                         säädännöstä
40742: 
40743: 
40744:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
40745: 
40746:    Sosiaalihuollon ja -palvelujen toteuttamisen           Sosiaali- ja terveysministeriössä on asiaa val-
40747: ammatilliset vaatimukset ovat yhteiskunnassa           mistelemaan nimitetty työryhmä,joka ei ole vielä
40748: tapahtuneiden eri muutosten takia kasvaneet ja         aloittanut työtään. Valmistelu on pitkittynyt ai-
40749: muuttuneet. Mm. sosiaalialan ammattipätevyyt-          van kohtuuttomasti.
40750: tä vaativien virkojen täytössä esiintyy nykyisel-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40751: lään huolestuttavia piirteitä.                         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
40752:    Käsitellessään hallituksen esitystä terveyden-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
40753: huollon ammattihenkilöitä koskevaksi lainsää-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40754: dännöksi valtiopäivillä 1994 sosiaali- ja terveys-
40755: valiokunnassa pidettiin tärkeänä, että vastaavas-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
40756: ti myös sosiaalialan ammatinharjoittamislain-                 ryhtyä, että sosiaalihuollon ammatinhar-
40757: säädäntö valmistellaan pikaisesti ja että sosiaali-           joittamista koskeva lakiesitys annetaan
40758: ja terveysalan lainsäädäntö yhtenäistetään. Tar-              mahdollisimman pikaisesti eduskunnal-
40759:  ve ko. lainsäädännön aikaansaamiseen liittyy                 le?
40760:  myös oleellisesti valmisteilla olevaan lakiin sosi-
40761:  aalihuollon asiakkaan asemasta.
40762: 
40763:      Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1998
40764: 
40765:                       Maija Perho /kok                     Paula Kokkonen /kok
40766:                       Margareta Pietikäinen /r             Marjatta Vehkaoja /sd
40767:                                        Marjaana Koskinen /sd
40768: 
40769: 
40770: 
40771: 
40772:  280043
40773: 2                                            KK 756/1998 vp
40774: 
40775: 
40776: 
40777: 
40778:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
40779: 
40780:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          jäin Liiton ja Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja
40781: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           kehittämiskeskus Stakesin kanssa tehnyt niin sa-
40782: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         nottuna ajantasaisseurantana kokonaisselvityk-
40783: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Maija Per-         sen sosiaalityöntekijöistä. Tämä selvitys valmis-
40784: hon ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            tuu elo-syyskuussa 1998. Selvitys tuottaa tarpeel-
40785: n:o 756:                                                lista tietoa mm. sosiaalityöntekijöiden määrästä,
40786:                                                         tehtävistä, koulutuksesta tai työsuhteen laadus-
40787:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         ta, jota tietoa ei sosiaalihuollon tilastoista muu-
40788:        ryhtyä, että sosiaalihuollon ammatinhar-         toin riittävästi saa. Samalla selvitys on pohjatyö-
40789:        joittamista koskeva lakiesitys annetaan          tä sosiaalihuollon ammatillista henkilöstöä kos-
40790:        mahdollisimman pikaisesti eduskunnal-             kevaa lainsäädäntöä valmistelemaan asetettavan
40791:        le?                                               työryhmän työlle.
40792:                                                             Sosiaali- ja terveysministeriö tulee jatkamaan
40793:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            sosiaalialan ammatinharjoittamislainsäädännön
40794: vasti seuraavaa:                                         valmistelua. Valmistelua varten tullaan asetta-
40795:                                                          maan työryhmä heti kesälomienjälkeen elokuus-
40796:    Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 6.6.1996        sa 1998. Työryhmän tehtävänä tulee olemaan
40797: tekemällään päätöksellä (79/04/96) työryhmän             niiden sosiaalihuollon tehtävien määrittely, jois-
40798: selvittämään sosiaalihuollon ammatinharjoitta-           sa tarvitaan erityistä sääntelyä mm. työntekijöi-
40799: mislainsäädännön tarvetta. Työryhmän tuli ot-            den koulutuksesta, valvonnasta ja oikeuksista
40800: taa huomioon yhdentyvän sosiaali- ja terveyden-          sekä tehdä esitys sääntelyä vaativien tehtävien
40801: huollon tarpeet, valmisteilla ja olemassa oleva          edellyttämästä lainsäädännöstä. Työryhmän
40802: sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö,              työssä tarvitaan muun asiantuntijuuden ohella
40803: uudet sosiaalialan koulutussuunnitelmat sekä             työn tässä vaiheessa myös välttämättä juridista
40804: ammattitaidon vaikutuksia asiakkaan asemaan              asiantuntemusta.
40805: ja oikeusturvaan.                                            Ministeriön sosiaali- ja terveyspalveluosastol-
40806:     Sosiaalihuollon ammatinharjoittamislainsää-          la on ollut käynnissä vakanssirakenteen muutta-
40807: dännön tarvetta selvittänyt työryhmä jätti mie-          minen liittyen erityisesti sosiaalihuollon lainsää-
40808: tintönsä ( 1997: 17) sosiaali- ja terveysministeriöl-    dännön uudistustarpeisiin ja oikeustieteellisen
40809: le maaliskuun 31. päivänä 1997. Painettuna jul-          koulutuksen saaneiden sosiaalihuollon esitteli-
40810: kaisuna mietintö valmistui saman vuoden elo-             jöiden määrään. Vakanssirakenteen muutos on
40811: kuussa. Sosiaalihuollon ammatinharjoittamis-             nyt toteutettu. Vakanssirakenteen muuttaminen
40812: lainsäädännön tarvetta selvittänyt työryhmä               on ajankohtaistunut ja nähty tarpeelliseksi viime
40813: katsoi, ettei nykyinen lainsäädäntö ole tyydyttä-        vuosien varsin suurten lakihankkeiden myötä.
40814: vä, sillä se ei riittävässä määrin turvaa osaavia ja     Toisaalta myös sosiaali- ja terveydenhuollon toi-
40815: ammattitaitoisia työntekijöitä sosiaalihuoltoon           mintaympäristön muutos, esimerkiksi ikäraken-
40816: ja muihin sosiaalialan tehtäviin, että sosiaalialan      teen vanheneminen tai avohuollon palvelujen
40817: ammattien harjoittamisen on oltava nykyistä sel-         ensisijaistaminen ja asiakaslähtöisyyden koros-
40818: keämmin säänneltyä ja että sosiaalialan ammat-            tuminen, edellyttää lainsäädännön uudistustyö-
40819: tien harjoittamista edistävän lainsäädännön val-          hön panostamista ja uudistustyön jatkamista.
40820: mistelu tulee käynnistää mahdollisimman pian.             Vakanssirakenteen muutos on osaltaan hidasta-
40821: Työryhmä esitti esimerkkejä lainsäädännön to-             nut kysymyksessä esitetyn työryhmän käynnisty-
40822:  teuttamisvaihtoehdoiksi.                                 mistä. Vakanssirakennemuutos on kuitenkin nyt
40823:     Sosiaali- ja terveysministeriö on keväällä 1998       toteutunut ja työryhmä voidaan asettaa.
40824:  yhdessä Suomen Kuntaliiton, Sosiaalityönteki-
40825: 
40826:       Helsingissä 9 päivänä heinäkul)ta 1998
40827: 
40828:                                                                        Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
40829:                                               KK 756/1998 vp                                               3
40830: 
40831: 
40832: 
40833:                                           Tili Riksdagens Talman
40834: 
40835:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              hälsovården Stakes som en s.k. ajouruppföljning
40836: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande              gjort en övergripande utredning om socialarbe-
40837: med1em av statsrådet översänt följande av riks-          tarna. Denna utredning blir fårdig i augusti-
40838: dagsman Maija Perho m.fl. undertecknade                  september 1998. Utredningen ger viktig informa-
40839: spörsmål nr 756:                                         tion om bl.a. socialarbetarnas antal, uppgifter,
40840:                                                          utbildning och arbetsförhållandets art, sådan in-
40841:             Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-         formation som statistiken för socialvården an-
40842:         ta för att det lagförslag som gäller yrkes-      nars inte ger i tillräcklig utsträckning. Samtidigt
40843:         utövning inom socialvården skall avlåtas         är utredningen ett grundläggande arbete för den
40844:         tili riksdagen så snabbt som möjligt?            arbetsgrupp som skall tillsättas för att bereda den
40845:                                                          lagstiftning som gälier yrkesutbildade personer
40846:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            inom socialvården.
40847: anföra följande:                                            Social- och hälsovårdsministeriet kommer att
40848:                                                          fortsätta beredningen av den lagstiftning som
40849:     Social- och hälsovårdsministeriet tillsatte ge-      gälier yrkesutövningen inom det sociala områ-
40850: nom sitt bes1ut av den 6 juni 1996 (79/04/96) en         det. För beredningen skali en arbetsgrupp tillsät-
40851: arbetsgrupp med uppgift att utreda behovet av            tas genast efter semestrarna i augusti 1998. Ar-
40852: lagstiftning gällande yrkesutövning inom socia1-         betsgruppen skall ha tili uppgift att fastställa de
40853: vården. Arbetsgruppen skulle beakta behoven              uppgifter inom socialvården där särskild regle-
40854: inom en alltmer samordnad social- och hälso-             ring behövs, bl.a. om arbetstagarnas utbildning,
40855: vård, existerande och under beredning varande            övervakning och rättigheter samt att utarbeta ett
40856: lagstiftning för social- och hälsovården, nya ut-        förslag tili sådan lagstiftning som krävs för dessa
40857: bildningsplaner för det socia1a området samt yr-         uppgifter. 1 arbetsgruppens arbete behövs också
40858: keskunskapens verkningar på k1ientens stälining          ovillkorligen utöverannan expertis i detta skedet
40859: och rättsskydd.                                          även juridisk sakkännedom.
40860:     Arbetsgruppen som utredde behovet av lag-               På ministeriets avdelning för social- och hälso-
40861: stiftning gäliande yrkesutövning inom socia1vår-         vårdstjänster har en ändring a v tjänstestrukturen
40862: den överlämnade sitt betänkande ( 1997: 17) tili         pågått, särskilt i anknytning tili behoven att revi-
40863: social- och hälsovårdsministeriet den 31 mars            dera socialvårdslagstiftningen och tili antalet så-
40864:  1997. Betänkandet blev som tryckt publikatien           dana föredraganden inom ..socialvården som er-
40865:  fårdigt i augusti samma år. Arbetsgruppen ansåg         hållit juridisk utbildning. Ansiringen av tjänste-
40866:  att den nuvarande lagstiftningen inte är tillfreds-     strukturen är nu genomförd. Andringen av tjäns-
40867:  stäliande, eftersom den inte i tillräcklig utsträck-    testrukturen blev aktueli och ansågs vara nöd-
40868:  ning säkerställer att det finns kunniga och yrkes-      vändig i och med de rätt omfattande lagprojekten
40869:  skickliga arbetstagare inom socialvården och för        under de senaste åren. Å andra sidan förutsätter
40870:  andra uppgifter inom det sociala området, att           också förändringar i social- och hälsovårdens
40871:  utövandet avolika yrken inom det sociala områ-          verksamhetsmiljö, t.ex. det att åldersstrukturen
40872:  det skali vara tydligare reglerat än vad nu är fallet   går mot det äldre eller att servicen inom öppen-
40873:  och att beredningen av lagstiftning som främjar         vården prioriteras och att det framhävs att verk-
40874:  utövandet av yrken inom det sociala området bör         samheten utgår från klienten, att man satsar på
40875:  inledas så snart som möjligt. Arbetsgruppen lade        revisio~ av lagstiftningen och fortsätter revider-
40876:  fram exempel på olika alternativ tili hur lagstift-     ingen. Andringen av tjänstestrukturen har för sin
40877:  ningen skali genomföras.                                del medfört att den i spörsmålet nämnda arbets-
40878:      Social- och hälsovårdsministeriet har på våren      gruppens arbete har kommit i gång långsamma-
40879:   1998 tillsammans med Finlands Kommunför-               re. Nu är emellertid ändringen av tjänstestruktu-
40880:   bund, Socialarbetarnas Förbund och Forsk-              ren genomförd och en arbetsgrupp kan tillsättas.
40881:   nings- och utvecklingscentralen för social- och
40882: 
40883:       Helsingfors den 9 juli 1998
40884: 
40885:                                                                         Minister Terttu Huttu-Juntunen
40886:                                               KK 757/1998 vp
40887: 
40888: Kirjallinen kysymys 757
40889: 
40890: 
40891: 
40892: 
40893:                                     Satu Hassi /vihr ym.: Kivihiilivoimalaitosten rakentamisesta
40894: 
40895: 
40896: 
40897:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
40898: 
40899:     Joulukuussa 1997 Kiotossa pidetyissä ilmas-         6 milj. tonnia, eli aiheuttaisi yhtä suuret päästöt
40900: toneuvotteluissa Euroopan unioni sitoutui vä-           kuin koko henkilöautoliikenne vuonna 1996.
40901: hentämään ilmastonmuutosta aiheuttavien kaa-            Yhdenkin uuden kivihiiltä polttavan voimalai-
40902: sujen päästöjään vuoteen 2010 mennessä kah-             toksen rakentaminen ja käynnistäminen tekisi
40903: deksalla prosentilla verrattuna vuoden 1990             mahdottomaksi täyttää sen päästövähennysta-
40904: päästöihin. EU:n jäsenmaat sopivat 17.6.1998            voitteen,johon Suomi on nyt sitoutunut. Tuntui-
40905: Luxemburgissa niin sanotusta taakanjaosta eli           sikin johdonmukaiselta evätä uusilta hiilivoima-
40906: siitä, miten EU :n yhteinen päästövähennystavoi-        laitoksilta ympäristöluvat.
40907: te jaetaan jäsenvaltioiden kesken. Suomen ta-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40908: voitteeksi sovittiin 0 % eli paluu vuoden 1990          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
40909: päästötasolle. Päästölaskelmissa otetaan huo-           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
40910: mioon kuusi kaasua, joista tärkein on hiilidioksi-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40911: di.
40912:     Vaikka Suomen tavoite on prosentuaalisesti                    Katsooko Hallitus mahdolliseksi ym-
40913: vaatimaton verrattuna monien muiden ED-mai-                    päristölupien myöntämisen uusille kivi-
40914: den tavoitteisiin, se edellyttää silti määrätietoista          hiiltä polttaville voimalaitoksille nyt, kun
40915: politiikkaa ilmastonmuutosta aiheuttavien kaa-                 Suomi on sitoutunut vähentämään ilmas-
40916: sujen eli niin sanottujen kasvihuonekaasujen                   tonmuutosta aiheuttavien kaasujen pääs-
40917: päästöjen vähentämiseksi.                                      tönsä vuoden 1990 tasolle vuoteen 2010
40918:     Suomessa on kuitenkin vireillä useita hankkei-             mennessä, ja jos ei katso,
40919: ta uusien kivihiilivoimaloiden rakentamiseksi.                    mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
40920:  1 000 MW:n tehoinen kivihiiltä polttava lauhde-               uusien kivihiilivoimalaitosten rakentami-
40921: voimala,joka kävisi täydellä teholla 8 000 h vuo-              sen estämiseksi?
40922: dessa, tuottaisi ilmakehään hiilidioksidia noin
40923:      Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1998
40924: 
40925:           Satu Hassi /vihr                 Ulla Anttila /vihr          Osmo Soininvaara /vihr
40926:           Irina Krohn /vihr                Tuija Brax /vihr            Janina Andersson /vihr
40927:                                            Rauha-Maria Mertjärvi /vihr
40928: 
40929: 
40930: 
40931: 
40932: 280043
40933: 2                                           KK 757/1998 vp
40934: 
40935: 
40936: 
40937: 
40938:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
40939: 
40940:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        myöskään voi antaa lain mukaan lupaharkinnas-
40941: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         saan riippumattomalle viranomaiselle määräystä
40942: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       luvan epäämisestä.
40943: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Satu Has-           Nykyisen lainsäädännön mukaan ympäristö-
40944: sin ym. kirjallisen kysymyksen n:o 757:               vaikutusten arviointimenettelystä annetun lain
40945:                                                       (46811994) mukaisessa arviointimenettelyssä voi-
40946:           Katsooko Hallitus mahdolliseksi ym-         daan ottaa huomioon myös voimaloiden vaiku-
40947:        päristölupien myöntämisen uusille kivi-        tus ilmastonmuutokseen. Arviointimenettelyyn
40948:        hiiltä polttaville voimalaitoksille nyt, kun   kuuluu lisäksi erilaisten vaihtoehtojen arviointi.
40949:        Suomi on sitoutunut vähentämään ilmas-         Arviointiselostus ei kuitenkaan sido ympäristö-
40950:        tonmuutosta aiheuttavien kaasujen pääs-        lupaviranomaisen päätöksentekoa, mutta luvas-
40951:        tönsä vuoden 1990 tasolle vuoteen 2010         sa tulee selostaa, miten selostus on otettu huo-
40952:        mennessä, ja jos ei katso,                     mioon päätöksessä.
40953:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä            Ympäristöluvan epääminen ei siis nykyisellä
40954:        uusien kivihiilivoimalaitosten rakentami-      lainsäädännöllä voi oikeudellisesti perustua il-
40955:        sen estämiseksi?                               mastonmuutoksen ehkäisyyn.
40956:                                                          Kivihiilen käyttö energiatuotannossa on on-
40957:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          gelmallista, mutta se ei tee yksin mahdottomaksi
40958: vasti seuraavaa:                                      Suomen kasvihuonekaasujen päästätavoitteiden
40959:                                                       saavuttamista. Voimaloissa voidaan käyttää
40960:    Kysymyksessä tarkoitetut polttoainetehol-          myös erilaisia polttoaineyhdistelmiä, kuten puu-
40961: taan suuret kivihiilivoimalaitokset edellyttävät      ta hiilen ohella, ja niitä voidaan muuntaa myö-
40962: ympäristölupamenettelylain (73511991) mukais-         hemminkin uutta kivihiilen pohtotekniikkaa
40963: ta ympäristölupaa, joka sisältää ilmansuojelu-        kä yttäviksi.
40964: lain (67/1982), terveydensuojelulain (763/1994),         Ympäristö- ja oikeusministeriön yhteisessä
40965: jätelain (1 072/1993) ja eräistä naapuruussuhteis-    työryhmässä valmistellaan ympäristönsuojelu-
40966: ta annetun lain (2611920) mukaisen luvan.             lainsäädännön kokonaisuudistusta. Tarkoituk-
40967: Ympäristölupa-asian ratkaisee laitoksen sijainti-     sena on, että hallituksen esitys tästä annetaan
40968: alueen alueellinen ympäristökeskus. Luvan             eduskunnalle vielä tällä vaalikaudella. Ehdotuk-
40969: myöntämisen edellytykset ja lupaharkintaa oh-         seen sisältyvän ympäristönsuojelulain sovelta-
40970: jaavat säännökset ovat ilmansuojelu-, terveyden-      misalaan kuuluu myös ilmastonmuutoksen eh-
40971: suojelu-, jäte- ja naapuruussuhdelaissa. Lupa-        käiseminen. Kasvihuonekaasujen päästöjen oh-
40972: harkinta on oikeusharkintaista, ja se voi perus-      jaus perustuisi lähinnä yleisiin säädöksiin, joiden
40973: tua vain lupamenettelyssä sovellettaviin lakeihin.    noudattamista valvottaisiin lupamenettelyssä.
40974:    Ilmastonmuutoksen ehkäisyn Suomea koske-           Ehdotuksen mukaan toimintojen energiatehok-
40975: vien velvoitteiden erityistä lainsäädännöllistä       kuus liittyisi laitoskohtaiseen lupaharkintaan.
40976: täytäntöönpanoa ei ole vielä aloitettu. Näin ollen    Lisäksi ehdotukseen sisältyvät säännökset niin
40977: myöskään ympäristölupaharkintaa ohjaavat              sanotusta yhteistoteutuksesta (joint implementa-
40978: säännökset eivät mahdollista tällä hetkellä sitä,     tion),jolla pyrittäisiin toteuttamaan ympäristön-
40979: että alueellinen ympäristökeskus voisi yksin-         suojelutoimia siellä, missä se on ympäristönsuo-
40980: omaan ilmastonmuutoksen ehkäisemiseen pe-             jelullisesti ja taloudellisesti tehokkain ta.
40981: rustuen hylätä kivihiilivoimalan ympäristölupa-          Ilmastopolitiikan kansallista valmistelua var-
40982: hakemuksen. Lupamenettelyssä ei voida myös-           ten on tämän vuoden alussa asetettu ympäristö-
40983: kään määrätä polttoainevalinnasta esimerkiksi         ministerin johdolla työskentelevä ministeriryh-
40984: kieltämällä kivihiilen käyttö. Ympäristöluvassa       mä. Toistaiseksi ministeriryhmä on keskustellut
40985: sovellettavien lakien soveltamisala on lisäksi sup-   EU:n yhteisestä päästövähennusvelvoitteesta.
40986: pea, minkä vuoksi ilmastonmuutoksen sääntely          Jatkossa ministerityöryhmä keskittyy kansalli-
40987: niillä edellyttäisi lakien muuttamista. Hallitus ei   sen ilmastostrategian luomiseen. Ilmastostrate-
40988:                                            KK 757/1998 vp                                           3
40989: 
40990: giassa tarkastellaan useiden politiikkalohkojen          Kasvihuonepäästöjen vähentäminen tulee
40991: merkitystä Suomen kasvihuonekaasujen päästö-         olemaan lähivuosikymmenien haastavin kan-
40992: jen vähentämisessä ja arvioidaan tarvittavia toi-    sainvälinen tehtävä, jossa on edistyttävä nopeas-
40993: mia. Eri vaihtoehtojen kustannuksista on myös        ti. Tällä hetkellä selvitetään eri kasvihuonekaa-
40994: käynnistynyt selvitys ympäristöministeriön, val-     sujen osalta päästöjen vähentämismahdollisuuk-
40995: tiovarainministeriön, kauppa- ja teollisuusminis-    sia. Ilmastostrategiassa määritellään mm., missä
40996: teriön ja liikenneministeriön yhteistyöllä. Selvi-   määrin tarvitaan lainsäädännön muutoksia ja
40997: tys tehdään Valtion taloudellisessa tutkimuskes-     miten käytetään taloudellisia tai sopimusperus-
40998: kuksessa (V A TT). Lisäksi ilmastokysymyksiä         teisia ohjauskeinoja. Tässä yhteydessä tarkastel-
40999: käsittelee ympäristöministeriön asettama laaja-      laan myös kivihiiltä polttavien voimaloiden lu-
41000: pohjainen toimikunta, jonka määräaika päättyy        paehtoja.
41001: vuoden 2000 lopussa.
41002: 
41003:      Helsingissä 9 päivänä heinäkuuta 1998
41004: 
41005:                                                               Ympäristöministeri Pekka Haavisto
41006: 4                                           KK 757/1998 vp
41007: 
41008: 
41009: 
41010: 
41011:                                         Tili Riksdagens Talman
41012: 
41013:   1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ring av klimatförändringen genom dem att de
41014: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande           revideras. Regeringen kan inte heller enligt lagen
41015: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       bestämma att en i fråga om tillståndsprövningen
41016: dagsman Satu Hassi m.fl. undertecknade spörs-         oavhängig myndighet skall avslå en tillståndsan-
41017: mål nr 757:                                           sökan.
41018:                                                          Enligt gällande lagstiftning kan man i bedöm-
41019:           Anser Regeringen det möjligt att nu         ningsförfarandet enligt lagen om förfarandet vid
41020:        bevilja miljötillstånd till nya kraftverk      miljökonsekvensbedömning (468/1994) också
41021:        som bränner stenkol, då Finland har för-       beakta viiken inverkan kraftverk har på klimat-
41022:        bundit sig att minska utsläppen av gaser       förändringen. 1 bedömningsförfarandet ingår vi-
41023:        som orsakar klimatförändring till 1990         dare en utvärdering avolika alternativ. Bedöm-
41024:        års nivå före år 20 l 0, och om den inte       ningsbeskrivningen är dock inte bindande vid
41025:        anser det,                                     beslutsfattandet i miljötillståndsmyndigheten,
41026:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       men i tillståndet bör ingå en redogörelse för hur
41027:        för att förhindra att nya stenkolskraft-       beskrivningen beaktats i beslutet.
41028:        verk byggs?                                        Med vår nuvarande lagstiftning är det alltså
41029:                                                       inte juridiskt möjligt att avslå en ansökan om
41030:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         miljötillstånd i syfte att förebygga klimatföränd-
41031: anföra följande:                                      ring.
41032:                                                           Användningen av stenkoi i energiproduktio-
41033:     De i spörsmålet avsedda stora stenkolskraft-      nen är problematisk, men enbart detta omöjlig-
41034: verken med stor bränsleeffekt kräver ett miljötill-   gör inte att Finland uppnår sitt mål för minsk-
41035: stånd enligt lagen om förfarandet vid miljö konse-    ning av utsläppen av drivhusgaser. Det går också
41036: kvensbedömning (735/1991), vilket inbegriper          att i kraftverken använda olika bränslekombina-
41037: tillstånd enligt luftvårdslagen (6711982), hälso-     tioner såsom träjämsides med kol, och kombina-
41038: skyddslagen (763/1994), avfallslagen (1 07211993)     tionerna kan senare ändras så att man nyttjar ny
41039: och lagen angående vissa grannelagsförhållan-         förbränningsteknik för stenkol.
41040: den (2611920). Miljötillståndärenden avgörs av            En för miljö- och justitieministerierna gemen-
41041: den regionala miljöcentral inom vars område an-       sam arbetsgrupp bereder som bäst en övergri-
41042: läggningen finns. Förutsättningarna för beviljan-     pande revidering av miljöskyddslagstiftningen.
41043: det och de bestämmelser som styr prövningen           Avsikten är att regeringen skall avlåta en propo-
41044: ingår i lagarna om luftvård, hälsoskydd, avfall       sition om detta till riksdagen redan under inneva-
41045: och grannelagsförhållanden. Tillståndspröv-           rande valperiod. Tillämpningsområdet för den
41046: ningen är juridisk och kan enbart bygga på de         miljöskyddslag som ingår i förslaget omfattar
41047: lagar som tillämpas på tillståndsförfarandet.         också forebyggande av klimatförändringen.
41048:     Någon särskildjuridisk verkställighet av Fin-     Styrningen av utsläppen av drivhusgaser skall
41049: lands förpliktelser att förebygga klimatföränd-       huvudsakligen bygga på allmänna bestämmelser,
41050: ring har ännu inte inletts. Sålunda gör de bestäm-    vars efterlevnad övervakas genom ett tillstånds-
41051: melser som styr prövningen av miljötillstånds-        förfarande. Enligt förslaget skall funktionernas
41052: ärendet det inte i detta nu möjligt för en regional   energieffektivitet vara en faktor i tillståndspröv-
41053: miljöcentral att enbart för att förebygga klimat-     ningen för varje anläggning. Förslaget innehåller
41054: förändring avslå en ansökan om miljötillstånd         dessutom bestämmelser om så kallad gemensam
41055: för ett stenkolskraftverk. Tillståndsförfarandet      implementering (joint implementation), som syf-
41056: kan inte heller innefatta bestämmelser om valet       tar till att miljöskyddsåtgärder skall sättas in där
41057: av bränsle t.ex. så att man förbjuder användning-     som detta är mest effektivt i miljömässigt och
41058: en av stenkol. Dessutom är tillämpningsområdet        ekonomiskt hänseende.
41059: för de lagar som tillämpas vid miljötillståndsför-       1 början av detta år tillsattes en ministerarbets-
41060: farandet snävt, och därför förutsätter en regle-      grupp som under ledning av miljöministern skö-
41061:                                             KK 757/1998 vp                                            5
41062: 
41063: ter den nationella beredningen av vår klimatpoli-     VATT. Dessutom behandlas klimatfrågorna i en
41064: tik. Ministergruppen har hittills diskuterat de för   av miljöministeriet tillsatt bred arbetsgrupp vars
41065: EU gemensamma förpliktelserna tili utsläpps-          mandat går ut i slutet av år 2000.
41066: minskning. I fortsättningen kommer ministerar-           Under de närmaste decennierna kommer
41067: betsgruppen att koncentrera sig på att lägga upp      minskningen i utsläppen av drivhusgaser vara en
41068: en nationell klimatstrategi. I denna diskuteras       stor internationell utmaning som kräver snabba
41069: betydelsen av många olika politiska sektorer vid      tag. I detta nu undersöks möjligheterna att min-
41070: minskningen av Finlands utsläpp av drivhusga-         ska utsläppen av de olika drivhusgaserna. I kli-
41071: ser, och de behövliga åtgärderna evalueras. Vida-     matstrategin definieras bl.a. i viiken omfattning
41072: re har en undersökning av kostnaderna for olika       lagstiftningen behöver ändras och hur ekonomis-
41073: alternativ inletts i samarbete mellan miljöminis-     ka eller avtalsbaserade styrmedel skall nyttjas. I
41074: teriet, finansministeriet, handels- och industrimi-   detta sammanhang diskuteras också tillstånds-
41075: nisteriet och trafikministeriet. Undersökningen       villkoren för kraftverk som använder stenkoi
41076: görs av Statens ekonomiska forskningscentral          som bränsle.
41077: 
41078:      Helsingforsden 9 juli 1998
41079: 
41080:                                                                       Miljöminister Pekka Haavisto
41081:                                          KK 758/1998 vp
41082: 
41083: Kirjallinen kysymys 758
41084: 
41085: 
41086: 
41087: 
41088:                                  Erkki Pulliainen /vihr: Moottorikeikkojen päästöjen rajoittamisesta
41089: 
41090: 
41091: 
41092:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
41093: 
41094:    Moottorikelkat ovat yleistyneet voimakkaasti    taavia rajoituksia ei ole kuitenkaan säännelty
41095: viime vuosien aikana erityisesti Pohjois-Suomes-   päästähaittojen osalta. Ratkaisu olisi yksinker-
41096: sa. Moottorikeikkojen yleistyessä on kiinnitetty   tainen: moottorikelkkoihin tulisi vaatia nelitah-
41097: myös huomiota niiden aiheuttamiin ympäristö-       timoottoreita. Ruotsissa lainmuutokset mootto-
41098: ongelmiin. Keikoista aiheutuu sekä melu- että      rikeikkojen päästärajoituksista ovat valmisteilla.
41099: päästöhaittoja. Keikkoja ei käytetä enää pelkäs-   Suomen hallituksen tulisi valmistella kyseiset
41100: tään toimeentulonhankinnassa vaan yhä useam-       muutokset mahdollisimman pikaisesti, jotta
41101: min vapaa-aikana urheilu- ja pelivälineinä. Voi-   pohjoinen luontomme ja sen asukkaat säästyisi-
41102: makkaasti yleistyneitä moottorikelkkasafareita     vät pahemmilta ilmasto- ja terveysongelmilta.
41103: mainostetaan elämyksellisinä kokemuksina,             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
41104: mutta niiden aiheuttamista terveyshaitoista ei     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
41105: puhu kukaan. Moottorikelkat ajavat jonossa,        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
41106: jolloin pakokaasut ohjautuvat suoraan perässä      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41107: istuvien kasvoille.
41108:     Vuonna 1994 hyväksytty asetuksen muutos                   Milloin Hallitus ryhtyy käytännön toi-
41109:  edellyttää moottorikelkkaan äänenvaimenninta              miin moottorikeikkojen päästöjen rajoit-
41110: ja asettaa ylärajan äänenvoimakkuudelle. Vas-              tamiseksi?
41111: 
41112:      Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1998
41113: 
41114:                                        Erkki Pulliainen /vihr
41115: 
41116: 
41117: 
41118: 
41119:  280043
41120: 2                                         KK 758/1998 vp
41121: 
41122: 
41123: 
41124: 
41125:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
41126: 
41127:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kokaasupäästövaatimuksia myös maastoajo-
41128: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        neuvoille, joita myös moottorikelkat ovat.
41129: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Euroopassa ja USA:ssa on moottorikelkoissa
41130: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-      käytössä samat moottorit. Toistaiseksi yleisesti
41131: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o     hyväksyttyjä mittausnormeja tai päästörajoituk-
41132: 758:                                                 sia ei ole käytössä. Mittausmenetelmien kehitys
41133:                                                      on kuitenkin varsin pitkällä ja alan teollisuus
41134:           Milloin Hallitus ryhtyy käytännön toi-     kehittää vähäpäästöisempiä moottoreita. Samo-
41135:        miin moottorikeikkojen päästöjen rajoit-      ja moottoreita hyödyntävät myös vesijetit. En-
41136:        tamiseksi?                                    simmäisiä massavalmisteisia nelitahtimootto-
41137:                                                      reilla varustettuja moottorikeikkoja odotetaan
41138:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         markkinoille aikaisintaan vuonna 2000. Päästö-
41139: vasti seuraavaa:                                     ominaisuuksien osalta parannetuilla kaksitahti-
41140:                                                      moottoreilla päästään kuitenkin lähes samoihin
41141:     Suomessa moottorikeikkoja on rekisteröitynä      päästöjen vähennystavoitteisiin. Todennäköistä
41142: n. 81 000 kpl. Näistä noin puolet on ns. pohjoisen   kuitenkin on, että teknisten ominaisuuksiensa,
41143: alueen moottorikelkkoja, joita on käytetty lähin-    helpon käynnistyvyyden, keveyden ja hinnan ta-
41144: nä elinkeinon harjoittamiseen. Koska ajoneuvo-       kia kaksitahtimoottorit tulevat säilymään moot-
41145: ja käytetään vaihtelevalla käyttöasteella sekä       torikeikkojen voimanlähteenä.
41146: vain talviaikaan, edustaa näistä ajoneuvoista ai-        Suomi on ainoa moottorikeikkojen valmistaja
41147: heutuva kokonaispäästömäärä hyvin pientä              Euroopassa. Maailmanlaajuisesti moottorikeik-
41148: osuutta koko liikenteen aiheuttamista päästöis-      koja valmistetaan vuosittain noin 200 000. Suo-
41149: tä. Liikenteen ympäristöhaittojen vähentämisek-      men keikkateollisuudelle on välttämätöntä, että
41150: si tähän mennessä tehtyjen toimenpiteiden osalta     moottorikeikkojen pakokaasuvaatimusten osal-
41151: ei moottorikeikkojen pakokaasuvaatimuksia ole         ta seurataan kansainvälisiä, erityisesti eurooppa-
41152: maailmalla eikä myöskään Suomessa katsottu            laisia vaatimuksia. Uusi konedirektiivi on val-
41153: niin tarpeelliseksi kuin muiden ajoneuvojen esim.     misteilla ja saataneen käyttöön 2002-2004.
41154: autojen ja moottoripyörien pakokaasuvaati-            Koska kokonaispäästöjen osalta moottorikeik-
41155: mukset. Autoille ja työkoneille, joiden päästöt       kojen pakokaasupäästöillä ei ole ratkaisevaa
41156: muodostavat maaliikenteen päästöistä valta-           merkitystä tulee hallitus moottorikeikkojen
41157: osan, onkin saatu kansainväliset pakokaasuvaa-        päästövaatimusten osalta seuraamaan EU:n ke-
41158: timukset käyttöön. Seuraavassa vaiheessa on           hitystä alalla.
41159: valmisteilla niin EU:ssa kuin myös USA:ssa pa-
41160: 
41161:      Helsingissä 8 päivänä heinäkuuta 1998
41162: 
41163:                                                                         Liikenneministerin sijaisena
41164:                                                                               ministeri Anneli Taina
41165:                                            KK 758/1998 vp                                              3
41166: 
41167: 
41168: 
41169: 
41170:                                        Tili Riksdagens Talman
41171: 
41172:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        1 Europa och USA används samma motorer i
41173: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       snöskotrarna. Tills vidare finns det inga allmänt
41174: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     godkända mätningsnormer eller begränsningar
41175: man Erkki Pulliainen undertecknade spörsmål nr       av utsläpp. Mätmetoderna har dock utvecklats
41176: 758:                                                 tämligen mycket och industrin inom brans.<;:hen
41177:                                                      utvecklar motorer med mindre utsläpp. A ven
41178:           När vidtar Regeringen åtgärder i prak-     vattenskotrar utnyttjar samma motorer. De för-
41179:        tiken för att begränsa utsläppen från snö-    sta masstillverkade snöskotrarna med fyrtakts-
41180:        skotrar?                                      motor väntas komma ut på marknaden tidigast
41181:                                                      år 2000. För utsläppsegenskapernas del uppnår
41182:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        man dock nästan samma mål för minskning av
41183: anföra följande:                                     utsläpp med förbättrade tvåtaktsmotorer. Det är
41184:                                                      ändå sannolikt att tvåtaktsmotorerna även i fort-
41185:    1 Finland finns det ca 81 000 registrerade snö-   sättningen kommer att vara kraftkällan för snö-
41186: skotrar. Ungefår hälften av dessa snöskotrar är      skotrarna för att det är enkelt att starta dem och
41187: av den typ som används i norr, främst för nä-        för att de är lätta samt för att deras tekniska
41188: ringsidkande. Eftersom användningsgraden för         egenskaper och pris är fördelaktiga.
41189: fordonen varierar och de används enbart på vin-         Finland är det enda landet i Europa som till-
41190: tern, står helhetsutsläppsmängden från dessa for-    verkar snöskotrar. 1 hela världen tillverkas årli-
41191: don för en mycket liten andel av hela trafikens      gen ungefår 200 000 snöskotrar. För Finlands
41192: utsläpp. 1 samband med åtgärder som vidtagits        skoterindustri är det nödvändigt att man för snö-
41193: för att minska trafikens miljöolägenheter har det    skotrar följer internationella, särskilt europeiska
41194: varken i andra Iänder eller i Finland ansetts vara   krav på avgasutsläpp. Beredningen av ett nytt
41195: lika nödvändigt med krav på avgasutsläpp för         maskindirektiv pågår och den torde träda i kraft
41196: snöskotrar som för andra fordon, såsom för bilar     2002-2004. Eftersom snöskotrarnas avgasut-
41197: och motorcyklar. För bilar och arbetsmaskiner,       släpp inte är betydelsefulla med tanke på helhets-
41198: vilkas utsläpp utgör lejonparten av landtrafikens    utsläppen, kommer regeringen att angående krav
41199: utsläpp, har man tagit i bruk internationella krav   på utsläpp för snöskotrar följa upp utvecklingen
41200: på avgasutsläpp. 1 nästa skede bereds både i EU      inom EU på området.
41201: och i USA krav på avgasutsläpp även för terräng-
41202: fordon, tili vilka även snöskotrarna hör.
41203: 
41204:      Helsingforsden 8 juli 1998
41205: 
41206:                                                                 Ställföreträdare för trafikministern
41207:                                                                               minister Anneli Taina
41208:                                            KK 759/1998 vp
41209: 
41210: Kirjallinen kysymys 759
41211: 
41212: 
41213: 
41214: 
41215:                                    Klaus Heliberg /sd: Sähkömarkkinoiden vapautumisesta ja sähkö-
41216:                                        yhtiöiden sähkön hankintasopimuksista
41217: 
41218: 
41219:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
41220: 
41221:     Suomen sähkömarkkinoilla aloitettiin säänte-      noin, hinnoittelua kaihtamatta, siihen, että säh-
41222: lyn uudistaminen ja purkaminen kolme vuotta           köyhtiöt joutuivat tekemään jopa kymmenen
41223: sitten, kun sähkömarkkinalaki tuli voimaan            vuoden mittaisia sähkönhankintasopimuksia
41224: 1.6.1995. Tällä hetkellä sähköntuotanto on va-        aikaisempien tukkumyyjiensä kanssa. Suljettu-
41225: pautettu sääntelystä, ja kuluvan vuoden syksystä      jen verkkojen takia ei voinut edes vaihtaa tuk-
41226: alkaen myös loppukäyttäjillä on mahdollisuus          kumyyjää.
41227: niin sanottujen tyyppikäyrien käyttöönoton                Käytännössä sähkömarkkinat toimivat nyt
41228: myötä valita haluamansa sähkön myyjä. Sähkö-          niin, että sähköyhtiöt maksavat sopimusten mu-
41229: markkinat ovat vapautuneet seuraavasti:               kaisesti tuotannon sekä muut kiinteät maksut
41230:     - 1.11.1995 kuluttajat, joiden teho on yli 500    aikaisemmille tukkumyyjille, huolimatta siitä,
41231: kW                                                    ostavatko sähköä tukkumyyjältä vai eivät. Tuk-
41232:     - 1.1.1997 kaikki kuluttajat, edellytyksenä       kumyyjät (IVO, PVO) voivat näin ollen kilpailla
41233:  on sähkön tuntirekisteröintimittaus                  markkinoilla tuotantokustannuksilla, jotka
41234:     - 1.9.1998 tyyppikäyden käyttöönotto tase-        edustavat puolta siitä, mitä muut joutuvat mak-
41235:  laskennassa, jos kuluttajan pääsulakkeet ovat        samaan.
41236:  alle 63 Amperia                                          Sähkömarkkinoiden avaamisella kilpailulle
41237:     - 1.11.1998 tyyppikäyrien käyttöönotto ta-        edellytettiin myös alalle pääsyn esteettömyyttä.
41238:  selaskennassa 63 Amperian kuluttajien kohdalla.       Mutta ei kai edellytetty, että perinteiset sähköyh-
41239:      Sähkömarkkinoiden avaaminen kilpailulle ei       tiöt joutuvat kantamaan aikaisempaan energia-
41240:  kuitenkaan ole sujunut häiriöittä, vaan alalla        huoltojärjestelmään kuuluvaa taakkaa?
41241:  tuntuu olevan vielä monia esteitä markkinoiden           Sähkömarkkinalain valmistelussa on koros-
41242:  toimivuudelle.                                        tettu terveen ja vapaan kilpailun merkitystä. Se ei
41243:      Esimerkiksi sähköyhtiöillä, jotka eivät olleet    nykytilanteessa koske perinteisiä sähkönjakelu-
41244:  hankinnan suhteen omavaraisia, oli energia-           yhtiöitä, joiden on päätetty antaa kantaa sosiaa-
41245:  huoltojärjestelmän aikana sähkönostosopimuk-          linen vastuu siitä, että kaikille kuluttajille taataan
41246:  set tukkumyyjien (IVO, PVO) kanssa, ja ne um-         sähköä kohtuulliseen hintaan. Sähköyhtiöiden
41247:  peutuivat 31.10.1995. Valtakunnan rajanylitys-        vuonna 1995 tekemät sähkönhankintasopimuk-
41248:   verkko oli IVO:n hallussa ja suljettu muilta toi-    set tehtiin toimintaympäristössä, jossa ei ollut
41249:   mijoilta. Sähköpörssiä tai vapaata markkina-         valinnan varaa, eikä Suomesta löytynyt virallista
41250:   paikkaa ei Suomessa ollut, kun sopimuksia ke-        tahoa, joka olisi voinut sanoa, minkälaiseksi toi-
41251:   sällä 1995 piti uusia tai olla uusimatta. Sähkö-     mivat sähkömarkkinat muodostuvat ja missä ai-
41252:   yhtiöiden sähkön toimitusvelvollisuus lisättynä      kataulussa ne vapautuvat.
41253:   mielettömän      korkeilla    rangaistusmaksuilla        Mielestäni sähköyhtiöille on annettava oikeus
41254:   mahdollisessa tilaustehon ylitystilanteessa, ei      irtisanoa vuonna 1995 tehdyt sähkönhankinta-
41255:   antanut sähköyhtiöille valinnan varaa sopimus-       sopimukset muuttuneisiin olosuhteisiin ja koh-
41256:   ten jatkoneuvotteluissa. Ihmettelyn kohteena         tuuttamuuteen vedoten. Ne ovat syntyneet ener-
41257:   ollut suuri tilaustehon ylitysmaksu on saanut        giahuoltojärjestelmän aikana ja määräävässä
41258:   selityksensä ja osoittaa tukkumyyjien roolin         markkina-asemassa olevien yritysten painostuk-
41259:   sähkömarkkinalakia valmisteltaessa. Kuten            sen tuloksena.
41260:   huomaamme, sähkösopimukset tehtiin aikana,               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
41261:   jolloin sähkömarkkinalailla ei vielä ollut käy-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
41262:   tännön merkitystä. Tukkumyyjät käyttivät ti-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
41263:   lannetta hyväkseen ja vaikuttivat kaikin kei-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41264: 
41265:  280043
41266: 2                                     KK 759/1998 vp
41267: 
41268:         Mitä Hallitus aikoo tehdä, etteivät            sopimukset ole este terveelle ja vapaalle
41269:       Suomen energiahuoltojärjestelmän aika-           kilpailulle sähkömarkkinoilla?
41270:       na tehdyt pitkäaikaiset sähkönhankinta-
41271: 
41272:     Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 1998
41273: 
41274:                                      Klaus Heliberg /sd
41275:                                              KK 759/1998 vp                                               3
41276: 
41277: 
41278: 
41279: 
41280:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
41281: 
41282:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Sähkömarkkinalain valmistelun yhteydessä
41283: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            kauppa- ja teollisuusministeriö varmisti, että
41284: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          edellä kuvatut joustomahdollisuudet sisältyivät
41285: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus               ennen sähkömarkkinalain voimaantuloa tarjot-
41286: Hellbergin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          taviin tukkusähköhinnastoihin. Se, että tukku-
41287: n:o 759:                                                 myyjinä oli tarjolla näitäjoustomahdollisuuksia,
41288:                                                          oli yksi uudistuksen läpiviennin edellytyksistä.
41289:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, etteivät            Sitä ei tietenkään voitu varmistaa, käyttivätkö
41290:        Suomen energiahuoltojärjestelmän aika-            ostajat näitä mahdollisuuksia hyväkseen. Tällai-
41291:        na tehdyt pitkäaikaiset sähkönhankinta-           set ratkaisut yritykset tekevät osana normaalia
41292:        sopimukset ole este terveelle ja vapaalle         liiketoimintaa ja osaamistaan.
41293:        kilpailulle sähkömarkkinoilla?                        Eräät sähkönvähittäismyyjät ovatkin kerto-
41294:                                                          neet sitoutuneensa pitkäaikaisiin ja varsin kiin-
41295:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             teähintaisiin sähkösopimuksiin juuri ennen säh-
41296: vasti seuraavaa:                                         kömarkkinoiden avaamista syksyllä 1995. Osa
41297:                                                          näistä sopimuksista päättyy kuluvan vuoden ku-
41298:     Sähkönkäyttäjät ja sähkönvähittäismyyjät             luessa ja pääosa lopuista sopimuksista päättyy
41299: voivat tehdä sähkömarkkinoilla myyjäosapuo-              parin vuoden sisällä. Silti on olemassa pieni mää-
41300: len kanssa erilaisia sähkön ostosopimuksia. Os-          rä sopimuksia, jotka ovat voimassa vielä useita
41301: tajalla on mahdollista varmistaa sähkönsaata-            vuosia. Kauppa- ja teollisuusministeriö seuraa
41302: vuus kaikissa olosuhteissa etukäteen sovittuun           tilannetta ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin.
41303: hintaan tekemällä pitkäaikaisia sopimuksia etu-          Kilpailunrajoituslaki tarjoaa jo nyt Kilpailuvi-
41304: käteen sovittavista määristä. Näin menetettiin           rastolle mahdollisuudet ryhtyä toimenpiteisiin,
41305: pääsääntöisesti sähkömarkkinoita edeltävällä             jos sopimusten synnyttämisessä tukkumyyjät
41306: kaudella. Prosessiteollisuus ostaa yleensä sähköä        ovat käyttäneet hyväksi mahdollista määräävää
41307: tällä periaatteella. Ostaja voi myös hakeajoustoa        tai muuten vahvaa markkina-asemaa. Lisäksi
41308: ja vähentää kysynnän tai hintatason vaihteluun           sähkön vähittäismyyjillä on mahdollisuus hakea
41309: liittyviä riskejään tekemällä joko kokonaan tai          yksityisoikeudellista tietä kohtuullistamista koh-
41310: osittain lyhytaikaisempia sopimuksia, joihin voi         tuuttomiksi katsomiinsa sähkösopimuksiin.
41311: liittyä erilaisia määrällisesti ylöspäin tai alaspäin
41312: joustavia elementtejä (optioita).
41313: 
41314:      Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 1998
41315: 
41316:                                                         Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
41317: 4                                          KK 759/1998 vp
41318: 
41319: 
41320: 
41321: 
41322:                                        Tili Riksdagens Talman
41323: 
41324:   1det syfte som 37 § 1 mom. riksdagsordningen           1 samband med att elmarknadslagen bereddes
41325: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           försäkrade sig handels- och industriministeriet
41326: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       om att möjligheter till större flexibilitet av ovan
41327: dagsman Klaus Heliberg undertecknade spörs-           angiven typ ingick i de prislistor på partiel som
41328: mål nr 759:                                           utgavs innan elmarknadslagen trädde i kraft. En
41329:                                                       av förusättningarna för att reformen kunde ge-
41330:           Vad har Regeringen för avsikt att göra      nomföras var just att partiförsäljarna kunde er-
41331:        för att de långvariga el\everansavtal som      bjuda avtal med spelrum. Man kunde förstås inte
41332:        ingåtts under den tid då det gamla finska      försäkra sig om att konsumenterna verkligen tog
41333:        energiförsörjningssystemet tillämpades         vara på de tili buds stående möjligheterna. Dyli-
41334:        inte utgör något hinder för en sund och fri    ka beslut fattas av företag som en del av deras
41335:        konkurrens på elmarknaden?                     normala affårsverksamhet och kunnande.
41336:                                                          Några elminutförsäljare harju också uppgett
41337:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         att de har förbundit sig vid långvariga elavtal tili
41338: anföra följande:                                      rätt fasta priser alldeles före öppnandet av el-
41339:                                                       marknaden hösten 1995. En del a v dessa a vtal
41340:    På elmarknaden kan elanvändarna och elmi-          upphör under loppet av innevarande år och hu-
41341: nutförsäljarna ingå olika slags köpeavtal med         vudparten av de resterande avtalen upphör inom
41342: försäljarparten. Köparen har möjlighet att tryg-      de två närmaste åren. Trots detta finns det ett litet
41343: ga tillgången på ei under alla omständigheter tili    antal avtal som kommer att gälla ännu under
41344: ett på förhand avtalat pris genom att i förväg        flera år. Handels- och industriministeriet skall
41345: träffa långvariga avtal om de mängder ei som          följa med utvecklingen av läget och vid behov
41346: skall \evereras. Detta förfarande tillämpades i       vidta åtgärder. Lagen om konkurrensbegräns-
41347: allmänhet under den tid som föregick öppnandet        ningar ger redan nu Konkurrensverket möjlighet
41348: av elmarknaden. Processindustrin köper i all-         att vidta åtgärder om partiförsäljarna vid ingåen-
41349: mänhet sin elektricitet på detta sätt. Köparen kan    de av avtal har utnyttjat sin eventuellt domine-
41350: också söka mer flexibilitet i avta\en och minska      rande eller annars starka ställning på markna-
41351: de risker som är förenade med varierande efter-       den. Dessutom har elminutförsäljarna möjlighet
41352: frågan och priser genom att ingå helt eller delvis    att på privaträttslig väg ansöka om jämkning av
41353: kortvariga köpeavtal som kan innehålla olika          de elavtal som de anser oskäliga.
41354: typer av flexibla element i fråga om de mängder
41355: som skall köpas (optioner).
41356: 
41357:      Helsingfors den 3 juli 1998
41358: 
41359:                                                      Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
41360:                                               KK 760/1998 vp
41361: 
41362: Kirjallinen kysymys 760
41363: 
41364: 
41365: 
41366: 
41367:                                     Klaus Bremer /r: Liikenneministeriön valvonnassa harjoitetusta
41368:                                        työnteko-oikeuden tarveharkinnasta
41369: 
41370: 
41371:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
41372: 
41373:     Lentokapteeni JL jäi Finnairista eläkkeelle         kuitenkin välittömästi suorittamassa torni tentin.
41374: 31.12.1997 siirtyen -hyväkuntoisten liikenne-           Tarkastuslentolausunto ILL:IIa jo oli simulaat-
41375: lentäjäkollegoittensa tapaan -jatkamaan an-             toritodistuksen muodossa.
41376: siotyötään muualla, Taiwanin China Airlinesin               Seuraavan kerran JL palasi Suomeen touko-
41377: (CA) MD-11 :n kapteenina. JL suoritti touko-            kuun puolivälissä, jolloin lupakirjaosaston Pätä-
41378: kuussa 1997 Taipeissä sekä MD-11 simulaattori-          ri totesi JL:n lupakirja-asian olevan "käsittelys-
41379: kokeen että psykotutkimuksen ja sai taiwanilai-         sä". JL kertoi tarvitsevansa suomalaista lupakir-
41380: sen liikennelentäjän lupakirjan. Lokakuussa JL          jaa,joka on ehto lentämiselle Suomessa, kun hän
41381: suoritti CA:n taloontulotarkastukset eli teoriat,       viikon kuluttua tulee uudelleen Suomeen. Asia
41382: kolme simulaattorikoetta ja kaksi reittilentoko-        luvattiin hoitaa kuntoon.
41383: etta sekä reittitarkastuslennon. Hän uudisti sekä           Kun JL palasi Suomeen seuraavan viikon per-
41384: suomalaisen että taiwanilaisen liikennelentäjän         jantaina, suomalaista lupakirjaa ei ollut myön-
41385: lupakirjat 30.10.1997-30.4.1998.                        netty. ILL:ssa Pätäri ei tiennyt syytä, mutta otti
41386:     Maaliskuussa 1998 JL kävi Ilmailulaitoksessa        jälleen kopiot kaikista taiwanilaiseen lupakir-
41387: (ILL) lupakirjaosaston päällikön Kari Ollilan           jaan liittyneistä asiakirjoista. JL:n ihmeteltyä,
41388: (KO) puheilla selvittämässä suomalaisen lupa-           mikä instanssi valvoo ILL:n toimintaa, koska
41389: kirjan uudistamista, jolloin KO otti valokopiot         lupakirja-anomuksen käsittely oli kestänyt yli
41390: taiwanilaisesta lupakirjasta, psykotodistuksesta        kuusi viikkoa, Pätäri lupasi hoitaa asian samana
41391: ja muista asiaan kuuluvista papereista. KO il-          päivänä ja pyysi soittamaan asiasta iltapäivällä.
41392: moitti, että suomalaisen lupakirjan uudistamista            JL soitti kello 14.00 ja sai kuulla että Pätäri oli
41393: varten hän ei hyväksy taiwanilaista psykotodis-         poistunut siltä päivältä. KO puolestaan ilmoitti,
41394: tusta, vaikka se oli huomattavasti suomalaista          ettei tiedä koko asiasta mitään ja kehotti soitta-
41395: tarkempi, sisälsi kaikki Suomessa (Tilkan sotilas-      maan koulutustarkastaja Petramolle. Pitkien
41396: sairaalassa) mitattavat arvot sekä huomattavasti        odotusten jälkeen Petramo löytyi, jolloin Petra-
41397: lisää. KO ilmoitti, että tarvittaisiin suomalainen      mo syytä ilmoittamatta ensin haukkui JL:n va-
41398: psykotodistus sekä kopio viimeisestä simulaatto-        lehtelijaksi ja ilmoitti, ettei JL ollut tarvinnut
41399:  rikokeesta, siinä kaikki.                              lupakirjaa Suomessa (!???), mutta että hän nyt
41400:     JL kävi sen jälkeen maaliskuussa sekä Taiwa-        voisi ottaa asian käsittelyyn ja myöntää JL:lle
41401: nissa psykokokeissa että 2.4.1998 Tilkassa psy-         lupakirjan, koska asiakirjoja nyt oli riittävästi.
41402: kossa ja toimitti molemmat todistukset sekä si-         Todellisuudessa asiakirjojen määrä oli sama kuin
41403: mulaattori-lausunnon kuten oli sovittu ILL:lle.         ensihakemisella, lisänä vain viimeisimmät kopiot
41404: JL lähti sen jälkeen Taiwaniin luottaen, että hä-       sen jälkeen myönnetyistä uusimmista taiwanilai-
41405: nen suomalainen lupakirjansa uudistetaan, ku-           sista lupakirjoista.
41406: ten oli sovittu 30.4.1998.                                 JL sai lopulta hänelle 1.6.1998 myönnetyn
41407:     Palatessaan seuraavan kerran Suomeen JL:aa          suomalaisen lupakirjan postin välityksellä. JL oli
41408:  odotti 16.4.1998 päivätty ILL/ V-M. Petramon           siten pitkään ilman lupakirjaa Suomessa, jossa
41409:  allekirjoittama kirje, jossa JL:Ita vaadittiin vielä   hänellä- yhtenä Suomen taitavimmista koulut-
41410:  tornitenttiä (ilmailusäännöt) sekä tarkastuslen-       tajista ja tarkastuslentäjistä erityisesti helikopte-
41411:  tolausuntoa 20.3.-25.2.1998 väliseltä ajalta.          risaralla -olisi ollut runsaasti tehtäviä. Kaiken
41412:  KO ei ollut vaatinut JL:Ita tornitenttiä. Finnairin    järjen mukaan Suomen ilmailuviranomaiselle ei
41413:  palveluksessa se kuului yhtiön koulutukseen, sa-       kuulu ratkaista, tarvitseeko ammattilentäjä lu-
41414:  moin Taiwanissa CA:n koulutukseen. JL kävi             pakirjaansa, vaan se kuuluu vain asianomaiselle
41415: 280043
41416: 2                                           KK 760/1998 vp
41417: 
41418: itselleen. Muiltakin osin JL:n lupakirja-anomuk-                 Pitääkö Hallitus tätäkin tapausta il-
41419: sen käsittely on uskomaton, koska JL oli toimit-              mailuviranomaisen toiminnan osalta
41420: tanut viipymättä kaikki vaaditut asiakirjat ja                normaalina ja puolustettavana,
41421: myös lisäykset- jos kohta asian käsittely kuvaa                  montako samankaltaista tapausta on
41422: ILL:n toimintaa ja ilmailuelinkeinosta riippuvan              vielä tuotava Hallituksen kynnysmatolle
41423: ansiotyön tekijän kohtelua hyvin tyypillisesti.               ennen kuin Hallitus ryhtyy vaadittaviin
41424:     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           toimiin, vai hyväksyykö Hallitus ilmailu-
41425: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-               viranomaisen vuosikausiajatkuneen mie-
41426: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-               livaltaisen "tarveharkinnan" alalla toimi-
41427: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                       vien työnteon ja toimeentulon kohdalla,
41428:                                                               ja
41429:                                                                  mitä Hallitus tekee saattaakseen lii-
41430:                                                               kenneministeriön valvonnan ilmailuvi-
41431:                                                               ranomaisen toiminnan suhteen yleisesti
41432:                                                               hyväksyttäviin puitteisiin?
41433:      Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 1998
41434: 
41435:                                             Klaus Bremer /r
41436:                                              KK 760/1998 vp                                               3
41437: 
41438: 
41439: 
41440: 
41441:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
41442: 
41443:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          seisen kohdan mukaan liikennelentäjän lupakir-
41444: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           jan uudistamista varten on esitettävä hakemus,
41445: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         lääkärinlausunto, todistus hyväksytysti suorite-
41446: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-         tusta lupakirjan uudistamiseen liittyvästä ilmai-
41447: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          lumääräysten ja lentosääntöjen kirjallisesta ko-
41448: 760:                                                    keesta ja tarkastuslentolausunto enintään neljä
41449:                                                         kuukautta aikaisemmin suoritetusta tarkastus-
41450:           Pitääkö Hallitus tätäkin tapausta il-         lennosta sekä selvitys lentokokemuksesta.
41451:        mailuviranomaisen toiminnan osalta                  Helikopteriansiolentäjän lupakirjan uudista-
41452:        normaalina ja puolustettavana,                   mista koskevat vaatimukset perustuvat ilmailu-
41453:           montako samankaltaista tapausta on            määräyksen PEL M2-20, muutos 2, kohtaan 6.
41454:        vielä tuotava Hallituksen kynnysmatolle          Uudistamisen edellytyksenä on hyväksytysti
41455:        ennen kuin Hallitus ryhtyy vaadittaviin          suoritetut tarkastuslento, ilmailumääräysten ja
41456:        toimiin, vai hyväksyykö Hallitus ilmailu-        lentosääntöjen koe ja ilmailumääräyksen PEL
41457:        viranomaisen vuosikausiajatkuneen mie-           M4-1 mukainen lääkärintarkastus. Kun 40 vuot-
41458:        livaltaisen "tarveharkinnan" alalla toimi-       ta täyttänyt lupakirjanhaltija uudistaa lupakir-
41459:        vien työnteon ja toimeentulon kohdalla,          jaansa säännöllisesti kuuden kuukauden välein,
41460:        ja                                               joka toinen uusinta suoritetaan hyväksytyn lää-
41461:           mitä Hallitus tekee saattaakseen lii-         kärinlausunnon perusteella.
41462:        kenneministeriön valvonnan ilmailuvi-               Ilmailumääräyksen PEL M4-l, muutos 8,
41463:        ranomaisen toiminnan suhteen yleisesti           mukaan ilmailulupakirjan saamiseksi ja uudista-
41464:        hyväksyttäviin puitteisiin?                      miseksi on lupakirjan hakijan tai haltijan käytä-
41465:                                                         vä ilmailumääräyksessä PEL M l-4 annetuin
41466:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            määräajoin lääkärintarkastuksessa fyysisen ja
41467: vasti seuraavaa:                                        psyykkisen kelpoisuuden toteamista varten. 11-
41468:                                                         mailumääräyksen 2 kohdan mukaisesti liikenne-
41469:     Liikenneministeriö on hankkinut kysymyksen          lentäjän lupakirjan hakijoiden ja haltijoiden tu-
41470: johdosta selvityksen Ilmailulaitoksen lentotur-         lee käydä vaadittavassa lääkärintarkastuksessa
41471: vallisuushallinnolta, jonka tehtäviin ilmailun lu-      psykofysiologian laitoksessa. Ansiolentäjän lu-
41472: pakirja-asiat kuuluvat.                                 pakirjanhakija ja haltija voivat käydä kyseisen
41473:     Kysymyksessä tarkoitettu liikennelentäjä (JL)       määräyksen 3 kohdan mukaan vaadittavassa
41474: haki samalla lentoturvallisuushallinnolle 7.4.          lääkärintarkastuksessa jonkun ilmailutiedotuk-
41475:  1998 toimitetulla hakemuksellaan suomalaisen           sessa PEL T4-l mainitun, Ilmailulaitoksen ni-
41476: liikennelentäjän ja helikopteriansiolentäjän lu-        meämän lääkärin luona kuitenkin niin, että en-
41477: pakirjan uudistamista sekä mittarilentokel-             simmäisellä kerralla ja sen jälkeen vähintään
41478: puutuksen monimoottorisilla lentokoneilla, heli-        joka kolmas kerta tarkastus on suoritettava psy-
41479: kopteritarkastuslentäjän valtuutuksen ja heli-          kofysiologian laitoksessa.
41480:  kopterilennonopettajakelpuutuksen uudistamis-             Liikennelentäjän lupakirjaan oleellisesti liitty-
41481:  ta. Tässä vastauksessa keskitytään lähinnä lii-        vän mittarilentokelpuutuksen ylläpidosta on
41482:  kennelentäjän ja helikopteriansiolentäjän lupa-        vaatimukset ilmailumääräyksessä PEL M2-11,
41483:  kirjoja koskeviin haku- ja päätösprosesseihin          muutos 2. Kelpuutuksen ylläpitämiseksi on suo-
41484:  sekä liikennelentäjän lupakirjaan oleellisesti liit-   ritettava tarkastuslento kaksi kertaa 12 kuukau-
41485:  tyvään mittarilentokelpuutuksen myöntämis-             den jakson aikana. Perättäisten tarkastuslento-
41486:  prosessiin eli seikkoihin, joihin kysymyksen joh-      jen välinen aika ei saa olla neljää kuukautta ly-
41487:  dannossa on puututtu.                                  hyempi eikä kahdeksaa kuukautta pitempi. Jos
41488:     Liikennelentäjän lupakirjan uudistamista            tarkastuslentojen osalta ei noudateta edellä mai-
41489:  koskevat vaatimukset perustuvat ilmailumää-            nittuja aikarajoja, katsotaan mainitun ilmailu-
41490:  räyksen PEL M2-5, muutos 3, kohtaan 3.3. Ky-           määräyksen 5 kohdan nojalla mittarilentokel-
41491: 4                                             KK 760/1998 vp
41492: 
41493: puutus vanhentuneeksi. Tällöin mittarilentokel-         räyksen vaatimuksen mukaisesti lääkärintarkas-
41494: puutuksen uudistamisen edellytyksenä on nor-            tuksessa psykofysiologian laitoksella Suomessa
41495: maalin tarkastuslennon lisäksi lentoturvallisuus-       ja toimitti hakemuksensa liitteeksi tulevan lääkä-
41496: hallinnolle hyväksytysti suoritettu mittarilento-       rinlausunnon lentoturvallisuushallinnolle 6.4.
41497: menetelmiä koskeva ilmailumääräyskoe.                    1998.
41498:    Edellä mainittujen lupakirjojen uudistamista             Tarkastaja Veli-Matti Petramo lähetti JL:lle
41499: koskevat vaatimukset ovat selkeät eikä niiden           16.4.1998 päivätyn kirjeen, jossa todettiin hake-
41500: soveltamisessa ole tulkinnanvaraisuutta. Myön-          musta koskevat puutteet ja pyydettiin JL:ää täy-
41501: täessään lupakirjan ilmailuviranomainen vastaa          dentämään hakemustaan. Puutteina todettiin,
41502: luonnollisesti siitä, että lupakirjanhaltija täyttää    että hakemukseen ei ollut liitetty todistusta ilmai-
41503: asetetut vaatimukset.                                   lumääräyksiäja lentosääntöjä koskevan kokeen,
41504:    JL toimitti lupakirja- ja kelpuutushakemuk-          ns. tornitentin suorittamisesta eikä myöskään
41505: sensa lentoturvallisuushallinnolle 7.4.1998. JL:n       lausuntoa liikennelentäjän lupakirjaan sisälty-
41506: lupakirjat olivat voimassa 30.4.1998 saakka sa-         vän mittarilentokelpuutuksen ylläpitämiseksi
41507: moin kuin lupakirjojen voimassaoloon sidoksis-          vaadittavasta tarkastuslennosta ajalta 20.3.-
41508: sa olevat kelpuutukset ja helikopteritarkastus-         2.1 0.1997. JL oli Finnairin palveluksessa olles-
41509: lentäjän valtuutuskin. JL luovutti maaliskuussa         saan suorittanut tarkastuslennot 2.10.1996 ja
41510: 1998 lupakirjahakemukseen liittyviä asiakirjoja         20.3.1997. Seuraavat tarkastuslennot JL suoritti
41511: etukäteen koulutus- ja lupakirjajaoston jaosto-         vasta vuoden 1998 tammikuussa ollessaan China
41512: päällikölle Kari Ollilalle. Ollila ei kertomansa        Airlines'n palveluksessa. JL:n Finnairin palve-
41513: mukaan ottanut tällöin ennakolta kantaa JL:n            luksessa ollessa suorittamat tarkastuslennot ja
41514: toimittamiin hakemuksen liiteasiakirjoihin vaan         niiden myötä mittarilentokelpuutus olivat siten
41515: luovutti asiakirja-aineiston normaaliin tapaan          lentoturvallisuushallinnon tiedossa olevien seik-
41516: alaisilleen liitettäväksi JL:n tulevaan hakemuk-        kojen perusteella vanhentuneet 2.10.1997 ilmai-
41517: seen sen käsittelyä varten. Kysymyksessä tode-          lumääräyksen PEL M2-11 kohtien 3 ja 5 nojalla,
41518: taan, että Ollila ei ollut vaatinut JL:ltä ns. torni-   ellei JL:llä ollut esittää tarkastuslentoa ajalta
41519: tentin suorittamista. Ollilan mukaan hänellä ei         20.3.-2.10.1997.
41520: ollut JL:n kanssa erikseen puhetta kysymyksessä             Kysymyksen johdannossa esitetään, että len-
41521: mainitusta ns. tornitentistä, jolla tarkoitetaan        toturvallisuushallinnon vaatimus tarkastuslen-
41522: edellä mainittua lupakirjan uudistamisen edelly-        tolausunnosta oli turha ja että tarkastuslentolau-
41523: tyksenä olevaa kirjallista ilmailumääräys- ja len-      sunto oli jo lentoturvallisuushallinnon käytettä-
41524: tosääntökoetta. Ollila ei kertomansa mukaan pi-         vissä simulaattoritodistuksen muodossa. Kysei-
41525: tänyt tarpeellisena erikseen mainita tornitentistä,     nen tarkastuslentolausunto oli annettu China
41526: koska oli ilmeistä, että JL lupakirjan haltijanajo      Airlines' n lentosimulaattorilla 27.2.1998 suorite-
41527: muutoinkin oli tietoinen lupakirjansa uusimisen         tun tarkastuslennon perusteella. Lentoturvalli-
41528: edellytyksistä varsinkin, kun kysymys on mää-           suushallinto hyväksyi lentosimulaattorilla lenne-
41529: räyksissä selkeästi mainitusta seikasta.                tyn tarkastuslennon sellaisenaan, mutta tämä
41530:    Kysymyksessä arvostellaan sitä, ettei lento-         tarkastuslento ei luonnollisestikaan voinut täyt-
41531: turvallisuushallinto hyväksynyt JL:n alunperin          tää ja korvata vaatimusta suorittaa tarkastuslen-
41532: esittämää taiwanHaista lääkärintodistusta suo-          to viimeistään 2.10.1997.
41533: malaisen lupakirjan myöntämisen perusteeksi.                JL toimitti ns. tornitenttiä koskevan todistuk-
41534: Toistaiseksi Suomessa kuten liikenneministeriön         sen 7.5.1998, jolloin hän aikaisintaan täytti heli-
41535: saamien tietojen mukaan useimmissa muissakin            kopteriansiolentäjän lupakirjan myöntämistä
41536: Euroopan maissa edellytetään, että lupakirjan           koskevat vaatimukset, ja lentoturvallisuushallin-
41537: haltija ja hakija täyttää lupakirjan myöntävän          to myönsi tämän lupakirjan 8.5.1998. Helikopte-
41538: viranomaisen asettamat lääketieteelliset kelpoi-        ritarkastuslentäjän valtuutuksen lentoturvalli-
41539: suusvaatimukset ja käy tämän viranomaisen hy-           suushallinto oli myöntänyt JL:lle jo aiemmin
41540: väksymän ja valtuuttaman lääkärin tarkastuk-            17 .4.1998, joskin voimassa oleva lupakirja oli
41541: sessa tai lääkärintarkastuksessa erikseen määrä-        edellytyksenä tarkastuslentäjän valtuutuksen
41542: tyssä laitoksessa. Ulkomainen lääkärintodistus          käyttämiselle. Tarkastuslentäjän valtuutuksen-
41543: tulee siten kysymykseen vain, jos lupakirjan            kin osalta lentoturvallisuushallinto oli joutunut
41544: myöntävä viranomainen on nimenomaisesti val-            pyytämään JL:ltä lisäselvitystä ja oli saanut sen
41545: tuuttanut ulkomaisen lääkärin tai laitoksen tä-         14.4.1998. JL oli pyytänyt lentoturvallisuushal-
41546: hän tehtävään. JL kävi suomalaisen ilmailumää-          lintoa käsittelemään helikopteriansiolentäjän lu-
41547:                                                KK 760/1998 vp                                              5
41548: 
41549: pakirjaa ja tarkastuslentäjän valtuutusta koske-         koskevaa ilmailumääräyskoetta. JL:n etu aJot
41550: vat hakemusasiansa kiireellisinä. Näin lentotur-         tässä tilanteessa lopulta ja poikkeuksellisesti
41551: vallisuushallinto hyvään asiakaspalveluun pyr-           määräysten edelle ja lentoturvallisuushallinto
41552: kien menettelikin huolimatta silloisesta lupakir-        myönsi JL:lle liikennelentäjän lupakirjan vastoin
41553: jahakemusten ruuhkasta. Kuten edellä maini-              määräyksiä. Tältä osin lentoturvallisuushallin-
41554: tuista lupakirjan ja valtuutuksen myöntämispäi-          non voidaan katsoa poikenneen voimassa olleis-
41555: vämääristä ilmenee, lentoturvallisuushallinto            ta normeista mutta ei JL:n vahingoksi vaan hä-
41556: teki päätöksensä hyvin nopeasti saatuaan JL:ltä          nen edukseen. Lentoturvallisuushallinto otti
41557: määräyksissä edellytettävät selvitykset.                 huomioon sen, ettei tällä ratkaisulla vaarannettu
41558:      Kysymyksessä viitataan 1.6.1998 myönnet-            lentoturvallisuutta, koska JL:llä mitä ilmeisim-
41559: tyyn lupakirjaan ja todetaan JL:n menettäneen            min oli riittävästi mittarilentokokemusta siltä
41560: erityisesti helikopterisaralla työtilaisuuksia, kun      ajalta, jonka kuluessa tarkastuslento olisi tullut
41561: tämä oli ollut pitkään ilman lupakirjaa Suomes-          suorittaa.
41562: sa. Väitettä on vaikea ymmärtää ottaen huo-                  Liikenneministeriön käsityksen mukaan JL
41563: mioon, että lentoturvallisuushallinto myönsi             on saanut lentoturvallisuushallinnoita hyvää
41564: JL:lle      helikopteriansiolentäjän       lupakirjan    asiakaspalvelua ainakin nopean palvelun muo-
41565: 8.5.1998 eli seuraavana päivänä sen jälkeen, kun         dossa. JL:n lupakirjojen käsittelyprosessissa ta-
41566: JL oli toimittanut lentoturvallisuushallinnolle          pahtuneet viiveet eivät ole olleet lentoturvalli-
41567: lupakirjan myöntämisen edellytyksenä olevan              suushallinnosta johtuvia, vaan syynä viiveisiin
41568: todistuksen ns. tornitentin suorittamisesta. Len-        oli puutteellinen hakemus. Vaadittavat asiakirja-
41569: toturvallisuushallinto käsitteli asian nopeasti          selvitykset saatuaan lentoturvallisuushallinto
41570: jopa ohi lupakirjajonojen, koska lentoturvalli-          uudisti heti JL:lle helikopteriansiolentäjän lupa-
41571: suushallinto oli saanut JL:ltä sen käsityksen, että      kirjan ja samoin helikopteritarkastuslentäjän
41572:  JL:llä olisi välitöntä käyttöä kyseiselle Iupakirjal-   valtuutuksen. Tämä tapahtui jopa ohi muiden
41573:  Ie ja valtuutukselle Suomessa.                          lupakirjahakemusten tilanteessa,jossa lupakirja-
41574:      Kun JL kävi henkilökohtaisesti hakemassa            hakemusten poikkeuksellisen suuresta määrästä
41575:  hänelle myönnetyn helikopteriansiolentäjän lu-          ja lupakirjahakemusten uuden käsittelyohjelman
41576:  pakirjan tarkastaja Petramolta, JL ilmoitti Pet-        ongelmista ja rinnakkain käytetyn vanhan atk-
41577:  ramon kertoman mukaan samalla, että hän palaa           ohjelmiston hitaudesta johtuen lupakirjahake-
41578:  ulkomaille ja että liikennelentäjän lupakirjan          mukset ruuhkautuivat. Tavanomaisessa tapauk-
41579:  myöntämisellä ei sen vuoksi ole kiirettä. Petramo       sessa, kun lupakirjahakemus liitteineen on täy-
41580:  ymmärsi tästä, että kun JL seuraavan kerran             dellinen, lupakirjahakemuksen käsittely tapah-
41581:  tulee Suomeen, hän tuo samalla myös puuttuvan           tuu muutamassa päivässä, mutta huhti-touko-
41582:  lausunnon tarkastuslennosta. Pian tämän jäl-            kuussa 1998 lupakirjojen toimitusajat venyivät
41583:  keen JL ryhtyi kuitenkin kyselemään puhelimitse         edellä mainittujen ohjelmisto-ongelmien takia
41584:  lupakirjaansa kysymyksessä mainitulta koulu-            jopa yli kahteen viikkoon. Tällaisessa tilanteessa
41585:  tustarkastaja Seppo Pätäriltä, joka ei ollut JL:n       lupakirjahakemusten käsittelyjärjestyksen muu-
41586:  lupakirja-asian käsittelijä eikä siten tietoinen lu-    tokset jonkun hakijan eduksi voivat muodostua
41587:  pakirjan kaikista käsittelyvaiheista. Viimeistään       muiden hakijoiden kannalta kohtuuttomiksi.
41588:  viimeisen lentoturvallisuushallinnossa käyntinsä            Lentoturvallisuushallinto on korostanut hen-
41589:  perusteella JL:n olisi voinut olettaa tienneen, että    kilöstölleen ystävällisen ja asiantuntevan asia-
41590:  Petramo vastasi hänen lupakirja-asiansa käsitte-        kaspalvelun tärkeyttä hyvän ja luottamuksellisen
41591:  lemisestä. JL olikin sitten Petramoon puhelimitse       suhteen luomisessa asiakkaaseen. JL lienee saa-
41592:  yhteydessä toukokuun lopulla, jolloin selvisi,          nut lupakirjaprosessiensa aikana pääosin ystä-
41593:  että JL ei voinut osoittaa suorittaneensa mittari-      vällistä ja asiantuntevaa asiakaspalvelua. Vali-
41594:  lentokelpuutuksen jatkuvan voimassaolon edel-           tettavana poikkeuksena tästä on kuitenkin yksi
41595:  lyttämää tarkastuslentoa, koska sitä ei yksinker-       tilanne, johon kysymyksessä viitataan. Asioilla
41596:  taisesti ollut lennetty. Tämän jälkeen Petramo          on useimmiten kuitenkin inhimilliset puolensa ja
41597:  teki esimiehensä Ollilan tieten keskusteltuaan          taustansa, jotka kyseisessä tapauksessa ainakin
41598:  asiasta ensin Ollilan kanssa vain tätä JL:n hake-       osaksi selittävät vaikeudet asiakaspalvelutilan-
41599:  muskertaa koskevan ratkaisun myöntämällä                teessa vaikkakaan eivät tee niitä hyväksyttäviksi.
41600:   1.6.1998 JL:lle liikennelentäjän lupakirjan vaati-     Tarkastaja Petramo oli tullut JL:n puheista
41601:  matta häneltä lentoturvallisuushallinnolle hy-          8.5.1998 siihen käsitykseen, että liikennelentäjän
41602:  väksytysti suoritettua mittarilentomenetelmiä           lupakirjan uudistamisella ei ole kiirettä ja että JL
41603: 6                                           KK 760/1998 vp
41604: 
41605: tulee toimittamaan pyydetyt täydennykset kysei-       veharkintaan", jota kysymyksessä tarkoitetaan.
41606: sen lupakirjan uudistamiseksi. Kun näin ei ta-        Esille ei myöskään ole tullut seikkoja, joiden
41607: pahtunutkaanja JL kuitenkin odotti lentoturval-       vuoksi ilmailuviranomaisen toiminnan valvon-
41608: lisuushallinnon uudistavan hänen lupakirjansa         taa olisi tarpeen erityisesti tehostaa, ellei sellaise-
41609: kiireellisesti ja ilman määräysten mukaista hake-     na seikkana pidetä sitä, että lentoturvallisuushal-
41610: muksen täydennystä, Petramo,joka yhtenä lupa-         linto on kyseisessä tapauksessa nopean asiakas-
41611: kirjatarkastajista oli runsaasti ylitöitä tekemällä   palvelun nimissä joustanut lupakirjavaatimuk-
41612: purkanut lupakirjahakemusten ruuhkaa, ei ker-         sista asiakkaan eduksi.
41613: tomansa mukaan siinä tilanteessa kyennyt täysin          Liikenneministeriö tulee hallinnonalallaan
41614: hillitsemään sanankäyttöään JL:lle. Lentotur-         jatkossakin korostamaan hyvän asiakaspalvelun
41615: vallisuushallinto esittää pahoittelunsa tapahtu-      merkitystä ottaen kuitenkin samalla huomioon
41616: neesta.                                               asiakkaiden yhdenvertaisen kohtelun ja voimas-
41617:    Mikään tapauksessa ei viittaa sellaiseen "tar-     sa olevan normiston asettamat rajat.
41618:      Helsingissä 13 päivänä heinäkuuta 1998
41619: 
41620:                                                                           Liikenneministerin sijainen,
41621:                                                                               ministeri Kalevi Hemilä
41622:                                             KK 760/1998 vp                                               7
41623: 
41624: 
41625: 
41626: 
41627:                                          Tili Riksdagens Ta!man
41628: 
41629:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           trafikflygarcertifikat inkomma med en ansökan,
41630: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            ett läkarutlåtande, ett intyg om godkänt skriftligt
41631: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        prov i luftfartsföreskrifter och luftfartsbestäm-
41632: dagsman Klaus Bremer undertecknade spörsmål            melser som hänför sig tili förnyande av certifikat
41633: nr 760:                                                och ett utlåtande om kontrollflygning som har
41634:                                                        genomgåtts högst fyra månader tidigare samt en
41635:           Anser Regeringen även i detta fallluft-      redogörelse för flygerfarenhet.
41636:        fartsmyndigheternas verksamhet vara                 Kraven gällande förnyande av certifikat för
41637:        normal och värd att försvara,                   helikopterförvärvsflygare baserar sig på ändring
41638:           hur mänga liknande fall måste man            2, punkt 6 i luftfartsföreskriften PEL M2-20.
41639:        ännu hålla mitt för Regeringens ögon inn-       Villkoret för förnyande är en godkänd kontroll-
41640:        an den vidtar erforderliga åtgärder, eller      flygning, ett prov i luftfartsföreskrifter och luft-
41641:        godkänner Regeringen luftfartsmyndig-           fartsbestämmelser och en läkarundersökning i
41642:        hetens godtyckliga "behovsprövning"             enlighet med luftfartsföreskriften PEL M4-l. Då
41643:        som har pågått i åratal och som drabbar         en certifikatinnehavare som fyllt 40 år regelbun-
41644:        arbetet och utkomsten för människorna i         det förnyar sitt certifikat med sex månaders mel-
41645:        branschen, och                                  lanrum, beviljas varannat förnyande på basis av
41646:           vad gör Regeringen för att få in trafik-     ett godkänt läkarutlåtande.
41647:        ministeriets tillsyn över luftfartsmyndig-          Enligt ändring 8 i luftfartsföreskriften PEL
41648:        heternas verksamhet i allmänt acceptabla        M4-l bör den som söker eller innehar certifikat,
41649:        ramar?                                          för att få och för att förnya ett certifikat, med
41650:                                                        regelbundna intervaller som definieras i PEL
41651:   Som svar på detta spörsmäl fär jag vördsamt          M 1-4 genomgå läkarundersökning för faststäl-
41652: anföra följande:                                       lande av fysisk och psykisk kompetens. Enligt
41653:                                                        punkt 2 i luftfartsföreskriften bör den som söker
41654:    Trafikministeriet har med anledning av spörs-       eller innehar trafikflygarcertifikat genomgå den
41655: målet inhämtat en utredning av Luftfartsverkets        obligatoriska läkarundersökningen vid psykofy-
41656: luftfartsinspektion, som har hand om behand-           siologiska institutionen. Den som söker och inne-
41657: lingen av certifikatärenden.                           har förvärvsflygarcertifikat kan låta en läkare
41658:    Den i spörsmälet åsyftade trafikflygaren (JL)       som utsetts av Luftfartsverket, och som nämns i
41659: ansökte hos luftfartsinspektionen den 7 april          luftfartsmeddelandet PEL T4-1, genomföra den
41660: 1998 på en gäng om förnyande av sitt finländska        läkarundersökning som krävs enligt punkt 3 i
41661: trafikflygarcertifikat och certifikat för helikop-     ifrågavarande föreskrift, dock så att den första
41662: terförvärsflygare samt om förnyande av IFR-            undersökningen och därefter var tredje under-
41663: behörighet för flermotoriga flygplan, auktorisa-       sökning utförs vid psykofysiologiska institutio-
41664: tion som helikopterkontrollflygare och behörig-        nen.
41665: het för helikopterflyglärare. Detta svar koncen-           1 ändring 2 i luftfartsföreskriften PEL M2-ll
41666: trerar sig närmast pä ansöknings- och besluts-         återfinns kraven på upprätthållande av IFR-be-
41667: processerna gällande certifikat för trafikflygare      hörighet som är en viktig del av trafikflygarcerti-
41668: och helikopterförvärvsflygare samt på beviljan-        fikatet. För att upprätthålla behörigheten skall
41669: deprocessen gällande IFR-behörigheten som ut-          flygaren genomgå en kontrollflygning två gånger
41670: gör en viktig del av trafikflygarcertifikatet. Detta   under en 12 månaders period. Tiden mellan de på
41671: svar koncentrerar sig således pä frågor som be-        varandra följande kontrollflygningarna får inte
41672:  rörs i spörsmålets inledning.                         vara kortare än fyra månader och inte längre än
41673:     Kraven som gäller förnyandet av trafikflygar-      åtta månader. Om man för kontrollflygningens
41674: certifikatet baserar sig på ändring 3, punkt 3.3 i     del inte följer de ovan nämnda tidsbegränsning-
41675: luftfartsföreskriften PEL M2-5. Enligt den ifrå-       arna, anses IFR-behörigheten med stöd av punkt
41676:  gavarande punkten bör man för förnyande av            5 i nämnda luftfartsföreskrift vara föråldrad. Då
41677: 8                                            KK 760/1998 vp
41678: 
41679: är villkoret för förnyande av IFR-behörigheten,         gick i enlighet med kraven i de finländska luft-
41680: förutom en normal kontrollflygning, ett för luft-       fartsföreskrifterna en läkargranskning vid psy-
41681: fartsinspektionen avlagt prov i luftfartsföreskrif-     kofysiologiska institutionen i Finland och fogade
41682: ter gällande IFR-förfaranden.                           det obligatoriska läkarutlåtandet till sin ansökan
41683:    Kraven gällande förnyande av ovan nämnda             tillluftfartsinspektionen den 6 aprill998.
41684: certifikat är tydliga och det finns ingen oklarhet i        lnspektör Veli-Matti Petramo sände till JL ett
41685: hur dessa skall tillämpas. När luftfartsmyndighe-       brev daterat den 16 aprill998. 1 brevet påpekades
41686: ten beviljar ett certifikat svarar naturligtvis den-    bristerna i ansökan och JL ombads komplettera
41687: na för att innehavaren av certifikat uppfyller          den. Sådana brister var att det inte till ansökan
41688: uppställda krav.                                        fogats något intyg över avlagt prov i luftfartsfö-
41689:    JL tillställde luftfartsinspektionen sin ansökan     reskrifter och luftfartsbestämmelser, d.v.s. den
41690: om certifikat och behörighet den 7 april 1998.          s.k. "torntenten". Vidare fattades för perioden
41691: JL:s certifikat var giltigt till och med den 30 april   mellan den 20 mars och den 2 oktober 1997 det
41692: 1998, likaså behörigheten och auktorisationen           utlåtande om kontrollflygning som krävs för
41693: för helikopterkontrollflyg, vilka är bundna till        upprätthållande av IFR-behörighet och som
41694: certifikatens giltighetstid. 1 mars 1998 tillställde    skall ingå i trafikflygarcertifikatet. JL hade i
41695: JL Kari Ollila, sektionschef vid utbildnings- och       Finnairs tjänst genomgått kontrollflygning den 2
41696: certifikatsektionen, på förhand dokument som            oktober 1996 och den 20 mars 1997. Därpå föl-
41697: anknöt till ansökan om certifikat. Ollila tog en-       jande kontrollflygning genomgick JL inte förrän
41698: ligt egen utsago inte då på förhand ställning till      i januari 1998 i China Airlines' tjänst. De kon-
41699: dessa ansökningsbilagor, utan gav i normal ord-         trollflygningar som JL genomgått i Finnairs
41700: ning dokumentmaterialet till sina underordnade i        tjänst, och därmed även IFR-behörigheten, blev
41701: syfte att senare foga dem till JL:s kommande            utgående från den information luftfartsinspek-
41702: ansökan och ligga till grund för behandlingen av        tionen hade tillgång till föråldrade den 2 oktober
41703: denna. 1 spörsmålet nämns det att Ollila inte hade      1997 med stöd av punkterna 3 och 5 i luftfartsfö-
41704: krävt att JL skulle avlägga den s.k. "torntenten".      reskriften PEL M2-11 såvida JL inte kunde upp-
41705: Enligt Ollila hade han inte särskilt talat med JL       visa utlåtande om kontrollflygning för perioden
41706: om den i spörsmålet nämnda s.k. "torntenten".           mellan den 20 mars och den 2 oktober 1997.
41707: Med "torntent" avses det ovan nämnda skriftliga             1 spörsmålets inledning påstås att luftfartsin-
41708: provet i luftfartsföreskrifter och luftfartsbestäm-     spektionens krav på utlåtande om kontrollflyg-
41709: melser som är ett villkor för förnyande av certifi-     ning var onödigt och att luftfartsinspektionen
41710: kat. Enligt egen utsago ansåg Olliladet inte vara       redan hade tillgång till ett utlåtande om kontroll-
41711: behövligt att särskilt nämna den s.k. "tornten-         flygning i form av ett intyg över simulatortest.
41712: ten", eftersom det var uppenbart att JL som             Det ifrågavarande utlåtandet om kontrollflyg-
41713: certifikatinnehavare redan var medveten om vill-        ning hade givits på basis av den kontrollflygning
41714: koren för förnyande av certifikat, särskilt när det     som gjorts med China Airlines' flygsimulator den
41715: är fråga om något som tydligt nämns i föreskrif-        27 februari 1998. Luftfartsinspektionen godkän-
41716: terna.                                                  de den kontrollflygning som utförts i flygsimula-
41717:    1 spörsmålet kritiseras luftfartsinspektionens       tor som sådan, men denna kontrollflygning kun-
41718: förkastande av det taiwanesiska läkarintyg som          de naturligtvis inte uppfylla och ersätta kraven
41719: JL från första början företedde till grund för          på att genomgå kontrollflygning senast den 2
41720: beviljande av finländskt certifikat. Tills vidare       oktober 1997.
41721: krävs det, enligt de uppgifter trafikministeriet            JL sände intyg över den s.k. "torntenten" den
41722: fått, såväl i Finland som i de flesta andra euro-       7 maj 1998, varvid han tidigast uppfyllde de krav
41723: peiska Iänder att innehavaren av certifikat och         som ställs för beviljande av certifikat för helikop-
41724: certifikatsökande uppfyller de medicinska dug-          terförvärvsflygare, och luftfartsinspektionen be-
41725: lighetskriterier som myndigheten uppställt, och         viljade detta certifikat den 8 maj 1998. Auktorisa-
41726: att hanlhon genomgår granskning hos en läkare           tion för helikopterkontrollflygare hade luftfarts-
41727: som godkänts och befullmäktigats av myndighe-           inspektionen beviljat JL redan tidigare, den 17
41728: ten vid en särskilt definierad inrättning. Ett ut-      april 1998, även om ikraftvarande certifikat var
41729: ländskt läkarintyg kommer därför i fråga endast         en förutsättning för u~övande av denna kontroll-
41730: om den myndighet som beviljar certifikat ut-            flygarauktorisation. Aven i fråga om auktorisa-
41731: tryckligen har befullmäktigat en utländsk läkare        tion för kontrollflygare var luftfartsinspektionen
41732: eller inrättning att utföra granskning. JL genom-       tvungen att be JL inkomma med tilläggsutred-
41733:                                                KK 760/1998 vp                                              9
41734: 
41735: ningar, vilket han gjorde den 14 april 1998. JL          ramo sitt beslut om att bevilja JL trafikflygarcer-
41736: hade bett luftfartsinspektionen behandla hans            tifikat den 1 juni 1998 efter diskussion med sin
41737: ansökan om certifikat för helikopterförvärvsfly-         förman Ollila, varför Ollila var medveten om
41738: gare och ansökan om auktorisation för kontroll-          saken. Beviljandet gällde dock endast detta enda
41739: flygare i brådskande ordning. Så gjorde även             ansökningstillfålle och beslutet fattades utan att
41740: Iuftfartsinspektionen i sina strävanden att betjä-       det krävdes ett vid luftfartsinspektionen avlagt
41741: na kunderna väl, oberoende av den då aktuella            prov i luftfartsföreskrifter om IFR-förfaranden.
41742: anhopningen av certifikatansökningar. Såsom              1 denna situation åsidosattes undantagsvis slutli-
41743: det framgår av ovan nämnda datum för beviljan-           gen föreskrifterna tili JL:s fördel och luftfartsin-
41744: de av certifikat och auktorisation, avgjorde luft-       spektionen beviljade JL trafikflygarcertifikat i
41745: fartsinspektionen ärendet mycket snabbt efter            strid med föreskrifterna. Tili denna del kan luft-
41746: det att JL inkommit med de utredningar som               fartsinspektionen ha ansetts avvika från ikraftva-
41747: förutsätts i föreskrifterna.                             rande normer, men inte tili nackdel för JL, utan
41748:     1 spörsmålet hänvisas tili det certifikat som        till fördel för honom. Luftfartsinspektionen be-
41749: beviljats den 1 juni 1998 och konstateras att JL         aktade att detta beslut inte innebar risker för
41750: särskilt på helikopterfronten förlorat uppdrag då        flygsäkerheten, eftersom JL uppenbart hade till-
41751: han under så lång tid saknade certifikat i Finland.      räcklig IFR-erfarenhet från den tid då kontroll-
41752: Påståendet är svårt att förstå med beaktande av          flygningen borde ha genomgåtts.
41753: att luftfartsinspektionen beviljade JL certifikat            Enligt trafikministeriets uppfattning har JL
41754: för helikopterförvärvsflygare den 8 maj 1998,            mötts av god kundbetjäning vid luftfartsinspek-
41755: d.v.s. dagen efter att JL tiliställt luftfartsinspek-    tionen åtminstone i form av snabb betjäning.
41756: tionen det intyg över avlagd s.k. "torntent" som         Fördröjningarna i behandlingen av JL:s certifi-
41757: förutsätts vid beviljande av certifikat. Luftfarts-      katansökan berodde inte på luftfartsinspektio-
41758: inspektionen behandlade ärendet snabbt, t.o.m.           nen utan på en bristfållig ansökan. Så fort luft-
41759:  på bekostnad av andra certifikatärenden som             fartsinspektionen fått de dokumentutredningar
41760:  stod i kö, eftersom luftfartsinspektionen hade          som fordras, förnyades genast JL:s certifikat för
41761:  fått intrycket att JL omedelbart skulle ha bruk         helikopterförvärvsflygare och även auktorisa-
41762:  för ifrågavarande certifikat och auktorisation i        tion för helikopterkontrollflygare. Detta skedde
41763:  Finland.                                                t.o.m. genom att gå förbi kön i en situation då
41764:      Då JL personligen kom för att av inspektör          ansökningarna anhopas tili följd av det exceptio-
41765:  Petramo få det certifikat för helikopterförvärvs-       nellt stora antalet ansökningar samt tili följd av
41766:  flygare som han beviljats, meddelade JL enligt          problem med det nya behandlingsprogrammet
41767:  Petramos utsago samtidigt att han återvänder tili       för certifikatansökningar och den parallellt an-
41768:  utlandet och att beviljandet av certifikat för tra-     vända gamla långsamma ADB-programvaran. 1
41769:  fikflygare därför inte var brådskande. Petramo          vanliga fall, då certifikatansökan med bilagor är
41770:  förstod härav att JL vid sin följande vistelse i        komplett, behandlas certifikatansökningarna på
41771:  Finland skulle inlämna det utlåtande om kon-            några dagar, men i månadsskiftet april - maj
41772:  trollflygning som saknades. En kort tid efter det-      1998 fördröjdes leveranstiden för certifikat upp
41773:  ta började JL dock telefonledes av den i spörsmå-       till drygt två veckor på grund av ovan nämnda
41774:  Iet nämnda utbildningsinspektören Seppo Pätäri          dataproblem. 1 en sådan situation kan ändringar
41775:  fråga efter sitt certifikat. Pätäri var inte handläg-   i certifikatansökningarnas behandlingsordning
41776:  gare i certifikatärendet och därför inte heller         till någon sökandes fördel vara oskäligt med tan-
41777:  medveten omalla skeden i behandlingen av certi-         ke på andra sökanden.
41778:  fikatärendet. Senasti samband med sitt sista be-            Luftfartsinspektionen har för sin personai be-
41779:  sök vid luftfartsinspektionen borde man ha kun-         tonat vikten av en vänlig och sakkunnig kundbe-
41780:  nat förutsätta att JL kände tili att det var Pet-       tjäning för att åstadkomma ett gott och förtroen-
41781:   ramo som ansvarade för behandlingen av hans            defullt förhållande tili kunderna. JL torde under
41782:  certifikatärende. JL tog även därefter per telefon      den tid certifikatansökan behandlades huvud-
41783:   kontakt med Petramo i slutet av maj, varvid det        sakligen ha blivit vänligt och sakkunnigt betjä-
41784:   framkom att JL inte hade kunnat påvisa att han         nad. Ett beklagligt undantag till detta utgör dock
41785:   genomgått den kontrollflygning som förutsätts          en situation som det refereras tiii i spörsmålet.
41786:   för att IFR-behörigheten skall fortsätta vara i        Saker och ting har dock oftast en mänsklig sida
41787:   kraft, av den enkla orsaken att JL inte genomgått      och bakgrund som i ifrågavarande fall tiii en del
41788:   någon kontrollflygning. Därefter fattade Pet-          förklarar svårigheterna i kundbetjäningssitua-
41789: 10                                             KK 760/1998 vp
41790: 
41791: tionen även om detta inte är acceptabelt. Inspek-            lngenting i detta fall tyder på sådan "behovs-
41792: tör Petramo hade utgående från JL:s utta1anden            prövning" som avses i spörsmålet. Det har heller
41793: den 8 maj 1998 fått uppfattningen att bevi1jandet         inte framkommit faktorer som skulle kräva en
41794: av trafikflygarcertifikat inte är brådskande och          särskild skärpning a v tillsynen över luftfartsmyn-
41795: att JL ämnar 1ämna in de begärda komp1ette-               dighetens agerande, ifall man inte som en sådan
41796: ringarna för att få förnya det ifrågavarande certi-       faktor betraktar flexibiliteten till kundeus fördel
41797: fikatet. Då detta trots allt inte skedde och JL           då det gäller certifikatkraven, vilket i ifrågava-
41798: 1ikvä1 förväntade sig att 1uftfartsinspektionen           rande fall skedde för att garantera snabb kundbe-
41799: skulle förnya hans certifikat i brådskande ord-           tjäning.
41800: ning utan att ansökan komp1etterats för att över-            Trafikministeriet kommer även i fortsättning-
41801: ensstämma med föreskrifterna, hade Petramo,               en att inom sitt förvaltningsområde betona bety-
41802: som i egenskap av certifikatinspektör genom att           delsen av god kundbetjäning, dock genom att
41803: göra betydande övertidsarbete försökt åtgärda             samtidigt beakta en jämlik behandling av kun-
41804: anhopningen av certifikatansökningar, inte i              derna och de gränser som ikraftvarande normer
41805: denna situation k1arat a v att tyg1a sitt ta1 inför JL.   uppställer.
41806: Luftfartsinspektionen bek1agar det skedda.
41807: 
41808:      Helsingforsden 13 juli 1998
41809: 
41810:                                                                     Ställföreträdare för trafikministern,
41811:                                                                                  minister Kalevi Hemilä
41812: