86 Käyttäjää paikalla!
0.0044817924499512
Muista katsoa myös paikallaolijat!
- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville
- Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.
1: Vuoden 1998 2: •• •• 3: VALTIOPAIVAT 4: 5: 6: 7: 8: Asiakirjat 9: F3 10: Kirjalliset kysymykset 11: 511-760 12: 13: 14: 15: EDUSKUNTA 16: HELSINKI 17: ISSN 0783-991X 18: 19: OY EOITA AB, HELSINKI1998 20: Valtiopäiväasiakirjasarjan käyttäjälle 21: ASIAKIRJAT A-F 22: Valtiopäiväasiakirjat on vuoden 1975 II valtio- lousarvio- ja lisätalousarvioaloitteet sidotaan E- 23: päiviltä lähtien sidottu sarjaksi, jossa asiakirjat osiin ja kirjalliset kysymykset valtioneuvoston 24: on jaettu eri osiin sen mukaan, mistä asiakirjatyy- jäsenten niihin antamine vastauksineen F-osiin. 25: pistä on kysymys. A-osiin sidotaan hallituksen Kutakin osaa tehdään niin monta kuin on tar- 26: esitykset, eduskunnan tarkastettaviksi saatetut peen sen mukaan, kuinka paljon asioita valtio- 27: asetukset ja valtioneuvoston päätökset sekä val- päivillä on tullut vireille. Jokaisessa osassa on 28: tioneuvoston kirjelmät, B-osiin eduskunnalle an- myös sisällysluettelo. 29: netut kertomukset, C-osiin valiokuntiin käsiteltä- 30: viksi lähetetyistä asioista laaditut mietinnöt ja A-, B-, C- ja D-osat julkaistaan myös ruotsin 31: lausunnot sekä D-osiin eduskunnan vastaukset ja kielellä. Ruotsinkielisinä tehdyt aloitteet ja kirjal- 32: kirjelmät sekä puhemiesneuvoston ehdotukset ja liset kysymykset sidotaan suomenkielisiin E- ja 33: muihin osiin kuulumattomat muut asiakirjat. F-osiin. 34: Kansanedustajien tekemät laki-, toivomus-, ta- 35: 36: PÖYTÄKIRJAT 37: Pöytäkirjoissa ovat painettuina täysistuntojen Pöytäkirjoista julkaistaan ruotsinkielinen lyhen- 38: pöytäkirjat keskusteluineen ja päätöksineen. nelmä Protokoll i sammandrag. 39: 40: HAKEMISTO 41: Hakemistossa on valtiopäiväasioiden luettelo, avulla asia löytyy asialuettelosta. Henkilöhake- 42: asiasanasto sekä henkilöhakemisto. Asialuette- mistossa ovat tiedot kaikista kansanedustajien ja 43: lossa ovat asiaryhmittäin valtiopäivillä vireille valtioneuvoston jäsenten valtiopäivätoimista 44: tulleet asiat käsittelyvaiheineen numerojärjestyk- sekä heidän täysistunnoissa pitämistään puheen- 45: sessä. Asiaryhmäluettelon alussa on kerrottu, vuoroista. Puheenvuoroluettelossa viitataan 46: mistä asiakirjojen osastamikinasiakirja löytyy. asian käsittelyvaiheeseen sekä ao. pöytäkirjan si- 47: Asiasanastossa on aakkosjärjestyksessä olevien vulle. Hakemisto julkaistaan myös ruotsinkielise- 48: hakusanojen perässä ko. asiakirjan tunnus ,jonka nä. 49: 50: INTERNET 51: Valtiopäiväasiakirjat tallennetaan sekä suo- tiopäiväasioiden käsittelyvaiheista. Asiakirjasar- 52: men- että ruotsinkielisinä heti niiden valmis- jan osia voi myös lainata kirjastoista joko niiden 53: tuttua Internetiin, josta eduskunnan sivuilta omista kokoelmista tai kaukolainana. 54: http://www.eduskunta.fi löytyvät tiedot myös vai- 55: 56: 57: SARJAN TOIMITTAMINEN 58: Valtiopäivien asiakirjasarjaa toimittaa eduskun- nettuina (esim. hallituksenesitykset), toimitetaan 59: nan asiakirja toimisto. Niiden asiakirjojen osalta, vain sisällysluettelo ja sidotus. 60: jotka tulevat eduskuntaan muualta valmiiksi pai- 61: SISÄLLYSLUETTELO 62: 63: 64: Kirjalliset kysymykset 511-760 65: 66: 67: 511 Toimi Kankaanniemi/skl: Neuvottelujen avaami- 526 Toimi Kankaanniemi /skl: Vuokratason kohtuul- 68: sesta Karjalan alueen saamiseksi erityisitsehal- listamisesta 69: lintoalueeksi 70: 527 Toimi Kankaanniemi /skl: Alkoholitarkastuksen 71: 512 Pentti Tiusanen /vas: Lemmenjoen kansallispuis- tehostamisesta ja lupamenettelystä 72: ton suojelusta 73: 528 Toimi Kankaanniemi /skl: Työehtosopimusten 74: 513 Raimo Vistbacka /ps: VR:n Seinäjoen varikon 75: yleissitovuuden säilymisestä ja työvoiman kahtia- 76: säilyttämisestä 77: jaon syvenemisen estämisestä 78: 514 Esko-Juhani Tennilä /va-r: Sodankylän varus- 79: kunnan supistamisesta aiheutuvasta kompensaa- 529 Esa Lahtela /sd ym.: Työhallinnon maksaman 80: tiotarpeesta työllistämistukimaksatusjärjestelmän joustavoit- 81: tamisesta 82: 515 Esko-Juhani Tennilä /va-r: Perämeren tutkimus- 83: aseman rakentamisesta Simoon ja sen rahoituk- 530 Esa Lahtela /sd ym.: Moottorikelkkavakuutusjär- 84: sesta jestelmän kehittämisestä 85: 86: 516 Maria Kaisa Aula /kesk: Sovitellun työttömyys- 531 Jouko Jääskeläinen /skl: Vanhusten hoitomaksu- 87: päivärahan kannustavuudesta jen korottamisesta hoitolaitoksissa 88: 89: 517 Kyösti Karjula /kesk: Naudanlihan kansallisten 532 Marjatta Vehkaoja /sd: Asumistuen ja hoitotuen 90: tuotantoedellytysten parantamisesta muuttuneiden maksuperusteiden vaikutuksesta 91: avohoitoon 92: 518 Maija Rask /sd ym.: Saamelaiskäräjävaalien ääni- 93: oikeudesta 533 Jouko Jääskeläinen /skl: Valtion ja kuntien han- 94: kintatoiminnasta 95: 519 Ossi Korteniemi /kesk: Valtatie 21 :n peruskor- 96: jauksen kiirehtimisestä 534 Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk: Liikuntavam- 97: maisten valtion erityiskoulujen opettajien eläke- 98: 520 Hannu Takkula /kesk: Nuorten viljelijöiden ase- iästä 99: man parantamisesta 100: 535 Raimo Vistbacka /ps: Luopumiskorvausta saa- 101: 521 Raimo Vistbacka /ps: Epäpätevän viranhakijan van mahdollisuudesta saada eläke- ja tapaturma- 102: pätevöitymisestä väliaikaisesti virkaa hoitaessaan vakuutus 103: 104: 522 Toimi Kankaanniemi /skl ym.: Varusmiehen kuo- 536 Reijo Laitinen /sd: Asuntopolitiikan suuntavii- 105: lemaan johtaneiden tekijöiden tutkimisesta voista 106: 107: 523 Sakari Smeds /skl: Leonia-konsemin suunnitel- 537 Sulo Aittoniemi /kesk: Yksinäisyyden vaikutuk- 108: mista irtisanoa henkilöstöään sista vanhusten terveyteen 109: 110: 524 Heikki Rinne /sd: Elatustuen perinnän ja maksu- 538 Sulo Aittoniemi /kesk: Alle 15-vuotiaana tehtyjen 111: käytännön muuttamisesta rikosten rangaistavuudesta 112: 113: 525 Toimi Kankaanniemi /skl: Velvollisuudesta luo- 539 Sulo Aittoniemi /kesk: Käytöstä paistettavien tor- 114: pua puolison sukunimestä avioeron jälkeen juntahävittäjien myymisestä 115: 116: 117: 118: 280566 119: 4 Sisällysluettelo 120: 121: 122: 540 Sulo Aittoniemi /kesk: Poliisin toimintamäärära- 557 Jouko Jääskeläinen /skl: Alaikäisten alkoholin 123: hoista vuonna 1999 käytön ja ostamisen estämisestä kansainvälisessä 124: laivaliikenteessä 125: 541 Sulo Aittoniemi /kesk: Takauksen perusteella 126: maksettujen velkojen korkojen verovähennysoi- 558 Marjatta Vehkaoja /sd ym.: Työsuhdeasioiden 127: keudesta puhelinpalvelun maksullisuudesta 128: 129: 542 Sulo Aittoniemi /kesk: Suunnitelmista luopua 559 Margareta Pietikäinen /sv: BSP-lånens gränser för 130: varhaiseläkejärjestelmästä kvadratmeterpriset i huvudstadsregionen 131: 132: 543 Sulo Aittoniemi /kesk: Eläkkeellä olevien eläkeva- 559 Margareta Pietikäinen /r: ASP-lainojen neliöhin- 133: kuutusmaksuista tarajoista pääkaupunkiseudulla 134: 135: 544 Sulo Aittoniemi /kesk: Tutkimuksen tekemisestä 560 Sinikka Hurskainen /sd: Suomi toisena kielenä 136: pedofilian laajuudesta -oppiaineen asemasta uusissa koululaeissa 137: 138: 545 Sulo Aittoniemi /kesk: Suomalaisen huonekalu- 561 Anne Huotari /vas ym.: Kansaneläkkeen myöntä- 139: teollisuuden tuotantoedellytysten parantamisesta misestä 140: 141: 546 Sulo Aittoniemi /kesk: Kypäräpakon säätämises- 562 Marjatta Vehkaoja /sd ym.: Atk:nkäyttämisestä 142: tä polkupyöräilijöille työnhaussa 143: 144: 547 Sulo Aittoniemi /kesk: Pienlintujen metsästykses- 563 Anne Huotari /vas ym.: Työttömän oikeudesta 145: tä Euroopan unionin alueella matkustaa muihin kuin EU-maihin 146: 147: 548 Sulo Aittoniemi /kesk: Taloudellisen suhdanne- 564 Anneli Jäätteenmäki /kesk: Televisiokanavien nä- 148: häiriön vaikutuksista EMU-jäsenyyden aikana kyvyysalueiden laajentamisesta 149: 150: 549 Sulo Aittoniemi /kesk: Euroopan unionin kehitys- 565 Raimo Vistbacka /ps: Suomen Optiopörssi Oy:n 151: näkymistä ja Rahoitustarkastuksen toiminnasta 152: 153: 550 Sulo Aittoniemi /kesk: Euroopan unionin yhtei- 566 Riitta Korhonen /kok: Intemetin valvonnasta 154: sestä taloudesta 155: 567 Riitta Korhonen /kok: Jäteverolain määräajan 156: 551 Hannu Takkula /kesk: Lapin erämaakylissä jat- järkevyydestä 157: kosodan aikana partisaanien hyökkäysten koh- 158: teeksi joutuneiden asukkaiden olosuhteiden sel- 568 Riitta Korhonen /kok: Ilmavoimien ylilentojen 159: vittämisestä aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta 160: 161: 552 Hannu Takkula /kesk: Rautatien rakentamisesta 569 Riitta Korhonen /kok: Joustavasta koulun aloit- 162: linjalle Rovaniemi-Sodankylä-Kevitsa tamisesta 163: 164: 553 Marjatta Vehkaoja /sd: Vammaisten asuntoon 570 Riitta Korhonen /kok: Koulujen loma-ajoista 165: tehtyjen muutostöiden purkamisesta aiheutuvien 166: kustannusten korvaamisesta 571 Pentti Tiusanen /vas ym.: Natura-hankkeen vii- 167: västymisestä 168: 554 Risto Penttilä /nuors ym.: Yksityisen elinkeinon 169: toimintaedellytysten turvaamisesta viihdepeli- 572 Liisa Hyssälä /kesk: Natura 2000 -ohjelman to- 170: alalla teuttamisesta 171: 172: 555 Säde Tahvanainen /sd: Freonin talteenotosta 573 Raimo Vistbacka /ps: Maantien 7056 peruskor- 173: jauksesta Killinkosken ja Alavuden välillä 174: 556 Jorma Rantanen /sd ym.: Kansainvälistä merki- 175: tystä omaavia tärkeimpiä sisävesiväyliä koskevan 574 Esa Lahtela /sd: Tienvarsien siisteyden paranta- 176: sopimuksen voimaan saattamisesta misesta 177: Sisällysluettelo 5 178: 179: 575 Sulo Aittoniemi /kesk: Opiskelussa tarvittavien 594 Juha Karpio /kok: Hammaslääkäreiden koulu- 180: kirjojen ja muiden tarvikkeiden vähennysoikeu- tustilanteen selvittämisestä 181: desta verotuksessa 182: 595 Raimo Vistbacka /ps: Kouluavustajan nimeämis- 183: 576 Sulo Aittoniemi /kesk: Rasististen ilmiöiden hillit- perusteista 184: semisestä suomalaisessa yhteiskunnassa 185: 596 Gunnar Jansson /sv: Penningströmmarna mellan 186: 577 Sulo Aittoniemi /kesk: Viljatuotteiden käyttämi- Åland och riket 187: sestä bensiinin valmistukseen 188: 596 Gunnar Jansson/r: Ahvenanmaan ja valtakunnan 189: 578 Sulo Aittoniemi /kesk: Alle kaksi vuotta markki- välisistä rahavirroista 190: noilla olleiden lääkkeiden korvaamisesta 191: 597 Erkki Pulliainen /vihr: EU:ta koskevan puolueet- 192: 579 Sulo Aittoniemi /kesk: Soluttautumisenja valeos- toman kansalaiskeskustelun tukemisesta 193: tojen laillistamisesta 194: 598 Rauha-Maria Mertjärvi /vihr ym.: Psykologien 195: 580 Sulo Aittoniemi /kesk: Valtion metsämaan myyn- antaman hoidon korvattavuudesta sairausvakuu- 196: nistä ilman tarjouskilpailua tuksessa 197: 198: 581 Sulo Aittoniemi /kesk: !kääntyneen pitkäaikais- 599 Timo Ihamäki /kok: Puutaveden ja Saimaan ve- 199: työttömän mahdollisuuksista päästä eläkkeelle denpinnan säännöstelyrajojen tarkistamisesta 200: 201: 582 Sulo Aittoniemi /kesk: Tulevan pörssiromahduk- 600 Hannu Takkula /kesk: Luontaiselinkeinotilallis- 202: sen ennakoiunista ten toimeentulomahdollisuuksista 203: 204: 583 Sulo Aittoniemi /kesk: Rintamaveteraanien ham- 601 Hannu Takkula /kesk: Valohoitokeskuksen pe- 205: masprotetiikan korvauksista rustamisesta Lapin keskussairaalan yhteyteen 206: 207: 584 Markus Aaltonen /sd: Kehitysyhteistyössä ja lä- 602 Erkki Pulliainen /vihr: Verohallituksen pääjohta- 208: hetystyössä olevien sosiaaliturvasta jan virassapysymisen harkinnasta 209: 210: 585 Toimi Kankaanniemi /skl ym.: Syyttäjälaitoksen 603 Erkki Pulliainen /vihr: Lohen kalastuksesta Itä- 211: toiminnasta merellä 212: 213: 586 Annika Lapintie /vas: Valtakunnansyyttäjänvi- 604 Erkki Pulliainen /vihr: Eräiden kalalajien huo- 214: raston toiminnasta syyttämättäjättämispäätök- mioon ottamisesta luontodirektiivissä 215: sissä 216: 605 Raimo Vistbacka /ps: Vakuutusyhtiöiden, tapa- 217: 587 Sulo Aittoniemi /kesk: Syyttäjälaitoksen toimin- turmalautakunnan ja vakuutusoikeuden suhtau- 218: nasta tumisesta potilaiden lääkärintodistuksiin 219: 220: 588 Sulo Aittoniemi /kesk: Sosiaaliturvan maksami- 606 Esko-Juhani Tennilä /va-r: Tervolan artenomi- 221: sesta albaanipakolaisille koulutuksen ja Keminmaan sahateknikkokoulu- 222: tuksen opintolinjojen liittämisestä Kemi-Tornion 223: 589 Olavi Ala-Nissilä /kesk: Verohallituksen toimin- ammattikorkeakouluun 224: nan kehittämisestä 225: 607 Matti Vähänäkki /sd: Kotkan käräjäoikeuden 226: 590 Tuula Haatainen /sd ym.: Oppisopimuskoulutuk- Haminan sivutoimipisteen säilyttämisestä 227: sen valvonnan tehostamisesta 228: 608 Mats Nyby /sd: Övervakningen av fiskebegräns- 229: 591 Pirkko Peltomo /sd: Koulutusvakuutuksen kol- ningama i Torne älvs fiskeriområde 230: mannen vaiheen käynnistymisestä 231: 608 Mats Nyby /sd: Kalastusrajoitusten valvonnasta 232: 592 Markku Pohjola /sd ym.: Harmaan talouden tar- Tornionjoen kalastusalueella 233: kastusryhmän vakinaistamisesta 234: 609 Timo Ihamäki /kok: Opettajien palkkausjärjestel- 235: 593 Kari Rajamäki /sd: Ylivelkaantuneiden asemasta mästä 236: 6 Sisällysluettelo 237: 238: 239: 610 Timo Ihamäki /kok: Koulukiusaamisesta 628 Timo Ihamäki /kok: Rantaviivan pituuden mää- 240: räytymisperusteista rantakaava-ja poikkeuslupa- 241: 611 Esko-Juhani Tennilä /va-r: Lapin työllisyystilan- asioissa 242: teesta 243: 629 Juha Karpio /kok: Museoajoneuvojen verotuk- 244: 612 Liisa Hyssälä /kesk: Suomen Akatemian tutki- sesta 245: musrahojen myöntämislinjasta 246: 247: 613 Jukka Tarkka/nuorsym.: Lehtienjakelukanavan 630 Tarja Kautto /sd: Pohjantähti-opiston perustami- 248: kilpailutilanteesta sesta 249: 250: 614 Marjatta Vehkaoja /sd ym.: Lääninhallitusten 631 Esko-Juhani Tennilä /va-r: Ounasjoen ja sen sivu- 251: valvontamahdollisuuksien lisäämisestä jokien kehittämisen rahoituksesta 252: 253: 615 Heikki Koskinen /kok: Pohjantähti-opiston pe- 632 Mikko Elo /sd: Vesioikeuksien käsittelyaikojen 254: rustamisesta lyhentämisestä 255: 256: 616 Reijo Laitinen /sd ym.: Yritysten optiojärjestelyis- 633 Mikko Elo /sd: Gramex ry:n tariffeista 257: tä 258: 259: 617 Kimmo Kiljunen /sd: Poliisivirkojen lisäämisestä 634 Mikko Elo /sd: Diabeetikkojen apuvälineiden 260: Vantaalla ja Järvenpäässä maksuttomuudesta 261: 262: 618 Mikko Kuoppa /va-r: Lentomelun vähentämises- 635 Sulo Aittoniemi /kesk: Vuokrankorotusten suh- 263: tä Pirkkalan, Tampereen ja Lempäälän asunto- teesta tulojen kasvuun 264: alueilla 265: 636 Sulo Aittoniemi /kesk: Luottokelpoisuutensa me- 266: 619 Pia Viitanen /sd: Äitiys-, isyys- ja vanhempainra- nettäneen yrittäjän asemasta 267: han määräytymisestä 268: 637 Sulo Aittoniemi /kesk: Ahvenanmaan avustuksis- 269: 620 Anu Vehviläinen /kesk: Lääninoikeuksien ase- ta 270: masta hallinto-oikeusuudistuksessa 271: 638 Sulo Aittoniemi /kesk: Vaalilakien muuttamisesta 272: 621 Reijo Laitinen /sd ym.: VR:npalauttamisesta pe- 273: rinteiselle toimialueelleen 639 Sulo Aittoniemi /kesk: Grillihiilien tuomisesta ul- 274: komailta 275: 622 Erkki Pulliainen /vihr: Vanhojen myyntiin tarjot- 276: tavien rakennusten kuntotarkastuksesta 640 Sulo Aittoniemi /kesk: Lausunnoista taksilupaa 277: haettaessa 278: 623 Kari Rajamäki /sd: Pitkäaikaissairaiden ja ikään- 279: tyvien työttömien asemasta 641 Sulo Aittoniemi /kesk: Suljetun lippuäänestyksen 280: käyttömahdollisuuden laajentamisesta 281: 624 Paula Kokkonen /kok ym.: Huumetutkimusoh- 282: jelman toteuttamisesta 642 Sulo Aittoniemi /kesk: Pienten ammattiteatterei- 283: den tukemisesta 284: 625 Marja-Liisa Tykkyläinen /sd: Lyhyiden työsuh- 285: teiden vaikutuksesta työttömyyspäivärahaan 643 Sulo Aittoniemi /kesk: Tapaus Kuttulaan liitty- 286: vien asioiden selvittämisestä 287: 626 Raimo Vistbacka /ps: Luonnonlohen kalastuslu- 288: pien yhtenäistämisestä Tornionjoen edustalla 644 Sulo Aittoniemi /kesk: Todistajien ottamisesta 289: suomalaiseen suojeluun 290: 627 Mats Nyby /sd m.fl.: Initierande av en kampanj 291: för demokrati och människornas lika värde 645 Ola Rosendahl /sv m.fl.: Minskningen av fiske- 292: vårdsavgifterna 293: 627 Mats Nyby /sd ym.: Demokratiaaja ihmisten yh- 294: denvertaisuutta koskevan kampanjan käynnistä- 645 Ola Rosendahl /r ym.: Kalastuksenhoitomaksu- 295: misestä jen vähenemisestä 296: Sisällysluettelo 7 297: 298: 646 Hannu Takkula /kesk: Kotkien aiheuttamien va- 663 Henrik Lax /sv m.fl.: Den omvända bevisbördan i 299: hinkojen korvaamisesta poroelinkeinonharjoitta- Natura 2000 -processen 300: jille ja kotkatuhojen korvausjärjestelmän laatimi- 301: sesta 663 Henrik Lax /r ym.: Käännetystä todistustaakasta 302: Natura 2000 -prosessissa 303: 647 Hannu Takkula /kesk: Ihotautien neuvonta- ja 304: avohoitopisteen perustamisesta Lappiin 305: 664 Kari Kantalainen /kok ym.: Työehtosopimuksen 306: 648 Raimo Vistbacka/ps: Algeriaan kaapatun suoma- yleissitovuutta koskevan oikeuskanslerin päätök- 307: laistytön löytämiseen tähdänneistä toimista sen noudattamisesta 308: 309: 649 Marjatta Vehkaoja /sd ym.: Erikoislääkärivajees- 665 Mikko Elo /sd: Työttömyysturvalain sisältöä kos- 310: ta ja sen poistamisesta kevan tiedotuksen parantamisesta 311: 312: 650 Jukka Mikkola /sd: Kouluhenkilökunnan huu- 666 Sulo Aittaniemi /kesk: Omaisuudenhoitoyhtiö 313: mevalistuksen tehostamisesta Arsenal Oy:n toimintaa arvostelevasta kirjeestä 314: 651 Tuija Nurmi /kok: Elintarvikkeiden harhaanjoh- 667 Mikko Immonen /vas: Muuttuvista nopeusrajoi- 315: tavasta markkinoinnista ja valvonnasta tuksista ja hirvivaarasta ilmoiltavien varoituskol- 316: mioiden käyttämisestä 317: 652 Timo Ihamäki /kok: Lasten iltapäivätoiminnan 318: Iakisääteisestä järjestämisestä 319: 668 Timo Ihamäki /kok: Juvan käräjäoikeuden toi- 320: 653 Mikko Kuoppa /va-r: Keliakiapotilaiden erikois- minnan jatkamisesta 321: ruokavaliostajohtuvien lisäkustannusten korvaa- 322: misesta 669 Sinikka Hurskainen /sd: Pakkaustiedoista viran- 323: omaisille annettavan ilmoitusmaksun perimisestä 324: 654 Mikko Kuoppa /va-r: Avioliiton omaisessa suh- 325: teessa eläville myönnettävien sosiaalietuuksien 670 Annika Lapintie /vas: Lasten aseman parantami- 326: määräytymisperusteista sesta kunnallisissa palveluissa 327: 328: 655 Olavi Ala-Nissilä /kesk: Maatalouden ED-tuki- 671 Risto Kuisma /rem: Toimimattoman osakeyhtiön 329: hakemusten täyttämisestä verokohtelusta 330: 331: 656 Tuula Haatainen /sd: Naisyrittäjälainojen saata- 672 Toimi Kankaanniemi /skl ym.: Metsien kasvun 332: vuuden turvaamisesta virallisesta arviosta 333: 334: 657 Eva Biaudet /sv: Bättre övervakning av barnhem 673 Erkki Pulliainen /vihr: Belgian sininen -nimisen 335: liharodun ja sen risteytyksen lihan Suomeen tuo- 336: 657 Eva Biaudet /r: Lastenkotien valvonnan paranta- misesta 337: misesta 338: 674 Marja-Liisa Tykkyläinen /sd: Kuntien perintätoi- 339: 658 Pentti Tiusanen /vas: Satamien väylämaksujen mintojen keskittämisestä 340: alentamisesta 341: 675 Mari Kiviniemi /kesk: Päiväkotien meluongel- 342: 659 Risto Kuisma /rem: Sitoutumattomien ehdokkai- masta 343: den asemasta vaaleissa 344: 676 Ulla Anttila /vihr: Opinto- ja työvoimapoliittisten 345: 660 Tapio Karjalainen /sd ym.: Omaisuudenhoitoyh- etujen saamisesta 346: tiö Arsenal Oy:n toimintaa arvostelevasta kirjees- 347: tä 677 Hannu Takkula /kesk: Postin viikonloppujake- 348: lusta Lapin harvaan asutullamaaseudulla 349: 661 Hannu Takkula /kesk: Elintarvikkeiden arvonli- 350: säveron verokannasta 678 Tuula Haatainen /sd: Omaishoitajien oikeudesta 351: vapaapäiviin 352: 662 Klaus Heliberg /sd: Työvoimatoimistojen mah- 353: dollisuuksista edistää syrjäytyvien työttömien 679 Maija Rask /sd ym.: Avoimessa yliopistossa opis- 354: työllistymistä kelevien toimeentulon turvaamisesta 355: 8 Sisällysluettelo 356: 357: 358: 680 Erkki Pulliainen /vihr: Luomutuotannon pelto- 699 Säde Tahvanainen /sd ym.: Nuorten elinolojen 359: alan lisäämisestä ja sen tukikelpoisuudesta parantamisesta 360: 361: 681 Raimo Mähönen /sd: Avolava-autoon asennetun 700 Säde Tahvanainen /sd: Sodan aikana kotirinta- 362: matkailukorin verotuksesta malla toimineiden kuntouttamisesta 363: 364: 682 Raimo Mähönen /sd ym.: Suojakypärän käyttö- 701 Klaus Bremer /r: Ministerin allekirjoittamasta 365: velvollisuuden laajentamisesta tieliikennelaissa vastauksesta 366: 367: 683 Sakari Smeds /skl: Huumausainerikostenja huu- 702 Tero Mölsä /kesk ym.: Investointihakemusten 368: meongelman kasvusta käsittelyaikojen pitkittymisestä TE-keskuksissa 369: 370: 684 Risto Kuisma/rem: Kohtuuttomuuksistajätelais- 703 Esa Lahtela /sd: Asiamiespalkkioiden saantioi- 371: sa keudesta vakuutusyhtiö Henki-Kansan konkurs- 372: sipesästä 373: 685 Pehr Löv /sv: Riskerna med luftgevär 374: 704 Esa Lahtela /sd: Yhdistelmätuen saannin edelly- 375: 685 Pehr Löv /r: Ilmakiväärien aiheuttamista vaarois- tyksistä 376: ta 377: 705 Säde Tahvanainen /sd ym.: Suomenkielisten oh- 378: 686 Jorma Vokkolainen /vas ym.: Perhehoitajien ku- jelmien tekstityspalveluiden lisäämisestä 379: lukorvauksien ennakonpidätyksen alaisuudesta 380: 706 Säde Tahvanainen /sd ym.: Samaa sukupuolta 381: 687 Arja Ojala /sd: Yhteisvalinnasta olevien henkilöiden parisuhteesta 382: 383: 688 Arja Ojala /sd ym.: Viittomakielen tulkkien riittä- 707 Satu Hassi /vihr: Potilaan oikeuksista 384: mättömästä viittomakielentaidosta 385: 708 Klaus Bremer /r: Liikenneministeriön ilmailualan 386: 689 Ulla Juurola /sd ym.: Maksullisten puhelinpalve- koulutustarpeeseen liittyvistä ratkaisuista 387: luiden valvonnasta 388: 709 Pentti Tiusanen /vas: Kansalaisten sähköisestä 389: 690 Jorma Kukkonen /sd: Tilastokeskuksen mahdol- valvonnasta 390: lisuuksista antaa tietoja 391: 710 Riitta Korhonen /kok: Vakuutusyhtiöiden joh- 392: 691 Antero Kekkonen /sd: Työvoiman käyttämisestä don pätevyysvaatimuksista 393: suomalaisilla laivoilla 394: 711 Reijo Kallio /sd: Verotiedotteiden ja -lomakkei- 395: 692 Sulo Aittoniemi /kesk: Kylvötöiden suorittami- den saamisesta Internetin kautta 396: sesta EU:n säännösten mukaisesti 397: 712 Helena Vartiainen /sd: Lasten hautausavustuk- 398: 693 Sulo Aittoniemi /kesk: Venäjän kaupan Juototuk- sesta 399: sen ja vientitakuiden kehittämisestä 400: 713 Klaus Bremer /r: Ilmailulaitoksen asemasta lupa- 401: 694 Sulo Aittoniemi /kesk: Pienosakeyhtiöiden tar- kirj aku ulustel uissa 402: peellisuudesta 403: 714 Pehr Löv /sv: Renoveringsbidragen tili frontvete- 404: 695 Sulo Aittoniemi /kesk: Kirpputorien ja vapaaeh- raner 405: toisten huutokauppojen verovalvonnasta 406: 714 Pehr Löv /r: Rintamaveteraaneille maksettavista 407: 696 Sulo Aittoniemi /kesk: Ruotsalaisten ja suoma- korjausavustuksista 408: laisten yritysten yhteenliittymien tavoitteista 409: 715 Matti Vähänäkki /sd ym.: Suunnitellun StoraEn- 410: 697 Sulo Aittoniemi /kesk: Suomalaisen juomaveden so Oy:n suhtautumisesta Suomessa olevien metsä- 411: viennistä ulkomaille teollisuuslaitosten kehittämiseen 412: 413: 698 Sulo Aittoniemi /kesk: Kansalaisten toimeentu- 716 Mikko Immonen /vas: VR Oy:n Turun ja Kuo- 414: losta pion konepajatoiminnan lakkauttamisesta 415: Sisällysluettelo 9 416: 417: 717 Tarja Kautto /sd: Veroehdotuksessa ilmoitetun 736 Ossi Korteniemi /kesk: Kotkatuhojen korvaami- 418: palauteHavan markkamäärän palauttamisesta sesta porotaloudelle 419: verovelvolliselle 420: 737 Sulo Aittaniemi /kesk: Jakokuntien omistuksessa 421: 718 Jukka Vihriälä /kesk ym.: Ulkomaisen perunan olevien ranta-alueiden luovuttamisesta maan- 422: sisältämistä raskasmetalleista omistajille 423: 719 Klaus Bremer /r: Ilmailulaitoksen toiminnasta 424: lentolupakirjan myöntämisessä 738 Sulo Aittaniemi /kesk: Vuotoksen altaan rakenta- 425: misesta 426: 720 Rauha-Maria Mertjärvi /vihr ym.: Vanhusten lai- 427: toshoidon laadun turvaamisesta 739 Sulo Aittaniemi /kesk: Ajonopeutta osoittavien 428: näyttötaulujen lisäämisestä liikenneväylillä 429: 721 Liisa Hyssälä /kesk ym.: Miinanraivaajatunnusta 430: ja rintamasotilastunnusta koskevien hallituksen 740 Rauha-Maria Mertjärvi /vihr ym.: Turvapaikan- 431: esitysten antamisesta hakijoiden kohtelusta 432: 722 Hannu Takkula /kesk: Kehitysaluepoliittisesta 433: 741 Raimo Holopainen /sd: Kelan ja Ruotsin sairaus- 434: toimenpideohjelmasta vakuutuskassan päätösten yhdenmukaistamises- 435: ta 436: 723 Klaus Bremer /r: Liikenneministeriön ilmailualan 437: koulutuksesta 438: 742 Pehr Löv /sv: Fartygstrafiken i Kvarken 439: 724 Klaus Bremer /r: Ilmailulaitoksen hallintotavois- 440: ta 742 Pehr Löv /r: Merenkurkun laivaliikenteestä 441: 442: 725 Anne Knaapi /kok: Vanhusten asuntojen korjaa- 743 Kyösti Karjula /kesk: Pohjois-Suomen logistisen 443: misesta osaamisen kehittämisestä 444: 445: 726 Liisa Hyssälä /kesk: Kotimaisen varhaisperunan 744 Pentti Tiusanen /vas: Puolustusvoimissa tapahtu- 446: tuotannosta neiden onnettomuuksien selvittelymenettelyistä 447: 448: 727 Liisa Hyssälä /kesk: Kotimaisen viihdekulttuurin 745 Klaus Bremer /r: Liikenneministeriön koulutus- 449: arvostuksen parantamisesta valvonnasta 450: 451: 728 Liisa Hyssälä /kesk: Hampaiden oikomishoidon 746 Erkki Pulliainen /vihr: Langoista tehtyjen poroai- 452: saatavuuden parantamisesta tojen aiheuttamien hirvi- ja metsäkanalintukuole- 453: mien minimoimisesta 454: 729 Maija-Liisa Veteläinen /kesk ym.: Veteraanien 455: kuntoutuspäivien jaksottamisesta 747 Erkki Pulliainen /vihr: Muovijätteen uudelleen- 456: käytöstä 457: 730 Maija-Liisa Veteläinen /kesk ym.: Talvi- ja jatko- 458: sotaan osallistuneiden kuntoutuksesta 748 Markku Lehtosaari /kesk: Valkoselkätikka- 459: alueen lunastuspäätöksen purkamisesta 460: 731 Marjaana Koskinen /sd ym.: Tielaitoksen organi- 461: saatiomuutoksen vaikutuksista 749 Kimmo Kiljunen /sd: Viisumianoruusten tasa- 462: puolisesta käsittelystä 463: 732 Riitta Korhonen /kok: Matkakustannusten puut- 464: tumisesta veroehdotuksesta 750 Ulla Anttila /vihr ym.: Puhetta tukevien ja kor- 465: vaavien kommunikaatiomenetelmien kehittämi- 466: 733 Riitta Korhonen /kok: Oleskelulupahakemusme- sestä 467: nettelystä 468: 751 Janina Andersson /vihr: Äitiysrahan alkamispäi- 469: 734 Irja Tulonen /kok: Kotikuntalain muuttamisesta vän määräytymisestä 470: 471: 735 Irja Tulonen /kok: Elinkeinotulon verottamisesta 752 Janina Andersson /vihr: Synnytyksen jälkeisestä 472: annetun lain muuttamisesta ehkäisystä 473: 474: 2 280566 475: 10 Sisällysluettelo 476: 477: 478: 753 Riitta Korhonen /kok: Arvonlisäveron suoritepe- 758 Erkki Pulliainen /vihr: Moottorikeikkojen pääs- 479: rusteisuudesta töjen rajoittamisesta 480: 481: 754 Riitta Korhonen /kok: Naisyrittäjälainan riittä- 759 Klaus Heliberg /sd: Sähkömarkkinoiden vapau- 482: vyydestä tumisesta ja sähköyhtiöiden sähkön hankintaso- 483: pimuksista 484: 755 Maria Kaisa Aula /kesk: Vammaisten työllistymi- 485: sen edistämisestä 760 Klaus Bremer /r: Liikenneministeriön valvonnas- 486: sa harjoitetusta työnteko-oikeuden tarveharkin- 487: 756 Maija Perho /kok ym.: Sosiaalihuollon ammatin- nasta 488: harjoittamislainsäädännöstä 489: 490: 757 Satu Hassi /vihr ym.: Kivihiilivoimalaitosten ra- 491: kentamisesta 492: KK 511/1998 vp 493: 494: Kirjallinen kysymys 511 495: 496: 497: 498: 499: Toimi Kankaanniemi /skl: Neuvottelujen avaamisesta Karjalan 500: alueen saamiseksi erityisitsehallintoalueeksi 501: 502: 503: Eduskunnan Puhemiehelle 504: 505: Luovutetun Karjalan alueen palauttamisesta nostusta olisi kohdistettava myös mittavien ym- 506: Suomelle on käyty jatkuvasti keskustelua. Viral- päristöongelmien ratkaisemiseen. Luonnonva- 507: lisesti asiaa ei kuitenkaan ole neuvottelujen koh- rojen kestävän hyödyntämisen ja sisäisen turval- 508: teeksi nostettu. Suoran palauttamiskeskustelun lisuuden parantamisen tulisi olla myös tärkeässä 509: virallinen avaaminen olisikin kansainvälispoliit- asemassa. 510: tisesti mittava askel. Karjalan alueen muodostaminen erityisitse- 511: Taloudellinen tilanne Karjalassa on ilmeisen hallintoalueeksi Suomen ja Venäjän välissä tulisi 512: vaikea. Suomen itäraja on jyrkkä elintasoraja. toteuttaa rakentavassa yhteistyössä mainittujen 513: Suomessa olisikin syytä pikaisesti harkita uusia valtioiden hallitusten kesken ja alueen asukkai- 514: avauksia Karjalan suhteen siten, että kaikinpuo- den mielipiteitä kuullenja kunnioittaen. Alueella 515: linen kehitys alueella lähtisi nopeasti käyntiin. olevat sotilaskohteet tulisi siirtää muualle, jolloin 516: Yksi tutkimisen arvoinen mahdollisuus olisi alue voisi muuttua sotilaallisesti vapaaksi vyö- 517: esittää Venäjän federaation hallitukselle ja Kar- hykkeeksi. Suunnitelmalle tulisi hankkia myös 518: jalan tasavallan hallitukselle sekä kansainvälisel- muun muassa Euroopan unionin, Euroopan 519: le yhteisölle neuvotteluja Karjalan alueen muut- neuvoston, EtYJ:nja Yhdistyneiden Kansakun- 520: tamiseksi kansainvälisesti tunnustetuksi talou- tien hyväksyntä. 521: dellis-hallinnolliseksi ja demilitarisoiduksi eri- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 522: tyisitsehallintoalueeksi, joka olisi laajassa ja asi- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 523: allisessa yhteistyössä Suomen kanssa. Tällainen nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 524: erityisitsehallintoalue ei monipuolisesta yhteis- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 525: työstä huolimatta kuitenkaan kuuluisi Suomeen 526: eikä Euroopan unioniin. Alueella asuvat sekä Katsooko Hallitus perustelluksi ja 527: suomenkieliset että venäjänkieliset ihmiset voisi- mahdolliseksi avata neuvottelut Suomen 528: vat halutessaan pysyä nykyisillä kotiseuduillaan hallituksen, Venäjän federaation halli- 529: ja heitä kohdeltaisiin tasa-arvoisesti. tuksen ja Karjalan tasavallan hallituksen 530: Taloudellis-hallinnollisena erityisitsehallinto- kesken tavoitteena luovutetun Karjalan 531: alueena Karjala voisi olla monipuolisten suoma- alueen muodostaminen kansainvälisesti 532: laisten ja kansainvälisten kehittämistoimenpitei- tunnustetuksi taloudellis-hallinnolliseksi 533: den kohteena. Erityistä huomiota tulisi kiinnit- ja demilitarisoiduksi erityisitsehallinto- 534: tää alueen asukkaiden sosiaalisten sekä asunto-, alueeksi Venäjän ja Suomen välissä? 535: terveys- ja kouluolojen kehittämiseen. Erityispa- 536: 537: Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1998 538: 539: Toimi Kankaanniemi /skl 540: 541: 542: 543: 544: 280043 545: 2 KK 511/1998 vp 546: 547: 548: 549: 550: Eduskunnan Puhemiehelle 551: 552: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa kaa keskeisiltä osin demokraattisen Venäjän yh- 553: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, teiskuntaa. Kysymys on erityisen herkkä Venä- 554: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jän raja-alueilla, joiden riippuvuus Moskovan 555: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi taloudellisesta tuesta on erityisen suuri. 556: Kankaanniemen näin kuuluvan kirjallisen kysy- Korostettakoon, että Venäjän yleinen rajati- 557: myksen n:o 511: lanne on monilta osin vielä epäselvä. Venäjällä 558: on esimerkiksi yhä kiistaa Japanin kanssa neljäs- 559: Katsooko Hallitus perustelluksi ja tä Etelä-Kuriilien saaresta, eikä maiden välillä 560: mahdolliseksi avata neuvottelut Suomen ole vieläkään tehty rauhansopimusta. Venäjä ei 561: hallituksen, Venäjän federaation halli- myöskään ole vielä ratifioinut Liettuan kanssa 562: tuksen ja Karjalan tasavallan hallituksen tehtyä rajasopimusta eikä allekirjoittanut rajaso- 563: kesken tavoitteena luovutetun Karjalan pimuksia Viron ja Latvian kanssa. Myös kysy- 564: alueen muodostaminen kansainvälisesti mys Venäjän IVY -maiden vastaisten rajojen 565: tunnustetuksi taloudellis-hallinnolliseksi merkitseruisestä on poliittisesti herkkä asia. Hal- 566: ja demilitarisoiduksi erityisitsehallinto- litsematon siirtolaisuus IVY -alueen rajojen yli 567: alueeksi Venäjän ja Suomen välissä? aiheuttaa kasvavia ongelmia Venäjälle. 568: Suomen hallitus jatkaa vakiintunutta lähi- 569: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- alueyhteistyötään Venäjän kanssa. Suomen EU- 570: vasti seuraavaa: jäsenyyden vauhdittama kaupan ja liikenteen 571: kasvu rajoillamme korostaa Suomen ja Venäjän 572: Kysymystä Venäjän federaation subjektien rajanpinnan välisen yhteistyön tuloksellisuutta. 573: asemasta täytyy tarkastella laajemmassa pers- Suomi ei ole aikonut ottaa edustaja Kankaan- 574: pektiivissä. Venäjän keskusvallan ja alueiden vä- niemen kysymää asiaa kahdenvälisten neuvotte- 575: linen suhde on valinkauhassa. Keskuksen ja lujen kohteeksi. 576: alueiden välisen suhteiden vakiintuminen muok- 577: 578: Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1998 579: 580: Ulkoasiainministeri Tarja Halonen 581: KK 511/1998 vp 3 582: 583: 584: 585: 586: Tili Riksdagens Talman 587: 588: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- demokratiska Rysslands samhälle. Frågan är 589: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- särskilt känslig vid Rysslands gränsområden, 590: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- som i speciellt hög grad är beroende av Moskvas 591: man Toimi Kankaanniemi undertecknade spörs- ekonomiska stöd. 592: mål nr 511: Det bör betonas att det allmänna läget beträf- 593: fande Rysslands gränser är delvis ännu oklart. 594: Anser Regeringen det motiverat och Ryssland tvistar tili exempel fortfarande med Ja- 595: möjligt att öppna förhandlingar mellan pan om fyra sydkuriliska öar, och länderna har 596: Finlands regering, Ryska federationens ännu inte slutit ett fredsavtal. Ryssland har inte 597: regering och Karelska republikens reger- heller ännu ratificierat gränsavtal med Litauen 598: ing för att göra det avträdda karelska och inte heller undert.~cknat gränsavtalen med 599: området tili ett internationellt erkänt eko- Estland och Lettland. A ven frågan om att utmär- 600: nomiskt-administrativt och demilitarise- ka Rysslands gränser med OSS-länderna är poli- 601: rat område med särskild förvaltning mel- tiskt känslig. En okontrollerad migration över 602: lan Ryssland och Finland? gränserna mellan OSS-länderna skapar växande 603: problem för Ryssland. 604: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt Finlands regering fortsätter sitt etablerade 605: anföra följande: närområdessamarbete med Ryssland. Den av 606: Finlands EU-medlemskap stimulerade tiliväxten 607: Frågan om ställningen hos den Ryska Federa- i handel och samfårdsel vid våra gränser under- 608: tionens subjekt måste granskas ur ett bredare stryker framgången i gränssamarbetet mellan 609: perspektiv. Förhållandet mellan den ryska cen- Finland och Ryssland. 610: tralmakten och regionerna befinner sig i vågskå- Finland har inte för a vsikt att ta upp riksdags- 611: len. En stabilisering i förhållandet mellan cen- man Kankaanniemis berörda fråga till föremål 612: trum och regionerna formar tili centrala delar det för bilaterala förhandlingar. 613: 614: Helsingfors den 22 maj 1998 615: 616: Utrikesminister Tarja Halonen 617: KK 512/1998 vp 618: 619: Kirjallinen kysymys 512 620: 621: 622: 623: 624: Pentti Tiusanen /vas: Lemmenjoen kansallispuiston suojelusta 625: 626: 627: 628: Eduskunnan Puhemiehelle 629: 630: Lemmenjoen kansallispuisto on yksi maamme massa olevaa Njurgulahdesta lähtevää kuljetus- 631: tärkeimmistä luonnonaarteista. Samana se on reittiä pitkin. Tieuran käyttöaika kaivospiiriä 632: tärkeä porotaloudelle. Lemmenjoena on vuosi- varten olisi lyhyt, mutta uran jäljet luonnossa 633: kymmenien aikana toteutettu kaivuuhankkeita, pysyviä. 634: jotka ovat vieneet kansallispuistolta sananmu- Kauppa- ja teollisuusministeriö ei ole kaivos- 635: kaisesti pohjaa alta pois. lain mukaisessa päätöksessään ottanut huo- 636: Nyt Lemmenjoen kansallispuistossa kaivin- mioon eduskunnan säätämää luonnonsuojelula- 637: koneellatyöskentelevä kunankaivaja on hakenut kia eikä myöskään eduskunnan hyväksymää 638: huoltouraa kaivospiirille halki kansallispuiston Lemmenjoen kansanispuiston suojelutarkoitus- 639: erämaaosan. Tähän on suostuttu ja sen rakenta- ta. Valtioneuvoston tulisikin luonnonsuojelulain 640: minen uhkaa alkaa heti kesän tultua. Tieuraa on mukaisen suojelun toteuttamiseksi lunastaa oi- 641: tarkoitus käyttää kaivinkoneiden ja muun ras- keus tieuraan valtiolle ja pelastaa Lemmenjoen 642: kaan kaluston kuljettamiseen poikki tunturi- kansallispuisto, joka yhdessä Ovre-Anarjokka- 643: alueiden kahden saamelaispaliskunnan alueella. alueen kanssa muodostaa Länsi-Euroopan suu- 644: Angelin tieltä Lemmenjoen latvapuroine ulot- rimman kansallispuistoalueen. 645: tuva tieura halkaisee valmistuttuaan 37 kilomet- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 646: rin matkana Lemmenjoen kansanispuiston kah- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 647: teen osaan. Ensi kesänä raskailla koneilla alkava nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 648: liikenne aiheuttaa ajan mittaan yhä syvenevät ja nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 649: laajenevat urat koskemattomaan tunturimaas- 650: toon vahingoksi luonnolle ja saamelaisten po- Mitä Hallitus aikoo tehdä, että yksityi- 651: ronhoidone. sen, vähäisen ja lyhytaikaisen taloudelli- 652: Uusi tieura ei ole kaivostoiminnane välttämä- sen edun vuoksi tieuran tekemisellä ei 653: tön. Metsähallitus on tähänkin saakka myöntä- pysyvästi tuhottaisi eduskunnan säätä- 654: nyt luvan kaivinkoneiden kuljettamiseen jo ole- mää Lemmenjoen kansallispuistoa? 655: 656: Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1998 657: 658: Pentti Tiusanen /vas 659: 660: 661: 662: 663: 280043 664: 2 KK 512/1998 vp 665: 666: 667: 668: 669: Eduskunnan Puhemiehelle 670: 671: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa määräysten voimaantuloa voimassa olleisiin, ns 672: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, saavutettuihin oikeuksiin. Kaivuu on aiheutta- 673: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen nut varsin haitallisia vaikutuksia alueen luon- 674: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu- nontilaan ja tarkoituksena on, että se saataisiin 675: sasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o alueelta aikanaan loppumaan. Perinteisin mene- 676: 512: telmin tapahtuva kaivuu olisi sitä vastoinjatkos- 677: sakin mahdollista. 678: Mitä Hallitus aikoo tehdä, että yksityi- Toimituksessa vahvistetun, kaivospiirin apu- 679: sen, vähäisen ja lyhytaikaisen taloudelli- alueeseen luetun noin 38 kilometrin pituisen tie- 680: sen edun vuoksi tieuran tekemisellä ei uran rakentaminen kansallispuiston sydämeen 681: pysyvästi tuhottaisi eduskunnan säätä- merkitsisi puiston erämaaluonteen lähes täydel- 682: mää Lemmenjoen kansallispuistoa? listä menetystä. Kyseessä on erittäin huomattava 683: yksityisen ja yleisen edun välinen ristiriita, kun 684: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- otetaan huomioon, että Lemmenjoen kansallis- 685: vasti seuraavaa: puisto on eduskunnan päätöksellä tarkoitettu jä- 686: tettäväksi, tiettyjä perinteisiä luonnonkäyttö- 687: Lemmenjoen kansallispuisto on yksi Läntisen muotoja lukuun ottamatta, kaiken taloudellisen 688: Euroopan suurimmista tiettömistä erämaa- toiminnan ulkopuolelle. 689: alueista, joka eduskunnan päätöksellä on aika- Tieuran rakentamisessa ei ole kysymys ns. saa- 690: naan perustettu luonnonsuojelulain mukaiseksi vutettujen oikeuksien käyttämisestä. Edellä to- 691: erityiseksi suojelualueeksi eli kansallispuistoksi. detun mukaisesti rakentaminen on ristiriidassa 692: Kansallispuiston perustamisen tarkoitus on ol- puiston suojelutavoitteiden kanssa. Mikäli hank- 693: lut, että alue säilytetään mahdollisimman luon- keen toteuttamiseen ei ole mahdollista puuttua 694: nontilaisena. muilla tavoin, on mahdollista, että tätä koskeva 695: Lemmenjoen kansallispuiston luonnontilaa erityinen oikeus saatetaan joutua Junastamaan 696: on muutettu alueella jo pitkään jatkuneella ko- valtiolle. Ympäristöministeriö tulee tarvittaessa 697: neellisella kullankaivuulla. Puiston rauhoitus- käynnistämään valmistelevat toimet oikeuden 698: säännökset kieltävät tällaisen toiminnan, mutta lunastamiseksi valtiolle. Lunastusasian ratkaisee 699: kaivuu on perustunut ennen alueen rauhoitus- valtioneuvosto yleisistunnossa. 700: 701: Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1998 702: 703: Ympäristöministeri Pekka Haavisto 704: KK 512/1998 vp 3 705: 706: 707: 708: 709: Tili Riksdagens Talman 710: 711: 1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen kallade förvärvade rättigheter, som existerade 712: föreskriver har Ni, Fru Talman, tili vederböran- redan innan fridlysningsbestämmelserna trädde i 713: de medlem av statsrådet översänt följande av kraft. Grävningen har orsakat avsevärda skadli- 714: riksdagsman Pentti Tiusanen undertecknade ga verkningar på naturtillståndet i området, och 715: spörsmå 1 nr 512: det är meningen att få den att upphöra. Guld- 716: grävning med traditionella metoder skulle där- 717: Vad avser Regeringen göra för att den emot också framgent vara möjlig. 718: av riksdagen instiftade Lemmenjoki na- Att en ca 38 km 1ång vägbana anläggs i hjärtat 719: tionalpark inte skall förstöras genom av nationalparken i det sekundära gruvdriftsom- 720: att en vägbana dras i syfte att gagna ett råde som fastställts vid en förrättning innebär en 721: privat, smärre och kortvarigt ekonomiskt så gott som fullständig förlust av områdets öde- 722: intresse? markskaraktär. Här är det fråga om en stor kon- 723: flikt mellan enski1da och allmänna intressen, när 724: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt man beaktar att Lemmenjoki nationalpark i riks- 725: anföra fö1jande: dagens bes1ut avsågs förb1i fri från all ekonomisk 726: verksamhet, med undantag för vissa traditionella 727: Lemmenjoki nationalpark är ett av de största sätt att nyttja naturen. 728: väglösa ödemarksområdena i västra Europa, När det gäller anläggningen av vägbanan är 729: som genom ett beslut av riksdagen i tiden inrätta- det inte fråga om nyttjande av så kallade förvär- 730: des som ett särskilt skyddsområde enligt lagen vade rättigheter. Enligt vad som här konstaterats 731: om naturskydd, alltså som en nationalpark. Syf- strider anläggningen av vägen mot målen för 732: tet med att nationa1parken inrättades var att he- skyddet av parken. Om det inte är möjligt att på 733: vara området så nära naturtillståndet som möj- annat sätt gripa in i genomförandet av projektet, 734: 1igt. är det möjligt att en sådan särskild rättighet mås- 735: Naturtillståndet i Lemmenjoki nationalpark te inlösas tili staten. Miljöministeriet kommer vid 736: har ändrats genom den maskinella guldgrävning behov att inleda förberedande åtgärder för att 737: som redan länge bedrivits i parken. Parkens frid- rätten skall inlösas tili staten. Inlösningsärendet 738: lysningsbestämmelser förbjuder detta slags verk- avgörs vid statsrådets allmänna session. 739: samhet, men guldgrävningen har byggt på så 740: 741: Helsingfors den 27 maj 1998 742: 743: Miljöminister Pekka Haavisto 744: KK 513/1998 vp 745: 746: Kirjallinen kysymys 513 747: 748: 749: 750: 751: Raimo Vistbacka /ps: VR:nSeinäjoen varikon säilyttämisestä 752: 753: 754: 755: Eduskunnan Puhemiehelle 756: 757: Julkisuudessa on viime viikkoina ollut tietoja naan lopettaminen johtunee dieselvetureiden 758: suunnitelmista, joiden mukaan VR Oy:n Seinä- käytön vähentymisestä ja sähköistyksen laajene- 759: joen varikon toimintaa oltaisiin supistamassa tai misesta rataverkolla. Siirtosuunnitelmat ovat si- 760: jopa kokonaan !opettamassa. Kyseiset tiedot pe- käli kummallisia, että Seinäjoella on ilmeisesti 761: rustuvat erillisen asiaa pohtineen selvitysryhmän parhaimmassa kunnossa olevat tilat ja paikka- 762: työhön, joka on esittänyt varikon tulevaisuudes- kunta on raideliikenteen yksi tärkeimmistä ris- 763: ta neljä eri vaihtoehtoista mallia: toiminnan jat- teysasemista. Lisäksi alueella tulevat jäämään 764: kaminen nykyisellään, lisätöiden hankkiminen sähköistyksen ulkopuolelle ainakin melko pit- 765: kustannusrakenteen parantamiseksi, toiminnan käksi aikaa Kaskisten -Vaasan - Haapamäen 766: supistaminen käsittämään vain vetokaluston rataosat, joissa tarvitaan Seinäjoella huolletta- 767: täydennystoiminnanja paikalliskaluston huolto- vaa dieselkalustoa. Tulisi myös tarkkaan tutkia 768: ja pikakorjaustoiminnan noin kymmenen työn- selvitysryhmän raportin vaihtoehto, jossa ny- 769: tekijän voimin tai koko varikon toiminnan lopet- kyisten töiden lisäksi hankittaisiin töitä myös 770: taminen. Selvitysryhmän esitykset lienevät tällä ulkopuolisilta. Henkilökunta tulisi korkean ikä- 771: hetkellä VR Oy:n teknisen osaston käsiteltävinä. rakenteen ansiosta supistumaan ns. luonnollisen 772: Seinäjoen varikolla työskentelee tällä hetkellä poistuman kautta varsin nopeasti ilman nopeita 773: 46 henkilöä,joista on 33 asentajia, 5 työnjohtajia, supistus- tai lakkauttamistoimiakin. 774: 4 varastotyöntekijöitä, 2 huoltomiestä ja 2 hallin- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 775: totehtäviä hoitavaa henkilöä. Työntekijöiden tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 776: keski-ikä on varsin korkea: yli 50-vuotiaita on nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 777: noin kolmasosa, mikä johtuu siitä, ettei uusia nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 778: työntekijöitä ole otettu varikolle enää 15 vuo- 779: teen. Tästä syystä työntekijöiden siirtyminen Onko Hallitus tietoinen suunnitelmis- 780: muille paikkakunnille tai toisen työpaikan löytä- ta lakkauttaa tai olennaisesti supistaa VR 781: minen on hyvin hankalaa ellei mahdotonta. Oy:n Seinäjoen varikon toimintaa, ja jos 782: Työntekijät ovat myös hyvin motivoituneita, on, 783: ammattitaitoisia ja varikon henki on hyvä. miten Hallitus aikoo suhtautua 784: VR:n Seinäjoen varikon toimintojen osittai- asiaan? 785: nen siirtäminen ilmeisesti Tampereelle tai koko- 786: 787: Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1998 788: 789: Raimo Vistbacka /ps 790: 791: 792: 793: 794: 280043 795: 2 KK 513/1998 vp 796: 797: 798: 799: 800: Eduskunnan Puhemiehelle 801: 802: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Työntekijöiden keski-ikä varikolla on hyvin 803: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, lähellä koko VR Osakeyhtiön teknisen osaston 804: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen keski-ikää. Seinäjoen varikolla keski-ikä on 46 805: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo vuotta ja koko teknisellä osastolla 45 vuotta. 806: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- Luonnollisen poistuman hyödyntäminen ainoa- 807: sen n:o 513: na supistuskeinona tulisi johtamaan hyvin hitai- 808: siin aikatauluihin. 809: Onko Hallitus tietoinen suunnitelmis- Seinäjoen varikon tilat koostuvat vanhoista 810: ta lakkauttaa tai olennaisesti supistaa VR kääntöpöydän kautta liikennöitävistä perintei- 811: Oy:n Seinäjoen varikon toimintaa, ja jos sistä veturitalleista. Ainoastaan yhden raiteen 812: on, osalta ovat työtilat nykyaikaiset ja hyvät. Valta- 813: miten Hallitus aikoo suhtautua osin työskennellään vanhoissa tiloissa. Seinäjoen 814: asiaan? varikon tilat eivät ole läheskään parhaat vetoka- 815: luston kunnossapidossa olevat tilat. 816: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Töiden hankintaa ulkopuolisilta on myös sel- 817: vasti seuraavaa: vitetty, mutta teknisen osaston mielestä ei ole 818: toistaiseksi löytynyt riittävässä määrin varikolle 819: VR Osakeyhtiön teknisellä osastolla on tehty sopivia töitä. 820: selvitys koko liikkuvan kaluston kunnossapito- VR Osakeyhtiö noudattaa sovittuja henkilös- 821: työn määrästä ja määrän kehittymisestä tulevina töpoliittisia pelisääntöjä varikon henkilökunnan 822: vuosina. Työmäärä tulee putoamaan, koska mm. suhteen. Varikon toiminnan supistaminen ei ai- 823: dieselvetureiden käyttö vähentyy ja sähköveto- heuta irtisanomisia eikä lomautuksia. Seinäjoella 824: kaluston käyttö lisääntyy sähköistyksen laajetes- on pidetty informaatio- ja yhteistoimintatilai- 825: sa. Selvitys on osoittanut myös sen, että nyt ja suuksia, joissa perusteet varikon toiminnan 826: tulevaisuudessa joudutaan kunnossapitoverk- muutosvaihtoehdoille ja ehdotetulle ratkaisulle 827: koa karsimaan sekä varikoiden että konepajojen on käyty yksityiskohtaisesti läpi. Henkilöstön 828: osalta. näkemyksiä on otettu huomioon vaihtoehtoisten 829: Myös Seinäjoen varikon osalta on vastaava toimintatapojen valinnassa ja yleisesti ottaen 830: selvitys tehty ja tarkennettu varikon nykyistä ja voidaan sanoa henkilökunnan ymmärtävän toi- 831: tulevaa työmäärää, henkilöstöä ja käytettävissä menpiteiden perusteet. Päätökset asiasta joudu- 832: olevia tiloja. Selvityksessä on päädytty vaihtoeh- taan tekemään raideliikenteen kilpailukyvyn 833: toon, jossa toiminnan supistamista on ehdotettu varmistamiseksi ja edelleen kehittämiseksi. 834: käsittämään lähinnä paikalliskaluston huolto- ja Liikenneministeriö on saanut edellä kerrotun 835: pikakorjaustoimintaa sekä linjavetokaluston Seinäjoen varikkoa koskevan selvityksen tiedok- 836: täydennystehtäviä. si ja toteaa, että VR Osakeyhtiö vastaa rautatie- 837: Perustelut supistamiselle johtuvat kokonais- liikenteeseen liittyvistä, myös varikkotoimintaa 838: työmäärän pienenemisestä ja toiminnan kustan- koskevista operatiivisista toiminnoista rautatei- 839: nusrakenteen parantamisesta koko kunnossapi- den liiketoiminnan eriydyttyä valtion radanpi- 840: toverkon osalta. dosta vuonna 1995. 841: 842: Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1998 843: 844: Liikenneministeri Matti Aura 845: KK 513/1998 vp 3 846: 847: 848: 849: 850: Tili Riksdagens Talman 851: 852: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- De anställdas medelålder i depån är mycket 853: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- nära medelåldern på hela VR Aktiebolags teknis- 854: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- ka avdelning. 1 Seinäjoki depå är medelåldern 46 855: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmål år och på hela tekniska avdelningen 45 år. Att 856: nr 513: utnyttja den naturliga avgången som enda redu- 857: ceringsmedel skulle ta mycket lång tid. 858: Är Regeringen medveten om planerna Utrymmena i Seinäjoki depå består av gamla, 859: på att antingen nedlägga eller att märk- traditionella Iokstall som nås med hjälp av vänd- 860: bart reducera verksamheten vid VR Ab i skivor. Endast för ett spårs del är arbetsutrym- 861: Seinäjoki depå, och i så fall men moderna och bra. Huvudsakligen arbetar 862: hur ämnar Regeringen förhålla sig tili man i gamla utrymmen. Seinäjoki depås utrym- 863: saken? men är långt ifrån de bästa tänkbara utrymmena 864: för underhåll av dragfordon. 865: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt Det har även utretts om man skall köpa ar- 866: anföra följande: betstjänster från utomstående, men enligt teknis- 867: ka avdelningens åsikt har det inte tillsvidare fun- 868: Pä VR Aktiebolags tekniska avdelning har det nits lämpligt arbete för depån i tiliräcklig mån. 869: gjorts en utredning om hur mycket underhållsar- VR Aktiebolag håller sig till överenskomna 870: bete det behövs för den rullande materielen i sin personalpolitiska spelregler vad gäller depåns 871: helhet samt om arbetsmängdens utveckling un- personal. Reduceringen av depåns verksamhet 872: der de kommande åren. Arbetsmängden kommer innebär inga uppsägningar eller permitteringar. 1 873: att sjunka pä grund av att bl.a. användningen av Seinäjoki har det ordnats informations- och sam- 874: diesellok har minskat och att användningen av arbetsmöten, vid vilka motiveringarna tili får- 875: elektriska dragfordon har ökat i och med att ändringsalternativen beträffande depåverksam- 876: elektrifieringen harframskridit. Utredningen har heten och till den föreslagna lösningen detaljerat 877: även visat att det nu och i framtiden är nödvän- har gåtts igenom. Personalens synsätt har tagits i 878: digt att skära ned underhällsnätverket för bäde beaktande när man har valt alternativa fårfaran- 879: deP.!ternas och de mekaniska verkstädernas del. den och generellt kan man säga att personalen 880: A ven för Seinäjoki depås del har det gjorts en förstår grunderna för åtgärderna. Det är nödvän- 881: motsvarande utredning, och depåns nuvarande digt att fatta beslut om saken för att kunna trygga 882: och kommande arbetsmängd, personai och dis- och vidareutveckla den spårbundna trafikens 883: ponibla utrymmen har kartlagts. 1 utredningen konkurrenskraft. 884: har man kommit fram tili ett alternativ, i vilket Trafikministeriet har fått den ovan redogjorda 885: man har föreslagit att reduceringen av verksam- utredningen om Seinäjoki depå för kännedom 886: heten skall gälla närmast underhåll och snabbre- och konstaterar att VR Aktiebolag ansvarar för 887: parering av loka! materiel samt komplettering av operativa funktioner i anslutning tili järnvägstra- 888: den dragfordonspark som används i linjetrafik. fiken och även för operativa funktioner beträf- 889: Motiveringarna för reduceringen är att hel- fande depäverksamheten sedanjärnvägarnas af- 890: hetsarbesmängden har minskat och att verksam- fårsverksamhet avskildes från statens banhåll- 891: hetens kostnadsstruktur har förbättrats för hela ning 1995. 892: underhållsnätets del. 893: 894: Helsingfors den 20 maj 1998 895: 896: Trafikminister Matti Aura 897: KK 514/1998 vp 898: 899: Kirjallinen kysymys 514 900: 901: 902: 903: 904: Esko-Juhani Tennilä /va-r: Sodankylän varuskunnan supistamises- 905: ta aiheutuvasta kompensaatiotarpeesta 906: 907: 908: Eduskunnan Puhemiehelle 909: Sodankylän kunnalle on aiheutumassa erit- suunnattua investointi- ja kehittämisohjelmaa 910: täin suuria vaikeuksia armeijan rakennemuutok- vuosiksi 1998-2000. Ohjelman toteuttaminen 911: sesta, jossa päälinjana on siirtyminen selkeästä edellyttää kolmen vuoden aikana kompensaatio- 912: aluepuolustuksesta valmiusyhtymien varaan ra- rahoja 46,5 miljoonaa markkaa. Sodankylällä on 913: kentuvaan ja huippukalliita asejärjestelmiä (esi- myös muita kompensaatioesityksiä kuten pien- 914: merkiksi helikopterihankinta) käyttävään Nato- tukkisahan perustaminen, revontulikeskuksen 915: yhteensopivaan armeijaan. Sodankylän Jääkäri- muodostaminen ja kullantuotannon jatkamisen 916: prikaatissa tämä muutos merkitsee jo tehdyn varmistaminen Pahtavaaran rikastamolla. Työ- 917: päätöksen seurauksena 57 prikaatin viran vähe- voimatoimiston kautta kuntaan tulee saada 918: nemistä, noin 20 rakennustoimiston työpaikan myös lisää valtion työllisyysrahaa sekä kunnalle 919: vähenemistä sekä noin 40 työllistetyn vähenemis- harkinnanvaraista valtionapua. 920: tä. Työpaikkoja on siis menossa reilusti yli sata. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 921: Myös palvelujen käyttö vähenee varusmiesten tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 922: määrän pienentyessä. nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 923: Sodankylän kunta on esittänyt ja odottaa val- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 924: tiolta korvaavia toimia, sillä työttömyys on kun- 925: nassa muutoinkin erittäin korkea (28,5 % maalis- Miten paljon kompensaatiorahaa Hal- 926: kuussa 1998). Näihin kompensaatiotoimien koh- litus on Sodankylän kunnalle myöntä- 927: teeksi Sodankylä esittää Astropolis Sodankylään mässä vuoden 1999 ja seuraavien vuosien 928: ja sen perustoihin eli Tähtelän alueen tutkimus- budjettiin Sodankylän varuskunnan su- 929: toimintaan ja ammatti- ja yliopistokoulutukseen pistamisen vuoksi? 930: 931: Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1998 932: 933: Esko-Juhani Tennilä Iva-r 934: 935: 936: 937: 938: 280043 939: 2 KK 514/1998 vp 940: 941: 942: 943: 944: Eduskunnan Puhemiehelle 945: 946: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Tähän mennessä vain alle 60 henkilöä on joudut- 947: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, tu irtisanomaan. Irtisanomiset eivät ole kosket- 948: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen taneet puolustusvoimien henkilöstöä Sodanky- 949: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju- lässä, josta kuitenkin 57 vakanssia siirretään 950: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy- muualle. 951: myksen n:o 514: Kiinteistökannan suhteen erityisesti Oulussa 952: ja Vaasassa etsitään uusia, lähinnä ao. kuntien ja 953: Miten paljon kompensaatiorahaa Hal- valtion välisiä ratkaisuja. Menetyksiä kokeneet 954: litus on Sodankylän kunnalle myöntä- kunnat ovat lisäksi vaatineet kompensaatiota 955: mässä vuoden 1999 ja seuraavien vuosien valtiolta puolustusvoimien toiminnan loppumi- 956: budjettiin Sodankylän varuskunnan su- sen tai supistamisen johdosta. 957: pistamisen vuoksi? Pääministeri Lipponen nimesi 25.4.1997 työ- 958: ryhmän koordinoimaan turvallisuus- ja puolus- 959: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tuspoliittisen selonteon alueellisten toimenpitei- 960: vasti seuraavaa: den täytäntöönpanoa. Työryhmän puheenjohta- 961: ja on valtiosihteeri Rauno Saari valtioneuvoston 962: Valtioneuvoston 17.3.1997 eduskunnalle an- kansliasta. Työryhmässä on puolustusministe- 963: tamassa turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa se- riön lisäksi edustus valtiovarain-, opetus-, liiken- 964: lonteossa esitettiin perustettavaksi valmiusyhty- ne- ja työministeriöstä. Työryhmä vieraili kulu- 965: mä kuhunkin maanpuolustusalueeseen. Tähän van vuoden helmikuussa Sodankylässä tutustuen 966: liittyen varusmieskoulutus lopetetaan Oulussa ja Jääkäriprikaatin tilanteeseen. Työryhmä sai 967: Vaasassa. Eräitä vähäisempiä muutoksia tapah- myös selvityksen kysymyksessä mainituista So- 968: tuu mm. Sodankylässä, jossa tykistön varusmies- dankylän kunnan kompensaatioesityksistä ja tu- 969: koulutus lopetetaan. tustui niihin liittyviin kohteisiin. 970: Eduskunta edellytti vastauksessaan hallituk- Työryhmän käsityksen mukaan Sodankylästä 971: selle, että puolustusvoimien henkilöstöä koske- siirrettävän henkilökunnan asema kaipasi ensisi- 972: vat muutokset tehdään hallituksen selonteossa jaisesti tukitoimenpiteitä. Niitä toteutetaan vir- 973: esitetyn mukaisesti luonnollista poistumaa hy- kaehtosopimusten mukaisesti. Keskusteluissa 974: väksi käyttäen ja irtisanomisia välttäen. Päätök- koordinaatiotyöryhmän kanssa siirrettävät kai- 975: set siitä, mitä toimintoja varusmieskoulutuksen pasivat tukea erityisesti asunnon ja puolison työ- 976: menettäviin varuskuntiin jää ja millaisiin kor- paikan järjestämisessä uudessa sijoituspaikassa. 977: vaaviin toimenpiteisiin ryhdytään, on tehtävä Työryhmä esittääkin tuettavaksi niitä toimenpi- 978: viipymättä. Samalla selvitetään, miten yhteistyö- teitä, joilla pyritään helpottamaan siirtyvien ti- 979: tä jatketaan puolustusvoimien ja sen eri yhteis- lannetta vastaanottavana paikkakunnalla mm. 980: työtahojen kanssa. asuntokysymyksessä. 981: Henkilöstösuunnittelussa on lähdetty siitä, Työryhmä on myös esittänyt halunsa tukea 982: että kaikille on tarjottu työpaikkaa muualla puo- Sodankylän kunnan esittämiä kompensaatio- 983: lustusvoimissa. Lisäksi on pyritty yhteistoimin- hankkeita. Kuitenkaan työryhmällä eikä valtiol- 984: nassa muiden viranomaisten sekä kaupunkien ja la yleensäkään ole asian johdosta erityistä kom- 985: kuntien kanssa etsimään korvaavia työpaikkoja pensaatiorahaa, vaan toimenpiteitä tarkastel- 986: samalta paikkakunnalta tai lähialueelta. Mikäli laan kunkin hallinnonalan järjestelymahdolli- 987: henkilö ei ole ottanut vastaan monin tavoin jär- suuksien puitteissa. Tässä vaiheessa työryhmän 988: jestettyä korvaavaa työpaikkaa, on hänet jou- esitysten perusteella liikenneministeriö pyrkii ot- 989: duttu irtisanomaan. tamaan vuosien 1999 ja 2000 talousarvioihin 990: Rakennemuutoksen yhteydessä noin 1 500 määrärahan Luostan säätutkahanketta varten. 991: puolustusvoimien työntekijää on saanut uuden Myös selvitellään, voitaisiinko kunnan esittämät 992: tehtävämääräyksen. Näistä noin 500 tehtävää varuskunnan kiinteistökantaan kohdistuvat 993: sijaitsee eri paikkakunnilla kuin aikaisemmin. muutos- ja korjauskohteet rahoittaa työllisyys- 994: KK 514/1998 vp 3 995: 996: varoin. Ko. koordinaatiotyöryhmän toimiaika selvitys Ruotsissa tapahtuneesta vastaavanlai- 997: päättyy vuoden 1999 lopussa. sesta muutoksesta seurausvaikutuksineen ja toi- 998: Puolustusministeriö järjestää Kuopiossa 1.- menpiteineen sekä etsitään uudenlaisia ratkaisu- 999: 2.6.1998 seminaarin puolustusvoimien rakenne- malleja vapautuvien varuskuntatilojen hyödyn- 1000: muutoksen alueellisista seurausvaikutuksista. tämiseksi ympäröivän yhdyskunnan kannalta 1001: Seminaarissa käsitellään aikaisempien muutos- mahdollisimman myönteisellä tavalla. 1002: kohteiden kokemuksia ja vaikutuksia, saadaan 1003: 1004: Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1998 1005: 1006: Puolustusministeri Anneli Taina 1007: 4 KK 514/1998 vp 1008: 1009: 1010: 1011: 1012: Tili Riksdagens Talman 1013: 1014: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- 500 uppgifter belägna på en annan ort än den 1015: ger har Ni, Fru Ta1man, tili verbörande med1em tidigare. Hittills har endast under 60 personer 1016: av statsrådet översänt följande av riksdagsman råkat ut för uppsägning. Uppsägningarna har 1017: Esko-Juhani Tennilä undertecknade spörsmål nr inte berört försvarsmaktens personai i Sodanky- 1018: 514: lä, varifrån dock 57 vakanser kommer att flyttas 1019: tili annan ort. 1020: Hur mycket kompensationspengar Vad fastighetsbeståndet beträffar söker man 1021: kommer Regeringen att bevilja Sodanky- särskilt i Uleåborg och Vasa efter nya lösningar 1022: lä kommun i budgeten för år 1999 och för närmast mellan kommunerna i fråga och staten. 1023: de följande åren med anledning av att De kommuner som har utsatts för förluster har 1024: garnisonen i Sodankylä bantas ner? dessutom krävt kompensation av staten med an- 1025: ledning av att försvarsmaktens verksamhet har 1026: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt lagts ner eller inskränkts. 1027: anföra följande: Statsminister Lipponen tillsatte 25.4.1997 en 1028: abretsgrupp med uppgift att koordinera verkstäl- 1029: 1 den säkerhets- och försvarspolitiska redogö- ligheten av de regionala åtgärderna enligt den 1030: relsen som regeringen avlät tili riksdagen säkerhets- och försvarspolitiska redogörelsen. 1031: 17.3.1997 föreslogs upprättande av ett bered- Ordförande för arbetsgruppen är statssekretera- 1032: skapsförband på vart och ett av försvarsområ- re Rauno Saari från statsrådets kansli. 1 arbets- 1033: dena. 1 samband härmed läggs beväringsutbild- gruppen är förutom försvarsministeriet också fi- 1034: ningen ner i Uleåborg och Vasa. Vissa mindre nans-, undervisnings-, trafik- och arbetsministe- 1035: förändringar sker bl.a. i Sodankylä, där artille- riet representerade. Arbetsgruppen besökte i feb- 1036: riets beväringsutbildning läggs ner. ruari i år Sodankylä för att bekanta sig med 1037: Riksdagen förutsatte i sitt svar tili regeringen, situationen vid Jägarbrigaden. Arbetsgruppen 1038: att de förändringar som gäller försvarsmaktens fick också en redogörelse för de i spörsmålet 1039: personai vidtas på det sätt som anförs i regering- nämnda kompensationsförslag som Sodankylä 1040: ens redogörelse med utnyttjande av naturlig av- kommun har framställt och bekantade sig med de 1041: gång och undvikande av uppsägningar. Besluten punkter som hänför sig därtill. 1042: om vilka funktioner som skall hållas kvar vid de Enligt arbetsgruppens uppfattning är det i för- 1043: garnisoner som går miste om beväringsutbild- sta hand stödåtgärder som behövs när det gäller 1044: ningen och om de slag av ersättande åtgärder som ställningen för den personai som blir tvångsför- 1045: skall vidtas bör fattas utan dröjsmål. Samtidigt flyttad. Dessa verkställs enligt tjänstekollektiv- 1046: utreds hur samarbetet mellan försvarsmakten avtalen. Vid diskussionerna med koordinerings- 1047: och dess olika samarbetsintressenter kan fortsät- arbetsgruppen efterlyste de som skall förflyttas 1048: tas. stöd särskilt i fråga om anskaffning av bostad 1049: Utgångspunken när det gäller personalplane- och arbetsplats åt makan på den nya placerings- 1050: ringen har varit att alla har erbjudits en arbets- platsen. Arbetsgruppen föreslår också att stöd 1051: plats vid någon annan enhet inom försvarsmak- bör ges för sådana åtgärder på den mottagande 1052: ten. Dessutom har man strävat tili att i samarbete orten som underlättar situationen för dem som 1053: med andra myndigheter samt städerna och kom- blir förflyttade, bl.a. när det gäller bostadsfrå- 1054: munerna leta fram ersättande arbetsplatser på gan. 1055: samma ort eller på närområdet. Om en person Arbetsgruppen har också uttryckt sin vilja att 1056: inte tagit emot en ersättande arbetsplats som stöda de av Sodankylä kommun föreslagna kom- 1057: krävt många o1ika arrangemang har han blivit pensationsprojekten. Det förhåller sig dock så att 1058: uppsagd. vare sig arbetsgruppen eller staten i allmänhet 1059: 1 samband med strukturomvand1ingen har har några särskilda kompensationspengar med 1060: drygt 1 500 arbetstagare inom förvarsmakten anledning av saken, utan åtgärderna granskas 1061: fått ett nytt uppgiftsförordnande. Av dem är ca inom ramen för varje enskilt förvaltningsområ- 1062: KK 514/1998 vp 5 1063: 1064: des möjligheter att vidta arrangemang. 1 detta Försvarsministeriet arrangerar 1-2.6.1998 1065: skede försöker trafikministeriet på grundval av ett seminarium i Kuopio om de regionala följd- 1066: arbetsgruppens förslag få in ett anslag för det verkningarna av strukturförändringen inom för- 1067: projekt som gäller Luosto väderradar i budgeten svarsmakten. Vid seminariet behandlas erfaren- 1068: för åren 1999 och 2000. Man utreder också om heter och svårigheter i samband med tidigare 1069: det är möjligt att med sysselsättningsmedel finan- förändringsprojekt och söks efter nya modeller 1070: siera de av kommunen föreslagna ombyggnads- enligt vilka garnisonslokaliteter som frigörs kan 1071: och reparationsprojekt som gäller garnisonens utnyttjas på ett så gynnsamt sätt som möjligt med 1072: fastighetsbestånd. Den tid som koordineringsar- tanke på det omgivande samhället. 1073: betsgruppen i fråga har tili sitt förfogande utgår i 1074: slutet av år 1999. 1075: 1076: Helsingfors den 27 maj 1998 1077: 1078: Försvarsminister Anneli Taina 1079: KK 515/1998 vp 1080: 1081: Kirjallinen kysymys 515 1082: 1083: 1084: 1085: 1086: Esko-Juhani Tennilä Iva-r: Perämeren tutkimusaseman rakentami- 1087: sesta Simoon ja sen rahoituksesta 1088: 1089: 1090: Eduskunnan Puhemiehelle 1091: 1092: Simoon on ollut jo pitkään vireillä kalatalou- misesta Simoon, vaan se tulee toteuttaa aikai- 1093: teen keskittyvän Perämeren tutkimusaseman ra- semman suunnitelman mukaisesti. 1094: kentaminen. Tutkimusaseman paikkana Simo Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 1095: on aivan erinomainen, koska se mahdollistaa tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 1096: koko Pohjois-Suomen kalatalouden kokonais- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 1097: valtaisen ja laadukkaan kehittämisen. nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 1098: Oulun yliopiston ja Riista- ja kalatalouden 1099: tutkimuslaitoksen yhteistyön tiivistämistä pohti- Milloin Hallitus osoittaa määrärahat 1100: nut työryhmä esittää RKTL:n toimipaikan pe- Simoon suunnitellun Perämeren tutki- 1101: rustamista Ouluun. Tämä ei saa merkitä, että musaseman rakentamiseen? 1102: luovutaan Perämeren tutkimusaseman rakenta- 1103: 1104: Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1998 1105: 1106: Esko-Juhani Tennilä /va-r 1107: 1108: 1109: 1110: 1111: 280043 1112: 2 KK 515/1998 vp 1113: 1114: 1115: 1116: 1117: Eduskunnan Puhemiehelle 1118: 1119: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa kevat myös riista- ja porotaloutta. Toiminnan 1120: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, ohjaamisen tieteellisenä yksikkönä tulee ole- 1121: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen maan Oulun toimipaikka. 1122: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju- Kenttäasemia laitos pitää alueella tarpeen 1123: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy- mukaan. Näistä kenttäasemista yksi sijaitsee Si- 1124: myksen n:o 515: mossa. Sen lakkauttamiseen ei ole ilmennyt tar- 1125: peita. Toisaalta myöskään uuden aseman raken- 1126: Milloin Hallitus osoittaa määrärahat tamiseen ei ole tarvetta. Tutkimuslaitoksella on 1127: Simoon suunnitellun Perämeren tutki- ko. alueella tällä hetkellä kenttäasemia Simossa, 1128: musaseman rakentamiseen? Paltamossa, Muhoksella, Kalajoella, Taivalkos- 1129: kella, Rovaniemen maalaiskunnassa ja Muo- 1130: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- niossa. Kalanviljelylaitoksia tutkimuslaitoksella 1131: vasti seuraavaa: puolestaan on Simossa, Paltamossa, Kemin- 1132: maalla, Taivalkoskella ja Muoniossa. Kaikkia 1133: Maa- ja metsätalousministeriön hallinnon- edellä mainittuja yksikköjä hyödynnetään tule- 1134: alalla toteutetaan Valtion tiede- ja teknologia- vaisuudessa entistä koordinoidummin ja laajem- 1135: neuvoston tekemää linjausta valtion biologisten massa yhteistyössä muiden tieteellisten yksiköi- 1136: tutkimusasemien kehittämisestä. Riista- ja kala- den kanssa. 1137: talouden tutkimuslaitoksessa tämä on merkinnyt Tutkimuslaitoksessa investointien painopis- 1138: useiden pienten toimipisteiden toimintojen kes- tettä on siirretty rakentamisesta koulutukseen ja 1139: kittämistä ja yhteistyön lisäämistä korkeakoulu- menetelmien kehittämiseen. Simon tutkimusase- 1140: jen ja muiden tutkimuslaitosten kanssa. Toimen- man rakentaminen on kustannuksiltaan kallis 1141: piteiden seurauksena kuusi pientä toimipistettä ratkaisu. Lisäksi uuden tutkimusaseman vuotui- 1142: on lakkautettu. set kiinteistömenot ovat noin 7% rakentamiskus- 1143: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksessa tannuksista. Rakentamisen sijaan tutkimuslaitos 1144: on päädytty Perämeren ja siihen laskevien jokien on kuitenkin lisäämässä Simon aseman henkilö- 1145: valuma-alueiden kalatalouden tutkimuksen jär- kuntaa yhdellä. Tätä toimenpidettä on pidetty 1146: jestämisessä siihen, että tutkimusyhteistyötä lisä- aseman toiminnan kehittämisen kannalta riittä- 1147: tään voimakkaasti korkeakoulujen ja erityisesti vänä. 1148: Oulun yliopiston kanssa. Uudet järjestelyt kos- 1149: 1150: Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1998 1151: 1152: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä 1153: KK 515/1998 vp 3 1154: 1155: 1156: 1157: 1158: Tili Riksdagens Talman 1159: 1160: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen och särskilt med universitetet i Uleåborg kraftigt 1161: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande ökar. De nya arrangemangen gäller även för vilt- 1162: medlem av statsrådet översänt följande av riks- och renhushållningens del. Uleåborg kommer att 1163: dagsledamot Esko-Juhani Tennilä underteckna- vara stationsort för den vetenskapliga enhet som 1164: de spörsmål nr 515: leder verksamheten. 1165: Institutet kommer att upprätthålla fältstatio- 1166: När har Regeringen för avsikt att he- ner inom området efter behov. En av dessa fålt- 1167: vilja anslag för byggande av Bottenvikens stationer är lokaliserad tili Simo. Det föreligger 1168: forskningsstation, som enligt planerna inte något behov av att indra den stationen. Å 1169: skalllokaliseras tili Simo? andra sidan finns det inte heller något behov av 1170: att bygga en ny stationsbyggnad. För närvarande 1171: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt har forskningsinstitutet fältstationer i Simo, Pal- 1172: anföra följande: damo, Muhos, Kalajoki, Taivalkoski, Rovanie- 1173: mi landskommun och Muonio. Forskningsinsti- 1174: Inom jord- och skogsbruksministeriets för- tutet har också fiskodlingsanstalter i Simo, Pal- 1175: valtningsområde följs den linje för utveckling av damo, Keminmaa, Taivalkoski och Muonio. 1176: statens biologiska forskningsstationer, som ut- Samtliga nämnda enheter utnyttjas i framtiden 1177: stakats av statens vetenskaps- och teknologiråd. allt mera koordinerat och i ett utvidgat samarbe- 1178: Inom vilt- och fiskeriforskningsinstitutet har det- te med andra vetenskapliga enheter. 1179: ta inneburit att verksamheten på ett stort antal Tyngdpunkten för investeringarna inom 1180: små verksamhetspunkter koncentrerats och att forskningsinstitutet har förskjutits från byggan- 1181: samarbetet med högskolor och andra forsknings- de tili utbildning och metodutveckling. Att bygga 1182: institut intensifierats. Som en följd av dessa åt- en forskningsstation i Simo är en dyr lösning. 1183: gärder har sex mindre verksamhetspunkter dra- Dessutom uppgår de årliga fastighetsutgifterna 1184: gits in. för en ny forskningsstation tili cirka 7% av bygg- 1185: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet har stan- nadskostnaderna. 1 stället för att börja bygga har 1186: nat för att ordna den forskning inom fiskerihus- forskningsinstitutet dock för avsikt att öka per- 1187: hållningen, som gäller Bottenviken och avrin- sonalen vid Simo station med en person. Den här 1188: ningsområdet för i denna utrinnande älvar på så åtgärden har ansetts vara tiiiräcklig för utveck- 1189: sätt att forskningssamarbetet med högskolorna lingen av stationens verksamhet. 1190: 1191: Helsingforsden 13 maj 1998 1192: 1193: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä 1194: 1 1195: 1196: 1197: 1 1198: 1199: 1200: 1201: 1202: 1 1203: 1204: 1205: 1 1206: 1207: 1208: 1209: 1210: 1 1211: 1212: 1213: 1 1214: 1215: 1216: 1217: 1218: 1 1219: 1220: 1221: 1 1222: KK 516/1998 vp 1223: 1224: Kirjallinen kysymys 516 1225: 1226: 1227: 1228: 1229: Maria Kaisa Aula /kesk: Sovitelluu työttömyyspäivärahan kannus- 1230: tavuudesta 1231: 1232: 1233: Eduskunnan Puhemiehelle 1234: 1235: Työttömyysturvajärjestelmä uudistui 1.1. Lisäksi henkilö maksoi kahden alle kouluikäi- 1236: 1997. Uudistuksen myötä sovitelluu työttömyys- sen lapsen hoidosta 300 markkaa. Tilapäishoi- 1237: päivärahan laskentaa muutettiin siten, että ns. don taksojen mukaan kokopäivähoito yhdestä 1238: 750 markan suojaosuus poistettiin. Jokainen an- lapsesta on sata markkaa päivässä ja sisaresta 50 1239: saittu markka pienentää työttömyyspäivärahaa markkaa. Uuden päivähoitomaksulain myötä- 1240: 50 pennillä eli yhteensovitusprosentti on 50% hän pieni- ja keskituloisten päivähoitomaksut 1241: alusta saakka. Ennen uudistusta saattoi ansaita yleensä nousivat. Henkilö siis "maksoi'' työssä- 1242: 750 markkaa niin, että se ei alentanut päivära- käynnistään menetettynä päivärahana ja lasten 1243: haa. Päiväraha pieneni tämän jälkeen 80 % siitä hoitomaksuina yhteensä 591,40 markkaa. Hen- 1244: tulojen osasta, joka ylitti 750 markkaa. kilön bruttopalkkatulot olivat 583 markkaa ja 1245: Hallitus perusteli uudistusta sillä, että sovitel- nettotulot 324,16 markkaa. Tässä tapauksessa 1246: lusta päivärahasta tulee entistä kannustavampi kannattavampaa olisi ollut se, että henkilö olisi 1247: ja lyhytaikaisten töiden vastaanottamisesta kieltäytynyt jollakin syyllä työstä, saanut täyttä 1248: aiempaa kannattavampaa. Nämä lupaukset ei- päivärahaa ja hoitanut itse lapsiaan. Kyseisen 1249: vät ole kuitenkaan toteutuneet niiden kohdalla, henkilön kohdalla on mahdotonta sanoa, että 1250: jotka ottavat vastaan lyhytaikaisia ja matalasti lyhytaikaisten töiden vastaanottaminen olisi tul- 1251: palkattuja töitä. Tästä esimerkkinä eräs työtön lut uudistuksen ja 750 markan suojaosuuden 1252: kahden alle kouluikäisen lapsen äiti, joka työs- poistumisen myötä selvästi aiempaa kannatta- 1253: kenteli terveyskeskuksessa viikon aikana kaksi vammaksi. Muutos on johtanut siihen, että aivan 1254: päivää, yhteensä kaksitoista tuntia. Henkilön tu- lyhytaikaisten "pätkätöiden" vastaanottaminen 1255: lot laskivat työttömyysturvan tasoon verrattuna ei ole kannattavaa. 1256: työn vastaanottamisen vuoksi. Tätä tuskin voi Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 1257: kutsua kannustavuudeksi. tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 1258: Kahdesta työpäivästä henkilölle kertyi palk- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 1259: kaa bruttona 583 markkaa, josta jäi nettona kä- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 1260: teen 324,16 markkaa. Tämä palkkatulo vähensi 1261: seuraavaa ansiosidonnaista päivärahaa 14,57 Mitä Hallitus aikoo tehdä varmistaak- 1262: markkaa päivässä. Päivärahakausi, jolta kor- seen sen, että työn vastaanottaminen on 1263: vaus maksetaan, on neljä viikkoa eli 20 korvaus- yksilölle myös taloudellisesti kaikissa ti- 1264: päivää, joten henkilö menetti työssäkäyntinsä lanteissa työttömyyttä kannattavampi 1265: vuoksi 290,40 markkaa seuraavana päiväraha- vaihtoehto ja 1266: kautenaan. Henkilölle ei myöskään kertynyt että kysymyksessä kuvatuista epäkoh- 1267: työttömyysturvaa kahdentoista viikkotunnin dista pienten työtulojen, työttömyystur- 1268: työstä. Voimassa oleva työssäoloehto edellyttää van sekä päivähoitomaksujen yhteenso- 1269: vähintään 43 viikon työtä 24 kuukauden aikana vituksessa päästään eroon? 1270: ja vähintään 18 tunnin viikkotyöaikaa. 1271: 1272: Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1998 1273: 1274: Maria Kaisa Aula /kesk 1275: 1276: 1277: 1278: 280043 1279: 2 KK 516/1998 vp 1280: 1281: 1282: 1283: 1284: Eduskunnan Puhemiehelle 1285: 1286: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Kyseisessä esimerkissä henkilö oli saanut kak- 1287: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, si lastaan päivähoitoon tilapäispaikalle ja mak- 1288: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen sanut hoitomaksuina yhteensä 300 markkaa. Ti- 1289: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Maria lapäismaksut ovat kunnan päätettävissä. Tila- 1290: Kaisa Aulan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- päismaksujen käyttö ei ole normaali menettely. 1291: sen n:o 516: Kyseisessä esimerkkitapauksessa perheelle ei ole 1292: haettu parasta vaihtoehtoa maksun määritte- 1293: Mitä Hallitus aikoo tehdä varmistaak- lyyn. 1294: seen sen, että työn vastaanottaminen on Lapsen päivähoidon maksuja säätelevän 1295: yksilölle myös taloudellisesti kaikissa ti- 7 a §:n 6 momentin mukaan, jos lapsi on osapäi- 1296: lanteissa työttömyyttä kannattavampi vähoidossa tai lapsen hoitoaika muutoin jatku- 1297: vaihtoehto ja vasti päivittäin, viikoittain tai kuukausittain on 1298: että kysymyksessä kuvatuista epäkoh- säännönmukaista kokopäivähoidon hoitoaikaa 1299: dista pienten työtulojen, työttömyystur- merkittävästi lyhyempi, tulee kunnan päättämin- 1300: van sekä päivähoitomaksujen yhteenso- sä perustein periä hoitoaikaan suhteutettu sää- 1301: vituksessa päästään eroon? dettyä kokopäivähoidon maksua alempi maksu. 1302: Tämä antaa kunnille joustavan mahdollisuuden 1303: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tarkastella maksun määrittymistä myös lyhytai- 1304: vasti seuraavaa: kaisissa työsuhteissa olevien vanhempien osalta 1305: oikeudenmukaisesti. Muun kuin kokopäiväisen 1306: Kysymyksen perusteena on esimerkki, jossa hoidon käyttö edellyttää kuitenkin, että kunnas- 1307: henkilö sai kahden päivän työstä palkkaa brutto- sa on vaihtoehtoisia palvelumuotoja tarjolla. 1308: na 583 markkaa. Ennakonpidätys tapahtui sivu- Vastuu lasten päivähoidon monimuotoisestajär- 1309: työn prosentin mukaan, jolloin henkilölle jäi kä- jestämisestä on kunnilla. 1310: teen 324,16 markkaa. Kysyjä laskee työttömyys- Työttömyyspäivärahan ja työtulojen yhteen- 1311: päivärahan menetyksen bruttona. Jos oletetaan sovitus kuten myös päivähoitomaksujen muu- 1312: ennakonpidätyksen noudattaneen keskimääräis- tokset toteutettiin niin sanotun kannustinlouk- 1313: tä ansiopäivärahan saajan pidätysprosenttia, kutyöryhmän ehdotusten pohjalta. Lähtökohta- 1314: henkilön nettopäiväraha pieneni 220 markalla na on ollut se, että vuositasolla tarkasteltuna 1315: siitä mitä hän olisi kokonaan työttömänä saanut työn tekemisen tulee aina parantaa taloudellista 1316: päivärahaa. Välittömästi käteenjäävät tulot kas- tilannetta. 1317: voivat 100 markalla. 1318: 1319: Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1998 1320: 1321: Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre 1322: KK 516/1998 vp 3 1323: 1324: 1325: 1326: 1327: Tili Riksdagens Talman 1328: 1329: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- 1 det aktuella exemplet hade personen fått en 1330: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med- tilifållig dagvårdsplats för sina två barn och beta- 1331: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- lat sammanlagt 300 mk i vårdavgifter. Det är 1332: man Maria Kaisa Aula undertecknade spörsmål kommunen som beslutar om avgifterna för till- 1333: nr 516: fållig dagvård. Att använda sig av avgifter för 1334: tillfållig dagvård är dock inte något normalt för- 1335: Vad ämnar Regeringen göra för att farande. 1 det fall som nämns i exemplet hade 1336: säkerställa att det i alla situationer också man för familjens vidkommande inte försökt fin- 1337: ekonomiskt skall vara lönsammare för en na det bästa alternativet då avgiften fastställdes. 1338: individ att ta emot arbete än att gå arbets- I 7 a § 6 mom. lagen om klientavgifter inom 1339: lös och social- och hälsovården regleras avgifterna för 1340: för att man skall slippa de missförhål- barndagvård. Om ett barn är i dagvård en del av 1341: landen vid samordningen av små arbets- dagen eller om vårdtiden per dag, vecka eller 1342: inkomster, utkomstskydd för arbetslösa månad annars fortgående är betydligt kortare än 1343: och dagvårdsavgifter som beskrivs i den regelrätta vårdtiden i heldagsvård, skall 1344: spörsmålet? kommunen på de grunder den bestämmer ta ut en 1345: avgift i relation tili vårdtiden som är lägre än 1346: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt avgiften för heldagsvård. Detta ger kommunerna 1347: anföra följande: en möjlighet att vara flexibla vid fastställandet av 1348: avgifterna så att avgifterna bestäms rättvist även 1349: Anledningen tili spörsmålet är ett exempel där för föräldrar med kortvarig anställning. Anlitan- 1350: en person fick 583 mk i bruttolön för två dagars de av annan vård än heldagsvård förutsätter 1351: arbete. Förskottsinnehållningen verkställdes en- dock att kommunen kan erbjuda alternativa ser- 1352: ligt procenten för biinkomster, vilket innebar att viceformer. Ansvaret för att ordna mångsidig 1353: personens nettoinkomst blev 324,16 mk. Spörs- barndagvård ligger hos kommunerna. 1354: målsställaren räknar den förlorade arbetslös- Samordningen av arbetslöshetsdagpenningen 1355: hetsdagpenningen som bruttobelopp. Om man och arbetsinkomsterna liksom även ändringarna 1356: antar att förskottsinnehållningen hade verk- av dagvårdsavgifterna genomfördes på basis av 1357: ställts enligt den genomsnittliga innehållnings- förslag av den s.k. Arbetsgruppen "Fiitfållorna". 1358: procenten för mottagare av inkomstrelaterad Utgångspunkten har varit att arbete på årsnivå 1359: dagpenning, minskade personens nettodagpen- betraktat alltid skall förbättra den ekonomiska 1360: ning med 220 mk jämfört med vad hon skulle ha situationen. 1361: fått i dagpenning om hon hade varit arbetslös 1362: hela tiden. Den omedelbara nettoinkomsten öka- 1363: de med 100 mk. 1364: 1365: Helsingfors den 27 maj 1998 1366: 1367: Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre 1368: KK 517/1998 vp 1369: 1370: Kirjallinen kysymys 517 1371: 1372: 1373: 1374: 1375: Kyösti Karjula /kesk: Naudanlihan kansallisten tuotantoedellytys- 1376: ten parantamisesta 1377: 1378: 1379: Eduskunnan Puhemiehelle 1380: 1381: Koko maatalouden ja erityisesti naudanlihan- esimerkkinä ovat maksuviiveet sonni- ja emoleh- 1382: tuotannon kannattavuuden heikkeneminen on mäpalkkioiden osalta. 1383: aiheuttanut monenlaisia ongelmia naudanlihan- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 1384: tuottajille. Lähivuosina on nähtävissä naudanli- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 1385: han tuotannon ja kysynnän epätasapainon voi- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 1386: mistuminen. nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 1387: Naudanlihantuotannon vähintäänkin nykyi- 1388: sen määrän säilyminen on sekä kansallisesti että Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 1389: aluepoliittisesti erittäin tärkeää. Tämän vuoksi ryhtyä naudanlihan kansallisten tuotan- 1390: tulee välittömästi puuttua niihin moniin epäkoh- toedellytysten parantamiseksi ja oman 1391: tiin, jotka vaikeuttavat tuotantotoimintaa. hallintomme viljelijälle aiheuttamien lisä- 1392: Oman hallintomme nykykäytännöt lisäävät nau- kustannusten eliminoimiseksi? 1393: danlihantuotannon kustannuksia. Käytännön 1394: 1395: Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1998 1396: 1397: Kyösti Karjula /kesk 1398: 1399: 1400: 1401: 1402: 280043 1403: 2 KK 517/1998 vp 1404: 1405: 1406: 1407: 1408: Eduskunnan Puhemiehelle 1409: 1410: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa koko maata. Tänä vuonna tuen piirissä ovat 1411: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, koko maassa tilat, joilla on 6 kuukautta ja sitä 1412: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen vanhempia sonneja, uuhia tai kuttuja. Tuki- 1413: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kyösti alueilla Aja B nurmitukea maksetaan myös emo- 1414: KarjuJan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen lehmätiloille. Tuen määrä on 460 markaa nurmi- 1415: n:o 517: hehtaarilta, Ahvenanmaalla ja alueiden A ja B 1416: saaristossa se on kuitenkin 660 mk/ha. Tukea 1417: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo voidaan maksaa enintään tilan em. eläimistä ker- 1418: ryhtyä naudanlihan kansallisten tuotan- tyvää eläinyksikkömäärää vastaavalle nurmi- 1419: toedellytysten parantamiseksi ja oman hehtaarien määrälle. Tuen edellytyksenä on, että 1420: hallintomme viljelijälle aiheuttamien lisä- tila on mukana maatalouden perusympäristö- 1421: kustannusten eliminoimiseksi? tuessa tai antaa vuoden mittaisen sitoumuksen 1422: vastaavien ehtojen noudattamisesta. 1423: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Kansallisten tukien ohella naudanlihantuo- 1424: vasti seuraavaa: tantoa tuetaan EU:n kokonaan rahoittamien 1425: sonni- ja emolehmäpalkkioiden avulla. Näiden 1426: Naudanlihantuotannon, niin kuin muunkin naudanlihan markkinajärjestelmään kuuluvien 1427: tuotannon, kannattavuuteen keskeisesti vaikut- palkkioiden myöntämisen ja maksamisen edelly- 1428: tavia tekijöitä ovat markkinoilta saatava myynti- tyksistä on säädetty komission asetuksissa (ETY 1429: hinta, tuet ja kustannukset. Tuotteista saatavat 805/68, 3886/92 ja 3887/92). Asetukset ovat sel- 1430: ja tuotantopanoksista maksettavat hinnat mää- laisenaanjäsenmaita sitovaa lainsäädäntöä. Ase- 1431: räytyvät viime kädessä avoimilla markkinoilla tusten mukaan hallinnolliset ja paikalla tehtävät 1432: tapahtuvan kilpailun perusteella, eikä näihin te- tarkastukset on tehtävä siten, että varmistetaan 1433: kijöihin voida juurikaan valtiovallan toimin tukien ja palkkioiden myöntämistä koskevien 1434: puuttua. edellytysten noudattaminen. Maksatukset voi- 1435: Naudanlihantuotannon heikko kannattavuus daan aloittaa vasta, kun nämä tarkastukset on 1436: on hallituksen tiedossa, ja se on otettu huomioon tehty sekä niiden tulokset on kirjattu ja kuitattu 1437: jaettaessa käytettävissä olevaa kansallisen tuen maksatusjärjestelmään. Maksatukset tulee suo- 1438: määrärahaa eri kohteiden kesken. Koko jäsenyy- rittaa kuitenkin perusteltuja poikkeuksia lukuun 1439: den ajan naudanlihantuotannon kansalliset tuet ottamatta viimeistään hakemuksen jättämistä 1440: on pääosin maksettu komission saliimien enim- seuraavan vuoden kesäkuun 30 päivään mennes- 1441: mäistukien mukaisesti. Lisäksi vuonna 1997 sä. Vuoden 1997 emolehmä-ja sonnipalkkioiden 1442: käyttöön otetun kasvinviljelyn kansalliseen tu- loppumaksujen maksatus on aloitettu 13.5.1998, 1443: keen kuuluvan nurmituen avulla on naudanli- mikä on noin kuukausi myöhemmin kuin edellis- 1444: hantuottajien toimintaedellytyksiä pyritty pa- vuonna. Tämäjohtuu muiden muassa komission 1445: rantamaan. Vuonna 1997 tukeen olivat oikeutet- edellyttämien maksatuksiin liittyvien tarkastus- 1446: tuja Etelä-Suomen (tukialueet Aja B) emolehmä- ten lisääntymisestä. 1447: tilat. Vuonna 1998 nurmituki laajeni koskemaan 1448: 1449: Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1998 1450: 1451: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä 1452: KK 517/1998 vp 3 1453: 1454: 1455: 1456: 1457: Tili Riksdagens Talman 1458: 1459: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- utvidgades stödet för vall att gälla hela landet. 1 1460: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- år omfattar stödet de gårdar i hela Jandet som har 1461: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- sex månader gamla eller äldre tjur, tackor eller 1462: man Kyösti Karjula undertecknade spörsmål nr getter av honkön. Inom stödområdena A och B 1463: 517: betalas stöd för vall också till dikogårdar. Stödets 1464: belopp är 460 mark/vallhektar, på Å1and och i 1465: Yilka åtgärder ämnar Regeringen vid- skärgården inom områdena A och B är det ändå 1466: ta för att förbättra de nationella förut- 660 mark/ha. Stödet kan betalas högst för det 1467: sättningarna för produktion av nötkött hektartal som motsvarar gårdens anta1 djurenhe- 1468: och för att eliminera de merkostnader ter, som uträknas på basis av ovan nämnda djur. 1469: som vår egen förvaltning orsakat jord- F örutsättningen för stödet är att gården omfattas 1470: brukaren? av miljöbasstödet för jordbruket eller förbinder 1471: sig att under ett år iaktta motsvarande villkor. 1472: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt Yid sidan av nationella stöd stöds nötkötts- 1473: anföra följande: produktionen med hjä1p av tjur- och dikobidrag 1474: som helt och hållet finansieras av EU. Om förut- 1475: De faktorer som i betydande grad inverkar på sättningarna för beviljande och beta1ning av 1476: Iönsamheten av nötköttproduktion, liksom av dessa tili marknadssystemet för 1antbrukspro- 1477: annan produktion, är försäljningspriset på mark- dukter hörande bidrag bestäms i kommissionens 1478: naden, stöden och kostnaderna. Priserna för pro- förordning (EEG 805/68, 3886/92 och 3887/92). 1479: dukter och för produktionsinsatser bestäms i sis- Förordningarna är som sådana bindande Iag- 1480: ta hand utgående från konkurrensen på den öpp- stiftning för med1ems1änderna. Enligt förord- 1481: na marknaden och statsmakten kan knappast ningarna skall administrativa kontroller och 1482: alls påverka dessa faktorer. kontroller på ort och ställe göras så att det garan- 1483: Regeringen är medveten om nötköttproduk- teras att de villkor som gäller beviljande av stöd 1484: tionens dåliga lönsamhet och detta har beaktats och bidrag uppfylls. Utbeta1ningarna kan påbör- 1485: när det anslag som står tili förfogande för det jas först när dessa kontroller gjorts och när resu1- 1486: nationella stödet fördelas mellan olika objekt. taten registrerats och bekräftats i utbeta1nings- 1487: Under hela medlemskapet har de nationella stö- systemet. Utbetalningarna skall ändå, med un- 1488: den för nötköttproduktion i huvudsak betalts i dantag för välmotiverade avvikelser, göras se- 1489: enlighet med de maximala stöd kommissionen nast den 30 juni fö1jande år efter det att ansökan 1490: tillåtit. Dessutom har man försökt förbättra nöt- inlämnats. Utbeta1ningen av s1utraterna på diko- 1491: köttsproducenternas verksamhetsförutsättning- och tjurbidragen för 1997 har påbörjats 1492: ar med hjälp av det år 1997 införda stödet för vall, 13.5.1998, vi1ket är ungefår en månad senare än 1493: som hör tili det nationella stödet för växtodling. året innan. Detta beror bl.a. på att de kontroller 1494: År 1997 var dikogårdarna i södra Finland (stöd- i samband med utbeta1ningarna som kommissio- 1495: områdena A och B) berättigade tili stöd. År 1998 nen förutsätter ökat. 1496: 1497: Helsingfors den 20 maj 1998 1498: 1499: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä 1500: KK 518/1998 vp 1501: 1502: Kirjallinen kysymys 518 1503: 1504: 1505: 1506: 1507: Maija Rask /sd ym.: Saamelaiskäräjävaalien äänioikeudesta 1508: 1509: 1510: 1511: Eduskunnan Puhemiehelle 1512: 1513: Saamelaiskäräjävaalit käydään vuoden 1999 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 1514: syyskuussa. Lappalaisperinneyhdistyksen kaut- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 1515: ta saamelaiskäräjille on lähetetty yli sata hake- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen 1516: musta äänestysoikeuden saamiseksi. Saamelais- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 1517: käräjät ei ole ilmoituksensa mukaan vielä lain- 1518: kaan käsitellyt hakemuksia. Saamelaiskäräjät ei Miten Hallitus aikoo varmistaa, että 1519: ole myöskään nimennyt vaalilautakuntaa, joka ensi vuoden saamelaiskäräjävaaleissa 1520: käsittelisi hakemukset. voivat äänestää voimassa olevan saame- 1521: laislain tarkoittamat äänioikeutetut? 1522: 1523: Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1998 1524: 1525: Maija Rask /sd Ossi Korteniemi /kesk 1526: 1527: 1528: 1529: 1530: 280043 1531: 2 KK 518/1998 vp 1532: 1533: 1534: 1535: 1536: Eduskunnan Puhemiehelle 1537: 1538: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Saamelaiskäräjälain (97411995) 20 §:n 2 mo- 1539: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, mentin mukaan saamelaiskäräjävaalit toimeen- 1540: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen panee saamelaiskäräjien asettama vaalilauta- 1541: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Maija kunta saamelaiskäräjäloin ja laissa tarkoitetun 1542: Raskin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- vaaliohjesäännön mukaisesti. Vaaliohjesäännön 1543: sen n:o 518: laatii saamelaiskäräjätja sen vahvistaa oikeusmi- 1544: nisteriö. Vaalien toimittamista edeltää vaaliluet- 1545: Miten Hallitus hallitus aikoo varmis- telon laatiminen vaaleissa äänioikeutetuista saa- 1546: taa, että ensi vuoden saamelaiskäräjävaa- melaisista. Vaaliluettelon laatii vaalilautakunta 1547: leissa voivat äänestää voimassa olevan sitä laadittaessa voimassa olevia säännöksiä so- 1548: saamelaistein tarkoittamat äänioikeute- veltaen. 1549: tut? Oikeusministeriössä on selvitetty tarvetta saa- 1550: melaiskäräjäloin muuttamiseen muun muassa 1551: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- saamelaisen määritelmää koskevalta osin. Asiaa 1552: vasti seuraavaa: on valmisteltu niin, että sitä koskeva hallituksen 1553: esitys voitaisiin tarvittaessa <~;rtaa eduskunnalle 1554: Oikeusministeriölle on toimitettu noin 175- vielä tämän kevään aikana. Aänioikeus saame- 1555: 200 vuoden 1999 saamelaiskäräjävaalien vaalilu- laiskäräjävaaleissa määräytyy vaaliluetteloa laa- 1556: etteloon ottamista koskevaa hakemusta. Oikeus- dittaessa voimassa olevien säännösten mukaises- 1557: ministeriö on toimittanut hakemukset edelleen ti. 1558: saamelaiskäräjille. 1559: Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 1998 1560: 1561: Oikeusministeri Jussi Järventaus 1562: KK 518/1998 vp 3 1563: 1564: 1565: 1566: 1567: Tili Riksdagens Talman 1568: 1569: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Enligt 20 § 2 mom. sametingslagen (974/1995) 1570: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande anordnar en valnämnd som sametinget tillsätter 1571: med1em av statsrådet översänt följande av riks- sametingsvalet enligt sametingslagen och det val- 1572: dagsman Maija Rask m.fl. undertecknade spörs- reglemente som avses i lagen. Valreglementet 1573: mål nr 518: upprättas av sametinget och fastställs av justitie- 1574: ministeriet. Före valförrättningen skall en val- 1575: Hur ämnar Regeringen garantera att längd över de samer som är röstberättigade i valet 1576: de röstberättigade som avses i den gällan- upprättas. Vallängden upprättas av valnämnden 1577: de sametingslagen kan rösta i nästa års enligt de bestämmelser som är i kraft då den 1578: vai till sametinget? upprättas. 1579: Vid justitieministeriet har behovet av att ändra 1580: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt på sametingslagen utretts bland annat vad gäller 1581: anföra fö1jande. definitionen av same. Frågan har beretts så att 1582: den regeringsproposition som gäller den kan vid 1583: Justitieministeriet har tillställts cirka 175- behov lämnas tili riksdagen ännu i vår. Rösträt- 1584: 200 ansökningar om att tas upp i vallängden för ten i valet tili sametinget bestäms enligt de be- 1585: sametingsvalet år 1999. Justitieministeriet har vi- stämme1ser som är i kraft då vallängden upprät- 1586: darebefordrat ansökningarna tiii sametinget. tas. 1587: 1588: Helsingfors den 18 maj 1998 1589: 1590: Justitieminister Jussi Järventaus 1591: KK 519/1998 vp 1592: 1593: Kirjallinen kysymys 519 1594: 1595: 1596: 1597: 1598: Ossi Korteniemi /kesk: Valtatie 21 :n peruskorjauksen kiirehtiruises- 1599: tä 1600: 1601: 1602: Eduskunnan Puhemiehelle 1603: 1604: Valtatie 21 on kiireellisen perusparannuksen määrärahoja joko tienpidon määrärahoista tai 1605: tarpeessa erityisesti Enontekiön kunnan alueella työllisyysvaroista. Kun valtatie 21 eli E8 on tär- 1606: välillä Palojoensuu- Kilpisjärvi. Tällä tieosuu- keä kulkuväylä kansainvälisessä liikenteessä, tu- 1607: della on tehty eräitä paikallisia parannustöitä, lisi tutkia myös mahdollisuudet saada hankkee- 1608: mutta pääosin tie on rakenteeltaan heikko ja seen Euroopan unionin rahoitusta. 1609: huonokuntoinen. Nyt kun tieosalle kohdistuu Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 1610: varsin paljon kaukokuljetuksiin liittyvää rekka- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 1611: liikennettä ja lisäksi runsaasti matkailuliikennet- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 1612: tä, tien kunto ei täytä liikenteen vaatimuksia. nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 1613: Tienpidon suunnitelmissa perusparannus on 1614: etenemässä aivan liian hitaalla aikataululla. Siksi Aikooko Hallitus kiirehtiä valtatie 1615: hankkeen kiirehtimiseksi olisi tätä hanketta var- 21 :n perusparannusta välillä Palojoensuu 1616: ten osoitettava kiireellisesti lisää kohdennettuja -Kilpisjärvi? 1617: 1618: Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1998 1619: 1620: Ossi Korteniemi /kesk 1621: 1622: 1623: 1624: 1625: 280043 1626: 2 KK 519/1998 vp 1627: 1628: 1629: 1630: 1631: Eduskunnan Puhemiehelle 1632: 1633: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa välillä Peera - Kilpisjärvi sekä parannetaan 1634: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, työllisyysvaroin Kilpisjärven kylän kohtaa noin 1635: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen 5 kilometrin matkalla. Työn jatkamisesta ensi 1636: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ossi Kor- vuonna ei ole päätöksiä. Kuitenkin tien geomet- 1637: teniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen rian, leveyden ja kantavuuden saattaminen nyky- 1638: n:o 519: aikaiselle tasolle edellyttää koko tiejakson perus- 1639: teellista uudistamista, mikä on todettu mm. lii- 1640: Aikooko Hallitus kiirehtiä valtatie kenneministeriön tuoreessa selvityksessä "Suo- 1641: 21 :n perusparannusta välillä Palojoensuu men liikennejärjestelmä 2020". Parannustyön 1642: -Kilpisjärvi? kustannuksiksi on arvioitu yli 250 milj. mk. 1643: Kasvavat kansainvälisen liikenteen tarpeet 1644: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- kiirehtivät kotimaisten näkökohtien ohella yhä 1645: vasti seuraavaa: useampien maan rajan ylittävien tiesuuntien ke- 1646: hittämistä. Samanaikaisesti olisi kilpailukyky- 1647: Valtatien 21 riittämätön taso välillä Palojoen- jemme turvaamiseksi huolehdittava myös maan 1648: suu Kilpisjärvi on Tielaitoksen tiedossa. Vaikka sisäisten runkoreittien sujuvuudesta. 1649: tien liikennemäärä on suhteellisen alhainen - Ongelmalliseksi asian tekee tienpidon rahoi- 1650: Kaaresuvantoon asti runsaat 600 autoa vuoro- tuksen niukkeneminen niin perustienpidossa 1651: kaudessa ja edelleen Kilpisjärvelle runsaat 400 kuin teiden kehittämisessäkin. Kussakin koh- 1652: autoa vuorokaudessa - on tien merkitys niin teessa tulee näin ollen- etsiä mahdollisuuksia 1653: matkailulle kuin kansainvälisille kuljetuksillekin myös normaalista poikkeavaan rahoitukseen. 1654: suuri. "Käsivarren" tietä onkin nopeimman parannuk- 1655: Tiejakson pituus on noin 150 km. Tie on 6,5- sen aikaansaamiseksi jatkossakin pidettävä ja 1656: 7 metriä leveä ja sillä on öljysora päällyste. No- pidetään työllisyyskohteiden listalla. EU :n yleis- 1657: peusrajoitus tiellä on pääosin 80 km/h, mutta eurooppalaiseen TEN-tieverkkoon valtatie 21 ei 1658: varsinkin raskas liikenne voi käytännössä ylläpi- kuulu, eikä se voi siten saada TEN-verkolle tar- 1659: tää vain selvästi alempaa nopeutta. Puutteelliset koitettuja tukia. Myöskään tavoitealueen 6 ra- 1660: näkemäolosuhteet tekevät ohitukset vaarallisik- kennerahastosta ei ole saatu tukea tieinfrastruk- 1661: Sl. tuuriin. Sen sijaan Interreg-tuki olisi periaattees- 1662: Tie pidetään liikennöitävässä kunnossa pääl- sa mahdoJlinen, mutta toistaiseksi näihinkin oh- 1663: lystettä korjailemalla ja työllisyystöinä tehtävin jelmiin on tarjokkaita yli mahdollisuuksien. 1664: parannuksin. Tänä vuonna uusitaan päällyste 1665: 1666: Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1998 1667: 1668: Liikenneministeri Matti Aura 1669: KK 519/1998 vp 3 1670: 1671: 1672: 1673: 1674: Tili Riksdagens Talman 1675: 1676: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- vid Kilpisjärvi by förbättras med sysselsättnings- 1677: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med- medel. Det finns.. inga beslut om att fortsätta 1678: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- arbetet nästa år. Andå är grundförbättringen av 1679: man Ossi Korteniemi undertecknade spörsmål nr vägavsnittet basen för att få vägens geometri, 1680: 519: bredd och bärbarhet på en modern nivå, något 1681: som har konstaterats bl.a. i trafikministeriets nya 1682: Ämnar Regeringen påskynda grund- utredning "Suomen liikennejärjestelmä 2020". 1683: förbättringen av riksväg 21 mellan Palo- Förbättringsarbetet beräknas kosta över 250 mil- 1684: joensuu och Kilpisjärvi? joner mark. 1685: Den internationella trafikens växande behov 1686: Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt påskyndar jämsides med inhemska synpunkter 1687: anföra följande: förbättrandet av allt fler vägar som överskrider 1688: landets gränser. Samtidigt borde man för att 1689: Vägverket känner till att nivån på riksväg 21 trygga vår konkurrenskraft se till att stamvägnä- 1690: mellan Palojoens):lu och Kilpisjärvi är i otillfreds- tet inom vårt land fungerar smidigt. 1691: ställande skick. A ven om trafikmängden på vä- Reduceringen av finansieringen för väghåll- 1692: gen är förhållandevis låg - drygt 600 bilar per ningen beträffande både basväghållningen och 1693: dygn trafikerar tili Karesuando och drygt 400 utvecklandet a v vägarna gör saken problematisk. 1694: bilar per dygn vidare tili Kilpisjärvi- är vägens För båda orternas del bör man således utreda 1695: betydelse stor både för turismen och för interna- hurdana möjligheter det finns att utnyttja finan- 1696: tionella transporter. siering som avviker från normal finansiering. 1697: Vägavsnittets längd är ungefår 150 km. Vägen Vägen mellan Palojoensuu och Kilpisjärvi bör 1698: är 6,5-7 meter bred och den är belagd med och skall även i fortsättningen vara med på listan 1699: oljegrus. Hastighetsbegränsningen på vägen är över sysselsättningsprojekt, så att man fortare 1700: huvudsakligen 80 km/h, men särskilt då det gäller kan åstadkomma en förbättring. Riksväg 21 hör 1701: den tunga trafiken måste en betydligt lägre has- inte till EU:s allmäneuropeiska TEN-vägnät, och 1702: tighet hållas i praktiken. På grund av den bristfål- den kan således inte få stöd som är avsedda för 1703: liga sikten är omkörning farligt. TEN-nätet. Man har inte heller fått stöd tili 1704: Vägen hålls i trafikabelt skick genom repare- väginfrastrukturen från strukturfonden för mål- 1705: ringar av beläggningen och genom förbättringar området 6. Däremot är det i princip möjligt att få 1706: som utförs som sysselsättningsarbete. 1 år förny- Interregstöd, men tills vidare finns det fler som 1707: as beläggningen på sträckan mellan Peera och vilivara med i dessa program än det är möjligt att 1708: Kilpisjärvi, och en sträcka på ungefår 5 kilometer ta emot. 1709: 1710: Helsingfors den 25 maj 1998 1711: 1712: Trafikminister Matti Aura 1713: KK 520/1998 vp 1714: 1715: Kirjallinen kysymys 520 1716: 1717: 1718: 1719: 1720: Hannu Takkula /kesk: Nuorten viljelijöiden aseman parantamisesta 1721: 1722: 1723: 1724: Eduskunnan Puhemiehelle 1725: Moni nuori pohtii näinä aikoina, löytyykö Myös nuorten viljelijöiden tuessa on lukuisia su- 1726: uskallusta ryhtyä jatkamaan sukupolvien työtä kupolvenvaihdoksia jarruttavia epäkohtia. Kor- 1727: suomalaisilla maatiloilla. Maatalouden kokemat jattavaa löytyy muun muassa päätoimisuuden ja 1728: suuret ja nopeat muutokset yhdessä jatkuvien tilanpidon aloittamisen määrittelyssä. Riittävä- 1729: säästöpäätösten kanssa aiheuttavat epävarmuut- nä ei voi pitää myöskään tuen suuruutta. Nykyi- 1730: ta. sen tasoinen avustus ja valtionlainan korkoetu 1731: Erityisesti nuorten viljelijöiden uskoa tulevai- eivät edistä sukupolvenvaihdoksia, eikä toivotta- 1732: suuteen tulisi aktiivisesti voimistaa valtiovallan vana pidettävää viljelijäväestön ikärakenteen 1733: taholta. Jos emme nyt kykene turvaamaan ja paranemista tapahdu. 1734: takaamaan nuorten viljelijöiden alalla pysymis- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 1735: tä, joudumme pitkällä aikavälillä hallitsematto- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 1736: maan tuotannon alenemiseen. Suomessa tulee nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 1737: tulevaisuudessakin säilyä oma, kuluttajille tur- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 1738: vallisia tuotteita kestävän kehityksen mukaisesti 1739: tuottava maatalous. Miten ja millaiseksi Hallitus aikoo ke- 1740: Nuorten viljelijöiden keskuudessa epävar- hittää nuorten viljelijöiden tukijärjestel- 1741: muus tulevaisuudesta näkyy sukupolvenvaih- mää, että sukupolvenvaihdoksia suoma- 1742: doksen lukumäärissä. Työ- ja elinkeinokeskuk- laisilla maatiloilla tapahtuisi ja viljelijä- 1743: sista saatujen tietojen mukaan sukupolvenvaih- väestön ikärakenne paranisi? 1744: dokset ovat viime aikoina rajusti vähentyneet. 1745: 1746: Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1998 1747: 1748: Hannu Takkula /kesk 1749: 1750: 1751: 1752: 1753: 280043 1754: 2 KK 520/1998 vp 1755: 1756: 1757: 1758: 1759: Eduskunnan Puhemiehelle 1760: 1761: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa misuusvaatimus eli että viljelijän pitäisi saada 1762: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, tuloistaan vähintään puolet tilalta, samoin kuin 1763: olette 7 päivänä toukokuuta 1998 päivätyn kir- käyttää vähintään puolet työajastaan tilalla teh- 1764: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- tävään työhön, estää tuen myöntämisen monelle 1765: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja sivutoimenaan tilaansa viljelevälle. Samoin mää- 1766: Hannu Takkulan näin kuuluvan kirjallisen kysy- räys, että tukea myönnetään ensimmäiseen tilan- 1767: myksen n:o 520: pidon aloittamiseen, rajaa tuen ulkopuolelle mo- 1768: net aiemmin sivutoimenaan maataloutta harjoit- 1769: Miten ja millaiseksi Hallitus aikoo ke- taneet. 1770: hittää nuorten viljelijöiden tukijärjestel- Käynnistystuen määrää on pidetty riittämät- 1771: mää, että sukupolvenvaihdoksia suoma- tömänä. Sitä myönnetään kuitenkin lähestul- 1772: laisilla maatiloilla tapahtuisi ja viljelijä- koon mainitun artiklan sallima määrä, kun mu- 1773: väestön ikärakenne paranisi? kaan lasketaan varainsiirtoverovapaus. Tilan 1774: kauppahinnan ollessa alle 650 000-700 000 1775: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- markkaa olisi tukena myönnettävää avustusta 1776: taen seuraavaa: tai korkoetuutta mahdollista hiukan korottaa, 1777: kun taas kauppahinnan ylittäessä mainitun sum- 1778: Merkittävin yhteiskunnan tukitoimi nuorelle, man, jolloin varainsiirtoveron määrä kasvaa, on 1779: tilanpitoa aloittavalle viljelijälle on Suomen Eu- tukena myönnettävää avustusta tai korkoetuutta 1780: roopan unionin jäseneksi liittymisen jälkeen vähennettävä, jotta sallittu tuen enimmäismäärä 1781: käyttöön otettu EU:n lainsäädännön mukainen ei ylittyisi. 1782: nuorten viljelijöiden käynnistystukijärjestelmä. Tilanpidon aloittajia on Suomen EU:iin liitty- 1783: Käynnistystuki korvaa aiemmin myönnetyt su- misen jälkeen ollut huomattavasti vähemmän 1784: kupolvenvaihdoslainan ja aloittamisavustuksen. kuin vielä 1990-luvun alussa. Suomalaisen maa- 1785: Tuella voidaan kattaa muun muassa tilan ja tar- taloustuotannon jatkuvuuden turvaamiseksi on 1786: peellisen irtaimiston hankkimisesta koituneita avoimesti pohdittava mahdollisia keinoja roh- 1787: kustannuksia. Osa tuesta maksetaan suorana kaista nuoria ryhtymään viljelijöiksi. Käynnis- 1788: avustuksenaja osa on valtionlainalle (enintään tystukijärjestelmä on keskeinen väline helpottaa 1789: 250 000 markan suuruinen) myönnettävää kor- tilanpidon aloittamista. Koska järjestelmässä on 1790: koetuutta. Sekä avustuksena että valtionlainan havaittu epäkohtia, joihin voimme kansallisesti 1791: korkoetuutena maksettavan tuen enimmäismää- vaikuttaa, on hallitus ryhtynyt toimiin epäkoh- 1792: rä on 70 000 markkaa, eli yhteensä nuori, tilanpi- tien poistamiseksi. Hallitus on antanut touko- 1793: toa aloittava viljelijä voi saada tukea 140 000 kuun alussa eduskunnalle esityksen maaseutu- 1794: markkaa. Lisäksi tilan kauppahinta on varain- elinkeinojen rahoituslaiksi, johon yhdistettäisiin 1795: siirtoverosta vapaa. maaseutuelinkeinolaki ja maa- ja metsätalouden 1796: Liittymissopimuksen 141 artiklaan perustuen rakennepoliittisista toimenpiteistä annettu laki. 1797: myönnetäänA-ja B-tukialueilla osana vakavien Rahoituslaki on tarkoitus saada sovellettavaksi 1798: vaikeuksien tukea nuorille viljelijöille käynnis- vuonna 1999. Uuden lain nojalla on tarkoitus 1799: tystukeen liittyvää lisätukea, jonka suuruus on myöntää myös nuorten viljelijöiden käynnistys- 1800: 30 000 markkaa. Nuori viljelijä voi siten saada tukea. Samalla voidaan joiltain osin muuttaa 1801: tilanpitoa aloittaessaan tukea avustuksena tuen myöntämisen edellytyksiä. Perusteellisem- 1802: 70 000 + 30 000 markkaa ja lainan korkoetuute- minjärjestelmää on tarkoitus muuttaa seuraavan 1803: na lisäksi 70 000 markkaa. EU:n rakennerahastokauden alusta alkaen. 1804: Käynnistystukea myönnetään neuvoston ase- Seuraavaa rahastokautta varten, joka käsittää 1805: tuksen 950/97 10 artiklan nojalla. Artiklan mää- vuodet 2000-2006, komission on uudistettava 1806: räykset ovat suomalaisen viljelijän kannalta joil- yhteisön lainsäädäntöä perusteellisesti. Muun 1807: tain osin varsin tiukkoja. Muun muassa päätoi- muassa 1.1.2000 alkaen sovellettavasta keskei- 1808: KK 520/1998 vp 3 1809: 1810: sestä neuvoston rakenneasetuksesta on vasta il- Kyseisen asetuksen täytäntöönpano edellyt- 1811: mestynyt komission esitys; esitystä on kevään tää kansallista lainsäätämistä. Tämä edellyttää 1812: aikana ryhdytty käsittelemään eri tahoilla. edellä mainitun maaseutuelinkeinojen rahoitus- 1813: Asetusesityksen mukaan alle 40-vuotiaille ti- lain muuttamista jo vuoden 2000 alusta lähtien. 1814: lanpitoa ensi kertaa aloittaville nuorille viljeli- Nuorten viljelijöiden käynnistystukea myön- 1815: jöille voitaisiin edelleen myöntää käynnistystu- nettäneen tulevalla rahastokaudella uusilla ta- 1816: kea. Edellytyksenä olisi riittävä ammattitaito ja voite 1- ja 2 -alueilla osana alueellisia tavoiteoh- 1817: pätevyys. Tilan tulisi olla taloudellisesti elinkel- jelmia. Tavoiteohjelma-alueiden ulkopuolella 1818: poinen ja täyttää vähimmäisehdot ympäristön- tuki myönnettäneen osana maaseutusuunnitel- 1819: suojelun, hygienian ja eläinten hyvinvoinnin suh- mia. Käynnistystuen yksityiskohdista määrättäi- 1820: teen. Tuki voitaisiin myöntää, kun viljelijä ryhtyy siin kansallisesti nimenomaan näissä tavoiteoh- 1821: tilan johtajaksi. Erityisin ehdoin tukea voitaisiin jelmissa ja maaseutusuunnitelmassa, joille olisi 1822: myöntää myös silloin, kun nuori viljelijä ei olisi kuitenkin saatava komission hyväksyntä. 1823: ainoa tilan johtaja. Kuluvan vuoden syksyllä selviää, kuinka pal- 1824: Tuen myöntämisen ehdot olisivat väljemmät jon rakennerahastoista on mahdollista saada va- 1825: kuin nykyisin. Päätoimisuusvaatimus poistuisi, roja eri kohteisiin, muun muassa nuorten viljeli- 1826: samoin kehittämissuunnitelmaa ja kirjanpitoa jöiden käynnistystukeen. Vasta tuolloin voidaan 1827: koskevat vaatimukset. Avustuksen enimmäis- syventää seuraavalla rahastokaudella sovelletta- 1828: määrä nousisi nykyisestä 15 000 ecusta 25 000 vien ohjelmien valmistelua. 1829: ecuun. Samoin nousisi tilanpidon aloittamisesta 1830: aiheutuneisiin kustannuksiin mahdollisesti 1831: myönnettävän korkotuen enimmäismäärä. 1832: Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1998 1833: 1834: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä 1835: 4 KK 520/1998 vp 1836: 1837: 1838: 1839: 1840: Ti/1 Riksdagens Talman 1841: 1842: l det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- komster från gårdsbruksenheten liksom också 1843: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den använda minst hälften av sin arbetstid till arbete 1844: 7 maj 1998 tili vederbörande medlem av statsrå- på gården, utgör ett hinder för beviljande av stöd 1845: det översänt följande av riksdagsman Hannu till många sådana som idkar jordbruk på sin 1846: Takkula undertecknade spörsmål nr 520: gårdsbruksenhet som bisyssla. Också den be- 1847: stämmelse som säger att stödet beviljas den som 1848: På vilket sätt ämnar Regeringen ut- ämnar starta sitt första jordbruk utestänger 1849: veckla stödsystemet för unga jordbrukare många sådana som tidigare idkat jordbruk som 1850: så att generationsväxlingar skall kunna bisyssla. 1851: äga rum på de finländska gårdsbruksen- Startstödets belopp har ansetts otillräckligt. 1852: heterna och jordbrukarbefolkningens ål- Det beviljas dock nästan till det belopp som 1853: dersstruktur bli bättre? nämnda artikel tillåter, om friheten från överlå- 1854: telseskatt medräknas. När köpesumman är un- 1855: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt der 650 000-700 000 mk skulle det vara möjligt 1856: anföra följande: att en aning höja ränteförmånen eller det bidrag 1857: som betalas i form av understöd, medan bidraget 1858: Den mest betydande samhälleliga stödformen eller ränteförmånen måste sänkas i de fall då 1859: för unga jordbrukare är det system med startstöd köpesumman överstiger nämnda summa, varvid 1860: för unga jordbrukare som grundar sig på EU- överlåtelseskatten stiger, för att det tillåtna 1861: lagstiftningen och som togs i bruk efter att Fin- maximibeloppet för stödet inte skall överskridas. 1862: land anslutit sig tili EU. Startstödet ersätter de Efter det att Finland anslöt sig till EU har 1863: tidigare generationsväxlingslånen och startbi- antalet nyetablerade jordbrukare minskat betyd- 1864: dragen. Stödet kan användas för att täcka bl.a. ligt jämfört med hur läget var ännu i början av 1865: kostnaderna för lägenhetsförvärv och anskaff- 1990-talet. För att trygga en fortsattjordbruks- 1866: ning av behövliga inventarier. En del av stödet produktion i Finland måste man öppet överväga 1867: betalas som direkt bidrag och en del som sådan olika möjligheter att uppmuntra unga att bli 1868: ränteförmån som beviljas i samband med statliga jordbrukare. Systemet med startstöd är ett vik- 1869: lån (som får uppgå tili högst 250 000 mk). Storle- tigt medel som avser att underlätta situationen 1870: ken av både det stöd som betalas som bidrag och för nya jordbrukare. Eftersom missförhållanden, 1871: det stöd som betalas som ränteförmån i samband som vi kan påverka nationellt, har uppdagats i 1872: med statligt lån är 70 000 mk, dvs. en ung jord- systemet har regeringen vidtagit åtgärder för att 1873: brukare som etablerar sig kan få sammanlagt undanröja dem. Regeringen avlät i början av maj 1874: 140 000 mk i stöd. Dessutom är köpesumman för till riksdagen en proposition med förslag tilllag 1875: lägenheten fri från överlåtelseskatt. om finansiering av landsbygdsnäringar och en- 1876: På grundval av artike1141 i anslutningsfördra- ligt förslaget skall landsbygdsnäringslagen och 1877: get beviljas, inom stödområde A och B som en del lagen om strukturpolitiska åtgärder inom jord- 1878: av det stöd som betalas på grund av allvarliga och skogsbruket förenas med den nya lagen. Av- 1879: svårigheter, unga jordbrukare ett med startstödet sikten är att finansieringslagen skall börja tilläm- 1880: förknippat tiliäggsstöd som uppgår tili 30 000 pas 1999. Med stöd av den nya lagen skall också 1881: mk. U nga jordbrukare som håller på att etablera startstöd till nya jordbrukare beviljas. Samtidigt 1882: sig kan sålunda få 70 000 mk + 30 000 mk i bidrag kan villkoren för beviljande av stöd ändras till 1883: och dessutom 70 000 mk i ränteförmån i sam- vissa delar. Avsikten är att systemet skall ändras 1884: band med lån. mera radikalt när EU :s strukturfonds nästa 1885: Startstöd beviljas på grundval av artikel 10 i period börjar. 1886: rådets förordning 950/97. Artikelns bestämmel- lnför fondens nästa period, som omfattar åren 1887: ser är tili vissa delar ganska strikta för finländska 2000-2006, måste kommissionen grundligt revi- 1888: jordbrukare. Bl.a. kravet på huvudsyssla, dvs. att dera gemenskapens lagstiftning. Bl.a. av rådets 1889: jordbrukaren borde få minst hälften av sina in- strukturförordning, som är mycket väsentlig och 1890: KK 520/1998 vp 5 1891: 1892: skall börja tillämpas fr.o.m. den 1 januari 2000, pet för det räntestöd som eventuellt beviljas för 1893: föreligger tills vidare endast kommissionens för- de kostnader som föranleds av när man startar ett 1894: s1ag; under våren har olika instanser börjat be- jordbruk. 1895: hand1a förs1aget. Genomförandet av förordningen förutsätter 1896: En1igt förs1aget tili förordning skall startstöd nationell lagstiftning och att ovan nämnda lag 1897: också i fortsättningen kunna bevi1jas unga jord- angående finansieringav landsbygdsnäringar så- 1898: brukare under 40 år som första gången börjar ledes ändras redan vid ingången av år 2000. 1899: driva jordbruk. Förutsättningen är att jord- Startstöd för ungajordbrukare kommer under 1900: brukaren har tillräcklig yrkeskunskap och kom- fondens nästa period troligen att beviljas på nya 1901: petens. Gårdsbruksenheten skall vara ekono- mål 1- och mål 2-områden som en del av de 1902: miskt livsduglig och uppfylla minimivillkoren i regionala målprogrammen. Utanför områdena i 1903: fråga om miljövård, hygien och djurens välbefin- målprogrammen kommer stödet troligen att be- 1904: nande. Enligt förs1aget kan stödet beviljas när viljas som en del av landsbygdsplanerna. Detal- 1905: jordbrukaren börjar förestå gården. Under vissa jerna i startstödet skall uttryckligen slås fast na- 1906: villkor skulle stöd kunna beviljas också i sådana tionellt i dessa målprogram och landsbygdspla- 1907: fall när den unga jordbrukaren inte ensam före- ner som likväl skall godkännas av kommissio- 1908: står gården. nen. 1909: Villkoren för beviljande av stöd skall enligt 1 höst kommer det att klarna hur mycket me- 1910: förslaget bli lindrigare än vad de är i dag. Kravet del det är möjligt att få ur strukturfonderna för 1911: på huvudsyssla slopas, likaså kraven i fråga om olika ändamål, bl.a. tili startstöd för unga jord- 1912: utvecklingsplan och bokföring. Bidragets maxi- brukare. Först då kan beredningsarbetet i fråga 1913: mibelopp föreslås stiga från nuvarande 15 000 om de program som skall tillämpas under fon- 1914: ecu till25 000 ecu. Samtidigt stiger maximibe1op- dens nästa period intensifieras. 1915: 1916: Helsingfors den 28 maj 1998 1917: 1918: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä 1919: KK 521/1998 vp 1920: 1921: 1922: Kirjallinen kysymys 521 1923: 1924: 1925: 1926: Raimo Vistbacka /ps: Epäpätevän viranhakijan pätevöitymisestä 1927: väliaikaisesti virkaa hoitaessaan 1928: 1929: 1930: Eduskunnan Puhemiehelle 1931: 1932: Eräässä keskipohjalaisessa kunnassa julistet- edellytetään ja jota puheena olevalta henkilöltä 1933: tiin haettavaksi koulutoimenjohtajan virka siten, aiemmin puuttui. 1934: että haluaika päättyi 31.10.1995. Ilmoitus virasta Lääninoikeuden päätös on juridisesti varsin 1935: julkaistiin kunnan ilmoitustaululla, Keskipoh- erikoinen, sillä se on ensiksikin ristiriidassa 1936: janmaa-lehdessä, Helsingin Sanomissa ja Opet- KHO:n vuodelta 1980 olevan päätöksen n:o 1937: taja-lehdessä. Määräaikaan mennessä hakijoita 1047/30/79 kanssa ,jossa oli todettu vastaavanlai- 1938: oli 14 kpl,joista päteviä 13 kpl. Huolimatta tästä sessa tapauksessa, jossa valituksen jälkeen lää- 1939: kyseisen viran hakuaikaa jatkettiin, jonka jäl- ninoikeuden epäpäteväksi toteama henkilö oli 1940: keen hakijoita oli yhteensä 24 kpl. Virkaan valit- hoitanut hakemaansa virkaa tilapäisenä, ettei 1941: tiin kuitenkin hakijoista 18.12.1995 epäpätevä kyseinen viranhoito tuonut hänelle virkaan edel- 1942: henkilö, jonka valinnan lääninoikeus kumosi lytettyä pätevyyttä. Edelleen Vaasan lääninoi- 1943: 16.10.1996 tekemällään päätöksellä. keuden päätös luo vaarallisen kiertotien kunnille 1944: Koska kyseisestä valinnasta oli valitettu lää- ja muuallekin hallintoon siihen, ettäjostain syys- 1945: ninoikeuteen, nimettiin kyseinen epäpäteväksi tä nk. sopivasta henkilöstä voidaan kelpoisuus- 1946: myöhemmin todettu henkilö hoitamaan koulu- vaatimuksista välittämättä tehdä pätevä, kun- 1947: toimenjohtajan virkaa 13.5.1996 alkaen väliai- han päättävät elimet toimivat riittävän härkäpäi- 1948: kaisena. Lääninoikeuden päätöksen tultua lain- sesti välittämättä mahdollisista lääninoikeuksien 1949: voimaiseksi julistettiin mainittu virka uudelleen päätöksistä ja "oppisopimuskouluttavat" päte- 1950: haettavaksi siten, että siitä ilmoitettiin vain kun- mättömän henkilön valitusten käsittelyaikana 1951: nan ilmoitustaululla ja osittaisena ilmoituksena muka päteväksi johonkin tehtävään. Mikäli 1952: kunnan tiedotuslehdessä. Myös tämän hakukier- tämä linja tulee yleisesti tunnetuksi ja käytetyksi 1953: roksen aikana virkaan haki myös päteviä henki- eikä siihen hallituksen taholta tiukasti puututa, 1954: löitä. johtaa se toinen toistaan tärkeämpiin tapauksiin 1955: Valtuusto valitsi kyseiseen koulutoimenjohta- varsinkin monissa nk. yksipuoluekunnissa. 1956: jan virkaan kuitenkin 13.12.1996 saman henki- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 1957: lön, jonka valinnan lääninoikeus oli aikaisem- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 1958: malla päätöksellään kumonnut valitun henkilön nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 1959: epäpätevyyden takia. Myös tästä valinnasta teh- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 1960: tiin valitus Vaasan lääninoikeuteen sillä perus- 1961: teella, että valittu henkilö ei ollut edelleenkään Onko Hallitus tietoinen siitä, että kor- 1962: pätevä hoitamaan kyseistä tehtävää, minkä sei- keimman hallinto-oikeuden ennakko- 1963: kan myös lääninoikeus oli päätöksessään päätöksen vastaisesti varsinkin kunnissa 1964: 16.10.1996 todennut. Lääninoikeus päätti kui- on yleistymässä käytäntö, jossa virkaan 1965: tenkin yllättäen 30.1.1998, että tällä kertaa kysei- lääninoikeudessa epäpäteväksi todettu 1966: nen henkilö olikin pätevä samaan koulutoimen- henkilö valitaan hoitamaan hakemaansa 1967: johtajan virkaan, koska hän oli kunnanhallituk- virkaa väliaikaisena, jolloin hän lääninoi- 1968: sen päätöksellä hoitanut mainittua virkaa väliai- keuksien omaksuman linjan mukaisesti 1969: kaisena noin yhdeksän kuukautta. Tämän viran- pätevöityykin lyhyenkin väliaikaisen vir- 1970: hoidon katsottiin voitavan lukea henkilölle hy- kasuhteen aikana kyseiseen virkaan, jo- 1971: väksi sellaisena opetushallinnon kokemuksena, hon hänet voidaan senjälkeen valita kiis- 1972: jota kyseisen viran kelpoisuusvaatimuksissa tatta pätevät hakijat ohittaen? 1973: 1974: Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1998 1975: 1976: Raimo Vistbacka /ps 1977: 280043 1978: 2 KK 521/1998 vp 1979: 1980: 1981: 1982: Eduskunnan Puhemiehelle 1983: 1984: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa luu tai valtuuston täytettävän viran ollessa kysy- 1985: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, myksessä, hallitus katsoo siihen olevan perustel- 1986: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen lun syyn. Virka saadaan täyttää sitä haettavaksi 1987: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo julistamatta 5 §:n 3 momentin mukaan mm. sil- 1988: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- loin, kun kysymyksessä on henkilön ottaminen 1989: sen n:o 521: sellaiseen virkaan, jota vastaavia tehtäviä hän on 1990: hoitanut kunnassa työsopimussuhteessa tai tila- 1991: Onko Hallitus tietoinen siitä, että kor- päisenä taikka väliaikaisena viranhaltijana vä- 1992: keimman hallinto-oikeuden ennakko- hintään virkasäännössä määrätyn ajan, joka 1993: päätöksen vastaisesti varsinkin kunnissa mallisäännön mukaan on koko kuusi kuukautta 1994: on yleistymässä käytäntö, jossa virkaan tai vuosi. 1995: lääninoikeudessa epäpäteväksi todettu Jos valinta kumotaan valituksen johdosta, voi 1996: henkilö valitaan hoitamaan hakemaansa viran täyttävä viranomainenjulistaa viran uudel- 1997: virkaa väliaikaisena,jolloin hän lääninoi- leen haettavaksi tai valita virkaan jonkun aiem- 1998: keuksien omaksuman linjan mukaisesti min hakeneista,jonka hakemus on vielä voimas- 1999: pätevöityykin lyhyenkin väliaikaisen sa. Virka on julistettava uudelleen haettavaksi, 2000: virkasuhteen aikana kyseiseen virkaan, jos valinta kumotaan hakumenettelyssä tapahtu- 2001: johon hänet voidaan sen jälkeen valita neen virheen johdosta. 2002: kiistatta pätevät hakijat ohittaen? Valtion virkamieheksi nimittämisen yleisistä 2003: perusteista säädetään hallitusmuodossa. Valtion 2004: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- virkamieslain (750/1994) 9 §:ssä säädetään nimit- 2005: vasti seuraavaa: tämisestä virkamieheksi määräajaksi tai muu- 2006: toin rajoitetuksi ajaksi, kuten esimerkiksi avoin- 2007: Jos korkein hallinto-oikeus valituksenjohdos- na olevaan virkaan kuuluvien tehtävien hoidon 2008: ta kumoaajonkun virkavaalia koskevan päätök- väliaikaiseksi järjestämiseksi. Hallintovaliokun- 2009: sen, asia palautuu päätöksen tehneen viranomai- nan virkamieslaista antamassa mietinnössä 2010: sen käsiteltäväksi siihen vaiheeseen, jossa pää- (HaVM 5/1994 vp) todetaan, että säännöstä ei 2011: töksen kumoamiseen johtanut virhe on tapahtu- saa soveltaa siten, että soveltaminen johtaisi vir- 2012: nut. Jos päätös on kumottu sillä perusteella, että kajärjestelmän ja siihen liittyvien oikeusturva ta- 2013: valittu henkilö ei ole täyttänyt viran kelpoisuus- kuiden, kuten kelpoisuusvaatimusten kiertämi- 2014: vaatimuksia, päätöksen tehnyt viranomainen voi seen. 2015: valita virkaan sitä aikoinaan hakeneista muun Valtiovarainministeriö on viimeksi kirjees- 2016: hakijan, joka täyttää kelpoisuusvaatimukset. sään 20.3.1998 kiinnittänyt ministeriöiden sekä 2017: Kunnan virkasäännön 6 §:n mukaan vakinaisesti virastojen ja laitosten huomiota virkamieslaissa 2018: täytettävään haettavana olleeseen virkaan saa- säädettyjen määräaikaisten nimittämisten perus- 2019: daan ottaa vain sellainen henkilö, joka on kirjal- teisiin. Ministeriö seuraa muutoinkin virkamies- 2020: lisesti hakenut virkaa ennen hakuajan päättymis- lakiin pohjautuvaa virkamiesten nimittämistä 2021: tä ja silloin täyttää viran kelpoisuusvaatimukset määräajaksi sekä määräajaksi nimittämisen pe- 2022: Virkasäännön 8 §:n mukaan virkaan otettavana rusteita, kuten hallintovaliokunta on mietinnös- 2023: on oltava säädetty tai määrätty kelpoisuus. Mää- sään ( Ha VM 6/1997 vp) edellyttänyt. 2024: räystä on noudatettava myös väliaikaiseen viran- Meillä noudatetaan tuomioistuinten ratkaisu- 2025: haltijaan,jollei virkaan ottava viranomainen eri- ja lainkuuliaisesti eikä mahdollisesti jossain yk- 2026: tyisistä syistä toisin määrää. sittäistapauksessa tapahtuneiden rikkomusten 2027: Virka voidaan julistaa uudelleen haettavaksi estäminen etukäteen säännöksin ole mahdollista, 2028: virkasäännön 5 §:n 2 momentin mukaan, jollei kun sinänsä hakumenettelyistä ja virkojen täyt- 2029: kelpoisuusvaatimukset täyttävää hakijaa ole tai tämisestä on asianmukaiset säännökset ja mää- 2030: jos se viranomainen, jolle viran täyttäminen kuu- räykset olemassa. 2031: 2032: Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1998 2033: 2034: Ministeri Jouni Backman 2035: KK 521/1998 vp 3 2036: 2037: 2038: Tili Riksdagens Talman 2039: 2040: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- om den myndighet som skall besätta tjänsten eller, 2041: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- då det är fråga om en tjänst som fullmäktige skall 2042: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- besätta, styrelsen anser att det finns motiverad 2043: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmål anledning därtill. Enligt 5 § 3 mom. kan en tjänst 2044: nr 521: besättas utan att den lediganslås bl.a. då det är 2045: fråga om anställning av en person tili en sådan 2046: Är Regeringen medveten om det förfa- tjänst som omfattar uppgifter motsvarande dem 2047: rande som blir allt vanligare i synnerhet i som personen har skött i kommunen i arbetsav- 2048: kommunerna och som strider mot ett pre- talsförhållandeeller tillfålligt eller som tjänsteför- 2049: judikat av högsta förvaltningsdomstolen rättande tjänsteinnehavare under minst den tid 2050: samt som innebär att en person som läns- som anges i tjänstestadgan och som enligt modell- 2051: rätten konstaterat inte vara behörig väljs stadgan är antingen sex månader eller ett år. 2052: att såsom tjänsteförrättande sköta den Om valet ogiltigförklaras på grund av besvär 2053: tjänst han har sökt, varvid han enligt den kan den myndighet som skall besätta tjänsten 2054: linje som länsrätterna tillämpar kan bli lediganslå denna på nytt eller anställa någon av 2055: behörig för tjänsten t.o.m. under ett kort de personer som sökt tjänsten förut och vars 2056: interimistiskt tjänsteförhållande och där- ansökan fortfarande gäller. Tjänsten skallledig- 2057: efter kan väljas så att obestridligen behö- anslås på nytt om valet ogiltigförklaras på grund 2058: riga sökande förbigås? av att det har begåtts något fel i ansökningsförfa- 2059: randet. 2060: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt De allmänna grunderna för utnämning av 2061: anföra följande: statliga tjänstemän fastställs i regeringsformen. 2062: 1 9 § statstjänstemannalagen (750/1994) bestäms 2063: Om högsta förvaltningsdomstolen med anled- om utnämning av tjänstemän för viss tid eller 2064: ning av att besvär anförts upphäver ett beslut annars tidsbegränsat, t.ex. för interimistisk sköt- 2065: som gäller besättandet av en tjänst, återförs ären- sel av uppgifter som hör tili en vakant tjänst. 1 2066: det tili den myndighet som fattat beslutet och tili förvaltningsutskottets betänkande om tjänste- 2067: det skede av behandlingen där det fel som lett tili mannalagen (Fv UB 5/1994 rd) anförs att bestäm- 2068: att beslutet upphävts skett. Om beslutet upp- melserna inte får tillämpas så att man kan kring- 2069: hävts på grund av att den person som valts tili gå tjänstesystemet och de därmed förknippade 2070: tjänsten inte uppfyllt behörighetskraven, kan den rättsskyddsgarantierna, t.ex. behörighetsvillko- 2071: myndighet som fattade beslutet bland dem som ren. 2072: tidigare sökt tjänsten välja någon annan person Finansministeriet har senast i ett brev 2073: som uppfyller behörighetskraven. Enligt 6 § i 20.3.1998 fåst ministeriernas samt ämbetsver- 2074: kommunernas tjänstestadga kan tili en tjänst kens och inrättningarnas uppmärksamhet vid de 2075: som skall besättas ordinariter och som varit le- i statstjänstemannalagen angivna grunderna för 2076: diganslagen antas endast en sådan person som utnämning av visstidsanställda. Ministeriet följer 2077: skriftligen har sökt tjänsten före ansökningsti- även i övrigt det på statstjänstemannalagen base- 2078: dens utgång och som vid ansökningstidpunkten rade utnämnandet av tjänstemän för viss tid samt 2079: uppfyllt behörighetskraven för tjänsten. Enligt kontrollerar grunderna för utnämning för viss 2080: 8 § i tjänstestadgan skall den som antas tili en tid, såsom förvaltningsutskottet förutsätter i sitt 2081: tjänst haen viss föreskriven behörighet. Bestäm- betänkande (FvUB 6/1997 rd). 2082: melserna skall iakttas även när det gäller interi- Hos oss iakttas domstolarnas avgöranden lag- 2083: mistiska tjänsteinnehavare, om inte den myndig- lydigt, och det är inte möjligt att med hjälp av 2084: het som skall anställa personen i fråga av särskil- bestämmelser på förhand förhindra förseelser i 2085: da skäl beslutar annorlunda. enstaka enskilda fall, då det i och för sig finns 2086: En tjänst kan lediganslås på nytt enligt 5 § vederbörliga bestämmelser och föreskrifter om 2087: 2 mom. i tjänstestadgan om det inte finns någon ansökningsförfarandena och besättandet av 2088: sökande som uppfyller behörighetskraven eller tjänster. 2089: 2090: Helsingforsden 27 maj 1998 2091: 2092: Minister Jouni Backman 2093: KK 522/1998 vp 2094: 2095: Kirjallinen kysymys 522 2096: 2097: 2098: 2099: 2100: Toimi Kankaanniemi /skl ym.: Varusmiehen kuolemaan johtanei- 2101: den tekijöiden tutkimisesta 2102: 2103: 2104: Eduskunnan Puhemiehelle 2105: 2106: Jääkäri Olli Alavuotunki menehtyi palve- Opettaja Eila Alavuotunki on syvästi pettynyt 2107: luksessa ollessaan autokolarissa Mikkelissä viranomaisten menettelyyn. Siksi hän on ilmoit- 2108: 25.2.1995. Tapahtumaan vaikuttaneiden tekijöi- tanut aloittavansa tulevan kesäkuun alussa näl- 2109: den tutkintaa ei poliisin toimesta suoritettu, vaik- kälakon saadakseen asevelvollisuuttaan suorit- 2110: ka kysymyksessä oli kuolemantapaus ja asiaan tamassa olleen poikansa kuolemaan liittyvät te- 2111: liittyi yhä vastausta vailla olevia kysymyksiä. kijät puolueettoman ja asianmukaisen tutkimuk- 2112: Jääkäri Olli Alavuotungin vanhemmat ovat sen kohteeksi. 2113: tehneet poikkeuksellisen mittavan selvitystyön Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 2114: tapahtumista, koska pääesikunnan oma selvitys tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 2115: ei heidän mielestään ollut uskottava. Heidän ta- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen 2116: voitteenaan on ollut perusteellisten ja puolueet- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 2117: tomien tutkimusten käynnistäminen. Näin ei 2118: kuitenkaan ole toistaiseksi tapahtunut. Aikooko Hallitus käynnistää jääkäri 2119: Vanhemmilla ei ole taloudellisia edellytyksiä Olli Alavuotungin kuolemaan liittynei- 2120: oikeudenkäynnin kautta asian selvittämiseen den tekijöiden tutkimukset vastuukysy- 2121: mm. siksi, että he tavallisinakansalaisina olisivat mysten selvittämiseksi, ennen kuin äiti 2122: eriarvoisessa asemassa suhteessa valtion palve- aloittaa uhkaamansa nälkälakon? 2123: luksessa oleviin henkilöihin, joilla on työnanta- 2124: jan puolesta asianajajat ilman henkilökohtaista 2125: taloudellista riskiä. 2126: 2127: Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1998 2128: 2129: Toimi Kankaanniemi /skl Pekka Leppänen /vas 2130: Kalevi Olin /sd Juha Karpio /kok 2131: 2132: 2133: 2134: 2135: 280043 2136: 2 KK 522/1998 vp 2137: 2138: 2139: 2140: 2141: Eduskunnan Puhemiehelle 2142: 2143: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa pöytäkirjan perusteella Mikkelin kaupunginvis- 2144: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, kaali 14.6.1995 totesi, ettei asia antanut hänen 2145: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen taholtaan aihetta enempiin toimenpiteisiin. 2146: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi Eduskunnan apulaisoikeusasiamies pyysi Olli 2147: Kankaanniemen ym. näin kuuluvan kirjallisen Alavuotungin omaisten kantelusta pääesikun- 2148: kysymyksen n:o 522: nalta selvitystä, joka toimitettiin 15.5.1995, sekä 2149: lisäselvityksiä ja täydennyksiä, joista viimeisim- 2150: Aikooko Hallitus käynnistää jääkäri mät on toimitettu 5.9.1995. Apulaisoikeusasia- 2151: Olli Alavuotungin kuolemaan liittynei- mies on antanut 15.12.1995 asiassa päätöksen, 2152: den tekijöiden tutkimukset vastuukysy- jonka mukaan "riittäviä edellytyksiä syytteen 2153: mysten selvittämiseksi, ennen kuin äiti nostamiseen ketään yksittäistä virkamiestä vas- 2154: aloittaa uhkaamansa nälkälakon? taan ei ole." 2155: Jääkäri Olli Alavuotungin liikennekuolemaan 2156: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- liittyvät seikat on siten poliisin, pääesikunnan 2157: vasti seuraavaa: sekä eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen toi- 2158: mesta perusteellisesti selvitetty. 2159: Jääkäri Olli Alavuotunki menehtyi liikenne- Edellä mainittujen selvitysten jälkeen asiassa 2160: onnettomuudessa Mikkelissä 25.2.1995 ohjaa- ei ole ilmennyt vastuukysymysten osalta mitään 2161: mansa puolustusvoimien henkilöauton törmät- uutta, mikä edellyttäisi asian ottamista uudelleen 2162: tyä vastaantulevaan kuorma-autoon. Itse tapa- tutkittavaksi puolustushallinnon toimenpitein. 2163: turman tutki paikallinen poliisi, jonka laatiman 2164: 2165: Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1998 2166: 2167: Puolustusministeri Anneli Taina 2168: KK 522/1998 vp 3 2169: 2170: 2171: 2172: 2173: Tili Riksdagens Talman 2174: 2175: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- Michel 14.6.1995, att ärendet inte föran1edde vi- 2176: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med- dare åtgärder från hans sida. 2177: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- Riksdagens biträdande justitieombudsman 2178: man Toimi Kankaanniemi m.fl undertecknade bad på grund av det k1agomå1 som anfördes av 2179: spörsmål nr 522: Olli Alavuotunkis anhöriga huvudstaben om en 2180: utredning, som lämnades in 15.5.1995 samt om 2181: Ämnar Regeringen påbörja undersök- tilläggsutredningar och kompletteringar, av vil- 2182: ningarna av omständigheterna kring jä- ka de senaste har lämnats in 5.9.1995. Biträdande 2183: gare Olli A1avuotunkis död i syfte att ut- justitieombudsmannen har 15.12.1995 meddelat 2184: reda ansvarsfrågorna innan modern in1e- ett beslut i saken, enligt vilket "tillräckliga förut- 2185: der den hungerstrejk som hon hotat med? sättningar för väckande av åtal mot någon en- 2186: skild tjänsteman inte föreligger". 2187: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt Omständigheterna kring den trafikolycka där 2188: anföra följande: jägare Olli Alavuotunki omkom har sålunda 2189: grundligt utretts på åtgärd av polisen, huvudsta- 2190: Jägare Olli Alavuotunki omkom i en trafik- ben samt riksdagens biträdande justitieombuds- 2191: olycka i S:t Michel 25.2.1995 när den personbil man. 2192: som han körde och som tillhörde försvarsmakten Efter de ovan nämnda utredningarna har det 2193: kolliderade med en mötande lastbil. Själva inte vad ansvarsfrågorna beträffar framkommit 2194: olyckshändelsen undersöktes av den lokala poli- något nytt som skulle förutsätta att frågan tas 2195: sen. På grundval av det protokoll som uppgjor- upp till förnyad undersökning på åtgärd av för- 2196: des av denne konstaterade stadsfiskalen i S:t svarsförvaltningen. 2197: 2198: Helsingforsden 28 maj 1998 2199: 2200: Försvarsminister Anneli Taina 2201: KK 523/1998 vp 2202: 2203: Kirjallinen kysymys 523 2204: 2205: 2206: 2207: 2208: Sakari Smeds /skl: Leonia-konsernin suunnitelmista irtisanoa hen- 2209: kilöstöään 2210: 2211: 2212: Eduskunnan Puhemiehelle 2213: 2214: Julkisuudessa olleiden tietojen perusteella nön mukaan Postipankin ja Vientiluotan henki- 2215: Postipankista ja Suomen Vientiluotosta muo- löstöt tukivat uutta konsernijärjestelyä ja henki- 2216: dostettu uusi rahoituskonserni Leonia-pankki löstö lausunnossaan oletti, että mm. taseen vah- 2217: on irtisanomassa lähivuosina kolmanneksen ny- vistuminen ja vakavaraisuuden lisääntyminen 2218: kyisestä henkilöstöstään. Koko konsernin henki- tarjoavat mahdollisuuden liiketoiminnan paran- 2219: löstövahvuus on noin 5 000, josta irtisanoruis- tamiseen, mutta tuskin olettivat sen tapahtuvan 2220: suunnitelmat koskisivat 1 500 työntekijää. Irtisa- uusien yt-neuvottelujen aloittamisella. 2221: nomisia on pankinjohdon taholta perusteltu uu- Hallitus on ilmoittanut tavoitteekseen työttö- 2222: den pankin pyrkimyksellä kustannustehokkaa- myyden puolittamisen ja yhteisvastuun lisäämi- 2223: seen toimintaan. Pankki teki kuitenkin alku- sen. Näiden tärkeiden tavoitteiden tulisi parem- 2224: vuonna 1998 varsin hyvän 370 miljoonan mar- min näkyä käytännön toimenpiteissä. Leonia- 2225: kan tuloksen. Viime vuoden vastaavaan aikaan konsernin kohdalla hallituksella on halutessaan 2226: verrattuna rahoituskate oli kasvussa ja luotto- mahdollisuus työpaikkoja turvaaviin toimenpi- 2227: tappiot vähenemässä. Postipankki on myös teisiin, koska valtiolla on osake-enemmistö ja sen 2228: kyennyt maksamaan takaisin valtion pääomasi- tuoma määräysvalta. Mielestäni valtio-omistei- 2229: joituksen. Tämän valossa eivät henkilöstön ja sella yrityksellä tulee olla muitakin tavoitteita 2230: pankkitoimihenkilöliiton voimakkaat reaktiot kuin kasvattaa yhtiön taloudellista arvoa henki- 2231: tunnu liioitelluilta, vaan pikemmin perustelluil- löstön ja työpaikkojen kustannuksella. Leonia- 2232: ta, varsinkin kun irtisanomisten tielle on Posti- konsernin henkilöstö on osaltaan osoittanut am- 2233: pankissa lähdetty aikaisemminkin, henkilöstöä mattitaitoa ja tuloksentekokykyä, mistä konser- 2234: oli muutama vuosi sitten vielä yli 6 000. nin tuloksen kehittyminen kertoo selkeää kieltä. 2235: Postipankki ja nykyinen Leonia-konserni on Mielestäni ei ole eettisesti oikein palkita työnte- 2236: osake-enemmistöllään vahvasti valtionomistei- kijöitä hyvästä tuloksesta massairtisanomisilla. 2237: nen ja sen määräysvallassa. Omistajan kuuluu- Konsernin johto pyrkinee tekemään konsernista 2238: kin kantaa vastuunsa niin hyvinä kuin huonoina houkuttelevamman sijoituskohteen tuleville os- 2239: aikoina. Kun eduskunta viime vuoden lopulla tajilleja kumppaneille, kuten lehdistöstä on voitu 2240: hyväksyi hallituksen esityksen Postipankki Oy:tä lukea. Tärkeämpää olisi osoittaa, että henkilöstö 2241: koskevista konsernijärjestelyistä, ei nyt esitetyn on valtionyrityksenkin tärkein voimavara, kuten 2242: kaltaisia irtisanomisia pidetty mahdollisina eikä juhlapuheissa aina muistutetaan. 2243: niitä tuotu avoimesti esille. Konsernijärjestelyjen Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 2244: piti kehittää uuden konsernin toimintaedellytyk- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 2245: siä mm. riskinkantokykyä parantamalla ja uutta nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 2246: asiakaspalvelua tarjoamalla. Investointipankki- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 2247: toiminnan piti tarjota uusiakin työtilaisuuksia. 2248: Talousvaliokunnalle toimitetussa kirjallisessa Miten Hallitus aikoo käyttää omista- 2249: arviossa konsernin henkilöstömäärän piti pysyä ja-asemaansa Leonia-konsernin irtisano- 2250: lähes ennallaan. Samaa vakuuteltiin Postipankin misten estämiseksi ja työpaikkojen tur- 2251: sisäisessä lehdessä. Talousvaliokunnan mietin- vaamiseksi? 2252: 2253: Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1998 2254: 2255: Sakari Smeds /skl 2256: 2257: 280043 2258: 2 KK 523/1998 vp 2259: 2260: 2261: 2262: 2263: Eduskunnan Puhemiehelle 2264: 2265: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa ta valtioneuvoston kesällä 1994 tekemään peri- 2266: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, aatepäätökseen (46/51 0/1994) valtionyhtiöiden 2267: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen kohdalla noudatettavista toimintaperiaatteista. 2268: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sakari Periaatepäätöksessä korostetaan, että toimies- 2269: Smedsin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen saan muiden osakeyhtiöiden tavoin valtionyhti- 2270: n:o 523: öiden toiminnan tulee olla kannattavaa siten, 2271: että "terveellä pohjalla harjoitettava liiketoimin- 2272: Miten Hallitus aikoo käyttää omista- ta edellyttää, että valtionyhtiöt eivät ylläpidä 2273: ja-asemaansa Leonia-konsernin irtisano- tuotantoyksiköitä tai tuotelinjoja,jotka eivät pit- 2274: misten estämiseksi ja työpaikkojen tur- källä tähtäimellä muodostu kannattaviksi". 2275: vaamiseksi? Lisäksi periaatepäätöksessä korostetaan, että 2276: "mikäli kannattavuustavoitteen lisäksi valtion- 2277: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- yhtiöille asetetaan kokonaistaloudellisia tavoit- 2278: taen seuraavaa: teita, jotka voivat liittyä muun muassa teolli- 2279: suus-, alue- tai työllisyyspolitiikkaan, on kannat- 2280: Suomalaisten pankkien tulosvertailuissa on tavuudelle aiheutuva lisärasitus korvattava edus- 2281: toistuvasti havaittu, että verrattuna muihin suo- kunnan tai valtioneuvoston etukäteen tekemien 2282: malaisiin pankkeihin valtion omistaman Leonia- päätösten perusteella". Leonia-konsernin tai 2283: konsernin toiminnallinen tehokkuus on edelleen Postipankin kohdalla tällaisia kokonaistaloudel- 2284: varsin vaatimaton. Tämä käy ilmi esimerkiksi lisia tavoitteita ei ole asetettu. Postipankin ja 2285: vertailtaessa eri pankkien tuottojen ja kulujen Suomen Vientiluotto Oy:n saattaminen saman 2286: välistä suhdetta, joka MeritaNordbankenilla oli konsernin piiriin lähti nimenomaan toimintojen 2287: viime vuonna tasolla 1,7, osuuspankkiryhmässä tehostamisesta ja kustannustehokkuuden lisää- 2288: 1,7 ja Leonia-konsernissa 1,3. Kiristyvässä kil- misestä. Erityistavoitteiden asettaminen Leonia- 2289: pailussa menestyminen edellyttää valtion näkö- konsernille päinvastoin vääristäisi rahoitus- 2290: kulmasta katsottuna paitsi tuottojen kasvatta- markkinoiden kilpailuolosuhteita tavalla, joka 2291: mista myös kulujen karsintaa, johon valtion saattaisi olla ristiriidassa kotimaisen tai Euroo- 2292: omistama konserni on ryhtynyt määrätietoisem- pan unionin kilpailulainsäädännön kanssa. 2293: min muita pankkeja myöhemmin. Postipankki on ilmoittanut keskittävänsä 2294: Leonia-konsernin alkuvuoden tulos oli, kuten maksupalvelutoimintansa Helsinkiin vuosina 2295: kysymyksessä aivan oikein huomautetaan, var- 1998-1999 kustannustehokkuuden parantami- 2296: sin kohtuullista tasoa. Tulosparannus perustui seksi. Neuvotteluesitys merkitsee noin 160 henki- 2297: kuitenkin muihin tuottoeriin kuin peruskannat- lön lisävähennystarvetta jo aiemmin tehtyjen 2298: tavuuden kannalta elintärkeään rahoituskattee- päätösten lisäksi. Kaikki yt-neuvottelut pankin 2299: seen. Suomalaisten pankkien myönteisen tulos- ja sen henkilöstön edustajien kanssa ovat olleet 2300: kehityksen näennäisyyteen on kiinnittänyt huo- asiallisia ilman mainittavia häiriöitä asiakaspal- 2301: miotaan myös Rahoitustarkastuksen johtaja velussa. Pankin toimihenkilöyhdistyksen ja 2302: Kaarlo Jännäri laitoksen viime vuoden toiminta- työnantajan kesken on aloitettu asianmukaiset 2303: kertomuksessa toteamalla, että "pankkien perus- neuvottelut uusimmista päätöksistä 19.5.1998. 2304: kannattavuus on kuitenkin edelleen varsin heik- Keskittämis- ja kehittämistoimien taustalla on 2305: ko ja kustannusten karsinnan on jatkuttava". nimenomaan asiakaskäyttäytymisen muutos ki- 2306: Edustaja Smeds esittää kysymyksessään ar- ristyvän kilpailun ohella. Esimerkiksi maksulo- 2307: vion, että "valtio-omisteisella yrityksellä tulee makkeiden käsittelyprosessi on tarkoitus uusia 2308: olla muitakin tavoitteita kuin kasvattaa yhtiön kuvankäsittelytekniikan avulla. Pankkipalvelu- 2309: taloudellista arvoa henkilöstön ja työpaikkojen jen tarjonta hoidetaan tulevaisuudessa lisäänty- 2310: kustannuksella". Tässä yhteydessä haluan Viita- vässä määrin elektronisesti tai itsepalveluina. 2311: 2312: Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1998 2313: 2314: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö 2315: KK 523/1998 vp 3 2316: 2317: 2318: 2319: 2320: Tili Riksdagens Talman 2321: 2322: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen 1994 om statsbolagens verksamhet (46/510/ 2323: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande 1994). Detta beslut bör efterföljas i statsbolagen. 2324: med1em av statsrådet översänt följande av riks- Där betonas att verksamheten i statsbolagen, när 2325: dagsman Sakari Smeds undertecknade spörsmå1 den bedrivs enligt samma normer som i andra 2326: nr 523: aktiebolag, bör vara Iänsam med utgångspunkt i 2327: principen att "affårsverksamhet på sund bas för- 2328: Hur ämnar Regeringen använda sin utsätter att bolagen inte upprätthåller sådana 2329: ägarposition för att förhindra uppsäg- produktionsenheter eller produktlinjer som på 2330: ningarna inom Leoniakoncernen och lång sikt inte kommer att vara lönsamma". 2331: trygga arbetsp1atserna? 1 principbeslutet betonas dessutom: "Utöver 2332: lönsamhetskraven kan även totalekonomiska 2333: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt mål, som kan ha samband med bl.a. industri-, 2334: anföra följande: region- och sysselsättningspolitiken sättas upp 2335: för statsbolagen. 1 sådana faii bör bolagen gott- 2336: Vid jämförelser av resultaten i de fin1ändska göras för den extra belastning som åsamkas lön- 2337: bankerna har man upprepade gånger Iagt märke samheten enligt de förhandsbeslut som riksdagen 2338: tili att verksamheten i den statsägda Leonia kon- och statsrådet har fattat." Sådana övergripande 2339: cernen i jämförelse med de andra finländska ban- ekonomiska mål har inte uppställts för Leonia- 2340: kerna fortfarande är tämligen ineffektiv. Detta koncernen eller Postbanken. När Postbaoken 2341: framgår t.ex. då man jämför förhållandet mellan och Finlands Exportkredit Ab sammanfördes 2342: avkastning och kostnader i de olika bankerna. inom samma koncern, utgick man uttryckligen 2343: Detta förhållande låg i MeritaNordbanken förra ifrån att funktionerna skall effektiveras och kost- 2344: året på nivån 1,7, i andelsbanksgruppen på 1,7 nadseffektiviteten öka. Att ställa upp särskilda 2345: och i Leoniakoncernen på 1,3. 1 en situation där mål för Leoniakoncernens del skuiie snedvrida 2346: konkurrensen hela tiden skärps krävs det, om konkurrenssituationen på finansieringsmarkna- 2347: man skall lyckas, ur statlig synvinkel sett utom den på ett sätt som kan strida mot vår nationella 2348: ökad avkastning också kostnadsnedskärningar. eller EU:s konkurrenslagstiftning. 2349: Den statsägda koncernen har senare än de andra Postbanken har meddelat att betalningstjäns- 2350: bankerna vidtagit mera målmedvetna åtgärder i ten koncentreras tili Helsingfors åren 1998- 2351: detta syfte. 1999 för att kostnadseffektiviteten skall förbätt- 2352: Leoniakoncernen uppvisade i början av året ras. Förhandlingsförslaget innebär en minskning 2353: ett helt skäligt resultat, något som aHdeies riktigt med ytterligare 160 personer utöver de personal- 2354: påpekas i spörsmålet. Resultatförbättringen nedskärningar som man tidigare fattat beslut 2355: grundade sig dock på andra intäktsposter och än om. Alla medbestämmandeförhandlingar mellan 2356: finansieringstäckningen, som är livsviktig för banken och representanterna för personalen har 2357: den primära lönsamheten. Det skenbara i de fin- varit sakliga och förlöpt utan att nämnvärt störa 2358: ländska bankernas positiva resultatutveckling kundservicen. Diskussioner om de fårskaste be- 2359: har uppmärksammats också av direktören för sluten inleddes vederbörligen den 19 maj 1998 2360: Finansinspektionen, Kaarlo Jännäri, i inspek- mellan bankens tjänstemannaförening och ar- 2361: tionens verksamhetsberättelse för förra året. Di- betsgivaren. Bakom koncentrations- och utveck- 2362: rektör Jännäri konstaterade: "Bankernas primä- lingsåtgärderna ligger framför allt det ändrade 2363: ra lönsamhet är emellertid ännu rätt svag, och beteendet hos kunderna samt den skärpta kon- 2364: kostnadsjakten måste fortsätta". kurrensen. Det är meningen att t.ex. handlägg- 2365: Riksdagsledamot Smeds framför i spörsmålet ningen av betalningsblanketterna skall förnyas 2366: bedömningen att "ett statsägt företag även måste med hjälp av bildbehandlingsteknik. Utbudet av 2367: ha andra syften än syftet att öka företagets eko- banktjänster kommer i framtiden i allt högre 2368: nomiska värde på bekostnad av personalen och grad att vara inriktat på elektronisk service eller 2369: arbetsplatserna". 1 detta sammanhang hänvisar självbetjäning. 2370: jag tili statsrådets principbeslut från sommaren 2371: Helsingforsden 2 juni 1998 2372: 2373: Finansminister Sauli Niinistö 2374: KK 524/1998 vp 2375: 2376: Kirjallinen kysymys 524 2377: 2378: 2379: 2380: 2381: Heikki Rinne /sd: Elatustuen perinnänja maksukäytännön muutta- 2382: misesta 2383: 2384: 2385: Eduskunnan Puhemiehelle 2386: 2387: Yleisen epävarmuuden lisääntyessä kasvaa siirtyäjärjestelmään,jossa tuomitun tai vahviste- 2388: vanhemmuuden vahvistamisen tarve. On luotava tun elatusavun maksaja olisi aina yhteiskunta, ja 2389: myönteistä ilmapiiriä lasten ja vanhempien välil- niissä tilanteissa, joissa tätä summaa ei saataisi 2390: le myös vaikeissa erotapauksissa. perityksi elatusvelvolliselta, siirryttäisiin suo- 2391: Avioerotapausten yhteydessä sovitaan usein raan elatustuen maksamiseen perintätoimien 2392: samalla siitä, että toinen vanhemmista on velvol- käynnistämisen jäädessä kunnan vastuulle. 2393: linen suorittamaan elatusapua sille vanhemmis- Tämä olisi perusteltua myös siksi, että elatusapu 2394: ta, jolle lapset jäävät. Tämä rahasumma pääte- on tarkoitettu lasten elatukseen,ja näin voitaisiin 2395: tään muun muassa toisen osapuolen tulojen pe- välttää tilanne, missä toinen vanhemmista ei yk- 2396: rusteella tuomiolla tai sosiaalitoimen vahvista- sinkertaisesti hae elatusavun ulosmittausta, kos- 2397: malla sovinnolla. Toisinaan käy kuitenkin niin, ka katsoo sen vaarantavan lasten ja elatusvelvol- 2398: että nämä maksut jäävät suorittamatta. Näissä lisen välisiä suhteita. 2399: tapauksissa joutuu elatusapua saava aloitta- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 2400: maan perintätoimet elatusapuvelkansa Iaimin- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 2401: lyönyttä vanhempaa kohtaan. Mikäli perintätoi- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 2402: met eivät onnistu, lasten kanssa asuva vanhempi nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 2403: saa itselleen tietyn, voimassa olevan elatustuen 2404: suuruisen markkamäärän, ja perintävastuu siir- Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- 2405: tyy kunnalle, mikäli lasten kanssa asuva vanhem- siin täysimääräisen vahvistetun tai tuo- 2406: pi elatustukea hakee. mitun elatusavun maksamiseksi yhteis- 2407: Perintätoimien käynnistäminen aiheuttaa ris- kunnan toimesta perusteluissa kuvatulla 2408: tiriitaa vanhempien välille. Siksi olisi perusteltua tavalla? 2409: 2410: Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1998 2411: 2412: Heikki Rinne /sd 2413: 2414: 2415: 2416: 2417: 280043 2418: 2 KK 524/1998 vp 2419: 2420: 2421: 2422: 2423: Eduskunnan Puhemiehelle 2424: 2425: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa kaikista ulosottoperinnässä olevista elatusavuis- 2426: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, ta. Joka tapauksessa valtaosa elatusavun ulosot- 2427: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen toperinnästä käynnistyy sosiaaliviranomaisten 2428: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Heikki aloitteesta. 2429: Rinteen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen Elatustukea saavia lapsia oli vuoden 1996 lo- 2430: n:o 524: pussa yhteensä lähes 107 000. Kunnat maksoivat 2431: elatustukea vuoden aikana yhteensä lähes 736 2432: Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- miljoonaa markkaa, josta yli 525 miljoonaa eli 2433: siin täysimääräisen vahvistetun tai tuo- noin 71 prosenttia maksettiin elatusavun laimin- 2434: mitun elatusavun maksamiseksi yhteis- lyönnin perusteella. 2435: kunnan toimesta perusteluissa kuvatulla Elatusvelvollisilta saatiin perityksi elatusapua 2436: tavalla? vuonna 1996 yhteensä lähes 286 miljoonaa mark- 2437: kaa. Tästä määrästä runsaat 209 miljoonaa käy- 2438: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tettiin kuntien maksaman elatustuen korvauk- 2439: vasti seuraavaa: seksi. Kunnille aiheutui siten noin 239 miljoonan 2440: markan nettomenot laiminlyöntiperusteisen ela- 2441: Lapsen elatuksesta annetun lain (705/1975) tustuen maksamisesta. 2442: mukaan lapsella on oikeus riittävään elatukseen, Elatustuen määrä lasta ja elatusvelvollista 2443: josta hänen vanhempansa vastaavat, kumpikin kohti on 637 markkaa kuukaudessa. Jos lapsen 2444: kykynsä mukaan. Lapselle voidaan vahvistaa huoltaja on avioliitossa tai elää avioliitonomai- 2445: suoritettavaksi elatusapua, jos vanhempi ei sissa olosuhteissa, tuen määrä on 518 markkaa 2446: muulla tavoin huolehdi lapsen elatuksesta taikka kuukaudessa. Kun elatusapu on vahvistettu ela- 2447: jos lapsi ei pysyvästi asu vanhempansa luona. tustukea pienemmäksi elatusvelvollisen maksu- 2448: Elatusavun määrä ja suorittamistapa vahviste- kyvyttömyyden vuoksi, lapsella on oikeus saada 2449: taan sopimuksella tai tuomiolla. elatustuen ja elatusavun erotus elatusapua täy- 2450: Jos elatusvelvollinenjättää vahvistetun elatus- dentävänä elatustukena. 2451: avun maksamatta, elatusavun ulosottoperintä Suomalaisessa yhteiskunnassa ensisijainen 2452: voidaan käynnistää kahdella vaihtoehtoisella vastuu lapsen elatuksesta kuuluu lapsen vanhem- 2453: tavalla. Lapsen huoltaja voi joko itse saattaa mille. Yhteiskunta tukee vanhempia tämän vas- 2454: elatusavun perittäväksi ulosottoteitse tai hän voi tuun kantamisessa muun muassa maksamalla 2455: hakea lapselle elatustukea, jolloin kunnan so- elatustukea, jonka määrä on säädetty laissa ja 2456: siaaliviranomainen huolehtii elatusavun perin- suhteutettu yhteiskunnan taloudellisiin voima- 2457: nästä. varoihin. Kuntien elatustukimenot kasvaisivat 2458: Lapsen elatuksen turvaamisesta annetun lain olennaisesti, jos elatustukena maksettaisiin sama 2459: (122/1977) 6 §:n 1 kohdan mukaan elatustukea määrä,joka kussakin tapauksessa on vahvistettu 2460: suoritetaan lapselle, kun elatusvelvollinen on lai- elatusvelvollisen suoritettavaksi elatusavuksi. 2461: minlyönyt elatusavun maksamisen. Elatustuen Kasvu johtuisi siitä, että huomattava osa nykyi- 2462: saannin edellytyksenä ei ole, että lapsen huoltaja sin kuntien perittävinä olevista elatusavun kuu- 2463: olisi ensin yrittänyt itse periä elatusapua ulosot- kausimaksuista ylittää elatustuen määrän. 2464: toteitse. Kysymyksen perustelujen mukaan kysy- Eduskunnan käsiteltävänä on parhaillaan hal- 2465: jällä näyttää olleen tästä asiasta toisenlainen kä- lituksen esitys lapsen elatusturvaa koskevaksi 2466: sitys. lainsäädännöksi (HE 7311996 vp) ja hallituksen 2467: Tilastotietoa ei ole olemassa siitä, kuinka suu- esitys lapsen elatusavun perintää koskevan lain- 2468: ri osa huoltajista huolehtii elatusavun ulosotto- säädännön uudistamisesta (HE 128/1997 vp ). 2469: perinnästä itse. Eräiden ulosottopiireistä saatu- Näiden esitysten tavoitteena on saada aikaan 2470: jen arvioiden mukaan huoltajien käynnistämiä lapsen elatuksen turvaamista ja elatusavun pe- 2471: perintätapauksia saattaisi olla noin 10 prosenttia rintää koskeva kokonaisuudistus, jolla tehostet- 2472: KK 524/1998 vp 3 2473: 2474: tatsun elatusavun ulosottoperintää kuitenkin täisi osaltaan niitä vanhempien välisiä ristiriitoja, 2475: niin, ettei elatusvelvollisen asema muodostu koh- joihin kysymyksen perusteluissa viitataan. 2476: tuuttomaksi. Uudistuksen toteutuminen vähen- 2477: 2478: Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1998 2479: 2480: Ministeri Terttu Huttu-Juntunen 2481: 4 KK 524/1998 vp 2482: 2483: 2484: 2485: 2486: Tili Riksdagens Talman 2487: 2488: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- nom utsökning. 1 varje fall inleds indrivning av 2489: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med- underhållsbidrag i utsökningsväg oftast genom 2490: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags- socialmyndigheternas åtgärder. 2491: man Heikki Rinne undertecknade spörsmål nr 1 slutet av år 1996 uppgick antalet barn som 2492: 524: fick underhållsstöd tili nära 107 000. Kommu- 2493: nerna utbeta1ade sammanlagt nästan 736 miljo- 2494: Ämnar Regeringen vidta åtgärder för ner mark i underhållsstöd under året. Mera än 2495: att samhället skall utbetala fastställt eller 525 miljoner mark, dvs. ungefår 71 procent, av 2496: utdömt underhållsbidrag tili fullt belopp detta belopp utbetalades på grund av att betal- 2497: på så sätt som beskrivs i motiveringen? ning av underhållsbidrag försummats. 2498: Ar 1996 indrevs sammanlagt nästan 286 miljo- 2499: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt ner mark underhållsbidrag av underhållsskyldi- 2500: anföra följande: ga. Drygt 209 miljoner mark av detta belopp 2501: användes för att kompensera det korumunala 2502: Enligt lagen om underhåll för barn (705/1975) underhållsstödet. Utbetalningen av underhålls- 2503: äger ett barn rätt till tillräckligt underhåll, som stöd på grund av försummelser medförde således 2504: hans föräldrar svarar för, båda efter sin förmåga. nettoutgifter på cirka 239 miljoner mark för 2505: Sörjer en förälder inte på annat sätt för barnets kommunerna. 2506: underhåll eller bor barnet inte varaktigt tillsam- Underhållsstödets månatliga belopp per barn 2507: mans med föräldern, kan det fastställas att un- och underhållsskyldig är 637 mark. Om barnets 2508: derhållsbidrag skall betalas tili barnet. Under- vårdnadshavare är gift eller lever i ett äkten- 2509: hållsbidragets belopp och sättet för dess erläg- skapsliknande förhållande, är stödbeloppet 518 2510: gande fastställs genom avtal eller dom. mark per månad. När det fastställda underhålls- 2511: Om en underhållsskyldig försummar att beta- bidraget är mindre än underhållsstödet på grund 2512: la fastställt underhållsbidrag, kan indrivning av av den underhållsskyldiges betalningsoförmåga, 2513: bidraget i utsökningsväg inledas på två alternati- har barnet rätt att få skilinaden mellan under- 2514: va sätt. Barnets vårdnadshavare kan antingen hållsstödet och -bidraget betald i form av under- 2515: själv vidta åtgärder för utsökning av underhålls- hållsstöd som kompletterar underhållsbidraget. 2516: bidraget eller söka underhållsstöd för barnet, 1 det finländska samhället bär förä1drarna det 2517: varvid den korumunala socialmyndigheten om- primära ansvaret för sitt barns uppehälle. Sam- 2518: besörjer indrivningen av underhållsbidraget. hället stöder föräldrarna i detta ansvar genom att 2519: Enligt 6 § 1 mom. lagen om tryggande av un- bland annat utbetala underhållsstöd, vars belopp 2520: derhåll för barn (122/1977) erläggs underhålls- har bestämts i lag och relaterats till samhällets 2521: stöd till ett barn om den underhållsskyldige för- ekonomiska resurser. Kommunernas utgifter för 2522: summat att betala underhållsbidrag. För erläg- underhållsstöd skulle öka betydligt, om stödet 2523: gande av underhållsstöd förutsätts inte att bar- utbetalades till det belopp som i varje enskilt fall 2524: nets vårdnadshavare först själv har försökt indri- har fastställts för underhållsbidr.ag som den un- 2525: va underhållsbidraget i utsökningsväg. Spörsmå- derhållsskyldige skall betala. Okningen skulle 2526: lets motivering tyder på att frågeställaren har bero på att en betydande del av de månatliga 2527: haft en annan uppfattning om saken. utbetalningar av underhållsbidrag som kom- 2528: Det finns inga statistiska uppgifter om hur stor munera för tillfållet måste indriva överstiger un- 2529: del av försörjarna själva sörjer för indrivning av derhållsstödets belopp. 2530: underhållsbidrag genom utsökning. Enligt vissa Riksdagen behandlar som bäst regeringens 2531: uppskattningar som utsökningsmyndigheterna proposition med förslag tilllagstiftning om un- 2532: gjort kan de indrivningsprocesser som vårdnads- derhållstrygghet för barn (RP 7311996 rd) samt 2533: havare själva inlett utgöra cirka 10 procent av regeringens proposition med förslag till revide- 2534: alla sådana fall där underhållsbidrag indrivs ge- ring av lagstiftningen om indrivning av under- 2535: KK 524/1998 vp 5 2536: 2537: hållsbidrag tili barn (RP 128/1997 rd). Syftet med drag i utsökningsväg, dock på så sätt att den 2538: dessa propositioner är att genomgående reforme- underhållsskyldiges ställning inte blir orimligt 2539: ra tryggandet av underhåll för barn och indriv- svår. Reformen skulle för sin del minska sådana 2540: ningen av underhållsbidrag. Denna totalreform konflikter mellan föräldrar som avses i motive- 2541: skulle effektivera indrivningen av underhållsbi- ringen för spörsmålet. 2542: 2543: Helsingforsden 28 maj 1998 2544: 2545: Minister Terttu Huttu-Juntunen 2546: KK 525/1998 vp 2547: 2548: Kirjallinen kysymys 525 2549: 2550: 2551: 2552: 2553: Toimi Kankaanniemi /skl: Velvollisuudesta luopua puolison sukuni- 2554: mestä avioeron jälkeen 2555: 2556: 2557: Eduskunnan Puhemiehelle 2558: 2559: Nykyisin avioeron jälkeen se puoliso, joka Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 2560: avioliiton solmimisen yhteydessä on ottanut tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun- 2561: puolisonsa sukunimen, ei ole velvollinen luopu- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 2562: maan entisen puolisonsa sukunimestä, vaan hän nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 2563: voi halutessaan säilyttää puolisonsa sukunimen. 2564: Kun eronnut puoliso pitää entisen puolisonsa Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- 2565: sukunimen, aiheuttaa tämä usein sukunimen al- siin nimilain muuttamiseksi siten, että 2566: kuperäiselle omistajalle ja hänen saman sukuni- avioeron jälkeen se puoliso, jonka suku- 2567: misille sukulaisilleen ongelmia. Jos kysymykses- nimen eronnut puoliso on ottanut, voisi 2568: sä on julkisuudessa esiintyvä henkilö, saattaa vaatia viimeksi mainittua luopumaan 2569: sukunimen esiintyminen tuottaa erityistä harmia avioliitonaikaisesta yhteisestä sukuni- 2570: niille, joille nimi alun perin kuuluu. mestä ja tämä olisi velvollinen nimestä 2571: luopumaan? 2572: 2573: Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1998 2574: Toimi Kankaanniemi /skl 2575: 2576: 2577: 2578: 2579: 280043 2580: 2 KK 525/1998 vp 2581: 2582: 2583: 2584: 2585: Eduskunnan Puhemiehelle 2586: 2587: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa mattomana ollessaan. Puolisolla ei sitä vastoin 2588: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, ole velvollisuutta toiselta puolisoita saamansa 2589: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen sukunimen muuttamiseen. 2590: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi Ennen nimilain säätämistäkin puolisolla oli 2591: Kankaanniemen näin kuuluvan kirjallisen kysy- yleensä oikeus säilyttää avioliiton perusteella 2592: myksen n:o 525: saamansa sukunimi. Ainoastaan, jos vaimon 2593: katsottiin olleen avioeroon pääasiallisesti syylli- 2594: Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- nen osapuoli, tuomioistuin saattoi määrätä,jollei 2595: siin nimilain muuttamiseksi siten, että painavia vastasyitä ollut, ettei vaimolla ollut oi- 2596: avioeron jälkeen se puoliso, jonka suku- keutta miehensä sukunimen käyttämiseen. Tämä 2597: nimen eronnut puoliso on ottanut, voisi säännös liittyi puolison syyllisyyttä edellyttänei- 2598: vaatia viimeksi mainittua luopumaan siin avioeron perusteisiin, jotka on kumottu tam- 2599: avioliitonaikaisesta yhteisestä sukuni- mikuun alusta 1988 lukien. 2600: mestä ja tämä olisi velvollinen nimestä Nimilaki perustuu ajatukselle, jonka mukaan 2601: luopumaan? nimen pysyvyydellä saattaa olla nimen kantajalle 2602: suuri merkitys. Jos puoliso joutuisi vastoin tahto- 2603: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- aan luopumaan sukunimestään avioeron yhtey- 2604: vasti seuraavaa: dessä, nimen vaihtumisesta saattaisi aiheutua 2605: hänelle huomattavia vaikeuksia. Näin voisi käy- 2606: Aviopuolison sukunimeä koskevat säännök- dä erityisesti silloin, kun puoliso on ammatis- 2607: set ovat nimilain 3 luvussa. Nimilain 9 §:n mu- saan, yhteiskunnallisessa toiminnassaan tai 2608: kaan puoliso voi avioliiton purkautumisen jäl- muutoin tullut tunnetuksi avioliiton johdosta 2609: keen muuttaa sukunimensä, jonka hän on saanut saamailaan nimellä. Oikeusministeriössä ei näis- 2610: toiselta puolisoita avioliittonsa perusteella, otta- tä syistä harkita nimilain muuttamista kysymyk- 2611: malla sen nimen, joka hänellä viimeksi oli nai- sessä tarkoitetulla tavalla. 2612: 2613: Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1998 2614: 2615: Oikeusministeri Jussi Järventaus 2616: KK 525/1998 vp 3 2617: 2618: 2619: 2620: 2621: Tili Riksdagens Talman 2622: 2623: make har däremot inte skyldighet att ändra det 2624: I det syfte 37 § 1 mom. ri~sdagsord~ingen släktnamn han fått av den andra maken. 2625: anger har Ni, Fru Talman, ttll vederborande Redan före stiftandet av namnlagen hade en 2626: medlem av statsrådet översänt följande av riks- maka i allmänhet rätt att behålla det namn hon 2627: dagsman Toimi Kankaanniemi undertecknade hade erhållit genom äktenskapet. Endast om 2628: spörsmål nr 525: hustrun ansågs ha varit den part som huvudsak- 2629: ligen var skyldig tili skilsmässan, kunde domsto- 2630: A vser Regeringen att vidta åtgärder i len, om inte vägande motargument förelåg, be- 2631: syfte att ändra namnlagen så att efter en stämma att hustrun inte hade rätt att använda sin 2632: skilsmässa den make, vars namn den mans släktnamn. Denna bestämmelse anslöt sig 2633: frånskilda maken har tagit, skulle kunna tili de grunder för skilsmässa, som förutsatte 2634: kräva att den sistnämnda avstår från det skuld hos någon av makarna, och som upphäv- 2635: under äktenskapet gemensamma släkt- des med ingången av januari 1988. 2636: namnet och denna då vore skyldig att Namnlagen bygger på tanken att namnets 2637: a vstå från namnet? kontinuitet kan ha stor betydelse för bäraren av 2638: namnet. Om en make mot sin vilja bleve tvingad 2639: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt att avstå från sitt släktnamn i samband med skils- 2640: anföra följande: mässa, kunde namnbytet förorsaka honom bety- 2641: dande svårigheter. Så kunde ske särskilt då ma- 2642: De bestämmelser som gäller äkta makars ken i sitt yrke, sin samhälleliga verksamhet eller i 2643: släktnamn ingår i 3 kap. namnlagen. Enligt 9 § övrigt har blivit känd under det namn han fått 2644: namnlagen kan en make efter äktenskapets upp- genom sitt äktenskap. Av dessa orsaker övervä- 2645: lösning ändra det släktnamn han genom äkten- ger man inom justitieministeriet inte att ändra 2646: skapet fått av den andra maken genom att anta namnlagen på det i spörsmålet avsedda sättet. 2647: det släktnamn han senast hade som ogift. En 2648: 2649: Helsingfors den 27 maj 1998 2650: 2651: Justitieminister Jussi Järventaus 2652: KK 526/1998 vp 2653: 2654: Kirjallinen kysymys 526 2655: 2656: 2657: 2658: 2659: Toimi Kankaanniemi /skl: Vuokratason kohtuullistamisesta 2660: 2661: 2662: 2663: Eduskunnan Puhemiehelle 2664: 2665: Asuinhuoneistojen vuokrat ovat nousseet vii- kasta aluepolitiikkaa, asuntotuotannon lisää- 2666: me aikoina voimakkaasti. Tilastokeskuksen tuo- mistä, sosiaaliturvan kohdentamista yhä selvem- 2667: reiden tilastojen mukaan esimerkiksi yksiön kes- min asumista tukevaan suuntaan ja myös järke- 2668: kivuokra neliömetriltä kuukaudessa on Helsin- viä sääntelytoimenpiteitä. Vuokrasääntelyyn pa- 2669: gissä 87,60 mk sekä Espoossa ja Vantaalla 74 mk. laamista olisi harkittava ainakin tilapäisenä toi- 2670: Muissa kaupungeissa määrä vaihtelee 47-64 menpiteenä siihen asti, kunnes vuokra-asunto- 2671: mk:n haarukassa. Isompien asuntojen vuokrat tuotanuoliaja muilla toimenpiteillä voidaan taa- 2672: ovat hieman alhaisempia, mutta nousu on nii- ta kohtuuhintaisten asuntojen saanti myös vähä- 2673: denkin osalta ollut nopeaa etenkin pääkaupunki- varaisimmille ihmisille. 2674: seudulla. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 2675: Vuokrataso on kohonnut sietämättömän kor- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 2676: keaksi. Kun työllisyystilanne paranee vain suu- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 2677: rissa kasvukeskuksissa, on ihmisten pakko nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 2678: muuttaa näille paikkakunnille. Tämä kärjistää 2679: asuntotilannetta ja nostaa vuokra tasoa. Ne vä- Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi- 2680: hävaraiset ihmiset, joiden toimeentulo on vai- menpiteisiin vuokra-asuntotuotannon li- 2681: keutunut mm. toimeentulotueoja muun sosiaali- säämiseksi ja tilapäisen sääntelyn palaut- 2682: turvan leikkausten johdosta, kärsivät eniten. tamiseksi, jotta vuokrataso alenisi koh- 2683: Vuokratason alentamiseksi tarvittaisiin teho- tuulliselle tasolle? 2684: Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1998 2685: 2686: Toimi Kankaanniemi /skl 2687: 2688: 2689: 2690: 2691: 280043 2692: 2 KK 526/1998 vp 2693: 2694: 2695: Eduskunnan Puhemiehelle 2696: 2697: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa soja verrattessa niitä edellisvuoden vuokra-asun- 2698: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, tokannan keskivuokriin. 2699: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen On kuitenkin myönnettävä, että vapaarahoit- 2700: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi teisen vuokra-asuntokannan lisäys ei edes yhdes- 2701: Kankaanniemen näin kuuluvan kirjallisen kysy- sä valtion tukeman tuotannon kanssa ole riittä- 2702: myksen n:o 526: nyt nostamaan tarjontaa kysyntää vastaavaksi. 2703: Kysyntä kasvaa nimenomaan pääkaupunkiseu- 2704: Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi- dulla ja kasvukeskuksissa, koska niissä on tarjol- 2705: menpiteisiin vuokra-asuntotuotannon li- la työtä ja toimeentuloa. Kysyntä kohdistuu ni- 2706: säämiseksi ja tilapäisen sääntelyn palaut- menomaan pienasuntoihin. Tällaisia kasvualuei- 2707: tamiseksi, jotta vuokrataso alenisi koh- ta ovat muun muassa Oulun, Tampereen, Turun 2708: tuulliselle tasolle? ja Jyväskylän seudut. 2709: Kohtuuhintaisen erilaisia asumisvaihtoja tar- 2710: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- joavan tilaanteen aikaansaaminen asuntomark- 2711: vasti seuraavaa: kinoilla on monen osatekijän tulos. Asuntora- 2712: kentamiseen sopivien tonttien kaavoitustilantee- 2713: Vuokra-asuntokannan kasvu vastaamaan seen ja saatavuuteen yleensäkin on kiinnitettävä 2714: kunkin ajan kysyntää on tehokkaimpia keinoja erityisesti huomiota. Kuntien toiminta on tässä 2715: saada ja pitää vuokrataso kohtuullisena. Vuok- keskeisellä sijalla. Eräillä paikkakunnilla kehit- 2716: rasääntelyyn paluu ei edesauttaisi vuokratason tyvä, kysyntää vastaavien vuokra-asuntojen suo- 2717: kohtuullisena pysymistä eikä vuokra-asunto- ranainen puute saattaa ennen pitkää muodostua 2718: kannan kasvattamista. Päinvastoin kannan vä- myös työvoiman saannin esteeksi, jolloin myös 2719: henemistä saattaisi olla odotettavissa, mikä vain uudet työpaikat jäävät alueelle syntymättä. Täl- 2720: lisäisi vuokrien nousupaineita. lainen kierre ei ole kenenkään etu. Vuokrasään- 2721: Vuokrien sääntelyn vuonna 1991 alkaneella telyn purun jälkeen avoimien rahamarkkinoiden 2722: purulla pyrittiin lisäämään myös asuntojen aikana vuokra-asuntoja tarvitsevien yritysten 2723: vuokralle antamisen halukkuutta. Näin on myös mahdollisuudet omilla toimillaanjärjestää työn- 2724: käynyt. Vuokra-asuntokanta on yli 100 000 tekijöidensä asuminen ovat myös aikaisempaa 2725: asuntoa suurempi kuin ennen asuinhuoneiston monipuolisempia. Käytettäköön nyt myös niitä. 2726: vuokrien sääntelyn purun aloittamista. Vuokra- Hallitus pyrkii omalla toiminnallaan lisää- 2727: asuntokannan kokoa koskevat viimeisimmät vi- mään erityisesti kohtuuhintaisten vuokra-asun- 2728: ralliset tilastotiedot ovat vuoden 1996 lopun ti- tojen tarjontaa ja asuntomarkkinoiden tasapai- 2729: lanteesta. Sen mukaan nykyinen vuokra-asunto- noista kehitystä. Niinpä hallituksen talouspoliit- 2730: kanta on noin 720 000 asuntoa. Vastaavan vuok- tinen ministerivaliokunta päätti kuluvan kuun 12 2731: ra-asuntokannan aikaansaaminen valtion lai- päivänä välittömästi ottaa käyttöön talousar- 2732: noittamana aravavuokratalojen uustuotantona viossa asuntotuotantoon ehdollisena osoitetusta 2733: olisi edellyttänyt noin 40 miljardin markan rahoi- 1,5 miljardin markan määrärahasta yhden mil- 2734: tusta. jardin. Loput määrärahasta eli 500 miljoonaa 2735: Vuokrasääntelyn purun vaikutuksia vuokrien markkaa päätettiin ottaa käyttöön ensi elokuun 2736: määrään ja niiden määräytymistä koskeviin eh- puolivälissä, jos valtion tukeman uustuotannon 2737: toihin ja ehtojen muuttamistapoihin on koko kustannuskehitys on enintään samaa luokkaa 2738: ajan seurattu. Vuokrataso on jonkin verran kuin kuluvan vuoden tammi-huhtikuussa. Hal- 2739: noussut. Näin on tapahtunut osittain sääntelyn litus on kuluvan kuun 14 päivänä osoittanut tä- 2740: purun johdosta, kun nyt voidaan sopia vuokran män myöntämisvaltuuden käytettäväksi vuokra- 2741: määrästä ja määräytymisestä entistä vapaam- ja asumisoikeustalojen asuntolainoihin. Sum- 2742: min, mutta myös muista syistä. Tarjolle on tullut malla arvioidaan voitavan rakentaa runsaat 2743: myös laadullisesti parempia asuntoja, jotka 2 000 asuntoa. 2744: luonnollisesti nostavat vuoden keskivuokrata- 2745: 2746: Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1998 2747: 2748: Ministeri Sinikka Mönkäre 2749: KK 526/1998 vp 3 2750: 2751: 2752: Tili Riksdagens Ta/man 2753: 2754: 1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen snittliga hyresnivån för året i relation tili den 2755: föreskriver har Ni, Fru Talman, tili vederböran- genomsnittliga hyresnivån för hyresbostadsbe- 2756: de med1em av statsrådet översänt följande av ståndet under tidigare år. 2757: riksdagsman Toimi Kankaanniemi underteckna- Medges bör att ökningen i den fritt finansiera- 2758: de spörsmål nr 526: de produktionen av hyresbostäder inte ens till- 2759: sammans med den statsstödda produktionen har 2760: Ämnar Regeringen vidta brådskande kunnat öka utbudet så att det motsvarar efterfrå- 2761: åtgärder för att öka produktionen av gan. Den ökar i synnerhet i huvudstadsregionen 2762: hyresbostäder och återinföra en tillfållig och tillväxtcentra, eftersom där finns arbete och 2763: reg1ering för att hyresnivån skall sjunka utkomstmöjligheter. Efterfrågan gäller speciellt 2764: tili en skä1ig nivå? små bostäder. Tili tillväxtområdena hör trakter- 2765: na kring bl.a. Uleåborg, Tammerfors, Åbo och 2766: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt Jyväskylä. 2767: anföra följande: Att det på bostadsmarknaden uppstår en si- 2768: tuation där det finns olika boendealternativ tili 2769: En ökning av hyresbostadsbeståndet så att det skäligt pris är ett resultat av många delfaktorer. 2770: motsvarar den aktuella efterfrågan hör tili de Det är skäl att fåsta speciell uppmärksamhet vid 2771: mest effektiva sätten att uppnå och bibehålla en planläggningssituationen beträffande tomter 2772: skälig hyresnivå. En återgång tili hyresreglering som lämpar sig för bostadsbygge och i allmänhet 2773: skulle inte bidra tili att hyresnivån hålls skälig, tillgången på tomtmark. Här är kommunernas 2774: inte heller tili att hyresbostadsbeståndet ökar. verksamhet viktig. Den direkta brist på hyresbo- 2775: Tvärtemot kunde man emotse en minskning av städer som motsvarar efterfrågan, som håller på 2776: beståndet, vilket enbart skulle öka trycket på att utvecklas på vissa orter, kan inom kort också 2777: hyreshöjningar. bli ett hinder för tillgång på arbetskraft, och då 2778: Genom den avveckling av hyresregleringen skapas inte heller några nya arbetsp1atser på or- 2779: som inleddes 1992 eftersträvades också en ök- ten. En sådan spiral gagnar ingen. Efter avveck- 2780: ning i villigheten att hyra ut bostäder. Detta har lingen av hyresregleringen, under den öppna fi- 2781: också skett. Beståndet av hyresbostäder är nu nansmarknaden, har de företag som behöver hy- 2782: mer än 100 000 bostäder större än innan avveck- resbostäder mångsidigare möjligheter att själv- 2783: lingen av regleringen av hyrorna för bostadslä- ständigt organisera sina arbetstagares boende. 2784: genheter inleddes. Den senaste officiella statisti- De får lov att utnyttja sina möjligheter. 2785: ken över storleken på hyresbostadsbeståndet Regeringen strävar genom sina egna aktivite- 2786: avspeglar situationen i slutet av år 1996. Enligt ter efter att öka utbudet speciellt på hyresbostä- 2787: den uppgår det nuvarande beståndet till ca der tili skäligt pris samt främja en balanserad 2788: 720 000 hyresbostäder. För att få tili stånd ett utveckling av bostadsmarknaden. Så beslöt ock- 2789: motsvarande bestånd i form av statsbelånad så regeringens ekonomisk-politiska ministerut- 2790: nyproduktion av aravahyresbostäder hade det skott den 12 dennes att omedelbart tai bruk en 2791: krävts finansiering i storleksklassen 40 miljarder miljard av det villkorliga anslag på 1,5 miljarder 2792: mark. mark som i budgeten anvisats för bostadspro- 2793: Uppföljningen av hur avvecklingen av hyres- duktion. Resten av anslaget, dvs. 500 miljoner 2794: regleringen har inverkat på hyresbeloppen, vill- mark, kommer att tas i bruk i medlet av augusti 2795: koren för hyresbestämningen och sätten att änd- 1998, om kostnadsutvecklingen inom den stats- 2796: ra dem har varit kontinuerlig. Hyresnivån har i stödda nyproduktionen ligger i högst samma 2797: viss grad stigit. Detta har delvis skett för att klass som ijanuari-april i år. Regeringen har den 2798: regleringen avvecklades, eftersom man nu har 14 dennes anvisat denna befogenhet att användas 2799: större frihet att komma överens om hyresbelopp f6r bostadslån för hyres- och bostadsrättsbostä- 2800: och hyresbestämning, men det finns också andra der. Med denna summa räknar man att drygt 2801: skäl. Det finns nu ett utbud av kvalitativt bättre 2 000 bostäder kommer att kunna byggas. 2802: bostäder, vilket naturligtvis höjer den genom- 2803: 2804: Helsingfors den 29 maj 1998 2805: 2806: Minister Sinikka Mönkäre 2807: KK 527/1998 vp 2808: 2809: Kirjallinen kysymys 527 2810: 2811: 2812: 2813: 2814: Toimi Kankaanniemi /skl: Alkoholitarkastuksen tehostamisesta ja 2815: lupamenettelystä 2816: 2817: 2818: Eduskunnan Puhemiehelle 2819: 2820: Alkoholilain mukainen lupa- ja tarkastushal- mukaisella tavalla. Seuraukset näkyvät yleisillä 2821: linto toimii kaksijakoisesti siten, että Tuoteval- paikoilla häiriökäyttäytymisen sekä turvatto- 2822: vontakeskus vastaa valtakunnallisesti yli muuden kasvuna. Erilaiset tapahtumat ovat 2823: 4, 7 %:sten alkoholijuomien lupa- ja tarkastustoi- muuttuneet keskioluen ja alkoholijuomien naut- 2824: minnasta ja lääninhallitukset muista. timistilaisuuksiksi. Nuoriso alkoholisoituu yhä 2825: Lääninhallitusten alkoholitarkastus kärsii varhaisemmassa iässä. !kääntyvän väestömme 2826: tuntuvasti resurssipulasta. Esimerkiksi Länsi- tulevaisuus ei näytä valoisalta. 2827: Suomen lääninhallituksen Jyväskylän alueelli- Lääninhallituksen alkoholitarkastajilla ei ole 2828: sessa palveluyksikössä on vain yksi virkamies nykyisin näytteenotto-oikeutta. Tämä haittaa 2829: hoitamassa Keski-Suomen maakunnasta ja pää- asiallista ja yleisen edun mukaista tarkastustoi- 2830: osasta Pirkanmaata muodostuvaa suuraluetta. mintaa ja antaa laittomasti käyttäytyville yrittä- 2831: Tarkastustoiminta vaatii paljon mm. ilta- ja vii- jille kohtuuttoman edun. Oikeuden puuttuminen 2832: konlopputyötä. Tähän eivät resurssit riitä. lisää myös yhteiskunnan kustannuksia. 2833: Ongelmaksi on muodostunut myös se, että Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 2834: korkein hallinto-oikeus lähes poikkeuksetta on tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 2835: valituksen perusteella myöntänyt lääninhallituk- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 2836: sen tai Tuotevalvontakeskuksen asianmukaisin nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 2837: perustein myöntämättä jättämät anniskeluluvat. 2838: Tilanne ruokkii konkurssipeliä ja harmaata ta- Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- 2839: loutta ja aiheuttaa menetyksiä asianmukaisesti siin läänien alkoholitarkastuksen henki- 2840: toimiville yrityksille. Lupajärjestelmä on näin löresurssien lisäämiseksi sekä lupamenet- 2841: menettänyt uskottavuuttansa. telyn epäkohtien korjaamiseksi ja mm. 2842: Kaikissa sivistysvaltioissa alkoholipolitiik- näytteenotto-oikeuden myöntämiseksi 2843: kaan kuuluu asianmukainen lupa- ja valvonta- läänien tarkastajille? 2844: järjestelmä. Suomessa järjestelmä ei toimi asian- 2845: 2846: Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1998 2847: Toimi Kankaanniemi /skl 2848: 2849: 2850: 2851: 2852: 280043 2853: 2 KK 527/1998 vp 2854: 2855: 2856: 2857: 2858: Eduskunnan Puhemiehelle 2859: 2860: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa alaikäisten suhteellisen helppo alkoholin hankin- 2861: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, ta päivittäistavarakaupoista, jonka osalta olisi 2862: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel- välttämätöntä lisätä sekä viranomaisvalvontaa 2863: le jäsenelle kansanedustaja Toimi Kankaannie- että kauppojen itsensä suorittamaan omavalvon- 2864: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o taan tähtäävää opastusta ja neuvontaa. 2865: 527: Anniskelulupamenettelyssä on myös nykyisen 2866: alkoholilain aikana ilmennyt ongelmia. Korkein 2867: Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- hallinto-oikeus on lainkäytössään katsonut, että 2868: siin läänien alkoholitarkastuksen henki- eräissä tapauksissa lupaviranomaisen päätök- 2869: löresurssien lisäämiseksi sekä lupamenet- seen luvan epäämisestä ei ole ollut alkoholilain 2870: telyn epäkohtien korjaamiseksi ja mm. tarkoittamia perusteita. Tämä on lisännyt lupa- 2871: näytteenotto-oikeuden myöntämiseksi hakemusten määrää huomattavasti ja anniskelu- 2872: läänien tarkastajille? paikkojen alkoholitarjonnan lisääntymistä on 2873: ollut vaikea ehkäistä. Sosiaali- ja terveysministe- 2874: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- riö antoi 20 päivänä helmikuuta 1998 kuluvan 2875: vasti seuraavaa: vuoden maaliskuun 15 päivänä voimaan tulleen 2876: uuden päätöksen (16211998) anniskeluluvan 2877: Alkoholilain mukaan lääninhallitusten tehtä- myöntämisestä, jonka nojalla anniskeluluvan 2878: vänä on enintään 4,7 tilavuusprosenttia sisältä- haltijalta voidaan edellyttää aikaisempaa parem- 2879: vien, käymisteitse valmistettujen juomien myyn- pia ammatillisia edellytyksiä ja anniskelutiloilta 2880: tiin ja anniskeluun oikeuttavien lupien käsittely parempaa asianmukaisuutta. Päätöksen sovelta- 2881: sekä alkoholijuomien anniskelua harjoittavien misesta ei vielä ole siinä määrin tietoa, että sen 2882: kaikkien ravintoloiden valvonta. Lääninhalli- todellista vaikutusta voitaisiin arvioida. Näyttää 2883: tukset käsittelivät esimerkiksi vuonna 1997 yli kuitenkin siltä, että anniskelusektorin ongelmien 2884: 4 000 lupahakemusta ja valvoivat 9 600 ravinto- ennaltaehkäisemiseksi myös lupaviranomaisen 2885: lan anniskelua. Lisäksi valvontaresursseja sito- harkintavaltaa selvän ylikapasiteetin rajoittami- 2886: vat vähittäismyyntipaikat ja erityisesti kesäisin seksi tulisi lisätä. Tarveharkinnan mahdollisuut- 2887: järjestettävät lukuisat tapahtumat, joihin on ta alkoholilupakäsittelyssä selvitetään yhtenä 2888: myönnetty tilapäisiä anniskelulupia. Lääninhal- osana harmaan talouden torjuntaa selvitteleväs- 2889: lituksissa alkoholilain edellyttämiin hallinto- ja sä ministerityöryhmässä. 2890: valvontatehtäviin osallistuu tällä hetkellä noin Alkoholihallinnon kokonaistilannetta ja 2891: 45 henkilöä, useat kuitenkin vain osa-aikaisesti mahdollisuuksia voimavarojen nykyistä tehok- 2892: niin, että henkilötyövuosia on käytössä vain 35. kaampaan kohdistamiseen valvontatoimeen sel- 2893: Lupahallintoon tarvitaan vuosittain noin 23 vitetään parhaillaan alkoholivalvontaa ohjaavan 2894: henkilötyövuoden työpanos, joten valvontateh- sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakes- 2895: tävien hoitoon on käytettävissä noin 12 henki- kuksen asettamassa työryhmässä. Selvitys val- 2896: lötyövuotta. mistuu kuluvan vuoden kesäkuun kuluessa. Lie- 2897: Voidaan katsoa, että lääninhallitukset ovat nee mahdollista, että lupahallintoa keventämällä 2898: käytettävissä olevien voimavarojensa mukaan voidaan jossakin määrin osoittaa lisävoimava- 2899: toimineet varsin tehokkaasti. Vaikka valvonnan roja valvontaan. Lisäksi alkoholihallinnon ko- 2900: painopiste onkin opastuksessa ja neuvonnassa, konaisohjaus erityisesti resurssiohjauksen osalta 2901: suoritettiin vuonna 1997 myös yli 6 000 erilaista tulisi saattaa kiinteärumin osaksi sosiaali- ja ter- 2902: tarkastusta, joista 4 000 ravintoloiden perustar- veyshallintoa. Merkittävää parannusta tilantee- 2903: kastuksia. Voimavarat ovat kuitenkin olleet ai- seen ei kuitenkaan ole saatavissa lisäämättä 2904: van liian vähäisiä tehokkaaseen valvontaan eri- myös alkoholihallintoon osallistuvien virkamies- 2905: tyisesti sellaisina päivinä ja kellonaikoina, jolloin ten kokonaismäärää. 2906: anniskelurikkeitä eniten ilmenee, eikä anniskelu- Mitä tulee näytteenotto-oikeuden myöntämi- 2907: toiminnan tila tällä hetkellä ole kaikilta osiltaan seen läänien tarkastajille, viittaan kunnioittavas- 2908: tyydyttävällä tasolla. Toinen ongelma-alue on ti antamaani vastaukseen kansanedustaja Juha 2909: KK 527/1998 vp 3 2910: 2911: Karpion kuluvana keväänä esittämään kirjalli- laan Keski- tai Pohjois-Suomessa. Lääninhalli- 2912: seen kysymykseen (416/1998 vp). Tässä vas- tuksen tarkastuskäynnin yhteydessä voi helposti 2913: tauksessa totean muun ohessa: ilmetä tilanteita,joissa myös luvaton ta alkoholin 2914: "Näytteenotto-oikeuden laajentaminen myös myyntiä on syytä epäillä, jolloin viranomaisella 2915: lääninhallitusten virkamiehille vaikuttaakin hy- tulisi olla valtuudet mahdollisen vilpin paljasta- 2916: vin perustellulta. Laittoman alkoholin tutkimus- miseen. Sosiaali- ja terveysministeriö pyrkiikin 2917: ta varten tarvittavan näytteen ottamista varten ei valmistelemaan lainmuutosesityksen, jossa näyt- 2918: ole tarkoituksenmukaista matkustaa Helsingistä teenotto-oikeus laajennettaisiin myös lääninhal- 2919: esimerkiksi epäilyn kohteena olevaan ravinto- lituksiin." 2920: 2921: Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1998 2922: 2923: Ministeri Terttu Huttu-Juntunen 2924: 4 KK 527/1998 vp 2925: 2926: 2927: 2928: 2929: Tili Riksdagens Talman 2930: 2931: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- lätt att skaffa sig alkohoi i detaljvarubutiker. 2932: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med- Med tanke på detta skulle det vara nödvändigt 2933: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags- att öka både myndighetstillsynen och den infor- 2934: man Toimi Kankaanniemi undertecknade spörs- mation och rådgivning som siktar på att butiker- 2935: må1 nr 527: na ~jälv utför självövervakning. 2936: A ven under den tid som den nuvarande alko- 2937: Ämnar Regeringen vidta åtgärder för hollagen varit i kraft har det uppstått problem 2938: att öka persona1resurserna för 1änens a1- med tanke på förfarandet med serveringstill- 2939: koho1tilisyn samt för att rätta tili missför- stånd. Högsta förvaltningsdomstolen har i sin 2940: hållandena i tiliståndsförfarandet och för lagskipning ansett att det i vissa fall inte funnits 2941: att bl.a. bevi1ja 1änens inspektörer rätt att sådana lagliga förutsättningar som alkohollagen 2942: ta prover? avser för myndighets beslut om avslag på ansö- 2943: kan om tilistånd. Detta har väsentligt ökat anta- 2944: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt let ansökningar om tilistånd och det har varit 2945: anföra fö1jande: svårt att förhindra en ökning av serveringsställe- 2946: nas alkoholutbud. Social- och hälsovårdsminis- 2947: En1igt a1kohollagen är det 1änsstyre1sernas teriet fattade den 20 februari 1998 ett nytt beslut 2948: uppgift att behand1a tilistånd för försä1jning och ( 162/1998) som trädde i kraft den 15 mars detta år 2949: servering av a1koho1drycker som tillverkats ge- och med stöd av vilket man av innehavaren av 2950: nom jäsning och som innehåller högst 4, 7 vo1ym- serveringstillståndet kan förutsätta bättre yrkes- 2951: procent ety1a1koho1 samt att övervaka alla res- mässiga förutsättningar än förut och av serve- 2952: tauranger som serverar a1koho1drycker. Länssty- ringsställena bättre ändamålsenlighet. Man kän- 2953: re1serna behand1ade t.ex. år 1997 mer än 4 000 ner ännu inte tili den grad tili hur beslutet tilläm- 2954: ansökningar om tillstånd och övervakade serve- pats att man kunde bedöma viiken faktisk verkan 2955: ringen i 9 600 restauranger. Deta1jhande1n och beslutet har. Det ser dock ut som om även till- 2956: det stora anta1 evenemang som ordnas särskilt ståndsmyndigheternas prövningsrätt med tanke 2957: under somrarna och för vi1ka tilistånd bevi1jats på begränsning av en tydlig överkapacitet borde 2958: binder dessutom tilisynsresurserna. 1 de förva1t- ökas för att problemen inom serveringssektorn 2959: nings- och tillsynsuppgifter vid 1änsstyre1serna skall kunna förebyggas. En eventuell behovs- 2960: som alkohollagen förutsätter deltar i detta nu ca prövning i behandlingen av serveringstillstånd 2961: 45 personer, de flesta dock på de1tid så att endast ingår som en del i den utredning som ministerar- 2962: 35 manår används. Tiliståndsförva1tningen be- betsgruppen som utreder bekämpningen av den 2963: höver år1igen en arbetsinsats på ca 23 manår, gråa ekonomin utför. 2964: detta betyder att det för skötse1 av tillsynsuppgif- Alkoholförvaltningens helhetssituation och 2965: ter finns tili förfogande ca 12 manår. dess möjligheter att rikta resurserna effektivare 2966: Man kan anse att 1änsstyre1serna har fungerat än för tilifållet tili tillsynsverksamheten utreds 2967: rätt så effektivt med tanke på de resurser som som bäst av den arbetsgrupp som social- och 2968: finns tili förfogande. Trots att tyngdpunkten för hälsovårdens produkttillsynscentral, som styr al- 2969: tilisynen 1igger på information och rådgivning, koholtillsynen, tillsatt. Utredningen blir fårdig i 2970: utfördes år 1997 även mer än 6 000 o1ika s1ag av juni i år. Det torde vara möjligt att man genom a tt 2971: inspektioner, varav 4 000 var grundinspektioner göra tillsynsförvaltningen lättare i viss kan mån 2972: av restauranger. Resurserna har dock varit allt- rikta tilläggsresurser tili tillsynen. Dessutom bor- 2973: för knappa för en effektiv tillsyn särskilt sådana de alkoholförvaltningens helhetsstyrning särskilt 2974: dagar och vid sådana k1ocks1ag, då serveringsför- med tanke på resursstyrningen bli en fastare del 2975: see1ser mest förekommer. Situationen inom ser- av social- och hälsovårdsförvaltningen. Någon 2976: veringsverksamheten är för tillfållet inte tili alla väsentlig förbättring i situationen kan det dock 2977: de1ar på en tilifredsställande nivå. Ett annat pro- inte bli utan en ökning av även det totala antalet 2978: blemområde är att det för minderåriga är rätt så tjänstemän som deltar i alkoholförvaltningen. 2979: KK 527/1998 vp 5 2980: 2981: Beträffande att bevilja länens inspektörer rätt diga prover för att undersöka illegal alkohol. 1 2982: att ta prover, hänvisar jag högaktningsfullt tili samband med länsstyrelsens inspektionsbesök 2983: mitt svar på det skriftliga spörsmål (416/1998 rd) kan det lätt uppstå situationer där det även är 2984: som Juha Karpio ställde i våras. 1 detta svar skäl att misstänka försäljning av illegal alkohoi 2985: konstaterar jag bl.a. följande: och då borde myndigheterna ha befogenheter att 2986: "Att utöka rätten att ta prover även till1äns- avslöja ett eventuellt fusk. Social- och hälso- 2987: styrelsernas tjänstemän verkar att vara mycket vårdsministeriet strävar därför efter att bereda 2988: motiverat. Det är inte ändamålsenligt att resa ett förslag tili ändring av lagen så att rätten att ta 2989: från Helsingfors t.ex. tili en misstänkt restaurang prover utvidgas tili att gälla även länsstyrelser- 2990: i Mellersta eller Norra Finland för att ta nödvän- na." 2991: 2992: Helsingfors den 28 maj 1998 2993: 2994: Minister Terttu Huttu-Juntunen 2995: KK 528/1998 vp 2996: 2997: Kirjallinen kysymys 528 2998: 2999: 3000: 3001: 3002: Toimi Kankaanniemi /skl: Työehtosopimusten yleissitovuuden säi- 3003: lymisestä ja työvoiman kahtiajaon syvenemisen estämisestä 3004: 3005: 3006: Eduskunnan Puhemiehelle 3007: 3008: Suomalaisen työmarkkinajärjestelmän yksi sopimusperinnettä ja -käytäntöä eikä työnteki- 3009: peruskivi on ollut ja on yhä työ- ja virkaehtosopi- jöiden järjestäytymisaste ole Suomen tasoa. Ra- 3010: musten yleissitovuusperiaate. Tämä periaate tur- jojen avautuessaja kansainvälisen suurpääoman 3011: vaa työntekijäin edut riippumatta siitä, onko hei- etsiessä yhä suurempaa tuottoa myös paineet 3012: dän työnantajansa järjestäytynyt ja siten muo- työntekijöitä kohtaan kiristyvät. Vaarana onkin 3013: dollisesti sitoutunut työehtosopimuksiin vaiko se, että suomalaisten työehtosopimusten yleissi- 3014: ei. tovuus ei kestä kansainvälisiä paineita. Tällöin 3015: Paineet yleissitovuusperiaatetta kohtaan ovat Suomestakin voisi tulla osittain halvan työvoi- 3016: viime aikoina kasvaneet. Painetta ovat luoneet man maa, jollaiseen kehitykseen niin sanottujen 3017: toisaalta eräät työnantajat ja toisaalta eräät pätkätöiden yleistyminen on jo johtamassa eri- 3018: muut kotimaiset tahot. Perusteena ovat yleensä tyisesti heikoimmin palkatuilla työaloilla. Pai- 3019: väitteet nykyjärjestelmän joustamattomuudesta. neet tuskin pysähtyvät Eurooppaan, vaan kilpai- 3020: Yleissitovuus ei kuitenkaan sinänsä ole esteenä lu kiristyy mm. Aasian halpatyövoimamaiden 3021: monenlaisille mahdollisuuksille sopia asioista kanssa. 3022: työpaikoilla. Kysymyksessä lienee enemmänkin Yleissitovuusperiaatteen romuttuminen joh- 3023: niin sanottu perälauta eli varmistus siitä, että taisi työntekijöiden kahtiajaon syvenemiseen. 3024: mihin tahansa ei työntekijöiden tarvitse suostua Tällainen kehitys olisi ihmisoikeuksia loukkaa- 3025: edes paineen alla. Useat työnantajatkin ymmär- vaa ja murtaisi sivistysvaltion perustan. Asia on 3026: tävät tämän turvan merkityksen työilmapiirin ja vakava ja siihen tulee huolella varautua kehityk- 3027: työrauhan sekä tuottavuudenkin kannalta. sen estämiseksi EMUsta huolimatta. 3028: Työehtosopimusten yleissitovuusperiaate jou- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 3029: tuu kotimaisten paineiden ohella kasvavan pai- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 3030: neen alle integraation syventyessä. Euroopan ta- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 3031: lous- ja rahaliiton EMUn toteutuminen kiristää nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 3032: väistämättä voimakkaasti yritysten välistä kil- 3033: pailua. Markkinataistelussa ja voiton maksi- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 3034: moinnissa karsitaan kaikki, mikä heikentää te- ryhtyä työehtosopimusten yleissitovuu- 3035: hokkuutta ja tuottavuutta. Karu Uuden Seelan- den säilymisen turvaamiseksi mm. 3036: nin malli nousee esiin. Yhä useammat Suomessa- EMUn myötä kansainvälistyvässä työ- 3037: kin toimivat työnantajat ovat kansainvälisiä yri- elämässä ja työvoiman kahtiajaon syve- 3038: tyksiä. Muissa maissa ei ole samanlaista työehto- nemisen estämiseksi? 3039: 3040: Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1998 3041: 3042: Toimi Kankaanniemi /skl 3043: 3044: 3045: 3046: 3047: 280043 3048: 2 KK 528/1998 vp 3049: 3050: 3051: 3052: 3053: Eduskunnan Puhemiehelle 3054: 3055: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa neissä yrityksissä työskentelevät työntekijät 3056: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, työsuhteen ehtojen vähimmäistason, kuten mm. 3057: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen palkkausetujen ja työsuhdeturvan osalta sa- 3058: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi maan asemaan kuin järjestäytyneessäkin ken- 3059: Kankaanniemen näin kuuluvan kirjallisen kysy- tässä (normaalisitovuuden piirissä) olevat työn- 3060: myksen n:o 528: tekijät ovat. Käytännössä yleissitovuussääntö 3061: merkitsee siis sitä, että myös järjestäytymättö- 3062: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo män työnantajan on noudatettava vähintään 3063: ryhtyä työehtosopimusten yleissitovuu- alalla solmitun yleissitovan työehtosopimuksen 3064: den säilymisen turvaamiseksi mm. määräyksiä. 3065: EMUn myötä kansainvälistyvässä työ- Yleissitovuussäännös on automaattinen ja pa- 3066: elämässä ja työvoiman kahtiajaon syve- kattava. Vähimmäisehtoluonteensa vuoksi se 3067: nemisen estämiseksi? luo velvollisuuksia ainoastaan työnantajalle ja 3068: vastaavasti oikeuksia pelkästään työntekijöille. 3069: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Pääministeri Paavo Lipposen hallituksen oh- 3070: vasti seuraavaa: jelmassa hallituspuolueet ovat sitoutuneet takaa- 3071: maan työehtojen vähimmäisturvajärjestelmän. 3072: Työlainsäädännön mukaan työntekijöiden Hallitusohjelmassa on lisäksi lähdetty siitä, että 3073: työsuhteen ehdot määräytyvät työlainsäädän- Euroopan unionin työelämää koskevia säännök- 3074: nön, työehtosopimusten, työnantajan ja työnte- siä tulee voida kansallisesti toteuttaa sopimus- 3075: kijän välisten työsopimusten sekä työpaikalla so- menettelyllä, mikä edellyttää työehtosopimusten 3076: vittujen muiden kollektiivisten sopimusten (ku- yleissitovuuden periaatteen tunnustamista. Li- 3077: ten esimerkiksi yhteistoimintamenettelyssä teh- säksi hallitus sitoutui siihen, että ulkomaalaisen 3078: tyjen sopimusten) sekä työpaikalla vakiintuneen Suomessa tekemään työhön sovelletaan suoma- 3079: sopimuksen veroisen käytännön perusteella. laisia työehtoja. Hallitus on näin ollen sitoutunut 3080: Työlainsäädännössä on edelleen säädetty mainit- säilyttämään yleissitovuuteen perustuvan vä- 3081: tujen työsuhteen ehtojen keskinäisestä järjestyk- himmäisehtojärjestelmän. 3082: sestä. Työsopimuslain mukaan yleissitovan työ- Valtioneuvosto asetti 9.11.1995 työsopimus- 3083: ehtosopimuksen määräykset ovat työsuhteissa lain uudistamista selvittävän komitean. Komi- 3084: noudatettavia vähimmäisehtoja ja työehtosopi- tean tehtävänä on selvittää mainitun lain uudis- 3085: muslain mukaan työsopimuksen ehdot, jotka tamistarvetta ottaen huomioon yhteiskunnassa, 3086: ovat ristiriidassa työnantajaa sitovan työehtoso- työelämässä, elinkeinoelämässä sekä lainsäädän- 3087: pimuksen kanssa, ovat mitättömiä. nössä tapahtunut kehitys. Toimeksiannon mu- 3088: Työehtosopimuksen yleissitovuudesta sääde- kaan komitean tuli saada työnsä päätökseen 3089: tään työsopimuslain 17 §:ssä,jossa todetaan, että 31.10.1997 mennessä. Komitean määräaikaa on 3090: työnantajan on noudatettava vähintään niitä tämän jälkeen jatkettu kahdesti, ja se päättyy 3091: palkka- ja muita ehtoja, jotka kyseessä olevasta 31.10.1999. 3092: tai siihen lähinnä rionastettavasta työstä asian- Komitean toimeksiantaa on lisäksi täsmen- 3093: omaisen alan yleiseksi katsottavassa valtakun- netty siten, että komitean tulee alkuperäisen toi- 3094: nallisessa työehtosopimuksessa on noudatetta- meksiannon lisäksi valmistella 30.9.1998 men- 3095: vaksi määrätty. Työsopimuslain 17 §:n säännök- nessä ehdotukset säännöksiksi, joilla turvataan 3096: sen soveltaminen edellyttää siten sitä, että kysees- yleissitovuuden piirissä oleville yrityksille mah- 3097: sä olevan työntekijän tekemästä työstä (tai siihen dollisuus soveltaa myös niitä yleissitovissa työeh- 3098: rionastettavasta työstä) on olemassa määräyksiä tosopimuksissa sovittuja määräyksiä, joilla on 3099: valtakunnallisessa, yleiseksi katsottavassa työ- vähennetty tai rajattu työlainsäädännön mukai- 3100: ehtosopimuksessa. sia työntekijöiden etuuksia. Komitean toimeksi- 3101: Työsopimuslain 17 §:ssä säädetyn yleissito- annon täsmennys liittyy epätyypillistä työtä kos- 3102: vuuden tarkoituksena on saattaa ei-järjestäyty- kevaan hallituksen esitykseen, jossa ehdotettiin 3103: KK 528/1998 vp 3 3104: 3105: mm. sairausajan palkkaa koskevaa työsopimus- himmäisehtojärjestelmäksi. Myös komitean toi- 3106: lain 28 §:ää muutettavaksi. meksiannon täsmennys vahvistaa sen, että halli- 3107: Työsopimuslakikomitean tehtävänä on siten tuksen tavoitteena on työehtosopimusten yleissi- 3108: valmistella ehdotukset työsuhteen ehtojen vä- tovuusjärjestelmän säilyttäminen. 3109: 3110: Helsingissä 5 :päivänä kesäkuuta 1998 3111: 3112: Työministeri Liisa Jaakonsaari 3113: 4 KK 528/1998 vp 3114: 3115: 3116: 3117: 3118: Tili Riksdagens Talman 3119: 3120: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- företag samma ställning som arbetstagare i orga- 3121: ger har Ni, Fru Taiman, tili vederbörande med- niserade företag (som omfattas av normait bin- 3122: iem av statsrådet översänt föijande av riksdagsie- dande) vad gäller miniminivån för anställnings- 3123: damot Toimi Kankaanniemi undertecknade villkor, bl.a. iöneförmåner och anställnings- 3124: spörsmåi nr 528: skydd. I praktiken innebär regein om allmänt 3125: bindande såiedes att också en icke-organiserad 3126: Viika åtgärder ämnar Regeringen vid- arbetsgivare bör iaktta åtminstone de bestäm- 3127: ta för att säkerställa att kollektivavtaiens meiser som ingår i ett allmänt bindande kollek- 3128: allmänt bindande natur bevaras i arbetsii- tivavtai i vederbörande bransch. 3129: vet, som bl.a. i och med EMU biir allt Bestämmeisen om allmänt bindande är auto- 3130: mera internationellt, och för att förhindra matisk och tvingande. På grund av sin minimivill- 3131: att arbetskraftens tudeining fördjupas? korsmässiga natur medför den skyldigheter en- 3132: dast åt arbetsgivaren och på motsatt sätt rättig- 3133: Som svar på detta spörsmåi får jag vördsamt heter endast åt arbetstagarna. 3134: anföra föijande: I statsminister Paavo Lipponens regeringspro- 3135: gram har regeringspartierna förbundit sig att ga- 3136: Enligt arbetsiagstiftningen fastställs arbetsta- rantera systemet med minimiskydd då det gäller 3137: garnas anställningsvillkor på basis av arbetsiag- arbetsvillkor. I regeringsprogrammet har man 3138: stiftningen, kollektivavtai, arbetsavtai mellan ar- dessutom utgått från att Europeiska unionens 3139: betsgivaren och arbetstagaren och på andra koi- bestämmelser om arbetsiivet bör kunna verkstäi- 3140: iektivavtai som siutits på arbetspiatsen (t.ex. av- las nationellt genom ett avtaisförfarande som 3141: tai gjorda eniigt samarbetsförfarandet) samt på förutsätter erkännande av principen om kollek- 3142: basis av en på arbetspiatsen vedertagen praxis tivavtais allmänt bindande natur. Därtill för- 3143: som är likställd med ett avtal. Arbetsiagstiftning- band sig regeringen tili att finiändska arbetsvill- 3144: en innehåller vidare bestämmeiser om ovan kor skall tillämpas på arbete som utlänningar 3145: nämnda anställningsvillkors inbördes ordning. utför i Finland. Regeringen har såiunda förbun- 3146: Eniigt iagen om arbetsavtai utgör bestämmeiser- dit sig att bibehålla det minimivillkorssystem 3147: na i ett allmänt bindande kollektivavtai sådana som baserar sig på principen om allmänt bindan- 3148: minimivillkor som skall iakttas i anställningsför- de. 3149: hållanden. Eniigt iagen om kollektivavtai är ar- Statsrådet tillsatte 9.ii.i995 en kommitte för 3150: betsavtaisvillkor som står i strid med ett kollek- att utreda en revision av iagen om arbetsavtal. 3151: tivavtai som binder arbetsgivaren ogiltiga. Kommitten har tili uppgift att utreda behovet att 3152: Då det gäller ett kollektivavtais allmänt bin- revidera nämnda iag med beaktande av den ut- 3153: dande natur, bestäms därom i i7 § iagen om veckiing som skett i samhället, arbetsiivet, nä- 3154: arbetsavtai, där det konstateras att arbetsgivaren ringslivet och inom iagstiftningen. Eniigt upp- 3155: skall iaktta åtminstone de iöne- och andra villkor draget skulle kommitten få sitt arbete siutfört 3156: som bestämts för ifrågavarande eller därmed senast 31.10.1997. Kommittens tidsfrist har här- 3157: närmast jämförligt arbete i riksomfattande koi- efter förlängts två gånger, och den utlöper 3158: iektivavtai, vilket bör anses vara allmänt i 31.10.1999. 3159: vederbörande bransch. Tillämpandet av bestäm- Kommittens uppdrag har därtill preciserats så 3160: melsen i 17 § iagen om arbetsavtai förutsätter att kommitten utöver sitt ursprungiiga uppdrag 3161: såiunda att det finns bestämmeiser om arbetsta- före 30.9 .i998 bör bereda försiag till bestämmei- 3162: garens arbete (eller därmed jämförligt arbete) i ser, genom viikaman för de företag som omfattas 3163: riksomfattande kollektivavtai som bör anses av principen om allmänt bindande säkerställer 3164: vara allmänna. möjligheten att tillämpa också de bestämmeiser 3165: Syftet med bestämmeisen om allmänt bindan- som man kommit överens om i allmänt bindande 3166: de, viiken avses i 17 § iagen om arbetsavtai, är att kollektivavtai och genom viikaman minskat eller 3167: ge arbetstagare som arbetar i icke-organiserade begränsat sådana arbetstagarförmåner som är i 3168: KK 528/1998 vp 5 3169: 3170: enlighet med arbetslagstiftningen. Preciseringen avtal har sålunda tili uppgift att bereda förslag tili 3171: av kommittens uppdrag hänför sig tili regering- ett minimivillkorssystem i anslutning tili anställ- 3172: ens proposition om atypiskt arbete, där det före- ningsvillkor. Också preciseringen av kommittens 3173: slogs en ändring av bl.a. 28 § lagen om arbetsav- uppdrag bekräftar att regeringen syftar tili att 3174: tal, som gäller lön för sjukdomstid. bibehålla systemet med kollektivavtalens all- 3175: Kommitten för revidering av lagen om arbets- mänt bindande natur. 3176: 3177: Helsingfors den 5 juni 1998 3178: 3179: Arbetsminister Liisa Jaakonsaari 3180: KK 529/1998 vp 3181: 3182: Kirjallinen kysymys 529 3183: 3184: 3185: 3186: 3187: Esa Lahtela /sd ym.: Työhallinnon maksaman työllistämistukimak- 3188: satusjärjestelmän joustavoittamisesta 3189: 3190: 3191: Eduskunnan Puhemiehelle 3192: 3193: Yhdistelmätuella työllistäminen on järjestöjen hyvin tärkeä, työhallinnon maksatusjärjestelmää 3194: osalta lähtenyt alkukankeuden ja tiedon lisään- tulisikin kehittää siten, että tällaisille vähävarai- 3195: tymisen jälkeen käyntiin. Monille, mm. työttö- sille yhdistyksille työhallinto voisi maksaa tämän 3196: mien yhdistyksille kuitenkin on tullut ongelmia, työllistämistukiosuuden ennakkona, sillä en 3197: kuinka rahoittaa tällaisen yhdistelmätuella työs- usko, että mitään sellaista väärinkäytöksien vaa- 3198: kentelevän palkanmaksu, koska työhallinto raa tässä pystyy syntymään, jota maksatusjärjes- 3199: edellyttää, että ennen kuin he maksavat työllistä- telmän laatija lienee pelännyt. 3200: mistukiosuutensa, se tapahtuu kuittia vastaan. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 3201: Eli yhdistyksen on täytynyt rahoittaa palkan- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 3202: maksu ensin eikä järjestelmä tältä osin tunne kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen 3203: ennakkomaksumenettelyä. Maksujärjestelmästä jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 3204: johtuen myös viive siitä, ennen kuin yhdistys saa 3205: rahat, on jopa useita viikkoja. Kelan maksaman Onko Hallitus ollut tietoinen edellä 3206: työmarkkinatukiosuuden maksamisessa maksu- mainituista ongelmista yhdistelmätuen 3207: käytäntö on nopeampi. maksatusjärjestelmässä, ja 3208: Yhdistyksissä tämä talousongelmahanjohtuu olisiko työhallinnon mahdollista 3209: siitä, ettei niillä ole yksinkertaisesti jäänyt kas- muuttaa järjestelmää siten, että yhdistel- 3210: sanpohjalle sellaisia rahoja, joilla homma voitai- mätuella työllistävä yhdistys voisi saada 3211: siin hoitaa. työhallinnon työllistämistukiosuuden en- 3212: Koska kysymys on työllistämisen kannalta nakkona? 3213: 3214: Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1998 3215: 3216: Esa Lahtela /sd Pirkko Peltomo /sd Mikko Immonen /vas 3217: Marjaana Koskinen /sd Klaus Heliberg /sd Jorma Kukkonen /sd 3218: Helena Vartiainen /sd 3219: 3220: 3221: 3222: 3223: 280043 3224: 2 KK 529/1998 vp 3225: 3226: 3227: 3228: 3229: Eduskunnan Puhemiehelle 3230: 3231: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa sitä, että muun projektituen saajankuin kunnan, 3232: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, kuntayhtymän taikka seurakunnan on asetetta- 3233: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel- va tuen myöntävän viranomaisen hyväksymä 3234: le jäsenelle kansanedustaja Esa Lahtelan ym. riittävä vakuus sen varalta, että projektituen en- 3235: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 529: nakko määrätään perittäväksi takaisin. Vakuu- 3236: den järjestämisestä, joka on edellytyksenä sille, 3237: Onko Hallitus ollut tietoinen edellä että tukea voidaan maksaa ennakkoon, aiheutuu 3238: mainituista ongelmista yhdistelmätuen puolestaan usein jonkin verran kustannuksia 3239: maksatusjärjestelmässä, ja myös tuen saajalle. 3240: olisiko työhallinnon mahdollista Valmisteltaessa työllisyysasetuksen yhdistel- 3241: muuttaa järjestelmää siten, että yhdistel- mätukea koskevia säännöksiä ei yhdistelmätuen 3242: mätuella työllistävä yhdistys voisi saada osalta katsottu tarkoituksenmukaiseksi ulottaa 3243: työhallinnon työllistämistukiosuuden en- projektitukijärjestelmän kaltaista, tiettyyn pro- 3244: nakkona? senttimäärään rajoitettua sekä vakuutta edellyt- 3245: tävää, ennakonmaksumenettelyä myös yhdistel- 3246: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- mätukeen. 3247: vasti seuraavaa: Työllisyysasetuksen 62 §:n mukaan työvoima- 3248: ja elinkeinokeskus maksaa työllistämistuen kuu- 3249: Valtioneuvoston päätöksen valtionavustuksia kausittain jälkikäteen työvoimatoimiston hy- 3250: koskeviksi yleismääräyksiksi (490/1965) mukai- väksymän tilityshakemuksen perusteella. Jos tili- 3251: sesti myös työllisyysasetukseen on otettu sään- tyshakemus on ollut asianmukaisesti täytetty, 3252: nökset siitä, että työllistämistuki maksetaan jäl- työllistämistuki on maksettu viivytyksettä. Työ- 3253: kikäteen vasta tuen saajantekemän maksatusha- hallinnon maksatusjärjestelmän kehittämiseksi 3254: kemuksen perusteella. Tämä perustuu siihen, otettiin 1.4.1998 käyttöön uusi maksujärjestel- 3255: että valtionavun kuten esimerkiksi työllistämis- mä. Samassa yhteydessä kaikkien työllistämistu- 3256: tuen maksatuksen tulee tapahtua tosiasiallisesti kien maksupäivät muuttuivat. Edellä mainitun 3257: toteutuneiden kustannusten eikä hakijan ennak- johdosta on maksupäivien muutoksen vuoksi 3258: koarvion perusteella. voinut myös yhdistelmätukeen liittyvän työllistä- 3259: Edellä mainitusta on nimenomaisella sään- mistuen maksatukseen tulla yhden kuukauden 3260: nöksellä poikettu työllisyyspoliittisen projekti- osalta aikaisempaan nähden viivästymisiä. 3261: tuen osalta siten, että projektitukea voidaan Mahdollisimman nopean tilitysmenettelyn 3262: maksaa ennakkona enintään 50 prosenttia kulle- turvaamiseksi on tässä vaiheessa tärkeää turvata 3263: kin maksujaksolle kohdistuvasta projektituesta. se, että muun muassa yhdistykset saavat riittä- 3264: Työnantajalle maksettavasta työllistämistuesta västi asiantuntevaa apua yhdistelmätuen tilitys- 3265: poiketen maksujakso projektituen osalta on kui- hakemukseen ja maksatukseen liittyvissä kysy- 3266: tenkin pääsääntöisesti kolme kuukautta. Lisäksi myksissä. 3267: projektituen ennakon maksaminen edellyttää 3268: 3269: Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1998 3270: 3271: Työministeri Liisa Jaakonsaari 3272: KK 529/1998 vp 3 3273: 3274: 3275: 3276: 3277: Tili Riksdagens Talman 3278: 3279: 1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen an- av förskott pä projektstöd att en annan projekt- 3280: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- stödsmottagare än en kommun, samkommun el- 3281: Jem av statsrädet översänt följande av riksdagsle- ler en församling bör ställa tillräcklig säkerhet 3282: damot Esa Lahtela m.fl. undertecknade spörs- som godkänts av den myndighet som beviljar 3283: mål nr 529: stödet för den händelse att förskottet pä projekt- 3284: stödet äterkrävs. Anordnandet av säkerhet, vil- 3285: Är Regeringen medveten om de i ket är en förutsättning för att stödet kan betalas i 3286: spörsmälet framförda problemen i syste- förskott, åsamkar å sin sida ofta för stödmotta- 3287: met för utbetalning av sammansatt stöd, garen kostnader i någon mån. 3288: och Vid beredningen av sysselsättningsförord- 3289: vore det möjligt för arbetsförvaltning- ningens bestämmelser om sammansatt stöd an- 3290: en att ändra systemet så att en förening såg man det inte för det sammansatta stödets del 3291: som genom sammansatt stöd ger syssel- ändamålsenligt att ocksä tili det sammansatta 3292: sättning kunde få sysselsättningsstödsan- stödet utsträcka ett förskottsförfarande som lik- 3293: delen i förskott? nar projektstödssystemet och som är begränsat 3294: tiii en viss procentmängd och förutsätter säker- 3295: Som svar pä detta spörsmål får jag vördsamt het. 3296: anföra följande: Enligt 62 § sysselsättningsförordningen beta- 3297: lar TE-centralen mänatligen ut sysselsättnings- 3298: 1 enlighet med statsrådets beslut om allmänna stöden i efterskott pä grundval av en utbetal- 3299: föreskrifter angående statsbidrag och -understöd ningsansökan som arbetskraftsbyrän har god- 3300: (490/1965) har ocksä tili sysselsättningsförord- känt. lfall utbetalningsansökan varit ifylld på 3301: ningen fogats bestämmelser om att sysselsätt- behörigt sätt, har sysselsättningsstödet utbetalts 3302: ningsstöd utbetalas först i efterskott på basis av utan dröjsmål. För att utveckla arbetsförvalt- 3303: en utbetalningsansökan som stödmottagaren ningens utbetalningssystem tog man 1.4.1998 i 3304: gör. Detta baserar sig på det faktum att statsbi- bruk ett nytt betalningssystem. 1 samband där- 3305: drag som t.ex. utbetalning av sysselsättningsstöd med ändrades alla dagar för utbetalning av sys- 3306: bör ske på grundval av reellt uppkomna kostna- selsättningsstöd. Med anledning av det ovan 3307: der och inte pä grundval av sökandens uppskatt- nämnda har det pä grund av de ändrade betal- 3308: ning. ningsdagarna i utbetalningen av sysselsättnings- 3309: Då det gäller sysselsättningspolitiskt projekt- stödet, som hänför sig tili det sammansatta stö- 3310: stöd, har man med uttryckliga bestämmelser av- det, för en månads vidkommande också kunnat 3311: vikit från det ovan nämnda så att av projektstö- uppstå en fördröjning jämfört med det tidigare. 3312: det högst 50 procent av det projektstöd som hän- För att trygga ett så snabbt utbetalningsförfa- 3313: för sig tili respektive betalningsperiod kan beta- rande som möjligt är det i detta skede viktigt att 3314: las i efterskott. Avvikande från det sysselsätt- säkerställa att bl.a. föreningar får tillräckligt med 3315: ningsstöd som utbetalas tili arbetsgivaren är be- sakkunnig hjälp i frägor som hänför sig tili ansö- 3316: talningsperioden för projektstöd emellertid i re- kan för utbetalning av sammansatt stöd och för 3317: gel tre månader. Därtill förutsätter utbetalning utbetalningen. 3318: 3319: Helsingforsden 29 maj 1998 3320: 3321: Arbetsminister Liisa Jaakonsaari 3322: KK 530/1998 vp 3323: 3324: Kirjallinen kysymys 530 3325: 3326: 3327: 3328: 3329: Esa Lahtela /sd ym.: Moottorikeikka vakuutusjärjestelmän kehittä- 3330: misestä 3331: 3332: 3333: Eduskunnan Puhemiehelle 3334: 3335: Moottorikelkoille on luotu oma Iiikenneva- varten. Hän ajaa syksystä kevääseen lähes jokai- 3336: kuutusjärjestelmä. Kelkat on luokiteltu mootto- nen päivä. Edellä olevaan esimerkkiin verrattuna 3337: ritilavuuksiensa mukaan useampaan eri koko- ajoaika ja vahinkoriski ja -tiheys ovat monikym- 3338: luokkaan, josta määräytyy myös vakuutusmak- menkertaiset. Hän kuitenkin selviää samantasoi- 3339: sun suuruus. Keikkavakuutuksen erityispiirtee- sella maksulla kuin kahden viikon käyttäjäkin, 3340: nä on, ettei siinä sovelleta bonusoikeutta, joten jos moottorin kuutiomäärät ovat samat. 3341: järjestelmässä kaikki maksavat samanlaista Edellä mainituista syistä moottorikeikkojen 3342: maksua, olipa sitten vahinkoriskialttius suurem- liikennevakuutusjärjestelmää tulisikin kehittää 3343: pi tai pienempi. Myöskään kelkkavakuutuksessa samantyyppiseksi kuin on autojen liikenneva- 3344: ei ole seisontavakuutusmahdollisuutta. Jos vaik- kuutusten osalta tehty. Keikka voitaisiin pitää 3345: ka keikka olisi vain lyhyen aikaa käytössä, va- seisontavakuutuksessa ja vakuutuksessa otettai- 3346: kuutusmaksun vapautusta ei saa kuin poistamal- siin käyttöön myös bonusjärjestelmä. Tällöin se, 3347: la se rekisteristä. Takaisin rekisteriin laittaminen jolle vahinkoja sattuu enemmän, joutuisi siitä 3348: taas maksaa suhteettoman paljon. myös maksamaan, ja sitä, joka olisi vähemmän 3349: Nämä edellä mainitut keikkavakuutuksen eri- riskialtis vahingoille, palkittaisiin. 3350: tyispiirteet ovatkin aiheuttaneet keskustelun, Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 3351: voisiko moottorikeikkojen vakuutusjärjestelmää tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme 3352: kehittää oikeudenmukaisemmaksi. kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen 3353: Esimerkkinä tästä kohtuuttomuudesta ku- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 3354: vaan kaksi erilaista kelkankäyttäjää oikeasta elä- 3355: mästä. Onko Hallitus ollut tietoinen mootto- 3356: Henkilö, jolla on ns. työkelkka,jota hän käyt- rikeikkojen vakuutusjärjestelmän epäoi- 3357: tää poHtopuiden ajoon talvella kahden viikon keudenmukaisuuksista, ja 3358: aikana, koska hänellä on puulämmitys. Muut onko mahdollista, että Hallitus ryhtyi- 3359: ajat keikka seisoo paikallaan. Se ei siis ole liiken- si toimiin siten, että moottorikeikkojen 3360: teessä. Hän joutuu kuitenkin maksamaan koko liikennevakuutus tulisi pitämään sisäl- 3361: vuoden vakuutusmaksun. lään seison ta vakuutusmahdollisuuden 3362: Sitten vertailun vuoksi toinen henkilö, jolla on sekä bonusoikeuden? 3363: huippunopea keikka ja pelkästään vain huviajoa 3364: 3365: Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1998 3366: 3367: Esa Lahtela /sd Janne Viitamies /sd Mikko Elo /sd 3368: Tapio Karjalainen /sd Maija Rask /sd Kari Myllyniemi /kesk 3369: Mikko Immonen /vas Klaus Heliberg /sd Jorma Kukkonen /sd 3370: Helena Vartiainen /sd 3371: 3372: 3373: 3374: 3375: 280043 3376: 2 KK 530/1998 vp 3377: 3378: 3379: 3380: 3381: Eduskunnan Puhemiehelle 3382: 3383: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa päättymisestä tehtävät ilmoitukset nostaisivat 3384: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, myös vakuutuksen hoitokuluja ja sitä kautta va- 3385: olette 8 päivänä toukokuuta 1998 päivätyn kir- kuutusmaksuja. Kun nykyisissä vakuutusmak- 3386: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- suissa on jo huomioitu se, että näitä ajoneuvoja 3387: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Esa Lahtelan käytetään vain osan vuotta, on erillisen seisonta- 3388: ym. näin kuuluvan kirja11isen kysymyksen n:o aikajärjestelmän käyttöön ottamisesta saatava 3389: 530: hyöty vähäinen. 3390: Sosiaali- ja terveysministeriö on vuoden 1995 3391: Onko Hallitus ollut tietoinen mootto- alkuun saakka vahvistanut liikennevakuutus- 3392: rikeikkojen vakuutusjärjestelmän epäoi- maksujen perusteet. Vuoden 1995 alusta voi- 3393: keudenmukaisuuksista, ja maan tulleen liikennevakuutuslain muutoksen 3394: onko mahdollista, että Hallitus ryhtyi- jälkeen, jossa laki sopeutettiin EU :n kolmanteen 3395: si toimiin siten, että moottorikeikkojen vahinkovakuutusdirektiiviin, liikennevakuutus- 3396: liikennevakuutus tulisi pitämään sisäl- maksut ovat olleet vakuutusyhtiöiden itsensä 3397: lään seisontavakuutusmahdollisuuden määrättävissä. Liikennevakuutuslain 18 § edel- 3398: sekä bonusoikeuden? lyttää ainoastaan, että vakuutusmaksujen on ol- 3399: tava turvaavasti lasketut ja niiden on oltava koh- 3400: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tuullisessa suhteessa vakuutuksista aiheutuviin 3401: vasti seuraavaa: kustannuksiin nähden. Maksujen on myös yleen- 3402: sä oltava korkeammat niistä vakuutuksista, jois- 3403: Moottorikelkoille säädettiin rekisteröintivel- ta on jouduttu suorittamaan korvauksia. Minis- 3404: vollisuus marraskuun alusta 1994 lukien. Rekis- teriö voi antaa vakuutusyhtiöille ainoastaan va- 3405: teröinnin eräänä tavoitteena oli moottorikeikko- kuutusten ja vahinkojen tilastointiin sekä bonus- 3406: jen liikennevakuutusjärjestelmän kehittäminen järjestelmään liittyviä määräyksiä. 3407: vastaamaan muiden rekisteröitävien ajoneuvo- Vakuutusyhtiöt voivat siis edellä mainituin 3408: jen liikennevakuutusjärjestelmää. Rekisteröinti rajoituksin itse hinnoitella liikennevakuutuksen- 3409: mahdollistaa vahinkoihinja vakuutusmaksuihin sa. Tällöin on mahdollista, ettäjokin yhtiö ottaa 3410: vaikuttavien eri tekijöiden tutkimisen. Rekiste- käyttöön seisonta-aikajärjestelyn tai bonusjär- 3411: röinnin avulla voidaan myös tehokkaammin val- jestelyn myös moottorikeikkojen osalta. Tällä 3412: voa liikennevakuuttamisvelvollisuuden täyttä- hetkellä millään vakuutusyhtiöllä ei ole käytös- 3413: mistä, mikä aikaisemmin usein laiminlyötiin näi- sään tällaista järjestelyä. 3414: den ajoneuvojen osalta. Suurempi vakuutuskan- Hallitus pitää tarkoituksenmukaisena, että 3415: ta edesauttaa maksuperusteiden eriyHämistä si- moottorikeikkojen liikennevakuutusjärjestel- 3416: ten, että vahinkoriskiä arvioitaessa voidaan pa- mää kehitetään muiden rekisteröitävien mootto- 3417: remmin ottaa huomioon erilaiset vahinkoihin riajoneuvojen järjestelmää vastaavaksi siinä 3418: vaikuttavat tekijät kuten ajoneuvojen tekniset määrin kuin se tämän ajoneuvotyypin osalta on 3419: erot. Tällöin on myös periaatteessa mahdollista mahdollista. Hallitus seuraa tämän tavoitteen 3420: ottaa käyttöön seisonta-aikajärjestely ja bonus- toteutumista ja pyrkii muutoinkin siihen, ettei 3421: järjestel~ä. Toisaalta seisonta-aikajärjestelyn minkään ajoneuvoryhmän liikennevakuutusjär- 3422: toteuttaminen moottorikeikkojen osalta on nii- jestelmä kehity vakuutuksenottajille kohtuutto- 3423: den valvontaan liittyvien hankaluuksien vuoksi maksi niiden keinojen avulla, joihin nykyinen 3424: ongelmallinen. Seisonta-ajan alkamisesta ja liikennevakuutuslaki antaa mahdollisuuden. 3425: 3426: Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1998 3427: 3428: Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre 3429: KK 530/1998 vp 3 3430: 3431: 3432: 3433: 3434: Tili Riksdagens Talman 3435: 3436: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- av försäkringen och via detta försäkringspre- 3437: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den mierna. När det redan i de nuvarade försäkrings- 3438: 8 maj 1998 tili vederbörande medlem av statsrå- premierna har beaktats att dessa fordon används 3439: det översänt följande av riksdagsman Esa Lahte- oftast bara en del av året, är nyttan av ibrukta- 3440: la m.fl. undertecknade skriftliga spörsmål nr 530: gandet av uppläggningstidsarrangemanget obe- 3441: tydligt. 3442: Har Regeringen varit medveten om de Social- och hälsovårdsministeriet har tili bör- 3443: missförhållanden som finns i försäkrings- jan av år 1995 fastställt grunderna för de årliga 3444: systemet för motorkälkar och trafikförsäkringspremierna. Från början av året 3445: är det möjligt att Regeringen vidtar 1995 trädde i kraft en ändring av trafikförsäk- 3446: sådana åtgärder att trafikförsäkringen ringslagen där lagen anpassades tili EG:s tredje 3447: för motorkälkar skall innebära möjlighe- skadeförsäkringsdirektiv. Efter lagändringen 3448: ten tili uppläggningsförsäkring och bo- kan trafikförsäkringspremierna bestämmas av 3449: nusrätten? försäkringsbolagen själva. Trafikförsäkringsla- 3450: gens 18 § förutsätter endast att trafikförsäkrings- 3451: Som svar på detta spörsmål anför jag vörd- premierna skall vara räknade på ett betryggande 3452: samt fö1jande: sätt och de skall stå i rim1ig proportion tili de 3453: kostnader som förorsakas av försäkringarna. 3454: Registeringgsskyldigheten för motorkä1kar Premierna skall också i allmänhet vara större för 3455: trädde i kraft från början av november 1994. de försäkringar som man varit tvungen att betala 3456: Må1sättningen med registreringssystemet för ersättning för. Ministeriet kan endast medde1a 3457: motorkä1kar var utveck1andet av nämnda for- föreskrifter för f6rsäkringsbolagen beträffande 3458: dons trafikförsäkringssystem att motsvara tra- klassificeringen av risker, som utgör grunden för 3459: fikförsäkringssystemet för andra fordon som statistikföringen av försäkringar och olycksfall 3460: skall registreras. Registreringen gör det möjligt samt beträffande bonussystemet. 3461: att undersöka olika faktorer som inverkar på Försäkringsbolagen kan således nu självstän- 3462: skador och försäkringspremier. Med hjälp av digt prissätta trafikförsäkringarna med de in- 3463: registreringen kan man också effektivare överva- skränkningar som föreskrivits ovan. Härvid är 3464: ka uppfyllandet av trafikförsäkringssky1dighe- det möjligt att något bolag även börjar utnyttja 3465: ten vi1ket tidigare ofta försummats. Ett större systemet med uppläggningstider eller bonussys- 3466: f6rsäkringsbestånd möjliggör även individualise- temet för motorkälkar. För tillfållet har inget 3467: ring av beta1ningsgrunderna så att när skaderis- bolag sådana system. 3468: ken värderas kan de o1ika faktorer som påverkar Regeringen anser det ändamålsenligt att tra- 3469: på skadorna, såsom de tekniska skillnaderna fikförsäkringssystemet för motorkälkar utveck- 3470: mellan fordonen, bättre beaktas. I princip är det las så att det motsvarar trafikförsäkringssyste- 3471: möjligt att tai bruk ett upp1äggningstidsarrange- met för andra registrerade motorfordon, i den 3472: mang och ett bonussystem. A andra sidan är mån det är möjligt med beaktande av dessa for- 3473: förverkligandet av uppläggningstidsarrange- dons särdrag. Regeringen övervakar förverkli- 3474: manget för motorkälkar problematiskt eftersom gandet av detta mål och eftersträvar, med de 3475: övervakningen i praktiken är svår. De anmäl- medel som gällande trafikförsäkringslag tillåter, 3476: ningar som skall göras då upp1äggningstiden att ingen fordonstyps trafikförsäkringssystem 3477: börjar och s1utar höjer kostnaderna för skötseln utveck1ar sig till orimligt för försäkringstagarna. 3478: 3479: Helsingfors den 29 maj 1998 3480: 3481: Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre 3482: KK 531/1998 vp 3483: 3484: Kirjallinen kysymys 531 3485: 3486: 3487: 3488: 3489: Jouko Jääskeläinen /skl: Vanhusten hoitomaksujen korottamisesta 3490: hoitolaitoksissa 3491: 3492: 3493: Eduskunnan Puhemiehelle 3494: 3495: Kuntatalooksien jouduttua ahtaalle on van- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 3496: husten hoitolaitoksissa syntynyt ongelmia talou- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 3497: dellisten resurssien riittävyydestä antaa vanhuk- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 3498: sille hyvää ja tarkoituksenmukaista hoitoa. Saa- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 3499: miemme tietojen mukaan ollaan suunnittelemas- 3500: sa hoitomaksujen uudelleenjärjestelyjä, joissa Onko Hallituksella aikomus muuttaa 3501: otettaisiin enenevässä määrin huomioon hoidet- asetuksia vanhusten hoitomaksuista hoi- 3502: tavan omaisuus. Menetelmällä yritettäneen pai- tolaitoksissa, ja missä määrin se kosket- 3503: kata kuntien huonoja talouksia yksityisen ihmi- taa vanhuksen omaisuutta, kotia tai sääs- 3504: sen omaisuudella. töjä, ja 3505: Monien huolestuneiden vanhusten omaiset miten Hallitus aikoo selvittää sen, että 3506: ovat kritisoineet julkisuudessa esitettyjä suunni- hoitomaksut toteutuvat oikeudenmukai- 3507: telmia korottaa hoitomaksuja. Hoitomaksun sesti, kun muistetaan se, että toiset ovat 3508: suuruuden määräytymiseen laskettaisiin myös koko elämänsä eläneet säästeliäästi ja toi- 3509: omaisuutta, jonka ihmiset ovat kovalla työllään set taas kuluttaneet ansionsa? 3510: ja säästäväisellä elämäntavallaan ansainneet. 3511: Hoitomaksuhan on jo nyt 80 %tuloista. 3512: Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1998 3513: 3514: Jouko Jääskeläinen /skl 3515: 3516: 3517: 3518: 3519: 280043 3520: 2 KK 531/1998 vp 3521: 3522: 3523: 3524: 3525: Eduskunnan Puhemiehelle 3526: 3527: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa Sosiaali- ja terveysministeriö asetti vuoden 3528: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, 1996 lopussa työryhmän, jonka tehtäväksi an- 3529: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen nettiin erityisesti kotona annettavien palveluiden 3530: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jouko palvelumaksujen ja niiden yhteensovittamisen 3531: )ääskeläisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- näkökulmasta selvittää tulonsiirtojen, asiakas- 3532: sen n:o 531: maksujen ja verotuksen vaikutukset asiakkaan 3533: taloudelliseen asemaan ja mahdollisuuteen asua 3534: Onko Hallituksella aikomus muuttaa kotona, toisena tehtävänä arvioida asiakasmak- 3535: asetuksia vanhusten hoitomaksuista hoi- suihin liittyvä lainsäädännön uudistamistarve ja 3536: tolaitoksissa, ja missä määrin se kosket- tehdä mahdolliset ehdotukset. Toimeksiannon 3537: taa vanhuksen omaisuutta, kotia tai sääs- mukaan tuli ottaa huomioon seuraavat näkö- 3538: töjä, ja kohdat 3539: miten Hallitus aikoo selvittää sen, että - asiakkaalle ja yhteiskunnalle aiheutuvat 3540: hoitomaksut toteutuvat oikeudenmukai- kokonaiskustannukset 3541: sesti, kun muistetaan se, että toiset ovat -tarkoituksenmukaisen hoidon porrastami- 3542: koko elämänsä eläneet säästeliäästi ja toi- sen edistäminen. 3543: set taas kuluttaneet ansionsa? Työryhmä jätti 31.10.1997 mietintönsä, joka 3544: sisälsi kotona annettavien palvelujen maksujen 3545: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- seuraavia muutosesityksiä: maksun suuruuteen 3546: vasti seuraavaa: vaikuttavat tulot, enimmäismaksun määrittämi- 3547: nen ja vähimmäiskäyttövara. Lisäksi työryhmä 3548: Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuis- teki esityksen pitkäaikaisen laitoshoidon mak- 3549: ta annettu laki (734/1992) ja siitä annettu asetus sun prosenttiosuuden korottamisesta, omaisuu- 3550: (912/1992) ovat olleet voimassa vuoden 1993 den huomioon ottamisesta maksuja määrättäes- 3551: alusta. Samasta ajankohdasta on ollut voimassa sä, kunnan oikeudesta tietojen saantiin, omais- 3552: laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta hoitajien vapaan ajaksi järjestettävien korvaa- 3553: ja valtionosuudesta (733/1992),joka muutti kun- vien palvelujen maksujen muutostarpeen ar- 3554: nille maksettavan valtionosuuden perusteet las- vioinnista ja maksujärjestelmän laajemmasta 3555: kennalliseksi ja asukaspohjaiseksi. Palveluiden uudistamisesta. 3556: järjestämisvastuu on kunnilla ja asiakasmaksui- Kunnallistalouden tilasta voidaan todeta, että 3557: na saatavat tulot kattavat osan kuntien sosiaali- se on viime aikoina kiristynyt eri syistä ja kunnal- 3558: ja terveydenhuollon menoista. listalous näyttäisi olevan lähivuosina kokonai- 3559: Sosiaali- ja terveydenhuollon maksupolitiik- suutena alijäämäinen. Lisäksi hallitus teki tulo- 3560: kaan vaikuttavat monet yhteiskunnalliset tekijät poliittiseen sopimukseen liittyen päätöksen kun- 3561: ja niiden muutokset. Nykyinen sosiaaliturvajär- nallisverotuksen ansiotulovähennyksen korotta- 3562: jestelmämme perustuu vuosikymmeniä kestä- misesta vuoden 1999 alusta. Tämä verotuksen 3563: neeseen kehittämistyöhön. Järjestelmän tunnus- kevennys leikkaa arvioiden mukaan hieman yli 3564: piirteinä ovat sosiaaliturvan hyvä kattavuus, miljardilla markalla kuntien tuloja. Koska kun- 3565: etuuksien kohtuullinen taso sekä kansainvälises- tien tämänhetkinen taloudellinen tilanne ei mah- 3566: ti vertaillen pienet toimeentuloerot. Sosiaalitur- dollista tällaista kuntien tulojen leikkausta, päät- 3567: van keskeisimmät osatekijät ovat toimeentulo- ti hallitus, että kuntien verotulojen vähennys tu- 3568: turva, jota täydentää vähimmäistoimeentulon lee voida kompensoida eri keinoin. Yksi osa tätä 3569: takaava toimeentulotuki, ansiosidonnaiset etuu- oli sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksu- 3570: det ja kunnalliset, pääasiassa verovaroin rahoite- jen korottaminen. Tavoitteena on, että maksujen 3571: tut sosiaali- ja terveyspalvelut. korotusten perusteella kunnat voisivat saada 3572: Kuluvan vuosikymmenen aikana sosiaalitur- noin 100 miljoonan markan lisätulot. 3573: van leikkaukset eivät ole vaikuttaneet vanhusten Koska kuntien maksutulojen lisääminen on 3574: toimeentuloon yhtä paljon kuin muiden väestö- osoittautunut tässä tilanteessa välttämättömäk- 3575: ryhmien toimeentuloon. si, pyritään maksutulojen lisäys kohdentamaan 3576: KK 531/1998 vp 3 3577: 3578: siten, että maksujen korotusten kohdentuminen vasti enemmän kuin mitä se todellisuudessa tuot- 3579: aiheuttaisi mahdollisimman vähän vahinkoa. taa. Jatkossa muu omaisuus olisi maksujen suh- 3580: Tämän vuoksi on päätetty selvittää myös mah- teen siten samassa asemassa kuin metsäomai- 3581: dollisuus kohdentaa osa maksujen korotuksesta suus. 3582: sellaisille palvelujen käyttäjille, joilla on suuresta Mahdollisista sosiaali- ja terveydenhuollon 3583: omaisuudesta johtuvaa maksukykyä enemmän asiakasmaksujen korotuksista voidaan vielä to- 3584: kuin esimerkiksi pientä eläkettä saavalla henki- deta, että sosiaali- ja terveyspalveluista perittävät 3585: löllä, jolla ei ole tavanomaista suurempaa omai- maksut ovat maassamme keskimäärin varsin 3586: suutta. Tämä vastaa myös edellä kuvatun työ- korkeita. Sen vuoksi maksujen korotuksia ei pää- 3587: ryhmän ehdotusta. sääntöisesti ole perusteltua toteuttaa. Asiakas- 3588: Tästä selvitystyöstä voidaan todeta, että sen maksuista ei ole kunnallistalouden ongelmien 3589: yhtenä keskeisenä lähtökohtana on ollut se, että ratkaisijaksi. Tämän vuoksi asiakasmaksuilla ei 3590: henkilön omassa tai hänen perheensä käytössä ole jatkossakaan perusteltua eikä myöskään tar- 3591: olevan asunnon arvo ei missään tilanteessa vai- koitus kerätä olennaisesti nykyistä enempää tu- 3592: kuta maksun suuruuteen. Lisäksi henkilöllä tulee loja kunnille. Sikäli kuin maksujen korotuksiin 3593: voida olla asunnon lisäksi kohtuullinen määrä on poikkeustapauksissa tarpeen mennä, on ko- 3594: säästöjä, jotka eivät vaikuta maksun suuruuteen. rotukset perusteltua toteuttaa siten, että ne koh- 3595: Vasta tällaisen esimerkiksi eläkkeensaajan keski- dentuvat mahdollisimman oikeudenmukaisesti. 3596: määräisen omaisuustason ylittävä omaisuus vai- Käsitykseni mukaan keskimääräistä suuremman 3597: kuttaisi maksun suuruuteen. omaisuuden omistavat henkilöt kykenevät vai- 3598: Omaisuuden huomioon ottamisesta voi vielä keuksitta maksamaan hieman korkeampia pal- 3599: todeta, että metsäomaisuus on vaikuttanut pit- velumaksuja kuin sellaiset henkilöt, joilla on vä- 3600: kään laskennallisesti maksun suuruuteen. Met- hän tai ei lainkaan omaisuutta. 3601: säomaisuus voi myös vaikuttaa maksua korotta- 3602: Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1998 3603: 3604: Ministeri Terttu Huttu-Juntunen 3605: 4 KK 531/1998 vp 3606: 3607: 3608: 3609: 3610: Tili Riksdagens Talman 3611: 3612: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- 1slutet av 1996 tillsatte social- och hälsovårds- 3613: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med- ministeriet en arbetsgrupp med uppgift att utreda 3614: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- inverkan av transfereringar, klientavgifter och 3615: man Jääskeläinen undertecknade spörsmål nr beskattning på klientens ekonomiska ställning 3616: 531: och möjlighet att bo hemma, särskilt med tanke 3617: på de serviceavgifter för tjänster som erbjuds i 3618: Har Regeringen för avsikt att ändra hemmet och samordningen av dem. För det an- 3619: förordningarna om vårdavgifter för äldre dra skulle arbetsgruppen uppskatta behovet av 3620: på vårdanstalter, och i vilken mån gäller en revidering av lagstiftningen om klientavgifter 3621: det de äldres förmögenhet, hem eller be- och lägga fram eventuella förslag. Enligt uppdra- 3622: sparingar, och get skulle följande synpunkter beaktas: 3623: hur ämnar Regeringen klarlägga saken - totalkostnaderna för klienten och samhäl- 3624: så att vårdavgifterna genomförs rättvist, let 3625: när man minns att vissa personer levat - hur främja en ändamålsenlig nivåstrukture- 3626: sparsamt hela livet medan andra slösat ring i vården. 3627: bort sina inkomster? Den 31 oktober 1997 avgav arbetsgruppen sitt 3628: betänkande innehållande följande förslag till 3629: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt ändring av serviceavgifterna för de tjänster som 3630: anföra följande: ges i hemmet: inkomster som inverkar på avgif- 3631: tens storlek, fastställande av maximiavgiften, mi- 3632: Lagen om klientavgifter inom social- och häl- nimibeloppet disponibla medel. Arbetsgruppens 3633: sovården (734/1992), och den förordning som förslag gällde också en höjning av den procentu- 3634: givits om avgifterna (912/1992) har varit i kraft ella andelen av avgiften för långvård, beaktande 3635: sedan ingången av 1993. Vid samma tidpunkt av förmögenhet när avgifterna fastställs, kom- 3636: trädde lagen om planering av och statsandel för munens rätt till information, bedömning av be- 3637: social- och hälsovården (733/1992) i kraft, viiken hovet av att ändra avgifterna för ersättande servi- 3638: medförde att kalkyl- och befolkningsmässiga ce under närståendevårdarnas fritid och en större 3639: grunder infördes för statsandelen tili kommuner- revidering av avgiftssystemet. 3640: na. Ansvaret för att ordna servicen ligger hos Den kommunala ekonomin har under den se- 3641: kommunerna och inkomsterna av klientavgifter- naste tiden åtstramats av olika orsaker och den 3642: na täcker en del av kommunernas utgifter för väntas under de närmaste åren uppvisa ett under- 3643: social- och hälsovården. skott. Dessutom fattade regeringen i samband 3644: Många faktorer och förändringar i samhället med det inkomstpolitiska avtalet beslutet att höja 3645: inverkar på avgiftspolitiken inom social- och häl- förvärvsinkomstavdraget i kommunalbeskatt- 3646: sovården. Vårt nuvarande socialskyddssystem ningen från ingången av 1999. Denna skattelind- 3647: grundar sig på ett utvecklingsarbete som pågått i ring beräknas skära ned kommunernas inkom- 3648: årtionden. Systemet karakteriseras av att social- ster med över en miljard mk. Eftersom kommu- 3649: skyddet är heltäckande, att förmånerna ligger på nernas nuvarande ekonomiska läge inte tillåter 3650: en skälig nivå och att utkomstskillnaderna är små en dylik nedskärning av kommunernas inkom- 3651: vid internationell jämförelse. De viktigaste del- ster beslutade regeringen att minskningen av 3652: faktorerna i socialskyddet är utkomstskydd kommunernas skatteinkomster bör kunna kom- 3653: kompletterat med utkomststöd med en minimi- penseras på olika sätt. Höjningen av klientav- 3654: utkomstgaranti, inkomstrelaterade förmåner gifterna inom social- och hälsovården var en del 3655: och kommunala, i huvudsak skattefinansierade av kompensationen. Målet är att höjningen av 3656: social- och hälsovårdstjänster. avgifterna skall ge kommunerna 100 milj. mk i 3657: Under innevarande årtionde har nedskär- extra inkomster. 3658: ningarna i socialskyddet inte lika mycket drabbat Eftersom det visat sig vara nödvändigt i det 3659: de äldres utkomst som andra befolkningsgrup- här läget att öka kommunernas inkomster av 3660: pers utkomst. avgifter, är strävan att rikta inkomstökningen 3661: KK 531/1998 vp 5 3662: 3663: från avgifterna så att höjningarna av avgifterna kan också inverka mer höjande på avgiften än 3664: fororsakar så liten skada som möjligt. Man har vad den reella avkastningen förutsätter. I fort- 3665: därfor beslutat att också utreda möjligheten att sättningen föreslås annan förmögenhet i fråga 3666: inrikta en del av avgiftshöjningen så att den gäller om avgifter vara i samma ställning som skogs- 3667: sådana användare av tjänster som på grund av egendom. 3668: stor förmögenhet har bättre betalningsförmåga Beträffande eventuella höjningar av klientav- 3669: än t.ex. en person som Iyfter en Iiten pension och gifterna inom social- och hälsovården kan ytter- 3670: inte har större förmögenhet än vad som är nor- ligare framhållas att de avgifter som uppbärs för 3671: malt. Detta motsvarar också den ovan beskrivna social- och hälsovårdstjänster i genomsnitt är 3672: arbetsgruppens förslag. relativt höga i vårt land. A vgiftshöjningar är som 3673: Utredningen visar att en av de centrala ut- huvudregel därför inte motiverade. Klientav- 3674: gångspunkterna varit att värdet på den bostad gifterna Iöser inte den kommunala ekonomins 3675: som en person eller hans familj själv disponerar problem. Det är inte motiverat och inte heller 3676: inte i någon situation inverkar på avgiftens stor- meningen att framdeles genom klientavgifter in- 3677: Iek. Dessutom skall personen förutom bostaden samla väsentligt mera inkomster till kommuner- 3678: kunna ha skäliga besparingar som inte heller na än vad som sker nu. Om man undantagsvis 3679: inverkar på avgiftens storlek. Inte förrän förmö- måste ta till högre avgifter är det motiverat att 3680: genheten överskrider en sådan genomsnittlig genomföra dem så att de riktas så rättvist som 3681: ägandenivå, t.ex. hos en pensionär, skulle den möjligt. Enligt min uppfattning kan personer 3682: inverka på avgiftens storlek. som har större förmögenhet än den genomsnittli- 3683: I fråga om förmögenhet kan vidare konstate- ga utan svårighet betala något högre serviceav- 3684: ras att skogsegendom Iänge kalkylmässigt haft gifter än de personer som har liten förmögenhet 3685: inverkan på avgiftens storlek. Skogsegendom eller ingen alls. 3686: 3687: Helsingfors den 28 maj 1998 3688: 3689: Minister Terttu Huttu-Juntunen 3690: KK 532/1998 vp 3691: 3692: Kirjallinen kysymys 532 3693: 3694: 3695: 3696: 3697: Marjatta Vehkaoja /sd: Asumistuen ja hoitotuen muuttuneiden 3698: maksuperusteiden vaikutuksesta avohoitoon 3699: 3700: 3701: Eduskunnan Puhemiehelle 3702: 3703: Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluraken- itse maksaa! Tämä laskentatapa vähentää eläk- 3704: teen muuttaminen avohoitopainotteiseksi on yh- keestä asiakkaan käteen jäävää osaa, mistä taas 3705: teisesti sovittu tärkeä päämäärä. Avohoidon seuraa, että syntyy toimeentulotuen tarvetta. 3706: mahdollistamisen kannalta asiakasmaksujen, Mutta kunjatkuva toimeentulotuen tarvejohtaa 3707: valtionosuuksien ja kunnallisen rahoituksen Kelan uuden tulkinnan mukaan asumis- ja hoito- 3708: ohella myös muun muassa Kansaneläkelaitok- tuen lakkauttamiseen, Kela kohtelisikin puheena 3709: sen maksamilla asumistuilla ja hoitotuilla on olevassa yksityisessä palvelukodissa asuvaa asia- 3710: merkitystä. kasta kuten kunnan laitoshoidossa olevaa. 3711: Kansaneläkelaitoksen rahoitusvastuu riippuu Sosiaali- ja terveysministeriöllä on eläkkeen- 3712: siitä, onko kyseessä julkinen vai yksityinen toi- saajien asumistukilain 7 §:n mukaan mahdolli- 3713: minta, sekä onko kyseessä avo- vai laitoshoito. suus antaa määräyksiä Kansaneläkelaitoksen ja 3714: Palvelurakenteen muutos on tuonut mukanaan kuntien välisestä neuvottelumenettelystä ja sii- 3715: moni-ilmeisyyttä ratkaisuihin, mistä syystä tul- hen liittyvästä lausuntomenettelystä. Tämän uu- 3716: kinnoissa on ollut toistuvasti vaikeuksia. Edus- den lainkohdan tarkoituksena oli ennaltaehkäis- 3717: kunnan päätöksellä vuonna 1995 on viimeksi tä nyt esiin tulleen kaltaisia tilanteita. 3718: yritetty saada aikaan linnarauha asiassa. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 3719: Kansaneläkelaitos näyttää nyt uudelleen ja tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun- 3720: yksipuolisesti muuttaneen tulkintoja rahoitus- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 3721: vastuistaan asiakkaiden ja kuntien epäeduksi. nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 3722: Uuden tulkinnan mukaan asumistuen maksami- 3723: nen jää riippumaan siitä, miten asianomainen Onko Hallitus ajatellut käyttää eläk- 3724: asuu. Palvelukodit, jotka Kelakin on jo kerran keensaajien asumistukilain 7 §:ssä mai- 3725: hyväksynyt avopalveluksi, ovat jälleen tulilinjal- nittua mahdollisuutta määrätä Kansan- 3726: la ja niihin pyritään soveltamaan laitoshoitoa eläkelaitoksen ja kuntien välisestä neu- 3727: koskevia määritelmiä. vottelumenettelystä ja siihen liittyvästä 3728: Kun kunta osallistuu yksityisen palvelukodin lausuntomenettelystä ehkäistääkseen nyt 3729: kustannuksiin ja asiakkaalta peritään täysihoito- esiin tullutta, turvattomuutta lisännyttä 3730: maksu, Kela hyväksyy uuden tulkinnan mukaan tilannetta, ja jos ei ole ajatellut, aikooko 3731: asumistuen perusteena olevan vuokran osuudek- se pikaisesti ryhtyä mainittuun toimeen? 3732: si vain 30 % siitä hoitomaksusta, jonka asiakas 3733: 3734: Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1998 3735: 3736: Marjatta Vehkaoja /sd 3737: 3738: 3739: 3740: 3741: 280043 3742: 2 KK 532/1998 vp 3743: 3744: 3745: 3746: 3747: Eduskunnan Puhemiehelle 3748: 3749: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa hoitokodit, perittäviin kuukausi- ja vuorokausi- 3750: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, maksuihin sisältyy asumiskustannusten ohella 3751: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen muitakin kustannuksia kuten ruuasta, siivouk- 3752: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjatta sesta, valvonnasta ja muista palveluista aiheutu- 3753: Vehkaojan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- vat kustannukset. Tällöin olisi erityisen tärkeätä, 3754: sen n:o 532: että mainituissa maksuissa olisi yksityiskohtai- 3755: sesti eritelty muun muassa asumiskustannusten 3756: Onko Hallitus ajatellut käyttää eläk- osuus kuukausi- tai vuorokausimaksusta. Tä- 3757: keensaajien asumistukilain 7 §:ssä mai- män sisältöinen määrittely olisi ensiarvoisen tär- 3758: nittua mahdollisuutta määrätä Kansan- keätä myös Kansaneläkelaitoksen etuuksien 3759: eläkelaitoksen ja kuntien välisestä neu- maksamista varten. 3760: vottelumenettelystä ja siihen liittyvästä Eläkkeensaajien asumistukilain 2 §:n 4 mo- 3761: lausuntomenettelystä ehkäistääkseen nyt mentin perusteella asumiskustannuksiksi katso- 3762: esiin tullutta, turvattomuutta lisännyttä taan pääsääntöisesti paikkakunnalla vastaavan- 3763: tilannetta, ja jos ei ole ajatellut, aikooko laisesta asunnosta yleensä maksettava vuokra. 3764: se pikaisesti ryhtyä mainittuun toimeen? Kansaneläkelaitos ei ole vuokran osuudeksi 3765: yleensä hyväksynyt enempää kuin 30 prosenttia 3766: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- siitä täysihoitomaksusta,jonka asumistuen haki- 3767: vasti seuraavaa: ja itse maksaa. Tulkinta perustuu siihen, kuten 3768: edellä on todettu, että täysihoitomaksu sisältää 3769: Kunnallisia sosiaali- ja terveydenhuollon pal- korvauksen myös muusta kuin asumiskustan- 3770: veluja ja sosiaalivakuutusetuuksia koskevassa nuksista. Jos hoitomaksussa on erikseen lueteltu 3771: lainsäädännössä yhdenmukaistettiin laitoshoi- hoidon, ruuan ja asumisen osuus ja asumistuen 3772: toa koskevat säännökset 1.4.1995 voimaan tul- hakija maksaa itse osan hoitomaksusta ja kunta 3773: leilla laeilla. Uudistettuun lainsäädäntöön perus- maksaa loppuosan toimeentulotukena tai vas- 3774: tuen sosiaali- ja terveysministeriö on antanut taavalla tavalla, Kansaneläkelaitos suhteuttaa 3775: 16.2.1995 määräyksen niistä perusteista, joiden hoitomaksun suhteessa asumistuen hakijan itse 3776: nojalla ratkaistaan, milloin kunnan järjestämät maksamaan maksuun. Mikäli näin saadut kus- 3777: sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat laitos- tannukset ylittävät paikkakunnalla vallitsevan 3778: hoitoa sekä milloin hoito on jatkuvaa ja julkista. käyvän vuokratason, asumiskustannukset ote- 3779: Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön vahvista- taan huomioon paikkakunnan tason mukaisena. 3780: missa perusteissa on tarkemmat määräykset Kysymyksessä esitetyin tavoin kyse ei ole 3781: kunnan ja Kansaneläkelaitoksen neuvottelume- Kansaneläkelaitoksen uudesta tulkinnasta eikä 3782: nettelystä sekä siihen liittyvästä lausuntomenet- maksuperusteiden muutoksesta. Kansaneläke- 3783: telystä, mikäli kunnan ja Kansaneläkelaitoksen laitoksen eläkkeensaajien asumistukioikeutta 3784: neuvotteluissa ei asiasta päästä yhteisymmärryk- koskevissa asioissa noudattama tulkintalinja on 3785: seen. ollut käytössä yli 10 vuotta. Vakiintunutta tul- 3786: Kysymyksessä viitatussa tilanteessa on kyse kintalinjaa ei ole muutettu edellä mainitun 3787: avohoidon yksikössä olevien eläkkeensaajien 1.4.1995 voimaan tulleen avo- ja laitoshoitoa 3788: asumiskustannusten arvioimisesta ja korvaami- koskevan lainsäädännön uudistamisen seurauk- 3789: sesta eläkkeensaajan asumistukilain perusteella. sena. Tulkintalinjaa ei ole muutettu myöskään 3790: Kun Kansaneläkelaitos on kunnan kanssa käy- 1.3.1998 voimaan tulleen toimeentulotukilain 3791: miensä neuvotteluiden perusteella määritellyt muutoksen seurauksena. Kansaneläkelaitoksen 3792: yksikön avohoidon yksiköksi, maksetaan siellä noudattama vakiintunut tulkintalinja on myös 3793: oleville Kansaneläkelaitoksen etuuksia ilman lai- vahvistettu sosiaalivakuutuksen muutoksenha- 3794: toshoitorajoitusta. kuelimissä. 3795: Täysihoitoa tarjoavissa toimintayksiköissä, Laitoshoitosäännösten uudistamisen myötä 3796: joita ovat erilaiset palvelukodit sekä hoiva- ja palvelurakenteessa on edetty asetettujen tavoit- 3797: KK 532/1998 vp 3 3798: 3799: teiden mukaisesti avohoitopainotteisempaan veysministeriössä. Saadun aineiston perusteella 3800: suuntaan, minkä seurauksena suuri osa täysihoi- näyttäisi siltä, että eläkkeensaajan asumiskus- 3801: toa antavista yksiköistä on katsottu avohoidon tannusten arvioiminen Kansaneläkelaitoksen 3802: yksiköiksi. Tämän seurauksena on syntynyt run- omaksuman mallin mukaisesti johtaisi siihen, 3803: saasti välimuotoisia palveluja, joissa on element- että henkilö joutuisi vuokran osuutena maksa- 3804: tejä sekä avo- että laitoshoidosta. Palvelujen kir- maan täysin toisiaan vastaavista avohoidon pal- 3805: javuus lisää myös maksujen monimuotoisuutta. veluista eri suuruista korvausta. Tätä ei voida 3806: Eläkkeensaajan rahat eivät useinkaan riitä hoito- pitää tarkoituksenmukaisena. Sosiaali- ja ter- 3807: maksun suorittamiseen, jolloin kunnat maksavat veysministeriön tarkoituksena on yhdessä Kun- 3808: osan siitä toimeentulotuella tai sitten ne antavat taliiton ja Kansaneläkelaitoksen kesken kartoit- 3809: esimerkiksi maksusitoumuksen. Uusi tilanne on taa nykyinen tilanne asumiskustannusten mää- 3810: johtanut siihen, että yhä lisääntyvässä määrin rittelyn, palvelusuunnitelman laatimisen ja kan- 3811: Kansaneläkelaitos on joutunut arvioimaan asu- saneläkelaitoksen käytännön mahdollisen vaih- 3812: miskustannukset suhteutettuna eläkkeensaajan telun osalta sekä löytää asiassa kestävä ratkaisu 3813: itsensä maksamaan osuuteen hoitomaksuista. ennen edellä mainitun sosiaali- ja terveysministe- 3814: Kysymys avohoidossa olevien laitosmaksuis- riön määräyksen voimassaolon päättymistä 3815: ta on parhaillaan selvitettävänä sosiaali- ja ter- 31.12.1998. 3816: 3817: Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1998 3818: 3819: Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre 3820: 4 KK 532/1998 vp 3821: 3822: 3823: 3824: 3825: Tili Riksdagens Talman 3826: 3827: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen öppenvården folkpensionsanstaltens förmåner 3828: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande utan begränsningen i fråga om anstaltsvård. 3829: medlem av statsrådet översänt följande av riks- 1 de månads- och dygnsavgifter som uppbärs 3830: dagsman Marjatta Vehkaoja undertecknade vid verksamhetsenheter som erbjuder helinack- 3831: spörsmål nr 532: ordering, dvs. vid olika servicehem och vårdhem, 3832: ingår utöver boendekostnaderna även andra 3833: Har Regeringen tänkt utnyttja den kostnader, såsom kostnaderna för mat, städning, 3834: möjlighet som nämns i 7 § lagen om bo- övervakning och annan service. 1 detta fall vore 3835: stadsbidrag för pensionstagare att be- det särdeles viktigt att de nämnda avgifterna 3836: stämma om förhandlingsförfarandet skulle vara detaljerat specificerade, bl.a. boende- 3837: mellan folkpensionsanstalten och kom- kostnadernas andel av månads- eller dygnsavgif- 3838: munerna och om remissförfarandet i ten. En definition med detta innehåll vore utom- 3839: samband därmed för att förhindra den nu ordentligt viktig också i fråga om utbetalningen 3840: uppkomna situationen, som ökar otrygg- av folkpensionsanstaltens förmåner. 3841: heten, och om Regeringen inte har tänkt På grundval av 2 § 4 mom.lagen om bostadsbi- 3842: utnyttja denna möjlighet, ämnar den i drag för pensionstagare hänförs tili boendekost- 3843: brådskande ordning vidta nämnda åtgär- nader i huvudsak den hyra som i allmänhet beta- 3844: der? las för en bostad av motsvarande slag på orten. 3845: Folkpensionsanstalten har i allmänhet inte som 3846: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt hyresandel godkänt mer än 30% av den avgift för 3847: anföra följande: fullt uppehälle som bostadsbidragssökanden 3848: själv betalar. Tolkningen grundar sig på det att, 3849: I den lagstiftning som gäller kommunal social- såsom ovan har framhållits, avgiften för fullt 3850: och hälsovårdsservice och socialförsäkringsför- uppehälle också innefattar en ersättning för an- 3851: måner förenhetligades bestämmelserna om an- nat än boendekostnader. Om i fråga om en vård- 3852: staltsvård genom lagar som trädde i kraft den 1 avgift separat har uppräknats andelen för vård, 3853: april1995. Social- och hälsovårdsministeriet har mat och boende och bostadsbidragssökanden 3854: med stöd av den reviderade lagstiftningen med- själv betalar en del av vårdavgiften och kommu- 3855: delat en föreskrift den 16 februari 1995 om de nen betalar den resterande delen i form av ut- 3856: grunder, med stöd av vilka avgörs, när social- och komststöd eller på något motsvarande sätt, stäl- 3857: hälsovårdsservice som kommunen ordnar är an- ler folkpensionsanstalten vårdavgiften i förhål- 3858: staltsvård samt när vården är fortgående och lande tili den avgift som bostadsbidragssökan- 3859: offentlig. Dessutom innefattar grunderna, som den själv betalar. Om de kostnader som erhålls på 3860: fastställts av social- och hälsovårdsministeriet, detta sätt överskrider den gängse hyresnivån på 3861: närmare bestämmelser om kommunens och folk- orten, beaktas boendekostnaderna i enlighet med 3862: pensionsanstaltens förhandlingsförfarande samt nivån på orten. 3863: om remissförfarandet i samband därmed, om det I spörsmålet är det inte på angivet sätt fråga 3864: inte är möjligt att uppnå samförstånd i förhand- om någon ny tolkning från folkpensionsanstal- 3865: lingarna mellan kommunen och folkpensions- tens sida och inte heller om någon ändring av 3866: anstalten. betalningsgrunderna. Den tolkningslinje som 3867: 1 den situation som avses i spörsmålet är det folkpensionsanstalten har följt i ärenden som gäl- 3868: fråga om bedömning av och ersättning för boen- ler pensionstagares rätt tili bostadsbidrag har 3869: dekostnaderna för pensionstagare vid en enhet använts i över 10 år. Den etablerade tolkningslin- 3870: inom öppenvården på grundval av lagen om bo- jen har inte ändrats tili följd av den reviderade 3871: stadsbidrag för pensionstagare. När folkpen- lagstiftningen om öppen- och anstaltsvård som 3872: sionsanstalten på basis av sina förhandlingar trädde i kraft den 1 april 1995. Tolkningslinjen 3873: med kommunen har definierat enheten som en har inte heller ändrats tili följd av den ändring av 3874: enhet inom öppenvården, betalas tili personer i lagen om utkomststöd som trädde i kraft den 3875: KK 532/1998 vp 5 3876: 3877: 1 mars 1998. Den etablerade tolkningslinje som rade tili den andel av vårdavgifterna som pen- 3878: folkpensionsanstalten följer har även fastställts i sionstagaren själv betalar. 3879: de besvärsinstanser som underlyder socialförsäk- Frågan om anstaltsavgifterna för personer i 3880: ringen. öppenvård utreds som bäst vid social- och hälso- 3881: 1 och med de reviderade bestämmelserna om vårdsministeriet. På basis av det materia! som 3882: anstaltsvård har man i servicestrukturen fram- erhållits ser det ut som om bedömningen av en 3883: skridit i enlighet med de uppställda målen i rikt- pensionstagares boendekostnader i enlighet med 3884: ning mot en större andel öppenvård, och tili följd folkpensionsanstaltens modell skulle leda tili att 3885: av detta har en stor del av de enheter som ger personen i fråga såsom andel av hyran blir tvung- 3886: fullständig vård betraktats som öppenvårdsenhe- en att betala ersättning tili olika belopp för öp- 3887: ter. Detta har lett till att det har uppstått rikligt penvårdstjänster som motsvarar varandra full- 3888: med service av blandform med element av både ständigt. Detta kan inte anses vara ändamålsen- 3889: öppen- och anstaltsvård. Den brokiga servicen ligt. Social- och hälsovårdsministeriet har för av- 3890: ökar också variationen bland avgifterna. Det är sikt att tilisammans med Kommunförbundet och 3891: inte ofta en pensionstagares pengar räcker tili för folkpensionsanstalten kartlägga den nuvarande 3892: betalning av vårdavgiften, men då träder kom- situationen i fråga om en definition av boende- 3893: munerna in och betalar en del därav genom ut- kostnaderna,uppgörande av en serviceplan och 3894: komststöd eller så kan de t.ex. ge en betalnings- eventuella variationer i folkpensionsanstaltens 3895: förbindelse. Den nya situationen har lett till att praxis samt att finna en hållbar lösning i ärendet 3896: folkpensionsanstalten i allt högre grad har varit innan social- och hälsovårdsministeriets före- 3897: tvungen att bedöma boendekostnaderna relate- skrift upphör att gälla den 31 december 1998. 3898: 3899: Helsingfors den 29 maj 1998 3900: 3901: Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre 3902: KK 533/1998 vp 3903: 3904: Kirjallinen kysymys 533 3905: 3906: 3907: 3908: 3909: Jouko Jääskeläinen /skl: Valtion ja kuntien hankintatoiminnasta 3910: 3911: 3912: 3913: Eduskunnan Puhemiehelle 3914: 3915: Valtion ja kuntien viranomaisten hankintojen Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 3916: suorittamiseksi on säädetty säännöksiä, joiden tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 3917: pitäisi turvata tasapuolinen tarjousmenettely ja nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 3918: syrjimätön kohtelu kaikille osapuolille, jotka nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 3919: osallistuvat tarjouskilpailuun. 3920: On käynyt ilmi, että säädös ei kohtele kuiten- Onko Hallitus tietoinen kyseisistä epä- 3921: kaan epäoikeudenmukaisesti paikallisia yrittä- kohdista hankintatoimen osalta, ja 3922: jiä, jotka joutuvat suurteollisuuden kanssa kil- mitä se aikoo tehdä, että suomalainen 3923: pailemaan tarjotessaan tuotteitaan kuntien han- pienyrittäjä ja vähän isompikin yritys sel- 3924: kintatoimesta vastaaville viranomaisille. Yrittä- viäisi EU:n kilpailun myötä tulevan pai- 3925: jät joutuvat tukalaan tilanteeseen, koska suur- neen alaisilla markkinoilla, ja 3926: teollisuus pystyy kilpailemaan alemmilla hinnoil- kuinka Hallitus aikoo turvata sen, että 3927: la. Kuntien kireät taloudet vaativat edullisuutta. kunnat voivat toteuttaa hankintapolitii- 3928: Usein unohdetaan todellinen kokonaistaloudel- kassaan kokonaistaloudellisesti nykyistä 3929: lisuus. Yrittäjällä saattaa olla edessä tuotannon oikeudenmukaisempaa kohtelua paikal- 3930: lopettaminen ja sitä kautta paikallinen yrittäjyys lisia yrittäjiä kohtaan? 3931: kärsii ja työttömyys lisääntyy. EU:n myötä kil- 3932: pailu vain kiristynee ja kotimaiset yrittäjät ovat 3933: umpikujassa. 3934: 3935: Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1998 3936: 3937: Jouko Jääskeläinen /skl 3938: 3939: 3940: 3941: 3942: 280043 3943: 2 KK 533/1998 vp 3944: 3945: 3946: 3947: 3948: Eduskunnan Puhemiehelle 3949: 3950: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa perusteilla hankinta tehdään. Lainsäädäntö ei 3951: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, edellytä tuotteiden ostamista halvimman hinnan 3952: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen perusteella. Kauppa- ja teollisuusministeriö suo- 3953: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jouko sittaa omassa ohjeistuksessaan kokonaistalou- 3954: Jääskeläisen näin kuuluvan kiijallisen kysymyk- dellista edullisuutta eli esimerkiksi oikeaa hinta- 3955: sen n:o 533: laatusuhdetta. Käytännön kokemus on osoitta- 3956: nut, että suomalaiset tavarantuottajat ovat vah- 3957: Onko Hallitus tietoinen kyseisistä epä- voilla laadun, toimitusvarmuuden, huollon ja 3958: kohdista hankintatoimen osalta, ja varaosien sekä lyhyiden toimitusetäisyyksien ta- 3959: mitä se aikoo tehdä, että suomalainen kia. Erityisesti paikkakunnan omilla yrittäjillä 3960: pienyrittäjä ja vähän isompikin yritys sel- on usein näiden seikkojen johdosta kilpailuetu. 3961: viäisi EU:n kilpailun myötä tulevan pai- Lainsäädäntö edellyttää, että ehdokkaita ja tar- 3962: neen alaisilla markkinoilla, ja joajia on kuitenkin kohdeltava ehdottoman tasa- 3963: kuinka Hallitus aikoo turvata sen, että puolisesti ja syrjimättä kaikissa hankintamenet- 3964: kunnat voivat toteuttaa hankintapolitii- telyn vaiheissa. 3965: kassaan kokonaistaloudellisesti nykyistä Kuntayhteisöjen osuus julkisista hankinnois- 3966: oikeudenmukaisempaa kohtelua paikal- ta on arviolta 57 prosenttia. Kauppa- ja teolli- 3967: lisia yrittäjiä kohtaan? suusministeriön rahoittamassa tutkimuksessa 3968: suomalaisten tuotteiden menestymisestä julkisis- 3969: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- sa hankinnoissa (kauppa- ja teollisuusministe- 3970: vasti seuraavaa: riön tutkimuksia ja raportteja 5/1998) arvioi- 3971: daan, että kuntien materiaalihankintojen koti- 3972: Julkisten hankintojen kilpailuttamisella pyri- maisuusaste on noin 80 prosenttia. Kotimaisuus- 3973: tään tehostamaan julkishallintoa. Veronmaksa- aste on korkein elintarvikkeissa, rakennusmate- 3974: jilla on oikeus saada veromarkoiiieen vastineeksi riaaleissa ja kirjallisuudessa. Tutkimuksessa to- 3975: kustannustietoiset, tehokkaat ja toimivatjulkiset detaan lisäksi, että asiantuntijoiden mukaan 3976: hankintamarkkinat EU:n laajuinen kilpailujul- kuntien kaikkien hankintojen kotimaisuusaste 3977: kisista hankinnoista tehostaa julkisten palvelu- nousee 90 prosenttiin, kun kotimaiseen työpa- 3978: jen laatua sekä parantaa talouden kasvua, kilpai- nokseen perustuvat palveluostot ja rakentami- 3979: lukykyä ja työllisyyttä. Kilpailuttaminen on nen lasketaan mukaan. Myös EU:njulkiset han- 3980: avoin, tasapuolinen ja syrjimätön tapa mitata kinnat tuovat työtilaisuuksia suomalaisille yri- 3981: julkisen toiminnan kustannustehokkuutta ver- tyksille. 3982: rattuna yksityiseen sektoriin ja valita paras ja Suomalaisten yritysten kilpailukyvyn edistä- 3983: tehokkain tavarantoimittaja. minen on hallituksen elinkeinopolitiikan yksi 3984: Julkisten hankintojen lainsäädännön ja hyvän päätavoite ja siinä painopistealue on pk-yritysten 3985: hankintatavan mukaisesti järjestetty kilpailutta- toimintaedellytysten parantamisessa. Pk-yrityk- 3986: minen mahdollistaa joko hinnaltaan alimman tai siä tuetaan monella tavalla. Esimerkiksi pienyri- 3987: kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen tysten investointi- ja käynnistystukea suunna- 3988: valinnan. Kokonaistaloudellista edullisuutta ar- taan investointihankkeisiin, jotka parantavat 3989: vioitaessa voidaan ottaa huomioon hinnan lisäk- yrityksen kilpailukykyä, parantavat alueen elin- 3990: si toimitusaika, valmistumispäivä, käyttökustan- keinorakennetta tai parantavat alueen työllisyys- 3991: nukset, laatu, elinkaarikustannukset, esteettiset tilannetta ja luovat uusia työpaikkoja. 3992: tai toiminnalliset ominaisuudet, tekniset ansiot, Edellä mainitun johdosta hallitus ei näe ai- 3993: huoltopalvelut, toimitusvarmuus, tekninen tuki heelliseksi ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin ko. 3994: ja ympäristökysymykset. Hankintayksikkö eli asiassa. 3995: ostaja voi tarjousta tehdessään itse päättää, millä 3996: 3997: Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1998 3998: 3999: Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki 4000: KK 533/1998 vp 3 4001: 4002: 4003: 4004: 4005: Tili Riksdagens Talman 4006: 4007: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- per, tekniska företräden, underhållsservice, leve- 4008: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- ranssäkerhet, tekniskt stöd och miljökonsekven- 4009: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- ser. Upphandlingsenheten, dvs. köparen, kan vid 4010: man Jouko Jääskeläinen undertecknade spörs- anbudsbegäran själv bestämma de grunder på 4011: mål nr 533: vilka upphandlingen kommer att ske. Lagstift- 4012: ningen förutsätter inte att det billigaste priset 4013: Är Regeringen medveten om nämnda skall vara det avgörande kriteriet vid vai av an- 4014: missförhållanden i fråga om upphand- bud. Handels- och industriministeriet rekom- 4015: lingsväsendet och menderar i sina egna anvisningar att hänsyn tas 4016: vad ämnar den göra för att finländska tili totalekonomisk förmånlighet dvs. att till ex- 4017: småföretagare och även litet större före- empel förhållandet mellan pris och kvalitet är 4018: tag skall klara sig på en marknad som rätt. Den praktiska erfarenheten har visat att 4019: utsätts för tryck tili följd av konkurrensen finländska varuleverantörers starka sidor är kva- 4020: inom EU, och litet, leveranssäkerhet, underhåll och reservdelar 4021: på vilket sätt ämnar Regeringen säker- samt korta leveranssträckor. Särskilt företagar- 4022: ställa att kommunerna i sin upphand- na på den egna orten har ofta konkurrensfördel 4023: lingspolitik kan tillämpa ett ur totalekno- på grund av ovan nämnda omständigheter. I 4024: misk synvinkel mer rättvist bemötande av lagstiftningen förutsätts dock att kandidater och 4025: lokala företagare än för närvarande? anbudsgivare skall bemötas jämbördigt och utan 4026: diskriminering i alla skeden av ett upphandlings- 4027: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt förfarande. 4028: anföra följande: Kommunsammanslutningar svarar uppskatt- 4029: ningsvis för ca 57 % av den offentliga upphand- 4030: Syftet med konkurrensutsättning vid offentlig lingen. 1 den undersökning om hur finländska 4031: upphandling är att effektivera den offentliga för- produkter klarat sig vid offentlig upphandling 4032: valtningen. Skattebetalarna har rätt att såsom som handels- och industriministeriet finansierat 4033: vederlag för de skatter de betalar få en effektiv (handels- och industriministeriets undersökning- 4034: och välfungerande marknad för otfentliga tjäns- ar och rapporter 5/1998) uppskattas det att i 4035: ter där även kostnadsaspekterna blir beaktade. I fråga om kommunernas materialanskaffningar 4036: fråga om offentlig upphandling medför en kon- är de inköpta produkterna tili ca 80% av in- 4037: kurrens som omfattar hela EU höjd kvalitet på de hemsk tillverkning. Den inhemska tillverkning- 4038: offentliga tjänsterna, ökad ekonomisk tillväxt, ens andel är störst i fråga om livsmedel, bygg- 4039: förbättrad konkurrenskraft och bättre sysselsätt- nadsmaterial och litteratur. 1 undersökningen 4040: ningsläge. Konkurrensutsättning är ett öppet, konstateras dessutom att sakkunniga anser att 4041: opartiskt och icke-diskriminerande sätt att mä ta den inhemska tillverkningens andel i all upp- 4042: den otfentliga verksamhetens kostnadseffektivi- handling som kommunerna företar stiger tili 4043: tet jämfört med den privata sektorns och att välja 90% när man beaktar köpta tjänster och byggan- 4044: den bästa och effektivaste varuleverantören. de vilka involverar inhemska arbetsinsatser. 4045: Konkurrensutsättning som sker i överens- Även EU:s offentliga upphandling erbjuder fin- 4046: stämmelse med lagstiftningen om offentlig upp- ländska företag arbetstillfållen. 4047: handling och god upphandlingssed möjliggör Ett av huvudmålen för regeringens näringspo- 4048: valet av det anbud som är antigen billigast eller litik är att främja finländska företags konkur- 4049: som helhet ekonomiskt mest förmånligt. När renskraft och tyngdpunkten där ligger på för- 4050: man bedömer vilket av anbuden som är det total- bättrande av små och medelstora företags verk- 4051: ekonomiskt förmånligaste kan utöver priset hän- samhetsbetingelser. Små och medelstora företag 4052: syn tas tillleveranstid, dagen då upphandlingen stöds på många olika sätt. Som ett exempel kan 4053: fullbordas, driftskostnader, kvalitet, livslängds- nämnas investerings- och startstödet för små och 4054: kostnader, estetiska och funktionella egenska- medelstora företag vilket riktas tili investerings- 4055: 4 KK 533/1998 vp 4056: 4057: projekt som förbä ttrar företags konkurrenskraft, Med anledning av det som ovan har anförts 4058: förbättrar näringsstrukturen eller sysselsätt- anser regeringen det inte motiverat att vidta sär- 4059: ningsläget inom regionen och skapar nya arbets- skilda åtgärder i detta fall. 4060: platser. 4061: 4062: Helsingfors den 26 maj 1998 4063: 4064: Handels- och industriminister Antti Kalliomäki 4065: KK 534/1998 vp 4066: 4067: Kirjallinen kysymys 534 4068: 4069: 4070: 4071: 4072: Tytti lsohookana-Asunmaa /kesk: Liikuntavammaisten valtion eri- 4073: tyiskoulujen opettajien eläkeiästä 4074: 4075: 4076: Eduskunnan Puhemiehelle 4077: 4078: Kuulovammaisten ja näkövammaisten sekä maan aikaan kunnallisissa erityiskouluissa opet- 4079: liikuntavammaisten koulujen toiminta on mo- tajien eläkeikä on vain 55 vuotta. Tavallisten 4080: nella tapaa samanlaista. Niiden toimintaa myös luokanopettajien eläkeikä on puolestaan 60 4081: säädellään yhteisellä lailla (36/l986). Tästä syys- vuotta. Valtion kaikkien kolmen liikuntavam- 4082: tä oli selvä epäkohta, että valtion eläkeasetuksen maisten erityiskoulun- Ruskeasuon koulu Hel- 4083: (61111966) jo kumotun (103/1989) 5 §:n mukaan singissä, Mäntykankaan koulu Kuopiossa jaLo- 4084: vain kahden ensin mainitun vammaisryhmän hipadon koulu Oulussa - opettajat ovat nyt 4085: valtion erityiskoulujen rehtoreiden, apulaisreh- hyvin ikävässä väliinputoaja-asemassa. 4086: toreiden, oppilaskodinjohtajien sekä opettajien Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 4087: eläkeikä oli laskettu yleisestä 63 vuodesta 58 vuo- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 4088: teen. Kuitenkin liikuntavammaisten koulujen nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 4089: työntekijöiden työ on vähintään yhtä raskasta nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 4090: kuin kuulo- ja näkövammaisten kouluissa työs- 4091: kentelevien. Siksi 63 vuoden eläkeikä on kohtuu- Mitä Hallitus aikoo tehdä liikunta- 4092: ton. vammaisten valtion erityiskoulujen opet- 4093: Vaikka edellä mainittu pykälä on jo kumottu, tajien korkean eläkeiän saamiseksi sa- 4094: sen vaikutus tuntuu kuitenkin vielä 30.6.1999 manarvoiseksi vastaavien kuulovam- 4095: saakka. Tähän asti on voimassa erityisen eläke- maisten ja näkövammaisten koulujen 4096: iän valintaoikeus, jonka ulkopuolelle valtion lii- opettajien kanssa, ilman että muodostuu 4097: kuntavammaisten erityiskoulujen opettajat on väliinputoajaryhmiä? 4098: jätetty. Tilanne on täysin nurinkurinen, kun sa- 4099: 4100: Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1998 4101: 4102: Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk 4103: 4104: 4105: 4106: 4107: 280043 4108: 2 KK 534/1998 vp 4109: 4110: 4111: 4112: 4113: Eduskunnan Puhemiehelle 4114: 4115: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa eriarvoisuutta ja epäjohdonmukaisuuksia. Niitä 4116: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, ei ollut mahdollista oikaista ilman että olisi syn- 4117: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen tynyt uutta eriarvoisuutta. Järjestelmä ei ollut 4118: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tytti enää hallittavissa. Valtion eläkeasetuksen 5 §, 4119: Isohookana-Asunmaan näin kuuluvan kirjalli- jossa ammateittain porrastetut eläkeiät oli luetel- 4120: sen kysymyksen n:o 534: tu, säilyi muuttumattomana koko sen 20 vuoden 4121: ajan, minkä se oli voimassa. 4122: Mitä Hallitus aikoo tehdä liikunta- Valtion eläkeasetuksen 5 §kumottiin l. 7.1989 4123: vammaisten valtion erityiskoulujen opet- lukien säilyttäen kumoamishetkellä ammatilli- 4124: tajien korkean eläkeiän saamiseksi sa- seen eläkeikään oikeutetuille valintaoikeus van- 4125: manarvoiseksi vastaavien kuulovam- haanjärjestelmään. Sanotun ajankohdanjälkeen 4126: maisten ja näkövammaisten koulujen palvelukseen tulleet kuuluvat yleisen eläkeiän 4127: opettajien kanssa, ilman että muodostuu piiriin. 4128: väliinputoajaryhmiä? Kysymyksessä on viitattu liikuntavammaisten 4129: koulujen työntekijöiden työn raskauteen ja ver- 4130: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- rattu sitä kuulo- ja näkövammaisten koulujen 4131: vasti seuraavaa: vastaavaan työhön. Koska vanhat eläkeikäpe- 4132: rusteet eivät ole enää voimassa, on asiaa tarkas- 4133: Julkishallinnon eläkeikäjärjestelmä uudistet- teltava nykyjärjestelmän kannalta. 4134: tiin kokonaisuudessaan vuonna 1989 - siirty- Yksilöllinen varhaiseläke voidaan myöntää 4135: mällä ns. joustavaan eläkeikäjärjestelmään. 58-vuotiaalle henkilölle, jonka kohtuudella ei 4136: Uudistuksen perusteena oli luopua ammateittain voida enää edellyttää jatkavan palvelustaan. Täl- 4137: porrastetusta kaavamaisesta eläkeikäjärjestel- löin otetaan huomioon muun muassa ikääntymi- 4138: mästäja siirtää painopistettä eläkkeenhakijoiden seen liittyvät tekijät, palveluksessaolon pitkäai- 4139: yksilölliset eroavuudet huomioon ottavaan kaisuus sekä työstä aiheutunut rasittuneisuus ja 4140: suuntaan. Perusteena oli myös toteuttaa julkisis- kuluneisuus. Yksilöllisen varhaiseläkkeen ylei- 4141: sa eläkeikäjärjestelmissä yhdenmukaiset eläk- nen määritelmä on julkisella sektorilla sama kuin 4142: keellesiirtymisperiaatteet yksityisen eläkejärjes- yksityisellä sektorilla. Yleisen määritelmän lisäk- 4143: telmän kanssa. Joustavan eläkeikäjärjestelmän si saamisedellytyksiä on julkisella sektorilla tar- 4144: pääperiaatteita ovat yksilöllisten näkökohtien kennettu eräiden julkisen sektorin erityispiirtei- 4145: huomioon ottaminen ja valinnanvapauden peri- denjohdosta painotetummin ammatillisen eläke- 4146: aate. Joustavat eläkemuodot ovat osa-aikaeläke, iän suuntaan. Tämä merkitsee yksilöllisen var- 4147: yksilöllinen varhaiseläke sekä varhennettu van- haiseläkkeen laaja-alaisempaa soveltamista sel- 4148: huuseläke. Ne antavat 58-64-vuotiaille henki- laisilla valtion eläkejärjestelmän piiriin kuuluvil- 4149: löille erilaisia, nimenomaan kunkin yksilön la ammattialoilla, joilla tehtäviin liittyy yleisistä 4150: omaan tilanteeseen ja työkykyyn sopivia mah- eduista huolehtiminen ja erityinen vastuullisuus. 4151: dollisuuksia siirtyä eläkkeelle. Tällaisena alana voidaan pitää muun muassa 4152: Uudistuksen yhteydessä kumottiin valtion työskentelyä liikuntavammaisten koulujen ope- 4153: vanha ammatillinen eläkeikäjärjestelmä, jossa tustehtävissä. 4154: eläkeikä määräytyi kaavamaisesti tietyn viran tai Käsitykseni mukaan yksilöllinen varhaiseläke 4155: toimen nimikkeen perusteella. Järjestelmä oli pe- erityisperusteineen samoin kuin osa-aikaeläke, 4156: rusteiltaan vanhentunut ja siihen liittyi runsaasti jonka ikärajaksi on tulossa 56 vuotta, ovat niitä 4157: soveltamisongelmia ja muita epäkohtia. Ammat- ratkaisumalleja, joissa liikuntavammaisten eri- 4158: tinimikkeillä oli pitkä historiallinen tausta, mikä tyiskoulujen työn raskaus ja vaativuus voidaan 4159: heijastui nimikeluetteloon. Työn sisällön ja yleis- riittävästi ottaa huomioon, kun arvioidaan 4160: ten olosuhteiden vaikutusta ei oltu juuri ensin- ikääntyneen henkilön kykyäjatkaa työssä. Halli- 4161: kään voitu ottaa huomioon. Nimikkeiden sijoit- tus kuitenkin seuraa tilannetta kysyjän tarkoitta- 4162: telun harkinnanvaraisuuden takia oli syntynyt masta näkökulmasta. 4163: 4164: Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1998 4165: 4166: Ministeri Jouko Skinnari 4167: KK 534/1998 vp 3 4168: 4169: Tili Riksdagens Talman 4170: 4171: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen olikvärdighet. Det gick inte Iängre att behärska 4172: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande systemet. Förordningen om statens pensioner, 4173: med1em av statsrådet översänt följande av riks- närmare bestämt dess 5 § som innehöll en förteck- 4174: dagsman Tytti lsohookana-Asunmaa under- ning över pensionsåldrar fastställda enligt yrke 4175: tecknade spörsmå1 nr 534: bibehölls oförändrad under alla de 20 år som den 4176: var i kraft. 4177: Vad ämnar Regeringen göra för att Den 1juli 1989 upphörde 5 § förordningen om 4178: den höga pensionsåldern för lärare vid statens pensioner att gälla så att de som hade rätt 4179: statens specialsko1or för rörelsehindrade tili yrkesbaserad pensionsålder vid tidpunkten 4180: skall bli 1ikvärdig med pensionsåldern för för paragrafens upphävande bibehöll sin rätt att 4181: motsvarande lärare vid sko1or för hörsel- välja det gamla systemet. För dem som har blivit 4182: och synskadade, utan att det uppstår någ- anställda efter nämnda tidpunkt gäller den all- 4183: ra grupper som får sitta emellan? männa pensionsåldern. 4184: 1 spörsmålet hänvisas tili att det arbete som 4185: Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt arbetstagarna vid skolor för rörelsehindrade ut- 4186: anföra följande: för är tungt och det jämförs med motsvarande 4187: arbete vid skolor för hörsel- och synskadade. 4188: Pensionssystemet inom den offentliga förvalt- Eftersom de gamla grunderna för pensionsålder 4189: ningen reformerades i sin helhet 1989 genom att inte längre är i kraft måste saken granskas utifrån 4190: man övergick till ett pensionssystem med s.k. det nuvarande systemet. 4191: flexibel pensionsålder. Reformen gick ut på att lndividuell förtidspension kan beviljas perso- 4192: avstå från det schematiska pensionssystemet där ner som fyllt 58 år och som skäligen inte längre 4193: pensionsåldern bestämdes enligt yrke och att i kan förväntas fortsätta isin tjänst. Härvid beak- 4194: allt högre grad införa ett system som beaktar de tas bl.a. faktorer som hänför sig tili åldrande, det 4195: pensionssökandes individuella skillnader. Tan- att en person varit länge i tjänst samt den an- 4196: ken var också att i de offentliga pensionssyste- strängning och slitning som arbetet förorsakat. 4197: men införa sådana principer för pensionering De allmänna grunderna för individuell förtids- 4198: som överensstämde med det privata pensionssys- pension i nom den offentliga sektorn är desamma 4199: temet. Huvudprinciperna i det flexibla pensions- som inom den privata sektorn. Förutom de all- 4200: systemet är att individuella synpunkter beaktas männa grunderna har villkoren för att få indivi- 4201: och att det finns en valfrihet. Sådana flexibla duell förtidspension preciserats inom den offent- 4202: pensionsformer är deltidspension, individuell liga sektorn på grund av vissa särdrag inom den- 4203: förtidspension samt förtida ålderspension. De na sektor, så att villkoren i allt högre grad har 4204: erbjuder personeri åldern 58-64 olika möjlighe- justerats i riktning mot yrkesbaserad pensionsål- 4205: ter, som uttryckligen lämpar sig för individens der. Det här betyder att individuell förtidspen- 4206: livssituation och arbetsförmåga, att gå i pension. sion tillämpas i högre grad inom sådana yrkes- 4207: 1reformen avskaffades statens gamla yrkesba- områden i statens pensionssystem där arbetsupp- 4208: serade pensionssystem där pensionsåldern sche- gifterna går ut på att sköta allmänna intressen 4209: matiskt bestämdes på grundval av en särskild och arbetstagarna har ett särskilt ansvar. Bl.a. 4210: tjänst eller tjänstebenämning. Systemet var i undervisning vid skolor för rörelsehindrade kan 4211: grunden föråldrat och det var förbundet med en anses höra tili en sådan bransch. 4212: hei del tillämpningsproblem och andra missför- Enligt min uppfattning är individuell förtids- 4213: hållanden. Yrkesbeteckningarna hade en lång pension med sina särskilda villkor samt deltids- 4214: historisk bakgrund som återspeglade sig i listan pension, för viiken åldersgränsen kommer att bli 4215: över benämningar. Arbetets innehåll och de all- 56 år, de alternativ där det tunga och krävande 4216: männa förhållandena hade knappast alls kunnat arbetet vid specialskolor för rörelsehindrade till- 4217: beaktas. Tjänstebenämningarnas placering var räckligt kan beaktas vid bedömningen av äldre 4218: beroende av avvägning, vilket hade lett tiii ojäm- personers förmåga att fortsätta i sitt arbete. Re- 4219: likhet och inkonsekvenser. Det var inte möjligt geringen följer dock situationen ur den synvinkel 4220: att rätta tili dessa utan att det hade uppstått en ny som spörsmålet avser. 4221: Helsingforsden 2juni 1998 4222: 4223: Minister Jouko Skinnari 4224: 1 4225: 4226: 4227: 1 4228: 4229: 4230: 1 4231: 4232: 4233: 1 4234: 4235: 4236: 1 4237: 4238: 4239: 1 4240: 4241: 4242: 1 4243: 4244: 4245: 1 4246: 4247: 4248: 1 4249: 4250: 4251: 1 4252: 4253: 4254: 1 4255: 4256: 4257: 1 4258: 4259: 4260: 1 4261: KK 535/1998 vp 4262: 4263: Kirjallinen kysymys 535 4264: 4265: Raimo Vistbacka /ps: Luopumiskorvausta saavan mahdollisuudes- 4266: ta saada eläke- ja tapaturmavakuutus 4267: 4268: 4269: Eduskunnan Puhemiehelle 4270: 4271: Maataloustuotannon vähentämiseksi on sää- eläkkeeksi, vaikka esimerkiksi maatalousminis- 4272: detty laki maatalousyrittäjien luopumiskorvauk- teri Hemilä on Maaseudun Tulevaisuus -lehdessä 4273: sesta. Tämän lain perusteella maataloustuotan- 7.5.1996 todennut: "Luopumiskorvausjärjestel- 4274: nosta Iuopuva viljelijä, joka pysyvästi luopuu mä on tukimuotoinen maatalouspoliittinen jär- 4275: maatalouden harjoittamisesta ja sitoutuu pitä- jestelmä, joten se ei oikeuta eläketulovähennyk- 4276: mään maatilansa pellot viljelemättä omistukses- seen kuten eivät tuotannonmuutossopimukset- 4277: saan vähintään kuuden vuoden ajan, on oikeu- kaan oikeuta." Tämä on ristiriitainen tulkinta 4278: tettu korvaukseen. Luopumiskorvaus määräy- luopumiskorvauksen luonteesta, ja sitä näyte- 4279: tyy perusteiltaan samoin kuin maatalousyrittä- tään tulkittavan eri yhteyksissä aina luopuvalle 4280: jien eläkelain mukainen täysi työkyvyttömyys- viljelijälle epäedullisimmalla tavalla. 4281: eläke. Luopumislisän suuruus määräytyy poistu- !kääntymisen ja työkyvyttömyyden varalta on 4282: vien peltohehtaarien ja kotieläinten määrästä. jokaiselle tärkeää, että kaikesta tehdystä työstä 4283: Luopumislisää maksetaan siihen saakka, kun karttuu eläketurvaa. Vähintään yhtä tärkeätä on 4284: luopuja jää eläkkeelle, vähintään kuitenkin kuu- kuitenkin se, että jokaisen jotain työtä tekevän 4285: den vuoden ajalta. työtapaturmavakuutus on kunnossa. Koska 4286: Luopumiseläkeasetuksessa sallitaan luopu- useat luopumiskorvausta saavat viljelijät ja hei- 4287: miskorvausta saavan viljelijän käyttää talousra- dän puolisonsa ovat vielä kohtuullisen nuoria, 4288: kennuksiaan muuhun tarkoitukseen kuin maata- jopa 55-vuotiaita, olisi tärkeätä turvata tulevan 4289: loustuotantoon. Eräs tällainen käyttötarkoitus lopullisen eläkkeen taso luopumiskorvauksen 4290: on mehiläistenhoito, jonka harjoittamista edes- loppuessa. Samoin tärkeätä olisi turvata näiden 4291: auttavat myös luonnonmukaistuvat viljelemät- henkilöiden tapaturmavakuutusten saanti ta- 4292: tömät pellot. Useat viljelijät ovatkin alkaneet pauksissa, joissa he päättävät harjoittaa luopu- 4293: harjoittaa tai laajentaneet aiemmin pienimuotoi- miskorvauksen sallimaa mehiläistenhoitoa ja 4294: semmin harjoittamaansa mehiläistenhoitoa, ts. hunajantuotantoa. Tämä tukisi myös luonnon 4295: hunajantuotantoa. Tämä on erittäin hyvin puh- järkevää hyväksikäyttöä ja tuontia korvaavaa 4296: taaseen suomalaiseen luontoon soveltuvaa elin- kotimaista tuotantoa. Eläkeoikeuden salliminen 4297: tarviketuotantoa ja sillä voidaan lisäksi korvata mehiläistuotannon aloittaville maatalousyrittä- 4298: runsasta ulkomaista hunajantuontia. jien luopumiskorvausta saaville henkilöille ei oli- 4299: Mehiläistenhoidon aloittaneet tai siitä luopu- si taloudellisesti merkittävä tulkinnanmuutos, 4300: miskorvaukselle päästyään laajentaneet viljelijät mutta se lisäisi maaseudun elinkelpoisuutta ja 4301: ovat kuitenkin törmänneet vaikeaan ongelmaan: siellä harjoitettavan tuotannon moninaisuutta. 4302: vaikka mehiläishoitajat voivat ottaa itselleen Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 4303: työeläke-ja tapaturmavakuutuksen Maatalous- tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun- 4304: yrittäjien eläkelaitoksesta, ei kyseinen laitos ole nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 4305: suostunut myöntämään vapaaehtoista vakuu- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 4306: tusta sellaisille mehiläistenhoitajille, jotka ovat 4307: luopumiskorvauksella. Tämän tulkinnan ovat Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä, 4308: siunanneet myös eläkelautakunta ja vakuutusoi- että maatalousyrittäjien luopumiskor- 4309: keus. Ne perustelevat päätöstään sillä, että maa- vausta saavilla olisi mahdollisuus saada 4310: talousyrittäjien eläkelaki ei koske maatalousyrit- eläke- ja työtapaturmavakuutus Maata- 4311: täjän toimintaa sinä aikana, jolta hänellä on oi- lousyrittäjien eläkelaitoksesta ryhtyes- 4312: keus saada täysitehoista eläkettä. Jatkuva luopu- sään harjoittamaan lain sallimaa mehi- 4313: miskorvaus on näin ollen tulkittu täysitehoiseksi läistenhoitoa? 4314: 4315: Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1998 4316: 4317: Raimo Vistbacka /ps 4318: 280043 4319: 2 KK 535/1998 vp 4320: 4321: 4322: 4323: 4324: Eduskunnan Puhemiehelle 4325: 4326: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa huuseläketurva ei heikentyisi ennenaikaisen luo- 4327: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, pumisen johdosta, säädettiin, että luopumiskor- 4328: olette 12 päivänä toukokuuta 1998 päivätyn kir- vauksen perusmäärä lasketaan kuten maatalous- 4329: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- yrittäjien eläkelain (MYEL 46711969) mukainen 4330: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Raimo Vist- työkyvyttömyyseläke laskettaisiin luopumishet- 4331: backan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen kellä. Luopumiskorvauksen perusmäärään sisäl- 4332: n:o 535: tyy siten sekä maatalousyrittäjätoiminnan ajalta 4333: karttunutta eläkettä että ns. tulevan ajan eläkettä 4334: Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä, vastaava osuus. Tulevalla ajalla tarkoitetaan ai- 4335: että maatalousyrittäjien luopumiskor- kaa luopumishetkestä vanhuuseläkeikään saak- 4336: vausta saavilla olisi mahdollisuus saada ka. Tulevan ajan tarkoituksena on antaa Iuopu- 4337: eläke- ja työtapaturmavakuutus Maata- jalie saman tasoinen MYEL-eläke kuin hän olisi 4338: lousyrittäjien eläkelaitoksesta ryhtyes- saanut vanhuuseläkeiässä, jos hän olisi jatkanut 4339: sään harjoittamaan lain sallimaa mehi- maataloutta eläkeikään saakka. 4340: läistenhoitoa? Kun tuleva aika on jo luopumiskorvauksessa 4341: otettu huomioon, ei luopumiskorvauksen saajal- 4342: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- le voi karttua enää samalta ajalta uutta MYEL- 4343: taen seuraavaa: eläketurvaa. Asiasta on säännös maatalousyrit- 4344: täjien luopumiskorvauksesta annetun lain (1330/ 4345: Luopumiskorvausjärjestelmä oli voimassa 1992) 23 §:ssä. MYEL-vakuutus päätetään aina 4346: vuosina 1993-1995. Järjestelmän tarkoituksena luopumishetkeen eikä uutta MYEL-vakuutusta 4347: oli maataloustuotannon supistaminen ja se sää- voida tehdä luopumiskorvausaikana, vaikka 4348: dettiin tuotannon vähentämissopimusten sijaan. korvauksensaajajatkaisi korvausaikana sallittua 4349: Luopumiskorvauksen saattoi saada 55-65-vuo- MYEL:n piiriin kuuluvaa toimintaa, esim. met- 4350: tias maataloustuotannosta pysyvästi luopuva sätaloutta tai mehiläistenhoitoa. 4351: maatalousyrittäjä, joka antoi ns. viljelemättö- 4352: myys- ja pellon myyntirajoitussitoumuksen. Tapaturmavakuutus 4353: Luopumiskorvausta ei rinnasteta eläkkeisiin esi- 4354: merkiksi verotuksen eläketulovähennystä sovel- Luopumiskorvauksen saaja voi sen sijaan ot- 4355: lettaessa. taa vapaaehtoisen, maatalousyrittäjien tapatur- 4356: mavakuutuslain (1026/1981) 21 §:n mukaisen va- 4357: Eläkevakuutus kuutuksen työvahinkojensa varalle, jos hänellä 4358: edelleen on hallinnassaan viljelmä ja hän luopu- 4359: Luopumiskorvausjärjestelmässä haluttiin miskorvauksella ollessaan harjoittaa mehiläista- 4360: kuitenkin turvata maataloustuotannosta luopu- loutta maatalouden yhteydessä verotettavana 4361: van viljelijän tuleva eläketurva. Jotta tuleva van- ansiotoimintana. 4362: 4363: Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1998 4364: 4365: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä 4366: KK 535/1998 vp 3 4367: 4368: 4369: 4370: 4371: Tili Riksdagens Talman 4372: 4373: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- försäkrades invalidpension skulle ha beräknats 4374: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- enligt lagen om pension för lantbruksföretagare 4375: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- (LFöPL 467/1969) om pensionsfallet hade inträf- 4376: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmål fat vid tidpunkten för avträdelsen. 1 avträdelseer- 4377: nr 535: sättningens basbelopp ingår på så sätt både pen- 4378: sion som tjänats in under lantbruksföretagarpe- 4379: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- rioden och en andel som motsvarar pensionen för 4380: ta för att lantbrukare som får avträdelse- den s.k. återstående tiden (tiden mellan avträdel- 4381: ersättning för lantbruksföretagare skall sen och uppnåendet av pensionsåldern). Syftet 4382: få möjlighet att teckna en pensions- och med den återstående tiden är att ge avträdaren en 4383: olycksfallsförsäkring i Lantbruksföreta- lika stor LFöPL-pension som han skulle ha fått 4384: garnas pensionsanstalt när de idkar i lag från och med uppnåendet pensionsåldern, om 4385: tillåten biodling? han hade fortsatt med lantbruket fram tili pen- 4386: sionsåldern. 4387: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt Eftersom den återstående tiden redan har be- 4388: anföra följande: aktats i avträdelseersättningen, kan den som lyf- 4389: ter avträdelseersättning inte tjäna in ny LFöPL- 4390: Systemet med avträdelseersättning var i kraft pension under samma tid. Om detta finns en 4391: under perioden 1993-1995. A vsikten med syste- bestämmelse i 23 § lagen om avträdelseersättning 4392: met var att minska jordbruksproduktionen, och för lantbruksföretagare (1330/1992). En LFöPL- 4393: systemet infördes i stället för avtalen om minskad försäkring avslutas alltid vid tidpunkten för av- 4394: produktion. A vträdelseersättning kunde beviljas trädelsen och ny LFöPL-försäkring kan inte 4395: lantbruksföretagare i åldern 55-65 år som per- tecknas under den tid avträdelseersättning lyfts, 4396: manent avstod från lantbruksproduktion och in- även om ersättningstagaren under den tid ersätt- 4397: gick icke-odlingsavtal samt avtal om försälj- ning utgår fortsätter med en tillåten verksamhet 4398: ningsbegränsning i fråga om åker. A vträdelseer- som omfattas av LFöPL, t.ex. skogsbruk eller 4399: sättning jämställs inte med pension t.ex. i sam- biodling. 4400: band med pensionsinkomsavdraget i beskatt- 4401: ningen. Olycksfallsförsäkring 4402: 4403: Pensionsförsäkring Den som får avträdelseersättning kan där- 4404: emot med tanke på eventuella arbetsskador teck- 4405: A vsikten var dock att systemet med avträdel- na en frivillig försäkring enligt 21 § lagen om 4406: seersättning också skulle trygga det framtida olycksfallsförsäkring för lantbruksföretagare 4407: pensionsskyddet för lantbruksföretagare som (1026/1981), om han fortfarande innehar bruk- 4408: avstod från lantbruksproduktion. För att ålders- ningsenheten och han medan han får avträdelse- 4409: pensionsskyddet inte skulle bli sämre på grund av ersättning idkar biodling som beskattas som för- 4410: avträdelsen bestämdes att avträdelseersättning- värvsarbete i anslutning tilllantbruk. 4411: ens basbelopp beräknas på samma sätt som den 4412: 4413: Helsingfors den 29 maj 1998 4414: 4415: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä 4416: KK 536/1998 vp 4417: 4418: Kirjallinen kysymys 536 4419: 4420: 4421: 4422: 4423: Reijo Laitinen /sd: Asuntopolitiikan suuntaviivoista 4424: 4425: 4426: 4427: Eduskunnan Puhemiehelle 4428: 4429: Vuokrasääntelyn purkamisenjälkeen vuokra- paino oletettiin saavutettavan vapauttamaila 4430: taso maassamme on kohonnut merkittävästi ara- vuokra-asunnot sääntelystä. Näin ei ilmeisesti 4431: vavuokrataloissa sekä erityisesti vapaarahoittei- ole lamavuosia lukuun ottamatta käynyt. Asun- 4432: sissa vuokrataloissa. Vuokrat ovat nousseet tai torakentamisen käynnistyminen on laman jäl- 4433: nousemassa yli 20 prosenttia. Vuokralaiset ovat keen viivästynyt, eikä uusia kohteita valmistu 4434: tästä syystä joutuneet taloudellisiin vaikeuksiin. kysyntää vastaavalla tavalla. 4435: Hallituksen on ryhdyttävä kiireellisiin toimenpi- Suunnitteilla oleva asunto-oikeuksien lak- 4436: teisiin vuokrien nousun hillitsemiseksi. kauttaminen vaikeuttaa vuokralaisten mahdolli- 4437: Vuokrien nousua hillitsee tehokkaasti vuok- suuksia saada oikeutta asioissaan. Vuokra-oi- 4438: ra-asuntojen tarjonnan saattaminen vastaamaan keudenkäynnit on saatava maksuttomiksi. 4439: kasvanutta kysyntää. Tämä tapahtuu rakenta- Muuttoliike on viime aikoina kasvanut, mikä 4440: malla lisää vuokra-asuntoja. Vuokra-asuntojen on johtanut vuokra-asuntojen kysynnän kas- 4441: rakentaminen on mahdollista saada käyntiin li- vuun. Asuntopulan kärjistyminen on uhkaamas- 4442: säämällä tähän tarkoitukseen varattuja asunto- sa. Tämän vuoksi asuntolainamäärärahoja on 4443: lainamäärärahoja voimakkaasti. Näin pystytään voimakkaasti nostettava, jotta vuokra-asuntojen 4444: vaikuttamaan vuokratason nousua hillitsevään rakentamiseen saadaan lisää vauhtia. 4445: suuntaan. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 4446: Vuokrien korotuksille on saatava katto ensi tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 4447: tilassa. Vuokrien korotukset ovat olleet kasva- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 4448: neen kysynnän takia yksittäisten asuntojen ja nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 4449: talojen kohdalla kohtuuttoman korkeita vuokra- 4450: laisten kannalta. Vuokrien nostamiselle on saa- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 4451: tava aikaan sidottu katto, jotta vuosittainen ryhtyä vuokrien nousun hillitsemiseksi, 4452: vuokrankorotus ei voisi olla esimerkiksi lO:tä vuokrakaton aikaansaamiseksi, vuokra- 4453: prosenttia enempää. sääntelyn palauttamiseksi sekä asunto- 4454: Vuokrasääntelyn palauttaminen on otettava oikeuksien toiminnan jatkamiseksi ja 4455: harkintaan, mikäli tilanne vuokra-asuntomark- asuntomäärärahojen lisäämiseksi? 4456: kinoilla ei vakiinnu. Kysynnän ja tarjonnan tasa- 4457: 4458: Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1998 4459: 4460: Reijo Laitinen /sd 4461: 4462: 4463: 4464: 4465: 280043 4466: 2 KK 536/1998 vp 4467: 4468: 4469: 4470: 4471: Eduskunnan Puhemiehelle 4472: 4473: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa muista syistä. Tarjolle on tullut myös laadullises- 4474: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, ti parempia asuntoja, jotka luonnollisesti nosta- 4475: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen vat vuoden keskivuokratasoja verrattaessa niitä 4476: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Reijo Lai- edellisvuoden vuokra-asuntokannan keskivuok- 4477: tisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o riin. 4478: 536: On kuitenkin myönnettävä, että vapaarahoit- 4479: teisen vuokra-asuntokannan lisäys ei edes yhdes- 4480: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo sä valtion tukeman tuotannon kanssa ole riittä- 4481: ryhtyä vuokrien nousun hillitsemiseksi, nyt nostamaan tarjontaa kysyntää vastaavaksi. 4482: vuokrakaton aikaansaamiseksi, vuokra- Kysyntä kasvaa nimenomaan pääkaupunkiseu- 4483: sääntelyn palauttamiseksi sekä asunto- dunaja kasvukeskuksissa, koska niissä on tarjol- 4484: oikeuksien toiminnan jatkamiseksi ja la työtä ja toimeentuloa. Tämä näkyy myös kes- 4485: asuntomäärärahojen lisäämiseksi? kivuokrien kehityksessä näillä alueilla. Kysyntä 4486: kohdistuu nimenomaan pienasuntoihin. Tällai- 4487: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- sia kasvualueita ovat muun muassa Oulun, Tam- 4488: vasti seuraavaa: pereen, Turun ja Jyväskylän seudut. Tässä tilan- 4489: teessa vuokrasääntelyyn paluu ei edesauttaisi 4490: Kysyntää vastaavien kohtuuhintaisten asun- vuokratason kohtuullisena pysymistä eikä vuok- 4491: tojen tarjonta on tehokkain ja kestävin keino ra-asuntokannan kasvattamista. Päinvastoin 4492: pitää asumiskustannukset kurissa. Vuokra- seurauksena saattaisi olla kannan väheneminen, 4493: asuntokannan kasvu vastaamaan kunkin ajan mikä vain lisäisi vuokrien nousupaineita. 4494: kysyntää on vuokratason kohtuullisena pysymi- Eräillä paikkakunnilla kehittyvä, kysyntää 4495: sen pääedellytyksiä. Vuokrasäännöstelyyn tai vastaavien vuokra-asuntojen suoranainen puute 4496: -sääntelyyn palaaminen tuskin auttaisi tämän ta- saattaa ennen pitkää muodostua myös työvoi- 4497: voitteen saavuttamista. man saannin esteeksi, jolloin myös uudet työpai- 4498: Niinpä vuokrien sääntelyn vuonna 1991 alka- kat jäävät alueelle syntymättä. Tällainen kierre ei 4499: neella purulla pyrittiin lisäämään myös asunto- ole kenenkään etu. Vuokrasääntelyn purun jäl- 4500: jen vuokralle antamisen halukkuutta. Vuokra- keen avoimien rahamarkkinoiden aikana vuok- 4501: asuntokanta on yli 100 000 asuntoa suurempi ra-asuntoja tarvitsevien yritysten mahdollisuu- 4502: kuin ennen asuinhuoneiston vuokrien sääntelyn det omilla toimillaan järjestää työntekijöidensä 4503: purun aloittamista. Vuokra-asuntokannan ko- asuminen ovat myös aikaisempaa monipuoli- 4504: koa koskevat viimeisimmät viralliset tilastotie- sempia. 4505: dot ovat vuoden 1996 lopun tilanteesta. Sen mu- Valitettavasti vuokrien tarkistamisessa on al- 4506: kaan nykyinen vuokra-asuntokanta on noin kanut esiintyä myös menettelyjä, joita ei voida 4507: 720 000 asuntoa. Vastaavan vuokra-asuntokan- pitää hyväksyttävinä missään sopimussuhteissa. 4508: nan aikaansaaminen valtion lainoittamana ara- Uusissakin vuokrasopimuksissa sovittua vuok- 4509: vavuokratalojen uustuotantona olisi edellyttä- raa on vuokranantajan taholta esitetty korotet- 4510: nyt noin 40 miljardin markan rahoitusta. Vuok- tavaksi irtisanomisen uhalla. Toimivien vuokra- 4511: ra-asuntokannan kasvattamisessa sääntelyn pu- asuntomarkkinoiden aikaansaamiseksi ei ole mi- 4512: rulla on siten ollut ja on edelleen oma, merkittävä tään tarvetta omaksua tällaisia sopimuskäytän- 4513: osansa. töjä. Asuinhuoneiston vuokrauksesta annettuun 4514: Vuokrasääntelyn purun vaikutuksia vuokrien lakiin sisältyvää yksilöllisten sopimusten teko- 4515: määrään ja niiden määräytymistä koskeviin eh- mahdollisuutta on osattava myös arvostaa, jotta 4516: toihin ja ehtojen muuttamistapoihin on koko se voisi säilyä-ja käyttää niin, että sopijapuolen 4517: ajan seurattu. Vuokrataso on noussut. Näin on edut otetaan kohtuullisesti huomioon. Toimivat 4518: tapahtunut osittain sääntelyn purun johdosta, vuokra-asuntomarkkinat edellyttävät myös hy- 4519: kun nyt voidaan sopia vuokran määrästä ja mää- vän vuokranantajatavan syntymistä ja noudatta- 4520: räytymisestä entistä vapaammin, mutta myös mista. 4521: KK 536/1998 vp 3 4522: 4523: Niinpä hallitus joutuu ottamaan tarkastelun mukset ovat varsin ristiriitaisia. Riitajuttujen 4524: alle sellaiset sopimusehtojen muutosmenettelyt, käsittelyajat eivät ole lyhentyneet eivätkä juttu- 4525: joissa uhataan esimerkiksi sopimuksen irtisano- jen oikeudenkäyntikulut laskeneet. Pikemmin- 4526: misella ja näin painostetaan hyväksymään koh- kin päinvastoin. Asunto-oikeuksien palveluja 4527: tuuttomia vuokria tai irtisanomalla sopimus yri- tarvitsevien näkökulmasta kysymystä tarkastel- 4528: tetään saada vuokraa korotetuksi sellaisessa ti- taessa on siten selvää, että asunto-oikeuksien 4529: lanteessa, jossa vuokran korottamiseksi vuok- lakkauttamisen aika ei ole vielä. 4530: ranantajan nostama kanne ei olisi menestynyt. Hallitus pyrkii omalla toiminnallaan lisää- 4531: Asunto-oikeudet perustettiin vuoden 1974 mään erityisesti kohtuuhintaisten vuokra-asun- 4532: alussa sellaisiin alioikeuksiin, joiden toiminta- tojen tarjontaa ja asuntomarkkinoiden tasapai- 4533: alueella esiintyi huomattavasti huoneenvuokra- noista kehitystä. Hallituksen talouspoliittinen 4534: riitoja. Oikeudenkäyntimenettely ja oikeuden ministerivaliokunta päätti viime toukokuun 12 4535: kokoonpano sekä osapuolten oikeudenkäynti- päivänä välittömästi ottaa käyttöön talousar- 4536: kuluvastuu ovat olleet alioikeuden muihin osas- viossa asuntotuotantoon ehdollisena osoitetusta 4537: toihin nähden erilaisia, mutta huoneenvuokra- 1,5 miljardin markan määrärahasta yhden mil- 4538: suhteiden kannalta tarkoituksenmukaisia ja toi- jardin. Loput määrärahasta eli 500 miljoonaa 4539: mivia. Alioikeuksien ja oikeudenkäyntimenette- markkaa päätettiin ottaa käyttöön ensi elokuun 4540: lyn uudistamistyön yhteydessä on viime aikoina puolivälissä, jos valtion tukeman uustuotannon 4541: ollut aika ajoin ja näyttää olevan yhä edelleen kustannuskehitys on enintään samaa luokkaa 4542: esillä kysymys asunto-oikeuksien toiminnan lak- kuin kuluvan vuoden tammi-huhtikuussa. Halli- 4543: kauttamisesta ja huoneenvuokra-asioitten käsit- tus on toukokuun 14 päivänä myös jo osoittanut 4544: telyn siirtämisestä normaaliin alioikeuskokoon- tämän myöntämisvaltuuden käytettäväksi vuok- 4545: panoon ja oikeudenkäyntimenettelyyn. Asunto- ra- ja asumisoikeustalojen asuntolainoihin. Sum- 4546: oikeus toimii kymmenessä alioikeudessa. malla arvioidaan voitavan rakentaa runsaat 4547: Alioikeuksien yhtenäistäruisestä ja oikeuden- 2 000 asuntoa. 4548: käyntimenettelyn uudistamisesta saadut koke- 4549: 4550: Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1998 4551: 4552: Ministeri Sinikka Mönkäre 4553: 4 KK 536/1998 vp 4554: 4555: 4556: 4557: 4558: Tili Riksdagens Ta/man 4559: 4560: I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen bostäder, vilka naturligtvis höjer de årliga ge- 4561: föreskriver har Ni, Fru Ta1man, till vederböran- nomsnittshyrorna i relation till tidigare år. 4562: de med1em av statsrådet översänt fö1jande av Det måste medges att ökningen i det fritt fi- 4563: riksdagsman Reijo Laitinen undertecknade nansierade hyresbostadsbeståndet inte förslår till 4564: spörsmå1 nr 536: att öka utbudet så att det motsvarar efterfrågan, 4565: inte ens i kombination med den statsstödda pro- 4566: Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid- duktionen. Efterfrågan ökar uttryckligen i hu- 4567: ta för att stävja stegringen av hyrorna, för vudstadsregionen och i tillväxtcentra, eftersom 4568: att få till stånd ett hyrestak, för att återin- där finns arbete och utkomstmöjligheter. Detta 4569: föra hyresreg1eringen samt för att fortsät- kommer också till synes i hur genomsnittshyror- 4570: ta bostadsrätternas funktion och öka an- na i dessa områden har utvecklats. Efterfrågan 4571: s1agen för boende? gäller uttryckligen små bostäder. Sådana tillväxt- 4572: områden är bl.a. trakterna kring Uleåborg, Tam- 4573: Sam svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt merfors, Åbo och Jyväskylä. I denna situation 4574: anföra fö1jande: skulle en återinföring av hyresregleringen inte 4575: bidra till att hyresnivån hålls skälig, inte heller till 4576: Det mest effektiva och hållbara sättet att hålla en ökning av hyresbostadsbeståndet. Tvärtom 4577: boendekostnaderna i styr är att det finns ett ut- kunde en följverkan vara att beståndet minskar, 4578: bud på bostäder till skäligt pris som motsvarar vilket åter skulle leda till tryck på hyreshöjningar. 4579: efterfrågan. En av de huvudsak1iga förutsätt- Den direkta brist på hyresbostäder som mot- 4580: ningarna för att hyresnivån skall hållas skä1ig är svarar efterfrågan, som nu kommer tili synes på 4581: att hyresbostadsbeståndet ökar så att det mot- vissa orter, kan inom kort också bli ett hinder för 4582: svarar den aktuella efterfrågan. En återgång till tillgång tili arbetskraft, vilket åter leder till att det 4583: hyresreg1ering av ett eller annat s1ag skulle knap- inte uppstår nya arbetsplatser. En sådan spiral 4584: past främja uppnåendet av detta mål. Iänder ingen tili fromma. Efter avvecklingen av 4585: Därför eftersträvades genom avveck1ingen av hyresregleringen, under den fria penningmark- 4586: hyresreg1eringen, som in1eddes år 1991, en ökad naden, har de företag som behöver hyresbostäder 4587: villighet att hyra ut bostäder. Hyresbostadsbe- mångsidigare möjligheter att själva ordna sina 4588: ståndet omfattar nu över 100 000 fler bostäder än arbetstagares boende. 4589: innan avveck1ingen in1eddes. Den senaste offici- 1 justeringen av hyrorna har det tyvärr också 4590: ella statistiken över anta1et hyresbostäder visar börjat förekomma förfaranden som inte kan an- 4591: situationen i s1utet av år 1996. En1igt den uppgick ses godtagbara i något som helst avtalsförhållan- 4592: hyresbostadsbeståndet till ca 720 000 bostäder. de. Den hyra om viiken man kommit överens har 4593: För att få till stånd ett motsvarande bestånd av hyresvärden, också i nya hyresavtal, föresla- 4594: borde den statsbe1ånade nyproduktionen avara- gits bli höjd under hot om uppsägning. Det finns 4595: vahyresbostäder ha finansierats med ca 40 mi1- inget behov av att introducera detta slags avtals- 4596: jarder mark. 1 ökningen av hyresbostadsbestån- praxis för att få tili stånd en fungerande hyres- 4597: det har avveck1ingen av reg1eringen spe1at en marknad. Den möjlighet som lagen ger att ingå 4598: betydande roll, vi1ket den alltjämt gör. individuella avtal om hyra av bostadslägenheter 4599: Uppfö1jningen av hur avveck1ingen av hyres- bör uppskattas för att den skall kunna bibehållas 4600: reg1eringen inverkar på hyresbe1oppen, villkoren - och den bör nyttjas så att vardera avtalspar- 4601: för hyresbestämningen och sätten att ändra dem tens intressen skäligen beaktas. En fungerande 4602: har varit kontinuer1ig. Hyresnivån har stigit. hyresmarknad förutsätter också att det uppstår 4603: Detta har de1vis skett på grund av att reg1eringen en sund hyresvärdspraxis, och att den följs. 4604: avver.k1ades, eftersom det nu är möj1igt att friare Regeringen kommer nog att bli tvungen att 4605: komma överens om hyresbelopp och bestämning undersöka sådana förfaranden för att ändra av- 4606: av hyran, men det finns också andra skäl. Det talsvillkor där man med hot om t.ex. uppsägning 4607: finns nu ett utbud på kvalitativt mer högtstående pressar motparten att godkänna oskäliga hyror, 4608: KK 536/1998 vp 5 4609: 4610: eller genom uppsägning fOrsöker höja hyran i en tvistemål har inte blivit kortare, inte heller har 4611: situation där ett käromål av hyresvärden i syfte rättegångskostnaderna minskat. Snarare tvärt- 4612: att höja hyran inte kan röna framgång. om. Ur deras synvinkel som behöver bostadsrät- 4613: Bostadsrätter inrättades i början av år 1974 ternas tjänster är det alltså klart att det ännu inte 4614: vid sådana underrätter inom vilkas verksamhets- är dags att lägga ned bostadsrätterna. 4615: områden hyreskonflikter var vanliga. Rätte- Regeringen strävar i sitt arbete efter att öka 4616: gångsförfarandet, domstolens sammansättning utbudet av hyresbostäder, speciellt tili skäligt 4617: och parternas ansvar fOr rättegångskostnaderna pris, och efter en balanserad utveckling på hyres- 4618: har varit annorlunda än vid underrätternas an- marknaden. Regeringens ekonomisk-politiska 4619: dra avdelningar, men med tanke på hyresförhål- utskott beslöt den 12 maj att omedelbart tai bruk 4620: landena både ändamålsenliga och funktionella. 1 en miljard av det anslag på 1,5 miljarder som 4621: samband med arbetet på att förnya underrätter- villkorligen anvisats för bostadsproduktion i 4622: na och rättegångsförfarandet har det på sistone årets budget. Resten av anslaget, dvs. 500 miljo- 4623: förekommit och verkar alltjämt att förekomma ner mark, kommer att tas i bruk i medlet av 4624: strävanden att avveckla bostadsrätternas verk- augusti 1998, om kostnadsutvecklingen inom 4625: samhet och att fOra över handläggningen av den statsstödda produktioneo ligger i högst sam- 4626: hyresärendena tili normal underrättssamman- ma klass som i januari-april i år. Regeringen har 4627: sättning och dito rättegångsförfarande. Det finns den 14 maj redan anvisat denna befogenhet att 4628: bostadsrätter vid tio underrätter. bevilja medel för användning tili bostadslån för 4629: Erfarenheterna av förenhetligandet av under- hyresbostadshus och bostadsrättshus. Man räk- 4630: rätterna och förnyelsen av rättegångsförfarandet nar med att drygt 2 000 bostäder kommer att 4631: har varit motstridiga. Tiderna för behandling av kunna byggas för denna summa. 4632: 4633: Helsingfors den 2 juni 1998 4634: 4635: Minister Sinikka Mönkäre 4636: KK 537/1998 vp 4637: 4638: Kirjallinen kysymys 537 4639: 4640: 4641: 4642: 4643: Sulo Aittoniemi /kesk: Yksinäisyyden vaikutuksista vanhusten ter- 4644: \'eyteen- 4645: 4646: 4647: 4648: Eduskunnan Puhemiehelle 4649: 4650: Vanhusten terveydenhuollon puutteita on vii- Yksinäisyys murtaa mielen ja saa elämän tun- 4651: me aikoina tuotu keskusteluun muun muassa tumaan tarkoituksettomalta. Tarkoituksetto- 4652: julkisessa sanassa. Viimeksi asiasta keskusteltiin muus vie elämänhalun ja ihminen sairastuu. 4653: myös eduskunnassa valtioneuvoston kyselytun- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 4654: nilla 7.5.1998. Kun en tuossa istunnossa saanut tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun- 4655: puheenvuoroa, täytyy kysyä kirjallisesti. Van- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 4656: husten hoitoa on arvosteltu monin tavoin muun nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 4657: muassa siitä, että vaippoja ei vaihdeta tarpeeksi 4658: usein ja että hygienian hoito on muutenkin puut- Miten Hallitus suhtautuu vanhusten 4659: teellista. Asiaan, joka on suuri ongelma niin van- suurimpaan ongelmaan eli yksinäisyy- 4660: husten avo- kuin laitoshuollossakin, ei liiemmälti teen, ja 4661: ole kiinnitetty huomiota. Se on vanhusten yksi- näkeekö Hallitus mitään keinoja tä- 4662: näisyys. Erityisen vaikea se on sellaisilla kotona män ongelman voittamiseksi vanhusten- 4663: asuvilla yksinäisillä, jotka pyrkivät mahdollisim- huollossa? 4664: man pitkään tulemaan toimeen yksin. Se on kui- 4665: tenkin vakava ongelma laitoshoidossakin, muo- 4666: vikelmusta tehdyssä yksiössä. 4667: 4668: Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1998 4669: 4670: Sulo Aittoniemi /kesk 4671: 4672: 4673: 4674: 4675: 280043 4676: 2 KK 537/1998 vp 4677: 4678: 4679: 4680: 4681: Eduskunnan Puhemiehelle 4682: 4683: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa nen alkuvaiheessa on omaisille ja läheisille usein 4684: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, vaikeaa. 4685: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen Yhteiskunnassa tapahtuneet ja tapahtuvat 4686: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait- muutokset edistävät vanhusten yksinäisyyden 4687: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen kokemista tai voivat vähentää sitä. Tällainen ke- 4688: n:o 537: hitys maassamme on nähtävissä mm. kaupungis- 4689: tumisen yleistyessä tai maasta muuton seurauk- 4690: Miten Hallitus suhtautuu vanhusten sena. Nuorempi sukupolvi muuttaa työn perässä 4691: suurimpaan ongelmaan eli yksinäisyy- kaupunkiin tai asutustaajamaan ja vanhukset 4692: teen, ja jäävät entisille asuinsijoille. Perheen asema pus- 4693: näkeekö Hallitus mitään keinoja tä- kurina yksinäisyyden kokemista vastaan pois- 4694: män ongelman voittamiseksi vanhusten- tuu. Teknologian kehityksessä on myös piirteitä, 4695: huollossa? jotka erottavat sukupolvia toisistaan. Osa van- 4696: huksista kokee vieraaksi tietotekniikan suomat 4697: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- mahdollisuudet ja kokee olevansa syrjässä lä- 4698: vasti seuraavaa: heistenkin piirissä tapahtuvasta keskustelusta. 4699: Yksinäisyyden kokemisen havaintojen, jotka 4700: Ikääntyminen kuuluu osana jokaisen ihmisen voivat johtaa eristäytymiseen ja syrjäytymiseen, 4701: elämänkaareen. Aivan samoin kuin elämänkaa- tulee olla keskeisesti esillä valtakunnallisessa 4702: ret ovat erilaisia ja yksilöllisiä, tapahtuu vanhe- vanhustyössä. 4703: nemisprosessi yksilöllisesti. Vanhenemisen il- Maassa asuvasta yli 65-vuotiaasta väestöstä 4704: miöitä on tutkittu paljon lähtökohtana yksilöissä asuu n. 40% yksin. Heillä ei joko ole omaisia tai 4705: tapahtuvat muutokset ja niiden fyysinen, psyyk- omaiset asuvat toisella paikkakunnalla. Näiden 4706: kinen, sosiaalinenjaetiologinen tausta. Geronto- vanhusten tilannetta tai elämänolosuhteita on 4707: loginen tutkimus on tuonut esille monia merkit- välttämätöntä seurata paitsi ystävien ja naapu- 4708: täviä tutkimustuloksiaja havaintoja, jotka ovat reiden myös viranomaisten taholta. Erilaiset jär- 4709: olleet tarpeellisia mm. vanhusten palvelujen ke- jestöt kuten eläkeläis-, veteraani- ja vanhusjärjes- 4710: hittämisessä. Tästä tutkimusalueesta on muo- töt tekevät arvokasta yhteydenpito- ja seuranta- 4711: dostunut myös ns. tulevaisuuden tutkimus, jossa työtä jäsenistönsä piirissä. Kylätoimikunnat ja 4712: tutkijat pyrkivät hahmottamaan sitä, miten yh- kaupunginosayhdistykset toimivat paitsi painos- 4713: teiskunnan kehitys vaikuttaa väestöön kuvaa- tusjärjestöillä myös itse palvelujen tuottajina 4714: malla tietynikäistä väestöä heille ominaisilla piir- ikääntyvälle väestölle. Kunnat, joilla on sosiaali- 4715: teillä. Kansainvälisiä ja kotimaassa suoritettuja ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu, ovat ai- 4716: tutkimuksia vanhusten olemassaolokokemuk- kaansaaneet huomattavan lisäyksen vanhusten 4717: sista löytyy myös paljon eri tieteenaloilta. palvelu- tai ryhmäasunnoissa. Vanhusten omista 4718: Yksi tärkeä havainto on, että ikääntymiseen tarpeista lähtevää liikuntaa on kehitetty useilla 4719: liittyy väistämättä tietty määrä yksinäisyyden paikkakunnilla, ja vanhukset ovat kirjastojen ah- 4720: kokemista. Fyysisen jaksamisen vähentyessä keria käyttäjiä. 4721: muuttuvat sosiaaliset kontaktit perhepiirissä, ys- Sosiaali- ja terveysministeriö pyrkii aktiivises- 4722: tävä-, harrastus- ja tuttavapiirit muuttuvat mm. ti tuomaan esille uusia mahdollisuuksia luoda 4723: ikätoverien luonnollisen poistuman kautta. Ais- palveluja, joilla eri sukupolvet kohtaavat toisen- 4724: tien heikentyessä tulee myös ongelmia sosiaali- sa ja joilla voidaan vähentää mm. yksinäisyyden 4725: siin kontakteihin, kuulon huononeminen ja näön kokemista. Tällaisia kehittämishankkeita ovat 4726: heikkeneminen vaikeuttavat täysimääräistä olleet mm. vanhusten perhepäivähoidon kokeilu 4727: osallistumista. Erittäin merkittäviä muutoksia 1994-1996, meneillään oleva lähipalvelujen ke- 4728: ikääntyvän persoonallisuuteen tuo muistihäiriön hittämisprojekti ja ikääntyvien työntekijöiden 4729: eli dementian alkaminen. Sairauden tunnistami- osaamista hyödyntävä ja työssäjaksamista tuke- 4730: KK 537/1998 vp 3 4731: 4732: va työelämän kehittämishanke. Vanhusten mieli- YK:nvanhustenvuoden 1999 vieton valmistelu- 4733: piteitä elinoloistaan ja palveluista pyritään kar- työ, jonka aikana käydään mm. laajaa keskuste- 4734: toittamaan 2-3 vuoden välein toteutettavan ky- lua eri elämänalojen edustajien kanssavanhusten 4735: selytutkimuksen, "vanhuusbarometrin" avulla. asemasta suomalaisessa yhteiskunnassa. 4736: Sosiaali- ja terveysministeriössä on käynnistynyt 4737: 4738: Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1998 4739: 4740: Ministeri Terttu Huttu-Juntunen 4741: 4 KK 537/1998 vp 4742: 4743: 4744: 4745: 4746: Tili Riksdagens Talman 4747: 4748: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Förändringar som har skett och som sker i 4749: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande samhället bidrar till de äldres känsla av ensam- 4750: medlem av statsrådet översänt följande av riks- het, men kan också minska den. Denna utveck- 4751: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spörs- ling är i vårt land påtaglig bl.a. i samband med 4752: mål nr 537: urbanisering eller emigration. Den yngre genera- 4753: tionen flyttar tili en stad eller en tätort för att få 4754: Hur förhåller sig Regeringen tili de äld- arbete och de gamla b1ir ensamma kvar. Fami1jen 4755: res största problem, ensamheten, och förlorar sin roll som en buffert mot ensamheten. 4756: ser Regeringen någon möjlighet att Också i den tekniska utvecklingen finns det drag 4757: övervinna detta problem inom äldreom- som fjärmar generationerna från varandra. En 4758: sorgen? del av de äldre ställer sig främmande inför infor- 4759: mationsteknikens möjligheter och kan känna sig 4760: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt utanför också i diskussioner med sina närmaste. 4761: anföra följande: De äldres känsla av ensamhet, som kan leda 4762: tili isolering och utslagning, måste uppmärksam- 4763: Åldrandet är en del av varje människas lev- mas seriöst också i den riksomfattande äldreom- 4764: nadslopp. På samma sätt som våra levnadslopp sorgen. 4765: är olika och personliga, är också åldrandet en 1 vårt land bor ca 40% av alla som är över 65 4766: individuell process. Det har forskats mycket i år ensamma. De har antingen inte några anhöri- 4767: åldrandet. Utgångspunkten för forskningen har ga eller också bor deras anhöriga på annan ort. 4768: varit de förändringar som den enskilda individen Det är nödvändigt att inte bara vänner och gran- 4769: genomgår och dessa förändringars fysiska, psy- nar utan också myndigheterna följer med dessa 4770: kiska, sociala och etiologiska bakgrund. Den ge- åldringars situation och levnadsförhållanden. 4771: rontologiska forskningen har presenterat många Olika pensionärs-, veteran- och seniororganisa- 4772: betydelsefulla forskningsresultat och observatio- tioner utför ett värdefullt kontakt- och uppfölj- 4773: ner som har varit viktiga t.ex. när servicen för ningsarbete bland sina medlemmar. Byaråd och 4774: äldre har utvecklats. Ur detta forskningsområde stadsdelsföreningar fungerar inte bara som in- 4775: har också den s.k. framtidsforskningen utveck- tresseorganisationer, utan producerar också 4776: lats. lnom framtidsforskningen försöker forskar- tjänster för äldre. Kommunerna, som ansvarar 4777: na genom att beskriva de särdrag som utmärker för social- och hälsovården, har åstadkommit ett 4778: befolkningen i en viss ålder förutse hur samhälls- betydande tiliägg i utbudet av service- och grupp- 4779: utvecklingen påverkar befolkningen. Det finns bostäder för äldre. På många orter har man också 4780: också internationell och inhemsk forskning inom ordnat motion för äldre och de äldre utnyttjar 4781: olika vetenskapsgrenar om hur åldringar upple- också flitigt bibliotekens tjänster. 4782: ver sitt Iiv. Social- och hälsovårdsministeriet försöker 4783: En viktig iakttagelse är att åldrandet oundvik- också aktivt introducera nya möjligheter att ska- 4784: ligen förknippas med en viss mängd ensamhet. pa tjänster som bidrar tili att olika generationer 4785: När den fysiska konditionen b1ir sämre förändras möts och bl.a. tili att minska känslan av ensam- 4786: de sociala kontakterna i familjekretsen, fritids- het. Exempel på sådana utvecklingsprojekt är 4787: intressena och kontakterna med vänner och he- bl.a. försöket med familjedagvård för åldringar 4788: kanta bl.a. på grund av det naturliga bortfallet 1994--1996, ett pågående projekt som gäller ut- 4789: bland jämnåriga. När syn och hörsel försämras vecklandet av närservicen och ett arbetslivspro- 4790: drabbas också det sociala umgänget och det blir jekt som tar upp frågan om hur man kan dra 4791: svårare att deltai samma utstäckning som tidiga- nytta av äldre arbetstagares kunskaper och stöda 4792: re. Minnesrubbningar, demens, kan medföra äldre så att de orkar och vill fortsätta arbeta. 4793: mycket stora förändringar i personligheten. Det Avsikten är att de äldres egna åsikter om sina 4794: är ofta svårt för anhöriga och närstående att 1evnadsförhållanden och äldreservicen skall 4795: identifiera sjukdomen i ett tidigt skede. kartläggas genom en intervjuundersökning, en 4796: KK 537/1998 vp 5 4797: 4798: äldrebarometer, med 2-3 års mellanrum. Soci- serna inkluderar bl.a. omfattande diskussioner 4799: al- och hälsovårdsministeriet har inlett förbere- om de äldres ställning i det finska samhället. 4800: delserna för FN :s De gamlas år 1999. F örberedel- 4801: 4802: Helsingfors den 29 maj 1998 4803: 4804: Minister Terttu Huttu-Juntunen 4805: 1 4806: 1 4807: 1 4808: 1 4809: 1 4810: 1 4811: 1 4812: 1 4813: 1 4814: 1 4815: 1 4816: 1 4817: 1 4818: 1 4819: 1 4820: 1 4821: 1 4822: 1 4823: 1 4824: 1 4825: 1 4826: 1 4827: 1 4828: 1 4829: 1 4830: 1 4831: 1 4832: 1 4833: KK 538/1998 vp 4834: 4835: Kirjallinen kysymys 538 4836: 4837: 4838: 4839: 4840: Sulo Aittoniemi /kesk: Alle 15-vuotiaana tehtyjen rikosten rangais- 4841: tavuudesta 4842: 4843: 4844: Eduskunnan Puhemiehelle 4845: 4846: Nuoriin kohdistettavia rikosoikeudellisia seu- mitään ei tehdä. Todettakoon, että useissa mais- 4847: raamuksia on Suomessa kehitelty kohtuullisen sa asia on järjestetty laskemalla rikosoikeudelli- 4848: kiitettävästi viimeisten vuosien aikana. Viimei- sen vastuun ikärajaa, ellei sellainen ole ennestään 4849: nen mittava kehitysaskel oli ns. nuorisorangais- ollut meillä käytettyä huomattavasti alhaisempi. 4850: tuksen säätäminen koskemaan 15-18-vuotiaita Meillä on nyt uusi ja ilmeisen terhakka oikeus- 4851: rikoksentekijöitä. Minkälaisia vaikutuksia tällä ministeri ja on syytä taas toivorikkaana kysyä 4852: menettelyllä on, tullaan näkemään myöhemmin. valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin vii- 4853: Suuri ongelma edelleen on, että alle 15-vuo- taten: 4854: tiaat eivät ole rikosoikeudellisesti vastuullisia, 4855: mutta kehityksen myötä yhä useampi heistä syyl- Onko Hallituksella ja sen uudella oi- 4856: listyy kriminalisoituun tekoon. Alle 15-vuotiaa- keusministerillä näkemystä siitä, miten 4857: seen ei voida kohdistaa mitään todellisia seuraa- tulisi kehitellä mahdollisia rikosoikeudel- 4858: muksia, vaikkajuuri heidän osaltaan olisi tärkeä- lisia tai muita seuraamuksia niiden alle 4859: tä, että yhteiskunta vaikka kohtakin lieväliä ja 15-vuotiaina rikoksiin syyllistyneiden 4860: lempeällä tavalla heti huomauttaisi siitä, että lap- osalta, jotka eivät nyt ikänsä vuoksi kuu- 4861: si on hairahtanut niin sanotusti kaidalta tieltä. lu rikosoikeudellisen vastuun piiriin? 4862: Asian tarpeellisuus tiedetään ja tunnustetaan, 4863: 4864: Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1998 4865: 4866: Sulo Aittoniemi /kesk 4867: 4868: 4869: 4870: 4871: 280043 4872: 2 KK 538/1998 vp 4873: 4874: 4875: 4876: 4877: Eduskunnan Puhemiehelle 4878: 4879: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa vastuun ulottaminen nykyistä nuorempiin lap- 4880: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, siin pakottaisi myös tekemään huomattavia 4881: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen muutoksia siihen oikeudenkäyntimenettelyyn, 4882: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait- jossa rangaistuksia lapsille määrättäisiin. Ala- 4883: toniemen näin kuuluvan kysymyksen n:o 538: ikäisten vastuuta arvioitaessa on lisäksi muistet- 4884: tava, että vahingonkorvausvelvollisuus koskee 4885: Onko Hallituksella ja sen uudella oi- myös alle 15-vuotiaita. 4886: keusministerillä näkemystä siitä, miten Oikeusministeriön käsityksen mukaan voima- 4887: tulisi kehitellä mahdollisia rikosoikeudel- varat on ensi sijassa suunnattava sellaisiin toi- 4888: lisia tai muita seuraamuksia niiden alle menpiteisiin, joilla tuetaan lasten sosiaalistumis- 4889: 15-vuotiaina rikoksiin syyllistyneiden ta ja estetään lapsia omaksumasta epäsosiaalista 4890: osalta,jotka eivät nyt ikänsä vuoksi kuu- elämäntapaa. Lastensuojelutyön käytössä on 4891: lu rikosoikeudellisen vastuun piiriin? menetelmiä, jotka soveltuvat käytettäväksi myös 4892: silloin, kun lapsi on syyllistynyt rangaistavaan 4893: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tekoon. Tarvitaan eri tahojen, erityisesti koulun, 4894: vasti seuraavaa: sosiaalitoimen ja poliisin suunnitelmallista yh- 4895: teistyötä. Myös perheiden tukemisella niiden 4896: Hallituksella ei ole suunnitelmia rikosoikeu- kasvatustyössä on keskeinen merkitys puututta- 4897: dellisen vastuuikärajan alentamiseksi. Pitkään essa lasten ongelmakäyttäytymiseen. Koululla 4898: voimassa olleen ikärajan muuttamiselle pitäisi on tärkeä rooli, koska tukitoimenpiteet on suun- 4899: voida esittää vahvat tutkimuksiin pohjautuvat nattava huomattavasti 15 vuotta nuoremmille, 4900: syyt. Tällaisia ei ole esitetty. Melko vahva peruste usein jo 10-11-vuotiaille, jotka ovat suuren 4901: nykyisen 15 vuoden ikärajan puolesta on sekin, osan päivästään koulussa. 4902: että raja on sama myös Ruotsissa, Norjassa ja Oikeusministeriö on viime vuoden tammi- 4903: Tanskassa. kuussa antanut rikoksentorjunnan neuvottelu- 4904: Jos rikosoikeudellista vastuuikärajaa alennet- kunnalle tehtäväksi valmistella ehdotuksen halli- 4905: taisiin, alle 15-vuotiaille soveltuvan seuraamus- tuksen kansalliseksi rikoksentorjuntaohjelmak- 4906: lajin löytäminen olisi erittäin vaikeaa. Todennä- si. Yksi ohjelman painopisteistä tulee olemaan 4907: köinen lopputulos olisi, että nykyisiä sosiaali- eri tahojen yhteistyötä kehittämällä tukea ja aut- 4908: huollon ja lastensuojelun tarjoamia toimenpitei- taa riskivyöhykkeessä olevia lapsiaja heidän per- 4909: tä alettaisiin kutsua rangaistuksiksi. Tällaisen heitään siten, ettei näistä lapsista epäsosiaalisen 4910: muutokset haitat olisivat mahdollisesti saavutet- elämäntavan vuoksi myöhemmin tule taparikol- 4911: tavia hyötyjä suuremmat. Rikosoikeudellisen lisia. Ohjelman on määrä valmistua ensi syksynä. 4912: 4913: Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1998 4914: 4915: Oikeusministeri Jussi Järventaus 4916: KK 538/1998 vp 3 4917: 4918: 4919: 4920: 4921: Tili Riksdagens Talman 4922: 4923: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- ansvaret utvidgas tili att omfatta yngre barn än 4924: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- för närvarande leder det också tili att man blir 4925: Jem av statsrådet översänt följande av riksdags- tvungen att göra betydande ändringar i det rätte- 4926: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr gångsförfarande i vilket straff skulle dömas ut för 4927: 538: barnen. Dessutom bör man komma ihåg att ska- 4928: deståndsskyldigheten också gäller personer un- 4929: Har Regeringen och dess nya justitie- der 15 år. 4930: minister någon ståndpunkt om hur even- Enligt justitieministeriets uppfattning skall re- 4931: tuella straffrättsliga eller andra på följer surserna i första hand koncentreras tili sådana 4932: borde utvecklas med avseende på sådana åtgärder som stöder barnens anpassning tili sam- 4933: under 15-åringar som gör sig skyldiga tili hället och hindrar dem att tillägna sig ett asocialt 4934: brott och som på grund av sin ålder får levnadssätt. lnom barnskyddsarbetet förfogar 4935: närvarande inte omfattas av det straff- man över metoder som kan användas också när 4936: rättsliga ansvaret? barnet gjort sig skyldigt tili en straffbar gärning. 4937: Det behövs även ett systematiskt samarbete mel- 4938: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt lan olika parter, speciellt skolan, socialväsendet 4939: anföra följande: och polisen. Också det stöd som tillhandahålls 4940: familjerna i deras uppfostringsarbete är av cen- 4941: Regeringen har inga planer på att sänka ål- tral betydelse när man vill ingripa i barnens pro- 4942: dersgränsen för straffrättsligt ansvar. För att blembeteende. Skolan har en viktig roll, eftersom 4943: ändra den nuvarande åldersgränsen som harva- stödåtgärderna bör vara riktade tili sådana som 4944: rit i kraft under en lång tid borde man kunna är betydligt yngre än 15 år, ofta tili rent av 10- och 4945: framföra starka skäl som grundar sig på under- 11-åringar, som tillbringar en stor del av dagen i 4946: sökningar. Dylika skäl har inte framförts. En rätt skolan. 4947: stark grund som talar för den nuvarande 15-års Justitieministeriet har i januari ifjol gett dele- 4948: åldersgränsen är också att gränsen är densamma gationen för brottsförebyggande i uppdrag att 4949: även i Sverige, Norge och Danmark. bereda ett förslag tili ett nationellt brottsbekämp- 4950: Om åldersgränsen för straffrättsligt ansvar ningsprogram för regeringen. En av program- 4951: sänks är det ytterst svårt att hitta en påföljdstyp mets tyngdpunkter kommer att ligga vid att ge- 4952: som lämpar sig får under 15-åringar. Det sanno- nom utveckling av samarbetet mellan olika par- 4953: lika slutresultatet skulle bli att åtgärder som för ter stöda och hjälpa barn som befinner sig i risk- 4954: närvarande tillhandahålls av socialvården och zonen samt familjerna tili dessa barn så att bar- 4955: barnskyddet skulle komma att kallas straff. De nen inte senare blir vanebrottslingar tili följd av 4956: skadliga verkningarna av en dylik ändring kunde sitt asociala levnadssätt. Meningen är att pro- 4957: eventuellt vara större än de fördelar som man grammet fårdigställs på hösten. 4958: kunde uppnå med den. Om det straffrättsliga 4959: 4960: Helsingfors den 1 juni 1998 4961: 4962: Justitieminister Jussi Järventaus 4963: KK 539/1998 vp 4964: 4965: Kirjallinen kysymys 539 4966: 4967: 4968: 4969: 4970: Sulo Aittoniemi /kesk: Käytöstä paistettavien torjuntahävittäjien 4971: myymisestä 4972: 4973: 4974: Eduskunnan Puhemiehelle 4975: 4976: Aikanaan kun Fouga Magister-hävittäjäkan- Fouga Magister -kauppojen tavoin liity mitään 4977: nasta luovuttiin loppuunkuluneina, niiden epäiltyjä hämärähommia. 4978: myyntiin liittyi kaikenlaisia huhuja, jotka lopulta Edellä olevan perusteella ja asian ollessa ajan- 4979: jäivät perusteellisesti selvittämättä edustaja Ait- kohtainen esitän valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 4980: taniemen ansiokkaista eduskuntakyselyistä huo- momenttiin viitaten kunnioittavasti valtioneu- 4981: limatta. Nyt ollaan jälleen siinä vaiheessa, että voston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seu- 4982: MiG ja Draken -kalustosta ollaan luopumassa, raavan kysymyksen: 4983: ainakin osin on jo luovuttukin,ja myytävää puo- 4984: lustusvoimilla on taas mittavassa määrin. Ko- Millä tavoin Hallitus aikoo järjestää 4985: neista saattavat olla kiinnostuneita sodanhimoi- puolustusvoimain käytöstä poistettujen 4986: set kehitysmaat tai sitten keräilijät tai entisöijät, ja paistettavien MiG ja Draken -torjunta- 4987: jotka saattavat saneerata koneen käyttökuntoon hävittäjien jälleenmyynnin niin, että 4988: uudestaan. kauppoihin ei liity hämärähommia niin 4989: Periaatteessa on yhdentekevää, mitä koneille kuin tapahtui Fouga Magister -kannasta 4990: tapahtuu, mutta tärkeää on se, että kauppoihin ei luovuttaessa? 4991: 4992: Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1998 4993: 4994: Sulo Aittoniemi /kesk 4995: 4996: 4997: 4998: 4999: 280043 5000: 2 KK 539/1998 vp 5001: 5002: 5003: 5004: 5005: Eduskunnan Puhemiehelle 5006: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa lytyssopimuksilla kotimaisille yhdistyksille, jär- 5007: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, jestöille ja koulutuskäyttöön, osa sijoitetaan 5008: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen Suomen llmavoimienjoukko-osastoihin muisto- 5009: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait- esineiksi ja osa romutetaan taisteluvauriokor- 5010: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen jausharjoittelun jälkeen. 5011: n:o 539: Ilmavoimat tekee kustakin koneyksilöstä säi- 5012: lytyssopimuksen, jossa sovitaan yksityiskohtai- 5013: Millä tavoin Hallitus aikoo järjestää sesti koneiden säilytykselle, ylläpidolle ja valvon- 5014: puolustusvoimain käytöstä poistettujen nalle asetetut vaatimukset. Vaatimuksissa huo- 5015: ja paistettavien MiG ja Draken -torjunta- mioidaan, että koneet säilytetään Ilmavoimien 5016: hävittäjien jälleenmyynnin niin, että lentokaluston arvon mukaisesti. 5017: kauppoihin ei liity hämärähommia niin Sopimuksellisista ja perinnesyistä koneita ei 5018: kuin tapahtui Fouga Magister -kannasta myydä eikä luovuteta yksityisille henkilöille eikä 5019: luovuttaessa? myöskään kaupallisille yrityksille. Koneita ei 5020: myöskään myydä ulkomaille. Sotamuseo voi 5021: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- kuitenkin yksittäistapauksissa, jos harkitaan tar- 5022: vasti seuraavaa: vetta olevan, tehdä museovaihdon ulkomailla 5023: toimivan virallisen statuksen saaneen museon 5024: Ilmavoimien esikunta on valmistellut käytöstä kanssa. 5025: poistettujen ja paistettavien Saab 35 Draken ja MiG 21 -kaluston osalta konekohtainen tilan- 5026: MiG 21 -koneiden museoinnin ja jälkikäsittelyn nearviointi ja jatkokäyttösuunnitelma ovat jo 5027: ennalta sovittujen periaatteiden mukaisesti siten, olemassa ja Saab 35 Draken -kaluston jatkokäyt- 5028: että osa siirretään Sotamuseon kirjanpitoon ja tösuunnitelma tehdään kaluston poistoajankoh- 5029: säilytetään kotimaisissa museoissa säilytyssopi- dan lähestyessä samojen periaatteiden mukaises- 5030: muksilla, osa pidetään Ilmavoimien kirjanpidos- ti. 5031: sa perinne- ja muistoesineinä ja luovutetaan säi- 5032: 5033: Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1998 5034: 5035: Puolustusministeri Anneli Taina 5036: KK 539/1998 vp 3 5037: 5038: 5039: 5040: 5041: Tili Riksdagens Talman 5042: 5043: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen ska föreningar, organisationer och för skolnings- 5044: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande ändamå1 genom fårvaringsavtal, en del placeras 5045: med1em av statsrådet översänt följande av riks- vid luftstridskrafternas truppförband som min- 5046: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs- nesföremål och en del skrotas ner efter att ha 5047: må1 nr 539: använts vid övningar som gäller reparation av 5048: stridsskador. 5049: På vi1ket sätt ämnar Regeringen ordna Luftstridskrafterna träffar ett förvaringsavtal 5050: återförsäljningen av de Mig- och Draken- om var och en av maskinerna, och där avtalas i 5051: jaktplan som försvarsmakten redan har detalj om de krav som ställs på förvaring, under- 5052: avmönstrat och kommer att avmönstra håll och övervakning av maskinen. 1 kraven be- 5053: på så sätt att verksamheten inte får karak- aktas att maskinerna skall förvaras i enlighet med 5054: tären av skumraskaffår så som fallet var värdet hos luftstridskrafternas flygmateriel. 5055: när Fouga Magister -beståndet togs ur Av skäl som gäller avtal och tradition varken 5056: bruk? säljs eller överlåts maskinerna tili enskilda perso- 5057: ner, inte heller tili kommersiella fåretag. Maski- 5058: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt nerna säljs inte heller tili utlandet. Krigsmuseet 5059: anföra följande: kan dock i enskilda fall, om det bedöms att behov 5060: föreligger, företa ett museiutbyte med ett muse- 5061: Staben för luftstridskrafterna har berett frå- um som verkar utomlands och som har erhållit 5062: gan om bevarandet av de Saab 35 Draken och status som officiellt museum. 5063: MiG 21-maskiner som har tagits och kommer att Vad MiG 21 -materielen beträffar har en be- 5064: tas ur bruk som museiföremål samt efterbehand- dömning av situationen i fråga om de enskilda 5065: lingen av dem enligt på förhand överenskomna maskinerna och en pian för den fortsatta använd- 5066: principer så att en del överfårs tili Krigsmuseets ningen redan gjorts, och i fråga om Saab 35 5067: bokföring och förvaras i inhemska museer på Draken -materielen görs en pian för fortsatt an- 5068: grundval av förvaringsavtal, medan en del kvar- vändning enligt samma principer när den tid- 5069: står i luftstridskrafternas bokföring som tradi- punkt vid viiken de tas ur bruk närmar sig. 5070: tions- och minnesföremål och överlåts tili inhem- 5071: 5072: Helsingfors den 1 juni 1998 5073: 5074: Försvarsminister Anneli Taina 5075: KK 540/1998 vp 5076: 5077: Kirjallinen kysymys 540 5078: 5079: 5080: 5081: 5082: Sulo Aittoniemi /kesk: Poliisin toimintamäärärahoista vuonna 1999 5083: 5084: 5085: 5086: Eduskunnan Puhemiehelle 5087: 5088: Poliisi joutuu selviämään kuluvasta vuodesta viossa runsasta lisäsatsausta nykyiseen. Ennak- 5089: äärimmäisen niukoilla resursseilla. Hyllytettyinä kotiedot, jotka kuitenkin ovat huhun luonteisia, 5090: olleita virkoja ei ole voitu ottaa käyttöön. Esi- kertovat, että ensi vuoden budjettia valmistel- 5091: merkiksi Länsi-Suomen läänissä on kuluvana taessa poliisin osuus määrärahoista tulee ole- 5092: vuonna jätetty täyttämättä 87 vakanssia rahoi- maan nykyistäkin niukempi. 5093: tuksen puuttuessa. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 5094: Eduskunta on useaan eri otteeseenjulkituonut tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 5095: näkemyksen siitä, että täyttämättä olevat poliisi- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 5096: vakanssit pitäisi täyttää. Nyt kun lähestytään nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 5097: Schengenin sopimuksen vaikutuksia, tämän vaa- 5098: timuksen tulisi olla ehdoton, sillä Suomen pitää Aikooko Hallitus vuoden 1999 valtion 5099: vastata eurooppalaisen poliisiyhteistyön vaati- talousarviota Jaatiessaan lisätä poliisin 5100: muksiin täysimääräisesti, sillä muuten rajaval- määrärahoja niin, että pystytään säilyttä- 5101: vonnan poistuessa rikollisuus tulee saamaan mään edes nykyiset toimintamahdolli- 5102: liian suuret toimintamahdollisuudet. suudet, tai toivon mukaan edes jossain 5103: Jotta vuonna 1999 poliisilla olisi edes nykyiset määrin lisäämään niitä sen tason suun- 5104: toimintaresurssit, se merkitsee valtion ta1ousar- taan,joka meillä oli jo 1990-luvun alussa? 5105: 5106: Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1998 5107: 5108: Sulo Aittoniemi lkesk 5109: 5110: 5111: 5112: 5113: 280043 5114: 2 KK 540/1998 vp 5115: 5116: 5117: 5118: 5119: Eduskunnan Puhemiehelle 5120: 5121: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa järjestelyistä. Poliisitoimen reaalirahoitus on 5122: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, säästötoimien seurauksena laskenut usean vuo- 5123: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen den ajan. Huolimatta vuosien 1997-1998 taso- 5124: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait- korotuksista rahoituksen reaalitaso on tänä 5125: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen vuonna 74 milj. mk eli 2,7% alempi kuin vuonna 5126: n:o 540: 1992. 5127: On selvää, että poliisin tehtävien kasvaessa 5128: Aikooko Hallitus vuoden 1999 valtion vuosittain mm. kansainvälisen toiminnan laajen- 5129: talousarviota laatiessaan lisätä poliisin tuessa ja rikollisuuden organisoituessa ja moni- 5130: määrärahoja niin, että pystytään säilyttä- mutkaistuessa resursseja on kohdennettava 5131: mään edes nykyiset toimintamahdolli- uudelleen, mutta tarvitaan myös rahoituksen li- 5132: suudet, tai toivon mukaan edes jossain säämistä. Sisäasiainministeriön tavoitteena on 5133: määrin lisäämään niitä sen tason suun- turvata poliisille sellaiset toimintaedellytykset, 5134: taan, joka meillä oli jo 1990-luvun alussa? että poliisin turvallisuuspalvelujen taso säilyisi 5135: koko maassa. Vuosien 1999-2002 menokehys- 5136: Vastauksena esitettyyn kysymykseen esitän ten valmistelun yhteydessä sisäasiainministeriö 5137: kunnioittavasti seuraavaa: on esittänyt poliisin perusrahoituksen nostamis- 5138: ta vuosina 1997-1998 toteutetun 90 milj. mk:n 5139: Poliisitoimene on myönnetty rahoitusta vuo- lisäksi 35 milj. mk:lla. Osaltaan tämä parantaa 5140: den 1998 talousarvioissa yhteensä 2 612 Mmk. tilannetta, mutta ei vielä palauta reaalirahoitusta 5141: Valtioneuvoston vahvistamien hallinnonalojen edellä todetulle vuoden 1990-luvun alun tasolle. 5142: kehysten mukaan poliisin rahoitus vuonna 1999 Tässä ei luonnollisestikaan ole otettu huomioon 5143: olisi nimellisesti vuoden 1998 tasolla. Kun lisäksi kaikkia mm. Schengen-sopimuksesta poliisille 5144: edelliseltä vuodelta siirtyvä rahoitus on selvästi aiheutuvia suoranaisia uusia menoja, jotka olisi 5145: aikaisempaa pienempi, rahoitustilanne vaikeu- lisättävä määrärahoihin. 5146: tuu huolimatta erilaisista kehittämistoimista ja 5147: 5148: Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1998 5149: Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam 5150: KK 540/1998 vp 3 5151: 5152: 5153: 5154: 5155: Tili Riksdagens Talman 5156: 5157: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- finansieringen av polisväsendet har tili följd av 5158: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- sparåtgärder minskat under flera år. Trots nivå- 5159: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- förhöjningar under åren 1997-1998 är finansie- 5160: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr ringens reella nivå i år 74 milj. mk, dvs. 2,7% 5161: 540: lägre än år 1992. 5162: Det är klart att när polisens arbetsbörda årli- 5163: Ämnar Regeringen vid beredandet av gen växer bl.a. tili följd av att den internationella 5164: budgeten för 1999 öka polisens anslag så verksamheten utvidgas och av att brottsligheten 5165: att man åtminstone kan bevara de nuva- organiseras och blir mera invecklad, så måste 5166: rande verksamhetsmöjligheterna, eller resurserna omfördelas, men det behövs också en 5167: förhoppningsvis åtminstone i viss mån ökning av finansieringen. lnrikesministeriet har 5168: öka dem i riktning mot den nivå som vi satt som mål att garantera polisen sådana verk- 5169: hade redan i början av 1990-talet? samhetsförutsättningar att nivån på dess säker- 5170: hetsservice bevaras i hela landet. 1 samband med 5171: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt beredningen av utgiftsramarna för åren 1999- 5172: anföra följande: 2002 har inrikesministeriet föreslagit en ökning 5173: av grundfinansieringen för polisens del med en 5174: Polisväsendet har i 1998 års budget beviljats summa på 35 milj. mk utöver de 90 milj. mk som 5175: finansiering tili ett belopp av 2 612 milj. mk. gavs åren 1997-1998. Detta förbättrar delvis 5176: Enligt de ramar statsrådet fastställt för förvalt- situationen men återställer ännu inte den reella 5177: ningsområdena skulle finansieringen av polisvä- finansieringen tili den ovan nämnda nivån i bör- 5178: sendet år 1999 nominellt vara på 1998 års nivå. jan på 1990-talet. 1 det här fallet har man av 5179: När dessutom den finansiering som förs över från naturliga skäl inte beaktat alla de nya utgifter 5180: föregående år är betydligt mindre än tidigare som bl.a. Schengenbeslutet vållar polisen och 5181: försvåras finansieringssituationen trots olika ut- som borde läggas tili anslagen. 5182: vecklingsåtgärder och -arrangemang. Den reella 5183: 5184: Helsingfors den 28 maj 1998 5185: 5186: lnrikesminister Jan-Erik Enestam 5187: KK 541/1998 vp 5188: 5189: Kirjallinen kysymys 541 5190: 5191: 5192: 5193: 5194: Sulo Aittoniemi /kesk: Takauksen perusteella maksettujen velkojen 5195: korkojen verovähennysoikeudesta 5196: 5197: 5198: Eduskunnan Puhemiehelle 5199: 5200: Mennyt lama toi monenlaisia kohtaloita. Mo- Sillä ei olisi kovin suurta merkitystä suuntaan tai 5201: net menettivät koko omaisuutensa ja joutuvat toiseen, mutta takuuvastuuseenjoutunut henkilö 5202: edelleen pienistä tuloistaan maksamaan lopun tuntisi kuitenkin, että yhteiskunta on ottanut hei- 5203: ikänsä pankkien saatavia, vaikka eivät toimineet dän taakkaansajotakin osaa. Ehkä ymmärtämys 5204: millään tavalla yli varojensa tai varomattomasti. optioilla rikastuvia kohtaan olisi vähän laajem- 5205: Ehkä vaikeimmassa asemassa ovat sellaiset hen- paa. 5206: kilöt, erityisesti eläkeläiset, jotka hyvässä uskos- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 5207: sa takasivat tuttaviensa tai sukulaisten lainoja. tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 5208: Takaushetkellä ei ollut odotettavissa mitään sel- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 5209: laista, jonka yleinen romahdus toi tullessaan. nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 5210: Nyt takaukseen menneet maksavat kuukausit- 5211: tain takauksista aiheutuneiden vastuiden kor- Aikooko Hallitus ryhtyä lainsäädän- 5212: koja ja lyhennyksiä. tötoimenpiteisiin niin, että vilpittömässä 5213: Varmasti valtaenemmistön mielestä olisi koh- mielessä takuuvelkojen maksajaksi jou- 5214: tuullista, että vilpittömät takuuvelalliset saisivat tuneet saisivat oikeuden vähentää maksa- 5215: edes vähentää maksamaosa korot verotuksessa. maosa korot verotuksessa? 5216: 5217: Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1998 5218: 5219: Sulo Aittaniemi /kesk 5220: 5221: 5222: 5223: 5224: 280043 5225: 2 KK 541/1998 vp 5226: 5227: 5228: 5229: 5230: Eduskunnan Puhemiehelle 5231: 5232: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa oikeuskäytännössä (KHO 1970 II 540) on kui- 5233: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, tenkin katsottu, että erityisissä olosuhteissa vel- 5234: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen ka voi muodostua takaajan omaksi velaksi. 5235: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait- Oikeusministeriössä on valmisteltu ehdotus 5236: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen uudeksi takauslaiksi. Työryhmän mietintö asias- 5237: n:o 541: ta valmistui 19.3.1998. Mietinnöstä pyydettiin 5238: lausunnot 17.4.1998 mennessä. Jatkovalmistelu 5239: Aikooko Hallitus ryhtyä lainsäädän- on aloitettu. Hallituksen esitys, jossa on tarkoi- 5240: tötoimenpiteisiin niin, että vilpittömässä tus parantaa yksityistakaajan asemaa, on tarkoi- 5241: mielessä takuuvelkojen maksajaksi jou- tus antaa syksyllä 1998. 5242: tuneet saisivat oikeuden vähentää maksa- Johdollani toiminut ministerityöryhmä käsit- 5243: maosa korot verotuksessa? teli myös takausvelan koron vähennysoikeutta 5244: verotuksessa. Työryhmä esitti, että valtiovarain- 5245: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- ministeriö selvittää takausvelan koron vähennys- 5246: vasti seuraavaa: kelpoisuutta yhdessä verohallituksen kanssa. 5247: Alustava selvitys asiasta onkin valmistunut. Ve- 5248: Hallituksen esityksessä tuloverolaiksi (HE rotuksessa takaajan asema ei saisi olla parempi 5249: 200/1992 vp) esitettiin, että korkojen käyttötar- kuin varsinaisen velallisen. Siten takaajan mak- 5250: koituksen selvittämisestä luovuttaisiin. Edus- samat korot voisivat olla vähennyskelpoisia 5251: kuntakäsittelyssä korkojen vähennysoikeus vain, jos alkuperäisen velallisen maksamat korot 5252: muotoutui kuitenkin sellaiseksi, että vähennys- olisivat olleet hänelle vähennyskelpoisia. Elinkei- 5253: kelpoisia korkoja ovat vain valtion takaaman notoimintaan ja muuhun tulonhankkimistoi- 5254: opintovelan, asuntovelan ja tulonhankkimisve- mintaan liittyvät takausvelan korot samoin kuin 5255: lan korot. Muiden velkojen korot ovat vähennys- asuntovelan korot voisivat periaatteessa olla vä- 5256: kelvottomia. Siten takaajan maksamat korot, hennyskelpoisia. Vähennyskelpoisia voisivat olla 5257: jotka eivät liity hänen omaan tulonhankkimistoi- vain varsinaisen velallisen maksukyvyttömyyden 5258: mintaansa, ovat nykyisin vähennyskelvottomia. jälkeen kertyvät korot. Ennen mahdollista sään- 5259: Takaukseen perustuvan velan koron vähentämi- nösmuutosta asiaan liittyvät ongelmat on vielä 5260: nen estyy myös useasti siksi, että kysymyksessä selvitettävä sen varmistamiseksi, ettei takaajan 5261: ei ole koron maksaneen henkilön oman velan korkovähennys laajenisi liian laajaksi suhteessa 5262: korko. Tuloverolaki lähtee siitä, että vain oman velalliseen. 5263: velan korot ovat vähennyskelpoisia. Toisaalta 5264: 5265: Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1998 5266: 5267: Ministeri Jouko Skinnari 5268: KK 541/1998 vp 3 5269: 5270: 5271: 5272: 5273: Tili Riksdagens Talman 5274: 5275: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- Vid justitieministeriet har ett förslag tili ny 5276: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- borgenslag beretts. Arbetsgruppens promemoria 5277: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- om saken blev klar 19.3.1998. Utlåtandena om 5278: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr promemorian begärdes senast 17 .4.1998. Den 5279: 541: fortsatta beredningen har inletts. Det är mening- 5280: en att en proposition, i viiken avsikten är att 5281: Ämnar Regeringen vidta lagstiftnings- förbättra den enskilda borgensmannens ställ- 5282: åtgärder så att de som i god tro blivit ning, skall avlåtas hösten 1998. 5283: betalare av borgensskulder skulle få rätt En ministerarbetsgrupp som arbetat under 5284: att dra av räntor vid beskattningen? min ledning har också behandlat rätten att dra av 5285: räntor på borgensskuld vid beskattningen. Ar- 5286: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt betsgruppen föreslog att finansministeriet till- 5287: anföra följande: sammans med skattestyrelsen utreder avdrags- 5288: gillheten hos ränta på borgensskuld. En prelimi- 5289: 1 regeringens proposition med förslag tili in- när utredning har redan genomförts. Vid be- 5290: komstskattelag (RP 200/1992 rd) föreslogs att skattningen skulle inte borgensmannens ställ- 5291: man skulle avstå från utredningen av använd- ning få vara bättre än den egentliga gäldenärens. 5292: ningsändamålet i fråga om räntor. Vid riksdags- Sålunda kunde räntor som betalas av borgens- 5293: behandlingen omfomulerades dock rätten att dra mannen endast vara avdragsgilla om räntorna 5294: av räntor så att endast räntor på statsgaranterade också hade varit avdragsgilla för den ursprungli- 5295: studieskulder, bostadsskulder och skulder för in- ga gäldenären. De räntor på borgensskuld som 5296: komstens förvärvande blev avdragsgilla. Räntor hänför sig tili närings- eller annan förvärvsverk- 5297: på övriga skulder är alltså inte avdragsgilla. Så- samhet liksom också räntor på bostadsskuld 5298: lunda är räntor som en borgensman betalar och kunde i princip vara avdragsgilla. Avdragsgilla 5299: som inte hänför sig tili hans egen förvärvsverk- kunde bara de räntor vara som löpt på skulden 5300: samhet i dagens läge inte avdragsgilla. A vdrags- sedan den egentliga gäldenären blivit betalnings- 5301: rätten när det gäller ränta på skuld som grundrar oförmögen. Före en eventuell ändring av bestäm- 5302: sig på borgensförbindelser hindras också ofta melserna bör de problem som är förknippade 5303: därför att det inte är fråga om ränta på den med saken ännu noggrant redas ut tillsammans 5304: räntebetalande personens egen skuld. Inkomst- med skattestyrelsen för att garantera att borgens- 5305: skattelagen utgår från att endast räntor på egen mannens ränteavdrag inte heller blir alltför om- 5306: skuld är avdragsgilla. Å andra sidan har man fattande jämfört med gäldenärens motsvarande 5307: ändå i rättspraxis (HFD 1970 II 540) ansett att en avdrag. 5308: skuld under speciella omständigheter kan kom- 5309: ma att betraktas som egen skuld för borgensman- 5310: nen. 5311: Helsingforsden 3 juni 1998 5312: 5313: Minister Jouko Skinnari 5314: KK 542/1998 vp 5315: 5316: Kirjallinen kysymys 542 5317: 5318: 5319: 5320: 5321: Sulo Aittoniemi Jkesk: Suunnitelmista luopua varhaiseläkejärjestel- 5322: mästä 5323: 5324: 5325: Eduskunnan Puhemiehelle 5326: 5327: Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre mielivanaksi osoittautuneen työkyvyttömyyselä- 5328: on taannoin kuluvan kuun alussa lausunut De- kejärjestelmän piiriin herättää kuitenkin vahvoja 5329: mari-lehden haastattelussa, että erilaisista var- epäilyjä. Kyseessä saattaa olla taas jokin Lippo- 5330: haiseläkkeistä pitäisi luopua kokonaan. Vasta- sen hallituksen juoni eri tavoin eläkekelpoisten 5331: painona ministeri Mönkäre esittää, että pääse- ihmisten pään menoksi. 5332: mistä työkyvyttömyyseläkkeelle helpotettaisiin. Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin 5333: Mönkäreen mielestä kokonaan romukoppaan viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jä- 5334: joutaisivat varhennetut varhaiseläkkeet, yksilöl- senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 5335: liset varhaiseläkkeet ja työttömyyseläkkeet. 5336: Näille vaihtoehtona ministeri suosisi osa-aika- Mitä Hallitus tarkoittaa sosiaali- ja 5337: eläkkeitä. terveysministeri Sinikka Mönkäreen esit- 5338: Työkyvyttömyyseläkkeiden helpottamisessa tämällä suunnitelmalla, jonka mukaan 5339: olisi kyllä asiaa, mutta se on osoittautunut ikui- erilaisista varhaiseläkemuodoista luovut- 5340: suuskysymykseksi. Varhennetuista eläkkeistä taisiinjajätettäisiin asia työkyvyttömyyt- 5341: luopuminen ja eläkkeelle pyrkivien jättäminen tä koskevan eläkejärjestelmän varaan? 5342: 5343: Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1998 5344: 5345: Sulo Aittoniemi /kesk 5346: 5347: 5348: 5349: 5350: 280043 5351: 2 KK 542/1998 vp 5352: 5353: 5354: 5355: 5356: Eduskunnan Puhemiehelle 5357: 5358: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa ei saada hillityksi, tämän sitoumuksen toteutta- 5359: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, minen vaikeutuu ja eläkevakuutusmaksuja jou- 5360: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen duttaisiin nostamaan nykyisestään. 5361: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait- Varhaiseläkemuodoista varhennettu van- 5362: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen huuseläke on ainoa eläkemuoto, jonka myöntä- 5363: n:o 542: miselle ei ole muuta ehtoa kuin vähimmäisikä. 5364: Varhennetun vanhuuseläkkeen suuruus määräy- 5365: Mitä Hallitus tarkoittaa sosiaali- ja tyy siten, että eläkkeelle siirtymisajankohtaan 5366: terveysministeri Sinikka Mönkäreen esit- mennessä karttunut eläkkeen määrä pienenee 5367: tämällä suunnitelmalla, jonka mukaan pysyvästi puoli prosenttia jokaista kuukautta 5368: erilaisista varhaiseläkemuodoista luovut- kohti, jolla eläkkeen ottaminen ennen vanhuus- 5369: taisiin ja jätettäisiin asia työkyvyttömyyt- eläkeikää varhentuu. Varhennusvähennyksen 5370: tä koskevan eläkejärjestelmän varaan? suuruus on määritetty siten, ettei varhennuksesta 5371: synny vanhuuseläkkeeseen verrattuna lisäkus- 5372: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tannuksia eläkejärjestelmälle. Kustannusneut- 5373: vasti seuraavaa: raalinaja eläkkeelle siirtymistä joustavoittavana 5374: eläkemuotona varhennettu vanhuuseläke puol- 5375: Lakisääteisessä työeläkejärjestelmässä on var- taa paikkaansa eläkejärjestelmässämme. Var- 5376: sinaisen työkyvyttömyyseläkkeen lisäksi useita hennettu vanhuuseläke ei ole kuitenkaan osoit- 5377: muita lähellä vanhuuseläkeikää myönnettäviä tautunut eläkkeelle siirtyjien keskuudessa erityi- 5378: varhaiseläkemuotoja. Nämä ovat: yksilöllinen sen suosituksi eläkemuodoksi. Tämä johtuu to- 5379: varhaiseläke, varhennettu vanhuuseläke, osa-ai- dennäköisesti varhennusvähennyksestä, jota ei 5380: kaeläke ja työttömyyseläke. Alaikäraja yksilölli- tehdä muihin varhaiseläkkeisiin. 5381: sessä varhaiseläkkeessä ja osa-aikaeläkkeessä on Työttömyyseläke otettiin käyttöön vuonna 5382: 58 vuotta ja varhennetussa vanhuuseläkkeessä ja 1971. Tällä eläkemuodolla haluttiin ennen kaik- 5383: työttömyyseläkkeessä 60 vuotta. Lisäksi osa-ai- kea turvata 60 vuotta täyttäneiden pitkään työt- 5384: kaeläkkeelle pääsyn ikäraja on alennettu 56 vuo- tömänä olleiden toimeentulo, koska lähellä elä- 5385: teen määräajaksi 1.7.1998-31.12.2000. Maata- keikää pitkään työttömänä olleiden työllistämi- 5386: lousyrittäjille on vielä eräitä erityisiä varhaiseläk- nen oli osoittautunut vaikeaksi. Näihin aikoihin 5387: keitä. Edellä mainituista varhaiseläkemuodoista ikääntyneillä työttömillä ei ollut nykyisenkal- 5388: ainoastaan varhennettu vanhuuseläke on eläke- taista oikeutta saada niin sanotulta pidennysajal- 5389: järjestelmän kannalta kustannusneutraali eläke- ta työttömyyspäivärahaa. Lisäksi työttömyys- 5390: muoto. Kaikki muut varhaiseläkemuodot lisää- turvan peruspäivärahan tarveharkinta koski 5391: vät eläkejärjestelmän kustannuksia suhteessa sii- kaikkia ikäluokia. Tästä seurasi 1970-luvulla, 5392: hen, että kokoaikainen työnteko jatkuisi van- että monen ikääntyneen työttömän toimeentulo 5393: huuseläkeikään saakka. oli uhattuna. Kun työttömyysaste 1970-luvun 5394: Näin laaja valikoima eri varhaiseläkemuotoja lopussa kasvoi, työttömyyseläkkeen alaikäraja 5395: lisää vakuutettujen mahdollisuuksia ja haluk- alennettiin ensin 58 vuoteen ja sitten 55 vuoteen, 5396: kuutta hakeutua eläkkeelle ennen vanhuuseläke- jossa se pysyi vuoteen 1986 saakka. Tämän jäl- 5397: ikää. Nykyisin keskimääräinen eläkkeellesiirty- keen työttömyyseläkkeen alaikäraja päätettiin 5398: misikä on 59 vuotta kun yleinen vanhuuseläkeikä nostaa asteittain takaisin 60 vuoteen ja työttö- 5399: on 65 vuotta. Varhaiseläkemuotojen runsaus yl- mien toimeentulon turvaaminen alle 60-vuotiai- 5400: läpitää alhaisia eläkeikäodotuksia ja varhais- den työttömien osalta siirrettiin työttömyystur- 5401: eläkkeiden suosio kasvattaa eläkejärjestelmän van puolelle. Vuosikymmenen vaihteessa talou- 5402: kustannuksia. Lakisääteinen eläkejärjestelmä on den noususuhdanteen ja lähes täystyöllisyyden 5403: sitoutunut turvaamaan kohtuullisen toimeentu- aikana Eläkekomitea 1990 ehdotti, että työttö- 5404: lon myös yli 65-vuotiaille. Mikäli erilaisista var- myyseläke lakkautettaisiin ja työttömien toi- 5405: haiseläkkeistä aiheutuvien kustannusten nousua meentulon turvaaminen kuuluisi kokonaan työt- 5406: KK 542/1998 vp 3 5407: 5408: tömyysturvan puolelle. Nousukautta seuranneen lä annetuilla laeilla, joilla parannetaan osa-aika- 5409: taloudellisen taantuman ja korkean työttömyys- eläketurvan tasoa ja ikääntyneiden työntekijöi- 5410: asteen vuoksi ehdotusta ei kuitenkaan toteutettu. den mahdollisuuksia siirtyä aikaisempaa parem- 5411: Ikääntyneiden työttömien kannalta eläke on min osa-aikaeläkkeelle. Osa-aikaeläkejärjestel- 5412: luonteeltaan pysyvämpi ja usein myös sosiaali- mä puoltaakin paikkaansa varhaiseläkemuoto- 5413: sesti hyväksytympi toimeentulon muoto kuin na, koska se antaa ikääntyneelle työntekijälle 5414: työttömyyspäiväraha. Eläkejärjestelmän kan- joustavan mahdollisuuden siirtyä asteittain pois 5415: nalta työttömyyseläkkeen huonoja puolia on työelämästä kokoaikaeläkkeelle. Osa-aikaeläke- 5416: edellä mainittujen eläkekustannuksia lisäävän ja järjestelmästä ei myöskään aiheudu vastaavan- 5417: alhaisia eläkeikäodotuksia ylläpitävän vaikutuk- laisia lisäkustannuksia kuin työttömyyseläkkees- 5418: sen lisäksi myös se, ettei työttömyyseläkejärjes- tä ja yksilöllisestä varhaiseläkkeestä työeläkejär- 5419: telmä tue ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien jestelmälle. 5420: työllistymistä. Työttömyyseläkejärjestelmän ole- Kun osa-aikaeläkejärjestelmää on entisestään 5421: massaolo voi joissakin tapauksissa johtaa jopa parannettu, on perusteltua olettaa, että ikäänty- 5422: ikääntyneen työntekijän työttömyyteen työttö- vät työntekijät hakeutuvat nykyistä enemmän 5423: myyseläkkeelle pääsemistä varten. Työttömyys- osa-aikaeläkkeelle. Osa-aikaeläkettä onkin kai- 5424: eläkkeeseen kuuluvan tulevan ajan oikeuden ja kin tavoin pyrittävä käyttämään sellaisena eläke- 5425: tämän myötä koko työttömyyseläkeoikeuden muotona, joka vähentää ikääntyneiden työnteki- 5426: menettämisen pelossa työttömän on usein var- jöiden tarvetta jäädä ennen vanhuuseläkeikää 5427: mempaa odottaa työttömyyseläkettä työttö- työelämästä pois kokoaikaiselle eläkkeelle joko 5428: myyspäivärahan turvin kuin etsiä tai ottaa vas- työttömyyden tai ikääntymisen myötä heikenty- 5429: taan työtä. Tältä osin työttömien toimeentulo- neiden voimavarojen vuoksi. 5430: turvaa pyritään parantamaan eduskunnassa par- Työeläkejärjestelmän osalta kysymys varhais- 5431: haillaan käsiteltävänä olevalla hallituksen esi- eläkejärjestelmien rakenteesta ja rahoituksesta 5432: tyksellä laiksi 55 vuotta täyttäneen työttömän kuuluu työmarkkinaosapuolille. Työmarkkina- 5433: työllistymisedellytysten parantamisesta (HE 73/ järjestöjen tarkoituksena on 12 päivänä joulu- 5434: 1998 vp). Ehdotettu laki on tarkoitettu olemaan kuuta 1997 solmitun tulopoliittisen kokonaisrat- 5435: voimassa määräajan 1.7.1998-31.12.2000. kaisun mukaisesti yhdessä työeläkelaitosten 5436: Osa-aikaeläkejärjestelmässä työntekijän edel- kanssa laajemmin selvittää vuoden 1998 loppuun 5437: lytetään jatkavan työtään osa-aikaeläkkeen rin- mennessä eri varhaiseläkemuotojen käyttöön 5438: nalla. Tämäjärjestely suo ikääntyneille työnteki- liittyvät kysymykset ja muutostarpeet. Tarkoi- 5439: jöille mahdollisuuden joustavasti vähentää työn- tuksena on myös vuoden 1998loppuun mennessä 5440: tekoa siten, että he voisivat hyödyntää työelä- selvittää, onko vanhempien työntekijöiden työs- 5441: mässä jäljellä olevaa työkykyään vanhuuseläke- sä pysymisen edistämiseksi tarpeen muuttaa 5442: ikään saakka. Osa-aikaeläkejärjestelmää koske- työnantajien omavastuukustannuksia työttö- 5443: via säännöksiä muutettiin tämän vuoden kevääl- myys- ja työkyvyttömyyseläkkeissä. 5444: 5445: Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1998 5446: 5447: Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre 5448: 4 KK 542/1998 vp 5449: 5450: 5451: 5452: 5453: Tili Riksdagens Talman 5454: 5455: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- der, och förtidspensionernas popu1aritet ökar 5456: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med- kostnaderna för pensionssystemet. Det 1agstad- 5457: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags- gade pensionssystemet är förpliktat att se tili att 5458: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr också de som fyllt 65 år får en skälig utkomst. Om 5459: 542: man inte 1yckas få bukt med kostnadsstegringen 5460: till fö1jd av de olika förtidspensionerna, b1ir för- 5461: Vad avser Regeringen med den av soci- pliktelsen svårare att uppfylla och man tvingas 5462: al- och hälsovårdsminister Sinikka Mön- höja pensionsförsäkringspremierna ytter1igare. 5463: käre framlagda planen enligt viiken man Bland förtidspensionsformerna är den förtida 5464: skulle slopa de olika formerna av förtids- å1derspensionen den enda pensionsform som be- 5465: pension och nöja sig med att sköta saken vi1jas utan andra villkor än minimiåldern. Storle- 5466: med hjälp av det pensionssystem som av- ken på den förtida å1derspensionen bestäms så att 5467: ser invaliditet? den pension som intjänats före tidpunkten för 5468: övergången till pension minskar permanent med 5469: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt en ha1v procent för varje månad som pensione- 5470: anföra följande: ringen föregår den egentliga pensionså1dern. 5471: Förtidspensioneringen sänker pensionen så att 5472: Inom ramen för det lagstadgade arbetspen- pensionssystemet inte på grund av förtidspensio- 5473: sionssystemet ingår utöver den egentliga invalid- neringen åsamkas några tilläggskostnader jäm- 5474: pensionen flera andra former av förtidspension fört med pensionering vid full pensionså1der. 5475: som beviljas när en person närmar sig åldern för Den förtida å1derspensionen försvarar sin p1ats i 5476: ålderspension. Dessa pensionsformer är indivi- vårt pensionssystem eftersom den är kostnads- 5477: duell förtidspension, förtida ålderspension, del- neutral och flexibel. Den förtida ålderspensionen 5478: tidspension och arbetslöshetspension. Den undre har emellertid bland dem som går i pension inte 5479: åldersgränsen för den individuella förtidspensio- visat sig vara en särskilt populär pensionsform. 5480: nen och deltidspensionen är 58 år och för den Detta beror sanno1ikt på att pensionen sjunker 5481: förtida ålderspensionen och arbetslöshetspensio- vid förtida å1derspension och att motsvarande 5482: nen 60 år. Dessutom har åldersgränsen för möj- sänkning inte förekommer i fråga om andra för- 5483: ligheten till deltidspensionering sänkts till 56 år tidspensioner. 5484: under en bestämd tid, från den 1 juli 1998 till den Arbets1öshetspensionen infördes 1971. Ge- 5485: 31 december 2000. F ör 1antbruksföretagare före- nom denna pensionsform ville man framför allt 5486: kommer ytterligare vissa speciella förtidspensio- trygga utkomsten för 1ångtidsarbets1ösa som fyllt 5487: ner. Av de ovan nämnda formerna av förtidspen- 60, eftersom det visat sig vara svårt att sysse1sätta 5488: sioner är det endast den förtida ålderspensionen långtidsarbets1ösa som närmade sig pensionså1- 5489: som ur pensionssystemets synvinke1 är en kost- dern. Vid denna tid saknade de ä1dre arbets1ösa 5490: nadsneutral pensionsform. Alla övriga former av nuvarande rätt att 1yfta arbetslöshetsdagpenning 5491: förtidspension ökar kostnaderna för pensions- under den s.k. för1ängda tiden. Behovsprövning- 5492: systemet jämfört med om heltidsarbetet skulle en för arbets1öshetsskyddets grunddagpenning 5493: fortsätta fram till pensionså1dern för å1derspen- gällde vidare för alla åldersk1asser. Fö1jden var 5494: sion. på 1970-talet att utkomsten för mången ä1dre 5495: Det breda urva1et av förtidspensionsformer arbetslös var hotad. När graden av arbetslöshet 5496: ökar de försäkrades möjligheter och villighet att ökade i slutet av 1970-talet sänktes den undre 5497: gå i pension innan å1derspensionså1dern är upp- åldersgränsen för arbetslöshetspensionen först 5498: nådd. Nuförtiden är genomsnittså1dern vid pen- till58 år och sedan ti1155, där den förblev ända till 5499: sionering 59 år medan den allmänna pensionså1- 1986. Då fattades beslut om en stegvis höjning av 5500: dern för å1derspension är 65 år. Det rikliga utbu- den undre åldersgränsen för arbetslöshetspen- 5501: det av olika förtidspensioner är ägnat att upp- sion tillbaka till 60 år och tryggandet av utkom- 5502: rätthålla förväntningarna på en 1åg pensionså1- sten för arbetslösa personer under 60 överfördes 5503: KK 542/1998 vp 5 5504: 5505: tili arbetslöshetsskyddet. Vid decennieskiftet när betet så att de kan dra nytta av sin kvarvarande 5506: det rådde högkonjunktur och nästan full syssel- arbetskapacitet i arbetslivet fram tili ålderspen- 5507: sättning föreslog Pensionskommitten 1990 att sionens pensionsålder. Bestämmelserna om del- 5508: arbetslöshetspensionen skulle slopas och att tidspensionssystemet ändrades genom lagar som 5509: tryggandet av utkomstskyddet för arbetslösa helt gavs i vår, genom vilka nivån på deltidspensions- 5510: och hållet skulie höra tili arbetslöshetsskyddet. skyddet förbättrades och möjligheterna för äldre 5511: På grund av den ekonomiska recessionen och den arbetstagare att övergå tili deltidspension öka- 5512: höga arbetslöshetsgrad som följde efter högkon- des. Deltidspensionssystemet försvarar sin plats 5513: junkturen förverkligades förslaget dock inte. som förtida pensionsmodell, eftersom det ger 5514: För äldre arbetslösa är en pension tili karaktä- äldre anställda en flexibel möjlighet att stegvis 5515: ren mer bestående och ofta också socialt mer övergå från arbetslivet tili heltidspension. Del- 5516: acceptabel som utkomstform än arbetslöshets- tidspensionssystemet förorsakar inte helier såda- 5517: dagpenningen. Med tanke på pensionssystemet na tilläggskostnader för arbetspensionssystemet 5518: hör tili de negativa sidorna hos arbetslöshetspen- som arbetslöshetspensionen och den individuella 5519: sionen, förutom den ovan nämnda effekten, att förtidspensionen. 5520: den ökar pensionskostnaderna och upprätthålier Eftersom deltidspensionssystemet har förbätt- 5521: förväntningarna om en låg pensionsålder. Dess- rats ytterligare finns det skäl att förmoda att 5522: utom främjar inte systemet med arbetslöshets- äldre anstälida mer än hittills söker sig tili deltids- 5523: pension sysselsättningen av äldre långtidsarbets- pension. Det är skäl att på allt sätt utnyttja del- 5524: lösa. Existensen av ett system med arbetslöshets- tidspensionen som en pensionsform som minskar 5525: pension kan i vissa fall t.o.m. leda till att en äldre behovet hos de äldre anställda att gå i heltidspen- 5526: arbetstagare blir arbetslös enbart för att få gå i sion och lämna arbetslivet före ålderspensionens 5527: arbetslöshetspension. Av rädsla för att gå miste pensionsålder, antingen på grund av arbetslöshet 5528: om den rätt tili återstående tid som hör ihop med eller på grund av att krafterna börjat tryta med 5529: arbetslöshetspensionen och därmed hela rätten åldern. 5530: till arbetslöshetspension är det ofta säkrare för Vad arbetspensionssystemet beträffar är det 5531: den arbetslösa att vänta på arbetslöshetspension arbetsmarknadsparternas sak att sköta frågan 5532: och lyfta arbetslöshetsdagpenning än att söka om strukturen hos och finansieringen av förtids- 5533: eller ta emot arbete. 1 detta avseende försöker pensionssystemen. Det är arbetsmarknadsorga- 5534: man förbättra utkomstskyddet för arbetslösa ge- nisationernas avsikt, enligt den inkomstpolitiska 5535: nom den proposition med förslag till lag om helhetslösning som nåddes den 12 december 5536: förbättrande av sysselsättningsförutsättningarna 1997, att tillsammans med arbetspensionsanstal- 5537: för 55 år fyllda arbetslösa (RP 73/1998 rd) som terna före utgången av 1998 utförligare utreda de 5538: för närvarande behandlas i riksdagen. Den före- frågor och ändringsbehov som är aktuella i sam- 5539: slagna lagen avses gälia under en bestämd tid, band med de olika formerna av förtidspension. 5540: från den 1 juli 1998 tili den 31 decem ber 2000. Före utgången av året har man också för avsikt 5541: Inom ramen för systemet med deltidspension att utreda huruvida det för att främja de äldres 5542: förutsätts den anställda fortsätta arbetet vid si- kvarhållande i arbetslivet är nödvändigt att änd- 5543: dan av deltidspensionen. Detta system bereder ra självriskkostnaderna för arbetsgivarna i fråga 5544: äldre anstälida möjlighet att flexibelt minska ar- om arbetslöshets- och invalidpensionerna. 5545: 5546: Helsingfors den 2 juni 1998 5547: 5548: Social- och hälsovårdsminister Sinikka M önkäre 5549: KK 543/1998 vp 5550: 5551: Kirjallinen kysymys 543 5552: 5553: 5554: 5555: 5556: Sulo Aittoniemi /kesk: Eläkkeellä olevien eläkevakuutusmaksuista 5557: 5558: 5559: 5560: Eduskunnan Puhemiehelle 5561: 5562: Eduskunta päätti taannoin yksityisten alojen lostaan työnantajasuorituksen lisäksi, mutta ei 5563: lyhyitä työsuhteita koskevan eläketurvan uudis- saa sitä koskaan hyödykseen. Näin tapahtuu ha- 5564: tamisesta (HE 202/1997 vp). Uudistus oli sellaise- maan loppuun saakka, jos hän tuota lisätienestiä 5565: naan hyvä, koska se merkitsi esimerkiksi alle pitää. 5566: kuukauden mittaisten työsuhteiden ottamista Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 5567: mukaan työeläkettä kartuttamaan sekä sellaisten tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 5568: alle 1 135 markkaa kuukaudessa ansaitsevien ot- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 5569: tamista eläkekertymän piiriin, jotka aikaisem- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 5570: min eivät siihen ole kuuluneet. 5571: Näiden alle 1 135 markkaa kuukaudessa an- Katsooko Hallitus, että on perusteltua 5572: saitsevien osalta on esiintynyt eräs ärtymystä he- periä esimerkiksi 70-vuotiaalta eläkkeellä 5573: rättänyt ongelma. Esimerkkitapauksessa eläk- olevalta henkilöltä eläkevakuutusmak- 5574: keellä oleva 70-vuotias henkilö hoitaa taloyhtiön sua hänen 900 markan kuukausittaisesta 5575: isännöitsijän tehtäviä. Vaikka hän on aikanaan lisäansiostaan ja jos Hallitus katsoo sen 5576: työhistoriansa aikana maksanut hänelle kuulu- perusteettomaksi, 5577: van osan eläkkeestään eläkevakuutusmaksujen aikooko Hallitus lainsäädäntöteitse 5578: muodossa, hän joutuu edelleen osaltaan maksa- korjata epäkohdan? 5579: maan eläkevakuutusmaksua 900 markan lisätu- 5580: 5581: Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1998 5582: 5583: Sulo Aittoniemi /kesk 5584: 5585: 5586: 5587: 5588: 280043 5589: 2 KK 543/1998 vp 5590: 5591: 5592: 5593: 5594: Eduskunnan Puhemiehelle 5595: 5596: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa mukaisessa vakuutusmaksussa ei kuitenkaan ole 5597: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, edellä mainittua ylärajaa. Näiden lakien mukai- 5598: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen sissa työsuhteissa ansaituista palkoista peritään 5599: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait- vakuutusmaksu vanhuuseläkeiän jälkeenkin. 5600: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen Työntekijäin eläkelain (TEL) mukaiseen va- 5601: n:o 543: kuutusmaksuun verrattuna LEL- ja TaEL-va- 5602: kuutusmaksut poikkeavat muutenkin TEL-va- 5603: Katsooko Hallitus, että on perusteltua kuutusmaksusta muun muassa siten, ettei 5604: periä esimerkiksi 70-vuotiaalta eläkkeellä LEL:ssa ja TaEL:ssa 60-64-vuotiaiden työnte- 5605: olevalta henkilöltä eläkevakuutusmak- kijöiden osalta peritä korkeampaa vakuutus- 5606: sua hänen 900 markan kuukausittaisesta maksua 2,5 prosentin karttuman eli niin sanotun 5607: lisäansiostaan ja jos Hallitus katsoo sen superkarttuman vuoksi. TEL:ssa alle vuoden 5608: perusteettomaksi, mittaiset palkattomat jaksot työsuhteen sisällä 5609: aikooko Hallitus lainsäädäntöteitse voivat kartuttaa eläkettä vaikka vakuutusmak- 5610: korjata epäkohdan? sua ei peritä työnantajalta eikä työntekijältä. 5611: LEL- ja TaEL-aloilla työntekijälle kalenterivuo- 5612: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- dessa maksetuista palkoista peritään vakuutus- 5613: vasti seuraavaa: maksu silloinkin, kun palkkatulo vuodessa ei yli- 5614: tä laissa säädettyä alarajaa, joka vuoden 1998 5615: Lakisääteisessä työeläkejärjestelmässä yksi indeksitasossa on 3 650 markkaa. Toisaalta, jos 5616: keskeinen periaate on etuuden ja vakuutusmak- mainittu tuloraja ylittyy, koko kalenterivuosi on 5617: sun vastaavuuden periaate. Vuodesta 1993 al- eläkkeeseen oikeuttavaa aikaa siltäkin osin, kun 5618: kaen lakisääteiseen työeläkemaksuun on sisälty- työntekijällä ei ole työsuhdetta. LEL- ja TaEL- 5619: nyt myös vakuutetun itsensä maksama osuus, maksuprosentteja pienentävänä tekijänä otetaan 5620: jolloin etuudenja maksun vastaavuuden periaate huomioon se, että vakuutusmaksut suoritetaan 5621: on entisestäänkin vahvistunut. Koska kuitenkin myös sellaisista työsuhteista maksetuista pal- 5622: lakisääteisen työeläkejärjestelmän eräs keskei- koista, jotka eivät kartuta eläketurvaa. Myös 5623: nen periaate on myös kollektiivisen vastuun peri- TEL:ssa alle 23-vuotiailta perityt maksut pienen- 5624: aate, joka on erityisen tärkeää muun muassa tävät TEL-vakuutusmaksua. 5625: työkyvyttömyys- ja perhe-eläketilanteissa, laki- Työsuhdetilastojen mukaan tilastovuonna 5626: sääteisessä työeläkejärjestelmässä etuuden ja va- 1996 LEL:ssä oli 200 694 vakuutettua, joista yli 5627: kuutusmaksun vastaavuus ei voi olla saman ta- 65-vuotiaita oli 1 760. TaEL:ssa oli 35 991 va- 5628: soinen kuin vapaaehtoisissa eläkejärjestelyissä, kuutettua, joista yli 65-vuotiaita oli 928. LEL- 5629: joissa kollektiivista vastuuta ei ole ollenkaan tai palkat olivat vuonna 1996 yhteensä vajaat 7,5 5630: sitä on hyvin vähän. miljardia markkaa, josta yli 65-vuotiaiden palk- 5631: Lakisääteisessä työeläkejärjestelmässä van- kojen osuus oli noin 12,2 miljoonaa markkaa. 5632: huuseläkettä karttuu pääsääntöisesti 23 ikävuo- TaEL:ssa vastaavat luvut olivat vajaat 600 mil- 5633: desta vanhuuseläkeiän täyttymiseen saakka. joonaa markkaa ja noin 9,5 miljoonaa markkaa. 5634: Yleinen vanhuuseläkeikä on 65 vuotta. Lisäksi LEL-vakuutusmaksutulot olivat vuonna 1996 5635: henkilö on työsuhteen perusteella vakuutettu yhteensä vajaat 1,7 miljardia markkaa, josta yli 5636: työkyvyttömyyden ja kuoleman varalta sen vuo- 65-vuotiaiden palkoista maksettu osuus oli noin 5637: den alusta, jona hän täyttää 14 vuotta. Työeläke- 2, 7 miljoonaa markkaa. TaEL:ssa vakuutus- 5638: maksu peritään pääsääntöisesti sen vuoden alus- maksutulot olivat noin 90 miljoonaa markkaa, 5639: ta, jona työntekijä täyttää 14 vuotta, siihen saak- josta yli 65-vuotiaiden palkoista maksettiin noin 5640: ka, kun työntekijä saavuttaa vanhuuseläkeiän. 1,4 miljoonaa markkaa. Kun työntekijöiden va- 5641: Lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin kuutusmaksuosuus vuonna 1996 oli 4,3 % , yli 5642: eläkelain (LEL) ja taiteilijoiden ja eräiden erityis- 65-vuotiaiden LEL-työntekijöiden itse maksama 5643: ryhmiin kuuluvien työntekijäin eläkelain (TaEL) osuus vakuutusmaksusta oli vakuutettua koh- 5644: KK 543/1998 vp 3 5645: 5646: den keskimäärin 298 markkaa ja yli 65-vuotiai- Lakisääteisen työeläkevakuutuksen etuudet ja 5647: den TaEL-vakuutettujen itse maksama osuus rahoitusperiaatteet kuuluvat työmarkkinaosa- 5648: vakuutettua kohden oli keskimäärin 442 mark- puolten neuvoteltaviin asioihin. Heidän tehtävä- 5649: kaa. nään on etuuksien ja maksujen vastaavuusperi- 5650: Lyhyiden työsuhteiden vakuuttamista selvit- aatteen kannalta ja palkkaan liittyvinä sivukus- 5651: täneen Lyhty 4 -työryhmän, jonka ehdotusten tannuserinä ottaa kantaa siihen, onko työeläke- 5652: pohjalta työeläkelakeja muutettiin vuoden 1998 vakuutusmaksuja koskevia säännöksiä aiheellis- 5653: alusta, tiedossa oli voimassa olevat säännökset ta tarkistaa ja tehdä asiasta mahdollinen ehdotus 5654: LEL- ja TaEL-vakuutusmaksujen periruisestä sosiaali- ja terveysministeriölle. Jos ehdotus sisäl- 5655: myös yli 65 vuotta täyttäneiden palkoista. tää lainmuutostarpeita, asia on saatettava edus- 5656: Työryhmä ei kuitenkaan ehdottanut muutoksia kunnan ratkaistavaksi lainmuutoksella vahvis- 5657: LEL- ja TaEL-vakuutusmaksusäännöksiin. tettavaksi. 5658: Työryhmän jäseninä olivat eläkelaitosten ja kes- 5659: keisten työmarkkinajärjestöjen edustajat. 5660: 5661: Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1998 5662: Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre 5663: 4 KK 543/1998 vp 5664: 5665: 5666: 5667: 5668: Tili Riksdagens Talman 5669: 5670: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- sion för konstnärer och arbetstagare som tilihör 5671: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- vissa specialgrupper (KoPL). På löneinkomster- 5672: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- na från sådana arbetsförhållanden som avses i 5673: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr dessa lagar uppbärs försäkringspremie också ef- 5674: 543: ter att ålderspensionens pensionsålder uppnåtts. 5675: Jämfört med försäkringspremien enligt lagen 5676: Anser Regeringen det vara motiverat om pension för arbetstagare (APL) avviker för- 5677: att t.ex. av en 70-årig pensionär uppbära säkringspremierna enligt KAPLoch KoPL ock- 5678: pensionsförsäkringspremie för hans må- så i övrigt från försäkringspremien enligt APL 5679: natliga extra inkomst på 900 mk och, om bl.a. så att högre försäkringspremie tili följd av 5680: Regeringen anser det vara omotiverat, tiliväxtprocenten 2,5, den s.k. supertiliväxten, 5681: ämnar Regeringen rätta tili missför- inte uppbärs av 60-64 åriga KAPL-och KoPL- 5682: hållandet lagstiftningsvägen? anställda. Enligt APL kan oavlönade perioder 5683: som är kortare än ett år medan arbetsförhållan- 5684: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt det är i kraft ge pension trots att någon försäk- 5685: anföra följande: ringspremie inte uppbärs vare sig av arbetsgiva- 5686: ren eller arbetstagaren. 1 KAPL- och KoPL- 5687: En central princip inom det lagstadgade ar- branscherna uppbärs försäkringspremie på löner 5688: betspensionssystemet är principen om motsva- som betalts tili arbetstagaren under kalenderåret 5689: righet mellan förmån och försäkringspremie. Se- också när den årliga löneinkomsten inte överskri- 5690: dan 1993 har den lagstadgade arbetspensionspre- der den lagstadgade undre gräns som enligt 1998 5691: mien även omfattat en andel som betalas av den års indexnivå är 3 650 mk. Om å andra sidan 5692: försäkrade själv. Genom detta har principen om nämnda inkomstgräns överskrids är hela kalen- 5693: motsvarighet mellan förmån och premie ytterli- deråret sådan tid som berättigar tili pension ock- 5694: gare befåsts. Eftersom en av de centrala princi- så tili den del arbetstagaren inte har haft ett 5695: perna i det lagstadgade arbetspensionssystemet arbetsförhållande. Premieprocenterna i KAPL 5696: emellertid också är principen om kollektivt an- och KoPL minskas av det faktum att försäk- 5697: svar, vilket är särskilt viktigt bl.a. i fråga om ringspremier betalas också på löner från arbets- 5698: invalidpensioner och familjepensioner, kan mot- förhållanden som inte ger ökat pensionsskydd. 5699: svarigheten mellan förmån och försäkringspre- Också inom APL minskar APL-försäkringspre- 5700: mie när det gäller det lagstadgade arbetspen- mien tili följd av de premier som uppburits av 5701: sionssystemet inte ligga på samma nivå som för dem som inte fyllt 23 år. 5702: friviliiga pensionsarrangemang med inget eller Enligt statistiken över arbetsförhållanden un- 5703: mycket ringa kollektivt ansvar. der statistikåret 1996 fanns inom KAPL 200 694 5704: lnom ramen för det lagstadgade arbetspen- försäkrade, av vilka 1 760 var över 65 år. Inom 5705: sionssystemet intjänas ålderspension i regel från KoPL fanns 35 991 försäkrade, av vilka 928 var 5706: 23 års ålder och tili dess att pensionsåldern för över 65. KAPL-lönerna uppgick 1996 tili totalt 5707: ålderspension har uppnåtts. Den allmänna ål- knappt 7,5 mrd. mk, varav löneandelen i fråga 5708: derspensionsåldern är 65 år. Dessutom är en per- om dem som fyllt 65 uppgick tili ca 12,2 milj. mk. 5709: son genom arbetsförhållandet försäkrad för in- lnom KoPL var motsvarande siffror knappt 600 5710: validitet och dödsfall från början av det år han milj. mk och ca 9,5 milj. mk. Försäkringspremie- 5711: fyller 14 år. Arbetspensionspremien uppbärs i inkomsterna enligt KAPL var 1996 totalt knappt 5712: regel från början av det år arbetstagaren fyller 14 1,7 mrd. mk, varav den andel som betalades på 5713: år och fram tili att arbetstagaren uppnår ålders- lönerna tili personer som fyllt 65 var ca 2,7 mrd. 5714: pensionsåldern. Ovan nämnda övre gräns gäller mk. Försäkringspremieinkomsterna enligt 5715: emellertid inte för försäkringspremien enligt la- KoPL var ca 90 milj. mk, varav ca 1,4 milj. mk 5716: gen om pension för arbetstagare i kortvariga betalades på lönerna tili personer som fyllt 65 år. 5717: arbetsförhållanden (KAPL) och lagen om pen- När arbetstagarnas försäkringspremieandel 5718: KK 543/1998 vp 5 5719: 5720: 1996 var 4,3 %, var den andel av försäkringspre- ter för pensionsanstalterna och de centrala ar- 5721: mien som 65 år fyllda KAPL-anställda själva betsmarknadsorganisationerna. 5722: beta1ade i genomsnitt 298 mk per försäkrad och Förmånerna och finansieringsprinciperna för 5723: den andel som de 65 år fyllda KoPL-försäkrade den lagstadgade arbetspensionsförsäkringen hör 5724: betalade själva i genomsnitt 442 mk per försäk- tili de saker som arbetsmarknadsparterna skall 5725: rad. förhandla om. Det är deras uppgift att med hän- 5726: Den s.k. Lyhty 4-arbetsgruppen som utrett syn tili principen om motsvarighet mellan förmå- 5727: försäkringarna vid korta arbetsförhållanden, ner och premier samt när det är fråga om extra 5728: vars förslag ledde tili att arbetspensionslagarna utgiftsposter som hänför sig tilllönen ta ställning 5729: ändrades i början av 1998, visste om de gällande tili om det finns skäl att justera bestämmelserna 5730: bestämmelserna om att försäkringspremier en- om försäkringspremierna för arbetspension och 5731: ligt KAPL och KoPL också uppbärs på lön som att eventuellt lägga fram ett förslag tili social- och 5732: betalas tili personer som fyllt 65 år. Arbetsgrup- hälsovårdsministeriet. Om det av förslaget fram- 5733: pen föreslog dock inte några ändringar i bestäm- går att lagen borde ändras, skall ärendet föras tili 5734: melserna om försäkringspremierna enligt KAPL riksdagen för avgörande genom lagändring. 5735: och KoPL. 1 arbetsgruppen ingick representan- 5736: 5737: Helsingfors den 2 juni 1998 5738: 5739: Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre 5740: KK 544/1998 vp 5741: 5742: Kirjallinen kysymys 544 5743: 5744: 5745: 5746: 5747: Sulo Aitioniemi /kesk: Tutkimuksen tekemisestä pedofilian laajuu- 5748: desta 5749: 5750: 5751: Eduskunnan Puhemiehelle 5752: 5753: Vuosikymmen sitten tai vähän enemmän Eduskunnan valiokunnan käsitellessä asiaa 5754: meillä ei juurikaan tiedetty sellaisesta ongelmasta koskevaa lainsäädäntöä monet ns. laupeuden- 5755: kuin pedofilia eli lapsen seksuaalinen hyväksi- työtä tekevät asiantuntijat ovat ylevän armolli- 5756: käyttäminen. Erityisesti Belgiasta kantautunei- sesti esitelleet kokemuksiaan tästä ongelmasta. 5757: denjärkyttävien tapahtumien myötä myös meillä Siitä huolimatta epäilen entistä vahvemmin, että 5758: Suomessa herättiin asialle. Nyt pedofiileja tun- pedofiliassa on kärpäsestä tehty muodin vaatima 5759: tuu olevan joka nurkassa: lasten seksuaalinen härkänen. Eli suurenneilaan toki kylläkin vaka- 5760: hyväksikäyttö on aivan jokapäiväinen asia. vaa asiaa. 5761: Omassa tuttavapiirissäni ei pitkän elämäni ai- Kun olen aina oppinut luottamaan hallituk- 5762: kana ole esiintynyt yhtään tällaista tapausta pait- seen, kysyn valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 mo- 5763: si yksi, jossa vaimo avioeron yhteydessä vaati- menttiin viitaten: 5764: musteosa pontimeksi väitti kurjan miehensä 5765: käyttäneen seksuaalisesti väärin heidän yhteistä Tietääkö Hallitus, onko olemassa luo- 5766: lastaan. Miekkonen oli rapsutellut tyttölasta na- tettavaa tutkimusta pedofilian todellises- 5767: van vaiheilta ja sanonut että "kui, kui". Hovioi- ta laajuudesta Suomessa ja jos sellaista 5768: keudessa nainen perui väitteensä ja miespaloineo tutkimusta ei ole, 5769: pääsi painajaisestaan. Päivää hänelle ei vielä- aikooko Hallitus korvata puutteen 5770: kään sano kukaan. Varmuuden vuoksi. teettämällä tuollaisen luotettavan tutki- 5771: muksen? 5772: Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1998 5773: 5774: Sulo Aittaniemi /kesk 5775: 5776: 5777: 5778: 5779: 280043 5780: 2 KK 544/1998 vp 5781: 5782: 5783: 5784: 5785: Eduskunnan Puhemiehelle 5786: 5787: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa 1.5.1998-30.4.1999 tutkittavaksi tai hoidetta- 5788: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, vaksi tulevasta tapauksesta. Stakes on lähettänyt 5789: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen lomakkeet sosiaalitoimistoihin, kasvat~s- ja 5790: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait- perheneuvoloihin, terveyskeskuksiin, mielenter- 5791: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen veystoimistoihin, sairaanhoitopiireille ja sairaa- 5792: n:o 544: loille. 5793: Viranomaisten tietoon tullut seksuaalinen hy- 5794: Tietääkö Hallitus, onko olemassa luo- väksikäyttö ei anna täydellistä kuvaa seksuaali- 5795: tettavaa tutkimusta pedofilian todellises- sen hyväksikäytön laajuudesta. Seksuaalisen hy- 5796: ta laajuudesta Suomessa ja jos sellaista väksikäytön yleisyyttä on myös selvitetty kysy- 5797: tutkimusta ei ole, mällä nuoruus- ja aikuisikäisiltä, ovatko he lap- 5798: aikooko Hallitus korvata puutteen suudessaan kokeneet seksuaalista hyväksikäyt- 5799: teettämällä tuollaisen luotettavan tutki- töä. Tutkimusten perusteella on arvioitu, että 5800: muksen? murrosikäisistä tytöistä noin 5-7 prosenttia ja 5801: pojista l-3 prosenttia on ollut seksuaalisen hy- 5802: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- väksikäytön kohteena. Näihin lukuihin on las- 5803: vasti seuraavaa: kettu mukaan kaikenlainen, myös kertaluontei- 5804: nen seksuaalinen koskettelu ja ahdistelu. Suoma- 5805: Seksuaalisen hyväksikäytön yleisyyttä on sel- lainen seksi -tutkimuksessa on selvitetty joutu- 5806: vitetty Suomessa tasaisin väliajoin. Lastensuoje- mista alle 18-vuotiaana kiusallisen seksuaalisen 5807: lun keskusliiton, Sosiaalihallituksen ja Lääkintö- ahdistetun kohteeksi seuraavien henkilöiden ta- 5808: hallituksen selvityksessä viranomaisten tietoon holta: poika- ja tyttökaverit, muut pojat ja tytöt, 5809: tuli vuosien l983ja 1984aikana l34varmistunut- isä, äiti, muut miehet ja naiset. Jonkun näistä 5810: ta hyväksikäyttötapausta. Lisäksi seksuaalista taholta oli lapsuus- ja nuoruusvuosina joutunut 5811: hyväksikäyttöä epäiltiin 222 tapauksessa. Tuol- ahdistelluksi miehistä 8 prosenttia ja naisista 17 5812: loin hyväksikäytöstä ei vielä ollut julkista kes- prosenttia. Eri ikäryhmien vertailun perusteella 5813: kustelua Suomessa. Sosiaali- ja terveyshallituk- on seksuaalista ahdistelua nuoruudessaan koke- 5814: sen tutkimuksen mukaan vuosina 1990 ja 1991 neiden osuus ollut varsin samanlainen useiden 5815: tuli sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten vuosikymmenien ajan. 5816: tietoon noin tuhat lapsen seksuaalisen hyväksi- Viime aikoina on tutkimuksissa laskettu myös 5817: käytön epäilyä. Hyväksikäyttöepäilyjä tutkineet väärien diagnoosien todennäköisyyksiä. Näitä 5818: sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaiset kat- voivat olla sekä hyväksikäyttöjen jääminen sel- 5819: soivat näistä varmoiksi hyväksikäytöiksi 30 pro- vittämättä että virheelliset hyväksikäytön diag- 5820: senttia eli noin 150 vuodessa ja mahdollisia epäi- noosit. Erilaisten laskennallisten mallien mu- 5821: lyksi jääneitä hyväksikäyttöjä oli 47 prosenttia. kaan väärät epäilyt ovat tilastollisesti todennä- 5822: Poliisin tietoon on tullut viime vuosina vuosittain köisempiä kuin havaitsematta jääneet hyväksi- 5823: lähes 600 lapsiin kohdistunutta seksuaalirikosta. käytät. Tämä lisää tarvetta olla hyväksikäyt- 5824: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittä- töepäilyjen tutkimuksissa erityisen huolellinen ja 5825: miskeskus Stakes tekee parastaikaa selvitystä kriittinen. Stakes on julkaissut työntekijöiden 5826: lasten seksuaalisen hyväksikäytön epäilyistä. käyttöön oppaan Lapsen seksuaalisen riiston sel- 5827: Tarkoituksena on selvittää hyväksikäyttöta- vittäminen ja hoito (Stakes, oppaita 23/l994) 5828: pausten määrää, luonnetta, ilmituloa, tutkimista sekä järjestänyt runsaasti aiheeseen liittyviä kou- 5829: ja hoitoa. Tiedonkeruuta varten on laadittu lutustilaisuuksia. 5830: lomake, joka täytetään jokaisesta aikavälillä 5831: 5832: Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1998 5833: 5834: Ministeri Terttu Huttu-Juntunen 5835: KK 544/1998 vp 3 5836: 5837: 5838: 5839: 5840: Tili Riksdagens Talman 5841: 5842: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- enskilt fall som undersöks eller värdas under ti- 5843: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- den 1.5.1998-30.4.1999. Stakes har sänt dessa 5844: lem av statsrädet översänt följande av riksdags- blanketter tili socialbyräerna, byräerna fOr upp- 5845: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmäl nr fostrings- och familjerådgivning och hälsovärds- 5846: 544: centralerna, mentalvärdsbyräerna, sjukvärdsdi- 5847: strikten och sjukhusen. 5848: Känner Regeringen tili huruvida det Den information om sexuellt utnyttjande som 5849: har gjorts nägon tillförlitlig undersök- kommer tili myndigheternas kännedom ger ingen 5850: ning av pedofilins verkliga omfattning i fullständig bild av förekomsten av sexuellt ut- 5851: Finland, och om inte nägon dylik under- nyttjande. Man har ocksä utrett förekomsten av 5852: sökning gjorts, sexuellt utnyttjande genom att fräga ungdomar 5853: ämnar Regeringen eliminera denna och vuxna om de har utsatts för övergrepp i sin 5854: brist och läta utföra en sådan? barndom. Utgäende frän undersökningarna 5855: uppskattar man att ca 5-7 % av flickorna och 5856: Som svar pä detta spörsmäl fär jag vördsamt 1-3% av pojkarna i pubertetsåldern har utnytt- 5857: anföra följande: jats sexuellt. I dessa uppgifter ingär ocksä olika 5858: former av sexuell beröring och ofredande, även 5859: Man har regelbundet Jätit utreda hur allmänt av engängsnatur. lnom ramen för en undersök- 5860: sexuellt utnyttjande är i Finland. 1 en utredning ning av finländarnas sexuella vanor "Suomalai- 5861: som utfördes av Centralförbundet för Barn- nen seksi" har man utrett fall där barn och ung- 5862: skydd, socialstyrelsen och medicinalstyrelsen domar under 18 är pä ett besvärande sätt ofredats 5863: fick myndigheterna kännedom om 134 säker- sexuellt av pojk- och flickvänner, andra pojkar 5864: ställda fall av utnyttjande under ären 1983 och och flickor, pappa, mamma, andra män och 5865: 1984. Därutöver förekom 222 fall av misstänkt kvinnor. Av männen hade 8 % och av kvinnorna 5866: sexuellt utnyttjande. I Finland förekom det pä 17 % ofredats i barndomen eller ungdomen av 5867: den tiden ännu ingen allmän diskussion om sä- nägon person som hör tili ovan nämnda grupp. 5868: dant utnyttjande. Enligt en undersökning utförd Utgäende frän enjämförelse avolika äldersgrup- 5869: av social- och hälsostyrelsen fick myndigheterna per har antalet personer som ofredats sexuellt i 5870: inom social- och hälsovärden kännedom om sin ungdom i stort sett legat pä samma nivä under 5871: misstänkt sexuellt utnyttjande av ca 1 000 barn flera årtionden. 5872: under ären 1990 och 1991. De myndigheter inom På senare tid har man ocksä beräknat sanno- 5873: social- och hälsovärden som undersökte dessa likheten för feldiagnoser i undersökningarna. 5874: misstankar ansäg att 30 % av dem, dvs. ca 150 per Det kan antingen vara fräga om att man Jätit bli 5875: år, var säkerställda övergrepp, och att ca 47% av att undersöka övergrepp eller att man ställt fel 5876: dem förblev misstänkta fall av övergrepp. Under diagnos på övergrepp. Enligt vissa kalkylmässiga 5877: de senaste åren har inemot 600 fall av sexualbrott modeller är felaktiga misstankar statistiskt sett 5878: mot barn kommit tili poliseos kännedom varje är. mer sanoolika än det att man inte skulle upp- 5879: Forsknings- och utvecklingscentralen för so- täcka övergrepp. Därför är det viktigt att man är 5880: cial- och hälsovärden, Stakes, häller som bäst pä särskilt omsorgsfull och kritisk när man utreder 5881: att utreda misstänkt sexuellt utnyttjande av barn. misstänkta övergrepp. Stakes har publicerat en 5882: A vsikten är att utreda hur omfattande utnyttjan- handbok för personer som arbetar med dessa 5883: det är, hur det tar sig uttryck, uppdagas och frägor "Att utreda och behandla sexuella över- 5884: utreds samt hur sädana som räkat ut för det grepp mot barn" (Stakes, handbok 25/1994) och 5885: värdas. För insamlingen av uppgifter har man har dessutom i stor utsträckning ordnat utbild- 5886: gjort upp en blankett som skall fyllas i för varje ning i anknytning till ämnet. 5887: 5888: Helsingfors den 29 maj 1998 5889: 5890: Minister Terttu Huttu-Juntunen 5891: KK 545/1998 vp 5892: 5893: Kirjallinen kysymys 545 5894: 5895: 5896: 5897: 5898: Sulo Aittoniemi /kesk: Suomalaisen huonekaluteollisuuden tuotan- 5899: toedellytysten parantamisesta 5900: 5901: 5902: Eduskunnan Puhemiehelle 5903: 5904: Suomalainen huonekaluteollisuus oli aikai- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 5905: semmin maailmankuulua. Yhtenä eteenpäin vie- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 5906: vänä tekijänä oli suomalainen muotoilu, josta nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 5907: Alvar Aallon arvostetut linjat ovat edelleen maa- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 5908: ilmalla tunnettuja ja arvostettuja. Nykyisin suo- 5909: malainen huonekaluteollisuus on alamaissa eri- Olisiko Suomessa Hallituksen mielestä 5910: tyisesti suunnittelun osalta. Parhaiten muotoillut aihetta ryhtyä mittaviin ponnisteluihin 5911: huonekalut saadaan Italiasta ja erityisen edulli- aikaisemmin maailmanlaajuisesti arvos- 5912: sesti. Suomi on kärjen tuntumassa vain toimisto- tetun huonekaluteollisuuden ja siihen tär- 5913: kalusteiden suunnittelussa ja valmistuksessa. keänä osana liittyvän suunnittelun saat- 5914: Suomessa on hyvää puuta jalostettavaksi kai- tamiseksijälleen kansainvälisesti arvoste- 5915: kenlaiseen tarkoitukseen ja myös suunnittelun tulle pohjalle, ja 5916: taitoa, jos se saadaan valjastettua tosi tehtävien miten tämän Hallituksen mielestä tuli- 5917: eteen. Pitäisi pistää pystyyn valtakunnallinen tii- si tapahtua? 5918: mi ja kampanja parhaiden voimien marssittami- 5919: seksi huonekaluteollisuuden suunnitteluun ja to- 5920: teutukseen. 5921: Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1998 5922: 5923: Sulo Aittaniemi /kesk 5924: 5925: 5926: 5927: 5928: 280043 5929: 2 KK 545/1998 vp 5930: 5931: 5932: 5933: 5934: Eduskunnan Puhemiehelle 5935: 5936: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa mät odotukset ovat keittiö- ja kotikalusteiden 5937: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, valmistajilla. Huonekaluteollisuuden tila on tällä 5938: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen hetkellä kehittymässä myönteisesti, eikä aurin- 5939: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait- gonlaskunalan nimitys tee sille oikeutta. 5940: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen Laman myötä Iaskenutta kotimaan kysyntää 5941: n:o 545: nousi korvaamaan vienti, joka on tällä vuosi- 5942: kymmenellä yli kaksinkertaistunut. Venäjä on 5943: Olisiko Suomessa Hallituksen mielestä noussut Ruotsin ja Saksan ohi tärkeimmäksi 5944: aihetta ryhtyä mittaviin ponnisteluihin vientimaaksi. Samalla kuitenkin tuontipaineet 5945: aikaisemmin maailmanlaajuisesti arvos- ovat nousseet yhdeksi keskeisistä huolenaiheista. 5946: tetun huonekaluteollisuuden ja siihen tär- Vuonna 1997 kalusteiden tuonti kasvoi noin 5947: keänä osana liittyvän suunnittelun saat- 25 %. Vienti kasvoi myös mutta vähemmän, 5948: tamiseksijälleen kansainvälisesti arvoste- 10%. 5949: tulle pohjalle, ja Julkinen valta voi tukea alan kehitystä joko 5950: miten tämän Hallituksen mielestä tuli- epäsuorasti parantamalla talous- ja elinkeinopo- 5951: si tapahtua? litiikan välinein yritysten yleisiä toimintaedelly- 5952: tyksiä tai suoraan esimerkiksi yrityskohtaisin ra- 5953: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- hoitus- ja koulutustoimenpitein. Viime vuosina 5954: vasti seuraavaa: näiden epäsuorien toimenpiteiden merkitys on 5955: korostunut ja näin hallituksen elinkeinopoliitti- 5956: Toimiala huonekalujen valmistus käsittää sen linjan mukaan tulee edelleen tapahtumaan. 5957: sekä irtokalusteiden, kuten koti- ja toimistoka- Viime kädessä varsinainen kilpailukyky, suu- 5958: lusteiden, että kiintokalusteiden, kuten keittiö- remmat ja pienemmät menestystarinat luodaan 5959: kaapistojen valmistuksen. Alan yritykset ovat yrityksissä, eli siellä missä on tarvittava osaami- 5960: Suomessa pääosin pieniä; 75% yrityksistä työl- nen ja taloudellinen vastuu. Näissä puitteissa 5961: listää korkeintaan neljä henkilöä. Alan henkilös- kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalla 5962: tö, noin 9 500 henkeä, on 2,5 % teollisuutemme tapahtuu merkittävää huonekalualan kehittä- 5963: koko henkilöstöstä, ja vastaavasti jalostusarvo, mistoimintaa. 5964: noin 1 900 milj. markkaa, on 1,5 % teollisuutem- Suorat yritystuet kohdistuvat erityisesti pien- 5965: me yhteenlasketusta jalostusarvosta. ten ja kasvavien pk-yritysten kehityksen tukemi- 5966: Suomen huonekalutuotannossa laman aiheut- seen. Kauppa- ja teollisuusministeriön huoneka- 5967: tama alamäki taittui sekä tuotannon arvolla että luteollisuudelle myöntämät investointi-, kehittä- 5968: myös määrällä mitaten vuonna 1994. Viimeai- mis- ja kansainvälistymistuet vuonna 1997 olivat 5969: kainen tuotannon kasvuvauhti on ollut teollisuu- yhteensä 13,4 milj. markkaa. Summa jakautui 5970: den keskimääräistä kasvua nopeampaa. Vuonna 120 hankkeen kesken, joiden kokonaiskustan- 5971: 1997 tuotannon volyymi-indeksi nousi 12,5% nukset olivat 60 milj. markkaa. Kaikista myön- 5972: edelliseen vuoteen verrattuna, kun koko teolli- netyistä tuista huonekaluteollisuuden tuet olivat 5973: suuden vastaava nousu oli 8,2 %. Kalusteteolli- noin 2,5 %, mikä suunnilleen vastaa alan osuutta 5974: suuden näkymät ovat edelleen varsin suotuisat. maamme teollisuudesta. Lisäksi Keran lainakan- 5975: Kalustevalmistajien vahva luottamus lähiajan ta huonekaluja valmistaville yrityksille on noin 5976: myönteiseen kehitykseen ilmenee kauppa- ja 215 milj. markkaa. 5977: teollisuusministeriön kevään 1998 toimialabaro- Työvoima- ja elinkeinokeskuksilla on tuottei- 5978: metrista,jonka mukaan 50% yrityksistä odottaa den designin, tuotteistamisen ja markkinointi- 5979: suhdanteiden paranevan lähimmän puolen vuo- konseptien kehittämiseksi käytössään muotoilu- 5980: den aikana, 49 %ennakoi nykyisentasoista kehi- analyysi-niminen tuotteistettu neuvontapalvelu. 5981: tystä ja vain 1 % laskua. Kaikkein myönteisim- Tätä voidaan käyttää kalusteteollisuudessa ja 5982: KK 545/1998 vp 3 5983: 5984: sitä voitaisiin käyttää myös huomattavasti enem- minnan avulla (kauppa- ja teollisuusministeriö, 5985: män, sillä se on selvästi vähiten käytetty tuotteis- maa- ja metsätalousministeriö, työministeriö, 5986: tettu palvelu TE-keskusten yritysosastoilla. opetusministeriö, MTK ry, Tekes, Maakuntien 5987: Teknologian kehittämiskeskus on jo pitkään liitot, TE-keskukset, Metsäteollisuus ry, Puuinfo 5988: kartoittanut huonekalualan teknologiaohjelman Oy). 5989: käynnistämisen edellytyksiä. Vaikeutena on ol- Huonekalualan yrityksissä ammattitaitoisten 5990: lut alan lähes olematon tutkimuskulttuuri sekä suunnittelijoiden käyttö on viime vuosina ollut 5991: puuttuva kattava toimialajärjestö, joka edustaisi vähäistä, eivätkä yritykset useinkaan sitoudu pit- 5992: alan näkemystä keskusteluissa julkisen vallan käjänteiseen työskentelyyn. Tällä vuosikymme- 5993: kanssa. Nyt Tekes on käynnistänyt huonekalu- nellä -jälleen laman seurauksena - huoneka- 5994: teollisuuden teknologiaohjelman valmistelun. luista kiinnostuneiden nuorten suunnittelijoiden 5995: Ohjelma koskee huonekalujen valmistusta käsit- joukko on sekä kehittynyt että kasvanut, mikä 5996: täen irto- ja kiintokalusteiden valmistuksen kai- luo edellytyksiä yhteistyölle yritysten kanssa. 5997: kista materiaaleista koteihin, julkiselle ja yritys- Mielenkiinnolla odotamme Sitran syksyllä val- 5998: sektorille sisältäen myös puutarhakalusteiden, mistuvaa suomalaisen muotoilun nykytilan ja 5999: vuoteenpohjienja patjojen valmistuksen. Osallis- tulevaisuudenmahdollisuuksien kartoitustyön 6000: tuvia tahoja ovat pk- ja suurteollisuus,jakeluka- tuloksia. Kartoituksen pohjalta tultaneen laati- 6001: navat, alan tutkimuslaitokset, korkeakoulut ja maan kansallinen muotoiluohjelma, jolla pyri- 6002: muut koulutus- ja opetuslaitokset, huonekalu- tään edistämään teollista muotoilua laajemmin- 6003: alan toimialajärjestöt, suunnittelijat ja teolliset kin kuin huonekaluihin keskittyen; muotoilulla 6004: muotoilijat. Teknologiaohjelman tavoitteena on voidaan edistää jopa merkittävästi teollisuuden 6005: luoda hyvät edellytykset kannattavalle ja kan- kilpailukykyä. 6006: sainvälistyvälle huonekaluteollisuudelle, jonka Yrityskyselyjen mukaan markkinointi eri 6007: olennaisena osana ovat asiakaslähtöisesti ja kil- muodoissaan on ollutjatkuvasti merkittävin ke- 6008: pailukykyisesti valmistetut tuotteet, design ja sen hittämistarve huonekaluteollisuudessa. Myös 6009: tuotteistaminen. laadun parantamistoiminnassa ja tuotekehityk- 6010: Teknologiaohjelman kestoksi on suunniteltu sessä nähdään kehittämistarpeita, mutta selvästi 6011: kolme vuotta ja sen on tarkoitus käynnistyä jo vähemmän kuin markkinoinnissa, tuotannossa 6012: kuluvan vuoden aikana. Tekesin rahoitusosuus ja materiaalitoiminnoissa. Designin ohella kyse 6013: tullee olemaan 30-60 milj. markkaa. Tekes edel- on siis mitä suurimmassa määrin markkinointi- 6014: lyttää hankkeissaan pääsääntöisesti noin 50 %:n ongelmasta. Luonnollisesti nämä kysymykset 6015: yksityisen rahan osuutta, mikä tarkoittaa sitä, liittyvät toisiinsa, ja pieni yrityskoko korostaa 6016: että kolmen vuoden aikana tultaneen käyttä- niitä. Tällä hetkellä kotimaan kalustekaupan 6017: mään noin 60-120 milj. markkaa huonekalu- kasvu edesauttaa yritysten tuotannon ja talou- 6018: alan kehittämiseen tämän ohjelman puitteissa. den suotuisaa kehitystä, mutta pidemmällä aika- 6019: Samassa yhteydessä pyritään koordinoimaan jänteellä niiden on pystyttävä pysäyttämään 6020: muiden rahoittajien panosta huonekalualan ke- tuontikalusteiden markkinaosuuden kasvu sekä 6021: hittämistyössä ja samalla nostamaan kokonais- kasvattamaan vientiä. Tämä edellyttää sekä yk- 6022: volyymia. sittäisissä yrityksissä että yritysten yhteistyössä 6023: Viime vuosina maassamme on toteutettu usei- panostamista markkinointiin, erityisesti ulko- 6024: ta puualan kehittämishankkeita, joille perustan maan markkinointiin, vientiyhteistyöhön, tuot- 6025: on luonut hyvä raaka-ainevarantomme ja halu teiden tekniseen laatuun, muotoiluun ja tuoteko- 6026: lisätä käytettävien puulajien määrää. Puun konaisuuksiin sekä tuotannon kustannusraken- 6027: Vuotta on seurannut Puun Aika. Puuinnovaatio- teen kehittämiseen. Vientikynnyksen madalta- 6028: projektina haettiin uusia puutuotteita ja muotoi- miseksi Ulkomaankauppaliitto tekee arvokasta 6029: lua. Saatuja ideoita on kehitetty ja osa kilpailu- työtä, mm. vientirengastoimintaa, myös huone- 6030: ideoista on toteutusvaiheessa. Ideapankin peri kaluvalmistajien kanssa. 6031: PuuSuomi -toimintaohjelma, joka tavoittelee Edellä mainitut tunnistetut kehittämistarpeet 6032: koko mekaanisen puun jatkojalostussektorin ohjaavat hallituksen toimintaa huonekaluteolli- 6033: toiminnan kehittymistä. Asiakas- ja markkina- suuden kehittämisessä. Esimerkiksi teknologian 6034: lähtöinen innovaatiotoiminta on erityisesti huo- kehittäminen huonekaluissa, niiden tuotantome- 6035: nekalupuolella tärkeä kehittämisen alue. Ohjel- netelmissä ja raaka-aineissa voi parhaimmillaan 6036: man toimintatapa on kentän toimintojen koordi- luoda erityisen kilpailuedun, joka kuitenkin vas- 6037: naatiotuki ohjelmassa mukana olevien yhteistoi- ta yhdistettynä ammattitaitoiseen muotoiluun ja 6038: 4 KK 545/1998 vp 6039: 6040: markkinointiin voi synnyttää edellytykset hin- mässä mittaviin ponnisteluihin, jotta alan kehi- 6041: naltaan kilpailukykyiseen toimintaan. Hallitus tys saadaan sellaiselle tasolle, johon Suomen 6042: toteaakin, että suomalaisen huonekaluteollisuu- luontaiset edellytykset antavat mahdollisuuden. 6043: den kehittämiseksi on ryhdytty ja ollaan ryhty- 6044: 6045: Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1998 6046: 6047: Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki 6048: KK 545/1998 vp 5 6049: 6050: 6051: 6052: 6053: Tili Riksdagens Talman 6054: 6055: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- utveckligen kommer att fortsätta oförändrad och 6056: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med- endast 1 %förutspårennedgång. Tiliverkarnaav 6057: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- köksinventarier och hemmöbler hade de största 6058: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr förväntningarna. För tillfåliet hålier läget inom 6059: 545: möbelindustrin pä att förbättras och benämning- 6060: en "solnedgångssektor" gör branschen inte rätt- 6061: Anser Regeringen att det finns skäl att visa. 6062: i Finland göra stora ansträngningar för Den tili följd av lågkonjunkturen minskade 6063: att den tidigare världsberömda och högt efterfrågan i hemlandet ersattes av en ökad ex- 6064: uppskattade möbelindustrin och desig- port som har mer än fördubblats under detta 6065: nen, som utgör en viktig del därav, åter decennium. Ryssland har passerat Sverige och 6066: skali kunna höjas tili en sådan nivå att Tyskland och blivit det viktigaste avnämarlan- 6067: den får ätnjuta aktning världen runt, och det. Samtidigt har dock importtrycket stigit och 6068: pä vilket sätt borde detta enligt Reger- utgör nu ett av de alivarligaste bekymren. År 6069: ingen göras? 1997 ökade importen av möbler ca 25 %. Expor- 6070: ten ökade Iikaså men inte lika mycket, endast ca 6071: Som svar pä detta spörsmål fär jag vördsamt 10%. 6072: anföra följande: Den offentliga makten kan stöda utvecklingen 6073: av branschen antingen indirekt genom att med 6074: Sektorn möbeltillverkning omfattar tillverk- finans- och näringspolitiska instrument förbättra 6075: ning av både lösa inventarier såsom möbler för företags alimänna verksamhetsbetingelser eller 6076: hem och kontor och fasta inventarier säsom direkt t.ex. genom finasierings- och utbi1dnings- 6077: köksskäp. 1 Finland är företagen inom möbel- åtgärder som riktas företagsvis. U nder de senaste 6078: branschen i huvudsak små: 75% av företagen ären har de indirekta åtgärderna fått ökad bety- 6079: sysselsätter högst 4 personer. Personalen inom delse och enligt regeringens näringspolitiska rikt- 6080: sektorn, ca 9 500 personer, utgör 2,5% av det Iinjer kommer denna utveckling att fortsätta. 1 6081: totala antalet anstälida inom industrin i Finland sista hand skapas den egentliga konkurrenskraf- 6082: och förädlingsvärdet, ca 1 900 miljoner mark, ten, de mindre och större framgängarna, vid före- 6083: utgör ca 1,5% av det sammanlagda föräd1ings- tagen, dvs. där den nödvändiga know-hown finns 6084: värdet hos landets industri. och det ekonomiska ansvaret vilar. lnom han- 6085: Mätt med både produktionens värde och pro- dels- och industriministeriets förvaltningsområ- 6086: duktionsmängd hade den nedgång inom den fin- de och inom nämnda ramar sker det alitså ett 6087: ländska möbeltillverkningen viiken lågkonjunk- omfattande utvecklingsarbete som rör möbelin- 6088: turen medfört passerats och utvecklingen tagit en dustrin. 6089: positiv riktning år 1994. Tiliväxttakten inom pro- De direkta företagsstöden är avsedda för stöd- 6090: duktionen har under densenaste tiden varit snab- jande av utvecklingen av små och växande sm- 6091: bare än inom industrin i genomsnitt. År 1997 steg företag. Det totala beloppet av investerings-, ut- 6092: produktionens volym-index 15,5 % jämfört med vecklings- och internationaliseringsstöd som 6093: föregäende år medan motsvarande ökning inom handels- och industriministeriet beviljade möbel- 6094: industrin i sin helhet var 8,2 %. Utsikterna för industrin år 1997 uppgick tili13,4 miljoner mark. 6095: möbelindustrin är fortfarande ganska ljusa. Den Summan fördelades på 120 projekt vilkas totala 6096: starka tilltro som möbeltillverkarna hyser på en kostnader uppgick tili 60 miljoner mark. Av 6097: positiv utveckling inom den närmaste framtiden samtliga stöd som beviljades utgjorde stödet tili 6098: framgår av handels- och industriministeriets möbelindustrin ca 2,5 %, vilket motsvarar unge- 6099: branschbarometer som publicerades våren 1998. får sektorns andel av industrin i värt Iand. Dess- 6100: Enligt denna räknar 50% av företagen med att utom uppgår värdet av de Iän som Kera Abp 6101: konjunkturerna utvecklas i en positivare riktning beviljat möbe1tillverkare tili ca 215 miljoner 6102: under de närmaste sex månaderna, 49 % tror att mark. 6103: 6 KK 545/1998 vp 6104: 6105: Arbetskrafts- och näringscentralerna har för mentet av träarter som används. Puun Vuosi 6106: utveckling av varudesign, produktifiering och (träets år) har åtföljts av Puun Aika (träets tide- 6107: marknadsföringskoncept tillgång tili en produk- varv). Genom träinnovationsprojekt sökte man 6108: tifierad rådgivningstjänst kallad designanalysen. nya träprodukter och ny formgivning. De ideer 6109: Denna kan utnyttjas inom möbelindustrin och som kom fram har utvecklats vidare och en del av 6110: den kunde användas i en betydligt större ut- ideerna håller på att omsättas i praktiken. lde- 6111: sträckning än vad som sker, då den är den klart banken övertogs av aktionsprogrammet Puu- 6112: minst använda produktifierade tjänsten som till- Suomi vars mål är utveckla verksamheten inom 6113: handahålls av TE-centralernas företagsavdel- hela den mekaniska träförädlingssektorn. Ett 6114: ningar. viktigt utvecklingsområde särskilt inom möbel- 6115: Teknologiska utvecklingscentralen Tekes har branschen är den kund- och marknadsorientera- 6116: redan under en längre period kartlagt förutsätt- de innovativa verkamsamheten. 1 praktiken sker 6117: ningarna för lansering av ett teknologiprogram detta så att man stöder koordination av aktivite- 6118: för möbelbranschen. Svårigheten har bestått i att terna på fåltet genom ett samarbete melian de 6119: forskningskulturen inom sektorn är nästan obe- parter som deltar i programmet (handels- och 6120: fintlig och att det saknas en takorganisation för industriministeriet,jord- och skogsbruksministe- 6121: branschorganisationerna som skulle kunna föra riet, arbetsministeriet, utbildningsministeriet, 6122: fram sektorns åsikter vid diskussioner med myn- MTK, Tekes, regionalförbunden, TE-centraler- 6123: digheterna. Nu har Tekes startat förberedelserna na, Skogsindustrin rf., Puuinfo Oy). 6124: för ett teknologiprogram för möbelindustrin. Företagen inom möbelindustrin har anlitat 6125: Programmet handlar om möbeltillverkning och professionella designers i liten utsträckning och 6126: omfattar tillverkning av både lösa och fasta in- firmorna förbinder sig ofta inte helier vid ett mer 6127: ventarier för hemmabruk och för den privata och långsiktigt arbete. Under detta decennium - 6128: offentliga sektorn inklusive tillverkning av träd- också som ett resultat av lågkonjukturen- har 6129: gårdsmöbler, sängbottnar och madrasser. Delta- skaran unga designers som är intresserade av 6130: garna representerar den små och medelstora in- möbler både växt fram och utvecklats, vilket 6131: dustrin, storindustrin, distributionskanalerna, skapar förutsättningar för ett samarbete med fö- 6132: forskningsanstalterna inom branschen, högsko- retagen. Vi ser med intresse fram emot resultaten 6133: lorna samt andra utbildnings- och läroanstalter, av den kartläggning av nuläget inom och fram- 6134: branschorganisationerna inom möbelindustrin, tidsutsikterna för den finländska formgivningen 6135: designers och industrielia formgivare. Teknolo- som Sitra låtit utföra och som skall publiceras 6136: giprogrammet syftar tili att skapa goda förutsätt- under hösten. Utgående från denna kartläggning 6137: ningar för en lönsam och i allt högre grad inter- skali en nationeli formgivningsplan utarbetas. 6138: nationaliserad möbelindustri vars verksamhet Syftet med planen är att främja den industriella 6139: baserar sig till väsentliga delar på konkurrens- formgivningen i ett större sammanhang och inte 6140: kraftiga och kundvänliga produkter, design och bara för möblernas del: genom formgivning kan 6141: produktifieringen av den. man tili och med på ett märkbart sätt främja 6142: Teknologiprogrammet skall enligt pianeroa industrins konkurrenskraft. 6143: pågå i tre år och inledas redan i år. Tekes andel i Enligt de förfrågningar som har riktats till 6144: finansieringen kommer att uppgå tili 30-60 mil- företag har marknadsföringen i dess olika former 6145: joner mark. Tekes förutsätter i regel att den pri- varit det område inom möbelindustrin där beho- 6146: vata finansieringens andel i dess projekt skall vet av utveckling varit störst. Också när det gälier 6147: vara ca 50 %, vilket betyder att ca 60-120 miljo- kvalitetsförbättring och produktutveckling finns 6148: ner mark kommer inom ramen för detta program utvecklingsbehov men dessa är klart mindre än 6149: att användas för utveckling av möbelbranschen behoven inom marknadsföringen, produktionen 6150: under de tre kommande åren. 1 detta samman- och materialfunktionerna. Utöver design hand- 6151: hang är målet att koordinera de insatser som lar det alitså i högsta grad om marknadsförings- 6152: andra finansiärer gör för utvecklandet av möbel- problem. Dessa frågor har naturligtvis ett sam- 6153: branschen och samtidigt höja den totala voly- band och om företaget är litet framhävs de. För 6154: men. närvarande bidrar dl!n ökade handeln med möb- 6155: 1 vårt land har man under de senaste åren ler i hemlandet tili att företagens produktion och 6156: genomfört ett flertal utvecklingsprojekt inom ekonomi utvecklas i positiv riktning men de mås- 6157: träbranschen. De har baserat sig på den rikliga te på längre sikt kunna stoppa växten av de im- 6158: träråvarureserven och viljan att utvidga sorti- porterade möblernas marknadsandel och öka 6159: KK 545/1998 vp 7 6160: 6161: exporten. Detta förutsätter både av de enstaka login i fråga om möbler, tillverkningsmetoder 6162: företagen och av samarbetet mellan företag att och råvaror kan i bästa fall skapa en konkurrens- 6163: man satsar på marknadsföring, särskilt utom- fördel som dock först i kombination med en 6164: lands, samarbete på exportens område, produk- professionell formgivning och marknadsföring 6165: ternas tekniska kvalitet, formgivning och pro- kan skapa förutsättningar för prismässigt kon- 6166: dukthelheter samt utveckling av produktionens kurrenskraftig verksamhet. Regeringen vill ock- 6167: kostnadsstruktur. För att sänka tröskeln för ex- så konstatera att stora ansträngningar har redan 6168: port utför Utrikeshandelsförbundet ett värde- inletts och kommer att inledas för utvecklande av 6169: fullt arbete bl.a. i form av exportringar som bil- den finländska möbelindustrin så att utveckling- 6170: das också inom möbeltillverkningen. en inom sektorn kan höjas tili en sådan nivå som 6171: De ovan nämnda kända utvecklingsbehoven de naturliga förutsättningarna i Finland erbjuder 6172: styr regeringens åtgärder för utvecklande av mö- möjlighet tili. 6173: belindustrin. Tili exempel utvecklandet av tekno- 6174: 6175: Helsingforsden 1 juni 1998 6176: 6177: Handels- och industriminister Antti Kalliomäki 6178: 1 6179: 6180: 1 6181: 6182: 6183: 6184: 6185: 1 6186: 6187: 1 6188: 6189: 6190: 6191: 6192: 1 6193: 6194: 1 6195: 6196: 6197: 6198: 6199: 1 6200: 6201: 1 6202: KK 546/1998 vp 6203: 6204: Kirjallinen kysymys 546 6205: 6206: 6207: 6208: 6209: Sulo Aittoniemi /kesk: Kypäräpakon säätämisestä polkupyöräili- 6210: jöille 6211: 6212: Eduskunnan Puhemiehelle 6213: 6214: Mopoilijoille aikanaan säädetty velvollisuus vastaavaan mopoilijan kypärään nähden ei ole 6215: suojakypärän käyttämisestä ajon aikana lienee yhtä hyvä. 6216: pelastanut monta ihmishenkeä sekä suojannut Vaikka siis suojakypärä ennen pitkää näyttää 6217: vakavilta loukkaantumisilta. Myös polkupyö- olevanjokaisen pyöräilijän käytössä vapaaehtoi- 6218: räilijöiden suojakypärän käyttö näyttää nopeasti settakin pohjalta, kysyn valtiopäiväjärjestyksen 6219: lisääntyneen, eivätkä kokemukset liene ainakaan 37 §:n 1 momenttiin viitaten: 6220: kielteisiä. Polkupyörällä kun nykyisellään pysty- 6221: tään saavuttamaan melkoisia nopeuksia, ja vaa- Aikooko Lipposen hallitus ryhtyä lä- 6222: ramomentti on vastaavan suuruinen. Polkupyö- hiaikoina lainsäädäntötoimenpiteisiin 6223: räilijöitä varten rakennettujen suojakypärien kypärän käytön säätämiseksi pakollisek- 6224: muoto vain näyttää sellaiselta, että pään suojaus si polkupyöräilijöille? 6225: 6226: Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1998 6227: 6228: Sulo Aittaniemi /kesk 6229: 6230: 6231: 6232: 6233: 280043 6234: 2 KK 546/1998 vp 6235: 6236: 6237: 6238: 6239: Eduskunnan Puhemiehelle 6240: 6241: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa manaikaisesti pyrkinyt lisäämään pyöräilyn suo- 6242: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, siota asettaen tavoitteeksi pyöräilyn kaksinker- 6243: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen taistamisen vuoteen 2005 mennessä. 6244: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait- Asianmukaisen pyöräilykypärän käytöllä on 6245: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen onnettomuustilanteissa huomattava vahinkoja 6246: n:o 546: lieventävä merkitys. Kypärä suojaa erityisesti 6247: kaatumistilanteissa tehokkaasti päätä vakavilta 6248: Aikooko Lipposen hallitus ryhtyä lä- vammoilta. Suomessa myytävät kypärät täyttä- 6249: hiaikoina lainsäädäntötoimenpiteisiin vät käytännössä eurooppalaisen CE-standardin 6250: kypärän käytön säätämiseksi pakollisek- mukaiset vaatimukset. Kypärän käyttöön onkin 6251: si polkupyöräilijöille? varsinkin Liikenneturvan toimesta viime vuosina 6252: pyritty vaikuttamaan tiedotustoimin. 6253: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Valtioneuvoston 28.8.1997 tekemässä periaa- 6254: vasti seuraavaa: tepäätöksessä tieliikenteen turvallisuuden paran- 6255: tamisesta asetettiin tavoitteeksi kypärän käytön 6256: Polkupyöräilyn turvallisuus on kuluvalla vuo- lisääminen ainakin 50 %:iin vuoteen 2000 men- 6257: sikymmenellä kehittynyt suotuisasti. Vuosina nessä. Kypärän käytön pakollistamista ei tässä 6258: 1989 ja 1990 tieliikenteessä kuoli yli 100 pyöräili- yhteydessä nähty ajankohtaiseksi. Kypärän 6259: jää. Viime vuonna ennakkotietojen mukaan käyttöaste on tällä hetkellä noin 20 %, eikä tien- 6260: kuolleiden lukumäärä oli 60. Samanaikaisesti käyttäjien asenteita voida vielä pitää valmiina 6261: pyöräily on lisääntynyt. hyväksymään veivoittavia säännöksiä. 6262: Hallitus on pyrkinyt lisäämään pyöräilyn tur- Kypärän käytön pakollistamiseen liittyy myös 6263: vallisuutta monin toimin. Viime vuonna tuli voi- ongelmallisia vastuukysymyksiä erityisesti itse- 6264: maan liikennesääntöuudistus, jonka keskeisenä näisesti pyöräilevien alaikäisten kohdalla, jotka 6265: tavoitteena oli pyöräilyn turvallisuuden lisäämi- eivät vielä ole rikosoikeudellisesti vastuunalaisia. 6266: nen risteysajossa. Samaan yhteyteen ajoitettiin Liikenneministeriö pyrkii lähivuosina yhteis- 6267: voimakas tiedotuskampanja, jossa käsiteltiin työssä muiden viranomaisten ja järjestöjen kans- 6268: muitakin pyöräilijöiden turvalliseen käyttäyty- sa lisäämään pyöräilykypärän käyttöä erityisesti 6269: miseen liittyviä kysymyksiä. Tielaitos on jatka- tiedotustoimin. Liikenneturvan toimintaohjel- 6270: nut kevyen liikenteen väylien rakentamista supis- maan kuuluu kuluvana vuonna eräänä keskeise- 6271: tuneista tiemäärärahoista huolimatta. Liikenne- nä hankkeena juuri pyöräilykypärän käytön 6272: ministeriö on myös selvittänyt mahdollisuuksia edistäminen. 6273: edistää kuntien toimenpiteitä kevyen liikenteen Mahdollisia lainsäädännöllisiä toimia minis- 6274: väylästön kehittämiseksi myös taajamissa. teriö harkitsee senjälkeen kun edellytykset niihin 6275: Pyöräilyyn liittyvien kansanterveydellisten ja ovat muuttuneet suotuisammiksi. 6276: ympäristöllisten etujen vuoksi ministeriö on sa- 6277: 6278: Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1998 6279: 6280: Liikenneministeri Matti Aura 6281: KK 546/1998 vp 3 6282: 6283: 6284: 6285: 6286: Tili Riksdagens Talman 6287: 6288: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- mens popularitet genom att som mål uppställa en 6289: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- fördubbling av cykelåkandet före 2005. 6290: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- Korrekt bruk av cykelhjälm har i olyckssitua- 6291: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr tioner en anmärkningsvärd skadedämpande be- 6292: 546: tydelse. Hjälmen skyddar effektivt huvudet mot 6293: svåra skador särskilt i situationer då cyklisten 6294: Ämnar regeringen Lipponen i den när- faller. De hjälmar som säljs i Finland uppfyller i 6295: maste framtiden skrida tilllagstiftnings- praktiken den europeiska CE-standardens krav. 6296: åtgärder för att göra bruk av cykelhjälm Särskilt Trafikskyddet har under de senaste åren 6297: obligatoriskt för cyklisterna? med hjälp av information försökt påverka bruket 6298: av hjälmar. 6299: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt 1 statsrådets principbeslut av den 28 augusti 6300: anföra följande: 1997 ställdes som mål för ökad vägtrafiksäkerhet 6301: att bruket av hjälm ökar med åtminstone 50 % 6302: Säkerheten inom cykeltrafiken har under det- före år 2000. Att göra bruk av hjälm obligatoriskt 6303: ta årtionde utvecklats gynnsamt. 1989 och 1990 har inte i detta sammanhang ansetts vara aktu- 6304: omkom över 100 cyk1ister i vägtrafiken. Enligt ellt. För närvarande använder ungefår 20% av 6305: preliminära uppgifter om förra året uppgick de cyklisterna hjälm och det är inte troligt att vägan- 6306: omkomna 1997 tili 60. Samtidigt har cyklismen vändarnas attityder ännu kan anses stöda för- 6307: ökat. pliktande regler. 6308: Regeringen har eftersträvat att genom många Tili hjälmobligatoriet hänför sig även proble- 6309: slags åtgärder öka säkerheten för cyklisterna. 1 matiska motfrågor om ansvar, särskilt beträffan- 6310: fjol trädde en trafikregelreform i kraft. Dess cen- de minderåriga cyklister som rör sig på egen hand 6311: trala mål var att öka säkerheten för cyklisterna i och som ännu inte straffrättsligt är ansvariga. 6312: korsningar. 1 samband med detta startades en Trafikministeriet i samarbete med övriga 6313: bred informationskampanj som behandlade myndigheter och organisationer strävar under de 6314: även andra frågor som rör ett tryggt trafikbeteen- närmaste åren efter att särskilt med hjälp av 6315: de bland cyklisterna. Vägverket har fortsatt att information öka användningen av cykelhjälm. 1 6316: bygga ut lättrafikleder trots de nedskurna vägan- Trafikskyddets verksamhetsplan ingår i år främ- 6317: slagen. Trafikminsteriet har också utrett möjlig- jande av bruket av cykelhjälm som en av de 6318: heterna att främja kommunernas åtgärder för viktigaste projekten. 6319: utveckling av lättrafiklederna även i tätorterna. Ministeriet överväger eventuella lagstiftnings- 6320: Med tanke på folkhälsofördelarna och miljö- åtgärder efter det att förutsättningarna för såda- 6321: fördelarna i samband med cyklismen har ministe- na har blivit mer gynnsamma. 6322: riet samtidigt eftersträvat en ökning av cyklis- 6323: 6324: Helsingforsden 3 juni 1998 6325: 6326: Trafikminister Matti Aura 6327: KK 547/1998 vp 6328: 6329: Kirjallinen kysymys 547 6330: 6331: 6332: 6333: 6334: Sulo Aittoniemi /kesk: Pienlintujen metsästyksestä Euroopan unio- 6335: nin alueella 6336: 6337: 6338: Eduskunnan Puhemiehelle 6339: 6340: Tietyt pienlintujen lajit ovat Suomesta katoa- riin, kun kerran ollaan kaikkivaltiaan EU:njäse- 6341: massa ja todennäköisesti muualtakin Euroopas- niä ja pian maksetaankin euroilla. 6342: ta. Kottaraisia ei ole näkynyt esimerkiksi Tampe- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 6343: reen seudulla juuri vuosiin ja pääskysten määrä tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 6344: on romahdusmaisesti laskenut. Samoin on mo- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 6345: nen muun Iintulajin. Niitä ei asiantuntematon nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 6346: voi nimetä, mutta asia selviää kenelle tahansa, 6347: kun vaivautuu kesäaamuna varhaisella kuuntele- Tunteeko Hallitus huolta siitä, että 6348: maan lepikon ääniä. Kovin on hiljaista verrattu- useimmat muuttavat pikkulintumme ku- 6349: na tasoon vuosikymmeniä sitten. Kukaan ei kui- ten esimerkiksi kottaraiset ja pääskyset 6350: tenkaan tunne huolta. Vain valkoselkätikasta ovat kuolemassa sukupuuttoon todennä- 6351: puhutaan, muista ei. Ja suojeliaan lahoavia pui- köisesti muualla ED:n alueella tapahtu- 6352: ta, jotka eivät koskaan kuole sukupuuttoon. van massoittaisen metsästyksen ansiosta, 6353: Syy ainakin osaksi on siinä, että eteläisessä ja 6354: ED-Euroopassa siellä talvehtivia pikkulintuja aikooko Hallitus ED-yhteistyössä ot- 6355: esimerkiksi italiaanot pyydystävät pataansa taa asian esille, juuri eteläisen Euroopan 6356: massoittain verkkoja käyttäen tai muulla tavoin. maiden saamiseksi kuriin metsästysin- 6357: Herää kysymys, eikö moista touhua saada ku- nossaan? 6358: 6359: Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1998 6360: 6361: Sulo Aittoniemi /kesk 6362: 6363: 6364: 6365: 6366: 280043 6367: 2 KK 547/1998 vp 6368: 6369: 6370: 6371: 6372: Eduskunnan Puhemiehelle 6373: 6374: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Luonnonvaraisten lintujen suojelusta annetun 6375: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, direktiivin 79/409/ETY tarkoituksena on huo- 6376: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen lehtia siitä, että EU :n jäsenvaltiossa toteutetaan 6377: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait- tarvittavat toimenpiteet lintulajien kantojen yllä- 6378: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen pitämiseksi ekologisten, tieteellisten ja kulttuu- 6379: n:o 547: risten vaatimusten edellyttämällä tavalla ottaen 6380: huomioon taloudelliset ja virkistykseen liittyvät 6381: Tunteeko Hallitus huolta siitä, että vaatimukset. Direktiivin soveltamisalaan kuulu- 6382: useimmat muuttavat pikkulintumme ku- vat jäsenvaltioiden Eurooppaan kuuluvalla 6383: ten esimerkiksi kottaraiset ja pääskyset alueella luonnonvaraisina elävät lintulajit, ja di- 6384: ovat kuolemassa sukupuuttoon todennä- rektiivi kattaa näiden lajien suojelun, hoidon ja 6385: köisesti muualla EU :n alueella tapahtu- säätelyn sekä määrittelee niiden hyödyntämistä 6386: van massoittaisen metsästyksen ansiosta, koskevat säännöt. Kysymyksessä mainittu pik- 6387: ja kulintujen metsästys eteläisessä Euroopassa ta- 6388: aikooko Hallitus ED-yhteistyössä ot- pahtuu direktiivin säännösten puitteissa. 6389: taa asian esille, juuri eteläisen Euroopan Suomessa kuten koko Euroopassa esiintyvien 6390: maiden saamiseksi kuriin metsästysin- lintulajien kannanvaihteluja seurataan, ja kanto- 6391: nossaan? jen kehitys on monella tavoin esillä kansainväli- 6392: sessä yhteistyössä. Lintudirektiiviä on tarkistettu 6393: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- useita kertoja ja mahdollisia tarpeita sen edelleen 6394: vasti seuraavaa: muuttamiseksi kehitystä vastaavaksi tutkitaan 6395: jatkuvasti. Suomella ei kuitenkaan ole parhail- 6396: laan ehdotuksia direktiivin muuttamiseksi. 6397: Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1998 6398: 6399: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä 6400: KK 547/1998 vp 3 6401: 6402: 6403: 6404: 6405: Tili Riksdagens Talman 6406: 6407: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- att upprätthålla stammarna av fågelarter på det 6408: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- sätt ekologiska, vetenskapliga och kulturella 6409: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- krav förutsätter, med samtidigt beaktande av de 6410: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr fordringar ekonomi och rekreation ställer. Di- 6411: 547: rektivets tillämpningsområde omfattar de vilt le- 6412: vande fågelarterna inom medlemsstaternas terri- 6413: Hyser Regeringen oro för att de flesta torium i Europa och direktivet täcker skyddet, 6414: av våra små flyttfåglar, som exempelvis vården och regleringen av dessa arter samt fast- 6415: stararna och svalorna, håller på att dö ut, ställer regler för nyttjandet av dem. Den i spörs- 6416: sannolikt på grund av den massjakt som målet nämnda jakten på småfågel i Sydeuropa 6417: bedrivs inom den övriga delen av EU, och sker inom ramen för bestämmelserna i direktivet. 6418: har Regeringen för avsikt att ta upp Variationerna i stammarna a v i vårt land så väl 6419: den här frågan inom EU-samarbetet för som i hela Europa förekommande fågelarter är 6420: att få ordning på jaktivern i länderna i föremål för kontinuerlig uppföljning och stam- 6421: Sydeuropa? marnas utveckling tas på många sätt upp i det 6422: internationella samarbetet. Fågeldirektivet har 6423: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt reviderats ett flertal gånger och eventuella behov 6424: anföra följande: av ytterligare ändringar för att hålla det a jour 6425: med utvecklingen utreds fortlöpande. För Fin- 6426: Syftet med direktivet om skydd av vilda fåglar, lands del är det dock inte för närvarande aktuellt 6427: 79/409/EEC, är att sörja för att nödvändiga åt- med något förslag tili ändring av direktivet. 6428: gärder verkställs inom EU:s medlemsstater för 6429: 6430: Helsingforsden 20 maj 1998 6431: 6432: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä 6433: KK 548/1998 vp 6434: 6435: Kirjallinen kysymys 548 6436: 6437: 6438: 6439: 6440: Sulo Aittoniemi /kesk: Taloudellisen suhdannehäiriön vaikutuksis- 6441: ta EMU-jäsenyyden aikana 6442: 6443: 6444: Eduskunnan Puhemiehelle 6445: 6446: Suomalainen tuotantorakenne ja vientiteolli- rirahastoja, koska ne ovat olleet EMU-huuman 6447: suus sen osana eivät ole suuresti muuttuneet vuo- höpinöitä tuponeuvotteluissa. Paras puskuri oli- 6448: den 1991 taloudellisen romahduksen ajoista. Se si maan voimakkaasti ylijäämäinen talousarvio, 6449: on puun, metallin ja elektroniikan varassa. Tuol- mutta voi kauhistus, se onkin 10 miljardia mark- 6450: loin vuosikymmenen alkuvaiheissa tilannetta kaa alijäämäinen. 6451: korjattiin valuuttapoliittisin toimenpitein deval- On siis syytä kysyä valtiopäiväjärjestyksen 6452: vaation ja kelluttamisen kautta parhaimmillaan 37 §:n 1 momenttiin viitaten valtioneuvoston 6453: 40 prosentin verran. asianomaiselta jäseneltä edellä esitetyn esimer- 6454: Euroopan rahaunionin jäsenyydessä ei mai- kin valossa ja toivoen realistista vastausta: 6455: nittuja valuuttapoliittisia toimenpiteitä voida 6456: käyttää suhdannehäiriön korjaamiseksi. Suh- Mitä maassa tapahtuu, jos viennin kil- 6457: dannehäiriö kuitenkin varmuudella tulee, en- pailukyky laman johdosta romahtaa ta- 6458: nemmin tai myöhemmin. Kuvitellaan, että vienti valla, joka vaatisi pa1autuakseen 30 pro- 6459: tyrehtyy joillakin noista tuotantomme ja viennin sentin devalvaatiota mutta jota ei voida 6460: pääalueista tai useilla niistä niin, että kilpailuky- tehdä, mitään merkittäviä suhdannepus- 6461: vyn palauttaminen vaatisi 30 prosentin devalvaa- kureita ei ole olemassa ja valtion talous- 6462: tion. Sitä ei voida tehdä. Ei ole myöskään pusku- arvio on vahvasti alijäämäinen? 6463: 6464: Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1998 6465: 6466: Sulo Aittoniemi /kesk 6467: 6468: 6469: 6470: 6471: 280043 6472: 2 KK 548/1998 vp 6473: 6474: 6475: 6476: Eduskunnan Puhemiehelle 6477: 6478: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa pankilla EKP:lla on hyvät mahdollisuudet ta- 6479: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, soittaa kaikille jäsenmaille yhteisiä häiriöitä. Sen 6480: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel- sijaan mahdollisuudet tasoittaa unionitasolla yk- 6481: le jäsenelle kansanedustaja Sulo Aittoniemen sittäisten maiden suhdannehäiriöitä ovat ainakin 6482: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 548: toistaiseksi suhteellisen vähäiset ja niihin tulee- 6483: kin varautua kansallisin toimenpitein. 6484: Mitä maassa tapahtuu, jos viennin kil- Edustaja Aittoniemen kysymyksessään esille 6485: pailukyky laman johdosta romahtaa .ta- ottama viennin kilpailukyvyn heikkeneminen 30 6486: valla, joka vaatisi palautuakseen 30 pro- prosentilla tarkoittanee alakohtaista häiriötä, 6487: sentin devalvaatiota mutta jota ei voida koska ei voitane olettaa, että tällainen koko laa- 6488: tehdä, mitään merkittäviä suhdannepus- jaan vientisektoriin ulottuva häiriö voisi koskea 6489: kureita ei ole olemassa ja valtion talous- EU-alueella pelkästään Suomea. Alakohtaisissa 6490: arvio on vahvasti alijäämäinen? häiriöissä yritysten asema ei olennaisesti riipu 6491: siitä, olemmeko rahaliitossa vai emme, ja kuten 6492: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- edellä totesin, tällaisia häiriöitä ei myöskään voi- 6493: vasti seuraavaa: taisi korjata devalvaatiolla muita aloja vahin- 6494: goittamatta. 6495: Vielä EMU-päätösten jälkeenkin näyttää riit- Toimivassa markkinataloudessa yrityksillä 6496: tävän niitä, jotka aina vain jaksavat uskoa deval- tulisi olla riittävät edellytykset ylittää tilapäiset, 6497: vaation kaiken parantavaan voimaan. Alkaa vä- normaaleina pidettävät häiriöt omilla varoillaan 6498: hitellen vahvistua käsitys, että devalvaatiomah- ja rahoitusmarkkinoiden tuella. Tämä edellyttää 6499: dollisuutta ovat jääneet eniten kaipaamaan ne yrityksiltä hyvää riskinsietokykyä eli hyvää va- 6500: tahot, jotka jo muutoinkin keskittyvät pikem- kavaraisuutta ja luottokelpoisuutta. Omavarai- 6501: minkin "vanhojen hyvien aikojen" muistelemi- suusasteen tulisi olla sitä korkeampi, mitä riski- 6502: seen kuin tulevaisuuden rakentamiseen. alttiimpi suhdannehäiriöille yritys on. 6503: Totta on, että viime vuosikymmeninä esim. Tietysti on niin, että tasesopeutus ei välttämät- 6504: metsäteollisuuden ei juuri tarvinnut kantaa huol- tä yksinään riitä selviytymään vaikeasta suhdan- 6505: ta kantohintojen eikä palkkojen noususta, koska nehäiriöstä. Tämän vuoksi tulisi vakavaraisuu- 6506: kannattavuuden ja kilpailukyvyn heikkenemi- den ohella löytää joustomahdollisuuksia mm. 6507: nen voitiin aina korjata devalvaatiolla, ja piiri raaka-aineiden, alihankintojen, energian ja ra- 6508: pieni pyörii voitiin taas aloittaa alusta. hoituksen kustannushallinnasta. Myönteisen 6509: Ajat ovat kuitenkin muuttuneet. Ei ole kuvi- työllisyyskehityksen kannalta olisi niin ikään tär- 6510: teltavissa, että markka voitaisiin enää nyky- keätä, että myös työmarkkinajärjestelmä antaa 6511: maailmassa devalvoida joidenkin vientiyritysten riittävän joustavat puitteet mahdollisissa kriisiti- 6512: ehdoilla ja samalla unohdettaisiin koko laaja ko- lanteissa tarvittaville työaika-, palkka- yms. jär- 6513: timarkkinakenttä. Edustaja Aittoniemen kysy- jestelyille. 6514: myksessään mainitsema vuoden 1991 devalvaa- Lopuksi toteaisin, että viime vuosina on varsin 6515: tio samoin kuin syksyn 1992 kellutuspäätös ovat hyvin valmistauduttu euroalueen mukanaan tuo- 6516: hyviä esimerkkejä siitä, mihin tällainen politiik- miin vaatimuksiin. Työmarkkinakentässä on 6517: ka voi johtaa. Markan heikkenemisen myötä ko- laajalti hyväksytty matalan inflaation kanssa so- 6518: timarkkinateollisuutta lakosi kuin heinää, ja sa- pusoinnussa oleva palkanmuodostus. Samoin 6519: malla niin työttömyys kuin valtion velkakin ko- vientiteollisuutemme kilpailukyky ja kannatta- 6520: hosivat kaikkien aikojen ennätyslukemiin. vuus ovat erinomaisessa kunnossa, mikä paitsi 6521: On selvää, että vakauden lisääntymisestä huo- lisää riskinsietokykyä, myös parantaa edellytyk- 6522: limatta myös euro-oloissa tulee suhdannevaihte- siä reaalista kilpailukykyä kohentaville inves- 6523: luita edelleen esiintymään. Euroopan Keskus- toinneille. 6524: 6525: Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1998 6526: 6527: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö 6528: KK 548/1998 vp 3 6529: 6530: Tili Riksdagens Talman 6531: 6532: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen medlemsländer drabbar alla lika. Däremot är 6533: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande möjligheterna att på unionsnivå reglera enskilda 6534: med1em av statsrådet översänt följande av riks- länders konjunkturstörningar åtminstone för 6535: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs- tillfållet relativt små och man skall därför vara 6536: må1 nr 548: beredd att vidta nationella åtgärder mot dessa. 6537: Riksdagsman Aittoniemi nämner i sitt spörs- 6538: Vad händer i ett land om exportens mål att en sänking av exportens konkurrenskraft 6539: konkurrenskraft på grund av lågkon- med 30 procent, vilket torde avse en störning 6540: junktur rasar så att den för att kunna inom någon enskild bransch, eftersom man inte 6541: återhämta sig skulle kräva en devalvering kan anta att en sådan här störning som omfattar 6542: på 30 procent som dock inte kan göras, hela den breda exportsektorn skulle kunna berö- 6543: det inte finns några betydande konjunk- ra enbart Finland inom EU-området. 1 fråga om 6544: turbuffertar och statsbudgeten uppvisar branschvisa störningar beror företagens ställning 6545: ett kraftigt underskott? i väsentlig grad inte på om vi är med i den mone- 6546: tära unionen eller inte, och som jag nämnde ovan 6547: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt skulle sådana här störningar inte heller kunna 6548: anföra följande: korrigeras genom devalvering utan att skada öv- 6549: riga branscher. 6550: Ännu efter EMU-besluten tycks det inte råda I en fungerande marknadsekonomi borde fö- 6551: någon brist på sådana som fortfarande orkar tro retagen ha tillräckliga förutsättningar att över- 6552: på devalveringens he1ande kraft. Man börjar vinna tillfålliga, normala störningar med egna 6553: småningom allt mer få den uppfattningen att de medel och med finansmarknadens stöd. Detta 6554: kretsar som annars också snarare koncentrerar förutsätter att företagen klarar av risker på ett 6555: sig på att minnas "den gam1a goda tiden" än på bra sätt, dvs. att soliditeten och kreditvärdighe- 6556: att bygga sin framtid allra mest längtar efter att ten är goda. Soliditeten borde vara desto högre ju 6557: kunna devalvera. mottagligare företaget är för konjunkturstör- 6558: Det är sant att t.ex. skogsindustrin inte under ningar. 6559: de senaste decennierna just behövt bekymra sig Det är naturligtvis så att enbart balansräk- 6560: om höjda rotpris eller löner, eftersom en försäm- ningsanpassning inte nödvändigtvis räcker för 6561: ring av lönsamheten och konkurrenskraften all- att ett företag skall klara av en svår konjunktur- 6562: tid kunde korrigeras genom devalvering, och störning. På grund av detta borde man vid sidan 6563: ringleken kunde börja om från början igen. om soliditet hitta möjligheter tili flexibilitet när 6564: Tiderna har ändå förändrats. Man kan inte det gäller att hålla råvaru-, energi- och finansie- 6565: föreställa sig att marken ännu i dagens värld ringskostnaderna och kostnaderna för köp från 6566: skulle kunna devalveras på några exportföretags underleverantörer i styr. Med tanke på en positiv 6567: villkor och att hela den stora inhemska markna- sysselsättningsutveck1ing skulle det likaså vara 6568: den samtidigt skulle glömmas bort. Devalvering- viktigt att också arbetsmarknadssystemet har 6569: en år 1991 liksom beslutet att hösten 1992 1åta tillräckligt flexibla ramar att erbjuda i fråga om 6570: marken flyta, vilka nänms i riksdagsman Aitto- de regleringar av arbetstiden, lön mm. som be- 6571: niemis spörsmål, är bra exempel på vad en sådan hövs i eventuella krissituationer. 6572: här politik kan leda tili. 1 och med att markens Tili slut vill jag framhålla att man under de 6573: värde försämrades säckade industrin på den in- senaste åren förberett sig mycket bra inför de 6574: hemska marknaden delvis ihop och samtidigt krav euroområdet för med sig. På arbetsmark- 6575: nådde både arbetslösheten och statsskulden alla nadsfåltet har man i stor utsträckning godkänt en 6576: tiders rekordsiffror. lönebildning som är i ba1ans med en låg inflation. 6577: Trots att stabiliteten ökat är det klart att det Vår exports konkurrenskraft och lönsamhet är 6578: också fortfarande kommer att förekomma kon- likaså i utmärkt skick, vilket förbättrar både för- 6579: junkturväxlingar när euron införts. Europeiska mågen att klara av risker och också förutsätt- 6580: centralbanken ECB har goda möjligheter att se ningarna för investeringar som ökar den reella 6581: tili att störningar som är gemensamma för alla konkurrensen. 6582: Helsingforsden 4 juni 1998 6583: 6584: Finansminister Sauli Niinistö 6585: KK 549/1998 vp 6586: 6587: Kirjallinen kysymys 549 6588: 6589: 6590: 6591: 6592: Sulo Aittoniemi /kesk: Euroopan unionin kehitysnäkymistä 6593: 6594: 6595: 6596: Eduskunnan Puhemiehelle 6597: 6598: Euroopan unioni kehittyy uskomattomaila juinen sota, kenties kolmas maailmansota. Lu- 6599: vauhdilla kohti liittovaltiota. Jo muutaman vuo- jasti yhteen liitetyn repiminen kun on tuskallista 6600: den kuluttua sen toiminnot ja instituutiot ovat ja tulevaisuus sen jälkeen vailla näköalaa. 6601: saavuttaneet kiistämättä tämän asteen ja pää- Kun nykyinen Lipposen hallitus on ekspertti 6602: määrän, jotka ovat olleet unionin eräiden jäsen- näissä integraation syventämisasioissa, täytyy 6603: ten tavoitteena koko ajan. Silti yhä kysytään, uskaltaa kysyä valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 6604: voiko Euroopan unionistaerota tai voiko Euroo- momenttiin viitaten: 6605: pan unioni hajota. Vastauksia pyritään väittele- 6606: mään kaikin tavoin. Mitkä olisivat eurooppalaiset tai perä- 6607: Mikään ei ole kuitenkaan lopullista. Ei myös- ti maailmanlaajuiset seuraukset, jos Eu- 6608: kään Euroopan unioni. Eroamiseen tai hajoami- roopan unioni hajoaisi sisäisiin ristiriitoi- 6609: seen ei kuitenkaan haluta ottaa kantaa. Tämä hinsa jo integraation nykyisessä vaihees- 6610: johtuu siitä, että hajoamisesta jo nykyisen integ- sa? 6611: raation asteella olisi seurauksena euroopanlaa- 6612: Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1998 6613: Sulo Aittoniemi /kesk 6614: 6615: 6616: 6617: 6618: 280043 6619: 2 KK 549/1998 vp 6620: 6621: 6622: 6623: 6624: Eduskunnan Puhemiehelle 6625: 6626: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa todennäköisesti vuoden 1999 alussa sekä EMU :n 6627: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, kolmannen vaiheen täytäntöönpano 1.1.1999 al- 6628: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen kaen. 6629: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait- Uusia haasteita on runsaasti. Ehkä vaativin 6630: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen niistä on EU:n laajentumisen onnistunut toteut- 6631: n:o 549: taminen. Työllisyys, kansainvälisen rikollisuu- 6632: den ehkäisy, ympäristönsuojelu jne. ovat kysy- 6633: Mitkä olisivat eurooppalaiset tai perä- myksiä, joihin erityisesti jäsenvaltioiden kansa- 6634: ti maailmanlaajuiset seuraukset, jos Eu- laiset odottavat EU:n yhteisiä ponnistuksia. 6635: roopan unioni hajoaisi sisäisiin ristiriitoi- EU on kehittynyt vastaamalla sekä ulkoisiin 6636: hinsa jo integraation nykyisessä vaihees- että sisäisiin haasteisiin ja usein päätöksiin on 6637: sa? päästy vasta vaikeiden jäsenmaiden välisten neu- 6638: vottelujen tuloksena. Saavutetut tulokset kuiten- 6639: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- kin osoittavat, että hankalienkin keskustelujen 6640: taen seuraavaa: kautta EU on onnistunut kehittämään toimin- 6641: taansa toivottuun suuntaan. 6642: Euroopan yhteisöjen perustamisen taustalla On muistettava, että EU:njokainenjäsenmaa 6643: oli pyrkimys rauhan turvaamiseen jäsenmaiden on vapaaehtoisesti hyväksynyt unionin tavoit- 6644: kesken. Taloudellisen yhteistyön kehittämisestä teet ja perussopimusten määräykset. Perussopi- 6645: alkanut yhteistyö on tiivistynyt ja laajentunut musten muuttaminen on mahdollista vain jäsen- 6646: uusille aloille. Maastrichtin sopimuksella perus- valtioiden yksimielisellä päätöksellä. Käytännön 6647: tettiin Euroopan unioni, jonka yhteistyön piiriin päätöksenteossa yksittäisten jäsenmaiden elin- 6648: kuuluvat myös yhteinen ulko- ja turvallisuuspo- tärkeät edut pyritään huomioimaan. Unionissa 6649: litiikka ja oikeus- ja sisäasiat. EU on laajentunut ymmärretään erilaisuutta ja tarvittaessa integ- 6650: kattamaan 15 jäsenmaata. EU:n jäsenyyttä on raation etenemistä eri tahtiin. Amsterdamin so- 6651: hakenut 11 eurooppalaista maata. Tulevaisuu- pimuksella perussopimukseen lisättiin määräys 6652: dessa unioni käsittääkin maantieteellisesti toden- joustavuudesta tämän mahdollisuuden säätele- 6653: näköisesti lähes koko maanosan. miseksi. 6654: EU:n perustamiseen johtanut lähtökohta on Hallitus pitää Suomen taloudellisen ja turval- 6655: edelleenkin toimintaa ohjaava päämäärä. Jäsen- lisuuspoliittisen edun mukaisena sitä, että Eu- 6656: valtioiden välinen rauha on säilynyt ja kansalais- roopan unionia kehitetään edelleen vahvana val- 6657: ten hyvinvointi on lisääntynyt. EU on sisäisen tioiden välisenä yhteenliittymänä, jonka jäsen- 6658: integraation tiivistämisen myötä vahvistunut valtiot ovat jakaneet toimivaltaa käyttääkseen 6659: myös globaalina toimijana. Tätä kehitystä tukee sitä yhdessä yhteisesti hyväksyttyjen päämäärien 6660: edelleen Amsterdamin sopimuksen voimaantulo saavuttamiseksi. 6661: 6662: Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1998 6663: 6664: Ministeri Ole Norrback 6665: KK 549/1998 vp 3 6666: 6667: 6668: 6669: 6670: Tili Riksdagens Talman 6671: 6672: 1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen kraft vid ingången av 1999, samt verkställandet 6673: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande av EMU:s tredjeetappfrån och medden l janua- 6674: medlem av statsrådet översänt följande av riks- ri 1999. 6675: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs- Det finns dock många nya utmaningar. Den 6676: mål nr 549: största torde vara en lyckad utvidgning av EU. 6677: Sysselsättningen, förebyggandet av internatio- 6678: Vilka vore följderna för Europa eller nell brottslighet, miljövård m.m. är frågor som i 6679: t.o.m. världen om Europeiska unionen synnerhet medborgarna i medlemsstaterna vän- 6680: skulle upplösas på grund av inre stridig- tar att EU skall ta itu med. 6681: heter redan i detta skede av integratio- EU har utvecklats genom att man förmått 6682: nen? svara på både inre och yttre utmaningar, och ofta 6683: har man kommit tili resultat först efter svåra 6684: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt förhandlingar mellan medlemsstaterna. De upp- 6685: anföra följande: nådda målen visar dock att EU även trots svåra 6686: diskussioner har lyckats utveckla verksamheten i 6687: Tanken bakom grundandet av Europeiska önskad riktning. 6688: unionen var att trygga freden mellan medlems- Man bör komma ihåg att varje medlemsstat i 6689: länderna. Det samarbete som inleddes med ut- EU frivilligt har godkänt unionens mål och 6690: veckl andet av det ekonomiska samarbetet har grundfördragen. Grundfördragen kan ändras 6691: intensifierats och spritt sig tili nya områden. Ge- endast genom ett enhälligt beslut av medlemssta- 6692: nom Maastrichtfördraget bildades Europeiska terna. 1 praktiken försöker man i beslutsfattan- 6693: unionen, vars samarbete också omfattar en ge- det beakta förmåner som är livsviktiga för enskil- 6694: mensam utrikes- och säkerhetspolitik samt rätts- da medlemsländer. 1 unionen visas förståelse för 6695: liga och inrikesfrågor. EU har utvidgats att om- olikheter och för att integrationen kan avancera i 6696: fatta 15 medlemsländer och II nya europeiska olika takt. Genom Amsterdamfördraget fogades 6697: Iänder har ansökt om medlemskap i EU. 1 fram- tili grundfördraget en bestämmelse om flexibili- 6698: tiden kommer unionen sannolikt att geografiskt tet vid reglering av denna möjlighet. 6699: omfatta nästan hela denna världsdel. Regeringen anser det vara fördelaktigt med 6700: Den utgångspunkt som ledde tili EU:s till- tanke på Finlands ekonomiska politik och säker- 6701: komst styr fortfarande verksamheten inom unio- hetspolitik att Europeiska unionen utvecklas 6702: nen. Det råder fred mellan medlemsländerna och som en stark sammanslutning av stater vilka var 6703: medborgarnas välstånd har ökat. Den interna för sig utövar EU :s kompetens i syfte att tillsam- 6704: integrationen har stärkt unionen också som en mans använda denna kompetens för uppnående 6705: global aktör. Denna utveckling stöds ytterligare av gemensamt godkända mål. 6706: av Amsterdamfördraget, som sannolikt träder i 6707: 6708: Helsingfors den l juni 1998 6709: 6710: Minister Ole Norrback 6711: KK 550/1998 vp 6712: 6713: Kirjallinen kysymys 550 6714: 6715: 6716: 6717: 6718: Sulo Aittoniemi /kesk: Euroopan unionin yhteisestä taloudesta 6719: 6720: 6721: 6722: Eduskunnan Puhemiehelle 6723: 6724: Eurooppaan on perustettu yhdentoista maan Jotta pysyisi edes vähän kehityksen vaunuissa, 6725: yhteinen keskuspankki sekä sovittu yhteisestä täytyy taas kysyä valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 6726: rahasta ja rahapolitiikasta. Tämä merkitsee käy- 1 momenttiin viitaten valtioneuvoston asian- 6727: tännössä myös yhteistä talouspolitiikkaa. Yhtei- omaiselta jäseneltä nyt, kun se vielä on mahdol- 6728: nen talouspolitiikka edellyttää yhteistä budjettia lista: 6729: eli talousarviota, jollainen ensimmäisen kerran 6730: Iaadittaneen suunnitelmien mukaan vuonna Kun perustetun keskuspankin sekä yh- 6731: 1999 ja näin ollen koskemaan vuotta 2000. Näin teisen rahan ja rahapolitiikan automaat- 6732: on viralliseksi katsottavassa uutisoinnissa mai- tisena seurauksena EU:ssa on yhteinen 6733: nittu joitakin päiviä sitten. talous- ja budjettipolitiikka sekä sitä 6734: Yhteinen talouspolitiikka ja budjetti edellyttä- kautta muun muassa yhteinen sosiaalipo- 6735: vät myös esimerkiksi sosiaalipolitiikan yhteistä litiikka ja ED-parlamentin vallan lisää- 6736: toteuttamista sekä vahvemman päätösvallan an- minen, tietääkö Hallitus, millä vauhdilla 6737: tamista Euroopan parlamentille. Vauhti kiihtyy tämä kaikki tapahtuu erityisesti yhteisen 6738: niin, että köyhää ja vaivaista hirvittää. Meitä talous-, budjetti- ja sosiaalipolitiikan 6739: viedään kuin pässejä narussa. osalta? 6740: 6741: Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1998 6742: 6743: Sulo Aittoniemi /kesk 6744: 6745: 6746: 6747: 6748: 280043 6749: 2 KK 550/1998 vp 6750: 6751: 6752: 6753: 6754: Eduskunnan Puhemiehelle 6755: 6756: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Amsterdamin sopimuksessa, jolla mm. val- 6757: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, mistaudutaan uusien jäsenmaiden liittymiseen, 6758: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen siirrettiin osa kolmospilariin kuuluvista asioista 6759: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait- ykköspilariin yhteisöasioihin. Käytännössä 6760: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen tämä merkitsee sitä, että osa yhteistyötä sisä- ja 6761: n:o 550: oikeusasioissa koskevista ratkaisuista voidaan 6762: aiemman yksimielisyyden sijasta tehdä enemmis- 6763: Kun perustetun keskuspankin sekä töpäätöksellä. Samalla päätöksentekomenette- 6764: yhteisen rahan ja rahapolitiikan auto- lyä yksinkertaistettiin keventämällä yhteispää- 6765: maattisena seurauksena EU :ssa on yhtei- tösmenettelyä ja korvaamalla yhteistoimintame- 6766: nen talous- ja budjettipolitiikka sekä sitä nettely (EMU-asioita lukuun ottamatta) yhteis- 6767: kautta muun muassa yhteinen sosiaalipo- päätösmenettelyllä. 6768: litiikka ja ED-parlamentin vallan lisää- Yhteinen talouspolitiikka ja budjetti merkitsi- 6769: minen, tietääkö Hallitus, millä vauhdilla sivät verotusoikeuden ja menoista päättämisen 6770: tämä kaikki tapahtuu erityisesti yhteisen siirtämistä ylikansalliselle elimelle. Kuinka etäi- 6771: talous-, budjetti- ja sosiaalipolitiikan nen ja todellisuudelle vieras tällainen hanke on, 6772: osalta? näkyy mm. siitä, kuinka haluttomia jäsenmaat 6773: ovat nykyisenkään maksuosuuden kasvattami- 6774: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- seen. Keskustelua on viime aikoina käyty enem- 6775: vasti seuraavaa: mänkin siitä, voitaisiinko joidenkin maiden mak- 6776: suosuutta alentaa. 6777: Yhteinen raha ja rahapolitiikan päätöksen- Verotusta koskevat päätökset edellyttävät pe- 6778: teon siirtyminen Euroopan keskuspankin tehtä- rustamissopimuksen mukaan yksimielisyyttä. 6779: väksi eivät edellytä eivätkä merkitse luopumista Jäsenvaltiot eivät halua muuttaa tätä asiantilaa, 6780: talouspolitiikan muiden lohkojen kansallisesta minkä seurauksena sisämarkkinoiden toiminnan 6781: itsenäisyydestä. Vastuu ja päätöksenteko finans- kannalta tärkeä verotuksen yhtenäistäminenkin 6782: si-, budjetti- ja sosiaalipolitiikassa pysyy edelleen on ollut erittäin vaikeaa ja hidasta. 6783: kunkin jäsenmaan kansallisten toimielinten hal- Valmius ja kiinnostus kehittää yhteisöä kysy- 6784: lussa eikä kuulu unionin toimivaltuuksien piiriin. jän tarkoittamaan federalistiseen suuntaan on 6785: Suomen kansallinen budjetti laaditaan siten enti- tällä hetkellä pieni. Ponnistelut on suunnattu 6786: seen tapaan myös vuodelle 2000. Muutos aiem- seuraavan viisivuotisbudjetin ja yhteisön laajen- 6787: paan nähden on siinä, että budjetin markkamää- tumisen valmisteluun. Sillä, kuinka jälkimmäi- 6788: rät esitetään myös euroina. sessä hankkeessa onnistutaan, voi olla huomat- 6789: Yhteinen raha ja rahapolitiikka eivät sinällään tavakin vaikutus siihen, mihin suuntaan yhteisö 6790: lisää eivätkä vähennä Euroopan parlamentin tulevaisuudessa kehittyy. Ennen kuin laajene- 6791: vaikutusvaltaa. Parlamentin, neuvoston ja ko- misprosessi on saatu valmiiksi ollaan jo pitkällä 6792: mission välisissä suhteissa ei euron takia tapahdu ensi vuosisadan puolella. 6793: muutoksia. 6794: 6795: Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1998 6796: 6797: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö 6798: KK 550/1998 vp 3 6799: 6800: 6801: 6802: 6803: Tili Riksdagens Talman 6804: 6805: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen 1 Amsterdamfördraget, genom vilket man 6806: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande bl.a. förbereder sig på att nya Iänder blir medlem- 6807: medlem av statsrådet översänt följande av riks- mar i unionen, överfördes en del av de ärenden 6808: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs- som hörde tili den tredje pelaren till sådana ge- 6809: mål nr 550: menskapsärenden som hör tili den första pelaren. 6810: 1 praktiken innebär detta att en del av de avgö- 6811: Med tanke på att EU som en automa- randen som gäller samarbete i inrikes och rättsli- 6812: tisk följd av den inrättade centralbanken ga frågor kan fattas med majoritetsbeslut i stället 6813: och en gemensam valuta och penningpo- för med total enighet, som krävdes tidigare. Sam- 6814: Iitik har en gemensam ekonomisk politik tidigt förenklades beslutsfattandet genom att 6815: och budgetpolitik samt därigenom bl.a. man Iättade upp medbeslutandeförfarandet och 6816: en gemensam socialpolitik och att ersatte samarbetsförfarandet (med undantag för 6817: EU-parlamentet ges större makt, är Re- EMU-ärenden) med medbeslutandeförfarande. 6818: geringen medveten om i viiken takt allt En gemensam ekonomisk politik och budget 6819: detta kommer att ske särskilt i fråga om skulle innebära att beskattningsrätten och be- 6820: den gemensamma ekonomiska poHtiken slutsfattandet när det gäller utgifter överförs tili 6821: och budget- och socialpolitiken? ett övernationellt organ. Att ett dylikt projekt 6822: anses avlägset och verklighetsfrämmande fram- 6823: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt går bl.a. av den ovilja medlemsländerna hyser 6824: anföra följande: mot att det nuvarande finansiella bidraget höjs. 6825: Under den senaste tiden har man i stället mera 6826: En gemensam valuta och det faktum att be- diskuterat möjligheten att sänka vissa länders 6827: slutsfattandet inom penningpolitiken överförs finansiella bidrag. 6828: tili Europeiska centralbanken förutsätter inte Enligt grundfördraget krävs det enighet när 6829: och innebär inte att man avstår från den nationel- man skall fatta beslut som gäller beskattning. 6830: la självständigheten i fråga om de övriga sekto- Medlemsstaterna vill inte ändra på detta sakläge, 6831: rerna av den ekonomiska politiken. Det är fortfa- vilket har Iett tili att också samordnandet av 6832: rande de nationella organen i medlemsländerna beskattningen, som vore viktigt med tanke på 6833: och inte unionen som har ansvaret för och fattar verksamheten på den inre marknaden, har varit 6834: beslut i fråga om finans-, budget- och socialpoli- synnerligen svårt och gått långsamt. 6835: tiken. Finlands nationella budget bereds därmed Beredskapen och intresset för att utveckla ge- 6836: på samma sätt som förut även för år 2000. En menskapen i den federalistiska riktning som frå- 6837: förändring sker i det avseendet att markbeloppen geställaren avser är ringa för tillfallet. Ansträng- 6838: i budgeten även kommer att anges i euro. ningarna har koncentrerats tili beredningen av 6839: Den gemensamma valutan och penningpoliti- följande femårsbudget och utvidgningen av ge- 6840: ken kommer i sig varken att öka eller minska menskapen. Hur väl man lyckas med det senare 6841: Europaparlamentets inflytande. Det kommer kan rentav få stor betydelse för i viiken riktning 6842: inte att ske några förändringar i förhållandet gemenskapen utvecklas i framtiden. Utvidg- 6843: mellan parlamentet, rådet och kommissionen på ningsprocessen kommer inte att vara avslutad 6844: grund av euron. förrän långt in på följande århundrade. 6845: 6846: Helsingfors den 4 juni 1998 6847: 6848: Finansminister Sauli Niinistö 6849: KK 551/1998 vp 6850: 6851: Kirjallinen kysymys 551 6852: 6853: 6854: 6855: 6856: Hannu Takkula /kesk: Lapin erämaakylissä jatkosodan aikana par- 6857: tisaanien hyökkäysten kohteeksijoutuneiden asukkaiden olo- 6858: subteloen selvittämisestä 6859: 6860: 6861: Eduskunnan Puhemiehelle 6862: Jatkosodan aikana Lapin erämaakylissä asu- huomioitu. Yhteiskuntamme on unohtanut nois- 6863: neet ihmiset joutuivat paljon inhimillisiä kärsi- sa oloissa eläneet, vielä elossa olevat ihmiset. 6864: myksiä ja menetyksiä tuottavien partisaani-isku- Heidänkin kokemuksensa ja kärsimyksensä ovat 6865: jen kohteiksi. Etupäässä tuo ihmisryhmä koostui osa itsenäisyytemme hintaa ja historiaa. 6866: lapsista ja heitä oman henkensä uhalla suojelleis- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 6867: ta äideistä. Partisaanien tuhoiskujen kohteiksi tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 6868: joutuneita rintamantakaisia alueita olivat muun nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 6869: muassa Savukosken, Kuoskun ja Sallan Hauta- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 6870: järven kylät. 6871: Partisaanien tuhoamissa kylissä silloin lapse- Mitä Hallitus aikoo tehdä partisaanien 6872: na olleet, monet äitinsä menettäneet, nyt jo eläke- hyökkäysten kohteeksi Lapin erämaa- 6873: ikään ehtineet tai eläkeikää lähestyvät ihmiset kylissä jatkosodan aikana joutuneiden 6874: ovat joutuneet kantamaan menetyksensä ja su- asukkaiden olosuhteiden selvittämiseksi? 6875: runsa yksin. Jälkeenpäin heitä ei ole mitenkään 6876: 6877: Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1998 6878: 6879: Hannu Takkula /kesk 6880: 6881: 6882: 6883: 6884: 280043 6885: 2 KK 551/1998 vp 6886: 6887: 6888: 6889: 6890: Eduskunnan Puhemiehelle 6891: 6892: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa ylilääkäri, lääketieteen ja kirurgian tohtori Matti 6893: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, Ponteva ja professori Leo Jarho ovat yhdessä 6894: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen muun ohella laatineet muistion sodan aiheutta- 6895: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannu mista traumaperäisistä stressihäiriöistä, niiden 6896: Takkulan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen sisällöstä, tutkimustarpeista ja korvausperusteis- 6897: n:o 551: ta. Sotakokeminen on riippuvainen siitä, minkä 6898: ikäisenä joutuu mitäkin kokemaan, miten 6899: Mitä Hallitus aikoo tehdä partisaanien kauan, miten läheisesti ja millä tavalla. Vielä 6900: hyökkäysten kohteeksi Lapin erämaa- elossa olevat partisaanien uhrit ovat sodan aika- 6901: kylissä jatkosodan aikana joutuneiden na olleet lapsia. Lasten kohdalla sodan uhka, 6902: asukkaiden olosuhteiden selvittämiseksi? pommitukset, ainainen pelko sekä turvallisten 6903: ihmisten ja kodin jättäminen vaikuttavat eri ta- 6904: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- valla riippuen lapsen iästä ja hänelle aikaisemmin 6905: vasti seuraavaa: muodostuneesta perusturvallisuudesta. 6906: Partisaanien uhreja koskevaa erityislainsää- 6907: Yksi sodan toimintamuodoista on sissi- eli däntöä ei ole. Tyystin vailla korvausturvaa he 6908: partisaanitoiminta. Se tarkoittaa vihollisen tun- eivät kuitenkaan ole, sillä sotilasvammalain no- 6909: keutumista rintamalinjojen läpi ja iskujen anta- jalla partisaanien uhreilla on mahdollisuus saada 6910: mista selustassa etupäässä sotilaallisia kohteita valtiolta korvaus ruumiinvammasta. Korvaus- 6911: vastaan. Usein partisaanien hyökkäysten koh- hakemuksen voi vieläkin laittaa vireille Valtio- 6912: teeksijoutuvat myös siviiliväestö, naiset, lapset ja konttoriin, sillä erityistä hakuaikaa ei ole. Soti- 6913: vanhukset. lasvammalain huoltoeläkettä koskevat säännök- 6914: Jatkosodan aikana vuosina 1941-1944 neu- set voivat niin ikään tulla sovellettaviksi parti- 6915: vostoliittolaiset partisaanit tekivät useita hyök- saanien uhrien kohdalla. Sotatoimien johdosta 6916: käyksiä Suomen puolelle. Alue Ilomantsista aina vanhempansa menettänyt lapsi on oikeutettu 6917: Inariin saakka oli otollista partisaanien toimin- saamaan huoltoeläkettä. Lapsen huoltoeläke 6918: nalle, sillä alueella oli miehitys harvassa ja suojat- maksetaan 17 vuoden ikään asti, mutta sitä voi- 6919: tomat siviilikylät sijaitsivat kaukana toisistaan. daan hakemuksesta myöntää lapsen ruumiillisen 6920: Jo syksyllä 1941 suomalaiset havaitsivat merkke- tai henkisen vajavuuden taikka opiskelun perus- 6921: jä partisaanien olemassaolosta erityisesti Kuusa- teella sanotun iän täyttämisen jälkeenkin, opis- 6922: mon-Taivalkosken alueella. Partisaanien toi- kelun perusteella kuitenkin enintään 24 vuoden 6923: minta päättyi 1944 vasta aselevon jälkeen, sillä ikään asti. 6924: kostoa peläten partisaanit eivät uskoneet asele- Nykyisin partisaanien uhrit ovat jo pääosin 6925: von alkaneen. Partisaanien hyökkäykset Suo- eläkeiässä. Maassamme on kattava sosiaali- ja 6926: messa kohdistuivat ennen kaikkea siviiliväes- terveydenhuollon palvelujärjestelmä,jonka tulee 6927: töön, ja he saivat aikaan suunnatonta vahinkoa vastata myös partisaanien uhrien tarpeisiin. So- 6928: niin aineellisesti kuin henkisestikin. dassa saatuja traumoja ei tarvitse kantaa yksin, 6929: Sota ja siihen liittyvät tapahtumat jättävät sillä tarvittaessa ongelmiin on saatavissa asian- 6930: ainajälkensä ihmisten mieliin. Erityistä kattavaa tuntija-apua. Ikäihmisten ongelmat ovat viime 6931: tutkimusta, joka olisi kohdistunut nimenomaan aikoina olleet huomion kohteena, ja vireillä on 6932: partisaanien uhrien asemaan, ei tiettävästi ole lukuisia tutkimuksia ja hankkeita ikäihmisten 6933: tehty, joten tarkkoja lukuja uhrien määristä tai elämän laadun parantamiseksi. Sosiaali- ja ter- 6934: aineellisista vahingoista ei ole. Sen sijaan sodan veysministeriön ja Stakesin välisen tulossopi- 6935: uhrien saamia traumoja on tutkittu useissakin eri muksen mukaan Stakes toteuttaa Vanhuusbaro- 6936: tutkimuksissa. Psykiatrian emeritusprofessori metrin sekä omaishoidon tukea koskevan valta- 6937: Kalle Achte, lääkintäeversti, puolustusvoimien kunnallisen selvityksen syksyllä 1998. Lisäksi 6938: KK 551/1998 vp 3 6939: 6940: vuoden 1999 tulossopimukseen on tarkoitus kir- Partisaanien uhrien kysymys yhdessä muiden 6941: jata vanhusten laitoshuollon tutkimus- ja kehit- sodasta kärsimään joutuneiden väestöryhmien 6942: tämishanke. Selvitysten avulla ministeriö seuraa kokemusten kanssa on vasta viime aikoina pääs- 6943: ikäihmisten palveluissa tapahtuvia muutoksia ja syt avoimen keskustelun alkuun. Ongelmat on 6944: reagoi tarvittaessa havaittuihin epäkohtiin. tiedostettu hyvin myös sosiaali- ja terveysminis- 6945: Sodassa kärsimään joutuneiden elämän laa- teriössä. Ratkaisut näiden erityiskysymysten 6946: tua voitaisiin parantaa myös lisäämällä tervey- huomioon ottamiseksi tulisi sosiaali- ja terveys- 6947: denhuollon henkilökunnan tietoisuutta sodan ministeriön käsityksen mukaan löytää osana so- 6948: aiheuttamista psyykkisistä rasitteista. Tämän siaali- ja terveydenhuollon palvelujen yleistä ke- 6949: alueen käsittelyä tarvitaan lääkäreiden, psykolo- hittämistä. Sosiaali- ja terveysministeriö pyrkii 6950: gien, hoitohenkilökunnan ja sosiaalityöntekijöi- osaltaan selvittämään, mikä olisi sopiva tapa näi- 6951: den sekä perus- että jatkokoulutuksen yhteydes- den kysymysten korostamiseksi palvelujärjestel- 6952: sä. mässä. 6953: 6954: Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1998 6955: 6956: Ministeri Terttu Huttu-Juntunen 6957: 4 KK 551/1998 vp 6958: 6959: 6960: 6961: 6962: Tili Riksdagens Talman 6963: 6964: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- mans bl.a. utarbetat en promemoria om trauma- 6965: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med- tiska stresstörningar föranledda av krig, stör- 6966: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags- ningarnas innehåll, undersökningsbehov och er- 6967: man Hannu Takku1a undertecknade spörsmål nr sättningsgrunder. Krigsupplevelser är beroende 6968: 551: av i viiken ålder man tvingas uppleva något, hur 6969: länge, hur nära och på vilket sätt. De av partisa- 6970: Vad ämnar Regeringen göra för att nernas offer som fortfarande är vid Iiv har varit 6971: utreda under vilka förhållanden de perso- barn under kriget. Barn påverkas av krigshot, 6972: ner som utsattes för partisanernas an- bombningar, ständig rädsla, tvånget att lämna 6973: grepp i ödemarksbyarna i Lappland un- trygga människor och hemmet på olika sätt bero- 6974: der fortsättningskriget lever? ende på barnets ålder och den grundtrygghet som 6975: det har upplevt tidigare. 6976: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt Det finns inte någon speciallagstiftning om 6977: anföra följande: partisanernas offer. De har emellertid inte helt 6978: och hållet lämnats utan ersättningstrygghet, ef- 6979: En av verksamhetsformerna under krig är par- tersom partisanernas offer med stöd av 1agen om 6980: tigängar- eller partisanverksamhet. Den innebär skada, ådragen i militärtjänst har möj1ighet att få 6981: att fienden tränger sig genom frontlinjerna och ersättning av staten för kroppsskada. En ansö- 6982: att anfall görs i det bakre området främst mot kan om ersättning kan fortfarande tillställas 6983: militära mål. Ofta råkar även civilbefolkningen, Statskontoret, eftersom det inte existerar någon 6984: dvs. kvinnor, barn och åldringar, ut för partisa- särskild ansökningstid. Bestämmelserna om för- 6985: nernas angrepp. sörjningspension i lagen om skada, ådragen i 6986: Under fortsättningskriget åren 1941-1944 militärtjänst kan på motsvarande sätt tillämpas i 6987: gjorde sovjetiska partisaner ett flertal räder på fråga om partisanernas offer. Ett barn som tili 6988: den finska sidan. Området från Ilomants ända tili fö1jd av krigsoperationer har förlorat sina föräld- 6989: Enare lämpade sig för partisanernas verksamhet, rar är berättigat tili försörjningspension. För- 6990: eftersom bemanningen på området var gles och sörjningspension betalas tills barnet fyllt 17 år, 6991: de oskyddade civila byarna var belägna långt men den kan på ansökan på grund av en kropps- 6992: från varandra. Redan på hösten 1941 observera- 1ig eller själs1ig defekt hos barnet eller barnets 6993: de finnarna teeken på partisanernas existens i studier beviljas efter det att barnet uppnått 6994: synnerhet på området Kuusamo-Taivalkoski. nämnda ålder, på grund av studier, dock högst 6995: Partisanerna upphörde med sin verksamhet 1944 till dess barnet fyllt 24 år. 6996: först efter vapenvilan, eftersom de, rädda för Numera är partisanernas offer i huvudsak per- 6997: hämnd, inte trodde att vapenvilan hade börjat. soner i pensionsåldern. 1 vårt land finns ett hel- 6998: Partisanernas anfall i Finland riktade sig främst täckande servicesystem inom social- och hälso- 6999: mot civilbefolkningen och de åstadkom oerhör- vården, vilket även skall tillgodose partisanoff- 7000: da skador såväl materiellt som psykiskt. rens behov. En person som erhållit trauman i krig 7001: Krig och händelser i anknytning därtilllämnar behöver inte bära dem ensam, eftersom det vid 7002: alltid spår i människans sinne. Någon särskild behov är möjligt att få experthjälp för proble- 7003: heltäckande undersökning uttryckligen av parti- men. Åldringars problem har under den senaste 7004: sanoffrens ställning har veterligen inte gjorts, och tiden varit föremål för uppmärksamhet, och för 7005: därför finns det inte några exakta siffror i fråga närvarande pågår ett flertal undersökningar och 7006: om antalet offer eller materiella skador. Däremot projekt för förbättrande av åldringarnas livskva- 7007: har krigsoffrens trauman undersökts i ett flertal litet. Enligt social- och hälsovårdsministeriets 7008: olika undersökningar. Professor em. i psykiatri och Stakes resultatavta1 skall Stakes utarbeta den 7009: Kalle Achte, sanitetsöverste, överläkaren vid för- s.k. Äldrebarometern och göra en riksomfattan- 7010: svarsmakten, medicine och kirurgiedoktor Matti de undersökning av stödet för närståendevård 7011: Ponteva och professor Leo Jarho har tillsam- hösten 1998. 1 resultatet för 1999 innefattas dess- 7012: KK 551/1998 vp 5 7013: 7014: utom ett forsknings- och utvecklingsprojekt som Frågan om partisanernas offer har börjat dis- 7015: gäller anstaltsvården för åldringar. Med hjälp av kuteras öppet först på den senaste tiden, samti- 7016: dessa utredningar följer ministeriet med föränd- digt som man diskuterat erfarenheter bland an- 7017: ringar som sker i äldreomsorgen och, när miss- dra befolkningsgrupper som har lidit av krigets 7018: förhållanden konstateras, reagerar ministeriet fasor. Problemen har också uppmärksammats 7019: vid behov med alla tänkbara medel. vid social- och hälsovårdsministeriet. Enligt so- 7020: Livskvaliteten hos dem som har fått lida av cial- och hälsovårdsministeriets uppfattning bör 7021: krigets fasor kunde också förbättras genom att problemen när det gäller att beakta dessa särfrå- 7022: hälso- och sjukvårdspersonalens kunskaper om gor lösas såsom en del av det allmänna utvecklan- 7023: psykiska belastningar förorsakade av krig ökas. det av servicen inom social- och hälsovården. 7024: Detta område måste behandlas i samband med Social- och hälsovårdsministeriet försöker för sin 7025: såväl grundutbildningen som den fortsatta ut- del utreda vilket sätt som är det lämpligaste för 7026: bildningen av läkare, psykologer, vårdpersonal att framhäva dessa frågor i servicesystemet. 7027: och socialarbetare. 7028: 7029: Helsingfors den 29 maj 1998 7030: 7031: Minister Terttu Huttu-Juntunen 7032: KK 552/1998 vp 7033: 7034: Kirjallinen kysymys 552 7035: 7036: 7037: 7038: 7039: Hannu Takkula /kesk: Rautatien rakentamisesta linjalle Rovaniemi 7040: -Sodankylä- Kevitsa 7041: 7042: 7043: Eduskunnan Puhemiehelle 7044: 7045: Geologiselta tutkimuskeskukselta tihkunei- yhteydet edistäisivät alueen matkailu- ja elinkei- 7046: den tietojen mukaan Kevitsan malmiot mahdol- nopalvelujen kehittämistä. Rautatien rakentami- 7047: listavat kannattavan malmituotannon louhimi- nen perusinvestointina jo tässä vaiheessa tulisi 7048: sen. Tämän vuoksi malmio tulee tarvitsemaan olemaan kannattavaa. 7049: asianmukaisen kuljetusväylän tuotoksilleen. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 7050: Tarkoituksenmukaisin ratkaisu olisi rautatien tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 7051: rakentaminen välille Rovaniemi- Sodankylä- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 7052: Kevitsa. nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 7053: Pahoina työttömyysaikoina rautatien raken- 7054: taminen turvaisi Lapin alueelle elintärkeitä työn- Mitä Hallitus aikoo tehdä sen hyväksi, 7055: ja ansionsaantimahdollisuuksia. Paitsi Kevitsan että perusteltu rautatien rakentaminen 7056: malmion kuljetustarpeisiin, rautatietä voitaisiin välille Rovaniemi- Sodankylä- Kevit- 7057: käyttää myös puutavaran kuljetukseen. Myös sa saadaan mahdollisimman pikaisesti 7058: matkailun kannalta rautatien myötä parantuvat käyntiin? 7059: 7060: Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 1998 7061: 7062: Hannu Takkula /kesk 7063: 7064: 7065: 7066: 7067: 280043 7068: 2 KK 552/1998 vp 7069: 7070: 7071: 7072: 7073: Eduskunnan Puhemiehelle 7074: 7075: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa kaan rautatieliikenteen edellyttämään kuntoon. 7076: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, Kehittämishankkeet ovat luonteeltaan täyden- 7077: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen nysinvestointeja,jotka parantavat nykyisen rata- 7078: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannu verkon varuste- ja palvelutasoa sekä lisäävät ra- 7079: Takkulan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen taverkon kapasiteettia. 7080: n:o 552: Rataverkon korkeasta iästä johtuvan kor- 7081: vausinvestointikasauman purkaminen jatkuu 7082: Mitä Hallitus aikoo tehdä sen hyväksi, 2000-luvun alkuvuosille. Uusien ratahankkeiden 7083: että perusteltu rautatien rakentaminen aloittamiselle lähivuosina on siten erittäin rajoi- 7084: välille Rovaniemi- Sodankylä- Kevit- tetut mahdollisuudet. Uuden hankkeen aloitta- 7085: sa saadaan mahdollisimman pikaisesti minen vaatii aina perusteellisen yhteiskuntata- 7086: käyntiin? loudellisen kannatta vuusselvityksen. 7087: Kysymyksessä esitetty radan rakentaminen 7088: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Rovaniemeltä Kevitsaan tai sitä koskeva selvitys 7089: vasti seuraavaa: eivät ole ajankohtaisia. Kevitsan kaivoksen to- 7090: teuttamisedellytysten selvittäminen on kesken 7091: Radanpidon tavoitteena on edistää rautatielii- eikä kaivoksen avaamisesta ole tietoa. Siinä vai- 7092: kenteen toimintaedellytyksiä perusparantamalla heessa kun kaivoksen avaaminen tulee ajankoh- 7093: olemassa olevaa rataverkkoa sekä kehittämällä taiseksi, selvitetään myös kaivoksen kuljetusrat- 7094: verkon toimivuutta. Perusradanpidon keskeinen kaisut Rautatieyhteyden rakentamismahdolli- 7095: tehtävä on saattaa nykyinen rataverkko tehok- suus kuuluu osana tähän selvitystyöhön. 7096: 7097: Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1998 7098: 7099: Liikenneministeri Matti Aura 7100: KK 552/1998 vp 3 7101: 7102: 7103: 7104: 7105: Tili Riksdagens Talman 7106: 7107: 1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen an- fik förutsätter. Utvecklingsprojekten är kom- 7108: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- pletteringsinvesteringar som förbättrar det nuva- 7109: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- rande bannätets utrustnings- och servicenivå 7110: man Hannu Takkula undertecknade spörsmål nr samt ökar bannätets kapacitet. 7111: 552: Bannätets höga ålder är orsak tili att erätt- 7112: ningsinvesteringarna anhopas. Denna situation 7113: Vad ämnar Regeringen göra för att det kommer att råda ända in på början av 2000-talet. 7114: motiverade byggandet av en järnväg från Innan ett nytt projekt påbörjas krävs alltid en 7115: Rovaniemi via Sodankylä tili Kevitsa på- grundlig samhällsekonomisk lönsamhetsutred- 7116: börjas så fort som möjligt? ning. 7117: Det i spörsmålet nämnda byggandet av en 7118: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt järnväg från Rovaniemi tili Kevitsa eller en ut- 7119: anföra följande: redning beträffande detta är inte aktuella. Utred- 7120: ningar pågår ännu om Kevitsa guvas verksam- 7121: Banhållningens syfte är att främja järnvägs- hetsförutsättningar, och det är inte klart om gru- 7122: trafikens verksamhetsförutsättningar genom att van skall öppnas. Om det blir aktuellt att öppna 7123: grundförbättra det existerande bannätet och ge- gruvan, utreds även transportlösningarna i an- 7124: nom att utveckla nätets funktion. Basbanhåll- slutning tili detta. Möjligheten att bygga en 7125: ningens centrala uppgift är att få det nuvarande järnvägsförbindelse hör tili detta utredningsar- 7126: bannätet i det skick som en effektiv järnvägstra- bete. 7127: 7128: Helsingfors den 28 maj 1998 7129: Trafikminister Matti Aura 7130: KK 553/1998 vp 7131: 7132: Kirjallinen kysymys 553 7133: 7134: 7135: 7136: 7137: Marjatta Vehkaoja /sd: Vammaisten asuntoon tehtyjen muutostöi- 7138: den purkamisesta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta 7139: 7140: 7141: Eduskunnan Puhemiehelle 7142: 7143: Laki vammaisuuden perusteellajärjestettävis- vinnut asunnon rakenteisiin kiinnitettyjä laittei- 7144: tä palveluista ja tukitoimista (vammaispalvelula- ta, ei asuntoa saada entiselleen ilman melko suur- 7145: ki) edellyttää, että vaikeavammaiselle korvataan ta remonttia. Monet lesket ovat varattornia ei- 7146: asunnon muutostöistä sekä asuntoon kuuluvien vätkä pysty kustantamaan tarvittavaa remont- 7147: välineiden ja laitteiden hankkimisesta hänelle ai- tia. 7148: heutuvat kohtuulliset kustannukset, jos hän Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 7149: vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 7150: tarvitsee näitä toimenpiteitä suoriutuakseen ta- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 7151: vanomaisista elämän toiminnoista eikä hän ole nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 7152: jatkuvan laitoshoidon tarpeessa (VpL 9 §). 7153: Edellä mainitun lainkohdan ansiosta monet Tietääkö Hallitus, että perheille aiheu- 7154: vaikeavammaiset ovat voineet asua kotona. Vai- tuu kohtuuttomat kustannukset, kun 7155: keavammaisen kuoltua asunto halutaan tavalli- asuntoon tehdyt muutokset vaikeavam- 7156: sesti palauttaa entiselleen. Vammaispalvelulaki maisen kuoltua puretaan, ja 7157: ei kuitenkaan huomioi tätä millään tavalla. Kun mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 7158: kyseessä on ollut vaikea vammainen, joka on tar- ryhtyä epäkohdan poistamiseksi? 7159: 7160: Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1998 7161: 7162: Marjatta Vehkaoja /sd 7163: 7164: 7165: 7166: 7167: 280043 7168: 2 KK 553/1998 vp 7169: 7170: 7171: 7172: 7173: Eduskunnan Puhemiehelle 7174: 7175: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa palvelulain nojalla myönnettyjen asunnonparan- 7176: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, nusavustusten määrä on vuosina 1991-1993 ol- 7177: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen lut noin 6 000 vuodessa ja avustusten kokonais- 7178: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjatta kustannukset vuonna 1993 olivat noin 30 miljoo- 7179: Vehkaojan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- naa markkaa. Suurin osa avustusten saajista on 7180: sen n:o 553: 65 vuotta täyttäneitä henkilöitä. 7181: Korjausrakentamisen tavoitteena on luoda 7182: Tietääkö Hallitus, että perheille aiheu- turvallinen asuinympäristö, joka tarjoaa tasa- 7183: tuu kohtuuttomat kustannukset, kun arvoiset asumismahdollisuudet iästä ja sairau- 7184: asuntoon tehdyt muutokset vaikeavam- desta tai vammasta riippumatta. Vammaispalve- 7185: maisen kuoltua puretaan, ja lulain avustuksilla pyritään toteuttamaan sellai- 7186: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo set muutostyöt, jotka ovat välttämättömiä vai- 7187: ryhtyä epäkohdan poistamiseksi? keavammaisen itsenäisen elämän kannalta. 7188: Muutostöiden tavoitteena on helpottaa vammai- 7189: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- sen liikkumista ja tilojen saavutettavuutta sekä 7190: vasti seuraavaa: lisätä väljyyttä. Näin olen muutos- ja korjaustyöt 7191: hyödyttävät yleensä myös ei-vammaisia perheen- 7192: Laki vammaisuuden perusteella järjestettävis- jäseniä. 7193: tä palveluista ja tukitoimista (380/1987), jäljem- Tutkimuksen mukaan 43 % toimenpiteistä 7194: pänä vammaispalvelulaki, ja siihen liittyvä ase- kohdistuu hygieniatoimintoihin ja -tiloihin. Ta- 7195: tus (759/1987) tulivat voimaan 1.1.1988. Lain vallisinta on kylpyammeen poistaminen ja suih- 7196: tavoitteena on edistää vammaisen henkilön edel- kutilan rakentaminen tilalle. Myös muut asunto- 7197: lytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenver- jen sisällä toteutettavat rakennustekniset kor- 7198: taisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja jaukset, kuten ovien levennykset, kynnysten 7199: poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja poistot ja keittiön muutostyöt, ovat tavallisia. 7200: esteitä. Vammaispalvelulain mukaisia muutostöitä voi- 7201: Lain tarkoituksena oli erityisesti vaikeavam- daan myös suorittaa vammaisen välittömään 7202: maisten aseman parantaminen. Kunnilla on eri- asumisympäristöön, lähinnä sisäänkäynteihin ja 7203: tyinen velvollisuus järjestää sellaisia palveluja ja porraskäytäviin. Näistä tavallisimpia ovat luis- 7204: tukitoimia, jotka ovat vaikeavammaisille välttä- kien ja kaiteiden asentaminen sekä valaistuksen 7205: mättömiä tavanomaisista elämän toiminnoista parantaminen. Tutkimuksen mukaan asumisym- 7206: suoriutumisessa. Näitä ovat esimerkiksi koh- päristön turvallisuuteen sekä koti- ja vapaa-ajan 7207: tuulliset korvaukset asunnon muutostöistä sekä tapaturmien ehkäisyyn on muutostöiden yhtey- 7208: asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden dessä kiinnitetty vähemmän huomiota. 7209: hankkimisesta. Vammaisen tarpeisiin muutettu asunto voi- 7210: Kunnan erityinenjärjestämisvelvollisuus mer- daan asunnon perusparannuksen yhteydessä 7211: kitsee, että asiakkaalla on subjektiivinen oikeus korjata alkuperäiseen kuntoon. Valtio ja kunnat 7212: palveluun ja tukitoimeen, jos sen saannin laki- tukevat korjausrakentamista mm. asuntolaino- 7213: sääteiset edellytykset täyttyvät. Kunnan varaa- jen, korkotuen ja avustusten kautta. Asuntora- 7214: mien määrärahojen puute ei voi olla esteenä pal- hasto myöntää avustuksia asuinkerrostalojen 7215: velujen myöntämiselle. Asiakkaan oikeusturvaa perusparannuksiin, esimerkiksi uusiin hisseihin. 7216: on tehostettu turvaamalla valitusmahdollisuus Useimmat kunnat laativat asunto-ohjelmia, jois- 7217: myös korkeimpaan hallinto-oikeuteen. sa kohdeunetaan perusparannuksenja -korjauk- 7218: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittä- sen määrärahoja eri talotyypeille ja omistusmuo- 7219: miskeskus Stakes on selvittänyt vammaispalve- doille. 7220: lulain ja sosiaalihuoltolain nojalla vuosina 1992 Kotitalouksien työllistämismahdollisuuksien 7221: ja 1993 myönnettyjä avustuksia sekä toteutettuja tukemiseksi tuli 1.10.1997 voimaan laki kotita- 7222: asuntojen korjauksia ja muutoksia. Vammais- loustyön väliaikaisesta tukijärjestelmästä (839/ 7223: KK 553/1998 vp 3 7224: 7225: 1997). Itä- ja Länsi-Suomen läänissä sijaitseva Kokeilut kestävät vuoden 1999 loppuun. En- 7226: kotitalous voi tilata kokeilualueen työvoima- ja nen kokeilun päättymistä tulee myös arvioida 7227: elinkeinokeskuksessa pidettävään rekisteriin saadut kokemukset, kokeilujen työllisyys- ja kus- 7228: merkityltä yritykseltä mm. asunnon kunnossapi- tannusvaikutukset sekä järjestelmän vakinaista- 7229: to- ja perusparannuspalveluita. Kotitaloustuen mistarve. 7230: tarkoituksena on edistää palveluyritysten toi- Yhteenvetona voi todeta, että vammaispalve- 7231: mintaa alentamalla kotitalouksille tarjottavien lulain muutostyöt ovat tutkimuksen mukaan 7232: palvelujen hintoja ja tätä kautta edistää myös koskeneet pääasiassa asuntojen hygienia- ja keit- 7233: työllisyyttä. Tuki maksetaan yrittäjälle. tiötiloja. Muutostöillä on pyritty parantamaan 7234: Samanaikaisesti käynnistyi Etelä-Suomen, asumistilojen toimivuutta ja väljyyttä vaikea- 7235: Oulun ja Lapin läänin alueilla kotitalouksien vammaiselle mutta myös muille perheenjäsenille. 7236: verotukijärjestelmää koskeva kokeilu. Kotita- Sosiaali- ja terveysministeriön tietoon ei ole tul- 7237: lousvähennyksen enimmäismäärä on vuosittain lut ainuttakaan tapausta, jossa asunnon palaut- 7238: 5 000 markkaa. Kotitaloustukivähennyksen voi tamisesta alkuperäiseen kuntoon olisi muodos- 7239: saada samoihin työsuorituksiin kuin yritystuki- tunut kohtuuttomia kustannuksia. 7240: mallissa. 7241: Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1998 7242: 7243: Ministeri Terttu Huttu-Juntunen 7244: 4 KK 553/1998 vp 7245: 7246: 7247: 7248: 7249: Tili Riksdagens Talman 7250: 7251: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- av handikappservicelagen var 1991-1993 ca 7252: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med- 6 000 om året och understöden uppgick 1993 tili 7253: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- totalt ca 30 milj. mk. Största del en av de personer 7254: man Marjatta Vehkaoja undertecknade spörs- som får understöd har fyllt 65 år. 7255: mål nr 553: Syftet med ombyggnaden är att skapa en trygg 7256: boendemiljö som erbjuder jämbördiga boende- 7257: Vet Regeringen att familjerna åsamkas möjligheter oberoende av ålder och sjukdom eller 7258: oskäliga kostnader när ändringar som handikapp. Genom understöden på basis av han- 7259: företagits i bostaden rivs efter att en gravt dikappservicelagen strävar man efter att genom- 7260: handikappad dött, och föra sådana ändringsarbeten som är nödvändiga 7261: vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta för att gravt handikappade skall kunna leva ett 7262: för att eliminera missförhållandet? självständigt 1iv. Syftet med ändringsarbetena är 7263: att göra det lättare för den handikappade att röra 7264: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt ~jg och nå olika platser och att få mera utrymme. 7265: anföra följande: Andrings- och ombyggnadsarbetena är i allmän- 7266: het till nytta också för familjemedlemmar som 7267: Lagen om service och stöd på grund av handi- inte har något handikapp. 7268: kapp (380/1987), handikappservicelagen, och Enligt undersökningen hänför sig 43% av åt- 7269: den förordning som hänför sig till den (7 59/1987) gärderna tili funktioner och utrymmen som har 7270: trädde i kraft den 1januari 1988. Syftet med 1agen med hygienen att göra. Det vanligaste är att bad- 7271: är att främja de handikappades förutsättningar karet tas bort och att ett duschutrymme byggs i 7272: att leva och vara verksamma som jämbördiga stället. Också annan ombyggnad av teknisk art 7273: medlemmar i samhället samt att förebygga och inne i bostäderna, såsom breddning av dörrar, 7274: undanröja olägenheter och hinder som handi- borttagande av tr§sklar och ändringsarbeten i 7275: kappet medför. köket är vanliga. Andringsarbeten enligt handi- 7276: Syftet med lagen var att förbättra särskilt de kappservicelagen kan också utföras i den ome- 7277: gravt handikappades ställning. Kommunerna delbara närheten av den handikappades boende- 7278: har en särskild skyldighet att ordna service och miljö, närmast i ingångar och trappuppgångar. 7279: stöd som den gravt handikappade behöver för att De van1igaste arbetena är installation av ramper 7280: klara av de dagliga funktionerna. Hit hör t.ex. och ledstänger och förbättring av belysningen. 7281: skälig ersättning för ändringsarbeten i bostaden En1igt undersökningen har mindre uppmärk- 7282: samt för anskaffning av redskap och anordning- samhet i samband med ändringsarbetena riktats 7283: ar i bostaden. på tryggheten i boendemiljön och förebyggande 7284: Kommunens särski1da skyldighet att ordna av olycksfall i hemmet och på fritiden. 7285: service och stöd för klienten innebär att denne En bostad som ändrats så att den motsvarar 7286: har en subjektiv rätt till detta om förutsättningar- behovet hos en handikappad, kan i samband med 7287: na enligt lagen föreligger. Bristen på kommunala att bostaden byggs om renoveras i sitt ursprung- 7288: anslag kan inte vara ett hinder för beviljandet av ligt skick. Staten och kommunerna stöder om- 7289: tjänster. Klientens rättsskydd har betonats ge- byggnad bl.a. genom bostadslån, räntestöd och 7290: nom att han har möjlighet att besvära sig också understöd. Bostadsfonden beviljar understöd för 7291: hos högsta förvaltningsdomstolen. ombyggnad av flervåningshus, t.ex. för nya his- 7292: Forsknings- och utvecklingscentralen för so- sar. De flesta kommuner utarbetar boendepro- 7293: cial- och hälsovården, Stakes, har utrett vilka gram i vilka anslag för ombyggnad och grundlig 7294: understöd som beviljats och vilka renoveringar renovering anvisas för olika hustyper och ägofor- 7295: och ändringar av bostaden som genomförts un- mer. 7296: der 1992 och 1993 med stöd av handikappservice- För främjande av möjligheterna till sysselsätt- 7297: lagen och socialvårdslagen. Antalet understöd ning i hushållen trädde lagen om temporärt stöd- 7298: som beviljats för ombyggnad av bostad med stöd system för hushållsarbete (83911997) i kraft den 1 7299: KK 553/1998 vp 5 7300: 7301: oktober 1997. Hushåll som är belägna i Östra Försöken pågår tili slutet av 1999. Innan för- 7302: Finlands och Västra Finlands Iän kan hos företag söket avslutas skall en utvärdering göras också 7303: som finns upptaget i det register som arbets- beträffande gjorda erfarenheter, sysselsättnings- 7304: krafts- och näringscentralen i försöksområdet och kostnadseffekter samt behovet av ett perma- 7305: skall föra bl.a. beställa tjänster för att underhålla nent system. 7306: och bygga om bostaden. Syftet med hushållsstö- Sammanfattningsvis konstateras i undersök- 7307: det är att främja verksamheten i serviceföretag ningen att ändringsarbetena enligt handikapp- 7308: genom att sänka priserna på tjänster som erbjuds servicelagen i huvudsak har gällt bostädernas 7309: hushållen och därigenom också främja syssel- hygien- och köksutrymmen. Genom ändringsar- 7310: sättningen. Stödet betalas tili företagaren. betena har man för de gravt handikappade men 7311: Samtidigt inleddes i Södra Finlands, Uleå- också för de övriga familjemedlemmarna strävat 7312: borgs och Lapplands Iän ett försök med skatte- efter att förbättra boendeutrymmenas funktion 7313: stödssystem för hushåll. Det maximala hushålls- och förstora dem. Social- och hälsovårdsministe- 7314: avdraget är årligen 5 000 mk. Hushållsavdraget riet har inte fått kännedom om ett enda fall där 7315: beviljas för samma arbetsuppgifter som i model- återställandet av bostaden i dess ursprungliga 7316: len för företagsstöd. skick skulle ha föranlett oskäliga kostnader. 7317: 7318: Helsingforsden 28 maj 1998 7319: 7320: Minister Terttu Huttu-Juntunen 7321: KK 554/1998 vp 7322: 7323: Kirjallinen kysymys 554 7324: 7325: 7326: 7327: 7328: Risto Penttilä /nuors ym.: Yksityisen elinkeinon toimintaedellytys- 7329: ten turvaamisesta viihdepelialalla 7330: 7331: 7332: Eduskunnan Puhemiehelle 7333: EFTA Surveillance Authority (ESA) antoi Raha-automaattiyhdistyksen oikeutta harjoittaa 7334: 30.12.1994 päätöksen (Decision No 336/94/ yksinoikeudella arpajaislain mukaista liiketoi- 7335: COL), jossa se vaati Suomea välittömästi va- mintaa. Samanaikaisesti ollaan eduskuntaan 7336: pauttamaan ns. viihdepelit (ajanvietepelit, joista tuomassa arpajaislain uudistusesitystä, jossa eh- 7337: ei saa rahavoittoja) vapaaseen kilpailuun. Pää- dotetaan tavaravoittoja antavien peliautomaat- 7338: töksensä yhteydessä ESA totesi, että Suomen tien sosialisointiaja näillä pelilaitteilla elinkeinoa 7339: olisi pitänyt muuttaa lainsäädäntöäänjo vuoden harjoittavien yrittäjien liiketoiminnan lakkautta- 7340: 1994 alusta. Uusi viihdelaitelaki (164/1995) tuli mista. Kysymyksessä olevat ajanvietepelilaitteet 7341: kuitenkin voimaan vasta 17.2.1995. (tavara- ja pieniä rahavoittoja antavat laitteet) 7342: Uuden lainsäädännön myötä Raha-auto- ovat yleisesti vapaan kilpailun piirissä EU- 7343: maattiyhdistykselle annettiin oikeus perustaa alueella. 7344: viihdepelitoimintaa varten tytäryhtiö, Pelika Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 7345: Ray Oy. Tässä tapahtui virhe, sillä kun ilmeinen tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 7346: tarkoitus oli vapauttaa viihdepelit työllistämään kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen 7347: pienyrittäjiä ja kannustamaan yrittäjyyteen, ta- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 7348: pahtui juuri päinvastoin. 7349: Pelika Ray:n massiivinen markkinavaltaus Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 7350: johti nopeasti määräävään markkina-asemaaoja ryhtyä, jotta markkinoita vääristävä toi- 7351: siihen, että yksityinen elinkeino ei voi enää käy- minta lopetetaan ja yksityisen elinkeinon 7352: tännössä tänä päivänä toimia kannattavasti viih- toimintaedellytykset viihdepelialalla tur- 7353: depelisektorilla. Pelika Ray:n toiminnalla ei ole vataan, sekä 7354: hyväntekeväisyyden kanssa mitään tekemistä, mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 7355: koska suuret laiteinvestoinnit ja markkinointi ryhtyä, jotta arpajaislairumdistuksen yh- 7356: ovat vaatineet Raha-automaattiyhdistyksen si- teydessä tavaravoittoautomaateilla ja 7357: joittamaan Pelikaan kymmeniä miljoonia mark- pieniä rahavoittoja antavilla automaa- 7358: koja. teilla operointi saataisiin Suomessakin 7359: Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa on vapaan kilpailun piiriin? 7360: paraikaa vireillä oikeusprosessi, joka koskee 7361: 7362: Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 1998 7363: 7364: Risto Penttilä /nuors Jukka Tarkka /nuors Klaus Bremer /r 7365: 7366: 7367: 7368: 7369: 280043 7370: 2 KK 554/1998 vp 7371: 7372: 7373: 7374: 7375: Eduskunnan Puhemiehelle 7376: 7377: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa kuin toimintaansa varten tarpeellisia yhtiöitä tai 7378: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, niiden osakkeita sekä luovuttaa näiden yhtiöiden 7379: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen osakkeita uudelle omistajalle vain sosiaali- ja ter- 7380: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Risto veysministeriön antamalla luvalla. 7381: Penttilän ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy- Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut yh- 7382: myksen n:o 554: distykselle oikeuden perustaa viihdelaitetoimin- 7383: nan harjoittamista varten erillisen osakeyhtiön. 7384: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo Luvan perusteella yhdistys päätti yhtiöittää ajan- 7385: ryhtyä, jotta markkinoita vääristävä toi- viete- ja musiikkiautomaattitoiminnan Pelika 7386: minta lopetetaan ja yksityisen elinkeinon RAY Oy -nimiseen yhtiöön ja siirsi päätöksen 7387: toimintaedellytykset viihdepelialalla tur- toteuttamiseksi yhdistyksen aiemmin harjoitta- 7388: vataan, sekä mat, edellä mainitut liiketoiminnat uudelle yh- 7389: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo tiölle. Pääomasijoituksen arvo oli yhteensä hie- 7390: ryhtyä, jotta arpajaislain uudistuksen yh- man yli 38 miljoonaa markkaa. Yhtiön osake- 7391: teydessä tavaravoittoautomaateilla ja pääoma on 10 miljoonaa markkaa. Pelika RAY 7392: pieniä rahavoittoja autavilla automaa- Oy:n osakepääomaa ei ole yhtiön toiminta-aika- 7393: teilla operointi saataisiin Suomessakin na korotettu eikä Raha-automaattiyhdistys ole 7394: vapaan kilpailun piiriin? antanut tytäryhtiölleen lainoja eikä konserni- 7395: avustuksia. Yhtiön taseen loppusumma oli vii- 7396: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- meksi vahvistetussa tilinpäätöksessa 31.12.1997 7397: taen seuraavaa: noin 54 miljoonaa markkaa. Yhtiö on jakanut 7398: toiminta-aikanaan osinkoa yhteensä 18 miljoo- 7399: Viihdelaitteista, joilla Suomen oikeuden mu- naa markkaa. Osingot on tuloutettu Raha-auto- 7400: kaan tarkoitetaan maksua vastaan yleisön käy- maattiyhdistykselle jaettaviksi yleishyödyllisiin 7401: tettävänä pidettävää, huvitusta varten valmistet- tarkoituksiin. 7402: tua automaattia tai laitetta, josta käyttäjä ei voi Taloudellisten, henkilöstöpoliittisten ja yritys- 7403: saada muuta voittoa kuin uusia pelejä tai peliai- asiakkaiden kanssa tehtyjen sitoumusten vuoksi 7404: kaa, säädetään viihdelaitelaissa (164/1995). Lain erillisen viihdelaiteyhtiön perustamista pidettiin 7405: mukaan viihdelaitteiden käytettävänä pitäminen muita kyseeseen tulevia vaihtoehtoja tarkoituk- 7406: ei edellytä mitään viranomaislupia. Viihdelaite- senmukaisempana. 7407: toimintaa saavat harjoittaa Suomessa elinkeinon Pelika RAY Oy:llä on edellä selostetuista syis- 7408: harjoittamiseen oikeutetut. tä johtava asema viihdelaitemarkkinoilla. Eu- 7409: Ennen viihdelaitelain antamista Raha-auto- roopan komission IV pääosasto on tutkinut väit- 7410: maattiyhdistyksellä oli yksinoikeus ajanviete- teitä Raha-automaattiyhdistyksen ja Pelika 7411: automaattien käytettävänä pitämiseen. Yksinoi- RAY Oy:n välisistä kielletyistä kilpailutoimenpi- 7412: keus oli annettu Raha-automaattiyhdistykselle teistä. Kirjeessään 24.6.1996 D/16725 osasto to- 7413: ajanvieteautomaateista annetulla lailla (426/ tesi, ettei ollut esitetty mitään näyttöä esitettyjen 7414: 1976). Viihdelaitelain antamisenjälkeen ei kilpai- väitteiden tueksi ja lopetti tutkimukset tarpeetto- 7415: luoikeudellisista syistä pidetty tarkoituksen- mina. 7416: mukaisena, että Raha-automaattiyhdistys, jolla Euroopan unionissa ei ole arpajaistoimintaa 7417: arpajaislain (491/1965) 3 §:n 4 momentin nojalla koskevia yhteisöoikeudellisia säännöksiä. Arpa- 7418: on oikeus harjoittaa yksinoikeudella myös raha- jaistoimintaa säännellään kansallisesti. Tavara- 7419: automaattitoimintaa, enää itse harjoittaisi viih- ja pieniä raha voittojaantavat laitteet ovat eräissä 7420: detai tetoimin taa. Euroopan unionin jäsenmaissa sallittuja ja eräis- 7421: Viihdelaitelain voimaantulon yhteydessä sä jäsenmaissa kokonaan kiellettyjä. Niissäkin 7422: muutettiin raha-automaattiasetuksen 6 §:ää jäsenmaissa, joissa pieniä rahavoittoja antavat 7423: (18711995) siten, että Raha-automaattiyhdistys automaatit ovat sallittuja, niitä pidetään raha- 7424: saa perustaa ja hankkia omistukseensa muita automaatteina, vaikka näistä laitteista saatetaan 7425: KK 554/1998 vp 3 7426: 7427: puhekielessä käyttää englanninkielistä nimitystä ihmisten pelihalua hyväksikäyttäen on sallittu 7428: "amusement with prizes". Niissä Euroopan vain rajoitetussa määrin ja vain varojen hankki- 7429: unionin jäsenvaltioissa, joissa raha-automaatti- miseksi yleishyödyllisen toiminnan tukemiseksi. 7430: toiminta on sallittua, sitä säännellään ja rajoite- Tämä periaate on perusperiaatteena myös uudes- 7431: taan monin tavoin. Näin ollen toiminta ei yleises- sa valmisteltavana olevassa arpajaislainsäädän- 7432: ti kuulu Euroopan unionin jäsenmaissa vapaan nössä. Myös tavaravoittoautomaatit ja pieniä 7433: kilpailun piiriin. rahavoittoja antavat automaatit kuuluvat arpa- 7434: Euroopan komission IV pääosasto on jaislain soveltamisalaan. Näin ollen tavaravoit- 7435: 13.11.1996 päivätyssä kirjeessään (D/20058), toautomaattien käytettävänä pitäminen olisi sal- 7436: joka koski muun muassa pieniä rahavoittoja an- littua uuden lain voimaantulonjälkeen vain yleis- 7437: tavilla automaateilla harjoitettavaa toimintaa, hyödyllisille yhteisöille ja pieniä rahavoittoja an- 7438: todennut muun muassa seuraavaa: "Valtion mo- tavien automaattien käytettävänä pitäminen 7439: nopolin perustaminen jonkinlaista rahapelitoi- Raha-automaattiyhdistykselle. 7440: mintaa varten vaikuttaa lailliselta ta valta valvoa Valmisteltavana olevan arpajaislain mukaan 7441: ja käyttää yleishyödyllisesti tottumuksia, joita ei rahapelitoimintoja saisi harjoittaa vain valtio- 7442: ole tarpeen kieltää mutta, jotka aiheuttavat hait- neuvoston antamalla luvalla. Lupa voitaisiin an- 7443: taa, jos keinottelijat käyttävät niitä häikäilemät- taa vain rahapelitoimintaa varten perustetulle 7444: tömästi hyväkseen. Niinpä monopolin perusta- yhteisölle. Valmisteltavana olevan lain mukaan 7445: minenja olemassaolo näyttää olevan perusteltua rahapeliyhteisöt eivät saisi harjoittaa muuta ar- 7446: eikä se ole epäsuhteessa tavoitteeseen nähden". pajaistoimintaa. Näin ollen Raha-automaattiyh- 7447: Suomessa voimassa olevan arpajaislainsää- distys ei voisi enää pitää tavaravoittoautomaat- 7448: dännön lähtökohta on, että tulojen hankkiminen teja yleisön käytettävänä. 7449: 7450: Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1998 7451: 7452: Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam 7453: 4 KK 554/1998 vp 7454: 7455: 7456: 7457: 7458: Tili Riksdagens Talman 7459: 7460: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- ningautomatförordningen sä, att Penningauto- 7461: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med- matföreningen endast med tilistånd av social- 7462: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags- och hälsovårdsministeriet fär bilda eller förvärva 7463: man Risto Penttilä m.fl. undertecknade spörsmål andra bolag än sädana som behövs för dess verk- 7464: nr 554: samhet eller fårvärva aktier i dem samt överläta 7465: aktier i dessa bolag tili en ny ägare. 7466: Vilka ätgärder ämnar Regeringen vid- Social- och hälsovårdsministeriet har gett Pen- 7467: ta sä att den verksamhet som snedvrider ningautomatföreningen tillständ att bilda ett sär- 7468: marknaden upphör och den privata före- skilt aktiebolag för bedrivande av verksamhet 7469: tagsamhetens verksamhetsförutsättning- med förströelseanordningar. Med stöd av tili- 7470: ar på området för spe1 som förströelse ståndet beslöt Penningautomatföreningen om- 7471: tryggas, samt bilda den verksamhet som föreningen bedrev 7472: vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta med förströelse- och musikautomater tili ett bo- 7473: för att en lotterilagsenlig verksamhet med lag med namnet Pelika RAY Oy, och överförde i 7474: automater som ger varuvinster och små detta syfte den ovan nämnda affårsverksamhet 7475: penningvinster skall fä utövas på den fria som föreningen tidigare bedrivit tili det nya bola- 7476: konkurrensens villkor också i Finland? get. Värdet av kapitalplaceringarna uppgick tili 7477: sammanlagt nägot över 38 milj. mk. Bolagets 7478: Som svar på detta spörsmäl får jag vördsamt aktiekapital uppgär tili10 milj. mk. Pelika RAY 7479: anföra följande: Oy:s aktiekapital har inte höjts under bolagets 7480: verksamhetstid och Penningautomatföreningen 7481: Om förströelseanordningar, varmed enligt har inte beviljat sitt dotterbolag Iän eller kon- 7482: finsk 1ag avses automater eller anordningar som cernbidrag. Bolagets balansräkning vid senast 7483: tillverkas för att för nöjesändamål hällas till- fastställda bokslut (31.12.1997) uppgick tili sam- 7484: gäng1iga för allmänheten mot a vgift och som inte manlagt ca 54 milj. mk. Bolaget har under sin 7485: kan ge användaren andra vinster än nya spel eller verksamhet betalt dividender tili ett belopp av 7486: speltid, bestäms i lagen om förströelseanordning- 18 milj. mk. Dividenderna har inkomstförts på 7487: ar (164/1995). Enligt den nämnda lagen krävs det Penningautomatföreningen att användas för all- 7488: inte tillständ av någon myndighet för att hålla männyttiga ändamål. 7489: förströelseanordningar tillgängliga för allmän- På grund av ekonomiska, personalpolitiska 7490: heten. Den som har rätt att idka näring i Finland och med företagskunder ingångna förbindelser 7491: får bedriva verksamhet med förströelseanord- ansågs bildandet av ett separat bolag för förströ- 7492: ningar. elseanordningar vara ett mera ändamålsenligt 7493: Innan lagen om förströelseanordningar gavs alternativ än andra alternativ som kunde komma 7494: höll Penningautomatföreningen med ensamrätt i fråga. 7495: förströelseanordningar tillgängliga för allmän- Pelika RAY Oy innehar av de skäl som anförts 7496: heten. Ensamrätten hade beviljats Penningauto- ovan en ledande ställning på marknaden för 7497: matföreningen genom lagen om förströelseauto- förströelseanordningar. Europeiska kommissio- 7498: mater (426/1976). Under den tid lagen om för- nens generaldirektorat IV har undersökt pästå- 7499: ströelseanordningar gällt har det av konkurrens- endena om att det skulle ha förekommit förbjud- 7500: rättsliga skäl inte ansetts vara ändamålsenligt att na konkurrensätgärder mellan Penningautomat- 7501: Penningautomatföreningen, som med stöd av 3 § föreningen och Pelika RAY Oy. 1 sitt brev 7502: 4 mom. lotterilagen (491/1965) har ensamrätt i 24.6.1996 D/16725 konstaterade generaldirekto- 7503: fråga om bedrivandet också av penningautomat- ratet att det inte framkommit några bevis tili stöd 7504: verksamhet, själv bedriver verksamhet med för- för de framförda påståendena och avslutade un- 7505: ströelseanordningar. dersökningarna som obehövliga. 7506: 1 samband med att lagen om förströelseanord- Europeiska unionen har inte några gemen- 7507: ningar trädde i kraft ändrades 6 § (187 /1995) pen- skapsrättsliga bestämmelser om lotteriverksam- 7508: KK 554/1998 vp 5 7509: 7510: het. Lotteriverksamheten regleras på nationell Utgångspunkten för den gällande lotterilag- 7511: nivå. Anordningar som ger varuvinster och små stiftningen i vårt land är att det är tillåtet att 7512: penningvinster är tillåtna i vissa av Europeiska skaffa sig inkomster genom att utnyttja männi- 7513: unionens medlemsstater och helt förbjudna i an- skors lust att spela endast i begränsad utsträck- 7514: dra. Också i de medlemsstater där automater som ning och endast för att skaffa medel för stödande 7515: ger små penningvinster är tillåtna anses dessa av allmännyttig verksamhet. Denna princip är 7516: automater vara penningautomater, även om de i den grundläggande principen också i den nya 7517: dagligt tai går under benämningen "amusement lotterilagstiftning som är under beredning. Ock- 7518: with prizes". I de av Europeiska unionens med- så automater som ger varuvinster och små pen- 7519: lemsstater där penningautomatverksamhet är ningvinster faller inom tillämpningsområdet för 7520: tillåten regleras och begränsas denna verksamhet lotterilagen. Därmed skulle det efter att den nya 7521: på många sätt. Därmed ingår verksamheten inte lagen trätt i kraft komma att vara tillåtet endast 7522: allmänt taget bland de verksamheter som i Euro- för allmännyttiga samfund att hålla automater 7523: peiska unionens medlemsstater kan bedrivas på som ger varuvinster och endast för Penningauto- 7524: den fria konkurrensens villkor. matföreningen att hålla automater som ger små 7525: Europeiska kommissionens generaldirektorat penningvinster tillgängliga för allmänheten. 7526: IV har i sitt brev 13.11.1996 (D/20058), som ock- Enligt den lotterilag som för närvarande är 7527: så tar upp ämnet verksamhet med automater som under beredning kommer verksamhet som om- 7528: ger små penningvinster, bl.a konstaterat att in- fattar spel med pengar att kunna bedrivas endast 7529: rättandet av ett statligt monopol får något slag av med statsrådets tillstånd. Tillstånd beviljas en- 7530: verksamhet som omfattar spel med pengar ver- bart samfund som grundats för sådan verksam- 7531: kar vara ett lagligt sätt att övervaka och på ett het. Enligt den nya Iagen får samfund som bedri- 7532: allmännyttigt sätt utnyttja vanor som det inte är ver verksamhet som omfattar spel med pengar 7533: nödvändigt att förbjuda men som kan orsaka inte bedriva annan lotteriverksamhet. Därmed 7534: skada om spekulanter utnyttjar dem skrupelfritt, skulle Penningautomatföreningen inte längre 7535: och att inrättandet och existensen av ett monopol kunna hålla automater som ger varuvinster till- 7536: därför verkar vara befogat samt inte stå i strid gängliga för allmänheten. 7537: med målsättningarna. 7538: 7539: Helsingfors den 28 maj 1998 7540: 7541: Inrikesminister Jan-Erik Enestam 7542: KK 555/1998 vp 7543: 7544: Kirjallinen kysymys 555 7545: 7546: 7547: 7548: 7549: Säde Tahvanainen /sd: Freonin talteenotosta 7550: 7551: 7552: 7553: Eduskunnan Puhemiehelle 7554: 7555: Suomi korostaa kaiken aikaa kestävän kehi- Vastuun ympäristökysymyksistä tulisi olla 7556: tyksen periaatteen toteuttamista kaikessa pää- kaikilla kansalaisilla ja viranomaisilla. Ympäris- 7557: töksenteossa. Ympäristölainsäädännöllä pyri- töasioita ei tulisi jättää yksin paikallistasen pää- 7558: tään rajoittamaan päästöjä ja jätteen syntymistä tösvastuulle. Siksi esim. haitallisten freonkaasu- 7559: sekä ohjaamaan kulutusta. jen talteenottoon tulisi velvoittaa koko maata 7560: Ympäristölle haitallisten freonkaasujen käyt- kattavalla lailla. 7561: töä on jo pitkään pyritty vähentämään. Otso- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 7562: nikatoa ja ympäristön saastumista aiheuttavat tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 7563: haitalliset kaasut kerätään talteen osittain, mut- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 7564: tei kuitenkaan riittävästi. Vastuu tässä kysymyk- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 7565: sessä on paikallisviranomaisilla. 7566: Haitallisten freonkaasujen talteenotto on siis Onko freonkaasujen talteenotto hoi- 7567: kunnallisesta jätehuollon järjestelystä kiinni. dettu Hallituksen mielestä riittävän te- 7568: Paikallistasolla päätetään, mitä esim. vanhoille hokkaalla tavalla, ja 7569: jääkaapeille ja muille kotitalouskoneille tehdään. aikooko Hallitus säätää freonien tal- 7570: teenottoon velvoittavan lain? 7571: 7572: Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1998 7573: 7574: Säde Tahvanainen /sd 7575: 7576: 7577: 7578: 7579: 280043 7580: 2 KK 555/1998 vp 7581: 7582: 7583: 7584: 7585: Eduskunnan Puhemiehelle 7586: 7587: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa laitteissa. Suomen HCFC-aineiden käyttöä kos- 7588: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, kevat rajoitukset ovat eräiden muiden EU:n jä- 7589: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen senmaiden ohella tiukimpia maailmassa. 7590: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Säde Tah- Edellä kuvatut CFC- ja HCFC-aineiden rajoi- 7591: vanaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen tukset koskevat niiden käyttöä uusissa ilmastoin- 7592: n:o 555: ti- ja kylmälaitteissa. Ennen rajoitusten voi- 7593: maantuloa käytössä olleissa laitteissa niitä saa 7594: Onko freonkaasujen talteenotto hoi- edelleen käyttää ja talteen otettuja CFC- ja 7595: dettu Hallituksen mielestä riittävän te- HCFC- yhdisteitä voidaan käyttää laitteiden 7596: hokkaalla tavalla, ja täyttöön huollon yhteydessä. Tämän vuoksi on 7597: aikooko Hallitus säätää freonien tal- tärkeää, että näiden aineiden talteenotosta ja jä- 7598: teenottoon velvoittavan lain? tehuollosta säädetään siten, että estetään niiden 7599: pääsy ilmaan. 7600: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Neuvoston asetuksella 3093/94 on säädetty, 7601: vasti seuraavaa: että CFC- ja HCFC- yhdisteet on otettava talteen 7602: ja toimitettava hyödynnettäviksi tai käsiteltävik- 7603: Ilmastointi- ja kylmälaitteissa käytettävistä si asianmukaisella tavalla, kun laitteet poistetaan 7604: lämmönsiirtoaineista otsonikerrosta heikentäviä käytöstä tai kun yhdisteet huolloissa poistetaan 7605: ovat CFC-yhdisteet (freonit)ja HCFC-yhdisteet. laitteista tai laitteistoista. Asetuksen velvoite 7606: Näiden yhdisteiden käytöstä, talteenotosta ja jä- koskee kuitenkin vain kaupan ja teollisuuden 7607: tehuollosta säädetään toisaalta neuvoston (EY) laitteita. Suomessa talteenottovelvoite on valtio- 7608: asetuksella 3093/94 otsonikerrosta heikentävistä neuvoston päätöksellä 262/1998laajennettu kos- 7609: aineista ja toisaalta EY:n asetusta täydentävällä kemaan kaikkia laitteita, mukaan lukien kotita- 7610: valtioneuvoston päätöksellä 26211998. Jätteiden louksien kylmälaitteet. Käytöstä poistetut CFC- 7611: käsittelyssä noudatetaan luonnollisesti myös jä- ja HCFC-yhdisteet on määritelty jätelain nojalla 7612: telain säännöksiä. ongelmajätteeksi, joiden talteenottoa ja käsitte- 7613: CFC-aineiden käyttö tuotteiden ja laitteiden lyä koskevat erilliset lupamenettelyt. 7614: valmistukseen on ollut Suomessa kiellettyä vuo- Edellä esitetyn perusteella freonien ja muiden 7615: den 1995 alusta. HCFC-aineiden käyttöä muun otsonikerrosta heikentävien aineiden talteenot- 7616: muassa kotitalouksien kylmälaitteissa rajoite- toa ja näistä aineista syntyvän jätteen käsittelyä 7617: taan neuvoston asetuksella 3093/94. Neuvoston koskevaa lainsäädäntöä voidaan pitää riittävä- 7618: asetusta täydentävän kansallisen lainsäädännön nä. Säännösten käytännön toimeenpanoa pyri- 7619: perusteella HCFC-aineiden käyttö lämmönsiir- tään kuitenkin edelleen parantamaan muun 7620: toaineena on Suomessa kokonaan kiellettyä vuo- muassa tiedotuksen avulla. 7621: den 2000 alusta valmistettavissaja asennettavissa 7622: 7623: Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1998 7624: 7625: Ympäristöministeri Pekka Haavisto 7626: KK 555/1998 vp 3 7627: 7628: 7629: 7630: 7631: Tili Riksdagens Talman 7632: 7633: 1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen om användning av HCFC-ämnen hör, tillsam- 7634: föreskriver har Ni, Fru Talman, tili vederböran- mans med vissa andra EU-länders, tili de sträng- 7635: de medlem av statsrådet översänt följande av aste i världen. 7636: riksdagsman Säde Tahvanainen undertecknade De ovan beskrivna begränsningarna beträf- 7637: spörsmål nr 555: fande CFC- och HCFC- ämnen gäller använd- 7638: ning i nya ventilations- och kylanläggningar. 1 7639: Har tillvaratagningen av freongaser anläggningar som varit i bruk innan begräns- 7640: enligt Regeringens åsikt skötts på ett till- ningarna trädde i kraft får de alltjämt användas, 7641: räckligt effektivt sätt, och och tillvaratagna CFC- och HCFC föreningar 7642: ämnar Regeringen stifta en lag som får användas tili påfyllning av anläggningarna i 7643: förpliktar tili tillvaratagning av freoner? samband med service. Därför är det viktigt att 7644: bestämmelserna om tillvaratagningen och av- 7645: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt fallshanteringen av dessa ämnen är sådana att 7646: anföra följande: utsläpp av dem tillluft förhindras. 7647: Genom rådets förordning 3093/94 stadgas att 7648: Av de värmeöverföringsämnen som används i CFC- och HCFC- föreningar skall tas tili vara 7649: ventilations- och kylanläggningar bryter och levereras för återvinning eller vederbörlig 7650: CFC-föreningarna (freonerna) och HCFC-före- behandling då anläggningarna tas ur bruk, eller 7651: ningarna ned ozonskiktet. Rådets (EG) förord- då föreningarna vid service avlägsnas från appa- 7652: ning 3093/94 om ämnen som bryter ned ozon- rater och anläggningar. Förpliktelserna i förord- 7653: skiktet och å andra sidan statsrådets beslut 262/ ningen gäller dock enbart handelns och indu- 7654: 1998, som kompletterar EG-förordningen, regle- strins anläggningar. 1 Finland har skyldigheten 7655: rar användningen, tillvaratagningen och an- tili tillvaratagning genom statsrådets beslut 262/ 7656: vändningen av dessa föreningar. Vid avfallshan- 1998 utvidgats så att den gäller alla apparater, 7657: teringen följs naturligtvis också bestämmelserna i inklusive hushållens kylapparatur. De ur bruk 7658: avfallslagen. tagna CFC- och HCFC-föreningarna har med 7659: Användningen av CFC-ämnen för tillverk- stöd av avfallslagen definierats som problemav- 7660: ning av produkter och apparatur har varit för- fall för vars tillvaratagning och behandling det 7661: bjuden i Finland från början av år 1995. Använd- finns särskilda tillståndsförfaranden. 7662: ningen av HCFC-ämnen b1and annat i ky1an- På basis av vad som ovan anförts kan lagstift- 7663: läggningar för hushåll begränsas genom rådets ningen om tillvaratagning av freoner och andra 7664: förordning 3093/94. På basis av vår nationella ämnen som försvagar ozonskiktet samt om han- 7665: lagstiftning, som kompletterar rådets förord- teringen av det avfall som dessa ämnen ger upp- 7666: ning, är användningen av HCFC-ämnen i Fin- hov tili anses, tillräcklig. Strävan är dock alltjämt 7667: land totalt förbjuden i fråga om sådana anlägg- att effektivera verkställandet av bestämmelserna 7668: ningar som tillverkas och installeras räknat från bland annat med tillhjälp av information. 7669: början av år 2000. Finlands begränsningar i fråga 7670: 7671: Helsingforsden 3 juni 1998 7672: 7673: Miljöminister Pekka Haavisto 7674: KK 556/1998 vp 7675: 7676: Kirjallinen kysymys 556 7677: 7678: 7679: 7680: 7681: Jorma Rantanen /sd ym.: Kansainvälistä merkitystä omaavia tär- 7682: keimpiä sisävesiväyliä koskevan sopimuksen voimaan saatta- 7683: misesta 7684: Eduskunnan Puhemiehelle 7685: 7686: Liikenneministeriön julkaisussa Suomen ja dyn yrityshaastattelututkimuksen mukaan 77 7687: Euroopan väliset integroidut vesitiekuljetukset prosenttia yrityksistä suhtautui positiivisesti tai 7688: (30/69 6.9.1996) todetaan julkaisun esipuheen varovaisen positiivisesti mahdollisuuteen käyt- 7689: aluksi seuraavaa: tää integroituja vesitiekuljetuksia. 7690: Valtaosa nykyisestä Suomen ja Euroopan vä- Sisäasiainministeriö asetti Itä-Suomen talous- 7691: lisestä tavaraliikenteestä kuljetetaan meriteitse ja työllisyystilanteen edistämistä selvittämään 7692: rannikkosatamiemme ja Euroopan rannikolla si- työryhmän 19 .1.1996. Työryhmän loppurapor- 7693: jaitsevien terminaalien välillä. Jatkokuljetukset tissa (SM 11/96.4.1 0.1996) todetaan mm. seuraa- 7694: hoidetaan useimmissa tapauksissa maanteitse. vaa: "Vesiliikenteen osalta Itä-Suomen kehityk- 7695: Euroopan alueella ollaan kehittämässä vesilii- sen kannalta tärkeimpiä ovat kanavahankkeet, 7696: kennettä,ja vesiliikenteen osuuksia pyritään kas- jotka vaikuttavat sekä tavaraliikenteeseen että 7697: vattamaan suosimalla kuljetusten siirtymistä matkailuun. Tässä ehdoton edellytys on Kymi- 7698: maaliikenteestä vesiliikenteeseen. Kuljetusjärjes- joen kanavointi ... " Tämän työryhmän esitys täl- 7699: telmien ja markkinoiden muuttuessa vaikutukset tä osin oli, että liikenneministeriön selvityksiä 7700: ulottuvat myös Suomen liikenteeseen. Kymijoen ja Mäntyharjun kanavissa kiirehdi- 7701: Edelleen mainittua selvitystä lainaten: Euroo- tään. Mikäli Kymijoen ja Mäntyharjun kana- 7702: pan yhdistymisen myötä ovat tavaravirrat lisään- voinnit todetaan liikennetaloudellisesti ja mat- 7703: tyneet EU :n alueella, ja EU :n laajentumisen us- kailullisesti perustelluiksi, tehdään valtioneuvos- 7704: kotaan edelleen lisäävän kysynnän kasvua Eu- ton periaatepäätös ja hankkeen toteuttamisaika- 7705: roopassa. Tämä lisää tarvetta kuljetusinfra- taulua kiirehditään. 7706: struktuurin kehittämiseen ja ratkaisukeinojen Edellä on todettu, että 13.3.1997 julkistettu 7707: selvittämiseen. Jatkuva kysynnän kasvu on joh- selvitys totesi hankkeet kannattaviksi. 7708: tanut tieliikenteen ruuhkautumiseen, jota ei voi- Liikenneministeri allekirjoitti kesällä 1997 7709: da enää ratkaista tieverkkoa laajentamalla. monien muiden Euroopan maiden kanssa sopi- 7710: Myös rautatieliikenteellä on omat ongelmansa. muksen sisävesiväylien kehittämisestä Euroo- 7711: Näiden syiden vuoksi EU :ssa uskotaan, että vesi- passa. Sopimuksen johdanto-osassa todetaan 7712: tiekuljetusten osuuksia voidaan kasvattaa kulje- muun muassa, että sopimusosapuolet painotta- 7713: tusmuodon nykyisistä ongelmista huolimatta. vat sisävesiliikenteen merkitystä ja sitä, että sillä 7714: Integroidut vesitiekuljetukset -selvityksen jäl- on sekä taloudellisia että ekologisia etuja verrat- 7715: keen liikenneministeriö käynnisti toisen vesitie- tuna muihin sisäliikenteen muotoihin. Sopimus- 7716: selvityksen asettamalla työryhmän, jonka tehtä- osapuolet ovat myös vakuuttuneita siitä, että 7717: vänä oli selvittää Kymijoen kanavan ja Mänty- Euroopan sisävesikuljetusten tehostamisessa ja 7718: harjun kanavan sekä niiden muodostaman kana- kehittämisessä käyttäjiä enemmän kiinnostavak- 7719: vaverkon investointikustannukset, hankkeiden si on olennaista saada aikaan yhtenäiselle kehit- 7720: kannattavuus, rahoitusmahdollisuudet ja yhteis- tämissuunnitelmalle ja kansainvälistä merkitystä 7721: kunnalliset vaikutukset. omaavien sisävesiväylien rakentamiselle perus- 7722: Tämän selvitystyön (B: 13/97. 13.3.1997) mu- tuvat puitteet. 7723: kaan Kymijoen kanava on yhteiskuntataloudel- Edellä voidaan todeta, että integroidut vesi- 7724: lisesti todennäköisesti kannattava hanke ja Ky- kuljetukset edellyttävät ympärivuotista kuljetus- 7725: mijoki-Mäntyharju-kanavapari tietyin edelly- mahdollisuutta. On selvitetty, että sellainen on 7726: tyksin mahdollisesti kannatettava hanke. teknisesti mahdollista ja että edellä mainittuja 7727: Edellä mainittujen selvitysten yhteydessä teh- uusia kanavahankkeita koskevat kustannuslas- 7728: 280043 7729: 2 KK 556/1998 vp 7730: 7731: kelmat on tehty ympärivuotista liikennettä sil- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 7732: mällä pitäen. Toisaalta tiedetään, että Saimaalla tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 7733: jo toimii ympärivuotinen tavaraliikenne, mutta kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen 7734: nykyistä Saimaan kanavaa ei voida muuttaa ym- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 7735: pärivuotiseen käyttöön sopivaksi. Ei liene myös- 7736: kään tarkoituksenmukaista rakentaa uutta ka- Milloin ja millä tavalla Hallitus aikoo 7737: navaa vieraan valtion alueelle, kun samoilla kus- saattaa kansainvälistä merkitystä omaa- 7738: tannuksilla saadaan meriväylä, joka yhdistää via tärkeimpiä sisävesiväyliä koskevan 7739: koko Järvi-Suomen (Päijänne, Keitele ja Saimaa) sopimuksen ratifioitavaksi ja mitä suun- 7740: EU:nja Itä-Euroopan maiden vesiväylien yhtey- nitelmia on olemassa tai valmisteilla sopi- 7741: teen. muksen tarkoituksen toteuttamiseksi? 7742: 7743: Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1998 7744: 7745: Jorma Rantanen /sd Erkki Partanen /sd Kari Rajamäki /sd 7746: Janne Viitamies /sd Pia Viitanen /sd Reino Ojala /sd 7747: Arja Ojala /sd Kalevi Olin /sd Marjatta Vehkaoja /sd 7748: Lauri Metsämäki /sd Heikki Rinne /sd Timo Kalli /kesk 7749: Pauli Saapunki /kesk Matti Väistö /kesk Esa Lahtela /sd 7750: Marja-Liisa Tykkyläinen /sd Matti Vähänäkki /sd 7751: KK 556/1998 vp 3 7752: 7753: 7754: 7755: 7756: Eduskunnan Puhemiehelle 7757: 7758: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Sopimus tulee voimaan 90 päivän kuluttua 7759: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, siitä, kun viisi maata, joista kolmen alueella on 7760: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen merkittäviä osia sopimukseen kuuluvista sisäve- 7761: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jorma sistä, on ratifioinut sopimuksen. Ulkoasiainmi- 7762: Rantasen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy- nisteriön mukaan sopimuksen on tähän mennes- 7763: myksen n:o 556: sä ratifioinut neljä maata (Tsekin tasavalta, Slo- 7764: vakia, Sveitsi ja Unkari). Suomi on käynnistänyt 7765: Milloin ja millä tavalla Hallitus aikoo sopimuksen ratifioimiseen tähtäävät toimenpi- 7766: saattaa kansainvälistä merkitystä omaa- teetja sopimus on tarkoitus esittää ratifioitavak- 7767: via tärkeimpiä sisävesiväyliä koskevan si sen jälkeen, kun valmistelevat toimenpiteet on 7768: sopimuksen ratifioitavaksi ja mitä suun- saatettu päätökseen. 7769: nitelmia on olemassa tai valmisteilla sopi- Suomen osalta sopimuksen piiriin kuuluvat 7770: muksen tarkoituksen toteuttamiseksi? Saimaan kanava ja syväväylästö sekä väylät 7771: Kuopiosta Iisalmeenja Joensuusta Nurmekseen. 7772: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Merenkulkulaitoksen antaman selvityksen mu- 7773: vasti seuraavaa: kaan nämä väylät täyttävät sopimuksen luoki- 7774: tusvaatimukset sekä toiminnallisen tason. Sopi- 7775: ECE:n sopimus kansainvälisesti tärkeistä sisä- muksesta ei aiheudu teknistä tai toiminnallista 7776: vesiteistä (AGN-sopimus) on tarkoitettu Euroo- parannustarvetta sopimuksen piiriin kuuluvalle 7777: pan sisävesiverkoston koordinoiduksi kehittä- sisävesiväylästöllemme. 7778: mis- ja rakentamissuunnitelmaksi, joka otetaan Uusien kanavahankkeiden osalta voidaan to- 7779: huomioon asiaankuuluvissa tulevissa kehittä- deta, että Merenkulkulaitos on laatinut yleis- 7780: mis- ym. ohjelmissa. Tavoitteena on aikaansaada suunnitelmat Kymijoen ja Mäntyharjun kana- 7781: Euroopan laajuinen yhtenäinen sisävesiväylien vista, jotka täyttävät AGN-sopimuksen mukai- 7782: normisto,jonka mukaan uudet tai modernisoita- set mitoitusarvot ja liikenteelliset vaatimukset. 7783: vat väylät suunnitellaan ja toteutetaan. Parhaillaan Merenkulkulaitos laatii esiselvitystä 7784: Sopimus antaa suositukset uusien ja moderni- Saimaan kanavan laajentamisesta vastaamaan 7785: soitavien sisävesiväylien mitoituksesta ja liiken- Kymijoen kanavan yleissuunnitelman mukaista 7786: teen hoidosta. Sopimuksessa ei sitouduta siihen mitoitusta. Merenkulkulaitos on myös käynnis- 7787: kuuluvien sisävesiväylien rakentamiseen tai mo- tänyt kanavien talviliikenne-edellytyksiä koske- 7788: dernisointiin. Sopimuksen esittämät mitoitus- vat selvitykset, jotka antavat päätöksenteon kan- 7789: normit on huomioitava ja niiden mukaiseen mi- nalta oleellista perustietoa. 7790: toitukseen ja toimivuuteen on pyrittävä, milloin 7791: se muutoin on järkevää ja mahdollista. 7792: 7793: Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1998 7794: 7795: Liikenneministeri Matti Aura 7796: 4 KK 556/1998 vp 7797: 7798: 7799: 7800: 7801: Tili Riksdagens Talman 7802: 7803: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- och dimensionera enligt dessa normer då det är 7804: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- förnuftigt och möjligt. 7805: Iem av statsrådet översänt följande av riksdags- Avtalet träder i kraft 90 dagar efter att fem 7806: man Jorma Rantanen m.fl. undertecknade spörs- Iänder har ratificerat avtalet. Av dessa fem Iänder 7807: mål nr 556: skall tre på sitt område ha betydande delar av de 7808: inre vattenområden som hör tili avtalet. Enligt 7809: När och på vilket sätt ämnar Regering- utrikesministeriet har hittills fyra Iänder 7810: en ratificera avtalet om viktiga insjöfarle- (Tjeckien, Slovakien, Schweiz och Ungern) rati- 7811: der som har internationell betydelse, och ficerat avtalet. Finland har börjat vidta de åtgär- 7812: hurdana planer finns fårdiga eller under der som syftar tili ratificering av avtalet och det är 7813: beredning i syfte att fylla avtalets ända- meningen att avtalet skall föreslås bli ratificerat, 7814: mål? när de förberedande åtgärderna har vidtagits. 7815: För Finlands del hör Saima kanal och djupfar- 7816: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt lederna samt lederna från Kuopio till Idensalmi 7817: anföra följande: och från Joensuu till Nurmes till avtalet. Enligt 7818: Sjöfartsverkets utredning uppfyller dessa leder 7819: ECE:s avtal om internationellt viktiga inre avtalets klassificeringskrav samt funktionella 7820: vattenvägar (AGN-avtalet) är avsett att vara en nivå. A vtalet orsakar inga behov att tekniskt eller 7821: koordinerad utvecklings- och byggnadsplan över funktionellt förbättra farlederna på den del av 7822: Europas insjösystem. A vtalet beaktas i komman- vårt insjösystem som berörs av avtalet. 7823: de utvecklingsprogram och i andra program som Angående de nya kanalprojekten kan det kon- 7824: berör ärendet. Syftet är att åstadkomma en en- stateras att Sjöfartsverket har gjort upp general- 7825: hetlig normuppsättning beträffande insjöfarle- planer om Kymmene älvs kanal och Mäntyhar- 7826: der. Normuppsättningen skall täcka hela Europa jukanalen, vilka uppfyller dimensioneringsvär- 7827: och enligt den skall nya farleder planeras och dena och trafikkraven i AGN-avtalet. Sjöfarts- 7828: byggas eller gamla farleder moderniseras. verket håller på att göra upp en preliminär utred- 7829: Avtalet utfårdar rekommendationer om di- ning om utbyggandet av Saima kanal, så att den 7830: mensioneringen av nya sjöfarleder och sjöfarle- motsvarar generalpianeo för dimensioneringen 7831: der som skall moderniseras samt om administre- av Kymmene älvs kanal. Sjöfartsverket har även 7832: ring av trafiken. 1 avtalet förbinder man sig inte påbörjat omfattande förutsättningar för vinter- 7833: att bygga eller att modernisera de sjöfarleder som trafik på kanalerna. Utredningarna ger med tan- 7834: hör till avtalet. A vtalets dimensioneringsnormer ke på beslutsfattandet väsentlig grundläggande 7835: bör tas i beaktande och man skall försöka verka information. 7836: 7837: Helsingfors den 29 maj 1998 7838: 7839: Trafikminister Matti Aura 7840: KK 557/1998 vp 7841: 7842: Kirjallinen kysymys 557 7843: 7844: 7845: 7846: 7847: Jouko Jääskeläinen /skl: Alaikäisten alkoholin käytön ja ostamisen 7848: estäruisestä kansainvälisessä laivaliikenteessä 7849: 7850: 7851: Eduskunnan Puhemiehelle 7852: 7853: Alkoholijuomien myynnistä ja sen valvonnas- Matkustajina laivoilla olleet ovat nähneet, 7854: ta Suomen ja ulkomaiden välillä kulkevissa lii- kuinka asiakkaat voivat ostaajuomia laivalla yli 7855: kennevälineissä määrätään laissa ja sen asetuk- sallittujenkin määrien ostosreissullaan. Lippui- 7856: sessa. hin ei tule tietokoneista huolimatta merkintää 7857: Määräykset ja säädökset ovat hyvät, mutta tehdystä ostoksesta, vaan se pitäisi nykyisin teh- 7858: valvonta ei aina toimi. Kaikki osapuolet vakuut- dä käsin ruksaamalla kassalla. 7859: tavat intressin eli nuorten alkoholinkäytön estä- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 7860: misen olevan yhteinen huoli ja tavoite. Silti nuo- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 7861: ret voivat kohtuuttoman helposti saada alkoholi- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 7862: juomia laivoilla käsiinsä. Maihinnousukorteissa nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 7863: ei useinkaan ole muuta ikäkontrollointia kuin 7864: käsin yliviivaaminen laivayhtiön henkilökunnan Onko Hallitus tietoinen näistä epä- 7865: toimesta, mikäli asiakas rehellisesti kertoo ole- kohdista ja valvonnan puutteellisuudes- 7866: vansa alaikäinen. Automaattista ikätietojen siir- ta,jotka koskevat alaikäisiä laivamatkus- 7867: toa matkustajarekisteristä ei ainakaan kaikissa tajia kansainvälisessä liikenteessä, ja 7868: liikennevälineissä ole. mitä Hallitus aikoo tehdä, että maihin- 7869: Alaikäisten nuorten humaltuneisuus laivoilla nousukortteihin esim. matkustajarekiste- 7870: on silminnähtävää. Humalansa he voivat hank- rin avulla saadaan merkinnät asiakkaan 7871: kia hyvin vaivattomasti matkalla ollessaan mm. alaikäisyydestä ja alkoholin ja tupakan 7872: valvonnan puutteellisuuden vuoksi. Alkoholin ostorajoituksista, sekä 7873: hankinta voi tapahtua esimerkiksi siten, että joku milloin saadaan aikaan järjestelmä, 7874: porukan vanhemmista saa alaikäisen maihin- jolla osto-oikeuden käyttö kirjataan au- 7875: nousukortin ja ostaa sillä tax-free-myymälästä tomaattisesti kassalla asiakkaan maihin- 7876: juomat, joita nautitaan hytissä. Lipuissa ei kai- nousukorttiin? 7877: kissa tapauksissa ole selkeää sulkua tai tietoa, 7878: että kyseinen lippu kuuluu alaikäiselle. 7879: 7880: Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1998 7881: 7882: Jouko Jääskeläinen /skl 7883: 7884: 7885: 7886: 7887: 280043 7888: 2 KK 557/1998 vp 7889: 7890: 7891: 7892: 7893: Eduskunnan Puhemiehelle 7894: 7895: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa niin kuin alkoholilain (1144/1994) 93 §:ssä sääde- 7896: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, tään, jollei muualla laissa ole säädetty teosta an- 7897: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel- karampaa rangaistusta." 7898: le jäsenelle kansanedustaja Jouko Jääskeläisen Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvonta- 7899: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 557: keskus on pitänyt alkoholin myyntiä alaikäisille 7900: vakavana ongelmana ja ottanut asian esille muun 7901: Onko Hallitus tietoinen näistä epä- muassa varustamoille lähettämässään kirjeessä 7902: kohdista ja valvonnan puutteellisuudes- sekä varustamoiden edustajien kanssa ennen vii- 7903: ta,jotka koskevat alaikäisiä laivamatkus- me vuoden kevään luokkaretkiä pidetyssä kes- 7904: tajia kansainvälisessä liikenteessä, ja kustelutilaisuudessa. Alaikäisille myynnin val- 7905: mitä Hallitus aikoo tehdä, että maihin- vonnasta keskustellaan myös jokaisen tarkastus- 7906: nousukortteihin esim. matkustajarekiste- käynnin yhteydessä laivan intendentin kanssa. 7907: rin avulla saadaan merkinnät asiakkaan Aluksien myymälöissä myydään matkustajille 7908: alaikäisyydestä ja alkoholin ja tupakan alkoholia verovapaasti. Tätä myyntiä koskevat 7909: ostorajoituksista, sekä kansainväliset rajoitukset, joiden noudattami- 7910: milloin saadaan aikaan järjestelmä, sesta ulkomaan liikenteen harjoittaja ja myynnin 7911: jolla osto-oikeuden käyttö kirjataan au- harjoittaja vastaavat. Rajoitusten noudattami- 7912: tomaattisesti kassalla asiakkaan maihin- sessa on nimenomaan maihinnousukorttien tar- 7913: nousukorttiin? kastamisella sekä osto-oikeuden käytön merkit- 7914: semisellä keskeinen merkitys. Matkustajista val- 7915: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- taosa on kuitenkin risteilymatkustajia, joilla 7916: vasti seuraavaa: osto-oikeudet ovat molempiin suuntiin ja siten 7917: normaalia maahantuontioikeutta suuremmat. 7918: Alkoholijuomien myynnistä ja sen valvonnas- Näin ollen ylimääräisiä ostoksia voidaan tehdä 7919: ta Suomen ja ulkomaiden välillä kulkevissa aluk- myyntimääräyksiä rikkomatta ja tällöin myös 7920: sissa ja muissa liikennevälineissä eli junissa ja voidaan helpommin välittää juomia alaikäisille. 7921: linja-autoissa säädetään 22.12.1994 annetussa Koska useat matkustajat eivät myöskään edes 7922: asetuksessa (1346/1994). Siinä edellytetään tiet- käytä kaikkia ostomahdollisuuksiaan, on ilmen- 7923: tyjen menettelytapojen noudattamista järjestyk- nyt, että myymälöiden kassoilla joskus laimin- 7924: sen ylläpitämiseksi sekä eräiden alkoholijuomien lyödään maihinnousukorttien tarkka valvonta. 7925: myyntiin liittyvien järjestys- ja kieltosäännösten Tuotevalvontakeskus on seurannut myös tämän 7926: soveltamista käytäntöön. Asetus velvoittaa nyt valvonnan toteutumista tarkastusmatkoillaan ja 7927: kysymyksessä olevissa tapauksissa laivaliiken- puuttunut havaitsemiinsa laiminlyönteihin. Al- 7928: teen harjoittajaa, aluksen päällikköä sekä myyn- koholin luvattoman välittämisen kannalta mer- 7929: nin harjoittajaa henkilökuntineen omalta osal- kintöjen laiminlyöntejä suurempia ongelmia 7930: taan huolehtimaan alkoholijuomien vähittäis- ovat kuitenkin maahantuontioikeutta suurem- 7931: myynnin asianmukaisuudesta ja siinä tapahtu- mat osto-oikeudet ja mahdollisuus käyttää ala- 7932: vasta riittävästä valvonnasta. Asetuksessa on so- ikäisen maihinnousukorttia täysi-ikäisen toimes- 7933: siaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakes- ta. Osto-oikeuden poistaminen alaikäisen kortis- 7934: kukselle uskottu oikeus tarkastaa ja saada tar- ta olisi teknisesti mahdollista laivayhtiön termi- 7935: peellisia tietoja alkoholijuomien vähittäismyyn- naalissa ja saattaisi hieman vähentää ongelmia. 7936: nistä aluksella sekä annettu valta määrätä erilli- Verotuslainsäädännössä ei ole ikärajoja kos- 7937: sistä laivaa koskevista alkoholijuomien myyntiin kevia säännöksiä verottomien alkoholijuomien 7938: liittyvistä tarpeellisista rajoituksista. Mahdolli- myynnin osalta. Myöskään matkustajien saa- 7939: sista rikkomusten seuraamuksista säädetään sa- puessa maihin tullilaitos ei voi puuttua ikäkysy- 7940: notun asetuksen 22 §:ssä seuraavasti: mykseen verotuksellisesti, jos matkustaja saapuu 7941: "Joka rikkoo tätä asetusta tai sen nojalla an- toisesta yhteisömaasta. Yhteisön ulkopuolelta 7942: nettuja määräyksiä, tuomitaan rangaistukseen saapuvien matkustajien osalta EY -säännösten 7943: KK 557/1998 vp 3 7944: 7945: mukaan alkoholijuomien veroton tuonti on sal- alkoholijuomien laivaantuonnin estämiseksi. 7946: littua vain, jos matkustaja on täyttänyt 17 vuotta. Matkustajatietojen perusteella ikäryhmän 15- 7947: Tullilaitos on kuitenkin maahantuonnin yhtey- 25-vuotiaat maihinnousukortteihin painetaan 7948: dessä puuttunut alle 18- tai alle 20-vuotiaiden lisäksi automaattisesti syntymävuosi matkusta- 7949: hallussapitämiin alkoholijuomiin alkoholilain jan nimen jälkeen. Tämä helpottaa laivaanpääsy- 7950: 34 §:n hallussapitokieltoa koskevien säännösten vaiheessa järjestysmiesten suorittamaa risteilyjen 7951: perusteella. ikärajoituksia koskevaa tarkastusta ja nämä tie- 7952: Laivanvarustamot ovatjatkuvasti kehittäneet dot ovat laivan myymälässä kassan luettavissa. 7953: yleistä valvontajärjestelmää. Erityistä painoa on Koululaisryhmien osalta varaustiedoissa on 7954: pantu nuoriin henkilöihin kohdistuvaan valvon- tarkka syntymäaika, jonka perusteella alaikäisen 7955: taan. Varustamot ovat oma-aloitteisesti korotta- korttiin ei tulostu osto-oikeustunnuksia. 7956: neet risteilyliikenteen ikärajoja (esimerkiksi 20 Valvontaviranomaiset ovat yleisesti ottaen ol- 7957: vuotta sunnuntai-perjantain ja 23 vuotta per- leet tyytyväisiä näihin varustamoiden oma-aloit- 7958: jantai-sunnuntain risteilyillä Helsingin linjal- teisiin toimiin. Mikään järjestelmä ei kaikesta 7959: la). Alaikäiset eivät siten omin päin edes pääse panostuksesta huolimatta ole aukoton. Laivalla 7960: risteilylle. Ikärajamääräykset edellyttävät lisäksi voi olla 3 000 ihmistä samanaikaisesti matkusta- 7961: nuorisoryhmien kohdalla varttuneempien valvo- jina ja aina joku pääsee itse tai toisten avustuksel- 7962: jien mukanaoloa. la kiertämään rajoituksia. Tarpeen vaatiessa so- 7963: Nuorisoryhmiä ja valvojia koskevia määräyk- siaali- ja terveysministeriö on valmis puuttu- 7964: siä tiukennettiin oleellisesti syksystä 1996lähtien. maan tilanteeseen sekä ryhtymään asioiden vaa- 7965: Järjestysmiehet suorittavat nuoria henkilöitä timiin säädösmuutoksiin ja muihin toimiin. 7966: koskevia tarkastuksia maista tuotavien omien 7967: 7968: Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1998 7969: 7970: Ministeri Terttu Huttu-Juntunen 7971: 4 KK 557/1998 vp 7972: 7973: 7974: 7975: 7976: Tili Riksdagens Talman 7977: 7978: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen "Den som bryter mot denna förordning eller 7979: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande föreskrifter som meddelas med stöd av den döms 7980: medlem av statsrådet översänt följande av riks- tili straff så som i 93 § alkohollagen (1144/94) 7981: dagsman Jouko Jääskeläinen undertecknade stadgas, om inte någon annanstans i lag stadgas 7982: spörsmål nr 557: strängare straffför gärningen." 7983: Social- och hälsovårdens produkttillsynscen- 7984: Är Regeringen medveten om dessa tral har ansett att försäljningen av alkoholdryck- 7985: missförhållanden och bristen på övervak- er tili minderåriga personer är ett allvarligt pro- 7986: ning som gäller minderåriga båtpassage- blem och tagit upp saken bl.a. i det brev som 7987: rare i den internationella trafiken, centralen sänt tili rederierna samt tillsammans 7988: och vad ämnar Regeringen göra så att med rederiernas representanter vid det diskus- 7989: man t.ex. med hjälp av passagerarregis- sionstillfålle som ordnades före klassresorna i fjol 7990: tret kan få anteckningar i landstignings- våras. 1 samband med varje inspektion diskuterar 7991: korten om kundens minderårighet och man även med fartygets intendent om övervak- 7992: begränsningar angående köp av alkohoi ningen av försäljning tili minderåriga. 7993: och tobak samt 1 fartygens butiker säljs alkohoi skattefritt tili 7994: när kommer man att få till stånd ett passagerare. För denna försäljning gäller inter- 7995: system, med vilket användningen av köp- nationella begränsningar och den som idkar ut- 7996: rätten automatiskt antecknas vid kassan i landstrafik och den som bedriver försäljning an- 7997: kundens landstigningskort? svarar för att dessa följs. Speciellt granskning av 7998: landstigningskort och anteckning av använd- 7999: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt ningen av köprätten har en väsentlig betydelse då 8000: anföra följande: det gäller att följa begränsningarna. Största del en 8001: av passagerarna är dock kryssningspassagerare 8002: Om försäljning av alkoholdrycker och över- som har köprätt i båda riktningarna och vars 8003: vakning av försäljningen ombord på fartyg och i köprätt på så sätt är större än en normal rätt tili 8004: andra fårdmedel som trafikerar mellan Finland införsel. På så sätt kan man göra extra inköp utan 8005: och utlandet, dvs. tåg och bussar, bestäms i för- att bryta mot försäljningsbestämmelserna och då 8006: ordning given 22.12.1994 (1346/1994). 1 den för- kan man även lättare förmedla drycker tili min- 8007: utsätts att vissa förfaringssätt för att upprätthålla deråriga. Eftersom många passagerare inte ens 8008: ordningen följs samt att vissa ordnings- och för- använder sig av alla sina köpmöjligheter, har det 8009: budsbestämmelser angående försäljning av alko- visat sig att man vid butikernas kassor ibland 8010: holdrycker tillämpas i praktiken. Förordningen försummar att noggrant granska landstignings- 8011: förpliktar i de ifrågavarande fallen båttrafikidka- korten. Produkttillsynscentralen har vid sina 8012: ren, fartygets befålhavare samt den som bedriver inspektionsresor följt med även hur denna över- 8013: försäljning och den därtill hörande personalen vakning genomförs och ingripit i de försummel- 8014: att för sin del se till att detaljförsäljningen av ser som man märkt. Med tanke på olovlig för- 8015: alkoholdrycker är ändamålsenlig och att över- medling av alkohoi är dock den köprätt som är 8016: vakningen i samband med försäljningen är till- större än rätten tili införsel och myndiga perso- 8017: räcklig. 1 förordningen har social- och hälsovår- ners möjlighet att använda minderårigas land- 8018: dens produkttillsynscentral anförtrotts rätten att stigningskort ett större problem än försummel- 8019: inspektera och få nödvändiga uppgifter om de- sen av anteckning i landstigningskorten. Det 8020: taljförsäljningen av alkoholdrycker ombord på skulle tekniskt vara möjligt att avlägsna köprät- 8021: fartyg samt getts rätten att bestämma om särskil- ten från minderåriga personers kort vid rederiets 8022: da nödvändiga begränsningar av försäljning av terminai och problemen skulle då kanske minska 8023: alkoholdrycker som gäller fartyg. Om följderna en aning. 8024: av eventuella förseelser bestäms i 22 § i nämnda 1 beskattningslagstiftningen ingår inte be- 8025: förordning på följande sätt: stämmelser angående åldersgränser med tanke 8026: KK 557/1998 vp 5 8027: 8028: på försäljning av skattefria alkoholdrycker. Tull- övervakare åtstramades väsentligt fr.o.m. hösten 8029: verket kan inte heller då passagerarna går i land 1996. Ordningsmännen granskar unga personer 8030: ingripa beskattningsmässigt i åldersfrågan, om för att hindra att egna alkoholdrycker hämtas 8031: passageraren anländer från ett annat gemen- ombord på fartyget. På basis av passagerarupp- 8032: skapsland. För de passagerares del som anländer gifterna trycks i landstigningskorten f6r 15-25 8033: från Iänder utanför gemenskapen är skattefri in- åriga personer dessutom automatiskt födelseåret 8034: försel av alkoholdrycker enligt EG-bestämmel- efter passagerarens namn. Detta underlättar ord- 8035: serna tillåten endast om passageraren fyllt 17 år. ningsmännens granskning beträffande ålders- 8036: 1 samband med införsel har tullverket dock med gränserna för kryssningarna vid ombordstig- 8037: stöd av bestämmelserna om förbud mot innehav ningen och dessa uppgifter kan läsas vid kassan i 8038: i 34 § alkohollagen ingripit beträffande de alko- fartygets butik. För skolgruppers del finns det i 8039: holdrycker som personer under 18 eller 20 år bokningsuppgifterna noggranna födelsetider 8040: haft. och på basis av detta utskrivs inte anteckningen 8041: Rederierna har kontinuerligt utvecklat det all- om..köprätt i korten för minderåriga personer. 8042: männa övervakningssystemet. Särskild vikt har Overvakningsmyndigheterna har på det hela 8043: lagts vid den övervakning som gäller unga perso- taget varit nöjda med dessa åtgärder som rederi- 8044: ner. Rederierna har på eget initiativ höjt ålders- eroa på eget initiativ vidtagit. lnget system är 8045: gränserna för kryssningarna (t.ex. 20 år på kryss- dock fullständigt trots alla insatser. Det kan sam- 8046: ningar på Helsingforslinjen från söndag tili fre- tidigt finnas 3 000 personer som passagerare om- 8047: dag och 23 år från fredag tili söndag). Minder- bord på ett fartyg och någon kan alltid själv eller 8048: åriga kan inte på så sätt ens komma med på en med hjälp av andra kringgå bestämmelserna. Vid 8049: kryssning på egen hand. Bestämmelserna om ål- behov är social- och hälsovårdsministeriet berett 8050: dersgränserna förutsätter dessutom beträffande på att ingripa samt ta itu med sådana ändringar 8051: ungdomsgrupper att äldre övervakare är med. av bestämmelserna och andra åtgärder som ären- 8052: Bestämmelserna om ungdomsgrupper och det kräver. 8053: 8054: Helsingfors den 29 maj 1998 8055: 8056: Minister Terttu Huttu-Juntunen 8057: KK 558/1998 vp 8058: 8059: Kirjallinen kysymys 558 8060: 8061: 8062: 8063: 8064: Marjatta Vehkaoja /sd ym.: Työsuhdeasioiden puhelinpalvelun 8065: maksullisuudesta 8066: 8067: 8068: Eduskunnan Puhemiehelle 8069: 8070: Työsuhdeasioiden palvelupuhelin on vaki- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 8071: naistettu 1.1.1998 alkaen. Puheluista peritään tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 8072: maksu, joka on 5,95 mk/min. + ppm. Toiminta kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen 8073: on sijoitettu Turun ja Porin työsuojelupiiriin. jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 8074: Toimintamuodon perusteluna on ilmeisesti 8075: ollut parantaa viranomaispalvelua työsuhde- Miten Hallitus perustelee sen, että vi- 8076: asioissa. Tämä tavoite on oikea. Ihmetystä kui- ranomaisen antamasta puhelinpa1ve1us- 8077: tenkin herättää, ettei puhelinpalvelua, joka on ta, joka koskee työsuhdeasioita, peritään 8078: kansalaisen oikeusturvan kannalta olennaista, puhelinpalvelumaksuja, ja 8079: haluta järjestää paikallispuhelun maksulla. aikooko Hallitus siirtyä muunkin vi- 8080: Kun tämän alan asiat ovat aika vaikeita, tulee ranomaisneuvonnan osalta vastaavaan 8081: puheluista helposti pitkiä ja kalliita. Kaikilta työ- menettelyyn? 8082: paikoilta ei saa soittaa työnantajan laskuun tä- 8083: mäntyyppisiä puheluja, joten ainoaksi vaihtoeh- 8084: doksi jää asioiden selvittäminen omaan laskuun. 8085: 8086: Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1998 8087: 8088: Marjatta Vehkaoja /sd Anne Huotari /vas Kari Rajamäki /sd 8089: 8090: 8091: 8092: 8093: 280043 8094: 2 KK 558/1998 vp 8095: 8096: 8097: 8098: 8099: Eduskunnan Puhemiehelle 8100: 8101: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa edellyttävät kysymykset siirretään asianomaisel- 8102: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, le työsuojelupiirin työsuojelutoimistolle tai työ- 8103: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen markkinajärjestölle mahdollisia toimenpiteitä 8104: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjatta varten. Kyselyistä noin viidennes kohdistuu työ- 8105: Vehkaojan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy- ehtosopimusten mukaiseen palkkaukseen. Työ- 8106: myksen n:o 558: suhteen irtisanomiseen ja uuden työsuhteen sol- 8107: mimiseen liittyvät kysymykset muodostavat 8108: Miten Hallitus perustelee sen, että vi- myös merkittävän asiaryhmän. Soitoista on noin 8109: ranomaisen antamasta puhelinpalvelus- 57 % tullut työntekijöiltä ja 36% työnantajilta. 8110: ta, joka koskee työsuhdeasioita, peritään Loput soitoista on tullut tili- ja konsulttitoimis- 8111: puhelinpalvelumaksuja, ja toista ja työvoimatoimistoista. Soittojen pituus 8112: aikooko Hallitus siirtyä muunkin vi- on ollut keskimäärin noin 5 minuuttia. Soittojen 8113: ranomaisneuvonnan osalta vastaavaan jakautumisessa ja soittojen pituudessa ei ole ta- 8114: menettelyyn? pahtunut olennaista muutosta palvelun maksul- 8115: lisuuden vuoksi. Soittojen määrä on jonkin ver- 8116: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- ran laskenut. Vuoden lopussa soittojen määrä oli 8117: vasti seuraavaa: noin 400 viikossa. Tämän vuoden alussa määrä 8118: on ollut 200-300 puhelua viikossa. Vähennystä 8119: Työsuojeluhallinto on ylläpitänyt 1.2.1996 al- on tapahtunut työsuojeluviranomaisten toimi- 8120: kaen valtakunnallista työsuhdeasioiden palvelu- valtaan kuulumattomien ja asiattomien soittojen 8121: puhelinta ensin paikallispuhe1un hinnalla ja tä- osalta. 8122: män vuoden alusta 5,95 markan minuuttihinnal- Valtakunnallinen työsuhdeasioiden palvelu- 8123: la paikallispuhelunmaksun lisäksi. Toiminnan puhelin muodostaa viranomaisneuvontaa tehos- 8124: tavoitteena on tehostaa yleisen työsuhdetiedon tavan työsuojeluhallinnon ylimääräisen toimin- 8125: antamista ja parantaa työsuojeluviranomaisten tatavan työsuhdetietouden levittämisessä. Toi- 8126: mahdollisuuksia keskittyä erityistä selvitystä minta kilpailee osittain samoja palveluja autavi- 8127: edellyttäviin työsuhdekysymyksiin. Asianomais- en työmarkkinajärjestöjen ja yksityisten tahojen 8128: ten työsuojelupiirien suorittamaan työsuhde- kanssa. Maksu on määritelty valtion maksupe- 8129: asioiden valvontaan ja neuvontaan liittyvä toi- rustelain mukaisesti ja mahdollisimman pienek- 8130: minta on asiakkaalle maksutonta eikä sitä ole si. Keskimääräinen maksu on asiakkaalle noin 8131: tarkoitus muuttaa maksulliseksi. 30 markkaa. Asiakkaat voivat hoitaa työsuhde- 8132: Palvelevasta puhelimesta annetaan kysyjälle asioita koskevat ongelmansa aina suoraan asian- 8133: perustietoa työsuhdeasioista vain yleisellä tasol- omaisen työsuojelupiirin työsuojelutoimiston 8134: la. Noin 80 % asioista on hoidettu puhelinpalve- kanssa puhelimitse tai muuten maksutta. 8135: luna loppuun. Selvityksiä ja jatkotoimenpiteitä 8136: 8137: Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1998 8138: 8139: Ministeri Terttu Huttu-Juntunen 8140: KK 558/1998 vp 3 8141: 8142: 8143: 8144: 8145: Tili Riksdagens Talman 8146: 8147: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- skyddsbyrån i vederbörande arbetarskyddsdi- 8148: ger har Ni, Fru Taiman, till vederbörande med- strikt eller tili arbetsmarknadsorganisationen för 8149: 1em av statsrådet översänt föijande av riksdagsie- eventuella åtgärder. Omkring en femtedel av för- 8150: damot Marjatta Vehkaoja m.fl. undertecknade frågningar gäller avlöning i enlighet med kollek- 8151: spörsmåi nr 558: tivavtalen. En mycket viktig grupp av ärenden 8152: handlar om uppsägning av ett anställningsför- 8153: Hur motiverar Regeringen det att man hållande och ingående av ett nytt anställningsför- 8154: debiterar avgifter för en av myndigheten hållande. Cirka 57 % av samta1en har kommit 8155: erbjuden teiefonservice som gäller an- från arbetstagare och 36% från arbetsgivare. 8156: ställningsfrågor, och Resten av samtaien har kommit från räkenskaps- 8157: ämnar Regeringen att även i fråga om och konsultbyråer samt arbetskraftsbyråer. 8158: annan myndighetsrådgivning övergå tili Längden av samtalen har varit i genomsnitt ca 5 8159: motsvarande verksamhet? minuter. Det har inte skett någon väsentlig för- 8160: ändring i samtalens fördelning eller Iängd på 8161: Som svar på detta spörsmåi får jag vördsamt grund av serviceavgiften. Antaiet samtai har 8162: anföra följande: sjunkit i någon mån. Vid siutet av året var antaiet 8163: samtai ca 400 per vecka. 1 början av detta år var 8164: Arbetarskyddsförvaitningen har fr.o.m. den antaiet 200-300 samtai per vecka. Mängden av 8165: 1.2.1996 erbjudit en riksomfattande servicetele- samtai som inte hör till arbetarskyddsmyndighe- 8166: fon för anställningsfrågor först tili priset av ett ternas befogenhet och obefogade samtai har 8167: Iokalsamtal och från början av detta år tili priset minskat. 8168: av 5,95 mk tillagd med avgift för Iokalsamtal. Den riksomfattande serviceteiefonen för an- 8169: Verksamheten syftar tili att effektivera medde- ställningsfrågor utgör ett extra handlingssätt för 8170: Iandet av allmän information om anställnings- arbetarskyddsförvaltningen att utdela informa- 8171: frågor och förbättra arbetarskyddsmyndigheter- tion om anställningsfrågor och är ägnad att ef- 8172: nas möjiigheter att koncentrera sig på anställ- fektivera myndighetens verksamhet. Verksamhe- 8173: ningsfrågor som påkallar särskild utredning. ten konkurrerar med arbetsmarknadsorganisa- 8174: Verksamheten i ansiutning tili vederbörande ar- tioner och privata organ som deivis erbjuder 8175: betarskyddsdistrikts tillsyn över anställningsfrå- samma tjänster. A vgiften är definierad enligt la- 8176: gor samt deras rådgivning är avgiftsfri för kiien- gen om grunderna för statens avgifter och är så 8177: ten, och man har ingen avsikt att göra den av- liten som möjligt. Den genomsnittliga avgiften 8178: giftsbelagd. för kiienten är 30 mark. Klienterna kan sköta 8179: 1 servicete1efonen ges frågeställaren basupp- sina ärenden som gäller anställningsfrågor alltid 8180: gifter om anställningsfrågor på allmän nivå. direkt med arbetarskyddsbyrån i vederbörande 8181: Omkring 80% av frågorna har slutbehandlats arbetarskyddsdistrikt per telefon eller på annat 8182: via telefonservice. Frågor som påkallar utred- sätt avgiftsfritt. 8183: ning och fortsatta åtgärder överförs tili arbetar- 8184: 8185: Helsingfors den 28 maj 1998 8186: 8187: Minister Terttu Huttu-Juntunen 8188: KK 559/1998 vp 8189: 8190: Skriftligt spörsmål 559 8191: 8192: 8193: 8194: 8195: Margareta Pietikäinen /sv: BSP-lånens gränser för kvadratmeter- 8196: priset i huvudstadsregionen 8197: 8198: 8199: Tili Riksdagens Talman 8200: 8201: Färska uppgifter från Statistikcentralen visar Det gällande statsrådsbeslutet om BSP-lånens 8202: att priset pä gamla våningslägenheter har stigit gränser för kvadratmeterpriset har utfårdats den 8203: med 3 procent under det första kvartalet i är frän 15 december 1988 (1100/1988) d.v.s. beslutet har 8204: det sista kvartalet i fjol. 1 huvudstadsregionen var inte följt med bostadsprisutvecklingen på ett till- 8205: ökningen 3,8 procent: 1 Esbo 4,5 procent, i Hel- fredsställande sätt. Gränserna för kvadratmeter- 8206: singfors 3,5 procent och i Vanda 2,7 procent. priset motsvarar inte dagens prisnivä i huvud- 8207: Medelvärdet för prisstegringen i landets övriga stadsregionen. Statsrådets motivering för grän- 8208: delar var 2,5 procent. På ett är har priset pä gamla serna för kvadratmeterpriset är att det inte finns 8209: våningslägenheter gätt upp drygt 10 procent. orsak att uppmuntra till boende som är dyrare än 8210: K vadratmeterpriset för gam1a våningslägenheter genomsnittet. Men avsikten kan väl ändä inte 8211: var under årets första kvartal i genomsnitt 640 vara att boendealternativen för BSP-låntagare 8212: mk högre än under motsvarande fjolårsperiod. skall vara sämre än genomsnittet? 8213: BSP-länens gränser för kvadratmeterpriset i Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den 8214: huvudstadsregionen är 10 300 mk för en bostad ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri- 8215: pä mindre än 45 m 2, 9 200 mk för en bostad på ver tili vederbörande medlem av statsrädet ställa 8216: 45-60 m 2 och 8 300 mk för en bostad på över 60 följande spörsmål: 8217: m2 • Bostadssituationen på smä lägenheter i hu- 8218: vudstadsregionen är dälig, det finns endast ett Vilka ätgärder ämnar Regeringen vid- 8219: litet urval av smä lägenheter. Kvadratmeterpriset ta för att unga BSP-bostadssparare i hu- 8220: överstiger i mänga fall den av statsrädet utsatta vudstadsregionen skall ha skäliga möjlig- 8221: gränsen. 1 fall den unga bostadsspararen lyckas heter att hitta en bostad inom de gränser 8222: hitta en bostad som till kvadratmeterpriset faller som statsrädet har utsatt för kvadratme- 8223: innanför statsrädets prisramar, är det i allmänhet terpriset, och i det fall att gränserna inte 8224: fräga om en bostad i s.k. ursprungligt skick d.v.s. justeras i enlighet med dagens bostads- 8225: det krä vs en grundlig renovering. Till renovering- prisnivä, 8226: en mäste den unga bostadsspararen ta vanligt Iän kommer Regeringen isä fall att tillmö- 8227: med marknadsränta och slutsumman på bosta- tesgä BSP-lå'ntagare med billigare reno- 8228: den blir en helt annan. veringslån? 8229: 8230: Helsingforsden 12 maj 1998 8231: 8232: Margareta Pietikäinen /sv 8233: 8234: 8235: 8236: 8237: 280043 8238: 2 KK 559/1998 vp 8239: 8240: Kirjallinen kysymys 559 Suomennos 8241: 8242: 8243: 8244: 8245: Margareta Pietikäinen /r: ASP-lainojen neliöhintarajoista pääkau- 8246: punkiseudulla 8247: 8248: 8249: Eduskunnan Puhemiehelle 8250: 8251: Tilastokeskuksen tuoreet tiedot osoittavat Voimassa oleva valtioneuvoston päätös ASP- 8252: vanhojen kerrostaloasuntojen hintojen nousseen lainojen neliöhintarajoista on annettu 15 päivänä 8253: 3 % tämän vuoden ensimmäisellä vuosineljän- joulukuuta 1988 (1100/1988), toisin sanoen pää- 8254: neksellä viime vuoden viimeisestä vuosineljän- tös ei ole seurannut hintakehitystä tyydyttävästi. 8255: neksestä. Pääkaupunkiseudulla nousu oli 3,8 %: Neliöhintarajat eivät vastaa pääkaupunkiseu- 8256: Espoossa 4,5 %, Helsingissä 3,5% ja Vantaalla dulla nykyisin vallitsevaa hintatasoa. Valtioneu- 8257: 2, 7 %. Hinnannousun keskiarvo maan muissa voston perusteluna neliöhintarajoille on, että 8258: osissa oli 2,5 %. Vuodessa vanhojen kerrostalo- keskimääräistä kalliimpaan asumiseen ei ole syy- 8259: asuntojen hinnat ovat nousseet runsaat 10 %. tä kannustaa. Tarkoituksena ei kai kuitenkaan 8260: Vanhojen kerrostaloasuntojen neliöhinta oli voi olla, että ASP-lainanottajan asumisvaihtoeh- 8261: vuoden ensimmäisellä neljänneksellä keskimää- dot olisivat keskimääräistä heikommat? 8262: rin 640 mk korkeampi kuin vastaavana aikana Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 8263: viime vuonna. tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 8264: ASP-lainojen neliöhintarajat pääkaupunki- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 8265: seudulla ovat 10 300 mk alle 45 m 2:n, 9 200 mk nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 8266: 45-60 m 2:n ja 8 300 mk yli 60 m 2:n asunnosta. 8267: Pienien huoneistojen osalta asuntotilanne pää- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 8268: kaupunkiseudulla on heikko, ja pienten huoneis- ryhtyä, jotta nuorilla ASP-asuntosäästä- 8269: tojen valikoima onkin kovin pieni. Neliöhinta jillä olisi pääkaupunkiseudulla kohtuulli- 8270: ylittää monissa tapauksissa valtioneuvoston set mahdollisuudet löytää valtioneuvos- 8271: asettaman rajan. Jos nuori asuntosäästäjä onnis- ton vahvistamiin hintarajoihin sopiva 8272: tuu löytämään valtioneuvoston hintarajoihin so- asunto, ja jollei hintarajoja tarkisteta 8273: pivan asunnon, kyse on yleensä ns. alkuperäises- asuntojen nykyistä hintatasoa vastaavik- 8274: sä kunnossa olevasta asunnosta, joka siis tarvitsi- si, 8275: si perusteellisen kunnostuksen. Kunnostukseen tuleeko Hallitus siinä tapauksessa 8276: nuori asuntosäästäjä joutuu ottamaan tavallista ASP-lainanottajia vastaan halvemmilla 8277: markkinakorkoista lainaa, ja tämän vuoksi kunnostuslainoilla? 8278: asunnon loppuhinta on kokonaan toinen. 8279: 8280: Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1998 8281: 8282: Margareta Pietikäinen /r 8283: KK 559/1998 vp 3 8284: 8285: 8286: 8287: 8288: Eduskunnan Puhemiehelle 8289: 8290: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Asuntojen hinnat ovat pääkaupunkiseudulla 8291: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, siis nousseet noin kymmeneksellä vuoden kulues- 8292: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen sa. Jotta hintojen nousun vaikutuksia ASP-osta- 8293: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Margareta jan kannalta voitaisiin selvittää, on asuntokaup- 8294: Pietikäisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- pojenjakautumista syytä tarkastella ns. mediaa- 8295: sen n:o 559: nihintojen eli hintojen, joiden alapuolelle jää 50 8296: prosenttia tehdyistä asuntokaupoista ja ASP- 8297: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo hintarajojen vertailun näkökulmasta. 8298: ryhtyä, jotta nuorilla ASP-asuntosäästä- Vanhojen kerrostaloasuntojen neliöhintojen 8299: jillä olisi pääkaupunkiseudulla kohtuulli- mediaanit olivat ensimmäisten vuosineljännes- 8300: set mahdollisuudet löytää valtioneuvos- ten osalta seuraavat: 8301: ton vahvistamiin hintarajoihin sopiva 8302: asunto, ja jollei hintarajoja tarkisteta Kunta/huonelkm l/97 l/98 ASP-raja 8303: asuntojen nykyistä hintatasoa vastaavik- vast. koko- 8304: luokan 8305: SI, 8306: tuleeko Hallitus siinä tapauksessa asunnoissa 8307: ASP-lainanottajia vastaan halvemmilla Helsinki 8308: kunnostuslainoilla? 1h 10000 10 977 10 300 8309: 2h 8 750 9 710 9 200 8310: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- 3 h tai enemmän 8 250 9 244 8 300 8311: vasti seuraavaa: 8312: Espoo/Kauniainen 8313: Asuntosäästöpalkkiojärjestelmään liittyvien 1h 8 733 9 142 10 300 8314: korkotukilainojen hyväksymisen edellytyksenä 2h 7 406 7 731 9 200 8315: on, että asunnon hinta ei ylitä valtioneuvoston 3 h tai enemmän 7 041 7123 8 300 8316: alueittain vahvistamaa hyväksyttävää enimmäis- 8317: hintaa. Valtioneuvoston päätöstä on tarkistettu Vantaa 8318: asuntojen hintakehityksen perusteella. Voimassa 1h 6 863 7 922 10 300 8319: oleva valtioneuvoston päätös on joulukuulta 2h 5 424 6200 9 200 8320: 1988. Tämän jälkeen asuntojen hinnat ovat ensin 3 h tai enemmän 4 753 6 200 8 300 8321: laskeneet ja sitten viime aikoina nousseet. 8322: Vanhojen kerrostaloasuntojen-jotka muo- Mediaanihinnat siis ylittävät vastaavat ASP- 8323: dostavat hankittavista ASP-asunnoista valta- rajat ainoastaan Helsingin alueella ja sielläkin 8324: osan - keskineliöhintojen kehitys on vuoden kaikista vanhojen kerrostaloasuntojen kaupois- 8325: 1997 1. neljänneksestä vuoden 1998 1. neljännek- ta 10 prosenttia tehtiin hinnalla, joka alittaa 8326: seen ollut Tilastokeskuksen tietojen mukaan alimmankin ASP-hintarajan yli 16 prosentilla. 8327: pääkaupunkiseudulla seuraava: Hintojen keskiarvoisesta noususta huolimatta 8328: voidaan myös todeta, että selvästi yli puolet, 64 8329: l/97 l/98 Nousu% prosenttia, asuntokaupan kokonaismäärästä 8330: Helsinki yht. 9 509 10 399 9,35 pääkaupunkiseudulla tehtiin sellaisilla alueilla, 8331: -osa-alue 1 11 650 13 139 12,78 joilla keskiarvoiset neliöhinnat alittavat ASP-ra- 8332: -osa-alue 2 10 106 11 055 9,39 jat. 8333: -osa-alue 3 8 693 9479 9,04 Enimmäisneliömetrihinnalla pyritään estä- 8334: -osa-alue4 6 645 7 284 9,62 mään asuntojen hintojen nousupaineita, jotka 8335: Espoo/Kauniainen 7 631 8 431 10,48 saattavat johtua korkotukilainoituksen aiheut- 8336: Vantaa 5 918 6 578 11' 15 tamasta asuntojen kysynnän lisääntyuJisestä. 8337: PKS yht. 8 809 9 710 10,23 Nuorten asuntosäästäjien aseman parantaminen 8338: 4 KK 559/1998 vp 8339: 8340: edellyttää osaltaan asuntomarkkinoiden hinta- Uutta ei-tarveharkintaista, kysymyksessä esitet- 8341: tason hillitsemistä. Tämän vuoksi valtioneuvos- tyä ASP-asunnonostajille suunnattua peruspa- 8342: tolla ei ole toistaiseksi aikomusta ryhtyä toimen- rannustukea ei ole asuntopoliittisesti tarkoituk- 8343: piteisiin neliöhintarajojen nostamiseksi. senmukaista ottaa käyttöön. 8344: ASP-tuki ei ole sosiaalisesti tarveharkintaista. 8345: 8346: Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1998 8347: 8348: Ministeri Sinikka Mönkäre 8349: KK 559/1998 vp 5 8350: 8351: 8352: 8353: 8354: Tili Riksdagens Talman 8355: 8356: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- Bostadspriserna har så1edes stigit i huvud- 8357: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med- stadsregionen med ungefår en tiondel på ett år. 8358: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags- För att man skall kunna klarlägga vilka verk- 8359: man Margareta Pietikäinen undertecknade ningar prisstegringen har för den enskilda BSP- 8360: spörsmå1 nr 559: köparen, är det skäl att granska fördelningen av 8361: bostadsköpen utgående från en jämförelse mel- 8362: Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid- lan de s.k. medianpriserna, dvs. de priser som 8363: ta för att unga BSP-bostadssparare i hu- 50% av bostadsköpen understiger, och de pris- 8364: vudstadsregionen skall ha skä1iga möjlig- gränser som gäller BSP-lånen. 8365: heter att hitta en bostad inom de gränser Medianerna för kvadratmeterpriserna på 8366: som statsrådet har utsatt för kvadratme- gamla höghusbostäder var under de första kvar- 8367: terpriset, och i det fall att gränserna inte ta1en som följer: 8368: justeras i en1ighet med dagens bostads- 8369: prisnivå, Kommun/rumsantal 1/97 1/98 BSP-gräns 8370: kommer Regeringen i så fall att tilimö- för bostäder av 8371: tesgå BSP-låntagare med biliigare reno- motsvarande 8372: verings1ån? storlek 8373: Helsingfors 8374: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt 1 rum 10000 10 977 10 300 8375: anföra fö1jande: 2rum 8 750 9 710 9 200 8376: 3 rum eller mer 8 250 9 244 8 300 8377: En förutsättning för godkännande av ränte- 8378: stöds1ån i ans1utning tili systemet med bostads- Esbo/Grankulla 8379: sparpremier är att priset på bostaden inte översti- 1rum 8 733 9 142 10 300 8380: ger det godtagbara maximipris som statsrådet 2rum 7 406 7 731 9 200 8381: fastställt regionvis. Statsrådets beslut har juste- 3 rum eller mer 7 041 7 123 8 300 8382: rats utgående från prisutvecklingen för bostäder. 8383: Det gällande statsrådsbes1utet är från december Vanda 8384: 1988. Sedan dess har bostadspriserna först sjun- 1 rum 6 863 7 922 10 300 8385: kit och därefter under den senaste tiden stigit. 2rum 5 424 6 200 9 200 8386: En1igt uppgifter från statistikcentra1en ut- 3 rum eller mer 4 753 6200 8 300 8387: veck1ade sig de genomsnittliga kvadratmeterpri- 8388: serna för gamla höghusbostäder, vilka utgör 8389: merparten av de BSP-bostäder som anskaffas, Medianpriserna överstiger så1edes de motsva- 8390: från det första kvartalet 1997 tili det första kvar- rande BSP-gränserna bara i Helsingfors, och 8391: talet 1998 i huvudstadsregionen som följer: även där företogs 10% av alla köp av gamla 8392: höghusbostäder tili ett pris som är mer än 16 % 8393: 1/97 1/98 Stegring, lägre än den lägsta BSP-gränsen. Trots att priser- 8394: % na i genomsnitt stigit kan man även konstatera 8395: Helsingfors, totalt 9 509 10 399 9,35 att klart mer än hälften, 64 %, av det totala anta- 8396: - delområde 1 11 650 13 139 12,78 let bostadsköp i huvudstadsregionen gjordes på 8397: - delområde 2 10 106 11 055 9,39 sådana områden där de genomsnittliga kvadrat- 8398: - delområde 3 8 693 9479 9,04 meterpriserna är lägre än BSP-gränserna. 8399: - delområde 4 6 645 7 284 9,62 A vsikten med maximipriset per kvadratmeter 8400: Esbo/Grankulla 7 631 8 431 10,48 är att hindra en sådan uppskruvande effekt på 8401: Vanda 5 918 6 578 11' 15 bostadspriserna som kunde följa av att efterfrå- 8402: Huvudstadsregionen, gan på bostäder ökar på grund av räntestödslå- 8403: totalt 8 809 9 710 10,23 nen. För att unga bostadssparares ställning skall 8404: 6 KK 559/1998 vp 8405: 8406: kunna förbättras förutsätts att prisnivån på bo- prövning. Det är inte bostadspolitiskt ändamåls- 8407: stadsmarknaden tyglas. Därför har statsrådet enligt att, på det sätt som föreslås i spörsmålet, 8408: tillsvidare inte för avsikt att vidta åtgärder för för BSP-bostadsköpare införa något nytt renove- 8409: höjning av gränserna för kvadratmeterpriset. ringsstöd utan behovsprövning. 8410: BSP-stödet är inte underkastat social behovs- 8411: 8412: Helsingfors den 1 juni 1998 8413: 8414: Minister Sinzkka Mönkäre 8415: KK 560/1998 vp 8416: 8417: Kirjallinen kysymys 560 8418: 8419: 8420: 8421: 8422: Sinikka Hurskainen /sd: Suomi toisena kielenä -oppiaineen asemas- 8423: ta uusissa koululaeissa 8424: 8425: 8426: Eduskunnan Puhemiehelle 8427: 8428: Opetusministeriö on tuonut moneen kertaan Suomi toisena kielenä -oppiaineen virallista- 8429: esille eri suunnitelmissa, kehittämisohjelmissa ja minen olisi johdonmukainen päätös sille tutki- 8430: juhlapuheissa pyrkimyksen kasvattaa suoma- mukselle, koulutukselle ja mahdollisuuksille, joi- 8431: laisten kielitaitoa ja edistää monikulttuurista ta oppiaineen yhteyteen on jo luotu. Suomi toise- 8432: Suomea. Maahanmuuttajat ja heidän lapsensa na kielenä -oppiaineen opettajien koulutus on 8433: ovat osa monikulttuurista Suomea. Kuitenkaan käynnistynyt useissa yliopistoissa, vuodesta 1996 8434: uusissa koululaeissa ei tunnusteta suomi toisena lähtien on oppiaine ollut mahdollista sisällyttää 8435: kielenä -oppiainetta, eikä sille lakiehdotusten ylioppilastutkintoon, Helsingin yliopistoon on 8436: mukaan olla takaamassa tarvittavia tuntimääriä. perustettu suomi toisena kielenä -professuuri ja 8437: Vaarana on, ettäsuomitoisena kielenä -oppiai- -assistentuuri sekä Jyväskylän yliopistoon apu- 8438: neen järjestäminen jää kuntien hyväntahtoisuu- laisprofessuuri. Lisäksi aineen erikoistumisopin- 8439: den varaa. toja on tarjolla useiden eri opintojen yhteydessä. 8440: Suomi toisena kielenä -oppiaine on tarkoitettu Mikäli oppiaineen opetusta ei pystytä takaa- 8441: maahanmuuttajaoppilaille, joiden äidinkieli ei maan, miten jo käynnistettyjen uudistusten käy? 8442: ole suomi eikä ruotsi. Maahanmuuttajaoppilas Johdonmukaista olisikin sisällyttää suomi toise- 8443: tarvitsee heille suunnatunsuomenkielen opetuk- na kielenä -oppiaine osaksi suomalaista koulu- 8444: sen lisäksi myös oman äidinkielensä opetusta järjestelmää aina ala-asteelta lähtien. 8445: koko kouluajan ala-asteelta lukioon. Maahan- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 8446: muuttajien sopeutumisen ja työllistymisen kan- tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun- 8447: nalta on hyvä ja monipuolinen suomen kielen nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 8448: taito tärkeä. Suomessa hyvän koulutuksen saa- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 8449: neet kaksi- tai monikieliset maahanmuuttajat 8450: tuovat maallemme taloudellista etua kansainvä- Miten Hallitus aikoo turvata suomi 8451: lisessä vuorovaikutuksessa eri taitotietoalojen si- toisena kielenä -oppiaineen aseman uu- 8452: sällä. sissa koululaeissa? 8453: 8454: Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1998 8455: 8456: Sinikka Hurskainen /sd 8457: 8458: 8459: 8460: 8461: 280043 8462: 2 KK 560/1998 vp 8463: 8464: 8465: 8466: 8467: Eduskunnan Puhemiehelle 8468: 8469: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa kaksikielisyyden kehittymiselle. Jotkut maahan- 8470: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, muuttajaoppilaat tarvitsevat suomen opetusta 8471: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen toisena kielenä lyhyemmän aikaa ja pystyvät 8472: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sinikka melko nopeasti käyttämään hyväkseen muiden 8473: Hurskaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- oppilaiden äidinkielen opetusta, jotkut oppilaat 8474: sen n:o 560: taas tarvitsevat suomen opetusta toisena kielenä 8475: koko peruskoulun ajan. 8476: Miten Hallitus aikoo turvata suomi Peruskouluasetuksen 48 a §:n mukaan oppi- 8477: toisena kielenä -oppiaineen aseman uu- laan, jonka äidinkieli on muu kuin opetuksessa 8478: sissa koululaeissa? käytettävä kieli, arvostelussa voidaan sen mu- 8479: kaan kuin opetushallitus määrää poiketa siitä, 8480: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- mitä arvostelusta säädetään. Opetushallitus on 8481: vasti seuraavaa: antanut määräyksen maahanmuuttajaoppilai- 8482: den arvostelusta helmikuussa 1995. Määräykses- 8483: Suomen kieltä opetetaan peruskouluissa ja lu- sä todetaan muun muassa, että vieraskielisen op- 8484: kioissa äidinkielenä ja toisena kotimaisena kiele- pilaan äidinkielen oppiaine arvostellaan tarvit- 8485: nä. Molemmissa oppiaineissa on lisäksi taustal- taessa suomi toisena kielenä -opetukselle asetet- 8486: taan ja lähtötasoltaan erilaisille oppilasryhmille tujen tavoitteiden mukaisesti, mikäli oppilas ei 8487: tarkoitettuja erityisiä oppimääriä. Yksi tällainen ole voinut opiskella äidinkielen oppiaineena 8488: erityinen oppimäärä on Opetushallituksen anta- omaa äidinkieltään. Näin ollen yksi vaihtoehto 8489: mien opetussuunnitelman valtakunnallisten pe- on myös se, että vieraskielinen oppilas osallistuu 8490: rusteiden mukaan toisen kotimaisen kielen maa- suomi äidinkielenä -opetukseen, mutta hänen 8491: hanmuuttajille tarkoitettu suomi toisena kielenä suoritustensa arviointi perustuu, muista samaa 8492: -oppimäärä. Koululainsäädäntö ei velvoita anta- opetusta saaneista suomenkielisistä oppilaista 8493: maan opetusta suomi toisena kielenä -oppimää- poiketen, suomi toisena kielenä -oppimäärän 8494: rän mukaisesti, vaan kunta tai muu koulutuksen mukaisiin tavoitteisiin. Oppilas voi saada näin 8495: järjestäjä päättää tältä osin opetustarjonnasta. suomi toisena kielenä -opetusta myös äidinkie- 8496: Uudet eduskunnassa käsiteltävinä olevat koulu- leen varatuilla tunneilla. 8497: lait eivät muuta tilannetta lainsäädännön eikä Myös lukion opetussuunnitelman perusteisiin 8498: opetussuunnitelman perusteiden osalta nykyises- sisältyy määräykset suomi toisena kielenä -ope- 8499: tä. tuksen tavoitteista ja sisällöstä. Ylioppilastutkin- 8500: Opetushallituksen vuonna 1994 antamissa pe- toasetuksen 11 §:n mukaan kokelas, jonka äidin- 8501: ruskoulun opetussuunnitelman perusteissa tode- kieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame, voi 8502: taan muun muassa, että peruskoulun kaikille ylioppilastutkinnossa äidinkielen kokeen sijasta 8503: vuosiluokille tulee oppilaita, joiden äidinkieli ei suorittaa muun kokeensuomentai ruotsin kieles- 8504: olesuomieikä ruotsijajotka ovat kieli-, kulttuu- sä. Ylioppilastutkintolautakunnan määräysten 8505: ri- ja koulutustaustailtaan hyvin erilaisia. Suurin mukaisesti kokeen nimi on suomi (ruotsi) toisena 8506: osa oppilaista ei hallitse suomea tai ruotsia lain- kielenä -koe. 8507: kaan ja osa on aloittanut kielen opiskelunsa val- Suomi toisena kielenä -opettajien kelpoisuus- 8508: mistavan opetuksen ryhmässä. Jotkut oppilaista vaatimukset määräytyvät yleisten opettajan kel- 8509: osaavat puhua, mutta heiltä puuttuu sellainen poisuutta koskevien säännösten mukaan. Luo- 8510: kielitaito, jota tarvitaan koulussa opiskeltaessa. kanopettajan viran kelpoisuusvaatimuksista 8511: Maahanmuuttajien suomen kielen tai ruotsin säädetään peruskouluasetuksen 97 §:ssä ja lehto- 8512: kielen opetuksen päämääränä on, että oppilas rin viran kelpoisuusvaatimuksista peruskoulu- 8513: saavuttaa sellaiset kielen perustaidot, että hän asetuksen 102 §:ssä sekä lukioasetuksen 78 ja 8514: pystyy toimimaan ja opiskelemaan kyseisessä 79 §:ssä. Suomi toisena kielenä -opetusta anta- 8515: kieliyhteisössä. Suomen kielen tai ruotsin kielen van lehtorin viran pätevyys määräytyy viran teh- 8516: ja oman äidinkielen opiskelu luovat edellytykset täväalueeksi määrätyn opetettavan aineen eli 8517: KK 560/1998 vp 3 8518: 8519: suomi tai ruotsi äidinkielenä taikka suomi tai henkilö, jolla, vaikkakaan ei täytä asetuksessa 8520: ruotsitoisena kotimaisena kielenä mukaan. Ope- säädettyjä kelpoisuusvaatimuksia, on riittävä 8521: tusministeriön omaksuman tulkinnan mukaan taito ja kyky tehtävän hoitamiseen. 8522: 35 opintoviikon laajuinen opettajan koulutuk- Edellä olevan perusteella suomi toisena kiele- 8523: seen kuuluva opintokokonaisuus suomi toisena nä -opetuksen erityispiirteet on otettu huomioon 8524: kielenä tuottaa pätevyyden sellaiseen lehtorin nykyisessä ja ehdotetussa uudessa lainsäädän- 8525: virkaan, jossa tehtävä on rajattu suomi toisena nössä. Lainsäädännön näkökulmasta kysymys ei 8526: kielenä -opetuksen antamiseen. Näin siitä huoli- ole kuitenkaan itsenäisestä oppiaineesta, vaan 8527: matta, ettei suomi toisena kielenä ole laissa mai- opinnoista, joita voidaan järjestää edellä kuva- 8528: nittu oppiaine. Tuntiopettajalta vaaditaan vas- tulla tavalla joustavasti joko toisen kotimaisen 8529: taava kelpoisuus kuin lehtorilta. Ala-asteella kielen tai äidinkielen opetukseen varatuilla tun- 8530: opetusta antavaksi tuntiopettajaksi on kelpoinen neilla. Kun opetustoimeen ei ole voitu osoittaa 8531: myös henkilö, jolla on luokanopettajan kelpoi- lisäresursseja, myöskään uuteen lainsäädäntöön 8532: suus. Viran väliaikaiseksi hoitajaksi ja tuntiopet- ei sisälly velvoitetta suomi toisena kielenä -ope- 8533: tajaksi voidaan enintään lukuvuodeksi ottaa tuksen järjestämiseen. 8534: 8535: Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1998 8536: 8537: Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen 8538: 4 KK 560/1998 vp 8539: 8540: 8541: 8542: 8543: Tili Riksdagens Talman 8544: 8545: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen språk under en kortare tid och kan rätt snabbt 8546: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande tillgodogöra sig modersmålsundervisningen för 8547: medlem av statsrådet översänt följande av riks- de andra eleverna, medan andra behöver under- 8548: dagsman Sinikka Hurskainen undertecknade visning i finska som andra språk under hela 8549: spörsmål nr 560: grundskolan. 8550: Enligt 48 a § i grundskoleförordningen kan 8551: Hur avser Regeringen trygga ställning- en1igt vad utbildningsstyrelsen beslutar bedöm- 8552: en för läroämnet finska som andra språk ningen av en elev vars modersmål är ett annat än 8553: i de nya skollagarna? det som används i undervisningen avvika från det 8554: som är bestämt. Utbildningsstyrelsen meddelade 8555: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt i februari 1995 en föreskrift om bedömningen av 8556: anföra fö1jande: invandrare1ever. 1 föreskriften konstateras bl.a. 8557: att läroämnet modersmålet för en elev som ta1ar 8558: Undervisning i finska ges i grundskolorna och ett främmande språk vid behov bedöms enligt 8559: gymnasierna som modersmå1 och som det andra målen för undervisningen i finska som andra 8560: inhemska språket. 1 både ämnena finns också språk, om eleven inte har kunnat studera sitt eget 8561: särski1da kurser som är avsedda för elevgrupper modersmål i modersmålsundervisningen. Sålun- 8562: med olika bakgrund och utgångsnivå. En sådan da finns också alternativet att elever som ta1ar ett 8563: speciell kurs är enligt Utbildningsstyrelsens riks- främmande språk deltar i undervisningen i finska 8564: omfattande grunder för läroplanen, lärokursen som modersmål, men att bedömningen av dem, 8565: finska som andraspråk för invandrare. Skollag- till skillnad från de finska eleverna som fått sam- 8566: stiftningen förpliktar inte att ge undervisning en- ma undervisning, grundar sig på må1en en1igt 8567: 1igt lärokursen finska som andraspråk, utan lärokursen för finska som andra språk. Dessa 8568: kommunen eller någon annan utbildningsanord- elever kan på detta sätt få undervisning i finska 8569: nare beslutar tili denna del om utbildningsutbu- som andra språk också på timmar som är reserve- 8570: det. De nya skollagarna som är under behandling rade för modersmålet. 8571: i riksdagen ändrar inte på denna situation varken Också i grunderna för gymnasiets läroplan 8572: i fråga om lagstiftningen eller läroplansgrunder- ingår bestämmelser om målen för och innehållet 8573: na. i undervisningen i finska som andra språk. En1igt 8574: 1 grunderna för grundskolans lärop1an, som 11 § i studentexamensförordningen kan en exa- 8575: utbildningsstyrelsen utfårdade 1994, konstateras minand vars modersmål är något annat än fin- 8576: bl.a. att det till grundskolans alla årskurser kom- ska, svenska eller samiska i stället för provet i 8577: mer elever vars modersmål varken är finska eller modersmålet i studentexamen avlägga ett annat 8578: svenska och som har en mycket skiftande språk- prov i finska eller svenska. Enligt studentexa- 8579: lig och ku1turell bakgrund och utbildning. Störs- mensnämndens bestämmelser heter provet prov i 8580: ta delen av dessa elever kan inte alls finska eller finska (svenska) som andra språk. 8581: svenska, medan en del har inlett sina språkstudier Behörighetsvillkoren för lärare i finska som 8582: i en grupp för förberedande undervisning. En del andra språk bestäms enligt de allmänna bestäm- 8583: elever kantala finska eller svenska, men de sak- melserna om behörighet som lärare. Om behörig- 8584: nar den djupare språkfårdighet som behövs för hetsvillkoren för en tjänst som klasslärare be- 8585: studierna i skolan. Målet för undervisningen i stäms i 97 § i grundskoleförordningen och om 8586: finska eller svenska för invandrare är att ge behörighetsvillkoren för en lektorstjänst i 102 § i 8587: eleverna sådana grundläggande språkfårdigheter grundskoleförordningen samt i 78 och 79 § i gym- 8588: att de klarar sig och kan studera i den aktuella nasieförordningen. Kompetensen för en tjänst 8589: skolmiljön. Studierna i finska eller svenska och i som lektor som undervisar i finska som andra 8590: det egna modersmålet skapar tillsammans förut- språk bestäms enligt det undervisningsämne som 8591: sättningar för tvåspråkighet. En del invandrar- fastställts som uppgiftsområde för tjänsten, dvs. 8592: elever behöver undervisning i finska som andra finska eller svenska som modersmål eller så fin- 8593: KK 560/1998 vp 5 8594: 8595: ska eller svenska som andra inhemska språk. Enligt ovanstående har särdragen i undervis- 8596: Undervisningsministeriet omfattar tolkningen ningen i finska som andra språk uppmärksam- 8597: att den studiehelhet i finska som andra språk som mats i gällande och i den föreslagna nya lagstift- 8598: hör tili den 35 studieveckor långa lärarutbild- ningen. 1 lagstiftningsperspektiv är det inte bara 8599: ningen ger kompetens för en sådan lektorstjänst fråga om ett självständigt läroämne, utan om 8600: där uppgiften är att undervisa i finska som andra studier som på det ovan beskrivna sättet kan 8601: språk. Detta trots att finska som andra språk inte ordnas flexibelt antingen på de timmar som reser- 8602: hör tili de läroämnen som nämns i lagen. Av en verats för undervisningen i det andra inhemska 8603: timlärare krävs samma behörighet som av en språket eller i modersmålet. Då undervisnings- 8604: lektor. På lågstadiet är också den som är behörig verksamheten inte har kunnat anvisas några ex- 8605: som klasslärare behörig att undervisa som timlä- tra resurser, har inte heller i den nya lagstiftning- 8606: rare. Som tillfållig tjänsteinnehavare och timlära- en intagits någon förpliktelse att ordna undervis- 8607: re kan för högst ett läsår anställas en person som ning i finska som andra språk. 8608: trots att den inte fyller behörighetskraven i för- 8609: ordningen, har tillräcklig fårdighet och förmåga 8610: att sköta uppgiften. 8611: 8612: Helsingforsden 29 maj 1998 8613: 8614: Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen 8615: KK 561/1998 vp 8616: 8617: Kirjallinen kysymys 561 8618: 8619: 8620: 8621: 8622: Anne Huotari /vas ym.: Kansaneläkkeen myöntämisestä 8623: 8624: 8625: 8626: Eduskunnan Puhemiehelle 8627: 8628: Työkyvyttömyystilanteissa näyttää syntyvän enää vain työkyvyttömyyseläkkeen verran, esi- 8629: väliinputoajia, joiden ensisijainen etuus ei riitä merkiksi 480 mk kuukaudessa. 8630: edes perusasioiden hoitamiseen. Tällainen tilan- Esimerkkitapauksessa henkilölle on myönnet- 8631: ne syntyy muun muassa silloin, kun henkilö työ- ty takautuvasti työkyvyttömyyseläke 1.1.1998 8632: kykymäärittelyssä todetaan työkyvyttömäksi ja alkaen 480 mk/kk ja kansaneläke on myönnetty 8633: hänelle ehdotetaan eläkeratkaisua. Henkilö on 1.11.1998 alkaen, vaikka sairauspäiväraha on 8634: yleensä ollut satunnaisissa töissä, hän on saanut hylätty. Toisistaan poikkeavat päätökset johtu- 8635: mahdollisesti ansiosidonnaista työttömyyspäi- vat erilaisista lakeihin sisältyvistä työkyvyn mää- 8636: värahaa tai työmarkkinatukea. ritelmistä. Esimerkkitapauksessa työmarkkina- 8637: Kun hän saa B-todistuksen ja hakee sairaus- tukea oli maksettu 28.2.1998 saakka, joten hän 8638: päivärahaa, se voidaan hylätä siksi, ettei henkilö joutuu maksamaan sen takaisin kahdelta kuu- 8639: ole juurikaan ansainnut työllään toimeentuloa kaudelta. Henkilön tulot ovat siis kymmenen 8640: eikä täsmällistä sairastumisaikaa voida osoittaa. kuukauden ajan vain 480 mk, josta vielä peritään 8641: Työeläkelakien mukainen työkyvyttömyyseläke takaisin noin 5 000 markkaa liikaa maksettua 8642: voidaan myöntää B-todistuksen kirjoittamis- työmarkkinatukea. 8643: ajankohdasta lukien. Yleensä näiden henkilöi- Henkilöllä on toki mahdollisuus hakea toi- 8644: den työeläke jää hyvin pieneksi lyhyen työhisto- meentulotukea, mutta se on tarkoitettu lyhytai- 8645: rian ja pienten tulojen vuoksi. kaiseksi, viimesijaiseksi tukimuodoksi. 8646: Kansaneläkettä hän ei kuitenkaan saa ennen Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 8647: kuin sairauspäiväraha-aika on kulunut (300 päi- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 8648: vää), vaikka hänelle ei myönnettäisikään ko. päi- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen 8649: värahaa. jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 8650: Työmarkkinatukea ei tietenkään enää makse- 8651: ta, koska hän saa työkyvyttömyyseläkettä. Usein Mitä Hallitus aikoo tehdä, että ensisi- 8652: työmarkkinatukea on ehditty maksaa ennen jaisen etuuden, siis kansaneläkkeen, voisi 8653: kuin päätös takautuvasta työkyvyttömyyseläk- saada työkyvyttömyystilanteessa jo en- 8654: keestä tulee. Siis henkilö joutuu palauttamaan nen kuin sairauspäivärahan enimmäis- 8655: liikaa maksetun työmarkkinatuen, noin 2 500 määrä täyttyy silloin kun henkilöllä ei ole 8656: mk kuukaudessa, vaikka hänen tulonsa ovat oikeutta sairauspäivärahaan? 8657: 8658: Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1998 8659: 8660: Anne Huotari /vas Eila Rimmi /vas 8661: Annika Lapintie /vas Jorma Vokkolainen /vas 8662: 8663: 8664: 8665: 8666: 280043 8667: 2 KK 561/1998 vp 8668: 8669: 8670: 8671: 8672: Eduskunnan Puhemiehelle 8673: 8674: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tuisen odotusajan päättymistä. Tällaisesta odo- 8675: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, tusajasta säädettiin sen vuoksi, ettei vakuutettu, 8676: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jolla ei ole lainkaan oikeutta sairauspäivärahaan, 8677: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anne olisi paremmassa asemassa kuin se vakuutettu, 8678: Huotarin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy- jonka sairauspäiväraha on 0 markkaa tai muuten 8679: myksen n:o 561: määrältään eläkettä pienempi. 8680: Sairausvakuutuslain mukaisella päivärahalla 8681: Mitä Hallitus aikoo tehdä, että ensisi- hyvitetään lyhytaikaisesta työkyvyttömyydestä 8682: jaisen etuuden, siis kansaneläkkeen, voisi johtuvaa ansiotulojen menetystä. Sen vuoksi on 8683: saada työkyvyttömyystilanteessa jo en- tarkoituksenmukaista, että eläkkeelle jäämistä 8684: nen kuin sairauspäivärahan enimmäis- sosiaalivakuutuksen kannalta harkitaan vasta 8685: määrä täyttyy silloin kun henkilöllä ei ole silloin, kun sairauden tila viittaa pitempiaikai- 8686: oikeutta sairauspäivärahaan? seen työkyvyn alenemaan. 8687: Eläkeuudistuksen yhteydessä eduskunta tie- 8688: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- dosti sen ongelman, että pitkäaikaisen työkyvyt- 8689: vasti seuraavaa: tömyyden aikana vakuutettu voijäädä ilman sai- 8690: rausvakuutuslain mukaista päivärahaa sen mää- 8691: Kansaneläke- ja työeläkejärjestelmien vuoden räytyessä työtulojen perusteella. Sen vuoksi sää- 8692: 1996 kokonaisuudistuksen yhteydessä, jossa hal- dettiin, että vakuutetulla on oikeus tarveharkin- 8693: litusohjelman tavoitteiden mukaisesti pyrittiin taiseen enintään 60 markan suuruiseen päivära- 8694: tehostamaan eläkelainsäädäntöä siten, että työs- haan työkyvyttömyyden kestettyä vähintään 60 8695: säolo antaa aina paremman eläketurvan kuin päivää. Tarveharkinnan johdosta päivärahaa ei 8696: eläkkeelläolo,jouduttiin tarkistamaan myös työ- sairausvakuutuksen päivärahakaudelta välttä- 8697: tulojen vaikutusta työkyvyttömyyden perusteel- mättä makseta. 8698: la määräytyviin etuuksiin. Kysymyksessä tarkoi- Sosiaali- ja terveysministeriön 12.5.1995 aset- 8699: tettu tilanne pohjautuu siihen eduskunnan hy- tamassa LETKA-työryhmässä on kehitetty yh- 8700: väksymään periaatteeseen, että sairausvakuutus- dessä työeläkejärjestelmän ja kansaneläkejärjes- 8701: lain mukainen päiväraha maksetaan nykyisin telmän kanssa päivärahakauden jälkeisten eläk- 8702: pääsääntöisesti vakuutetun työtulojen perusteel- keiden hakemisohjeet ja selkeytetty niitä koske- 8703: la. Eläkkeiden alkamisajankohtiin ei uudistuk- vaa päätöksentekoa. Työryhmässä on lisäksi täl- 8704: sessa puututtu. lä tavoin yhteistyössä kehitetty ohjeistuksia 8705: Kansaneläkelain 39 §:n 3 momentin mukaan muun muassa kuntoutusrahan, sairausvakuu- 8706: oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen alkaa aikai- tuksen päivärahan sekä työeläkekuntoutuksen 8707: sintaan sen kuukauden alusta, jota edeltäneen myöntämismenettelyyn. Näiden kaikkien tarkoi- 8708: kuukauden aikana hakijalla olisi viimeksi ollut tuksena on ollut turvata vakuutetun aukoton 8709: oikeus sairauden, vian tai vamman perusteella toimeentulo sairauden aikana. 8710: sairausvakuutuslain 15 §:n 1 tai 2 momentin no- Päinvastoin kuin kysymyksessä näytetään 8711: jalla päivärahaan. Lainmuutoksella säädettiin tarkoitettavan, työkyvyttömyyseläkkeen myön- 8712: myös niille työkyvyttömyyseläkkeen hakijoille, täminen työttömyysturvaetuuden saajalle ei 8713: joilla ei ole oikeutta sairauspäivärahaan esimer- merkitse hänen toimeentuloturvansa katkeamis- 8714: kiksi sairausvakuutuslain 15 §:ssä tarkoitetun ta. Kaksinkertaisten korvausten välttämiseksi 8715: työskentelyedellytyksen puuttumisen vuoksi, on tarkoituksenmukaista, että etuudet joko yh- 8716: päivärahan 300 arkipäivän enimmäissuoritusai- teensovitetaan tai peritään takaisin. Jotta tällai- 8717: kaa vastaava odotusaika ennen kansaneläkettä. selta lähinnä etuuksien rahoitusvastuuseen on- 8718: Vaikka vakuutetulle ei jäisi päivärahaa ollen- gelmia aiheuttavalta menettelyltä vältyttäisiin, 8719: kaan maksettavaksi, koska hänen vuosityötu- on perusteltua selkeyttää hoidon ja kuntoutuk- 8720: lonsajäävät alle 5 000 markan, kansaneläkettä ei sen merkitystä myös työttömyyspäivärahakau- 8721: makseta ennen edellä mainitun noin vuoden pi- della. 8722: KK 561/1998 vp 3 8723: 8724: Sosiaali- ja terveysministeriössä on parhail- päivärahakauden alussa ja varmistaa sairauden 8725: laan vireillä selvittelytyö, jonka tavoitteena on ajalta annettava toimeentulo siten, ettei kysy- 8726: pyrkiä varmistamaan riittävän hoidon ja kun- myksessä esitettyä näkemystä toimeentulotur- 8727: toutuksen aloittaminen jo sairausvakuutuksen van vajavuudesta syntyisi. 8728: 8729: Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1998 8730: 8731: Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre 8732: 4 KK 561/1998 vp 8733: 8734: 8735: 8736: 8737: Tili Riksdagens Talman 8738: 8739: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- ut. Bestämmelsen om en sådan väntetid infördes 8740: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- för att en försäkrad som inte alls har rätt tili 8741: lem av statsrådet översänt fö1jande av riksdags- sjukdagpenning inte skall ha en bättre ställning 8742: man Anne Huotari m.fl. undertecknade spörs- än en sådan försäkrad vars sjukdagpenning är 0 8743: mål nr 561: mk eller annars tili sitt belopp mindre än pensio- 8744: nen. 8745: Vad ämnar Regeringen göra för att Med den dagpenning som beviljas enligt sjuk- 8746: personer som blivit arbetsoförmögna försäkringslagen gottgörs sådan förlust av in- 8747: skall kunna beviljas den primära förmå- komster som föranleds av kortvarig arbetsoför- 8748: nen, dvs. folkpension, redan innan maxi- måga. Av denna anledning är det ändamålsenligt 8749: mitiden för sjukdagpenningen uppnåtts, att man med tanke på socialförsäkringen övervä- 8750: då personen inte är berättigad till sjuk- ger pension först när sjukdomstillståndet tyder 8751: dagpenning? på att arbetsförmågan försämras för en längre 8752: tid. 8753: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt I samband med pensionsreformen blev riksda- 8754: anföra följande: gen medveten om det problem som innebär att 8755: försäkrade under en långvarig arbetslöshet kan 8756: I samband med den tota1reform av folkpen- b1i utan den dagpenning som anges i sjukförsäk- 8757: sions- och arbetspensionssystemen är 1996 i vii- ringslagen när den bestäms på basis av arbetsin- 8758: ken man i enlighet med mälen för regeringspro- komsten. Därför föreskrevs att försäkrade har 8759: grammet strävade efter att effektivera pensions- rätt till dagpenning enligt prövning tili ett belopp 8760: lagstiftningen sä att det alltid är lönsammare med av högst 60 mk när arbetslösheten har varat 8761: tanke på pensionsskyddet att arbeta än att vara minst 60 dagar. På grund av prövningen betalas 8762: pensionerad, blev man tvungen att justera även inte alltid dagpenning på basis av sjukförsäkring. 8763: arbetsinkomsternas inverkan pä de förmåner Den av social- och hälsovårdsministeriet den 8764: som bestäms pä basis av arbetsoförmögenhet. 12 maj 1995 tillsatta arbetsgruppen med uppdrag 8765: Den situation som avses i spörsmålet baserar sig att utreda problem i anslutning till invaliditets- 8766: på den av riksdagen godkända principen att dag- pension (den s.k. LETKA-arbetsgruppen) har i 8767: penning enligt sjukförsäkringslagen numera i re- samarbete med arbetspensionssystemet och folk- 8768: gel betalas enligt den försäkrades arbetsinkom- pensionssystemet utvecklat anvisningar för ansö- 8769: ster. Tidpunkten för när pensionen börjar ändra- kan om pension efter dagpenningsperioden och 8770: des inte i samband med reformen. förtydligat beslutsfattandet i samband härmed. 8771: Enligt 39 § 3 mom. folkpensionslagen inträder Arbetsgruppen har dessutom på detta sätt genom 8772: rätten till invaliditetspension tidigast vid ingång- samarbete utarbetat anvisningar för förfarandet 8773: en av månaden efter den för viiken sökanden sist vid beviljande av bl.a. rehabiliteringspenning, 8774: hade rätt tili dagpenning med stöd av 15 § 1 eller dagpenning enligt sjukförsäkringen samt rehabi- 8775: 2 mom. sjukförsäkringslagen på grund av sjuk- litering på basis av arbetspension. Syftet med alla 8776: dom, lyte eller kroppsskada. Genom lagändring- dessa åtgärder har varit att trygga en kontinuer- 8777: en bestämdes ocksä att de som söker invaliditets- lig utkomst för den försäkrade under sjukdom. 8778: pension och som inte har rätt tili sjukdagpenning I motsats till det som förefaller vara avsikten 8779: t.ex. på grund av arbetsoförmäga som avses i 15 § med det som sägs i spörsmålet innebär beviljande 8780: sjukförsäkrings1agen har en väntetid som mot- av invalidpension tili personer som får förmåner 8781: svarar denmaximala betalningstiden på 300 var- inom utkomstskyddet för arbetslösa inte att de- 8782: dagar ..för dagpenningen innan de fär folkpen- ras utkomstskydd avbryts. För att undvika 8783: sion. A ven om den försäkrade inte alls kan få dubb1a ersättningar är det ändamålsenligt att 8784: dagpenning, eftersom hans årsinkomst är under förmånerna antingen samordnas eller återkrävs. 8785: 5 000 mk, betalas ingen folkpension förrän den För att man skall kunna undvika ett dylikt förfa- 8786: ovan nämnda ca ett är långa väntetiden har gått rande, som närmast orsakar problem i fråga om 8787: KK 561/1998 vp 5 8788: 8789: finansieringsansvaret för förmåner, är det moti- garantera att tillräcklig vård och rehabilitering 8790: verat att klargöra betydelsen av vård och rehabi- inleds redan under den dagpenningsperiod som 8791: Iitering även under arbetslöshetsdagpenningspe- baserar sig på sjukförsäkringen och att trygga 8792: rioden. den utkomst som ges under sjukdomstiden så att 8793: Vid social- och hälsovårdsministeriet pågår det inte uppstår sådana luckori utkomstskyddet 8794: som bäst ett utredningsarbete, vars mål är att som nämns i spörsmålet. 8795: 8796: Helsingfors den 2 juni 1998 8797: 8798: Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre 8799: KK 562/1998 vp 8800: 8801: Kirjallinen kysymys 562 8802: 8803: 8804: 8805: 8806: Marjatta Vehkaoja /sd ym.: Atk:nkäyttämisestä työnhaussa 8807: 8808: 8809: 8810: Eduskunnan Puhemiehelle 8811: 8812: Työnvälityspalveluissa on siirrytty yhä enem- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen 8813: män itsepalveluun. Suuren ruuhkan takia näin jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 8814: on voitu tehostaa toimintaa. Kansalaiset voivat 8815: atk:ta käyttäen itse etsiä työtä esimerkiksi kirjas- Onko Hallituksen piirissä tutkittu atk- 8816: toissa, työvoimatoimistoissa ja työ toreilla. perusteisen työnhaun syrjäyttäviä meka- 8817: Tämänkaltainen työnhaku on mahdollista tie- nismeja, ja 8818: tysti vain niille, jotka hallitsevat atk:n,joten hait- miten Hallitus turvaa työvoimahallin- 8819: tapuolena on syrjäytyvyys niiden osalta, jotka non asiakkaille tasapuolisen työnhaun 8820: eivät atk:ta taida. Jos atk-laitteita ei ole itsellä, mahdollisuudet, sekä 8821: joutuu julkisissa paikoissa jonottamaan pääsyä mitä Hallitus aikoo tehdä sen epäkoh- 8822: koneelle, joskus jopa kohtuuttomasti. dan poistamiseksi, ettei työnhaku esty 8823: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- riittämättömien voimavarojen, kuten 8824: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme työvoimahallinnon henkilökunnan tai 8825: atk-laitteiden puutteen takia? 8826: 8827: Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1998 8828: 8829: Marjatta Vehkaoja /sd Eila Rimmi /vas 8830: 8831: 8832: 8833: 8834: 280043 8835: 2 KK 562/1998 vp 8836: 8837: 8838: 8839: 8840: Eduskunnan Puhemiehelle 8841: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tavana olevaa työvoimapoliittista aikuiskoulu- 8842: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, tusta työvoimatoimiston itsepalvelupäätteiltä tai 8843: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen Internetin välityksellä kotonaan tai kirjastoissa 8844: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjatta tai työttömien yhdistyksissä. 8845: Vehkaojan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy- Työnhakijoilla on mahdollisuus saada opas- 8846: myksen n:o 562: tusta heidän etsiessään työpaikkoja itsepalvelu- 8847: päätteiltä tai Internetistä. Isommissa työvoima- 8848: Onko Hallituksen piirissä tutkittu atk- toimistoissa on aulaemäntä tai -isäntä, joka neu- 8849: perusteisen työnhaun syrjäyttäviä meka- voo asiakkaita itsepalvelupäätteiden käytössä. 8850: nismeja, ja Työvoimaneuvoja myös näyttää, miten itsepal- 8851: miten Hallitus turvaa työvoimahallin- velua käytetään, jos työnhakija huomaa kysyä 8852: non asiakkaille tasapuolisen työnhaun opastusta. 8853: mahdollisuudet, sekä Työvoimatoimiston uusittuun palvelujärjes- 8854: mitä Hallitus aikoo tehdä sen epäkoh- telmään liittyy myös työnhakukoulutus: työnha- 8855: dan poistamiseksi, ettei työnhaku esty kijoilla on mahdollisuus osallistua noin viikon 8856: riittämättömien voimavarojen, kuten kestävään koulutukseen, jossa käydään läpi 8857: työvoimahallinnon henkilökunnan tai työnhakuun liittyviä asioita. Työnhakukoulutus 8858: atk-laitteiden puutteen takia? liittyy aina myös työvoimapoliittiseen aikuiskou- 8859: lutukseen. Osana tätä koulutusta käydään läpi 8860: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- työnhakumenetelmät ja työnhakukanavat, siis 8861: vasti seuraavaa: myös sähköinen työpaikkatiedotus. 8862: Työministeriö on kiinnittänyt huomiota sii- 8863: Vuoden 1998 alusta uudistui työnvälityksen hen, että asiakkailla olisi mahdollisuus saada tie- 8864: palvelujärjestelmä. Keskeisenä tavoitteena uu- toja avoimista paikoista monin tavoin. Useassa 8865: distuksessa on kannustaa työnhakijaa aktiivi- työvoimatoimistossa tietoja paikoista on tulos- 8866: seen työnhakuun ja lisätä työnhakijan omaa roo- tettu ilmoitustauluille. Työnhakijat voivat soit- 8867: lia palvelussa sekä saada työnhakijat ja avoimet taa myös työhallinnon puhelinpalveluun Työlin- 8868: paikat kohtaamaan toisensa mahdollisimman jalle, josta he voivat kysyä paikallispuhelun hin- 8869: nopeasti. nalla tietoja työpaikoista ja työvoimakoulutuk- 8870: Uudistus on lisännyt työnvälityksen asiakas- sesta. Tämän palvelun käyttö onkin lisääntynyt 8871: keskeisyyttä, sillä uudistuksen avulla pyritään merkittävästi työmarkkinoiden elpymisen myö- 8872: varmistamaan, että asiakkaan palveluprosessi on tä, tällä hetkellä puheluja numeroon 0203 66 066 8873: jatkuva antamalla asiakkaalle mahdollisuus tulee viikoittain 3 500-4 000. 8874: asiantuntijatapaamiseen määräajoin. Asiakas- Vuoden 1998 budjetissa työhallinto sai lisä va- 8875: palvelutilanteessa virkailija ja asiakas määrittele- kansseja, jotta se pystyisi suoriutumaan parem- 8876: vät yhdessä tavoitteet,joihin pyritään, ja sopivat, min lisääntyneestä työmäärästä. Suurimmissa 8877: miten virkailija sitoutuu edistämään työnhakijan työvoimatoimistoissa asiakasmäärä virkailijaa 8878: työhönsijoittumista,ja ennen kaikkea, mitä asia- kohti on vieläkin suuri, mutta haasteeseen pyri- 8879: kas itse sitoutuu tekemään. tään vastaamaan kehittämällä työvoimatoimis- 8880: Henkilökohtaista palvelua täydentää asiak- ton palvelumallia ja tukemalla asiakkaan työn- 8881: kaan mahdollisuus omatoimisesti etsiä avoimia hakua työnhakukoulutuksen ja yhdessä sovitun 8882: paikkoja työvoimatoimiston tietojärjestelmään työnhakusuunnitelman avulla. 8883: haettavaksi ilmoitettujen paikkojen joukosta. ltsepalvelupäätteitä työvoimatoimistoissa on 8884: Tämä käy päinsä atk:ta hyväksi käyttäen, eli tällä hetkellä noin 300. Niiden määrää pyritään 8885: työnhakija voi katsoa avoimia paikkoja ja haet- lisäämään tarpeen mukaan. 8886: 8887: Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1998 8888: 8889: Työministeri Liisa Jaakonsaari 8890: KK 562/1998 vp 3 8891: 8892: 8893: 8894: 8895: Tili Riksdagens Talman 8896: 8897: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- eningar följa med lediga platser och arhetskrafts- 8898: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederhörande med- politisk vuxenuthildning som är öppen för an- 8899: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags- sökning. 8900: ledamot Marjatta Vehkaoja m.fl. undertecknade Arhetssökandena har möjlighet att få vägled- 8901: spörsmå1 nr 562: ning då de söker arhetsplatser via kundtermina- 8902: lerna eller Internet. De större arhetskraftshyråer- 8903: Har man inom Regeringen undersökt na har en entrevärdinna eller entrevärd, som in- 8904: uts1agningsmekaniserna i ADB-haserat struerar kundernai användningen av kundtermi- 8905: sökande efter arhete, och nalerna. Arhetskraftskonsulenten visar också 8906: hur säkerställer Regeringen för arbets- hur självhetjäningen används, ifall kunden kom- 8907: förvaltningens kunder möjligheter tili mer sig för att he om vägledning. 8908: opartiskt sökande efter arhete, samt Tili arhetskraftshyråns förnyade servicesys- 8909: vad ämnar Regeringen göra får att av- tem hör också johhsökaruthildning: arbetssö- 8910: hjä1pa missförhållandet att sökande efter kandena har möjlighet att delta i ca 1 veckas 8911: arhete förhindras på grund av otillräckli- uthildning, där man går igenom ärenden som 8912: ga resurser, såsom hrist på anställda inom hänför sig tili sökandet av arhete. Johhsökarut- 8913: arhetsförva1tningen eller hrist på ADB- hildningen hänför sig också alltid till arhets- 8914: utrustning? kraftspolitisk vuxenuthildning. Som ett Ied i den- 8915: na uthildning går man igenom johhsökarmeto- 8916: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt der ochjohhsökarkanaler, således också elektro- 8917: anfåra följande: nisk platsinformation. 8918: Arhetsministeriet har tast uppmärksamhet vid 8919: 1 hörjan av 1998 förnyades arhetsförmedling- att kunderna skall ha möjlighet att få informa- 8920: ens servicesystem. Det viktigaste syftet med re- tion om lediga platser på många sätt. Vid flera 8921: formen är att uppmuntra arhetssökandena tili att arhetskraftshyråer har p1atsinformation skrivits 8922: aktivt söka arhete och att öka arhetssökandenas ut på informationstavlorna. Arhetssökandena 8923: egen roll i servicen samt att få arhetssökandena kan också ringa tili arhetsförvaltningens service- 8924: och de 1ediga p1atserna att matcha varandra så telefon Johhlinjen, där de tilllokalsamtalsavgift 8925: snahht som möjligt. kan he om uppgifter heträffande arhetsp1atser 8926: Reformen har ökat arhetsförmedlingens och arbetskraftsutbildning. Användningen av 8927: kundcentrering, eftersom man med hjä1p av re- denna serviceform har ökat markant i och med 8928: formen försöker säkerställa att kundens service- uppsvinget på arbetsmarknaden. För närvaran- 8929: process är fortgående genom att kunden ges möj- de kommer det varje vecka 3 500--4 000 samtai 8930: lighet tili periodiska sammanträffanden med en tili numret 0203 66 066. 8931: sakkunnig. 1 kundservicesituationer fastställer 1 1998 års hudget fick arhetsförvaltningen till- 8932: arhetsförmedlingsjänstemannen och kunden till- läggsvakanser för att den hättre skall kunna kla- 8933: sammans de må1 som eftersträvas och kommer ra av den ökade arhetsmängden. Vid de största 8934: överens om hur tjänstemannen skall förhinda sig arhetskraftshyråerna är kundantalet per tjänste- 8935: att främja arhetssökandens p1acering i arhete och man ännu också stort, men man försöker hemöta 8936: framför allt, vad kunden sjä1v förhinder sig att utmaningen genom att utveckla arhetskraftshy- 8937: göra. råns servicemodell och stöda kundens sökande 8938: Den personliga servicen kompletteras av att efter arhete med hjälp av johhsökaruthildning 8939: kunden har möjlighet att på eget initiativ söka och en gemensamt överenskommen jobhsökar- 8940: Iediga platser hland de ledigförklarade platserna plan. 8941: i arhetskraftshyråns datasystem. Detta kan ske För närvarande har arhetskraftshyråerna ca 8942: via ADB, dvs. Arhetssökanden kan via arhets- 300 kundterminaler. Man försöker öka antalet 8943: kraftshyråns kundterminal eller via Internet efter hehov. 8944: hemma, i hihlioteket eller i de arhetslösas för- 8945: Helsingfors den 8 juni 1998 8946: Arbetsminister Liisa Jaakonsaari 8947: KK 563/1998 vp 8948: 8949: Kirjallinen kysymys 563 8950: 8951: 8952: 8953: 8954: Anne Huotari /vas ym.: Työttömän oikeudesta matkustaa muihin 8955: kuin ED-maihin 8956: 8957: 8958: Eduskunnan Puhemiehelle 8959: 8960: Työttömyysturvalain 5 §:n muutos 1.8.1997 Saamieni tietojen mukaan käsitys tai tulkinta 8961: alkaen oikeuttaa työttömän työttömyysturvaan, laista on yleinen eri puolilla Suomea. Toivon, 8962: sillä "henkilön on katsottava olevan työmarkki- että on kysymys vain väärinkäsityksestä,joka on 8963: noiden käytettävissä sellaisen etukäteen työvoi- tarpeen pikaisesti oikaista. 8964: matoimistolle ilmoittamansa, satunnaisen ja ly- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 8965: hyen ulkomaanmatkan ajalta, jonka aikana hän tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 8966: on tavoitettavissa ... ". kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen 8967: Nyt on kuitenkin käytännössä ilmennyt laista jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 8968: poikkeavaa tulkintaa työvoimatoimistoissa. 8969: Eräässä tapauksessa työttömälle oli sanottu, et- Pitäisikö työministeriön tarkemmin 8970: tei hänellä ole oikeutta työttömyysturvaan vii- määritellä, mitkä maat tai maan osat 8971: kon kestävältä Unkarin matkalta, toisessa taas kuuluvat Eurooppaan, ja 8972: Venäjän lähialueelle suuntautuvan matkan ajalta aikooko työministeriö tiedottaa työ- 8973: ei maksettu päivärahaa, koska matka ei suuntau- voimatoimistoille tarkemmin lain sisäl- 8974: du ED-maahan. löstä ja perusteista, ettei perusteluissa 8975: Laissa ei kuitenkaan mainita EU-rajoitusta, kerrottuja vääriä tulkintoja pääsisi ta- 8976: päinvastoin perusteluissa mainitaan, että "poik- pahtumaan? 8977: keuksena ehdotetun muutoksenkin jälkeen olisi 8978: saada päivärahaa oleskellessaan Euroopan ulko- 8979: puolella muussa kuin ED- tai ETA-valtiossa". 8980: 8981: Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1998 8982: 8983: Anne Huotari /vas Mikko Immonen /vas 8984: 8985: 8986: 8987: 8988: 280043 8989: 2 KK 563/1998 vp 8990: 8991: 8992: 8993: 8994: Eduskunnan Puhemiehelle 8995: 8996: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa työvoima- ja elinkeinokeskusten työvoimaosas- 8997: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, toille ja työvoimatoimistoille ulkomaanmatkai- 8998: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel- lun ja työttömyysturvan yhteensovittamista kos- 8999: le jäsenelle kansanedustaja Anne Huotarin ym. kevan kirjeen. Kirjeessä todetaan muun muassa, 9000: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 563: että päivärahaoikeus säilyy pääsääntöisesti vain 9001: Eurooppaan tai Euroopan ulkopuolisille EU/ 9002: Pitäisikö työministeriön tarkemmin ETA-alueille (kuten esim. Kanarian saaret) 9003: määritellä, mitkä maat tai maan osat suuntautuvan ulkomaanmatkan aikana. Edel- 9004: kuuluvat Eurooppaan, ja leen todetaan, ettei ministeriön käsityksen mu- 9005: aikooko työministeriö tiedottaa työ- kaan päivänrahan maksamiselle ole estettä 9006: voimatoimistoille tarkemmin lain sisäl- myöskään Euroopan ulkopuolisille perinteisille 9007: löstä ja perusteista, ettei perusteluissa seuramatka-alueille (kuten esim. Israel, Turkki, 9008: kerrottuja vääriä tulkintoja pääsisi ta- Pohjois-Afrikka) suuntautuvien lyhytaikaisten 9009: pahtumaan? ja satunnaisten matkojen ajalta. 9010: Laissa, sen esitöissä, sen enempää kuin työmi- 9011: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- nisteriön työvoimatoiroistoille lähettämässä kir- 9012: vasti seuraavaa: jeessäkään ulkomaanmatkailua ei ole rajattu 9013: EU:n jäsenvaltioihin. Näin ollen myös Venäjä 9014: Vuoden 1997 elokuun alusta tuli voimaan voi tulla matkakohteena kyseeseen. Mikäli mat- 9015: lainmuutos, joka takaa työttömälle työnhakijalle kakohde Venäjällä kuitenkin sijaitsee Ural-vuo- 9016: oikeuden lyhytaikaiseen ja satunnaiseen ulko- riston itäpuolella, jota on perinteisesti pidetty 9017: maanmatkaan päivärahaoikeuttaan menettä- maantieteellisenä rajana Euroopan ja Aasian vä- 9018: mättä. Päivärahaoikeuden säilymiselle on asetet- lillä, on kyseessä sellainen Euroopan alueen ul- 9019: tu tiettyjä edellytyksiä. Matkasta on ehdotto- kopuolelle suuntautuva matka, jonka ajalta päi- 9020: masti ilmoitettava etukäteen työvoimatoimis- värahaoikeus lain yksityiskohtaisten perustelu- 9021: toon. Matkan tulee olla lyhytaikainen ja satun- jen mukaisesti säilyy vain poikkeuksellisesti. 9022: nainen. Lisäksi työnhakijan tulee olla matkan Työministeriön tietoon ei ole tullut, että työ- 9023: aikana työvoimatoimiston tavoitettavissa ja ky- voimatoimistojen tai -toimikuntien ratkaisukäy- 9024: kenevä normaalissa ja kohtuullisessa ajassa vas- täntö koskien ulkomaanmatkan maantieteellistä 9025: taanottamaan työvoimatoimiston hänelle mah- sijaintia olisi ollut epäyhtenäinen. Jos laista tai 9026: dollisesti tarjoaman työn. annetusta ohjeistuksesta poikkeavia ratkaisuja 9027: Lainmuutoksen taustalla olevan hallituksen on tehty, kyse on ollut yksittäistapauksista. 9028: esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa tode- Työministeriön työvoimatoiroistoille suun- 9029: taan, että matkakohteen maantieteellisellä sijain- taamassa työttömyysturvakoulutuksessa työttö- 9030: nilla on merkitystä päivärahaoikeuden säilymis- myyspäivärahakaudella tapahtuvaa ulkomaan- 9031: tä arvioitaessa. Hallituksen esityksen mukaan matkailua on käsitelty useaan otteeseen. Jotta 9032: päivärahaoikeuden säilyminen matkan aikana myöskään työvoimatoimistojen ja -toimikuntien 9033: on poikkeuksellista henkilön oleskellessa Eu- yksittäisratkaisut eivät poikkeaisi vallitsevasta 9034: roopan ulkopuolella muussa kuin EU/ET A-val- ratkaisukäytännöstä, ulkomaamatkailuun liitty- 9035: tiossa. viä asioita tullaan sisällyttämään koulutusohjel- 9036: Työministeriö on heinäkuussa 1997lähettänyt miin jatkossakin. 9037: 9038: Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1998 9039: 9040: Työministeri Liisa Jaakonsaari 9041: KK 563/1998 vp 3 9042: 9043: 9044: 9045: 9046: Tili Riksdagens Ta/man 9047: 9048: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- delningar och arbetskraftsbyråerna sänt ett cir- 9049: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- kulär om utlandsresor och utkomstskydd för ar- 9050: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle- betslösa. I cirkuläret konstateras bl.a. att rätten 9051: damot Anne Huotari m.fl. undertecknade spörs- tili dagpenning bibehålls i regel endast under en 9052: mål nr 563: utlandsresa i Europa eller inom EU/EES-områ- 9053: det utanför Europa (tili exempel Kanarieöarna). 9054: Borde arbetsministeriet definiera när- Vidare konstateras där att ministeriet inte ser 9055: mare vilka Iänder eller världsdelar som något hinder för utbetalning av dagpenning un- 9056: hör tili Europa, samt der tilifålliga och korta resor tili traditionella 9057: ämnar arbetsministeriet ge arbets- säliskapsresemål utanför Europa (tili exempel 9058: kraftsbyråerna närmare information om Israel, Turkiet, Nordafrika). 9059: lagens innehåll och grunder för att det Varken i lagen, de forberedande arbetena för 9060: inte skall uppstå sådana orätta tolkningar lagen eller i arbetsministeriets cirkulär tili arbets- 9061: som det hänvisas tili i motiveringen? kraftsbyråerna har utlandsresorna begränsats tili 9062: EU:s medlemsländer. Således kommer också 9063: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt Ryssland i fråga som resemål. Om resemålet i 9064: anföra följande: Ryssland dock ligger öster om Uralbergen, som 9065: traditionellt brukar anses vara den geografiska 9066: 1 början av augusti 1997 trädde i kraft en gränsen melian Europa och Asien, är det fråga 9067: lagändring som ger en arbetslös arbetssökande om en sådan resa utanför Europa under viiken 9068: rätt tili en tilifållig och kort utlandsresa utan att rätt tili dagpenning enligt nämnda detaljmotive- 9069: gå miste om sin rätt tili dagpenning. För bibehål- ring bara i undantagsfali bibehålis. 9070: lande av denna rätt gäller vissa villkor. Sökanden Tili arbetsministeriets kännedom har inte 9071: skall ovillkorligen på förhand underrätta arbets- kommit uppgifter om fall där arbetskraftsbyråer 9072: kraftsbyrån om sin resa. Endast tillfålliga och eller arbetskraftskommissioner skulle ha tilläm- 9073: korta resor kommer ifråga. Dessutom skall sö- pat oenhetlig praxis beträffande resemålets geo- 9074: kanden under sin resa vara anträffbar för arbets- grafiska läge. Om sådana beslut som avviker från 9075: kraftsbyrån och kunna inom en normal och skä- lagen och de anvisningar som getts har förekom- 9076: lig tid ta emot ett eventuellt arbetserbjudande mit, har det varit fråga om enskilda fall. 9077: från arbetskraftsbyrån. 1 den utbildning om utkomstskyddsfrågor 9078: 1 detaljmotiveringen tili den regeringsproposi- som arbetsministeriet ordnar för arbetskraftsby- 9079: tion som lagändringen grundar sig på konstate- råerna har man flera gånger behandlat frågan om 9080: ras att det, på vilket geografiskt avstånd resemå- utlandsresor under den tid då sökanden erhåller 9081: let ligger, har betydelse vid bedömning av om rätt arbetslöshetsdagpenning. För att arbetskrafts- 9082: tili dagpenning bibehålls. Enligt propositionen är byråernas och -kommissionernas beslut inte ensi 9083: det ett undantag att man bibehålier sin rätt tili några enskilda fall skall avvika från rådande 9084: dagpenning under en resa utanför Europa i annat praxis, kommer man att fortsättningsvis i utbild- 9085: än ett EU- eller EES-land. ningsprogrammen inkludera frågan om utlands- 9086: Arbetsministeriet har i juli 1997 tili arbets- resor. 9087: krafts- och näringscentralernas arbetskraftsav- 9088: 9089: Helsingfors den 29 maj 1998 9090: 9091: Arbetsminister Liisa Jaakonsaari 9092: KK 564/1998 vp 9093: 9094: Kirjallinen kysymys 564 9095: 9096: 9097: 9098: 9099: Anneli Jäätteenmäki /kesk: Televisiokanavien näkyvyysalueiden 9100: laajentamisesta 9101: 9102: 9103: Eduskunnan Puhemiehelle 9104: 9105: Lähes kaikissa suomalaisissa kotitalouksissa vuoren katvealueella on televisiokuvan laatu 9106: on televisio. Televisioluvan maksaneet katsojat huono 250 kotitaloudessa. 9107: odottavat saavansa lupamaksun vastineeksi riit- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 9108: tävän hyvän kuvan katseltavakseen. Telehallin- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 9109: tokeskusja Yleisradio käyvätjatkuvasti näkyvää nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 9110: kampanjaa, jolla lupamaksuja koetetaan saada nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 9111: yhä kattavammin maksetuiksi. 9112: Suomessa on kuitenkin monia paikkoja, joissa Mitä Hallitus aikoo tehdä asiallisen 9113: sadat kotitaloudet jäävät vaille vastinetta lupa- televisiokuvan laadun takaamiseksi lu- 9114: maksulleen. Television kuvan laatu on huono, van maksaneille katsojille? 9115: paikoin kelvoton. Esimerkiksi Kurikassa Santa- 9116: 9117: Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 1998 9118: 9119: Anneli Jäätteenmäki /kesk 9120: 9121: 9122: 9123: 9124: 280043 9125: 2 KK 564/1998 vp 9126: 9127: 9128: 9129: 9130: Eduskunnan Puhemiehelle 9131: 9132: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Yleisön ja yhteisöjen valitusten perusteella on 9133: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, maahamme rakennettu 38 varsinaisen lähetys- 9134: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen aseman lisäksi vuosien kuluessa 163 alilähetin- 9135: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anneli asemaa. Viime vuosina on tarkoitukseen käytet- 9136: Jäätteenmäen näin kuuluvan kirjallisen kysy- ty noin 5 milj. markkaa vuosittain. Summalla 9137: myksen n:o 564: voidaan rakentaa 4---8 alilähetinasemaa riip- 9138: puen tarvittavasta ratkaisusta. 9139: Mitä Hallitus aikoo tehdä asiallisen Tiedossa olevia huonon näkyvyyden alueita 9140: televisiokuvan laadun takaamiseksi lu- on kymmeniä. Ratkaistaessa sitä, mitkä alilähet- 9141: van maksaneille katsojille? timet vuosittain rakennetaan, on käytetty kritee- 9142: rinä huonolla näkyvyysalueella olevien talouk- 9143: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- sien määrää verrattuna rakentamiseen käytettä- 9144: vasti seuraavaa: vään panostukseen. 9145: Kurikan Santavuoren alueella on tekninen 9146: Yleisradio Oy:n julkisen palvelun yleisradio- neuvonta suorittanut toukokuun 1998 aikana 9147: toiminnasta vastaa yhtiön hallintoneuvosto, jon- kotikäyntejä ja kentänvoimakkuusmittauksia 9148: ka valitsee eduskunta. sekä opastanut vastaanoton parantamisessa. 9149: Televisiokuvan laatua koskevan eduskunta- Työ on tehty yhdessä paikallisen kyläseurakun- 9150: kyselynjohdosta Yleisradio Oy on todennut, että nan edustajien kanssa. Yleisin syy epätyydyttä- 9151: yhtiö on jatkuvassa vuorovaikutuksessa vas- vään kuvan laatuun oli huono tai epäasiallinen 9152: taanottavan yleisön kanssa eri kanavia pitkin. vastaanottoantenni. 9153: 9154: Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1998 9155: 9156: Liikenneministeri Matti Aura 9157: KK 564/1998 vp 3 9158: 9159: 9160: 9161: 9162: Tili Riksdagens Talman 9163: 9164: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- ningars klagomål har det i vårt land under åren 9165: ger har Ni, Fru Talman, tili vederhörande med- hyggts 163 underordnade TV-sändare utöver de 9166: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags- 38 egentliga TV-sändarna. Under de senaste åren 9167: man Anneli Jäätteenmäki undertecknade spörs- har det årligen för detta ändamål använts unge- 9168: må1 nr 564: får 5 miljoner mark. För den summan kan det 9169: hyggas 4-8 underordnade TV-sändare heroen- 9170: Vad ämnar Regeringen göra för att i de av hurdan lösning det hehövs. 9171: gengäld för hetald TV-Iicens garantera Man känner tili tiotals områden med dålig 9172: TV-tittarna en hra kvalite på TV-hilden? seharhet. När det årligen avgörs vilka underord- 9173: nade TV-sändare som skall hyggas, har man som 9174: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt kriterium använt antalet hushåll på ett område 9175: anföra fö1jande: med dålig seharhet i relation tili hur mycket re- 9176: surser det skulle kräva att hygga en ny sändare. 9177: För allmännyttig rundradioverksamhet vid På Santavuoriområdet i Kurikka har tekniska 9178: Rundradion Ah ansvarar holagets förvaltnings- rådgivare under maj 1998 gjort hemhesök och 9179: råd som väljs av riksdagen. fåltstyrkemätningar samt gett råd om hur mot- 9180: Med anledning av riksdagsspörsmålet om tagningen kan förhättras. Arhetet har utförts till- 9181: kvaliten på TV-hilden har Rundradion Ah kon- sammans med representanterna för det lokala 9182: staterat att holaget är i kontinuerlig växelverkan byalaget. Den vanligaste orsaken för den otill- 9183: med den mottagande puhliken via olika kana1er. fredsställande kvaliten av hilden var att mottag- 9184: På grund av puhlikens och olika sammans1ut- ningsantennen var dålig eller oändamålsenlig. 9185: 9186: Helsingfors den 2 juni 1998 9187: 9188: Trafikminister Matti Aura 9189: KK 565/1998 vp 9190: 9191: Kirjallinen kysymys 565 9192: 9193: 9194: 9195: 9196: Raimo Vistbacka /ps: Suomen Optiopörssi Oy:n ja Rahoitustarkas- 9197: tuksen toiminnasta 9198: 9199: 9200: Eduskunnan Puhemiehelle 9201: 9202: Optioiden ym. arvopapereiden välittäjänä on rikkonut POptioKL 2 luvun 8 §:n määräystä 9203: sekä markkinatakaajana toiminut Vital-Invest valvoa lainkohdassa tarkoitettujen säännösten 9204: Oy ajautui talousvaikeuksiin ja lopulta konkurs- noudattamista yhteisön piirissä, samoin se on 9205: siin niin, että silloinen Pankkitarkastusvirasto rikkonut omaa YO 89 A 3luvun 7 §:n sääntöään, 9206: vaati 7. 7.1989 tekemällään päätöksellä Suomen jonka mukaan asiakkaalla olisi pitänyt olla kah- 9207: Optiopörssi Oy:tä peruuttamaan Vital-Invest den viikon määräaika sulkea tilinsä SOP:ssa. 9208: Oy:n markkinatakaajan- ja välittäjäoikeudet Rahoitustarkastus toteaa kirjeessään, että SOP:n 9209: Välittömästi vielä samana päivänä sekä maanan- olisi pitänyt valvoa paremmin sitä, että peruutus- 9210: taina 10.7.1989 ryhdyttiin Vitalissa sulkemaan tilanteessa toimitaan SOP:n säännöissä kuvatul- 9211: asiakkaiden tilejä ilman, että heille millään ta- la tavalla. 9212: voin ilmoitettiin asiasta. 10.7. paikalla oli myös Tapausketjun lopputuloksena joukko Vitalin 9213: PTV:n pankkitarkastaja Ilkka Harju. Tämän asiakkaita kärsi taloudellisia menetyksiä, joille ei 9214: menettelyn on todistanut myös paikalla ollut Vi- löydy vastuullista korvaajaa, koska SOP väittää 9215: talin meklari. Outoa on se, ettei PTV:ssä löydy olevansa väärä korvausosapuoli asiassa ja Ra- 9216: mitään merkintää kyseisestä luvasta, joten siihen hoitustarkastus (PTV) toteaa sekin, ettei sillä ole 9217: ei voida myöskään vedota. Edellä kuvattu me- valtuuksia antaa päätöstä asiassa. On kummal- 9218: nettely rikkoo optiolain 3 luvun 9 §:n velvoitetta lista, mikäli lakia ja säännöksiä voidaan rikkoa 9219: huolehtia siitä, että välittäjän hoidossa olevien ilman, että kärsinyt osapuoli saa vahingoistaan 9220: asiakkaiden oikeudet voidaan säilyttää silloin, korvausta keneltäkään. Myös VM ilmoitti ensin 9221: kun välittäjän oikeudet peruutetaan. Nyt ei näin kyseisen tapauksen menneen väärin ja heidän 9222: menetelty,ja tämän takia lukuisat asiakkaat kär- tekevän siitä perusteellisen selvityksen, mutta 9223: sivät taloudellisia menetyksiä, joita heille ei ole lainsäädäntöneuvos Harju perui lupauksensa 9224: vieläkään korvattu. myöhemmin ilmoittaen, ettei mitään selvitystä 9225: Päävastuu tapahtuneesta näyttäisi tulevan tulla tekemäänkään. 9226: Suomen Optiopörssi Oy: IIe, koska se ei huolehti- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 9227: nut käytännössä PTV:ssä tehdyn Vitalin oikeuk- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 9228: sia koskeneen peruutuspäätöksen toteuttamises- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 9229: ta ja valvonnasta: SOP ei heti poistanut Vitalin nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 9230: käyttöoikeuksia tietojärjestelmästään, ei peruut- 9231: tanut Vitalin meklareiden oikeuksia, salli kau- Katsooko Hallitus Suomen Optio- 9232: pankäynnin ainakin 25.7.1989 saakka, laiminlöi pörssin ja Rahoitustarkastuksen mene- 9233: ilmoitusvelvollisuuden PTV:IIe eikä irtisanonut telleen oikein perusteluissa esitetyssä Vi- 9234: Vitalin välittäjäsopimusta. Rahoitustarkastus tai-Invest Oy:n konkurssiasiassa ja kenel- 9235: PTV:n toiminnan jatkajana on ottanut kantaa lä on lopullinen korvausvelvollisuus va- 9236: tapahtuneeseen 27.3.1996 vastauksessaan eräälle hinkoa kärsineille Vitai-Invest Oy:n 9237: Vitalin asiakkaalle todeten, että SOP:n hallitus asiakkaille? 9238: 9239: Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1998 9240: 9241: Raimo Vistbacka /ps 9242: 9243: 9244: 9245: 280043 9246: 2 KK 565/1998 vp 9247: 9248: 9249: 9250: 9251: Eduskunnan Puhemiehelle 9252: 9253: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa kansanedustaja Aittaniemen kirjalliseen kysy- 9254: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, mykseen (KK 169/1994 vp) selvittänyt, onko 9255: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen Suomen Optiopörssi Oy:n sääntöjen tulkintaan 9256: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo liittyvissä eräissä epäselvyyksissä oikeussuojan 9257: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- tarvetta. Tällöin on käynyt ilmi, että eräs Vital- 9258: sen n:o 565: Invest Oy:n asiakas on Helsingin raastuvanoi- 9259: keudessa ajanut vahingonkorvauskanteeseen pe- 9260: Katsooko Hallitus Suomen Optio- rustuvaa riita-asiaa, joka raastuvanoikeudessa 9261: pörssin ja Rahoitustarkastuksen mene- on 25 päivänä toukokuuta 1993 jätetty tutkimat- 9262: telleen oikein perusteluissa esitetyssä Vi- ta. Raastuvanoikeus on päätöksessään, joka on 9263: tai-Invest Oy:n konkurssiasiassa ja kenel- saanut lainvoiman, katsonut, että vaaditun va- 9264: lä on lopullinen korvausvelvollisuus va- hingonkorvausvelvollisuuden vahvistaminen oli- 9265: hinkoa kärsineille Vital-Invest Oy:n si edellyttänyt vahingon osoittamista. Asiassa ei 9266: asiakkaille? kuitenkaan ollut esitetty hyväksyttävää syytä, 9267: miksei vahingon määrää voitaisi osoittaa. Tä- 9268: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- män vuoksi raastuvanoikeus katsoi, että kanta- 9269: vasti seuraavaa: jan pitäisi voida ajaa asiansa suorituskanteella. 9270: Rahoitustarkastuksen edeltäjä pankkitarkas- 9271: 1. Suomen Optiopörssi Oy on kaupankäynnis- tusvirasto puolestaan on 5 päivänä heinäkuuta ja 9272: tä vakioiduilla optioilla ja termiineillä annetussa 9 päivänä elokuuta 1993 vastannut erään Vital- 9273: laissa (77211988) tarkoitettu optioyhteisö, jonka Invest Oy:n asiakkaan asiamiehen kirjeisiin, että 9274: toimiluvan valtiovarainministeriö on myöntänyt yleisen tuomioistuimen on näytön nojalla rat- 9275: ja jonka säännöt ministeriö on vahvistanut. Op- kaistava kysymys siitä, onko asiakkaan vuonna 9276: tioyhteisön säännöt ovat sopimusperusteista 1989 konkurssiin asetetussa Vital-Invest Oy:ssä 9277: sääntelyä, jossa markkinaosapuolet hyväksyvät käyttämä meklari ylittänyt toimivaltansa vai 9278: itselleen ja toisilleen oikeuksia ja velvollisuuksia. onko meklari toiminut asiakkaansa ohjeiden tai 9279: Ne seuraamukset ja erimielisyydet,joita itsesään- valtuutuksen mukaisesti. Rahoitustarkastus on 9280: telyn noudattamatta jättämisestä ja sisällöstä myös katsonut, että yleinen tuomioistuin on toi- 9281: mahdollisesti syntyy, ratkaistaan ilman viran- mivaltainen ratkaisemaan kysymyksen siitä, 9282: omaisten osallistumista. Suomen Optiopörssi onko olemassa oikeussuojan tarvetta Suomen 9283: Oy:n säännöissä on sääntöjä koskevien erimieli- Optiopörssi Oy:n sääntöjen tulkintaan liittyvissä 9284: syyksien ratkaisu määrätty tapahtuvaksi väli- epäselvyyksissä. 9285: miesmenettelyssä. Valtiovarainministeriön käsityksen mukaan 9286: Rahoitustarkastus on toimivaltainen viran- kaksi viranomaista on ilmoittanut, että edellä 9287: omainen valvomaan vakioitujenjohdannaissopi- mainitun riita-asian ratkaisemiseksi edellytetään 9288: musten markkinoita sääntelevien lakien sekä la- oikeudenkäyntimenettelyä yleisessä tuomiois- 9289: kia täydentävän ja täsmentävän itsesääntelyn tuimessa. Valtioneuvosto tai valtiovarainminis- 9290: noudattamista, eli mm. sitä, että optioyhteisön teriö ei voi siirtää asiaa tuomioistuimen käsiteltä- 9291: toiminnassa noudatetaan optioyhteisön sääntö- väksi hallintomenettelylain (598/1982) nojalla. 9292: jä. Optioyhteisön sääntöjen noudattamista op- Rahoitustarkastus on myös tutkinut asian eikä 9293: tioyhteisön piirissä valvovat myös optioyhteisön ole pitänyt tarpeellisena ryhtyä valvonnallisiin 9294: hallitukset. Suomen Optiopörssi Oy on Rahoi- toimenpiteisiin. Näistä syistä valtioneuvostossa 9295: tustarkastuksen valvottava. Valvontavelvolli- tai valtiovarainministeriössä ei ole pidetty tar- 9296: suuden toteuttamiseksi Rahoitustarkastukselle peellisena ryhtyä asiassa erityisiin toimenpitei- 9297: on laissa taattu laajat tiedonsaantioikeudet val- siin. 9298: vottaviltaan. Kirjallisesta kysymyksestä ei käy ilmi, tarkoi- 9299: 2. Valtiovarainministeriö on vuonna 1994,jol- tetaanko siinä edellä selostettua riita-asiaa, mut- 9300: loin valtiovarainministeri Iiro Viinanen vastasi ta tapausten yhtymäkohdat ovat ilmeiset. Tämän 9301: KK 565/1998 vp 3 9302: 9303: vuoksi on riittävää viitata asiassa aikaisemmin vaikuttamalla johdannaismarkkinoiden itse- 9304: tehtyihin selvityksiin. Esitetty väite siitä, että sel- sääntelyn sisältöön selventää oikeussuhteita ja 9305: vityksiä ei olisi tehty, on siten erheellinen. parantaa oikeussuojaa tavalla, joka lisää näiden 9306: 3. Valtioneuvosto tai valtiovarainministeriö ei markkinoiden luotettavuutta. Tällä tavoin me- 9307: voi myöntää oikeussuojaa yksittäisessä johdan- netellen valtiovarainministeriö katsoo voivansa 9308: naismarkkinoita koskevassa asiassa. Sen sijaan parhaiten edistää niitä tavoitteita, joita johdan- 9309: optioyhteisön sääntöjä koskevan hakemusme- naismarkkinoiden itsesääntelyn vahvistamiselle 9310: nettelyn yhteydessä valtiovarainministeriö voi valtiovarainministeriössä on asetettu. 9311: Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1998 9312: 9313: Ministeri Jouko Skinnari 9314: 4 KK 565/1998 vp 9315: 9316: 9317: 9318: 9319: Tili Riksdagens Talman 9320: 9321: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen rett huruvida frågan om eventuella oklarheter 9322: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande vid tolkningen av reglementet för Finlands Op- 9323: medlem av statsrådet översänt följande av riks- tionsbörs Ab är förknippad med behov av rätts- 9324: dagsman Raimo Vistbacka undertecknade skydd. Det framgick då att en av Vital-Invest 9325: spörsmål nr 565: Oy:s klienter vid Helsingfors rådstuvurätt har 9326: drivit ett tvistemål, baserat på en skadeståndsta- 9327: Anser Regeringen att Finlands Op- lan, som rådstuvurätten den 25 maj 1993 har 9328: tionsbörs Ab och finansinspektionen har avvisat utan prövning. Rådstuvurätten har i sitt 9329: förfarit korrekt i Vital-Invest Oy:s kon- beslut, som har vunnit laga kraft, ansett att fast- 9330: kursmål, vilket har anförts i motivering- ställandet av den yrkade skadeståndsskyldighe- 9331: en, och vem är det som slutligen är er- ten skulle ha förutsatt att en skada kan påvisas. 1 9332: sättningsskyldig gent emot de av Vital- målet har man dock inte företett något godtag- 9333: Invest Oy:s klienter som har lidit skada? bart skäl till att skadans storlek inte kan påvisas. 9334: Därför ansåg rådstuvurätten att käranden borde 9335: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt kunna driva sitt mål med en fullgörelsetalan. 9336: anföra följande: Föregångaren till finansinspektionen, bankin- 9337: spektionen, har för sin del den 5 juli och 9 augusti 9338: 1. Finlands Optionsbörs Ab är ett i lagen om 1993 svarat på brev av ett ombud för en av Vital- 9339: handel med standardiserade optioner och termi- Invest Oy:s klienter att en allmän domstol på 9340: ner (772/1988) a vsett optionsföretag för vilket basis av bevisen måste avgöra om den mäklare 9341: finansministeriet har beviljat koncession och vars som klienten använde när Vital-Invest Oy försat- 9342: reglemente ministeriet har fastställt. Reglementet tes i konkurs 1989 har överskridit sina befogen- 9343: för ett optionsföretag är avtalsbaserad reglering, heter eller om mäklaren har handlat enligt sin 9344: där marknadsparterna fOr egen del och för var- klients anvisningar eller fullmakt. Finansinspek- 9345: andra godkänner rättigheter och skyldigheter. tionen har även ansett att en allmän domstol har 9346: De påföljder och meningsskiljaktigheter som behörighet att avgöra frågan huruvida det finns 9347: eventuellt uppkommer när självregleringen inte behov av rättsskydd i oklarheter som anknyter 9348: iakttas samt i fråga om innehållet skall avgöras till tolkningen av Finlands Optionsbörs Ab:s reg- 9349: utan myndigheternas deltagande. Enligt Fin- lemente. 9350: lands Optionsbörs Ab:s reglemente skall me- Enligt finansministeriets uppfattning har två 9351: ningsskiljaktigheter i fråga om reglementet avgö- myndigheter uppgett att det för avgörande av 9352: ras genom skiljeförfarande. ovan nämnda tvistemål förutsätts rättegångsför- 9353: Finansinspektionen är en myndighet med be- farande i allmän domstol. Statsrådet eller finans- 9354: hörighet att övervaka efterlevnaden av de lagar ministeriet kan inte överföra ärendet tili en dom- 9355: som reglerar marknaden för standardiserade de- stol med stöd av lagen om förvaltningsförfarande 9356: rivatkontrakt samt iakttagandet av den självreg- (598/1982). Finansinspektionen har också under- 9357: lering som kompletterar och preciserar lagen, sökt saken och har inte ansett det vara nödvän- 9358: dvs. bl.a. att option.~företagets reglemente iakttas digt att vidta några tillsynsåtgärder. Av dessa 9359: i dess verksamhet. Aven optionsföretagets styrel- orsaker har varken statsrådet eller finansministe- 9360: ser övervakar att ett optionsföretags reglemente riet ansett det nödvändigt att vidta några särskil- 9361: iakttas inom optionsföretaget. Finlands Op- da åtgärder i ärendet. 9362: tionsbörs Ab övervakas av finansinspektionen. Det framgår inte av det skriftliga spörsmålet 9363: För att kunna fullgöra sin övervakningsskyldig- huruvida i spörsmålet avses det ovan anförda 9364: het har finansinspektionen i lagen garanterats en tvistemålet, men överensstämmelsen mellan de 9365: omfattande rätt till information av dem som står båda fallen är uppenbar. Därför är det tillräckligt 9366: under övervakning. att hänvisa till utredningar som gjorts tidigare i 9367: 2. Finansministeriet har 1994, då finansminis- frågan. Påståendet om att några utredningar inte 9368: ter Iiro Viinanen svarade på riksdagsman Aitto- skulle har gjorts är således felaktigt. 9369: niemis skriftliga spörsmål (SS 169/1994 rd), ut- 3. Statsrådet eller finansministeriet kan inte 9370: KK 565/1998 vp 5 9371: 9372: bevilja rättsskydd i ett enstaka mål som gäller förbättra rättsskyddet på ett sätt som ökar till- 9373: derivatmarknaderna. Däremot kan finansminis- tron tili dessa marknader. Genom att gå tili väga 9374: teriet i samband med ett ansökningsförfarande på detta sätt anser finansministeriet att det på 9375: som gäller reglementet för ett optionsföretag ge- bästa sätt kan främja även de mål som ministeriet 9376: nom att påverka innehållet i derivatmarknadens har uppställt för fastställande av derivatmarkna- 9377: självreglering klargöra rättsförhållandena och dens självreglering. 9378: 9379: Helsingforsden 10 juni 1998 9380: 9381: Minister Jouko Skinnari 9382: KK 566/1998 vp 9383: 9384: Kirjallinen kysymys 566 9385: 9386: 9387: 9388: 9389: Riitta Korhonen /kok: Internetin valvonnasta 9390: 9391: 9392: 9393: Eduskunnan Puhemiehelle 9394: 9395: Suomessa on tällä hetkellä voimassa säädök- se mahdollisesti tulevaisuudessa elokuvien en- 9396: siä elokuvien ennakkotarkastuksesta. Nuoria nakkosensuurin turhuuteen. Jos nuoret joka ta- 9397: katselijoita suojeliaan sekä elokuvien että televi- pauksessa näkevät kaiken, mitä järkeä olisi kiel- 9398: sion suhteen. Uusi massamedia nimeltä Internet tää jotkin elokuvat. Tähän asti Suomessa lapsia 9399: saa sen sijaan levittää koteihimme ihan mitä ta- ja nuoria on haluttu suojella heitä kenties järkyt- 9400: hansa täysin ilman valvontaa. täväitä "viihteeltä". Nyt vaikuttaisi siltä, että val- 9401: Internetiä käyttävät perheissä usein nimen- tiovalta on toimimattomuudenaan vesittämässä 9402: omaan perheen nuoret. lnternetin kautta levite- arvokasta Iastensuojelullista työtä. Teknologia 9403: tään valtavat määrät perverssejä ja sairaita sekä sairaiden kuvien levittämisen ehkäisemiseksi on 9404: lasta loukkaavia kuvia, jotka muuten eivät olisi tietääkseni olemassa. Kysymys on lähinnä siitä, 9405: niin nuorten henkilöiden saatavilla. Kun kerran halutaanko sitä käyttää. 9406: elokuvia valvotaan, syntyy moraalinen ristiriita, Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 9407: mikäli Internetiä ei valvota. Herää kysymys, mil- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 9408: laiset arvot haluamme jälkeläisillemme antaa. nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 9409: Internetin käytön valvonnan jättäminen pelkäs- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 9410: tään vanhempien huoleksi tuottaa vaikeuksia, 9411: sillä vanhemmat ovat päivisin töissä sillä aikaa Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 9412: kun koulusta päässytjälkikasvu "surffailee netis- ryhtyä, jotta Internetin järkyttävä kuva- 9413: .. ,, 9414: sa . materiaali ei olisi kaikkein nuorimpien 9415: Mikäli Internetiä ei lainkaan valvota, johtaa käyttäjien ulottuvilla? 9416: 9417: Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1998 9418: 9419: Riitta Korhonen /kok 9420: 9421: 9422: 9423: 9424: 280043 9425: 2 KK 566/1998 vp 9426: 9427: 9428: 9429: 9430: Eduskunnan Puhemiehelle 9431: 9432: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa pornografinen aineisto. Hallitus näkee ongel- 9433: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, mallisena laillisen aineiston tarjonnan sääntelyn, 9434: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen sillä se merkitsisi sananvapauden rajoittamista. 9435: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Riitta Sananvapautta rajoittamatta haitallisten aineis- 9436: Korhosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen tojen käyttöön voidaan vaikuttaa edistämällä 9437: n:o 566: erityisesti vanhempien ja opettajien tietoisuutta 9438: aineistoista ja mahdollisuuksista rajoittaa niiden 9439: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo saatavuutta. 9440: ryhtyä, jotta Internetin järkyttävä kuva- Erityisillä luokittelu- ja suodatinjärjestelmillä 9441: materiaali ei olisi kaikkein nuorimpien vanhemmat ja opettajat voivat valikoida aineis- 9442: käyttäjien ulottuvilla? toja, jotka ovat alaikäisten käyttäjien saatavilla. 9443: Valitettavasti kanavan luokittelun toteutus on 9444: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- teknisesti erittäin vaikeaa ja kallista. Hallitus ei 9445: vasti seuraavaa: ole täysin vakuuttunut luokittelujärjestelmän 9446: käytännön toimivuudesta. Sen sijaan suodatin- 9447: Internetin välityksellä tarjottava aineisto on järjestelmiä on saatavilla erilaisina kaupallisina 9448: hyvin monipuolista. Pääosa tästä aineistosta on ohjelmistosovelluksina, ja niiden käyttöönotto 9449: korkealaatuista, mielenkiintoista ja uutisarvol- on loppukäyttäjän valinnasta ja aktiivisuudesta 9450: taan hyödyllistä. Internet soveltuu erinomaisesti kiinni. Luokittelu- ja suodatinjärjestelmien tek- 9451: yksittäiseen aiheeseen liittyvän tiedon hakemi- ninen taso ei ole vielä täysin tyydyttävä, mutta 9452: seen. Helppokäyttöisenä viestimenä Internet to- Suomi on ollut mukana hyväksymässä Euroo- 9453: sin tekee mahdolliseksi myös laittoman tai haital- pan unionin toimintaohjelmaa, jolla niiden ke- 9454: lisen aineiston levittämisen. Laittoman aineiston hittämistä tuetaan. 9455: tarjontaan sovelletaan rikoslakia sellaisenaan. Euroopan unionissa on käsiteltävänä toimen- 9456: Tietoyhteiskunnan tarjoamat mahdollisuudet pideohjelma,jolla osoitettaisiin yhteisön varoista 9457: entistä tehokkaampaan viestintään eivät sinänsä 25 miljoonaa ecua muun muassa tiedotustoimin- 9458: tee aineistosta sen rikollisempaa kuin tähänkään taan sekä suodatin- ja luokittelujärjestelmien ke- 9459: asti. Ongelmat syntyvät siitä, että avoimessa hittämiseen. Hallitus on toiminut sen hyväksi, 9460: tietoverkossa aineisto on kaikkien saatavilla ja että ohjelma vahvistettaisiin pikaisesti. 9461: Internetin yleismaailmallisen luonteen vuoksi Hallitus katsoo lisäksi, että alan itsesääntely 9462: Suomen lain soveltamismahdollisuudet ovat hy- on tarkoituksenmukaisin keino parantaa koti- 9463: vin rajalliset. maisten tietopalvelujen laadukkuutta ja luoda 9464: lnternetin haitalliseksi aineistoksi kutsutaan kehittyvälle tietoyhteiskunnalle selkeät pelisään- 9465: laillista, muttajoillekin käyttäjille tai heidän hen- nöt. Näkemys vastaa Euroopan unionissa ja 9466: kiselle kehitykselleen vahingollista aineistoa. OECD:ssävahvistettuja periaatteita. Hallitus on 9467: Tällaista aineistoa voi olla lasten kannalta esi- ottanut ja ottaa jatkossakin aktiivisesti osaa alan 9468: merkiksi aikuisille tarkoitettu, sinänsä laillinen kansainväliseen yhteistyöhön. 9469: 9470: Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1998 9471: 9472: Liikenneministeri Matti Aura 9473: KK 566/1998 vp 3 9474: 9475: 9476: 9477: 9478: Tili Riksdagens Talman 9479: 9480: 1 det syfte 37 § 1. mom. riksdagsordningen innebära en begränsning av yttrandefriheten. 9481: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande Utan att yttrandefriheten begränsas kan använd- 9482: medlem av statsrådet översänt följande av riks- ningen av skadligt materia! påverkas genom att 9483: dagsman Riitta Korhonen undertecknade spörs- särskilt föräldrar och lärare görs medvetna om 9484: mål nr 566: materialet och möjligheterna att begränsa till- 9485: gången tili det. 9486: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- Med hjälp av särskilda klassificerings- och fil- 9487: ta för att det förskräckliga bildmaterialet treringssystem kan föräldrar och lärare välja 9488: på Internet inte skall vara tillgängligt för materia! som är tillgängliga för minderåriga an- 9489: de allra yngsta användarna? vändare. Tyvärr är en heltäckande klassificering 9490: tekniskt mycket svar och dyr att genomföra. Re- 9491: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt geringen är inte fullt övertygad om hur klassifice- 9492: anföra följande: ringssystemet fungerar i praktiken. Däremot står 9493: filtreringssystem tillbuds som olika kommersiella 9494: Det materia! som erbjuds via Internet är myck- programtillämpningar och deras ibruktagande 9495: et mångsidigt. Största del en av materialet är hög- hänger på den slutliga användarens vai och akti- 9496: klassigt, intressant och nyttigt vad nyhetsvärdet vitet. Den tekniska nivån på klassificerings- och 9497: beträffar. Internet lämpar sig utmärkt för sök- filtreringssystem är ännu inte helt tillfredsställan- 9498: ning av information som har att göra med ett de, men Finland har varit med om att godkänna 9499: enskilt ämne. Som ett lätthanterligt medium möj- Europeiska unionens handlingsprogram med vil- 9500: liggör Internet visserligen också spridning av ille- ket utvecklingen av dessa system stöds. 9501: galt eller skadligt materia!. På utbudet av illegalt 1 Europeiska unionen är ett åtgärdsprogram 9502: materia! tillämpas strafflagen som sådan. De under behandling med vilket 25 miljoner ecu av 9503: möjligheter tili en effektivare kommunikation gemenskapens medel skall anvisas för utvecklan- 9504: som informationssamhället har att erbjuda gör de av bl.a. informationsverksamhet och filtre- 9505: inte i sig materialet brottsligare än det hittills rings- och klassificeringssystem. Regeringen har 9506: varit. Problem uppstår därav att i ett öppet infor- verkat för att detta program snabbt skall faststäl- 9507: mationsnät är materialet tillgängligt för alla och las. 9508: på grund av Internets globala natur är möjlighe- Regeringen anser dessutom att självreglering 9509: terna att tillämpa Finlands lag mycket begränsa- på området är det mest ändamålsenliga sättet att 9510: de. förbättra kvaliteten på inhemsk informations- 9511: Skadligt materia! på Internet kallas sådant tjänst och att skapa klara spelregler för ett infor- 9512: lagligt materia! som är skadligt för vissa använ- mationssamhälle i utveckling. Ståndpunkten 9513: dare eller för deras psykiska hälsa. Sådant här motsvarar de principer som fastställts av Euro- 9514: materia! kan ur barns synvinkel det i sig porno- peiska unionen och OECD. Regeringen har del- 9515: grafiska materia! vara som är avsett för vuxna. tagit och deltar också i fortsättningen aktivt i det 9516: Regeringen ser regleringen av utbudet av lagligt internationella samarbetet på området. 9517: materia! som problematiskt eftersom detta skulle 9518: 9519: Helsingfors den 4 juni 1998 9520: 9521: Trafikminister Matti Aura 9522: KK 567/1998 vp 9523: 9524: Kirjallinen kysymys 567 9525: 9526: 9527: 9528: 9529: Riitta Korhonen /kok: Jäteverolain määräajan järkevyydestä 9530: 9531: 9532: 9533: Eduskunnan Puhemiehelle 9534: 9535: Jäteverolain 5 §:n 2 kohdan mukaanjäteveroa dottomasti liian lyhyt. Betonimursketta ei pie- 9536: ei tarvitse suorittaa hyödynnettävästä jätteestä, nemmällä paikkakunnalla tarvita säännöllisesti 9537: joka välivarastoidaan kaatopaikalla tätä varten vuosittain. Pitemmällä tähtäimellä betonimurs- 9538: varatulla erillisellä alueella ja joka toimitetaan ketta kuitenkin tarvitaan, joten sitä tulisi olla 9539: pois kaatopaikalta enintään vuoden kestävän vä- tarvittaessa saatavilla. Muussa tapauksessa hyö- 9540: Iivarastoinnin jälkeen. dyntämiskelpoisen betonimurskeen sijasta käy- 9541: Vuoden kestävä välivarastointiaika on osoit- tetään luonnon kiviainesta. Tämäkään ei voi olla 9542: tautunut käytännössä liian lyhyeksi. Esimerkiksi jäteverolain tarkoituksena. Ihanteellinen aikajä- 9543: voidaan ottaa vaikkapa pienemmällä paikka- tebetonin välivarastointiin olisi viisi vuotta. Tuo- 9544: kunnalla oleva yritys, jolta syntyy hyödyntämis- na aikanajätebetonia ehtisi kertyä kaatopaikalle 9545: kelpoista betonijätettä noin 500-1 000 m3 vuo- sen verran, että sen kertamurskauksesta aiheutu- 9546: dessa. Kertamurskausta ajatellen kyseinen mää- vat kulut jäisivät yritykselle pienemmiksi kuin 9547: rä on liian pieni, sillä sen murskaamiseen menee kaatopaikkamaksut. Lisäksi olisi varsin toden- 9548: kahdesta kolmeen päivää. Murskauskaluston näköistä, että viiden vuoden kuluessa syntyisi 9549: paikalle tuontiin, asennukseen, purkuun ja pois- tarvetta käyttää betonimursketta,joten betonijä- 9550: vientiin kuluu yhteensä kaksi viikkoa. Tämä ope- te voitaisiin murskata kannattavasti juuri silloin 9551: raatio tulee sen verran kalliiksi, että sitä ei kanna- kun tarve vaatisi. 9552: ta tehdä parin kolmen päivän murskausta varten. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 9553: Vuodessa syntyy käytännössä niin vähän beto- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 9554: nijätettä, että sen murskauksesta aiheutuvat ku- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 9555: lut muodostuvat suuremmiksi kuin kaatopaik- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 9556: kakustannukset. Toisin sanoen tulee halvem- 9557: maksi viedä hyödyntämiskelpoinen betonijäte Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä, 9558: kaatopaikalle kuin murskata se uusiakäyttöä jotta jäteverolaissa säädetty vuoden mää- 9559: varten! Tämä ei liene lain tarkoitus. räaika pidennettäisiin viiteen vuoteen? 9560: Jätebetonin osalta vuoden kiertoaika on eh- 9561: 9562: Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1998 9563: 9564: Riitta Korhonen /kok 9565: 9566: 9567: 9568: 9569: 280043 9570: 2 KK 567/1998 vp 9571: 9572: 9573: 9574: 9575: Eduskunnan Puhemiehelle 9576: 9577: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa tun jätteen verottoman varastoinnin vuoden 9578: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, enimmäisaika, joka on osoittautunut liian ly- 9579: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen hyeksi, jotta jätteen hyödyntäminen olisi talou- 9580: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Riitta dellisesti kannattavaa. Kirjeessään työryhmä to- 9581: Korhosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen teaa, että hyödynnettävä jäte on usein suhteelli- 9582: n:o 567: sen vähäarvoista ja sitä on kustannusten peittä- 9583: miseksi kerättävä riittävän suuri määrä ennen 9584: Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä, jatkokäsittelyä. Työryhmä ehdottaa verottoman 9585: jotta jäteverolaissa säädetty vuoden mää- varastoinnin määräaikaa pidennettäväksi kol- 9586: räaika pidennettäisiin viiteen vuoteen? meen vuoteen. 9587: Työryhmän esityksen pohjalta valtiovarain- 9588: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- ministeriössä valmistellaan parhaillaan esitystä 9589: vasti seuraavaa: jäteverolain muuttamisesta. On todettu, että ny- 9590: kyisen jäteverolain verottoman varastoinnin 9591: Kaatopaikalle toimitettavan jätteen verosta vuoden enimmäisajan aikana hyödynnettäväksi 9592: säädetään jäteverolaissa (495/1996), joka tuli tarkoitettua jätettä ei aina ehdi kertyä riittävää 9593: voimaan 1 päivänä syyskuuta 1996. Valtiova- määrää, jotta esimerkiksi sen murskaus tai muu 9594: rainministeriö on 28 päivänä heinäkuuta 1997 prosessointi olisi taloudellisesti kannattavaa, ja 9595: asettanut jäteverolakiin liittyviä kysymyksiä sel- jätteelle olisi lisäksi varattava myyntiaikaa. Tä- 9596: vittävän työryhmän (jäteverotyöryhmä). Työ- män jäteverolakia sovellettaessa ilmenneen epä- 9597: ryhmässä on edustajat valtiovarainministeriöstä, kohdan poistamiseksi olisi tarkoituksenmukais- 9598: kauppa- ja teollisuusministeriöstä, ympäristömi- ta jatkaa verottoman varastoinnin enimmäis- 9599: nisteriöstä ja Tullihallituksesta. Yhtenä työryh- aikaa kolmeen vuoteen. Veroton varastointi ta- 9600: män tehtävänä on arvioida, miten voimassa ole- pahtuisi jäteverolain tarkoittamasta kaatopai- 9601: va jäteverolaki on toiminut, sekä tehdä tarvitta- kasta erotetuna varastoimisalueella. Kolmea 9602: essa ehdotuksia sen toimivuuden parantamisek- vuotta pidempää verottoman varastoinnin enim- 9603: si. mäisaikaa ei ole kuitenkaan katsottu tarkoituk- 9604: Työryhmä on tiedottanut nykyisessäjätevero- senmukaiseksi valvonnallisista eikä ympäristölli- 9605: laissa havaitsemistaan epäkohdista valtiovarain- sistä syistä. Muutoksella kannustettaisiin osal- 9606: ministeriölle 9 päivänä huhtikuuta 1998 lähete- taan kierrätysalan yritystoimintaan ja ympäris- 9607: tyllä kirjeellä, jossa se yksimielisesti ehdottaa lain tötavoitteiden mukaiseen jätteen hyödyntämi- 9608: pikaista muuttamista sen toimivuuden paranta- seen. Hallitus seuraa myös muutoin jäteverolain 9609: miseksi. Yksi työryhmän havaitsemista epäkoh- käytännön vaikutuksia kysyjän tarkoittamasta 9610: dista on jäteverolain hyödynnettäväksi tarkoite- näkökulmasta. 9611: Helsingissä 6 päivänä kesäkuuta 1998 9612: 9613: Ministeri Jouko Skinnari 9614: KK 567/1998 vp 3 9615: 9616: 9617: 9618: 9619: Tili Riksdagens Talman 9620: 9621: 1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen an- mitiden på ett år för skattefri lagring av återvin- 9622: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- ningsbart avfall har visat sig vara för kort för att 9623: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- återvinningen skall vara ekonomiskt lönsam. 1 9624: man Riitta Korhonen undertecknade spörsmål brevet konstaterar arbetsgruppen att det återvin- 9625: nr 567: ningsbara avfallets värde ofta är jämförelsevis 9626: litet, och att man för att kunna täcka kostna- 9627: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- derna måste samla in en tillräckligt stor mängd 9628: ta för att den maximitid som utsatts i före återvinningen. Arbetsgruppen föreslår att 9629: avfallsskattelagen skall förlängas från ett maximitiden för skattefri lagring skall förlängas 9630: år tili fem år? tili tre år. 9631: Arbetsgruppens förslag ligger tili grund för 9632: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt den ändring av avfallsskattelagen som för närva- 9633: anföra följande: rande bereds vid finansministeriet. Det har kon- 9634: staterats att man inte alltid kan samla in en till- 9635: Om skatt som skall betalas för avfall som förs räcklig mängd återvinningsbart avfall under ett 9636: tili avstjälpningsplats stadgas i avfallsskattelagen år för att t.ex. krossning eller annan bearbetning 9637: (495/1996), som trädde i kraft den l september av avfallet skall vara lönsam, och att det dess- 9638: 1996. Finansministeriet tilisatte den 28 juli 1997 utom borde reserveras en tid för försäljning av 9639: en arbetsgrupp för att utreda frågor i anslutning avfallet. För att avhjälpa detta missförhållande 9640: tili den gällande avfallsskattelagen. 1 arbetsgrup- är det ändamålsenligt att maximitiden för skatte- 9641: pen finns företrädare för finansministeriet, han- fri lagring förlängs tili tre år. Lagringen skall ske 9642: dels- och industriministeriet, miljöministeriet inom ett särskilt för ändamålet avsatt område på 9643: och Tullstyrelsen. En av arbetsgruppens uppgif- en sådan avstjälpningsplats som avses i avfalls- 9644: ter är att bedöma hur avfallskatteslagen har skattelagen. En maximitid längre än tre år för 9645: fungerat och att vid behov göra förslag tili för- skattefri lagring har dock inte ansetts ändamåls- 9646: bättringar. enlig varken med t~nke på övervakningen eller ur 9647: Arbetsgruppen har i ett brev, daterat den 9 miljösynpunkt. Andringen stöder företags- 9648: april 1998, informerat finansministeriet om miss- verksamhet i återvinningsbranschen och återan- 9649: förhållanden som upptäckts i avfallsskattelagen. vändning av avfall i enlighet med miljömålen. 9650: Arbetsgruppen föreslår enhälligt att lagen skall Regeringen följer också i övrigt avfallsskatte- 9651: ändras så fort som möjligt så att missförhållande- lagens verkningar ur den synvinkel som spörs- 9652: na kan avhjälpas. Ett av de missförhållanden målsställaren avser. 9653: som arbetgruppen uppmärksammat är att maxi- 9654: 9655: Helsingforsden 6 juni 1998 9656: 9657: Minister Jouko Skinnari 9658: KK 568/1998 vp 9659: 9660: Kirjallinen kysymys 568 9661: 9662: 9663: 9664: 9665: Riitta Korhonen /kok: Ilmavoimien ylilentojen aiheuttamien vahin- 9666: kojen korvaamisesta 9667: 9668: 9669: Eduskunnan Puhemiehelle 9670: 9671: Ilmavoimat kertoo pyrkivänsä välttämään Korvausten hakeminen sujuu ilman vaikeuk- 9672: turkistarhojen yli lentämistä viimeiseen asti. 11- sia niin kauan kuin hakemuksia käsittelee tuttu ja 9673: matilaa on kuitenkin valvottava, ja puhtaita va- kokenut käsittelijä. Käsittelijän vaihtuessa kor- 9674: hinkoja sattuu syystä tai toisesta. Jonkin syyn vausten saaminen yleensä takkuaajonkin aikaa. 9675: seurauksena ilmavoimien kone päätyy lentä- Kaikille osapuolille olisi helpompaa, mikäli ilma- 9676: mään turkistarhan yli aiheuttaen turkistarhalle voimat maksaisijonkin könttäsumman vuodessa 9677: vahinkoa, kun eläimet säikkyvät lentokoneme- ylilentojen aiheuttamista vahingoista. Indeksisi- 9678: lua. Ylilennon syynä saattaa olla esimerkiksi pie- donnainen könttäsumma voitaisiin laskea esi- 9679: ni ohjausvirhe tai ehkä jopa piittaamattomuus. merkiksi tilastollisena keskiarvona viime vuosien 9680: Mikäli tarhaaja pystyy yksilöimään tapahtu- ylilentojen ja haettujen korvausten määrän poh- 9681: neen ylilennon ja aiheutuneet vahingot riittävän jalta. Tällaisen könttäsumman maksamisella 9682: tarkasti, on hänellä tässä tapauksessa oikeus kor- säästettäisiin paljon molempien osapuolien ai- 9683: vaukseen kärsimästään vahingosta. Lentojen kaa ja vaivaa. Turkistarhaajan ei enää tarvitsisi 9684: tarkka yksilöinti muodostuu tarhaajalle usein sännätä jokaisen lentokoneen perään yötä päi- 9685: kuitenkin kohtuuttoman työlääksi ja hankalaksi. vää eikä ilmavoimien tarvitsisi käydä "paperiso- 9686: Tarhaaja on siten käytännössä lähes "kotiarestis- taa" turkistarhaajia vastaan korvausten maksa- 9687: sa" tarhallaan, sillä hänen pitäisi periaatteessa misesta. 9688: olla valmiina tunnistamaan mahdollisia lentoko- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 9689: neita 24 tuntia vuorokaudessa. Lisäksi jokaisen tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 9690: ylilennon jälkeen olisi hälytettävä eläinlääkäri nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 9691: paikalle toteamaan puuttuvien pentujen luku- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 9692: määrä. Ilmavoimilla on hyvin tarkat rekisterit 9693: tekemistään lennoista. Toisin sanoen ilmavoimat Onko Hallitus valmis parantamaan 9694: tietää jo valmiiksi, milloin se on lentänyt tarhojen turkistarhaajien asemaa siten, että lento- 9695: yli. konemelun aiheuttamat vahingot korvat- 9696: taisiin teknisesti järkevällä tavalla? 9697: Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1998 9698: 9699: Riitta Korhonen /kok 9700: 9701: 9702: 9703: 9704: 280043 9705: 2 KK 568/1998 vp 9706: 9707: 9708: 9709: 9710: Eduskunnan Puhemiehelle 9711: 9712: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa vahinkotapahtuman välillä on osoitettava ja va- 9713: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, hingon määrä selvitettävä. 9714: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen Kysymyksessä tarkoitetun korvausasian kä- 9715: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Riitta sittelemiseen kuuluu aina lentotoiminnan selvit- 9716: Korhosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen tämisen ja mahdollisiin tutkin ta pöytäkirjoihin ja 9717: n:o 568: asiantuntijalausuntoihin tutustumisen lisäksi eri- 9718: laisten, kyseistä turkistarhaa, aluetta tai koko 9719: Onko Hallitus valmis parantamaan maata koskevien tilastotietojen vertailua, jotta 9720: turkistarhaajien asemaa siten, että lento- voidaan arvioida tuhoutuneiden eläinten määrä, 9721: konemelun aiheuttamat vahingot korvat- vahinkotapauksen takia mahdollisesti säästynei- 9722: taisiin teknisesti järkevällä tavalla? den tuotantokustannusten osuus ja se hinta, joka 9723: nahoista olisi ilman vahinkotapahtumaa voitu 9724: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- aikanaan saada. Vahingonkorvausvaatimusten 9725: vasti seuraavaa: tapauskohtainen käsitteleminen on siten välttä- 9726: mätöntä ja se on myös vahingonkärsijän edun 9727: Ilmailussa aiheutuneen vahingon korvaami- mukaista, koska lähtökohtana on todellisen va- 9728: sesta säädetään ilmailulaissa (281/1995). Vahin- hingon selvittäminen ja sen korvaaminen. 9729: gosta,joka ilma-aluksen käyttämisestä ilmai1uun Ilmavoimien lentotoiminta pyritään ohjaa- 9730: aiheutuu ulkopuoliselle omaisuudelle, ilma-aluk- maan sellaisille alueille ja sellaisiin korkeuksiin, 9731: sen omistaja ja käyttäjä on vastuussa, vaikka että lentomelun haitat olisivat mahdollisimman 9732: nämä eivät olisikaan aiheuttaneet vahinkoa tuot- vähäiset. Aina se ei kuitenkaan ole mahdollista, 9733: tamuksellisesti. Sanottua, ilmailulain 66 §:n 2 ja tästä Suomen turvallisuuden kannalta tärkeäs- 9734: momentissa säädettyä ankaran vastuun periaa- tä toiminnasta aiheutuu ajoittain valitettavaa 9735: tetta noudatetaan myös puolustusvoimien lento- haittaa elinkeinotoiminnalle. Periaatteena kui- 9736: toiminnasta aiheutuneita vahinkoja korvattaes- tenkin on, että korvausasiat käsitellään puolus- 9737: sa. Muutoin korvausvastuu määräytyy vahin- tusvoimissa mahdollisimman joustavasti ja te- 9738: gonkorvauslain yleisten periaatteiden mukaises- hokkaasti tasapuoliseen ja oikeudenmukaiseen 9739: ti, toisin sanoen syy-yhteys lentotoiminnan ja ratkaisuun pyrkien. 9740: 9741: Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1998 9742: 9743: Puolustusministeri Anneli Taina 9744: KK 568/1998 vp 3 9745: 9746: 9747: 9748: 9749: Tili Riksdagens Talman 9750: 9751: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- Tili behandlingen av det ersättningsärende 9752: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- som avses i spörsmålet hör alltid förutom att man 9753: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- utreder flygverksamheten och tar del av under- 9754: man Riitta Korhonen undertecknade spörsmål sökningsprotokoll och expertutlåtanden även 9755: nr 568: jämförelse av olika slag av statistiska uppgifter 9756: som gäller pälsdjursfarmen eller området i fråga 9757: Är Regeringen beredd att förbättra eller hela Jandet för att man skall kunna uppskat- 9758: pälsdjursfarmarnas ställning så att de ta antalet avlidna djur, den andel av produk- 9759: skador som flygmaskinsbullret medför tionskostnaderna som eventuellt inbesparats 9760: skulle ersättas på ett sätt som är förnuftigt som följd av skadehändelsen och det pris för 9761: i tekniskt avseende? skinnen som vid tidpunkten i fråga kunde ha 9762: erhållits om skadehändelsen inte hade inträffat. 9763: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt Det är således nödvändigt att skadeståndskraven 9764: anfOra följande: behandlas särskilt för varje enskilt fall och det är 9765: också tili fördel för den som lidit skadan, efter- 9766: Om ersättning för skador som inträffat vid som utgångspunkten är utredning av och ersätt- 9767: luftfart bestäms i luftfartslagen (281/1995). För ning för den faktiska skadan. 9768: en skada som användningen av ett luftfartyg för Luftstridskrafterna försöker styra sin flyg- 9769: Iuftfart åsamkar egendom som inte transsporte- verksamhet tili sådana områden och sådana höj- 9770: ras i samma luftfartyg ansvarar luftfartygets äga- der att de menliga följderna av flygbullret är så 9771: re och operatör, även om de inte har vållat ska- små som möjligt. Alltid är detta dock inte möj- 9772: dan uppsåtligen. Den nämnda principen om ob- Iigt, och denna för Finlands säkerhet viktiga 9773: jektivt ansvar som ingår i 66 § 2 mom.luftfartsla- verksamhet medför tyvärr tidvis men för närings- 9774: gen iakttas även då det är fråga om ersättning för verksamheten. Principen är dock att ersättnings- 9775: skador som försvarsmaktens flygverksamhet frågorna behandlas så smidigt och effektivt som 9776: medfört. 1 övrigt bestäms ersättningsansvaret möjligt inom försvarsmakten i syfte att få tili 9777: enligt de allmänna principerna i skadeståndsla- stånd en rättvis lösning. 9778: gen, dvs. orsakssammanhanget mellan flygverk- 9779: samheten och skadehändelsen bör kunna påvisas 9780: och skadans omfattning bör utredas. 9781: 9782: Helsingfors den 3 juni 1998 9783: 9784: Försvarsminister Anneli Taina 9785: KK 569/1998 vp 9786: 9787: Kirjallinen kysymys 569 9788: 9789: 9790: 9791: 9792: Riitta Korhonen /kok: Joustavasta koulun aloittamisesta 9793: 9794: 9795: 9796: Eduskunnan Puhemiehelle 9797: 9798: Koko ikäluokka aloittaa nykyään koulunsa kyään jo monessa koulussa arkipäivää. Luokat- 9799: aina kerran vuodessa elokuun puolivälissä. Lap- tomuutta voisi kokeilla jo peruskoulun puolella, 9800: set kehittyvät kuitenkin hieman eri tahtiin. Jot- sillä lapset kehittyvät eri tahtiin. Kun lapsi voisi 9801: kut lapset ovat koulukypsiä jo vuotta aikaisem- edetä omaan tahtiin, poistettaisiin ns. lahjakkai- 9802: min ja pääsevät siten aloittamaan opintiensä ikä- den lasten turhautumisriskiä. Toisaalta heikom- 9803: tovereitaan aiemmin. Ensin heidän on kuitenkin pien oppilaiden itsetuntoa ei tarvitsisi nujertaa 9804: osallistuttava erinäisiin testeihin. jättämällä heitä luokalle. Osa oppilaista tenttiijo 9805: Toiset lapset joutuvat oppivelvollisuuden ta- nykyään yläasteella yhden luokan yli siten, että 9806: kia pakkaamaan koulureppunsa, vaikkeivät vie- siirtyy esimerkiksi seitsemänneltä luokalta suo- 9807: lä henkisen kehityksensä puolesta olisikaan kyp- raan yhdeksännelle, jolloin kahdeksannen luo- 9808: siä kouluun. Kun seitsemän vuoden ikä on täyn- kan oppimäärä suoritetaan tenttimällä kesäai- 9809: nä, on kouluun mentävä! Lasten eri tahtia tapah- kaan. Miksei omaan tahtiin tapahtuvaa etene- 9810: tuvan kehityksen johdosta ekaluokkalaisten mistä voisi ottaa tavaksi? Peruskoulu on hyvin 9811: osaamisen taso saattaa vaihdella suuresti ryh- tasapäistävä opetussysteemi. Ihmisyksilöt eivät 9812: män sisällä. Osa lapsista osaa jo lukea, toiset taas ole samanlaisia, vaan kullakin on omat vahvat ja 9813: kuuluisivat selvästi vielä esiopetuksen piiriin päi- heikot puolensa. Antamalla mahdollisuuden 9814: väkotiin. omaa tahtia etenevään oppimiseen voidaan par- 9815: Lääkkeeksi lasten eri tahtiin tapahtuvalle ke- haiten hyödyntää kunkin yksilön voimavaroja. 9816: hitykselle olisi mahdollisuus joustavaan koulun Jos ensimmäisen luokan aloittaminen olisi 9817: aloittamiseen. Jos koulun voisi aloittaa puoli- mahdollista puolivuosittain, saattaisi tämä hel- 9818: vuosittain, voisivat lasten vanhemmat mahdolli- pottaa myös pienten vajaakäyttöisten kyläkou- 9819: sesti yhdessä lastentarhanopettajan kanssa seu- lujen tilannetta. Koulu voisi esimerkiksi odottaa 9820: rata lapsen kehittymistä ja siirtää hänet päiväko- puoli vuotta, jotta vielä yksi pieni ekaluokkalai- 9821: dista kouluun silloin, kun se olisi lapsen kannalta nen saataisiin mukaan ja opetusryhmä siten tar- 9822: otollisinta. Kun koulun voisi aloittaa sekä syys- vittavan suureksi. 9823: että kevätlukukauden alussa, olisi koulunkäyn- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 9824: nin aikaistaminen tai myöhästyttäminen puolella tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 9825: vuodella teknisesti helppoa. Koulu tulisi joka nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 9826: tapauksessa aloittaa, ennen kuin lapsi täyttää nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 9827: kahdeksan vuotta. 9828: Koulujen joustavan aloittamisen myötä tule- Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- 9829: vaisuudessa olisi kenties mahdollista ns.luokkiin siin koulun joustavan aloittamisen mah- 9830: sitoutumaton opetus. Luokaton lukio on ny- dollistamiseksi? 9831: 9832: Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1998 9833: 9834: Riitta Korhonen /kok 9835: 9836: 9837: 9838: 9839: 280043 9840: 2 KK 569/1998 vp 9841: 9842: 9843: 9844: 9845: Eduskunnan Puhemiehelle 9846: 9847: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa ruskoululain edellyttämiä psykologisia ja lääke- 9848: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, tieteellisiä tutkimuksia. 9849: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen Yhdeksi mielenkiintoiseksijoustavan koulun- 9850: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Riitta aloituksen malliksi on muodostumassa yhdys- 9851: Korhosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen luokkaopetus,jossa esi- ja alkuopetus (vuosiluo- 9852: n:o 569: kat 0-2) muodostavat yhtenäisen kokonaisuu- 9853: den. Tällöin oppilaalle tarjoutuu mahdollisuus 9854: Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- edetä samassa opetusryhmässä esiopetuksesta 9855: siin koulun joustavan aloittamisen mah- peruskoulun toisen vuosiluokan loppuun omien 9856: dollistamiseksi? edellytystensä ja taipumustensa sekä kypsyyten- 9857: sä mukaisesti käyttäen opintojen suorittamiseen 9858: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tarpeelliseksi katsottavan ajan. Kokeiluryhmä 9859: vasti seuraavaa: voi olla yhden tai useamman opettajan muodos- 9860: taman tiimin ohjauksessa. Opettajina voi olla 9861: Hallituksen esitys eduskunnalle uudeksi pe- sekä lastentarhan- että luokanopettajakoulutuk- 9862: rusopetusta koskevaksi lainsäädännöksi tarjoaa sen saaneita. Osassa kokeiluja esiopetus toteute- 9863: ylläpitäjälle mahdollisuudetjärjestää opetus var- taan koulutoimen alaisuudessa opetusministe- 9864: sin joustavasti ja oppilaan kehityksen kannalta riön myöntämillä esiopetusluvilla; osassa taas 9865: tarkoituksenmukaisesti. Perusopetuksen jousta- esiopetus tapahtuu päiväkodeissa sosiaalitoimen 9866: vuutta lisää myös lainsäädäntöön sisältyvä ala- alaisuudessa. Ensimmäinen kokeiluvuosi on ku- 9867: ja yläasteen hallinnollisen rajan poistaminen. lunut monissa kouluissa toiminnan suunnitte- 9868: Uusi perusopetuslaki, vaikkei se luokaan ope- luun ja uusiin toimiin valmistautumiseen. Tästä 9869: tuksen järjestäjille velvoitetta lisätä koulutyön syystä konkreettinen kokemustieto joustavasta 9870: joustoja nykyisestään, mahdollistaa kuitenkin siirtymisestä esiopetuksesta peruskouluun on 9871: oppilaan kannalta uudenlaisen virikkeisen oppi- vasta vähäistä. 9872: mis- ja opiskeluympäristön sekä uudentyyppis- Valtioneuvosto on päättäessään vuonna 1993 9873: ten etenemisvaihtoehtojen toteuttamisen, jos yl- peruskoulun tuntijaosta määritellyt oppiainei- 9874: läpitäjä haluaa pyrkiä siihen. den vähimmäistuntimäärät ala- ja yläasteella il- 9875: Opetusministeriö on päättänyt eräistä toimen- man opetuksen alkamisajankohtaa ja luokka- 9876: piteistä peruskoulun sisällön ja rakenteen kehit- astekohtaista jaottelua. Useissa peruskouluissa 9877: tämiseksi vuosina 1997-2000. Vuonna 1997 annetaan nykyään opetusta vuosiluokkiin sito- 9878: käynnistyi peruskoulun joustavan rakenteen ko- mattomissa ryhmissä. Eri vuosiluokkien oppi- 9879: keiluhanke. Tämä kokeiluhanke käsittää kunta- laista koostuvia opetusryhmiä on käytetty sekä 9880: kohtaisesti laajoja kokonaisuuksia. Hankkee- valinnaisaineita että kaikille yhteisiä oppiaineita 9881: seen liittyen saadaan kokemuksia erilaisista toi- opetettaessa. 9882: mintamalleista, joille uusi lainsäädäntö antaa Edellä olevan huomioon ottaen peruskoulus- 9883: puitteet. Kokeilujen yhteyteen on käynnistetty sa voidaan jo nykyisellään toteuttaa joustavia 9884: kasvatustieteellistä seurantatutkimusta. Jousta- opetusjärjestelyitä, ja uusi perusopetuslainsää- 9885: van koulunaloituksen kokeilu on yksi tärkeä ko- däntö tarjoaa uudentyyppisiä mahdollisuuksia 9886: keilukohde ja tuo myös uusia mahdollisuuksia koulutyönjärjestelyihin oppilaiden oppimisedel- 9887: esimerkiksi koulun aloittamiseen muunakin lytysten mukaisesti. Käynnistyneissä kokeiluissa 9888: ajankohtana kuin lukuvuoden alkaessa. Jousta- kehitetään mahdollisuuksia oppilaiden koulu- 9889: van koulunaloituksen kokeiluluvan on saanut työnjoustavaan aloitukseenja yksilöllisiä tarpei- 9890: noin 70 kuntaa. Esiopetuksessa olevat lapset voi- ta entistä paremmin vastaavan kasvu- ja oppi- 9891: daan kokeiluohjelman mukaisesti ottaa perus- misympäristön luomiseen. Uuden perusopetus- 9892: kouluun kunnan päätöksellä ja kunnan päättä- lain mukaan peruskoulun pituus ja pääsääntöi- 9893: mänä ajankohtana. Kouluunotto perustuu esi- ja nen koulunkäynnin alkamisikä säilyy nykyisel- 9894: alkuopetuksen henkilöstön arviointiin ilman pe- läänjonkin verran suuremmanjoustavuuden sai- 9895: KK 569/1998 vp 3 9896: 9897: Iien. Opetushallitus seuraa ja ohjaa peruskoulun hetta koskevat johtopäätökset ja ryhtyy lainsää- 9898: rakenteen ja sisällön kehittämisen ja käynnisty- dännöllisiin toimenpiteisiin, jos sellaiset osoit- 9899: neiden kokeilujen etenemistä ja seurantatutki- tautuvat tutkimusten ja kokeilujen perusteella 9900: muksessa saatuja tuloksia. Tähän perustuen ope- tarpeellisiksi. 9901: tusministeriö tekee aikanaan koulun aloitusvai- 9902: 9903: Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1998 9904: 9905: Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen 9906: 4 KK 569/1998 vp 9907: 9908: 9909: 9910: 9911: Tili Riksdagens Talman 9912: 9913: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- nybörjarundervisningen utan de psykologiska 9914: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med- och medicinska undersökningar som förutsätts i 9915: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- grundskolelagen. 9916: man Riitta Korhonen undertecknade spörsmål En intressant modell för flexibel skolstart ut- 9917: nr 569: gör undervisning i sammansatt klass, där försko- 9918: le- och nybörjarundervisningen (årsklasserna 9919: Avser Regeringen vidta åtgärder för 0---2) bildar en enhetlig helhet. Eleven ges då en 9920: att möjliggöra en flexibel skolstart? möjlighet att i samma undervisningsgrupp, allt 9921: från förskoleundervisningen till slutet av grund- 9922: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt skolans andra årskurs, gå vidare enligt sina egna 9923: anföra följande: förutsättningar och anlag samt mognad och ut- 9924: nyttja den tid som anses vara nödvändig för stu- 9925: Regeringens proposition till riksdagen med dierna. Försöksgruppen kan handledas av en lä- 9926: förslag till ny lagstiftning om grundläggande ut- rare eller ett team med flera lärare. Både sådana 9927: bildning erbjuder huvudmännen möjligheter att som fått barnträdgårdslärarutbildning och såda- 9928: ordna undervisningen på ett synnerligen flexibelt na som fått klasslärarutbildning kan vara lärare. 9929: sätt och på ett sätt som är ändamålsenligt med 1en del av försöken genomförs förskoleundervis- 9930: tanke på elevens utveckling. Enligt lagstiftningen ningen inom ramen för skolväsendet genom ett 9931: slopas den administrativa gränsen mellan låg- förskoleundervisningstillstånd som beviljas av 9932: och högstadiet, vilket också medför ökag smidig- undervisningsministeriet, men i en del försök 9933: het i den grundläggande utbildningen. Aven om sker förskoleundervisningen vid daghem inom 9934: den nya lagen om grundläggande utbildning inte ramen för socialväsendet. Det första försöksåret 9935: ålägger utbildningsanordnarna att öka flexibili- har i många skolor gått åt till planering av verk- 9936: teten i skolarbetet, ger den dock en möjlighet till samheten och förberedelser för nya åtgärder. Av 9937: en inspirerande inlärnings- och studiemiljö av ett denna anledning finns det tills vidare rätt litet 9938: helt nytt slag samt till nya alternativa studievä- konkret information om erfarenheterna av en 9939: gar, om huvudmannen så önskar. flexibel övergång från förskoleundervisningen 9940: Undervisningsministeriet har fattat beslut om till grundskolan. 9941: vissa åtgärder för utvecklande av grundskolans Statsrådet har i sitt beslut 1993 om timfördel- 9942: innehåll och struktur under åren 1997-2000. Ett ningen i grundskolan fastställt minimiantalet 9943: försöksprojekt som gäller en flexibel struktur i timmar i de olika läroämnena i låg- och högsta- 9944: grundskolan startade 1997. Till detta försökspro- diet utan att ange tidpunkten när undervisningen 9945: jekt hör omfattande helheter i de olika kommu- inleds eller någon årskursindelning. 1 många 9946: nerna. 1 anslutning till projektet inhämtar man grundskolor ges för närvarande undervisning i 9947: erfarenheter avolika verksamhetsmodeller. Ra- grupper som inte är bundna till årsklasserna. 9948: men för dem ges i den nya lagstiftningen. 1 sam- Undervisningsgrupper med elever från olika års- 9949: band med försöken görs pedagogiska uppfölj- klasser har använts i undervisningen både när det 9950: ningsundersökningar. Försöket med flexibel gäller tillvalsämnen och för alla gemensamma 9951: skolstart är ett viktigt försöksobjekt och för ock- läroämnen. 9952: så med sig nya möjligheter när det t.ex. gäller Med beaktande av det ovanstående kan man i 9953: skolstart vid någon annan tidpunkt än vid början grundskolan redan i dagens läge genomföra smi- 9954: av läsåret. Ca 70 kommuner har beviljats till- diga undervisningsarrangemang och den nya lag- 9955: stånd för försök med flexibel skolstart. Barn i stiftningen om grundläggande utbildning erbju- 9956: förskoleundervisning kan enligt försökspro- der nya möjligheter att ordna skolarbetet utgåen- 9957: grammet tas in i grundskolan genom beslut av de från elevernas inlärningsförutsättningar. 1 de 9958: kommunen och vid den tidpunkt kommunen be- pågående försöken utvecklas möjligheter att in- 9959: stämmer. Intagningen baserar sig på en bedöm- föra flexibel skolstart för eleverna och att skapa 9960: ning av den personai som sköter förskole- och en uppväxt- och inlärningsmiljö som bättre än 9961: KK 569/1998 vp 5 9962: 9963: tidigare motsvarar de individuella behoven. En- ende försöken och resultaten i uppföljningsun- 9964: 1igt den nya 1agen om grundläggande utbildning dersökningen. Utgående från detta kommer un- 9965: kvarstår grundskolans längd och den huvudsak- dervisningsministeriet i sinom tid att dra slutsat- 9966: liga åldern för inledande av sko1gången oföränd- ser om skolstarten och vidta legislativa åtgärder, 9967: rad, dock så att en något större flexibilitet tillåts. om sådana visar sig nödvändiga på basis avun- 9968: Utbildningsstyrelsen följer och styr utvecklandet dersökningarna och försöken. 9969: av grundskolans struktur och innehåll, de pågå- 9970: 9971: Helsingfors den 1 juni 1998 9972: 9973: U ndervisningsminister Olli-Pekka Heinonen 9974: KK 570/1998 vp 9975: 9976: Kirjallinen kysymys 570 9977: 9978: 9979: 9980: 9981: Riitta Korhonen /kok: Koulujen loma-ajoista 9982: 9983: 9984: Eduskunnan Puhemiehelle 9985: 9986: Eduskunta on tehnyt päätöksen, jonka mu- den Euroopan maiden lomia vastaaviksi. Lapset 9987: kaan koulujen kevätlukukausi päättyy viikon 22 voisivat olla koulussa vielä kylmähkön kesäkuun 9988: lauantaina, eli yleensä toukokuun lopussa. Syys- alun ja vastaavasti lomalla pitempään elokuussa. 9989: lukukausi puolestaan alkaa puolivälissä elokuu- Koulupäiviä kertyisi tismalleen yhtä monta, 9990: ta eli viikolla 33. Perinteisesti kesäkuun alussa on mutta loman ajankohtaa voisi varsin hyvin myö- 9991: Suomessa vielä suhteellisen kylmää. Vanhem- hentää viikolla tai kahdella. Voitaisiin palauttaa 9992: pien varsinainen lomakausi alkaa tavallisesti ju- vanhat perinteet kunniaan ja lapset kouluun vas- 9993: hannukselta, jolloin ilmatkin ovat jo lämmin- ta syyskuun alusta. 9994: neet. Suomen kesä toisaalta jatkuu pitkälle elo- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 9995: kuuta. Usein vielä elokuun viimeisinä päivinä on tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun- 9996: lämmintä. Elokuun lopussa myös marja- ja sieni- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 9997: sato odottaa metsissä poimijoita. Aikaisemmin nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 9998: maatalousvaltaisessa yhteiskunnassa lapset pa- 9999: lasivat kouluun vasta syyskuun alussa. Elokuu Mihin toimenpiteisiin Hallituksella on 10000: on parasta lomasesonkia myös Keski-Euroopas- tarkoituksena ryhtyä, jotta koulujemme 10001: sa. lomat ajoittuisivat paremmin lämpötilan 10002: Nyt kun Suomi on EU:njäsenvaltio, olisijär- ja muun Euroopan lomien suhteen? 10003: kevää muuttaa myös koululaistemme lomat mui- 10004: 10005: Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1998 10006: 10007: Riitta Korhonen /kok 10008: 10009: 10010: 10011: 10012: 280043 10013: 2 KK 570/1998 vp 10014: 10015: 10016: 10017: 10018: Eduskunnan Puhemiehelle 10019: 10020: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa kuun keskilämpötilat ovat suurin piirtein samat. 10021: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, Sen sijaan elokuun sademäärät samalta tarkaste- 10022: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen lujaksolta ovat merkittävästi suuremmat kuin 10023: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Riitta kesäkuun. Heinäkuun keskilämpötila on taas 10024: Korhosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen noin pari astetta korkeampi kuin kesä- ja elo- 10025: n:o 570: kuun. Kesäkuun etuna elokuuhun verraten voi- 10026: daan pitää myös sen valoisuutta. 10027: Mihin toimenpiteisiin Hallituksella on Uudessa koululainsäädännössä lukuvuoden 10028: tarkoituksena ryhtyä, jotta koulujemme pituus on tarkoitus säilyttää perusopetuksessa 10029: lomat ajoittuisivat paremmin lämpötilan nykyisellään 190 työpäivänä. Työpäivien sijoit- 10030: ja muun Euroopan lomien suhteen? tamisesta lukuvuoden eri ajankohtiin päättäisi 10031: opetuksen järjestäjä. Koulutyön päättymisajan- 10032: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- kohdasta perusopetuksessa säädettäisiin edel- 10033: vasti seuraavaa: leen asetuksella. Päättymisajankohtaa ei kirjat- 10034: taisi lukiota koskeviin säännöksiin. 10035: Voimassa olevien säännösten mukaan perus- Asiasta laaditut selvitykset huomioon ottaen 10036: koulun ja lukion oppilaiden koulutyö aloitetaan on tarkoitus, että lukuvuoden koulutyö perus- 10037: elokuussa ja päätetään viikon 22 viimeisenä arki- opetuksessa säädetään päättyväksi edelleen val- 10038: päivänä. Lukuvuoden pituus on 190 työpäivää. takunnallisesti samana päivänä eli viikon 22 vii- 10039: Koulun alkamisajankohtaa elokuussa enempää meisenä arkipäivänä. Jos ehdotetun perusope- 10040: kuin lomien ajankohtia tai pituutta ei ole määrät- tuslain asianomaisen säännöksen perusteella 10041: ty. Lukuvuoden koulutyö päättyy viikon 22 vii- jouduttaisiin korvaamaan menetettyjä työpäi- 10042: meisenä arkipäivänä. viä, koulutyö päätettäisiin kuitenkin opetuksen 10043: Suomen kesä on lyhyempi kuin EU:n jäsen- järjestäjän päättämänä ajankohtana. Ulkomail- 10044: maissa keskimäärin. Opetusministeriö on aiem- la järjestettävässä opetuksessa ja opetuksessa, 10045: min koulujen loma-ajoista käytyjen keskustelu- jossa työpäivien määrä olisi ministeriön perus- 10046: jen yhteydessä pyytänyt Ilmatieteen laitokselta opetuslain nojalla myöntämän luvan perusteella 10047: keskiarvot maamme lämpötiloista ja sademää- säädettyä suurempi, opetuksenjärjestäjä päättäi- 10048: ristä vuosien 1961-1990 kesä-, heinä- ja elo- si koulutyön päättymisajankohdasta. 10049: kuulta. Saatujen selvitysten mukaan kesä- ja elo- 10050: 10051: Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1998 10052: 10053: Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen 10054: KK 570/1998 vp 3 10055: 10056: 10057: 10058: 10059: Tili Riksdagens Talman 10060: 10061: 1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen an- nederbörden i augusti under samma gransk- 10062: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- ningsperiod betydligt större än ijuni. Medeltem- 10063: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- peraturen i juli är ett par grader högre än i juni 10064: man Riitta Korhonen undertecknade spörsmål och augusti. Ljuset kan ytterligare ses som en 10065: nr 570: fördel med juni framom augusti. 10066: A vsikten är att i den nya skollagstiftningen 10067: Vilka åtgärder har Regeringen för av- låta längden på läsåret inom den grundläggande 10068: sikt att vidta så att !oven i våra skolor utbildningen vara 190 arbetsdagar såsom nu. 10069: skulle infalla vid en lägligare tidpunkt Hur arbetsdagarna skall infalla under läsåret be- 10070: med tanke på temperaturen och de euro- slutar den som ordnar utbildningen. Om tid- 10071: peiska skolloven? punkten för när skolarbetet skall avslutas inom 10072: den grundläggande utbildningen bestäms allt- 10073: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt jämt genom förordning. Någon avslutningstid- 10074: anföra följande: punkt skrivs inte in i bestämmelserna om gymna- 10075: siet. 10076: Enligt gällande bestämmelser börjar grund- Med beaktande av de utredningar som gjorts i 10077: skoleelevernas och gymnasieelevernas skolarbete frågan är det meningen att bestämmelser skall 10078: i augusti och slutar den sista vardagen vecka 22. finnas om att skolarbetet för ett läsår inom den 10079: Läsåret omfattar 190 arbetsdagar. När skolan grundläggande utbildningen alltjämt skall avslu- 10080: skall börja i augusti eller när !oven skall infalla tas samma dag i hela 1andet, d.v.s. den sista 10081: och hur långa de skall vara är inte föreskrivet. vardagen i vecka 22. Om man på basis av denna 10082: Skolarbetet för ett läsår slutar den sista vardagen bestämmelse i den föreslagna lagen om grundläg- 10083: i vecka 22. gande utbildning blir tvungen att ersätta förlora- 10084: Sommaren i Finland är kortare än i EU-län- de arbetsdagar, avslutas skolarbetet likväl vid en 10085: derna i genomsnitt. Undervisningsministeriet har tidpunkt som utbildningsanordnaren beslutar. 10086: i samband med tidigare diskussioner om när sko- Inom utbildning som ordnas utomlands och 10087: lornas lov skall infalla begärt att få medelvärdena inom utbildning där antalet arbetsdagar enligt 10088: på landets temperatur och nederbörd i juni, juli ministeriets tillstånd med stöd av lagen om 10089: och augusti 1961-1990 av Meteorologiska insti- grundläggande utbildning är större än det före- 10090: tutet. Enligt uppgift är medeltemperaturen i juni skrivna, beslutar utbildningsanordnaren om tid- 10091: och augusti i stort sett densamma. Däremot är punkten då skolarbetet avslutas. 10092: 10093: Helsingfors den 29 maj 1998 10094: 10095: U ndervisningsminister Olli-Pekka Heinonen 10096: KK 571/1998 vp 10097: 10098: Kirjallinen kysymys 571 10099: 10100: 10101: 10102: 10103: Pentti Tiusanen /vas ym.: Natura-hankkeen viivästymisestä 10104: 10105: 10106: 10107: Eduskunnan Puhemiehelle 10108: 10109: Suomi on joutunut Euroopan yhteisön tuo- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 10110: mioistuimeen, koska Natura-ohjelman viivästy- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 10111: misestä tulee 5 päivänä kesäkuuta kolme vuotta kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen 10112: täyteen, lintudirektiivin osalta viivästyminen on jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 10113: kolmen ja puolen vuoden mittainen. 10114: Viivyttely on johtamassa LIFE-rahoituksen Miten Hallitus aikoo varmistaa, ettei 10115: vähenemiseen. Samalla se voi johtaa jo saatujen Natura 2000 -hanke viivästy ja että Suo- 10116: 80 miljoonan markan takaisinperintään. mi välttää lisääntyvän kansainvälisen ar- 10117: vostelun ja taloudelliset menetykset? 10118: 10119: Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1998 10120: 10121: Pentti Tiusanen /vas Eila Rimmi /vas 10122: 10123: 10124: 10125: 10126: 280043 10127: 2 KK 571/1998 vp 10128: 10129: 10130: 10131: 10132: Eduskunnan Puhemiehelle 10133: 10134: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa kohtana ollut, että maanomistajien kuulemisesta 10135: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, ja muista oikeusturvaan liittyvistä seikoista on 10136: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen huolehdittu riippumatta siitä, miten se on vaikut- 10137: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu- tanut hankkeen aikatauluun. Joka tapauksessa 10138: sasen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen tarkoituksena on, että päätös Suomen ehdotuk- 10139: n:o 571: sen hyväksymisestä tehdään ennen kuin Euroo- 10140: pan komission Suomea vastaan nostaman kan- 10141: Miten Hallitus aikoo varmistaa, ettei teen käsittely Euroopan yhteisöjen tuomiois- 10142: Natura 2000 -hanke viivästy ja että Suo- tuimessa alkaa. 10143: mi välttää lisääntyvän kansainvälisen ar- Suomen saama LIFE-rahoitus on jo aiemmin 10144: vostelun ja taloudelliset menetykset? vähentynyt Natura-hankkeen viivästymisen joh- 10145: dosta. Seuraavan kerran rahoituksesta pääte- 10146: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- tään vuosien 1998-1999 vaihteessa. Suomen 10147: taen seuraavaa: ehdotus on tuolloin mitä ilmeisimmin tullut hy- 10148: väksytyksi, joten viivästyminen ei enää tule vai- 10149: Natura 2000 -verkoston Suomen ehdotuksen kuttamaan LIFE-rahoituksen määrään. Hank- 10150: valmistelu on ollut erittäin laaja ja suuritöinen keen viivästymisen perusteella ei liioin ole mah- 10151: hanke. Lopullinen ehdotus pyritään valmistele- dollista periä takaisin jo kertaalleen myönnettyjä 10152: maan valtioneuvoston käsittelyä varten niin no- varoja. Eri asia on, mikäli tietty rahoitusta jo 10153: peassa aikataulussa kuin se teknisesti ja muutoin saanut kohde jää kokonaan lopullisen Natura 10154: suinkin on mahdollista. Valmistelussa on lähtö- 2000 -ehdotuksen ulkopuolelle. 10155: 10156: Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1998 10157: 10158: Ympäristöministeri Pekka Haavisto 10159: KK 571/1998 vp 3 10160: 10161: 10162: 10163: 10164: Tili Riksdagens Talman 10165: 10166: 1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen det av markägarna och andra faktorer som har 10167: föreskriver har Ni, Fru Talman, tili vederböran- att göra med rättssäkerheten har skötts, oavsett 10168: de medlem av statsrådet översänt följande av hur detta påverkat tidtabellen för projektet. I 10169: riksdagsman Pentti Tiusanen m.fl. underteckna- varje fall är det meningen att beslut om godkän- 10170: de spörsmål nr 571: nande av Finlands förslag skall fattas innan be- 10171: handlingen av Europakommissionens talan mot 10172: Hur ämnar Regeringen säkerställa att Finland i Europeiska gemenskaperncrs domstol 10173: projektet Natura 2000 inte fördröjs och inleds. 10174: att Finland kan undvika ökad internatio- Den LIFE-finansiering som Finland fått har 10175: nell kritik och ekonomiska förluster? redan tidigare inskränkts på grund av att Natura- 10176: projektet försenats. Följande beslut om finansie- 10177: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt ring blir aktuellt vid årsskiftet 1998-1999. Fin- 10178: anföra följande: lands förslag har uppenbarligen vid det laget 10179: blivit godkänt, och därför borde föreseningen 10180: Beredningen av Finlands förslag tili nätverket inte längre inverka på LIFE-finansieringens be- 10181: Natura 2000 har varit ett mycket omfattande och lopp. På grund av att projektet försenats är det 10182: arbetsdrygt projekt. Strävan är att bereda det inte heller möjligt att återindriva medel som re- 10183: slutgiltiga förslaget för behandling i statsrådet dan en gång beviljats. En annan sak är om ett 10184: med en så snabb tidtabell som det bara är tek- visst objekt för vilket finansiering redan beviljats 10185: niskt och i andra hänseenden möjligt. Vid bered- helt och hållet blir uteslutet från det slutgiltiga 10186: ningen har utgångspunkten varit den att höran- förslaget om Natura 2000. 10187: 10188: Helsingfors den 5 juni 1998 10189: 10190: Miljöminister Pekka Haavisto 10191: KK 572/1998 vp 10192: 10193: KirjaJiinen kysymys 572 10194: 10195: 10196: 10197: 10198: Liisa Hyssälä /kesk: Natura 2000 -ohjelman toteuttamisesta 10199: 10200: 10201: 10202: Eduskunnan Puhemiehelle 10203: 10204: Natura 2000 -ohjelman kiistanalaiset lisä- reistä kaikkien kohteiden osalta. Nämä kohteet 10205: alueet ovat sekä aiheuttaneet vahinkoa luonnon- voivat olla niitä, jotka sisältävät ensisijaisesti 10206: suojelulle että vaikeuttaneet elinkeinon harjoit- suojeltavia luontotyyppejä tai lajeja sekä alueita, 10207: tamista. Perustelut sille, miksi nykyisten suojelu- joilla ei ole lainkaan prioriteettityyppejä tai 10208: alueiden lisäksi on Naturaan otettu laajasti maa- -lajeja. 10209: alueita, ovat olleet maanomistajien mielestä hei- Ranskalaisissa lähteissä mainitaan useasti, 10210: kot. Ekologista arviointia kaikista kohteista ei että "jos jäsenmaan Natura-ala edustaa yli viisi 10211: ole tehty eikä ainakaan julkistettu kaikille maan- prosenttia kansallisesta alasta, voi komission 10212: omistajille. Koska tiedossa on Natura-alueiden kanssa sopia, että liitteen 3 kriteereitä sovelletaan 10213: valintaa koskeva neuvottelumahdollisuus ko- joustavammin". Lievennystä arviointikriteereis- 10214: mission kanssa, tulisi sitä käyttää. Tällöin voi- sä saadaan käyttää muidenkin alueiden kohdalla 10215: daan myös ottaa huomioon taloudelliset ja sosi- kuin niiden,joissa esiintyy ensisijaisesti suojelta- 10216: aaliset seikat. via luontotyyppejä tai lajeja. Natura 2000:n tar- 10217: Habitat-direktiivin artikla 4 koskee Natura- koitus on koota luonnonsuojelualueiden ekolo- 10218: alueiden valintamenettelyä. Artiklan !-kohdassa ginen verkko EU:ssa koko unionin kannalta tär- 10219: säädellään alueiden kansallinen arviointimenet- keistä luontotyypeistä. Eli muita alueita ei pitäisi 10220: tely suoritettavaksi direktiivin liitteen 3 (1. vaihe) Suomessakaan listata. 10221: alueiden arviointiperusteiden mukaisesti. Artik- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 10222: lan 4 (2) kohta koskee yhteisön tärkeinä pitämien tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 10223: alueiden valintaa direktiivin liitteessä 3 asetettu- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 10224: jen kriteerien perusteella. Komissio tekee yhdes- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 10225: säjäsenvaltioiden kanssa arvion ja sen perusteel- 10226: la Iistaluonnoksen yhteisölle tärkeistä alueista. Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- 10227: Tämän luonnoksen pohjana ovat jäsenvaltioiden siin neuvotteluiden käynnistämiseksi ko- 10228: kansalliset listat. Artiklan 4 (2) alakohdassa an- mission kanssa Natura 2000 -ohjelmaan 10229: netaan jäsenvaltioille mahdollisuus pyytää jous- liittyvien kriteereiden joustavammasta 10230: toa niistä arviointikriteereistä, jotka luetellaan soveltamisesta, ja mikäli aikoo, 10231: liitteessä 3, ottaen huomioon jäsenvaltioiden päätetäänkö tästä Suomen neuvottelu- 10232: alueella sijaitsevien yhteisön tärkeinä pitämien positiosta valtioneuvoston kanssa pää- 10233: alueiden kokonaismäärä ja laajuus. Jos jäsenval- töksen yhteydessä vai erikseen, ja 10234: tio on siis esittänyt yli viiden prosentin suojelua onko Hallituksella jo nyt näkemyksiä 10235: maan pinta-alasta alueella, jolla on yksi tai use- niistä suojelun tason perusteista, joiden 10236: ampi ensisijaisesti suojeltava luontotyyppi tai mukaan Suomi katsoo, että direktiivin 4 10237: laji, jäsenvaltio voi yhteisymmärryksessä komis- artiklan 2 alakohdan mukainen Iistaluon- 10238: sion kanssa pyytää lievennystä Iiitteen 3 kritee- nos laaditaan yhdessä komission kanssa? 10239: 10240: Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1998 10241: 10242: Liisa Hyssälä /kesk 10243: 10244: 10245: 10246: 10247: 280043 10248: 2 KK 572/1998 vp 10249: 10250: 10251: 10252: 10253: Eduskunnan Puhemiehelle 10254: 10255: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa jeltavia lajeja. Työ tehdään jäsenvaltion esittä- 10256: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, män luettelon pohjalta liitteessä 111 (2 vaihe) vah- 10257: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen vistettujen perusteiden mukaan. 10258: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hys- Jäsenvaltiolla on tietyin edellytyksin mahdol- 10259: sälän kirjallisen kysymyksen n:o 572: lisuus pyytää liitteessä III vahvistettujen perus- 10260: teiden joustavampaa soveltamista ja edustaja 10261: Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- Hyssälä tiedustelee, aikooko hallitus ryhtyä toi- 10262: siin neuvotteluiden käynnistämiseksi ko- menpiteisiin neuvotteluiden käynnistämiseksi 10263: mission kanssa Natura 2000 -ohjelmaan komission kanssa Natura 2000 -ohjelmaan liitty- 10264: liittyvien kriteereiden joustavammasta vien kriteereiden joustavammaksi soveltamisek- 10265: soveltamisesta, ja mikäli aikoo, si. 10266: päätetäänkö tästä Suomen neuvottelu- Artiklan 4 kohdan 2 mukaanjäsenvaltiot,joi- 10267: positiosta valtioneuvoston kanssa pää- den ilmoittamat yhden tai useampia ensisijaisesti 10268: töksen yhteydessä vai erikseen, ja suojeltavia luontotyyppejä tai lajeja sisältävät 10269: onko Hallituksella jo nyt näkemyksiä alueet käsittävät yli 5 prosenttia sen alueesta, 10270: niistä suojelun tason perusteista, joiden voivat yhteisymmärryksessä komission kanssa 10271: mukaan Suomi katsoo, että direktiivin 4 pyytää, että liitteessä III (2 vaihe) lueteltuja pe- 10272: artiklan 2 alakohdan mukainen listaluon- rusteita sovelletaan joustavarumin niiden alueel- 10273: nos laaditaan yhdessä komission kanssa? la olevien, yhteisön tärkeinä pitämien alueiden 10274: verkostoa valittaessa. 10275: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- Jäsenvaltion on siis ensin täytynyt toimittaa 10276: taen seuraavaa: komissiolle kansallinen ehdotuksensa Natura 10277: 2000 -alueiden luetteloksi. Komissiossa valmiste- 10278: Kansanedustaja Hyssälä kuvaa kysymykses- lu etenee siten, että kansallisten ehdotusten mu- 10279: sään menettelyä, jolla valitaan alueet ED-jäsen- kaiset alueet käydään läpi nk. tieteellisissä ar- 10280: maan kansalliseen Natura 2000 -verkostoon nk. viointiseminaareissa, joihin puolueettomien 10281: luontodirektiivin mukaan (neuvoston direktiivi asiantuntijoiden lisäksi osallistuvat ao. jäsenval- 10282: 92/43/ETY luontotyyppien sekä luonnonvarai- tiot. Tämä menettely on jo aloitettu eräiden jä- 10283: sen eläimistön ja kasviston suojelusta). Hän viit- senmaiden kanssa. Vasta arviointiseminaarinjäl- 10284: taa direktiivin 4 artiklan 1 kohtaan, jonka mu- keen komissio aloittaa ehdotusta koskevat neu- 10285: kaan "jäsenvaltioiden on laadittava liitteessä III vottelut asianomaisenjäsenvaltion kanssa. Tässä 10286: (1 vaihe) vahvistettujen perusteiden ja asianmu- vaiheessa on mahdollisuus keskustella artiklan 4 10287: kaisen tieteellisen tietämyksen perusteella luette- kohdan 2 mukaisista edellytyksistä soveltaajous- 10288: lo alueista, joista ilmenee, mitä liitteen 1 luonto- tavarumin liitteen III kriteereitä yhteisön tärkei- 10289: tyyppejä ja liitteen II luontaisia lajeja sen kansal- nä pitämien alueiden verkostoa valittaessa. 10290: lisella alueella olevilla alueilla on. Suomen pinta-alasta (33,8 miljoonaa ha) 5 % 10291: Kansanedustaja Hyssälä viittaa lisäksi luon- on noin 1,7 miljoonaa ha. Tässä vaiheessa tiedos- 10292: todirektiivin 4 artiklan 2 kohtaan, jossa kuva- sa ei ole, että ensisijaisesti suojeltavien luonto- 10293: taan komission ja jäsenvaltion yhteistyötä yhtei- tyyppien ja lajien alueet ylittäisivät l, 7 milj. heh- 10294: sön tärkeinä pitämien alueiden luettelon valmis- taarin alan. Pinta-alan määrittämiseen liittyy joi- 10295: telussa. Artiklan mukaan komissio laatii yhteis- takin avoimia kysymyksiä, eikä myöskään ko- 10296: ymmärryksessä kunkin jäsenvaltion kanssa ja missio ole vielä antanut selventäviä ohjeita. Käy- 10297: niiden esittämien luetteloiden pohjalta luonnok- tettävissä ei ole tarkkoja pinta-alatietoja, 10298: sen yhteisön tärkeinä pitämien alueiden luette- kun tiettyä ensisijaisesti suojeltavaa luontotyyp- 10299: loksi. Luettelosta ilmenevät alueet, joilla on yksi piä esiintyy vain osalla ehdotetusta Natura- 10300: tai useampia ensisijaisesti suojeltavia luonto- alueesta. Lajien osalta tilanne liittyy elinympäris- 10301: tyyppejä tai yksi tai useampia ensisijaisesti suo- tön määrittelemiseen. Ensisijaisesti suojeltavan 10302: KK 572/1998 vp 3 10303: 10304: lajin, kuten naalin, elinympäristön huomioon ot- sion edustaja tekee komitealle ehdotuksen luette- 10305: taminen laajalla erämaa-alueella pinta-alaa mää- losta. Komitea antaa lausuntonsa ehdotuksesta. 10306: ritettäessä on vielä avoin kysymys. Komissio päättää luettelosta, jos se on komitean 10307: Tarkempia tietoja siitä, toteutuuko 5 %:n lausunnon mukainen. Jos luettelo ei ole komi- 10308: sääntö Suomen osalta, saadaan sen jälkeen, kun tean lausunnon mukainen, komissio tekee viipy- 10309: valtioneuvosto on hyväksynyt kansallisen ehdo- mättä neuvostolle ehdotuksen luettelosta. Neu- 10310: tuksen Natura 2000 -alueiksi, Natura 2000 vosto ratkaisee asian määräenemmistöllä. 10311: -alueiden luettelo on toimitettu komissioon ja Suomen hallitus seuraa asian käsittelyä tieteel- 10312: käsitelty nk. tieteellisessä arviointiseminaarissa. lisissä arviointiseminaareissa, neuvotteluissa ko- 10313: Joka tapauksessa tiedot ovat käytettävissä ennen mission kanssa sekä habitat-komiteassa. 10314: kuin komission ja Suomen väliset neuvottelut Edellä esitetyn perusteella hallitus ei voi käy- 10315: alkavat. tännössä vielä ottaa kantaa luontodirektiivin 4 10316: Tieteellisten arviointiseminaarien ja jäsenval- artiklan 2 kohdan mukaisen 5 %:n säännön so- 10317: tioiden kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen veltamiseen ja sen mukaiseen mahdollisuuteen 10318: komission ehdotus luetteloksi valituista yhteisön pyytää komissiolta, että liitteessä III (2 vaihe) 10319: tärkeänä pitämistä alueista hyväksytään komis- lueteltuja perusteita sovellettaisiin joustavam- 10320: siossa nk. komiteamenettelyssä. Luontodirektii- min Suomen alueella olevien yhteisön tärkeinä 10321: vin 21 artik1an mukaan menettely komiteassa pitämien alueiden verkostoa valittaessa. 10322: (nk. habitat-komitea) on sellainen, että komis- 10323: Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1998 10324: 10325: Ympäristöministeri Pekka Haavisto 10326: 4 KK 572/1998 vp 10327: 10328: 10329: 10330: 10331: Tili Riksdagens Talman 10332: 10333: 1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen de naturtyper eller en eller flera primärt skyddade 10334: föreskriver har Ni, Fru Talman, tili vederböran- arter. Detta arbete görs på basis av en förteck- 10335: de medlem av statsrådet översänt följande av ning som medlemslandet gjort upp enligt de 10336: riksdagsman Liisa Hyssälä undertecknade spörs- grunder som fastställts i bilaga III (2 skedet). 10337: mål nr 572: En medlemsstat har under vissa förutsättning- 10338: ar möjlighet att begära att de i bilaga III fastställ- 10339: Ämnar Regeringen vidta åtgärder för da grunderna skall tiliämpas mer flexibelt, och 10340: att inleda förhandlingar med kommissio- riksdagsman Hyssälä undrar om regeringen äm- 10341: nen om en smidigare tiliämpning av krite- nar inleda förhandlingar med kommissionen för 10342: rierna i anslutning tili programmet Natu- att kriterierna för programmet Natura 2000 skall 10343: ra 2000, och om så är, tillämpas mer flexibelt. 10344: kommer beslut om Finlands förhand- Enligt art. 4.2 kan medlemsländer vars områ- 10345: lingsposition att fattas i samband med den som innehåller en eller fler primärt skyddade 10346: beslutet eller separat, och naturtyper eller arter täcker mer än fem procent 10347: har Regeringen redan nu synpunkter av landets yta i samförstånd med kommissionen 10348: på de grunder för skyddsnivån enligt vil- begära att de i bilaga III (2 skedet) uppräknade 10349: ka Finland anser att det i direktivets arti- kriterierna tiliämpas mer flexibelt då områdena 10350: kel 4.2 ingående förteckningsutkastet av gemenskapsintresse inom deras områden ut- 10351: skall utarbetas i samråd med kommissio- ses tili nätverket. 10352: nen? En medlemsstat skall alltså först tillställa 10353: kommissionen sitt nationella förs1ag tili förteck- 10354: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt ning över områden inom Natura 2000. I kommis- 10355: anföra följande: sionen sker beredningen så att områdena inom de 10356: nationella förslagen gås igenom vid ett veten- 10357: Riksdagsman Hyssälä beskriver i sitt spörsmål skaplig utvärderingsseminarium, där utöver 10358: det förfarande som används för att välja områ- opartiska sakkunniga även ifrågavarande med- 10359: den i det nationella nätverket Natura 2000 i lemsstater är representerade. Detta förfarande 10360: EU-medlems1änderna enligt det så kallade habi- har redan inletts tillsammans med vissa medlems- 10361: tatdirektivet (rådets direktiv om bevarande av länder. Först efter utvärderingsseminariet inle- 10362: livsmiljöer samt vilda djur och växter 92/43/ der kommissionen underhandlingarna om för- 10363: EEG). Han hänvisar tili direktivets art. 4.1, enligt slaget med ifrågavarande medlemsstat. I detta 10364: vilket "medlemsstaterna enligt de grunder som skede är det möjligt att diskutera om förutsätt- 10365: fastställs i bilaga III (1 skedet) och vederbörlig ningarna enligt art. 4.2 för en smidigare tillämp- 10366: vetenskaplig expertis skall utarbeta förteckning- ning av kriterierna i bilaga 111 vid valet av områ- 10367: ar över områdena, av vilka det framgår vilka av den av gemenskapsintresse. 10368: naturtyperna i Bilaga 1 och av arterna i Bilaga II I relation tili Finlands areal (33,8 miljoner ha) 10369: som förekommer inom deras områden. betyder 5 % ca 1, 7 miljoner hektar. I detta skede 10370: Riksdagsman Hyssälä hänvisar ytterligare tili finns det inga uppgifter om att de områden där 10371: habitatdirektivets art. 4.2 som beskriver samar- det finns primärt skyddade naturtyper och arter 10372: betet mellan kommissionen och medlemsstaterna skulle täcka mer än 1, 7 milj. ha. Det finns vissa 10373: i beredningen av en förteckning över områden av öppna frågor i samband med definitionen av 10374: gemenskapsintresse. Enligt denna artikel utarbe- arealen, och några förtydligande anvisningar 10375: tar kommissionen i samråd med medlemsstaten från kommissionen föreligger tilis vidare inte. 10376: och på basis av en förteckning som den lägger Några exakta areella uppgifter är inte för han- 10377: fram ett utkast tili förteckning över områden av den, eftersom vissa primärt skyddade naturtyper 10378: gemenskapsintresse. Förteckningen tar upp om- enbart förekommer i en del av de föreslagna 10379: råden där det finns en eller flera primärt skydda- Naturaområdena. Hur livsmiljön för en primärt 10380: KK 572/1998 vp 5 10381: 10382: skyddad art som fjällräven skall beaktas i de för kommitten, varefter kommitten ger sitt utlå- 10383: vidsträckta ödemarkerna vid bestämning av tande om förslaget. Kommissionen beslutar om 10384: arealen är alltjämt en öppen fråga. förteckningen, om den följer kommittens utlå- 10385: Närmare uppgifter om huruvida femprocents- tande. Om förteckningen inte Iigger i linje med 10386: regeln gäller för Finland kommer att föreligga kommittens utlåtande, ställer kommissionen 10387: efter att statsrådet har godkänt det nationella omedelbart ett förslag tili rådet om förteckning- 10388: förslaget till områden inom Natura 2000, för- en. Rådet avgör ärendet med kvalificerad majori- 10389: teckningen över Naturaområdena har tillställts tet. 10390: kommissionen och det vetenskapliga utvärde- Finlands regering följer med handläggningen 10391: ringsseminariet har behandlat förslaget. 1 varje av ärendet i de vetenskapliga utvärderingssemi- 10392: fall kommer uppgifterna att föreligga innan dis- narierna, i diskussionerna med kommissionen 10393: kussionerna mellan kommissionen och Finland och i habitatkommitten. 10394: inleds. På basis av vad som ovan anförts kan regering- 10395: Efter diskussionerna med de vetenskapliga ut- en inte i praktiken ännu ta ställning tili tillämp- 10396: värderingsseminarierna och medlemsländerna ning av femprocentsregeln i habitatdirektivets 10397: godkänns kommissionens förslag tili förteckning art. 4.2 och möjligheterna att begära att kommis- 10398: över områden av gemenskapsintresse vid ett så sionen vid vai av områden av gemenskapsintresse 10399: kallat kommitteförfarande. Enligt habitatdirek- inom Finlands territorium skall tillämpa de i 10400: tivets 21 artikel är förfarandet i kommitten (habi- bilaga III (2 skedet) uppräknade kriterierna mer 10401: tatkommitten) sådant att kommissionens repre- flexibelt. 10402: sentant presenterar den föreslagna förteckningen 10403: Helsingforsden 5 juni 1998 10404: 10405: Miljöminister Pekka Haavisto 10406: j 10407: j 10408: j 10409: j 10410: j 10411: j 10412: j 10413: j 10414: j 10415: j 10416: j 10417: j 10418: j 10419: j 10420: j 10421: j 10422: j 10423: j 10424: j 10425: j 10426: j 10427: j 10428: j 10429: j 10430: KK 573/1998 vp 10431: 10432: Kirjallinen kysymys 573 10433: 10434: 10435: 10436: 10437: Raimo Vistbacka /ps: Maantien 7056 peruskorjauksesta Killinkos- 10438: ken ja Alavuden välillä 10439: 10440: 10441: Eduskunnan Puhemiehelle 10442: 10443: Maantie 7056 kulkee Killinkosken ja Alavu- nostettuihin paikallisteihin. Ministeriöllä tulisi 10444: den välillä yhdistäen kantatiet 66 ja 68. Tästä kuitenkin olla laajempi vastuu eri alueiden ties- 10445: tieosuudesta on kunnostettu ja pinnoitettu Kil- tön tasapuolisesta kohtelusta ja niiden liikennöi- 10446: linkoskelta Alavuden rajaan saakka oleva osuus tävyyden ylläpitämisestä. 10447: sekä toisesta päästä Virrat-Alavus-tiestä eli Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 10448: kantatie 66:sta noin 2 km:n matkalta. Näin ollen tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 10449: tien keskivaiheelle jää noin 10 km:n mittainen nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 10450: huonokuntoinen tieosuus. nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 10451: Kyseisellä tiellä kulkee varsin vilkas liikenne 10452: mukaan lukien raskasta hyötyliikennettä ja linja- Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä, 10453: autovuoroja. Valitettavasti suunnitelmissa ei että maantien 7056 peruskorjaukseen ja 10454: näytä olevan tämän osuuden pikaista kunnosta- päällystämiseen varattaisiin riittävät 10455: mista varojen mennessä Alavuden keskustan tie- määrärahat mahdollisimman pikaisesti? 10456: järjestelyihin ja esimerkiksi osin EU-tuella kun- 10457: 10458: Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1998 10459: 10460: Raimo Vistbacka /ps 10461: 10462: 10463: 10464: 10465: 280043 10466: 2 KK 573/1998 vp 10467: 10468: 10469: 10470: 10471: Eduskunnan Puhemiehelle 10472: 10473: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa sina jouduttu asettamaan painorajoitus runko- 10474: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, kelirikon vuoksi. Tällaisia kelirikkorajoituksia 10475: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen joudutaan keväästä riippuen asettamaan noin 10476: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo 4 000-6 000 tiekilometrille. 10477: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- Maantien 7056 sorapintaisen osuuden kun- 10478: sen n:o 573: nostaminen ja päällystäminen maksaisi arviolta 10479: 10 milj. mk. Hanketta ei nykyisellä perustienpi- 10480: Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä, don rahoitustasolla, joka viiden vuoden aikana 10481: että maantien 7056 peruskorjaukseen ja on vähentynyt noin 25 %, voida sijoittaa lähivuo- 10482: päällystämiseen varattaisiin riittävät sien parantamisohjelmiin eikä sille ole laadittu 10483: määrärahat mahdollisimman pikaisesti? tiesuunnitelmaakaan. Perustienpidon määrära- 10484: hatilanteesta riippuen ovat runkokelirikkoisten 10485: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- teiden parannustoimenpiteet kuitenkin eräs lähi- 10486: vasti seuraavaa: vuosien tärkeimmistä Tielaitoksen ohjelmiin li- 10487: sättävistä tiestön parantamiskohteista. 10488: Maantie 7056 palvelee lähinnä Alavuden ja Nykyrahoituksella Tielaitos pyrkii hoito- ja 10489: Killinkosken taajaman välisenä yhdystienä. Tien kunnostustoimin pitämään tämänkin tienjatku- 10490: pituus on 27 km, ja sen Alavuden kunnan alueella vasti liikennekelpoisena sekä minimoimaan 10491: sijaitseva 12 kilometrin pituinen osuus on sora- mahdollisesti tarvittavista tilapäisistä painora- 10492: pintaista. Sorapintaisen osan liikennemäärä on joituksista aiheutuvat haitat siihen saakka, kun- 10493: 150---300 autoa vuorokaudessa. Tämä osuus on nes tien parantaminen on mahdollista ottaa oh- 10494: paikoin erittäin mutkainen, ja sille on useina vuo- jelmiin. 10495: 10496: Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1998 10497: 10498: Liikenneministeri Matti Aura 10499: KK 573/1998 vp 3 10500: 10501: 10502: 10503: 10504: Tili Riksdagens Talman 10505: 10506: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- ningar tili följd av menföre måste beroende på 10507: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- våren införas på cirka 4 000-6 000 vägkilome- 10508: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- ter. 10509: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmål Att förbättra och belägga den grusbelagda 10510: nr 573: sträckan av landsväg 7056 skulle kosta ungefår 10511: 10 milj. mk. Projektet kan inte med nuvarande 10512: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- nivå på anslagen för basväghållning, som under 10513: ta för att tillräckliga anslag så fort som de senaste fem åren minskat med 25 %, skrivas in 10514: möjligt reserveras för grundförbättringen i förbättringsprogrammen för de närmaste åren. 10515: och beläggningen av landsväg 7056? Det har heller inte uppgjorts någon vägplan för 10516: ändamålet. Beroende på anslagen för basväghåll- 10517: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt ning utgör förbättringsåtgärderna för tjälskada- 10518: anföra följande: de vägar ändå de närmaste årens viktigaste för- 10519: bättringsprojekt som skall skrivas in i Vägverkets 10520: Landsväg 7056 fungerar närmast som en för- program för vägar som skall förbättras. 10521: bindelseväg mellan tätorterna Alavo och Killin- Med nuvarande finansiering strävar Vägver- 10522: koski. Vägens längd är 27 km och dess 12 km ket efter att genom underhålls- och reparations- 10523: Iånga sträcka på Alavo kommuns område är åtgärder kontinuerligt hålla även denna väg i 10524: grusbelagd. Trafikmängden på det grusbelagda trafikabelt skick samt minimera de negativa ef- 10525: vägavsnittet uppgår tili 150-300 bilar per dygn. fekterna av eventuella tillfålliga viktbegränsning- 10526: Denna sträcka är på sina ställen mycket kurvig ar ända tills det är möjligt att införa en förbätt- 10527: och har under flera år pålagts viktbegränsning tili ring av vägen i programmen. 10528: följd av tjälskador. Sådana hastighetsbegräns- 10529: 10530: Helsingfors den 27 maj 1998 10531: 10532: Trafikminister Matti Aura 10533: 1 10534: 10535: 1 10536: 10537: 1 10538: 10539: 1 10540: 10541: 1 10542: 10543: 1 10544: 10545: 1 10546: 10547: 1 10548: KK 574/1998 vp 10549: 10550: Kirjallinen kysymys 574 10551: 10552: 10553: 10554: Esa Lahtela /sd: Tienvarsien siisteyden parantamisesta 10555: 10556: 10557: 10558: Eduskunnan Puhemiehelle 10559: 10560: Lumien sulettua hangen alta paljastuu kaikki, manlaisia, olipa niissä nuolinauha tai ei. Jos niis- 10561: mitä talven mittaan kukin käsistään on heittänyt. täkin ulkomailta tuoduista tölkeistä ja pulloista 10562: Tienvarsien pientareilla näkyy jos jonkinlaista maksettaisiin pantin hinta, vaikka pienempikin, 10563: roinaa, paperia, muovia, tölkkejä ja pulloja. Vä- todennäköisesti ne olisi heittäjän tai jonkun ke- 10564: kisinkin joutuu kysymään, miksi meillä yleensä- räilijän toimesta palautettu jo uusiokiertoon, ei- 10565: kin käyttäydytään näin. Emmekö me suomalai- vätkä ne lojuisi pitkin pientareita. 10566: set ajattele silloin talvella, että lumet lähtevät Tätä käsitystä tukee mielestäni muutamia 10567: joskus poiskin ja kaikki jää näkyviin. Se miksi vuosia käytössä ollut juomatölkkien panttijärjes- 10568: väitän, että käytös talvella on toinen, perustuu telmä, palautukset ovat nousseet jopa yli yhdek- 10569: ihan käytännön havainnointiin. Tuntuu joten- sänkymmenen prosentin. 10570: kin, että kesän ajan roskaaminen on paljon vä- Nykyistä linjausta tulisikin arvioida uudel- 10571: häisempää. Voisiko se johtua siitä, että paperi tai leen, eli halutaanko pullojen ja tölkkien joutu- 10572: muu heitettävä kesällä erottuisi vihreää maise- mista luontoon vähentää. Ja selvääkin selvem- 10573: maa vasten paremmin ja siksi ei heitetä. Tai sitten pää on se, että tällainen vähentäminen olisi suo- 10574: pullojen osalta ajatellaan, että ne sulaan maahan tavaa. Helpoin tapa hoitaa asia kuntoon on läh- 10575: pudottuaan voivat särkyä .... Mene ja tiedä! Edel- teä maksamaan panttimaksua nykyistä laajem- 10576: lä mainittu on vain arvailua, ei mitään tutkimus- min myös ulkomailta tuoduista tölkeistä ja pul- 10577: tietoa. Tuntuu kuitenkin siltä, että talvella auton loista. Siksi onkin syytä selvittää, onko asia mah- 10578: ikkuna longottuu helpommin ja siitä vain jätteet dollisesti saatavissa nykyistä parempaan kun- 10579: ulos penkkaan. Jätteet, jotka muuten kuuluisivat toon vai ei? Ollaanko valmiit satsaamaan jonkin 10580: jäteastiaan tai lasin tai metallin keräykseen. Voi verran siisteyden puolesta? Olen kuullut sanotta- 10581: vain kuvitella minkälaiset tienvartemme olisivat, van monessa yhteydessä "markka on paras kon- 10582: jos väestön tiheys olisi vaikka keskieurooppalais- sultti". Myös tässä asiassa se varmasti pitäisi 10583: ta luokkaa. paikkansa. Muusta roskaamisesta en usko tarvit- 10584: Asiaa ei voi mitenkään pitää vähäpätöisenä, tavan mitään uusia tiukennuksia lakeihin. Us- 10585: sillä liikkuuhan maamme teillä myös huomatta- kon suomalaiseen ihmiseen, koska kysymys on 10586: va määrä ulkomaalaisia. Ja he taas saattavat tiedostamisesta ja pienestä viitseliäisyydestä. 10587: luoda näkemästään omat mielikuvansa meistä Laitetaan roskat auton tuhkakuppiin ja tyhjen- 10588: suomalaisista siten, että me vähät välitämme ym- netään se sitten kotona asianmukaiseen paik- 10589: päristöstämme ja olemme jos jonkinjoutavia sot- kaan, tai jos tulee isompia roskia, pidetään mu- 10590: tapyttyjä. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Se mieli- kana vaikka muovikassi, johon ne laitetaan väli- 10591: kuva voi vaikuttaa nimittäin vaikka siihen, miten aikaisesti, eikä missään tapauksessa tiepenkkoi- 10592: suomalainen tuote menestyy maailmanmarkki- hin. Tämäntyyppisistä aiheista on järjestetty tie- 10593: noilla. toisuuden nostamiseksi teemavuosiaja kampan- 10594: Tienpenkkaan heitetyillä tölkeillä ja pulloilla joita, joista on hyviä kokemuksia. Ilmeisesti tä- 10595: on pääsääntöisesti yhteinen nimittäjä, kaupassa män kevään kokemusten perusteella tieliikentee- 10596: niistä ei maksettaisi mitään, koska tölkeistä seen erityisesti suunnattu esim. vaikka "Puhdas, 10597: puuttuu "nuolinauha" ja pullot ovat ulkomaista roskaton Suomi" -kampanja olisi taas ajankoh- 10598: alkuperää. Tölkit,jotka kaiken lisäksi ovat vielä tainen. 10599: Suomessa valmistettuja, mutta pantiksi kelpaa- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 10600: mattomia, on siis käyty hakemassa tuolta rajan tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 10601: takaa tai tuotu laivalta. Jos tölkkejä kumminkin nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 10602: katsoo ympäristön kannalta, ne ovat ihan sa- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 10603: 10604: 280043 10605: 2 KK 574/1998 vp 10606: 10607: Onko Hallitus tiedostanut sen, että me onko lisäksi mahdollista, että pantti- 10608: suomalaiset roskaamme tienvarsiamme maksu, vaikkakin pienempänä yletetään 10609: monia muita holtittomammin, ja koskemaan myös ilman nuolinauhaa ole- 10610: näkeekö Hallitus tieliikenteeseen eri- via juomatölkkejä sekä ulkomaisia lasi- 10611: tyisesti suunnatun, nimeltään esim. "Puh- pulloja? 10612: das, roskaton Suomi" kampanjan käyn- 10613: nistämisen mahdollista ja tarpeelliseksi, 10614: sekä 10615: 10616: Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1998 10617: 10618: Esa Lahtela /sd 10619: KK 574/1998 vp 3 10620: 10621: 10622: 10623: 10624: Eduskunnan Puhemiehelle 10625: 10626: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Tielaitos järjesti viimeksi vuonna 1996 koko 10627: mainitussa tarkoituksessa, Te Rouva Puhemies, vuoden mittaisen ympäristökampanjan, jossa 10628: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen puututtiin muun muassa roskaantumiseen. Ku- 10629: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte- luvana vuonna Tielaitoksella on käynnissä lii- 10630: lan kirjallisen kysymyksen n:o 574: kenneturvallisuusvuosi 1998. Tielaitoksen tar- 10631: koituksena on kuitenkin joka vuosi kiinnittää 10632: Onko Hallitus tiedostanut sen, että me huomiota roskaamiseen. Varsinaisia kampanjoi- 10633: suomalaiset roskaamme tienvarsiamme ta on tarkoitus järjestää tätä harvemmin. 10634: monia muita holtittomammin, ja Edellisen lisäksi Tielaitos on kokeillut uusia 10635: näkeekö Hallitus tieliikenteeseen eri- lähestymistapoja paikallisesti ja alueellisesti. 10636: tyisesti suunnatun, nimeltään esim. "Puh- Näistä mainittakoon ns. adoptiotoiminta, jossa 10637: das, roskaton Suomi" kampanjan käyn- paikalliset tiepiirien yksiköt, kylätoimikunnat, 10638: nistämisen mahdolliseksi ja tarpeellisek- urheiluseurat, muut yhdistykset, koulut, yrityk- 10639: si, sekä set ja kurssikeskukset ovat lähinnä talkoovoimin 10640: onko lisäksi mahdollista, että pantti- siivonneet tienvarsia. Lisäksi on kokeiluluontei- 10641: maksu, vaikkakin pienempänä yletetään sesti testattu uutta tienpidon laatujärjestelmää, 10642: koskemaan myös ilman nuolinauhaa ole- jossa yhtenä laatutekijänä on roskaantumisen 10643: viajuomatölkkejä sekä ulkomaisia pullo- aiheuttamien viihtyvyyshaittojen vähentäminen. 10644: ja? Tax free -tölkeille ja muille maan rajojen ulko- 10645: puolelta tuoduille kertapakkauksille voidaan 10646: Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: luoda pantiilinen palautus vain vapaaehtoiselta 10647: pohjalta. Tarkoitusta varten olisi perustettava 10648: Jätelain mukaan ympäristöön ei saajättää ros- rahoitusjärjestelmä, joka kattaisi kaikki asian- 10649: kaa. Roskaaja on velvollinen puhdistamaan ros- omaiset varustamot, juomien kotimaiset ja ulko- 10650: kaantuneen alueen. Vähäisestä roskaamisesta maiset valmistajat sekä vähittäismyyntiliikkeet 10651: voi poliisi määrätä 200 markan suuruisen rikesa- juomien myyjinä ja tyhjien tölkkien vastaanotta- 10652: kon. Tahallaan tai törkeästä huolimattomuudes- jina. Lisäksi olisi perustettava yhtiö, joka vastaa 10653: ta tehdystä roskaamisesta voidaan tuomita päi- järjestelmän kokonaisuudesta ja toiminnasta. 10654: väsakkoihin. Jos roskaajaa ei saada selville ja Asiasta on käyty neuvotteluja eri tahojen kes- 10655: kyse on esimerkiksi kaavoitetusta alueesta, tie- ken, mutta neuvottelut eivät ole johtaneet tulok- 10656: alueesta tai muusta yleisesti käytettävästä aluees- seen. Suhteellisen kattava tax free -tölkkien pan- 10657: ta, on roskaantuneen alueen haltija velvollinen tiilinen palautusjärjestelmä vaatisi lisärahoitusta 10658: puhdistamaan alueen. vuosittain 50-100 milj. markkaa. Lisäkustan- 10659: Lakiin perustuva roskaamiskielto, rangaistus- nukset tulisi sisällyttää myytyjen juomatölkkien 10660: uhka ja puhdistamisvelvollisuus eivät ole riittä- hintaan siinä vaiheessa, kun juomat myydään 10661: vässä määrin estäneet roskaamista. Myöskään asiakkaille. Tähän ei eri tahoilla näytetä olevan 10662: valistus ja kasvatus, joita on jatkuvasti harjoitet- valmiita. 10663: tu, eivät näytä tehoavan riittävästi. 10664: 10665: Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1998 10666: 10667: Ympäristöministeri Pekka Haavisto 10668: 4 KK 574/1998 vp 10669: 10670: 10671: 10672: 10673: Till Riksdagens Ta/man 10674: 10675: 1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen Inte heller den kontinuerliga upplysningen och 10676: föreskriver har Ni, Fru Talman, tili vederböran- fostran verkar att ha tillräcklig effekt. 10677: de medlem av statsrådet översänt en avskrift av Vägverket ordnade senast år 1996 en miljö- 10678: följande av riksdagsman Esa Lahtela underteck- kampanj under hela äret, där man bl.a. pätalade 10679: nade spörsmål nr 57 4: nedskräpningen. Som bäst pägår Vägverkets tra- 10680: fiksäkerhetsår 1998. Vägverket har dock för av- 10681: Har Regeringen blivit medveten om att sikt att varje år ägna nedskräpningen uppmärk- 10682: vi finländare skräpar ned utmed landsvä- samhet. Egentliga kampanjer ordnas mer sällan. 10683: garna avsevärt vårdslösare än många an- Utöver detta har Vägverket provat ut olika 10684: dra, och lokala och regionala angreppsvinklar tili proble- 10685: anser Regeringen det möjligt och be- met. Av dem kan nämnas adoptionsverksamhe- 10686: hövligt att starta en kampanj som heter ten, då lokala enheter av vägdistriktet, byaräden, 10687: t.ex. "Skräpfritt i Finland" och som sär- idrottsföreningarna, övriga föreningar, skolor, 10688: skilt riktar sig tili vägtrafiken, och företag och kurscentraler gemensamt har städat 10689: finns det dessutom en möjlighet att upp vägkanterna som talkoarbete. Dessutom har 10690: pantavgiften, ensi form av en lägre avgift, man i experimentellt syfte testat ett nytt kvalitets- 10691: kunde utsträckas att gälla också dryckes- system för väghållning, där en kvalitetsfaktor är 10692: burkar som saknar pilband och utländ- minskning av de olägenheter som nedskräpning 10693: ska flaskor? åsamkar med tanke på trevnaden. 10694: För tax free-burkar och andra engängsför- 10695: Som svar pä detta spörsmäl får jag vördsamt packningar dem förs över gränserna kan återbä- 10696: anföra följande: ring mot pant byggas upp bara på fribillig bas. 10697: Till detta behövs ett finansieringssystem som 10698: Enligt avfallslagen är det förbjudet att lämna täcker alla berörda rederier, inhemska och ut- 10699: skräp i omgivningen. Den som skräpar ned är ländska drycktiliverkare, detaljhandlar som säl- 10700: skyldig att snygga upp det nedskräpade området. jer drycker och tar emot tomma burkar, vidare 10701: F ör lindrig nedskräpning kan polisen skriva ut en ett bolag som svarar för systemet som helhet och 10702: ordningsbot pä 200 mark. För avsiktlig ned- för dess funktion. 10703: skräpning eller grov vårdslöshet kan den skyldige Det har förts underhandlingar med olika in- 10704: dömas tili dagsböter. Om den som skräpat ned stanser om detta, men utan resultat. Ett relativt 10705: inte kan påträffas, och om det t.ex. är fråga om täckande pantbaserat insamlingssystem för 10706: ett planlagt område, ett vägområde eller ett annat tax-freeburkar skulle kräva en årlig tilläggsfinan- 10707: område i allmänt bruk, är den som innehar det siering på 50-100 milj. mark. Merkostnaderna 10708: nedskräpade området skyldig att snygga upp det. borde föras in i priset pä dryckburkarna i det 10709: Nedskräpningsförbudet, vitet och uppsnygg- skede då de säljs till kunden. Det verkar inte 10710: ningsskyldigheten enligt lagen har inte förhin- finnas beredvillighet tili detta. 10711: drat nedskräpningen i tillräcklig utsträckning. 10712: 10713: Helsingfors den 5 juni 1998 10714: 10715: Miljöminister Pekka Haavisto 10716: KK 575/1998 vp 10717: 10718: Kirjallinen kysymys 575 10719: 10720: 10721: 10722: 10723: Sulo Aittoniemi /kesk: Opiskelussa tarvittavien kirjojen ja muiden 10724: tarvikkeiden vähennysoikeudesta verotuksessa 10725: 10726: 10727: Eduskunnan Puhemiehelle 10728: 10729: Työssä käyvä voi verotuksessa vähentää eri- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 10730: laisia tulonhankkimiskustannuksia hankinnois- tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän valtio- 10731: ta,jotka ovat välttämättömiä työssäkäyntiin liit- neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi 10732: tyen. Myös opiskelija saa veronalaista tuloa seuraavan kysymyksen: 10733: muun muassa opintotuen muodossa ja mahdolli- 10734: sesti opintojen ohessa työssä ollessaan. Opiskeli- Pitääkö Hallitus tarpeellisena, että 10735: ja ei kuitenkaan voi vähentää verotuksessa sellai- opiskelijoilla olisi mahdollisuus vähentää 10736: sia menoja, jotka ovat syntyneet hankittaessa verotuksessa tiettyyn määrään saakka tai 10737: esimerkiksi oppikirjoja, tietokone- tai muuta kokonaan opiskeluun välttämättöminä 10738: opiskelussa välttämättä tarvittavaa materiaalia, liittyvien kirja- ym. hankintojen kustan- 10739: joiden kustannukset saattavat nousta merkittä- nukset samaa periaatetta noudattaen 10740: vän suuriksi opiskelijan tuloihin nähden. Menet- kuin palkansaaja voi vähentää tulon- 10741: telyä on opiskelijapiireissä pidetty epäoikeuden- hankkimiskustannuksensa? 10742: mukaisena. 10743: 10744: Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1998 10745: 10746: Sulo Aittoniemi /kesk 10747: 10748: 10749: 10750: 10751: 280043 10752: 2 KK 575/1998 vp 10753: 10754: 10755: 10756: 10757: Eduskunnan Puhemiehelle 10758: 10759: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Menojen vähennysoikeuden perussäännön si- 10760: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, sältävän tuloverolain 29 §:n 1 momentin mukaan 10761: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen verovelvollisella on oikeus vähentää tuloistaan 10762: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait- niiden hankkimisesta tai säilyttämisestä johtu- 10763: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen neet menot eli luonnolliset vähennykset. 10764: n:o 575: Elantomenot on TVL:n 31 §:n 4 momentissa 10765: nimenomaan säädetty vähennyskelvottomiksi. 10766: Pitääkö Hallitus tarpeellisena, että Täysin vakiintuneesti verojärjestelmässä on läh- 10767: opiskelijoilla olisi mahdollisuus vähentää detty siitä, että yleisestä opiskelusta aiheutuneita 10768: verotuksessa tiettyyn määrään saakka tai menoja ei pidetä vähennyskelpoisina tulonhank- 10769: kokonaan opiskeluun välttämättöminä kimismenoina. Niiden säätäminen vähennyskel- 10770: liittyvien kirja- ym. hankintojen kustan- poisiksi tiettyyn määrään saakka tai kokonaan 10771: nukset samaa periaatetta noudattaen olisi merkittävä poikkeus verojärjestelmäämme, 10772: kuin palkansaaja voi vähentää tulon- jossa lähtökohtana on laaja veropohja ja vähen- 10773: hankkimiskustannuksensa? nysoikeuden rajaaminen tulon hankkimisesta tai 10774: säilyttämisestä johtuneisiin menoihin. 10775: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Vähennysoikeus olisi uusi opintotuen muoto. 10776: vasti seuraavaa: Jos tätä tukea haluttaisiin edelleen lisätä, luonte- 10777: vampaa olisi toteuttaa lisätuki esimerkiksi opin- 10778: torahaa korottamalla. 10779: 10780: Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1998 10781: 10782: Ministeri Jouko Skinnari 10783: KK 575/1998 vp 3 10784: 10785: 10786: 10787: 10788: Tili Riksdagens Talman 10789: 10790: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- utgifter har den skattskyldige rätt att från sin 10791: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- inkomst dra av utgifterna för inkomstens förvär- 10792: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- vande eller bibehållande, dvs. naturliga avdrag. 10793: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr 1 31 § 4 mom. inkomstskattelagen anges ut- 10794: 575: tryckligen att levnadskostnaderna inte är avdrag- 10795: bara. Helt enligt vedertagen praxis har man i 10796: Anser Regeringen detvara nödvändigt skattesystemet utgått från att de kostnader som 10797: att studerande skall haen möjlighet att tili orsakats av studier i allmänhet inte anses vara 10798: ett visst belopp eller helt och hållet vid avdragsbara utgifter för inkomstens förvärvan- 10799: beskattningen dra av kostnaderna för de. Att föreskriva att de skall vara avdragbara tili 10800: bok- och övriga anskaffningar som är ett visst belopp eller helt och hållet skulle innebä- 10801: nödvändiga i studierna, enligt samma ra en betydande avvikelse från vårt skattesystem, 10802: princip som löntagare får dra av sina ut- i vilket man utgår från en bred skattebas och en 10803: gifter för inkomstens förvärvande? begränsning av avdragsrätten tili utgifterna för 10804: inkomstens förvärvande eller bibehållande. 10805: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt Avdragsrätten skulle vara en ny form av stu- 10806: anföra följande: diestöd. Om man ytterligare ville utöka detta 10807: stöd, skulle det vara naturligare att göra det t.ex. 10808: Enligt 29 § 1 mom. inkomstskattelagen som genom att höja studiepenningen. 10809: innehåller grundregeln för avdragsrätt i fråga om 10810: 10811: Helsingforsden 9 juni 1998 10812: 10813: Minister Jouko Skinnari 10814: KK 576/1998 vp 10815: 10816: Kirjallinen kysymys 576 10817: 10818: 10819: 10820: 10821: Sulo Aittoniemi /kesk: Rasististen ilmiöiden hillitsemisestä suoma- 10822: laisessa yhteiskunnassa 10823: 10824: 10825: Eduskunnan Puhemiehelle 10826: 10827: Väkivaltaisuudet ulkomaalaisten ja suoma- ja että heistä on myös hyötyä. Hallituksen anta- 10828: laisten nuorten välillä ovat lisääntyneet merkittä- ma esitys kotoutumislaiksi on tämäntyyppinen 10829: västi viimeisten kuukausien aikana. Viimeksi ensimmäinen konkreettinen toimenpide. 10830: Tampereen Hervannassa on ollut tapahtumia, Hallitus on vastuussa rasismin kasvusta yksis- 10831: joita todennäköisesti pyrittiin taktisista syistä vä- tään, koska se on estänyt keskustelun ja kantaa 10832: hättelemään, mutta jotka ovat olleet todella huo- myös vastuun mahdollisista ikävistä tapahtumis- 10833: lestuttavia. Jännitteet siis lisääntyvät koko ajan. ta jatkossa. 10834: Syynä jännitteiden lisääntymiseen ja väkival- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 10835: taan on se, että Suomessa on ulkomaalaiskeskus- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 10836: telu pyritty kieltämään ja latistamaan nimen- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 10837: omaan yhteiskunnan toimesta. Näin ei pitäisi nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 10838: koskaan tehdä, koska juuri se luo jännitteitä ja 10839: väkivaltaa sekä ns. rasismia, jonka pois kitkemi- Onko Hallitus huomannut, että estä- 10840: nen sen jälkeen kun se on saavuttanut tietyn mällä julkisen keskustelun pakolais- ja 10841: järjestäytyneen asteen, on mahdotonta. Yhteis- ulkomaalaiskysymyksistä se on luonut 10842: kunnassa pitäisi oikein lietsoa vapaata keskuste- vakavia jännitteitä valtaväestön ja muut- 10843: lua sekä avointa informaatiota siitä, minkälaisis- tajien välille, ja 10844: sa oloissa tänne tulleet pakolaiset elävät, minkä- aikooko Hallitus korjata sen, mitä vie- 10845: laisia etuja saavat ja mitä se yhteiskunnalle mak- lä korjattavissa on, ja nostaa asian vilpit- 10846: saa. Samalla pitäisi yhteiskunnan nopeassa tah- tömään ja avoimeen kansalaiskeskuste- 10847: dissa pyrkiä sopeuttamaan maahanmuuttajat luun, jossa luodaan todenperäinen kuva 10848: yhteiskuntaan sekä osoittaa, että he ovat tärkeitä asiasta puolin ja toisin? 10849: 10850: Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1998 10851: 10852: Sulo Aittoniemi /kesk 10853: 10854: 10855: 10856: 10857: 280043 10858: 2 KK 576/1998 vp 10859: 10860: 10861: 10862: 10863: Eduskunnan Puhemiehelle 10864: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa ty Valtioneuvoston periaatepäätös hallituksen 10865: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, maahanmuutto- ja pakolaispoliittiseksi ohjel- 10866: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen maksi valmisteltiin. 10867: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait- Samaan aikaan kun kansalaiskeskustelua 10868: toniemen näin kuuluvankysymyksen n:o 576: käydään, tulee luonnollisesti huolehtia siitä, että 10869: keskustelussa ei herja ta tai tarpeettomasti louka- 10870: Onko Hallitus huomannut, että estä- ta mitään väestön osaa. Suomen perustuslakiin 10871: mällä julkisen keskustelun pakolais- ja on vuoden 1995 elokuun alusta sisältynyt nimen- 10872: ulkomaalaiskysymyksistä se on luonut omainen syrjintäkielto (hallitusmuodon 5 §). Li- 10873: vakavia jännitteitä valtaväestön ja muut- säksi rikoslain llluvun 9 §:ssä syrjintä on säädet- 10874: tajien välille, ja ty rangaistavaksi. Kiihottaminen kansanryhmää 10875: aikooko Hallitus korjata, mitä vielä vastaan ja osallisuus tällaiseen rikokseen on kri- 10876: korjattavissa on ja nostaa asian vilpittö- minalisoitu Rikoslain 11 luvun 8 §:ssä. Laiton 10877: mään ja avoimeen kansalaiskeskuste- syrjintä on vakava ilmiö ja siihen tulee puuttua 10878: luun, jossa luodaan todenperäinen kuva tiukasti. Se on rikos ja sitä tule oikeuttaa millään 10879: asiasta puolin ja toisin? perusteilla. Suhtautumisemme syrjintään tai sen 10880: hyväksyttävyyteen ei pidä muuttua, jos kyseessä 10881: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- on jonkun toisen kansallisuuden edustaja. 10882: vasti seuraavaa: Väkivaltaa ja muita suvaitsemattomuuden 10883: avoimia ilmauksia vastaan toimitaan rikosten 10884: Aikaisemmin melko yksikulttuurinen maam- ehkäisyn ja niiden selvittämisen sekä rikollisista 10885: me on muuttumassa monikulttuuriseksi yhteis- rasistisista teoista rankaisemisen keinoin. Valtio- 10886: kunnaksi. Osassa kantaväestöä tämä muutos he- neuvoston 6.2.1997 tekemän periaatepäätöksen 10887: rättää pelkoja, jotka puolestaan joissain tapauk- (Valtioneuvoston periaatepäätös hallinnon toi- 10888: sissa aiheuttavat kielteistä käyttäytymistä kuten menpiteistä suvaitsevaisuuden lisäämiseksi ja ra- 10889: rasismia. sismin ehkäisemiseksi) mukaisesti eri ministeriöt 10890: Hallitus on toiminnassaan pyrkinyt ja pyrkii ovat pyrkineet huolehtimaan siitä, että rasistisia 10891: jatkossakin siihen, että julkinen keskustelu maa- ilmiöitä havaittaessa puuttumiskynnys on mata- 10892: hanmuutto-ja pakolaiskysymyksistä olisi laajaa la. Näiden toimenpiteiden tavoitteena on antaa 10893: ja monipuolista. Keskustelua on rohkaistu ja sitä kaikille Suomessa asuville ja täällä käyville suoja 10894: on myösjatkuvasti käyty. Samalla tulee muistaa, rasismin ilmauksia vastaan heidän etnisestä, 10895: että kansalaiskeskustelu on määritelmänsä mu- kulttuurisesta tai uskonnollisesta taustastaan tai 10896: kaisesti kansalaisten vapaata keskustelua, johon kansallisuudestaan riippumatta. 10897: hallitus voi osallistua keskustelua rohkaisten ja Hallinnon toimenpiteiden, kuten avoimen tie- 10898: tuoden siihen poliittisen vastuumekanismin nä- dottamisen lisäksi kansalaiskeskusteluun vaikut- 10899: kökulman. Tätä vuoropuhelua hallitus ei tieten- tavat ne viestit ja aloitteet, joita keskeiset yhteis- 10900: kään halua estää. Samoin hallitus on koko ajan kunnalliset toimijat - yksittäiset henkilöt tai 10901: pyrkinyt siihen, että edellä maahanmuutto- ja järjestöt- julkisuuteen antavat. Hallitus pitää 10902: pakolaispolitiikkaa koskevat maamme poliittiset yhtenä myönteisenä esimerkkinä tästä toimin- 10903: linjaukset ja näihin linjauksiin perustuvat keskei- nasta eduskuntaryhmien 30.10.1997 antamaa ju- 10904: set päätökset valmistellaan laajapohjaisesti. Täs- listusta rasismin ehkäisemisestä ja erilaisuuden 10905: tä laajapohjaisuudesta ja avoimuudesta mainit- hyväksymisen puolustamisesta. 10906: takoon esimerkkinä se tapa, jolla 16.10.1997 teh- 10907: Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1998 10908: 10909: Ministeri Claes Andersson 10910: KK 576/1998 vp 3 10911: 10912: 10913: 10914: 10915: Tili Riksdagens Talman 10916: 10917: 1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen 16.10.1997 om regeringens invandrar- och flyk- 10918: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande tingpolitiska program bereddes på. 10919: medlem av statsrådet översänt foljande av riks- Samtidigt som medborgardebatten förs bör 10920: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spörs- man självfallet se tili att ingen befolkningsgrupp 10921: mål nr 576: skymfas eller onödigt kränks i debatten. Finlands 10922: grundlag har sedan augusti I995 innehållit ett 10923: Har Regeringen märkt att den genom uttryckligt diskrimineringsförbud (5 § regerings- 10924: att hindra en offentlig debatt om flykting- formen). Dessutom bestäms det i II kap. 9 § i 10925: och utlänningsfrågor skapat allvarliga strafflagen att diskriminering är straffbart. Hets 10926: spänningar mellan majoriteten av befolk- mot folkgrupp och medverkan i ett sådant brott 10927: ningen och invandrarna, och har kriminaliserats i II kap. 8 § i strafflagen. 10928: avser Regeringen korrigera det som Olaglig diskriminering är ett allvarligt fenomen 10929: ännu kan korrigeras och ta upp frågan tili och man bör ingripa med skärpa. Det är ett brott 10930: en ärlig och öppen medborgardebatt, som och skall inte rättfårdigas på någon som helst 10931: skapar en sann bild av denna fråga på grund. Vår inställning tili diskriminering eller tili 10932: båda sidor? huruvida diskriminering kan accepteras skall inte 10933: ändras om det är frågan om en representant för 10934: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt en annan nationaiitet. 10935: anföra följande: Mot våld och annat öppet uttryck för intole- 10936: rans reagerar samhället med brottsförebyggande 10937: Vårt förr rätt så unikulturella land håller på att och utredande åtgärder samt vid brottsliga ra- 10938: förvandlas tili ett mångkulturellt samhälle. Hos sistiska handlingar med straffåtgärder. 1enlighet 10939: en del av urbefolkningen väcker förändringen med statsrådets principbeslut den 6 februari 1997 10940: rädslor som sedan i några fall fOranleder negativt (Statsrådets principbeslut om åtgärder från för- 10941: beteende såsom rasism. valtningens sida för att åstadkomma ökad tole- 10942: Regeringen har i sin verksamhet strävat efter rans och motarbeta rasism) har de olika minis- 10943: att den offentliga debatten om invandrar- och terieroa försökt se tili att tröskeln att ingripa då 10944: flyktingfrågor skall vara bred och mångsidig och rasistiska fenomen upptäcks är låg. Syftet med 10945: kommer också i fortsättningen att göra det. Vi dessa åtgärder är att ge alla som bor i Finland och 10946: har uppmuntrat tili diskussion och diskussioner besöker Jandet skydd mot rasistiska yttringar 10947: har också hela tiden förts. Samtidigt bör man oberoende av etnisk, kulturell och religiös bak- 10948: komma ihåg att en medborgardebatt per defini- grund eller nationalitet. 10949: tion är medborgarnas fria debatt, som regeringen Medborgardebatten påverkas inte bara av för- 10950: kan delta i genom att uppmuntra tili diskussion valtningens åtgärder, såsom öppen information, 10951: och genom att tillföra ett politiskt perspektiv på utan också av de signaler och initiativ som de 10952: ansvarsmekanismen. Denna dialog vill regering- centrala samhällsaktörerna- de enskilda indivi- 10953: en självfallet inte hindra. På samma gång har det derna eller organisationerna- för fram i offent- 10954: hela tiden varit regeringens ambition att landets ligheten. Regeringen anser riksdagsgruppernas 10955: politiska riktlinjer i invandrar- och flyktingpoliti- deklaration den 30 oktober 1997 om förebyggan- 10956: ken och beredningen av de centrala beslut som de av rasism och försvar av accepterande av olik- 10957: grundar sig på dessa vägval sker på en bred bas. het som ett positivt exempel på sådan verksam- 10958: Som exempel på bredbasigheten och öppenheten het. 10959: kan nämnas det sätt Statsrådets principbeslut 10960: 10961: Helsingforsden 3 juni 1998 10962: 10963: Minister Claes Andersson 10964: KK 577/1998 vp 10965: 10966: Kirjallinen kysymys 577 10967: 10968: 10969: 10970: 10971: Sulo Aittoniemi /kesk: Viljatuotteiden käyttämisestä bensiinin val- 10972: mistukseen 10973: 10974: 10975: Eduskunnan Puhemiehelle 10976: 10977: Jo siihen aikaan 1980-luvun lopulla, kun viljan Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 10978: hinta oli vielä kaksinkertainen nykyiseen verrat- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän valtio- 10979: tuna, eläteltiin suunnitelmia mm. autoissa käy- neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi 10980: tettävän, bensiiniä vastaavan polttoaineen val- seuraavan kysymyksen: 10981: mistamisesta viljasta, esimerkiksi ohrasta. Se oli 10982: samoihin aikoihin kun tulevaisuuden energia- Vieläkö Hallitus on pitänyt vireillä ta- 10983: visio oli se, että viljelystä vapautuneilla pelloilla kavuosien suunnitelmaa siitä, että auto- 10984: kasvatetuilla pajupuskilla ratkaistaan maan jen polttoaineena käytettävää polttoai- 10985: energiantarve. Niin kuin kaikki monet hyvät netta ryhdyttäisiin valmistamaan vilja- 10986: asiat, nämäkin molemmat lienevät jääneet un- tuotteista, kuten esimerkiksi ohrasta ja 10987: hoon. Huomattavaa on, että kun vilja tänä päi- nimenomaan nyt, kun vilja raaka-ainee- 10988: vänä maksaa vain muutaman kymmenen penniä na on tuhottoman halpaa? 10989: kilo, niin nyt jos koskaan olisi aika suunnitella 10990: ohrabensiinin valmistamista. 10991: 10992: Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1998 10993: 10994: Sulo Aittoniemi /kesk 10995: 10996: 10997: 10998: 10999: 280043 11000: 2 KK 577/1998 vp 11001: 11002: 11003: 11004: 11005: Eduskunnan Puhemiehelle 11006: 11007: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Saksassa biopolttonesteiden tuotanto ja ko- 11008: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, keilutoiminta on painottunut rypsiöljystä tuotet- 11009: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen tuun RME:hen eli rypsimetyyliesteriin, joka kor- 11010: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait- vaa dieselpolttoainetta. Saksassa dieselpolttoai- 11011: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen netta korvataan 100% RME:llä, sekoituksille ei 11012: n:o 577: sikäläinen valtiovarainministeriö ole ollut halu- 11013: kas myöntämään verohelpotuksia estääkseen 11014: Vieläkö Hallitus on pitänyt vireillä ta- mittavamman polttoaineiden tuonnin. Saksassa 11015: kavuosien suunnitelmaa siitä, että auto- on useissa kaupungeissa RME-käyttöisiä tak- 11016: jen polttoaineena käytettävää polttoai- seja, joista saadut käyttökokemukset ovat olleet 11017: netta ryhdyttäisiin valmistamaan vilja- hyviä. VW, Audi ja Mercedes Benz (eräät moot- 11018: tuotteista, kuten esimerkiksi ohrasta ja torityypit poikkeuksena) sallivat uusissa diesel- 11019: nimenomaan nyt, kun vilja raaka-ainee- autoissaan RME:n käytön, osiin vanhoista on 11020: na on tuhottoman halpaa? saatavissa asennussarjoja dieseliltä RME:lle. 11021: Ruotsissa useissa taajamissa kokeillaan eta- 11022: nolikäyttöisiä busseja. Kokeilun piirissä on n. 85 11023: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- bussia. Etanolin raaka-aine oli aiemmin puupe- 11024: vasti seuraavaa: räinen, nyt eteläeurooppalainen ylijäämä viini. 11025: Taajamaliikenteen busseissa ja jakeluautoissa 11026: Pelloillatuotettavia biopohtonesteitä ovat lä- paineistettu maakaasu (CNG) ja nestekaasu 11027: hinnä seuraavat: ohrasta valmistettu etanoli ja (LPG) kilpailevat biopolttonesteiden kanssa. 11028: senjalostus bensiinin lisäaineeksi ETBE:ksi, ryp- Niiden etuna on tavalliseen dieselmoottoriin 11029: siöljyn esteröinti RME:ksi korvaamaan dieselöl- nähden selvästi hiljaisempi käyntiääni ja puh- 11030: jyä ja rypsiöljyn käyttö korvaamaan kevyttä taammat pakokaasut. Helsingin kaupungin lii- 11031: polttoöljyä. Pelloilla voidaan myös tuottaa katti- kennelaitos on uusia busseja hankkiessaan pää- 11032: lapohtoaineeksi ruokohelpeä ja energiapajua tynyt paineistettua maakaasua käyttäviin ajo- 11033: sekä hyödyntää olki. neuvoihin ja vanhojen bussien dieselmoottoreita 11034: Euroopassa on meneillään laajaa koetoimin- muutetaan nestekaasukäyttöisiksi. Etelä-Suo- 11035: taa liittyen pelloilla tuotettuihin bioperäisiin messa maakaasuverkoston alueella taajamalii- 11036: polttonesteisiinja niiden käyttöön. Useissa mais- kenteen ajoneuvoissa paineistetun maakaasun 11037: sa koetoiminnalle on myönnetty helpotuksia bio- käyttö tulee todennäköisesti lisääntymään. 11038: peräisten liikennepolttoaineiden valmisteverois- USA:ssa ja Brasiliassaetanolin käyttö ajoneu- 11039: sa, mikä on edellytys niiden käytölle. voissa on kaupallista toimintaa. USA:ssa raaka- 11040: Ranskassa biopolttoaineiden tuotanto pai- aineen hinnannousu on aiheuttanut sen, että raa- 11041: nottuu etanolin tuotantoon ja edelleen ETBE:n ka-aineeksi joudutaan etsimään halvempia jäte- 11042: valmistukseen käytettäväksi bensiinin lisäai- materiaaleja. USA:n valtion rahoittamassa tut- 11043: neeksi. Ranskalainen ETBE-tuotanto on teollis- kimuksessa painopiste oli aikaisemmin liiken- 11044: ta toimintaa; ensimmäinen ETBE-laitos käynnis- teen biopolttoaineissa, nyt rahoitus jakaantuu 11045: tyi huhtikuussa 1996 ja toinen vuoden 1996 lo- suunnilleen tasan biopolttoaineiden liikenne- ja 11046: pussa. Laitosten kapasiteetti on 56 000 t/a energiakäytön kesken. 11047: ETBE:tä yksikköä kohti ja investointi n. 150 milj. Brasiliassaetanolin raaka-aine on sokeriruo- 11048: frangia 1 yksikkö. Etanoli tuotetaan vehnästä ja kojäte. Brasiliassa ei kuitenkaan enää valmisteta 11049: sokerijuurikkaasta. EU:n komissio hyväksyi uusia etanolikäyttöisiä autoja. 11050: vuonna 1997 tarjouskilpailuun perustuvan me- Suomessa koetoimintaa on tehty ja käynnissä 11051: nettelyn, jossa kilpailun voittaneet biopolttoai- mm. seuraavasti: 11052: neen tuottajat saavat helpotuksen polttoaineen - Rypsiöljyn poltto omakotitalokokoluokan 11053: arvonlisäverosta. kattilassa 11054: KK 577/1998 vp 3 11055: 11056: - Rypsiöljyn käyttö isoissa stationäärisissä tomäärien mahdollisesti suuretkin muutokset ai- 11057: dieselmoottoreissa heuta käyttäjille samanlaisia ongelmia kuin mitä 11058: - Moottorikokeita RME/dieselöljy-sekoi- ohraETBE:n tai RME:n tuottajille aiheutuisi 11059: tuksilla raaka-ainemäärien vaihdellessa. Polttoainetoi- 11060: - Voimalaitosten dieselkoneiden ajokokeet mitusten ja energiakäytön suurimittakaavainen 11061: rypsiöljyllä ja pyrolyysiöljyllä infrastruktuuri on polttoturpeella jo olemassa. 11062: - Ruokohelven tuotantokokeet suopohjilla Ruokohelven polttoainetoimitusten organisointi 11063: ja pelloilla soveltuisi siten ehkä parhaiten turvetuottajien 11064: - Ruokohelven poltto kattiloissa. hoidettavaksi. 11065: Suomessa on useassa KTM:n rahoittamassa Energiapajun tuotantokustannukset ovat sa- 11066: selvityksessä arvioitu biopolttonesteiden tuotan- maa suuruusluokkaa kuin ruokohelvellä. Pajun 11067: tokustannuksia ja kilpailukykyä. osalta ongelmana on kuitenkin suurehkot alku- 11068: Viljan ja öljykasvien kulutuksen kasvaessa investoinnit taimiin, viljelmän aitaamiseenja lan- 11069: näyttäisi kesantoala supistuvan Euroopassa ja noitukseen. 11070: USA:ssa. EU:ssa kesantoala oli v. 1997 5% pel- Jatkotoimet keskittyvät edelleen tutkimuk- 11071: toalasta ja kesantokorvaukset laskivat 20% edel- seenja koetoimintaan. Mm. seuraavissa kohteis- 11072: lisestä vuodesta. Suomessa kesantoala on kehit- sa tulisi suorittaa kehitystyötä taijatkaa nykyistä 11073: tynyt viime vuosina seuraavasti: 500 000 ha tutkimustoimintaa: 11074: (1994), 300 000 ha (1995) ja 180 000 ha (1996). 1) rypsiPOK:n poltto keskikokoisissa kevytöl- 11075: Biodieselin tuotanto Euroopassa oli v. 1996 n. jykattiloissa. 11076: 450 000 t/v, kun tuotantokapasiteetti on 1,0 milj. 2) ruokohelven tuotantokokeet verraten suu- 11077: t/a. Raaka-aineen saanti voi siten muodostua ressa mittakaavassa erilaisilla kasvualustoilla: 11078: ongelmaksi Euroopassa kesantoalan supistues- pelto, suopohjat jne. 11079: sa. 3) ruokohelven, oljenjajärviruon käsittely- ja 11080: Ruokohelven tuotantoa tutkivat pelloilla poHtokokeet riittävän suuressa mittakaavassa 11081: MTT ja suopohjilla Vapo. Ruokohelven tuotan- pitempiaikaisesti. 11082: tokustannuksista tulee saada kokemusperäistä 4) RME:n ja rypsiöljyn pitkäaikaisia käyttö- 11083: tietoa riittävän suurimittakaavaisesti toteutettu- kokeita dieselmoottoreissa. Vientikohteissa nii- 11084: na, jotta sen kilpailukyvystä hiilen ja turpeen den käyttömahdollisuus on kilpailuetu suoma- 11085: kanssa saadaan riittävän tarkka käsitys. Ruoko- laisille moottorivalmistajille. 11086: helven käytännön poHtokokeita on tarvetta Vapon suopohjilla tekemien ruokohelven tuo- 11087: myös suorittaa. Vapo korjasi keväällä 1997 Ou- tantokokeiden perusteella näyttäisi siltä, että 11088: lun lähistöllä ruokohelpeä voimalaitoskäyttöä ruokohelven polttoainehinta tuottajan saamin 11089: varten. EU-tuin on samaa suuruusluokkaa kuin turpeen 11090: Ruokohelven tuotanto edellyttänee turvetuo- tai hiilen polttoainehinta. Ruokohelpi ei siten 11091: tannon tapaisesti tuotantotoimintaa kymmenien vaadi vastaavia polttoaineen valmisteverohelpo- 11092: - satojen hehtaarien yksiköissä ilmeisesti ura- tuksia kuin mitä ohraETBE tai rypsidiesel tarvit- 11093: koitsijapohjaisesti. Ruokohelven, oljen ja järvi- sevat. 11094: ruon tuotannon sesonkiluonteisuus merkinnee Tulevaisuudessakin keskeisiä kysymyksiä pel- 11095: sitä, että ne voivat olla lähinnä osavirta moni- loilta saatavien biopolttonesteiden ja kiinteiden 11096: polttoainekattiloiden poHtoaineista pääpolttoai- polttoaineiden käytölle ovat niiden tuotantokus- 11097: neen ollessa hiili tai turve. Ruokohelven ollessa tannukset, verokohtelu ja kotimaisten yritysten 11098: osavirta voimalaitoksen tai aluelämpökeskuksen kiinnostus kaupalliseen toimintaan. 11099: polttoainetarpeesta eivät kesantoalan ja tuotan- 11100: 11101: Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1998 11102: 11103: Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki 11104: 4 KK 577/1998 vp 11105: 11106: 11107: 11108: 11109: Tili Riksdagens Talman 11110: 11111: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- I den tyska produktionen av och försöksverk- 11112: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med- samheten med flytande biobränslen prioriteras 11113: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle- RME som framställs av rybsolja, d.v.s. rybsme- 11114: damot Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål tylester, och som ersätter dieselbränsle. I Tysk- 11115: nr 577: land ersätts dieselbränslet till 100% med RME. 11116: Landets finansministerium har inte varit villigt 11117: Har Regeringen ännu för avsikt att att bevilja skattelättnader för blandningar för att 11118: realisera den plan från tidigare år som går förhindra bränsleimport i större skala. I Tysk- 11119: ut på att bränsle för bilar skall börja till- land finns det i flera städer taxibilar som drivs 11120: verkas av spannmålsprodukter, såsom med RME. Erfarenheterna av dessa har varit 11121: t.ex. korn, och det uttryckligen nu när goda. VW, Audi och Mercedes Benz (med un- 11122: spannmål som råvara är övermåttan bil- dantag för vissa motortyper) tillåter RME i sina 11123: lig? nya dieselbilar. För en del av de gamla finns 11124: monteringssatser som omvandlar bilen från die- 11125: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt seldrift till RME. 11126: anföra följande: 1 Sverige görs försök med etanoldrivna bussar 11127: i flera tätorter. Försöket omfattar ca 85 bussar. 11128: De flytande biobränslen som kan produceras Tidigare var råvaran i etanol trä, nu består den av 11129: på åkrar är i första hand följande: etanol som har överskottsvin från Sydeuropa. 11130: framställts av korn och förädling av den till till- 1 bussarna och distributionsbilarna i tätorts- 11131: satsämnet ETBE i bensin, estrering av rybsolja trafiken konkurrerar trycksatt naturgas (CNG) 11132: till RME som ersättning för dieselolja och an- och flytgas (LPG) med flytande biobränslen. 11133: vändning av rybsolja som ersättning för lätt Dessas fördel i förhållande till en vanlig diesel- 11134: brännolja. På åkrarna kan också rörflen och en- motor är en klart tystare gång och renare avgaser. 11135: ergivide produceras som pannbränsle och även Helsingfors stads trafikverk har vid anskaffning- 11136: halm kan utnyttjas som sådant. en av nya bussar bestämt sig för fordon som 11137: I Europa pågår som bäst en omfattande för- använder trycksatt naturgas och dieselmotorer- 11138: söksverksamhet i anslutning till flytande biohal- na i gamla bussar ändras så att de drivs med 11139: tiga bränslen, som har producerats på åkrar, och flytgas. 1 det område i södra Finland som omfat- 11140: till användningen av dem. 1 flera Iänder har lätt- tas av naturgasnätverket kommer användningen 11141: nader i fråga om accisen på biobränslen för trafi- av trycksatt naturgas sannolikt att öka i fordo- 11142: ken beviljats för försöksverksamheten, något nen i tätortstrafiken. 11143: som är en förutsättning för att dessa bränslen 1 USA och i Brasilien utgör användningen av 11144: skall kunna användas. etanol i fordon kommersiell verksamhet. 1 USA 11145: 1 den franska produktionen av biobränslen har det stigande priset på råvaran gjort att billiga- 11146: prioriteras produktionen av etanol och vidare re avfallsmaterial måste hittas som råvara. 1 den 11147: framställningen av ETBE för att användas som forskning som finansieras av staten i USA priori- 11148: tillsatsämne i bensin. Den franska ETBE-pro- terades tidigare biobränslen för trafiken, numera 11149: duktionen är industriell verksamhet; en första fördelas finansieringen ungefår jämnt mellan an- 11150: ETBE-anläggning startades i april 1996 och en vändningen av biobränslen för trafiken och för 11151: andra vid utgången av 1996. Anläggningarnas energiproduktion. 11152: kapacitet är 56 000 t/år ETBE per enhet och 1 Brasilien är sockerrörsavfall råvara för eta- 11153: investeringen ca 150 milj. frang/enhet. Etanol nol. 1 Brasilien tillverkas dock inte längre nya 11154: framställs av vete och sockerbeta. EU-kommis- etanoldrivna bilar. 11155: sionen godkände år 1997 ett förfarande som ba- 1 Finland har försöksverksamhet gjorts eller 11156: serar sig på offerttävlan. Enligt detta får de bio- pågår som bäst bl.a. på följande områden: 11157: bränsleproducenter som vinner denna tävlan - Förbränning av rybsolja i panna av den 11158: lättnad i mervärdesskatten för bränslet. storlek som finns i egnahemshus 11159: KK 577/1998 vp 5 11160: 11161: - Förbränning av rybsolja i stora stationära eventuellt t.o.m. stora ändringar i trädesarealen 11162: dieselmotorer och produktionsmängderna samma slags pro- 11163: - Försök med blandningar av RME/dieselol- blem för användarna som är fallet när råvaru- 11164: ja i motorer mängderna varierar för producenter av kornET- 11165: - Försök där kraftverks dieselmaskiner drivs BE eller RME. För bränntorv finns redan infra- 11166: med rybsolja och pyrolysolja struktur i stor skala vad gäller bränsleleveranser 11167: - Försök med produktion av rörflen på my- och användning av torven för energiproduktion. 11168: rar och åkrar Organiserandet av bränsleleveranserna vad gäl- 11169: - Förbränning av rörflen i pannor. ler rörflen lämpar sig därmed kanske bäst för 11170: 1 Finland har produktionskostnaderna för fly- torvproducenterna. 11171: tande biobränslen och deras konkurrenskraft Produktionkostnaderna för energivide är av 11172: bedömts i flera utredningar som har finansierats samma storleksklass som för rörflen. För videns 11173: av HIM. del är problemet dock de större begynnelseinves- 11174: 1 takt med att förbrukningen av spannmål och teringarna i plantor, inhägnande och gödsling av 11175: oljeväxter ökar verkar trädesarealen i Europa odlingen. 11176: och USA krympa. lnom EU var trädesarealen år De fortsatta åtgärderna koncentreras fortsätt- 11177: 1997 5% av åkerarealen och trädesersättningar- ningsvis på forskning och försöksverksamhet. 11178: na sjönk med 20 % från föregående år. 1 Finland Bland annat i följande objekt bör utvecklingsar- 11179: har trädesarealen under de senaste åren utveck- bete utföras eller nuvarande forskning fortgå: 11180: lats enligt följande: 500 000 ha (1994), 300 000 ha 1) förbränning av Iätt rybsbrännolja i Iättolje- 11181: (1995) och 180 000 ha (1996). År 1996 uppgick pannor av medelstorlek, 11182: produktioneo av biodiesel i Europa tili ca 2) produktionsförsök med rörflen i jämförel- 11183: 450 000 t/år, medan produktionskapaciteten var sevis stor skala på olika växtunderlag: åker, myr- 11184: 1,0 milj. t/år. Därmed kan tillgängen på råvara bli mark etc., 11185: ett problem när trädesarealen i Europa krymper. 3) försök med behandling och förbränning av 11186: Produktioneo av rörflen undersöks på åkrar rörflen, halm och vass i tillräckligt stor skala 11187: av Lantbrukets forskningscentral och på myrar under längre tid, 11188: av Vapo. Empirisk information om produktions- 4) försök med användning av RME och 11189: kostnaderna för rörflen bör fås i tillräckligt stor rybsolja i dieselmotorer under längre tid. 1 objekt 11190: skala för att man skall få ett tillräckligt exakt som går på export är möjligheten att använda 11191: begrepp om hur konkurr.~nskraftig den är jäm- dessa en konkurrensfördel för de finska motor- 11192: fört med koi och torv. A ven praktiska försök tillverkarna. 11193: med förbränning av rörflen behövs. Vapo skör- Utgående från de produktionsförsök med rör- 11194: dade våren 1997 i närheten av Uleåborg rörflen flen som Vapo har gjort på myrar verkar det som 11195: för kraftverksbruk. om bränslepriset för rörflen, med de EU-stöd 11196: Produktioneo av rörflen torde, i likhet med som producenten får, är av samma storleksklass 11197: torvproduktionen, förutsätta produktion i enhe- som bränslepriset på torv eller koi. Rörflen behö- 11198: ter av storleksklassen från tiotals tili hundratals ver därmed inte motsvarande Iättnader i bränsle- 11199: hektar, uppenbarligen på entreprenörsbasis. Det acc~.sen som kornETBE eller rybsdiesel. 11200: att produktioneo av rörflen, halm och vass är så A ven i framtiden kommer den centrala frågan 11201: säsongbetonad torde innebära att de främst kan vad gäller användningen av flytande biobränslen 11202: utgöra tilläggsbränslen i flerbränslepannor med- och fasta bränslen som fås från åkrarna att vara 11203: an huvudbränslet är koi eller torv. När rörflen deras produktionskostnader, skattebehandling- 11204: tillgodoser en del av bränslebehovet i ett kraft- en av dem och de inhemska företagens intresse 11205: verk eller en blockvärmecentral, förorsakar inte för kommersiell verksamhet. 11206: 11207: Helsingfors den 8 juni 1998 11208: 11209: Handels- och industriminister Antti Kalliomäki 11210: KK 578/1998 vp 11211: 11212: Kirjallinen kysymys 578 11213: 11214: 11215: 11216: 11217: Sulo Aitioniemi /kesk: Alle kaksi vuotta markkinoilla olleiden lääk- 11218: keiden korvaamisesta 11219: 11220: 11221: Eduskunnan Puhemiehelle 11222: Terveydenhuollossa lääkärit määräävät poti- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 11223: laidensa lääkitykseen usein kalliitakin lääkkeitä, tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 11224: jotka eivät ole olleet markkinoilla kahta vuotta. nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 11225: Lääkemääräys johtuu useimmiten siitä syystä, nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 11226: että juuri markkinoille tullut lääke on tehokas ja 11227: muilla aikaisemmin markkinoille tulleilla lääk- Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että 11228: keillä ei ole ollut toivottua tehoa. Kelan käytäntöä erityiskorvausluokan 11229: Ongelma potilaan kannalta on se, että Kela ei mukaisesta korvauksen maksamisesta 11230: maksa erityiskorvausluokan mukaista korvausta alle kaksi vuotta markkinoilla olleiden 11231: alle kaksi vuotta markkinoilla olleista lääkkeistä. lääkkeiden, esimerkiksi masennukseen 11232: Yksi tällainen tehokkaaksi tunnettu lääke on käytettävän Efexorin osalta muutetaan 11233: masennuksen hoitoon käytetty Efexor, joka Ke- niin, että mainitut lääkkeet voisivat olla 11234: lan käytännön mukaisesti on tiettävästi tällä het- kyseisen korvauksen piirissä? 11235: kellä erityiskorvausluokan mukaisen korvauk- 11236: sen ulkopuolella. Sen käyttö tulee potilaalle var- 11237: sin kalliiksi ilman mainittua korvausta. 11238: Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1998 11239: Sulo Aittaniemi /kesk 11240: 11241: 11242: 11243: 11244: 280043 11245: 2 KK 578/1998 vp 11246: 11247: 11248: 11249: 11250: Eduskunnan Puhemiehelle 11251: 11252: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa markkaa ylittävästä määrästä kultakin ostoker- 11253: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, ralta, kun kysymyksessä on vaikean tai pitkäai- 11254: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen kaisen sairauden hoidossa tarvittava välttämä- 11255: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait- tön lääke, tai 100 prosenttia 25 markkaa ylittä- 11256: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen västä määrästä kultakin ostokerralta, kun kysy- 11257: n:o 578: myksessä on vaikean ja pitkäaikaisen sairauden 11258: hoidossa tarvittava vaikutustavaltaan korvaava 11259: Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että tai korjaava välttämätön lääke. 11260: Kelan käytäntöä erityiskorvausluokan Sairausvakuutuslain 9 §:n 3 momentin mu- 11261: mukaisesta korvauksen maksamisesta kaan valtioneuvosto päättää erityiskorvattavuu- 11262: alle kaksi vuotta markkinoilla olleiden teen oikeutetut sairaudet ja lääkkeet. Lääkkei- 11263: lääkkeiden, esimerkiksi masennukseen den erityiskorvattavuudesta ei päätä kansanelä- 11264: käytettävän Efexorin osalta muutetaan kelaitos. Valtioneuvoston päätöstä annettaessa 11265: niin, että mainitut lääkkeet voisivat olla tulee ottaa huomioon sairauden laatu, lääkkeen 11266: kyseisen korvauksen piirissä? tarpeellisuus ja taloudellisuus sekä käytössä ja 11267: tutkimuksessa osoitettu lääkkeen hoidollinen 11268: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- arvo. Mainitun lainkohdan mukaan pääsääntö- 11269: vasti seuraavaa: nä on, että lääke voidaan määrätä erityiskorvat- 11270: tavaksi vasta sen oltua peruskorvattavana vähin- 11271: Sairausvakuutuslain 5 §:n perusteella sairaan- tään kaksi vuotta. Tästä kahden vuoden määrä- 11272: hoitona korvataan lääkärin määräämät lääkkeet ajasta voidaan erityisestä syystä poiketa. 11273: sekä vaikean sairauden hoitoon tarpeelliset, lää- Mainittua kahden vuoden määräaikaa on pe- 11274: kärin määräämät ja apteekista hankitut kliiniset rusteltu hallituksen esityksessä sairausvakuutus- 11275: ravintovalmisteet ja niitä vastaavat tuotteet. lain muuttamiseksi (HE 175/1997 vp) sillä, että 11276: Mainitun lainkohdan mukaan korvattavalla näin korvausjärjestelmällä voidaan ohjata lääk- 11277: lääkkeellä tarkoitetaan lääkelain mukaista lää- keiden käyttöä kustannustehokkaaseen suun- 11278: kemääräystä edellyttävää lääkettä, joka on tar- taan. Hallituksen esityksen mukaan lääkekor- 11279: koitettu joko sisäisesti tai ulkoisesti käytettynä vausjärjestelmän kehittämisen tarkoituksena on 11280: parantamaan tai helpottamaan sairautta tai sen ollut sairausvakuutusjärjestelmän lääkekustan- 11281: oireita. Korvattavuuden edellytyksenä on, että nusmenojen kasvun hillitseminen sekä tarve tur- 11282: lääkkeiden hintalautakunta on vahvistanut lääk- vata väestön mahdollisuudet saada tarvitseman- 11283: keelle kohtuullisen, korvausperusteeksi hyväk- sa lääkkeet kohtuulliseen hintaan. Huomattava 11284: syttävän tukkuhinnan. osa lääkekorvausmenojen kasvusta aiheutuu sii- 11285: Lääkkeiden hintalautakunnan vahvistettua tä, että siirrytään käyttämään uusia kalliimpia 11286: lääkkeelle kohtuullisen, korvausperusteeksi hy- lääkkeitä. Lääkkeen tullessa markkinoille sen 11287: väksyttävän tukkuhinnan lääke tulee automaat- ominaisuudet eivät kaikilta osin ole välttämättä 11288: tisesti lääkekorvausjärjestelmän piiriin niin sano- selvillä. Yleensä markkinoille tulevan lääkkeen 11289: tuksi peruskorvattavaksi lääkkeeksi. Tällöin todelliset hyödyt selviävät vasta useamman vuo- 11290: kansaneläkelaitos suorittaa vakuutetulle lääke- den jälkeen. Sen vuoksi sairausvakuutuslain 11291: kulujen korvauksena edellä esitetyin perustein 50 9 §:ää muutettiin 1.1.1998 lukien siten, että uusia 11292: prosenttia 50 markkaa ylittävästä määrästä kul- lääkeaineita ei oteta erityiskorvausryhmiin en- 11293: takin ostokerralta. nen kuin niiden hoidollinen arvo on osoitettu 11294: Peruskorvattavien lääkkeiden lisäksi lääke- käytössä ja tutkimuksissa. Huomiota kiinnite- 11295: korvausjärjestelmän piiriin kuuluvat erityis- tään myös niihin kustannuksiin, joita lääkeval- 11296: korvattavat lääkkeet. Erityiskorvausluokkia on misteista aiheutuu verrattuna vaihtoehtoisista 11297: kaksi. Erityiskorvaus on joko 75 prosenttia 25 hoidoista koituviin hyötyihin ja kustannuksiin. 11298: KK 578/1998 vp 3 11299: 11300: Mainittu lakiin perustuva kahden vuoden edellytykset täyttyvät ja määräajasta poikkeami- 11301: määräaika ei estä valtioneuvostoa sisällyttämäs- selle on erityiset terveystaloudelliset tai hoidolli- 11302: tä lääkeainetta jo aikaisemminkin erityiskor- set perusteet sekä riittävä näyttö lääkkeen hyö- 11303: vausryhmään, mikäli erityiskorvattavuuden dyistä. 11304: 11305: Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1998 11306: Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre 11307: 4 KK 578/1998 vp 11308: 11309: 11310: 11311: 11312: Tili Riksdagens Talman 11313: 11314: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- vändiga läkemedel som används vid behandling- 11315: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- en av svåra och långvariga sjukdomar, eller 11316: lem av statsrådet översänt fö1jande av riksdags- 100 % av det belopp som vid varje inköpstillfålle 11317: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmå1 nr överstiger 25 mk då det är fråga om ett nödvän- 11318: 578: digt läkemedel med ersättande eller korrigerande 11319: verkan som används vid behandlingen av svåra 11320: Ämnar Regeringen se till att FPA:s eller långvariga sjukdomar. 11321: praxis ändras i fråga om betalning av Enligt 9 § 3 mom. sjukförsäkringslagen fast- 11322: ersättning i enlighet med specialersätt- ställer statsrådet de sjukdomar och läkemedel för 11323: ningsk1ass för läkemedel som varit min- vilka specialersättning betalas. Det är inte fo1k- 11324: dre än 2 år på marknaden, såsom antide- pensionsanstalten som beslutar om specialersätt- 11325: pressivumet Efexor, så att nämnda läke- ningarna. 1 statsrådets beslut skall sjukdomens 11326: mede1 skulle kunna omfattas av ersätt- art beaktas och därtill också i viiken mån läke- 11327: ningen i fråga? medlet är nödvändigt och ekonomiskt fördelak- 11328: tigt samt det terapeutiska värde som i fråga om 11329: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt läkemedlet har bevisats genom användning och 11330: anföra följande: forskning. Enligt lagrummet i fråga är huvudre- 11331: geln den att läkemedlet kan bestämmas vara spe- 11332: Enligt 5 § sjukförsäkringslagen ersätts såsom cialersättningsgillt först när det i minst två år 11333: sjukvård 1äkemedel som ordinerats av 1äkare varit grundersättningsgilit. Av särskilda skäl kan 11334: samt kliniska näringspreparat och motsvarande man göra avvikelser från denna tidsfrist. 11335: produkter som behövs vid behandling av svår Tidsgränsen på två år har i regeringens propo- 11336: sjukdom och som ordinerats av 1äkare och an- sition tili riksdagen med förslag tili lagar om 11337: skaffats på apotek. Enligt det nämnda lagrum- ändring av sjukförsäkringslagen och vissa därtili 11338: met förstås med läkemedel som skall ersättas ett anslutna lagar (RP 175/1997 rd) motiverats med 11339: i läkemedelslagen avsett receptbelagt läkemedel att man på det här sättet med hjälp av ersätt- 11340: vars ändamål är att vid invärtes eller utvärtes ningssystemet kan styra användningen av läke- 11341: bruk bota eller lindra sjukdom eller sjukdoms- medel i en kostnadseffektiv riktning. Enligt pro- 11342: symptom. För att ett läkemedel skall kunna er- positionen vill man genom att utveckla läkeme- 11343: sättas krävs att läkemedelsprisnämnden fastställt delsersättningssystemet hålla nere uppgången i 11344: ett skäligt partipris som kan godtas som ersätt- sjukförsäkringens utgifter för läkemedelskostna- 11345: ningsgrund. derna och därtill trygga befolkningens möjlighe- 11346: Sedan läkemedelsprisnämnden för ett läke- ter att få de läkemedel de behöver till ett skäligt 11347: medel har fastställt ett skäligt partipris som kan pris. Det som i betydande grad inverkar på att 11348: godtas som ersättningsgrund kommer det auto- läkemedelsersättningskostnaderna stiger är att 11349: matiskt att omfattas av läkemedelsersättnings- man övergår tili att använda nya dyrare läkeme- 11350: systemet som ett s.k. grundersättningsgillt läke- del. När ett läkemedel kommer ut på marknaden 11351: medel. Då betalar folkpensionsanstalten i enlig- känner man inte nödvändigtvis tili alla dess egen- 11352: het med ovan nämnda grunder 50 % av det skaper. 1 allmänhet klarnar läkemedlets verkliga 11353: belopp som vid varje inköpstillfålle överstiger nyttoeffekt först efter flera års användning. Där- 11354: 50 mk som läkemedelsersättning tili den försäk- för ändrades 9 § sjukförsäkringslagen fr.o.m. 11355: rade. 1.1.1998 så att nya läkemedel inte tas upp i speci- 11356: Förutom de grundersättningsgilia läkemedlen a1ersättningskategorierna förrän deras terapeu- 11357: omfattar läkemedelsersättningssystemet special- tiska värde har bevisats genom användning och 11358: ersättningsgilia läkemedel. Det finns två special- forskning. Man beaktar också kostnaderna för 11359: ersättningsklasser. Specialersättningen är an- läkemedelspreparaten i jämförelse med den nytta 11360: tingen 75% av det belopp som vid varje inköps- och de kostnader som alternativa behandlings- 11361: tillfålle överstiger 25 mk då det är fråga om nöd- former medför. 11362: KK 578/1998 vp 5 11363: 11364: Den nämnda tidsgränsen på två år, som grun- ning uppfylls och det finns särskilda hälsoekono- 11365: dar sig på lag, hindrar inte statsrådet från att miska eller terapeutiska orsaker tili att göra avvi- 11366: redan tidigare uppta läkemedlet i specialersätt- kelser från denna tidsgräns samt ifall det finns 11367: ningskategorin, ifall villkoren för specialersätt- tillräckliga bevis på fOrdelarna med läkemedlet. 11368: 11369: Helsingfors den 5 juni 1998 11370: 11371: Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre 11372: KK 579/1998 vp 11373: 11374: Kirjallinen kysymys 579 11375: 11376: 11377: 11378: 11379: Sulo Aittoniemi /kesk: Soluttautumisen ja valeostojen laillistami- 11380: sesta 11381: 11382: 11383: Eduskunnan Puhemiehelle 11384: 11385: Euroopan unionin S!Saisen rajavalvonnan suuden tai myös muun merkittävän rikollisuu- 11386: poistuessa ja ihmisten vapaan kulkuoikeuden to- den selvittelyssä. Näitä kahta asiaa koskevaa 11387: teutuessa Schengenin sopimuksen pohjalta vaati- lainsäädäntöä on aina joskus hallituksen taholta 11388: mukset poliisitoiminnan tehostumisesta rikolli- lupailtu, mutta asia on jäänyt lupailun asteelle. 11389: suuden vastaisessa torjunnassa kasvavat entises- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 11390: tään. Schengenin sopimukseen siirtyminen edel- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 11391: lyttääkin Euroopan unionin eri valtioiden viran- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 11392: omaisten, myös poliisiviranomaisten yhteistyö- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 11393: mahdollisuuksien merkittävää lisäämistä. 11394: Suomalaisen poliisin toimintamahdollisuuk- Missä vaiheessa Hallituksessa on sel- 11395: sia ja valtuuksia on voimavaroja lukuun otta- laisen lainsäädännön valmistelu, joka 11396: matta merkittävästi lisätty viime vuosina. Yhtä mahdollistaisi poliisille oikeuden valeos- 11397: vain on jäänyt kaipaamaan, tai oikeastaan kahta. toihin rikostutkinnassa sekä mahdolli- 11398: Se toinen on oikeuksien antaminen ns. soluttau- suuden soiuttautua rikollisjärjestöjen toi- 11399: tumiseen rikollisjärjestöihin ja toinen mahdolli- mintaan ennalta ehkäisevässä ja rikostut- 11400: suus tehdä valeostoja esimerkiksi huumerikolli- kintaa palvelevassa tarkoituksessa? 11401: 11402: Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1998 11403: 11404: Sulo Aittoniemi /kesk 11405: 11406: 11407: 11408: 11409: 280043 11410: 2 KK 579/1998 vp 11411: 11412: 11413: 11414: 11415: Eduskunnan Puhemiehelle 11416: 11417: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa den estämiseen liittyvien toimivaltuuksien osal- 11418: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, ta. Työryhmän ehdotusten pohjalta on sisä- 11419: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen asiainministeriön poliisiosastolla kuluvana ke- 11420: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait- väänä valmisteltu luonnos hallituksen esityksek- 11421: ioniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen si poliisilain muuttamisesta ja siihen sisältyy 11422: n:o 579: myös ehdotus, että peitetoimintaan eli henkilön 11423: tai henkilöryhmän toimintaan kohdistuvaa tark- 11424: Missä vaiheessa Hallituksessa on sel- kailua ja soluttautumista sekä valeostoa koske- 11425: laisen lainsäädännön valmistelu, joka vat säännökset lisättäisiin rikostorjunnallisina 11426: mahdollistaisi poliisille oikeuden valeos- keinoina poliisilakiin. 11427: toihin rikostutkinnassa sekä mahdolli- Lakiluonnoksesta on pyydetty ja saatu lau- 11428: suuden soiuttautua rikollisjärjestöjen toi- sunnot, joiden antajina poliisihallinnon ulko- 11429: mintaan ennalta ehkäisevässä ja rikostut- puolelta ovat oikeusministeriö, oikeusministe- 11430: kintaa palvelevassa tarkoituksessa? riön vankeinhoito-osasto, tietosuojavaltuutettu, 11431: rajavartiolaitos, Tullihallitus, Ajoneuvo hallinto- 11432: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- keskus, Väestörekisterikeskus ja liikenneministe- 11433: vasti seuraavaa: riö. Lausuntojen pohjalta sisäasiainministeriöllä 11434: on tarkoitus yhdessä oikeusministeriön kanssa 11435: Sisäasiainministeriö asetti 11.3.1997 työryh- jatkaa asian valmistelua ja selvittää ensi syksyyn 11436: män, jonka tehtävänä oli muun muassa selvittää mennessä lopullisesti missä muodossa ja missä 11437: poliisilain yksittäisiin säännöksiin liittyvät mah- aikataulussa hallituksen esitys on mahdollista 11438: dolliset muutostarpeet sekä uusien toimivalta- antaa eduskunnalle. 11439: säännösten tarve erityisesti vakavan rikollisuu- 11440: 11441: Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1998 11442: 11443: Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam 11444: KK 579/1998 vp 3 11445: 11446: 11447: 11448: 11449: Till Riksdagens Talman 11450: 11451: 1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen an- befogenheter när det gäller att förebygga allvarli- 11452: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- ga brott. Utgående från arbetsgruppens förslag 11453: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- har inrikesministeriets polisavdelning under vå- 11454: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr ren berett ett utkast tili en regeringsproposition 11455: 579: med förslag tili ändring av polislagen. 1 utkastet 11456: ingår också ett förslag om att bestämmelser om 11457: 1 vilket skede i Regeringen är bered- spaning och infiltrering i fråga om en enskild 11458: ningen av en lag som skulle göra det möj- persons eller en grupps verksamhet samt skenin- 11459: ligt för polisen att göra skeninköp i sain- köp för att avvärja brott skall fogas tili polisla- 11460: band med brottsutredningar och infiltre- gen. 11461: ra kriminella organisationer i förebyg- Utlåtanden om utkastet har begärts och in- 11462: gande syfte och för att tjäna brottsutred- lämtas av följande inrättningar utanför polisför- 11463: ningar? valtningen:justitieministeriet,justitieministeriets 11464: fångvårdsavdelning, dataombudsmannen, gräns- 11465: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt bevakningsväsendet, Tullstyrelsen, F ordonsför- 11466: anföra följande: valtningscentralen, Befolkningsregistercentralen 11467: och trafikministeriet. lnrikesministeriet skall till- 11468: lnrikesministeriet tillsatte den II mars 1997 en sammans med justitieministeriet fortsätta bered- 11469: arbetsgrupp som bl.a. har tili uppgift att utreda ningen av förslaget och före hösten utreda i vii- 11470: det eventuella behovet att ändra vi s sa b estäm- ken form och med viiken tidtabell propositionen 11471: melser i polislagen samt behovet av nya befogen- kan överlämnas tili riksdagen. 11472: hetsbestämmelser särskilt med tanke på polisens 11473: 11474: Helsingfors den 3 juni 1998 11475: 11476: lnrikesminister Jan-Erik Enestam 11477: KK 580/1998 vp 11478: 11479: Kirjallinen kysymys 580 11480: 11481: 11482: 11483: 11484: Sulo Aittoniemi /kesk: Valtion metsämaan myynnistä ilman tar- 11485: jouskilpailua 11486: 11487: 11488: Eduskunnan Puhemiehelle 11489: 11490: Eduskunnassa käsittelyssä olevan hallituksen kaupan, tai oikeammin sitä koskevan esisopi- 11491: lakiesityksen mukaan Metsähallitus on solminut muksen osalta. 11492: Joroisten kunnassa yli 2 000 hehtaarin maakau- Jos valtion omaisuutta aletaan myydä kysei- 11493: pan Järvikylä Gods Aktiebolag -nimisen yhtiön sellä tavalla vielä 1990-luvulla, on syytä olla huo- 11494: kanssa 37,5 miljoonan markan hinnasta. Kaup- lestunut. 11495: pa perustuu ilmeisesti valtion Metsähallitukselle Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 11496: antamaan velvoitteeseen tietyn tuloksen saavut- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 11497: tamisesta tilivuoden aikana. nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 11498: On selvinnyt, että maa-alueesta ei ole pyydetty nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 11499: julkisesti ostohalukkaiden tarjouksia, vaan kau- 11500: pasta on sovittu yksinomaan kyseisen ostajan Miten Hallitus suhtautuu Joroisissa il- 11501: kanssa. On todennäköistä, että kyseisen kunnan man tarjouskilpailua tapahtuneeseen val- 11502: alueelta olisi ilmaantunut ostajaksi myös lisä- tion omistaman maan kauppaan Järviky- 11503: maan tarpeessa oleva ostajayhteisö. Eräiden lä Gods Aktiebolag -nimiselle yhtiölle, ja 11504: kansanedustajien vaatimuksesta sittemmin suo- minkälaista ohjeistusta Hallitus aikoo 11505: ritettu kuulemistilaisuus oli ns. torso, eli siinä antaa Metsähallitukselle tulevaisuutta 11506: etupäässä vain todettiin olemassa oleva olotila varten mainitunlaisissa asioissa? 11507: 11508: Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1998 11509: Sulo Aittaniemi /kesk 11510: 11511: 11512: 11513: 11514: 280043 11515: 2 KK 580/1998 vp 11516: 11517: 11518: 11519: 11520: Eduskunnan Puhemiehelle 11521: 11522: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Metsähallituksella ei ole ollut mahdollisuutta 11523: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, tehdä kattavaa maaomaisuuden läpikäyntiä 11524: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen muun muassa tarjouskilpailuja varten. Julkisten 11525: Jasenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo tarjouskilpailujenjärjestäminen jokaisen kaupan 11526: Aittaniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- osalta olisi niiden vaatiman työmäärän ja kus- 11527: sen n:o 580: tannusten perusteella muutenkin epätarkoituk- 11528: senmukaista ja jopa ylivoimainen tehtävä, kun 11529: Miten Hallitus suhtautuu Joroisissa il- otetaan huomioon, että Metsähallitus on tehnyt 11530: man tarjouskilpailua tapahtuneeseen val- maakauppoja parin viime vuoden aikana noin 11531: tion omistaman maan kauppaan Järviky- 500 kappaletta vuosittain. Luonnonsuojelualuei- 11532: lä Gods Aktiebolag -nimiselle yhtiölle, ja den hankintatavoitteen aikataulussa pysyminen 11533: minkälaista ohjeistusta Hallitus aikoo edellyttää samankaltaista myyntitahtia jatkossa- 11534: antaa Metsähallitukselle tulevaisuutta kin. Muodollista velvollisuutta tarjouskilpailun 11535: varten mainitunlaisissa asioissa? järjestämiseen valtion maaomaisuuden myynnin 11536: yhteydessä ei ole. Tämäjohtuu siitä, ettei tarjous- 11537: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- kilpailu aina takaa myyjän kannalta parasta tu- 11538: taen seuraavaa: losta. 11539: Metsähallituksen maanmyyntivelvoitteet 11540: Hallitus on antanut eduskunnalle yksimielisen luonnonsuojelualueiden hankkimiseksi ovat ol- 11541: lakiesityksen (HE 61/1998) puheena olevasta leet julkisuudessa varsin näkyvästi esillä, joten 11542: maakaupasta. Kauppa liittyy Metsähallitukselle voidaan katsoa, että lisämaata haluavilla 11543: asetetun luonnonsuojelualueiden hankintata- kansalaisilla on ollut useimmiten riittävä tieto 11544: voitteen toteuttamiseen. Kaupan hyväksymises- mahdollisuudesta ostaa valtion maata. Valtion 11545: tä päättää lopullisesti eduskunta lakiesityksen edun mukaisten kauppojen varmistaminen kui- 11546: käsittelyn yhteydessä. Kauppa edistäisi merkit- tenkin edellyttää, että Metsähallituksen maan- 11547: tävällä tavalla Metsähallitukselle kuluvaksi vuo- myynneissä noudatetaan jatkossakin asianmu- 11548: deksi asetetun luonnonsuojelualueiden hankin- kaista avoimuutta ja järjestetään tarvittaessa jul- 11549: tatavoitteen toteutumista. Hallituksen käsityk- kisia tarjouskilpailuja. Maa- ja metsätalousmi- 11550: sen mukaan ehdotettu kauppa on myyntihinnan nisteriö on yleisellä tasolla seurannut ja tulee 11551: osalta laissa edellytetyn käyvän hinnan mukai- vastaisuudessakin seuraamaan Metsähallituksen 11552: nenja muutenkin valtion puolesta hyväksyttävä. maanmyyntikäytäntöä. Valtion maaomaisuu- 11553: Metsähallitukselle vuosille 1996-2004 asetet- den luovuttamista sääotelevän lainsäädännön 11554: tu 1 090 miljoonan markan arvoinen luonnon- (Laki oikeudesta luovuttaa valtion maaomai- 11555: suojelualueiden hankintatavoite on vaativa. Ta- suutta ja tuloatuottavia oikeuksia, 687/1978) li- 11556: voitteen etupainotteisuuden (790 milj. mk on to- säksi Metsähallitukselle ei ole tarvetta antaa eril- 11557: teutettava vuoteen 2000 mennessä) johdosta listä ohjeistusta. 11558: 11559: Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1998 11560: 11561: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä 11562: KK 580/1998 vp 3 11563: 11564: 11565: 11566: 11567: Tili Riksdagens Talman 11568: 11569: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- styrelsen saknat möjlighet tili en heltäckande ge- 11570: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- nomgång av jordegendomen bl.a. med tanke på 11571: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- anbudsgivning. Att inför varje affår ordna of- 11572: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr fentlig anbudsgivning skulle också i övrigt tili 11573: 580: följd av den arbetsmängd och de kostnader det 11574: Hur förhåller sig Regeringen tili för- medför vara oändamålsenligt och t.o.m. över- 11575: säljningen av statsägd mark i Jorois tili mäktigt med hänsyn tili att Forststyrelsen under 11576: Järvikylä Gods Aktiebolag utan att an- de två senaste åren gjort omkring 500 markaffå- 11577: bud inbegärts, och rer per år. Om tidtabellen för förvärv av natur- 11578: vilka anvisningar ämnar Regeringen skyddsområden skall hålla, krävs en liknande 11579: ge Forststyrelsen för framtiden med tan- försäljningstakt också i fortsättningen. Någon 11580: ke på liknande ärenden? formell skyldighet att begära in anbud vid försälj- 11581: ning av statens jordegendom föreligger inte. Det- 11582: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt ta beror på att ett sådant förfarande inte alltid ur 11583: anföra följande: försäljarens perspektiv garanterar det bästa re- 11584: sultatet. 11585: Regeringen har tili riksdagen avlåtit en enhäl- Forststyrelsens förpliktelser att sälja mark för 11586: lig proposition (RP 61/1998) om markaffåren i att i stället förvärva naturskyddsområden har 11587: fråga. Affåren är ett led i genomförandet av det synligt ventilerats i offentligheten. Det kan där- 11588: för Forststyrelsen uppställda målet för förvärv för anses att de medborgare som vill ha tilläggs- 11589: av naturskyddsområden. Riksdagen beslutar jord för det mesta varit välinformerade om sina 11590: slutgiltigt om godkännande av affåren i samband möjligheter att köpa statlig mark. F ör att affårer- 11591: med behandlingen av propositionen. Affåren na skall genomföras så att de gagnar staten krävs 11592: skulle på ett betydande sätt främja genomföran- att Forststyrelsen vid markförsäljning också i 11593: det av det för Forststyrelsen under innevarande fortsättningen iakttar saklig öppenhet samt vid 11594: år uppställda målet för förvärv av naturskydds- behov ordnar offentlig anbudsgivning. Jord- och 11595: områden. Regeringen anser att den föreslagna skogsbruksministeriet har allmänt taget överva- 11596: affåren vad försäljningspriset beträffar följer det kat och kommer också i fortsättningen att över- 11597: gängse pris som förutsätts i lagen och att den vaka Forststyrelsens praxis i fråga om markför- 11598: också i övrigt är acceptabel för staten. säljning. Utöver den lagstiftning som reglerar 11599: Det mål beträffande förvärv av naturskydds- överlåtelse av statlig jordegendom (Lagen om 11600: områden tili ett värde av 1 090 milj. mk som rätt att överlåta och upplåta statens jordegen- 11601: uppställts för Forststyrelsen för 1996-2004 är dom och inkomstgivande rättigheter, 687/1978) 11602: krävande. På grund av det framtunga målet (790 föreligger inte något behov att ge ut separata 11603: milj. mk skall realiseras före år 2000) har Forst- anvisningar tili Forststyrelsen. 11604: 11605: Helsingfors den 5 juni 1998 11606: 11607: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä 11608: KK 581/1998 vp 11609: 11610: Kirjallinen kysymys 581 11611: 11612: 11613: 11614: 11615: Sulo Aittoniemi /kesk: !kääntyneen pitkäaikaistyöttömän mahdol- 11616: lisuuksista päästä eläkkeelle 11617: 11618: 11619: Eduskunnan Puhemiehelle 11620: 11621: Ikääntyvien ihmisten pitkäaikaistyöttömyys Olen yrittänyt selvittää asiaa viranomaisten 11622: on vaikea ongelma. Yli 50-vuotiaana työttömäk- kautta, mutta kaikilla on joko kiire tai he ovat 11623: sijäänyt henkilö ei enää työllisty kuin äärimmäi- jossakin käymässä. 11624: sen harvoissa tapauksissa. Erilaisia eläkemuoto- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 11625: ja on olemassa ja työvoimatoimistot välttelevät tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 11626: ikääntyneiden ihmisten työllistämistä eläkeput- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 11627: keen vedoten. Todellisuus on kuitenkin se, että nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 11628: henkilö on varsinaiseen eläkeikäänsä saakka työ- 11629: markkinatuen ja toimeentulotuen varassa. Aina- Onko 58-vuotiaalla, vuonna 1992 työt- 11630: kaan käytännössä eläkkeelle pääsemisen mah- tömäksijääneellä kansalaisella mahdolli- 11631: dollisuuksia ei ole. Vai onko? suuksia päästä eläkkeelle ennen varsi- 11632: Esitän esimerkkinä mieshenkilön, joka jäi naista eläkeikää, koska työelämään hän- 11633: työttömäksi vuonna 1992. Tänä päivänä hän on tä ei voida enää osoittaa, ja jos mahdolli- 11634: 58-vuotias ja elää perustuella. Työn saaminen on suutta ei ole, niin miksi ei ole, ja 11635: mahdottomuus ja hän elättetee toiveita päästä aikooko Hallitus ponnistella sellaisen 11636: eläkkeelle, joka hänelle ilman muuta kuuluisi. järjestelmän luomiseksi, että tämä olisi 11637: Hän selaa lakikirjaa joka päivä ja yrittää etsiä mahdollista? 11638: mahdollisuutta. Hän ei sellaista löydä, koska ei 11639: ole sairauden vuoksi työkyvytön. 11640: Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1998 11641: Sulo Aittoniemi /kesk 11642: 11643: 11644: 11645: 11646: 280043 11647: 2 KK 581/1998 vp 11648: 11649: 11650: 11651: 11652: Eduskunnan Puhemiehelle 11653: 11654: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa työkykyään sitä vastaavissa töissä. Parhaillaan 11655: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, eduskunnassa on myös käsiteltävänä hallituksen 11656: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen esitys laiksi 55 vuotta täyttäneen työttömän työl- 11657: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait- listymisedellytysten parantamisesta (HE 73/1998 11658: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen vp). Esityksessä ehdotetuna lailla parannettaisiin 11659: n:o 581: ikääntyneiden työttömien työllistymisedellytyk- 11660: siä siten, ettei tällaisen henkilön vastaanottama 11661: Onko 58-vuotiaalla, vuonna 1992 työt- tilapäinen, enintään 10 kuukautta kestävä työ 11662: tömäksijääneellä kansalaisella mahdolli- heikentäisi sitä eläketurvaa, joka hänellä on odo- 11663: suuksia päästä eläkkeelle ennen varsi- tettavissa aikaisemman ansiotoiminnan perus- 11664: naista eläkeikää, koska työelämään hän- teella. 11665: tä ei voida enää osoittaa, ja jos mahdolli- Monella yli 50-vuotiaalla pitkäaikaistyöttö- 11666: suutta ei ole, niin miksi ei ole, ja mällä on takanaan pitkä työura, joten hänelle 11667: aikooko Hallitus ponnistella sellaisen karttunut työeläke voi hyvinkin olla 5 000 mark- 11668: järjestelmän luomiseksi, että tämä olisi kaa kuukaudessa. Tämän suuruisen vapaakirja- 11669: mahdollista? eläkkeen maksaminen ennenaikaisesti merkitsee 11670: eläkejärjestelmälle noin 60 000 markan lisäkus- 11671: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tannusta vuosittain. Mainitun suuruinen lisäkus- 11672: vasti seuraavaa: tannus esimerkiksi 20 000 ikääntyneen pitkäai- 11673: kaistyöttömän osalta aiheuttaisi vuositasolla 11674: Hallitusohjelmassa on kiinnitetty erityistä työeläkevakuutusmaksuun yhden prosentin 11675: huomiota ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien nousupaineen. 11676: työllistymisedellytysten parantamiseksi ja hei- Työttömyyseläkkeeseen on oikeus vähintään 11677: dän työelämästä syrjäytymisensä estämiseksi. 60 vuotta täyttäneellä työttömällä, joka on saa- 11678: Hallitusohjelman mukaisesti on jo luotu monia nut työttömyyspäivärahaa 500 päivän enimmäis- 11679: uusia järjestelyjä, joiden avulla ikääntyneiden määrän. Edellytyksenä on lisäksi, että työnteki- 11680: työllistymistä pyritään edistämään. Ikääntynei- jällä on oikeus tulevan ajan eläkkeeseen. Tällais- 11681: den terveytensä puolesta työelämään kykenevien ta oikeutta ei ole, jos työttömyyden alkamisen ja 11682: henkilöiden toimeentulo tulee turvata ensisijai- 60 vuoden iän täyttymisen välillä ehtii kulua 360 11683: sesti työvoimapoliittisin keinoin ja etuusjärjeste- sellaista päivää, jolta henkilöllä ei ole oikeutta 11684: lyin. Vaikka ikääntyneiden työntekijöiden työl- 360 päivän jälkikarenssiaikaa pidentäviin etuus- 11685: listyminen ja toimeentulo kuuluukin lähinnä päiviin. Kysyjän tarkoittaman henkilön kohdal- 11686: työllisyyspolitiikan alueelle, työeläkejärjestelmä- la on ilmeisesti niin, ettei hänellä ole oikeutta 11687: kin on omalta osaltaan kantanut vastuuta ongel- tulevan ajan eläkkeeseen eikä hän ole niin sano- 11688: masta muun muassa työttömyyseläkejärjeste- tussa työttömyysputkessa. Kysyjän tarkoittama 11689: lyin. henkilö saa todennäköisesti työmarkkinatukea. 11690: Viimeaikaisen eläkepolitiikan keskeisenä ta- Työmarkkinatuen maksamiselle ei ole aikarajoi- 11691: voitteena on kuitenkin ollut luoda puitteet, jotka tusta, joten käytännössä sitä voidaan varsinkin 11692: työelämästä syrjäytymisen sijasta tukevat työelä- ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien kohdalla 11693: mässä jatkamista ja jaksamista. Samalla tavoit- pitää läheisesti eläkkeeseen verrattavissa olevana 11694: teena on ollut väestön ikääntymisestä aiheutu- etuutena, joskin se tasoltaan on useimmiten pie- 11695: vien tulevien eläkemenojen kasvun hillitseminen. nempi kuin työttömyyseläke. 11696: Tässä tarkoituksessa muun muassa eläkejärjes- Jos henkilö ei täytä työkyvyttömyys- tai työt- 11697: telmien hoitamaa ammatillista ja sitä tukevaa tömyyseläkkeen taikka osa-aikaeläkkeen saami- 11698: lääketieteellistä kuntoutusta on tehostettu ja osa- sen edellytyksiä, voimassa olevien lakien mukaan 11699: aikaeläkejärjestelmää on parannettu, jotta hänen ainoa mahdollisuutensa saada eläkettä 11700: ikääntyneillä työntekijöillä olisi aiempaa parem- ennen 65 vuoden eläkeikää on varhennettu van- 11701: mat mahdollisuudet hyödyntää jäljellä olevaa huuseläke. Se voidaan myöntää vähintään 60- 11702: KK 581/1998 vp 3 11703: 11704: vuotiaalle vakuutetulle. Kysyjän esittämässä ta- kehittää. Näiden neuvottelujen pohjalta valtio- 11705: pauksessa varhennetun vanhuuseläkkeen määrä valta valmistelee ja vahvistaa tarpeelliset lainsää- 11706: olisi kuitenkin 30 prosenttia 65 vuoden iässä al- däntömuutokset. Tulopoliittisen kokonaisrat- 11707: kavaa vanhuuseläkettä pienempi. kaisun mukaisesti työmarkkinajärjestöjen tar- 11708: Nykyisin työvoimaviranomaiset pyrkivät eri- koituksena on yhdessä työeläkelaitosten kanssa 11709: tyisen aktiivisesti saamaan ne ikääntyneet pitkä- laajemmin selvittää tämän vuoden loppuun men- 11710: aikaistyöttömät, jotka eivät ole työttömyyselä- nessä eri varhaiseläkemuotojen käyttöön liitty- 11711: keputkessa, työllistämistoimenpitein työhön. vät kysymykset ja muutostarpeet. Tarkoituksena 11712: Näin ikääntyneellä henkilöllä on mahdollisuus on myös tämän vuoden loppuun mennessä selvit- 11713: hankkia oikeus tulevaan aikaan ja sen myötä tää, onko vanhempien työntekijöiden työssä py- 11714: myös mahdollisuus työttömyyseläkkeeseen. symisen edistämiseksi tarpeen muuttaa työnan- 11715: Työmarkkinaosapuolten asiana on neuvotella tajien omavastuukustannuksia työttömyys- ja 11716: siitä, kuinka työnantaja- ja työntekijäpuolen yh- työkyvyttömyyseläkkeissä. 11717: teisesti rahoittamaa työeläkejärjestelmää tulee 11718: 11719: Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1998 11720: 11721: Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre 11722: 4 KK 581/1998 vp 11723: 11724: 11725: 11726: 11727: Tili Riksdagens Talman 11728: 11729: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- ligheter att utnyttja sin återstående arbetsförmå- 11730: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med- ga i arbete som motsvarar den. 1 riksdagen be- 11731: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- handlas som bäst regeringens proposition med 11732: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr förslag till lag om förbättrande av sysselsätt- 11733: 581: ningsförutsättningarna för 55 år fyllda arbetslösa 11734: (RP 73/1998 rd). Genom den lag som föreslås i 11735: Har en 58-årig medborgare som blivit propositionen förbättras sysselsättningsförut- 11736: arbetslös år 1992 någon möjlighet att gå i sättningarna för äldre arbetslösa så att ett nytt 11737: pension före den egentliga pensionsål- tillfålligt arbete på högst tio månader som en 11738: dern eftersom han inte längre kan anvisas sådan person tar emot inte försämrar det pen- 11739: arbete, och om inte, vilken är då orsaken, sionsskydd som förväntas på grundval av tidiga- 11740: och re förvärvsverksamhet. 11741: ämnar Regeringen anstränga sig för att Många långtidsarbetslösa som är över 50 år 11742: skapa ett sådant system där detta vore har bakom sig en lång arbetskarriär, vilket bety- 11743: möjligt? der att den arbetspension som influtit bra kan 11744: överstiga 5 000 mk i månaden. En tidigarelagd 11745: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt betalning av en sådan fribrevspension föranleder 11746: anföra följande: tilläggkostnader på 60 000 mk per år för pen- 11747: sionssystemet. En sådan tilläggskostnad för t.ex. 11748: 1 regeringsprogrammet har fåsts särskild upp- 20 000 äldre långtidsarbetslösa skulle på årsnivå 11749: märksamhet vid förbättring av sysselsättnings- höja arbetspensionsförsäkringspremien med en 11750: förutsättningarna för äldre långtidsarbetslösa procent. 11751: och för förhindrande av att de blir utslagna från Rätt till arbetslöshetspension har en arbetslös 11752: arbetsmarknaden. 1 enlighet med regeringspro- som fyllt 60 år och som har fått arbetslöshetsdag- 11753: grammet har redan skapats många nya arrange- penning för maximalt 500 dagar. En förutsätt- 11754: mang med hjälp av vilka man försöker främja ning är dessutom att arbetstagaren har rätt till 11755: sysselsättningen för äldre. Utkomsten för äldre pension för den återstående tiden. En sådan rätt 11756: som är tillräckligt friska för att vara i arbetslivet finns inte om det mellan den tid då arbetslösheten 11757: skall tryggas i första hand genom ar.betspolitiska började och den dag då den arbetslösa fyller 60 år 11758: medel och förmånsarrangemang. Aven om sys- har förflutit 360 sådana dagar för vilka personen 11759: selsättning av och utkomsten för äldre personer i fråga inte har rätt till förmånsdagar som för- 11760: närmast hör till området för sysselsättningspoli- länger den 360 dagar långa efterkarenstiden. 1 11761: tiken har också arbetspensionssystemet burit an- fråga om den person som spörsmålsställaren av- 11762: svar för problemet bl.a med olika arrangemang ser är det tydligen så att han inte har rätt till 11763: med arbetslöshetspension. pension för den återstående tiden och inte är i det 11764: Under densenaste tiden har det centrala målet s.k. arbetslöshetsröret. Den person som spörs- 11765: för pensionspolitiken dock varit att skapa ramar målsställaren avser får sannolikt arbetsmark- 11766: som i stället för att bidra till att personer blir nadsstöd. Det finns ingen tidsgräns för betalning 11767: utslagna från arbetsmarknaden stöder dem att av arbetsmarknadsstöd, vilket innebär att det i 11768: fortsätta och orka i arbetslivet. Samtidigt har praktiken, särskilt i fråga om äldre långtidsar- 11769: man försökt hejda ökningen av de kommande betslösa, kan anses som en förmån som nästan är 11770: pensionsutgifter som föranleds av att befolkning- jämförbar med pension även om stödet för det 11771: en blir äldre. 1detta syfte har bl.a. den yrkesinrik- mesta är mindre än arbetslöshetspensionen. 11772: tade rehabilitering som pensionssystemen upp- Om en person inte uppfyller kriterierna för 11773: rätthåller och den stödjande medicinska rehabili- erhållande av invalid- eller arbetslöshetspension 11774: teringen i anknytning till den effektiverats och eller deltidspension är förtida ålderspension en- 11775: dessutom har deltidspensionssystemet förbätt- ligt gällande lagar hans enda möjlighet att få 11776: rats så att äldre arbetstagare skall ha bättre möj- pension innan han uppnår pensionsåldern 65 år. 11777: KK 581/1998 vp 5 11778: 11779: Förtida ålderspension kan beviljas en försäkrad parterna skall utvecklas. Utgående från dessa 11780: som har fyllt 60 år. 1det fall som spörsmålsställa- förhandlingar bereder och fastställer statsmak- 11781: ren avser skulle den förtida ålderspensionens be- ten de ändringar i lagstiftningen som behövs. 1 11782: lopp dock vara 30 procent mindre än den ålders- enlighet med den inkomstpolitiska helhetslös- 11783: pension som börjar vid 65 års ålder. ningen har arbetsmarknadsorganisationerna för 11784: Nuförtiden strävar arbetskraftsmyndigheter- avsikt att före utgången av detta år tillsammans 11785: na särskilt aktivt efter att få äldre långtidsarbets- med arbetspensionsanstalterna i större utsträck- 11786: lösa som inte är i det s.k. arbetslöshetsröret i ning utreda frågor och behovet av ändringar i 11787: arbete genom sysselsättningsåtgärder. På detta anslutning tili tillämpandet av olika förtidspen- 11788: sätt har en äldre person möjlighet att skaffa sig sionsformer. Avsikten är också att före utgången 11789: rätt tili återstående tid och således också tili ar- av detta år utreda om det för främjande av att 11790: betslöshetspension. äldre arbetstagare hålls kvar i arbetslivet är nöd- 11791: Det är arbetsmarknadsparternas uppgift att vändigt att ändra arbetsgivarnas självriskskost- 11792: förhandla om hur det arbetspensionssystem som nader i fråga om arbetslöshets- och invalidpen- 11793: finansieras både av arbetsgivar- och arbetstagar- sioner. 11794: 11795: Helsingforsden 5 juni 1998 11796: 11797: Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre 11798: KK 582/1998 vp 11799: 11800: Kirjallinen kysymys 582 11801: 11802: 11803: 11804: 11805: Sulo Aittoniemi /kesk: Tulevan pörssiromahduksen ennakoinnista 11806: 11807: 11808: 11809: Eduskunnan Puhemiehelle 11810: 11811: Ulkomainen osakeomistus suomalaisissa yh- markkaa. Toisin sanoen toteutuu se, mitä on 11812: tiöissä ja elinkeinoelämässä on lisääntynyt räjäh- ennustettu, mutta jota ei ole uskottu. 11813: dysmäisesti. Firman kuin firman oven päällä al- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 11814: kaa pian olla outo ulkomaalainen nimi. tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 11815: Viimeistään kymmenen kuukauden kuluttua nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 11816: maailma kokee kaikkien aikojen suurimman nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 11817: pörssiromahduksen, jonka juuret lähtevät 11818: Aasiasta. Pörssiromahdus johtuu siitä, että maa- Miten käy Suomen maailmanlaajuisen 11819: ilmantaloudessa, erityisesti sen tärkeimmissä pörssiromahduksen yhteydessä, johon 11820: osissa, on paljon rakennettu ns. tyhjän päälle. liittyy ulkomaisten sijoitusten vetäminen 11821: Niin myös Suomessa, mikä asia ilmenee perus- pois voittoineen suomalaisesta elinkeino- 11822: teettomana kurssinousuna. ja talouselämästä, ja 11823: Pörssiromahduksen alla ulkomaiset sijoittajat voiko Hallitus mitenkään varautua tä- 11824: keräävät pois potin ja luopuvat sijoituksistaan hän tapahtumaan näin lyhyellä aikavälil- 11825: Suomessa. Rahaa lähtee 100-150 miljardia .. ? 11826: 1a. 11827: 11828: Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1998 11829: 11830: Sulo Aittaniemi /kesk 11831: 11832: 11833: 11834: 11835: 280043 11836: 2 KK 582/1998 vp 11837: 11838: 11839: 11840: 11841: Eduskunnan Puhemiehelle 11842: 11843: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa kurssien romahtaessa varallisuuden arvon las- 11844: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, kun vaikutusten kohdistumiseen omistuksen 11845: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen suhteessa maan ulkopuolelle. Tilanne, jossa mer- 11846: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait- kittävä osa suomalaisten yritysten osakkeista 11847: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen voitaisiin myydä sen heijastumatta osakkeiden 11848: n:o 582: hintoihin, on käytännössä mahdoton jo senkin 11849: takia, ettei Suomesta löydy riittävää kysyntää 11850: Miten käy Suomen maailmanlaajuisen kysyjän olettamalle osakemäärälle. Toistaiseksi 11851: pörssiromahduksen yhteydessä, johon ulkomaalaisten kiinnostus suomalaisiin osakkei- 11852: liittyy ulkomaisten sijoitusten vetäminen siin on jatkunut ja ulkomaalaisten omistusosuus 11853: pois voittoineen suomalaisesta elinkeino- on edelleen kasvanut. Tässä tilanteessa laajamit- 11854: ja talouselämästä, ja tainen pako suomalaisista osakkeista johtaisi 11855: voiko Hallitus mitenkään varautua tä- voimakkaaseen pörssikurssien laskuun. Myy- 11856: hän tapahtumaan näin lyhyellä aikavälil- mällä osakkeensa ulkomainen sijoittaja samalla 11857: .. ? 11858: 1a. realisoisi kurssinlaskun. 11859: Toisaalta laaja ulkomaalaisomistusja toisaal- 11860: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- ta kotitalouksien vähäinen osuus pörssiosakkei- 11861: vasti seuraavaa: den omistuksesta merkitsevät sitä, että kysyjän 11862: tarkoittaman kansainvälisen pörssiromahduk- 11863: Pörssille on ominaista osakkeiden hintojen sen suoranaiset vaikutukset voisivat Suomessa 11864: huomattava vaihtelu. Pörssikurssit voivat pit- jäädä pienemmiksi kuin useissa muissa maissa. 11865: kään kohota voimakkaasti ja sijoittajien luotta- Hallitus varautuu mahdolliseen pörssikurs- 11866: muksen horjuessa kääntyäjyrkkäänkin laskuun. sien laskuun parhaiten huolehtimalla, kuten on 11867: Onko osa nykyisestä kurssinoususta perustee- tehnytkin, talouden tasapainoisista kehitysmah- 11868: tonta, onko näköpiirissä mahdollinen pörssiro- dollisuuksista. Varmistamalla valtiontalouden 11869: mahdus, mikä on sen ajankohta, syy ja voimak- tasapainon, turvaamalla yhdessä työmarkkina- 11870: kuus, ovat kaikki asioita, jotka ovat enemmän järjestöjen kanssa hintavakauden sekä yritysten 11871: uskon kuin tiedon varassa. Toistaiseksi Aasian kansainvälisen kilpailukyvyn ja kannattavuuden 11872: kriisin vaikutus pörssikursseihin on ollut aika riittävyyden, voidaan olla varmoja siitä, että 11873: pieni ja lyhytaikainen. Juuri nyt näyttääkin siltä, mahdollinen pörssikurssien laskujohtuu pääosin 11874: että kriisin vaikutukset rajautuisivat pääosin kansainvälisistä tekijöistä, jolloin tarve luopua 11875: vain niihin maihin, joita kriisi koettelee. Muualla suomalaisista osakkeista on paljon pienempi 11876: kiinnostus osakkeisiin on pysynyt vahvana ja kuin, jos taustalla olisivat Suomen talouden 11877: kurssien nousu on yleisesti jatkunut. omat ongelmat. 11878: Laaja ulkomaalaisomistus, joka kurssien 11879: noustessa on siirtänyt voittoja ulkomaille, johtaa 11880: 11881: Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1998 11882: 11883: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö 11884: KK 582/1998 vp 3 11885: 11886: 11887: 11888: 11889: Tili Riksdagens Talman 11890: 11891: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen ringar, leder vid kursras tili att effekterna av 11892: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande sjunkande värde på förmögenhet, när det gäller 11893: medlem av statsrådet översänt följande av riks- ägande, känns utanför landets gränser. En situa- 11894: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs- tion där en betydande del av aktierna i finska 11895: mål nr 582: företag skulle kunna säljas utan att detta inverka- 11896: de på aktiernas priser är i praktiken omöjlig av 11897: Hur kommer det att gå för Finland i den enkla anledningen att det inte finns tillräck- 11898: samband med en världsomfattande börs- ligt stor efterfrågan i Finland på ett sådant antal 11899: krasch varav följer att utländska investe- aktier som frågeställaren avser. Tills vidare har 11900: ringar jämte vinster dras bort från det det utländska intresset för finska aktier bestått 11901: finska näringslivet och ekonomiska livet, och utlänningarnas ägoandel har ytterligare 11902: och ökat. 1 denna situation skulle ett omfattande 11903: kan Regeringen på något sätt förbere- avståndstagande från finska aktier leda tili att 11904: da sig för en dylik händelse på så kort börskurserna går kraftigt nedåt. Genom att sälja 11905: sikt? sina aktier skulle en utländsk placerare samtidigt 11906: realisera ett kursras. 11907: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt Ett omfattande utländskt innehav å ena sidan 11908: anföra följande: och hushållens ringa innehav av börsaktier å 11909: andra sidan innebär att de direkta verkningarna 11910: Det är kännetecknande för börsen att priserna av en internationell börskrasch som frågeställa- 11911: på aktier varierar kraftigt. Börskurserna kan un- ren avser kan bli mindre i Finland än i många 11912: der en Iängre tid stiga kraftigt och när placerar- andra länder. 11913: nas förtroende sviktar kan de sjunka riktigt Regeringen förbereder sig bäst för en eventuell 11914: brant. Är den kursstegring som nu sker delvis nedgång i börskurserna genom att garantera 11915: ogrundad, är en eventuell börskrasch i sikte, när möjligheter för en balanserad ekonomisk utveck- 11916: kommer den att inträffa, vad beror den på och ling, såsom den har gjort hittills. Genom att sä- 11917: hur stark är den, är frågor som snarare handlar kerställa en stabil statsekonomi, trygga stabila 11918: om tro än vetande. Tills vidare har krisen i Asien priser i samarbete med arbetsmarknadsorganisa- 11919: haft ganska liten och kortvarig inverkan på börs- tionerna samt trygga företagens internationella 11920: kurserna. För tillfållet tycks effekterna i huvud- konkurrenskraft och en tillräcklig lönsamhet kan 11921: sak begränsas endast tiii de Iänder som berörs av vi förlita oss på att en eventuell nedgång i börs- 11922: krisen. På andra håll är intresset för aktier fort- kurserna i huvudsak beror på internationella fak- 11923: sättningsvis stort och kursstegringen har på det torer, vilket betyder att behovet att avstå från 11924: hela taget fortsatt. finska aktier är mycket mindre än om egna pro- 11925: Det omfattande utländska ägandet, som har blem i den finska ekonomin låg bakom nedgång- 11926: Iett tili att vinsterna förts utomlands vid kurssteg- en. 11927: 11928: Helsingfors den 8 juni 1998 11929: 11930: Finansminister Sauli Niinistö 11931: KK 583/1998 vp 11932: 11933: Kirjallinen kysymys 583 11934: 11935: 11936: 11937: 11938: Sulo Aittoniemi /kesk: Rintamaveteraanien hammasprotetiikan 11939: korvauksista 11940: 11941: 11942: Eduskunnan Puhemiehelle 11943: 11944: Rintamaveteraanien hammasprotetiikan kor- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 11945: vaus muuttui ja parani 1.5.1998 alkaen. Rinta- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 11946: maveteraanit saavat korvausta 50 prosenttia nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 11947: enintään Kelan taksan mukaisesta määrästä nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 11948: hammasproteesien teknisestä työstä. Tähän 11949: saakka korvaus on maksettu pelkästään ham- Onko Hallitus tietoinen, että 1.5.1998 11950: masproteesien kliinisen työn kustannuksista. voimaan tulleen hammasprotetiikan kor- 11951: Asiassa näyttää olevan kuitenkin yksi ongel- vausta koskevan lain piiriin kuuluvat rin- 11952: ma. Korvaus tulee, jos veteraani menee yksityi- tamaveteraanit ovat erilaisessa asemassa 11953: sen hammaslääkärin hoitoon. Sen sijaan, jos hän kustannusten suhteen riippuen siitä, me- 11954: pääsee vastaavaan hoitoon terveyskeskuksen nevätkö he yksityiselle hammaslääkärille 11955: hammashuoltoon kuten tapahtuu muun muassa vaiko terveyskeskuksen hammashuol- 11956: Helsingissä nykyään, hän ei saa proteesin tekni- toon? 11957: sistä kustannuksista korvausta. Asia tuntuu 11958: hämmästyttä vältä, mutta näin se nyt vaan tuntuu 11959: olevan. 11960: 11961: Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1998 11962: 11963: Sulo Aittaniemi /kesk 11964: 11965: 11966: 11967: 11968: 280043 11969: 2 KK 583/1998 vp 11970: 11971: 11972: 11973: 11974: Eduskunnan Puhemiehelle 11975: 11976: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa kuksessa. Rintamaveteraanien hammashoidossa 11977: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, rintamaveteraanille jää omalle vastuulle kustan- 11978: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen nuksia yksityisen hammaslääkärin antamasta 11979: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait- 100-prosenttisesti korvattavasta hoidosta, koska 11980: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen korvaus maksetaan enintään Kelan vahvistaman 11981: n:o 583: taksan määrästä. Vuoden 1997 tilastojen mu- 11982: kaan rintamaveteraanien hammashoidon 100 11983: Onko Hallitus tietoinen, että 1.5.1998 prosentin korvaukset kattoivat todellisista kus- 11984: voimaan tulleen hammasprotetiikan kor- tannuksista 80,6 %eli rintamaveteraanit maksoi- 11985: vausta koskevan lain piiriin kuuluvat vat korvausten lisäksi itse vain 20%. Vastaavat 11986: rintamaveteraanit ovat erilaisessa ase- hoidot terveyskeskuksessa annettuina olivat 11987: massa kustannusten suhteen riippuen sii- rintamaveteraaneille maksuttomia. Toukokuun 11988: tä, menevätkö he yksityiselle hammaslää- alusta voimaan tulleet säännökset johtivat sellai- 11989: kärille vaiko terveyskeskuksen hammas- seen tilanteeseen, että yksityisiä palveluja käyttä- 11990: huoltoon? vä henkilö on kustannusten suhteenjoltakin osin 11991: paremmassa asemassa kuin terveyskeskusta 11992: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- käyttävä henkilö. Tämä tilanne koskee sitä osaa 11993: vasti seuraavaa: veteraanien hammasprotetiikasta, joka tuli sai- 11994: rausvakuutuksen korvausten piiriin. Muilta osin 11995: Rintamaveteraanien hammashuollosta anne- tilanne on kuitenkin toinen, eli terveyskeskuksen 11996: tun lain 3 §:n mukaan korvataan yksityisen ham- järjestämä hammashoito on edullisempaa. Riip- 11997: maslääkärin suorittamasta suun ja hampaiden puen siitä, minkälaista hoitoa veteraani tarvitsee, 11998: tutkimuksesta sekä ehkäisevästä hoidosta peri- voivat proteettista hoitoa tarvitsevien kustan- 11999: tystä palkkiosta 100 % tai jos peritty palkkio on nukset olla kalliimmat tai halvemmat terveys- 12000: suurempi kuin noudatettavaksi vahvistettu taksa keskuksessa. 12001: edellyttää, taksan mukainen määrä. Lisäksi Nykyiset asiakasmaksuja koskevat säännök- 12002: hammaslääkärin tai erikoishammasteknikon set määrittelevät kuitenkin vain maksun enim- 12003: suorittamasta protetiikan kliinisestä työstä kor- mäismäärän. Kunta voi päättää, että se perii 12004: vataan 100 %ja 1 päivästä toukokuuta 1998 lu- säädettyä pienemmän maksun tai että palvelu on 12005: kien teknisestä työstä 50 %. Tätä ennen rintama- kokonaan maksuton. Tämän vuoksi kukin kunta 12006: veteraanit olivat maksaneet teknisen työn kus- voi halutessaan päättää, että veteraaneille ham- 12007: tannukset kokonaisuudessaan. masprotetiikasta aiheutuvat kustannukset ovat 12008: Terveyskeskuksessa suoritetusta hampaiden samat kuin yksityistä hammaslääkäriä käyttävil- 12009: tarkastuksesta, ehkäisevästä hoidosta sekä pro- lä. Ainakaan toistaiseksi kuntia ei kuitenkaan ole 12010: tetiikkaan liittyvästä kliinisestä työstä rintama- haluttu velvoittaa maksamaan puolta veteraa- 12011: veteraaneilta ei peritä maksua. Sen sijaan ham- nien protetiikasta aiheutuvista kustannuksista. 12012: mastekniset kulut, muun muassa protetiikkaan Valtionosuuslainsäädännöllä on mahdollis- 12013: liittyvä tekninen työ, voidaan periä sosiaali- ja tettu, että kunnat voivat tuottaa terveydenhuol- 12014: terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lon palveluita joko omana toimintana tai osto- 12015: asetuksen mukaan enintään todellisten kustan- palveluna. Tämä koskee myös rintamaveteraa- 12016: nusten mukaisina, mikäli potilas ei ole suorit- nien protetiikan teknistä työtä. Kilpailuttamalla 12017: tanut maksua suoraan valmistajalle. protetiikan teknisen työn palvelujen tuottajia 12018: Potilaat ovat yleensä erilaisessa asemassa kus- terveyskeskus voi tarjota proteesin rintamavete- 12019: tannusten suhteen riippuen siitä, saavatko he raanille kohtuulliseen kokonaishintaan, kun 12020: hoidon yksityisellä lääkärillä vaiko terveyskes- protetiikan kliininen työ on maksutonta. 12021: 12022: Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1998 12023: 12024: Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre 12025: KK 583/1998 vp 3 12026: 12027: 12028: 12029: 12030: Tili Riksdagens Talman 12031: 12032: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- själv betala en andel av kostnaderna får sådan 12033: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- vård given av en privat tandläkare som ersätts tili 12034: lem av statsrådet översänt få1jande av riksdags- 100 %, eftersom ersättningen betalas högst enligt 12035: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr det av FPA fastställda beloppet av taxan. Enligt 12036: 583: 1997 års statistik täckte frontveteranernas ersätt- 12037: ningar motsvarande 100% för tandvård 80,6% 12038: Är Regeringen medveten om att de av de faktiska kostnaderna, dvs. efter ersätt- 12039: frontveteraner som berörs av lagen om ningen betalade frontveteranerna själva endast 12040: ersättning för tandprotetik, som trädde i 20% av kostnaderna. Motsvarande vård vid häl- 12041: kraft den 1 maj 1998, med tanke på kost- sovårdscentralerna var avgiftsfri får frontvetera- 12042: naderna för vården försätts i olika ställ- ner. De bestämmelser som trädde i kraft den 1 12043: ning beroende på om de anlitar en privat maj har lett tili att personer som anlitar privat 12044: tandläkare eller tandvård som ges vid en tandvård i fråga om kostnaderna tili vissa delar 12045: hälsovårdscentral? befinner sig i en bättre ställning än personer som 12046: anlitar en hälsovårdscentral. Denna situation 12047: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt gäller den del av tandprotetiken för veteraner 12048: anföra följande: som numera ersätts ur sjukförsäkringen. Tili öv- 12049: riga delar är situationen dock en annan, dvs. 12050: Enligt 3 § 1agen om tandvården för frontvete- tandvård som ges vid hälsovårdscentralerna är 12051: raner ersätts det arvode som privata tandläkare billigare. Beroende på hurudan vård veteranen 12052: uppbär för undersökning samt fårebyggande behöver, kan kostnaderna för protetisk vård vara 12053: vård av mun och tänder tili 100% eller, om det antingen dyrare eller billigare vid hälsovårdscen- 12054: uppburna arvodet är större än den fastställda tralerna. 12055: taxan förutsätter, med beloppet enligt taxan. Vi- De nuvarande bestämmelserna om klientav- 12056: dare ersätts kliniskt och tekniskt arbete i sam- gifter fastställer ändå bara maximibeloppet för 12057: band med protetik som utförts av en tandläkare avgiften. Kommunen kan bestämma att den upp- 12058: eller specialtandtekniker, det kliniska arbetet tili bär en mindre avgift än den som fastställts eller 12059: 100% och, fr.o.m. den 1 maj 1998, det tekniska att tjänsten i fråga helt och hållet är avgiftsfri. 12060: arbetet tili 50 %. Före det hade frontveteranerna Därför kan varje kommun själv bestämma att de 12061: betalt kostnaderna för det tekniska arbetet i sin kostnader som föranleds veteraner på grund av 12062: helhet. tandprotetik är desamma som vid besök hos pri- 12063: Av frontveteraner uppbärs ingen avgift för vid vata tandläkare. Åtminstone hittills har man 12064: hälsovårdscentral utfård kontroll och där given dock inte velat förplikta kommunerna att betala 12065: fårebyggande vård av tänder eller får sådant kli- hälften av kostnaderna för veteraners tandprote- 12066: niskt arbete i samband med protetik som utfårts tik. 12067: vid hälsovårdscentral. Däremot kan kost- Genom statsandelslagstiftningen har det blivit 12068: naderna för tandtekniskt arbete, bl.a. tekniskt möjligt för kommunerna att producera hälso- 12069: arbete i samband med protetik, enligt förord- vårdstjänster antingen i form av egen verksamhet 12070: ningen om klientavgifter inom social- och hälso- eller som köptjänster. Detta gäller även det tek- 12071: vården uppbäras högst enligt de faktiska kostna- niska arbetet i samband med tandprotetik för 12072: derna, om inte patienten har betalt avgiften di- frontveteraner. Genom att konkurrensutsätta 12073: rekt tili tillverkaren. det tekniska arbetet i samband med protetik mel- 12074: Situationen i fråga om de kostnader som för- lan dem som tillhandahåller dylika tjänster kan 12075: anleds patienterna varierar i allmänhet beroende hälsovårdscentralerna erbjuda veteranerna pro- 12076: på om vården ges av en privat läkare eller vid en teser tili ett förmånligt totalpris eftersom det 12077: hälsovårdscentral. När det gäller tandvården för kliniska arbetet i samband med protetik är av- 12078: frontveteraner kvarstår för frontveteranen att giftsfritt. 12079: 12080: Helsingforsden 4 juni 1998 12081: 12082: Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre 12083: KK 584/1998 vp 12084: 12085: Kirjallinen kysymys 584 12086: 12087: 12088: 12089: 12090: Markus Aaltonen /sd: Kehitysyhteistyössä ja lähetystyössä olevien 12091: sosiaaliturvasta 12092: 12093: 12094: Eduskunnan Puhemiehelle 12095: 12096: Laissa asumiseen perustuvan sosiaaliturva- dennetään vähintään kahdeksaan vuoteen, en- 12097: lainsäädännön soveltamisesta (1573/1993) ei ole nen kuin työntekijä putoaa sosiaaliturvan ulko- 12098: kirjattuna aikamääriä siitä, kuinka pitkän Suo- puolelle. 12099: mesta poissaolon jälkeen työntekijä putoaa pois Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 12100: Suomen asumisperusteisesta sosiaaliturvasta. tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 12101: Kansaneläkelaitos on tulkinnut lakia siten, että nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 12102: työntekijä putoaa sosiaaliturvan ulkopuolelle, nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 12103: jos hän on viisi vuotta yhtäjaksoisesti pois Suo- 12104: mesta. Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 12105: Ulkoasiainvaliokunnan valtuuskunta vieraili ryhtyä kehitysyhteistyössä ja lähetystyös- 12106: hiljattain Länsi-Afrikassa. Senegalissa toimivat sä olevien Suomen kansalaisten sosiaali- 12107: suomalaiset lähetystyöntekijät kiinnittivät silloin turvan parantamiseksi niin, että ulko- 12108: huomiota tähän ongelmaan. Kirkon lähetysjär- mailla työssäolon ajan pitää kestää vä- 12109: jestöt ovat jo aiemmin esittäneet, että Kansanelä- hintään kahdeksan vuotta, ennen kuin 12110: kelaitos muuttaisi tulkintaansa edellä mainitusta työntekijä putoaa sosiaaliturvan ulko- 12111: laista siten, että ulkomailla työssäolon aikaa pi- puolelle? 12112: Helsingissä 15 päivänä toukokuuta 1998 12113: Markus Aaltonen /sd 12114: 12115: 12116: 12117: 12118: 280043 12119: 2 KK 584/1998 vp 12120: 12121: 12122: 12123: 12124: Eduskunnan Puhemiehelle 12125: 12126: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa kaan tällainen tilanne voi olla kysymyksessä 12127: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, muun muassa silloin, kun ulkomailla työskentely 12128: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen on jatkunut ja sen voidaan tehdyn työsopimuk- 12129: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Markus sen tai muun syyn perusteella arvioida jatkuvan 12130: Aaltosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen niin pitkään, että ulkomailla oleskelun voidaan 12131: n:o 584: katsoa olevan vakiintunutta. 12132: Kansaneläkelaitos päättää asumiseen perus- 12133: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo tuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamises- 12134: ryhtyä kehitysyhteistyössä ja lähetystyös- ta annetun lain 7 §:n mukaisesti, miten pitkään 12135: sä olevien Suomen kansalaisten sosiaali- asumiseen perustuvaa sosiaaliturvalainsäädän- 12136: turvan parantamiseksi niin, että ulko- töä sovelletaan ulkomailla vuotta pidemmän 12137: mailla työssäolon ajan pitää kestää vä- ajan kehitysyhteistyö- ja lähetystyötehtävissä 12138: hintään kahdeksan vuotta, ennen kuin oleviin henkilöihin. Kansaneläkelaitoksen ja 12139: työntekijä putoaa sosiaaliturvan ulko- muutoksenhakuelinten vakiintuneen käytännön 12140: puolelle? mukaan edellä mainitut päätökset henkilön pitä- 12141: misestä Suomen sosiaaliturvalainsäädännön pii- 12142: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- rissä tehdään enintään viideksi vuodeksi, vaikka 12143: vasti seuraavaa: laissa ei olekaan nimenomaisesti säädetty viiden 12144: vuoden määräajasta. Vastaavaa käytäntöä on 12145: Vuoden 1994 alusta voimaan tulleen asumi- sovellettu myös EU- jaETA-maihin sekä sosiaa- 12146: seen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön so- liturvasopimusmaihin lähetettyihin työntekijöi- 12147: veltamisesta annetun lain (1573/1993) keskeisenä hin. Suomen ja Viron välisessä sosiaaliturvasopi- 12148: tavoitteena oli yhdenmukaistaa asumiseen pe- muksessa on otettu asiasta nimenomainen mää- 12149: rustuvan sosiaaliturvalainsäädännön sovelta- räys. Jos henkilö palaa Suomeen, on uusi enin- 12150: misalaa koskevat säännökset. Tässä yhteydessä tään vuoden mittainen päätös annettu viimeis- 12151: muutettiin myös työntekijäin eläkelakia (395/ tään, kun henkilö on asunut vuoden Suomessa. 12152: 1961) ja tapaturmavakuutuslakia (608/1948) ot- Sosiaali- ja terveysministeriö on tietoinen sii- 12153: tamalla niihin säännökset ulkomaille lähetetystä tä, että sosiaaliturvan rajoittaminen viiteen vuo- 12154: työntekijästä. Muutosten tavoitteena oli muun teen on osoittautunut epätarkoituksenmukai- 12155: muassa se, ettei ulkomaille työhön lähetettävän seksi erityisesti silloin, kun henkilöllä edelleen on 12156: työntekijän sosiaaliturva muodostu perusteetto- kiinteät siteet Suomeen ja asemamaasta ei ole 12157: masti erilaiseksi työeläketurvan ja muun sosiaali- mahdollista saada riittävää sosiaaliturvaa. So- 12158: turvan osalta. siaali- ja terveysministeriö asetti 2 päivänä helmi- 12159: Työntekijäin eläkelakiin ja tapaturmavakuu- kuuta 1998 työryhmän, jonka tavoitteena oli tar- 12160: tuslakiin sekä kansaneläkelaitoksen toimeenpa- kastella asumiseen perustuvan sosiaaliturvalain- 12161: nemaan sosiaaliturvalainsäädäntöön tehdyillä säädännön soveltamisesta annetun lain sovelta- 12162: muutoksilla pyrittiin siihen, että Suomesta ED- miskäytännössä esiintyneitä ongelmia ja muu- 12163: maiden ulkopuolelle lähetetyt työntekijät voivat tostarpeita. Lisäksi työryhmän tuli tehdä halli- 12164: kuulua Suomen lainsäädännön alaisuuteen eri- tuksen esityksen muodossa ehdotus kiireellisim- 12165: tyisesti tilanteissa, joissa työntekovaltiossa on min toteutettavista ratkaisuista. Työryhmän 12166: kehittymätön sosiaaliturvalainsäädäntö. määräaika päättyi toimeksiannon mukaisesti 12167: Asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsää- 29.5.1998. 12168: dännön soveltamisesta annetun lain kattamassa Työryhmän muistiossa, joka on vielä teknises- 12169: lainsäädännössä on kysymys nimenomaan asu- ti viimeisteltävänä, kiinnitetään huomiota muun 12170: miseen perustuvasta sosiaaliturvasta. Tämän ohella kysymyksessä mainitun kaltaisiin ongel- 12171: vuoksi ei ole aina välttämättä perusteltua pitää miin ja esitetään yleistä ratkaisua, joka merkitsee 12172: henkilöä edelleen asumiseen perustuvan sosiaali- entistä joustavampaa käytäntöä lähetettyjen 12173: turvan piirissä. Lakiesityksen perusteluiden mu- työntekijöiden asumisperusteisen sosiaaliturvan 12174: KK 584/1998 vp 3 12175: 12176: osalta. Ehdotusta Jaatiessaan työryhmä kuuli na tarvittavat lausunnot. Hallituksen tarkoituk- 12177: muun muassa lähetystyöntekijäin edustajia. sena on antaa syyskaudella 1998lain muuttamis- 12178: Työryhmän ehdotuksesta pyydetään kesän aika- ta koskeva hallituksen esitys. 12179: 12180: Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1998 12181: Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre 12182: 4 KK 584/1998 vp 12183: 12184: 12185: 12186: 12187: Tili Riksdagens Talman 12188: 12189: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- ningsbaserade sociala tryggheten. Enligt motive- 12190: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- ringen tilllagförslaget kan det vara fråga om en 12191: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- dylik situation bl.a. då arbetet utomlands har 12192: man Markus Aaltonen undertecknade spörsmål fortgått och på basis av arbetsavtal eller annan 12193: nr 584: orsak bedöms fortsätta så länge att utomlands- 12194: vistelsen kan betraktas som permanent. 12195: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- Folkpensionsanstalten beslutar i enlighet med 12196: ta för att förbättra den sociala tryggheten 7 § lagen om tillämpning av lagstiftningen om 12197: för finska medborgare som är sysselsatta bosättningsbaserad social trygghet hur länge lag- 12198: med utvecklingssamarbete och missions- stiftningen om bosättningsbaserad social trygg- 12199: arbete så att arbetstagarna inte går miste het skall tiliämpas på personer som är sysselsatta 12200: om den sociala tryggheten förrän utom- med utvecklingssamarbete och missionsarbete 12201: landsvistelsen på grund av arbete har på- utomlands under en längre tid än ett år. Enligt 12202: gått i minst åtta år? vedertagen praxis hos folkpensionsanstalten och 12203: besvärsinstanserna fattas ovan nämnda beslut 12204: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt om kvarhållande av personer inom tillämpnings- 12205: anföra följande: området för den finska socialskyddslagstift- 12206: ningen för högst fem år åt gången, även om det 12207: Det huvudsakliga syftet med lagen om tili- inte uttryckligen föreskrivs någon viss tid i lag- 12208: lämpning av lagstiftningen om bosättningsbase- stiftningen. Motsvarande praxis har också tili- 12209: rad social trygghet (1573/1993), som trädde i lämpats på arbetstagare som har sänts tili EU- 12210: kraft vid ingången av 1994, var att samordna och EES-länder och sådana Iänder med vilka 12211: bestämmelserna angående tillämpningsområdet Finland har en överenskommelse om social 12212: för lagstiftningen om den bosättningsbaserade trygghet. I överenskommelsen om social trygghet 12213: sociala tryggheten. Samtidigt reviderades också mellan Finland och Estland ingår en uttrycklig 12214: lagen om pension för arbetstagare (395/1961) och bestämmelse om detta. Om personen återvänder 12215: lagen om olycksfallsförsäkring (608/1948) så att tili Finland har ett nytt beslut för högst ett år 12216: man tili dessa lagar fogade bestämmelser om givits senast då personen har bott ett år i Finland. 12217: arbetstagare som sänds utomlands. Avsikten Social- och hälsovårdsministeriet är medvetet 12218: med ändringarna var bl.a. att se tili att den socia- om att det har visat sig vara oändamålsenligt att 12219: la tryggheten för utsänd personai inte ogrundat begränsa den sociala tryggheten tili fem år i syn- 12220: utformas annorlunda i fråga om arbetspensions- nerhet då personen fortfarande har fast anknyt- 12221: skyddet och den sociala tryggheten i övrigt. ning till Finland och det inte är möjligt att få 12222: Syftet med ändringarna av lagen om pension tillräcklig social trygghet i stationeringslandet. 12223: för arbetstagare och lagen om olycksfallsförsäk- Den 2 februari 1998 tilisatte social- och hälso- 12224: ring samt ändringarna i den socialskyddslagstift- vårdsministeriet en arbetsgrupp som skall utreda 12225: ning som folkpensionsanstalten verkställer var de problem och ändringsbehov som kommit 12226: att arbetstagare som sänds från Finland tili något fram vid den praktiska tillämpningen av lagen 12227: annat land som inte är medlem i EU skall kunna om tillämpning av lagstiftningen om bosätt- 12228: omfattas av finsk lagstiftning i synnerhet om ningsbaserad social trygghet. Därutöver skulle 12229: landet där arbetet utförs har en outvecklad arbetsgruppen i form av en proposition lägga 12230: socialskyddslagstiftning. fram förslag till sådana lösningar som brådskar 12231: I den lagstiftning som avses i lagen om tiliämp- mest. Tidsfristen för arbetsgruppen gick enligt 12232: ning av lagstiftningen om bosättningsbaserad uppdraget ut 29.5.1998. 12233: social trygghet är det uttryckligen fråga om bo- I arbetsgruppens promemoria, som ännu un- 12234: sättningsbaserad social trygghet. Därför är det dergår teknisk finslipning, fåsts bl.a. vikt vid den 12235: inte alltid nödvändigtvis motiverat att en person typ av problem som avses i spörsmålet och före- 12236: fortsättningsvis skall omfattas av den bosätt- slås en allmän lösning som leder tili en smidigare 12237: KK 584/1998 vp 5 12238: 12239: praxis än tidigare i fråga om den bosättningsba- pens förslag kommer att begäras in under som- 12240: serade sociala tryggheten för utsända arbetstaga- marens lopp. Regeringen har för avsikt att avlåta 12241: re. När arbetsgruppen sammanställde sitt förslag propositionen om Iagändringen under höstses- 12242: hörde den bl.a. representanter för missionsarbe- sionen 1998. 12243: tarna. De utlåtanden som behövs om arbetsgrup- 12244: 12245: Helsingfors den 8 juni 1998 12246: 12247: Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre 12248: KK 585/1998 vp 12249: 12250: Kirjallinen kysymys 585 12251: 12252: 12253: 12254: 12255: Toimi Kankaanniemi /skl ym.: Syyttäjälaitoksen toiminnasta 12256: 12257: 12258: Eduskunnan Puhemiehelle 12259: 12260: Kihlakunnansyyttäjä Tommi Teuri on julki- Mikäli tapausta ei perinpohjaisesti selvitetä, 12261: suudessa antanut ymmärtää, että hänen esimie- yleinen luottamus ihmisten yhdenvertaiseen koh- 12262: hensä olisi antanut kehotuksen tai ainakin olisi teluun ja oikeudenkäytön laillisuuteen ei palau- 12263: vaikuttanut päätökseen luopua syytteen nosta- du. Tällainen kehitys on määrätietoisesti kat- 12264: misesta Nostokonepalvelu Oy:n ja pääjohtaja kaistava. 12265: Jukka Tammen verotusta koskevassa jutussa, Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 12266: vaikka perusteita syytteen nostamiselle olisi ol- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 12267: lut. kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen 12268: Syyttäjän tulee toimia itsenäisesti ja riippu- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 12269: mattomasti. Jos näin ei mainitussa jutussa ole 12270: tapahtunut, on se uusi vakava tapaus, joka mur- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 12271: taa kansalaisten luottamusta oikeusjärjestel- ryhtyä yleisen luottamuksen palauttami- 12272: mämme laillista toimintaa kohtaan. Viime aikoi- seksi syyttäjälaitosta ja oikeusjärjestel- 12273: na se on saanut muitakin varjoja ylleen mm. määmme kohtaan? 12274: korkeimman oikeuden osalta. 12275: 12276: Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1998 12277: 12278: Toimi Kankaanniemi /skl Sakari Smeds /skl 12279: 12280: 12281: 12282: 12283: 280043 12284: 2 KK 585/1998 vp 12285: 12286: 12287: 12288: 12289: Eduskunnan Puhemiehelle 12290: 12291: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa perusteella ei voida tehdä sellaista päätelmää, 12292: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, ettei periaate toteutuisi. 12293: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen Valtakunnansyyttäjänvirasto on antanut jul- 12294: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi kisuuteen tiedotteen, jonka mukaan väitteet ul- 12295: Kankaanniemen ym. näin kuuluvan kirjallisen kopuolisen tahon vaikuttamisesta on perättö- 12296: kysymyksen n:o 585: miä. Syyttäjäviranomaisten menettelyn laillisuus 12297: kysymyksessä mainitussa Nostokonepalvelu 12298: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo Oy:n asiassa on eduskunnan oikeusasiamiehen 12299: ryhtyä yleisen luottamuksen palauttami- tutkittavana. Ennen tutkinnan valmistumista ei 12300: seksi syyttäjälaitosta ja oikeusjärjestel- ole aiheellista ryhtyä muihin toimenpiteisiin. 12301: määmme kohtaan? Syyttäjä- ja oikeuslaitosta kohtaan tunnettu 12302: yleinen luottamus on yksi oikeusjärjestelmämme 12303: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- kulmakiviä, jota on tarkkaan vaalittava. Yksit- 12304: vasti seuraavaa: täistapausten perusteella ei kuitenkaan ole syytä 12305: tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä syyttäjä- 12306: Lain mukaan syyttäjällä on itsenäinen syyte- laitosta ja oikeuslaitosta kohtaan tunnetun ylei- 12307: harkintavalta käsiteltävänään olevassa asiassa. sen luottamuksen osalta. Paitsi että yksittäista- 12308: Valtakunnansyyttäjälie kuuluvat muun muassa pauksessa esitetyt epäilyt on perusteellisesti selvi- 12309: syyttäjäntehtävät niissä asioissa, jotka hän ottaa tettävä, syyttäjä- ja oikeuslaitoksen luottamusta 12310: käsiteltävikseen. Mikäli valtakunnansyyttäjä oli- on ylläpidettävä järjestelmien pitkäjänteisellä 12311: si halunnut saada puheena olevassa asiassa mie- kehittämisellä. Syyttäjä- ja oikeuslaitos onkin 12312: leisensä ratkaisun, hän olisi voinut ottaa asian viime aikoina ollut laajojen kansalaisten oikeus- 12313: itselleen. turvan parantamiseen tähtäävien uudistusten 12314: Syyttäjät ovat hallinnosta ja muista tahoista kohteena. Uudistuksista saatavien kokemusten 12315: riippumattomia syyttäjäntehtävissään. Oikeus- ja vireillä olevien selvitysten pohjalta on mahdol- 12316: ministeriön käsityksen mukaan tämä on myös lista pohtia tarvetta syyttäjä- ja oikeuslaitoksen 12317: todellinen tilanne. Yhden syyttäjän lausuman edelleen kehittämiseen. 12318: 12319: Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1998 12320: Oikeusministeri Jussi Järventaus 12321: KK 585/1998 vp 3 12322: 12323: 12324: 12325: 12326: Tili Riksdagens Talman 12327: 12328: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- Riksåklagarämbetet har offentligt meddelat 12329: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- att påståendena om att en utomstående instans 12330: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- påverkat ärendet är grundlösa. Lagligheten i 12331: man Toimi Kankaanniemi m.fl. undertecknade åklagarämbetets förfarande i det ärende som 12332: spörsmål nr 585: gäller Nostokonepalvelu Oy som nämns i spörs- 12333: målet granskas av riksdagens justitieombuds- 12334: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- man. Det finns inga skäl att vidta åtgärder förrän 12335: ta för att återställa allmänhetens förtro- granskningen har slutförts. 12336: ende för åklagarväsendet och vårt rätts- Allmänhetens förtroende för åklagar- och 12337: system? rättsväsendet är en av hörnstenarna i vårt rätts- 12338: system och måste omsorgsfullt värnas. Med stöd 12339: Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt av enskilda fall är det dock inte på sin plats att dra 12340: följande: långtgående slutsatser vad gäller allmänhetens 12341: förtroende för åklagar- och rättsväsendet. För- 12342: Lagen föreskriver att åklagare har självstän- utom med en noggrann genomgång av misstan- 12343: dig rätt tili åtalsprövning i de fall som de behand- kar som kommer fram i enstaka fall, skall förtro- 12344: lar. Bland annat uppgiften att verka som åklaga- endet för åklagar- och rättsväsendet även upp- 12345: re tillkommer riksåklagaren i de ärenden som rätthållas med ett långsiktigt utvecklande av sys- 12346: han åtar sig. Om riksåklagaren hade velat få tili temen. Under densenaste tiden har åklagar- och 12347: stånd ett beslut som han kunnat godkänna i ären- rättsväsendet också varit föremål får omfattande 12348: det i fråga, hade han själv kunnat åta sig ärendet. reformer med avsikten att förbättra medborgar- 12349: Åklagarna är oberoende av förvaltningen och nas rättssäkerhet. Med stöd av erfarenheter från 12350: andra instanser när de sköter åklagaruppdrag. reformerna och pågående utredningar är det se- 12351: Justitieministeriet är av den uppfattningen att så dan möjligt att bedöma behovet av att vidareut- 12352: faktiskt också är fallet i praktiken. En enda åkla- veckla åklagar- och rättsväsendet. 12353: gares uttalande kan inte leda tili slutsatsen att 12354: principen inte fåljs. 12355: Helsingfors den 10 juni 1998 12356: 12357: Justitieminister Jussi Järventaus 12358: KK 586/1998 vp 12359: 12360: Kirjallinen kysymys 586 12361: 12362: 12363: 12364: 12365: Annika Lapintie /vas: Valtakunnansyyttäjänviraston toiminnasta 12366: syyttämättäjättämispäätöksissä 12367: 12368: 12369: Eduskunnan Puhemiehelle 12370: 12371: Vastaperustettu valtakunnansyyttäjänvirasto miesten teotjätetään syyttämättä, vaikka poliisi- 12372: on heti toimintansa alkumetreillä saanut kyseen- tutkinnassa olisi tullut esille asioita, jotka pitäisi 12373: alaista julkisuutta. Turun talousrikossyyttäjä on saattaa tuomioistuimen käsiteltäviksi. 12374: julkisuudessa kertonut, että hänen esimiehenään Hallitus on sitoutunut talousrikollisuuden ja 12375: toimiva valtakunnansyyttäjänvirasto halusi hä- harmaan talouden vastaiseen kamppailuun. Juu- 12376: nen luopuvan syytteestä Nostokonepalvelu ri veronkierto ja ulkomaille laittomasti siirretyt 12377: Oy:tä vastaan. Syyttäjä jättikin syytteen nosta- varat aiheuttavat mittavat vahingot valtionta- 12378: matta tässä veropetosepäilyjä koskevassa jutus- loudelle. 12379: sa. Syyttäjälaitoksen tehtävänä tulee olla epäilty- 12380: Kun valtakunnansyyttäjänvirasto perustet- jen rikosten vieminen oikeuteen. Vain näin voi- 12381: tiin, sen tarkoituksena oli kehittää ja tehostaa daan useimmiten monimutkaiset talousrikosju- 12382: syyttäjälaitoksen toimintaa. tut saada perusteellisesti selvitettyä. Valtakun- 12383: Kansalaisten usko oikeuslaitoksen tOimin- nansyyttäjänvirastosta on nyt kuitenkin muo- 12384: taan on viime vuosina saanut vakavia kolhuja dostumassa valtakunnansyyttämättäjättämisvi- 12385: muun muassa korkeimman oikeuden jäsenten rasto. 12386: sivutoimien ja heidän työhönsä kohdistuneiden Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 12387: jääviys- ja jopa rikosepäilyjen takia. tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 12388: Hämmennystä ja vakavaa kritiikkiä kansa- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 12389: laisten keskuudessa aiheutti jo Hämeen läänin nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 12390: lääninsyyttäjän taannoinen päätös jättää syyte 12391: nostamatta veropetosjutussa, jossa korkeimman Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta kansa- 12392: oikeuden jäsen Eeva Vuori oli osallisena. laisten luottamus valtakunnansyyttäjän- 12393: Nyt valtakunnansyyttäjänvirasto on ollut viraston puolueettomuuteen palautuisi, 12394: edesauttamassa samanlaista ratkaisua, jossa po- ja 12395: liisitutkinnassa pitkälle edennyt talousrikosjuttu miten Hallitus aikoo turvata viraston 12396: jätetään syyttämättä. Yleinen oikeustaju ei hy- kyvyn hoitaa tehtäviään oikeudenmukai- 12397: väksy tällaista toimintaa, jossa syyttäjälaitos al- sesti ja tasapuolisesti riippumatta rikok- 12398: kaa toimia myös tuomarina. "Tavallisen kan- sesta epäillyn yhteiskunnallisesta asemas- 12399: san" rikokset viedään oikeusistuimen tutkitta- ta? 12400: viksi, mutta korkeiden virkamiesten ja suurliike- 12401: 12402: Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1998 12403: 12404: Annika Lapintie /vas 12405: 12406: 12407: 12408: 12409: 280043 12410: 2 KK 586/1998 vp 12411: 12412: 12413: 12414: 12415: Eduskunnan Puhemiehelle 12416: 12417: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa todennäköisyyden aste täyttyy. Harkinnassa on 12418: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, noudatettava hallitusmuodon vaatimusta ihmis- 12419: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen ten yhdenvertaisuudesta lain edessä. 12420: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Annika Syyttäjällä on itsenäinen syyteharkintavalta 12421: Lapintien näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen käsiteltävänään olevassa asiassa. Halutessaan 12422: n:o 586: valtakunnansyyttäjä olisi asemansa perusteella 12423: voinut ottaa asian itse ratkaistavakseen. Kysy- 12424: Mitä Hallitus aikoo tehdä,jotta kansa- myksessä mainitussa asiassa näin ei ole tapahtu- 12425: laisten luottamus valtakunnansyyttäjän- nut. 12426: viraston puolueettomuuteen palautuisi, Syyttäjäviranomaisten toiminnan laillisuus 12427: ja Nostokonepalvelu Oy:n asiassa on parhaillaan 12428: miten Hallitus aikoo turvata viraston eduskunnan oikeusasiamiehen tutkittavana. En- 12429: kyvyn hoitaa tehtäviään oikeudenmukai- nen tutkinnan valmistumista ei ole aihetta enem- 12430: sesti ja tasapuolisesti riippumatta rikok- piin toimenpiteisiin. 12431: sesta epäillyn yhteiskunnallisesta asemas- Syyttäjä- ja oikeuslaitosta kohtaan tunnettu 12432: ta? yleinen luottamus on yksi oikeusjärjestelmämme 12433: kulmakiviä, jota on tarkkaan vaalittava. Yksit- 12434: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- täistapausten perusteella ei kuitenkaan ole syytä 12435: vasti seuraavaa: tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä syyttäjä- 12436: ja oikeuslaitosta kohtaan tunnetun yleisen luot- 12437: Lain mukaan virallisen syyttäjän on nostetta- tamuksen osalta. Paitsi että yksittäistapauksessa 12438: va syyte, kun on olemassa todennäköisiä syitä esitetyt epäilyt on perusteellisesti selvitettävä, 12439: rikoksesta epäillyn syyllisyyden tueksi. Tämä si- syyttäjä- ja oikeuslaitoksen luottamusta on yllä- 12440: sältää vaatimuksen sekä epäiltynä olevan henki- pidettävä järjestelmien pitkäjänteisellä kehittä- 12441: lön syyllisyyden että syypääksi toteavantuomion misellä. Syyttäjälaitoksen toimintaedellytyksistä 12442: todennäköisyydestä. Syyttäjän on siten tehtävä huolehtiminen edesauttaa myös ylimmän syyttä- 12443: ratkaisunsa siitä, nostaako hän syytteen näiden jän mahdollisuuksia kehittää syyttäjäntoimin- 12444: laissa asetettujen edellytysten rajoissa. Asia voi- taa. 12445: daan viedä oikeuteen vain, jos edellä mainittu 12446: Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1998 12447: 12448: Oikeusministeri Jussi Järventaus 12449: KK 586/1998 vp 3 12450: 12451: 12452: 12453: 12454: Tili Riksdagens Talman 12455: 12456: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen uppfylls. Vid prövningen skall regeringsformens 12457: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande krav på människornas likhet inför lagen iakttas. 12458: medlem av statsrådet översänt följande av riks- Åklagaren har självständig åtalsprövningsrätt 12459: dagsledamot Annika Lapintie undertecknade i det aktuella ärendet. Om han hade velat kunde 12460: spörsmå1 nr 586: riksåklagaren själv ha tagit sig an ärendet i kraft 12461: av sin ställning. Så skedde dock inte. 12462: Vad ämnar Regeringen göra för att Riksdagens justitieombudsman granskar för 12463: medborgarnas förtroende för riksåk1a- närvarande lagligheten i åklagarmyndigheternas 12464: garverkets opartiskhet skall kunna åter- agerande i fallet Nostokonepalvelu Oy. Inga skäl 12465: ställas och tili vidare åtgärder föreligger förrän granskning- 12466: hur ämnar Regeringen se tili att äm- en är slutförd. 12467: betsverket kan sköta sina uppgifter på ett Allmänhetens förtroende för åklagar- och 12468: rättvist och opartiskt sätt oberoende av rättsväsendet är en av hörnstenarna i vårt rätts- 12469: den misstänktes samhälleliga position? system och måste omsorgsfullt värnas. Med stöd 12470: av enskilda fall är det dock inte på sin plats att dra 12471: Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt långtgående slutsatser vad gäller allmänhetens 12472: följande: förtroende för åklagar- och rättsväsendet. För- 12473: utom med en noggrann genomgång av misstan- 12474: Enligt 1agen skall allmänna åklagare väcka kar som kommer fram i enstaka fall, skall förtro- 12475: åta1 när det finns sannalika skäl att tro att den endet för åklagar- och rättsväsendet även upp- 12476: misstänkte är skyldig. Detta innefattar ett krav rätthållas med en långsiktig utveck1ande av syste- 12477: på sannolikhet både i fråga om den misstänktes men. Ser man tili att åklagarväsendet har verk- 12478: sku1d och en fållande dom. Inom ramen för dessa samhetsbetingelser främjas även högste åklaga- 12479: lagbestämda gränser skall åklagare alltså besluta rens möjligheter att utveckla åklagarverksamhe- 12480: om de väcker åtal. Ett ärende kan tas upp i rätten ten. 12481: endast om ovan nämnda grad av sannolikhet 12482: 12483: Helsingfors den 10 juni 1998 12484: 12485: Justitieminister Jussi Järventaus 12486: j 12487: j 12488: j 12489: j 12490: j 12491: j 12492: j 12493: j 12494: j 12495: j 12496: j 12497: j 12498: j 12499: j 12500: j 12501: j 12502: j 12503: j 12504: j 12505: KK 587/1998 vp 12506: 12507: Kirjallinen kysymys 587 12508: 12509: 12510: 12511: 12512: Sulo Aittoniemi /kesk: Syyttäjälaitoksen toiminnasta 12513: 12514: 12515: Eduskunnan Puhemiehelle 12516: 12517: Kihlakunnansyyttäjä Teuri luopui taannoin Vaikka hallitus saattaa olla jäävi vastaamaan, 12518: syytteestä niin sanotussa Nostokonepalvelun ve- esitän valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 moment- 12519: rorikosasiassa Turussa. Päätös pohjusti - näin tiin viitaten valtioneuvoston asianomaisen jäse- 12520: voi arvella - myös verohallituksen pääjohtaja nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 12521: Tammen syyttämättäjättämispäätöstä. Nyt kih- 12522: lakunnansyyttäjä Teuri on kertonutjoutuneensa Aikooko Hallitus kiireesti puuttua 12523: painostuksen kohteeksi valtakunnansyyttäjä Nostokonepalvelun ja pääjohtaja Tam- 12524: Matti Kuusimäen taholta, jotta hän luopuisi men syyteasioissa ilmenneisiin uusiin 12525: syytteestä. Kuusimäki teki sittemmin syyttämät- asioihin ja kansallisen luottamuksen pa- 12526: täjättämispäätöksen pääjohtaja Tammen osalta. lauttamiseksi hoitaa asian niin, että sen 12527: Julkisen sanan kautta esille tulleen aineiston todelliset tapahtumat selvitetään perus- 12528: pohjalta arvostellen tapaus on törkeä, sillä kum- teellisesti ja jos ilmenee, että asiassa on 12529: massakin jutussa syyte olisi pitänyt nostaa. Isot sormet pelissä jollakin hallitusvastuussa 12530: varpaat ovat siis tulleet jälleen näkyviin, kuten olevalla puolueella, aikooko Hallitus jät- 12531: eräissä 1980-luvun tutkinta- ja syyteasioissa. tää paikkansa? 12532: Tuskinpa varpaat ovat enää saman henkilön 12533: kuin 1980-luvulla, mutta viiteryhmä voi olla po- 12534: liittisesti sama. 12535: Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1998 12536: Sulo Aittoniemi /kesk 12537: 12538: 12539: 12540: 12541: 280043 12542: 2 KK 587/1998 vp 12543: 12544: 12545: 12546: 12547: Eduskunnan Puhemiehelle 12548: 12549: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Syyttäjät toimivat tehtävässään hallinnosta ja 12550: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, muista tahoista riippumattomina. Valtakunnan- 12551: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen syyttäjä voi ottaa asian aina itse käsiteltäväk- 12552: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait- seen. 12553: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen Jos virallinen syyttäjä on päättänyt jättää 12554: n:o 587: syytteen nostamatta, hän saa peruuttaa päätök- 12555: sensä vain, jos asiassa ilmenneen uuden selvityk- 12556: Aikooko Hallitus kiireesti puuttua sen mukaan päätös on perustunut olennaisesti 12557: Nostokonepalvelun ja pääjohtaja Tam- puutteellisiin tai Virheellisiin tietoihin. Mikäli 12558: men syyteasioissa ilmenneisiin uusiin kysymyksessä mainituissa asioissa ilmenee uutta 12559: asioihin ja kansallisen luottamuksen pa- selvitystä, syyttäjä ratkaisee tämän jälkeen, onko 12560: lauttamiseksi hoitaa asian niin, että sen päätöstä harkittava uudelleen. Hallinnon taholta 12561: todelliset tapahtumat selvitetään perus- asiaan ei voida puuttua. 12562: teellisesti ja jos ilmenee, että asiassa on Syyttäjäviranomaisten toiminnan laillisuus 12563: sormet pelissä jollakin hallitusvastuussa Nostokonepalvelu Oy:n asiassa on parhaillaan 12564: olevalla puolueella, aikooko Hallitus jät- eduskunnan oikeusasiamiehen tutkittavana. En- 12565: tää paikkansa? nen tutkinnan valmistumista ei ole aihetta enem- 12566: piin toimenpiteisiin tai ratkaisuihin. 12567: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- 12568: vasti seuraavaa: 12569: 12570: Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1998 12571: 12572: Oikeusministeri Jussi Järventaus 12573: KK 587/1998 vp 3 12574: 12575: 12576: 12577: 12578: Tili Riksdagens Talman 12579: 12580: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Åklagarna utför sina åklagaruppdrag obero- 12581: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande ende av förvaltningen och andra instanser. Riks- 12582: medlem av statsrådet översänt följande av riks- åklagaren kan alltid själv ta sig an ett ärende. 12583: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spörs- Om allmänna åklagaren har beslutat avstå 12584: mål nr 587: från att väcka åtal, får han återta sitt beslut 12585: endast om det framkommer nya omständigheter 12586: Har Regeringen för avsikt att med det i ärendet som visar att beslutet har fattats utgåen- 12587: snaraste ta tag i de nya omständigheter de från uppgifter som i avgörande grad har varit 12588: som har kommit fram i åtalsärendet be- bristfålliga eller felaktiga. Om nya omständighe- 12589: träffande Nostokonepalvelu och general- ter framkommer i de ärenden som nämns i spörs- 12590: direktör Tammi och, i syfte att återställa målet, kommer åklagaren att besluta om beslutet 12591: medborgarnas förtroende, sköta frågan skall omprövas. Förvaltningen kan inte ingripa i 12592: så att de faktiska skeendena utreds och, ärendet. 12593: om det visar sig att något parti med reger- Riksdagens justitieombudsman granskar f6r 12594: ingsansvar har sitt finger med i spelet, närvarande lagligheten i åklagarmyndighetens 12595: ämnar Regeringen då avgå? agerande i fallet Nostokonepalvelu Oy. Något 12596: skäl att vidta vidare åtgärder eller fatta ytterliga- 12597: Sam svar på spörsmålet anför jag vördsamt re beslut föreligger inte förrän granskningen är 12598: följande: slutförd. 12599: 12600: Helsingforsden 10 juni 1998 12601: 12602: Justitieminister Jussi Järventaus 12603: KK 588/1998 vp 12604: 12605: Kirjallinen kysymys 588 12606: 12607: 12608: 12609: 12610: Sulo Aitioniemi /kesk: Sosiaaliturvan maksamisesta albaanipako- 12611: laisille 12612: 12613: 12614: Eduskunnan Puhemiehelle 12615: 12616: Saamani kirjallisen selvityksen mukaan Kark- kin jo asiasta kirjoitettua käyneet tutustumassa 12617: kilassa asuvat albaanipakolaiset ovat vuosina asiaan ja pahoitelleet sitä, että albaanit eivät ole 12618: 1996 ja 1997 sekä edelleen kuluvana keväänä ilmoittaneet työssäotosta ja että asiaa nyt "tark- 12619: osallistuneet Karkkilan ja Nummelan puolivälis- kaillaan". 12620: sä sijaitsevan puutarhatilan töihin palkattuina Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 12621: työntekijöinä. Tapaus on mitä kunnioitettavin, tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 12622: koska nimenomaan pakolaisväestöllä työhalut nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 12623: näyttävät olevan hakusessa eräitä ryhmittymiä nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 12624: lukuun ottamatta. Ongelmana näyttäisi olevan 12625: se, että kyseiset albaanit eivät ole ilmoittaneet Onko Hallitus tietoinen siitä, että 12626: työsuhteesta työvoimatoimistoon ja sosiaalitoi- Karkkilassa asuvat albaanipakolaiset 12627: mistoon,ja on olemassa perusteltu epäily, että he mahdollisesti nauttivat samanaikaisesti 12628: palkan lisäksi nauttivat niin työttömyyskorvaus- sekä työpalkkaa että sosiaalitukea ja 12629: ta kuin toimeentulotukea. Paikkakuntalaisten työttömyyskorvausta jättäessään ilmoit- 12630: viranomaisiin ottamista yhteyksistä huolimatta tamatta olemassa olevasta työsuhtees- 12631: näyttää siltä, ettei tilanteeseen ole reagoitu. Päin- taan, ja jos näin on, 12632: vastoin asiasta yhteyttä ottaneiden suuntaan on mitä Hallitus aikoo tehdä asian kor- 12633: suhtauduttu tylysti, jopa vihamielisesti. jaamiseksi sekä tässä että mahdollisesti 12634: Nyt viranomaiset ovat paikkakunnan lehden- muissa vastaavissa tapauksissa? 12635: 12636: Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1998 12637: 12638: Sulo Aittoniemi /kesk 12639: 12640: 12641: 12642: 12643: 280043 12644: 2 KK 588/1998 vp 12645: 12646: 12647: 12648: 12649: Eduskunnan Puhemiehelle 12650: 12651: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Työttömyysturvaa maksetaan Suomessa asu- 12652: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, valle työttömälle työnhakijalle. Näin myös pako- 12653: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen lainen voi olla oikeutettu työttömyysturvaan. 12654: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait- Työttömyysturvaa ei luonnollisestikaan ole tar- 12655: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen koitus maksaa normaalisti ansiotyötä tekevälle. 12656: n:o 588: Sen sijaan henkilöllä voi olla oikeus työttömyys- 12657: turvaan "siltä ajalta, kun hän palkatta osallistuu 12658: Onko Hallitus tietoinen siitä, että yleishyödylliseen vapaaehtoistyöhön tai tavan- 12659: Karkkilassa asuvat albaanipakolaiset omaiseen talkootyöhön" (680/1997). 12660: mahdollisesti nauttivat samanaikaisesti Esimerkiksi Kansaneläkelaitoksen maksa- 12661: sekä työpalkkaa että sosiaalitukea ja man työmarkkinatuen ja peruspäivärahan saa- 12662: työttömyyskorvausta jättäessään ilmoit- misen työvoimapoliittiset edellytykset ratkaisee 12663: tamatta olemassa olevasta työsuhtees- työttömyysturvalain mukaan työvoimaviran- 12664: taan, ja jos näin on, omainen. Työvoimatoimikunta tai työvoimatoi- 12665: mitä Hallitus aikoo tehdä asian kor- misto antaa paitsi etuutta myönnettäessä, myös 12666: jaamiseksi sekä tässä että mahdollisesti määräajoin sitä maksettaessa näistä edellytyksis- 12667: muissa vastaavissa tapauksissa? tä Kansaneläkelaitosta sitovan lausunnon. Toi- 12668: saalta työtön itse on velvollinen esittämään 12669: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Kansaneläkelaitokselle selvitykset tuloistaan ja 12670: vasti seuraavaa: muista päivärahan saamiseen liittyvistä tekijöis- 12671: tä. Työnteon aloittaminen on luonnollisesti il- 12672: Kysymyksessä kiinnitetään konkreettisten ta- moitusvelvollisuuden piiriin kuuluva asia. Sen, 12673: pausten perusteella huomiota sosiaalietuuksien, milloin työnteko on luonteeltaan sellaista, ettei 12674: muun muassa työttömyysturvan ja toimeentulo- oikeutta työttömyysturvaan ole, ratkaisee työ- 12675: tuen mahdolliseen maksamiseen henkilöille, jot- voimaviranomainen. Myös on mahdollista eräis- 12676: ka ovat ansiotyössä eivätkä täytä tätä koskevaa sä tilanteissa maksaa työttömyyspäivärahaa so- 12677: ilmoitusvelvollisuuttaan. viteltuna. 12678: Toimeentulotuen osalta voidaan todeta, että Jos työttömyysturvaa on maksettu aiheetta tai 12679: sekä 1.3.1998 voimaan tulleen toimeentulotuki- määrältään liian suurena, etuus on lain mukaan 12680: lain (1412/1997) että aiemmin voimassa olleiden perittävä takaisin. Työttömyysturvalain 30 §:ssä 12681: säännösten mukaan tuen hakijan tulee ilmoittaa säädetään lisäksi erityisestä sanktiosta, työttö- 12682: kaikki tiedossaan olevat toimeentulotukeen vai- myysturvarikkomuksesta. Siihen voidaan tuomi- 12683: kuttavat välttämättömät tiedot. Keskeisimmät ta muun muassa henkilö, joka on nostanut työt- 12684: näistä tiedoista ovat tuen hakijan ja hänen per- tömyysturvaa työssä ollessaan (" ... salaamalla 12685: heensä tulotiedot Jos tuen myöntäminen on pe- todellisen asianlaidan on saanut aikaan sen, että 12686: rustunut tahallaan annettuihin erehdyttäviin tie- päivärahaa on maksettu perusteettomasti tai 12687: toihin, kunta voi periä tuen takaisin näiden tieto- joka on nostanut työttömyyspäivärahaa oikeu- 12688: jen antajalta siltä osin kuin tuen myöntäminen on dettomasti, vaikka hänen kohtuudella olisi pitä- 12689: perustunut tästä syystä virheellisiin tietoihin. nyt tietää, ettei hänellä ollut oikeutta siihen, ... "). 12690: Työttömyysturvan osalta voidaan puolestaan Myös rikoslain petosta koskevat säännökset 12691: todeta, että työttömyysturvalain (602/1984) mu- saattavat tulla kysymykseen sekä työttömyystur- 12692: kaan Kansaneläkelaitoksen maksaman perus- van että toimeentulotuen osalta. 12693: päivärahan saajan on säilyttääkseen oikeutensa Kansaneläkelaitoksen Karkkilan toimiston 12694: työttömyysturvaan ilmoittauduttava työvoima- selvityksen mukaan toimistossa on kevättalvella 12695: toimistolle sen määräämällä tavalla. Yleisenä käyty tiedustelemassa, onko Kansaneläkelaitos 12696: ehtona työttömyysturvan saamiselle on, että tietoinen eräiden pakolaisten osavuotisesta työs- 12697: henkilölle ei ole voitu osoittaa työtä tai koulutus- kentelystä Vihdissä eräällä puutarhalla. Keskus- 12698: ta. telussa tilannetta selvitettiin perusteellisesti. 12699: KK 588/1998 vp 3 12700: 12701: Tuolloin todettiin, että asiassa on oltava riittävä 1997. Niiden sekä nykyistä tilannetta koskevien 12702: näyttö ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Työ- selvitysten perusteella ryhdytään asianomaisen 12703: voimapoliittisten edellytysten seuranta kuuluu lainsäädännön edellyttämiin toimenpiteisiin. 12704: ensisijaisesti työvoimahallinnolle, mutta myös Kaikki viimeksi mainitut konkreettiset toimenpi- 12705: Kansaneläkelaitos ryhtyy heti toimenpiteisiin, teet asioiden tilan selvittämiseksi toteutettiin en- 12706: jos ilmenee, että etuutta maksetaan aiheettomas- nen paikallislehdessä ollutta yleisökirjoittelua. 12707: ti. Vastaava selvitystyö on myös käynnissä Karkki- 12708: Keskustelussa sovittiin, että kyseinen henkilö lan kaupungin perusturvalautakunnan toimesta. 12709: palaa asiaan kun puutarhatyön sesonki alkaa, ja Selvitystyön valmistuttua tehdään päätös mah- 12710: tarvittaessa tekee ilmoituksen Kansaneläkelai- dollisesta toimeentulotuen takaisinperinnästä. 12711: tokselle. Huhtikuussa tällainen ilmoitus tehtiin. Pakolaisiin sovelletaan luonnollisesti sosiaali- 12712: Tällöin Kansaneläkelaitos, työvoimatoimisto ja turvaa maksettaessa samoja ilmoitusvelvolli- 12713: verotoimisto sopivat yhteisen neuvonpidon jär- suutta yms. koskevia säännöksiä kuin muihinkin 12714: jestämisestä siten, että pakolaiset kutsuttaisiin henkilöihin nähden. Suomalaisen sosiaaliturva- 12715: tilaisuuteen mukaan ja lainsäädäntöä selostettai- lainsäädännön vaikeaselkoisuuden vuoksi asioi- 12716: siin heille. Tämä kävi kuitenkin tarpeettomaksi den ymmärtämisessä esiintyy kuitenkin yleisesti- 12717: sen jälkeen, kun työvoimatoimiston edustajat kin ongelmia. Ne ovat sitä suurempia, mitä vie- 12718: kävivät paikan päällä ja tapasivat siellä erään raammasta kulttuurista ja kielestä on kysymys. 12719: pakolaisista. Keskusteluun osallistui myös puu- Tämän vuoksi eri etuuksia myöntävissä elimissä 12720: tarhan omistaja. pyritään kiinnittämään huomiota siihen, että vie- 12721: Kansaneläkelaitoksen Karkkilan toimistoon raista kulttuureista tulevat pakolaiset olisivat sel- 12722: on viikolla 21 saapunut työvoimatoimiston välit- villä oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan suoma- 12723: täminä neljän pakolaisen palkkatiedot vuodelta laisen sosiaaliturvajärjestelmän suhteen. 12724: 12725: Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1998 12726: Ministeri Terttu Huttu-Juntunen 12727: 4 KK 588/1998 vp 12728: 12729: 12730: 12731: 12732: Tili Riksdagens Talman 12733: 12734: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- Utkomstskydd för arbetslösa betalas tili ar- 12735: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med- betslösa arbetssökande som är bosatta i Finland. 12736: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- Således kan en flykting också ha rätt tili utkomst- 12737: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr skydd för arbetslösa. Avsikten är naturligtvis 12738: 588: inte att utkomstskydd för arbetslösa skall betalas 12739: tili personer som förvärvsarbetar på normalt vis. 12740: Är Regeringen medveten om att alban- Däremot kanenperson ha rätt tili utkomstskydd 12741: ska flyktingar bosatta i Karkkila eventu- för arbetslösa "för den tid då han utan lön deltar 12742: ellt kan ha en arbetsplats och samtidigt i allmännyttigt frivilligt arbete eller sedvanligt 12743: åtnjuta socialunderstöd och arbetslös- talkoarbete" (680/1997). 12744: hetsersättning eftersom de underlåter att De arbetskraftspolitiska förutsättningarna för 12745: anmäla arbetsförhållandet, och om det är att få t.ex. arbetsmarknadsstöd och grund- 12746: så, dagpenning som Folkpensionsanstalten betalar 12747: vad ämnar Regeringen göra för att avgörs enligt lagen om utkomstskydd för arbets- 12748: missförhållandet skall rättas till såväl i lösa av arbetskraftsmyndigheten. Arbetskrafts- 12749: detta fall som i andra motsvarande fall? kommissionen eller arbetskraftsbyrån ger både 12750: då förmånen beviljas och regelbundet medan den 12751: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt utbeta1as ett utlåtande om dessa förutsättningar 12752: anföra följande: som är bindande för Folkpensionsanstalten. Å 12753: andra sidan är den arbetslöse själv skyldig att tili 12754: Med utgångspunkt i konkreta fall fåsts i spörs- Folkpensionsanstalten inge en utredning om sina 12755: målet uppmärksamhet vid att sociala förmåner, inkomster och övriga faktorer som hänför sig tili 12756: bl.a. utkomstskydd för arbetslösa och utkomst- erhällandet av dagpenning. När ett arbete inleds 12757: stöd eventuellt betalas tili personer som förvärvs- är detta naturligtvis en sak som berörs av anmäl- 12758: arbetar och som inte uppfyller sin anmälnings- ningsskyldigheten. Det är arbetskraftsmyndighe- 12759: plikt härvidlag. ten som avgör frågan om när ett arbete tili karak- 12760: Beträffande utkomststödet kan det konstate- tären är sådant att det inte berättigar tili utkomst- 12761: ras att den som söker utkomststöd skalllämna alla skydd för arbetslösa. 1 vissa situationer är det 12762: tillgängliga nödvändiga uppgifter som inverkar också möjligt att betala jämkad arbetslöshets- 12763: på utkomststödet. Detta gäller både enligt lagen dagpenning. 12764: om utkomststöd (1412/1997), som trädde i kraft Om utkomstskydd för arbetslösa betalts utan 12765: den 1 mars 1998, och enligt tidigare bestämmelser. orsak eller tili ett för stort belopp, skall förmånen 12766: De viktigaste av dessa uppgifter är personens och enligt lagen återkrävas. 1 30 § lagen om utkomst- 12767: dennes fami1js inkomster. Om beviljandet av stöd skydd för arbetslösa bestäms dessutom om sär- 12768: har grundat sig på missvisande information som skilda sanktioner för utkomstskyddsförseelse. 12769: givits med flit, kan kommunen av den som ger Tili sanktioner kan bl.a. en person som lyft ut- 12770: dessa uppgifter återkräva stödet till dendel bevil- komstskydd för arbetslösa medan han varit i 12771: jandet av stöd har baserat sig på falska uppgifter. arbete dömas när han (" genom att hemlighålla 12772: Beträffande utkomststödet för arbetslösa kan sant sakförhällande fått tili stånd att dagpenning 12773: det å andra sidan konstateras att mottagare av utbetalts utan grund, eller lyft arbetslöshetsdag- 12774: grunddagpenning som utbetalas av Folkpen- penning trots att han skäligen hade bort vara 12775: sionsanstalten enligt lagen om utkomstskydd för medveten om att han inte hade rätt därtill, ... "). 12776: arbetslösa (60211984) för att bevara sin rätt tili Bestämmelserna om bedrägeri i strafflagen kan 12777: utkomstskydd skall anmäla sig hos arbetskrafts- också komma i fråga både när det gäller utkomst- 12778: byrån på det sätt som byrån bestämmer. Ett skydd för arbetslösa och utkomststöd. 12779: allmänt vilikor för att en person skall få utkomst- Folkpensionsantaltens byrå i Karkkila har 12780: stöd för arbetslösa är att det inte gått att anvisa förklarat att byrån under vårvintern tilifrågades 12781: honom arbete eller utbildning. om Folkpensionsantalten är medveten om att 12782: KK 588/1998 vp 5 12783: 12784: vissa flyktingar arbetar i en trädgård i Vichtis tili Folkpensionsantaltens byrå i Karkkila. Uti- 12785: under en del av året. Vid diskussionerna utreddes från dessa samt de utredningar som avser dagens 12786: situationen grundligt. Man kunde då konstatera situation vidtas de åtgärder som lagstiftningen 12787: att det bör finnas tillräckliga bevis innan åtgärder förutsätter. Samtliga de sistnämnda konkreta åt- 12788: vidtas. Kontrollen i fråga om de arbetskraftspo- gärderna för att reda upp ärendet vidtogs innan 12789: litiska förutsättningarna ankommer först och skriverier från allmänheten började förekomma i 12790: främst på arbetskraftsförvaltningen, men också lokaltidningen. Motsvarande utredningar pågår 12791: Folkpensionsantalten vidtar omedelbart åtgär- också på initiativ av grundskyddsnämnden i 12792: der om det visar sig att en förmån betalas utan Karkkila stad. Så snart utredningen är klar fattas 12793: orsak. beslut om möjlig återkrav av utkomststödet. 12794: Vid diskussionerna kom man överens om att Vid betalning av socialskydd tillämpas natur- 12795: personen i fråga återkommer när trädgårds- ligtvis samma anmälningsskyldighet m.fl. dylika 12796: säsongen inleds, och vid behov gör anmälan hos bestämmelser på flyktingar som på övriga perso- 12797: Folkpensionsantalten. 1 april gjordes en sådan ner. Eftersom den finländska socialskyddslag- 12798: anmälan. Då kom Folkpensionsantalten, arbets- stiftningen är förhållandevis komplicerad före- 12799: kraftsbyrån och skattebyrån överens om en ge- kommer det också allmänt taget problem med att 12800: mensam rådplägning så att flyktingarna skulle förstå saker och ting. Problemen är större ju mer 12801: inbjudas tili mötet och få lagstiftningen förklarad främmande språket och kulturen är. De organ 12802: får sig. Detta blev dock onödigt sedan represen- som beviljar olika förmåner eftersträvar därför 12803: tanter för arbetskraftsbyrån avlagt besök på plat- att flyktingar som kommer från främmande kul- 12804: sen och sammanträffat med en av flyktingarna. 1 turer skall få tillräckligt god kännedom om sina 12805: diskussionen deltog också ägaren tili trädgården. rättigheter och skyldigheter beträffande social- 12806: Vecka 21 anlände löneuppgifterna för 1997 skyddssystemet i Finland. 12807: beträffande fyra flyktingar via arbetskraftsbyrån 12808: 12809: Helsingforsden 5 juni 1998 12810: 12811: Minister Terttu Huttu-Juntunen 12812: KK 589/1998 vp 12813: 12814: Kirjallinen kysymys 589 12815: 12816: 12817: 12818: 12819: Olavi Ala-Nissilä /kesk: Verohallituksen toiminnan kehittämisestä 12820: 12821: 12822: Eduskunnan Puhemiehelle 12823: 12824: Julkisuudessa ovat jo pitkään olleet esillä Ve- tyvien ongelmien ratkaisu vaatii määrätietoisia 12825: rohallituksen henkilöstöön ja johtamiseen liitty- kehittämistoimia. Näillä toimenpiteillä on kiire. 12826: vät ongelmat. Tilanne on haitannut verohallituk- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 12827: sen toimintaa ja sen toiminnan vaatimaa uskot- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 12828: tavuutta. nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 12829: Verohallituksen pääjohtajan toimiin liittyvät nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 12830: tutkimukset ovat ohi, mutta keskustelu syyttei- 12831: den nostamatta jättämisestä julkisuudessa edel- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 12832: leen jatkuu. Toisen valtiovarainministeri Jouko ryhtyä Verohallituksen henkilöstöpoli- 12833: Skinnarin päätöksen mukaan pääjohtaja on pa- tiikkaan ja johtamiseen sekä toiminnan 12834: lannut tehtäviinsä. uskottavuuteen liittyvien ongelmien rat- 12835: Verohallituksen henkilöstöpolitiikkaan ja kaisemiseksi tarvittavien kehittämistoi- 12836: johtamiseen sekä toiminnan uskottavuuteen liit- menpiteiden toteuttamiseksi nopeasti? 12837: 12838: Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1998 12839: 12840: Olavi Ala-Nissilä /kesk 12841: 12842: 12843: 12844: 12845: 280043 12846: 2 KK 589/1998 vp 12847: 12848: 12849: 12850: 12851: Eduskunnan Puhemiehelle 12852: 12853: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tuksen vuosittaisissa tulostavoitesopimuksissa, 12854: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, joihin kirjataan myös henkilöstöpolitiikan pää- 12855: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen linjat. Tulostavoitesopimusten toteutumista seu- 12856: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Olavi Ala- rataan jatkuvasti. Valtiovarainministeriönja Ve- 12857: Nissilän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen rohallituksen tiiviin yhteistyön ansiosta kuva ve- 12858: n:o 589: rohallinnon toiminnasta pysyy muutoinkin hy- 12859: vin ajan tasalla. 12860: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo Verohallituksen pääjohtajaa koskevan uuti- 12861: ryhtyä Verohallituksen henkilöstöpoli- soinnin myötä on esitetty käsityksiä, joiden mu- 12862: tiikkaan ja johtamiseen sekä toiminnan kaan verohallinnon toiminta olisi häiriytynyt. 12863: uskottavuuteen liittyvien ongelmien rat- Tosiasiassa Verohallitus ja verohallinto on toi- 12864: kaisemiseksi tarvittavien kehittämistoi- minut ja toimii sille asetettujen tavoitteiden mu- 12865: menpiteiden toteuttamiseksi nopeasti? kaisesti. Henkilöstöpolitiikka noudattaa henki- 12866: löstön itsensä hyväksymiä linjauksia. 12867: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Verohallinto tarvitsee työrauhan. Sen toimin- 12868: vasti seuraavaa: nan uskottavuudenkin kannalta tärkeintä on 12869: turvata toimintaedellytykset niin, etteivät vero- 12870: Verohallituksen toiminnan pidemmän aika- tuksen toimittaminen ja muut verotuksen perus- 12871: välin suuntaviivoista päätetään verohallinnon toiminnot miltään osin vaarannu. Jos ongelmia 12872: strategiassa, jonka verohallituksen johtokunta ilmenee, niihin on mahdollista puuttua olemassa 12873: hyväksyy. Tarkemmalla tasolla toimintalinjoista olevien ohjauskeinojen avulla. 12874: päätetään valtiovarainministeriön ja verohalli- 12875: 12876: Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1998 12877: 12878: Ministeri Jouko Skinnari 12879: KK 589/1998 vp 3 12880: 12881: 12882: 12883: 12884: Tili Riksdagens Talman 12885: 12886: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Ien, där även huvudlinjerna för personalpolitiken 12887: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande dras upp. Man följer kontinuerligt upp hur över- 12888: medlem av statsrådet översänt följande av riks- enskommelserna om resultatmålen förverkligas. 12889: dagsman Olavi Ala-Nissilä undertecknade spörs- Tack vare ett intensivt samarbete mellan finans- 12890: mål nr 589: ministeriet och skattestyrelsen hålls bilden av 12891: skatteförvaltningens verksamhet även i övrigt a 12892: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- jour. 12893: ta för att i brådskande ordning få tili Tili följd av de nyheter som slagits upp om 12894: stånd den utveckling som behövs får att skattesstyrelsens generaldirektör har det före- 12895: Iösa de problem som förekommer inom kommit uppfattningar enligt vilka verksamheten 12896: skattestyrelsens personalpolitik och led- inom skatteförvaltningen skulle ha rubbats. 1 12897: ning samt beträffande verksamhetens verkligheten har skattestyrelsen och skatteför- 12898: trovärdighet? valtningen fungerat och fungerar enligt de mål 12899: som ställts upp. Personalpolitiken fåljer de linjer 12900: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt som personalen själv har godkänt. 12901: anföra följande: Skatteförvaltningen behöver framför allt ar- 12902: betsro. Med tanke på dess verksamhet är det 12903: Riktlinjerna för skattestyrelsens verksamhet viktigt att trygga verksamhetsförutsättningarna 12904: på Iängre sikt fastställs i strategin för skatteför- så att verkställandet av beskattningen och övriga 12905: valtningen som godkänns av skattestyrelsens di- grundläggande funktioner inom beskattningen 12906: rektion. De detaljerade riktlinjerna för verksam- inte äventyras i något avseende. Om det dyker 12907: heten fastställs i finansministeriets och skattesty- upp problem finns det möjlighet att ingripa med 12908: relsens årliga överenskommelser om resultatmå- hjälp av befintliga styrmedel. 12909: 12910: Helsingforsden 15 juni 1998 12911: 12912: Minister Jouko Skinnari 12913: KK 590/1998 vp 12914: 12915: Kirjallinen kysymys 590 12916: 12917: 12918: 12919: 12920: Tuula Haatainen /sd ym.: Oppisopimuskoulutuksen valvonnan te- 12921: hostamisesta 12922: 12923: 12924: Eduskunnan Puhemiehelle 12925: Oppisopimuskoulutukseen osallistuvien mää- käytökset kaivavat kuitenkin maata järjestel- 12926: rä on viime vuosina kasvanut voimakkaasti. Sa- män alta. Väärinkäytöksiä voidaan estää lisää- 12927: manaikaisesti koulutuksen määrän kasvaessa mällä viranomaisvalvontaa. 12928: ovat lisääntyneet oppisopimuskoulutuksen jär- Edellä olevan perusteeliaja valtiopäiväjärjes- 12929: jestämiseen liittyvät ongelmat. Tämä on käynyt tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 12930: ilmi mm. monien ammattiliittojen selvityksissä. kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen 12931: Eniten epäkohtia on ollut siinä, että koulutusta jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 12932: on vähän tai ei ollenkaan eikä palkkaa makseta 12933: työehtosopimuksen mukaan. Viranomaiset ovat Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 12934: julkisuudessa vähätelleet laiminlyöntejä sekä ryhtyä oppisopimuskoulutuksessa ha- 12935: valvonnan tehottomuutta. vaittujen väärinkäytösten ja epäkohtien 12936: Oppisopimuskoulutuksen tarkoitus on antaa poistamiseksi sekä oppisopimuskoulu- 12937: työntekijälle mahdollisuus suorittaa ammattitut- tuksen valvonnan tehostamiseksi? 12938: kinto työntekoon liittyen. Lisääntyneet Väärin- 12939: 12940: Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1998 12941: 12942: Tuula Haatainen /sd Helena Vartiainen /sd 12943: Anne Huotari /vas Johannes Koskinen /sd 12944: Marja-Leena Viljamaa /sd 12945: 12946: 12947: 12948: 12949: 280043 12950: 2 KK 590/1998 vp 12951: 12952: 12953: 12954: 12955: Eduskunnan Puhemiehelle 12956: 12957: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa sopimuksen määräyksiä kysymyksessä olevaan 12958: tarkoitetussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhe- oppisopimusopiskelijan työsuhteeseen sovelle- 12959: mies, olette toimittanut valtioneuvoston asian- taan. 12960: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Eduskunnan käsittelyssä olevassa koululain- 12961: Tuula Haataisen ym. näin kuuluvan kirjallisen säädännön uudistusehdotuksessa oppisopimus- 12962: kysymyksen n:o 590: koulutus kytketään aiempaa tiiviimmin yhtey- 12963: teen muun ammatillisen koulutuksen kanssa, jol- 12964: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo loin oppisopimuskoulutus olisi yksi ammatillisen 12965: ryhtyä oppisopimuskoulutuksessa ha- koulutuksen järjestämismuoto. Lupa ammatilli- 12966: vaittujen väärinkäytösten ja epäkohtien sen koulutuksen järjestämiseen myönnettäisiin 12967: poistamiseksi sekä oppisopimuskoulu- koulutuksen järjestäjille koulutuksen järjestä- 12968: tuksen valvonnan tehostamiseksi? mislupien yhteydessä annettavissa koulutusteh- 12969: täväpäätöksissä. Luvista päättäisi opetusminis- 12970: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- teriö. Tarvittaessa opetusministeriö voisi rajoit- 12971: vasti seuraavaa: taa koulutuksen järjestäjän oppisopimuskoulu- 12972: tuksen järjestämisoikeutta. Lainsäädäntö mah- 12973: Oppisopimuskoulutuksen paikallinenjohto ja dollistaa oppisopimuskoulutuksen ja oppilaitos- 12974: valvonta on kunnallinen tehtävä oppisopimuk- muotoisen koulutuksen lähentämisen toisiinsa. 12975: sesta annetun lain (1605/1992) 13 §:n mukaan. Opetustoimen keskushallinto tukee oppisopi- 12976: Tätä varten kunnalla tai kunnilla on opetustoi- muskoulutuksen toimeenpanoa lukuisten tuki- 12977: menhallinnosta annetun lain (706/1992) 2 §:ssä ja kehittämistoimenpiteiden avulla. Kunnissa ja 12978: tarkoitettu monijäseninen toimielin. Paikallis- kuntayhtymissä toimiville oppisopimuskoulu- 12979: hallintoviranomaisten velvoitteena on varmistaa tushenkilökunnalle järjestetään säännöllisesti 12980: oppisopimuskoulutuksesta annetun asetuksen koulutus- ja neuvottelu tilaisuuksia, joissa kiinni- 12981: (1606/1992) 1 §:ssä määriteltyjen ehtojen toteutu- tetään huomiota muun muassa valvontavelvoit- 12982: minen ennen oppisopimuksen hyväksymistä. teisiin. Syksyllä järjestetään kaksi laajaa erityi- 12983: Paikallishallintoviranomainen on myös vel- sesti työelämän osapuolille ja koulutuksen järjes- 12984: vollinen seuraamaan oppimisprosessin ja oppi- täjille suunnattua konferenssia, joissa käsitellään 12985: sopimusten ehtojen toteutumista koko oppisopi- monipuolisesti uuden lainsäädännön vaikutusta 12986: muksen voimassaolon ajan. Mahdollisissa työn- oppisopimuskoulutukseen sekä koulutuksen ja 12987: antajan tai opiskelijan sopimusrikkomusta- työelämän vuorovaikutuksen parantamiseen liit- 12988: pauksissa paikallishallintoviranomainen voi kes- tyviä kysymyksiä. Näissä tilaisuuksissa keskeiset 12989: keyttää oppisopimuksen oppisopimuslain osapuolet voivat esittää näkemyksiään ammatil- 12990: 21 §:ssä määritellyllä tavalla. Säännös koskee lisen koulutuksen kehittämistarpeista. 12991: myös työehtosopimusten velvoitteiden laimin- Opetusministeriö on asettanut vuosiksi 12992: lyöntitapauksia. 1996-2000 laajapohjaisen oppisopimuskoulu- 12993: Oppisopimukseen sovelletaan, mitä työnteki- tuksen ja työelämäyhteyksien johtoryhmän, joka 12994: jän osalta säädetään työajasta, vuosilomasta, valmistelee parhaillaan oppisopimuskoulutuk- 12995: työturvallisuudesta ja työntekijän muusta suoje- sen laadun kehittämishankkeen toteuttamista, 12996: lusta. Muun muassa työsopimuslain 55 §:ää so- jonka tarkoituksena on selvittää muun muassa 12997: velletaan oppisopimussuhteisiin. Säännöksen oppisopimuskoulutuksella saavutettavaa am- 12998: mukaan valvontavelvollisuus on myös työsuo- mattitaitoa ja työmarkkinakelpoisuutta sekä 12999: jeluviranomaisilla ja niillä työnantajain ja työn- koulutusmuodon kustannusvaikutuksia ja toi- 13000: tekijöiden yhdistyksillä, joiden tekemän työehto- meenpanon onnistumista. 13001: 13002: Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1998 13003: 13004: Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen 13005: KK 590/1998 vp 3 13006: 13007: 13008: 13009: 13010: Tili Riksdagens Ta/man 13011: 13012: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- arbetstagarföreningar som ingått kollektivavtal 13013: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med- vars bestämmelser tillämpas på arbetsavtalet för 13014: lem av statsrådet översänt följande av riks- den läroavtalsstuderande. 13015: dagsman Tuula Haatainen m.fl. undertecknade 1 det förslag tili reform av skollagstiftningen 13016: spörsmål nr 590: som är under behandling i riksdagen knyts läro- 13017: avtalsutbildningen allt närmare till den övriga 13018: Vilka åtgärder avser Regeringen vidta yrkesutbildningen, varvid läroavtalsutbildning- 13019: för att avhjälpa det missbruk och de miss- en blir en form av yrkesutbildning. Tiiistånd att 13020: förhållanden som uppdagats inom läro- ordna yrkesutbildning skall beviljas utbildnings- 13021: avtalsutbildningen samt för att effektive- anordnarna i samband med de beslut om utbild- 13022: ra övervakningen av 1äroavta1sutbi1d- ningsuppgiften som ges i samband med tillstån- 13023: ningen? den att ordna utbildning. Undervisningsmini- 13024: steriet skall fatta beslut om tillstånden. Vid behov 13025: Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt skall undervisningsministeriet kunna begränsa 13026: anföra följande: utbildningsanordnarens rätt att ordna läroav- 13027: talsutbildning. Lagstiftningen gör det möjligt att 13028: Enligt 13 § 1agen om läroavtalsutbildning närma läroavtalsutbildning och utbildning i 13029: (1605/1992) är den 1okala ledningen och övervak- läroanstaltsform tili varandra. 13030: ningen av läroavtalsutbildningen en uppgift för Centralförvaltningen inom undervisningsvä- 13031: kommunen. För detta har kommunen eller flera sendet stöder verkställandet av läroavtalsut- 13032: kommuner gemensamt ett sådant kollegia1t or- bildningen med hjälp av flera stöd- och utveck- 13033: gan som avses i 2 § lagen om kommunernas un- Iingsåtgärder. För personalen inom läroavtalsut- 13034: dervisningsförvaltning (706/1992). lnnan ett bildningen i kommuner och samkommuner ord- 13035: läroavtal godkänns skall den lokala förvaltnings- nas regelbundet kurser och rådplägningsdagar, 13036: myndigheten kontrollera att de villkor som be- där bl.a. övervakningsskyldigheterna tas fram. 1 13037: stäms i 1 § förordningen om läroavtalsutbildning höst ordnas två omfattande konferenser som sär- 13038: (1606/1992) är uppfyllda. skilt riktar sig tili arbetslivsparterna och utbild- 13039: Den loka1a förva1tningsmyndigheten är också ningsanordnarna. Under konferenserna behand- 13040: skyldig att följa in1ärningsprocessen och hur vill- las ur olika synvinklar vilka verkningar den nya 13041: koren i läroavtalen uppfylls under hela den tid lagstiftningen har på läroavtalsutbildningen 13042: läroavtalet är i kraft. Vid eventuella avtalsbrott samt frågor som gäller förbättrandet av växelver- 13043: från arbetsgivarens eller den studerandes sida kan mellan utbildningen och arbetslivet. Parter- 13044: kan den lokala förvaltningsmyndigheten avbryta na kan då framföra sina synpunkter när det gäller 13045: läroavtalsutbildningen på det sätt som anges i utvecklingsbehoven inom yrkesutbildningen. 13046: 21 § lagen om läroavtalsutbildning. Bestämmel- Undervisningsministeriet har för åren 1996- 13047: sen gäller också fall då skyldigheterna i arbetsav- 2000 tillsatt en bredbasig ledningsgrupp för läro- 13048: talen har försummats. avtalsutbildning och arbetslivskontakter. Denna 13049: På läroavtal tillämpas i fråga om arbetstagare grupp bereder som bäst ett projekt för utvecklan- 13050: vad som bestäms om arbetstid, semester, skydd i det av läroavtalsutbildningens kvalitet vars syfte 13051: arbetet och annat skydd för arbetstagaren. På är att klarlägga bl.a. den yrkesskicklighet som 13052: läroavtal tillämpas bl.a. 55 § lagen om arbetsav- förvärvas genom läroavtalsutbildning och viiken 13053: tal. Enligt denna bestämmelse skall övervak- behörighet den ger för arbetslivet samt kostnads- 13054: ningsskyldigheten fullgöras också av arbets- verkningarna i denna utbildningsform och hur 13055: skyddsmyndigheterna samt de arbetsgivar- och väl den utfaller. 13056: 13057: Helsingforsden 9 juni 1998 13058: 13059: Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen 13060: KK 591/1998 vp 13061: 13062: Kirjallinen kysymys 591 13063: 13064: 13065: 13066: 13067: Pirkko Peltomo /sd: Koulutusvakuutuksen kolmannen vaiheen 13068: käynnistymisestä 13069: 13070: 13071: Eduskunnan Puhemiehelle 13072: 13073: Työttömyysturvaan kohdistuneiden säästö- ikääntyessä ei ole enää käytössä resursseja, joilla 13074: toimenpiteiden yhteydessä sovittiin erityisestä pystyttäisiin paikkaamaan ne aukot, joita työn- 13075: koulutusvakuutuksesta. Koulutusvakuutuksen tekijöiden lyhytnäköinen kouluttamatta jättämi- 13076: ensimmäinen vaihe eli omaehtoisen opiskelun nen aiheuttaa. Ammattitaitoinen ja koulutettu 13077: tukeminen käynnistyi 1.8.1997. Se on tarkoitettu työvoima yhdistettynä yhteiskunnan muihin pe- 13078: tukemaan omaehtoista, ammatillisia valmiuksia rusrakenteisiin sekä hyvinvointiyhteiskunnan 13079: edistäviä päätoimisia opintoja. Sitä myönnetään periaatteeseen on se kilpailu valtti, jolla kansain- 13080: 1.8.1997-31.7.1998 välisenä aikana aloitettui- välisessä kilpailussa menestytään jatkossa. 13081: hin opintoihin. Tuen saamisen ehdot ovat muun Koulutusvakuutuksen kolmannen vaiheen to- 13082: muassa, että hakija on koulutuksen aloittaessaan teuttaminen on osa kansallista selviytymisstrate- 13083: pitkäaikaistyötön, joka on ollut työttömänä giaamme kiristyvässä kilpailussa. Sen avulla on 13084: työnhakijana työvoimatoimistossa viimeisten 24 mahdollista avata työpaikkoja työttömille, lisätä 13085: kuukauden aikana vähintään 12 kuukautta. työntekijöiden ammatillista pätevyyttä sekä toi- 13086: Koulutusvakuutuksen toinen vaihe käynnis- saalta välillisesti vaikuttaa ikääntyvien työnteki- 13087: tyy 1.8.1998. Koulutusvakuutuksen piirissä ole- jöiden eläköitymisikään positiivisella tavalla an- 13088: vien henkilöiden määrää laajennetaan koske- tamalla heille mahdollisuus päivittää tietonsa ja 13089: maan suurempaa osaa työttömistä työnhakijois- taitonsa sille tasolle, mitä työelämässä nykyisin 13090: ta. vaaditaan. Tämä on omiaan lisäämään motivaa- 13091: Näiden lisäksi on suunniteltu koulutusvakuu- tiota sekä mahdollisuuksia jatkaa työelämässä 13092: tuksen kolmatta vaihetta. Tässä yhteydessä kou- pidempään kuin muuten olisi mahdollista. 13093: lutusvakuutus ulotettaisiin koskemaan työelä- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 13094: mässä mukana olevia henkilöitä. Tämä erittäin tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 13095: perusteltu toimenpide ei kuitenkaan ole vielä to- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 13096: teutunut. Työssä jaksamisen ja elämänikäisen nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 13097: oppimisen kannalta on tärkeää toteuttaa koulu- 13098: tusvakuutuksen kolmas vaihe mahdollisimman Aikooko Hallitus kiirehtiä koulutus- 13099: pikaisesti. Työelämä on jatkuvassa murroksessa vakuutuksen kolmannen vaiheen toteu- 13100: työntekijöiltä vaadittavien tietojen ja taitojen tumista siten, että esitys siitä olisi edus- 13101: muuttuessa tietoyhteiskunnan kehittymisen tah- kunnassa vielä tämän vaalikauden aika- 13102: dissa. Tähän kehitykseen vastaaminen on yksi na? 13103: kansakuntamme kohtalon kysymyksiä. Väestön 13104: 13105: Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1998 13106: 13107: Pirkko Peltomo /sd 13108: 13109: 13110: 13111: 13112: 280043 13113: 2 KK 591/1998 vp 13114: 13115: 13116: 13117: 13118: Eduskunnan Puhemiehelle 13119: 13120: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa sajana toimii kansaneläkelaitos. Aikuisopintora- 13121: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, ha on henkilön aiemmista tuloista riippuen 13122: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen 1 540-2 800 markkaa kuukaudessa. Tukeen si- 13123: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pirkko sältyy lainamahdollisuus,joka on enintään 1 800 13124: Peltomon näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen markkaa kuukaudessa. Ammattikoulutusrahaa 13125: n:o 591: voidaan maksaa opintotuen lisäksi, jos opiskeli- 13126: jana on riittävä työ historia. Ammattikoulutusra- 13127: Aikooko Hallitus kiirehtiä koulutus- ha on 1 400 markkaa kuukaudessa, ja se on työn- 13128: vakuutuksen kolmannen vaiheen toteu- antajien rahoittamaa ja maksetaan koulutus- ja 13129: tumista siten, että esitys siitä olisi edus- erorahastosta. Vuorottelukorvaus on 70% työt- 13130: kunnassa vielä tämän vaalikauden aika- tömyyspäivärahasta. Tämän lisäksi vuorottelu- 13131: na? aikana opiskeleva voi saada osittaista ammatti- 13132: koulutusrahaa, joka on 1 100 markkaa kuukau- 13133: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- dessa. Vuorottelun ajaksi työnantajan on otetta- 13134: vasti seuraavaa: va sijaiseksi työtön. Vuorottelukorvauksen mak- 13135: savat työttömyyskassat tai kansaneläkelaitos. 13136: Pitkäaikaistyöttömille avattiin mahdollisuus Koulutusvakuutuksen selvittäjät Kivistö ja 13137: osallistua omaehtoiseen koulutukseen työttö- Petäjäniemi pyrkivät ehdotuksessaan selkiinnyt- 13138: myysturvan tasoisella tuella 1.8.1997. Lisäksi tämään nykyistäjärjestelmää siten, että käytössä 13139: edellytetään 12 vuoden työhistoriaa 18 vuoden olisi yksi tuki, jota hallinnoisi kansaneläkelaitos. 13140: tarkastelujakson aikana. Maaliskuun loppuun Järjestelmä korvaisi aikuisopintotuen ja ammat- 13141: 1998 mennessä koulutuksen ko. tuella oli aloitta- tikoulutusrahan. Tuen saaminen edellyttäisi 13142: nut 966 pitkäaikaistyötöntä, mikä on vain noin 8 vuoden työhistoriaa 12 vuoden aikana. Se muo- 13143: 14 % arvioidusta määrästä. Pitkäaikaistyöttö- dostuisi nykyisestä opintorahasta sekä ansiosi- 13144: mät voivat käyttää oikeuttaan tähän erillisohjel- donnaisesta osasta. Tuki olisi näin ollen noin 13145: maan 31.7.1998 saakka. 75-79% ansiosidonnaisesta työttömyysturvas- 13146: Tammikuun alussa 1998 tuli voimaan uudis- ta. Maksajana toimisi kansaneläkelaitos. Selvit- 13147: tuksen toinen vaihe, jossa omaehtoisen koulu- täjien arvion mukaan kokonaiskustannusten li- 13148: tuksen mahdollisuus avattiin myös muille työttö- säys olisi vuositasolla 660 milj. markkaa. Valtio- 13149: mille. Edellytyksenä on, että työtön on viimeisen neuvoston asettaman ministerityöryhmän teettä- 13150: vuoden aikana saanut työttömyyspäivärahaa tai män asiantuntija-arvion mukaan koulutusva- 13151: työmarkkinatukea vähintään 86 päivältä eli on kuutuksen kolmannen vaiheen toteuttaminen ai- 13152: ollut työttömänä neljä kuukautta. Työhistoria- heuttaisi todennäköisesti selvästi suuremmat 13153: vaatimus on 10 vuotta viimeisten 15 vuoden aika- kustannukset kuin mihin koulutusvakuutuksen 13154: na. Oikeus koulutuspäivärahaan on enintään 500 selvittäjät päätyivät. Pelkästään toimeentulotur- 13155: päivältä. Uudistus koskee koulutusta, joka alkaa vasta aiheutuvat kustannukset olisivat 1-1,5 13156: aikaisintaan 1.8.1998. Työttömiin kohdennetut miljardin markan suuruusluokkaa vuodessa. Jos 13157: koulutusmahdollisuuksien laajennukset perustu- koulutuspaikkoja perustetaan lisää, kustannuk- 13158: vat työttömyysturvauudistukseen, jossa paino- set nousevat vielä tästä. 13159: pistettä siirrettiin passiivisista toimista aktiivi- Valtion finanssipolitiikassa ei ole varauduttu 13160: siin. uusiin menoihin, eikä palkkaperusteisia vakuu- 13161: Uudistuksen kolmannessa vaiheessa olisi tar- tusmaksuja voida nostaa. Näin ollen koulutusva- 13162: koitus ulottaa tuki koskemaan myös työssä ole- kuutuksen kolmas vaihe tulee kytkeä kokonai- 13163: via. Työssä olevien aikuisten omaehtoista opis- suuteen, missä menojen lisäysten ohella voidaan 13164: kelua tuetaan tällä hetkellä aikuisopintorahalla, tarkastella samanaikaisesti menojen säästöjä. 13165: ammattikoulutusrahalla ja vuorottelukorvauk- Tällaista kytkentää ei tällä hetkellä ole näköpii- 13166: sella. Aikuisopintorahan rahoittaa valtio ja mak- rissä. 13167: 13168: Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1998 13169: 13170: Työministeri Liisa Jaakonsaari 13171: KK 591/1998 vp 3 13172: 13173: 13174: 13175: 13176: Tili Riksdagens Talman 13177: 13178: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- ende på tidigare inkomster, 1 540-2 800 mark 13179: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med- per månad. 1 stödet ingår en lånemöjlighet på 13180: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags1e- högst 1 800 mark per månad. Y rkesutbildnings- 13181: damot Pirkko Pe1tomo undertecknade spörsmå1 penning kan betalas förutom studiestöd ifall 13182: nr 591: studeranden har en tillräcklig arbetshistoria. Y r- 13183: kesutbildningsbidraget är 1 400 mark per må- 13184: Ämnar Regeringen påskynda genom- nad. Det finansieras av arbetsgivarna och betalas 13185: förandet av utbildningsförsäkringens ur utbildnings- och avgångsbidragsfonden. Al- 13186: tredje skede så att propositionen därom terneringsersättningen utgör 70 % av arbetslös- 13187: är uppe i riksdagen ännu under denna hetsdagpenningen. Dessutom kanenperson som 13188: valperiod? studerar under alterneringstiden få partiellt yr- 13189: kesutbildningsbidrag, som uppgår tilli 100 mark 13190: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt per månad. För alterneringstiden skall arbetsgi- 13191: anföra följande: varen anställa en arbetslös som vikarie. Alterne- 13192: ringsersättningen betalas av arbetslöshetskassor- 13193: F ör de långtidsarbetslösa öppnades 1. 8.1997 na eller folkpensionsansta1ten. 13194: en möjlighet att deltai frivillig utbildning genom Utbildningsförsäkringens utredare Kivistö 13195: ett stöd på samma nivå som utkomstskyddet för och Petäjäniemi försöker i sitt förslag klarlägga 13196: arbetslösa. Därtili förutsätts 12 års arbetshistoria det nuvarande systemet så att man skulle ha i 13197: under en granskningsperiod på 18 år. Före ut- bruk endast ett stöd administrerat av fo1kpen- 13198: gången av mars 1998 hade 966långtidsarbetslösa sionsanstalten. Systemet skulle ersätta vuxenstu- 13199: in1ett utbildning med detta stöd, vilket är endast diestödet och yrkesutbildningsbidraget. Erhå1- 13200: ca 14% av det beräknade anta1et. De 1ångtidsar- landet av stödet skulle förutsätta 8 års arbetshis- 13201: bets1ösa kan använda sig av sin rätt tili detta toria under 12 års tid. Stödet skulle bestå av den 13202: specia1program fram tili 31.7.1998. nuvarande studiepenningen och av en inkomstre- 13203: 1 början av januari 1998 trädde reformens 1aterad del. Så1unda skulle stödet vara ca 75- 13204: andra skede i kraft, då möj1igheten tili frivillig 79% av det inkomstrelaterade utkomstskyddet 13205: utbildning öppnades också för andra arbets1ösa. för arbets1ösa. F o1kpensionsanstalten skulle vara 13206: Förutsättningen är att den arbets1öse under det beta1are. Enligt utredarnas uppskattning skulle 13207: senaste året fått arbets1öshetsdagpenning eller ökningen i de totala kostnaderna vara 660 milj. 13208: arbetsmarknadsstöd under minst 86 dagar, dvs. mark på årsnivå. Enligt en sakkunnigbedömning 13209: har varit arbets1ös i fyra månader. Kravet på som en av statsrådet tillsatt ministerarbetsgrupp 13210: arbetshistoria är 10 år under de senaste 15 åren. 1åtit utföra skulle genomförandet av utbildnings- 13211: Rätten tili utbildningsdagpenning är maximalt försäkringens tredje skede sannolikt förorsaka 13212: 500 dagar. Reformen gäller utbildning som bör- betydligt större kostnader än vad utbi1dningsför- 13213: jar tidigast 1.8 .1998. Utvidgandet av utbildnings- säkringens utredare kom fram tili. Enbart de av 13214: möjligheterna för de arbetslösa baserar sig på utkomstskyddet åsamkade kostnaderna skulle 13215: reformen av utkomstskyddet för arbets1ösa, där vara av storleksk1assen 1-1,5 miljarder mark 13216: tyngdpunkten försköts från passiva åtgärder tili per år. Ifall det grundas flera utbildningsp1atser, 13217: aktiva. kommer kostnaderna att stiga ytter1igare. 13218: Meningen är att i reformens tredje skede ut- lnom statens finanspolitik har man inte varit 13219: sträcka stödet tili att omfatta även personer i beredd på nya utgifter. Inte heller kan man höja 13220: arbete. Förvärvsarbetande vuxnas frivilliga ut- 1önebaserade försäkringspremier. Så1unda bör 13221: bildning stöds för närvarande genom vuxenstu- utbildningsförsäkringens tredje skede kopp1as 13222: diepenning, yrkesutbi1dningsbidrag och alterne- tili en he1het, där man vid sidan av utgiftsök- 13223: ringsersättning. Vuxenstudiepenningen finansie- ningarna samtidigt kan granska utgiftsbespa- 13224: ras av staten och som betalare fungerar folkpen- ringarna. En dylik koppling är för närvarande 13225: sionsanstalten. Vuxenstudiepenningen är, bero- inte i sikte. 13226: Helsingfors den ll juni 1998 13227: 13228: Arbetsminister Liisa Jaakonsaari 13229: 1 13230: 13231: 1 13232: 13233: 13234: 13235: 1 13236: 13237: 1 13238: 13239: 1 13240: 13241: 1 13242: 13243: 13244: 13245: 1 13246: 13247: 1 13248: 13249: 13250: 13251: 13252: 1 13253: 13254: 1 13255: 13256: 13257: 13258: 1 13259: 13260: 1 13261: KK 592/1998 vp 13262: 13263: Kirjallinen kysymys 592 13264: 13265: 13266: 13267: 13268: Markku Pohjola /sd ym.: Harmaan talouden tarkastusryhmän vaki- 13269: naistamisesta 13270: 13271: 13272: Eduskunnan Puhemiehelle 13273: 13274: Hallitus on ohjelmansa mukaisesti toiminut ryhmää ei kuitenkaan vielä ole vakinaistettu, 13275: tehokkaasti talousrikollisuuden ja harmaan ta- mikä ryhmän työn jatkuvuuden takaamiseksi ja 13276: louden torjumiseksi. vahvaksi osoitukseksi harmaan talouden vastai- 13277: Yhtenä näyttävimmistäja myös tuloksellisim- sen taistelun jatkumisesta myös verohallinnon 13278: mista harmaan talouden torjuntakeinoista on ve- osalta olisi välttämätöntä. 13279: rohallinnon piirissä ollut Uudenmaan veroviras- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 13280: ton harmaan talouden tarkastusryhmä. tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 13281: Kuten Rakennusliiton ja verottajan touko- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen 13282: kuun puolivälissä suorittama yhteinen tarkastus- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 13283: isku pääkaupunkiseudulla osoitti, tarkastusryh- 13284: mälle tulee riittämään töitä jatkossakin. Mitä Hallitus aikoo tehdä harmaan 13285: Huolimatta verohallituksen va. pääjohtajan talouden tarkastusryhmän vakinaista- 13286: alkutalvella antamasta lupauksesta tarkastus- mista koskevassa asiassa? 13287: 13288: Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1998 13289: 13290: Markku Pohjola /sd Matti Saarinen /sd 13291: 13292: 13293: 13294: 13295: 280043 13296: 2 KK 592/1998 vp 13297: 13298: 13299: 13300: 13301: Eduskunnan Puhemiehelle 13302: 13303: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa sointi väliaikaiseen erilliseeen yksikköön, jolla 13304: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, on ollut erillinen johtoryhmä ja erilliset määrära- 13305: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen hat. 13306: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Markku Nykymuotoisessa organisaatiossa projekti- 13307: Pohjolan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy- ryhmän määräaika päättyy tämän vuoden lopus- 13308: myksen n:o 592: sa. Verohallituksen ja Uudenmaan veroviraston 13309: johdon alustava kanta on ollut, ettei erillistä pro- 13310: Mitä Hallitus aikoo tehdä harmaan jektiorganisaatiota tarvita, vaan että yksikön toi- 13311: talouden tarkastusryhmän vakinaista- minta organisoidaan vakinaiseksi normaaliksi 13312: mista koskevassa asiassa? osaksi Uudenmaan verovirastoa. Toiminnan tar- 13313: peellisuutta ei ole asetettu kyseenalaiseksi. 13314: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Uudenmaan verovirastossa on parhaillaan vi- 13315: vasti seuraavaa: reillä organisatorisia muutoksia, jotka liittyvät 13316: muun muassa yritysverotuksen keskittämiseen. 13317: Verotarkastustoiminnassa tarkastustavat Tässä yhteydessä selvitetään myös tarkastustoi- 13318: vaihtelevat tarkastuskohteen mukaan. Pääpaino minnan organisointi ja resurssitarpeet kokonai- 13319: on edelleen perinteisissä kirjanpidon tarkastuk- suudessaan. Harmaan talouden torjunnan vaati- 13320: sissa. Lisäksi on otettu käyttöön verotarkastus- mat voimavarat pyritään luonnollisesti turvaa- 13321: ten ja normaalin verotuksen toimittamisen väli- maan mahdollisimman tehokkaasti. Asiakoko- 13322: maastoon sijoittuvia kevyemmän verovalvonnan naisuutta on tarkoitus käsitellä elokuussa myös 13323: keinoja. Harmaan talouden ja talousrikollisuu- verohallituksen johtokunnassa, koska Uuden- 13324: den torjunnassa on yhtenä keinona käytetty maan verotustoimintojen organisoinnilla on 13325: myös niin sanottuja tarkastusiskuja, joiden teho myös valtakunnallista merkitystä. 13326: perustuu pitkälti yllätyksellisyyteen ja eri viran- Hallituksen asiana ei ole päättää, millä tavoin 13327: omaisten väliseen yhteistyöhön. verohallinnon yksiköt organisoivat toimintansa. 13328: Harmaan talouden torjuntaan soveltuvia tar- Hallitus ohjaaja seuraa verohallinnon toimintaa 13329: kastusiskuja on käytetty koko maassa. Toiminta valtiovarainministeriön ja verohallituksen välis- 13330: ei ole siten keskittynyt pelkästään Uudenmaan ten tulostavoitesopimusten avulla. Myös tämän 13331: veroviraston niin sanottuun projektiyksikköön, vuoden sopimuksessa harmaan talouden torjun- 13332: vaikka julkisuudessa asiasta on saattanut saada ta on mainittu yhtenä tärkeänä eritysseurannan 13333: tällaisen harhaanjohtavan kuvan. Poikkeuksel- kohteena. 13334: lista Uudellamaalla on ollut toiminnan organi- 13335: 13336: Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1998 13337: 13338: Ministeri Jouko Skinnari 13339: KK 592/1998 vp 3 13340: 13341: 13342: 13343: 13344: Tili Riksdagens Talman 13345: 13346: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- som en separat temporär enhet med en separat 13347: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- ledningsgrupp och separata anslag. 13348: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- Inom ramen för den nuvarande organisatio- 13349: man Markku Pohjola m.fl. undertecknade spörs- nen löper tiden för projektgruppen ut i slutet av 13350: mål nr 592: året. Preliminärt har skattestyrelsen och ledning- 13351: en för Nylands skatteverk varit av den åsikten att 13352: Vad ämnar Regeringen göra för att på en separat projektorganisation inte är nödvän- 13353: permanent basis inrätta kontrollgrupp dig, utan att enhetens verksamhet kan organise- 13354: mot den gråa ekonomin? ras som en permanent och normal del av Nylands 13355: skatteverk. Nödvändigheten av verksamheten 13356: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt har i sig inte ifrågasatts. 13357: anföra följande: Nylands skatteverk omorganiseras som bäst 13358: och ändringarna gäller bl.a. centraliseringen av 13359: Skattekontrollförfarandet varierar enligt vad företagsbeskattningen. 1 detta sammanhang ut- 13360: det är som skall kontrolleras. Tyngdpunkten lig- reds också i sin helhet frågan om organiserandet 13361: ger fortfarande på den traditionella kontrollen av av kontrollfunktionen och resursbehovet. De re- 13362: bokföringen. Dessutom har man tagit i bruk Iät- surser som bekämpandet av den gråa ekonomin 13363: tare övervakningsmetoder som befinner sig mitt- kräver försöker man naturligtvis trygga så effek- 13364: emellan skattekontroll och konventionell be- tivt som möjligt. Avsikten är att ärendet i sin 13365: skattning. Som ett medel i kampen mot den gråa helhet skall behandlas i augusti också i skattesty- 13366: ekonomin och den ekonomiska brottsligheten relsens direktion, eftersom organiserandet av be- 13367: har man också tillämpat en metod med överrask- skattningen i Nyland också är av riksomfattande 13368: ningskontroller, vilkas effekt tili stor del bygger betydelse. 13369: just på överraskningsmomentet och ett samarbe- Det är inte regeringens sak att besluta hur 13370: te mellan olika myndigheter. enheterna inom skatteförvaltningen organiserar 13371: Överraskningskontroller för bekämpande av sin verksamhet. Regeringen styr och följer verk- 13372: den gråa ekonomin har förekommit över hela samheten inom skatteförvaltningen med hjälp av 13373: landet. Verksamheten är således inte koncentre- resultatavtal som ingåtts mellan finansministe- 13374: rad endast tili den s.k. projektenheten vid Ny- riet och skattestyrelsen. Också i detta års avtal 13375: lands skatteverk, trots att man i offentligheten nämns kampen mot den gråa ekonomin som en 13376: kunnat få denna missvisande bild. 1 Nyland har viktig sak som kräver särskild uppföljning. 13377: verksamheten undantagsvis varit organiserad 13378: 13379: Helsingforsden 16 juni 1998 13380: 13381: Minister Jouko Skinnari 13382: KK 593/1998 vp 13383: 13384: Kirjallinen kysymys 593 13385: 13386: 13387: 13388: 13389: Kari Rajamäki /sd: Ylivelkaantuneiden asemasta 13390: 13391: 13392: 13393: Eduskunnan Puhemiehelle 13394: 13395: Velkajärjestelyä on lain voimassa ollessa ha- alkaa. Tämä olisi omiaan estämään syrjäytynei- 13396: kenut noin 55 000 henkilöä ja maksuohjelmia on syyttä sekä harmaata työntekoa. Käytännössä 13397: vahvistettu 40 000. Hakemuksista 7 000 on hy- tämä voisi tapahtua ulosottolain ja velkajärjeste- 13398: lätty ja 2 000 järjestelyä on rauennut kesken. lylain yhteen sovittamisella. 13399: Joka sadas maamme asukas on hakenut velkajär- Ulosottolain kokonaisuudistuksen yhteydes- 13400: jestelyä. Jos lasketaan velkajärjestelyä hakenei- sä on otettava harkintaan ulosottovelkojen eri- 13401: den perheenjäsenet mukaan tähän lukuun, voi- tyinen vanhentumisaika. Miljooniin markkoihin 13402: daan hyvin olettaa 2 prosentin väestöstä olevan nousevien velkojen maksaminen ei ole mahdol- 13403: suoranaisesti lain piirissä. Tässä ei ole arvioitu lista ulosoton avulla. Tämän erityisen vanhentu- 13404: takaajien määrää, joka on velka-asioissa yleensä misajan kuluttua umpeen olisi mahdollista saada 13405: huomattava ja joiden asema velkajärjestelypää- velkajärjestely ilman velkajärjestelylaissa mainit- 13406: töksissä on huono. tuja rajoituksia. Vaihtoehtoisesti nämä velat voi- 13407: Velkajärjestely on kuitenkin mahdollistettava taisiin katsoa automaattisesti vanhentuneiksi, 13408: myös niiden ihmisten osalta, jotka ovat ylivoi- mikäli niitä ei ulosoton avullakaan ole voitu pe- 13409: maisten velkojen edessä ilman mahdollisuutta riä edes korkojen osalta vanhentumisajan ku- 13410: päästä velkajärjestelyyn. Muun muassa velkajär- luessa. 13411: jestelyyn pääsyn ehtona oleva kahden vuoden Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 13412: yhtäjaksoineo työttömyys rajaa käytännössä tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 13413: suurimman osan pitkäaikaistyöttömistä velka- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 13414: järjestelyn ulkopuolelle. Velat eivät nykyisen lain nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 13415: mukaan vanhene koskaan,jos velkoja hakee saa- 13416: taviaan ulosoton kautta kerran 10 vuodessa. Onko Hallitus tietoinen perusteluissa 13417: Ylivelkaantuneiden joukossa on varmasti ri- esitetystä ongelmasta ja onko tarkoitus 13418: kollisen toiminnan perusteella velkaantuneita, ulosottolain uudistamisen yhteydessä 13419: samoin kevytmielisesti velkaa ottaneita. Kuiten- säätää ulosottovelkojen erityisestä van- 13420: kin koko elämän kestävä velkavankeus ulosotto- hentumisajasta perusteluissa esitetyllä ta- 13421: tuomioiden, luottohäiriöiden rekisteröinnistä valla siten, että esimerkiksi velkajärjeste- 13422: aiheutuvien vaikeuksien ja mahdollisten rikosoi- ly tulisi mahdolliseksi myös niille ihmisil- 13423: keudellisten tuomioiden lisäksi on kohtuuton le, jotka eivät pääse normaalin velkajär- 13424: seuraamus. Yhteiskunnan kannalta on perustel- jestelyn piiriin, ja inhimillisesti kohtuu- 13425: tua tarjota myös näille ihmisille mahdollisuus ton elinikäinen velkaantuminen vältettäi- 13426: päästä velkajärjestelyn kautta tilanteeseen, jossa siin? 13427: normaali elämä ja toisaalta verojenmaksu voi 13428: 13429: Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1998 13430: 13431: Kari Rajamäki /sd 13432: 13433: 13434: 13435: 13436: 280043 13437: 2 KK 593/1998 vp 13438: 13439: 13440: 13441: 13442: Eduskunnan Puhemiehelle 13443: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa teiskunta- ja maksumoraalia. Esteestä huolimat- 13444: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, ta velkajärjestely voidaan kuitenkin myöntää, jos 13445: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen siihen on erityisiä vastasyitä. Esteperusteet eivät 13446: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kari Raja- siis ole ehdottomia, vaan tuomioistuimella on 13447: mäen kirjallisen kysymyksen n:o 593: niiden soveltamisessa harkintavalta. Tuomiois- 13448: tuinkäytännössä on tapauksia, joissa velkajärjes- 13449: Onko Hallitus tietoinen perusteluissa tely on esteestä huolimatta myönnetty. Erityisiä 13450: esitetystä ongelmasta ja onko tarkoitus vastasyitä arvioitaessa on kiinnitetty huomiota 13451: ulosottotein uudistamisen yhteydessä kohtuusnäkökohtien ohella muun muassa sii- 13452: säätää ulosottovelkojen erityisestä van- hen, missä määrin velallinen on maksanut velko- 13453: hentumisajasta perusteluissa esitetyllä ta- jaan ja pyrkinyt korjaamaan taloudellista tilan- 13454: valla siten, että esimerkiksi velkajärjeste- nettaan. 13455: ly tulisi mahdolliseksi myös niille ihmisil- Jos velallinen ei hae tai hänelle ei myönnetä 13456: le, jotka eivät pääse normaalin velkajär- velkajärjestelyä, velkojat voivat periä saataviaan 13457: jestelyn piiriin, ja inhimillisesti kohtuu- ulosottoteitse. Ulosotto 2000 -toimikunta on 13458: ton elinikäinen velkaantuminen vältettäi- tammikuussa 1998 valmistuneessa mietinnös- 13459: siin? sään pitänyt välttämättömänä sellaisen järjestel- 13460: män luomista, joka estäisi elinikäisen velkavas- 13461: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tuun tai ainakin täytäntöönpanotoimien kohdis- 13462: vasti seuraavaa: tamisen velalliseen kohtuuttoman pitkän ajan. 13463: Tässä tarkoituksessa toimikunta on ehdottanut 13464: Velkajärjestely koskee vain laissa säädetyt harkittavaksi yhtäältä mahdollisuutta säätää 13465: edellytykset täyttäviä velallisia. Velkajärjestely ulosottoperusteelle vanhentumisaika ja toisaalta 13466: voidaan lain mukaan evätä, jos velkajärjestelylle sovitella suuria velkoja velan syntyolosuhteisiin 13467: on este (10 §). Yhtenä esteperusteena voi olla liittyvien syiden perusteella. 13468: rikokseen perustuva velkaantuminen, mutta es- Toimikunnan mietintö on ollut laajalla lau- 13469: teitä on myös muita. Käytännössä yleisimmin suntokierroksella. Saaduissa lausunnoissa toimi- 13470: sovellettu velkajärjestelyn este on ilmeisen kevyt- kunnan esittämää ajatusta ulosottoperusteen 13471: mielinen velkaantuminen. Velkajärjestely on es- voimassaolon rajoittamisesta on sekä kritisoitu 13472: teen perusteella evätty usealta tuhannelta haki- että puollettu. 13473: jalta. Toimikunnan ehdotukset tulevat arvioitaviksi 13474: Velkajärjestelyn esteitä koskevilla säännöksil- oikeusministeriössä valmisteilla olevan ulosotto- 13475: 1ä on haluttu vaikuttaa siihen, että mahdollisuu- lain kokonaisuudistuksen yhteydessä. 13476: della velkajärjestelyyn ei heikennetä yleistä yh- 13477: 13478: Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1998 13479: 13480: Oikeusministeri Jussi Järventaus 13481: KK 593/1998 vp 3 13482: 13483: 13484: 13485: 13486: Tili Riksdagens Talman 13487: 13488: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- samhälls- och betalningsmoralen. Trots hinder 13489: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med- kan skuldsanering dock bevisas om särskilda 13490: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags1e- motargument för detta finns. Grunderna för hin- 13491: damot Kari Rajamäki undertecknade spörsmål der är alltså inte ovillkorliga, utan domstolen har 13492: nr 593: prövningsrätt vid tillämpningen. lnom domsto- 13493: 1arnas praxis finns fall, där skuldsanering trots 13494: Är Regeringen medveten om det pro- hinder har bevisats. Vid bedömningen av de sär- 13495: b1em som har framställts i motiveringar- skilda motargumenten har vikt lagts förutom vid 13496: na och är det meningen att i sam band med rimlighetsaspekterna även vid det i viiken mån 13497: revideringen av utsökningslagen att före- gäldenären betalt sina skulder och försökt för- 13498: skriva om en särskild preskriptionstid för bättra sin ekonomiska ställning. 13499: utsökningsfordringar enligt vad som Om en gäldenär inte ansöker om skuldsane- 13500: framställs i motiveringarna så att det t.ex. ring eller hans ansökan avslås, kan borgenärerna 13501: öppnas en möjlighet tili sku1dsanering driva in sina fordringar utsökningsvägen. Kom- 13502: också får sådana personer som inte har missionen utsökning 2000 har i sitt betänkande, 13503: möjlighet tili normal skuldsanering och som fårdigställdes i januari 1998, ansett det vara 13504: så att en mänskligt sett oskälig sku1dsätt- nödvändigt att skapa ett system som förhindrar 13505: ning som varar hela livet kan undvikas? ett livslångt skuldansvar eller åtminstone att en 13506: gäldenär utsätts får verkställighetsåtgärder un- 13507: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt der en oskäligt lång tid. 1detta syfte har kommis- 13508: anfåra fö1jande: sionen föreslagit att man dels överväger möjlig- 13509: heten att bestämma en preskriptionstid för ut- 13510: Skuldsaneringen gäller endast sådana gälde- sökningsgrunden, dels att stora sku1der skall 13511: närer som uppfyller de i 1agen angivna förutsätt- kunna jämkas på grundva1 av skäl som har an- 13512: ningarna. Skuldsanering kan enligt lagen avslås, knytning tili omständigheterna kring skuldens 13513: om det finns hinder för skuldsanering (1 0 §). Ett tillkomst. 13514: hinder för sku1dsanering kan vara skuldsättning Kommissionens betänkande har genomgått 13515: på grund av ett brott, men det finns också andra ett omfattande remissförfarande. 1de utlåtanden 13516: hinder. Det hinder för skuldsaneringen som i som inkommit har kommissionens ide om en 13517: praktiken tiliämpats mest utgörs av uppenbart begränsning av utsökningsgrundens giltighetstid 13518: lättsinnig skuldsättning. På grund av nämnda både kritiserats och förordats. 13519: hinder har skuldsaneringen a vslagits i flera tusen- Kommissionens förslag kommer att värderas i 13520: tals fall. samband med den totalreform av utsökningsla- 13521: Bestämmelserna om hinder får skuldsanering- gen som är under beredning vid justitieministe- 13522: en är tili för att motverka att möjligheten tili riet. 13523: skuldsanering inte skall fårsämra den allmänna 13524: 13525: Helsingfors den 9 juni 1998 13526: 13527: Justitieminister Jussi Järventaus 13528: KK 594/1998 vp 13529: 13530: Kirjallinen kysymys 594 13531: 13532: 13533: 13534: 13535: Juha Karpio /kok: Hammaslääkäreiden koulutustilanteen selvittä- 13536: misestä 13537: 13538: 13539: Eduskunnan Puhemiehelle 13540: 13541: Korkeakoulutuksen yhtenä tavoitteena on Myös hammashoitajien määrä suhteessa väes- 13542: yhteiskunnan kulloinkin tarvitseman koulutetun töön on tällä hetkellä maailman suurimpia ja 13543: henkilöstön turvaaminen. Erityisen tärkeää on koulutusmäärät ovat lisääntyneet harkitsemat- 13544: näin ollen kriittisesti arvioida tuleva työvoima- tomasti. 13545: tarve ja sopeuttaa koulutusmäärät ja -sisällöt Alalla toimivat ammattijärjestöt ovat ehdot- 13546: siihen. taneet työryhmän perustamista selvittämään 13547: Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan väes- hammashuollon työvoiman tarvettaeri henkilös- 13548: tön suun terveydenhuollon hoitamiseen riittää töryhmien osalta sekä arvioimaan koulutuksen 13549: 2 500 hammaslääkäriä. Työikäisten hammaslää- sijoittamista eri yksiköihin. 13550: kärien lukumäärä on meillä kuitenkin noin Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 13551: 4 900, joten todellisen tarpeen ja tarjonnan väli- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 13552: nen ero on suuri. Jo aikaisemmin tehtyjen pää- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 13553: tösten perusteella kaksi hammaslääkärikoulu- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 13554: tusta antavaa yksikköä on suljettu, mutta siitä 13555: huolimatta hammaslääkärimäärä pysyy lähivuo- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 13556: sikymmenet korkeana ja vielä vuonna 2040 työ- ryhtyä, jotta suun terveydenhuoltohenki- 13557: ikäisiä hammaslääkäreitä on yli 3 000. Kuitenkin löstön kokonaistarpeen ja koulutussisäl- 13558: hammaslääkärikoulutus on lääkärikoulutuksen lön kartoittamiseksi esimerkiksi peruste- 13559: jälkeen kallein yliopistotasoinen koulutus. taan työryhmä? 13560: 13561: Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1998 13562: Juha Karpio /kok 13563: 13564: 13565: 13566: 13567: 280043 13568: 2 KK 594/1998 vp 13569: 13570: 13571: 13572: 13573: Eduskunnan Puhemiehelle 13574: 13575: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Opetusministeriön Hammasklinikkatyöryh- 13576: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, mä -96 (opetusministeriön työryhmien muistioi- 13577: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel- ta 10:1997) käytti edellä mainittuja hammaslää- 13578: le jäsenelle kansanedustaja Juha Karpion näin kärimääriä pohjana arvioidessaan hammaslää- 13579: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 594: kärimäärän kehitystä eläkkeelle poistuman ja 13580: koulutustuotoksen vaikutusten pohjalta vuosina 13581: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 2000,2010 ja 2020. Vuonna 1995 rekisteröidyistä 13582: ryhtyä, jotta suun terveydenhuoltohenki- hammaslääkäreistä eläkkeelle siirtyy vuoteen 13583: löstön kokonaistarpeen ja koulutussisäl- 2000 mennessä arviolta 360, vuoteen 2010 men- 13584: lön kartoittamiseksi esimerkiksi peruste- nessä yhteensä 1 500 ja vuoteen 2020 mennessä 13585: taan työryhmä? 3 100 hammaslääkäriä. Nykyisellä koulutus- 13586: määrällä hammaslääkäreitä valmistuu vuosina 13587: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- 1995-2000 arviolta410, vuoteen 2010mennessä 13588: taen seuraavaa: yhteensä arviolta noin 1 000 ja vuoteen 2020 13589: mennessä yhteensä arviolta noin 1 600 hammas- 13590: Suomalaisen väestön suun terveydentila on lääkäriä. Hammaslääkäreiden kokonaismäärä 13591: parantunut viimeisten 20-30 vuoden aikana. laskee nykyisillä koulutusmäärillä siis runsaasta 13592: Erityisen merkittävää on karieksen väheneminen 4 700:sta noin 3 140:een vuoteen 2020 mennessä. 13593: lapsilla ja nuorilla. Osalla väestöä on kuitenkin Hammaslääkäreistä arviolta 2 600 olisi perus- 13594: edelleen huomattavaa korjaavan hammashoi- koulutuksen suorittaneita hammaslääkäreitä. 13595: don tarvetta. Työikäiset aikuiset ja ns. suuret Lisäksi suun terveydenhuollon tehtävien toteut- 13596: ikäluokat kuuluvat tähän väestön osaan. Ham- tamiseen osallistuu hammashuoltajia ja ham- 13597: paattomuus on vähentynyt nopeasti 1980-luvul- mashoitajia ja hammasteknikoita. 13598: ta lähtien 65 vuotta täyttäneillä. Hampaatto- Hammaslääkärikoulutuksen sisällöllisen uu- 13599: muuden vähenemisen myötä myös ikääntyneen distamisen osalta Hammasklinikkatyöryhmä -96 13600: väestön korjaavan hammashoidon tarve lisään- katsoi, että koulutuksen sisältöjä ja tavoitteita 13601: tyy. Hoidon tarpeisiin vaikuttaa myös se, että tulee tarkastella suun terveydenhuollon muuttu- 13602: perinteinen hampaiston kovakudosten ja ham- vien palvelutarpeiden kehittymisen pohjalta. 13603: paita ympäröivien tukikudosten sairauksien hoi- Työryhmä esitti, että koulutuksen kehittämisen 13604: to on vain osa modernia kliinistä hammaslääke- perustaksi sosiaali- ja terveysministeriön tulisi 13605: tiedettä. Hammaslääketieteellinen diagnostiik- asettaa työryhmä selvittämään suun terveyden- 13606: ka, hoidon suunnittelu ja toteutus tulee ulottaa huollon henkilöstön tarpeessa, henkilöstöraken- 13607: koko purentaelimen alueelle. teessa ja työtehtävissä tapahtuvia muutoksia ja 13608: WHO:n asiantuntijoiden mukaan hammas- niiden vaikutuksia koulutukseen. Vasta tämän 13609: lääkäritarve on 1 hammaslääkäri 2 000 asukasta arvion pohjalta voidaan tehdä päätelmiä mm. 13610: varten. Hammaslääkäritarvetta koskevassa ar- hammaslääkäreiden tulevista määrällisistä kou- 13611: viossa ei ole eroteltu peruskoulutetun ja erikois- lutustarpeista ja määrällisistä tarpeista suhteessa 13612: tuneiden hammaslääkäreiden tarvetta. Tätä las- muuhun suun terveydenhuollon henkilöstöön. 13613: kentakriteeriä käyttäen Suomen kokoisessa Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt 13614: maassa tarvittaisiin noin 2 500 hammaslääkäriä. vuoden 1998 alusta laajan kolmivuotisen suun 13615: Suomessa asuvia työikäisiä laillistettuja ham- terveydenhuollon kehittämishankkeen, jonka 13616: maslääkäreitä oli vuonna 1995 4 711, heistä eri- tehtävänä on mm. arvioida, voidaanko suun ter- 13617: koistumattomia hammaslääkäreitä 4 112. veydenhuollon nykyisin voimavaroin vastata 13618: Vuonna 1995 oli työministeriön tilastojen mu- suun terveydenhuollon tarpeista esimerkiksi voi- 13619: kaan työttömänä ll 0 hammaslääkäriä. Työttö- mavaroja uudelleen kohdentamalla. Tarkoitus 13620: mänä oli lähinnä peruskoulutuksen saaneita ja on, että hankkeen perusteella saataisiin syvälli- 13621: työttömyysaika oli lyhyt. sempi kuva myös työtehtävien tarkoituksenmu- 13622: KK 594/1998 vp 3 13623: 13624: kaisesta jakautumisesta suun terveydenhuollon Opetusministeriö tulee käyttämään suun ter- 13625: henkilöstön kesken. Tällä on merkitystä myös veydenhuollon henkilöstöryhmien koulutus- 13626: henkilöstöryhmien määrällisten tarpeiden ar- määrien suunnittelussa sosiaali- ja terveysminis- 13627: viointiin. Kehittämishankkeen on määrä saada teriön kehittämishankkeen tuottamaa tietoa. Sii- 13628: työnsä valmiiksi vuoden 2000 loppuun mennes- hen saakka pidetään pääsääntöisesti voimassa 13629: sä. nykyiset koulutusmäärät. 13630: 13631: Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1998 13632: 13633: Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen 13634: 4 KK 594/1998 vp 13635: 13636: 13637: 13638: 13639: Tili Riksdagens Talman 13640: 13641: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- Undervisningsministeriets Tandklinikarbets- 13642: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med- grupp -96 (promemorior av undervisningsminis- 13643: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- teriets arbetsgrupper 10:1997) använde ovan 13644: man Juha Karpio undertecknade spörsmål nr nämnda antal som grund vid bedömningen av 13645: 594: utvecklingen i antalet tandläkare utifrån verk- 13646: ningarna av pensioneringar och utbildade under 13647: Vilka åtgärder avser Regeringen vidta åren 2000,2010 och 2020. Av de tandläkare som 13648: för att t.ex. tillsätta en arbetsgrupp med registrerats 1995 går uppskattningsvis 360 tand- 13649: uppgift att kartlägga det totala personal- läkare i pension fram till 2002, sammanlagt 1 500 13650: behovet och utbildningens innehåll i frå- tandläkare fram till 2010 och 3 100 tandläkare 13651: ga om munnens hälsovård? fram ti112020. Med nuvarande utbildningsvolym 13652: utexamineras uppskattningsvis 410 tandläkare 13653: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt under 1995-2000, sammanlagt ca 1 000 fram till 13654: anföra följande: 2010 och sammanlagt ca 1 600 fram till2020. Det 13655: tota1a anta1et tandläkare sjunker således med 13656: Den orala hälsan hos Finlands befolkning har nuvarande utbildningsvolym från drygt 4 700 till 13657: förbättrats under de senaste 20-30 åren. Speci- ca 3 140 fram till2020. Uppskattningsvis 2 600 av 13658: ellt viktigt är att karies har minskat hos barn och tandläkarna kommer att ha genomgått grundut- 13659: unga. En del av befolkningen är dock fortfarande bildning. Dessutom deltar tandhygienister, tand- 13660: i stort behov av korrigerande tandvård. Vuxna i skötare och tandtekniker i uppgifter som gäller 13661: arbetsför ålder och de s.k. stora årsklasserna hör munnens hälsovård. 13662: till denna befolkningsgrupp. Att tänder saknas När det gäller en revidering av tandläkarut- 13663: helt har sedan 1980-talet blivit allt ovanligare bildningens innehåll ansåg Tandklinikarbets- 13664: bland dem som fyllt 65 år. 1 och med denna gruppen -96 att utbildningens innehåll och mål 13665: minskning ökar också behovet av korrigerande bör granskas utgående från hur de föränderliga 13666: tandvård för den äldre befolkningen. Behovet av servicebehoven i fråga om munnens hälsovård 13667: vård påverkas också av att den traditionella vår- utvecklas. Arbetsgruppen föreslog att social- och 13668: den av sjukdomar i tändernas hårda vävnader hälsovårdsministeriet som grund för utvecklan- 13669: och i de stödvävnader som omger tänderna bara det av utbildningen skall tillsätta en arbetsgrupp 13670: är en del av den moderna kliniska odontologin. för att utreda de förändringar som sker i behovet 13671: Odontologisk diagnostik, planering och genom- av hälsovårdspersonal, i personalstrukturen och 13672: förande av vården skall utsträckas till hela mun- i arbetsuppgifterna och hur dessa förändringar 13673: nen och käken. inverkar på utbildningen. Utgående från en så- 13674: Enligt sakkunniga i WHO är behovet av tand- dan bedömning är det sedan möjligt att dra slut- 13675: läkare 1 tandläkare på 2 000 invånare. 1 bedöm- satser om bl.a. de framtida kvantitativa utbild- 13676: ningar av tandläkarbehovet har man inte särskilt ningsbehoven i fråga om tandläkare och om de 13677: angivit behovet av tandläkare med grundutbild- kvantitativa behoven i förhållande till annan per- 13678: ning och tandläkare med specia1iseringsutbild- sonai inom munnens hälsovård. 13679: ning. En1igt detta beräkningskriterium skulle ett Social- och hälsovårdsministeriet startade vid 13680: land av Fin1ands storlek behöva ca 2 500 tandlä- ingången av 1998 ett omfattande treårigt projekt 13681: kare. Antalet legitimerade tandläkare i arbetsför för utvecklandet av munnens hälsovård, som 13682: ålder i Finland uppgick år 1995 till4 711. Av dem bl.a. har till uppgift att ta ställning till om man 13683: var 4 112 inte specialiserade. med de nuvarande resurserna inom munnens häl- 13684: Enligt arbetsministeriets statistik år 1995 sovård kan svara på behoven inom detta område 13685: fanns det 110 arbetslösa tandläkare. De arbetslö- t.ex. genom att omfördela resurserna. Avsikten 13686: sa var främst sådana som genomgått grundut- är att man på basis av projektet skall få en för- 13687: bildning och arbetslöshetstiden var kort. djupad bild av hur arbetsuppgifterna kunde för- 13688: KK 594/1998 vp 5 13689: 13690: delas på ett ändamålsenligare sätt mellan dem Undervisningsministeriet kommer att använ- 13691: som arbetar på området. Detta är av betydelse da den information som social- och hälsovårds- 13692: också för bedömningen av de kvantitativa beho- ministeriet fått fram vid planeringen av utbild- 13693: ven i de olika personalgrupperna. Utvecklings- ningsvolymerna i fråga om personalgrupperna 13694: projektet skall ha sitt arbete avslutat före utgång- inom munnens hälsovård. Fram tili dess gäller i 13695: en av 2000. regel de nuvarande utbildningsvolymerna. 13696: 13697: Helsingforsden 9 juni 1998 13698: 13699: Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen 13700: KK 595/1998 vp 13701: 13702: Kirjallinen kysymys 595 13703: 13704: 13705: 13706: Raimo Vistbacka /ps: Kouluavustajan nimeämisperusteista 13707: 13708: 13709: Eduskunnan Puhemiehelle 13710: 13711: Kouluavustajan valinta vammaiselle lapselle avustajan aikana lasta alettiin myös kiusata, ja 13712: on kunnan päätettävissä oleva asia, huoltajana ei hän joutui etsimään turvaa opettajanhuoneesta 13713: ole subjektiivista oikeutta valita oppilaalle avus- asti avustajan tietämättä tapahtuneesta mitään. 13714: tajaa. Valinnan tekee useimmiten kunnissa sivis- Vanhempien vaatimukseen avustajan vaihta- 13715: tystoimenjohtaja viranhaltijapäätöksellä, eikä misesta entiseen (joka on nyt työttömänä) ei 13716: lapsen vanhemmilla ole mahdollisuutta juuri- suostuttu vedoten edellä olleisiin seikkoihin, eikä 13717: kaan vaikuttaa päätökseen. Ongelmalliseksi ti- myöskään Vaasan lääninoikeus puuttunut 13718: lanne muodostuu lapsen ja vanhemman kohdalla asiaan. Samaan aikaan kuitenkin kunnassa on 13719: silloin, kun kunnan viranhaltijat kohtelevat van- kaksikin tapausta, joissa vanhempien vaatimuk- 13720: hempia keskenään eri tavoin tai kunnassa teh- sesta aiempi avustaja sai jatkaa tehtävässään, 13721: däänavustajien valinta muulla kuin soveltuvuus- vaikkei hänestä saatukaan työllistämistukea. 13722: ja pätevyysperiaatteella. Työllistämistuen käyttäminen ratkaisevana teki- 13723: Isonkyrön kunnassa sijoitettuna olevalle 8- jänä kouluavustajaa valittaessa on kyseenalainen 13724: vuotiaalle pojalle, jolla on ns. F AS-oireyhtymä, peruste, minkä mm. ministeri Mönkäre on kir- 13725: määrättiin syksyllä 1996 henkilökohtainen kou- jeessään 5.11.1997lapsen sijaisvanhemmille to- 13726: luavustaja. Hänen palkkansa maksoi Helsingin dennut. 13727: kaupunki, koska poika oli helsinkiläinen. Kysei- Koska kyse on lapsen koko tulevaan elämään 13728: sen avustajan ansiosta pojan koulunkäynti sujui vaikuttavasta asiasta, tulisi kouluavustajan va- 13729: hyvin ja hänen oireensa olivat normaalia lievem- lintaperusteisiin kiinnittää nykyistä enemmän 13730: piä. Avustaja paneutui tehtäväänsä tunnollisesti huomiota ohjaamalla kuntiajollain tavoin huoli- 13731: tutustuen ko. sairauteen ja hänen ammattinsakin matta kuntien laajasta itsemääräämisoikeudesta 13732: olisi tehtävään hyvin soveltuva elijohtava kodin- asiassa. Tulisi selkeästi todeta, ettei määräraho- 13733: hoitaja. Tämän avustajan määräaikainen työ- jen budjetointi voi ohittaa lapsen etua missään 13734: suhde päättyi koulun loppuessa 31.5.1997. yhteydessä. Tämänsuuntaisen tulkinnanhan on 13735: Lukukauden 1997 alussa muutamaa päivää myös KHO tehnyt vammaispalvelulakia koske- 13736: ennen koulun alkamista sivistystoimenjohtaja il- neessa ennakkopäätöksessään viime vuonna. 13737: moittikin yllättäen, että entisen hyväksi todetun Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 13738: avustajan tilalle valitaan ylioppilasmerkonomin tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 13739: koulutuksen omaava henkilö. Perusteluina pää- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 13740: tökselle todettiin se, että uusi avustaja voitiin nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 13741: palkata työllistämistyöhön, kun entisen avusta- 13742: jan jatkaessa hänen palkkansa olisi jouduttu Onko Hallitus tietoinen siitä, että kun- 13743: maksamaan suoraan kunnan varoista. Tämä nissa asetetaan budjettiperusteet, kuten 13744: johtui lainmuutoksesta, jolla Helsinki vapautui työllistämistuen saanti, lapsen todellista 13745: sijoituslapsen avustajakulujen maksamisesta. etua tärkeämmäksi perusteeksi valittaes- 13746: Lapsi reagoi avustajan muutokseen siten, että sa vammaisille lapsille kouluavustajia, ja 13747: hänen koulumenestyksensä huononi merkittä- mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä 13748: västi, ilmeni käytöshäiriöitä ja levottomuutta tämän vanhempien tahdonvastaisen me- 13749: myös kotona. F AS-lapsen kohdalla pysyvyys ja nettelyn lopettamiseksi ja lapsen edun 13750: jatkuvuus on erittäin tärkeätä, minkä ovat myös asettamiseksi valinnan määrääväksi teki- 13751: lasta hoitavat lääkärit lääninoikeudelle tapauk- jäksi? 13752: sen käsittelyn yhteydessä todenneet. Uuden 13753: 13754: Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1998 13755: 13756: Raimo Vistbacka /ps 13757: 280043 13758: 2 KK 595/1998 vp 13759: 13760: 13761: 13762: 13763: Eduskunnan Puhemiehelle 13764: 13765: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa liikunta- ja kehitysvammaisia oppilaita varten. 13766: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, Vaikeimmin kehitysvammaiset lapset siirtyivät 13767: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen elokuussa 1997 voimaan tulleen lainsäädäntö- 13768: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo muutoksen yhteydessä peruskouluun. Vaikeim- 13769: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- min kehitysvammaisten oppilaiden avustajina 13770: sen n:o 595: toimii noin 60 henkeä. Koulunkäyntiavustajista 13771: suuri osa on palkattu työllisyysvaroilla. Vain osa 13772: Onko Hallitus tietoinen siitä, että kun- avustajista on saanut tehtävään erityisen koulu- 13773: nissa asetetaan budjettiperusteet, kuten tuksen, kuten kehitysvammahoitajan koulutuk- 13774: työllistämistuen saanti, lapsen todellista sen. 13775: etua tärkeämmäksi perusteeksi valittaes- Erityisesti koulunkäyntiavustajan tehtävään 13776: sa vammaisille lapsille kouluavustajia, ja suuntautuvaa koulutusta järjestetään nykyisin 13777: mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä terveys- ja sosiaalialan ammattitutkintoon täh- 13778: tämän vanhempien tahdonvastaisen me- täävänä koulutuksena. Koulutusta järjestetään 13779: nettelyn lopettamiseksi ja lapsen edun pääosin kansanopistoissa. Koulutus kestää yh- 13780: asettamiseksi valinnan määrääväksi teki- deksästä kuukaudesta vuoteen. Opetushallitus 13781: jäksi? on vahvistanut tutkinnon perusteet toukokuussa 13782: 1995, ja ne tulivat voimaan elokuussa samana 13783: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- vuonna. 13784: vasti seuraavaa: Peruskoulun opettajien kelpoisuuksia koske- 13785: vaa sääntelyä on viime vuosina muutettu siten, 13786: Vuoteen 1993 saakka peruskoululaissa oli eri- että kelpoisuusvaatimuksia on väljennetty ja li- 13787: tyinen säännös, jonka mukaan vaikeasti vam- sätty kuntien ja muiden koulutuksen järjestäjien 13788: maisia oppilaita varten koulussa voi olla koulun- harkintavaltaa virkojen ja tehtävien täytössä. 13789: käyntiavustajia. Opetusministeriö antoi sään- Muutoksilla on haluttu korostaa myös muiden 13790: nöksen nojalla tarkemmat määräykset koulun- kuin muodollisten valintaperusteiden huomioon 13791: käyntiavustajien ottamisesta. Opetusministeriön ottamista valintaprosessissa. Peruskouluasetuk- 13792: päätös sisälsi lähinnä valtionosuuteen oikeutta- sen (718/1984) 107 §:n mukaan viran väliaikai- 13793: vien kustannusten määrittelyä varten koulun- seksi hoitajaksi ja tuntiopettajaksi voidaan enin- 13794: käyntiavustajien lukumäärää ja työaikaa koske- tään lukuvuodeksi kerrallaan ottaa henkilö, jolla 13795: via määräyksiä. Koulunkäyntiavustajan kelpoi- ei ole muodollista kelpoisuutta. Henkilöllä tulee 13796: suudesta määräyksissä todettiin, että avustajana olla kuitenkin riittävä taito ja kyky viran tai 13797: tulee olla kussakin tapauksessa riittäväksi kat- tehtävän hoitamiseen. 13798: sottava kyky ja taito tehtävänsä suorittamiseen. Koulutuksen lainsäädäntöä ollaan uudista- 13799: Kun opetustoimessa siirryttiin vuoden 1993 alus- massa. Hallitus on antanut eduskunnalle esityk- 13800: ta laskennalliseen valtionosuusjärjestelmään, sen koulutusta koskeva lainsäädännöksi (HE 86/ 13801: määräykset kävivät tarpeettomiksi ja säännös ja 1997 vp). Uudet lait ehdotetaan tuleviksi voi- 13802: sen nojalla annetut määräykset kumottiin. maan 1 päivänä elokuuta 1998. Perusopetusla- 13803: Myöskään avustajan kelpoisuusvaatimusten kiehdotuksessa koulunkäyntiavustajia koskevaa 13804: määrittelyä ei katsottu tuolloin enää tarpeellisek- sääntelyä ehdotetaan selkeytettäväksi. Perus- 13805: si, vaan vastuu avustajapalveluiden laadusta jä- opetuslain 31 §:n 1 momentin mukaan vammai- 13806: tettiin kunnille ja muille koulutuksen järjestäjille. sella ja muulla erityistä tukea tarvitsevalla oppi- 13807: Opetushallituksen lukuvuotta 1994-95 kos- laalla on oikeus saada maksutta muun muassa 13808: kevan erityisopetusselvityksen mukaan perus- opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitse- 13809: kouluissa oli päätoimisia koulunkäyntiavustajia mis- ja avustajapalvelut, muut opetus- ja oppilas- 13810: yhteensä 1 610 ja sivutoimisia 255. Koulunkäyn- huoltopalvelut sekä erityiset apuvälineet Lain 13811: tiavustajia on erityisesti vaikeasti kuulo-, näkö-, 37 §:n 2 momentissa tarkoitettua muuta henki- 13812: KK 595/1998 vp 3 13813: 13814: löstöä ovat lakiehdotuksen perusteluiden mu- vyyden. Kunta tai muu koulutuksen järjestäjä 13815: kaan muun muassa koulunkäyntiavustajat. päättää avustajien paikkaamisesta ja heidän so- 13816: Koulunkäyntiavustajat voidaan ottaa joko työ- veltuvuudestaan tehtäväänsä. Uuteen lainsää- 13817: tai virkasuhteeseen. däntöön liittyvällä koulutuksen arvioinnilla on 13818: Edellä olevan perusteella hallitus katsoo, että tarkoitus seurata myös avustajapalveluiden 13819: uusien koululakien nykyistä selkeämmät toimin- asianmukaisuutta. Mikäli epäkohtia ilmenee, 13820: nalliset säännökset ja rahoitussäännökset tur- hallitus puuttuu niihin tarvittaessa myös säätä- 13821: vaavat koulunkäyntiavustajapalveluiden riittä- mällä avustajien kelpoisuusvaatimuksista. 13822: 13823: Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1998 13824: 13825: Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen 13826: 4 KK 595/1998 vp 13827: 13828: 13829: 13830: 13831: Tili Riksdagens Talman 13832: 13833: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- den finns speciellt för gravt hörsel- eller synska- 13834: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med- dade och rörelse- eller utvecklingshämmade ele- 13835: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- ver. De gravast utvecklingsstörda barnen flytta- 13836: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmål des i och med en lagändring som trädde i kraft i 13837: nr 595: augusti 1997 över tili grundskolan. Ungefår 60 13838: personer fungerar som assistent till dessa elever. 13839: Är Regeringen medveten om att bud- En stor del av skolgångsbiträdena avlönas med 13840: getgrunderna såsom möjligheten att få sysselsättningsmedel. Bara en del av assistente- 13841: sysselsättningsstöd tas som en viktigare rna är särskilt utbildade för uppgiften, t.ex. vår- 13842: grund i kommunerna än barnets verkliga dare av utvecklingshämmade. 13843: fördel då man väljer skolgångsbiträden Utbildning med inriktning särskilt på uppgif- 13844: för handikappade barn, och ten som skolgångsbiträde ordnas för närvarande 13845: vilka åtgärder avser Regeringen vidta som utbildning för en yrkesexamen inom hälso- 13846: för att stoppa detta tillvägagångssätt som vården och det sociala området. Utbildningen 13847: går mot föräldrarnas vilja och för att bar- ordnas huvudsakligen i folkhögskolor. Utbild- 13848: nets fördel skall vara den faktor som be- ningen räcker mellan nio månader och ett år. 13849: stämmer vero man väljer? Utbildningsstyrelsen har fastställt grunderna för 13850: examen i maj 1995 och de trädde i kraft i augusti 13851: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt sammaår. 13852: anföra följande: Reg1eringen av behörigheten för lärare i 13853: grundskolan har de senaste åren ändrats så att 13854: Fram tili år 1993 fanns det i grundskolelagen behörighetsvilikoren har mjukats upp och kom- 13855: en särskild bestämmelse enligt viiken det för munernas och andra utbildningsanordnares 13856: gravt handikappade elever kunde finnas skol- prövningsrätt har ökats när tjänster och uppgif- 13857: gångsbiträden i skolan. Undervisningsministe- ter besätts. Genom ändringarna har man velat 13858: riet meddelade med stöd av denna bestämmelse betona att även andra än formella antagnings- 13859: närmare föreskrifter om anställningen av skol- grunder bör noteras i antagningsprocessen. En- 13860: gångsbiträden. Undervisningsministeriets beslut ligt 107 § grundskoleförordningen (718/1984) 13861: innehöll främst föreskrifter om antalet skol- kan någon som saknar formell behörighet anstäl- 13862: gångsbiträden och deras arbetstid i och för fast- las som interimistisk handhavare av en tjänst och 13863: ställandet av de kostnader som berättigar till timlärare för högst ett läsår. En sådan person 13864: statsandel. 1 bestämmelserna om behörigheten skall dock ha tillräcklig skicklighet och förmåga 13865: för skolgångsbiträden sades att ett biträde i varje att sköta tjänsten eller uppgiften. 13866: enskilt fall skall ha sådan förmåga och fårdighet Utbildningslagstiftningen håller på att refor- 13867: att sköta uppgiften som kan anses tillräcklig. När meras. Regeringen har avlåtit en proposition tili 13868: man inom undervisningsväsendet i början av riksdagen med förslag till ny lagstiftning om ut- 13869: 1993 övergick tili det kalkylmässiga statsandels- bildningen (RP 8611997 rd). De nya lagarna före- 13870: systemet blev föreskrifterna överflödiga och be- slås träda i kraft den 1 augusti 1998. 1 förslaget tili 13871: stämmelsen i lagen och föreskrifterna med stöd lag om grund1äggande utbildning föreslås att reg- 13872: av den upphävdes. Det ansågs då inte heller läng- leringen av skolgångsbiträden skall förtydligas. 13873: re nödvändigt att bestämma om behörighetsvill- Enligt lagens 31 § l mom. skall elever som är 13874: koren för skolgångsbiträden, utan ansvaret för handikappade eller annars behöver särskilt stöd 13875: kvaliteten på biträdestjänsterna överläts på kom- ha rätt att utan avgift få bland annat sådana 13876: munerna och andra som ordnar utbildning. tolknings- och biträdestjänster, övriga undervis- 13877: Enligt utbildningsstyrelsens utredning av spe- nings- och elevvårdstjänster samt särskilda hjälp- 13878: cialundervisningen läsåret 1994--95 hade grund- medel som krävs för att eleven skall kunna delta 13879: skolorna sammanlagt 1 610 skolgångsbiträden i i undervisningen. Den övriga personai som avses 13880: huvudsyssla och 255 i bisyssla. Skolgångsbiträ- i lagens 37 § 2 mom. utgörs enligt motiveringen 13881: KK 595/1998 vp 5 13882: 13883: tili Iagförslaget bl.a. av skolgångsbiträden. Skol- nare beslutar om anställningen av assistenter och 13884: gångsbiträdena kan anställas antingen i arbets- om deras Iämplighet för uppgiften. Med hjälp av 13885: avtalsförhållande eller i tjänsteförhållande. den utvärdering av utbildningen som hänför sig 13886: Med hänsyn tili ovanstående anser regeringen tili den nya lagstiftningen avser man kontrollera 13887: att de nya skollagarnas tydligare bestämmelser att även biträdestjänsterna fyller måttet. Ifall 13888: om verksamheten och finansieringsbestämmel- missförhållanden framkommer ingriper reger- 13889: serna säkrar tillräckliga skolgångsbiträdestjäns- ingen vid behov också genom bestämmelser om 13890: ter. En kommun eller annan utbildningsanord- behörighetsviiikoren för biträden. 13891: 13892: Helsingfors den 9 juni 1998 13893: 13894: Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen 13895: KK 596/1998 vp 13896: 13897: Skriftligt spörsmål 596 13898: 13899: 13900: 13901: 13902: Gunnar Jansson /sv: Penningströmmarna mellan Åland och riket 13903: 13904: 13905: 13906: Tili Riksdagens Talman 13907: 13908: 1 utkast tili svar 18.5.1998 på skriftligt spörs- terna måste därför kontrolleras och rättas om de 13909: mål 470/1998 av rdm. Sulo Aittoniemi skriver inte stämmer och detta helst innan det slutgiltiga 13910: finansminister Sauli Niinistö bl.a. att Statistik- översatta och tryckta svaret kommer tili riksda- 13911: centralens utredningar visar att statens utgifter gen. 13912: för Åland 1994 var 961 miljoner mark och in- Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den 13913: komster från Åland 606 miljoner mark och att ordning 37 § l mom. riksdagsordningen föreskri- 13914: riket därför var nettobetalare med en andel på ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa 13915: 355 miljoner mark. Finansministern skriver vida- följande spörsmål: 13916: re att för 1996 finns bara uppgift om utgifterna 13917: och de var 1 064 miljoner mark. Först senare får H ur har de utredningar uförts som är 13918: man vetskap om riket varit nettobetalare eller underlag för svar på skriftligt spörsmål nr 13919: nettomottagare i förhållande tili Åland. 470/l998 rd om Ålands ställning som 13920: Dessa uppgifter är överraskande och sanno- självstyrelseområde och på vad baserar 13921: likt felaktiga. Samtidigt kommer de att användas sig uppgifterna om penningströmmarnas 13922: flitigt i propagandan mot Åland om att Åland storlek i svaret? 13923: bara klöser åt sig och ingenting betalar. Uppgif- 13924: 13925: Helsingforsden 19 maj 1998 13926: 13927: Gunnar Jansson /sv 13928: 13929: 13930: 13931: 13932: 280043 13933: 2 KK 596/tr! 13934: 13935: Kirjallinen kysymys 596 rzennos 13936: 13937: 13938: 13939: 13940: Gunnar Jansson /r: Ahvenanmaan ja valtakunnan välisistä rahavir- 13941: roista 13942: 13943: 13944: Eduskunnan Puhemiehelle 13945: Edustaja Sulo Aittoniemen kirjalliseen kysy- propagandassa, jonka mukaan Ahvenanmaa 13946: mykseen 470/1998 vp 18.5.1998 antamassaan vain rohmuaa itselleen eikä maksa mitään. Tie- 13947: vastausluonnoksessa valtiovarainministeri Sauli dot on tämän vuoksi tarkistettava ja korjattava, 13948: Niinistö kirjoittaa mm., että Tilastokeskuksen mikäli ne eivät pidä paikkaansa, ja näin mieluusti 13949: selvitysten mukaan valtion menot Ahvenan- ennen lopullisen käännetyn ja painetun vastauk- 13950: maalle olivat vuonna 1994 961 milj. mk ja tulot sen antamista eduskunnalle. 13951: Ahvenanmaalta 606 milj. mk ja että tämän mu- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 13952: kaisesti Manner-Suomi on nettomaksaja 355 tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 13953: milj. markan osuudella. Valtiovarainministeri nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 13954: kirjoittaa edelleen, että vuoden 1996 osalta on nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 13955: käytettävissä tiedot vain menojen osalta, jotka 13956: olivat 1 064milj. mk. Vasta myöhemmin saadaan Miten on tehty ne selvitykset, jotka 13957: selville, oliko Manner-Suomi vuonna 1996 suh- muodostavat kirjalliseen kysymykseen 13958: teessa Ahvenanmaahan nettomaksaja vai netto- 470/1998 vp Ahvenanmaan asemasta it- 13959: saaja. sehallintoalueena annetun vastauksen 13960: Nämä tiedot ovat yllättäviä ja todennäköisesti pohjan, ja mihin perustuvat vastauksessa 13961: virheellisiä. Samalla niitä tullaan käyttämään annetut tiedot rahavirtojen suuruudesta? 13962: ahkerasti Ahvenanmaata vastaan kohdistetussa 13963: Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1998 13964: 13965: Gunnar Jansson /r 13966: ~K 596/19% -, p 3 13967: 13968: 13969: 13970: 13971: Eduskunnan Puhemiehelle 13972: 13973: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa budjettitalouden alueellisen jakauman. Alueja- 13974: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, kona oli vuosina 1978-1992 lääni ja vuodesta 13975: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen l994lähtien maakunta. Tilastoon sisältyy myös 13976: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Gunnar Ahvenanmaata koskevat tiedot. 13977: Janssonin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen Ahvenanmaalle kohdistuvat valtion menot 13978: n:o 596: koostuvat pääosin Ahvenanmaan itsehallinto- 13979: lain mukaisista siirroista Maakuntahallitukselle. 13980: Miten on tehty ne selvitykset, jotka Valtion Ahvenanmaalta saamista tuloista valta- 13981: muodostavat kirjalliseen kysymykseen osa on verotuloja. 13982: 47011998 vp Ahvenanmaan asemasta it- Osa valtion tuloista ja menoista on edellä tar- 13983: sehallintoalueena annetun vastauksen koitetuissa tilastoissa jouduttu jättämään tieto- 13984: pohjan, ja mihin perustuvat vastauksessa lähde- tai käsiteongelmien vuoksi alueellistamat- 13985: annetut tiedot rahavirtojen suuruudesta? ta. Alueellistamattomat erät liittyvät muun 13986: muassa valtion velkaanjaulkomaille kohdennet- 13987: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tuihin taloustoimiin. 13988: vasti seuraavaa: Koska eräät Manner-Suomen ja Ahvenan- 13989: maan välisiä valtiontaloudellisia rahavirtoja kos- 13990: Kirjalliseen kysymykseen 470/l998 vp anne- kevat seikat vaativat tarkempaa analysointia, 13991: tussa vastauksessa todetaan, että mainitut luvut Tilastokeskus ja Ahvenanmaan tilasto- ja tutki- 13992: ovat viitteenisiä ja ne perustuvat Tilastokeskuk- mustoimisto ryhtyvät voimassa olevan tilastoso- 13993: sen selvityksiin. Tilastokeskus on selvittänyt pimuksen puitteissa yhdessä selvittämään asiaa. 13994: vuodesta 1978 lähtien pariiiisilta vuosilta valtion 13995: 13996: Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1998 13997: 13998: Valtiovarainministeri Sauli Niinistö 13999: 4 KK 596/1998 vp 14000: 14001: 14002: 14003: 14004: Till Riksdagens Talman 14005: 14006: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen undersöktes fördelningen länsvis och från och 14007: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med 1994 landskapsvis. 1 denna statistik ingår 14008: medlem av statsrådet översänt följande av riks- också uppgifterna om Åland. 14009: dagsman Gunnar Jansson undertecknade spörs- Statens utgifter för Åland består till största 14010: mål nr 596: delen av överföringar till Landskapsstyrelsen en- 14011: ligt självstyrelselagen för Åland. Statens inkoms- 14012: Hur har de utredningar utförts som är ter från Åland består i huvudsak av skatteinkom- 14013: underlag för svar på skirftligt spörsmål nr ster. 14014: 47011998 rd om Ålands ställning som En del av statens inkomster och utgifter har 14015: självstyrelseområde och på vad baserar inte kunnat fördelas regionvis i denna statistik på 14016: sig uppgifterna om penningströmmarnas grund av oklarheter i anslutning till informa- 14017: storlek i svaret? tionskällan eller använda begrepp. Poster som 14018: inte kan fördelas enligt region är bl.a. poster som 14019: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt ansluter sig tili statsskulden eller utlandsinriktad 14020: anföra följande: ekonomisk verksamhet. 14021: Eftersom vissa omständigheter i anslutning till 14022: 1 svaret på det skrift1iga spörsmålet 470/1998 de statsekonomiska penningströmmarna mellan 14023: rd konstateras att de nämnda uppgifterna är riket och Åland kräver närmare analys, kommer 14024: approximativa och att de grundar sig på Statis- Statistikcentralen och Ålands statistik- och ut- 14025: tikcentralens utredningar. Statistikcentralen har redningsbyrå att tillsammans inom ramen för 14026: sedan 1978 jämna år utrett hur statens budget- gällande statistikavtal utreda frågan. 14027: ekonomi fördelar sig regionalt. Åren 1978-1992 14028: 14029: Helsingfors den 10 juni 1998 14030: 14031: Finansminister Sauli Niinistö 14032: KK 597/1998 vp 14033: 14034: Kirjallinen kysymys 597 14035: 14036: 14037: 14038: 14039: Erkki Pulliainen /vihr: ED:ta koskevan puolueettoman kansalais- 14040: keskustelun tukemisesta 14041: 14042: 14043: Eduskunnan Puhemiehelle 14044: 14045: Valtioneuvoston kanslia on jakanut valtion- Asiakirjojen perusteella saa myös sen vaiku- 14046: avustukset "Euroopan unioniin liittyvään, yhdis- telman, että kansalaiskeskustelulla tarkoitetaan 14047: tysrekisterissä rekisteröityjen kansansivistysjär- tästä eteenpäin kaiken sen mukisematta hyväk- 14048: jestöjen ja Euroopan unionin jäsenyyden johdos- symistä, mitä ED:n komissio sattuu esittämään. 14049: ta perustettujen rekisteröityjen yhdistysten toi- Valittu linja tuo mieleen Neuvostoliiton, jossa 14050: minnan tukemiseen ja niiden Suomen vuoden harjoitettiin kuvatun tyyppistä "kansalaiskes- 14051: 1999 Euroopan unionin puheenjohtajakauteen kustelua". Se johti sittemmin tunnettuihin vai- 14052: liittyvän kansalaiskeskustelun kannustamiseen". keuksiin koko järjestelmän kanssa. 14053: Sekä hakuprosessissa että jakopäätöksessä Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 14054: kiinnittää erityistä huomiota se, minkälaiset yh- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 14055: teisöt ovat tulleet kysymykseen avustuksia jaet- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 14056: taessa. "Pelistä" on pudotettu pois sellaiset jär- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 14057: jestöt, VEDta lukuun ottamatta, jotka perustet- 14058: tiin siinä vaiheessa, kun käynnistyi keskustelu Aikooko Hallitus jatkossa turvata ai- 14059: Suomen ED-jäsenyyden hakemisesta. Asiakirjo- don kansalaiskeskustelun Euroopan 14060: jen perusteella saa vaikutelman, että ED-kriitti- unioniin liittyvistä asioista ottamalla hy- 14061: set järjestöt (em. poikkeusta lukuun ottamatta) vin eri lähtökohdista ED:n kehitykseen 14062: pantaisiin perustamaan järjestönsä uudestaan. suhtautuvat järjestöt tasapuolisesti huo- 14063: Tämä täyttää vakavan huomautuksen sopimat- mioon valtionavustuksia jaettaessa? 14064: tomasta käyttäytymisestä tunnusmerkit. 14065: 14066: Helsingissä 19 päivänä toukokuuta 1998 14067: 14068: Erkki Pulliainen /vihr 14069: 14070: 14071: 14072: 14073: 280043 14074: 2 KK 597/1998 vp 14075: 14076: 14077: 14078: 14079: Eduskunnan Puhemiehelle 14080: 14081: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa panunioninjäsenyyden vakiintumisen myötäjä- 14082: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, senyyteen liittyvä kansalaistoiminta muuttuu 14083: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen yhä tavanomaisemmaksi osaksijärjestöjen työtä. 14084: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul- Vastaavasti on tällöin arvioitava, miten tämän 14085: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o työn taloudellinen tukeminen on tarkoituksen- 14086: 597: mukaisinta järjestää. 14087: Avustuksia myönnettäessä on otettava huo- 14088: Aikooko Hallitus jatkossa turvata ai- mioon valtion talousarviossa määritellyt edelly- 14089: don kansalaiskeskustelun Euroopan tykset ja valtionapuja koskevat yleiset ohjeet. 14090: unioniin liittyvistä asioista ottamalla hy- Avustuksia on myönnetty niin unionin jäsenyyt- 14091: vin eri lähtökohdista EU:n kehitykseen tä kannattaville kuin vastustaviHekin järjestöille 14092: suhtautuvat järjestöt tasapuolisesti huo- sekä sellaisille, esim. kansansivistysjärjestöille, 14093: mioon valtionavustuksia jaettaessa? jotka eivät ole tehneet erityisiä päätöksiä suhtau- 14094: tumisestaan unionin jäsenyyteen tai kehittämis- 14095: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- linjoihin. Avustuksiin käytettävä määräraha on 14096: vasti seuraavaa: ollut melko pieni. Vuonna 1996 määräraha oli 14097: 2,3 milj. mk, josta jaettiin avustuksia 42 kansan- 14098: Euroopan unionin jäsenyyden toteutumisen sivistysjärjestölle ja yleishyödylliselle yhteisölle, 14099: yhteydessä on pidetty tarpeellisena kannustaa vuonna 1997 määräraha oli 2 milj. mk, josta 14100: jäsenyyteen liittyvää kansalaiskeskustelua ja jaettiin avustuksia 12 ehdot täyttävälle järjestölle 14101: kansansivistystyötä. Erityistä taloudellista tukea ja vuonna 1998 jälleen 2 milj. mk, josta jaettiin 14102: tähän toimintaan on osoitettu kansansivistysjär- avustuksia 12 ehdot täyttävälle järjestölle. Vuon- 14103: jestöille sekä niille järjestöille, jotka on perustettu na 1996 avustusta haki 103 järjestöä yhteensä 14104: unionin jäsenyyden johdosta. noin 11,1 milj. mk, vuonna 1997 vastaavat luvut 14105: Lukuisat muutkin kansalaisjärjestöt ovat si- olivat 30 ja 4,9 milj. mk ja vuonna 1998 41 ja 8,2 14106: sällyttäneet toimintaansa unionin jäsenyydestä milj. mk. Unionin jäsenyydestä aiheutuvista 14107: aiheutuvia tehtäviä. Niistä aiheutuvat menot ote- asioista maassamme käytävää kansalaiskeskus- 14108: taan huomioon samassa yhteydessä, kun pääte- telua voidaan erityisen valtionavustuksen pie- 14109: tään asianomaisten järjestöjen mahdollisesti ha- nuudesta huolimatta kuitenkin pitää verrattain 14110: kemasta tavanomaisesta valtionavusta. Euroo- monipuolisena ja kattavana. 14111: 14112: Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1998 14113: 14114: Pääministeri Paavo Lipponen 14115: KK 597/1998 vp 3 14116: 14117: 14118: 14119: 14120: Tili Riksdagens Talman 14121: 14122: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen samheten i anslutning tili medlemskapet en alit 14123: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande mera ordinär bit av organisationernas arbete. På 14124: medlem av statsrådet översänt följande av riks- motsvarande sätt mäste man därvid bedöma hur 14125: dagsman Erkki Pulliainen undertecknade spörs- det är mest ändamålsenligt att ordna det ekono- 14126: må1 nr 597: miska stödet för detta arbete. 14127: När understöden beviljas måste de villkor som 14128: Ämnar Regeringen i fortsättningen definieras i statsbudgeten samt de alimänna an- 14129: trygga en äkta samhällsdebatt om frågor i visningar som gäller statsbidrag beaktas. Under- 14130: anslutning tili Europeiska unionen ge- stöd har beviljats bäde organisationer som stöder 14131: nom att fördela statsunderstöden jäm1ikt ett EU-medlemskap och organisationer som 14132: mellan organisationer med mycket olika motsätter sig medlemskapet samt sådana t.ex. 14133: inställning tili EU:s utveckling? fo1kbildningsorganisationer som inte har fattat 14134: några särski1da beslut om sin instälining tili EU- 14135: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt medlemskapet elier dess utvecklingslinjer. Ansla- 14136: anföra följande: get för understöd har varit rätt litet. År 1996 var 14137: anslaget 2,3 milj. mk, varav 42 folkbi1dningsor- 14138: När Finland blev medlem i Europeiska unio- ganisationer och allmännyttiga samfund tilldela- 14139: nen ansågs det nödvändigt att uppmuntra sam- des understöd, 1997 var anslaget 2 milj. mk, va- 14140: hällsdebatten och fo1kbi1dningsarbetet i ans1ut- rav 12 organisationer som uppfylide villkoren 14141: ning till medlemskapet. Folkbildningsorganisa- fick understöd och 1998 var anslaget Iikaså 2 milj. 14142: tioner samt organisationer som inrättats med mk, varav understöd tillde1ades 12 organisatio- 14143: anledning av EU-medlemskapet har beviljats ett ner som uppfylide villkoren. År 1996 ansökte 103 14144: särskilt ekonomiskt stöd för denna verksamhet. organisationer om understöd tili ett sammanlagt 14145: Också många andra medborgarorganisatio- beloppavca 11,1 milj. mk, 1997 varmotsvarande 14146: ner har i sin verksamhet tagit med uppgifter som siffror 30 och 4,9 milj. mk och 1998 41 och 8,2 14147: hänför sig tili vårt EU-medlemskap. Utgifterna milj. mk. Den samhällsdebatt som förs i vårt land 14148: för dessa uppgifter beaktas i samband med att om frågor i anslutning tili EU-medlemskapet kan 14149: besluten om de sedvanliga statsunderstöd som i alla fall, trots att det statsunderstöd som beviljas 14150: organisationerna eventuelit ansökt om fattas. 1 för ändamålet är litet, betraktas som tämligen 14151: och med att vårt medlemskap i Europeiska unio- mångsidig och uttömmande. 14152: nen befåster sin ställning blir medborgarverk- 14153: Helsingfors den 2 juni 1998 14154: 14155: Statsminister Paavo Lipponen 14156: KK 598/1998 vp 14157: 14158: Kirjallinen kysymys 598 14159: 14160: 14161: 14162: 14163: Rauha-Maria Mertjärvi /vihr ym.: Psykologien antaman hoidon 14164: korvattavuudesta sairausvakuutuksessa 14165: 14166: 14167: Eduskunnan Puhemiehelle 14168: 14169: Suomessa mielenterveyshoitoa on siirretty tömyyseläkkeisiin, mikä tulee yhteiskunnalle hy- 14170: enenevässä määrin avohoidon puolelle. Siirtymi- vin kalliiksi. Useat tahot ovat olleet tämän asian 14171: nen on tapahtunut kuitenkin nopeammin kuin kanssa yhteydessä sosiaali- ja terveysministe- 14172: on pystytty järjestämään avohoidon palveluita. riöön. Siitä huolimatta tilanteeseen ei ole tullut 14173: Tästä seurauksena esimerkiksi lasten huostaan- muutosta. Kokemukset muun muassa Tanskassa 14174: otot ovat lisääntyneet ja nuorten itsemurhien ovat osoittaneet psykologisen hoidon tulokselli- 14175: määrä on kääntynyt nousuun. Avohoidon kehit- suuden. Psykologien antama hoito on sairausva- 14176: täminen onkin nyt kiireellinen asia. kuutuksen piirissä esimerkiksi Tanskassa, Sak- 14177: Tutkimukset ovat osoittaneet, että riittävän sassa ja Sveitsissä. 14178: ajoissa saatu psykologinen hoito edistää merkit- Psykologien antaman hoidon saattaminen sai- 14179: tävästi toipumista vaikeasta elämänvaiheesta. rausvakuutuksen piiriin ei lisää terveydenhuol- 14180: Julkinen sektori ei pysty läheskään tyydyttä- lon eikä sairasvakuutuksen kokonaismenoja 14181: mään tällaisen hoidon tarvetta. Psykologien an- oleellisesti. Sen sijaan se tarjoaa mielenterveys- 14182: tama hoito on yksityisellä puolella osittain täyt- ongelmien kanssa kamppaileville ihmisille pa- 14183: tämätön resurssi. Tähän on johtanut osaltaan se, remman mahdollisuuden päästä koulutetun psy- 14184: että psykologinen hoito ei kuulu sv-korvausjär- koterapeutin hoitoon. On myös ennakoitavissa, 14185: jestelmän piiriin. Tällöin hoitoa tarvitsevat ha- että lääkekulut erityisesti masennuslääkkeiden 14186: keutuvat lääkäreiden vastaanotoille, missä pää- osalta vähenisivät ja lääkärien työ helpottuisi 14187: asiallinen hoitomuoto ovat psyykelääkkeet toimenpidevalikoiman laajentuessa psykologi- 14188: Psyykelääkkeiden käyttö on tunnetusti Suomes- sella hoidolla. 14189: sa hyvin laajaa, vuonna 1995 näiden lääkkeiden Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 14190: osalta korvauskulut olivat noin 162 miljoonaa tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 14191: markkaa (lähde: Kelan lääketilasto). Selkeästi kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen 14192: tilannetta kuvaa se, että esimerkiksi Kelan kor- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 14193: vauskulut masennuslääkkeiden kohdalla ovat li- 14194: sääntyneet kahdessa vuodessa (1994-1996) 69 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 14195: miljoonalla markalla pelkästään yhden masen- ryhtyä hyvin koulutettujen, ammattitai- 14196: nuslääkeryhmän kohdalla (Lääkärilehti 11/97). toisten psykologien antaman hoidon saa- 14197: Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt ovat miseksi sairausvakuutuskorvausten pii- 14198: suurin syyryhmä (38 %) ennenaikaisiin työkyvyt- riin? 14199: 14200: Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1998 14201: 14202: Rauha-Maria Mertjärvi /vihr Ulla Anttila /vihr Janina Andersson /vihr 14203: Pertti Virtanen /evir Pia Viitanen /sd Janne Viitamies /sd 14204: 14205: 14206: 14207: 14208: 280043 14209: 2 KK 598/1998 vp 14210: 14211: 14212: 14213: 14214: Eduskunnan Puhemiehelle 14215: 14216: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa oikeutta ei ole psykologeilla. Nykyisen lain pe- 14217: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, rusteella sairaanhoidon korvaamisen edellytyk- 14218: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen senä on, että kyseessä on lääkärin tutkimukseen 14219: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Rauha- ja hänen määrittelemäänsä hoidon tarpeeseen 14220: Maria Mertjärven näin kuuluvan kirjallisen ky- perustuva hoito. Sairausvakuutuksesta makse- 14221: symyksen n:o 598: taan tarpeellisen sairaanhoidon kustannukset. 14222: Sairaanhoidosta suoritetaan korvausta siltä osin, 14223: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo minkä hoito tarpeettomia kustannuksia välttäen, 14224: ryhtyä hyvin koulutettujen, ammattitai- vakuutetun terveydentilaa kuitenkaan vaaranta- 14225: toisten psykologien antaman hoidon saa- matta olisi tullut vakuutetulle maksamaan. 14226: miseksi sairausvakuutuskorvausten pii- Voimassa olevassa sairausvakuutuslaissa 14227: riin? taikka -asetuksessa ei mainita erikseen mitään 14228: psykoterapiasta. Säädösten korvausjärjestelmän 14229: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- luonteen johdosta niissä ei ole erikseen mainittu 14230: vasti seuraavaa: muutakaan hoitoa, jonka lääkäri antaa tai mää- 14231: rää. Siten ei ole ollut tarpeen psykologienkaan 14232: Sairausvakuutuslaki sisältää säännökset sai- antaman hoidon osalta sisällyttää määräyksiä 14233: rausvakuutuskorvausten maksamiseksi vakuu- sairausvakuutusta koskevaan lainsäädäntöön. 14234: tetuille. Sairausvakuutus korvaa yksityislääkä- Psykologin suorittama testaus tai muu psykolo- 14235: rinja muun yksityisen sairaanhoitopalvelun käy- ginen tutkimus korvataan sairausvakuutusjär- 14236: töstä aiheutuneita kustannuksia. Sairausvakuu- jestelmästä silloin, kun tämä perustuu lääkärin 14237: tuslain 5 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella määräämään tutkimukseen tai liittyy lääkärin 14238: vakuutetulle korvataan osa lääkärin antamasta antamaan hoitoon. 14239: hoidosta, johon luetaan kuuluvaksi myös lääkä- Sairausvakuutuksen korvausjärjestelmän pe- 14240: rin suorittama mahdollisen sairauden toteami- rusperiaatteena on kohdella vakuutettuja yhden- 14241: seksi tai hoidon määrittelemiseksi tarpeellinen vertaisesti ja oikeudenmukaisesti. Siten sairaan- 14242: tutkimus sekä tämän lain mukaisen etuuden ha- hoidon korvattavuutta kaikkien sairausvakuu- 14243: kemista varten tarvittava lääkärintodistus. tuksesta korvattavien erikoisalojen osalta tulee 14244: Lääkärin antamana hoitona pidetään hoitoa, arvioida samoin kriteerein. Sairausvakuutukses- 14245: jonka on antanut henkilö, jolla on oikeus harjoit- ta korvattava hoito edellyttää myös psykotera- 14246: taa lääkärintointa Suomessa. Sairausvakuutus- pian osalta sen toteuttajan kykenevän tarvittaes- 14247: asetuksen 5 §:n mukaan psykologia pidetään sai- sa arvioimaan kaikkia tarvittavia hoitomuotoja. 14248: rausvakuutuslain tarkoittamana asianmukaisen Kansaneläkelaitoksen ilmoituksen mukaan sai- 14249: ammattikoulutuksen saaneena henkilönä hänen rausvakuutuksesta korvattavasta psykoterapias- 14250: suorittaessa lääkärin määräämään tutkimukseen ta valtaosa on välittömästi ensimmäiseen lääkä- 14251: ja hoitoon liittyvää testausta tai muuta siihen rikontaktiin liittyvää lyhytkestoista terapiaa, mi- 14252: verrattavaa psykologista tutkimusta. Psykologi- hin usein liittyy lääkehoidon ja joskus sairaala- 14253: sen tutkimuksen suorittajan tulee olla laillistettu hoidon tarve. Tällöin psykoterapian toteuttajat- 14254: psykologi. ta edellytetään laajempaa kliinistä koulutusta 14255: Hyvän ammattitoiminnan mukainen psykote- kuin psykologin peruskoulutukseen liittyy, kun 14256: rapia edellyttää aina taudin määritystä, hoidon joudutaan arvioimaan eri hoitomuotojen välisiä 14257: tarpeen arviointia sekä hoidon toteuttamista. eroja toimittaessa itsenäisesti ilman laitoksen 14258: Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun suomaa tukea. 14259: lain 22 §:ssä säädetään taudinmäärityksestä ja Sosiaali- ja terveysministeriö on tietoinen psy- 14260: oikeudesta määrätä lääkkeitä sekä potilaan lää- kologien taholta esitetystä tarpeesta saattaa hei- 14261: ketieteellisestä tutkimuksesta. Näistä päättää dän antamansa hoito sairausvakuutusjärjestel- 14262: mainitun lain mukaan aina lääketieteellisen hoi- män korvattavaksi. Suomen Psykologiliitto ry:n 14263: don kyseessä ollen laillistettu lääkäri. Tällaista näkemyksen mukaan sairausvakuutuslainsää- 14264: KK 598/1998 vp 3 14265: 14266: dännöllä on kilpailua estäviä vaikutuksia psyko- koterapia on voimakkaasti kehittyvä ja monelta 14267: terapiapalveluissa, mistä kysymyksestä liitto on osin selkiintymätön hoitomuoto,jonka vaikutta- 14268: tehnyt kilpailuvirastolle selvityspyynnön. Sai- vuudesta ei ole kiistatonta tieteellistä näyttöä. 14269: rausvakuutusjärjestelmää kehitettäessä psykolo- Parhaillaan on vireillä psykoterapian tulokselli- 14270: gien kanta on pyritty ottamaan huomioon sai- suustutkimus, jossa vertaillaan eri psykoterapia- 14271: rausvakuutusjärjestelmän korvausperiaatteissa. muotoja ja niiden tuloksellisuutta. Tämän huo- 14272: Tämän asian osalta on käyty aikaisemminkin mioon ottaen on tarkoituksenmukaista odottaa 14273: psykologien kanssa keskusteluja. meneillään olevan tutkimuksen tuloksia ennen- 14274: Sosiaali- ja terveysministeriön näkemyksen kuin on mahdollista arvioida psykologien tar- 14275: mukaan voimassa oleva sairausvakuutuslainsää- joamien palveluiden korvauskäytännön muutos- 14276: däntö toimii sen edellyttämiä tarpeellisen hoidon tarpeet. 14277: ja taloudellisuuden periaatteita noudattaen. Psy- 14278: 14279: Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1998 14280: 14281: Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre 14282: 4 KK 598/1998 vp 14283: 14284: 14285: 14286: 14287: Tili Riksdagens Talman 14288: 14289: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- sjukvård lämnas ersättning till den del vården 14290: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med- skulle ha kostat den försäkrade när man undvi- 14291: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- ker onödiga kostnader utan att dock riskera den 14292: man Rauha-Maria Mertjärvi undertecknade försäkrades hälsotillstånd. 14293: spörsmål nr 598: Varken i gällande sjukförsäkringslag eller 14294: -förordning nämns någonting särskilt om psyko- 14295: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- terapi. På grund av ersättningssystemets upp- 14296: ta för att den vård som ges av välutbilda- byggnad nämns inte heller separat i bestämmel- 14297: de, yrkeskunniga psykologer skall omfat- serna någon annan vård som ges eller ordineras 14298: tas av sjukförsäkringsersättningarna? av läkare. Det har därför inte heller varit nödvän- 14299: digt att i sjukförsäkringslagstiftningen inta några 14300: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt bestämmelser om vård som ges av psykologer. 14301: anföra följande: Testning utförd av psykolog eller annan psykolo- 14302: gisk undersökning ersätts av sjukförsäkringssys- 14303: Sjukförsäkringslagen innehåller bestämmel- temet när den grundar sig på av läkare ordinerad 14304: ser om betalning av sjukförsäkringsersättning till undersökning eller av honom given vård. 14305: de försäkrade. Sjukförsäkringen ersätter kostna- En grundprincip inom sjukförsäkringens er- 14306: derna för privatläkare och annan privat sjuk- sättningssystem är att de försäkrade skall be- 14307: vård. Enligt 5 § 1 mom. 1 punkten sjukförsäk- handlas jämlikt och rättvist. Hur sjukvården 14308: ringslagen lämnas ersättning till en försäkrad för skall ersättas måste när det gäller alla specialom- 14309: en del av läkarvården, vartill hänförs även av råden som berättigar till ersättning bedömas ut- 14310: läkare företagen nödig undersökning för konsta- ifrån samma kriterier. Vård som ersätts av sjuk- 14311: terandet av eventuell sjukdom eller bestämman- försäkringen förutsätter också när det gäller psy- 14312: det av vård samt läkarintyg som behövs för ansö- koterapin att den som ger vården vid behov för- 14313: kan om förmån enligt lagen. mår bedöma alla behövliga vårdformer. Enligt 14314: Såsom av läkare given vård anses vård som ges ett meddelande från folkpensionsanstalten är 14315: av en person som har rätt att utöva läkaryrket i största delen av den psykoterapi som ersätts från 14316: Finland. Enligt 5 § sjukförsäkringsförordningen sjukförsäkringen kortvarig terapi som direkt 14317: är en psykolog en person med behörig yrkesut- hänför sig till den första kontakten med läkaren 14318: bildning i den mening sjukförsäkringslagen av- med tillhörande behov av medicinering och sjuk- 14319: ser, då psykologen utför testning eller annan där- husvård. Den som utövar psykoterapi behöver 14320: med jämförbar psykologisk undersökning som därför en bredare klinisk utbildning än den 14321: hänför sig till undersökning eller vård som en grundutbildning som ingår i psykologutbildning- 14322: läkare ordinerat. Den som utför psykologisk un- en när skillnaderna mellan olika vårdformer 14323: dersökning skall vara legitimerad psykolog. måste bedömas självständigt utan det stöd som 14324: Psykoterapi i enlighet med god yrkesutövning finns inom en anstalt. 14325: förutsätter alltid en diagnos, en bedömning av Vid social- och hälsovårdsministeriet är man 14326: vårdbehovet samt genomförande av vården. 1 medveten om det behov som framförts från psy- 14327: 22 § lagen om yrkesutbildade personer inom häl- kologhåll om att den vård som ges av psykologer 14328: so- och sjukvården bestäms om rätten att ställa borde omfattas av sjukförsäkringssystemet. En- 14329: diagnos och förskriva läkemedel samt om medi- ligt Finlands Psykologförbund har sjukförsäk- 14330: cinska undersökningar av en patient. Enligt ringslagstiftningen en konkurrenshindrande ef- 14331: nämnda lag beslutar en legitimerad läkare alltid fekt på psykoterapitjänsterna. Förbundet har 14332: om detta när det gäller medicinsk vård. Psykolo- bett konkurrensverket att utreda saken. När man 14333: gerna saknar denna rättighet. Enligt nuvarande utvecklat sjukförsäkringssystemet har man för- 14334: lag krävs, om ersättning skall lämnas för sjuk- sökt beakta psykologernas synpunkter i ersätt- 14335: vård, att vården grundar sig på läkarundersök- ningsprinciperna. Saken har också tidigare dryf- 14336: ning och av en läkare definierat vårdbehov. För tats med psykologerna. 14337: KK 598/1998 vp 5 14338: 14339: Enligt social- och hälsovårdsministeriets upp- pågår en resultatundersökning där olika former 14340: fattning fungerar gällande sjukförsäkringslag- av psykoterapi och resultatet av dessa jämförs 14341: stiftning i överensstämmelse med principerna om sinsemellan. Med hänsyn tili detta är det ända- 14342: nödvändig vård och ekonomisering. Psykoterapi målsenligt att vänta på resultatet av undersök- 14343: är en vårdform stadd i kraftig utveckling. Den är ningen innan det blir möjligt att bedöma behovet 14344: på många sätt diffus och när det gäller effekten av att ändra ersättningspraxis i fråga om psyko- 14345: saknas ostridiga vetenskapliga bevis. Som bäst logernas tjänster. 14346: 14347: Helsingforsden l2juni 1998 14348: 14349: Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre 14350: KK 599/1998 vp 14351: 14352: Kirjallinen kysymys 599 14353: 14354: 14355: 14356: 14357: Timo Ihamäki /kok: Puulavedenja Saimaan vedenpinnan säännös- 14358: telyrajojen tarkistamisesta 14359: 14360: 14361: Eduskunnan Puhemiehelle 14362: 14363: Puulaveden ja Saimaan vedenpinnat ovat nyt Puulaveden ympäryskunnissa on alettu vaa- 14364: poikkeuksellisen matalalla. Lokakuussa 1997 tia, että Puulaveden säännöstelyrajoja täytyy tar- 14365: Puulaveden vedenkorkeus oli 94,33, mikä on 13 kistaa. Juoksutuksia tulisi rajoittaa, jotta veden 14366: cm vuoden 1996 vastaavan ajankohdan ja 19 cm pinnan lasku ei aiheuttaisi haittaa. Puulaveden 14367: pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella. Saimaan pinta voi nykyisellään vaihdella lähes metrin. 14368: vedenkorkeus oli kesällä 1997 tehtyjen mittaus- Kuivalla kaudella vaihtelun aiheuttamat haitat 14369: ten mukaan 75,55, mikä on 32 cm ajankohdan kärjistyvät. 14370: keskiarvon alapuolella. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 14371: Puulaa säännöstellään Kissakosken voimalai- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 14372: toksenjuoksutuksin. Säännöstelyn alarajaksi ve- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 14373: sioikeuden lupapäätöksessä on määrätty taso nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 14374: 94,22. Alimmillaan PuuJan korkeus oli 94,27 syk- 14375: syllä 1997. Perussyy vedenpinnan laskuun on ol- Aikoo Hallitus tehdä mitään Puulave- 14376: lut kuivuudessa. On myös esitetty, että Kissakos- den ja Saimaan vedenpinnan säännöste- 14377: ken kesäisiä juoksutuksia pienentämällä veden- lyrajojen tarkistamiseksi? 14378: pinta olisi korkeammalla. Kissakosken voimalai- 14379: tos ei kuitenkaan helposti lähde toimiin, jotka 14380: heikentävät voimalaitoksen kannattavuutta. 14381: 14382: Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1998 14383: 14384: Timo Ihamäki /kok 14385: 14386: 14387: 14388: 14389: 280043 14390: 2 KK 599/1998 vp 14391: 14392: 14393: 14394: Eduskunnan Puhemiehelle 14395: 14396: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Puutaveden säännöstelyn mahdolliseen tarkista- 14397: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, miseen otetaan kantaa näiden selvitysten valmis- 14398: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen tumisen jälkeen. Asiaa käsitellään tarvittaessa 14399: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha- maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristökes- 14400: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o kuksen välisissä tulosneuvotteluissa. 14401: 599: Saimaan vedenkorkeus on ollut lähes vuoden 14402: ajan keskimääräistä alempana. Suurimmillaan 14403: Aikooko Hallitus tehdä mitään PuuJa- poikkeama oli viime vuodenvaihteessa lähes 50 14404: veden ja Saimaan vedenpinnan säännös- cm, ja tänä vuonna toukokuun loppupuolella 14405: telyrajojen tarkistamiseksi? poikkeama oli noin 25 cm. Keskimääräisen ve- 14406: denkorkeusennusteen mukaan Saimaa nousisi 14407: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- tänä kesänä ylimmillään noin tasolle NN + 75,80 14408: taen seuraavaa: m, mikä on lähes 20 cm pitkäaikaista keskiarvoa 14409: alempana. Syy Saimaan vedenpinnan mataluu- 14410: Puolavettä säännöstellään Itä-Suomen vesioi- teen on kesän 1997 helteisyys sekä vähäiset sateet 14411: keuden vuonna 1964 antaman lupapäätöksen viime vuoden loppupuoliskolla ja tämän vuoden 14412: nojalla. Luvan haltija on nykyään Suur-Savon huhtikuussa. Tämänhetkinen vesitilanne Sai- 14413: Sähkö Oy. Järven vedenkorkeudelle on määrätty maalla ei ole kovin poikkeuksellinen, sillä tällai- 14414: kiinteä alaraja tasolle NN + 94,22 m ja ehdolli- nen tilanne toistuu pitkän ajan kuluessa keski- 14415: nen yläraja, joka vaihtelee vuoden eri aikoina määrin joka kolmas vuosi. 14416: välillä NN + 94,40 - 94,70 m. Syksyllä 1997 Saimaata ei säännöstellä jatkuvasti, vaan 14417: Puulaveden vedenkorkeus oli 20-30 cm alempa- useimpina vuosina sen vedenpinta on luonnolli- 14418: na kuin se on 1990-luvulla ollut. Säännöstelyn sella korkeudella kuten nytkin. Saimaalla on voi- 14419: alarajaa ei kuitenkaan rikottu. Syy alhaiseen ve- massa Neuvostoliiton kanssa vuonna 1989 sol- 14420: denkorkeuteen löytyy poikkeuksellisen lämpi- mittuun sopimukseen perustuva Saimaan ja 14421: mästä ja vähäsateisesta kesästä 1997. Koska Vuoksen juoksutussääntö. Sen pääperiaatteen 14422: haihdunta oli suuri, laskivat vedenkorkeudet mukaisesti vedenpinta saa olla luonnontilaisena 14423: yleisesti niin, että esimerkiksi yläpuolisella sään- vedenkorkeuden ollessa keski vyöhykkeellä, joka 14424: nöstelemättömällä Kyyvedellä oli alkusyksystä ulottuu 50 cm pitkäaikaisen keskivedenkor- 14425: ajankohtaan nähden alhaisin vedenkorkeus sit- keuskäyrän yläpuolelle ja alapuolelle. Vain poik- 14426: ten 1950-luvun. Kesän 1997 kaltaisessa tilantees- keuksellisen korkean tulvan tai matalan veden- 14427: sa onkin kysymys niukkuuden jakamisesta. Puu- korkeuden uhatessa siten, että vedenkorkeus uh- 14428: lavedenjuoksutukset määräytyivät tuolloin Puu- kaa ennusteen mukaan mennä keskivyöhykkeen 14429: laveden ja sen alapuolisen vesistön virkistystar- ulkopuolelle, juoksutussääntö edellyttää Sai- 14430: peiden kompromissina. maan juoksutuksen muuttamista joko tulvan 14431: Etelä-Savon ympäristökeskus sai kesällä 1997 alentamiseksi tai alhaisen vedenkorkeuden nos- 14432: lukuisia yhteydenottoja alhaisen vedenkorkeu- tamiseksi. Juoksutussäännön perusteella Sai- 14433: den vuoksi sekä Puolaveden että sen alapuolisen maan vedenkorkeutta on alennettu kolmena 14434: vesistön rannoilta. Kevättalvella 1998 järjestet- vuonna. Mataliin vedenkorkeuksiin ei ole juok- 14435: tiin vesitilanteesta Puolaveden ympäryskuntien, sutussäännön perusteella vielä puututtu. Juoksu- 14436: voimalaitoksen omistajan ja ympäristökeskuk- tussääntöä laadittaessa tarkoituksena olikin, että 14437: sen välinen neuvottelu. Tämän jälkeen on tehos- Saimaan säännöstely ei olisi jatkuvaa. Koska 14438: tettu tulovirtaamaennusteiden hyväksikäyttöä Saimaan ja Vuoksenjuoksutussääntö on käytän- 14439: voimalaitoksen juoksutuksista päätettäessä. nössä toiminut suunnitellulla tavalla, sen tarkis- 14440: Ympäristökeskus selvittää myös, olisiko PuuJa- tamiseen ei ole aihetta. 14441: vettä mahdollista säännöstellä siten, että veden- Edellä esitetyn perusteella hallitus katsoo, että 14442: korkeudet järvellä ja sen läheisillä vesialueilla kysymys ei tässä vaiheessa anna aihetta enempiin 14443: olisivat vesistön virkistyskäytön ja muiden käyt- toimenpiteisiin. 14444: tötarpeiden kannalta paremmat kuin nykyisin. 14445: 14446: Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1998 14447: 14448: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä 14449: KK 599/1998 vp 3 14450: 14451: 14452: 14453: Tili Riksdagens Talman 14454: 14455: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen tendraget utnyttjas for rekreation och andra än- 14456: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande damål. När dessa utredningar är klara kommer 14457: medtem av statsrådet översänt fötjande av riks- man att ta ställning tili en eventuell justering av 14458: dagsman Timo Ihamäki undertecknade spörs- regleringen av Puulavesi. Vid behov kommer frå- 14459: måt nr 599: gan att tas upp vid resultatöverläggningar mellan 14460: jord- och skogsbroksministeriet och miljöcentra- 14461: Ämnar Regeringen vidta åtgärder för len. 14462: att justera gränserna för regteringen av Vattenståndet i Saimen har varit lägre än ge- 14463: vattennivån i Puutavesi och Saimen? nomsnittet i nästan ett års tid. A vvikelsen var 14464: som störst vid årsskiftet då den var nästan 50 cm 14465: Som svar på detta spörsmåt får jag vördsamt och i stutet av maj i år var avviketsen ca 25 cm. 14466: anföra följande: Entigt prognosen för medetvattenståndet kom- 14467: mer Saimeni sommar att som högst stiga ungefår 14468: Puutavesi ~~gteras med stöd av ett tillståndsut- tili nivån NN + 75,80 m, vitket är nästan 20 cm 14469: s1ag givet av Ostra Fintands vattendomstott964. lägre än långtidsgenomsnittet. Orsaken tili det 14470: Tillståndet innehas för tillfållet av Suur-Savon tåga vattenståndet i Saimen är värmeböljan un- 14471: Sähkö Oy. Det har bestämts en fast nedre gräns der sommaren 1997 samt den ringa nederbörden 14472: för vattenståndet i sjön vid nivån NN + 94,22 m under fjolårets senare del och i april detta år. Det 14473: och en villkortig övre gräns, som varierar under nuvarande vattenläget i Saimen är inte särskilt 14474: otika tider av året mellan NN + 94,40-94,70 m. ovantigt eftersom dytika situationer i genomsnitt 14475: Hösten 1997 var vattenståndet i Puutavesi 20- återkommer vart tredje år på tängre sikt. 14476: 30 cm tägre än på 1990-tatet. Man underskred Saimen regteras inte fortgående utan de flesta 14477: dock inte den nedre gränsen för regteringen. Or- år har vattenytan varit på dess naturtiga nivå 14478: saken tili det tåga vattenståndet var den ovantigt såsom också nu är fallet. Vad Saimen beträffar 14479: varma och regnfattiga sommaren t997. Eftersom gäller en avtappningsstadga för Saimen och 14480: avdunstningen var stor sjönk vattenstånden över Vuoksen, baserad på en överenskommelse med 14481: tag så att t.ex. Kyyvesi, som är betäget uppströms Sovjetunionen t989. Enligt huvudprincipen i den 14482: och inte regteras, i början av hösten hade det för får vattenytan vara i naturtillstånd då vatten- 14483: tidpunkten tägsta vattenståndet sedan 1950-ta- ståndet tigger inom medelzonen, dvs. 50 cm un- 14484: tet. 1 en sådan situation som rådde sommaren der eller över kurvan för tångtidsmedelvatten- 14485: 1997 var det fråga om fördetning av knappa ståndet. Endast då det företigger risk för ovantigt 14486: resurser. Avtappningen i Puutavesi avgjordes då högt flöde eller lågt vattenstånd så att vattenstån- 14487: som en kompromiss mellan rekreationsbehoven i det enligt prognosen hotar att gå utanför medel- 14488: Puutavesi och i vattendraget nedströms. zonen, krävs det enligt avtappningsstadgan att 14489: Det var många som kontaktade Södra Savo- avtappningen av Saimenjusteras antingen för att 14490: tax mitjöcentrat sommaren 1997 med antedning minska på flödet eller för att höja ett lågt vatten- 14491: av det tåga vattenståndet både i Puutavesi och i stånd. Vattenståndet i Saimen har sänkts med 14492: vattendragen nedströms Puutavesi. De kommu- stöd av avtappningsstadgan under tre år. 1 låga 14493: ner som omger Puutavesi, kraftverksägaren och vattenstånd har man ännu inte ingripit med stöd 14494: miljöcentraten dettog i den diskussion om vatten- av stadgan. Syftet med stadgan var att reglering- 14495: situationen som ordnades på vårvintern 1998. en av Saimen inte skall vara bestående. Eftersom 14496: Därefter har man effektiverat utnyttjandet av avtappningsstadgan för Saimen och Vuoksen i 14497: tillflödesprognoser när man fattar bestut om praktiken har fungerat såsom det var avsett finns 14498: kraftverkets avtappningar. Miljöcentraten utre- det ingen antedning att justera den. 14499: der också möjtigheten att reglera Puutavesi så att Med stöd av det ovan förelagda anser reger- 14500: vattenstånden i sjön och de närliggande vatten- ingen att spörsmålet inte ger antedning tili vidare 14501: områdena blir lämpligare med tanke på att vat- åtgärder i det här skedet. 14502: 14503: Helsingforsden 5 juni t998 14504: 14505: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä 14506: KK 600/1998 vp 14507: 14508: Kirjallinen kysymys 600 14509: 14510: 14511: 14512: 14513: Hannu Takkula /kesk: Luontaiselinkeinotilallisten toimeentulo- 14514: mahdollisuuksista 14515: 14516: 14517: Eduskunnan Puhemiehelle 14518: 14519: Käynnissä oleva raju yhteiskunnallinen ra- toimenpiteitä. Kauaskantoisten elinkeinopoliit- 14520: kennemuutosprosessi koskettaa myös Lapin tisten kehittämistoimien ohella on tehtävä välit- 14521: pohjoisen alueen luontaiselinkeinotilallisia. Suu- tömiä toimia muun muassa myöntämällä helpo- 14522: ri joukko luontaiselinkeinotiloista on vakavissa tuksia korkoprosentteihin. 14523: taloudellisissa vaikeuksissa. Luontaiselinkeino- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 14524: jen kannattavuus on laskenut, sivuansiomahdol- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 14525: lisuudet ovat kaventuneet ja pitkäaikaistyöttö- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 14526: myys on yleistä. Myös julkisen sektorin säästö- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 14527: toimet näkyvät luontaiselinkeinotilallisten toi- 14528: meentulossa. Seurauksena on hallitsemattoman Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus ai- 14529: muuttoliikkeen kiihtyminen. koo ryhtyä, että nimenomaan luontais- 14530: Luontaiselinkeinotilallisten toimeentulokehi- elinkeinoista toimeentulonsa saavien, nyt 14531: tys ei näytä lähitulevaisuudessakaan valoisalta, taloudellisessa ahdingossa olevien luon- 14532: jollei luontaiselinkeinotilallisten taloudellisen taiselinkeinotilallisten toimeentulomah- 14533: aseman turvaamiseen pikaisesti kiinnitetä huo- dollisuudet tullaan turvaamaan? 14534: miota. Tarvitaan välittömiä yhteiskunnallisia 14535: 14536: Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1998 14537: Hannu Takkula lkesk 14538: 14539: 14540: 14541: 14542: 280043 14543: 2 KK 600/1998 vp 14544: 14545: 14546: 14547: 14548: Eduskunnan Puhemiehelle 14549: 14550: Valtiopäiväjärjestestyksen 37 §:n 1 momentis- tia ja asuntolainan korko enintään 4 prosenttia. 14551: sa mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhe- Muutos merkitsi kevennystä luontaiselinkeino- 14552: mies, olette toimittanut valtioneuvoston asian- toiminnassa aikaisemmin sovellettujen valtion 14553: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja myyntihintasaamisten ja valtionlainojen sekä 14554: Hannu Takkulan näin kuuluvan kirjallisen kysy- asuntolainojen korkoihin. 14555: myksen n:o 600: Luontaiselinkeinolain mukaisten valtion 14556: myyntihintasaamisten ja valtionlainojen lyhen- 14557: Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus ai- nys- ja koronmaksuissa on edellä mainitun lisäk- 14558: koo ryhtyä, että nimenomaan luontais- si mahdollista saada lykkäystä yhteensä enintään 14559: elinkeinoista toimeentulonsa saavien, nyt viisi vuotta. Lykkäysajalta ei peritä korkoa lain- 14560: taloudellisessa ahdingossa olevien luon- kaan. Maaseutuelinkeinoviranomaiset eivät voi 14561: taiselinkeinotilallisten toimeentulomah- myöntää lykkäystä erääntyneille maksuille. Val- 14562: dollisuudet tullaan turvaamaan? tion myyntihintasaamisen osalta on kuitenkin 14563: mahdollista saada maksuhelpotus tai anteeksi- 14564: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- auto erääntyneiden saamistenja korkojen osalta 14565: taen seuraavaa: maksuvapautuslain (529/1980) mukaisesti Val- 14566: tiokonttorilta. Maksamatta olevaa pääomaa 14567: Valtio on myynyt enintään 30 hehtaarin suu- voidaan antaa maksuvapautuslain nojalla an- 14568: ruisia luontaiselinkeinotiloja vuodesta 1984 al- teeksi vain siltä osin kuin se ylittää kiinteistön 14569: kaen käypää hintaa vastaan siten, että kauppa- käyvän hinnan. 14570: hinta jäi velaksi valtiolle. Valtion kauppahinta- Valtion saamisten ja valtionlainojen vapaaeh- 14571: saamisen takaisinmaksuaika on 12-20 vuotta. toinen velkajärjestely on tullut mahdolliseksi 14572: Luontaiselinkeinotiloille oli yleensä rakennetta- luontaiselinkeinolain muutoksella (574/1997). 14573: va ainakin asuinrakennus ja talousrakennus. Vapaaehtoinen velkajärjestely suoritetaan ensisi- 14574: Asuinrakennuksen rakentamiskustannuksiin jaisesti siten, että luottojen takaisinmaksuaikaa 14575: myönnettiin avustusta alueesta riippuen enin- pidennetään ja korkoa alennetaan. Velalliselle 14576: tään 60 tai 40 prosenttia hyväksytyn kustannus- voidaan myös antaa maksuvapautusta koron ja 14577: arvion määrästä ja valtionlainaa enintään 80 lyhennyksen suorittamisessa enintään viisi vuot- 14578: prosenttia hyväksyttävien rakentamiskustan- ta. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että velalli- 14579: nusten määrästä. Talousrakennuksen rakenta- nen saa anteeksi velkansa siltä osin kuin hänelle 14580: miseen myönnettiin avustusta samoin perustein on myönnetty maksuvapautusta velan lyhennys- 14581: kuin asuinrakennuksen rakentamiseen ja val- ten ja korkojen suorittamisessa. 14582: tionlainaa enintään 75 prosenttia hyväksyttävien Vapaaehtoisen velkajärjestelyn eräs ongelma 14583: rakentamiskustannusten määrästä. on menettelyn hitaus. Velkajärjestelyn hakemi- 14584: Valtion myyntihintasaamisten sekä asuin- ja nen ei estä lainojen irtisanomista ja irtisanomisen 14585: muuhun rakentamiseen myönnettyjen valtion- jälkeen lainasta peritään irtisanomispäätöksen 14586: lainojen lyhennysten ja korkojen periminen aloi- mukainen korko. Menettelyssä ei myöskään ole 14587: tettiin kahden vuoden kuluttua kauppakirjan al- mahdollista myöntää maksuvapautuksia lainan 14588: lekirjoittamisesta tai lainan myöntämisestä. Hei- lyhennyksille siltä osin kuin lainan esinevakuus 14589: kossa taloudellisessa asemassa oleville voitiin li- turvaa lyhennyksen maksun. Velkajärjestelyn to- 14590: säksi antaa kauppakirjaa allekirjoitettaessa tai teutuminen edellyttää lisäksi pankkien haluk- 14591: edellä mainittuja lainoja myönnettäessä enintään kuutta järjestellä omia luottojaan. Käytännössä 14592: kolme vuotta lisälykkäystä lyhennysten maksa- vapaaehtoisella velkajärjestelyllä ei ole voitu ko- 14593: misessa ja kolme vuotta korkovapautta. Luon- vinkaan laajasti ratkaista luontaiselinkeinoti- 14594: taiselinkeinolain muutoksella (574/1997) kor- lallisten ongelmia, vaan suurin osa velkajärjeste- 14595: koja tarkistettiin siten, että ennen 1.1.1996 synty- lyistä on toteutettu yksityishenkilön velkajärjes- 14596: neen valtion saamisen ja valtionlainan korko on telystä annetun lain (57/1993) nojalla. Yksityis- 14597: 1.11.1996-31.12.2001 välisen ajan 2,5 prosent- henkilön velkajärjestelyissä tuomioistuimilla on 14598: KK 600/1998 vp 3 14599: 14600: ollut jonkin verran toisistaan poikkeavaa käy- suurimmissa maksuvaikeuksissa ovat ne tilalli- 14601: täntöä sen suhteen, hyväksytäänkö luontaiselin- set, jotka ovat velkaantuneet muiden luottojen- 14602: keinotilallisia menettelyn piiriin ,jos he omistavat sa, esimerkiksi asunnon rakentamiseen valtion 14603: porokarjaa, vai tuleeko porokarjasta luopua en- lainan lisäksi otettujen pankkilainojen, vuoksi. 14604: nen velkajärjestelyyn hyväksymistä. Yrityksen Kaikki vaikeuksissa olevat tilat eivät välttämättä 14605: saneerauksesta annetun lain (4711993) mukai- edes ole kovin velkaantuneita, mutta määrältään 14606: seen velkajärjestelyyn luontaiselinkeinotilallisil- vähäisempienkin velkojen hoitaminen saattaa 14607: la ei juurikaan ole ollut edellytyksiä päästä. olla vaikeata tilanteessa, jossa luontaiselin- 14608: Luontaiselinkeinolain nojalla on vuodesta keinotulot ovat loppuneet tai ne ovat hyvin alhai- 14609: 1984lukien rakennettu noin 250 uutta tilaa. Pak- set eikä muita tuloja ole. 14610: kohuutokaupalla on vuodesta 1988lukien myyty Hallitus on seurannut luontaiselinkeinotilal- 14611: yhteensä 15 tilaa. Pakkohuutokaupalla myytyjen listen taloudellisen tilanteen kehittymistä ja on 14612: luontaiselinkeinotilojen määrä ei ole lukumää- tietoinen siihen liittyvistä ongelmista. Hallituk- 14613: räisesti kovin suuri, mutta kun sitä verrataan sen tarkoituksena on kuluvan vuoden aikana ar- 14614: esimerkiksi pakkohuutokaupalla myytyjen po- vioida kokonaisuutena luontaiselinkeinoja kos- 14615: rotilojen lukumäärään vastaavana aikana (6 ti- kevan lainsäädännön tarkistustarve ja tarvittaes- 14616: laa, porotiloja yhteensä noin 600), ero on huo- sa käynnistää lainsäädännön muuttamista kos- 14617: mattava. keva valmistelutyö. Tarkistustarvetta arvioitaes- 14618: Luontaiselinkeinotilallisten ongelmia on py- sa tullaan huomiota kiinnittämään muuhun 14619: ritty helpottamaan edellä mainituilla rahoitus- maaseutuelinkeinojen rahoituslainsäädäntöön 14620: järjestelyillä ja lainsäädäntötoimenpiteillä. Käy- ehdotetuista muutoksista johtuviin tarkistustar- 14621: tännössä on kuitenkin voitu todeta, että valtion peisiin ja samalla on tarkoitus selvittää, mitä 14622: myyntihintasaamiset ja valtionlainat eivät ole luontaiselinkeinotilallisten ongelmien ratkaise- 14623: luontaiselinkeinotilallisten pahin ongelma, vaan miseksi olisi vielä tehtävissä. 14624: 14625: Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1998 14626: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä 14627: 4 KK 600/1998 vp 14628: 14629: 14630: 14631: 14632: Tili Riksdagens Talman 14633: 14634: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- cent och på bgstadslån under nämnda tid högst 14635: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med- fyra procent. Andringen innebär en lättnad i frå- 14636: lem av statsrädet översänt följande av riksdags- ga om de räntor som tidigare uppburits pä statens 14637: man Hannu Takkula undertecknade spörsmål nr försäljningsprisfordringar och på statliga Iän 14638: 600: samt bostadslån. 14639: Utöver det ovan nämnda kan uppskov med 14640: Vilka ätgärder ämnar Regeringen vid- betalningen av räntor och amorteringar på sta- 14641: ta för att utkomstmöjligheterna för na- tens försäljningsfordringar och statliga Iän som 14642: turnäringsidkare som uttryckligen får sin beviljats enligt naturnäringslagen beviljas för 14643: utkomst frän naturnäringar men som nu sammanlagt högst fem år. Under uppskovstiden 14644: befinner sig i ekonomiska trängmäl tryg- uppbärs inte nägon ränta. Landsbygdsnärings- 14645: gas? myndigheterna kan inte bevilja uppskov med av- 14646: gifter som förfallit tili betalning. 1 fräga om sta- 14647: Som svar pä detta spörsmål fär jag vördsamt tens försäljningsfordringar kan dock statskonto- 14648: anföra följande: ret i enlighet med lagen om avgiftsbefrielse (529/ 14649: 1980) bevilja lättnad eller befrielse från betal- 14650: Staten har frän och med är 1984 sält högst 30 ningen av fordringar och räntor som förfallit tili 14651: ha stora naturnäringslägenheter tili gängse pris betalning. Med stöd av lagen om avgiftsbefrielse 14652: sä att köpeskillingen blir skuld tili staten. Aterbe- kan befrielse beviljas för kapital som inte har 14653: talningstiden för köpeskillingen är 12-20 år. betalats endast tili den del det överstiger fastig- 14654: Villkoret har i allmänhet varit att ätminstone ett hetens gängse pris. 14655: bostadshus och en ekonomibyggnad byggs på Frivillig skuldsanering beträffande statens 14656: naturnäringslägenheten. För byggnadskostna- fordringar och statliga Iän har b1ivit möjlig ge- 14657: derna för bostadshus beviljades understöd bero- nom en ändring av naturnäringslagen (574/ 14658: ende på området till högst 60 eller 40 % av det 1997). Den frivilliga skuldsaneringen genomförs 14659: godkända kostnadsförslaget och staligt lån till i första hand sä att återbetalningstiden för kredi- 14660: högst 80% av de godtagbara byggnadskostna- terna förlängs och räntan sänks. Gäldenären kan 14661: derna. För uppförandet av en ekonomibyggnad ocksä beviljas högst fem ärs befrielse från betal- 14662: beviljades understöd på samma grunder som för ningen av räntor och amorteringar. 1 praktiken 14663: byggandet av bostadshus och statligt Iän tili innebär detta att gäldenären fär sin skuld efter- 14664: högst 75% av de godtagbara byggnadskostna- skänkt till den del han har beviljats befrielse från 14665: derna. betalningen av amorteringar och räntor på skul- 14666: Amorteringar och räntor på statens försälj- den. 14667: ningsprisfordringar och pä statliga Iän som bevil- Ett pro blem dä det gäller frivillig skuldsane- 14668: jats för byggande av bostadshus och övrigt byg- ring är att förfarandet är långsamt. Att personen 14669: gande började uppbäras tvä år efter att köpebre- i fråga anhällit om skuldsanering utgör inte något 14670: vet hade undertecknats eller lånet beviljats. Dess- hinder för uppsägning av lånet och efter uppsäg- 14671: utom kunde de som befann sig i en svag ekono- ningen uppbärs en ränta enligt uppsägningsbe- 14672: misk situation när köpebrevet undertecknades slutet. Förfarandet ger inte heller möjlighet tili 14673: eller ovan nämnda Iän beviljades beviljas högst befrielse frän amortering av lånen till den del 14674: tre års tilläggsuppskov med betalningen av amor- realsäkerheten för länet utgör garanti för betal- 14675: teringarna och tre års räntefrihet. Genom en änd- ningen av amorteringen. För att skuldsaneringen 14676: ring av naturnäringslagen (574/1997) justerades skall kunna genomföras mäste bankerna dess- 14677: räntorna sä att pä statens fordran som har upp- utom vara villiga att sanera sina egna krediter. 1 14678: kommit före den 1 januari 1996 eller pä statligt praktiken har man inte i särskilt stor omfattning 14679: Iän som har beviljats före nämnda datum, är kunnat lösa naturnäringsidkarnas problem med 14680: räntan under tiden mellan den 1 november 1996 hjälp av frivillig skuldsanering, utan största delen 14681: och den 31 december 2001 två och en halv pro- av skuldsaneringarna har genomförts med stöd 14682: KK 600/1998 vp 5 14683: 14684: av lagen om skuldsanering för privatpersoner utan de största betalningssvärigheterna har de 14685: (57/1993). Vid skuldsanering för privatpersoner som är skuldsatta pä grund av andra krediter, 14686: har domstolarna tillämpat nägot olika praxis när t.ex. hankiän som de har tagit, utöver det statliga 14687: det gäller frägan om naturnäringsidkare skall Iänet, för att bygga sin bostad. Av de lägenheter 14688: godkännas inom ramen för detta förfarande ifall som har svärigheter är alla nödvändigtvis inte ens 14689: de äger renboskap, eller om de borde avstä frän särskilt skuldsatta, men det kan vara svärt att 14690: renboskapen innan de beviljas skuldsanering. sköta ocksä mindre skulder om man inte längre 14691: Naturnäringsidkare har knappast alls haft möj- får nägra inkomster frän naturnäringen eller in- 14692: ligheter att bli bevilja_de skuldsanering enligt la- komsterna är mycket smä och inga andra inkom- 14693: gen om företagssanenng (47/1993). ster finns. 14694: Med stöd av naturnäringslagen har sedan Regeringen har följt utvecklingen dä det gäller 14695: 1984 byggts ca 250nya lägenheter. Efter 1988 har den ekonomiska situationen för naturnäringsid- 14696: sammanlagt 15lägenheter sälts pä exekutiv auk- karna och är medveten om de problem som hän- 14697: tion. Antalet naturnäringslägenheter som har för sig till den. Regeringen har för avsikt att 14698: sälts pä exekutiv auktion är inte särskilt stort, under innevarande är bedöma huruvida lagstift- 14699: men när man jämför det med t.ex. antalet renlä- ningen beträffande naturnäringarna bör ses över 14700: genheter som har sälts pä exekutiv auktion under och att vid behov inleda beredningen av en änd- 14701: samma tid är skillnaden märkbar (6 lägenheter, ring av lagstiftningen. Vid bedömningen av be- 14702: sammanlagt ca 600 renlägenheter). hovet av en ändring av lagstiftningen kommer 14703: Naturnäringsidkarnas problem har i män av uppmärksamhet att fåstas vid eventuella revide- 14704: möjlighet lindrats med hjälp av nämnda finansie- ringsbehov som föranleds av de ändringar som 14705: ringssystem och lagstiftningsätgärder. I prakti- föreslagits i den övriga finansieringslagstiftning- 14706: ken har man dock kunna konstatera att statens en beträffande landsbygdsnäringar och samtidigt 14707: försäljningsprisfordringar och staliga Iän inte är kommer man att utreda vad som ännu kan göras 14708: de största problemen får naturnäringsidkarna, för att lösa naturnäringsidkarnas problem. 14709: 14710: Helsingfors den 9 juni 1998 14711: 14712: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä 14713: j 14714: j 14715: j 14716: j 14717: j 14718: j 14719: j 14720: j 14721: j 14722: j 14723: j 14724: j 14725: j 14726: j 14727: j 14728: j 14729: j 14730: j 14731: j 14732: j 14733: j 14734: j 14735: j 14736: j 14737: j 14738: KK 601/1998 vp 14739: 14740: Kirjallinen kysymys 601 14741: 14742: 14743: 14744: 14745: Hannu Takkula /kesk: Valohoitokeskuksen perustamisesta Lapin 14746: keskussairaalan yhteyteen 14747: 14748: 14749: Eduskunnan Puhemiehelle 14750: 14751: Psoriasis on hyvin yleinen ihosairaus. Pohjois- Psoriasisyhdistyksellä on valmiudet vastata 14752: Suomessakin psoriaatikkoja on lähes 2 000. valohoitokeskuksen ylläpidosta yhdessä Lapin 14753: Pohjois-Suomen psoriaatikoille kunnollisten keskussairaalan kanssa. Valohoitolaitteiden pe- 14754: SUP- ja PUVA-hoitojen saatavuudessa on pa- rusinvestointiin tarvittaisiin kuitenkin yhteis- 14755: hoja puutteita. Ihotautien kroonisen luonteen kunnan mukaantuloa ja tukea. 14756: vuoksi hoidon tarve on useasti toistuvaaja jatku- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 14757: vaa. Erityisesti pimeinä talvikuukausina valohoi- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 14758: dat ovat erityisen merkityksellisiä psoriaatikoil- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 14759: le. Hoitomatkat eteläiseen Suomeen aiheuttavat nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 14760: kuitenkin ihotauteja sairastaville kohtuuttomia 14761: hoitokustannuksia. Tämän vuoksi olisi paikal- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 14762: laan perustaa Rovaniemelle Lapin keskussairaa- ryhtyä, että psoriaatikot ja muut ihotau- 14763: lan yhteyteen erityinen valohoitokeskus, missä teja sairastavat saavat todellisia hoidon 14764: psoriaatikotja muut ihotauteja sairastavat voisi- tarpeita vastaavan valohoitokeskuksen 14765: vat käydä ottamassa tarvittavia valohoitoja. myös Pohjois-Suomeen? 14766: 14767: Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1998 14768: 14769: Hannu Takkula /kesk 14770: 14771: 14772: 14773: 14774: 280043 14775: 2 KK 601/1998 vp 14776: 14777: 14778: 14779: 14780: Eduskunnan Puhemiehelle 14781: 14782: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Niin sanottu ilmastohoito eli 3-4 viikon oleske- 14783: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, lu etelän auringossa antaa myös hyvän hoitotu- 14784: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen loksen.llmastohoitoa tuetaan Raha-automaatti- 14785: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannu yhdistyksen varoista. 14786: Takkulan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen Psoriasiksen hoitokäytännöt vaihtelevat 14787: n:o 601: maan eri osissa. Kainuun sairaanhoitopiirissä 14788: lähes kaikki psoriasispotilaat hoidetaan avohoi- 14789: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo dossa. Tähän on päästy erikoissairaanhoidon ja 14790: ryhtyä, että psoriaatikot ja muut ihotau- perusterveydenhuollon hyvän yhteistyön, kotiin 14791: teja sairastavat saavat todellisia hoidon lainattavien valohoitolamppujen, kotisairaan- 14792: tarpeita vastaavan valohoitokeskuksen hoidon ja potilashotellin käytön ansiosta. 14793: myös Pohjois-Suomeen? Pohjois-Suomen sairaanhoitopiirien ihotauti- 14794: yksiköt ovat hyvin varustettuja valohoitojen an- 14795: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tamiseen. Esimerkiksi Lapin keskussairaalaan 14796: vasti seuraavaa: pääsee valohoitoon kahdessa viikossa. Hoidon 14797: keskittämisen vaihtoehtona psoriasiksen hoitoa 14798: Psoriasis on yleinen ihosairaus. Noin 2 %:lla tulisi siirtää terveyskeskuksiin ja kotiin. Tämä 14799: väestöstämme arvioidaan olevan psoriasis eli hil- edellyttää sopivien valohoitolaitteiden hankki- 14800: setystauti. Näin on myös Pohjois-Suomessa. Lä- mista terveyskeskuksiin ja lainattavien valohoi- 14801: hes kaikki psoriasispotilaat voidaan nykyisin tolaitteiden hankintaa kotihoitoon. Terveyskes- 14802: hoitaa avohoidossa käyttäen paikallishoitoja, kuksiin sopivan valohoitolaitteen saa muutaman 14803: valohoitoja, sisäisesti otettavia lääkehoitoja tai hoitojakson hinnalla ja kotihoitoon soveltuvan, 14804: niiden yhdistelmiä. Psoriasista ei voida parantaa lainattavan valohoitolaitteen saa jo muutaman 14805: pysyvästi, vaan se uusii yleensä muutamassa hoitopäivän hinnalla. Hoidon laatu on hyvä ja 14806: kuukaudessa hoidon lopettamisen jälkeen. kustannukset edulliset näin porrastetussa järjes- 14807: Ultraviolettisäteilyn parantavaa vaikutusta telyssä. Sairaanhoitopiirien ihotautiyksiköt huo- 14808: käytetään yleisesti psoriasiksen hoitoon. SUP- lehtivat vaikeahoitoisimmista potilaista. 14809: hoidon säteily muistuttaa auringon säteilykirjoa Edellä olevan perusteella sosiaali- ja terveys- 14810: sisältäen runsaasti ultraviolettisäteily A:ta ja vä- ministeriö katsoo, että psoriasiksen hoitokäytän- 14811: hän B:tä. UVB-hoidon teho on SUP-hoitoa pa- töjen kehittäminen ei vaadi keskushallinnon eri- 14812: rempi. Tehokkain valohoitomuoto on PUVA- tyistoimenpiteitä, vaan siitä voidaan sopia alue- 14813: hoito. Tässä hoidossa iho herkistetään UV A- ja paikallistasolla yhteistyössä sairaanhoitopii- 14814: säteilylle psoraleenilla, joka otetaan etukäteen rien, terveyskeskusten, potilasjärjestöjen ja poti- 14815: sisäisesti tabletteina tai lisätään kylpyveteen. laiden kanssa. 14816: 14817: Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1998 14818: Ministeri Terttu Huttu-Juntunen 14819: KK 601/1998 vp 3 14820: 14821: 14822: 14823: 14824: Tili Riksdagens Talman 14825: 14826: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- handling, dvs. 3-4 veckors vistelse i soliga, syd- 14827: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- liga Iänder ger också ett gott vårdresultat. Den 14828: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- klimatologiska behandlingen stöds med medel 14829: man Hannu Takkula undertecknade spörsmål nr från Penningautomatföreningen. 14830: 601: Vårdpraxis vid psoriasis varierar i de olika 14831: delarna av landet. I Kajanalands sjukvårdsdi- 14832: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- strikt vårdas nästan alla psoriasispatienter inom 14833: ta för att psoriatiker och personer som den öppna vården tack vare ett fungerande sam- 14834: lider av andra hudsjukdomar skall få en arbete mellan specialsjukvården och primärvår- 14835: mottagning där de kan få ljusbehandling den och tillgång tiliijusbehandlingslampor som 14836: som motsvarar de faktiska behoven vad får lånas hem, hemsjukvård och s.k. patientho- 14837: behandlingen beträffar också i norra Fin- tell. 14838: land? Hudmottagningarna i sjukvårdsdistrikten i 14839: norra Finland har mycket god beredskap för 14840: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt ljusbehandling. T.ex. på Lapin keskussairaala 14841: anföra följande: kan man få ljusbehandling inom två veckor. Som 14842: ett alternativ tili att vården koncentreras borde 14843: Psoriasis är en allmän hudsjukdom. Uppskatt- behandlingen av psoriasis flyttas tili hälsovårds- 14844: ningsvis lider ca 2% av vår befolkning av psoria- centralerna och hemmen. Det kräver anskaffning 14845: sis. Så är fallet även i norra Finland. Nästan alla av lämplig utrustning för ljusbehandling tili häl- 14846: psoriasispatienter kan nuförtiden skötas inom sovårdscentralerna och sådan utrustning som 14847: den öppna vården med lokalbehandling, ljusbe- hemsjukvården kan låna ut. Ljusbehandlingsut- 14848: handling, invärtes medicinering eller kombina- rustning som är lämplig för hälsovårdscentraler- 14849: tioner av dessa. Psoriasis kan inte botas beståen- na kan man få tili priset av några behandlingspe- 14850: de utan den återkommer i allmänhet inom några rioder och Jjusbehandlingsutrustning som hem- 14851: månader efter avslutad behandling. sjukvården kan låna ut för hemmabruk kan man 14852: Den läkande effekten hos ultraviolett strål- få tili priset av några behandlingsdagar. Vård- 14853: ning används allmänt vid behandling av psoria- kvaliteten är god och kostnaderna är låga för ett 14854: sis. Den strålning som används vid SUP-behand- dylikt nivåstrukturerat arrangemang. Hudmot- 14855: ling påminner om solens strålningsspektrum då tagningarna i sjukvårdsdistrikten har hand om 14856: den innehåller mycket ultraviolett strålning av de svåraste hudsjukdomsfallen. 14857: typ A och Iitet av typ B. UVB-behandlingen har Med stöd av det ovan anförda anser social- 14858: bättre effekt än SUP-behandlingen. Den effekti- och hälsovårdsministeriet att utvecklandet av 14859: vaste typen av ljusbehandling är PUVA-behand- vården av psoriasis inte kräver några särskilda 14860: lingen, som går ut på att hudens förmåga att åtgärder av centralförvaltningen utan att därom 14861: reagera på UVA-strålning förändras med hjälp kan avtalas på regional och Joka) nivå i samarbe- 14862: av psoralener som intas på förhand i tablettform te med sjukvårdsdistrikten, hälsovårdscentraler- 14863: eller blandas i badvattnet. S.k. klimatologisk be- na, patientorganisationer och patienter. 14864: 14865: Helsingfors den 10 juni 1998 14866: 14867: Minister Terttu Huttu-Juntunen 14868: KK 602/1998 vp 14869: 14870: Kirjallinen kysymys 602 14871: 14872: 14873: 14874: 14875: Erkki Pulliainen /vihr: Verohallituksen pääjohtajan virassapysymi- 14876: sen harkinnasta 14877: 14878: 14879: Eduskunnan Puhemiehelle 14880: 14881: Kansalaisten luottamus oikeuslaitokseen on tämättä jättämiseen johtaneita asiakirjoja ja jul- 14882: ollut viime vuosina kovalla koetuksella. Ensin kisessa sanassa esitettyjä tietoja/väittämiä saa 14883: arviointi ja siihen liittyvä arvostelu kohdistuivat seuraavassa esiteltävän kuvan asiasta. 14884: korkeimman oikeuden menettelytapoihin, nyt Korkein hallinto-oikeus oli antanut 7.8.1989 14885: arvioinnin kohteena on syyttäjälaitos. Kansalai- kielteisen päätöksensä pääjohtaja Jukka Tam- 14886: set varsin oikeutetusti kysyvät oikeuksiensa pe- men langon Kalervo Niemisen omistaman Nos- 14887: rään yhdenvertaisuuden nimissä. Kansalaiset totekniikka Oy:n liikevaihtoverotusta koskevas- 14888: ovat kokeneet asian näin: "Korkeassa asemassa sa asiassa. Päätöksessä ei katsottu Nostotekniik- 14889: olevat varakkaat kansalaiset vapautuvat syyt- ka Oy:n harjoittaneen vuokraustoimintaa itse- 14890: teistä, joista vallitsevan oikeuskäytännön mu- näisenä liiketoimintana lvv-laissa tarkoitetussa 14891: kaan tavalliset kansalaiset ovat useimmiten jou- liiketoiminnan muodossa läheisyhtiössä Nosto- 14892: tuneet sekä rikos- että vahingonkorvausvastuu- konepalvelu Oy:n ja Nostotekniikka Oy:n väli- 14893: seen." sessä vuokraustoiminnassa. 14894: Valtion korkeassa asemassa olevien virka- Itsenäiseksi hyväksyttävän lvv-yhtiön liiketoi- 14895: miesten oikeutta toimia yritysten johtoelimissä minnan osoittamisen tarkoituksessa Kalervo 14896: on viimeisten vuosien aikana kiristetty. Ministe- Nieminen on myynyt joulukuussa 1990 tilitoi- 14897: reiden ja johtavien virkamiesten tulee ilmoittaa mistoyrittäjä Raimo Ståhlbergille 7 500 markan 14898: oma-aloitteisesti sidonnaisuutensa ja omaisuus- osakepääomalla valmisyhtiö Oy Watrex Ab:n. 14899: tietonsa. Johtavassa asemassa olevien virkamies- Yhtiön kotipaikka on ollut koko sen toiminnan 14900: ten edellytetään toimivan esimerkillisesti. ajan Helsinki, ja on pääteltävissä tämän seikan 14901: Nostokonepalvelu Oy:n ja sen osakkaisiin sopineen Turussa kotipaikan omaavan Nostoko- 14902: kohdistuneiden rikosepäilyjen yhteydessä on ar- nepalvelu Oy:n tarkoitukseen ja intresseihin. 14903: vostelun kohteena ollut syyttäjälaitos,jossa syyt- Yhtiön hallitukseen on tullut ainoana varsinaise- 14904: täjä teki muun muassa 29.4.1998 mielenkiintoa na jäsenenä Raimo Ståhlbergin puoliso sekä hal- 14905: herättäneen syyttämättä jättämistä koskevan lituksen varajäseneksi ja tilintarkastajaksi hänen 14906: päätöksen. tyttärensä. Watrex Oy:n toiminta on alkanut 14907: Julkisuudessa Turun kihlakunnansyyttäjä on vuoden 1991 alusta, ja yhtiön postiosoitteeksi on 14908: ilmoittanut asian olleen esimiesten erityistark- ilmoitettu Ståhlbergin kotiosoite Liedossa. 14909: kailussa. Hänellä ei ilmoituksensa mukaan ole Kuten syyttäjä ja hänen tuekseen myös lukui- 14910: ollut mahdollisuutta tehdä asiassa itsenäistä pää- sat arvonlisäverotuksen asiantuntijat ovat todis- 14911: töstä. Rikostutkintaa johtanut tutkinnanjohtaja tajakuulusteluissa lausuneet, Niemisten, Nosto- 14912: vahvistaa -julkisuudessa olleiden tietojen mu- konepalvelu Oy:nja Watrex Oy:n väliset oikeus- 14913: kaan- tapahtuneen painostuksen. toimet eivät ole todellisia verolainsäädännön ja 14914: Nostokonepalvelu Oy:n yksi osakkaista on oikeustapausten mukaan hyväksyttäviä, vaan 14915: verohallituksen pääjohtaja Jukka Tammi, johon perusteettornia näennäisoikeustoimia, joiden 14916: kohdistuneet virka-aseman väärinkäytöstä kos- avulla Watrex Oy ja Nostokonepalvelu Oy ovat 14917: kevat epäilyt johtivat myös syyttämättäjättä- saaneet lvv-lainsäädännön ja oikeuskäytännön 14918: mispäätöksen tekemiseen samoin kuin tapahtui vastaisesti Nostokonepalvelu Oy:n liiketoimin- 14919: Turussa esillä olleessa niin sanotussa Matintalon taan kuuluvia arvonlisäveronpalautuksia. Wat- 14920: jutussa, jossa syyttäjä kertoo häntä jopa uhkail- rex Oy:n liikevaihtoverotarkastuksessa vuonna 14921: lun. 1994 on kiinnitetty huomiota siihen, että yhtiön 14922: Käymällä läpi edellä mainituista asioista syyt- ilmoittamien ostojen verot kolmen vuoden yhden 14923: 280043 14924: 2 KK 602/1998 vp 14925: 14926: kuukauden toiminta-ajalta ovat olleet yli 8,7 mil- palvelu Oy on sittemmin maksanut IKH:lle 14927: joonaa markkaa. Toisaalta myyntien veroja on 15.4.1992 päivätynja tuolloin hyväksytyn tilaus- 14928: ilmoitettu vajaat 3,2 miljoonaa markkaa. Erotus vahvistuksen perusteella. Watrex Oy on kaupas- 14929: 5,5 miljoonaa markkaa on palautettu perusteet- ta hakenut 356 400 markan liikevaihtoveron pa- 14930: tomasti, joka on vain osittain myöhemmin vuon- lautuksen. Palautuksen Watrex Oy on siirtänyt 14931: na 1998 suoritetun verotarkastuksen perusteella Nostokonepalvelu Oy:lle tilivelan lyhennykse- 14932: voitu jälkiverotussäännösten vuoksi periä takai- nä. 14933: sin. Edelleen asiakirjoista käy selville, että Nosto- 14934: Syyttämättäjättämistä koskevassa päätökses- konepalvelu Oy:n käyttöomaisuuden myynti 14935: sä (s. 2) todetaan muun muassa seuraavaa: "Laa- Watrex Oy:n nimiin ja takaisinvuokraus on näh- 14936: jan esitutkinta-aineiston mukaan Watrex Oy:ssä tävä sitä taustaa vastaan, että liikevaihtoverola- 14937: vuonna 1997 esitutkinnan aikana suoritetun ve- kiin on tullut muutos 1.9.1993. Muutoksella ve- 14938: rotarkastuksen perusteella on pidettävä selvitet- rotta hankitun käytetyn tavaran vähennys on 14939: tynä, että Watrex Oy:n toiminta on Niemisten ollut mahdollista vain, jos se on tullut verollista 14940: alkuperäisen tarkoituksen ja toiminta-ajatuksen edelleenmyyntiä varten tai myytäväksi ulkomail- 14941: mukaisesti ollut osa Nostokonepalvelu Oy:n lii- le. Jos tavara on tämän jälkeen tullut vuok- 14942: ketoimintaa ja käytännössä Watrex Oy:n toimin- raustoimintaan, siitä ei ole ollut vähennysoikeut- 14943: nasta ovat vastanneet Niemiset ilman, että Rai- ta. 14944: mo Ståhlbergillä olisi ollut mitään toimintavel- Esitutkinta-aineistosta käy selville myös se, 14945: voitteita tai normaalia yrittäjäriskiä Watrex että Raimo Ståhlberg ja Kalervo Nieminen ovat 14946: Oy:n toiminnasta. Esitutkinta-aineistosta ei il- jakaneet vuodelta 1995 Raimo Ståhlbergin Wat- 14947: mene sellaisia seikkoja, että niistä olisi todennet- rex Oy:ltä nostaman osingon 285 000 markkaa 14948: tavissa Raimo Ståhlbergin päätöksentekijänä tai siten, että Kalervo Nieminen on saanut 115 000 14949: itsenäisestä liiketoiminnasta vastuullisena osal- markkaa. Kalervo Nieminen ei ole mainittua tu- 14950: listuneen Watrex Oy:n nimissä harjoitettuun sen loa osinkona ilmoittanut. 14951: varsinaisen toimialan mukaiseen liiketoimin- Veropetoksen tunnusmerkistön täyttyminen 14952: taan." Niemisten ja Ståhlbergin toiminnassa Watrex 14953: Kuten esitutkinta-aineistosta käy selville, on Oy:n käyttämisestä edellyttää väärän tiedon an- 14954: IKH:n ja toisaalta Nostokonepalvelu Oy:n sekä tamista veron määräämiseen vaikuttavista sei- 14955: Watrex Oy:n väliset liiketapahtumat vuonna koista tai sellaisen seikan salaamista verotusta 14956: 1992 selvitetty. Nostokonepalvelu Oy on myy- varten annetussa ilmoituksessa veron välttämi- 14957: nyt 11.5.1992 kaksi kappaletta omassa käytös- sen tarkoituksessa. 14958: sään olleita nostureita Demac HC 170 ja Lieb- Edellä mainittua jälkiverotusoikeuteen liitty- 14959: herr LTM 1045 -tyyppiset nosturit Watrex vää kysymystä on varsin puutteellisesti käsitelty 14960: Oy:lle. Kauppahinta on laskun mukaisesti ollut syyttämättä jättämistä koskevissa päätöksissä. 14961: 1 980 000 markkaa. Asiakirjoista ilmenee, että Esitutkinnassa asiaa on selvitetty puolestaan var- 14962: Watrex Oy on edelleen myynyt Nostokonepal- sin perusteellisesti. Todettakoon, että kaikki to- 14963: velu Oy:ltä ostamansa kyseiset nosturit Saksaan distajina kuullut asiantuntijat ovat olleet yksi- 14964: 11.5.1992 IKH:lle 600000 Saksan markan hin- mielisiä siitä, että veron määräämiseen vaikutta- 14965: nasta. Kauppa on kerrottu tapahtuneeksi sama- vista seikoista on annettu väärä tieto eikä ar- 14966: na päivänä, kun Watrex Oy osti samat nosturit vonlisäveronpalautushakemusta hakeneiden 14967: Nostokonepalvelu Oy:ltä eli 11.5.1992. Esitut- vastineissa ilmoittamia perusteita ja oikeusta- 14968: kinta-aineiston liitteenä olevat asiakirjat osoit- pauksia voida soveltaa eikä hyväksyä nyt puhee- 14969: tavat, että saksalainen IKH on kuitenkin ennen na olevaan tapaukseen. 14970: tätä, päiväyksellä 15.4.1992, lähettänyt Nosto- Asiakirjoista saatavan selvityksen perusteella 14971: konepalvelu Oy:lle tilausvahvistuksen, josta il- Lounais-Suomen verovirasto ja myös Uuden- 14972: menee, että IKH myy Nostokonepalvelulle De- maan verovirasto ovat omissa päätöksissään 14973: mac DC lOOOS -merkkisen nosturin ja ottaa Nostokonepalvelu Oy:nja Watrex Oy:n verotar- 14974: vaihdossa kaksi Nostokonepalvelu Oy:n omista- kastusten perusteella päätyneet huivaanisuhteen 14975: maa nosturia eli edellä mainitut kaksi Watrex olemassaoloon Nostokonepalvelu Oy:n ja Wat- 14976: Oy:lle myydyiksi merkittyä nosturia. Lisäksi ti- rex Oy:n välillä. Oikeuskäytännön mukaanjälki- 14977: lausvahvistuksena sovitaan, että Nostokonepal- verotusta ei olisi voitu toimittaa, mikäli verovel- 14978: velu Oy maksaa IKH:lle kaupan välirahana vollinen olisi antanut oikeat tiedot verotuksen 14979: 50 000 markkaa. Tämän välirahan Nostokone- toimittamista varten, minkä käsityksen myös 14980: KK 602/1998 vp 3 14981: 14982: asiantuntijat ovat kuulusteluissa yksimielisesti Pääjohtajan tehtävä edellyttää ehdotonta 14983: vahvistaneet tässä tapauksessa. puolueettomuutta virkatehtävien hoitamisessa ja 14984: Pääjohtaja Jukka Tammen osuutta Nostoko- ehdotonta lain- ja oikeuskäytännön mukaisen 14985: nepalvelu Oy:n ja Watrex Oy:n toiminnassa on toiminnan hyväksymistä myös yksittäisiä ohjeita 14986: vaikea tähän saakka julkisuudessa ja syyttämät- antaessaan, ja hänen tulee valvoa, että hallinto 14987: tä jättämispäätöksessä esitetyn perusteella ar- noudattaa lakia. Nyt pääjohtaja on julkisuudes- 14988: vioida muuta kuin, ettei hän ole ollut yhtä epätie- sakin tuonut esille näkökohtia, joilla hän näyttää 14989: toinen kuin mitä hän on aiemmin antanut ym- hyväksyvän omalla ja sukulaistensa kohdalla ta- 14990: märtää. pahtuneen ilmeisen veronkierron. Pääjohtaja 14991: Mikä merkitys tehtyyn syyttämättäjättämistä Jukka Tammen hallussa olisi edellä siteeratun 14992: koskevaan päätökseen on sillä, että asiantuntija- aineiston mukaan siis veronkierron avulla saa- 14993: na kuullun esittelijäneuvos Raimo Anttilan lau- tuja varoja. 14994: suntoa on siteerattu päätöksessä täysin virheelli- Valtion verotulojen hidasta kasvua on monis- 14995: sesti, jää epäselväksi. Raimo Anttila katsoi lau- sa yhteyksissä selvitetty ja päivitelty. Mikäli val- 14996: sunnossaan Nostokonepalvelu Oy:n syyllisty- tioneuvosto osaltaan hyväksyy korkeiden virka- 14997: neen tässä asiassa veronkiertoon, kun taas valta- miesten veronkierron, on tällä seikalla erittäin 14998: kunnansyyttäjä totesi päätöksessään Anttilan suuri kerrannaisvaikutus yhteiskunnassa. Pää- 14999: hyväksyneen Nostokonepalvelu Oy:n menette- johtaja Tammen pysyminen virassaan kuuluu 15000: lyn lainmukaisena. Valtakunnansyyttäjä kuvaa asiassa toimivaltaisen ministeriön ja ministerin 15001: valikoidusti asiantuntijoiden lausuntoja. Ihme- toimivaltaan,jonka tulee arvioida edellä esitetty- 15002: tystä herättää myös se, että hänjättää kokonaan jen argumenttien merkitys tässä katsannossa. 15003: mainitsematta kaikki muut asiantuntijat, jotka Myönteistä tässä on se, että asiassa toimivaltai- 15004: katsoivat puheena olevassa tapauksessa yksimie- nen ministeri sattuu tässä tapauksessa olemaan 15005: lisesti annetun väärää tietoa verotuksen toimitta- oikeustieteellisen koulutuksen saanut henkilö. 15006: mista varten (Gynter; on annettu väärä tieto, Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 15007: Anita Wikström; eivät ole todellisia kauppoja, tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 15008: Jussi Karilainen; annettu väärä tieto, jos on haet- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 15009: tu palautusta). nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 15010: Jukka Tammi on toiminut Nostokonepalvelu 15011: Oy:n prokuristinaja asiamiehenä tehdessään yh- Aikooko Hallitus tässä kirjallisessa 15012: tiön verovalituksia. Luonnos vastineesta, jonka kysymyksessä esitettyjen asiakirjatieto- 15013: hän oli kirjoittanut suoritetun verotarkastuksen jen perusteella ottaa Verohallituksen 15014: johdosta, ei ollut hallintokäytännön mukainen, pääjohtaja Jukka Tammen virassapysy- 15015: eikä vastine johtanutkaan myönteiseen ratkai- misen harkitsemisen kohteeksi? 15016: suun alv-palautusta hakeneen yhtiön kannalta. 15017: 15018: Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1998 15019: 15020: Erkki Pulliainen /vihr 15021: 4 KK 602/1998 vp 15022: 15023: 15024: 15025: 15026: Eduskunnan Puhemiehelle 15027: 15028: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Nostokonepalvelu Oy:n veroasioista noussei- 15029: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, den uutisten myötä julkisuudessa on esiintynyt 15030: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen monenlaisia käsityksiä asioiden kulkuun vaikut- 15031: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul- taneista tekijöistä. Useiden kanteluiden ja selvi- 15032: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o tyspyyyntöjen vuoksi asiakokonaisuus on par- 15033: 602: haillaan eduskunnan oikeusasiamiehen käsi- 15034: teltävänä. Lisäksi valtakunnansyyttäjänvirasto 15035: Aikooko Hallitus tässä kirjallisessa päätti kesäkuun 5. päivänä 1998 saattaa asian 15036: kysymyksessä esitettyjen asiakirjatieto- Nostokonepalvelun osalta uuteen syyteharkin- 15037: jen perusteella ottaa Verohallituksen taan. 15038: pääjohtaja Jukka Tammen virassapysy- Hallituksen ei ole syytä ottaa kantaa Nostoko- 15039: misen harkitsemisen kohteeksi? nepalvelua koskeviin olettamuksiin tai väittei- 15040: siin, joita selvittävät ne viranomaiset, joille asia 15041: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tässä vaiheessa kuuluu. Myöskään pääjohtaja 15042: vasti seuraavaa: Jukka Tammen osalta ei ole hallituksen taholta 15043: uutta ilmoitettavaa. 15044: Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1998 15045: 15046: Ministeri Jouko Skinnari 15047: KK 602/1998 vp 5 15048: 15049: 15050: 15051: 15052: Tili Riksdagens Talman 15053: 15054: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- 1 och med nyheterna om Nostokonepalvelu 15055: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- Oy:s skattefrågor har det i offentligheten före- 15056: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- kommit mångahanda uppfattningar om de fak- 15057: man Erkki Pulliainen undertecknade spörsmål nr torer som påverkat händelseförloppet. På grund 15058: 602: av ett flertal klagomål och begäran om utred- 15059: ningar håller frågan som bäst på att utredas i sin 15060: Ämnar Regeringen med stöd av de do- helhet av riksdagens justitieombudsman. Dess- 15061: kumentuppgifter som presenteras i detta utom har riksåklagarämbetet den 5 juni 1998 15062: spörsmål ta Skattesstyrelsens general- beslutat att föra ärendet tili ny åtalsprövning för 15063: direktör Jukka Tammis bibehållande av Nostokone Oy:s del. 15064: sin tjänst under övervägande? Det finns inga skäl för regeringen att ta ställ- 15065: ning tili de antagen eller påståenden som fram- 15066: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt förts om Nostokonepalvelu. Dessa utreds av de 15067: anföra följande: myndigheter tili vilka årendet i detta skede hör. 15068: Regeringen har inte heller någon ny information 15069: att komma med betfåffande generaldirektör Juk- 15070: ka Tammi. 15071: 15072: Helsingfors den 17 juni 1998 15073: 15074: Minister Jouko Skinnari 15075: j 15076: j 15077: j 15078: j 15079: j 15080: j 15081: j 15082: j 15083: j 15084: j 15085: j 15086: j 15087: j 15088: j 15089: j 15090: j 15091: j 15092: j 15093: j 15094: j 15095: j 15096: j 15097: j 15098: j 15099: j 15100: j 15101: KK 603/1998 vp 15102: 15103: Kirjallinen kysymys 603 15104: 15105: 15106: 15107: 15108: Erkki Pulliainen /vihr: Lohen kalastuksesta Itämerellä 15109: 15110: 15111: 15112: Eduskunnan Puhemiehelle 15113: 15114: Kysyin kirjallisella kysymyksellä 379/1998 vp Vastauksessaan maa- ja metsätalousministeri 15115: ajoverkkokalastuskiellosta Itämerellä ja lohen vähätteli lohta Itämeren meripyynnin sivusaalii- 15116: merkityksestä sivusaaliina pelagisessa tehotroo- na. Olennaista on, että pääaltaalla tapahtuvassa 15117: Iauksessa Itämerellä. Kun en ole tyytyväinen saa- teollisuuskalan pyynnissä kilohaili- ja silakka- 15118: maani vastaukseen, kiinnitän huomiota aiemmin saaliin arvo on paljon suurempi kuin lohen sivu- 15119: edellä mainitun kysymyksen perusteluissa sano- saaliin arvo. Tästä seuraa, että lohen erottelu 15120: tun lisäksi muutamiin erityisiin näkökohtiin,joil- tulisi liian kalliiksi, jotta siihen ryhdyttäisiin. 15121: la on merkitystä mielipiteen muodostamisessa. Niinpä Iohia ei juurikaan poimi ta pois eivätkä ne 15122: Kysymys voisi toki olla Suomen yksinään pi- näin ollen tilastoidu. Olisikin korkein aika kiin- 15123: dättymisestä ajoverkkojen käytöstä Itämerellä ja nittää asiaan huomiota ja määrätä Iohellekin si- 15124: sen Iahdissa, mutta tässä vaiheessa ensisijaista on vusaalisrajoitukset. 15125: toimia aioitteellisesti sen puolesta, että EU:n ka- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 15126: lastusneuvosto päättää kieltää ajoverkkojen tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 15127: käytön kyseessä olevilla merialueilla samalla kun nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 15128: se kieltää sen EU:n muilla merialueilla. Ajoverk- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 15129: kokalastus heikentää kaikkien, ei vain Suomesta 15130: mereen laskevien jokien luonnonlohikantojen Aikooko Hallitus sittenkin ryhtyä aja- 15131: perinnöllistä monimuotoisuutta. Lisäksi ver- maan ajoverkkojen käyttökieltoa Itäme- 15132: koissa kuolee vesilintuja ja (nuoria) harmaahyl- relle ja sen lahtiin, ja 15133: keitä sekä pyöriäisiä, vaikka näiden tällaiset aikooko Hallitus vihdoinkin ryhtyä 15134: kuolleisuudet eivät yllä samaan mittakaavaan toimiin, joilla pakotettaisiin pelagisessa 15135: kuin mitä esiintyy EU:n muilla merialueilla. tehotroolauksessa erottamaan lohet 15136: Ruotsin ja Tanskan asianomaiset tilastot kerto- muusta saaliista, jolloin ne tulisivat asian- 15137: vat tästä huomionarvoista kieltään. mukaisesti tilastoiduiksi? 15138: 15139: Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1998 15140: 15141: Erkki Pulliainen /vihr 15142: 15143: 15144: 15145: 15146: 280043 15147: 2 KK 603/1998 vp 15148: 15149: 15150: 15151: 15152: Eduskunnan Puhemiehelle 15153: 15154: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa kassa on pyritty säilyttämään luonnonlohikan- 15155: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, nat ja varmistamaan luonnonlohen nousu mie- 15156: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen luummin pitkän tähtäimen ohjelmalla kuin yh- 15157: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul- den kalastusmuodon täydellisellä ja yksioikoisel- 15158: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o la kieltämisellä. 15159: 603: Mitä tulee lohen sivusaalisongelmaan, nykyi- 15160: set valvontasäännökset edellyttävät, että kalas- 15161: Aikooko Hallitus sittenkin ryhtyä aja- tajien tulee ilmoittaa kalastuspäiväkirjaan myös 15162: maan ajoverkkojen käyttökieltoa Itäme- trooliinjoutuneet lohet. Näin ollen saaliit tulevat 15163: relle ja sen lahtiin, ja kirjatuiksi myös lohikiintiön seurantaan ja Riis- 15164: aikooko Hallitus vihdoinkin ryhtyä ta- ja kalataloustutkimuslaitoksen julkaisemiin 15165: toimiin, joilla pakotettaisiin pelagisessa virallisiin tilastoihin. Lisäksi kalastaja poimii 15166: tehotroolauksessa erottamaan lohet huomattavasti arvokkaammat lohet troolisaaliin 15167: muusta saaliista, jolloin ne tulisivat asian- joukosta, joten mahdollisuus lohienjoutumisesta 15168: mukaisesti tilastoiduiksi? rehukalan joukkoon on pieni. Lohen sivusaalis- 15169: ongelmaa ei suinkaan kannata vähätellä, mutta 15170: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- toisaalta Itämeren sivusaalissääntöjä pohtineissa 15171: vasti seuraavaa: tieteellisissä työryhmissä asia ei toistaiseksi ole 15172: ollut esillä. 15173: Viime vuosina luonnonlohikantojen suojele- Edellä sanotun perusteella hallitus toteaa, että 15174: miseksi on tehty erilaisia toimenpiteitä, joista se ei aio ryhtyä tässä vaiheessa ajamaan ajoverk- 15175: yksi keskeisin on Itämeren kansainvälisen kalas- kojen täydellistä käyttökieltoa Itämerelle ja sen 15176: tuskomission helmikuussa 1997 hyväksymä oh- lahtiin. Itämeren luonnonlohikantojen säilymi- 15177: jelma lohen toimintasuunnitelmaksi (SAP). Oh- nen ja luonnonlohen nousu varmistetaan mie- 15178: jelman tarkoituksena on suojella tehokkaasti luummin kokonaisvaltaisella toimintaohjelmalla 15179: luonnonlohikantoja suuntaamaHa kalastus vil- kuin yhden kalastusmuodon yksioikoisella kiel- 15180: jeltyihin kaloihin ja luomalla paremmat edelly- tämisellä. Hallituksen tavoite on sama kuin Itä- 15181: tykset luonnonkudulle sekä perustamalla uusia meren kalastuskomission, Euroopan unionin 15182: lohikantoja potentiaalisiin jokiin. Itämeren pii- toimielimien ja mitä muuten on kansainvälisesti 15183: rissä tehdyissä tutkimuksissa on todettu, että sovittu ja edellytetty. Pelagisen troolauksen yh- 15184: luonnonlohen osuudet ovat korkeimmillaan ol- teydessä sivusaaliina erotetaan jo nyt lohet 15185: leet kutunousun yhteydessä Ahvenanmerellä muusta saaliista ja ne tulevat näin asianmukai- 15186: ajoverkkokalastuksessa sekä Pohjanlahden ran- sesti tilastoiduiksi. Mikäli löytyy tieteellistä näyt- 15187: nikon rysäpyynnissä. Etelä-Itämerellä avomerel- töä siitä, että lohen sivusaalisongelma on todelli- 15188: lä ajoverkkokalastuksen yhteydessä luonnon- nen ja että Euroopan yhteisö ja Itämeren komis- 15189: lohta esiintyy vaihtelevasti. Ajoverkkokalastus sio aikovat ryhtyä joihinkin erityistoimiin, esi- 15190: on tehokas ja lohta selektiivisesti pyytävä kalas- merkiksi uusien teknisten kalastussääntöjen suo- 15191: tusmuoto, jota käytetään yleisesti lohenpyynnis- sittamiseksi Itämerelle, niin hallitus voi toki tu- 15192: sä Itämeren rantavaltioissa. Itämeren lohipolitii- kea tällaisia toimia. 15193: 15194: Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1998 15195: 15196: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä 15197: KK 603/1998 vp 3 15198: 15199: 15200: 15201: 15202: Tili Riksdagens Talman 15203: 15204: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- lax och säkra naturlaxens lekvandring, men hell- 15205: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med- re genom ett långsiktigt aktionsprogram än ge- 15206: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- nom ett totalt och onyanserat förbud av en en- 15207: man Erkki Pulliainen undertecknade spörsmål nr skild fiskeform. 15208: 603: Ifråga om problemet med bifångsten av lax 15209: förutsätter idag beträffande kontrollbestämmel- 15210: Har Regeringen trots allt för avsikt att ser att yrkesfiskarna även antecknar den lax som 15211: driva på frågan om e_!t totalförbud för kommit i trålen i sin fiskejournal. Sålunda blir 15212: fisket med drivgarn i Ostersjön och dess fångsterna noterade även vid uppföljningen av 15213: vikar, och laxkvoten och i den officiella statistik som publi- 15214: har Regeringen äntligen för avsikt att ceras av vilt- och fiskeriforskningsinstitutet. 15215: skrida tili åtgärder som tvingar tili skil- Dessutom plockar fiskaren ut de betydligt värde- 15216: jande av Iaxen från den övriga fångsten i fullare laxarna ur trålfångsten. Möjligheten att 15217: samband med det effektiva pelagiska trål- Iaxen hamnar bland foderfisken är därför liten. 15218: fisket så att den vederbörligen blir note- Problemet med bifångsten av Iax skall givetvis 15219: rad i statistiken? inte undervärderas, men å andra sidan har denna 15220: fråga inte tillsvidare ens tagits upp tili behandling 15221: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt i de vetenskapliga arb~tsgrupper som dryftat reg- 15222: anföra följande: ler för bifångsterna i Ostersjön. 15223: Hänvisande tili det ovan nämnda konstaterar 15224: Under de senaste åren har olika åtgärder vid- regeringen att den inte i detta skede harför avsikt 15225: tagits för att skydda bestånden av naturlax. En av att börja driva på .~tt totalt förbud mot använd- 15226: de viktigaste är det aktionsprogram för Iaxen ning av drivgarn i Ostersjön och des§ vikar. Beva- 15227: (SAP) som godkän9es av lnternationella fiskeri- randet av bestånden av naturlax i Ostersjön och 15228: kommissionen för Ostersjön i februari 1997. Syf- naturlaxens lekvandring säkras hellre genom ett 15229: tet med programmet är att ge ett effektivt skydd övergripande aktionsprogram än genom ett ony- 15230: åt de naturliga laxbestånden genom att inrikta anserat förbud av en enda fiskeform. Regering- 15231: fisket på odlad fisk, skapa bättre förutsättningar ens mål sammanfaller med av fiskerikommissio- 15232: för den naturliga leken samt sk~pa nya laxbe- nen för Östersjön och Europeiska unionens or- 15233: stånd i potentiella älvar. Inom Ostersjökretsen gan ställda mål och med vad i övrigt avtalats och 15234: utförda undersökningar har visat att andelen na- förutsatts internationellt. Den lax som erhålls 15235: turlax har varit som störst vid tiden för laxens som bifångst i samband med den pelagiska trål- 15236: lekvandring, dels vid fisket med drivgarn i ningen avskiljs redan nu från den övriga fångsten 15237: Ålands hav, dels vid fisket med ryssja vid kusten och blir vederbörligen statistikförd. Om det ve- 15238: av Bottniska viken. 1 samband med högsjöfisket tenskapligt påvisas att Iaxen som bifångst är ett 15239: i södra Östersjön med drivgarn har förekomsten reellt.problem och om Europeiska gemenskapen 15240: av naturlax varierat. Fiske med drivgarn är en och Ostersjökommissionen avser att skrida tili 15241: effektiv och selektiv form av laxfiske som är särskilda åtgärder, exempelvis ge en rekommen- 15242: allmänt i användning vid laxfiske inom kust- dation av nya tekniska regler för fisket i Öster- 15243: staterna i Östersjön. Målet för Östersjöns laxfis- sjön, är regeringen givetvis beredd att stöda såda- 15244: kepolitik har varit att bevara bestånden av natur- na åtgärder. 15245: 15246: Helsingforsden 5 juni 1998 15247: 15248: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä 15249: KK 604/1998 vp 15250: 15251: Kirjallinen kysymys 604 15252: 15253: 15254: 15255: 15256: Erkki Pulliainen /vihr: Eräiden kalalajien huomioon ottamisesta 15257: luontodirektiivissä 15258: 15259: 15260: Eduskunnan Puhemiehelle 15261: 15262: Kysyin maa- ja metsätalousministeriitä kirjal- alueita elvyttämällä on välttämätöntä. Toutai- 15263: lisella kysymyksellä 380/1998 vp Suomea koske- men kutualueiden säilymisen turvaaminen Ko- 15264: vien poikkeuksien poistamisesta direktiivin 92/ kemäenjoen vesistössä on tämän viimeisen alku- 15265: 43/ETY Iiitteen II kalalajiluettelosta. Kun en ole peräisen luonnonkannan säilymisen ehdoton 15266: tyytyväinen ministerin vastaukseen, esitän seu- edellytys - paljon esimerkiksi alamittaa tär- 15267: raavassa joitakin vasta-argumentteja ministerin keämpi. On huomattava, ettei kalastollisten eri- 15268: esittämiin näkökohtiin ja uudistan kysymykseni. tyissuojelutoimenpiteiden tarvitse mitenkään 15269: Vastauksessaan ministeri kertoo syyksi siihen, haitata vesistön monikäyttöä, mikäli elinaluei- 15270: miksi Iiitteen II kaikille kalalajeille haettiin poik- den säilyminen kalojen vaatimusten mukaisena 15271: keusta sen, että "Suomessa kalalajien suojelussa turvataan. 15272: on yleensä rajoitettu pyyntiä, asetettu alamittoja Varaumalistan muista lajeista rantaneula on 15273: ja säädetty rauhoitusajoista, mutta ei ole katsot- kalastomme harvinaisin edustaja, nahkiaista ka- 15274: tu tehokkaimmiksi keinoiksi erillisten kalalajien laston suojelutyöryhmä pitää taantuneenaja sil- 15275: suojelualueiden perustamista". Kuitenkaan tou- mällä pidettävänä sekä pikkunahkiaista puut- 15276: taimelle ei ole säädetty yhtäkään näistä toimenpi- teellisesti tunnettuna ja silmällä pidettävänä, jo- 15277: teistä. Sitä paitsi nämä keinot eivät ole erityisesti ten näidenkään lajien varaomalle ei ole tieteelli- 15278: suomalaisia vaan pikemminkin yleismaailmalli- siä perusteita. Vain kivisimppu liitteen II kalala- 15279: sia keinoja. Poikkeuksen hakeminen voi olla pe- jeista ei mainitun työryhmän mukaan ole uhan- 15280: rusteltua vain, jos jonkin lajin suojelu on suotui- alainen. 15281: salia tasolla- kansallisesti erittäin uhanalaisek- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 15282: si luokiteltu laji ei voi todellakaan tulla kysymyk- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 15283: seen. nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 15284: Lajien säilymisen ratkaiseva edellytys on nii- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 15285: den elinalueiden, erityisesti Iisääntymisalueiden, 15286: säilyminen. Esimerkiksi viljelyn avulla ylläpidet- Aikooko Hallitus vihdoinkin ryhtyä 15287: ty suojelu voi Rion sopimuksen ja EU:n ynnä toimiin Suomea koskevien poikkeusten 15288: muun direktiivin mukaan olla vain tilapäinen poistamiseksi direktiivin 92/43/ETY liit- 15289: hätä toimenpide. Saimaan järvilohelle luonnolli- teen II kalalajiluettelosta? 15290: sen Iisääntymiskierron aikaansaaminen kutu- 15291: 15292: Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1998 15293: 15294: Erkki Pulliainen /vihr 15295: 15296: 15297: 15298: 15299: 280043 15300: 2 KK 604/1998 vp 15301: 15302: 15303: 15304: 15305: Eduskunnan Puhemiehelle 15306: 15307: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa viljelyssä esimerkiksi emokalakantoja sekä tou- 15308: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, taimesta että järvilohesta. Kumpaakin lajia istu- 15309: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel- tetaan jatkuvasti sekä niiden esiintymisalueiden 15310: le jäsenelle vastattavaksi kansanedustaja Erkki vesistöihin että tyhjentyneille jäljellä oleville ku- 15311: Pulliaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen tualueille. Kalastuslaki tarjoaa jo nykyisellään- 15312: n:o 604: kin keinot kalastuksen rajoittamiseen tai kieltä- 15313: miseen, jos se on tarpeen lajien suojelemiseksi. 15314: Aikooko Hallitus vihdoinkin ryhtyä Myös rauhoituspiirien perustaminen on mahdol- 15315: toimiin Suomea koskevien poikkeusten lista. Pelkkien erillisten suojelualueiden perusta- 15316: poistamiseksi direktiivin 92/43/ETY liit- minen ei ole ainoa oikea ratkaisu kalakantojen 15317: teen II kalalajiluettelosta? elvyttämisessä, eikä niiden avulla saavuteta ko. 15318: tapauksessa luontodirektiivin mukaista suotui- 15319: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- san suojelun tasoa. Tarvitaan useiden erilaisten 15320: vasti seuraavaa: toimenpiteiden yhdistämistä. Esimerkiksi toutai- 15321: men elvyttämis- ja kotiuttamishankkeissa on on- 15322: EY:n luontodirektiivin 92/43/ETY liitteessä II nistuttu hyvin, eikä toutainta tällä hetkellä voida 15323: luetellaan ne lajit, joiden suojelemiseksi on osoi- pitää käytännössä uhanalaisena lajina, vaan 15324: tettava erityisten suojelutoimien alueita. Suo- kannoiltaan vaarantuneena. Samoin nahkiaisen 15325: messa esiintyvistä kalalajeista mainitaan liittees- kannat ovat jonkin verran taantuneet, mutta 15326: sä seuraavat lajit: lohi (makeassa vedessä) tou- kantojen voidaan olettaa olevan vielä suotuisalla 15327: tain, nahkiainen, pikkunahkiainen, rantaneula ja suojelun tasolla. Luontodirektiivin liitteen II 15328: kivisimppu. Suomi haki ja sai poikkeuksen jäse- poikkeuksista huolimatta Suomi täyttää varsin 15329: nyysneuvottelujen yhteydessä mainituista liit- hyvin lajien seurannalle ja raportoinoille asetetut 15330: teen II lajeista. Poikkeuksesta huolimatta edellä edellytykset. 15331: mainitut liitteen II lajit kuuluvat yhteisön tärkei- Edellä mainitun perusteella voidaan todeta, 15332: nä pitämiin lajeihin ja Suomen tulee luovuttaa ettei poikkeuksen poistaminen ole ainakaan tällä 15333: komissiolle asianmukaiseen tieteelliseen tutki- hetkellä kalalajien suojelun kannalta ensisijainen 15334: mukseen nojautuvat tiedot niiden esiintymis- toimenpide. Kalalajien suojelussa onnistutaan 15335: alueista ja seurannan järjestämisestä. Suomessa parhaiten käyttämällä useiden eri toimenpitei- 15336: ei esiinny lainkaan luontodirektiivin liitteessä IV den yhdistelmiä. Suojeluun liittyvät ratkaisut tul- 15337: (lajit, jotka edellyttävät tiukkaa suojelua) mainit- laan tekemään lajikohtaisesti tutkimuksista ja 15338: tuja lajeja. seurannasta saatujen kokemusten perusteella. 15339: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos pitää 15340: 15341: Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1998 15342: 15343: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä 15344: KK 604/1998 vp 3 15345: 15346: 15347: 15348: 15349: Tili Riksdagens Talman 15350: 15351: 1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen an- såväl asp som insjölax. Av vardera arten sker en 15352: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- fortlöpande utplantering såväl i vattendragen 15353: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- inom deras förekomstområden som inom tomma 15354: man Erkki Pulliainen undertecknade spörsmål nr kvarvarande fortplantningsområden. Lagen om 15355: 604: fiske erbjuder redan i sin nuvarande utformning 15356: möjligheter att förbjuda eller begränsa fiske om 15357: Har Regeringen för avsikt att äntligen detta är nödvändigt för att skydda arterna. Det 15358: skrida till åtgärder så att de undantag som är också möjligt att grunda fredningsområden. 15359: berör Finland i förteckningen över fiskar- Att enbart grunda separata skyddsområden är 15360: ter i bilaga II tili direktivet 92/43/EEG inte den enda riktiga lösningen för att återuppliva 15361: avförs från nämnda förteckning? fiskbestånden och enbart med hjälp av sådana 15362: områden nås inte heller i fallet ifråga den gynn- 15363: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt samma nivå habitatdirektivet indikerar. Det be- 15364: anföra följande: hövs en kombination av flera olika åtgärder. 15365: Exempelvis de projekt som gällt aspbeståndens 15366: 1 bilaga II tili EG:s habitatdirektiv 92/43/EEG återupplivande och anpassning har lyckats bra 15367: ingår en förteckning över de arter vilkas bevaran- och aspen kan därför inte för närvarande heller i 15368: de kräver att särskilda bevarandeområden utses. praktiken anses vara en hotad art, närmast kan 15369: Av i Finland förekommande fiskarter nämns föl- bestånden av asp bedömas vara sårbara. Ä ven 15370: jande arter i bilagan: lax (endast i sötvatten), asp, bestånden av nejonögon har i någon mån gått 15371: flodnejonöga, bäcknejonöga, nissöga och sten- tillbaka, men kan ändå fortfarande vad skyddet 15372: simpa. 1 samband med medlemsunderhandling- beträffar förmodas vara på en gynnsam nivå. 15373: arna ansökte Finland om undantag och erhöll Trots undantaget från bilaga II tili habitatdirek- 15374: detta för ovan nämnda i bilaga II upptagna arter. tivet fyller Finland rätt väl de krav som ställts på 15375: Trots undantaget hörde i bilaga II nämnda arter- uppföljning och rapportering av arterna. 15376: na tili de arter gemenskapen ansett vara viktiga Utgående från det ovan nämnda kan det kon- 15377: och det åligger Finland att inlämna vederbörliga stateras att ett upphävande av undantaget inte 15378: på vetenskaplig forskning baserade uppgifter tili med hänsyn tili fiskarternas skydd åtminstone 15379: kommissionen om dessa arters förekomster och för närvarande är någon primär fråga. 1 skyddet 15380: hur uppföljningen ordnats. Av de arter som om- av fiskarter nås de bästa resultaten genom att 15381: nämns i bilaga IV tili habitatdirektivet (arter som utnyttja kombinationer av flera olika åtgärder. 15382: kräver noggrant skydd) förekommer ingen i Fin- De åtgärder som hänger samman med skyddet 15383: land. kommer att vidtas utgående från för respektive 15384: Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet upprätt- art erhållna erfarenheter av undersökningar och 15385: håller odlingar med exempelvis moderbestånd av uppföljning. 15386: 15387: Helsingfors den 5 juni 1998 15388: 15389: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä 15390: KK 605/1998 vp 15391: 15392: Kirjallinen kysymys 605 15393: 15394: 15395: 15396: 15397: Raimo Vistbacka /ps: Vakuutusyhtiöiden, tapaturmalautakunnan 15398: ja vakuutusoikeuden suhtautumisesta potilaiden lääkärintodis- 15399: tuksiin 15400: 15401: 15402: Eduskunnan Puhemiehelle 15403: 15404: Eräs heinäveteläinen liikuntapaikkatyönteki- mautunutkaan käsi ollut ennen tapaturmaa ollut 15405: jä loukkasi syyskuussa 1996 vasemman kätensä kipeänä. 15406: nostaessaan työpaikallaan raskasta esinettä niin, Henkilön valitettua vakuutusyhtiön päätök- 15407: että olkapäähän tuli revähtymä. Lääkärintutki- sestä ensin tapaturmalautakuntaan ja sen hyl- 15408: muksissa todettiin tuore kiertäjäkalvosimen re- käävän päätöksen jälkeen vakuutusoikeuteen ne 15409: peämä. Tämän vahvisti myös röntgenkuva. Lää- yksiselitteisesti päätyivät tukemaan vakuutusyh- 15410: käri määräsi henkilön sairauslomalle ja totesi tiön kantaa kiinnittämättä lainkaan huomiota 15411: leikkaushoidon olevan todennäköisesti edessä. henkilöä todellisuudessa hoitaneiden ja konk- 15412: Sairauslomaa jatkettiin kuitenkin edelleen kah- reettisesti tutkineiden lääkäreiden lausuntoihin. 15413: den ensimmäisen viikon loman jälkeen kuukau- Tämä on outoa ja ennen kaikkea kyseenalaista 15414: della sekä edelleen aina huhtikuun lopussa 1997 yksityisen kansalaisen oikeus- ja vakuutusturvan 15415: suoritettuun olkapään leikkaukseen asti. kannalta, jos pelkkien papereiden tai röntgenku- 15416: Vakuutusyhtiö päätti kuitenkin korvata vain vien katselu ohittaa käytännön hoitamisen anta- 15417: sairaanhoito- ja tutkimuskulut sekä röntgenku- man ammattitaidon ja tiedon potilaasta. Vastaa- 15418: vat, mutta kieltäytyi maksamasta päivärahaa tai vanlaisia tapauksia tulee tietoon lähes päivittäin, 15419: tapaturmaeläkettä, koska sen mielestä työtapa- joten kysymys on melko mittavasta oikeusturva- 15420: turma ei aiheuttanut korvaukseen oikeuttavaa ongelmasta. 15421: työkyvyn alentumaa. Yhtiön mukaan kahden Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 15422: ensimmäisen viikonjälkeinen sairausiomaja työ- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 15423: kyvyttömyys eivät enää johtuneet tapaturma- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 15424: vammasta. Vakuutusyhtiö perusteli kantaansa nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 15425: sillä, että lähinnä toisesta olkapäästä löytyi rönt- 15426: genkuvassa rappeutumamuutos ja saman vaivan Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä, 15427: katsottiin olleen myös vammautuneessa olka- että vakuutusyhtiöt, tapaturmalautakun- 15428: päässä. ta ja vakuutusoikeus saataisiin arvosta- 15429: Henkilöä hoitaneen lääkärin ja leikkauksen maaoja kunnioittamaan korvausta hake- 15430: vajaa vuosi myöhemmin suorittaneen P-KKS:n nutta henkilöä hoitavien lääkäreiden ja 15431: lääkärin mukaan vasemmassa olkapäässä ollut, erikoislääkäreiden antamia todistuksia 15432: tapaturmasta aiheutunut repeämä oli työkyvyt- henkilön terveydentilasta sen sijaan, että 15433: tömyyden todellinen syy. Rappeumamuutokset ne perustelevat kielteisiä päätöksiään pel- 15434: eivät olleet estäneet lainkaan työntekoa, sillä toi- killä papereilla tai röntgenkuvilla välittä- 15435: nen olkapää ei ollut lainkaan kipeä eikä vam- mättä edellä mainituista lausunnoista? 15436: 15437: Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1998 15438: 15439: Raimo Vistbacka /ps 15440: 15441: 15442: 15443: 15444: 280043 15445: 2 KK 605/1998 vp 15446: 15447: 15448: 15449: 15450: Eduskunnan Puhemiehelle 15451: 15452: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tavan lääkärin tehtävänä on paitsi hoitaa poti- 15453: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, laan vammaa myös kirjata ylös korvausratkai- 15454: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen sulle merkitykselliset objektiiviset, lääketieteelli- 15455: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo set löydökset koskien vamman laatua, oireita, 15456: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- tutkimuslöydöksiä sekä mahdollisia muita poti- 15457: sen n:o 605: laan terveydentilaan vaikuttavia seikkoja. Vaik- 15458: ka hoitava lääkäri voi esittää saamiensa tietojen 15459: Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä, ja havaintojen perusteella oman arvionsa lääke- 15460: että vakuutusyhtiöt, tapaturmalautakun- tieteellisistä syy-yhteyskysymyksistä samoin 15461: ta ja vakuutusoikeus saataisiin arvosta- kuin potilaan työkyvystä ja vamman vaatimasta 15462: maaoja kunnioittamaan korvausta hake- hoidosta, hänen tehtävänsä ei voi kuitenkaan 15463: nutta henkilöä hoitavien lääkäreiden ja olla vakuutusetuuksista päättäminen. Lääkäri ei 15464: erikoislääkäreiden antamia todistuksia voi myöskään arvioida muiden kuin lääketieteel- 15465: henkilön terveydentilasta sen sijaan, että listen korvausedellytysten täyttymistä. Siksi rat- 15466: ne perustelevat kielteisiä päätöksiään pel- kaisun tekeminen on annettu lainsäädännöllä 15467: killä papereilla tai röntgenkuvilla välittä- työtapaturmavakuutusta hoitavan vakuutuslai- 15468: mättä edellä mainituista lausunnoista? toksen tehtäväksi. 15469: Vakuutuslaitos on velvollinen ratkaisemaan 15470: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- asiasta saatujen objektiivisten selvitysten perus- 15471: vasti seuraavaa: teella sen, täyttyvätkö korvauksen maksamiselle 15472: laissa säädetyt edellytykset. Vakuutuslaitos on 15473: Lakisääteinen tapaturmavakuutus korvaa en- myös velvollinen omasta aloitteestaan huolehti- 15474: sisijaisena sosiaalivakuutusjärjestelmänä työta- maan lisäselvityksen hankkimisesta, mikäli esi- 15475: paturman ja ammattitaudin aiheuttamat henki- tetty selvitys osoittautuu puutteelliseksi. 15476: lövahingot Korvauksen suorittaminen edellyt- Mikäli korvausratkaisut perustuisivat pelkäs- 15477: tää, että työntekijällä todetun vamman voidaan tään hoitavan lääkärin mielipiteeseen, ei muita 15478: osoittaa aiheutuneen tapaturmasta tai sairauden laissa säädettyjä korvausedellytyksiä voitaisi ot- 15479: työolosuhteista. Yksi keskeisistä kysymyksistä taa huomioon. Tällöin ei myöskään voitaisi taata 15480: on tällöin lääketieteellisen syy-yhteyden osoitta- vakuutettujen yhdenvertaista ja oikeudenmu- 15481: minen tapaturman ja vamman taikka sairauden kaista kohtelua korvauskysymyksissä. Tämä tu- 15482: ja työaltisteen välillä. Tämän syy-seuraussuhteen lisi erityisesti esille asioissa, joissa lääkärikun- 15483: toteaminen edellyttää lääkärin antamaa selvitys- nankin keskuudessa esiintyy erilaisia näkemyk- 15484: tä vamman laadusta ja todetuista löydöksistä siä. Mainitun kaltainen menettely mahdollistaisi 15485: sekä usein vielä erilaisten lääketieteellisten tutki- käytännössä myös sen, että hoitava lääkäri päät- 15486: musten suorittamista. Korvausratkaisun tekemi- täisi itselleen vakuutusjärjestelmästä tulevista 15487: nen edellyttää useimmiten lisäksi myös muiden sairaanhoitokulujen korvauksista. 15488: kuin lääketieteellisten seikkojen selvittämistä, Vakuutetun asemaa korvausmenettelyssä on 15489: kuten tietoja työpaikan olosuhteista ja työn laa- parannettu vuoden 1995 alusta voimaan tulleella 15490: dusta sekä tekijöistä, joille työntekijä voi työolo- lainmuutoksella. Sen seurauksena vakuutuslai- 15491: suhteissaan altistua. Muun muassa tapaturma- toksille asetettiin velvollisuus noudattaa asioiden 15492: eläkeratkaisua tehtäessä lääketieteelliset seikat käsittelyssä hallintomenettelylain keskeisiä peri- 15493: muodostavat vain yhden osan korvausedellytyk- aatteita. Uudistus korostaa tapaturmavakuutus- 15494: sistä. Huomioon on otettava myös asianomaisen laitosten vastuuta julkisen vallan käyttäjinä. Se 15495: henkilön koulutus, ikä, asumisolosuhteet ja ai- velvoittaa vakuutuslaitokset korvausasiain oma- 15496: kaisempi työhistoria. aloitteiseen selvittämiseen sekä asianosaisen 15497: Työtapaturmassa vahingoittunutta hoitanei- kuulemiseen, neuvontaan ja palveluun käsittelyn 15498: denja tutkineiden lääkärien kirjoittama lausunto eri vaiheissa. Käyttöön on lisäksi otettu päätös- 15499: on korvausasiaa ratkaistaessa tärkeä tekijä. Hoi- ten itseoikaisumenettely, jolla nopeutetaan va- 15500: KK 605/1998 vp 3 15501: 15502: kuutuslaitosten virheellisten päätösten oikaisua jolta vakuutuslaitosten on pyydettävä ennakko- 15503: vakuutetun eduksi. Vakuutuslaitosten antamien lausuntoa ennen päätöksen antamista. 15504: korvausratkaisujen lain- ja yhdenmukaisuuden Sosiaali- ja terveysministeriön mielestä on tär- 15505: valvonnasta huolehtivat muutoksenhakuelimet keää, että hoitavan lääkärin esittämän mielipi- 15506: Hallituksen tarkoituksena on antaa lähiaikoina teen merkitys päätöksenteossa ymmärrettäisiin 15507: eduskunnan käsiteltäväksi hallintolainkäyttö- paremmin ja päätösten uskottavuus paranisi. 15508: uudistukseen liittyen lakiesitys, jolla selkeytettäi- Siksi ministeriö on pyrkinyt edistämään tiedon 15509: siin muutoksenhakuasteiden oikeudenkäyttöä ja välittämistä lääkärinlausunnon merkityksestä 15510: tehtäisiin mahdolliseksi asian suullinen käsittely myös lääkärikunnalle ja vakuutetuille. Asiaan on 15511: ja asianosaisen henkilökohtainen kuuleminen kiinnitetty huomiota eri yhteyksissä, kuten kun- 15512: vakuutusoikeudessa ja sen alaisissa muutoksen- toutuslainsäädäntöä kehitettäessä. Aiheesta on 15513: hakulautakunnissa tapahtuvan muutoksenhaun järjestetty muun muassa laaja koulutuskampan- 15514: yhteydessä. Muutoksenhakumenettely on mak- ja, jossa on samalla korostettu nopean ja oikean 15515: sutonta. Korvauskäytännön yhtenäisyyttä val- hoidon merkitystä sosiaalivakuutusturvaa jär- 15516: voo lisäksi tapaturma-asiain korvauslautakunta, jestettäessä. 15517: 15518: Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1998 15519: 15520: Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre 15521: 4 KK 605/1998 vp 15522: 15523: 15524: 15525: 15526: Tili Riksdagens Talman 15527: 15528: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- olycka skrivit spelar en viktig roll när ersättnings- 15529: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med- frågan avgörs. Den behandlande läkarens upp- 15530: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- gift är förutom att sköta patientens skada också 15531: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmål att anteckna de objektiva, medicinska fynd i frå- 15532: nr 605: ga om skadans art, symptom, undersöknings- 15533: fynd och eventuella övriga på patientens hälso- 15534: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- tillstånd inverkande faktorer som har betydelse 15535: ta för att man skall få försäkringsbolag, när ersättningsfrågan avgörs. Fastän den läkare 15536: olycksfallsnämnden och försäkrings- som vårdar patienten på basis av de uppgifter han 15537: domstolen att uppskatta och högakta de fått och de iakttagelser han gjort kan presentera 15538: behandlande läkarnas och specialläkar- sin egen uppskattning om de frågor som har att 15539: nas utlåtanden om en persons hälsotill- göra med medicinska orskassammanhang lik- 15540: stånd när denna sökt ersättning, i stället som om patientens arbetsförmåga och den vård 15541: för att de bara motiverar sina negativa skadan kräver, så kan hans uppgift ändå inte 15542: beslut på papper eller med röntgenbilder vara att fatta beslut i frågor som gäller försäk- 15543: utan att bry sig om ovan nämnda utlåtan- ringsförmåner. Läkaren kan inte heller uppskat- 15544: den? ta i viiken mån andra ersättningsvillkor än de 15545: som har att göra med de medicinska ersättnings- 15546: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt villkoren uppfylls. Därför har det försäkringsbo- 15547: anföra följande: lag som ansvarar för olycksfallsförsäkringen ge- 15548: nom lagstiftningen fått i uppdrag att avgöra sa- 15549: Den lagstadgade olycksfallsförsäkringen er- ken. 15550: sätter som primärt socialförsäkringssystem de Försäkringsbolaget är skyldigt att på basis av 15551: personskador som orsakats av olycksfall i arbete de objektiva utredningar som gjorts om saken 15552: och yrkessjukdom. Betalning av ersättning förut- avgöra om de lagstadgade villkoren för betalning 15553: sätter att man kan bevisa att den skada arbetsta- av ersättning uppfylls. Försäkringsbolaget är 15554: garen ådragit sig orsakats av olycksfall eller att också skyldigt att på eget initiativ se till att det 15555: arbetstagarens sjukdom beror på arbetsförhål- görs en tilläggsutredning, såvida den utredning 15556: landena. En av de mest centrala frågorna är då att som gjorts visar sig vara bristfållig. 15557: påvisa ett medicinskt orsakssammanhang mellan Såvida besluten i fråga om ersättning enbart 15558: olycksfallet och skadan eller sjukdomen och ex- grundade sig på den läkares åsikt som vårdar 15559: poneringen i arbetet. Konstaterandet av detta patienten, skulle man inte kunna beakta övriga 15560: orsakssammanhang förutsätter utredning av lä- lagstadgade ersättningsvillkor. Då skulle man 15561: kare om skadans art och de fynd som påträffats inte heller kunna garantera de försäkrade en lik- 15562: samt ofta ytterligare att det görs olika medicinska värdig och rättvis behandling i ersättningsfrågor. 15563: undersökningar. För att man skall kunna avgöra Detta skulle särskilt komma fram i saker vilka 15564: frågan om ersättning förutsätts dessutom oftast det också inom läkarkåren råder olika åsikter 15565: också utredning av andra faktorer än de medicin- om. Ett sådant förfaringssätt som det nämnda 15566: ska, såsom information om arbetsplatsförhållan- skulle i praktiken också möjliggöra att den läkare 15567: dena, arbetets art och de faktorer arbetstagaren som vårdar patienten skulle kunna besluta om de 15568: kan utsättas för isin arbetsmiljö. Bl.a. när man ersättningar för sjukvårdskostnader han själv får 15569: beslutar om olycksfallspension utgör de medicin- genom försäkringssystemet. 15570: ska faktorerna endast en del av ersättningsvillko- Den försäkrades ställning har förbättrats vad 15571: ren. Man måste också beakta den ifrågavarande ersättningsförfarandet beträffar i och med den 15572: personens utbildning, ålder, boendeförhållanden lagändring som trädde i kraft vid ingången av 15573: och tidigare arbetshistoria. 1995. Som en följd därav ålades försäkringsbola- 15574: Det utlåtande som de läkare som vårdat och gen att vid behandlingen av ärenden följa de 15575: undersökt en person som råkat ut för en arbets- centrala principerna i lagen om förvaltningsför- 15576: KK 605/1998 vp 5 15577: 15578: farande. Reformen betonar olycksfallsförsäk- besvärsnämnder som är underordnade den. Full- 15579: ringsanstalternas ansvar som utövare av offentlig följdsförfarandet kostar ingenting. Ersättnings- 15580: makt. Den ålägger försäkringsbolagen att på eget praxisens enhetlighet övervakas dessutom av er- 15581: initiativ reda ut ersättningsärenden samt att höra sättningsnämnden för olycksfallsärenden, av vii- 15582: parten, att ge råd och betjäna i de olika skedena ken försäkringsbolagen skall be om förhandsut- 15583: av behandlingen. Dessutom har en självrättelse- låtande innan beslut fattas. 15584: metod för beslut tagits i bruk, genom viiken yr- Enligt social- och hälsovårdministeriet är det 15585: kande på rättelse av försäkringsbolagens felakti- viktigt att man vid beslutsfattandet bättre förstår 15586: ga beslut tili förmån för den försäkrade försnab- betydelsen av den behandlande läkarens åsikt 15587: bas. Besvärsinstanserna övervakar att de beslut och att beslutens trovärdighet ökas. Därför har 15588: försäkringsbolagen fattar i fråga om ersättning ministeriet strävat efter att också göra läkarkå- 15589: är lagenliga och sinsemellan överensstämmande. ren och de försäkrade medvetna om betydelsen 15590: Regeringen har för avsikt att inom den närmaste av läkarutlåtandet. Man har i olika sammanhang 15591: framtiden tili riksdagen avlåta en proposition fåst uppmärksamhet vid saken, såsom vid ut- 15592: som anknyter tili förvaltningsprocessreformen vecklandet av rehabiliteringslagstiftningen. Det 15593: vars syfte är att klarlägga besvärsinstansernas har bl.a. ordnats en omfattande utbildningskam- 15594: rättsskipning och möjliggöra en muntlig för- panj med viiken man samtidigt velat framhäva 15595: handling och ett personligt hörande av parter vid betydelsen av en snabb och rätt vård vid organi- 15596: ändringssökande i försäkringsdomstolen och i de serandet av socialförsäkringsskyddet. 15597: 15598: Helsingforsden 12 juni 1998 15599: 15600: Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre 15601: KK 606/1998 vp 15602: 15603: Kirjallinen kysymys 606 15604: 15605: 15606: 15607: 15608: Esko-Juhani Tennilä /va-r: Tervolan artenomikoulutuksen ja Ke- 15609: minmaan sahateknikkokoulutuksen opintolinjojen liittämises- 15610: tä Kemi-Tornion ammattikorkeakouluun 15611: 15612: Eduskunnan Puhemiehelle 15613: 15614: Koulutustason kohottaminen on välttämättö- rustamista väittäen, että edessä on "tieteen ro- 15615: myys. Siksi onkin hämmästyttävää, että korkea- mahdus". Toisin on käynyt ja mainitut oppilai- 15616: koulujen arviointineuvosto on vastustamassa tokset ovat olleet merkittäviä nuorten koulutus- 15617: Tervolan artenomikoulutuksen ja Keminmaan tason nostajia ja samalla alueidensa kehityksen 15618: sahateknikkokoulutuksen liittämistä Kemi-Tor- edistäjiä. 15619: nion ammattikorkeakouluun. Kaiken lisäksi Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 15620: neuvoston lausunnossa on ollut virheellisiä ja tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun- 15621: perättömiä tietoja. Arviointineuvosto muun nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 15622: muassa väitti, että Tervolan artenomikoulutuk- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 15623: sen eräillä luokilla jopa kaksi kolmannesta opis- 15624: kelijoista keskeyttäisi opintonsa. Kuitenkin 199 Aikooko Hallitus paljastuneiden vir- 15625: opiskelijasta vain seitsemän on keskeyttänyt, heiden vuoksi teettää uuden selvityksen 15626: mikä on tavanomainen määrä. Tervolan artenomikoulutuksen ja Ke- 15627: Syntyykin vaikutelma, että koulutustason minmaan sahateknikkokoulutuksen tu- 15628: nostamista pohjoisessa vastustetaan periaatteel- loksista ja liittää mainitut opintolinjat 15629: lisista syistä, siis samaan tapaan kuin monet Hel- vuonna 1999 Kemi-Tornion ammattikor- 15630: singin professorit kauhistelivat aikoinaan niin keakouluun? 15631: Oulun yliopiston kuin Lapin yliopistonkin pe- 15632: 15633: Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1998 15634: 15635: Esko-Juhani Tennilä /va-r 15636: 15637: 15638: 15639: 15640: 280043 15641: 2 KK 606/1998 vp 15642: 15643: 15644: 15645: 15646: Eduskunnan Puhemiehelle 15647: 15648: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa esille otettuun mahdollisesti virheelliseen ar- 15649: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, vioon Tervolan yksikön opiskelijoiden keskeyt- 15650: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen tämisasteesta. Lausunnon mukaan arviointineu- 15651: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju- voston käsitys eräiden luokkien keskeyttäneiden 15652: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy- suuresta määrästä perustuu arviointivierailuilla 15653: myksen n:o 606: käytyihin keskusteluihin. Lausunnon mukaan 15654: keskusteluissa arvioitsijoille kerrottiin, että esi- 15655: Aikooko Hallitus paljastuneiden vir- merkiksi keramiikka-alan opistoasteen koulu- 15656: heiden vuoksi teettää uuden selvityksen tuksen aloittaneista 13 opiskelijasta 9 on keskeyt- 15657: Tervolan artenomikoulutuksen ja Ke- tänyt ja vain neljä jatkaa. Lisäksi lausunnossa 15658: minmaan sahateknikkokoulutuksen tu- todetaan, että myös tekstiili- ja vaatetusalan 15659: loksista ja liittää mainitut opintolinjat opistoasteen koulutuksesta aloittaneista 14 opis- 15660: vuonna 1999 Kemi-Tornion ammattikor- kelijasta alle 10 jatkaa koulutuksessa. 15661: keakouluun? Valtioneuvoston päätöksen taustaksi on tar- 15662: peen korkeakoulujen arviointineuvoston arvion 15663: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- lisäksi todeta seuraavaa: 15664: vasti seuraavaa: Keminmaan metsä- ja puutalousalan yksikös- 15665: sä on järjestetty vain teknikkotasoista koulutusta 15666: Käsitellessään ammattikorkeakoulujen toimi- eikä insinöörikoulutusta, jota on pidettävä tek- 15667: lupien muuttamista koskevia hakemuksia niikan ammattikorkeakouluopintojen tason läh- 15668: 24.4.1998 valtioneuvosto hylkäsi Kemi-Tornion tökohtana. 15669: ammattikorkeakoulun hakemuksen koskien Opetusministeriön laatiman selvityksen mu- 15670: Länsi-Lapin ammattioppilaitoksen järjestämää kaan ammattikorkeakoulujen nuorten koulu- 15671: metsä- ja puualan koulutusta Keminmaalla ja tuksen aloituspaikkoja on kuluvana vuonna tar- 15672: käsi- ja taideteollisuusalan koulutusta Tervolas- jolla koko maassa 31 %:lle 19-21-vuotiaiden 15673: sa. Valtioneuvoston päätöksenteko perustui keskimääräisestä ikäluokasta. Lapin läänissä 15674: muun muassa siihen, ettei korkeakoulujen ar- ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja on tar- 15675: viointineuvosto katsonut lausunnossaan hank- jolla merkittävästi keskimääräistä enemmän eli 15676: keiden täyttävän ammattikorkeakoulun laajen- 41 %:lle nuorisoikäluokasta. Näin ollen ammat- 15677: nukselta vaadittavia laadullisia vaatimuksia. Ar- tikorkeakoulujen koulutustarjonnan lisäämiseen 15678: viointineuvosto piti molempien hankkeiden osal- ei Lapissa ole erityistä tarvetta. 15679: ta puutteellisina seikkoina muun muassa opetta- Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun osalta 15680: jien koulutustasoa, kieliopintojen järjestämistä voidaan edelleen tuoda esille koulutuksen keski- 15681: sekä kirjasto- ja tietoliikennepalveluja. Kemin- määräistä huomattavasti heikompi vetovoima ja 15682: maan yksikön osalta arviointineuvosto katsoi li- suurempi keskeyttämisaste. Vuonna 1997 tässä 15683: säksi kehittämistä vaativiksi asioiksi opetus- ammattikorkeakoulussa aloittaneiden osuus ha- 15684: suunnitelmaa ja opetusmenetelmiä sekä koulu- kijoista oli 53,8 %, kun maan keskiarvo oli 15685: tuksen vetovoimaisuutta. Tervolan yksikön osal- 28,2 %. Keskeyttämisaste Kemi-Tornion am- 15686: ta arviointineuvosto katsoi puutteita olevan li- mattikorkeakoulussa oli 13,7 %ja koko maassa 15687: säksi työelämäyhteyksissä, laatujärjestelmässä ja keskimäärin 8, 1 %. 15688: kansainvälisessä toiminnassa. Edellä sanotun perusteella ei ole tarpeen saat- 15689: Opetusministeriö on pyytänyt korkeakoulu- taa Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun hake- 15690: jen arviointineuvoston lausuntoa kysymyksessä musta uuteen käsittelyyn. 15691: 15692: Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1998 15693: 15694: Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen 15695: KK 606/1998 vp 3 15696: 15697: 15698: 15699: 15700: Tili Riksdagens Fru Talman 15701: 15702: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- gan om en eventuell felaktig bedömning av gra- 15703: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- den avbrutna studier i Tervola, som tas upp i 15704: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- spörsmålet. Enligt utlåtandet baserar sig utvär- 15705: man Esko-Juhani Tennilä undertecknade spörs- deringsrådets uppfattning om det stora antalet 15706: mål nr 606: avbrott i vissa klasser på diskussioner under 15707: utvärderingsbesöken. 1utlåtandet sägs att det vid 15708: Ämnar Regeringen på grund av de fel diskussionerna berättades för utvärderarna t.ex. 15709: som avslöjats låta göra en ny utredning att 9 av de 13 studerande som påbörjade utbi1d- 15710: om resultaten av artenomutbildningen i ningen på institutnivå i keramikbranschen har 15711: Tervola och sågteknikerutbildningen i avbrutit och bara fyra fortsätter. Vidare sägs det 15712: Keminmaa och 1999 slå ihop dessa stu- i utlåtandet också att under 10 av de 14 som 15713: dielinjer med yrkeshögskolan Kemi-Tor- inledde utbildningen på institutnivå i textil- och 15714: nion ammattikorkeakoulu? beklädnadsbranschen fortsätter utbildningen. 15715: Det bör utöver utvärderingsrådets bedömning 15716: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt också konstateras följande om bakgrunden tili 15717: anföra följande: statsrådets beslut: 15718: 1 enheten för skogsbruk och träbranschen har 15719: När statsrådet den 24 april 1998 behandlade ordnats utbildning enbart på teknikernivå, och 15720: yrkeshögskolornas ansökningar om att få sina inte ingenjörsutbildning som studierna i teknik 15721: tillstånd ändrade avslogs yrkeshögskolan Kemi- på yrkeshögskolenivå skall bygga på. 15722: Tornion ammattikorkeakoulus ansökan i fråga Enligt en utredning som undervisningsminis- 15723: om den utbildning i skogs- och träbranschen som teriet utarbetat erbjuds i år nybörjarplatser inom 15724: yrkesläroanstalten Länsi-Lapin ammattioppi- utbildningen för unga i yrkeshögskolor i hela 15725: laitos ordnar i Keminmaa och utbi1dningen i Jandet tili 31 % av den genomsnittliga årsklassen 15726: hantverk och konstindustri i Tervo1a. Statsrådets 19-21 åringar. 1 Lapplands Iän erbjuds nybör- 15727: beslut grundade sig bl.a. på att Rådet för utvär- jarplatser i yrkeshögskolorna tili betyd1igt fler än 15728: dering av högskolorna i sitt utlåtande inte hade genomsnittet, dvs. till41% av ungdomarna. Så- 15729: ansett projekten uppfylla de kvalitetskrav som ledes föreligger inget särski1t behov av att öka 15730: ställs för expandering av en yrkeshögskola. Ut- utbildningsutbudet i yrkeshögskolorna i Lapp- 15731: värderingsrådet ansåg båda satsningarna brist- land. 15732: fålliga i fråga om bl.a. lärarnas utbildningsnivå, För Kemi-Tornion ammattikorkeakoulus 15733: ordnandet av språkstudierna samt biblioteks- vidkommande kan man ytterligare föra fram 15734: och datatrafiktjänsterna. Beträffande enheten i utbi1dningens märkbart svagare dragningskraft 15735: Keminmaa ansåg utvärderingsrådet också att 1ä- jämfört med genomsnittet och den högre graden 15736: roplanen och undervisningsmetoderna var såda- avbrutna studier. År 1997 var andelen studeran- 15737: na frågor som skulle ha krävt utveck1ing, liksom de som började studera vid denna yrkeshögskola 15738: utbildningens attraktionskraft. Beträffande en- 53,8 % av alla sökande medan riksmedeltalet var 15739: heten i Tervola ansåg utvärderingsrådet att det 28,2 %. Graden avbrutna studier i Kemi-Tornion 15740: fanns brister också i kontakterna tili arbetslivet, i ammattikorkeakoulu var 13,7 % och i hela Jandet 15741: kvalitetssystemet och i den internationella verk- i genomsnitt 8, 1 %. 15742: samheten. På basis av det som nämnts ovan finns inget 15743: Undervisningsministeriet bad Rådet för ut- behov av att ta upp Kemi-Tornion ammattikor- 15744: värdering av högskolorna om ett utlåtande i frå- keakoulus ansökan tili ny behandling. 15745: 15746: Helsingfors den 9 juni 1998 15747: 15748: Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen 15749: j 15750: j 15751: j 15752: j 15753: j 15754: j 15755: j 15756: j 15757: j 15758: j 15759: j 15760: j 15761: j 15762: j 15763: j 15764: j 15765: j 15766: j 15767: j 15768: j 15769: j 15770: j 15771: j 15772: KK 607/1998 vp 15773: 15774: Kirjallinen kysymys 607 15775: 15776: 15777: 15778: 15779: Matti Vähänäkki /sd: Kotkan käräjäoikeuden Haminan sivutoimi- 15780: pisteen säilyttämisestä 15781: 15782: 15783: Eduskunnan Puhemiehelle 15784: 15785: Alioikeusuudistuksen yhteydessä muutama keus- ja poliisitalolla noin 2 kertaa viikossa ja 15786: vuosi sitten vahvistettiin oikeusministeriön toi- sivutoimipaikka palvelee seitsemänhenkisine 15787: mesta myös käräjäoikeuksien tuomiopiirit, sa- voimineen talousalueen ihmisiä kohtuullisella 15788: moin kuin käräjäoikeuksien päätoimipaikat sekä tavalla. 15789: mahdollisesti sivutoimipisteet Eteläisessä Ky- Nyttemmin, viime viikkoina, on kuitenkin tul- 15790: menlaaksossa muodostettiin Kotkan käräjäoi- lut tietoon, että oikeusministeriössä selvitellään 15791: keus, jonka tuomiopiiriin tulivat kuulumaan mahdollisuutta lopettaa Haminan sivutoimipiste 15792: Kotkan ja Haminan kaupungit sekä Miehikkä- ja siirtää sen henkilöstö Kotkan käräjäoikeuden 15793: län, Pyhtään, Vehkalahden ja Virolahden kun- päätoimipaikkaan. Vähintään kohtuullisen hy- 15794: nat. Käräjäoikeuden päätoimipaikka sijoitettiin väksi todettujärjestely aiotaan purkaa vain muu- 15795: Kotkan kaupungin Karhulaan sekä sivutoimi- taman vuoden tarkastelujakson perusteella. 15796: piste Haminan kaupunkiin. Uutinen ei ole aiheuttanut hämmennystä pel- 15797: Ennen tehtyä päätöstä oli valmisteluissa pit- kästään Haminan talousalueella asuvissa kansa- 15798: kään esillä erillisen Haminan käräjäoikeuden pe- laisissa, vaan myös Kotkan kaupungin suurim- 15799: rustaminen, jonka tuomiopiiriin olisivat tulleet missa mantereella sijaitsevissa väestökeskuksis- 15800: kuulumaan Haminan kaupunki sekä Miehikkä- sa, muun muassa Karhulassa, Helilässä, Rauha- 15801: län, Vehkalahden ja Virolahden kunnat. Hami- lassa ynnä muualla. Kotkan käräjäoikeuden laa- 15802: nan käräjäoikeuden perustamista puolsi muun manni on nimittäin saattanut laveasti julkisuu- 15803: muassa erillinen talousalue,johon Haminan kau- teen toisenkin yllättävän hankkeen Haminan si- 15804: punki ja juuri mainitut kunnat ovat historiallises- vutoimipisteen mahdollisen lakkauttamisen 15805: tikin kuuluneet. Muina vahvoina perusteina mai- ohella. Samalta taholta on myös esiintuotu aja- 15806: nittiin Etelä-Suomen oloissa pitkät asioimismat- tus päätoimipisteen siirtämisestä pois Karhulas- 15807: kat Haminan talousalueelta tuomiokunnan pää- ta joihinkin Kotkansaarella sijaitsevan Katarii- 15808: toimipisteeseen Karhulassa, eräissä tapauksissa nan koulun vapautuviin tiloihin. Perusteluina 15809: Miehikkälästä jopa 70 km. Erityisesti painotet- mainitaan se, että "käräjäoikeus tarvitsee nykyis- 15810: tiin myös Virolahden kunnassa sijaitsevan Vaali- tä suuremmat tilat muun muassa rikosoikeuden- 15811: maan rajanylityspaikan vaikutuksia Haminan käyntien uudistuksen vuoksi". Perusteluina pää- 15812: käräjäoikeudessa käsiteltävien asioiden laatuun, toimipaikan sijainnin muuttamiselle mainitaan 15813: joka antaisi mahdollisuuden perehtyä ja erikois- myös seuraavaa: "Asiakkaiden kannalta toimin- 15814: tua rajan aiheuttamiin ongelmiin. nan kokoaminen yhteen paikkaan ei tuo mitään 15815: Juuri mainituista erityisperusteluista huoli- heikennystä. Ihmiset asioivat käräjäoikeuksissa 15816: matta päädyttiin vain Kotkan käräjäoikeuden melko harvoin, tutkimusten mukaan keskimää- 15817: perustamiseen eteläiseen Kymenlaaksoon alussa rin kerran vuodessa. Kanarian saarillakin käy- 15818: mainitsemallani tavalla, jolloin Haminaan tuli dään useammin ... " 15819: kuitenkin sivutoimipiste. Vaikka muun muassa Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 15820: silloiseen Kymen lääniin, puhumattakaan muis- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 15821: ta osista Suomessa, perustettiin aivan kestämät- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 15822: tömilläkin perusteilla itsenäisiä käräjäoikeuksia, nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 15823: Haminan talousalueen kohdalla tyydyttiin vain 15824: sivutoimipisteen perustamiseen Haminaan. - Pitääkö Hallitus asianmukaisena, että 15825: Asiantilaan on silti oltu joltisenkin tyytyväisiä; vasta muutaman vuoden kuluttua alioi- 15826: käräjiä pidetään Haminan ajanmukaisella oi- keusjärjestelmän uudistamisesta sekä vie- 15827: 15828: 280043 15829: 2 KK 607/1998 vp 15830: 15831: lä lyhyemmän ajan kuluttua rikosproses- että Kotkan käräjäoikeuden päätoi- 15832: sioikeuden uudistamisesta ollaan valmis- mintapaikka siirrettäisiin pois Kotkan 15833: tautumassa lakkauttamaan Kotkan kä- Karhulasta, jossa se sijaitsee maantieteel- 15834: räjäoikeuden Haminan sivutoimipiste, lisesti keskeisellä paikalla ajatellen kaik- 15835: vaikka sen perustamisvaiheessa oli minis- kia käräjäoikeuden alueella asuvia, oi- 15836: teritasoa myöten vakavana vaihtoehtona keuspalveluja tarvitsevia kansalaisia? 15837: jopa Haminan käräjäoikeuden perusta- 15838: minen, ja sitä, 15839: 15840: Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1998 15841: 15842: Matti Vähänäkki /sd 15843: KK 607/1998 vp 3 15844: 15845: 15846: 15847: 15848: Eduskunnan Puhemiehelle 15849: 15850: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa (Pirkanmaan ja Saarijärven) on lakkautettu. Ali- 15851: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, oikeusuudistuksesta saadut kokemukset ovat 15852: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen osoittaneet, että toiminnalliselta kannalta pienet 15853: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Vä- käräjäoikeudet ovat haavoittuvia ja niissä on vai- 15854: hänäkin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen kea ylläpitää riittävää ammattiosaamista. 15855: n:o 607: Alioikeusuudistuksen yhteydessä perustettiin 15856: kokeilunluonteisesti kuuteen käräjäoikeuteen 15857: Pitääkö Hallitus asianmukaisena, että niin sanottu sivukanslia. Ne perustettiin sellaisil- 15858: vasta muutaman vuoden kuluttua alioi- le paikkakunnille, joilla ennen uudistusta oli si- 15859: keusjärjestelmän uudistamisesta sekä vie- jainnut raastuvanoikeus tai tuomiokunnan kans- 15860: lä lyhyemmän ajan kuluttua rikosproses- lia. Kokemukset ovat osoittaneet, ettei sivukans- 15861: sioikeuden uudistamisesta ollaan valmis- Iioiden perustamisella ole saavutettu haluttua 15862: tautumassa lakkauttamaan Kotkan kä- palvelutasoa, erityisesti kansliatoimintojen osal- 15863: räjäoikeuden Haminan sivutoimipiste, ta. 15864: vaikka sen perustamisvaiheessa oli minis- Kotkan käräjäoikeuden nykyiset toimitilat ei- 15865: teritasoa myöten vakavana vaihtoehtona vät vastaa nykyaikaiselta oikeustalolta edellytet- 15866: jopa Haminan käräjäoikeuden perusta- täviä vaatimuksia. Tämän vuoksi oikeusministe- 15867: minen, ja sitä, riössä selvitetään mahdollisuuksia saada käräjä- 15868: että Kotkan käräjäoikeuden päätoi- oikeudelle asianmukaiset ja riittävät toimitilat. 15869: mintapaikka siirrettäisiin pois Kotkan Sen sijaan oikeusministeriö ei ole ollut aloitteelli- 15870: Karhulasta, jossa se sijaitsee maantieteel- nen siinä keskustelussa, joka on virinnyt eteläi- 15871: lisesti keskeisellä paikalla ajatellen kaik- sessä Kymenlaaksossa Haminan sivukanslian 15872: kia käräjäoikeuden alueella asuvia, oi- mahdollisesta lakkauttamisesta. Paikallinen kes- 15873: keuspalveluja tarvitsevia kansalaisia? kustelu on kuitenkin ministeriön tiedossa. Mikäli 15874: toimitilakysymys etenee tai ministeriölle tehdään 15875: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- aloite esimerkiksi sivukanslian lakkauttamisesta, 15876: vasti seuraavaa: oikeusministeriö tulee selvittämään myös sivu- 15877: kansliaa koskevan kysymyksen asianmukaisessa 15878: Joulukuun 1 päivänä 1993 toimintansa aloit- järjestyksessä. 15879: taneiden käräjäoikeuksien tuomiopiirit vahvis- Oikeusministeriö pyrkii tuomiopiirijärjeste- 15880: tettiin valtioneuvoston 19.12.1991 tekemällä lyitä tehdessään ottamaan huomioon kansalais- 15881: päätöksellä eli lähes seitsemän vuotta sitten. Kä- ten mahdollisuudet saada oikeudellisia palvelui- 15882: räjäoikeuksia perustettiin maahamme yhteensä ta sekä sen, että käräjäoikeudella on riittävät ja 15883: 70 aiempien 25 raastuvanoikeuden ja 71 tuomio- asianmukaiset toiminnalliset edellytykset suoriu- 15884: kunnan tilalle. Sen jälkeen kaksi käräjäoikeutta tua perustehtävästään laadukkaalla tavalla. 15885: 15886: Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1998 15887: 15888: Oikeusministeri Jussi Järventaus 15889: 4 KK 607/1998 vp 15890: 15891: 15892: 15893: 15894: Tili Riksdagens Talman 15895: 15896: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen tingsrätter (Birkalands och Saarijärvi) dragits in. 15897: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande Erfarenheterna från underrättsreformen har vi- 15898: medlem av statsrådet översänt följande av riks- sat att verksamheten vid små tingsrätter är sårbar 15899: dagsman Matti Vähänäkki undertecknade spörs- och att det vid dem är svårt att upprätthålla en 15900: mål nr 607: tillräcklig expertis. 15901: 1 samband med underrättsreformen bildades 15902: Anser Regeringen det vara ändamåls- på prov ett så kallat filialkansli till sex tingsrätter. 15903: enligt att man redan ett par år efter refor- De bildades på sådana orter på vilka det funnits 15904: men av underrättssystemet och ännu en rådstuvurätt eller ett kansli för en domsaga 15905: snabbare efter att processen i brottmå1 före reformen. Erfarenheterna har visat att dessa 15906: förnyades förbereder sig för att dra in filialkanslier inte lett tili den eftersträvade servi- 15907: Fredrikshamns filialkansli till Kotka cenivån speciellt vad gäller kanslifunktionerna. 15908: tingsrätt, fastän ett allvarligt alternativ Kotka tingsrätts nuvarande arbetsutrymmen 15909: även på ministernivå när det grundades motsvarar inte det som kan krävas av en modern 15910: var till och med att bilda en egen tingsrätt domstolsbyggnad. Därför utreder justitieminis- 15911: i Fredrikshamn, och teriet vilka möjligheter det finns att skaffa tings- 15912: att det huvudsakliga verksamhetsstäl- rätten ändamålsenliga och tillräckliga arbetsut- 15913: let för Kotka tingsrätt flyttas bort från rymmen. Däremot har justitieministeriet inte ta- 15914: Karhula i Kotka där den är geografiskt git initiativ till den diskussion som förs i södra 15915: centralt belägen vad gäller alla medbor- Kymmenedalen om att Fredrikshamns filial- 15916: gare som bor inom området för tingsrät- kansli eventuellt skall dras in. Ministeriet känner 15917: ten och som behöver rättslig service? dock tili den lokala diskussionen. Görs framsteg 15918: i frågan om arbetsutrymmena eller lämnas ett 15919: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt initiativ om tili exempel att filialkansliet bör dras 15920: anföra följande: in kommer justitieministeriet även att utreda frå- 15921: gan om filialkansliet som sig bör. 15922: Domkretsarna för de tingsrätter som började När justitieministeriet arrangerar domkret- 15923: sitt arbete den 1 december 1993 slogs fast med ett sarna försöker ministeriet beakta medborgarnas 15924: statsrådsbeslut av den 19 december 1991 dvs. möjligheter att få rättslig service samt att en 15925: nästan sju år sedan. Tillsammans 70 tingsrätter tingsrätt har tillräckliga och erforderliga förut- 15926: bildades för att ersätta de tidigare 25 rådstuvu- sättningar för att klara sin grundläggande upp- 15927: rätterna och 71 domsagorna. Efter det har två gift med g1ans. 15928: 15929: Helsingfors den 17 juni 1998 15930: 15931: Justitieminister Jussi Järventaus 15932: KK 608/1998 vp 15933: 15934: Skriftligt spörsmål 608 15935: 15936: 15937: 15938: 15939: Mats Nyby /sd: Övervakningen av fiskebegränsningarna i Torne 15940: älvs fiskeriområde 15941: 15942: 15943: Tili Riksdagens Talman 15944: 15945: Nu gällande begränsningar av laxfisket utgör Ministeriet anser alltså uppenbarligen att det 15946: ett allvarligt hot mot yrkesfisket speciellt vid den är möjligt att övervaka begränsningar av fisket i 15947: österbottniska kusten. De österbottniska yrkes- Torne älvs fiskeriområde men inte vid den öster- 15948: fiskarna har därför föreslagit att begränsningen bottniska kusten. 15949: skulle genomföras så att tidsbegränsningarna Hänvisande till det ovan anförda får jag i den 15950: avskaffas men att yrkesfiskarnas rätt att fiska ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri- 15951: skulle inskränkas till endast en laxfålla per fiska- ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa 15952: re. Förslaget har avvisats med motiveringen att följande spörsmål: 15953: systemet skulle vara svårövervakat. 15954: Jord- och skogsbruksministeriets beslut om Vilka effektiva övervakningsmetoder 15955: fiske inom Torne älvs fiskeriområde, utfårdat anser Regeringen att bör användas för 15956: den 7 maj 1998, innehåller i § 5, punkt 5, följande övervakningen av fiskebegränsningarna i 15957: bestämmelser: "vid fiske med spö, drag, fluga Torne älvs fiskeriområde och 15958: eller Iiknande får endast en lax per fiskande per- vilka planer har Regeringen för 15959: son och dag behållas,". laxfiskebegränsningarna inför nästa år? 15960: 15961: Helsingfors den 25 maj 1998 15962: 15963: Mats Nyby /sd 15964: 15965: 15966: 15967: 15968: 280043* 15969: 2 KK 608/1998 vp 15970: 15971: Kirjallinen kysymys 608 Suomennos 15972: 15973: 15974: 15975: 15976: Mats Nyby /sd: Kalastusrajoitusten valvonnasta Tornionjoen ka- 15977: lastusalueella 15978: 15979: 15980: Eduskunnan Puhemiehelle 15981: 15982: Voimassa olevat lohenkalastuksen rajoitukset Ministeriö siis ilmeisesti katsoo kalastusrajoi- 15983: ovat vakavana uhkana ammattikalastukselle eri- tusten valvonnan olevan mahdollista Tornion- 15984: tyisesti Pohjanmaan rannikolla. Pohjanmaan joen kalastusalueella, mutta ei Pohjanmaan ran- 15985: ammattikalastajat ovat tämän vuoksi ehdotta- nikolla. 15986: neet, että rajoitus toteutettaisiin poistamalla ai- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 15987: karajoitukset, mutta ammattikalastajien kalas- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 15988: tusoikeutta rajoitettaisiin ainoastaan yhteen lo- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 15989: hiloukkuun kalastajaa kohden. Ehdotus on tor- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 15990: juttu perustellen sitä järjestelmän vaikealla val- 15991: vottavuudella. Millaisia tehokkaita valvontamenetel- 15992: Maa- ja metsätalousministeriön 7.5.1998 an- miä Hallitus katsoo tarvittavan Tornion- 15993: netun päätöksen 5 §:n 5 kohtaan sisältyy seuraa- joen kalastusalueen kalastusrajoitusten 15994: va säännös: "kalastettaessa vavalla ja vieheellä valvomiseksi, ja 15995: saadaan ottaa saaliiksi kalastajaa kohti vain yksi millaisia lohenkalastuksen rajoitus- 15996: lohi päivässä;". suunnitelmia Hallituksella on ensi vuo- 15997: deksi? 15998: 15999: Helsingissä 25 päivänä toukokuuta 1998 16000: 16001: Mats Nyby /sd 16002: KK 608/1998 vp 3 16003: 16004: 16005: 16006: 16007: Eduskunnan Puhemiehelle 16008: 16009: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa osallistuu kuntakohtaisten kalastuksenvalvojien 16010: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, toiminnan rahoitukseen. Tornionjoen yläosissa 16011: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen kalastusta valvoo myös Metsähallitus. Poliisi 16012: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mats Ny- harjoittaa itsenäistä kalastuksen valvontaa, josta 16013: byn näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o aiheutuvia kustannuksia katetaan maa- ja metsä- 16014: 608: talousministeriön ja rajajokikomission varoista. 16015: Suomen ja Ruotsin poliisi koordinoivat toimiaan 16016: Millaisia tehokkaita valvontamenetel- siten, että kalastuksenvalvonta on tehokasta ran- 16017: miä Hallitus katsoo tarvittavan Tornion- nasta rantaan, valtakuntien välisen rajan kum- 16018: joen kalastusalueen kalastusrajoitusten mallakin puolella. Tornionjoen kalastuksen val- 16019: valvomiseksi, ja vontaan osallistuu myös rajavartiolaitos. 16020: millaisia lohenkalastuksen rajoitus- Edellä mainittujen kalastuksenvalvojien lisäk- 16021: suunnitelmia Hallituksella on ensi vuo- si Lapin työvoima- ja elinkeinokeskusten maa- 16022: deksi? seutuosastojen kalatalousyksikön henkilöstö 16023: osallistuu kalastuksen valvontaan ja sen suunnit- 16024: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- teluun. Tornionjoen kalastusalueen merialueen 16025: vasti seuraavaa: kalastuksen valvonnasta vastaa pääsääntöisesti 16026: merivartiosto. Rajavartiolaitoksen lentokalus- 16027: Tornionjoen kalastusalueella toimii kussakin toa voidaan käyttää tarvittaessa myös joella. 16028: Tornionjoen alueen kunnassa kaksi palkattua Suomen vesialueelia Suomenlahden ulkopuo- 16029: koulutettua kalastuksenvalvojaa. Kalastuksen- lella on voimassa toistaiseksi ns. lohiasetus (258/ 16030: valvojien toimintaa koordinoi erillinen henkilö. 1996, muut. 26611998). Jos muutoksia ei tehdä, 16031: Kalastuksenvalvojat toimivat itsenäisesti ja yh- ensi vuoden kalastussäännökset ovat samat kuin 16032: teistyössä poliisin kanssa. Rajajokikomissio tänä vuonna. 16033: 16034: Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1998 16035: 16036: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä 16037: 4 KK 608/1998 vp 16038: 16039: 16040: 16041: 16042: Tili Riksdagens Talman 16043: 16044: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- övervakas fisket även av Forststyrelsen. Polisen 16045: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- utövar självständig fiskeövervakning. Kostna- 16046: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- derna för denna täcks med av jord- och skogs- 16047: man Mats Nyby undertecknade spörsmål nr 608: bruksministeriet och gränsälvskommissionen 16048: anslagna medel. Polisen i Finland och i Sverige 16049: Vilka effektiva övervakningsmetoder koordinerar sina åtgärder så att fiskeövervak- 16050: anser Regeringen att bör användas för ningen är effektiv från str.~nd tili strand på varde- 16051: övervakningen av fiskebegränsningarna i ra sidan av riksgränsen. A ven gränsbevakningen 16052: Torne älvs fiskeriområde, och deltar i övervakningen av fisket i Torne älv. 16053: vilka planer har Regeringen för laxfis- Utöver ovan nämnda fiskeövervakare deltar 16054: kebegränsningarna inför nästa år? även personalen vid fiskerinäringsenheten inom 16055: landsbygdsavde1ningarna vid arbetskrafts- och 16056: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt näringscentralerna i Lappland i fiskeövervak- 16057: anföra fö1jande: ningen och planeringen av denna. För övervak- 16058: ningen av fisket inom det havsområde som ingår 16059: Inom Torne älvs fiskeområde utövas fisketill- i Torne älvs fiskeområde svarar i första hand 16060: syn inom respektive kommun i Torne älvdal av sjöbevakningen. Vid behov kan gränsbevak- 16061: två avlönade utbildade övervakare av fisket. Fis- ningsväsendets flygmateriel utnyttjas även över 16062: keövervakarnas verksamhet koordineras av en ä1ven. 16063: särskild person. Fiskeövervakarna arbetar sjä1v- För Finlands territorialvatten ytterom Finska 16064: ständigt och i samarbete med po1isen. Gränsä1vs- viken gäller tillsvidare den s.k. laxförordningen 16065: kommissionen deltar i finansieringen av de inom (258/1996, ändr. 266/1998). Såvida ändringar 16066: respektive kommun fungerande fiskeövervakar- inte görs gäller samma bestämmelser för fisket 16067: nas verksamhet. 1 det övre loppet av Torne älv som under innevarande år. 16068: 16069: Helsingfors den 16 juni 1998 16070: 16071: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä 16072: KK 609/1998 vp 16073: 16074: Kirjallinen kysymys 609 16075: 16076: 16077: 16078: 16079: Timo Ihamäki /kok: Opettajien palkkausjärjestelmästä 16080: 16081: 16082: 16083: Eduskunnan Puhemiehelle 16084: 16085: Koulutus on kansakuntamme keskeisimpiä Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 16086: menestystekijöitä. Väestömme korkea koulutus- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 16087: taso on paras tae kansamme selviämiselle ja me- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 16088: nestymiselle. nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 16089: Koulujen opetus ja opetuksen sisällöt muuttu- 16090: vat nopeasti nykymaailmassa. Opettajien oma Onko Hallituksen mielestä opettajien 16091: palkkausjärjestelmä on osoittautunut jäykäksi nykyinen palkkausjärjestelmä kohdal- 16092: tilanteissa, joissa opetusta uudistetaan. laan vai rajoittaako ja vaikuttaako se 16093: Opettajien palkkausjärjestelmän muuttami- koulujen antaman opetuksen ja kasva- 16094: sesta on puhuttu paljon. Palkkausjärjestelmän tuksen kehittämiseen, ja 16095: tulisi olla sellainen, että se sallisi koulutuksen onko suunnitelmia opettajien koko- 16096: sujuvamman kehittämisen. On puhuttu opetta- naispalkkaukseen siirtymisestä? 16097: jien kokonaispalkkaukseen siirtymisestä nykyi- 16098: sen tuntipohjaisen palkkauksen sijaan. 16099: Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1998 16100: 16101: Timo Ihamäki lkok 16102: 16103: 16104: 16105: 16106: 280043 16107: 2 KK 609/1998 vp 16108: 16109: 16110: 16111: 16112: Eduskunnan Puhemiehelle 16113: 16114: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa kien ja yksityisiä ammattikorkeakouluja koske- 16115: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies vana 1.8.1998 lukien, ja se koskee siirtymäkausi- 16116: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen en jälkeen 5 000-7 000 opettajaa. Yliopistojen 16117: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha- opetushenkilöstöä koskevaa uutta kokonaistyö- 16118: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o aikasopimusta aletaan soveltaa viimeistään 16119: 609: 1.8.1998 lukien, ja se koskee yli 7 000 yliopisto- 16120: opettajaa. 16121: Onko Hallituksen mielestä opettajien Kunnallisia peruskouluja, lukioita ja amma- 16122: nykyinen palkkausjärjestelmä kohdal- tillisia oppilaitoksia koskevista uusista koko- 16123: laan vai rajoittaako ja vaikuttaako se naistyöaikaanja palkkaukseen perustuvista työ- 16124: koulujen antaman opetuksen ja kasva- aika- ja palkkausjärjestelmistä neuvotellaan par- 16125: tuksen kehittämiseen, ja haillaan paikallisella tasolla useissa kunnissa ja 16126: onko suunnitelmia opettajien koko- kuntayhtymissä. Käynnistyykö kokeiluja jo tule- 16127: naispalkkaukseen siirtymisestä? van lukuvuoden alusta, on kuitenkin hyvin epä- 16128: varmaa. Sopimukset olisivat kokeilusopimuksia, 16129: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- joiden toimivuutta sopijapuolet seuraisivat. 16130: vasti seuraavaa: On syytä korostaa, että peruskoulujen, lukioi- 16131: den ja ammatillisten oppilaitosten opettajien 16132: Eri koulu- ja oppilaitosmuotojen rehtorit ovat palkkausjärjestelmän uudistamisessa on kysy- 16133: vanhastaan jo 1970-1980 luvulta lähtien olleet mys työmarkkinaosapuolten välisestä asiasta. 16134: kokonaistyöajassa ja -palkkauksessa. Työmark- Opetusministeriö pitää asiassa tapahtuvaa kehi- 16135: kinaosapuolet ovat 1980-luvun lopulta neuvotel- tystä myönteisenä. Opetustoimen palkkausjär- 16136: leet myös opettajien työaika- ja palkkausjärjes- jestelmää on perusteltua uudistaa samalla huo- 16137: telmän uudistamisesta. Neuvottelut ovat johta- lehtien siitä, että järjestelmä on oikeudenmukai- 16138: neet tähän mennessä seuraaviin sopimuksiin: Pe- nen ja että se riittävän joustavana tukee opetuk- 16139: ruskoulujen oppilaanohjaajina toimivat opetta- sen tavoitteita. Palkkausjärjestelmään liittyvät 16140: jat siirtyivät kokonaistyöaikaan ja kokonais- kehittämistarpeet ovat neuvotteluosapuolten tie- 16141: palkkaukseen 1.8.1994 lukien. Vakinaisten am- dossa. Myös lainsäädännön suomien mahdolli- 16142: mattikorkeakoulujen opettajien kokonaistyöai- suuksien täysimääräisen hyödyntämisen kannal- 16143: kaan ja palkkaukseen siirtymistä koskeva sopi- ta palkkausjärjestelmän kehittämisellä on huo- 16144: mus neuvoteltiin voimaan tulevaksi kunnallisia mattava merkitys. Tehtävä on vaativa, ja neuvot- 16145: ammattikorkeakouluja koskevana 1.1.1998 lu- teluosapuolet ansaitsevat tässä kaiken tuen. 16146: 16147: Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1998 16148: 16149: Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen 16150: KK 609/1998 vp 3 16151: 16152: 16153: 16154: 16155: Tili Riksdagens Talman 16156: 16157: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen de privata yrkeshögsko1orna. Efter övergångspe- 16158: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande rioderna kommer det att gälla 5 000-7 000 1ära- 16159: med1em av statsrådet översänt följande av riks- re. Ett nytt avtal om totalarbetstid för undervis- 16160: dagsman Timo Ihamäki undertecknade spörs- ningspersonalen vid universiteten börjar tilläm- 16161: mål nr 609: pas senast 1.8.1998 och gäller över 7 000 universi- 16162: tetslärare. 16163: Anser Regeringen att lärarnas nuva- 1 tlera kommuner och samkommuner för- 16164: rande avlöningssystem är som det ska el- handlas som bäst på lokal nivå om de nya arbets- 16165: ler begränsar eller påverkar det utveck- tids- och av1öningssystem baserade på tota1ar- 16166: lingen av den undervisning och fostran betstid och totallön som gäller kommuna1a 16167: som skolorna ger och grundskolor, gymnasier och yrkesläroanstalter. 16168: finns det planer på att övergå till total- Det är dock mycket osäkert om försök kan inle- 16169: avlöning för lärarna? das redan vid början av inkommande 1äsår. Avta- 16170: len är avsedda att vara försöksavtal och avtals- 16171: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt parterna skall fö1ja hur de utfaller. 16172: anföra fö1jande: Det är skä1 att framhålla att reformeringen av 16173: av1öningssystemet för 1ärare vid grundsko1or, 16174: Rektorerna i o1ika sko1- och läroansta1tsfor- gymnasier och yrkes1äroansta1ter är en fråga 16175: mer har sedan gammalt alltsedan 1970-1980- mellan arbetsmarknadsparterna. Undervisnings- 16176: talet haft totalarbetstid och totallön. Arbets- ministeriet anser den pågående utvecklingen vara 16177: marknadsparterna har sedan slutet av 1980-talet positiv. Det är motiverat att av1öningssystemet 16178: förhandlat om en reformering också av lärarnas inom undervisningsväsendet reformeras. Samti- 16179: arbetstids- och av1öningssystem. Förhand1ingar- digt måste man sörja för att systemet är rättvist 16180: na har hittills 1ett tili fö1jande avta1: de 1ärare som och att det tillräck1igt smidigt stöder undervis- 16181: fungerar som elevhand1edare i grundskolan över- ningens mål. A vta1sparterna känner väl tili de 16182: gick tili totalarbetstid och totallön 1.8.1994. Ett utvecklingsbehov som hänför sig tili av1önings- 16183: avtal som gäller övergång tili tota1arbetstid och systemet. Utvecklingen av avlöningssystemet är 16184: totallön för lärare vid ordinarie yrkeshögskolor av stor betydelse också när det gäller att tili fullo 16185: har förhandlats fram med följande resultat: avta- utnyttja de möjligheter som lagstiftningen med- 16186: let träder i kraft 1.1.1998 i fråga om de kommu- ger. Uppgiften är krävande och förhandlingspar- 16187: na1a yrkeshögsko1orna och 1.8.1998 i fråga om terna förtjänar allt stöd i detta arbete. 16188: 16189: Helsingfors den 16 juni 1998 16190: 16191: Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen 16192: KK 610/1998 vp 16193: 16194: Kirjallinen kysymys 610 16195: 16196: 16197: 16198: 16199: Timo Ihamäki /kok: Koulukiusaamisesta 16200: 16201: 16202: 16203: Eduskunnan Puhemiehelle 16204: 16205: Jokin aika sitten nuori koululainen tappoi it- Opettajat eivät välttämättä tulkitse kiusaa- 16206: sensä koulukiusaamisen seurauksena. Lapsen mistilannetta oikein ja asiaan ei näin ollen puutu- 16207: vanhempien nostaessa asian julkisuuteen heitä ja ta. 16208: heidän perheitään uhkailtiin. Itsensä surman- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 16209: neen lapsen vanhemmat olivat olleet koulukiu- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 16210: saamisesta yhteydessä koulun opettajiin hyvissä nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 16211: ajoin. Se ei kuitenkaanjohtanut koulun puolelta nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 16212: toimenpiteisiin, jotka olisivat pysäyttäneet kiu- 16213: saamisen. Onko Hallitus selvittänyt, minkä takia 16214: Koulukiusaaminen on osoittautunut yllättä- koulut eivät osaa puuttua ajoissa koulu- 16215: vän yleiseksi. Useimmissa koulukiusaamista- kiusaamiseen, ja 16216: pauksissa lapsen vanhemmat tai kiusattu lapsi on mitä Hallitus aikoo tehdä koulukiu- 16217: kääntynyt opettajan puoleen apua saadakseen. saamisen vähentämiseksi? 16218: Opettajat ovat usein vähätelleet asiaa ja kiusaa- 16219: miseen ei ole monesti rohjettu puuttua. 16220: 16221: Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1998 16222: 16223: Timo Ihamäki /kok 16224: 16225: 16226: 16227: 16228: 280043 16229: 2 KK 610/1998 vp 16230: 16231: 16232: 16233: 16234: Eduskunnan Puhemiehelle 16235: 16236: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa den viikon kokeiluna palvelevan puhelimen, jo- 16237: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, hon soittoja kirjattiin yli 400. Kyseisestä projek- 16238: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen tista tehdyn raportin mukaan keinot kiusaami- 16239: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha- sen ennaltaehkäisyyn ja ongelmaan paneutumi- 16240: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o seen ovat samansuuntaisia selvitysmiehen rapor- 16241: 610: tin kanssa eli koulukiusaamista ennalta ehkäise- 16242: vässä toiminnassa kaikkien tiedossa olevat sään- 16243: Onko Hallitus selvittänyt, minkä takia nöt ja ongelmatilanteiden varalta suunnitellut 16244: koulut eivät osaa puuttua ajoissa koulu- selkeät toimintamallit ovat tärkeitä. Selkeä ja 16245: kiusaamiseen, ja jämäkkä kannanotto ristiriitatilanteissa, aikuis- 16246: mitä Hallitus aikoo tehdä koulukiu- ten välitön puuttuminen kiusaamiseen ja jatkuva 16247: saamisen vähentämiseksi? valppaana olo voivat laukaista suurimman osan 16248: alkavista kiusaamiskierteistä. 16249: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- Nämä ohjeet ovat yleispäteviä myös tänä päi- 16250: taen seuraavaa: vänä, kuten selvitysmiehenkin useat konkreetti- 16251: set toimenpiteet kiusaamisen kitkemiseksi ja 16252: Koulukiusaaminen nousi muutama vuosi sit- konfliktitilanteiden käsittelytaitojen parantami- 16253: ten Suomessakin merkittäväksi koulukeskuste- seksi. Selvitysmiehen raportissa kiinnitettiin li- 16254: lun aiheeksi joidenkin rajujen kiusaaruistapaus- säksi huomiota tärkeään seikkaan- opettajan- 16255: ten tultua julkisuuteen. WHO-Koululaistutki- koulutuksen kehittämiseen ja siinä yhteydessä 16256: muksen tulosten perusteella meillä on nyt ensim- muun muassa tulevien opettajien valmiuksiin 16257: mäistä kertaa luotettavaa tietoa koulukiusaami- kohdata oppilaiden ja kouluyhteisön erilaisia on- 16258: sen yleisyydestä muihin Euroopan maihin verrat- gelmatilanteita. 16259: tuna. Tulosten mukaan jatkuvan koulukiusaa- Opetushallitus ja lääninhallitukset järjestävät 16260: misen kohteena olevien oppilaiden määrä on vuosittain opettajille koulukiusaamista käsittele- 16261: useimmissa maissa vakio eli vajaat 10% poikien viä täydennyskoulutustilaisuuksia, joissa jaetaan 16262: keskuudessa ja noin 5 %tyttöjen ryhmässä. Vaik- tietoa koulukiusaamisen tunnistamisesta sekä 16263: ka tutkimuksen mukaan Suomessa kiusaaminen keinoja kiusaaruistapausten käsittelemiseksi. 16264: ei ole eurooppalaisittain hälyttävän yleistä, on Koulukiusaamista ei kuitenkaan poisteta pelkil- 16265: opetusministeriön mukaan jokainen tapaus lii- lä opettajille suunnatuilla tietoiskuilla, vaan kyse 16266: kaa. on koko yhteiskuntaa koskettavasta asiasta. Ny- 16267: Opetusministeriö asetti vuonna 1993 selvitys- kyistä enemmän tulisi käydä arvokeskustelua 16268: miehen raportoimaan koulukiusaamisesta ja kaikkien kasvatustyöstä ja päätöksistä vastaa- 16269: esittämään sen ehkäisemiseksi tehtäviä toimen- vien tahojen kanssa eli niin opettajien, vanhem- 16270: piteitä. Raportti sisältää tänäkin päivänä toimi- pien, johtokuntien ja lautakuntien jäsenten kuin 16271: via toimintaehdotuksia kiusaamisen tunnistami- kaikkien muidenkin luottamushenkilöiden kans- 16272: seksi, ehkäisemiseksi ja käsittelemiseksi. Rapor- sa. Viime vuonna suoritetun opetusalan päättä- 16273: tin mukaan hyvinkin yksinkertaiset toiminta- jätutkimuksen mukaan, johon osallistui 500 16274: mallit ovat paikallistasolla toimivia, kunhan nii- opettajaa sekä 1 000 johtokuntien ja lautakun- 16275: tä kaikki tahot noudattavat. Nämä toimintamal- tien jäsentä, eniten huolta opetustyöhön liittyvis- 16276: lit ovat seuraavia: ensiksikin uskalletaan myön- sä järjestelyissä aiheuttaa koulukiusaaminen, 16277: tää koulukiusaamista esiintyvän koulussa, toi- vaikka toisaalta ennaltaehkäisy on vastaajien 16278: seksi koko kouluyhteisö päättää, että koulukiu- mielestä kuitenkin suhteellisen hyvin hoidettua, 16279: saamista ei sallita eikä suvaita ja mietitään "mei- sillä 76% johtokuntien ja 51% lautakuntienjäse- 16280: dän koulun" koulukiusaamista koskevat käsitte- nistä piti sitä hyvin hoidettuna. 16281: lymallit ja lopuksi pidetään myös johdonmukai- Opetusministeriö käynnisti vuoden 1997 alus- 16282: sesti kiinni tehdyistä päätöksistä. sa kaksivuotisen opettajankoulutuksen kehittä- 16283: Samana vuonna Opetushallitus käynnisti kah- mishankkeen. Hankkeen painopistealueiksi 16284: KK 610/1998 vp 3 16285: 16286: määriteltiin muun muassa opettajien täydennys- Opetusministeriön tarkoituksena on ottaa 16287: koulutus sekä opettajankoulutuksen sisällöllinen koulukiusaaminen yhdeksi Terve itsetunto -pro- 16288: arviointi. Jo hankkeen tässä vaiheessa on tullut jektin jatkotyöskentelyteemaksi. Projektin yh- 16289: esille tulevien opettajien kasvava tarve saada teydessä on tarkoitus verkottua sekä kuntien että 16290: koulutusta erilaisten ongelmatilanteiden kohtaa- eri järjestöjen kanssa. 16291: miseen ja käsittelemiseen. Opetushallitus järjestää kuluvana vuonna 16292: Nykyiselle yhteiskunnalliselle kehitykselle on koulutusta muun muassa oppilashuollon ja 16293: ollut ja on tunnusomaista keskusjohtoisuuden muun verkostoyhteistyön puitteissa kehittämällä 16294: väheneminen ja vastuun ja päätäntävallan siirty- väliintulo- ja puuttumismalleja kiusaamista- 16295: minen entistä enemmän paikallistasolle. Valtion pausten ennalta ehkäisemiseen ja niiden varhai- 16296: viranomainen säätelee opetustointa lähinnä väl- seen tunnistamiseen. Tulevan lukuvuoden alussa 16297: jien säädösten, valtioneuvoston päättämän tunti- Opetushallitus on yhdessä Mannerheimin Las- 16298: jaon ja Opetushallituksen antamien valtakunnal- tensuojeluliiton kanssa julistamassa koulurau- 16299: listen opetussuunnitelmien perusteiden kautta. haa. 16300: Nykyisen peruskoululain mukaan koulun on Uusien koululakien mukaan oppilaan oikeuk- 16301: tehtäväänsä hoitaessaan pyrittävä läheiseen yh- sia lisätään nykysäännöstöön verrattuna. Ky- 16302: teisymmärrykseen ja yhteistyöhön kodin kanssa seisten säännösten perusteella oppilaalla on oi- 16303: tukemalla kotia sen kasvatustehtävässä. Ilman keus turvalliseen opiskeluympäristöön. Tämä 16304: vanhempien tukea koulukiusaamista ei poisteta. tarkoittaa käytännössä sitä, että opetuksen jär- 16305: Tutkimuksetkin osoittavat, että vanhempien ja jestäjä veivoitetaan luomaan työturvallisuusnä- 16306: kotien yhteistyöllä on erittäin suuri merkitys kökohdat huomioivat olosuhteet siten, että toi- 16307: koulukiusaamisen ehkäisemisessä. Toisensa tun- saalta opetukseen tarkoitetut fyysiset tilat ovat 16308: tevien vanhempien lapset ovat vähemmän alttiita turvallisia ja toisaalta siten, että oppilaat eivät 16309: kiusaamiselle ja samoin vähemmän alttiita kiu- joudu väkivallan tai muun kiusaamisen kohteiksi 16310: saamaan muita. koulussa tai muussa koulun toiminnassa. Huo- 16311: Opetusministeriö katsoo, että koulukiusaa- mattavaa on, että kyseinen velvoite koskee kaik- 16312: mista ei poisteta pelkästäänjoillakin määräyksil- kea lain mukaista opetusta. 16313: lä, vaan kyse on nimenomaan yhteistyöstä eri Kuten edellä esitetystä käy ilmi, opetusminis- 16314: tahojen kanssa, ja siinä suhteessa meidän kaik- teriö on hyvin tietoinen koulukiusaamiseen liitty- 16315: kien aikuisten toiminta on ratkaisevaa. Tässä vistä ongelmista ja on jo käynnistänyt ja on myös 16316: työssä on oltava mukana opettajien, vanhempien käynnistämässä eri toimenpiteitä ongelman kä- 16317: ja asiantuntijatahojen. Aikuisten tehtävänä on sittelemiseksi ja ehkäisemiseksi. 16318: paikallistasolla välittömästi puuttua koulukiu- 16319: saamiseen. 16320: Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1998 16321: 16322: Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen 16323: 4 KK 610/1998 vp 16324: 16325: 16326: 16327: 16328: Tili Riksdagens Talman 16329: 16330: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- registrerade samtal uppgick till över 400. Enligt 16331: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med- den rapport som gjordes om projektet är meto- 16332: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- derna för att förebygga mobbning och sätta sig in 16333: man Timo Ihamäki undertecknade spörsmål nr i problemet i linje med utredarens rapport, dvs. i 16334: 610: arbetet med att förebygga mobbning är det vik- 16335: tigt att det finns regler och klara handlingsmodel- 16336: Har Regeringen utrett varför skolorna ler planerade för problemsituationer som alla 16337: inte klarar av att i tid ingripa i mobbning känner till. Att klart och entydigt uttala sin 16338: och ståndpunkt i konfliktsituationer, att som vuxen 16339: vad avser Regeringen göra för att få omedelbart reagera på mobbningen och att stän- 16340: mobbningen i skolan att minska? digt vara på sin vakt kan i de flesta fall stoppa 16341: mobbningen i ett tidigt stadium. 16342: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt Dessa anvisningar är allmängiltiga också i dag 16343: anföra följande: liksom flera av de konkreta åtgärder som utreda- 16344: ren föreslog för att utrota mobbning och förbätt- 16345: För något år sedan blev mobbningen ett hett ra förmågan att hantera konfliktsituationer. I 16346: tema i skoldiskussionen också i Finland efter det utredarens rapport fåstes dessutom uppmärk- 16347: att några fall av allvarlig mobbning kommit till samhet vid en viktig omständighet - utvecklan- 16348: allmänhetens kännedom. På basis av en elevun- det av lärarutbildningen och i det sammanhanget 16349: dersökning som WHO låtit göra har vi nu för bl.a. de kommande lärarnas förmåga att möta 16350: första gången tillförlitliga uppgifter om hur all- olika problemsituationer bland eleverna och i 16351: män mobbningen är jämfört med de övriga euro- skolgemenskapen. 16352: peiska länderna. Enligt resultaten är antalet elev- Utbildningsstyrelsen och länsstyrelserna ord- 16353: er som är föremål för kontinuerlig mobbning i de nar årligen fortbildningskurser för lärarna under 16354: flesta Iänder konstant, dvs. knaJ?.pt 10 % av poj- temat mobbning. Dessa kurser ger information 16355: karna och ca 5 % av flickorna. A ven om mobb- hur man skall känna igen mobbning och ger olika 16356: ning i Finland enligt undersökningen inte är alar- modeller för hur man skall ta itu med mobb- 16357: merande allmän med europeiska mått mätt, an- ningsfall. Mobbning kan dock inte avskaffas en- 16358: ser dock undervisningsministeriet att varje fall är bart med hjälp av information till lärarna, utan 16359: ett för mycket. det är något som berör hela samhället. Mer än 16360: Undervisningsministeriet tillsatte 1993 en ut- förr borde man föra en värdedebatt med alla 16361: redare för att rapportera om mobbningen i sko- instanser som ansvarar för fostringsarbete och 16362: lan och föreslå åtgärder för att motverka den. beslutsfattande, dvs. såväl med lärare, föräldrar, 16363: Rapporten innehåller handlingsförslag för att medlemmar i direktioner och nämnder som med 16364: känna igen, hindra och ta itu med mobbning. alla andra förtroendevalda. Enligt den utredning 16365: F örslagen är fullt gångbara än i dag. Enligt rap- om beslutsfattarna inom undervisningssektorn 16366: porten fungerar också mycket enkla handlings- som gjordes i fjol, och i vilken 500 lärare och 16367: modeller på lokal nivå förutsatt att alla instanser 1 000 medlemmar i direktioner och nämnder del- 16368: följer dem. Handlingsmodellerna är följande: för tog, förorsakar mobbningen mest bekymmer i de 16369: det första vågar man erkänna att mobbning före- arrangemang som hänför sig till undervisnings- 16370: kommer i skolan, för det andra beslutar hela arbetet. Å andra sidan är det förebyggande arbe- 16371: skolgemenskapen tillsammans att mobbning inte tet enligt svararna dock relativt välskött, då 16372: tillåts eller tolereras, man funderar på modeller 76 % av direktionsmedlemmarna och 51 % av 16373: för att tai itu med mobbning i "vår skola" och till nämndemedlemmarna ansåg det vara välskött. 16374: sist håller man konsekvent fast vid det man kom- Undervisningsministeriet startade i början av 16375: mit överens om. 1997 ett tvåårigt projekt för u tvecklande a v lärar- 16376: Samma år startade Utbildningsstyrelsen ett utbildningen. Bl.a. lärarfortbildningen samt ut- 16377: tvåveckors försök med en servicetelefon. Antalet värderingen av lärarutbildningens innehåll an- 16378: KK 610/1998 vp 5 16379: 16380: gavs som tyngdpunktsområden för projektet. motverkande av mobbning som ett tema för det 16381: Redan i detta skede av projektet kan man obser- fortsatta arbetet inom projektet Sund självkäns- 16382: vera de kommande lärarnas växande behov av la. Avsikten är att i samband med projektet bilda 16383: utbildning i hur man möter och hanterar pro- nätverk med såväl kommunerna som olika orga- 16384: blemsituationer. nisationer. 16385: Kännetecknande för den nuvarande samhälls- Utbildningsstyrelsen kommer under inneva- 16386: utvecklingen är och har varit att centralstyrning- rande år att ordna utbildning bl.a. inom ramen 16387: en minskar och att ansvaret och beslutanderätten för elevvård och annat nätverkssamarbete ge- 16388: allt mer överförs tilllokal nivå. De statliga myn- nom att utveckla handlingsmodeller för att före- 16389: digheterna reglerar undervisningsväsendet när- bygga mobbningsfall och i ett tidigt skede upp- 16390: mast via allmänt utformade författningar, den av täcka sådana. I början av nästa läsår kommer 16391: statsrådet fastställda timfördelningen och de av Utbildningsstyrelsen att utlysa skolfreden till- 16392: Utbildningsstyrelsen utfårdade riksomfattande sammans med Mannerheims Barnskyddsför- 16393: grunderna för läroplanen. Enligt gällande grund- bund. 16394: skolelag skall skolan vid fullgörande av sin upp- Enligt de nya skollagarna utökas elevens rät- 16395: gift försöka uppnå nära samförstånd och samar- tigheter jämfört med gällande bestämmelser. En- 16396: bete med hemmen genom att stöda dem i deras ligt de nya bestämmelserna har en elev rätt tili en 16397: fostrande uppgifter. Mobbning kan inte avskaf- trygg studiemiljö. Detta innebär i praktiken att 16398: fas utan föräldrarnas stöd. Undersökningar visar utbildningsanordnaren är skyldig att skapa för- 16399: att samarbetet mellan föräldrarna och hemmen hållanden som beaktar arbetarskyddssynpunk- 16400: är av ytterst stor betydelse när det gäller att ter, vilket å enda sidan innebär att de fysiska 16401: motverka mobbning. Barn tili föräldrar som utrymmen som är avsedda för undervisning är 16402: känner varandra löper mindre risk att bli mobba- trygga och å andra sidan att eleverna inte blir 16403: de och är mindre benägna att mobba andra. utsatta för våld eller mobbning i skolan eller i 16404: Undervisningsministeriet anser att mobbning annan verksamhet i skolan. Det är att observera 16405: inte kan avskaffas enbart med hjälp av bestäm- att denna skyldighet gäller all undervisning enligt 16406: melser, utan det är här uttryckligen fråga om lagen. 16407: samarbete med olika instanser och i det avseen- Så som framgår av det ovan relaterade är 16408: det är det avgörande hur vi vuxna handlar. I detta undervisningsministeriet mycket medvetet om de 16409: arbete måste lärare, föräldrar och sakkunniga problem som hör samman med mobbning i sko- 16410: medverka. De vuxnas uppgift är att på loka! nivå lan och har satt in och kommer att sätta in flera 16411: omedelbart ingripa i mobbning. olika åtgärder för att ta itu med och motverka 16412: Undervisningsministeriet har för avsikt att ta problemet. 16413: 16414: Helsingfors den 17 juni 1998 16415: 16416: Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen 16417: KK 611/1998 vp 16418: 16419: Kirjallinen kysymys 611 16420: 16421: 16422: 16423: 16424: Esko-Juhani Tennilä Iva-r: Lapin työllisyystilanteesta 16425: 16426: 16427: Eduskunnan Puhemiehelle 16428: Työllisyyden alueelliset erot ovat erittäin suu- Lappiin on siis välttämättä saatava kiireelli- 16429: ret. Koko maassa oli työministeriön lukujen mu- sesti lisää valtion rahaa uusien työllistettyjen 16430: kaan työttömänä huhtikuun lopussa 14,2 % työ- palkkaamiseksi valtion laitoksiin, kuntiin, järjes- 16431: voimasta. Uudellamaalla työttömyysaste oli ma- töihin ja yrityksiin sekä työllisyysperusteisiin in- 16432: talin, 10,5 %,ja korkein se oli Lapissa, 21,8 %. vestointeihin. Työllistettyjen tarpeesta ja työlli- 16433: Lapissa oli huhtikuun lopun laskennassa jo syyskohteista ei ole pulaa, kysymys on vain ra- 16434: useita kuntia, joiden osalta rikottiin jopa työlli- hoituksesta. 16435: syyslakia, joka edellyttää toimimaan siten, ettei Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 16436: työttömyys millään työssäkäyntialueella ylitä tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 16437: olennaisesti maan keski määrää. Olennaiseksi yli- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 16438: tykseksi budjetissa on täsmennetty 1,8 kertaa nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 16439: maan keskimäärän ylittävä työttömyysaste. Tä- 16440: män 25,6 %:n rajan yläpuolella työttömyysaste Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy 16441: oli Lapissa huhtikuun lopussa Ranualla osoittaakseen Lappiin kiireellisesti lisää 16442: (30,5 %), Enontekiöllä (32, 1 %), Kolarissa työllisyysrahoja ottaen huomioon sen, 16443: (25,9 %), Sailassa (32,9 %), Savukoskella että työttömyyden alueelliset erot ovat 16444: (34,6 %), Pelkosenniemellä (26,9 %), Posiolla kasvaneet suuremmiksi kuin mitä työlli- 16445: (25,6 %), Inarissa (26,4 %) ja Sodankylässä syyslaki ja sitä täydentävä eduskunnan 16446: (28,5 %). budjettipäätös sallivat? 16447: 16448: Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1998 16449: Esko-Juhani Tennilä /va-r 16450: 16451: 16452: 16453: 16454: 280043 16455: 2 KK 611/1998 vp 16456: 16457: 16458: 16459: 16460: Eduskunnan Puhemiehelle 16461: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Aluevelvoitteen sisältö on sillä tavoin epämää- 16462: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, räinen, ettei tämä velvoite muodosta kenellekään 16463: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen niin sanottua subjektiivista oikeutta vaatia val- 16464: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju- tiolta, kunnilta tai yrityksiltä mitään konkreetti- 16465: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy- sia toimenpiteitä. Nykyistä työllisyyslain 19 §:ää 16466: myksen n:o 611: koskeneen hallituksen esityksen perusteluissa on 16467: nimenomaisesti todettu, ettei säännöksen tarkoi- 16468: Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy tuksena ole perustaa kenellekään yksittäiselle 16469: osoittaakseen Lappiin kiireellisesti lisää henkilölle oikeutta työntekomahdollisuuteen. 16470: työllisyysrahoja ottaen huomioon sen, Sanamuotonsa mukaisesti säännös ei myöskään 16471: että työttömyyden alueelliset erot ovat perusta yksittäiselle kunnalle oikeutta vaatimuk- 16472: kasvaneet suuremmiksi kuin mitä työlli- siin valtiota kohtaan, vaan paremminkin velvol- 16473: syyslaki ja sitä täydentävä eduskunnan lisuuden toimia yhdessä muiden kanssa tietyn 16474: budjettipäätös sallivat? tavoitteen saavuttamiseksi. 16475: Työministeriö käy vuosittain tulosseuranta- 16476: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- neuvottelut työvoima- ja elinkeinokeskuksen 16477: vasti seuraavaa: työvoimaosaston kanssa kesäkuun alussa. Näis- 16478: sä tarkastellaan sovittujen tulostavoitteiden to- 16479: Työllisyyslain 19 §:ssä säädetään alueellisten teutumista alkuvuoden kehityksen valossa. Sa- 16480: näkökohtien huomioon ottamisesta talous- ja malla on tarkoituksena ottaa esille Lapin TE- 16481: työllisyyspolitiikassa eli niin sanotusta aluevel- keskuksen työvoimaosaston kanssa alueen työl- 16482: voitteesta. Säännöksen mukaan valtion, kuntien lisyystilanne erityisesti aluevelvoitteen näkökul- 16483: ja yritysten yhteisin talous- ja työllisyyspoliittisin masta. Tarkoituksena on käytettävissä olevien 16484: toimin huolehditaan alueellisesti tasapainoisesta mahdollisuuksien rajoissa tukea Lapin työllisyy- 16485: työllisyydestä niin, ettei minkään työssäkäynti- den kehitystä. Työministeriöllä on tässä yhtey- 16486: alueen työttömyys olennaisesti ylitä maan keski- dessä tarkoituksena myös jakaa niukkoja vielä 16487: määräistä tasoa. Kysymys on siis kolmen eri toi- jakamaUomia määrärahoja ottamalla huomioon 16488: mijatahon yhteistyöstä, jonka yhteistyön tavoit- myös alueelliset erityistarpeet. 16489: teena on alueellisten työttömyyserojen tasoitta- Edustaja Tennilä on pyytänyt myös valtioneu- 16490: minen. Eduskunta päättää vuosittain talousar- voston oikeuskansleria tutkimaan, onko valtio- 16491: viokäsittelyn yhteydessä siitä, missä rajoissa varainministeriö tai työministeriö syyllistynyt 16492: alueellisten työttömyyserojen tulee pysyä ja virheelliseen menettelyyn, kun työttömyysaste 16493: osoittaa samalla talousarviossa työministeriön on kahdella kantelussa nimeltä mainitulla työs- 16494: pääluokkaan tarvittavat määrärahat aluevel- säkäyntialueella vuositasolla olennaisesti ylittä- 16495: voitteen hoitamiseen valtion osalta. Kuntien ja nyt koko maan keskimääräisen työttömyysas- 16496: yritysten toimintaa eduskunta ei voi budjettipää- teen. Työministeriö ja Lapin TE-keskuksen työ- 16497: töksellään säännellä. Hallituksen tehtävänä on voimaosasto ovat oikeuskanslerin pyynnöstä an- 16498: eduskunnan tekemän talousarviopäätöksen jäl- taneet asiasta oikeuskanslerille omat lausunton- 16499: keen huolehtia käytettäväksi osoitettujen määrä- sa. Kantelun tutkiminen on oikeuskanslerinvi- 16500: rahojen rajoissa siitä, että asetetut tavoitteet to- rastossa edelleen käsiteltävänä. 16501: teutetaan valtion osalta. Aluevelvoite on yksi 16502: talousarviossa päätetyistä valtion toiminnallisis- 16503: ta tavoitteista, mutta ei suinkaan ainoa. 16504: 16505: Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1998 16506: 16507: Työministeri Liisa Jaakonsaari 16508: KK 611/1998 vp 3 16509: 16510: 16511: 16512: 16513: Tili Riksdagens Ta/man 16514: 16515: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- nella mål som man beslutat om i budgeten, men 16516: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- ingalunda det enda. 16517: Jem av statsrådet översänt följande av riksdagsle- Den regionala skyldighetens innehåll är så tili 16518: damot Esko-Juhani Tennilä undertecknade vida diffust att denna skyldighet inte för någons 16519: spörsmål nr 611: del stiftar så kallad subjektiv rätt att av staten, 16520: kommunerna eller fOretagen kräva några kon- 16521: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- kreta åtgärder. 1 motiveringen till regeringens 16522: ta för att skyndsamt anvisa Lappland proposition om den nuvarande 19 § i sysselsätt- 16523: mera sysselsättningsanslag med beaktan- ningslagen har man uttryckligen konstaterat att 16524: de av att de regionala skillnaderna i ar- bestämmelsen inte syftar till att för någon enskild 16525: betslösheten har blivit större än vad som person stifta rätt tili arbetsmöjlighet. I enlighet 16526: sysselsättningslagen och riksdagens kom- med sin ordalydelse stiftar bestämmelsen inte 16527: pletterande budgetbeslut tillåter? heller för någon enskild kommun rätt tili krav 16528: gentemot staten, utan snarare skyldighet att till- 16529: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt sammans med de andra verka för att uppnå ett 16530: anföra följande: visst mål. 16531: Arbetsministeriet för årligen förhandlingar 16532: 1 19 § sysselsättninglagen ingår en bestämmel- om resultatuppföljning med arbetskrafts- och 16533: se om beaktandet av regionala synpunkter inom näringscentralens arbetskraftsavdelning i början 16534: den ekonomiska politiken och sysselsättnings- av juni. Vid dessa förhandlingar granskas uppnå- 16535: politiken, dvs. så kallad regional skyldighet. En- endet av de överenskomna målen i ljuset av ut- 16536: ligt bestämmelsen skall genom åtgärder som sta- vecklingen under början av året. Samtidigt är det 16537: ten, kommunerna och företagen gemensamt vid- meningen att tillsammans med arbetskraftsav- 16538: tar inom den ekonomiska poHtiken och syssel- delningen vid Lapplands TE-central ta upp sys- 16539: sättningspolitiken sörjas för en regionalt balan- selsättningsläget i området urden regionala skyl- 16540: serad sysselsättning, så att arbetslösheten inte dighetens vinkel. Meningen är att inom ramen 16541: inom någon pendlingsregion väsentligt översti- för disponibla möjligheter stöda sysselsättnings- 16542: ger den genomsnittliga nivån i Jandet. Det är utvecklingen inom Lappland. Arbetsministeriet 16543: alltså fråga om tre olika aktörers samarbete, där avser även i detta sammanhang att fördela knap- 16544: samarbetet syftar tili att utjämna regionala skili- pa, ännu ofördelade anslag genom att beakta 16545: nader i arbetslösheten. Riksdagen beslutar årli- också regionala specialbehov. 16546: gen i samband med budgetbehandlingen om Riksdagsledamot Tennilä har även bett stats- 16547: inom vilka gränser de regionala skilinaderna i rådets justitiekansler att undersöka, ifall finans- 16548: arbetslösheten bör hållas och anvisar samtidigt i ministeriet eller arbetsministeriet har gjort sig 16549: budgeten de anslag som behövs under arbetsmi- skyldigt tili felaktigt förfarande, då arbetslös- 16550: nisteriets huvudtitel för skötseln av den regiona- hetsgraden på årsnivå inom två pendlingsregio- 16551: la skyldigheten för statens del. Riksdagen kan ner, som i klagomålet nämnts vid namn, väsent- 16552: inte genom sitt budgetbeslut reglera kommuner- ligt har överstigit den genomsnittliga arbetslös- 16553: nas och företagens verksamhet. Det är regering- hetsgraden för hela landet. Arbetsministeriet och 16554: ens uppgift att efter riksdagens budgetbeslut Lapplands TE-central har på justitiekanslerns 16555: inom ramen för disponibla anslag se tili att de begäran gett denne sina egna utlåtanden i ären- 16556: uppställda målen uppnås för statens del. Den det. Undersökningen av klagomålet är ännu 16557: regionala skyldigheten är ett av statens funktio- uppe tili behandling vid justitiekanslersämbetet. 16558: 16559: Helsingfors den II juni 1998 16560: 16561: Arbetsminister Liisa Jaakonsaari 16562: KK 612/1998 vp 16563: 16564: Kirjallinen kysymys 612 16565: 16566: 16567: 16568: 16569: Liisa Hyssälä /kesk: Suomen Akatemian tutkimusrahojen myöntä- 16570: mislinjasta 16571: 16572: 16573: Eduskunnan Puhemiehelle 16574: 16575: Julkisuudessa olleen tiedon mukaan Suomen nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 16576: Akatemian eri tieteenalojen toimikunnatjakavat nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 16577: tutkimusrahoja huomattavasti useammin omille 16578: jäsenilleen ja heidän lähipiirilleen kuin täysin ul- Onko Suomen Akatemian linja raho- 16579: kopuolisille hakijoille. Tiedon mukaan toimi- jen jaossa ollut puolueeton ja yhteiskun- 16580: kunnille tulleista rahahakemuksista hyväksy- nan edun mukainen, ja 16581: tään keskimäärin vain 20 prosenttia, mutta omis- mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta luotta- 16582: tajäsenistä myönteisen vastauksen saa 60-80 mus Akatemian rahoituspäätöksiin pa- 16583: prosenttia. Periaatteessa hakemuksen jättänyt laisi, sekä 16584: jäsen jäävätään asian käsittelyssä, mutta toisi- miten jakokäytäntöä muutetaan vas- 16585: naan pöytäkirjoja on korjattu jälkikäteen. taamaan nykyistä paremmin päätöksiltä 16586: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- yleisesti vaadittavaa puolueettomuutta? 16587: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 16588: 16589: Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1998 16590: 16591: Liisa Hyssälä /kesk 16592: 16593: 16594: 16595: 16596: 280043 16597: 2 KK 612/1998 vp 16598: 16599: 16600: 16601: 16602: Eduskunnan Puhemiehelle 16603: 16604: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa valittaessa. Tämä on tärkeää, sillä Akatemian 16605: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, mahdollisuudet tieteen edistämiseen perustuvat 16606: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel- ennen muuta toimikunnan jäsenten asiantunte- 16607: le jäsenelle kansanedustaja Liisa Ryssäiän näin mukseen. 16608: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 612: Toimikunnat päättävät tutkimuksen rahoi- 16609: tuksesta hakemusten keskinäisen kilpailun pe- 16610: Onko Suomen Akatemian linja raho- rusteella. Päätösten perustana ovat ulkopuolisil- 16611: jen jaossa ollut puolueeton ja yhteiskun- ta asiantuntijoilta pyydetyt kirjalliset lausunnot. 16612: nan edun mukainen, ja Akatemiassa noudatettavan käytännön mukaan 16613: mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta luotta- hakemukset arvioidaan aina kahteen kertaan. 16614: mus Akatemian rahoituspäätöksiin pa- Ensimmäisen laatuarvioinnin suorittavat Akate- 16615: laisi, sekä mian ulkopuoliset asiantuntijat ja lopullisen pää- 16616: miten jakokäytäntöä muutetaan vas- töksen rahoitettavista hankkeista tekevät tieteel- 16617: taamaan nykyistä paremmin päätöksiltä liset toimikunnat. Toimikuntien jäsenten hake- 16618: yleisesti vaadittavaa puolueettomuutta? mukset käsitellään saman käytännön mukaisesti. 16619: Asianomainen toimikunnan jäsen ei osallistu 16620: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- hankkeen arviointiin tai niistä päättämiseen. 16621: vasti seuraavaa: Edustaja Hyssälä viittaa kysymyksessään jul- 16622: kisuudessa esitettyyn epäilyyn, jonka mukaan 16623: Suomen Akatemian tehtävistä säädetään toimikunnat olisivat vuosina 1995-1997 jaka- 16624: Akatemiasta annetussa laissa (378/1994), jonka neet puolueellisesti rahoitusta toimikunnanjäse- 16625: mukaan Akatemia edistää tieteellistä tutkimusta nille ja heidän lähipiirilleen. Hyssälä asettaa 16626: ja sen hyödyntämistä, kehittää kansainvälistä myös Akatemian rahoituspäätösten luotettavuu- 16627: tieteellistä yhteistyötä, toimii asiantuntijaelime- den epäilyksenalaiseksi. 16628: nä tiedepolitiikkaa koskevissa kysymyksissä Opetusministeriö pitää tärkeänä, että Akate- 16629: sekä myöntää määrärahoja tieteelliseen tutki- mian tieteellisten toimikuntien päätöksenteossa 16630: mukseen ja muuhun tieteen edistämiseen. Ta- pidetään ehdottomasti kiinni esteellisyyssään- 16631: voitteeksi on asetettu suomalaisen tutkimuksen nöistä. Näillä säännöksillä varmistetaan julkista 16632: laadun nostaminen ja edellytysten luominen kor- valtaa käyttävien henkilöiden puolueettomuus 16633: keatasoiselle tieteelliselle työlle. asioiden käsittelyssä. Lähtökohtana on se, että 16634: Suomen Akatemiassa on neljä tieteellistä toi- päätöksentekijä - hallituksen tai toimikunnan 16635: mikuntaa, jotka hoitavat annettuja tehtäviä ku- jäsen - ei saa käyttää valtaansa edistääkseen 16636: kin omalla toimialallaan. Valtioneuvosto nimit- yksityisiä etujaan tai intressejään. Jäsen ei myös- 16637: tää toimikuntiin jäsenet kolmeksi vuodeksi ker- kään saa käyttää valtaansa edistääkseen oman 16638: rallaan. Nimitystä tehdessään valtioneuvoston tutkimusryhmänsä tai laitoksensa erityisiä etuja 16639: tulee Suomen Akatemiasta annetun asetuksen ja intressejä. Opetusministeriöllä ei saamiensa 16640: (856/1994) mukaan huolehtia siitä, että toimi- selvitysten perusteella ole syytä epäillä, että Aka- 16641: kunnissa on monipuolinen ja korkeatasoinen tie- temian toimikunnissa olisi toimittu näiden peri- 16642: teellinen asiantuntemus. aatteiden vastaisesti. 16643: Toimikunnan jäseniä valittaessa keskeisenä Tehtyjen selvitysten mukaan tieteelliset toimi- 16644: valintaperiaatteena on tutkimustyön laatu ja an- kunnat osoittivat vuosina 1995-1997 tutkimus- 16645: siot tieteen edistämisessä. Toimikuntien jäsenet rahaa toimikuntien jäsenten johtamille tutki- 16646: nimitetään tiedeyhteisön asettamista ehdokkais- mushankkeille ja tutkijakouluille vajaat 45 mil- 16647: ta. Menettelyllä halutaan varmistaa, että Suo- joonaa markkaa. Kun rahoitusta myönnettiin 16648: men Akatemian toimikuntiin tulee valituiksi sel- vastaavana aikana kaiken kaikkiaan runsaat 1,4 16649: laisia henkilöitä, joilla on tiedeyhteisön tuki ta- miljardia markkaa, niin toimikuntien jäsenten 16650: kanaan. Lisäksi halutaan korostaa tieteellisen osuus oli noin 3,2 prosenttia myönnetystä tutki- 16651: pätevyyden keskeisyyttä toimikunnan jäseniä musrahoituksesta. Edellisellä toimikuntakaudel- 16652: KK 612/1998 vp 3 16653: 16654: la, vuosina 1992-1994, samat tutkijat, jotka Akatemian toimintaa arvioinut kansainvälinen 16655: tuolloin eivät olleet Akatemian toimikuntien jä- asiantuntijaryhmä (1992) pitivät välttämättömä- 16656: seniä, saivat 4,1 prosenttia Suomen Akatemian nä, että kyseiset Akatemian sisäiset määräykset 16657: myöntämästä tutkimusrahoituksesta. kumotaan, jotta parhaiden ja aktiivisessa tutki- 16658: Edellä oleva vertailu osoittaa, että toimikun- musvaiheessa olevien tutkijoiden kiinnostus ryh- 16659: nan jäseninä toimiessaan kyseiset alansa etevim- tyä toimikunnan jäseniksi voitaisiin säilyttää. 16660: piin kuuluvat tutkijat ovat osoittaneet pikem- Yliopistot ja koko tiedeyhteisö tukivat ehdotusta 16661: minkin pidättyväisyyttä tutkimusrahoitusta ha- yksimielisesti. 16662: kiessaan kuin käyttäneet asemaansa hyväkseen. Vuoden 1995 alussa toteutettua Akatemia- 16663: Selvityksen valossa näyttää siltä, että toimikun- uudistusta pidetään yleisesti onnistuneena. Tie- 16664: nan jäsenenä toimiessaan aktiivitutkijat ovat teellisten toimikuntien vastuualueiden laajentu- 16665: saaneet rahoitusta omalle tutkimustyölleen jopa minen on antanut toimikunnille mahdollisuuden 16666: aikaisempaa vähemmän. Se, että myöntöpro- kehittää tieteiden välistä vuoropuhelua ja moni- 16667: sentti on toimikunnanjäsenten hakemusten koh- tieteistä tutkimusta. Toimikuntien vastuu ja asi- 16668: dalla ollut keskimääräistä korkeampi, selittyy antuntemuksen korostuminen ovat erittäin tär- 16669: lähinnä sillä, että toimikuntien jäsenet on valittu keitä tekijöitä luotaessa avoin ja luottava suhde 16670: aktiivisimpien tutkijoiden joukosta, jolloin kaik- Akatemian ja tutkijoiden välille. Akatemian ar- 16671: kien hakijoiden keskimääräinen myöntöprosent- viointijärjestelmiä ja asiantuntijamenettelyjä ke- 16672: ti ei anna oikeata kuvaa asiasta. hitetään edelleen, esimerkiksi arviointipaneeleita 16673: Pääosa toimikuntien jäsenistä on yliopistojen on ryhdytty käyttämään yhä useammin, samoin 16674: professoreita, joilla on laaja yhteistyöverkosto. ulkomaisten asiantuntijoiden käyttöä on lisätty. 16675: Kun valintaperusteena käytetään tutkimustyön Suomalaisen tutkimuksen rooli myös kansain- 16676: korkeaa tasoa ja ansioita tieteen edistämisessä, välisessä tiedemaailmassa on näkyvämpi kuin 16677: on selvää, että toimikunnan jäseniksi valittujen koskaan aikaisemmin. Parhaat suomalaiset tut- 16678: johdolla toimii useita suuria tutkimusryhmiä ja kijat julkaisevat tieteelliset tuloksensa korkeata- 16679: tutkijakouluja, joiden rahoitus on pitkälti Suo- soisissa ulkomaisissa sarjoissa ja esiintyvät kut- 16680: men Akatemian rahoituksen varassa. Olisi omi- suttuina esitelmöitsijöinä arvovaltaisilla kan- 16681: tuista, jos nämä tutkimusryhmät ja niissä työs- sainvälisillä forumeilla useammin kuin milloin- 16682: kentelevät tutkijat jäisivät ilman tutkimusrahoi- kaan ennen. Monet tutkimusryhmät ovat saavut- 16683: tusta kolmeksi vuodeksi sen vuoksi, että heidän taneet tason, jolla niiden voidaan katsoa kuulu- 16684: ryhmäänsä johtava professori on tullut valituksi van oman tieteenalansa kansainväliseen kär- 16685: Suomen Akatemian toimikunnan jäseneksi. keen. Hyvä tilanne johtuu paljolti tutkijoiden 16686: Tämä johtaisi siihen, että korkeatasoisimpien aktiivisuudesta. Maamme yliopistoissa vallitsee 16687: ryhmien vetäjät tuskin voisivat asettua ehdolle aktiivinen ja tutkimusmyönteinen ilmapiiri. Tut- 16688: toimikuntaan. kimukseenja tutkijankoulutukseen panostetaan. 16689: Suomen Akatemian kehittämiskysymykset Kansainvälisen huipputason saavuttaneet ryh- 16690: olivat voimakkaasti esillä 1990-luvun alussa. mät ovat lähes poikkeuksetta kehittyneet Suo- 16691: Akatemian organisaatiorakenteen ohella ongel- men Akatemian antaman systemaattisen ja pit- 16692: maksi nähtiin tuolloin se, että parhaiden tutkijoi- käaikaisen rahoituksen seurauksena. 16693: den kiinnostus ryhtyä toimikunnanjäseniksi uh- Tutkimusvarojen jaossa on noudatettava eh- 16694: kasi vähentyä, koska jäsenet joutuivat luopu- dotonta puolueettomuutta ja tiukasti jääviys- 16695: maan mahdollisuuksistaan saada Akatemialta säännöksiä. Tutkimuksen laadun tulee olla ainoa 16696: rahoitusta omille tutkimushankkeilleen. Tämä kriteeri. Saadun selvityksen mukaan näin on 16697: johtui tuolloin voimassa olleista Suomen Akate- Suomen Akatemian toiminnassa myös kiistatta 16698: mian sisäisistä määräyksistä. ollut. Asiasta julkisuudessa käyty keskustelu ei 16699: Perustutkimustyöryhmä 1989 ja akateemikko näytä perustuvan tosiasioiden oikeaan tunte- 16700: Erik Allardtinjohdolla toiminut Suomen Akate- mukseen. 16701: mian kehittämistyöryhmä (1991) sekä Suomen 16702: 16703: Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1998 16704: 16705: Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen 16706: 4 KK 612/1998 vp 16707: 16708: 16709: 16710: 16711: Tili Riksdagens Talman 16712: 16713: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Man vill också betona hur viktig vetenskaplig 16714: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande kompetens är vid valet av medlemmar i forsk- 16715: medlem av statsrådet översänt följande av riks- ningsråden. Detta är viktigt eftersom Akademins 16716: dagsman Liisa Hyssälä undertecknade spörsmål möjligheter att främja forskningen framför allt 16717: nr 612: baserar sig på medlemmarnas sakkunskap. 16718: Forskningsråden beslutar om forskningens fi- 16719: Har Finlands Akademis linje vid an- nansiering genom att ansökningarna tävlar sins- 16720: slagsfördelningen varit objektiv och i en- emellan. Underlag för besluten är skriftliga utlå- 16721: lighet med samhällets intresse och tanden som begärts av utomstående sakkunniga. 16722: vad avser Regeringen göra för att åter- Enligt den praxis som följs vid Akademin be- 16723: ställa förtroendet för Akademins finan- döms ansökningarna alltid två gånger. Den för- 16724: sieringsbeslut, samt sta kvalitetsbedömningen görs av utomstående 16725: hur skall fördelningspraxis ändras för sakkunniga och det slutliga beslutet om vilka 16726: att bättre motsvara den objektivitet som projekt som skall finansieras fattas av de veten- 16727: allmänt krävs av beslut? skapliga forskningsråden. Ansökningar av med- 16728: lemmar i forskningsråden behandlas enligt sam- 16729: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt ma praxis. Den medlem ärendet berör deltar inte 16730: anföra följande: i bedömningen av projektet eller i beslut som 16731: gäller det. 16732: Bestämmelser om Finlands Akademis uppgif- Riksdagsledamot Hyssälä hänvisar i sitt 16733: ter ingår i lagen om Finlands Akademi (378/ spörsmål tili den misstanke som framförts i of- 16734: 1994). Enligt den skall Akademin främja den fentligheten om att forskningsråden under 16735: vetenskapliga forskningen och utnyttjandet av 1995-1997 skulle ha delat ut finansiering sub- 16736: den, utveckla det internationella samarbetet jektivt tili forskningsrådens medlemmar och per- 16737: inom vetenskapen, vara sakkunnigorgan i frågor soneri deras närmaste krets. Hyssälä ifrågasätter 16738: som gäller forskningspolitik samt bevilja anslag också riktigheten i de finansieringsbeslut Akade- 16739: för vetenskaplig forskning och annan verksam- min fattat. 16740: het som främjar vetenskapen. Målet är att höja Undervisningsministeriet anser det viktigt att 16741: kvaliteten på finländsk forskning och att skapa man vid beslutsfattandet i Akademins veten- 16742: förutsättningar för vetenskapligt arbete på hög skapliga forskningsråd strikt håller fast vid be- 16743: nivå. stämmelserna omjäv. Genom dessa bestämmel- 16744: Vid Finlands Akademi finns fyra vetenskapli- ser säkerställs objektivitet hos de personer som 16745: ga forskningsråd som sköter givna uppgifter vart utövar den offentliga makten när ärendena be- 16746: och ett inom sitt verksamhetsområde. Statsrådet handlas. Utgångspunkten är att beslutsfattaren 16747: utser medlemmarna i forskningsråden för tre år i -en medlem i styrelsen eller ett forskningsråd- 16748: sänder. Vid utnämningen skall statsrådet enligt inte får använda sin makt för att främja privata 16749: förordningen om Finlands Akademi (856/1994) fördelar eller intressen. En medlem får inte heller 16750: se tili att en mångsidig och högtstående veten- använda sin makt för att främja särskilda förde- 16751: skaplig sakkunskap blir företrädd i forskningsrå- lar och intressen hos den egna forskningsgruppen 16752: den. eller institutionen. Undervisningsministeriet har 16753: En central princip vid valet av medlemmar i på basis av inkomna utredningar inte skäl att 16754: forskningsråden är kvaliteten på forskningsarbe- misstänka att man i forskningsråden vid Akade- 16755: tet och meriterna när det gäller att främja veten- min skulle ha handlat mot dessa principer. 16756: skapen. Medlemmarna utses bland kandidater Enligt de utredningar som gjorts anvisade de 16757: som vetenskapssamfundet ställt upp. Genom vetenskapliga forskningsråden under 1995- 16758: detta förfarande vill man försäkra sig om att 1997 knappt45 miljoner mark i forskningsanslag 16759: sådana personer som har vetenskapssamfundets för forskningsprojekt och forskarskolor ledda av 16760: stöd väljs in i Finlands Akademis forskningsråd. medlemmar i forskningsråden. Då den totala fi- 16761: KK 612/1998 vp 5 16762: 16763: nansieringen under motsvarande tid uppgick tili ser som då gällde vid Finlands Akademi. 16764: drygt 1,4 miljarder mark, var andelen för forsk- Arbetsgruppen för grundforskning 1989 och 16765: ningsrådens medlemmar ca 3,2 procent av den Arbetsgruppen för utveckling av Finlands Aka- 16766: beviljade forskningsfinansieringen. Under före- demi (1991) under akademiker Erik Allardts led- 16767: gående forskningsrådsperiod, 1992-1994, fick ning samt en internationell sakkunniggrupp som 16768: samma forskare, som då inte var medlemmar i utvärderat Finlands Akademis verksamhet 16769: Akademins forskningsråd, 4,1 procent av den (1992) ansåg det nödvändigt att nämnda interna 16770: forskningsfinansiering som Finlands Akademi bestämmelser vid Akademin upphävs för att de 16771: beviljade. bästa forskarna och forskare i en aktiv forsk- 16772: Jämförelsen ovan visar att dessa forskare, som ningsfas fortfarande skall vara intresserade av 16773: hör tili de mest framstående inom sitt område, i medlemskap i forskningsråden. Universiteten 16774: sin verksamhet som medlemmar i forskningsrå- och hela vetenskapssamfundet understödde en- 16775: den snarare iakttagit återhållsamhet vid ansökan hälligt förslaget. 16776: om forskningsfinansiering än utnyttjat sin ställ- Akademireformen som verkställdes i början 16777: ning. Utgående från utredningen förefaller det av 1995 anses över lag ha utfallit väl. Breddning- 16778: som om de aktiva forskarna när de fungerat som en av de vetenskapliga forskningsrådens ansvars- 16779: medlemmar i forskningsråden rentav fått mindre områden har givit forskningsråden en möjlighet 16780: finansiering för sitt eget forskningsarbete än tidi- att utveckla den tvärvetenskapliga dialogen och 16781: gare. Att beviljningsprocenten i fråga om ansök- den mångvetenskapliga forskningen. Forsk- 16782: ningar från forskningsrådens medlemmar varit ningsrådens ansvar och betonandet av sakkun- 16783: högre än genomsnittet förklaras närmast med att skapen är ytterst viktiga faktorer vid skapandet 16784: forskningsrådens medlemmar valts bland de av ett öppet och förtroendefullt förhållande mel- 16785: mest aktiva forskarna, varvid den genomsnittliga lan Akademin och forskarna. Akademins utvär- 16786: beviljningsprocenten för alla sökande inte ger en deringssystem och sakkunnigförfaranden ut- 16787: riktig bild av saken. vecklas ytterligare, som exempel kan nämnas att 16788: Största delen av medlemmarna i forskningsrå- man allt oftare börjat använda utvärderings- 16789: den är universitetsprofessorer med ett omfattan- paneler, likaså har anlitandet av utländska sak- 16790: de samarbetsnät. När urvalskriterierna är en hög kunniga ökat. 16791: nivå på forskningsarbetet och meriter när det Den finländska forskningen intar en synligare 16792: gäller främjandet av vetenskapen, är det klart att roll än någonsin tidigare också i den internatio- 16793: de som valts tili medlemmar i forskningsråden nella vetenskapsvärlden. De bästa finska fors- 16794: leder flera stora forskningsgrupper och forskar- karna publicerar sina vetenskapliga rön i hög- 16795: skolor vars finansiering i stor utsträckning är klassiga utländska serier och framträder som in- 16796: beroende av Finlands Akademi. Det vore under- bjudna föredragshållare i ansedda internationel- 16797: ligt om dessa forskningsgrupper och de forskare la fora oftare än någonsin tidigare. Många forsk- 16798: som arbetar i dem skulle bli utan forskningsfi- ningsgrupper har uppnått en nivå som renderar 16799: nansiering under tre år a v den anledningen av den dem en plats i den internationella toppen inom 16800: professor som leder deras grupp har blivit utsedd det egna vetenskapsområdet. Denna positiva si- 16801: tili medlem i ett forskningsråd vid Finlands Aka- tuation beror i hög grad på forskarnas aktivitet. 1 16802: demi. Detta skulle leda tili att de som leder de våra universitet råder en aktiv och forsknings- 16803: mest framstående grupperna knappast kunde vänlig atmosfår. Det satsas på forskning och 16804: kandidera för en plats i ett forskningsråd. forskarutbildning. De grupper som uppnått den 16805: Frågor som gällde utvecklandet av Finlands internationella toppen har nästan utan undantag 16806: Akademi var ytterst aktuella i början av 1990- utvecklats som en följd av systematisk och lång- 16807: talet. Det man då uppfattade som ett problem var varig finansiering från Finlands Akademi. 16808: förutom Akademins organisationsstruktur ock- Vid fördelningen av forskningsanslagen bör 16809: så omständigheten att de bästa forskarnas intres- absolut objektivet iakttas och bestämmelserna 16810: se för att bli medlemmar i forskningsråden hota- om jäv strängt hållas. F orskningens kvalitet skall 16811: de att minska eftersom medlemmarna blev utgöra det enda kriteriet. Enligt den utredning 16812: tvungna att avstå från sina möjligheter att få som lämnats har detta utan tvekan varit fallet i 16813: finansiering av Akademin för egna forsknings- Finlands Akademis verksamhet. 16814: projekt. Detta berodde på de interna bestämmel- 16815: 16816: Helsingfors den 16 juni 1998 16817: 16818: Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen 16819: KK 613/1998 vp 16820: 16821: Kirjallinen kysymys 613 16822: 16823: 16824: 16825: 16826: Jukka Tarkka /nuors ym.: Lehtien jakelukanavan kilpailutilan- 16827: teesta 16828: 16829: 16830: Eduskunnan Puhemiehelle 16831: 16832: Sanoma Oy:n, Helsinki Media Company Oy:n Kilpailunrajoituslain uuden II d §:n mukaan 16833: ja WSOY:nyhdistyminen keskittää median toi- kilpailuneuvosto voi Kilpailuviraston esityksestä 16834: mituksellisen sisällön ja tuotannon hallinnan kieltää tai määrätä purettavaksi sellaisen yritys- 16835: Suomen oloissa ennen näkemättömällä ja peri- kaupan, jonka osapuolien yhteinen liikevaihto 16836: aatteessa hyvin huolestuttavana tavalla. Se vä- on yli kaksi miljardia markkaa, jos yrityskaupan 16837: hentää sanoma- ja aikakauslehtien kustannustoi- seurauksena "syntyy tai vahvistuu sellainen mää- 16838: minnan tervettä ja toimivaa taloudellista kilpai- räävä markkina-asema, joka merkittävästi estää 16839: lua tavalla, jota kilpailunrajoituslain 9 §:n mu- kilpailua Suomen markkinoilla tai niiden oleelli- 16840: kaan voidaan pitää vahingollisena. Median toi- sella osalla". 16841: mituksellisen ja yhteiskunnallisen kilpailutilan- Sanomien, Helsinki Median ja WSOY:n fuu- 16842: teen vinoutumisesta syntyvää haittaa on kuiten- siota koskeva päätös on tehty ennen uuden lain 16843: kin vaikea yksilöidä, eikä valtiovallan kuulu voimaantuloa, mutta sen lopullinen toteutus tu- 16844: puuttua lehdistön sisällöllisiin kysymyksiin. lee fuusion osapuolten ilmoituksen mukaan ta- 16845: Suurten mediatalojen fuusio luo kuitenkin pahtumaan lain voimaantulon jälkeen. Syntyy 16846: lehtien jakelukanavassa aidon monopolitilan- ristiriitainen tilanne: fuusiopäätös on sen tekemi- 16847: teen, joka näyttää olevan kilpailunrajoituslain sen ajankohtana voimassa olevan lain mukaan 16848: 9 §:ssä tarkoitetulla tavalla vahingollinen. Synty- mahdollinen, mutta päätöksen toteutuksen edet- 16849: vä kustannusyhtiö hallitsee täysin Rautakirja- tyä loppuun asti sen tuloksena syntyvä yhtiö on 16850: yhtymän kioskiketjua,joka on iltapäivälehtien ja tällä välillä voimaan tulleen lain vastainen. 16851: aikakauslehtien irtonumeromyynnin keskeisen Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 16852: tärkeä jakelukanava. Lisäksi Rautakirjan Lehti- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 16853: piste-osasto on Suomen ainoa lehtitukku, joka kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen 16854: hoitaa myös muiden kuin Rautakirjan omien leh- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 16855: denmyyntipisteiden tukkumyynnin ja logistii- 16856: kan. Kilpailunrajoituslain mukaan tällainen Aikooko Hallitus puuttua Sanoma 16857: omistuksen rakenne ei ole kielletty, mutta se kiel- Oy:n, Helsinki Media Company Oy:n ja 16858: tää hallitsevan markkina-aseman väärinkäytön. WSOY:n fuusioon ennen kuin siitä on 16859: Toisaalta kilpailunrajoituslakiesityksen peruste- muodostunut fuusiopäätöksen tekemisen 16860: luissa hallitus toteaa: "Pelkästään jälkikäteisellä jälkeen voimaan tulevan lain vastainen 16861: määräävän markkina-aseman väärinkäytön val- tapahtunut tosiasia, tai 16862: vonnalla ei pystytä poistamaan kaikkia määrää- aikooko Hallitus täyttää kilpailunra- 16863: vään asemaanjohtaneiden yrityskauppojen hait- joituslain II d §:n antamaa mahdollisuut- 16864: tavaikutuksia. Tämä johtuu siitä, että yrityskau- ta kieltää tai purkaa kauppa, joka johtaa 16865: pan kilpailuvaikutukset voivat olla niin voimak- iltapäivä- ja aikakauslehtien jakeluver- 16866: kaita, ettei niiden korjaaminen jälkikäteisellä kossa lain 9 §:ssä kiellettyyn tilanteeseen? 16867: käyttäytymisen valvonnalla ole riittävää." 16868: 16869: Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1998 16870: 16871: Jukka Tarkka /nuors Sakari Smeds /skl 16872: Kimmo Sasi /kok Tuija Brax /vihr 16873: Pekka Saarnio /vas 16874: 16875: 280043 16876: 2 KK 613/1998 vp 16877: 16878: 16879: 16880: 16881: Eduskunnan Puhemiehelle 16882: 16883: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Yrityskauppavalvontaa koskevat kilpailuma- 16884: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, joituslain säännökset tulevat voimaan 1.1 0.1998. 16885: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen Lakia sovelletaan sen voimaantulon jälkeen teh- 16886: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jukka Tar- tyihin yrityskauppoihin. Yrityskaupan tekemi- 16887: kan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen sen ajankohtana pidetään sitä päivää, josta laissa 16888: n:o 613: tarkoitettu yrityskaupan ilmoitusvelvollisuuden 16889: määräaika alkaa. Lain mukaan sulautumien 16890: Aikooko Hallitus puuttua Sanoma osalta määräaika alkaa siitä, kun sulautumisesta 16891: Oy:n, Helsinki Media Company Oy:n ja on sulautumiseen osallisissa yhteisöissä päätetty. 16892: WSOY:n fuusioon ennen kuin siitä on Osakeyhtiöiden sulautumisessa tämä tarkoittaa 16893: muodostunut fuusiopäätöksen tekemisen sitä, että yrityskauppa on tehty silloin, kun sulau- 16894: jälkeen voimaan tulevan lain vastainen tuminen on hyväksytty sulautuvien yhtiöiden 16895: tapahtunut tosiasia, tai yhtiökokouksissa. Tässä tapauksessa sulautu- 16896: aikooko Hallitus käyttää kilpailuma- missuunnitelma on tarkoitus hyväksyä yhtiöiden 16897: joituslain 11 d §:n antamaa mahdolli- ylimääräisissä yhtiökokouksissa 29.6.1998 eli en- 16898: suutta kieltää tai purkaa kauppa, joka nen lain voimaantuloa 1.10.1998. Ko. sulautu- 16899: johtaa iltapäivä- ja aikakauslehtien jake- maan ei siten sovelleta yrityskauppavalvontaa 16900: luverkossa lain 9 §:ssä kiellettyyn tilan- koskevia säännöksiä, vaikka sulautuman täytän- 16901: teeseen? töönpano tai sulautuman rekisteröinti tapahtui- 16902: sivat lain voimaantulon jälkeen. 16903: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Lehtien tukkukaupassa ja logistiikkapalvelu- 16904: vasti seuraavaa: jen tarjonnassa kilpailuviranomainen on nähnyt 16905: vaarana, että Rautakirja suosisi Sanoma-WSOY 16906: Werner Söderström Osakeyhtiö- WSOY, Sa- -konserniin kuuluvien yhtiöiden lehtiä kilpaile- 16907: noma Osakeyhtiö, Helsinki Media Company Oy vien lehtien kustannuksella. Markkinoiden ra- 16908: ja Oy Devarda Ab sulautuvat Sanoma-WSOY kenteesta riippuen tällaista käyttäytymistä tut- 16909: Oyj -nimiseksi yhtiöksi. Sulautumissuunnitelma, kittaisiin kilpailuoikeudessa kilpailunrajoitus- 16910: joka on hyväksytty 14.5.1998ja 15.5.1998 yhtiöi- lain 7 §:ssä tarkoitetun määräävän markkina- 16911: den hallituksissa, esitetään yhtiöiden ylimääräis- aseman väärinkäyttökiellon kannalta tai, jos ky- 16912: ten yhtiökokousten hyväksyttäväksi 29.6.1998. symyksessä ei olisi määräävässä markkina-ase- 16913: Yhtiökokousten hyväksyruispäätöksen ajankoh- massa oleva yritys, kilpailunrajoituslain 9 §:n 16914: ta on ratkaiseva yrityskauppavalvontasäännös- yleislauseketta soveltaen. Lain 9 §:n yleislausek- 16915: ten soveltamisen kannalta. Alustavan aikataulun keen tarkoittamat kilpailunrajoituksen vahin- 16916: mukaan sulautumislupa on tarkoitus rekisteröi- gollisuuden tunnusmerkit eivät ole riittävä pe- 16917: dä ja sulautuman tulla voimaan 1.5.1999. ruste yrityskaupan kieltämiseksi tai purkamisek- 16918: Rautakirja Oyj, jonka osakkeista uusi yhtiö si. 16919: omistaa noin 55%, olisi uuden yhtiön tytäryhtiö. Kilpailuvirasto on omalta osaltaan ilmoitta- 16920: Rautakirja Oyj on käytännössä ainoa sanoma- ja nut ryhtyvänsä selvittämään, onko sulautumisen 16921: aikakauslehtien tukkuliike- ja logistiikkapalve- seurauksena Rautakirjan lehtitukkukaupassa 16922: luja tarjoava yhtiö Suomessa. Kioskikaupassa esimerkiksi kilpailijoiden toimintamahdolli- 16923: mukaan lukien lehtien irtonumeromyynti Rauta- suuksia rajoittavia kauppaehtoja. 16924: kirjan asema on myös vahva, joskin tällä liiketoi- 16925: minnan alueella yhtiö kohtaa myös kilpailua. 16926: 16927: Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1998 16928: 16929: Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki 16930: KK 613/1998 vp 3 16931: 16932: 16933: 16934: 16935: Tili Riksdagens Talman 16936: 16937: 1 det syfte 37 § I mom. riksdagsordningen an- De bestämmelser i 1agen om konkurrensbe- 16938: ger har Ni, Fru Taiman, tili vederbörande med- gränsningar som gäller tillsynen över företags- 16939: Iem av statsrådet översänt följande av riksdagsle- köp träder i kraft 1.10.1998. Lagen tillämpas på 16940: damot Jukka Tarkka m.fl. undertecknade spörs- företagsköp som ingås efter att den har trätt i 16941: mål nr 6I3: kraft. Som tidpunkt för när ett företagsköp har 16942: ingåtts anses den dag när den tidsfrist för skyldig- 16943: Har Regeringen för avsikt att ingripa i heten att anmäla företagsköpet som avses i lagen 16944: fusionen mellan Sanoma Oy, Helsinki börjar löpa. Enligt lagen börjar tidsfristen i fråga 16945: Media Company Oy och WSOY innan om fusioner från den tidpunkt då de sammanslut- 16946: den har blivit ett faktum som strider mot ningar som deltar i fusionen har fattat beslut om 16947: den lag som kommer att träda i kraft den. Vid fusioneringen av aktiebolag innebär det- 16948: sedan fusionsbeslutet har fattats, eller ta att ett företagsköp har ingåtts när fusionen har 16949: har Regeringen för avsikt att använda godkänts vid en extraordinarie bolagsstämma i 16950: den möjlighet som II d § lagen om kon- de bolag som fusioneras. 1 detta fall är avsikten 16951: kurrensbegränsningar ger att förbjuda el- att fusionsplanen skall godkännas vid extraordi- 16952: ler häva det köp som kommer att leda tili narie bolagsstämmor i bolagen 29 .6.1998, således 16953: en situation som förbjuds i 9 § i ovan innan Iagen träder i kraft, vilket sker 1.10.1998. 16954: nämnda lag i fråga om distributionsnätet På denna fusion tillämpas föijaktligen inte be- 16955: för kvällstidningar och tidskrifter? stämmelserna om tillsynen över företagsköp, 16956: fastän verkställandet av fusionen eller registre- 16957: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt ringen av den skulle ske sedan lagen har trätt i 16958: anföra följande: kraft. 16959: 1 partihandeln med tidningar och utbudet på 16960: Werner Söderström Osakeyhtiö - WSOY, logistiktjänster har konkurrensmyndigheterna 16961: Sanoma Osakeyhtiö, Helsinki Media Company sett den risken att Rautakirja kan gynna tidning- 16962: Oy och Oy Devarda Ab kommer att fusioneras ar som ges ut av de bolag som hör tili koncernen 16963: tili ett boiag med namnet Sanoma-WSOY Oyj. Sanoma-WSOY på konkurrerande tidningars 16964: Fusionsplanen, som godkändes i bolagens styrel- bekostnad. Beroende på marknadens uppbygg- 16965: ser l4.5.I998 och I5.5.I998, föreslås bli godkänd nad kan sådant beteende undersökas antingen 16966: vid bolagens extraordinarie bolagsstämmor utgående från förbudet att missbruka domine- 16967: 29.6.I998. Tidpunkten för när bolagsstämmorna rande ställning på marknaden, som avses i 7 § 16968: fattar beslut om godkännande är avgörande med lagen om konkurrensbegränsningar, eller om det 16969: tanke på tillämpningen av reglerna om tillsynen inte är frågan om ett företag som har domineran- 16970: över företagsköp. Enligt en preliminär tidtabell de ställning på marknaden, utgående från den 16971: är avsikten att fusionstillståndet skall registreras allmänna klausulen i 9 § lagen om konkurrensbe- 16972: och fusionen träda i kraft I.5.1999. gränsningar. De kännetecken på en konkurrens- 16973: Rautakirja Oyj, vars aktier det nya bolaget begränsnings skadlighet som avses i den allmän- 16974: äger tili ca 55 %, blir dotterbolag tili det nya na klausulen i 9 § är inte ett tillräckligt motiv för 16975: bolaget. Rautakirja Oyj är i praktiken det enda att förbjuda eller häva ett företagsköp. 16976: bolaget som erbjuder partiaffårs- och logistik- Konkurrensverket har för sin del meddelat att 16977: tjänster för tidningar och tidskrifter i Finland. verket kommer att utreda om det i Rautakirjas 16978: Också inom kioskhandeln, inklusive lösnummer- partihandel med tidningar som en följd av fusio- 16979: försäljningen av tidningar, är Rautakirjas ställ- nen förekommer t.ex. handelsvillkor som be- 16980: ning stark, även om bolaget möter konkurrens på gränsar konkurrenternas verksamhetsmöjlighe- 16981: detta affårsområde. ter. 16982: 16983: Helsingforsden 15 juni 1998 16984: 16985: Handels- och industriminister Antti Kalliomäki 16986: KK 614/1998 vp 16987: 16988: Kirjallinen kysymys 614 16989: 16990: 16991: 16992: 16993: Marjatta Vehkaoja /sd ym.: Lääninhallitusten valvontamahdolli- 16994: suuksien lisäämisestä 16995: 16996: 16997: Eduskunnan Puhemiehelle 16998: 16999: Kuttulan tapaus osoittaa, ettei lääninhalli- tettaessa että myöhemmissä vaiheissa, voitaisiin 17000: tusten käytössä nykyään olevin menetelmin perheyhteisöjen olosuhteista saada nykyistä sy- 17001: päästä valvontatehtävän ytimiin. Maanantaina vällisempää tietoa. Näin voitaisiin ehkäistä mo- 17002: 25.5.1998 Itä-Suomen lääninhallitus antoi lau- nia ongelmia etukäteen sekä puuttua tehokkaasti 17003: sunnon, jonka mukaan nykypäivän Kuttulassa ei jo syntyneisiin ongelmatilanteisiin. 17004: tutkimusten mukaan pitäisi olla ongelmia. Täl- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 17005: laisessa lausunnossa ei ole mitään ihmeteltävää tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme 17006: ottaen huomioon lääninhallituksen käytettävis- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen 17007: sä olevat valvontamenetelmät. Lääninhallituk- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 17008: sen virkamiehillä ei välttämättä ole koulutusta 17009: tai kokemuksen mukanaan tuomaa kykyä per- Onko Hallitus tietoinen siitä, että lää- 17010: heiden vuorovaikutussuhteiden arvioimiseen. ninhallituksilla ei ole menetelmiä eikä re- 17011: Tämän johdosta lääninhallitukset tulisi velvoit- sursseja sellaiseen yksityisen sosiaalihuol- 17012: taa käyttämään perheterapeuttien asiantunte- lon valvontaan, jolla päästäisiin mahdol- 17013: musta hyväksi. Tarvittavat säännösmuutokset listen ongelmakysymysten todellisiin yti- 17014: voidaan tehdä esimerkiksi lastensuojeluasetuk- miin, ja 17015: seen tai sosiaalihuoltolakiin. onko Hallitus valmis kehittämään sää- 17016: Perhekodin perustamiseen tarvitaan läänin- döksiä siihen suuntaan, että lääninhalli- 17017: hallituksen lupa, mutta edes ammatillisen per- tukset velvoitettaisiin käyttämään val- 17018: hekodin perustamisvaiheessa ei yleensä käytetä vontatehtävissään apuna ulkopuolisia 17019: asiantuntijoina perheterapeutteja. Perhekodin asiantuntijoita, kuten esimerkiksi perhe- 17020: saa siis käytännössä perustaa kuka tahansa alas- terapeutteja, jotta perhekotien ja mui- 17021: ta kiinnostunut, joka onnistuu vakuuttamaan denkin yksityisten sosiaalipalvelujen olo- 17022: lääninhallituksen virkamiehet pätevyydestään. suhteista saadaan nykyistä syvällisempi 17023: Jos asiantuntevat perheterapeutit otettaisiin kuva? 17024: mukaan valvontatyöhön sekä perhekoteja perus- 17025: 17026: Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 1998 17027: 17028: Marjatta Vehkaoja /sd Leena Luhtanen /sd Pirkko Peltomo /sd 17029: Tapio Karjalainen /sd Arja Ojala /sd Maija Rask /sd 17030: Heikki Rinne /sd 17031: 17032: 17033: 17034: 17035: 280043 17036: 2 KK 614/1998 vp 17037: 17038: 17039: 17040: 17041: Eduskunnan Puhemiehelle 17042: 17043: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa ammatilliselta henkilöstöitä vaadittavat kelpoi- 17044: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, suusehdot. Kelpoisuusehdoista säädetään so- 17045: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen siaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoi- 17046: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjatta suusehdoista annetussa asetuksessa (804/ 1992) ja 17047: Vehkaojan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy- perhehoidon osalta sosiaalihuoltolain 26 a §:ssä. 17048: myksen n:o 614: Toimintayksiköllä tulee myös olla lupamenet- 17049: telyn yhteydessä nimetty palveluista vastaava 17050: Onko Hallitus tietoinen siitä, että lää- henkilö, joka vastaa siitä, että palvelutoiminta 17051: ninhallituksilla ei ole menetelmiä eikä re- täyttää sille asetetut vaatimukset. 17052: sursseja sellaiseen yksityisen sosiaalihuol- Lääninhallituksen ohella myös toimintayksi- 17053: lon valvontaan, jolla päästäisiin mahdol- kön sijaintikunta, käytännössä sosiaalihuollosta 17054: listen ongelmakysymysten todellisiin yti- vastaava toimielin tai sen määräämä viranhalti- 17055: miin, ja ja, sekä yksityisiä henkilöitä toimintayksikköön 17056: onko Hallitus valmis kehittämään sää- sijoittanut kunta ovat valvonta- ja seurantavel- 17057: döksiä siihen suuntaan, että lääninhalli- vollisia toimintayksikön toiminnan ja sijoituksen 17058: tukset velvoitettaisiin käyttämään val- onnistuneisuuden suhteen. Jo lääninhallitukselle 17059: vontatehtävissään apuna ulkopuolisia osoitettuun toimilupahakemukseen tulee sisäl- 17060: asiantuntijoita, kuten esimerkiksi perhe- tyä, paitsi muuta, toimintayksikön sijaintikun- 17061: terapeutteja, jotta perhykotien ja mui- nan lausunto. 17062: denkin yksityisten sosiaalipalvelujen olo- Lastensuojelulain (683/1983) mukaan lapsella 17063: suhteista saadaan nykyistä syvällisempi on etusija erityiseen suojeluun. Laissa lapsen etu 17064: kuva? on muutoinkin nostettu keskeiseksi toimintaa 17065: ohjaavaksi periaatteeksi. Lapsen etua selvitet- 17066: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- täessä on aina myös otettava huomioon lapsen 17067: vasti seuraavaa: omat toivomukset ja mielipide kaikista häntä 17068: Yksityisten sosiaalipalvelujen valvontaa kos- koskevista ratkaisuista. Siten lapsia ja nuoria 17069: keva laki (603/1996), jäljempänä valvontalaki, Kuttulaan sijoittaneet kunnat ovat omalta osal- 17070: tuli voimaan vuoden 1997 alusta. Uuden lainsää- taan velvollisia koko sijoituksen ajan seuraa- 17071: dännön tavoitteena oli viranomaisvalvonnan te- maan sijoitusta sen varmistamiseksi, että sijoitus- 17072: hostaminen asiakkaan aseman turvaamiseksi ja paikan olosuhteet vastaavat lastensuojelulain ja 17073: palvelujen laadun varmistamiseksi yksityisissä valvontalain säännöksiä. Tämä edellyttää myös 17074: sosiaalipalveluissa. melko säännöllistä yhteydenpitoa sijoitettuun 17075: Valvontalain tarkoittamia valvontaviran- lapseen ja nuoreen. Näin luonnollisesti erityisesti 17076: omaisia ovat ympärivuorokautisten yksityisten silloin, kun toimintayksikön toiminnasta kan- 17077: sosiaalipalvelujen osalta ensisijaisesti lääninhal- tautuu muita kuin lapsen edun kannalta suotui- 17078: litukset. Lääninhallitukset myös myöntävät lu- siksi arvioitavia tietoja. 17079: van ympärivuorokautiseen toimintaan. Kuttula Lääninhallituksella on oikeus, jollei vaitiolo- 17080: on lastensuojelulain tarkoittama lastensuojelu- velvollisuudesta muuta johdu, saamaan palvelu- 17081: laitos,jolla on Mikkelin lääninhallituksen myön- jen tuottajalta valvontatehtävänsä suorittami- 17082: tämä toimilupa. seksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset sekä suorit- 17083: Toimiluvan myöntämisedellytyksenä on, että taa toimintayksikössä tarkastuksia. Lääninhalli- 17084: toimintayksikkö, kuten perhekoti tai lastensuo- tus voi myös pyytää, että tarkastus tehdään kun- 17085: jelulaitos, on terveydenisiltä ja muilta olosuhteil- nan toimesta. Poliisilta voi myös saada virka- 17086: taan siellä annettavalle hoidolle, kasvatukselle ja apua näiden tehtävien suorittamiseksi. 17087: muulle huolenpidolle sopiva. Henkilöstön luku- Lääninhallituksen tulee ohjaus-, valvonta- ja 17088: määrän tulee olla riittävä palvelujen tarpeeseen seurantatehtäväänsä suorittaessaan toimia yh- 17089: ja hoidettavien lukumäärään nähden. Henkilös- teistyössä yksityisten sosiaalipalvelujen tuotta- 17090: tön on myös täytettävä kunnan sosiaalihuollon jan kanssa. 17091: KK 614/1998 vp 3 17092: 17093: Jos yksityisten sosiaalipalvelujen antamisessa vontalakiin tai lastensuojelulakiin sisälly. Nyky- 17094: havaitaan puutteellisuuksia tai epäkohtia, lää- lainsäädäntö ei myöskään, ainakaan kiistatto- 17095: ninhallituksen on annettava määräys puutteelli- masti, mahdollista salassa pidettävien tietojen 17096: suuksien korjaamisesta tai epäkohtien poistami- luovuttamista tällaiselle asiantuntijalle. Edus- 17097: sesta määräajassa. Määräykseen voi liittää sakon kunnalle 9.4.1998 annettuun hallituksen esityk- 17098: uhkan tai uhkan palvelutoiminnan keskeyttä- seen laiksi viranomaisten toiminnanjulkisuudes- 17099: mis- tai käyttökiellosta. ta ja siihen liittyviksi laeiksi (HE 30/1998) sisältyy 17100: Jos toiminnan järjestämisessä on menetelty kuitenkin säännös, joka mahdollistaisi sen, että 17101: valvontalain vastaisesti, lääninhallituksella on viranomainen voisi antaa salassa pidettävästä 17102: oikeus keskeyttää toiminta kokonaan tai osittain asiakirjasta tiedon lukuunsa suoritettavaa tehtä- 17103: tai kieltää laitoksen tai sen osan käyttö, kunnes vää varten, jos se on välttämätöntä tehtävän suo- 17104: puutteellisuus on korjattu tai epäkohta poistettu. rittamiseksi. Lakiehdotuksen perustelujen mu- 17105: Myös tämän päätöksen täytäntöönpanemiseen kaan säännös koskisi muun muassa viranomai- 17106: voi saada poliisilta virka-apua. sen, kuten lääninhallituksen, toimeksiannosta 17107: Lääninhallitus voi myös peruuttaa laitoksen laadittavia asiantuntijalausuntoja. 17108: toimiluvan, jos toiminnassa on olennaisesti ri- Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistelta- 17109: kottu valvontalakia. vana olevan sosiaalihuollon asiakkaan asemaaja 17110: Kaikki selostetut lääninhallituksen toimival- oikeuksia koskevan lakiehdotuksen valmistelun 17111: taan kuuluvat keinot ovat käytettävissä toisis- yhteydessä on myös pyritty huolehtimaan siitä, 17112: taan riippumatta. Lääninhallituksen päätökseen etteivät salassapitosäännökset tekisi mahdotto- 17113: on muutoksenhakuoikeus lääninoikeudelta ja maksi erilaisten tietojen luovuttamista silloin, 17114: edelleen korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Pää- kun se on välttämätöntä sosiaalihuollon toteut- 17115: tös voidaan kuitenkin muutoksenhausta huoli- tamiseksi asiakkaan asemaa ja oikeusturvaa 17116: matta panna heti täytäntöön, jos se on asiakkai- mahdollisimman tehokkaasti turvaamaan pyrki- 17117: den turvallisuuden kannalta välttämätöntä. Asia väliä tavalla. Lakiehdotus on tarkoitus antaa 17118: tulisi todeta päätöksessä. Myös muutoksenhaku- eduskunnalle viimeistään syksyllä. 17119: viranomainen voi tarvittaessa kieltää päätöksen Sosiaali- ja terveysministeriö on sisäministe- 17120: täytäntöönpanon tai määrätä sen keskeytettä- riön kanssa käydyissä lääninhallitusten resurs- 17121: väksi. seja koskevissa neuvotteluissa ja lääninhallituk- 17122: Itä-Suomen lääninhallitus on kirjallisessa ky- sille suunnatuissa koulutustilaisuuksissa sekä tu- 17123: symyksessä tarkoitetun 25.5.1998 antamansa kemalla yleisen ohjaus- ja valvontatehtävänsä 17124: lausunnonjälkeen ryhtynyt myös muihin valvon- puitteissa lääninhallituksia ongelmallisiksi osoit- 17125: talain suomiin toimenpiteisiin Kuttulan olosuh- tautuneissa valvontatilanteissa pyrkinyt helpot- 17126: teiden selvittämiseksi. tamaan mahdollisen resurssien riittämättömyy- 17127: Erityistä velvollisuutta ulkopuolisen asian- den lääninhallitusten toiminnalle aiheuttamia 17128: tuntijan käyttämiseen toimilupaa myönnettäessä vaikeuksia. 17129: tai valvontatehtävää suoritettaessa ei uuteen vai- 17130: 17131: Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1998 17132: 17133: Ministeri Terttu Huttu-Juntunen 17134: 4 KK 614/1998 vp 17135: 17136: 17137: 17138: 17139: Tili Riksdngens Talman 17140: 17141: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- den som krävs av kommunens yrkesutbildade 17142: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med- socialvårdspersonal. Om behörighetsvillkor be- 17143: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- stäms i förordningen om behörighetsvillkoren 17144: man Marjatta Vehkaoja m.fl. undertecknade för yrkesutbildad personai inom socialvåren 17145: spörsmål nr 614: (80411992) och i fråga om fami1jevård i 26 a § 17146: socialvårdslagen. 17147: Är Regeringen medveten om att läns- Verksamhetsenheterna skall också i samband 17148: styrelserna varken har metoder eller re- med tillståndsförfarandet utse en person som är 17149: surser för sådan tillsyn över den privata ansvarig för servicen och som ansvarar för att 17150: socialvården med hjälp av viiken man verksamheten uppyller de krav som ställs på den. 17151: kunde komma åt den faktiska kärnan när Utöver länsstyrelsen är också förläggnings- 17152: det gäller att lösa eventuella problematis- kommunen, i praktiken det organ som ansvarar 17153: ka frågor, och för socialvården eller en tjänsteinnehavare som 17154: är Regeringen beredd att utveckla för- utses av detta organ, samt de kommuner som 17155: fattningarna i den riktningen att länssty- placerat enskilda personeri verksamhetsenheter- 17156: relserna åläggs att i fråga om tillsynsupp- na skyldiga att övervaka och följa upp verksam- 17157: gifter anlita utomstående sakkunniga, heten på enheterna och hur placeringen av vård- 17158: t.ex. familjeterapeuter, för att kunna få en behövande där har utfallit. 1 den tillståndsansö- 17159: klarare bild av förhållandena på familje- kan som riktas tilllänsstyrelsen skall utöver an- 17160: hem samt inom annan privat socialservi- dra uppgifter ingå ett utlåtande av verksam- 17161: ce? hetsenhetens förläggningskommun. 17162: Enligt barnskyddslagen (683/1983) har barnen 17163: Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt företrädesrätt tili särskilt skydd. 1 lagen betonas 17164: anföra följande: barnets fördel även i övrigt som en viktig princip 17165: som styr verksamheten. När man utreder barnets 17166: Lagen om tillsyn över privat socialservice fördel skall man också alltid beakta dess egna 17167: (603/1996), nedan tillsynslagen, trädde i kraft vid önskemål och åsikter i alla beslut som berör det. 17168: ingången av 1997. Syftet med den nya lagstift- De kommuner som har placerat barn och ungdo- 17169: ningen var att effektivera myndigheternas tillsyn mar i Kuttula är således för sin del skyldiga att 17170: för att trygga klienternas ställning och garantera följa situationen under hela den tid barnen vistas 17171: servicekvaliteten inom den privata socialservi- där för att garantera att förhållandena motsvarar 17172: cen. bestämmelserna i barnskyddslagen och tillsyns- 17173: Det är i första hand länsstyrelserna som är de 1agen. En förutsättning för detta är också att 17174: tillsynsmyndigheter som avses i tillsynslagen när kontakten med de barn och ungdomar som pla- 17175: det gäller privat socialservice som tillhandahålls ceras där är ganska regelbunden. Det är natur- 17176: dygnet runt. Länsstyrelserna beviljar också till- ligtvis särskilt viktigt då det i offentligheten före- 17177: stånd för verksamhet som pågår dygnet runt. kommer sådana uppgifter om verksamheten som 17178: Kuttula är en barnskyddsanstalt som avses i inte kan anses gynnsamma med tanke på barnens 17179: barnskyddslagen och som har beviljats tillstånd fördel. 17180: av länsstyrelsen i S:t Michels Iän. Såvida inget annat föranleds av tystnadsplik- 17181: För att tillstånd skall kunna beviljas krävs att ten har länsstyrelsen rätt att av serviceproducen- 17182: verksamhetsenheten, t.ex. familjehemmet eller ten få den information och de upplysningar den 17183: barnskyddsanstalten, till sina sanitära och övriga behöver för att kunna fullgöra sin tillsynsuppgift, 17184: förhållanden är lämplig för den vård, fostran och samt rätt att utföra inspektioner i verksamhets- 17185: övriga omsorg som skall tillhandahållas där. Per- enheten. Länsstyrelsen kan också begära att in- 17186: sonalen skall vara tillräckligt stor med avseende spektionen utförs på uppdrag av kommunen. 17187: på servicebehovet och antalet vårdbehövande. Myndigheten kan också få handräckning av poli- 17188: Personalen skall också ha samma behörighet som sen vid utförandet av dessa uppgifter. 17189: KK 614/1998 vp 5 17190: 17191: Länsstyrelsen skall vid styrningen, tillsynen da skyldigheter att anlita utomstående sakkunni- 17192: och uppföljningen samarbeta med de privata so- ga då tillstånd beviljas eller tillsynsuppgifter full- 17193: cial serviceprod ucen terna. görs. Gällande lagstiftning gör det inte heller 17194: Om brister eller olägenheter uppdagas inom möjligt, åtminstone inte obestridligen, att överlå- 17195: den privata socialservicen skalllänsstyrelsen fö- ta sekretessbelagda uppgifter tili utomstående 17196: reskriva att bristfålligheten eller missförhållan- sakkunniga. 1 regeringens proposition med för- 17197: det avhjälps inom en viss tid. Föreskrifterna kan slag tili lag om offentlighet i myndigheternas 17198: kombineras med vite eller äventyr att service- verksamhet samt tilllagar som har samband med 17199: verksamheten avbryts eller förbjuds. den (RP 30/1998 rd) som överläts tili riksdagen 17200: Om man vid ordnandet av verksamheten har den 9 april 1998 ingår emellertid bestämmelser 17201: brutit mot tillsynslagen, har länsstyrelsen rätt att som medger att myndigheter kunde lämna upp- 17202: stoppa verksamheten helt eller delvis eller f6rbju- gifter från sekretessbelagda handlingar för något 17203: da användningen av anstalten eller en del av den uppdrag som skall utf6ras för myndighetens räk- 17204: tills bristfålligheten eller missförhållandet har ning, om det är nödvändigt med tanke på utfö- 17205: avhjälpts. Polisen kan också ge handräckning vid randet. Enligt motiveringen tili lagförslaget be- 17206: verkställandet av ett dylikt beslut. rör denna bestämmelse bl.a. sakkunnigutlåtan- 17207: Länsstyrelsen kan också återkalla anstaltens den som sammanställs på uppdrag av någon 17208: tilistånd om man i verksamheten på väsentligt myndighet, t.ex. länsstyrelsen. 17209: sätt brutit mot tillsynslagen. 1 samband med den beredning av ett Iagförslag 17210: Alla ovan nämnda medel som omfattas av om socialvårdsklienternas ställning och rättighe- 17211: Iänsstyrelsens behörighet står tili förfogande ter som pågår vid social- och hälsovårdsministe- 17212: oberoende av varandra. 1 länsstyrelsens beslut riet har man också sörjt för att sekretessbestäm- 17213: kan ändring sökas hos länsrätten och vidare hos melserna inte skall omöjliggöra lämnande av oli- 17214: högsta förvaltningsdomstolen. Ett beslut kan ka uppgifter då det är nödvändigt för att social- 17215: emellertid verkställas genast trots att ändring vården skall kunna förverkligas på ett sätt som så 17216: sökts, om det är nödvändigt med tanke på klien- effektivt som möjligt garanterar klientens ställ- 17217: ternas säkerhet. Denna omständighet skall sägas ning och rättssäkerhet. A vsikten är att Iagförsla- 17218: ut i beslutet. Besvärsmyndigheten kan också vid get skall överlåtas tili riksdagen senast i höst. 17219: behov förbjuda verkställigheten av ett beslut eller Social- och hälsovårdsministeriet har, vid för- 17220: förordna att den skall avbrytas. handlingarna med inrikesministeriet om länssty- 17221: Länsstyrelsen i Östra Finlands Iän har efter sitt relsernas resurser och inom den utbildning som 17222: i det skriftliga spörsmålet avsedda utlåtande av riktas tili länsstyrelserna samt genom att i sina 17223: den 25 maj 1998 även vidtagit andra åtgärder allmänna styrnings- och tilisynsuppgifter stöda 17224: som tillsynslagen medger för att utreda förhål- länsstyrelserna i problematiska övervakningssi- 17225: Iandena i Kuttula. tuationer, försökt minska de svårigheter som 17226: Varken den nya tilisyns1agen eller barnskydds- eventuella otillräckliga resurser förorsakat läns- 17227: lagen innehåller några bestämmelser om särskil- styrelsernas verksamhet. 17228: 17229: Helsingforsden 17 juni 1998 17230: 17231: Minister Terttu Huttu-Juntunen 17232: KK 615/1998 vp 17233: 17234: Kirjallinen kysymys 615 17235: 17236: 17237: 17238: 17239: Heikki Koskinen /kok: Pohjantähti-opiston perustamisesta 17240: 17241: 17242: 17243: Eduskunnan Puhemiehelle 17244: 17245: Keminmaan kunta on päättänyt avustaa pe- sen tasoa on alennettu ja näin säästyneet rahat 17246: rusteilla olevaa Pohjantähti-opistoa yhteensä ollaan siirtämässä perusteilla olevalle Pohjan täh- 17247: 800 000 markalla. Lehtitietojen mukaan kunnas- ti-opistolle. 17248: sa on samaan aikaan valitettu, etteivät varat riitä Myös jo toiminnassa olevat kansanopistot 17249: entisen tasoiseen perusopetukseen. Koulujen ovat seuranneet uuden opiston perustamista ris- 17250: määrärahoja on supistettu ja opettajien virkoja tiriitaisin tuntein. Nykyiset opistot valittavat 17251: lakkautettu. Asia on ymmärrettävästi herättänyt säännöllisesti, etteivät ne saa valtiolta riittävästi 17252: paikkakunnalla suurta ihmetystä. avustuksia omaan toimintaansa. Nyt monipuo- 17253: Opistohankkeen tukeminen kuulunee kunnan listaja kattavaa opistoverkostoa ollaan Iaajenta- 17254: toimialaan ja kunnalla lienee siis ollut valta tehdä massa uudella yksiköllä. Mikäli uusi opisto saa 17255: itsenäisesti kyseinen päätös, ainakin jos kyseessä valtiolta toimiluvan, merkitsee se nykyisten opis- 17256: on poliittisesti sitoutumaton ja yleishyödyllinen tojen valtionapumarkkojen vähentymistä. 17257: oppilaitos. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 17258: Valtion kannalta asia ei ole ollenkaan näin tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 17259: selvä. Valtio rahoittaa kuntien järjestämää pe- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 17260: rusopetusta. Eduskunnassa hiljattain käydyn vä- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 17261: Iikysymyskeskustelun yhteydessä varsinkin kes- 17262: kustalaiset kansanedustajat taistelivat moneen Onko uusien kansanopistojen perusta- 17263: kertaan, että valtionosuuksien supistukset ovat minen tarpeellista, kun nykyisetkin opis- 17264: syynä koulujen säästötoimenpiteisiin ja että kun- tot valittavat valtionapujen niukkuudes- 17265: tien taloudellinen liikkumavara on käytetty lop- ta, ja 17266: puun. Keminmaalla opetuksen voimavaroja on miten Hallitus suhtautuu lasten perus- 17267: supistettu samalla perusteella, mutta Pohjantäh- opetuksessa säästöjä tekevään kuntaan, 17268: ti-opiston kohdalla taloudellista liikkumavaraa joka samaan aikaan avustaa uuden kan- 17269: löytyikin yllättävän helposti. Asian voi tulkita sanopiston perustamista? 17270: siten, että valtion tuella järjestetyn perusopetuk- 17271: 17272: Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1998 17273: 17274: Heikki Koskinen /kok 17275: 17276: 17277: 17278: 17279: 280043 17280: 2 KK 615/1998 vp 17281: 17282: 17283: 17284: 17285: Eduskunnan Puhemiehelle 17286: 17287: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Valtionosuutta saavistakansanopistoista an- 17288: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, netun lain (1218/1993) 2 §:ssä säädetään kansan- 17289: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen opistojen ylläpitämisluvasta. Luvan myöntämi- 17290: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Heikki nen edellyttää, että opisto on sivistystarpeen vaa- 17291: Koskisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen tima. Valtionosuutta saavista kansanopistoista 17292: n:o 615: annetun asetuksen (1219/1993) 1 §:ssä on yksi- 17293: tyiskohtaiset säännökset hakemukseen liitettä- 17294: Onko uusien kansanopistojen perusta- vistä asiakirjoista ja selvityksistä. Opetusministe- 17295: minen tarpeellista, kun nykyisetkin opis- riö on 1 päivänä kesäkuuta 1998 tekemillään 17296: tot valittavat valtionapujen niukkuudes- päätöksillä hylännyt kaksi ministeriössä vireillä 17297: ta, ja ollutta kansanopiston ylläpitämislupaa koske- 17298: miten Hallitus suhtautuu lasten perus- vaa hakemusta. Näistä toinen oli Pohjantähti- 17299: opetuksessa säästöjä tekevään kuntaan, opiston kannatusyhdistys ry:n hakemus Pohjan- 17300: joka samaan aikaan avustaa uuden kan- tähti-opisto-nimisen kansanopiston ylläpitämi- 17301: sanopiston perustamista? seksi. Sen sijaan kysymys kunnan avustustoimin- 17302: nasta alueensa oppilaitoksille kuuluu asianomai- 17303: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- sen kunnan toimivaltaan, eikä opetusministeriö 17304: vasti seuraavaa: ota siihen tässä yhteydessä kantaa. 17305: 17306: Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1998 17307: 17308: Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen 17309: KK 615/1998 vp 3 17310: 17311: 17312: 17313: 17314: Tili Riksdagens Talman 17315: 17316: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- 1 2 § lagen om folkhögskolor med statsandel 17317: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- (1218/1993) bestäms om tillstånd att driva folk- 17318: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- högskolor. Ett villkor för att tillstånd skall bevil- 17319: man Heikki Koskinen undertecknade spörsmål jas är att folkhögskolan fyller ett bildningsbehov. 17320: nr 615: 1 1 § förordningen om folkhögskolor med stats- 17321: andel ( 121911993) finns detaljerade bestämmelser 17322: Är det av behovet påkallat att inrätta om de handlingar och utredningar som skall fo- 17323: nya folkhögskolor när även de nuvarande gas tili ansökan. Undervisningsministeriet har 17324: klagar över att statsbidragen inte räcker genom sina bes1ut den 1 juni 1998 förkastat två 17325: tili, och vid ministeriet anhängiga ansökningar om till- 17326: hur förhåller sig Regeringen tili en stånd att driva en folkhögskola. Den ena av dem 17327: kommun som vidtar sparåtgärder inom var en ansökan från Pohjantähti-opiston kanna- 17328: den grundläggande utbildningen för barn tusyhdistys ry angående drivandet av folkhög- 17329: samtidigt som den ger understöd för in- skolan Pohjantähti. Frågan om kommunens un- 17330: rättandet av en ny folkhögskola? derstödsverksamhet när det gäller läroanstalter 17331: inom dess område hör däremot tili kommunens 17332: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt behörighet och undervisningsministeriet tar inte 17333: anföra följande: ställning tili det här. 17334: 17335: Helsingfors den 16 juni 1998 17336: 17337: Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen 17338: KK 616/1998 vp 17339: 17340: Kirjallinen kysymys 616 17341: 17342: 17343: 17344: 17345: Reijo Laitinen /sd: Yritysten optiojärjestelyistä 17346: 17347: 17348: 17349: Eduskunnan Puhemiehelle 17350: 17351: Osakeoptioihin liittyvät järjestelyt ovat olleet teisen taloudellisen kehityksen tuloksena ilman, 17352: osa julkisuudessa käytyä keskustelua jo pitkään. ettäjohdolla olisi varsinaisesti ollut mitään näyt- 17353: Kritiikin ydin on kohdistunut epäoikeudenmu- töä siitä, että se olisi omilla toimenpiteillään saa- 17354: kaiseksi koettuun tapaan jakaa kannustusta täs- nut kurssinousua aikaan. Useimmat optiojärjes- 17355: sä muodossa ainoastaan yritysten korkeimmalle telyt onkin järjestetty puhtaasti rahastusmieles- 17356: johdolle muun henkilöstön joutuessa tyytymään sä. Ehdot ovat niin edullisia, että kun osakkeiden 17357: normaaleihin palkankorotuksiin. Edelleen on merkitsemisaika koittaa, niin merkintäoikeuksia 17358: kritisoitu eräiden optio-ohjelmien toteutustapaa, on järjestelmällisesti myös käytetty hyväksi. 17359: koska ne eivät ole riittävässä määrin ottaneet Suomessa viime aikoina herännyt yritysten 17360: huomioon talouden yleistä kehitystä ja alan mui- johdon optiohuuma on muissa läntisissä teolli- 17361: den yritysten pörssikurssien nousua. suusmaissa havaittu hyvin kyseenalaiseksi j ärjes- 17362: Palkansaajat ovatjoutuneet tyytymään talou- telyksija esimerkiksi Yhdysvalloissa niistä ollaan 17363: dellisen kasvun ja työllisyyden nimissä alhaisiin luopumassa. Erityisesti sikäläiset eläkesijoitusra- 17364: palkankorotuksiin, optiot luovat tupon vastaista hastot ovat ilmoittaneet karsastavansa yrityksiä, 17365: henkeä niille työpaikoille, joissa ei ole vielä luotu joissa kyseenalaisiin optiojärjestelyihin on ryh- 17366: vastaavia järjestelyjä koko henkilökunnalle. Eri- dytty. 17367: tyisen huonoa esimerkkiä näyttävät ne johtajat, Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 17368: jotka samalla kun järjestävät itselleen osakeop- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 17369: tioita vaativat muilta palkansaajilta palkkamalt- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 17370: tia kilpailukyvyn turvaamiseksi. On kohtuuton- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 17371: ta, että suuressa yrityksessä muutama harva pal- 17372: kitaan miljoonien markkojen voitoilla, kun työn Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä, 17373: varsinaiset tekijät joutuvat tyytymään prosentti- jotta epäoikeudenmukaiset ja moraali- 17374: yksiköissä laskettaviin palkankorotuksiin. sesti kyseenalaiset optiolainajärjestelmät 17375: Osa optiovoitoista on syntynyt yleisen myön- voidaan estää? 17376: 17377: Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1998 17378: 17379: Reijo Laitinen /sd Matti Saarinen /sd Ulla Juurola /sd 17380: Kari Uotila /vas Håkan Malm /r Ulla Anttila /vihr 17381: 17382: 17383: 17384: 17385: 280043 17386: 2 KK 616/1998 vp 17387: 17388: 17389: 17390: 17391: Eduskunnan Puhemiehelle 17392: 17393: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa sattumanvarainen. Perinteisen optiomallin avul- 17394: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies la kannustepalkkio on yhtä hyvin ollut saatavissa 17395: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen markkinoiden suotuisan kehityksen kuin yhtiön 17396: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Reijo Lai- avainhenkilöiden omien aikaansaannosten ja tu- 17397: tisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen nro loksellisten toimenpiteiden ansiosta. 17398: 616: Uusia optio-ohjelmia KTM on hyväksynyt 17399: hallinnonalalleen kuuluvissa yhtiöissä hallituk- 17400: Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä, sen talouspoliittisen ministerivaliokunnan 17401: jotta epäoikeudenmukaiset ja moraali- 10.3.1998 ottaman periaatekannan mukaisesti 17402: sesti kyseenalaiset optiolainajärjestelmät kuitenkin vain sillä edellytyksellä, että yhtiöissä 17403: voidaan estää ? on samanaikaisesti otettu käyttöön uusia koko 17404: henkilöstöä koskevia kannustejärjestelmiä taik- 17405: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- ka yhtiön johto on sitoutunut uusia valmistele- 17406: vasti seuraavaa: maan lähimmän vuoden aikana. 17407: Tarkoitus on, että kannustejärjestelmiä tul- 17408: Muutamissa kauppa- ja teollisuusministeriön laan edelleen kehittämään. Kehittämisessä tul- 17409: (KTM) hallinnonalaan kuuluvissa valtionyh- laan kiinnittämään keskeistä huomiota muun 17410: tiöissä ja valtion osakkuusyhtiöissä on viime ke- muassa siihen, miten hyvin nämä järjestelmät 17411: vään aikana otettu käyttöön uusia optio-ohjel- motivoivat yhtiön johtoa ja koko henkilöstöä 17412: mia. Nämä optio-ohjelmat eivät ole perinteisiä hankkimaan välittömään tai välilliseen omistuk- 17413: vaan perustuvat pidemmälle kehitettyyn malliin, seensa ja pitämään omistuksessaan oman yhtiön 17414: jossa optio-oikeuden saanti on mahdollista, jos osakkeita. Tärkeä välillinen keino on henkilöstö- 17415: yhtiön tuloskehitys ja osakkeen kurssikehitys rahasto, jonka kehittäminen on eräs väline hen- 17416: täyttävät ennalta asetetut tavoitteet kolmen vuo- kilöstön osakeomistuksen laajentamisessa. Näin 17417: den tarkasteluperiodin kuluessa. Yhtiön tai kon- kannustejärjestelmillä, joiden käyttöä KTM pi- 17418: sernin tuloskehityksen on oltava tarkasteluperio- tää omistajaohjauksen näkökulmasta erittäin 17419: din aikana riittävän hyvä ja osakkeen kurssikehi- perusteltuina, voidaan johtoa ja koko henkilös- 17420: tys vähintään yhtä hyvä kuin vertailuyrityksissä töä motivoida hyvään tuloksentekoon ja samalla 17421: keskimäärin. omistuksen arvon positiiviseen kehittämiseen ja 17422: Uudesta mallista on pyritty eliminoimaan pe- lisäksi saada entistä paremmin sitoutumaan yh- 17423: rinteiseen optiomalliin liittyvät heikkoudet, joi- tiön kehittämiseen osakeomistusten kautta. 17424: den vuoksi mallin kannustavuus on ollut hyvin 17425: 17426: Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1998 17427: 17428: Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki 17429: KK 616/1998 vp 3 17430: 17431: 17432: 17433: 17434: Tili Riksdagens Talman 17435: 17436: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- tionsmodellen har en motivationspremie lika väl 17437: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- kunnat erhållas tili följd av den gynnsamma ut- 17438: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle- vecklingen på marknaden som tili följd av vad 17439: damot Reijo Laitinen undertecknade spörsmål bolagets nyckelpersoner själva har åstadkommit 17440: nr 616: och de framgångsrika åtgärder de har vidtagit. 17441: Nya optionsprogram har HIM godkänt i de 17442: Vilka åtgärder har Regeringen för av- bolag som hör tili verksamhetsområdet enligt 17443: sikt att vidta för att de orättvisa systemen den principiella ståndpunkt som regeringens fi- 17444: med optionslån, vilka kan ifrågasättas nanspolitiska ministerutskott antog 10.3.1998. 17445: moraliskt, skall kunna förhindras? Ett godkännande har dock endast varit möjligt 17446: under den förutsättningen att i bolagen samtidigt 17447: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt har tagits i bruk nya motivationssystem som gäl- 17448: anföra följande: ler hela personalen eller att bolagets ledning har 17449: förbundit sig att bereda nya system under det 17450: 1 några av de statsbolag och statens intressebo- kommande året. 17451: lag som hör tili handels- och industriministeriets Avsikten är att motivationssystemen fortsätt- 17452: (HIM) förvaltningsområde togs nya optionspro- ningsvis skall utvecklas. Vid utvecklandet fåsts 17453: gram i bruk i våras. Dessa optionsprogram är central uppmärksamhet bl.a. vid hur väl dessa 17454: inte traditionella, utan de grundar sig på en läng- system motiverar bolagets Iedning och hela per- 17455: re utvecklad modell, där det är möjligt att få sonai att direkt eller indirekt skaffa sig aktier i det 17456: optionsrätt, om bolagets resultatutveckling och egna bolaget och att behålla dem. Ett viktigt 17457: utvecklingen i fråga om aktiekursen under en indirekt medel är en personalfond. Utvecklandet 17458: granskningsperiod på tre år uppfyller de mål som av en sådan är ett instrument för att bredda 17459: har ställts på f6rhand. Bolagets eller koncernens personalens aktieinnehav. På detta sätt kan moti- 17460: resultatutveckling skall under granskningsperio- vationssystemen, som HIM anser att det med 17461: den vara tiliräckligt god och kursutvecklingen för tanke på ägarstyrningen är ytterst motiverat att 17462: aktien minst lika god som i genomsnitt i de före- använda, sporra Iedningen och hela personalen 17463: tag man jämför med. att göra ett gott resultat och samtidigt att utveck- 17464: 1 den nya modellen har man försökt eliminera la värdet på innehavet i en positiv riktning. Dess- 17465: de svagheter som sammanhänger med den tradi- utom gör dessa system att de via sitt aktieinnehav 17466: tionella optionsmodellen, vilka har gjort att den bättre än tidigare förbinder sig vid att utveckla 17467: sporrande effekten i modellen har varit mycket bolaget. 17468: slumpartad. Med hjälp av den traditionella op- 17469: 17470: Helsingfors den 16 juni 1998 17471: 17472: Handels- och industriminister Antti Kalliomäki 17473: j 17474: j 17475: j 17476: j 17477: j 17478: j 17479: j 17480: j 17481: j 17482: j 17483: j 17484: j 17485: j 17486: j 17487: j 17488: j 17489: KK 617/1998 vp 17490: 17491: Kirjallinen kysymys 617 17492: 17493: 17494: 17495: 17496: Kimmo Kiljunen /sd: Poliisivirkojen lisäämisestä Vantaalla ja Jär- 17497: venpäässä 17498: 17499: 17500: Eduskunnan Puhemiehelle 17501: 17502: Poliisilain mukaisesti poliisin tehtävänä on oi- poliisien lukumäärää ei Vantaalla ja Järvenpääs- 17503: keus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, sä ole lisätty samaa tahtia kuin väestö ja myös 17504: yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämi- rikollisuus ovat kasvaneet. 17505: nen sekä rikosten ennalta ehkäiseminen, selvittä- Vantaalla ovat tyypillisesti lisääntyneet erityi- 17506: minen ja syyteharkintaan saattaminen. 1990-lu- sesti ajoneuvoihin kohdistuvat omaisuusrikokset 17507: vun voimakas talouslama vaikutti kuitenkin po- ja huumausainerikokset. Näiden ennaltaehkäisy 17508: liisin toimintaedellytyksiin. Lama näkyi etenkin ja selvittäminen vaativat erityisen runsaasti re- 17509: virkojen vähentämisenä ja pakkosäästämisenä. sursseja poliisilta. Erityisesti kasvava huumaus- 17510: Poliisin toimintaedellytyksien heikkeneminen ainerikollisuus ja siihen liittyvä laaja oheisrikolli- 17511: on merkittävä ongelma Uudellamaalla, erityises- suus sitovat poliisin voimavaroja. Vaikka huu- 17512: ti nopeasti kasvavissa radanvarsikunnissa kuten mausaineongelma on Vantaalla hälyttävästi pa- 17513: Vantaalla ja Järvenpäässä. Näissä kaupungeissa hentunut, niin silti Vantaan poliisin huumausai- 17514: poliiseja on koko maan asukasmäärään suh- neyksikössä työskentelee vain yhdeksän henki- 17515: teutettuna vähiten. Tilannetta kuvaa se, että Ete- löä, kun esimerkiksi Helsingissä vastaavassa yk- 17516: lä-Suomen samansuuruisista kaupungeista Van- sikössä poliisien lukumäärä on neljäkymmentä. 17517: taalla poliisien lukumäärä on vain 218, kun se on Tällä hetkellä noin 500 valtion poliisivirkaa on 17518: Espoossa 255, Tampereella 307 ja Turussa 354. jäädytetty. Ongelmaksi on tullut näiden virkojen 17519: Yhtä lailla keskenään samansuuruisissa kaupun- alueellinen kohdentaminen. Ensiarvoisen tär- 17520: geissa poliisien lukumäärä on Lappeenrannassa keää olisi sijoittaa lisää poliisivirkoja Vantaan ja 17521: 121, Kouvolassa 119 ja Hämeenlinnassa 113, Järvenpään kaltaisiin kriittisiin paikkakuntiin, 17522: mutta Järvenpäässä ainoastaan 100. jotta niitä uhkaava rikollisuuden kasvu saataisiin 17523: Nopeasti kasvavissa kunnissa syntyy herkästi taitettua. 17524: sosiaalisia jännitteitä ja uusia ongelmia ja häiriöi- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 17525: tä,jotka heijastuvat rikostilastoihin. Vantaalla ja tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 17526: Järvenpäässä tehdäänkin Etelä-Suomen läänin nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 17527: kaupungeista rikoslakirikoksia suhteellisesti nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 17528: kaikkein eniten. Esimerkiksi Vantaalla rikoslaki- 17529: rikoksia tehdään 55 % enemmän kuin naapuri- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 17530: kaupungissa Espoossa. Järvenpäässä rikoslakiri- ryhtyä korjatakseen Vantaan ja Järven- 17531: koksia tehdään peräti 85 % enemmän kuin sa- pään poliisivirkojen aliedustuksen? 17532: mansuuruisessa Hämeenlinnassa. Valitettavasti 17533: 17534: Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1998 17535: 17536: Kimmo Kiljunen /sd 17537: 17538: 17539: 17540: 17541: 280043 17542: 2 KK 617/1998 vp 17543: 17544: Eduskunnan Puhemiehelle 17545: 17546: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa 3 418 rikoslakirikosta ja Hämeenlinnassa 2 881, 17547: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, eli Järvenpäässä oli rikoksia esitetystä poiketen 17548: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen noin 18 prosenttia enemmän kuin Hämeenlin- 17549: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kimmo nassa. Vantaalla rikoslakirikoksia oli 16 563 eli 17550: Kiljusen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen noin 9 prosenttia enemmän kuin Espoossa, jossa 17551: n:o 617: tuli ilmi 15 129 rikosta (Tilastokeskus, poliisin 17552: tietoon tullut rikollisuus 1997). 17553: Mihin tehtäviin Hallitus aikoo ryhtyä Valtiontalouden säästöjen ja osin myös koulu- 17554: korjatakseen Vantaan ja Järvenpään po- tettujen poliisimiesten puutteen vuoksi poliisivir- 17555: liisivirkojen aliedustuksen? koja on jouduttu pitämään avoinna, mikä heijas- 17556: tuu pitkään jatkuessaan myös poliisitoimen tun- 17557: Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: nuslukuihin. Kuten kysymyksessäkin on todettu, 17558: radanvarrella olevien kaupunkien suuret rikoslu- 17559: Kysymyksessä on kuvattu Vantaan ja Järven- vut selittyvät osittain näiden kuntien nopeasta 17560: pään henkilöstöresurssitilannetta vertaamalla kasvusta. Poliisi ei voi yksin toiminnallaan vai- 17561: sitä eräisiin muihin poliisilaitoksiin. Johtopää- kuttaa nopeasta väestökasvusta johtuviin ongel- 17562: töksenä on todettu, että tilanne Vantaalla ja Jär- miin. 17563: venpäässä on vertailtavista poliisiyksiköistä hei- Ajoneuvoihin kohdistuneilla rikoksilla on 17564: koin. Kun verrataan henkilöstöresursseja suh- kiinteä yhteys huumausaineiden hankkimiseen ja 17565: teessa väestömäärään, on mainituista yksiköistä rahoittamiseen. Näiden rikosten tutkinnan yh- 17566: paras tilanne Turussa, jossa on 2,01 poliisia 1 000 teydessä tulee ilmi myös huumausainerikoksia. 17567: asukasta kohti. Tampereella vastaava suhdeluku Sisäasiainministeriön selvityksen mukaan ajo- 17568: on 1,56, Vantaalla 1,27, Hämeenlinnassa 1,24, neuvoihin kohdistuneita rikoksia tekevät usein 17569: Lappeenrannassa 1,20, Espoossa 1, 12, Kouvo- samat henkilöt useilla eri paikkakunnilla. Van- 17570: lassa 1,08 ja Järvenpäässä 0,98. Vantaan resurssi- taanja Järvenpään huumausaine- ja omaisuusri- 17571: tilanne tässä vertailussa on varsin kohtuullinen. kosluvut ovat muita samankokoisia kaupunkeja 17572: Järvenpää sijoittuu vertailun viimeiseksi. Helsin- suuremmat. Osa Vantaalle tilastoiduista huu- 17573: gin poliisilaitos poislukien kaikkien Etelä- mausainerikoksista tulee ilmi lentokentällä. Tulli 17574: Suomen läänin poliisilaitosten keskiarvo on 1,17 paljastaa ja tutkii myös huomattavan osan Van- 17575: poliisimiestä tuhatta asukasta kohden ja koko taalle tilastoiduista huumausainerikoksista. 17576: maan vastaava luku 1,33. Jokainen poliisimies on saanut poliisin perus- 17577: Poliisilaitosten resurssitilannetta ei voida suo- koulutuksessa valmiudet huumausainerikosten 17578: raviivaisesti vertailla absoluuttisilla tai edes suh- torjuntaan. Myöhemmin annettavana erikois- 17579: teellisilla henkilöstömääräluvuilla. Poliisilaitos- koulutuksella näitä valmiuksia on parannettu. 17580: ten toiminnot vaihtelevat merkittävästikin. Suu- Lisäksi viime vuonna annettiin Helsingin, Es- 17581: rilla poliisilaitoksilla on usein yli oman toimi- poon ja Vantaan poliisimiehille koulutusta huu- 17582: alueensa ulottuvia tehtäviä, väestö- ja elinkeino- mausainerikoksista. Helsingin poliisilaitoksen 17583: rakenne vaihtelee, joillakin poliisilaitoksilla on huumausainerikosyksikkö toimii yhdessä Van- 17584: erityistehtäviä, tehtävien kannalta oleelliset taan ja Espoon poliisilaitoksen kanssa ammatti- 17585: maantieteelliset välimatkat vaihtelevat jne. maisen huumausainerikollisuuden paljastami- 17586: Muun muassa Vantaan poliisi huolehtii yli piiri- sessa ja tutkimisessa. 17587: rajansa myös alueellisesta rikostutkinnasta,jossa Poliisin vaikeaan resurssitilanteeseen on saatu 17588: tehtävässä on 39 poliisimiestä. Lisäksi Vantaan jonkin verran helpotusta vuoden 1998 talousar- 17589: poliisilaitos huolehtii Itä-Uudenmaan poliisin vion tasokorotuksilla. Poliisin peruskoulutus- 17590: hälytyskeskustoiminnoista, joka sitoo 23 poliisi- määriä on lisätty niin, että koulutetun työvoiman 17591: virkaa. puute vähitellen helpottaa. Myös Vantaalla ja 17592: Kysymyksessä on esitetty Järvenpäässä teh- Järvenpäässä on jouduttu pitämään virkoja avoi- 17593: dyn rikoslakirikoksia 85 prosenttia enemmän mena. Ainakin osa niistä voidaan lähivuosina 17594: kuin Hämeenlinnassa ja 55 prosenttia enemmän täyttää, kun peruskoulutus tuottaa poliisimiehiä 17595: kuin Espoossa. Järvenpäässä poliisin tietoon tuli viime vuosien määriä enemmän. 17596: 17597: Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1998 17598: 17599: Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam 17600: KK 617/1998 vp 3 17601: 17602: 17603: 17604: 17605: Tili Riksdagens Talman 17606: 17607: 1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen 1spörsmålet anförs att det i Träskända begåtts 17608: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande 85 procent mera brott mot straffiagen än i Tavas- 17609: medlem av statsrådet översänt följande av riks- tehus och 55 procent mera än i Esbo. 1 Träskända 17610: dagsman Kimmo Kiljunen undertecknade spörs- kom 3 418 brott mot straffiagen tili polisens kän- 17611: mål nr 617: nedom och i Tavastehus 2 881, dvs. i Träskända 17612: begicks i motsats tili det anförda ca 18 procent 17613: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta mera brott än i Tavastehus. 1 Vanda begicks 17614: för att rätta tili underrepresentationen i 16 563 brott mot straffiagen, dvs. 9 procent mera 17615: fråga om polistjänsterna i Vanda och än i Esbo, där 15 129 brott uppdagades (Statistik- 17616: Träskända? centralen, brottslighet som kommit tili polisens 17617: kännedom 1997). 17618: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt På grund av sparåtgärderna i statsekonomin 17619: anföra följande: och delvis också på grund av brist på utbildade 17620: polismän har man varit tvungen att hålla polis- 17621: 1 spörsmålet beskrivs situtionen i fråga om tjänsterna obesatta, vilket på längre sikt också 17622: personalresurserna i Vanda och Träskända ge- avspeglas i polisväsendets nyckeltal. Såsom kon- 17623: nom en jämförelse med vissa andra polisinrätt- staterats i spörsmålet förklaras de höga brotts- 17624: ningar. Man har dragit den slutsatsen att situa- siffrorna i de städer som ligger invid järnvägen 17625: tionen är sämst i Vanda och Träskända jämfört delvis av dessa kommuners snabba tillväxt. Poli- 17626: med de andra polisenheterna. När man ser på sen kan inte ensam genom sin verksamhet lösa de 17627: personalresurserna i förhållande tili invånaran- problem som uppstått tili följd av den snabba 17628: talet är situationen bland de nämnda enheterna befolkningstillväxten. 17629: bäst i Åbo där det finns 2,01 poliser per 1 000 De brott som riktar sig mot fordon hänger 17630: invånare. 1 Tammerfors är motsvarande tai l ,56, nära samman med anskaffning och finansiering 17631: i Vanda 1,27, i Tavastehus 1,24, i Villmanstrand av narkotika. 1 samband med utredningen av 17632: l ,20, i Esbo l, 12, i Kouvola l ,08 och i Träskända dessa brott avslöjas också narkotikabrott. Enligt 17633: 0,98. Situationen i Vanda är högst rimlig vad en utredning som inrikesministeriet gjort är det 17634: personalresurserna beträffar. Träskända place- ofta samma personer som begår brott mot fordon 17635: rar sig sist i jämförelsen. Om man inte räknar med på flera olika orter. Narkotika- och egendoms- 17636: Helsingfors polisinrättning är medeltalet för alla brottsligheten är större i Vanda och Träskända 17637: polisinrättningar i Södra Finlands Iän l, 17 poli- än i andra lika stora städer. En del av de narkoti- 17638: ser per tusen invånare och det motsvarande talet kabrott som statistikförs för Vanda avslöjas på 17639: i hela Jandet l ,33. tlygfåltet. Tullen avslöjar och undersöker också 17640: De olika polisinrättningarnas situation i fråga en betydande del av de narkotikabrott som statis- 17641: om personalresurserna låter sig inte direkt jämfö- tikförs för Vanda. 17642: ras med hjälp av absoluta eller ens relativa tai Varje polisman har isin grundutbildning fått 17643: som uttrycker antalet anställda. Polisinrättning- fårdigheter att bekämpa narkotikabrott. 1 senare 17644: arnas verksamhet varierar betydligt. Stora polis- specialutbildning förbättras dessa fårdigheter. 17645: inrättningar sköter ofta uppgifter som sträcker Förra året gavs dessutom undervisning i narkoti- 17646: sig utanför deras eget verksamhetsområde, be- kabrott tili polismän i Helsingfors, Esbo och 17647: folknings- och näringsstrukturen varierar, vissa Vanda. Den enhet inom Helsingfors polisinrätt- 17648: inrättningar har specialuppgifter, de ur uppgifts- ning som sköter narkotikabrott arbetar tillsam- 17649: synvinkel viktiga geografiska avstånden varierar mans med polisinrättningarna i Vanda och Esbo 17650: osv. Bl.a. polisen i Vanda ansvarar också för för att avslöja och undersöka professionell nar- 17651: regional brottsutredning utanför det egna di- kotikabrottslighet. 17652: striktets gränser, inom viiken verksamhet 39 po- Den svåra situtionen i fråga om personalresur- 17653: Iiser är sysselsatta. Dessutom sköter Vanda polis- serna har inom polisen lättat en aning i och med 17654: inrättning den östnyländska polisens larmcen- nivåförhöjningarna i 1998 års budget. Man har 17655: tralsverksamhet, som binder 23 polistjänster. höjt urvalskvoten tili polisens grundutbildning så 17656: 4 KK 617/1998 vp 17657: 17658: att bristen på utbildad arbetskraft småningom stone en del av dem kan inom de närmaste åren 17659: lättar. Också i Vanda och Träskända har man besättas när grundutbildningen producerar flera 17660: varit tvungen att hålla tjänster obesatta. Åtmin- poliser än under tidigare år. 17661: Helsingfors den 15 juni 1998 17662: 17663: Inrikesminister Jan-Erik Enestam 17664: KK 618/1998 vp 17665: 17666: Kirjallinen kysymys 618 17667: 17668: 17669: 17670: 17671: Mikko Kuoppa /va-r: Lentomelun vähentämisestä Pirkkalan, Tam- 17672: pereen ja Lempäälän asuntoalueilla 17673: 17674: 17675: Eduskunnan Puhemiehelle 17676: 17677: Satakunnan lennoston hävittäjät toimivat Miksi harjoituslentoja ei tehdä riittävän kau- 17678: Tampere-Pirkkalan lentokentältä käsin, jonka kana ja korkealla, jolloin meluhaitat vähenisivät 17679: ympäristössä on suuria asutuskeskuksia. Konei- eikä melu haittaisija säikyttäisi ihmistenjokapäi- 17680: den nousut ja laskut aiheuttavat luonnollisesti väistä elämää? 17681: melua, mutta ne kohdistuvat pääosin hyvin raja- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 17682: tulle alueelle. Koneet lentävät kuitenkin usein tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 17683: näiden nousu- ja laskusuuntien ulkopuolella, nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 17684: jolloin asutusalueille kohdistuu voimakasta me- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 17685: lua. Usein koneet lentävät myös suhteellisen al- 17686: haisessa korkeudessa, mikä lisää melun voimak- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 17687: kuutta. ryhtyä ilmavoimien hävittäjien harjoitus- 17688: Korvia huumaava melu säikäyttää nukkuvat lentojen suuntaamiseksi niin, että niiden 17689: lapset, ulkona kulkevat ihmiset ja näin kesällä aiheuttamat meluhaitat voidaan estää 17690: myös laitumilla olevat kotieläimet. Pirkkalan, Tampereen ja Lempäälän 17691: asuntoalueilla? 17692: 17693: Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1998 17694: 17695: Mikko Kuoppa /va-r 17696: 17697: 17698: 17699: 17700: 280043 17701: 2 KK 618/1998 vp 17702: 17703: 17704: 17705: 17706: Eduskunnan Puhemiehelle 17707: 17708: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa sekä ns. visuaalilaskukierrokset kenttäalueelle ja 17709: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, mittarilähestymiset. 17710: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen Meno- ja paluulennot harjoitusalueille suori- 17711: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko tetaan yleisesti siten, että näkölentosääolosuh- 17712: Kuopan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen teissa lentokorkeus on pääsääntöisesti yli 300 m 17713: n:o 618: ja lentoonlähdöissä käytetään melua vähentävää 17714: menetelmää, jolloin 1 000 metriä saavutetaan 17715: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo noin 10 km:n etäisyydellä lento kentästä. Toimin- 17716: ryhtyä ilmavoimien hävittäjien harjoitus- ta harjoitusalueilla ei aiheuta meluhaittoja Pirk- 17717: lentojen suuntaamiseksi niin, että niiden kalan, Tampereen ja Lempäälän asuntoalueille. 17718: aiheuttamat meluhaitat voidaan estää Huonossa säässä tai harjoiteltaessa huonon 17719: Pirkkalan, Tampereen ja Lempäälän sään toimintaa lentäminen tapahtuu lennonjoh- 17720: asuinalueilla ? don johtamana. Tällöin joudutaan lähestymises- 17721: sä ja laskuun tultaessa käyttämään apuna niin 17722: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- sanottuja mittarilähestymislaitteita, jotka sijait- 17723: vasti seuraavaa: sevat kiinteästi maastossa ja joiden yli on lennet- 17724: tävä tai niiden antamia suuntatietoja noudatetta- 17725: Puolustusvoimien tehtävänä on huolehtia va turvallisen lähestymisen ja laskun mahdollis- 17726: Suomen puolustusvalmiudesta ja alueellisesta tamiseksi. Huonon sään vallitessa suurin osa lä- 17727: koskemattomuudesta, missä ilmavoimilla on tär- hestyvistä lennoista kohti kenttää tapahtuu Kau- 17728: keä merkitys. Satakunnan lennosto toimii Tam- kajärven, Hallilan ja Peltolammen yli. 17729: pere-Pirkkalan lentokentällä, jonka yhteyteen on Laskukierrosharjoituksia lennetään kentän 17730: kehitetty nykyaikainen varuskunta. Lennoston välittömässä läheisyydessä hyvissä sääolosuh- 17731: päätoimialue kattaa Läntisen maanpuolustus- teissa. Kierrokset eivät ulotu lentoaseman itäsek- 17732: alueen, jossa sijaitsevat Suomen suurimmat asu- torissa Sääksjärven-Asemankylän asutusalu- 17733: tuskeskukset Helsinki, Tampere ja Turku. Asu- eille saakka. Pohjoissektorissa Pirkkalan kunta- 17734: tus- ym. siviilitoiminnot ovat vuosikymmenien keskus jää kierroksen sisäpuolelle. 17735: kuluessa kehittyneet lentokentän ympärille. Lennostossa on tehty seuraavia toimenpiteitä 17736: Tampere-Pirkkalan lentokenttä on maanpuo- meluhaittojen haittavaikutusten minimoimisek- 17737: lustuksen ohella myös tärkeä siviili-ilmailun len- si: 17738: toasema. - Koneiden ohjekirjat antavat yleisohjeet 17739: Ilmailulaitos on yhteistyössä Satakunnan len- melua vähentävästä lentämisestä, 17740: noston ja Pirkanmaan liiton kanssa laatinut -ilmavoimien lentotoimintaa koskevissa eri- 17741: Tampere-Pirkkalan lentoaseman meluselvityk- tyisohjeissa on lentämisestä taajamien yläpuolel- 17742: sen vuonna 1995. Selvityksen mukaan sotilaslen- la sekä matalalentojen suorittamisesta annettu 17743: totoiminta keskittyy pääosin arkipäiviin ja virka- ohjeet, joiden tarkoituksena on minimoida melu- 17744: ajalle. Lentoja asuinalueiden yli pyritään välttä- haitat, 17745: mään. Tähän on käytännössä paremmat mah- - harjoitusalueille mentäessä, mikäli lennon- 17746: dollisuudet lentoonlähdöissä kuin laskeutumisis- johdolliset ja säätekijät mahdollistavat, nous- 17747: sa. taan heti lentoonlähdössä niin nopeasti kuin 17748: Satakunnan Lennoston varsinainen harjoitus- mahdollista niin korkealle kuin tehtävän suorit- 17749: lentotoiminta tapahtuu Tampere-Pirkkalaa ym- tamisen kannalta on mielekästä ja ylitetään ken- 17750: päröivällä sotilaslennonjohtoalueella, jonka si- tän ja harjoitusalueen välillä olevat asutuskes- 17751: särajan etäisyys on 30 km ja ulkorajan etäisyys 60 kukset niin korkealla kuin mahdollista, 17752: km kentän keskipisteestä sekä tämän alueen ul- - vähennetään lentoonlähdössä käytettävää 17753: kopuolelle jäävillä taistelujohtoalueilla. tehoasetusta niin pian kuin se lentoturvallisuu- 17754: Meluhaittoja voivat aiheuttaa meno- ja paluu- den vaarantumatta on mahdollista, 17755: lennot harjoitusalueille tai niiden ulkopuolelle - hyvissä sääolosuhteissa suunnitellaan Ien- 17756: KK 618/1998 vp 3 17757: 17758: nonjohdollisten tekijöiden salliessa lähestyminen tan toiminnan kehittämiselle. Koska lentotoi- 17759: ja laskuun tulo välttäen asutuskeskusten yli len- minnan melu- yms. vaikutuksia ei tulevaisuudes- 17760: tämistä, sakaan voitane kokonaan eliminoida, niin myös 17761: - mittarilentolähestymisharjoituksia ja mui- maankäytöstä vastaavien viranomaisten toivo- 17762: ta harjoituksia lennetään mahdollisuuksien mu- taan edesauttavan maanpuolustuksen ja myös 17763: kaan muilla kentillä. siviililentoliikenteen kannalta tärkeän lentoase- 17764: Ilmavoimat pyrkii kaikessa lentotoiminnas- man toimintaedellytyksiä ohjaamalla asutusta ja 17765: saan minimoimaan meluhaittoja. Ilmailulaitok- muita melulle herkkiä toimintoja melualueiden 17766: sen tekemät meluselvitykset luovat hyvän perus- ulkopuolelle. 17767: 17768: Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1998 17769: 17770: Puolustusministeri Anneli Taina 17771: 4 KK 618/1998 vp 17772: 17773: 17774: 17775: 17776: Tili Riksdagens Talman 17777: 17778: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- Bullerstörningar kan förorsakas av tur- och 17779: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med- returflygningarna till övningsområdena eller 17780: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- utanför dem, samt av de s.k. visuella landning- 17781: man Mikko Kuoppa undertecknade spörsmål nr svarven vid fåltområdet och av instrumentinflyg- 17782: 618: ningarna. 17783: Tur- och returflygningarna till övningsområ- 17784: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- dena utförs allmänt så att flyghöjden vid väder- 17785: ta i syfte att ändra riktningen på de öv- leksförhållanden där visuella flygregler kan iakt- 17786: ningsflygningar som görs med luftstrids- tas är över 300m och att man vid starten använ- 17787: krafternas jaktplan så att de bullerstör- der en metod som minskar bullret, varvid en höjd 17788: ningar som de ger upphov till kan förhin- av 1 000 m uppnås på ett avstånd av ca 10 km från 17789: dras på bostadsområdena i Birkala, Tam- flygfåltet. Verksamheten på övningsområdena 17790: merfors och Lembois? medför inte bullerstörningar för bostadsområde- 17791: na i Birkala, Tammerfors och Lembois. 17792: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt Flygning i dåligt väder eller övningar där verk- 17793: anföra följande: samheten vid dåliga väderleksförhållanden övas 17794: sker under ledning av flygledningen. Härvid är 17795: Försvarsmakten har till uppgift att sörja för det nödvändigt att då man närmar sig målet och 17796: Finlands försvarsberedskap och den territoriella vid landningen manövrera med hjälp av så kallad 17797: integriteten, och för denna verksamhet är luft- instrumentinflygningsapparatur, som består av 17798: stridskrafterna av stor betydelse. Satakunta flyg- fasta anordningar i terrängen över vilka flygning- 17799: flottiljs verksamhet är knuten tili Tammerfors- en bör ske eller vilkas riktningsuppgifter bör iakt- 17800: Birkala flygfålt, och den nuvarande garnisonen tas för att planet skall kunna närma sig land- 17801: har utvecklats i samband därmed. Flygflottiljens ningsstället och landa på ett säkert sätt. Vid dålig 17802: huvudsakliga verksamhetsområde täcker Västra väderlek företas de flesta inflygningarna till fåltet 17803: försvarsområdet, där Finlands största bosätt- över Kaukajärvi, Skomarböle och Peltolammi. 17804: ningscentra Helsingfors, Tammerfors och Åbo Landningsvarvsövningarna flygs i omedelbar 17805: är belägna. Boende- m.fl. civila funktioner har närhet av fåltet i goda väderleksförhållanden. 17806: under årtiondenas lopp utvecklats runt omkring Varven utsträcks inte i flygstationens östra sek- 17807: flygfåltet. tor ända fram till bostadsområdena i Sääksjär- 17808: Tammerfors-Birkala flygfålt är frånsett sin be- vi-Asemakylä. 1 den norra sektorn ligger Birka- 17809: tydelse för försvaret också en viktig flygstation la kommuncentrum innanför varvet. 17810: för den civila luftfarten. Vid flygflottiljen har följande åtgärder vidta- 17811: Luftfartsverket har 1995 i samarbete med Sa- gits i syfte att minimera de menliga följderna av 17812: takunta flygflottilj och Birkalands förbund ut- bullerstörningarna: 17813: arbetat en bullerredogörelse för Tammerfors- - flygmaskinernas instruktionsböcker ger 17814: Birkalands flygstation. Enligt utredningen är den allmänna anvisningar om bullernedsättande 17815: militära flygverksamheten i huvudsak koncen- flygning, 17816: trerad till vardagar och tjänstetid. Flygningar - i de särskilda anvisningarna för luftstrids- 17817: över bostadsområden undviks så långt som möj- krafternas flygverksamhet ingår sådana anvis- 17818: ligt. 1 praktiken är möjligheterna till detta bättre ningar om flygning över tätorter samt flygning på 17819: vid starten än vid landningen. låg höjd som syftar tili att minska bullerstör- 17820: Satakunta flygflottiljs egentliga övningsflyg- ningarna, 17821: ningar sker på det militärflygledningsområde - när man kommer in till övningsområdet 17822: som omger Tammerfors-Birkala och där den inre stiger man, såvida flyglednings- och väderleks- 17823: gränsens avstånd är 30 km och den yttre gränsens faktorerna tillåter det, genast vid starten så 17824: 60 km från fåltets mittpunkt, samt på de strids- snabbt som möjligt så högt som det är ändamåls- 17825: ledningsområden som är belägna utanför detta enligt med tanke på den förelagda uppgiften och 17826: område. flyger över de bosättningscentra som är belägna 17827: KK 618/1998 vp 5 17828: 17829: mellan fåltet och övningsområdet på så hög höjd lerutredningar som luftfartsverket har utfört ger 17830: som möjligt, en god grund för utveckling av verksamheten. 17831: - den drivkraft som används vid flygstarten Eftersom flygverksamhetens buller- m.fl. verk- 17832: minskas så snart det är möjligt utan att flygsäker- ningar inte heller i framtiden helt torde kunna 17833: heten äventyras, elimineras, är det önskvärt att också de myndig- 17834: - vid goda väderleksförhållanden planeras heter som svarar för markanvändningen bidrar 17835: när flygledningsfaktorerna tillåter det inflygning tili att förbättra veksamhetsförutsättningarna 17836: och förestående landning så att man undviker att för flygstationen, som är viktig både med tanke 17837: flyga över bosättningscentra, på försvaret och den civila trafiken, genom att se 17838: - instrumentinflygningsövningar och andra tili att bosättning och andra funktioner som är 17839: övningar flygs såvitt möjligt på andra fålt. bullerkänsliga etableras utanför bullerområde- 17840: Luftstridskrafterna strävar tili att minimera na. 17841: bullerstörningarna i all flygverksamhet. De bul- 17842: 17843: Helsingforsden 16 juni 1998 17844: 17845: F örsvarsminister Anneli Taina 17846: j 17847: j 17848: j 17849: j 17850: j 17851: j 17852: j 17853: j 17854: j 17855: j 17856: j 17857: j 17858: j 17859: j 17860: j 17861: KK 619/1998 vp 17862: 17863: Kirjallinen kysymys 619 17864: 17865: 17866: 17867: 17868: Pia Viitanen /sd: Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan määräytymi- 17869: sestä 17870: 17871: 17872: Eduskunnan Puhemiehelle 17873: 17874: Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan perustee- täävä akateemisesti koulutettu äiti tai isä on oi- 17875: na on vanhemman verotuksessa todettu työtulo keutettu vain 60 markan päivärahaan. On koh- 17876: samoin kuin sairauspäivärahassa. Äitiys-, isyys- tuutonta asettaa pienen lapsen vanhemmat ase- 17877: ja vanhempainrahan suuruus on kuitenkin aina maan,jossa myönnettävä päiväraha on jopa pie- 17878: vähintään 60 markkaa päivässä, eli noin 1 500 nempi kuin viimesijainen toimeentuloturva. 17879: markkaa kuukaudessa. Päiväraha on pienempi Ansiotuloihin sidottua äitiys-, isyys- ja van- 17880: kuin esimerkiksi korkeakouluopiskelijan opinto- hempainrahaa ei ole syytä romuttaa, mutta päi- 17881: tuki, työttömyysturvan peruspäiväraha tai toi- värahojen vähimmäismäärää on nostettava ja 17882: meentulotuen perusosa. järjestelmää kehitettävä nykyajan vanhempien 17883: Ansiotuloihin sidottu äitiys-, isyys- ja van- tarpeita vastaavaksi. 17884: hempainraha on merkittävä perhepoliittinen jär- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 17885: jestelmä. Lainsäätäjän ajatus tulevan äidin ja tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 17886: isän elämänkulusta on kuitenkin yksinkertainen: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 17887: opiskelun ja asevelvollisuuden suorittamisen jäl- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 17888: keen hakeudutaan ansiotyöhön, ja sopivan ajan 17889: jälkeen voidaan nauttia äitiys-, isyys- ja vanhem- Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta 17890: painlomista. Monet vanhemmat eivät kuiten- äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan mää- 17891: kaan täytä lain henkeä. Lapsia syntyy opiskeli- räytymisperusteet etenkin minimipäivä- 17892: joille, asevelvollisille ja työttömille. Myös apura- rahan osalta vastaavat paremmin nyky- 17893: han turvin työtä tekevien tutkijoiden tilanne on ajan vanhempien tarpeita ja jopakannus- 17894: ongelmallinen. Ansiotulot voivat olla minimaali- tavat vanhemmuuteen? 17895: set jopa useita vuosia, joten tutkijanuralle täh- 17896: 17897: Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1998 17898: 17899: Pia Viitanen /sd 17900: 17901: 17902: 17903: 17904: 280043 17905: 2 KK 619/1998 vp 17906: 17907: 17908: 17909: 17910: Eduskunnan Puhemiehelle 17911: 17912: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa mukaan tai hakijan esittämän niin sanotun kuu- 17913: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, den kuukauden työtulon mukaan. Jos työtulojen 17914: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen perusteella laskettu määrä olisi 60 markkaa pie- 17915: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pia Viita- nempi, vanhempainpäivärahana maksetaan vä- 17916: sen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o hintään 60 markkaa arkipäivältä. Tämä vastaa 17917: 619: lasten kotihoidon tuessa alle 3-vuotiaasta lapses- 17918: ta maksettavan hoitorahan tasoa. Sairausvakuu- 17919: Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta tuslain 22 §:n 1 momentin sisältämän saman lain 17920: äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan mää- 18 a §:n 3 momenttiin kohdistuvan viittauksen 17921: räytymisperusteet etenkin minimipäivä- mukaan myös vanhempainpäivärahaa edeltävän 17922: rahan osalta vastaavat paremmin nyky- kuuden kuukauden kuluessa saatu kuntoutusra- 17923: ajan vanhempien tarpeita ja jopa kannus- ha mahdollistaa vanhempainpäivärahan maksa- 17924: tavat vanhemmuuteen? misen kuntoutusrahan suuruisena. 17925: Opintotuki on tarkoitettu opiskelun aikaisen 17926: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- toimeentulon tueksi ja opiskelunjatkuessa äitiys- 17927: vasti seuraavaa: rahanja vanhempainrahan saamisaikana äiti voi 17928: edelleen saada myös opintotukea. Päätoimisen 17929: Vuoden 1996 alusta voimaan tulleen sairaus- opiskelun aikana puolestaan äidin vanhempain- 17930: päivärahajärjestelmän uudistamista koskevan päiväraha maksetaan vähimmäismääräisenä, 17931: hallituksen esityksen tarkoituksena oli työnteon vaikka hän työtulojensa perusteella ilman opis- 17932: kannattavuuden tukeminen erilaisia sosiaali- kelua saattaisi saada suurempaa päivärahaa. 17933: etuuksia määrättäessä. Esityksen mukaan kan- Sairausvakuutuslain 18 a §:n mukainen työt- 17934: saneläkelaitoksen maksamien päivärahatyyppis- tömyyspäivärahan suojasäännös ei koske van- 17935: ten etuuksien tarkoituksena on kompensoida ly- hempien päivärahaetuuksia. Kyseisen lainkoh- 17936: hytaikaisesta sairastumisesta aiheutuvia ansion- dan perusteella sairauspäiväraha on 86 prosent- 17937: menetyksiä. Hallituksen esitykseen sisältyvän tia työttömyysturvaetuuden laskennallisesta 17938: ehdotuksen mukaan päivärahatyyppisiä etuuk- määrästä, jos verotulojen mukaan laskettu päi- 17939: sia maksettaisiin korvausperiaatteen mukaan sil- väraha olisi tätä pienempi. Tällöin sairauspäivä- 17940: loin, kun vakuutetulle on aiheutunut todellista rahan määräksi muodostuu työttömyysturvan 17941: ansionmenetystä. Tämä merkitsi luopumista vä- peruspäivärahan perusteella 103,20 markkaa. 17942: himmäispäivärahajärjestelmästä. Poikkeuksena Tämä työttömyysturvaetuuden mukaisen päivä- 17943: oli äitiys-, isyys- ja vanhempainraha, jotka kat- rahan suojasäännös on tullut voimaan vuonna 17944: sottiin perheen taloudessa tapahtuvien tarpeetto- 1990 ja säännöstä muutettiiin vuoden 1996 alus- 17945: mien muutosten ehkäisemiseksi aiheelliseksi si- ta voimaan tulleella eduskunnan hyväksymällä 17946: toa lasten kotihoidon tuen perusosan määrään. sairauspäivärahajärjestelmää koskevalla lain- 17947: Menettely noudattaa paremmin myös vakuutus- säädännön muutoksella. Tuossa yhteydessä 17948: periaatetta, sillä työtuloista on maksettu sosiaali- poistettiin muun muassa sairausvakuutuksesta 17949: turvamaksut. Kytkemällä sairauspäiväraha ve- sairauspäivärahan osalta vähimmäispäiväraha. 17950: rotuksessa todettuun työtuloon myös haluttiin Eduskunta ei ulottanut muutosta koskemaan 17951: varmistaa, että ihmiset asianmukaisesti ilmoitta- äitiys,- isyys- eikä vanhempainrahaa. Eduskunta 17952: vat työtulonsa verotukseen. hyväksyi ehdotetun lainmuutoksen siten, että 17953: Sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan päivärahan 17954: tarkoitus on korvata vakuutetun ansionmenetys- määrä alennettiin 78,30 markasta 60 markkaan. 17955: tä. Kun sairausvakuutuksen päivärahan määrä Perheen tulotaso alenee samansuuntaisesti myös 17956: kuten myös vanhempainpäiväraha ja erityishoi- äidin jäädessä työstä äitiys- ja vanhempainra- 17957: toraha lasketaan työtulojen perusteella, se on halle, joten työttömyysturvan suhteen ei tältä- 17958: enintään 70 prosenttia työtuloista. Ensisijaisesti kään osin ole eriarvoisuutta lapsiperheiden kes- 17959: määrä lasketaan verotuksessa todetun työtulon ken. 17960: KK 619/1998 vp 3 17961: 17962: Siirtyminen lakisääteiseltä lasten kotihoidon vuosittaiset lisäkustannukset vuoden 1998 tasos- 17963: tuelta uudelle äitiysrahalle ei yleensä vähennä sa laskettuna. Lisäkustannuksia syntyisi vielä 17964: tuloja. Kotihoidon tuen kuntalisän osuus voi kyl- enemmän, jos äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivä- 17965: lä tällöin muuttua. Mahdollisesta kuntaiisästä rahalle siirtyvälle maksettaisiin sairausvakuutus- 17966: päättää kukin kunta itsenäisesti. Kuntaiisien lain perusteella 86 prosenttia hänen ansiosidon- 17967: käyttö on kansaneläkelaitoksen selvityksen mu- naisen työttömyysturvaetuutensa määrästä. 17968: kaan ollut yleistymässä. Kelan kautta kuntalisää Sairausvakuutuslakiin perustuvat päiväraha- 17969: maksetaan kotihoidon tuen yhteydessä lähes 40 etuudet maksetaan kansaneläkelaitoksen sai- 17970: kunnan asukkaille. Useat näistä kunnista ovat rausvakuutusrahastosta, jonka varat kerätään 17971: väestöltään suuria kuntia. työnantajilta ja työntekijöiltä perittävillä mak- 17972: Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan vähim- suilla sekä valtion verovaroin. Mainitun suurui- 17973: mäismäärän korottaminen työttömyysturvan sen menoerän rahoittaminen merkitsisi näiden 17974: peruspäivärahan tai työmarkkinatuen tasolle maksujen ja valtion vero-osuuden kasvamista. 17975: merkitsisi sairausvakuutusjärjestelmän menojen Parhaillaan sosiaali- ja terveysministeriössä 17976: kasvamista. Vuonna 1997 maksettiin vähim- on vireillä hankkeita, joiden tarkoituksena on 17977: mäismääräisiä äitiys-, isyys- ja vanhempainra- rohkaista isiä käyttämään myös uusia kesäkuun 17978: hoja kaikkiaan noin 271 miljoonaa markkaa alusta voimaan tulevia perhepoliittisia vapaita. 17979: 31 200 vakuutetulle yhteensä 4,5 miljoonalta päi- Tarkoituksena on, että ministeriö selvittää ensi 17980: vältä. Vähimmäispäivärahan korottamisesta ai- vaiheessa näiden muutosten aiheuttamat kustao- 17981: heutuisi arviolta noin 210 miljoonan markan n usvaiku tukset. 17982: 17983: Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1998 17984: 17985: Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre 17986: 4 KK 619/1998 vp 17987: 17988: 17989: 17990: 17991: Tili Riksdagens Talman 17992: 17993: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- komsterna. Beloppet beräknas i första hand ut- 17994: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med- gäende från den arbetsinkomst som konstaterats 17995: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags- vid beskattningen eller utgäende från den s.k. 17996: man Pia Viitanen undertecknade spörsmå1 nr arbetsinkomsten under sex månader för viiken 17997: 619: sökanden redogör. Om beloppet, beräknat på 17998: basis av arbetsinkomsterna, är mindre än 60 mk, 17999: Vad ämnar Regeringen göra för att betalas som föräldrapenning minst 60 mk per 18000: grunderna för moderskaps, faderskaps- vardag. Detta motsvarar nivån pä den vårdpen- 18001: och förä1drapenningens bestämmande i ning inom stödet för hemvärd av barn som beta- 18002: synnerhet i fråga om minimidagpenning- las för ett barn under tre är. 1 22 § 1 mom. sjukför- 18003: en bättre skall motsvara behoven hos da- säkringslagen hänvisas till18 a § 3 mom. i samma 18004: gens förä1drar och t.o.m. uppmuntra till lag. Om man har fätt rehabiliteringspenning un- 18005: förä1draskap? der de sex månader innan dagpenningen börjat 18006: löpa kan man enligt dessa lagrum få föräldrapen- 18007: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt ningen tili samma belopp som rehabiliterings- 18008: anföra fö1jande: penningen. 18009: A vsikten med studiestödet är att bidra till ut- 18010: A vsikten med regeringens proposition om den komsten under studietiden. Om en moder fort- 18011: revidering av sjukdagpenningssystemet som sätter sina studier medan hon fär moderskaps- 18012: trädde i kraft vid ingången av 1996 var att stöda och föräldrapenning, kan hon alltjämt få även 18013: arbetets 1önsamhet när o1ika socia1a förmåner studiestöd. När modern däremot studerar på hel- 18014: bestäms. En1igt propositionen är syftet med de tid betalas föräldrapenningen tili minimibelop- 18015: förmåner av dagpenningstyp som betalas av folk- pet, även om hon på basis av arbetsinkomsterna 18016: pensionsanstalten att kompensera inkomstbort- skulle kunna fä en högre dagpenning om hon inte 18017: fall som uppstår på grund av kortvarig sjukdom. studerade. 18018: Enligt det förslag som ingår i propositionen skall Skyddsstadgandet om arbetslöshetsdagpen- 18019: förmåner av dagpenningstyp utbeta1as enligt er- ning i sjukförsäkringslagens 18 a § gäller inte för- 18020: sättningsprincipen när den försäkrade har drab- äldraförmånernas dagpenningar. Enligt detta 18021: bats av faktiskt inkomstbortfall. Detta innebär lagrum utgör sjukdagpenningen 86 % av den kal- 18022: att systemet med minimidagpenning slopas, från- kylerade arbetslöshetsförmånen, om den dag- 18023: sett när det gäller moderskaps-, faderskaps- och penning som beräknas på grundval av den be- 18024: föräldrapenningen. 1 syfte att förhindra onödiga skattade inkomsten är mindre än denna. 1 sä fall 18025: förändringar i familjens ekonomi ansågs det mo- blir sjukdagpenningen som beräknas på grund- 18026: tiverat att binda dessa sistnämnda förmäner tili val av grunddagpenningen enligt utkomstskyd- 18027: beloppet av basdelen för stödet för hemvärd av det för arbetslösa 103,20 mk. Detta skyddsstad- 18028: barn. Ett sådant förfarande följer också bättre gande om dagpenningen enligt arbetslöshetsför- 18029: försäkringsprincipen, emedan socialskyddsav- månen trädde i kraft 1990, och bestämmelsen 18030: gifter har betalts pä arbetsinkomsterna. Genom ändrades från början av 1996 genom en av riks- 18031: att binda sjukförsäkringsdagpenningen till den dagen godkänd lagändring som gällde sjukdag- 18032: vid beskattningen konstaterade arbetsinkomsten penningsystemet. Samtidigt slopades bl.a. mini- 18033: ville man också säkerställa att arbetsinkomster- midagpenningen för sjukförsäkringens sjukdag- 18034: na anmäls på behörigt sätt vid beskattningen. penning. Riksdagen utvidgade inte ändringen till 18035: Syftet med dagpenningen enligt sjukförsäk- att omfatta moderskaps-, faderskaps- och föräld- 18036: ringslagen är att ge den försäkrade ersättning för rapenning. Riksdagen godkände den föreslagna 18037: förlorad arbetsinkomst. Då sjukförsäkringens lagändringen på sä sätt att moderskaps-, fader- 18038: dagpenning, liksom föräldrapenningen och spe- skaps- och föräldrapenningen sänktes från 78,30 18039: cialvårdspenningen, beräknas på basis av arbets- mk till 60 mk. Familjens inkomstnivå sjunker på 18040: inkomsterna, är den högst 70 % av arbetsin- samma sätt när modern efter att ha arbetat fär 18041: KK 619/1998 vp 5 18042: 18043: moderskaps- eller föräldrapenning, varför barn- joner dagar. Räknat i 1998 års nivå medför en 18044: familjerna inte heller i detta avseende är ojämlika höjning av minimidagpenningen att kostnaderna 18045: beträffande utkomstskyddet för arbetslösa. höjs med ca 210 milj. mk i året. Kostnaderna ökar 18046: En övergång från det lagstadgade stödet för ytterligare om den försäkrade enligt sjukförsäk- 18047: hemvård av barn tili den nya moderskapspen- ringslagen skulle få 86% av den inkomstrelatera- 18048: ningen minskar i allmänhet inte inkomsten. de arbetslöshetsförmånen vid övergången tili 18049: Kommuntiliägget tili stödet för hemvård av barn moderskaps-, faderskaps- eller föräldrapenning. 18050: kan emellertid ändras. Varje korumun bestäm- De dagpenningsförmåner som baserar sig på 18051: mer själv om ett eventuellt kommuntillägg. En- sjukförsäkringslagen betalas ur folkpensionsan- 18052: ligt folkpensionsanstaltens utredning har kom- staltens sjukförsäkringsfond, vars ruedel insam- 18053: muntilläggen blivit vanligare. Invånare i närmare las genom avgifter som uppbärs hos arbetsgivare 18054: 40 kommuner får kommuntillägg i samband med och arbetstagare, samt med statens skattemedel. 18055: hemvårdsstödet genom FPA. De flesta av dessa Finansieringen a v en utgift a v den nämnda storle- 18056: kommuner är stora om man ser tili befolknings- ken innebär att dessa avgifter och statens skatte- 18057: mängden. andel skulle öka. 18058: En höjning av moderskaps-, faderskaps- och Vid social- och hälsovårdsministeriet pågår 18059: föräldrapenningens minimibelopp tili samma som bäst projekt vars syfte är att uppmuntra 18060: nivå som grunddagpenningen för arbetslösa eller fåder att utnyttja även de nya familjepolitiska 18061: arbetsmarknadsstödet skulle betyda att sjukför- ledigheter som träder i kraft vid ingången av juni. 18062: säkringens utgifter ökar. År 1997 utbetalades A vsikten är att ministeriet i första hand skall 18063: enligt minimibelopp sammanlagt ca 271 milj. mk klarlägga kostnadseffekterna av dessa ändring- 18064: moderskaps-, faderskaps- och föräldrapenning- ar. 18065: ar tili 31 200 försäkrade för sammanlagt 4,5 mil- 18066: 18067: Helsingfors den 16 juni 1998 18068: 18069: Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre 18070: KK 620/1998 vp 18071: 18072: Kirjallinen kysymys 620 18073: 18074: 18075: 18076: 18077: AnuVehviläinen /kesk: Lääninoikeuksien asemasta hallinto-oikeus- 18078: uudistuksessa 18079: 18080: 18081: Eduskunnan Puhemiehelle 18082: 18083: Suomessa toimii tällä hetkellä II lääninoi- han tulisijättää kahdeksan hallintotuomioistuin- 18084: keutta. Lääninoikeuden tuomiopiirinä oli suur- ta ja kolme nykyistä lääninoikeutta pitäisi lopet- 18085: lääniuudistukseen saakka lääni. Uuden lääni- taa. Pysyvä istuntopaikka häviäisi näin ollen esi- 18086: jaon tultua voimaan 1.9.1997 lääninoikeuksien merkiksi Joensuusta I.IJ.J999 alkaen. Pohjois- 18087: tuomiopiirit irrotettiin läänijaosta eli ne säilyivät Karjalan lääninoikeusasiat käsiteltäisiin tuon 18088: entisten läänien mukaisina. Oikeusministeriön jälkeen kaikki Kuopiossa. Tämä merkitsisi myös 18089: asettamissa työryhmissä on kuitenkin pohdittu henkilöstön siirtoa. 18090: lääninoikeuksien muuttamista laajemmiksi hal- Tilastot lääninoikeuksien käsittelemistä 18091: linto-oikeuksiksi. Noin vuoden sisällä oikeusmi- asioista kertovat, että myös pienet yksiköt voivat 18092: nisteriön puolelta on esitetty ainakin kolmea eri toimia tehokkaasti ja että asioiden käsittelyajat 18093: mallia lääninoikeuksien aseman ja määrän uu- ovat niissä usein huomattavasti lyhyemmät kuin 18094: delleen järjestämiseksi. suuremmissa yksiköissä. Eli pienet yksiköt pys- 18095: Ensinnäkin hallintotuomioistuintoimikunnan tyvät palvelemaan kansalaisia ripeästi ja tehok- 18096: mietinnössä "Alueelliset hallinto-oikeudet" kaasti. Tilastot myös kertovat, että mm. Pohjois- 18097: (KM 1997:4) ehdotettiin, että lääninoikeuksien Karjalan lääninoikeus on järjestänyt suhteelli- 18098: kehittämistä jatkettaisiin siten, että Suomeen sesti eniten suullisia käsittelyjä ja katselmuksia 18099: muodostettaisiin kaikkiaan viisi alueellista hal- - siis palvellut ihmisiä tuomalla asiat ihmisten 18100: linto-oikeutta. Näistä neljällä olisi ollut eri paik- lähelle. Tämä osoittaa, että sellaisessa yksikössä, 18101: kakunnalla toimiva jaosto tai jaostoja eli jokai- missä asioiden määrä on hallittavissa, pystytään 18102: sella nykyiselläkin toimipaikalla olisi hallinto- tekemään myös laadukasta työtä. 18103: tuomioistuimen jaosto toiminnassa jokseenkin Hallinnollisten uudistusten lähtökohtana tu- 18104: samoin kuin nyt. lee olla se, miten hallinto pystyisi palvelemaan 18105: Toiseksi oikeusministeriön kehitysyksikkö on paremmin kansalaisia. Kansalaisten kannalta 18106: tuottanut maaliskuussa 1998laajahkon perussel- tämä tarkoittaa mm. sitä, että oikeutta jakavat 18107: vityksen "Tuomioistuimet 2000-luvulle. Ajatuk- tahot ovat myös fyysisesti kohtuullisen lähellä 18108: sia ja ideoita kehittämisvaihtoehdoista". Selvi- kaikkia suomalaisia. Sivistysvaltiossa on nimen- 18109: tyksen mukaan ensin pitäisi ratkaista lääninoi- omaan juuri oikeusministeriön tehtävä toimia 18110: keuksien yhteistyömahdollisuudet ja tahot kärä- kansalaisten tasavertaisuuden edistämiseksi. Sen 18111: jäoikeuksiin ja hovioikeuksiin nähden. Kehitys- tehtävä on huolehtia siitä, että myös maan reuna- 18112: yksikön mukaan ennen tällaista perusselvitystä alueilla on kansalaisilla mahdollisuus saada ri- 18113: ei pitäisi ryhtyä perustamaan erillisiä alueellisia peästi oikeutta hallinto-oikeuden piiriin liittyvis- 18114: hallinto-oikeuksia, koska vaarana olisi, että sa- sä kysymyksissä. 18115: malla lyötäisiin pitkäksi aikaa lukkoon hallinto- On ristiriitaista, että maan hallitus päätti hau- 18116: tuomioistuintenja yleisten tuomioistuinten erilli- data kevättalvella ministeri Backmanin keskus- 18117: syys toisistaan. Kehitysyksikön mukaan alueelli- hallinnon uudistuksen eli hallitus peruutti hallin- 18118: sia hallinto-oikeuksia tulisi perustaa 8-12 tai topoliittisen selonteon antamisen eduskunnalle. 18119: enemmän ja ne sijoitettaisiin siten, että tulevai- Samaan aikaan hallitus ajaa kuitenkin uusia hal- 18120: suudessa yhteistyö käräjäoikeuksien kanssa olisi linnollisiaja toiminnallisia uudistuksia aluetasol- 18121: mahdollista. Mammuttituomioistuimia ei pitäisi le, kuten lääninoikeuksien karsimista. Myös se, 18122: perustaa lainkaan. että oikeusministeriössä on useanlaisia kantoja 18123: Kolmanneksi hallintotuomioistuintyöryh- uudistuksen toteuttamisesta, osoittaa, ettei uu- 18124: män 30.4.1998 päivätyn esityksen mukaan maa- distukseen ole tällä hetkellä valmiutta. 18125: 18126: 280043 18127: 2 KK 620/1998 vp 18128: 18129: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- Aikooko Hallitus tuoda eduskunnalle 18130: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- esityksen uusista hallintotuomioistuimis- 18131: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- ta, ja jos aikoo, 18132: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: minkä vaihtoehdon mukaan Hallitus 18133: aikoo asiassa edetä, ja 18134: aikooko Hallitus lakkauttaa mm. Poh- 18135: jois-Karjalan lääninoikeuden? 18136: Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1998 18137: 18138: Anu Vehviläinen /kesk 18139: KK 620/1998 vp 3 18140: 18141: 18142: 18143: 18144: Eduskunnan Puhemiehelle 18145: 18146: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa taan kahdeksan hallinto-oikeuden muodosta- 18147: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, mista, on parhaillaan lausuntokierroksella. Mie- 18148: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen tinnöstä on pyydetty lausunnot noin 60 taholta. 18149: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anu Veh- Lausuntojen antamisen määräaika päättyy 18 18150: viläisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen päivänä kesäkuuta 1998. Tarkoituksena on val- 18151: n:o 620: mistella työryhmän mietinnön ja siitä saatujen 18152: lausuntojen pohjalta hallituksen esitys, joka voi- 18153: Aikooko Hallitus tuoda eduskunnalle daan antaa eduskunnalle syksyllä 1998 valtion 18154: esityksen uusista hallintotuomioistuimis- vuoden 1999 talousarvioesityksen yhteydessä. 18155: ta, ja jos aikoo, Työryhmä on tarkastellut mietinnössään 18156: minkä vaihtoehdon mukaan Hallitus myös vaihtoehtoa, jonka mukaan hallinto-oi- 18157: aikoo asiassa edetä, ja keuksilla olisi eri paikkakunnilla toimivia jaosto- 18158: aikooko Hallitus lakkauttaa mm. Poh- ja. Työryhmän mukaan tämä asettaisi tuomiois- 18159: jois-Karjalan lääninoikeuden? tuimen johtamiselle ja sen hallinnon järjestämi- 18160: selle lisä vaatimuksia. Kun kyseessä olisi yksi tuo- 18161: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- mioistuin,joka toimisijaostoihinjakaantuneena, 18162: vasti seuraavaa: olisi tuomioistuimen päällikön tehtävänä vahvis- 18163: taa perusteet, joilla asiat jaetaan jaostoiiie. Lä- 18164: Nykyisten lääninoikeuksien muodostamista heisyysperiaatteen merkitys eri asiaryhmissä voi- 18165: hallinto-oikeuksiksi on käsitelty useissa virallis- taisiin tällöin pyrkiä ottamaan huomioon. Joi- 18166: selvityksissä niin kuin kirjallisesta kysymyksestä- denkin asiaryhmien käsittely voisi olla asiantun- 18167: kin ilmenee. Nykyinen lääninoikeuksien ja vesi- temuksen turvaamiseksi syytä keskittää yhteen 18168: tuomioistuinten järjestelmä vastaa aikaisemmin toimipaikkaan. Vaikeutena tällaisessa mallissa 18169: voimassa olleen lainsäädännön ja hallinnon vaa- olisi, että tuomioistuimen henkilökuntaa ei käy- 18170: timuksia. Lääninoikeuksien tuomiopiirit perus- tännössä voitaisi siirtää jaostolta toiselle, vaikka 18171: tuvat siihen lääninhallitusten toimialuejakoon, järkevä toiminta voisi sitä edellyttää. 18172: joka oli voimassa, kun lääninoikeudet vuonna Tällöin olisi lisäksi ratkaistava, missä määrin 18173: 1989 irrotettiin lääninhallituksista ja muodostet- eri paikkakunnilla sijaitsevillajaostoilla olisi itse- 18174: tiin organisatorisesti itsenäisiksi hallintotuomio- näistä päätösvaltaa hallinnollisissa asioissa. Mi- 18175: istuimiksi. Nykyisessä tuomiopiirijaossa ei ole käli jaostoista muodostettaisiin hallinnollisesti 18176: otettu huomioon lääninoikeuksiin saapuvien melko itsenäisiä ja tulosvastuullisia yksiköitä, 18177: asioiden alueellista jakaantumista eikä asioiden samoja kysymyksiä olisi useissa tapauksissa käsi- 18178: määrässä ja laadussa tapahtuneita muutoksia. teltävä hallinto-oikeudessa kahdella hallinnolli- 18179: Uudistuksen valmistelussa on pyritty arvioi- sella tasolla. Joka tapauksessa tuomioistuimen 18180: maan hallintotuomioistuinten tuomiopiirijakoa sisäisten käytännön asioiden ja henkilöstöhallin- 18181: näihin tuomioistuimiin nykyisin saapuvien ja nii- non hoitaminen olisi hankalaa. Vaikka nykyisten 18182: hin odotettavissa olevien asiaryhmien ja asia- pienten lääninoikeuksien säilyttäminen toisella 18183: määrien kannalta. Tavoitteena on muodostaa paikkakunnalla toimivina jaostoina olisi niiden 18184: hallinto-oikeuksista alueellisesti, asiamääriltään nykyisen henkilökunnan kannalta selkeä ratkai- 18185: ja henkilöstöitään mahdollisimman tasapainoi- su, voisi uuden asiantuntevan henkilöstön hank- 18186: set ja yhdenvertaiset tuomioistuinyksiköt niin, kiminen tällaiseen sivutoimipisteeseen muodos- 18187: että muutoksenhaku eri asiaryhmissä voidaan tua tulevaisuudessa ongelmaksi. Hajaantuminen 18188: hajauttaa kaikkiin hallinto-oikeuksiin. Uudis- usealle paikkakunnalle voisi myös vaikeuttaa 18189: tuksen valmistelussa on otettu huomioon, että yhtenäisten menettelytapojen ja yhdenmukaisen 18190: suullisia käsittelyjä tullaan järjestämään hallin- ratkaisukäytännön turvaamista lainkäytössä. 18191: totuomioistuimissa entistä enemmän. Näiden syiden vuoksi työryhmä piti hallinnol- 18192: Hallintotuomioistuintyöryhmän 30 päivänä lisesti ja toiminnallisesti selkeämpänä, että hal- 18193: huhtikuuta 1998 päivätty mietintö, jossa ehdote- linto-oikeudet eivät ole jakaantuneet eri paikka- 18194: 4 KK 620/1998 vp 18195: 18196: kunnilla toimiviin jaostoihin, mutta ne voivat hallinto-oikeus järjestäisi näillä paikkakunnilla 18197: tarvittaessa järjestää istuntoja eri paikkakunnil- suullisia käsittelyjä. Työryhmän mukaan pysy- 18198: la. Tällä tavoin voidaan huolehtia siitä, ettei hal- vät istuntopaikat olisivat tarpeen erityisesti 18199: linto-oikeuden suulliseen käsittelyyn osallistumi- maantieteellisesti laajoissa tuomiopiireissä. Es- 18200: sesta aiheudu asianosaisille kohtuuttomasti vai- tettä ei olisi kuitenkaan sille, että hallinto-oikeus 18201: vaa tai kustannuksia. voisi järjestää suullisia käsittelyjä tarvittaessa 18202: Työryhmän ehdotuksen mukaan Kuopion muillakin paikkakunnilla. Katselmukset ja nii- 18203: hallinto-oikeudella olisi pysyvä istuntopaikka hin liittyvät suulliset käsittelyt järjestetään ny- 18204: Mikkelissä ja Joensuussa. Vastaavasti Hämeen- kyisinkin siellä, missä katselmuksen kohde sijait- 18205: linnan hallinto-oikeudella olisi pysyvä istunto- see. Uudistus ei toisi muutosta tähän käytän- 18206: paikka Jyväskylässä. Näillä istuntopaikkakun- töön. 18207: nilla ei olisi hallinto-oikeuden kansliaa, mutta 18208: Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1998 18209: 18210: Oikeusministeri Jussi Järventaus 18211: KK 620/1998 vp 5 18212: 18213: 18214: 18215: 18216: Tili Riksdagens Talman 18217: 18218: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen tler muntliga f6rhandlingar kommer att ordnas 18219: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande vid förvaltningsdomstolarna. 18220: medlem av statsrådet översänt följande av riks- Det betänkande som arbetsgruppen för för- 18221: dagsledamot Anu Vehviläinen undertecknade valtningsdomstolarna överlämnade den 30 april 18222: spörsmål nr 620: 1998 med ett förs1ag om att åtta förvaltnings- 18223: domstolar skall inrättas är för närvarande på 18224: Har Regeringen för avsikt att tili riks- remissrunda. Ett ut1åtande om betänkandet har 18225: dagen avlåta en proposition om nya för- begärts av ca 60 instanser. Tiden för avgivande av 18226: valtningsdomstolar och om så är fallet, ett ut1åtande Iöper ut den 18 juni 1998. A vsikten 18227: enligt vilket alternativ har Regeringen är att på basis av arbetsgruppens betänkande och 18228: för avsikt att avancera i ärendet samt de utlåtanden som avges om betänkandet bereda 18229: har Regeringen för avsikt att dra in en regeringsproposition som kan avlåtas till riks- 18230: bl.a. länsrätten i Norra Karelens Iän? dagen under hösten 1998 i samband med stats- 18231: budgeten för 1999. 18232: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt Arbetsgruppen har i sitt betänkande också 18233: anföra följande: granskat det a1ternativet att förvaltningsdom- 18234: sto1arna har sektioner som verkar på o1ika orter. 18235: Ombildandet av de nuvarande länsrätterna tili Enligt arbetsgruppen skulle detta ställa extra 18236: förvaltningsdomstolar har behandlats i ett flertal krav på hur domstolarna Ieds och hur adminis- 18237: officiella utredningar vilket också framgår av det trationen av dem ordnas. När det är fråga om 18238: skriftliga spörsmålet. Det nuvarande systemet domstolar som verkar uppdelade på sektioner är 18239: med länsrätter och vattendomstolar motsvarar det en uppgift för domsto1ens chef att fastställa 18240: de krav som den tidigare lagstiftningen och för- de grunder enligt vi1ka ärendena fördelas mellan 18241: valtningen ställde. Länsrätternas domkretsar ba- sektionerna. Man kunde då sträva tili att beakta 18242: serar sig på den indelning i verksamhetsområden närhetsprincipens betyde1se i o1ika grupper av 18243: som gällde för Iänsstyrelserna när Iänsrätterna ärenden. Det kunde vara skäl att koncentrera 18244: 1989 frigjordes från länsstyrelserna och ombilda- behandlingen av vissa grupper av ärenden tili ett 18245: des tili organisatoriskt självständiga förvalt- visst verksamhetsställe för att sakkunskapen 18246: ningsdomstolar. 1 den nuvarande indelningen i skall tryggas. Svårigheten med en sådan modell 18247: domkretsar har man inte beaktat den regionvisa är att domstolspersonalen inte i praktiken kan 18248: fördelningen av de ärenden som inkommer tili f6rtlyttas från en sektion tili en annan även om en 18249: 1änsrätterna och inte heller ändringar i fråga om ratianeli verksamhet skulle förutsätta detta. 18250: anta1et ärenden och ärendenas art. 1 ett sådant fall blir man dessutom tvungen att 18251: Vid beredningen av reformen strävar man tili avgöra i viiken utsträckning de sektioner som är 18252: att bedöma indelningen av f6rvaltningsdom- belägna på olika orter skall ha självständig bes1u- 18253: sto1arna i domkretsar med utgångspunkt i de tanderätt i administrativa ärenden. Om man av 18254: grupper av ärenden och det anta1 ärenden som i sektionerna bi1dar administrativt sett re1ativt 18255: dag inkommer tili dessa domsto1ar och som man självständiga och resultatansvariga enheter kom- 18256: kan förvänta sig att skall inkomma i framtiden. mer samma frågor i ett tlertal fall att behandlas 18257: Målet är att av förvaltningsdomstolarna bilda så på två administrativa nivåer vid förvaltnings- 18258: balanserade och jämlika domstolsenheter som domstolarna. 1 vilket fall som helst blir det be- 18259: möjligt vad gäller regional fördelning, antalet svärligt att sköta domstolarnas inte~pa praktiska 18260: ärenden och personalstorleken, så att ändrings- ärenden och personalförvaltning. A ven om det 18261: sökande i fråga om olika grupper av ärenden kan kunde vara en klar lösning, vad gäller den nuva- 18262: spridas ut på samtliga förvaltningsrätter. Vid be- rande personalen, att bibehålla de nuvarande 18263: redningen av reformen har det beaktats att allt små länsrätterna som sektioner med verksamhet 18264: 6 KK 620/1998 vp 18265: 18266: på andra orter kan det bli ett framtida problem plats i S:t Michel och Joensuu. På motsvarande 18267: att rekrytera ny sakkunnig personai till sådana sätt skall Tavastehus förvaltningsdomstol ha en 18268: filialer. Decentralisering på flera orter kan även permanent sessionsplats i Jyväskylä. På dessa 18269: försvåra säkerställandet av enhetliga förfaran- sessionsorter skall förvaltningsdomstolarna inte 18270: den och en enhetlig praxis i rättskipningen. ha några kanslier men förvaltningsdomstolarna 18271: Arbetsgruppen ansåg på dessa grunder att det skall på dessa orter ordna muntliga förhandling- 18272: är administrativt och funktionellt klarare att för- ar. Enligt arbetsgruppen är permanenta sessions- 18273: valtningsdomstolarna inte är uppdelade i sektio- platser nödvändiga i synnerhet inom domkretsar 18274: ner som verkar på olika orter men så att de vid som är geografiskt vidsträckta. Det föreligger 18275: behov kan hålla sessioner på olika orter. Därige- dock inte något hinder för att förvaltningsdom- 18276: nom kan man se till att parterna inte orsakas stolarna vid behov skall kunna ordna muntliga 18277: oskäligt besvär eller oskäliga kostnader av att de förhandlingar även på andra orter. Syneförrätt- 18278: deltar i muntliga förhandlingar vid förvaltnings- ningar och muntliga förhandlingar i anknytning 18279: domstolarna. tili dem ordnas också för närvarande där föremå- 18280: Enligt arbetsgruppens förslag skall Kuopio let för syneförrättningen är beläget. Reformen 18281: förvaltningsdomstol ha en permanent sessions- medför inte någon ändring av denna praxis. 18282: 18283: Helsingforsden 17 juni 1998 18284: 18285: Justitieminister Jussi Järventaus 18286: KK 621/1998 vp 18287: 18288: Kirjallinen kysymys 621 18289: 18290: 18291: 18292: 18293: Reijo Laitinen /sd ym.: VR:n palauttamisesta perinteiselle toimi- 18294: alueelleen 18295: 18296: 18297: Eduskunnan Puhemiehelle 18298: 18299: Jyväskylässä suunnitellaan monien muiden lulla parantaa perinteisestä liikennöinnistä saa- 18300: paikkakuntien tapaan matkakeskuksen rakenta- tavaa tulosta. 18301: mista. Joukkoliikenteen kilpailukyvyn paranta- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 18302: miseksi eri liikennemuotojen asemat ja niihin liit- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 18303: tyvät palvelut yhdistettäisiin samaan keskuk- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen 18304: seen. Useimmiten yhdistyminen tapahtuu luon- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 18305: nollisista syistä rautatieasemien tuntumiin. Jy- 18306: väskylässä, niin kuin varmasti myös muualla, Onko Hallitus tietoinen VR:n harjoit- 18307: hanketta uhkaa VR :n asemamaista pyytämä hui- tamasta keinottelusta, ja 18308: ma liikeneliöhintatasoa vastaava hinta, vaikka mitä se aikoo tehdä yhtiön palauttami- 18309: oikeampi taso olisi katu- tai liikennekaavasta seksi perinteiselle toimialueelleen? 18310: saatava hinta. Ilmeisesti VR aikoo maakeinotte- 18311: 18312: Helsingissä 20 päivänä toukokuuta 1998 18313: 18314: Reijo Laitinen /sd Juha Karpio /kok Johannes Leppänen /kesk 18315: Reino Ojala /sd Toimi Kankaanniemi /skl Satu Hassi /vihr 18316: Marja-Leena Viljamaa /sd Martti Korhonen /vas Markku Koski /kesk 18317: Timo Laaksonen /vas Maija Rask /sd Kari Rajamäki /sd 18318: 18319: 18320: 18321: 18322: 280043 18323: 2 KK 621/1998 vp 18324: 18325: 18326: 18327: 18328: Eduskunnan Puhemiehelle 18329: 18330: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Jyväskylässä matkakeskukselle kaavailtu alue 18331: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, on nykyisin VR-Yhtymä Oy:n omistuksessa ja 18332: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen sitä käytetään normaaleihin rautatietoimintoi- 18333: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Reijo Lai- hin ja mm. henkilöliikenteen asiakkaiden auto- 18334: tisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen paikoiksi. Suunnittelualueen koko on 20 600m 2 • 18335: n:o 621: Ennen VR:n yhtiöittämistä oli silloisen Valtion- 18336: rautateiden hallinnassa huomattavasti laajempi 18337: Onko Hallitus tietoinen VR:n harjoit- alue, josta osajäi valtion/valtion kiinteistölaitok- 18338: tamasta keinottelusta, ja sen omistukseen. Jyväskylän kaupunki on sit- 18339: mitä se aikoo tehdä yhtiön palauttami- temmin ostanut tästä suunnittelualueeseen välit- 18340: seksi perinteiselle toimialueelleen? tömästi liittyvästä alueesta osan vuonna 1996 18341: valtion kiinteistölaitokselta hintaan n. 700 mk/ 18342: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- maa-m 2• Myös vuonna 1995 Jyväskylän kaupun- 18343: vasti seuraavaa: ki on ostanut valtion kiinteistölaitokselta oikeus- 18344: taloa varten samalta alueelta maata, jonka hinta- 18345: Jyväskylän kaupunki, VR ja Matkahuolto taso on n. 1 250 mk/maa-m 2 • 18346: ovat usean vuoden ajan käyneet kaupungin joh- Kun arvioidaan mahdollista matkakeskusta 18347: dolla neuvotteluja yhteisen liikenneaseman saa- VR-Yhtymä Oy:n kannalta, on vielä huomioita- 18348: miseksi Jyväskylään. Vuonna 1995 liikennemi- va, että nykyinen vanha asemarakennus vapau- 18349: nisteriö käynnisti valtakunnallisen hankkeen eri tunee samalla varsinaisesta käytöstä, mutta suo- 18350: liikennemuotojen yhteisten liikenneasemien eli jeltavana rakennuksena aiheuttaa jatkuvan kus- 18351: matkakeskusten kehittämiseksi Suomeen. Jyväs- tannusrasitteen yhtiölle. Lisäksi uusi matkakes- 18352: kylä on yksi tämän hankkeen 22 matkakeskus- kus ottaisi nykyiset henkilöliikenteen asiakkai- 18353: paikkakunnasta ja Jyväskylän matkakeskusta den autopaikat kilpailevan liikennemuodon eli 18354: on viime vuodet suunniteltu ottaen huomioon linja-autoliikenteen käyttöön ilman, että muut 18355: liikenneministeriönjohdolla toimivan matkakes- hankkeen osapuolet ovat valmiit osallistumaan 18356: kustyöryhmän esitykset. niidenjärjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin. 18357: Periaatteita siitä, miten hankkeisiin osallistu- Autopaikkojen varaaminen jatkossa rautatie- 18358: vien ja sen palveluista hyötyvien osapuolten ta- matkustajien käyttöön tulee nopean liikenteen 18359: loudelliset suhteet järjestetään, ei ole määritelty, ulottuessa myös Jyväskylään vielä korostumaan. 18360: vaan ne muotoutuvat ensimmäisten hankkeiden Vuonna 1995 tapahtuneen Valtionrautateiden 18361: perusteella. Keskeisiä kysymyksiä ovat, miten yhtiöittämisen jälkeen VR-Yhtymä Oy on päät- 18362: osapuolten välillä löydetään ratkaisu niin pää- tänyt itsenäisesti kiinteistötoimistaan niinkuin 18363: oma- kuin käyttökustannusten jakoon. Vaikeak- muistakin rautatieliikenteen operatiivisista toi- 18364: si asiaksi on todettu mm. se, miten eri liikenne- mista eikä valtiolla ole ollut omistajan ominai- 18365: muodot itse osallistuvat tasavertaisesti kustan- suudessa syytä puuttua niihin. Nyt puheena ole- 18366: nusten jakoon ja kuinka pitkälle voidaan puhua vassa asiassa liikenneministeriö luonnollisesti pi- 18367: ns. seudullisen tai paikallisen infrastruktuurin tää tärkeänä, että osapuolet löytäisivät yksimieli- 18368: rakentamisesta. syyden ja että matkakeskushanke voisi toteutua. 18369: 18370: Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1998 18371: 18372: Liikenneministeri Matti Aura 18373: KK 621/1998 vp 3 18374: 18375: 18376: 18377: 18378: Tili Riksdagens Talman 18379: 18380: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- Det område som planerats för Jyväskylä pas- 18381: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- sagerarterminal ägs numera av VR-Group Ab 18382: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- och används för normaljärnvägsverksamhet och 18383: man Reijo Laitinen m.fl. undertecknade spörs- t.ex. som parkeringsplats för persontrafikens 18384: mål nr 621: kunder. Storleken på det planerade området upp- 18385: går till20 600m2• Innan VR bolagiserades inne- 18386: Är Regeringen medveten om den spe- hade dåvarande Statsjärnvägarna ett betydligt 18387: kulation som VR hänger sig åt, och större område, av vilket en del stannade kvar i 18388: vad ämnar Regeringen göra för att statens/statens fastighetsverks ägo. Jyväskylä 18389: återföra företaget tili sitt traditionella stad har sedermera, 1996, köpt en del av detta 18390: verksamhetsområde? område som omedelbart ansluter sig tili ett plan- 18391: lagt område. Säljare var statens fastighet~yerk 18392: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt och markpriset uppgick tili 700 mk/m 2• A ven 18393: anföra följande: 1995 har Jyväskylä stad av statens fastighetsverk 18394: köpt mark på samma område i syfte att uppföra 18395: Jyväskylä stad, VR och Matkahuolto har un- ett tingshus. Markpriset var då ca 1 250 mk/m 2• 18396: der flera års tid under stadens ledning fört under- När man ur VR-Group Ab:s synvinkel bedö- 18397: handlingar om att inrätta en gemensam passage- mer en eventuell passagerarterminal, måste man 18398: rartermina1 i Jyväskylä. 1995 startade trafikmi- även beakta att den nuvarande gamla stations- 18399: nisteriet ett landsomfattande projekt i syfte att i byggnaden samtidigt torde frigöras från nuva- 18400: Finland inrätta intermodala transporttermina- rande funktion. P.g.a. att byggnaden är skyddad 18401: ler, d.v.s. passagerarterminaler, som skulle vara orsakar den ändå kontinuerligt kostnader för 18402: gemensamma för alla trafikformer. Jyväskylä är företaget. Dessutom skulle den nya passagerar- 18403: ett av detta projekts 22 passagerarterminalorter, terminalen ta parkeringsplatserna för persontra- 18404: och Jyväskylä passagerarterminal har under de fikens kunder i bruk för en konkurrerande trafik- 18405: senaste åren planerats med beaktande av de för- form, d.v.s. busstrafiken, utan att de övriga par- 18406: slag som passagerarterminalarbetsgruppen lagt terna i projektet är redo att delta i de kostnader 18407: fram. Arbetsgruppen har arbetat under ledning som uppstår med anledning av detta. Reservering 18408: av trafikministeriet. av bilplatser för tågpassagerarnas räkning kom- 18409: Principerna om den ekonomiska ansvarsför- mer att bli allt viktigare i takt med att trafiken på 18410: delningen mellan dem som deltar i projekten och Jyväskylä blir allt snabbare. 18411: dem som gagnas av tjänsterna är inte fastslagna, Efter det att Statsjärnvägarna 1995 bolagise- 18412: utan dessa principer bildas på basis av de första rades, har VR-Group Ab självständigt beslutat 18413: fårdiga projekten. Viktiga frågor är bl.a. hur om sina fastigheter liksom företaget beslutar om 18414: parterna skall finna en lösning på fördelningen av övrig operativ verksamhet som rör järnvägstrafi- 18415: såväl kapital- som brukskostnader. Det har kon- ken. Staten har inte i egenskap av ägare haft skäl 18416: staterats vara svårt att komma överens om i vii- att ingripa i detta. Trafikministeriet anser det 18417: ken grad olika trafikformer själva jämbördigt naturligtvis vara viktigt att parterna i den aktuel- 18418: skall delta i förde1ningen av kostnaderna och i la frågan kan nå enighet och att passagerartermi- 18419: viiken utsträckning det går att tala om utbyggnad nalprojektet kan bli verklighet. 18420: av s.k. regiona1 eller loka! infrastruktur. 18421: 18422: Helsingfors den 11 juni 1998 18423: 18424: Trafikminister Matti Aura 18425: KK 622/1998 vp 18426: 18427: Kirjallinen kysymys 622 18428: 18429: 18430: 18431: 18432: Erkki Pulliainen /vihr: Vanhojen myyntiin tarjottavien rakennusten 18433: kuntotarkastuksesta 18434: 18435: 18436: Eduskunnan Puhemiehelle 18437: 18438: Rakennusvirhevakuutus tulee uudiskohteissa Voimistuva muuttoliike ja kansalaisten vauras- 18439: lakisääteiseksi asuntokauppalain muutoksella tuminen lisäävät rakennuksilla käytävää kaup- 18440: syyskuun alusta lähtien. Rakennusliikkeet ja ra- paa. Tällöin on entistäkin tärkeämpää sekä myy- 18441: kennuttajat ovat voineet ottaa sellaisen jo huhti- jän että ostajan kannalta se, että rakennuksen 18442: kuun alusta lukien rakenteilla oleville kohteil- kunto tiedetään ja mahdollisten piilovirheiden 18443: leen. Kiinnostus uutta vakuutusta kohtaan on varalta rakennus on vakuutettu. Lainsäädäntöä 18444: ollut merkittävää. tulisikin seuraavassa vaiheessa kehittää niin, että 18445: Uusi vapaaehtoinen rakennevirhevakuutus myyntiin tarjottavalta rakennukselta edellytet- 18446: korvaa myös vanhojen rakennusten rakenteelli- täisiin kuntotarkastustodistus. 18447: sia vikoja. Edellytyksenä on kohteessa suoritettu Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 18448: vakuutusyhtiön hyväksymän kuntotarkastajan tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 18449: kuntotarkastus ja vakuutuksen voimassaolo. nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 18450: Kuntotarkastuksen suorittavat alan hallitsevat nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 18451: ammattilaiset. Vanhan rakennuksen osalta va- 18452: paaehtoinen rakennusvirhevakuutus on voimas- Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin lain- 18453: sa viisi vuotta. Sillä kuluttaja siirtää vastuun kiin- säädännön muuttamiseksi niin, että 18454: teistöstä vakuutusyhtiölle. Tämä koskee myös myyntiin tarjottavalta vanhalta raken- 18455: mm. omakotikauppoja. nukselta edellytetään laillistetun asian- 18456: Rakennusvirhevakuutus on tullut hyvin ajan- tuntijan antamaa kuntotarkastustodis- 18457: kohtaiseksi mm. toistuvasti esiin tulevien raken- tusta? 18458: nusvirheistä johtuvien homevaurioiden vuoksi. 18459: 18460: Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1998 18461: 18462: Erkki Pulliainen /vihr 18463: 18464: 18465: 18466: 18467: 280043 18468: 2 KK 622/1998 vp 18469: 18470: Eduskunnan Puhemiehelle 18471: 18472: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Vanhojen omakotitalojen ja vapaa-ajan kiin- 18473: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, teistöjen kaupoissa myyjä on useimmiten yksi- 18474: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen tyishenkilö. Tarkastusvelvoite aiheuttaisi hänelle 18475: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul- huomattavia lisäkustannuksia ja hankalia muo- 18476: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o dollisuuksia. Olennainen kysymys on myös se, 18477: 622: minkälaisia seuraamuksia tulisi liittää velvoit- 18478: teen laiminlyöntiin. Ilman sanktiota velvoitteella 18479: Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin lain- ei ole merkitystä. Toisaalta sanktiot tuntuvat 18480: säädännön muuttamiseksi niin, että kohtuuttomilta, jos rakennus kuntotarkastuksen 18481: myyntiin tarjottavalta vanhalta raken- laiminlyönnistä huolimatta osoittautuu hyvä- 18482: nukselta edellytetään laillistetun asian- kuntoiseksija kaikin puolin ostajaa tyydyttäväk- 18483: tuntijan antamaa kuntotarkastustodis- si. 18484: tusta? Asuntokauppaa koskevan lainsäädännön 18485: myötä vakuutusyhtiöt ovat kehitelleet ulkomail- 18486: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- ta saatujen kokemusten pohjalta Suomen olo- 18487: vasti seuraavaa: suhteisiin sopivia rakennusvirhevakuutuksia. 18488: Tällaisia vakuutuksia on ollut saatavissa jo jon- 18489: Kiinteistön kaupassa myyjän velvollisuutena kin aikaaja tarjonta on monipuolistumassa kun- 18490: on virhevastuun uhalla selvittää ostajalle tiedos- kin tyyppistä asuntorakentamista ja asunto- 18491: saan olevat rakennuksen virheet ja puutteet mah- kauppaa mahdollisimman hyvin palvelevaksi. 18492: dollisimman totuudenmukaisesti ja tarkoin. Os- Vakuutuskäytännön ja vakuutusmarkkinoiden 18493: tajalle on puolestaan asetettu velvollisuus tarkas- tulisi kehittyä vapaaehtoisuuden pohjalta palvel- 18494: taa kiinteistö ennen kaupantekoa eikä hän voi lakseen mahdollisimman hyvin riskinkantajia 18495: jälkikäteen vedota sellaiseen seikkaan, joka olisi rakennusvirheistä ja myös ylipäänsä pyrkimystä 18496: voitu tavanomaisessa tarkastuksessa havaita. hyvään laatuun sekä uudisrakentamisessa että 18497: Myyjän ja ostajan velvollisuuksia ja vastuun- kiinteistön pidossa. Kuntoarviot ja kuntotarkas- 18498: jakoa koskevat säännökset samoin kuin tietoi- tukset ovat olennainen osa rakennusvirheiden ja 18499: suus rakennusvirheiden ja erityisesti kosteus- ja muiden kiinteistövahinkojen vakuuttamista. Va- 18500: homevaurioiden yleisyydestä ovat johtaneet sii- kuutuskäytäntö voidaan paremmin kehittää vas- 18501: hen, että kiinteistökaupan osapuolet aikaisem- taamaan aitoa kysyntää, jos näistä keskeisistä 18502: paa tarkemmin pyrkivät selvittämään rakennuk- osioista ei säädettäisi pakottavasti erikseen. 18503: sen kunnon ennen kaupantekoa. Huolellinen tar- Myytävät kiinteistöt ovat erilaisia, ja myös 18504: kastus on sekä myyjän että ostajan edun mukais- osapuolten asema ja kaupantekoon liittyvät 18505: ta. Halutessaan osapuolet voivat käyttää myös muut olosuhteet vaihtelevat. Ostaja saattaa esi- 18506: ulkopuolisten asiantuntijoiden apua. Asiantunti- merkiksi tuntea rakennuksen perin pohjin, jos 18507: ja-avun käyttäminen onkin viime aikoina yleisty- hän on asunut siinä pitkään vuokralaisena, osuu- 18508: nyt. den omistajana tai kuolinpesän osakkaana. Osa- 18509: Ulkopuolisen asiantuntijan käyttö tulisi kui- puolet saattavat itse olla riittävän asiantuntevia 18510: tenkin jättää kaupan osapuolten oman harkin- tai heillä voi lähipiirissään olla asiantuntijoita, 18511: nan ja tahdon varaan. Yleinen lakisäätein en vel- jotka korvauksetta avustavat rakennuksen kun- 18512: vollisuus hankkia asiantuntijan antama tarkas- non selvittämisessä. Nämäkin seikat puoltavat 18513: tustodistus olisi monella tavalla ongelmallinen. tarkastusten jättämistä harkinnanvaraisiksi. 18514: Vuosittain tehdään noin 60 000 kiinteistö- Hallituksen mielestä kuntotarkastuksista ei 18515: kauppaa. Kuntotarkastusvelvoite koskisi siten pidä säätää lailla. Kaupan osapuolten on voitava 18516: huomattavaa määrää sopimuksia, joista kuiten- itse päättää siitä, kuinka perusteellinen tarkastus 18517: kin vain harvoin syntyy erimielisyyksiä. Kiinteis- kulloinkin on tarpeen ja kuinka paljon kustan- 18518: tön virhettä koskevia riita-asioita pannaan kärä- nuksia siihen halutaan uhrata. 18519: jäoikeuksissa vireille noin 200 vuodessa. Luku- 18520: määrä on koko 1990-luvun ajan pysynyt suurin 18521: piirtein samana. 18522: 18523: Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1998 18524: 18525: Oikeusministeri Jussi Järventaus 18526: KK 622/1998 vp 3 18527: 18528: Tili Riksdagens Talman 18529: 18530: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- egnahemshus eller en fritidsfastighet är säljaren 18531: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- oftast en privatperson. Skyldigheten att låta 18532: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle- granska byggnadens skick skulle föranleda sälja- 18533: damot Erkki Pulliainen undertecknade spörsmål ren betydande tilläggskostnader och besvärliga 18534: nr 622: formaliteter. En väsentlig fråga är också det vilka 18535: sanktioner som bör följa när skyldigheten för- 18536: Tänker Regeringen vidta åtgärder i summas. Utan sanktioner har skyldigheten ingen 18537: syfte att ändra lagstiftningen så att det betydelse. Å andra sidan är sanktionerna orimli- 18538: krävs av en legitimerad sakkunnig utfår- ga, om byggnaden visar sig vara i gott skick och 18539: dat intyg över byggnadens skick när en köparen på allt sätt tillfreds med den, även om 18540: gammal byggnad erbjuds tili salu? man försummat att låta granska byggnadens 18541: skick. 18542: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt 1och med lagstiftningen gällande bostadssköp 18543: anföra följande: har försäkringsbolagen utgående från erfarenhe- 18544: terna utomlands för de finska förhållandena ut- 18545: Vid fastighetsköp skall säljaren vid äventyr av vecklat försäkringar för byggnadsfel. Sådana 18546: ansvar för fel upplysa köparen så sanningsenligt försäkringar har man kunnat teckna redan nå- 18547: och noggrant som möjligt om sådana fel och gon tid och utbudet håller på att bli mångsidigare 18548: brister hos byggnaden som han känner tili. Kö- i och med att man så bra som möjligt vili betjäna 18549: paren åter har ålagts en skyldighet att granska byggandet och bostadsköp avolika slag. Försäk- 18550: fastigheten före köpslutet och han kan inte i ringspraxis och försäkringsmarknaden bör ut- 18551: efterhand åberopa en sådan omständighet som vecklas på frivillig basis för att så bra som möjligt 18552: hade kunnat konstateras genom sedvanlig betjäna dem som bär risken för byggnadsfel och 18553: granskning. över huvud taget för att eftersträva bra kvalitet i 18554: Bestämmelserna om säljarens och köparens fråga om såväl nybyggande som fastighetsunder- 18555: ansvar och ansvarsfördelningen dem emellan lik- håll. Värdering och granskning av byggnadernas 18556: som medvetenheten om byggnadsfel och i syn- skick utgör ett viktigt moment vid försäkring av 18557: nerhet om hur allmänna fukt- och mögelskador- byggnadsfel och övriga fel hos fastigheter. För- 18558: na är har lett tili att avtalsparterna noggrannare säkringspraxis kan utvecklas att bättre motsvara 18559: än tidigare försöker utreda byggnadens skick faktisk efterfrågan, ifall några särskilda tvingan- 18560: före köpslutet. En noggrann granskning ligger de bestämmelser inte införs beträffande dessa 18561: både i säljarens och köparens intresse. Parterna centrala delområden. 18562: kan om de så önskar också anlita utomstående Fastigheterna som säljs är olika och även par- 18563: sakkunniga. Under den senaste tiden har det ternas ställning och omständigheterna kring kö- 18564: blivit allt vanligare att anlita sakkunniga. pet varierar. Köparen kan t.ex. vara mycket för- 18565: Huruvida utomstående sakkunniga skall anli- trogen med byggnaden, om han som hyresgäst, 18566: tas bör dock vara en fråga som är beroende av delägare eller delägare i dödsbo bott länge i den. 18567: parternas vilja och prövning. En allmän lagstad- Parterna själva kan vara tiliräckligt sakkunniga 18568: gad skyldighet att skaffa granskningsintyg av en eller de kan ha isin bekantskapskrets sakkunniga 18569: sakkunnig är på många sätt problematisk. som utan er.~ättning hjälper att utreda byggna- 18570: Årligen ingås cirka 60 000 fastighetsköp. Skyl- dens skick. A ven dessa omständigheter talar för 18571: digheten att låta förrätta en granskning skulle att låta granskningarna vara beroende av parter- 18572: sålunda gälla ett betydande antal avtal, om vilka nas prövning. 18573: det dock endast sällan uppstår meningsskiljak- Enligt regeringen skall man inte genom lag 18574: tigheter. Vid tingsrätterna anhängiggörs årligen införa någon skyldighet att låta granska byggna- 18575: cirka 200 tvistemål som gäller fel hos fastigheter. dernas skick. A vtalsparterna bör själva få avgöra 18576: Antalet mål har under hela 1990-talet varit unge- hur noggrann granskning som behövs i varje 18577: får på samma nivå. enskilt fall och hur stora kostnader de är beredda 18578: Vid fastighetsköp där objektet är ett gammalt att offra på granskningen. 18579: Helsingfors den 17 juni 1998 18580: 18581: Justitieminister Jussi Järventaus 18582: KK 623/1998 vp 18583: 18584: Kirjallinen kysymys 623 18585: 18586: 18587: 18588: 18589: Kari Rajamäki /sd: Pitkäaikaissairaiden ja ikääntyvien työttömien 18590: asemasta 18591: 18592: 18593: Eduskunnan Puhemiehelle 18594: 18595: Työntekijä voi pudota ansiosidonnaisen työt- tys, jonka ei uskota olevan mahdollista enää hy- 18596: tömyysturvan piiristä työmarkkinatuelle, jos vinvointiyhteiskunnassa. Pitkään työelämässä 18597: työttömyyttä on edeltänyt pitkä sairausjakso. mukana olleille, terveytensä ja tosiasiallisesti työ- 18598: Tämä tapahtuu usein tilanteessa, jossa sairastu- kykynsä menettäneille työttömiksi joutuneille on 18599: nut työntekijä odottaa työkyvyttömyyseläke- järjestettävä kunniallinen tapa päästä työmark- 18600: päätöstä ja joutuu hakemaan muutosta hylkää- kinoilta riittävän, esimerkiksi työkyvyttömyys- 18601: vään eläkepäätökseen ylemmiltä valitusviran- eläkkeen suuruisen turvan varaan. 18602: omaisilta. Jos työkyvyttömyyseläkehakemus on Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 18603: hylätty kaikissa valitusasteissa,jää vaihtoehdok- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 18604: si työttömyys. Käytännössä työkyvytön työnha- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 18605: kija on menettänyt ansiosidonnaiseen työttö- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 18606: myysturvaan oikeuttavan ajan ja joutuu työ- 18607: markkinatuelle. Vuosikymmeniä työelämässä Mitä Hallitus aikoo tehdä pitkään sai- 18608: mukana olleelle ja ammattiliittoon kuuluneelle rastaneiden, tosiasiassa työkyvyttömien 18609: työntekijälle edellä kuvattu kohtelu on nöyryy- työttömien, aseman parantamiseksi? 18610: 18611: Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1998 18612: Kari Rajamäki /sd 18613: 18614: 18615: 18616: 18617: 280043 18618: 2 KK 623/1998 vp 18619: 18620: 18621: 18622: 18623: Eduskunnan Puhemiehelle 18624: 18625: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa kyvyttömyyseläkehakemuksensa. Ratkaisukäy- 18626: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, tännössä on katsottu, että henkilön olisi pitänyt 18627: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen ilmoittautua työnhakijaksijo eläkelaitoksen hyl- 18628: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kari Raja- käyspäätöksen jälkeen. 18629: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o Jos työkyvyttömyyttä koskeva eläkehakemus 18630: 623: hylätään myös kaikissa muutoksenhakuasteissa, 18631: henkilöä ei voida pitää eläkelakien tarkoittamal- 18632: Mitä Hallitus aikoo tehdä pitkään sai- la tavalla työkyvyttömänä eikä hänelle siten voi- 18633: rastaneiden, tosiasiassa työkyvyttömien da myöntää työkyvyttömyyseläkettä. Hänelle ei 18634: työttömien, aseman parantamiseksi? voimassa olevien eläkelakien mukaan voida 18635: myöntää eläkettä myöskään sillä perusteella, että 18636: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- hänen oikeutensa ansiosidonnaiseen työttö- 18637: vasti seuraavaa: myyspäivärahaan on päättynyt. Työttömyyden 18638: aiheuttamaa ansionmenetystä korvataan työttö- 18639: Työeläkelaeissa ja kansaneläkelaissa on sään- myysturvajärjestelmästä joko työttömyyspäivä- 18640: nökset siitä, milloin henkilö on näiden lakien rahalla tai työmarkkinatuella. Työttömälle hen- 18641: tarkoittamalla tavalla työkyvytön. Ensimmäise- kilölle voidaan maksaa ansioon suhteutettua 18642: nä päätöksentekoasteena asian ratkaisee asian- työttömyyspäivärahaa 500 päivän enimmäis- 18643: omainen eläkelaitos. Jos eläkelaitos hylkää työ- määrä. Jos hänen työttömyytensä jatkuu tämän 18644: kyvyttömyyseläkehakemuksen, eläkkeenhaki- jälkeenkin, hänelle maksetaan työmarkkinatu- 18645: jana on oikeus valittaa päätöksestä. Viime kädes- kea. Ainoastaan ikääntyneille työttömille mak- 18646: sä oikeuden työkyvyttömyyseläkkeeseen ratkai- setaan ansioon suhteutettua työttömyyspäivära- 18647: see sekä työeläkkeen että kansaneläkkeen osalta haa aina 60 vuoden iän täyttymiskuukauden lop- 18648: vakuutusoikeus. Kun henkilö valittaa työkyvyt- puun. Edellytyksenä on, että henkilö on vähin- 18649: tömyyseläkkeen hylkäämisestä ja esittää sellaista tään 57-vuotias tai eräissä siirtymävaiheen tilan- 18650: selvitystä, jonka perusteella hänet katsotaan työ- teissa vähintään 55-vuotias, kun 500 päivän 18651: kyvyttömäksi, muutoksenhakuelin voi määrätä enimmäismäärä täyttyy. Tällaisella henkilöllä on 18652: työkyvyttömyyseläkkeen alkamisajankohdan päivärahan päätyttyä useimmiten oikeus työttö- 18653: kauaksikin taaksepäin, esimerkiksi työsuhteen myyseläkkeeseen. 18654: tai muun ansiotoiminnan päättymisajankoh- Henkilön on mahdollista saada uudelleen oi- 18655: taan, jos esitetty selvitys antaa siihen aihetta. keus ansiosidonnaiseen työttömyyspäivärahaan, 18656: Voimassa olevien eläkelakien säännökset mah- jos hän työskentelee vähintään lO kuukautta 18657: dollistavat tämän. Niiden mukaan sekä eläkelai- työttömyyspäivärahaoikeuden alkamisen jäl- 18658: tos että muutoksenhakuelimet voivat aikaisem- keen. Tämä työskentely voi koostua myös 18659: man lainvoimaisenkin päätöksen estämättä useammasta alle 10 kuukauden työsuhteesta. 18660: myöntää evätyn edun tai myöntää edun aikai- Eläkejärjestelmät eivät ole pakoilleet vastuu- 18661: sempaa suurempana. taan huolehtia niiden henkilöiden toimeentulos- 18662: Toisaalta se seikka sinänsä, että henkilöllä on ta,jotka eläkelainsäädännön mukaan ovat eläke- 18663: työkyvyttömyyseläkkeen hylkäämistä koskeva turvaan oikeutettuja. Sairaat työttömät, jotka 18664: valitus vireillä jossakin muutoksenhakuasteessa, täyttävät työkyvyttömyyseläkkeen saamisen 18665: ei ole esteenä työttömäksi työnhakijaksi ilmoit- edellytykset, ovat oikeutettuja työkyvyttömyys- 18666: tautumiselle ja työttömyysturvan saamiselle. eläkkeeseen. 18667: Työttömyysturvaa koskevassa ratkaisukäytän- Hallitusohjelmassa on kiinnitetty huomiota 18668: nössä henkilön on katsottu olleen pitkähkön työkyvyttömyyseläkkeisiin liittyviin ongelmiin ja 18669: ajan poissa työmarkkinoilta ilman hyväksyttä- ihmisten työ kykyyn. Erityisesti hallitusohjelmas- 18670: vää syytä, kun hän on ilmoittautunut työttömäk- sa on kannettu huolta ikääntyneiden pitkäaikais- 18671: si työnhakijaksi vasta sen jälkeen, kun myös työttömien toimeentulon ja työllistymisedelly- 18672: muutoksenhakuasteet ovat hylänneet hänen työ- tysten parantamisesta. Hallitusohjelman mukai- 18673: KK 623/1998 vp 3 18674: 18675: sesti muun muassa eläkejärjestelmien hoitamaa siitä, kuinka työnantaja- ja työntekijäpuolen yh- 18676: ammatillista ja sitä tukevaa lääketieteellistä kun- teisesti rahoittamaa työeläkejärjestelmää tulee 18677: toutusta on tehostettu ja osa-aikaeläkejärjestel- kehittää. Näiden neuvottelujen pohjalta valtio- 18678: mää on parannettu, jotta ikääntyneillä työnteki- valta valmistelee ja vahvistaa tarpeelliset lainsää- 18679: jöillä olisi aiempaa paremmat mahdollisuudet däntömuutokset. Viime vuodenjoulukuussa sol- 18680: hyödyntää jäljellä olevaa työkykyään sitä vas- mitun tulopoliittisen kokonaisratkaisun mukai- 18681: taavissa töissä. Parhaillaan eduskunnassa on sesti työmarkkinajärjestöjen tarkoituksena on 18682: myös käsiteltävänä hallituksen esitys laiksi 55 yhdessä työeläkelaitosten kanssa laajemmin sel- 18683: vuotta täyttäneen työttömän työllistymisedelly- vittää tämän vuoden loppuun mennessä eri var- 18684: tysten parantamisesta (HE 73/1998 vp). Esityk- haiseläkemuotojen käyttöön liittyvät kysymyk- 18685: sessä ehdotetuna lailla parannettaisiin ikäänty- set ja muutostarpeet Tarkoituksena on myös 18686: neiden työttömien työllistymisedellytyksiä siten, tämän vuoden loppuun mennessä selvittää, onko 18687: ettei tällaisen henkilön vastaanottama tilapäi- vanhempien työntekijöiden työssä pysymisen 18688: nen, enintään 10 kuukautta kestävä työ heiken- edistämiseksi tarpeen muuttaa työnantajien 18689: täisi sitä eläketurvaa, joka hänellä on odotetta- omavastuuosuuksia työttömyys- ja työkyvyttö- 18690: vissa aikaisemman ansiotoiminnan perusteella. myyseläkkeissä. 18691: Työmarkkinaosapuolten asiana on neuvotella 18692: Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1998 18693: 18694: Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre 18695: 4 KK 623/1998 vp 18696: 18697: 18698: 18699: 18700: Tili Riksdagens Talman 18701: 18702: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- som arbetslös arbetssökande först efter det att 18703: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med- också besvärsinstanserna har avslagit hans ansö- 18704: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- kan om invalidpension. Personen i fråga borde 18705: man Kari Rajamäki undertecknade spörsmål nr ha anmält sig som arbetssökande redan efter det 18706: 623: att pensionsanstalten gav sitt beslut om avslag. 18707: Om en ansökan om invalidpension avslås ock- 18708: Vad ämnar Regeringen göra för att så i alla besvärsinstanser kan personen i fråga inte 18709: förbättra ställningen för arbetslösa som anses arbetsoförmögen på det sätt som avses i 18710: länge varit sjuka och i själva verket är pensionslagarna och han kan således inte bli be- 18711: arbetsoförmögna? viljad invalidpension. Han kan inte heller enligt 18712: gällande pensionslagar beviljas pension på den 18713: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt grunden att hans rätt till inkomstrelaterad ar- 18714: anföra följande: betslöshetsdagpenning har utgått. Den inkomst- 18715: förlust som föranleds av arbetslösheten ersätts 18716: Lagen om pension för arbetstagare och folk- inom systemet för utkomstskydd för arbetslösa 18717: pensionslagen innehåller bestämmelser om när antingen med arbetslöshetsdagpenning eller med 18718: en person är arbetsoförmögen på det sätt som arbetsmarknadsstöd. En arbetslös kan få in- 18719: dessa lagar avser. Som första instans avgörs sa- komstrelaterad arbetslöshetsdagpenning under 18720: ken av behörig pensionsanstalt. Om pensions- högst 500 dagar. Om hans arbetslöshet fortsätter 18721: anstalten avslår ansökan om invalidpension har också efter detta får han arbetsmarknadsstöd. 18722: pensionssökanden rätt att överklaga beslutet. I Endast till äldre arbetslösa betalas inkomstrela- 18723: sista hand avgörs frågan om rätten till invalid- terad arbetslöshetsdagpenning ända till utgång- 18724: pension, både för arbetspensionens och folkpen- en av den månad när personen i fråga fyller 60 år. 18725: sionens del, av försäkringsdomstolen. När en sö- Detta förutsätter att personen är minst 57 år 18726: kande besvärar sig över att hans ansökan om gammal eller i vissa fall som omfattas av över- 18727: invalidpension har avslagits och presenterar en gångsperioden minst 55 år när det maximala ti- 18728: utredning enligt vilken han anses arbetsoförmö- den av 500 dagar utgår. Sådana personer har 18729: gen, kan besvärsinstansen fastställa tidpunkten efter det att tiden för dagpenning utgått i allmän- 18730: för invalidpensionens inträdande t.o.m. långt het rätt till invalidpension. 18731: bak i tiden, t.ex. till den tidpunkt när ett arbets- Det är möjligt att på nytt få rätt till inkomstre- 18732: förhållande eller annan förvärvsverksamhet upp- laterad arbetslöshetsdagpenning om man arbetar 18733: hörde, om den utredning som framlagts ger an- minst 10 månader efter det att rätten till arbets- 18734: ledning till det. Bestämmelserna i gällande pen- löshetsdagpenning börjat. Denna tid i arbete kan 18735: sionslagar ger möjligheter till detta. Enligt dem också bestå av flera arbetsförhållanden som va- 18736: kan såväl pensionsanstalten som besvärsinstan- rar mindre än 10 månader. 18737: serna utan hinder av ett tidigare beslut som t.o.m. Pensionssystemen har inte undandragit sig sitt 18738: vunnit laga kraft bevilja den förmån som avsla- ansvar att sörja för pensionsskyddet för de perso- 18739: gits eller bevilja förmånen till ett större belopp än ner som enligt pensionslagstiftningen har rätt till 18740: tidigare. pensionsskydd. Sjuka arbetslösa som uppfyller 18741: A andra sidan utgör det faktum att en persons villkoren för invalidpension har rätt till invalid- 18742: besvär över avslag på ansökan om invalidpen- pension. 18743: sion är under behandling i någon besvärsinstans I regeringsprogrammet har man fåst upp- 18744: inget hinder för att personen i fråga anmäler sig märksamhet vid problem som hänför sig till inva- 18745: som arbetslös arbetssökande och får utkomst- lidpensioner och arbetsförmåga. Man har i reger- 18746: skydd för arbetslösa. I den beslutspraxis som ingsprogrammet varit särskilt mån om att för- 18747: gäller utkomstskyddet för arbetslösa anses en bättra utkomsten för äldre långtidsarbetslösa 18748: person ha varit länge borta från arbetsmarkna- och förutsättningarna för deras sysselsättning. I 18749: den utan godtagbar orsak när han har anmält sig överensstämmelse med regeringsprogrammet 18750: KK 623/1998 vp 5 18751: 18752: har bl.a. den via pensionssystemen finansierade Det är arbetsmarknadsparternas sak att för- 18753: yrkesrehabiliteringen och den medicinska reha- handla om hur det av arbetsgivar- och arbetsta- 18754: biliteringen som utgör ett stöd för den förra ef- garsidan gemensamt finansierade arbetspen- 18755: fektiverats samt systemet med delpension för- sionssystemet bör utvecklas. Utgående från 18756: bättrats så att äldre arbetstagare skall ha bättre dessa förhandlingar bereder och fastställer stats- 18757: möjligheter att utnyttja den arbetsförmåga som makten de ändringar som behövs i lagstiftningen. 18758: de har kvar i sådana arbeten som motsvarar deras 1 enlighet med den inkomstpolitiska helhetsupp- 18759: arbetsförmåga. Som bäst behandlas i riksdagen görelse som man kom överens om i december 18760: också regeringens proposition med förslag tilllag förra året har arbetsmarknadsorganisationerna 18761: om förbättrande av sysselsättningsförutsättning- för avsikt att tillsammans med arbetspensionsan- 18762: arna för 55 år fyllda arbetslösa (RP 73/1998 rd). stalterna före utgången av detta år mera utförligt 18763: Genom den föreslagna lagen skulle sysselsätt- utreda frågor i anslutning tili bruket av olika 18764: ningsf6rutsättningarna för äldre arbetslösa för- förtidspensionsformer och behoven av ändringar 18765: bättras så tili vida att tillfålliga arbeten som varar i dessa. A vsikten är också att före utgången av 18766: högst 10 månader inte skulle försämra det pen- detta år utreda om det, för att äldre arbetstagare 18767: sionsskydd som de har rätt tili på grundval av bättre skall hållas kvar i arbetslivet, är nödvän- 18768: tidigare förvärsvsverksamhet. digt att ändra arbetsgivarnas självriskandelar i 18769: arbetslöshets- och invalidpensionerna. 18770: 18771: Helsingforsden 16 juni 1998 18772: 18773: Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre 18774: KK 624/1998 vp 18775: 18776: Kirjallinen kysymys 624 18777: 18778: 18779: 18780: 18781: Paula Kokkonen /kok ym.: Huumetutkimusohjelman toteuttami- 18782: sesta 18783: 18784: 18785: Eduskunnan Puhemiehelle 18786: 18787: Joukko kansanedustajia esitti 18.3.1998 halli- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 18788: tukselle kysymyksen mihin toimenpiteisiin halli- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 18789: tus aikoo ryhtyä narkomaanien katkaisu-, vieroi- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen 18790: tus-, terapia- ja kuntoutushoidon asianmukai- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 18791: seksi järjestämiseksi ja hoitoonohjauksessa toi- 18792: mivien henkilöiden kouluttamiseksi. Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 18793: Vastauksessaan sosiaali- ja terveysministeri ryhtyä, että Suomessa käynnistetään 18794: totesi mm., että kokonaistilanteen kartoitus on poikkitieteellinen huumetutkimusohjel- 18795: meneillään ja kansallisen huumeohjelman val- ma, 18796: mistelu on käynnissä. Lääkehoidosta annetut että suomalaisissa yliopistoissa ja 18797: määräykset ovat uudistuksen alla. Näillä toi- muissa oppilaitoksissa ryhdytään anta- 18798: menpiteillä arveltiin voitavan jatkossa vastata maan eri alojen ammatinharjoittajille jär- 18799: selvästi paremmin huumehoitojen kysyntään. jestelmällistä koulutusta huumeitten käy- 18800: Ehkä kysymyksen muotoilusta johtuu, että tön ehkäisyssä, niitten kysynnän vähen- 18801: vastauksesta ei ilmene, miten aiotaan kehittää tämisessä ja käytön varhaisessa toteami- 18802: huumeitten käytön ehkäisemistä, huumeitten ky- sessa ja että etulinjassa jo työskenteleville 18803: synnän vähentämistä ja huumeiden käytön var- eri alojen ammattilaisille annetaan täy- 18804: haista toteamista. dennyskoulutusta, että he voivat saada 18805: Suomi tunnetaan terveyden edistämisen malli- välttämättömän perusammattitaidon 18806: maana. Meillä on osattu oivallisella tavalla yh- em. kysymyksissä, sekä 18807: distää terveydenhuollon palvelut ja ammatinhar- että maassamme laaditaan alan valta- 18808: joittajien koulutus sekä lääketieteellinen tutki- kunnalliset hoitosuositukset ja alueelliset 18809: mus. Tällä strategialla on äitien ja lasten tervey- hoito-ohjelmat huumepotilaiden hoidon 18810: dessä ja syöpien ja sydäntautien vähentämisessä tehostamiseksi? 18811: sekä tapaturmien torjunnassa saavutettu hyviä 18812: tuloksia. 18813: Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 1998 18814: 18815: Paula Kokkonen /kok Raimo Mähönen /sd Riitta Korhonen /kok 18816: Pekka Kuosmanen lkok Antero Kekkonen /sd Ola Rosendahl /r 18817: Leena Luhtanen /sd Martti Korhonen /vas Mikko Immonen /vas 18818: Janne Viitamies /sd Arto Bryggare /sd Erkki Partanen /sd 18819: Kari Myllyniemi /kesk Kirsti Ala-Harja /kok Hannu Takkula /kesk 18820: Helena Vartiainen /sd Rauha-Maria Mertjärvi /vihr Sakari Smeds /skl 18821: Seppo Kääriäinen /kesk Klaus Bremer /r Raimo Tiilikainen /r 18822: Sulo Aittoniemi /kesk Sinikka Hurskainen /sd Arja Ojala /sd 18823: Marjatta Vehkaoja /sd Tauno Pehkonen /skl Esa Lahtela /sd 18824: Tapio Karjalainen /sd Marja-Leena Viljamaa /sd 18825: 18826: 18827: 18828: 18829: 280043 18830: 2 KK 624/1998 vp 18831: 18832: 18833: 18834: 18835: Eduskunnan Puhemiehelle 18836: 18837: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa siaalihuollon, liikunta- ja kulttuurityöntekijöi- 18838: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, den sekä vapaaehtoisten yhteistyötä. Syrjäytymi- 18839: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen sen, huonovointisuuden ja viihtymättömyyden 18840: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Paula ensimmäiset oireet näkyvät koulussa. Nykyinen 18841: Kokkosen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy- kasvatusjärjestelmä näyttää jossain määrin pas- 18842: myksen n:o 624: si voivan ja vieraannuttavan nuoria omasta vas- 18843: tuusta ja omien voimavarojen hyödyntämisestä 18844: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo ja ajaa nuoria viihteenisyyden etsimiseen ja pas- 18845: ryhtyä, että Suomessa käynnistetään siivisen kuluttamisen malleihin. Tämä saattaa 18846: poikkitieteellinen huumetutkimusohjel- olla osaltaan luomassa pohjaa päihteiden leviä- 18847: ma, miselle ja vakiintumiselle osaksi nuorten elämän- 18848: että suomalaisissa yliopistoissa ja tyyliä. Lasten ja nuorten tulisi voida kokea kou- 18849: muissa oppilaitoksissa ryhdytään anta- luyhteisönsä myönteisinä paikkoina, ei vain for- 18850: maan eri alojen ammatinharjoittajille jär- maalisen oppimisen, vaan myös sosiaalisen kans- 18851: jestelmällistä koulutusta huumeitten käy- sakäymisen ja nuorten omista lähtökodista nou- 18852: tön ehkäisyssä, niitten kysynnän vähen- sevaa nuorten yksilöllistä identiteettikasvua tu- 18853: tämisessä ja käytön varhaisessa toteami- kevana paikkana. Koulujen iltapäivätoimintaa 18854: sessa ja että etulinjassa jo työskenteleville tulisikin kehittää varhaisen tukemisen ja puuttu- 18855: eri alojen ammattilaisille annetaan täy- misen moniammatilliseksi areenaksi. Nuorilla ja 18856: dennyskoulutusta, että he voivat saada varhaisnuorilla tulee olla riittävän monipuoliset 18857: välttämättömän perusammattitaidon vapaa-ajan ja kulttuurisen toiminnan mahdolli- 18858: em. kysymyksissä, sekä suudet vaihtoehtona päihdekeskeisille elämänta- 18859: että maassamme laaditaan alan valta- voille. 18860: kunnalliset hoitosuositukset ja alueelliset Stakes on kuluvana vuonna toteuttanut kun- 18861: hoito-ohjelmat huumepotilaiden hoidon takyselyn huumausaineiden käyttäjien hoidosta 18862: tehostamiseksi? ja ehkäisevästä työstä osana sosiaali- ja tervey- 18863: denhuollon peruspalvelujen arviointia. Kyselyn 18864: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- alustavien, vielä tarkistamattomien tulosten mu- 18865: vasti seuraavaa: kaan vastanneista kunnista lähes 40 % oli sellai- 18866: sia, joista ei ole viimeisen vuoden aikana ohjattu 18867: Sosiaali- ja terveysministeriön, oikeusministe- hoitoon yhtään huumausaineiden ongelmakäyt- 18868: riön ja sisäasianministeriön kesken on sovittu, täjää. Vajaassa 30 %:ssa kunnista hoitoon ohjat- 18869: että Kansanterveyslaitos sekä Sosiaali- ja ter- tujen määrä on ollut vähintään viisi henkilöä. 18870: veysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (Stakes) Väkiluvultaan vasta yli 20 000 asukkaan kunnis- 18871: valmistelevat kansallisen huumausainetutkimus- sa huumausaineiden käytön vuoksi hoitoon oh- 18872: ohjelman. Käynnissä oleva valmistelu saadaan jaaminen on selvemmin säännöllistä. Hoitoon 18873: päätökseen alkusyksystä. ohjattujen ongelmakäyttäjien määrät ovat olleet 18874: Huumausaineiden käytön leviäminen nuorten selvästi suurimmat Etelä-Suomen läänissä ver- 18875: keskuuteen liittyy laajempiin nuorten elämänta- rattuna muihin lääneihin. 18876: vallisiin muutoksiin ja syrjäytymiseen, eikä nii- Päihdeohjelma siihen sisältyvine strategioi- 18877: hin ole yksinkertaista eikä helppoa huumausai- neen on 73 kunnalla, laittomia huumausaineita 18878: nepoliittista ratkaisua. Ensi sijassa on tuettava käsitellään näistä 61 ohjelmassa. Varsinainen 18879: julkisen kasvatusjärjestelmän valmiuksia tukea huumausainestrategia on laadittu 16 kunnassa. 18880: heikoista lähtökohdista tulevien ja muuten voi- Etelä-Suomen läänissä huumausaineita käsitte- 18881: mavaroiltaan heikkojen nuorten ja lasten kasvua leviä strategioita oli lähes 40 %:lla kunnista, kun 18882: muun muassa moniammatillisella yhteistyöllä. muissa lääneissä sellaisia oli vajaassa viidesosas- 18883: Tärkeää on edistää eri kasvattajatahojen, van- sa kuntia. Ehkäisevän päihdetyön keskeiset toi- 18884: hempien, opettajien, nuorisotyöntekijöiden, so- minta-alueet kunnissa olivat terveyskasvatus 18885: KK 624/1998 vp 3 18886: 18887: kouluissa, perheiden ja vanhempien tukeminen lopullinen syrjäytyminen koulutuksesta on voitu 18888: sekä moniammatillinen yhteistyö ongelmata- välttää. Moniammatillinen koulutus on lisännyt 18889: pausten ratkaisemiseksi. Huumausaineisiin liit- koulujen aktiivisuutta ja ymmärrystä päihdeope- 18890: tyviä perustiedon puutteita oli henkilöstöllä var- tuksen kehittämisessä. Koulun ulkopuoliset toi- 18891: sinkin pienissä kunnissa. Nämä koskivat huu- mijat ovat tulleet entistä paremmin tietoisiksi 18892: mausaineiden käyttäjän tunnistamista ja hänen koulujen osuuden päihteiden käytön ehkäisyssä, 18893: hoitoaan. Lisätietoa kaivattiin myös huumausai- niiden tavoitteet ovat muuttuneet realistisem- 18894: neiden käyttäjille soveltuvista hoitopaikoista, sa- miksija kiinnostus yhteistyöhön koulujen kanssa 18895: mankokoisten kuntien hoito- ja palvelumalleista on lisääntynyt. 18896: sekä kokeiluista, samoin huumausainetilanteesta Opetushallinnossa toteutettavassa huumaus- 18897: niin alueellisella kuin valtakunnallisellakin tasol- aineita koskevassa koulutuksessa tavoitteena on 18898: la. Sosiaali- ja terveysministeriön Verkostoituvat verkostoyhteistyömuotojen kehittäminen ja 18899: erityispalvelut -projektin tarkoituksena on pit- koulujen aktiivisen roolin lisääminen paikallista- 18900: källä aikavälillä turvata sosiaalihuollon erityis- son päihteiden käytön ehkäisytyössä. Erityisesti 18901: palveluiden ja asiantuntijuoden saatavuutta yli on kehitetty sellaisia koulutustilaisuuksia, joissa 18902: kuntarajojen myös pienissä kunnissa. mukana on opettajien ja oppilashuollon lisäksi 18903: Päihde- ja huumausainekysymysten parissa myös sosiaali- ja terveystoimen, nuoriso- ja rait- 18904: työskenteleville eri alojen ammattihenkilöille on tiustoimen, poliisin, vapaaehtoisjärjestöjen ja 18905: järjestetty monitahoista täydennyskoulutusta vanhempien edustus. Opetushallitus toteutti 18906: varsin laajasti. Aktiivisia toimijoita koulutuksen vuonna 1997 viisi kaksipäiväistä peruskoulutus- 18907: järjestämisessä ovat olleet muun muassa läänin- tilaisuutta ja kysyntään vastaten yhden jatko- 18908: hallitukset, opetushallitus, Tampereen yliopis- kurssin huumausaineiden kysynnän ehkäisyn ja 18909: ton täydennyskoulutuskeskus, Terveyden edistä- verkostoyhteistyön kehittämiseksi. Lisäksi to- 18910: misen keskus, eri lääkärijärjestöt jaA-klinikka- teutettiin lukuisia koulutustilaisuuksia yhteis- 18911: säätiö. Koulutuksen sisällöt ovat vaihdelleet työssä eri sidosryhmien, erityisesti terveystoimen 18912: muutaman päivän mittaisista virikekoulutoksis- kanssa. Opetustoimi on tehnyt yhteistyötä polii- 18913: ta aina usean vuoden ajalle ajoittuviin menetel- sin kanssa poliisihallinnossa kehitteillä olevan 18914: mäkoulutuksiin. Esimerkkinä voidaan mainita lähipoliisitoiminnan yhteydessä. Koulutus on 18915: useatA-klinikkasäätiön hankkeet,joilla on kehi- vastannut tarpeita ja käynnistänyt erilaisia ver- 18916: tetty sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle kostoyhteistyö hankkeita, joissa koulujen rooli 18917: valmiuksia kohdata huumausaineiden ongelma- on vahvistunut. Esimerkkeinä hankkeista ovat 18918: käyttäjiä. Raha-automaattiyhdistyksen Päihteet raittius- ja terveyskasvatustyöryhmien käynnis- 18919: ja terveys -projektilla vuosina 1992-1995 kehi- täminen, koulujen terveys- ja laillisuuskasvatuk- 18920: tettiin koulutusmalleja terveydenhuollon tarpei- sen opetussuunnitelmat osana paikallistasolla 18921: siin. Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamalla tehtävää päihteiden käytön ehkäisyä sekä puut- 18922: Sairaanhoitajien päihdeasiantuntemuksen kehit- tumisen mallien kehittäminen verkostoissa. Am- 18923: tämisprojektilla 1994-1997luotiin Suomen Sai- matillisen koulutuksen opetussuunnitelmien pe- 18924: raanhoitajaliiton toimintamuodoksi päihdesai- rusteiden yhteisten opintojen uudistamistyö on 18925: raanhoitajaverkosto, jossa toimii tällä hetkellä käynnistymässä, mikä tarkoittaa muun muassa 18926: noin 400 jäsentä. Stakesin Huumeet ja sekakäyt- liikunnan ja terveystiedon opetussuunnitelmien 18927: tö terveydenhuollossa -projektilla 1996--1997 kehittämistä. Nykyisin huumausainekysymykset 18928: järjestettiin yhdessä sairaanhoitopiirien kanssa liittyvät työsuojelun turvallisuuskysymyksiin 18929: koulutustapahtumia, joihin osallistui vuoden sekä työnopetustilanteissa että teorianopetuk- 18930: 1997 aikana yhteensä 3 200 henkilöä. Meneillään sessa. Lisäksi yhteiskunta- ja työmarkkinatalou- 18931: olevalla Raha-automaattiyhdistyksen rahoitta- den opetuksessa samoin kuin valmennettaessa 18932: mana Verso-projektilla 1996--1998 kehitetään opiskelijoita työpaikkaharjoitteluun tulevat tur- 18933: interventioita varhaisiin päihdehaittoihin. Moni- vallisuuteen liittyvät asiat keskeisesti esille. So- 18934: päihteisyys on esillä myös työyhteisöjen päihde- siaali- ja terveydenhuollon runko-opetussuunni- 18935: ohjelmissa sekä päihdehuollon sosiaalityön ke- telmissa on lisätty päihdetyön osuutta. 18936: hittämisessä. Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa 18937: Toisen asteen ammatillisten oppilashuolto- toimii oppilashuoltoryhmiä,joiden tehtävänä on 18938: ryhmien yhteistyö koulun ulkopuolisten asian- kehittää kouluyhteisön hyvinvointia ja yhteis- 18939: tuntijoiden kanssa on lisännyt päihdeongelmais- työtä sekä auttaa opiskelijoita selviytymään elä- 18940: ten nuorten mahdollisuuksia saada tukea, jolloin mäntilanteeseen liittyvissä vaikeuksissa. Opetus- 18941: 4 KK 624/1998 vp 18942: 18943: hallitus on toimittanut oppilaitosten avuksi jul- tavoittamiseksi. Erityistä huomiota tullaan kiin- 18944: kaisun "Menettelytapoja lukioille ja ammatilli- nittämään ns. design-huumausaineiden laajene- 18945: sille oppilaitoksille huumeiden vastaiseen työ- van käytön edellyttämään tiedottamiseen. 18946: .. " 18947: hon. Hoito-ohjelmien ja menetelmien arviointia 18948: Vuonna 1983 perustetun alkoholisairauksiin hankaloittaa huumeriippuvuuden moninaisuus 18949: rajatun alkoholiprofessuurin toimialaa tullaan ja siihen liittyvät monet terveydelliset ja sosiaali- 18950: laajentamaan koskemaan myös muita huumeita. set riskit. Huumausaineiden, lääkkeiden ja liuot- 18951: Päihdetyön ammattilaisten käyttöön on valmis- timien ongelmakäyttäjät ovat useimmiten ns. se- 18952: tumassa yliopistollinen oppikirja. kakäyttäjiä, monipäihderiippuvaisia. Hoidon 18953: Hoitopalvelujen tarjonnassa ja hoitoonha- menestyksenisyyteen ovat yhteydessä useat teki- 18954: keutumisessa on suuria kuntakohtaisia vaihtelu- jät, joista keskeinen on potilaan tai asiakkaan 18955: ja. Monet tahot kokevat tiedolliset, taidolliset ja oma motivaatio ja muutoshalu. Tutkimusten va- 18956: aseoteeiliset valmiutensa puutteellisiksi moni- lossa on voitu edelleen todeta, että tuloksellisia 18957: päihteisyyden ehkäisyssä ja hoidossa. Tämä kos- ovat usein olleet pitkät hoidot ns. terapeuttisissa 18958: kee muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisöissä sekä metadonikorvaushoito valvot- 18959: kaikkia tasoja, sekä peruspalveluja että päihde- tuna ja yhdistettynä moniammatilliseen psyko- 18960: huollon erityispalveluja, mutta myös niihin sosiaaliseen kuntoutukseen. Viimemainittua 18961: asiakkaita ohjaavia muita tahoja kuten koulujen korvaushoitoa ja kuntoutusta toteutetaan Hes- 18962: ja nuorisotyön henkilöstöä. perian sairaalassa tällä hetkellä yhdessä hoitotii- 18963: Päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vä- missä. 18964: hentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen Huumeongelmaisten hoidossa ja kuntoutuk- 18965: liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja sekä sessa toimitaan pääosin samoin menetelmin kuin 18966: edistää päihteiden ongelmakäyttäjän ja hänen päihdehuollossa yleisesti. Terveysneuvontapro- 18967: läheistensä toimintakykyä ja turvallisuutta. jektin ruiskujen ja neulojen vaihto sekä metado- 18968: Päihdehuoltolain mukaan kunnan on huolehdit- nikorvaushoito ja buprenorfiinin käyttö edusta- 18969: tava siitä, että päihdehuolto järjestetään sisällöl- vat uusia ja erityisesti huumausaineiden käyttä- 18970: tään ja laajuudeltaan sellaiseksi kuin kunnassa jien joillekin ryhmille tarkoitettuja hoitomenetel- 18971: esiintyvä tarve edellyttää. Paikalliset ja alueelliset miä. Kaikille päihdeongelmaisille tarkoitettujen 18972: palvelut ja hoito-ohjelmat ovat paljolti muotou- päihdehuollon palvelujen lisäksi erityisesti pää- 18973: tuneet tältä pohjalta sekä sen mukaan, miten kaupunkiseudulla on olemassa noin kymmenen 18974: kunnat ovat toimintaa resursoineet. Viimeisen huumausaineongelmiin erikoistunutta päihde- 18975: vuoden kuluessa on ryhdytty kokeilemaan myös huollon yksikköä. Huumausaineiden käyttäjä 18976: sellaisia palveluja, joita ei Suomessa ole aiemmin pääseekin Suomessa halutessaan useimmiten on- 18977: tässä laajuudessa ollut. Suoneosisäisesti huu- gelmitta päihdehuollon avohoitoyksikköön. 18978: mausaineita käyttävien terveysneuvontakokei- Huumausaineiden käyttäjien hoitokapasiteettia 18979: lusta Helsingissä on saatu hyviä kokemuksia. on Suomessa valtakunnan tasolla arvioituna kat- 18980: Vielä ei ole olemassa riittävästi tietoa siitä, miten sottu olevan määrällisesti riittävästi. Hoidon si- 18981: tämä kokeilu vaikuttaa tartuntatautiriskiä vä- sällön kehittämisen edellyttämää koulutusta tar- 18982: hentävästi. Kansainvälisistä vastaavista ohjel- vitaan jatkuvasti. Riittävän tehokkaiden hoito- 18983: mista saatavia tietoja seurataan tiiviisti. jaksojen rahoittaminen on viime vuosina ollut 18984: Hoidon järjestämisessä vaikeinta ei ole fyysi- epävarmaa. Ylipäätään on laitoskuntoutukseen 18985: sen vaan psyykkisen riippuvuuden poistaminen. pääsy kuntien säästötoimien vuoksi muutenkin 18986: Hoidon ja muun auttamisen on oltava pitkäjän- vaikeutunut. Ongelmakohtina ovat myös olleet 18987: teistä, huumausaineiden käytöstä riippuvan hen- eri hoitomuotojen keskinäisen koordinaation ja 18988: kilön elämäntilanteen laaja-alaista parantamis- yhteistyön puutteet sekä kitka hoidon jatkuvuu- 18989: ta. Nuorisotoimi on tämän toiminnan osana jär- dessa ja porrastamisessa. Stakesin suorittamasta 18990: jestämässä uusia sosiaalisia verkostoja ja vaihto- kuntakyselystä sosiaali- ja terveydenhuollon pe- 18991: ehtoista tekemistä. Nuorisotoimen sekä sosiaali- ruspalvelujen arvioinnista saadaan ajankohtais- 18992: ja terveysviranomaisten ja poliisin yhteistyötä ta tietoa paikallisten ja alueellisten palveluprofii- 18993: ollaan kehittämässä tavoitteena löytää uusia yh- lien kuvaamiseksi, jolta pohjalta voidaan konk- 18994: teistyömuotoja paikallisella tasolla. Sosiaali- ja retisoida tarvittavaa palvelurakenteen kehittä- 18995: terveysministeriössä valmistellaan työryhmää te- mistä. 18996: kemään ehdotuksensa vaurioittavissa olosuh- Uusien hoitomenetelmien kehittämisessä ja 18997: teissa elävien sekä muiden nuorten riskiryhmien arvioinnissa sosiaali- ja terveysministeriö sekä 18998: KK 624/1998 vp 5 18999: 19000: sen alaiset laitokset ovat olleet aktiivisia. Sosiaa- huollon asianomaiselle henkilöstölle järjestetään 19001: li- ja terveysministeriön antama ja 1.9.1997 voi- jatkuvaa täydennyskoulutusta. Tähän mennessä 19002: maan tullut määräys opioidiriippuvaisten poti- saatujen kokemusten perusteella sosiaali- ja ter- 19003: laiden hoidosta eräillä lääkkeillä tähtää siihen, veysministeriössä valmistellaan em. lääkehoitoa 19004: että terveydenhuolto ottaa aiempaa selvemmän koskevan määräyksen uudistamista. Sosiaali- ja 19005: roolin ao. potilaiden hoidon arvioinnista ja to- terveysministeriössä valmistellaan työryhmää te- 19006: teutuksesta sekä osallistuu myös näiden hoito- kemään ehdotuksensa huumausaineiden ongel- 19007: menetelmien kehittämiseen, kokeiluihin ja arvi- makäyttäjille soveltuvien hoitopalvelujen kehit- 19008: ointiin. Kokeilujen perusteella on nähtävissä täl- tämiseksi ottaen huomioon muissa Euroopan 19009: laisten menetelmien käytön laajentamisen selvä maissa saadut kokemukset. Tässä yhteydessä sel- 19010: tarve. Menetelmien laajempi käyttöönotto edel- vitetään myös tarve antaa huumausaineiden 19011: lyttää lisäksi, että terveydenhuollon ja Sosiaali- käyttäjien hoitoa koskevia ohjeita ja suosituksia. 19012: 19013: Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1998 19014: 19015: Ministeri Terttu Huttu-Juntunen 19016: 6 KK 624/1998 vp 19017: 19018: 19019: 19020: 19021: Tili Riksdagens Talman 19022: 19023: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- och kulturarbetare samt frivilliga. De första 19024: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- symptomen på utslagning, illamående och van- 19025: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- trivsel märks i skolan. Det nuvarande uppfost- 19026: man Paula Kokkonen m.fl. undertecknade ringssystemet verkar att i någon mån passivera 19027: spörsmål nr 624: och fjärma unga från sitt ansvar och från att 19028: utnyttja sina egna resurser och driver unga tili att 19029: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- söka underhållning och tili modeller för passiv 19030: ta för att man i Finland skall starta ett konsumtion. Detta kan för sin del skapa grund 19031: tvärvetenskapligt narkotikaforsknings- för att droger sprider sig och blir en del av de 19032: program, ungas livsstil. Barn och unga borde få uppleva sin 19033: för att man i finländska universitet och skolgemenskap som en positiv plats, inte endast 19034: andra läroanstalter börjar ge yrkesutöva- som en plats för formell inlärning utan även som 19035: re inom olika områden systematisk ut- en plats för socialt umgänge och som en plats som 19036: bildning i att förebygga narkotikabruk, utgående från de ungas egna utgångspunkter stö- 19037: minska efterfrågan på narkotika och ti- der de unga i att växa individuellt och få en 19038: digt upptäcka narkotikabruk och för att identitet. Skolornas eftermiddagsverksamhet 19039: olika yrkesfolk som redan arbetar i främ- borde utvecklas tili en av olika yrkesgrupper be- 19040: sta 1injen skall få fortbildning så att de stående arena för stöd och ingripande i ett tidigt 19041: kan få en nödvändig grundyrkeskun- skede. Unga och barn i skolåldern skall ha till- 19042: nighet i de ovan nämnda frågorna, samt räckligt med mångsidiga möjligheter till fritids- 19043: för att man i vårt 1and skall uppgöra och kulturell verksamhet som alternativ tili ett 19044: riksomfattande vårdrekommendationer drogcentrerat levnadssätt. 19045: inom området och regionala vårdpro- Stakes har i år, som en del av bedömningen 19046: gram för att effektivera vården för narko- av social- och hälsovårdens basservice, genom- 19047: tikapatienter? fört en kommunenkät om vården av narkotika- 19048: missbrukare och om det förebyggande arbetet. 19049: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt Enligt de preliminära och ännu ogranskade re- 19050: anföra följande: su1taten var nästan 40% av de kommuner som 19051: svarade sådana, där man inte under det senaste 19052: Social- och hälsovårdsministeriet, justitiemi- året hänvisat en enda narkotikamissbrukare tili 19053: nisteriet och inrikesministeriet har sinsemellan vård. 1 knappt 30 % av kommunerna har antalet 19054: kommit överens om att Folkhälsoinstitutet och personer som hänvisats tili vård varit minst fem 19055: Forsknings- och utvecklingscentralen för social- personer. Först i kommuner med över 20 000 19056: och hälsovården (Stakes) bereder ett nationellt invånare är hänvisning tili vård på grund av nar- 19057: narkotikaforskningsprogram. Beredningen blir kotikabruk tydligare regelbundet. Antalet miss- 19058: fårdig i början av hösten. brukare som hänvisats tili vård har tydligt varit 19059: Att narkotika sprider sig bland unga har att större i Södra Finlands Iän jämfört med övriga 19060: göra med mera omfattande förändringar i ungas Iän. 19061: levnadssätt och med utslagning, och det finns 73 kommuner har rusmedelsprogram med 19062: inga enkla eller lätta narkotikapolitiska lösning- strategier, av dessa behandlar 61 program illegal 19063: ar för detta. 1 första hand skall man stöda det narkotika. En egentlig narkotikastrategi har 19064: offentliga uppfostringssystemets beredskap att uppgjorts i 16 kommuner. 1 Södra Finlands Iän 19065: bl.a. genom samarbete mellan olika yrkesgrup- hade nästan 40 % av kommunerna strategier som 19066: per stöda uppväxten för unga och barn med dåli- behandlar narkotika, då i de övriga länen en 19067: ga utgångspunkter och som på annat sätt har knapp femtedel av kommunerna hade sådana. 1 19068: dåliga resurser. Det är viktigt att främja samarbe- kommunerna var de centrala verksamhetområ- 19069: tet mellan olika uppfostringsinstanser, föräldrar, dena för det förebyggande rusmedelsarbetet häl- 19070: lärare, ungdomsarbetare, socialvården, idrotts- sofostran i skolorna, stödande av familjer och 19071: KK 624/1998 vp 7 19072: 19073: föräldrar samt samarbete mellan olika yrkes- utomstående sakkunniga har ökat möjligheterna 19074: grupper för att lösa problemfall. Särskilt i små för unga missbrukare att få stöd och på så sätt har 19075: kommuner fanns hos personalen brister i bas- man kunnat undvika en slutlig utslagning med 19076: kunskap angående narkotika. Dessa gällde att tanke på utbildning. Multiprofessionell utbild- 19077: identifiera en narkotikamissbrukare och vården ning har ökat skolornas aktivitet och förståelse 19078: av honom. Mera kunskap önskades även om då det gäller att utveckla undervisningen om rus- 19079: vårdplatser som lämpar sig för narkotikamiss- medel. Skolornas utomstående aktörer har blivit 19080: brukare, vård- och servicemodeller samt försök i mera medvetna om skolornas andel i att förebyg- 19081: kommuner av samma storlek och även om nar- ga missbruk, deras mål har blivit mera realistiska 19082: kotikasituationen såväl på regional som på riks- och intresset för samarbete med skolorna har 19083: nivå. Syftet med social- och hälsovårdsministeri- ökat. 19084: ets projekt som gäller specialservice som bildar Syftet med den utbildning beträffande narko- 19085: nätverk är att på lång sikt trygga att specialservi- tika som genomförs inom undervisningsförvalt- 19086: ce och sakkunskap finns tillgängliga över kom- ningen är att utveckla samarbetsformerna för 19087: mungränserna även i små kommuner. nätverk och att öka skolornas aktiva roll i arbetet 19088: För yrkesfolket som arbetar med rusmedels- på lokalnivå för att förebygga missbruk. Man 19089: och narkotikafrågor har mångsidig utbildning har särskilt utvecklat sådana kurser där deltagar- 19090: ordnats i stor utsträckning. Aktiva aktörer då det na representerat förutom lärare och elevvården 19091: gäller att ordna utbildning har varit bl.a. länssty- även social- och hälsovårdsväsendet, ungdoms- 19092: relserna, utbildningsstyrelsen, fortbildningscen- och nykterhetsväsendet, polisen, frivilligorgani- 19093: tralen vid Tammerfors universitet, Centret för sationerna och föräldrarna. Undervisningssty- 19094: hälsofrämjande, olika läkarorganisationer och relsen genomförde år 1997 fem stycken tvådagars 19095: A-klinikstiftelsen. Utbildningens innehåll har grundkurser och på begäran en fortsättningskurs 19096: varierat allt från nägra dagars kurser för att få för att utveckla förebyggandet av efterfrågan på 19097: impulser tili metodutbildning som pågått flera år. narkotika och nätverkssamarbetet. Dessutom 19098: Som exempel kan nämnas A-klinikstiftelsens genomfördes flera kurser i samarbete med olika 19099: projekt, med vilka man utvecklat social- och häl- intressentgrupper, särskilt med hälsovårdsväsen- 19100: sovårdspersonalens beredskap att möta narkoti- det. Undervisningsväsendet har haft samarbete 19101: kamissbrukare. Med Penningautomatförening- med polisen i samband med den närpolisverk- 19102: ens projekt år 1992-1995 som gällde droger och samhet som är under utveckling inom polisför- 19103: hälsa utvecklade man utbildningsmodeller med valtningen. Utbildningen har matsvarat behovet 19104: tanke på hälsovårdens behov. Med projektet år och den har lett tili olika projekt som gäller nät- 19105: 1994-1997 som gällde utvecklande av sjukskö- verkssamarbete, där skolornas roll blivit starka- 19106: tarnas sakkännedom om rusmedel och som soci- re. Exempel på projekt är startandet av arbets- 19107: al- och hälsovårdsministeriet finansierade skapa- grupper för nykterhets- och hälsofostran, under- 19108: de man som en verksamhetsmodell för Finlands visningsplanerna för skolornas hälso- och laglig- 19109: Sjuksköterskeförbund ett nätverk för sjuksköta- hetsfostran som en del av det arbete för att före- 19110: re inom missbrukarvården, som för närvarande bygga missbruk som utförs på lokalnivån samt 19111: har ca 400 medlemmar. Med projektet år 1996- utvecklandet av modeller för ingripande inom 19112: 1997 som gällde narkotika och blandmissbruk nätverken. Reformarbetet beträffande de gemen- 19113: inom hälsovården och som genomfördes av Sta- samma studierna i undervisningsplanerna för yr- 19114: kes ordnade man tillsammans med sjukvårdsdi- kesutbildningen skall påbörjas, vilket betyder 19115: strikten kurser i vilka det under år 1997 deltog bl.a. att undervisningsplanerna för gymnastik 19116: sammanlagt 3 200 personer. Med Verso-projek- och hälsofostran utvecklas. För tillfållet ansluter 19117: tet 1996-1998 som pågår som bäst och som sig narkotikafrågorna tili säkerhetsfrågor inom 19118: finansieras av Penningautomatföreningen ut- arbetarskyddet både vid arbetsinstruktionssitua- 19119: vecklar man interventioner i ett tidigt skede be- tioner och i teoriundervisning. Dessutom be- 19120: träffande skador orsakade av rusmedelsmiss- handlas frågor i anslutning till säkerheten cen- 19121: bruk. Missbruk av många olika rusmedel tas tralt i undervisningen i samhälls- och arbets- 19122: även upp i rusmedelsprogrammen för arbetsge- marknadsekonomi och likaså då man förbereder 19123: menskaperna samt i utvecklandet av socialarbe- studerandena inför arbetspraktik. 1 ramunder- 19124: tet inom missbrukarvården. visningsplanerna för social- och hälsovården har 19125: Samarbetet mellan elevvårdsgrupperna vid man ökat andelen beträffande arbete för före- 19126: andra stadiets yrkesläroanstalter och skolans byggande av missbruk. 19127: 8 KK 624/1998 vp 19128: 19129: I andra stadiets yrkesläroanstalter fungerar psykiska. Vården och den övriga hjälpen skall 19130: elevvårdsgrupper vars uppgift är att utveckla väl- vara ett långsiktigt omfattande förbättrande av 19131: mågan och samarbetet i skolgemenskapen samt livssituationen för en person som är beroende av 19132: hjälpa studerandena att klara sig i svårigheter narkotika. Ungdomsväsendet ordnar som en del 19133: som har att göra med livssituationen. Utbild- av denna verksamhet nya sociala nätverk och 19134: ningsstyrelsen har som hjälp för läroanstalterna frivillig sysselsättning. Man utvecklar samarbe- 19135: gett ut en publikatien om förfaringssätt för gym- tet mellan ungdomsväsendet samt social- och 19136: nasier och yrkesläroanstalter beträffande arbetet hälsovårdsmyndigheterna och polisen med syfte 19137: för att bekämpa narkotika (Menettelytapoja lu- att finna nya samarbetsformer på lokal nivå. Vid 19138: kioille ja ammatillisille oppilaitoksille huumei- social- och hälsovårdsministeriet bereder man en 19139: den vastaiseen työhön). arbetsgrupp som skalllägga fram förslag tili hur 19140: Verksamhetsområdet för den alkoholprofes- man skall nå dem som lever i skadliga förhållan- 19141: sur som år 1983 grundades och som begränsats den samt andra riskgrupper för unga. Särskild 19142: till alkoholsjukdomar kommer att utvidgas att uppmärksamhet kommer att fåstas vid den infor- 19143: gälla även andra droger. En universitetslärobok mation som behövs med tanke på utbredningen 19144: som kan användas av yrkesfolket inom arbetet av s.k. designnarkotika. 19145: för förebyggande av rusmedelsmissbruk blir Bedömningen av vårdprogrammen och meto- 19146: snart fårdig. derna försvåras av drogmissbrukets mångfald 19147: Det förekommer stora korumunvisa skillna- och de många hälsomässiga och sociala risker 19148: der beträffande utbudet på vårdservice och att som hör ihop med det. Missbrukare som använ- 19149: söka sig till vård. Flera instanser upplever att der narkotika, läkemedel och lösningsmedel är 19150: deras beredskap beträffande kunskap, fårdighet ofta s.k. blandmissbrukare, beroende av många 19151: och attityder är bristfålliga då det gäller att före- olika rusmedel. För att vården skall vara fram- 19152: bygga missbruk av flera olika rusmedel och vård gångsrik behövs flera faktorer, av vilka den cen- 19153: av dessa missbrukare. Detta gäller bl.a. alla nivå- trala är patientens eller klientens egen motivation 19154: er inom social- och hälsovården, både basservi- och vilja till förändring. Vidare har man i ljuset av 19155: cen och specialservicen inom missbrukarvården forskningar kunnat konstatera att långvarig vård 19156: men även andra instanser som hänvisar klienter i sk. terapeutisk gemenskap samt övervakad er- 19157: till dessa, såsom personalen i skolorna och ung- sättande vård med metadon i kombination med 19158: domsarbetet. multiprofessionell psykosocial rehabilitering 19159: Syftet med missbrukarvården är att förebygga ofta har varit resultatrika. Denna ersättande 19160: och minska rusmedelsmissbruk samt sociala och vård och rehabilitering genomförs vid Hesperia 19161: hälsomässiga skador orsakade av rusmedels- sjukhus för tillfållet i ett vårdteam. 19162: missbruk samt att främja missbrukarens och Vården och rehabiliteringen av narkotika- 19163: hans anhörigas funktionsförmåga och säkerhet. missbrukare fungerar i huvudsak enligt samma 19164: Enligt lagen om missbrukarvård skall kommu- metoder som missbrukarvården i allmänhet. By- 19165: nen sörja för att vården av missbrukare ordnas så tet av sprutor och nålar i samband med projektet 19166: att den till sin innebörd och sin omfattning mot- för hälsorådgivning samt den ersättande vården 19167: svarar behovet i kommunen. De lokala och regio- med metadon och användningen av buprenorfin 19168: nala tjänsterna och vårdprogrammen har till stor representerar nya vårdmetoder som särskilt är 19169: del formats på basis av detta samt enligt hur avsedda för vissa grupper av narkotikamissbru- 19170: kommunerna har allokerat resurser för verksam- kare. Förutom den service inom missbrukarvår- 19171: heten. Under det senaste året har man prövat den som är avsedd för alla missbrukare finns det 19172: även sådan service som inte tidigare funnits i särskilt inom huvudstadsregionen ca tio enheter 19173: liknande utsträckning i Finland. Man har fått inom missbrukarvården som är specialiserade på 19174: goda resultat av försöket i Helsingfors med häl- narkotikaproblem. I Finland har en narkotika- 19175: sorådgivning för dem som använder narkotika missbrukare om han så vill utan problem möjlig- 19176: intravenöst. Det finns inte ännu tillräckligt med heter till vård vid en öppenvårdsenhet inom miss- 19177: information om hur detta försök bidrar tili att brukarvården. Vårdkapaciteten för vård av nar- 19178: smittorisken minskar. Man följer tätt med den kotikamissbrukare har utgående från bedöm- 19179: information som fås om motsvarande internatio- ningar på riksnivå kvantitativt ansetts vara till- 19180: nella program. räcklig. Utbildning för att innehållet i vården 19181: Det svåraste med tanke på att ordna vård är skall utvecklas behövs hela tiden. De senaste åren 19182: inte att avlägsna det fysiska beroendet utan det har finansieringen av vårdperioder som är tili- 19183: KK 624/1998 vp 9 19184: 19185: räckligt effektiva varit osäker. Överlag har möj- hittills beträffande bedömning och genomföran- 19186: ligheten tili institutionsrehabilitering även för de av vården av dessa patienter samt även deltai 19187: övrigt blivit s~~rare på grund av kommunernas utvecklandet och bedömningen av samt försöken 19188: sparåtgärder. A ven bristen på koordinering av de med dessa vårdmetoder. På basis av försöken kan 19189: olika vårdformerna och på samarbete samt frik- man se om det finns ett tydligt behov av att 19190: tionen angående vårdens kontinuitet och dess utvidga användningen av sådana metoder. För 19191: gradering har utgjort ett problem. Av den kom- att metoderna mera omfattande skall tas i bruk 19192: munenkät som Stakes utfört om bedömningen av förutsätts det dessutom att man för personalen 19193: basservicen inom social- och hälsovården får inom social- och hälsovården ordnar kontinuer- 19194: man aktuell information för att beskriva lokala lig fortbildning. På basis av de erfarenheter man 19195: och regionala serviceprofiler och utgående från hittills fått bereder man vid social- och hälso- 19196: detta kan man sedan konkretisera hur service- vårdsministeriet nya föreskrifter angående ovan 19197: strukturen skall utvecklas. nämnda vård med läkemedel. Vid social- och 19198: Social- och hälsovårdsministeriet samt de in- hälsovårdsministeriet bereder man en arbets- 19199: rättningar som är underställda ministeriet har grupp som skalllägga fram förslag tili att utveck- 19200: varit aktiva i fråga om att utveckla och bedöma la vårdservice som lämpar sig för narkotikamiss- 19201: nya vårdmetoder. De föreskrifter om vård av brukare med beaktande av de erfarenheter man 19202: patienter som är beroende av opioider med vissa fått i andra europeiska länder. 1 detta samman- 19203: läkemedel, som social- och hälsovårdsministeriet hang utreder man även behovet av att ge anvis- 19204: meddelat och som trädde i kraft 1.9.1997 strävar ningar och rekommendationer om vård av nar- 19205: efter att hälsovården skall inta en tydligare roll än kotikamissbrukare. 19206: 19207: Helsingfors den 17 juni 1998 19208: 19209: Minister Terttu Huttu-Juntunen 19210: 19211: 19212: 19213: 19214: 2 280043 19215: 1 19216: 19217: 1 19218: 19219: 1 19220: 19221: 1 19222: 19223: 1 19224: 19225: 1 19226: 19227: 1 19228: 19229: 1 19230: 19231: 1 19232: 19233: 1 19234: 19235: 1 19236: 19237: 1 19238: 19239: 1 19240: 19241: 1 19242: 19243: 1 19244: 19245: 1 19246: KK 625/1998 vp 19247: 19248: Kirjallinen kysymys 625 19249: 19250: 19251: 19252: 19253: Marja-Liisa Tykkyläinen /sd: Lyhyiden työsuhteiden vaikutuksesta 19254: työttömyyspäivärahaan 19255: 19256: 19257: Eduskunnan Puhemiehelle 19258: 19259: Työttömyyspäivärahan laskentasäännön mu- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 19260: kaan päivärahasta vähennetään 50 prosenttia tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 19261: työttömyyden aikaisista tuloista. Sääntö johtaa nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 19262: siihen, että esimerkiksi työtön opettaja tehdes- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 19263: sään kuuden tunnin työpäivän voi saada sata 19264: markkaa pienemmän nettotyöttömyyskorvauk- Mitä Hallitus aikoo tehdä, että lyhyt- 19265: sen seuraavalla työttömyyskorvauksen maksu- aikaisten työsuhteiden vastaanottaminen 19266: kaudella. Tämä käytäntö ei kannusta ottamaan tulee entistä kannattavammaksi eikä pie- 19267: vastaan lyhytaikaisia työsuhteita, vaan päinvas- nennä työttömyyspäivärahaa? 19268: toin estää niiden vastaanottamisen. Työn vas- 19269: taanottamisen pitää kaikissa olosuhteissa olla 19270: taloudellisesti kannattavampaa kuin työttömänä 19271: olemisen. 19272: Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1998 19273: Marja-Liisa Tykkyläinen /sd 19274: 19275: 19276: 19277: 19278: 280043 19279: 2 KK 625/1998 vp 19280: 19281: 19282: 19283: 19284: Eduskunnan Puhemiehelle 19285: 19286: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tehdään päivärahasta, jonka kokonaan työtön 19287: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, muuten olisi saanut. Työttömyyspäiväraha vä- 19288: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen hennyksen johdosta pienenee, mutta kokonais- 19289: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marja-Lii- ansiot työtulon myötä useinmiten kasvavat. 19290: sa Tykkyläisen näin kuuluvan kirjallisen kysy- Sovitteluprosentin suuruuden säätäminen 19291: myksen n:o 625: 50 %:iin oli varsin perinpohjaisen selvityksen tu- 19292: los. Selvitys liittyi valmisteluun, jonka lopputu- 19293: Mitä Hallitus aikoo tehdä, että lyhyt- loksena uudistettiin työttömyysturvalakia ja toi- 19294: aikaisten työsuhteiden vastaanottaminen saalta selvitys oli osa ns. kannustinloukkuhan- 19295: tulee entistä kannattavammaksi eikä pie- ketta. Selvityksen pohjalta päädyttiin nyt voi- 19296: nennä työttömyyspäivärahaa? massa olevaan menettelyyn, ja yhtenä näkyvim- 19297: pänä perusteluna muutokseen oli pyrkimys teh- 19298: Vastauksena kysymykseen esitän kunniotta- dä töiden vastaanottaminen kannattavammaksi. 19299: vasti seuraavaa: Sovitteluprosentin muutos 80 %:sta 50 %:iin tar- 19300: koittaa sitä, että soviteltua päivärahaa saavan 19301: Työttömyysturvalain mukaan työttömyyspäi- lisäansiosta käteen jäävä osuus kasvaa. 19302: värahaa ja palkkaa tai muuta työtuloa ei voi Soviteltuun päivärahaan liittyviä kirjallisia 19303: saada samanaikaisesti. Työttömyysajalta saatu kysymyksiä on vuodesta 1997lukien esitetty run- 19304: palkka ja muu työtulo tulee siten yhteensovittaa saasti. Vastauksena viitataan kirjallisten kysy- 19305: päivärahan kanssa. Sovittelu tapahtuu siten, että mysten vastauksiin n:ot 237, 366, 551, 565 ja 694 19306: 50 % työtulosta otetaan huomioon työttömyys- vuodelta 1997 ja vastauksiin n:ot 6, 201,211,347 19307: päivärahaa vähentävänä työtulona. Vähennys ja 516 vuodelta 1998. 19308: 19309: Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1998 19310: 19311: Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka M önkäre 19312: KK 625/1998 vp 3 19313: 19314: 19315: 19316: 19317: Till Riksdagens Talman 19318: 19319: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- helt arbetslös. Arbetslöshetsdagpenningen mins- 19320: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med- kar tili följd av minskningen, men de totala in- 19321: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags- komsterna ökar oftast i takt med arbetsinkoms- 19322: man Marja-Liisa Tykkyläinen undertecknade ten. 19323: spörsmål nr 625: Att justera jämkningsprocentens storlek tili 19324: 50% var ett resultat av en mycket grundlig utred- 19325: Vad ämnar Regeringen göra så att ning. Utredningen anknöt till en beredning som 19326: mottagandet av kortvariga arbetsförhål- resulterade i att lagen om utkomstskydd för ar- 19327: landen blir lönsammare och så att dessa betslösa reformerades. Dessutom var utredning- 19328: inte sänker arbetslöshetsdagpenningen? en en del av det s.k. flitfålleprojektet. På basis av 19329: utredningen kom man fram till det nuvarande 19330: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt förfaringssättet och en av de mest framträdande 19331: anföra följande: orsakerna som talade för en ändring var en strä- 19332: van eftt:r att göra mottagandet av arbete lönsam- 19333: Enligt Iagen om utkomstskydd för arbetslösa mare. Andringen av jämkningsprocenten från 19334: kan man inte samtidigt få arbetslöshetsdagpen- 80% tili 50% innebär att den summa som motta- 19335: ning och lön eller ha annan arbetsinkomst. Den garen av jämkad dagpenning får i handen av de 19336: Iön och annan arbetsinkomst som man får under extra inkomsterna ökar. 19337: den tid man är arbetslös skall sålunda samordnas Fr.o.m. 1997 har det ställts ett stort antal 19338: med dagpenningen. Jämkningen går tili på det spörsmål angående den jämkade dagpenningen. 19339: sättet att arbetslöshetsdagpenningen minskas Som svar hänvisas tili svaren på de skriftliga 19340: med 50% av arbetsinkomstens belopp. Minsk- spörsmålen nr 237,366,551,565 och 694 år 1997 19341: ningen görs från den dagpenning som personen i samt nr 6, 201, 211, 347 och 516 år 1998. 19342: fråga skulle ha fått om han eller hon hade varit 19343: 19344: Helsingfors den 16 juni 1998 19345: 19346: Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre 19347: KK 626/1998 vp 19348: 19349: Kirjallinen kysymys 626 19350: 19351: 19352: 19353: 19354: Raimo Vistbacka /ps: Luonnonlohen kalastuslupien yhtenäistämi- 19355: sestä Tornionjoen edustalla 19356: 19357: 19358: Eduskunnan Puhemiehelle 19359: 19360: Suomessa on viime vuosina pyritty siihen, että matkailuelinkeinon kehittymistä alueella. Suo- 19361: luonnonlohi pääsisi nousemaan jokiin, kuten esi- men viranomaisten tulisikin välittömästi ryhtyä 19362: merkiksi Tornionjokeen. Pyyntirajoitukset ovat neuvotteluihin ruotsalaisten kanssa maiden ka- 19363: olleet myönteisiä ehkä Ahvenanmaata lukuun lastussäännösten yhtenäistämiseksi Tornionjoen 19364: ottamatta. Tornionjoen suussa on Suomessa jokisuun merialueella. Tarvittaessa kiista tulisi 19365: kielletty myös seisovien pyydysten asettaminen viedä vaikkapa puolueettoman tahon käsiteltä- 19366: lohen nousun varmistamiseksi. Ruotsissa ollaan väksi esimerkiksi EU:ssa. 19367: nyt julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan muut- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 19368: tamassa kalastussäännöksiä niin, että Ruotsin tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 19369: puoleisella Tornionjoen kalastusalueella kalasta- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 19370: jat saavat mahdollisuuden hakea rajakomissiolta nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 19371: poikkeuslupia rysäkalastukseen myös jokisuus- 19372: sa. Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä 19373: Ruotsin nyt päättämät toimet ovat pahasti Suomen ja Ruotsin luonnonlohen kalas- 19374: ristiriidassa Suomen omaksuman linjan kanssa. tussäännösten yhtenäistämiseksi Tor- 19375: Tilanne on siinä mielessä ongelmallinen, että nionjoen edustalla, jotta luonnonlohen 19376: ruotsalaisten lohenpyynti vaarantaa lohen nou- nousu jokeen voitaisiin turvata? 19377: sun Tornionjokeen ja uhkaa elpymään päässeen 19378: 19379: Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1998 19380: Raimo Vistbacka /ps 19381: 19382: 19383: 19384: 19385: 280043 19386: 2 KK 626/1998 vp 19387: 19388: 19389: 19390: 19391: Eduskunnan Puhemiehelle 19392: 19393: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Maiden välillä käydyissä neuvotteluissa alku- 19394: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, vuodesta 1998 sovittiin kaikista muista kalastus- 19395: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen säännöksistä paitsi poikkeuslupien hakumah- 19396: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo dollisuudesta merialueella koskien lohenkalas- 19397: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- tusta. Ruotsin omiin kalastussäännöksiinsä teke- 19398: sen n:o 626: mät muutokset antoivat kalastajille mahdolli- 19399: suuden hakea rajajokikomissiolta poikkeuslupia 19400: Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä lohenkalastukseen rysillä tietyllä merialueella 19401: Suomen ja Ruotsin luonnonlohen kalas- Tornionjoen edustalla vastoin Suomen kantaa. 19402: tussäännösten yhtenäistämiseksi Tor- Rajajokikomissio ei kuitenkaan myöntänyt ke- 19403: nionjoen edustalla, jotta luonnonlohen säkuun 5. päivän kokouksessaan poikkeuslupia 19404: nousu jokeen voitaisiin turvata? lohenka1astukseen rysillä, joten käytännössä ka- 19405: lastusrajoitukset ovat tänä vuonna yhtenäiset 19406: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Tornionjoen edustan merialueella. 19407: vasti seuraavaa: Hallitus katsoo, että tiukat säätelytoimenpi- 19408: teet ovat edelleen tarpeen luonnonlohikantojen 19409: Vuonna 1997 keskeytettiin väliaikaisesti Suo- säilyttämiseksi, eikä Ruotsissa tehtyä päätöstä 19410: men ja Ruotsin välisellä sopimuksella Tornion- mahdollistaa edes poikkeuslupien hakeminen ra- 19411: joen rajajokisopimuksen soveltaminen tietyiltä jajokikomissiolta lohenkalastukseen Tornion- 19412: osin. Soveltamisen keskeyttäminen koskee raja- joen jokisuulle voida pitää näiden tavoitteiden 19413: jokikomission oikeutta antaa kalalajien rauhoit- mukaisena. Maa- ja metsätalousministeri on lä- 19414: tamistaja pyydysten käyttöä koskevia määräyk- hettänyt Ruotsin maatalousministerille kirjeen, 19415: siä. Vuonna 1997 Suomi ja Ruotsi antoivat neu- jossa esitetään työryhmän perustamista ratko- 19416: vottelujen jälkeen kumpikin lainkäyttövaltaansa maan Tornionjoen edustan merialueen ja koko 19417: kuuluvilla alueilla samansisältöiset säännökset Pohjanlahden kalastusongelmia. 19418: kalastuksesta sekä rajajokisopimukseen kuulu- 19419: valla merialueella että jokialueella. 19420: 19421: Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1998 19422: 19423: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä 19424: KK 626/1998 vp 3 19425: 19426: 19427: 19428: 19429: Tili Riksdagens Talman 19430: 19431: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- Vid underhandlingar mellan länderna i början 19432: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- av år 1998 träffades överenskommelse om alla 19433: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- andra bestämmelser om fisket förutom om möj- 19434: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmål ligheten att ansöka om undantagstillstånd för 19435: nr 626: fiske av lax inom havsområdet. Av Sverige gjorda 19436: ändringar i landets egna fiskebestämmelser gav, i 19437: Vi1ka åtgärder har Regeringen för av- strid med Finlands ståndpunkt, fiskarna en möj- 19438: sikt att vidta for att få Finlands och Sveri- lighet att söka undantagstillstånd av gränsälvs- 19439: ges bestämmelser för fisket av naturlax i kommissionen f6r laxfiske med ryssja inom ett 19440: havsområdet utanför Torne älv harmoni- visst havsområde utanför Torne älv. Vid sitt sam- 19441: serade så att naturlaxens vandring upp i manträde den 5 juni beviljade gränsälvskommis- 19442: ä1ven tryggas? sionen dock inte åsyftade undantagstillstånd för 19443: detta laxfiske, vilket innebär att begränsningarna 19444: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt av fisket i havsområdet utanför Torne älv under 19445: anföra följande: detta år i praktiken är enhetliga. 19446: Regeringen finner att stränga regleringsåtgär- 19447: År 1997 avbröts tillämpningen av vissa be- der för bevarandet av bestånden av naturlax fort- 19448: stämmelser i gränsälvsöverenskommelsen för sättningsvis behövs och att det i Sverige fattade 19449: Torne älv temporärt genom ett avtal mellan Fin- beslutet att möjliggöra sökande av undantagstill- 19450: land och Sverige. Det temporära avbrottet av stånd av gränsälvskommissionen för laxfiske 19451: tillämpningen berör gränsälvskommissionens utanför Torne älvs mynning inte kan anses mot- 19452: rätt att föreskriva fredningstid för viss fiskart svara dessa mål. Jord- och skogsbruksministern 19453: samt förbjuda eller begränsa användningen av har tili Sveriges jordbruksminister sänt ett brev 19454: fiskeredskap. Efter underhandlingar meddelade med ett förslag om tillsättande av en arbetsgrupp 19455: Finland och Sverige år 1997 vardera för de terri- för lösande av fiskeproblemen i havsområdet 19456: torier som lyder under respektive lands jurisdik- utanför Torne älv och i hela Bottniska viken. 19457: tion likalydande bestämmelser för fisket inom 19458: såväl det havsområde som omfattas av gränsälvs- 19459: överenskommelsen som för älvområdet. 19460: 19461: Helsingfors den 16 juni 1998 19462: 19463: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä 19464: KK 627/1998 vp 19465: 19466: Skriftligt spörsmål 627 19467: 19468: 19469: 19470: 19471: Mats Nyby /sd m.fl.: Initierande av en kampanj för demokrati och 19472: människornas lika värde 19473: 19474: 19475: Tili Riksdagens Talman 19476: 19477: Sveriges regering genomför en brett upplagd - Information tili föräldrar och allmänhet. 19478: informationskampanj om Förintelsen. Kam- Boken " ... om detta må ni berätta ... " delas ut 19479: panjens namn är Levande historia. Syftet är att gratis åt alla förädrar. 19480: med utgångspunkt från Förintelsen under andra - Informationsinsatser riktade tili skolorna 19481: världskriget ta upp frågor om medmänsklighet, som erbjuds bl.a. informationsmaterial. 19482: demokrati och alla människors lika värde. Ge- Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den 19483: nom kampanjen vill man motverka att något ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri- 19484: liknande inträffar igen. Förintelsen skall vara en ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa 19485: ständigt ringande varningsklocka om vad som följande spörsmål: 19486: kan hända om man inte håller igång debatten om 19487: demokrati och människovärde. Levande historia Ämnar Regeringen tmttera någon 19488: består av tre delar: motsvarande kampanj som den svenska 19489: - Aktiviteter som visar den politiska enighe- Levande historia? 19490: ten kring avståndstagandet från de krafter som 19491: förnekar F örintelsen och förespråkar den ideolo- 19492: gi som låg bakom folkmordet. 19493: 19494: Helsingforsden 28 maj 1998 19495: 19496: Mats Nyby /sd Bjarne Kallis /skl Klaus Heliberg /sd 19497: 19498: 19499: 19500: 19501: 280043 19502: 2 KK 627/1998 vp 19503: 19504: Kirjallinen kysymys 627 Suomennos 19505: 19506: 19507: 19508: 19509: Mats Nyby /sd ym.: Demokratiaa ja ihmisten yhdenvertaisuutta 19510: koskevan kampanjan käynnistämisestä 19511: 19512: 19513: Eduskunnan Puhemiehelle 19514: Ruotsin hallitus toteuttaa laajan tiedotuskam- vätjuutalaistenjoukkotuhonja puhuvat kansan- 19515: panjan juutalaisten joukkotuhosta. Kampanjan murhan taustalla olleen aatesuunnan puolesta. 19516: nimi on Elävää historiaa (Levande historia). Tar- -Vanhemmille ja yleisölle jaettavasta infor- 19517: koitus on asettaen lähtökohdaksi toisen maail- maatiosta. Asiaa käsittelevä kirja jaetaan ilmai- 19518: mansodan aikana tapahtunut juutalaisten jouk- seksi kaikille vanhemmille. 19519: kotuho puuttua inhimillisyyttä, demokratiaa ja - Kouluihin suunnatuista tiedotustoimista, 19520: kaikkien ihmisten yhdenvertaisuutta koskeviin joissa tarjotaan mm. tiedotusmateriaalia. 19521: kysymyksiin. Kampanjalla pyritään estämään Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 19522: vastaavanlaisten tapahtumien toistuminen. Juu- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 19523: talaisten joukkotuhon tulee jatkuvasti varoittaa kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen 19524: siitä, mitä voi tapahtua, ellei keskustelua demo- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 19525: kratiasta ja ihmisarvosta pidetä yllä. Kampanja 19526: koostuu kolmesta osasta: Aikooko Hallitus tehdä aloitteen vas- 19527: - Poliittista yksimielisyyttä osoittavista toi- taavasta kampanjasta kuin Ruotsin Le- 19528: mista irtisanoutumisessa voimista, jotka kieltä- vande historia -kampanja? 19529: 19530: Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1998 19531: 19532: Mats Nyby /sd Bjarne Kallis /skl Klaus Heliberg /sd 19533: KK 627/1998 vp 3 19534: 19535: Eduskunnan Puhemies 19536: 19537: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa kielten opetuksen monipuolistamista sekä kan- 19538: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, sainvälisyyskasvatuksen tehostamista. Ihmisten 19539: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen välistä tasa-arvoa sukupuolesta, rodusta, tervey- 19540: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mats Ny- dentilasta tai varallisuudesta riippumatta koros- 19541: byn ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen tetaan koulun arvoperustassa. Avoimuuden 19542: n:o 627: koulutovereiden kulttuuritaustoja, katsomuksia 19543: ja kieliä kohtaan sekä kiinnostuksen eri kulttuu- 19544: Aikooko Hallitus tehdä aloitteen vas- reihin todetaan luovan edellytyksiä nuorten väli- 19545: taavasta kampanjasta kuin Ruotsin Le- selle vuorovaikutukselle. Peruskoulun osalta 19546: vande historia -kampanja? mainitaan, että vähemmistöihin kuuluvilla lap- 19547: silla on oikeus kasvaa sekä oman kulttuuriyhtei- 19548: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- sönsä että suomalaisen yhteiskunnan aktiivisiksi 19549: vasti seuraavaa: jäseniksi. 19550: Yleisten opetussuunnitelmallisten lähtökoh- 19551: Ruotsin hallitus toteuttaa tiedotuskampanjaa tien ohella useiden oppiaineiden ainekohtaisiin 19552: juutalaisten Toisen Maailmansodan aikaisesta opetussuunnitelman perusteisiin on kirjattu ta- 19553: joukkotuhosta. Kampanja on Ruotsissa päätetty voitteita ja sisältöjä, joilla edistetään suvaitsevai- 19554: käynnistää lähtien maan kansallisista tarpeista. suutta ja kasvatetaan oppilaita tuntemaan vierai- 19555: Myös Suomessa on kampanjoitu suvaitsevai- ta maita, kansoja ja kulttuureita sekä hyväksy- 19556: suuden puolesta ja rasismia vastaan. Suomi osal- mään erilaisuutta. Opetushallitus on otannan 19557: listui vuonna 1995 Euroopan neuvoston rasis- perusteella käynyt läpi lukioiden opetussuunni- 19558: min, vierasvihan, antisemitismin ja suvaitsemat- telmia ja todennut, että koulujen opetussuunni- 19559: tomuuden vastaiseen nuorisokampanjaan,jonka telmissa on otettu huomioon suvaitsevaisuutta, 19560: tunnus oli "Kaikki erilaisia - Kaikki samanar- ihmisten erilaisuutta, ihmisarvon kunnioittamis- 19561: voisia". Kampanja toteutettiin kansalaisjärjestö- ta, lähimmäisen huomioon ottamista ja kansain- 19562: jen, erityisesti nuorisojärjestöjen ja viranomais- välistymistä koskevat asiat. Rasismia tukevaa 19563: ten yhteistoiminnassa. Kampanjaa jatkettiin ainesta ei luetuista opetussuunnitelmista löyty- 19564: Suomessa myös vuosina 1996 ja 1997 eurooppa- nyt. 19565: laisen kampanjan jo päätyttyä. Lisäksi mainitta- Toisen asteen ammatillisen koulutuksen ope- 19566: koon, että liikuntajärjestöt Suomen Liikunta- ja tussuunnitelmien perusteet uudistetaan vuoteen 19567: Urheilu ry:njohdolla ovat kampanjoineet suvait- 2000 mennessä ja uudistuksen yhteydessä koros- 19568: sevaisuuden puolesta vuodesta 1996 lähtien. tetaan suvaitsevaisuutta, rasismin ehkäisyä ja 19569: Opetusministeriö on rahoittanut kyseistä toimin- kulttuurien kohtaamista sekä ihmisoikeuksia. 19570: taa. Opetussuunnitelmien perusteiden uudistami- 19571: Hallitus katsoo, että yksi tehokas keino vah- sen yhteydessä selvitetään myös uusien oppiai- 19572: vistaa kansalaisten keskuudessa inhimillisyyden, neiden, kuten ihmisoikeuksien opettamisen tar- 19573: demokratian ja kaikkien ihmisten yhdenvertai- ve. 19574: suuden arvoja on huomioida nämä teemat riittä- On tärkeää, poliittiset päättäjät sitoutuvat 19575: västi osana kouluissa annettavaa opetusta. Pe- edellä mainittujen arvojen toteuttamiseen sekä 19576: ruskoulun, lukion ja ammatillisen koulutuksen periaatteellisella tasolla että käytännön toimin- 19577: uudistetuissa opetussuunnitelmissa kasvattami- nassaan. Eräs tähän liittyvä myönteinen aloite on 19578: nen suvaitsevaisuuteen, erilaisuuden hyväksymi- eduskuntaryhmien 30.10.1997 hyväksymät yh- 19579: seen, ihmisarvon kunnioittamiseen ja tasa-ar- teiset periaatteet rasismin ja muukalaisvihamieli- 19580: voon on otettu huomioon. syyden ehkäisemiseksi. 19581: Opetussuunnitelmia uudistettaessa on kan- Hallitus pitää tärkeänä selvittää, olisiko Ruot- 19582: sainvälistymisen todettu olevan keskeisimpiä sin kampanjaa vastaavalle kampanjalle tarvetta 19583: haasteita, ja arvoperustan muutoksena on mm. myös Suomessa. Saamiemme tietojen perusteella 19584: monikulttuurisuus. Toimintaympäristöjen ylei- Ruotsissa hallituksen toimet, valistuskampanja 19585: nen kansainvälistyminen ja monikulttuuristumi- sekä ilmainen kirja on otettu hyvin myönteisesti 19586: nen edellyttävät uusia sisällöllisiä painotuksia, vastaan. 19587: 19588: Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1998 19589: 19590: Ministeri Claes Andersson 19591: 4 KK 627/1998 vp 19592: 19593: 19594: 19595: 19596: Tili Riksdagens Talman 19597: 19598: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- len, mångsidigare språkundervisning och intensi- 19599: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- fierad fostran i internationalism. Jämlikheten 19600: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- mellan människor oberoende av kön, ras, hälsa 19601: man Mats Nyby m.fl. undertecknade spörsmål eller ekonomi betonas i skolans värdegrund. Öp- 19602: nr 627: penhet för skolkamraternas kulturella bakgrund, 19603: livsåskådning och språk, liksom intresse för olika 19604: Ämnar Regeringen initiera någon kulturer konstateras skapa förutsättningar för 19605: motsvarande kampanj som den svenska interaktion mellan ungdomarna. För grundsko- 19606: Levande historia? lans del sägs att de barn som tillhör någon mino- 19607: ritet har rätt att växa upp som aktiva medlemmar 19608: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt både i sin egen kulturgemenskap och i det finska 19609: anföra följande: samhället. 19610: Utöver de allmänna utgångspunkterna för lä- 19611: Sveriges regering genomför en informations- roplanerna har sådana mål och innehåll skrivits 19612: kampanj om förintelsen av judarna under andra in i grunderna för de flesta ämnesvisa läroplans- 19613: världskriget. Den svenska kampanjen har satts grunder som skall främja tolerans och lära elever- 19614: igång utgående från landets nationella behov. na att känna främmande länder, folk och kultu- 19615: Också i Finland har det förts kampanjer för rer liksom att acceptera olikhet. Utbildningssty- 19616: tolerans och mot rasism. Finland deltog 1995 i relsen har utifrån ett urval gått igenom gymna- 19617: Europarådets ungdomskampanj mot rasism, siernas läroplaner och konstaterat att skolornas 19618: främlingshat, antisemitism och intolerans. Kam- läroplaner uppmärksammar frågor som gäller 19619: panjen kallades "Alla olika - Alla lika" och tolerans, människors olikhet, högaktning av 19620: genomfördes i samverkan mellan medborgaror- människovärdet, respekt för nästan och interna- 19621: ganisationer, särskilt ungdomsorganisationer, tionalisering. Stoff som skulle underbygga ra- 19622: och myndigheterna. Kampanjen fortsatte i Fin- sism hittades inte i de genomgångna läroplaner- 19623: land ännu 1996 och 1997 när den europeiska na. 19624: kampanjen redan avslutats. Ytterligare mä näm- Läroplansgrunderna för utbildningen på an- 19625: nas att idrottsorganisationerna under ledning av dra stadiet omarbetas fram tili år 2000 och i 19626: Finlands ldrott rfhar fört kampanjer för tolerans samband med reformen understryks tolerans, 19627: sedan 1996. Undervisningsministeriet har finan- förebyggande av rasism och möten mellan kultu- 19628: sierat denna verksamhet. rer samt mänskliga rättigheter. 19629: Regeringen anser att ett effektivt sätt att stär- 1 samband med omarbetningen av läroplans- 19630: ka sådana värderingar bland medborgarna som grunderna utreds också behovet av undervisning 19631: handlar om mänsklighet, demokrati och alla i nya läroämnen såsom mänskliga rättigheter. 19632: människors lika värde är att i tillräcklig grad Det är viktigt att de politiska beslutsfattarna 19633: uppmärksamma dessa teman som en del av un- engagerar sig i förverkligandet av dessa värden 19634: dervisningen i skolorna. 1 grundskolans, gymna- både på det principiella planet och i sitt praktiska 19635: siets och yrkesutbildningens förnyade läroplaner arbete. Ett positivt initiativ i detta sammanhang 19636: har fostran till tolerans, accepterande av olikhet, är de gemensamma principer för förebyggande 19637: respekt för människovärdet och tili jämlikhet av rasism och främlingsfientlighet som riksdags- 19638: uppmärksammats. grupperna godkände den 30 oktober 1997. 19639: Då läroplanerna omarbetats har internationa- Regeringen anser det viktigt att utreda om det 19640: liseringen konstaterats vara en av de viktiga ut- också i Finland finns behov av en motsvarande 19641: maningarna och en ändring i värdegrunden är kampanj som den i Sverige. Enligt uppgift har 19642: bl.a. den kulturella mångfalden. När omvärlden åtgärderna från svenska regeringens sida, infor- 19643: allmänt internationaliseras och kulturellt sett blir mationskampanjen samt gratisboken fått ett 19644: mer pluralistisk krävs nya fokuseringar i innehål- mycket positivt mottagande. 19645: 19646: Helsingforsden 22 juni 1998 19647: 19648: Minister Claes Andersson 19649: KK 628/1998 vp 19650: 19651: Kirjallinen kysymys 628 19652: 19653: 19654: 19655: 19656: Timo Ihamäki /kok: Rantaviivan pituuden määräytymisperusteista 19657: rantakaava-ja poikkeuslupa-asioissa 19658: 19659: 19660: Eduskunnan Puhemiehelle 19661: 19662: Rantakaava- ja poikkeuslupa-asioissa on laskutapoja. Tästä aiheutuu maanomistajien 19663: muodostunut eri viranomaisportaissa käytäntö, epätasapuolista kohtelua mitoituksessa. 19664: että rantaviivan pituutena ei käytetä sen todellis- Rantaviivan muuntamisperiaatteita ei ole kir- 19665: ta pituutta rakentamisen määrää mitoitettaessa. jattu mihinkään lakiin, asetukseen, viranomais- 19666: Rantaviivaa vähennetään vesistön sekä Jahtienja ohjeeseen tai määräykseen. 19667: niemien kapeuden perusteella pienennyskertoi- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 19668: milla. tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun- 19669: Käytäntöä ei sovellettu sanottavasti vielä nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 19670: 1900-luvun alkupuolella, mutta sitten se on alka- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 19671: nut näkyä poikkeuslupapäätöksissä ja niistä teh- 19672: tyjen valitusten ratkaisuissa. Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- 19673: Rantaviivan muuntaminen vesistön ominai- siin, jotta rantaviivan pituuden muunta- 19674: suuksien perusteella on yleisesti ottaen paikal- misperiaatteista rantakaava-ja poikkeus- 19675: laan. Muuntokertoimet saattavat kuitenkin lupa-asioissa annettaisiin valtakunnalli- 19676: vaihdella valtakunnan tasolla. Myös rantakaa- set määräykset tai ohjeet? 19677: vojen laatijoilla voi olla toisistaan poikkeavia 19678: 19679: Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1998 19680: 19681: Timo Ihamäki /kok 19682: 19683: 19684: 19685: 19686: 280043 19687: 2 KK 628/1998 vp 19688: 19689: 19690: 19691: 19692: Eduskunnan Puhemiehelle 19693: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa mutkaisuus ja sen laatu rakentamisen määrää 19694: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, arvioitaessa, mutta käytäntö oli yksittäiseen har- 19695: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen kintaan perustuvaa, kun taas nykyisin se on 19696: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha- avointa ja sen periaatteista on laajaltikin keskus- 19697: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o teltu. Eräät maakuntaliitot ovatkin esittäneet 19698: 628: periaatteet alueillaan noudatettavasta rantavii- 19699: van muuntamisesta rantasuunnittelun pohjaksi. 19700: Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- Rantarakentamisen mitoittaminen edellä ker- 19701: siin, jotta rantaviivan pituuden muunta- rotulla tavalla laskettua rantaviivan kilometriä 19702: misperiaatteista rantakaava-ja poikkeus- kohden on suunnittelussa seuraava vaihe. Mitoi- 19703: lupa-asioissa annettaisiin valtakunnalli- tuksessa noudatetaan yleisesti vyöhykkeisyyttä, 19704: set määräykset tai ohjeet? joka perustuu pääasiassa luonnon oloihin: vesis- 19705: töön, kasvillisuuteen, saariston luonteeseen jne. 19706: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Mitoituksessa kuitenkin hyvin usein saaristossa 19707: vasti seuraavaa: käytetään kilometrille lasketun rakentamisen 19708: määrän sijasta pinta-alaan perustuvaa mitoitus- 19709: Ranta-alueiden kaavoituksessa sekä poikkeus- ta. Tällaisessa tapauksessa rantaviivan määrällä 19710: lupa-asioiden käsittelyssä on jo 1980-luvulta läh- ei ole vaikutusta mitoitukseen. 19711: tien ryhdytty käyttämään niin sanottua muunne- Vesistön ja rannan olosuhteet valtakunnan eri 19712: tuo rantaviivan käsitettä. Sillä tarkoitetaan ran- puolilla vaihtelevat siinä määrin, että määräys- 19713: taviivan arviointia niin, että se todellista rantavii- ten antaminen rantaviivan muuntamisperiaat- 19714: vaa paremmin kuvaa rannan rakentamismahdol- teista kaikille alueille soveltuvalla niiden olot 19715: lisuuksia. Muunnettu rantaviiva mitataan varsin huomioon ottavana tavalla ei ole mahdollista. 19716: yleisesti 1:10 000 mittakaavaisilta kartoilta niin, Tärkeintä on kuitenkin, että maanomistajia sa- 19717: että hyvin kapeiden niemien ja lahtien rantavii- manlaatuisissa olosuhteissa kohdellaan yhden- 19718: vaa ei oteta joko lainkaan tai otetaan vain osit- vertaisesti. Parhaiten tämä tapahtuu kunnan laa- 19719: tain ja vähän leveämpien niemien ja lahtien ran- timan rantayleiskaavan avulla, jolloin muunta- 19720: taviivaa osittain mukaan muunnettuun rantavii- misessa käytetään alueen oloihin sopivaa tapaa. 19721: vaan. Vastaavasti myös kapeissa saarissa, salmis- Myös maakuntaliitot voivat kuntasuunnittelun 19722: saja joissa rantaviiva otetaan mukaan vain osak- pohjaksi laatia ja esittää alueen oloihin soveltu- 19723: si. vat periaatteet. 19724: Tämän mittaustavan tarkastuksena on ollut Ympäristöministeriön ohjaus on informaa- 19725: saada maanomistajat rantarakentamisen mää- tio-ohjausta niin, että yleisen koulutuksen ohella 19726: rän suhteen yhdenvertaiseen asemaan, sillä edellä julkaistaan mm. oppaita, joissa kerrotaan käyte- 19727: mainituissa tilanteissa todellinen rantaviiva joh- tyistä ja suositeltavista tavoista sitomatta kuiten- 19728: taisi näiden alueiden ylirakentamiseen. Tämän kaan ennakolta kuntien kaavoitusta harkinnan- 19729: kaavoitus- ja lupakäytännön on korkein hallin- varaisissa asioissa. Tällä tavoin rantaviivan pi- 19730: to-oikeus myös ratkaisuissaan hyväksynyt. Jo tuuden muuntamisperiaatteisiin saadaan tarvit- 19731: ennen tämän käytännön muodostumistakin ran- tavaa yhdenmukaisuutta. 19732: tarakentamisasioissa otettiin huomioon rannan 19733: Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 1998 19734: 19735: Ympäristöministeri Pekka Haavisto 19736: KK 628/1998 vp 3 19737: 19738: 19739: 19740: 19741: Tili Riksdagens Talman 19742: 19743: 1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen men uppskattades, men praxis vilade tidigare på 19744: föreskriver har Ni, Fru Talman, tili vederböran- prövning från fall tili fall, medan den nu är öp- 19745: de medlem av statsrådet översänt följande av pen, och principerna har diskuterats på bred bas. 19746: riksdagsman Timo Ihamäki undertecknade Vissa landskapsförbund har föreslagit principer 19747: spörsmål nr 628: för omvandling av strandlinjen som skall följas 19748: vid strandplanering inom deras områden. 19749: Ämnar Regeringen vidta åtgärder för Följande skede i planeringen är dimensione- 19750: att ge riksomfattande föreskrifter eller ring av strandbyggandet per kilometer för den på 19751: anvisningar om principerna för omvand- ovan angivet sätt uträknade strandlinjen. Vid 19752: ling av strandlinjens längd i strandplane- dimensioneringen följer man allmänt en zonin- 19753: och undantagslovsärenden? delning som huvudsakligen bygger på naturför- 19754: hållandena: vattensystemen, vegetationen, skär- 19755: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt gårdens natur osv. 1 skärgården använder man 19756: anföra följande: dock mycket ofta en dimensionering som bygger 19757: på arealen, i stället för byggande per strandkilo- 19758: Vid planläggning av stränder och vid behand- meter. 1 sådana fall påverkar strandlinjens längd 19759: Iing av undantagslovsärenden har begreppet om- inte dimensioneringen. 19760: vandlad strandlinje använts sedan 1980-talet. Omständigheterna kring vattensystemen och 19761: Uttrycket avser att strandlinjen uppskattas så att deras stränder varierar i olika delar av Finland 19762: möjligheterna att bygga utmed stranden kommer tili den grad att det inte är möjligt att ge föreskrif- 19763: fram bättre än vad den faktiska strandlinjen an- ter om omvandlingsprinciperna på ett sätt som 19764: ger. Den omvandlade strandlinjen räknas myck- passar överallt och lämpar sig för de lokala för- 19765: et allmänt ut på kartor i skalan 1:10 000 så, att hållandena. Det viktigaste är dock att markägar- 19766: man i den omvandlade strandlinjen antingen inte na under likartade omständigheter behandlas 19767: alls eller också bara delvis beaktar stränderna tili likvärdigt. Detta förverkligas bäst genom att 19768: mycket smala uddar och vikar, och för något kommunen gör upp en strandgeneralplan, varvid 19769: bredare uddar och vikar beaktas strandlinjen man vid omvandlingen beaktar de lokala om- 19770: bara delvis. Motsvarigt beaktas också strandlin- ständigheterna. Också landskapsförbunden kan 19771: jen på smala holmar, i sund och åar eller älvar som bas för den kommunala planeringen utarbe- 19772: bara delvis. ta och föreslå principer som passar på ort och 19773: A vsikten med detta sätt att mä ta strandlinjen ställe. 19774: har varit att markägarna i fråga om strandbyg- Miljöministeriet bedriver informationsstyr- 19775: gande skall behandlas likvärdigt, eftersom den ning så att manjämsides med allmän fortbildning 19776: faktiska strandlinjen i de ovan beskrivna situa- också bl.a. publicerar handledningar där olika 19777: tionerna skulle leda tili trängselbygge. Högsta ibrukvarande och rekommendabla sätt presente- 19778: förvaltningsdomstolen har i sina utslag godkänt ras, utan att man på förhand binder planlägg- 19779: denna planläggnings- och tillståndspraxis. Re- ningen i kommunerna i ärenden som underställs 19780: dan innan denna praxis började tillämpas beak- prövning. På detta sätt kan den behövliga enhet- 19781: tades i strandbyggnadsärendena strandlinjens ligheten uppnås i principerna för omvandling av 19782: bukter och strandens kvalitet, då byggnadsvoly- strandlinjens längd. 19783: 19784: Helsingfors den 19 juni 1998 19785: 19786: Miljöminister Pekka Haavisto 19787: KK 629/1998 vp 19788: 19789: Kirjallinen kysymys 629 19790: 19791: 19792: 19793: 19794: Juha Karpio /kok: Museoajoneuvojen verotuksesta 19795: 19796: 19797: 19798: Eduskunnan Puhemiehelle 19799: 19800: Viimeksi kuluneiden kahden vuoden aikana on ensin laitettava katsastuskuntoon, minkäjäl- 19801: Suomen lainsäädännön sopeuttaminen ED-jäse- keen sen alkuperäiseen tullausarvoon lisätään 19802: nyyteen on vaikeuttanut vanhojen autojen har- kunnostukseen käytetyn työn arvo lisättynä va- 19803: rastamista. Lähinnä perusongelmana on, että raosien hinnalla. Työtunnin hinnaksi lasketaan 19804: lainsäädäntö kohtelee vanhoja harrasteajoneu- 150 mk, vaikka omistaja olisi suorittanut työn 19805: voja kuin mitä hyvänsä käyttöautoja. itse. 19806: Vuoden 1997 marraskuussa ajoneuvohallinto Alan harrastajat pyrkivät yli 25-vuotiaiden, 19807: otti käyttöön uuden tavan laskea ajoneuvoon todellisten harrasteajoneuvojen aseman selkeyt- 19808: vaihdettujen osien prosentteja siten, että myös tämiseen lainsäädännön uudistamisen avulla, 19809: kuluneiden tai rikkoutuneiden osien tilalle vaih- mikä loisi turvalliset olosuhteet niin vanhojen 19810: dettavat alkuperäistyyppiset osat lasketaan mu- ajoneuvojen parissa tapahtuvalle harrastamiselle 19811: kaan vaihdettujen osien kokonaisprosenttiin. kuin yrittämisellekin. Esimerkiksi Ruotsissa ja 19812: Tämä puolestaan johtaa siihen, että ajoneuvo, Saksassa selkeä lainsäädäntö on luonut vakaan 19813: joka entisöidään tarkoin alkuperäiseen asuunsa, tilanteen, joka on pienyritysten toiminnan ja 19814: joutuu prosenttien ylittyessä kohdelluksi uutena työllistymisen ensimmäinen edellytys. 19815: ajoneuvoyksilönä. Ajoneuvosta täytyy tällöin Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 19816: maksaa autovero samansuuruisena kuin uudesta tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 19817: vastaavasta ajoneuvosta. nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 19818: Harrastajien näkökulmasta katsottuna toinen nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 19819: ongelmallinen tulkinta liittyy tullin käytäntöön: 19820: vuodenvaihteesta lähtien autoverolakia on van- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 19821: hojen ajoneuvojen osalta tulkittu siten, että ryhtyä, jotta yli 25-vuotiaiden vanhojen 19822: 30 %:n autovero on suoritettava katsastuskun- ajoneuvojen harrastamismahdollisuudet 19823: toisesta ajoneuvosta, jollaisia yli 25-vuotiaat au- turvattaisiin verotukseen liittyvillä lain- 19824: tot kuitenkin harvoin ovat. Näin ollen ajoneuvo säädännöllisillä uudistuksilla? 19825: 19826: Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1998 19827: 19828: Juha Karpio /kok 19829: 19830: 19831: 19832: 19833: 280043 19834: 2 KK 629/1998 vp 19835: 19836: 19837: 19838: 19839: Eduskunnan Puhemiehelle 19840: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa töön, jolloin tällainen ajoneuvo tulisi uudelleen 19841: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, verotettavaksi vasta kun sen osista on vaihdettu 19842: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen vähintään 50 prosenttia. Koska käytännössä oli 19843: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Juha Kar- osoittautunut erittäin vaikeaksi valvoa ajoneu- 19844: pion näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o von tavanomaisen korjaamisen ja uuden ajoneu- 19845: 629: von verohyödyn tavoittelemiseksi tapahtuvan 19846: rakentelun välistä rajaa erityisesti sellaisten osien 19847: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo vaihdon osalta, joita ei voida yksilöidä tiettyyn 19848: ryhtyä, jotta yli 25-vuotiaiden vanhojen ajoneuvoon kuuluvaksi, hallitus esitti samalla 19849: ajoneuvojen harrastamismahdollisuudet veronkierron välttämiseksi, että ajoneuvon yksi- 19850: turvattaisiin verotukseen liittyvillä lain- löitävissä olevan korin vaihtaminen olisi pro- 19851: säädännöllisillä uudistuksilla? senttiosuuksista riippumatta aina johtanut uu- 19852: delleen verotukseen muiden kuin yli 25 vuotta 19853: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- vanhojen ajoneuvojen osalta. Tämän avulla olisi 19854: vasti seuraavaa: voitu estää jopa ammattimaiselle tasolle edennyt 19855: ajoneuvojen veroton käyttöönotto, joka perus- 19856: Autovero kannetaan ajoneuvoista, jotka ote- tuu vanhojen, verotustapahtuman jälkeen uusit- 19857: taan käyttöön tieliikenteessä tai rekisteröidään. tavien osien hyväksikäytölle sellaisissa ajoneu- 19858: Sellaisten verotuksen piiriin tulevien ajoneuvo- voissa, joihin on ennen verotusta vaihdettu uusi 19859: jen, joiden valmistusvuoden päättymisestä on kori ja moottori, joiden yhteenlaskettukin osuus 19860: kulunut 25 vuotta tai enemmän, autoverotusta jää alle 50 prosenttiin ajoneuvojen vaihto-osista. 19861: on kuitenkin lievennetty 30 prosenttiin ajoneu- Eduskunta ei kuitenkaan hyväksynyt ehdotet- 19862: von verotusarvosta. Yleisesti ottaen voidaan sa- tuja muutoksia, vaan totesi, että ajoneuvojen 19863: noa, että yli 25 vuoden ikäisille autoille ja moot- osien vaihtamiseen liittyvä veronkierto tulee eh- 19864: toripyörille on verotuksessa järjestetty huomat- käistä muutoin kuin säätämällä korinvaihdot 19865: tavan edullinen asema. verolliseksi. 19866: Autoverotuksessa sovelletun perinteen mu- Ajoneuvojen korjaus- ja rakentelutoimintaan 19867: kaisesti ajoneuvo verotetaan uudelleen rakennet- liittyvät valvonnalliset ongelmat ovat edelleen 19868: tuna ajoneuvona, jos sen osista vähintään olemassa. Käytännössä veronkiertomahdolli- 19869: 50 prosenttia on vaihdettu Suomessa tapahtu- suuksia onkin pyritty tiukentamaan muuttamal- 19870: neen rekisteröinnin jälkeen. Käytettynä maahan- la ajoneuvojen osien peräkkäisessä vaihtamises- 19871: tuotujen autojen osalta vastaava osuus säädettiin sa sovellettua käytäntöä siten, että myös kanta- 19872: 25 prosentiksi vuoden 1995 alusta voimaan tul- ajoneuvon rikkoutuneen tai epäkuntoisen osan 19873: leella autoverolain muutoksella. Tämä säännös vaihtaminen samanlaiseen osaan esimerkiksi en- 19874: otettiin lakiin keinottelun estämiseksi, jotta käy- tisöimistyön yhteydessä otetaan huomioon pro- 19875: tettyjen autojen verotuksen lieventyessä ikähyvi- sentuaalisia osien vaihto-osuuksia laskettaessa. 19876: tyksen myötä ei olisi ryhdytty käyttämään ulko- Sitä vastoin tiettyyn yksilöityyn osaan sisältyvän 19877: mailta tuotavia vanhoja ajoneuvoja verotto- tietyn osakomponentin kuten moottorin kampi- 19878: maan ajoneuvojen rakenteluun. akselin vaihtaminen ei ole merkityksellistä. 19879: Säännöksen voitiin sittemmin todeta vaikeut- Autoverolain 15 §:n mukaan ajoneuvon vero- 19880: tavan tarpeettomasti vanhojen, usein huonokun- tusarvoa määrättäessä ajoneuvoon katsotaan 19881: toisten ja lähinnä harrastekäyttöön tulevien ajo- kuuluvan vähintään ne varusteet, jotka siinä tu- 19882: neuvojen kunnostamista. Harrastelutoiminnan lee olla liikenteeseen hyväksyttäessä. Säännök- 19883: helpottamiseksi hallitus esitti eduskunnalle 5 päi- sen tarkoituksena on, että ajoneuvoista ei vero- 19884: vänä joulukuuta 1996 antamassaan esityksessä tuksellisista syistäjätettäisi pois liikenteeseen hy- 19885: autoverolakia muutettavaksi siten, että 25 vuotta väksymistä varten tarvittavia varusteita. Tätä 19886: tai sitä vanhempien ajoneuvojen osalta olisi pa- sovelletaan myös yli 25 vuotta vanhoihin ajoneu- 19887: lattu ennen vuotta 1995 sovellettuun käytän- voihin, jotka verotetaan sen vuoksi, että ajoneu- 19888: KK 629/1998 vp 3 19889: 19890: vo halutaan ottaa Suomessa käytettäväksi liiken- Veronkierron ja harmaan talouden välttämi- 19891: teessä. Niissä tapauksissa, joissa ajoneuvossa ei seksi on vaikea kuvitella ajoneuvojen rakente- 19892: verotushetkellä ole tarvittavia vähimmäisvarus- luun liittyvien säännösten muuttamista muulla 19893: teita, verotus on voitu toteuttaa siten, että vähim- käytännössä toimivalla tavalla kuin mitä hallitus 19894: mäisvarusteiden arvo on lisätty laskennallisesti on jo esittänyt. Ajoneuvojen ammattimaisen uu- 19895: verotusarvoon. Autoverotuksessa lähtökohtana delleen rakentelun ja aidon harrastustoiminnan 19896: on, että verotusarvoon luetaan kaikki kustan- väliseksi rajanvedoksi ei ainakaan toistaiseksi ole 19897: nukset,jotka verovelvollisella on verotuksen toi- löydetty käyttökelpoisia ja riittävän hyvin val- 19898: mittamiseen asti, mukaan lukien ajoneuvon vottavissa olevia muita ratkaisumalleja, joiden 19899: maahantuonnin tai valmistuksen jälkeen tapah- perusteella voitaisiin valmistella muutoksia ajo- 19900: tuneen varustelun tai muutostyön arvo. Tämän neuvojen rakentelua koskeviin säännöksiin har- 19901: yleisperiaatteen mukaisesti verotusarvoon on rastustoiminnan helpottamiseksi. Hallitus on 19902: käytännössä luettu myös ajoneuvon varustelu- kuitenkin suhtautunut ajoneuvoja koskevaan 19903: työn arvo tarvittavien vähimmäisvarusteiden ar- harrastelutoimintaan varsin myötämielisesti. On 19904: von lisäksi. Työn arvoa määrättäessä on lähdetty myös huomattava, että nykyisetkin säännökset 19905: verovelvollisen itsensä ilmoittamasta arvosta, antavatjossain määrin tilaa ajoneuvojen harras- 19906: joka käytännössä ilmeisesti vaihtelee sen mu- telutoiminnalle. Vanhojen, yli 25-vuotiaiden au- 19907: kaan kuinka ammattimaisesti työ kulloinkin teh- tojen ja moottoripyörien osalta autoverotus on 19908: dään. Tullilaitos ei ole normiluonteisesti määri- lisäksi yleisesti ottaen merkittävästi lievempää 19909: tellyt työn hinnaksi kysyjän mainitsemaa 150 kuin uudempien ajoneuvojen. 19910: markkaa tunnilta, joka vaikuttaa varsin korkeal- 19911: ta ainakin niitä tapauksia silmällä pitäen, joissa 19912: työn suorittaa ajoneuvon omistaja itse. 19913: Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1998 19914: 19915: Ministeri Jouko Skinnari 19916: 4 KK 629/1998 vp 19917: 19918: 19919: 19920: 19921: Tili Riksdagens Talman 19922: 19923: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen först när minst 50% av delarna i det har bytts ut. 19924: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande Eftersom det i praktiken hade visat sig synnerli- 19925: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks- gen svårt att övervaka gränsdragningen mellan å 19926: dagsman Juha Karpio undertecknade spörsmål ena sidan normala fordonsreparationer och å 19927: nr 629: andra sidan konstruktioner som syftar tili skatte- 19928: förmåner beträffande nya fordon - detta var 19929: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- fallet i fråga om framför allt byte av sådana delar 19930: ta för att möjligheterna att utöva hobby- som inte kan identifieras såsom hörande tili ett 19931: verksamhet med fordon som är äldre än visst fordon - föreslog regeringen samtidigt att 19932: 25 år skall tryggas genom lagstiftningsre- det, för att verksamhet som är att betrakta som 19933: former relaterade tili beskattning? skattesmitning inte skall förekomma, skulle infö- 19934: ras en bestämmelse enligt viiken fordon som är 19935: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt yngre än 25 år, oberoende av procentuella ande- 19936: anföra följande: lar, alltid skall beskattas på nytt om en identifier- 19937: bar kaross byts ut. Genom en sådan bestämmelse 19938: Bilskatt uppbärs för fordon som tas i bruk i hade det varit möjligt att förhindra sådan t.o.m 19939: vägtrafiken eller som registreras. 1fråga om såda- yrkesmässigt bedriven verksamhet som går ut på 19940: na fordon som omfattas av beskattningen och att man utnyttjar gamla, efter beskattningsfallet 19941: beträffande vilka 25 år eller mera har förflutit förnyade delar i sådana fordon i vilka det före 19942: sedan utgången av tiliverkningsåret, har bilbe- beskattningen har lagts in nytt karosseri och ny 19943: skattningen dock mildrats tili 30% av fordonets motor, varvid den sammanräknade andelen av 19944: beskattningsvärde. Generellt kan det konstateras karosseri och motor understiger 50% av fordon- 19945: att bilar och motorcyklar som är äldre än 25 år ens byteskomponenter. 19946: har en i beskattningshänseende mycket fördelak- Riksdagen godkände dock inte de föreslagna 19947: tig ställning. ändringarna, utan konstaterade att det kringgå- 19948: 1 en1ighet med den praxis som tillämpas vid ende av skatt som är förknippat med byte av 19949: bilbeskattningen beskattas ett fordon som ett fordonsdelar bör förhindras på annat sätt än 19950: nybyggt fordon om minst 50% av dess delar har genom att karosseribyte görs beskattningsbart. 19951: bytts ut efter registreringen i Finland. En1igt en De övervakningsproblem som gäller repara- 19952: ändring av billskattelagen, som trädde i kraft vid tions- och monteringsverksamhet i fråga om bilar 19953: ingången av 1995, är motsvarande andel för en kvarstår alltjämt. 1 praktiken har myndighererna 19954: begagnad bil som importerats 25 %. Denna be- försökt minska riskerna för skattesmitning ge- 19955: stämmelse togs in i lagen för förhindrande av att nom att ändringar införts i den praxis som iakttas 19956: bilägarna inte, i och med den lindring av beskatt- vid på varandra följande byten av fordonsdelar: 19957: ningen som sker genom åldersgottgöre1sen, i spe- när en trasig eller ofungerande del i ett fordon 19958: kulativt syfte hade börjat använda importerade byts ut tili en Iikadan del beaktas detta vid uträk- 19959: gamla fordon för skattefritt byggande av fordon. nandet av de procentuella bytesandelarna i fråga 19960: Senare visade det sig att ovan nämnda bestäm- om fordonsdelarna. Däremot är exempelvis byte 19961: me1se i orimligt hög grad försvårade iståndsät- av en viss delkomponent- t.ex. motorns vevaxel 19962: tandet av sådana gamla fordon som i många fall - som ingår i en viss specificerad del inte av 19963: var i dåligt skick och som närmast var avsedda betydelse i övervakningssammanhäng. 19964: för hobbyändamål. För att underlätta använd- När beskattningsvärdet för ett fordon fast- 19965: ningen av bilar för hobbyändamål föreslog reger- ställs anses enligt 15 § bilskattelagen tili fordonet 19966: ingen i en proposition som den 5 december 1996 höra åtminstone den utrustning som fordras för 19967: avläts tili riksdagen att bilskatte1agen skulle änd- att fordonet skall kunna godkänna för trafik. 19968: ras så att man i fråga om fordon som är 25 år eller Syftet med bestämmelsen är att fordonen inte av 19969: äldre återgår tili den praxis som tillämpades före orsaker som hänför sig tili beskattningen skall 19970: 1995, varvid ett dylikt fordon beskattas på nytt sakna den utrustning som behövs för att fordo- 19971: KK 629/1998 vp 5 19972: 19973: nen skall kunna godkännas för trafik. Ovan ren nämner- detta pris förefaller tämligen högt 19974: nämnda bestämmelse tillämpas också på fordon med hänsyn tili i synnerhet de fall, där fordons- 19975: som är äldre än 25 år och som beskattas eftersom ägaren själv utför arbetet. 19976: man önskar ta dem i trafik i Finland. 1 de fall där Det är svårt att med tanke på undvikande av 19977: ett fordon i beskattningsögonblicket saknar den skattesmitning och gråekonomi föreställa sig att 19978: nödvändiga minimiutrustningen har beskatt- bestämmelserna i anslutning tili konstruerandet 19979: ningen kunnat verkställas så att värdet av mini- av fordon skulle kunna ändras på något annat i 19980: miutrustningen kalkylmässigt har fogats tili be- praktiken fungerande sätt än i den form som 19981: skattningsvärdet. Utgångspunkten för bilbe- regeringen redan har föreslagit. För grändsdrag- 19982: skattningen är att i beskattningsvärdet beaktas ningen mellan professionellt nykonstruerande av 19983: alla de kostnader som den skattskyldige har fram fordon och genuin hobbyverksamhet har man 19984: tili verkställandet av beskattningen, varvid i åtminstone inte än så länge funnit användbara 19985: kostnaderna inkluderas värdet av den utrustning lösningar som går att övervaka tillräckligt bra 19986: och de ändringar som hänför sig tili tiden efter och på basis av vilka det är möjligt att med tanke 19987: importeringen eller tillverkningen av fordonet. 1 på främjandet av hobbyverksamheten bereda 19988: enlighet med denna allmänna princip har i be- ändringar i de bestämmelser som gäller konstrue- 19989: skattingsvärdet, vid sidan om värdet av den nöd- randet av fordon. Regeringen har dock förhållit 19990: vändiga minimiutrustningsarbete som gäller for- sigjämförelsevis positivt tili nämnda hobbyverk- 19991: donet. När värdet av arbetet bestäms utgår myn- samhet. Det bör vidare observeras att redan de 19992: digheterna från det värde som den skattskyldige nuvarande bestämmelserna ger ett visst utrymme 19993: själv uppger - i praktiken varierar detta värde för denna hobbyverksamhet. 1 fråga om bilar och 19994: förmodligen beroende på hur professionell ar- motorcyklar som är äldre än 25 år är bilbeskatt- 19995: betsinsatsen i fråga är. Tullverket har inte på ningen dessutom allmänt taget betydligt lindriga- 19996: normnivå som pris på arbetet fastställt det be- re än när det handlar om nyare fordon. 19997: lopp på 150 mk per timme som spörsmålsställa- 19998: Helsingfors den 18 juni 1998 19999: 20000: Minister Jouko Skinnari 20001: KK 630/1998 vp 20002: 20003: Kirjallinen kysymys 630 20004: 20005: 20006: 20007: 20008: Tarja Kautto /sd: Pohjantähti-opiston perustamisesta 20009: 20010: 20011: 20012: Eduskunnan Puhemiehelle 20013: 20014: Kemin kaupunki on päättänyt myydä euro- voiteilen 20 miljoonan markan säästöjä. Tämän- 20015: parlamentaarikko Paavo Väyryselle ja hänen kaltaisessa taloudellisessa tilanteessa kaupunki 20016: vaimolleen vanhainkotikäytössä olleet raken- kuitenkin katsoo voivansa antaa kahden ja puo- 20017: nukset 2,8 miljoonalla markalla. Kyse on Poh- len vuoden mittaisen korottoman maksuajan 20018: jantähti-opiston perustamisesta, joka hankkeena käytännöllisesti katsoen yhdelle henkilölle 1,3 20019: on pantu vireille myös opetusministeriöön. miljoonan markan summasta. Edelleen on esitet- 20020: Kemin kaupunki on saamassa kaupasta kä- tävä kysymys, onko kauppahinta ollut kilpailu- 20021: teistä 1,5 miljoonaa markkaa ja 1,3 miljoonaa kykyinen rakennuksen ja tilan kuntoon nähden? 20022: markkaa saavat Väyryset korottomana kahden Edellä olevan perusteena ja valtiopäiväjärjes- 20023: ja puolen vuoden mittaisena "Iainana" eli maksu- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 20024: ajalla. Valtion avustusta tarvittaneen vielä nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 20025: 800 000 markkaa. Väyrysten on tarkoitus omis- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 20026: taa tuleva opisto tiluksineen ja vuokrata se ope- 20027: tustarkoituksiin. Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä, 20028: Kemin kaupunki on monien muiden kaupun- jotta kuntien harkintavallan käyttöön 20029: kien tavoin taloudellisissa vaikeuksissa joutunut voitaisiin puuttua tilanteissa, joissa yksi- 20030: muun muassa lomauttamaan henkilöstöään ta- tyinen etu menee yhteisen edun ylitse? 20031: 20032: Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1998 20033: Tarja Kautto /sd 20034: 20035: 20036: 20037: 20038: 280043 20039: 2 KK 630/1998 vp 20040: 20041: 20042: 20043: 20044: Eduskunnan Puhemiehelle 20045: 20046: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa den maksuajalla. Esisopimuksessa on maininta 20047: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, maksamaUoman kauppahinnan vakuudesta. 20048: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen Kuntalain 2 §:n mukaan kunta hoitaa itsehal- 20049: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tarja linnon nojalla itselleen ottamansa ja sille laissa 20050: Kauton näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen säädetyt tehtävät. Valtuuston tehtäviin kuuluu 20051: n:o 630: päättäminen talouden ja rahoituksen perusteista 20052: sekä talousarvion hyväksyminen. Tarpeetto- 20053: Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä, maksi käyneen käyttöomaisuuden, esim. raken- 20054: jotta kuntien harkintavallan käyttöön nuksen myynti, on kunnan harkintavaltaan kuu- 20055: voitaisiin puuttua tilanteissa, joissa yksi- luva asia. 20056: tyinen etu menee yhteisen edun ylitse? Kunnan yleisen toimialan keskeisenä määräy- 20057: tymisperiaatteena on kunnanjäsenten yhdenver- 20058: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- taisen kohtelun periaate ja yksityisen tukemisen 20059: vasti seuraavaa: kielto. Esitetyssä tapauksessa kauppahinta mää- 20060: räytyi kaupanteon yhteydessä. Kaupan kohtee- 20061: Saatujen selvitysten mukaan esitetyssä ta- na oli kunnalle tarpeettomaksi käynyt rakennus, 20062: pauksessa on kysymys vanhasta naapurikunnan eikä korottaman lainan myöntämistä ostajalle 20063: alueella sijaitsevasta rakennuksesta, jossa Kemin voida katsoa ostajalle tarkoitetuksi tukitoimen- 20064: kaupungin vanhainkotitoiminta loppui piteeksi, vaan ehdot määräytyivät kaupanteon 20065: 30.6.1995. Käytöstä pois jääneiden rakennusten yhteydessä. Asiaan vaikuttavana tekijänä oli 20066: ylläpitokulut ovat olleet kaupungille noin myös, että tiedettiin kaupan pääkohteen tulevan 20067: 130 000 markkaa vuodessa. Syksyllä 1997 raken- kansanopistokäyttöön. Kunnanvaltuuston valit- 20068: nusten myynnistä julkaistiin ilmoitus lnternetis- seman JHTT-tilintarkastajan tehtäviin kuuluu 20069: sä. Kaupungin ilmoituksen mukaan todellisia tarkastaa, onko kunnan hallintoa hoidettu lain ja 20070: ostotarjouksia ei tullut lukuun ottamatta Väyry- valtuuston päätösten mukaisesti. Jos kunnan jä- 20071: sen tarjousta. Hinta määräytyi neuvottelujenjäl- sen katsoo, että kunta on ylittänyt toimivaltaan- 20072: keen ja on kaupungilta saadun selvityksen mu- sa, niin jäsen voi kunnallisvalituksella saattaa 20073: kaan kilpailukykyinen kysyntä ja tarjonta sekä päätöksen hallintotuomioistuimen tutkittavaksi. 20074: seudun hintataso huomioiden. Päätös on saanut lainvoiman 28.5.1998 eli kunta- 20075: Kemin kaupunginvaltuusto on 20.4.1998 hy- laiset eivät ole tulkinneet päätöstä kunnan toimi- 20076: väksynyt yksimielisesti esisopimuksen. Kauppa- valtaan kuulumattomaksi. 20077: hinta on 2,8 miljoonaa markkaa. Käteisellä Esitetty tapaus ei anna aihetta hallitukselle 20078: kauppahinnasta maksetaan 1,5 miljoonaa mark- ryhtyä toimenpiteisiin kuntien harkintavallan 20079: kaa, loput korottomalla kahden ja puolen vuo- käytön osalta. 20080: 20081: Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1998 20082: 20083: Ministeri Jouni Backman 20084: KK 630/1998 vp 3 20085: 20086: 20087: 20088: 20089: Tili Riksdagens Talman 20090: 20091: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Enligt 2 § kommunallagen sköter kommunen 20092: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande de uppgifter som den har åtagit sig med stöd av 20093: medlem av statsrådet översänt följande av riks- självstyrelsen och som stadgas för den i lag. Det 20094: dagsman Tarja Kautto undertecknade spörsmål ingår i fullmäktiges uppgifter att besluta om 20095: nr 630: grunderna för ekonomin och finansieringen samt 20096: att godkänna budgeten. Försäljningen av an- 20097: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- läggningstillgångar som blivit överflödiga, t.ex. 20098: ta för att möjliggöra ett ingripande i ut- byggnader, är en sak som faller inom området för 20099: övandet av kommunernas prövningsrätt i kommunens prövningsrätt. 20100: sådana situationer där privat fördel går En central princip i all verksamhet inom kom- 20101: före allmän fördel? munsektorn är principen om jämlik behandling 20102: av kommunmedlemmarna och förbud mot stöd 20103: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt av privata intressen. 1 det presenterade fallet be- 20104: anföra följande: stämdes köpeskillingen i samband med att affå- 20105: ren gjordes upp. Objektet för affåren var en bygg- 20106: Enligt utredningar som erhållits är det i det nad som blivit överflödig för kommunen, och 20107: presenterade fallet fråga om en gamma! på beviljandet av ett räntefritt lån tili köparen kan 20108: grannkommunens område belägen byggnad, i inte anses vara en stödåtgärd avsedd för köparen. 20109: viiken Kemi stad upprätthöll ett ålderdomshem Villkoren slogs fast i samband med att affären 20110: vars verksamhet upphörde den 30 juni 1995. Un- gjordes upp. En faktor som också inverkar på 20111: derhållet av de byggnader som inte längre an- saken är att man visste att huvudobjektet för 20112: vänds har kostat staden ca 130 000 mk om året. affåren kommer att användas som folkhögskola. 20113: Hösten 1997 publicerades ett meddelande på In- Tiliden av kommunfullmäktige valda OFR-revi- 20114: ternet om försäljning av byggnaderna. Enligt sors uppgifter hör kontrollen av att kommunens 20115: uppgift från staden inkom inga andra reella förvaltning skötts i enlighet med lag och fullmäk- 20116: köpeanbud än Väyrynens. Priset bestämdes efter tiges beslut. Om en kommunmedlem anser att 20117: förhandlingar och enligt den utredning som sta- kommunen har överskridit sina befogenheter, 20118: den tillhandahållit är priset konkurrenskraftigt kan medlemmen genom kommunalbesvär få be- 20119: med beaktande av efterfrågan och utbud samt slutet prövat av förvaltningsdomstol. Beslutet 20120: prisnivån i trakten. har vunnit laga kraft den 28 maj 1998, dvs. kom- 20121: Kemi stadsfullmäktige godkände den 20 april muninvånarna har inte tolkat beslutet så att det 20122: 1998 enhälligt föravtalet. Köpeskillingen är 2,8 inte skulle höra tili kommunens befogenheter. 20123: milj. mk. Av köpeskillingen betalas 1,5 milj. mk Det aktuella fallet ger inte regeringen anled- 20124: kontant, resten under en räntefri betalningstid på ning att vidta åtgärder i fråga om utövandet av 20125: två och ett halvt år. 1 föravtalet finnsen passus kommunernas prövningsrätt. 20126: om säkerhet för obetald köpeskilling. 20127: 20128: Helsingfors den 17 juni 1998 20129: 20130: Minister Jouni Backman 20131: KK 631/1998 vp 20132: 20133: Kirjallinen kysymys 631 20134: 20135: 20136: 20137: 20138: Esko-Juhani Tennilä Iva-r: Ounasjoen ja sen sivujokien kehittämi- 20139: sen rahoituksesta 20140: 20141: 20142: Eduskunnan Puhemiehelle 20143: 20144: Ounasjoki rauhoitettiin voimalaitosrakenta- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 20145: miselta erityislailla vuonna 1983. Tämä antoi tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 20146: mahdollisuuden kehittää kauniista, lukuisten nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 20147: koskien joesta rantojen asukkaita ja myös mat- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 20148: kailijoita palveleva joki. Ounasjoen ja sen sivujo- 20149: kien entisöinti, rantojen kunnostaminen vene- ja Onko Hallitus valmis osoittamaan li- 20150: leiripaikkoineen sekä kalakantojen voimakas sää määrärahoja rauhoitetun Ounasjoen 20151: parantaminen ja monipuolistaminen muun ja sen sivujokien entisöintiin, rantautu- 20152: muassa taimenistutuksineen on kuitenkin suju- ruispaikkojen rakentamiseen ja kalakan- 20153: nut takerrellen. Ounasjoen moninaiskehittämi- tojen lisäämiseen? 20154: seen onkin saatava vauhtia, mikä edellyttää val- 20155: tion määrärahojen lisäämistä. 20156: 20157: Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 1998 20158: 20159: Esko-Juhani Tennilä /va-r 20160: 20161: 20162: 20163: 20164: 280043 20165: 2 KK 631/1998 vp 20166: 20167: 20168: 20169: 20170: Eduskunnan Puhemiehelle 20171: 20172: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa yksityiset yritykset ovat tehneet huomattavia in- 20173: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, vestointeja alueelle. 20174: olette toimittanut valtioneuvoston asianomai- Kansanedustaja Tennilän kysymys on kuiten- 20175: sen Jasenen vastattavaksi kansanedustaja kin ajankohtainen. Lapin suurten suojelukohtei- 20176: Esko-Juhani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen den kompensaatiota selvittäneen työryhmän eh- 20177: kysymyksen n:o 631: dotusten pohjalta on käynnissä yleissuunnitelma 20178: Ounasjoen vesistön monikäytön kehittämisestä. 20179: Onko Hallitus valmis osoittamaan li- Yleissuunnitelmassa selvitetään edelleen ympä- 20180: sää määrärahoja rauhoitetun Ounasjoen ristöministeriön, maa- ja metsätalousministeriön 20181: ja sen sivujokien entisöintiin, rantautu- ja työministeriön rahoitusmahdollisuuksia 20182: ruispaikkojen rakentamiseen ja kalakan- alueen kehittämisessä. Suunnitelma valmistuu jo 20183: tojen lisäämiseen? heinäkuussa. 20184: Matkailukalastuksen perusedellytysten kehit- 20185: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- täminen yhteistyössä alueen kuntien ja yrittäjien 20186: vasti seuraavaa: kanssa soveltuu erääksi valtion tehtäväksi. Ka- 20187: laston monipuolisuuden ja Ounasjoen luonnon- 20188: Ounasjoen vesistön kehittämiseen on osoitet- kalan lisääntymisen turvaaminen edellyttää ka- 20189: tu vuosittain merkittävää valtion rahoitusta. lojen istutuksia, kalaston hoitoa, kalanviljelyn 20190: Lapin ympäristökeskukselle on osoitettu suunnittelua ja jokien kunnostuksia. Kannatta- 20191: Ounasjoki-alueen vesistön kunnostukseen, vesis- van matkailuelinkeinon syntyminen edellyttää li- 20192: tön virkistyskäytön edistämiseen, ympäristön- säksi riittävää palveluvarustustusta käsittäen 20193: hoitotöihin ja rakennusperinnön hoitoavustuk- mm. rantautumispaikat, reitistön, nuotionpito- 20194: siin yhteensä 3,7 miljoonaa markkaa vuoden paikat, puuhuollon ja jätehuollon. Näiden töiden 20195: 1997 aikana ja 4,4 miljoonaa markkaa kuluvan tekeminen laajalla alueella on monivuotinen pro- 20196: vuoden aikana. Tämän rahoituksen myöntäjinä jekti, joka edellyttää hyvää suunnittelua. Yleis- 20197: ovat olleet työministeriö, maa- ja metsätalousmi- suunnitelman valmistuttua on riittävät edelly- 20198: nisteriö, ympäristöministeriö ja vuoden 1997 ai- tykset päättää valtion rahoituksesta Ounasjoen 20199: kana käytettiin osin Euroopan unionin rahoitus- vesistön monikäytön kehittämiseen. 20200: ta. Näiden lisäksi muut viranomaiset, kunnat ja 20201: 20202: Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1998 20203: 20204: Ympäristöministeri Pekka Haavisto 20205: KK 631/1998 vp 3 20206: 20207: 20208: 20209: 20210: Tili Riksdagens Talman 20211: 20212: 1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen Men riksdagsman Tenniläs spörsmål är aktu- 20213: föreskriver har Ni, FruTalman, tili vederbörande ellt. På basis av de försiag som ställts av arbets- 20214: medlem av statsrådet översänt följande av riks- gruppen för kompensation för de stora skydds- 20215: dagsman Esko-Juhani Tennilä undertecknade objekten i Lappland pågår arbetet på en övergri- 20216: spörsmål nr 631: pande pian för utveckling av mångbruk i Ou- 20217: nasjoki vattensystem. 1 pianeo utreds närmare 20218: Är Regeringen redo att anvisa ytterli- vilka möjligheter miljöministeriet, jord- och 20219: gare anslag för restaurering av den frid- skogsbruksministeriet och arbetsministeriet har 20220: lysta Ounasjoki älv och dess bifloder samt att finansiera utveckiingen av området. Pianeo 20221: för byggande av landstigningsplatser och blir fårdig redan i juli. 20222: ökning av fiskbestånden? En utveckiing av de gundiäggande förutsätt- 20223: ningarna för fisketurism i samråd med korumu- 20224: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt neroa och företagarna i området lämpar sig som 20225: anföra följande: en av statens uppgifter. För att man skall kunna 20226: säkra att fiskbeståndet är mångsidigt och att den 20227: Staten har varje år anvisat betydande finansie- naturligt förekommande fisken i Ounasjoki kan 20228: ring för utvecklingen a v Ounasjoki vattensystem. föröka sig måste fisk planteras, fiskbestånden 20229: Lapplands miljöcentral har för restaurering av vårdas, fiskodlingen planeras och åar och älvar 20230: vattensystemet i Ounasjokiområdet, främjande sättas i stånd. För att en livskraftig turistnäring 20231: av rekreationen, miljövårdsarbeten och bidrag skall uppstå behövs därutöver tillräcklig utbygg- 20232: tili vård av byggnadsarvet år 1997 anvisats sam- nad av tjänsterna, vari bl.a. ingår piatser där man 20233: manlagt 3,7 miljoner mark, och i år 4,4 miljoner kan ta i land, ett ruttsystem, platser för lägerel- 20234: mark. Denna finansiering har beviljats av arbets- dar, vedförsörjning och avfallshantering. Att 20235: ministeriet, jord- och skogsbruksministeriet och sköta dessa arbeten i ett stort område är ett 20236: miljöministeriet, och år 1997 användes också del- mångårigt projekt som kräver god planering. Ef- 20237: vis finansiering från Europeiska unionen. Utöver ter att generalpianeo har blivit fårdig är förut- 20238: detta har andra myndigheter, kommuner och sättningarna tillräckliga för beslut om statlig fi- 20239: privata företag gjort betydande investeringar i nansiering för utveckling av mångbruket av Ou- 20240: området. nasjoki älv. 20241: 20242: Helsingforsden 15 juni 1998 20243: 20244: Miljöminister Pekka Haavisto 20245: KK 632/1998 vp 20246: 20247: Kirjallinen kysymys 632 20248: 20249: 20250: 20251: 20252: Mikko Elo /sd: Vesioikeuksien käsittelyaikojen lyhentämisestä 20253: 20254: 20255: Eduskunnan Puhemiehelle 20256: 20257: Pinkjärven Kalastusseura ry. on lähettänyt matala järvi, se on ehdottomasti liikaaja aiheut- 20258: Länsi-Suomen vesioikeudelle virka-apupyynnön taa voimakasta rehevöitymistä ja leväkasvusto- 20259: jo lähes kolme vuotta sitten, eli 9.8.1995, Pinkjär- jen lisääntymistä. 20260: ven huvilan ja rantametsien omistajien vaati- On myös syytä huomata, että osa Pinkjärvestä 20261: muksesta järven tilan parantamiseksi. Hanketta kuuluu tulevaan Natura-ohjelmaan. Metsähalli- 20262: on puoltanut yhteensä 117 huvilan- ja rantamet- tuksella on Pinkjärven alueen käytölle valmistu- 20263: sien omistajaa, Metsähallitus ja Luvian kunta nut luonnonvara- ja virkistyssuunnitelma vuon- 20264: sekä kolme metsänomistajaa. na 1997, jota Metsähallitus parhaillaan toteut- 20265: Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksessä taa. Pinkjärven metsäalue on suurin Metsähalli- 20266: 27.5.1977 määritellään minimialaveden korkeu- tuksen omistama yhtenäinen alue Satakunnassa. 20267: deksi padossa olevan mitta-asteikon mukaan lu- Suomen Luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiri 20268: kema 31.35. Nykyisellä säännöstelyllä se ei toteu- myönsi vuoden 1997 ympäristöpalkinnon Met- 20269: du, vaan laskee tasoon 31.20 ja vähäsateisina sähallitukselle tunnustukseksi Pinkjärvellä teh- 20270: kesinä tämän allekin. dyistä luonnonsuojelutoimenpiteistä. 20271: Normaalikesänä veden pinta laskee tason On syytä vielä kertaalleen korostaa, että Län- 20272: 31.35 alapuolelle kesäkuun lopulla ja säilyy täl- si-Suomen vesioikeuden käsittely on ollut sietä- 20273: laisena aina elo-syyskuun vaihteeseen. Alhainen mättömän hidasta, koska tämän vuoden elo- 20274: veden korkeus on aiheuttanut järven rehevöity- kuussa tulee kuluneeksi kolme vuotta virka-apu- 20275: mistä,ja sinilevää on alkanut esiintyä viime vuo- pyynnön lähettämisestä. Virka-apupyynnön 20276: sina huolestuttavassa määrin. Pinkjärvi voidaan esittäneet pelkäävät, että tuleva kesä huonontaa 20277: vielä ilman suuria kustannuksia säilyttää virkis- tilannetta entisestään. 20278: tyskäyttöön sopivana toteuttamalla pikaisesti ne Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 20279: muutosehdotukset, jotka Pinkjärven Kalastus- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 20280: seura ry. on esittänyt Länsi-Suomen vesioikeu- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 20281: delle 9.8.1995. Esimerkkinä siitä, mitä hidastele- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 20282: malla ja välinpitämättömyydellä voidaan pilata, 20283: voidaan Satakunnasta mainita Köyliönjärvi, Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi- 20284: jota nyt on herätty kunnostamaan suurin talou- menpiteisiin, joilla varmistettaisiin Pink- 20285: dellisin uhrauksin. järven Kalastusseura ry:n Länsi-Suomen 20286: Nykyisellä säännöstelyllä veden vaihtelu vesioikeudelle esittämän virka-apupyyn- 20287: Pinkjärvessä on kesän aikana 60-80 cm. Ottaen nön tapaisten asioiden käsittelyn nopeut- 20288: huomioon sen, että kysymyksessä on pieni ja taminen vesioikeuksissa? 20289: 20290: Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1998 20291: 20292: Mikko Elo /sd 20293: 20294: 20295: 20296: 20297: 280043 20298: 2 KK 632/1998 vp 20299: 20300: 20301: 20302: 20303: Eduskunnan Puhemiehelle 20304: 20305: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Asiaa käsitellessään vesioikeus joutuu otta- 20306: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, maan huomioon kaikki hankkeesta mahdollises- 20307: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen ti aiheutuvat vaikutukset Pinkjärveen. Lisäksi 20308: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko vesioikeus joutuu selvittämään hankkeen vaiku- 20309: Elon näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o tukset myös yläpuolisiin ja alapuolisiin vesistöi- 20310: 632: hin. Siten koko asia on vaikutuksiltaan laajempi 20311: kuin mitä puheena olevasta kirjallisesta kysy- 20312: Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi- myksestä ilmenee. 20313: menpiteisiin, joilla varmistettaisiin Pink- Yleisesti ottaen vesioikeuksien käsittelyajat 20314: järven Kalastusseura ry:n Länsi-Suomen ovat lyhentyneet kuluvalla vuosikymmenellä. Si- 20315: vesioikeudelle esittämän virka-apupyyn- ten Länsi-Suomen vesioikeudessa keskimääräi- 20316: nön tapaisten asioiden käsittelyn nopeut- nen käsittelyaika oli vuonna 1994 noin 15 kuu- 20317: taminen vesioikeuksissa? kautta. Vuonna 1997 käsittelyaika oli noin 9 20318: kuukautta. 20319: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Asioissa, joissa joudutaan suorittamaan kat- 20320: vasti seuraavaa: selmustoimituksia, käsittelyajat ovat huomatta- 20321: vasti pitempiä, jopa 4-5 vuotta. Tämä johtuu 20322: Länsi-Suomen vesioikeudesta saadun selvi- osittain asioiden laajuudesta ja siitä, että katsel- 20323: tyksen mukaan Pinkjärven kalastusseura ry. on mustoimituksia suorittavat ympäristöhallinnon 20324: lähettänyt vesioikeudelle 9.8.1995 "virka-apu- viranomaiset ovat erityisen työllistettyjä. 20325: pyynnön", joka koskee Länsi- Suomen vesioi- Muissa kuin katselmusasioissa keskimääräi- 20326: keuden 27.5.1977 tekemän lainvoimaisen lupa- nen käsittelyaika on hieman yli kahdeksan kuu- 20327: päätöksen muuttamista. Kyseessä ei kuitenkaan kautta. 20328: ole lain tarkoittama virka-apuasia vaan normaali Oikeusministeriön käsityksen mukaan vesioi- 20329: hakemusasia, jonka käsittelyjärjestyksestä sää- keuksien käsittelyajat ovat kehittyneet myöntei- 20330: detään vesilaissa. Asia saapui vesioikeuteen sesti. Jutturuuhkia ei enää ole. Ministeriö seuraa 20331: 11.8.1995. vesioikeuksien toimintaa muun muassa tulos- 20332: Vesioikeuden diaarista ilmenee seikkaperäi- neuvottelujen yhteydessä, jolloin sovitaan käsit- 20333: sesti asian käsittelyvaiheet Vesioikeus on aloit- telyaikatavoitteista sekä tarkastellaan ko. tuo- 20334: tanut asian käsittelyn vajaan kahden kuukauden mioistuimien toimintaa sekä resurssien riittä- 20335: kuluttua sen saapumisesta pyytämällä asiasta vyyttä. Kansalaisten oikeusturvan kannalta on 20336: Metsähallituksen lausunnon. Hakemuksen luonnollisesti tärkeää, että asioiden käsittely ta- 20337: puutteellisuuden vuoksi vesioikeus on joutunut pahtuu ilman aiheetonta viivytystä. 20338: pyytämään kalastusseuraa täydentämään hake- Todettakoon, että eduskunnan oikeusasia- 20339: mustaan kuusi eri kertaa vuoden 1996 aikana. mies on pyytänyt ko. asiasta Länsi- Suomen vesi- 20340: Vuoden 1997 aikana hakemuksesta kuulutettiin, oikeudelta selvitystä asian tutkimista varten siltä 20341: jonkajälkeen hakemuksenjohdosta tuli kymme- osin kuin oikeusasiamiehelle toimitetussa kir- 20342: niä muistutuksia. Tämän jälkeen vesioikeus on jeessä käsitellään asian viivästystä. 20343: pyytänyt selvitystä kalastusseuralta. Lisäksi vesi- 20344: oikeus on suorittanut alueella tarkastuksen syys- 20345: kuussa 1997. 20346: 20347: Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1998 20348: 20349: Oikeusministeri Jussi Järventaus 20350: KK 632/1998 vp 3 20351: 20352: 20353: 20354: 20355: Tili Riksdagens Talman 20356: 20357: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen När vattendomstolen behandlar ärendet mås- 20358: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande te den beakta alla eventuella effekter projektet 20359: medlem av statsrådet översänt följande av riks- kan ha på Pinkjärvi. Dessutom måste vatten- 20360: dagsman Mikko Elo undertecknade spörsmål nr domstolen utreda verkningarna av projektet 20361: 632: även på de övre och nedre vattendragen. Därmed 20362: har ärendet mer omfattande verkningar än vad 20363: Ämnar Regeringen snabbt skrida tili som framgår av omtalade spörsmål. 20364: åtgärder som garanterar att ärenden så- Allmänt taget har behandlingstiderna vid vat- 20365: som den begäran om handräckning som tendomstolarna förkortats under detta årtionde. 20366: föreningen Pinkjärven Kalastusseura ry Vid Västra Finlands vattendomstol var den ge- 20367: har tillställt Västra Finlands vattendom- nomsnittliga behandlingstiden cirka 15 månader 20368: stol behandlas snabbare vid vattendom- år 1994 medan den var ungefår nio månader år 20369: stolarna? 1997. 20370: För ärenden som kräver syneförrättningar är 20371: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt behandlingstiderna klart längre, t.o.m. 4-5 år. 20372: anföra följande: Detta beror dels på att frågorna är omfattande, 20373: dels på att de myndigheter inom miljöförvalt- 20374: Enligt den utredning som Västra Finlands vat- ningen som förrättar syn är hela tiden mycket 20375: tendomstollämnat in skickade föreningen Pink- sysselsatta. 20376: järven Kalastusseura ry en "begäran om hand- 1 ärenden utan syneförrättningar är den ge- 20377: räckning" tili vattendomstolen den 9 augusti nomsnittliga behandlingstiden dryga åtta måna- 20378: 1995. Begäran gäller en ändring av ett tillstånds- der. 20379: beslut som Västra Finlands vattendomstol fatta- Enligt justitieministeriets uppfattning har be- 20380: de den 27 maj 1977 och som vunnit laga kraft. handlingstiderna vid vattendomstolarna utveck- 20381: Det är dock inte fråga om handräckning enligt lats i en positiv riktning. Målanhopningar före- 20382: lagen utan om ett normalt ansökning~ärende kommer inte längre. Ministeriet följer arbetet vid 20383: vars behandling regleras av vattenlagen. Arendet vattendomstolarna bland annat i samband med 20384: kom in tili vattendomstolen den 11 augusti 1995. resultatförhandlingarna då man kommer över- 20385: Av diariet vid vattendomstolen framgår om- ens om målen för behandlingstiderna och går 20386: ständligt skedena i behandlingen av ärendet. Vat- igenom arbetet vid ifrågavarande domstol samt 20387: tendomstolen inledde behandlingen knappt två hur väl resurserna räcker tili. Vad medborgarnas 20388: månader efter att den inkommit genom att begä- rättssäkerhet beträffar är det naturligtvis viktigt 20389: ra ett utlåtande av Forststyrelsen. Då ansökan att målen behandlas utan obefogat dröjsmål. 20390: var bristfållig har vattendomstolen varit tvungen Det kan konstateras att riksdagens justitieom- 20391: att be fiskeföreningen komplettera den sex gång- budsman har begärt en utredning av Västra Fin- 20392: er under år 1996. U nder år 1997 kungjordes ansö- lands vattendomstol i ifrågavarande ärende, så 20393: kan varefter tiotals anmärkningar inlämnades att det kan utredas till den del det brev som 20394: mot ansökan. Därefter begärde vattendomstolen tillställts justitieombudsmannen tar upp dröjs- 20395: en utredning av fiskeföreningen. Ytterligare ge- målet. 20396: nomförde vattendomstolen en besiktning av om- 20397: rådet i september 1997. 20398: 20399: Helsingfors den 16 juni 1998 20400: 20401: Justitieminister Jussi Järventaus 20402: j 20403: j 20404: j 20405: j 20406: j 20407: j 20408: j 20409: j 20410: j 20411: j 20412: j 20413: j 20414: j 20415: j 20416: j 20417: j 20418: j 20419: j 20420: j 20421: j 20422: j 20423: j 20424: j 20425: j 20426: j 20427: j 20428: KK 633/1998 vp 20429: 20430: Kirjallinen kysymys 633 20431: 20432: 20433: 20434: 20435: Mikko Elo /sd: Gramex ry:n tariffeista 20436: 20437: 20438: 20439: Eduskunnan Puhemiehelle 20440: 20441: Tekijänoikeuslaki on väljä ja täynnä tulkinta- 20% teostakorvauksen määrästä. Gramex ry. on 20442: ongelmia. Lainsäädäntö aiheuttaa epäselvyyksiä määräävää markkina-asemaansa hyväksi käyt- 20443: gramex- ja teostamaksujen osalta. Usein on var- täenjärjestelmällisillä oikeudenkäynneillä yrittä- 20444: sin epäselvää, kuka on korvausvelvollinen ja nyt saattaa gramex-korvaukset sille tasolle, jossa 20445: mikä korvauksen kohtuullinen taso taustamusii- äänitteitä ei kannata taloudellisten syiden vuoksi 20446: kin esittämisestä erityisesti ottaen huomioon mu- esittää julkisena esityksenä. Tämä ei ole esittä- 20447: siikkiautomaatit. Teosto ry:n noudattama linja vien taiteilijoiden etu. Vaikka jukeboxeissa mu- 20448: on ollut 20 vuoden ajan johdonmukainen. Auto- siikki tietyllä tavalla kuluu, se samalla lisää teos- 20449: maatio sijoituspaikka on yksin vastuussa esitetyn ten ja taitelijoiden tunnettavuutta ja tukee äänit- 20450: suojatun musiikin korvauksen maksamisesta teiden markkinointia. Gramex-korvaukset ovat 20451: (teostokorvaus). taannehtivilta osin olleet samana ajankohtana 20452: Tekijänoikeuslainsäädäntö ulotti 16.1.1991 13,33 markasta 150 markkaan jukebox-auto- 20453: korvausvelvollisuuden piiriin myös äänitteiden maatilta kuukausittain. Tämän vuoksi eri pien- 20454: käytön julkisessa esityksessä (gramex-korvaus). yrittäjät ovat joutuneet Suomen pienillä markki- 20455: Korvauksen saajiksi tulivat esittävät taiteilijat ja noilla hyvin epäsuhtaiseen markkinatilanteeseen 20456: tuottajat. Uudistus ei muuttanut korvausoikeu- toisiinsa nähden. 20457: den perusteita. Näin lainsäätäjä otti kantaa sa- Sivistysvaliokunta kiinnittää mietinnössään 20458: malla siihen, että 20 vuoden laintulkintakäytäntö (SiVM 111997 vp-HE 185/1996 vp) vakavaa 20459: on pysytettävä. Kuitenkin puolijulkisoikeudelli- huomiota siihen, että käytännössä joissakin ti- 20460: sena yhdistyksenä Gramex ry. on voimakkaasti lanteissa on aiheutunut epäselvyyttä siitä, kuka 20461: hyökännyt jukebox-yrittäjiä vastaan kanneteit- on korvausvelvollinen äänitteiden käytöstä, kos- 20462: se. Gramex ry:llä on taannehtivien korvauksien ka asiaa ei ole tekijänoikeuslaissa selkeästi rat- 20463: kerääjänä aivan toiset taloudelliset resurssit näin kaistu. Valiokunta on pitänyt välttämättömänä, 20464: valtaviin oikeudenkäynteihin kuin hajallaan ole- että hallitus seuraa lainmuutoksen vaikutuksia 20465: villa pienillä musiikkiautomaattien vuokraajilla. käytännössä. Jos korvausperusteiden laskemi- 20466: Teosto ry. ei ole kerännyt koskaan taannehtivasti sessa tai näihin tekijöihin liittyvissä asioissa ilme- 20467: teostokorvauksia. nee kohtuuttomuuksia, valiokunta on suoras- 20468: Teosto ja Gramex ry. ovat erillisiä organisaa- taan velvoittanut hallitusta ryhtymään lainsää- 20469: tioita. Vuonna 1991 lainmuutoksen yhteydessä dännöllisiin toimiin. 20470: hallitus esityksessään mainitsi tavoitteeksi hal- Sivistysvaliokunta on ottanut myös samalla 20471: lintokulujen minimoinnin. Epätyydyttävästä ti- kantaa siihen, että käytettäessä suojattua musiik- 20472: lanteesta johtuvat ylimääräiset menot maksavat kia julkisuudessa siitä seuraa velvollisuus kor- 20473: näistä tekijänoikeuskorvauksista vastuussa ole- vauksen maksamiseen. Kuitenkin vireillä olevat 20474: vat tahot. Teosto- ja gramex-korvaukset ovat oikeudenkäynnit koskevat sellaisia tahoja, jotka 20475: osittain yhtä suuria, vaikka gramex-oikeuden mahdollistavat julkisen esityksen, mutta eivät ole 20476: haltijoiden asema teosto-oikeuden haltijoihin, tekemisissä julkisen esityksen kanssa. Mietintö 20477: varsinaisiin musiikintekijöihin nähden on toissi- on ottanut kantaa nimenomaan koko lakiin eikä 20478: jainen. Gramex-korvaukset ovat nousseet teos- vain siihen osaan, mikä oli pienen muutoksen 20479: takorvausten tasolle. Tilanne on selvästi vääris- kohteena vuonna 1996. 20480: tynyt. Esimerkiksi Saksassa GEMA (vastaava Tekijänoikeuslainsäädännön monet puutteet 20481: kuin Teosto ry.) perii sekä vastaavat teosto- että ja tulkinnanvaraisuudet ovat syntyneet siksi, että 20482: gramex-korvaukset, jolloin gramex-korvaus on lain ja sen lukuisten muutosesitysten valmistelu- 20483: 20484: 280043 20485: 2 KK 633/1998 vp 20486: 20487: vaiheessa ei ole kuultu musiikin käyttäjiä eikä Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh- 20488: yrittäjiä riittävän laajasti. Käytännössä on jo to- tynyt sivistysvaliokunnan mietinnön 11 20489: dettu ja tiedostettu epäkohdat, jotka johtuvat 1997 vp johdosta, ja 20490: lain epäselvästä sanamuodosta. Täyttä selvyyttä mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh- 20491: ei ole esim. siitä, kuka valvoo puolijulkisoikeu- tynyt Gramex ry:n tariffien julkitulon 20492: dellisen ja määräävää markkina-asemaa käyttä- varmistamiseksi niin, että vaatimukset 20493: vän yhdistyksen toimia yleisellä tasolla ja millä kohdistetaan äänitteitä julkisesti käyttä- 20494: tavalla. ville yhdenmukaisesti? 20495: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 20496: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 20497: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 20498: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 20499: 20500: Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1998 20501: 20502: Mikko Elo /sd 20503: KK 633/1998 vp 3 20504: 20505: 20506: 20507: 20508: Eduskunnan Puhemiehelle 20509: 20510: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa välityksellä. Hallituksen tietoon ei ole tullut ta- 20511: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, pauksia, joissa olisi epäselvyyttä siitä, kuka on 20512: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel- tästä musiikin esittämisestä korvausvelvollinen 20513: le jäsenelle kansanedustaja Mikko Elon näin tai että musiikin esittämisestä olisi edellytetty 20514: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 633: kohtuuttomia korvauksia. Hallitus seuraa edel- 20515: leen sivistysvaliokunnan edellyttämällä tavalla 20516: Mihin toimiin Hallitus on ryhtynyt si- tilannetta. 20517: vistysvaliokunnan mietinnön 1/1997 vp Gramex ry:n tariffit ovat hallituksen saamien 20518: johdosta, ja tietojen mukaan pyydettäessä kenen tahansa saa- 20519: mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh- tavissa Gramex ry:ltäja saatavilla myös interne- 20520: tynyt Gramex ry:n tariffien julkitulon tistä Gramex ry:n kotisivuilta. 20521: varmistamiseksi niin, että vaatimukset Suomessa kilpailuviranomaiset valvovat, että 20522: kohdistetaan äänitteitä julkisesti käyttä- Gramex ry ja muut vastaavat tekijänoikeuksien 20523: ville yhdenmukaisesti? yhteisvalvontaa harjoittavat yhteisöt kohtelevat 20524: yhdenmukaisesti samankaltaisia käyttäjiä. Halli- 20525: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- tuksen tiedossa on, että Kilpailuvirasto on kah- 20526: taen seuraavaa: desti tutkinut väitettyä Gramex ry:n määräävän 20527: markkina-aseman väärinkäyttöä. Gramex ry ei 20528: Kysymyksessä mainittu sivistysvaliokunnan ollut tutkituissa tapauksissa väärinkäyttänyt 20529: mietintö 1/1997 vp koski äänitteiden julkiseen määräävää markkina-asemaansa. Tämän lisäksi 20530: esittämiseen liittyvän korvausoikeuden laajuut- on kilpailuneuvosto päätöksessään todennut, 20531: ta. Mietinnössä käsiteltiin sitä, kattaako kor- että Gramex ry:n puitteissa ei ole harjoitettu kil- 20532: vausoikeus myös tilanteet, joissa musiikkia soite- pailunrajoituslaissa kiellettyä elinkeinonharjoit- 20533: taan yleisölle radio- ja televisiovastaanottimien tajien välistä yhteistyötä. 20534: 20535: Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1998 20536: Ministeri Claes Andersson 20537: 4 KK 633/1998 vp 20538: 20539: 20540: 20541: 20542: Tili Riksdagens Talman 20543: 20544: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen fall då det skulle rått oklarhet om vem som är 20545: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande ersättningsskyldig för sådana musikframföran- 20546: medlem av statsrådet översänt följande av riks- den eller att oskäliga ersättningar skulle ha 20547: dagsman Mikko Elo undertecknade spörsmål nr krävts. Regeringen följer också i fortsättningen 20548: 633: situationen på det sätt som förutsätts av kultur- 20549: utskottet. 20550: Vilka åtgärder har Regeringen vidtagit Enligt de uppgifter som regeringen fått kan 20551: med anledning av kulturutskottets betän- Gramex ry:s tariffer på begäran fås av vem som 20552: kande 1/1997 rd, och helst av Gramex ry och de finns också tillgängliga 20553: vad har Regeringen gjort för att säkra på Internet på Gramex ry:s hemsida. 20554: att Gramex ry:s tariffer offentliggörs så 1 Finland är det konkurrensmyndigheterna 20555: att kraven är lika ställda för alla som som övervakar att Gramex ry och andra motsva- 20556: offentligt använder ljudupptagningar? rande organisationer som utövar samordnad be- 20557: vakning av upphovsrätter behandlar användare 20558: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt av samma slag lika. Regeringen känner till att 20559: anföra följande: konkurrensverket två gånger har undersökt på- 20560: ståenden om att Gramex ry missbrukat sin ledan- 20561: Kulturutskottets betänkande 1/1997 rd, som de ställning på marknaden. Gramex ry hade inte 20562: nämns i spörsmålet, handlade om utsträckningen i de undersökta fallen missbrukat sin ledanade 20563: av den ersättningsrätt som hänför sig till offent- marknadsställning. Dessutom har konkurrens- 20564: ligt framförande av fonogram. 1 betänkandet be- verket i sitt beslut konstaterat att det inom Gra- 20565: handlades frågan om ersättningsrätten också mex ry:s ramar inte har idkats sådant samarbete 20566: täcker situationer då musik spelas för publik ge- mellan näringsidkare som är förbjudet i lagen om 20567: nom förmedling av radio- och tv-mottagare. Det konkurrensbegränsningar. 20568: har inte tili regeringens kännedom kommit några 20569: 20570: Helsingfors den 16 juni 1998 20571: Minister Claes Andersson 20572: KK 634/1998 vp 20573: 20574: Kirjallinen kysymys 634 20575: 20576: 20577: 20578: 20579: Mikko Elo /sd: Diabeetikkojen apuvälineiden maksuttomuudesta 20580: 20581: 20582: Eduskunnan Puhemiehelle 20583: 20584: Monien muiden palveluiden ohella lääkinnäl- Kunnat perustelevat omavastuuosuuksia sil- 20585: liseen kuntoutukseen kuuluvat myös apuväline- lä, että näin voidaan tiukassa taloudellisessa ti- 20586: palvelut. Apuvälineitä taas ovat välineet, laitteet lanteessa turvata palveluja useammille vammai- 20587: ja tarvikkeet, jotka on tarkoitettu lääkinnällisin sille. Tämä ei kuitenkaan ole lain mukainen pe- 20588: perustein todetun toimintavajavuuden korjaami- ruste, vaan laki lähtee yksiselitteisesti siitä, että 20589: seen. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmak- apuvälineet ovat maksuttomia. 20590: suja koskevassa laissa säädetään, että apuvälinei- Paras perustelu apuvälineiden riittävälle jake- 20591: den uusiminen sekä huolto ovat maksuttornia lulle on niiden merkitys omahoidossa ja ennalta- 20592: terveyspalveluja. ehkäisyssä. Diabeetikkojen elämänlaadun kan- 20593: Näin esimerkiksi diabeetikkojen pistosväli- nalta niiden merkitys on olennainen. Kun dia- 20594: neet ja verensokeriliuskat ovat lääkinnällisen beetikot osaavat ja haluavat huolehtia mahdolli- 20595: kuntoutuksen apuvälineitä, joten kunta ei voi simman hyvin hoitotasapainostaan, kunta voi 20596: periä niistä maksua tai asettaa omavastuuta dia- saavuttaa todella merkittäviä säästöjä. 20597: beetikon maksettavaksi. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 20598: Joissakin kunnissa on viime vuosina yritetty tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 20599: asettaa diabeetikkojen hoitovälineille omavas- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 20600: tuuosuuksia, mutta ne on todettu laittomiksi. nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 20601: Muistakaan apuvälineistä kunta ei voi periä poti- 20602: laalta omavastuuta ja korvata vain omavastuun Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 20603: ylittävää osaa. Joissakin kunnissa taas on säästö- ryhtyä, jotta kaikki Suomen kunnat nou- 20604: jen nimissä muutettu tulkintaperusteita, mitkä dattavat voimassa olevia lakeja diabee- 20605: välineet ja laitteet on katsottu apu välineiksi. tikkojen apuvälineiden maksuttomuu- 20606: desta? 20607: 20608: Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1998 20609: 20610: Mikko Elo /sd 20611: 20612: 20613: 20614: 20615: 280043 20616: 2 KK 634/1998 vp 20617: 20618: 20619: 20620: 20621: Eduskunnan Puhemiehelle 20622: 20623: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa hoitovoiteet ja -liuokset,jotka lääkäri antaa avo- 20624: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, hoitokäynnin yhteydessä. Näistä ei siis voi periä 20625: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen erillistä maksua. Sen sijaan hoitoon kuuluviin 20626: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko aineisiin eivät kuulu muun muassa terveyskes- 20627: Elon näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o kuksen avohoidon yhteydessä määrätyt lääk- 20628: 634: keet. 20629: Diabeteksen hoidossa ja tarkkailussa käytet- 20630: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo tävät tarvikkeet kuten pistosvälineet ja verenso- 20631: ryhtyä, jotta kaikki Suomen kunnat nou- keriliuskat eivät ole edellä mainituissa säädöksis- 20632: dattavat voimassa olevia lakeja diabee- sä tarkoitettuja apuvälineitä. Näitä tarvikkeita ei 20633: tikkojen apuvälineiden maksuttomuu- ole aikaisemmankaan lainsäädännön voimassa 20634: desta? ollessa katsottu apuvälineiksi, vaan niitä on pi- 20635: detty sairaanhoitotarvikkeina, joita ovat koske- 20636: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- neet erilaiset säännökset ja suositukset. Sosiaali- 20637: vasti seuraavaa: ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa 20638: laissa tai -asetuksessa ei ole erikseen säädetty 20639: Kunnan tulee kansanterveyslain (66/1972) sairaanhoitotarvikkeista eikä niiden maksutto- 20640: 14 §:n mukaan järjestää kunnan asukkaiden sai- muudesta. 20641: raanhoito, johon luetaan myös lääkinnällinen Edellä mainitun perusteella voidaan todeta, 20642: kuntoutus. Lääkinnällisestä kuntoutuksesta an- että diabeetikkojen käyttämien tarvikkeiden 20643: netussa asetuksessa (1015/1991) säännellään maksuttomuus on viime kädessä kunnan harkit- 20644: kuntoutuksen sisällöstä tarkemmin. Asetuksen tavissa. Silloin kun kysymys on asiakasmaksu- 20645: 4 §:n mukaan lääkinnälliseen kuntoutukseen lain tarkoittamista hoitoon kuuluvista aineista, 20646: kuuluvia apuvälineitä ovat lääkinnällisin perus- ne ovat asiakkaalle maksuttomia. Muissa ta- 20647: tein todetun toimintavajavuuden korjaamiseen pauksissa kunnan tulee tarvikkeista perittäviä 20648: tarkoitetut välineet, laitteet tai vastaavat, joita maksuja harkitessaan ottaa huomioon asiak- 20649: vajaakuntoinen henkilö tarvitsee selviytyäkseen kaan kokonaistilanne: hänelle annettava hoito ja 20650: päivittäisissä toiminnoissaan. Apuvälineisiin siitä aiheutuvat kustannukset. Jos maksut ovat 20651: luetaan myös kuntoutuksessa tarvittavat hoito- asiakkaalle kohtuuttomia, kunta voi asiakas- 20652: ja harjoitusvälineet. maksulain 11 §:n mukaisesti alentaa maksuja tai 20653: Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuis- jättää ne kokonaan perimättä. 20654: ta annetussa laissa (734/1992) säädetään muun Sosiaali- ja terveysministeriö kiinnittää huo- 20655: muassa maksuttomista terveyspalveluista. Asia- miota siihen, että sairaanhoitotarvikkeista perit- 20656: kasmaksulain 5 §:n mukaan terveydenhuollon tävät maksut voivat joissakin tapauksissa vai- 20657: palveluista ovat maksuttornia tietyt kansanter- keuttaa potilaan itsehoitoa ja johtaa sairauden 20658: veyslaissa mainitut palvelut, palveluihin liittyvät pahenemiseen, mikä pitkällä tähtäimellä lisää 20659: apuvälineet ja hoitoon kuuluvat aineet. Lainkoh- terveydenhuollon kustannuksia. Tämän vuoksi 20660: taa on hoitoon kuuluvien aineiden osalta perus- on tärkeää, että kunnat ottavat sairaanhoitotar- 20661: teltu hallituksen esityksessä siten, että maksutto- vikkeiden jakelussa ja tarvikkeista mahdollisesti 20662: rnia ovat kaikki hoitoon kuuluvat aineet siltä perittävistä maksuista päättäessään huomioon 20663: osin kuin ne annetaan hoitoon liittyvinä terveys- potilaiden itsehoidon tukemisen ja avohoitoon 20664: keskuksesta. Tällaisia aineita ovat esimerkiksi kannustamisen. 20665: 20666: Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1998 20667: 20668: Ministeri Terttu Huttu-Juntunen 20669: KK 634/1998 vp 3 20670: 20671: 20672: 20673: 20674: Tili Riksdagens Talman 20675: 20676: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen besök. Någon separat avgift får inte tas för detta 20677: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande material. Däremot är bl.a. mediciner som för- 20678: medlem av statsrådet översänt följande av riks- skrivs i samband med öppenvård vid hälsocen- 20679: dagsman Mikko Elo undertecknade spörsmål nr traler inte sådant material som hör tili vården. 20680: 634: Den utrustning som används vid behandling 20681: och observation av diabetes såsom injektionsin- 20682: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- strument och blodsockerremsor hör inte tili de 20683: ta för att alla kommuner i Finland skall hjälpmedel som avses i ovan nämnda bestämmel- 20684: iaktta gällande lagar om avgiftsfrihet i ser. Denna utrustning har inte heller i tidigare 20685: fråga om hjälpmedel för diabetiker? gällande lagstiftning ansetts som hjälpmedel, 20686: utan den har betraktats som sjukvårdsutrustning 20687: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt för viiken har gällt särskilda bestämmelser och 20688: anföra följande: rekommendationer. 1 lagen och förordningen om 20689: klientavgifter inom social- och hälsovården finns 20690: Enligt 14 § folkhälsolagen (66/1972) åligger det inga särskilda bestämmelser om sjukvårdsutrust- 20691: kommunen att ordna kommuninvånarnas sjuk- ning eller avgiftsfrihet för den. 20692: vård, tili viiken också hänförs medicinsk rehabi- På basis av det ovan nämnda kan man konsta- 20693: litering. 1 förordningen om medicinsk rehabilite- tera att avgiftsfriheten i fråga om den utrustning 20694: ring (1015/1991) bestäms närmare om innehållet som diabetiker använder i sista hand avgörs av 20695: irehabiliteringen. Enligt4§ärdehjä1pmedel som kommunen. När det är fråga om sådant material 20696: hör tili den medicinska rehabiliteringen sådana som hör tili vården enligt klientavgiftslagen är 20697: redskap, apparater eller motsvarande som en materialet avgiftsfritt för klienten. 1 övriga fall är 20698: funktionshämmad person behöver för att klara det kommunens sak att, när den överväger att 20699: av sina dagliga göromål. Hjälpmedel är också de uppbära avgifter för utrustningen, beakta klien- 20700: vårdtillbehör och träningsredskap som behövs i tens hela livssituation: den vård han får och de 20701: rehabiliteringen. därav förorsakade kostnaderna. Om avgifterna 20702: 1 Iagen om klientavgifter inom social- och häl- är oskäliga för klienten kan kommunen i enlighet 20703: sovården (73411992) bestäms bl.a. om avgiftsfria med 11 § klientavgiftslagen nedsätta avgifterna 20704: hälsovårdstjänster. Enligt 5 § klientavgiftslagen eller efterskänka dem helt och hållet. 20705: ingår följande service i den avgiftsfria hälso- Social- och hälsovårdsministeriet fåster upp- 20706: vårdsservicen: viss i folkhälsolagen nämnd servi- märksamhet vid att avgifterna för sjukvårdsut- 20707: ce, hjälpmedel som ansluter sig tili servicen samt rustning i vissa fall kan försvåra en patients egen- 20708: vårdmaterial. 1 regeringens proposition har lag- vård och leda tili att hans sjukdom förvärras, 20709: rummet när det gäller det materia! som hör tili vi1ket på lång sikt ökar hä1so- och sjukvårdskost- 20710: vården motiverats med att allt material som hör naderna. Det är alltså viktigt att kommunerna 20711: tili vården, tilidendel det ges av hälsovårdscen- observerar att patienternas egenvård behöver 20712: traler i anslutning tili vården är avgiftsfritt. Så- stödas och öppenvården uppmuntras när de dist- 20713: dant material är t.ex. hudkräm och hudemulsion ribuerar sjukvårdsutrustning och fattar beslut 20714: som läkaren ger i samband med ett öppenvårds- om eventuella avgifter för utrustningen. 20715: 20716: Helsingfors den 17 juni 1998 20717: 20718: Minister Terttu Huttu-Juntunen 20719: KK 635/1998 vp 20720: 20721: Kirjallinen kysymys 635 20722: 20723: 20724: 20725: 20726: Sulo Aittoniemi /kesk: Vuokrankorotusten suhteesta tulojen kas- 20727: vuun 20728: 20729: 20730: Eduskunnan Puhemiehelle 20731: 20732: Asuinhuoneistojen vuokrat ovat kohonneet Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 20733: räjähdysmäisesti. Korotukset ovat kerralla olleet tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 20734: jopa 30 prosentin luokkaa ja ylikin. Tilanne on nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 20735: riistäytymässä käsistä. nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 20736: Ministeri Mönkäre on kertonut sopineensa 20737: muun muassa vakuutusyhtiöiden kanssa, että ne Miten Hallitus voi suostua vuokranan- 20738: ovat suostuvaisia 15 prosentin vuosikorotuksiin. tajien kanssa sopimukseen 15 prosentin 20739: Asiasta lienee suunnitteilla lakiehdotus hallituk- vuosittaisista vuokrankorotuksista, kun 20740: sen taholta sanotulta pohjalta. Tilanne on kui- yleinen ansiotason nousu on korkeintaan 20741: tenkin hämmästyttävä. Vuokrat nousevat 15 2-4 prosentin luokkaa parhaimmillaan 20742: prosenttia vuodessa ja ansiotaso vain 2-4 pro- ja eläkkeiden korotukset vielä vähäisem- 20743: senttia, eikä eläkeläisten osalta korotusta tapah- mät, lähes olemattomat? 20744: du juuri lainkaan. Miten asiaa voidaan pitkässä 20745: juoksussa rakentaa tältä pohjalta? 20746: 20747: Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1998 20748: Sulo Aittoniemi /kesk 20749: 20750: 20751: 20752: 20753: 280043 20754: 2 KK 635/1998 vp 20755: 20756: 20757: 20758: 20759: Eduskunnan Puhemiehelle 20760: 20761: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa yksilöllisten sopimusten tekomahdollisuutta on 20762: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, osattava arvostaa, jotta se voisi säilyä- ja käyt- 20763: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen tää niin, että sopijapuolen edut otetaan kohtuul- 20764: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait- lisesti huomioon. Tästä lähtökohdasta hallitus 20765: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen on suositusten autotarvetta katsellut. Toimivat 20766: n:o 635: vuokra-asuntomarkkinat edellyttävät myös hy- 20767: vän vuokranantajatavan syntymistä ja noudatta- 20768: Miten Hallitus voi suostua vuokranan- mista. Suositukset omalta osaltaan valottavat 20769: tajien kanssa sopimukseen 15 prosentin sitä, mitkä ovat ja mitkä eivät tämän tavoitteen 20770: vuosittaisista vuokrankorotuksista, kun saavuttamiseksi perusteltuja menettelyjä. 20771: yleinen ansiotason nousu on korkeintaan Ennen suosituksen antamista hallitus kuuli 20772: 2-4 prosentin luokkaa parhaimmillaan asuntoneuvoston vuokrajaostoa. Jaostossa ovat 20773: ja eläkkeiden korotukset vielä vähäisem- edustettuina sekä vuokranantaja- että vuokra- 20774: mät, lähes olemattomat? laispiirit sekä edustavimmat työmarkkinajärjes- 20775: töt. Jaostossa on myös kilpailuviranomaisen 20776: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- edustus. Hallituksen suositus perustui asunto- 20777: vasti seuraavaa: neuvoston vuokrajaoston yksimieliseen kantaan. 20778: Näin ollen hallitus otti suosituksia antaessaan 20779: Hallitus on 11 päivänä kuluvaa kesäkuuta an- tarkastelun alle erityisesti sellaiset sopimusehto- 20780: tanut suosituksen eräistä asuinhuoneistojen jen muutosmenettelyt,joissa uhataan esimerkiksi 20781: vuokrien tarkistamistavoista. Hallitus ei ole sopi- sopimuksen irtisanomisella ja näin painostetaan 20782: nut vuokranantajien kanssa sen enempää suosi- hyväksymään kohtuuttomia vuokria tai irtisano- 20783: tuksen antamisesta kuin sen sisällöstäkään tai malla sopimus yritetään saada vuokraa korote- 20784: enimmäiskorotusten määristäkään. Hallitus on tuksi sellaisessa tilanteessa, jossa vuokran korot- 20785: kuitenkin pannut merkille, että vuokranantajat tamiseksi vuokranantajan nostama kanne ei olisi 20786: keskenään ovat myös kiinnittäneet huomiota sii- menestynyt. 20787: hen, että kaikki viimeaikaiset asuinhuoneistojen Niinpä suosituksissa keskitytään asiallisten 20788: vuokrien korotustavat eivät aina ole olleet hyvän sopimusneuvottelujen aikaansaamiseen ja ko- 20789: vuokranantajatavan vaatimusten mukaisia. Ala rostetaan hyvän vuokranantajatavan edellyttä- 20790: itse on siten myös katsonut olevan tarvetta ottaa miä menettelyjä. Suositukset koskevat niin val- 20791: kantaa vuokrien korotusten yhteydessä ilmen- tion lainoittamien kuin vapaarahoitteistenkin 20792: neisiin epäasiallisiksi luokittelemiinsa ilmiöihin. vuokra-asuntojen vuokrien tarkistamisia. Suosi- 20793: Alan merkittävin järjestö neuvoteltuaan suurim- tusten mukaan muun muassa vuokralaisen mak- 20794: pien vuokranantajien kanssa on ottanut kantaa sukyky ja muut olosuhteet tulisi ottaa huomioon 20795: muun muassa leikatakseen kohtuuttomina pitä- ja varata riittävästi aikaa sopimusehtojen muu- 20796: miään korotusesityksiä ja muutoinkin kohtuul- tosneuvotteluille. Jos neuvottelut sitten kariutu- 20797: listaakseen esiintyneitä menettelyjä. vat, olisi silloinkin irtisanottaessa sopimus sopi- 20798: Hallitus kuitenkin antoi edellä mainitun suosi- mustehtojen kuten vuokran tarkistamiseksi il- 20799: tuksensa, koska vuokrien tarkistamisen yhtey- moitettava, millä vuokralla sopimus voi kuiten- 20800: dessä oli alkanut esiintyä myös menettelyjä, joita kin jatkua ja irtisanominen raukeaa. Suositusten 20801: ei voida pitää hyväksyttävinä missään sopimus- mukaan tässäkin tapauksessa hyväksyruisaikaa 20802: suhteissa. Varsin uusissakin vuokrasopimuksissa tulisi varata. Hallitus on suositellut, että tämä 20803: sovittua vuokraa oli vuokranantajien taholta esi- aika päättyisi aikaisintaan kuukausi ennen irtisa- 20804: tetty korotettavaksi irtisanomisen uhalla. nomisajan päättymistä eli samana ajankohtana, 20805: Hallitus katsoi, että toimivien vuokra-asunto- jolloin sopimuksen muuttopäivän siirtokanne- 20806: markkinoiden aikaansaamiseksi ei ole mitään kin voidaan vielä nostaa. 20807: tarvetta omaksua tällaisia sopimuskäytäntöjä. Hallitus kuitenkin korostaa, että kysyntää 20808: Vappuna 1995 voimaan tulleeseen asuinhuoneis- vastaavan kohtuuhintaisten asuntojen tarjonta 20809: ton vuokrauksesta annettuun lakiin sisältyvää on tehokkain ja kestävin keino pitää asumiskus- 20810: KK 635/1998 vp 3 20811: 20812: tannukset kurissa. Vuokra-asuntokannan kasvu Hallitus on pyrkinyt ja pyrkii toki edelleen 20813: vastaamaan kunkin ajan kysyntää on vuokrata- omalla toiminnallaan lisäämään erityisesti koh- 20814: son kohtuullisena pysymisen pääedellytyksiä. tuuhintaisten vuokra-asuntojen tarjontaaja edis- 20815: Hallitus myöntää, että viime vuosina toteutu- tämään asuntomarkkinoiden tasapainoista kehi- 20816: nut vapaarahoitteisen vuokra-asuntokannan li- tystä, johon se po. vuokrien tarkistamistapaja 20817: säys ei edes yhdessä valtion tukeman tuotannon koskevilla suosituksillaankin pyrki. Hallitus toi- 20818: kanssa ole riittänyt nostamaan tarjontaa kysyn- millaan edelleen myös edistää asuntojen määräl- 20819: tää vastaavaksi. Kysyntä kasvaa nimenomaan listäja laadullista kasvua. Hallituksen talouspo- 20820: pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa, kos- liittinen ministerivaliokunta päätti viime touko- 20821: ka niissä on tarjolla työtä ja toimeentuloa. Tämä kuun 12 päivänä välittömästi ottaa käyttöön ta- 20822: näkyy myös keskivuokrien kehityksessä näillä lousarviossa asuntotuotantoon ehdollisena osoi- 20823: alueilla. Kysyntä kohdistuu nimenomaan pien- tetusta 1,5 miljardin markan määrärahasta yh- 20824: asuntoihin. Tällaisia kasvualueita ovat muun den miljardin. Loput määrärahasta eli 500 mil- 20825: muassa Oulun, Tampereen, Turun ja Jyväskylän joonaa markkaa päätettiin ottaa käyttöön ensi 20826: seudut. elokuun puolivälissä, jos valtion tukeman uus- 20827: Eräillä paikkakunnilla kehittyvä, kysyntää tuotannon kustannuskehitys on enintään samaa 20828: vastaavien vuokra-asuntojen suoranainen puute luokkaa kuin kuluvan vuoden tammi-huhti- 20829: saattaa siten ennen pitkää muodostua myös työ- kuussa. Hallitus on viime toukokuun 14 päivänä 20830: voiman saannin esteeksi, jolloin myös uudet työ- myös jo osoittanut tämän myöntämisvaltuuden 20831: paikat jäävät alueelle syntymättä. Tällainen kier- käytettäväksi vuokra- ja asumisoikeustalojen 20832: re ei ole kenenkään etu. Avoimien rahamarkki- asuntolainoihin. Summalla arvioidaan voitavan 20833: noiden aikana vuokra-asuntoja tarvitsevien yri- rakentaa runsaat 2 000 asuntoa. 20834: tysten mahdollisuudet omilla toimillaanjärjestää 20835: työntekijöidensä asuminen ovat myös aikaisem- 20836: paa monipuolisempia. 20837: Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1998 20838: 20839: Ministeri Sinikka Mönkäre 20840: 4 KK 635/1998 vp 20841: 20842: 20843: 20844: 20845: Tili Riksdagens Talman 20846: 20847: I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen lägenheter, som trädde i kraft den första maj 20848: föreskriver har Ni, Fru Ta1man, tili vederböran- 1995, bör värdesättas för att den skall kunna 20849: de med1em av statsrådet översänt fö1jande av bibehållas- och nyttjas så att parternas förmå- 20850: riksdagsman Sulo Aittoniemi undertecknade ner beaktas på ett skäligt sätt. Detta är den ut- 20851: spörsmål nr 635: gångspunkt från vilken regeringen har betraktat 20852: behovet att ge rekommendationer. En fungeran- 20853: Hur kan Regeringen gå med på att de marknad för hyresbostäder förutsätter också 20854: avtala med hyresvärdarna om en 15 pro- att det uppstår en god hyresvärdssed och att den 20855: cents årlig hyreshöjning, då den allmänna följs. Rekommendationerna belyser å sin sida 20856: stegringen i förtjänstnivån som bäst ligger vi1ka som är motiverade förfaranden för att kom- 20857: på högst 2-4 procent och höjningen av ma fram till detta och vilka som inte är det. 20858: pensionerna är ännu mindre, i det när- Innan regeringen gav sin rekommendation, 20859: maste obefintlig? hörde den bostadsrådets hyressektion. I denna 20860: sektion är såväl hyresvärdarna och hyresgästerna 20861: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt som de mest representativa arbetsmarknadsor- 20862: anföra följande: ganisationerna företrädda. I sektionen är också 20863: konkurrensmyndigheterna representerade. Re- 20864: Regeringen har den 11 juni gett en rekommen- geringens rekommendation byggde på bostads- 20865: dation om vissa sätt att justera hyrorna för bo- rådets hyressektions enhälliga ståndpunkt. 20866: stadslägenheter. Regeringen har inte kommit Regeringen har alltså, då den gav rekommen- 20867: överens med hyresvärdarna vare sig om att ge dationerna, särskilt granskat sådana förfaranden 20868: rekommendationen eller om innehållet i den eller för ändring av avtalsvillkoren där man exempel- 20869: om beloppen för maximihöjningarna. Men reger- vis hotar med uppsägning av avtalet och därige- 20870: ingen har lagt märke till att hyresvärdarna också nom tvingar fram ett accepterande av oskäliga 20871: sinsemellan har fåst uppmärksamhet vid att alla hyror, eller genom uppsägning av avtalet försö- 20872: de sätt på vilka hyran på sistone har höjts inte har ker höja hyran i en situation där hyresvärdens 20873: uppfyllt kraven på god hyresvärdssed. Därige- talan för att höja hyran inte kan röna framgång. 20874: nom har branschen själv också ansett att det finns Därför koncentreras rekommendationerna 20875: behov av att ta ställning till de fenomen som på på att få tili stånd sakliga avtalsförhandlingar, 20876: sistone kommit fram i samband med hyreshöj- och där pekas särskilt på sådana förfaranden 20877: ningar och som den klassar som osakliga. Den som god hyresvärdspraxis förutsätter. Rekom- 20878: viktigaste organisationen i branschen har efter mendationerna gäller justering av hyrorna i 20879: underhandlingar med de största hyresvärdarna hyresbostäder finansierade med statliga lån och 20880: tagit ställning bl.a. för att beskära höjningsför- fritt finansierade sådana. En1igt rekommenda- 20881: slag som den anser oskäliga och för att också i tionerna bör man också beakta hyresgästernas 20882: övrigt göra förfarandena skäligare. beta1ningsförmåga och andra omständigheter 20883: Regeringen gav dock den ovan nämnda re- och reservera tiliräckligt med tid för förhand- 20884: kommendationen, eftersom det i samband med lingar om ändring av avtalsvillkoren. Om dessa 20885: justeringen av hyrorna också har börjat före- förhandlingar sedan inte lyckas, borde man 20886: komma förfaranden som inte kan anses godtag- också vid uppsägning av avtalet meddela med 20887: bara i något som helst avtalsförhållande. Också i vilka ändringar av avtalsvillkoren, såsom juste- 20888: fråga om rätt nya hyresavtal har hyresvärden ring av hyran, avta1et dock kunde fortgå och 20889: under hot om uppsägning föreslagit att hyran uppsägningen hävas. Enligt rekommendationer- 20890: skall höjas. na borde man också i sådana fall reservera tid 20891: Regeringen ansåg att det inte fanns något som för godkännandet. Regeringen har rekommen- 20892: helst behov att börja använda en sådan avtals- derat att denna tid tidigast skall utgå en månad 20893: praxis för att en fungerande hyresmarknad skall före uppsägningstiden går ut, dvs. vid samma 20894: komma tili stånd. Möjligheten att ingå individu- tidpunkt då talan för ändring av flyttningsdagen 20895: ella avtal, som ingick i lagen om hyra av bostads- i avtalet alltjämt kan väckas. 20896: KK 635/1998 vp 5 20897: 20898: Men regeringen framhäver i alla fall att det den nu är fri har också de företag som behöver 20899: mest effektiva och hållbara sättet att hålla boen- hyresbostäder mångsidigare möjligheter att själ- 20900: dekostnaderna i styr är att det finns ett utbud av va ordna sina arbetstagares boende. 20901: bostäder tili skäligt pris som motsvarar efterfrå- Regeringen har eftersträvat och fortsätter na- 20902: gan. En ökning av hyresbostadsbeståndet så att turligtvis att arbeta för en ökning av utbudet på 20903: det motsvarar den aktuella efterfrågan är en av de hyresbostäder, i synnerhet till skäligt pris, och för 20904: viktigaste förutsättningarna för att hyresnivån en balanserad utveckling av hyresmarknaden, 20905: skall hållas skälig. vilket också är vad som eftersträvas genom re- 20906: Regeringen medger att de senaste årens ök- kommendationerna om sätten att justera hyror- 20907: ning i den fritt finansierade produktionen av na. Regeringen arbetar också för en kvantitativ 20908: hyresbostäder inte ens tillsammans med den och kvalitativ ökning av bostäderna. Regering- 20909: statsstödda produktionen har räckt tili för att ens ekonomisk-politiska ministerutskott beslöt 20910: öka utbudet så att det motsvarar efterfrågan. den 12 maj att omedelbart tai bruk en miljard av 20911: Efterfrågan ökar särskilt i huvudstadsregionen det villkorliga budgetanslaget för bostadspro- 20912: och i tillväxtcentra, eftersom där finns arbete och duktion på 1,5 miljarder mark. Resten av ansla- 20913: utkomstmöjligheter. Detta kommer också till sy- get, dvs. 500 miljoner mark, kommer att tas i 20914: nes i hur medelhyran utvecklas i dessa områden. bruk i medlet av augusti, om kostnadsutveckling- 20915: Till sådana tillväxtcentra hör trakterna kring en i den statsstödda produktionen ligger i högst 20916: bl.a. Uleåborg, Tammerfors, Åbo och Jyväskylä. samma klass som i februari-april i år. Regering- 20917: På så sätt kan den direkta brist på hyresbostä- en har den 14 maj också redan anvisat denna 20918: der som motsvarar efterfrågan som kommer befogenhet att bevilja medel för användning till 20919: fram på vissa orter inom kort också bli ett hinder bostadslån för hyreshus och bostadsrättshus. 20920: för tillgång tili arbetskraft, varvid det inte heller Man räknar med att drygt 2 000 bostäder kan 20921: uppstår nya arbetsplatser i området. En sådan byggas med denna summa. 20922: spiralländer ingen tili nytta. Då penningmarkna- 20923: 20924: Helsingfors den 22juni 1998 20925: 20926: Minister Sinikka Mönkäre 20927: KK 636/1998 vp 20928: 20929: Kirjallinen kysymys 636 20930: 20931: 20932: 20933: 20934: Sulo Aittoniemi /kesk: Luottokelpoisuutensa menettäneen yrittäjän 20935: asemasta 20936: 20937: 20938: Eduskunnan Puhemiehelle 20939: 20940: Menneen laman aikana ilmeisesti kymmenet tokelpoisuuttaan. Tämä myönnettäisiin, kun on 20941: tuhannet yrittäjät joutuivat kokemaan henkilö- tutkittu tapahtumien tausta ja havaittu palautus 20942: kohtaisen konkurssin tai sitten muuten maksa- aiheelliseksi. Yhteiskunta on muutenkin pyrki- 20943: mattomien laskujen vuoksijoutuivat luottorekis- nyt korjaamaan laman vaikutuksia, joten tämä 20944: teriin ja menettivät luottokelpoisuutensa. Heistä olisi vielä yksi sellainen. 20945: suuri määrä on ollut erinomaisen taitaviaja idea- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 20946: rikkaita yrittäjiä, jotka kaikissa liiketoimissaan tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 20947: pitivät jalat maassa, henkilöitä, joille kukaan ei nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 20948: uskonut käyvän niin kuin kävi. Vuosikymmeniin nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 20949: pahin romahdus vei heidät mennessään sillä seu- 20950: rauksella, että heillä ei ole yrittämisen mahdolli- Katsooko Hallitus olevan perusteltua, 20951: suutta. He ovat nyt kelvottomien yrittäjien seu- että menneen laman yhteydessä ilman 20952: rassa ilman omaa syytään. varsinaista omaa syytään luottokelpoi- 20953: Maa tarvitsee yrittäjiä. Yrittämisen taidot kui- suutensa menettänyt yrittäjä voisi saada 20954: tenkin makaavat toimettomina. Sen vuoksi tulisi sen anomuksesta ja taustatutkimuksen 20955: saada aikaan järjestelmä, jossa laman jalkoihin jälkeen takaisin ja näin mahdollisuudet 20956: jäänyt rehellinen yrittäjä voisi anoa takaisin Juot- yritystoiminnan aloittamiseen uudelleen? 20957: 20958: Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1998 20959: 20960: Sulo Aittaniemi /kesk 20961: 20962: 20963: 20964: 20965: 280043 20966: 2 KK 636/1998 vp 20967: 20968: 20969: 20970: 20971: Eduskunnan Puhemiehelle 20972: 20973: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Eduskunta on 16.6.1998 hyväksynyt lain en- 20974: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, nakkoperintälain 27 §:n muuttamisesta (HE 53/ 20975: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen 1998 vp). Lain mukaan verovelvollinen voi pääs- 20976: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait- tä takaisin ennakkoperintärekisteriin nykyisen 20977: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen kahden vuoden sijasta viimeistään vuoden kulut- 20978: n:o 636: tua rekisteristä poistamisen jälkeen, jollei laimin- 20979: lyöntien jatkumista ole pidettävä ilmeisenä. 20980: Katsooko Hallitus olevan perusteltua, Lainmuutos pohjautuu Verotuksen oikeusturva- 20981: että menneen laman yhteydessä ilman työryhmän välimietintöön (VM:n työryhmämie- 20982: varsinaista omaa syytään luottokelpoi- tintö 17 /1997), ja sen tavoitteena on helpottaa 20983: suutensa menettänyt yrittäjä voisi saada mahdollisuuksia yritystoiminnan uudelleen 20984: sen anomuksesta ja taustatutkimuksen aloittamiseen. 20985: jälkeen takaisin ja näin mahdollisuudet Hallituksen esitys henkilötietolainsäädännön 20986: yritystoiminnan aloittamiseen uudelleen? uudistamisesta annettaneen eduskunnalle kulu- 20987: van kesäkuun aikana. Lähtökohtana on, että 20988: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- myös yrittäjänä toimivat luonnolliset henkilöt 20989: vasti seuraavaa: kuuluvat lain soveltamisalaan, mikä laajentaa 20990: henkilötiedon suojaa ja rekisteröidyn oikeuksia 20991: Yhteiskunnan kannalta ei ole järkevää, että nykyisestä. Ehdotus sisältää muun muassa sään- 20992: mahdollisuus hankkia toimeentulo yritystoimin- nöksen, jonka mukaan luottotietorekisteriin saa 20993: nalla estyy pelkästään sillä perusteella, että aikai- rekisteröidyn pyynnöstä tallettaa tiedon maksu- 20994: sempi yritystoiminta on päättynyt konkurssiin häiriömerkinnän perusteena olevan maksun suo- 20995: tai muuten maksuvaikeuksiin. Ongelmana ovat rittamisesta. Uudistuksen myötä luotonantaja 20996: yleensä konkurssiyrittäjien heikentyneet luoton- voi nykyistä paremmin arvioida rekisteröidyn 20997: saantimahdollisuudet sekä vaikeudet päästä en- kykyä hoitaa sitoumuksiaan. Ehdotettu säännös 20998: nakkoperintärekisteriin. Konkurssiyrittäjien koskisi kuitenkin vain luonnollisia henkilöitä 20999: aseman parantaminen on kuitenkin monitahoi- yksityishenkilöinä. 21000: nen kysymys. Luotonantajilla tulee olla käytös- Yrityksiä ja yhteisöjä koskevien luottotietojen 21001: sään tietoja, joilla ne pystyvät arvioimaan luotto- rekisteröintijää nykyisin ja myös ehdotetun hen- 21002: riskinsä. Tehtyjen selvitysten mukaan aikaisem- kilötietolain soveltamisalan ulkopuolelle. Sekä 21003: mat konkurssit lisäävät tulevan luottotappion nykyinen että ehdotettu henkilötietolaki asetta- 21004: riskiä. Valtiovallan täytyy pyrkiä myös tehok- vat yksityishenkilöitä koskevalle luottotietotoi- 21005: kaasti huolehtimaan siitä, että yritykset huolehti- minnalle täsmälliset rajat. Yrittäjien ja yritysten 21006: vat vero- ja muista lakisääteisistä velvoitteistaan. tietosuojasta ei ole vastaavaa lakia. Yrityksiä 21007: Ministeri Jouko Skinnarin johtama ministeri- koskevia luottotietorekistereitä on olemassa, ja 21008: työryhmä on ottanut kantaa niin sanottujen re- luottotietotoimintaa harjoittavat yksityiset tahot 21009: hellisten konkurssiyrittäjien asemaan. Työryh- määräävät itse yritysluottotietotoimintansa peri- 21010: mä esitti 8.1.1998 toimenpide-ehdotuksenaan, aatteet. Yrittäjien, yritysten ja yhteisöjen oikeuk- 21011: että erityisestihenkilötieto-ja verolainsäädäntöä sien turvaaminen luottotietojen rekisteröinnissä 21012: uudistettaessa kiinnitetään riittävästi huomiota sekä siihen liittyvät sääntelytarpeet tulevat selvi- 21013: sellaisten konkurssiyrittäjien yritystoiminnan tettäväksi oikeusministeriössä erillisenä hank- 21014: jatkamisedellytyksiin, joiden konkursseihin ei lii- keena henkilötietolakiesityksen antamisen jäl- 21015: ty väärinkäytöksiä. Samalla pidettiin tärkeänä keen. 21016: huolehtia siitä, ettei julkisyhteisön luotonannos- Luottotietorekisterin toiminnan tulee käytän- 21017: sa ja yritystukien myöntämisessä noudateta käy- nön syistä olla melko kaavamaista. Järjestelmä, 21018: täntöjä, joilla perusteettomasti rajoitetaan luo- jossa luottotietojen säilytysajat perustuisivai ta- 21019: ton antoa tai tuen myöntämistä sanotunlaisille pauskohtaiseen harkintaan, olisi hyvin ongel- 21020: konkurssiyrittäjille. mallinen. Luottokelpoisuuden palauttaminen 21021: KK 636/1998 vp 3 21022: 21023: sekä maksuhäiriömerkinnän taustasyiden selvi- Maksuohjelma kestää yleensä viisi vuotta. Ohjel- 21024: tys ja siihen liittyvän aineiston arviointi johtaisi- man noudatettuaan velallinen vapautuu loppu- 21025: vat vaikeisiin määrittelyongelmiin. Samalla kan- osasta velkojaan. Velkajärjestelystä tehdään 21026: salaisten yhdenvertaisuus saattaisi vaarantua. merkintä oikeusrekisterikeskuksen ylläpitämään 21027: Entinen yrittäjä voi yksityishenkilön velkajär- velkajärjestelyrekisteriin. Tiedot poistetaan re- 21028: jestelyn avulla saada mahdollisuuden uuteen al- kisteristä maksuohjelman keston päätyttyä. 21029: kuun. Yksityishenkilöillä onkin ollut laajaa tar- Yrittäjien asemaa on mahdollista parantaa 21030: vetta järjestellä yritystoiminnasta peräisin olevia kehittämällä luottotietorekisterin tietosisältöä 21031: velkaongelmia. Vuosina 1993-1997 tehtiin yh- nykyistä yksityiskohtaisemmaksi. Luotananta- 21032: teensä 55 000 velkajärjestelyhakemusta ja mak- jien tehtävänä on arvioida, mikä merkitys luotto- 21033: suohjelma vahvistettiin noin 40 000 velalliselle. tietomerkinnälle tulee yksittäistapauksessa an- 21034: Selvästi yli kolmanneksella hakijoista pääsyynä taa. Oikeusministeriön selvitystyössä tullaan ar- 21035: velkaantumiseen on ollut oman tai toisen yritys- vioimaan, missä määrin yrityksiä ja yhteisöjä 21036: toiminnan päättyminen. Yli puolella velkajärjes- koskevaa luottotietotoimintaa voidaan kehittää 21037: telyvelallisista on ollut jotakin yritysvelkaa. alan itsesääntelyllä. 21038: Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1998 21039: 21040: Oikeusministeri Jussi Järventaus 21041: 4 KK 636/1998 vp 21042: 21043: 21044: 21045: 21046: Tili Riksdagens Talman 21047: 21048: 1 det syfte 37 § 1 momo riksdagsordningen utan grund begränsar kreditgivningen eller bevil- 21049: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande jandet av stöd tili konkursföretagare av ovan 21050: medlem av statsrådet översänt följande av riks- nämnt slago 21051: dagsledamot Sulo Aittoniemi undertecknade Riksdagen har 160601998 godkänt lagen om 21052: spörsmål nr 636: ändring av 27 § lagen om förskottsuppbörd (RP 21053: 53/1998 rd)o Enligt lagen kan en skattskyldig 21054: Anser Regeringen det vara motiverat återinföras i förskottsuppbördsregistret, i stället 21055: att företagare som i samband med den för nuvarande två år, senast ett år efter avföran- 21056: ekonomiska krisen utan egen förskyllan det ur registret, om det inte skall anses uppenbart 21057: förlorade sin kreditvärdighet på begäran att försummelserna fortsätter Lagen grundar sig 21058: 0 21059: 21060: 21061: 21062: 21063: och efter bakgrundsutredningar kunde på en mellanrapport av arbetsgruppen för rätts- 21064: återfå sin kreditvärdighet och sålunda få skyddet vid beskattningen (Finansministeriets 21065: en möjlighet att på nytt inleda företags- arbetsgruppromemoria 17/1997), och dess syfte 21066: verksamheten? är att göra det lättare att på nytt inleda företags- 21067: verksamheteno 21068: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt Regeringens proposition tili riksdagen med 21069: anföra följande: förslag till revidering av personuppgiftslagstift- 21070: ningen torde avlåtas tili riksdagen inom junio 21071: Ur samhällets synpunkt är det inte förnuftigt Utgångspunkten är att även fysiska personer 21072: att möjligheten att få utkomsten av företagsverk- som verkar som företagare skall höra tilllagens 21073: samhet förhindras enbart på grund av att tidigare tillämpningsområde, vilket utvidgar skyddet av 21074: företagsverksamhet slutat i konkurs eller annars personuppgifter och den registrerades rättigheter 21075: i betalningssvårigheter. Problemet består i all- från det som gäller för närvarandeo Förslaget 21076: mänhet av konkursföretagarens minskade möj- innehåller bl.ao en bestämmelse, enligt viiken i 21077: ligheter att erhålla kredit samt av svårigheten att kreditupplysningsregister får på den registrera- 21078: bli införd i förskottsuppbördsregistret. Förbätt- des begäran registreras uppgift om att en sådan 21079: randet av konkursföretagarnas ställning är emel- betalning som föranlett anteckning om betal- 21080: lertid en komplicerad frågao Kreditgivarna bör ningsstörning har erlagtso 1 och med reformen 21081: ha tiligång tili uppgifter på grundval av vilka de kan kreditgivaren bättre än för närvarande bedö- 21082: kan bedöma kreditriskernao Utredningarna visar ma den registrerades förmåga att sköta sina för- 21083: att tidigare konkurser ökar risken för en framtida bindelser Den föreslagna bestämmelsen gäller 21084: 0 21085: 21086: 21087: 21088: 21089: kreditförlusto Statsmakten skall också eftersträ- dock endast fysiska personer som privatperso- 21090: va att på ett effektivt sätt sörja för att företagen ner. 21091: sköter sina skatte- och andra lagstadgade skyl- Registreringen av kredituppgifter som gäller 21092: dighetero företag och sammanslutningar hör till varken 21093: Den av minister Jouko Skinnari ledda minis- den gällande lagens eller den föreslagna person- 21094: terarbetsgruppen har tagit ställning tili soko ärliga uppgiftslagens tillämpningsområdeo Både den 21095: konkursföretagares ställningo Arbetsgruppen gällande och den föreslagna lagen drar upp exak- 21096: framställde 80101998 som sitt åtgärdsförslag att ta gränser för kreditupplysningsverksamheten 21097: man särskilt i samband med revideringen av per- gällandeprivatpersonero Någon motsvarande lag 21098: sonuppgifts- och skattelagstiftningen fåster till- finns inte om datasekretessen gällande företagare 21099: räcklig uppmärksamhet vid företagarnas möjlig- och företago Det finns kreditupplysningsregister 21100: het att fortsätta företagsverksamheten när det är över företag, och de privata instanserna som be- 21101: fråga om konkursföretagare vilkas konkurs inte driver kreditupplysningsverksamhet bestämmer 21102: är förknippad med missbruko Samtidigt ansåg själva om principerna för företagskreditupplys- 21103: man det vara viktigt att sörja för att offentliga ningsverksamheteno Säkerställandet av företa- 21104: sammanslutningar i kreditgivningen och vid be- garnas, företagens och sammanslutningarnas 21105: viljandet av företagsstöd inte iakttar praxis som rättigheter vid registreringen av kredituppgifter 21106: KK 636/1998 vp 5 21107: 21108: samt regleringsbehovet i samband med detta över en tredjedel av sökandena var den huvud- 21109: skall utredas vid justitieministeriet som ett sär- sakliga orsaken tili skuldsättningen det att den 21110: skilt projekt efter att propositionen med förslag egna eller.. någon annans företagsverksamhet 21111: tili personuppgiftslag har avlåtits. upphört. Over hälften av skuldsaneringsgälde- 21112: Kreditupplysningsverksamheten måste på närerna har haft företagsskulder av något slag. 21113: grund av praktiska orsaker vara ganska form- Betalningsprogrammet fastställs i allmänhet för 21114: bunden. Ett system där förvaringstiderna för kre- fem år. När gäldenären iakttagit programmet är 21115: ditupplysningar är beroende av prövningen i det han fri från resten av skulderna. Om skuldsane- 21116: enskilda fallet är mycket problematiskt. Aterstäl- ring görs en anteckning i skuldsaneringsregistret 21117: landet av kreditvärdigheten samt utredningen av som upprätthålls av rättsregistercentralen. Upp- 21118: orsakerna tili anteckning om betalningsstörning gifterna avlägsnas ur registret när betalningspro- 21119: och bedömningen av därtillhörande materia! grammet inte längre är i kraft. 21120: skulle leda tili svåra defmitionsproblem. Samti- Företagarnas ställning kan förbättras genom 21121: digt finns det risk för att medborgarnas likställd- att utveckla innehållet i kreditupplysningsregist- 21122: het äventyras. ren så att de är mera detaljerade än för närvaran- 21123: En före detta företagare kan genom skuldsa- de. Kreditgivarnas uppgift är att bedöma viiken 21124: nering för privatpersoner få en möjlighet att bör- betydelse de i varje enskilt fall tillmäter en anteck- 21125: ja om på nytt. Bland privatpersoner har det fun- ning i kreditupplysningsregister. 1justitieministe- 21126: nits ett stort behov att sanera skulder som föran- riets utredningsarbete skall utredas i viiken mån 21127: letts av företagsverksamhet. Under åren 1993- kreditupplysningsverksamheten gällande före- 21128: 1997 inlämnades sammanlagt 55 000 skuldsane- tag och sammanslutningar kan utvecklas genom 21129: ringsansökningar och ett betalningsprogram självreglering. 21130: fastställdes för cirka 40 000 gäldenärer. För klart 21131: Helsingfors den 17 juni 1998 21132: 21133: Justitieminister Jussi Järventaus 21134: 1 21135: 1 21136: 1 21137: 1 21138: 1 21139: 1 21140: 1 21141: 1 21142: 1 21143: 1 21144: 1 21145: 1 21146: 1 21147: 1 21148: 1 21149: 1 21150: 1 21151: 1 21152: 1 21153: 1 21154: 1 21155: 1 21156: KK 637/1998 vp 21157: 21158: Kirjallinen kysymys 637 21159: 21160: 21161: 21162: 21163: Sulo Aittoniemi /kesk: Ahvenanmaan avustuksista 21164: 21165: 21166: 21167: Eduskunnan Puhemiehelle 21168: 21169: Ahvenanmaa on upporikas maakunta. Sen siitä ei ole tietoa, koska valtiovarainministeriön 21170: työttömyysaste on Manner-Suomeen verrattuna herrat eivät ole viitsineet pitää asiasta kirjaa. 21171: vähäinen ja bruttokansantuote asukasta kohden Perusteena Ahvenanmaan rahoittamiselle on, 21172: korkea. Ahvenanmaa on noukkinut rusinat pul- että voidaan rehennellä maailmalla, kuinka Suo- 21173: lasta, kun on ollut kysymys Euroopan unionin mi hellii vähemmistöjään. 21174: jäsenyydestä, verorajoista tai lohikiintiöistä. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 21175: Edellä esitetystä huolimatta Manner-Suomi tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 21176: avustaa Ahvenanmaata mittavilla summiila, nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 21177: joista kylläkin on sovittu itsehallintolain uudel- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 21178: leenkäsittelyn yhteydessä, mutta jotka ovat kui- 21179: tenkin harkinnanvaraisia. Vuonna 1974 Man- Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- 21180: ner-Suomi maksoi Ahvenanmaalle 960 miljoo- siin, joiden kautta perusteeton Ahvenan- 21181: naa markkaaja sai sieltä vastaavasti verotuloja ja maan tukeminen köyhän Manner-Suo- 21182: maksuja noin 600 miljoonaa markkaa. Manner- men taholta lopetetaan tai saatetaan ai- 21183: Suomi siis rahoitti rikasta maakuntaa 350 mil- nakin olosuhteet huomioiden kohtuulli- 21184: joonalla markalla. Mikä suhde on tällä hetkellä, siin rajoihin? 21185: 21186: Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1998 21187: Sulo Aittoniemi /kesk 21188: 21189: 21190: 21191: 21192: 280043 21193: 2 KK 637/1998 vp 21194: 21195: 21196: 21197: 21198: Eduskunnan Puhemiehelle 21199: 21200: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa soituksen ennakkomäärä on vahvistettu 771 milj. 21201: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, markaksi. · 21202: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen Jos maakunnassa maksuunpantu tulo- ja va- 21203: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait- rallisuusvero ylittää 0,5 prosenttia vastaavasta 21204: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen verosta koko maassa, ylimenevä osa kuuluu itse- 21205: n:o 637: hallintolain 49 §:n nojalla maakun nalle. Tällaista 21206: verohyvitystä on maksettu Ahvenanmaan maa- 21207: Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- kunnalle vuonna 1997 verovuodelta 1995 noin 21208: siin, joiden kautta perusteeton Ahvenan- 43,8 milj. mk. Verovuodelta 1996 verohyvityksen 21209: maan tukeminen köyhän Manner-Suo- määräksi on vahvistettu noin 51,8 milj. mk. 21210: men taholta lopetetaan tai saatetaan ai- Ahvenanmaan maakunnalle voidaan itsehal- 21211: nakin olosuhteet huomioiden kohtuulli- lintolain mukaan myöntää myös ylimääräistä 21212: siin rajoihin? määrärahaa ja erityistä avustusta itsehallinto- 21213: laissa tarkemmin säädetyin perustein. Näitä ei 21214: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- ole myönnetty uuden itsehallintolain aikana. 21215: vasti seuraavaa: Nykyisen järjestelmän muuttaminen edellyt- 21216: täisi Ahvenanmaan itsehallintolain muuttamista 21217: Ahvenanmaan itsehallintolain mukaan Ahve- maakunnan taloudenhoitoa koskevien säännös- 21218: nanmaan maakunnalle suoritetaan itsehallinnos- ten osalta. Itsehallintolain muuttaminen voi ta- 21219: ta aiheutuvien menojen kattamiseksi vuosittain pahtua vain perustuslain säätämisjärjestyksessä 21220: valtion varoista määrä, joka vahvistetaan itse- Ahvenanmaan maakuntapäivien suostumuksel- 21221: hallintolain tarkoittamassa tasoituksessa. Ahve- la. 21222: nanmaan valtuuskunta toimittaa tasoituksen Koska eräät Manner-Suomen ja Ahvenan- 21223: vuosittain jälkikäteen kultakin kalenterivuodel- maan välisiä valtiontaloudellisia rahavirtoja kos- 21224: ta. Tasoitusmäärä lasketaan siten, että valtion kevat seikat vaativat tarkempaa analysointia, 21225: tilinpäätöksen mukaiset asianomaisen vuoden Tilastokeskus ja Ahvenanmaan tilasto- ja tutki- 21226: tulot lukuun ottamatta uusia valtion lainoja, ker- mustoimisto ryhtyvät voimassa olevan tilastoso- 21227: rotaan itsehallintolain mukaisella tasoitusperus- pimuksen puitteissa yhdessä selvittämään asiaa. 21228: teella, joka on 0,45 prosenttia. Vuoden 1998 ta- 21229: 21230: Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1998 21231: 21232: Ministeri Jouko Skinnari 21233: KK 637/1998 vp 3 21234: 21235: 21236: 21237: 21238: Tili Riksdagens Talman 21239: 21240: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen procent. 1fråga om avräkningen har för 1998 ett 21241: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande förhandsbelopp på 771 milj. mk fastställts. 21242: medlem av statsrådet översänt följande av riks- Om den i landskapet debiterade inkomst- och 21243: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spörs- förmögenhetsskatten överstiger 0,5 procent av 21244: mål nr 637: motsvarande skatt i hela riket, tillkommer enligt 21245: 49 § självstyrelselagen det överstigande beloppet 21246: Ämnar Regeringen vidta åtgärder får landskapet. 1 dylik skattegottgörelse betalades 21247: att det ogrundade stödjande av Åland tili landskapet Aland 1997 ca 43,8 milj. mk för 21248: som sker från det fattiga rikets sida skall skatteåret 1995. För skatteåret 1996 har i skatte- 21249: upphöra eller åtminstone fås att anta med gottgörelse fastställts ca 51 ,8 milj. mk. 21250: beaktande av omständigheterna rimliga Enligt självstyrelselagen kan landskapet 21251: proportioner? Åland beviljas även extra anslag och särskilda 21252: bidrag. Grunderna för dessa anges i självstyrelse- 21253: Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt lagen. Dylika anslag och bidrag har inte beviljats 21254: anfåra följande: medan den nya självstyrelselagen varit i kraft. 21255: En ändring av det nuvarande systemet skulle 21256: För att täcka utgifterna för självstyrelsen till- förutsätta att självstyrelselagen får Åland ändras 21257: förs, enligt självstyrelselagen för Åland, landska- i fråga om de bestämmelser som gäller landska- 21258: pet årligen av statsmedel ett belopp som fastställs pets ekonomi. En sådan ändring kan göras en- 21259: vid en särskild i självstyrelselagen avsedd avräk- dast i den ordning som gäller för stiftande av 21260: ning. Ålandsdelegationen lämnar årligen in av- grundlag och med Alands lagtings samtycke. 21261: räkningen i efterhand för varje kalenderår. Av- Eftersom vissa omständigheter i anslutning tili 21262: räkningsbeloppet beräknas så att de i statsbok- de statsekonomiska penningströmmarna mellan 21263: slutet får respektive år redovisade inkomsterna, riket och Åland kräver närmare analys, kommer 21264: med undantag för upptagna nya statslån, multi- Statistikcentralen och Ålands statistik- och ut- 21265: pliceras med en viss i självstyrelselagen nämnd redningsbyrå att tillsammans inom ramen får 21266: avräkningsgrund. Avräkningsgrunden är 0,45 gällande statistikavtal utreda frågan. 21267: 21268: Helsingforsden 18 juni 1998 21269: 21270: Minister Jouko Skinnari 21271: KK 638/1998 vp 21272: 21273: Kirjallinen kysymys 638 21274: 21275: 21276: 21277: 21278: Sulo Aittoniemi /kesk: Vaalilakien muuttamisesta 21279: 21280: 21281: 21282: Eduskunnan Puhemiehelle 21283: 21284: Edustaja Helteen eduskunnalle jättämän vaa- nen eikä 1-2 edust<;tjan ryhmillä ole mitään po- 21285: lilakeja koskevan lakiehdotuksen eräitä keskei- liittista merkitystä. Aänikynnys tässä tarkoituk- 21286: siä kysymyksiä oli se, että asetetaan kolmen pro- sessa voisi olla 4-5 prosenttia. 21287: sentin äänikynnys, jonka ylittävät puolueet tule- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 21288: vat osallisiksi niin sanotuista tasauspaikoista, tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 21289: sekä vaaliliittojen kieltäminen. Vaaliliittoja on- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 21290: kin syytä katsoa karsaasti siitä syystä, että äänes- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 21291: täjien äänet saattavat periaatteessa auttaa edus- 21292: kuntaan ehdokkaan, jota äänestäj~t eivät puo- Mitä mieltä Hallitus on vaalilakien 21293: luepoliittisesti haluaisi äänestää. Aänikynnystä muutoksesta, jonka seurauksena vaalilii- 21294: olisi syytä kannattaa ehkä sen suuntaisena, että tot kiellettäisiin ja eduskuntaan pääsemi- 21295: tietyn äänikynnyksen alapuolelle jääneet puo- seen puolueelle asetettaisiin 4-5 prosen- 21296: lueet eivät saisi edustajia eduskuntaan lainkaan. tin äänikynnys? 21297: Suomen eduskunta kun on jo nyt kovin pirstalei- 21298: 21299: Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1998 21300: 21301: Sulo Aittaniemi /kesk 21302: 21303: 21304: 21305: 21306: 280043 21307: 2 KK 638/1998 vp 21308: 21309: 21310: 21311: 21312: Eduskunnan Puhemiehelle 21313: 21314: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa töön liitetyssä asiantuntijaselvityksessä kiinnitet- 21315: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, tiin huomiota siihen, että äänikynnys voisijohtaa 21316: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jopa suhteellisuuden toteutumisen heikkenemi- 21317: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitta- seen. Tasauspaikkajärjestelmän puolestaan kat- 21318: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o sottiin merkitsevän poikkeamaa vaalilainsää- 21319: 638: dännön yhtenäisyyteen, kun järjestelmä ei sovel- 21320: lu kunnallisvaaleihin. Mietintöön liitetyssä eriä- 21321: Mitä mieltä Hallitus on vaalilakien vässä mielipiteessä katsottiin, että tasauspaikka- 21322: muutoksesta, jonka seurauksena vaalilii- järjestelmä tulisi ottaa käyttöön eduskuntavaa- 21323: tot kiellettäisiin ja eduskuntaan pääsemi- leissa. 21324: seen puolueelle asetettaisiin 4--5 prosen- Edellä mainitun selvitystyönjälkeen kysymys- 21325: tin äänikynnys? tä vaalijärjestelmän suhteellisuuden parantami- 21326: sesta ei ole selvitetty hallituksen piirissä. Asian 21327: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- selvittäminen ei kuulunut myöskään uutta yhte- 21328: vasti seuraavaa: näistä vaalilakia va\mistelleen vaalilakien yhte- 21329: näistäruistoimikunnan tehtäviin, eikä eduskun- 21330: Vuoden 1906 vaalilainsäädäntöuudistuksesta nan käsiteltävänä olevaan hallituksen esitykseen 21331: alkaen vaalijärjestelmämme keskeisenä kulmaki- n:o 48/1998 vp vaalilaiksi ja eräiksi siihen liitty- 21332: venä on ollut suhteellisuusperiaate. Kuitenkin viksi Jaeiksi näin ollen sisälly ehdotuksia asiasta. 21333: kysymys vaalijärjestelmän suhteellisuuden pa- Hallituksen esitykseen n:o 1/1998 vp uudeksi 21334: rantamisesta etenkin valtiollisissa vaaleissa, esi- Suomen Hallitusmuodoksi ei myöskään sisälly 21335: merkiksi äänikynnys tai tasauspaikkajärjestelmä ehdotusta voimassa olevan vaalijärjestelmän 21336: käyttöön ottamalla taikka vaaliliitot kieltämällä, muuttamiseksi. Ehdotettuun hallitusmuodon 21337: on ollut toistuvasti esillä. 25 §:ään sisältyisi voimassa oleva vaalilainsää- 21338: Viimeksi asiaa on selvitetty hallituksen piirissä däntömme perusteet kirjaava säännös eduskun- 21339: vaalilakien tarkistamistaimikunnassa vuosina tavaalien välittömästä, suhteellisesta ja salaisesta 21340: 1988-1989. Lokakuussa 1989 luovuttamassaan luonteesta sekä yhtäläisestä äänioikeudesta. 21341: mietinnössä toimikunta kuitenkin totesi, että se ei Sen enempää nykyinen perustuslakimme kuin 21342: voinut tehdä asiassa ehdotuksia, joskin mietin- ehdotettu uusi perustuslakikaan eivät suinkaan 21343: töön kirjattiin toimikunnassa esillä olleet mielipi- ole esteenä vaalijärjestelmämme suhteellisuuden 21344: teet. Näissä mielipiteissä tuli esille myös eräiden parantamiselle, jos tämä myöhemmin katsotaan 21345: suhteellisuuden parantamiseen !Jihtäävien toi- tarpeelliseksi. Tällainen vaalijärjestelmämme 21346: menpiteiden ongelmallisuus. Aänikynnyksen muuttaminen ei kuitenkaan ole mahdollista il- 21347: käyttöön ottamisen epäiltiin olevan toteutetta- man asian perusteellista selvittämistä. 21348: vissa vain perustuslakia muuttamalla. Mietin- 21349: 21350: Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1998 21351: 21352: Oikeusministeri Jussi Järventaus 21353: KK 638/1998 vp 3 21354: 21355: 21356: 21357: 21358: Tili Riksdagens Talman 21359: 21360: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen kandet fåstes uppmärksamhet vid att rösttrös- 21361: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande keln kunde till och med leda till en försämring av 21362: medlem av statsrådet översänt följande av riks- proportionaliteten. Systemet med utjämnings- 21363: dagsledamot Sulo Aittaniemi undertecknade mandat ansågs igen innebära en a vvikelse från en 21364: spörsmål nr 638: enhetlig vallagstiftning då systemet inte kan till- 21365: lämpas i kommunalval. 1 den avvikande åsikt 21366: Vad anser Regeringen om en ändring som fogats till betänkandet ansågs att systemet 21367: av vallagarna som ledde till att valför- med utjämningsmandat bör tas i bruk i riksdags- 21368: bund förbjuds och en 4-5 procents röst- val. 21369: tröskel ställs för att ett parti skall komma Efter ovan nämnda utredning har frågan om 21370: in i riksdagen? en förbättring av proportionaliteten i valsyste- 21371: met inte utretts inom regeringen. Denna fråga 21372: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt hörde inte heller tili uppdraget för den kommis- 21373: anföra följande: sion för kodifiering av vallagarna som beredde 21374: den nya enhetliga vallagen, och i regeringens 21375: Från reformen a v vallagstiftningen år 1906 proposition nr 4811998 rd med förslag tili vallag 21376: har en central hörnsten i vårt valsystem varit och tili vissa lagar som har samband med den 21377: proportionalitetsprincipen. Ändå har frågan om ingår därmed inga förslag som gäller denna frå- 21378: en förbättring av proportionaliteten i valsyste- ga. 21379: met speciellt i statliga vai, t.ex. genom att en 1 regeringens proposition nr 1/1998 rd med 21380: rösttröskel eller ett system med utjämningsman- förslag tili ny Regeringsform för Finland ingår 21381: dat tas i bruk eller valförbund förbjuds, upprepa- inte heller ett fOrslag att det gällande valsystemet 21382: de gånger tagits upp. skall ändras. Den föreslagna 25 § i regeringsfor- 21383: Senast utreddes frågan inom regeringen av men skall innehålla grundstenarna för vår gällan- 21384: kommissionen för revision av vallagarna under de vallagstiftning och bestå av en bestämmelse 21385: åren 1988-1989. 1 det betänkande kommissio- om att riksdagsvalen skall vara direkta, propor- 21386: nen överlämnade i oktober 1989 konstaterade tionella och hemliga samt om lika rösträtt. 21387: den dock att den inte kan komma med några Varken den nuvarande grundlagen eller den 21388: förslag, men de åsikter som hade framlagts i föreslagna nya grundlagen lägger några som 21389: kommissionen tecknades i betänkandet. Av helst hinder för att proportionaliteten i valsyste- 21390: dessa åsikter framgår även problemen med vissa met förbättras om detta senare anses vara nöd- 21391: åtgärder som åsyftar att förbättra proportionali- vändigt. En dylik ändring av vårt valsystem är 21392: teten. Det misstänktes att en rösttröske1 endast dock inte möjlig utan att frågan först utreds 21393: kunde tas i bruk genom en ändring av grundla- grundligt. 21394: gen. 1 den expertutredning som fogats tili betän- 21395: 21396: Helsingfors den 17 juni 1998 21397: 21398: Justitieminister Jussi Järventaus 21399: KK 639/1998 vp 21400: 21401: Kirjallinen kysymys 639 21402: 21403: 21404: 21405: 21406: Sulo Aittoniemi /kesk: Grillihiilien tuomisesta ulkomailta 21407: 21408: 21409: 21410: Eduskunnan Puhemiehelle 21411: 21412: Katselin eräänä iltana televisiosta, joka on Tässäkin olisi erinomainen sivutulon lähde maa- 21413: kaiken pahan alku ja juuri, että tänne Suomeen, seudulle, kunhan vain joku panisi liikkeelle ja 21414: makkarangrillauksen luvattuun maahan tuo- antaisi ohjeita. 21415: daan grillaukseen käytettävistä hiilistä 95 pro- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 21416: senttia ulkomailta, Suomeen, jonka metsiin mä- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 21417: tänee kymmenkertaisesti tarvittava määrä griili- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 21418: hiilien raaka-ainetta. nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 21419: Televisio-ohjelmassa näytettiin lisäksi, miten 21420: jostakin Savonmaalta olevat isännät muurailivat Mitä mieltä Hallitus on hiilenpolton ja 21421: pesää, jossa aikoivat ryhtyä hiiliä myyntiin polt- siihen liittyvän tervan ja tärpätin tuotta- 21422: tamaan. Keskustelussa kävi ilmi, ettäjopa hiilen- misen mahdollisuuksista maaseudun lisä- 21423: polttotaito, jonka ansiosta samalla syntyy myös tulojen hankinnassa, ja 21424: tervaaja tärpättiä, oli kadonnutjonnekin ja mie- onko Hallitus valmis viemään asiaa 21425: het olivat ihmeissään, mistä taitoa löytyisi. Jos- eteenpäin esimerkiksi melkein kadon- 21426: tain Karjalan laulumailta olivat käyneet taitoa neen taitotiedon keräämisessä alan vielä 21427: haeskelemassa, vaan ylen olivat salaperäisiä. elossa olevilta ammattilaisilta? 21428: 21429: Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1998 21430: 21431: Sulo Aittoniemi /kesk 21432: 21433: 21434: 21435: 21436: 280043 21437: 2 KK 639/1998 vp 21438: 21439: 21440: 21441: 21442: Eduskunnan Puhemiehelle 21443: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa arvioi 10 prosenttia tai sen alle vuodesta riip- 21444: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, puen. Ongelmana ei ole niinkään kotimaisen ta- 21445: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen varan tuottajahinnan kilpailukyky kuin tarjon- 21446: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait- nan vähäisyys. Kauppaketju hankkii vuosittain 21447: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen noin 100 000 pussia grillihiiltä sekä brikettejä ja 21448: n:o 639: tavallinen kotimainen pientuottaja pystyy tar- 21449: joamaan vain ehkä 500 pussia. 21450: Mitä mieltä Hallitus on hiilenpolton ja Grillihiili valmistetaan lehtipuusta, meillä lä- 21451: siihen liittyvän tervan ja tärpätin tuotta- hinnä koivusta. Tähän sopii erinomaisesti taimi- 21452: misen mahdollisuuksista maaseudun lisä- konhoidosta ja ensiharvennuksesta saatava pien- 21453: tulojen hankinnassa, ja puu. Tervaa, tärpättiä ja pajahiiltä valmistetaan 21454: onko Hallitus valmis viemään asiaa männystä. Tervan ja pajahiilen tuottaminen 21455: eteenpäin esimerkiksi melkein kadon- maaseudulla pienimittakaavaisesti on mahdollis- 21456: neen taitotiedon keräämisessä alan vielä ta. Pajahiilen eli sysien käyttäjät miiluttavat hii- 21457: elossa olevilta ammattilaisilta? lensä itse tai ovat luoneet hankintayhteytensä, 21458: eikä tältä osin kotimaisen tavaran saamisessa ole 21459: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- suuria ongelmia. Tärpättiä saadaan männyn sel- 21460: vasti seuraavaa: luloosankeiton yhteydessä edullisesti, ei pientuo- 21461: tantona. 21462: Ulkomaankauppatilaston mukaan vuonna Hiilen ja tervan valmistus ovat meillä lähinnä 21463: 1996 puuhiiltä (grillihiilet ja briketit) tuotiin osa kansanperinteen vaalimista. Kuitenkin vaka- 21464: maahamme yhteensä 3 717 tonnia arvoltaan noin vaa tutkimustakin tehdään mm. Tampereen tek- 21465: 8,5 milj. markkaa. Tärkein alkuperämaa oli nillisessä korkeakoulussa ja Mikkelin seudulla 21466: USA, jonka osuus oli 36 prosenttia. Kehitys- on käynnissä ammattikorkeakoulun laaja-alai- 21467: maiksi katsottavista, lähinnä Kaukoidän maista nen hanke. Tällä vuosikymmenellä alalta on jul- 21468: tuotiin 27 prosenttia. Suomen tilastoitu teollinen kaistu kolme käsikirjaa ja tutkimusta. 21469: tuotanto oli vain 7 tonnia, mikä on kaksi promil- Valtion panostus on lähinnä tutkimus- ja ke- 21470: lea kokonaiskäytöstä. Valtion teknillisestä tutki- hittämistoiminnan rahoittamista sekä valtion- 21471: muskeskuksesta hankitun asiantuntija-arvion avun antamista Suomen 4H-liitolle. Viimeksi 21472: mukaan puuhiilen kokonaiskulutus on noin 6 mainitulla on hiilihanke Kolarissa sekä terva- ja 21473: 000 tonnia vuodessa pajahiili mukaan lukien, pajahiilihanke Kymen-Vuoksen 4H-piirissä. 21474: arvoltaan noin 20 milj. markkaa kaupassa. Vastauksena kysymykseen hallitus katsoo, 21475: Tuontihiilen osuus on saman lähteen mukaan 80 että erityisesti kotimaisen grillihiilen tuotannolle 21476: prosenttia tai yli vuodesta riippuen. Kysyjällä on olisi selvästi tilaa. Paikallisesti hiilten lisävalmis- 21477: siten suurin piirtein oikea käsitys tuontihiilen tuksella olisi merkitystä maaseudulla, jossa pitäi- 21478: osuudesta. si syntyä ammattimaista, riittävän laajamittaista 21479: Maa- ja metsätalousministeriö selvitti,· millä yritystoimintaa. Valtio voi edistää sitä osaltaan 21480: tavalla keskeinen tavaratalokauppaketju ja kansallisella rahoituksella ja EU-osarahoituksel- 21481: polttoöljyjen jakeluketju hiilensä hankkivat. la TE-keskusten kautta, kunhan yrittäjiä vain 21482: Osto tapahtuu keskitetysti kummallakin ja hiili löytyy. Taitotiedon keräämiseksi edellä kuvattu 21483: välitetään sitten kauppoihin ja jakeluasemille. tutkimus-, julkaisu- ja muun toiminnan jatkami- 21484: Kotimaistakin hiiltä kyetään jonkin verran tar- nen on riittävää. Muihin toimenpiteisiin hallitus 21485: joamaan kuluttajille. Sen osuudeksi kauppaketju ei katso olevan aihetta ryhtyä. 21486: 21487: Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1998 21488: 21489: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä 21490: KK 639/1998 vp 3 21491: 21492: 21493: 21494: 21495: Tili Riksdagens Talman 21496: 21497: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- egentligen inte av konkurrenskraften i fråga om 21498: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med- den inhemska varans producentpris utan av det 21499: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- ringa utbudet. Affårskedjan köper årligen in ca 21500: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr 100 000 påsar grillkol och briketter medan en 21501: 639: vanlig småproducent i Finland kanske bara kan 21502: erbjuda 500 påsar. 21503: Hur förhåller sig Regeringen till kol- Grillkol tillverkas av lövträd, hos oss främst 21504: bränning och de med den förknippade av björk. Sådant klenvirke som fås i samband 21505: möjligheterna att producera tjära och ter- med plantbeståndsvård och den första gallringen 21506: pentin i syfte att skaffa tilläggsinkomster lämpar sig utomordenligt för detta ändamål. Tjä- 21507: pålandsbygden,och ra, terpentin och smideskol tillverkas av tali. 21508: är Regeringen redo att vidta åtgärder Småskalig produktion av tjära och smideskol på 21509: för att t.ex. dokumentera kunnandet hos landsbygden är möjlig. De som använder smides- 21510: de yrkesmänniskor som ännu lever och kol, dvs. träkol, kolar antingen sitt koi själva eller 21511: har kunskap om denna utdöende har upprättat egna anskaffningskanaler för det- 21512: bransch? ta, varför tillförseln av inhemskt koi inte utgör 21513: något större problem. Terpentin fås förmånligt i 21514: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt samband med sulfitkokning av tali, inte såsom 21515: anföra följande: småskalig produktion. 21516: Hos oss tillverkas koi och tjära främst i syfte 21517: Enligt utrikeshandelsstatistiken uppgick vår att slå vakt om traditionerna. Utöver detta be- 21518: import av träkol (grillkol och briketter) år 1996 drivs bl.a. vid Tammerfors tekniska högskola 21519: tili sammanlagt 3 717 ton, dvs. tili ett värde av ca också seriös forskning och i S:t Michels-trakten 21520: 8,5 milj. mk. Det viktigaste ursprungslandet var har vid yrkeshögskolan startats ett omfattande 21521: USA med en andel om 36 %. Importen från ~:k. projekt. Under detta årtionde har tre handböcker 21522: utvecklingsländer, främst länderna i Fjärran Os- och undersökningar publicerats kring ämnet. 21523: tern, var 27 %. Den industriella produktion som Statens insats består främst av finansiering av 21524: statistikförts i Finland var endast 7 ton, vilket forsknings- och utvecklingsverksamheten samt 21525: motsvarar 2 promille av den totala förbrukning- av statsbidrag tili Finlands 4H-förbund. Förbun- 21526: en. Enligt ett sakkunnigutlåtande som inhämtats det har ett kolprojekt i Kolari samt ett tjär- och 21527: hos statens tekniska forskningscentral uppgår smideskolprojekt i 4H-distriktet i Kymmene- 21528: den totala förbrukningen av träkol tili ca 6 000 Vuoksen. 21529: ton om året, smideskolen inberäknad, dvs. ett Som svar på detta spörsmål anser regeringen 21530: värde av ca 20 milj. mk i handeln. Enligt samma att det helt klart finns utrymme för produktion av 21531: källa uppgår andelen importkol tili 80 % eller i synnerhet inhemsk grillkol. På det Iokala planet 21532: mer beroende på året. Sålunda har spörsmålsstäl- skulle en mer omfattande produktion av koi vara 21533: laren i stort sett rätt uppfattning om andelen av stor betydelse på landsbygden där det borde 21534: importerad koi. uppstå en yrkesmässig och tillräckligt omfattan- 21535: Jord- och skogsbruksministeriet har utrett hur de företagsverksamhet. Staten för sin del kan 21536: en stor varuhuskedja och en distributionskedja främja detta genom nationell finansiering och 21537: för brännolja anskaffar sitt träkol. Bägge gör EU-delfinansiering genom arbetskrafts- och nä- 21538: sina inköp centraliserat och därefter distribueras ringscentralerna, förutsatt att det finns företaga- 21539: kolet tili affårerna och distributionsställena. re. För insamling av know-how torde bibehållan- 21540: Också inhemsk koi kan i viss mån erbjudas kon- de av ovan nämnda forsknings-, publicerings- 21541: sumenterna. Affårskedjan uppskattar den in- och övriga verksamhet vara tillräcklig. Regering- 21542: hemska kolens andel tili ca 10% eller mindre en anser att det inte finns skäl att vidta några 21543: beroende på året. Således utgörs problemet andra åtgärder i saken. 21544: Helsingfors den 16 juni 1998 21545: 21546: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä 21547: KK 640/1998 vp 21548: 21549: Kirjallinen kysymys 640 21550: 21551: 21552: 21553: 21554: Sulo Aittoniemi /kesk: Lausunnoista taksilupaa haettaessa 21555: 21556: 21557: Eduskunnan Puhemiehelle 21558: 21559: Taksilupaa haettaessa lääninhallitus pyytää paperin haaskausta. Niistä pitäisi luopua ja luot- 21560: hakemuksesta lausunnon kunnan ja poliisiviran- taa kunnan ja poliisin lausuntoihin, joita voidaan 21561: omaisen lisäksi paikalliselta taksiyhdistykseltä vielä tarvittaessa täydentää jonkun muun asiaa 21562: sekä taksiliiton lääninyhdistykseltä. Todennä- tuntevan lausunnolla. 21563: köisesti lääninyhdistys laatii oman lausuntonsa Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 21564: paikallisen taksiyhdisty~sen pohjalta, koska n_e tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 21565: useimmiten ovat melkem sanasta sanaan ykst- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 21566: mieliset. Taksiyhdistysten lausunnoissa suhtau- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 21567: dutaan uuteen lupaan säännönmukaisesti kieltei- 21568: sesti, oli sitten tarvetta tai ei. Taksimiehen intres- Mitä mieltä Hallitus on siitä, että taksi- 21569: sissä kun on ajojen riittävyys valikointiin saakka. lupaa koskevassa hakemuskäsittelyssä 21570: Heitä ei todennäköisesti kiinnosta se, onko tyy- lääninhallitukset voisivat luopua lausun- 21571: dyttämätöntä kuljetustarvetta vai ei. Taksiyhdis- non pyytämisestä paikalliselta taksiyh- 21572: tysten lausunnoista ei siis saa mitään todellista distykseltä ja lääninyhdistykseltä, koska 21573: pohjaa asian käsittelylle. Sen sijaan kunta ja po- lausunnot eivät ole objektiivisia ja lau- 21574: liisi viranomainen suhtautuvat asiaan paikka- sunto pyydettäisiin vain kunnalta ja polii- 21575: kunnan tarpeen vaatimaita pohjalta ja useimmi- siviranomaiselta sekä poikkeustapauk- 21576: ten myös asiantuntevasti. sessa muulta asiaa tuntevalta objektiivi- 21577: Lupahakemusten käsittelyssä taksiyhdistyk- selta taholta? 21578: siltä pyydettävät lausunnot ovat turhaa ajan ja 21579: 21580: Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1998 21581: 21582: Sulo Aittoniemi /kesk 21583: 21584: 21585: 21586: 21587: 280043 21588: 2 KK 640/1998 vp 21589: 21590: 21591: 21592: 21593: Eduskunnan Puhemiehelle 21594: 21595: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa ranomaisilta ja kunnilta. Samoin lausuntoja on 21596: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, perinteisesti pyydetty lähes aina myös taksien 21597: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen omilta paikallisyhdistyksiltä ja lääninyhdistyk- 21598: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait- siltä. Laissa ei kuitenkaan ole mitään mainintaa 21599: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen siitä, miten lääninhallitusten tulee selvittää lii- 21600: n:o 640: kennetarpeen olemassaolo. Lääninhallituksilla 21601: ei siten ole velvoitetta pyytää lausuntoja viimeksi 21602: Mitä mieltä Hallitus on siitä, että taksi- mainituilta tahoilta. Päinvastoin. 21603: lupaa koskevassa hakemuskäsittelyssä Taksiliikenteen alalletuloa koskevat määrä- 21604: lääninhallitukset voisivat luopua lausun- ykset tulivat voimaan 1.1.1995. Lainmuutos mer- 21605: non pyytämisestä paikalliselta taksiyh- kitsi ennen kaikkea sitä, että taksiliikenteessä 21606: distykseltä ja lääninyhdistykseltä, koska otettiin käyttöön yrittäjäkoulutus. Toisaalta tar- 21607: lausunnot eivät ole objektiivisia ja lau- veharkinta säilytettiin. Tarkoituksena oli kuiten- 21608: sunto pyydettäisiin vain kunnalta ja polii- kin keventää luvanmyöntämismenettelyä nimen- 21609: siviranomaiselta sekä poikkeustapauk- omaan siten, ettei lausuntoja enää tarvitsisi 21610: sessa muulta asiaa tuntevalta objektiivi- hankkia entisessä laajuudessa. Uudessa laissa 21611: selta taholta? keskeistä oli kysynnän huomioon ottaminen 21612: sekä kokonaisuudessaan että eri asiakasryhmien 21613: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- kannalta. Hakijan oli itse selvitettävä hakemansa 21614: vasti seuraavaa: yritystoiminnan tarkoituksenmukaisuus ja ta- 21615: loudelliset edellytykset. Eri asiakasryhmien tar- 21616: Taksiluvan myöntämisestä ja myöntämisen peiden osalta lakia on täydennetty luvanvaraises- 21617: edellytyksistä on säädetty luvanvaraisesta henki- ta henkilöliikenteestä tiellä annetun asetuksen 21618: löliikenteestä tiellä annetussa laissa (662/1994). (666/1994) 8 §:ssä, jonka mukaan taksilupia 21619: Lain 8 §:n 4 momentin mukaan taksiluvan myön- myönnettäessä tuli eri asiakasryhmien tarpeet 21620: tää lääninhallitus. Luvan myöntämisen edelly- ottaa huomioon erityisesti siten, että vammaisten 21621: tyksistä on säädetty 9 b §:ssä. Kyseisen pykälän tarpeisiin soveltuvia autoja oli kysyntään nähden 21622: nojalla taksilupa voidaan myöntää hakijalle, riittävästi käytössä. 21623: joka täyttää vakavaraisuutta, hyvämaineisuutta, Käytännössä lääninhallitukset ovat pääosin 21624: ammattitaitoa ja muuta henkilökohtaista sopi- noudattaneet tarveharkinnan osalta entistä käy- 21625: vuutta koskevat, laissa erikseen määritellyt kri- täntöään lain muutoksesta riippumatta. Uusia 21626: teerit. Tämän lisäksi taksilupaa myönnettäessä tilastointimenetelmiä taimuita keinoja kysynnän 21627: otetaan huomioon sen toiminta-alueen kysyntä selville saamiseksi ei, ministeriön saamien tieto- 21628: kokonaisuudessaan, jossa hakija aikoo pääasial- jen mukaan, ole paljoakaan vielä otettu käyt- 21629: lisesti harjoittaa toimintaansa, samoin kuin eri töön. 21630: asiakasryhmien tarpeet sekä sen yritystoiminnan Uuden lain vaikutuksia pyrittiinjonkin verran 21631: tarkoituksenmukaisuus ja taloudelliset edelly- selvittämään ministeriön vuonna 1996 teettä- 21632: tykset, johon lupaa haetaan. Lääninhallituksen mässä laajassa taksitutkimuksessa. Toisaalta uu- 21633: on siten, ennen kuin lupa voidaan myöntää, olta- den lain vaikutuksista ei tuolloin vielä voinut 21634: va selvillä muun muassa siitä, että paikkakunnal- vetää pitemmälle meneviä johtopäätöksiä lain 21635: la on kysyntää taksipalveluista. oltua tuolloin vasta lyhyen ajan voimassa. Nyt- 21636: Kysynnän selvittämiseksi lääninhallitukset temmin lääninhallituksia on kuitenkin pyydetty 21637: ovat harkintansa mukaan hankkineet tietoa eri selvittämään kokemiaan lain vaikutuksia. Taksi- 21638: lähteistä. Käytännössä lääninhallitukset ovat liikenteestä ja sen kehittämisestä on muun muas- 21639: muun muassa pyytäneet lupahakemuksesta lau- sa tarkoitus järjestää neuvottelut elokuussa yh- 21640: suntoja niiltä tahoilta, joilla ne katsovat parhai- dessä lääninhallitusten kanssa. Pääkaupunkiseu- 21641: ten olevan tietoa paikkakunnan liikennetarpees- dun taksiliikenteen kehittämisen osalta neuvot- 21642: ta. Lausuntoja on pyydetty esimerkiksi poliisivi- telut eri osapuolien kesken ovat jo alkaneet. 21643: 21644: Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1998 21645: 21646: Liikenneministeri Matti Aura 21647: KK 640/1998 vp 3 21648: 21649: 21650: 21651: 21652: Tili Riksdagens Talman 21653: 21654: 1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen ner. På samma sätt har utlåtanden av tradition så 21655: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande gott som alltid begärts från taxichaufförernas 21656: medlem av statsrådet översänt följande av riks- egna lokalföreningar och länsföreningar. 1 lagen 21657: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs- nämns dock inte hur länsstyrelserna skall utreda 21658: mål nr 640: trafikbehovet. Länsstyrelserna har således ingen 21659: skyldighet att begära utlåtanden från de sist- 21660: Vad anser Regeringen om att länssty- nämnda, tvärtom. 21661: relserna vid behandlingen av ansökning- Bestämmelserna om inledande av taxitrafik 21662: ar om taxitillstånd kunde avstå från att trädde i kraft den 1 januari 1995. Lagändringen 21663: begära utlåtanden från de lokala taxi- innebar framför allt att företagarutbildning togs 21664: föreningarna och länsföreningarna, efter- i bruk inom taxitrafken. Å andra sidan behölls 21665: som dessa utlåtanden inte är objektiva, behovsprövningen. A vsikten var ändå att för- 21666: och begära utlåtanden bara från kommu- enkla tillståndsförfarandet uttryckligen genom 21667: nerna och polismyndigheterna samt i un- att utlåtanden inte längre skulle behöva inhämtas 21668: dantagsfall från någon annan objektiv i samma omfattning som tidigare. Det centrala i 21669: instans som är insatt i frågan? den nya lagen var att efterfrågan skulle beaktas 21670: både som helhet och utifrån olika kundkategori- 21671: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt ers behov. Den sökande skulle själv utreda ända- 21672: anföra följande: målsenligheten och de ekonomiska förutsätt- 21673: ningarna hos den företagsverksamhet som ansö- 21674: Bestämmelser om beviljande av taxitillstånd kan gäller. 1 fråga om olika kundkategoriers be- 21675: och om förutsättningarna för beviljandet ingår i hov har lagen kompletterats genom 8 § förord- 21676: Iagen om tillståndspliktig persontrafik på väg ningen om tillståndspliktig persontrafik på väg 21677: (662/1994). Enligt lagens 8 § 4 mom. beviljas (666/1994). Enligt denna paragrafskall när taxi- 21678: taxitillstånd av länsstyrelsen. Förutsättningarna tillstånd beviljas olika kundgruppers behov be- 21679: för beviljande av tillstånd anges i 9 b §. Med stöd aktas i synnerhet så att antalet bilar som lämpar 21680: av denna paragraf kan taxitillstånd beviljas en sig för handikappade är tillräckligt stort med 21681: sökande som uppfyller kraven på solvens, gott tanke på efterfrågan. 21682: anseende och yrkesskicklighet samt andra krite- Trots lagändringen har länsstyrelserna vid be- 21683: rier som gäller den personliga lämpligheten och hovsprövningen i praktiken huvudsakligen följt 21684: som anges separat i lagen. Utöver detta beaktas sin tidigare praxis. Nya statistikföringsmetoder 21685: vid beviljandet av taxitillstånd den totala efter- eller andra sätt att utreda efterfrågan har, enligt 21686: frågan inom det verksamhetsområde där sökan- de uppgifter ministeriet fått, ännu inte tagits i 21687: den huvudsakligen ämnar bedriva sin verksam- bruk i någon större utsträckning. 21688: het, liksom också olika kundkategoriers behov 1 den omfattande taxiutredning som ministe- 21689: samt ändamålsenligheten och de ekonomiska riet Iät göra 1996 försökte man i viss mån utreda 21690: förutsättningarna hos den företagsverksamhet effekterna av den nya lagen. Å andra sidan gick 21691: som ansökan gäller. lnnan tillstånd kan beviljas det ännu inte då att dra några långtgående slut- 21692: skall länsstyrelsen således bl.a. ha tagit reda på satser om lagens verkningar eftersom den då 21693: om det finns efterfrågan på taxitjänster på orten i hade varit i kraft endast en kort tid. Nu har 21694: fråga. länsstyrelserna likväl ombetts utreda hur de upp- 21695: För att utreda efterfrågan har länsstyrelserna lever effekterna av lagen. A vsikten är bl.a. att i 21696: enligt egen bedömning skaffat sig information augusti ordna förhandlingar med länsstyrelserna 21697: från olika källor. 1 praktiken har länsstyrelserna om taxitrafiken och utvecklandet av den. 1 fråga 21698: bl.a. begärt utlåtanden om tillståndsansök- om utvecklandet av taxitrafiken i huvudstadsre- 21699: ningarna från dem som anses hade bästa kunska- gionen har förhandlingar mellan de olika parter- 21700: perna om trafikbehovet på orten. Utlåtanden har na redan inletts. 21701: begärts t.ex. från polismyndigheter och kommu- 21702: 21703: Helsingfors den 22 juni 1998 21704: 21705: Trafikminister Matti Aura 21706: KK 641/1998 vp 21707: 21708: Kirjallinen kysymys 641 21709: 21710: 21711: 21712: 21713: Sulo Aittoniemi /kesk: Suljetun lippuäänestyksen käyttömahdolli- 21714: suuden laajentamisesta 21715: 21716: 21717: Eduskunnan Puhemiehelle 21718: 21719: Ankara ryhmäkuri leimaa eduskunnan työs- tus on demokratian ja parlamentarismin riemu- 21720: kentelyä. Tämä merkitsee sitä, että tärkeissäkään voitto. 21721: asioissa eduskunnan ja sen jäsenten ja näin ollen Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 21722: myöskään kansalaisten kanta ei tule määräävänä tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 21723: esille. Jos eduskunta vastoin hallituksen esitystä nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 21724: päättää asiasta toisin, kansanedustajat nuijitaan nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 21725: ryhmäkokouksessa ja käytäväparlamentarismin 21726: keinoin ruotuun. Katsooko Hallitus tarpeelliseksi val- 21727: Eduskunnan todellinen kanta tulisi esiin, jos mistella hallituksen esityksen, jonka mu- 21728: äänestys voitaisiin suorittaa umpilipuin, jolloin kaan eduskunnan päätöksentekoon liit- 21729: edustajan asiaan ottama kanta ei tulisi ryhmä- ja tyvä äänestys tulee suorittaa umpilipuin, 21730: puoluejohdon tietoon. Näin voitaisiin menetellä jos vähintään kymmenen kansanedusta- 21731: esimerkiksi siinä tapauksessa, että kymmenen jaa sitä vaatii? 21732: edustajaa tätä tietyssä asiassa vaatii. Tämä ehdo- 21733: 21734: Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1998 21735: 21736: Sulo Aittoniemi /kesk 21737: 21738: 21739: 21740: 21741: 280043 21742: 2 KK 641/1998 vp 21743: 21744: 21745: 21746: 21747: Eduskunnan Puhemiehelle 21748: 21749: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa äänestysmenettely korostaa omalta osaltaan 21750: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, eduskunnan päätöksenteon avoimuutta. Kan- 21751: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen sanedustajat ovat poliittisesti vastuussa toimin- 21752: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait- nastaan äänestäjille seuraavissa eduskuntavaa- 21753: toniemen kirjallisen kysymyksen n:o 641: leissa. Kansalaisten kannalta on periaatteessa 21754: tärkeää, että he voivat jälkikäteen luotettavasti 21755: Katsooko Hallitus tarpeelliseksi val- selvittää kansanedustajien äänestyskäyttäyty- 21756: mistella hallituksen esityksen, jonka mu- mistä. 21757: kaan eduskunnan päätöksentekoon liit- Eduskunnan täysistunnon äänestystavan 21758: tyvä äänestys tulee suorittaa umpilipuin, avoimuudella on keskeinen merkitys kansan- 21759: jos vähintään kymmenen kansanedusta- edustuslaitoksen toimintaan kohdistuvan demo- 21760: jaa sitä vaatii? kraattisen kontrollin kannalta. Siirtyminen um- 21761: pilipuin tapahtuvaan äänestysmenettelyyn täys- 21762: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- istunnossa merkitsi olennaista muutosta nykyi- 21763: vasti seuraavaa: seen parlamentaristiseen järjestelmäämme. Ky- 21764: symyksessä ehdotettu muutos heikentäisi edus- 21765: Äänestysmenettelystä eduskunnan täysistun- kunnan toiminnan avoimuutta ja julkisuutta 21766: nossa säädetään eduskunnan työjärjestyksessä. sekä kansalaisten mahdollisuuksia valvoa edus- 21767: Työjärjestyksen 45 §:n mukaan äänestykset vaa- kunnan ja kansanedustajien toimintaa. Ehdo- 21768: leissa toimitetaan umpilipuin. Työjärjestyksen tuksen vaikutukset olisivat hallituksen käsityk- 21769: 45 a §:n mukaan muissa asioissa äänestys suorite- sen mukaan siten demokratian toteutumisen 21770: taan äänestyskoneella tai seisomaan nousten kannalta yksiselitteisen kielteisiä. Ehdotus on 21771: taikka toimittamalla avoin lippuäänestys. Edus- näin ollen ristiriidassa niiden valtiosäännön 21772: kunnan työjärjestys 2000 -työryhmän ehdotus yleisten kehittämistavoitteiden kanssa,joihin esi- 21773: uudeksi eduskunnan työjärjestykseksi säilyttäisi merkiksi hallituksen esitys uudeksi Suomen Hal- 21774: asiallisesti nykyisen äänestysmenettelyn. Ehdo- litusmuodoksi (HE 1/l998 vp) perustuu. 21775: tuksen 59 §:n mukaan äänestys toimitettaisiin Edellä olevaan viitaten hallitus katsoo, ettei 21776: koneäänestyksenä, seisomaan nousten tai avoi- siirtyminen eduskunnan täysistunnossa kysy- 21777: mena lippuään~styksenä. Puhemies ilmoittaisi myksessä ehdotetuna tavalla suljetun lippuää- 21778: äänestystavan. Aänestystavasta ei sallittaisi kes- nestyksen käyttämiseen ole perusteltua, eikä hal- 21779: kustelua. lituksen tarkoituksena siten ole ryhtyä valmiste- 21780: Eduskunnan toiminnan tulee perustua julki- lemaan tätä tarkoittavaa esitystä. 21781: suuteen ja avoimuuteen. Parlamentaarinen 21782: Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1998 21783: 21784: Oikeusministeri Jussi Järventaus 21785: KK 641/1998 vp 3 21786: 21787: 21788: 21789: 21790: Tili Riksdagens Talman 21791: 21792: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- Riksdagens verksamhet skall grundas på of- 21793: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- fentlighet och öppenhet. Det parlamentariska 21794: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle- omröstningsförfarandet betonar för sin del öp- 21795: damot Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål penheten i riksdagens beslutsfattande. Riksdags- 21796: nr 641: ledamöterna är politiskt ansvariga för sin verk- 21797: samhet inför röstarna vid nästa riksdagsval. Ur 21798: Anser Regeringen att det finns behov medborgarnas synvinkel är det i princip viktigt 21799: att bereda en regeringsproposition enligt att att de i efterhand på tillförlitligt sätt kan 21800: viiken omröstningar i anslutning tili be- l;!treda riksdagsledamöternas röstningsbeteende. 21801: slutsfattandet i riksdagen skall verkstäl- Oppenheten i omröstningssättet vid riksdagens 21802: las med slutna sedlar, om minst tio riks- plenum är av central betydelse för den demokra- 21803: dagsledamöter kräver det? tiska kontroll som riktas mot riksdagens verk- 21804: samhet. En övergång tili omröstning med slutna 21805: Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt sedlar vid riksdagens plenum skulle innebära en 21806: anföra följande: väsentlig ändring i vårt nuvarande parlamenta- 21807: riska system. Den i spörsmålet föreslagna änd- 21808: Om omröstningsförfarandet vid riksdagens ringen skulle minska öppenheten och offentlighe- 21809: plenum föreskrivs i arbetsordningen för Riksda- ten i riksdagens verksamhet samt medborgarnas 21810: gen. Enligt 45 § i arbetsordningen skall omröst- möjlighet att övervaka riksdagens och riksdags- 21811: ningar vid vai verkstäiias med slutna sedlar. En- ledamöternas verksamhet. Enligt regeringen 21812: ligt 45 a § i arbetsordningen skaii omröstningen i skulle förslaget sålunda ha en entydigt negativ 21813: andra ärenden verkstäiias med omröstningsap- verkan vad gäller demokratins förverkligande. 21814: parat eller genom uppstigning eller genom öppen Förslaget står sålunda i strid med de allmänna 21815: omröstning med sedlar. Enligt det förslag tili ny utvecklingsmålen för konstitutionen vilka t.ex. 21816: arbetsordning som framställts av arbetsgruppen regeringens proposition med förslag tili ny Re- 21817: Arbetsordning för riksdagen 2000 skall det nuva- geringsform för Finland (RP 1/1998 rd) baserar 21818: rande omröstningsförfarandet i sak kvarstå oför- sig på. 21819: ändrad. Enligt 59§ i förslaget skall omröstningen Med hänvisning tili det ovan anförda anser 21820: ske genom maskinell omröstning, genom upp- regeringen att en övergång tili omröstning med 21821: stigning eller genom öppen omröstning med sed- slutna sedlar vid riksdagens plenum på föreslaget 21822: lar. Talmannen meddelar på vilket sätt omröst- sätt inte är motiverad, och regeringen har inte för 21823: ningen skall ske. Diskussion om omröstningssät- avsikt att börja bereda någon proposition i sa- 21824: tet tillåts inte. ken. 21825: 21826: Helsingfors den 17 juni 1998 21827: 21828: Justitieminister Jussi Järventaus 21829: KK 642/1998 vp 21830: 21831: Kirjallinen kysymys 642 21832: 21833: 21834: 21835: 21836: Sulo Aittoniemi /kesk: Pienten ammattiteattereiden tukemisesta 21837: 21838: 21839: 21840: Eduskunnan Puhemiehelle 21841: 21842: Suomessa on suuri määrä säännöllistä valtion Valtio syytää rahaa isoille teattereille, mutta 21843: tukea saavia teattereita, muun muassa Kansallis- pienet teatteritjäävät oman onnensa nojaan. Pa- 21844: teatteri, työväenteatterit sekä eri kaupunginteat- rempi tapa olisi leikata näyttämöllisen kehityk- 21845: terit Nämä tekevät taidetta, jota useimmiten sen perusteella tukea isoilta teattereilta ja antaa 21846: käydään katsomassa, jotta saadaan puolison su- nykyistä isompi roponen myös pienille. Tämä 21847: kulaisille kertoa jaloista harrastuksista. Näytök- tekisi sähinää, kilpailua ja tason nousua. 21848: set ovat hienoja mutta ilottomia. Usein osa ylei- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 21849: söstä marssii ulos jo ensi-illasta leveästi haukotel- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 21850: len. Sillä ei ole kuitenkaan väliä, koska pääsylip- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 21851: putulot ovat häviävän pieni osa teatterin budje- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 21852: tista. 21853: Toista on pienissä teattereissa ja nimenomaan Mitä mieltä Hallitus on ajatuksesta, 21854: pienissä ammattiteattereissa, joiden täytyy elää että suurten tehottomien teattereiden 21855: pääsylipputuloista. Tämä merkitsee sitä, että näytelmällistä antia alettaisiin seurata ja 21856: näytöksen nähnyt kertoo siitä ihastuneena ystä- arvostella, leikata tältä pohjalta avustuk- 21857: välleen, joka myös ostaa lipun seuraavaan näy- sia ja antaa roponen myös pienille kor- 21858: tökseen. Pienten ammattiteattereiden suhteen pi- keatasoisille ammattiteattereille kannus- 21859: tää paikkansa vanha hokema "perheellisen on timeksi yhä parempiin näyttämöllisiin 21860: pakko yrittää". saavutuksiin? 21861: 21862: Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1998 21863: 21864: Sulo Aittoniemi /kesk 21865: 21866: 21867: 21868: 21869: 280043 21870: 2 KK 642/1998 vp 21871: 21872: 21873: 21874: 21875: Eduskunnan Puhemiehelle 21876: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Valtion tuki teattereille voidaan opetusminis- 21877: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, teriön kokemuksen mukaan parhaiten jakaa 21878: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen puhtaasti laskennallisin perustein. Teatteri- ja 21879: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait- orkesterilain samoin kuin museolain valtion- 21880: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen osuuden perustana ovat toteutuneet henkilötyö- 21881: n:o 642: vuodet Ei ole käytännössä mahdollista asettaa 21882: raatia, joka pystyisi seuraamaan kaikkia maan 21883: Mitä mieltä Hallitus on ajatuksesta, teatteriesityksiä, asettamaan teatterit taiteellisen 21884: että suurten tehottomien teattereiden tason suhteen järjestykseen ja leikkaamaan ar- 21885: näytelmällistä antia alettaisiin seurata ja vioinnin perusteella lakisääteisiä valtionavustuk- 21886: arvostella, leikata tältä pohjalta avustuk- sia. Aikaisemmin valtion näyttämötaidetoimi- 21887: sia ja antaa roponen myös pienille kor- kunta antoi ministeriölle lausuntonsa kaikkien 21888: keatasoisille ammattiteattereille kannus- teattereiden harkinnanvaraisista valtionavuista, 21889: timeksi yhä parempiin näyttämöllisiin ja juuri tästä järjestelmästä saatujen kokemusten 21890: saavutuksiin? johdosta siirryttiin nykyiseen järjestelmään. 21891: Teatterien henkilötyövuosiin vaikuttaa, paitsi 21892: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- kunnallinen tuki, myös teatterin yleisömenestys. 21893: vasti seuraavaa: Valtiontuki ei siis ole sillä tavalla automaattinen, 21894: että suuret teatterit saisivat aina saman verran 21895: Valtio tukee teatteri- ja orkesterilain piirissä tukea, esittivätpä ne mitä ohjelmistoa tahansa. 21896: olevia 54 teatteria yhteensä n. 163,5 miljoonlla Huomion arvoista on myös, että kuntien talou- 21897: markalla. Näistä noin 20 on pieniä korkeatasoi- dellinen tuki teattereille on vähentynyt suunnil- 21898: sia ammattiteattereita. Lain voimaan tulemisen leen samassa määrin kuin valtion tuki on lisään- 21899: jälkeen vuonna 1993 juuri näiden teatterien ase- tynyt. Sen seurauksena erityisesti kaupunginteat- 21900: ma on huomattavasti kohentunut. Lakisääteisen tereiden toimintaedellytykset eivät lisääntynees- 21901: valtionavun lisäksi 15 pientä ammattiteatteria tä valtion tuesta huolimatta ole parantuneet. 21902: saa harkinnanvaraista tukea. Näiden teatterei- Hallitus pyrkii kehittämään teattereiden toi- 21903: den valtionapu on tällä hetkellä 1,3 milj. mark- mintaedellytyksiä nykyisen lainsäädännön poh- 21904: kaa. Huomattavaa on, että näiden aloittelevien, jalta ja kiinnittää erityistä huomiota pienten kor- 21905: usein nuorten teatterintekijöiden ryhmät saavat keatasoisten ammattiteattereiden asemaan sekä 21906: tuskin lainkaan kunnallista tukea, vaikka paikal- pyrkii huomioimaan myös laadulliset tekijät eri- 21907: lisilla päättäjillä olisi parempi mahdollisuus seu- tyisesti harkinnanvaraisia avustuksia myönnet- 21908: rata ja arvostaa näkemäänsä ja reagoida tuen täessä. 21909: tarpeeseen joustavasti ja nopeasti. 21910: 21911: Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1998 21912: 21913: Ministeri Claes Andersson 21914: KK 642/1998 vp 3 21915: 21916: 21917: 21918: 21919: Tili Riksdagens Talman 21920: 21921: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Statens stöd tili teatrarna kan enligt undervis- 21922: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande ningsministeriets erfarenhet bäst fördelas enligt 21923: medlem av statsrådet översänt följande av riks- rent kalkylmässiga grunder. Grunden för stats- 21924: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spörs- andelen enligt teater- och orkesterlagen samt 21925: mål nr 642: museilagen är de verkliga årsverkena. Det är i 21926: praktiken inte möjligt att tillsätta en jury som 21927: Vad anser Regeringen om tanken att skulle se alla teaterföreställningar i landet, rang- 21928: man skulle börja fö1ja och bedöma de ordna teatrarna enligt den konstnärliga nivån 21929: stora ineffektiva teatrarnas dramatiska och skära ner statsunderstöden på basis av be- 21930: nivå, utgående från detta skära ner un- dömningen. Tidigare gav statens dramatiska 21931: derstöden och ge en liten slant också tili kommission ett utlåtande tili ministeriet om alla 21932: små, högk1assiga professionella teatrar teatrars statsunderstöd enligt prövning och just 21933: som uppmuntran tili allt bättre sceniska på grund av erfarenheterna av detta system över- 21934: prestationer? gick man tili det nuvarande systemet. 21935: Det som inverkar på teatrarnas årsverken är 21936: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt förutom det kommunala stödet också publik- 21937: anföra följande: framgången. Statsstödet är alltså inte på så sätt 21938: automatiskt att de stora teatrarna alltid får lika 21939: Staten stöder de 54 teatrar som omfattas av mycket stöd oberoende av vi1ket programutbud 21940: teater- och orkesterlagen med sammanlagt ca de har. Värt att lägga märke tili är också att 21941: 163,5 miljoner mark. Av dem är ca 20 små, hög- kommunernas ekonomiska stöd tili teatrarna har 21942: klassiga professionella teatrar. Efter att lagen minskat i ungefår samma omfattning som statens 21943: trädde i kraft 1993 har just dessa teatrars ställ- stöd har ökat. Som en följd av detta har i synner- 21944: ning förbättrats märkbart. Utöver lagstadgat het stadsteatrarnas verksamhetsbetingelser trots 21945: statsbidrag får 15 små professionella teatrar stöd ökat stöd från staten inte förbättrats. 21946: enligt prövning. Statsbidraget tili dessa teatrar Regeringen försöker utveckla teatrarnas verk- 21947: uppgårförnärvarande till1,3 milj. mark. Det bör samhetsbetingelser utgående från den nuvarande 21948: observeras att dessa grupper av nya teaterarbeta- lagstiftningen och fåsta särskild uppmärksamhet 21949: re som ofta är unga knappt får något kommunalt vid ställningen för högklassiga professionella 21950: stöd trots att de lokala beslutsfattarna skulle ha teatrar samt även ta hänsyn tili kvalitativa fakto- 21951: en bättre chans att följa och värdesätta det de ser rer i synnerhet vid beviljande av understöd enligt 21952: och reagera på behovet av stöd smidigt och prövning. 21953: snabbt. 21954: Helsingfors den 22 juni 1998 21955: 21956: Minister Claes Andersson 21957: KK 643/1998 vp 21958: 21959: Kirjallinen kysymys 643 21960: 21961: 21962: 21963: 21964: Sulo AUtoniemi /kesk: Tapaus Kuttulaan liittyvien asioiden selvittä- 21965: misestä 21966: 21967: 21968: Eduskunnan Puhemiehelle 21969: 21970: Kuttulan nuorisokoti on valtiolle kallis laitos. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 21971: Sillä ei kuitenkaan ole merkitystä, jos sen tar- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 21972: joamat palvelut vastaavat maksettuja avustuk- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 21973: sia. Viime päivinä on kuitenkin nähty huolestut- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 21974: tavia dokumentteja siitä, että kaikki ei olekaan 21975: kohdallaan. Kyseisestä nuorisokodista saattaa Katsooko Hallitus, että nyt esille tul- 21976: paljastua vielä mitä vaan. Ja on jo paljastunut. leen Kuttulan tapaisten hoitokotien val- 21977: Eläinten tappokohtaus, joka esitettiin televisios- vonta on Suomessa riittävällä tasolla vai 21978: sa, ei ainakaan sisältänyt mitään kasvatuksellis- tapahtuuko herääminen vasta ongelmien 21979: ta. ilmetessä, ja 21980: Valvovat viranomaiset suhtautuvat ilmeisen aikooko Hallitus selvittää tapaus Kut- 21981: välinpitämättömästi tapaus Kuttulaan. Oli mi- tulan perusteellisesti ja kartoittaa valvon- 21982: ten oli, itse Kuttulan osalta herää kysymys siitä, nan tarvetta myös muiden osalta todelli- 21983: onko vastaavilla ylläpitolaitoksilla mitään val- sen kuvan saamiseksi? 21984: vontaa vai ryhdytäänkö siihen vasta, kun jotain 21985: järkyttävää ilmenee. Ja sitten yritetään vierittää 21986: syytä kenen niskoille sattuu. 21987: 21988: Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1998 21989: 21990: Sulo Aittaniemi /kesk 21991: 21992: 21993: 21994: 21995: 280043 21996: 2 KK 643/1998 vp 21997: 21998: 21999: 22000: 22001: Eduskunnan Puhemiehelle 22002: 22003: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa henkilöstöitä vaadittavat kelpoisuusehdot. So- 22004: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, siaali- ja terveysministeriö on asettanut työryh- 22005: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen män,jonka tehtävänä on selvittää valvontalaissa 22006: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait- määriteltyjen toimintayksiköiden toimintaedel- 22007: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen lytysten yhtenäisen kriteeristön tarve sekä antaa 22008: n:o 643: työn edistyessä tarvittaessa asiaryhmittäin ehdo- 22009: tukset suosituksiksi Jääneille näistä kriteereistä. 22010: Katsooko Hallitus, että nyt esille tul- Ennen luvan myöntämistä lääninhallituksen 22011: leen Kuttulan tapaisten hoitokotien val- tulee suorittaa toimintayksikön tarkastus. Val- 22012: vonta on Suomessa riittävällä tasolla vai vontalain tullessa voimaan toiminnassa olevien 22013: tapahtuuko herääminen vasta ongelmien yksityisten palveluntuottajien tuli hakea lain 22014: ilmetessä, ja edellyttämä lupa ympärivuorokautiseen toimin- 22015: aikooko Hallitus selvittää tapaus Kut- taan kuuden kuukauden kuluessa lain voimaan- 22016: tulan perusteellisesti ja kartoittaa valvon- tulosta. 22017: nan tarvetta myös muiden osalta todelli- Palvelujen valvonta kuuluu asianomaiselle 22018: sen kuvan saamiseksi? lääninhallitukselle ja sille kunnalle, jossa palvelu- 22019: ja annetaan. Kunnassa valvontaviranomaisena 22020: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- toimii sosiaalihuollosta vastaava toimielin tai sen 22021: vasti seuraavaa: määräämä viranhaltija. Toimintayksiköiden val- 22022: vonta on jatkuvaa toimintaa, jota valvontaviran- 22023: Yksityisten sosiaalipalvelujen valvontaa kos- omaisten on tehtävä yhteistyössä yksityisen so- 22024: keva laki (603/1996), jäljempänä valvontalaki, siaalipalvelujen tuottajan kanssa järjestämällä 22025: tuli voimaan vuoden 1997 alusta. Uuden lainsää- palvelujen tuottamisessa tarpeellista ohjausta, 22026: dännön tavoitteena oli viranomaisvalvonnan te- neuvontaa ja seurantaa. Luvan saaneen yksityi- 22027: hostaminen asiakkaan aseman turvaamiseksi ja sen palvelujen tuottajan on vuosittain annettava 22028: palvelujen laadun varmistamiseksi yksityisissä toiminnastaan kertomus lääninhallitukselle. 22029: sosiaalipalveluissa. Olen 12.6.1998 kirjalliseen Toimintakertomuksessa on ilmoitettava henki- 22030: kysymykseen n:o 614 antamassani vastauksessa löstössä, toimitiloissa ja toiminnassa tapahtu- 22031: selvittänyt tarkemmin lain sisältöä ja lastensuo- neet muutokset. 22032: jelulaitosten valvontaa. Valvontaviranomainen on oikeutettu saa- 22033: Lastensuojelulaitosten osalta yksityisen toi- maan maksutta tehtävänsä suorittamista varten 22034: minnan harjoittaminen on ollut lääninhallituk- tarpeelliset tiedot ja selvitykset sosiaalipalvelujen 22035: sen luvan varaista toimintaa lastensuojelulain tuottajalta, jollei vaitiolovelvollisuudesta muuta 22036: (683/83) 33 §:n nojalla. Valvontalaki edellyttää johdu. Valvontaviranomaisella on oikeus päästä 22037: toimiluvan kaikilta ympärivuorokautista hoitoa palvelutoiminnan järjestämisessä käytettävään 22038: antavilta toimintayksiköiltä. Luvan myöntämis- toimintayksikköön ja suorittaa siinä tarkastuk- 22039: edellytyksenä on, että toimintayksikkö on ter- sia. 22040: veydenisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annet- Kuttulan perheyhteisön osalta Itä-Suomen 22041: tavalle hoidolle, kasvatukselle ja muulle huolen- lääninhallitus on ryhtynyt toimiinjulkisuudessa- 22042: pidolle sopiva. Henkilöstön lukumäärän tulee kin olleiden epäkohtien selvittämiseksi. Kuttulan 22043: olla riittävä palvelujen tarpeeseen ja hoidettavien henkilökunnasta tehtyjä rikosilmoituksia tutkii 22044: lukumäärään nähden. Henkilöstön on myös täy- poliisi. 22045: tettävä kunnan sosiaalihuollon ammatilliselta 22046: 22047: Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1998 22048: 22049: Ministeri Terttu Huttu-Juntunen 22050: KK 643/1998 vp 3 22051: 22052: 22053: 22054: 22055: Tili Riksdagens Talman 22056: 22057: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen nens yrkesutbildade socialvårdspersonal. Social- 22058: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande och hälsovårdsministeriet har tillsatt en arbets- 22059: medlem av statsrådet översänt följande av riks- grupp med uppgift att utreda behovet av enhetli- 22060: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs- ga kriterier för verksamhetsförutsättningarna för 22061: mål nr 643: sådana verksamhetsenheter som anges i tillsyns- 22062: lagen, samt att under arbetets gång vid behov 22063: Anser Regeringen att tillsynen över områdesvis ge förslag tili rekommendationer för 22064: vårdhem av typ Kuttula, som nu har ak- länen angående dessa kriterier. 22065: tualiserats, är tillräcklig i Finland eller lnnan länsstyrelsen beviljar ett tillstånd skall 22066: vaknar man upp först när problemen re- den inspektera verksamhetsenheten. Då tillsyns- 22067: dan finns där, och lagen trädde i kraft skulle de verksamma privata 22068: ämnar Regeringen grundligt utreda serviceproducenterna ansöka om det tillstånd för 22069: fallet Kuttula och kartlägga tillsynsbeho- verksamhet dygnet runt som förutsätts i lagen 22070: vet även i fråga om andra vårdhem för att inom sex månader efter det att lagen trätt i kraft. 22071: kunna få en verklighetstrogen bild av för- Tillsynen över servicen hör tili länsstyrelsen 22072: hållandena? och den kommun där servicen tillhandahålls. 22073: Som kommunal tillsynsmyndighet fungerar det 22074: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt organ som ansvarar för socialvården eller en 22075: anföra följande: tjänsteinnehavare som utses av detta organ. Till- 22076: synen över verksamhetsenheterna är en fortgåen- 22077: Lagen om tillsyn över privat socialservice de verksamhet där tillsynsmyndigheten skall 22078: (603/1996), nedan tillsynslagen, trädde i kraft vid samarbeta med den privata socialserviceprodu- 22079: ingången av 1997. Syftet med den nya lagstift- centen vid ordnande av den styrning, rådgivning 22080: ningen var att effektivera myndigheternas tillsyn och uppföljning som behövs vid serviceproduk- 22081: för att trygga klienternas ställning och garantera tionen. Privata serviceproducenter som erhållit 22082: servicekvaliteten inom den privata socialservi- tillstånd skall årligen lämna länsstyrelsen en 22083: cen. 1 mitt svar av den l2juni 1998 på det skrift- verksamhetsberättelse. 1 berättelsen skall näm- 22084: liga spörsmålet nr 614 har jag redogjort närmare nas de ändringar som har skett beträffade perso- 22085: för lagens innehåll och tillsynen över barn- nai en, lokalerna och verksamheten. 22086: skyddsanstalterna. Tillsynsmyndigheten har rätt att avgiftsfritt av 22087: 1 fråga om barnskyddsanstalterna har det med socialserviceproducenten få den information och 22088: stöd av 33 § barnskyddslagen (683/1983) krävts de upplysningar den behöver för att kunna full- 22089: länsstyrelsens tillstånd för privat verksamhet. göra sin tillsynsuppgift, såvida inget annat föran- 22090: Enligt tillsynslagen krävs det tillstånd av alla leds av tystnadsplikten. Tillsynsmyndigheten har 22091: verksamhetsenheter som tillhandahåller vård rätt att få tillträde tili en verksamhetsenhet som 22092: dygnet runt. För att tillstånd skall kunna beviljas används vid ordnande av serviceverksamhet och 22093: krävs att verksamhetsenheten tili sina sanitära att inspektera den. 22094: och övriga förhållanden är lämplig för den vård, Vad g~ller familjehemmet Kuttula har länssty- 22095: fostran och övriga omsorg som skall tillhanda- relsen i Ostra Finlands Iän vidtagit åtgärder för 22096: hållas där. Personalen skall vara tillräckligt stor att reda ut de olägenheter som även diskuterats i 22097: med avseende på servicebehovet och antalet offentligheten. De polisanmälningar som gjorts 22098: vårdbehövande. Personalen skall också ha sam- mot personalen på Kuttula undersöks av polisen. 22099: ma behörighet som den som krävs av kommu- 22100: 22101: Helsingfors den 17 juni 1998 22102: 22103: Minister Terttu Huttu-Juntunen 22104: KK 644/1998 vp 22105: 22106: Kirjallinen kysymys 644 22107: 22108: 22109: 22110: 22111: Sulo Aitioniemi /kesk: Todistajien ottamisesta suomalaiseen suoje- 22112: luun 22113: 22114: 22115: Eduskunnan Puhemiehelle 22116: 22117: Suomalaisilla on omituisia tapoja tehdä kan- vat yötä päivää vartioinoin elämänsä loppuun 22118: sallista ja kansainvälistä kuuluisuutta. Taannoin saakka, samoin perheenjäsenet. Työhönmenosta 22119: joitakin vuosia sitten heitettiin hoidon tarpeessa ei turvallisuussyistä ole puhettakaan ja kaupas- 22120: olevat alkoholistit pois hoitolasta, että saatiin sakäyntiinkin tarvitaan lähetti. 22121: tilaa pakolaisille. Sittemmin Suomi on ilmoitta- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 22122: nut, että se ottaa Jugoslavian sotarikoksista tuo- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 22123: mittuja kärsimään rangaistustaan suomalaisiin nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 22124: vankiloihin. Ilmeisesti tässä tarkoituksessa on nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 22125: vankimääriä Suomessa vähennetty kaikin kei- 22126: noin tilan saamiseksi. Nyt suomalaiset ovat ehät- Miten suuren määrän Hallitus aikoo 22127: täneet ilmoittamaan, että otamme tänne suoje- ottaa Jugoslavian sotarikosten todistajia 22128: luun Jugoslavian sotarikosten todistajia perhe- perheenjäsenineen maahamme vartioita- 22129: piireineen. Todennäköisesti tällaisia todistajia vaksija elätettäväksija miten suuria sum- 22130: pian ilmoittautuu niin sanotusti pilvin pimein. mia tämä mahtaa tulla maksamaan? 22131: Tällaiset suojelukseen otettavat todistajat vaati- 22132: 22133: Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1998 22134: 22135: Sulo Aittoniemi /kesk 22136: 22137: 22138: 22139: 22140: 280043 22141: 2 KK 644/1998 vp 22142: 22143: 22144: 22145: 22146: Eduskunnan Puhemiehelle 22147: 22148: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa luonnoksen siitä, että sellaisia todistajia, esim. 22149: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, raiskauksen uhreja, jotka pelkäävät turvallisuu- 22150: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen tensa olevan vaarassa, voitaisiin sijoittaa eri mai- 22151: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait- hin joko ennen todistajanlausunnon antamista 22152: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen tai sen jälkeen. Kyseessä ei ole todistajien suoje- 22153: n:o 644: luohjelma, johon sisältyisi erityistä poliisin anta- 22154: maa suojelua tai henkilöllisyyden vaihtamista. 22155: Miten suuren määrän Hallitus aikoo Tuomioistuimen antaman tiedon mukaan kysee- 22156: ottaa Jugoslavian sotarikosten todistajia seen tulisi ehkä 10-20 henkilöä kaiken kaik- 22157: perheenjäsenineen maahamme vartioita- kiaan (ei siis yhtä maata koskien). Toistaiseksi 22158: vaksi ja elätettäväksija miten suuria sum- tällaiseen menettelyyn ei ole tuomioistuimen ta- 22159: mia tämä mahtaa tulla maksamaan? holta turvauduttu. 22160: Tämä Jugoslavia-tuomioistuimen ehdotus on 22161: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- parhaillaan lausunnolla eri viranomaisissa, joten 22162: vasti seuraavaa: toistaiseksi ei ole tehty päätöksiä mahdollisesta 22163: aikomuksesta yksittäistapauksessa ottaa todista- 22164: YK:nturvallisuusneuvoston päätöslauselmal- jia Suomeen. Koska emme pysty antamaan eri- 22165: la 827 (1993) 25.5.1993 perustettu entisen Jugo- tyissuojelua, Suomi ei välttämättä ole kiinnosta- 22166: slavian alueella tehtyjä sotarikoksia ja ihmisyyttä va vaihtoehto esim. varsinaisen todistajien suoje- 22167: vastaan tehtyjä rikoksia käsittelevä kansainväli- lusopimuksen ICTY:n kanssa tehneen Ison-Bri- 22168: nen tuomioistuin (ICTY) on lähettänyt mm. tannian rinnalla. 22169: pohjoismaille ja useille EU-maille aiesopimus- 22170: 22171: Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1998 22172: 22173: Ulkoasiainministeri Tarja Halonen 22174: KK 644/1998 vp 3 22175: 22176: 22177: 22178: 22179: Tili Riksdagens Talman 22180: 22181: 1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen an- länderna och tili flera EU-Iänder sänt ett utkast 22182: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- tili intentionsavtal om att sådana vittnen, t.ex. 22183: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- våldtäktsoffer, som är rädda för att deras säker- 22184: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål het är i fara kunde placeras i olika Iänder anting- 22185: nr 644: en innan de avlägger sitt vittnesmål eller därefter. 22186: Det är inte fråga om något skyddsprogram för 22187: Hur många vittnen tili krigsförbrytel- vittnen som skulle inbegripa något särskilt skydd 22188: ser i Jugoslavien, jämte familjemedlem- av polisen eller identitetsbyte. Enligt uppgift av 22189: mar, ämnar Regeringen motta tili Fin- tribunalen skulle det kanske bli fråga om l 0-20 22190: land för att här i landet bli bevakade och personer sammanlagt (alltså inte per land). Tilis 22191: få sitt uppehälle och hur mycket kommer vidare har tribunalen inte gått in för ett sådant 22192: det här att kosta? förfarande. 22193: Krigsförbrytartribunalens förslag är som bäst 22194: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt på remiss hos olika myndigheter så tills vidare 22195: anföra följande: har inga beslut fattats om att i enskilda fall ta 22196: emot vittnen tili Finland. Eftersom vi inte kan 22197: Den internationella tribunal (ICTY) som in- erbjuda specialskydd är Finland inte nödvän- 22198: rättats genom FN:s säkerhetsråds resolution 827 digtvis ett intressant alternativ t.ex. jämfört med 22199: ( 1993) den 25 maj 1993 och som behandlar krigs- Storbritannien som ingått ett egentligt avtal med 22200: förbrytelser och brott som begåtts mot mänsklig- ICTY om skydd för vittnen. 22201: heten i f.d. Jugoslavien har bl.a. tili de nordiska 22202: 22203: Helsingfors den 18 juni 1998 22204: 22205: Utrikesminister Tarja Halonen 22206: KK 645/1998 vp 22207: 22208: Skriftligt spörsmål 645 22209: 22210: 22211: 22212: 22213: Ola Rosendahl/sv m.fl.: Minskningen av fiskevårdsavgifterna 22214: 22215: 22216: 22217: Tili Riksdagens Talman 22218: 22219: Fr.o.m. början av år 1998 har samma bestäm- ska. Faktum är att intäkterna från fiskekorten 22220: melser beträffande fiskevårdsavgiften gällt i hela har minskat med 25 procent, d.v.s. är minskning- 22221: Jandet dock med undantag för Aland. A vgiften en på årsnivå 10 milj. mark. Minskningen kom- 22222: är 80 mk per kalenderår eller 20 mk för en sju- mer första gången att synas år 1999 och fullstor är 22223: dygns fiskeperiod. Betalningsskyldiga är alla den år 2001, då anslaget för att främja fiskenä- 22224: mellan 18-64 år som utövar fiske. Däremot är ringen skulle vara enbart 33 milj. mk. Ar 1997 var 22225: de som metar eller pilkar befriade från fiske- anslaget 43,257 milj. mk. 22226: vårdsavgiften. Hänvisande till det ovan anförda får vi i den 22227: De medel som flyter in i fiskevårdsavgift kan ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri- 22228: beräknas minska i och med att alla fiskare över 65 ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa 22229: år helt befriats från skyldigheten att betala fiske- följande spörsmål: 22230: vårdsavgift. Riksdagen förutsatte därför att la- 22231: gen om fiske ändras för att de medel som av Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- 22232: fiskevårdsavgifterna anvisas i statsbudgeten för ta för att kompensera minskningen av 22233: främjande av fiskerihushållningen inte skall min- fiskevårdsavgifter? 22234: 22235: Helsingfors den 29 maj 1998 22236: 22237: Ola Rosendahl /sv Håkan Malm /sv 22238: 22239: 22240: 22241: 22242: 280043 22243: 2 KK 645/1998 vp 22244: 22245: Kirjallinen kysymys 645 Suomennos 22246: 22247: 22248: 22249: 22250: Ola Rosendahl/r ym.: Kalastuksenhoitomaksujen vähenemisestä 22251: 22252: 22253: 22254: Eduskunnan Puhemiehelle 22255: Vuoden 1998 alusta kalastuksenhoitomaksua Tosiasia on, että kalastuskorteista kertyvät varat 22256: ovat koskeneet samat määräykset koko maassa ovat vähentyneet 25 prosenttia eli vähennys on 22257: Ahvenmaata lukuun ottamatta. Maksu on 80 vuositasolla 10 miljoonaa markkaa. Vähennys 22258: markkaa kalenterivuodessa tai 20 markkaa seit- tulee ensimmäisen kerran näkymään vuonna 22259: semän vuorokauden kalastusjaksolta. Maksu- 1999 ja on täysimittainen vuonna 2001, jolloin 22260: velvollisia ovat kaikki kalastusta harjoittavat kalastuselinkeinon kehittämismääräraha olisi ai- 22261: 18-64-vuotiaat. Sen sijaan onkijat ja pilkkijät noastaan 33 miljoonaa markkaa. Vuonna 1997 22262: ovat vapautettuja kalastuksenhoitomaksun suo- määräraha oli 43,257 miljoonaa markkaa. 22263: rittamisesta. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 22264: Kalastuksenhoitomaksusta kertyvien varojen tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 22265: arvioidaan vähenevän sen johdosta, että kaikki kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen 22266: yli 65-vuotiaat kalastajat ovat vapautettuja vel- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 22267: vollisuudesta kalastuksenhoitomaksun suoritta- 22268: miseen. Eduskunta edellytti tämän vuoksi kalas- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 22269: tuslakia muutettavaksi, jotta kalastuksenhoito- ryhtyä korvatakseen kalastuksenhoito- 22270: maksuista valtion talousarviossa kalatalouden maksujen vähenemisen? 22271: edistämiseen osoitettavat varat eivät vähenisi. 22272: 22273: Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1998 22274: 22275: Ola Rosendahl/r Håkan Malm /r 22276: KK 645/1998 vp 3 22277: 22278: 22279: 22280: 22281: Eduskunnan Puhemiehelle 22282: 22283: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Kun puheena oleva kalastuslain muutos teh- 22284: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, tiin, tiedettiin maksusuoritusten vähenevän, sillä 22285: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen tietyt kalastajaryhmät vapautettiin kalastuksen- 22286: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ola Ro- hoitomaksun suorittamisesta. Ministeriön toi- 22287: sendahlin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy- mesta ryhdyttiin kuitenkin toimenpiteisiin kalas- 22288: myksen n:o 645: tuksenhoitomaksukertymän alenemisen mini- 22289: moimiseksi. Tässä tarkoituksessa käynnistettiin 22290: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo mainoskampanjoita, lisättiin valistustoimintaa, 22291: ryhtyä korvatakseen kalastuksenhoito- aloitettiin kalastuksenhoitomaksurekisterin ko- 22292: maksujen vähenemisen? koaminen sekä helpotettiin maksujen suoritta- 22293: mista erityisesti alueilla, joilla ei ole enää rahalai- 22294: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tosten tai postin toimipistettä sekä aikoina, jol- 22295: vasti seuraavaa: loin nämä ovat sujettuina. 22296: Nyt on käynyt ilmi, etteivät edellä mainitut 22297: Hyväksyessään kalastuslain muuttamista toimenpiteet riitä maksukertymän aleneman 22298: (1045/1996) koskevan lakiesityksen eduskunta kompensointiin. Vähentymä voitaisiin kompen- 22299: edellytti, että kalastuslakia tarkistetaan siten, soida korottamalla kalastuksenhoitomaksua. 22300: etteivät kalastuksenhoitomaksuista kalatalou- Toimenpide edellyttäisi kalastuslain 88 §:n muut- 22301: den edistämiseen valtion talousarviossa osoitet- tamista. Toisaalta kalastuslain 90 §:n mukaan 22302: tavat varat vähene. valtion talousarvioon otetaan kalatalouden val- 22303: Kalastuslain 91 §:n mukaan kalastuksenhoito- takunnalliseen ja alueelliseen edistämiseen vuo- 22304: maksuista kertyneet varat käytetään kalavesien sittain määräraha, joka vastaa ainakin sitä mää- 22305: omistajille kalavesien käytöstä maksettaviin kor- rää, mikä kolmen edellisen vuoden aikana kalas- 22306: vauksiin, kalastusaluetoiminnan ja kalastusalan tuksenhoitomaksun suorittaneiden henkilöiden 22307: järjestöjen toiminnasta, kalatalouden edistämi- keskimääräisen lukumäärän perusteella kalas- 22308: sestä sekä valtiolle maksun kannasta aiheutuvien tuksenhoitomaksuina kertyisi. Näin ollen alene- 22309: menojen maksamiseen. Kalatalouden edistämi- ma voitaisiin kompensoida myös lisäämällä mo- 22310: seen myönnetyt varat on käytetty kalavesien hoi- mentin 30.36.45 määrärahaa kertymän alenemaa 22311: totoimintaan ja sitä palvelevaan valistustoimin- vastaavasti. 22312: taan. Jos edellä mainitussa ponnessa kalatalou- Tilannetta mutkistaa kuitenkin jossain mää- 22313: den edistämisellä tarkoitetaan tätä kalastuslain rin se, että vuoden 1994 alusta voimaan tullut 22314: 91 §:n mukaista toimintaa, on edistämistoimin- kalastuslain muutos (1355/1993), jolla mm. laa- 22315: taan ohjattavan määrärah~n tason säilyttäminen jennettiin onkimisoikeutta, vaikuttaa vielä osal- 22316: hoidettavissa eri käyttötarkoitusten painotuksia taan alentavasti momentille 30.36.45 kalastus- 22317: muuttamalla ilman lainsäädännöllisiä toimenpi- lain mukaisesti myönnettävän vähimmäismää- 22318: teitä. rän suuruuteen. 22319: Jos ponnessa mainitulla kalatalouden edistä- Edellä esitetyn perusteella tullaan harkitse- 22320: misellä tarkoitetaan kuitenkin valtion talousar- maan, mikä on tarkoituksenmukaisin keino ka- 22321: vion momentille 30.36.45 (Kalatalouden edistä- lastuksenhoitomaksuvaroista kalatalouden edis- 22322: minen) myönnettävää kalastuksenhoitomaksu- tämiseen osoitettavien varojen vähenemisen es- 22323: jen kokonaissummaa, sen osalta voidaan todeta tämiseksi. 22324: seuraavaa. 22325: 22326: Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1998 22327: 22328: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä 22329: 4 KK 645/1998 vp 22330: 22331: 22332: 22333: 22334: Tili Riksdagens Talman 22335: 22336: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Då den i detta sammanhang avsedda ändring- 22337: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande en av lagen om fiske gjordes visste man att sum- 22338: medlem av statsrådet översänt följande av riks- man av betalade fiskevårdsavgifter kommer att 22339: dagsman Ola Rosendahl m.fl. undertecknade sjunka, för vissa kategorier av fiskare befriades 22340: spörsmål nr 645: från skyldigheten att betala fiskevårdsavgift. 22341: Med målet att minimera den väntade minskning- 22342: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- en av totalt influtna avgifter vidtog dock ministe- 22343: ta för att kompensera minskningen av riet en rad åtgärder. 1 nämnda syfte startades 22344: fiskevårdsavgifter? reklamkampanjer, upplysningsverksamheten in- 22345: tensifierades, sammanställningen av ett register 22346: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt över fiskevårdsavgifterna inleddes ävensom åt- 22347: anföra följande: gärder för att underlätta betalandet av avgifter- 22348: na, det sistnämnda särskilt inom områden där det 22349: 1 samband med att riksdagen antog lagen om inte mera finns någon penninginrättning eller ett 22350: ändring av lagen om fiske (104511996) förutsatte postkontor, även beaktande tider när nämnda 22351: Riksdagen i sitt utlåtande att lagen om fiske ses inrättningar är stängda. 22352: över i så måtto att de ruedel som av fiskevårdsav- Det har nu framkommit att ovan relaterade 22353: gifterna anvisas i statsbudgeten för främjande av åtgärder inte räcker till för att kompensera det 22354: fiskerihushållningen inte minskar. minskade inflödet av avgifter. Minskningen kun- 22355: Enligt 91 § lagen om fiske används de medel de kompenseras genom att höja fiskevårdsavgif- 22356: som influtit i fiskevårdsavgifter till betalande av ten. Åtgärden skulle förutsätta en ändring av 88§ 22357: ersättningar åt ägarna av vattenområden för an- lagen om fiske. Å andra sidan upptas det enligt 22358: vändningen av deras fiskevatten, till betalning av fiskelagens 90 § årligen i statsbudgeten ett anslag 22359: utgifter som föranleds av fiskeområdenas och för att främja fiskerihushållningen på riks- och 22360: fiskeriorganisationernas verksamhet samt tili regional nivå, som motsvarar minst det belopp 22361: främjande av fiskerihushållningen och täckande som, beräknat enligt medelantalet personer som 22362: av utgifter som åsamkas staten vid uppbörden av under de tre närmast föregående åren erlagt fis- 22363: avgifterna. De ruedel som beviljats för främjande kevårdsavgift bör anses inflyta i fiskevårdsavgif- 22364: av fiskerihushållningen har använts för vård av ter. Sålunda kunde minskningen också kompen- 22365: fiskevattnen och upplysningsarbete som tjänar seras genom att öka anslaget under moment 22366: vårdverksamheten. Om det i ovan nämnda utlå- 30.36.45 lika mycket som inflödet minskat. 22367: tande nämnda främjandet av fiskerihushållning- Situationen kompliceras dock ytterligare i nå- 22368: en syftar på denna i 91 § lagen om fiske avsedda gon mån av att den ändring av lagen om fiske som 22369: verksamhet kan bibehållandet av anslagets nivå trädde i kraft från början av år 1994 (133511993) 22370: för ruedel som styrs tili den främjande verksam- och bl.a. utökade rätten till mete fortfarande för 22371: heten skötas genom en omdisposition mellan de sin del inverkar förminskande på storleken av det 22372: olika användningsändamålen utan att det vidtas minimibelopp som enligt lagen om fiske skall 22373: lagstiftningsåtgärder. hänföras till moment 30.36.45. 22374: Om det i utlåtandet nämnda främjandet av På grundval av det ovan framförda kommer 22375: fiskerihushållningen däremot avser den totala ministeriet att överväga hur minskningen av det 22376: summan av de fiskevårdsavgifter som kanalise- belopp som anvisas av fiskevårdsavgifterna för 22377: ras till moment 30.36.45 (Främjande av fiskeri- främjande av fiskerihushållningen ändamålsenli- 22378: hushållningen) i statsbudgeten kan följande kon- gast skall förhindras. 22379: stateras. 22380: 22381: Helsingforsden 12 juni 1998 22382: 22383: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä 22384: KK 646/1998 vp 22385: 22386: Kirjallinen kysymys 646 22387: 22388: 22389: 22390: 22391: Hannu Takkula /kesk: Kotkien aiheuttamien vahinkojen korvaami- 22392: sesta poroelinkeinonharjoittajille ja kotkatuhojen korvausjär- 22393: jestelmän laatimisesta 22394: 22395: Eduskunnan Puhemiehelle 22396: 22397: Vuodelta 1956 peräisin ollut laki petojen ai- osalta syntyneiden korvausten maksamisesta ja 22398: heuttamien vahinkojen korvaamisesta poroelin- maksuajankohdasta ei ole tietoakaan. Kotkien 22399: keinolle kumottiin vuoden 1997 lopulla. Lain tappamien porojen korvaamisen perusteista ja 22400: kumoamisen ja valtion vuoden 1998 talousarvi- korvausmääristä olevaa uutta korvausjärjestel- 22401: on hyväksymisen yhteydessä kotkien aiheuttami- mää ei ole vieläkään saatu laadittua. Vahinkojen 22402: en vahinkojen korvaaminen siirrettiin ympäris- täysimääräiseen korvaamiseen ja uuden kotkatu- 22403: töministeriön alaisuuteen. Maasuurpetojen aihe- hojen korvausjärjestelmän laatimiseen kaivataan 22404: uttamien vahinkojen, joiden korvausten perus- pikaisesti resursseja ja tahtoa. Ennen uuteen kor- 22405: teista on olemassa 30 päivänä joulukuuta 1997 vausjärjestelmään siirtymistä ympäristöministe- 22406: päivätty valtioneuvoston päätös, jäi edelleen riön on syytä kuulla Paliskuntain yhdistystä sekä 22407: maa- ja metsätalousministeriölle. Maa- ja metsä- antaa mahdollisuus lausunnon antamiseen. 22408: talousministeriö maksoi helmikuussa 1998 Palis- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 22409: kuntain yhdistykselle maasuurpetojen aiheutta- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 22410: mista porovahingoista noin 8,3 miljoonaa mark- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 22411: kaa. nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 22412: Kotkien aiheuttamien porovahinkojen kor- 22413: vaukset vuoden 1997 osalta maa- ja metsätalous- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 22414: ministeriö siirsi 24 päivänä maaliskuuta 1998 ryhtyä, että kotkien aiheuttamat porova- 22415: ympäristöministeriön maksettavaksi. Nuo yh- hinkojen korvaukset suoritetaan pikai- 22416: teensä 1,5 miljoonan markan suuruiset korvauk- sesti ja täysimääräisesti, sekä että ympä- 22417: set ovat kuitenkin edelleen maksamatta poron- ristöministeriölle siirretty kotkatuhojen 22418: omistajille. uusi korvausjärjestelmä saadaan lupaus- 22419: Poronomistajat ovat ymmärrettävistä syistä ten mukaisesti laadituksi? 22420: huolestuneita ja hermostuneita. Vuoden 1997 22421: 22422: Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1998 22423: 22424: Hannu Takkula /kesk 22425: 22426: 22427: 22428: 22429: 280043 22430: 2 KK 646/1998 vp 22431: 22432: 22433: 22434: 22435: Eduskunnan Puhemiehelle 22436: 22437: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa sesta annetun lain kumoamisesta edellytti, perus- 22438: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, tuu uusi korvausjärjestelmä pesivien maakotka- 22439: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen parien lukumäärään. 22440: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannu Poronhoitoalueena pesivien kotkien määrä 22441: Takkulan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen tunnetaan varsin tarkkaan. Metsähallitus sekä 22442: n:o 646: valtuutetut pesien tarkastajat ovat vuosittain sel- 22443: vittäneet kotkatilanteen ja pesintätuloksen. Tar- 22444: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo kastukseen sisältyy myös pesiltä tai niiden lähei- 22445: ryhtyä, että kotkien aiheuttamat porova- syydestä löydettyjen saalisjätteiden seuranta 22446: hinkojen korvaukset suoritetaan pikai- käytetyn ravinnon selvittämiseksi. Uuden kor- 22447: sesti ja täysimääräisesti, sekä että ympä- vausjärjestelmän mukaisestijokaiselle kotkan re- 22448: ristöministeriölle siirretty kotkatuhojen viirille voidaan laskea pisteytys, joka huomioi 22449: uusi korvausjärjestelmä saadaan lupaus- pesintätilanteen, reviirin poikastuotannon ja 22450: ten mukaisesti laadituksi? myös kotkien aiheuttaman paineen erilaisuuden 22451: eri paliskunnissa. Laajoja tunturialueita ja avoi- 22452: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- mia soita sisältävissä paliskunnissa poron suh- 22453: vasti seuraavaa: teellinen osuus kotkan ravinnossa on suurempi 22454: kuin metsäisissä paliskunnissa. Pisteytystä käy- 22455: Laki petoeläinten tappamien porojen korvaa- tetään kertoimena reviirikohtaisen korvauksen 22456: misesta (574/1956) oli voimassa 1.1.1998 asti. Iaskemi seksi. 22457: Laki kumottiin siitä annetulla lailla (1213/1997). Päätösluonnoksesta on pyydetty lausunnot 22458: Valtioneuvosto teki päätöksen (136711997) peto- 14.8.1998 mennessä mm. Paliskuntain yhdistyk- 22459: eläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamises- seltä, viranomaisilta, asiantuntijoilta sekä Suo- 22460: ta, jota sovelletaan em. ajankohdan jälkeen ar- men Luonnonsuojeluliitolta. Päätös tulisi voi- 22461: vioitaviksi ilmoitettuihin vahinkoihin. Samasta maan ensi syyskuussa ja sitä sovellettaisiin vuo- 22462: päivästä lähtien vastuu kotkien aiheuttamien den 1998 porotalousvahinkojen korvaamiseen. 22463: porotalousvahinkojen korvaamisesta siirtyi ym- Selvitys tämän vuoden pesintätilanteesta valmis- 22464: päristöministeriölle. Valtioneuvoston päätös tuu syys-lokakuun vaihteessa ja korvaukset tä- 22465: eikä myöskään sen kumoamisesta annettu laki ei män vuoden vahingoista voidaan laittaa mak- 22466: sisältänyt siirtymäsäännöksiä, joilla kotkien ai- suun lokakuun aikana. 22467: heuttamien vahinkojen korvaaminen vuodelta Ympäristöministeriön vuoden 1998 talousar- 22468: 1997 olisi siirtynyt ympäristöministeriön vas- viossa on varattu kotkien porotaloudelle ai- 22469: tuulle. heuttamien vahinkojen korvaamiseen 1 milj. 22470: Vastuu kotkien aiheuttamien vahinkojen kor- markkaa. Tätä voidaan pitää pitkäaikaisena kes- 22471: vaamisesta oli em. lain perusteella maa- ja metsä- kiarvona, sillä maa- ja metsätalousministeriön 22472: talousministeriöllä vuoden 1997 loppuun saak- maksamat korvaukset ovat vaihdelleet 600 000 22473: ka. Ympäristöministeriö siirtää Paliskuntain yh- markan ja 1,5 milj. markan välillä. Poron osuus 22474: distyksen korvaushakemuksen vuoden 1997 ai- kotkien ravinnossa vaihtelee pesintätilanteen ja 22475: kana tapahtuneista kotkien aiheuttamista poro- muiden ravintokohteiden mukaan. Kun jänis- ja 22476: talousvahingoista maa- ja metsätalousministe- lintukannat ovat huipussaan, on poron osuus 22477: riölle ratkaistavaksi. ravinnossa pienempi. Tällä hetkellä poronhoito- 22478: Ympäristöministeriö on laatinut päätösluon- alueella pesii n. 180 kotkaparia. Kannan kasvu 22479: noksen kotkien aiheuttamien porotalousvahin- tulee huomioida myös vastaavana määrärahan 22480: kojen korvaamisesta. Kuten eduskunta vastauk- lisäyksenä. Myös tutkimukset, joilla selvitetään 22481: sessaan (EV 228/1997 vp) hallituksen esitykseen poron osuutta kotkien ravinnossa, huomioidaan 22482: laiksi petoeläinten tappamien porojen korvaami- määrärahan suuruutta harkittaessa. 22483: 22484: Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1998 22485: 22486: Ympäristöministeri Pekka Haavisto 22487: KK 646/1998 vp 3 22488: 22489: 22490: 22491: 22492: Tili Riksdagens Talman 22493: 22494: 1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen ingens proposition om upphävande av lagen om 22495: föreskriver har Ni, Fru Ta1man, tili vederböran- ersättning för renar, som dödats av rovdjur. 22496: de medlem av statsrådet översänt följande av 1 renskötselområdet är man mycket väl insatt i 22497: riksdagsman Hannu Takkula undertecknade antalet häckande örnpar. Forststyrelsen och be- 22498: spörsmål nr 646: fullmäktigade örnboinspektörer har årligen un- 22499: dersökt örnsituationen och häckningsresultatet. 22500: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- 1 denna inspektion ingår också kontroll av bytes- 22501: ta för att de renskador som örnar orsakar rester vid bona eller i deras närhet i syfte att 22502: skall ersättas snabbt och tili fulla belop- undersöka viiken föda örnarna använt. Enligt 22503: pet och för att det tili miljöministeriet det nya ersättningssystemet kan varje örnrevir 22504: överförda nya systemet för ersättning för poängsättas med beaktande av häckningssitua- 22505: örnskador skall organiseras enligt vad tionen, produktioneo av ungar i reviret och också 22506: som utlovats? den olikartade situationen i olika renbeteslags 22507: områden. 1 områden som täcker vidsträckta fjäll- 22508: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt marker och öppna kärr är renarnas proportionel- 22509: anföra följande: la andel av örnarnas föda större än i de områden 22510: som är skogklädda. Poängsättningen används 22511: Lagen om ersättning för renar, som dödats av som koefficient vid uträkningen av ersättningen 22512: rovdjur (574/1956) gällde fram tili 1.1.1998. Den för varje revir. 22513: upphävdes genom lag (1213/1997). Statsrådet Utlåtanden om utkastet tili beslut har före 22514: har fattat ett beslut om ersättning för skador, 14.8.1998 begärts av bl.a. Paliskuntain yhdistys, 22515: förorsakade av rovdjur (l367/l997), som tilläm- olika myndigheter och sakkunniga samt av Fin- 22516: pas på skador som efter nämnda tidpunkt anmäls lands Naturskyddsförbund. Beslutet är avsett att 22517: för bedömning. Vid samma tidpunkt fördes an- träda i kraft i september 1999 och tillämpas på 22518: svaret för ersättning av skador som örnar orsa- ersättningar för 1998 års skador på renhushåll- 22519: kar renhushållningen över tili miljöministeriet. ningen. Undersökningen av häckningssituatio- 22520: Varken statsrådets beslut eller lagen om upphä- nen i år blir klar i månadsskiftet september- 22521: vande av lagen om ersättning för renar, som oktober, och ersättningarna för årets skador kan 22522: dödats av rovdjur innehöll några övergångsbe- utbetalas i oktober. 22523: stämmelser genom vilka ersättningen av skador Under miljöministeriets budget för 1998 har 22524: som örnar orsakat år 1997 fördes över tili miljö- en miljon mark reserverats för att täcka de ska- 22525: ministeriet. dor som örnarna orsakar renhushållningen. Det- 22526: Ansvaret för ersättning av örnskador ålåg på ta kan anses som ett genomsnittstal för en längre 22527: basis av den ovan nämnda lagen jord- och skogs- tid, eftersom de ersättningar somjord- och skogs- 22528: bruksministeriet fram tili utgången av år 1997. bruksministeriet beta1at har varierat mellan 22529: Miljöministeriet sänder den ansökan om ersätt- 600 000 mark och 1,5 miljoner mark. lnslaget av 22530: ning för skador som örnar år 1997 orsakat ren- ren i örnarnas föda varierar enligt häckningssitu- 22531: hushållningen som renbetesförbundet Paliskun- ationen och tillgången tili andra slag av föda. Då 22532: tain yhdistys har gjort tili jord- och skogsbruks- bestånden av hare och skogsfågel är stora, är 22533: ministeriet för handläggning. inslaget av ren mindre. 1 detta nu h~ckar ca 180 22534: Miljöministeriet utarbetade utkastet tili beslut örnpar i renhushållningsområdet. Okningen av 22535: om skador som rovdjur förorsakat renhushåll- beståndet bör beaktas i form av en motsvarande 22536: ningen. Det nya ersättningssystemet bygger på anslagsökning. Också de undersökningar som 22537: antalet häckande kungsörnspar så som riksdagen görs om renarnas andel i örnarnas föda beaktas 22538: förutsatte i sitt svar (RSv 228/1997 rd) på reger- då storleken på anslaget prövas. 22539: 22540: Helsingfors den 22 juni 1998 22541: 22542: Miljöminister Pekka Haavisto 22543: KK 647/1998 vp 22544: 22545: Kirjallinen kysymys 647 22546: 22547: 22548: 22549: 22550: Hannu Takkula lkesk: Ihotautien neuvonta- ja avohoitopisteen 22551: perustamisesta Lappiin 22552: 22553: 22554: Eduskunnan Puhemiehelle 22555: 22556: Ihotautien kroonisen luonteen vuoksi hoidon sia. Lapin osalta toiminnan tueksi pitäisi varus- 22557: tarve on psoriasista ja muita ihotauteja sairasta- taa myös "valoauto". Valoauto olisi varustettu 22558: ville useasti toistuvaa ja jatkuvaa. Pohjois-Suo- hoitolampuilla ja ammattitaitoisella henkilökun- 22559: messa hoidon saatavuudessa on kuitenkin vaka- nalla. Auto liikkuisi Lapin alueella suunnitellun 22560: via puutteita. Pitkien välimatkojen vuoksi esi- reitin mukaisesti ja sen toimintaa koordinoitai- 22561: merkiksi valohoitojen tavoitettavuus on hanka- siin kiinteästä neuvonta- ja avohoitopisteestä. 22562: laa. Valohoitopaikkoja on Lapissa vähän. Koh- Näin suuri joukko ihotaudeista kärsiviä ihmisiä 22563: tuuttoman suureksi nousevat hoitokustannukset voitaisiin hoitaa heidän omilla paikkakunnil- 22564: muodostuvat monelle tosiasialliseksi esteeksi laan. 22565: saada asianmukaista hoitoa. Kunnollisten hoito- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 22566: jen välttämättömyyttä edellyttää myös pitkien tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 22567: kaamosjaksojen vuoksi vähäiseksi jäävä valon nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 22568: määrä. nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 22569: Hoidon saatavuuden vuoksi tulisi perustaa or- 22570: ganisaatioltaan kevyt neuvonta- ja avohoitopiste Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 22571: esimerkiksi Rovaniemelle. Se tarjoaisi muun ryhtyä, että ihotauteja sairastaville ja eri- 22572: muassa neuvontaa, valohoitoja, konsultointia ja laisista iho-ongelmista kärsiville turva- 22573: erilaisia testejä. Helsingin seudulla tällaisesta toi- taan oikeus kunnollisiin neuvonta- ja 22574: minnasta on saatu hyviä ja myönteisiä kokemuk- avohoitopalveluihin myös Lapissa? 22575: 22576: Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1998 22577: Hannu Takkula /kesk 22578: 22579: 22580: 22581: 22582: 280043 22583: 2 KK 647/1998 vp 22584: 22585: 22586: 22587: 22588: Eduskunnan Puhemiehelle 22589: 22590: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa ihotaudit ovat luonteeltaan kroonisia, hoito tuli- 22591: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, si järjestää niin, että se olisi toteutettavissa poti- 22592: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen laan kotona tai mahdollisimman lähellä sitä. 22593: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannu Tämä puolestaan edellyttää erikoissairaanhoi- 22594: Takkulan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen don ja perusterveydenhuollon hyvää yhteistyötä 22595: n:o 647: kotisairaanhoidon kanssa ja että potilaat saavat 22596: riittävästi neuvontaa ja heillä on mahdollisuus 22597: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo taudin pahetessa joustavasti siirtyä asianmukai- 22598: ryhtyä, että ihotauteja sairastaville ja eri- seen hoitopaikkaan. Menetelmien kehittyessä 22599: laisista iho-ongelmista kärsiville turva- ihotautien vuodeosastohoitoa on voitu jatkuvas- 22600: taan oikeus kunnallisiin neuvonta- ja ti vähentää. Eräissä sairaanhoitopiireissä, kuten 22601: avohoitopalveluihin myös Lapissa? Kainuussa, ihotautien vuodeosastopaikoista on 22602: voitu luopua kokonaan. 22603: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Terveyskeskuksien varustaminen asianmu- 22604: vasti seuraavaa: kaisilla valohoitolaitteilla maksaa parin kolmen 22605: sairaalajakson hinnan, ja kotihoitoon soveltuvan 22606: Olen 10.6.1998 vastannut kansanedustaja lainattavan valohoitolaitteen saa muutaman hoi- 22607: Takkulan samaan aiheeseen kuuluvaan kirjalli- topäivän hinnalla. Kysyjän ehdottamaa kiinteää 22608: seen kysymykseen (KK 601/1998 vp). tai liikkuvaa ihosairauksien tuki- ja hoitopisteen 22609: Vastauksessa esiin tuotujen asioiden lisäksi on perustamista voidaan pohtia Lapin sairaanhoi- 22610: syytä korostaa, että psoriasista sairastavien poti- topiirin, terveyskeskuksien ja potilasjärjestöjen 22611: laiden ohella lähes kaikki ihotautipotilaat voi- asiantuntijoiden ja päättäjien kesken edellä mai- 22612: daan nykyisin hoitaa avohoidossa. Koska monet nittujen vaihtoehtojen kanssa. 22613: 22614: Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1998 22615: 22616: Ministeri Terttu Huttu-Juntunen 22617: KK 647/1998 vp 3 22618: 22619: 22620: 22621: 22622: Tili Riksdagens Talman 22623: 22624: 1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen an- som möjligt. För att genomföra detta krävs ett 22625: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- gott samarbete mellan specialsjukvården och pri- 22626: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- märvården å ena sidan och hemsjukvården å 22627: man Hannu Takkula undertecknade spörsmål andra sidan samt tillräcklig rådgivning för pa- 22628: nr647: tienterna och en möjlighet att smidigt kunna an- 22629: lita en lämplig vårdinrättning om sjukdomen får- 22630: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- värras. 1 takt med att metoderna har förbättrats 22631: ta för att personer som lider av hudsjuk- har man fortgående kunnat minska på vården av 22632: domar och olika hudproblem skall tryg- hudsjukdomar på bäddavdelningarna. 1 vissa 22633: gas rätt tili ändamålsenlig service när det sjukvårdsdistrikt, t.ex. i Kajanaland, har man 22634: gäller rådgivning och öppenvård även i helt kunnat avstå från bäddavdelningsplatserna 22635: Lappland? för hudsjukdomar. 22636: Att skaffa ändamålsenlig utrustning för ljus- 22637: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt behandling tili hälsovårdscentralerna kostar lika 22638: anföra följande: mycket som två eller tre sjukhusvistelser, och 22639: ljusbehandlingsutrustning som lämpligen kan lå- 22640: Jag svarade den 10 juni 1998 på riksdagsman nas hem kan man få tili priset av några behand- 22641: Takkulas skriftliga spörsmål angående samma lingsdagar. lnrättande av en fast eller mobil mot- 22642: ämne (SS 601/1998 rd). tagning där patienter kan få stöd och vård när det 22643: Utöver det som framgick av svaret på det ovan gäller hudsjukdomar, vilket spörsmålsställaren 22644: nämnda spörsmålet är det skäl att framhäva att föreslår, kan, jämte ovan nämnda alternativ, 22645: nästan alla hudsjukdomspatienter, vid sidan av övervägas inom ramen för samarbetet mellan 22646: dem som lider av psoriasis, nuförtiden kan skötas sakkunniga och beslutsfattare inom Lapplands 22647: inom öppenvården. Eftersom många hudsjukdo- sjukvårdsdistrikt samt områdets hälsovårdscen- 22648: mar är kroniska, vore det bäst om patienten traler och olika patientorganisationer. 22649: kunde få vård i sitt eget hem eller så nära hemmet 22650: 22651: Helsingforsden 17 juni 1998 22652: 22653: Minister Terttu Huttu-Juntunen 22654: 1 22655: 1 22656: 1 22657: 1 22658: 1 22659: 1 22660: 1 22661: 1 22662: 1 22663: 1 22664: 1 22665: 1 22666: 1 22667: 1 22668: 1 22669: 1 22670: 1 22671: 1 22672: 1 22673: 1 22674: 1 22675: 1 22676: 1 22677: 1 22678: 1 22679: 1 22680: 1 22681: 1 22682: 1 22683: KK 648/1998 vp 22684: 22685: Kirjallinen kysymys 648 22686: 22687: 22688: 22689: 22690: Raimo Vistbacka /ps: Algeriaan kaapatun suomalaistytön löytämi- 22691: seen tähdänneistä toimista 22692: 22693: 22694: Eduskunnan Puhemiehelle 22695: 22696: Suomalaisen äidin ja algeriataisen isän neli- Sinänsä toivon mukaan onnellisesti päättyvän 22697: vuotias Sabira-niminen tytär kaapattiin isän toi- tapahtumaketjun osalta on kuitenkin ihmeteltä- 22698: mesta sosiaalityöntekijän organisoiman tapaa- vä sitä leväperäisyyttä ja ponnettomuutta, jopa 22699: misen aikana Algeriaan joulukuussa 1996. Isä haluttomuutta,jota Suomen eri viranomaistahot 22700: palasi Suomeen yksin tammikuun lopulla 1997. ennen kaikkea ulkoasiainministeriössä ovat 22701: Helmikuussa 1997 isä tuomittiin kolmeksi vuo- osoittaneet. Miksi ketään henkilöä ei heti lähetet- 22702: deksi vankeuteen panttivangin ottamisesta. Isä ei ty tutkimaan asiaa paikan päälle, vaikka tiedet- 22703: ole suostunut edesauttamaan tyttärensä saamis- tiin tarkkaan, mistä tulisi etsiä. Miksi Suomi ei 22704: ta takaisin Suomeen tai löytämistä Algeriasta, käyttänyt muiden EU-maiden, esimerkiksi 22705: tosin hän on kertonut kaupungin, missä tyttären Ranskan laajaa lähetystöhenkilökuntaa hyväk- 22706: pitäisi olla hänen sukulaistensa luona. Näin siitä seen tutkimis- ja etsimistyössä, vaikka niillä olisi 22707: huolimatta, että sekä suomalainen että algeria- ollut siihen pyydettäessä jopa velvollisuus. Joh- 22708: lainen tuomioistuin ovat määränneet äidin lap- tuuko myös toisen vastaavanlaisen algerialais- 22709: sen huoltajaksi- tosin Algeriassa valituskäsitte- suomalaisen tytön kaappauksen selviämättö- 22710: ly on vielä kesken. myys samanlaisesta ponnettomuudesta suoma- 22711: Lapsen äiti ja useat muut tahot ovat vedonneet laisten poliisi- ja diplomaattitahojen toimissa? 22712: Suomen hallitukseen lapsen löytämiseksi ja Suo- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 22713: meen saamiseksi jo 17 kuukautta, mutta suoma- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 22714: laisten viranomaisten toimet ovat olleet ponnet- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 22715: tomia ja tuloksettomia. Ne ovat jääneet lähinnä nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 22716: keskustelu- ja vetoomusasteelle ilman, että ke- 22717: tään olisi lähetetty paikan päälle tutkimaan ja Miksi Hallitus ei ole ryhtynyt riittäviin 22718: selvittämään asiaa. Myöskään muiden, Algerias- tutkinta-, tarkastus- ja etsintätoimiin Al- 22719: sa vahvasti edustettuina olevien EU :n jäsenmai- geriaan jo 17 kuukautta kaapattuna ol- 22720: den laajoja lähetystökapasiteetteja ei ole tiettä- leen Sabira-tytön löytämiseksi, vaikka 22721: västi hyödynnetty. hänen olinpaikkansa on tiedetty varsin 22722: Tiistaina 26.5.1998 Suomen Tunisiassa olevan tarkkaan, 22723: lähetystön va. asiainhoitaja Carl-Erik Smeds- miksi Suomi ei ole pyytänyt paikan 22724: lund matkusti lopulta Algeriaan El Kalan kau- päällä apua muiden EU-maiden lähetys- 22725: punkiin, jossa lapsen isä on koko ajan väittänyt töjen henkilökunnalta vastaavaan etsin- 22726: lapsen olevan sukulaistensa hoivissa. Hän tapasi- tätyöhön, sekä 22727: kin heti tytön ottaen valokuvia, joista äiti on nyt millä tavoin Hallitus aikoo nyt lapsen 22728: tunnistanut kadonneen Sabira-tyttönsä. Tapaus löydyttyä huolehtia hänen pikaisesta saa- 22729: odottaakin enää loppuunsaattamistaan niin, että misestaan takaisin äitinsä luo Suomeen? 22730: eri oikeuksien yksimielisesti äitinsä huostaan 22731: määräämä tyttö saadaan takaisin kotiinsa Suo- 22732: meen. 22733: 22734: Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1998 22735: 22736: Raimo Vistbacka /ps 22737: 22738: 22739: 280043 22740: 2 KK 648/1998 vp 22741: 22742: 22743: 22744: 22745: Eduskunnan Puhemiehelle 22746: 22747: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Algerian viranomaisilta ja lapsen äidin paikal- 22748: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, liselta asianajajalta aikaisemmin lapsen olosuh- 22749: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen teista saadut tiedot varmistuivat, kun Suomen 22750: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo Algerian va. asiainhoitaja Carl-Erik Smedslund 22751: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- tapasi 26.5.1997 Sabiran. Tapaaminen järjestyi 22752: sen n:o 648: Algerian viranomaisten avustuksella. 22753: Ulkoasiainministeriö ei ole pyytänyt muiden 22754: Miksi Hallitus ei ole ryhtynyt riittäviin EU-maiden edustustoilta apua etsintätyöhön, 22755: tutkinta-, tarkastus- ja etsintätoimiin Al- koska tähän ei ole ollut tarvetta. 22756: geriaan jo 17 kuukautta kaapattuna ol- Sabiran saamiseksi Suomeen Algerian viran- 22757: leen Sabira-tytön löytämiseksi, vaikka omaiset ja lapsen äidin algerialainen asianajaja 22758: hänen olinpaikkansa on tiedetty varsin ovat alusta alkaen korostaneet asian ratkaisemis- 22759: tarkkaan, ta oikeudenkäyntiteitse. Algerian alioikeus on 22760: miksi Suomi ei ole pyytänyt paikan antanut 23.12.1997 päätöksen, jolla vahvistettiin 22761: päällä apua muiden EU-maiden lähetys- päteväksi Suomessa Sabiran huollosta annettu 22762: töjen henkilökunnalta vastaavaan etsin- päätös. Sabiran paluu Suomeen ei ollut mahdol- 22763: tätyöhön, sekä lista tämän päätöksen perusteella, koska Sabiran 22764: millä tavoin Hallitus aikoo nyt lapsen isä valitti tuomioistuimen päätöksestä. Prosessi 22765: löydyttyä huolehtia hänen pikaisesta saa- jatkuu valitustuomioistuimessa,jonka käsittelyä 22766: misestaan takaisin äitinsä luo Suomeen? Algerian viranomaiset ovat kiirehtineet. Valitus- 22767: tuomioistuimen ensimmäinen istunto pidettiin 3. 22768: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- kesäkuuta 1998. 22769: taen seuraavaa: Ulkoasiainministeriö on tehnyt ja tekee kaik- 22770: kensa, että Sabira ja äiti saavat kaiken mahdolli- 22771: Ulkoasiainministeriö on ryhtynyt hoitamaan sen avun Algerian viranomaisilta palauttamisen 22772: välittömästi Sabiran kaappauksesta tiedon saa- järjestämiseksi ottaen huomioon sen, että kan- 22773: tuaan sille kuuluvia, erityisesti lapsen palautta- sainvälisen oikeuden periaatteen mukaisesti hen- 22774: miseen Suomeen tähtääviä tehtäviä. Ulkoasiain- kilöön sovelletaan sen valtion oikeusjärjestystä, 22775: ministeriön kaiken toiminnan päämääränä on missä henkilö kulloinkin oleskelee. Algeriassa 22776: ollut nimenomaan saada Sabira pikaisesti Suo- Sabira-tytön asiaa hoidettaessa on siten toimitta- 22777: meen. va Algerian oikeusjärjestyksen mukaisesti. To- 22778: Lapsikaappaustilanteissa ulkoasiainministe- dettakoon, että Sabira on sekä Suomen että Al- 22779: riön tehtävänä on erityisesti ryhtyä toimenpitei- gerian kansalainen. 22780: siin luvattomasti poisviedyn tai patauttamatta Ministeriölle kuuluvien tehtävien osalta voin 22781: jätetyn lapsen olinpaikan ja olosuhteiden selvit- mm. todeta, että ministeriö on yhteydessä Alge- 22782: tämiseksi paikallisten viranomaisten välityksel- rian Tukholman suurlähetystöön, Suomen kes- 22783: lä, avustaa asianajajan hankkimisessa ja tiedon- kusrikospoliisiin ja Interpoliin. Ministeriö on 22784: välityksessä sekä pyrkiä lapsen vapaaehtoisen avustanut äitiä asianajajan hankkimisessa sekä 22785: palauttamisen toteutumiseen. asiakirjojen toimittamisessa että muussa yhtey- 22786: Ulkoasiainministeriö on alusta saakka ollut denpidossa asianajajaan. Suomen Algerian va. 22787: jatkuvasti yhteydessä Algerian viranomaisiin asiainhoitaja on ollut lukuisasti yhteydessä Alge- 22788: Suomen Tunisissa ja Alger' ssa olevien edustusto- rian ulkoministeriöön ja ulkoministeriön kautta 22789: jen kuten myös Algerian Tukholman edustuston Algerian oikeusministeriöön. Asiainhoitaja on 22790: välityksellä sekä myös ulkoministeritasolla Sabi- lisäksi myös Algerian Tunisian suurlähettilään 22791: ran olinpaikan ja hänen hyvinvointinsa selvittä- kautta pyrkinyt edistämään Sabiran palautta- 22792: miseksi sekä kaiken mahdollisen avun saamiseksi mista. 22793: hänen patauttamisekseen Suomeen. Suomen Tukholman suurlähettiläs on neuvo- 22794: KK 648/1998 vp 3 22795: 22796: tellut Algerian Tukholman suurlähettilään kans- teistyön tiivistämisen äidin ja Sabiran tapaami- 22797: sa Sabiran tilanteen ratkaisemisesta. sen järjestymiseksi. 22798: Olen itse neuvotellut Sabiran tilanteesta Alge- Viitaten kaikkeen edellä mainittuun voin to- 22799: rian ulkoministerin kanssa ja lähettänyt hänelle deta vielä lyhyesti vastauksena valtioneuvostolle 22800: kirjeen, jotta saisimme kaiken mahdollisen avun esitettyyn kysymykseen, että Sabiran tapaukses- 22801: Sabiran olinpaikan ja olosuhteiden selvittämi- sa on tehty ja tullaan tekemään kaikki mahdolli- 22802: seksi. Olen myös henkilökohtaisesti ottanut esille nen,jotta Sabira saataisiin palautettua Suomeen. 22803: Algerian ulkoministerin kanssa viranomaisyh- 22804: Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1998 22805: 22806: Ulkoasiainministeri Tarja Halonen 22807: 4 KK 648/1998 vp 22808: 22809: 22810: 22811: 22812: Tili Riksdagens Talman 22813: 22814: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen situation av algeriska myndigheter och moderns 22815: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande lokala advokat bekräftades när Finlands charge 22816: medlem av statsrådet översänt följande av riks- d' affaires a.i. i Algeriet Carl-Erik Smedslund 22817: dagsman Raimo Vistbacka undertecknade träffade Sabira den 26 maj 1998. Sammanträf- 22818: spörsmål nr 648: fandet ordnade sig med hjälp av de algeriska 22819: myndigheterna. 22820: Varför har Regeringen inte vidtagit Utrikesministeriet har inte begärt hjälp i spa- 22821: tiliräckliga undersöknings-, kontroll- och ningsarbetet av andra EU-länders beskickningar 22822: spaningsåtgärder för att hitta flickan Sa- då det inte funnits behov för det. 22823: bira, som redan varit kidnappad och hål- De algeriska myndigheterna och moderns al- 22824: lits i Algeriet i 17 månaders tid, trots att geriska advokat har från första början betonat 22825: man ganska exakt har känt tili hennes att för att Sabira skall få komma till Finland 22826: vistelseort, måste ärendet avgöras genom rättegång. Den 23 22827: varför har Finland inte på ort och stäl- december 1997 avkunnade underrätten i Alger 22828: le av andra EU-länders beskickningsper- ett beslut som giltigförklarade det beslut som 22829: sonal begärt hjälp med motsvarande ef- gavs i Finland angående vårdnaden om Sabira. 22830: terforskningar, samt Beslutet gjorde det dock inte möjligt för Sabira 22831: på vilket sätt ämnar Regeringen nu när att återvända tili Finland, eftersom Sabiras far 22832: barnet hittats se till att det snarast möjligt överklagade domstolsbeslutet. Processen går vi- 22833: återbördas tili modern i Finland? dare i besvärsdomstolen, vars handläggning har 22834: påskyndats av de algeriska myndigheterna. Be- 22835: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt svärsdomstolens första session hölls den 3 juni 22836: anföra följande: 1998. 22837: Utrikesministeriet har gjort och gör allt som 22838: Utrikesministeriet började så snart det fått står i dess makt för att Sabira och hennes mor 22839: vetskap om kidnappningen av Sabira sköta de skall få all tili buds stående hjälp från de algeriska 22840: uppgifter som hör till ministeriet i dylika fall, dvs. myndigheternas sida så att barnet kan sändas 22841: särskilt att vidta åtgärder för att få barnet hem- hem med beaktande av det faktum att, såsom den 22842: skickat till Finland. Syftet med utrikesministeri- internationella rättsprincipen förutsätter, rätts- 22843: ets hela agerande har uttryckligen varit att få ordningen i det Iand där en person vistas vid 22844: Sabira snabbt tilihaka tili Finland. respektive tillfålle tillämpas på personen. Efter- 22845: När det gäller kidnappningar av barn har utri- som flickan Sabiras sak sköts i Algeriet måste 22846: kesministeriet i uppdrag att genom kontakter man handla i enlighet med algerisk rättsordning. 22847: med de lokala myndigheterna särskilt vidta åt- Det bör framhållas att Sabira har både finskt och 22848: gärder som klarlägger det olovligt bortförda eller algeriskt medborgarskap. 22849: kvarhållna barnets vistelseort och situation, och Beträffande ministeriets åligganden kan jag 22850: att bistå med anskaffande av en advokat och med bl.a. konstatera att ministeriet håller kontakt 22851: informationsförmedling samt att försöka åstad- med den algeriska ambassaden i Stockholm, cen- 22852: komma att barnet frivilligt återbördas. tralkriminalpolisen i Finland och lnterpol. Mi- 22853: Utrikesministeriet har från första början oav- nisteriet har hjälpt modern med att skaffa advo- 22854: brutet stått i förbindelse med de algeriska myn- kat samt både med att sända handlingar och hålla 22855: digheterna via Finlands beskickningar i Tunis kontakten tili advokaten. Finlands charge 22856: och Alger samt också via Algeriets beskickning i d ·affaires a.i. i Alger har haft talrika samman- 22857: Stockholm, samt också på utrikesministernivå, träffanden med det algeriska utrikesministeriet 22858: för att Sabiras vistelseort och välbefinnande och via utrikesministeriet med det algeriska justi- 22859: skulle klarläggas samt för att få all tili buds ståen- tieministeriet. Han har dessutom också via Alge- 22860: de hjälp för hennes återbördande tili Finland. riets ambassadör i Tunisien försökt påskynda att 22861: De uppgifter man tidigare fått om barnets Sabira sänds hem. 22862: KK 648/1998 vp 5 22863: 22864: Finlands ambassadör i Stockholm har för- mellan myndigheterna för att ett sammanträffan- 22865: handlat med Algeriets ambassadör i Stockholm de mellan modern och Sabira skali fås tili stånd. 22866: om ett avgörande i fallet Sabira. Med hänvisning tili allt det ovan nämnda kan 22867: Själv har jag diskuterat fallet Sabira med Alge- jag konstatera ännu helt kort som svar på spörs- 22868: riets utrikesminister och sänt denne ett brev för målet tili Statsrådet att det i faliet Sabira har 22869: att vi skall få all möjlig hjälp vid klarläggandet av gjorts och kommer att göras alit som står i vår 22870: Sabiras vistelseort och den situation hon befinner makt för att Sabira skali få komma hem tili 22871: sig i. Jag har även personligen diskuterat med Finland. 22872: Algeriets utrikesminister angående ett närmande 22873: 22874: Helsingforsden 18 juni 1998 22875: 22876: Utrikesminister Tarja Halonen 22877: KK 649/1998 vp 22878: 22879: Kirjallinen kysymys 649 22880: 22881: 22882: 22883: 22884: Marjatta Vehkaoja /sd ym.: Erikoislääkärivajeesta ja sen poistami- 22885: sesta 22886: 22887: 22888: Eduskunnan Puhemiehelle 22889: 22890: Huolimatta suunnitelmallisesta lääkärikoulu- taavan järjestelyn mahdollisuus myös lääkäri- 22891: tuksesta näyttää siltä, ettei koulutusvolyymeissä opinnoissa. Siirtämällä yhä useampia koulutuk- 22892: ole varauduttu riittävästi suurten ikäluokkien sen osioita lääketieteellisten tiedekuntien ulko- 22893: jäämiseen eläkkeelle. Tämä on ällistyttävää, kun puolelle muihin yliopistoihin ja keskussairaaloi- 22894: otetaan huomioon, että suunnittelumenetelmät hin voitaisiin turvata erikoislääkärienkin saata- 22895: ovat tänään paremmat kuin koskaan. vuus kaikkialla maassa. 22896: Sellaisissa sairaanhoitopiireissä, joissa ei ole Koulutusratkaisujen lisäksi tulee mieleen 22897: yliopistollista keskussairaalaa, erikoislääkäripu- myös se, että erikoislääkäreille tulisi maksaa eri- 22898: la alkaa olla kohtalokas muutaman vuoden ku- tyistä syrjäseutulisää, että he hakeutuisivat vir- 22899: luessa. Lääkärit näyttävät jäävän jopa mieluum- koihin myös muualla kuin yliopistollisten kes- 22900: min vaille virkaa yliopistosairaaloiden liepeille kussairaaloiden liepeillä. 22901: kuin lähtevän virkaan tavalliseen keskussairaa- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 22902: laan. tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 22903: Tietyillä erikoisaloilla, kuten psykiatria, anes- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen 22904: tesiaja röntgenologia, keskussairaaloiden lääkä- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 22905: ripula on jo todellisuutta. Myös suurilla erikois- 22906: aloilla, kuten sisätaudeissaja kirurgiassa, pula jo Onko Hallitus tietoinen vallitsevasta 22907: nähdään. erikoislääkäripulasta niissä sairaanhoito- 22908: Lääkärikoulutusta annetaan maassamme piireissä, joissa ei ole yliopistollista kes- 22909: useissa yliopistoissa, mutta tämäkään ei siis ole kussairaalaa, ja siitä, että koulutuksen 22910: auttanut siihen, että lääkärit hankkiutuisivat vir- volyymit ovat täysin riittämättömät ot- 22911: koihin koko maassa. taen huomioon lääkärien nopean eläköi- 22912: Myös eräillä muilla aloilla- esim. juristien- tymisen, 22913: on ollut vastaavia ongelmia. Pulmaa on juristien millaisia suunnitelmia Hallituksella on 22914: kohdalla ryhdytty ratkomaan muun muassa si- poistaa tämä ongelma, 22915: ten, että koulutuksen voi aloittaa esimerkiksi onko koulutuksen hajauttaminen ny- 22916: Vaasan yliopistossa, vaikka loppuosa tutkinnos- kyisestään ollut esillä, ja 22917: ta on suoritettava Helsingissä. Jo tässä vaiheessa onko Hallituksen piirissä otettu esiin 22918: panostus näyttää oikeansuuntaiselta. kysymystä erityisestä lääkäreiden syrjä- 22919: Näyttää siltä, että olisi aiheellista tutkia vas- seutulisästä? 22920: 22921: Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1998 22922: 22923: Marjatta Vehkaoja /sd Ulla Anttila /vihr Osmo Kurola /kok 22924: Toimi Kankaanniemi /skl Helena Vartiainen /sd Arja Ojala /sd 22925: 22926: 22927: 22928: 22929: 280043 22930: 2 KK 649/1998 vp 22931: 22932: 22933: 22934: 22935: Eduskunnan Puhemiehelle 22936: 22937: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa sisätaudeissa, keuhkosairauksissa, lastentaudeis- 22938: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, saja lastenpsykiatriassa, vajausta oli myös silmä- 22939: olette toimittanut valtioneuvoston asian- taudeissa, kun otetaan huomioon valmistuvien 22940: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Marjatta suhteellinen määrä. Psykiatrian erikoislääkä- 22941: Vehkaojan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy- reitä koskeva vajaus oli merkittävästi suurempi 22942: myksen n:o 649: kuin muiden alojen. Vajauksen todellista määrää 22943: on kuitenkin vaikea arvioida, sillä sairaanhoito- 22944: Onko Hallitus tietoinen vallitsevasta piireille tehdyssä kyselyssä vajaukseksi laskettiin 22945: erikoislääkäripulasta niissä sairaanhoito- kaikki sellaiseterikoislääkärin tehtävät ja toimet, 22946: piireissä, joissa ei ole yliopistollista kes- jotka oli täytetty epäpätevällä viranhoitajalla 22947: kussairaalaa, ja siitä, että koulutuksen (esimerkiksi erikoislääkärikoulutuksessa oleval- 22948: volyymit ovat täysin riittämättömät ot- la) taijotka olivat avoimena taijäädytettynä. 22949: taen huomioon lääkäreiden nopean Vajausten peittämiseksi työryhmä esitti eri- 22950: eläköitymisen, koislääkärikoulutuksen tehostamiseksi mm. 22951: millaisia suunnitelmia Hallituksella on seuraavia toimenpiteitä: 1) lääketieteellisten tie- 22952: poistaa tämä ongelma, dekuntien yhteyteen tulisi viivytyksettä perustaa 22953: onko koulutuksen hajauttaminen ny- erityisvastuualueen sairaanhoitopiireistä ja ter- 22954: kyisestään ollut esillä, ja veyskeskuksista muodostuvat alueelliset neuvot- 22955: onko Hallituksen piirissä otettu esiin telukunnat selvittämään erikoisaloittain alueen 22956: kysymystä erityisestä lääkäreiden syr- erikoislääkäritarve ja laatimaan ohjelma sen 22957: jäseutulisästä? tyydyttämiseksi; 2) tiedekuntien tulisi nykyistä 22958: joustavammin ja enemmän hyväksyä yliopis- 22959: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- tosairaalan ulkopuolella tapahtuvaa koulutusta; 22960: taen seuraavaa: 3) erityisesti niillä aloilla, joilla on tai lähivuosina 22961: syntyy vajetta erikoislääkäreistä, tulisi erityisesti 22962: Työikäisiä erikoislääkäreitä oli maassamme harkita koulutuksen yliopistosairaalaosuuden 22963: Terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskus- lyhentämistä. Nykyisellään yliopistosairaalassa 22964: rekisterin mukaan 31.12.1996 yhteensä 8 990. edellytetty palvelu muodostaa useilla erikois- 22965: Työikäisten lääkäreiden kokonaismäärästä aloilla suuren osan erikoisalan koulutuksesta ja 22966: (13 734) erikoislääkäreitä oli samana ajankohta- koulutuspaikan odottaminen pitkittää erikois- 22967: na runsaat 65 %. Väestöön suhteutettuna eri- lääkäriksi valmistumista. 22968: koislääkäreiden määrä on hyvää pohjoismaista Opetusministeriö on ottanut edellä mainitut 22969: tasoa. Vuosittain on viime vuosina suoritettu lä- suositukset huomioon mm. kiinnittämällä lääke- 22970: hes 500 erikoislääkärin tutkintoa. tieteellisten tiedekuntien dekaanikokouksissa 22971: Erikoislääkärikoulutuksen määrällistä tarvet- huomiota erikoislääkärikoulutuksen määrälli- 22972: ta on arviotu sosiaali- ja terveysministeriön työ- seen kehitykseen ja erityisesti sen vajealueisiin 22973: ryhmissä sekä vuonna 1993 että vuonna 1997. sekä pyytänyt yliopistoja suuntaamaan toi- 22974: Vuoden 1993 arviossa (sosiaali- ja terveysminis- menpiteitä näille alueille. Tiedekunnat ovat 22975: teriön työryhmien muistioita 1993:25) todettiin lisänneet koulutusmäärää siten, että erikoistu- 22976: erikoislääkärimäärän vastaavan terveydenhuol- miskoulutuksessa olevien kokonaismäärä oli 22977: lon palveluiden tarvetta, lievää vajausta todettiin vuonna 1997 yhteensä 2 441, kun vastaava luku 22978: lastenpsykiatriassa ja patologiassa. Joillakin vuonna 1996 oli 2 060. Koulutusmäärien lisää- 22979: aloilla todettiin erikoislääkärityöttömyyttä ja misessä on pyritty ottamaan huomioon myös 22980: erikoislääkäreiden tuotos oli postumaan nähden useimmilla aloilla vuoden 2005 tienoilla korostu- 22981: kasvava. va erikoislääkäreiden eläkkeelle siirtyminen. 22982: Vuoden 1997 arviossa (sosiaali- ja terveys- Myös lääkäreiden peruskoulutuksen aloitus- 22983: ministeriön työryhmien muistioita 1997: 13) sen paikkoja tullaan lisäämään vuosina 1998 ja 1999 22984: sijaan todettiin merkittävää vajausta psykiatrias- yhteensä noin 125 aloituspaikalla. 22985: sa, radiologiassa, kirurgiassa, anestesiologiassa, 22986: KK 649/1998 vp 3 22987: 22988: Opetusministeriössä ollaan parhaillaan myös Koulutuksen laadun parantamiseksi ja koulu- 22989: uudistamassa erikoislääkärikoulutusta. U udis- tusjärjestelyjen tehostamiseksi esitetään nykyi- 22990: tus on laaja kokonaisuus, ja sen tavoitteena on sen 92 erillisen koulutusohjelman integroimista 22991: koulutuksen tehostaminen ja laadun parantami- harvemmiksi koulutusohjelmiksi ja laajojen yh- 22992: nen. Uudistusta on valmisteltu yhteistyössä so- teisten koulutusosuuksien järjestämistä aloille 22993: siaali- ja terveysministeriön kanssa. Uudistuksen yhteisten koulutusrunkojen kautta. Koulutuk- 22994: on tarkoitus tulla voimaan vuoden 1999 alusta. sen suunnittelussa painotetaan yksilöllisten kou- 22995: Erikoislääkärikoulutuksen tehostamisen osal- lutussuunnitelmien laatimista ja erikoistuvan 22996: ta uudistuksessa mm. esitetään, että 1) kokonais- lääkärin ohjauksen parantamista sekä koulutus- 22997: koulutusaikaa lyhennetään siirtymällä kaksi- suunnitelman toteutumisen ja koulutusjärjeste- 22998: vuotisesta yleiskoulutuksesta puolen vuoden lyjen tarkoituksenmukaisuuden säännöllistä ar- 22999: mittaiseen yleiskoulutukseen; 2) painotetaan ter- viointia. Myös koulutuspaikalle asetettaviin vaa- 23000: veyspalvelujärjestelmän kaikkien tasojen ja toi- timuksiin kiinnitetään ehdotuksessa huomiota. 23001: mintayksiköiden (keskussairaalat, terveys- Edellä olevan perusteella voidaan siis todeta, 23002: keskukset mm.) käyttöä koulutuksessa mahdol- että erikoislääkärikoulutuksen tehostamiseksi 23003: lisimman laajalti ja yliopistossairaalassa edelly- on meneillään monia toimenpiteitä. Koulutuk- 23004: tettävän palvelun osuuden lyhentämistä. Koulu- sen hajauttamista laajemmin yliopistosairaa- 23005: tuksen laajentamista muissa terveydenhuollon loiden ulkopuolella tapahtuvaksi pidetään tär- 23006: toimintayksiköissä tapahtuvaksi tukee myös keänä. Sen sijaan koulutusvastuun laajentamista 23007: lainsäädäntö, jonka perusteella erikoislääkäri- nykyisten viiden tiedekunnan ulkopuolelle ope- 23008: koulutuksen aiheuttamia kustannuksia korva- tusministeriö ei pidä tarkoituksenmukaisena. 23009: taan vuoden 1997 alusta myös muille kuin yli- Syrjäseutulisää koskevan kysymyksen osalta 23010: opistosairaaloille. todetaan, että asia kuuluu työmarkkinasopimus- 23011: Alueellisten määrällisten ja laadullisten tar- ten piiriin. Kunnallisen virkaehtosopimusjärjes- 23012: peiden huomioon ottamiseksi erikoislääkäri- telmän piirissä on nykyisellään käytettävissä syr- 23013: koulutuksessa yliopistot ovat jo perustaneet jäseutulisä ja lisäksi erillinen syrjäisyyskorotus 23014: alueelliset neuvottelukunnat. Alueellisten neu- terveyskeskusten osalta, sairaaloiden osalta tätä 23015: vottelukuntien perustaminen on sisällytetty ei ole. Valtion virkaehtosopimuksessa on kaikkia 23016: myös ehdotukseen uudeksi erikoislääkärikoulu- sopimukseen kuuluvia koskeva kylmän alueen 23017: tuksen tutkintoasetukseksi. lisä ja saaristolisä. Hallituksen piirissä ei ole otet- 23018: tu esiin kysymystä lääkäreiden syrjäseutulisästä. 23019: 23020: Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1998 23021: Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen 23022: 4 KK 649/1998 vp 23023: 23024: 23025: 23026: 23027: Tili Riksdagens Fru Talman 23028: 23029: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- mar och barnpsykiatri, en viss brist fanns också 23030: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med- inom ögonsjukdomar, när man beaktar det rela- 23031: lem av statsrådet översänt följande av riks- tiva antalet fårdiga läkare. 1 fråga om speciallä- 23032: dagsman Marjatta Vehkaoja m.fl. underteckna- kare i psykiatri var bristen betydligt större än 23033: de spörsmål nr 649: inom de övriga områdena. Bistens verkliga om- 23034: fattning är dock svår att uppskatta eftersom man 23035: Är Regeringen medveten om bristen i en förfrågan riktad tili sjukvårdsdistrikten hade 23036: på specialläkare i de sjukvårdsdistrikt räknat alla sådana specialläkaruppgifter och 23037: som inte har något universitetscentral- -befattningar som brist som hade tillsatts med 23038: sjukhus och att utbildningsvolymerna är obehöriga tjänsteinnehavare (t.ex. en person i 23039: helt otillräckliga med beaktande av att specialläkarutbildning) eller som var vakanta el- 23040: stora skaror läkare går i pension, ler frysta. 23041: vilka planer har Regeringen för att av- För att täcka bristen föreslog arbetsgruppen 23042: hjälpa detta problem, bl.a. följande åtgärder för effektivering av speci- 23043: har det varit aktuellt att ytterligare ut- alläkarutbildningen: 1) i samband med de medi- 23044: lokalisera utbildningen, och cinska fakulteterna skall utan dröjsmål inrättas 23045: har man i Regeringen tagit upp frågan regionala delegationer bestående av sjukvårdsdi- 23046: om ett särskilt fjärrortstillägg för läkare? strikten och hälsocentralerna i ett upptagnings- 23047: område för högspecialiserad vård för att inom 23048: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt varje specialiseringsområde utreda behovet av 23049: anföra följande: specialläkare i regionen och utarbeta ett program 23050: för att tillfredsställa det, 2) fakulteterna borde 23051: Enligt centralregistret över den yrkesutbildade smidigare och i högre grad godkänna utbildning 23052: hälsovårdspersonalen fanns det sammanlagt utanför universitetssjukhuset, 3) i synnerhet 23053: 8990 specialläkare i arbetsför ålder 31.12.1996. inom de områden där det kommer att uppstå 23054: Vid samma tidpunkt var antalet specialläkare av brist på specialläkare under de närmaste åren 23055: det totala antalet läkare i arbetsför ålder (13 734) borde man särskilt överväga en förkortning av 23056: drygt 65 %. Ställt i relation tili befolkningen re- det avsnitt i utbildningen som sker vid ett univer- 23057: presenterar antalet specialläkare en god nordisk sitetssjukhus. Den tjänstgöring som för närva- 23058: nivå. Under de senaste åren har det avlagts in- rande förutsätts äga rum i ett universitetssjukhus 23059: emot 500 specialläkarexamina per år. utgör på många specialiseringsområden en stor 23060: Det kvantitativa behovet inom specialläkarut- del av specialområdesutbildningen och väntan 23061: bildningen har bedömts i arbetsgrupper vid soci- på en utbildningsplats medför att specialläkar- 23062: al- och hälsovårdsministeriet både 1993 och utbildningen drar ut på tiden. 23063: 1997. 1 bedömningen 1993 (promemorior av so- Undervisningsministeriet har beaktat ovan 23064: cial- och hälsovårdsministeriets arbetsgrupper nämnda rekommendationer bl.a. genom att vid 23065: 1993:25) konstaterades att antalet specialläkare de medicinska fakulteternas möten för dekaner- 23066: motsvarar behovet av sjuk- och hä1sovårds- na fåsta uppmärksamheten vid den kvantitativa 23067: service, en mindre brist konstaterades inom barn- utvecklingen inom specialläkarutbildningen och 23068: psykiatri och patologi. Inom vissa områden i synnerhet de områden där brister förekommer 23069: konstaterades arbetslöshet b1and specialläkarna samt bett universiteten sätta in åtgärder på dessa 23070: och antalet utbildade specialläkare var stigande i områden. Fakulteterna har ökat utbildningsvo- 23071: förhållande tili avgången. lymerna så att totalantalet personer i spe- 23072: 1 bedömningen 1997 (promemorior av social- cialiseringsutbildning 1997 var totalt 2 441, när 23073: och hä1sovårdsministeriets arbetsgrupper motsvarande tai 1996 var 2 060. Genom ökad 23074: 1997: 13) konstaterades däremot en betydande utbildningsvolym har man försökt beakta den 23075: brist inom psykiatri, radiologi, kirurgi, anestesio- stora grupp specialläkare som går i pension kring 23076: logi, inre medicin, lungsjukdomar, barnsjukdo- 2005 på de flesta områden. Man kommer också 23077: KK 649/1998 vp 5 23078: 23079: att öka nybörjarplatserna inom grundutbild- att de nuvarande 92 fristående utbildningspro- 23080: ningen av läkare under 1998 och 1999 med sam- grammen integreras tili fårre utbildningspro- 23081: manlagt ca 125 nybörjarplatser. gram och att de omfattande gemensamma utbild- 23082: Vid undervisningsministeriet håller man också ningsavsnitten ordnas genom för områdena ge- 23083: som bäst på att reformera specialläkarutbild- mensamma utbildningsstommar. Vid planering- 23084: ningen. Reformen är en omfattande helhet och en av utbildningen betonas utarbetandet av indi- 23085: dess syfte är att effektivera utbildningen och för- viduella utbildningsplaner och bättre handled- 23086: bättra kva1iteten. Reformen har beretts i samar- ning för läkare som specialiserar sig samt en 23087: bete med social- och hälsovårdsministeriet. Re- regelbunden utvärdering av hur utbildningspla- 23088: formen skall träda i kraft i början av 1999. nen fungerar och hur ändamålsenliga utbild- 23089: För att effektivera specialläkarutbildningen ningsarrangemangen är. 1 förslaget fåsts också 23090: föreslås i reformen bl.a. följande: 1) den totala uppmärksamhet vid de krav som ställs på utbild- 23091: utbildningstiden förkortas genom en övergång ningsplatsen. 23092: från en tvåårig tili en ettårig allmänutbildning, 2) Utgående från det ovanstående kan man såle- 23093: alla nivåer och verksamhetsenheter i hälsovårds- des konstatera att många åtgärder är aktuella för 23094: servicesystemet (centralsjukhusen, hälsocentra- att effektivera specialläkarutbildningen. Det an- 23095: lerna m.m.) skall användas i utbildningen i så stor ses viktigt att utbildningen utlokaliseras så att 23096: utsträckning som möjligt och den tjänstgöring den i allt större utsträckning kan äga rum utanför 23097: som förutsätts ske i universitetssjukhus skall för- universitetssjukhusen. Undervisningsministeriet 23098: kortas. En utvidgning av utbildningen så att den anser det däremot inte ändamålsenligt att utvid- 23099: äger rum i andra verksamhetsenheter inom häl- ga utbildningsansvaret utanför de nuvarande 23100: so- och sjukvården stöds också av den lagstift- fem fakulteterna. 23101: ning på basis av viiken ersättning för de kostna- När det gäller fjärrortstillägget konstateras att 23102: der som förorsakas av specialläkarutbildningen denna fråga hör tili arbetsmarknadsavtalen. 23103: också betalas tili andra än universitetssjukhus lnom det kommunala kollektivavtalssystemet 23104: från ingången av 1997. används i detta nu fjärrortstillägg och dessutom 23105: För att beakta de regionala kvantitativa och en särskild u-områdesförhöjning i fråga om 23106: kvalitativa behoven i specialläkarutbildningen hälsocentralerna, i sjukhusen förekommer detta 23107: har universiteten redan inrättat regionala delega- inte. 1 det statliga kollektivavtalet finns ett kall- 23108: tioner. lnrättandet av regionala delegationer har områdestillägg och ett skärgårdstillägg som gä1- 23109: också tagits med i förslaget tili ny förordning om 1er alla dem som hör tili avtalet. Inom regeringen 23110: specialläkarexamen. har man inte tagit upp frågan om fjärrortstillägg 23111: 1 syfte att förbättra utbildningens kvalitet och för läkare. 23112: effektivera utbildningsarrangemangen föreslås 23113: 23114: Helsingforsden 18 juni 1998 23115: 23116: U ndervisningsminister Olli-Pekka Heinonen 23117: KK 650/1998 vp 23118: 23119: Kirjallinen kysymys 650 23120: 23121: 23122: 23123: 23124: Jukka Mikkola /sd: Kouluhenkilökunnan huumevalistuksen tehos- 23125: tamisesta 23126: 23127: 23128: Eduskunnan Puhemiehelle 23129: 23130: Erilaisten huumeiden käyttö on hälyttävässä 1998) suurelle osalle koulun henkilökuntaa huu- 23131: määrin lisääntynyt nuorten keskuudessa. Tilas- meet ovat vieras ja tuntematon ilmiö. 23132: tojen mukaan esimerkiksi vuonna 1996 Helsin- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 23133: gissä oli kannabista käyttänyt 15-vuotiaista nuo- tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun- 23134: rista lähes 20 prosenttia. Alkoholin ja liuottimien nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 23135: sekä lääkkeiden sekakäyttö on nuorten keskuu- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 23136: dessa yhä yleisempää. Kovat huumeet ovat tul- 23137: leet; yhä useammin maassamme takavarikoi- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 23138: daan erilaisia heroiinilaatuja. Kouluterveyden- ryhtyä, että koulujen henkilökunta saisi 23139: huoltoa lukuun ottamatta muu kouluhenkilö- mahdollisimman nopeasti tilanteeseen 23140: kunta ei tiedosta tätä ongelmaa kunnolla. Muu sopivaa koulutusta ja valistusta, jotta 23141: kouluhenkilökunta ei tunnista huumeenkäyHä- nuorten huumeongelma havaittaisiin ja 23142: jää eikä osaa ohjata tätä hoitoon. Stakesin tuo- siihen voitaisiin puuttua varhaisessa vai- 23143: reen tutkimuksen mukaan (Huumeet ja kouluyh- heessa? 23144: teisö - konstruktionistinen tapaustutkimus, 23145: 23146: Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1998 23147: Jukka Mikkola /sd 23148: 23149: 23150: 23151: 23152: 280043 23153: 2 KK 650/1998 vp 23154: 23155: 23156: 23157: 23158: Eduskunnan Puhemiehelle 23159: 23160: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa ehdotetaan toimenpiteiden keräämistä esimer- 23161: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, kiksi yhteiseksi asiakirjaksi, josta kaikki paikal- 23162: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen listason osapuolet voisivat tietää omista ja tois- 23163: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jukka ten oikeuksista ja velvollisuuksista. Puheena ole- 23164: Mikkolan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen va kirjanen on hyvä huumeongelman perustieto- 23165: n:o 650: kirjanen koko koulun henkilökunnalle. Siinä esi- 23166: tellään myös yhden ammattioppilaitoksen strate- 23167: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo gia kaikkien päihteiden väärinkäytön ehkäisemi- 23168: ryhtyä, että koulujen henkilökunta saisi seksi eli se sisältää aivan konkreettisen esityksen 23169: mahdollisimman nopeasti tilanteeseen toimintamalliksi. 23170: sopivaa koulutusta ja valistusta, jotta Oppaassa otetaan myös kantaa henkilöstön 23171: nuorten huumeongelma havaittaisiin ja kouluttamiseen huumeongelman havaitsemisek- 23172: siihen voitaisiin puuttua varhaisessa vai- si ja käsittelemiseksi. Henkilöstön kouluttami- 23173: heessa? sessa on viime vuosien aikana ollut entistä enem- 23174: män varojen puutetta. Koulutusta ei myöskään 23175: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- välttämättä ole organisoitu. Parhaillaan opetus- 23176: taen seuraavaa: ministeriössä meneillään olevan opettajankoulu- 23177: tuksen kehittämishankkeen yhteydessä on 23178: Maailma kansainvälistyy nopeassa tahdissa. useaan otteeseen kiinnitetty huomiota muun 23179: Suomen jäsenyys Euroopan unionissa merkitsee muassa opettajien jatko- ja täydennyskoulutuk- 23180: entistä avoimempia rajoja Eurooppaan, matkai- sen systemaattisuuden puutteeseen. 23181: lu on mutkatonta ja se lisääntyy koko ajan. Yksittäisen koulun tasolla asiallisen infor- 23182: Myönteiseen kansainvälistymiseen liittyy myös maation tuominen arkipäivään voi tapahtua 23183: kielteisiä piirteitä: huumausaineita on entistä opetussuunnitelmanisin keinoin tapa- ja lailli- 23184: enemmän tarjolla ja välittäjien verkko on entises- suuskasvatuksen yhteydessä. Huumeiden ehkäi- 23185: tään laajentunut. Suomessa huumausainepoli- syyn liittyvän opetuksen on oltava luonteva osa 23186: tiikka on perinteisesti tiukkaa eli huumausainei- laajempaa terveyden, laillisuuden ja sosiaalisten 23187: den käyttö on lailla kielletty. taitojen opetusta. On tärkeätä huomata, että 23188: Opetushallitus asetti viime vuoden alussa työ- huumeita ei nosteta lapsen ja nuoren elämänti- 23189: ryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää keinoja, lanteesta irralliseksi osioksi, vaan niiden kokei- 23190: joilla koulu voi puuttua opiskelijoiden huumei- lun ja käytön riskit on nähtävä elämään liittyvä- 23191: den käyttöön. Työryhmän tuli laatia opas amma- nä arvokeskusteluna. 23192: tillisille oppilaitoksille ja lukioillle näiden käytet- Viime vuoden aikana Opetushallitus on järjes- 23193: tävissä olevista menettelytavoista. Opetushalli- tänyt eri ammattialojen yhteistä koulutusta. Vi- 23194: tus julkaisi työstään kirjasen, jossa on otettu on- raston maksupalvelutoimintaan liittyen on jär- 23195: gelmaan juridis-hallinnollinen käsittelytapa. jestetty viisi peruskoulutusta ja yksi jatko kurssi, 23196: Kirjasessa annetaan ohjeita, miten opetushenki- joiden tuloksena paikallistasolla on käynnistynyt 23197: löstön tulee menetellä huumeiden käyttäjän erilaisia verkostoyhteistyöhankkeita. Palautteen 23198: kanssa ja minkälaisia oikeuksia käyttäjällä itsel- mukaan koulutus on vaikuttanut siten, että kou- 23199: lään on. Kirjasessa painotetaan erityisesti kun- lujen aktiivisuus ja ymmärrys päihdeopetuksen 23200: tien poikkihallinnollisen yhteistyön merkitystä, kehittämiseen on lisääntynyt, koulun ulkopuo- 23201: jossa tulisi olla mukana koulun, sosiaali- ja ter- listen toimijoiden ymmärrys ehkäisytyössä on 23202: veystoimen, raittius- ja nuorisotoimen sekä polii- . muuttunut tavoitteiltaan realistiseksi ja lisännyt 23203: sin. Eri hallinonalojen yhteistyöllä voidaan te- yhteisiin tavoitteisiin perustuvaa työtä, ja mikä 23204: hostaa ongelmien hoitoa. Lapsen ja nuoren edun tärkeintä, koulutus on lisännyt kykyä havaita ja 23205: nimissä tapahtuva yhteistyö edellyttää salassapi- tunnistaa mahdollisimman varhain nuoren päih- 23206: tosäännösten sekä kansallisten säädösten ja kan- teiden käyttöä ja näin mahdollistanut varhaisen 23207: sainvälisten sopimusten tuntemusta. Kirjasessa puuttumisen huumeiden käyttöön. 23208: KK 650/1998 vp 3 23209: 23210: Lisäksi on toteutettu yhteinen ruotsinkielinen Laadittava materiaali sisältää interaktiivista 23211: koulutus päihdeopetusmateriaalin testaamiseksi päihdekasvatusmateriaalia tietoverkon mahdol- 23212: kouluissa. Aineisto perustuu ongelmalähtöiseen lisuuksia hyväksi käyttäen. Alustava runkosuun- 23213: opetusmenetelmään, ja hankkeessa ollaan yh- nitelma on valmistunut, ja ensimmäinen toimiva 23214: teistyössä Jönköping Lärarhögskolanin kanssa. versio valmistunee syksyllä 1998. 23215: Tavoitteena on testata, voidaanko aineistoa hyö- Huumeongelma on vakava yhteiskunnallinen 23216: dyntää suoraan maamme ruotsinkielisissä oppi- ongelma, jota yksinomaan koulu ei pysty ehkäi- 23217: laitoksissa. Kustannussyistä suomenkielisen ai- semään, vaan tässäkin vanhempien ja kotien 23218: neiston osuus on toistaiseksi rauennut. sekä muiden sidosryhmien yhteistyöllä on ensiar- 23219: Tietopaketti huumeista, joka on julkaistu vii- voisen tärkeä osuus. Koulun henkilöstön koulut- 23220: me vuonna yhteistyössä Irti huumeista ry:n, Kes- taminen on paikallistasolla se väylä, jolla tietout- 23221: kusrikospoliisin, Opetushallituksen ja Suomen ta ongelman kohtaamisesta lisätään. Kuten mo- 23222: Vakuutusyhtiöiden Keskusliiton kanssa, on erin- nissa muissakin opetustointa koskevissa asioissa, 23223: omainen perusteos, jossa käsitellään muun ratkaiseva merkitys on paikallistason toimilla ja 23224: muassa eri huumausaineet, niiden vaikutus, käy- yhteistyöllä kaikkien eri osapuolten kanssa. Val- 23225: tön tunnistaminen, eri viranomaisten ja vapaaeh- tion opetusviranomainen voi antaa työlle ainek- 23226: toisjärjestöjen toiminta sekä viiden eri kaupun- sia, mutta varsinainen työ tapahtuu aina paikal- 23227: gin toimintamallit päihteiden käytön ehkäisemi- listasolla. 23228: seksi. Kirjasta on otettu 8 200 kappaleen painos. Kuten edellä esitetystä käy ilmi, opetusminis- 23229: Kirjaan liittyy kalvosarja, ja tämä kokonaisuus teriö on tietoinen huumeongelman vakavuudesta 23230: on liitetty koulutusmateriaaliksi Opetushallituk- suomalaisten oppilaiden ja opiskelijoiden kes- 23231: sen koulutustilaisuuksiin. kuudessa ja konkreettisia toimenpiteitä koulu- 23232: Opetushallitus ja Sininauhaliitto valmistavat henkilöstön kouluttamiseksi on jo käynnistetty, 23233: tietoverkkotuotteen päihdekasvatusaineistoksi. ja niitä on myös vireillä. 23234: 23235: Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1998 23236: 23237: Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen 23238: 4 KK 650/1998 vp 23239: 23240: 23241: 23242: 23243: Tili Riksdagens Talman 23244: 23245: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- internationella avtal. 1broschyren föreslås att det 23246: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med- samlas åtgärder exempelvis tili ett gemensamt 23247: lem av statsrådet översänt följande av riks- dokument där alla parter på lokal nivå kan få 23248: dagsman Jukka Mikkola undertecknade spörs- reda på sina egna och andras rättigheter och 23249: mål nr 650: skyldigheter. Denna broschyr är ett bra baslexi- 23250: kon kring drogproblem för hela skolans perso- 23251: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- nai. Här presenteras också en yrkesläroanstalts 23252: ta för att skolornas personai så snabbt strategi för att hindra allt missbruk av droger, 23253: som möjligt skall få sådan för situationen dvs. broschyren innehåller ett alldeles konkret 23254: lämplig utbildning och information som förslag till handlingsmodell. 23255: gör det möjligt att upptäcka drogproblem 1 handboken tas också ställning tili utbildning 23256: hos unga och ta itu med dem i ett tidigt för personalen i att upptäcka och hantera drog- 23257: skede? problem. När det gäller utbildning för persona- 23258: len har man under de senaste åren allt mer lidit av 23259: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt brist på medel. Utbildning har inte heller 23260: anföra följande: nödvändigtvis ordnats. 1 samband med det pro- 23261: jekt för utveckling av lärarutbildning som pågår 23262: Väriden internationaliseras i snabb takt. Fin- vid undervisningsministeriet som bäst har man 23263: lands medlemskap i Europeiska unionen öppnar bl.a. flera gånger påtalat bristen på systematiskt 23264: gränserna till Europa, det är lätt att resa och organiserad vidareutbildning och fortbildning 23265: resandet ökar hela tiden. Den positiva internatio- för lärarna. 23266: naliseringen har dock också negativa drag: det 1 den enskilda skolan kan saklig information 23267: blir allt lättare att få tag på narkotika och för- tas in i det dagliga livet via läroplanerna i sam- 23268: medlarnas nätverk breder ut sig. 1 Finland är band med umgänges- och laglighetsfostran. Den 23269: knarkpolitiken av tradition sträng, dvs. det är i undervisning som gäller förebyggande av drog- 23270: lag förbjudet att använda narkotika. missbruk skall vara en naturlig del av undervis- 23271: Utbildningsstyrelsen tillsatte i början av fjol- ningen i hälsofostran, laglighet och sociala får- 23272: året en arbetsgrupp som hade till uppgift att digheter. Det är viktigt att observera att droger 23273: komma fram till metoder med vars hjälp skolan inte lyfts fram som element fristående från bar- 23274: kan ingripa i de studerandes drogmissbruk. Ar- nens och ungdomarnas livssituation, utan risker- 23275: betsgruppen skulle utarbeta en handbok för na med att pröva på och använda dem skall ses 23276: yrkesläroanstalterna och gymnasierna om vilka som en värdedebatt kring livsfrågor. 23277: åtgärder de har tili sitt förfogande. Utgående från Under detsenaste året har Utbildningsstyrel- 23278: detta arbete publicerade Utbildningsstyrelsen en sen ordnat gemensam utbildning för olika yrkes- 23279: broschyr där man behandlar problemet ur juri- områden. lnom ramen för ämbetsverkets avgifts- 23280: disk-administrativ synvinkel. 1 broschyren ges belagda service har det ordnats fem grundutbild- 23281: anvisningar hur undervisningspersonalen skall ningar och en fortsättningskurs, vilka resulterat i 23282: gå tili väga med drogmissbrukare och vilka rät- olika nätverkssamarbetsprojekt på lokal nivå. 23283: tigheter missbrukare har. 1 broschyren fåsts sär- Enligt reaktioneroa och kommentarerna har 23284: skild vikt vid samarbete mellan olika förvalt- utbildningen haft den verkan att skolornas akti- 23285: ningsgrenar i kommunen, såsom skolan, social- vitet och förståelse för utvecklandet av under- 23286: och hälsovårdsväsendet, nykterhets- och visningen om droger har ökat, inställningen 23287: ungdomsväsendet samt polisen. Genom samar- bland aktörer utanför skolan inom det före- 23288: bete mellan olika förvaltningssektorer kan sköt- byggande arbetet har blivit mer realistisk vad 23289: seln av problemen effektiveras. Samarbete som målen beträffar och det arbete som baserar sig på 23290: bedrivs i barns och ungas intresse förutsätter gemensamma mål har ökat. Det viktigaste är att 23291: kännedom om bestämmelserna om tystnadsplikt utbildningen har förbättrat förmåga att upp- 23292: samt kännedom om nationella författningar och täcka och känna igen drogmissbruk hos unga så 23293: KK 650/1998 vp 5 23294: 23295: tidigt som möjligt och på så sätt gjort det möjligt Utbildningsstyrelsen och Sininauhaliitto till- 23296: att ingripa. verkar en nätverksprodukt för att användas som 23297: Det har dessutom ordnats en gemensam undervisningsmaterial om droger. Materialet 23298: svenskspråkig utbildning för att testa undervis- innehåller interaktivt materia! om droger med 23299: ningsmaterialet om droger i skolorna. Materia! et utnyttjande av de möjligheter som nätverket er- 23300: baserar sig på en problemorienterade undervis- bjuder. En preliminär pian har fårdigställts och 23301: ningsmetod och i projektet samarbetar man med den första fungerande versionen torde bli klar 23302: Jönköpings Lärarhögskola. Mä! et är att testa om hösten 1998. 23303: materialet kan utnyttjas direkt i våra svensk- Drogproblemet är ett allvarligt samhällspro- 23304: språkiga läroanstalter. Av kostnadsskäl har den blem som skolan inte ensam kan klara av. Också 23305: finskspråkiga delen av materialet tills vidare inte här spelar samarbetet mellan föräldrarna och 23306: kunnat förverkligas. hemmen samt andra intressenter en ytterst viktig 23307: Infopaket om narkotika, som publicerades i roll. Att utbilda skolans personai är det sätt på 23308: fjol i samarbete med Fri från narkotika rf, Cen- vilket man på loka! nivå skapar ökade kunskaper 23309: tralkriminalpolisen, Utbildningsstyrelsen och om hur problemet skall mötas. Såsom i så många 23310: Finska försäkringsbolags centralförbund är ett andra frågor som gäller undervisningsväsendet 23311: utomordentligt verk med basfakta om bl.a. olika är åtgärder på loka! nivå och samarbete med alla 23312: droger, deras verkningar, hur man känner igen parter av avgörande betydelse. Den statliga un- 23313: missbrukare, olika myndigheters och frivilligor- dervisningsmyndigheten kan ge stoff för arbetet, 23314: ganisationers verksamhet samt fem olika städers men det egentliga arbetet utförs alltid lokalt. 23315: handlingsmodeller för att motverka drogmiss- Så som framgår av det ovan relaterade är 23316: bruk. Det har tagits en upplaga på 8200 av boken. undervisningsministeriet medvetet om hur all- 23317: Tili boken hör också en stordiaserie och denna varligt drogproblemet är bland finländska elever 23318: helhet har använts som utbildningsmaterial vid och studerande och konkreta åtgärder för att 23319: Utbildningsstyrelsens kurser. utbilda skolpersonalen har satts in och fler såda- 23320: na är aktuella. 23321: 23322: Helsingfors den 23 juni 1998 23323: 23324: U ndervisningsminister Olli-Pekka Heinonen 23325: KK 651/1998 vp 23326: 23327: Kirjallinen kysymys 651 23328: 23329: 23330: 23331: 23332: Tuija Nurmi lkok: Elintarvikkeiden harhaanjohtavasta markki- 23333: noinnista ja valvonnasta 23334: 23335: 23336: Eduskunnan Puhemiehelle 23337: 23338: Elintarvikelain 6 §:n mukaan elintarvikkeen kantavat terveystarkastajat, joilla ei ole min- 23339: pakkauksessa, esitteessä, mainoksessa tai muulla käänlaisia tietopuolisia valmiuksia markkinoin- 23340: tavalla on annettava totuudenmukaiset ja riittä- nista eikä mahdollisuuksia asioiden ripeään 23341: vät tiedot elintarvikkeesta. Harhaanjohtavien puuttumiseen. Edellä mainittu ongelma on joh- 23342: tietojen antaminen on kielletty. Terveyteen liitty- tanut siihen, että kuntien paikallislehdissä, myy- 23343: vien väittämien ja lääkkeellisten tietojen antami- mälämainonnassa ja ilmaisjakelulehdissä ollaan 23344: nen elintarvikkeesta tai sellaisiin tietoihin viittaa- "villissä tilassa": kuka härskeimmän, repäise- 23345: minen on kielletty, jollei toisin määrätä. Näitä vimmän mainoksen terveysväittämineen laittaa 23346: määräyksiä valvoo kauppa- ja teollisuusministe- lehtiin, ehtii myymään suurillakin rahamäärillä 23347: riön alainen Elintarvikevirasto, jolla on mahdol- tuotteitaan kuluttajille ilman, että kukaan val- 23348: lisuus markkinoinnin kieltämiseen ja uhkasakon vontaviranomainen puuttuu asiaan. Virheellisen 23349: antamiseen. ja harhaanjohtavan mainonnan valvonta on jä- 23350: Sosiaali- ja terveysministeriön alaiselle Lääke- tetty yksityisen kansalaisen velvollisuudeksi, jol- 23351: laitokselle kuuluu lääkkeiden valvonta. Lääke- la ei voida olettaakaan olevan valmiuksia arvioi- 23352: lain 91 §:ssä todetaan, että lääkkeiden markki- da tuotteiden informaation asiallisuutta. Usein 23353: nointi ei saa olla epäasiallista tai houkutella väes- käy myös niin, että ikääntyvät ja vakavasti sai- 23354: töä lääkkeen tarpeettomaan käyttöön taikka an- raat henkilöt tarttuvat ylilyöviin mainoksiin kuin 23355: taa erheellistä tai liioiteltua kuvaa valmisteen "oljenkorteen", tietämättä tuotteiden markki- 23356: koostumuksesta, alkuperästä tai lääkkeellisestä noinnin harhaanjohtavuudesta. 23357: merkityksestä. Lääkkeenä saa mainostaa tai Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 23358: markkinoida ainoastaan tässä laissa tarkoitettu- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 23359: ja lääkkeitä. nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 23360: Näiden kahden valvontaviranomaisen yhteis- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 23361: toiminta ei käytännössä onnistu, sillä Lääkelai- 23362: tos ei katso sille kuuluvaksi valvontavelvollisuut- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 23363: ta lääketieteellisellä indikaatiolla mainostetusta ryhtyä elintarvikkeiden harhaanjohtavan 23364: elintarvikkeesta, vaikka lääkelain 91 §:ssä näin markkinoinnin nopeaksi estämiseksi ja 23365: mainitaan. Elintarvikeviraston mahdollisuudet valvontaviranomaisten yhteistyön lisää- 23366: puuttua käytännössä virheelliseen markkinoin- miseksi? 23367: tiin ovat rajalliset. Kunnissa valvontavastuun 23368: 23369: Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1998 23370: Tuija Nurmi /kok 23371: 23372: 23373: 23374: 23375: 280043 23376: 2 KK 651/1998 vp 23377: 23378: 23379: 23380: 23381: Eduskunnan Puhemiehelle 23382: 23383: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa ihmisen elintoimintoja, voi lääkelain mukaan 23384: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, johtaa siihen, että tuote katsotaan lääkelaissa 23385: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen tarkoitetuksi lääkkeeksi. Lääkkeiden markki- 23386: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuija Nur- noinnin valvonta kuuluu Lääkelaitoksen tehtä- 23387: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o viin. Tavanomaisen elintarvikkeen markkinointi 23388: 651: lääkelaissa tarkoitetulla tavalla ei kuitenkaan 23389: johda siihen, että tuote siirtyisi lääkelainsäädän- 23390: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo nön alaiseksi. 23391: ryhtyä elintarvikkeiden harhaanjohtavan Pakkausmerkinnöissä käytettäviä väittämiä, 23392: markkinoinnin nopeaksi estämiseksi ja kuten muitakin pakkausmerkintöjä valvovat 23393: valvontaviranomaisten yhteistyön lisää- käytännössä pääasiassa kuntien elintarvikeval- 23394: miseksi? vontaviranomaiset,jotka voivat tarvittaessa ryh- 23395: tyä elintarvikelain mukaisiin toimenpiteisiin. 23396: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Elintarvikkeiden mainonnan lainmukaisuutta 23397: vasti seuraavaa: valvoo Elintarvikevirasto. Muut valvontaviran- 23398: omaiset eivät ole toimivaltaisia määräämään 23399: Elintarvikelain (361/1995) 6 §:n mukaan ku- elintarvikelaissa tarkoitettua markkinointikiel- 23400: luttajalle on annettava totuudenmukaiset ja riit- toa. Kuntien viranomaiset ja lääninhallitukset 23401: tävät tiedot elintarvikkeesta. Harhaanjohtavien voivat kuitenkin toimia Elintarvikeviraston apu- 23402: tietojen antaminen elintarvikkeesta on kielletty. na seuraamalla mainontaa, neuvomaila ja ohjaa- 23403: Terveyteen liittyvien väittämien ja lääkkeellisten malla elinkeinonharjoittajia sekä tekemällä tar- 23404: tietojen antaminen tai niihin viittaaminen elin- vittaessa ilmoituksia Elintarvikevirastoon. Vii- 23405: tarvikkeiden markkinoinnissa on kielletty. Sään- me kädessä elintarvikkeiden pakkausmerkintö- 23406: nöksellä on saatettu kansallisesti voimaan elin- jen ja mainonnan lainmukaisuuden arvioi tuo- 23407: tarvikkeiden merkintöjä ja mainontaa koskeva mioistuin. 23408: neuvoston direktiivi (791112/ETY). Elintarvike- Elintarvikevirasto on julkaissut syksyllä 1997 23409: lain 6 §:n terveysväittämiä koskevaa säännöstä lääke- ja terveysväittämiä koskevan valvontaop- 23410: on käytännössä sovellettu pakkausmerkintädi- paan. Oppaan valmisteli työryhmä, jossa oli 23411: rektiivin säännösten mukaisesti siten, että elin- Elintarvikeviraston edustajien lisäksi edustajat 23412: tarvikkeesta ei saa antaa sellaista mielikuvaa, myös sosiaali- ja terveysministeriöstä, Lääkelai- 23413: että elintarvike estäisi, ehkäisisi tai hoitaisi sai- toksesta sekä Kuluttaja-asiamiehen toimistosta. 23414: rautta. Opas sisältää Elintarvikeviraston käsityksen sii- 23415: Elintarvikkeiden markkinoinnissa tulee ottaa tä, miten elintarvikelain lääke- ja terveysväite- 23416: huomioon myös muualla elintarvikelainsäädän- kieltoa voidaan käytännön valvontatilanteissa 23417: nössä olevat pakkausmerkintäsäännökset, sa- tulkita. Oppaaseen on liitetty esimerkkiluettelo 23418: moin kuin kuluttajansuojalain markkinointi- sellaisista väitteistä, jotka oppaan valmistellut 23419: säännökset, jotka koskevat kaikkien kulutus- työryhmä on arvioinut elintarvikelain vastaisik- 23420: hyödykkeiden, myös elintarvikkeiden markki- si. Opas on tarkoitettu paitsi valvontaviran- 23421: nointia. Kuluttajansuojalain noudattamista val- omaisten myös elinkeinoelämän käyttöön. Elin- 23422: vovat kuluttaja-asiamies ja kunnalliset kuluttaja- tarvikeviraston tarkoituksena on syksyllä 1999 23423: neuvojat. arvioida, miten opas on käytännössä toiminut, 23424: Erityisvalmisteiden, siis erilaisten elintarvik- onko tarvetta oppaan tai sen liitteenä olevan 23425: keina pidettävien puristeiden, pillereiden ja kap- esimerkkiluettelon muuttamiselle ja onko tarvet- 23426: seleiden markkinointia arvioitaessa on kiinnitet- ta ryhtyä muihin tehokkaampiin toimenpiteisiin. 23427: tävä huomiota myös lääkelainsäädäntöön. Tuot- Elintarvikevirasto tulee kiinnittämään huo- 23428: teen markkinointi siten, että sillä kerrotaan voi- miota myös siihen, että kuntien valvontaviran- 23429: tavan parantaa, lievittää tai ehkäistä sairautta tai omaiset ilmoittavat virastoon niistä valvonnassa 23430: sen oireita taikka palauttaa, korjata tai muuttaa esiin tulevista tapauksista, joissa Elintarvikevi- 23431: KK 651/1998 vp 3 23432: 23433: rastolla on toimivalta. Kunnallisten valvontavi- dännön yleisiä periaatteita koskevassa komis- 23434: ranomaisten kouluttaminen ja asiantuntemuk- sion vihreässä kirjassa (KOM(97) 176) pyydettiin 23435: sen varmistaminen on edellytys sille, että mää- kannanottoja terveysväittämistä. Suomen vih- 23436: räysten vastainen markkinointi tunnistetaan. reästä kirjasta antamassa lausunnossa pidettiin 23437: Terveysväittämistä ja niiden käyttämisestä tärkeänä, että terveysväittämistä laadittaisiin kii- 23438: elintarvikkeiden markkinoinnissa keskustellaan reellisesti selkeät yleissäännöt, joita täydennet- 23439: myös kansainvälisellä tasolla. Keväällä 1997 an- täisiin kiellettyjäisallittuja väittämiä kuvaavana 23440: netussa Euroopan unionin elintarvikelainsää- esimerkkiluettelolla. 23441: 23442: Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1998 23443: 23444: Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki 23445: 4 KK 651/1998 vp 23446: 23447: 23448: 23449: 23450: Tili Riksdagens Talman 23451: 23452: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- nadsföra en produkt genom att ange att den kan 23453: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med- bota, lindra eller förebygga sjukdomar eller sjuk- 23454: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- domssymptom eller återställa, korrigera eller 23455: man Tuija Nurmi undertecknade spörsmål nr modifiera fysiologiska funktioner hos människor 23456: 651: kan enligt läkemedelslagen ha som följd att pro- 23457: dukten betraktas som ett läkemedel som omfat- 23458: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- tas av läkemedelslagen. Tillsynen över mark- 23459: ta för att snabbt sätta stopp för vilsele- nadsföringen av läkemedel ankommer på Läke- 23460: dande marknadsföring av livsmedel och medelsverket. Att ett vanligt livsmedel mark- 23461: öka samarbetet mellan tillsynsmyndig- nadsförs på det sätt som avses i läkemedelslagen 23462: heterna? har dock inte som följd att produkten kan kom- 23463: ma att omfattas av läkemedelslagstiftningen. 23464: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt 1 praktiken utövas den huvudsakliga tillsynen 23465: anföra följande: över användningen av påståenden i förpack- 23466: ningspåskrifterna liksom även förpackningspå- 23467: Enligt 6 § livsmedelslagen (361/1995) skall san- skrifterna i övrigt av korumunala livsmedelsmyn- 23468: ningsenliga och tillräckliga uppgifter om livs- digheter som vid behov kan vidta åtgärder enligt 23469: medlet lämnas till konsumenten. Det är förbjudet livsmedelslagen. Livsmedelsverket utövar tillsyn 23470: att lämna vilseledande uppgifter om livsmedlet. över att reklamen för livsmedel är lagenlig. An- 23471: Det är också förbjudet att vid marknadsföringen dra tillsynsmyndigheter har inte befogenhet att 23472: av livsmedel framföra påståenden som gäller häl- meddela ett sådant förbud mot marknadsföring 23473: san eller uppgifter om att ett livsmedel har medi- som avses i livsmedelslagen. De korumunala 23474: cinska egenskaper eller hänvisningar tili sådana myndigheterna och länsstyrelserna kan dock bi- 23475: uppgifter. Genom denna bestämmelse har rådets stå Livsmedelsverket genom att följa med rekla- 23476: direktiv 791112/EEG om tillnärmning av med- men för livsmedel, att ge råd och att handleda 23477: lemsstaternas lagstifning om märkning, presen- näringsidkare samt genom att vid behov göra 23478: tation och reklam i fråga om livsmedel genom- anmälan tili Livsmedelsverket. 1 sista hand skall 23479: förts nationellt. Bestämmelsen i 6 § livsmedelsla- en domstol bedöma huruvida påskrifterna på 23480: gen om påståenden som gäller hälsan har i prak- livsmedelsförpackningarna och reklamen för 23481: tiken tillämpats utgående från bestämmelserna i livsmedel är lagenliga. 23482: det ovan nämnda direktivet om märkning av Livsmedelsverket har under hösten 1997 pu- 23483: förpackningar så att man inte får ge en sådan blicerat en handbok som handlar om kontroll av 23484: föreställning att livsmedlet skulle förhindra, före- påståenden som gäller livsmedlens medicinska 23485: bygga eller bota sjukdomar. egenskaper eller deras verkningar på hälsan. 23486: Vid marknadsföringen av livsmedel skall även Handboken sammanställdes av en arbetsgrupp 23487: de bestämmelser om förpackningspåskrifter som som utöver representanter för livsmedelsverket 23488: återfinns på något annat ställe i livsmedelslag- även bestod av företrädade för social- och hälso- 23489: stiftningen beaktas, liksom även konsument- vårdsministeriet, Läkemedelsverket samt Kon- 23490: skyddslagens bestämmelser om marknadsföring sumentombudsmannens byrå. Handboken inne- 23491: som rör alla konsumtionsnyttigheter, sålunda håller Livsmedelsverkets syn på hur förbudet 23492: också livsmedel. Konsumentombudsmannen mot anvädning av påståenden som gäller hälsan 23493: och korumunala konsumentrådgivare utövar till- eller livsmedlens medicinska egenskaper i prakti- 23494: syn över att bestämmelserna i konsumentskydds- ken skall toikas i olika situationer. Handboken 23495: lagen följs. innehåller en förteckning med exempel på sådana 23496: Vid bedömning av marknadsföringen av spe- påståenden som av arbetsgruppen bedömts stri- 23497: cialpreparat, dvs. kompretter, piller och kapslar da mot livsmedelslagen. Handboken är avsedd 23498: som betraktas som livsmedel, skall hänsyn tas förutom tillsynsmyndigheterna även för närings- 23499: även till läkemedelslagstiftningen. Att mark- livet. Livsmedelsverket planerar att under hösten 23500: KK 651/1998 vp 5 23501: 23502: 1999 göra en bedömning av hur handboken har Ä ven på internationell nivå förs diskussioner 23503: fungerat i praktiken, om det finns behov av att om påståenden som gäller hälsan och om an- 23504: göra ändringar i boken eller i den förteckning vändningen av dylika vid marknadsföringen av 23505: över exempel som ingår i den och om det finns livsmedel. 1 Kommissionens grönbok Allmänna 23506: behov av att vidta andra åtgärder som är effekti- principer för livsmedelslagstiftningen i Europeis- 23507: vare än förhandskontroll. ka unionen (KOM (97)176), som publicerades 23508: Livsmedelsverket kommer att fåsta uppmärk- våren 1997, bad man om ställningstagande tili 23509: samhet även vid det faktum att de kommunala påståenden om hälsan. 1 Finlands utlåtande över 23510: tillsynsmyndigheterna skall informera verket om boken framhävdes vikten av att man snabbt ut- 23511: sådana upptäckta fall i vilka livsmedelsverket har formar klara allmänna regler för påståenden om 23512: befogenhet att ingripa. För att sådan marknads- hälsan, vilka sedan skall kompletteras genom en 23513: föring som strider mot bestämmelserna skall bli förteckning över exempel på förbjudna/tillåtna 23514: upptäckt, krävs att de kommunala tillsynsmyn- påståenden. 23515: digheterna utbildas och att man säkerställer att 23516: de har nödvändiga kunskaper. 23517: 23518: Helsingfors den 22 juni 1998 23519: 23520: Handels- och industriminister Antti Kalliomäki 23521: KK 652/1998 vp 23522: 23523: 23524: Kirjallinen kysymys 652 23525: 23526: 23527: 23528: 23529: Timo Ihamäki /kok: Lasten iltapäivätoiminnan lakisääteisestä jär- 23530: jestämisestä 23531: 23532: 23533: Eduskunnan Puhemiehelle 23534: 23535: Ala-asteen oppilaiden yksinäiset iltapäivät käyttö lisää alttiutta tupakointiin, alkoholin- 23536: ovat tyypillinen suomalainen ongelma. Koulu- käyttöön, huumeisiin, masennukseen, riskinot- 23537: laisten iltapäivätoiminta pitäisikin saada lakisää- toonja heikkoon koulumenestykseen. 23538: teiseksi. Esim. Ruotsissa koululaisten iltapäivä- Suomalaiset 13-vuotiaat varhaisnuoret ovat 23539: toiminta on ollut lakisääteistä jo vuodesta 1980. Euroopan muiden maiden keskiarvon yläpuolel- 23540: Rakentavaan toimintaan osallistumisella on la erityisesti humalajuomisessa. Tämä on kan- 23541: monia myönteisiä vaikutuksia. Erilaisiin kerho- santerveys- ja kulttuuriongelma, johon olisi 23542: toimintoihin osallistumisen on todettu olevan puututtava kaikin käytössä olevin keinoin. 23543: positiivisesti yhteydessä koulumenestykseen, Lapsista huolehtiminen tai heitteillejättö ei 23544: koulutyöhön paneutumiseen ja koulutustavoit- heijasta vain vanhempien omia, vaan koko yh- 23545: teiden asettamiseen sekä oppivelvollisuuskoulun teiskuntamme arvostuksia ja elämäntapaa. Siksi 23546: jälkeisiin koulutussaavutuksiin, ammattiase- olisikin huolehdittava, että lasten iltapäivätoi- 23547: maanja tulotasoon. Koulun puitteissajärjestetty minta turvattaisiin lakisääteisesti. 23548: harrastustoiminta lisää koulunkäynnin motivaa- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 23549: tiotaja koulutuksen piirissä pysymistä. Erityisen tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 23550: merkittäväksi kerhotoimintaan osallistuminen nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 23551: on osoittautunut niiden nuorten kehitykselle, joi- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 23552: den elämässä kasautuvat monet riskitekijät Sen 23553: sijaan aikuisten läsnäolon puutteena on todettu Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin lasten 23554: olevan kielteisiä vaikutuksia, mm. käytösongel- iltapäivätoiminnan saattamiseksi Iaki- 23555: mien ilmenemisenä, lapsiin. Valvomaton ajan- sääteiseksi? 23556: 23557: Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1998 23558: Timo Ihamäki /kok 23559: 23560: 23561: 23562: 23563: 280043 23564: 2 KK 652/1998 vp 23565: 23566: 23567: 23568: 23569: Eduskunnan Puhemiehelle 23570: 23571: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa pahtuva kerhotoiminta ja muu harrastustoimin- 23572: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, ta on vanhempien ja lapsen näkökulmasta va- 23573: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen paaehtoista. Kiinnostus iltapäivätoiminnan ja 23574: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha- kerhotoiminnan lisääntymiseen on ollut nähtä- 23575: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o vissä kuluvan vuoden aikana. Tätä toimintaa on 23576: 652: käynnistynyt kunnan ja eri sidosryhmien yhtei- 23577: sesti järjestämänä. 23578: Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin lasten Opetusministeriön käsityksen mukaan kotien, 23579: iltapäivätoiminnan saattamiseksi laki- koulun, kunnan ja eri hallintoviranomaisten, 23580: sääteiseksi? kansalaisjärjestöjen ja yritysten välistä yhteistyö- 23581: tä tulee tässä suhteessa jäntevöittää. Myös tulee 23582: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- saada tietoa eri osapuolten yhteistyöhön ja vas- 23583: vasti seuraavaa: tuuseen liittyvistä kysymyksistä, peruskoululais- 23584: ten iltapäivätoiminnan tarpeesta ja luonteesta 23585: Lasten iltapäivätoiminnan järjestäminen on sekä toiminnasta aiheutuvista kustannuksista ja 23586: tärkeä ja ajankohtainen asia. Yhä useammat lap- muusta resurssoinnista. Lasten vapaiden iltapäi- 23587: set saattavat viettää iltapäivisin pitkiäkin aikoja vien ja muiden vapaa-aikojen ongelmat eivät ole 23588: ilman aikuisten läsnäoloaja tukea. Opetusminis- ratkaistavissa pelkästään koulun keinoin. Lähtö- 23589: teriö on valmistellut toimenpiteitä lasten iltapäi- kohtana on kuitenkin, että hyvät toimintamallit, 23590: vätoiminnan ja koulujen kerhotoiminnan edistä- myönteiset esimerkit ja käytännöt vähentävät 23591: miseksi. Opetusministeriön kerhotyöryhmä on ongelmia. Kerho- ja iltapäivätoiminnan edistä- 23592: analysoinut kerhotoiminnan ja iltapäivätoimin- miseksi tarvitaan kattavaa valtakunnallista ko- 23593: nan nykytilaa ja tehnyt ehdotuksia toiminnan keilua,jolloin maan eri osien erilaisista toiminta- 23594: kehittämisestä. Ehdotuksia koskeva jatkoval- mahdollisuuksista saadaan kokemuksia. 23595: mistelu on käynnistynyt. Edellä olevasta käy ilmi, että opetusministeriö 23596: Lasten iltapäivätoiminnan järjestelyjä on tar- pitää lasten kerho- ja iltapäivän toiminnan kehit- 23597: kasteltava toisaalta kouluun toisaalta päivähoi- tämistä tärkeänä. Uusi perusopetusta koskeva 23598: toon liittyvänä toimintana. Lisäksi tarvitaan yh- lainsäädäntö tarjoaa edelleen mahdollisuudet 23599: teistyötä paikallisten järjestöjen, yhteisöjen ja järjestää oppilaille kerhotoimintaa. Opetusmi- 23600: yritysten kanssa. On perusteltua, että peruskou- nisteriö on käynnistänyt peruskoulun sisällön 23601: lutaisille tarjotaan erilaisia mahdollisuuksia osal- kehittämiseksi kokeiluhankkeita. Kerhotoimin- 23602: listua ohjattuun ja riittävän monipuoliseen ker- ta ja iltapäivätoiminta soveltuvat hyvin kokeilu- 23603: hotoimintaan koulutyön jälkeen. Lasten tulee hankkeeksi. Asianmukaisesti toteutetun kokei- 23604: myös voida asian niin vaatiessa käyttää vapaa- lutoiminnan ja systemaattisesti kerätyn koke- 23605: aikaansa kotitehtävien parissa tai lepoon ja muu- mustietouden perusteella opetusministeriö päät- 23606: hun virkistykseen. Turvallista ja virikkeistä toi- tää aikanaan iltapäivätoiminnan suuntaviivoista 23607: mintaa voivat saada aikaan koulutoimen ja so- sekä mahdollisten uusien linjausten tarpeellisuu- 23608: siaalitoimen lisäksi myös muut hallintoviran- desta. Opetusministeriö ei pidä nykytilanteessa 23609: omaiset, seurakunnat, vanhemmat, sukulaiset ja lasten iltapäivätoimintaa koskevan säännökselli- 23610: lähiympäristö, kansalaisjärjestöt ja yritykset. sen perustan vahventamista entisestään perustel- 23611: Lähtökohtana tulee olla, että koulupäivä säilyy tuna eikä toiminnan muunlaista lakisääteistä- 23612: nykyisen pituisena ja että koulun yhteydessä ta- mistä tarkoituksenmukaisena. 23613: 23614: Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1998 23615: 23616: Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen 23617: KK 652/1998 vp 3 23618: 23619: 23620: 23621: 23622: Tili Riksdagens Talman 23623: 23624: 1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen an- barnens synvinkel. Intresse för eftermiddags- 23625: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- verksamhet och utökad klubbverksamhet har 23626: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- kunnat observeras under detsenaste året. Verk- 23627: man Timo Ihamäki undertecknade spörsmål nr samhet av detta slag har startats gemensamt av 23628: 652: kommunen och olika intressenter. 23629: Enligt undervisningsministeriets uppfattning 23630: A vser Regeringen vidta åtgärder för bör samarbetet mellan hemmen, skolan, kommu- 23631: att göra eftermiddagsverksamheten för nen, olika förvaltningsmyndigheter, organisatio- 23632: barn lagstadgad? ner, föreningar och foretag i detta avseende för- 23633: stärkas. Man måste också få information om 23634: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt frågor som gäller samarbete och ansvar i fråga 23635: anföra följande: om de olika parterna, behovet av eftermiddags- 23636: verksamhet bland grundskoleleverna och viiken 23637: Eftermiddagsverksamhet för barn är en viktig form den skall ha samt kostnaderna för verksam- 23638: och aktuell fråga. Allt fler barn kan tillbringa heten och annan resurstilldelning. De problem 23639: långa stunder a v eftermiddagarna utan en vuxens som hänf6r sig tili barnens lediga eftermiddagar 23640: närvaro och stöd. Undervisningsministeriet har och annan fritid kan inte lösas enbart av skolan. 23641: berett åtgärder för att främja eftermiddagsverk- Utgångspunkten är dock att goda handlingsmo- 23642: samheten och skolornas klubbverksamhet. En deller, positiva exempel och god praxis minskar 23643: klubbarbetsgrupp vid undervisningsministeriet problemen. Det behövs ett rikstäckande försök 23644: har analyserat nuläget inom klubbverksamheten för att främja klubb- och eftermiddagsverksam- 23645: och eftermiddagsverksamheten och lagt fram heten. På så sätt kan man få erfarenheter avolika 23646: förslag tili utvecklingav verksamheten. Den fort- verksamhetsmöjligheter i olika delar av landet. 23647: satta beredningen kring förslagen har inletts. Av det ovanstående framgår att undervis- 23648: De arrangemang som gäller eftermiddags- ningsministeriet finner det viktigt att uveckla 23649: verksamhet för barn skall granskas dels som en klubb- och eftermiddagsverksamheten för barn. 23650: del av skolan och dels som en del av dagvården. Den nya lagstiftningen om grundläggande ut- 23651: Dessutom behövs samarbete med lokala organi- bildning erbjuder möjligheter att ordna klubb- 23652: sationer, sammanslutningar och företag. Det är verksamhet för eleverna. Undervisningsministe- 23653: motiverat att grundskoleleverna erbjuds olika riet har inlett försöksprojekt för att utveckla 23654: möjligheter att delta i handledd och tillräckligt grundskolans innehåll. Klubbverksamheten och 23655: mångsidig klubbverksamhet efter skolarbetet. eftermiddagsverksamheten lämpar sig väl som 23656: Barnen skall också om situationen så kräver kun- försöksprojekt. På basis av en ändamålsenligt 23657: na tillbringa sin fritid med att göra hemuppgifter, genomförd försöksverksamhet och systematiskt 23658: vila sig eller syssla med andra fritidsintressen. inhämtade erfarenheter kommer undervisnings- 23659: Trygg och inspirerande verksamhet kan åstad- ministeriet att fatta beslut om riktlinjerna för 23660: kommas förutom av skolväsendet och socialvä- eftermiddagsverksamheten och om behovet av 23661: sendet också av andra forvaltningsmyndigheter, eventuella nya riktlinjer. 1 nuvarande situation 23662: församlingar, föräldrar, släktingar och närmil- finner undervisningsministeriet det inte motive- 23663: jön, organisationer och föreningar samt företag. rat att ytterligare förstärka författningsgrunden 23664: Utgångspunkten skall vara att skoldagens längd för eftermiddagsverksamheten för barn och ser 23665: forblir oforändrad och att den klubbverksamhet det inte heller ändamålsenligt att göra verksam- 23666: som sker i samband med skolan och annan heten lagstadgad på annat sätt. 23667: fritidsverksamhet är frivillig ur föräldrarnas och 23668: 23669: Helsingforsden 18 juni 1998 23670: 23671: Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen 23672: KK 653/1998 vp 23673: 23674: Kirjallinen kysymys 653 23675: 23676: 23677: 23678: 23679: Mikko Kuoppa /va-r: Keliakiapotilaiden erikoisruokavaliosta joh- 23680: tovien lisäkustannusten korvaamisesta 23681: 23682: 23683: Eduskunnan Puhemiehelle 23684: 23685: Keliakiapotilaat ovat jääneet väliinputoaja- vausmenettelyn puitteissa. "Giuteenittomat eri- 23686: ryhmäksi sosiaaliturvan suhteen, vaikka heille tyisruokavaliovalmisteet on saatettava sairaus- 23687: on eri yhteyksissä luvattu parannusta nykyiseen vakuutuskorvauksen piiriin sairausvakuutusla- 23688: kestämättömään tilanteeseen. Gluteeniton ruo- kia muuttamalla". 23689: kavalio on heille välttämätön samalla tavalla Asiaa on käsitelty työryhmissä. Nyt keliakia- 23690: kuin lääkkeet vakavaan krooniseen sairauteen. potilaat odottavat käytännön toimenpiteitä. 23691: Gluteenittomalla ruokavaliolla itseään hoitava Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 23692: keliakiapotilas on keliakian suhteen terve ja työ- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 23693: kykyinen. Ruokavalion hinta ilman korvauksia nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 23694: on kohtuuton verrattuna normaaliin ruoan hin- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 23695: taan, eikä ole kohtuullista, että keliakiapotilas 23696: joutuu terveydelleen välttämättömistä ruoka-ai- Aikooko Hallitus muuttaa korvaus- 23697: neista maksamaan kohtuuttoman korkeat hin- käytäntöä keliakiapoti1aille välttämättö- 23698: nat. mien gluteenittomien erityisruokavalmis- 23699: Suomen Keliakialiitto ry. esittää keliakiapoti- teiden saattamiseksi sairausvakuutuksen 23700: laiden sosiaaliturvan hoitamista yhtenäisen kor- piiriin? 23701: 23702: Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1998 23703: 23704: Mikko Kuoppa /va-r 23705: 23706: 23707: 23708: 23709: 280043 23710: 2 KK 653/1998 vp 23711: 23712: 23713: 23714: 23715: Eduskunnan Puhemiehelle 23716: 23717: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa tiin keliakiaan liittyviä ongelmia. Työryhmä 23718: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, pohti erilaisia keinoja gluteenittomien erityisruo- 23719: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen kavaliokustannusten kattamiseksi. Esillä oli 23720: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko muun muassa suora rahakorvaus, osittainen kus- 23721: Kuopan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen tannusten korvaus ostokuittien mukaan ja osto- 23722: n:o 653: setelijärjestelmä. Yhteistä näille malleille oli, että 23723: taloudellinen tuki gluteenittomaan erityisruoka- 23724: Aikooko Hallitus muuttaa korvaus- valioon olisi katettava yleisistä verovaroista. 23725: käytäntöä keliakiapotilaille välttämättö- Kun tuen tarve esimerkiksi keliakiaa sairastavilla 23726: mien gluteiinittomien erityisruokaval- noin 10 000 ihmisellä on keskimäärin 200 mark- 23727: misteiden saattamiseksi sairausvakuu- kaa kuukaudessa, ei työryhmä pitänyt monimut- 23728: tuksen piiriin? kaisten järjestelmien luomista pelkästään kelia- 23729: kiapotilaille järkevänä, koska muitakin erityis- 23730: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- ruokavaliota tarvitsevia ryhmiä on. Työryhmä 23731: vasti seuraavaa: totesi, että muun muassa munuaistautipotilaat 23732: tarvitsevat erityisruokavaliota. Myös diabetesta 23733: Vilja-allergiaa sairastava ei voi ruokavalios- ja laktoosi-intoleranssia sairastavat tarvitsevat 23734: saan käyttää vehnää, ruista, kauraa eikä ohraa erityisruokavalion, vaikkakaan näistä sairauk- 23735: vaan ne on korvattava muilla ravintovalmisteil- sista ei nykykäsityksen mukaan aiheudu ylimää- 23736: la. Viljavalkuaisia sisältämättömien elintarvik- räisiä ruokavaliokustannuksia. Lisäksi katsot- 23737: keiden käyttö on vilja-allergian ainoa hoito. tiin, ettei suoralla tuella voida vaikuttaa tuottei- 23738: Käytännössä kyse on gluteenia sisältämättömien den hintoihin, vaan ne pysyisivät edelleen taval- 23739: viljavalmisteiden kuten riisin, maissin, tattarin ja lista ruokavaliota korkeammalla tasolla. Kun 23740: hirssin sekä gluteenittomien erityisvalmisteiden vilja-allergikkojen kohdalla kyseessä ovat joka- 23741: käytöstä tavanomaisten viljavalmisteiden sijaan. päiväiset elintarvikkeet eivätkä esimerkiksi eri- 23742: Ruokavaliohoito on elinikäinen, ellei sairaus pa- tyisravintovalmisteet tai lääkkeet, työryhmä piti 23743: rane. Asianmukaisella ruokavaliohoidolla vilja- taloudellisimpana ja tarkoituksenmukaisimpana 23744: allergikko on vilja-allergian suhteen täysin terve. pyrkiä vaikuttamaan suoraan tuotteiden hintoi- 23745: Pahimmillaan vilja-allergia voi muuttua kelia- hin. Työryhmä katsoi, että tämä voisi tapahtua 23746: kiaksi. Kyse on siis piilevästä toiminnanvajauk- keskittämällä tuotteiden jakelua ja hankintoja. 23747: sesta. Gluteenittoman leivän ja muiden gluteenit- Tässä toiminnassa tuen tarvitsijat ja heidän jär- 23748: tomien viljavalmisteiden käyttöön tulisi rohkais- jestönsä olisivat keskeisessä asemassa. Järjestel- 23749: ta. Hoidon esteeksi on aiemmin koettu näiden män luomiseen ja ylläpitämiseen voisi hakea 23750: korkea hinta. Kuluttajaviraston vuonna 1995 te- avustusta esimerkiksi Raha-automaattiyhdis- 23751: kemän selvityksen mukaan gluteenittoman ruo- tykseltä. Lisäksi työryhmä totesi, että gluteeni- 23752: kavalion noudattaminen aiheuttaa lisäkustan- tonta ruokavaliota noudattavat henkilöt ovat 23753: nuksia 318-377 markkaa kuukaudessa. Vilja- normaalien vammaistukien ja sairaanhoitokor- 23754: allergia ja keliakia ovat hoidollisesti samankal- vausten piirissä, mikäli niiden toimintakykyyn ja 23755: taisia sairauksia. kustannuksiin liittyvät saantiedellytykset täytty- 23756: Sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa vät. 23757: vammaistyöryhmä '96:ssa (STM 1997:6) käsitel- 23758: 23759: Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1998 23760: Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre 23761: KK 653/1998 vp 3 23762: 23763: 23764: 23765: 23766: Tili Riksdagens Talman 23767: 23768: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen 1997:6) behandlades problem som hör samman 23769: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med celiaki. Arbetsgruppen funderade på olika 23770: medlem av statsrådet översänt följande av riks- sätt att täcka de kostnader som en glutenfri speci- 23771: dagsman Mikko Kuoppa undertecknade spörs- aldiet medför. Man diskuterade bl.a. direkt pen- 23772: mål nr 653: ningersättning, ersättning tili en viss del mot kvit- 23773: to och ett köpsedelsystem. Gemensamt för dessa 23774: Ämnar Regeringen ändra på ersätt- modeller är att det ekonomiska stödet för gluten- 23775: ningspraxis så att glutenfria speciallivs- fri specialdiet skulle täckas med allmänna skatte- 23776: medel, som är nödvändiga for celiakipati- medel. Då bidragsbehovet t.ex. för de ca 10 000 23777: enter, i framtiden ersätts av sjukförsäk- personer som lider av celiaki i genomsnitt är 200 23778: ringen? mk per månad ansåg arbetsgruppen att det inte är 23779: ändamålsenligt att skapa ett komplicerat system 23780: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt enbart för celiakipatienterna eftersom det också 23781: anföra följande: finns andra grupper som är tvungna att hålla 23782: specialdiet. Arbetsgruppen framhöll att bl.a. pa- 23783: Personer som lider av spannmålsallergi kan tienter med njursjukdomar behöver specialdiet. 23784: inte använda vete, råg, havre eller korn i sin kost Personer som lider av diabetes och laktosintole- 23785: utan dessa element måste ersättas med andra rans är också tvungna att hålla specialdiet även 23786: näringspreparat. Att använda livsmedel utan om det enligt rådande uppfattning inte uppkom- 23787: spannmålsproteiner är det enda sättet att be- mer några extra matkostnader tili följd av dessa 23788: handla spannmålsallergi. 1 praktiken är det fråga sjukdomar. Dessutom ansåg man att man med 23789: om att glutenfria spannmålsprodukter såsom ris, direkta stöd inte kan påverka priserna på special- 23790: majs, bovete och hirs samt glutenfria specialpro- produkter, utan dessa skulle förbli dyrare än 23791: dukter används i stället för vanliga spannmåls- vanlig kost. Eftersom det för personer med 23792: produkter. Allergikern är tvungen att hålla diet spannmålsallergi är fråga om dagliga livsmedel 23793: hela sitt Iiv om inte sjukdomen bli bättre. Med och inte t.ex. specialnäringspreparat eller läke- 23794: rätt diet är den som lider av spannmålsallergi medel ansåg arbetsgruppen att det är mest eko- 23795: med avseende på allergin helt frisk. 1 värsta fall nomiskt och ändamålsenligt att direkt försöka 23796: kan spannmålsallergin utvecklas tili celiaki. Det påverka produktpriserna. Arbetsgruppen ansåg 23797: handlar alltså om latent insufficiens. Använd- att detta kan göras genom att man centraliserar 23798: ningen av glutenfritt bröd och andra glutenfria distributionen och anskaffningen av produkter- 23799: spannmålsprodukter bör uppmuntras. Tidigare na. Här kunde de personer som behöver stödet 23800: har det höga priset på dessa produkter uppfattats och deras organisationer vara i nyckelposition. 23801: som ett hinder i behandlingen. Enligt en utred- För att skapa och upprätthålla systemet kunde 23802: ning som konsumentverket gjort 1995 förorsaker man ansöka om understöd från t.ex. Penningau- 23803: dieten för personer som lider av celiaki merkost- tomatföreningen. Arbetsgruppen framhöll vida- 23804: nader på 318-377 mk per månad. Spannmålsal- re att personer som håller glutenfri diet omfattas 23805: lergi och celiaki är i vårdhänseende likartade av normala handikappbidrag och sjukvårdser- 23806: sjukdomar. sättningar under förutsättning att villkoren i frå- 23807: 1 den av social- och hälsovårdsministeriet till- ga om funktionsförmåga och kostnader uppfylls. 23808: satta handikapparbetsgruppen '96 (SHM 23809: 23810: Helsingfors den 22 juni 1998 23811: 23812: Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre 23813: KK 654/1998 vp 23814: 23815: Kirjallinen kysymys 654 23816: 23817: 23818: 23819: 23820: Mikko Kuoppa /va-r: Avialiiton omaisessa suhteessa eläville myön- 23821: nettävien sosiaalietuuksien määräytymisperusteista 23822: 23823: 23824: Eduskunnan Puhemiehelle 23825: 23826: Nuoret elävät hyvin monenlaisissa yhteisöis- ovat itse kiistäneet avioliitonomaisen suhteen 23827: sä, joissa myös elämäntilanteet saattavat vaihtua asuinkumppaniinsa. Samalla toisen asujan mah- 23828: varsin usein. Nuorten opiskelu ja opiskelupaik- dollisesti vanhemmiltaan saama opiskelujen lisä- 23829: kakuntien asuntopula sekä asuntojen korkeat rahoitus on katsottu asuinkumppanien yhteisek- 23830: vuokrat pakottavat nuoret etsimään ratkaisuja, si tuloksi, ja se on vähentänyt tukea samassa 23831: joita ei ole edes suunniteltukaan pysyviksi, vaik- asunnossa asuvalta toiselta nuorelta, vaikka hän 23832: ka ne sillä hetkellä saattavat näyttää avioliiton- ei ole saanut yhtään ulkopuolista avustusta ja on 23833: omaisilta suhteilta viranomaisten silmissä. käytännössä tuloton. Tämä tiukka tulkinta saat- 23834: Oppaassa toimeentulotuen soveltajille tode- taa merkitä sitä, että vanhempien ei kannata ta- 23835: taan seuraavat asiat, jotka voidaan ottaa huo- loudellisesti avustaa opiskelevaa lastaan, koska 23836: mioon. "Yhdessä asuvien miehen ja naisen iät, avustus katsotaan yhteiseksi tuloksi samassa 23837: asunnon koko, yhdessä asumisen kesto, vuokra- asunnossa asuvan kanssa. 23838: sopimus ja selvitykset vuokranmaksusta sekä Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 23839: muu hakijan asumisolosuhteista ja yhteistalou- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 23840: desta saatava selvitys". Soveltamisohjeet antavat nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 23841: suuntaa, miten samassa asunnossa asuvien tilan- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 23842: netta tarkastellaan ja todetaanko heidän asuvan 23843: avioliitonomaisessa suhteessa. Tytön ja pojan on Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 23844: näiden soveltamisohjeiden mukaan lähes mah- ryhtyä, että vanhempien antamia opiske- 23845: doton asua samassa asunnossa, ettei heidän suh- luavustuksia lapselleen ei lueta auto- 23846: dettaan tulkittaisi avioliitonomaiseksi. Tästä tul- maattisesti samassa asunnossa asuvan eri 23847: kinnasta on seurannut erityisesti opiskelijoille sukupuolta olevan asuintoverin kanssa 23848: etuisuuksien menetyksiä, vaikka asianomaiset yhteiseksi tuloksi? 23849: 23850: Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1998 23851: 23852: Mikko Kuoppa /va-r 23853: 23854: 23855: 23856: 23857: 280043 23858: 2 KK 654/1998 vp 23859: 23860: 23861: 23862: 23863: Eduskunnan Puhemiehelle 23864: 23865: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa asumisolosuhteista ja yhteistaloudesta saatava 23866: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, selvitys. 23867: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen Eri sukupuolta olevien henkilöiden yhdessä 23868: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko asumista ei tule automaattisesti tulkita aviolii- 23869: Kuopan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen tonomaiseksi suhteeksi, vaanjos henkilöt sosiaa- 23870: n:o 654: lietuuksia hakiessaan kiistävät avioliitonomai- 23871: sen suhteen olemassaolon, asia on tutkittava. 23872: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo Viranomaisen on huolehdittava asian selvittämi- 23873: ryhtyä, että vanhempien antamia opiske- sestä (hallintomenettelylain 17 §:n 1 mom.) ja 23874: luavustuksia lapselleen ei lueta auto- hankittava edellä mainitun kaltaista selvitystä 23875: maattisesti samassa asunnossa asuvan eri yhdessä asumisen syistä, kestosta ym. Hakijalle 23876: sukupuolta olevan asuintoverin kanssa on luonnollisesti annettava tilaisuus esittää selvi- 23877: yhteiseksi tuloksi? tys omien vaatimustensa perusteista. Toimeentu- 23878: lotukilain 17 §:n 3 momentissa on nimenomaan 23879: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- mainittu, että tarvittaessa on varattava tilaisuus 23880: vasti seuraavaa: esittää selvitystä talouden erillisyydestä. Asian 23881: ratkaisemiseksi voidaan hallintomenettelylain 23882: Toimeentulotukea myönnetään henkilölle tai 19 §:n nojalla tarvittaessa esim. kuulla todistajia. 23883: perheelle. Toimeentulotuesta annetun lain ( 1412/ Näyttökysymykset ovat tällaisissa tapauksis- 23884: 1997) 3 §:n mukaan perheellä tarkoitetaan mm. sa varmaankin vaikeita. Lähtöolettamana voi- 23885: miestä ja naista, jotka elävät avioliitonomaisissa daan kuitenkin yleisesti pitää, että kahden eri 23886: olosuhteissa. Samaan perheeseen kuuluville teh- sukupuolta olevan henkilön yhdessä asuminen 23887: dään yhteinen toimeentulotukilaskelma, jossa perustuu seurustelusuhteeseen ja yhdessä asumi- 23888: huomioidaan perheenjäsenten yhteenlasketut, sen voidaan katsoa olevan avioliitonomaista. 23889: toimeentulotukeen oikeuttavat menot ja käytet- Hallintomenettelyssä ja hallintolainkäytössä 23890: tävissä olevat tulot ja varat. Lisäksi heidän toi- ei voida puhua todistustaakasta samassa merki- 23891: meentulotuen perusosansa on yhteistaloudessa tyksessä kuin esimerkiksi riita-asioiden oikeu- 23892: asumisen vuoksi 85 prosenttia yksinasuvan ai- denkäynnissä, jossa todistustaakan katsotaan 23893: kuisen perusosasta. Tämän suuruinen perusosa olevan sillä osapuolella, joka kärsii haitalliset 23894: on myös muilla yhteistaloudessa asuvilla aikuisil- seuraamukset jonkin asian ratkaisemisen kan- 23895: la kuin avio- tai avopareilla. nalta olennaisen seikan toteennäyttämättä jää- 23896: Perheen tuloiksi katsotaan esimerkiksi niin misestä. Hallintolainkäytössä asioita ei voida 23897: yksityisistä kuin julkisista lähteistä saatavat ratkaista siltä pohjalta, että viranomainen tai 23898: avustukset muutamin poikkeuksin. Jos vanhem- asiakas ei ole näyttänyt jotakin asiaa, josta olisi 23899: mat avustavat täysi-ikäistä lastaan taloudellises- ollut todistustaakka, vaan viranomaisella on sel- 23900: ti, voidaan vanhemmilta saadut avustukset ottaa vitysvelvollisuus kaikkiin asiassa merkitykselli- 23901: huomioon hänen perheensä tuloina. siin seikkoihin nähden. Asiasta saatu selvitys 23902: Samassa asunnossa asuvien, eri sukupuolta kootaan yhteen ja siltä pohjalta tehdään ratkai- 23903: olevien henkilöiden kohdalla ei aina ole selvää, su. Tietenkin,jos asiakas ei toimita viranomaisel- 23904: onko kysymys avioliitonomaisista olosuhteista le sellaista häneltä pyydettyä selvitystä,joka voisi 23905: ja yhteistaloudesta. Kuten kysyjäkin on mainin- ratkaista asian asiakkaan eduksi, eikä viran- 23906: nut, toimeentulotukea koskevien säännösten so- omainen voi saada kyseistä tietoa muusta läh- 23907: veltajille tarkoitetussa oppaassa todetaan, että teestä, asiakas saattaa kärsiä selvityksen esittä- 23908: asian ratkaisemiseksi voidaan ottaa huomioon mättä jäämisestä. 23909: yhdessä asuvien miehen ja naisen iät, asunnon Lähtökohtaolettama avoparisuhteen olemas- 23910: koko, yhdessä asumisen kesto, vuokrasopimus ja saolosta pitänee tavallisesti paikkansa, ja muun- 23911: selvitys vuokranmaksuista sekä muu hakijan laiset tilanteet ovat poikkeustapauksia. Jotta läh- 23912: KK 654/1998 vp 3 23913: 23914: tökohtaolettama voisi kumoutua, on saadun sel- veysministeriö ei voi antaa tarkkoja menettely- 23915: vityksen oltava riittävän vakuuttavaa, jotta so- ohjeita selvitystä varten esimerkiksi siitä, missä 23916: siaalietuuksia ei myönnettäisi väärin perustein. kohtaa "näyttökynnys" ylittyisi. 23917: Tapausten moninaisuuden vuoksi sosiaali- ja ter- 23918: 23919: Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1998 23920: 23921: Ministeri Terttu Huttu-Juntunen 23922: 4 KK 654/1998 vp 23923: 23924: 23925: 23926: 23927: Tili Riksdagens Talman 23928: 23929: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- Att personer av olika kön bor tillsammans 23930: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med- skall inte automatiskt toikas som äktenskapslik- 23931: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- nande förhållanden, utan saken bör utredas ifall 23932: man Mikko Kuoppa undertecknade spörsmål nr personerna, när de ansöker om sociala förmåner, 23933: 654: nekar tili att de lever under äktenskapsliknande 23934: förhällanden. Myndigheten skall se tili att ären- 23935: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- dena utreds (lagen om förvaltningsförfarande 23936: ta för att ekonomiskt stöd som föräldrar 17 § 1 mom.) och inhämta uppgifter av ovan 23937: ger sitt barn för studier inte automatiskt nämnda slag om bl.a. orsakerna till samboendet 23938: skall betraktas som gemensam inkomst och dess varaktighet. Sökanden skall naturligtvis 23939: för barnet och en i samma lägenhet boen- ges tillfålle att lägga fram utredning över grun- 23940: de person av motsatt kön? derna för sina yrkanden. I 17 § 3 mom. lagen om 23941: utkomststöd nämns uttryckligen att sökanden 23942: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt vid behov skall ges tillfålle att förete en utredning 23943: anföra följande: om att det är fråga om ett separat hushåll. Med 23944: stöd a v 19 § lagen om förvaltningsförfarande kan 23945: Utkomststöd beviljas personer eller familjer. för avgörande av ärendet vid behov bl.a. höras 23946: Enligt 3 § lagen om utkomststöd (141211997) av- vittnen. 23947: ses med familj bl.a. en man och en kvinna som Bevisningsfrägorna är i dy1ika fall säkert svä- 23948: lever i äktenskapsliknande förhållanden. För de ra. Man kan dock i allmänhet utgå frän att tvä 23949: som hör till samma familj görs en gemensam personer av motsatt kön som bor tillsammans 23950: utkomststödskalkyl, i viiken familjemedlemmar- sällskapar med varandra och att samboendet kan 23951: nas sammanlagda utgifter som berättigar till ut- anses äktenskapsliknande. 23952: komststöd och disponibla inkomster och till- När det gäller förvaltningsförfarande och för- 23953: gångar beaktas. Därtill är utkomststödets grund- valtningsprocess kan man inte tala om bevisbör- 23954: del på grund av att de har gemensamt hushåll da i samma bemärkelse som t.ex. vid tvistemäls- 23955: 85 % av grunddelen för ensamboende vuxna. rättegångar, där bevisbördan innehas av den part 23956: Ä ven andra vuxna som har gemensamt hushåll som fär lida konsekvenserna av att nägon om- 23957: än t.ex. makar eller sambor fär grunddelen till ständighet som är väsent1ig för avgörandet av 23958: detta belopp. målet inte kan bevisas. Inom förvaltningsproces- 23959: Som inkomster för en familj betraktas, pä näg- sen kan ärenden inte avgöras utgående från att 23960: ra undantag när, t.ex. säväl privata som offentli- myndigheten eller k1ienten inte har bevis för nå- 23961: ga understöd. Om föräldrarna hjälper sitt full- gon omständighet för viiken denna skulle ha be- 23962: vuxna barn ekonomiskt, kan det ekonomiska visbördan, utan myndigheterna är skyldiga att 23963: stöd som föräldrarna ger beaktas som inkomst utreda alla omständigheter som kan vara av bety- 23964: för barnets familj. delse i ärendet. Utredningen i ärendet samman- 23965: När personer av motsatt kön bor i samma ställs och utgäende frän den träffas avgörandet. 23966: lägenhet är det inte alltid klart om det är fräga om Om en klient trots myndighetens begäran inte 23967: äktenskapsliknande förhällanden och gemen- tillställer myndigheten en sädan utredning som 23968: samt hushäll. Som även spörsmälsställaren har kan avgöra ärendet tili klientens fördel och myn- 23969: nämnt konstateras i handboken för de som till- digheten inte kan få denna information från nå- 23970: lämpar bestämmelserna om utkomststöd att man gon annan källa, kan klienten naturligtvis förlora 23971: vid a vgörandet kan beakta åldern hos de män och på att han eller hon har lätit bli att lägga fram 23972: kvinnor som bor tillsammans, bostadens storlek, utredningen. 23973: samboendets varaktighet, hyresavtalet och en Antagandet om förekomsten av ett samboför- 23974: utredning om hur hyran betalts samt andra upp- hållande är vanligtvis korrekt och övriga situa- 23975: gifter som kan fås om sökandens boförhållanden tioner är undantagsfall. För att detta antagande 23976: och gemensamma hushåll. skall kunna kullkastas, skall den utredning som 23977: KK 654/1998 vp 5 23978: 23979: presenteras vara tillräckligt övertygande så att kan social- och hälsovårdsministeriet för utred- 23980: sociala förmåner inte beviljas på felaktiga grun- ningen inte utfårda exakta förfaringsanvisningar 23981: der. På grund av att det finns så många olika fall om t.ex. när "beviströskeln" nås. 23982: 23983: Helsingfors den 17 juni 1998 23984: 23985: Minister Terttu Huttu-Juntunen 23986: KK 655/1998 vp 23987: 23988: Kirjallinen kysymys 655 23989: 23990: 23991: 23992: 23993: Olavi Ala-Nissilä /kesk: Maatalouden ED-tukihakemusten täyttä- 23994: misestä 23995: 23996: 23997: Eduskunnan Puhemiehelle 23998: 23999: Maatalouden ED-tukihakemusten täyttämi- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 24000: nen on osoittautunut hyvin työlääksi, vaikeaksi tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 24001: ja byrokraattiseksi. Lomakkeiden täyttöohjei- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 24002: den määrä on suuri. nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 24003: Suomen hallintomenettelylain mukaista on, 24004: että viranomainen neuvoo ja opastaa kansalai- Aikooko Hallitus vaikuttaa ED-tasol- 24005: sia. Nyt kuitenkin komission asetukset ovat teh- la niin, että viljelijät saavat hallintome- 24006: dyn tulkinnan mukaan rajanneet maaseutuviran- nettelylain mukaisen neuvonnan maaseu- 24007: omaisilta ED-tukihakemuksen täyttämisen neu- tuviranomaisilta lomakkeiden täytössä, 24008: vonnan pois. Tämä on suuri hallintomenettelylli- ja 24009: nen menetys. Tilannetta on pidettävä byrokra- aikooko Hallitus toimia byrokratian 24010: tian viidakossa olevan viljelijän kannalta koh- vähentämiseksi maatalouden tukijärjes- 24011: tuuttomana. telmissä? 24012: 24013: Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1998 24014: Olavi Ala-Nissilä /kesk 24015: 24016: 24017: 24018: 24019: 280043 24020: 2 KK 655/1998 vp 24021: 24022: 24023: 24024: 24025: Eduskunnan Puhemiehelle 24026: 24027: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa dessä neuvontajärjestöjen kanssa viljelijöitä EY- 24028: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, tukia koskevissa asioissa koko ED-jäsenyyden 24029: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen ajan. Myös kunnan maaseutuelinkeinoviran- 24030: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Olavi Ala- omainen voi pitää yleisiä, kaikille tarkoitettuja 24031: Nissilän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen koulutustilaisuuksia, joissa annetaan neuvontaa 24032: n:o 655: ja opastusta tukihakemusten täyttämisessä. 24033: Esteellisyyssäännösten vuoksi virkamies ei saa 24034: Aikooko Hallitus vaikuttaa ED-tasol- ryhtyä asianosaisen avustajaksi tai muuten antaa 24035: la niin, että viljelijät saavat hallintome- sellaista tietoa, joka vaarantaa virkamiehen puo- 24036: nettelylain mukaisen neuvonnan maaseu- lueettomuuden. Myös hakijoiden yhdenvertai- 24037: tuviranomaisilta lomakkeiden täytössä, nen kohtelu voi vaarantua yksittäisen tuen haki- 24038: ja jan avustajana toimimisen vuoksi. 24039: aikooko Hallitus toimia byrokratian Kansallisen lainsäädäntömme syrjä yttävänä, 24040: vähentämiseksi maatalouden tukijärjes- silloin kun kansallisessa lainsäädännössä ja EY- 24041: telmissä? asetuksissa on eroja, neuvonta-asiaa koskee ko- 24042: mission asetus (EY) N:o 1663/95. Mainitun ase- 24043: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- tuksen mukaan niin sanottujen vaarallisten työ- 24044: taen seuraavaa: ketjujen muodostaminen on kiellettyä. Sama 24045: henkilö ei voi olla tukiasiaa käsiteltäessä mukana 24046: Hallintomenettelylain (59811982) 4 §:n mu- sekä hakemuksen täyttämiseen osallistuneena 24047: kaan viranomaisen on tarpeen mukaan annetta- että sen käsittelijänä. Myös virkamiestehtävät on 24048: va asianosaiselle ja muullekin henkilölle neuvoja jouduttu mainitun asetuksen mukaisesti pilkko- 24049: siitä, miten sen toimialaan kuuluva asia pannaan maan sellaisiin kokonaisuuksiin, ettei yhdellä 24050: vireille ja miten asiaa käsiteltäessä on toimittava. virkamiehellä ole sellaisia tehtäväyhdistelmiä, 24051: Hallintomenettelylain neuvontavelvollisuu- jotka muodostaisivat tällaisen vaarallisen työyh- 24052: den on katsottu koskevan menettelyyn liittyviä distelmän. Komission asetus ei estä viljelijän neu- 24053: seikkoja ja asioiden selvittämistä yleisellä tasolla. vontaa tukihakemukseen liittyvissä kysymyksis- 24054: Maaseutuelinkeinoviranomaiset voivat neuvoa sä, mutta se estää saman henkilön toiminnan 24055: viljelijöitä yleisellä tasolla eli kertoa niistä kritee- sekä tukineuvojana että tukihakemuksen käsitte- 24056: reistä, joilla asia arvioidaan. Pidemmällekin me- lijänä. Komission asetuksen toteutumista ja sen 24057: nevä neuvonta on mahdollista siinä laajuudessa, noudattamista tarkastetaan tilintarkastustoi- 24058: kuin kunnissa on tähän resursseja eli käytännös- min, joiden seurauksena jäsenvaltion ED :lta saa- 24059: sä laajempi neuvonta edellyttää useamman maa- mia rahoitusosuuksia voidaan leikata. Ei ole 24060: seutuelinkeinoviranomaisen paikkaamista kun- kansallisesti järkevää menettää ED :n rahoitus- 24061: tiin. Tämä jo senkin takia, että hallintomenette- osuuksia asetuksen vastaisten toimien kautta. 24062: lylain 10 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan vir- Suomi on tehnyt esityksiä tukijärjestelmien 24063: kamies on esteellinen,jos hän avustaa tai edustaa yksinkertaistamiseksi ja byrokratian vähentämi- 24064: asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on seksi maatalouden tukijärjestelmissä. Suomi on 24065: odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa. muun muassa vastustanut äskettäin vireillä ollut- 24066: Maataloushallinnossa neuvontavelvollisuutta ta nautaeläinten korvamerkkivalvonnan vaiku- 24067: menettelyyn liittyvistä seikoista on hoidettu tusten liittämistä eläinpalkkioihin. Hallitus tulee 24068: muun muassa kaikille jaettavilla haku- ja täyttö- edelleenkin jatkamaan tukijärjestelmien yksin- 24069: oppailla sekä koulutustilaisuuksilla. Maa- ja kertaistamiseen tähtäävien esitysten tekemistä 24070: metsätalousministeriö on kouluttanut maata- Euroopan yhteisöjen asianomaisissa toimielimis- 24071: lousviranomaisia ja neuvontajärjestöjä sekä yh- sä. 24072: 24073: Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1998 24074: 24075: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä 24076: KK 655/1998 vp 3 24077: 24078: Tili Riksdagens Talman 24079: 24080: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- rådgivningsorganisationerna och i samarbete 24081: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- med rådgivningsorganisationerna har ministeriet 24082: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags- utbi1dat odlarna i frågor som gäller EU-stöd un- 24083: man Olavi Ala-Nissilä undertecknade spörsmå1 der hela den tid Finland har varit med1em i EU. 24084: nr 655: Kommunens landsbygdsnäringsmyndighet kan 24085: också ordna allmän utbildning som är avsedd för 24086: Ämnar Regeringen på EU-nivå arbeta alla och där man ger råd och handledning beträf- 24087: för att odlarna av landsbygdsnärings- fande ifyllandet av stödansökningar. 24088: myndigheterna skall få sådan rådgivning Av jävsbestämmelserna följer att en tjänste- 24089: som avses i lagen om förvaltningsförfa- man inte får fungera som biträde för en part eller 24090: rande när det gäller att fylla i b1anketter, annars ge sådan information som äventyrar 24091: och tjänstemannens opartiskhet. En 1ikställd be- 24092: ämnar Regeringen arbeta fOr minskad handling av sökandena kan också äventyras om 24093: byråkrati i fråga om stödordningar för en tjänsteman fungerar som biträde för en en- 24094: lantbruket? skild sökande. 24095: Kommissionens förordning (EG) nr 1663/95, 24096: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt som åsidosätter vår nationella lagstiftning om 24097: anföra följande: det förekommer skillnader mellan den nationella 24098: lagstiftningen och EG-förordningarna, gäller 24099: Enligt 4 § 1agen om förva1tningsförfarande rådgivningsärenden. Enligt nämnda förordning 24100: (598/l982) skall en myndighet vid behov ge par- är det förbjudet att bi1da s.k. farliga arbetskom- 24101: ter och även andra personer råd om hur ett ären- binationer. Samma person kan inte vid behand- 24102: de som hör tili myndighetens verksamhetsområ- lingen av ett stödärende både deltai ifyllandet av 24103: de anhängiggörs och hur de skall förfara under en ansökan och behandlingen av denna. 1 enlig- 24104: ärendets hand1äggning. het med nämnda förordning har man också b1ivit 24105: Den rådgivningsskyldighet som avses i 1agen tvungen att spjälka upp tjänstemännens uppgif- 24106: om förvaltningsförfarande har ansetts gälla om- ter så att en enskild tjänsteman inte har sådana 24107: ständigheter som anknyter tili förfarandet och farliga uppgiftskombinationer som avses ovan. 24108: utredning av ärenden på allmän nivå. Lands- Kommissionens förordning förhindrar inte att 24109: bygdsnäringsmyndigheterna kan ge allmänna rådgivning ges tili odlarna i frågor som hänför sig 24110: råd tili od1arna, dvs. informera om vi1ka kriterier tili stödansökningar men den fOrhindrar att sam- 24111: man utgår från när ett ärende avgörs. Kommu- ma person fungerar både som rådgivare och 24112: nerna kan också ge rådgivning i större utsträck- handläggare av en stödansökan. Kontrollen av 24113: ning beroende på deras resurser. 1 praktiken krä- hur kommissionens förordning har tillämpats 24114: ver alltså en mera omfattande rådgivning att det och iakttagits utförs med revisionsåtgärder, som 24115: anställs mer 1andsbygdsnäringsmyndigheter i kan leda tili att de finansiella bidragen skärs ned. 24116: kommunerna. Detta är nödvändigt också av den Nationellt sett är det inte förnuftigt att gå miste 24117: anledningen att en tjänsteman en1igt 10 § 1 mom. om EU:s finansiella bidrag på grund av åtgärder 24118: 3 punkten lagen om f6rva1tningsförfarande är som strider mot förordningen. 24119: jävig om han är biträde eller ombud för en part Finland har gjort framställningar i syfte att 24120: eller för den för viiken avgörandet i ärendet kan förenkla stödordningarna och minska byråkra- 24121: väntas medföra synnerlig nytta eller skada. tin vad gäller stödordningarna för lantbruket. 24122: lnom 1antbruksförva1tningen har rådgiv- Finland har bl.a. motarbetat det nyligen aktuella 24123: ningssky1digheten beträffande sådana omstän- fOrslaget att effekterna av tillsynen om öronmär- 24124: digheter som gäller förfarandet bl.a. fullföljts ge- ken för nötkreatur skulle knytas tili boskapsbi- 24125: nom utdelning av broschyrer tili alla om hur man dragen. Regeringen kommer även i fortsättning- 24126: ansöker om stöd och fyller i blanketter samt en att i de olika organen inom Europeiska gemen- 24127: genom utbi1dning. Jord- och skogsbruksministe- skaperna framställa förslag som syftar tili att 24128: riet har utbildat lantbruksmyndigheterna och förenkla stödordningarna. 24129: Helsingforsden 17 juni 1998 24130: 24131: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä 24132: KK 656/1998 vp 24133: 24134: Kirjallinen kysymys 656 24135: 24136: 24137: 24138: 24139: Tuula Haatainen /sd: Naisyrittäjälainojen saatavuuden turvaami- 24140: sesta 24141: 24142: 24143: Eduskunnan Puhemiehelle 24144: 24145: Vuoden 1998 budjettiin on varattu 60 000 000 Lainan turvin on tähän mennessä arvioitu luo- 24146: markan suuruinen määräraha naisyrittäjälainoja dun noin 700 uutta työpaikkaa. 24147: varten. Lainojen avulla naisten yrittäjäksi ryhty- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 24148: misen kynnystä on saatu madallettua ja lainoilla tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 24149: on ollut kysyntää. Huhtikuun 1998 loppuun nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 24150: mennessä määrärahasta on merkitty lainoja jo yli nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 24151: 38 000 000 markan edestä. Naisyrittäjälainoihin 24152: varatun määrärahan on arvioitu kuluvan lop- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 24153: puunjo vuoden 1998 alkupuoliskolla. ryhtyä turvatakseen naisyrittäjien laino- 24154: Työllisyystilanteen parantamiseksi uusia yri- jen saatavuuden myös loppuvuoden 1998 24155: tyksiä tarvitaan edelleenkin. Naisten perustamat ajan? 24156: yritykset tarjoavat yleensä pysyviä työpaikkoja. 24157: 24158: Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1998 24159: 24160: Tuula Haatainen /sd 24161: 24162: 24163: 24164: 24165: 280043 24166: 2 KK 656/1998 vp 24167: 24168: 24169: 24170: 24171: Eduskunnan Puhemiehelle 24172: 24173: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Toimialoittain myönnetyt naisyrittäjälainat 24174: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, kohdistuvat seuraavasti: 24175: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen tukkukauppa 3 %, vähittäiskauppa 26 %, kul- 24176: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuula jetus 1 %, yrityspalvelut 20%, teollisuus 12 %, 24177: Haataisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen majoitus ja ravintolatoiminta 11 %, maaseutu- 24178: n:o 656: elinkeinot 1 %ja kuluttajapalvelut 26 %. 24179: Naisten yrittäjyys suuntautuu edelleenkin 24180: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo Kera Oyj:n rahoittamissa yrityksissä vahvasti 24181: ryhtyä turvatakseen naisyrittäjälainojen palvelujen ja siellä erityisesti kuluttajapalvelujen 24182: saatavuuden myös loppuvuoden 1998 ja kaupan toimialoille. Palvelualoista kuluttaja- 24183: ajan? palvelut ovat olleet yrityspalveluja suosituimpia. 24184: Kuluttajapalveluista suurimman osan 65 %ovat 24185: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- vieneet terveys- ja sosiaalipalveluja tuottavat yri- 24186: vasti seuraavaa: tykset. Vähittäiskaupalle naisyrittäjälainoista on 24187: myönnetty 26 %. Kaupan alalta suosituimpia 24188: Kera Oyj :tä koskevaa lakia muutettiin vuoden ovat olleet kuluvan vuoden aikana päivittäista- 24189: 1997 alusta lukien siten, että Kera Oyj on voinut varakauppa, kioskiliiketoiminta ja kukkien vä- 24190: myöntää pienyritystoimintaan lainoja aikaisem- hittäismyynti. Teollisella ja valmistuksen toimi- 24191: masta poiketen myös palvelualoille. Pienyritys- aloilla, joka on ollut 12% myönnetystä lainoista, 24192: toimintaan myönnettäviin lainoihin sisältyvät yrittäjyys on suuntautunut käden taitoja vaati- 24193: myös ns. naisyrittäjälainat, joiden myöntämistä ville aloille sekä elintarvikkeiden valmistukseen. 24194: varten valtion kuluvan vuoden talousarviossa Ottaen huomioon, että naisyrittäjälainoja on 24195: osoitettiin Kera Oyj:lle 60 milj. mk:n myöntämis- nykyisessä laajuudessaan eli palvelualat mukaan 24196: valtuus. Naisyrittäjälainoja varten varattu lukien voitu myöntää vuoden 1997 alusta, niihin 24197: myöntämisvaltuus sisältyy omana kiintiönään kohdistunut kysyntä on jatkunut odotettua vilk- 24198: Kera Oyj:n ns. erityislainojen kiintiöön, joita kaampana. Nykyisellä kysyntämäärällä myöntä- 24199: koskeva myöntämisvaltuus valtion kuluvan vuo- misvaltuus riittänee alkusyksyyn. 24200: den talousarviossa on 500 milj. mk. Kera Oyj:llä on vielä muihin erityislainoihin 24201: Kera Oyj on 7.6.1998 mennessä myöntänyt varatusta 440 mmk:n myöntämisvaltuudestajäl- 24202: naisyrittäjälainoja yhteensä 50 450 000 markkaa. jellä yli 247 mmk:aa. Tästä kiintiöstä yhtiö voi 24203: Kiintiötä on sitenjäljellä 9,55 milj. mk. myöntää pienlainoja, joiden myöntämisala on 24204: Muita erityislainoja Kera Oyj on tähän men- yhteneväinen naisyrittäjälainojen kanssa. Siten 24205: nessä myöntänyt yhteensä 192 954 000 mk siten, voidaan naisyrittäjälainojen hyväksyttäviin ha- 24206: että pienlainoja on myönnetty 96 732 000 mk, kemuksiin edelleenkin myöntää vastaavantyyp- 24207: perustaruislainoja 21 721 000 mk, ympäristö- pistä lainaa, eli pienlainaa, kuin varsinainen 24208: lainoja 24 750 000 mk ja kehittämislainoja naisyrittäjälaina. Erona naisyrittäjälainojen ja 24209: 49 751 000 mk. Näin ollen muiden erityislainojen pienlainojen välillä on ainoastaan korkoero, 24210: kuin naisyrittäjälainojen myöntämiseen on vielä joka on 0,75% naisyrittäjälainan eduksi. 24211: käytettävissä 247 046 000 mk. Edellä mainitut tekijät huomioon ottaen halli- 24212: Naisyrittäjälainoja on myönnetty 7.6.1998 tus tulee arvioimaan Kera Oyj:n pienlainojen ja 24213: mennessä 745 kappaletta, ja lainoilla on myötä- naisyrittäjälainojen myöntämisedellytyksiä ko- 24214: vaikutettu 838 uuden työpaikan syntyyn. Lainan konaisuutena ja tässä yhteydessä ottamaan tar- 24215: keskikoko on ollut 68 000 mk. Uusille aikaville peellisilta osin huomioon naisyrittäjälainojen 24216: yrityksille naisyrittäjälainoista on myönnetty myöntämisvaltuuden mahdollisen muutostar- 24217: 50%. peen. 24218: 24219: Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1998 24220: 24221: Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki 24222: KK 656/1998 vp 3 24223: 24224: Tili Riksdagens Ta/man 24225: 24226: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- tjänsterna 20 %, industrin 12%, inkvarterings- 24227: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med- och restaurangverksamheten 11 %, landsbygds- 24228: lem av statsrädet översänt följande av riksdags- näringarna 1 % och konsumenttjänsterna 26 %. 24229: man Tuula Haatainen undertecknade spörsmäl När man betraktar de företag som erhällit 24230: nr 656: finansiering av Kera Abp stär det klart att kvin- 24231: nors företagarverksamhet är fortfarande starkt 24232: Vilka ätgärder ämnar Regeringen vid- inriktad pä servicesektorn, och inom denna sär- 24233: ta för att säkerställa tillgängen pä kvinno- skilt pä konsumenttjänsterna, och handeln. 24234: företagarlän även under resten av äret? Inom servicesektorn har konsumenttjänsterna 24235: varit mer populära än företagstjänsterna. De fö- 24236: Som svar pä detta spörsmäl fär jag vördsamt retag som producerar hälsovärds- och social- 24237: anföra följande: tjänster svarar för största delen (65 %) av konsu- 24238: menttjänsterna. Minuthandelns andel av de Iän 24239: Frän och med ingängen av är 1997 ändrades som beviljats kvinnliga företagare har varit 26 %. 24240: Iagen om aktiebolagetKera Abp sä att Kera Abp Inom handeln har de mest populära underliggan- 24241: tili skillnad frän tidigare har kunnat bevilja ocksä de sektorerna varit dagligvaruhandeln, kioskaf- 24242: pä servicesektorn Iän för smä företags verksam- fårsverksamheten och detaljhandeln med blom- 24243: het. De Iän som beviljas för smä företags verk- mor. lnom industrin och tillverkningen, som ta- 24244: samhet omfattar ocksä s.k. kvinnoföretagarlän. git emot 12 % av de beviljade Iänen, har verksam- 24245: Den bevillningsfullmakt som Kera Abp fick i heten varit inriktad dels pä sektorer där det krä vs 24246: innevarande ärs budget för bevi1jande av nämn- hantverkarskicklighet samt dels pä tillverkning- 24247: da Iän uppgick tili 60 miljoner mark. Den bevill- en av livsmedel. 24248: ningsfullmakt som gäller kvinnoföretagarlänen Med tanke pä att kvinnoforetagarlän i den 24249: ingär som egen kvot i Kera Abp:s kvot av s.k. nuvarande omfattningen, dvs. servicesektorn in- 24250: speciallän, för vilka en bevillningsfullmakt pä räknad, kunnat beviljas frän och med ingängen 24251: 500 miljoner mark reserverats i innevarande ärs av 1997 har efterfrägan pä dem fortsatt att vara 24252: budget. livligare än väntat. Om efterfrägan stannar pä 24253: Det sammanlagda värdet av de Iän som Kera nuvarande nivä kommer bevillningsfullmakten 24254: Abp har bevi1jat kvinnliga företagare fram till troligen att räcka tili början av hösten. 24255: den 7 juni 1998 uppgick till 50 450 000 mark. Av Av den totala bevillningsfullmakten pä 24256: kvoten äterstär alltsä 9,55 miljoner mark. 440 miljoner mark äterstär fortfarande mer än 24257: Värdet av andra specialiän som hittills har 247 miljoner mark hos Kera Abp. Inom ramen 24258: beviljats av Kera Abp uppgär tili sammanlagt för denna kvot kan bolaget bevilja smälån som 24259: 192 954 000 mark, varav 96 732 000 mark bevil- har liknande bevillningsgrunder som kvinnofö- 24260: jats i smälän, 21 721 000 mk i etableringslän, retagarlänet. Av denna anledning har man fort- 24261: 24 750 000 mark i miljölän och 49 751 000 mark i farande en möjlighet att pä basis av godtagbara 24262: utvecklingslän. Sälunda stär det ännu ansökningar om kvinnoföretagar1ån bevilja Iän 24263: 247 046 000 mark tili forfogande att användas av samma typ som det egentliga kvinnoföreta- 24264: för andra specialiän än kvinnoföretagarlän. garlänet, dvs. smälän. Den enda skilinaden mel- 24265: Fram tili den 7 juni 1998 uppgick antalet bevil- lan smälän och kvinnoföretagarlän består i rän- 24266: jade Iän till kvinnliga företagare tili 745, vilka tan som är 0,75% lägre pä kvinnoföretagarlän. 24267: hade bidragit tili skapandet av 838 nya arbets- Med hänsyn tagen tili de omständigheter som 24268: platser. Det genomsnittliga länebeloppet harva- nämnts ovan kommer regeringen att bedöma 24269: rit 68 000 mark. Femtio procent av kvinnoföreta- Kera Abp:s förutsättningar att bevilja smälån 24270: garlänen har gätt tili nya företag som skall inleda och kvinnoföretagarlån som en helhet och i detta 24271: sin verksamhet. sammanhang även i tillämpliga delar att beakta 24272: Sektorsvis betraktat har kvinnoföretagarlä- ett eventuellt behov att ändra på den bevillnings- 24273: nen fördelat sig enligt följande:partihandeln 3 %, fullmakt som gäller kvinnoföretagarlänen. 24274: detaljhandeln 26 %, transporterna 1 %, företags- 24275: 24276: Helsingfors den 22 juni 1998 24277: 24278: Handels- och industriminister Antti Kalliomäki 24279: KK 657/1998 vp 24280: 24281: Skriftligt spörsmål 657 24282: 24283: 24284: 24285: 24286: Eva Biaudet /sv: Bättre övervakning av barnhem 24287: 24288: 24289: 24290: Tili Riksdagens Talman 24291: 24292: Under de senaste åren har det med jämna resultat kan detta inte rättfårdiga avbrytande av 24293: mellanrum förekommit påståenden och anmärk- kontakten mellan barnen och deras föräldrar, 24294: ningar om tvivelaktiga uppfostringsmetoder i och aUra minst berättiga tili att försöka bryta 24295: barnhem i Finland. Beskyllningarna gäller nu barnens identitet. 24296: främst barnhemmen Kuttula och Metsäpirtti. Senast det dokument där en hemvideoinspel- 24297: De tidigare klagomålen har främst kommit ning visar slakt och plågeri av djur inför barnen, 24298: från föräldrar tili de omhändertagna barnen, borde Ieda tili åtgärder. Filmen avslöjade mycket 24299: bl.a. om att föräldra-barn kontakten konsekvent om barnhemmets förhåiiande tili Iiv och smärta. 24300: avbrutits. Ä ven utomstående sakkunniga t.ex. Det mentala våld som bamen förorsakades var 24301: Iäkare har förundrat sig över barnhemmens upp- dock uppenbart och borde utgöra en tiiiräcklig 24302: fostringsmetoder. Trots upprepade farhågor om grund för omedelbara åtgärder. 24303: att allting inte står rätt tili har verksamheten fått Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den 24304: fortsätta. ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri- 24305: Är det så att föräldrar tili omhändertagna ver tili vederbörande med1em av statsrådet ställa 24306: barn och före detta barnhemsbarns utsagor inte fö1jande spörsmål: 24307: upplevs tillräckligt tillförlitliga för att en objektiv 24308: utredning med barnets bästa som utgångspunkt, Hur kan det komma sig att det i Fin- 24309: skulle verkställas? 1 synnerhet i fallet Kuttula där land får upprätthållas barnhem med tvi- 24310: Iedaren för barnhemmet är gammal Iänsman, velaktiga uppfostringsmetoder och 24311: finns det skäl att misstänka att hans utsftgor fått på vilket sätt kommer kontroiien av 24312: särskild tyngd framom övriga parters. A ven om dylika institutioner att förbättras? 24313: barnhemmet Kuttula kunnat visa upp även goda 24314: 24315: Helsingfors den 1 juni 1998 24316: 24317: Eva Biaudet /sv 24318: 24319: 24320: 24321: 24322: 280043 24323: 2 KK 657/1998 vp 24324: 24325: Kirjallinen kysymys 657 Suomennos 24326: 24327: 24328: 24329: 24330: Eva Biaudet /r: Lastenkotien valvonnan parantamisesta 24331: 24332: 24333: 24334: Eduskunnan Puhemiehelle 24335: Viime vuosina on tasaisin väliajoin esiintynyt nähden. Vaikka Kuttulan lastenkoti onkin pys- 24336: Suomen lastenkodeissa sovellettuihin kasvatus- tynyt osoittamaan myös hyviä tuloksia, tämä ei 24337: menetelmiin kohdistuvia väittämiä ja arvostelua. voi oikeuttaa lasten ja heidän vanhempiensa väli- 24338: Syytökset koskevat nyt ensisijaisesti Kuttulan ja sen yhteydenpidon katkaisemiseen, ja kaikkein 24339: Metsäpirtin lastenkoteja. vähiten lasten identiteetin murtamisyrityksiin. 24340: Aikaisemmat valitukset ovat pääasiassa tul- Viimeistään sen dokumentin, jossa kotivideol- 24341: leet huostaanotettujen lasten vanhemmilta, ja ne la esitetään lasten nähden eläinten teurastusta ja 24342: ovat koskeneet mm. lapsen ja vanhemman väli- eläinrääkkäystä, tulisi johtaa toimenpiteisiin. 24343: sen yhteydenpidon johdonmukaista katkaise- Filmi paljasti paljon lastenkodin suhtautumises- 24344: mista. Myös ulkopuoliset asiantuntijat, esim. ta elämään ja kipuun. Lapsille aiheutettu henki- 24345: lääkärit, ovat ihmetelleet lastenkotien kasvatus- nen väkivalta oli kuitenkin ilmeistä, ja sen tulisi 24346: menetelmiä. Toiminta on kuitenkin saanut jat- olla riittävä peruste välittömiin toimenpiteisiin. 24347: kua huolimatta toistuvasta huolesta, että kaikki Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 24348: ei ole kohdallaan. tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 24349: Onko niin, että huostaanotettujen lasten van- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 24350: hempien ja entisten lastenkotilasten kertomuksia nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 24351: ei pidetä riittävän luotettavina puolueettoman 24352: selvityksen tekemiseksi, jonka lähtökohtana olisi Miten on mahdollista, että Suomessa 24353: lapsen etu? Erityisesti Kuttulan tapauksessa, jos- saa ylläpitää lastenkotia, jonka kasvatus- 24354: sa lastenkodin johtaja on vanha nimismies, on menetelmät ovat epäilyttävät, ja 24355: syytä epäillä, että hänen kertomuksensa ovat millä tavoin tällaisten laitosten valvon- 24356: saaneet erityistä painoarvoa muihin osapuoliin taa tullaan parantamaan? 24357: 24358: Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1998 24359: 24360: Eva Biaudet /r 24361: KK 657/1998 vp 3 24362: 24363: 24364: 24365: 24366: Eduskunnan Puhemiehelle 24367: 24368: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tanut työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää 24369: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, valvontalaissa määriteltyjen toimintayksiköiden 24370: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen toimintaedellytysten yhtenäisen kriteeristön tar- 24371: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Eva ve sekä antaa työn edistyessä tarvittaessa asia- 24372: Biaudet'n näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen ryhmittäin ehdotukset suosituksiksi Jääneille 24373: n:o 657: näistä kriteereistä. 24374: Ennen luvan myöntämistä lääninhallituksen 24375: Miten on mahdollista, että Suomessa tulee suorittaa toimintayksikön tarkastus. Val- 24376: saa ylläpitää lastenkotia, jonka kasvatus- vontalain tullessa voimaan toiminnassa olevien 24377: menetelmät ovat epäilyttävät, ja yksityisten palveluntuottajien tuli hakea lain 24378: millä tavoin tällaisten laitosten valvon- edellyttämä lupa ympärivuorokautiseen toimin- 24379: taa tullaan parantamaan? taan kuuden kuukauden kuluessa lain voimaan- 24380: tulosta. 24381: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Palvelujen valvonta kuuluu asianomaiselle 24382: vasti seuraavaa: lääninhallitukselle ja sille kunnalle, jossa palve- 24383: luja annetaan. Kunnassa valvontaviranomaise- 24384: Yksityisten sosiaalipalvelujen valvontaa kos- na toimii sosiaalihuollosta vastaava toimielin tai 24385: keva laki (60311996), jäljempänä valvontalaki, sen määräämä viranhaltija. Toimintayksiköiden 24386: tuli voimaan vuoden 1997 alusta. Uuden lainsää- valvonta on jatkuvaa toimintaa, jota valvontavi- 24387: dännön tavoitteena oli viranomaisvalvonnan te- ranomaisten on tehtävä yhteistyössä yksityisen 24388: hostaminen asiakkaan aseman turvaamiseksi ja sosiaalipalvelujen tuottajan kanssa järjestämälla 24389: palvelujen laadun varmistamiseksi yksityisissä palvelujen tuottamisessa tarpeellista ohjausta, 24390: sosiaalipalveluissa. Olen 12.6.1998 kirjalliseen neuvontaa ja seurantaa. Luvan saaneen yksityi- 24391: kysymykseen n:o 614 antamassani vastauksessa sen palvelujen tuottajan on vuosittain annettava 24392: selvittänyt tarkemmin lain sisältöä ja lastensuo- toiminnastaan kertomus lääninhallitukselle. 24393: jelulaitosten valvontaa. Toimintakertomuksessa on ilmoitettava henki- 24394: Lastensuojelulaitosten osalta yksityisen toi- löstössä, toimitiloissa ja toiminnassa tapahtu- 24395: minnan harjoittaminen on ollut lääninhallituk- neet muutokset. 24396: sen luvan varaista toimintaa lastensuojelulain Valvontaviranomainen on oikeutettu saa- 24397: (683/1983) 33 §:n nojalla. Valvontalaki edellytt- maan maksutta tehtävänsä suorittamista varten 24398: tää toimiluvan kaikilta ympärivuorokautista tarpeelliset tiedot ja selvitykset sosiaalipalvelujen 24399: hoitoa antavilta toimintayksiköiltä. Luvan tuottajalta, jollei vaitiolovelvollisuudesta muuta 24400: myöntämisedellytyksenä on, että toimintayksik- johdu. Valvontaviranomaisella on oikeus päästä 24401: kö on terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan palvelutoiminnan järjestämisessä käytettävään 24402: siellä annettavalle hoidolle, kasvatukselle ja toimintayksikköön ja suorittaa siinä tarkastuk- 24403: muulle huolenpidolle sopiva. Henkilöstön luku- sia. 24404: määrän tulee olla riittävä palvelujen tarpeeseen Kuttulan perheyhteisön osalta Itä-Suomen 24405: ja hoidettavien lukumäärään nähden. Henkilös- lääninhallitus on ryhtynyt toimiinjulkisuudessa- 24406: tön on myös täytettävä kunnan sosiaalihuollon kin olleiden epäkohtien selvittämiseksi. Kuttulan 24407: ammatilliselta henkilöstöitä vaadittavat kelpoi- henkilökunnasta tehtyjä rikosilmoituksia tutkii 24408: suusehdot. Sosiaali- ja terveysministeriö on aset- poliisi. 24409: 24410: Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1998 24411: 24412: Ministeri Terttu Huttu-Juntunen 24413: 4 KK 657/1998 vp 24414: 24415: 24416: 24417: 24418: Tili Riksdagens Talman 24419: 24420: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- grupp med uppgift att utreda behovet av enhetli- 24421: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- ga kriterier för verksamhetsförutsättningarna för 24422: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- sådana verksamhetsenheter som anges i tillsyns- 24423: man Eva Biaudet undertecknade spörsmål nr lagen, samt att under arbetets gång vid behov 24424: 657: områdesvis ge förslag till rekommendationer för 24425: länen angående dessa kriterier. 24426: Hur kan det komma sig att det i Fin- Innan länsstyrelsen beviljar ett tillstånd skall 24427: land får upprätthållas barnhem med tvi- den inspektera verksamhetsenheten. Då tillsyn- 24428: velaktiga uppfostringsmetoder och slagen trädde i kraft skulle de verksamma privata 24429: på vilket sätt kommer kontrollen av serviceproducenterna ansöka om det tillstånd för 24430: dylika institutioner att förbättras? verksamhet dygnet runt som förutsätts i lagen 24431: inom sex månader efter det att lagen trätt i kraft. 24432: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt Tillsynen över servicen hör till länsstyrelsen 24433: anföra följande: och den kommun där servicen tillhandahålls. 24434: Som kommunal tillsynsmyndighet fungerar det 24435: Lagen om tillsyn över privat socialservice organ som ansvarar för socialvården eller en 24436: (603/1996), nedan tillsynslagen, trädde i kraft vid tjänsteinnehavare som utses av detta organ. Till- 24437: ingången av 1997. Syftet med den nya lagstift- synen över verksamhetsenheterna är en fortgåen- 24438: ningen var att effektivera myndigheternas tillsyn de verksamhet där tillsynsmyndigheten skall 24439: för att trygga klienternas ställning och garantera samarbeta med den privata socialserviceprodu- 24440: servicekvaliteten inom den privata socialservi- centen vid ordnande av den styrning, rådgivning 24441: cen. 1 mitt svar av den 12 juni 1998 på det skrift- och uppföljning som behövs vid serviceproduk- 24442: 1iga spörsmålet nr 614 har jag redogjort närmare tionen. Privata serviceproducenter som erhållit 24443: för 1agens innehåll och tillsynen över barn- tillstånd skall årligen lämna länsstyrelsen en 24444: skyddsanstalterna. verksamhetsberättelse. 1 berättelsen skall näm- 24445: 1 fråga om barnskyddsanstalterna har det med nas de ändringar som har skett beträffade perso- 24446: stöd av 33 § barnskyddslagen (683/1983) krävts nalen, lokalerna och verksamheten. 24447: länsstyrelsens tillstånd för privat verksamhet. Tillsynsmyndigheten har rätt att avgiftsfritt av 24448: Enligt tillsynslagen krävs det tillstånd av alla socialserviceproducenten få den information och 24449: verksamhetsenheter som tillhandahåller vård de upplysningar den behöver för att kunna full- 24450: dygnet runt. F ör att tillstånd skall kunna beviljas göra sin tillsynsuppgift, såvida inget annat föran- 24451: krävs att verksamhetsenheten tili sina sanitära leds av tystnadsplikten. Tillsynsmyndigheten har 24452: och övriga förhållanden är lämplig för den vård, rätt att få tillträde tili en verksamhetsenhet som 24453: fostran och övriga omsorg som skall tillhanda- används vid ordnande av serviceverksamhet och 24454: hållas där. Personalen skall vara tillräckligt stor att inspektera den. 24455: med avseende på servicebehovet och antalet Vad g~ller familjehemmet Kuttula har länssty- 24456: vårdbehövande. Personalen skall också ha sam- relsen i Ostra Finlands län vidtagit åtgärder för 24457: ma behörighet som den som krävs av kommu- att reda ut de olägenheter som även diskuterats i 24458: nens yrkesutbildade socialvårdspersonal. Social- offentligheten. De polisanmälningar som gjorts 24459: och hälsovårdsministeriet har tillsatt en arbets- mot personalen på Kuttula undersöks av polisen. 24460: 24461: Helsingfors den 17 juni 1998 24462: 24463: Minister Terttu Huttu-Juntunen 24464: KK 658/1998 vp 24465: 24466: Kirjallinen kysymys 658 24467: 24468: 24469: 24470: 24471: Pentti Tiusanen /vas: Satamien väylämaksujen alentamisesta 24472: 24473: 24474: 24475: Eduskunnan Puhemiehelle 24476: 24477: Laivan nettovetoisuuteen sidottu väylämak- aluksien käyttömahdollisuutta ei ole. Näin jää- 24478: sujen korkea taso vaikuttaa erityisesti suurten vahvistamattomien alusten korkeampi väylä- 24479: alusten saapumiseen suomalaisiin satamiin. Esi- maksu kesäaikaan ei ole perusteltua. 24480: merkiksi venäläisten lannoitteiden kulkureitit Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 24481: ovat siirtyneet Suomesta Baltian satamiin. Sa- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 24482: moin suurten alusten nk. osalastien hakeminen nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 24483: Suomesta on käynyt taloudellisesti mahdotto- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 24484: maksi. 24485: Väylämaksun katto on viimeisen korotuksen Mitä Hallitus aikoo tehdä alentaak- 24486: jälkeen noin 650 000 markkaa. Maksun suuruus seen syväsatamien-kuten Kotkan syvä- 24487: estää nimenomaan nettovetoisuudeltaan suurien sataman - toimintaa lamaannuttavaa 24488: alusten saapumista suomalaisiin satamiin. Tilan- korkeaa väylämaksua, ja 24489: ne koskettaa luonnollisesti satamia, joihin johtaa onko Hallitus valmis laskemaan sen 24490: syväväylä. Tällainen on mm. Kotkan syväsata- katon esimerkiksi 500 000 markkaan an- 24491: ma. Kotkan vientitransito onkin pienentynyt taakseen positiivisen signaalin logistiik- 24492: huhtikuusta 1997 kolmekymmentä prosenttia. kayhtiöille? 24493: Suurien, esimerkiksi yli 50 000 tonnin lannoi- 24494: te-erien kuljettamiseen sopivien jäävahvisteisten 24495: 24496: Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1998 24497: 24498: Pentti Tiusanen /vas 24499: 24500: 24501: 24502: 24503: 280043 24504: 2 KK 658/1998 vp 24505: 24506: 24507: 24508: 24509: Eduskunnan Puhemiehelle 24510: 24511: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Suomen elinkeinoelämän tukemiseksi ja tran- 24512: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, sitoliikenteen mahdollisuuksien parantamiseksi 24513: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen tulisi harkita mahdollisuutta väylämaksun kus- 24514: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu- tannusvastaavuustavoitteen alentamiseksi. Toi- 24515: sasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o menpiteen positiiviset kerrannaisvaikutukset oli- 24516: 658: sivat todennäköisesti suuremmat kuin alentami- 24517: sesta aiheutuvat valtiontalouden menetykset. 24518: Mitä Hallitus aikoo tehdä alentaak- Liikenneministeriön asettama väylämaksutyö- 24519: seen syväsatamien-kuten Kotkan syvä- ryhmä totesi keväällä 1997 jättämässään rapor- 24520: sataman - toimintaa lamaannuttavaa tissa, että täyden kustannusvastaavuuden toteut- 24521: korkeaa väylämaksua, ja taminen nykyisin laskentaperustein johtaisi väy- 24522: onko Hallitus valmis laskemaan sen lämaksojen tuntuvaan nousuun, millä olisi kiel- 24523: katon esimerkiksi 500 000 markkaan an- teisiä kokonaistaloudellisia seurausvaikutuksia. 24524: taakseen positiivisen signaalin logistiik- Työryhmä ehdotti myös väylämaksujen asteit- 24525: kayhtiöi\le? taista alentamista keskipitkällä aikavälillä. Vuo- 24526: den 1998 alusta väylämaksuja korotettiin kol- 24527: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- mella prosentilla, mutta nykyinen hallitus ei il- 24528: taen seuraavaa: moituksensa mukaan esitä korotuksia väylä- 24529: maksuihin. 24530: Väylämaksuilla katetaan julkisten kulkuväy- Mikäli kustannusvastaavuustavoitteista ei 24531: lien ja vesiliikenteen turvalaitteiden rakentami- kuitenkaan voitaisi tinkiä, on jollekin alusryh- 24532: sesta, ylläpidosta ja hoidosta sekä jäänmurtajien mälle annettava alennus kerättävä vastaavina 24533: avustustoiminnasta aiheutuneet kustannukset. maksunkorotuksina muilta alusryhmiltä. Kysy- 24534: Väylämaksulain (1 028/1980) 3 §:n mukaan jään- myksessä ehdotettu alennus johtaisi siihen, että 24535: murtajien avustustoiminnasta valtiolle aiheutu- Venäjän transitoliikennettä hoitavien alusten 24536: vista kustannuksista voidaan kuitenkin osa jät- maksuja alennettaisiin, minkä takiajouduttaisiin 24537: tää huomioon ottamatta. Kuluvan vuoden val- vastaavasti korottamaan Suomen vientiä palve- 24538: tion talousarvion mukaan maksuilla katetaan levan jäävahvisteisen tonniston maksuja. Tämä 24539: noin 86 prosenttia väylä- ja jäänmurtotoiminnan ei olisi Suomen merenkulkupoliittisten tavoittei- 24540: aiheuttamista kustannuksista. den mukaista, sillä väylämaksujärjestelmällä on 24541: Vaikka Suomessa perittävät väylämaksut haluttu edistää säännöllisesti ja ympärivuotisesti 24542: ovat kansainvälisesti katsoen erittäin korkeat, Suomen satamiin liikennöivien myös jäissä kul- 24543: maksuilla ei vieläkään kateta täysimääräisesti kuun soveltuvien alusten käyttöä. Liikennemi- 24544: kaikkia Suomen merenkulullisen infrastruktuu- nisteriön joulukuussa 1997 hyväksymässä me- 24545: rin kustannuksia. Muihin maihin verrattuna väy- renkulkupoliittisessa ohjelmassa vuosille 1997- 24546: länpidon kustannuksia Suomessa nostavat pitkä 99 ehdotetaan, että transitoliikenteen toiminta- 24547: ja saaristoinen rannikkomme, runsas satamaver- edellytyksiä heikentävistä maksujen korotuksis- 24548: kostomme sekä satamien talviaikaisen aukipitä- ta pidättäydytään. Transitoliikenteen kuljetuk- 24549: misen aiheuttamat ylimääräiset kustannukset. sille ei kuitenkaan ole perusteltua myöntää alen- 24550: Toisaalta tulokertymää vähentävät Suomen nuksia Suomen omiin kuljetuksiin verrattuna. 24551: ohuet liikennevirrat. 24552: 24553: Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1998 24554: 24555: Liikenneministeri Matti Aura 24556: KK 658/1998 vp 3 24557: 24558: 24559: 24560: 24561: Tili Riksdagens Talman 24562: 24563: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- man överväga att sänka kostnadsmotsvarighets- 24564: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- målet för farledsavgifterna. De positiva multipli- 24565: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- katoreffekter åtgärderna medför skulle sannolikt 24566: man Pentti Tiusanen undertecknade spörsmål nr vara större än de förluster som sänkningen orsa- 24567: 658: kar statsekonomin. Den arbetsgrupp för farleds- 24568: avgifter som trafikministeriet tillsatt konstatera- 24569: Vad ämnar Regeringen göra för att de våren 1997 isin rapport att förverkligandet av 24570: sänka de höga farledsavgifterna som tar en heltäckande kostnadsmotsvarighet enligt nu- 24571: kål på verksamheten i djuphamnarna- varande beräkningsgrunder skulle Ieda tili en 24572: såsom djuphamnen i Kotka - och kännbar höjning av farledsavgifterna, vilket 24573: är Regeringen redo att sänka taket för skulle ha negativa följdverkningar på hela eko- 24574: avgiften t.ex. tili 500 000 mark för att ge nomin. Arbetsgruppen föreslog också en gradvis 24575: logistikföretagen positiva signaler? sänkning av farledsavgifterna på medellång sikt. 24576: Vid ingången av 1998 höjdes farledsavgifterna 24577: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt med tre procent, men den nuvarande regeringen 24578: anföra följande: kommer enligt egen uppgift inte att föreslå någon 24579: höjning av farledsavgifterna. 24580: Genom farledsavgifter täcks de kostnader som Såvida man inte kan ge avkall på kostnads- 24581: åsamkas av byggandet, underhållet och skötseln motsvarighetsmålen är man tvungen att kom- 24582: av allmänna farleder för sjöfarten och av säker- pensera nedsättningen för vissa fartygsgrupper 24583: hetsanordningar som behövs för sjötrafiken samt genom att på motsvarande sätt höja farledsavgif- 24584: av isbrytarassistansen. Enligt 3 § lagen om far- terna för andra fartygsgrupper. Den sänkning 24585: ledsavgifter (1 028/1980) kan docken del av av de som föreslås i spörsmålet skulle Ieda tili att de 24586: kostnader för isbrytarassistansen åsamkar staten avgifter som de fartyg som sköter transitotrafi- 24587: lämnas obeaktade. Enligt det innevarande årets ken tili Ryssland betalar skulle sjunka, varför 24588: statsbudget täcks ca 86 procent av de kostnader man skulle bli tungen att på motsvarande sätt 24589: som farleds- och isbrytarverksamheten åsamkar höja avgifterna för det isförstärkta tonnage som 24590: genom farledsavgifter. tjänar Finlands export. Detta skulle inte motsva- 24591: Fastän de farledsavgifter som uppbärs i Fin- ra Finlands sjöfartspolitiska mål, eftersom man 24592: land internationellt sett är mycket höga täcker genom farledsavgiftssystemet också velat främja 24593: avgifterna ännu inte helt och hållet alla de kost- användningen av de fartyg som lämpar sig för 24594: nader som sjöfartens infrastruktur åsamkar i vårt gång i is och som året om trafikerar hamnarna i 24595: land. Jämfört med övriga Iänder ökar de tilläggs- vårt land. 1det sjöfartspolitiska program för åren 24596: kostnader som åsamkas av den långa kusten med 1997-99 som trafikministeriet godkänt i decem- 24597: sina många öar och skär, det stora antalet ham- ber 1997 föres1ås att man avhåller sig från en 24598: nar och öppethållningen av dem vintertid kost- höjning av sådana avgifter som försämrar verk- 24599: naderna för farledsverksamheten i vårt land. samhetsförutsättningarna för transitohandeln. 24600: Dessutom minskar den glesa trafiken de inkoms- Det är emellertid inte motiverat att bevilja ned- 24601: ter som flyter in. sättning för transporterna inom transitohandeln 24602: För att stöda näringslivet i Finland och för- i förhållande till vårt lands egna transporter. 24603: bättra möjligheterna tili transitotrafik borde 24604: 24605: Helsingfors den 22 juni 1998 24606: 24607: Trafikminister Matti Aura 24608: KK 659/1998 vp 24609: 24610: Kirjallinen kysymys 659 24611: 24612: 24613: 24614: 24615: Risto Kuisma /rem: Sitoutumattomien ehdokkaiden asemasta vaa- 24616: leissa 24617: 24618: 24619: Eduskunnan Puhemiehelle 24620: 24621: Puoluerekisteriin merkityillä rekisteröidyillä lueisiin sitoutumattomien ehdokkaiden mahdol- 24622: puolueilla on etuoikeus asettaa ehdokkaita kun- lisuuden asettua vaaleihin. 24623: nallisiin ja valtiollisiin vaaleihin. Valitsijayhdis- Haapavedellä kaupungin vähentäessä työnte- 24624: tysten kautta puolueisiin kuulumattomilla sitou- kijöitä irtisanomiset kohdistuivat lähes yksin- 24625: tumattomilla henkilöillä on mahdollisuus aset- omaan niihin kaupungin palveluksessa oleviin 24626: tua ehdokkaaksi. Käytännön merkitystä sitoutu- henkilöihin, jotka olivat sitoutumattomien valit- 24627: mattomilla valitsijayhdistyksillä on kunnallis- sijayhdistysten jäseniä tai kunnallisvaaliehdok- 24628: vaaleissa. kaita. 24629: Puolueisiin verrattuna sitoutumattomien eh- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 24630: dokkaiden asettaminen on kohtuuttoman vai- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 24631: keaa ja suuritöistä. Sitoutumattomien osallistu- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 24632: minen yhteiskunnalliseen toimintaan on koh- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 24633: dannut käytännössä uuden vaikean esteen. 24634: Valitsijayhdistysten nimilistat on oikeusminis- Onko Hallitus tietoinen, että nykyinen 24635: teriön tulkinnassa katsottujulkisiksi asiakirjoik- menettely, jossa sitoutumattomien eh- 24636: si. Tässä on julkisuusperiaate törmännyt perus- dokkaiden valitsijayhdistysten nimilistat 24637: tuslain määräämään yleiseen, yhtäläiseen ja sa- ovat julkisia, vaikeuttaa kansanvallan to- 24638: laiseen vaalitapaan. Erityisesti pienillä paikka- teutumista ja on johtanut poliittiseen vai- 24639: kunnilla valitsijayhdistysten nimilistojen julki- noon,ja 24640: suus on johtanut suoranaiseen poliittiseen vai- aikooko Hallitus tehdä jotain tämän 24641: noon. Se uhkaa myös vakavasti vaarantaa puo- epäkohdan korjaamiseksi? 24642: 24643: Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1998 24644: 24645: ,Risto Kuisma /rem 24646: 24647: 24648: 24649: 24650: 280043 24651: 2 KK 659/1998 vp 24652: 24653: 24654: 24655: 24656: Eduskunnan Puhemiehelle 24657: 24658: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Euroopan unionin neuvoston yksilöiden suo- 24659: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, jelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tie- 24660: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen tojen vapaasta liikkuvuudesta antaman direktii- 24661: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Risto vin (95/46/EY) 8 artiklan mukaan jäsenvaltioi- 24662: Kuisman kirjallisen kysymyksen n:o 659: den on kiellettävä muun muassa poliittisia mieli- 24663: piteitä koskevien henkilötietojen käsittely, mu- 24664: Onko Hallitus tietoinen, että nykyinen kaan lukien tällaisten henkilötietojen luovutta- 24665: menettely, jossa sitoutumattomien eh- minen. 24666: dokkaiden valitsijayhdistysten nimilistat Julkisuus- ja salassapitolainsäädännön koko- 24667: ovat julkisia, vaikeuttaa kansanvallan to- naisuudistusta koskeva hallituksen esitys laiksi 24668: teutumista ja on johtanut poliittiseen vai- viranomaisten toiminnan julkisuudesta ja siihen 24669: noon,ja liittyviksi laeiksi (HE 30/1998 vp) on parhaillaan 24670: aikooko Hallitus tehdä jotain tämän eduskunnan käsiteltävänä. Neuvoston edellä 24671: epäkohdan korjaamiseksi? mainitun direktiivin sekä hallitusmuodon yksi- 24672: tyiselämän suojaa ja poliittisia oikeuksia koske- 24673: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- vien säännösten vuoksi esityksessä ehdotetaan, 24674: vasti seuraavaa: että henkilön poliittista vakaumusta koskevia 24675: tietoja sisältävät asiakirjat olisivat pääsäännön 24676: Sen enempää voimassa olevassa yleisten asia- mukaan salassa pidettäviä (ehdotus laiksi viran- 24677: kirjain julkisuudesta annetussa laissa (83/1951) omaisten toiminnan julkisuudesta, 24 §:n 1 mo- 24678: kuin muuallakaan lainsäädännössä ei ole sään- mentin 32 kohta). Tällaisiin tietoihin on luettava 24679: nöksiä valitsijayhdistysten perustamisasiakirjoi- myös valitsijayhdistysten perustajajäseniä kos- 24680: hin sisältyvien perustajajäsenten henkilötietojen kevat tiedot. Julkisia sen sijaan olisivat poliitti- 24681: salassa pitämisestä, minkä vuoksi tällaisia tietoja sessa luottamustehtävässä toimivia tai sellaisiin 24682: sisältävät asiakirjat ovat voimassa olevan lain- tehtäviin pyrkiviä henkilöitä koskevat tiedot. 24683: säädännön mukaan julkisia. 24684: 24685: Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1998 24686: 24687: Oikeusministeri Jussi Järventaus 24688: KK 659/1998 vp 3 24689: 24690: 24691: 24692: 24693: Tili Riksdagens Talman 24694: 24695: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- Enligt artikel 8 i EU-rådets direktiv om skydd 24696: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- för enskilda personer med avseende på behand- 24697: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle- ling av personuppgifter och om det fria flödet av 24698: damot Risto Kuisma undertecknade spörsmål nr sådana uppgifter (95/46/EG) skall medlemssta- 24699: 659: terna förbjuda behandlingen av bland annat per- 24700: sonuppgifter som avslöjar politiska åsikter inklu- 24701: Är Regeringen medveten om att det sive utlämningen av dylika personuppgifter. 24702: nuvarande förfarandet enligt vilket Regeringens proposition med förslag tili lag 24703: valmansföreningarna namnlistor med om offentlighet i myndigheternas verksamhet 24704: obundna kandidater är offentliga gör det samt tilllagar som har samband med den (RP 30/ 24705: svårare att förverkliga demokratin och 1998 rd) som åsyftar att revidera lagstiftningen 24706: har lett politisk förföljelse, och om offentlighet och sekretess i dess helhet be- 24707: ämnar Regeringen göra någonting för handlas som bäst av riksdagen. På grund av 24708: att rätta tili detta missförhållande? ovannämnda rådsdirektiv och bestämmelserna 24709: om skydd för privatliv och om politiska rättighe- 24710: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt ter i regeringsformen föreslås i propositionen att 24711: anföra följande: handlingar som innehåller uppgifter om den poli- 24712: tiska övertygelsen hos en person i regel skall vara 24713: Varken i den gällande lagen om allmänna hemliga (förslag tilllag om offentlighet i myndig- 24714: handlingars offentlighet (83/1951) eller i annan heternas verksamhet, 24 § 1 mom. 32 punkten). 24715: Iagstiftning finns bestämmelser om att stiftande Uppgifter om en valmansförenings stiftande 24716: medlemmars personuppgifter i stiftelseurkun- medlemmar måste anses vara dylika uppgifter. 24717: derna för en valmansförening skall hållas hemli- Uppgifter om personer som har politiska förtro- 24718: ga. Därmed är dokument som innehåller dylik endeuppdrag eller som kandiderar för dylika 24719: information offentliga enligt den gällande lag- uppdrag skall igen vara offentliga. 24720: stiftningen. 24721: 24722: Helsingfors den 17 juni 1998 24723: 24724: Justitieminister Jussi Järventaus 24725: KK 660/1998 vp 24726: 24727: Kirjallinen kysymys 660 24728: 24729: 24730: 24731: 24732: Tapio Karjalainen /sd ym.: Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:n 24733: toimintaa arvostelevasta kirjeestä 24734: 24735: 24736: Eduskunnan Puhemiehelle 24737: 24738: Olemme tänään saaneet ilmeisesti kaikille Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 24739: kansanedustajille toimitetun Raimo Laaksosen tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 24740: allekirjoittaman, Espoossa 27.5.1998 päivätyn kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen 24741: kirjeen. Kahdeksansivuisessa kirjeessä Raimo jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 24742: Laaksonen esittää joukon Arsenalin toimintaan 24743: liittyviä väitteitä. Nuo osittain yksilöidytja hen- Onko Hallitus tietoinen Raimo Laak- 24744: kilöidyt väitteet luovat kuvan todella mittavista sosen allekirjoittamasta 27.5.1998 päivä- 24745: väärinkäytöksistä,joilla yhteistä rahaa on ohjail- tystä omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal 24746: tu tilintarkastus- ja asianajotoimistoille. Esitetyt Oy:n toimintaan liittyviä epäselvyyksiä 24747: väitteet ovat sitä luokkaa, että niiden aiheellisuu- koskevasta kirjeestä, ja 24748: teen on syytä saada mahdollisimman pitävä vas- aikooko Hallitus omalta osaltaan ryh- 24749: taus. tyä toimenpiteisiin noinkin julkisesti esi- 24750: tettyjen syytösten johdosta? 24751: 24752: Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 1998 24753: 24754: Tapio Karjalainen /sd Jorma Kukkonen /sd Risto Kuisma /rem 24755: 24756: 24757: 24758: 24759: 280043 24760: 2 KK 660/1998 vp 24761: 24762: 24763: 24764: 24765: Eduskunnan Puhemiehelle 24766: 24767: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa 27.5.1998 päivätyssä kansanedustajille osoitetus- 24768: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, sa kirjeessä sekoitetaan Arsenal Oy:n mukaan 24769: olette 2 päivänä kesäkuuta 1998 päivätyn kir- vakuusrahastolain mukainen erityistarkastus 24770: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- erikoistilintarkastukseen, joka pääsääntöisesti 24771: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja toimeenpannaan muun muassa konkurssipesis- 24772: Tapio Karjalaisen ym. näin kuuluvan kirjallisen sä, joissa Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy on 24773: kysymyksen n:o 660: ollut velkojana. Erikoistilintarkastuksen tehtä- 24774: vänä on selvittää esimerkiksi, onko velallinen 24775: Onko Hallitus tietoinen Raimo Laak- syyllistynyt mahdolliseen velallisen rikokseen ja 24776: sosen allekirjoittamasta 27.5.1998 päivä- hukannut pesän varoja velkojiensa vahingoksi. 24777: tystä omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Päätöksen erikaistiEntarkastuksen suorittami- 24778: Oy:n toimintaan liittyviä epäselvyyksiä sesta konkurssipesissä tekee velkojainkokous 24779: koskevasta kirjeestä, ja yleensä pesänhoitajan esittämänä. Arsenal Oy:n 24780: aikooko Hallitus omalta osaltaan ryh- ilmoituksen mukaan Yrjö Tuokon toimisto ei ole 24781: tyä toimenpiteisiin noinkin julkisesti esi- suorittanut vakuusrahastolain mukaisia erityis- 24782: tettyjen syytösten johdosta? tarkastuksia missään vakuusrahastolain mukais- 24783: ta tukea saaneessa pankissa tai omaisuudenhoi- 24784: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- toyhtiössä. 24785: taen seuraavaa: Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy on velka- 24786: jana mukana useissa konkurssipesissä. Näissä 24787: Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy on valtion suoritettuja erikaistiEntarkastuksia on Omai- 24788: vakuusrahastosta annetun lain (379/1992) mu- suudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:n maksamina vuo- 24789: kainen omaisuudenhoitoyhtiö. Vakuusrahasto- sien 1994-1998 aikana ollut yhteensä 359 kap- 24790: lain 14 a §:n mukaisesti ministeriön on määrättä- paletta. Tilintarkastustoimisto Yrjö Tuokon 24791: vä yksi tai useampi tarkastaja suorittamaan tuki- suorittamien tarkastusten määrä näistä on ollut 24792: toimien kohteena olevan tai tukea hakevan pan- 148 kappaletta. Ilmoituksen mukaan Omaisuu- 24793: kin erityistarkastus. Ennen 1.5.1996 voimaan tul- denhoitoyhtiö Arsenal Oy:n lähtökohtana on 24794: lutta valtion vakuusrahastosta annetun lain käyttää kullakin alueellaan parhaita tilintarkas- 24795: muuttamista koskevaa lakia erityistarkastuksen tustoimistoja erikoistilintarkastusten suorittami- 24796: teettämisestä päätti Valtion vakuusrahastonjoh- seen. Mainittuna ajanjaksona Omaisuudenhoi- 24797: tokunta. Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy toyhtiö Arsenal Oy on suorituttanut tarkastuksia 24798: -konsernia koskevat erityistarkastukset suoritet- noin 30 eri tilintarkastustoimistolla. 24799: tiin vuosina 1993 ja 1994 siten, että ne aloitettiin Arsenal Oy:n mukaan Laaksosen kirjeessä esi- 24800: tukea saaneessa Suomen Säästöpankki - SSP tetyissä lukuvertailuissa on asiavirhe. Muun 24801: Oy:ssä ja saatettiin loppuun Omaisuudenhoito- muassa Keski-Uudenmaan Säästöpankkia kos- 24802: yhtiö Arsenal Oy:ssä. Erityistarkastusten suorit- keva vakuusrahastolain 14 a §:n nojalla suorite- 24803: tajaksi Valtion vakuusrahaston silloinen johto- tun eritystarkastuksen perusteella nostettu va- 24804: kunta valitsi KHTyhteisö Arthur Andersen & Co hingonkorvausoikeudenkäynti, jossa vastaajina 24805: -nimisen tilintarkastustoimiston. Näitä erityis- on ollut 16 entistä pankinjohtajaa ja hallituksen 24806: tarkastuksia on suoritettu Omaisuudenhoitoyh- jäsentä, on ollut pitkä ja vaikea. Kannenostettiin 24807: tiö Arsenal Oy:ssä pääasiassa ajalla 30.6.1993- 31.12.1993 ja täydennettynä 18.11.1994. Käräjä- 24808: 30.10.1995. oikeuden 1 200-sivuinen tuomio saatiin vasta 24809: Suomen Säästöpankkiin sulautuneessa 35 15. 5.1998. Käräjäoikeus, osittain hyläten ja osit- 24810: pankissa suoritettujen erityistarkastusten perus- tain kohtuullistaen kanteen, velvoitti pankin en- 24811: teella Valtion vakuusrahasto edellytti vahinkor- tisen toimitusjohtajan korvaamaan Omaisuu- 24812: vauskanteiden nostamista 25 säästöpankissa. denhoitoyhtiö Arsenal-SSP Oy:lle 20 miljoo- 24813: Edustaja Karjalaisen ym. ja Aittaniemen kirjalli- naa markkaa, johon määrään muiden vastaajien 24814: siin kysymyksiin johtaneessa Raimo Laaksosen oli osallistuttava 150 000-3 500 000 markalla. 24815: KK 660/1998 vp 3 24816: 24817: Tuomituille vahingonkorvauksille on suoritetta- jen osalta on päätetty valittaa Helsingin hovioi- 24818: va lisäksi 16 prosentin viivästyskorko 1.12.1994 keuteen. Arsenalin mukaan oikeudenkäyntiku- 24819: lukien. Tuomitut vastaajat velvoitettiin suoritta- lujen määrä on suurelta osin syntynyt ja on seura- 24820: maan kantajan oikeudenkäyntikulut. usta vastaajien kiistämisistä, minkä vuoksi kulu- 24821: Valtion vakuusrahasto on oikeudenkäynti- jen kasvu on pitkälti vastaajien menettelystä joh- 24822: prosesseja valvovana viranomaisena pyrkinyt tuvaa. Käräjäoikeus on katsonut, että kantajan 24823: useaan otteeseen siihen, että asianajajille makset- esittämät tosiasiaväitteet ovat käytännössä kai- 24824: tavia palkkioita alennettaisiin. Uusia alempiin kilta osin pitäneet paikkaansa. Huomioitavaa 24825: tuntiveloituksiin perustuvia sopimuksia on saatu on, että myös vastaajien oikeudenkäyntikulu- 24826: aikaiseksi. Keski-Uudenmaan Säästöpankin vaatimukset olivat yhteensä miljoonia markkoja. 24827: kannetta koskevassa tuomiossajutun hävinneille Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:ssä tilin- 24828: vastaajille maksettavaksi tuomitut 2,5 miljoonan tarkastajat eivät sen ilmoituksen mukaan hyväk- 24829: markan oikeudenkäyntikulukorvaukset kanta- sy yhtään yhtiön maksettavaksi tulevaa laskua. 24830: jalle eli Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenai-SSP Arsenal Oy:n toimihenkilöiden osalta kaikki si- 24831: Oy:lle perustuvat käräjäoikeuden tekemään so- donnaisuudet on aikanaan tutkittu niin, ettei 24832: vitteluun, jossa oikeus ei ota sinällään kantaa synny jääviys- tai moitittavuustilanteita. 24833: aiheutuneisiin oikeudenkäyntikuluihin vaan Valtiovarainministeriö on myös pyytänyt sel- 24834: maksajaksi tuomitun tai tuomittujen mahdolli- vitystä asianajolaskujen maksamisperiaatteesta. 24835: seen kykyyn suoriutua itse vahingonkorvaukses- Arsenal Oy:n yhtiökokouksessa 16. kesäkuuta 24836: ta ja tämän lisäksi vastapuolen oikeudenkäynti- 1998 on yhtiöjärjestystä muutettu niin, että tilin- 24837: kuluista. Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenai-SSP tarkastajat eivät ole jäseninä parlamentaarista 24838: Oy:n ilmoituksen mukaan aiheutuneet kulut valvontaa suorittavassa tarkastusvaliokunnassa, 24839: ovat mainitut 10,5 miljoonaa markkaa tähän jonka jäsenet vakuusrahaston valtuusto nimeää 24840: mennessä, mikä on Arsenal Oy:n mukaan kallein eduskuntaryhmien ehdottamista kansanedusta- 24841: ja työJäin oikeudenkäynti. Tuomiosta muun jista. 24842: muassa hylätyksi tulleiden oikeudenkäyntikulu- 24843: 24844: Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1998 24845: 24846: Ministeri Jouko Skinnari 24847: 4 KK 660/1998 vp 24848: 24849: 24850: 24851: 24852: Tili Riksdagens Talman 24853: 24854: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- och Aittoniemi, förväxlas en1igt Arsena1 Ab spe- 24855: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den cia1granskning enligt lagen om statens säkerhets- 24856: 2 juni 1998 till vederbörande medlem av statsrå- fond med särski1d revision, som i rege1 verkställs 24857: det översänt följande av riksdagsman Tapio Kar- bl.a. i konkursbon, där Egendomsförva1tnings- 24858: jalainen m.fl. undertecknade spörsmål nr 660: bolaget Arsenal Ab har varit borgenär. Syftet 24859: med särski1d revision är t.ex. att utreda om gä1- 24860: Är Regeringen medveten om det av denären eventuellt gjort sig sky1dig tili brott som 24861: Raimo Laaksonen undertecknade brevet gäldenär och skingrat konkursmassan till skada 24862: av den 27 maj 1998 gällande oklarheter i för borgenärerna. 1 allmänhet är det borgenärs- 24863: Egendomsförvaltningsbolaget Arsena1 sammanträdet som på förs1ag av boförva1taren 24864: Ab:s verksamhet och beslutar när särskild revision skall förrättas i 24865: ämnar Regeringen för sin del vidta åt- konkursbon. En1igt uppgift från Arsenal Ab har 24866: gärder med anledning av de så offentligt Yrjö Tuokkos byrå inte utfört specialgranskning 24867: framförda anklage1serna? enligt 1agen om statens säkerhetsfond i något 24868: egendomsförvaltningsbolag eller i någon bank 24869: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt som fått stöd en1igt lagen om statens säkerhets- 24870: anföra följande: fond. 24871: Som borgenär är Egendomsförvaltningsbola- 24872: Egendomsförvaltningsbolaget Arsena1 Ab är get Arsenal Ab delaktigt i ett flertal konkursbon. 24873: ett sådant egendomsförvaltningsbo1ag som avses Dessa har under 1994-1998 varit föremål för 24874: i lagen om statens säkerhetsfond (379/1992). En- sammanlagt 359 särski1da revisioner, som beta- 24875: ligt 14 a § lagen om statens säkerhetsfond skall 1ats av Egendomsförvaltningsbolaget Arsenal 24876: ministeriet förordna en eller flera granskare för Ab. Av revisionerna har 148 utförts av Revisions- 24877: att specia1granska banker som är föremå1 för byrå Yrjö Tuokko. Enligt uppgift är utgångs- 24878: eller ansöker om stöd. Före den lag om ändring punkten för Egendomsförvaltningsbo1aget Arse- 24879: av lagen om statens säkerhetsfond som trädde i na1 Ab att för särski1da revisioner använda sig av 24880: kraft den 1 maj 1996 var det direktionen för de bästa revisionsbyråerna inom varje område. 24881: Statens säkerhetsfond som beslöt när specia1- Under den ovan nämnda tidsperioden har Egen- 24882: granskning skulle ufföras. Specia1granskning- domsförvaltningsbo1aget Arsenal Ab låtit ca 30 24883: arna gällande koncernen Egendomsförvaltnings- o1ika revisionsbyråer ufföra granskningar. 24884: bo1aget Arsena1 Ab utfördes 1993 och 1994 så, att En1igt Arsena1 Ab finns det ett sakfe1 i den 24885: de in1eddes vid Sparbanken i Finland-SBF Ab, sifferjämföre1se som Laaksonen presenterar i sitt 24886: som fått stöd, och s1utfördes vid Egendomsför- brev. Bl.a. det skadeståndsmål gällande Keski- 24887: valtningsbolaget Arsenal Ab. Den dåvarande di- Uudenmaan Säästöpankki som föran1eddes av 24888: rektionen för Statens säkerhetsfond va1de revi- en specia1granskning enligt 14 a § lagen om sta- 24889: sionsbyrån, CGR-sammans1utningen Arthur tens säkerhetsfond och där svarande varit 16 före 24890: Andersen & Co att utföra specia1granskningar- detta bankdirektörer och med1emmar av styrel- 24891: na. Dessa specia1granskningar har utförts vid sen har varit långt och inveck1at. Talan väcktes 24892: Egendomsförva1tningsbo1aget Arsena1 Abi hu- den 31 december 1993 och kompletterades den 18 24893: vudsak under tidsperioden den 30 juni 1993-30 november 1994. Tingsrättens 1 200 sidor 1ånga 24894: oktober 1995. dom gavs först den 15 maj 1998. Genom att delvis 24895: Med anledning av de specialgranskningar som förkasta och delvis jämka talan å1ade tingsrätten 24896: utfördes i 35 banker som fusionerats med Spar- bankens före detta verkställande direktör att be- 24897: banken i Finland krävde Statens säkerhetsfond tala Egendomsförvaltningsbo1aget Arsenal-SSP 24898: att skadeståndsta1an skulle väckas i 25 sparban- Ab 20 milj. mk i ersättning. Av det beloppet 24899: ker. 1 Raimo Laaksonens brev av den 27 maj 1998 skulle de andra svarandena beta1a 150 000- 24900: tili riksdagsledamöterna, vilket 1edde tili skriftli- 3 500 000 mk. På de utdömda skadestånden skall 24901: ga spörsmå1 av ledamöterna Karjalainen m.fl. dessutom beta1as en dröjsmå1sränta på 16% räk- 24902: KK 660/1998 vp 5 24903: 24904: nat fr.o.m. den 1 december 1994. De dömda nai har rättegångskostnaderna tili största delen 24905: svarandena å1ades att beta1a kärandens rätte- uppstått och är följd av svarandenas nekanden, 24906: gångskostnader. varför de ökade kostnaderna i stor utsträckning 24907: Statens säkerhetsfond har i egenskap av den beror på svarandenas förfarande. Tingsrätten 24908: myndighet som övervakar rättegångsprocesser- har ansett att kärandens påståenden beträffande 24909: na upprepade gånger eftersträ vat sänkta arvoden de faktiska omständigheterna praktiskt taget har 24910: för advokater. Nya avta1 som baserar sig på 1ägre varit korrekta i alla avseenden. Det är beaktans- 24911: timarvoden har redan åstadkommits. 1 domen värt att även svarandenas yrkanden i fråga om 24912: gällande ta1an mot Keski-Uudenmaan Säästö- rättegångskostnader gällde sammanlagt miljon- 24913: pankki dömdes svarandena som för1orade må1et tals mark. 24914: att beta1a kärandens, dvs. Egendomsförvalt- Revisorerna vid Egendomsförvaitningsbola- 24915: ningsbolaget Arsenal-SSP Ab:s rättegångskost- get Arsenal Ab godkänner enligt uppgift inga 24916: nader om 2,5 milj. mk, vilket grundade sig på räkningar som skall betalas av bolaget. A ven för 24917: tingsrättensjämkning, där rätten i och för sig inte Arsenal Ab:s tjänstemäns delharalla kopplingar 24918: tar ställning tili rättegångskostnaderna utan för- tidigare utretts så att det inte skall uppstå situa- 24919: mågan hos den eller dem som dömts att betala att tioner med jäv eller klandervärdhet. 24920: själva k1ara av beta1ningen av skadeståndet och Finansministeriet har även begärt en utred- 24921: dessutom motpartens rättegångskostnader. En- ning om principen för betalning av advokaträk- 24922: 1igt uppgift från Egendomsförvaltningsbolaget ningarna. Vid Arsenal Ab:s bolagsstämma den 24923: Arsenai-SSP Ab är kostnaderna som hittills upp- 16 juni 1998 ändrades bolagsordningen så, att 24924: kommit nämnda 10,5 milj. mk, vilket enligt Arse- revisorerna inte längre är medlemmar i gransk- 24925: nal Ab är den dyraste och mest arbetdryga rätte- ningsutskottet som utövar parlamentarisk över- 24926: gången. Bl.a. i fråga om de rättegångskostnader vakning. Medlemmarna utses bland riksdagsle- 24927: som i domen förkastades har man beslutat att damöterna av säkerhetsfondens fullmäktige på 24928: överklaga hos Helsingfors hovrätt. Enligt Arse- förslag av riksdagsgrupperna. 24929: Helsingfors den 18 juni 1998 24930: 24931: Minister Jouko Skinnari 24932: KK 661/1998 vp 24933: 24934: Kirjallinen kysymys 661 24935: 24936: 24937: 24938: 24939: Hannu Takkula /kesk: Elintarvikkeiden arvonlisäveron verokan- 24940: nasta 24941: 24942: 24943: Eduskunnan Puhemiehelle 24944: 24945: Peruselintarvikkeiden arvonlisäveron vero- 17 %:n verokannan laskeminen elintarvikkei- 24946: kanta on voimassa olevan oikeuden mukaan nyt den osalta 12 %:iin on myös oikeudenmukai- 24947: 17 %. Lain säätämisen yhteydessä tarkoituksena suuskysymys. Korkeasta verokannasta kärsivät 24948: oli, että elintarvikkeisiin sovelletaan aluksi eniten pienituloisimmat kuluttajat. He joutuvat 24949: 17 %:n verokantaa ja myöhemmin siirryttäisiin käyttämään keskimääräistä suuremman osuu- 24950: 12 %:n verokantaan. Verokannan tuli arvonlisä- den tuloistaan peruselintarvikkeisiin. Verokan- 24951: verolain 222 §:n 7 momentinja 85 §:n nojalla olla nan alentamisen myönteiset seuraukset tulevat 24952: 17 % vuosien 1995-1997 osalta, minkä jälkeen kasvavan kysynnän myötä näkymään myös elin- 24953: verokannan tuli laskea 12 %:iin. Tämä ylimeno- tarviketeollisuuden ja kaupan toimialueiden ta- 24954: kauden järjestely ei ole kuitenkaan toteutunut. loudellisessa kehityksessä. 24955: Euroopan unionin arvonlisäverodirektiivin Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 24956: mukaan kukin jäsenvaltio voi soveltaa tiettyihin tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 24957: hyödykkeisiin yhtä tai kahta alennettua verokan- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 24958: taa yleisen verokannan sijasta. Suomessa on kui- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 24959: tenkin tällä hetkellä käytössä kolme normaalia 24960: alempaa verokantaa: 6 %:n verokanta muun Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 24961: muassa henkilökuljetuksiin, 12 %:n verokanta ryhtyä, että elintarvikkeiden arvonlisäve- 24962: muun muassa lääkkeisiin ja 17 %:n verokanta ron nykyinen verokanta alennetaan alku- 24963: elintarvikkeiden osalta. Koska väliaikaiseksi tar- peräisten lupausten mukaiselle 12 %:n 24964: koitettua 17 %:n verokantaa elintarvikkeiden suuruiselle verokantatasolle? 24965: osalta ei vieläkään ole laskettu 12 %:iin, voimas- 24966: sa oleva arvonlisäverolaki ei tältä osin vastanne 24967: arvonlisäverodirektiivin säännöksiä. 24968: 24969: Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1998 24970: 24971: Hannu Takkula lkesk 24972: 24973: 24974: 24975: 24976: 280043 24977: 2 KK 661/1998 vp 24978: 24979: 24980: 24981: 24982: Eduskunnan Puhemiehelle 24983: 24984: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa lyn yhteydessä tehtiin arvonlisäverokantoja kos- 24985: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, keva ratkaisu, jossa elintarvikkeiden aikaisem- 24986: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen min väliaikainen verokanta säädettiin pysyväksi. 24987: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannu Tällöin katsottiin, että valtiontaloudellisista syis- 24988: Takkulan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen tä elintarvikkeiden verokantaa ei ole mahdollista 24989: n:o 661: alentaa. Samat valtiontaloudelliset syyt ovat 24990: edelleen olemassa. Elintarvikkeiden verokannan 24991: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo alentaminen 17 prosentista 12 prosenttiin mer- 24992: ryhtyä, että elintarvikkeiden arvonlisäve- kitsisi noin 2, 1 miljardin markan vuosittaista ve- 24993: ron nykyinen verokanta alennetaan alku- rotuoton menetystä. 24994: peräisten lupausten mukaiselle 12 %:n Samassa yhteydessä aikaisemmat 6 ja 12 pro- 24995: suuruiselle verokantatasolle? sentin verokannat korvattiin nykyisellä 8 prosen- 24996: tin verokannalla. Muutokset ovat tulleet voi- 24997: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- maan 1.1.1998 lukien. 24998: vasti seuraavaa: Voimassa olevan arvonlisäverolain mukaan 24999: Suomessa sovelletaan siten kuudennen arvon- 25000: Arvonlisäverolaissa sovellettava yleinen vero- lisäverodirektiivin (77/388/ETY) edellyttämällä 25001: kanta on 22 prosenttia. Elintarvikkeisiin ja re- tavalla kahta alennettua 17 ja 8 prosentin vero- 25002: huaineisiin sovelletaan alennettua 17 prosentin kantaa. 25003: verokantaa. Vuoden 1998 talousarvion käsitte- 25004: 25005: Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1998 25006: 25007: Ministeri Jouko Skinnari 25008: KK 661/1998 vp 3 25009: 25010: 25011: 25012: 25013: Tili Riksdagens Talman 25014: 25015: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- 17 procent. 1 samband med behandlingen av 1998 25016: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- års budget fattades ett beslut i fråga om mervär- 25017: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- desskattesatsen genom vilket den tidigare tillfålli- 25018: man Hannu Takkula undertecknade spörsmål nr ga skattesatsen för livsmedel bestämdes bli bestå- 25019: 661: ende. Då ansåg man att Iivsmedelsskattesatsen 25020: inte på grund av statsekonomiska orsaker kan 25021: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- sänkas. Samma orsaker existerar fortfarande. En 25022: ta så att den nuvarande skattesatsen för sänkning av skattesatsen från 17 procent tili 12 25023: medvärdesskatt på Jivsmedel sänks tili procent skulle innebära en förlust på 2,1 miljar- 25024: den skattesatsnivå på 12% som ur- der mark i de årliga skatteintäkterna. 25025: sprungligen Iovades? 1 sammanhanget ersattes också de tidigare 25026: skattesatserna på 6 procent och 12 procenqned 25027: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt den nuvarande skattesatsen på 8 procent. And- 25028: anföra följande: ringarna harträtti kraft den 1 januari 1998. 25029: Enligt den gällande mervärdesskattelagen till- 25030: Den allmänna skattesats som tillämpas i mer- lämpas sålunda i Finland i enlighet med det sjätte 25031: värdesskattelagen är 22 procent. På livsmedel mervärdesskattedirektivet (77/388/EEG) två 25032: och fodermedel tillämpas en sänkt skattesats på sänkta skattesatser på 17 och 8 procent. 25033: 25034: Helsingfors den 17 juni 1998 25035: 25036: Minister Jouko Skinnari 25037: KK 662/1998 vp 25038: 25039: Kirjallinen kysymys 662 25040: 25041: 25042: 25043: 25044: Klaus Heliberg /sd: Työvoimatoimistojen mahdollisuuksista edistää 25045: syrjäytyvien työttömien työllistymistä 25046: 25047: 25048: Eduskunnan Puhemiehelle 25049: 25050: Sipoon työvoimatoimistolla on ollut hyviä Sipoon työvoimatoimisto on työllistämispal- 25051: kokemuksia nk. työvoimapalvelusta, jonka an- velun ansiosta voinut työllistää 1.4.1993- 25052: siosta on ollut mahdollista vuodesta 1993 vuo- 31.4.1998 välisenä aikana 281 eri työtöntä. Näis- 25053: denvaihteeseen 1997-98 työllistää pitkään työt- tä henkilöistä on toukokuussa 1998 vakituisessa 25054: tömänä olleita työnhakijoita. Tällöin valtion va- työssä 114 henkilöä ja pätkätyössä 27, koulutuk- 25055: roista on maksettu kaikki palkkaukseen liittyvät sessa 18, eläkkeellä 13, työvoiman ulkopuolella 6 25056: kulut. Nyt tämän mahdollisuuden on korvannut ja työttömänä enintään 9 viikkoa 20 henkilöä. 25057: yhdistelmätuki, jossa valtion varoista maksetaan Eläkettä odottaa 25 henkilöä ja työttömänä on 25058: 5 100 markkaa kuukaudessa, kun työnhakija, vain 45 henkilöä (kolmestatoista henkilöstä ei 25059: joka on ollut työttömänä 500 päivää, työlliste- tosin ole tietoa). Tulosta voidaan pitää erinomai- 25060: tään. sena, kun ottaa huomioon, että nämä 281 henki- 25061: Koska yhdistelmätuen 5 100 markkaa ei riitä löä olivat olleet jo hyvinkin pitkään työttöminä, 25062: kattamaan kaikkia palkkakustannuksia, vaatii vähimmilläänkin vuoden. 25063: tämä malli sen, että henkilö työllistetään joko Työllistämispalvelun ansiosta on Sipoossa 25064: yritykseen tai varakkaaseen yhdistykseen. Työn- voitu lisäksi suorittaa paljon sellaisia töitä, jotka 25065: johto on työvoimatoimiston ulkopuolella, eikä muutoin olisivat jääneet tekemättä, esimerkiksi 25066: työvoimatoimistolle kerry työllistetystä työllistä- vanhuksille ja vammaisille on voitu järjestää pa- 25067: misjakson ajalta riittävästi tietoa työllistämisen remmat asuinolosuhteet, eri yhdistyksille ja va- 25068: kannalta merkityksellisistä seikoista. paapalokunnille on rakennettu ja kunnostettu 25069: Sipoossa työvoimatoimisto palkkasi työnjoh- tiloja ja on edistetty luonnonsuojelutyötä. 25070: tajia eri työllistämispalvelun projekteja varten. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 25071: Työnjohtajien tehtäviin on kuulunut normaalien tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 25072: työnjohtotehtävien ohella raportointi työvoima- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 25073: toimiston muille virkailijoille työllistämispalve- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 25074: lussa olevien työntekijöiden ammattitaidosta, 25075: työkyvystä ja työmotivaatiosta sekä muista mah- Aikooko Hallitus tulevaisuudessa an- 25076: dollisista seikoista. Näiden tietojen perusteella taa työvoimatoimistoille mahdollisuuden 25077: työvoimatoimiston virkailijat ovat voineet tehdä Sipoossa tehokkaaksi ja toimivaksi ha- 25078: asiakkaiden kanssa työnhakusuunnitelmia. vaitun työllistämispalvelun järjestämi- 25079: seksi? 25080: 25081: Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1998 25082: 25083: Klaus Heliberg /sd 25084: 25085: 25086: 25087: 25088: 280043 25089: 2 KK 662/1998 vp 25090: 25091: 25092: 25093: 25094: Eduskunnan Puhemiehelle 25095: 25096: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa vien kohderyhmänä olivat ne työttömät, joiden 25097: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, työttömyys uhkasi pitkittyä yli kahden vuoden. 25098: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel- Työtön oli valtiollisessa työllistämispalvelussa 25099: le jäsenelle kansanedustaja Klaus Hellbergin määräaikaisessa työsuhteessa työvoimatoimis- 25100: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 662: toon, joka sijoitti työttömän yhdistykseen, sää- 25101: tiöön tai yksityiselle. Koska työllistetty oli val- 25102: Aikooko Hallitus tulevaisuudessa an- tion palveluksessa, maksettiin palkkauskustan- 25103: taa työvoimatoiroistoille mahdollisuuden nukset kokonaan valtion työllistämistukivarois- 25104: Sipoossa tehokkaaksi ja toimivaksi ha- ta. 25105: vaitun työllistämispalvelun järjestämi- Työllistämispalvelun avulla työllistettynä on 25106: seksi? ollut vuosittain keskimäärin 2 000 työtöntä, jo- 25107: ten sen kautta työllistettyjen määrä on jäänyt 25108: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- varsin vähäiseksi samalla kun työllistämispalve- 25109: vasti seuraavaa: lu on koettu raskaaksi ja byrokraattiseksi työllis- 25110: tämiskeinoksi. Työllistämispalvelu on lisäksi 25111: Työllistämispalvelu otettiin käyttöön 1990-lu- kustannuksiltaan kallein työllistämisen muoto. 25112: vun alussa valtion lakisääteisten työllistämisvel- Kun vuositason yksikkökustannus työllistettyä 25113: voitteiden täyttämiseksi. Tuolloin valtiolla oli kohti on 98 000 markkaa, ovat 2 000 työllistetys- 25114: yhdessä kuntien kanssa velvollisuus työllistää tä aiheutuvat menot 200 miljoonaa markkaa. 25115: määräajaksi pitkäaikaistyöttömiä. Työllistämis- Lisäksi järjestelmä on ollut työnjohdollisesti ja 25116: velvoitteiden täyttäminen osoittautui jo ennen valvonnan kannalta ongelmallinen työnantajan 25117: työllisyystilanteen vaikeutumista valtion viras- ja työn teettäjän ollessa eri tahoja. Huomiota on 25118: toissa ja laitoksissa ongelmalliseksi, kun viras- kiinnitettävä myös siihen, että työllistämispalve- 25119: toista ei löytynyt riittävästi työpaikkoja lakisää- lu menetelmänä, jossa osa työttömistä otetaan 25120: teisen velvoitteen täyttämiseksi. Tämän vuoksi työsuhteeseen työvoimatoimistoon, on omiaan 25121: kehitettiin korvaava menettely, jossa valtio oli antamaan väärän signaalin työvoimatoimiston 25122: työnantajana mutta työpaikkajärjestettiin muun tehtävistä ja roolista. 25123: muassa järjestöihin. Työllistämisvelvoitteet pois- Työvoimapoliittisen uudistuksen selvitystyön 25124: tettiin vuoden 1993 alusta lukien,jolloin vaikeas- yhteydessä tehtiin laaja tilastoanalyysi, joka 25125: sa työllisyystilanteessa päätettiin kuitenkin jat- osoitti, että yli 500 päivää eli yli kaksi vuotta 25126: kaa työllistämispalvelua. työttömänä olleiden työmarkkinatuen saajien 25127: Kunnallisessa työllistämispalvelussa kunta määrä on lähes 100 000. Ongelmalliseksi on muo- 25128: voi sijoittaa työllistämänsä pitkäaikaistyöttö- dostunut, että suuri joukko työmarkkinatuen 25129: män, jonka palkkaamiseen on myönnetty työllis- saajista uhkaa syrjäytyä työmarkkinoilta. Ajalli- 25130: tämistukea, työhön yhdistykseen, säätiöön tai sesti rajoittamattomasta työmarkkinatuesta on 25131: yksityiselle. Työllistettävä pitkäaikaistyötön on muodostunut kohderyhmälle vähimmäistoi- 25132: tällöin työsuhteessa kuntaan. Kunnallisen työl- meentulojärjestelmä vuosikausien ajaksi. 25133: listämispalvelun tavoitteena on parantaa etenkin Valtion työllistämispalvelu ei ole ollut riittävä 25134: niiden pitkäaikaistyöttömien työllistymisedelly- toimenpide yli kaksi vuotta työttömänä olleiden 25135: tyksiä, joiden sijoittuminen työmarkkinoille on työllistämiseen. Tästä syystä vuoden 1998 alusta 25136: erityisen ongelmallista. Kunnallista työllistämis- palvelujärjestelmää muutettiin siten, että yli kak- 25137: palvelua koskevat säännökset otettiin myös vuo- si vuotta (500 päivää) työttömänä olleille järjes- 25138: den 1998 alusta voimaan tulleeseen uusi ttuun tetään uusi palvelukokonaisuus, niin sanottu 25139: työllisyysasetukseen (136311997). uusi aktiivikausi, johon sisältyy muun muassa 25140: Sen sijaan valtion työllistämispalvelu lakkau- työnhakusuunnitelman uudistaminen. 25141: tettiin kuluvan vuoden 1998 alusta voimaan tul- Kuluvan vuoden alusta käyttöön otettu tuki- 25142: leen työvoimapoliittisen uudistuksen yhteydessä. muoto, yhdistelmätuki, on tiedon siitä levitessä 25143: Valtiollisessa työ llistämispalvelussa työllistettä- lähtenyt suhteellisen hyvin käyntiin. Yhdistelmä- 25144: KK 662/1998 vp 3 25145: 25146: tuen käyttömahdollisuuksia parantaa entises- palkka sekä myös työnantajan eläke- ja sosiaali- 25147: tään 1. 7.1998 alusta voimaan tuleva työllisyys- turvamaksu. 25148: asetuksen muutos, joka mahdollistaa yhdistel- Valtion työllistämispalvelun lakkauttaminen 25149: mätuen myöntämisen, vaikka työnantaja saisi on tarkoitus korvata uusilla entistä aktiivisem- 25150: Raha-automaattiyhdistyksen avustusta ja veik- milla ja voimakkaammilla työvoimapalvelu-ja 25151: kausvaroista maksettavaa avustusta työllistettä- työllistämistoimenpiteillä. Työvoimapoliittisen 25152: vän henkilön palkkaamiseen tai työllistämisen kokonaisuudistuksen yhtenä tavoitteena on saa- 25153: edistämiseen. Edellä selostettu muutos parantaa da työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin entistä te- 25154: entisestään yhdistysten ja järjestöjen työllistä- hokkaampi vaikuttavuus muun muassa siirtä- 25155: mismahdollisuuksia palkata yhdistelmätuella mällä toimenpiteiden painopistettä nykyistä 25156: palkattava henkilö myös kokoaikatyöhön. Yh- enemmän vähintään kaksi vuotta työttömänä 25157: distelmätuessa voittoa tavoittelemattomille yh- olleisiin pitkäaikaistyöttömiin eli juuri työllistä- 25158: distyksille ja säätiöille voidaan yhdistelmätukena mispalvelun piirissä olleeseen kohderyhmään. 25159: maksaa enintään työllistettävälle maksettava 25160: Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1998 25161: Ministeri Antti Kalliomäki 25162: 4 KK 662/1998 vp 25163: 25164: 25165: 25166: 25167: Tili Riksdagens Talman 25168: 25169: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen reformen trädde i kraft i början av 1998. Mål- 25170: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande gruppen för dem som skulle sysselsättas i den 25171: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks- statliga sysselsättningsservicen utgjordes av ar- 25172: dags1edamot Klaus Heliberg undertecknade betslösa vilkas arbetslöshet riskerade att fortgå 25173: spörsmål nr 662: över två år. 1 den statliga sysselsättningsservicen 25174: stod den arbetslöse i ett visstidsanställningsför- 25175: Ämnar Regeringen i framtiden ge ar- hållande tili arbetskraftsbyrån, som placerade 25176: betskraftsbyråerna möjlighet att ordna den arbetslöse i en förening, stiftelse eller hos en 25177: sådan sysselsättningsservice som i Sibbo privat. Eftersom den sysselsatte var i statens 25178: befunnits vara effektiv och fungerande? tjänst, betalades lönekostnaderna helt och hållet 25179: ur de statliga medlen för sysselsättningsstöd. 25180: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt Antalet personer som varit sysselsatta med 25181: anföra följande: hjälp av sysselsättningsservicen har uppgått tili i 25182: genomsnitt 2 000 arbetslösa per år. Sålunda har 25183: Sysselsättningsservicen togs i bruk i början av antalet sysselsatta via sysselsättningsservicen va- 25184: 1990-talet för att uppfylla statens lagstadgade rit tämligen litet samtidigt som sysselsättnings- 25185: sysselsättningsskyldigheter. Då var staten till- servicen upp1evts som ett tungrott och byråkra- 25186: sammans med kommunerna skyldig att sysselsät- tiskt sysselsättningsmedel. Sysse1sättningsservi- 25187: ta långtidsarbetslösa för en viss tid. Uppfyllandet cen är dessutom tili sina kostnader den dyraste 25188: av sysselsättningsskyldigheterna visade sig vara formen av sysselsättande. Medan enhetskostna- 25189: problematiskt vid statliga ämbetsverk och inrätt- den per sysselsatt på årsnivå är 98 000 mark, är de 25190: ningar redan innan sysselsättningsläget försvåra- utgifter som åsamkas av 2 000 sysselsatta 200 25191: des, då ämbetsverken inte hade tiliräckligt med mi1joner mark. Dessutom har systemet med tan- 25192: arbetsplatser för att uppfylla den lagstadgade ke på arbets1edningen och övervakningen varit 25193: skyldigheten. Därför utvecklades ett ersättande prob1ematiskt, då arbetsgivaren och den som lå- 25194: förfarande, där staten fungerade som arbetsgiva- tit utföra arbetet varit olika instanser. Uppmärk- 25195: re men arbetsplatsen ordnades bl.a. i organisatio- samhet bör också fåstas vid att sysselsättnings- 25196: ner. Sysselsättningsskyldigheterna slopades i servicen som en metod, där en del av de arbetslö- 25197: början av 1993, då man under det rådande svåra sa ställs i anställningsförhållande tili arbets- 25198: sysselsättningsläget emellertid beslöt att fortsätta kraftsbyrån, är ägnad att ge fel signal om arbets- 25199: med sysselsättningsservicen. kraftsbyråns uppgifter och roll. 25200: Då det gäller kommunal sysselsättningsservi- 1 samband med utredningsarbetet i anslutning 25201: ce, kan kommunen placera den långtidsarbetslö- tili den arbetskraftspolitiska reformen gjordes en 25202: se som skall sysselsättas och för vars anställande omfattande statistisk ana1ys, som visade att anta- 25203: man beviljat sysselsättningsstöd i arbete hos en let mottagare av arbetsmarknadsstöd som varit 25204: förening, en stiftelse eller en privat. Den långtids- arbetslösa i över 500 dagar, dvs. över två år, 25205: arbetslöse som skall sysselsättas står härvid i uppgick till närmare 100 000. Det problematiska 25206: anställningsförhållande till kommunen. Den är att en stor del av mottagarna av arbetsmark- 25207: kommunala sysselsättningsservicen syftar tili att nadsstöd riskerar utslagning från arbetsmarkna- 25208: förbättra sysselsättningsförutsättningarna sär- den. Det tidsmässigt obegränsade arbetsmark- 25209: skilt för de långtidsarbetslösa som är svåra att nadsstödet har för må1gruppen blivit ett minimi- 25210: placera på arbetsmarknaden är speciellt proble- utkomstsystem för åratal framöver. 25211: matisk. Bestämmelserna om kommunal syssel- Statens sysselsättningsservice har inte varit en 25212: sättningsservice inkluderades också i den revide- tillräcklig åtgärd för att ge sysselsättning åt per- 25213: rade sysselsättningsförordningen (136311997), soner som varit arbetslösa i över två år. Av denna 25214: som trädde i kraft i början av 1998. anledning ändrades servicesystemet i början av 25215: Däremot slopades statens sysselsättningsser- 1998 så, att en ny servicehelhet, en s.k. ny aktiv 25216: vice i samband med att den arbetskraftspolitiska period, ordnas för personer som varit arbetslösa 25217: KK 662/1998 vp 5 25218: 25219: i över två år (500 dagar). Under denna aktiva bete. Åt föreningar och stiftelser som inte strävar 25220: period förnyas bl.a. jobbsökarplanen. efter vinst kan man som sammansatt stöd betala 25221: Den i början av året ibruktagna stödformen, högst lönen för den som skall sysselsättas samt 25222: det sammansatta stödet, har i och med att uppgif- även arbetsgivarens pensions- och socialskydds- 25223: ten därom spridits kört i gång relativt bra. Möj- avgift. 25224: ligheterna att använda sammansatt stöd kommer Meningen är att ersätta slopandet av statens 25225: att förbättras ännu mer genom den ändring av sysselsättningsservice med nya aktivare och 25226: sysselsättningsförordningen som träder i kraft kraftfullare arbetskraftsservice- och sysselsätt- 25227: 1. 7.1998 och som möjliggör beviljande a v sam- ningsåtgärder. Ett av den arbetskraftspolitiska 25228: mansatt stöd, även om arbetsgivaren skulle få totalreformens mål är att ge de arbetskraftspoli- 25229: bistånd från Penningautomatföreningen och tiska åtgärderna en allt effektivare slagkraft bl.a. 25230: tipsmedlen för att avlöna eller främja sysselsät- genom att förskjuta åtgärdernas tyngdpynkt 25231: tandet av en person som skall sysselsättas. Ovan mera än förut tili långtidsarbetslösa personer 25232: beskrivna ändring förbättrar från förut förening- som varit arbetslösa i minst två år, dvs. tili just 25233: ars och organisationers möjligheter att med sam- den målgrup som omfattats av sysselsättnings- 25234: mansatt stöd anställa en person också i heltidsar- servicen. 25235: Helsingfors den 30 juni 1998 25236: 25237: Minister Antti Kalliomäki 25238: KK 663/1998 vp 25239: 25240: Skriftligt spörsmål 663 25241: 25242: 25243: 25244: 25245: Henrik Lax /sv m.fl.: Den omvända bevisbördan i Natura 2000 25246: -processen 25247: 25248: 25249: Tili Riksdagens Talman 25250: 25251: Beredningen av Finlands bidrag tili f:U:s s.k kunnat bevisa att den inte har s.k. trösklar som 25252: Natura 2000-nätverk är på slutrakan. Anda se- förhindrar/försvårar vattencirkulationen, vilket 25253: dan det ursprungliga förslaget presenterades vå- miljömyndigheten framfört som det centrala ar- 25254: ren 1997 har hård kritik riktats mot berednings- gumentet för att viken bör upptas i Naturanät- 25255: processen, särskilt mot brister i hörandet av sak- verket. Miljömyndigheterna har inte presenterat 25256: ägare med tanke på förslag om införlivande av egna utredningar, som skulle strida mot resulta- 25257: privatägda områden som inte redan varit föremål tet. 25258: för något slag av skyddsbeslut. Att bevisbördan och dess kostnader på detta 25259: Kritiken har tagit sig konkret uttryck i över sätt överförts på markägarna strider mot en a v de 25260: 14 000 anmärkningar mot det ursprungliga för- mest centrala principerna i vår nordiska rättstra- 25261: slaget, samt över 6 000 mot det korrigerade. dition. 25262: Ett centralt argument i kritiken har varit, att Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den 25263: många områden som föreslagits bli upptagna i ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri- 25264: Natura 2000 i motsats tili vad miljömyndigheter- ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa 25265: na påstår inte i verkligheten uppfyller de kriterier följande spörsmål: 25266: som nämns i de aktuella EU-direktiven, dvs det 25267: s.k habitatdirektivet och/eller fågeldirektivet. Är Regeringen medveten om att miljö- 25268: Följaktligen finns det exempel på att mark- myndigheterna i samband med Natura 25269: ägarna på egen bekostnad tvingats anlita såväl 2000-processen på många håll i praktiken 25270: biologisk somjuridisk sakkunnighjälp för att he- överfört bevisbördan och dess kostnader 25271: visa motsatsen. Så har t.ex. varit fallet med Lång- på markägarna, och 25272: viken i Korpo kommun, där man efter noggran- anser Regeringen att detta är förenligt 25273: na lodningar av hela den ca 4,5 km långa viken med vår nordiska rättsuppfattning? 25274: 25275: Helsingfors den 2 juni 1998 25276: 25277: Henrik Lax /sv Håkan Malm /sv Ulla-Maj Wideroos /sv 25278: Klaus Bremer /sv Margareta Pietikäinen /sv Pehr Löv /sv 25279: Ola Rosendahl /sv Gunnar Jansson /sv Raimo Tiilikainen /sv 25280: 25281: 25282: 25283: 25284: 280043 25285: 2 KK 663/1998 vp 25286: 25287: Kirjallinen kysymys 663 Suomennos 25288: 25289: 25290: 25291: 25292: Henrik Lax /r ym.: Käännetystä todistustaakasta Natura 2000 25293: -prosessissa 25294: 25295: 25296: Eduskunnan Puhemiehelle 25297: Suomen osuuden valmistelu EU:n ns. Natura osalta, jossa koko noin 4,5 kilometriä pitkän 25298: 2000 -verkostoon on loppusuoralla. Aina alku- lahden tarkkojen luotausten perusteella on pys- 25299: peräisen ehdotuksen esittelystä keväällä 1997 tytty todistamaan, että siellä ei ole ns. kynnyksiä, 25300: lähtien valmisteluprosessiin on kohdistunut jotka estävät/vaikeuttavat veden vaihtumista, 25301: kova arvostelu. Arvostelu on erityisesti koskenut mitä ympäristöviranomainen on esittänyt kes- 25302: asianomaisten kuulemiseen liittyviä puutteita ot- keisenä argumenttina lahden ottamiselle Natura- 25303: taen huomioon, että kyse on sellaisten yksityis- verkostoon. Ympäristöviranomaiset eivät ole 25304: alueiden liittämistä koskevista ehdotuksista, jot- esitelleet omia selvityksiään, jotka olisivat tulos- 25305: ka eivät aikaisemmin ole olleet minkäänlaisten ten kanssa ristiriidassa. 25306: suojelupäätösten kohteena. Todistustaakan ja siitä aiheutuvien kulujen 25307: Arvostelu on ilmennyt konkreettisesti siten, sälyttäminen tällä tavalla maanomistajille on ris- 25308: että yli 14 000 huomautusta on jätetty alkuperäi- tiriidassa pohjoismaisen oikeusperinteemme kes- 25309: seen ehdotukseen sekä yli 6 000 korjattuun ehdo- keisten periaatteiden kanssa. 25310: tukseen. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 25311: Arvostelun keskeisenä argumenttina on ollut, tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 25312: että monet Natura 2000 -ohjelmaan ehdotetut kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen 25313: alueet eivät ympäristöviranomaisten päinvastai- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 25314: sista väitteistä huolimatta todellisuudessa täytä 25315: kyseisissä EU-direktiiveissä eli ns. luontodirek- Onko Hallitus tietoinen, että ympäris- 25316: tiivissä ja/tai lintudirektiivissä mainittuja kritee- töviranomaiset ovat Natura 2000 -pro- 25317: reitä. sessiin liittyen monilla tahoilla käytän- 25318: Näin ollen on olemassa esimerkkejä siitä, että nössä sälyttäneet todistustaakan ja siitä 25319: maanomistajat ovat omalla kustannuksellaan aiheutuvat kustannukset maanomistajil- 25320: joutuneet käyttämään niin biologista kuin juri- le,ja 25321: distakin asiantuntemusta päinvastaisen asianti- pitääkö Hallitus tätä yhtenevänä poh- 25322: lan todistamiseen. Näin on tapahtunut esim. joismaisen oikeuskäsityksemme kanssa? 25323: Korppoon kunnassa sijaitsevan Långvikenin 25324: 25325: Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1998 25326: 25327: Henrik Lax /r Håkan Malm /r Ulla-Maj Wideroos /r 25328: Klaus Bremer /r Margareta Pietikäinen lr Pehr Löv /r 25329: Ola Rosendahl/r Gunnar Jansson /r Raimo Tiilikainen /r 25330: KK 663/1998 vp 3 25331: 25332: 25333: 25334: 25335: Eduskunnan Puhemiehelle 25336: 25337: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa selvityksessä on käytetty keskeisenä argumentti- 25338: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, na sille, ettei alue täytä direktiivin edellytyksiä 25339: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen sen sisällyttämiselle Natura 2000 -verkostoon. 25340: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Henrik Myös Långvikenin pohjassa olevat kynnysalueet 25341: Laxin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen ovat todennettavissa merenkulkulaitoksen sy- 25342: n:o 663: vyyskartoitustiedostoista. Kuitenkaan niiden 25343: merkitystä ja veden suolapitoisuuden eroja ei 25344: Onko Hallitus tietoinen, että ympäris- pidä liiaksi korostaa luontotyypin ainoina omi- 25345: töviranomaiset ovat Natura 2000 -pro- naispiirteinä. 25346: sessiin liittyen monilla tahoilla käytän- Direktiivin määritelmän mukaan kapeat mur- 25347: nössä säilyttäneet todistustaakan ja siitä tovesilahdet ovat luontotyyppinä sellaisia kapei- 25348: aiheutuvat kustannukset maanomistajil- ta, pitkiä ja syviä merenlahtia, joissa rantaviiva 25349: le,ja on avoin ja epäsäännöllinen. Aallokko ja ranta- 25350: pitääkö Hallitus tätä yhtenevänä poh- virtaukset eivät siten pääse vaikuttamaan ranta- 25351: joismaisen oikeuskäsityksemme kanssa? vyöhykkeen vesikasvillisuuteen. Tämäntyyppi- 25352: sissä elinympäristöissä esiintyy oma, erikoislaa- 25353: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tuinen eliölajistonsa. Långviken on edustava 25354: vasti seuraavaa: näyte kyseisestä luontotyypistä ja täyttää hyvin 25355: ne edellytykset, joiden perusteella alue voidaan 25356: Natura 2000 -verkoston valmistelu on ollut sisällyttää Natura 2000 -verkostoon. Tämän 25357: varsin laaja ja monivaiheinen prosessi. Valmiste- tyyppisiä alueita sisältyy Suomen Natura 2000 25358: lussa on maanomistajilla ja muilla asianosaisilla -ehdotukseen vain viisi kappaletta. Långviken 25359: ollut hyvät mahdollisuudet saada mielipiteensä on tämän luontotyypin paras edustaja Lou- 25360: valmistelijoiden tietoon. Asianosaisia eri vaiheis- nais-Suomen ympäristökeskuksen alueella. 25361: sa kuultaessa Natura 2000 -verkostoon sisällytet- Se, että maanomistajat ovat esittäneet omia 25362: tävien alueiden suojeluperusteita on voitu täs- käsityksiään alueen luonnonpiirteistä, ei tieten- 25363: mentää ja tätä kautta huomattavaan määrään kään tarkoita sitä, että todistustaakka olisi säly- 25364: alueiden rajauksia on tehty muutoksia maan- tetty maanomistajille. Ympäristöviranomaisilla 25365: omistajien toivomusten mukaisesti. Asianosais- on joka tapauksessa näyttövelvollisuus niiden 25366: ten kuulemisvaihe on täyttänyt varsin hyvin teh- perusteiden olemassaolosta, joiden perusteella 25367: tävänsä molempien osapuolten kannalta. Kun alue on otettu ehdolle Natura 2000 -verkostoon. 25368: otetaan huomioon, että asianosaisia tahoja Alueelliset ympäristökeskukset ovat mahdolli- 25369: Natura-prosessissa lienee useita kymmeniä tu- suuksiensa mukaan pyrkineet valmistelun eri 25370: hansia, ei viime vaiheen huomauttajien määrää vaiheissa selvittämään maan omistajille, millä pe- 25371: voida sittenkään pitää erityisen huomattavana. rusteella heidän alueensa on ehdotukseen otettu 25372: Natura 2000 -verkostoon ehdotettavat alueet ja mitä vaikutuksia siitä on heidän alueensa käy- 25373: täyttävät lintu- ja luontodirektiivin asettamat tölle. Tehtävä ei kuitenkaan ole helppo asian- 25374: vaatimukset suojeltavien lajien ja luontotyyp- osaisten erittäin suuren lukumäärän vuoksi, ku- 25375: pien osalta. Korppoon Långviken, joka kysy- ten apulaisoikeuskansleri Jukka Pasanen on lau- 25376: myksessä on erityisesti tuotu esiin, täyttää täysin sunnossaan Maataloustuottajain Etelä-Hämeen 25377: Iuontodirektiivin Suojeltavalie luontotyypille liitolle todennut. Natura 2000 -ohjelman valmis- 25378: (kapeat murtovesilahdet) asettamat vaatimuk- telu on kaikilta osin tehty voimassa olevia lakeja 25379: set. Luontotyypin kuvauksessa ei ole mainittu ja hyvää hallintokäytäntöä noudattaen ja vastaa 25380: mitään alueen vuonomaisuudesta, mitä tehdyssä siten myös pohjoismaisia oikeuskäsityksiä. 25381: 25382: Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 1998 25383: 25384: Ympäristöministeri Pekka Haavisto 25385: 4 KK 663/1998 vp 25386: 25387: 25388: 25389: 25390: Tili Riksdagens Talman 25391: 25392: 1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen direktivets krav för upptagning i nätverket Natu- 25393: föreskriver har Ni, Fru Ta1man, till vederböran- ra 2000. Också trösk1arna i bottnen av Långviken 25394: de med1em av statsrådet översänt fö1jande av kan verifieras i sjöfartsverkets dataregister med 25395: riksdagsman Henrik Lax m.fl. undertecknade uppgifter om vattendjup. Det är dock inte skä1 att 25396: spörsmål nr 663: överbetona betydelsen av dem och av variatio- 25397: nerna i sa1tha1ten som de enda karakteristiska 25398: Är Regeringen medveten om att mi1jö- dragen för naturtypen. 25399: myndigheterna i samband med Natura Enligt definitionen i direktivet är de smala 25400: 2000-processen på många håll i praktiken bräckvattensvikarna som naturtyp sådana sma- 25401: överfört bevisbördan och dess kostnader la, långa och djupa havsvikar där strandlinjen är 25402: på markägarna, och öppen och oregelbunden. Vågsvallet och ström- 25403: anser Regeringen att detta är förenligt ningarna utmed stranden kan därmed inte påver- 25404: med vår nordiska rättsuppfattning? ka vattenvegetationen i strandzonen. 1 livsmiljö- 25405: er av denna typ förekommer en he1t egen flora av 25406: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt organismer. Långviken är ett representativt ex- 25407: anföra följande: empel på denna naturtyp och uppfyller vä1 de 25408: kriterier enligt vi1ka ett område kan införlivas i 25409: Beredningen av nätverket Natura 2000 har nätverket Natura 2000. 1 Fin1ands förslag tili 25410: varit en mycket omfattande och variationsrik nätverket Natura 2000 finns bara fem områden 25411: process. Under beredningen har markägarna och av denna typ. Långviken är den bästa represen- 25412: andra berörda haft goda möj1igheter att informe- tanten för typen inom Sydvästra Finlands miljö- 25413: ra beredarna om sina åsikter. Då de berörda centrals område. 25414: hörts i olika skeden har grunderna för skyddet av Det faktum att markägarna har anfört sina 25415: de områden som skall ingå i nätverket Natura egna uppfattningar om naturens särdrag i olika 25416: 2000 kunnat preciseras, och på detta sätt har områden betyder naturligtvis inte att bevisbör- 25417: ändringar, i en1ighet med markägarnas önske- dan skulle ha förts över på dem. Miljömyndighe- 25418: mål, kunnat göras i avgränsningen av ett stort terna är i alla fall skyldiga att ådagalägga existen- 25419: anta1 områden. Skedet för hörande av berörda sen av de grunder enligt vi1ka området har före- 25420: parter har ur vardera partens synvinke1 fyllt sin slagits för nätverket Natura 2000. De regionala 25421: uppgift mycket väl. Då man beaktar att de som miljöcentralerna har, så långt de haft möjlighet, 25422: berörts av Naturaprocessen torde uppgå till flera arbetat för att i olika skeden av beredningen 25423: tiotals tusen kan man ändå inte anse att de som klarlägga för markägarna på vilka grunder deras 25424: gjort anmärkningar under det senaste skedet är områden har tagits med i förslaget och vilka 25425: så anmärkningsvärt många. återverkningar detta har på nyttjandet av områ- 25426: De områden som föreslås för nätverket Natu- dena. Denna uppgift har dock inte varit lätt på 25427: ra 2000 uppfyller de krav som fågel- och habitat- grund av det oerhört stora anta1et berörda, vilket 25428: direktiven ställer i fråga om skyddade arter och också justitiekanslersadjoint Jukka Pasanen har 25429: naturtyper. Långviken i Korpo, som särskilt tas konstaterat i sitt utlåtande tili södra Tavastlands 25430: upp i spörsmå1et, uppfyller till fullo de krav som förbund inom Centra1förbundet för 1ant- och 25431: habitatdirektivet ställer på en skyddad naturtyp skogsbruksproducenter. Beredningen av pro- 25432: (sma1a bräckvattensvikar). 1 beskrivningen av grammet Natura 2000 har till alla delar skett 25433: området nämns inte att området skulle vara under iakttagande av gällande lag och god för- 25434: fjordartat, vi1ket i utredningarna använts som ett valtningspraxis och motsvarar alltså också den 25435: centra1t argument för att området inte uppfyller nordiska rättsuppfattningen. 25436: 25437: Helsingfors den 26 juni 1998 25438: 25439: Miljöminister Pekka Haavisto 25440: KK 664/1998 vp 25441: 25442: Kirjallinen kysymys 664 25443: 25444: 25445: 25446: 25447: Kari Kantalainen /kok ym.: Työehtosopimuksen yleissitovuutta 25448: koskevan oikeuskanslerin päätöksen noudattamisesta 25449: 25450: 25451: Eduskunnan Puhemiehelle 25452: 25453: Oikeuskansleri antoi viime viikolla päätök- mukaan päätöstä tehtäessä oli menetelty sillä 25454: sensä kanteluun, joka koski sosiaali- ja terveys- tavoin virheellisesti, että se oli vaikuttanut myös 25455: ministeriön tekemää päätöstä, jolla oli katsottu päätöksen lopputulokseen. 25456: kuorma-autoalan työehtosopimus yleissitovak- Ministeri toistaa antamassaan tiedotteessa 25457: si. Oikeuskansleri totesi ministeri Terttu Huttu- uudelleen niitä perusteluita,joiden oikeuskansle- 25458: Juntusen menetelleen epäasianmukaisesti pää- ri on todennut olevan virheellisiä. Tiedotteessa 25459: töstä tehdessään, kun hän ei ollut vaatinut tar- annetaan muun ohella edelleen ymmärtää, että 25460: kempia selvityksiä yleissitovuusasian ratkaisuun ministeriö ei aikoisi noudattaa sitä korkeimman 25461: vaikuttaneista tilastollisista ja oikeudellisia kysy- oikeuden ratkaisuun perustuvaa voimassa ole- 25462: myksiä koskeneista valmisteluasiakirjojen eroa- van oikeuden sääntöä, jonka mukaan yleissito- 25463: vuuksistaja siitä, voitiinko asian esittelijän teke- vuus edellyttää työehtosopimukselta vähintään 25464: miin laskelmiin sisältyneitä lukujajärjestäytynei- noin 50 prosentin edustavuutta. 25465: den työnantajien työntekijämäärästä ja sen kas- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 25466: vusta pitää luotettavina, vaikka asiassa tehtyjen tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 25467: aikaisempien selvitysten perusteella niiden oi- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen 25468: keellisuutta oli perusteita epäillä. jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 25469: Ministeri Terttu Huttu-Juntunen on oikeus- 25470: kanslerin päätöksen jälkeen ilmoittanut tiedot- Aikooko sosiaali- ja terveysministeriö 25471: teessaan, että hänen 3.10.1997 tekemänsä kante- ottaessaan kantaa työehtosopimusten 25472: lun kohteena ollut päätös kuorma-autoalan työ- yleissitovuuteen edelleen menetellä taval- 25473: ehtosopimuksen yleissitovuudesta on edelleen la, jonka valtioneuvoston oikeuskansleri 25474: voimassa. Tämä tarkoittanee, että ministeri ei aio on todennut virheelliseksi ja epäasianmu- 25475: ottaa huomioon oikeuskanslerin kantaa, jonka kaiseksi? 25476: 25477: Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1998 25478: 25479: Kari Kantalainen /kok Jukka Tarkka /nuors Vuokko Rehn /kesk 25480: Anne Knaapi /kok Klaus Bremer /r Olavi Ala-Nissilä /kesk 25481: Oiva Savela /kok Timo Ihamäki /kok Juhani Sjöblom /kok 25482: Kalevi Lamminen /kok Kyösti Karjula /kesk 25483: 25484: 25485: 25486: 25487: 280043 25488: 2 KK 664/1998 vp 25489: 25490: 25491: 25492: 25493: Eduskunnan Puhemiehelle 25494: 25495: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa vertailtavien tietojen tulisi olla samoista lähteis- 25496: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, tä, samanaikaisia ja mahdollisimman ajan tasalla 25497: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen olevia. Valitettavasti siihen on monien työehto- 25498: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kari sopimusten soveltamisaloilla vaikea päästä. 25499: Kantalaisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy- Oikeuskansleri Paavo Nikula on katsonut, 25500: myksen n:o 664: että ratkaisuni oli epäasianmukainen, koska en 25501: vaatinut tarkempia selvityksiä yleissitovuusasian 25502: Aikooko sosiaali- ja terveysministeriö ratkaisuun vaikuttaneista tilastollisia ja oikeu- 25503: ottaessaan kantaa työehtosopimusten dellisia kysymyksiä koskeneista valmisteluasia- 25504: yleissitovuuteen edelleen menetellä taval- kirjojen eroavuuksista ja ettei esittelevän virka- 25505: la, jonka valtioneuvoston oikeuskansleri miehen laskelmiin sisältyneitä lukuja järjestäyty- 25506: on todennut virheelliseksi ja epäasianmu- neiden työnantajien työntekijämäärästä ja sen 25507: kaiseksi? kasvusta voitu pitää luotettavina. Oikeuskansle- 25508: rin ratkaisussa ei ole otettu kantaa työehtosopi- 25509: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- muksen yleissitovuuteen, vaan ainoastaan asian 25510: vasti seuraavaa: valmistelu- ja ratkaisumenettelyn lainmukaisuu- 25511: teen. 25512: Vastatessani lokakuussa 1997 kansanedustaja Sosiaali- ja terveysministeriö selvittää ensi ti- 25513: Wideroosin työehtosopimusten yleissitovuutta lassa, voidaanko oikeuskanslerin päätöksessä 25514: koskeneeseen kirjalliseen kysymykseen n:o 937/ mainittuja ministeriön päätöksessä havaittuja 25515: 1997 vp totesin, että ministeriössä on pyritty puutteita korjata ja tarkistaa nyt käytettävissä 25516: arvioimaan kuorma-autoalan työehtosopimuk- olevien uusimpien tietojen valossa laskentape- 25517: sen yleissitovuutta toistuvasti viimeisen vuoden rusteiden oikeellisuus. Selvitystyössä otetaan 25518: aikana. Jo tuolloin totesin myös, että tarjolla huomioon ne menettelylliset ja muut seikat, joi- 25519: olevat tietolähteet eivät anna tarkkaa kuvaa jär- hin oikeuskansleri on ratkaisussaan kiinnittänyt 25520: jestäytymisen osuudesta, vaan epävarmuutta on ministeriön huomiota. 25521: ilmennyt kaikissa laskelmissa. Se johtuu mm. Olen useassa eri tilaisuudessa korostanut työ- 25522: käytettävissä olevista Tilastokeskuksen työssä- sopimuslain uudistamistarvetta. Haluan vielä 25523: käyntitilastoista, toimialalla toimivien muiden tässä yhteydessä toistaa, että parhaillaan toimi- 25524: työehtosopimusten soveltamisalalla olevien van työsopimuslakikomitean tulisi lainsäädäntö- 25525: työntekijöiden lukumäärästä, työnantajien jär- teitse selvittää työehtosopimusten yleissitovuu- 25526: jestäytymiskehityksestä ja järjestäytyneiden dessa ilmenneet sisällölliset ja rakenteelliset on- 25527: työnantajien palveluksessa olevien työntekijöi- gelmat. 25528: den lukumäärästä. Yleissitovuuden arvioinnissa 25529: 25530: Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1998 25531: 25532: Ministeri Terttu Huttu-Juntunen 25533: KK 664/1998 vp 3 25534: 25535: 25536: 25537: 25538: Tili Riksdagens Talman 25539: 25540: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- jämföras komma från samma källor samt vara 25541: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- samtidiga och så tidsenliga som möjligt. Tyvärr 25542: Iem av statsrådet översänt följande av riksdags- är det i fråga om många kollektivavtal svårt att nå 25543: man Kari Kantalainen m.fl. undertecknade detta. 25544: spörsmål nr 664: Justitiekansler Paavo Nikula har ansett att 25545: mitt avgörande var inkorrekt, eftersom jag inte 25546: Ämnar social- och hälsovårdsministe- krävt noggrannare utredningar om de skillnader i 25547: riet när det tar ställning tili kollektivavta- beredningshandlingarna som gällde statistiska 25548: lens allmänt bindande karaktär alltjämt ochjuridiska frågor och som påverkade avgöran- 25549: förfara på ett sätt som justitiekanslern i det, och att de tai som ingick i den föredragande 25550: statsrådet konstaterat vara felaktigt och tjänstemannens kalkyler och som gällde antalet 25551: olämpligt? arbetstagare hos organiserade arbetsgivare och 25552: dess tillväxt inte kunde anses tillförlitliga. Justi- 25553: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt tiekanslern har i sitt avgörande inte tagit ställning 25554: anföra följande: tili kollektivavtalets allmänt bindande karaktär, 25555: utan endast tilllagligheten i berednings- och av- 25556: När jag i oktober 1997 svarade på riksdagsle- görandeförfarandet. 25557: damot Wideroos skriftliga spörsmål nr 937/1997 Social- och hälsovårdsministeriet utreder vid 25558: rd om kollektivavtalens allmänt bindande karak- första tillfålle om de ijustitiekanslerns avgörande 25559: tär konstaterade jag att man vid ministeri et under nämnda bristerna i ministeriets beslut kan avhjäl- 25560: de senaste åren upprepade gånger har försökt pas och granskar riktigheten i beräkningsgrun- 25561: bedöma kollektivavtalets allmänt bindande ka- derna utgående från de nyaste uppgifterna som 25562: raktär när det gäller lastbilsbranchen. Redan då nu är tillgängliga. 1 utredningen beaktas de om- 25563: konstaterade jag också att de informationskällor ständigheter i fråga om förfarande och övrigt på 25564: som står tili buds inte ger en exakt bild av organi- vilka justitiekanslern har gjort ministeriet upp- 25565: seringsnivån, utan ett stort mått av osäkerhet har märksamt i sitt avgörande. 25566: framkommit i alla kalkyler. Det beror bl.a. på Jag har vid flera olika tillfållen poängterat 25567: Statistikcentralens ibrukvarande sysselsättnings- behovet av en revidering av lagen om arbetsavtal. 25568: statistik, det antal arbetstagare i branschen som Jag vill också i detta sammanhang upprepa att 25569: omfattas av andra branschers kollektivavtal, ut- arbetsavtalskommitten, vars arbete pågår som 25570: vecklingen i fråga om arbetsgivarnas organise- bäst, lagstiftningsvägen borde klarlägga de inne- 25571: ring och antalet arbetstagare som är i dessa ar- hållsmässiga och strukturella problem som fram- 25572: betsgivares tjänst. När man bedömer allmänt kommit i fråga om arbetsavtalens allmänt bin- 25573: bindande karaktär, borde uppgifterna som skall dande karaktär. 25574: 25575: Helsingforsden 23 juni 1998 25576: Minister Terttu Huttu-Juntunen 25577: KK 665/1998 vp 25578: 25579: Kirjallinen kysymys 665 25580: 25581: 25582: 25583: 25584: Mikko Elo /sd: Työttömyysturvalain sisältöä koskevan tiedotuksen 25585: parantamisesta 25586: 25587: 25588: Eduskunnan Puhemiehelle 25589: 25590: Työttömyysturvalakiin sisältyy työttömän oi- tyksiin liittyvistä asioista perusteellisemmin kuin 25591: keuksien kannalta erittäin tärkeitä lainkohtia. nykyisin tapahtuu jo silloin, kun työtön ensim- 25592: Osa niistä edellyttää työttömältä itseltään aktii- mäistä kertaa ilmoittautuu työvoimatoimistoon. 25593: vista toimintaa jo lain kirjaimen perusteella. Esi- Esimerkiksi työttömyyseläkkeen ehtona oleva 25594: merkiksi työttömyysturvalain 16 §:n 2 momentti, tulevan ajan laskemisen mahdollisuus edellyttää, 25595: jossa todetaan, että työssäoloehdon täyttymises- ettei eläketapahtuman ja työsuhteen päättymisen 25596: sä voidaan henkilön pyynnöstä ottaa huomioon välissä ole yli 360 päivärahatonta päivää. Tämä 25597: myös sellainen neljän perättäisen viikon ajanjak- aikaraja ylittyy helposti sen johdosta, että myös 25598: so,jossa työaika on yhteensä vähintään 80 tuntia lauantait ja sunnuntait lasketaan päivärahatte- 25599: jakautuneena kullekin viikolle. miksi päiviksi, kuten myös ne päivät, jotka las- 25600: Koska tällä saattaa olla työssäoloehdon täyt- kennallisesti eivät ole päivärahapäiviä esimer- 25601: tymisen ja toisaalta päivärahan määräytymisen kiksi työnantajan antaman erillisen erokorvauk- 25602: osalta merkittäviä vaikutuksia, olisi syytä harki- sen takia. 25603: ta sitä, että niille henkilöille, jotka kyseisen valin- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 25604: nan voivat suorittaa, tiedotettaisiin tästä erik- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 25605: seen työttömyyskassojen toimesta. Nykyisin tie- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 25606: dottaminen asiasta on jäänyt lähinnä liittojen nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 25607: lehdistä ja muusta materiaalista selville otetta- 25608: vaksi asiaksi, koska laissa ei erikseen tästä asiasta Onko Hallituksella tarkoitus tehostaa 25609: ole todettu mitään. tiedotusta työttömiä koskevista keskei- 25610: Työttömien kannalta olisi yhtä oleellista, että sistä lainsäännöksistä nimenomaisesti 25611: työttömäksi joutuneille tiedotettaisiin samoin säätämällä tästä tai muilla tavoilla? 25612: työttömyyseläkkeen tasoon ja saamisen edelly- 25613: 25614: Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 1998 25615: 25616: Mikko Elo /sd 25617: 25618: 25619: 25620: 25621: 280043 25622: 2 KK 665/1998 vp 25623: 25624: 25625: 25626: 25627: Eduskunnan Puhemiehelle 25628: 25629: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tiedonsaantia silloin, kun samanaikaisesti on ky- 25630: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, symys useamman kuin yhden organisaation 25631: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen myöntämien etuuksien yhteensovittamisesta tai 25632: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko esim. tiedustelu kohdistuu toisen organisaation 25633: Elon näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o myöntämään etuuteen. 25634: 665: Sosiaali-ja terveysministeriö ei pidä tiedotusta 25635: koskevasta velvollisuudesta säätämistä tarkoi- 25636: Onko Hallituksella tarkoitus tehostaa tuksenmukaisena lähinnä sen johdosta, että työt- 25637: tiedotusta työttömiä koskevista keskei- tömyyskassajärjestelmä on pakollisen sosiaaliva- 25638: sistä lainsäännöksistä nimenomaisesti kuutuksen toimeenpano-organisaatioista ainoa, 25639: säätämällä tästä tai muilla tavoilla? jolla ei ole sellaista keskuselintä, jolle voitaisiin 25640: antaa lakisääteisiä tehtäviä. Sosiaali- ja terveys- 25641: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- ministeriön tehtäviin toimeenpanoon liittyvä tie- 25642: vasti seuraavaa: dotus ja asiakaspalvelu sopisivat huonosti. Tie- 25643: dotusvelvollisuus kuuluu työttömyyskassoille jo 25644: Työttömien kannalta keskeisten etuuksien tie- nykyisinkin osana toimeenpanotehtävää. 25645: dotuksessa pääperiaate on ollut se, että kansan- Vuoden 1997 alusta voimaan tulleista työttö- 25646: eläkelaitos hoitaa tiedotuksen myöntämiensä myysturvalain muutoksista tiedotettiin kaikille 25647: etuuksien osalta, ansioon suhteutetun työttö- ansioon suhteutetun työttömyyspäivärahan saa- 25648: myysturvan tiedotuksesta huolehtivat työttö- jille maksuilmoitukseen liitetyllä tiedotteella 25649: myyskassatja työeläkkeitä koskevasta tiedotuk- kahden kuukauden ajan. Tiedotteessa mainittiin, 25650: sesta huolehtii työeläkejärjestelmä. Työttömyys- jos jokin säädöksen kohta edellyttää työttömän 25651: turvan työvoimapoliittisten edellytysten osalta omaa aktiivista valintaa. 25652: tiedotusvastuu on viime kädessä työvoimatoi- Sosiaali- ja terveysministeriö pitää päivärahan 25653: mistoilla. Sosiaali- ja terveysministeriö on tiedot- saajille suoraan lähetettyjä tiedotteita hyvänä 25654: tanut tiedotusvälineiden kautta pääasiassa halli- keinona täydentää olemassa olevia tiedotuska- 25655: tusten esitysten antamisesta ja lakien vahvistami- navia ja ryhtyy toimenpiteisiin niiden käytön li- 25656: sesta. Toimeenpanon hajauttaminen luonnolli- säämiseksi. Ensi vaiheessa tiedotettavia asioita 25657: sesti vaikeuttaa yksittäisen kansalaisen kohdalla olisivat mm. kysymyksessä mainitut säännökset. 25658: 25659: Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 1998 25660: Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre 25661: KK 665/1998 vp 3 25662: 25663: 25664: 25665: 25666: Tili Riksdagens Talman 25667: 25668: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen beviljas av flera organisationer eller t.ex. när det 25669: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande är fråga om en förmån som beviljas av en annan 25670: medlem av statsrådet översänt följande av riks- organisation. 25671: dagsman Mikko Elo undertecknade spörsmål nr Social- och hälsovårdsministeriet anser att 25672: 665: det inte är ändamålsenligt att meddela föreskrif- 25673: ter om skyldigheten att ge information närmast 25674: Ämnar Regeringen effektivera infor- av den orsaken att arbetslöshetskassorna är de 25675: mationen om de viktigaste lagbestämmel- enda verkställande organisationerna inom den 25676: serna som berör de arbetslösa genom att obligatoriska socialförsäkringen som saknar ett 25677: uttryck1igen meddela föreskrifter om det- sådant centralt organ som kunde åläggas lagstad- 25678: ta, eller pä nägot annat sätt? gade uppgifter. lnformationen och kundservicen 25679: i anslutning tili verkställigheten skulle passa då- 25680: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt ligt in i social- och hälsovärdsministeriets uppgif- 25681: anföra fö1jande: ter. Det ankommer redan i dag på arbetslöshets- 25682: kassorna att sköta informationen som en del av 25683: 1 fråga om informationen om de viktigaste verställighetsuppgifterna. 25684: förmånerna för de arbetslösa har huvudprinci- Alla de som fick inkomstrelaterad arbetslös- 25685: pen varit att folkpensionsanstalten informerar hetsdagpenning informerades om de ändringar i 25686: om de förmäner som anstalten själv beviljar, ar- lagen om utkomstskydd fOr arbetslösa som träd- 25687: betslöshetskassorna informerar om det inkomst- de i kraft vid ingången av 1997. Detta gjordes i 25688: relaterade utkomstskyddet för arbetslösa och ar- två månaders tid genom ett meddelande som 25689: betspensionssystemet sköter informationen om fogades tili betalningsavin. 1 meddelandet nämn- 25690: arbetspensioner. Ansvaret för informationen om des också ifall någon punkt i författningen kräver 25691: de arbetskraftspolitiska förutsättningarna för ett aktivt vai av den arbetslöse. 25692: utkomstskyddet för arbetslösa ligger i sista hand Social- och hälsovårdsministeriet anser att 25693: hos arbetskraftsbyråerna. Social- och hälso- meddelanden som sänds direkt tili dem som får 25694: vårdsministeriet har via massmedia huvudsakli- dagpenning är ett bra sätt att komplettera existe- 25695: gen informerat om propositioner som regeringen rande informationskanaler och tänker vidta åt- 25696: avlåtit och om lagar som stadfåsts. Det faktum gärder för att meddelanden skall sändas oftare 25697: att verkställigheten är decentraliserad innebär tili de berörda. Bl.a. de bestämmelser som nämns 25698: naturligtvis att det är svårare för den enskilda i spörsmålet hör tili de frågor som man borde 25699: medborgaren att få information i sädana fall när informera om tili att börja med. 25700: det är fråga om en samordning av förmåner som 25701: 25702: Helsingfors den 25 juni 1998 25703: 25704: Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre 25705: KK 666/1998 vp 25706: 25707: Kirjallinen kysymys 666 25708: 25709: 25710: 25711: 25712: Sulo Aittoniemi /kesk: Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:n toimin- 25713: taa arvostelevasta kirjeestä 25714: 25715: 25716: Eduskunnan Puhemiehelle 25717: 25718: Suomen kansalainen on lähettänyt oheisen al- KHT-tilintarkastaja Yrjö Tuokko oli ainoa am- 25719: lekirjoittamansa tiukkasävyisen kirjeen. Jos sen mattitilintarkastaja Talousosuuspankissa, jossa 25720: tiedot pitävät osaksikin paikkansa, tiukkasävyi- hänen valvonnan alla kuitenkin katosi pankin 25721: syyteen on aihetta. varoja muutaman mrd:n verran. 25722: Kansanedustajille toimitettu kirje kuuluu seu- Kysymään jää tämäkö oli se ansio, jolla hänet 25723: raavasti: valittiin Arsenalin tilintarkastajaksi, sisäiseksi 25724: "Arvoisat kansanedustajat tarkastajaksija vielä kaiken kukkuraksi Arsena- 25725: Oliko tapaus "Sundqvist" vain jäävuoren- lin varoilla hänen suuressa velkalastissa oleva 25726: huippu verrattuna siihen, mitä kaikkea muuta yrityksensä vedettiin kuiville ohjaamalla hänen 25727: valtion varoilla ylläpidettävien roskapankkien toimistoille useiden miljoonien markkojen edestä 25728: ympärillä tapahtuu??? "erikoistilintarkastuksia". 25729: Tietyt "erikoistilintarkastuksia" tekevät tilin- Näin maallikkona olisi luullut, että Arsenalin 25730: tarkastustoimistot ja asianajotoimistot, joiden tilintarkastajaksi valittavan henkilön toiminnan 25731: laskutuksessa tuntuu desimaalipilkku siirtyneen ja moraalin olisi tullut olla paavillisempaa kuin 25732: väärään paikkaan, rahastavat Arsenalia tärkeäl- paavin itse!!! 25733: lä tavalla. Yrjö Tuokon toimistot siis tehtailivat erikois- 25734: Syy miksi lähestyn Teitä näin poikkeukselli- tilintarkastuskertomuksia 1 200 kpl, joista mer- 25735: sella tavalla on se, etten usko että millään muulla kittävä osa laskutettiin Arsenalilta ja samanai- 25736: tavalla saadaan tätä Arsenalin rahastosta loppu- kaisesti hän on Arsenalin tilintarkastaja ja vielä- 25737: maan, kuin se että Te kaikki saatte tämän tiedon pä Arsenalin sisäinen tarkastaja. Hän ei siis istu 25738: samanaikaisesti ja samansisältöisenä ja selvit- pelkästään kahdella pallilla, vaan peräti kolmella 25739: tänette tämän asian yhtä määrätietoisesti kuin pallilla. 25740: tapaus "Sundqvistin", joka kuitenkin oli hytty- Ennen vanhaan sanottiin, että on pantu pukki 25741: sen ininää siihen verrattuna, mitä Arsenalin ym- kaalimaan vartijaksi, mutta tässä tapauksessa 25742: pärillä tapahtuu tälläkin hetkellä. pukki on päässyt jo kaa1imaahan. 25743: Olen jo pitkään ollut vakuuttunut siitä, että Olen tehnyt Yrjö Tuokosta kantelun (hänestä 25744: tietyt helsinkiläiset asianajo- ja tilintarkastustoi- on muuten jostain syystä tehty lähes kymmenen 25745: mistot rahastavat Arsenalia tärkeällä tavalla. kantelua) Keskuskauppakamarin tilintarkastus- 25746: Viimeinen pisara tähän kirjoitukseeni oli se, lautakunnalle, sillä käsitykseni mukaan hänen 25747: että lyhyen ajan sisällä kuulin Yrjö Tuokon va- toimintansa ei missään tapauksessa täytä KHT- 25748: laehtoisessa todisteJossa Espoon käräjäoikeu- tilintarkastajan eettisiä vaatimuksia ja ei voi vält- 25749: dessa, että hänen toimistonsa ovat tehneet 1 200 tyä ajatukselta, että tarkastuskertomukset ovat 25750: "erikoistilintarkastusta" ja Ilta-Sanomien artik- tilaustyönä tehtyjä. Kantelussani olen esittänyt 25751: keli,jossa todettiin, että Asianajotoimisto Heikki 12 kysymystä tilintarkastuslautakunnalle. (kysy- 25752: Haapaniemi oli laskuttanut Arsenalia pankkioi- mykset liitteenä) 25753: keudenkäynnistä 10 500 000 markkaa- onnek- Kaikkein irvokkainta Yrjö Tuokon kante- 25754: si vastuuntuntoinen käräjäoikeus oli hyväksynyt luuni antamassa vastineessa oli se, että kun hän 25755: vain 2 500 000 markkaa, joka sekin on korkeasti ilmeisesti ymmärsi, että hän asiantuntijavastuun 25756: palkatun virkamiehen 10 vuoden ansio. nojalla voi joutua vastuuseen virheellisestä "eri- 25757: Tapaus Yrjö Tuokko ja hänen lukuisat tilin- koistilintarkastuskertomuksesta" ja mahdolli- 25758: tarkastustoimistonsa. sesta väärästä valasta, niin hän vierittää kaiken 25759: Taustainformaationa on hyvä tietää, että vastuun työn tilaajalle ja toteaa, että: 25760: 25761: 280043 25762: 2 KK 666/1998 vp 25763: 25764: "Erikoistilintarkastuskertomus ei nauti min- keus päättää yli 1,5 mmk laskun hyväksymises- 25765: käänlaista julkista luotettavuutta eikä sitä voida t a.. ... 25766: "' 25767: oikeudenkäynnissä käyttää sellaisenaan todis- Asianajotoimisto Heikki Haapaniemi Oy 25768: teena, koska se olisi OK 17 luvun 11 § tarkoitta- Saattaahan olla vain sattuma, että AA Toi- 25769: ma ns. kirjallinen yksityisluonteinen kertomus. misto Haapaniemi oli vuonna 1997 Suomen kan- 25770: Vain niillä dokumenteilla ja havainnoilla itsel- nattavin AA toimisto, kun samanaikaisesti Arse- 25771: lään, joihin tarkastuskertomus perustuu, on oi- nalin perintäosaston johtajana oli Satu Paasto- 25772: keudellista todistusvoimaa merkitystä." (koros- Haapaniemi,jolla ilmeisesti yksin oli kaikki valta 25773: tus tässä) ohjata tiettyjen oikeudenkäyntien hoito halua- 25774: Irvokasta on siis se, ettäYrjöTuokko ja hänen milleen tahoille, mutta tämä "sattuma" kannat- 25775: toimistonsa ovat julkisilla varoilla tehtailleet tanee selvittää. 25776: useita satoja erikoistilintarkastuksia, jotka hä- Esimerkkejä 25777: nen vastinetta lainatakseni "ei nauti minkään- Olen kuullut, että tämmöiseen kansalaispa- 25778: laista julkista luotettavuutta" mutta joiden seu- lautteeseen on vaikeata reagoida, koska ei ole 25779: rauksena on kuitenkin käynnistynyt satoja polii- konkreettisia esimerkkejä mihin tarttua. 25780: situtkimuksia ja satoja oikeudenkäyntejä, joissa Esim. 1 25781: Yrjö Tuokko ja hänen toimistonsa edustajat ovat Tilintarkastustoimisto Yrjö Tuokko Oy on 25782: antaneet ymmärtää, että nämä oikeuden asiakir- teettänyt valvontatilintarkastajallaan 13.6.1994 25783: joihinjätetyt "erikoistilintarkastuskertomukset" päivätyn "erikoistilintarkastuskertomuksen", 25784: ovat lähes jumalansanaan verrattavia todistuk- jonka kustannuksiksi AA Tero Pöytäniemi on 25785: sia. ilmoittanut konkurssiasiamiehen toimistolle 25786: Varovasti arvioiden Yrjö Tuokon toimistojen 107 883,50 markkaaja KHT-Yrjö Tuokko Kes- 25787: tehtailemien erikoistilintarkastuskertomuksien kuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnalle 25788: seurauksena on yhteiskunnalle poliisitutkimuk- 39 000 markkaa. 25789: sien-, oikeuslaitosten- ja asianajokulujen seu- Kysymys 25790: rauksina aiheutunut satojen miljoonien turhat Paljonko tämä "erikoistilintarkastuskerto- 25791: kulut. mus" on todellisuudessa maksanut ja paljonko 25792: Tilintarkastustoimisto Yrjö Tuokko Ky:n lii- Arsenal on siitä maksanut ja onko Arsenalin 25793: kevaihto, ennen kuin kun pääsi Arsenalin tilin- tilintarkastaja Yrjö Tuokko hyväksynyt tämän 25794: tarkastajaksiolin.l3,7mmkjavelatn.17,0mmk laskun. 25795: ja tämän jälkeen sitten yllättäen hänen toimisto- Esim. 2 25796: jen liikevaihto viisinkertaistu ollen vuonna 1995 AA Tero Pöytäniemi on laatinut haastehake- 25797: n. 62mmk. muksen 16.08.1994, jossa on harvalla tekstillä 25798: Toimistojen voitto oli yllättäen yli 15 mmk, vajaa 5 sivua tekstiä ja kustannukset 43 500 25799: joka oli enemmän kuin koko vuoden 1992liike- markkaa eli sivun hinta 8 700 markkaa. 25800: vaihto. Kysymys 25801: Arsenalin vastaava perintäpäällikkö varatuo- Onko AA Tero Pöytäniemi laskuttanut tämän 25802: mari Satu Paasto-Haapaniemi. Arsenalilta ja onko Arsenal sen maksanut ja 25803: Olen henkilökohtaisesti ollut läsnä velkojain- onko tilintarkastaja Yrjö Tuokko hyväksynyt 25804: kokouksessa, jossa pesänhoitaja esitti Arsenalin tämän laskun. 25805: hyväksyttäväksi yli 1,5 mmk laskun, kun pesän Tässä haasteessa on ollut kysymys muutamien 25806: muut velkojat olivat sitä mieltä, että 300 000 käytettyjen mikrotietokoneiden myynnistä, jossa 25807: markkaa on yläraja. Silmää räpäyttämättä Arse- haasteessa AA Tero Pöytäniemi on vaatinut ko- 25808: nalin edustaja Satu Paasto-Haapaniemi oli sitä neiden arvona 500 000 markkaa ja sopimuksen 25809: mieltä, että AA Tero Pöytäniemen esittämä lasku tuottona 2 500 000 markkaa. 25810: yli 1,5 mmk on ok, vaikka sekä alioikeudet, että Espoon käräjäoikeus arvioi koneiden arvoksi 25811: hovioikeudet olivat systemaattisesti, joko hylän- 35 000 markkaa ja tuotoksi 87 000 markkaa. 25812: neet tai huomattavasti pienentäneet Arsenalin Kysymäänjää onko tämä yleinen tapa saada 5 25813: valitseman AA Tero Pöytäniemen oikeuden- sivuisen kirjelmän laatimiskulut hyväksytyksi 25814: käyntikuluvaatimuksia. Satu Paasto-Haapanie- esittämällä tahallaan vaikutelma, että tässä pro- 25815: mi antoi ymmärtää, että hän toimii kansanedus- sessissa on kysymys jopa 3 000 000 markan int- 25816: tajien mandaatilla- toimiiko hän? ressistä. 25817: Olen muuten yllättynyt, että onko todella Esim. 3 ja kysymys 25818: näin, että Arsenalin toimihenkilöllä on yksin oi- AA Tero Pöytäniemi on laskuttanut Hovioi- 25819: KK 666/1998 vp 3 25820: 25821: keuden valituksestaan 20.3.1996 ja vastineestaan "Tässä sotketaan kaksi asiaa. Nämä erikoisti- 25822: 18.4.1996 yhteensä 108 580 markkaa. Hovioi- lintarkastuksethan suorituttaa konkurssipesä, 25823: keus kuitenkin hyväksyi työn arvoksi 25 000 joka on ihan eri oikeussubjekti kuin Arsenal, 25824: markkaa, eli laskutuksen "kerroin" oli 4,3. korostaa Tuokko." 25825: Onko Arsenal maksanut tämän laskun yh- Tässä oli vainjäävuoren huippujajos jotakuta 25826: teensä l 08 580 markkaa ja jos on niin kuka on kansanedustajaa kiinnostaa saada lisätietoja ja 25827: hyväksynyt laskun? esimerkiksi kopiot Keskuskauppakamarilie te- 25828: Esim. 4 ja kysymys kemästäni kantelusta liitteineen, niin toimitan ne 25829: Onko Asianajotoimisto Heikki Haapaniemi Teille tai sitten käsitykseni mukaan ne ovat julki- 25830: laskuttanut KeSP'n oikeudenkäynnistä sia asiakirjoja, jotka voi tilata Keskuskauppaka- 25831: 10 500 000 markkaa Arsenalilta ja jos lasku on marin tilintarkastuslautakunnalta. 25832: maksettu kuka sen on Arsenalin puolesta hyväk- Lopuksi totean, että jos minulla olisi valtaa, 25833: synyt ja onko tiliintarkastaja Yrjö Tuokko hy- niinjäädyttäisin Arsenalin laskujen maksamisen, 25834: väksynyt tämän laskun tarkastaessaan Arsenalin koskien erikoistilintarkastuskertomuksia ja 25835: tilejältoimiessaan Arsenalin sisäisenä tarkastaja- asianajotoimistojen laskuja, joissa näyttää ole- 25836: na? van tämän otannan perusteella "kerroin" 4,2- 25837: Käräjäoikeus katsoi työn arvoksi 2 500 000 4,3, siihen asti kunnes selvitetään mistä tämä ero 25838: markkaa, tässä tapauksessa "kerroin" oli 4,2. johtuu, että oikeudessa esitetään yli neljä kertaa 25839: Esim.4 korkeampia asianajokululaskuja, kuin mitä oi- 25840: Onko vain sattuma, että Yrjö Tuokon toimis- keuslaitos katsoo työn arvoksi ja onko Arsenal 25841: tojen liikevaihto viisinkertaistu samanaikaisesti siis todellakin hyväksynyt esim. KeSP:n tapauk- 25842: kun hän pääsi Arsenalin tilintarkastajaksi ja si- sessa 10 500 000 markan vai 2 500 000 markan 25843: säiseksi tarkastajaksi? laskun." 25844: Kysymys Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 25845: Paljonko Yrjö Tuokon yhtiöt on Iaskuttanut tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 25846: Arsenalia vuosina 1992-1997 ja kuka on lasku- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 25847: tuksen hyväksynyt ja onko Yrjö Tuokko tarkas- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 25848: taessaan Arsenalin tilejä ja toimiessaan Arsena- 25849: lin sisäisenä tarkastajana hyväksynyt oman las- Onko Hallitus tietoinen perusteluissa 25850: kutuksensa. On huomattava, että on mahdollis- tarkoitetussa kirjeessä kuvatusta yhteis- 25851: ta, että Yrjö Tuokko on kierrättänyt laskutuk- kunnan varoja tuhlaavasta toiminnasta 25852: sensa tiettyjen asianajotoimistojen kautta, kuten roskapankki Arsenalin yhteydessä, ja 25853: esim. Asianajotoimisto Heikki Haapaniemi Oy aikooko Hallitus omalta osaltaan teh- 25854: ja Asianajotoimisto Veikko Palotie & Co Oy. dä jotakin muuta kuin lähettää kirjallisen 25855: Viime vuonna Iltalehti kysyi Tuokolta tätä kysymyksen lausunnolle roskapankki 25856: samaa ongelmaaja mielestäni Tuokon vastauk- Arsenalin johdolle sekä kirjeessä maini- 25857: sesta kävi ilmi, että juridisella kikkailullajääviys- tuille? 25858: ongelma pyritään kiertämään. Tuokon vastaus: 25859: Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1998 25860: Sulo Aittoniemi /kesk 25861: 4 KK 666/1998 vp 25862: 25863: 25864: 25865: 25866: Eduskunnan Puhemiehelle 25867: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa jallisiin kysymyksiinjohtaneessa Raimo Laakso- 25868: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, sen 27.5.1998 päivätyssä kansanedustajille osoi- 25869: olette 4 päivänä kesäkuuta 1998 päivätyn kir- tetussa kirjeessä sekoitetaan Arsenal Oy:n mu- 25870: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- kaan vakuusrahastolain mukainen erityistarkas- 25871: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja tus erikoistilintarkastukseen, joka pääsääntöi- 25872: Sulo Aittoniemen näin kuuluvan kirjallisen kysy- sesti toimeenpannaan muun muassa konkurssi- 25873: myksen n:o 666: pesissä, joissa Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal 25874: Oy on ollut velkojana. Erikoistilintarkastuksen 25875: Onko Hallitus tietoinen perusteluissa tehtävänä on selvittää esimerkiksi, onko velalli- 25876: tarkoitetussa kirjeessä kuvatusta yhteis- nen syyllistynyt mahdolliseen velallisen rikok- 25877: kunnan varoja tuhlaavasta toiminnasta seenja hukannut pesän varoja velkojiensa vahin- 25878: roskapankki Arsenalin yhteydessä, ja goksi. Päätöksen erikoistilintarkastuksen suorit- 25879: aikooko Hallitus omalta osaltaan teh- tamisesta konkurssipesissä tekee velkojainko- 25880: dä jotakin muuta kuin lähettää kirjallisen kous yleensä pesänhoitajan esittämänä. Arsenal 25881: kysymyksen lausunnolle roskapankki Oy:n ilmoituksen mukaan Yrjö Tuokon toimisto 25882: Arsenalin johdolle sekä kirjeessä maini- ei ole suorittanut vakuusrahastolain mukaisia 25883: tuille? erityistarkastuksia missään vakuusrahastolain 25884: mukaista tukea saaneessa pankissa tai omaisuu- 25885: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- denhoitoyhtiössä. 25886: taen seuraavaa: Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy on velko- 25887: jana mukana useissa konkurssipesissä. Näissä 25888: Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy on Val- suoritettuja erikoistilintarkastuksia on Omai- 25889: tion vakuusrahastosta annetun lain (379/1992) suudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:n maksamina vuo- 25890: mukainen omaisuudenhoitoyhtiö. Vakuusrahas- sien 1994-1998 aikana ollut yhteensä 359 kap- 25891: tolain 14 a §:n mukaisesti ministeriön on määrät- paletta. Tilintarkastustoimisto Yrjö Tuokon 25892: tävä yksi tai useampi tarkastaja suorittamaan suorittamien tarkastusten määrä näistä on ollut 25893: tukitoimien kohteena olevan tai tukea hakevan 148 kappaletta. Ilmoituksen mukaan Omaisuu- 25894: pankin erityistarkastus. Ennen 1.5.1996 voimaan denhoitoyhtiö Arsenal Oy:n lähtökohtana on 25895: tullutta valtion vakuusrahastosta annetun lain käyttää kullakin alueellaan parhaita tilintarkas- 25896: muuttamista koskevaa lakia erityistarkastuksen tustoimistoja erikoistilintarkastusten suorittami- 25897: teettämisestä päätti Valtion vakuusrahastonjoh- seen. Mainittuna ajanjaksona Omaisuudenhoi- 25898: tokunta. Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy - toyhtiö Arsenal Oy on suorituttanut tarkastuksia 25899: konsernia koskevat erityistarkastukset suoritet- noin 30 eri tilintarkastustoimistolla. 25900: tiin vuosina 1993 ja 1994 siten, että ne aloitettiin Arsenal Oy:n mukaan Laaksosen kirjeessä esi- 25901: tukea saaneessa Suomen Säästöpankki-SSP tetyissä lukuvertailuissa on asiavirhe. Muun 25902: Oy:ssä ja saatettiin loppuun Omaisuudenhoito- muassa Keski-Uudenmaan Säästöpankkia kos- 25903: yhtiö Arsenal Oy:ssä. Erityistarkastusten suorit- keva vakuusrahastolain 14 a §:n nojalla suorite- 25904: tajaksi Valtion vakuusrahaston silloinen johto- tun erityistarkastuksen perusteella nostettu va- 25905: kunta valitsi KHT -yhteisö Arthur Andersen & hingonkorvausoikeudenkäynti, jossa vastaajina 25906: Co -nimisen tilintarkastustoimiston. Näitä eri- on ollut 16 entistä pankinjohtajaa ja hallituksen 25907: tyistarkastuksia on suoritettu Omaisuudenhoi- jäsentä, on ollut pitkä ja vaikea. Kannenostettiin 25908: toyhtiö Arsenal Oy:ssä pääasiassa ajalla 31.12.1993ja täydennettynä 18.11.1994. Käräjä- 25909: 30.6.1993-30.10.1995. oikeuden 1 200-sivuinen tuomio saatiin vasta 25910: Suomen Säästöpankkiin sulautuneessa 35 15.5.1998. Käräjäoikeus, osittain hyläten ja osit- 25911: pankissa suoritettujen erityistarkastusten perus- tain kohtuullistaen kanteen, velvoitti pankin en- 25912: teella Valtion vakuusrahasto edellytti vahinkor- tisen toimitusjohtajan korvaamaan Omaisuu- 25913: vauskanteiden nostamista 25 säästöpankissa. denhoitoyhtiö Arsenal-SSP Oy:lle 20 miljoonaa 25914: Edustajien Karjalaisen ym. ja Aittoniemen kir- markkaa, johon määrään muiden vastaajien oli 25915: KK 666/1998 vp 5 25916: 25917: osallistuttava 150 000-3 500 000 markalla. Tuo- muassa hylätyksi tulleiden oikeudenkäyntikulu- 25918: mituille vahingonkorvauksille on suoritettava li- jen osalta on päätetty valittaa Helsingin hovioi- 25919: säksi 16 prosentin viivästyskorko 1.12.1994 lu- keuteen. Arsenalin mukaan oikeudenkäyntiku- 25920: kien. Tuomitut vastaajat velvoitettiin suoritta- lujen määrä on suurelta osin syntynyt ja on seu- 25921: maan kantajan oikeudenkäyntikulut. rausta vastaajien kiistämisistä, minkä vuoksi ku- 25922: Valtion vakuusrahasto on oikeudenkäynti- lujen kasvu on pitkälti vastaajien menettelystä 25923: prosesseja valvovana viranomaisena pyrkinyt johtuvaa. Käräjäoikeus on katsonut, että kanta- 25924: useaan otteeseen siihen, että asianajajille makset- jan esittämät tosiasiaväitteet ovat käytännössä 25925: tavia palkkioita alennettaisiin. Uusia alempiin kaikilta osin pitäneet paikkaansa. Huomioitavaa 25926: tuntiveloituksiin perustuvia sopimuksia on saatu on, että myös vastaajien oikeudenkäyntikulu- 25927: aikaiseksi. Keski-Uudenmaan Säästöpankin vaatimukset olivat yhteensä miljoonia markkoja. 25928: kannetta koskevassa tuomiossa jutun hä vinneille Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:ssä tilin- 25929: vastaajille maksettavaksi tuomitut 2,5 miljoonan tarkastajat eivät sen ilmoituksen mukaan hyväk- 25930: markan oikeudenkäyntikulukorvaukset kan- sy yhtään yhtiön maksettavaksi tulevaa laskua. 25931: tajalle eli Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-SSP Arsenal Oy:n toimihenkilöiden osalta kaikki si- 25932: Oy:lle perustuvat käräjäoikeuden tekemään so- donnaisuudet on aikanaan tutkittu niin, ettei 25933: vitteluun, jossa oikeus ei ota sinällään kantaa synny jääviys- tai moitittavuustilanteita. 25934: aiheutuneisiin oikeudenkäyntikuluihin vaan Valtiovarainministeriö on myös pyytänyt sel- 25935: maksajaksi tuomitun tai tuomittujen mahdolli- vitystä asianajolaskujen maksamisperiaatteesta. 25936: seen kykyyn suoriutua itse vahingonkorvaukses- Arsenal Oy:n yhtiökokouksessa 16. kesäkuuta 25937: ta ja tämän lisäksi vastapuolen oikeudenkäynti- 1998 on yhtiöjärjestystä muutettu niin, että tilin- 25938: kuluista. Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-SSP tarkastajat eivät ole jäseninä parlamentaarista 25939: Oy:n ilmoituksen mukaan aiheutuneet kulut valvontaa suorittavassa tarkastusvalio kunnassa, 25940: ovat mainitut 10,5 miljoonaa markkaa tähän jonka jäsenet vakuusrahaston valtuusto nimeää 25941: mennessä, mikä on Arsenal Oy:n mukaan kallein eduskuntaryhmien ehdottamista kansanedusta- 25942: ja työJäin oikeudenkäynti. Tuomiosta muun jista. 25943: 25944: Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1998 25945: 25946: Ministeri Jouko Skinnari 25947: 6 KK 666/1998 vp 25948: 25949: 25950: 25951: 25952: Tili Riksdagens Talman 25953: 25954: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen tili riksdagsledamöterna, vilket 1edde tili skriftli- 25955: anger har Ni, Fru Ta1man, med Er skrive1se av ga spörsmål av ledamöterna Karjalainen m.fl. 25956: den 4 juni 1998 tili vederbörande med1em av och Aittoniemi, förväxlas enligt Arsenal Ab spe- 25957: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo cialgranskning enligt lagen om statens säkerhets- 25958: Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 666: fond med särski1d revision, som i regel verkställs 25959: bl.a. i konkursbon, där Egendomsförvaltnings- 25960: Är Regeringen medveten om den verk- bo1aget Arsenal Ab har varit borgenär. Syftet 25961: samhet i samband med skräpbanken Ar- med särskild revision är t.ex. att utreda om gä1- 25962: senal som enligt det brev som avses i mo- denären eventuellt gjort sig skyldig tili brott som 25963: tiveringen slösar med samhällets medel gäldenär och skingrat konkursmassan tili skada 25964: och för borgenärerna. 1 allmänhet är det borgenärs- 25965: ämnar Regeringen för sin egen del göra sammanträdet som på förslag av boförvaltaren 25966: något annat än sända det skriftliga spörs- beslutar när särski1d revision skall förrättas i 25967: målet för utlåtande tili ledningen vid konkursbon. Enligt uppgift från Arsenal Ab har 25968: skräpbanken Arsenal och tili dem som Yrjö Tuokkos byrå inte utfört specialgranskning 25969: nämns i brevet? en1igt lagen om statens säkerhetsfond i något 25970: egendomsförvaltningsbo1ag eller i någon bank 25971: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt som fått stöd en1igt lagen om statens säkerhets- 25972: anföra följande: fond. 25973: Som borgenär är Egendomsförvaltningsbola- 25974: Egendomsförvaltningsbolaget Arsenal Ab är get Arsena1 Ab delaktigt i ett flertal konkursbon. 25975: ett sådant egendomsförvaltningsbolag som avses Dessa har under 1994-1998 varit föremål för 25976: i lagen om statens säkerhetsfond (379/1992). En- sammanlagt 359 särskilda revisioner, som beta- 25977: ligt 14 a § lagen om statens säkerhetsfond skall lats av Egendomsförvaltningsbolaget Arsenal 25978: ministeriet förordna en eller flera granskare för Ab. Av revisionerna har 148 utförts av Revi- 25979: att specialgranska banker som är föremål för sionsbyrå Yrjö Tuokko. Enligt uppgift är ut- 25980: eller ansöker om stöd. Före den 1ag om ändring gångspunkten för Egendomsförvaltningsbo1aget 25981: av lagen om statens säkerhetsfond som trädde i Arsenal Ab att för särskilda revisioner använda 25982: kraft den 1 maj 1996 var det direktionen för sig av de bästa revisionsbyråerna inom varje om- 25983: Statens säkerhetsfond som beslöt när special- råde. Under den ovan nämnda tidsperioden har 25984: granskning skulle utföras. Specialgranskning- Egendomsförvaltningsbolaget Arsena1 Ab 1åtit 25985: arna gällande koncernen Egendomsförvaltnings- ca 30 o1ika revisionsbyråer utföra granskningar. 25986: bolaget Arsenal Ab utfördes 1993 och 1994 så, att Enligt Arsenal Ab finns det ett sakfel i den 25987: de inleddes vid Sparbanken i Finland- SBF Ab, sifferjämförelse som Laaksonen presenterar i sitt 25988: som fått stöd, och slutfördes vid Egendomsför- brev. Bl.a. det skadeståndsmål gällande Keski- 25989: valtningsbolaget Arsenal Ab. Den dåvarande di- Uudenmaan Säästöpankki som föran1eddes av 25990: rektionen för Statens säkerhetsfond valde revi- en specialgranskning enligt 14 a § lagen om sta- 25991: sionsbyrån, CGR-sammans1utningen Arthur tens säkerhetsfond och där svarande varit 16 före 25992: Andersen & Co att utföra specialgranskning- detta bankdirektörer och medlemmar av styrel- 25993: arna. Dessa specialgranskningar har utförts vid sen har varit 1ångt och inveck1at. Ta1an väcktes 25994: Egendomsförvaltningsbolaget Arsena1 Abi hu- den 31 december 1993 och kompletterades den 18 25995: vudsak under tidsperioden den 30 juni 1993-30 november 1994. Tingsrättens 1 200 sidor långa 25996: oktober 1995. dom gavs först den 15 maj 1998. Genom att delvis 25997: Med anledning av de specialgranskningar som förkasta och delvis jämka talan å1ade tingsrätten 25998: utfördes i 35 banker som fusionerats med Spar- bankens före detta verkställande direktör att be- 25999: banken i Finland krävde Statens säkerhetsfond tala Egendomsförvaltningsbo1aget Arsenal- 26000: att skadeståndsta1an skulle väckas i 25 sparban- SSP Ab 20 milj. mk i ersättning. Av det beloppet 26001: ker. 1Raimo Laaksonens brev av den 27 maj 1998 skulle de andra svarandena betala 150 000- 26002: KK 666/1998 vp 7 26003: 26004: 3 500 000 mk. På de utdömda skadestånden skall att överklaga hos Helsingfors hovrätt. Enligt Ar- 26005: dessutom betalas en dröjsmålsränta på 16 pro- senal har rättegångskostnaderna tili största del en 26006: cent räknat fr.o.m. den 1 december 1994. De uppstått och är följd av svarandenas nekanden, 26007: dömda svarandena ålades att beta1a kärandens varför de ökade kostnaderna i stor utsträckning 26008: rättegångskostnader. beror på svarandenas förfarande. Tingsrätten 26009: Statens säkerhetsfond har i egenskap av den har ansett att kärandens påståenden beträffande 26010: myndighet som övervakar rättegångsprocesser- de faktiska omständigheterna praktiskt taget har 26011: na upprepade gånger eftersträvat sänkta arvoden varit korrekta i alla avseenden. Det är beaktans- 26012: för advokater. Nya avta1 som baserar sig på lägre värt att även svarandenas yrkanden i fråga om 26013: timarvoden har redan åstadkommits. I domen rättegångskostnader gällde sammanlagt miljon- 26014: gällande talan mot Keski-Uudenmaan Säästö- tals mark. 26015: pankki dömdes svarandena som förlorade målet Revisorerna vid Egendomsförvaltningsbola- 26016: att betala kärandens, dvs. Egendomsförvalt- get Arsenal Ab godkänner enligt uppgift inga 26017: ningsbolaget Arsenal-SSP Ab:s, rättegångs- räkningar som skall betalas av bolaget. A ven för 26018: kostnader om 2,5 milj. mk, vilket grundade sig på Arsenal Ab:s tjänstemäns delharalla kopplingar 26019: tingsrättens jämkning, där rätten i och för sig inte tidigare utretts så att det inte skall uppstå situa- 26020: tar ställning tili rättegångskostnaderna utan för- tioner med jäv eller klandervärdhet. 26021: mågan hos den eller dem som dömts att betala att Finansministeriet har även begärt en utred- 26022: själva klara av betalningen av skadeståndet och ning om principen för beta1ning av advokaträk- 26023: dessutom motpartens rättegångskostnader. En- ningarna. Vid Arsena1 Ab:s bolagsstämma den 26024: ligt uppgift från Egendomsförvaltningsbolaget 16 juni 1998 ändrades bolagsordningen så, att 26025: Arsenai-SSP Ab är kostnaderna som hittills revisorerna inte längre är medlemmar i gransk- 26026: uppkommit nämnda 10,5 milj. mk, vilket enligt ningsutskottet som utövar parlamentarisk över- 26027: Arsenal Ab är den dyraste och mest arbetdryga vakning. Med1emmarna utses b1and riksdagsle- 26028: rättegången. Bl.a. i fråga om de rättegångskost- damöterna av säkerhetsfondens fullmäktige på 26029: nader som i domen förkastades har man beslutat förslag av riksdagsgrupperna. 26030: Helsingfors den 18 juni 1998 26031: 26032: Minister Jouko Skinnari 26033: KK 667/1998 vp 26034: 26035: Kirjallinen kysymys 667 26036: 26037: 26038: 26039: 26040: Mikko Immonen /vas: Muuttuvista nopeusrajoituksista ja hirvivaa- 26041: rasta ilmoittavien varoituskolmioiden käyttämisestä 26042: 26043: 26044: Eduskunnan Puhemiehelle 26045: 26046: Viime vuoden syksyllä ed. Saarisen kirjalliseen Millaiseen lopputulokseen liikenneministeriö 26047: kysymykseen (KK 109511997 vp) annetussa vas- on päätymässä saatuaan teknillisen tutkimuslai- 26048: tauksessa muuttuvista nopeusrajoituksista lii- toksen muuttuvia nopeusrajoituksia koskevan 26049: kenneministeri totesi, että muuttuvien nopeusra- selvityksen, johon edellä mainitussa vastaukses- 26050: joitusten laaja käyttö ei ole vielä tarkoituksen- sa viitataan? 26051: mukaista. Millaisilla perusteilla Tielaitos määrittelee hir- 26052: "Niillä voitaisiin ilmeisesti täydentää nykyistä vivaarasta ilmoittavien varoituskolmioiden ja 26053: talviajan nopeusrajoitusten järjestelmää. Kalliit näiden läheisyydessä olevien nopeusrajoitus- 26054: rakentamis- ja käyttökustannukset rajannevat merkkien porrastuksen? Eräissä tilanteissa hirvi- 26055: niiden käytön vain vilkkaimmille teille, kuten vaarasta ilmoittavien varoituskolmioiden lähi- 26056: moottoriväylille, joilla nopeustaso on talvellakin etäisyydelle, esimerkiksi Varsinais-Suomessa, on 26057: korkea. Rajoitusten ohjaus- ja merkitsemisperi- asennettu 100 kilometrin nopeusrajoituksia, jol- 26058: aatteet tulisi mahdollisimman pian yhdenmu- loin tunnollisimmat autoilijat noudattavat hirvi- 26059: kaistaa, kun eri vaihtoehtojen käytöstä on saatu vaaran vuoksi alhaisempaa nopeutta kuin muu 26060: riittävästi kokemusta. liikenne, mistä paradoksaalisti osaltaan aiheutuu 26061: Tielaitos on tilannut Valtion teknilliseltä tut- liikenneturvallisuusriski. 26062: kimuskeskukselta selvityksen vaihtuvien no- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 26063: peusrajoitusten käytön edellytyksistä Suomen tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 26064: teillä. Selvitys valmistuu vuoden 1998 keväällä. nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 26065: Selvityksenjälkeen on aiheellista tehdä uudelleen nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 26066: arviointi vaihtuvien nopeusrajoitusten mahdolli- 26067: sesta nykyistä laajemmasta käyttöönotosta Mihin päätöksiin ja toimenpiteisiin lii- 26068: maassamme. Liikenneministeriö seuraa muuttu- kenneministeriön teettämä selvitys muut- 26069: vien nopeusrajoitusten kokeiluja ja niistä saatuja tuvien nopeusrajoitusten käytöstä antaa 26070: kokemuksia. Myös liikenneturvallisuuden kehi- aihetta ja millä nopeudella liikenteen tuli- 26071: tystä seurataan ja tarvittaessa ryhdytään toimen- si kulkea hirvivaarasta ilmoittavan varoi- 26072: piteisiin liikenneturvallisuuden parantamiseksi tuskolmion vaikutusalueella? 26073: siten, että parlamentaarisen liikennekomitean 26074: ehdottamaja valtioneuvoston hyväksymä liiken- 26075: neturvallisuustavoite saavutetaan." 26076: 26077: Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1998 26078: 26079: Mikko Immonen /vas 26080: 26081: 26082: 26083: 26084: 280043 26085: 2 KK 667/1998 vp 26086: 26087: 26088: 26089: 26090: Eduskunnan Puhemiehelle 26091: 26092: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Hirvistä varoittavia liikennemerkkejä on Tie- 26093: mainitussa tarkoituksessa, Te, Rouva Puhemies, laitoksen hoidossa olevilla teillä noin 2 500 tieki- 26094: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen lometrillä. Varoituksia on etupäässä korkeiden 26095: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko Im- nopeusrajoitusten (120 ja 100 km/h) vaikutus- 26096: mosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o alueilla, joilla riski törmätä eläimiin ja autossa 26097: 667: olijoiden vahingoittumiseen on suurin. Henkilö- 26098: vahinkoihin johtaneet yhteenajot hirvieläinten 26099: Mihin päätöksiin ja toimenpiteisiin lii- kanssa ovat noin 5 % kaikista yleisten teiden 26100: kenneministeriön teettämä selvitys muut- henkilövahinko-onnettomuuksista (luku ei sisäl- 26101: tuvien nopeusrajoitusten käytöstä antaa lä Pohjois-Suomen poro-onnettomuuksia). 26102: aihetta ja millä nopeudella liikenteen tuli- Tieosuuden nopeusrajoitusta ei yleensä alen- 26103: si kulkea hirvivaarasta ilmoittavan varoi- neta pelkästään hirvionnettomuusvaaran vuok- 26104: tuskolmion vaikutusalueella? si. Jo varoitusmerkki velvoittaa kuljettajaa käyt- 26105: tämään eläimen kohtaaruistilanteeseen riittävän 26106: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- alhaista nopeutta ja noudattamaan erityistä va- 26107: vasti seuraavaa: rovaisuutta. Turvallinen tilannenopeus vaihtelee 26108: mm. tienkohdan näkyvyyden ja valoisuuden 26109: Vastauksessa kansanedustaja Saarisen kirjal- mukaan ja sen valinta jää kuljettajan harkitta- 26110: liseen kysymykseen n:o 1095/1997 on viitattu vaksi. Varoitusmerkin yhteyteen voidaan liittää 26111: Tielaitoksen Valtion teknilliseltä tutkimuskes- enimmäisnopeuden suositus, joka on korkea- 26112: kukselta tilaamaan selvitykseen. Kysymys ei siis luokkaisilla teillä tavallisesti 80 kmlh. 26113: ole liikenneministeriön teettämästä selvityksestä. Korkeaa nopeusrajoitusta vältetään yleensä 26114: Selvityksen arvioitiin olevan valmiina keväällä osoittamasta liikennemerkillä heti hirvivaroituk- 26115: 1998. Selvityksen valmistuminen on kuitenkin sen jälkeen. Nopeusrajoituksen toistomerkki 26116: siirtynyt. voidaan tällaisissa tilanteissa jättää pois tai siir- 26117: Edellä mainitussa työssä selvitetään muuttu- tää varoitusalueen loppuun. Jos nopeusrajoituk- 26118: vien nopeusrajoitusten käyttömahdollisuuksia sen muutoskohta sijoittuu hirvivaroitusalueelle, 26119: Suomessa. Jo meneillään olevien kokeilujen tu- korkeampi rajoitus voidaan myös siirtää alka- 26120: losten perusteella esitetään eri ratkaisumalleja maan vasta varoitusalueen jälkeen. 26121: sekä arvioita niiden kustannuksista sekä vaiku- Selvästi rajatta vissa eläinten tien ylityskohdis- 26122: tuksista liikennevirtaan ja -turvallisuuteen. sa, kuten riista-aitojen aukoissa, on mahdollista 26123: Työn valmistuminen on siirtynyt alun perin alentaa nopeusrajoitusta lyhyellä matkalla tai 26124: arvioidusta keväästä elokuuhun. Koska ensi tal- käyttää varoituksen yhteydessä em. enimmäis- 26125: ven rajoitusjärjestely on jo suunnitteilla, selvitys nopeuden suositusta. Ilmaisimilla ohjattua 26126: ei ehdi vaikuttaa siihen mainittavassa määrin. muuttuvaa hirvivaroitusmerkkiä kokeillaan par- 26127: Tielaitos ottaa muuttuvien nopeusrajoitusten haillaan kahdessa tienkohdassa. Nopeuden alen- 26128: käyttöperiaatteet esille liikenneministeriön kans- taminen on havaintojen mukaan kuljettajille kui- 26129: sa myöhemmin. Muuttuvien nopeusrajoitusten tenkin epätavallista, kun kysymyksessä on pel- 26130: määrä lisääntyy kuitenkin aikaisempien suunni- kästään eläinten vuoksi asetettu rajoitus tai suo- 26131: telmien mukaisesti ensi talvenakin, mm. Turku- situs. 26132: Helsinki-valtatiellä. 26133: 26134: Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 1998 26135: 26136: Liikenneministeri Matti Aura 26137: KK 667/1998 vp 3 26138: 26139: 26140: 26141: 26142: Tili Riksdagens Talman 26143: 26144: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen ungefår 2 500 vägkilometer. Varningar finns i 26145: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande huvudsak på områden med hög hastighetsbe- 26146: medlem av statsrådet översänt följande av riks- gränsning (1 20 och l 00 km/h), på vilka risken att 26147: dagsman Mikko Immonen undertecknade spörs- kollidera med djur och risken att människorna i 26148: mål nr 667: bilen skadas är som störst. Av olyckor som leder 26149: tili personskador utgör ande1en av krockar med 26150: Hurdana beslut och åtgärder föranleds hjortdjur 5% av alla personskadeolyckor på all- 26151: av utredningen om variabla hastighetsbe- männa vägar (i antalet ingår inte renolyckorna i 26152: gränsningar som trafikministeriet låtit norra Finland). 26153: göra, och viiken hastighet bör trafiken Hastighetsbegränsning införs i allmänhet inte 26154: hålla på ett område med varning för älg- på ett vägavsnitt enbart p.g.a. fara för ä1go- 26155: fara? 1yckor. Redan varningsmärket förpliktar föraren 26156: att köra med en hastighet som är tillräckligt låg 26157: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt med tanke på risken att möta ett djur samt att 26158: anfora foljande: köra särskilt försiktigt. En säker situationsbun- 26159: den hastighet varierar bl.a. enligt sikt och 1jus, 26160: 1 svaret på riksdagsman Saarinens skrift1iga och föraren får själv överväga valet av hastighet. 26161: spörsmål nr 1095/1997 har det hänvisats tili ut- 1 samband med varningsmärket kan man införa 26162: redningen som Vägverket har beställt av Statens en rekommenderad maximihastighet. På hög- 26163: tekniska forskningscentral. Det är alltså inte frå- klassiga vägar är rekommendationen oftast 80 26164: ga om en utredning som trafikministeriet har låtit km/h. 26165: göra. Utredningen beräknades vara klar våren Vanligen undviker man att med ett vägmärke 26166: 1998. Utredningen kommer dock att b1i klar se- ange hög hastighetsbegränsning genast efter ä1g- 26167: nare än beräknat. varning. Upprepad hastighetsbegränsning kan i 26168: 1det ovan nämnda arbetet utreds möj1igheter- sådana situationer Iämnas bort eller flyttas tili 26169: na att använda variabla hastighetsbegränsningar slutet av varningsområdet. Om stället där hastig- 26170: i Finland. På basis av resultaten från pågående hetsbegränsningen ändras ligger på ett område 26171: test f6reslår man olika lösningsmodeller. Vidare med älgvarning, kan en högre begränsning även 26172: finns det kostnadsberäkningar för de o1ika mo- flyttas så att den börjar först efter varningsområ- 26173: dellerna samt utredningar om deras verkningar det. 26174: på trafken och trafiksäkerheten. På enskilda ställen där djur ofta korsar vägen, 26175: Arbetet beräknades ursprungligen vara får- t.ex. på ställen där det är hål i viltstängslet, är det 26176: digt på våren, men tidpunkten har förskjutits tili möjligt att sänka hastighetsbegränsningen på en 26177: augusti. Eftersom organiseringen av hastighets- kort sträcka eller att i samband med varningen 26178: begränsningar redan planeras för vintern, hinner använda den ovan nämnda rekommendationen 26179: utredningen inte nämnvärt påverka detta. Väg- för maximihastighet. Variabla älgvarningsmär- 26180: verket tar senare upp principerna för variabla ken som styrs med detektorer prövas för närva- 26181: hastighetsbegränsningar med trafikministeriet. rande vid två olika vägpunkter. Enligt observa- 26182: Antalet variabla hastighetsbegränsningar ökar tionerna är det ovanligt att föraren sänker kör- 26183: dock enligt tidigare planer även i vinter, bl.a. på hastigheten, när det är fråga om en begränsning 26184: riksvägen mellan Åbo och Helsingfors. eller rekommendation som anges enbart på 26185: Vägmärken som varnar för älgar finns på vä- grund av djur. 26186: gar som underhålls av Vägverket på en sträcka på 26187: 26188: Helsingforsden 26 juni 1998 26189: 26190: Trafikminister Matti Aura 26191: KK 668/1998 vp 26192: 26193: Kirjallinen kysymys 668 26194: 26195: 26196: 26197: 26198: Timo Ihamäki /kok: Juvan käräjäoikeuden toiminnanjatkamisesta 26199: 26200: 26201: Eduskunnan Puhemiehelle 26202: 26203: Joulukuun alusta toteutettiin ns. alioikeus- Valtion paikallishallinnon kannalta kihlakun- 26204: uudistus, joka merkitsi mm. uusien käräjäoi- ta ja käräjäoikeus muodostavat käytännön pal- 26205: keuksien perustamista ja riita-asioiden oikeu- velutyössä yhden yhtenäisen palvelukokonai- 26206: denkäyntimenettelyn uudistamista sekä tuoma- suuden. Nykyinen käräjäoikeus ja kihlakuntaja- 26207: reiden nimitysjärjestelmän uudistamista. Orga- ko ovat seudulla yhtenäiset. 26208: nisaatiouudistuksessa raastuvanoikeudet ja tuo- Seudun kunnat ovat olleet erittäin tyytyväisiä 26209: miokunnat lakkautettiin ja niiden tilalle perustet- Juvan käräjäoikeuden toimintaan, samoin kuin 26210: tiin 70 käräjäoikeutta. asiakkaat. Nyt kuitenkin Juvan käräjäoikeutta 26211: Alioikeuksien lukumäärä väheni sen vuoksi, ollaan lakkauttamassa. Kunnat vastustavat jyr- 26212: että samalla paikkakunnalla toimivat raastuvan- kästi käräjäoikeuden lakkauttamista ja haluavat 26213: oikeudet ja tuomiokunnat yhdistettiin. Lisäksi säilyttää palvelut nykyisellä tasolla. Kansalais- 26214: lähekkäin sijaitsevia pienehköjä tuomiokuntia ja ten kannalta on tärkeää, että kihlakunnan palve- 26215: raastuvanoikeuksia yhdistettiin toisiinsa. lukokonaisuus voidaan säilyttää jatkossakin yh- 26216: Juvan kihlakunta on viiden kunnan muodos- tenäisenä. 26217: tama kokonaisuus. Kihlakunnan muodostavat Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 26218: Joroisten, Juvan, Puumalan, Sulkavan ja Ranta- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 26219: salmen kunnat. Lisäksi alueella on tehty sopimus nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 26220: julkishallinnon yhteistyöstä, jossa ovat mukana nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 26221: kunnat sekä työvoimatoimiston, verotoimiston 26222: ja kihlakunnan sekä Kelan viranomaiset. Katsooko Hallitus tarpeelliseksi Juvan 26223: Juvan kihlakunnan aluetta valtion paikallis- käräjäoikeuden lakkauttamisen? 26224: palveluiden osalta on pyritty kehittämään yhteis- 26225: työssä valtion paikallishallinnon kanssa. 26226: 26227: Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1998 26228: 26229: Timo Ihamäki /kok 26230: 26231: 26232: 26233: 26234: 280043 26235: 2 KK 668/1998 vp 26236: 26237: 26238: 26239: 26240: Eduskunnan Puhemiehelle 26241: 26242: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Tämän varsin laajan lausuntokierroksen jäl- 26243: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, keen asia ratkaistaan valtioneuvostossa, sillä val- 26244: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen tioneuvoston ohjesäännön 5 §:n 9 kohdan mu- 26245: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha- kaan valtioneuvoston yleisistunnossa käsitellään 26246: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o ja ratkaistaan käräjaoikeuksien tuomiopiirit,jol- 26247: 668: lei jaotus noudata kihlakuntajakoa. 26248: Uudistus merkitsisi sitä, että Juvan käräjäoi- 26249: Katsooko Hallitus tarpeelliseksi Juvan keuden tuomiopiiriin kuuluvista kunnista Juva 26250: käräjäoikeuden lakkauttamisen? ja Puumala siirrettäisiin Mikkelin käräjäoikeu- 26251: teen, Rantasalmi ja Sulkava Savonlinnan käräjä- 26252: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- oikeuteen ja Joroinen Varkauden käräjäoikeu- 26253: vasti seuraavaa: teen. Em. kuntien asukkaat saisivat oikeuspalve- 26254: lut Juvan kunnan asukkaita lukuun ottamatta, 26255: Oikeusministeriö on toukokuun 15 päivänä lähes samalta etäisyydeltä tai jopa lähempää 26256: 1998 lähettänyt Juvan käräjäoikeuden lakkaut- kuin tällä hetkellä. Kansalaisten henkilökohtai- 26257: tamista koskevan lausuntopyynnön Itä-Suomen nen asiointitarve käräjäoikeudessa on vähenty- 26258: hovioikeudelle, Juvan, Mikkelin, Savonlinnan ja nyt toteutettujen lainsäädännön uudistusten joh- 26259: Varkauden käräjäoikeuksille, valtakunnansyyt- dosta. 26260: täjänvirastolle, asianomaisten kihlakunnanvi- Oikeusministeriön tehtävänä on huolehtia sii- 26261: rastojen syyttäjäosastoille sekä Juvan käräjaoi- tä, että kansalaisille kyetään tuottamaan laadu- 26262: keuden tuomiopiiriin kuuluville kunnille. Lisäksi kasta oikeusturvaa. Alioikeusuudistuksesta saa- 26263: lausuntoa on pyydetty valtion aluejakoneuvotte- dut kokemukset sekä käräjäoikeuksiin saapu- 26264: lukunnalta sekä Etelä-Savon maakuntaliitolta. vien asiamäärien väheneminen viime vuosina 26265: Lausunnot on pyydetty 15.8.1998 mennessä. edellyttävät osaltaan alioikeusorganisaatioiden 26266: tarkistamista sekä toimintojen tehostamista. 26267: 26268: Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1998 26269: 26270: Oikeusministeri Jussi Järventaus 26271: KK 668/1998 vp 3 26272: 26273: 26274: 26275: 26276: Tili Riksdagens Talman 26277: 26278: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- Efter denna rätt omfattande remissbehandling 26279: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- avgörs frågan av statsrådet, eftersom tingsrätter- 26280: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- nas domkretsar enligt 5 § 9 punkten reglementet 26281: man Timo Ihamäki undertecknade spörsmål nr för statsrådet handläggs och avgörs vid statsrå- 26282: 668: dets allmänna sammanträde om indelningen inte 26283: följ_~r häradsindelningen. 26284: Anser Regeringen detvara nödvändigt Andringen innebar att av de kommuner som 26285: att Juva tingsrätt läggs ner? tillhör domkretsen för Juva tingsrätt Juva och 26286: Puumala överförs tili domkretsen för S:t Michels 26287: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt tingsrätt, Rantasalmi och Sulkava tili Nyslotts 26288: anföra följande: tingsrätt och Jorois tili Varkaus tingsrätt. Förut- 26289: om invånarna i Juva korumun kommer invånar- 26290: Den 15 maj 1998 skickade justitieministeriet na i ovan nämnda kommuner då att ha sin rätts- 26291: en begäran om ett utlå~!'mde om nedläggningen liga service nästan på samma avstånd eller t.o.m. 26292: av Juva tingsrätt tili Ostra Finlands hovrätt, närmare än nu. Det personliga behovet att besö- 26293: Juva, S:t Michels, Nyslotts och Varkaus tingsrät- ka tingsrätten har minskat tili följd av de änd- 26294: ter, riksåklagarämbetet, åklagaravdelningarna ringar av lagstiftningen som gjorts. 26295: vid ifrågavarande häradsämbeten samt kommu- Justitieministeriets uppgift är att se tili att 26296: nerna inom domkretsen för Juva tingsrätt. Ytter- medborgarna garanteras högklassig rättssäker- 26297: ligare har ett utlåtande begärts av statens region- het. Erfarenheterna av underrättsreformen samt 26298: indelningsdelegation samt landskapsförbundet det faktum att antalet fall som lämnas in tili 26299: Etelä-Savon maakuntaliitto. Utlåtandena skall tingsrätterna minskat under de senaste åren för- 26300: lämnas senast den 15 augusti 1998. utsätter att underrättsorganisationen ses över 26301: och arbetet effektiveras. 26302: 26303: Helsingfors den 16 juni 1998 26304: 26305: Justitieminister Jussi Järventaus 26306: KK 669/1998 vp 26307: 26308: Kirjallinen kysymys 669 26309: 26310: 26311: 26312: 26313: Sinikka Hurskainen /sd: Pakkaustiedoista viranomaisille annetta- 26314: van ilmoitusmaksun periruisestä 26315: 26316: 26317: Eduskunnan Puhemiehelle 26318: 26319: Yrityksiltä kerätään pakkaustietoja, jotka il- rekisteri PYR Oy:hyn on vapaaehtoista, mutta 26320: moitetaan edelleen EU:n komissiolle. Ympäris- näyttää siltä, että ilmoitusmaksu olisi asetettu, 26321: töministeriö on tehnyt päätöksen pakkaustie- jotta yritykset eivät jättäisi rekisteröitymättä 26322: doista viranomaisille annettavan ilmoitusmak- Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy:n yllä- 26323: sun perimisestä. Kyseisellä maksulla on tarkoitus pitämään rekisteriin. Kysymyksessä on kuiten- 26324: kattaa seurantatietojen antamisesta Suomen kin puhtaasti lakiin perustuva tietojenantovel- 26325: ympäristökeskukselle aiheutuvat käsittely- ja vollisuus viranomaiselle, joka tulisi hoitaa samal- 26326: tarkastuskulut. Pakkauksia ja pakkausjätteitä la tavalla kuin muissakin vastaavissa tapauksis- 26327: koskevien seurantatietojen antamisvelvollisuus sa. Uusi ilmoitusmaksu aiheuttaa yrityksille lisä- 26328: Suomen ympäristökeskukselle koskee pakkaa- kustannuksia jo entisten olemassa olevien hallin- 26329: jia, joiden itse pakkaamien tuotteiden verollinen nollisten rasitteiden lisäksi. Kuitenkin on jo val- 26330: myynti tai arvo on vähintään viisi miljoonaa tiovallankin taholta etsitty eri mahdollisuuksia 26331: markkaa kalenterivuonna ja jotka eivät luovuta keventää yrityssektorin hallinnollisia menoja eri 26332: seurantatietoja Pakkausalan Ympäristörekisteri tavoin. 26333: PYR Oy:lle. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 26334: Noin 10 000 yritykselle, joiden liikevaihto ylit- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 26335: tää 5 Mmk, on lähetetty pakkausjätteitä koskeva nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 26336: tietojenkeruulomake ja tilillepanokortti. Yrityk- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 26337: sille on määrätty 600 markan seurantatietojen 26338: käsittelymaksu siitä, että he ilmoittavat pakkaus- Mihin perustuu pakkauksia ja pak- 26339: jätteistä tiedot ympäristöviran omaisille. Käsitte- kausjätteitä koskevien seurantatietojen 26340: lymaksu perustuu maksuperustelain 8 §:n nojalla käsittelymaksu, ja 26341: 20. toukokuuta 1998 annettuun ympäristöminis- aikooko Hallitus tehdä jotain pois- 26342: teriön päätökseen maksullisista suoritteista. taakseen tämän eriarvoistavan seuranta- 26343: Rekisteröityminen Pakkausalan Ympäristö- tietojen käsittelymaksun? 26344: 26345: Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1998 26346: 26347: Sinikka Hurskainen /sd 26348: 26349: 26350: 26351: 26352: 280043 26353: 2 KK 669/1998 vp 26354: 26355: 26356: 26357: 26358: Eduskunnan Puhemiehelle 26359: 26360: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Ympäristöministeriö on päättänyt ilmoitus- 26361: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies. ten käsittelymaksusta, joka kerätään pakkaus- 26362: olette toimittanut vaitineuvoston asianomaisen jätteenuudelleenkäyttö-ja hyödyntämisvastuus- 26363: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sinikka sa olevilta pakkaajien ja pakattujen tuotteiden 26364: Hurskaisen kirjallisen kysymyksen n:o 669: maahantuojilta. Maksu, joka on 600 markkaa, 26365: kerätään SYKE:lle aiheutuvien kustannusten 26366: Mihin perustuu pakkauksia ja pak- kattamiseksi, kun pakkaajat ja maahantuojat 26367: kausjätteitä koskevien seurantatietojen toimittavat tiedot markkinoille toimittamistaan 26368: käsittelymaksu, ja pakkauksista ja näistä syntyvien jätteiden hyö- 26369: aikooko Hallitus tehdä jotain pois- dyntämisestä. Maksua pidettiin välttämättömä- 26370: taakseen tämän eriarvoistavan seuranta- nä seurannasta aiheutuvien kustannusten katta- 26371: tietojen käsittelymaksun? miseksi. Oikeudellisesti maksua koskeva ympä- 26372: ristöministeriön päätös (353/1998) perustuu val- 26373: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tion maksuperustelakiin (150/1992) ja jätelain 26374: vasti seuraavaa: muuttamisesta annettuun lakiin (605/1997). 26375: SYKE:lle tietoja eivät ilmoita pakkaajat ja 26376: Pakkaajien on ilmoitettava pakkausten mää- maahantuojat, joiden pakkaamien tai maahan- 26377: rät joko Pakkausalan ympäristörekisteri (PYR) tuomien pakattujen tuotteiden myynti tai arvo 26378: Oy:lle tai Suomen ympäristökeskukselle alittaa viisi miljoonaa markkaa vuodessa tai jot- 26379: (SYKE). Ilmoitusvelvoite perustuu valtioneu- ka ovat tehneet sopimuksen PYR Oy:n kanssa. 26380: voston päätökseen pakkauksista ja pakkausjät- PYR toimittaa näiden pakkaajien tai maahan- 26381: teistä, joka tuli voimaan joulukuun alussa viime tuojien tiedot koottuina SYKE:lle. Pakkausjä- 26382: vuonna. EU:n direktiiviin perustuvan päätöksen tettä hyödyntävät kunnat ja jätteenkuljettajat te- 26383: tavoitteena on vähentää pakkausjätteen määrää kevät omat ilmoituksensa. 26384: ja lisätä pakkausten uudelleenkäyttöä ja synty- SYKE kokoaa ilmoitusten ja muiden tietojen 26385: vän jätteen hyödyntämistä. Pakkausjätteiden perusteella seurantaraportin ympäristöministe- 26386: osuus kotitalousjätteestä on noin puolet. riölle ja Euroopan komissiolle. Raportin perus- 26387: Valtioneuvoston päätöksen perusajatuksena teella seurataan, miten pakkaajat täyttävät vei- 26388: on tuottajan vastuu; pakkaajat vastaavat pää- voitteeosa sekä EU :n pakkauksia koskevat vel- 26389: osin päätöksen velvoitteiden toteuttamisesta ja voitteet. 26390: niistä aiheutuvista kustannuksista. EU:n pak- Hallitus ei pidä seurantatietojen käsittelymak- 26391: kausdirektiivi edellyttää, että viranomaisten on sua eriarvoistavana, vaan tasapuolisena tapana 26392: saatava luotettavat tiedot markkinoille toimite- rahoittaa säädösten edellyttämien tietojen käsit- 26393: tuista pakkauksista ja niiden uudelleenkäytöstä tely- ja tarkastamiskustannukset. Tämän vuoksi 26394: tai hyödyntämisestä. ei ole suunnitelmia poistaa käsittelymaksua. 26395: 26396: Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 1998 26397: 26398: Ympäristöministeri Pekka Haavisto 26399: KK 669/1998 vp 3 26400: 26401: 26402: 26403: 26404: Tili Riksdagens Talman 26405: 26406: 1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen Miljöministeriet har bes1utat om en avgift för 26407: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande handläggningen av anmälningarna, som bärs 26408: medlem av statsrådet översänt följande av riks- upp av de förpackare och importörer av förpack- 26409: dagsman Sinikka H urskainen undertecknade ade produkter som svarar för återanvändningen 26410: spörsmål nr 669: och återvinningen av förpackningsavfallet. Den 26411: na avgift på 600 mark sam1as in för att täcka de 26412: På vad grundar sig avgifterna för be- utgifter som SYKE åsamkas, då förpackarna och 26413: handling av uppföljningsuppgifterna om importörerna sänder in uppgifterna om de f6r- 26414: förpackningar och förpackningsavfall, packningar som de 1evererat tili marknaden och 26415: och om återvinningen av det avfall som de ger upp- 26416: ämnar Regeringen göra något för att hov till. Avgiften anses nödvändig för att täcka 26417: avveckla denna behandlingsavgift för de kostnader som uppföljningen orsakar. I juri- 26418: uppföljningsuppgifter, som gör att de be- diskt hänseende grundar sig mi1jöministeriets be- 26419: rördas ställning inte är jämlik? s1ut (353/1998) på 1agen om grunderna för avgif- 26420: ter till staten (150/1992) och på Iagen om ändring 26421: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt av avfallslagen (60511997). 26422: anföra följande: Förpackare och importörer vars försä1jning 26423: av eller värde på förpackade eller importerade 26424: Förpackarna skall anmäla sina forpacknings- förpackade produkter är lägre än fem miljoner 26425: mängder antingen tili forpackningsbranschens mark årligen, eller som har ingått ett avta1 med 26426: centralregister Pakkausalan ympäristörekisteri PYR Oy, sänder inte in uppgifter tili SYKE. PYR 26427: (PYR) Oy eller tili Finlands miljöcentral sänder uppgifterna från dessa f6rpackare eller 26428: (SYKE). Anmä1ningsskyldigheten bygger på importörer tili SYKE i samlad form. Förpack- 26429: statsrådets beslut om förpackningar och för- ningsavfallet återvinns av kommunerna, och av- 26430: packningsavfall, som trädde i kraft i början av fallstransportörerna sänder in sina egna anmäl- 26431: december i fjol. Beslutet, som bygger på ett ningar. 26432: EU-direktiv, syftar tili att minska mängden f6r- SYKE sammanställer på basis av anmä1ning- 26433: packningsavfall och öka återanvändningen av arna och andra uppgifter en uppföljningsrapport 26434: förpackningarna och återvinningen av det avfall tili miljöministeriet och Europeiska kommissio- 26435: som uppstår. Förpackningsavfallet står för unge- nen. På basis av rapporten kontrolleras hur för- 26436: får hälften av allt hushållsavfall. packarna uppfyller sina förpliktelser och 26437: Grundtanken i statsrådets beslut är produ- EU-förplikte1serna i fråga om förpackningar. 26438: centansvaret: det är f6rpackarna som huvudsak- Regeringen anser inte att avgiften för behand- 26439: ligen skall svara för att förpliktelserna i beslutet ling av uppföljningsuppgifterna Ieder tili att olika 26440: uppföljs och för kostnaderna för detta. EU:s parter kommer i ojämlik ställning, utan att detta 26441: förpackningsdirektiv kräver att myndigheterna är ett opartiskt sätt att finansiera kostnaderna för 26442: får tillförlitlig information om de förpackningar behandling och kontroll av de uppgifter som 26443: som släppts ut på marknaden och om återan- bestämmelserna kräver. Därför har regeringen 26444: vändningen eller återvinningen av dem. inga planer på att slopa behandlingsavgiften. 26445: 26446: Helsingfors den 26 juni 1998 26447: 26448: Miljöminister Pekka Haavisto 26449: KK 670/1998 vp 26450: 26451: Kirjallinen kysymys 670 26452: 26453: 26454: 26455: 26456: Annika Lapintie /vas: Lasten aseman parantamisesta kunnallisissa 26457: palveluissa 26458: 26459: 26460: Eduskunnan Puhemiehelle 26461: 26462: Kuntien velvollisuutena on järjestää asukkail- kuntien harkinnanvaraista valtionavustusta tai 26463: leen lakisääteiset peruspalvelut. Kuntien valtion- luomalla kuntien keskinäinen tasausjärjestelmä 26464: osuusjärjestelmä uudistettiin kuluvan vuosikym- tarvittaessa lainsäädännön keinoin. Harkinnan- 26465: menen alkupuolella siten, että kunnat eivät saa varaista valtionavustusta ei ole kehitetty ja ta- 26466: enää ns. korvamerkittyä rahaa, vaan voivat päät- sausjärjestelmää ei ole toteutettu. 26467: tää valtionavustusten käytöstä haluamallaan ta- Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on 26468: valla. Lasten palvelut ovat olleet kunnallisten mietinnössään (StVM 3/1996 vp) tukenut edellä 26469: päättäjien säästölistoilla ensimmäisinä. Kunnis- mainittuun hallituksen selontekoon liittyvää eh- 26470: sa säästetään erityisesti lasten neuvolapalveluis- dotusta erityisen lapsiasiavaltuutetun viran pe- 26471: ta, kouluterveydenhuollosta, kasvatus- ja perhe- rustamisesta. Lapsiasiavaltuutetulla tulisi mie- 26472: neuvolapalveluista, erityis- ja tukiopetuksesta, tinnön mukaan olla mahdollisuudet vaikuttaa 26473: ennalta ehkäisevästä lastensuojelusta. Tällaisten viranomaisten päätöksiin, vallitseviin asenteisiin 26474: päätösten seurauksena on lasten hädän lisäänty- ja toimintatapoihin siten, että lasten asema ja 26475: minen. Taloudellisen laman vaikutukset näkyi- oikeudet tulevat huomioiduksi kaikessa päätök- 26476: vät ensin aikuisissa. Lapsissa laman vaikutukset senteossa. Lapsiasiavaltuutetun virkaa ei ole pe- 26477: näkyvät nyt, muutaman vuoden viiveellä, kuten rustettu. 26478: asiantuntijat laman alkuaikoina ennustivat. Las- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 26479: ten pahoinvointi on lisääntynyt hälyttävästi. tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 26480: Lasten ja perheiden tuen tarve on lisääntynyt, nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 26481: mutta palveluita on karsittu. Lisäksi eri kunnissa nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 26482: asuvat lapset ovat joutuneet keskenään eriarvoi- 26483: seen asemaan palvelujen saannissa. Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 26484: Valtioneuvoston selonteossa eduskunnalle ryhtyä toteuttaakseen lasten palveluja 26485: (Lastensuojelusta kohti lapsipolitiikkaa 11.1 0. koskevan tasausjärjestelmän tai kehit- 26486: 1995) hallitus totesi, että valtionosuusjärjestel- tääkseen harkinnanvaraisia valtionavus- 26487: mää uudistettaessa ennakoitiin lasten palvelujen tuksia, sekä 26488: heikkeneminen pienimmissä kunnissa. Tällöin mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 26489: tuli mahdolliseksi saada harkinnanvaraista avus- ryhtyä perustaakseen lapsiasiavaltuute- 26490: tusta erityisen suurten sosiaalihuollon kustan- tun viran ja taatakseen valtuutetun toi- 26491: nusten kattamiseksi. Kunnat eivät tätä mahdolli- minnalle riittävät resurssit ja tosiasialliset 26492: suutta kuitenkaan käyttäneet. Hallitus edellytti, vaikutusmahdollisuudet? 26493: että lasten tilannetta korjataanjoko kehittämällä 26494: 26495: Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1998 26496: 26497: Annika Lapintie /vas 26498: 26499: 26500: 26501: 26502: 280043 26503: 2 KK 670/1998 vp 26504: 26505: 26506: 26507: 26508: Eduskunnan Puhemiehelle 26509: 26510: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa valmisteluja siten, että järjestelmä voitaisiin ot- 26511: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, taa käyttöön vuonna 1999. Sisältyykö tasausra- 26512: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen hastoesitys valtion vuotta 1999 koskevaan ta- 26513: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Annika lousarvioesitykseen, tulee päätettäväksi elokuus- 26514: Lapintien näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen sa hallituksen talousarvioesityksen käsittelyn yh- 26515: n:o 670: teydessä. 26516: Myös lapsiasiavaltuutetun viran perustami- 26517: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo seen liittyen olen aikaisemmin vastannut ainakin 26518: ryhtyä toteuttaakseen lasten palveluja edustaja Hurskaisen ym. kirjalliseen kysymyk- 26519: koskevan tasausjärjestelmän tai kehit- seen n:o 395 ja edustaja Janina Anderssonin ky- 26520: tääkseen harkinnanvaraisia valtionavus- symykseen n:o 976 vuodelta 1997. Näissä vas- 26521: tuksia, sekä tauksissa on selostettu tehtyjä selvityksiä, ehdo- 26522: mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo tuksia ja toimenpiteitä lapsiasiavaltuutetun viran 26523: ryhtyä perustaakseen lapsiasiavaltuute- perustamiseksi ja riittävien resurssien turvaami- 26524: tun viran ja taatakseen valtuutetun toi- seksi valtuutetun toiminnalle. Myös lapsiasiaval- 26525: minnalle riittävät resurssit ja tosiasialliset tuutetun viran perustamista koskevat määrära- 26526: vaik u tusma hdo llisu udet? hajärjestelyt on sisällytetty sosiaali- ja terveysmi- 26527: nisteriön vuosia 1997 ja 1998 koskeviin talousar- 26528: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- vioesityksiin. Hallituksen käsitellessä talousar- 26529: vasti seuraavaa: vioesityksiä viran perustamisesta sanottujen 26530: vuosien talousarvion yhteydessä on kuitenkin 26531: Sosiaali- ja terveysministeriön näkemyksen päätetty luopua. 26532: mukaan lastensuojelutoimenpiteiden tarpeessa Sosiaali- ja terveysministeriön pyrkimyksenä 26533: olevien lasten ja lapsiperheiden tilanne on eräs on jälleen, kuten tasausjärjestelmänkin kohdalla, 26534: keskeisimpiin kuuluva sosiaalipalvelujärjestel- määrärahan saaminen valtion vuoden 1999 ta- 26535: mään liittyvä ongelma. Tästä syystä ministeriös- lousarvioon lapsiasiavaltuutetun viran perusta- 26536: sä on jatkuvasti pyritty selvittämään erilaisia miseksi ja riittävän resursoinnin turvaamiseksi. 26537: mahdollisuuksia tilanteen korjaamiseksi. Alkuvaiheessa lapsiasiavaltuutetun apuna työs- 26538: Lastensuojelukustannusten tasausjärjestel- kentelisi yksi ammattitaitoinen osastosihteeri. 26539: män toteuttamiseen liittyen olen aikaisemmin Valtuutetun tehtävänä olisi yhteistyössä mui- 26540: vastannut ainakin edustaja Lövin kirjalliseen ky- den viranomaisten kanssa valvoa ja edistää las- 26541: symykseen n:o 860 vuodelta 1996 ja n:o 598 vuo- ten ja lapsiväestön oikeuksia ja etuja sekä huo- 26542: delta 1997, edustaja Vehviläisen kysymykseen lehtia YK:n lapsen oikeuksien sopimusta koske- 26543: n:o 1310 vuodelta 1997 sekä edustaja Kaarilah- vasta tiedotuksesta ja seurannasta. 26544: den kysymykseen n:o 257 vuodelta 1998. Näihin Voidakseen hoitaa laaja-alaisen tehtävänsä 26545: kysymyksiin antamissani vastauksissa olen va- asianmukaisesti ja riittävän tehokkaasti lapsi- 26546: lottanut tehtyjä selvityksiä ja pyrkimyksiä lasten- asiavaltuutetun olisi kuitenkin toivottavaa saada 26547: suojelukustannusten tasausjärjestelmän toteut- jatkossa tuekseen paitsi lapsia ja lapsipolitiikkaa 26548: tamiseksi ja erityispalvelujen ja -osaamisen tur- koskevaa myös useiden muiden eri alojen asian- 26549: vaamiseksi kunnissa. Samalla vastauksissa on tuntemusta. 26550: selvitetty syitä siihen, miksi sosiaali- ja terveysmi- Asiantuntijatuen turvin voitaisiin tehokkaam- 26551: nisteriön vuosia 1997 ja 1998 koskeviin talousar- min muun muassa seurata lasten näkökulmasta 26552: vioesityksiinsä sisällyttämät lastensuojelun ta- yhteiskunnallista kehitystä, lapsia koskevia 26553: sausjärjestelmän edellyttämät määrärahajärjes- etuuksia, palveluita, lainsäädäntöä ja sen sovel- 26554: telyt eivät ole johtaneet järjestelmän toteutumi- tamiskäytäntöjä sekä niiden kokonaisvaikutuk- 26555: seen. sia lapsiin. Asiantuntijat myös avustaisivat val- 26556: Sosiaali- ja terveysministeriö on jatkanut ta- tuutettua havaitsemaan muutostarpeita sekä te- 26557: sausjärjestelmän toteuttamista koskevan asian kemään tarvittaessa ehdotuksia muun muassa eri 26558: KK 670/1998 vp 3 26559: 26560: alojen lainsäädännön ja toimintakäytäntöjen kasvun aiheuttamiin työruuhkiin. Tarkoitukse- 26561: muutoksiksi ja tutkimus- ja kehittämisohjelmik- na on lisäksi, että erityisesti lapsen oikeuksia 26562: si. Myös yhteydenpito eri tahoihin sekä lapsen koskevat kanteluasiat määrättäisiin jatkossa 26563: oikeuksia koskeva tiedotustoiminta tehostuisi- uutena asiaryhmänäjommankumman apulaisoi- 26564: vat. keusasiamiehen tehtäväksi. Asiasta määrättäi- 26565: Jatkossa olisikin tarkoituksenmukaista erik- siin oikeusasiamiehen kanslian työjärjestyksessä. 26566: seen selvittää sekä sosiaali- ja terveysministeriön Uudistus tukee osaltaan eduskunnan lapsipo- 26567: hallinnonalan sisällä että muiden eri hallinnon- liittiseen selontekoon antamassaan kirjelmässä 26568: alojen viranomaistahojen kanssa, miten niiden (EK 3/l996 vp) edellyttämää lasten, nuorten ja 26569: panosta voitaisiin hyödyntää lapsiasiavaltuute- lapsiperheiden aseman oikeudenmukaisesta ke- 26570: tun työssä. hittämisestä huolehtimista. 26571: Eduskunnan oikeusasiamiehen kansliaan pe- Sama tavoite on myös sosiaali- ja terveysmi- 26572: rustetun toisen apulaisoikeusasiamiehen toimi- nisteriön pyrkimyksillä valtiollisen lapsiasiaval- 26573: kausi alkaa syyskuun alussa. Viran perustamista tuutetun viran perustamiseksi. Toteutettu uudis- 26574: koskevan hallituksen esityksen (HE l29/l997 vp) tus ei siten saa merkitä luopumista tästä mahdol- 26575: mukaan uudesta virasta toivotaan ratkaisua oi- lisuudesta. 26576: keusasiamiehelle tehtyjen kantetujen määrän 26577: Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 1998 26578: 26579: Ministeri Terttu Huttu-Juntunen 26580: 4 KK 670/1998 vp 26581: 26582: 26583: 26584: 26585: Tili Riksdagens Ta/man 26586: 26587: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- om statsbudgeten för 1999 avgörs i augusti i 26588: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- samband med behandlingen av regeringens bud- 26589: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags- getproposition. 26590: man Annika Lapintie undertecknade spörsmål Aven i anslutning till inrättandet av en barn- 26591: nr 670: ombudsmannatjänst har jag tidigare svarat pä 26592: ätminstone riksdagsledamot Hurskainens m.fl. 26593: Vilka ätgärder ämnar Regeringen vid- spörsmäl nr 395 och riksdagsledamot Janina 26594: ta för att få till ständ ett utjämningssys- Anderssons spörsmäl nr 976 frän 1997. 1 dessa 26595: tem i fråga om tjänster avsedda för barn svar har jag redogjort för de utredningar, förslag 26596: eller för att utveckla behovsprövade och ätgärder som gjorts i syfte att inrätta en 26597: statsbidrag, samt barnombudsmannatjänst och garantera om- 26598: vilka ätgärder ämnar Regeringen vidta l?,udsmannens verksamhet tillräckliga resurser. 26599: för att inrätta en barnombudsmanna- Aven anslagsarrangemang för inrättandet av en 26600: tjänst och för att garantera ombudsman- barnombudsmannatjänst har ingått i social- och 26601: nens verksamhet tillräckliga resurser och hälsovärdsministeriets budgetförslag för 1997 26602: faktiska päverkningsmöjligheter? och 1998. När regeringen behandlade budgetför- 26603: slagen beslöt man dock att avstå från att inrätta 26604: Som svar på detta spörsmäl fär jag vördsamt tjänsten i samband med budgeterna för åren i 26605: anföra följande: fräga. 26606: Social- och hälsovårdsministeriet försöker 26607: Enligt social- och hälsovärdsministeriets äsikt igen, liksom i fråga om utjämningssystemet, fä 26608: hör situationen för barn och barnfamiljer som är med ett anslag för att en barnombudsmanna- 26609: i behov av barnskyddsätgärder till de största pro- tjänst skall kunna inrättas och verksamheten ga- 26610: blemen när det gäller socialservicesystemet. Av ranteras tillräckliga resurser i statsbudgeten för 26611: denna anledning har ministeriet upprepade gäng- 1999. 1 det inledande skedet skulle barnombuds- 26612: er försökt utreda olika möjligheter att rätta till mannen fä hjälp av en yrkesskicklig avdelnings- 26613: situationen. sekreterare. 26614: Beträffande ett utjämningssystem för kostna- Ombudsmannens uppgift skall vara att i sam- 26615: derna för barnskyddet har jag tidigare svarat pä arbete med andra myndigheter övervaka och 26616: åtminstone riksdagsledamot Lövs spörsmål nr främja barnens och barnbefolkningens rättighe- 26617: 860 från 1996 och nr 598 frän 1997, riksdagsleda- ter och intressen samt att sköta informationen 26618: mot Vehviläinens spörsmäl nr 1310 frän 1997 och uppföljningen i anslutning till FN:s konven- 26619: samt riksdagsledamot Kaarilahtis spörsmäl nr tion om barnens rättigheter. 26620: 257 frän 1998. 1 svaren på dessa spörsmäl har jag För att kunna sköta sin omfattande uppgift 26621: belyst de utredningar och försök som gjorts för korrekt och tillräckligt effektivt vore det emeller- 26622: att fä till stånd ett utjämningssystem för kostna- tid önskvärt att barnombudsmannen i fortsätt- 26623: derna för barnskyddet och trygga tillgängen pä ningen skulle fä stöd av inte bara experter pä barn 26624: specialtjänster och -kunnande i kommunerna. 1 och barnpolitik utan också av människor med 26625: svaren har jag samtidigt redogjort för orsakerna sakkunskap frän flera andra olika områden. 26626: till att de anslagsarrangemang som ett utjäm- Med hjälp av expertstöd kunde man mera ef- 26627: ningssystem för barnskyddet förutsätter och som fektivt följa bl.a. samhällsutvecklingen, förmå- 26628: social- och hälsovärdsministeriet hade med i sina ner och tjänster avsedda för barn, lagstiftningen 26629: budgetförslag för 1997 och 1998 inte har lett till och dess tillämpningspraxis och hur den inverkar 26630: att systemet förverkligats. pä barnen ur barnens synvinkel. Experterna skul- 26631: Social- och hälsovärdsministeriet har fortsatt le ocksä hjälpa ombudsmannen att upptäcka 26632: att förbereda utjämningssystemet med sikte pä ändringsbehov samt vid behov lägga fram förslag 26633: att det skall kunna införas 1999. Huruvida ett bl.a. till ändringar i lagstiftningen och praxisen 26634: förslag till utjämningsfond ingär i propositionen pä olika omräden och till forsknings- och utveck- 26635: KK 670/1998 vp 5 26636: 26637: Iingsprogram. Ä ven kontakten med olika instan- A vsikten är dessutom att de klagomål som gäller 26638: ser samt informationen om barnens rättigheter i synnerhet barnens rättigheter i fortsättningen 26639: skulle bli effektivare. som en ny grupp av ärenden skall styras tili nå- 26640: 1 fortsättningen skulle det vara ändamålsen- gondera av de biträdande justitieombudsmän- 26641: Iigt att både inom social- och hälsovårdsministe- nen. Bestämmelser om saken kommer att intas i 26642: riets förvaltningsområde och tillsammans med arbetsordningen för justitieombudsmannens 26643: myndigheterna inom andra förvaltningsområ- kansli. 26644: den särskilt utreda hur deras insats kunde utnytt- Reformen stöder en sådan rättvis utveckling 26645: jas i barnombudsmannens arbete. av barns, ungas och barnfamiljers ställning som 26646: Mandatperioden för den andra biträdande förutsattes i riksdagens skrivelse (RSk 311996 rd) 26647: justitieombudsmannen som tillsätts vid riksda- med anledning av den barnpolitiska redogörel- 26648: gens justitieombudsmans kansli börjar i början sen. 26649: av september. Enligt den regeringsproposition Syftet med social- och hälsovårdsministeriets 26650: (RP 129/1997 rd) som gäller inrättandet a v tjäns- strävanden att inrätta en barnombudsmanna- 26651: ten hoppas man att den nya tjänsten skall lösa tjänst på riksnivå är detsamma. Den genomförda 26652: den arbetsanhopning som beror på att antalet reformen får således inte betyda att man avstår 26653: klagomål tili justitieombudsmannen har ökat. från denna möjlighet. 26654: 26655: Helsingfors den 24 juni 1998 26656: 26657: Minister Terttu Huttu-Juntunen 26658: KK 671/1998 vp 26659: 26660: Kirjallinen kysymys 671 26661: 26662: 26663: 26664: 26665: Risto Kuisma /rem: Toimimattomao osakeyhtiön verokohtelusta 26666: 26667: 26668: 26669: Eduskunnan Puhemiehelle 26670: 26671: Toimimattomassa tilassa oleva osakeyhtiö on Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 26672: saanut Uudenmaan veroviraston Vantaan vero- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 26673: toimistolta 1 000 markan lopullisen veron ajalta nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 26674: 1.7.1996-30.6.1997 siitä huolimatta, että yhtiöl- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 26675: lä ei ole ollut lainkaan liiketoimintaa. Kyseistä 26676: veroa ei ole mitenkään perusteltu. Mielivaltaisen Mitä Hallitus aikoo tehdä sen estämi- 26677: verokohtelun kohteeksi joutunut taho epäilee, seksi, että kansalaisten mahdollisuuksia 26678: että veroseuraamus johtuu siitä, että hän on roh- tasapuoliseen ja seuraamuksista vapaa- 26679: jennut kysyä verottajalta selvennyksiä ennakon- seen neuvotteluun ja yhteydenpitoon ve- 26680: perintään liittyvissä kysymyksissä. Kansalaisilla rottajan kanssa rajoitetaan pelotteilla, 26681: pitää olla oikeus vuoropuheluun verottajan jopa lisäverouhkauksilla tai pahimmassa 26682: kanssa ilman, että siitä rangaistaan tai että kysyjä tapauksessa suoranaisilla rankaisun- 26683: tuntee itsensä veroseuraamuksilla uhatuksi. omaisilla, yksilöimättömillä lisäveroilla? 26684: Asian mielivaltaisuutta kuvaa lisäksi se, että ve- 26685: rovirkailija on asiaa tiedusteltaessa sanonut, että 26686: "ei se ole minun vikani, esimiehet pakottavat". 26687: 26688: Helsingissä 3 päivänä kesäkuuta 1998 26689: 26690: Risto Kuisma !rem 26691: 26692: 26693: 26694: 26695: 280043 26696: 2 KK 671/1998 vp 26697: 26698: 26699: 26700: 26701: Eduskunnan Puhemiehelle 26702: 26703: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa mää jäljennöstä verovuoden tuloslaskelmasta ja 26704: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, taseesta eikä osakeyhtiön osalta vaadittua jäljen- 26705: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen nöstä tilintarkastuskertomuksesta. Jos mainittu- 26706: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Risto ja velvoitteita ei noudateta, verovirastolla on oi- 26707: Kuisman näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen keus korottaa veroa. Uudenmaan veroviraston 26708: n:o 671: 16.2.1998 antaman ohjeen mukaan niissä ta- 26709: pauksissa, joissa veroilmoitus annetaan keho- 26710: Mitä Hallitus aikoo tehdä sen estämi- tuksesta, veronkorotus on 1 000 markkaa. Ve- 26711: seksi, että kansalaisten mahdollisuuksia ronkorotus voidaan määrätä myös niissä ta- 26712: tasapuoliseen ja seuraamuksista vapaa- pauksissa, joissa tuloslaskelman ja taseen anta- 26713: seen neuvotteluun ja yhteydenpitoon ve- minen on laiminlyöty. 26714: rottajan kanssa rajoitetaan pelotteilla, Kysymyksen perusteluissa vedotaan siihen, 26715: jopa lisäverouhkauksilla tai pahimmassa ettei yhtiöllä ole ollut lainkaan liiketoimintaa, ja 26716: tapauksessa suoranaisilla rankaisun- kyseistä veroa ei ole lainkaan perusteltu. Se, että 26717: omaisilla, yksilöimättömillä lisäveroilla? yhtiöllä ei ole jonain vuonna liiketoimintaa, ei 26718: vapauta yhtiötä veroilmoituksen antamiselta. 26719: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Niissä tapauksissa, joissa asiakkaalle lähetetään 26720: vasti seuraavaa: kehotuskirje veroilmoituksen antamiseen tai täy- 26721: dentämiseen, kerrotaan ne seuraamukset, jotka 26722: Kysymyksen perusteluissa on viitattu Uuden- aiheutuvat kehotuksen noudattamatta jättämi- 26723: maan veroviraston Vantaan verotoimistossa toi- sestä. 26724: mitettuun verotukseen. Asiasta on pyydetty Van- Vantaan verotoimisto on lisäksi ilmoittanut, 26725: taan verotoimistosta lausunto. Ilmeisesti asiassa että asiakkaalla on oikeus saada ohjeita ja neuvo- 26726: on käynyt niin, ettei verovelvollinen ole antanut ja verotoimistosta, eikä niiden pyytäminen Van- 26727: säännösten mukaisesti veroilmoitusta 4 kuukau- taan verotoimistossa ole koskaan johtanut kyse- 26728: den kuluessa tilikauden päättymisestä tai veroil- lyssä mainitunlaisiin rankaisutoimenpiteisiin. 26729: moitukseen ei ole liitetty säännösten edellyttä- 26730: Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1998 26731: 26732: Ministeri Jouko Skinnari 26733: KK 671/1998 vp 3 26734: 26735: 26736: 26737: 26738: Tili Riksdagens Talman 26739: 26740: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen man har inte bifogat den avskrift av resultat- och 26741: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande ba1ansräkningen för skatteåret som bestämmel- 26742: med1em av statsrådet översänt följande av riks- serna förutsätter och inte heller den avskrift av 26743: dagsman Risto Kuisma undertecknade spörsmål revisionsberättelsen som ett aktiebolag är sky1- 26744: nr 671: digt att tillställa skattebyrån. Om nämnda ålig- 26745: ganden inte fullgörs har skattebyrån rätt att höja 26746: Vad ämnar Regeringen göra för att skatten. Enligt de anvisningar Nylands länsskat- 26747: förhindra att medborgarnas möj1igheter teverk gett är skatteförhöjningen 1 000 mark när 26748: tili en rättvis och straffri förhandling och deklarationen lämnas in på uppmaning. Skatte- 26749: kontakt med skattemyndigheterna be- förhöjning kan också påföras när fastställandet 26750: gränsas genom skrämse1metoder t.o.m. av resultat- och ba1ansräkningen försummats. 26751: hot om tiliäggsskatt eller i värsta fall ge- 1 motiveringen tili spörsmålet hänvisas det tili 26752: nom direkt straffiiknande, ospecificerad att företaget över huvud taget inte bedrivit affårs- 26753: tiliäggsskatt? verksamhet och att skatten i fråga inte alls moti- 26754: verats. Att företaget inte under några år bedrivit 26755: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt affårsverksamhet befriar inte företaget från att 26756: anföra följande: lämna in deklaration. Ifall man skickar kunden 26757: ett uppmaningsbrev angående inlämnandet eller 26758: 1 motiveringen tili spörsmå1et hänvisas tili en kompletterandet av dek1arationen nämns de 26759: beskattning som verkställts av Ny1ands länsskat- straff som kunden kan få om han eller hon låter 26760: teverks Vanda skattebyrå. Vanda skattebyrå har blir att handla i enlighet med uppmaningen. 26761: ombetts avge ett utlåtande om saken. Det har Vanda skattebyrå har dessutom meddelat att 26762: antagligen gått tili på det sättet att den skattskyl- kunden har rätt att få anvisningar och råd av 26763: diga inte i enlighet med bestämmelserna har till- skattebyrån och detta har vid Vanda skattebyrå 26764: ställt Vanda skattebyrå sin deklaration inom 4 aldrig föranlett vidtagande av sådana straffåt- 26765: månader efter räkenskapsperiodens s1ut eller gärder som nämns i motiveringen. 26766: 26767: Helsingforsden 16 juni 1998 26768: 26769: Minister Jouko Skinnari 26770: KK 672/1998 vp 26771: 26772: Kirjallinen kysymys 672 26773: 26774: 26775: 26776: 26777: Toimi Kankaanniemi /skl ym.: Metsien kasvun virallisesta arviosta 26778: 26779: 26780: 26781: Eduskunnan Puhemiehelle 26782: 26783: Suomen metsien kokonaiskasvusta esitetään Suomeen eikä kilpailukykymme säily. Hallituk- 26784: julkisuudessa toisistaan merkittävästi poikkea- sen tulee varmistaa se, että Suomessa metsien 26785: via lukuja. Mahdollisimman oikean ja yhteisesti talouskäyttö ja suojelu ovat järkevässä tasapai- 26786: hyväksytyn arvion saaminen keskustelun ja pää- nossa. Molemmista on vastuullisesti huolehdit- 26787: töksenteon pohjaksi on erittäin tärkeää, koska tava. 26788: ainoastaan näin voidaan perustellusti arvioida Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 26789: myös metsien suojelun vaikutusta mahdollisiin tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 26790: uusiin metsäteollisuusinvestointeihin ja muuhun kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen 26791: puun käyttöön. jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 26792: Suomessa on viime vuosikymmeninä suojeltu 26793: erilaisia metsiä, myös talousmetsiä, ja Natura Mikä on Hallituksen virallinen arvio 26794: 2000 -ohjelma tuo uusia alueita käyttörajoitusten Suomen metsien vuotuisen kokonaiskas- 26795: piiriin. Metsäteollisuuden merkitys kansantalou- vun määrästä vuonna 1998, vuonna 2010 26796: delle ja työllisyydelle on erittäin keskeinen ja ja vuonna 2040, ja 26797: pitkällä aikavälillä tärkeämpi kuin mitkään uu- mikä on Hallituksen virallinen arvio 26798: det teollisuuden alat. Metsäteollisuudelle ja sen mainittuina vuosina siitä puumäärästä, 26799: laajentamiselle kotimaassa keskeisintä on raaka- joka on suojelupäätösten ja muun poistu- 26800: aineen saannin varmuus energian riittävyyden ja man vaikutus huomioon ottaen teollisuu- 26801: hinnan turvaamisen rinnalla. Ilman varmuutta den käytettävissä? 26802: näistä tekijöistä ei yksityinen pääoma investoi 26803: 26804: Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1998 26805: Toimi Kankaanniemi /sk1 Tauno Pehkonen /skl 26806: 26807: 26808: 26809: 26810: 280043 26811: 2 KK 672/1998 vp 26812: 26813: 26814: 26815: 26816: Eduskunnan Puhemiehelle 26817: 26818: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa -metsien ikärakenne ja lähtöpuuston määrä, 26819: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, - tulevien hakkuiden määrä, 26820: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen - metsien hoidon taso, soiden kunnostusoji- 26821: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi tukset ja muut perusparannukset, 26822: Kankaanniemen ym. näin kuuluvan kirjallisen - puuntuotannon ulkopuolella olevien met- 26823: kysymyksen n:o 672: sien pinta-ala, ja 26824: - mahdolliset ilmasto- ja muut ympäristö- 26825: Mikä on Hallituksen virallinen arvio muutokset. 26826: Suomen metsien vuotuisen kokonaiskas- Karkeita arvioita metsien kasvun kehittymi- 26827: vun määrästä vuonna 1998, vuonna 2010 sestä lähitulevaisuudessa voidaan kuitenkin esit- 26828: ja vuonna 2040, ja tää. Kasvu lisääntyi nopeasti 1970-luvun alusta 26829: mikä on Hallituksen virallinen arvio 1990-luvun alkuun soiden ojituksen ja muutoin 26830: mainittuina vuosina siitä puumäärästä, tehostuneen metsänparannuksen ja -hoidon seu- 26831: joka on suojelupäätösten ja muun poistu- rauksena. Soiden ojitusvaikutus kasvun lisäyk- 26832: man vaikutus huomioon ottaen teollisuu- seen oli runsas puolet koko lisäyksestä. Viimeai- 26833: den käytettävissä? kaiset mittaukset osoittavat, että Etelä-Suomes- 26834: sa ollaan saavuttamassa se kasvun taso, johon 26835: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- 1950-luvulla alkaneella metsänhoidolla voidaan 26836: vasti seuraavaa: päästä. Pohjois-Suomen metsien ikärakenne on 26837: edelleen kasvun lisäystä suosiva. Siten voidaan 26838: Maan metsävaroja koskevissa kannanotois- odottaa, että maamme metsien kasvu lisääntyy 26839: saan hallitus tukeutuu ensi sijassa Metsäntutki- vielä jonkin verran. Tämä edellyttää kuitenkin 26840: muslaitokseen,jonka keskeisiin tehtäviin kuuluu muun ohella sitä, että ojitusalueiden tuottokun- 26841: puustovarojen ja kasvun inventointi ja käytön nosta huolehditaan. Vuoden 2010 kasvuennus- 26842: seuranta. Metsäntutkimuslaitos on selvittänyt teen ylärajana voidaan pitää tasoa 80-85 milj. 26843: metsien puuston kasvua ja puuvarantoa sekä m3 ja alarajana likimain nykykasvua eli 75 milj. 26844: metsien tilaa 1920-luvun alusta lähtien toistuvilla m3• Vuoden 2040 kasvuennusteen esittäminen on 26845: valtakunnan metsien inventoinneilla,joista 9. on tätäkin epävarmempaa. Kasvun tason voidaan 26846: parhaillaan käynnissä. Kansainvälisesti vertail- kuitenkin olettaa pysyvän entisenä vuoden 2010 26847: tuna metsävaratietojamme pidetään ensiluok- jälkeenkin, jos huomattavia ilmastoon tai met- 26848: kaisina. sien käyttöön liittyviä muutoksia ei tapahdu. 26849: Metsäntutkimuslaitokselta hankitun selvityk- Teollisuuden käytettävissä on kulloinkin se 26850: sen mukaan uusin talousmetsien kasvuluku on puumäärä, jonka teollisuus ostaa kotimaista 26851: 75,6 milj. m3 ja metsien puuston tilavuus puuta, hakkaa omista metsistään ja tuo ulko- 26852: 1 958 milj. m3 runkopuuta. Lukuihin on päästy mailta. Puuhuolto ja puukauppa toimivat mark- 26853: täydentämällä vuosina 1986-94 tehdyn valta- kinalähtöisesti ja raakapuulla käydään laajaa 26854: kunnan metsien 8. inventoinnin tuloksia käyn- kansainvälistä kauppaa. 26855: nissä olevan inventoinnin antamilla ensimmäisil- Tällä hetkellä arvioiden metsien tarjoamat 26856: lä tiedoilla. fyysiset hakkuumahdollisuudet eivät lähitulevai- 26857: Puuston tulevan kasvun ennustaminen vuosi- suudessa sinänsä asettaisi rajoituksia puun käy- 26858: kymmeniä eteenpäin on vaikea tehtävä, koska tön lisäämiselle. Suurimman kestävän hakkuu- 26859: siihen vaikuttavat monet tekijät, joista vain läh- määrän arvio on 67-70 milj. m3/v, ja hakkuut 26860: tötilanne on luotettavasti tiedossa ja joista vain viime vuonna olivat noin 58 milj. m 3• Todellisia 26861: muutamiin voidaan metsäpolitiikan keinoin vai- hakkuumahdollisuuksia kuitenkin pienentävät 26862: kuttaa, osan ollessa riippuvaisia luonnonilmiöis- mm. talousmetsien käytön metsälakiin ja luon- 26863: tä ja markkinoiden muutoksista. Kasvuun vai- nonsuojelulakiin perustuvat rajoitteet, moni- 26864: kuttavia tekijöitä ovat: muotoisuuden säilyttämisen muu huomioon ot- 26865: KK 672/1998 vp 3 26866: 26867: taminen sekä pienmetsänomistajavaltaisuuteen johon, kuten puuston kasvuunkin, vaikuttavat 26868: liittyvät tilakohtaiset tekijät. Voidaan myös to- lukuisat tekijät. 26869: deta, että Suomenkin harjoittaman ekologisesti, Muun ohella juuri valmistuneet metsätalou- 26870: sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän metsäta- den alueelliset tavoiteohjelmat vahvistavat käsi- 26871: louden tavoite jo sinällään sisältää rajoitteita tyksen siitä, että erityisesti nuorten metsien ja 26872: vain taloudelliset seikat huomioonottavalle met- ojitusalueiden metsien metsänhoidollisten puut- 26873: sien käytölle. teiden korjaamista on tehostettava sekä puuston 26874: Hallitus valmistelee kuluvana vuonna parhaa- kasvun ylläpitämiseksi että antamaan edellytyk- 26875: seen mahdolliseen asiantuntemukseen, avoimuu- siä lisääntyville hakkuiiie. 26876: teen ja kansalaisten omaehtoiseen osallistumi- Metsäpoliittisten toimenpiteiden sekä teolli- 26877: seen perustuvaa kansallista metsäohjelmaa, joka suuden suunnittelun kannalta on tärkeää, että on 26878: ulottuu vuoteen 2010. Sen on tarkoitus valmistua olemassa mahdollisimman luotettava ja riittävän 26879: vuoden lopulla ja tulla sitten hallituksen käsitel- ajantasainen metsien seurantajärjestelmä, jonka 26880: täväksi. Ohjelman eräänä tavoitteena on, että avulla voidaan nopeasti reagoida puuston kas- 26881: metsät antavat suomalaisille mahdollisimman vussa ja terveydentilassa tapahtuviin muutok- 26882: paljon työtä ja toimeentuloa. Näin ollen kysy- siin. Olennaista on myös huomata, että ilman 26883: myksen jälkimmäinen osa, arvio teollisuuden jatkuvaa ja tämänhetkisestä lisääntyvää panos- 26884: käytettävissä olevan puumäärän muutoksista, tusta metsänhoitoon taloudellisesti käytettävissä 26885: on keskeisesti esillä metsäohjelmaa valmistel- olevan arvokkaan puun määrä alenee. Tämä 26886: taessa. Tässä vaiheessa, mm. laskentatöiden kes- seikka on otettu huomioon hallituksen ensi vuo- 26887: keneräisyyden vuoksi, on kuitenkin ennenaikais- den ja lähivuosien metsätaloutta koskevassa toi- 26888: ta antaa yksityiskohtaisia arvioita vuosikymme- minnan ja talouden suunnittelussa. 26889: nien päähän ulottuvasta puuhuoltotilanteesta, 26890: Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 1998 26891: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä 26892: 4 KK 672/1998 vp 26893: 26894: 26895: 26896: 26897: Tili Riksdagens Talman 26898: 26899: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Bland de faktorer som inverkar på tiliväxten 26900: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande märks följande: 26901: medlem av statsrådet översänt följande av riks- - skogens åldersstruktur och trädbeståndets 26902: dagsman Toimi Kankaanniemi m.fl. underteck- omfattning i utgångsläget, 26903: nade spörsmål nr 672: - omfattningen av kommande avverkningar, 26904: - nivån på skogsvården, dikning av kärr och 26905: Vilken är Regeringens officiella upp- annan grundförbättring, 26906: skattning av skogens årliga totala tillväxt - skogsarealen utanför virkesproduktionen, 26907: i Finland åren 1998, 2010 och 2040, och och 26908: vilken är Regeringens officiella upp- - eventuella klimat- och andra miljöföränd- 26909: skattning av den virkesmängd som indu- ringar. 26910: strin har till sitt förfogande nämnda år Grova beräkningar av skogstillväxtens ut- 26911: med beaktande av inverkan av skyddsbe- veckling inom en nära framtid kan dock presen- 26912: slut och annan minskning? teras. Tillväxten ökade snabbt från början av 26913: 1970-talet tili början av 1990-talet som en följd av 26914: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt dikning av kärr och på annat sätt effektiverad 26915: anföra följande: skogsförbättring och -vård. Dikningen av kärr 26916: stod för drygt hälften av hela tillväxtökningen. 26917: 1 sina ställningstaganden beträffande landets Mätningar under den senaste tiden visar att vi i 26918: skogstillgångar stöder regeringen sig i första södra Finland håller på att uppnå den tillväxtni- 26919: hand på Skogsforskningsinstitutet till vars cen- vå som är möjlig tili följd av den på 1950-talet 26920: trala uppgifter hör inventeringen och uppfölj- påbörjade skogsvården. Åldersstrukturen hos 26921: ningen av användningen av trädbeståndet och skogarna i norra Finland gynnar fortfarande en 26922: tillväxten. Skogsforskningsinstitutet har utrett tillväxtökning. Man kan således vänta sig att 26923: tillväxten av skogarnas trädbestånd och virkes- tillväxten av landets skogar ännu ökar något. 26924: förråd samt skogarnas tillstånd sedan början av Detta förutsätter dock ytterligare att produk- 26925: 1920-talet genom upprepade inventeringar av ri- tionskapaciteten i dikningsområdena omhänder- 26926: kets skogar. Av dessa inventeringar pågår den tas. Den övre gränsen för tillväxtprognosen för 26927: nionde som bäst. Vid en internationelljämförelse 2010 kan anses vara 80-85 milj. m3 och den 26928: anses våra kunskaper om skogstillgångarna vara nedre gränsen i det närmaste nuvarande tillväxt, 26929: förstklassiga. dvs. 75 milj. m 3• En presentation av tillväxtprog- 26930: Enligt en utredning som införskaffats från nosen för 2040 är ännu osäkrare. Man kan dock 26931: Skogsforskningsinstitutet är den fårskaste till- förmoda att tillväxtnivån förblir oförändrad 26932: växtsiffran för ekonomiskog 75,6milj. m3 medan också efter år 2010 om inga betydande ändringar 26933: virkesvolymen uppgår tilll 958 milj. m3 stamved. i fråga om klimatet och utnyttjandet av skogen 26934: Dessa siffror har man kommit till genom att inträffar. 26935: resultatet av den åttonde inventeringen av rikets lndustrin har tillgång till den virkesmängd 26936: skogar, som gjordes 1986-94, kompletterats som köps i form av inhemskt virke, avverkas i 26937: med de preliminära uppgifterna från den pågåen- egna skogar eller importeras från utlandet. Vir- 26938: de inventeringen. kesförsörjningen och virkeshandeln fungerar på 26939: Att tiotals år på förhand förutspå trädbestån- marknadsvilikor och med råvirke bedrivs en om- 26940: dets framtida tillväxt är en svår uppgift, eftersom fattande internationell handel. 26941: många faktorer inverkar för vilka endast ut- Om man bedömer dagens läge uppställer de 26942: gångsläget är med säkerhet bekant och av vilka fysiska avverkningsmöjligheter som skogarna er- 26943: man genom skogspolitiska medel kan påverka bjuder inte i sig inom en nära framtid några 26944: endast vissa, medan en del är beroende av natur- gränser för en ökad virkesanvändning. Den 26945: fenomen och förändringarna på marknaden. största hållbara avverkningsmängden uppskat- 26946: KK 672/1998 vp 5 26947: 26948: tas tili 67-70 milj. m3/år och avverkningen i fjol är på hälft, dock alltför tidigt att mer detaljerat 26949: var 58 milj. m3 • De reella avverkningsmöjlighe- utvärdera situationen när det gäller virkesför- 26950: terna minskar dock på grund a v begränsningarna sörjningen tiotals år framåt i tiden. Liksom träd- 26951: i skogslagen och naturvårdslagen bl.a. i fråga om beståndets tillväxt påverkas situationen av talri- 26952: användningen av ekonomiskog, övriga hänsyn ka andra faktorer. 26953: tili att mångfalden skall bevaras samt faktorer De regionala målprogram för skogsbruket 26954: som har att göra med den stora andelen små som nyligen blivit fårdiga stärker uppfattningen 26955: skogsfastigheter. Konstateras bör också att må- att bristerna i skogsvården borde avhjälpas sär- 26956: let för ett ekologiskt, socialt och ekonomiskt skilt då det gäller ung skog och skog i diknings- 26957: hållbart skogsbruk, vilket också Finland bedri- områden, både f6r att trädbeståndets tillväxt 26958: ver, redan i sig innehåller begränsningar av en skall kunna upprätthållas och f6r att f6rutsätt- 26959: sådan skogsanvändning som endast beaktar eko- ningar för en ökad avverkning skall kunna ska- 26960: nomin. pas. 26961: Regeringen bereder under innevarande år ett Det är viktigt både för de skogspolitiska åtgär- 26962: nationellt skogsprogram som grundar sig på bäs- derna och industriplaneringen att det finns ett 26963: ta möjliga sakkunskap, öppenhet och medbor- skogsuppföljningssystem som är så tillförlitligt 26964: garnas frivilliga deltagande, och som sträcker sig och aktuellt som möjligt och med vars hjälp man 26965: fram till2010. Avsikten är att programmet skall snabbt kan reagera på förändringar i tillväxten 26966: bli fårdigt i slutet av året för att sedan behandlas av och hälsotillståndet hos trädbeståndet. Det är 26967: i regeringen. Ett syfte med programmet är att också väsentligt att märka att utan fortgående 26968: skogarna skall ge finländarna arbete och ut- och såsom nu ökande satsningar på skogsvården 26969: komst i så stor utsträckning som möjligt. Därför sjunker mängden värdefullt virke som kan ut- 26970: är senare delen av spörsmålet, uppskattningen av nyttjas kommersiellt. Denna aspekt när det gäller 26971: förändringarna beträffande den virkesmängd skogsbruket har beaktats i regeringens planering 26972: som industrin har tili sitt förfogande i en nyckel- av verksamheten och ekonomin för nästa år och 26973: ställning när skogsprogrammet bereds. 1 detta de närmast följande åren. 26974: skede är det, bl.a. på grund av att beräkningarna 26975: Helsingforsden 25 juni 1998 26976: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä 26977: KK 673/1998 vp 26978: 26979: Kirjallinen kysymys 673 26980: 26981: 26982: 26983: 26984: Erkki Pulliainen /vihr: Belgian sininen -nimisen liharodun ja sen 26985: risteytyksen lihan Suomeen tuomisesta 26986: 26987: 26988: Eduskunnan Puhemiehelle 26989: 26990: Belgian sininen on varsin lihaksikas liharotu, Suomenkin nykyinen naudanlihantuotantoti- 26991: jota on kutsuttu sen ulkonäön perusteella "hir- lanne suhteessa kysyntään antaa aiheen valpas- 26992: viöeläimeksikin". Rodulla on takalistossaan sii- tua sen suhteen, millaista alkuperää olevaa nau- 26993: nä määrin suuri lihasmassa, että se estää eläimen danlihaa keskusliikkeet ja muut tuojat vähittäis- 26994: normaalin liikkumisen ja tavanomaisen poikimi- kauppaan tarjoavat. Tämän valvontaintressi 26995: sen. Jälkimmäisen seikan johdosta vasikat jou- kuuluu mm. eläinsuojelullisesti maa- ja metsäta- 26996: dutaan ottamaan ulos keisarinleikkauksella. lousministeriölle. 26997: Belgian sinistä on ryhdytty käyttämään ristey- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 26998: tyksiin, mm. Irlannissa ja Tanskassa. Niissä ED- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 26999: maissa, joissa kotimainen tuotanto ei riitä tyy- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 27000: dyttämään naudanlihan kysyntää, pelätään nyt, nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 27001: että tuontilihan joukossa on Belgian sininen 27002: -rodun perimäaineksena tuotettua lihaa, vaikka Hyväksyykö Hallitus sen, että maahan 27003: ko. tuontimaa ei hyväksykään tällaista tuotanto- tuodaan Belgian sininen -nimisen liharo- 27004: tapaa. On hyvin luonnollista, että kansallisesti on dunja/tai sen risteytysten lihaa huomioon 27005: kiellettyä käyttämästä jalostukseen sellaisia eläi- ottaen eläinsuojelulliset näkökohdat, jot- 27006: miä, joilla on geneettisiä vikoja ja jotka voivat ka liittyvät mm. näiden eläinten kyvyttö- 27007: aiheuttaa jälkeläisille vaivoja ja kärsimyksiä. myyteen liikkua ja synnyttää normaalilla 27008: tavalla? 27009: 27010: Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1998 27011: 27012: Erkki Pulliainen /vihr 27013: 27014: 27015: 27016: 27017: 280043 27018: 2 KK 673/1998 vp 27019: 27020: 27021: 27022: 27023: Eduskunnan Puhemiehelle 27024: 27025: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa la ei ole mahdollista kieltää eläimistä saatavien 27026: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, elintarvikkeiden, kuten lihan tai lihatuotteiden, 27027: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen tuontia Suomeen. Eläinsuojelusyistä Belgian si- 27028: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul- nistä ei kuitenkaan saa käyttää Suomessa nauto- 27029: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o jen jalostukseen. 27030: 673: Koska lihaa koskevat vaatimukset on EY:n 27031: lainsäädännössä harmonoitu, kansallista lain- 27032: Hyväksyykö Hallitus sen, että maahan säädäntöä ei voitaisi EY :n lainsäädännön asetta- 27033: tuodaan Belgian sininen -nimisen liharo- mia velvoitteita rikkomatta muuttaa sellaiseksi, 27034: dun ja/tai sen risteytysten lihaa huomioon että lihan tuonnille asetettaisiin eläinsuojelusyis- 27035: ottaen eläinsuojelulliset näkökohdat, jot- tä EY -lainsäädännöstä poikkeavia rajoituksia. 27036: ka liittyvät mm. näiden eläinten kyvyttö- Nautaeläinten tunnistus- ja rekisteröintijär- 27037: myyteen liikkua ja synnyttää normaalilla jestelmän sekä naudanlihan ja naudanlihatuot- 27038: tavalla? teiden merkitsemisen käyttöön ottamisesta anne- 27039: tun neuvoston asetuksen (EY) N:o 820/97 mu- 27040: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- kaan asetuksen mukainen naudanlihan merkin- 27041: vasti seuraavaa: täjärjestelmä tulee pakolliseksi kaikissa jäsenval- 27042: tioissa 1.1.2000. Suomessa järjestelmä tulee Suo- 27043: Lihan tuontia Suomeen säädellään eläintauti- messa tuotetun lihan osalta kuitenkin voimaan jo 27044: lain (55/1980), eläimistä saatavien elintarvikkei- 1. 7.1998. Tämän merkintäjärjestelmän mukaan 27045: den elintarvikehygieniasta annetun lain (1195/ naudanlihasta voidaan pakollisten alkuperätie- 27046: 1996) ja eläinlääkinnällisestä rajatarkastuksesta tojen lisäksi ilmoittaa myös muita lihaan liittyviä 27047: annetun lain (1192/1996) nojalla. Näiden lakien tietoja, kuten eläimen rotu (esimerkiksi Belgian 27048: tarkoitus on turvata eläinten ja ihmisten terveyt- sininen). Rotutietojen ilmoittamista ei voida kui- 27049: tä, joten niiden perusteella ei siten voida kieltää tenkaan vaatia, vaan niiden ilmoittaminen perus- 27050: sellaisen lihan tuontia, jonka tuotanto täyttää tuu vapaaehtoisuuteen. 27051: Euroopan yhteisön (EY) asettamat vaatimukset. Tullin tilastojen mukaan naudanlihaa tuo- 27052: Myöskään eläinsuojelulain (247/1996) perusteel- daan Suomeen eniten Tanskasta. 27053: 27054: Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 1998 27055: 27056: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä 27057: KK 673/1998 vp 3 27058: 27059: 27060: 27061: 27062: Tili Riksdagens Talman 27063: 27064: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Jivsmedel såsom kött eller köttprodukter tili Fin- 27065: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande land. Av djurskyddsskäl får Belgian Blue dock 27066: medlem av statsrådet översänt följande av riks- inte användas för förädling av nötkreatur i Fin- 27067: dagsman Erkki Pulliainen undertecknade spörs- land. 27068: mål nr 673: Eftersom kraven på kött har harmoniserats i 27069: EG-Iagstiftningen, går det inte utan brott mot 27070: Godkänner Regeringen att det impor- skyldigheterna i EG-Iagstiftningen att ändra på 27071: teras kött av köttrasen Belgian Blue och/ den nationella lagstiftningen så, att man av djur- 27072: eller kött av korsningar med den med skyddsskäl skulle införa begränsningar som avvi- 27073: beaktande av djurskyddsaspekter som ker från EG-Jagstiftningen. 27074: bl.a. gäller dessa djurs oförmåga att röra Enligt rådets förordning om upprättande av 27075: sig och föda på normalt sätt? ett system för identifiering och registrering av 27076: nötkreatur och om märkning av nötkött och nöt- 27077: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt köttsprodukter (EG) nr 820/97 kommer ett i för- 27078: anföra följande: ordningen avsett system för märkning av nötkött 27079: att bli obligatoriskt i alla medlemsstater 1.1.2000. 27080: Köttimporten tili Finland regleras i lagen om 1 Finland träder systemet emellertid i kraft redan 27081: djursjukdomar (5511980), lagen om livsmedels- 1.7.1998 i fråga om kött som har producerats i 27082: hygien i fråga om animaliska livsmedel (1195/ Finland. Enligt detta system kan man utöver de 27083: 1996) och Jagen om veterinär gränskontroll obligatoriska uppgifterna om ursprung också 27084: (1192/1996). Syftet med dessa lagar är att trygga uppge andra uppgifter om köttet såsom djurets 27085: djurens och människornas hälsa och följaktligen ras (t.ex. Belgian Blue). Mao kan dock inte kräva 27086: kan man inte med stöd av dem förbjuda import att rasuppgifter skall meddelas, utan det är frivil- 27087: av sådant kött som produceras i enlighet med ligt. 27088: Europeiska gemenskapens (EG) krav. Det är Enligt tullstatistiken importeras mest nötkött 27089: inte heller möjligt att med stöd av djurskyddsla- tili Finland från Danmark. 27090: gen (247/1996) förbjuda import av animaliska 27091: 27092: Helsingforsden 25 juni 1998 27093: 27094: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä 27095: KK 674/1998 vp 27096: 27097: Kirjallinen kysymys 674 27098: 27099: 27100: 27101: 27102: Marja-Liisa Tykkyläinen /sd: Kuntien perintätoimintojen keskittä- 27103: misestä 27104: 27105: 27106: Eduskunnan Puhemiehelle 27107: 27108: Ulosotto 2000 -toimikunta on katsonut mie- tunut velallisille, jotka ovat usein jo ennestään 27109: tinnössään (Komiteanmietintö 1998:2), että suo- taloudellisesti heikossa asemassa, ylimääräistä 27110: raan ulosottokelpoiset saatavat voidaan antaa huolta. 27111: yksityisen perintäalan perittäväksi sillä edelly- Koska yksityisten perintätoimistojen tiukka- 27112: tyksellä, että se ei vaaranna velallisen oikeustur- kaan sääntely ei voi tuottaa täyttä varmuutta 27113: vaa. Oikeusturvan takeina pidetään komitean- toiminnan asiallisuudesta kaikissa tapauksissa, 27114: mietinnössä muun muassa perintäalan elinkeino- olisi syytä harkita perintätoimintojen keskittä- 27115: oikeudellista sääntelyä. Toimikunta on sen lisäk- mistä ulosottoviranomaisille julkisoikeudellisten 27116: si ehdottanut riidattomien velkomisasioiden saatavien, kuten esimerkiksi pysäköintivirhe- 27117: osalta, että määrämuotoinen yksityinen perintä maksujen, osalta. Näin saavutettaisiin varmuus 27118: voisi tuottaa ulosottoperusteen. Toimikunta on asiallisista toimintatavoista sekä estettäisiin koh- 27119: katsonut, että kyseistä mallia ei voida toteuttaa tuuttomien kulujen syntyminen velallisille. 27120: ilman perintäalan suhteellisen tiukkaa sääntelyä. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 27121: Asiaa valmistelevan työryhmän on tarkoitus saa- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 27122: da työnsä valmiiksi viimeistään 30.6.1998. Asia nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 27123: on erityisen tärkeä muun muassa siksi, että jul- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 27124: kisten yhteisöjen toimesta on viime aikoina siir- 27125: retty perintätoimintaa yhä suuremmissa määrin Onko Hallituksen tarkoitus toimia si- 27126: erilaisten yksityisten perintätoimistojen suoritet- ten, että kuntien perintätoimintoja ei olisi 27127: tavaksi. mahdollista siirtää yksityisille perintätoi- 27128: Perinnän siirtäminen yksityisille perintätoi- mistoiile esimerkiksi pysäköintivirhe- 27129: roistoille on johtanut siihen, että perintäkulut maksujen osalta, vaan asiaa hoitaisivat 27130: ovat usein nousseet alkuperäiseen velkaan ver- tarvittaessa ulosottoviranomaiset? 27131: rattuna kohtuuttomalle tasolle. Tästä on aiheu- 27132: 27133: Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1998 27134: 27135: Marja-Liisa Tykkyläinen /sd 27136: 27137: 27138: 27139: 27140: 280043 27141: 2 KK 674/1998 vp 27142: 27143: 27144: 27145: 27146: Eduskunnan Puhemiehelle 27147: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa nästä, 9 §). Ehdotetussa pykälässä tarkoitettuja 27148: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, lain vastaisen menettelyn vuoksi määrättyjä jul- 27149: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen kisoikeudellisia seuraamuksia, joita ei voitaisi 27150: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marja-Lii- antaa esimerkiksi perimistoimistojen perittävik- 27151: sa Tykkyläisen kirjallisen kysymyksen n:o 674: si, olisivat muun muassa pysäköintivirhemaksut. 27152: Kauppa- ja teollisuusministeriö on 5.3.1998 27153: Onko Hallituksen tarkoitus toimia si- asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on val- 27154: ten, että kuntien perintätoimintoja ei olisi mistella hallituksen esityksen muotoon laadittu 27155: mahdollista siirtää yksityisille perintätoi- ehdotus saatavien ammattimaista perintää kos- 27156: roistoille esimerkiksi pysäköintivirhe- kevaksi sääntelyksi. Työryhmä ottaa ehdotusta 27157: maksujen osalta, vaan asiaa hoitaisivat Jaatiessaan huomioon edellä mainitun hallituk- 27158: tarvittaessa ulosottoviranomaiset? sen esityksen sekä Ulosotto 2000 -toimikunnan 27159: mietinnössä (KM 1998:2) esitetyt, saatavien yksi- 27160: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tyistä perintää koskevat kannanotot. Työryh- 27161: vasti seuraavaa: män määräaika päättyy 30.6.1998. Työryhmän 27162: ehdotuksen valmistuttua hallitus päättää jatko- 27163: Hallituksen esityksessä laiksi saatavien perin- toimista. 27164: nästä ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien Kauppa- ja teollisuusministeriön asettamassa 27165: muuttamisesta (HE 199/1996 vp) ehdotetaan, työryhmässä tapahtuva valmistelutyö, jossa 27166: että toimeksisaajan perittäväksi ei saa antaa sel- myös oikeusministeriö on edustettuna, koskee 27167: laisia valtion saatavia tai lainvastaisen menette- perintätoiminnan elinkeino-oikeudellista säänte- 27168: lyn vuoksi määrättyjä julkisoikeudellisia maksu- lyä, eikä sillä ole välitöntä vaikutusta yksityisoi- 27169: seuraamuksia, jotka voidaan periä ulosottotoi- keudellista perintää koskevaan sääntelyyn eli pe- 27170: min ilman tuomiota tai päätöstä siten kuin vero- rintälakiesitykseen. Viimeksi mainittu sääntely 27171: jen ja maksujen periruisestä ulosottotoimin anne- on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä. 27172: tussa laissa säädetään (ehd. laki saatavien perin- 27173: 27174: Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1998 27175: 27176: Oikeusministeri Jussi Järventaus 27177: KK 674/1998 vp 3 27178: 27179: 27180: 27181: 27182: Tili Riksdagens Talman 27183: 27184: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- ningsväg (den föreslagna lagen om indrivning, 27185: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- 9 §). Sådana offentligrättsliga påföljder som på- 27186: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle- förts som följd av ett lagstridigt förfarande och 27187: damot Marja-Liisa Tykkyläinen undertecknade som enligt den föreslagna paragrafen inte får 27188: spörsmål nr 674: överlåtas tili t.ex. inkassobyråer för indrivning är 27189: bl.a. parkeringsbot. 27190: Har Regeringen för avsikt att verka för Handels- och industriministeriet har 5.3.1998 27191: att kommunal indrivningverksamhet inte tillsatt en arbetsgrupp med uppgift att i form av 27192: skall kunna överföras att skötas av priva- en regeringsproposition bereda ett förslag angå- 27193: ta inkassobyråer t.ex. vad gäller parke- ende regleringen av yrkesmässig indrivning av 27194: ringsbot, utan att verksamheten vid be- fordringar. Arbetsgruppen beaktar vid bered- 27195: hov skall skötas av utsökningsmyndighe- ningen av förslaget ovan nämnda regeringspro- 27196: terna? position samt de ståndpunkter om privat inkas- 27197: soverksamhet som framställts i betänkandet av 27198: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt Kommissionen utsökning 2000 (KB 1998:2). Ar- 27199: anföra följande: betsgruppens mandat löper ut 30.6.1998. När 27200: arbetsgruppens förslag fårdigställts beslutar re- 27201: 1 regeringens proposition med förslag tili lag geringen om fortsatta åtgärder. 27202: om indrivning av fordringar och lagar om änd- Beredningsarbetet i den av handels- och in- 27203: ring av vissa lagar som har samband med den (RP dustriministeriet tillsatta arbetsgruppen, med fö- 27204: 19911996 rd) föreslås att tili en uppdragstagare reträdare även för justitieministeriet, gäller den 27205: för indrivning inte får överlåtas sådana statens näringsrättsliga regleringen av inkassoverksam- 27206: fordringar och offentligrättsliga betalningspå- heten och den har ingen direkt inverkan på regle- 27207: följder som påförts som följd av ett lagstridigt ringen av privaträttslig indrivning, dvs. proposi- 27208: förfarande vilka utan dom eller beslut kan krävas tionen med förslag tili indrivning av fordringar. 27209: i utsökningsväg på det sätt som bestäms i lagen Den sist nämnda regleringen är som bäst under 27210: om indrivning av skatter och avgifter i utsök- behandling i riksdagen. 27211: 27212: Helsingforsden 17 juni 1998 27213: 27214: Justitieminister Jussi Järventaus 27215: KK 675/1998 vp 27216: 27217: Kirjallinen kysymys 675 27218: 27219: 27220: 27221: 27222: Mari Kiviniemi /kesk: Päiväkotien meluongelmasta 27223: 27224: 27225: 27226: Eduskunnan Puhemiehelle 27227: 27228: Syksyllä vuonna 1997 alkaneessa työsuojelu- Päiväkotien ääniongelmat ratkaistaisiin kaik- 27229: rahaston tukemassa tutkimuksessa on havaittu, kein halvimmalla kiinnittämällä huomiota jo 27230: että suurin yksittäinen äänihäiriöstä kärsivä am- päiväkotien suunnitteluvaiheessa akustointiin. 27231: mattiryhmä on lastentarhanopettajat. Lastentar- Yhden päiväkodin tilojen korjaus akustisesti 27232: hanopettajien äänihäiriöitä ei ole aikaisemmin kuntoon maksaa saman verran kuin äänihäiriös- 27233: hyväksytty ammattitaudiksi, koska asiasta ei ole tä kärsivän yhden kuukauden hoito. 27234: ollut riittävästi tieteellistä tutkimustietoa. Nyt Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 27235: tehdyn tutkimuksen mukaan äänihäiriöiden ja tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 27236: päiväkotien melun välinen syy-yhteys on ilmei- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 27237: nen. nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 27238: Päiväkotien äänihäiriöistä syntyy henkilö- 27239: kunnan lisäksi haittaa myös hoidossa oleville Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- 27240: lapsille. Äänihäiriöiden lisäksi melu aiheuttaa siin,jotta lastentarhanopettajien äänihäi- 27241: oppimis- ja keskittymiskyvyn heikkenemistä ke- riöt luettaisiin ammattitaudiksi ja päivä- 27242: hitysvaiheessa, jossa kielen oppiminen on vilk- kotien akustisiin häiriöihin kiinnitettäi- 27243: kaimmillaan. siin huomiota? 27244: Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1998 27245: 27246: Mari Kiviniemi /kesk 27247: 27248: 27249: 27250: 27251: 280043 27252: 2 KK 675/1998 vp 27253: 27254: 27255: 27256: 27257: Eduskunnan Puhemiehelle 27258: 27259: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Kysymyksessä viitataan tutkimukseen, jonka 27260: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, toteuttamisvastuu on Turun yliopistollisessa sai- 27261: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen raalassa. Tutkimuksen avulla luodaan kriteereitä 27262: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mari Kivi- päiväkotien akustiselle ym. suunnittelulle. Tutki- 27263: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen mus valmistuu vuoden 1999 alkupuolella, johon 27264: n:o 675: saakka toimitaan sekä ehkäisevien toimenpitei- 27265: den toteuttamisessa että ammattitautien korvaa- 27266: Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- misessa parhaan käytettävissä olevan tiedon 27267: siin, jotta lastentarhanopettajien äänihäi- pohjalta. 27268: riöt luettaisiin ammattitaudiksi ja päivä- Ammattitautilain ja ammattitautiasetuksen 27269: kotien akustisiin häiriöihin kiinnitettäi- mukaan ammattitaotina voidaan korvata mikä 27270: siin huomiota? tahansa sairaus, joka on todennäköisesti pääasi- 27271: allisesti työstä aiheutunut, esimerkiksi fysikaali- 27272: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- sista tekijöistä. Myös työntekijän poikkeukselli- 27273: vasti seuraavaa: sen äänenkäytön aiheuttama äänihäiriö voidaan 27274: korvata nykyisen ammattitautilainsäädännön 27275: Laissa lasten päivähoidosta (36/1973, 6 §) to- mukaan ammattitautina. Edellytyksenä on, että 27276: detaan, että päivähoidon tulee olla terveydenisil- työntekijän oireista voidaan katsoa lääketieteel- 27277: tä ja muilta olosuhteiltaan lapsille ja lapsen hoi- lisin perustein sairaudeksi sekä että sairauden 27278: dolle ja kasvatukselle sopivaa. Muilta osin ohjeet aiheuttavaa altistetta esiintyy työpaikan olosuh- 27279: tulevat esimerkiksi rakennusvalvonnan kautta. teissa siinä määrin, että se voi pääasiallisesti ai- 27280: Kentällä käytetään edelleen ohjeellisena sosiaali- heuttaa kyseisen sairauden ja että työntekijän 27281: hallituksen vuonna 1980 julkaisemaa ohjekirjas- sairaudella on todennäköinen syy-seuraussuhde 27282: ta päiväkodin toimitilojen suunnittelusta. Kun- työssä tapahtuneeseen altistukseen. Ammatti- 27283: nan tehtävänä on valvoa, että päivähoidon käyt- ryhmä,joille dysfonia eli äänen käheytyminen on 27284: töön otetut tilat ovat lain mukaisia. Päivähoidon käytännössä korvattu ammattitautina, ovatjuu- 27285: kysynnän lisääntyessä on saatettu ottaa käyt- ri lastentarhanopettajat ja lastenhoitajat. Sa- 27286: töön myös tiloja, joiden äänieristys on puutteelli- moin äänihuulten kyhmyjä on korvattu esimer- 27287: nen ja jälkikaiuntataso on liian korkea. Melun kiksi näyttelijöiden ammattitautina, poikkeuk- 27288: tasoa on saattanut olla nostamassa myös se, että sellisen äänenkäytön seurauksena. 27289: päiväkotien ryhmien enimmäiskokoja ei enää 27290: säännellä. 27291: 27292: Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1998 27293: 27294: Ministeri Terttu Huttu-Juntunen 27295: KK 675/1998 vp 3 27296: 27297: 27298: 27299: 27300: Tili Riksdagens Talman 27301: 27302: 1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen an- 1spörsmålet hänvisas tili en undersökning där 27303: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med- Åbo universitetssjukhus ansvarar för genomfö- 27304: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- randet. Med hjälp av undersökningen skapar 27305: man Mari Kiviniemi undertecknade spörsmål nr man kriterier för bl.a. planering av akustiken i 27306: 675: daghem. Undersökningen blir klar i början av år 27307: 1999 och tills dess fungerar man på basis av den 27308: Ämnar Regeringen vidta åtgärder för bästa tillgängliga kunskapen både vad beträffar 27309: att barnträdgårdslärarnas röststörningar genomförandet av förebyggande åtgärder och 27310: skall beaktas som yrkessjukdom och för ersättandet av yrkessjukdomar. 27311: att man skall fasta uppmärksamhet vid Enligt yrkessjukdomslagen och -forordningen 27312: daghemmens akustiska störningar? kan som yrkessjukdom ersättas viiken som helst 27313: sjukdom som sannolikt i huvudsak har <?.rsakats 27314: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt av t.ex. fysikaliska faktorer i ett arbete. A ven en 27315: anföra följande: röststörning hos en arbetstagare som orsakats av 27316: exceptionell röstanvändning kan ersättas som 27317: 1lagen om barndagvård (36/1973, 6 §) konsta- yrkessjukdom enligt den nuvarande yrkessjuk- 27318: teras att dagvården skall i fråga om sanitära och domslagstiftningen. En förutsättning är att ar- 27319: övriga forhållanden vara lämplig för barn och för betstagarens symptom kan på medicinska grun- 27320: vård och fostran av barn. Tili övriga delar fås der anses vara en sjukdom samt att faktorer som 27321: anvisningar t.ex. via byggnadsinspektionen. På orsakar sjukdomen förekommer i arbetet i så hög 27322: fåltet används fortfarande som riktgivande den grad att dess exponeringseffekt är tillräckligt stor 27323: handbok om planering av daghemsutrymmen för att huvudsakligen framkalla denna sjukdom 27324: som socialstyrelsen publicerat år 1980. Kommu- och att arbetstagarens sjukdom har ett sannolikt 27325: nens uppgift är att övervaka att de utrymmen orsaks-verkansammanhang med en exponering i 27326: som tagits i bruk för dagvård är lagenliga. Då arbetet. Den yrkesgrupp som i praktiken fått 27327: efterfrågan på dagvård ökat har man eventuellt ersättning för yrkessjukdom för disfoni, dvs. att 27328: tagit i bruk även utrymmen med bristfållig ljud- rösten blir hes, är just barnträdgårdslärare och 27329: isolering och med för hög efterklangsnivå. Nivån barnskötare. Likaså har stämbandsknutor er- 27330: på bullret kan ha höjts även på grund av att man satts t.ex. som yrkessjukdom för skådespelare, 27331: inte Iängre reglerar daghemsgruppernas maximi- som en följd av exceptionell användning av rös- 27332: storlek. ten. 27333: 27334: Helsingforsden 23 juni 1998 27335: 27336: Minister Terttu Huttu-Juntunen 27337: KK 676/1998 vp 27338: 27339: Kirjallinen kysymys 676 27340: 27341: 27342: 27343: 27344: Ulla Anttila /vihr: Opinto- ja työvoimapoliittisten etujen saamisesta 27345: 27346: 27347: 27348: Eduskunnan Puhemiehelle 27349: 27350: Naisten prosentuaalinen osuus työttömästä toimista hakeutumista koulutukseen, koska hän 27351: työvoimasta on kasvussa. Monet naiset palaisi- itse tuntee omat kykynsä ja mahdollisuutensa 27352: vat työelämään vuosien tauon jälkeen, jonka ai- edetä koulutuksen kautta. 27353: kana he ovat hoitaneet kotona alle kouluikäisiä Eri laeissa on työssäoloehtoja,jotka on täytet- 27354: lapsiaan, mutta työn saaminen ei ole helppoa. tävä, ennen kuin on oikeutettu työvoimapoliitti- 27355: Väliinputoajaksi tai muuten heikompaan ase- seen koulutukseen päivärahoineen, aikuisopin- 27356: maan voi joutua esim. lapsiaan useita vuosia totukeen ym. Kuitenkaan alle kouluikäisiä lap- 27357: kotona hoitanut keski-ikäinen nainen, joka opis- siaan kotona hoitavat vanhemmat eivät välttä- 27358: kelee ammattikorkeakoulussa normaalin opin- mättä täytä työssäoloehtoa palatessaan työelä- 27359: totuen eli opintorahan sekä -lainan turvin. Suu- mään, ja näin ollen he joutuvat väliinputoajan 27360: rin osa opintorahasta kuluu kodin ja oppilaitok- asemaan. Tämä on pienten lasten vanhempia - 27361: sen väliseen matkaan, ja lapsiperheen talous on erityisesti äitejä- syrjivää. Vaikka halukkuutta 27362: erittäin tiukoilla. Matkakorvausta olisi mahdol- löytyisi, mahdollisuudet kouluttautumiseen ovat 27363: lista saada, mikäli kyseessä olisi työvoimapoliit- olennaisesti pienemmät kuin niillä, jotka täyttä- 27364: tinen koulutus tai samantyyppisen tutkinnon vät työssäoloehdon. Näin ollen laki pitkäaikais- 27365: opiskelu saman oppilaitoksen toisella asteella. työttömien omaehtoisten opintojen tukemisesta 27366: Perhesyistä henkilön on vaikea muuttaa asu- ei myöskään tuo helpotusta tällaisten henkilöi- 27367: maan opiskelija-asuntoon matkakustannusten den tilanteeseen. 27368: pienentämiseksi. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 27369: Hän ei voi saada mitään työvoimapoliittista tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 27370: tukea kuten päivärahaa tai matkakorvauksia nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 27371: koulutuksensa ajalta, koska kyseessä ei ole työ- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 27372: voimapiirin järjestämä työvoimapoliittinen kou- 27373: lutus, eikä häntä myöskään katsota pitkäaikais- Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä, 27374: työttömäksi. ettei aikuisopiskelijoissa olisi väliinpu- 27375: Työvoimapiirin tarjoamasta työvoimapoliitti- toajaryhmää,jonka tilannetta opinto- tai 27376: sesta koulutuksesta ei olisi ollut juuri hyötyä, sen työvoimapoliittiset etuudet eivät ota huo- 27377: sijaan tutkinnon suorittamisen jälkeen työllisty- mioon, ja 27378: misnäkymät voivat olla hyvät. Kaikille työnha- ettei etuusjärjestelmän puutteellisuus 27379: kijoille työvoimapoliittinen koulutus ei tarjoa johda erityisesti kotona lapsiaan hoita- 27380: tarkoituksenmukaista vaihtoehtoa. On yleensä neiden naisten aseman heikkenemiseen 27381: tarkoituksenmukaista tukea työnhakijan oma- työmarkkinoilla? 27382: 27383: Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1998 27384: 27385: Ulla Anttila /vihr 27386: 27387: 27388: 27389: 27390: 280043 27391: 2 KK 676/1998 vp 27392: 27393: 27394: 27395: 27396: Eduskunnan Puhemiehelle 27397: 27398: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa 1.8.1997. Lisäksi edellytetään 12 vuoden työhis- 27399: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, toriaa 18 vuoden tarkastelujakson aikana. 18 27400: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen vuoden tarkastelujaksoa voidaan pidentää ajal- 27401: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ulla Antti- la, jolta henkilö on saanut äitiys-, isyys- tai van- 27402: lan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o hempainrahaa taikka erityishoitorahaa, mikäli 27403: 676: eläke ei kyseisenä aikana ole karttunut. Pitkäai- 27404: kaistyöttömät voivat käyttää oikeuttaan tähän 27405: Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä, erillisohjelmaan 31.7.1998 saakka. 27406: ettei aikuisopiskelijoissa olisi väliinpu- Tammikuun alussa 1998 tuli voimaan uudis- 27407: toajaryhmää, jonka tilannetta opinto- tai tuksen toinen vaihe, jossa omaehtoisen koulu- 27408: työvoimapoliittiset etuudet eivät ota huo- tuksen mahdollisuus avattiin myös muille työttö- 27409: mioon, ja mille. Edellytyksenä on, että työtön on viimeisen 27410: ettei etuusjärjestelmän puutteellisuus vuoden aikana saanut työttömyyspäivärahaa tai 27411: johda erityisesti kotona lapsiaan hoita- työmarkkinatukea vähintään 86 päivältä eli on 27412: neiden naisten aseman heikkenemiseen ollut työttömänä neljä kuukautta. Työhistoria- 27413: työmarkkinoilla? vaatimus on 10 vuotta viimeisten 15 vuoden aika- 27414: na. 15 vuoden tarkastelujaksoa voidaan pidentää 27415: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- samoista perhepoliittisista syistä kuin pitkäai- 27416: vasti seuraavaa: kaistyöttömienkin kohdalla. Oikeus koulutus- 27417: päivärahaan on enintään 500 päivältä. Uudistus 27418: Vuodelta 1987 peräisin olevan valtioneuvos- koskee koulutusta, joka alkaa aikaisintaan 27419: ton periaatepäätöksen mukaan aikuiskoulutus 1.8.1998. 27420: jaetaan järjestämis- ja rahoitusvastuidensa mu- Suomessa on lailla turvattu, että vanhemmuu- 27421: kaan henkilöstökoulutukseen, omaehtoiseen teen liittyvien vapaiden jälkeen sekä äidillä että 27422: koulutukseen ja työvoimakoulutukseen. Opiske- isällä on oikeus palata takaisin aikaisempaan tai 27423: lijoiden koulutusaikainen taloudellinen tuki on siihen rinnastettavaan työhön. Lailla on myös 27424: kussakin järjestelmässä erilainen. Henkilöstö- turvattu, että työnantaja ei saa irtisanoa työnte- 27425: koulutuksessa työnantaja maksaa koulutusajal- kijän työsopimusta raskaudenjohdosta eikä van- 27426: ta palkan. hemmuuteen liittyvien vapaiden aikana eikä nii- 27427: Omaehtoiseen koulutukseen osallistuvat saa- den alkaessa. Kuitenkin on otettava huomioon 27428: vat toimeentulonsa pääsääntöisesti opintotuki- se, että pitkään työelämästä poissa olleiden nais- 27429: järjestelmästä, jota koulutus- ja erorahaston ten ammattitaitovaatimukset ovat saattaneet 27430: opintotuet täydentävät. Työvoimakoulutuksen muuttua ja työhönpaluu on vaikeata. 27431: toimeentulojärjestelmä on työttömyysturvan Koulutusvakuutusjärjestelmä ottaa jossain 27432: suuruista. määrin huomioon myös lapsia kotona hoitaneet 27433: Työvoimakoulutuksen taloudellinen tuki on naiset. Kuitenkaan tilannetta ei voi pitää täysin 27434: varsin tasapuolinen. Koulutustuen saamisen tyydyttävänä. EU:n työllisyyssuuntaviivojen 27435: edellytyksenä on 10 kuukauden työssäoloehto. mukaisessa Suomen työllisyyspolitiikan toimin- 27436: Ne opiskelijat, jotka eivät täytä työssäoloehtoa tasuunnitelmassa onkin esityksiä yhtäläisten 27437: tai jotka ovat saaneet työttömyyspäivärahaa mahdollisuuksien edistämisestä. Työelämästä 27438: enimmäisajan, voivat saada työmarkkinatukea. poissaolleiden naisten ja miesten työmarkkinoil- 27439: Työvoimakoulutuksen aloittaneista oli naisia lepaluun esteiden vähentämiseksi on esitetty seu- 27440: 51% vuonna 1997. raavaa: "Pyritään vaikuttamaan siihen, että kou- 27441: Työttömien omaehtoiseen koulutukseen osal- lutuksellisia toimenpiteitä kohdennetaan myös 27442: listumista on parannettu ns. koulutusvakuutus- perhevapaita käyttäneisiin." Vastuutahot toi- 27443: järjestelmän avulla. Pitkäaikaistyöttömille avat- menpiteessä ovat työministeriö, opetusministe- 27444: tiin mahdollisuus osallistua omaehtoiseen koulu- riö ja työmarkkinajärjestöt. Vastaavasti toimen- 27445: tukseen työttömyysturvan tasoisella tuella pideohjelmassa on esitetty parannuksia epätyy- 27446: KK 676/1998 vp 3 27447: 27448: pillisissä työsuhteissa olevien koulutusmahdolli- Suomi on työllisyyspolitiikan toimintaohjel- 27449: suuksiin: "Elinikäisen oppimisen strategiaan pe- massaan sitoutunut parantamaan pitkään työ- 27450: rustuen kehitetään epätyypillisissä töissä olevien elämästä poissaolleiden naisten asemaa. Ohjel- 27451: mahdollisuuksia lisäkoulutukseen." Vastuuta- man toteutumista arvioidaan vuoden lopussa. 27452: hot tässä toimenpiteessä ovat työmarkkinajärjes- 27453: töt, työministeriö, opetusministeriö sekä sosiaa- 27454: li- ja terveysministeriö. 27455: 27456: Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1998 27457: 27458: Työministeri Liisa Jaakonsaari 27459: 4 KK 676/1998 vp 27460: 27461: 27462: 27463: 27464: Tili Riksdagens Talman 27465: 27466: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- 12 års arbetshistoria under en granskningsperiod 27467: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med- på 18 år. Granskningsperioden på 18 år kan 27468: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle- förlängas med den tid under viiken personen i 27469: damot Ulla Anttila undertecknade spörsmål nr fråga fått moderskaps, faderskaps- eller föräldra- 27470: 676: penning eller specialvårdspenning, ifall pension 27471: inte intjänats under denna tid. De långtidsarbets- 27472: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- lösa kan använda sin rätt till detta specialpro- 27473: ta för att det bland vuxenstuderande inte gram ända till31.7.1998. 27474: skall finnas någon förlorargrupp, vars si- 1 januari 1998 trädde reformens andra skede i 27475: tuation de studiesociala eller arbets- kraft, då möjlighet tili frivillig utbildning öppna- 27476: kraftspolitiska förmånerna inte tar i be- des också för andra arbetslösa. Förutsättningen 27477: aktande, och är att den arbetslöse under det senaste året fått 27478: för att bristfålligheterna i förmånssys- arbetslöshetsdagpenning eller arbetsmarknads- 27479: temet inte skall leda till att situationen stöd under minst 86 dagar, dvs. har varit arbets- 27480: speciellt för kvinnor som sköter sina barn lös i fyra månader. Kravet på arbetshistoria är 10 27481: hemma försämras på arbetsmarknaden? år under de 15 senaste åren. Granskningsperio- 27482: den på 15 år kan förlängas av samma familjepo- 27483: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt litiska skäl som gällde för de långtidsarbetslösa. 27484: anföra följande: Rätten till utbildningsdagpenning gäller för 27485: högst 500 dagar. Reformen gäller utbildning som 27486: Enligt statsrådets principbeslut från 1987 in- börjar tidigast 1. 8.1998. 27487: delas vuxenutbildningen enligt sitt organiserings- 1 Finland har man genom lag tryggat att både 27488: och finansieringsansvar i personalutbildning, fri- modern och fadern efter ledigheter i anslutning 27489: villig utbildning och arbetskraftsutbildning. I till föräldraskapet har rätt att återvända till sitt 27490: varje system är det ekonomiska stödet för stude- tidigare eller därmed jämförbart arbete. Genom 27491: randena under utbildningstiden olika. 1 perso- lag har man också tryggat att arbetsgivaren inte 27492: nalutbildningen betalar arbetsgivaren lönen un- får säga upp en arbetstagares arbetsavtal på 27493: der utbildningstiden. grund av graviditet eller under ledighet som hän- 27494: De som deltar i frivillig utbildning får i regel för sig tili föräldraskap, inte heller i början av 27495: sin utkomst genom studiestödssystemet, som sådan ledighet. Man bör emellertid beakta att 27496: kompletteras av utbildnings- och avgångsbi- kraven på yrkesskicklighet för kvinnor som länge 27497: dragsfonden. Utkomstsystemet i anslutning till varit borta från arbetslivet kan ha förändrats och 27498: arbetskraftsutbildning är av samma storlek som att det är svårt att återvända till arbetet. 27499: utkomstskyddet för arbetslösa. Systemet med utbildningsförsäkring beaktar i 27500: Detekonomiska stödet vid arbetskraftsutbild- viss mån också de kvinnor som vårdat barn hem- 27501: ning är mycket opartiskt. F örutsättningen för ma. Ändå kan situationen inte anses helt tillfreds- 27502: mottagande av utbildningsstöd är ett villkor om ställande. 1 Finlands sysselsättningspolitiska 27503: 10 månaders tid i arbete. De studerande som inte verksamhetsplan i enlighet med EU:s riktlinjer 27504: uppfyller arbetsvillkoret eller som fått arbetslös- för sysselsättningen ingår förslag tili främjandet 27505: hetsdagpenning under maximal tid kan få arbets- av likadana möjligheter. För att minska hindren 27506: marknadsstöd. Av dem som inledde arbets- för de kvinnors och mäns återinträde på arbets- 27507: kraftsutbildning 1997 utgjorde kvinnorna 51%. marknaden vilka länge varit borta från arbetsli- 27508: De arbetslösas deltagande i frivillig utbildning vet har man föreslagit följande: "Man försöker 27509: har förbättrats med hjälp av ett system med s.k. bidra till att utbildningsmässiga åtgärder inriktas 27510: utbildningsförsäkring. För de långtidsarbetslösa också på dem som använt sig av familjeledighet." 27511: öppnades 1.8.1997 en möjlighet att deltai frivillig Ansvaret för denna åtgärd innehas av arbetsmi- 27512: utbildning med ett stöd av samma storlek som nisteriet, undervisningsministeriet och arbets- 27513: utkomstskyddet för arbetslösa. Därtill förutsätts marknadsorganisationerna. På motsvarande sätt 27514: . KK 676/1998 vp 5 27515: 27516: har man i åtgärdsprogrammet föreslagit förbätt- na, arbetsministeriet, undervisningsministeriet 27517: ringar i utbildningsmöjligheterna för dem som är samt social- och hälsovårdsministeriet. 27518: i atypiska arbetsförhållanden: "På basis av stra- Finland hari sitt sysselsättningspolitiska verk- 27519: tegin om livslång inlärning utvecklas möjligheter samhetsprogram förbundit sig att f6rbättra situ- 27520: tili tilläggsutbildning för dem som har atypiska ationen för de kvinnor som länge varit borta från 27521: arbeten." De ansvariga instanserna i fråga om arbetslivet. Fullföljandet av programmet utvär- 27522: denna åtgärd är arbetsmarknadsorganisationer- deras i slutet av året. 27523: 27524: Helsingfors den 17 juni 1998 27525: 27526: Arbetsminister Liisa Jaakonsaari 27527: KK 677/1998 vp 27528: 27529: Kirjallinen kysymys 677 27530: 27531: 27532: 27533: 27534: Hannu Takkula /kesk: Postin viikonloppujakelusta Lapin harvaan 27535: asutulla maaseudulla 27536: 27537: 27538: Eduskunnan Puhemiehelle 27539: 27540: Suomen Posti Oy:llä on postitoimintalakiin jakelun lopettaminen tai Suomen Posti Oy:n luo- 27541: perustuva velvollisuus kehittää postitoimintaan- puminen noin 4--5 miljoonan markan lasken- 27542: sa niin, että posti voidaan vastaanottaa tasapuo- nallisesta tuotosta, joka viikonloppujakelun lo- 27543: Iisin ehdoin koko maassa. Erityisesti laki velvoit- pettamisella postin oman ilmoituksen mukaan 27544: taa turvaamaan postipalvelujen saatavuuden ja säästettäisiin. 27545: kustannusten tasavertaisuuden harvaan asutuil- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 27546: la alueilla. tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 27547: Suomen Posti Oy:n piirissä kuitenkin suunni- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 27548: tellaan postin jakelun supistamista niin, että vii- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 27549: konloppujakelu aiotaan lopettaa kokonaan La- 27550: pin harvaan asutulla maaseudulla. Käytännössä Katsooko Hallitus, että Suomen Posti 27551: tämä merkitsisi sitä, että lauantain ja sunnuntain Oy liiketaloudellista toimintaa harjoit- 27552: lehdet tulisivat vasta maanantaina lukijoilleen. taessaan pystyy täyttämään postitoimin- 27553: Perussyynä ongelmaan ovat kuljetustuen loppu- talain sille asettamat velvollisuudet, ja 27554: minen ja postin maakuntalehtien kanssa teke- aikooko Hallitus turvata peruspalve- 27555: mistä jakelusopimuksista aiheutuneet sietämät- luihin kuuluvan postinjakelun myös har- 27556: tömän korkeiksi nousseet kustannukset. Ratkai- vaan asutulla Lapin maaseudulla? 27557: suvaihtoehdoiksi on noussut joko viikonloppu- 27558: 27559: Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1998 27560: 27561: Hannu Takkula /kesk 27562: 27563: 27564: 27565: 27566: 280043 27567: 2 KK 677/1998 vp 27568: 27569: 27570: 27571: Eduskunnan Puhemiehelle 27572: 27573: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa on. Varhaisjakeluiden ulkopuolisten talouksien 27574: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, sanomalehdet jaetaan arkisin Postin perusjake- 27575: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen lussa sekä lauantaisin ja sunnuntaisin Postin hoi- 27576: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannu tamissa sanomalehtien viikonloppujakeluissa. 27577: Takkulan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen Sanomalehtien omia erillisiä viikonloppujakelui- 27578: n:o 677: ta ei enää juurikaan ole. 27579: Paikallisia iltapäiväjakeluita Suomessa on 27580: Katsooko Hallitus, että Suomen Posti sekä lehtien itsensä että Postin hoitamina. Yleen- 27581: Oy liiketaloudellista toimintaa harjoit- sä iltapäiväjakelu on perustettu yhden paikalli- 27582: taessaan pystyy täyttämään postitoimin- sen lehden tarpeisiinjajakelut toimivat klo 16- 27583: talain sille asettamat velvollisuudet, ja 21 välisinä aikoina. 27584: aikooko Hallitus turvata peruspalve- Lauantaijakelut ovat sunnuntaijakeluita kat- 27585: luihin kuuluvan postinjakelun myös har- tavampia myös palvelutasoltaan, koska lauan- 27586: vaan asutulla Lapin maaseudulla? taisin jakeluissa on useampia lehtinimikkeitä ja 27587: myös jaettavat kappalemäärät ovat suuremmat. 27588: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Lauantaijakeluissa n. 4/5 lehtimääristä jaetaan 27589: vasti seuraavaa: klo 6-10 välisenä aikana tilaajien postiluukkui- 27590: hin tai -laatikkoihin ja loput useamman talouden 27591: Suomessa oli 7-1 kertaa viikossa ilmestyviä käsittäviin yhteislaatikoihin, joissa tilaajien nou- 27592: valtakunnallisia, maakunnallisia, alueellisia ja tomatkat ovat pidemmät. Sunnuntaisin vastaa- 27593: paikallisia Sanomalehtien Liiton jäsenlehtiä vat luvut on 2/5 tilaajakohtaisia jättöjä ja 3/5 27594: vuonna 1996 seuraavasti: useamman talouden yhteisjättölaatikoita. 27595: Postin 25.-26.10.1997 tekemän sanomaleh- 27596: kpl levikki % kokonais- tien viikonloppujakelupalveluita koskevan selvi- 27597: levikistä tyksen mukaan lauantaisin ilmestyvistä 27598: 7-päiväisiä 26 1 642 923 49,5 n. 286 000 sanomalehdestä jaetaan tilaajille n. 27599: 6-päiväisiä 11 438 015 13,2 257 000 lehteä ilmestymispäivänään ja sunnun- 27600: 5-päiväisiä 14 209 288 6,3 taisin n. 192 000 lehdestä jaetaan ilmestymispäi- 27601: 4-päiväisiä 5 41 414 1,2 vänä tilaajille n. 164 000 lehteä. Loput lehdet 27602: 3-päiväisiä 24 249 227 7,5 jaetaan tilaajille Postin perusjakelussa. 27603: 2-päiväisiä 69 436 559 13,2 Posti on ilmoittanut pyrkivänsä osaltaan tar- 27604: 1-päiväisiä 69 303 563 9,1 joamaan kustannustehokasta ja palvelutasol- 27605: yhteensä 218 3 320989 100 taan laadukasta jakelupalvelua myös lehdenja- 27606: keluissa. Osoituksena tästä Suomessa on pitkälle 27607: Sanomalehtien jakelu Suomessa ei ole luvan- kehitetty toimiva jakelujärjestelmä, joka on ra- 27608: varaista toimintaa, vaan kuuluu vapaan elinkei- kennettu ao. sanomalehtien, Sanomalehtien Lii- 27609: notoiminnan piiriin. Sanomalehtien varhaisjake- ton ja Postin pitkäaikaisella yhteistyöllä. Suo- 27610: luita hoitavia jakeluorganisaatioita on 15, joista messa on kuitenkin maantieteellisesti rajattuja, 27611: Posti on suurin n. 44 %:n markkinaosuudellaan. harvaan asuttuja alueita, joilla lehdenjakelu- ja 27612: Muutjakeluyhtiöt ovat sanomalehtien omistuk- kuljetuskustannukset kohoavat erittäin korkeik- 27613: sissa. Jakelut toimivat seitsemänä päivänä vii- si sanomalehden tilaushintaan suhteutettuna. 27614: kossa ja ovat avoimia kaikille sanomalehdille, Näilläkin alueilla Postilla on halu ja kyky tuottaa 27615: jotka vain jakeluun ehtivät. Etelä- ja Lounais- palveluita, mutta niiden muodostumisesta päät- 27616: Suomessa varhaisjakelut ovat käytännössä kaik- tää palvelun ostaja, tässä tapauksessa sanoma- 27617: ki taloudet kattavia, mutta muualla maassa var- lehdet. Posti on myös ilmoittanut, että ei ole 27618: haisjakelut ovat lähinnä taajamissa toimivia. olemassa suunnitelmia Lapin harvaan asuttujen 27619: Yleisin jakeluiden päivittäinen päättymisaika lie- alueitten viikonloppupalveluiden supistamises- 27620: nee klo 6.00, mutta myös klo 6.30 ja klo 7.00 ta. 27621: päättyviä ajallisen palvelutason varhaisjakeluita 27622: 27623: Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1998 27624: 27625: Liikenneministeri Matti Aura 27626: KK 677/1998 vp 3 27627: 27628: 27629: 27630: 27631: Tili Riksdagens Talman 27632: 27633: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen viiken distributionen upphör varje dag torde 27634: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande vara kl. 6.00, men också tiderna 6.30 och 7.00 27635: medlem av statsrådet översänt följande av riks- förekommer. Tidningar tili hushåll utanför om- 27636: dagsman Hannu Takkula undertecknade spörs- rådet för den tidiga distributionen delas under 27637: mål nr 677: vardagar ut inom ramen för Postens grunddistri- 27638: bution samt under lördagar och söndagar inom 27639: Anser Regeringen att PastenFinland ramen för den veckoslutsdistribution som Posten 27640: Abi sin affårsverksamhet förmår fullgöra sköter. Tidningarnas egen separata veckosluts- 27641: sina skyldigheter enligt postlagen, och distribution finns nästan inte längre. 27642: ämnar Regeringen trygga postdistri- Lokal eftermiddagsdistribution förekommer i 27643: butionen, som är en del av den grundläg- Finland både i tidningarnas egen och i Postens 27644: gande service medborgarna har rätt tili, regi. 1 allmänhet har eftermiddagsdistributionen 27645: också på den glest befolkade landsbygden motiverats med att en lokaltidning har behov av 27646: i Lappland? den, och utdelningen fungerar mellan kl. 16 och 27647: kl. 21. 27648: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt Distributionen är mer heltäckande på lörda- 27649: anföra följande: gar än på söndagar också beträffande serviceni- 27650: vån, eftersom flera olika tidningar distribueras 27651: 1 Finland fanns 1996 följande tili Tidningarnas på lördagarna och mängden dessutom är större. 1 27652: förbund hörande tidningar, vilka utkom 7-1 samband med lördagsdistributionen levereras ca 27653: dagar i veckan som riks-, landskaps-, region- och 4/5 av tidningarna mellan kl. 6 och kl. 10 direkt i 27654: lokaltidningar: prenumeranternas postluckor- eller -lådor, och 27655: resten distribueras tili gemensamma lådor som 27656: st upplaga % avtotal- betjänar flera hushåll. A vståndet tili posthämt- 27657: upplagan ningen är då längre. Om söndagarna är motsva- 27658: 7-dagars 26 1 642 923 49,5 rande siffror följande: 2/5 av distributionen går 27659: 6-dagars II 438 015 13,2 direkt tili prenumeranterna och 3/5 delas ut i de 27660: 5-dagars 14 209 288 6,3 gemensamma lådorna för flera hushåll. 27661: 4-dagars 5 41 414 1,2 Enligt en utredning som posten genomförde 27662: 3-dagars 24 249 227 7,5 den 25-26 oktober 1997 om sin tidningsdistri- 27663: 2-dagars 69 436 559 13,2 bution under veckoslut distribueras ca 257 000 27664: 1-dagars 69 303 563 9,1 tidningar av ca 286 000 som utkommer på lör- 27665: totalt 218 3 320989 100 dagarna tili prenumeranterna samma dag tid- 27666: ningen utkommer och distribueras av söndagens 27667: Tidningsdistributionen i Finland är inte verk- ca 192 000 tidningar ca 164 000 tili prenume- 27668: samhet som är beroende av tillstånd, utan denna ranterna samma dag tidningen utkommer. Res- 27669: verksamhet betraktas som fri näringsverksam- ten av tidningarna distribueras tili prenume- 27670: het. De organisationer som sköter den tidiga tid- ranterna inom ramen för Postens grunddistribu- 27671: ningsdistributionen är 15 tili antalet. Po~~en är tion. 27672: med sin marknadsandel på 44 % störst. Ovriga Posten har meddelat att den för sin del strävar 27673: distributionsbolag ägs av tidningarna. Distribu- efter att erbjuda en kostnadseffektiv och i kvali- 27674: tionen fungerar under sju dagar i veckan och tativt hänseende god distributionstjänst också i 27675: samtliga tidningar som kommer i tid tili distribu- fråga om tidningsdistribution. Som ett bevis på 27676: tionen har tiilgång tili denna. 1 södra och syd- detta har man i Finland ett välutvecklat, funge- 27677: västra Finland omfattas i praktiken alla hushåll rande distributionssystem uppbyggt genom ett 27678: av den tidiga distributionen, meni övriga delar av långvarigt samarbete mellan tidningarna, Tid- 27679: Jandet fungerar den tidiga distributionen när- ningarnas förbund och Posten. 1 Finland finns 27680: mast i tätorterna. Den vanligaste tidpunkt vid emellertid geografiskt avgränsade glesbygder i 27681: 4 KK 677/1998 vp 27682: 27683: vilka kostnaderna för tidningsdistributionen och köparen, i detta fall tidningarna. Posten har ock- 27684: transporterna stiger mycket högt i förhållande tili så meddelat att det inte finns några planer på att 27685: tidningens prenumerationspris. Posten har både skära ner veckoslutsservicen i Lapplands gles- 27686: vilja och förmåga att också här erbjuda service, bygder. 27687: men utformningen av denna service bestäms av 27688: Helsingfors den 22 juni 1998 27689: 27690: Trafikminister Matti Aura 27691: KK 678/1998 vp 27692: 27693: Kirjallinen kysymys 678 27694: 27695: 27696: 27697: 27698: Tuula Haatainen /sd: Omaishoitajien oikeudesta vapaapäiviin 27699: 27700: 27701: 27702: Eduskunnan Puhemiehelle 27703: 27704: Omaishoitajat saivat oikeuden vapaapäiviin tekevälle vanhemmalle ei ole järjestetty vapaa- 27705: vuoden 1998 alussa. Kuntien on pitänyt sopia päiviä edes kesäloman aikana, jolloin hoidon tar- 27706: vapaapäiväjärjestelyistä omaishoitajien kanssa peessa oleva lapsi on koko vuorokauden van- 27707: toukokuun loppuun mennessä. Eräät kunnat hemman hoidossa. 27708: ovat tulkinneet omaishoitajien vapaa-aikasää- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 27709: döksiä tiukasti. Esimerkiksi oppivelvollisuut- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 27710: taan suorittavan, vaikeasti vammaisen lapsen nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 27711: hoitajan kanssa ei ole toteutettu vapaapäiväjär- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 27712: jestelyjä sillä perusteella, että koulussa käyvä lap- 27713: si ei ole kunnan tulkinnan mukaan jatkuvasti Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 27714: hoidon ja silmälläpidon alainen. Oppivelvolli- ryhtyä, että omaishoitajien vapaapäivä- 27715: suuslaki siis estää omaishoitajien vapaapäiväsää- järjestelyt toteutuisivat laissa tarkoitetul- 27716: dösten toteutumista. Sitovaa omaishoitotyötä la tavalla? 27717: 27718: Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1998 27719: Tuula Haatainen /sd 27720: 27721: 27722: 27723: 27724: 280043 27725: 2 KK 678/1998 vp 27726: 27727: 27728: 27729: 27730: Eduskunnan Puhemiehelle 27731: 27732: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa taa, että hoitajan on oltava hoidettavan luona 27733: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, aamusta iltaan. Lakisääteisen vapaan ulkopuo- 27734: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen lelle jäivät perustelujen mukaan mm. sellaiset 27735: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuula omaishoitajat, joiden hoidettavat viettävät sään- 27736: Haataisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen nöllisesti useamman tunnin arkipäivistä päivä- 27737: n:o 678: keskuksessa, päiväsairaalassa tai muun vastaa- 27738: van toiminnan piirissä. Näin ollen kunnan on 27739: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo mahdollista tulkita, että esimerkiksi koulussa 27740: ryhtyä, että omaishoitajien vapaapäivä- useamman tunnin säännöllisesti olevan lapsen 27741: järjestelyt toteutuisivat laissa tarkoitetul- omaishoitaja ei ole oikeutettu lakisääteiseen va- 27742: la tavalla? paaseen. Sen sijaan myös näissä tapauksissa 27743: omaishoitaja on oikeutettu lakisääteiseen vapaa- 27744: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- seen kesäloman ajalta, mikäli lakisääteisen va- 27745: vasti seuraavaa: paan muut edellytykset toteutuvat. 27746: Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäruisvas- 27747: Omaishoidon tuki on luotu yhdeksi avohuol- tuu kuuluu erityislainsäädännön mukaan kun- 27748: lon vaihtoehdoksi sosiaali- ja terveydenhuollon nalle. Valtion taholta harjoitettava kunnallisen 27749: palvelujärjestelmään. Omaishoidon tuen avulla palvelutuotannon ohjaus on vähentynyt muun 27750: tuetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan hen- ohella 1980-luvun puolestavälistä alkaen toteute- 27751: kilön kotona selviämistä mahdollisimman pit- tun normien purun, keskusvirastojen lakkautta- 27752: kään. Omaishoidon tukea koskevien säädösten misen, valtionosuusuudistuksen ja kunnallisen 27753: keskeisenä tavoitteena on ollut omaishoitajan itsehallinnon vahvistamisen myötä. Merkittä- 27754: oikeudellisen aseman selkiyttäminen ja sosiaali- vimmät ohjausvälineet kuntien suuntaan ovat 27755: turvan parantaminen. lainsäädäntö ja budjetin kautta tapahtuva rahoi- 27756: Lakisääteinen oikeus vapaaseen säädettiin tusohjaus. Informaatio-ohjauksena on niin 27757: omaishoitajien jaksamisen tukemiseksi. ikään keskeinen tehtävä. 27758: Omaishoitajan lakisääteinen oikeus vapaaseen Sosiaali- ja terveysministeriöön on mm. kun- 27759: (L 1109/1997,27 b §)samoin kuin jo aikaisemmin nista ja omaishoitajilta kantautunut tietoa siitä, 27760: voimaan tullut mahdollisuus vapaaseen (A 318/ että on kuntia, jotka eivät tulkitse sosiaalihuolto- 27761: 1993, 5 §) koskevat kunnan kanssa omaishoidon lakia omaishoitajien vapaasta lain hengen mu- 27762: tuesta sopimuksen tehneitä hoitajia. Sopimuk- kaisesti. Sosiaali- ja terveysministeriö pyrkii vai- 27763: sessa tulee sopia mm. hoitajalle järjestettävästä kuttamaan asiaan mm. seuraavin keinoin: 27764: vapaasta. Omaishoitajan vapaan järjestäminen Sosiaali- ja terveysministeriön vuosina 1995- 27765: on olennainen, ratkaistava kysymys myös asiak- 1997 toteuttamassa omaishoidon palveluseteli- 27766: kaan hoito- ja palvelusuunnitelmassa. kokeilussa oli tavoitteena etsiä toimintamuotoja, 27767: Omaishoidon tuesta kunnan kanssa sopimuk- joilla tuetaan omaistaan kotona hoitavan henki- 27768: sen tehneellä henkilöllä on oikeus pitää vapaata lön mahdollisuutta irrottautua hoitotehtävästä 27769: vähintään vuorokausi sellaista kalenterikuu- uupumuksen välttämiseksi. Mukana oli 20 kun- 27770: kautta kohti, jonka aikana hän on yhtäjaksoises- taa, useita sosiaali- ja terveysalan järjestöjä sekä 27771: ti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ym- Raha-automaattiyhdistys. Kokeilun eräänä tu- 27772: pärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin loksena oli, että omaishoitajan vapaan järjestä- 27773: (L 1109/1997, 27 b §). Hallituksen esityksen pe- misessä tarvitaan yksilöllisiä ja räätälöityjä rat- 27774: rusteluissa on selvitetty sidonnaisuutta hoitotyö- kaisuja, jotta omaishoitajat todella voisivat pitää 27775: hön. "Yhtäjaksoisesti" tarkoittaa, että hoito ta- vapaata hoitotyöstä. Kokeilun tulokset johto- 27776: pahtuu kaikkina kalenterikuukauden päivinä. päätöksineen julkistetaan kesän 1998 lopulla. 27777: "Ympärivuorokautisesti" tarkoittaa, että hoito Sosiaali- ja terveysministeriössä päättymässä 27778: edellyttää hoitajan läsnäoloa kaikkina vuoro- olevassa valtakunnallisessa hoitotyön kehittä- 27779: kauden aikoina. "Jatkuvasti päivittäin" tarkoit- misprojektissa on ollut mukana 87 kuntaa ja 27780: KK 678/1998 vp 3 27781: 27782: kuntayhtymää. Ammatillista kehittämistyötä on daan ajantasaista tietoa kuntien tilanteesta. Sel- 27783: tehty yhteistyössä perusterveydenhuollon ja so- vityksen perusteella on mahdollista arvioida 27784: siaalihuollon kanssa. Projektin mittavin osapro- omaishoidon tuen kehittämistarpeet sekä nykyi- 27785: jekti (28 kuntaa) keskittyy omaishoidon ja am- sen lainsäädännön riittävyys ja valtiontaloudelli- 27786: matillisen yhteistyön kehittämiseen. set edellytykset mahdollisiin muutostarpeisiin. 27787: Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa vuo- Sosiaali- ja terveysministeriö tulee kiinnittä- 27788: den 1998 aikana yhteistyössä Stakesin kanssa mään erityistä huomiota sosiaali- ja terveyspal- 27789: omaishoidon tuen toteutumista koskevan valta- velujen ohjaukseen niin lääninhallitusten kuin 27790: kunnallisen seurantatutkimuksen, jolloin saa- ministeriönkin työssä. 27791: Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 1998 27792: 27793: Ministeri Terttu Huttu-Juntunen 27794: 4 KK 678/1998 vp 27795: 27796: 27797: 27798: 27799: Tili Riksdagens Talman 27800: 27801: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- kväll. Enligt motiveringen gäller den lagstadgade 27802: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med- ledigheten bl.a. inte sådana närståendevårdare 27803: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags- vars vårdbehövande anhöriga tillbringar flera 27804: man Tuula Haatainen undertecknade spörsmål timmar varje vardag vid ett dagcenter, ett dag- 27805: nr 678: sjukhus eller i någon annan motsvarande verk- 27806: samhet. Kommunen kan alltså tolka att en när- 27807: Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid- ståendevårdare vars barn regelbundet tillbringar 27808: ta för att det skall kunna ordnas ledighet flera timmar i skolan inte har rätt tilllagstadgad 27809: för närståendevårdare på det sätt som ledighet. Däremot är närståendevårdaren i dessa 27810: lagen avser? fall berättigad tilllagstadgad ledighet under som- 27811: marlovet, om de övriga förutsättningarna för den 27812: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt lagstadgade ledigheten finns. 27813: anföra följande: Kommunen har enligt speciallagstiftningen 27814: ansvar för ordnandet av social- och hälsovårds- 27815: Stödet för närståendevård har införts som en tjänster. Statens styrning av kommunernas tjäns- 27816: alternativ form av öppenvård inom social- och teproduktion har liksom annan styrning minskat 27817: hälsovårdens servicesystem. Stödet för närståen- från och med mitten av 1980-talet genom avskaf- 27818: devård är avsett att hjä1pa en å1dring, handikap- fandet av normer, nedläggningen av centrala 27819: pad eller sjuk person att klara sig i sitt hem så ämbetsverk, statsandelsreformen och befåstan- 27820: 1änge som möjligt. Ett centralt syfte med författ- det av kommunernas självstyrelse. De viktigaste 27821: ningarna som gäller stödet för närståendevård styrmedlen när det gäller kommunernas verk- 27822: har varit att göra närståendevårdarnas rättsliga samhet är lagstiftning samt finansiering via stats- 27823: ställning k1arare och förbättra deras sociala budgeten. Också informationen är ett viktigt 27824: trygghet. styrmedel i detta avseende. 27825: Den lagstadgade ledigheten infördes för att Social- och hä1sovårdsministeriet har bl.a. ge- 27826: stöda närståendevårdarna så att de skall orka nom kommunerna och närståendevårdarna fått 27827: med sitt arbete. Närståendevårdarnas lagstadga- vetskap om att det finns kommuner som inte 27828: de ledighet (L 1109/1997, 27 b §) liksom den re- tolkar socialvårdslagens bestämmelser om när- 27829: dan tidigare införda möjligheten till 1edighet ståendevårdarnas ledighet i lagens anda. Socia1- 27830: (F 318/1993, 5 §) gällar vårdare som ingått avtal och hälsovårdsministeriet försöker inverka på 27831: med kommunen om stöd för närståendevård. 1 situationen bl.a. på följande sätt: 27832: avtalet skall bl.a. överenskommas om ledighet Målet för det försök med vårdsedlar i närstå- 27833: för närståendevårdaren. Hur närståendevårda- endevården som genomfördes i social- och hälso- 27834: rens ledighet ordnas är en viktig fråga som också vårdsministerites regi 1995-1997 var att finna 27835: måste lösas i klientens vård- och serviceplan. verksamhetsformer som stöder vårdarens möj- 27836: En person som ingått avtal med kommunen lighet att ta ledigt från vårduppgiften för att inte 27837: om stöd för närståendevård har rätt till minst ett bli utbränd. 1försöket deltog 20 kommuner, flera 27838: dygn ledig tid per sådan kalendermånad under social- och hälsovårdsorganisationer samt Pen- 27839: vilken han oavbrutet eller med få avbrott varit ningautomatföreningen. Ett resultat av försöket 27840: bunden vid vården dygnet runt eller fortgående var att det behövs individuella och skräddarsyd- 27841: varje dag (L 1109/1997, 27 b §). 1motiveringen till da lösningar för att närståndevårdarna verkligen 27842: regeringens proposition utreddes bundenheten skall kunna ta ledigt från vårdarbetet. Resultaten 27843: vid vårdarbetet. Med "oavbrutet" avses att vår- och de slutsatser som dragits av försöket offent- 27844: den ges varje dag i månaden. Med "bundenhet liggörs i slutet av sommaren 1998. 27845: dygnet runt" avses att vårdaren måste vara när- 1 det riksomfattande projekt som gäller ut- 27846: varande vid alla tider på dygnet. "Fortgående vecklandet av vårdarbetet som nu avslutas vid 27847: daglig bundenhet" innebär att vårdaren skall social- och hälsovårdsministeriet deltog 87 kom- 27848: vara hos den vårdbehövande från morgon till muner och samkommuner. Utvecklingsarbetet 27849: KK 678/1998 vp 5 27850: 27851: som gäller vårdyrkena genomfördes i samarbete det möjligt att bedöma om det finns behov att 27852: med primärvården och socialvården. Projektets utveckla stödet för närståendevård, samt om den 27853: största delprojekt (28 kommuner) gäller utveck- nuvarande lagstiftningen är tillräcklig och om det 27854: landet av samarbetet mellan närståndevården finns statsekonomiska förutsättningar för even- 27855: och den yrkesmässiga vården. tuella ändringsbehov. 27856: Under 1998 genomför social- och hälsovårds- Social- och hälsovårdsminsiteriet kommer att 27857: ministeriet tillsammans med Stakes en riksomfat- fåsta särskild uppmärksamhet vid styrningen av 27858: tande uppföljning av stödet för närståendevård social- och hälsovårdstjänsterna när det gäller 27859: som kommer att ge aktuell information om läget både länsstyrelsernas och ministeriets arbete. 27860: i kommunerna. På grundval av utredningen är 27861: 27862: Helsingforsden 24 juni 1998 27863: 27864: Minister Terttu Huttu-Juntunen 27865: KK 679/1998 vp 27866: 27867: Kirjallinen kysymys 679 27868: 27869: 27870: 27871: 27872: Maija Rask /sd ym.: Avoimessa yliopistossa opiskelevien toimeen- 27873: tulon turvaamisesta 27874: 27875: 27876: Eduskunnan Puhemiehelle 27877: 27878: Juuri lukion päättänyt nuori pyrkii yleensä jo Tämä johtaa tilanteeseen, jossa avoimen yli- 27879: samana keväänä yliopistoon. Jos hän ei pääse opiston opiskelija ei saa opintotukea eikä työ- 27880: haluamaansa opinahjoon, on edessä välivuosi. markkinatukea. Vailla tuloja hän on vanhem- 27881: Monet valmistautuvat tuleviin opintoihin opis- piensa hyväntekeväisyyden varassa. Kaikilla 27882: kelemalla ko. ainetta tai muuta yliopistoainetta vanhemmilla ei ole varaa tukea lastaan taloudel- 27883: avoimessa yliopistossa. Opinnot nopeuttavat hä- lisesti. Nekään, joilla olisi varaa, eivät voi lahjoit- 27884: nen valmistumistaan aikanaan yliopistosta, so- taa lapselleen verovapaasti kuin 20 000 markkaa 27885: peuttavat hänet yliopisto-opintojen itsenäiseen kahdessa vuodessa eli 833 markkaa kuukaudes- 27886: työskentelytapaan ja varmistavat, että aiottu ala sa. 27887: on todella se, millä hän aikoo elämäntyönsä teh- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 27888: dä. tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 27889: Avoimen yliopiston opinnot eivät oikeuta kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen 27890: opintotukeen, koska se ei ole päätoimista. Koska jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 27891: opiskelu ei ole päätoimista, kuuluu hän työttö- 27892: myysturvan piiriin. Jos alle 25-vuotias nuori ei Mitä Hallitus aikoo tehdäjuuri lukion 27893: ole suostunut hakemaan itseään kiinnostamatto- päättäneiden avoimen yliopiston opiske- 27894: maan opinahjoon, on edessä kuitenkin kuuden lijoiden oikeudenmukaisen toimeentulon 27895: kuukauden karenssi ennen työmarkkinatukea. turvaamiseksi? 27896: 27897: Helsingissä 4 päivänä kesäkuuta 1998 27898: 27899: Maija Rask /sd Marja-Leena Viljamaa /sd Anne Huotari /vas 27900: Pirkko Peltomo /sd Rauha-Maria Mertjärvi /vihr Maija-Liisa Veteläinen lkesk 27901: Arja Ojala /sd Pia Viitanen /sd Juha Korkeaoja lkesk 27902: 27903: 27904: 27905: 27906: 280043 27907: 2 KK 679/1998 vp 27908: 27909: 27910: 27911: 27912: Eduskunnan Puhemiehelle 27913: 27914: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa osoittamaa soveltuvaa koulutusta. Näiden toi- 27915: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, menpiteiden avulla työmarkkinatukijärjestel- 27916: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen män tarkoituksena on ohjata ensimmäistä kertaa 27917: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Maija työmarkkinoille tulevia nuoria ammatilliseen 27918: Raskin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen koulutukseen ja näin parantamaan omaa työ- 27919: n:o 679: markkina-asemaansa. 27920: Vanhempien taloudellisessa osallistumisessa 27921: Mitä Hallitus aikoo tehdä juuri lukion nuoren koulutukseen on kysymys elatusvelvolli- 27922: päättäneiden avoimen yliopiston opiske- suudesta eikä lahjoituksesta. Lahjaverolain mu- 27923: lijoiden oikeudenmukaisen toimeentulon kaan lahjaveroa ei suoriteta siitä, mitä joku on 27924: turvaamiseksi? käyttänyt toisen kasvatusta tai koulutusta varten 27925: tai toisen elatukseksi taikka muutoin antanut 27926: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- toiselle näihin tarkoituksiin sellaisessa muodos- 27927: vasti seuraavaa: sa, että lahjansaajalla ei ole mahdollisuutta käyt- 27928: tää lahjoitettua määrää muihin tarkoituksiin. 27929: Työttömyysturvalain ja opintotukilain pää- Vanhempien elatusvelvollisuus määritellään lais- 27930: toimisen opiskelun määritelmät ovat samat. Pää- sa lapsen elatuksesta siten, että vanhempien edel- 27931: toimisena opiskeluna pidetään mm. lukion, am- lytetään vastaavan myös täysi-ikäisen lapsensa 27932: matillisen oppilaitoksen tai kansanopiston päi- koulutuksesta aiheutuvista kustannuksista, mi- 27933: väopetuksena järjestettyjä opintoja sekä korkea- käli se harkitaan kohtuulliseksi. Näin ollen lap- 27934: koulututkinnon suorittamiseen tähtäävää opis- sen koulutuksenaikaisesta toimeentulosta huo- 27935: kelua. Päätoimisen opiskelijan ensisijainen tuki- lehtiminen voidaan katsoa vanhempien velvolli- 27936: muoto on opintotuki. Jos opintoja ei katsota suudeksi siltä osin kuin se ei tule turvatuksi pää- 27937: päätoimisiksi, voidaan henkilölle maksaa tietyin toimisen opiskelun ajalle tarkoitetulla opinto- 27938: edellytyksin työttömyyspäivärahaa tai työmark- tuella tai muulla etuudella. 27939: kinatukea. Avoimessa korkeakoulussa opiske- Puutteellisen koulutuksen on useissa tutki- 27940: lun ajalle työmarkkinatukea voidaan maksaa, muksissa todettu vaikeuttavan työllistymistä. 27941: jos opiskelujen vaatima työmäärä ja sitovuus ar- Tästä syystä erityisesti vailla ammatillista koulu- 27942: vioidaan vähäiseksi. tusta olevia nuoria pyritään aktivoimaan koulu- 27943: Työmarkkinatukea ei makseta ensimmäistä tukseen. Jotta koulutukseen pääsy olisi todelli- 27944: kertaa työmarkkinoille tuleville henkilöille vii- nen vaihtoehto mahdollisimman monelle, on 27945: den kuukauden odotusajalta. Vailla ammatillista koulutuspaikkoja viime vuosina lisätty siten, että 27946: koulutusta oleva 18-24-vuotias henkilö voi vuonna 1997 oli aloituspaikkoja yliopistoissa 27947: odotusajan jälkeen joutua kokonaan työmarkki- tarjolla noin 19 000, ammattikorkeakouluissa 27948: natuen ulkopuolelle, jos hän on kieltäytynyt, 21 000 ja ammatillisessa peruskoulutuksessa 27949: eronnut taijättänyt hakeutumatta hänelle sovel- 49 000. Työmarkkinatukiuudistuksen vuoksi 27950: tuvaan ammatilliseen koulutukseen tai kieltäyty- ammatillisen peruskoulutuksen aloituspaikkoja 27951: nyt tarjotusta työstä tai aktiivitoimenpiteistä. päätettiin lisätä 5 500:lla. Lisäksi Suomen työlli- 27952: Oikeus työmarkkinatukeen säilyy, jos koulutus- syysohjelman mukaan koulutustarjontaa päätet- 27953: paikkaa ei hakijasta itsestään riippumattomista tiin lisätä siten, että vuosina 1996-1998 toteute- 27954: syistä ole tarjolla. Työvoimaviranomaisen tehtä- taan 4 000 uuden opiskelijan sisäänotto kunakin 27955: vänä on arvioida sitä, onko henkilön koulutuk- syksynä. Tavoitteena on, että koko peruskoulun 27956: seen hakeutuminen ollut riittävän aktiivista. Yh- päättäneelle ikäluokalle voidaan tarjota toisen 27957: teishaun tai sen ulkopuolella olevia hakeutumis- asteen koulutuspaikka. Noin 60-65 prosentille 27958: vaihtoehtoja tulee olla kolme. Jos henkilöä ei ikäluokasta on tavoitteena tarjota koulutuspaik- 27959: hyväksytä tai valita hakemiinsa koulutuspaik- ka ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. 27960: koihin, hänen tulee hakea myös soveltuvia jälki- Hallitus katsoo, että tehdyt ratkaisut turvaa- 27961: täyttöpaikkoja tai työvoimatoimiston erikseen vat erittäin hyvin nuorten mahdollisuuksia saada 27962: KK 679/1998 vp 3 27963: 27964: haluamaansa koulutusta. Tavoitteita tukevat näköpiirissä muutoksia. Myöskäänopiskeluajan 27965: myös opiskeluaikaisen toimentuloturvan varsin toimeentuloturvan parantamiseen ei nykyinen 27966: johdonmukaiset määräytymisperusteet. Tällä valtiontalouden tila huomioon ottaen ole mah- 27967: hetkellä työmarkkinatuen saantiehtoihin ei ole dollisuuksia. 27968: Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 1998 27969: 27970: Ministeri Claes Andersson 27971: 4 KK 679/1998 vp 27972: 27973: 27974: 27975: 27976: Tili Riksdagens Talman 27977: 27978: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen av de utbi1dningar han sökt in till, skall personeo 27979: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande söka in tillläroinrättningar som erbjuder för ho- 27980: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks- nom 1ämpade platser som besätts i efterhandeller 27981: dagsman Maija Rask m.fl. undertecknade spörs- 1ämplig utbildning som arbetskraftssbyrån sär- 27982: må1 nr 679: skilt anvisar. Syftet med arbetsmarknadsstödsys- 27983: temet är att med hjä1p av dessa åtgärder styra 27984: Vad ämnar Regeringen göra för att ungdomar som första gången kommer ut på ar- 27985: säkerställa en rättvis utkomst för de stu- betsmarknaden tili yrkesutbildning så att de på 27986: derande vid öppna högskolan som just detta sätt kan förbättra sin egen ställning på 27987: gått ut gymnasiet? arbetsmarknaden. 27988: Föräldrarnas deltagande i finansieringen av 27989: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt ungas utbildning är en fråga om underhållsskyl- 27990: anföra fö1jande: dighet och inte om penninggåvor. Enligt lagen 27991: om skatt på arv och gåva betalas inte gåvoskatt 27992: Bedrivandet av studier på heltid definieras på på sådant som någon använt för annans uppfost- 27993: samma sätt både i lagen om utkomstskydd för ran eller utbildning eller tili annans underhåll 27994: arbetslösa och lagen om studiestöd. Såsom stu- eller annars gett annan för dessa ändamål i sådan 27995: dier på heltid betraktas bl.a. studier i form av form att gåvotagaren inte har möjlighet att an- 27996: dagundervisning vid ett gymnasium, en yrkeslä- vända det bortgivna beloppet för andra ändamål. 27997: roanstalt eller en folkhögskola samt studier som Föräldrarnas underhållsskyldighet definieras i 27998: går ut på avläggande av högsko1eexamen. Den lagen om underhåll för barn så att föräldrarna 27999: viktigaste stödformen för en studerande som be- förväntas svara också för kostnaderna för utbild- 28000: driver studier på heltid är studiestödet. Om det ningen av barn som uppnått myndig ålder, om 28001: inte kan anses att studierna bedrivs på heltid, kan detta prövas skäligt. Därmed kan det anses vara 28002: personeo erhålla arbetslöshetsdagpenning eller föräldrarnas skyldighet att sörja för barnets ut- 28003: arbetsmarknadsstöd. Arbetsmarknadsstöd kan komst under dess utbildningstid då barnet idkar 28004: betalas under den tid studier bedrivs vid öppna studier på heltid till den del som utkomsten inte 28005: högsko1an om den arbetsinstans som krävs för tryggas av härför avsett studiestöd eller andra 28006: studierna anses vara 1iten och studierna inte anses förmåner. 28007: vara av bindande natur. Bristfållig utbildning har i flera undersökning- 28008: Arbetsmarknadsstöd beta1as inte ut till den ar visat sig försvåra erhållandet av arbete. Av 28009: som första gången kommer ut på arbetsmarkna- denna orsak strävar man efter att aktivera i syn- 28010: den förrän efter fem månader. En person som är nerhet unga som inte har yrkesutbi1dning tili att 28011: 18-24 år och saknar yrkesutbildning kan bli helt skaffa sig sådan. För att utbildning skall vara ett 28012: utan arbetsmarknadsstöd också efter denna vän- reellt alternativ för så många som möjligt har 28013: tetid om han vägrat att ta emot, avbrutit eller studieplatserna under de senaste åren utökats så 28014: försummat att söka in tili en för honom lämpad att platserna för nya studerande år 1997 uppgick 28015: yrkesutbi1dning eller vägrat att ta emot ett erbju- tili ca 19 000 vid universiteten, 21 000 vid yrkes- 28016: det arbete eller aktiva sysselsättningsåtgärder. högskolorna och 49 000 inom den grundläggande 28017: Rätten till arbetsmarknadsstöd kvarstår om nå- yrkesutbildningen. På grund av revideringen av 28018: gon studieplats inte kan erbjudas den sökande av arbetsmarknadsstödet beslöt man öka platserna 28019: orsaker som är oberoende av den sökande. Ar- för nya studerande med 5 500. Dessutom beslöt 28020: betskraftsmyndigheterna har tili uppgift att be- man i enlighet med sysselsättningsprogrammet 28021: döma om en person tillräckligt aktivt har sökt in för Finland utöka utbudet på utbildning så att 28022: tili olika utbi1dningar. Ansökningsalternativen 4 000 nya studerande varje höst tas in tili olika 28023: inom ramen för den gemensamma elevansökan utbildningar åren 1996-1998. Syftet är att hela 28024: eller utanför den skall vara tre tili anta1et. Om den årskull som går ut grundsko1an skall kunna 28025: personeo inte b1ir antagen tili eller väljer någon erbjudas studiep1ats på andra stadiet. Målet är 28026: KK 679/1998 vp 5 28027: 28028: att ca 60-65% av årskullen skall kunna erbjudas skyddet bestäms under studietiden. Några för- 28029: studieplats vid yrkeshögskola eller universitet. ändringar i villkoren för erhållande av arbets- 28030: Regeringen anser att dessa lösningar gott och marknadsstöd är för närvarande inte aktuella. 28031: väl tryggar de ung!:ls möjligheter att få den utbild- Det finns med beaktande av det rådande stats- 28032: ning de önskar. Andamålen stöds också av de ekonomiska läget inte heller några möjligheter 28033: tämligen konsekventa grunder på vilka utkomst- att förbättra utkomstskyddet under studietiden. 28034: 28035: Helsingfors den 26 juni 1998 28036: 28037: Minister Claes Andersson 28038: .KK 680/1998 vp 28039: 28040: Kirjallinen kysymys 680 28041: 28042: 28043: 28044: 28045: Erkki Pulliainen /vihr: Luomutuotannon peltoalan lisäämisestä ja 28046: sen tukikelpoisuudesta 28047: 28048: 28049: Eduskunnan Puhemiehelle 28050: 28051: Maa- ja metsätalousministeriön 27.5.1998 Maassa on -onneksi -menossa myös päin- 28052: päivätyn selvityksen (Dnro 2355/00/98) mukaan vastaisia paikallisia/alueellisia trendejä. Erityi- 28053: Suomen viljelyksessä oleva peltoala (sis. kesan- sesti luomutuotantoon siirtyvät pyrkivät laajen- 28054: non) oli vuonna 1997 noin 2, l milj. hehtaaria, tamaan tuotantoalaansa raivaamaila uutta pel- 28055: kun vastaava pinta-ala oli vuosina 1992/1994 eli toa. Kun tämä aiemmin keinolannoitteilla lan- 28056: juuri ennen EU-jäsenyyttä 159 000 hehtaaria noittamaton kasvualusta muodostaa erinomai- 28057: (7 %) suurempi. sen pohjan luomutuotannolle, on se saatava tuki- 28058: Euroopan unioninjäsenyyden myötä Suomen järjestelmän piiriin. Tähän tarjoaa mahdollisuu- 28059: tukikelpoiseksi peltopinta-alaksi määräytyi den viljelyksessä olevan alan pienentyminen edel- 28060: 1,968 milj. hehtaaria. Näin ollen koko viljelyk- lä kuvatulla tavalla. 28061: sessä oleva peltoalamme lähenee tukikelpoista Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 28062: pinta-alaa. tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun- 28063: Meneillään oleva valtion sisäinen muuttoliike nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 28064: vaikuttaa kahdella tavalla viljelyksessä olevaa nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 28065: pinta-alaa vähentävästi. Toisaalta erityisesti syr- 28066: jäisellä maaseudulla väen poismuuton takia pel- Aikooko Hallitus ryhtyä viljelyksessä 28067: lotjäävät pois viljelykäytöstäjoko metsittämisen olevan kokonaispeltoalan pienentymisen 28068: tai metsittymisen kautta ja toisaalta muuton vas- myötä toimiin raivaamalla aikaansaadun 28069: taanottavalla alueella uusien yhdyskuntien ra- uuden peltoalan saamiseksi tukikelpoi- 28070: kentamisen alle jää hyvinkin paljon (hyvää) pel- seksi luomutuotantoalaksi? 28071: toa. Odotettavissa siis on, että viljelyksessä (ml. 28072: kesanto) oleva peltoala jatkaa vähenemistään. 28073: Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1998 28074: 28075: Erkki Pulliainen /vihr 28076: 28077: 28078: 28079: 28080: 280043 28081: 2 KK 680/1998 vp 28082: 28083: 28084: 28085: 28086: Eduskunnan Puhemiehelle 28087: 28088: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa ollut peltoala, jota viljellään paikkakunnan ta- 28089: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, vanomaisella tavalla. 28090: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen Suomen viljelty peltoala ja kesanto on ollut 28091: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul- Euroopan unionin jäsenyyden aikana vuosittain 28092: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o hyvin vakaa, noin 2,1 milj. hehtaaria. EU-jäse- 28093: 680: nyyden myötä pellonkäytössä on tapahtunut 28094: kuitenkin kaksi keskeistä muutosta. Ensimmäi- 28095: Aikooko Hallitus ryhtyä viljelyksessä nen muutos on, että kesannon pinta-ala on huo- 28096: olevan kokonaispeltoalan pienentymisen mattavasti pienentynyt ja vastaavasti viljojen vil- 28097: myötä toimiin raivaamaHa aikaansaadun jelyala on lisääntynyt. Kun kesantoala enimmil- 28098: uuden peltoalan saamiseksi tukikelpoi- lään vuosina 1993-1994 oli noin 500 000 heh- 28099: seksi luomutuotantoalaksi? taaria, oli kesantoala vuonna 1997 vain vajaat 28100: 162 000 hehtaaria. Näin o\len huomattavasti suu- 28101: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- rempi osa pelloista on nykyään varsinaisessa tuo- 28102: vasti seuraavaa: tantokäytössä kuin ennen EU-jäsenyyttä. 28103: Toinen pellonkäyttöön liittyvä muutos koskee 28104: Suomen liittyessä Euroopan unioniin määri- pellon hallintaa. Vuokrapeltojen pinta-ala oli 28105: teltiin Suomelle ns. perusala, joka rajoittaa koko vuosina 1992-1994 keskimäärin 398 000 heh- 28106: maan osalta peltokasvien tukeen oikeutetun alan taaria, kun se vuonna 1996 oli 513 000 hehtaaria 28107: (vilja-, öljy- ja valkuaiskasvit). Tämä perusala, eli 29 % korkeampi. Yli neljännes pelloista on 28108: 1,59 milj. hehtaaria, määräytyy vuosien 1989- vuokralla. Tilanpidosta luopuneiden tilojen pel- 28109: 1991 peltokasvien alan ja julkisesti rahoitetun toala on siten tullut pääosin tuotantokäyttöön. 28110: kesantoalan mukaan. Vain vuonna 1991 viljelyk- Pellon vuokra on viime vuosina ollut keskimää- 28111: sessä ollut pelto on vuodesta 1995 lähtien ollut rin 800-900 mk/ha. Vuonna 1997 ostopellon 28112: oikeutettu peltokasvien tukeen. Vuoden 1991 jäl- mediaanihinta liikkui maanmittauslaitoksen tie- 28113: keen raivatut pe\lot eivät pääsääntöisesti ole oi- tojen mukaan 6 000 mk/ha (Lappi ja Kainuu) ja 28114: keutettuja peltokasvien tukeen. Peltokasvien pe- 22 000 mk/ha (Etelä-Suomi) tuntumassa. Pellon 28115: rusala on mahdollistanut viljantuotannon lisää- mediaanihinnat ovat alentuneet koko Suomessa 28116: misen jäsenyyttä edeltäneeseen aikaan verrattu- lähes 10 % verrattaessa vuosien 1992-1994 ja 28117: na, koska kesantovelvoite rajoittaa tuotantoa ai- 1995-1997 keskiarvoja. Lisäpellon keskihinta 28118: kaisempaa vähemmän. Vuonna 1997 perusalasta liikkui 15 000 markan tuntumassa. Vuokraami- 28119: oli käytössä 77% (vapaaehtoisen kesannon alas- nen tai pellon ostaminen on siten taloudellisesti 28120: ta luetaan vain 15% mukaan käyttöasteeseen). kannattavampaa kuin aiemmin. 28121: Luonnonhaittakorvauksen osalta tuen myön- Vuonna 1991 säädettypellonraivauskielto ku- 28122: tämisen edellytyksenä on edellisen vuoden vilje- mottiin vuoden 1995lopussa. Pellon riittävyys ei 28123: lyvaatimus. Peltoa tulee olla viljelty edellisenä kuitenkaan näytä olevan ongelma; myöskään 28124: vuonna paikkakunnan tavanomaisen viljelyta- luomutuotannossa. Nykysäännösten mukaan, 28125: van mukaisesti. Näin ollen raivattu pelto tulee jos viljelijällä on sopimus luonnonmukaisesta 28126: tukikelpoiseksi vasta toisena viljelyvuotena, jol- tuotannosta, joka on tehty vuonna 1995, 1996 tai 28127: loin sille tehdyt peruskunnostustoimenpiteet 1997, ja viljelijä on vuokrannut tai ostanut sopi- 28128: (esim. kalkitus, rikkakasvien torjunta ja viher- muksen teon jälkeen lisää peltoa, voivat viran- 28129: lannoitus) on tehty ja pelto on valmiina tuotanto- omaiset tehdä kyseisen viljelijän kanssa uuden 28130: käyttöön. Myös ympäristötuen perustukea mak- luonnonmukaiseen tuotantoon siirtymistä kos- 28131: setaan raivatulle pellolle toisesta viljelyvuodesta kevan sopimuksen sillä edellytyksellä, että uu- 28132: lähtien. Kansallisiin tukiin (pohjoinen tuki, siir- teen sopimukseen sisällytettävä peltoalue on vä- 28133: tymäkauden tuet, kasvinviljelyn kansalliset tuet hintään kolme hehtaaria. Siirtymävaiheessa ole- 28134: sekä eräät muut tuet) on oikeutettu ennen tukien valla luomutilalla uuden sopimukseen sisällytet- 28135: hakemusajan päättymistä viljelijän hallinnassa tävän peltoalueen on oltava vähintään kymme- 28136: KK 680/1998 vp 3 28137: 28138: nen hehtaaria tai vähintään yhtä suuri kuin ai- tannon tai siihen siirtymiseen liittyvän tuen myö- 28139: emmin tehtyyn sopimukseen sisältyvä peltoala. tä luonnonmukaisen tuotannon peltoala on ne- 28140: Luomutuotannon piirissä oleva peltoala on linkertaistunut ennen jäsenyyttä vallinneesta ta- 28141: kasvanut viimeisten kolmen vuoden aikana mer- sosta. Alan nopean kasvun ja hajallaan olevan 28142: kittävästi. Vuonna 1997 jo 106 000 ha eli 5 % tuotannon takia heikosti kehittynyt luoruutuot- 28143: viljelyksessä olevasta peltoalasta olijoko vakiin- teiden markkinointija menekinedistäminen ovat 28144: tunutta luomutuotantoa tai siirtymässä siihen. lähivuosina keskeisimpiä kehittämiskohteita. 28145: EU :n osarahoittaman luonnonmukaisen tuo- 28146: 28147: Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1998 28148: 28149: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä 28150: 4 KK 680/1998 vp 28151: 28152: 28153: 28154: 28155: Tili Riksdagens Talman 28156: 28157: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- en av ansökningstiden för stöden och som odlas i 28158: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- enlighet med den jordbrukssed som är norm på 28159: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- området. 28160: man Erkki Pulliainen undertecknade spörsmål nr Under hela den tid Finland varit medlem i 28161: 680: Europeiska unionen har den odlade åkerarealen 28162: och trädesarealen årligen varit ca 2,1 milj. hektar. 28163: Ämnar Regeringen vidta åtgärder för 1 och med medlemskapet i EU har två viktiga 28164: att ny åkerareal som åstadkommits ge- förändringar emellertid inträffat i användningen 28165: nom röjning skall betraktas som stödbe- av åker. Den första förändringen består i att den 28166: rättigad ekoproduktionsareal då den to- areal som ligger i träda har minskat märkbartoch 28167: tala åkerarealen som är i odling minskar? den areal på viiken spannmål odlas i stället har 28168: ökat. När trädesarealen 1993-1994 var som 28169: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt störst uppgick dentili ca 500 000 hektar, medan 28170: anföra följande: den 1997 endast var knappa 162 000 hektar. N u 28171: för tiden används således en betydligt större del 28172: När Finland anslöt sig tili Europeiska unionen av åkrarna för faktisk produktion än före EU- 28173: bestämdes för Finland en s.k. basareal, som för medlemskapet. 28174: hela landets del begränsar den areal som berätti- Den andra förändringen gäller besittningen av 28175: gar till stöd för jordbruksgrödor (spannmålsväx- åker. Åren 1992-1994 var arrendeåkrarnas 28176: ter, oljeväxter och proteingrödor). Denna bas- areal i genomsnitt 398 000 hektar, medan den 28177: areal, 1,59 milj. hektar, fastställdes utgående från 1996var 513 OOOhektar, dvs. 29%större. Mer än 28178: 1989-1991 års area1 för jordbruksgrödor och en fjärdedel av åkrarna är arrenderade. Största 28179: offentligt finansierade trädesareal. Fr.o.m. 1995 delen av åkerarealen på de lägenheter som avstått 28180: har endast åker som varit i od1ing 1991 berättigat från drift används således för produktion. Arren- 28181: till stöd för jordbruksgrödor. Akrar som röjts det för åker har under de senaste åren varit i 28182: efter 1991 har i regel inte berättigat till stöd för genomsnitt 800-900 mk/ha. År 1997 rörde sig 28183: jordbruksgrödor. Genom basarealen för jord- enligt lantmäteriverkets uppgifter medianpriset 28184: bruksgrödor har spannmålsproduktionen kun- på köpt åker mellan 6 000 mk/ha (Lappland och 28185: nat utökas jämfört med tiden före med1emskapet, Kajanaland) och 22 000 mk/ha (södra Finland). 28186: eftersom sky1digheten att träda åker begränsar Medianprisen på åker har i hela Finland sjunkit 28187: produktioneo mindre än tidigare. År 1997 var närmare 10 % jämfört med genomsnittet för 28188: 77% av basarea1en i bruk (av det område som 1992-1994 och 1995-1997. Den genomsnittli- 28189: frivilligt lagts i träda räknas endast 15 % tili den ga priset på tiliskottsåker rörde sig kring 15 000 28190: utnyttjade kapaciteten). mk. Att arrendera eller köpa åker är således lön- 28191: När det gäller kompensationsbidraget beror sammare än tidigare. 28192: beviljande av stödet på föregående års odling. Förbudet från 1991 mot åkerröjning upphäv- 28193: Åkern skall under foregående år ha odlats i enlig- des vid utgången av 1995. Åkerns tiliräcklighet 28194: het med den jordbrukssed som är norm på orten. verkar emellertid inte vara något problem, inte 28195: Sålunda blir en röjd åker stödberättigad först heller i fråga om ekoproduktion. Om enjordbru- 28196: andra året den odlas, då grundläggande istånd- kare 1995, 1996 eller 1997 har ingått ett avtal om 28197: sättningsåtgärder (t.ex. kalkning, ogräsbekämp- ekologisk produktion och om jordbrukaren efter 28198: ning och gröngödsling) slutf!?rts och åkern är att avtalet ingåtts har arrenderat eller köpt mera 28199: fårdig för produktionsbruk. Aven miljöbasstöd åker, kan myndigheterna enligt nuvarande be- 28200: betalas för röjda åkrar fr.o.m. andra året de od- stämmelser ingå ett nytt avtal med jordbrukaren 28201: las. Tili nationella stöd (nordligt stöd, stöd under gällande övergång tili ekologisk produktion un- 28202: övergångsperioden, nationella stöd för växtod- der förutsättning att den åkerareal som tas in i det 28203: ling och vissa andra stöd) berättigar åkerareal nya avtalet är minst tre hektar. När det gäller 28204: som varit i jordbrukarens besittning före utgång- ekolägenheter som befinner sig i övergångsske- 28205: KK 680/1998 vp 5 28206: 28207: det skall den åkerareal som tas in i det nya avtalet därtill har den åkerareal på viiken ekologisk pro- 28208: vara minst tio hektar eller minst lika stor som den duktion bedrivs fyrdubblats jämfört med nivån 28209: åkerareal som det tidigare avtalet gällde. före medlemskapet. På grund av den snabba till- 28210: Den åkerareal som används för ekoproduk- växten inom branschen och den splittrade pro- 28211: tion har ökat märkbart under de senaste tre åren. duktioneo har marknadsföringen av ekoproduk- 28212: År 1997 antingen bedrev man ekoproduktion ter och de säljbefrämjande åtgärderna inte ut- 28213: eller så höll man på att övergå tili ekoproduktion vecklats tillräckligt. Under de närmaste åren 28214: på 106 000 ha, dvs. 5% av den åkerareal som är i kommer de att utgöra de viktigaste utvecklings- 28215: odling. På grund av det av EU delfinansierade objekten. 28216: stödet för ekologisk produktion eller övergång 28217: 28218: Helsingfors den 29 juni 1998 28219: 28220: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä 28221: KK 681/1998 vp 28222: 28223: Kirjallinen kysymys 681 28224: 28225: 28226: 28227: 28228: Raimo Mähönen /sd: Avolava-autoon asennetuo matkailukorin ve- 28229: rotuksesta 28230: 28231: 28232: Eduskunnan Puhemiehelle 28233: 28234: Pakettiautoiksi rekisteröidyt ajoneuvot kuten Muissa Pohjoismaissa matkailukoreja on run- 28235: avolava-autot muuttuvat verotuksellisesti henki- saasti käytössä ilman, että siitä seuraisi avolava- 28236: löautoiksi sillä hetkellä kun niihin liitetään tila- auton muuttuminen verotuksellisesti henkilöau- 28237: päisesti niin sanottu matkailukori. Matkailuko- toksi. Koska kyseessä on selvästi käyttötarkoi- 28238: rilla tarkoitetaan asuntovaunun kaltaista erillistä tukseltaan muu kuin henkilöauto ja kulkuyhteyt- 28239: tilaa, joka voidaan asentaa avolava-auton lavalle tä itse ajoneuvosta matkailukoriin ei ole eikä sitä 28240: siten, että sen kuljettaminen paikasta toiseen ta- ole edes mahdollista järjestää, on pidettävä pe- 28241: pahtuu avolava-auton avulla. rusteltuna muuttaa käytäntöä sekä lainsäädän- 28242: Matkailukorista ei ole kulkuyhteyttä itse ajo- töä siten, että verotusta ei tehdä uudestaan mat- 28243: neuvon matkustamoon eikä siinä voi ajon aikana kailukorin asennuksen takia. 28244: matkustaa. Matkailukorilla on käyttöä erityises- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 28245: ti niissä tilanteissa, kun joudutaan järjestämään tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 28246: tilapäinen asuminen sellaisessa maastossa, mihin nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 28247: ei päästä tavallisella autolla, johon on yhdistetty nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 28248: asuntovaunu. Esimerkiksi voi mainita metsäko- 28249: ne- ja maansiirtourakoitsijat. Asuntovaunun Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- 28250: kuljetus vaatii yleensä lähes valmiin tien, kun siin, jotka johtavat siihen, että avolava- 28251: nelivetoinen matkailukorilla varustettu avolava- autoon asennettu matkailukori ei muuta 28252: auto ei tätä vaadi. ajoneuvoa verotuksellisesti henkilöau- 28253: toksi? 28254: 28255: Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1998 28256: Raimo Mähönen /sd 28257: 28258: 28259: 28260: 28261: 280043 28262: 2 KK 681/1998 vp 28263: 28264: 28265: 28266: 28267: Eduskunnan Puhemiehelle 28268: 28269: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa ja moottoripyöräverolain mukaista käytäntöä. 28270: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, Koska 15.6.1990 voimaan tulleessa, laajasti pa- 28271: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen kettiautojen verotusta koskeneessa autoverolain 28272: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo muutoksessa matkailukorilla varustettua paket- 28273: Mähösen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen tiautoa ei erikseen ollut vapautettu autoverosta, 28274: n:o 681: näitä autoja ei enää luokiteltu erikoisautoksi, 28275: vaan auto säilyy pakettiautona. Autoverolain 28276: Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- säännökset johtivat samalla siihen, että kun yk- 28277: siin, jotka johtavat siihen, että avolava- sinomaisen tavarankuljetuskäytön vaatimuksen 28278: autoon asetettu matkailukori ei muuta ei voi katsoa täyttyvän, matkailukorilla varustet- 28279: ajoneuvoa verotuksellisesti henkilöau- tu pakettiauto tuli autoveron alaiseksi. 28280: toksi? Edellä sanottujen muutosten jälkeen matkai- 28281: lukorilla varustetun pakettiauton lähimmäksi 28282: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- rinnastuskohteeksi muodostui umpikorinen pa- 28283: vasti seuraavaa: kettiauto, jonka tavaratila ja käyttötarkoitus ei- 28284: vät kuitenkaan täytä lievemmin verotetulle pa- 28285: Henkilöauton ja pakettiauton välinen ero au- kettiautolle asetettavia vaatimuksia. Toinen rin- 28286: toveron määrässä aiheutti 1990-luvun vaihteessa nastuskohde voisi olla sellainen matkailuauto, 28287: huomattavan laajaa veronkiertoa, jossa käytet- joka ei esim. liian matalana täytä matkailuauton 28288: tiin hyväksi säännöksissä olevia aukkoja.Tästä verovapaudelle asetettuja vaatimuksia. Näissä 28289: seurasi tarkistuksia autoverolainsäädännön nii- molemmissa tapauksissa ajoneuvosta on suori- 28290: hin kohtiin, jotka koskevat henkilöautoa lievem- tettava autovero saman suuruisena kuin henkilö- 28291: min verotetun pakettiauton määrittelyä ja alem- autoista. 28292: man verotuksen edellytyksiä. Alkujaan tieliiken- Voimassa olevan autoverolain säännökset 28293: nesäännöksissä olleet pakettiauton verotuskoh- vastaavat tässä kohden sitä tilannetta, joka muo- 28294: teluun vaikuttaneet mittoja ja massaa koskevat dostui vuonna 1993, kun aikaisempaa lakia vii- 28295: säännökset siirrettiin tämän takia vuonna 1990 meksi tarkistettiin. Pakettiauton veotusta täs- 28296: autoverolakiin. Pakettiauton tavaratilan mittoja mentävät säädökset otettiin aikanaan lakiin, jot- 28297: koskevaa säännöstöä tarkistettiin vielä vuonna ta lakia saataisiin selvennettyä ja erilaiset veron- 28298: 1993 käytännössä esille tulleiden tulkinnanvarai- kiertoilmiöt estettyä. Samoista syistä on tarpeen 28299: suuksien poistamiseksi siten, että autoverolaissa säilyttää nämä säännökset laissa edelleenkin. 28300: määriteltiin aiempaa tarkemmin eräitä tavarati- Lain muuttamisen yhtenä edellytyksenä olisi, 28301: lan mittaamiseen liittyviä yksityiskohtia. Tässä että henkilö- ja pakettiautojen verotaso eivät 28302: yhteydessä auto- ja moottoripyöräverolain 6 §:n merkittävästi poikkeaisi toisistaan. Valmistelta- 28303: 3 momentissa (654/1993) säädettiin, että avola- vana ei kuitenkaan ole pakettiautojen tavaratilan 28304: vaisessa pakettiautossa saa ilman veroseuraa- mittaamista koskevia muutoksia ja siihen liitty- 28305: muksia käyttää ainoastaan muusta kuin jäykästä viä lievemmän veron edellytyksiä. Myöskään ei 28306: materiaalista valmistettua katetta. Auto- ja ole tarkoitus kaventaa autoverotuksen veropoh- 28307: moottoripyöräverolain 6 b §:ssä pakettiauton jaa muutoksilla, joilla lievennettäisiin pakettiau- 28308: alemman veron yhtenä edellytyksenä oli lisäksi jo ton alemman veron edellytyksenä olevaa vaati- 28309: alun perin, että ajoneuvo on yksinomaan tava- musta, jonka mukaan pakettiauton tulee olla yk- 28310: rankuljetukseen tarkoitettu. sinomaan tavaran kuljetukseen tarkoitetun. 28311: Niin sanotulla matkailukorilla varustettu avo- Matkailukorilla varustettua pakettiautoa ei kui- 28312: lavainen pakettiauto voitiin suunnilleen vuoteen tenkaan välttämättä liene kaikissa tapauksissa 28313: 1991 asti luokitella ajoneuvorekisterissä paketti- pidettävä tekniseltä luokitukseltaan henkilöau- 28314: autoksi, jolle merkittiin vaihtoehtoinen käyttö tona, vaikka tällaisen pakettiauton vero onkin 28315: matkailukorilla varustettuna. Rekisteröintikäy- sama kuin henkilöauton autovero. Ajoneuvon 28316: tännössä siirrytttin tuolloin noudattamaan auto- luokittelu tapahtuu tieliikennesäännösten eikä 28317: KK 681/1998 vp 3 28318: 28319: verosäännösten nojalla, jolloin asiaan voivat vai- verotuskohtelun. Hallitus kuitenkin seuraa tilan- 28320: kuttaa muutkin seikat kuin ne, jotka ratkaisevat netta kysyjän tarkoittamasta näkökulmasta. 28321: 28322: Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1998 28323: 28324: Ministeri Jouko Skinnari 28325: 4 KK 681/1998 vp 28326: 28327: 28328: 28329: 28330: Tili Riksdagens Talman 28331: 28332: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen ingår i lagen om bil- och motorcykelskatt. 1 den 28333: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande ändrade bilskattelagen, som trädde i kraft den 15 28334: medlem av statsrådet översänt följande av riks- juni 1990 och som i stor utsträckning gällde be- 28335: dagsman Raimo Mähönen undertecknade spörs- skattningen av paketbilar, befriades paketbilar 28336: mål nr 681: med huskarosseri inte särskilt från bilskatt. 28337: Dessa bilar klassificeras inte längre som special- 28338: Ämnar Regeringen vidta sådana åt- bilar utan de betraktas fortfarande som paketbi- 28339: gärder som leder till att ett huskarosseri lar. Av bilskattelagsbestämmelserna följde sam- 28340: som p1aceras på en bil med öppet flak inte tidigt att paketbilar med huskarosseri påfördes 28341: ändrar fordonet beskattningsmässigt till bilskatt, eftersom man inte kan anse att kravet på 28342: en personbi1? användning för enbart varutransport uppfylls. 28343: Efter ovan nämnda ändringar blev det som 28344: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt närmast kan jämföras med en paketbil med hus- 28345: anföra följande: karosseri en paketbil med täckt karosseri, vars 28346: lastutrymme och användningssyfte dock inte 28347: Skillnaden i bi1skattebeloppet för en personbil uppfyller de krav som ställs på paketbilar som 28348: och en paketbil förorsakade vid övergången till beskattas lindrigare. Med en paketbil med huska- 28349: 1990-talet en omfattande skattesmitning så att rosseri kunde också jämföras en sådan husbil 28350: luckori bestämmelserna utnyttjades. Detta ledde som, t.ex. på grund av att den är för låg, inte 28351: till att bilskattelagstiftningen ändrades på de uppfyller kraven för skattefrihet för husbilar. 1 28352: punkter som gäller definieringen av paketbil, båda dessa fall skall för fordonet betalas lika stor 28353: som beskattas lindrigare än personbil, och förut- bilskatt som för personbilar. 28354: sättningarna för en lägre beskattning. De be- 1 detta avseende motsvarar bestämmelserna i 28355: stämmelser om mått och massa som från första den gällande bilskattelagen den situation som 28356: början ingått i vägtrafikbestämmelserna och som rådde 1993 då den föregående lagen senast sågs 28357: inverkar på den skattemässiga behandlingen av över. De bestämmelser som preciserar beskatt- 28358: paketbilar, tog man därför in i 1990 års bilskatte- ningen av paketbilar togs i tiden med i lagen för 28359: lag. Bestämmelserna angående måtten på paket- att lagen skulle bli tydligare och olika former av 28360: bilars lastutrymmen ändrades för att eliminera de skattesmitning förhindras. Av samma skäl är det 28361: tolkningssvårigheter som ännu förekom 1993 så, nödvändigt att dessa bestämmelser ingår i lagen 28362: att man i bilskattelagen noggrannare än förut också i fortsättningen. En förutsättning för en 28363: definierade vissa detaljer som har att göra med ändring av lagen är att skattenivån för person- 28364: mätningen av lastutrymmen. 1 det här samman- och paketbilar inte avsevärt avviker från varann. 28365: hanget fastställdes i 6 b § 3 mom. lagen om bil- Några ändringar som berör mätningen av lastut- 28366: och motorcykelskatt (654/1993) att i en paketbil rymmet på paketbilar och därtill anknytande för- 28367: med öppet flak får man utan skattepåföljder en- utsättningar för lägre skatt är emellertid inte un- 28368: dast använda någon annan täckning än ett tak der beredning. Avsikten är inte heller att minska 28369: som är tillverkat av styvt materia!. Dessutom skattebasen för bilbeskattningen med några så- 28370: fastställdes redan från första början i 6 b § lagen dana ändringar som skulle förmildra kravet på 28371: om bil- och motorcykelskatt att en paketbil skall att en paketbil enbart får användas för varutrans- 28372: användas enbart för varutransport för att skat- port, vilket utgör en förutsättning för lägre skatt 28373: ten för den skall bli lägre. för paketbilar. En paketbil med huskarosseri bör 28374: Ungefår till år 1991 kunde man i fordonsre- dock inte nödvändigtvis i alla fall betraktas som 28375: gistret klassificera en paketbil med öppet flak en personbil vad gäller den tekniska klassifice- 28376: som är försedd med s.k. huskarosseri såsom en ringen, även om skatten för en dylik paketbil är 28377: paketbil som alternativt kan användas försedd lika stor som bilskatten för en personbil. Klassifi- 28378: med huskarosseri. lnom registreringspraxis över- ceringen av fordon görs utgående från vägtrafik- 28379: gick man då till att använda samma praxis som bestämmelserna och inte skattebestämmelserna, 28380: KK 681/1998 vp 5 28381: 28382: varvid även andra omständigheter kan vara av dock situationen ur den synvinkel som spörs- 28383: betydelse utöver de som är avgörande för den målsställaren avser. 28384: skattemässiga behandlingen. Regeringen följer 28385: 28386: Helsingforsden 23 juni 1998 28387: 28388: Minister Jouko Skinnari 28389: j 28390: j 28391: j 28392: j 28393: j 28394: j 28395: j 28396: j 28397: j 28398: j 28399: j 28400: j 28401: j 28402: j 28403: j 28404: j 28405: j 28406: j 28407: j 28408: j 28409: j 28410: j 28411: j 28412: j 28413: KK 682/1998 vp 28414: 28415: Kirjallinen kysymys 682 28416: 28417: 28418: 28419: 28420: Raimo Mähönen /sd ym.: Suojakypärän käyttövelvollisuuden laa- 28421: jentamisesta tieliikennelaissa 28422: 28423: 28424: Eduskunnan Puhemiehelle 28425: 28426: Tieliikennelaissa säädetään moottoripyöräili- taa lainsäädäntöä niiltä osin kuin kypärän käyttö 28427: jän, mopoilijan ja moottorikelkkailijan suojaky- ei ole pakollista kuljetettaessa alle viisitoistavuo- 28428: pärän käytöstä. Lain perusteella moottoripyö- tiasta matkustajaa moottoripyörällä, mopolla tai 28429: rän, mopon ja moottorikelkan kuljettajan sekä moottorikelkalla. Tästä saattaa ymmärrettävästi 28430: 15 vuotta täyttäneen matkustajan on ajon aikana aiheutua kustannuksia niille, jotka ovat näitä 28431: käytettävä maliiltaan hyväksyttyä suojakypärää, lapsia tähän asti kuljettaneet matkustajina ilman 28432: jollei hänen sairautensa tai vammansa taikka kypärää. Mikäli kypäräpakon laajentamisella 28433: muu erityinen syy sitä estä. Asetuksella voidaan saavutetaan edes yhden vakavan henkilövahin- 28434: säätää ajoneuvon erityisestä rakenteesta tai ajo- gon välttäminen, on näitä kustannuksia kuiten- 28435: tehtävän erityislaadusta johtuvia vapautuksia. kin pidettävä hyötyyn nähden vähäisinä. Käy- 28436: Alle viisitoistavuotiaiHe ei ole säädetty erillistä tännössä suurin osa moottoripyörien matkusta- 28437: kypäräpakkoa edes moottoripyörällä matkusta- jista käyttää jo nykyisin kypärää, joten vallitse- 28438: misen yhteydessä. Asia on muodostunut ongel- vaan tilanteeseen nähden kyseessä ei olisi oleelli- 28439: maksi, koska tätä lainsäädännöllistä aukkoa on nen muutos. 28440: opittu myös käyttämään hyväksi. Poliisilla ei ole Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 28441: mahdollisuutta puuttua tähän vaaralliseen kypä- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 28442: rättä matkustamiseen, mikäli kuljettajalla on ky- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 28443: pärä ja itse moottoripyörä tai mopo täyttää lain nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 28444: vaatimat edellytykset. 28445: Koska ajonopeudet moottoripyörillä voivat Onko Hallituksen tarkoitus laajentaa 28446: nousta huomattaviksi ja riski joutua onnetto- tieliikennelaissa määritelty kypäräpakko 28447: muuteen, josta aiheutuu vakavia ruumiinvam- koskemaan myös alle viisitoistavuotiaita 28448: moja taijopa kuolema, on suurempi kuin autolla, matkustajia? 28449: on erittäin perusteltua kysyä, olisiko syytä tarkis- 28450: 28451: Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1998 28452: 28453: Raimo Mähönen /sd Pekka Saarnio /vas 28454: 28455: 28456: 28457: 28458: 280043 28459: 2 KK 682/1998 vp 28460: 28461: 28462: 28463: 28464: Eduskunnan Puhemiehelle 28465: 28466: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa päriä on saatavissa myös lapsimatkustajille. 28467: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, Tarkkoja tietoja siitä, missä määrin lapsimatkus- 28468: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen tajat käyttävät kypärää, ei tällä hetkellä ole käy- 28469: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo tettävissä, mutta yleisesti on sekä moottoripyö- 28470: Mähösen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy- räilijöillä että mopoilijoilla kypärän käyttöaste jo 28471: myksen n:o 682: pitkään ollut varsin korkea. 28472: Moottoripyöräonnettomuuksissa loukkaan- 28473: Onko Hallituksen tarkoitus laajentaa tui vuonna 1996 8 alle 15-vuotiasta. Kuolleita ei 28474: tieliikennelaissa määritelty kypäräpakko tässä ikäryhmässä ollut yhtään. Mopo-onnetto- 28475: koskemaan myös alle viisitoistavuotiaita muuksissa kuoli 3 ja loukkaantui 82 alle 15-vuo- 28476: matkustajia? tiasta. Moottorikelkkaonnettomuuksista, jotka 28477: yleensä sattuvat muualla kuin tieliikenteessä, ei 28478: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- vastaavia tietoja ole käytettävissä. 28479: vasti seuraavaa: Rikosoikeudellinen vastuunalaisuus alkaa 15 28480: vuoden iässä. Muun muassa siitä syystä turva- 28481: Säädettäessä nykyiseen tieliikennelain vyön tai muun auton turvalaitteen käyttövelvol- 28482: 89 §:ään sisältyvää moottoripyöräilijän ja mopoi- lisuuden noudattaminen on laissa säädetty lap- 28483: lijan suojakypärän käyttöpakkoa ei lasten käyt- sen holhoojan tai huoltajan tai, milloin hän ei ole 28484: töön soveltuvia ja kohtuuhintaisia suojakypäriä mukana ajoneuvossa, kuljettajan vastuulle. Ky- 28485: ollut riittävästi saatavilla. Tämän vuoksi mat- pärät ovat henkilökohtaisia varusteita, jonka 28486: kustajien kypärän käyttöä koskevaan säännök- vuoksi niiden hankinnan ja käytön osalta vastuu- 28487: seen sisällytettiin 15 vuoden ikäraja. Vuonna kysymykset ovat ongelmallisempia kuin ajoneu- 28488: 1991 suojakypärän käyttövelvollisuus laajennet- vojen varusteina olevien turvalaitteiden osalta. 28489: tiin koskemaan myös moottorikelkkailijoita ja Liikenneministeriö katsoo, että moottoriajo- 28490: kuluvana vuonna myös kolmipyöräisten moot- neuvolla kuljetettavien lasten kypärän käyttöön 28491: toriajoneuvojen sekä muiden nelipyöräisten on ensisijaisesti pyrittävä vaikuttamaan tiedotus- 28492: moottoriajoneuvojen kuin autojen kuljettajia ja toimin. Liikenneministeriö on kuitenkin valmis 28493: matkustajia. Matkustajia koskevaan ikärajaan ei selvittämään kypärän käytön yleisyyttä ja tarvit- 28494: näissä yhteyksissä esitetty muutoksia. taessa harkitsemaan myös lainsäädännöllisiä toi- 28495: Tällä hetkellä vaatimukset täyttäviä suojaky- mia. 28496: 28497: Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1998 28498: 28499: Liikenneministeri Matti Aura 28500: KK 682/1998 vp 3 28501: 28502: 28503: 28504: 28505: Tili Riksdagens Talman 28506: 28507: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen kraven även för barnpassagerare. För närvaran- 28508: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande de finns det inga exakta uppgifter om i viiken 28509: medlem av statsrådet översänt följande av riks- utsträckning barnpassagerare använder hjälm, 28510: dagsman Raimo Mähönen m.fl. undertecknade men generellt har användningen av hjälm redan 28511: spörsmål nr 682: under en längre tid varit vanlig bland både mo- 28512: torcyklister och mopedister. 28513: Har Regeringen som avsikt att utvidga 1996 skadades 8 barn under 15 år i motorcy- 28514: den i vägtrafiklagen definierade skyldig- kelolyckor. Omkomna fanns det inte i denna 28515: heten att använda hjälm att gälla även åldersgrupp. 1 mopedolyckor omkom 3 och ska- 28516: passagerare under femton år? dades 82 barn under 15 år. Om snöskoterolyckor, 28517: som ofta sker någon annanstans än i vägtrafiken, 28518: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt finns det inga motsvarande uppgifter tili hands. 28519: anföra följande: Straffrättslig ansvarighet börjar vid 15 ärs ål- 28520: der. Bland annat på grund av detta har det i lagen 28521: Då den nuvarande vägtrafiklagen i viiken 89 § bestämts, att efterföljden av skyldigheten att an- 28522: om motorcyklisters och mopedisters skyldighet vända bilbälte eller annan skyddsanordning i bi- 28523: att använda skyddshjälm ingår stiftades, fanns len ankommer på barnets förmyndare eller vård- 28524: det inte tili ett rimligt pris tillgäng tili skyddshjäl- nadshavare, eller föraren när förmyndaren eller 28525: mar som lämpade sig för barn. Därför medtogs vårdnadshavaren inte är med i fordonet. Hjälmar 28526: åldersgränsen 15 år i be~tämmelsen om passage- är personlig utrustning, och därför är ansvarsfrå- 28527: rarnas bruk av hjälm. Ar 1991 utvidgades skyl- gorna angående anskaffning och bruk av dem 28528: digheten att använda skyddshjälm att gälla även mer problematiska än då det är fråga om skydds- 28529: snöskoterförare och under det innevarande året anordningar som ingår som utrustning i fordon. 28530: även att gälla förare och passagerare i trehjuliga Trafikministeriet anser att man i första hand 28531: motorfordon samt förare och passagerare i andra med hjälp av information skall försöka påverka 28532: fyrhjuliga motorfordon än bilar. 1 dessa sam- barnens bruk av hjälmar då de transporteras med 28533: manhang föreslogs det inga ändringar i ålders- ett motorfordon. Trafikministeriet är dock be- 28534: gränsen gällande passagerarna. redvilligt att utreda hur utbrett bruket av hjälmar 28535: För närvarande finns det även för barnpassa- är och vid behov även att överväga lagstiftnings- 28536: gerare tillgång tili skyddshjälmar som uppfyller åtgärder. 28537: 28538: Helsingfors den 29 juni 1998 28539: 28540: Trafikminister Matti Aura 28541: 1 28542: 1 28543: 1 28544: 1 28545: 1 28546: 1 28547: 1 28548: 1 28549: 1 28550: 1 28551: 1 28552: 1 28553: 1 28554: 1 28555: 1 28556: 1 28557: 1 28558: 1 28559: 1 28560: KK 683/1998 vp 28561: 28562: Kirjallinen kysymys 683 28563: 28564: 28565: 28566: 28567: Sakari Smeds /skl: Huumausainerikosten ja huumeongelman kas- 28568: vusta 28569: 28570: 28571: Eduskunnan Puhemiehelle 28572: 28573: Keskusrikospoliisin neljännesvuositilaston vasti saavuttaa vanhemmat ja viranomaiset. 28574: mukaan huumerikokset ovat lisääntyneet viime Raittiita ja terveitä elämäntapoja korostavia 28575: vuoden samasta ajankohdasta peräti 34 prosen- kampanjoita pitäisi lisätä, samoin tukea nuorten 28576: tilla. Kovien huumeiden kuten amfetamiinin ja vapaa~ajan toimintamahdollisuuksia. Lisää alaa 28577: heroiinin saatavuus, levinneisyys ja takavarikot saanut päihdeaineita suosiva ilmapiiri olisi 28578: ovat myös kasvaneet. Huumeongelma on räjäh- myönteisten esimerkkien voimalla saatava muut- 28579: tämässä käsiin muun muassa siksi, että poliisin tumaan. Tällä hetkellä terveiden elämäntapojen 28580: resurssit eivät ole lisääntyneet rikosten tahdissa. vastavoimat saavat julkisesti ja viranomaisten 28581: Huumeiden käyttö kertautuu myös monina mui- voimatta puuttua asiaan määrätietoisesti ja jär- 28582: na rikoksina kuten väkivalta-, omaisuus- ja ratti- jestelmällisesti lobata huumekartellien tavoittei- 28583: juopumusrikoksina, joiden osalta tilastot osoit- ta edistäen kannabiksen käytön laillistamisen 28584: tavat kasvua. Esimerkiksi Helsingissä asunto- puolesta. Valitettavan usein vastuuton päihdeai- 28585: murrot ovat nousseet puolitoistakertaisiksi viime neiden käyttö liittyy myös nuorison idoleina ole- 28586: vuoteen verrattuna. Viime vuonna Suomen lii- vien urheilijoiden ja urheilujoukkueiden voiton- 28587: kenteessä todetut huumetapaukset lisääntyivät juhliin. Raittiiden elämäntapojen edistämisestä 28588: myös yli 50 prosenttia. Huumeet järkyttävät yh- tulisikin pikaisesti laatia laaja-alainen toimenpi- 28589: teiskuntamme turvallisuutta monin eri tavoin. deohjelma. 28590: Huumerikollisuuden lieveilmiöt tuottavat va- Huumekoukkuun jo jääneille tulee lisäksi tar- 28591: kavia inhimillisiä kärsimyksiä ja merkittäviä yh- jota riittävästi hoitopaikkoja. Kasvanut huume- 28592: teiskunnallisia kustannuksia. Huumeongelmaan ongelma on vaikuttanut myös siten, että huume- 28593: on siksi puututtava nykyistä tehokkaammin li- vieroitus- ja kuntoutushoitopaikkoihin on mo- 28594: säämällä tiedotusta ja ennen kaikkea varhaista nin paikoin muodostunut pitkät jonot. Kunnat 28595: puuttumista nuorten huumekokeiluihin ja omai- ovat rahoitusvaikeuksissaan joutuneet leikkaa- 28596: suusrikoksiin. Nuorten pahoinvoinuin vähentä- maan myös päihdehuollon hoitopaikoista. On 28597: miseen on satsattava ja tehostettava viran- valitettavaa, että säästöt esimerkiksi avoimien 28598: omaisyhteistyötä ongelmien selvittämiseksi van- poliisivirkojen kohdalla lisäävät näin kuntien 28599: hempien päävastuuta unohtamatta. kustannuksia. Poliisin toimintaresurssien lisää- 28600: Suomalaisina saimme pitkään nauttia osin minen mahdollistaisi toiminnan suuntaamisen 28601: maantieteellisen sijaintimme tuomasta rauhasta nykyistä enemmän huumeiden katukaupan val- 28602: myös huumeongelmien suhteen. Rajojen avautu- vontaan ehkäisten ennalta huumeiden käyttöä. 28603: misen jäiken tilanne on radikaalisti huonontu- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 28604: nut. Mielestäni ongelmien edessä ei kuitenkaan tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 28605: tule antautua, vaan pyrkiä edelleenkin takaa- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 28606: maan kansalaisille ja myös heidän omaisuudel- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 28607: leen mahdollisimman hyvä suoja. 28608: Huumeongelmien ratkaisuun on etsittävä kei- Mitä Hallitus aikoo tehdä huumeiden 28609: noja, jotka pureutuvat käytön syihin. Huumeva- käytön ja huumerikosten kasvun katkai- 28610: listusta tulee lisätä kouluissa niin, että tieto katta- semiseksi? 28611: 28612: Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1998 28613: 28614: Sakari Smeds /skl 28615: 28616: 280043 28617: 2 KK 683/1998 vp 28618: 28619: 28620: 28621: 28622: Eduskunnan Puhemiehelle 28623: 28624: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa sekä huumausainerikosten tutkimisen ja torjun- 28625: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, nan tehostamiseksi. Poliisi on toimintaansa te- 28626: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen hostaakseen antanut sisäisen määräyksen huu- 28627: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sakari mausainerikosten torjunnan järjestämiseksi. 28628: Smedsin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen Mainitussa määräyksessä veivoitetaan poliisi 28629: n:o 683: huumausainerikosten tutkinnan yhteydessä 28630: myös antamaan tietoa hoitoon hakeutumisesta 28631: Mitä Hallitus aikoo tehdä huumeiden ja ohjaamaan hoitoa tarvitsevat hoidon piiriin. 28632: käytön ja huumerikosten kasvun katkai- Lisääntynyt huumausainerikollisuus on otet- 28633: semiseksi? tu huomioon poliisin toimintastrategiasuunnit- 28634: telussa. Poliisin toimintaa on suunnattu huu- 28635: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- mausaineiden tarjonnan, myös ns. katukaupan 28636: vasti seuraavaa: tehokkaaseen torjuntaan, jolloin kiinnijäämisris- 28637: ki lisääntyy ja kohdistuu sekä huumausaineiden 28638: Hallitus on kuluvana kevätkautena vastannut myyjiin että käyttäjiin. Kiinnijäämisriskin oleel- 28639: useisiin huumausainekysymystä käsitteleviin kir- linen lisääntyminen vaikuttaa myös huumausai- 28640: jallisiin kysymyksiin, jolloin se on laajasti varsin- neiden tarjontaa vähentävästi. Varusmiespalve- 28641: kin sosiaali- ja terveydenhuollon ja opetustoimen lua ja vankiloissa vankeusrangaistusta suoritta- 28642: osalta selostanut toimenpiteitä, joilla huumaus- vien keskuudessa tapahtuvaan huumausaineiden 28643: aineongelmaa pyritään ehkäisemään ja vähentä- käytön vähentämiseen on pyritty poliisin, puo- 28644: mään. lustusvoimien ja vankeinhoitoviranomaisten yh- 28645: Poliisihallinnon osalta huumausainerikosten teistyötä lisäämällä. Poliisin koulutuksessa huu- 28646: torjuntaa on tehostettu lisäämällä yhteistyötä merikosten tutkintaan on kiinnitetty erityistä 28647: tullin ja rajavartiolaitoksen kanssa. Tehostumi- huomiota. 28648: sesta ovat osoituksena lisääntyneet huumausai- Poliisi on myös suunnitellut useita uusia lain- 28649: neiden takavarikkotilastot Huumausaineiden tasoisia keinoja, joilla pyritään entistä tehok- 28650: kulkeutumista Suomeen on torjuttu myös lähi- kaammin estämään huumausainerikollisuutta. 28651: alueiden maiden kanssa yhdessä toteutetuilla Näistä mainittakoon muun muassa todistajienja 28652: torjuntahankkeilla sekä Suomen poliisin sekä mahdollisten vihjepalkkioiden saajien turvalli- 28653: Venäjän ja Baltian maiden poliisin ja muiden suuden takaavat säännökset, soluttautuminen ja 28654: viranomaisten yhteistyötä lisäämällä. Poliisi on niin sanotut valeostot törkeiden rikosten estämi- 28655: kouluttanut lähialueiden poliiseja ja muita viran- seksi ja selvittämiseksi. 28656: omaisia huumausainerikosten tunnistamiseksi 28657: 28658: Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 1998 28659: 28660: Ministeri Terttu Huttu-Juntunen 28661: KK 683/1998 vp 3 28662: 28663: 28664: 28665: 28666: Tili Riksdagens Talman 28667: 28668: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- effektivera undersökningen och bekämpningen 28669: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- av narkotikabrott. Polisen har för att effektivera 28670: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- sin verksamhet även gett interna föreskrifter om 28671: man Sakari Smeds undertecknade spörsmål nr att ordna bekämpningen av narkotikabrott. 1 28672: 683: dessa föreskrifter förpliktas polisen att i samband 28673: med undersökning av narkotikabrott även ge 28674: Vad ämnar Regeringen göra för att information om att söka sig tili vård och hänvisa 28675: bryta ökningen av narkotikabruk och tili vård dem som är i behov av det. 28676: narkotikabrott? Den ökade narkotikabrottsligheten har beak- 28677: tats i planeringen av polisens verksamhetsstrate- 28678: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt gi. Polisens verksamhet har inriktats på effektiv 28679: anföra följande: bekämpning av utbudet på narkotika, även vad 28680: gäller s.k. gatuhandel, då risken att bli ertappad 28681: Regeringen har under vårsessionsperioden ökar och riktar sig både mot narkotikaförsäljare 28682: svarat på flera spörsmål angående narkotika, då och missbrukare. Då risken att bli ertappad avse- 28683: den på ett omfattande sätt redogjort särskilt för värt ökar inverkar detta även på att utbudet på 28684: social- och hälsovårdens och undervisningsvä- narkotika minskar. Genom att öka samarbetet 28685: sendets del för de åtgärder, med vilka man strä- mellan polisen, försvarsmakten och fångvårds- 28686: var efter att förebygga och minska narkotikapro- myndigheterna har man strävat efter att minska 28687: blemet. det narkotikabruk som förekommer bland dem 28688: För polisförvaltningens del har man effektive- som utför sin värnplikt och bland dem som tjänar 28689: rat bekämpningen av narkotikabrott genom att sitt fångelsestraff. 1 utbildningen av poliser har 28690: öka samarbetet mellan tullen och gränsbevak- man fåst särskild uppmärksamhet vid undersök- 28691: ningsväsendet. Ett bevis på en effektivering är de ning av narkotikabrott. 28692: ökade narkotikabeslagen. Att narkotikan spri- lnom polisen har man även planerat nya åt- 28693: der sig tili Finland har även bekämpats med hjälp gärder på lagnivå, med vilka man strävar efter att 28694: av de bekämpningsprojekt som genomförts till- ännu effektivare förhindra narkotikabrottlighe- 28695: sammans med länderna i närområdena samt ge- ten. Av dessa kan bl.a. nämnas bestämmelser 28696: nom att öka samarbetet mellan polisen i Finland som garanterar trygghet för vittnen och personer 28697: samt polisen och andra myndigheter i Ryssland som får eventuella tipsarvoden, infiltrering och 28698: och de baltiska länderna. Polisen i Finland har s.k. skenköp för att förhindra och utreda grova 28699: utbildat poliser och andra myndigheter i närom- brott. 28700: rådena i att identifiera narkotikabrott samt i att 28701: 28702: Helsingforsden 24 juni 1998 28703: 28704: Minister Terttu Huttu-Juntunen 28705: KK 684/1998 vp 28706: 28707: Kirjallinen kysymys 684 28708: 28709: 28710: 28711: 28712: Risto Kuisma /rem: Kohtuuttomuuksista jätelaissa 28713: 28714: 28715: 28716: Eduskunnan Puhemiehelle 28717: Voimassa olevan jätelain 7 §:n mukaan jätteen jätteen määrä ei siitäpieneneeikä suurene, tuote- 28718: tuottajan on kerättävä syntynyt jäte kuljetusta taanpa se kesämökillä tai vakituisessa asunnos- 28719: varten sille sopivaan paikkaan. Kuntien toimi- sa. 28720: elinten päätösten mukaisesti useat kesämökkien Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 28721: omistajat eri kunnissa ovat joutuneet eriarvoi- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 28722: seen asemaan siinä mielessä, että he, huolimatta nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 28723: aikanaan tehdystä perustellusta vapautusano- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 28724: muksesta, ovatjoutuneet taijoutumassa pakolli- 28725: sen, kiinteistökohtaisen jätehuoltomaksun mak- Mitä Hallitus aikoo tehdä sen estämi- 28726: sajiksi, vaikka he ovat sitoutuneet kuljettamaan seksi, että kunnat harjoittavat mielival- 28727: vähäisen jätemäärän varsinaisen asuntonsa jäte- taista politiikkaa päättäessään lomakiin- 28728: keräysastioihin. Kunnille on toisin sanoen annet- teistön omistajien osalta, kuka joutuu 28729: tu oikeus päättää, keneltä vastikkeetonta jäte- maksamaan jätemaksua ja kuka ei, siinä 28730: maksua kerätään ja keneltä ei. Tästä vaatimatto- tapauksessa, että lomakiinteistön omista- 28731: masta tehtävästä useat kunnat eivät tunnu kun- ja on sitoutunut itse kuljettamaan vähäi- 28732: nialla selviävän. sestä kiinteistön käytöstä johtuvat niukat 28733: Vastikkeeton jätemaksu on rinnastettavissa talousjätemäärät vakituisen asuntonsa 28734: kiinteistöveroon, tosin sillä erotuksella, että tätä jätehuollon toimesta pois kuljetettaviksi, 28735: maksua toiset joutuvat maksamaan, toiset eivät. ja 28736: Kyseenalaisin perustein kunnan viranomaisten voiko Hallitus hyväksyä sen tosiasian, 28737: päättämä jätemaksu, vaikka pois kuljetettavaa että lomakiinteistönomistajalta peritään 28738: jätettä ei synnykään, loukkaa kansalaisten perus- olemattomasta jätteenkuljetuksesta vas- 28739: oikeuksiaja samanvertaisuutta, puhumattakaan tikkeeton korvaus, joka tässä tapaukses- 28740: siitä, että jätemaksua kerätään tyhjästä. Varsi- sa on täysin rinnastettavissa kiinteistöve- 28741: naisen asunnon jäteastiaan kuljetetusta vähäises- roon, tosin sillä erolla, että tämän veron 28742: tä "mökkijätteestä" on jo kertaalleen maksettu perimisestä päättää kunta halunsa mu- 28743: jätehuoltomaksu omaan kotikuntaan. Talous- kaisesti? 28744: Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1998 28745: 28746: Risto Kuisma /rem 28747: 28748: 28749: 28750: 28751: 280043 28752: 2 KK 684/1998 vp 28753: 28754: 28755: 28756: 28757: Eduskunnan Puhemiehelle 28758: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa jätteenkuljetuksesta eri perustein. Haja-asutus- 28759: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, alueilla yleisesti käytössä oleviin yhteisiin keräys- 28760: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen astioihin toimitetuista jätteistä perittävät maksut 28761: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Risto myös vaihtelevat kunnittain. Myös vakinaisten 28762: Kuisman kirjallisen kysymyksen n:o 684: ja vapaa-ajan asuinkiinteistöjen jätemaksuissa 28763: samoin kuin kuntien suhtautumisessa koti- ja 28764: Mitä Hallitus aikoo tehdä sen estämi- ulkopaikkakuntalaisiin on eroja. Aiheuttamispe- 28765: seksi, että kunnat harjoittavat mielival- riaate ja maksujen keskimääräinen kustannus- 28766: taista politiikkaa päättäessään lomakiin- vastaavuus näyttäisi siten toteutuvan puutteelli- 28767: teistön omistajien osalta, kuka joutuu sesti haja-asutusalueiden jätehuollossa. Myös jä- 28768: maksamaan jätemaksua ja kuka ei, siinä tehuollon palvelutasossa on huomattavia eroja. 28769: tapauksessa, että lomakiinteistön omista- Edellä todetun tilanteen korjaamiseksi on ym- 28770: ja on sitoutunut itse kuljettamaan vähäi- päristöministeriön ja Suomen Kuntaliiton yh- 28771: sestä kiinteistön käytöstäjohtuvat niukat teistyönä valmisteltu ja alkuvuodesta 1998 lähe- 28772: talousjätemäärät vakituisen asuntonsa tetty kunnille ohjeet (Haja-asutusalueiden jäte- 28773: jätehuollon toimesta pois kuljetettaviksi, huolto, Suomen Kuntaliitto 1997), joissa selvite- 28774: ja tään haja-asutuksen hyvän jätehuollon periaat- 28775: voiko Hallitus hyväksyä sen tosiasian, teita. Ohjeiden soveltamiseksi käytäntöön Suo- 28776: että lomakiinteistönomistajalta peritään men Kuntaliitto on lisäksi alkuvuodesta 1998 28777: olemattomasta jätteenkuljetuksesta vas- käynnistänyt hankkeen, jonka tavoitteena on 28778: tikkeeton korvaus, joka tässä tapaukses- laatia hankkeeseen osallistuviin kuntiin niiden 28779: sa on täysin rinnastettavissa kiinteistöve- tarpeita ja olosuhteita vastaava suunnitelma 28780: roon, tosin sillä erolla, että tämän veron haja-asutusalueiden jätehuollon järjestelyistä. 28781: perimisestä päättää kunta halunsa mu- Hankkeesta saadut kokemukset saatetaan myös 28782: kaisesti? muiden kuntien käyttöön. 28783: Annetuissa ohjeissa käsitellään haja- 28784: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- asutusalueiden jätehuollon suunnittelua, toteu- 28785: vasti seuraavaa: tusta ja maksupolitiikkaa samoin kuin liittymis- 28786: velvollisuuteen, tiedottamiseen, neuvontaan ja 28787: Viittaan 14 päivänä toukokuuta 1998 anta- seurantaan liittyviä seikkoja. Koska jätelain 28788: maani vastaukseen kansanedustaja Hassin kir- 11 §:n 2 momentti antaa vain rajoitetusti mahdol- 28789: jalliseen kysymykseen n:o 446, joka käsitteli sa- lisuuksia vapauttaa jätteen haltija järjestetystä 28790: maa aihetta. Vastauksessani totesin seuraavaa. jätteenkuljetuksesta, ohjeissa suositellaan muita 28791: "Aikaisemmin voimassa olleen jätehuoltolain keinoja lisätä haja-asutusalueiden jätehuollon 28792: mukaan jätteenkuljetus oli järjestettävä lähinnä joustavuutta. Tällaisia keinoja ovat kokonaisten 28793: vain taaja- asutusalueilla. Jätelain (1072/1993) alueiden jättäminen järjestetyn jätteenkuljetuk- 28794: mukaan järjestetty jätteenkuljetus on 1 päivästä sen ulkopuolelle, maksujen porrastaminen, yh- 28795: heinäkuuta 1994 lukien laajennettu koko maa- teistenjäteastioiden salliminen ja harvennetutjä- 28796: han. Tarkoitus on näin parantaa haja-asutus- teastioiden tyhjennysvälit sekä yksittäistapauk- 28797: alueiden jätehuoltopalveluja, ehkäistä ympäris- sissa kunnan jätetaksasta poikkeavien maksujen 28798: tön roskaantumista ja estää hallitsemattomien käyttö. Ohjeissa korostetaan myös kaikkien jät- 28799: kaatopaikkojen syntyminen. teen haltijoiden tasavertaista kohtelua. 28800: Taaja-asutusalueilla järjestettyjätteenkuljetus Ohjauksena on pyritty siihen, että loma- ja 28801: on jo vakiintunutta toimintaa. Järjestelmän laa- haja-asutuksen jätehuollossa otettaisiin aikai- 28802: jentamisessa haja-asutusalueille on alkuvaihees- sempaa paremmin huomioon kustannusvastaa- 28803: sa ollut ongelmia. Selvitysten mukaan jätteen vuus ja aiheuttamisperiaate ja että jätehuollon 28804: haltijoita on eri kunnissa vapautettu järjestetystä palvelutaso saataisiin koko maassa nykyistä yh- 28805: KK 684/1998 vp 3 28806: 28807: tenäisemmäksi. Ohjausta on pidetty lainsäädän- edellyttävällä tavalla uudestaan tarkastelemaan 28808: nön muuttamista parempana vaihtoehtona, kos- kiinteistöjen velvollisuutta liittyä järjestettyyn 28809: ka kuitenkin useissa kunnissa loma- ja jätehuoltoon." 28810: haja-asutusalueidenjätehuolto on nykyisen lain- Hallitus seuraa tarkasti haja-asutusalueiden 28811: säädännön aikana järjestetty asianmukaisella ja jätehuollon kehittymistä ja harkitsee tarvittaessa 28812: asukkaita tyydyttävällä tavalla. Lainsäädännön lisätoimia, elleivät annetut ohjeet ja käynnissä 28813: muuttamista on pidetty epätarkoituksenmukai- olevat kehittämishankkeet tuota toivottua tulos- 28814: sena myös siksi, että tällöin jouduttaisiin tällai- ta. 28815: sissakin kunnissa jälleen runsaasti voimavaroja 28816: Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1998 28817: 28818: Ympäristöministeri Pekka Haavisto 28819: 4 KK 684/1998 vp 28820: 28821: 28822: 28823: 28824: Tili Riksdagens Talman 28825: 28826: 1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen rade avfallstransporterna. Likaså varierar de av- 28827: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande gifter som i glesbygden bärs upp för avfall som 28828: medlem av statsrådet översänt följande av riks- levereras tili gemensamma och allmänt använda 28829: dagsman Risto Kuisma undertecknade spörsmål insamlingskärl. Vidare finns det skillnader i av- 28830: nr 684: fallsavgifterna för permanent bebyggelse och fri- 28831: tidsfastigheter, likaså i kommunernas inställning 28832: Vad avser Regeringen att göra för att till kommuninvånare och annorstädes bosatta. 28833: hindra kommunerna att driva en god- Det verkar alltså som om principerna om att 28834: tycklig politik då de beslutar om vem av förorenaren betalar och att avgifterna i snitt skall 28835: ägarna tili fritidsfastigheter som måste motsvara kostnaderna skulle förverkligas brist- 28836: betala avfallsavgift och vem som slipper, i fålligt i avfallshanteringen i glesbygden. Det finns 28837: det fall att ägaren tili en fritidsfastighet också avsevärda skilinader i servicenivån inom 28838: har förbundit sig att transportera de små avfallshanteringen. 28839: mängder hushållsavfall som uppkommer För att råda bot på denna situation har miljö- 28840: på grund av att fastigheten används så lite ministeriet och Finlands Kommunförbund i 28841: för borttransport i samband med avfalls- samråd utarbetat anvisningar, som redan i bör- 28842: hanteringen för sin permanenta bostad, jan av år 1998 sändes ut tili kommunerna 28843: och (Haja-asutusalueidenjätehuolto, Finlands Kom- 28844: kan Regeringen godkänna det faktum munförbund 1997), och som klargör principerna 28845: att man av ägaren till en fritidsfastighet för god avfallshantering i g1esbygden. För att 28846: utan vederlag bär upp en ersättning för omsätta anvisningarna i praktiken har Fin1ands 28847: obefintlig avfallstransport, vilket i detta Kommunförbund dessutom i början av år 1998 28848: fall helt kanjämställas med en fastighets- startat ett projekt som syftar till att bereda p1aner 28849: skatt, visserligen med den skillnaden att som 1ämpar sig för upp1äggning av avfallshante- 28850: kommunen efter eget gottfinnande beslu- ringen i glesbygden på ett sätt som motsvarar de 28851: tar om uppbörden av denna skatt? i projektet deltagande kommunernas behov och 28852: omständigheter. Erfarenheterna av projektet 28853: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt kommer att spridas för kännedom tili övriga 28854: anföra följande: kommuner. 28855: 1 anvisningarna behandlas avfallshanterings- 28856: Jag hänvisar till mitt svar den 14 maj på riks- planer för glesbygdsområden samt faktorer i an- 28857: dagsman Hassis spörsmål nr 464, som gällde slutning tili genomförandet av dem, betalnings- 28858: samma sak. 1 mitt svar konstaterade jag följande: politiken, ans1utningsskyldigheten, informatio- 28859: "Enligt avfallshanteringslagen, som tidigare nen, rådgivningen och uppföljningen. Eftersom 28860: gällde, var det närmast i tätt bebyggda områden 11 § 2 mom. avfallslagen bara ger begränsade 28861: som avfallstransport skulle organiseras. Den av- möjligheter att befria en avfallsinnehavare från 28862: fallstransport som ordnas enligt avfallslagen organiserad avfallstransport, rekommenderar 28863: (l 072/1993) har den 1 juli 1994 utsträckts till hela anvisningarna andra sätt att öka smidigheten i 28864: landet. Avsikten är att på detta sätt förbättra avfallshanteringen i g1esbygden. Till dem hör att 28865: avfallsservicen i glesbygden, förebygga ned- hela områden 1ämnas utanför den organiserade 28866: skräpning av miljön och förhindra att det upp- avfallstransporten, att avgifterna graderas, att 28867: kommer oreglerade avstjälpningsplatser. gemensamma avfallskärl tiliåts och att intervall- 28868: 1 tätbygderna hör den organiserade avfalls- erna mellan tömningen av kärlen förlängs, i en- 28869: transporten redan till de etablerade aktiviteterna. skilda fall också användning av avgifter som av- 28870: Då systemet utsträcktes tili glesbygden, förekom viker från kommunens avfallstaxa. Anvisningar- 28871: tili en början vissa problem. Enligt utredningarna na poängterar också att alla avfallsinnehavare 28872: har innehavare av avfall i ett antal kommuner på skall behandlas jämbördigt. 28873: olika grunder befriats från att deltaide organise- Denna styrning har syftat tili att man i avfalls- 28874: KK 684/1998 vp 5 28875: 28876: hanteringen för semesterbebyggelse och glesbe- har också ansetts oändamålsenlig på grund a v att 28877: byggelse bättre än tidigare skulle beakta kost- man då också i dessa kommuner skulle bli tvung- 28878: nadsmotsvarigheten och förorsakar principen en att ånyo granska fastigheternas skyldigheter 28879: och att servicenivån inom avfallshanteringen i att ansluta sig tili den organiserade avfallstrans- 28880: hela landet skulle bli mer enhetlig. Styrningen har porten, vilket kräver stora resurser." 28881: ansetts som ett bättre alternativ än ändring av Regeringen följer noga med hur avfallshante- 28882: lagstiftningen, eftersom avfallshanteringen för ringen utvecklas i glesbygden och överväger vid 28883: fritidsbebyggelsen och glesbebyggelsen i många behov ytterligare åtgärder, om anvisningarna 28884: kommuner redan under nuvarande lag har ord- och de pågående utvecklingsprojekten inte leder 28885: nats vederbörligen och på ett sätt som tillfreds- tili önskat resultat. 28886: ställer de boende. En ändring av lagstiftningen 28887: Helsingfors den 22 juni 1998 28888: 28889: Miljöminister Pekka Haavisto 28890: KK 685/1998 vp 28891: 28892: Skriftligt spörsmål 685 28893: 28894: 28895: 28896: 28897: Pehr Löv /sv: Riskerna med luftgevär 28898: 28899: 28900: 28901: Tili Riksdagens Talman 28902: 28903: För att köpa ett luftgevär krävs inget tiiistånd Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den 28904: eller någon åldersgräns. Om ett skott från ett ordning 37 § 1 mom. Riksdagsordningen före- 28905: effektivt luftgevär träffar Iivsviktiga organ kan skriver tili vederbörande medlem av statsrådet 28906: det ha dödlig påföljd. Spetsiga luftgevärsskott ställa följande spörsmål: 28907: ökar ytterligare genomträngningsförmågan. För 28908: några dagar sedan blev en man på sinjoggingrun- Vad tänker Regeringen göra för att 28909: da beskjuten från en bi1 i Vasa. Den spetsiga förhindra ett ovarsamt bruk av luftgevär 28910: Iuftgevärskulan trängde tio centimeter in i vaden. och 28911: Det är omöjligt att operera bort ku1an utan att kan Regeringen med ett snabbt beslut 28912: skada nervbanorna i benet. Liknande incidenter förbjuda försäljningen av de speciellt far- 28913: har blivit allt vanligare under de senaste åren. liga spetsiga kulorna? 28914: 28915: Helsingfors den 5 juni 1998 28916: 28917: Pehr Löv /sv 28918: 28919: 28920: 28921: 28922: 280043 28923: 2 KK 685/1998 vp 28924: 28925: Kirjallinen kysymys 685 Suomennos 28926: 28927: 28928: 28929: 28930: Pehr Löv /r: Ilmakiväärien aiheuttamista vaaroista 28931: 28932: 28933: 28934: Eduskunnan Puhemiehelle 28935: 28936: Ilmakiväärin ostamiseen ei tarvita lupaa eikä Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 28937: sille ole ikärajaa. Jos tehokkaan ilmakiväärin tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 28938: luoti osuu elintärkeisiin elimiin, seurauksena nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 28939: saattaa olla kuolema. Ilmakiväärin luotien terä- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 28940: vyys lisää entisestään niiden läpäisykykyä. Joita- 28941: kin päiviä sitten erästä lenkillä ollutta miestä Mitä Hallitus aikoo tehdä estääkseen 28942: ammuttiin autosta Vaasassa. Terävä ilmakivää- ilmakiväärin varomattoman käytön, ja 28943: rin luoti tunkeutui 10 senttimetriä pohkeeseen. aikooko Hallitus nopealla päätöksellä 28944: Luodin leikkaaminen pohkeesta on mahdotonta kieltää erityisen vaarallisten terävien luo- 28945: vaurioittamatta jalan hermoratoja. Vastaavat tien myynnin? 28946: tapahtumat ovat tulleet yhä tavallisemmiksi vii- 28947: me vuosina. 28948: 28949: Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1998 28950: 28951: Pehr Löv /r 28952: KK 685/1998 vp 3 28953: 28954: 28955: 28956: 28957: Eduskunnan Puhemiehelle 28958: 28959: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa set mm. voimakkaista ilma-aseista ja varsijousis- 28960: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, ta. Tarkoitus olisi säätää teholtaan voimakkai- 28961: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen den ilma-aseiden ja varsijousien hallussapito lu- 28962: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pehr Lö- vanvaraiseksi. Niiden hallussapitoon voisi saada 28963: vin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o luvan vain säädöksissä tarkemmin mainituin pe- 28964: 685: rustein ja niiden kauppa olisi myös luvanvarais- 28965: ta. Luvansaannin edellytyksenä tulisi olemaan 28966: Mitä Hallitus aikoo tehdä estääkseen myös hakijan tietty vähimmäisikä kuten ampu- 28967: ilmakiväärin varomattoman käytön, ja ma-aseidenkin osalta. 28968: aikooko Hallitus nopealla päätöksellä Ilma-aseissa käytettävien terävien luotien vaa- 28969: kieltää erityisen vaarallisten terävien luo- rallisuus on suoraan riippuvainen ilma-aseen te- 28970: tien myynnin? hokkuudesta. Säätämällä tehokkaat ilma-aseet 28971: luvanvaraisiksi puututtaisiin myös niissä käytet- 28972: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tävien terävien luotien mahdollisesti aiheutta- 28973: vasti seuraavaa: miin turvallisuusongelmiin. 28974: Sisäasiainministeriössä valmistellaan vaaralli- 28975: Sisäasiainministeriö on 31.10.1996 asettanut sista esineistä annettavien säädösten lisäksi myös 28976: aselainsäädännön uudistamishankkeen. Ase- säädöksiä toimenpiteistä turvallisuuden edistä- 28977: lainsäädännön kokonaisuuudistus suoritetaan miseksi yleisillä paikoilla. Mainitut säädökset 28978: kahdessa vaiheessa. I vaihe saatettiin voimaan tulisivat lähinnä korvaamaan kunnallisia järjes- 28979: 1.3.1998 uudella ampuma-aselailla (111998) ja tyssääntöjä. Kyseisen hankkeen asettaruiskirjeen 28980: -asetuksella (14511998). II vaiheen valmistelu on mukaan ehdotus hallituksen esitykseksi tulisi 28981: aloitettu 1.5.1998 ja sen on tarkoitus tulla voi- saada valmiiksi 15.6.1999 mennessä. 28982: maan 1.1.2000. II vaiheeseen liittyy muun muas- Toiseen edellä mainituista säädöksistä on tar- 28983: sa vaarallisista esineistä annettavien säädösten koitus sisällyttää myös kieltosäännökset toisen 28984: antaminen. vahingoittamiseen soveltuvien esineiden mukana 28985: Vaarallisia esineitä koskevaan lakiin ja ase- pitämisestä yleisellä paikalla tai julkisessa tilai- 28986: tukseen on suunniteltu sisällytettävän säännök- suudessa ilman hyväksyttävää syytä. 28987: 28988: Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 1998 28989: 28990: Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam 28991: 4 KK 685/1998 vp 28992: 28993: 28994: 28995: 28996: Tili Riksdagens Talman 28997: 28998: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen innehav av kraftiga luftgevär och armborst skall 28999: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande vara beroende av tillstånd. Tillstånd att inneha 29000: medlem av statsrådet översänt följande av riks- dessa vapen skall fås endast på de grunder som 29001: dagsman Pehr Löv undertecknade spörsmål nr närmare bestäms i författningarna och försä1j- 29002: 685: ningen av dem skall också vara beroende av till- 29003: stånd. En förutsättning för att få vapenlicens 29004: Vad tänker Regeringen göra för att skall också vara en viss minimiålder för den sö- 29005: förhindra ett ovarsamt bruk av luftgevär kande på samma sätt som i fråga om skjutvap- 29006: och nen. 29007: kan Regeringen med ett snabbt beslut Hur farliga de spetsiga kulor är som används i 29008: förbjuda försäljningen av de speciellt far- luftvapen är direkt beroende av luftvapnets ef- 29009: liga spetsiga kulorna? fektivitet. Genom att bestämma att innehav av 29010: effektiva luftvapen skall vara beroende av till- 29011: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt stånd ingriper man också i de eventuella säker- 29012: anföra följande: hetsproblem som de spetsiga kulorna som an- 29013: vänds i vapnen orsakar. 29014: Inrikesministeriet har den 31 oktober 1996 Vid inrikesministeriet bereds förutom författ- 29015: tillsatt ett projekt i syfte att revidera vapenlag- ningarna om farliga föremål också författningar 29016: stiftningen. Totalrevisionen av vapenlagstift- angående åtgärder för att trygga säkerheten på 29017: ningen genomförs i två skeden. Det I skedet s1ut- allmänna platser. Nämnda författningar skall i 29018: fördes den 1 mars 1998 när den nya skjutvapenla- första hand ersätta de korumunala ordningsstad- 29019: gen (111998) och -förordningen (145/1998) trädde gorna. Enligt det brev genom vilket projektet 29020: i kraft. Beredningen av det II skedet har in1etts tillsattes borde förslaget tili regeringsproposition 29021: den 1 maj 1998 och det är avsett att vara klart den bli fårdigt senast den 15 juni 1999. 29022: 1 januari 2000. Till det II skedet hör bl.a. författ- A vsikten är att också ta med bestämmelser 29023: ningar om far1iga föremål. som förbjuder medhavande av föremål som kan 29024: Man har planerat att ta med bestämmelser om skada en annan på allmän plats eller i offentliga 29025: bl.a. kraftiga luftvapen och armborst i lagen om sammanhang utan giltig orsak. 29026: farliga föremål. A vsikten är att bestämma att 29027: 29028: Helsingfors den 24 juni 1998 29029: 29030: Inrikesminister Jan-Erik Enestam 29031: KK 686/1998 vp 29032: 29033: Kirjallinen kysymys 686 29034: 29035: 29036: 29037: 29038: Jorma Vokkolainen /vas ym.: Perhehoitajien kulukorvauksien enna- 29039: konpidätyksen alaisuudesta 29040: 29041: 29042: Eduskunnan Puhemiehelle 29043: 29044: Korkeimman hallinto-oikeuden 10.3.1997 an- Tämän vuoksi verotuskäytännön muutos perhe- 29045: taman verotusratkaisun perusteella perhehoita- päivähoitajien kulukorvausten osalta ei ole neut- 29046: jien eli sijaisvanhempien saama kulukorvaus kat- raali toimenpide, vaan leikkaa perhehoitajien 29047: sottiin aiemmasta käytännöstä poiketen vero- omaa sosiaaliturvaa. 29048: tuksellisesti ennakonpidätyksen alaiseksi (KHO Esimerkiksi kulukorvaus, vaikka se on nyt 29049: 10.3.1997 taltio 561/1574/3/96). Perhehoitajan ennakonpidätyksen piirissä, on kuntien eläkeva- 29050: saama kompensaatio hoitotyöstä muodostuu kuutuksen mukaan kuitenkin edelleenkin erotet- 29051: työkorvauksesta (palkkio) ja kulukorvauksesta. tava työkorvauksesta (palkkiosta). Kunnat il- 29052: Päätöksen mukaan perhehoitajan palkkio ei ole moittavat perhehoitajien eläkettä varten hoito- 29053: palkkaa, vaan kunnalle tehdystä työstä makset- palkkion osuuden aivan kuten tähänkin asti. Eli 29054: tua työkorvausta. Vuoden 1997 alusta työkor- muutos ei vaikuta positiivisella tavalla siellä, mis- 29055: vauksesta ei ole saanut vähentää ennen ennakon- sä se voisi niin tehdä. 29056: pidätyksen toimittamista muuta kuin arvonlisä- Aiheesta verotuspäätöstä on arvosteltu. Per- 29057: veron ja Verohallituksen kustannuspäätösten hehoitajien piirissä verotuskäytännön muutos on 29058: mukaiset matkakustannusten korvaukset. Mui- otettu vastaan tyrmistynein mielin. On jopa ar- 29059: den kustannusten korvausten osalta pidätys on vioitu, että jollei epäkohtaan saada muutosta, 29060: toimitettava. Käytännössä tämä merkitsee sitä, yhä useampi perhehoitaja lopettaa toimeksianto- 29061: että kunkin kuukauden työkorvaus (palkkio) ja suhteensa ja moni potentiaalinen, tehtävään val- 29062: seuraavan kuukauden kustannusten korvaus las- mennettukin joutuu miettimään, voiko hän ryh- 29063: ketaan yhteen ja niiden yhteismäärästä toimite- tyä perhehoitajaksi. Voidaan sanoa, että tämän 29064: taan ennakonpidätys. Lopullisessa verotuksessa verotusratkaisun kautta perhehoitaja laitetaan 29065: kulukorvaus on kuitenkin vähennettävissä tulon osittain elatusvelvolliseksi hoitoonsa tulleisiin 29066: hankkimisesta aiheutuneena menona. Korvauk- nähden (Perhe Hoito -lehti 2/98). 29067: sen ennakonpidätykseen voi hakea luonnollisesti Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 29068: muutosta, mikä huojentaa ennakonpidätystä. tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 29069: Verotuksen kannalta asialla ei näyttäisikään ole- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen 29070: van suurta merkitystä. jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 29071: Sen sijaan kulukorvaus, joka kuukaudessa 29072: saattaa olla esimerkiksi lähes 2 000 markkaa, vai- Mihin lainsäädäntötoimenpiteisiin 29073: kuttaa moniin muihin sosiaalisiin etuihin, kuten Hallitus aikoo ryhtyä, jotta perhehoita- 29074: asumistukeen, eläkkeisiin, opintotukeen, hoito- jien kulukorvausten verokohtelu enna- 29075: tukeen jne. Kun on kysymys tulosidonnaisista konpidätyksessä tai sosiaaliturvalainsää- 29076: sosiaalietuuksista, käytetään monissa järjestel- dännön puolella etuuksiin vaikuttavana 29077: missä tulokäsitteenä etuuden saajan bruttotuloja tekijänä voitaisiin palauttaa entiselleen? 29078: eli tuloja, joista ei ole tehty verovähennyksiä. 29079: 29080: Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1998 29081: 29082: Jorma Vokkolainen /vas Raimo Mähönen /sd Timo Laaksonen /vas 29083: Anne Huotari /vas Pirkko Peltomo /sd Annika Lapintie /vas 29084: Eila Rimmi /vas 29085: 29086: 280043 29087: 2 KK 686/1998 vp 29088: 29089: 29090: 29091: 29092: Eduskunnan Puhemiehelle 29093: 29094: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa hennetään tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä 29095: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, aiheutuneena menona. Ennakonpidätys saadaan 29096: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen oikeamääräiseksi siten, että perhehoitaja hakee 29097: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jorma verotoimistosta uuden vero kortin, jossa pidätys- 29098: Vokkolaisen ym. näin kuuluvan kirjallisen prosenttia alentavana tekijänä on otettu huo- 29099: kysymyksen n:o 686: mioon pidätyksen toimittaminen myös kustan- 29100: nusten osalta. Kuten kysymyksen perusteluissa 29101: Mihin lainsäädäntötoimenpiteisiin todetaan, verotuksen kannalta asialla ei ole suur- 29102: Hallitus aikoo ryhtyä, jotta perhehoita- ta merkitystä. 29103: jien kulukorvausten verokohtelu enna- Kysymyksen perusteluissa esitetään, että ku- 29104: konpidätyksessä ja sosiaaliturvalainsää- lukorvaus vaikuttaisi moniin sosiaalisiin etuihin. 29105: dännön puolella etuoksiin vaikuttavana Kuntaliitossa pidettiin 16.4.1998 kokous, jossa 29106: tekijänä voitaisiin palauttaa entiselleen? oli edustajia Perhehoitoliitto ry:stä, Pelastakaa 29107: Lapset ry:stä, sosiaali- ja terveysministeriöstä, 29108: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Kansaneläkelaitoksesta, Kuntaliitosta, Kuntien 29109: vasti seuraavaa: Eläkevakuutuksesta ja Verohallituksesta. Tässä 29110: kokouksessa todettiin, että yleensä sosiaa- 29111: Perhehoitajan saama palkkio ei ole korkeim- lietuoksia vahvistettaessa käytetään tulokä- 29112: man hallinto-oikeuden päätöksen (10.3.97 taltio sitteenä etuuden saajan tuloja, joista on vähen- 29113: 561) perusteella palkkaa, vaan kunnalle tehdystä netty tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä ai- 29114: työstä maksettavaa muuta korvausta eli työkor- heutuneet menot. Näin ollen ei ole tarvetta ryh- 29115: vausta. Vuoden 1997 alusta työkorvauksesta ei tyä lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin perhe- 29116: saa vähentää ennen ennakonpidätyksen toimi- hoitajien kulukorvausten osalta. Asiassa on pi- 29117: tusta muuta kuin arvonlisäveron ja Verohallituk- kemminkin ollut kyse tiedon kulussa tapahtu- 29118: sen kustannuspäätösten mukaiset matkakustan- neista katkoksista. Edellä mainitut tahot ovat 29119: nusten korvaukset. Muiden kustannusten kor- tiedottaneet asiasta, joten tämäkin ongelma on 29120: vausten osalta pidätys on toimitettava. Käytän- väistymässä. Sinänsä se, millä tavoin lasketun 29121: nössä tämä merkitsee sitä, että kunkin kuukau- tulon perusteella sosiaalietuudet määräytyvät, ei 29122: den työkorvaus (palkkio) ja seuraavan kuukau- ole verosäännöksin ratkaistavissa. Eri viran- 29123: den kustannusten korvaus lasketaan yhteen ja omaisten yhteistyöllä tulisi kuitenkin varmistaa, 29124: niiden yhteismäärästä toimitetaan ennakonpidä- että eri etuuksia tai maksuja vahvistettaessa käy- 29125: tys. Lopullisessa verotuksessa kulukorvaus vä- tettäisiin mahdollisimman yhtenäisiä käsitteitä. 29126: 29127: Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1998 29128: 29129: Ministeri Jouko Skinnari 29130: KK 686/1998 vp 3 29131: 29132: 29133: 29134: 29135: Tili Riksdagens Talman 29136: 29137: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- skottsinnehållningen kan verkställas tili rätt be- 29138: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- 1opp genom att familjedagvårdaren hämtar ett 29139: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- nytt skattekort på skattebyrån, i vi1ket såsom en 29140: man Jorma Vokkolainen m.tl. undertecknade faktor som sänker innehållningsprocenten har 29141: spörsmål nr 686: beaktats verkställandet av innehållning även för 29142: kostnadernas del. Såsom konstateras i motive- 29143: Vilka lagstiftningsåtgärder ämnar Re- ringen tili spörsmålet har saken inte någon större 29144: geringen vidta för att den skattemässiga betyde1se med tanke på beskattningen. 29145: behandlingen av familjedagvårdarnas 1 motiveringen tili spörsmålet förs fram att 29146: kostnadsersättningar i egenskap av en kostnadsersättningen påverkar många sociala 29147: faktor som påverkar förmånerna kunde förmåner. Finlands Kommunförbund höll den 29148: återställas vid förskottsuppbörden och i 16 april 1998 ett möte, där Riksf6rbundet för 29149: sociallagstiftningen? familjedagvård i Finland, Rädda Barnen rf., so- 29150: cial- och hälsovårdsministeriet, Folkpensions- 29151: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anstalten, kommunförbundet, Kommunernas 29152: anföra följande: pensionsförsäkring och skattestyrelsen var före- 29153: trädda. Vid detta möte konstaterades att för- 29154: Det arvode som familjedagvårdarna får är inte månstagarens inkomster, minskade med utgifter- 29155: enligt högsta förvaltningsdomstolens beslut na för f6rvärvande och bibehållande av inkom- 29156: (10.3.97 liggare 561) lön, utan annan ersättning sten, i allmänhet används som inkomstbegrepp 29157: som betalas f6r arbete som utförts åt kommunen, när sociala förmåner fastställs. Det finns således 29158: dvs. arbetsersättning. Fr.o.m. ingången av 1997 inte något behov av att vidta några lagstiftnings- 29159: får innan förskottsinnehållning har verkställts åtgärder vad gäller familjedagvårdarnas kost- 29160: inte dras av annat från arbetsersättningen än nadsersättning. Det har här främst varit fråga om 29161: ersättningar för mervärdesskatt och resekostna- avbrott i informationstlödet. De ovan nämnda 29162: der i enlighet med skattestyrelsens kostnadsbe- instanserna har informerat om saken och därför 29163: slut. 1 fråga om ersättning för andra kostnader torde detta problem vara avhjälpt. Det är inte 29164: skall förskottsinnehållning verkställas. 1 prakti- möjligt att med skattebestämmelser avgöra på 29165: ken innebär detta att arbetsersättningen (arvo- vilket sätt de sociala förmånerna fastställs på 29166: det) för varje månad och ersättningen för följan- basisavden uträknadeinkomsten. Man bördock 29167: de månads kostnader adderas och att förskotts- genom samarbete mellan olika myndigheter sä- 29168: innehållning verkställs på deras sammanlagda kerställa att så enhetliga begrepp som möjligt 29169: belopp. Vid den slutliga beskattningen avdras används när man fastställer olika förmåner och 29170: kostnadsersättningen såsom utgift föranledd av avgifter. 29171: inkomstens förvärvande och bibehållande. För- 29172: 29173: Helsingfors den 16 juni 1998 29174: 29175: Minister Jouko Skinnari 29176: 1 29177: 29178: 1 29179: 29180: 1 29181: 29182: 1 29183: 29184: 1 29185: 29186: 1 29187: 29188: 1 29189: 29190: 1 29191: 29192: 1 29193: 29194: 1 29195: 29196: 1 29197: 29198: 1 29199: 29200: 1 29201: 29202: 1 29203: 29204: 1 29205: KK 687/1998 vp 29206: 29207: Kirjallinen kysymys 687 29208: 29209: 29210: 29211: 29212: Arja Ojala /sd: Yhteisvalinnasta 29213: 29214: 29215: 29216: Eduskunnan Puhemiehelle 29217: 29218: Yhteisvalinta peruskoulun jälkeiseen toisen toon. Tietokone saattaa ohjata nuoren tällöin 29219: asteen koulutukseen ei aina vastaa hakijan toi- sellaiseen kouluun, johon hän ei lainkaan halun- 29220: veita. Yhteishaussa peruskoulun lopettanut täyt- nut. Vaarana on, että oppilaitokset voivat valita 29221: tää kortin, johon hän voi nimetä viisi mieleisintä vain huippukeskiarvon omaavia oppilaita. Yh- 29222: jatko-opiskelupaikkaa, lukioita tai ammattiop- teisvalinnan tarkoitus on noudattaa hakijan toi- 29223: pilaitoksia. Nuori on päättänyt, että ellei hän veita. Oppilaaksiottoaluemenettely on täten ris- 29224: pääse toivelukioonsa, hän haluaa oman paikka- tiriidassa hakuohjeen kanssa ja aiheuttaa epäta- 29225: kuntansa lukioon tai läheiseen ammattioppilai- sa-arvoa oppilaiden välillä. 29226: tokseen. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 29227: Tietokone lukee kortin ja näkee, että ensi sijal- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 29228: le asetettu lukio on erittäin suosittu ja sinne hy- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 29229: väksytään vain huippukeskiarvolla. Hakijan kes- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 29230: kiarvo saattaa olla kuitenkin sen verran hyvä, 29231: että hän kelpaa hyvin johonkin toiseen oppilaak- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 29232: siottoalueen lukioon. Tietokoneeseen on ohjel- ryhtyä yhteisvalinnan saattamiseksi op- 29233: moitu, että kunta on oppilaaksiottoalue. Mikäli pilaan toiveita ja hakuohjeita vastaavak- 29234: paikka ei avaudu ensisijaisesta toivekoulusta, tie- si? 29235: tokone mittaa mahdollisuudet kakkosvaihtoeh- 29236: 29237: Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1998 29238: 29239: Arja Ojala /sd 29240: 29241: 29242: 29243: 29244: 280043 29245: 2 KK 687/1998 vp 29246: 29247: 29248: 29249: 29250: Eduskunnan Puhemiehelle 29251: 29252: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa opetusministeriön vuosittain vahvistamien valin- 29253: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, taperusteiden mukaisesti. Hakijoille annetaan 29254: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen pisteitä sukupuolen, yleisen koulumenestyksen, 29255: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Arja Oja- alakohtaisesti painotettavien arvosanojen ja työ- 29256: lan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o kokemuksen perusteella. Lisäksi pisteitä voi saa- 29257: 687: da mahdollisesta valintakokeesta, jonka järjestä- 29258: misestä päättää oppilaitoksen ylläpitäjä. Saman 29259: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo pistemäärän saaneet hakijat asetetaan järjestyk- 29260: ryhtyä yhteisvalinnan saattamiseksi op- seen hakutoiveen, valintakokeen pistemäärän, 29261: pilaan toiveita ja hakuohjeita vastaavak- sukupuolen perusteella annettujen pisteiden, 29262: si? yleisen koulumenestyksen ja Jukuaineiden keski- 29263: arvon mukaisesti. 29264: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Keskeisenä periaatteena on se, että oppilaak- 29265: vasti seuraavaa: siotto tapahtuu lukion osalta kuntakohtaisesti. 29266: Yhteishaun atk-ohjelmat eivät sijoita hakijaa 29267: Yhteishaulla tarkoitetaan ammatillisiin tut- muuhun lukioon kuin minkä hakija on itse toi- 29268: kintoihin johtavan koulutuksen ja lukiokoulu- veenaan esittänyt. Käytännössä on kuitenkin 29269: tuksen keskitettyä tietojärjestelmää,jonka avulla saattanut ilmetä vaikeuksia siitä syystä, että 29270: huolehditaan tarjolla olevien opintojen tiedotta- muun lukion ensisijalle asettanut on voinut tulla 29271: misesta, hakeudutaan opintoihin ja välitetään tämän kunnan lopullisessa opiskelijaksiottopää- 29272: tarvittavat tiedot asianomaisille oppilaitoksille töksessä sijoitetuksi toiseen lukioon, jota ei ole 29273: opiskelijavalinnan suorittamiseksi. hakijan ja huoltajan allekirjoittamassa hakulo- 29274: Vuodesta 1996 alkaen on ollut kaksi yhteisha- makkeessa. Tällöin on saattanut jäädä kokonaan 29275: kujärjestelmää. Ammatillisten oppilaitosten ja huomioimatta hakijan omassa kunnassa oleva 29276: lukioiden yhteishakujärjestelmässä haetaan am- toissijainen lukio tai ammatillinen oppilaitos. 29277: matillisiin perustutkintoihin ja päivälukioihin Ongelma on poistettavissa siten, että yksilölli- 29278: sekä osaan kansanopistojen linjoista. Lisäksi sesti neuvotellaan hakijan kanssa hänen sijoittu- 29279: ammattikorkeakouluilla on oma yhteishakujär- misestaan tiettyyn oppilaitokseen joko omassa 29280: jestelmänsä. Molempiin järjestelmiin on oma lo- kunnassa tai ensisijaisen toiveen mukaan mää- 29281: makkeensa. räytyvässä kunnassa. Näin on meneteltykin esi- 29282: Oppilasvalinnan perusteista säädetään lukio- merkiksi pääkaupunkiseudulla. 29283: asetuksessa ja ammatillisen koulutuksen osalta Uuden koulutusta koskevan lainsäädännön 29284: opetusministeriön päätöksessä. Lukioasetuksen tullessa voimaan kumotaan nykyiset oppilaaksi- 29285: 46 §:n 3 momentin mukaan, jos kunnan lukioihin ottoa koskevat säännökset ja määräykset ja kor- 29286: hakeutuvia on enemmän kuin oppilaspaikkoja, vataan ne uusilla säännöksillä ja määräyksillä. 29287: valitaan opiskelijat peruskoulun päästötodistuk- Samassa yhteydessä tullaan tekemään yhteisha- 29288: sen lukuaineiden arvosanojen keskiarvon mukai- kua koskeviin säännöksiin sekä tietojärjestelmiin 29289: sessa järjestyksessä. Peruskouluosa päättänyt välttämättömät muutokset. Hallituksen tarkoi- 29290: hakija täyttää kortin, johon hän merkitsee viisi tuksena on uusia säännökset siten, että ne mah- 29291: mieluisinta jatko-opiskelupaikkaa. dollistavat selkeän menettelyn ja takaavat haki- 29292: Ammatillisten oppilaitosten opiskelijat vali- jan oikeusturvan kaikissa tapauksissa. 29293: taan perustutkintoon johtavassa koulutuksessa 29294: 29295: Helsingissä 2 päivänä heinäkuuta 1998 29296: 29297: Liikenneministeri Matti Aura 29298: KK 687/1998 vp 3 29299: 29300: 29301: 29302: 29303: Tili Riksdagens Talman 29304: 29305: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen den utbildning som leder tili en grundexamen 29306: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande enligt antagningsgrunder som årligen fastställs 29307: medlem av statsrådet översänt följande av riks- av undervisningsministeriet. De sökande ges 29308: dagsman Arja Ojala undertecknade spörsmål nr poäng utgående från kön, allmän skolframgång, 29309: 687: branschvis betonade vitsord och arbetserfaren- 29310: het. Dessutom kan poäng erhållas för eventuella 29311: Vilka åtgärder avser Regeringen vidta inträdesprov som läroanstaltens huvudman be- 29312: för att göra den gemensamma antagning- sluter om att ordna. Sökande som fått lika många 29313: en överensstämmande med elevernas öns- poäng prioriteras utgående från ansökningsöns- 29314: kemål och ansökningsanvisningarna? kemål, antal poäng i inträdesprovet, poäng för 29315: kön, allmän skolframgång och medeltal i läsäm- 29316: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt nena. 29317: anföra följande: Den centrala principen är att elevintagningen 29318: för gymnasiets del sker per kommun. ADB-pro- 29319: Med gemensam elevansökan avses det centra- grammen för gemensam elevantagning placerar 29320: la datasystem för utbildning som leder tili yrkes- inte en sökande i något annat gymnasium än den 29321: examina och för gymnasieutbildning med vars sökande själv har framlagt som önskemål. 1 prak- 29322: hjälp informationen om tillbudsstående studier tiken har det likväl kunnat förekomma svårighe- 29323: sköts, de studerande ansöker om inträde och ter därför att någon som satt ett annat gymna- 29324: nödvändiga uppgifter tili de berörda läroan- sium på första plats, i kommunens slutliga beslut 29325: stalterna för utförandet av elevantagningen för- om elevintagningen kunnat bli placerad i ett gym- 29326: medlas. nasium som inte funnits på den ansökningsblan- 29327: Sedan 1996 har det funnits två system för kett som den sökande och målsmannen under- 29328: gemensam elevansökan. Inom systemet för ge- tecknat. Det har då kunnat hända att i andra 29329: mensan elevansökan tili yrkesläroanstalterna hand prioriterade gymnasier eller yrkesläroan- 29330: och gymnasierna söker man tili yrkesinriktade stalter i den sökandes egen kommun blivit förbi- 29331: grundexamina och tili daggymnasier och tili en gångna. 29332: del av folkhögskolornas linjer. Yrkeshögskolor- Problemet kan undanröjas så att individuella 29333: na har sitt eget system för gemensam antagning. diskussioner f6rs med den sökande om hans eller 29334: Det finns en egen blankett för vardera systemen. hennes placering i en viss läroanstalt antingen i 29335: Om grunderna för elevantagningen bestäms i den egna kommunen eller i en kommun enligt 29336: gymnasieförordningen och för yrkesutbildning- förstahandsönskemålet. Så har också gjorts t.ex. 29337: ens del i ett beslut av undervisningsministeriet. i huvudstadsregionen. 29338: Enligt 46 § 3 mom. i gymnasieförordningen gäller När den nya lagstiftningen om utbildningen 29339: att om det finns fler sökande än det finns elevplat- träder i kraft upphävs gällande lagbestämmelser 29340: ser vid kommunens gymnasier så intas eleverna i och andra föreskrifter om elevintagningen och 29341: den företrädesordning som medeltalet av vitsor- ersätts med nya bestämmelser. 1 samband med 29342: den i läsämnena på avgångsbetyget från grund- detta görs nödvändiga förändringar i bestämmel- 29343: skoan anger. De sökande som gått ut grundsko- serna om gemensam elevansökan och i datasyste- 29344: lan fyller i ett kort där de antecknar vilka fem men. Det är regeringens avsikt att ändra bestäm- 29345: platser de är mest intresserade av för sina fortsat- melserna så att de möjliggör ett klart och tydligt 29346: ta studier. tillvägagångssätt och säkrar den sökandes rätts- 29347: Yrkesläroanstalternas studerande antas inom skydd i alla ansökningsfall. 29348: 29349: Helsingfors den 2 juli 1998 29350: 29351: Trafikminister Matti Aura 29352: 1 29353: 29354: 1 29355: 29356: 1 29357: 29358: 1 29359: 29360: 1 29361: 29362: 1 29363: 29364: 1 29365: 29366: 1 29367: 29368: 1 29369: 29370: 1 29371: 29372: 1 29373: 29374: 1 29375: 29376: 1 29377: KK 688/1998 vp 29378: 29379: Kirjallinen kysymys 688 29380: 29381: 29382: 29383: 29384: Arja Ojala /sd ym.: Viittomakielentulkkien riittämättömästä viitto- 29385: makielentaidosta 29386: 29387: 29388: Eduskunnan Puhemiehelle 29389: 29390: Kuurojen tulkkien kouluttajina toimivat tällä kiopiskelijat saisivat elävän kosketuksen varsi- 29391: hetkellä pääasiassa kuulevat, viittomakieltä ei- naiseen viiUomakieleen ja luonnollisen tuntu- 29392: äidinkielenään käyttävät, mikä näkyy nimen- man .kuurojen monimuotoiseen kulttuuriin. 29393: omaan valmistuneiden tulkkien keskinkertaise- Tämä parantaisi huomattavasti tulkkien viitto- 29394: na kielitaitona. Vaikka viittomakielineo tuotos makielen vastaanottamisen taitoja. Kuuroille 29395: heillä usein onkin tyydyttävä, ei heidän kykynsä olisi puolestaan tarjottava mahdollisuus opiskel- 29396: ymmärtää kuurojen tuottamaa kieltä ole usein- la oman kielensä, suomalaisen viittomakielen 29397: kaan mainittava. Kuuroille henkilöille viittoma- kouluttajiksi tulkeille. 29398: kieli on äidinkieli ja juuri he ovat oman kielensä Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 29399: sekä kulttuurinsa asiantuntijoita, minkä vuoksi tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 29400: heidän tulisi olla myös oman kielensä kouluttaji- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen 29401: na. jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 29402: Ihanteellinen koulutuspaikka tulkeille olisi 29403: sellainen ympäristö, jossa olisi runsaasti kuuroja Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 29404: henkilöitä kielenmalleina. Seuraamalla eri-ikäi- ryhtyä viittomakielen tulkkien taidon pa- 29405: siä, monia murrealueita edustavia kuuroja tulk- rantamiseksi? 29406: 29407: Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1998 29408: 29409: Arja Ojala /sd Tuija Maaret Pykäläinen /vihr 29410: 29411: 29412: 29413: 29414: 280043 29415: 2 KK 688/1998 vp 29416: 29417: 29418: 29419: 29420: Eduskunnan Puhemiehelle 29421: 29422: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa mään kuluvan vuoden elokuun alusta. Turun 29423: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, Kristillisessä Opistossa järjestettävä koulutus 29424: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen siirtyy Väliaikaiseen Diakonia-ammattikorkea- 29425: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Arja Oja- kouluun ja Pohjois-Savon Opistossa järjestettä- 29426: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen vä koulutus Väliaikaiseen Humanistiseen am- 29427: n:o 688: mattikorkeakouluun. 29428: Tämä koulutusjärjestelmän muutos merkitsee 29429: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo muun muassa sitä, että viittomakielentulkin kou- 29430: ryhtyä viittomakielen tulkkien taidon pa- lutus tulee johtamaan korkeakoulututkintoon. 29431: rantamiseksi? Koulutus tulee pidentymään 20 opintoviikolla eli 29432: puolella vuodella 140 opintoviikkoon. Tämä 29433: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- uusi toimintakehys tulee antamaan aikaisempaa 29434: vasti seuraavaa: paremman pohjan myös koulutuksen tason ko- 29435: hottamiselle. 29436: Viittomakielen tulkkien koulutusta on järjes- Molemmissa ammattikorkeakouluissa on 29437: tetty opistoasteen ammatillisena koulutuksena myös viittomakielentulkin koulutuksen järjestä- 29438: kahdessa kansanopistossa, nimittäin Turun misessä käynnistymässä yhteistyö Jyväskylän 29439: Kristillisessä Opistossa ja Pohjois-Savon Opis- yliopiston ja Turun yliopiston kanssa. Lisäämäl- 29440: tossa. Koulutuksen laajuus on ollut 120 opinto- lä yhteyksiä sekä viittomakielen tutkimukseen 29441: viikkoa eli kolme vuotta. että käyttäytymistieteelliseen tutkimukseen pyri- 29442: Molemmissa koulutuspisteissä annettava tään koulutuksen tason kohottamiseen ja laaja- 29443: koulutus siirtyy ammattikorkeakoulujärjestel- alaistamiseen. 29444: Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1998 29445: Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen 29446: KK 688/1998 vp 3 29447: 29448: 29449: 29450: 29451: Tili Riksdagens Talman 29452: 29453: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- aikainen Diakonia-ammattikorkeakoulu - Tem- 29454: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- porära diakoniyrkeshögsko1an och den utbild- 29455: lem av statsrådet översänt följande av riks- ning som ordnas vid Pohjois-Savon Opisto flyt- 29456: dagsman Arja Ojala m.fl. undertecknade spörs- tar till Väliaikainen Humanistinen ammattikor- 29457: mål nr 688: keakoulu (Temporära humanistiska yrkeshög- 29458: skolan). 29459: Vilka åtgärder avser Regeringen vidta Denna förändring i utbildningssystemet inne- 29460: för att förbättra kompetensen hos tecken- bär bl.a. att utbildningen av teckenspråkstolkar 29461: språkstolkar? kommer att leda tili yrkeshögskoleexamen. Ut- 29462: bildningen kommer att förlängas med 20 studie- 29463: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt veckor, dvs. med ett halvt år till140 studieveckor. 29464: anföra följande: Denna nya ram för verksamheten kommer att ge 29465: en bättre grund också när det gäller att höja 29466: Utbildningen av teckenspråkstolkar har ord- utbildningens nivå. 29467: nats som yrkesutbildning på insitutnivå vid två Vid båda yrkeshögskolorna håller man också 29468: folkhögskolor, nämligen Turun Kristillinen på att inleda samarbete med Jyväskylä universi- 29469: Opisto och Pohjois-Savon Opisto. Utbildningen tet och Åbo universitet kring ordnandet av ut- 29470: har omfattat 120 studieveckor, dvs. tre år. bildningen av teckenspråkstolkar. Genom att 29471: Utbildningen vid dessa två utbildningsenheter öka kontakterna både tili teckenspråksforsk- 29472: överförs tili yrkeshögskolesystemet i början av ningen och den beteendevetenskapliga forsk- 29473: augusti innevarande år. Den utbildning som ord- ningen försöker man höja utbildningens nivå och 29474: nas vid Turun Kristillinen Opisto flyttar till Väli- bredda den. 29475: 29476: Helsingforsden 23 juni 1998 29477: 29478: Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen 29479: 1 29480: 1 29481: 1 29482: 1 29483: 1 29484: 1 29485: 1 29486: 1 29487: 1 29488: 1 29489: 1 29490: 1 29491: 1 29492: 1 29493: 1 29494: 1 29495: 1 29496: 1 29497: 1 29498: 1 29499: 1 29500: 1 29501: 1 29502: 1 29503: 1 29504: KK 689/1998 vp 29505: 29506: Kirjallinen kysymys 689 29507: 29508: 29509: 29510: 29511: Ulla Juurola /sd ym.: Maksullisten puhelinpalveluiden valvonnasta 29512: 29513: 29514: Eduskunnan Puhemiehelle 29515: 29516: Maksulliset puhelinpalvelut ovat nousseet laskutusta varten. Internet-palveluiden kehitty- 29517: teknisen kehityksen ansiosta esille. Osa näistä essä tulee vastaava ongelma esille jatkossakin. 29518: palveluista on asianmukaisia, eikä niitä ole syytä Miten voidaan varmistua siitä, että palveluita 29519: kieltää tai niiden käyttöä rajoittaa enempää kuin käyttävä henkilö on kykenevä itse vastaamaan 29520: nyt on tehty. Ongelmaksi muodostuneista mak- teoistaan siinä määrin, että laskutus voidaan sal- 29521: sullisista ns. "seksilinjoista" on voinut päästä lia, sekä miten kontrolloidaan palvelun tilaajan 29522: eroon hankkimalla puhelinyhtiöltä viihdelukon henkilöllisyyttä palvelun yhteydessä. On pidettä- 29523: puhelimeen, jonka jälkeen kyseisestä liittymästä vä todellisuudelle vieraana, että esimerkiksi viisi- 29524: ei ole voinut soittaa näihin numeroihin. toistavuotiaalle pojalle myydään 8 000 markan 29525: Uusi tekniikka on kuitenkin tuonut muka- palvelut luotolla. Tämä on kuitenkin todellisuut- 29526: naan ongelman, jonka ratkaiseminen on yksittäi- ta maksullisten puhelinpalveluiden yhteydessä. 29527: sen kuluttajan kannalta erittäin tärkeää. Eräät Myös palvelun tuottajan vastuu suhteessa ope- 29528: yrittäjät ovat huomanneet tavan kiertää puhelin- raattoriin,jonka verkossa toimitaan, on selvitet- 29529: yhtiöiden asettamat viihdelukot mainostamalla tävä. 29530: tavallista Iiittymänumeroa, johon voi soittaa Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 29531: viihdelukosta riippumatta, samoilla palstoilla tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 29532: kuin varsinaiset viihdenumerot yleensä ovat esil~ kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen 29533: Iä. Soittajan puhelinnumero tunnistetaan yrittä- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 29534: jän toimesta ja lasku lähetetään kyseisen nume- 29535: ron haltijalle. Koska palveluiden käyttäjinä on Mihin toimenpiteisiin aiotaan ryhtyä 29536: usein henkilöitä, joilla ei ole kykyä arvioida ai- teknisen kehityksen mukanaan tuomien 29537: heutuvaa kustannusta, muun muassa laitoshoi- uusien palvelu- ja tilausmuotojen säätele- 29538: dossa olevia, on tästä aiheutunut suurta huolta miseksi siten, että kuluttajien edut huo- 29539: heitä hoitavien henkilöiden sekä omaisten kes- mioidaanja vastuunjakautuminen palve- 29540: kuudessa. Edelleen on pidettävä kyseenalaisena, lun tuottajan, operaattoreidenja kulutta- 29541: voiko yksityinen yritys kerätä mainitulla tavalla jien välillä selvennetään? 29542: annettuun numeroon soittaneiden tietoja edes 29543: 29544: Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1998 29545: 29546: Ulla Juurola /sd Virpa Puisto /sd Pirkko Peltomo /sd 29547: Reijo Kallio /sd Tapio Karjalainen /sd Markku Pohjola /sd 29548: Tarja Kautto /sd 29549: 29550: 29551: 29552: 29553: 280043 29554: 2 KK 689/1998 vp 29555: 29556: 29557: 29558: 29559: Eduskunnan Puhemiehelle 29560: 29561: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa velun tuottaja, tilauksen vastaanottaja ja teleyri- 29562: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, tys. Lainsäädäntö edellyttää teleyrityksen vaiti- 29563: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen olovelvollisuutta. Tästä seuraa, että teleyritys ei 29564: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ulla Juu- myöskään voi puuttua palvelun muotoon. Tele- 29565: rolan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen yrityksellä on kuitenkin palvelupakko. Sen on 29566: n:o 689: annettava verkkonsa sitä haluavan käyttöön. 29567: Palvelujen tuottajat ja teleyritykset ovat pe- 29568: Mihin toimenpiteisiin aiotaan ryhtyä rustaneet 12.6.1998 Maksullisten puhelinpalve- 29569: teknisen kehityksen mukanaan tuomien luiden eettisen lautakunnan, joka aloittaa toi- 29570: uusien palvelu- ja tilausmuotojen säätele- mintansa syksyllä 1998. Se valvoo esimerkiksi 29571: miseksi siten, että kuluttajien edut huo- puhelinpalveluiden markkinointia, sisältöä ja 29572: mioidaanja vastuunjakautuminen palve- luokittelua sisällön perusteella sekä maksuja. 29573: lujen tuottajan, operaaHoreiden ja kulut- Lautakunnan perustamisen periaatteena on ollut 29574: tajien välillä selvennetään? palvelujen tuottajien ja teleyritysten omaehtoi- 29575: nen itsesääntely. Tällä toiminnalla toivotaan 29576: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- päästävän korkealaatuisiinja turvallisiin telever- 29577: vasti seuraavaa: kon lisäarvopalveluihin. Myös suomalaiset inter- 29578: net-palveluntarjoajat ovat perustaneet itsesään- 29579: Televerkkojen lainsäädännön peruslähtökoh- tely-ja edunvalvontajärjestön, Suomen Internet- 29580: tana on, että Suomen kansalaisille taataan va- palveluntarjoajien yhdistys ry:n. Itsesääntely on 29581: paus soittaa haluamallaan tavalla. Periaattee- Euroopan unionissa eniten kannatusta saanut 29582: seen sisältyy idea, että kansalainen saa puhua toimintamuoto audiovisuaalisten ja tietopalvelu- 29583: puhelimessa, mitä hän haluaa viranomaisen sitä jen haitallisten vaikutusten vähentämiseksi. 29584: estämättä. Toisaalta maassamme on vapaa sopi- Tämä periaate on vahvistettu EY:n kulttuuri- ja 29585: musoikeus, jonka mukaan kansalaiset voivat so- audiovisuaalineuvoston 28.5.1998 antamassa 29586: pia haluamistaan toimista tai tehtävistä viran- suosituksessa alaikäisten ja ihmisarvon suojelus- 29587: omaisten sitä estämättä. ta audiovisuaalisissa ja tietopalveluissa. 29588: Suurimpana huolen aiheena ovat nuoret ja Liikenneministeriö osallistuu sekä maksullis- 29589: lapset. Alaikäisten ja vajaavaltaisten käyttäjien ten puhelinpalveluiden että internetin välityksel- 29590: edun ja sanavapauden perinteen toteutumisessa lä saatavien palveluiden sääntelyn kehittämis- 29591: olisi löydyttävä tasapaino. Tästä huolimatta, työryhmiin Euroopan tasolla. Kansainvälisillä 29592: kun lapset perheissä syyllistyvät väärinkäytök- foorumeilla on oltu ehdottomasti palveluiden 29593: siin, sitä ei voida televerkkojen avulla estää. tuottajien ja tarjoajien itsesääntelyn kannalla. 29594: Suomen kattava digitaalinen televerkko on Kansainvälisissä vertailuissa ja konferensseissa 29595: mahdollistanut puhelinliittymän haltijalle seura- saadun tuntuman mukaan sekä talouteen että 29596: ta puhelinkäyttäytymistään sekä eritellyn laskun sisältöön liittyvien väärinkäytösten määrä Suo- 29597: että yksilöidyn soittohistorian muodossa. Esto- messa on huomattavasti pienempi kuin muissa 29598: palvelut ja välilaskutukset ovat olleet osaltaan maissa. 29599: tehokkaita apukeinoja saada holtiton maksullis- Itsesääntely ei kuitenkaan ulotu palveluihin, 29600: ten puhelinpalvelujen käyttö kuriin. Tietysti joita tarjotaan tavallisissa liittymänumeroissa. 29601: myös avoin keskustelu perheissä, koulussa ja tie- Tarjotessaan palvelua tavallisessa liittymänume- 29602: dotusvälineissä auttaa ymmärtämään ja oppi- rossa liiketoiminnan harjoittaja sopii asiakkaan- 29603: maan elämistä yleisesti hyväksyttyjen normien sa kanssa palvelun laskutuksesta. Jos liiketoi- 29604: mukaisessa yhteiskunnassa. minnan harjoittaja tekee asiaUoman laskun ku- 29605: Kysymyksessä esitettyihin palvelu- ja tilaus- luttajalle, tällä on mahdollisuus toimia kuluttaja- 29606: muotoihin ovat osallisena kuluttajan lisäksi pal- lainsäädännön mukaisin oikeuksin. 29607: 29608: Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 1998 29609: 29610: Liikenneministeri Matti Aura 29611: KK 689/1998 vp 3 29612: 29613: 29614: 29615: 29616: Tili Riksdagens Talman 29617: 29618: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- teleföretaget i de service- och beställningsfunk- 29619: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- tioner som nämns i spörsmålet. Lagstiftningen 29620: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- förutsätter tystnadsplikt av teleföretagen. Av 29621: man Ulla Juurola m.fl. undertecknade spörsmål detta följer att ett teleföretag inte heller kan ingri- 29622: nr 689: pa i servicens form. Teleföretaget har dock skyl- 29623: dighet att tillhandahålla service. Företaget skall 29624: Vilka åtgärder har man för avsikt att ställa sitt nät tili förfogande för den som önskar 29625: vidta för att reglera de nya service- och använda det. 29626: beställningsfunktioner som den tekniska Tjänsteproducenterna och teleföretagen inrät- 29627: utvecklingen för med sig, så att konsu- tade den 12 juni 1998 en etisk nämnd för avgifts- 29628: menternas intressen beaktas och ansvars- belagda telefontjänster, som kommer att inleda 29629: fördelningen mellan tjänsteproducenten, sin verksamhet hösten 1998. Nämnden kommer 29630: operatörerna och konsumenterna klar- att övervaka t.ex. marknadsföringen av telefon- 29631: läggs? tjänster, deras innehåll och klassificering av dem 29632: på basis av innehållet samt avgifterna. Principen 29633: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt vid inrättandet av nämnden har varit frivillig 29634: anföra följande: sjä1vreglering hos tjänsteproducenter och telefö- 29635: retag. Genom denna verksamhet hoppas man 29636: Den grundläggande utgångspunkten i lagstift- kunna säkerställa att mervärdestjänsterna i tele- 29637: ningen om telenät är att finska medborgare ga- nätet är högklassiga och trygga. Också de fin- 29638: ranteras frihet att ringa på det sätt de önskar. ländska Internet-tjänsteproducenterna har inrät- 29639: Denna princip omfattar taoken att en medborga- tat en organisation för självreglering och intresse- 29640: re får tala fritt i telefon, utan att myndigheterna bevakning, föreningen Suomen Internet-pal- 29641: hindrar honom. Å andra sidan har vi i vårt Iand veluntarjoajien yhdistys ry. Självregleringen är 29642: fri avtalsrätt, enligt viiken medborgarna kan den verksamhetsform som fått det största stödet 29643: komma överens om åtgärder eller uppgifter som inom Europeiska unionen när det gäller att min- 29644: de önskar utan att myndigheterna hindrar dem. ska de skadliga verkningarna av de audiovisuella 29645: Det största bekymret är de unga och barnen. tjänsterna och informationstjänsterna. Denna 29646: Man måste kunna nå en balans mellan de min- princip fastställs i den rekommendation om 29647: deråriga och omyndiga användarnas intressen skyddet av minderåriga och den mänskliga vär- 29648: och iakttagande av principen om yttrandefrihet. digheten inom de audiovisuella tjänsterna och 29649: Trots det kan man med telenätens hjälp inte informationstjänsterna som EG:s råd (kultur/au- 29650: förhindra att barnen i familjer gör sig skyldiga tili diovisuella frågor) utfårdade den 28 maj 1998. 29651: missbruk. Trafikministeriet deltar i utvecklingsgrupper 29652: Det digitala telenät som täcker Finland har på europeisk nivå för reglering av såväl de av- 29653: gjort det möjligt för innehavaren av en telefonan- giftsbelagda telefontjänsterna som de tjänster 29654: slutning att följa sitt telefonbeteende med hjälp som fås via Internet. 1 de internationella forumen 29655: av såväl specificerade räkningar som samtalsspe- har man entydigt tagit ställning för självreglering 29656: cifikation. Spärrservice och tätare räkningar har i fråga om tjänsteproducenter och tillhandahålla- 29657: bidragit tili att man på ett effektivt sätt har kun- re av tjänster. Enligt den uppfattning man fått vid 29658: nat få den överdrivna användningen av avgifts- internationella jämförelser och konferenser är 29659: belagda telefontjänster under kontroll. Självklart missbruket, både när det gäller ekonomi och när 29660: bidrar också en öppen diskussion i familjerna, det gäller innehåll, betydligt mindre utbrett i Fin- 29661: skolorna och medierna tili att man förstår och lär land än i andra länder. 29662: sig Ieva enligt de allmänt godtagna normerna i Självregleringen utsträcker sig dock inte tili 29663: samhället. tjänster som tillhandahålls via vanliga anslut- 29664: Förutom konsumenten deltar också tjänste- ningsnummer. Den som driver affårsverksamhe- 29665: producenten, den som gör en beställning och ten och kunden kommer överens om fakturering- 29666: 4 KK 689/1998 vp 29667: 29668: en av servicen när denna tillhandahålls via ett oriktig räkning, då har konsumenten möjlighet 29669: vanligt anslutningsnummer. Om den som driver att utöva sina rättigheter enligt konsumentlag- 29670: affårsverksamhet tillställer konsumenten en stiftningen. 29671: 29672: Helsingfors den 25 juni 1998 29673: 29674: Trafikminister Matti Aura 29675: KK 690/1998 vp 29676: 29677: Kirjallinen kysymys 690 29678: 29679: 29680: 29681: 29682: Jorma Kukkonen /sd: Tilastokeskuksen mahdollisuuksista antaa 29683: tietoja 29684: 29685: 29686: Eduskunnan Puhemiehelle 29687: 29688: Tilastokeskus toimii valtiovarainministeriön paasti saatavilla, mutta suurien ketjujen osalta 29689: alaisena, ja sen tietojen antamista rajoittaa muun tilanne on perusteettomasti toinen. Edelleen yri- 29690: muassa tilasto laki. Käytännössä on epäkohdaksi tysten omistuksen jakautumisesta kotimaisten ja 29691: koettu se, että Tilastokeskus ei voi antaa yksit- ulkomaisten sijoittajien ja osakkeenomistajien 29692: täistä myyntipaikkaa koskevia tietoja sitä kysy- kesken ei ole mahdollista saada tietoa. 29693: ville, mutta yksittäistä yritystä koskevat vastaa- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 29694: vat tiedot voidaan luovuttaa vapaasti. Esimer- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 29695: kiksi suuren kauppaketjun yhdestä toimipaikas- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 29696: ta ei saa tietoja, mutta samalla paikkakunnalla nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 29697: toimivasta yksittäisestä myymälästä,joka ei kuu- 29698: lu kauppaketjuihin, tiedot ovat saatavissa. Onko tarkoitus selventää Tilastokes- 29699: Tilastokeskus voi luovuttaa yksittäisiä toimi- kuksen tietojen antamista rajoittavia 29700: paikkojakin koskevia tietoja muun muassa hen- määräyksiä siten, että myös kauppaket- 29701: kilöstömääristä ja liikevaihdosta kokoluokkiin juihin kuuluvien toimipaikkojen henki- 29702: Iajiteltuna. Henkilöstömäärien osalta on käytös- löstömäärät ja liikevaihto tulisivat samal- 29703: sä yhdeksän eri luokkaa. Tämä ei kuitenkaan la tavalla julkisiksi kuin yksittäisen sa- 29704: aina ole riittävää. ma11a alalla toimivan yrityksen, sekä 29705: Asiaa on perusteltu liikesalaisuuksien suojat- mahdollistaa omistuksen jakautumisesta 29706: Ja. Käytännössä tilanne on kuitenkin johtanut koti- ja ulkomaisten sijoittajien kesken 29707: siihen, että yksittäisen yrityksen tiedot ovat va- kerätyn tiedon antaminen? 29708: 29709: Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1998 29710: 29711: Jorma Kukkonen /sd 29712: 29713: 29714: 29715: 29716: 280043 29717: 2 KK 690/1998 vp 29718: 29719: Eduskunnan Puhemiehelle 29720: 29721: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa toja jaettaisi yleisesti. Tilastokeskus on myös ot- 29722: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, tanut huomioon heidän pyyntönsä. 29723: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekis- 29724: jäsenen vastattavaksi kansanedustajan Jorma teri on luonteeltaan tilasto- ja palvelurekisteri, 29725: Kukkonen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- jolla ei ole samanlaista julkista luotettavuutta ja 29726: sen n:o 690: oikeuksia luovaa vaikutusta kuin esimerkiksi 29727: Patentti- ja rekisterihallituksen pitämällä kaup- 29728: Onko tarkoitus selventää Tilastokes- parekisterillä. Tilastokeskuksen tavoitteena kui- 29729: kuksen tietojen antamista rajoittavia tenkin on, että rekisteritiedot ovat mahdollisim- 29730: määräyksiä siten, että myös kauppaket- man luotettavia. Yrityksiä koskevat tiedot - 29731: juihin kuuluvien toimipaikkojen henki- kuten henkilöstö ja liikevaihto- ovat yrityksen 29732: löstömäärät ja liikevaihto tulisivat samal- tasolla varsin yksiselitteisiä. 29733: la tavalla julkisiksi kuin yksittäisen sa- Sen sijaan yksityiskohtaisten tietojen saami- 29734: malla alalla toimivan yrityksen, sekä nen toimipaikkakohtaisesti monitoimipaikkai- 29735: mahdollistaa omistuksen jakautumisesta sista yrityksistä ei ole kaikissa tapauksissa mah- 29736: koti- ja ulkomaisten sijoittajien kesken dollista. Toimipaikkakohtaiset liikevaihdot ovat 29737: kerätyn tiedon antaminen? esimerkiksi usein yritysten ilmoittamia lasken- 29738: nallisia osuuksia yritysten tilinpäätöksen liike- 29739: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- vaihdosta. Yksityiskohtaisten toimipaikkoja ku- 29740: vasti seuraavaa: vaavien tietojen julkisuudelle ei siten ole saman- 29741: laisia edellytyksiä kuin yrityskohtaisten tietojen 29742: Tilastotoimessa on sekä kansallisesti että kan- julkisuudelle. Valtiovarainministeriölle ja Tilas- 29743: sainvälisesti lähtökohtana se, että tilastoviran- tokeskukselle ei ole myöskään tullut kovin monia 29744: omaisten hallussa olevat yksikkökohtaiset tiedot toivomuksia yritys- ja toimipaikkarekisterin tie- 29745: ovat pääsääntöisesti salassapidettäviä. Tällä py- tojen julkisuuden laajentamisesta tältä osin. 29746: ritään varmistamaan tiedonantajien luottamuk- Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekis- 29747: sen säilyminen ja siten luotettavien ja kattavien teriä vastaavaa tietopalvelua on Euroopan unio- 29748: tietojen saaminen tilastojen laatimista varten. nin jäsenmaista lähinnä vain Ruotsissa ja Tans- 29749: Tilastolaissa on säädetty joitakin tarkoin ra- kassa. Kummankin maan rekistereistä luovute- 29750: jattuja poikkeuksia yleisestä salassapitoperiaat- taan kuitenkin tietoja suppeammassa laajuudes- 29751: teesta. Tärkein poikkeus on yritys- ja toimipaik- sa kuin Suomessa. Näiden maiden rekistereissä 29752: karekisterin eräiden yritystietojen julkisuus. Ti- esimerkiksi liikevaihto ei ole julkinen, ja tiedot 29753: lastolain mukaan julkisia ovat tiedot yrityksen henkilöstön määrästä luovutetaan yritystasolla- 29754: toimialasta, toiminnan sijainnista, toimipaikois- kin ainoastaan suuruusluokkatietoina. Suomi 29755: ta, pääasiallisista hyödykkeistä, henkilökunnan poikkeaisikin selvästi muista Euroopan unionin 29756: ja liikevaihdon määrästä sekä ulkomaankaupan jäsenmaista, jos tilastoviranomaisen hallussa 29757: harjoittamisesta. olevien yritystietojen julkisuutta laajennettaisiin 29758: Tilastolaissa yritys- ja toimipaikkarekisterin vielä nykyisestään. Ulkomaalaisomistukseen liit- 29759: tietojenjulkisuutta perusteltiin päällekkäisen tie- tyvien tietojen julkiseksi tekemistä vaikeuttaa 29760: tojen keruun vähentämisellä. Julkisten tietojen myös se, että Tilastokeskus saa kyseiset tiedot 29761: laajuutta määriteltäessä pyrittiin erityisesti otta- osittain sellaisista tietolähteistä, joissa nämä tie- 29762: maan huomioon se, miten laaja julkisuus on tie- dot eivät ole julkisia. 29763: donantajan hyväksyttävissä. Tilastolakia val- Edellä mainituista syistä tilastolakia ei ole tar- 29764: mistelevassa työryhmässä olivat mukana kes- koitus muuttaa siten, että yritys- ja toimipaikka- 29765: keisten tiedonantajaryhmien edustajat. Eräät tie- rekisterin tietojen julkisuutta lisättäisiin kysy- 29766: donantajat ovat kuitenkin ilmaisseet huolestumi- myksessä mainitulla tavalla. Hallitus kuitenkin 29767: sensa yritys- ja toimipaikkarekisterin tietojenjul- seuraa tilannetta kysyjän tarkoittamasta näkö- 29768: kisuudesta ja pyytäneet, ettei heitä koskevia tie- kulmasta. 29769: 29770: Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1998 29771: 29772: Sisäasiainministeriöön määrätyn 29773: ministerin sijaisena 29774: ministeri Jouko Skinnari 29775: KK 690/1998 vp 3 29776: 29777: 29778: 29779: 29780: Tili Riksdagens Talman 29781: 29782: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- bel från uppgiftslämnarnas synpunkt. 1 den ar- 29783: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med- betsgrupp som beredde statistiklagen var repre- 29784: Jem av statsrådet översänt följande av riksdags- sentanter för de centrala uppgiftslämnargrupper- 29785: man Jorma Kukkonen undertecknade spörsmål na företrädda. Vissa uppgiftslämnare har emel- 29786: nr 690: Jertid uttryckt sin oro över offentligheten i fråga 29787: om uppgifter som ingår i företags- och arbetsstäl- 29788: Är avsikten att dels förtydliga de be- Jeregistret, och dessa uppgiftslämnare har bett att 29789: stämmelser som begränsar statistikcen- uppgifter som gäller dem inte skall ges allmän 29790: tralens utlämnande av uppgifter så att spridning. Statistikcentralen har även beaktat 29791: uppgifterna om antalet anställda och dessa önskemål. 29792: omsättningen också i fråga om driftsstäl- Statistikcentralens företags- och arbetsställe- 29793: Jen tillhörande butikskedjor blir offentli- register är till sin karaktär ett statistik- och servi- 29794: ga på samma sätt som när det gäller ett ceregister, som inte har samma offentliga tillför- 29795: enskilt företag i samma bransch, dels litlighet eller rättsgrundande verkningar som ex- 29796: möjliggöra utlämnande av uppgifter som empelvis patent- och registerstyrelsens handels- 29797: insamlats om hur ägandet är fördelat mel- register. Statistikcentralen har dock som mål att 29798: Jan inhemska och utländska placerare? registeruppgifterna skall vara så tillförlitliga som 29799: möjligt. Uppgifterna om företag - exempelvis 29800: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt uppgifterna om antalet anställda och omsätt- 29801: anföra följande: ningen - är jämförelsevis entydiga på företags- 29802: nivå. 29803: På såväl nationell som internationell nivå är Att i fråga om företag med många driftsställen 29804: utgångspunkten inom statistikväsendet att en- få detaljerade uppgifter om de enskilda driftsstäl- 29805: hetsspecificerade uppgifter som statistikmyndig- lena är däremot inte alltid möjligt. Exempelvis 29806: heten förfogar över är principiellt sekretessbelag- omsättningen för de enskilda driftsställena är 29807: da. Avsikten med detta är att säkerställa att sta- ofta av företagen uppgivna kalkylmässiga ande- 29808: tistikväsendet har uppgiftslämnarnas förtroende lar av omsättningen enligt företagens bokslut. 29809: och att man sålunda erhåller tillförlitliga och Vad gäller detaljerade uppgifter om driftsställen 29810: täckande uppgifter i och för uppgörande av sta- finns det sålunda inte samma förutsättningar för 29811: tistik. offentlighet som när det handlar om uppgifter 29812: Statistiklagen innehåller bestämmelser om vis- om enskilda företag. Varken finansministeriet 29813: sa exakt avgränsade undantag från den allmänna eller statistikcentralen har heller fått ta emot sär- 29814: principen om hemlighållande av statistiska upp- skilt många önskemål om att offentligheten gäl- 29815: gifter. Det viktigaste undantaget gäller offentlig- Iande uppgifterna i företags- och arbetsställere- 29816: heten i fråga om vissa företagsuppgifter som in- gistret borde utvidgas tili denna del. 29817: går i företags- och arbetsställeregistret. Enligt Av Europeiska unionens medlemsländer är 29818: statistiklagen är uppgifter om företags bransch, det närmast enbart Sverige och Danmark som 29819: var verksamheten är belägen, driftsställen, hu- har en uppgiftsservice motsvarande statistikcen- 29820: vudsakliga nyttigheter, antalet anställda och tralens företags- och arbetsställeregister. Regis- 29821: omsättning samt idkande av utrikeshandel of- tren i Sverige och Danmark lämnar dock ut upp- 29822: fentliga. gifter i snävare omfattning än registret i Finland. 29823: 1 statistiklagen motiverades offentligheten 1 Sverige och Danmark är exempelvis uppgifter- 29824: gällande uppgifter i företags- och arbetsställere- na om företagens omsättning inte offentliga - 29825: gistret med att man önskade minska insamlande likaså lämnas uppgifterna om antalet anställda 29826: av överlappande uppgifter. När man definierade t.o.m. på företagsnivå endast med angivande av 29827: omfattningen av vilka uppgifter som skall vara storleksklass. Finland skulle avvika markant 29828: offentliga försökte man fåsta särskilt avseende från de andra EU-länderna om offentligheten i 29829: vid hur omfattande offentlighet som är accepta- fråga om företagsuppgifter som statistikmyndig- 29830: 4 KK 690/1998 vp 29831: 29832: heten förfogar över skulle utvidgas ytterligare. Mot bakgrunden av ovan relaterade orsaker 29833: Att göra sådana uppgifter som ansluter sig till finns det inte planer på att ändra statistiklagen så 29834: utlänningars ägande offentliga försvåras dess- att offentligheten gällande uppgifterna i företags- 29835: utom på den grund att statistikcentralen får dessa och arbetsställeregistret utökas på det sätt som 29836: uppgifter delvis från sådana källor där uppgifter- nämns i spörsmålet. Regeringen ger dock akt på 29837: na inte är offentliga. situationen ur den synvinkel spörmålsställaren 29838: avser. 29839: 29840: Helsingfors den 23 juni 1998 29841: 29842: Ställföreträdare för den minister som 29843: förordnats i inrikesministeriet 29844: minister Jouko Skinnari 29845: KK 691/1998 vp 29846: 29847: Kirjallinen kysymys 691 29848: 29849: 29850: 29851: 29852: Antero Kekkonen /sd: Työvoiman käyttämisestä suomalaisilla lai- 29853: voilla 29854: 29855: 29856: Eduskunnan Puhemiehelle 29857: 29858: Merenkulkupolitiikkaa suunniteltaessa pitää Lähtökohtana on kuitenkin pidettävä sitä, että 29859: ottaa huomioon myös laivoilla työskentelevät suomalaisella työpaikalla pitää maksaa suoma- 29860: ihmiset. Tätä perusasiaa ei saa unohtaa puhut- lainen palkka työntekijän kansalaisuudesta riip- 29861: taessa merenkulkumme tulevaisuudesta. On ai- pumatta. 29862: van yhtä tärkeää, että meillä on ammattitaitoista Koska olemme saari ja tarvitsemme myös ko- 29863: suomalaista työvoimaa laivoilla kuin se, että lai- timaisia laivoja kuljettamaan tuottamiamme ta- 29864: vat purjehtivat suomalaisen lipun alla. Julkisuu- varoita muualle maailmaan, meillä pitää olla 29865: dessa on jälleen kerran alkanut liikkua puheita ammattitaitoista henkilöstöä toteuttamaan 29866: siitä, että suomalaisten merimiesten pitää laskea nämä kuljetukset. Laivat eivät liiku ilman mie- 29867: paikkojaan, jotta varustamot eivät liputtaisi lai- histöä. Samoilla perusteilla kuin ollaan suojele- 29868: voja muihin maihin. Edelleen on esitetty, että massa sitä, että laivatjäävät suomalaisiin rekiste- 29869: Suomessa rekisteröityjen alusten miehistö voisi reihin, pitää olla suojelemassa sitä, että laivojen 29870: koostua kahden kerroksen väestä. Suomalaisille miehistöt ovat suomalaisia. Ja suomalaisella työ- 29871: miehistön jäsenille maksettaisiin työehtosopi- paikalla pitää maksaa suomalaista palkkaa. 29872: musten mukaista palkkaa ja noudatettaisiin Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 29873: muutenkin asianmukaisesti sovittuja sääntöjä tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 29874: vuosilomien ja sairauslomien suhteen. Tämän li- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 29875: säksi laivalla työskentelisi joukko ihmisiä, jotka nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 29876: eivät olisi Suomen kansalaisia. Heidän osaltaan 29877: noudatettaisiin muita tai ei mitään sopimuksia, Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 29878: palkkataso olisi alempi kuin muilla työntekijöil- ryhtyä sen varmistamiseksi, että maas- 29879: lä, samoin sosiaaliturva. Syntyisi kahtiajako sa- tamme jatkossakin löytyy ammattitai- 29880: massa laivassa työskentelevien ihmisten välille. toista suomalaista henkilöstöä laivoille? 29881: 29882: Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1998 29883: 29884: Antero Kekkonen /sd 29885: 29886: 29887: 29888: 29889: 80043 29890: 2 KK 691/1998 vp 29891: 29892: 29893: 29894: 29895: Eduskunnan Puhemiehelle 29896: 29897: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa hyvin alhainen. Tämä koskee niin aluksilla työs- 29898: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, kenteleviä merenkulkijoita kuin varustamoyh- 29899: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen tiöitäkin. Esim. Euroopan maista Kreikka, Hol- 29900: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Antero lanti ja Norja ovat luopuneet varustamoiden ve- 29901: Kekkosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen rottamisesta ja korvanneet yhtiöiden verotuksen 29902: n:o 691: erillisenä tonnistomaksulla, jonka suuruus on 29903: varsin alhainen. Myös Saksassa on tehty päätös 29904: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo tonnistoveroon siirtymisestä vuoden 1999 alusta 29905: ryhtyä sen varmistamiseksi, että maas- lukien. Vastaavaa suunnitellaan eräissä muissa- 29906: tamme jatkossakin löytyy ammattitai- kin kilpailijamaissa, esim. Tanskassa ja Iso-Bri- 29907: toista suomalaista henkilöstöä laivoille? tanniassa. 29908: Kilpailijamaiden varustamoiden ehkä merkit- 29909: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- tävin kilpailuetu aiheutuu siitä, että niiden lai- 29910: taen seuraavaa: voilla käytetään yleisesti halvempaa ulkomaista 29911: työvoimaa, jota voidaan palkata normaaleista 29912: Suomalaisilla kauppalaivoilla on perinteisesti eurooppalaista tasoa olevista työehtosopimuk- 29913: käytetty suomalaista työvoimaa ja toisin kuin sista poikkeavilla ehdoilla. Tällaisia halpatyö- 29914: useissa muissa Euroopan maissa (esim. Norja, voimaa tarjoavia maita ovat mm. Filippiinit, In- 29915: Tanska, Saksa, Hollanti ja Iso-Britannia), Suo- tia, Puola, Venäjä ja Viro. 29916: messa ei yleisesti ottaen ole ollut pulaa ammatti- Mikäli suomalaisille aluksille ei luoda kilpaili- 29917: taitoisesta kotimaisesta työvoimasta kauppalai- jamaita vastaavia toimintaedellytyksiä, on ole- 29918: voilla. Esimerkiksi vuotta 1996 koskevan tilan- massa huomattava riski sille, että merkittävä osa 29919: teen mukaan ulkomaisen työvoiman osuus suo- kauppalaivastosta siirtyy halvempien lippujen 29920: malaisilla aluksilla oli vähemmän kuin 1 prosent- alle. Tämä johtaisi siihen, että osa merenkulku- 29921: ti. alan työpaikoista katoaisi Suomesta ja alan kou- 29922: Viimeaikainen kehitys on johtanut siihen, että lutusjärjestelmät vaarantuisivat. Liikenneminis- 29923: kansainvälisessä kilpailussa toimivan Suomen teriössä valmistellaan vuoden 1999 talousarvio- 29924: kauppalaivaston kilpailukyky on huolestutta- esitystä varten esitystä Suomen kauppalaivaston 29925: vasti heikentynyt. Entisen Neuvostoliiton hajoa- kilpailukyvyn parantamiseksi. Kilpailijamaissa 29926: misen myötä Suomen liikenteeseen on tullut run- toteutetut ratkaisut huomioon ottaen on myös 29927: saasti halvempaa ulkomaista tonnistoa. Saman- vakavasti harkittava mahdollisuutta siihen, että 29928: aikaisesti tärkeimmät kilpailijamaat, esim. Sak- myös suomalaisilla aluksilla siirryttäisiin ns. se- 29929: sa, Hollanti, Norja ja Tanska, ovat toteuttaneet kamiehistöjen käyttöön, toisin sanoen aluksilla 29930: tehokkaita merenkulun edistämistoimenpiteitä, voisi suomalaisen henkilöstön ohella olla myös 29931: joiden ansiosta alusten kustannustasoa on voitu tietty määrä halvempaa ulkomaista merenkulki- 29932: merkittävästi alentaa. Tämän seurauksena useil- jatyövoimaa. Lähtökohtana tällaisia ratkaisuja 29933: la merenkulun osa-alueilla rahtitaso on merkittä- suunniteltaessa tulee kuitenkin olla, ettei niillä 29934: västi alentunut. Esim. pientonnistopuolella mek- vaaranneta suomalaisten merenkulkijoiden työ- 29935: lareilta saatujen tietojen mukaan rahtitaso on paikkoja, vaan mahdollinen ulkomaisen työvoi- 29936: viimeisten viiden vuoden aikana alentunut noin man osittainen käyttö tulisi kysymykseen ainoas- 29937: 30 %, samalla kun alusten miehityskustannukset taan sellaisissa tapauksissa, jossa alusta uhkaa 29938: ovat toteutettujen työehtosopimusten seurauk- ulosliputus tai jossa hankittava uusi alus ei kus- 29939: sena kohonneet noin 25%. Näin ollen suomalais- tannussyistä muuten tulisi Suomen lipun alle. 29940: ten alusten edellytykset kannattavaan toimin- Nykytilanteessa merenkulkualalle hakeutuu 29941: taan ovat heikentyneet tuntuvasti. riittävästi opiskelijoita vuosittain. Alan ikära- 29942: Kansainvälisessä liikenteessä toimivat varus- kenne huomioon ottaen on kuitenkin pelättävis- 29943: tamot ovat nykyisin käytännössä lähes koko- sä, että lähivuosien aikana erityisesti päällystö- 29944: naan verovapaita tai ainakin verotuksen taso on puolella tulee pulaa ammattitaitoisesta työvoi- 29945: KK 691/1998 vp 3 29946: 29947: masta. Tärkeää onkin säilyttää alan nykyiset tarjoutuisi mahdollisuus oppilaitoksista tuleville 29948: koulutusjärjestelmät ja pyrkiä edistämään kou- harjoittelijoille tarkoitettuihin harjoittelupaik- 29949: lutusmahdollisuuksia esim. siten, että aluksilla koihin. 29950: Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 1998 29951: 29952: Liikenneministeri Matti Aura 29953: 4 KK 691/1998 vp 29954: 29955: 29956: 29957: 29958: Tili Riksdagens Talman 29959: 29960: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen gäller både dem som arbetar på fartygen och 29961: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande själva rederibolagen. Av t.ex. de europeiska län- 29962: medlem av statsrådet översänt följande av riks- derna har Grekland, Holland och Norge frångått 29963: dagsman Antero Kekkonen undertecknade beskattningen av rederier och kompenserat be- 29964: spörsmål nr 691: skattningen av bolagen med en särskild tonnage- 29965: avgift som uppgår tili relativt lågt belopp. Också 29966: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- i Tyskland har man beslutat att vid ingången av 29967: ta för säkerställandet a v att det i vårt land 1999 övergå tili tonnageskatt. Motsvarande pla- 29968: också i framtiden kan rekryteras yrkes- ner finns också i vissa andra konkurrentländer, 29969: kunnig personai till fartygen? bl.a. Danmark och Storbritannien. 29970: Den kanske allra tyngst vägande konkurrens- 29971: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt fördelen som rederieroa i konkurrentländerna 29972: anföra följande: har att tiligå är metoden att i stor utsträckning 29973: anlita billigare utländsk arbetskraft. Den här ty- 29974: På de finländska handelsfartygen har av tradi- pen av arbetskraft kan anställas på villkor som 29975: tion anlitats finländsk arbetskraft: i motsats tili avviker från de normala kollektivavtalen på eu- 29976: många andra europeiska Iänder (bl.a. Norge, ropeisk nivå. Den biliigare arbetskraften kom- 29977: Danmark, Tyskland, Holland och Storbritan- mer från bl.a. Filippinerna, Indien, Polen, Ryss- 29978: nien) har det i Finland allmänt taget inte varit land och Estland. 29979: brist på yrkeskunnig inhemsk arbetskraft på han- Om man inte för de finländska fartygen skapar 29980: delsfartygen. Exempelvis 1996 var situationen verksamhetsförutsättningar motsvarande dem 29981: den att mindre än 1 % av arbetskraften på de som finns i konkurrentländerna, är risken uppen- 29982: finländska fartygen bestod av utlänningar. bar för att en betydande del av handelsflottan 29983: Under densenaste tiden har utvecklingen lett omregistreras under billigare flaggor. Detta skul- 29984: tili att konkurrenskraften i fråga om den fin- le leda tili att en del av arbetsplatserna inom 29985: ländska handelsflottan, som ju konkurrerar i in- sjöfarten skulle försvinna från Finland och att 29986: ternationella sammanhang, har försvagats i oro- utbildningssystemen inom denna sektor skulle 29987: väckande utsträckning. I och med upplösningen äventyras. I trafikministeriet bereds inför 1999 29988: av det forna Sovjetunionen hartrafiken hos oss i års budgetproposition ett förslag om förbättran- 29989: hög grad utökats med biliigare utländskt tonna- de av den finländska handelsflottans konkur- 29990: ge. Samtidigt har de viktigaste konkurrentlän- rensförmåga. Mot bakgrunden av de lösningar 29991: derna, bl.a. Tyskland, Holland, Norge och Dan- som våra konkurrenter gått in för är vi tvungna 29992: mark, vidtagit effektiva åtgärder för främjande att allvarligt överväga möjligheten att också på 29993: av sjöfarten, och genom dessa insatser har kost- finländska fartyg övergå tili s.k. blandbesätt- 29994: nadsnivån för fartygen kunnat sänkas markant. ningar, vilket skulle innebära att man på fartygen 29995: F öljden har varit att fraktnivån gått ned betydligt vid sidan av de finländska anställda kunde haen 29996: inom många av sjöfartens delområden. På exem- viss andel billigare utländsk arbetskraft. Vid pla- 29997: pelvis småtonnagesidan uppger mäklarna att neringen av dylika lösningar bör utgångspunkten 29998: fraktnivån under de senaste fem åren har sjunkit dock vara att man inte riskerar de finländska 29999: med ca 30 %, samtidigt som kostnaderna för sjöfararnas arbetsplatser, utan att en eventuell 30000: fartygens bemanning har stigit med ca 25 % tili och partiell rekrytering av utländsk arbetskraft 30001: följd av fullgjorda kollektivavtal. De finländska skulle komma i fråga endast i sådana fall där ett 30002: fartygens förutsättningar att bedriva lönsam fartyg hotas av utflaggning eller där ett nytt far- 30003: verksamhet har sålunda försvagats avsevärt. tyg som skaffas av kostnadsskäl inte annars skul- 30004: De rederier som opererar inom den internatio- le registreras under Finlands flagga. 30005: nella trafiken är numera i praktiken så gott som För närvarande söker sig årligen tillräckligt 30006: helt skattefria- nivån för eventuell beskattning många studerande tili sjöfartssektorn. Mot bak- 30007: är under alla omständigheter mycket låg. Detta grunden av åldersstrukturen i branschen kan 30008: KK 691/1998 vp 5 30009: 30010: man dock befara att det under de närmaste åren men inom sjöfartssektorn och att försöka främja 30011: på framför allt befålsnivå kommer att råda brist utbildningsmöjligheterna t.ex. så, att det på far- 30012: på yrkesskicklig arbetskraft. Det är därför viktigt tygen skulle erbjudas elever från läroanstalterna 30013: att slå vakt om de nuvarande utbildningssyste- möjlighet tili praktikantplatser. 30014: 30015: Helsingforsden 26 juni 1998 30016: 30017: Trafikminister Matti Aura 30018: KK 692/1998 vp 30019: 30020: Kirjallinen kysymys 692 30021: 30022: 30023: 30024: 30025: Sulo Aittoniemi /kesk: Kylvötöiden suorittamisesta EU:n säännös- 30026: ten mukaisesti 30027: 30028: 30029: Eduskunnan Puhemiehelle 30030: 30031: Ennen Suomessa oli vapaa talonpoika, joka tään saa, pientä kulkijaa hämmästyttää tämä 30032: kylvi siemenet peltoon silloin, kun katsoi oikean asia. 30033: ajan olevan kevään edistymisen ja säiden perus- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 30034: teella. Euroopan unioni on kaikessa viisaudes- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 30035: saan asettanut takarajan, johon mennessä kylvöt nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 30036: on suoritettava tukiaisten menettämisen uhalla. nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 30037: Suomessa tämä on painajainen, koska kevät 30038: usein on myöhässä ja säät sateisia eivätkä pellot Mihin perustuu se, että vapaan talon- 30039: ehdi kylvökuntoon. EU:sta viikon lisäajan saa- pojan on keväällä suoritettava toukotyöt 30040: minen vaatii melkeinpä valtionpäämiesten ko- määrättyyn päivään mennessä EU-tuen 30041: kousta. menettämisen uhalla, ja mikä on tämän 30042: Vaikka onkin yhdentekevää, milloin siemenet määräyksen asiallinen peruste? 30043: peltoon roiskaisee, kun itse tuotannosta ei mi- 30044: 30045: Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1998 30046: Sulo Aittoniemi /kesk 30047: 30048: 30049: 30050: 30051: 280043 30052: 2 KK 692/1998 vp 30053: 30054: 30055: 30056: Eduskunnan Puhemiehelle 30057: 30058: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tään on kylvettävä, on määritetty Suomessa py- 30059: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, syvästi 15 päiväksi kesäkuuta tietyistä edellytyk- 30060: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen sistä tiettyjen peltokasvien tuottajien tukijärjes- 30061: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait- telmän mukaisten korvausten myöntämiseksi 30062: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen annetulla komission asetuksella (EY) N:o 658/ 30063: n:o 692: 96, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella 30064: (EY) N:o 1718/97. Tänä vuonna kylvöjen viiväs- 30065: Mihin perustuu se, että vapaan talon- tymisen takia viimeiseksi kylvöpäiväksi on C- 30066: pojan on keväällä suoritettava toukotyöt tukialueella määrätty 30. päivä kesäkuuta. 30067: määrättyyn päivään mennessä EU-tuen Hakuajan ja kylvöilmoitusten sääntelyllä py- 30068: menettämisen uhalla, ja mikä on tämän ritään yhteisötasolla varmistamaan, että jokai- 30069: määräyksen asiallinen perusta? sessa jäsenmaassa hallinnolla on riittävästi aikaa 30070: tukihakemusten käsittelyyn ja valvontaan ennen 30071: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- maksatusta. Tällä varmistetaan se, että jäsen- 30072: taen seuraavaa: maat eivät voi perustella valvomattomien tilojen 30073: maksatusten aloittamista aikapulaan vedoten. 30074: Vuoden 1992 maatalousreformin yhteydessä Sama peruste koskee viimeisen kylvöpäivän 30075: Euroopan unioni otti käyttöön pinta-alaan pe- sääntelyä. Eräillä yhteisön alueilla on mahdollis- 30076: rustuvan peltokasvien tuen korvauksena viljeli- ta tuottaa kaksi satoa vuodessa. Tukiehdot edel- 30077: jöille viljan interventiohinnan laskusta. Tuki lyttävät kuitenkin yhden sadon kasvattamisen. 30078: maksetaan kokonaisuudessaan yhteisön varois- Yhden kasvin viljely voidaan varmistaa viimei- 30079: ta. Tämän vuoksi yhteisön kokonaisedun mu- sen kylvöpäivän määräämisellä. Ilman sitä olisi 30080: kaista on valvoa, ettäjokainenjäsenmaa maksaa mahdollista kasvattaa yksi sato ennen sen kasvin 30081: tuet samojen, yhteisesti sovittujen periaatteiden viljelyä, josta haetaan tukea. 30082: mukaisesti. Myös Suomi on kannanotoissaan Edellä kuvattu kahden kasvin viljely ei ole 30083: korostanut budjettikurin tarpeellisuutta ja vas- mahdollista Suomessa. Liittyessään Euroopan 30084: tustanut yhteisön varojen väärinkäyttöä. unioninjäsenvaltioksi Suomi kuitenkin hyväksyi 30085: Edellä mainittujen tavoitteiden takia on yhtei- osallistumisensa yhteisön yhteiseen maatalous- 30086: sön lainsäädännön tasolla säädetty, että tuet voi- politiikkaan. Kansallinen etu on tämän yhteisön 30087: daan maksaa vasta tukihakemusten käsittelyn ja politiikan puitteissa aikaansaada säännöt, jotka 30088: valvonnan jälkeen. Myös jäsenmaan mahdolli- sopivat Suomelle. Tästä syystä Suomen aloittees- 30089: suutta hakuajan ja viimeisen kylvöpäivän mää- ta muutettiin yhteisön lainsäädäntöä tavalla, 30090: räämiseen on rajoitettu yhteisön lainsäädännös- joka mahdollistaa Suomelle myöhäisemmän ha- 30091: sä. kuajan kuin missään muussa jäsenvaltiossa. 30092: Hakuaika voi olla viimeistään 15 päivänä tou- Myös viimeinen kylvöpäivä koko Suomen 30093: kokuuta tai päivänä, jolloin koko jäsenmaata alueella on myöhäisempi kuin missään muussa 30094: koskeva kylvöaika päättyy. Tällä perusteella on jäsenvaltiossa. 30095: Suomessa päätetty tänä vuonna hakuajaksi tou- Toisaalta kansalliseen etuun kuuluu myös 30096: kokuun 29 päivä, joka on myöhäisin koko yhtei- Euroopan unionin kokonaismenojen kurissa pi- 30097: sön alueella. Muut jäsenmaat ovat määrittäneet täminen. Tämä onnistuu parhaiten tukemalla 30098: hakuajaksi perussäädöksen eli tukijärjestelmästä koko yhteisön aluetta koskevien menettelyjen ja 30099: tiettyjen peltokasvien viljelijöille annetun neu- valvonnan kehittämistä. Tämän tavoitteen saa- 30100: voston asetuksen (ETY) N:o 1765/92 10 artiklan vuttamiseksi ei ole kansallisen edun mukaista 30101: mukaisesti 15.5. tai sitä aikaisemman ajankoh- vaatia kaikkia jäsenmaita koskevan valvonnan 30102: dan. Ruotsissa hakuaika päättyy huhtikuun 1 vesittämistä, vaan on edelleen pyrittävä kehittä- 30103: päivänä. mään yhteisön lainsäädäntöä sellaiseksi, että se 30104: Viimeinen kylvöpäivä, jolla tarkoitetaan päi- ottaa enemmän huomioon Suomen erityiset 30105: vää, jolloin hakemuksessa ilmoitetut alat viimeis- maantieteelliset ja ilmastolliset olosuhteet. 30106: Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1998 30107: 30108: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä 30109: KK 692/1998 vp 3 30110: 30111: Tili Riksdagens Talman 30112: 30113: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen genom kommissionens förordning (EG) nr 658/ 30114: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande 96 om vissa villkor för beviljande av kompensa- 30115: medlem av statsrådet översänt följande av riks- tionsbetalning enligt stödsystemet för producen- 30116: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs- ter av vissa jordbruksgrödor, sådan den lyder i 30117: mål nr 692: förordning (EG) nr 1718/97. På grund av den 30118: försenade såningen har den sista dagen för sådd i 30119: På viiken grund skall en fri bonde utfö- år fastställts tili den 30 juni i stödområdet C. 30120: ra vårarbetet före ett bestämt datum un- Genom att reglera ansökningstiden och an- 30121: der hot om att gå miste om EU-stödet, mälningarna om sådd försöker man på gemen- 30122: och vilket sakargument har denna be- skapsnivå säkerställa att förvaltningsmyndig- 30123: stämmelse? heterna i varje medlemsland har tiiiräckligt 30124: mycket tid för att behandla ansökningarna och 30125: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt genomföra kontroller innan stödet utbetalas. 30126: anföra följande: Genom detta säkerställs att medlemsländerna 30127: inte kan börja betala stöd tili oövervakade gårdar 30128: 1 samband med jordbruksreformen 1992 tog med hänvisning tili tidsbristen. Samma grund 30129: Europeiska unionen i bruk ett arealbaserat stöd gäller för regleringen av den sista dagen för sådd. 30130: för jordbruksgrödor som kompensation tilljord- På vissa områden inom uni onen är det möjligt att 30131: brukarna för det sänkta interventionspriset för producera två skördar per år. 1 stödvillkoren 30132: spannmål. Stödet betalas i sin helhet av gemen- förutsätts dock odling av en enda skörd. Genom 30133: skapens medel. Därför Iigger det i gemenskapens att fastställa ensista dag för sådd kan man säker- 30134: helhetsintresse att övervaka att varje medlems- ställa att en enda gröda odlas. Utan detta skulle 30135: land betalar stöden enligt samma, gemensamt det vara möjligt att odla en skörd innan den 30136: överenskomna principer. Också Finland har i gröda för viiken stödet söks odlas. 30137: sina ställningstaganden betonat nödvändigheten I Finland är det omöjligt att odla två grödor 30138: av att hålla budgeten i styr och motsatt sig att enligt beskrivningen ovan. När Finland anslöt sig 30139: gemenskapens medel missbrukas. tili Europeiska unionen godkände vi dock att vi 30140: Med anledning av de ovan nämnda målen har deltar i gemenskapens gemensamma jordbruks- 30141: gemenskapen på lagstiftningsnivå föreskrivit att politik. Det är av nationellt intresse att inom 30142: stöden kan betalas f6rst efter att ansökningarna denna gemenskapspolitik åstadkomma regler 30143: om stöd har behandlats och kontroll har utförts. som lämpar sig for Finland. På denna grund 30144: Också medlemsländerna möjlighet att bestämma ändrades gemenskapens lagstiftning på initiativ 30145: ansökningstiden och sista dagen för sådd har av Finland så att det är möjligt för Finland att ha 30146: begränsats i gemenskapens lagstiftning. en senare ansökningstid än någon annan med- 30147: Ansökningstiden kan utgå senast den 15 maj lemsstat. Också den sista dagen för sådd infaller i 30148: eller den dag då såningstiden i hela medlemslan- hela Finland senare än i någon annan medlems- 30149: det tar slut. På denna grund har man i Finland stat. 30150: bestämt att ansökningstiden i år utgår den 29 Av nationellt intresse är å andra sidan också 30151: maj, som är det senaste datumet inom hela ge- att de totala utgifterna för Europeiska unionen 30152: menskapen. De övriga medlemsländerna har i hålls i styr. Detta lyckas bäst genom att man 30153: enlighet med artikell 0 i den grundläggande rätts- stöder utvecklingen av förfaranden och övervak- 30154: akten, rådets förordning (EEG) nr 1765/92 om ning som gäller hela unionen. F ör uppnåendet a v 30155: upprättade av ett stödsystem for producenter av målet är det inte förenligt med det nationella 30156: vissa jordbruksgrödor, fastställt att ansöknings- intresset att kräva att den övervakning som gäller 30157: tiden utgår den 15 maj eller tidigare. 1 Sverige alla medlemsländer skall urvattnas, utan det gäl- 30158: utgår ansökningstiden den 1 april. ler att alltjämt försöka utveckla gemenskapens 30159: Den sista dagen för sådd, dvs. den dag då de Iagstiftning så att den i högre grad tar hänsyn tili 30160: arealer som uppgetts i ansökan senast skall besås, de speciella geografiska och klimatologiska för- 30161: har i Finland permanent fastställts tili den 15 juni hållandena i Finland. 30162: 30163: Helsingforsden 29 juni 1998 30164: 30165: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä 30166: KK 693/1998 vp 30167: 30168: Kirjallinen kysymys 693 30169: 30170: 30171: 30172: 30173: Sulo Aittoniemi /kesk: Venäjän kaupan luototuksen ja vientitakui- 30174: den kehittämisestä 30175: 30176: 30177: Eduskunnan Puhemiehelle 30178: 30179: Neuvostoliiton kaupalla oli viime vuosikym- enemmän sijaa. Sillä olisi kaupan kehityksessä 30180: menen loppuun mennessä suuri merkitys Suo- suuri merkitys. 30181: men ulkomaankaupassa ja talouden kehitykses- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 30182: sä. Venäjän kanssa kauppa on romahduksenjäl- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 30183: keen kehittynyt nopeasti, ja myös sillä on ollut nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 30184: suuri merkitys maallemme. Venäjän kauppa on nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 30185: kuitenkin pääasiassa käteiskauppaa, koska vien- 30186: titakuisiin ja luototukseen suhtaudutaan perus- Näkeekö Hallitus, että Venäjän kau- 30187: tellusti kovin varovaisesti. passa olisi mahdollisuus pikku hiljaa siir- 30188: Keraaja Valtiontakuukeskusta ollaan nyt pu- tyä nykyistä laajempaan vientitakuiden 30189: kemassa uusiin vaatteisiin uuden yhtiön myötä. ja luototuksen käyttöön valtion toimesta 30190: Vaikka sillä sellaisenaan ei liene asiaan vaikutus- kaupan positiivisen kehityksen lisäämi- 30191: ta, elää mielessä toivo, että myös Venäjän kau- seksi? 30192: passa vientitakuut ja luototus saisivat nykyistä 30193: 30194: Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1998 30195: 30196: Sulo Aittoniemi /kesk 30197: 30198: 30199: 30200: 30201: 280043 30202: 2 KK 693/1998 vp 30203: 30204: 30205: 30206: 30207: Eduskunnan Puhemiehelle 30208: 30209: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Takuutoiminnan laajentaminen Venäjällä on 30210: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, tuonut esiin lukuisia viennin rahoitus- ja takuu- 30211: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen toimintaan liittyviä ongelmia, jotka on hyvä 30212: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait- muistaa puhuttaessa julkisesti tuetusta viennin 30213: toniemen kirjallisen kysymyksen n:o 693: rahoituksesta, johon Takuukeskuksen takaamat 30214: luotot kuuluvat. Venäjän yhteiskuntajärjestelmä 30215: Näkeekö Hallitus, että Venäjän kau- käy läpi suurta muutosta. Länsimaisin käsittein 30216: passa olisi mahdollisuus pikku hiljaa siir- ja periaattein toimiva rahoitus kohtaa lukuisia 30217: tyä nykyistä laajempaan vientitakuiden esteitä. Venäläisten pankkien takaukset ovat ve- 30218: ja luetotuksen käyttöön valtion toimesta näläisille yrityksille kalliita, jos niitä ollenkaan 30219: kaupan positiivisen kehityksen lisäämi- on saatavilla. Neuvostoajalta periytyvä vaihto- 30220: seksi? kauppakäytäntö on edelleen laajaa. Käteisen ra- 30221: han puute yrityksillä on yleistä. Viranomaiset 30222: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- valvovat yksityiskohtaisesti yritystoimintaa. Ve- 30223: vasti seuraavaa: näjän keskuspankki edellyttää, että kaikkiin 30224: tuontitoimituksiin, joiden maksuaika ylittää 180 30225: Suomen ja Venäjän välillä allekirjoitettiin päivää, on hankittava sen lupa. Luvan saaminen 30226: marraskuussa 1997 kaksi rahoitus- ja takuusopi- on aikaa vievää ja vaikeaa. Venäläiset yritykset 30227: musta, joiden tavoitteena on edistää kone- ja ovatkin usein ilmoittaneet, että niille on edulli- 30228: laitevientiä Suomesta Venäjälle. Sopimusten sempaa maksaa kaupat käteisellä kuin ryhtyä 30229: puitteissa voidaan taata vientiä Suomesta Venä- lupamenettelyjen vaatimiin toimiin. 30230: jälle kahteen miljardiin markkaan asti. Näiden Vientikauppoja rahoittavien länsimaisten 30231: sopimusten ulkopuolella Takuukeskus voi lisäk- pankkien ja venäläisten ostajien luottoneuvotte- 30232: si taata luottojärjestelyjä, joihin on saatavilla lujen pitkittyessä valtaosa keskipitkän maksu- 30233: Takuukeskuksen hyväksymän venäläisen pan- ajan kauppoja koskevista takuupäätöksistä on 30234: kin takaus. Tällaisia pankkeja on tällä hetkellä 17 tarjousvastuita. Hallituksen käsityksen mukaan 30235: kappaletta. Suurimpiin venäläisiin yrityksiin liit- edellä kuvatut kaupan rahoitusongelmat eivät 30236: tyviä ostajariskejä voidaan harkita taattavaksi koske vain Suomea, vaan myös muita Venäjän 30237: ilman pankkitakausta. Päivittäistavara- ja muita kanssa kauppaa käyviä maita. 30238: lyhyen maksuajan toimituksia voidaan taata Edellä olevan perusteella hallitus toteaa, että 30239: suomalaisille viejille luottoriskitakuilla. Mikäli valtion toimesta on pyritty luomaan edellytyksiä 30240: venäläinen ostaja hyväksytään takuun piiriin, ei vientitakuiden ja julkisesti tuetun Juototuksen 30241: lisävakuutena tarvita venäläisen pankin takaus- nykyistä laajemmalle käytölle Venäjän kaupas- 30242: ta. Takuiden piiriin on hyväksytty lähes 200 osta- sa. Venäjän lainsäädäntöön ja taloudelliseen ti- 30243: jaa. Keskipitkän ja pitkän maksuajankauppojen lanteeseen liittyvistä syistä vientitakuiden käyttö 30244: takaamisesta on tehty takuupäätöksiä 700 mil- ei ole kuitenkaan kehittynyt täysin odotetulla 30245: joonan markan arvosta. tavalla. 30246: 30247: Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1998 30248: 30249: Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki 30250: KK 693/1998 vp 3 30251: 30252: 30253: 30254: 30255: Tili Riksdagens Talman 30256: 30257: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- anslutning tili finansierings- och garantiverk- 30258: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med- samheten vilka måste beaktas när man talar om 30259: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- offentligt understödd exportfinansiering som 30260: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr även omfattar de krediter för vilka Garanticen- 30261: 693: tralen beviljar garanti. Samhällssystemet i Ryss- 30262: land genomgår en stor förändring. Finansiering 30263: Anser Regeringen att man i handeln som baserar sig på västerländska begrepp och 30264: med Ryssland så småningom skulle kun- fungerar enligt västerländska principer stöter på 30265: na övergå tili ett system där exportgaran- många hinder. De garantier som beviljas av ryska 30266: tier och krediter genom statens försorg banker är dyra för ryska företag, om garantier 30267: används i en större omfattning än hittills över huvud taget kan fås. Praxisen med bytes- 30268: för att den positiva utvecklingen av han- handel, som härrör sig från den sovjetiska tiden, 30269: deln ytterligare skulle förstärkas? tillämpas fortfarande i stor utsträckning. Det är 30270: vanligt att företag saknar kontanta medel. Myn- 30271: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt digheterna utövar ingående tillsyn över företags- 30272: anföra följande: verksamheten. Den ryska centralbanken kräver 30273: att ett tillstånd skall skaffas för samtliga import- 30274: 1 november 1997 undertecknades mellan Fin- Ieveranser vid vilka betalningstiden överskrider 30275: land och Ryssland två finansierings- och garan- 180 dagar. Att få tillstånd tar lång tid och är 30276: tiavtal i syfte att främja den finländska exporten komplicerat. Ryska företag har ju också ofta 30277: av maskiner och anordningar tili Ryssland. Inom meddelat att det blir förmånligare för dem att 30278: ramen för nämnda avtal kan garantier upp tili 2 betala sina inköp kontant än att vidta åtgärder i 30279: miljoner mark beviljas för export från Finland tili syfte att skaffa tillstånd. 30280: Ryssland. Utöver dessa arrangemang kan Ga- Medan förhandlingarna mellan kreditgivande 30281: ranticentralen bevilja garantier för kreditarrang- västerländska banker och ryska köpare om bevil- 30282: emang för vilka det är möjligt att erhålla bankga- jande av kredit drar ut på tiden handlar största 30283: ranti av en av Garanticentralen godkänd rysk delen av fattade garantibeslut i anslutning tili köp 30284: bank. För närvarande finns det 17 dylika banker. med medellång betalningstid om anbudsansvar. 30285: 1fråga om de risker som är förenade med handeln Enligt regeringens uppfattning gäller de finansie- 30286: med de största ryska företagen kan beviljande av ringsproblem som beskrivits ovan inte enbart 30287: garanti utan bankgaranti övervägas. Vid leve- Finland utan även andra Iänder som idkar han- 30288: ranser av dagligvaror och andra leveranser med del med Ryssland. 30289: kort betalningstid kan finländska exportörer be- Med stöd av vad som anförts ovan konstaterar 30290: viljas garantier i form av kreditriskgarantier. Om regeringen att man genom statens försorg försökt 30291: en rysk köpare godkänns som omfattad av ga- skapa förutsättningar för att exportgarantier och 30292: rantin behövs inte någon ytterligare säkerhet i offentligt understödda krediter i en större ut- 30293: form av garanti från en rysk bank. Närmare 200 sträckning än hittills skall kunna användas i an- 30294: köpare har blivit godkända att omfattas av ga- slutning tili handeln med Ryssland. Av skäl som 30295: rantier. 1 fråga om garantier för köp med medel- har att göra med lagstiftningen och den ekono- 30296: lång eller lång betalningstid har garantibesl ut tili miska situationen i Ryssland har dock använd- 30297: ett värde av 700 miljoner mark fattats. ningen av exportgarantier inte utvecklats fullt på 30298: 1 och med att garantiverksamheten i Ryssland väntat sätt. 30299: har utvidgats har det avslöjats många problem i 30300: 30301: Helsingforsden 29 juni 1998 30302: 30303: Handels- och industriminister Antti Kalliomäki 30304: KK 694/1998 vp 30305: 30306: Kirjallinen kysymys 694 30307: 30308: 30309: 30310: 30311: Sulo Aittoniemi /kesk: Pienosakeyhtiöiden tarpeellisuudesta 30312: 30313: 30314: 30315: Eduskunnan Puhemiehelle 30316: 30317: Eduskunnassa on tämän vaalikauden aikana tussäännöksiä muuttamalla muiden pienyhtiöi- 30318: pariinkin otteeseen tuotu esiin lakiehdotuksella den osalta. 30319: tarpeellisuus lainmuutokseen, joka mahdollistaa Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 30320: osakeyhtiön perustamisen pienellä vain 1 000 tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 30321: markan osakepääomalla ja jonka byrokratia nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 30322: sekä sisäisesti että ulospäin yhteiskunnan suun- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 30323: taan on normaalia kevyempi. Vastaväitteenä on 30324: esitetty, että osakeyhtiön perustamismahdolli- Minkälaisiin toimenpiteisiin Hallitus 30325: suus vain 1 000 markan osakepääomalla tuo jäl- aikoo ryhtyä henkilöyhtiöiden eli kom- 30326: leen kuvaan niin sanotut pöytälaatikkoyhtiöt, mandiittiyhtiön ja avoimen yhtiön vero- 30327: joita perustetaan enemmän tai vähemmän kei- säännösten muuttamiseksi siten, että ve- 30328: nottelutarkoituksessa. rotuksen luoma tarve niin sanottujen 30329: Pienyhtiöiden perustamiseen on ehkä tarvetta pienosakeyhtiöiden perustamiseen pois- 30330: siltä osin, että verotus kohtelee kaltoin henkilö- tuisi, koska viimeksi mainittuun yhtiö- 30331: yhtiöitä, kuten kommandiittiyhtiöitä ja avoimia malliin liittyy taloudellisten väärinkäy- 30332: yhtiöitä. Näin ollen tarve hieman epäilyttävään tösten riski? 30333: osakeyhtiömalliin voitaisiin korvata ehkä vero- 30334: 30335: Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1998 30336: 30337: Sulo Aittoniemi /kesk 30338: 30339: 30340: 30341: 30342: 280043 30343: 2 KK 694/1998 vp 30344: 30345: 30346: 30347: 30348: Eduskunnan Puhemiehelle 30349: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa sä. Ehdotus sai osakseen voimakasta arvostelua 30350: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, muun muassa monimutkaisuudesta sekä vero- 30351: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen velvollisten että verohallinnon kannalta samoin 30352: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait- kuin siitä, että järjestelmä olisi koskenut vain 30353: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen pienehköä osaa yrityksistä. Järjestelmän laajen- 30354: n:o 694: taminen olennaisesti suurempaan yritysjouk- 30355: koon olisi puolestaan kärjistänyt verotuksen ta- 30356: Minkälaisiin toimenpiteisiin Hallitus sapuolisuusongelmia ja johtanut huomattaviin 30357: aikoo ryhtyä henkilöyhtiöiden eli kom- verotulojen menetyksiin. 30358: mandiittiyhtiön ja avoimen yhtiön vero- Laajennusrahastomallin toteuttamisen sijasta 30359: säännösten muuttamiseksi siten, että ve- elinkeinonharjoittajien ja henkilöyhtiöiden tulo- 30360: rotuksen luoma tarve niin sanottujen rahoitusmahdollisuuksia päätettiin vahvistaa 30361: pienosakeyhtiöiden perustamiseen pois- yksinkertaisemmalla ja suurempaa yritysjouk- 30362: tuisi, koska viimeksi mainittuun yhtiö- koa hyödyttävällä tavalla. Elinkeinonharjoitta- 30363: malliin liittyy taloudellisten väärinkäy- jan ja henkilöyhtiöiden yhtiömiesten tulo-osuu- 30364: tösten riski? den pääomatulona verotettavaa osuutta nostet- 30365: tiin 15 prosentista 18 prosenttiin nettovarallisuu- 30366: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- desta. Nettovarallisuuden laskentaa muutettiin 30367: vasti seuraavaa: lisäämällä siihen säännös,jonka mukaan 30 pro- 30368: senttia tilikauden päättymistä edeltäneiden 12 30369: Pienyhtiöt ja yhtiölainsäädäntö -työryhmän kuukauden aikana maksettujen palkkojen mää- 30370: tehtävänä oli selvittää, miten pienen ja keskisuu- rästä lisätään nettovarallisuuteen laskettaessa 30371: ren yritystoiminnan edellytyksiä voitaisiin pa- pääomatulo-osuutta. Näiden toimenpiteiden ta- 30372: rantaa yhtiölainsäädäntöä kehittämällä. Pienyh- loudelliset vaikutukset olivat samansuuntaisia 30373: tiölainsäädännön tarpeellisuutta on perusteltu kuin jakamattoman voiton lievemmän verotuk- 30374: nimenomaan yhtiöoikeudellisten säännösten sel- sen ja ne paransivat muiden yritysmuotojen vero- 30375: keyttämisellä. Työryhmän toimeksiantoon ei tuksellista kilpailukykyä osakeyhtiöihin nähden. 30376: varsinaisesti kuulunut verotuksen selvittäminen Osakeyhtiöiden edullisuus verotuksessa pe- 30377: ja siksi työryhmä on sivunnut veroasioita vain rustuu lähinnä yhtiöön jätetyn voiton lievero- 30378: poikkeuksellisesti. pään verotukseen. Osakeyhtiön 28 prosentin ve- 30379: Muiden yritysmuotojen kuin osakeyhtiöiden rotuksen jälkeen varat eivät kuitenkaan ole vielä 30380: on katsottu olevan verotuksessa osakeyhtiöitä osakkaan käytettävissä. Jotta osakas saisi voiton 30381: epäedullisemmassa asemassa, koska niiden koh- itselleen, se täytyy nostaa yhtiöstä osinkona. 30382: dalla osa yrityksessä pidätetystä voitosta tulee Osinko jaetaan osakkaan verotuksessa pääoma- 30383: usein verotetuksi yrittäjän ansiotulona. Lisäksi ja ansiotuloon siten, että pääomatuloksi katso- 30384: nettovarallisuuteen perustuvan pääoma- ja an- taan 15 prosenttia osakkeiden matemaattisesta 30385: siotulojaon on katsottu lähtökohtaisesti suosi- arvosta. Osakkeen matemaattista arvoa lasket- 30386: van pääomavaltaisia aloja, joilla on keskimäärin taessa siihen ei tehdä lisäystä palkkojen perus- 30387: enemmän nettovarallisuutta kuin työvaltaisilla teella kuten henkilöyhtiöissä. Pääomatulona ve- 30388: aloilla. rotettavasta osingosta vero on 28 prosenttia, 30389: Osakeyhtiöiden ja muiden yritysmuotojen vä- joka vastaa osakeyhtiön jo maksamaa veroa ja 30390: lillä koettujen epäkohtien lieventämiseksi valtio- joka hyvitetään osingonsaajalle. Pääomatulona 30391: varainministeriö asetti vuoden 1995 lopussa verotettava osinko on siten käytännössä saajal- 30392: pienyritysten verotuksen uudistamistyöryhmän, leen verovapaa. Ansiotulona verotettavaan osin- 30393: joka teki keväällä 1996 ehdotuksen niin sanotus- koon kohdistuu osakkaan ansiotuloverokannan 30394: ta laajennusrahastosta. Laajennusrahasto olisi mukainen vero. Osingonsaaja saa hyvityksen 30395: mahdollistanut tulon säästämisen yhtiöverokan- myös tältä osin yhtiön jo maksamasta verosta, 30396: nalla myös muissa yrityksissä kuin osakeyhtiöis- joten maksettavaksijää osakkaan ansiotulovero- 30397: KK 694/1998 vp 3 30398: 30399: kannan ja yhtiön maksaman 28 prosentin välinen mällä lainmuutoksella, jonka mukaan osakkaan 30400: erotus. yhtiöltä verovuoden lopussa olevat osakaslainat 30401: Henkilöyhtiössä verotettava tulo verotetaan verotetaan tietyin edellytyksin osakkaan pää- 30402: heti yhtiömiesten tulona,joten varat ovat välittö- omatulona. Laskettaessa osakkeen matemaattis- 30403: mästi yhtiömiehen käytössä. Kuten edellä on ta arvoa osakaslainat vähennetään myös netto- 30404: mainittu, henkilöyhtiön tulo-osuudesta omista- varallisuudesta aikaisempaa laajemmassa mää- 30405: jan pääomatulona verotetaan 18 prosenttia net- rin. 30406: tovarallisuudesta, johon saadaan tehdä lisäys Vuodesta 1997 alkaen voimassa olleet lieven- 30407: maksettujen palkkojen perusteella. Loppuosa nykset henkilöyhtiöiden verotuksessa tasapuo- 30408: tulosta verotetaan omistajan ansiotulona. Iistivat niiden asemaa osakeyhtiöihin verrattuna. 30409: Pääomatulo-osuuden laskentaeroista johtuen Osakeyhtiöiden asemaa puolestaan kiristävät 30410: yhtiöstä nostettuun voittoon kohdistuva henki- vuoden 1998 aikana tehdyt lainmuutokset Vero- 30411: löyhtiön yhtiömiehen verotus on usein osakeyh- tusmenettelylain muutokset verovelvollisen oi- 30412: tiön osakkaan verotusta lievempi. keusturvassaja mm. luottamusperiaatteen toteu- 30413: Aikaisemmin osakeyhtiöstä oli mahdollista tus parantavat myös henkilöyhtiöiden asemaa. 30414: nostaa varoja osakaslainana ilman, että nostet- Hallitus seuraa tilannetta kysyjän tarkoittamasta 30415: tuihin varoihin kohdistui verotusta. Tämä mah- näkökulmasta, koska henkilöyhtiöt ovat tärkeitä 30416: dollisuus poistuu Eduskunnan juuri hyväksy- mm. työllistämisen kannalta. 30417: 30418: Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1998 30419: 30420: Ministeri Jouko Skinnari 30421: 4 KK 694/1998 vp 30422: 30423: 30424: 30425: 30426: Tili Riksdagens Talman 30427: 30428: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen med bolagsskattesats även i andra företag än 30429: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande aktiebolag. Förslaget möttes av stark kritik bl.a. 30430: medlem av statsrådet översänt följande av riks- för att det var så invecklat både ur de skattskyldi- 30431: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs- gas och ur skatteförvaltningens synvinkel samt 30432: mål nr 694: för att systemet skulle ha berört endast en rätt 30433: liten del av företagen. En utvidgning av systemet 30434: Hurudana åtgärder ämnar Regeringen till en väsentligt större grupp av företag skulle å 30435: vidta för att bestämmelserna i fråga om sin sida ha förvärrat problemen i fråga om jäm- 30436: personbolag, dvs. kommanditbolag och likheten inom beskattningen och lett till betydan- 30437: öppna bolag, ändras så att det av orsaker de förluster i skatteinkomsterna. 30438: som hänför sig tili beskattningem inte 1 stället för att genomföra modellen med en 30439: längre finns något behov att bilda s.k. utvidgningsfond beslöt man sig för att stärka 30440: småaktiebolag, eftersom den sistnämnda näringsidkarnas och personbolagens möjligheter 30441: bolagsmodellen är förknippad med risker till inkomstfinansiering på ett enklare sätt som 30442: för ekonomiskt missbruk? gynnar ett större antal företag. Den andel av 30443: näringsidkarnas samt personbolagens bolags- 30444: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt mäns inkomstandel som beskattas som kapital- 30445: anföra följande: inkomst höjdes från 15 procent tili 18 procent av 30446: nettoförmögenheten. Det sätt på vilket nettoför- 30447: Den arbetsgrupp som behandlade frågor gäl- mögenheten beräknas ändrades genom att en 30448: lande små bolag och bolagslagstiftning hade i bestämmelse tilifogades enligt viiken 30 procent 30449: uppgift att utreda hur förutsättningarna för små av de lönebelopp som betalats under de 12 måna- 30450: och medelstora företags verksamhet kunde för- der som föregått räkenskapsperioden skall läg- 30451: bättras genom en utveckling av bolagslagstift- gas till nettoförmögenheten när kapitalinkomst- 30452: ningen. Behovet av lagstiftning som gäller små andelen uträknas. Dessa åtgärder hade samma 30453: bolag har motiverats uttryckligen med att be- ekonomiska verkningar som den lägre beskatt- 30454: stämmelserna om bolagsrätt borde klarläggas. ningen av odelad vinst och åtgärderna förbättra- 30455: Att utreda beskattningen hörde egentligen inte de med avseende på beskattningen de övriga före- 30456: till arbetsgruppens uppdrag och därför har ar- tagsformernas konkurrenskraft i förhållande till 30457: betsgruppen endast i undantagsfall tangerat aktiebolagen. 30458: skattefrågor. Den fördelaktiga beskattningen av aktiebolag 30459: Jämfört med aktiebolagen har andra företags- grundar sig närmast på den lindrigare beskatt- 30460: former än aktiebolag ansetts vara i ett ofördelak- ningen av den vinst som lämnats kvar i bolaget. 30461: tigare läge i beskattningen, eftersom en del av den Efter den 28-procentiga beskattningen av aktie- 30462: vinst som dessa företag innehåller ofta beskattas bolaget står medlen likväl inte ännu till deläga- 30463: som företagarens förvärsvinkomst. Dessutom rens förfogande. För att delägaren själv skall 30464: har fördelningen av kapital- och förvärvsin- kunna förfoga över vinsten måste han lyfta den 30465: komst, viiken grundar sig på nettoförmögenhe- från bolaget som dividend. Dividenden delas vid 30466: ten, i grunden ansetts gynna kapitalintensiva beskattningen av delägaren i kapital- och för- 30467: branscher som i medeltal har en större nettoför- värvsinkomst så att 15 procent av aktiernas ma- 30468: mögenhet än arbetsintensiva branscher. tematiska värde betraktas som kapitalinkomst. 30469: F ör att lindra missförhållandena mellan aktie- När en akties matematiska värde beräknas görs 30470: bolag och andra företagsformer tillsatte finasmi- inga tiliägg på grundval av lönerna på det sätt 30471: nisteriet i slutet av 1995 en arbetsgrupp för revi- som man gör i fråga om personbolag. Skatten för 30472: dering av beskattningen av småföretag och ar- en dividend som beskattas som kapitalinkomst är 30473: betsgruppen framlade våren 1996 ett förslag om 28 procent, vilket motsvarar den skatt som aktie- 30474: en s.k. utvidgningsfond. Utvidgningsfonden bolaget redan har betalat och som gottskrivs 30475: skulle ha gjort det möjligt att spara inkomsten dividendtagaren. En dividend som beskattas som 30476: KK 694/1998 vp 5 30477: 30478: kapitalinkomst är således i praktiken skattefri för aktiebolag i form av ett delägarlån utan att de 30479: mottagaren. Den skatt som gäller för en dividend lyfta medlen beskattades. Denna möjlighet slo- 30480: som beskattas som förvärvsinkomst bestäms en- pas genom en lagändring som riksdagen nyligen 30481: ligt aktieägarens förvärvsinkomstskattesats. Di- godkänt och som innebär att de delägarlån som 30482: videndtagaren gottskrivs också tili denna del för en delägare vid utgången av skatteåret har i bola- 30483: den skatt som bolaget redan betalat, så det som get under vissa villkor beskattas som delägarens 30484: återstår att betala är skilinaden mellan deläga- kapitalinkomst. Då en akties matematiska värde 30485: rens förvärvsinkomstskattesats och de 28 pro- beräknas dras delägarlånen av också från netto- 30486: cent som bolaget betalat. förmögenheten i en större omfattningän tidigare. 30487: 1 personbolag beskattas den beskattningsbara De lättnader i beskattningen av personbolag 30488: inkomsten direkt som bolagsmännens inkomst som varit i kraft sedan ingången av 1997 gjorde 30489: så medlen står omedelbart tili bolagsmännens deras och aktiebolagens ställning mera jämlik. 30490: förfogande. Som det har konstaterats ovan be- Aktiebolagens ställning blir å sin sida kärvare 30491: skattas utav personbolagets inkomstandel 18 genom de lagändringar som genomförts under 30492: procent av nettoförmögenheten såsom ägarens 1998. Med stöd av de skäl som anförts ovan anser 30493: kapitalinkomst, tili vilket tillägg kan göras på regeringen att det inte finns något behov att änd- 30494: grundval av lönerna. Resten av inkomsten be- ra beskattningen av personbolag. Ändringarna i 30495: skattas som ägarens förvärvsinkomst. lagen om beskattningsförfarandet av bl.a. förtro- 30496: På grund av att kapitalinkomstandelen beräk- endeprincipen förbättrar också personbolagens 30497: nas på olika sätt är beskattningen av ett person- ställning. Regeringen skall följa läget ur den syn- 30498: bolags bolagsman när det gäller den vinst som vinkel som spörsmålsställaren avser, eftersom 30499: han lyfter från bolaget ofta lindrigare än beskatt- personbolagen är viktiga bl.a. med tanke på sys- 30500: ningen av ett aktiebolags delägare. selsättningen. 30501: Tidigare var det möjligt att lyfta medel från ett 30502: Helsingfors den 23 juni 1998 30503: 30504: Minister Jouko Skinnari 30505: KK 695/1998 vp 30506: 30507: Kirjallinen kysymys 695 30508: 30509: 30510: 30511: 30512: Sulo Aittoniemi /kesk: Kirpputorien ja vapaaehtoisten huutokaup- 30513: pojen verovalvonnasta 30514: 30515: 30516: Eduskunnan Puhemiehelle 30517: 30518: Kirpputorit ovat laman mukanaan tuoma il- sa on samalla tavalla. Verottaja vaan ei korvian- 30519: miö. Erilaisia vapaaehtoisia huutokauppoja on sa lotkauta, vaikka varsin hyvin tietää asianlai- 30520: taas järjestetty niin kauan kuin muisti kantaa. dan ja sen, että valvontaa tulisi tehostaa. 30521: Osa vapaaehtoisista huutokaupoista on alan am- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 30522: mattimiesten pitämiä. Toisin sanoen kerätään tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 30523: ensin roinaa, uutta ja vanhaa, joka sen jälkeen nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 30524: myydään huutokaupalla. nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 30525: Kirpputorit ja huutokaupat ovat mukavia 30526: asioita, mutta valitettavasti niissä verottaja Aikooko Hallitus ryhtyä tehostamaan 30527: haukkaa tyhjää sellaisten myyntierien osalta, jot- kirpputoreja ja huutokauppatoimintaa 30528: ka ovat uutta tavaraa ja joista pitäisi maksaa koskevaa verottajan valvontatoimintaa 30529: vero. Näin on kirpputoreilla, joissa suuri osa siltä osin kuin niissä myydään veronalais- 30530: myynnissä olevasta tavarasta on uutta, mutta ta uutta tavaraa, josta pitäisi maksaa vero 30531: myös ammattimaisessa huutokauppatoiminnas- valtion pohjattomaan kassaan? 30532: 30533: Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1998 30534: 30535: Sulo Aittaniemi /kesk 30536: 30537: 30538: 30539: 30540: 280043 30541: 2 KK 695/1998 vp 30542: 30543: 30544: 30545: 30546: Eduskunnan Puhemiehelle 30547: 30548: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tai toiselta ostettuja uusia tahi vanhoja tavaroita, 30549: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, on myynti satunnaisenakin veronalaista. Tällai- 30550: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen sen toiminnan tuloista ja menoista on tehtävä 30551: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait- muistiinpanot ja pidettävä muistiinpanokirjaa. 30552: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen Kirpputorimyynti muodostuu myyjälle elin- 30553: n:o 695: keinotoiminnaksi silloin, kun myynti on jatku- 30554: vaaja suunnitelmallista sekä sen liikevaihto nou- 30555: Aikooko Hallitus ryhtyä tehostamaan see huomattavaksi. Elinkeinonharjoittaja on kir- 30556: kirpputoreja ja huutokauppatoimintaa janpitovelvollinen. Tulo verotetaan elinkeinove- 30557: koskevaa verottajan valvontatoimintaa rolain säännösten mukaisesti. 30558: siltä osin kuin niissä myydään veronalais- Arvonlisäverotuksessa on tavaran tai palve- 30559: ta uutta tavaraa, josta pitäisi maksaa vero lun myyjä verovelvollinen vain silloin, kun myyn- 30560: valtion pohjattomaan kassaan? tiä harjoitetaan liiketoiminnan muodossa. Vä- 30561: häistä myyntiä ei pidetä liiketoiminnan muodos- 30562: Kirpputoritoiminta ja vapaaehtoinen huuto- sa harjoitettuna. Jos verollisten myyntien yhteis- 30563: kauppatoiminta on viime vuosina lisääntynyt määrä on kalenterivuonna yli 50 000 markkaa, 30564: voimakkaasti. Uusia myyntipaikkoja on synty- toimintaa katsotaan harjoitettavan liiketoimin- 30565: nyt tyhjilleen jääneisiin liikehuoneistoihin, teolli- nan muodossa, jolloin tavaran myyjä on arvon- 30566: suustiloihin ja varastoihin. Lämpiminä vuoden- lisä verovelvo llinen. 30567: aikoina kirpputoreja pidetään myös torien yh- Kirpputoritoiminnan ja huutokauppojen 30568: teydessäja muissa sopivissa paikoissa myös ulko- vilkkaus on saattanut tuoda näille aloille säädös- 30569: na. ten vastaisesti toimintaa harjoittavia yrittäjiä. 30570: Verolainsäädännössä ei ole erityisiä säännök- Tällaiset yrittäjät eivät mahdollisesti pidä muis- 30571: siä kirpputorikaupasta eikä huutokauppatoi- tiinpanekirjaa taikka kirjanpitoa. Veroilmoituk- 30572: minnasta. Siten kirpputorilla tai huutokaupassa sesta myyntitulot voivat myös puuttua. Arvon- 30573: myydyistä tavaroista saadut tulot ovat yleensä lisäverovelvollisuudessa on myös voinut olla lai- 30574: veronalaista tuloa yleisten tulon verottamista minlyöntejä. 30575: koskevien säännösten mukaan. Yhteiskunnassa on viime aikoina kiinnitetty 30576: Perinteisellä kirpputorikaupalla tarkoitetta- aikaisempaa suurempaa huomiota ns. harmaan 30577: neen yleensä käytetyn koti- irtaimiston, esimer- talouden aiheuttamiin haittavaikutuksiin. Kysy- 30578: kiksi käytettyjen vaatteiden, taloustavaroiden ja mys ei ole pelkästään verotulojen menetyksistä ja 30579: huonekalujen myyntiä. Tällaisten tavaroiden sosiaalietuuksien väärinkäytöksistä, vaan myös 30580: hankintahinta on yleensä suurempi kuin myynti- vakavasta kilpailuneutraliteettitekijästä monilla 30581: hinta, jolloin veronalaista tuloa ei synny. Jos elinkeinoelämän alueilla. Tämän vuoksi hallitus 30582: tällaisesta kaupasta kuitenkin muodostuisi on pitänyt harmaan talouden torjuntaa tärkeä- 30583: myyntivoittoa, se on tuloverolain 48 §:n mukaan nä. Valtioneuvosto on 5.2.1996 tehnyt periaate- 30584: verovapaa, jos voitto on verovuonna enintään päätöksen hallituksen toimintaohjelmaksi ta- 30585: 30 000 markkaa. Tämä säännös koskee vain lousrikollisuuden ja harmaan talouden vähentä- 30586: oman ja perheen käytössä olleen tavanomaisen miseksi. Tässä ohjelmassa veivoitetaan eri hallin- 30587: koti-irtaimiston myyntiä. Sitä vastoin verova- nonalat ryhtymään toimenpiteisiin ja yhteistoi- 30588: paaseen koti-irtaimiston myyntiin ei kuulu auto- mintaan keskenään ja tuetaan elinkeinoelämän 30589: jen, veneiden tai arvokkaiden taide-esineiden sisäisiä toimenpiteitä asiassa. 30590: myynti. Harmaan talouden paljastaminen ja torjumi- 30591: Jos kirpputorilla tai huutokaupassa myydään nen on myös verohallinnon yksi painopistealue. 30592: itse valmistettuja tuotteita, niistä saadut tulot Verohallitus on tässä toiminnassa pyrkinyt yh- 30593: ovat myyjän veronalaista tuloa. Tuloista saa- teistyöhön eri viranomaisten ja elinkeinoelämän 30594: daan vähentää niiden hankkimisesta aiheutuneet järjestöjen kanssa. Eräillä alueilla onkin päästy 30595: menot. Jos myydään toisen valmistamia tuotteita konkreettisen toiminnan tasolle. 30596: KK 695/1998 vp 3 30597: 30598: Verohallinnon harmaaseen talouteen kohdis- Eräille kirpputoreilla toimiville myyjille voi- 30599: tetut tarkastukset ovat tähän saakka suuntautu- vat verotuskysymykset olla epäselviä. Verohal- 30600: neet erityisesti rakennus- ja ravintola-alalle. linto on luonnollisesti pyydettäessä ohjannut täl- 30601: Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että resursseja laisia henkilöitä. Verohallitus on julkaissut aloit- 30602: ei kaikkiin kohteisiin ole samanaikaisesti käytet- taville yrittäjille tarkoitetun ohjekirjasen: "Uu- 30603: tävissä. Ammattimaista kirpputoritoimintaa on den yrittäjän vero-opas", josta saa hyviä ohjeita 30604: kuitenkin tutkittu monilla paikkakunnilla erityi- siitä, kuinka aloittavan yrittäjän tulee toimia. 30605: sesti verotoimistojen toimesta. Tällöin on havait- Ohjeessa neuvotaan muun muassa, kuinka aloit- 30606: tu, että kaikkea veronalaista kirpputorikauppaa tamisilmoitus tehdään ja selvitetään tuloverotus- 30607: ei ole ilmoitettu verotuksessa. On myös epäiltä- ta ja arvonlisäverovelvollisuutta sekä annetaan 30608: vissä, että kirpputoreilla myydään varastettua tai ohjeita verotusmenettelystä. 30609: laittomasti maahan tuotua tavaraa. Edellä mainituin tavoin eri viranomaiset oh- 30610: Verohallinto jatkaa harmaan talouden torju- jaavat ja valvovat sinällään hyväksi koettua, 30611: mista. Koska kirpputorikauppa näyttää sisältä- mutta osittain harmaan talouden piirteitä saa- 30612: vän myös tämän kaltaista toimintaa, tullaan nutta kirpputoritoimintaa. Hallitus seuraa kirp- 30613: kirpputoreja myös vastaisuudessa tarkastamaan putoritoiminnan ja huutokauppatoiminnan ke- 30614: eri puolilla maata käytettävissä olevien resurs- hitystä ja valmistelee tarvittaessa uusia toimenpi- 30615: sien puitteissa. Tarkastukset voidaan tarvittaessa teitä taistelussa harmaan talouden tätäkin ilmen- 30616: toimittaa yhteistyössä poliisihallinnon kanssa. tymää vastaan. 30617: 30618: Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1998 30619: 30620: Ministeri Jouko Skinnari 30621: 4 KK 695/1998 vp 30622: 30623: 30624: 30625: 30626: Tili Riksdagens Talman 30627: 30628: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen gör inkomsterna av produkterna skattepliktig 30629: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande inkomst för säljaren. Från inkomsterna får dras 30630: medlem av statsrådet översänt följande av riks- av utgifterna för förvärvandet av dem. Om man 30631: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs- säljer produkter som någon annan tillverkat eller 30632: mål nr 695: säljer varor - begagnade eller nya - som man 30633: köpt av någon annan, är en sådan försäljning 30634: Ämnar Regeringen inleda en effektive- skattepliktig, oberoende av om den sker spora- 30635: ring av beskattarens tillsyn över lopp- diskt. I fråga om inkomsterna och utgifterna av 30636: marknader och auktioner till dendel som denna typ av verksamhet måste man göra anteck- 30637: det vid dessa evenemang säljs sådana ningar och föra anteckningsbok. 30638: skattepliktiga nya varor för vilka skatt Försäljningen på loppmarknader blir en nä- 30639: borde betalas till statens bottenlösa kas- ringsverksamhet för säljaren i sådana fall, när 30640: sa? försäljningen sker kontinuerligt och systematiskt 30641: och när omsättningen av den är betydande. En 30642: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt näringsidkare är bokföringsskyldig. Inkomsten 30643: anföra följande: beskattas i enlighet med lagen om beskattning av 30644: inkomst av näringsverksamhet. 30645: Antalet loppmarknader och frivilliga auktio- I fråga om mervärdesbeskattningen är den 30646: ner har under de senaste åren ökat markant. Nya som säljer varor eller tjänster skattepliktig enbart 30647: försäljningsställen har uppstått i toroma affårslo- om försäljningen bedrivs i form av affårsverk- 30648: kaler, industrifastigheter och lager. Under den samhet. Försäljning i liten skala betraktas inte 30649: varma årstiden anordnas loppmarknader också som affårsverksamhet. Om den skattepliktiga 30650: utomhus i samband med torgförsäljning och på försäljningen sammantaget överstiger 50 000 30651: andra lämpliga platser. mark anses det att verksamheten bedrivs i form 30652: Skattelagstiftningen innehåller inga särskilda av affårsverksamhet och då är försäljaren mer- 30653: bestämmelser om loppmarknadshandel och auk- värdesskattepliktig. 30654: tioner. Därför utgör försäljningsinkomsterna Den ökade försäljningen via loppmarknader 30655: från loppmarknader och auktioner i regel skatte- och auktioner har eventuellt lett till att vissa 30656: pliktig inkomst i enlighet med de allmänna be- företagare som inte följer bestämmelserna har 30657: stämmelserna om beskattning av inkomst. blivit verksamma inom den här sektorn. Dessa 30658: Med traditionellloppmarknadshandel torde i företagare kan sakna både anteckningsbok och 30659: allmänhet avses försäljning av använt bohag t.ex. bokföring. Likaså kan deras skattedeklaration 30660: begagnade kläder, husgeråd och möbler. An- sakna uppgifter om försäljningsvinsterna och 30661: skaffningspriset på dessa varor är i regel högre än skyldigheten att betala mervärdesskatt vara för- 30662: försäljningspriset, vilket innebär att skattepliktig summad. 30663: inkomst inte uppkommer. Om försäljningsvinst 1 samhället har man under den senaste tiden 30664: emellertid uppstår i denna handel, är vinsten i fåst allt större avseende vid de negativa verkning- 30665: enlighet med 48 § inkomstskattelagen skattefri arna av den s.k. grå ekonomin. Det är inte fråga 30666: om vinsten under skatteåret uppgår till högst om enbart förlorade skatteintäkter och missbruk 30667: 30 000 mk. Bestämmelsen gäller enbart försälj- av socialförmåner, utan också om konkurrens- 30668: ning av sedvanligt bohag som varit i säljarens neutraliteten på ett flertal områden inom nä- 30669: egen eller hans familjs användning. Däremot ringslivet. Regeringen har därför ansett att av- 30670: omfattar den skattefria försäljningen av bohag värjandet av den grå ekonomin är en viktig upp- 30671: inte försäljning av bilar, båtar eller värdefulla gift. Statsrådet har den 5 februari 1996 fattat ett 30672: konstföremål. principbeslut om regeringens handlingsprogram 30673: Om man på loppmarknader eller auktioner för minskande a v den ekonomiska brottsligheten 30674: säljer produkter som man själv tillverkat, så ut- och grå ekonomin. 1 programmet förpliktas de 30675: KK 695/1998 vp 5 30676: 30677: olika förvaltningsgrenarna att vidta åtgärder och den att på olika håll i landet inspekteras inom 30678: att samverka samt stötta näringslivets interna ramen för de tili buds stående resurserna. Vid 30679: åtgärder i saken. behov kan inspektionerna förrättas i samarbete 30680: Avslöjandet och avvärjandet av den grå eko- med polisförvaltningen. 30681: nomin tillhör också skatteförvaltningens tyngd- F ör en del försäljare på loppmarknaderna kan 30682: punktsområden. Skattestyrelsen har i detta syfte beskattningsfrågorna vara oklara. Skatteförvalt- 30683: försökt inleda samarbete med olika myndigheter ningen har givetvis instruerat dessa personer, om 30684: och med organisationerna inom näringslivet. På de så önskat. För nyetablerade företagare har 30685: en del punkter har konkreta resultat också upp- skattestyrelsen publicerat guiden "Skattehand- 30686: nåtts. bok för nya företagare" som innehåller nyttiga 30687: Närdet gäller den grå ekonomin har skatteför- anvisningar om hur den nyetablerade företaga- 30688: valtningens inspektioner hittills koncentrerats tili ren skall agera. Av anvisningarna framgår bl.a. 30689: framför allt byggnads- och restaurangbran- hur en begynnelseanmälan görs. 1 guiden be- 30690: schen. Detta beror i första hand på att resurserna skrivs också inkomstbeskattningen och moms- 30691: inte förslår tili inspektioner på alla håll och sam- skyldigheten samt ges råd om beskattningsförfa- 30692: tidigt. Den yrkesmässiga loppmarknadshandeln randet. 30693: har dock på många orter kartlagts på åtgärd av Myndigheterna leder och övervakar på ovan 30694: framför allt skattebyråerna. Härvid har det visat nämnt sätt den i och för sig positiva loppmark- 30695: sig att all skattepliktig loppmarknadshandel inte nadsverksamheten, som dock på en del punkter 30696: har uppgetts i beskattningen. Det finns också har fått drag av den grå ekonomin. Regeringen 30697: skäl att misstänka att det på loppmarknaderna följer utvecklingen inom loppmarknads- och 30698: säljs stulna och olagligt importerade varor. auktionssektorn samt bereder vid behov nya åt- 30699: Skatteförvaltningen fortsätter att motarbeta gärder i kampen mot också detta fenomen för- 30700: den grå ekonomin. Eftersom loppmarknadshan- knippat med den ekonomiska gråzonen. 30701: deln förefaller att innehålla element också av den 30702: typen, kommer loppmarknaderna också i framti- 30703: 30704: Helsingforsden 23 juni 1998 30705: 30706: Minister Jouko Skinnari 30707: KK 696/1998 vp 30708: 30709: Kirjallinen kysymys 696 30710: 30711: 30712: 30713: 30714: Sulo Aittoniemi /kesk: Ruotsalaisten ja suomalaisten yritysten yh- 30715: teenliittymien tavoitteista 30716: 30717: 30718: Eduskunnan Puhemiehelle 30719: 30720: Suomi liittyi euroalueeseen joukossa ja mak- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 30721: saa siitä ainakin yli kahden miljardin markan tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 30722: siirtymäkustannukset Ruotsi ei liittynyt, vaan nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 30723: viisaana peesailee perässä ja noukkii marjat pul- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 30724: lasta. Taktiikkakin on selvä. Ruotsalainen firma 30725: niin sanotusti fuusioituu suomalaisen firman Onko Hallitus kiinnittänyt huomiota 30726: kanssa, kuten esimerkiksi Stora-Enso-fuusiossa, esimerkiksi Stora-Enso-fuusiota innolla 30727: eli säilyttää osake-enemmistön ja määräysvallan. eteenpäin viedessään siihen, miten ruot- 30728: Samalla se hankkii myös mahdollisuuden toimiin salaiset firmat käyttävät suomalaisia hy- 30729: europohjaisesti, koska fuusion toisen osapuolen väkseen mahdollisten euroetujen hankki- 30730: sijainti on euroalueella. misessa avaamalla yhtiöostojen kautta 30731: Varsin ovelaa meininkiä, mutta harmittaa, kanavan euroalueeseen ilman sen enem- 30732: koska Ruotsi on muutenkin kaikessa vienyt Suo- piä Iiittymiskustannuksia? 30733: mea kuin pässiä narussa. 30734: 30735: Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1998 30736: 30737: Sulo Aittaniemi /kesk 30738: 30739: 30740: 30741: 30742: 280043 30743: 2 KK 696/1998 vp 30744: 30745: 30746: 30747: 30748: Eduskunnan Puhemiehelle 30749: 30750: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tuminen euroalueeseen ei ole ollut ensisijainen 30751: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, syy yhtiöiden fuusiohankkeeseen. Yritykset itse 30752: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel- ovat korostaneet varsinkin mittakaavaetujen ja 30753: le jäsenelle kansanedustaja Sulo Aittaniemen synergiaetujen merkitystä fuusion taustalla, eikä 30754: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 696: tätä arviota ole syytä epäillä. 30755: Yritysten välinen kansainvälinen kilpailuhan 30756: Onko Hallitus kiinnittänyt huomiota on kiristynyt globalisoitumisen myötä jatkuvas- 30757: esimerkiksi Stora-Enso-fuusiota innolla ti, ja siinä kilpailussa koko on eräs keskeinen 30758: eteenpäin viedessään siihen, miten ruot- menestykseen vaikuttava tekijä. Tämä koskee 30759: salaiset firmat käyttävät suomalaisia hy- ennen kaikkea pääomavaltaista metsäteollisuut- 30760: väkseen mahdollisten euroetujen hankki- ta, jossa pienet yritykset uhkaavat jäädä muiden 30761: misessa avaamalla yhtiöostojen kautta yritysten jalkoihin. Ne eivät pysty kantamaan 30762: kanavan euroalueeseen ilman sen enem- suuriin sijoituksiin liittyviä riskejä ja se on kas- 30763: piä liittymiskustannuksia? vun kannalta luonnollisesti ongelmallista. 30764: Täysin poissuljettua ei tietenkään ole, että 30765: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Suomen osallistuminen talous- ja rahaliittoon on 30766: vasti seuraavaa: edistänyt hienokseltaan esillä olevaa fuusiohan- 30767: ketta. On vain vaikea ymmärtää, mitä väärää tai 30768: Tehtyyn kysymykseen sisältyy valitettavan tuomittavaa siihen voisi sitten liittyä. Se vain 30769: paljon asiattomuuksia ja katteettomia väitteitä. osoittaisi, että eurooppalaiset yritykset arvosta- 30770: Hallitus ei ole ajanut innolla Stora-Enso- vat euroaluetta toimintaympäristönä ja halua- 30771: fuusiota, vaan katsonut, että yhtiöiden itsensä vat hyödyntää tehostuvien ja kehittyvien yhteis- 30772: ehdottama järjestely on niiden esittämistä syistä markkinoiden etuja. Monet selvitykset osoitta- 30773: mahdollinen. vat, että edut ovat varsinkin pitkällä aikavälillä 30774: Lisäksi on täysin ilmeistä, että Suomen osallis- tuntuvia. 30775: 30776: Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta 1998 30777: 30778: Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam 30779: KK 696/1998 vp 3 30780: 30781: 30782: 30783: 30784: Tili Riksdagens Talman 30785: 30786: 1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen orsaken tili fusionen. Företagen själva har sär- 30787: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande skilt betonat betydelsen av fördelarna med stor- 30788: medlem av statsrådet översänt följande av riks- skalighet och synergism som bakomliggande or- 30789: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs- saker tili fusionen och det finns ingen anledning 30790: mål nr 696: att tvivla på denna bedömning. 30791: Den internationella konkurrensen företagen 30792: Har Regeringen när den med iver ver- emellan har hela tiden ökat i takt med globaliser- 30793: kat för t.ex. fusionen av Stora och Enso ingen och i denna konkurrens är storleken en 30794: fåst uppmärksamhet vid hur svenska fö- bidragande faktor tili framgång. Detta gäller 30795: retag utnyttjar finländska när det gäller framför allt den kapita1intensiva skogsindustrin 30796: att skaffa sig eventuella fördelar i fråga inom viiken små företag hotas bli överkörda av 30797: om euron genom att via företagsinköp andra företag. De klarar inte av de risker som är 30798: öppna en kana! tili euroområdet utan förknippade med stora investeringar och detta är 30799: större anslutningskostnader? naturligtvis problematiskt vad tillväxten beträf- 30800: far. 30801: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt Helt uteslutet är det förstås inte att Finlands 30802: anföra följande: med1emsskap i den ekonomiska och monetära 30803: unionen bidragit en aning tili fusionen. Det är 30804: 1 det ställda spörsmålet ingår beklagligt myck- bara svårt att förstå vad som är fel eller fördö- 30805: et osakligheter och påståenden utan täckning. mande med det. Fusionen visar bara att europeis- 30806: Regeringen har inte ivrigt verkat för fusionen av ka företag uppskattar euroområdet som verk- 30807: Stora och Enso, utan den har ansett att de arran- samhetsmiljö och att de vill utnyttja de fördelar 30808: gemang som företagen själva föreslagit är tänk- som den gemensamma marknaden kan erbjuda 30809: bara. när den effektiveras och utvecklas. Många utred- 30810: Dessutom är det helt klart att Finlands med- ningar visar att fördelarna i synnerhet på lång 30811: verkan i euroområdet inte har varit den främsta sikt är påtagliga. 30812: Helsingfors den 1 juli 1998 30813: 30814: Inrikesminister Jan-Erik Enestam 30815: KK 697/1998 vp 30816: 30817: Kirjallinen kysymys 697 30818: 30819: 30820: 30821: 30822: Sulo Aittoniemi /kesk: Suomalaisen juomaveden viennistä ulko- 30823: maille 30824: 30825: 30826: Eduskunnan Puhemiehelle 30827: 30828: Puhtaasta juomavedestä on monella suunnal- ruotsalaiset ovat menestyksen seurauksena osta- 30829: la maailmaa huutava puute, jopa rikkaissa Sau- neet sen osake-enemmistön. 30830: deissa. Aina fiksut norjalaiset ovat keksineet tä- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 30831: mänkin asian ja hinailevat valtavissa muovipus- tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun- 30832: seissa juomavettä Saudi-Arabiaan. Harmittaa nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 30833: norjalaisten kekseliäisyys niin, että tekisi mieli nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 30834: mennä tuikkaamaan reikä pussin kylkeen Atlan- 30835: tilla. Olisiko Hallituksen mielestä Suomella 30836: Suomi on kymmenien tuhansien järvien maa. Norjan tavoin mahdollisuuksia makean 30837: Mutta ei tämä vielä mitään, sillä meillä on suun- veden vientiin ulkomaille suuremmassa 30838: naton määrä lähteitä ja suuret pohjavesivarat mittakaavassa, ja 30839: Puhtaan juomaveden vienti Suomesta muualle mitä Hallitus aikoo tämän vientibis- 30840: saattaisi olla tulevaisuuden bisnes, esim. Oy neksen liikkeelle saamiseksi tehdä? 30841: Vientivesi, myöhemmin Oy Vientivesi AB, kun 30842: 30843: Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1998 30844: 30845: Sulo Aittaniemi /kesk 30846: 30847: 30848: 30849: 30850: 280043 30851: 2 KK 697/1998 vp 30852: 30853: 30854: 30855: 30856: Eduskunnan Puhemiehelle 30857: 30858: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa markkaa. Vientitoiminta on siis varsin pienimuo- 30859: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, toista. Suomalaisen juomaveden viennille on kui- 30860: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen tenkin olemassa selkeät kasvuedellytykset, jos- 30861: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait- kin kyseessä on toisaalta varsin kilpailtu toimi- 30862: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen ala. 30863: n:o 697: Vientiä harjoittavan tai aloittavan yrityksen 30864: käytettävissä on varsin laajaneuvontapalvelu-ja 30865: Olisiko Hallituksen mielestä Suomella tuki verkosto. Yritys voi ottaa yhteyttä sijainti- 30866: Norjan tavoin mahdollisuuksia makean alueensa työvoima- ja elinkeinokeskukseen, jos- 30867: veden vientiin ulkomaille suuremmassa ta voi saada neuvontaa ja tukea erilaisissa vien- 30868: mittakaavassa, ja tiin liittyvissä kysymyksissä (vientiasiamiespal- 30869: mitä Hallitus aikoo tämän vientibis- velut, rahoitus- ja takuupalvelut, teknologiset 30870: neksen liikkeelle saamiseksi tehdä? kysymykset jne.) Suomen Ulkomaankauppalii- 30871: ton palvelut kotimaassa sekä ulkomailla toimiva 30872: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- kaupallisten sihteerien verkosto ovat niin ikään 30873: vasti seuraavaa: yritysten käytettävissä. Kaupalliset sihteerit pal- 30874: velevat suomalaisia yrityksiä nykyään 49 eri 30875: Useat suomalaiset yritykset harjoittavat paka- maassa. Lisäksi vientiä aloittava tai uusille mark- 30876: tun (pullotetun) veden vientitoimintaa. Vuonna kina-alueille suuntaava yritys voi hakea kauppa- 30877: 1997 Suomesta vietiin puHotettua vettä (vesi, ki- ja teollisuusministeriöitä kansainvälistymistukea 30878: vennäisvesi, hiilihapotettu, maustettu, sokeroitu mm. vientivalmiuksiensa parantamiseen sekä eri- 30879: vesi) tullin antamien tietojen mukaan n. 6,5 mil- tyyppisiin vientimarkkinoinnista aiheutuviin ku- 30880: joonaa litraa arvoltaan noin 20 miljoonaa luihin. 30881: 30882: Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1998 30883: 30884: Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki 30885: KK 697/1998 vp 3 30886: 30887: 30888: 30889: 30890: Tili Riksdagens Talman 30891: 30892: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- De företag som bedriver exportverksamhet el- 30893: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- ler tänker börja med det har tili sitt förfogande ett 30894: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- tämligen omfattande nätverk som omfattar råd- 30895: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr givning, tjänster av olika slag och stöd. Ett före- 30896: 697: tag kan vända sig tili den regionala arbetskrafts- 30897: och näringscentralen där man kan få råd och stöd 30898: Anser Regeringen att Finland i likhet i olika slags frågor som gäller exporten (tjänster 30899: med Norge skulle ha möjlighet att expor- av exportombudsmän, finansierings- och garan- 30900: tera sötvatten i en större skala, och titjänster, frågor som gäller teknologin etc.). 30901: vad ämnar Regeringen göra för att sät- Dessutom kan företag använda sig av de tjänster 30902: ta fart på denna exporthandel? som Finlands Utrikeshandelsförbund tillhand- 30903: håller i hemlandet samt nätverket av handelsse- 30904: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt kreterare utomlands. Nuf6rtiden finns det han- 30905: anföra följande: delssekreterare, som betjänar finländska företag, 30906: i 49 länder. Dessutom kan ett företag som skall 30907: Flera finländska företag sysslar med export av inleda sin exportverksamhet eller som planerar 30908: förpackat vatten (tappat på flaska). År 1997 ex- att träda in på en ny marknad hos handels- och 30909: porterade Finland enligt uppgifter från tullen ca industriministeriet ansöka om internationalise- 30910: 6,5 miljoner liter vatten på flaska (vatten, mine- ringsstöd bl.a. för att förbättra sina fårdigheter 30911: ralvatten, kolsyrat, kryddat, sockrat vatten) tili att bedriva export och att täcka olika typer av 30912: ett värde av ca 20 miljoner mark. Det rör sig alltså kostnader som medförs av exportmarknadsför- 30913: om export i rätt liten skala. Det finns dock klara ingen. 30914: förutsättningar för ökad export av dricksvatten 30915: från Finland men å andra sidan är det fråga om 30916: en bransch där konkurrensen är rätt hård. 30917: 30918: Helsingforsden 23 juni 1998 30919: 30920: Handels- och industriminister Antti Kalliomäki 30921: KK 698/1998 vp 30922: 30923: Kirjallinen kysymys 698 30924: 30925: 30926: 30927: 30928: Sulo Aittoniemi /kesk: Kansalaisten toimeentulosta 30929: 30930: 30931: 30932: Eduskunnan Puhemiehelle 30933: 30934: Tiistai-iltana kuluvalla viikolla eräs ruotsin- hyvinvointiyhteiskunta ja että meidän pitää vaa- 30935: kielinen televisio-ohjelma pysähdytti ajattele- lia ja viedä Eurooppaan pohjoismaista hyvin- 30936: maan, mihin suomalainen yhteiskunta on me- vointia. 30937: nossa. Ohjelmassa näytettiin, miten yhä kasvava Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 30938: määrä ihmisiä käy noutamassa elintarvikepus- tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun- 30939: sinsa Pelastusarmeijan ja eräiden yksityisten hy- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 30940: väntekeväisyysyhdistysten ruokajonoista. Yh- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 30941: teiskunnan antaman tuen lisäksi se riittää vain 30942: siihen, että saa kerran päivässä jotakin vatsaansa Kun Suomi on siirtämässä köyhäin- 30943: ja nukkua jossakin murjussa. Ministereiden ta- apua kirkon ja vapaaehtoisjärjestöjen 30944: holta on jo alettu avoimesti puhua siitä, että kontolle ja jonot niiden avustuskohteissa 30945: esimerkiksi kirkon pitäisi ottaa entistä suurempi koko ajan kasvavat samaan aikaan kun 30946: vastuu maan vähäosaisista. Samaan aikaan osa osa kansasta kierittelee rahassa, onko 30947: kansasta uuden tulonjaon myötä kieriskelee ra- meillä syytä enää puhua oikeudenmukai- 30948: hassa. sesta hyvinvointiyhteiskunnasta ja poh- 30949: Juhlapuheissa puhutaan yhä, että Suomi on joismaisesta hyvinvointimallista? 30950: 30951: Helsingissä 5 päivänä kesäkuuta 1998 30952: Sulo Aittoniemi /kesk 30953: 30954: 30955: 30956: 30957: 280043 30958: 2 KK 698/1998 vp 30959: 30960: 30961: 30962: 30963: Eduskunnan Puhemiehelle 30964: 30965: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa komme on 1990-luvun puoliväliä koskevissa ver- 30966: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, tailuissa todettu olevan eräs OECD-maiden ta- 30967: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen saisimmista. 30968: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait- Tilastotiedot ja erilaiset selvitykset valmistu- 30969: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen vat yleensä hieman nykyhetkeä jäljessä. On sel- 30970: n:o 698: vää, että edellä mainittu joukkotyöttömyys on 30971: lisännyt tulonjaon epätasaisuutta. Tuoreimpien 30972: Kun Suomi on siirtämässä köyhäin- vuotta 1996 koskevien tietojen mukaan tuloerot 30973: apua kirkon ja vapaaehtoisjärjestöjen ovat hieman kasvaneet edelliseen vuoteen näh- 30974: kontolle ja jonot niiden avustuskohteissa den, mutta tulonjako on kuitenkin säilynyt edel- 30975: koko ajan kasvavat samaan aikaan kun leen kansainvälisesti katsoen tasaisena. 30976: osa kansasta kierittelee rahassa, onko Kysymyksessä viitataan pohjoismaiseen hy- 30977: meillä syytä enää puhua oikeudenmukai- vinvointimalliin ja kysytään epäsuorasti, ollaan- 30978: sesta hyvinvointiyhteiskunnasta ja poh- ko siitä luopumassa. Pohjoismainen hyvinvointi- 30979: joismaisesta hyvinvointimallista? valtio perustuu paitsi sosiaalisia riskejä tasaaviin 30980: tulonsiirtoihin myös kaikkien saatavilla oleviin 30981: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- eli ns. universaalisiin peruspalveluihin. Koko jär- 30982: vasti seuraavaa: jestelmän taloudellisen pohjan takaajana on kor- 30983: kea työhönosallistumisaste. Hallituksen toimen- 30984: Edellisen, pääministeri Esko Ahon hallituksen piteiden tavoitteena on juurijärjestelmän kulma- 30985: toimiaikana Suomi ajautui rauhanaikaisen histo- kiveneli korkean työllisyysasteen saavuttaminen 30986: riansa vaikeimpaan taloudelliseen lamaan. La- ja sitä kautta hyvinvointivaltion säilyttäminen. 30987: man seurauksena meille syntyi ennenkokematon Tämän hyvinvointivaltion ansiota on, että laaja- 30988: työttömyys, jonka uutena, yhteiskunnallisia on- mittaisen köyhyyden leviäminen suomalaiseen 30989: gelmia kärjistävänä tekijänä on ollut pitkäaikais- yhteiskuntaan on voitu estää lamasta huolimat- 30990: työttömien suuri määrä. Tätä aikaisemmin pit- ta. 30991: käaikaistyöttömyys ei Suomessa ollut erityisen Kysymyksessä tuodaan esiin, että kirkon ja 30992: merkittävää. Joukkotyöttömyys seurannaisil- vapaaehtoisjärjestöjen toimesta tehdään arvo- 30993: miöineen on asettanut sosiaaliturvajärjestel- kasta työtä huono-osaisen väestön keskuudessa. 30994: mämme ennalta-arvaamattomien haasteiden Tämän työn rooli on toimia lähinnäjulkisenjär- 30995: eteen. Tilannetta on lisäksi kärjistänyt suuri val- jestelmän täydentäjänä. On syytä korostaa, että 30996: tion velka, joka jäi nykyiselle hallitukselle perin- perusturvasta ja sen riittävästä tasosta huolehtii 30997: tönä edelliseltä. nyt ja tulevaisuudessa julkinen sektori. Kuiten- 30998: Tässä tilanteessa hallitus otti päätehtäväkseen kin elävässä elämässä esiintyy tilanteita, joihin 30999: työllisyystilanteen merkittävän parantamisen ja parhainkaan taloudellinen tukijärjestelmä ei voi 31000: valtion velkaantumisen kurissa pitämisen. Vii- tuoda riittävää apua kansalaisten ongelmiin. 31001: meksi mainitun tavoitteen saavuttaminen on Kansalaisyhteiskunnan luonteen mukaista on 31002: merkinnyt myös sosiaaliturvan leikkauksia, jot- tällöin, että ihmisiä voidaan tukea myös vapaa- 31003: ka on kuitenkin pyritty toteuttamaan siten, että ehtoistyön pohjalta. Kuitenkin jo hallitusmuo- 31004: hyvinvointivaltion perusta ei vaarantuisi. don mukaan julkisen vallan tulee taata jokaiselle 31005: Kansainvälisissä vertailuissa (OECD) suoma- vähintään välttämätön toimeentulo ja huolenpi- 31006: laisen perusturvan tason on todettu olevan hyvää to. 31007: eurooppalaista tasoa. Mikäli perusturvamme ta- Lisäksi on syytä todeta, että sosiaali- ja ter- 31008: soa verrataan työssä käyvien nettoansioihin, on veysministeriössä on jo muutaman vuoden ajan 31009: sen vertailuissa todettu olevan eräs korkeimmis- toiminut kansliapäällikön vetämä syrjäytymisen 31010: ta. Jos taas vertailu tehdään perusturvan ostovoi- estämistä käsittelevä epävirallinen työryhmä. 31011: malla kussakin maassa, on perusturvamme hy- Työryhmä on myös järjestänyt yhteistapaamisia 31012: vää eurooppalaista keskitasoa. Myös tulonja- kansalaisjärjestöjä edustavan Suomen köyhyy- 31013: KK 698/1998 vp 3 31014: 31015: denvastaisen verkoston (EAPN-FIN) kanssa. menpiteitä syrjäytymisen vastaisessa työssä. Näi- 31016: Näissä tapaamisissa on voitu ansiokkaana taval- den keskustelujen yhteydessä on sovittu niiden 31017: lajäsentääjulkisen sektorin ja järjestökentän toi- jatkamisesta myös tulevaisuudessa. 31018: 31019: Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 1998 31020: 31021: Ministeri Terttu Huttu-Juntunen 31022: 4 KK 698/1998 vp 31023: 31024: 31025: 31026: 31027: Tili Riksdagens Talman 31028: 31029: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen länderna visar att vårt är p å en god genomsnittlig 31030: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande europeisk nivå. Också vår inkomstfördelning har 31031: medlem av statsrådet översänt följande av riks- vid jämförelser som gäller mitten av 1990-talet 31032: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs- konstaterats vara en av de jämnaste i OECD- 31033: mål nr 698: länderna. 31034: Statistiska uppgifter och olika slag av utred- 31035: Har vi, nu när Finland håller på att ningar blir i allmänhet klara något senare än den 31036: skjuta över en del av fattighjälpen på kyr- tidpunkt de gäller. Det är klart att den ovan 31037: kan och frivilligorganisationerna och kö- nämnda massarbetslösheten har lett till en mera 31038: erna vid deras hjälpstationer hela tiden ojämn inkomstfördelning. Enligt de fårskaste 31039: växer, samtidigt som en del av folket vält- uppgifterna, som gäller 1996, har inkomstskill- 31040: rar sig i pengar, längre orsak att tala om naderna ökat något jämfört med det föregående 31041: det rättvisa välfårdssamhället och den året, men inkomstfördelningen har ändå förblivit 31042: nordiska välfårdsmodellen? jämn internationellt sett. 31043: 1 spörsmålet hänvisas till den nordiska väl- 31044: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt fårdsmodellen och frågas indirekt om man håller 31045: anföra följande: på att slopa den. Den nordiska välfårdsstaten 31046: grundar sig inte bara på inkomstöverföringar för 31047: Under mandatperioden för den föregående utjämning av sociala risker utan också på s.k. 31048: regeringen, dvs. statsminister Esko Ahos re- universell basservice somalla skall ha tillgång tili. 31049: gering, drabbades Finland av den värsta ekono- Ett högt arbetskraftstal garanterar den ekono- 31050: miska depressionen i vårt lands fredstida histo- miska basen för hela systemet. Målet för reger- 31051: ria. Som en följd av depressionen uppstod hos oss ingens åtgärder är uttryckligen att stärka hörn- 31052: en aldrig tidigare skådad arbetslöshet, och de stenen i systemet, dvs. att uppnå en hög syssel- 31053: samhälleliga problemen har ytterligare tillspet- sättningsnivå, och därigenom möjliggöra bibe- 31054: sats av en annan ny faktor, det stora antalet hållandet av välfårdsstaten. Det är denna väl- 31055: långtidsarbetslösa. Tidigare hade långtidsarbets- fårdsstats förtjänst att man trots depressionen 31056: lösheten inte varit särskilt betydande i vårt land. har kunnat förhindra en omfattande spridning av 31057: Massarbetslösheten och dess följdverkningar har fattigdomen i det finländska samhället. 31058: ställt vårt system för social trygghet inför utma- 1 spörsmålet sägs att kyrkan och frivilligorga- 31059: ningar som ingen kunnat förutse. Situationen har nisationerna gör ett värdefullt arbete bland den 31060: ytterligare tillspetsats av den stora statsskulden, sämre lottade delen av befolkningen. Detta arbe- 31061: som den nuvarande regeringen fick ärva av den te skall närmast ses som ett komplement tili det 31062: föregående. offentliga systemet. Det är skäl att understryka 31063: 1 detta läge tog regeringen det som sin huvud- att det är den offentliga sektorn som nu och 31064: uppgift att förbättra sysselsättningsläget väsent- framöver skall ansvara för grundskyddet och en 31065: ligt och att hålla statens skuldsättning under kon- tillräcklig nivå i fråga om detta. Det förekommer 31066: troll. Det sistnämnda målet har också inneburit dock situationer i livet då inte ens det bästa sys- 31067: nedskärningar i socialskyddet. Man har dock tem för ekonomiskt stöd kan ge medborgarna 31068: strävat efter att göra dessa nedskärningar på ett tillräcklig hjälp. Det ligger då i medborgarsam- 31069: sådant sätt att grunden för välfårdsstaten inte hällets natur att människor kan hjälpas också 31070: äventyras. genom frivilligarbete. Redan regeringsformen 31071: Vid en internationell jämförelse (OECD) har säger dock att det allmänna skall garantera var 31072: det konstaterats att vårt grundskydd befinner sig och en minst en oundgänglig utkomst och om- 31073: på en god europeisk nivå. Om vårt grundskydd sorg. 31074: jämförs med nettoinkomsten för dem som arbe- Det är dessutom skäl att nämna att en inoffi- 31075: tar, är det ett av de högsta. En jämförelse av ciell arbetsgrupp vid social- och hälsovårdsmini- 31076: köpkraften i fråga om grundskyddet i de olika steriet under kanslichefens ledning redan i några 31077: KK 698/1998 vp 5 31078: 31079: års tid har behandlat frågan om f6rhindrande av har man på ett förtjänstfullt sätt kunnat struktu- 31080: utslagning. Arbetsgruppen har också ordnat ge- rera den offentliga sektorns och organisationer- 31081: mensamma möten med det finländska nätverk nas åtgärder i arbetet mot utslagning. I samband 31082: mot fattigdom (EAPN-FIN) som företräder med dessa diskussioner har man kommit överens 31083: medborgarorganisationerna. Vid dessa möten om att de skall fortsätta också framöver. 31084: 31085: Helsingforsden 25 juni 1998 31086: 31087: Minister Terttu Huttu-Juntunen 31088: KK 699/1998 vp 31089: 31090: Kirjallinen kysymys 699 31091: 31092: 31093: 31094: 31095: Säde Tahvanainen /sd ym.: Nuorten elinolojen parantamisesta 31096: 31097: 31098: 31099: Eduskunnan Puhemiehelle 31100: Nuorisotyölain (235/1995) 1 §:n mukaan tar- ja nuorten työttömyys on edelleen noin kaksin- 31101: koituksena on "parantaa nuorten elinoloja ja kertainen aikuisväestöön verrattuna. Nuorten 31102: luoda edellytyksiä nuorten kansalaistoiminnal- alle 30-vuotiaiden osuus on toimeentulotuki- 31103: le". Nuorisotyölaissa ei kuitenkaan yksilöidä asiakkaista 41 prosenttia ja heitä uhkaa yhä suu- 31104: nuorten elinolojen parantamista eikä sitä anneta remmassa määrin syrjäytyminen yhteiskunnasta. 31105: millekään kunnalliselle hallintokunnalle tehtä- Vuokra-asuntopula kaupunkikeskuksissa on it- 31106: väksi. Nuorisotyö vain kuuluu kunnan toimi- senäistyvien nuorten kasvava ongelma. Näiden 31107: alaan. Näin yleisluontoinen nuorten elinoloteh- ongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan määrätie- 31108: tävän mainitseminen nuorisotyölaissa ei ole vel- toista kunnallista politiikkaa. 31109: voittanut kuntia toimintaan nuorten elinolojen Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 31110: parantamiseksi. Hämeen läänissä vuosilta 1996 tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 31111: ja 1997 koottu selvitys "Nuorisotyölain toteutu- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen 31112: minen Hämeen, Päijät-Hämeen ja Pirkanmaan jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 31113: kunnissa" osoitti, että valtaosassa kuntia nuorten 31114: elinolojen parantamiseksi ei tehty mitään tai toi- Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- 31115: met olivat varsin vaatimattomia. Eri lääneissä siin, jotta kunnat velvoitettaisiin sel- 31116: tehdyt selvitykset ja arviot kuntien toiminnasta keämmin osallistumaan nuorisotyön jär- 31117: osoittavat samaa. Kuntien toiminta tässä kysy- jestämiseen ja nuorten elinolojen paran- 31118: myksessä ei vastaa nuorten sukupolven tarpeita tamiseksi tehtävään työhön esimerkiksi 31119: ja ongelmia. Nuoria on työttömänä lähes 50 000 nuorisotyölakia muuttamalla? 31120: 31121: Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1998 31122: Säde Tahvanainen /sd Riitta Prusti /sd 31123: Pia Viitanen /sd Irina Krohn /vihr 31124: Tuula Haatainen /sd 31125: 31126: 31127: 31128: 31129: 280043 31130: 2 KK 699/1998 vp 31131: 31132: 31133: 31134: 31135: Eduskunnan Puhemiehelle 31136: 31137: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa niin pajojen määrä kasvoi vuonna 1994 159 pa- 31138: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, jaan ja vuonna 1995 jo 251 pajaan. Nyt näitä 31139: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen pajoja on noin 350. Valtaosa eli noin 95 %on 31140: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Säde Tah- kuntien omistamia ja kun kunnissa pajat ovat osa 31141: vanaisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- nykyistä nuorisotyöjärjestelmää, niin voidaan 31142: sen n:o 699: perustellusti todeta, että kuntien nuorisotyössä 31143: on vastattu nuorten elinolojen keskeiseen ongel- 31144: Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- maan. 31145: siin, jotta kunnat velvoitettaisiin sel- Kuntaliiton tilastojen mukaan kuntien nuori- 31146: keämmin osallistumaan nuorisotyön jär- sotoimen käyttömenot ovat kehittyneet seuraa- 31147: jestämiseen ja nuorten elinolojen paran- vasti: 31148: tamiseksi tehtävään työhön esimerkiksi 31149: nuorisotyölakia muuttamalla? 1991 619 milj. mk 31150: 1994 579 milj. mk 31151: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- 1996 750 milj. mk 31152: vasti seuraavaa: 1997 800 milj. mk (arvio) 31153: 31154: Nykyisen nuorisotyölain (235/1995) 1 §:n mu- Kuntien nuorisotyöhön käyttämät määrära- 31155: kaan lain tarkoituksena on " parantaa nuorten hat ovat lamavuosien notkahduksen jälkeen kas- 31156: elinoloja ja luoda edellytyksiä nuorten kansalais- vaneet merkittävästi. Siten näyttäisi siltä, että 31157: toiminnalle". Laki tuli voimaan 1.3.1995. Lain 2 kunnat ovat kohdistaneet määrärahoja aiempaa 31158: §:ssä nuorisotyöllä tarkoitetaan sitä työtä, jolla enemmän nuorisotyöhön. 31159: parannetaan nuorten elinoloja ja luodaan edelly- Opetusministeriö on kehittänyt informaatio- 31160: tyksiä nuorisotoiminnalle. Lain 4 §:ssä sääde- ohjausjärjestelmäänsä siten, että Euroopan neu- 31161: tään, että nuorisotyön toteuttamisesta vastaavat voston nuorisokomitean pilottihankkeena toteu- 31162: ensisijaisesti valtio, kunnat ja nuorisojärjestöt ja tettiin vuosina 1995-1997 ns. maatutkimus 31163: että kunnan toimialaan kuuluu nuorisotyö. Nuo- maamme nuorisopolitiikasta. Opetusministeriö 31164: risotyölakia muutettiin vuoden 1997 alusta siten, on saanut myös Euroopan neuvoston kansainvä- 31165: että nuorten määrään sidoksissa oleva laskennal- lisen ryhmän arvion suomalaisesta nuorisopoli- 31166: linen valtionosuus tulee kohdentaa kunnan nuo- tiikasta. Selvitys suomalaisesta nuorisopolitii- 31167: risotyömenoihin. Siten lainmuutoksella on lisät- kasta on toimitettu sekä perinteiseen kirjalliseen 31168: ty valtionosuuden sitovuutta nuorisotyötoimen- muotoon että modernin CD-ROM multimedian 31169: piteisiin. muotoon. Lisäksi opetusministeriön asiantunti- 31170: Valtionosuuksien kehittämisessä on kuitenkin jaelimenä toimiva nuorisoasiain neuvottelukun- 31171: ollut yleisenä linjana tiukan normiohjauksen ta on tuottanut vuosittain kaksi kertaa ilmesty- 31172: purkaminen ja siirtyminen informaatio-ohjauk- vää nuorisobarometriä sekä kehitellyt yhteis- 31173: seen. Tämä kuntien valtionosuusjärjestelmän työssä tilastokeskuksen kanssa nuorten elinoloja 31174: muutos vuoden 1993 alussa ajoittui taloudellisen kuvaavan indikaattorijärjestelmän, jonka avulla 31175: laman oloihin ja siten normiohjauksen purkau- on mahdollista seurata vuosittain nuorten elin- 31176: tumiseen liittyi kunnissa taloudellisia säästötar- olojen kehitystä noin 120 eri muuttujan avulla. 31177: peita, jotka kohdistuivat myös nuorisotoimeen. Parhaillaan on käynnissä indikaattorijärjestel- 31178: Nuorisotyöttömyys arvioitiin yleisesti ja myös män alueellistaminen, jonka avulla järjestelmä 31179: kunnissa vaikeimmaksi nuorten elinoloihin liit- saadaan palvelemaan aikaisempaa paremmin 31180: tyväksi ongelmaksi. Olihan vuosina 1993-1994 nuorten elinolojen kehittämistä kunnissa. 31181: lähes 100 000 nuorta ilman työtä. Kunnat suun- Useissa kunnissa on kehitelty uuden nuoriso- 31182: tautuivat voimakkaasti nuorten työpajatoimin- työlain edellyttämään kokonaisvaltaista lähen- 31183: nan kehittämiseen. Kun vuonna 1993 kunnissa tymistapaa nuorten elinolojen parantamiseksi. 31184: oli 88 työttömille nuorille tarkoitettua työpajaa, Nuorten elinolojen parantamiseen tähtäävien 31185: KK 699/1998 vp 3 31186: 31187: verkostojen rakentamisen tukeminen kunnissa Opetusministeriössä ei nähdä tarpeelliseksi 31188: on asetettu opetusministeriön tulosohjauksena palata nuorisotyölainsäädännössä aikaisempaan 31189: keskeiseksi lääninhallitusten tehtäväksi nuoriso- normiohjaukseen, mitä merkitsisi nuorisotyölain 31190: toimen alueella. muuttaminen kysymyksessä esitetyllä tavalla. 31191: Helsingin yliopiston Vantaan täydennyskou- Nuorten elinoloja voidaan kehittää parhaiten in- 31192: lutuskeskuksen järjestämässä ja opetusministe- formaatio-ohjauksena ja hyvällä yhteistyöllä 31193: riön rahoittamassa nuorisotyöntekijöiden kol- kuntien, Kuntaliiton, lääninhallitusten ja maa- 31194: mivuotisessa PD-koulutuksessa (professional kunnan liittojen kanssa. Kuitenkin joidenkin 31195: development) on ollut lähes sata nuorisotyönte- nuorisotyön valtakunnallisten kehittämishank- 31196: kijää Suomen kunnista. Koulutuksen keskeinen keiden, kuten esimerkiksi koululaisten iltapäivä- 31197: sisältö muodostui nuorisotyön strategiakoulu- toiminnan osalta voidaan harkita erillisten mää- 31198: tuksesta. Tämäkin tukee kokonaisvaltaisen nuo- rärahojen hankekohtaista kohdentamista kun- 31199: risotyön verkottumista kunnissa. nille. 31200: 31201: Helsingissä 7 päivänä heinäkuuta 1998 31202: 31203: Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam 31204: 4 KK 699/1998 vp 31205: 31206: 31207: 31208: 31209: Tili Riksdagens Talman 31210: 31211: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Ungdomsarbets1ösheten bedömdes allmänt 31212: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande och även i kommunerna som det svåraste prob1e- 31213: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks- met med de ungas 1evnadsförhållanden. Det var 31214: dagsman Säde Tahvanainen m.fl. undertecknade ju nästan 100 000 unga som var utan arbete åren 31215: spörsmå1 nr 699: 1993-1994. Kommunerna satsade stort på att 31216: utveck1a verksamheten med ungdomsverkstäder. 31217: Tänker Regeringen vidta åtgärder för Medan det 1993 i kommunerna fanns 88 verkstä- 31218: att å1ägga kommunerna sky1dighet att der för arbets1ösa unga, så ökade anta1et 1994 till 31219: k1arare deltai ordnandet av ungdomsar- 159 verkstäder och 1995 redan till251. Nu finns 31220: bete och i arbete som görs för att förbätt- det ca 350 sådana verkstäder. Merparten, dvs. ca 31221: ra de ungas 1evnadsförhållanden, t.ex. 95 % ägs av kommunerna, och då verkstäderna 31222: genom att ändra 1agen om ungdomsarbe- är en del av det gällande ungdomsarbetssystemet 31223: te? kan man med fog konstatera att man i kommu- 31224: nernas ungdomsarbete har reagerat på det cen- 31225: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt tra1a prob1emet i de ungas 1evnadsförhållanden. 31226: anföra fö1jande: En1igt Kommunförbundets statistik har 31227: driftsutgifterna för ungdomsverksamheten i 31228: En1igt 1 § i 1agen om ungdomsarbete (235/ kommunerna utveck1ats en1igt fö1jande: 31229: 1995) är syftet med 1agen att "förbättra de ungas 31230: 1evnadsförhållanden och skapa förutsättningar 1991 619 mi1j. mk 31231: för medborgarverksamhet b1and ungdomen". 1994 579 mi1j. mk 31232: Lagen trädde i kraft den 1 mars 1995. Med ung- 1996 750 mi1j. mk 31233: domsarbete avses enligt 1agens 2 § sådant arbete 1997 800 mi1j. mk (uppskattning) 31234: med vars hjä1p man förbättrar de ungas 1evnads- 31235: förhållanden och skapar förutsättningar för ung- De ans1ag som kommunerna använt för ung- 31236: domsverksamhet. I 1agens 4 § föreskrivs att det i domsarbete har efter recessionsårens svacka ökat 31237: första hand är staten, kommunerna och ung- märkbart. Det förefaller alltså som om kommu- 31238: domsorganisationerna som skall svara för ge- nerna har tillde1at ungdomsarbetet mer ans1ag. 31239: nomförandet av ungdomsarbetet och att ung- Undervisningsministeriet har utveck1at sitt in- 31240: domsarbetet hör till kommunens verksamhets- formationsstyrningssystem så att man i form av 31241: område. Lagen om ungdomsarbete ändrades ett pi1otprojekt inom Europarådets ungdoms- 31242: från ingången av 1997 så att den ka1ky1mässiga kommitte åren 1995-1997 genomförde en un- 31243: statsande1en som är bunden till anta1et unga skall dersökning av vårt 1ands ungdomspo1itik. Un- 31244: gå till kommunens utgifter för ungdomsarbete. dervisningsministeriet har också fått en utvärde- 31245: På det sättet har man genom 1agändringen ökat ring av den finska ungdomspo1itiken av Europa- 31246: statsande1ens bindning tili åtgärder för ung- rådets internationella grupp. Utredningen av den 31247: domsarbetet. fin1ändska ungdomspo1itiken har redigerats 31248: Vid utveck1andet av statsande1arna har den både i traditionell skriftlig form och som ett mo- 31249: allmänna 1injen emellertid varit att avskaffa den dernt multimedia på cd-rom. Vidare har de1ega- 31250: stränga normstyrningen och övergå till informa- tionen för ungdomsärenden, som är ett sakkun- 31251: tionsstyrning. Denna ändring i systemet med nigorgan vid undervisningsministeriet, årligen 31252: statsande1ar till kommunerna i början av 1993 producerat en ungdomsbarometer som utkom- 31253: sammanföll med förhållandena under den eko- mer två gånger om året samt i samråd med statis- 31254: nomiska recessionen och så1unda sammankopp- tikcentra1en utveck1at ett indikatorsystem som 31255: 1ades avskaffningen av normstyrningen i kom- beskriver de ungas 1evnadsförhållanden och som 31256: munerna med ekonomiska inbesparingsbehov gör det möj1igt att årligen fö1ja utveck1ingen av de 31257: som riktade sig också mot ungdomsverksamhe- ungas 1evnadsförhållanden med hjä1p av ca 120 31258: ten. variab1er. Som bäst håller man på att införa regi- 31259: KK 699/1998 vp 5 31260: 31261: onala perspektiv i indikatorsystemet, vilket gör centrala inneh~ll utgjordes av strategier i ung- 31262: att systemet bättre kan tjäna utvecklingen av de domsarbetet. Aven detta stöder nätbildning i 31263: ungas levnadsförhållanden i kommunema. kommunerna inom det övergripande ungdoms- 31264: 1 de flesta kommuner har man utvecklat det arbetet. 31265: övergripande sätt att närma sig frågan om hur de Man ser det inte på undervisningsministeriet 31266: ungas levnadsförhållanden skall förbättras som nödvändigt att lagstiftningen om ungdomsarbete 31267: lagen om ungdomsarbete förutsätter. Att man går tilihaka tili den tidigare normstyrningen, vil- 31268: stöder byggandet av sådana nätverk i kommu- ket det skulle betyda om lagen om ungdomsarbe- 31269: nerna som syftar tili att förbättra de ungas lev- te ändrades på det sätt som föreslås i spörsmålet. 31270: nadsförhållanden har genom undervisningsmi- De ungas levnadsförhållanden kan bäst utveck- 31271: nisteriets resultatstyrning satts som en central las med informationsstyrning och gott samarbete 31272: uppgift för länsstyrelserna på ungdomsverksam- med kommunerna, Kommunförbundet, länssty- 31273: hetens område. relserna och landskapsförbunden. 1 fråga om vis- 31274: Den treåriga PD-utbildningen (professional sa riksomfattande utvecklingsprojekt inom ung- 31275: development) för ungdomsarbetare som Vanda domsarbetet, som exempelvis eftermiddagsverk- 31276: fortbildningscentral vid Helsingfors universitet samheten för skolelever, kan man överväga att 31277: har ordnat och undervisningsministeriet finan- kommunerna tilldelas särskilda projektbundna 31278: sierat har lockat nästan hundra ungdomsarbeta- anslag. 31279: re från olika kommuner i Finland. Utbildningens 31280: 31281: Helsingforsden 7 juli 1998 31282: 31283: Inrikesminister Jan-Erik Enestam 31284: KK 700/1998 vp 31285: 31286: Kirjallinen kysymys 700 31287: 31288: 31289: 31290: 31291: Säde Tahvanainen /sd: Sodan aikana kotirintamalla toimineiden 31292: kuntouttamisesta 31293: 31294: 31295: Eduskunnan Puhemiehelle 31296: 31297: Viime sotien aikana rintamalla toimineiden nustusta. Myös kuntoutus heidän kohdallaan on 31298: sotilaiden kuntoutustoiminta on jo arkipäivää, ja ollut vähäistä. 31299: myös sotalesket ovat saaneet tarpeellista kuntou- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 31300: tusta. Sotaveteraanien asemaa on kohennettu tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 31301: sitä mukaa kuin tarvetta ja määrärahoja on ollut, nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 31302: monien mielestä ei kuitenkaan tarpeeksi. nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 31303: Sotaveteraaneille, lotille ja sotien aikana eri- 31304: laisissa järjestöissä toimineille on jaettu tunnus- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 31305: tusta sekä järjestämällä kuntoutusta ja erilaisia ryhtyä, että myös ne sotien aikana koti- 31306: palveluita että myös tunnuksia myöntämällä. rintamalla työskennelleet henkilöt, jotka 31307: Sodan aikana kovaa työtä kotirintamalla tehneet eivät ole sotaveteraaneja, eivätkä jääneet 31308: henkilöt, jotka eivät ole varsinaisesti toimineet sotaleskiksi tai toimineet järjestöissä, sai- 31309: esim. järjestöissä, ovat kokeneet, ettei heidän sivat tunnustuksen kotirintaman hyväksi 31310: sota-aikana tekemälleen työlle ole annettu tun- tekemästään työstä? 31311: 31312: Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1998 31313: Säde Tahvanainen /sd 31314: 31315: 31316: 31317: 31318: 280043 31319: 2 KK 700/1998 vp 31320: 31321: 31322: 31323: 31324: Eduskunnan Puhemiehelle 31325: 31326: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa velus on merkinnyt sosiaalisen ja taloudellisen 31327: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, aseman pysyvää jälkeenjääneisyyttä. Näin ollen 31328: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen työryhmä katsoi, että yhteiskunnalla on erityisiä 31329: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Säde Tah- velvollisuuksia veteraaneja kohtaan. Vaikka so- 31330: vanaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen dan rasitus on kohdistunut koko yhteiskuntaan, 31331: n:o 700: se on erityisen voimakkaasti kohdistunut rinta- 31332: malla olleisiin miehiin. Kuntoutuksenjärjestämi- 31333: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo nen on näin osaltaan myös tunnustus rintamalla 31334: ryhtyä, että myös ne sotien aikana koti- olleille veteraaneille. 31335: rintamalla työskennelleet henkilöt, jotka Rintamaveteraanikuntoutus perustuu lakiin 31336: eivät ole sotaveteraaneja, eivätkä jääneet rintamaveteraanien kuntoutuksesta (1 04011997) 31337: sotaleskiksi tai toimineet järjestöissä, sai- ja laissa on määritelty kuntoutuksen saajat. Rin- 31338: sivat tunnustuksen kotirintaman hyväksi tamaveteraaneilla tarkoitetaan henkilöitä, joille 31339: tekemästään työstä? on annettu rintamasotilas-, rintamapalvelus-tai 31340: rintamatunnus kyseisten tunnusten myöntämi- 31341: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- sestä annettujen asetusten mukaisesti. Tunnus- 31342: vasti seuraavaa: ten hakuaika päättyi 31 päivänä joulukuuta 31343: 1994. Sotatoimialueella toimineet työvelvolliset 31344: Vuosien 1939-1945 sodista kärsimään joutu- ovat oikeutettuja rintamatunnukseen ja siten 31345: neiden kuntoutus aloitettiin alun perin sotainva- myös rintamaveteraaneille tarkoitettuun kun- 31346: lideista. Sotilasvammalain (404/1948) ja sen no- toutukseen. 31347: jalla annetun asetuksen (1117/1985) mukaan Eduskunta on vastauksessaan hallituksen esi- 31348: kuntoutukseen pääsyn edellytyksenä on, että tykseen vuoden 1995 talousarvioksi edellyttänyt 31349: asianomaisella on sodasta johtuva vamma tai selvitettäväksi mahdollisuudet tarjota kuntou- 31350: sairaus, josta aiheutuvan lääketieteellisen haitan tuspalveluja myös ilman rintamaveteraaneille 31351: on Valtiokonttori tai aiemmin tapaturmavirasto myönnettyä tunnusta oleville, erilaisissa sodan- 31352: vahvistanut vähintään l 0 prosentin suuruiseksi. ajan tehtävissä palvelleille kansalaisryhmille. 31353: Oikeus kuntoutukseen sotilasvammalain nojalla Kuluvan vuoden alussa tulikin voimaan laki 31354: koskee siten myös työvelvollisia ja muita kotirin- eräissä Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä pal- 31355: tamalla olleita, mikäli edellä mainittu edellytys velleiden kuntoutuksesta (103911997). Lain mu- 31356: lääketieteellisestä haitasta toteutuu. kaan kuntoutuspalveluja voidaanjärjestää sellai- 31357: Myöhemmin oikeus kuntoutukseen laajennet- sille, pääsääntöisesti ilman mitään tunnusta ole- 31358: tiin koskemaan kaikkia rintamaveteraaneja. ville, puolustusvoimien palveluksessa olleille 31359: Rintamaveteraanien kuntoutustyöryhmä (STM henkilöille, jotka joutuivat palvelemaan kaik- 31360: 711976) sai tehtäväkseen selvittää, onko lääketie- kein raskaimmissaja vaarallisimmissa tehtävissä 31361: teellisiä tai sosiaalisia perusteita erityisesti rinta- ja olosuhteissa. Tällaisiksi tehtäviksi on lain l §:n 31362: maveteraaneille tarkoitettujen kuntoutuspalve- mukaan katsottu muun ohella merimiinojen rai- 31363: lujenjärjestämiseksi. Työryhmä totesi, että tutki- vaus ja sairaanhoitotehtävissä toimiminen puo- 31364: muksia kuntoutustarpeen selvittämiseksi on teh- lustusvoimien hoitopaikassa. Kuntoutuksen saa- 31365: ty vähän ja ne useimmiten perustuivat veteraa- miseksi asianomaisen on Sota-arkiston antamal- 31366: nien subjektiivisiin tuntemuksiin. Kunnissa la todistuksena osoitettava osallistuneensa laissa 31367: käynnistyneiden veteraanien terveystarkastusten mainittuun palvelukseen. 31368: ja niiden tulosten pohjalta voitiin kuitenkin pää- Vuodesta 1981 sotainvalidien puolisoilla on 31369: tyä johtopäätökseen, että veteraanit keskimäärin ollut mahdollisuus päästä kuntoutukseen. Vuon- 31370: ovat varsin sairaita. Rintamaolosuhteet ovat na 1988 oikeus kuntoutukseen laajennettiin kos- 31371: merkinneet niihin joutuneille henkistä ja ruumiil- kemaan myös sotainvalidien leskiä. Vuodesta 31372: lista rasitusta. Monessa tapauksessa rintamapal- 1990 myös sotalesket ovat olleet oikeutettuja 31373: KK 700/1998 vp 3 31374: 31375: kuntoutukseen. Sosiaali- ja terveysministeriö saavat, on lääketieteellisesti katsoen vaatimaton 31376: vahvistaa vuosittain kuntoutukseen pääsyn edel- ja se olisikin luonteeltaan pikemminkin tunnus- 31377: lytykset. tus. Mikäli heillä taas on vamman tai sairauden 31378: Kuntoutukseen oikeutettujen ryhmää on näin johdosta tarvetta hoitoon, ovat kaikki tervey- 31379: vuosien saatossa koko ajan laajennettu. Sodan denhuoltojärjestelmän tarjoamat palvelut myös 31380: kärsineestä kansasta löytyy monia erityisryhmiä, heidän käytettävissään. 31381: kuten rajaseudulla asuneet ja sotatoimien vuoksi Ilman laajempaa tutkimusta lienee perusteltua 31382: kotinsa menettäneet, siirtoväestöön kuuluneet todeta, että on vaikeaa löytää sellaisia perusteita, 31383: karjalaiset ja monet poikkeuksellisen rankoissa joiden perusteella jotkut sodasta kärsineet eri- 31384: olosuhteissa työskennelleet työvelvolliset Hei- tyisryhmät voitaisiin saattaa toisten edelle mää- 31385: dän työpanostaan arvostetaan myös sosiaali- ja rärahojen käyttäjinä. Voimavarojen rajallisuu- 31386: terveysministeriössä. den johdosta kuntoutusta on pyritty antamaan 31387: Työvelvollisia olivat talvi- ja jatkosodan aika- ensi sijassa niille, jotka ovat sodasta eniten kärsi- 31388: na kaikki täysi-ikäiset työkykyiset suomalaiset. neet. Toistaiseksi laajempaa päätöksentekoa sii- 31389: Sotainvalidien keski-ikä on nyt 78 vuotta. Vielä tä, miten valtion talousarviossa vuosittain olevat 31390: elossa olevien työvelvollisten keski-ikä on luulta- kuntoutusmäärärahat käytetään niiden vapau- 31391: vimmin yli 80 vuotta. Se hyöty, minkä tämänikäi- tuessa, ei ole tehty. 31392: set veteraaneille suunnitellusta kuntoutuksesta 31393: Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 1998 31394: 31395: Ministeri Terttu Huttu-Juntunen 31396: 4 KK 700/1998 vp 31397: 31398: 31399: 31400: 31401: Tili Riksdagens Talman 31402: 31403: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- dade inneburit både psykiska oeh fysiska påfrest- 31404: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med- ningar. 1 många fall har tjänstgöringen vid fron- 31405: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags- ten oekså lett till bestående eftersläpning i vetera- 31406: man Säde Tahvanainen underteeknade spörsmå1 nernas soeiala oeh ekonomiska situation. Ar- 31407: nr 700: betsgruppen ansåg därför att samhället har sär- 31408: skilda skyldigheter genetemot veteranerna. Oek- 31409: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- så om krigets bördor har burits av hela samhället, 31410: ta för att oekså de personer som under så är det framför allt männen vid fronten som 31411: krigen arbetade vid hemmafronten, oeh drabbades hårdast. Anordnandet av rehabilite- 31412: som inte är krigsveteraner oeh inte blivit ring är därmed på sätt oeh vis oekså ett erkännan- 31413: krigsänkor eller varit aktiva i organisatio- de gentemot de veteraner som varit vid fronten. 31414: ner, skall få erkänsla för sina insatser till Frontveteranrehabiliteringen grundar sig på 31415: gagn för hemmafronten? lagen om rehabilitering av frontveteraner (1 040/ 31416: 1997). 1lagen anges vi1ka som kan godkännas för 31417: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt rehabilitering. Med frontveteran avses den som 31418: anföra följande: har tillde1ats frontmanna-, fronttjänst- eller 31419: frontteeken i enlighet med de förordningar som 31420: Rehabiliteringen av dem som 1idit i krigen givits om beviljande av dessa teeken. Tiden för 31421: 1939-1945 inleddes ursprungligen i fråga om ansökan om teeken löpte ut den 31 deeember 31422: krigsinvaliderna. En1igt lagen om skada, ådragen 1994. Arbetspliktiga som har tjänstgjort inom 31423: i mi1itärtjänst (404/1948) oeh den förordning området för en operativ enhet har rätt till front- 31424: (1117/1985) som getts med stöd av lagen förut- teeken oeh därmed oekså till rehabilitering av- 31425: sätts för rehabi1itering att personen i fråga har sedd för frontveteraner. 31426: ådragit sig en kroppsskada eller sjukdom i kriget Riksdagen har i sitt svar på regeringens bud- 31427: oeh att statskontoret- eller före det olyeksfalls- getproposition för 1995 förutsatt att möjligheter- 31428: verket - har fastställt en invaliditetsgrad på na utreds för anordnande av rehabiliteringsservi- 31429: minst 10 % för den skadade eller insjuknade. ee oekså för personer som inte har beviljats teek- 31430: Rätten till rehabilitering med stöd av lagen om en för frontveteraner, dvs. för medborgargrup- 31431: skada, ådragen i militärtjänst gäller sålunda oek- per som under krigstid tjänstgjort i olika uppgif- 31432: så arbetspliktiga oeh andra som varit vid hemma- ter. Vid ingången av 1998 trädde sålunda lagen 31433: fronten, förutsatt att ovan nämnda krav angåen- om rehabilitering för personer som tjänstgjort i 31434: de medieinskt men uppfylls. vissa uppdrag under Finlands krig (103911997) i 31435: Senare utvidgades rätten till rehabilitering att kraft. 1 enlighet med denna 1ag kan rehabilite- 31436: omfatta alla frontveteraner. Rehabiliteringsar- ringstjänster anordnas för sådana personer som i 31437: betsgruppen för frontveteranfrågor (SHM 7/ regel inte tilldelats något teeken oeh som tjänst- 31438: 1976) fiek i uppdrag att reda ut om det finns gjort inom försvarsmakten i de aUra tyngsta oeh 31439: medieinska eller soeiala grunder för anordnande farligaste uppdragen under extremt tunga oeh 31440: av rehabiliteringstjänster avsedda för framför farliga omständigheter. Av dessa uppdrag nämns 31441: allt frontveteranerna. Arbetsgruppen konstate- i 1 § i lagen bl.a. röjningen av sjöminor oeh sjuk- 31442: rade att bara ett fåtal undersökningar för kart- vårdsuppgifter på försvarsmaktens vårdplatser. 31443: läggning av rehabiliteringsbehovet hade gjorts, För att få rehabilitering skall sökanden med ett 31444: oeh att de i regel baserade sig på veteranernas intyg från Krigsarkivet påvisa att han eller hon 31445: subjektiva uppfattningar. På basis av de hälso- har deltagit i sådan tjänstgöring som nämns i 31446: kontroller som i kommunerna sattes igång be- lagen. 31447: träffande veteranerna oeh resultaten av dessa Sedan 1981 har maken till en krigsinvalid haft 31448: kontroller kunde man doek dra den slutsatsen att möjlighet att få rehabilitering. År 1988 utvidga- 31449: veteranerna i genomsnitt är jämförelsevis sjuka. des rätten till rehabilitering att omfatta oekså 31450: Omständigheterna vid fronten har för de inblan- efterlevande make till en krigsinvalid. Sedan 1990 31451: KK 700/1998 vp 5 31452: 31453: har också krigsänkor varit berättigade tili rehabi- tering av veteraner i dessa åldrar kan antas ha är 31454: litering. Social- och hälsovårdsministeriet fast- i medicinskt hänseende anspråkslös och skulle 31455: ställer årligen villkoren för erhållande av rehabi- sålunda snarast kunna betecknas som ett teeken 31456: litering. på erkänsla. Om dessa personer tili följd av en 31457: Den grupp som är berättigad tili rehabilitering skada eller sjukdom har behov av vård står all 31458: har sålunda kontinuerligt utvidgats. Hos ett folk den service som hälsovårdssystemet har att erbju- 31459: som drabbats av krig finns det många special- da självfallet tili deras förfogande. 31460: grupper, bl.a. sådana som bott i gränsregionerna Det torde, utan att mer omfattande utredning- 31461: och som förlorat sina hem tili följd av krigshand- ar görs, vara motiverat att konstatera att det är 31462: lingarna, evakuerade karelare samt ett stort antal svårt att finna sådana motiv, på grundvalen av 31463: arbetspliktiga som arbetat under oerhört svåra vilka vissa specialgrupper som lidit i våra krig 31464: förhållanden. Deras arbetsinsatser uppskattas skulle kunna prioriteras framom andra grupper 31465: också i social- och hälsovårdsministeriet. när det gäller användandet av anslag. På grund 31466: Tili de arbetspliktiga hörde under vinter- och av de begränsade resurserna har man försökt 31467: fortsättningskriget alla fullvuxna arbetsförmög- rehabilitera i första hand dem som lidit mest i 31468: na finländare. Krigsinvalidernas genomsnittsål- krigen. I detta skede har man inte på bredare bas 31469: der är nu 78 år. De f.d. arbetspliktiga som allt- beslutat om hur de rehabiliteringsanslag som år- 31470: jämt är i livet har i detta nu antagligen en genom- ligen ingår i statsbudgeten skall användas när 31471: snittsålder på över 80 år. Den nytta som rehabili- dessa anslag frigörs. 31472: 31473: Helsingforsden 25 juni 1998 31474: 31475: Minister Terttu Huttu-Juntunen 31476: KK 701/1998 vp 31477: 31478: Kirjallinen kysymys 701 31479: 31480: 31481: 31482: 31483: Klaus Bremer /r: Ministerin allekirjoittamasta vastauksesta 31484: 31485: 31486: 31487: Eduskunnan Puhemiehelle 31488: 31489: Liikenneministeri Matti Auran allekirjoitta- pitäisi jo olla enemmänkin syitä vaatia liikenne- 31490: massa vastauksessa kirjalliseen kysymykseeni ministeriön ulkopuolisen tahon puolueetonta 31491: 338/1998 vp virkamiehen toiminnasta ja Ilmailu- yksityiskohtiin menevää selvitystä Ilmailulaitok- 31492: laitoksen vastuusta sanotaan: sen hallintotavoista, jotka kohtaavat jatkuvaa 31493: "Kyseiseen tapahtumaan liittyen lentoturval- vastustusta ja halveksuntaa koko ilmailun ken- 31494: lisuushallinto ei ole esittänyt mitään epäilyjä Saa- tältä. 31495: risen lentotoimintaa koskevissa asioissa." Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 31496: Senjohdosta liikenneministeri Auralie on toi- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 31497: mitettu virallisen syyttäjän tässä asiassa antama nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 31498: päätös, jossa todetaan ilmailuviranomaisen nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 31499: epäilleen Saarisen harjoittavan luvatonta ansio- 31500: lentotoimintaa. Onko kirjallisen kyselyn tarkoitusta 31501: Kansanedustajalle on siten annettu epärehelli- vastaavaa se, että Hallitus piiloutuu vas- 31502: nen vastaus vahvistuksenaan ministerin allekir- tauksissaan "virkamiesvastuun" taakse, 31503: joitus. kattaako ko. "virkamiesvastuu" myös 31504: Ministerin vastuuta ei vähennä vastauksessa tässä kyselyssä paljastetun epärehellisyy- 31505: esitetty toteamus: "Selvitykset ministeriölle an- den,ja 31506: netaan virkavastuulla, eikä ministeriöllä ole ollut paljonko vielä vaaditaan, että liikenne- 31507: perusteita epäillä, että selvitykset eivät pidä paik- ministeri toimeenpanee perusteellisen, 31508: kaansa." riippumattoman ja puolueettoman selvi- 31509: Samassa ministerin allekirjoittamassa vas- tyksen taloudellisesti kannattavan ilmai- 31510: tauksessa vilisee ilmailuviranomaisen epärehelli- luviranomaisen hallintotapojen mielek- 31511: syyden rajoja koskettavia selityksiä. Ministerillä kyydestä? 31512: 31513: Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1998 31514: 31515: Klaus Bremer /r 31516: 31517: 31518: 31519: 31520: 280043 31521: 2 KK 701/1998 vp 31522: 31523: 31524: 31525: 31526: Eduskunnan Puhemiehelle 31527: 31528: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa omaiselta. Lausunto annetaan ministeriölle vir- 31529: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, kavastuulla, joten ministeriöllä on perusteltu syy 31530: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen luottaa lausunnossa esitettyjen tietojen pitävän 31531: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre- paikkansa. 31532: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o Kansanedustajan kirjalliseen kysymykseen 31533: 701: antamastaan vastauksesta ministeri on valtio- 31534: säännön mukaisesti poliittisesti vastuussa edus- 31535: Onko kirjallisen kyselyn tarkoitusta kunnalle. Vaikka ministerin vastuu ei olekaan 31536: vastaavaa se, että Hallitus piiJoutuu vas- virkavastuuta, ministeri suhtautuu luonnollisesti 31537: tauksissaan "virkamiesvastuun" taakse, vastauksen antamiseen vakavasti luottaen siihen, 31538: kattaako ko. "virkamiesvastuu" myös että vastauksen perusteena olevat viranomaiselta 31539: tässä kyselyssä paljastetun epärehellisyy- saadut tiedot ovat virkavastuun nojalla annettui- 31540: den,ja na luotettavat. 31541: paljonko vielä vaaditaan, että liikenne- Liikenneministeriö on pyytänyt Ilmailulaitok- 31542: ministeri toimeenpanee perusteellisen, selta lisäselvitystä puheena olevassa kirjallisessa 31543: riippumattoman ja puolueettoman selvi- kysymyksessä tarkoitetusta tapauksesta. Ilmai- 31544: tyksen taloudellisesti kannattavan ilmai- lulaitos on katsonut Jämsän kihlakunnansyyttä- 31545: luviranomaisen hallintotapojen mielek- jän kirjanneen 24.11.1997 päivättyyn syyttämät- 31546: kyydestä? täjättämispäätökseensä vastoin lentotoimin- 31547: nantarkastaja Yrjö Mörskyn esitutkinnassa ker- 31548: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tomaa ja siten virheellisesti, että Mörsky olisi 31549: vasti seuraavaa: epäillyt Kari Saarista luvattomasta ansiolento- 31550: toiminnasta. Ilmailulaitos on 15.6.1998 päivätyl- 31551: Valmistellessaan vastausta hallinnonalansa lä kirjeellään pyytänyt valtakunnansyyttäjänvi- 31552: viranomaisen toimintaa koskevaan kansanedus- rastoa tutkimaan Jämsän kihlakunnansyyttäjän 31553: tajan kirjalliseen kysymykseen tai vastaavaan syyttämättäjättämispäätöksen perusteet ja pe- 31554: selvityspyyntöön liikenneministeriö luonnolli- rustelut. Asian käsittely on tässä vaiheessa kes- 31555: sesti pyytää lausunnon asianomaiselta Viran- ken. 31556: Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 1998 31557: 31558: Liikenneministeri Matti Aura 31559: KK 701/1998 vp 3 31560: 31561: 31562: 31563: 31564: Tili Riksdagens Talman 31565: 31566: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- ifrågavarande myndighet. Utlåtandet ges till mi- 31567: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- nisteriet under tjänsteansvar, varför ministeriet 31568: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- har giltiga skäl att Iita på riktigheten av de upp- 31569: man Klaus Bremer undertecknade spörsmål nr gifter som ges i utlåtandet. 31570: 701: Enligt statsförfattningen är ministern inför 31571: riksdagen politiskt ansvarig för de svar hanfhon 31572: Är det i enlighet med syftet med skrift- ger på en riksdagsmans skriftliga spörsmål. A ven 31573: liga spörsmål att Regeringen i sina svar om ministerns ansvar inte är ett tjänsteansvar, 31574: gömmer sig bakom "tjänstemannaansva- förhåller sig ministern naturligtvis seriöst tili 31575: ret", spörsmålssvaren och litar på att de uppgifter som 31576: gäller ifrågavarande "tjänstemanna- ligger tili grund för svaret, och som givits av en 31577: ansvar" även den oärlighet som avslöjas i myndighet under tjänsteansvar, är tillförlitliga. 31578: detta spörsmål, och 1fråga om det fall som aktualiseras i det skrift- 31579: vad krävs det ytterligare för att trafik- liga spörsmålet har ministeriet begärt en tilläggs- 31580: ministern skall verkställa en grundlig, utredning från Luftfartsverket. Luftfartsverket 31581: oberoende och opartisk utredning om har ansett att häradsåklagaren i Jämsä härad i 31582: förnuftigheten i den ekonomiskt Iönsam- anslutning tili bes1utet om åtalseftergift av den 24 31583: ma Iuftfartsmyndighetens förvaltnings- november 1997 i motsats tili vad Mörsky i förun- 31584: praxis? dersökningen berättat- och därmed felaktigt- 31585: antecknade att luftfartsinspektör Yrjö Mörsky 31586: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt skulle ha misstänkt Kari Saarinen för olovlig 31587: anföra följande: yrkesflygverksamhet. Luftfartsverket har i sitt 31588: brev av den 15 juni 1998 begärt att riksåklagar- 31589: Då trafikministeriet bereder svaret på en riks- ämbetet granskar grunderna för och motivering- 31590: dagsmans skriftliga spörsmå1 eller på någon mot- en tili häradsåklagarens i Jämsä härad beslut om 31591: svarande begäran om utredning om verksamhe- åtalseftergift. 1 detta skede är ärendet ännu under 31592: ten vid någon myndighet inom ministeriets för- behandling. 31593: valtningsområde, begärs givetvis ett utlåtande av 31594: 31595: Helsingforsden 26 juni 1998 31596: 31597: Trafikminister Matti Aura 31598: 1 31599: 31600: 1 31601: 31602: 1 31603: 31604: 1 31605: 31606: 1 31607: 31608: 1 31609: 31610: 1 31611: 31612: 1 31613: KK 702/1998 vp 31614: 31615: Kirjallinen kysymys 702 31616: 31617: 31618: 31619: 31620: Tero Mölsä /kesk ym.: Investointihakemusten käsittelyaikojen pit- 31621: kittymisestä TE-keskuksissa 31622: 31623: 31624: Eduskunnan Puhemiehelle 31625: 31626: ED-sopimukseen liittyen Suomi sai luvan tu- tointihakemukset kaikkine tarvittavine piirus- 31627: kea maaseudun investointeja. Hakemukset käsi- tuksineen ja lausuntoineen maksavat hakijoille 31628: tellään eri TE-keskuksissa ja päätökset on luvat- tuhansia jopa kymmeniä tuhansia markkoja. 31629: tu noin kolmessa kuukaudessa. Nyt kuitenkin Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 31630: käsittelyajat ovat venyneet kuuteen kuukauteen, tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 31631: joissakin tapauksissa on mennyt lähes kaksi kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen 31632: vuotta, ja vastauksen antamista edelleen pitkite- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 31633: tään. Myös käsittelyajat eroavat suuresti eri TE- 31634: keskuksissa. Vastausten odottelu vaikeuttaa Mitä Hallitus aikoo tehdä investointi- 31635: muun rahoituksen järjestämistä ja estää järkevän hakemusten käsittelyn nopeuttamiseksi 31636: rakennussuunnittelun. ja hakijoille annettujen käsittelyaikatau- 31637: ED-sopimukseen liittyvät kotieläintalouden lujen pitämiseksi TE-keskuksissa, ja 31638: maakiintiöt esim. sika- ja siipikarjataloudessa miten tiedottamalla ja mitä keinoja 31639: ovat saavuttamassa niille määrätyt rajat. Maa- Hallitus aikoo käyttää tilanteessa, jossa 31640: seudulla tehtävät kehittämis- ja investointi-suun- ED-sopimuksen mukaiset maakiintiöt 31641: nitelmat vaativat pitkäjänteisen työn, ja inves- ovat täyttymässä? 31642: Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1998 31643: Tero Mölsä /kesk Matti Vanhanen /kesk 31644: Maija-Liisa Lindqvist /kesk Aino Suhola /kesk 31645: Timo Kalli /kesk Armas Komi /kesk 31646: 31647: 31648: 31649: 31650: 280043 31651: 2 KK 702/1998 vp 31652: 31653: 31654: 31655: 31656: Eduskunnan Puhemiehelle 31657: 31658: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Vuonna 1997 rahoitustukipäätöksiä tehtiin 31659: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, maaseutuelinkeinopiireissä ja loppuvuodesta 31660: olette 8 päivänä kesäkuuta 1998 päivätyn kir- TE-keskusten maaseutuosastoilla kaikkiaan 31661: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian- noin 17 000 ja lisäksi vuoden lopussa oli vireillä 31662: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja olevia tukihakemuksia noin 4 500. 31663: Tero Mölsän ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy- C-tukialueella pystyttiin tukipäätökset teke- 31664: myksen n:o 702: mään edelleenkin varsin kohtuullisessa ajassa. 31665: Sen sijaan eteläisessä Suomessa käsittelyajat pi- 31666: Mitä Hallitus aikoo tehdä investointi- tenivät melkoisesti edelliseen vuoteen verrattu- 31667: hakemusten käsittelyn nopeuttamiseksi na. Syynä tähän oli vuoden alustaA- ja B-tuki- 31668: ja hakijoille annettujen käsittelyaikatau- alueilla käyttöön otettu liittymissopimuksen 141 31669: lujen pitämiseksi TE-keskuksissa, ja artiklaan perustuva tukijärjestelmä, niin sanottu 31670: miten tiedottamalla ja mitä keinoja korotettu investointituki, jota oli mahdollista 31671: Hallitus aikoo käyttää tilanteessa, jossa hakea takautuvana vuosina 1995-1996 tehtyi- 31672: ED-sopimuksen mukaiset maakiintiöt hin investointeihin sekä uusiin, vuonna 1997 tai 31673: ovat täyttymässä? myöhemmin toteutettaviin investointeihin. 31674: Alkuvuodesta järjestettiin 141-tuille kaksi ha- 31675: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- kua; sittemmin tuet ovat olleet jatkuvasti haetta- 31676: taen seuraavaa: vissa. Tiukat hakuajat johtivat siihen, että TE- 31677: keskuksiin jätettiin erittäin puutteellisia hake- 31678: Investointitukihakemuksen käsittelyaika TE- muksia, joiden selvittäminen on ollut työlästä ja 31679: keskuksen maaseutuosastolla on reaalisesti noin aikaa vievää. TE-keskukset olivat pakotettuja 31680: yksi työpäivä. Sen verran aikaa kuluu hakemuk- palkkaamaan lisähenkilöstöä rahoitustukihake- 31681: sen kirjaamisesta siihen, että tukipäätös postite- muksia käsittelemään. Lisähenkilöstön koulut- 31682: taan asiakkaalle. Käsittelyn aikana on selvitetty, taminen vei aikansa ja sitoi vakituisten rahoitus- 31683: onko tukihakemuksessa mukana kaikki päätök- tukikäsittelijöiden aikaa. 31684: senteon kannalta olennaiset liitteet, onko käyty Vuonna 1998 tilanne on edelleen se, että C- 31685: hakemus ja sen liitteet tarkasti läpi, rakentami- alueella on mahdollista saada tukipäätös suhteel- 31686: sinvestointien kyseessä ollessa onko tarkistettu lisen nopeasti, muttaA-ja B-tukialueilla käsitte- 31687: rakentamissuunnitelma ja -piirustukset sekä kus- lyajat ovat pitkiä. Vaikka eteläisen Suomen TE- 31688: tannusarvio ja tehty ohjekustannuslaskelma, keskukset ovat tehneet paljon tukipäätöksiä, on 31689: muodostettu kuva tuettavasta hankkeesta ja uusia tukia haettu niin paljon, että vireillä olevien 31690: tuenhakijasta, tehty hakemukseen myönteinen tukihakemusten määrä on kasvanut vuoden 31691: tai kielteinen tukipäätös ja tallennettu olennaiset vaihteesta. Toukokuun loppuun mennessä on 31692: kohdat tukipäätöksestä tietojärjestelmään. tehty tukipäätös noin 7 000 investointiin, mutta 31693: Siihen, että tuskin koskaan asiakas saa inves- silti vireillä on yhä noin 7 500 tukihakemusta. 31694: tointituesta päätöstä heti hakemuksenjättämistä Käsittelyaikojen olennainen lyhentäminen ei 31695: seuraavana päivänä, vaikuttaa moni seikka. lähitulevaisuudessa ole mahdollista. Tukea 31696: Monesti hakemukset ovat puutteellisia; maaseu- myönnetään jopa satoja tuhansia markkoja yh- 31697: tuosastot joutuvat kirjaamaan vireille tulleiksi teen investointiin; siksi ei voi pitää perusteltuna 31698: jopa hakemuksia, joista ei selviä kuin hakijan tehdä TE-keskuksista tukiautomaatteja, joista 31699: nimi. Melkein aina hakemuksia joudutaan aina- hakemuksen jättämällä saa automaattisesta tu- 31700: kinjoitain osin täydentämään soittamalla asiak- kea investointiin kuin investointiin. Investoinnin 31701: kaalle. kannattavuudesta ja tuen hakijan maksuvalmiu- 31702: Vuonna 1996 investointitukea hakeneet vilje- desta on saatava riittävä varmuus, jotta valtion 31703: lijät saivat tukipäätöksen varsin nopeasti, nor- tukivarat saataisiin mahdollisimman oikein koh- 31704: maalissa ajassa. Maaseutuelinkeinopiirit tekivät dennetuksi. Lisähenkilöstön avulla (16 henkilöä) 31705: noin 8 700 myönteistä rahoitustukipäätöstä. on voitu jossain määrin estää käsittelyaikojen 31706: KK 702/1998 vp 3 31707: 31708: piteneminen nykyisestä, varsinkin, kun uusi työ- den kaikkiin investointeihin tukea vain, jos jäse- 31709: voima alkaa olla jo kouliintunut tehtäviinsä ja nyyttä edeltänyttä tuotantokapasiteettia ei näillä 31710: pystyy varmasti huomattavasti tehokkaampaan aloilla ylitetä. Broileritaloudessa oli viime joulu- 31711: työskentelyyn kuin vielä viime vuonna. Kuiten- kuussa tultu tilanteeseen, jossa sallittu tuotanto- 31712: kin niin kauan kuin uusia hakemuksia jätetään kapasiteetti oli täyttymässä. Myönteisten tuki- 31713: 1 500-2 000 kappaletta kuukaudessa, tuen ha- päätösten teko jo vireille tulleisiin tukihakemuk- 31714: kijoiden on varauduttava siihen, että tukipäätök- siin haluttiin varmistaa, ja siksi maa- ja metsäta- 31715: sen saaminen vie aikansa. Tänä vuonna uhkana lousministeriö asetti broileritalouden investoin- 31716: on lisäksi tukimäärärahojen loppuminenjoihain tituet hakukieltoon 4.12.1997-28.2.1998 väli- 31717: osin jo syksyllä, mikä siirtäisi päätöksentekoa seksi ajaksi. Mainitun ajanjakson jälkeen tiedo- 31718: ensi vuoden puolelle ja ruuhkauttaisi TE-kes- tettiin olevan mahdollista myöntää tukea broile- 31719: kuksia edelleen. ritalouden investointeihin vain hyvin rajoitetusti. 31720: Viljelijät voivat osaltaan jouduttaa hakemus- Tukia oli mahdollista hakea noin puolitoista 31721: tensa käsittelyä. Kaikki tarpeelliset liitteet ja tie- kuukautta, minkä jälkeen tuotantokapasiteettia 31722: dot sisältäviin tukihakemuksiin pystytään päätös lisääviä broileritalouden investointeja koskevat 31723: tekemään heti, kun hakemusta ensi kerran käsi- tuet ovat olleet hakukiellossa. 31724: tellään ilman, että on soitettava viljelijälle ja pyy- Sikatalouden osalta näyttää siltä, että sallittu 31725: dettävä monia lisäselvityksiä. tuotantokapasiteetti ei jo tehtyjen ja vireillä ole- 31726: TE-keskukset ovat varmasti itse olleet hyvin vien investointien seurauksena ylity ainakaan 31727: realistisia ennakoidessaan viljelijöille tukihake- tänä vuonna. Siksi investointitukia sikatalouden 31728: musten käsittelyaikoja. Koska hakemuksia on investointeihin on edelleen mahdollista hakea. 31729: maan eri osissa oleviin TE-keskuksiin tullut vi- Maa- ja metsätalousministeriö kuitenkin seuraa 31730: reille hyvin erilaisia määriä, on viljelijöille saatta- tilannetta, ja jos kapasiteetti uhkaisi jossain vai- 31731: nut syntyä virheellinen kuva, että päätöksente- heessa ylittyä, asetettaisiin myös sikatalouden 31732: koa jossain ehdoin tahdoin pitkitetään. investointituet hakukieltoon, jolla turvattaisiin 31733: Suomessa on EU-liittymissopimuksen nojalla tuen myöntäminen jo vireillä oleviin tukihake- 31734: mahdollista myöntää sikatalouden tuotanto- muksiin. 31735: mahdollisuuksia lisääviin sekä siipikarjatalou- 31736: Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1998 31737: 31738: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä 31739: 4 KK 702/1998 vp 31740: 31741: 31742: 31743: 31744: Tili Riksdagens Talman 31745: 31746: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- År 1997 fattades sammanlagt ca 17 000 beslut 31747: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den om finansieringsstöd i landsbygdsnäringsdistrik- 31748: 8 juni 1998 till vederbörande medlem av statsrå- ten och vid slutet av året även på TE-centralernas 31749: det översänt avskrift av följande av riksdagsman landsbygdsavdelningar. Dessutom fanns det ca 31750: Tero Mölsä m.fl. undertecknade spörsmål nr 4 500 anhängiga ansökningar vid utgången av 31751: 702: året. 31752: På C-stödområdet kunde besluten om stöd 31753: Vad ämnar Regeringen göra för att alltjämt fattas inom en synnerligen rimlig tid. 31754: behandlingen av investeringsansökning- Däremot förlängdes behandlingstiderna i södra 31755: ar skall bli snabbare och för att de tidta- Finland rätt mycket jämfört med föregående år. 31756: beller som sökandena ges skall hållas i Orsaken därtill var det stödsystem enligt artikel 31757: TE-centralerna och 141 i anslutningsfördraget som vid ingången av 31758: hur tänker Regeringen informera och året togs i bruk på A- och B-stödområdena. Om 31759: vilka medel tänker Regeringen använda i detta s.k. förhöjda investeringsstöd kunde man 31760: situationer där landskvoten enligt EU- ansöka retroaktivt för investeringar som gjorts 31761: fördraget håller på att fyllas? 1995-1996 samt för nya investeringar som skul- 31762: le göras 1997 eller senare. 31763: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt 1 början av året ordnades två ansökningstill- 31764: anföra följande: fållen för 141-stödet; därefter har man när som 31765: helst kunnat ansöka om stöd. De strama ansök- 31766: På TE-centralernas landsbygdsavdelningar är ningstiderna ledde till att högst bristfålliga an- 31767: behandlingstiden för en ansökan om investe- sökningar inlämnades till TE-centralerna. Att 31768: ringsstöd realistiskt sett ca en arbetsdag. Så reda upp dem har krävt mycket arbete och tid. 31769: mycket tid går åt från det att ansökan registreras TE-centralerna var tvungna att anställa mer per- 31770: till att beslutet postas till kunden. Under behand- sonai för behandlingen av ansökningarna om 31771: lingen klarlägger man om stödansökan innehål- finansieringsstöd. Att utbilda de nyanställda tog 31772: ler alla bilagor som är väsentliga med tanke på sin tid och sysselsatte dem som vanligtvis be- 31773: beslutsfattandet, man går igenom ansökanjämte handlar ansökningarna om finansieringsstöd. 31774: bilagor noggrant, när det gäller byggnadsinveste- År 1998 är situationen alltjämt den att på C- 31775: ringar granskar man byggnadsplanen och -rit- området kan besluten delges relativt snabbt, 31776: ningarna samt kostnadsförslaget, man utarbetar medan behandli~gstiderna på A- och B-stödom- 31777: en kalkyl över riktkostnaderna, bildar sig en upp- rådena är långa. Aven om TE-centralerna i södra 31778: fattning om projektet och sökanden, man avslår Finland har fattat många stödbeslut, har nya 31779: eller bifaller stödansökan och lagrar de väsentli- stödansökningar inkommit i en sådan mängd att 31780: ga punkterna i stödansökan i ett datasystem. antalet anhängiga stödansökningar har ökat från 31781: Att en kund nästan aldrig får beslutet om årsskiftet. Före utgången av maj hade ca 7 000 31782: investeringsstöd genast följande dag efter att an- beslut om stöd för investeringar fattats, men 31783: sökan inlämnats beror på många omständighe- ändå finns det ännu ca 7 500 anhängiga stödan- 31784: ter. Ansökningarna är ofta bristfålliga; lands- sökningar. 31785: bygdsavdelningarna måste registrera t.o.m. så- Det är inom den närmaste framtiden omöjligt 31786: dana ansökningar av vilka endast sökandens att väsentligt förkorta behandlingstiderna. För 31787: namn framgår. Ansökningarna måste nästan all- en investering beviljas t.o.m. hundratusentals 31788: tid kompletteras till viss del, vilket innebär att mark i stöd, och därför kan det inte anses motive- 31789: man måste ringa upp kunden. rat att göra TE-centralerna till stödautomater, 31790: De jordbrukare som 1996 ansökte om investe- som på ansökan automatiskt beviljar stöd för 31791: ringsstöd fick beslutet synnerligen snabbt, inom viiken investering som helst. Man måste få till- 31792: normal tid. Landsbygdsnäringsdistrikten fattade räcklig säkerhet om investeringens lönsamhet 31793: ca 8 700 positiva beslut om finansieringsstöd. och sökandens betalningsförmåga så att de statli- 31794: KK 702/1998 vp 5 31795: 31796: ga stödmedlen allokeras så rätt som möjligt. Med svinhushållningen samt för alla investeringar 31797: hjälp av den extra personalen (16 personer) har inom fjäderfåhushållningen, endast om produk- 31798: man i viss mån kunnat hindra behandlingstider- tionskapaciteten på dessa områden inte blir stör- 31799: na från att bli ännu längre, i synnerhet då den nya re än vad den var före medlemskapet. 1 fråga om 31800: arbetskraften redan börjar bli rutinerad och sä- broilerhushållningen uppstod förra december en 31801: kert klarar av en märkbart effektivare arbetstakt situation där den tillåtna produktionskapacite- 31802: än förra året. Så länge som 1 500-2 000 nya ten höll på att fyllas. Då ville man säkerställa att 31803: ansökningar inlämnas per månad bör sökandena positiva stödbeslut skulle fattas i fråga om redan 31804: emellertid räkna med att det tar tid innan de får anhängiga stödansökningar, och därför utfårda- 31805: beslutet. I år hotas man dessutom av att stödan- de jord- och skogsbruksministeriet ansöknings- 31806: slagen tili en viss delkanta slut redan på hösten, förbud i fråga om investeringsstöd för broiler- 31807: vilket skjuter fram beslutsfattandet tili nästa år hushållning för tiden den 4 december 1997-28 31808: och innebär fortsatta arbetsanhopningar vid TE- februari 1998. Efter utgången av denna period 31809: centralerna. meddelade man att det var möjligt att endast i 31810: Jordbrukarna kan för sin del också göra något högst begränsad omfattning bevilja stöd för in- 31811: för att behandlingen av ansökningarna skall ske vesteringar inom broilerhushållningen. Stöd 31812: snabbare. I fråga om stödansökningar som inne- kunde sökas ca en och en halv månad, varefter 31813: håller alla nödvändiga bilagor och uppgifter kan stöd för investeringar inom broilerhushållning- 31814: beslut fattas genast då ansökan behandlas första en, vilka ökar produktionskapaciteten, inte har 31815: gången utan att man måste ringa jordbrukaren fått sökas. 31816: och begära många tilläggsuppgifter. För svinhushållningens del verkar det som om 31817: TE-centralerna har säkert själva varit mycket den tillåtna produktionskapaciteten åtminstone 31818: realistiska när de meddelat jordbrukarna de upp- inte i år kommer att överskridas som en följd av 31819: skattade behandlingstiderna för ansökningarna. redan gjorda och anhängiga investeringar. Där- 31820: Eftersom antalet anhängiga ansökningar vid en för är det alltjämt möjligt att ansöka om stöd för 31821: TE-central varierar mycket beroende på viiken investeringar inom svinhushållning. Jord- och 31822: del av Jandetdet är fråga om, kanjordbrukarna skogsbruksministeriet följer dock situationen 31823: ha fått en felaktig bild och trott att beslutsfattan- och om kapaciteten i något skede hotar att över- 31824: det med vett och vilja fördröjs på vissa orter. skridas, utfårdas ett ansökningsförbud även i 31825: Med stöd av EU-anslutningsfördraget är det i fråga om investeringsstöden inom svinhushåll- 31826: Finland möjligt att bevilja stöd för investeringar ning. På så sätt tryggas beviljandet av stöd i fråga 31827: som förbättrar produktionsmöjligheterna inom om redan anhängiga stödansökningar. 31828: Helsingforsden 30 juni 1998 31829: 31830: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä 31831: KK 703/1998 vp 31832: 31833: Kirjallinen kysymys 703 31834: 31835: 31836: 31837: 31838: Esa Lahtela /sd: Asiamiespalkkioiden saantioikeudesta vakuutus- 31839: yhtiö Henki-Kansan konkurssipesästä 31840: 31841: 31842: Eduskunnan Puhemiehelle 31843: 31844: Vuonna 1993 vakuutusyhtiö Kansa pilkottiin maksettu edes korvauksia syntyneistä matkoista, 31845: kahteen osaan. Vahinko-Kansan osti Kansallis- puhelin- tai postikuluista puhumattakaan. 31846: Osake-Pankki ja Henki-Kansasta perustettiin Asiaan tulisi saada korjaus, tällä menolla muuten 31847: oma yhtiönsä. Heti senjälkeen Henki-Kansa teki käy niin, että kun aikanaan pesä saadaan selvitet- 31848: yhteistyösopimuksen vakuutusyhtiö Pohjolan tyä, niin nämä asiamiehet, jotka ovat tehneet 31849: kanssa siitä, että Henki- Kansa ja sen asiamiehet työn ja laittaneet omaa rahaansa syntyneisiin 31850: käyvät myymään Pohjolan vahinkovakuutuksia. kustannuksiin, jäävät nuolemaan näppejään. 31851: Näin myös tapahtui. Kun sitten Henki-Kansa Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 31852: vedettiin konkurssiin, kävikin ilmi, että nämä tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 31853: asiamiehet eivät tule saamaan asiamiespalkkioi- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 31854: taan edes niiltäkään osin, mitä he ovat tehneet nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 31855: asiamiestyötä Pohjolan vakuutusten myynnissä. 31856: Peruste oli se, etteivät he olleet työsuhteessa ole- Onko Hallitus tietoinen siitä epäoikeu- 31857: via henkilöitä, joten heidän saataviaan ei voi denmukaisuudesta, että Henki-Kansan 31858: pitää palkkoihin verrattavana etuoikeutettuna asiamiehiltä evättiin heidän asiamies- 31859: saatavana. Hehän myivät Pohjolan vahinkova- palkkionsa maksu, vaikka kysymyksessä 31860: kuutuksia ja Pohjola suoritti palkkioiden mak- olivat vakuutusyhtiö Pohjolaan tehdyt 31861: sun Henki-Kansalle ja Henki-Kansa maksoi vahinkovakuutukset, ja 31862: asiamiehille palkan palkkioina, joihin sisältyivät mitä Hallitus aikoo tehdä, että tässä- 31863: myös kustannusten korvaukset. Konkurssipe- kin tapauksessa toteutuisi sanonta "työ- 31864: sään jäi joiltakin asiamiehiltä jopa useiden kym- mies on palkkansa ansainnut"? 31865: menien tuhansien markkojen saatavat. Heille ei 31866: Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1998 31867: 31868: Esa Lahtela /sd 31869: 31870: 31871: 31872: 31873: 280043 31874: 2 KK 703/1998 vp 31875: 31876: 31877: 31878: 31879: Eduskunnan Puhemiehelle 31880: 31881: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa (649/1973) nojalla. Asiamiehet eivät olleet työ- 31882: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, suhteessa Henki-Kansaan eikä saatavia ole voitu 31883: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen maksaa palkkaturvana. Asiamiesten asema kon- 31884: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte- kurssissa määräytyy kuten yrittäjien. 31885: lan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o Pienyrittäjien asemaa pyrittiin 1980-luvulla 31886: 703: parantamaan työntekijöiden palkkaturvaa vas- 31887: taavalla ansioturvajärjestelmällä. Vuosien 31888: Onko Hallitus tietoinen siitä epäoikeu- 1987-1989 valtion tulo- ja menoarvioihin otet- 31889: denmukaisuudesta, että Henki-Kansan tiin määräraha pienyrittäjien ansioturvasta ai- 31890: asiamiehiltä evättiin heidän asiamies- heutuviin menoihin. Työministeriö myönsi vuo- 31891: palkkionsa maksu, vaikka kysymyksessä sien 1987-1989 aikana harkinnanvaraisesti an- 31892: olivat vakuutusyhtiö Pohjolaan tehdyt sioturvaa toimeksiantosuhteen pysyvyys, työn 31893: vahinkovakuutukset, ja laatu ja muut olosuhteet huomioon ottaen työn- 31894: mitä Hallitus aikoo tehdä, että tässä- tekijään rionastettaville pienyrittäjille toimek- 31895: kin tapauksessa toteutuisi sanonta "työ- siantajan konkurssin johdosta maksamatta jää- 31896: mies on palkkansa ansainnut"? neistä saatavista. Pysyvämpi ansioturvajärjestely 31897: oli selvitettävänä työministeriössä 1990-luvun 31898: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- alussa, mutta sitä ei pääosin valtiontalouteen ja 31899: vasti seuraavaa: hankkeen muihin epävarmuustekijöihin liittyen 31900: pidetty mahdollisena eikä tarkoituksenmukaise- 31901: Henki-Kansan pesänhaitajalta saadun tiedon na. Edellytyksiä palkkaturvan laajentamiseksi 31902: mukaan vakuutusten myyntiä koskevat sopi- ansioturvajärjestelmällä ei edelleenkään ole ole- 31903: mukset oli tehty asiamiesten ja Henki-Kansan massa. 31904: välillä ja vastaavasti Henki-Kansa on ollut sopi- Henki-Kansan konkurssipesän selvitys on vie- 31905: mussuhteessa vakuutusyhtiö Pohjolaan. Vakuu- lä eräiltä osin kesken. Pesänhaitajalta saatujen 31906: tusasiamiehillä on siten ollut saaminen tietojen mukaan omaisuuden realisointi pidem- 31907: Henki-Kansalta myös siltä osin kuin saatavien män ajan kuluessa tuottaisi parhaan realisointi- 31908: perusteena oli vakuutusyhtiö Pohjolan vakuu- tuloksen. Tavoitteena on, että tällä voitaisiin tur- 31909: tusten myynti. Konkurssissa valtio turvaa työ- vata myös etuoikeudettomille velkojille, siis 31910: suhteeseen perustuvat saatavat palkkaturvalain myös asiamiehille, jako-osuutta pesän varoista. 31911: 31912: Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1998 31913: Oikeusministeri Jussi Järventaus 31914: KK 703/1998 vp 3 31915: 31916: 31917: 31918: 31919: Tili Riksdagens Talman 31920: 31921: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- arna kunde inte betalas genom lönegarantin. 31922: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- Ombudens ställning vid konkurs bestäms på 31923: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle- motsvarande sätt som företagarnas ställning vid 31924: damot Esa Lahtela undertecknade spörsmål nr konkurs. 31925: 703: 1 slutet av 1980-talet eftersträvade man att 31926: förbättra småföretagarnas ställning med hjälp av 31927: Är Regeringen medveten om den inkomstgarantisystemet, vilket motsvarade löne- 31928: orättvisa som inträffade när garantisystemet för arbetstagare. Under åren 31929: Henki-Kansas ombud förvägrades sitt 1987-1989 intogs i statsbudgeten ett anslag för 31930: ombudsarvode, även om det var fråga om utgifter som förorsakas av småföretagares in- 31931: skadeförsäkringar som tecknats hos för- komstskydd. Med beaktande av uppdragsförhål- 31932: säkringsbolaget Pohjola, och landets varaktighet, arbetets beskaffenhet och 31933: vad tänker Regeringen göra i detta fall andra förhållanden beviljade arbetsministeriet 31934: för att talesättet "arbetaren är värd sin åren 1987-1989 enligt prövning småföretagare 31935: lön" skall bli verklighet? som kanjämställas med arbetstagare inkomstga- 31936: ranti för fordringar som på grund av en upp- 31937: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt dragsgivares konkurs hade blivit obetalda. Ett 31938: anföra följande: mera bestående arrangemang med inkomstskydd 31939: utreddes vid arbetsministeriet i början 1990-talet, 31940: Enligt uppgift av Henki-Kansas boförvaltare men det ansågs inte vara genomförbart eller än- 31941: hade a vtalen gällande försäljning a v försäkringar damålsenligt i huvudsak på grund av statsekono- 31942: ingåtts mellan ombuden och Henki-Kansa och min och andra osäkerhetsmoment som var för- 31943: på motsvarande sätt hade Henki-Kansa stått i knippade med projektet. Det finns fortfarande 31944: avtalsförhållande tili försäkringsbolaget Pohjo- inga förutsättningar för en utvidgning av lönega- 31945: la. Försäkringsombuden har således fordringar rantin med ett system med inkomstskydd. 31946: hos Henki-Kansa även vad gäller de fordringar Utredningen av Henki-Kansas konkursbo på- 31947: som grundar sig på försäljning av försäkringar går fortfarande tili vissa delar. Enligt uppgifter 31948: vid försäkringsbolaget Pohjola. Vid konkurs som erhållits av boförvaltaren ger en långsiktig 31949: tryggas fordringarna som grundar sig på arbets- realisering av egendomen ett bättre resultat. Må- 31950: förhållande av staten med stöd av lönegarantila- let är också att på detta sätt kunna säkerstilla att 31951: gen (64911973). Försäkringsombuden stod inte i borgenärer utan förmånsrätt, dvs. även ombu- 31952: arbetsförhållande tili Henki-Kansa och fordring- den, får en utdelningskvot av boets tillgångar. 31953: Helsingfors den 17 juni 1998 31954: 31955: Justitieminister Jussi Järventaus 31956: 1 31957: 31958: 31959: 31960: 1 31961: 31962: 31963: 31964: 1 31965: 31966: 31967: 31968: 1 31969: 31970: 31971: 31972: 1 31973: 31974: 31975: 31976: 1 31977: KK 704/1998 vp 31978: 31979: Kirjallinen kysymys 704 31980: 31981: 31982: 31983: 31984: Esa Lahtela /sd: Yhdistelmätuen saannin edellytyksistä 31985: 31986: 31987: 31988: Eduskunnan Puhemiehelle 31989: 31990: Yhdistelmätuella työllistäminen on tiedon le- ajattelumalli on vain toimeentulollinen. Kun 31991: vitessä lähtenyt suhteellisen hyvin käyntiin. Yh- puolisolla on määrätty tulo, sillä pitää samassa 31992: tenä merkittävänä periaatteena tällä laillahan oli perheessä molempien selvitä. Joten työmarkki- 31993: kannustaa ns. kolmannen sektorin toimijoita nanäkökulmasta syrjäytymisen estämiseksi 31994: työllistämään. Toisena periaatteena lailla oli saa- myös em. tapauksissa laki yhdistelmätuesta vaa- 31995: da työllistämisen piiriin ne henkilöt, joita muut tisi pikaisen korjauksen. Määräävänä tekijänä 31996: työmarkkinapoliittiset toimet eivät ole tavoitta- yhdistelmätuen saantiin tulisi olla työttömänä- 31997: neet. Tämän tarkoitusperän osalta kuitenkin oloaika. 31998: laissa on ilmennyt aukko. Se koskee sellaisia hen- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 31999: kilöitä, jotka puolison tulojen johdosta eivät ole tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 32000: oikeutettuja työmarkkinatukeen. Tämähän tar- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 32001: koittaa sitä, että jos on lapseton pari ja puolison nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 32002: tulot ovat yli 9 970 markkaa kuukaudessa, niin 32003: työttömällä puolisolla, vaikka hän olisi kuinka Onko Hallitus tiedostanut, että yhdis- 32004: kauan työttömänä, ei ole oikeutta saada yhdistel- telmätukilain henki ei toimi nykyisessä 32005: mätuki työtä, koska hänellä ei ole oikeutta työ- muodossa työmarkkinoilta syrjäytymi- 32006: markkinatukeen. sen estäjänä, ja 32007: Tältä osin laki yhdistelmätuesta vaatisikin pi- onko Hallituksella tarkoitus tehdä 32008: kaisen korjauksen. Nykyisessä muodossa laki ei asiaan korjaus siten, että määräävänä te- 32009: ota huomioon edellä mainitun laisessa tapauk- kijänä yhdistelmätuen saannille tulisi ole- 32010: sessa henkilön työkykyisyyden ja työmarkkina- maan jatkossa työttömyyden kesto? 32011: kelpoisuuden ylläpidontarvenäkökulmaa, vaan 32012: 32013: Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1998 32014: 32015: Esa Lahtela /sd 32016: 32017: 32018: 32019: 32020: 280043 32021: 2 KK 704/1998 vp 32022: 32023: 32024: 32025: 32026: Eduskunnan Puhemiehelle 32027: 32028: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa natukietuuden aktivoimisesta siten, että normaa- 32029: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, listi työnhakijalle maksettava työmarkkinatuki 32030: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel- maksetaan työllistettävän työnantajalle, edelly- 32031: le jäsenelle kansanedustaja Esa Lahtelan näin tetään työmarkkinatukilain (1354/1997) 2 §:ssä, 32032: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 704: että henkilölle on tosiasiallisesti maksettu työttö- 32033: myyspäivärahaa tai työmarkkinatukea 500 päi- 32034: Onko Hallitus tiedostanut, että yhdis- vältä. Tämä edellytys ei täyty sellaisen henkilön 32035: telmätukilain henki ei toimi nykyisessä osalta, joka on kuulunut työmarkkinatukijärjes- 32036: muodossa työmarkkinoilta syrjäytymi- telmän piiriin, mutta hänelle ei puolison tulojen 32037: sen estäjänä, ja vuoksi ole tosiasiallisesti maksettu lainkaan työ- 32038: onko Hallituksella tarkoitus tehdä markkinatukea 500 päivältä. Tällaisen henkilön 32039: asiaan korjaus siten, että määräävänä te- työmarkkinavalmiuksien edistämiseksi voidaan 32040: kijänä yhdistelmätuen saannille tulisi ole- kuitenkin käyttää muita työvoimapoliittisia toi- 32041: maan jatkossa työttömyyden kesto? menpiteitä kuten normaalia tukityöllistämistä, 32042: jossa työnantajalle voidaan maksaa työllistämis- 32043: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tukea noin 2 500-4 500 markkaa kuukaudessa. 32044: vasti seuraavaa: Tapauksissa, joissa henkilölle on maksettu 32045: työttömyyspäivärahaa 500 päivältä mutta hän ei 32046: Työvoimapoliittisen uudistuksen yksi keskei- ole uudestaan täyttänyt työttömyyspäivärahan 32047: simmistä tavoitteista on laajamittaisen työmark- maksamisen edellytyksenä olevaa 43 viikon työs- 32048: kinoilta syrjäytymiskehityksen estäminen. Syr- säoloehtoa 24 kuukauden tarkastelujakson aika- 32049: jäytymisvaarassa olevien työttömien aktivoimi- na, henkilö kuuluu työmarkkinatukijärjestelmän 32050: seksi otettiin vuoden 1998 alusta lukien käyttöön piiriin. Vaikka em. tapauksessa henkilölle ei voi- 32051: uusi tukimuoto, yhdistelmätuki, joka muodos- taisi työmarkkinatuen tarveharkinnan, esimer- 32052: tuu työnantajalle maksettavasta työmarkkina- kiksi puolison tulojen vuoksi maksaa lainkaan 32053: tuesta ja työllistämistuesta. Yhdistelmätukea työmarkkinatukea, voidaan hänen työllistymis- 32054: voidaan myöntää työnantajalle, joka tekee työ- tään edistää yhdistelmätuen avulla, koska hänel- 32055: tai oppisopimuksen sellaisen työnhakijan kans- le on tosiasiallisesti maksettu työttömyysturvaa 32056: sa, jolle on maksettu työttömyyspäivärahaa tai 500 päivältä ja koska hän periaatteessa on oikeu- 32057: työmarkkinatukea 500 päivältä ja joka työllistet- tettu työmarkkinatukeen, vaikkakin käytännös- 32058: täessä on oikeutettu työmarkkinatukeen. Työt- sä työmarkkinatuen suuruus on puolison tulojen 32059: tömyyden kestolle asetettu 500 päivän vaatimus vuoksi nolla markkaa päivässä. 32060: on siis ehdoton edellytys yhdistelmätuen myön- Tässä vaiheessa työministeriö seuraa tarkoin 32061: tämiselle. työvoimapoliittiseen uudistukseen liittyvien 32062: Työmarkkinatuki on tarveharkintainen etuus säännösmuutosten toimeenpanoa ja vaikutta- 32063: eli sekä työnhakijan omat ja puolison lähes kaik- vuutta. Saatujen seurantatietojen perusteella tu- 32064: ki tulot sekä saadut sosiaalietuudet vaikuttavat levat myös harkittavaksi mahdolliset muutostar- 32065: työmarkkinatuen markkamäärään. peet muun muassa yhdistelmätukea koskeviin 32066: Koska yhdistelmätuessa on kyse työmarkki- säännöksiin. 32067: 32068: Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1998 32069: Ministeri Antti Kalliomäki 32070: KK 704/1998 vp 3 32071: 32072: 32073: 32074: 32075: Tili Riksdagens Talman 32076: 32077: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen att det arbetsmarknadsstöd som normalt betalas 32078: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande tili arbetssökanden betalas tili den sysselsattes 32079: medlem av statsrådet översänt följande av riks- arbetsgivare, förutsätts enligt 2 § lagen om arbets- 32080: dagsledamot Esa Lahtela undertecknade spörs- marknadsstöd (1354/1997) att personeo i fråga 32081: mål nr 704: de facto fått arbetslöshetsdagpenning eller ar- 32082: betsmarknadsstöd för 500 dagar. Detta krav 32083: Är Regeringen medveten om att andan uppfylls inte för en sådan person som omfattats 32084: i lagen om sammansatt stöd inte i sin av systemet med arbetsmarknadsstöd men som 32085: nuvarande form fungerar som förhindra- på grund av makans eller makens inkomster de 32086: re av utslagning från arbetsmarknaden, facto inte alls mottagit arbetsmarknadsstöd för 32087: och 500 dagar. För att främja en sådan persons ar- 32088: ämnar Regeringen korrigera saken på betsmarknadsfårdigheter kan man emellertid an- 32089: så sätt att den avgörande faktorn för mot- vända andra arbetskraftspolitiska åtgärder, så- 32090: tagandet av sammansatt stöd i fortsätt- som normal stödsysselsättning, där arbetsgiva- 32091: ningen skulle vara arbetslöshetens längd? ren kan beviljas ca 2 500-4 500 mark per månad 32092: i sysselsättningsstöd. 32093: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt I sådana fall där en person beviljats arbetslös- 32094: anföra följande: hetsdagpenning för 500 dagar men där han under 32095: 24 månaders granskningsperiod inte på nytt upp- 32096: Ett av den arbetskraftspolitiska reformens fyllt villkoret om 43 veckorts tid i arbete, vilket är 32097: viktigaste mål är att förhindra en utveckling med en förutsättning för mottagandet av arbetslös- 32098: omfattande utslagning från arbetsmarknaden. hetsdagpenning, omfattas person en i ..fråga av 32099: För att aktivera arbetslösa som riskerar utslag- systemet med arbetsmarknadsstöd. A ven om 32100: ning tog man i början av 1998 i bruk en ny man i ovannämnda fall inte alls skulle kunna 32101: stödform, sammansatt stöd, som består av ar- betala arbetsmarknadsstöd tili personeo i fråga 32102: betsmarknadsstöd och sysselsättningsstöd som på grund av behovsprövning, t.ex. makans eller 32103: betalas tili arbetsgivaren. Sammansatt stöd kan makens inkomster, kan sysselsättandet av ho- 32104: beviljas en arbetsgivare som ingår ett arbets- eller nom eller henne främjas med hjälp av samman- 32105: läroavtal med en arbetssökande som mottagit satt stöd, eftersom han eller hon de facto fått 32106: arbetslöshetsdagpenning eller arbetsmarknads- utkomstskydd för arbetslösa för 500 dagar och 32107: stöd för 500 dagar och som då han eller hon får eftersom han eller hon i princip är berättigad tili 32108: sysselsättning är berättigad tili arbetsmarknads- arbetsmarknadsstöd, även om arbetsmarknads- 32109: stöd. Kravet på 500 dagars arbetslöshet är såle- stödets belopp i praktiken är noll mark per dag 32110: des en absolut förutsättning för beviljandet av på grund av makans eller makens inkomster. 32111: sammansatt stöd. I det här skedet följer arbetsministeriet noga 32112: Arbetsmarknadsstödet är en behovsprövad med verkställandet och effektfullheten av de änd- 32113: förmån, dvs. både arbetssökandens egna och ringar i bestämmelserna som hänför sig tili den 32114: makans eller makens samtliga inkomster samt arbetskraftspolitiska reformen. På basis av de 32115: beviljade sociala förmåner påverkar arbetsmark- uppföljningsuppgifter man får kommer man 32116: nadsstödets markbelopp. också att överväga eventuella behov att ändra de 32117: Eftersom det i sammansatt stöd är fråga om bestämmelser som gäller bl.a. sammansatt stöd. 32118: aktivering av arbetsmarknadsstödsförmånen så, 32119: 32120: Helsingforsden 23 juni 1998 32121: 32122: Minister Antti Kalliomäki 32123: KK 705/1998 vp 32124: 32125: Kirjallinen kysymys 705 32126: 32127: 32128: 32129: 32130: Säde Tahvanainen /sd ym.: Suomenkielisten ohjelmien tekstityspal- 32131: veluiden lisäämisestä 32132: 32133: 32134: Eduskunnan Puhemiehelle 32135: Kuulovammaisten osallistuminen täysipai- seuraamaan ohjelmia. Heikkokuuloiset ja kuu- 32136: noisesti yhteiskunnalliseen toimintaan edellyttää rot jäävät paitsi myös isosta osasta suomalaista 32137: heille kohdistettavan pavelutuotannon lisäämis- kulttuuria, koska vain osa suomenkielisistä oh- 32138: tä. Eräs tärkeä palvelumuoto, joka on jäänyt jelmista on tekstitettyjä. Heidän televisiopalve- 32139: kehityksessä pahasti jälkeen verrattuna esimer- lunsa ovat siis kuulevia huomattavasti heikom- 32140: kiksi länsinaapurimme Ruotsin vastaavaan pal- mat. 32141: velutuotantoon, ovat televisio-ohjelmien teksti- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 32142: tyspalvelut. tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 32143: Suomessa on noin 300 000 huonokuuloista ja kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen 32144: kuulovammaista henkilöä. Iso osa heistä ei kyke- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 32145: ne seuraamaan televisio-ohjelmia normaalilla 32146: äänen voimakkuudella tai ei kuule lainkaan tele- Mihin toimiin Hallitus ryhtyy, että 32147: vision ääntä. Etenkin suomenkielisten ohjelmien Yleisradion lähettämiä suomenkielisiä 32148: seuraaminen tuottaa heille siis suuria ongelmia. tv-ohjelmia tekstitettäisiin nykyistä 32149: Yleisradion lähettämistä suomenkielisistä ohjel- enemmän, ja 32150: mista vain harvat ovat tekstitettyjä, ja siksi näi- ovatko kuulovammaiset Hallituksen 32151: den ohjelmien seuraaminen on vaikeasti kuulo- mielestä yhdenvertaisessa asemassa mui- 32152: vammaisille mahdotonta. hin kansalaisiin nähden maksaessaan yh- 32153: Yleisradion lupamaksut ovat kaikille samat täläiset lupamaksut heikommista palve- 32154: riippumatta siitä, kuinka paljon henkilö kykenee luista kuin kuulevat? 32155: 32156: Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1998 32157: 32158: Säde Tahvanainen /sd Tuija Pohjola /sd Janne Viitamies /sd 32159: Pia Viitanen /sd Ulla Anttila /vihr Esa Lahtela /sd 32160: Raimo Mähönen /sd Reino Ojala /sd Ulla Juurola /sd 32161: Pirkko Peltomo /sd Matti Saarinen /sd Liisa Hyssälä /kesk 32162: Ossi Korteniemi /kesk Eero Lämsä /kesk Kari Myllyniemi /kesk 32163: Aulis Ranta-Muotio /kesk Vuokko Rehn /kesk Tauno Pehkonen /skl 32164: Irina Krohn /vihr Satu Hassi /vihr 32165: 32166: 32167: 32168: 32169: 280043 32170: 2 KK 705/1998 vp 32171: 32172: 32173: 32174: 32175: Eduskunnan Puhemiehelle 32176: 32177: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Tänä vuonna tekstitetään kaksi uutislähetystä 32178: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, päivittäin sekä muita TV 1:n ja TV 2:n ohjelmia 32179: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen noin viisi tuntia viikossa. Kuluvan vuoden teksti- 32180: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Säde Tah- tetty viikkotuntimäärä on yhteensä noin 8 tuntia. 32181: vanaisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- Uutislähetyksistä tekstitetään klo 17:n lähetys 32182: sen n:o 705: "Viiden talous" mukaan luettuna sekä klo 20.30 32183: pääuutislähetys. Varsinaisia ohjelmia on teksti- 32184: Mihin toimiin Hallitus ryhtyy, että tetty mahdollisimman monipuolisesti, kotimai- 32185: Yleisradion lähettämiä suomenkielisiä set elokuvat, viihdeohjelmia, dokumentteja ja 32186: tv-ohjelmia tekstitettäisiin nykyistä asiaohjelmia, esimerkkinä "Kuningaskulutta- 32187: enemmän, ja ja". Menestyksellisesti on kokeiltu myös ooppe- 32188: ovatko kuulovammaiset Hallituksen ran tekstittämistä. Jokavuotinen perinne on sa- 32189: mielestä yhdenvertaisessa asemassa mui- manaikainen tekstitys suorana lähetettävään it- 32190: hin kansalaisiin nähden maksaessaan yh- senäisyyspäivän vastaanottoon presidentinlin- 32191: täläiset lupamaksut heikommista palve- nasta. 32192: luista kuin kuulevat? Ruotsinkielisiä ohjelmia on tekstitetty ruot- 32193: siksi vuosittain noin puolisen tuntia viikossa. 32194: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Yhtiöllä on suunnitelma tekstityksen määrän 32195: vasti seuraavaa: nostamiseksi lähivuosina pohjoismaiselle tasolle. 32196: Tekstityksen lisäys on kiinni tälle toiminnalle 32197: Yleisradio Oy:njulkisen palvelun toiminnasta Yleisradion talousarvioihin saatavista varoista. 32198: vastaa yhtiön hallintoneuvosto, jonka valitsee Yleisradio Oy suunnittelee parhaillaan tulevia 32199: eduskunta. digitaalisen television uusia palveluja. Tässä yh- 32200: Suomenkielisten ohjelmien tekstityspalvelui- teydessä otetaan huomioon myös erityis- ja 32201: den lisäämistä koskevan eduskuntakyselyn joh- kohderyhmien kuten kuurojen ja muiden kuu- 32202: dosta Yleisradio Oy on todennut, että yhtiö on lovammaisten tarpeet sekä punnitaan yhtiön 32203: tekstityHänyt ohjelmia suomeksi vuoden 1983 mahdollisuuksia vastata niihin. 32204: alusta lähtien. 32205: 32206: Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 1998 32207: 32208: Liikenneministeri Matti Aura 32209: KK 705/1998 vp 3 32210: 32211: 32212: 32213: 32214: Tili Riksdagens Talman 32215: 32216: 1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen an- timmar i veckan. Under det innevarande året är 32217: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- antalet timmar som textas per vecka sammanlagt 32218: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- ungefår åtta timmar. 32219: man Säde Tahvanainen m.fl. undertecknade Av nyhetssändningarna textas den som sänds 32220: spörsmål nr 705: kl. 17 inklusive "Viiden talous", samt huvudny- 32221: hetssändningen kl. 20.30. Egentliga program har 32222: Vilka åtgärder vidtar Regeringen för textats så mångsidigt som möjligt: de inhemska 32223: att antalet textade finskspråkiga tv-pro- filmerna, underhållningsprogram, dokumentä- 32224: gram som sänds av Rundradion skall rer och faktaprogram, varav man som exempel 32225: ökas,och kan nämna "Kungskonsumenten" ("Kuningas- 32226: anser Regeringen att hörselskadade är kuluttaja"). Man har även framgångsrikt prövat 32227: jämställda med andra medborgare då de textning av opera. Det är en tradition att varje år 32228: betalar samma licensavgifter som icke- simultant texta mottagningen på självständig- 32229: hörselskadade, men ändå får sämre tjäns- hetsdagen samtidigt som den direktsänds från 32230: ter? presidentens slott. 32231: Svenskspråkiga program har årligen textats 32232: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt på svenska ungefår en halv timme per vecka. 32233: anföra följande: Bolaget har planer på att under de närmaste 32234: åren höja antalet textade program tili en nordisk 32235: För den offentliga serviceverksamheten vid nivå. Ett utökat antal textade program är beroen- 32236: Rundradion Ab ansvarar bolagets förvaltnings- de av medel som beviljas för denna verksamhet 32237: råd som väljs av riksdagen. och för Rundradions budget. 32238: Angående riksdagsspörsmålet om ökandet av Rundradion Ab planerar för närvarande nya 32239: textningstjänster för finskspråkiga program har kommande tjänster för den digitala televisionen. 32240: Rundradion Ab konstaterat att bolaget har tex- 1 detta sammanhang beaktar man även special- 32241: tat program på finska sedan början av 1983. och målgruppernas, såsom dövas och andra hör- 32242: 1år textas dagligen två nyhetssändningar samt selskadades, behov samt överväger vilka möjlig- 32243: andra program på TV l och TV 2 ungefår fem heter bolaget har att svara mot dessa behov. 32244: 32245: Helsingforsden 24 juni 1998 32246: 32247: Trafikminister Matti Aura 32248: KK 706/1998 vp 32249: 32250: Kirjallinen kysymys 706 32251: 32252: 32253: 32254: 32255: Säde Tahvanainen /sd ym.: Samaa sukupuolta olevien henkilöiden 32256: parisuhteesta 32257: 32258: 32259: Eduskunnan Puhemiehelle 32260: 32261: Syksyllä !997 käytiin eduskunnassa laaja kes- kunta ehdottaa, että lakialoite hylätään ja että 32262: kustelu samaa sukupuolta olevien henkilöiden eduskunta hyväksyy toivomuksen, että hallitus 32263: parisuhteen rekisteröinnistä. Outi Ojalan aloit- ryhtyy asianmukaisiin lainsäädäntötoimiin sa- 32264: teen pohjalta syntynyt keskustelu osoitti, että maa sukupuolta olevien kumppaneiden yhteis- 32265: samaa sukupuolta olevat henkilöt ovat monissa elämään liittyvien oikeudellisten epäkohtien 32266: oikeudellisissa asioissa epätasa-arvoisessa ase- poistamiseksi." 32267: massa avo- tai avioliitossa eläviin heteroparis- Eduskunta siis esitti, että hallitus ryhtyy toi- 32268: kuntiin nähden. Ongelmia esiintyy mm. perintö- menpiteisiin asian korjaamiseksi. 32269: verotuksessa ja lähiomaisen asemaan liittyvissä Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 32270: kysymyksissä. tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 32271: Eduskunnan enemmistö ei ollut valmis hyväk- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen 32272: symään edustaja Ojalan aloitetta parisuhteiden jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 32273: rekisteröinnistä. Kompromissina eduskunta hy- 32274: väksyi viime syyskuussa lakivaliokunnan mietin- Mihin toimiin Hallitus on ryhtynyt 32275: nön "Lakialoite laiksi kahden samaa sukupuolta eduskunnan esittämän toivomuksen pe- 32276: olevan henkilön parisuhteen virallistamisesta" rusteella, ja 32277: (LaVM 19/1997 vp). aikooko Hallitus tämän vaalikauden 32278: Lakivaliokunta lausui mietinnössään edustaja aikana tehdä päätöksiä oikeudellisten 32279: Outi Ojalan lakialoitteeseen (LA 26/1996 vp) seu- epäkohtien poistamiseksi? 32280: raavaa: "Edellä esitetyn perusteella Iakivalio- 32281: 32282: Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1998 32283: 32284: Säde Tahvanainen /sd Janne Viitamies /sd 32285: Pia Viitanen /sd Ulla Anttila /vihr 32286: 32287: 32288: 32289: 32290: 280043 32291: 2 KK 706/1998 vp 32292: 32293: 32294: 32295: 32296: Eduskunnan Puhemiehelle 32297: 32298: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa däntötoimiin samaa sukupuolta olevien kump- 32299: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, paneiden yhteiselämaän liittyvien oikeudellisten 32300: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen epäkohtien poistamiseksi. Oikeusministeriö on 32301: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Säde Tah- tämän vuoksi asettanut 17.12.1997 työryhmän, 32302: vanaisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- jonka tehtävänä on selvittää samaa sukupuolta 32303: sen n:o 706: olevien kumppanien yhteiselämään liittyvien 32304: epäkohtien poistamiseksi tarpeelliset lainsää- 32305: Mihin toimiin Hallitus on ryhtynyt däntötoimenpiteet ja koordinoida eri ministe- 32306: eduskunnan esittämän toivomuksen pe- riöiden yhteistyötä asiassa. Oikeusministeriön 32307: rusteella, ja edustajien lisäksi työryhmässä on jäseniä valtio- 32308: aikooko Hallitus tämän vaalikauden varainministeriöstä, sosiaali- ja terveysministe- 32309: aikana tehdä päätöksiä oikeudellisten riöstä sekä Seksuaalinen tasavertaisuus SETA 32310: epäkohtien poistamiseksi? ry:stä. Työryhmän tulee kuulla niiden muiden 32311: ministeriöiden edustajia, joiden hallinnonalalla 32312: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- mainittuja epäkohtia voi esiintyä. 32313: vasti seuraavaa: Työryhmän tulee saada työnsä valmiiksi 32314: 31.12.1998 mennessä. Työn valmistuttua järjes- 32315: Hylätessään kansanedustaja Outi Ojalan ym. tettavä lausuntokierros ja lausuntopalautteen 32316: lakialoitteen laiksi kahden samaa sukupuolta huomioon ottaminen tulee lisäksi vaatimaan 32317: olevan henkilön parisuhteen virallistamisesta oman aikansa. Mahdolliset lainsäädäntötoimet 32318: (LA 26/1996 vp) eduskunta hyväksyi toivomuk- asiassa eivät sen vuoksi ole ajankohtaisia tämän 32319: sen, että hallitus ryhtyy asianmukaisiin lainsää- vaalikauden aikana. 32320: 32321: Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1998 32322: 32323: Oikeusministeri Jussi Järventaus 32324: KK 706/1998 vp 3 32325: 32326: 32327: 32328: 32329: Tili Riksdagens Talman 32330: 32331: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen rättsliga olägenheterna i anslutning till samlivet 32332: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande mellan par av samma kön. Justitieministeriet har 32333: medlem av statsrådet översänt följande av riks- med anledning av detta 17.12.1997 tillsatt en ar- 32334: dagsledamot Säde Tahvanainen m.fl. underteck- betsgrupp med uppgift att utreda vilka lagstift- 32335: nade spörsmål nr 706: ningsåtgärder är behövliga för att avlägsna olä- 32336: genheterna i anslutning tili samlivet mellan par 32337: Vilka åtgärder har Regeringen vidtagit av samma kön och för att koordinera samarbetet 32338: med anledning av riksdagens hemställan, mellan de olika ministerieroa i saken. Förutom 32339: och företrädare för justitieministeriet finns i arbets- 32340: tänker Regeringen under denna valpe- gruppen företrädare för finansministeriet, social- 32341: riod fatta beslut i syfte att avlägsna de och hälsovårdsministeriet samt för Sexuellt Iika- 32342: rättsliga olägenheterna? berättigade SETA r.f. Arbetsgruppen skall höra 32343: företrädare för sådana andra ministerier inom 32344: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt vilkas förvaltningsområde nämnda olägenheter 32345: anföra följande: kan förekomma. 32346: Arbetsgruppen skall fårdigställa arbetet se- 32347: 1 samband med att riksdagen förkastade riks- nast 31.12.1998. Efter att arbetet fårdigställts 32348: dagsledamot Outi Ojalas m.fl. lagmotion med ordnas en remissbehandling, och beaktandet av 32349: förslag till lag om registrering av partnerskap remissyttrandena kommer dessutom att ta sin 32350: mellan två personer av samma kön (LM 2611996 tid. Eventuella lagstiftningsåtgärder i saken är 32351: rd) godkände riksdagen en hemställan om att därför inte aktuella under denna valperiod. 32352: regeringen vidtar åtgärder för att avlägsna de 32353: 32354: Helsingforsden 16 juni 1998 32355: 32356: Justitieminister Jussi Järventaus 32357: KK 707/1998 vp 32358: 32359: Kirjallinen kysymys 707 32360: 32361: 32362: 32363: 32364: Satu Hassi /vihr: Potilaan oikeuksista 32365: 32366: 32367: 32368: Eduskunnan Puhemiehelle 32369: 32370: Reilut kymmenen vuotta Suomessa voimassa Esimerkiksi Saksassa on voimassa käytäntö, 32371: ollut potilasvahinkolaki tunnetaan kohtuullisen jossa amalgaamin aiheuttamista oireista kärsi- 32372: hyvin, ja sen perusteella osataan myös hakea neet saavat valtiolta korvauksen. Amalgaami on 32373: korvauksia. Lain soveltamisessa on silti ilmennyt silläkin tapaa ongelmallinen, että koulutervey- 32374: joitakin tulkintaongelmia. Asiaa on selvitetty mi- denhuollon piirissä olevat alaikäiset eivät ole val- 32375: nisteriön asettamassa työryhmässä. miita itse valitsemaan omaa hoitometodiaan. 32376: Työryhmä ehdotti säädettäväksi useita eri Lain uudistuksen ohella tulisi myös pohtia 32377: korvausperusteita. Korvattava olisi esimerkiksi potilaiden turvaksi terveydenhuoltoon luodun 32378: sellainen hoidosta aiheutunut vahinko, joka ko- potilasasiamiesverkoston toimivuutta. Selvitys- 32379: keneen ammattihenkilön ammattitaidolla olisi mies Juhani Nikkilä on löytänyt järjestelmästä 32380: ollut vältettävissä. Korvattava olisi myös sellai- paljon puutteita. Käytännössä asiamieheksi kel- 32381: nen hoidon yhteydessä saadusta tartunnasta ai- paa lähes kuka tahansa, ja usein hän myös työs- 32382: heutunut infektio, jota potilaan ei voida edellyt- kentelee oman toimen ohella. Järjestelmä on ha- 32383: tää sietävän. Henkilövahinkoja korvattaisiin janainen, eikä sitä tunneta riittävästi. Terveyden- 32384: myös silloin, kun ne ovat seurausta sairaanhoito- huollon asiakkaille ei yleensä edes kerrota poti- 32385: laitteen viasta, tapaturmasta, hoitotoimenpiteen lasasiamiehestä. 32386: tai sairaankuljetuksen aikana tapahtuneesta sekä Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 32387: hoitohuoneiston palosta tai vastaavasta vahin- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 32388: gosta. Lääkkeen toimittamisesta aiheutuneista nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 32389: vahingoista maksettaisiin vain, jos toimittami- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 32390: nen on tapahtunut määräysten vastaisesti. Lääk- 32391: keen ominaisuudesta aiheutuneita vahinkoja ei Aikooko Hallitus saattaa potilasva- 32392: edelleenkään korvattaisi. hinkokorvausten piiriin jossain muodos- 32393: Monesti lääketiede joutuu jälkikäteen myön- sa myös jälkeenpäin vahingollisiksi tode- 32394: tämään, että varsin yleisestikin käytetty hoito- tut hoitomenetelmät tai lääkeaineet, sekä 32395: metodi tai lääkeaine on voinut aiheuttaa voimak- mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä, 32396: kaita negatiivisia jälkiseuraamuksia. Lääkärillä jotta potilasasiamiesjärjestelmä saatai- 32397: on huomattava valtasuhde potilaaseensa, eikä siin toimivaksi? 32398: tämä tilanne ole yhtään omiaan helpottamaan 32399: sitä vääryydentunnetta,jota potilas kokee saatu- 32400: aan myöhemmin vahingolliseksi todettua hoitoa. 32401: 32402: Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1998 32403: 32404: Satu Hassi /vihr 32405: 32406: 32407: 32408: 32409: 280043 32410: 2 KK 707/1998 vp 32411: 32412: 32413: 32414: 32415: Eduskunnan Puhemiehelle 32416: 32417: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa myös uusia hoitotapoja ja että hän kykenee toi- 32418: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, mimaan korkean ammattitaidon mukaisesti. 32419: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen Ammattistandardin määrittämisessä on kyse ko- 32420: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Satu Has- konaisarviosta, ettei riski vahingosta, joka joh- 32421: sin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen tuu terveydenhuollon kontrollointimahdolli- 32422: n:o 707: suuksien piiriin kuuluvasta seikasta, jää potilaan 32423: kannettavaksi. Jälkikäteen saatua tietoa ei kui- 32424: Aikooko Hallitus saattaa potilasva- tenkaan otettaisi huomioon. 32425: hinkokorvausten piiriin jossain muodos- Potilasvahinkolain tarkistamisehdotusten 32426: sa myös jälkeenpäin vahingollisiksi tode- lähtökohtana on se, että korvattava olisi myös 32427: tut hoitomenetelmät tai lääkeaineet, sekä hoidon yhteydessä alkanut infektio,jota potilaan 32428: mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä, ei voida edellyttää sietävän,ja että henkilövahin- 32429: jotta potilasasiamiesjärjestelmä saatai- koja korvattaisiin myös silloin, kun ne ovat seu- 32430: siin toimivaksi? rausta muun muassa tapaturmasta hoidon tai 32431: sairaankuljetuksen aikana, hoitohuoneiston tai 32432: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- -laitteiston patosta taikka muusta vastaavasta 32433: vasti seuraavaa: hoitohuoneiston tai -laitteiston vahingosta. 32434: Valmistelutyössä on ollut lähtökohtana, että 32435: Potilasvahinkojärjestelmän keskeisenä lähtö- terveyden- ja sairaanhoitona pidettäisiin myös 32436: kohtana on se perusajatus, että potilaalla on lääkkeen toimittamista silloin, kun siitä on lääke- 32437: mahdollisuus saada hänelle aiheutuneesta poti- määräys. Korvausoikeuden edellytyksenä olisi, 32438: lasvahingosta korvausta ilman raskasta ja aikaa- että lääke on toimitettu lain tai asetuksen tai 32439: vievää oikeudenkäyntiä. Lisäksi on nähty tär- niiden perusteella annettujen määräysten vastai- 32440: keäksi se, että korvausasia voidaan ratkaista il- sesti. Lääkkeen ominaisuudesta aiheutuneita va- 32441: man potilaan ja hoitohenkilöstön suhdetta rasit- hinkoja ei korvattaisi potilasvakuutuksesta. 32442: tavaa syyllisyyteen tai tuottamukseen perustu- Lääkkeiden aiheuttamien vahinkojen korvaami- 32443: vaa normistoa. Tärkeä lähtökohta on myös se, nen tulee arvioitavaksi lääkevahinkovakuutuk- 32444: että potilasvahinkojärjestelmä nähdään osana sen perusteella. Lääkealalla riskeistä aiheutuvat 32445: terveydenhuoltojärjestelmän kokonaisuutta. kustannukset on kanavoitu lääkkeiden valmista- 32446: Kuten kysymyksessä todetaan, potilasvahin- jille ja maahantuojille. 32447: kolain soveltamisessa on ilmennyt joitakin tul- Potilasvahinkolakityöryhmä on myös ehdot- 32448: kintaongelmia. Tämän vuoksi sosiaali- ja ter- tanut, että tutkimuksen ohella hoidon seuraukse- 32449: veysministeriön asettama potilasvahinkolaki- na aiheutunut vahinko voidaan korvata, mikäli 32450: työryhmä on selvittänyt asiaa ja ehdottanut se on kohtuuton. Seurauksen tulisi kuitenkin olla 32451: 19.6.1997 luovuttamassaan muistiossa (1997: 14 pysyvä vaikea sairaus tai vamma taikka kuolema 32452: STM) tarkistettavaksi muun muassa potilasva- ja sitä voitaisiin pitää kohtuuttomana ottaen 32453: hinkolain korvausperusteita. huomioon vahingon vakavuus, käsiteltävänä ol- 32454: Jos on todennäköistä, että henkilövahinko on leen sairauden tai vamman laatu ja vaikeusaste, 32455: aiheutunut potilaan tutkimuksesta, hoidosta tai potilaan muu terveydentila, vahingon harvinai- 32456: muusta vastaavasta käsittelystä taikka sellaisen suus sekä vahingonvaaran suuruus yksittäista- 32457: laiminlyönnistä edellyttäen, että kokenut tervey- pauksessa. 32458: denhuollon ammattihenkilö olisi tutkinut, hoita- Potilasvahinkolain tarkistamista koskeva hal- 32459: nut tai muutoin käsitellyt potilasta toisin ja näin lituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle 32460: todennäköisesti välttänyt vahingon, suoritettai- lähiviikkoina. 32461: siin asianomaiselle korvausta potilasvahingosta. Sosiaali- ja terveysministeriön runsas vuosi 32462: Tarkistamisehdotukset lähtevät siitä, että ko- sitten asettaman terveydenhuollon kehittämis- 32463: kenut ammattihenkilö pitää ammattitaitoaan projektin osana valmistui tämän vuoden alussa 32464: ajan tasalla ja hankkii valmiuksia hyödyntää kaksi selvitysmiesraporttia. Terveydenhuollon 32465: KK 707/1998 vp 3 32466: 32467: asiakkaan asemaa koskevassa selvitysmies Juha- sekäjärjestelmän valtakunnallisen arvioinnin to- 32468: ni Nikkilän raportissa on tarkasteltu muun ohel- teuttamista. 32469: la potilasasiamiesjärjestelmää ja sen kehittämis- Terveydenhuollon kehittämisprojektin johto- 32470: tarpeita. ryhmä analysoi parhaillaan selvitysmiesten teke- 32471: Potilasasiamiesjärjestelmän kehittämisen miä toimenpide-ehdotuksia. Johtoryhmän kan- 32472: osalta on nähtävissä kehittämistarpeita, jotka nanotot ja ehdotukset niiden täytäntöönpanemi- 32473: koskevat esimerkiksi neuvonnan toteutumista, seksi valmistuvat ensi elokuun loppuun mennes- 32474: potilasasiamiesten jaksamista, tapausten suurta sä. Johtoryhmän työn valmistuttua sosiaali- ja 32475: määrää ja jääviyskysymyksiä. Kehittämistavoit- terveysministeriö ottaa kantaa potilasasiamies- 32476: teet näyttäisivät edellyttävän terveydenhuollon järjestelmän kehittämistarpeisiin ja tehtyihin eh- 32477: toimintayksiköiltä myös toimintatapojen ja hen- dotuksiin. 32478: kilöstön ammatillisten valmiuksien kehittämistä 32479: 32480: Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 1998 32481: 32482: Ministeri Terttu Huttu-Juntunen 32483: 4 KK 707/1998 vp 32484: 32485: 32486: 32487: 32488: Tili Riksdagens Talman 32489: 32490: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Förslagen till ändringar utgår från att en erfa- 32491: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande ren legitimerad yrkesutbildad person håller sin 32492: medlem av statsrådet översänt följande av riks- yrkeskunskap ajour och skaffar sig fårdigheter 32493: dagsman Satu Hassi undertecknade spörsmål att även utnyttja nya behandlingssätt och att han 32494: nr 707: förmår handla i enlighet med hög yrkeskunskap. 32495: När yrkesstandarden definieras är det fråga om 32496: Är det Regeringens avsikt att även så- en helhetsbedömning, så att patienten inte skall 32497: dana behandlingsmetoder eller läkemedel bli tvungen a tt bära risken för en skada som beror 32498: som i efterskott har konstaterats vara på en omständighet som omfattas av hälso- och 32499: skadliga skall börja omfattas av patient- sjukvårdens kontrollmöjligheter. lnformation 32500: skadeersättningar i någon form, samt som har erhållits i efterskott beaktas emellertid 32501: vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta inte. 32502: för att systemet med patientombudsmän Utgångspunkten för förslagen tili ändringar 32503: skall fås att fungera? av patientskadelagen är den att ersättning skall 32504: betalas också för en i sam band med behandlingen 32505: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt erhållen infektion som patienten inte kan förut- 32506: anföra följande: sättas tåla, och att personskador också skall er- 32507: sättas då de är en följd av bl.a. ett olycksfall under 32508: Den centrala utgångspunkten i patientskade- behandling eller sjuktransport, en brand i vårdlo- 32509: systemet är grundtanken att en patient har möj- kaliteterna eller vårdutrustningen eller annan 32510: lighet att utan tunga och tidskrävande rättegång- skada på vårdlokaliteter eller vårdutrustning. 32511: ar få ersättning för en patientskada som åsam- Utgångspunkten i beredningsarbetet har varit 32512: kats honom. Därtill har man ansett det vara att såsom hälso- och sjukvård betraktas även 32513: viktigt att ett ersättningsmål kan avgöras utan en expediering av läkemedel då recept för läkemed- 32514: på skuld eller vållande baserad normuppsätt- let finns. Förutsättningen för rätt tili ersättning 32515: ning, som belastar förhållandet mellan patienten skulle vara att läkemedlet har expedierats i strid 32516: och vårdpersonalen. En viktig utgångspunkt är med lagen eller förordningen eller de föreskrifter 32517: även den att patientskadesystemet ses som en del som utfårdats med stöd av dem. Skador som 32518: av hela hälso- och sjukvårdssystemet. åsamkats patienten av en egenskap hos läkemed- 32519: Såsom i spörsmålet konstateras har det upp- let skall inte ersättas av patientförsäkringen. Er- 32520: stått vissa tolkningsproblem vid tillämpningen sättning för skador förorsakade av läkemedel 32521: av patientskadelagen. Därför har en av social- skall bedömas på basis av läkemedelsskadeför- 32522: och hälsovårdsministeriet tillsatt arbetsgrupp för säkringen. Inom läkemedelsbranschen har de 32523: en översyn av patientskadelagen utrett saken, kostnader som uppstår till följd av riskerna kana- 32524: och den har i en promemoria (1997:14 STM), liserats tili tillverkarna och importörerna. 32525: som överlämnats den 19 juni 1997, föreslagit Arbetsgruppen för en översyn av patientska- 32526: ändringar i bl.a. grunderna för ersättning i pa- delagen har också föreslagit att utöver skador 32527: tientskadelagen. som orsakats av undersökning skall skador som 32528: Om det är sannolikt att en personskada har uppstått tili följd av behandling kunna ersättas 32529: orsakats patienten av undersökning, behandling om de är oskäliga. Följden av skadan bör emel- 32530: eller annan dylik åtgärd eller av att sådan försum- lertid vara en svår sjukdom eller skada eller döds- 32531: mats och under förutsättning att en erfaren legiti- fall, och den skall kunna anses vara oskälig med 32532: merad yrkesutbildad person inom hälso- och beaktande av skadans allvarlighet, den behand- 32533: sjukvården skulle ha undersökt eller behandlat lade sjukdomens eller skadans art och svårighets- 32534: patienten på annat sätt och skadan på detta vis grad, patientens hälsotillstånd i övrigt, skadans 32535: sannolikt skulle ha undvikits, betalas till patien- sällsynthet samt risken för skada i enskilda fall. 32536: ten ersättning för patientskada. Avsikten är att en regeringsproposition gäl- 32537: KK 707/1998 vp 5 32538: 32539: lande en revidering av patientskadelagen skall Utvecklingsmålsättningen verkar även förutsät- 32540: avlåtas tili riksdagen inom de närmaste veckor- ta att verksamhetsenheterna inom hälso- och 32541: na. sjukvården utvecklar tillvägagångssätten och 32542: Som en del av det projekt för utvecklande av personalens yrkesmässiga fårdigheter samt att en 32543: hälso- och sjukvården som social- och hälso- riksomfattande bedömning av systemet genom- 32544: vårdsministeriet tillsatte för drygt ett år sedan förs. 32545: blev utredningsmannen klar med två rapporter i Ledningsgruppen för projektet för utvecklan- 32546: början av detta år. 1 utredningsman Juhani Nik- de av hälso- och sjukvården analyserar som bäst 32547: kiläs rapport om klientens ställning inom hälso- utredningsmännens förslag tili åtgärder. Led- 32548: och sjukvården granskas bl.a. systemet med pa- ningsgruppens ställningstaganden och förslag tili 32549: tientombudsmän och behovet av att utveckla verkställande av dessa blir fårdiga före utgången 32550: detta. av augusti. När ledningsgruppens arbete har bli- 32551: Vad gäller utvecklandet av systemet med pa- vit fårdigt tar social- och hälsovårdsministeriet 32552: tientombudsmän kan man skönja ett behov av ställning tili behovet av att utveckla systemet med 32553: att utveckla detta t.ex. i fråga om genomförandet patientombudsmän och de framställda försla- 32554: av rådgivningen, patientombudsmännens uthål- gen. 32555: lighet, det stora antalet fall och jävighetsfrågor. 32556: Helsingforsden 25 juni 1998 32557: 32558: Minister Terttu Huttu-Juntunen 32559: KK 708/1998 vp 32560: 32561: Kirjallinen kysymys 708 32562: 32563: 32564: 32565: 32566: Klaus Bremer /r: Liikenneministeriön ilmailualan koulutustarpee- 32567: seen liittyvistä ratkaisuista 32568: 32569: 32570: Eduskunnan Puhemiehelle 32571: 32572: Ilmailulaitos (ILL) toteaa lausunnossaan ope- Kilpailuvirastolie 22.9.1997 Ilmailulaitos yhä 32573: tusministeriölle 8.9.1995 ylijohtaja Kim Salosen ylpeilee tuhoamansa HIT:n asiassa: 32574: allekirjoituksella: "IImailulaitos edustaa ilmailuun liittyvien ky- 32575: "Liikennelentäjien kouluttamiselle ei ole tar- symysten parasta asiantuntemusta Suomessa, ja 32576: vetta ellei se perustu esim. Finnair Oy:n esittä- on luonnollista että tehtäessä ilmailualan koulu- 32577: miin tarpeisiin. Finnair Oy:llä on kuitenkin oma tukseen liittyviä ratkaisuja myös sen mielipidettä 32578: ilmailuopisto, joka kouluttaa koko konsernin halutaan ja pitääkin kuulla." 32579: (Finnair/Finnaviation/Karair) tarvitsemat lii- Samalla tavalla ILL on korostanut asiantun- 32580: kennelentäjät." temustaan alansa ainoaksi oikeaksi sekä edus- 32581: Tällä lausunnolla ilmailuviranomainen tar- kunnan oikeusasiamiehelle että korkeimmalle 32582: joutui HIT Oy:n tilalle omaa liikelaitosetuaan hallinto-oikeudelle. 32583: tavoitellen, kun HIT Oy oli aloittamassa yhteis- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 32584: työn Vantaan ammattikorkeakoulun (VAMK) tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 32585: kanssa torjuakseen jo siiioin nähtävissä olevaa nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 32586: lähestyvää liikennelentäjäpulaa. ILL:n lausunto nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 32587: tuhosi yksityisen HIT Oy:n. Yhteistyötä ei liioin 32588: syntynyt VAMK:n ja ILL:n kesken. Mistä voidaan tietää, milloin ILL toi- 32589: Tänään Suomi on ajautunut liikenneilmai- mii viranomaisena ja milloin liikelaitok- 32590: lumme kehitystä ja kansallisen lentoyhtiömme sena,ja 32591: Finnairin toimintaa vakavasti haittaavaan lentä- vastaako ILL:n toiminta perusteluissa 32592: jäpulaan. Sen seurauksena Finnair Oy ja Ilma- selostetussa tapauksessa hallituksen vaa- 32593: voimat ovat ajautuneet törmäyskurssille Finnai- timuksia, ja 32594: rin kalastaessa riveihinsä yhteiskunnan varoilla miten korvataan ILL:n aiheuttama lii- 32595: koulutettuja lentäjiä Ilmavoimista, mikä ei voi kennelentäjä pula, sekä 32596: olla yhteiskunnan etujen ja tavoitteiden mukais- vastaako liikenneministeri ILL:n "am- 32597: ta. mattitaidosta"? 32598: 32599: Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1998 32600: 32601: Klaus Bremer /r 32602: 32603: 32604: 32605: 32606: 280043 32607: 2 KK 708/1998 vp 32608: 32609: 32610: 32611: 32612: Eduskunnan Puhemiehelle 32613: 32614: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa ranomaisyksikkö. Tätä seikkaa ei ole ilmaistu 32615: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, riittävän selvästi Ilmailulaitoksen toimialaa ja 32616: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen tehtäviä koskevassa pykälässä eikä viranomais- 32617: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre- tehtävien järjestelyä koskevassa pykälässäkään. 32618: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o Liikenneministeriössä viime talvena valmistu- 32619: 708: neessa selvityksessä ehdotetaan, että Ilmailulai- 32620: toksen liikelaitososan ja lentoturvallisuushallin- 32621: Mistä voidaan tietää, milloin ILL toi- non tehtävät ja samalla tehtävien jako tulisi ny- 32622: mii viranomaisena ja milloin liikelaitok- kyistä selkeämmin ja laajemmin yksilöidä ja tar- 32623: sena, ja kentaa laissa. 32624: vastaako ILL:n toiminta perusteluissa llmailulaitoksen antamista asiakirjoista sel- 32625: selostetussa tapauksessa hallituksen vaa- viää poikkeuksetta, milloin asiakirjan on anta- 32626: timuksia, ja nut viranomaisyksikkö eli lentoturvallisuushal- 32627: miten korvataan ILL:n aiheuttama lii- linto, sen sijaan liikelaitososan antamista asiakir- 32628: kennelentäjäpula, sekä joista ei välttämättä nimenomaisesti ilmene, 32629: vastaako liikenneministeri ILL:n "am- onko asia viranomaisasia vaiko liikelaitoksen 32630: mattitaidosta"? toimivaltaan kuuluva muu asia. Kuitenkin silloin 32631: kun liikelaitos antaa päätöksen viranomaisasias- 32632: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- sa, se on velvollinen liittämään siihen valitusosoi- 32633: vasti seuraavaa: tuksen, mikä kertoo päätöksen viranomaisluon- 32634: teen. 32635: Liikenneministeriö on hankkinut kysymyksen Kysymyksen perusteluissa käsitellään muis- 32636: johdosta selvityksen Ilmailulaitoksen lentotur- tiota, jota ei ole kysyjän olettaman mukaisesti 32637: vallisuushallinnolta. toimitettu opetusministeriölle, vaan se on ollut 32638: Ilmailulaitoksesta annetun lain (1123/1990) lentoturvallisuushallinnon lausunto llmailulai- 32639: 2 §:ssä säädetään Ilmailulaitoksen toimialasta ja tokselle,joka on antanut 28.9.1995 opetusminis- 32640: tehtävistä. Samassa pykälässä luetellaan keskei- teriölle sen llmailulaitokselta pyytämän lausun- 32641: simmät viranomaistehtävät,jotka lain perustelu- non. Kyseisessä muistiossa, jota pitää lukea ko- 32642: jen mukaan on tarkoitus pääosin keskittää liike- konaisuutena, on todettu esitetyn liikennelentä- 32643: laitoksessa erilliseen yksikköön. Tämän mukai- jän koulutussuunnitelman osalta mm. seuraa- 32644: sesti on lentoturvallisuutta koskevien viran- vaa: 32645: omaistehtävien hoito Ilmailulaitoksessa eriytetty "Ottaen huomioon, että kysymyksessä on ko- 32646: siten, että viranomaistehtävien hoitamista varten konaan uuden koulutusjärjestelmän luominen 32647: Ilmailulaitoksessa on erillinen lentoturvallisuus- liikennelentäjien kouluttamiseksi, lausunnon an- 32648: hallinto-niminen yksikkö, jonka asema siviili-il- tamiseen varattu aika on täysin riittämätön var- 32649: mailun viranomaistehtävissä on itsenäinen, Il- sinkin kun nyt esitetystä suunnitelmasta ei ole 32650: mailulaitoksen liikelaitososasta riippumaton. aikaisemmin lentoturvallisuushallinnon kanssa 32651: Lain mukaan kuuluvat lentoturvallisuuteen liit- käyty yksityiskohtaista keskustelua. 32652: tyvien ohjeiden ja määräysten antaminen sekä Lentoturvallisuushallinto toteaa lisäksi, että 32653: siviili-ilmailun valvonta, lupakirjat, ilma-alusten pelkästään lausuntopyynnön liitteenä olevan 32654: lentotoiminta, lentokelpoisuus, rekisteröinti ja koulutusohjelman perusteella on täysin mahdo- 32655: kiinnittäminen lentoturvallisuushallinnon yli- tonta ottaa kovinkaan perusteellisesti kantaa 32656: johtajan, ei Ilmailulaitoksen hallituksen tai pää- suunnitelmaan ja varsinkin suunnitelmassa esi- 32657: johtajan, toimivaltaan. tettyihin koulutusohjelmiin. 32658: Ilmailulaitoslakia valmisteltaessa hyväksyt- Yleisesti ottaen voidaan todeta, että ilmailu- 32659: tiin tietoisesti se lähtökohta, että viranomaisteh- alan koulutuksessa on parantamisen ja kehittä- 32660: täviä tulevassa Ilmailulaitoksessa voivat hoitaa misen varaa. Ammattilentäjien kouluttaminen 32661: muutkin yksiköt kuin perustettava erillinen vi- keskitetysti on ollut eri instanssien (mm. llmailu- 32662: KK 708/1998 vp 3 32663: 32664: laitos, opetusministeriö) tavoitteena muutaman neet koko ajan uusia ansiolentäjiä, joista suurin 32665: viime vuoden ajan. Tämän tarkoituksena on kui- osa on tällä hetkellä työttömänä (v. 91 130, v. 92 32666: tenkin ollut kouluttaa nimenomaan omassa am- 88, v. 93 84 ja v. 94 57 uutta ansiolentäjää)." 32667: matissaan toimivia lentäjiä ja lennon opettajia, ei Esitetty hyvin yleisluonteinen liikennelentäjän 32668: ilmailualan yleishenkilöitä. koulutusohjelma olisi perustunut 150 opintovii- 32669: llmailulaitos on eri yhteyksissä korostanut kon koulutusohjelmaan, josta ilmailualan lupa- 32670: ammattilentäjien koulutuksen keskittämistä tätä kirjakoulutusta olisi ollut 44 ov (8 ov olisi liiken- 32671: tarkoitusta varten perustettavaan ilmailuopis- nelentäjän teoriaopintoja, 32 ov ansiolentäjän 32672: toon. Ansio- ja liikennelentäjien sekä lennon- lupakirjakoulutusta ja 4 ov monimoottorikel- 32673: opettajien koulutuksen tasolle samoin kuin kou- puutukseen tähtäävää koulutusta) muun osuu- 32674: lutuksenjatkuvuudelle tarjottaisiin parhaat edel- den ollessa lähinnä yleissivistäviä opintoja. 32675: lytykset ko. koulutukseen erikoistuneessa ilmai- Lentoturvallisuushallinto ei katsonut, että tä- 32676: luopistossa. Opetusministeriön työryhmä on mänsisältöisellä ja laajuisena liikennelentäjän 32677: vuonna 1990 antamassaan raportissa myös esit- opetusohjelmalle olisi erityistä tarvetta. Lentä- 32678: tänyt em. ilmailuopiston perustamista. Lisäksi jien koulutusohjelmien tulisi ensisijaisesti olla 32679: ilmailuopiston perustamisen tarve on tullut esille lentäjän ammattiin tähtäävää koulutusta. Ei ole 32680: useiden lento-onnettomuuksien tutkijalautakun- esitetty perusteita, että olisi erityistä tarvetta 32681: tien raporteissa. yleisilmailun puolella laajoihin yleissivistäviin 32682: Tähän ilmailuopistoon oppilaat valittaisiin opintoihin, jotka olisivat moninkertaiset esim. 32683: soveltuvuus- ja pääsykokeiden perusteella. Kul- Finnair Oyj:n ja muiden lentoyhtiöiden käyttä- 32684: lekin kurssille otettavan oppilasmäärän tulisi pe- miin koulutusohjelmiin nähden. Syventävät 32685: rustua olemassa olevaan tietoon oppilaiden mah- opinnot voivat olla tarpeen lentäjän uralla pi- 32686: dollisuuksista sijoittua aikanaan työelämään demmälle ehtineiden täydennyskoulutuksena 32687: saamaansa koulutusta vastaavaan tehtävään. esimerkiksi yrityksen lentotoiminnanjohtajalta 32688: Toiminnan ja sen jatkuvuuden turvaamiseksi vaadittavien valmiuksien kehittämiseksi. 32689: valtion ammatilliseen koulutukseen antama tuki Lupakirjatietojen mukaan vuosina 1990- 32690: tulisi ammattilentäjien koulutuksen osalta kes- 1997 on koulutettu kaikkiaan 617 uutta ansio- 32691: kittää tälle perustettavalle ilmailuopistolle. lentäjän lupakirjan haltijaa. Kun 1990 ansiolen- 32692: Lentoturvallisuushallinto toteaa, että on sel- täjien lupakirjojen määrä oli 663 ja 1997 585, on 32693: västi olemassa tarvetta laaja-alaiselle keskuste- nähtävissä, että luonnollinen poistuma huomioi- 32694: lulle ammattilentäjien koulutuksen järjestämi- den yli 500 lupakirjanhaltijaa on, ilmeisesti työ- 32695: seksi. Tässä keskustelussa tulisi kuitenkin käsi- mahdollisuuksien puutteen vuoksi, lopettanut il- 32696: tellä kaikkea ammattilentäjäkoulutusta mukaan mailutoiminnanjajättänyt lupakirjansa uudista- 32697: lukien helikopteriansiolentäjien koulutusta. matta. Myös hyvin suuri osa nykyisistä ansiolen- 32698: Lentoturvallisuushallinto pitää nyt esitettyä täjän lupakirjan omaavista on vailla työpaikkaa 32699: suunnitelmaa ammattikorkeakoulussa järjestet- lentoyrityksessä. 32700: tävästä ilmailun ammattikoulutuksesta tervetul- Mikäli Vantaan ammattikorkeakoulun suun- 32701: leena aloituksena tälle laajemmalle keskustelulle. nitelma olisi toteutunut sellaisenaan, olisivat en- 32702: Suunnitellun koulutuksen tarpeesta lentotur- simmäiset 18 lentäjää valmistuneet aikaisintaan 32703: vallisuushallinto toteaa seuraavaa: v. 1999 ja heillä olisi ollut 200-300 lentotunnin 32704: Liikennelentäjien kouluttamiselle ei ole tar- kokemus. Koska liikennelentäjäitä vaaditaan 32705: vetta, ellei se perustu esim. Finnair Oy:n esittä- muun ohella vähintään 1 500 lentotunnin koke- 32706: miin tarpeisiin. Finnair Oy:llä on kuitenkin oma mus, ei koulutus olisi voinut mitenkään vaikut- 32707: ilmailuopisto, joka kouluttaa koko konsernin taa nykyiseen lentäjäpulaan. 32708: (Finnair/Finnaviation/Karair) tarvitsemat lii- On vaikea ymmärtää kysymyksen perusteluis- 32709: kennelentäjät. Finnair-konsernin ulkopuolella sa esitettyä väitettä, että lentoturvallisuushallin- 32710: työpaikkoja liikennelentäjille on vähän; Air-Bot- to olisi kannanotossaan liikennelentäjien koulu- 32711: nia on seuraava "suuri" liikennelentäjien työllis- tuksesta ajanut Ilmailulaitoksen liikelaitosetua, 32712: täjä. koska liikelaitos ei ole millään tavoin osapuoli 32713: Lisäksi on huomattava, että vuoden 1995 alus- liikennelentäjien eikä muidenkaan lentäjien kou- 32714: ta on yli kuudellakymmenellä suomalaisella lutuksessa. 32715: mahdollisuus hankkia liikennelentäjän lupakirja Ilmailualan koulutuksen uudelleenjärjestä- 32716: KELAn rahoituksella USA:ssa. mistä selvitettiin 1990-luvun alussa opetusminis- 32717: Yksityiset lentokoulut ovat myös koulutta- teriön asettamassa siviili-ilmailun koulutustyö- 32718: 4 KK 708/1998 vp 32719: 32720: ryhmässä sekä sen jälkeen ilmailuopiston perus- keskustelua Ilmailulaitoksen, Finnair Oyj:n, Il- 32721: tamistyöryhmässä. Työryhmien esitykset tähtä- mavoimien, Maavoimien, Rajavartiolaitoksen, 32722: sivät ammatillisista oppilaitoksista annetun lain Suomen Lentotoimenharjoittajien Liitto ry:n ja 32723: (487 /1987) tarkoittaman yksityisen ammatillisen Suomen Ansiolentäjät ry:n edustajien kanssa 32724: oppilaitoksen perustamiseen. Erityisesti valtion- laaja-alaisen ja kaikkien intressitahojen tarpeet 32725: taloudellisista syistä oppilaitoksen perustaminen huomioon ottavan ilmailuopiston perustamises- 32726: ei kuitenkaan tuolloin edennyt. Vuonna 1995 ta. Näiden keskustelujen pohjalta tultaneen ope- 32727: käytiin vielä uudelleen epävirallista keskustelua tusministeriölle esittämään asian kiireellistä sel- 32728: opetusministeriön kanssa, mutta sekään ei johta- vittämistä. 32729: nut toivottuun tulokseen. Nyt on jälleen käyty 32730: Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 1998 32731: 32732: Liikenneministeri Matti Aura 32733: KK 708/1998 vp 5 32734: 32735: 32736: 32737: 32738: Tili Riksdagens Talman 32739: 32740: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen kändes medvetet utgångspunkten att myndig- 32741: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande hetsuppgifterna vid Luftfartsverket kan skötas 32742: medlem av statsrådet översänt följande av riks- även av andra enheter än en särskild enhet som 32743: dagsman Klaus Bremer undertecknade spörsmål grundas för skötseln av myndighetsuppgifterna. 32744: nr 708: Detta har inte uttryckts tiliräckligt klart i para- 32745: grafen om Luftfartsverkets kompetensområde 32746: Hur kan man veta när Luftfartsverket och uppgifter, och inte heller i paragrafen om 32747: agerar som myndighet och när det agerar organisering av myndighetsuppgifterna. Trafik- 32748: som affårsverk, och ministeriet har i en utredning som blev klar i 32749: motsvarar Luftfartsverkets agerande vintras föreslagit att uppgifterna för Luftfarts- 32750: regeringens krav i fråga om det fall som verkets affårsfunktion och luftfartsinspektionen, 32751: redogörs i spörsmålets motivering, och samtidigt med fördelningen av uppgifter, i lagen 32752: hur kan den brist på trafikflygare som skall preciseras och definieras klarare och i större 32753: Luftfartsverket är skyldigt tili ersättas, utsträckning än nu. 32754: samt Av Luftfartsverkets handlingar framgår utan 32755: går trafikministern i god för Luftfarts- undantag när handlingen har getts a v enheten för 32756: verkets "yrkesskicklighet"? myndighetsuppgifter, d.v.s. luftfartsinspektio- 32757: nen. Däremot framgår det inte nödvändigtvis 32758: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt uttryckligen av de handlingar som utges av af- 32759: anföra följande: fårsfunktionen om ärendet är ett myndighets- 32760: ärende eller något annat ärende som hör tili af- 32761: Trafikministeriet har med anledning av spörs- fårsverkets kompetensområde. Då affårsverket 32762: målet inhämtat en redogörelse från Luftfartsver- meddelar beslut i ett myndighetsärende är det 32763: kets luftfartsinspektion. dock skyldigt att tili beslutet foga en besvärsan- 32764: 1 2 § lagen om Luftfartsverket (1123/1990) visning av viiken det framgår att det är frågan om 32765: finns det bestämmelser om Luftfartsverkets ett myndighetsbeslut. 32766: kompetensområde och uppgifter. 1 samma para- 1 motiveringen tili spörsmålet behandlas en 32767: graf uppräknas de viktigaste myndighetsuppgif- promemoria som inte - i motsats tili vad fråge- 32768: terna som enligt motiveringarna tili lagen i hu- ställaren antar - har tiliställts undervisningsmi- 32769: vudsak skall koncentreras tili en särskild enhet nisteriet, utan den är ett utlåtande från luftfarts- 32770: vid afTårsverket. 1enlighet med detta har skötseln inspektionen tili Luftfartsverket, som Luftfarts- 32771: av myndighetsuppgifter gällande flygsäkerhet verket den 28 september 1995 tillställde undervis~ 32772: skilts från Luftfartsverket genom att myndig- ningsministeriet på begäran om utlåtande. 1 den 32773: hetsuppgifterna sköts av en särskild enhet vid ifrågavarande promemorian, som måste läsas 32774: Luftfartsverket, luftfartsinspektionen. Luftfarts- som en helhet, har det om den föreslagna utbild- 32775: inspektionens har en självständig ställning i fråga ningen av trafikflygare konstaterats bl.a. följan- 32776: om myndighetsuppgifter gällande civil luftfart de: 32777: och är oberoende av Luftfartsverkets affårsverk- "Med beaktande av att det är fråga om bildan- 32778: samhet. Tili kompetensområdet för överdirektö- de av ett helt nytt utbildningssystem för skolning 32779: ren vid luftfartsinspektionen, inte Luftfartsver- av trafikflygare, är den tid som reserverats för 32780: kets styrelse eller generaldirektör, hör att avgöra givande av utlåtande helt otiliräcklig, särskilt 32781: frågor som gäller föreskrifter och anvisningar om med tanke på att det inte tidigare hållits några 32782: flygsäkerheten, tilisynen över den civila luftfar- detaljerade överläggningar med luftfartsinspek- 32783: ten, certifikat, luftfartygens flygverksamhet, tionen om den nu föreslagna planen. 32784: flygduglighet och registrering samt inteckning i Luftfartsinspektionen konstaterar dessutom 32785: luftfartyg. att det på basis av ett utbildningsprogram endast 32786: Då lagen om Luftfartsverket bereddes god- i form av en bilaga tili begäran om utlåtande är 32787: 6 KK 708/1998 vp 32788: 32789: fullständigt omöjligt att särskilt grundligt ta gare för hela koncernen (Finnair/Finnaviation/ 32790: ställning till planen och i synnerhet till de utbild- Karair). Det finns få arbetsplatser för trafikfly- 32791: ningsprogram som föreslås i planen. gare utanför Finnairkoncernen; Air Botnia är 32792: Allmänt taget kan det konstateras att det finns följande "stora" arbetsgivare för trafikflygare. 32793: orsak tili förbättring och utveckling av luftfarts- Dessutom bör det beaktas att det fr.o.m. bör- 32794: utbildningen. En centraliserad utbildning av yr- jan av 1995 är möjligt för över sextio finländare 32795: kesflygare har under de senaste åren varit mål- att skaffa trafikflygarcertifikat i F örenta staterna 32796: sättningen för olika institutioner (bl.a. Luftfarts- med finansiering från FPA. 32797: verket, undervisningsministeriet). Avsikten med Privata flygskolor har även hela tiden utbildat 32798: detta har dock varit att uttryckligen utbilda fly- nya yrkesflygare, av vilka största delen för närva- 32799: gare och flyglärare i sitt eget yrke, inte allmän rande är arbetslösa (1991 130 st., 1992 88 st., 32800: personai inom luftfarten. 1993 84 st. och 1994 57 st. nya yrkesflygare ). " 32801: Luftfartsverket har i olika sammanhang drivit Det redogjorda utbildningsprogrammet för 32802: på en centralisering av yrkesflygarutbildningen trafikflygare, som till sin natur är mycket all- 32803: tili ett luftfartsinstitut som skulle grundas för mänt, skulle ha grundat sig på ett utbildningspro- 32804: detta ändamål. Med tanke på yrkes- och trafik- gram om 150 studieveckor, av vilka flygcertifi- 32805: flygarnas utbildningsnivå och med tanke på ut- katutbildningen skulle ha utgjort 44 studieveckor 32806: bildningens kontinuitet skulle de bästa förutsätt- (8 studieveckor teoristudier för trafikflygare, 32 32807: ningarna kunna erbjudas vid ett institut som är studieveckor certifikatutbildning för yrkesflyga- 32808: specialiserat på ifrågavarande utbildning. En ar- re och 4 studieveckor utbildning som siktar på 32809: betsgrupp vid undervisningsministeriet har i en multipelmotorkompetens) och resten skulle när- 32810: rapport från 1990 även föreslagit grundandet av mast ha bestått av allmänbildande studier. 32811: ovan nämnda Luftfartsinstitut. Dessutom har Luftfartsinspektionen ansåg inte att det fanns 32812: behovet av att grunda ett luftfartsinstitut fram- något särskilt behov för ett utbildningsprogram 32813: kommit i haverikommissionernas rapporter om för trafikflygare med detta innehåll och i denna 32814: ett flertal flygolyckor. omfattning. Utbildningsprogrammen för flygare 32815: Till detta luftfartsinstitut skulle eleverna väljas borde i första hand sikta på utbildning tili flygar- 32816: på basis av lämplighets- och inträdesprov. Anta- yrket. Det har inte presenterats någon motivering 32817: let elever på varje kurs borde grunda sig på be- tili att det på allmänflygets område skulle finnas 32818: fintlig information om elevernas möjligheter att i behov av omfattande allmänbildande studier 32819: sinom tid få arbetsuppgifter som motsvarar deras som skulle ha varit mångfalt mer omfattande än 32820: utbildning. de utbildningsprogram som Finnair Abp och an- 32821: För att trygga verksamheten och dess konti- dra flygbolag erbjuder. Fördjupade studier kan 32822: nuitet skulle det stöd staten beviljar statlig yrkes- vara behövliga i flygarkarriären i form av vidare- 32823: utbildning för yrkesflygarutbildningens del sty- utbildning av längre hunna t.ex. för att utveckla 32824: ras tili det luftfartsinstitut som skall grundas för fårdigheter som krävs av flygdriftschefer vid fö- 32825: att tilihandahålla sådan utbildning. retag. 32826: Luftfartsinspektionen konstaterar att det Enligt certifikatuppgifterna för åren 1990- 32827: finns ett klart behov av en diskussion på bred bas 1997 har inalles 617 nya innehavare av yrkesfly- 32828: om organiseringen av yrkesflygarnas utbildning. garcertifikat utbildats. Då anta1et yrkesflygar- 32829: Denna diskussion bör dock inbegripa all yrkes- certifikat 1990 uppgick tili 663 och 1997 tili 585, 32830: flygarutbildning inklusive utbildning av helikop- kan man med beaktande av naturlig avgång se att 32831: teryrkesflygare. Luftfartsinspektionen anser den över 500 innehavare av certifikat har avslutat sin 32832: nu föreslagna planen på yrkesutbildning inom flygverksamhet och låtit bli att förnya sina certi- 32833: luftfartssektorn vid yrkeshögskolorna vara ett fikat, uppenbl!:rligen tili följd av bristen på ar- 32834: välkommet startskott för denna diskussion på betstillfållen. Aven en stor del av dem som för 32835: bredare bas. närvarande innehar yrkesflygarcertifikat är inte 32836: Angående behovet av den planerade utbild- sysselsatta vid något flygföretag. 32837: ningen konstaterar luftfartsinspektionen följan- Ifall Vanda yrkeshögskolas pian skulle ha ge- 32838: de: nomförts som sådan skulle de första 18 flygarna 32839: Det finns inte behov av yrkesflygarutbildning ha tagit sin examen tidigast 1999, och de skulle ha 32840: ifall den inte grundar sig på behov vid t.ex. Finn- haft en erfarenhet som skulle ha omfattat 200- 32841: air Ab. Finnair Ab har dock ett eget luftfartsinsti- 300 flygtimmar. Eftersom det av trafikflygare 32842: tut som täcker behovet av utbildning av trafikfly- bl.a. krävs en erfarenhet på minst 1 500 flygtim- 32843: KK 708/1998 vp 7 32844: 32845: mar skulle utbildningen inte på något sätt ha privat yrkesläroanstalt som avses i lagen om yr- 32846: kunnat avhjälpa den nuvarande bristen på flyga- kesläroanstalter (487/1987). Särskilt p.g.a. stats- 32847: re. hushållningsskäl framskred dock grundandet av 32848: Det är svårt att förstå spörsmålsmotiveringens en yrkesläroanstalt inte då. 1995 hölls ånyo inof- 32849: påstående att luftfartsinspektionen i sitt ställ- ficiella överläggningar med undervisningsminis- 32850: ningstagande tili utbildningen av trafikflygare teriet, men inte heller dessa ledde tili önskat resul- 32851: skulle ha bevakat Luftfartsverkets affårsverk- tat. Nu har överläggningar på nytt hållits med 32852: sintressen, eftersom affårsverket inte på något representanter för Luftfartsverket, Finnair Abp, 32853: sätt är part i utbildningen av varken trafikflygare luftstridskrafterna, landstridskrafterna, gräns- 32854: eller andra flygare. bevakningsväsendet, Suomen Lentotoimenhar- 32855: En omorganisering av utbildningssystemet för joittajien Liitto ry och Suomen Ansiolentäjät ry. 32856: luftfartssektorn utreddes i början av 1990-talet i Diskussionerna har med beaktande av alla intres- 32857: en av undervisningsministeriet tillsatt arbets- segruppers behov handlat om grundandet av ett 32858: grupp som behandlade utbildning inom civilluft- luftfartsinstitut på bred bas. Utgående från dessa 32859: fart, och därefter i en arbetsgrupp som behandla- diskussioner torde undervisningsministeriet fö- 32860: de grundandet av luftfartsinstitutet. Arbetsgrup- reslås inleda en brådskande utredning i ärendet. 32861: pernas förslag syftade tili grundandet a v en sådan 32862: 32863: Helsingfors den 25 juni 1998 32864: 32865: Trafikminister Matti Aura 32866: KK 709/1998 vp 32867: 32868: 32869: Kirjallinen kysymys 709 32870: 32871: 32872: 32873: 32874: Pentti Tiusanen /vas: Kansalaisten sähköisestä valvonnasta 32875: 32876: 32877: 32878: Eduskunnan Puhemiehelle 32879: 32880: Euroopan parlamentin tieteen ja tutkimuksen mahdollisesti toimittaa amerikkalaiselle NSA:lle 32881: hyväksikäyttöä edistävä STOA-delegaatio on ti- Echelon-seurantaa varten omat koodisanansa 32882: lannut ja julkaissut Omega-säätiön tutkijalta Ste- elektronista täsmävakoilua varten. Samoin Eu- 32883: ve Wrightilta raportin nykyaikaisen teknologian roopan unionin maat ovat raportin mukaan 32884: avulla suoritetusta valvonnasta ja kontrollista. mahdollisesti sitoutuneet asentamaan kaikkiin 32885: Raportissa kerrotaan myös Euroopan unionin ja EU:n puhelimiin elektronisen seurannan kannal- 32886: Yhdysvaltain FBI:n yhteisestä seurantasuunni- ta tarpeelliset lisälaitteet 32887: telmasta, jonka tarkoituksena on jäljittää kan- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 32888: sainvälisiä rikollisia. tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 32889: Yhdysvaltalainen tiedusteluorganisaatio, nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 32890: Kansallinen turvallisuusneuvosto NSA kuunte- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 32891: lee elektronisesti maailman puhelin- ja telefaxlii- 32892: kennettä sekä seuraa sähköposteja. Valvonnassa Onko Suomi mukana Echelon-yhteis- 32893: käytetään Interstel-satelliitteja. Valvonta koh- työssä,ja 32894: distuu käytännössä valikoimattomasti tietolii- onko Suomen Hallituksella tietoa sii- 32895: kenteeseen ja yksityisiin ihmisiin. tä, että Euroopan unioni tekisi elektroni- 32896: Raportin mukaan Euroopan unionin maat sen kuuntelun alan yhteistyötä Yhdysval- 32897: ovat vuonna 1995 tehneet salaisen sopimuksen, tain NSA:n ja FBI:n kanssa? 32898: jonka mukaan niiden salaiset palvelut voisivat 32899: 32900: Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1998 32901: 32902: Pentti Tiusanen /vas 32903: 32904: 32905: 32906: 32907: 280043 32908: 2 KK 709/1998 vp 32909: 32910: 32911: 32912: 32913: Eduskunnan Puhemiehelle 32914: 32915: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa nin GCSB:n signaalitiedusteluorganisaatioiden 32916: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, välinen järjestelmä, jossa Suomen viranomaisor- 32917: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen ganisaatiot eivät ole mukana. 32918: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu- Euroopan unionin jäsenvaltiona Suomi ei ole 32919: sasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o osapuolena eikä myöskään ole ollut sopimassa 32920: 709: unionin päätöksentekoelimissä yhteistyöstä 32921: elektronisen kuuntelun alalla. Valtion turvalli- 32922: Onko Suomi mukana Echelon-yhteis- suus on Euroopan unionissa edelleen pääasialli- 32923: työssä,ja sesti kansallisen päätösvallan alaisuudessa, min- 32924: onko Suomen Hallituksella tietoa sii- kä vuoksi esimerkiksi kansallisin turvallisuus- tai 32925: tä, että Euroopan unioni tekisi elektroni- tiedustelunäkökohdin perusteltu elektroninen 32926: sen kuuntelun alan yhteistyötä Yhdysval- kuuntelu ei ole lainkaan Euroopan unionin pää- 32927: tain NSA:n ja FBI:n kanssa? töksentekoelimien alaisuuteen kuuluva seikka 32928: vaan tämän kaltaisista seikoista eurooppalaiset 32929: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- maat ovat mahdollisesti sopineet kahdenkeski- 32930: vasti seuraavaa: sesti tai jonkin puolustuksellisen kansainvälisen 32931: järjestelmän osana. 32932: Suomi ei ole mukana kirjallisessa kysymykses- Hallitus korostaa vielä, että Suomessa elektro- 32933: sä tarkoitetussa ns. Echelon-valvonnassa. ninen kuuntelu tai oikeammin sanottuna lähinnä 32934: Echelon-valvonta on Amerikan Yhdysvalto- telekuuntelu ja televalvonta tapahtuu aina pak- 32935: jen NSA:n, Iso-Britannian GCHQ:n, Kanadan kokeinolain perusteella ja vain niissä tapauksis- 32936: CSE:n, Australian DSD:n sekä Uuden-Seelan- sa, joissa laki tähän antaa valtuuden. 32937: 32938: Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 1998 32939: 32940: Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam 32941: KK 709/1998 vp 3 32942: 32943: 32944: 32945: 32946: Tili Riksdagens Talman 32947: 32948: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Zeeland, i vilket finska myndigheter eller organi- 32949: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande sationer inte är delaktiga. 32950: medlem av statsrådet översänt följande av riks- Såsom medlemsstat i Europeiska unionen är 32951: dagsman Pentti Tiusanen undertecknade spörs- Finland inte part i något samarbete som gäller 32952: mål nr 709: elektronisk avlyssning och har inte heller suttit 32953: med i EU:s beslutande organ och avtalat om 32954: Är Finland med i Echelonsamarbetet samarbete på detta område. Inom Europeiska 32955: och unionen är statens säkerhet fortfarande en fråga 32956: känner Regeringen tili huruvida Euro- som huvudsakligen avgörs nationellt och därför 32957: peiska unionen samarbetar med NSA och är elektronisk avlyssning, som motiveras med 32958: FBI i USA inom området för elektronisk t.ex. nationella säkerhets- och underrättelseas- 32959: avlyssning? pekter, inte alls en fråga som lyder under EU:s 32960: beslutande organ, utan de europeiska länderna 32961: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt har eventuellt ingått bilaterala avtal om ärenden 32962: anföra följande: av denna typ eller också är länderna med i något 32963: internationellt försvarssystem. 32964: Finland är inte med i den s.k. Echelonövervak- Regeringen framhåller vidare att elektronisk 32965: ningen som avses i spörsmålet. avlyssning, eller rättare sagt rör det sig närmast 32966: Echelonövervakningen är ett system mellan om teleavlyssning och teleövervakning, i Finland 32967: signalunderrättelseorganisationerna NSA i För- alltid sker med stöd av tvångsmedelslagen och 32968: enta Staterna, GCHQ i Storbritannien, CSE i endast i sådana fall där lagen ger befogenhet tili 32969: Canada, DSD i Australien samt GCSB i Nya det. 32970: 32971: Helsingfors den 26 juni 1998 32972: 32973: Inrikesminister Jan-Erik Enestam 32974: KK 710/1998 vp 32975: 32976: Kirjallinen kysymys 710 32977: 32978: 32979: 32980: 32981: Riitta Korhonen /kok: Vakuutusyhtiöiden johdon pätevyysvaati- 32982: muksista 32983: 32984: 32985: Eduskunnan Puhemiehelle 32986: 32987: Isojen vakuutusyhtiöiden korvauskäytäntö !aan", mutta uskon, että suurin osa korvauksen 32988: arveluttaa. Vakuutusyhtiöt ovat alkaneet tehdä hakijoista on kunnollisia, vakuutuksensa maksa- 32989: säästöjä tuloksensa parantamiseksi. Kansalais- neita kansalaisia, jotka hakevat heille vakuutus- 32990: ten taholta on esitetty epäilyksiä, että korvauksia sopimuksessa luvattua korvausta. 32991: ei olisi maksettu täysimääräisinä. Säästöt olisi Vakuutusyhtiöiden korvauskäytäntö aiheut- 32992: saatu aikaan Ieikkaamalla mm. sairailta ja vam- taa kansalaisten keskuudessa luottamuspulaa. 32993: maisilta lakisääteisiä korvauksia. Samassa yh- Epäilyksenalaiseksi joutuu helposti johtajien 32994: teydessä vakuutusyhtiöiden johtajia on palkittu johtamistaito ja -halukkuus. Ihmisten epäilyt 32995: antamalla heille optio-oikeuksia. kohdistuvat nimenomaanjohtajien pätevyyteen. 32996: Mikäli joku epäilee, ettei ole saanut korvaus- Samalla arveluttavat optioiden jakoperusteet. 32997: taan oikean määräisenä, hänellä on onneksi Optioiden jakamisen pitäisi perustua yrityksen 32998: mahdollisuus valittaa saamastaan korvauspää- tulokseen eikäjohonkin muuhun. Nyt vaikuttaa 32999: töksestä. Viime vuosina näiden valitusten määrä siltä, että tulosta yritetään hilata keinotekoisesti 33000: on lisääntynyt. Vakuutusasiain korvauslauta- ylöspäin Ieikkaamalla korvauksia niiltä, joille 33001: kuntaan tuli viime vuonna noin 1 000 valitusta. valittaminen on vaikeinta. Hoitavatko vakuutus- 33002: Lisäksi Kuluttajain vakuutustoimistoon tulee yhtiöt yleensä vastuunsa niin kuin pitää? Onko 33003: vuosittain lähes saman verran yhteydenottoja va- vakuutusyhtiöiden tarkoituksena tuottaa voit- 33004: kuutusyhtiöiden toiminnasta. Tästä voisi päätel- toa osakkeenomistajille ja palkita johtajat op- 33005: lä, että "kansan syvät rivit" eivät ole vakuutusyh- tioilla vai kenties tarjota kansalaisille palveluna 33006: tiöiden korvausperusteisiin tyytyväisiä. sitä turvaa, mistä he ovat vakuutusmaksuina jo 33007: Valitettavaa on se, että kaikki, joita kohdel- kalliisti etukäteen maksaneet? 33008: laan väärin, eivät käytännössä kykene valvo- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 33009: maan oikeuksiaan. Kaikilla ei ole taloudellisia tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 33010: mahdollisuuksia palkata juristia tekemään vali- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 33011: tusta. Osa asiakkaista on vaikeasti vammaisia tai nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 33012: vanhuksia, joiden kyky huolehtia oikeuksistaan 33013: on keskivertokansalaista heikompi. Herää kysy- Mihin toimiin valtioneuvosto aikoo 33014: mys, kohdellaanko kaikkia asiakkaita tasapuoli- ryhtyä, jotta vakuutusyhtiöiden johtajien 33015: sesti. pätevyys työhönsä valittaessa tulisi var- 33016: Julkisuuteen on noussut viime aikoina otsikoi- mennetuksi ja jotta kansalaiset saisivat 33017: ta siitä, kuinka vakuutusyhtiöiltä yritetään huija- korvauksensa oikeudenmukaisina, oi- 33018: ta rahaa vakuutuspetoksin. Ymmärrän kyllä, kean aikaisinaja täysimääräisinä? 33019: että vakuutusyhtiöt ovat tämän takia "varpail- 33020: 33021: Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1998 33022: 33023: Riitta Korhonen /kok 33024: 33025: 33026: 33027: 33028: 280043 33029: 2 KK 710/1998 vp 33030: 33031: 33032: 33033: 33034: Eduskunnan Puhemiehelle 33035: 33036: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Vakuutusyhtiöiden tulee maksaa vakuutus- 33037: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, korvaukset ajallaan ja oikean määräisinä. Lisäk- 33038: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen si vakuutusosakeyhtiöiden tarkoituksena on 33039: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Riitta muiden osakeyhtiöiden tapaan tuottaa voittoa 33040: Korhosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen omistajilleen, siis osakkeenomistajille. 33041: n:o 710: Sosiaali- ja terveysministeriöllä ei luonnolli- 33042: sesti ole keinoja varmistaa, että vakuutusyhtiön 33043: Mihin toimiin valtioneuvosto aikoo asiakkaat jokaisessa tapauksessa saisivat ajal- 33044: ryhtyä, jotta vakuutusyhtiöiden johtajien laan lain ja vakuutusehtojen mukaisen vakuutus- 33045: pätevyys työhönsä valittaessa tulisi var- korvauksen. Vakuutuksenautajan viivästysko- 33046: mennetuksi ja jotta kansalaiset saisivat ronmaksuvelvollisuutta koskevin säännöksin on 33047: korvauksensa oikeudenmukaisina, oi- pyritty varmistamaan korvausten oikea-aikai- 33048: kean aikaisinaja täysimääräisinä? suus tai ainakin se, että asiakas korvauksen vii- 33049: västyessä saa vakuutuskorvaukselle korkoa. 33050: Vakuutuskorvausten sisältöä ja oikea-aikai- 33051: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- suutta koskevat erimielisyydet kuuluvat tuomio- 33052: vasti seuraavaa: istuinten tai erilaisten lautakuntien, lähinnä va- 33053: kuutuslautakunnan ja kuluttajavalituslautakun- 33054: Vakuutusyhtiölain 7 luvun 3 §:n mukaan va- nan, ratkaistaviksi. Valvontaviranomaisena toi- 33055: kuutusyhtiön toimitusjohtajalla on oltava sellai- miva sosiaali- ja terveysministeriö valvoo kuiten- 33056: nen yleinen vakuutustoiminnan tuntemus kuin kin vakuutusyhtiöiden menettelyä myös kor- 33057: vakuutusyhtiön toiminnan laatuun ja laajuuteen vausasioissa. Ministeriö on sekä saamiensa 33058: katsoen on tarpeen. Tämä säännös on tullut voi- asiakkaiden kanteluiden että muun saamansa tai 33059: maan 1.1.1994. Säännöksen tarkoituksena on itse hankkimansa aineiston perusteella tietoinen 33060: ennen muuta velvoittaa vakuutusyhtiöiden toi- siitä, minkätyyppisiä tyytymättömyyden aiheita 33061: mielimiä vakuutusyhtiön toimitusjohtajaa valit- asiakkaiden keskuudessa ilmenee. Yhtenä asiak- 33062: taessa. Toiseksi se antaa sosiaali- ja terveysminis- kaiden tyytymättömyyden mittarina voidaan pi- 33063: teriölle mahdollisuuden yleisen valvontavaltansa tää Kuluttajien vakuutustoimiston ja sen yhtey- 33064: puitteissa puuttua vakuutusyhtiön toimitusjoh- dessä toimivan vakuutuslautakunnan asiamää- 33065: tajan yleiseen vakuutustoiminnan tuntemukseen riä. Kuluttajien vakuutustoimistonjuttujen mää- 33066: silloin, kun ministeriö katsoo aihetta olevan. rä on vuodesta 1992 pysynyt vuotta 1994 lukuun 33067: Ministeriö onkin selvittänyt tämän säännöksen ottamatta 7 400 ja 7 800 jutun välillä, ja vakuu- 33068: nojallajoidenkin toimitusjohtajien valintaa. Va- tuslautakunnassa ratkaistujen asioiden määrä on 33069: kuutusyhtiölaissa ei edellytetä, että sosiaali- ja vuodesta 1995 vaihdellut 800 asian molemmin 33070: terveysministeriö nimenomaisesti hyväksyisi va- puolin. Merkittävää muutosta ainakaan näiden 33071: kuutusyhtiön toimitusjohtajan pätevyyden. lukujen perusteella ei siis ole tapahtunut. 33072: Muiden yhtiön palveluksessa olevien johto- Sosiaali-ja terveysministeriössä on juuri käyn- 33073: henkilöiden pätevyysvaatimuksista ei ole sään- nistetty työ vakuutusyhtiöiden korvauskäytän- 33074: nöksiä, vaan vastuu siitä, että tällaiset henkilöt nön ja siinä havaittujen ongelmien syiden selvit- 33075: ovat päteviä tehtäväänsä, on yhtiöllä itsellään. tämiseksi. Tämän selvityksen tulosten perusteel- 33076: Sosiaali- ja terveysministeriö ei siten voi puuttua la ministeriö ratkaisee, mihin toimenpiteisiin 33077: tällaisen henkilön nimitykseen sinänsä, mutta korvauskäytännön mahdolliset ongelmat anta- 33078: tällaisen henkilön toiminta voi tulla arvioitavak- vat aihetta. 33079: si osana yhtiön toiminnan asianmukaisuutta ar- 33080: vioitaessa. 33081: 33082: Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 1998 33083: 33084: Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre 33085: KK 710/1998 vp 3 33086: 33087: 33088: 33089: 33090: Tili Riksdagens Talman 33091: 33092: 1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen an- Försäkringsbolagen skall betala ersättningar- 33093: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- na i tid och tili rätt belopp. Syftet med försäk- 33094: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- ringsaktiebolagen är dessutom att i Iikhet med 33095: man Riitta Korhonen undertecknade spörsmål andra aktiebolag bringa vinst för ägarna, dvs. 33096: nr 710: aktieägarna. 33097: Social- och hälsovårdsministeriet har natur- 33098: Vilka åtgärder ämnar statsrådet vidta ligtvis inga metoder för att i samtliga fall säker- 33099: för att säkerställa att de som utses tili ställa att försäkringsbolagens kunder i tid får en 33100: direktörer för försäkringsbolagen är be- försäkringsersättning som överensstämmer med 33101: höriga och för att medborgarna skall få lagen och försäkringsvillkoren. Genom bestäm- 33102: rättvisa ersättningar, i rättan tid och tili melser om försäkringsgivarens skyldighet att be- 33103: fullt belopp? tala dröjsmålsränta har man försökt säkerställa 33104: att ersättningarna betalas ut vid rätt tidpunkt 33105: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt eller åtminstone att kunden får ränta på försäk- 33106: anföra följande: ringsersättningen om ersättningen blir försenad. 33107: Oenigheter som gäller försäkringsersättning- 33108: Enligt 7 kap. 3 § lagen om försäkringsbolag arnas innehåll och rättighet avgörs av domstolar 33109: skall verkställande direktören för ett försäkrings- eller olika nämnder, i första hand försäkrings- 33110: bolag ha sådan allmän kännedom om försäk- nämnden och konsumentklagonämnden. Som 33111: ringsverksamhet som kan anses vara behövlig tillsynsmyndighet övervakar dock social- och 33112: med beaktande av arten och omfattningen av hälsovårdsministeriet försäkringsbolagens förfa- 33113: försäkringsbolagets verksamhet. Bestämmelsen rande också i ersättningsärenden. Ministeriet är 33114: trädde i kraft den l januari 1994. Avsikten med medvetet om vilka typer av angelägenheter som 33115: bestämmelsen är framför allt att förplikta försäk- väcker missnöje bland kunderna. Vetskapen 33116: ringsbolagens organ när de skall utse verkställan- grundar sig på både de klagomål som ministeriet 33117: de direktör för sitt försäkringsbolag. För det har fått från kunderna och det materia! som det 33118: andra ger bestämmelsen social- och hälsovårds- annars har fått eller skaffat sig. Antalet ärenden 33119: ministeriet en möjlighet att, när ministeriet anser vid Konsumenternas försäkringsbyrå och vid 33120: att det finns anledning, inom ramen för sin all- försäkringsnämnden, som finns i anslutning tili 33121: männa tillsynsbefogenhet ingripa i frågan om ett försäkringsbyrån, kan ses som en mätare på kun- 33122: försäkringsbolags verkställande direktörs all- dernas missnöje. Antalet ärenden vid Konsu- 33123: männa kännedom om försäkringsverksamhet. menternas försäkringsbyrå har bibehållits mel- 33124: Med stöd av bestämmelsen har ministeriet också lan 7 400 och 7 800 sedan år 1992, med undantag 33125: utrett valet av några verkställande direktörer. för år 1994. Antalet ärenden som avgjorts av 33126: Lagen om försäkringsbolag innehåller ingen be- försäkringsnämnden har rört sig kring 800 sedan 33127: stämmelse som förutsätter att social- och hälso- år 1995. Någon betydande förändring har alltså 33128: vårdsministeriet uttryckligen skall godkänna be- inte ägt rum, åtminstone inte enligt dessa siffror. 33129: hörigheten för ett försäkringsbolags verkställan- Vid social- och hälsovårdsministeriet har nyss 33130: de direktör. inletts ett arbete för att utreda försäkringsbolag- 33131: Det finns inte några bestämmelser om behö- ens ersättningspraxis och orsakerna tili de pro- 33132: righetskraven för övriga anställda i ledningen för blem som upptäckts där. Utgående från resulta- 33133: ett bolag, utan bolaget ansvarar självt för att ten av utredningen avgör ministeriet vilka åtgär- 33134: personerna är behöriga. Social- och hälsovårds- der eventuella problem inom ersättningspraxisen 33135: ministeriet kan alltså inte ingripa i själva utnäm- ger anledning tili. 33136: ningen, men personens verksamhet kan bedömas 33137: som ett led i bedömningen av tillbörligheten i 33138: bolagets verksamhet. 33139: 33140: Helsingfors den 26 juni 1998 33141: 33142: Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre 33143: KK 711/1998 vp 33144: 33145: Kirjallinen kysymys 711 33146: 33147: 33148: 33149: 33150: Reijo Kallio /sd: Verotiedotteiden ja -lomakkeiden saamisesta Inter- 33151: netin kautta 33152: 33153: 33154: Eduskunnan Puhemiehelle 33155: 33156: Valtioneuvosto teki 5.2.1998 periaatepäätök- Verohallitus julkaisee useita erilaisia verotie- 33157: sen sähköisestä asioimisesta, palveluiden kehit- dotteita ja antaa runsaasti soveltamisohjeita. 33158: tämisestä ja tiedonkeruun vähentämisestä. Pää- Yleensä nämä ovat saatavina paperimuodossa 33159: töksessä todetaan muun muassa, että ministeriöt verotoimistojen tiskeiltä. Mutta Internetissä näi- 33160: ja virastot huolehtivat siitä, että tiedot keskeisistä tä tiedotteita ei ole saatavissa. Sama koskee myös 33161: kansalaisille, yrityksille ja yhteisöille suunnatuis- verolomakkeita, joita ei myöskään Suomessa ole 33162: ta palveluista ja niissä tarvittavista lomakkeista saatavissa Internetin kautta. 33163: ovat saatavina molemmilla kotimaisilla kielillä Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 33164: verkoissa. tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 33165: Päätös on perusteltu ja itse asiassa hyvin tar- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 33166: peellinenkin, sillä vaikka Suomea monesti pide- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 33167: tään tietoyhteiskuntien kärkijoukkoon kuuluva- 33168: na, niin uuden teknologian mukanaan tuomia Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy 33169: mahdollisuuksia on valtion hallinnossa hyödyn- ja millä aikataululla, jotta verohallinnon 33170: netty riittämättömästi. Tämä koskee myös vero- tiedotteet, soveltamisohjeet ja lomakkeet 33171: hallintoa. ovat kansalaistemme saatavissa Interne- 33172: tin kautta? 33173: Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1998 33174: 33175: Reijo Kallio /sd 33176: 33177: 33178: 33179: 33180: 280043 33181: 2 KK 711/1998 vp 33182: 33183: 33184: 33185: 33186: Eduskunnan Puhemiehelle 33187: 33188: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa 1 päivänä 1998 oman Internet-palvelun. Vero- 33189: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, hallinnon Internet-palvelun osoite on 33190: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen http:\\www.vero.fi. Verohallinnon sivuilta löytyy 33191: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Reijo Kal- tietoa ja ohjeita muun muassa siitä, mitä tietoja 33192: lion näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o verotusta varten ilmoitetaan, miten erilaisia tulo- 33193: 711: ja ja varoja käsitellään verotuksessa ja mitkä 33194: seikat vaikuttavat veron määrään. Verohallin- 33195: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo non Internet-sivuilla on ajankohtaisia ohjeita ve- 33196: ryhtyä ja millä aikataululla, jotta verohal- rotuksesta. Sivuilta on haettavissa muun muassa 33197: linnon tiedotteet, soveltamisohjeet ja lo- erilaisia verotiedotteita ja täyttöohjeita. Osa ve- 33198: makkeet ovat kansalaistemme saatavissa rolomakkeista löytyy myös tästä palvelusta. Syk- 33199: Internetin kautta? systä 1998 alkaen verohallinto julkaisee lisää lo- 33200: makkeita internetissä. Vaikka verohallinnon 33201: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Internet-palvelusta jo nykyisinkin voi olla apua 33202: vasti seuraavaa: moniin verotusta koskevaan tarpeisiin, sitä kehi- 33203: tetään edelleen ottaen huomioon muun muassa 33204: Verohallinto on avannut vastikään, kesäkuun asiakkaiden tarpeet. 33205: 33206: Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1998 33207: 33208: Ministeri Jouko Skinnari 33209: KK 711/1998 vp 3 33210: 33211: 33212: 33213: 33214: Tili Riksdagens Talman 33215: 33216: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen tili skatteförvaltningens Internetservice är 33217: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande http://www.vero.fi. På skatteförvaltningens si- 33218: medlem av statsrådet översänt följande av riks- dor finns information och anvisningar om bl.a. 33219: dagsman Reijo Kallio undertecknade spörsmål vilka uppgifter som skalllämnas för beskattning- 33220: nr7ll: en, hur olika inkomster och tillgångar behandlas 33221: vid beskattningen och vilka omständigheter som 33222: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- inverkar på skattens belopp. På skatteförvalt- 33223: ta för att medborgarna via Internet skall ningens Internetsidor finns aktuella anvisningar 33224: ha tillgång tili skatteförvaltningens med- om beskattningen. På sidorna finns bl.a. olika 33225: delanden, tillämpningsanvisningar och skattemeddelanden och ifyllnadsanvisningar. 33226: blanketter, och viiken är tidtabellen för Här hittar man också en del av skatteblanketter- 33227: detta? na. Fr.o.m. hösten 1998 kommer skatteförvalt- 33228: ningen att publicera fler blanketter på Internet. 33229: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt Trots att skatteförvaltningens Internetservice re- 33230: anföra följande: dan i dag kan vara tili hjälp i fråga om mänga 33231: behov inom beskattningen, kommer denna servi- 33232: Skatteförvaltningen öppnade nyligen, den ce att vidareutvecklas bl.a. med beaktande av 33233: 1 juni 1998, en egen Internetservice. Adressen kundernas behov. 33234: Helsingfors den 23 juni 1998 33235: 33236: Minister Jouko Skinnari 33237: KK 712/1998 vp 33238: 33239: Kirjallinen kysymys 712 33240: 33241: 33242: 33243: 33244: Helena Vartiainen /sd: Lasten hautausavustuksesta 33245: 33246: 33247: 33248: Eduskunnan Puhemiehelle 33249: 33250: Vuoden 1995 lainsäädännön muutosten yh- tu. Lapsen hautausavustuksen palauttaminen 33251: teydessä poistettiin eri etuuksista ylimääräisiä li- olisi välttämätön taloudellinen apu hautaamises- 33252: säkkeitä. Muun muassa kansaneläkkeen hau- ta aiheutuneisiin kustannuksiin menetyksen ko- 33253: tausavustus poistettiin. Hautausapuoli suhteelli- keneelle perheelle. 33254: sen vähäinen avustus, kun avustus kohdistui täy- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 33255: si-ikäiseen henkilöön. Hautausavustusta myön- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 33256: nettiin myös, kun alle 16-vuotiaana kuolleen lap- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 33257: sen huoltaja oli asunut Suomessa kolmen vuoden nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 33258: ajan ja lapsi oli Suomen kansalainen. 33259: Lapsen kuolema on usein ennakoimaton ja Aikooko Hallitus palauttaa hautaus- 33260: perhettä syvästi järkyttävä tapahtuma. Hauta- avustuksen koskemaan alle 16-vuotiaita 33261: jaisten järjestäminen maksaa keskimäärin lapsia, ja jos ei, 33262: 8 000-15 000 markkaa. Etenkin nuorelle lapsi- miten Hallitus tukee lapsen menettä- 33263: perheelle hautajaiskulut ovat huomattavan suuri neitä perheitä? 33264: menoerä, johon ei ymmärrettävästi ole varaudut- 33265: 33266: Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1998 33267: 33268: Helena Vartiainen /sd 33269: 33270: 33271: 33272: 33273: 280043 33274: 2 KK 712/1998 vp 33275: 33276: 33277: 33278: 33279: Eduskunnan Puhemiehelle 33280: 33281: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa oli saanut niitä vähemmän kuin vuoden ajan 33282: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, välittömästi ennen kuolemaansa. Jos henkilö oli 33283: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen saanut kansaneläkettä tai sitä vastaavaa muuta 33284: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Helena kansaneläkelaitoksen rahoittamaa etuutta vä- 33285: Vartiaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen hintään vuoden ajalta välittömästi ennen kuole- 33286: n:o 712: maansa, hautausavustusta ei maksettu. 33287: Hautausavustus nähtiin kansaneläkejärjestel- 33288: Aikooko Hallitus palauttaa hautaus- mässä etuutena,jolla vakuutetun maksamat kan- 33289: avustuksen koskemaan alle 16-vuotiaita saneläkemaksut palautettiin ainakin osittain 33290: lapsia, ja jos ei, niissä tapauksissa, joissa vakuutettu oli kuollut 33291: miten Hallitus tukee lapsen menettä- ennen kuin hän oli saanut kansaneläkelaissa tar- 33292: neitä perheitä? koitettuja etuja. 33293: Kansaneläkejärjestelmän lisäksi lakisää tein en 33294: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- hautausavustus on sisältynyt sosiaalivakutukses- 33295: vasti seuraavaa: sa lähinnä tapaturmavakuutusjärjestelmään ja 33296: merimieseläkejärjestelmään. Lisäksi hautaus- 33297: Ennen 1.1.1996 voimassa olleen lainsäädän- avustus sisältyy eräisiin työeläkelakien mukaisiin 33298: nön mukaan kaikille eläkkeensaajille riippumat- lisäeläkejärjestelmiin. Tapaturmavakuutus-, me- 33299: ta ansioeläkkeen suuruudesta maksettiin vähin- rimieseläke- ja työeläkelakien lisäeläkejärjestel- 33300: tään kansaneläkelain mukaista pohjaosaa. Kai- mien mukaiset hautausavustusjärjestetyt ovat 33301: kilta työntekijöiltä ja eläkkeensaajilta perittiin edelleen voimassa ja ne rahoitetaan yleensä työn- 33302: myös kansaneläkevakuutusmaksu. Vuoden 1996 antajan ja työntekijän maksuilla. Useimmat 33303: alusta lainsäädäntöä muutettiin siten, ettei työn- työntekijät ovat kuitenkin työeläkelakien mu- 33304: tekijöiltä eikä eläkkeensaajilta peritty enää kan- kaisten lisäeläkejärjestelyjen ulkopuolella. 33305: saneläkevakuutusmaksua. Tähän liittyen kan- Jos hautausavustus palautettaisiin kansanelä- 33306: saneläkkeen pohjaosajärjestelmästä luovuttiin kejärjestelmään, olisi tasapuolisuuden vuoksi 33307: uusien eläkkeensaajien osalta kokonaan ja viiden perusteltua, että omaiset voisivat saada hautaus- 33308: vuoden siirtymävaiheen kuluessa siitä luovutaan avustuksen kuolleen henkilön iästä riippumatta 33309: asteittain myös sellaisten eläkkeensaajien koh- kaikkien sellaisten henkilöiden kuoleman jäl- 33310: dalla, joille pohjaosaa oli alettu maksaa ennen keen, joille ei jonkin muun lakisääteisen vakuu- 33311: vuotta 1996. Samalla kansaneläke tehtiin koko- tusjärjestelmän kautta tule maksettavaksi hau- 33312: naisuudessaan ansioeläke- ja eräistä muista tu- tausavustusta. Tällöin tulisi kuitenkin kustan- 33313: loista riippuvaiseksi. Tietyn tulotason ylittyessä nussyistä pohdittavaksi myös se, kuinka kansan- 33314: henkilöllä ei ole enää oikeutta kansaneläkkee- eläkejärjestelmän mukainen hautausavustus ra- 33315: seen. Tässä yhteydessä luovuttiin myös kansan- hoitettaisiin. Kansaneläkejärjestelmän rahoitus- 33316: eläkelaissa säädetystä hautausavustuksesta. ta ja etuuksia koskeneet vuoden 1996 muutokset 33317: Ennen edellä tarkoitettuja uudistuksia kan- liittyivät hallitusohjelmaan ja ne ovat osa laajem- 33318: saneläkelain mukaista hautausavustusta voitiin paa kokonaisuutta niistä toimenpiteistä, joilla 33319: maksaa enimmillään 4 435 markkaa. Hautaus- väestön ikärakenteesta johtuvaa lakisääteisten 33320: avustusta maksettiin myös alle 16-vuotiaana eläkemenojen ja vakuutusmaksujen kasvua pyri- 33321: kuolleen lapsen jälkeen. Hautausavustusta mak- tään hillitsemään. Nämä muutokset on tarkoitet- 33322: settiin leskelle tai kuolinpesälle niissä tapauksis- tu pysyviksi. Hautausavustuksen poistamista 33323: sa, joissa kuollut henkilö ei ollut saanut lainkaan koskeva lainmuutos oli myös eduskunnan käsi- 33324: kansaneläkettä tai sitä vastaavaa muuta kansan- teltävänä ja se hyväksyi tämän muutoksen. 33325: eläkelaitoksen rahoittamaa etuutta tai henkilö 33326: 33327: Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1998 33328: 33329: Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre 33330: KK 712/1998 vp 3 33331: 33332: 33333: 33334: 33335: Tili Riksdagens Talman 33336: 33337: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen avled. Om en person hade fått folkpension eller 33338: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande motsvarande annan förmån av folkpensionsan- 33339: medlem av statsrådet översänt följande av riks- stalten under minst ett år strax före sin död, 33340: dagsman Helena Vartiainen undertecknade betaldes inget begravningsbidrag. 33341: spörsmål nr 712: Begravningsbidraget betraktades inom folk- 33342: pensionssystemet som en förmån med hjälp av 33343: Ämnar Regeringen återinföra begrav- viiken de folkpensionspremier som den försäkra- 33344: ningsbidraget för barn under 16 år, och de hade betalt åtminstone delvis återbetalades i 33345: om inte, det fall att den försäkrade hade avlidit innan han 33346: hur stöder Regeringen sådana familjer hade fått de förmåner som avses i folkpensionsla- 33347: som har förlorat ett barn? gen. 33348: Förutom i folkpensionssystemet har lagstad- 33349: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt gat begravningsbidrag inom socialförsäkringen 33350: anföra följande: ingått närmast i olycksfallsförsäkringssystemet 33351: och sjömanspensionssystemet. Dessutom ingår 33352: Enligt den Iagstiftning som gällde före begravningsbidrag i vissa tilläggspensionssystem 33353: 1.1.1996 betaldes alla pensionstagare åtminstone enligt arbetspensionslagarna. De begravningsbi- 33354: en basdel enligt folkpensionslagen oberoende av dragsarrangemang varom bestäms i olycksfalls- 33355: förvärvspensionens storlek. F olkpensionspremie försäkrings-, sjömanspensionsförsäkrings- och 33356: uppbars också av alla arbetstagare och pensions- arbetspensionslagarna kvarstår och de finansie- 33357: tagare. Från början av år 1996 ändrades lagstift- ras i allmänhet med arbetsgivarnas och arbetsta- 33358: ningen så, att arbetstagarna och pensionstagarna garnas avgifter. De flesta arbetstagare står emei- 33359: inte längre behövde betala någon folkpensions- Iertid utanför de tilläggspensionssystem som in- 33360: premie. I anknytning tili detta slopades systemet går i arbetspensionslagarna. 33361: med folkpensions basdel i fråga om nya pensions- Om begravningsbidraget återinförs i folkpen- 33362: tagare helt, och efter ett övergångsskede på fem sionssystemet, vore det med tanke på rättvisan 33363: år kommer det att slopas stegvis även i fråga om motiverat att de anhöriga får begravningsbidrag 33364: sådana pensionstagare som har börjat få basdel oberoende av den avlidna personens ålder efter 33365: före 1996. Samtidigt blev folkpensionen i sin hel- alla sådana personer som inte betalas begrav- 33366: het beroende av förvärvspension och vissa andra ningsbidrag med stöd av något annat lagstadgat 33367: inkomster. Då en person överskrider en viss in- försäkringssystem. Härvid måste man av kost- 33368: komstnivå har han inte längre rätt tili folkpen- nadsskäl också begrunda hur ett begravningsbi- 33369: sion. I detta sammanhang avskaffades även det drag enligt folkpensionssystemet skulle finansie- 33370: begravningsbidrag som ingick i folkpensionsla- ras. De ändringar, som gjordes 1996 och som 33371: gen. gällde finansieringen av folkpensionssystemet 33372: Före de ovan avsedda ändringarna kunde be- och förmånerna i systemet, anknöt tili regerings- 33373: gravningsbidragenligt folkpensionslagen betalas programmet och de utgör en del av en större 33374: tili ett maximibelopp av 4 435 mk. Begravnings- helhet av åtgärder vilkas syfte är att stävja tillväx- 33375: bidrag betaldes också för barn som dog innan de ten av de lagstadgade pensionsutgifterna och för- 33376: fyllde 16 år. Begravningsbidrag betaldes tili den säkringsavgifterna, viiken beror på befolkning- 33377: efterlevande eller dödsboet i sådana fall att den ens åldersstruktur. A vsikten är att dessa ändring- 33378: avlidne inte alls hade fått folkpension eller mot- ar skall vara bestående. Den lagändring som gäll- 33379: svarande annan förmån finansierad av folkpen- de slopandet av begravningsbidrag behandlades 33380: sionsanstalten, eller att den avlidne hade fått dem också av riksdagen som godkände den. 33381: under en kortare tid än ett år strax innan han 33382: 33383: Helsingfors den 29 juni 1998 33384: 33385: Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre 33386: KK 713/1998 vp 33387: 33388: Kirjallinen kysymys 713 33389: 33390: 33391: 33392: 33393: Klaus Bremer /r: Ilmailulaitoksen asemasta lupakirjakuulusteluissa 33394: 33395: 33396: 33397: Eduskunnan Puhemiehelle 33398: 33399: Ilmailulaitos (ILL) on 9.3.1998 julkaisemal- tuslentäjien varaukset on suoritettava kaksi viik- 33400: Iaan PEL Tl-5:11ä ja 16.5.1998 julkaisemaliaan koa ennen haluttua tarkastusajankohtaa. 33401: PEL T2-2:11a antanut uudet määräykset lentolu- Kun näihin uusiin määräyksiin lisätään ILL:n 33402: pakirjan teoriakokeen suorituksesta ja ILL:n tar- tietokoneaikaan siirtymisen myötä jopa 5-6 33403: kastuslentäjien toimintaehdoista. viikkoon kasvaneet lupakirjojen toimitusajat sa- 33404: PEL TI-5:11ä ILL määrää nyt pääsääntöisesti malla kun lupakirjojen määrä on ILL:n hallin- 33405: teoriakokeiden suorituspaikaksi ILL:n pääkont- non aikana pudonnut useilla kymmenillä prosen- 33406: torin. Ilmoittautuminen on tehtävä kaksi viikkoa teilla (ennen tietokoneita lupakirjan sai odottaes- 33407: ennen koepäivämäärää, ja koetilaisuuteen ote- sa), merkitsevät 1LL:n uudet määräykset paitsi 33408: taan enintään 15 hakijaa. asiakkaiden etujen polkemista monopolin suo- 33409: Koetilaisuuksia järjestetään perustellusta ha- malla mahdilla myös sitä, että lupakirjan tai kel- 33410: kemuksesta myös muualla, edellyttäen että koe- puutuksen saaminen saattaa kestää jopa kolme 33411: tilaisuuteen osallistuu riittävä määrä hakijoita. kuukautta. Esimerkiksi USA:ssa lupakirjakuu- 33412: Tästä säädetään PEL T2.3:ssa. Mikäli tällöin lustelu, tarkastuslento ja lupakirjan saaminen 33413: kokeen järjestämisestä aiheutuu huomattavia voivat toteutua päivässä. 33414: matkakustannuksia, kustannukset voidaan periä Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 33415: kokeen tilaajalta. Tästä määrätään PEL tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 33416: T3.2:ssa. nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 33417: Käytännössä tämä merkitsee, että lentolupa- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 33418: kirjan hakijan on nyt tultava Nuorgamia ja Kil- 33419: pisjärveä ja muita maamme ääripisteitä myöten Vastaavatko ILL:n PEL Tl-5 ja PEL 33420: suurin kustannuksin päiväksi Helsinkiin kokeile- T2-2 liikenneministeriön yleistavoitteita 33421: maan taitojaan. moottoriajoneuvon kuljettamiseen oi- 33422: Asiakaspalvelun osalta ILL:n "uusi alueval- keuttavan lupakirjan saamiseksi, ja 33423: taus" sukeltaa nollapisteeseen samalla kun sen vastaavatko ne Hallituksen yleislinjaa 33424: valvojien, liikenneministeriön ja hallituksen pyr- elinkeinotoiminnan edistämiseksi ja kan- 33425: kimykset esimerkiksi kuljettajatutkintotoimin- salaisten palvelemiseksi, sekä 33426: nan kilpailuttamiseksi (HE 63/1998 vp) ovat täy- mitä Hallitus aikoo tehdä ILL:n uusis- 33427: sin päinvastaiset. ta määräyksistä syntyneen tilanteen koh- 33428: PEL T2-2:11a ILL määrää, että ILL:n tarkas- tuullistamiseksi? 33429: 33430: Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1998 33431: 33432: Klaus Bremer lr 33433: 33434: 33435: 33436: 33437: 280043 33438: 2 KK 713/1998 vp 33439: 33440: 33441: 33442: 33443: Eduskunnan Puhemiehelle 33444: 33445: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa osoitettava lupakirjaviranomaisen määrittämäl- 33446: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, lä tavalla, että hän täyttää sellaiset tiedon ja tai- 33447: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen don vaatimukset kuin asianomaisen lupakirjan 33448: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre- tai kelpuutuksen haltijalle on asetettu. 33449: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o Kussakin valtiossa kansallinen ilmailuviran- 33450: 713: omainen tavanomaisesti itse järjestää lupakirjan 33451: tai kelpuutuksen hakijoille teoriakokeet ja viran- 33452: Vastaavatko ILL:n PEL Tl-5 ja PEL omaisen tehtävään asettamat tarkastuslentäjät 33453: T2-2 liikenneministeriön yleistavoitteita suorittavat tarkastuslennot (lentokokeet). 33454: moottoriajoneuvon kuljettamiseen oi- Kaikista muista EU- ja JAA-valtioista poike- 33455: keuttavan lupakirjan saamiseksi, ja ten Suomessa teoriakokeiden pitäminen on aiem- 33456: vastaavaiko ne Hallituksen yleislinjaa min ollut delegoituna koulutusluvan haitijoille 33457: elinkeinotoiminnan edistämiseksi ja kan- (lentokouluille). Vuosina 1991-1992 EU:n kon- 33458: salaisten palvelemiseksi, sekä sultti suoritti kaikissa silloisissa EU-valtioissa ja 33459: mitä Hallitus aikoo tehdä ILL:n uusis- vuosina 1992-1993 kaikissa ETA-valtioissa 33460: ta määräyksistä syntyneen tilanteen koh- EU :n neuvoston toimeksiannosta vertailevan 33461: tuullistamiseksi? tutkimuksen valtioiden lupakirja- ja koevaati- 33462: muksista. Tutkimuksensa loppuraportissa hän 33463: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- huomautti siitä, että Suomi on ainoa valtio, jossa 33464: vasti seuraavaa: ilmailuviranomainen ei itse pidä oppilaille lupa- 33465: kirjakurssien loppukokeita. Hän myös arvioi 33466: Liikenneministeriö on hankkinut kysymyksen eräiden lentokoulujen teoriakokeita tasoltaan 33467: johdosta selvityksen Ilmailulaitoksen lentotur- liian helpoiksi. 33468: vallisuushallinnolta. Samoin lentoturvallisuushallinto on useissa 33469: Kysymyksessään kansanedustaja Bremer on suorittamissaan koulutustarkastuksissa toden- 33470: viitannut ilmailutiedotuksiin PEL Tl-5 ja PEL nut, että eräiden lentokoulujen käyttämät teoria- 33471: T2-2 pitäen niitä lupakirjakurssien teoriakokeita kokeet ovat olleet luvattoman helppotasoisia ja 33472: ja tarkastuslentäjien toimintaehtoja koskevina jopa virheellisiä. 33473: ilmailumääräyksinä. Mainitut tiedotukset ovat Yhteiseurooppalaisissa JAR-FCL-vaatimuk- 33474: kuitenkin ohjeita siitä, miten teoriakokeita jär- sissa, jotka on julkaistu 14.2.1997 ja jotka jäsen- 33475: jestetään ja miten niihin ilmoittaudutaan sekä valtioiden on otettava käyttöön siirtymäkauden 33476: miten ajanvaraukset lentoturvallisuushallinnon jälkeen 1. 7.1999 mennessä, myös edellytetään lu- 33477: tarkastuslentäjien tai muiden valtuutettujen tar- pakirjan ja kelpuutusten myöntämiseksi kansal- 33478: kastuslentäjien suorittamille tarkastuslennoille lisen ilmailuviranomaisen pitämien teoriakokei- 33479: tehdään. den suorittamista. 33480: Lupakirjakurssien teoriakokeita ja tarkastus- Edellä sanotun johdosta lentoturvallisuushal- 33481: lentotoimintaa koskevat vaatimukset on julkais- linto on viime vuosina laatinut lupakirjakurssien 33482: tu ilmailumääräyksillä PEL Ml-7 ja TRG M1-5 teoriakysymyskokoelman, joka valmistuttuaan 33483: sekä yhteiseurooppalaisissa JAR-FCL-lupakir- otettiin koekäyttöön vuonna 1997. Vaatimus 33484: javaatimuksissa. lentoturvallisuushallinnon järjestämien teoria- 33485: Ilmailulupakirjoja, teoriakokeita ja tarkastus- kokeiden suorittamisesta julkaistiin ilmailumää- 33486: lentoja (lentokokeita) koskevat vaatimukset räyksellä PEL Ml-7 9.3.1998 ja määräys tuli 33487: pohjautuvat ilmailulain 24 §:n vaatimuksiin ja siirtymäkauden jälkeen voimaan 1.6.1998. 33488: Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimukseen Kun kysymyspankissa on vain rajoitettu mää- 33489: (SopS N :o 11/1949) ja sen liitteeseen 1 (Annex 1, rä kysymyksiä, ei kysymyssarjoja voidajulkaista 33490: Personnel Licensing). lento kouluille. Sama koskee tulevan JAR-FCL:n 33491: Näiden mukaisesti lupakirjanhakijan on en- keskuskysymyspankin teoriakysymyksiä, jotka 33492: nen lupakirjan tai kelpuutuksen myöntämistä kysymysten rajallisen määrän vuoksi on pidettä- 33493: KK 713/1998 vp 3 33494: 33495: vä luottamuksellisina, eikä niitä saa monistaa tai tarkastuslentäjien varauksista esitettyyn kysy- 33496: jakaa oppilaille tai lentokouluille. mykseen, on todettava, että lentoturvallisuushal- 33497: Edelleen kaikki lentokoulut ovat velvolliset linnolla on vain neljä omaa yleisilmailun tarkas- 33498: pitämään omat tasokokeensa oppilailleen voi- tuslentäjää ja kaksi raskaan liikenneilmailun tar- 33499: dakseen antaa heille koulutustodistukset ja va- kastuslentäjää, jotka ovat viikoittain useilla tar- 33500: kuutuksen siitä, että oppilas on saavuttanut kou- kastusmatkoilla, vaikka heidän tulee huolehtia 33501: luttajan mielestä lupakirjaan tai kelpuutukseen useista muistakin käsikirjojen, koulutusohjel- 33502: vaadittavan tiedonja taidon tason. mien yms. tarkastustehtävistä toimipaikallaan. 33503: Lentoturvallisuushallinto järjestää koetilai- Tiedotuksessa mainittu kahden viikon ennakko- 33504: suuksia Vantaan, Jyväskylän ja Oulun lentoase- varausaika tarvitaan siksi, että tarkastusmatkoja 33505: milla sekä perustellusta hakemuksesta myös voitaisiin järkevästi suunnitella ja yhdistellä työ- 33506: muilla paikkakunnilla. Lentoturvallisuushallin- ajan ja kustannusten säästämiseksi. Siitä huoli- 33507: non rajallisista resursseista johtuen ja ilmailuun matta, että lupakirjojen ja kelpuutusten uudista- 33508: kohdistuvien tarpeettomien kustannusten välttä- miseen liittyvät tarkastuslennot voidaan tehdä 33509: miseksi ei ole järkevää pitää kullekin oppilaalle jopa neljä kuukautta etukäteen lupakirjan uuden 33510: erikseen koetilaisuutta hänen haluamanaan ai- Voimassaoloajan muuttumatta, tarkastettavilla 33511: kana ja kotipaikkakunnallaan. Tämän vuoksi on tapana tilata tarkastuslennot viime hetkellä ja 33512: ilmailutiedotuksella PEL Tl-5 pyritään keskittä- kiireellisinä edellisen lupakirjan voimassaolon 33513: mään useampia kokeensuorittajia samalle paik- päättyessä. 33514: kakunnalle ja hyvissä ajoin ennakkoon sovituille Lupakirjahakemusten käsittelyajoista on to- 33515: päiville. dettava, että Ilmailulaitoksesta riippumattomis- 33516: Koesarjojen koekäytön aikana eräät lento- ta syistä vuodenvaihteen hiljaisimpaan ajankoh- 33517: koulut ovat ongelmitta vapaaehtoisesti lähettä- taan ajoitettu uudistetun lupakirjahakemusten 33518: neet oppilaitaan kokeisiin Vantaalle. Samoin len- käsittelyohjelmiston toimitus ja käyttöönotto 33519: toturvallisuushallinto on pyynnöstä järjestänyt viivästyivät ruuhkaisimpaan ajankohtaan huh- 33520: kokeita mm. tarkastuslentojen yhteydessä muu- ti-toukokuulle ja lupakirjoja jouduttiin edel- 33521: tamilla muilla paikkakunnilla, eikä tästä ole ai- leen tuottamaan vanhalla jo pitkään epätyydyt- 33522: heutunut eikä peritty lisäkustannuksia. tävästi toimineella ATK-ohjelmistolla. 33523: Kysymyksen perusteluissa vaadittu "kuljetta- Tästä syystä lupakirjojen toimitusajat valitet- 33524: jatutkintojen kilpailuttaminen" ei ole edellä mai- tavasti pitenivät ilmailutiedotuksessa ilmoite- 33525: nittujen kansainvälisten standardien ja viran- tuista ajoista noin kahteen viikkoon. Kysymyk- 33526: omaiskokeita edellyttävien vaatimusten vuoksi sen perusteluissa mainitut 5-6 viikon toimitus- 33527: mahdollista eikä myöskään taloudellisesti järke- ajat liittynevät puutteellisiin hakemuksiin, joihin 33528: vää, koska ilmailun teoriakokeita suoritetaan on jouduttu kirjeellä pyytämään ja odottamaan 33529: Suomessa vuosittain alle 400 lento-oppilaalle ja hakijalta lisäselvityksiä. Puutteellisilla hakemuk- 33530: kilpailutetutkin yksikkökustannukset lukuisilla silla ja selvityksillä lupakirjoja ei voida myöntää. 33531: eri paikkakunnilla ylläpidettäville koejärjeste- Kysymyksen perusteluissa väitetään, että Il- 33532: lyille tulisivat todella suuriksi. Poiketen useiden mailulaitoksen hallinnon aikana lupakirjojen 33533: muiden valtioiden järjestelyistä lentoturvalli- määrä olisi "pudonnut useilla kymmenillä pro- 33534: suushallinnon pitämät kokeet ovat toistaiseksi senteilla". Todellisuudessa Ilmailulaitoksen toi- 33535: ilmaisia. minnan aloitusvuonna 1991 lupakirjojen määrä 33536: Vertailun vuoksi todettakoon, että tieliiken- tilastojen mukaan oli 8 409 ja vuonna 1997 7 993 33537: teen puolella suoritetaan vuosittain noin 80 000 lupakirjaa, eli väheneminen on ollut vajaat 5 %. 33538: kuljettajan tutkintoa. Luonnollisen poistuman lisäksi tämä vähenemi- 33539: Lentoturvallisuushallinnon ATK-kehittämis- nen on seurausta 1990-luvulle osuneesta Suomen 33540: ohjelmassa on tänä vuonna käyttöönotetun uu- talouselämän lamasta, mikä näkyy kaikissa elin- 33541: distetun lupakirjajärjestelmän jälkeen seuraava- keinoelämän ja myös ilmaliikenteen tilastoissa. 33542: na A TK-pohjaisen teoriakoejärjestelmän kehit- Väheneminen johtuu myös siitä, että suuri osa 33543: täminen. Pyrkimyksenä on, ettäjärjestelmä saa- vuosina 1990-1997 koulutetuista 741 uudesta 33544: taisiin käyttöön ensi vuoden alkupuolella, jolloin ansiolentäjästä ei työtilaisuuksien puuttuessa ole 33545: oppilaat voisivat suorittaa lupakirjoihin ja kel- pystynyt ylläpitämään ja uusimaan ansiolentäjän 33546: puutuksiin vaadittavat teoriakokeet useimmilla lupakirjojaan. Viime vuoden lopulla ja erityisesti 33547: lentoasemilla. tämän vuoden alkupuolella yleisilmailu ja lento- 33548: Mitä tulee ilmailutiedotuksesta PEL T2-2 ja koulutus ovat kääntyneet selvään nousuun, mikä 33549: 4 KK 713/1998 vp 33550: 33551: on näkynyt myös ennätyssuurena oppilaskortti- vaatimuksissa ja menettelytapaohjeissa edellyte- 33552: hakemusten määränä huhti-toukokuun 1998 tyllä tavalla pyrkien lentoturvallisuuden vaati- 33553: vaihteessa. mukset huomioon ottaen tarkoituksenmukai- 33554: Liikenneministeriö katsoo Ilmailulaitoksen seen ja asiakkaiden tarpeet huomioonottavaan 33555: lentoturvallisuushallinnon toimineen kysymyk- järjestelmään. Lentoturvallisuushallinto on il- 33556: sessä käsitellyissä teoriakoe-, tarkastuslento- ja moittanut olevansa valmis kehittämään järjestel- 33557: lupakirjojen käsittelyasioissa ilmailulaissa, il- mää edelleen sen käytöstä saatujen kokemusten 33558: mailumääräyksissä sekä kansainvälisissä stan- mukaan. 33559: dardeissa ja yhteiseurooppalaisissa JAR-FCL- 33560: 33561: Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 1998 33562: 33563: Liikenneministeri Matti Aura 33564: KK 713/1998 vp 5 33565: 33566: 33567: 33568: 33569: Tili Riksdagens Talman 33570: 33571: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen En1igt dessa krav skall den som ansöker om 33572: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande certifikat, innan certifikat eller kompetensbevis 33573: medlem av statsrådet översänt följande av riks- bevi1jas, på det sätt som certifikatmyndigheterna 33574: dagsman Klaus Bremer undertecknade spörsmål fastställt visa att han/hon uppfyller sådana krav 33575: nr 713: på kunskap och skicklighet som ställs på inneha- 33576: vare av certifikat eller kompetensbevis. 33577: Motsvarar Luftfartsverkets PEL TI -5 1 varje enski1d stat anordnar vanligen luftfarts- 33578: och PEL T2-2 trafikministeriets allmän- myndigheten själv teoriprov för förvärvande av 33579: na målsättningar då det gäller förvärvan- certifikat eller kompetensbevis samt kontroll- 33580: de av tiiistånd att framföra motorfordon, flygningar (flygprov) med kontrollflygare som 33581: och tillsatts av myndigheten. 33582: motsvarar de Regeringens allmänna Tili skillnad från alla andra EU- och JAA- 33583: Iinje för främjande av näringsverksamhet stater har anordnandet av teoriprov i Finland 33584: i syfte att betjäna medborgarna, samt tidigare delegerats tili innehavare av utbildnings- 33585: vad tänker Regeringen göra för att tillstånd (flygskolor). På uppdrag av EU:s minis- 33586: korrigera den situation som uppstått terrådgjordeen konsultåren 1991-1992enjäm- 33587: p.g.a. Luftfartsverkets föreskrifter? förande undersökning i alla EES-stater och åren 33588: 1992-1993 i EU-Iänderna om staternas certifi- 33589: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt kat- och testkrav. I undersökningens slutrapport 33590: anföra följande: påpekade konsu1ten att Finland är den enda sta- 33591: ten där luftfartsmyndigheten inte själv anordnar 33592: Trafikministeriet har med anledning av spörs- slutprov för certifikatkursernas elever. Konsul- 33593: målet inhämtat en redogörelse från Luftfartsver- ten bedömde även en del flygskolors teoriprov 33594: kets Iuftfartsinspektion. vara alltför Iätta. 33595: I sitt spörsmål har riksdagsman Bremer refere- Likatedes har Iuftfartsinspektionen i flera ut- 33596: rat till Iuftfartsmeddelandena PELTI -5 och PEL bi1dningsgranskningar konstaterat att teoripro- 33597: T2-2 och anser dessa vara Iuftfartsföreskrifter ven vid vissa flygsko1or har varit o1ovligt Iätta 33598: som gäller certifikatkursernas teoriprov och och t.o.m. fe1aktiga. 33599: verksamhetsvillkoren för kontrollflygare. De I de sameuropeiska JAR-FCL-kraven, som 33600: nämnda meddelandena är dock anvisningar om utgavs den 14februari 1997 och som med1emssta- 33601: hur teoriproven skall anordnas, hur man anmäler terna skall ta i bruk under en övergångsperiod 33602: sig tili dem samt hur man reserverar tid för kon- före den 1 juli 1999, förutsätts den nationella 33603: trollflygning med Iuftfartsinspektionens kon- 1uftfartsmyndigheten anordna teoriprov för att 33604: trollflygare eller övriga auktoriserade kontroll- certifikat och kompetensbevis skall kunna bevi1- 33605: flygare. jas. 33606: Kraven på certifikatkursernas teoriprov och Med an1edning av ovan sagda har 1uftfartsin- 33607: på kontrollflygningsverksamheten har utgivits spektionen de senaste åren uppgjort en sam1ing 33608: genom Iuftfartsföreskrifterna PEL M 1-7 och frågor för certifikatkursernas teoriprov. Frågor- 33609: TRG M 1-5 samt genom de sameuropeiska JAR- na b1ev k1ara och testades 1997. Kraven på teori- 33610: FCL-certifikatkraven. prov som anordnas av 1uftfartsinspektionen ut- 33611: Kraven på flygcertifikat, teoriprov och kon- gavs genom 1uftfartsföreskriften PEL M 1-7 den 9 33612: trollflygningar (flygprov) grundar sig på kraven i mars 1998 och föreskriften trädde efter en över- 33613: 24 § Iuftfartslagen och på Konventionen angåen- gångsperiod i kraft den 1 juni 1998. 33614: de internationell civil Iuftfart (FördrS Nr 111 Eftersom det endast finns ett begränsat antal 33615: 1949) och bilaga 1 tili denna (Annex 1, Personne1 frågor i frågebanken kan frågeserierna inte ges 33616: Licensing). tili flygsko1orna. Detsamma gäller teorifrågorna 33617: 6 KK 713/1998 vp 33618: 33619: i den kommande JAR-FCL-centralfrågebanken, beredskap, som omtalas i luftfartsmeddelandet 33620: som p.g.a. det begränsade antalet frågor skall PEL T2-2, kan det konstateras att luftfartsin- 33621: vara konfidentiella. De får inte dupliceras eller spektionen har endast fyra egna kontrollflygare 33622: delas ut till elever eller flygskolor. för allmänflyg och två kontrollflygare för tungt 33623: Alla flygskolor är fortsättningsvis skyldiga att trafikflyg. Dessa är ofta varje vecka på kontroll- 33624: anordna egna nivåtest för sina elever för att kun- resor även om de borde sköta om många andra 33625: na ge dem utbildningsintyg och för att kunna inspekteringsuppgifter rörande flyghandböcker, 33626: avge försäkran om att eleven enligt utbildarens utbildningsprogram o.s.v. på sin arbetsplats. 33627: åsikt uppnått sådan kunskap och skicklighet som Den tid på två veckor som skall reserveras på 33628: krävs för certifikat eller kompetensbevis. förhand, vilket nämns i meddelandet, är behövlig 33629: Luftfartsinspektionen anordnar provtillfållen för att inspektionsresorna på ett vettigt sätt skall 33630: på flygplatserna i Vanda, Jyväskylä och Uleå- kunna planeras och för att spara både arbetstid 33631: borg samt på basis av motiverad ansökan även på och kostnader. Trots att kontrollflygningar för 33632: andra orter. P.g.a. luftfartsinspektionens be- att få förnyat certifikat eller kompetensbevis kan 33633: gränsade resurser och i syfte att minska på luft- reserveras redan fyra månader på förhand utan 33634: fartens onödiga kostnader är det inte förnuftigt att ändra på certifikatets nya giltighetstid, brukar 33635: att för varje elev skilt anordna prov vid den de som skall testas reservera sina kontrollflyg- 33636: tidpunkt och på den ort eleven skulle önska. ningar i sista minuten då det brådskar strax innan 33637: Därför eftersträvas det i luftfartsmeddelandet giltighetstiden för föregående certifikat löper ut. 33638: PEL Tl-5 att flera provdeltagare skall koncentre- Angående förseningarna i behandlingstiderna 33639: ras till samma ort vid en tidpunkt som i god tid för ansökningar om certifikat kan det konstate- 33640: överenskommits på förhand. ras att de beror på skäl som Luftfartsverket inte 33641: Under den tid frågeserierna testades sände kunnat påverka. Leveransen och ibruktagandet 33642: många flygskolor utan problem frivilligt elever av den förnyade programvaran för behandling av 33643: till Vanda för att delta i proven. Likatedes har certifikatansökningar var tänkt att verkställas 33644: luftfartsinspektionen på begäran anordnat prov under den lugnaste perioden vid årsskiftet, men 33645: på några andra orter, bl.a. i samband med kon- blev försenad och inföll vid den livligaste tid- 33646: trollflygningar, utan att ha uppburit extra avgif- punkten i april-maj. 1 denna situation varman 33647: ter för detta. tvungen att ge ut certifikat med hjälp av den 33648: Den konkurrensutsättning av förarexamina gamla ADB-programvaran som redan länge 33649: som krävs i motiveringarna tili spörsmålet är inte fungerat otillfredsställande. 33650: förenlig med ovan nämnda internationella stan- P.g.a. detta förlängdes tyvärr leveransen av 33651: darder och krav på myndighetsprov. En sådan certifikat till två veckor i jämförelse med den tid 33652: konkurrensutsättning är inte heller ekonomiskt som meddelats i luftfartsmeddelandet. De leve- 33653: förnuftig eftersom det i Finland på luftfartens ranstider på 5-6 veckor som nämns i motive- 33654: område anordnas teoriprov för fårre än 400 flyg- ringen till spörsmålet torde gälla bristfålliga an- 33655: elever per år, och kostnaderna per enhet för prov sökningar, som man brevledes varit tvungen att 33656: som arrangeras på olika orter skulle trots kon- be kompletteringar till för att därefter invänta 33657: kurrensutsättning vara synnerligen stora. Till sökandes tilläggsutredningar. Certifikat kan inte 33658: skillnad från arrangemangen i andra medlems- beviljas på basis av bristfålliga ansökningar och 33659: stater är luftfartsinspektionens prov tills vidare utredningar. 33660: kostnadsfria. 1 motiveringarna till spörsmålet påstås att an- 33661: F ör jämförelsens skull kan det konstateras att talet certifikat under den tid de skötts av Luft- 33662: det inom vägtrafiken årligen anordnas ungefår fartsverket har sjunkit med flera tiotal procent. 1 33663: 80 000 förarprov. verkligheten uppgick enligt statistiken antalet 33664: lnom luftfartsinspektionens ADB-utveck- certifikat under Luftfartsverkets första verksam- 33665: lingsprogram står utvecklandet av ett ADB-base- hetsår, 1991, til18 409 stycken och 1997 til17 993 33666: rat teoriprovsystem i tur efter att ett förnyat stycken. M.a.o. har minskningen varit knappa 33667: certifikatsystem tagits i bruk i år. Målet är att 5 %. Orsaken till minskningen är förutom natur- 33668: systemet skall kunna tas i bruk i början på nästa lig avgång även en följd av den ekonomiska reces- 33669: år, varvid eleverna får möjlighet att på de flesta sion som drabbade Finland på 1990-talet, vilket 33670: flygplatser avlägga de teoriprov som krävs för återspeglas i statistiken för alla former av nä- 33671: certifikat och kompetensbevis. ringsliv och även i statistiken för lufttrafiken. 33672: Vad anbelangar frågan om kontrollflygarnas Minskningen beror även på att största delen av 33673: KK 713/1998 vp 7 33674: 33675: de 741 nya förvärvsflygare som utbildats 1990- kontrollflyg och certifikat har handlat i enlighet 33676: 1997 p.g.a. brist på arbetstillfållen inte har kun- med luftfartslagen, luftfartsföreskrifterna och in- 33677: nat upprätthålla och förnya sina förvärvsflygar- ternationella standarder samt i enlighet med de 33678: certifikat. Vid fjolårets slut och särskilt i början sameuropeiska JAR-FCL-kraven. Trafikminis- 33679: av detta år har allmänflyg och flygutbildningen teriet anser också att Luftfartsverket på det sätt 33680: uppvisat en klar uppgång, vilket även har synts i som förutsätts i instruktionerna har strävat efter 33681: ett rekordstort antal elevkortsansökningar i må- ett system som beaktar såväl flygsäkerhetskraven 33682: nadsskiftet april-maj 1998. som ändamålsenlighet och klienternas behov. 33683: Trafikministeriet anser att Luftfartsverkets Luftfartsinspektionen har meddelat sig vara redo 33684: luftfartsinspektion i frågor som behandlas i att vidareutveckla sitt system utgående från de 33685: spörsmålet gällande behandlingen av teoriprov, erfarenheter som fås av verksamheten. 33686: 33687: Helsingforsden 24 juni 1998 33688: 33689: Trafikminister Matti Aura 33690: KK 714/1998 vp 33691: 33692: Skriftligt spörsmål714 33693: 33694: 33695: 33696: 33697: Pehr Löv /sv: Renoveringsbidragen tili frontveteraner 33698: 33699: 33700: 33701: Tili Riksdagens Talman 33702: 33703: Frontveteranerna kan beviljas bidrag för re- punkt och pricka. Förr hade de kommunala 33704: novering av sina bostäder om deras inkomster byggnadsinspektörerna en viss prövningsrätt i 33705: före skatt inte överskrider 5 600 mark i månaden. frågan. Dagens strikta regelverk leder tili att väl- 33706: Gränsen måste sedan ett år tillbaka följas strikt digt få kommer i åtnjutande av renoveringsbidra- 33707: vilket lett tili att mindre överskridningar inte get. 33708: längre tillåts. Inkomstgränsen på 5 600 mark före Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den 33709: skatt överskrids mycket sanbbt. Att mera ge- ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri- 33710: nomgripligt rerarera byggnader och bostäder är ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa 33711: mycket dyrt. A ven om inkomsten är aningen följande spörsmål: 33712: högre än den ovan nämnda summan räcker peng- 33713: arna inte tili. Fuktskador har blivit allt vanligare Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- 33714: och de har givetvis drabbat även frontveteraner. ta för att frontveteranerna i en större ut- 33715: Med bakgrund av att reparationskostnaderna sträckning kan komma i åtnjutande av 33716: ofta är mycket omfattande verkar det orimligt att renoveringsbidraget? 33717: den stipulerade inkomstgränsen måste följas tili 33718: 33719: Helsingforsden 10 juni 1998 33720: 33721: Pehr Löv /sv 33722: 33723: 33724: 33725: 33726: 280043 33727: 2 KK 714/1998 vp 33728: 33729: Kirjallinen kysymys 714 Suomennos 33730: 33731: 33732: 33733: 33734: Pehr Löv /r: Rintamaveteraaneille maksettavista korjausavustuk- 33735: sista 33736: 33737: 33738: Eduskunnan Puhemiehelle 33739: 33740: Rintamaveteraaneille voidaan myöntää avus- siin nähden määrätyn tulorajan pikkutarkka 33741: tusta asuntojen korjauksiin, jolleivät heidän tu- noudattaminen vaikuttaa kohtuuttomalta. 33742: lonsa ennen veronpidätystä ylitä 5 600 markkaa Aiemmin kunnan rakennustarkastajilla oli tietty 33743: kuukaudessa. Tätä rajaa on pitänyt vuoden ajan harkintavalta tässä asiassa. Nykyinen tiukka 33744: noudattaa tiukasti, minkä vuoksi pienehköjä yli- säännöstö johtaa siihen, että kovin harvat saavat 33745: tyksiä ei ole enää sallittu. Tuloraja, joka on ase- korjausavustusta. 33746: tettu 5 600 markkaan ennen veronpidätystä, ylit- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 33747: tyy hyvin nopeasti. Perusteellisempi rakennusten tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 33748: ja asuntojen korjaaminen on hyvin kallista. Vaik- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 33749: ka tulot ovatkin edellä mainittua summaa hiu- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 33750: kan suuremmat, rahat eivät riitä. Kosteusvauriot 33751: ovat tulleet yhä yleisemmiksi, ja ne ovat myös Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 33752: tietenkin kohdistuneet rintamaveteraanien asun- ryhtyä, jotta useammat rintamaveteraa- 33753: toihin. Usein huomattaviin korjauskustannuk- nit voisivat saada korjausavustusta? 33754: 33755: Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1998 33756: 33757: Pehr Löv /r 33758: KK 714/1998 vp 3 33759: 33760: 33761: 33762: 33763: Eduskunnan Puhemiehelle 33764: 33765: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Valtioneuvosto on määrännyt myöntämispe- 33766: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, rusteet päätöksellään 19.2.1998 (VNp asuinra- 33767: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen kennusten ja asuntojen korjaustoimintaan 33768: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pehr Lö- myönnettävien avustusten jakoperusteista, 130/ 33769: vin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 1998). Valtioneuvoston päätöksen 8 §:n mukaan 33770: 714: avustusta vanhusväestön ja vammaisten asuinra- 33771: kennusten tai asuntojen korjaustoimintaan voi- 33772: Mihin toimenpttetstm Hallitus aikoo daan myöntää silloin, kun avustuminen on so- 33773: ryhtyä, jotta useammat rintamaveteraa- siaalisesti tarkoituksenmukaista ja taloudellisesti 33774: nit voisivat saada korjausavustusta? tarpeellista. Avustusta myönnetään tulo- ja va- 33775: rallisuusharkinnanjälkeen, tuloharkintaa varten 33776: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- on asetettu päätöksessä ruokakunnan henkilölu- 33777: vasti seuraavaa: vun mukaiset enimmäistulorajat. Rintamavete- 33778: raaneille avustuksia myönnettäessä sovelletaan 33779: Valtion vuoden 1998 talousarvion momentin päätöksen 10 §:n mukaisia, 25 %:lla perustasosta 33780: 35.45.60 (Siirto valtion asuntorahastoon) mu- korotettuja tulorajoja. 33781: kaan saadaan vuonna 1998 myöntää valtioneu- Aiemmin avustusta on voitu myöntää erityi- 33782: voston hyväksymin perustein uusia avustuksia sestä syystä, vaikka hakijaruokakunnan tulot 33783: enintään 250 milj. markkaa. Ensimmäisellä lisä- vähäisessä määrin olisivat ylittäneet sovelletta- 33784: talousarviolla myöntämisvaltuutta lisättiin 90 vat tulorajat. Kunnissa päätöksiä tehtäessä so- 33785: milj. markalla. Mainitun talousarviomomentin veltamiskäytäntö on ollut vaihtelevaa ja joissain 33786: selvitysosan mukaan korjausavustuksista vara- kunnissa liian väljää. Mainittuun seikkaan on 33787: taan 17 milj. markkaa veteraanien asuntojen kor- muun muassa Valtiontalouden tarkastusvirasto 33788: jauksiin. Summa on saman suuruinen, mikä va- kiinnittänyt huomiota, ja tämä on johtanut sään- 33789: rattiin vuonna 1997 kyseiseen tarkoitukseen. nöksen kiristämiseen. 33790: 33791: Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta 1998 33792: 33793: Ministeri Sinikka Mönkäre 33794: 4 KK 714/1998 vp 33795: 33796: 33797: 33798: 33799: Tili Riksdagens Talman 33800: 33801: 1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen Statsrådet har i sitt bes1ut 19.2.1998 s1agit fast 33802: föreskriver har Ni, Fru Ta1man, tili vederböran- grunderna för bevi1jandet (SRb om förde1nings- 33803: de med1em av statsrådet översänt följande av grunderna för understöd som bevi1jas för repara- 33804: riksdagsman Pehr Löv undertecknade spörsmå1 tion av bostadsbyggnader och bostäder, 130/ 33805: nr 714: 1998). En1igt 8 § statsrådsbes1utet kan understöd 33806: för reparation av å1dringars och handikappades 33807: Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid- bostadsbyggnader och bostäder bevi1jas, om det 33808: ta för att frontveteranerna i en större ut- kan anses vara socia1t ändamå1senligt och ekono- 33809: sträckning kan komma i åtnjutande av miskt nödvändigt. Bidraget beviljas efter pröv- 33810: renoveringsbidrag? ning av inkomster och förmögenhet, och beträf- 33811: fande inkomstprövningen ställer beslutet upp 33812: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt maximiinkomster en1igt anta1et personer i hus- 33813: anföra fö1jande: hållet. Då bidrag tili frontveteraner bevi1jas, till- 33814: lämpas en1igt bes1utets 10 § inkomstgränser som 33815: Enligt moment 35.45.60 (Överföring till sta- är 25 procent högre än grundnivån. 33816: tens bostadsfond) i statsbudgeten för år 1998 får Tidigare har bidrag kunnat beviljas av särskil- 33817: nya bidrag på de grunder som statsrådet godkänt da skäl, även om det sökande hushållets inkom- 33818: bevi1jas tili ett be1opp av högst 250 mi1joner ster i någon mån överskred de inkomstgränser 33819: mark. 1 den första tilläggsbudgeten ökades befo- som tillämpas. Kommunernas praxis vid besluts- 33820: genheten att bevi1ja bidrag med 90 miljoner fattandet har varierat och i vissa kommuner varit 33821: mark. Enligt utredningen till momentet reserve- alltför lös. Bl.a. Statens revisionsverk har fåst 33822: ras 17 miljoner mark tili ombyggnad eller renove- uppmärksamhet vid detta, och därför har be- 33823: ring av veteranbostäder. Summan är lika stor stämmelserna skärpts. 33824: som den som år 1997 reserverades för ändamå1et. 33825: 33826: Helsingforsden 1 ju1i 1998 33827: 33828: Minister Sinikka Mönkäre 33829: KK 715/1998 vp 33830: 33831: Kirjallinen kysymys 715 33832: 33833: 33834: 33835: 33836: Matti Vähänäkki /sd ym.: Suunnitellun StoraEnso Oy:n suhtautu- 33837: misesta Suomessa olevien metsäteollisuuslaitosten kehittämi- 33838: seen 33839: 33840: 33841: Eduskunnan Puhemiehelle 33842: 33843: Tämän kirjallisen kysymyksen ensimmäinen länteen, itään ja Eurooppaan ovat olemassa ja 33844: allekirjoittaja, kansanedustaja Matti Vähänäkki aivan nykyaikaisessa kunnossa. Rautatieyhtey- 33845: totesi puheenvuorossaan maanantaina 8.6.1998, det kotimaan ja Venäjän puutavara-alueille ovat 33846: eduskunnan käsitellessä suostumuksen antamis- samoin olemassa. Samoin on jo pitkälti valmistu- 33847: ta valtion osakeomistusoikeuden alentamiseen nut ja valmisteilla oleva maantieyhteys eri suun- 33848: Enso Oy:ssä, jolloin Enson yhdentyminen ruot- tiin." 33849: salaisen metsäteollisuusyrityksen Storan kanssa Vehkalahden Summassa, Haminan ja Kotkan 33850: mahdollistuisi, mm. seuraavaa: satamien välimaastossa sijaitsee 1950-luvun puo- 33851: livälistä toiminut Enson paperitehdas. Tehtaan 33852: "Uutta suuryhtiötä kehiteltäessä on tarkoin vanhin paperikone, sanomalehtipaperikone on 33853: muistettava, että Suomen alueella olevaa Enson pyörinyt jo yli 40 vuotta ja vaatii nopeasti toteu- 33854: teollisuutta on kehiteltävä samoilla selkeillä lii- tettavaa korvaamista uudella tekniikalla. Erityi- 33855: ketalousperiaatteilla kuin millä yhdentymiseen- senä pyrkimyksenä onkin Summassa uuden 33856: kin on menty pohjoismaisen metsäteollisuuden LVC-koneen saaminen mahdollisimman pian. 33857: pärjäämiseksi maailman markkinoilla. Teollisuuslaitos työllistää tällä hetkellä runsaat 33858: Uusia teollisuuslaitoksia perustettaessa Suo- 600 henkilöä, ja se on lähialueensa työllistäjänä 33859: meen, entisiä laajennettaessa ja varustettaessa välttämätön, varsinkin kun eteläisessä Kymen- 33860: uusilla koneilla on varmistettava, että vihdoin laaksossa on viime aikoina hävinnyt useita tu- 33861: pääsemme vanhakantaisesta aluepolitiikasta. hansia suurteollisuustyöpaikkoja. 33862: Me olemme kärsineet vanhanaikaisesta kehitys- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 33863: aluepolitiikasta vuosikymmeniä, ja nyt vasta tä- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 33864: män hallituksen ja tämän eduskunnan aikana kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen 33865: olemme selkeästi siitä irrottautumassa. jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 33866: 33867: Uusinvestointeja on suunnattava todella sin- Aikooko Hallitus, valtion ollessa Kan- 33868: ne, missä on parhaat kehitysedellytykset liiketa- saneläkelaitoksen kanssa huomattavana 33869: loudellisilla periaatteilla. Teollisuuspaikkakun- osakkeenomistajana Enso Oy:n ja Stora 33870: nilla on esimerkiksi oltava kehittynyt infrastruk- Ab:n yhteenliittymisestä syntymässä ole- 33871: tuuri eli rakennettu ympäristö, hyvät rautatieyh- vassa StoraEnsossa, huolehtia ja varmis- 33872: teydet puunhankinta-alueille, sijaitsevatpa ne tua siitä, että vanhakantainen kehitys- 33873: (siis hankinta-alueet) sitten Suomessa tai Venä- aluepolitiikka hylätään ja nostetaan 33874: jällä. Samoin on oltava erittäin lähellä ulkomaan suuryhtiön perustamiseenkin suuresti 33875: liikennettä välittäviä syvä- ym. satamia. Tällaisia vaikuttaneet liiketaloudelliset ja teolli- 33876: ovat entisen Kymen läänin kaupunkiseudut, joil- suuspoliittiset periaatteet keskeiseen ase- 33877: la on jo runsaahkosti Enson teollisuutta. Erityi- maan, silloin kun StoraEnsessa harki- 33878: sesti kolmio, jonka muodostavat kaupungit An- taan Suomessa olevien metsäteollisuus- 33879: jalankoski, Kotka ja Hamina, on teollisuus- ja laitosten kehittämistä ja uusien rakenta- 33880: liiketalouspoliittisesti edullinen alue nimen- mista,ja 33881: omaan kansainvälistyvälle suuryhtiölle. Satamat 33882: 280043 33883: 2 KK 715/1998 vp 33884: 33885: aikooko Hallitus omalta osaltaan huo- Kotkassa ja Vehkalahden Summassa säi- 33886: lehtia siitä, että sijaintipaikkansa osalta lytetään, niiden koneistusta uusitaan tar- 33887: mainitut periaatteet kiistattomasti täyttä- peen mukaan, kiireellisimmän hankinnan 33888: vät Enson laitokset Anjalankoskella, ollessa Summan LVC-kone? 33889: 33890: Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1998 33891: 33892: Matti Vähänäkki /sd Pentti Tiusanen /vas 33893: KK 715/1998 vp 3 33894: 33895: 33896: 33897: 33898: Eduskunnan Puhemiehelle 33899: 33900: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa ovat sellaiset omistusjärjestelyt, jotka vahvista- 33901: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, vat itse yhtiöitä, niiden toimintaympäristöä ja 33902: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen toimialoja. 33903: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Vä- Euroopan metsäteollisuuden sirpaleisuuden 33904: hänäkin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- johdosta toimiala kehittynee kohti suurempia 33905: sen n:o 715: yksikköjä. Yhdistymisellä haetaan synergiaetu- 33906: ja, jotka tukevat osaltaan niin liiketaloudellisten 33907: Aikooko Hallitus, valtion ollessa Kan- kuin teollisuuspoliittisten tavoitteiden saavutta- 33908: saneläkelaitoksen kanssa huomattavana mista. 33909: osakkeenomistajana Enso Oy:n ja Stora Valtion osakeomistuksia ja omistajapolitiik- 33910: Ab:n yhteenliittymisestä syntymässä ole- kaa arvioidaan entistä korostetummin sijoittaja- 33911: vassa StoraEnsossa, huolehtia ja varmis- näkökulmasta. Sijoittajanäkökulmassa keskei- 33912: tua siitä, että vanhakantainen kehitys- nen tavoite on osakesijoituksen hyvä tuotto ja 33913: aluepolitiikka hylätään ja nostetaan osakeomistuksen arvon nousu. Tähän tavoittee- 33914: suuryhtiön perustamiseenkin suuresti seen pyritään myös StoraEnson yhdistymisellä. 33915: vaikuttaneet liiketaloudelliset ja teolli- Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, että 33916: suuspoliittiset periaatteet keskeiseen ase- valtionyhtiöiden rooli esimerkiksi aluepolitiikan 33917: maan, silloin kun StoraEnsossa harki- välineenä on muuttanut muotoaan yhtiöiden 33918: taan Suomessa olevien metsäteollisuus- muututtua normaalissa kilpailuympäristössä toi- 33919: laitosten kehittämistä ja uusien rakenta- miviksi yrityksiksi. Tämä koskee myös Stora- 33920: mista,ja Enson yhdistymistä. 33921: aikooko Hallitus omalta osaltaan huo- Lähtökohtana pörssiyhtiön investoinneille on 33922: lehtia siitä, että sijaintipaikkansa osalta hyvä liiketaloudellinen kannattavuus. Tätä kri- 33923: mainitut periaatteet kiistattomasti täyttä- teeriä sovelletaan myös kysymyksessä esitettyi- 33924: vät Enson laitokset Anjalankoskella, hin mahdollisiin hankkeisiin. Raaka-aineiden si- 33925: Kotkassa ja Vehkalahden Summassa säi- jainnin johdosta Enson ja muidenkin metsäyh- 33926: lytetään, niiden koneistusta uusitaan tar- tiöiden investoinnit ovat siten myös aluepolitii- 33927: peen mukaan, kiireellisimmän hankinnan kan tavoitteita tukevia. Enson omat metsävarat 33928: ollessa Summan LVC-kone ? ja muu puunhankinta painottuvat vahvasti Itä- 33929: ja Pohjois-Suomeen. 33930: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Hallituksen suorittamat rakennejärjestelyt ja 33931: vasti seuraavaa: muut toimenpiteet osoittavat, että se on noudat- 33932: tanut aktiivisen omistajan roolia ja toiminut täs- 33933: Hallituksen lähtökohtana on, että se harjoit- sä roolissa siten, että se on huomioinut niin kil- 33934: taa aktiivista teollisuuspolitiikkaa huolehtimalla pailulliset markkinat kuin myös entistä enem- 33935: valtionyhtiöiden pääoman tarpeesta, kehittämäl- män sijoittajanäkökulman. Näillä toimenpiteillä 33936: lä niiden toimintaa ja omistajarakennetta yritys- hallitus on pyrkinyt muun ohella valtion osake- 33937: kohtaisesti sekä edistämällä niiden kansainvälis- omistuksen arvon nousuun, mitä on haettu myös 33938: tä kilpailukykyä. Hallituksen tavoitteena siis Storan ja Enson yhdistymisellä. 33939: 33940: Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1998 33941: 33942: Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki 33943: 4 KK 715/1998 vp 33944: 33945: 33946: 33947: 33948: Tili Riksdagens Talman 33949: 33950: l det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen verksamhetsbetingelser och förstärker de sekto- 33951: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande rer som bo1agen representerar. 33952: medlem av statsrådet översänt följande av riks- Med anledning av att skogsindustrin i Europa 33953: dagsman Matti Vähänäkki m.fl. undertecknade för tillfållet är splittrad torde utvecklingen inom 33954: spörsmål nr 715: sektorn leda mot allt större enheter. Genom sam- 33955: manslagningar eftersträvas synergismfördelar 33956: Ämnar Regeringen, eftersom staten vi1ka för sin del stöder uppnåendet av såväl de 33957: tillsammans med Folkpensionsanstalten företagsekonomiska som de industripo1itiska 33958: är en betydande aktieägare i StoraEnso målen. 33959: som håller på att bildas genom en sam- Placeraraspekten framhävs alltmer när man 33960: manslagning av Enso Ab och Stora Ab, se bedömer statens aktieinnehav och den ägarpoli- 33961: till och försäkra sig om att man överger tik staten bedriver. Ett ur p1acerarsynvinkel vik- 33962: den föråldrade utvecklingsområdespoli- tigt mål är att aktieinnehavet ger bra avkastning 33963: tiken och lyfter fram de företagsekono- och att aktieinnehavets värde stiger. Detta mål 33964: miska och industripolitiska principer vil- eftersträvas även genom den ovan nämnda sam- 33965: ka i hög grad även medverkat till grun- manslagningen av Stora och Enso. 33966: dandet av det nya storbolaget, då man vid Med stöd av vad som anförts ovan kan man 33967: StoraEnso överväger utvecklande av de konstatera att statsbolagens roll t.ex. som ett 33968: skogsindustrianläggningar som är beläg- regiona1po1itiskt instrument har förändrats i och 33969: na i Finland och byggandet av nya såda- med att bo1agen omvandlats till företag som ope- 33970: na,och rerar i en norma1 konkurrenssituation. Detta gäl- 33971: tänker Regeringen för sin egen del se ler även sammans1agningen av Stora och Enso. 33972: till att Ensos anläggningar i Anjalan- Utgångspunkten för ett börsbolags investe- 33973: koski, Kotka och Summa i Veckelax, vil- ringar är att de ger bra avkastning. Detta kriteri- 33974: ka i fråga om förläggningsort obestridli- um tillämpas även på de eventuella projekt som 33975: gen uppfyller de nämnda kriterierna, nämns i spörsmålet. På grund av råvarans läge 33976: skall bevaras och att deras maskinpark stöder de investeringar som Enso och även andra 33977: vid behov kommer att förnyas varvid det skogsbo1ag gör sålunda även de regionalpo1itiska 33978: mest brådskande inköpet är en LVC-ma- målen. Ensos egna skogstillgångar och dess vir- 33979: skin till Summa? kesanskaffning i övrigt är starkt koncentrerade 33980: till östra och norra Finland. 33981: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt De strukturarrangemang som har genomförts 33982: anföra följande: och andra åtgärder som har vidtagits av rege- 33983: ringen visar att den har spelat rollen av aktiv 33984: Regeringen har tagit som utgångspunkt att ägare, och i denna roll hand1at så att den tagit 33985: bedriva aktiv näringspolitik genom att till- hänsyn till både den konkurrenssituation som 33986: fredsställa statsbolagens kapitalbehov, genom råder på marknaden och i allt större utsträckning 33987: att utveckla deras verksamhet och ägarstruktur även till p1aceraraspekten. Regeringen har bland 33988: bolagsvis samt genom att förbättra deras interna- annat haft som må1 att genom de nämnda åtgär- 33989: tionella konkurrenskraft. Regeringens mål är derna öka värdet av statens aktieinnehav, vilket 33990: alltså att få till stånd sådana ägararrangemang har varit syftet även med sammanslagningen av 33991: som förstärker själva bolagen, förbättrar deras Stora och Enso. 33992: 33993: Helsingfors den 29 juni 1998 33994: 33995: Handels- och industriminister Antti Kalliomäki 33996: KK 716/1998 vp 33997: 33998: Kirjallinen kysymys 716 33999: 34000: 34001: 34002: 34003: Mikko Immonen /vas: VR Oy:n Turun ja Kuopion konepajatoimin- 34004: nan lakkauttamisesta 34005: 34006: 34007: Eduskunnan Puhemiehelle 34008: 34009: Julkisissa tiedotusvälineissä (KU 2.6.1998) yhtiön konepajatoimintaa uuteen markkinati- 34010: kerrotun uutisen mukaan VR-yhtiöt aikoo lopet- lanteeseen. Tiedossa on, että Turun konepajan 34011: taa tai supistaa konepajatoimintaansa Turun ja tämänhetkinen työntekijöiden keski-ikä on 45,5 34012: Kuopion yksiköissä. Työntekijöille jaetun tie- vuotta ja vuoden 2002 loppuun mennessä samo- 34013: dotteen (27.5.1998) mukaan parhaana vaihtoeh- jen työntekijöiden keski-ikä on 50 vuotta. Tässä 34014: tona nähdään Turun ja Kuopion konepajojen vaiheessa huomattava osa henkilöstövähennyk- 34015: lopettaminen vuoden 2002 loppuun mennessä. sistä voitaisiin toteuttaa varhaiseläkeratkaisui- 34016: Aikomuksena on Pieksämäen ja Hyvinkään toi- na. 34017: mipisteiden tehostaminen. Tämä ei tiettävästi VR-yhtiöiden konepajatoiminnan vajaakapa- 34018: merkitsisi kuitenkaan näidenkään toiminnan siteettia voitaisiin myös paikata laajentamalla 34019: osalta henkilöstön lisäystä. konepajojen toimintaa raskaan autokaluston 34020: Lehtitiedon mukaan VR-yhtiöiden tarkoituk- korjaamiseen. Juna-lautta-liikenteen vilkastumi- 34021: sena on vähentää Turun konepajan henkilöstöä nen näyttäisi antavan mahdollisuuden Turun 34022: 340 työntekijällä ja Kuopion henkilöstöään noin konepajalle suorittaa päivittäishuoltoja. Näky- 34023: 100 työntekijällä. Samanaikaisesti kun saatiin miä vaihtoehtoisille strategioille näyttäisi siis ole- 34024: tieto aiotuista henkilöstövähennyksistä, on voi- van olemassa. 34025: massa yhtiön ja henkilöstön välinen sopimus, Rautatieläisten liiton mukaan rautatieyhtiön 34026: jonka mukaan henkilöstön irtisanomisista pidät- konepajatoimintaa on tehostettu tuntuvasti 34027: täydytään. Tätä sopimusta yhtiö on tähän saak- VR:n yhtiöittämisen myötä. Liiton mukaan 34028: ka myös noudattanut. tämä näkyy muun muassa siinä, että kun vuonna 34029: Esityksen Turun ja Kuopion konepajojen lo- 1994 sinisten vaunujen korjaukseen käytettiin 34030: pettamisesta on tehnyt VR Oy:n tekninen osasto. 1 900 tuntia, tänä vuonna työhön kuluu 1 300 34031: Asiasta on aloitettu yt-neuvottelutja ne jatkuvat tuntia. Eli sama työ tehdään nyt kolmanneksen 34032: kesäkuun 18. päivään saakka. Tiettävästi lopulli- tehokkaammin kuin neljä vuotta sitten. 34033: set päätökset asiassa tehdään kuluvan vuoden Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 34034: syksyllä. tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 34035: VR-yhtiöt on investoinut kuluvan vuosikym- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 34036: menen aikana Turun konepajan kehittämiseen nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 34037: 40 miljoonaa markkaa. Vastaavasti työntekijät 34038: ovat joustaneet hyväksymällä työtahtia koventa- Mihin toimenpiteisiin Hallitus on val- 34039: van sopimuksen. VR:n miljardin markan inves- mis ryhtymään VR Oy:n pääosakkaana, 34040: tointia uuteen kalustoon pidetään yleisesti koko jotta VR:n konepajatoiminnan sopeutta- 34041: maan tasolla tekijänä, joka vähentää konepajo- minen kysyntätilannetta vastaavaksi voi- 34042: jen kysyntää, ja tässä mielessä markkinatilanne taisiin tehdä mahdollisimman vähillä irti- 34043: vaikuttaa konepajatoiminnan näkymiin. sanomisilla ja mahdollisuuksien mukaan 34044: Työntekijöiden näkökulmasta luonnollinen luonnollista poistumaa hyväksi käyt- 34045: poistuma nähdään järkeväksi tavaksi sopeuttaa täen? 34046: 34047: Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1998 34048: 34049: Mikko Immonen /vas 34050: 34051: 34052: 280043 34053: 2 KK 716/1998 vp 34054: 34055: 34056: 34057: 34058: Eduskunnan Puhemiehelle 34059: 34060: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa hemmän kunnossapitotyötä tarvitsevalla sähkö- 34061: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, kalustolla vähentää edelleen kunnossapidon ko- 34062: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen konaistyömäärää. Käyttöön jäävän dieselkalus- 34063: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko ton kunnossapitoon tarvittavaa kapasiteettia on 34064: Immosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen riittävästi muissa kunnossapidon yksiköissä, 34065: n:o 716: esim. Kouvolan keskusvarikolla sekä Hyvinkään 34066: konepajalla. 34067: Mihin toimenpiteisiin Hallitus on val- VR Osakeyhtiön suorittaman kunnossapidon 34068: mis ryhtymään VR Oy:n pääosakkaana, kustannustason säilyttäminen kilpailuky kyisenä 34069: jotta VR:n konepajatoiminnan sopeutta- tulevassa uudessa tilanteessa edellyttää koko ko- 34070: minen kysyntätilannetta vastaavaksi voi- nepaja verkon kiinteiden kustannusten sopeutta- 34071: taisiin tehdä mahdollisimman vähillä irti- mista vähentynyttä työmäärää vastaavaksi. Täs- 34072: sanomisilla ja mahdollisuuksien mukaan tä sopeutustarpeesta on ulkopuolinen asiantunti- 34073: luonnollista poistumaa hyväksi käyt- ja laatinut selvityksen tammikuussa 1998. Selvi- 34074: täen? tyksen pohjalta tekninen osasto on esittänyt Tu- 34075: run ja Kuopion konepajojen vaiheittain tapahtu- 34076: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- vaa toiminnan lakkauttamista. 34077: vasti seuraavaa: Koska työmäärän väheneminen koskee koko 34078: konepajaverkkoa, olisi laaja töiden siirtäminen 34079: Liikenneministeriö on hankkinut kysymyksen muualta Turkuun ja Kuopioon vain ongelmien 34080: johdosta selvityksen VR-Yhtymä Oy:ltä. siirtoa paikasta toiseen ilman, että saavutettai- 34081: VR-Yhtymä Oy:n tytäryhtiön VR Osakeyh- siin tarvittavia säästöjä konepajaverkon raken- 34082: tiön liikkuvan kaluston kunnossapitotyön määrä teellisissa kiinteissä kustannuksissa. 34083: tulee merkittävästi vähenemään tulevina vuosi- Kysymyksen perusteluissa esitetään raskaan 34084: na. Tämä johtuu mm. autokaluston kunnossapitoa vaihtoehtoiseksi 34085: - sähköistyksen ja sähkövedon laajenemises- strategiaksi.VR Osakeyhtiö on toiminut myös 34086: ta, tällä sektorilla. Markkina-alue on kuitenkin erit- 34087: - vanhan kaluston korvautumisesta uudella, täin kilpailtua ja kannattava VR:n markkina- 34088: vähemmän huoltoa vaativalla kalustolla, osuuden kasvattaminen vaatisi investointeja, joi- 34089: - kunnossapitojärjestelmän kehittymisestä ja hin menossa olevan raskaan ja pitkäaikaisen rau- 34090: -keskittymisestä ydinosaamiseen. tatiekaluston uudistusvaiheen aikana ei ole mah- 34091: Kunnossapidon vaatiman työmäärän ja hen- dollisuuksia. VR-Yhtymä Oy:n hallitus onkin 34092: kilömäärän muutosta on selvitetty aina vuoteen tehnyt periaatepäätöksen tästä liiketoiminnasta 34093: 2010 saakka laajalla tutkimuksella. Se osoittaa luopumisesta. 34094: työmäärän painuvan merkittävästi käytettävissä Tähän mennessä konepajaverkon tilannetta 34095: olevaa henkilömäärää pienemmäksi jo välittö- on käsitelty VR Osakeyhtiön yhteistoimintako- 34096: mästi vuosituhannen vaihteen jälkeen. kouksissa. Varsinainen yhteistoimintakeskustelu 34097: Turun konepajan kohdalla tähän vaikuttaa alkaa elokuussa. Päätöksiä toimenpiteistä ei ole 34098: mm. sinisen, teräskorisen vaunukaluston perus- tehty, vaan ne siirtyvät tämän vuoden loppuun. 34099: korjaustyön loppuminen kokonaisuudessaan Kysymyksen perusteluissa todetaan Turun 34100: ensi vuosituhannen alkuvuosina. Vaunut poistu- konepajan työntekijöiden keski-iän olevan 45,5 34101: vat vähitellen käytöstä ja korvautuvat uudella, vuotta. Se on täsmälleen sama kuin koko kun- 34102: vähemmän korjaustyötä vaativalla alumiinikori- nossapitohenkilöstön keski-ikä. 34103: sella kalustolla. Jo yli kymmenen vuoden ajan VR:n henkilö- 34104: Kuopion konepaja on erikoistunut dieselveto- kunta on tasaisesti vähentynyt yhteensä n. 10 000 34105: kaluston sekä ratatyökonekaluston kunnossapi- henkilöllä. Vähentyminen on toteutettu luonnol- 34106: toon. lista poistumaa hyväksi käyttäen, kouluttamalla 34107: Dieselkaluston korvautuminen oleellisesti vä- henkilöitä uusiin tehtäviin, eläkejärjestelyillä ja 34108: KK 716/1998 vp 3 34109: 34110: muilla vastaavilla toimenpiteillä. Irtisanomisia ei Vuonna 1995 tapahtuneen Valtionrautateiden 34111: ole suoritettu. yhtiöittämisenjälkeen VR-Yhtymä Oy on päät- 34112: Henkilöstöpolitiikkansa mukaisesti VR-Yh- tänyt itsenäisesti organisaatiostaan ja henkilös- 34113: tymä Oy tulee myös konepajaverkkoa sopeut- töstään niinkuin muistakin rautatieliikenteen 34114: taessaan käyttämään edellä kuvatun kaltaisia operatiivisista toimista eikä valtiolla ole ollut 34115: pehmeitä henkilöstön sopeutuskeinoja niin pit- omistajan ominaisuudessa syytä puuttua niihin. 34116: källe kuin se suinkin on mahdollista. 34117: Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 1998 34118: 34119: Liikenneministeri Matti Aura 34120: 4 KK 716/1998 vp 34121: 34122: 34123: 34124: 34125: Tili Riksdagens Talman 34126: 34127: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- arbete minskar ytterligare helhetsarbetsmängden 34128: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med- för underhåll. Vid andra enheter för underhåll, 34129: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- t.ex. vid Kouvola centraldepå samt vid Hyvinge 34130: man Mikko Immonen undertecknade spörsmål verkstad, finns det tillräckligt kapacitet för un- 34131: nr 716: derhåll av den dieselmateriel som förblir i bruk. 34132: Kostnadsnivån på VR Aktiebolags under- 34133: Vilka åtgärder är Regeringen som hu- hållsarbete kan inte hållas konkurrenskraftig i 34134: vuddelägare i VR Ab beredd att vidta för den kommande nya situationen om inte verk- 34135: att man skall kunna anpassa verkstads- stadsnätets fasta kostnader anpassas till att mot- 34136: verksamheten vid VR tili att motsvara svara den reducerade arbetsmängden. Om detta 34137: efterfrågan med så få uppsägningar som anpassningsbehov har en utomstående sakkun- 34138: möjligt, och i mån a v möjlighet genom att nig gjort en utredning i januari 1998. På basis av 34139: dra nytta av naturlig avgång? utredningen har den tekniska avdelningen före- 34140: slagit att verksamheten vid Åbo och Kuopio 34141: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt verkstäder stegvis skallläggas ned. 34142: anföra följande: Eftersom reduceringen av arbetsmängden gäl- 34143: ler hela verkstadsnätet, vore en omfattande flytt- 34144: Trafikministeriet har med anledning av spörs- ning från andra platser tili Åbo och Kuopio en- 34145: målet inhämtat en redogörelse från VR-Group bart flyttning av problem från en plats till en 34146: Ab. annan; man skulle inte ens uppnå nödvändiga 34147: Mängden av underhållsarbetet för rullande inbesparingar i verkstadsnätets strukturella, fas- 34148: materiel vid VR-Group Ab:s dotterbolag VR ta kostnader. 34149: Aktiebolag kommer avsevärt att minska under 1 motiveringen tili spörsmålet framställs un- 34150: de kommande åren. Detta beror bl.a. på att derhåll av tung fordonsmateriel som en alternativ 34151: - elektrifieringen framskrider och den eldriv- strategi.VR Aktiebolag har varit verksam även 34152: na dragmaterielen blir vanligare inom denna sektor. Konkurrensen på marknads- 34153: - den gamla materielen ersätts med nyare området är dock mycket stor och en lönsam 34154: materiel som kräver mindre underhåll ökning av VR:s marknadsandel kräver investe- 34155: - underhållssystemet utvecklas och ringar som det inte finns möjligheter tili under det 34156: - man koncentrerar sig på grundläggande pågående förnyelseskedet för tung och långvarig 34157: know-how. järnvägsmateriel. VR-Group Ab:s styrelse har 34158: 1 en omfattande undersökning som når ända fattat ett principbeslut om att avstå från denna 34159: fram till år 2010 har omställningen i arbetsmäng- affårsverksamhet. 34160: den och i antalet anställda inom underhållet ut- Hittilis har situationen i verkstadsnätet be- 34161: retts. Undersökningen visar att arbetsmängden handlats vid VR Aktiebolags samarbetsmöten. 34162: genast efter miliennieskiftet minskar tili en avse- Den egentliga samarbetsdiskussionen inleds i au- 34163: värt lägre nivå än vad antalet disponibla anställ- gusti. Beslut om åtgärder har inte fattats utan de 34164: da ger vid handen. överförs tili årets slut. 34165: För Åbo verkstads del återspeglas detta bl.a. 1 motiveringen tili spörsmålet konstateras att 34166: genom att grundlig renovering av de blåa vagnar- de anställdas medelålder vid Åbo verkstad är 34167: na med vagnkorg av stål slutar helt under nästa 45,5 år. Det är exakt samma medelålder som 34168: årtusendes första år. Vagnarna tas så småningom underhållspersonalen som helhet uppvisar. 34169: ur bruk och ersätts med ny materiel med vagns- Redan i drygt tio år har VR:s personai konti- 34170: korg av aluminium, viiken kräver mindre repa- nuerligt minskat med ungefår 10 000 personer 34171: reringsarbete. sammanlagt. Reduceringen har utförts genom 34172: Kuopio verkstad har specialiserat sig på un- att utnyttja den naturliga avgången, genom att 34173: derhåll av dieseldragmateriel och banarbetsma- fortbilda personer för nya uppgifter, genom pen- 34174: skiner. Att ersätta dieselmateriel med elektrisk sionsarrangemang och genom andra motsvaran- 34175: materiel som kräver betydligt mindre underhålls- de åtgärder. Ingen har sagts upp. 34176: KK 716/1998 vp 5 34177: 34178: I enlighet med sin personalpolitik kommer har VR-Group Ab självständigt fattat beslut om 34179: VR-Group Ab att så mycket som möjligt använ- sin organisation och personai liksom även om 34180: da den typ a v mjuka metoder som ovan beskrivits andra operativa åtgärder inomjärnvägstrafiken, 34181: för anpassning av personal. och staten har inte i egenskap av ägare haft anled- 34182: Efter bolagiseringen av Statsjärnvägarna 1995 ning att ingripa i dem. 34183: 34184: Helsingforsden 24 juni 1998 34185: 34186: Trafikminister Matti Aura 34187: KK 717/1998 vp 34188: 34189: Kirjallinen kysymys 717 34190: 34191: 34192: 34193: 34194: Tarja Kautto /sd: Veroehdotuksessa ilmoitetun palaotettavan 34195: markkamäärän palauttamisesta verovelvolliselle 34196: 34197: 34198: Eduskunnan Puhemiehelle 34199: 34200: Vuodelta 1997 on kansalaisille lähetetty vero- lautus vai ei? Toimiiko sama asia myös toisin 34201: ehdotuksia, jotka voi kukin tarkistaa ja korjata, päin eli asianomainen verovelvollinen voi ilmoit- 34202: mikäli tarpeen on. Veroehdotuksesta ilmenevät taa kohdassa jäännösvero: ei makseta? 34203: asianomaisten tulot, pidätykset ja vähennykset, Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 34204: mutta myös joko veronpalautus tai jäännösvero tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 34205: markkamääräisesti. nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 34206: Joidenkin veronpalautusten osalta on käynyt nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 34207: kuitenkin niin, että veroehdotuksessa on ilmoi- 34208: tettu palautettava markkamäärä, mutta samalla Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä, 34209: on kirjattu, että veronpalautusta ei palauteta. jotta verovelvolliselle kuuluvat veronpa- 34210: Kuka tai mikä taho päättää verovelvollisen lautukset palautetaan? 34211: puolesta, palaotetaanko asianomaisen veronpa- 34212: 34213: Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 1998 34214: 34215: Tarja Kautto /sd 34216: 34217: 34218: 34219: 34220: 280043 34221: 2 KK 717/1998 vp 34222: 34223: 34224: 34225: 34226: Eduskunnan Puhemiehelle 34227: 34228: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa mukaan, jos kannettava tai perittävä määrä on 34229: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, pienempi kuin 50 markkaa, se jätetään kanta- 34230: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen matta tai perimättä. Jos maksuvelvolliselle olisi 34231: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tarja alle 100 markan määrän kantamiseksi erikseen 34232: Kauton näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen lähetettävä vero- tai maksulippu, määrä jätetään 34233: n:o717: kantamatta. Jos palautettua määrä alittaa 30 34234: markkaa, sitä ei palauteta. 34235: Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä, Sellaisten vähäisten verojen kannosta ja pa- 34236: jotta verovelvolliselle kuuluvat veronpa- lauttamisesta on luovuttu, joista aiheutuu hallin- 34237: lautukset palautetaan? nollisesti kannettavaan tai palautettavaan mää- 34238: rään nähden huomattavia kustannuksia. On 34239: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- huomattava, että verovelvolliselle palautetaan 34240: vasti seuraavaa: huomattavasti pienempiä määriä kuin häneltä 34241: kannetaan. Hallitus seuraa veronkantoasetuk- 34242: Veronkantolain 25 §:n mukaan pienimmästä sessa tarkoitettuja markkarajoja ja ryhtyy tarvit- 34243: kannettavasta ja palautettavasta määrästä sää- taessa toimenpiteisiin niiden tarkistamiseksi. 34244: detään asetuksella. Veronkantoasetuksen 21 §:n 34245: 34246: Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1998 34247: Ministeri Jouko Skinnari 34248: KK 717/1998 vp 3 34249: 34250: 34251: 34252: 34253: Tili Riksdagens Talman 34254: 34255: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- som skall uppbäras eller indrivas är mindre än 50 34256: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med- mark uppbärs eller indrivs det inte. Om en sär- 34257: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags- skild debetsedel eller ett inbetalningskort skall 34258: man Tarja Kautto undertecknade spörsmå1 nr sändas den betalningsskyldige för uppbörden av 34259: 717: ett belopp som understiger 100 mk uppbärs be- 34260: loppet inte. Om det belopp som skall återbetalas 34261: Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid- understiger 30 mark återbärs det inte. 34262: ta för att de skatteåterbäringar som till- Man har avstått från att uppbära och återbe- 34263: kommer de skattsky1diga skall återbeta- tala sådana obetydliga skattebelopp som medför 34264: Ias? betydande administrativa kostnader i förhållan- 34265: de tili det belopp som skall uppbäras eller återbä- 34266: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt ras. Det bör noteras att betydligt mindre belopp 34267: anföra följande: återbetalas tili de skattskyldiga än vad som upp- 34268: bärs av dem. Regeringen fö1jer de gränser för 34269: Enligt 25 § lagen om skatteuppbörd stadgas markbelopp som avses i förordningen om skatte- 34270: angående det minsta belopp som skall uppbäras uppbörd och vidtar vid behov åtgärder för en 34271: eller återbäras genom förordning. 1 21 § förord- revidering av dessa. 34272: ningen om skatteuppbörd sägs att om det belopp 34273: 34274: Helsingfors den 23 juni 1998 34275: 34276: Minister Jouko Skinnari 34277: KK 718/1998 vp 34278: 34279: Kirjallinen kysymys 718 34280: 34281: 34282: 34283: 34284: Jukka Vihriälä /kesk ym.: Ulkomaisen perunan sisältämistä raskas- 34285: metalleista 34286: 34287: 34288: Eduskunnan Puhemiehelle 34289: 34290: Suomeen lähinnä Hollannista tuotavan peru- perunamarkkinoista, eli puolet Suomessa syötä- 34291: nan epäpuhtaudet ovat vakava terveysriski. Val- vistä ranskanperunoista on myrkyllisiä, raskas- 34292: tion teknillisen tutkimuslaitoksen, VTT:n äsket- metalleja runsaasti sisältävää ulkomaista alkupe- 34293: täin julkistaman tutkimuksen mukaan ulkomai- rää. 34294: sissa raakaperunoissa on kolminkertaiset ja rans- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 34295: kanperunoissa l ,6-kertaiset kadmiumpitoisuu- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 34296: det kotimaisiin perunoihin verrattuna. Tutki- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen 34297: muksessa mielenkiinto kohdistui erityisesti ulko- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 34298: maisen perunan suuriin kadmiummääriin. Kad- 34299: mium on yksi myrkyllisimmistä raskasmetalleis- Miten Hallitus aikoo torjua ulkomai- 34300: ta. Se ei juuri laimene, kun ranskanperunoita sen perunan suomalaisille aiheuttamia 34301: valmistetaan teollisessa prosessissa. Erityisen terveysriskejä ja toisaalta turvata sen, 34302: huolestuttavaa tapahtunut kehitys on sen vuoksi, että kotimainen puhdas peruna olisi tule- 34303: että halpatuontina maahan tuotava hollantilai- vaisuudessa mahdollisimman monen 34304: nen peruna on vallannut jo miltei puolet ranskan- suomalaisen ruokapöydän herkkua? 34305: 34306: Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1998 34307: 34308: Jukka Vihriälä /kesk Aulis Ranta-Muotio /kesk 34309: Markku Vuorensola /kesk Eero Lämsä /kesk 34310: 34311: 34312: 34313: 34314: 280043 34315: 2 KK 718/1998 vp 34316: 34317: 34318: 34319: 34320: Eduskunnan Puhemiehelle 34321: 34322: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Eräs syy tähän on se, että Suomessa on ollut 34323: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, hyvin pitkään enimmäispitoisuus lannoitteiden 34324: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen kadmiumpitoisuudelle. Suomi ajaa aktiivisesti 34325: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jukka Vih- kadmiumrajan asettamista myös Euroopan yh- 34326: riälän ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen teisön lannoitteita koskevaan direktiiviin. 34327: n:o 718: Viime kädessä kuluttaja ratkaisee ostosvalin- 34328: noillaan, mitä elintarvikkeita suomalaiset syö- 34329: Miten Hallitus aikoo torjua ulkomai- vät. Pakkausmerkintöjä koskevan asetuksen 34330: sen perunan suomalaisille aiheuttamia (794/1991) mukaisesti elintarvikkeen pakollisia 34331: terveysriskejä ja toisaalta turvata sen, merkintöjä ovat mm. valmistajan, pakkaajan tai 34332: että kotimainen puhdas peruna olisi tule- Suomessa toimivan myyjän nimi sekä alkuperä- 34333: vaisuudessa mahdollisimman monen maa, jos sen puuttuminen voi johtaa kuluttajaa 34334: suomalaisen ruokapöydän herkkua? harhaan. Ruokaperunaa myytäessä ulkomaisen 34335: perunan alkuperämaa on aina ilmoitettava. Pe- 34336: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- runavalmisteiden osalta alkuperällä tarkoitetaan 34337: vasti seuraavaa: perunavalmisteen valmistajan maata. Elinkei- 34338: nonharjoittaja voi halutessaan ilmoittaa peruna- 34339: Kysymyksen perusteluosassa on tuotu erityi- valmisteessa olevan perunan alkuperän pakkaus- 34340: sesti esille hollantilaisen ja suomalaisen perunan merkinnöissä sanallisesti tai joutsenlipputun- 34341: ja ranskanperunan kadmiumpitoisuus, jonka nuksin, jolloin kuluttajan on mahdollista valita 34342: määrittäminen oli osa VTT:n perunaa koskevaa ulkomaisen ja kotimaisen vaihtoehdon välillä. 34343: tutkimusta. Missään olosuhteissa merkinnät eivät kuiten- 34344: Kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksessä kaan saa johtaa kuluttajaa harhaan. 34345: (134/1996) on määrätty enimmäispitoisuus peru- Kotimaisen peruna-alan tilannetta ja näkymiä 34346: nan kadmium- (0,05 mg/kg) ja lyijypitoisuudelle keväällä 1997 tutkinut, maa- ja metsätalousmi- 34347: (0, l mg/kg). Raja-arvot perustuvat pohjoismai- nisteriön asettama työryhmä katsoi, että suoma- 34348: seen kontaminantteja koskevaan harmonoin- laisella ruokaperunateollisuudella on mahdolli- 34349: tiehdotukseen ja koskevat sekä kotimaista että suudet kasvaneesta tuonnista huolimatta kehit- 34350: ulkomaista perunaa. Euroopan yhteisössä kad- tää toimintaansa siten, että se pystyy toimimaan 34351: miumia koskevia määräyksiä ei ole harmonoitu. kilpailukykyisesti ED-markkinoilla. Työryhmän 34352: Perunalle annetut raja-arvot vaihtelevat jäsen- näkemys oli, että pitkällä aikavälillä ratkaisevas- 34353: maittain 0,05-0,1 mg!kg. sa asemassa ovat teollisuuden omat rakenteelli- 34354: Elintarvikevirasto seuraa markkinoilla ole- set toimenpiteet sekä panostaminen tutkimuk- 34355: vien kotimaisten ja ulkomaisen perunoiden kad- seen ja tuotekehitykseen uusien, korkeamman 34356: miumpitoisuuksia sekä tekee muita kartoituksia. jalostusasteen tuotteiden ja tehokkaampien tuo- 34357: Suomalaisten perunoiden kadmiumpitoisuudet tantomenetelmien kehittämiseksi. Työryhmä 34358: ovat yleensä ulkomaisia alhaisemmat. Kuitenkin hahmottelikin alalle tutkimus- ja kehitysohjel- 34359: viimeaikaisten tutkimustulosten mukaan esim. man, jonka liikkeellelähdön nopeuttamiseksi ja 34360: ulkomaisten varhaisperunoiden kadmiumpitoi- varmistamiseksi kauppa- ja teollisuusministeriö 34361: suudet ovat olleet 0,007-0,001 mglkg. tilasi VTT:ltä tutkimuksen, jossa kartoitettiin 34362: Saantitutkimusten perusteella kadmiumin ko- kotimaisen perunaraaka-aineen ominaisuudet ja 34363: konaissaanti elintarvikkeista Suomessa on noin laadullinen ero ulkomaisiin tuotteisiin verrattu- 34364: l 0 Jlg/päivä, josta perunan osuus on keskimäärin na teknologiasuuntaviivojen löytämiseksi suo- 34365: 10 %, eikä kadmiumin saanti perunasta aiheuta malaiselle teollisuudelle. Tutkimuksen tulokset 34366: suomalaisille terveysvaaraa. Suomalaisten kad- julkaistiin 28.5.1998. VTT ja perunateollisuuden 34367: miumin saanti elintarvikkeista on tämänhetkisen edustajat käyvät keskusteluja tutkimus- ja kehit- 34368: tiedon mukaan eräs Euroopan alhaisimmista. tämisohjelman jatkamisesta. 34369: Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 1998 34370: 34371: Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki 34372: KK 718/1998 vp 3 34373: 34374: 34375: 34376: 34377: Tili Riksdagens Talman 34378: 34379: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- land en av de minsta i Europa. En av orsakerna 34380: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- därtill är att det redan en mycket lång tid funnits 34381: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- en övre gräns för kadmiumhalten i gödslingsme- 34382: man Jukka Vihriälä m.fl. undertecknade spörs- del i Finland. Finland arbetar aktivt för att en 34383: mål nr 718: övre gräns för kadmiumhalten skall införas även 34384: i Europeiska gemenskapens direktiv om gödsel- 34385: På vilket sätt ämnar Regeringen avvär- medel. 34386: ja de risker som utländsk potatis medför Det är i sista hand konsumenten som genom 34387: för finländarnas hälsa och å andra sidan sina vai och inköp avgör vilka livsmedel finlän- 34388: säkerställa att inhemsk ren potatis i fram- darna äter. Enligt förordningen om påskrifter på 34389: tiden skall finnas på så många finländares livsmedelsförpackningar (794/1991) är obligato- 34390: matbord som möjligt? riska påskrifter på Iivsmedel bl.a. namnet på till- 34391: verkaren, förpackaren eller försäljaren i Finland 34392: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt samt ursprungsland, ifall ett utelämnande av 34393: anföra följande: uppgiften kan vilseleda konsumenten. Vid för- 34394: säljning av matpotatis skall ursprungslandet all- 34395: 1 motiveringsdelen har man tagit upp särskilt tid anges när det är fråga om utländsk potatis. 1 34396: kadmiumhalten i holländsk och finländsk potatis fråga om potatisprodukter avses med ursprung 34397: och i pommes frites, bestämning av viiken utgjor- det land där tillverkaren finns. En näringsidkare 34398: de en del av den undersökning kring potatis som kan, om han så önskar, ange varifrån den potatis 34399: Statens tekniska forskningscentral VTT utförde. som ingår i en potatisprodukt härstammar an- 34400: 1 handels- och industriministeriets beslut (134/ tingen i ord eller genom att använda emblemet 34401: 1996) fastställs högsta tillå tna halter a v kadmium med svanen och flaggan, varvid konsumenten 34402: (0,05 mg/kg) och bly (0,1 mg/kg) i potatis. De har en möjlighet att välja mellan ett inhemskt och 34403: nämnda gränsvärdena baserar sig på ett förslag ett utländskt alternativ. Påskrifterna får dock 34404: av de nordiska länderna tili harmonisering av under inga omständigheter vilseleda konsumen- 34405: bestämmelserna om kontaminanter och gäller ten. 34406: såväl inhemsk som utländsk potatis. Bestämmel- En arbetsgrupp som tillsatts av jord- och 34407: serna om kadmium har inte harmoniserats inom skogsbruksministeriet utredde läget i och utsik- 34408: Europeiska gemenskapen. De gränsvärden som terna för potatisbranshen i Finland våren 1997 34409: fastställts för potatis varierar från medlemsland och ansåg att den finländska matpotatisindustrin 34410: tili medlemsland mellan 0,05 mg/kg och 0,1 mg/ trots en ökad import har möjlighet att utveckla 34411: kg. sin verksamhet så att den kan klara sig i konkur- 34412: Livsmedelsverket följer med kadmiumhalter- rensen och operera på EU-marknaden. Arbets- 34413: na i inhemsk och utländsk potatis på marknaden gruppens åsikt var att det som på lång sikt kom- 34414: samt utför andra kartläggningar. Kadmiumhal- mer att bli avgörande är industrins egoa åtgärder 34415: ten i finländsk potatis är i regel lägre än kadmi- i fråga om strukturen samt en satsning på forsk- 34416: umhalten i utländsk potatis. Enligt de senaste ning och produktutveckling i syfte att utveckla 34417: undersökningsresultaten har dock t.ex. kadmi- nya produkter med högre förädlingsvärde och 34418: umhalten i utländsk tidig potatis legat mellan effektivare produktionsmetoder. Arbetsgruppen 34419: 0,007 mg/kg och 0,001 mg/kg. skisserade också upp ett forsknings- och utveck- 34420: Enligt undersökningarna om tillförsel är den lingsprogram för branschen. För att påskynda 34421: totala tillförseln av kadmium från livsmedel i och trygga programstarten beställde handels- 34422: Finland ca 10 J.tg/dag, varav i genomsnitt 10 % och industriministeriet hos Statens tekniska 34423: härstammar från potatis, vilket betyder att kad- forskningscentral VTT en undersökning där man 34424: miumtillförseln från potatis inte medför någon kartlade egenskaperna hos och kvalitetsskill- 34425: hälsorisk för finländarna. Enligt aktuella uppgif- naderna mellan inhemsk och utländsk potatisrå- 34426: ter är kadmiumtillförseln från livsmedel i Fin- vara i syfte att finna teknologiska riktlinjer för 34427: 4 KK 718/1998 vp 34428: 34429: den finländska industrin. Undersökningsresulta- potatisindustrin förhandlar om en eventuell fort- 34430: ten publicerades den 28 maj 1998. Statens teknis- sättning på forsknings- och utvecklingsprogram- 34431: ka forskningscentral VTT och företrädare för met. 34432: 34433: Helsingforsden 23 juni 1998 34434: 34435: Handels- och industriminister Antti Kalliomäki 34436: KK 719/1998 vp 34437: 34438: Kirjallinen kysymys 719 34439: 34440: 34441: 34442: 34443: Klaus Bremer /r: Ilmailulaitoksen toiminnasta lentolupakirjan 34444: myöntämisessä 34445: 34446: 34447: Eduskunnan Puhemiehelle 34448: 34449: Ab Skärgårdsflyg kustansi kevättalvella 1998 Ko. tapauksessa Virtanen oli menettää työ- 34450: ansiolentäjä Jorma Virtasen Bandeiranten tyyp- paikkansa Skärgårdsflygillä. Kuukauden työn ja 34451: pikoulutuksen,jotta Virtanen voisi tulla sen pal- työtulon hän menetti. 34452: velukseen toukokuun alusta. Kansalaisen oikeustajua vastaan sotii, että 34453: Virtasen lentolupakirja meni vanhaksi huhti- ILL säännönmukaisesti pidättää asiakkaaltaan 34454: kuun lopulla ja hän jätti lupakirjan uusintaan mahdollisuuden toimeentuloon pelkästä epäilys- 34455: vaadittavat asiakirjat 30.4.1998 Ilmailulaitoksen tä, että asiakas on saattanut toimia sen mielestä 34456: (ILL) lupakirjaosastolle saaden sieltä lupauksen, väärin. ILL tekee sen jatkuvasti pelkkien huhu- 34457: että uusittu lupakirja olisi valmiina maanantaina jen perusteella. ILL:n kuuluisimpia lauseita kir- 34458: 4.5.1998. jallisissa "pidätyksissä" kuuluukin: "Tietoomme 34459: Tiedustellessaan 4.5. lupakirjaansa lupakirja- on tullut, että te olette ... jne." 34460: osaston johtaja Ollila ilmoitti, ettei asia ollut- Ko. tapauksessa tuntuu täysin väärältä, l)että 34461: kaan selvä, koska ILL tutkii Virtasen 16.7.1997 ansiolentäjän toimeentulon ehto, lentolupakirja, 34462: (Huom. viime vuonna!) suorittamaa lentoa voidaan evätä kuukaudeksi radioyhteyden mah- 34463: Malmilta Tallinnaan. Virtasta epäiltiin lentoon- dollisesta laiminlyönnistä, ja 2) että liki vuoden 34464: lähdöstä Malmin kentältä ilman yhteydenottoa vanhaa asiaa ei ole ollut aikaa selvittää aikaisem- 34465: Helsinki-Vantaan lennonjohtoon. min ansiolentolupakirjaa epäämättä. 34466: Tämän jälkeen Virtanen kyseli lupakirjaansa Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 34467: useaan otteeseen turhaan. ILL:n apulaisjohtaja tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 34468: Reijo Lamberg (Ollilan esimies) väitti, ettei tiedä nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 34469: asiasta mitään. nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 34470: Maanantaina 25.5. Virtanen yritti tavoittaa 34471: lentoturvallisuusosaston päällikköä Kim Salos- Pitääkö Hallitus ILL:n toimintaa pe- 34472: ta. Tilalle löytyi johtaja Aittola, joka ilmoitti rusteluissa tarkoitetussa lupakirja-asias- 34473: enempää selittämättä vievänsä asian "toimilupia sa asianmukaisena, ja 34474: ja lupakirjoja peruuttavaan lautakuntaan". mitä Hallitus aikoo tehdä ILL:n va- 34475: Kuitenkin vielä samana päivänä johtaja Salo- kiintuneille tavoille kevytmielisesti siirtää 34476: nen ilmoitti Virtaselle, että hän voi hakea lupa- asiakkaansa, joille lupakirja on perheen 34477: kirjansa. toimeentulon perusedellytys, mielivaitai- 34478: Edellä kerrottu simputus kuuluu ILL:n nor- siksi ajoiksi työttömiksi? 34479: maaliin käytökseen asiakkaitaan kohtaan, jotka 34480: ovat ammatillisesti riippuvaisia ILL:sta. Tämä 34481: on vain yksi esimerkki. 34482: Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 1998 34483: 34484: Klaus Bremer /r 34485: 34486: 34487: 34488: 34489: 280043 34490: 2 KK 719/1998 vp 34491: 34492: 34493: 34494: 34495: Eduskunnan Puhemiehelle 34496: 34497: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa raamusvaikutuksista oli vielä kesken, tutkintaa 34498: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, ja lupakirja-asioita hoitava lentotoimintatoimis- 34499: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen to alisti tässä tilanteessa lupakirjahakemusta 34500: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre- koskevan asian ylijohtaja Kim Salosen ratkaista- 34501: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o vaksi. Virtaselle myönnettiin Salosen ratkaisun 34502: 719: perusteella 25.5.1998 liikennelentäjän lupakirja 34503: ja samalla todettiin, että tutkinnan lopputulok- 34504: Pitääkö Hallitus ILL:n toimintaa pe- sesta päätös annetaan myöhemmin. 34505: rusteluissa tarkoitetussa lupakirja-asias- Lupakirjahakemusten käsittelystä lentotur- 34506: sa asianmukaisena, ja vallisuushallinto toteaa sen, että hakemukset kä- 34507: mitä Hallitus aikoo tehdä ILL:n va- sitellään pääsääntöisesti niiden saapumisjärjes- 34508: kiintuneille tavoille kevytmielisesti siirtää tyksessä, ellei hakijalla ole painavia perusteita 34509: asiakkaansa, joille lupakirja on perheen saattaa hakemuksensa käsiteltäväksi muiden ha- 34510: toimeentulon perusedellytys, mielivaitai- kemusten edellä. Tavanomaisessa tapauksessa, 34511: siksi ajoiksi työttömiksi? kun hakemus liitteineen on täydellinen eikä ha- 34512: kemusasian ratkaisemiseen liity edellä tarkoitet- 34513: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tua harkintaa, hakemuksen käsittely tapahtuu 34514: vasti seuraavaa: muutamassa päivässä. Tästä tavoitteestaan ja 34515: normaalista käytännöstään lentoturvallisuus- 34516: Liikenneministeriö on hankkinut kysymyksen hallinto joutui väliaikaisesti poikkeamaan, kun 34517: johdosta selvityksen Ilmailulaitoksen lentotur- lentoturvallisuushallinnon uudistetun lupakirja- 34518: vallisuushallinnolta, jolle lupakirja-asioiden kä- hakemusten käsittelyohjelmiston toimitus ja 34519: sittely kuuluu. käyttöönotto viivästyivät lupakirjahakemusten 34520: Jorma Virtasen liikennelentäjän lupakirjan jättämisen ruuhkaisimpaan ajankohtaan huhti- 34521: voimassaolo päättyi 1.5.1998 ja hänen kyseisen toukokuulle, jolloin lupakirjoja jouduttiin tuot- 34522: lupakirjan uusimista koskeva 30.4.1998 päivätty tamaan vanhalla, epätyydyttävästi toimineella 34523: hakemuksensa saapui lentoturvallisuushallin- ATK-ohjelmistolla. Tämä ja toisaalta sitten siir- 34524: nolle 30.4.1998. Kun Virtasen lupakirjahakemus tyminen uuden järjestelmän käyttämiseen ai- 34525: saapui lentoturvallisuushallinnolle, lentoturval- heuttivat siirtymisprosessin alkuvaiheessa sen, 34526: lisuushallinnossa oli käynnissä Virtasen epäiltyä että lupakirjojen toimitusajat pitenivät noin kah- 34527: ilmailurikkomusta koskeva tutkin ta. Tästä syys- teen viikkoon. 34528: tä lupakirjatiedoston Virtasta koskeviin lupakir- Kuten edellä on todettu, Virtasen hakemus 34529: jatietoihin oli merkitty mahdollista lupakirjan liikennelentäjän lupakirjan uudistamiseksi saa- 34530: hakemista varten lupakirjajaoston sisäiseen pui lentoturvallisuushallinnolle päivää aikaisem- 34531: käyttöön tarkoitettu tieto siitä, että lupakirjan- min kuin hänen lupakirjansa voimassaoloaika 34532: hakijaa koskeva tutkinta on käynnissä, koska päättyi. Koska Virtasen epäilty ilmailumääräys- 34533: tällaisessa tilanteessa myönteisen tai kielteisen ten vastainen teko oli tutkinnassa ja kun häntä oli 34534: lupakirjapäätöksen antaminen vaatii esimiesta- siitä jo kuultukin, Virtasen olisi tästä tietoisena 34535: solla tapahtuvan ratkaisun. oman etunsa vuoksi ollut syytä hakea lupakirjaa 34536: Ilmailulain 24 §:n nojalla lupakirjanhakijan hyvissä ajoin ennen sen voimassaolon päättymis- 34537: tulee täyttää määrätyt kelpoisuusvaatimukset tä, jos hän olisi halunnut ratkaisun lupakirjan 34538: sekä muutoinkin soveltua lupakirjan haltijaksi. uudistamista koskevaan hakemusasiaansa aikai- 34539: Soveltuvuusharkinnassa lentoturvallisuushallin- semmin kuin mitä hän nyt sai. 34540: to voi ottaa huomioon hakijan aikaisemmin ta- Kysymyksen perusteluissa on todettu, että 34541: pahtuneet ilmailumääräysten vastaiset rikko- lentoturvallisuushallinto jatkuvasti pelkkiin hu- 34542: mukset ja niiden vakavuusasteen. Koska päätös- huihin perustuvien epäilyjen perusteella pidättää 34543: harkinta tutkittavana olleen Virtasen ilmailu- asiakkailtaan mahdollisuuden toimeentuloon. 34544: määräysten vastaisen teon vakavuudesta ja seu- Tältä osin lentoturvallisuushallinto toteaa, että 34545: KK 719/1998 vp 3 34546: 34547: sen tutkintaan päätyvät tapaukset tulevat vireille nökset ilmoitusasiakirjoista. Näin oli menetelty 34548: varsin monin eri tavoin, kuten ilmoituksista len- myös Virtasen tapauksessa. Virtanen sai asian- 34549: nonjohdoilta, rajavartiolaitokselta, ilmavoimil- osaisen kuulemista koskevan kirjeen liitteenäjäl- 34550: ta, muilta lentäjiltä, kilpaileviita yrittäjiltä ja ylei- jennöksen muun muassa edellä mainitusta ilmoi- 34551: söltä. Lisäksi tutkintaan saatetaan päätyä koulu- tuksesta, minkä lisäksi hänelle kerrottiin mah- 34552: tus- tai lentotoimintatarkastuksessa havaittujen dollisuudesta käydä lentoturvallisuushallinnossa 34553: seikkojen perusteella. Vaaratilanteista tulee kuuntelemassa tapahtumaa koskeva radiopuhe- 34554: useimmiten useampien eri tahojen tekemiä ilmoi- linliikennenauha. 34555: tuksia. Virtasen tapauksessa ilmoituksen teki Liikenneministeriö katsoo, että lentoturvalli- 34556: lennonjohto. suushallinto on menetellyt Jorma Virtasen lupa- 34557: Kun asianosaiselle varataan tilaisuus tulla kirjaa koskevassa hakemusasiassa asianmukai- 34558: kuuUuksi epäillystä rikkomuksesta, hänelle myös sestija että asia ei anna aihetta enempiin toimen- 34559: kerrotaan, mihin saatuihin ilmoituksiin tutkiota piteisiin. 34560: perustuu. Kuultavalle annetaan lisäksi jäljen- 34561: Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 1998 34562: 34563: Liikenneministeri Matti Aura 34564: 4 KK 719/1998 vp 34565: 34566: 34567: 34568: 34569: Tili Riksdagens Talman 34570: 34571: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen mot luftfartsbestämmelserna och deras allvarlig- 34572: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- hetsgrad beaktas. Eftersom inget beslut då ännu 34573: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- hade fattats om graden av allvar i Virtanens för- 34574: man Klaus Bremer undertecknade spörsmål nr seelse och om förseelsens följdverkningar, hän- 34575: 719: sköt flygdriftsbyrån, som sköter utrednings- och 34576: certifikatärenden, ärendet gällande certifikatan- 34577: Anser Regeringen Luftfartsverkets för- sökningen tili överdirektör Kim Salonen. På ba- 34578: farande vara motiverat i det certifikat- sis av Salonens avgörande beviljades Virtanen 34579: ärende som åsyftas i motiveringarna, och den 25 maj 1998 ett trafikflygcertifikat och på 34580: vad ämnar Regeringen göra åt Luft- samma gång konstaterades det att beslutet om 34581: fartsverkets politik att lättsinnigt göra resultatet av utredningen meddelas senare. 34582: sina klienter, för vilka certifikatet är en Angående behandlingen av certifikatansök- 34583: grundförutsättning för familjens uppe- ningar konstaterar luftfartsinspektionen att an- 34584: hälle, arbetslösa för en godtycklig tidspe- sökningarna i allmänhet behandlas i den ordning 34585: riod? de anländer, om inte sökanden har vägande mo- 34586: tiveringar till att ansökningen skall behandlas 34587: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt före andra ansökningar. I vanliga fall, då ansök- 34588: anföra följande: ningen med bilagor är komplett, och då det inte 34589: behövs ovan nämnda övervägande för att avgöra 34590: Trafikministeriet har med anledning av spörs- ansökningsärendet, behandlas ansökningen på 34591: målet inhämtat en utredning av Luftfartsverkets några dagar. Luftfartsinspektionen var tvungen 34592: luftfartsinspektion, som har hand om behand- att tillfålligt avvika från denna målsättning och 34593: lingen av certifikatärenden. från sin normala praxis, när leveransen och 34594: Giltighetstiden för Jorma Virtanens trafikfly- ibruktagandet av luftfartsinspektionens förnya- 34595: garcertifikat gick ut den 1 maj 1998 och hans de programvara för behandling av certifikatan- 34596: ansökan gällande förnyandet av det ifrågavaran- sökningar uppsköts till april-maj, viiken är den 34597: de certifikatet var daterat den 30 april 1998 och mest brådskande tiden gällande inlämning av 34598: anlände tili luftfartsinspektionen den 30 april certifikatansökningar. 1 denna situation var luft- 34599: 1998. När Virtanens certifikatansökan anlände, fartsinspektionen tvungen att framställa certifi- 34600: pågick det vid luftfartsinspektionen en utredning kat med ett gammalt ADB-program som funge- 34601: gällande en luftfartsförseelse som man misstänk- rade otillfredsställande. Detta tillsammans med 34602: te att Virtanen hade gjort sig skyldig till. Därför övergången tili ett nytt system ledde i början av 34603: fanns det i certifikatuppgifterna om Virtanen, övergångsprocessen till att leveranstiden för 34604: vilka införts i certifikatregistret, en uppgift om att certifikaten förlängdes till ungefår två veckor. 34605: undersökning pågår i certifikatärendet. Uppgif- Som det ovan har konstaterats, anlände Virta- 34606: ten hade införts just med tanke på att Virtanen nens ansökan om förnyandet av trafikflygcertifi- 34607: eventuellt skulle ansöka om förnyat certifikat katet tillluftfartsinspektionen en dag innan gil- 34608: under pågående undersökning. Uppgiften var tighetstiden på hans certifikat gick ut. Eftersom 34609: avsedd för certifikatsektionens interna bruk och Virtanens förseelse mot luftfartsbestämmelserna 34610: var nödvändig, eftersom det under pågående un- var under utredning och man hade hört honom 34611: dersökning krävs ett avgörande på chefsnivå an- angående ärendet, var Virtanen underrättad om 34612: gående beviljande eller avslag på certifikatansö- detta, och han hade skäl att i eget intresse söka 34613: kan. certifikat i god tid innan giltighetstiden gick ut 34614: Med stöd av 24 § luftfartslagen skall certifikat- om han hade velat få beslutet om sitt ansöknings- 34615: sökanden uppfylla vissa kompetensvillkor samt ärende gällande förnyandet av certifikatet tidiga- 34616: även i övrigt vara lämpliga som innehavare av re än vad han nu fick. 34617: certifikat. När luftfartsinspektionen överväger 1 motiveringarna till spörsmålet har det kon- 34618: lämpligheten, kan sökandens tidigare förseelser staterats att luftfartsinspektionen kontinuerligt 34619: KK 719/1998 vp 5 34620: 34621: enbart på grund av misstankar som grundar sig förseelse misstänks, berättar man även för ho- 34622: på rykten hindrar sina klienter från att tjäna sitt nom/henne, på vilka anmälningar utredningen 34623: uppehälle. Angående detta konstaterar luftfarts- grundar sig. Den som skall höras får även kopior 34624: inspektionen att de fall som utreds kommer upp på anmälningsdokumenten. Så hade det förfarits 34625: på många olika sätt, t.ex. via anmälningar av även i fallet Virtanen. Som bilaga tili brevet gäl- 34626: flygtrafikledningar, gränsbevakningsväsendet, lande hörande av part fick Virtanen en kopia på 34627: luftstridskrafterna, andra flygare, konkurreran- bland annat den ovan nämnda anmälningen. 34628: de företagare och allmänheten. Dessutom kan Därutöver informerades han om möjligheten att 34629: man besluta om utredning på grund av sådant komma tillluftfartsinspektionen för att lyssna på 34630: som man har upptäckt i samband med kontroll bandupptagningen av radiotelefontrafiken från 34631: av utbildning eller flygverksamhet. Om farliga den tidpunkt förseelsen inträffade. 34632: situationer kommer det oftast anmälningar från Trafikministeriet anser att luftfartsinspektio- 34633: flera olika personer. 1 Virtanens fall var det flyg- nen har förfarit korrekt i certifikatansöknings- 34634: trafikledningen som gjorde anmälningen. ärendet och att ärendet inte ger anledning tili 34635: När parten får möjligheten att bli hörd då en vidare åtgärder. 34636: Helsingfors den 24 juni 1998 34637: 34638: Trafikminister Matti Aura 34639: KK 720/1998 vp 34640: 34641: Kirjallinen kysymys 720 34642: 34643: 34644: 34645: 34646: Rauha-Maria Mertjärvi /vihr ym.: Vanhusten laitoshoidon laadun 34647: turvaamisesta 34648: 34649: 34650: Eduskunnan Puhemiehelle 34651: 34652: Suomalaisessa yhteiskunnassa pidetään itses- tohenkilökunnan tilanne monissa laitoksissa on 34653: tään selvinä periaatteina kansalaisten oikeutta hyvin tiukka. Taloudellisista syistä koulutettuja 34654: turvallisuuteen, arvostukseen, itsemääräämisoi- sijaisia ei palkata. Osan hoitotyöstä tekevät työl- 34655: keuteen ja yksilöllisyyteen. Nämä periaatteet on listämisvaroin määräajaksi palkatut ihmiset. 34656: kirjattu myös Suomen vanhuspoliittisen tavoite- Tästä seuraa se, että henkilökunnan koulutusta- 34657: ja strategiatoimikunnan mietintöön. Kuten mie- so putoaa. Jatkuvat määräaikaiset työntekijät 34658: tinnössä todetaan, vanhuspolitiikka kytkeytyy vaativat työsuhteensa alussa ohjaamista ja sito- 34659: kiinteästi yhteiskunnan valitsemaan hyvinvointi- vat näin koulutettujen ja vakinaisten työntekijöi- 34660: politiikkaan. den aikaa. Määräaikaisen työsuhteen päätyttyä 34661: Useimmat vanhukset haluavat asua koto- he tekevät tilaa seuraavalle työllistettävälle. Näin 34662: naan. Yhteiskunnan ja järjestöjen tukitoimin tarvitaan jälleen ohjaamista. Jatkuva henkilö- 34663: tämä onkin mahdollista. Se on myös yksilön toi- kunnan vaihtuminen vaikuttaa myös vanhusten 34664: veiden mukaista ja yhteiskunnan kannalta edul- sosiaalisten suhteiden jatkuvaan muuttumiseen. 34665: lista. Osa vanhuksista tarvitsee ja tulee aina tar- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 34666: vitsemaan laitoshoitoa. Myös silloin yleisten ar- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 34667: vojen mukaisten oikeuksien tulee päteä. Myös kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen 34668: laitoksessa vanhuuttaan viettävälle tulee taata jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 34669: turvallinen ja hyvä hoito, oikeus arvokkuuteen, 34670: yksilöllisyyteen, itsemääräämisoikeuteen ja va- Miten Hallitus aikoo taata laitoksissa 34671: linnanvapauteen. Laadukkaan vanhusten laitos- hoidettaville vanhuksille koulutetun hoi- 34672: hoidon tarjoamisessa hoitohenkilökunnan mer- tohenkilökunnan antaman laadukkaan 34673: kitys on erittäin tärkeä. hoidon ja sen, että henkilökunta voi työs- 34674: Lamavuodet ovat saaneet aikaan sen, että hoi- kennellä pitkäjänteisesti? 34675: 34676: Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1998 34677: 34678: Rauha-Maria Mertjärvi /vihr Janina Andersson /vihr 34679: Pia Viitanen /sd Tuija Brax /vihr 34680: Osmo Soininvaara /vihr Tuija Maaret Pykäläinen /vihr 34681: 34682: 34683: 34684: 34685: 280043 34686: 2 KK 720/1998 vp 34687: 34688: 34689: 34690: 34691: Eduskunnan Puhemiehelle 34692: 34693: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja 34694: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, valtionosuudesta annetun lain (733/1992) nojalla 34695: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen valtioneuvosto hyväksyy kalenterivuosittain val- 34696: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Rauha- tion talousarvion yhteydessä valtakunnallisen 34697: Maria Mertjärven ym. näin kuuluvan kirjallisen suunnitelman sosiaali- ja terveydenhuollon jär- 34698: kysymyksen n:o 720: jestämisestä hyväksymisvuotta seuraavan neljän 34699: vuoden aikana (5 §).Laissa on määräykset valta- 34700: Miten Hallitus aikoo taata laitoksissa kunnallisen suunnitelman sisällöstä (6 §).Valtio- 34701: hoidettaville vanhuksille koulutetun hoi- neuvoston asettamat, valtakunnallisessa suunni- 34702: tohenkilökunnan antaman laadukkaan telmassa esitetyt painopisteet ovat 1990-luvulla 34703: hoidon ja sen, että henkilökunta voi työs- liittyneet ennalta ehkäisevien toimintojen koros- 34704: kennellä pitkäjänteisesti? tamiseen, palvelujen saannin turvaamiseen, odo- 34705: tusaikojen vähentämiseen, hoidon jatkuvuuden 34706: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- turvaamiseen ja palvelurakenteen uudistamiseen 34707: taen seuraavaa: avohoitovoittoisemmaksi ja kodinomaiseen, yk- 34708: silölliseen pitkäaikaishoitoon. 34709: Vanhusten palveluista ei ole Suomessa erityis- Valtakunnallisessa suunnitelmassa hyväksy- 34710: lainsäädäntöä, vaan vanhusten laitoshoidon pal- tään vuosittain myös sosiaali- ja terveydenhuol- 34711: veluja toteutetaan sosiaali- ja terveydenhuollosta lon valtionosuudeL Käyttökustannusten val- 34712: annettujen lakien pohjalta samoin perustein kuin tionosuuden laskennan perusteet määritellään 34713: muullekin väestölle. Palvelujen järjestämisvas- mm. kunnan asukasluvun, ikärakenteen ja sai- 34714: tuu on kunnilla, jotka voivat järjestää palvelut rastavuuden mukaan. Näissä perusteissa on otet- 34715: hoitamalla ne itse, yhdessä toisen kunnan tai tu huomioon myös vanhuksille järjestettävien 34716: muiden kuntien kanssa, olemalla mukana toi- palvelujen aiheuttamat kustannukset. 34717: mintaa hoitavassa kuntayhtymässä tai hankki- Valtionosuuden perusteena olevien laskennal- 34718: malla palveluja valtiolta, toiselta kunnalta tai listen kustannusten suuruus porrastuu vanhus- 34719: kuntainliitolta tai muulta julkiselta tai yksityisel- ikäryhmien osalta asukasta kohti seuraavasti: 34720: tä palveluntuottajalta. 34721: 34722: Vuosi 1998, laskennalliset kustannukset: 34723: sosiaali- terveyden- 34724: huoltoon huoltoon yhteensä 34725: 65-74-vuotiaat 2 887 mk 7 446mk 10 333 mk 34726: 75-84-vuotiaat 16 040 mk 14 024 mk 30064mk 34727: 85 vuotta ja yli 44828 mk 23 639 mk 68 467 mk 34728: 34729: 34730: Valtionosuuden laskennallisten perusteiden paitsi omana toimintana järjestetyistä palveluis- 34731: oikeellisuutta suhteessa kuntatalouteen seura- ta myös ostaessaan sopimuksella palveluja yksi- 34732: taan vuosittain. Vuonna 1998 tehdyn selvityksen tyiseltä palveluntuottajalta. Ostosopimuksen si- 34733: perusteella vain noin 70 kunnan sosiaali- ja ter- sältämät palvelut rinnastetaan kunnan itse tuot- 34734: veydenhuollon menot ylittivät valtionosuuden tamiin palveluihin mm. siinä, että niistä asiak- 34735: perusteena olevat laskennalliset menot. kaalta perittävät maksut määräytyvät sosiaali- ja 34736: Palvelujen järjestämisvastuu merkitsee kun- terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 34737: nille vastuuta toimitiloista, välineistä, henkilö- (73411992) ja asetuksen (912/1992) mukaan. 34738: kunnasta, palvelujen tarkoituksenmukaisuudes- Kunnilla on lisäksi yleinen valvontavastuu yh- 34739: ta, riittävyydestä ja laadusta. Kunnilla on vastuu dessä lääninhallitusten kanssa kunnan alueella 34740: KK 720/1998 vp 3 34741: 34742: toimivien yksityisten sosiaali- ja terveydenhuol- pahtunut supistumista tai resurssit ovat säilyneet 34743: lon palveluiden tuottajien palveluihin (laki yksi- ennallaan. 34744: tyisestä terveydenhuollosta 744/1990 ja lakiyksi- Viranomaisvalvonnan lisäksi on vanhusten 34745: tyisen sosiaalihuollon valvonnasta 603/1996). omaisilla ja läheisillä mahdollisuus ja oikeus pal- 34746: Sosiaali- ja terveydenhuollon yleinen suunnit- velujen valvontaan ja epäkohtien esilletuomi- 34747: telu, ohjaus ja valvonta kuuluu sosiaali- ja ter- seen. Terveyden- tai sairaanhoitoonsa tai siihen 34748: veysministeriölle ja sen alaisena lääninhallitusten liittyvään kohteluunsa tyytymättömällä potilaal- 34749: sosiaali- ja terveysosastoille. Vuoden 1998 minis- la tai hänen laillisella edustajallaan on oikeus 34750: teriön ja lääninhallitusten välisessä tulossopi- tehdä potilaan asemasta ja oikeuksista annetun 34751: muksessa on erikseen todettu lakisääteiset perus- lain (785/1992) 10 §:n mukainen muistutus ter- 34752: tehtävät, joista yksi on toiminnan lain- ja asian- veydenhuollosta vastaavalle johtajalle. Tervey- 34753: mukaisuuden valvonta, ohjaus ja seuranta. Lää- denhuollon toimintayksikköön valitun potilas- 34754: ninhallitusten sosiaali- ja terveysosastojen vel- asiamiehen tehtävänä on avustaa potilasta muis- 34755: voitteita on lisännyt huomattavasti mm. yksityis- tutuksen tekemisessä. 34756: ten sosiaalipalvelujen valvonnasta annetun lain Sosiaalihuollon osalta sosiaali- ja terveysmi- 34757: edellyttämä lupamenettely ja toimitiloja koskeva nisteriössä valmistellaan hallituksen esitystä so- 34758: tarkastusvelvoite. Lääninhallitusten sosiaali- ja siaalihuollon asiakkaan asemasta annetuksi laik- 34759: terveysosastojen henkilöstöresursseissa on ta- si. 34760: 34761: Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 1998 34762: 34763: Ministeri Terttu Huttu-Juntunen 34764: 4 KK 720/1998 vp 34765: 34766: 34767: 34768: 34769: Tili Riksdagens Talman 34770: 34771: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Med stöd av lagen om planering av och stats- 34772: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande andel för social- och hälsovården (733/1992) 34773: med1em av statsrådet översänt följande av riks- godkänner statsrådet kalenderårsvis i samband 34774: dagsman Rauha-Maria Mertjärvi m.fl. under- med statsbudgeten en riksomfattande pian för 34775: tecknade spörsmål nr 720: ordnande av social- och hälsovården för de fyra 34776: kalenderår som fö1jer på det år då planen god- 34777: På vilket sätt ämnar Regeringen garan- känns (5 §). 1 lagen finns bestämmelser om den 34778: tera att åldringar som vårdas på anstalt riksomfattande planens innehåll (6 §). De av 34779: får högklassig vård som ges av utbildad statsrådet fastställda prioriteringarna i den riks- 34780: vårdpersonal samt att personalen kan ar- omfattande planen under 1990-talet har hänfört 34781: beta långsiktigt? sig tili betoning av förebyggande verksamhet, 34782: tryggande av tillgången tili tjänster, minskade 34783: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt väntetider, tryggande av kontinuiteten i fråga om 34784: anföra följande: vården och revidering av servicestrukturen i rikt- 34785: ning mot en ökad öppenvård och mot individuell 34786: 1 Finland finns inte speciallagstiftning om långvård i bernlika förhållanden. 34787: tjänster för åldringar, utan åldringar tillhanda- I den riksomfattande planen godkänns årligen 34788: hålls tjänster inom institutionsvården på basis av också statsandelarna för social- och hälsovården. 34789: lagarna om social- och hälsovården enligt samma Grunderna för beräkning av statsandelen för 34790: grunder som den övriga befolkningen. Kommu- driftskostnaderna fastställs bl.a. på basis av 34791: nerna ansvarar för ordnandet av servicen, vilket kommunens invånarantal, åldersstruktur och 34792: de kan göra genom att sköta den själv eller till- sjukfrekvens. 1 dessa grunder har också de kost- 34793: sammans med en eller flera andra kommuner, nader beaktats som tjänsterna för å1dringar med- 34794: genom att delta i en samkorumun som sköter för. 34795: verksamheten eller genom att skaffa tjänsterna Storleken av de kalkylerade kostnader perin- 34796: hos staten, en annan kommun eller ett kommu- vånare som utgör grund för statsandelen är gra- 34797: nalförbund eller hos någon annan offentlig eller derad enligt åldersgrupp, för åldringarnas del 34798: privat serviceproducent. som följer: 34799: 34800: År 1998, kalkylerade kostnader: 34801: 34802: 34803: för social- för hälso- sarnrnanlagt 34804: vården vården 34805: 65-7 4-åringar 2 887 mk 7 446mk 10 333 mk 34806: 75-84-åringar 16 040 mk 14 024 mk 30064mk 34807: 85-åringar och ä1dre 44 828 mk 23 639 mk 68 467 mk 34808: Det kontrolleras årligen att de ka1ky1erade ändamålsenliga, tillräckliga och av god kvalitet. 34809: grunderna för statsande1en står i rätt relation till Kommunerna ansvarar både för tjänster som de 34810: kommunernas ekonomi. Enligt en utredning som ordnat i form av egen verksamhet och för tjänster 34811: gjordes 1998 överskred i endast ca 70 kommuner som de på basis av avtal har köpt hos en privat 34812: utgifterna för social- och hälsovården de kalky- serviceproducent. Tjänsterna enligt ett köpeavtal 34813: lerade utgifter som utgjorde grund för statsande- jämställs med tjänster som en kommun själv pro- 34814: len. ducerar bl.a. genom att de avgifter som för tjäns- 34815: Att kommunerna ansvarar för ordnandet av terna uppbärs hos en klient bestäms enligt lagen 34816: tjänsterna innebär att de har ansvar för lokaler, (734/1992) och förordningen (912/1992) om kli- 34817: utrustning, personai och för att tjänsterna är entavgifter inom social- och hälsovården. En 34818: KK 720/1998 vp 5 34819: 34820: kommun ansvarar dessutom tillsammans med tera lokaler som förutsätts i lagen om tillsyn över 34821: Iänsstyrelsen för den allmänna tillsynen över så- privat socialservice. Personalresurserna vid läns- 34822: dana tjänster inom social- och hälsovården som styrelsernas social- och hälsoavdelningar har 34823: tillhandahålls av privata serviceproducenter som minskat eller varit oförändrade. 34824: är verksamma inom kommunens område (lagen Utöver myndighetstillsynen har åldringarnas 34825: om privat hälso- och sjukvård, 744/1990, och anhöriga och närstående möjlighet och rätt att 34826: Iagen om tillsyn över privat socialservice, 603/ övervaka tjänsterna och påtala missförhållan- 34827: 1996). den. En patient som är missnöjd med den hälso- 34828: Den allmänna planeringen, styrningen och eller sjukvård som han har fått eller med bemö- 34829: övervakningen av social- och hälsovården an- tandet i samband med den, eller en laglig företrä- 34830: kommer på social- och hälsovårdsministeriet och dare för honom, har rätt att tili den chef som 34831: på Iänsstyrelsernas social- och hälsoavdelningar, ansvarar för hälso- och sjukvården framställa 34832: vilka lyder under ministeriet. 1 1998 års resultat- sådan anmärkning som avses i 10 § lagen om 34833: avtal mellan ministeriet och länsstyrelserna patientens ställning och rättigheter (78511992). 34834: nämns särskilt de lagstadgade grundläggande Den patientombudsman som utsetts vid en verk- 34835: uppgifterna, av vilka en består i tillsyn, styrning samhetsenhet för hälso- och sjukvård skall bistå 34836: och uppföljning för att garantera att verksamhe- patienten vid framställandet av anmärkningen. 34837: ten är lagenlig och ändamålsenlig. Vid länsstyrel- Beträffande socialvården bereds vid social- 34838: sernas social- och hälsoavdelningar har åliggan- och hälsovårdsministeriet en regeringsproposi- 34839: dena ökat betydligt bl.a. på grund av det till- tion med förslag tili en lag som gäller ställningen 34840: ståndsförfarande och den skyldighet att inspek- för klienterna inom socialvården. 34841: 34842: Helsingfors den 25 juni 1998 34843: 34844: Minister Terttu Huttu-Juntunen 34845: KK 721/1998 vp 34846: 34847: Kirjallinen kysymys 721 34848: 34849: 34850: 34851: 34852: Liisa Hyssälä /kesk ym.: Miinanraivaajatunnusta ja rintamasotilas- 34853: tunnusta koskevien hallituksen esitysten antamisesta 34854: 34855: 34856: Eduskunnan Puhemiehelle 34857: 34858: Eduskunnassa on sosiaalivaliokuntaan lähe- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 34859: tetty lakialoite laiksi miinanraivaajatunnuksesta tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 34860: ja lakialoite ns. vuonna 1926 syntyneitten rinta- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen 34861: masotilastunnuksesta. Monet kansanedustajat jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 34862: ovat kiirehtineet lakien mahdollisimman pikais- 34863: ta käsittelyä. On huomattava, että aloitteiden Aikooko Hallitus valmistella syksyyn 34864: takana on eduskunnan enemmistö ja että aloit- mennessä esitykset pykälineen, jotta la- 34865: teet ovat olleet jo pitkään vireillä. kien käsittely voitaisiin aloittaa ripeästi 34866: Ellei hallitus ryhdy esityksen valmistelemi- heti syysistuntokauden alussa, vai 34867: seen, on uhkana, että syysistuntokauden ruuh- onko Hallituksen tarkoituksena hidas- 34868: kan takia lakialoitteita ei ehditä käsittelemään taa käsittelyäjälleen kerran ja siirtää laki- 34869: siinä tahdissa kuin suuressa salissa kansanedus- ehdotukset yli vaalien? 34870: tajien puheet lähetekeskustelussa edellyttivät. 34871: 34872: Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1998 34873: 34874: Liisa Hyssälä /kesk Annikki Koistinen /kesk Maija-Liisa Veteläinen /kesk 34875: Anu Vehviläinen /kesk Hannu Takkula /kesk Kari Myllyniemi /kesk 34876: Eero Lämsä /kesk Hannes Manninen /kesk Matti Ryhänen /kesk 34877: Raimo Vistbacka /ps Juha RehuJa /kesk Päivi Räsänen /skl 34878: Aulis Ranta-Muotio /kesk Kyösti Karjula /kesk Ossi Korteniemi /kesk 34879: Markku Vuorensola /kesk Mari Kiviniemi /kesk Toimi Kankaanniemi /skl 34880: Seppo Kääriäinen /kesk Aapo Saari /kesk Matti Vanhanen /kesk 34881: Jukka Vihriälä /kesk Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk Timo Kalli /kesk 34882: Kauko Juhantalo /kesk Tero Mölsä /kesk Matti Väistö /kesk 34883: Sakari Smeds /skl Maija-Liisa Lindqvist /kesk Tauno Pehkonen /skl 34884: 34885: 34886: 34887: 34888: 280043 34889: 2 KK 721/1998 vp 34890: 34891: 34892: 34893: 34894: Eduskunnan Puhemiehelle 34895: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa maalaiset vapaaehtoiset, jotka todistettavasti 34896: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, ovat osallistuneet taisteluihin. Viimeksi maini- 34897: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen tuille henkilöille on voitu myöntää ulkomaalai- 34898: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa sen rintamasotilastunnuksesta annetun asetuk- 34899: Hyssälän ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy- sen mukaisesti rintamasotilastunnus (418/1992) 34900: myksen n:o 721: sekä oikeus kuntoutukseen ja rintamarahaan. 34901: Lisäksi työryhmä esitti, että rintamasotilas-, rin- 34902: Aikooko Hallitus valmistella syksyyn tamapalvelus- ja rintamatunnuksen myöntämi- 34903: mennessä esitykset pykälineen, jotta la- nen lopetetaan. Tämän mukaisesti rintamavete- 34904: kien käsittely voitaisiin aloittaa ripeästi raanitunnusasetuksia on muutettu siten, että 34905: heti syysistuntokauden alussa, vai tunnusten myöntämisperusteita laajentamatta 34906: onko Hallituksen tarkoituksena hidas- niiden myöntäminen on lopetettu vuoden 1994 34907: taa käsittelyäjälleen kerran ja siirtää laki- lopussa. 34908: ehdotukset yli vaalien? Kuten työryhmä totesi, Suomen sodat vuosina 34909: 1939-1945 olivat ns. totaalista sotaa, joka anka- 34910: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- rasti koetteli koko kansaa. Monilla väestöryh- 34911: vasti seuraavaa: millä on kiistatta ollut rintamaveteraanien ohella 34912: olennainen merkitys siihen, että Suomi selvisi 34913: Rintamasotilastunnusta koskevan asetuksen sodista itsenäisenä valtakuntana. Tästä huoli- 34914: (722/1969) mukaan rintamasotilaana tarkoite- matta työryhmä katsoi, ettei muita ryhmiä tulisi 34915: taan henkilöä, joka on vuosien 1939-1945 so- rinnastaa rintamaveteraaneihin ja että olisi sel- 34916: tien aikana osallistunut puolustusvoimien jou- västi tunnustettava rintamaveteraanien kanta- 34917: koissa varsinaisiin sotatoimiin reserviläisenä, neen raskainta taakkaa maan puolustamisessa. 34918: nostomiehenä, vapaaehtoisena tai vakinaisessa Sosiaali- ja terveysministeriö määräsi 34919: palveluksessa olevana. Varsinaisiin sotatoimiin 20.9.1995 apulaisosastopäällikkö Pekka Pitsin- 34920: katsotaan osallistuneeksi henkilö, joka todistet- gin laatimaan selvitykset ja niihin liittyvät ehdo- 34921: tavasti on osallistunut taisteluihin rintamavas- tukset tarpeellisiksi katsottaviksi toimenpiteiksi 34922: tuussa olleen sotatoimiyhtymän joukoissa tai sen erityisen tunnuksen myöntämisestä ja kuntoo- 34923: alueella taikka ilmatorjunta- tai rannikkojou- tuspalvelujen järjestämisestä eräille lähinnä rin- 34924: koissa, merivoimien alusyksiköissä tahi ilmavoi- tamaolosuhteisiin rinnastettavissa sodanajan ja 34925: mien lentoyksiköissä. Muissa tehtävissä sotatoi- välittömästi sotaan liittyneissä erityisen raskais- 34926: miyhtymän ulkopuolella palvelleita ei ole pidetty sa ja vaarallisissa tehtävissä palvelleille kansa- 34927: sellaisina henkilöinä, jotka olisivat tunnukseen laisryhmille. 34928: oikeutettuja edellä lueteltujen sotatoimiyhty- Selvitysten perusteella sosiaali- ja terveysmi- 34929: mien joukko-osastoissa palvelleiden tapaan. nisteriö laati hallituksen esityksen asiaa koske- 34930: Sosiaali- ja terveysministeriön asettama rinta- vaksi lainsäädännöksi. Sen mukaan vuoden 1998 34931: ma veteraanitunnusten selvitystyöryhmä selvitti alusta tuli voimaan laki eräissä Suomen sotiin 34932: muistiossaan (STM 1990/19) mahdollisuudet rin- liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutukses- 34933: tamaveteraanitunnusten myöntämisen laajenta- ta ( 103911997). Lain tarkoituksena on mahdollis- 34934: miseen ja toisaalta tunnusten myöntämisen lo- taa kuntootuspalvelujen järjestäminen niille 34935: pettamiseen. Huolimatta siitä, että työryhmä eräissä vuosien 1939-1945 sotiin liittyneissä teh- 34936: katsoi useiden henkilöryhmien panoksen olleen tävissä palvelleille, joilla ei ole rintamaveteraa- 34937: olennainen Suomen puolustustaistelussa, se ha- nien kuntoutuksesta annetussa laissa edellytetty- 34938: lusi kuitenkin tunnustaa rintamalla taistelleille jä rintamaveteraanitunnuksia. Heille ei myön- 34939: veteraaneille erityisaseman. Näillä henkilöillä on netä erillisiä tunnuksia vaan todistus laissa tar- 34940: jo oikeus tunnuksiin. Sen vuoksi työryhmä pää- koitettuun palvelukseen osallistumisesta. 34941: tyi esittämään, ettei tunnusten myöntämistä enää Lain mukaan rintamaveteraanien kuntoutuk- 34942: laajenneta. Poikkeuksena olivat vain ne ulko- seen rinnastettavaa kuntoutusta voidaan antaa 34943: KK 721/1998 vp 3 34944: 34945: muun muassa niille, jotka ovat vuosina 1945- purkamiseen merivoimien alusyksiköissä tai 34946: 1952 puolustusvoimien alaisena osallistuneet maamiinojen raivaukseen Pohjois-Suomessa. 34947: merimiinojen raivaukseen tai raivausesteiden 34948: 34949: Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1998 34950: 34951: Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre 34952: 4 KK 721/1998 vp 34953: 34954: Tili Riksdagens Talman 34955: 34956: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen beviljas frontmannatecken samt rätt till rehabili- 34957: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande tering och frontpenning. Arbetsgruppen föreslog 34958: medlem av statsrådet översänt följande av riks- också att beviljande av frontmannatecken, front- 34959: dagsman Liisa Hyssälä m.fl. undertecknade tjänsttecken och fronttecken upphör. Enligt det- 34960: spörsmål nr 721: ta har förordningarna om frontveterantecken 34961: ändrats så, att beviljandet upphörde i slutet av 34962: Ämnar Regeringen före hösten bereda 1994 utan att grunderna för beviljande utvidga- 34963: förslag jämte paragrafer så, att behand- des. 34964: lingen av lagförslagen kan inledas i rask Såsom arbetsgruppen konstaterade var Fin- 34965: takt genast i början av höstsessionen eller lands krig 1939-1945 s.k. totala krig, som drab- 34966: är det Regeringens avsikt att än en bade hela befolkningen hårt. Förutom frontvete- 34967: gång fördröja behandlingen och skjuta ranerna har många befolkningsgrupper utan tve- 34968: upp den tili tiden efter valet? kan på ett avgörande sätt bidragit tili att Finland 34969: klarade sig ur krigen som en självständig stat. 34970: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt Trots det ansåg arbetsgruppen att andra grupper 34971: anföra följande: inte skall jämställas med frontveteranerna och att 34972: det tydligt bör markeras att frontveteranerna har 34973: Enligt förordningen om frontmannatecken burit den tyngsta bördan i försvaret av vårt land. 34974: (772/1969) avses med frontman den som under Social- och hälsovårdsministeriet förordnade 34975: krigen 1939-1945 deltagit i de egentliga krigs- den 20 september 1995 biträdande avdelnings- 34976: handlingarna inom försvarsväsendets trupper chef Pekka Pitsinki att utreda och ge förs1ag tili 34977: såsom reservist, lantvärnsman eller frivillig eller i åtgärder som behövs för bevi1jandet av ett sär- 34978: aktiv tjänst. 1 de egentliga krigshandlingarna an- skilt teeken och anordnandet av rehabi1iterings- 34979: ses den ha deltagit, som bevisligen tagit del i tjänster till vissa befolkningsgrupper som under 34980: strider inom trupper, hörande tili operativ enhet krigstid och i direkt anslutning till kriget tjänst- 34981: med frontansvar eller inom dess område eller gjort i särskilt tunga och farliga uppdrag närmast 34982: också i luftvärns- eller kusttrupper, inom sjö- jämförbara med frontförhållanden. 34983: stridskrafternas fartygsenheter eller inom luft- På grundval av utredningarna utarbetade so- 34984: stridskrafternas flygenheter. De som haft andra cial- och hälsovårdsministeriet en regeringspro- 34985: uppdrag utanför den operativa enheten har inte position med ett lagförslag, vilket resulterade i en 34986: ansetts höra tili dem som är berättigade tili teek- lag om rehabi1itering för personer som tjänstgjort 34987: en på samma sätt som de personer som tjänst- i vissa uppdrag under Fin1ands krig (1039/1997). 34988: gjort i ovan uppräknade truppförband inom de Lagen trädde i kraft vid ingången av 1998. Avsik- 34989: operativa enheterna. ten med lagen är att göra det möjligt att ordna 34990: Den arbetsgrupp för utredande av frontvete- rehabiliteringstjänster för de personer som 34991: rantecknen som social- och hälsovårdsministe- tjänstgjorde i vissa uppdrag i anslutning till kri- 34992: riet tilisatt utredde isin promemoria (STM 1990/ gen 1939-1945 och som inte har de frontvete- 34993: 19) å ena sidan möjligheterna att utvidga bevil- rantecken som förutsätts i lagen om rehabilite- 34994: jandet av frontveterantecknen och å andra sidan ring av frontveteraner. Dessa personer kommer 34995: alternativet att inte längre bevilja några tecknen. inte att beviljas särskilda tecken, utan deras del- 34996: Trots att arbetsgruppen ansåg att många grupper tagandet i sådan tjänstgöring som avses i lagen 34997: har gjort en betydande insats i försvaret av vårt påvisas med ett intyg. 34998: land, ville den dock placera de veteraner som Enligt lagen kan rehabilitering som motsvarar 34999: kämpat vid fronten i en särställning. Dessa perso- rehabliteringen för frontveteraner ges bl.a. per- 35000: ner har redan rätt tili tecken. Därför beslöt ar- soner som underställda försvarsmakten åren 35001: betsgruppen att föreslå att beviljandet inte utvid- 1945-1952 har deltagit i röjningen av sjöminor 35002: gas. Undantag utgjorde endast de utlänningar eller i desarmeringen av röjningshinder i sjö- 35003: som frivilligt och bevisligen deltog i striderna. De stridskrafternas fartygsenheter eller i röjningen 35004: sistnämnda har enligt förordningen om front- av landminor i norra Finland. 35005: mannatecken för utlänningar (418/1992) kunnat 35006: 35007: Helsingfors den 29 juni 1998 35008: 35009: Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre 35010: KK 722/1998 vp 35011: 35012: Kirjallinen kysymys 722 35013: 35014: 35015: 35016: 35017: Hannu Takkula /kesk: Kehitysaluepoliittisesta toimenpideohjel- 35018: masta 35019: 35020: 35021: Eduskunnan Puhemiehelle 35022: 35023: Suomi eriarvoistuu ja keskittyy kiihtyvää menpiteiden ns. Norjan mallin mukaan voitaisiin 35024: vauhtia. Palvelujen tarjonta ja saatavuus heik- käyttää erityisten helpotusten myöntämistä hen- 35025: kenevät Pohjois-Suomen maakunnissa. Muutto- kilöverotuksessa (esimerkiksi erityinen syrjäseu- 35026: liike kasvaa- erityisesti nuori ja koulutettu väki tuvähennys), työnantajamaksujen poistoja, 35027: muuttaa eteläiseen Suomeen. Muuttoliike vie opintolainojen anteeksiautoa ja korotettuja lap- 35028: mukanaan paljon osaamista. Taantuvat alueet silisiä. Vastaavanlaisista toimenpiteistä Norjassa 35029: taantuvat entisestään. on saatu paljon myönteisiä tuloksia. Jo lyhyen 35030: Alueellisessa kehityksessä ei ole lähiaikoina ajan kuluessa on havaittu mm. kohdealueiden 35031: odotettavissa suoranaista suunnanmuutosta,jol- väestömäärän kääntyneen selvään nousuun. 35032: lei tätä vahingollista keskittymiskehitystä saada Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 35033: nopeasti hillityksi. Jotta koko maa voitaisiin pi- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 35034: tää asuttuna ja yhteiskuntarakenne terveenä nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 35035: myös Pohjois-Suomessa, tulee vakavasti harkita nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 35036: erityisen toimenpideohjelman laatimista, ohjel- 35037: man, joka kohdeunetaan pahiten kärsineille Aikooko Hallitus ryhtyä perusteelli- 35038: alueille, ohjelman, jossa ennakkoluulottomastija sesti selvittämään ns. Norjan mallin mu- 35039: määrätietoisesti haetaan keinoja niin työttömyy- kaisen toimenpideohjelman käyttökel- 35040: den ja elinkeinoelämän elvyttämiseen kuin nuor- poisuutta myös Suomessa ja ryhtymään 35041: ten, opiskelunsa loppuun saattaneiden nuorten selvityksen jälkeen tarpeellisiin toimenpi- 35042: saamiseksi ja palaamiseksi kotiseuduilleen. Ve- teisiin? 35043: rotuksellisten, alue- ja elinkeinopoliittisten toi- 35044: Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1998 35045: 35046: Hannu Takkula /kesk 35047: 35048: 35049: 35050: 35051: 280043 35052: 2 KK 722/1998 vp 35053: 35054: 35055: 35056: 35057: Eduskunnan Puhemiehelle 35058: 35059: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa dasta. Järjestelmä vaikeuttaisi myös etenkin 35060: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, nuorten ammatillista kehitystä, jonka edellytyk- 35061: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen senä on usein kokemusten hankkiminen eri työ- 35062: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannu paikoista. 35063: Takkulan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen Henkilöihin kohdistuva tukijärjestelmä on 35064: n:o 722: kallis, eikä sen toteuttamiseen ole taloudellisia 35065: edellytyksiä. Tukijärjestelmän tulisi olla pitkä- 35066: Aikooko Hallitus ryhtyä perusteelli- kestoinen, mikä edelleen lisäisi siitä aiheutuvaa 35067: sesti selvittämään ns. Norjan mallin mu- taloudellista rasitusta ja kärjistäisi edellä kuvat- 35068: kaisen toimenpideohjelman käyttökel- tuja ongelmia. 35069: poisuutta myös Suomessa ja ryhtymään Kirjallisessa kysymyksessä mainitut Pohjois- 35070: selvityksen jälkeen tarpeellisiin toimenpi- Suomen alueet ovat Euroopan unionin rakenne- 35071: teisiin? rahastojen tavoite 6 -ohjelman piirissä. Tämän 35072: ohjelman kautta suunnataan vuonna 1999 päät- 35073: Vastauksena esitän kunnioittaen seuraavaa: tyvän viiden vuoden ohjelmakauden aikana esi- 35074: merkiksi Lappiin yhteensä noin 630 milj. mark- 35075: Alueiden kehittämisestä annetun lain (1135/ kaa EU :n rakennerahastojen varoja, mikä koti- 35076: 1993) tavoitteena on edistää alueiden omaehtois- maisen rahoituksen kanssa merkitsee arviolta 35077: ta kehittämistä ja alueellisesti tasapainoista kehi- noin 1,5 mrd. markan panostusta. Tämän lisäksi 35078: tystä. Laki määrittelee neljä painopistettä näiden Lappi kuuluu Interreg-alueeseen, jossa toteute- 35079: tavoitteiden saavuttamiseksi. Ensimmäinen pai- taan kahta erillistä ohjelmaa. Näiden ohjelmien 35080: nopiste on alueiden väestön elinolojen ja tärkei- avulla pyritään tukemaan sellaisia rakenteellisia 35081: den palveluiden saatavuuden turvaaminen. Toi- muutoksia, joiden kautta syntyy pysyviä toi- 35082: sena keinona on turvata alueellisen kehityksen meentulomahdollisuuksia asukkaille. Ohjelmat 35083: kannalta tarpeellinen perusrakenne. Edelleen perustuvat pohjoisten alueiden vahvuuksien ja 35084: aluepolitiikan toimenpitein uudistetaan alueiden erityisalasuhteiden hyödyntämiseen. Ohjelmas- 35085: tuotantorakennetta, parannetaan yritysten toi- sa rahoitettavat hankkeet perustuvat laajaan yh- 35086: mintaedellytyksiä ja edistetään uusien työpaik- teistyöhön, jolla varmistetaan toimenpiteiden 35087: kojen syntymistä. Neljäntenä painopisteenä on laatu ja soveltuminen alueen tarpeisiin. 35088: alueiden talouden ja väestön osaamisen perustan Sisäasiainministeriö asetti huhtikuussa 1997 35089: vahvistaminen. asiantuntijatyöryhmän pohtimaan Pohjois-Suo- 35090: Kirjallisessa kysymyksessä esitetty ns. Norjan men kehitystä ja tekemään ehdotuksensa pitkän 35091: malli toteuttaisi lähinnä aluekehityslaissa mai- aikavälin toimenpiteistä alueen kehittämiseksi. 35092: nittua ensimmäistä painopistettä. Keinoina olisi- Työryhmän työ valmistui helmikuussa 1998. 35093: vat ensisijaisesti suoraan henkilöihin kohdistu- Työryhmän ehdotusten painopiste on alueen kil- 35094: vat verotukselliset ja muut toimenpiteet. Alueel- pailukykyynja väestön osaamiseen vaikuttavissa 35095: lisesti käytettyinä tällaiset toimenpiteet asettaisi- toimenpiteissä. Erityisesti työryhmä on etsinyt 35096: vat kansalaiset eriarvoiseen asemaan asuinpai- keinoja alueen luonnonvarojen käytön moni- 35097: kan mukaan. Tätä eriarvoisuutta korostaisi li- puolistamiseksi ja uuden teknologian käyttöön- 35098: säksi alueellinen rajaus, joka jouduttaisiin välttä- oton edistämiseksi. Työryhmän ehdotukset 35099: mättä tekemään. muodostavat pohjan uuden EU:n rakennerahas- 35100: Alueellisen kehittämisen tärkein tavoite on tokauden ohjelmien toteuttamiselle ja kotimai- 35101: tarjota kansalaisille mahdollisuus saada työpaik- sen rahoituksen suuntaamiselle. 35102: kaja sitä kautta riittävä toimeentulo. Henkilöitä Hallitus katsoo, että aluepolitiikan tärkein ta- 35103: koskevan tukijärjestelmän käyttöönotto johtaisi voite on saada aikaan sellaisia rakenteellisia 35104: aikaa myöten yhdyskuntarakenteen jäykistymi- muutoksia, joiden avulla kehitysalueiden väes- 35105: seen, jos suosittaisiin asumista sellaisilla paikka- tölle voidaan tarjota entistä monipuolisemmat 35106: kunnilla, joilla työpaikkojen syntyminen on hi- mahdollisuudet työpaikan saantiin ja toimeentu- 35107: KK 722/1998 vp 3 35108: 35109: Ion hankkimiseen. Kirjallisessa kysymyksessä jestelmässä on niin vakavia ongelmia, ettei halli- 35110: mainitun ns. Norjan malli ei toteuteta tätä tavoi- tus katso aiheelliseksi valmistella sen mukaisia 35111: tetta. Lisäksi henkilöihin kohdistuvassa tukijär- toimenpiteitä. 35112: 35113: Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1998 35114: 35115: Sisäasiainministeriöön määrätyn ministerin sijaisena 35116: sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam 35117: 4 KK 722/1998 vp 35118: 35119: 35120: 35121: 35122: Tili Riksdagens Talman 35123: 35124: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen ren blir stelare, om man gynnar boende på såda- 35125: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande na orter där arbetsplatser uppstår långsamt. Sys- 35126: medlem av statsrådet översänt följande av riks- temet försvårar också främst ungdomarnas yr- 35127: dagsman Hannu Takkula undertecknade spörs- kesmässiga utveckling, emedan förutsättningen 35128: mål nr 722: för denna oftast är att man skaffar sig erfarenhet 35129: av olika arbetsplatser. 35130: Ämnar Regeringen grundligt utreda Ett stödsystem som riktar sig till personer är 35131: användbarheten av ett åtgärdsprogram dyrt, och det finns inga ekonomiska förutsätt- 35132: enligt den s.k. norska modellen även i ningar för att genomföra ett sådant stödsystem. 35133: Finland och efter utredningen vidta nöd- Stödsystemet bör vara långvarigt, vilket ytterli- 35134: vändiga åtgärder? gare ökar den ekonomiska belastning som syste- 35135: met medför och tillspetsar de ovan beskrivna 35136: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt problemen. 35137: anföra följande: De regioner i norra Finland som nämns i det 35138: skriftliga spörsmålet omfattas av EU-struktur- 35139: Syftet med lagen om regional utveckling fondernas mål 6-program. Via detta program 35140: (1135/1993) är att främja utvecklingen av landets riktas t.ex. till Lappland under den fem års pro- 35141: regioner genom deras egna initiativ och att balan- gramperiod som upphör 1999 sammanlagt ca 630 35142: sera den regionala utvecklingen. Lagen definie- milj. mk ur EU:s strukturfonder, vilket tillsam- 35143: rar fyra prioritetsområden för att dessa mål skall mans med den inhemska finansieringen innebär 35144: uppnås. Till det första prioritetsområdet hör att en satsning på uppskattningsvis ca 1,5 mrd. mk. 35145: trygga utvecklingen av levnadsförhållandena för Utöver detta hör Lappland till Interreg-området, 35146: regionernas befolkning och tillgången till service där två separata program genomförs. Med hjälp 35147: som är viktig för den. Till det andra hör a tt trygga av dessa program strävar man efter att stöda 35148: den infrastruktur som behövs för den regionala sådana strukturella förändringar, genom vilka 35149: utvecklingen. Vidare förnyas med hjälp av regio- permanenta utkomstmöjligheter för invånarna 35150: nalpolitiska åtgärder regionernas produktions- uppkommer. Programmen grundar sig på de 35151: struktur, förbättras företagens verksamhetsbe- nordliga regionernas starka sidor och på utnytt- 35152: tingelser och främjas uppkomsten av nya arbets- jandet av särförhållanden. Projekten som finan- 35153: platser. Till det fjärde prioritetsområdet hör att sieras inom ramen för programmet grundar sig 35154: stärka grunden för regionernas ekonomi och be- på ett omfattande samarbete genom vilket kvali- 35155: folkningens kunnande. teten på åtgärderna och deras lämplighet för regi- 35156: Den s.k. norska modellen som föreslagits i det onens behov säkerställs. 35157: skriftliga spörsmålet skulle främst realisera det Inrikesministeriet tillsatte i april 1997 en ex- 35158: första prioritetsområdet som nämns i lagen om pertgrupp för att dryfta norra Finlands utveck- 35159: regional utveckling. Metoderna för detta är i ling och utarbeta ett förslag tili åtgärder för regi- 35160: första hand skattemässiga och andra åtgärder onens utveckling på lång sikt. Arbetsgruppens 35161: som direkt riktar sig till personer. När åtgärder arbete blev fårdigt i februari 1998. Det viktiga i 35162: av detta slag används regionalt försätts medbor- arbetsgruppens förslag är de åtgärder som påver- 35163: garna i olikvärdig ställning beroende på bonings- kar regionens konkurrensförmåga och befolk- 35164: orten. Denna olikvärdighet framhävs dessutom ningens kunnande. Arbetsgruppen har i synner- 35165: av den regionala avgränsning som nödvändigtvis het försökt hitta metoder att göra utnyttjandet av 35166: måste göras. regionens naturtillgångar mångsidigare och 35167: Det viktigaste målet för den regionala utveck- främja ibruktagandet av ny teknologi. Arbets- 35168: lingen är att erbjuda medborgarna möjlighet att gruppens förslag bildar en grund för förverkli- 35169: få en arbetsplats och på det sättet en tillräcklig gandet av program under den nya EU-struktur- 35170: utkomst. Ibruktagandet av ett stödsystem för fondsperioden och för styrningen av inhemsk 35171: personer leder med tiden tili att samhällsstruktu- finansiering. 35172: KK 722/1998 vp 5 35173: 35174: Regeringen anser att regionalpolitikens vikti- med den i det skriftliga spörsmålet nämnda s.k. 35175: gaste mål är att åstadkomma sådana strukturella norska modellen. Dessutom förekommer det så 35176: förändringar med hjälp av vilka befolkningen allvarliga problem i ett stödsystem riktat tili per- 35177: inom utvecklingsområdena kan erbjudas allt soner att regeringen inte anser det motiverat att 35178: mångsidigare möjligheter att få en arbetsplats bereda några åtgärder i enlighet med systemet. 35179: och skaffa sig utkomst. Detta mål uppnås inte 35180: Helsingforsden 29 juni 1998 35181: 35182: Ställföreträdare för ministern i inrikesministeriet, 35183: inrikesminister Jan-Erik Enestam 35184: KK 723/1998 vp 35185: 35186: Kirjallinen kysymys 723 35187: 35188: 35189: 35190: 35191: Klaus Bremer /r: Liikenneministeriön ilmailualan koulutuksesta 35192: 35193: 35194: Eduskunnan Puhemiehelle 35195: 35196: Päinvastoin kuin maantieliikenteessä liiken- sa viranomaisen kysymyksissä on vaana vas- 35197: neministeriön alaisessa ilmaliikenteessä lupakir- tauksia! Esimerkiksi aerodynamiikan kysymyk- 35198: jatutkinnot on tänä vuonna keskitetty Ilmailulai- sen kohdalla oppilaan (lentokoneinsinööri) on 35199: toksen (ILL) monopoliksi. Ilmailuviranomaisel- pitänyt vääntää rautalangasta ja oppikirjasta vi- 35200: la on kysymyspankki, jonka sisältöä ei anneta ranomaiselle, että ILL:n vastaus on päin honkia. 35201: lentokouluille eikä lennonopettajille. ILL:n ammattitaidosta tämä on tosin liiankin 35202: Kysymykset on laadittu JAR-syllabuksista usein toistuva esimerkki. 35203: (luettelo opetettavista aiheista). Kuitenkaan ei Alan koulutuksesta vastaavat ovat olleet yh- 35204: ole olemassa minkäänlaista osaamistasovaati- teydessä ILL:een, mutta tavan mukaan sieltä ei 35205: musta siitä, kuinka "syvälle" kussakin aiheessa tulla milliäkään vastaan. 35206: kullakin koulutustasolla mennään. Missään vi- Yhteiset JAR/FCL-vaatimukset ja niihin liit- 35207: ranomaisen dokumentissa ei opettajalle eikä op- tyvä kysymyspankki on muualla Euroopassa 35208: pilaalle esitetä aiheen käsittelysyvyyttä. Esimerk- vasta tekeillä, mutta niiden valmistumisesta ei ole 35209: kinä voisi mainita aerodynamiikan tai sääopin vielä tietoakaan. Muissa JAR-maissa nämä syl- 35210: tai vaikkapa lentokoneiden rakenteet ja huollon labukset ja viranomaiskokeet otetaankin käyt- 35211: -jokaisessa löytyy vilisemällä osa-alueita, joita töön vasta vuosina 1999-2001. Osaamistaso oli 35212: yksin voisi opettaa vaikka viikon. Nyt ei ole esillä, kun JAR/FCL-vaatimuksia laadittiin, 35213: minkäänlaista ohjetta siitä, mitä asioita olisi mutta jäsenvaltiot eivät päässeet niistä yksimieli- 35214: säästettävä Iiikennelentäjävaiheeseen, vai tulee- syyteen, joten ainoastaan syllabukset dokumen- 35215: ko kaikki ottaa esille jo yksityislentäjätasolla! toitiin ja allekirjoitettiin. Jälleen kerran ILL ho- 35216: Aiemmin ILL:lla oli selkeä tiedote, TRG TR- sui JAR-säännöillä liikkeelle ennenaikaisesti- 35217: 4, jossa oli esitetty osaamisvaatimukset (tasot A, aivan kuten korjaamo- ym. määräyksillä - ai- 35218: B ja C). Nyt tämä ei ole enää voimassa eikä uutta heuttaen korvaamattomia taloudellisia menetyk- 35219: ole laadittu. Oppilaat, ja myös opettajat, ovat siä hallinnonalansa asiakkaille. Nyt lennonopet- 35220: viranomaisen armoilla. Koekysymykset on tehty tajat ovat voimattomia, mutta oppilaille seura- 35221: viranomaisen toimesta. Tekijästä riippuen pai- ukset ovat kaikkein epäoikeudenmukaisimmat. 35222: notukset ja syvyys voivat olla ihan jotain muuta Asiaan kuuluu lisäksi, että moni ILL:n virka- 35223: kuin mitä pitkäaikaisella kokemuksella varustet- mies tekee firabelina opetustöitä erinäisissä len- 35224: tu opettaja on oppilaalleen antanut. tokouluissa. Koska ko. virkamies melko varmas- 35225: Onhan tilanne perin nurinkurinen, kun kaikis- ti tuntee viranomaiskokeen kysymykset ainakin 35226: sa muissa oppilaitoksissa julkistetaan kirja tai oman aineensa kohdalla- on saattanut itse laa- 35227: moniste, jonka sisältö on osattava, tai osaamis- tiakin ne- niin mitä takeita on tasapuolisuudes- 35228: vaatimukset määritellään jollain muulla tavalla ta eri lentokoulujen välillä? 35229: selkeästi. Jopa yliopistoon on pääsyvaatimukset Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 35230: julkistettu, jotta erilaisista kouluista tulevat voi- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 35231: vat valmentautua niiden mukaan. nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 35232: ILL:n viranomaistapa johtaa siihen, ettei esi- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 35233: merkiksi koetuloksesta voi millään tavalla rekla- 35234: moida, kun ei ole minkäänlaista dokumenttia, Hyväksyykö Hallitus liikenneministe- 35235: mihin vedota. Niinpä on sattunut tapauksia,jois- riön alaisen Ilmailulaitoksen häikäile- 35236: 35237: 280043 35238: 2 KK 723/1998 vp 35239: 35240: mättömän monopolistisen viranomais- mitä Hallitus tekee ilmailualan koulu- 35241: vallan myös koulutusasioissa -eletään- tusvalvonnan saattamiseksi liikennemi- 35242: hän sentään vuotta 1998 -ja nisteriön hallinnonalan yleisen periaate- 35243: linjan mukaiseksi? 35244: 35245: Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1998 35246: 35247: Klaus Bremer /r 35248: KK 723/1998 vp 3 35249: 35250: 35251: 35252: Eduskunnan Puhemiehelle 35253: 35254: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa mutta saattavat sisältää samoja kysymyksiä, kos- 35255: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, ka lentoturvallisuushallinto on toimittanut omia 35256: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen kysymyksiään JAA:IIe käytettäväksi yhteisessä 35257: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre- JAA:n kysymyspankissa. 35258: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o Suomalaisissa PEL-määräyksissä (kuten 35259: 723: myös JAR-FCL-vaatimuksissa) julkaistut kuta- 35260: kin lupakirjanhaltijaa varten edellytetyt teoria- 35261: Hyväksyykö Hallitus liikenneministe- tietovaatimukset perustuvat kansainvälisen sivii- 35262: riön alaisen Ilmailulaitoksen häikäile- li-ilmailun yleissopimuksen liitteen 1 (ICAO 35263: mättömän monopolistisen viranomais- Annex 1) asettamiin vähimmäisvaatimuksiin, 35264: vallan myös koulutusasioissa - eletään- joiden mukaan "lupakirjan hakijan on osoitetta- 35265: hän sentään vuonna 1998 -ja va omaavaosa ao. lupakirjan haltijalta vaaditta- 35266: mitä Hallitus tekee ilmailualan koulu- vaa tasoa olevat tiedot" määrätyistä ilmailuun 35267: tusvalvonnan saattamiseksi liikennemi- liittyvistä asioista. 35268: nisteriön hallinnonalan yleisen periaate- Tarkemmat vaatimukset teoriakoulutuksen 35269: linjan mukaiseksi? sisällöstä ja vähimmäistuntimääristä on annettu 35270: uudempien PEL-määräysten liitteissä tai aikai- 35271: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- semmin eräistä alemmanasteisista lupakirjoista 35272: vasti seuraavaa: erillisissä TRG-tiedotuksissa. Ansiolentäjän ja 35273: liikennelentäjän teoriakoulutuksen osalta ei ai- 35274: Liikenneministeriö on hankkinut kysymyksen emmin PEL-määräyksen lisäksi ole ollutjulkais- 35275: johdosta selvityksen Ilmailulaitoksen lentotur- tuna suomalaista tarkempaa koulutusohjelma- 35276: vallisuushallinnolta. vaatimusta, vaan lentokoulut ovat laatineet 35277: Kysymyksen perustelujen alkuosassa on vii- ja lentoturvallisuushallinnossa hyväksyttäneet 35278: tattu ilmailuviranomaisen pitämiin lentolupakir- omat ohjelmansa. Uusissa 14.2.1998 julkaistuis- 35279: jakurssien teoriakokeisiin ja niiden keskittämi- sa PEL M2-3 ja PEL M2-5 määräyksissä koulu- 35280: seen Ilmailulaitoksen monopoliksi. Liikennemi- tusohjelmalta edellytetään suomalaisten ilmailu- 35281: nisteriö on antamassaan vastauksessa kansan- säännösten kouluttamista ja muilta osin viita- 35282: edustaja Klaus Bremerin kirjalliseen kysymyk- taan suoraan JAR-FCL-vaatimuksissa julkais- 35283: seen n:o 713/1998 vp. esittänyt yksityiskohtaiset tuihin teoriakoulutuksen sisältövaatimuksiin. 35284: perustelut sille, miksi Suomessakin on pitänyt Sitä kuinka syvällisesti kunkin eri lupakirjan 35285: ottaa käyttöön kaikissa muissa ED-valtioissa hakijalle (yksityis-/ansio-/liikennelentäjä) teoria- 35286: pitkään käytössä ollut menettely,jossa ilmailuvi- tiedot eri oppiaineista on koulutettava, ei ilmoi- 35287: ranomainen pitää ennen lupakirjan myöntämistä teta JAR-FCL-vaatimuksissa eikä vastaavissa 35288: teoriakokeet ja miksi vain hyvin rajoitetun mää- suomalaisissa lupakirjamääräyksissä, vaan vaa- 35289: rän kysymyksiä sisältäviä kysymyssarjoja ei voi- ditaan yleisesti, että hakija on esimerkiksi "osoit- 35290: da julkaista tiedoksi lentokouluille ja lennon- tanut hallitsevansa ansiolentäjäitä vaadittavat 35291: opettajille ja sitä kautta oppilaille. tiedot ao. asioissa". Lentokoulun sekä sen len- 35292: Vastoin kysymyksen perusteluissa esitettyä nonopettajien ja teoriakouluttajien asiana on 35293: käsitystä lentoturvallisuushallinnon kysymys- oma ta riittävä ammattipätevyys arvioida ja opet- 35294: sarjaa ei ole laadittu "JAR-syllabuksista" (yh- taa asiat ao. lupakirjan haltijalta edellytettävällä 35295: teiseurooppalaisissa J AR-FCL-vaatimuksissa tiedon ja taidon tasolla. 35296: julkaistuista koultusohjelmista) eikä eurooppa- Kansanedustaja Bremerin kysymyksen perus- 35297: laisten ilmailuviranomaisten yhteistoimintaeli- teluissa mainitsemaa "selkeää tiedotetta TRG 35298: men JAA:n lupakirjakoekysymyssarjoista, vaan TR -4" ei ole pystytty tunnistamaan. Hän tarkoit- 35299: kysymyssarjat on laadittu sovittaen Suomessa tanee vanhentunutta ja myöhemmin kumottua 35300: tällä hetkellä voimassa oleviin lupakirjavaati- yksityislentäjän koulutusohjetta TRG T 2-6, 35301: muksiin (PEL-määräykset). JAA:n kokoamia jossa oli käytetty osaamistasoryhmittelyä: A. 35302: lupakirjakoekysymyssarjoja ei vielä ole julkaistu Yleiskuvaus, B. Perustiedot, C. Tulkinta ja käyt- 35303: edes ilmailuviranomaisille. Suomalaiset kysy- tötaito/osaamiskoe ja D. Täydellinen kokonais- 35304: myssarjat eivät perustu JAA:n kysymyksiin, hallintalosaamiskoe. Tämäkin ryhmittely oli 35305: 4 KK 723/1998 vp 35306: 35307: osoittautunut huonoksi, koska sen seurauksena luviranomaisille ja ensimmäiset JAR-FCL:n mu- 35308: eräät lentokoulut eivät tarkistaneet koekysy- kaiset lupakirjat voidaan myöntää vasta 1. 7.1999 35309: myksin lainkaan, oliko oppilas saavuttanut yksi- jälkeen. Sitä vastoin useissa merkittävissä EU- ja 35310: tyislentäjäitä edellytettävät perustiedot tällaisia JAA-valtioissa JAR-FCL:ää vastaavat koulu- 35311: edellyttävistä asioista. tus- ja lupakirjavaatimukset sekä ilmailuviran- 35312: Lentoturvallisuushallinnon käyttämät kysy- omaisen pitämät kokeet ovat olleet vaatimukse- 35313: myssarjat ovat laatineet lentoturvallisuushallin- na vuosikausia ennen kuin JAR-FCL:n valmiste- 35314: non toimeksiannosta pitkäaikaisen kokemuksen lutyö aloitettiin 1980-luvulla ECAC:ssa. Näiden 35315: omaavat lennonopettajat ja teoriakouluttajat EU- ja JAA-valtioiden joukossa Suomi on ollut 35316: Itse laatimiensa kysymysten lisäksi he ovat käyt- poikkeus vaatimustasoltaan helpompaan suun- 35317: täneet kysymyssarjassa suomalaisissa lentokou- taan (vrt. EU:n vertaileva tutkimus vuosilta 35318: luissa aiemmin yleisesti käytössä olleita kysy- 1991-1993). 35319: myksiä ja eräiden muiden eurooppalaisten ilmai- Kysymyksen perusteluissa esitetään väite, että 35320: luviranomaisten käyttämiä kysymyssarjoja. Eri monen Ilmailulaitoksen virkamiehen toimiessa 35321: lupakirjan hakijoille asetetut kysymykset on so- vapaa-aikanaan teoriaopettajana erinäisissä len- 35322: vitettu nimenomaan sille tietotasolle, jonka ao. tokouluissa lentoturvallisuushallinnon teoriako- 35323: lupakirjanhaltijan tulee omata. keiden kysymykset olisivat heidän kauttaan epä- 35324: Lukuisat eri lentokoulujen oppilaat ovat suo- tasapuolisesti tällaisten lentokoulujen käytettä- 35325: rittaneet lentoturvallisuushallinnon järjestämät vissä. Tähän lentoturvallisuushallinto toteaa, 35326: kokeet uusien kysymyssarjojen koekäyttöaikana että tällä hetkellä teoriakoejärjestelmää hoitaa 35327: ja kokeen suoritusvaatimuksen voimaantultua yksi koulutustarkastaja, joka kokoaa kysymys- 35328: 1.6.1998. Vastoin kysymyksen perusteluissa esi- pankista kysymykset kuhunkin kokeeseen ja val- 35329: tettyä väitettä ei tähän mennessä ole esille tullut voo sekä korjaa kokeet. Eräissä tapauksissa kou- 35330: yhtään tapausta, jossa kysymyksenasettelussa luttajan pyynnöstä tehtävään nimetty lentotur- 35331: olisi havaittu virheellisiä kysymyksiä ja vääriä vallisuushallinnon tarkastaja pitää ja valvoo ko- 35332: vastauksia. Lentoturvallisuushallinnon tietojen keet jollakin lentoasemalla. Kukaan näistä tar- 35333: mukaan ja vastoin kysymyksen perusteluissa esi- kastajista ei toimi opettajana missään lentokou- 35334: tettyä väitettä yksikään "lentokoneinsinööri" ei lussa ja he toimivat tehtävässään virkavastuulla 35335: ole suorittanut tätä uutta lupakirjakoetta ja "jou- antamatta tietoja koekysymyksistä lentokouluil- 35336: tunut vääntämään rautalangasta ja oppikirjasta le. 35337: viranomaiselle oikeaa vastausta". Eräät Ilmailulaitoksen lennonjohtajat, me- 35338: Jos jollakin kokeen suorittajalla olisi valitta- teorologi ja muutama tarkastaja voivat harras- 35339: mista jonkin kysymyksen ja arvostelun oikeelli- teenaan tai sivutoimisesti toimia lennonopettaji- 35340: suudesta, hänellä on tietysti oikeus reklamoida na tai teoriaopettajinajoissakin ilmailukerhoissa 35341: asiasta kokeen pitäjälle tai lentoturvallisuushal- tai lentokouluissa, mutta he pitävät oppiaineis- 35342: linnolle, jolloin asia selvitettäisiin. Yhtään täl- taan omat kokeensa eikä heillä ole käytettävis- 35343: laista valitusta ei ole tehty, vaikka muutama ko- sään lentoturvallisuushallinnon kysymyssarjoja. 35344: keensuorittaja onkinjoutunut uusimaan hylätyn Liikenneministeriö katsoo Ilmailulaitoksen 35345: koesuorituksensa. Pääosa kokeensuorittajista on lentoturvallisuushallinnon toimineen lupakirjoi- 35346: läpäissyt kokeen ensimmäisellä suorituskerralla, hin liittyvissä teoriakokeiden järjestämisessä il- 35347: mikä osoittaa sen, ettei vaatimustasoa ole asetet- mailulaissa, ilmailumääräyksissä sekä kansain- 35348: tu liian korkeaksi. välisissä standardeissa ja yhteiseurooppalaisissa 35349: Kysymyksen perusteluissa väitetään, että JAR-FCL-vaatimuksissa ja menettelytapaoh- 35350: muissa JAA-maissa JAR-koulutussyllabukset ja jeissa edellytetyllä tavalla pyrkien hoitamaan vel- 35351: viranomaiskokeet otetaan käyttöön vasta voitteensa lupakirjaviranomaisena asiakkaiden- 35352: 1999-2001. Tähän on todettava, että Suomi sa edun huomioon ottaen tasapuolisesti ja siten, 35353: kuten muutkaan JAA-valtiot eivät ole vielä to- että suomalainen lentokoulutus ja ilmailulupa- 35354: teuttaneet 14.2.1997 julkaistuja JAR-FCL-vaati- kirja edelleen hyväksytään lentotehtäviin tasa- 35355: muksia, koska ne tulevat siirtymäkauden jälkeen vertaisena lupakirjana muiden kehittyneiden eu- 35356: voimaan vasta 1. 7.1999. J AA:n lupakirjakokeen rooppalaisten ilmailuvaltioiden lupakirjojen rin- 35357: kysymyssarjoja ei vielä ole toimitettu edes ilmai- nalla. 35358: 35359: Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 1998 35360: 35361: Liikenneministeri Matti Aura 35362: KK 723/1998 vp 5 35363: 35364: 35365: 35366: Tili Riksdagens Talman 35367: 35368: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- ens givits tillluftfartsmyndigheterna. De finländ- 35369: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- ska frågeserierna grundar sig inte på JAA:s frå- 35370: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- gor, men de kan innehålla samma frågor efter- 35371: man Klaus Bremer undertecknade spörsmål nr som luftfartsinspektionens egna frågor har ställts 35372: 723: tili JAA:s förfogande för att kunna utnyttjas i 35373: JAA:s samfållda frågebank. 35374: Godkänner Regeringen att Luftfarts- De krav i de finländska PEL-föreskrifterna 35375: verket, som lyder under trafikministeriet, (liksom även i JAR-FCL-kraven) på teorikun- 35376: utövar sin hänsynslösa monopolistiska skap som ställs på innehavare av varje typ av 35377: myndighetsmakt även i utbildningsfrå- certifikat grundar sig på minimikraven i bilaga 1 35378: gor-trots att man redan skriver år 1998 (ICAO Annex 1) tili Konventionen om interna- 35379: -och tionell civil luftfart. Enligt dessa minimikrav 35380: vad gör Regeringen för att tillsynen skall den som ansöker om certifikat kunna visa 35381: över utbildningen på luftfartens område att han/hon har kunskaper om vissa bestämda 35382: skall bringas i överensstämmelse med de luftfartsfrågor på den nivå som krävs av inneha- 35383: allmänna principerna på trafikministeri- vare av respektive certifikat. 35384: ets förvaltningsområde? Närmare krav på innehållet och minimiantalet 35385: timmar i teoriundervisningen finns i bilagan tili 35386: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt de nyare PEL-föreskrifterna eller - i fråga om 35387: anföra följande: certifikat av lägre grad- i särskilda TGR-med- 35388: delanden. Vad gäller teoriundervisningen för yr- 35389: Trafikministeriet har med anledning av spörs- kesflygare och trafikflygare har det inte tidigare 35390: målet inhämtat en redogörelse från Luftfartsver- vid sidan av PEL-föreskriften offentliggjorts 35391: kets luftfartsinspektion. några preciserade finländska fordringar får ut- 35392: 1 första delen av spörsmålsmotiveringen hän- bildningsprogrammen, utan flygskolorna har 35393: visas till de teoriprov som luftfartsmyndigheter- gjort upp egna program och tillställt dem luft- 35394: na ordnar i samband med certifikatkurserna. Vi- fartsinspektionen får godkännande. 1 de nya fö- 35395: dare hänvisas tili koncentrationen av dessa teori- reskrifterna PEL M2-3 och PEL M2-5 av den 14 35396: prov till Luftfartsverkets monopol. Trafikminis- februari 1998 förutsätts inlärning av de finländ- 35397: teriet har i sitt svar tili riksdagsman Klaus Bre- ska luftfartsbestämmelserna och i övrigt hänvi- 35398: mers skriftliga spörsmål nr 713/1998 rd presente- sas direkt tili de krav på innehåll i teoriutbild- 35399: rat en detaljerad motivering tili varför det i Fin- ningen som offentliggjorts genom JAR-FCL- 35400: land har tagits i bruk ett förfarande som redan kraven. 35401: länge varit i bruk i andra EU-länder. Enligt detta Frågan om hur fördjupade teorikunskaperna 35402: förfarande anordnar luftfartsmyndigheten innan för sökande av respektive typ av certifikat (pri- 35403: certifikat beviljas ett teoriprov, och eftersom frå- vat-/yrkes-/trafikflygare) skall vara i olika läro- 35404: geserierna innehåller ett mycket begränsat antal ämnen meddelas inte i JAR-FCL-kraven eller i 35405: frågor kan de inte ges till flygskolor och flyglära- motsvarande finländska certifikatföreskrifter, 35406: re och därmed tili elever. utan det krävs allmänt att sökande t.ex. har visat 35407: 1 motsats tili uppfattningen i spörsmålsmoti- sig behärska den kunskap som förutsätts av yr- 35408: veringen grundar sig luftfartsinspektionens frå- kesflygare i vederbörande frågor. Det ankommer 35409: geserie inte på "JAR-syllabus" (utbildningspro- på flygskolan och på dess flyglärare och teorilä- 35410: gram som offentliggjorts i de sameuropeiska rare att införskaffa en tillräcklig yrkeskompetens 35411: JAR-FCL-kraven) och inte heller på de europeis- för att kunna bedöma och lära ut kunskap och 35412: ka luftfartsmyndigheternas samarbetsorgan skicklighet på den nivå som fordras av innehava- 35413: JAA:s frågeserier för certifikatprov, utan fråge- re av vederbörande certifikat. 35414: serierna har skapats genom tillämpning av de "Det tydliga meddelandet TRG TR-4" som 35415: certifikatkrav som för närvarande är i kraft i riksdagsledamot Bremer nämner i spörsmåls- 35416: Finland (PEL-föreskrifterna). De frågeserier för motiveringen har inte kunnat identifieras. Han 35417: certifikatprov som JAA insamlat har ännu inte torde avse en föråldrad och sedermera upphävd 35418: 6 KK 723/1998 vp 35419: 35420: utbildningsinstruktion för privatflygare, TRG T eftersom de efter en övergångsperiod träder i 35421: 2-6, där det förekom en indelning i kunskapsni- kraft först den 1 juli 1999. Frågeserierna för 35422: våer: A. Allmän beskrivning, B. Baskunskaper, JAA:s certifikatprov har inte ens ännu tillställts 35423: C. Tillämpning och praktisk skicklighet/kompe- luftfartsmyndigheterna och de första certifikaten 35424: tensprov och D. J::ullständiga helhetskunskaper/ i enliget med JAR-FCL kan beviljas först efter 35425: kompetensprov. Aven denna indelning hade vi- den 1 juli 1999. Däremot har utbildnings- och 35426: sat sig vara dålig eftersom vissa flygskolor till certifikatkrav som motsvarar JAR-FCL i flera 35427: följd av denna inte alls genom provfrågor kon- betydande EU- och JAA-länder efterlevts i åra- 35428: trollerade om eleven hade baskunskaper som för- tal före beredningen av JAR-FCL inleddes på 35429: utsätts av en privatflygare. 1980-talet i ECAC. Detsamma gäller prov som 35430: De frågeserier som luftfartsinspektionen an- anordnas av luftfartsmyndigheten. Bland dessa 35431: vänder sig av har på uppdrag av luftfartsinspek- EU- och JAA-länder har Finland utgjort ett un- 35432: tionen uppgjorts av flyglärare och teoriutbildare dantag med sina lägre ställda krav (jfr EU :s jäm- 35433: med stor erfarenhet. Förutom de frågor de själva förande undersökning från åren 1991-1993). 35434: uppgjort har de i frågeserien använt sig av frågor I spörsmålsmotiveringen framförs ett påståen- 35435: som tidigare var i allmänt bruk i de finländska de om att många av Luftfartsverkets tjänstemän, 35436: flygskolorna samt av frågeserier som används av då de på sin fritid verkar som teorilärare i enskil- 35437: vissa andra europeiska luftfartsmyndigheter. De da flygskolor, skapar orättvisa genom att tillstäl- 35438: frågor som ställs till sökande av olika typer av la dessa flygskolor frågorna i luftfartsinspektion- 35439: certifikat har anpassats uttryckligen till den kun- ens teoriprov. Till detta genmäler luftfartsin- 35440: skapsnivå som en innehavare av vederbörande spektionen att det för tillfållet är endast en utbild- 35441: certifikat skall besitta. ningsinspektör som har hand om teoriprovsyste- 35442: Elever från flera olika flygskolor har genom- met. Det är denna inspektör som ur frågebanken 35443: gått prov som anordnats av luftfartsinspektionen väljer ut frågor för vart och ett av proven, överva- 35444: under de nya frågeseriernas testperiod och även kar proven och korrigerar dem. I vissa fall kan 35445: därefter sedan kravet på att genomgå provet någon av luftfartsinspektionens inspektörer på 35446: trädde i kraft den 1 juni 1998. I motsats till begäran av utbildaren utses att ordna och över- 35447: påståendena i spörsmålsmotiveringen har det vaka proven på någon flygplats. lngen av dessa 35448: inte hittills framkommit ett enda fall av felaktiga inspektörer fungerar som lärare i någon flygsko- 35449: frågor eller fel svar. Enligt de uppgifter som luft- la, och de sköter sin uppgift under tjänsteansvar 35450: fartsinspektionen har till hands, och i motsats till utan att tillställa flygskolorna uppgifter om prov- 35451: påståendena i spörsmålsmotiveringen, har inte frågorna. 35452: en enda "flygplansingenjör" genomgått detta nya Vissa av Luftfartsverkets flygledare, meteoro- 35453: certifikatprov och blivit tvungen att "enkelt och loger och någon enstaka inspektör kan som sin 35454: lättfattligt ur läroboken ge myndigheten det rätta hobby eller bisyssla fungera som flyglärare eller 35455: svaret". teorilärare i någon flygklubb eller flygskola, men 35456: Om någon av examinanderna skulle ha klago- de anordnar egna prov i sina undervisningsäm- 35457: mål angående riktigheten i någon fråga eller i nen och har inte tillgång till luftfartsinspektio- 35458: bedömningens, kan han/hon givetvis reklamera nens frågeserier. 35459: saken hos examinatorn eller luftfartsinspektio- Trafikministeriet anser att Luftfartsverkets 35460: nen, varvid saken utreds. Det har inte inlämnats luftfartsinspektion i frågor som rör anordnande 35461: ett enda sådant klagomål även om några exami- av teoriprov för certifikat har handlat i enlighet 35462: nander har varit tvungna att skriva provet på nytt med luftfartslagen, luftfartsföreskrifterna, inter- 35463: efter underkänt resultat. De flesta examinander nationella standarder, sameuropeiska JAR- 35464: har klarat provet i första försöket, vilket visar att FCL-kraven och förfarandeinstruktionerna i 35465: kraven inte är för högt ställda. syfte att göra sin plikt som certifikatmyndighet 35466: I spörsmålsmotiveringen påstås att JAR-exa- genom att opartiskt beakta sina klienters behov 35467: mensfordringarna och myndighetsproven inte och genom att eftersträva att finländsk flygut- 35468: tas i bruk i de andra JAA-länderna före 1999- bildning erkänns på europeisk nivå och att fin- 35469: 2001. Kommentaren till detta blir att varken Fin- ländskt flygcertifikat fortsättningsvis erkänns 35470: land eller de övriga JAA-länderna ännu har full- vara likvärdigt med certifikaten i övriga utveck- 35471: följt JAR-FCL-kraven av den 14 februari 1997, lade europeiska luftfartsnationer. 35472: 35473: Helsingfors den 25 juni 1998 35474: 35475: Trafikminister Matti Aura 35476: KK 724/1998 vp 35477: 35478: Kirjallinen kysymys 724 35479: 35480: 35481: 35482: 35483: Klaus Bremer /r: Ilmailulaitoksen hallintotavoista 35484: 35485: 35486: 35487: Eduskunnan Puhemiehelle 35488: 35489: Ilmailulaitoksen (ILL) koulutus- ja lupakirja- oletteko siten lentoturvallisuushallinnon kannal- 35490: osasto pyysi 1.10.1997 mm. Suomen Ansiolentä- ta tehtävään soveltuva henkilö." 35491: jät ry:ltä sekä erikseen majuri evp. Seppo Salpa- Uskomaton lausunto ajassamme, vuonna 35492: karilta lausuntoa uusista tarkastuslentomää- 1998! Ja vielä viranomaisen lausuntona! 35493: räyksistä TRG Ml-5. Silti se edustaa tyypillisellä tavalla ILL:n len- 35494: Seppo Salpakari allekirjoitti Suomen Ansio- toturvallisuushallinnon perusasennetta asiak- 35495: lentäjät ry:n puheenjohtajana ko. edunvalvonta- kaisiinsa nähden. Sen muovaajina ovat tunnetus- 35496: yhdistyksen lausunnon 30.10. sekä oman henki- ti Kari Ollilan lisäksi hänen esimiehensä, apulais- 35497: lökohtaisen, häneltä pyydetyn lausuntonsa johtaja Kim Salonen ja osastopäällikkö Reijo 35498: 31.10. Lamberg. 35499: Seppo Salpakari haki sen jälkeen 31.12.1997 Liikenneministeri Aura on lähettänyt asiasta 35500: vanhentuneen tarkastuslentäjän valtuutuksensa paimenkirjeen ILL:Ile. 35501: uusimista ILL:lta 20.3.1998. Salpakarilla olisi Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 35502: ollut tarkastuslentotehtäviä, mutta valtuutuksen tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 35503: uusintaa viivyteltiin syytä ilmoittamatta ILL:n nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 35504: lupakirjajaostolla aiheuttaen Salpakarille henki- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 35505: lökohtaista vahinkoaja toimeentulon menetystä. 35506: Lopulta, useiden tiedustelujen jälkeen, jaosto Ummistaako Hallitus edelleen silmän- 35507: vastasi hänelle 11.5.1998 jaostopäällikkö Kari sä Ilmailulaitoksen täysin sopimattomille 35508: Ollilan allekirjoituksella: ja turmiollisille hallintotavoille, vai 35509: "Lentoturvallisuushallinto on joutunut har- mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy 35510: kitsemaan tarkastuslentotoiminnasta toimitta- asiassa liikenneministeriön ja Ilmailulai- 35511: manne lausunnon perusteella, ovatko vaikutti- toksen vastaavien virkamiesten ojentami- 35512: menne riittävät kyseisen tehtävän hoitamiseen ja seksi? 35513: 35514: Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 1998 35515: 35516: Klaus Bremer /r 35517: 35518: 35519: 35520: 35521: 280043 35522: 2 KK 724/1998 vp 35523: 35524: 35525: 35526: 35527: Eduskunnan Puhemiehelle 35528: 35529: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa 16, muutos 1 nojalla ja on harkinnassaan pääty- 35530: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, nyt Salpakarille myönteiseen ratkaisuun. Lento- 35531: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen turvallisuushallinto on lähettänyt Salpakarille 35532: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre- 11.5.1998 päivätyn kirjeen, jossa hänelle on il- 35533: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o moitettu, että hyväksytysti suoritetun tarkastus- 35534: 724: lennon jälkeen ei ole estettä uusia hänen tarkas- 35535: tuslentäjän valtuutustaan. Kirjeessä viitataan 35536: Ummistaako Hallitus edelleen silmän- kirjallisessa kysymyksessä mainittuihin Salpaka- 35537: sä Ilmailulaitoksen täysin sopimatomille rin Suomen Ansiolentäjät ry:n puheenjohtajana 35538: ja turmiollisille hallintotavoille, vai ja toisaalta hänen henkilökohtaisesti Ilmailulai- 35539: mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy tokselle syksyllä 1997 antamiin lausuntoihin. 35540: asiassa liikenneministeriön ja Ilmailulai- Liikenneministeriö katsoo, että Ilmailulaitok- 35541: toksen vastaavien virkamiesten ojentami- sen lentoturvallisuushallinto ei ole sinänsä mene- 35542: seksi? tellyt virheellisesti Salpakarin tarkastuslentäjän 35543: valtuutuksen uusimisasiassa. Ministeriö on kui- 35544: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tenkin Ilmailulaitokselle 28.5.1998 lähettämäs- 35545: vasti seuraavaa: sään kirjeessään kiinnittänyt Ilmailulaitoksen ja 35546: erityisesti sen lentoturvallisuushallinnon huo- 35547: Liikenneministeriö on pyytänyt puheena ole- miota siihen, että sen tulee lupaharkinnassaan 35548: vassa kirjallisessa kysymyksessä tarkoitetussa noudattaa objektiivisuutta ja ettei lupaharkin- 35549: Seppo Salpakarin tarkastuslentäjän valtuutuk- nan perusteeksi tule ottaa harkintavallan piiriin 35550: sen uusiruisasiassa Salpakarin liikenneministe- kuulumattomia seikkoja, esimerkiksi hakijan 35551: riölle lähettämän 29.4.1998 päivätyn kirjeen pe- esittämiä mielipiteitä. Asia on liikenneministe- 35552: rusteella Ilmailulaitokselta selvityksen 11.5. riön näkemyksen mukaan jo loppuunkäsitelty 35553: 1998. Ilmailulaitoksen lentoturvallisuushallinto, eikä näin ollen anna aihetta enempiin toimenpi- 35554: jonka toimialaan asian käsittely Ilmailulaitok- teisiin. Liikenneministeriö ei ole muutoinkaan 35555: sessa kuuluu, antoi asiasta 18.5.1998 päivätyn todennut Ilmailulaitoksen toimineen lainvastai- 35556: selvityksen, josta ilmenee lentoturvallisuushal- sesti tai muuten virheellisesti sen hoitaessa siviili- 35557: linnon näkemykset Salpakarin tapauksesta ja ilmailuun liittyviä viranomaistehtäviä. Ilmailu- 35558: lentoturvallisuushallinnon ratkaisujen perusteet. laitos noudattaa toiminnassaan asianomaisia 35559: Salpakari on 20.3.1998 hakenut Ilmailulaitok- säännöksiä ja määräyksiä sekä pyrkii noudatta- 35560: selta tarkastuslentäjän valtuutuksen uusimista. maan mahdollisimman hyvää hallintomenette- 35561: Ilmailulaitoksen lentoturvallisuushallinto on lyä, jonka mukaisesti ratkaisut perustellaan re- 35562: harkinnut Salpakarin tarkastuslentäjän valtuu- hellisesti ja avoimesti. 35563: tuksen uusimista ilmailumääräyksen PEL M2- 35564: 35565: Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 1998 35566: 35567: Liikenneministeri Matti Aura 35568: KK 724/1998 vp 3 35569: 35570: 35571: 35572: 35573: Tili Riksdagens Talman 35574: 35575: 1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen reskriften PEL M2-l6 beslutat bevilja Salpakari 35576: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande förnyad auktorisation. Luftfartsinspektionen 35577: medlem av statsrådet översänt följande av riks- har per brev daterat den II maj I998 meddelat 35578: dagsman Klaus Bremer undertecknade spörsmål Salpakari att det inte efter utförd kontrollflyg- 35579: nr 724: ning finns något hinder att förnya hans kontroll- 35580: flygarauktorisation. 1brevet hänvisas tili de utlå- 35581: Blundar regeringen fortfarande för tanden som avses i spörsmålet, dvs. ett utlåtande 35582: Luftfartsverkets fullständigt otillbörliga som Salpakari gett i egenskap av ordförande för 35583: och ödesdigra myndighetspraxis, eller Suomen Ansiolentäjät ry och utlåtanden som 35584: vilka åtgärder vidtar Regeringen för Salpakari personligen givit tili Luftfartsverket 35585: att tillrättavisa de ansvariga tjänstemän- under hösten I997. 35586: nen vid trafikministeriet och Luftfarts- Trafikministeriet anser att Luftfartsverkets 35587: verket? luftfartsinspektion inte har handlat i strid med 35588: föreskrifterna, och därmed inte heller förfarit 35589: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt inkorrekt i fråga om beviijandet av förnyad kon- 35590: anföra följande: trollflygarauktorisation åt Salpakari. Ministeri et 35591: har dock i ett brev tili Luftfartsverket den 28 maj 35592: Trafikministeriet har den II maj 1998 begärt 1998 fåst Luftfartsverkets och särskilt dess luft- 35593: en utredning från Luftfartsverket om den i spörs- fartsinspektions uppmärksamhet på att Luft- 35594: målet avsedda frågan om Seppo Salpakaris an- fartsverket vid prövning av ifrågavarande aukto- 35595: hållan om förnyad kontrollflygarauktorisation. risations beviljande skall iaktta objektivitet i frå- 35596: Begäran om utlåtande gjordes på basis av ett brev gor som faller under dess prövningsrätt utan att 35597: daterat den 29 april 1998 som Salpakari sänt tili som grund för prövningen beakta aspekter som 35598: trafikministeriet. Luftfartsverkets luftfartsin- faller utanför prövningsrätten. Saken är eniigt 35599: spektion, som har hand om behandlingen av trafikministeriets uppfattning utagerad och ger 35600: ärendet vid Luftfartsverket, lade den 18 maj 1998 således inte anledning tili vidare åtgärder. Trafik- 35601: fram en utredning i ärendet. Av utredningen ministeriet har inte heller i något annat fall funnit 35602: framgår luftfartsinspektionens syn på fallet att Luftfartsverket skulle ha agerat lagstridigt 35603: Salpakari och grunderna för luftfartsinspektio- eller i övrigt inkorrekt då det skött om sin myn- 35604: nens beslut. dighetsuppgifter i anslutning tili civil luftfart. 35605: Salpakari hade den 20 mars 1998 anhållit om Luftfartsverket rättar sig i sin verksamhet efter 35606: att få förnya sin kontrollflygarauktorisation. vederbörliga bestämmelser och föreskrifter och 35607: Luftfartsverkets luftfartsinspektion har prövat eftersträvar ett så gott förvaltningsförfarande 35608: förnyandet av Salpakaris kontrollflygarauktori- som möjligt, vilket innebär att besluten motive- 35609: sation och har med stöd av ändring 1 i luftfartsfö- ras ärligt och öppet. 35610: 35611: Helsingfors den 3 juli 1998 35612: 35613: Trafikminister Matti Aura 35614: KK 725/1998 vp 35615: 35616: Kirjallinen kysymys 725 35617: 35618: 35619: 35620: 35621: Anne Knaapi /kok: Vanhusten asuntojen korjaamisesta 35622: 35623: 35624: 35625: Eduskunnan Puhemiehelle 35626: 35627: Suomen väestörakenne vanhenee tulevaisuu- naan markkaan viimevuotisesta 450 miljoonasta 35628: dessa kansainvälisestikin nopeaa vauhtia. Tämä markasta. 35629: asettaa paineita mm. sosiaali- ja terveyspalvelui- Myös avustuksen hakukäytäntöjä on uudis- 35630: den järjestämisen uudistamiselle ja ajanmukais- tettu. Kun avustuksen haku aiemmin oli mahdol- 35631: tamiselle. lista läpi vuoden, on hakuaika tänä vuonna rajat- 35632: Hyvinvointipalveluiden järjestämistavan mo- tu päättyväksi huhtikuun 15. päivänä. Tiedon vä- 35633: nipuolistamiseen on kiinnitettäväjatkossa entis- littäminen hakuajan rajaamisesta kohderyhmäl- 35634: tä enemmän huomiota. Palvelutarjonnan kehit- le on osoittautunut käytännössä mahdottomak- 35635: tämisessä on korostettava asiakaslähtöisyyttä ja si. Järjestelmän toimivuus edellyttää selkeästi, 35636: kansalaisten näkemysten entistä parempaa huo- että hakeminen on mahdollista silloin, kun tarve 35637: mioon ottamista. Erityisesti uusi teknologia voi tulee esille. 35638: tuoda mukanaan mahdollisuuksia sosiaali- ja Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 35639: terveyspalveluiden tehostamiseen ja modernisoi- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 35640: miseen. nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 35641: Uusi teknologia voi olla erinomainen apuväli- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 35642: ne esimerkiksi vanhusten itsenäisen selviytymi- 35643: sen tukemisessa. Kodit ovat hoito- ja palveluym- Mitä Hallitus aikoo tehdä vanhusten 35644: päristöjä jo nyt sekä vielä useammin tulevaisuu- itsenäistä asumista tukevan ja tarpeelli- 35645: dessa. On sekä ihmisten että yhteiskunnan kan- seksi koetun asuntojen korjausrakenta- 35646: nalta järkevää luoda vanhusten itsenäiselle sel- misen turvaamiseksi, 35647: viytymiselle kotona mahdollisimman hyvät edel- onko korjausavustukseen myönnetty 35648: lytykset. Erityisesti vanhusten asuntojen korjaa- määräraha Hallituksen mielestä nykyi- 35649: minen on tärkeä osa vanhusten itsenäistä suoriu- sellään riittävä vanhusten ja huonokun- 35650: tumista korostavaa strategiaa. toisten asuntojen korjaamiseen itsenäistä 35651: Vaikka korjausavustusten avulla toteutetut selviytymistä tukevaksi, ja 35652: muutostyöt vähentävät laitospaikkatarvetta ja mitä Hallitus aikoo tehdä korjaus- 35653: ovat siten yhteiskunnan kannalta varsin edulli- avustuksen epäonnistuneiksi koettujen 35654: nen vaihtoehto vanhusväestön hoidon kannalta, hakuaikojen poistamiseksi ja avustuksen 35655: on määrärahoja korjausavustuksiin kuitenkin myöntämisperusteiden väljentämiseksi 35656: valtakunnallisesti vähennetty noin 250 miljoo- tulevaisuudessa? 35657: 35658: Helsingissä II päivänä kesäkuuta 1998 35659: 35660: Anne Knaapi /kok 35661: 35662: 35663: 35664: 35665: 280043 35666: 2 KK 725/1998 vp 35667: 35668: 35669: 35670: 35671: Eduskunnan Puhemiehelle 35672: 35673: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa violla on korjausavustukset siirretty. maksetta- 35674: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, vaksi valtion asuntorahaston varoista. Talousar- 35675: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen vion (momentti 35.45.60) mukaan saadaan 35676: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anne vuonna 1998 myöntää valtioneuvoston hyväksy- 35677: Knaapin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen min perustein uusia avustuksia enintään 250 milj. 35678: n:o 725: markkaa. Ensimmäisessä lisätalousarviossa 35679: myöntämisvaltuutta lisättiin 90 milj. markalla, 35680: Mitä Hallitus aikoo tehdä vanhusten joka valtuus on tarkoitettu käytettäväksi viime 35681: itsenäistä asumista tukevan ja tarpeelli- vuonna haettuihin avustuksiin. 35682: seksi koetun asuntojen korjausrakenta- Talousarviossa ei tarkemmin määrätä, mihin 35683: misen turvaamiseksi, yksilöidympiin käyttötarkoituksiin avustuksia 35684: onko korjausavustukseen myönnetty myönnetään. Tästä määrätään valtioneuvoston 35685: määräraha Hallituksen mielestä nykyi- päätöksellä. Määrärahasta karkeasti ottaen noin 35686: sellään riittävä vanhusten ja huonokun- puolet on viime vuosina myönnetty vanhusten ja 35687: toisten asuntojen korjaamiseen itsenäistä vammaisten asuntojen korjaustoimintaan, esim. 35688: selviytymistä tukevaksi, ja vuonna 1996 tähän tarkoitukseen myönnettiin 35689: mitä Hallitus aikoo tehdä korjaus- avustuksia 230 milj. markkaa. 35690: avustuksen epäonnistuneiksi koettujen Asuntojen korjausavustuksiin osoitetut mää- 35691: hakuaikojen poistamiseksi ja avustuksen rärahat nostettiin aikaisempaa korkeammalle ta- 35692: myöntämisperusteiden väljentämiseksi solle kuluvan vuosikymmenen alkupuolella. 35693: tulevaisuudessa? Suurelta osin syynä tähän oli rakennusalan huo- 35694: no työllisyystilanne. Tältä osin tilanne on helpot- 35695: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tunu!, joskin paikkakuntakohtaiset erot ovat 35696: vasti seuraavaa: suuna. 35697: Avustuksen hakukäytännön uusiminen haku- 35698: Asuntojen ja asuinrakennusten korjaustoi- aikoineen kuluvana vuonna liittyy niukentunei- 35699: mintaan on vuosittain varattu määrärahoja val- siin määrärahoihin. Määrärahojen oikeudenmu- 35700: tion talousarviossa ja lisätalousarvioissa. Vuon- kainen kiintiöinti kuntien kesken ja hakijoitten 35701: na 1995 tarkoitukseen varattiin 330 milj. mark- tasavertainen kohtelu edellyttävät valtakunnal- 35702: kaa, vuonna 1996 530 milj. markkaa ja vuonna lista hakuaikaa. 35703: 1997 450 milj. markkaa. Vuoden 1998 talousar- 35704: 35705: Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta 1998 35706: 35707: Ministeri Sinikka Mönkäre 35708: KK 725/1998 vp 3 35709: 35710: 35711: 35712: 35713: Tili Riksdagens Talman 35714: 35715: 1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen 330 miljoner mark för ändamålet, år 1996 530 35716: föreskriver har Ni, Fru Talman, tili vederböran- miljoner mark och år 1997 450 miljoner mark. 1 35717: de medlem av statsrådet översänt följande av 1998 års budget har reparationsbidragen förts 35718: riksdagsman Anne Knaapi undertecknade spörs- över för utbetalning av statens bostadsfonds me- 35719: mål nr 725: del. Enligt budgeten (moment 35.45.60) får nya 35720: bidrag tili högst 250 miljoner mark beviljas enligt 35721: Vad ämnar Regeringen göra för att de grunder som statsrådet godkänt. I den första 35722: säkerställa reparationsbyggande av bo- tilläggsbudgeten ökades befogenheten att bevilja 35723: städer som stöder åldringars självständi- medel med 90 miljoner mark, som är avsedda att 35724: ga boende och som upplevts vara behöv- användas för bidrag som söktes i fjol. 35725: ligt, 1 budgeten definieras inte närmare för vilka 35726: är anslaget för reparationsbyggande specifika bruksändamål bidragen beviljas. Detta 35727: enligt Regeringens åsikt för närvarande föreskrivs i statsrådets beslut. Av ans1aget har 35728: tillräck1igt för ombyggnad av åldringars grovt taget ungefår hälften under de senaste åren 35729: bostäder och bostäder i dåligt skick så att använts för reparation av åldringars och handi- 35730: det hjälper vederbörande att reda sig kappades bostäder, t.ex. beviljades 230 miljoner 35731: sjä1v, och mark år 1996 i bidrag för detta ändamål. 35732: vad avser Regeringen att göra för att Anslagen för reparation av bostäder höjdes i 35733: s1opa de ansökningstider för reparations- början av decenniet från den tidigare nivån. Det- 35734: bidraget som upplevts som misslyckade ta berodde i hög grad på den däliga sysselsätt- 35735: och för att i framtiden bredda grunderna ningssituationen i byggbranschen. I detta hän- 35736: för beviljande a v bidraget? seende har 1äget förbättrats, även om det finns 35737: stora lokala skillnader. 35738: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt En förnyelse av praxis för ansökning om bi- 35739: anföra följande: drag hänger samman med att anslagen i år blivit 35740: njuggare. Då anslagen måste fördelas rättvist på 35741: Anslag för reparation av bostäder och bo- kommunerna och de sökande behandlas 1ikvär- 35742: stadshus har årligen reserverats i statsbudgeten digt, måste ansökningstiden gälla hela 1andet. 35743: och i tilläggsbudgeterna. År 1995 reserverades 35744: 35745: Helsingfors den 1 juli 1998 35746: 35747: Minister Sinikka Mönkäre 35748: KK 726/1998 vp 35749: 35750: Kirjallinen kysymys 726 35751: 35752: 35753: 35754: 35755: Liisa Hyssälä /kesk: Kotimaisen varhaisperunan tuotannosta 35756: 35757: 35758: 35759: Eduskunnan Puhemiehelle 35760: 35761: Kotimaisen varhaisperunan tuottajat valitta- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 35762: vat, että tavara ei kulje ja syynä on ulkomailta nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 35763: tuotu halvempi peruna. Ala on hyvin sesonki- 35764: luonteinen. Alueilla, joilla varhaisperunaa viljel- Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta löy- 35765: lään, se on tärkeä lisätulojen tuoja maatiloilla ja dettäisiin keinot kotimaisen laadukkaan 35766: työllistävä tekijä, joten alan olemassaolo ja kehi- varhaisperunan esteettömälle tielle kulut- 35767: tys on turvattava. tajan pöytään, ja 35768: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- että viljelijät saisivat hinnan, jolla pys- 35769: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- tyvät kuluttajien tarpeita tyydyttämään? 35770: 35771: Helsingissä II päivänä kesäkuuta 1998 35772: 35773: Liisa Hyssälä /kesk 35774: 35775: 35776: 35777: 35778: 280043 35779: 2 KK 726/1998 vp 35780: 35781: 35782: 35783: 35784: Eduskunnan Puhemiehelle 35785: 35786: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Ia varhaisperunalla yli hehtaari) ja viljelyyn on 35787: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, käytettävä sertifioitua tai siitä enintään kerran 35788: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen tilalla lisättyä siementä. Tuen suuruuteen vaikut- 35789: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hys- taa perunan kirjallinen markkinointisopimus. 35790: sälän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o Vuonna 1997 tukea on maksettu 42,8 milj. mark- 35791: 726: kaa 18 377 hehtaarin alalle. Muiden maatalous- 35792: tuotteiden tavoin varhaisperunan viljelijät ovat 35793: Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta löy- oikeutettuja markkinointia varten perustettujen 35794: dettäisiin keinot kotimaisen laadukkaan tuottajaryhmien tukeen. Lisäksi valtio tukee ko- 35795: varhaisperunan esteettömälle tielle kulut- timaisen ruokaperunan menekin edistämistä 35796: tajan pöytään, ja vuosittain noin 2,5 milj. markalla, josta huomat- 35797: että viljelijät saisivat hinnan, jolla pys- tava osa kohdentuu varhaisperunalle. 35798: tyvät kuluttajien tarpeita tyydyttämään? Vastaavan tyyppinen ongelma kohdattiin ko- 35799: timaisilla ranskanperunamarkkinoilla vuonna 35800: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- 1997. Muista jäsenmaista voimakkaasti kasva- 35801: vasti seuraavaa: neen ranskanperunan tuonnin aiheuttama mark- 35802: kinahäiriö oli esillä hallituksen EU-ministeriva- 35803: Maa- ja metsätalousministeriöllä on käytettä- liokunnassa 14 päivänä helmikuuta 1997. Minis- 35804: vissään vain rajoitetusti hallinnollisia keinoja, terivaliokunta katsoi, että liittymissopimuksen 35805: joilla voidaan helpottaa kotimaisen varhaisperu- 147 artiklan käyttäminen on liian raskas toimen- 35806: nan menekkivaikeuksia. Ulkomaisen perunan pide ulkomaisen ranskanperunan aiheuttaman 35807: tuontia ei voida rajoittaa, joten kotimaisen ja häiriön poistamiseksi. Artiklan 147 suojatoimen- 35808: ulkomaisen perunan menekkiin vaikuttavat kau- piteistä päättäminen edellyttää, että kyseessä pi- 35809: pan tarjonta ja kuluttajien ostotottumukset. tää olla maatalouden alan vakava häiriö. Var- 35810: Varhaisperunan viljelijälle, joka on merkitty haisperunan menekkivaikeuksien ongelman var- 35811: kasvinsuojelurekisteriin, maksetaan perunan- sinainen syy ei ole maataloudessa, vaan kaupan- 35812: tuotannon kansallista tukea. Tukeen oikeutta- käynnissä. 35813: vanalueen on oltava yli kaksi hehtaaria (katetul- 35814: 35815: Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 1998 35816: 35817: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä 35818: KK 726/1998 vp 3 35819: 35820: 35821: 35822: 35823: Tili Riksdagens Talman 35824: 35825: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen stödet bör vara över två hektar (i fråga om tidig 35826: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande potatis under duk över en hektar) och certifierad 35827: medlem av statsrådet översänt följande av riks- sättpotatis eller därav en gång på gården förökad 35828: dagsledamot Liisa Hyssälä undertecknade spörs- sättpotatis bör användas. Stödets belopp inver- 35829: mål nr 726: kas av skriftligt marknadsföringsavtal om pota- 35830: tis. År 1997 betalades 42,8 milj. mark stöd för en 35831: Vilka åtgärder har Regeringen för av- areal på 18 377 hektar. Liksom producenter av 35832: sikt att vidta för att finna medel för att andra jordbruksprodukter är också odlare av 35833: Ieda inhemsk tidig potatis av god kvalitet tidig potatis berättigade tiii stöd tili producentor- 35834: utan hinder tili konsumentens bord, och ganisationer som grundats för marknadsföring. 35835: för att odlarna får ett pris med vilket de Förutom stöder staten befrämjandet av avsätt- 35836: kan tillfredsställa konsumenternas be- ningen av inhemsk matpotatis årligen med ca 2,5 35837: hov? milj. mark, av viiken summa en väsentlig del 35838: allokeras tiii tidig potatis. 35839: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt Ett motsvarande problem drabbade den in- 35840: framföra följande: hemska marknaden av pommes frites 1997. Den 35841: störning på marknaden som uppstod på grund av 35842: Jord- och skogsbruksministeriet har tili sitt den ökade importen av pommes frites från andra 35843: förfogande endast begränsat administrativa me- medlemsstater blev diskuterat i Regeringens EU- 35844: del, med vilka avsättningssvårigheter av inhemsk ministerutskott den 14 februari 1997. Ministerut- 35845: tidig potatis kan underlättas. lmporten av ut- skottet ansåg, att hänvisande tili artikel 147 är en 35846: ländsk potatis kan inte begränsas, och därför för tung åtgärd för att avlägsna störningen på 35847: inverkas avsättningen av inhemsk och utländsk marknaden förorsakad av pommes frites. Beslut 35848: potatis av handelns utbud och konsumenternas om skyddsåtgärder med hänvisning tili artikel 35849: köpvanor. 147 förutsätter en störning inomjordbruksbran- 35850: Tili odlare som odlar tidig potatis och som schen. 1 fråga om avsättningssvårigheter av tidig 35851: upptas i växtskyddsregistret betalas nationellt potatis är prob1emet inte förorsakat inom jord- 35852: stöd för potatisodling. Arealen som berättigar tili bruksbranschen utan inom handeln. 35853: 35854: Helsingfors den 25 juni 1998 35855: 35856: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä 35857: KK 727/1998 vp 35858: 35859: Kirjallinen kysymys 727 35860: 35861: 35862: 35863: 35864: Liisa Hyssälä /kesk: Kotimaisen viihdekulttuurin arvostuksen pa- 35865: rantamisesta 35866: 35867: 35868: Eduskunnan Puhemiehelle 35869: 35870: Suomalaisen viihdekulttuurin voima ja poten- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 35871: tiaali olisi mahdollista valjastaa tuottamaan Suo- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 35872: melle vientituloja. Tätä ei ole kuitenkaan Suo- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 35873: messa riittävästi tiedostettu ja ideoitu. Työsarka nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 35874: olisi mittaamattoman laaja: viihdekulttuurin 35875: alalla työskentelevien henkilöiden ammatillisen Mikä on suomalaisen viihdekulttuurin 35876: osaamisen parantaminen, viihdekulttuurin ar- fiskaalinen merkitys kotimaassa ja vien- 35877: vostuksen kohottaminen ja viihdekulttuurin nissä, ja 35878: mahdollisuudet työllistäjänä ja vientitulojen tuo- mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta viihde- 35879: jana. kulttuurin asema, arvostus ja sen kaup- 35880: papoliittinen merkitys huomattaisiin? 35881: Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1998 35882: 35883: Liisa Hyssälä /kesk 35884: 35885: 35886: 35887: 35888: 280043 35889: 2 KK 727/1998 vp 35890: 35891: 35892: 35893: 35894: Eduskunnan Puhemiehelle 35895: 35896: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Vuoden 1995 tietojen mukaan Suomessa toimi 35897: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, 14 191 kulttuuriteollisuuden toimialaan kuulu- 35898: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen vaa yritystä, joiden liikevaihto oli yhteensä 35899: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hys- 48 736 747 000 markkaa. Volyymiitään merkittä- 35900: sälän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o vimpiä näistä yrityksistä olivat kustannus- ja pai- 35901: 727: notoiminta, urheilu, viihde-elektroniikka, radio- 35902: ja tv-toiminta sekä rahapeli- ja vedonlyöntipal- 35903: Mikä on suomalaisen viihdekulttuurin velut. Nämä yritykset työllistivät yhteensä 68 100 35904: fiskaalinen merkitys kotimaassa ja vien- henkilöä ja niiden palkkamenot olivat 35905: nissä, ja 8 891 221 000 markkaa. Tällä hetkellä erityisen 35906: mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta viihde- voimakkaasti kasvava ala on uusmediateolli- 35907: kulttuurin asema, arvostus ja sen kaup- suus,jonka liikevaihdon arvioidaan olleen vuon- 35908: papoliittinen merkitys huomattaisiin? na 1997 noin 500 miljoonaa markkaa. 35909: Opetusministeriö on kiinnittänyt huomiota 35910: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- alan kehitykseen ja yhteiskunnalliseen sekä ta- 35911: vasti seuraavaa: loudelliseen merkitykseen asettamalla 13.3.1997 35912: kulttuuriteollisuustyöryhmän valmistelemaan 35913: Viihdekulttuurin käsite ei ole tarkkarajaisesti kulttuuripolitiikan kehittämistä kulttuuriteolli- 35914: määriteltävissä ja siten eroteltavissa kulttuurin suuden näkökulmasta. Työryhmän tehtävänä 35915: koko toimialasta. Viihteen erottelu muusta kult- on: 35916: tuurista on monella tavalla ongelmallista, koska - Hahmottaa kulttuuriteollisuuden kan- 35917: siinä jouduttaisiin rajaamaan "korkean" ja "ma- sainvälisiä näkymiä. 35918: talan" kulttuurin kategoriat, joiden kriteereistä - Selvittää EU :n tämänhetkiset tavoitteet ja 35919: ja perusteista ei ole yksimielisyyttä ja joista on projektit kulttuuriteollisuuden tukemiseksi. 35920: tästä syystä teoreettisella ja usein käytännöllisel- - Kartoittaa suomalaisen kulttuuriteolli- 35921: läkin tasolla luovuttu. Useilla ns. perinteisillä suuden nykytila ja kehitysnäkymät. 35922: taiteenaloilla on viihteellisiksi katsottavia ele- - Tehdä toimenpide-esityksiä suomalaisen 35923: menttejä eikä perinteisesti viihteeksi luokiteltu kulttuuriteollisuuden edistämiseksi yhteistyössä 35924: kulttuuritarjonta erilaisten kriteerien mukaan muiden ministeriöiden kanssa. 35925: välttämättä eroa "korkeakulttuurista". Viihde- - Tehdä esityksiä kulttuuripolitiikan uusiksi 35926: teollisuuden volyymitietoja ei ole myöskään ny- linjauksiksi kulttuuriteollisuuden näkökulmas- 35927: kyisten tilastoluokitusten mukaan eritelty omak- ta. 35928: si kokonaisuudekseen. Työryhmän määräaika on 31.12.1999. Tanja 35929: Hedelmällisenä lähtökohtana viihdekulttuu- Kotron laatima työryhmän väliraportti: Kult- 35930: rin tarkastelussa voi toimia kulttuuriteollisuuden tuuriteollisuuden kansainväliset suuntaviivat il- 35931: käsite. Kulttuuriteollisuudella tarkoitetaan kult- mestyi vuonna 1997. Vuonna 1998 valmistellaan 35932: tuuristen merkitysten vaihdantaan perustuvaa väliraportti, johon kootaan yhteistyössä Tilasto- 35933: tuotantoa. Tulevaisuudessa taiteen ja kulttuurin keskuksen kanssa tietoja kulttuuriteollisuuden 35934: tuotanto ja vastaanottaminen tapahtuu ene- taloudellisesta ja työllistävästä vaikutuksesta. 35935: nevästi kulttuuriteollisuuden kautta. Kulttuuri- Samoin vuonna 1998 tehdään haastatteluihin 35936: nen vaihdan ta on kansantalouden potentiaalinen perustuva laadullinen analyysi erityyppisten 35937: kasvualue, jolla tulee tulevaisuudessa olemaan kulttuuriteollisuusyritysten kokemuksista. Kult- 35938: myös yhä tärkeämpi taloudellinen merkitys. tuuriteollisuustyöryhmän loppuraportti ilmestyy 35939: Kulttuuriteollisuus on myös luonteeltaan hyvin tammi-helmikuussa 1999 ja se on lausuntokier- 35940: työllistävää tuotantoa. Esimerkiksi Yhdysval- roksella syksyllä 1998. Kulttuuriteollisuustyö- 35941: loissa viihdeteollisuus lienee tällä hetkellä jo suu- ryhmän työtä voi myös seurata verkossa, jossa 35942: rin teollisuuden haara. on tällä hetkellä loppuraportin dispositio ja jossa 35943: KK 727/1998 vp 3 35944: 35945: loppuraportti syksyllä 1998 rakentuu (http:// tekemällä ehdotuksia ja vastaamalla kulttuuri- 35946: www.minedu.fi/kupo/ky/kulttuuriteollisuus). yrityksille suunnattuun kyselylomakkeeseen. 35947: Työhön voi osallistua kommentoimalla tekstiä, 35948: 35949: Helsingissä 6 päivänä heinäkuuta 1998 35950: 35951: Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam 35952: 4 KK 727/1998 vp 35953: 35954: 35955: 35956: Tili Riksdagens Talman 35957: 35958: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen tor. Företagens omsättning var samman1agt 35959: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande 48 736 747 000 mark. Ser man till vo1ymen är 35960: medlem av statsrådet översänt följande av riks- företagen inom förlags- och tryckningsverksam- 35961: dagsman Liisa Hyssälä undertecknade spörsmål het, idrott, underhållningselektronik, radio- och 35962: nr 727: tv-verksamhet samt tjänster för penningspel och 35963: vadhållning de mest betydande. Dessa företag 35964: Viiken fiskal betydelse har den finländ- sysselsatte sammanlagt 68 100 personer och de- 35965: ska underhållningskulturen i hemlandet ras löneutgifter uppgick till 8 891 221 000 mark. 35966: och i exporten, och Just nu är den nya mediaindustrin ett särskilt 35967: vad tänker Regeringen göra för att få kraftigt expanderande område med en omsätt- 35968: underhållningskulturens ställning, upp- ningen som för 1997 beräknas vara ca 500 miljo- 35969: skattning och handelspolitiska betydelse ner mark. 35970: noterad? Undervisningsministeriet har uppmärksam- 35971: mat utvecklingen inom denna bransch och den 35972: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt samhälle1iga och ekonomiska betydelsen av den 35973: anföra följande: genom att 13.3.1997 tillsätta en arbetsgrupp för 35974: kulturindustrin som skall utforma den kulturpo- 35975: Begreppet underhållningskultur kan inte defi- litiska utvecklingen i kulturindustriellt perspek- 35976: nieras enligt skarpa gränser och så särskiljas från tiv. Arbetsgruppen har till uppgift att: 35977: ku1turens hela område. Det är på många sätt - Skissera upp de internationella utsikterna 35978: problematiskt att skilja underhållning från an- inom kulturindustrin 35979: nan kultur, eftersom man då vore tvungen att - Studera EU :s aktuella mål och projekt till 35980: avgränsa kategorierna "hög" och "1åg" ku1tur, stöd för kulturindustrin 35981: om vars kriterier och grunder det inte råder en- - Kartlägga den fin1ändska ku1turindustrins 35982: hällighet och vilka man därför på det teoretiska nu1äge och trender 35983: och ofta också på det praktiska p1anet har avstått - 1 samråd med andra ministerier komma 35984: ifrån. De flesta s.k. traditionella konstarter har med förslag tili åtgärder för att främja den fin- 35985: element som kan betraktas som underhållning ländska ku1turindustrin 35986: och det kulturutbud som traditionellt klassifice- - Ur kulturindustrins perspektiv komma 35987: rats som underhållning en1igt olika kriterier skil- med förs1ag till nya linjeva1 i ku1turpolitiken 35988: jer sig inte nödvändigtvis från "högkulturen". Arbetsgruppens mandat löper ut den 35989: Några uppgifter om underhållningsindustrins 31.12.1999. Arbetsgruppens mellanrapport, ln- 35990: volym tas inte heller enligt nuvarande statistik- ternationella rikt1injer för ku1turindustrin, som 35991: klassificering fram som en egen helhet. skrivits av Tanja Kotro utkom 1997. År 1998 35992: En utgångspunkt som kan vara fruktbar då fårdigställs i samråd med Statistikcentralen en 35993: man granskar underhållningskulturen är begrep- mellanrapport med samlade uppgifter om kul- 35994: pet kulturindustri. Med kulturindustri avses pro- turindustrins ekonomiska och sysselsättande ef- 35995: duktion som grundar sig på utbyte av kulturella fekt. 1år görs också en kvalitativ analys utgående 35996: betydelser. I framtiden kommer produktioneo från intervjuer om vilka erfarenheter olika typer 35997: och konsumtionen av konst och kultur allt mer av ku1turindustriföretag har. Ku1turindustriar- 35998: att ske via kulturindustrin. Det kulturella utbytet betsgruppens slutrapport utkommer i januari- 35999: är ett potentiellt växande område inom national- februari 1999 och är på remiss hösten 1998. Arbe- 36000: ekonomin som i framtiden också kommer att ha tet i kulturindustriarbetsgruppen kan också föl- 36001: en allt viktigare ekonomisk betydelse. Kulturin- jas på nätet där man just nu har slutrapportens 36002: dustrin karaktäriseras också av sin höga syssel- disposition och i höst bygger upp sjä1va rappor- 36003: sättande effekt. Exempelvis i USA torde under- ten (http://www.minedu.fi/kupo/ky/kulttuuri- 36004: hållningsindustrin för närvarande redan vara teollisuus). Man kan medverka i arbetet genom 36005: den största industrigrenen. att kommentera texten, komma med förslag och 36006: Enligt uppgifter för 1995 fanns det i Finland svara på blanketten till kulturföretagen. 36007: 14 191 företag som hör tili kulturindustrins sek- 36008: Helsingfors den 6 juli 1998 36009: 36010: Inrikesminister Jan-Erik Enestam 36011: KK 728/1998 vp 36012: 36013: Kirjallinen kysymys 728 36014: 36015: 36016: 36017: 36018: Liisa Hyssälä /kesk: Hampaiden oikomishoidon saatavuuden pa- 36019: rantamisesta 36020: 36021: 36022: Eduskunnan Puhemiehelle 36023: 36024: Tuoreen väitöskirjan mukaan lasten ja nuor- rusteella saattaa todeta, että oikomishoito on 36025: ten hampaiden oikomishoito vaihtelee suuresti STM:n mukaan perushoitoa, ja kunnan kuuluu 36026: eri kunnissa. Hoito voi olla täysin erilaista jopa se kansanterveyslain nojalla järjestää. Näin ei 36027: naapurikunnissa. Suurissa kaupunkiterveyskes- kuitenkaan kautta maan tapahdu, ja hoidotta 36028: kuksissa hoitoon mahtuvat vain vaikeimmat pu- jäävät nekin, jotka lain mukaan olisivat siihen 36029: rennan poikkeamat. Pienissä maaseututerveys- oikeutettuja. 36030: keskuksissa hoidetaan usein vain lieviä poikkea- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 36031: mia, koska vaikeiden poikkeamien vaatima tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 36032: asiantuntemus puuttuu. Väitöskirjassa perään- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 36033: kuulutetaan oikomishoidon valintaan ja hoidon nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 36034: tarpeen arviointiin valtakunnallisia suosituksia, 36035: joiden avulla lasten oikomishoitopalvelujen tar- Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta tasa- 36036: jonta saataisiin tasapuolisemmaksi. arvo paranisi hampaiden oikomishoidon 36037: Aikaisempaan oikomishoitoa koskeneeseen saatavuuden suhteen maan eri osissa? 36038: kirjalliseen kysymykseen saamani vastauksen pe- 36039: 36040: Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1998 36041: 36042: Liisa Hyssälä /kesk 36043: 36044: 36045: 36046: 36047: 280043 36048: 2 KK 728/1998 vp 36049: 36050: 36051: 36052: 36053: Eduskunnan Puhemiehelle 36054: 36055: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa misessa on huomattavaa vaihtelua terveyskes- 36056: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, kusten välillä. 36057: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen Terveyskeskuksista puolet järjesti vuonna 36058: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hys- 1997 oikomishoitoa potilaille, jotka hoidon tar- 36059: sälän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o veindeksillä arvoituna saivat pistearvon 7-10 eli 36060: 728: ensisijaisesti niille, joilla oli vaikea purentavirhe. 36061: Runsas viidennes antoi hoitoa potilaille, jotka 36062: Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta tasa- saivat pistearvon 6-6,5. Pieni osa terveyskes- 36063: arvo paranisi hampaiden oikomishoidon kuksista tarjosi hoitoa myös vähäisiin tai esteetti- 36064: saatavuuden suhteen maan eri osissa? siin ongelmiin, joiden pistearvo oli 2-5. Oiko- 36065: mishoidossa on siis sekä yli- että alihoitoa. 36066: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- On selvää, että julkisin varoin oikomishoitoa 36067: vasti seuraavaa: tulee antaa vain lääketieteellisesti perustelluista 36068: syistä. Hoitomenetelmien tulee olla sellaisia, jois- 36069: Useissa selvityksissä on todettu, että maas- ta on tieteellisesti tutkittua näyttöä hoidon vai- 36070: samme on alueellisia ja etenkin kuntakohtaisia kuttavuudesta ja kustannuksista. Oikomishoi- 36071: eroja terveydenhuollon kustannuksissa, palvelu- dosta on kysymyksen perusteluissa mainitun väi- 36072: jen yleisyydessä ja saatavuudessa, palveluraken- töskirjatyön lisäksi käynnissä muitakin hankkei- 36073: teessa ja toimintatavoissa. Erot eivät selity erilai- ta. Oikomishoidon hoitosuosituksen laatimisen 36074: sella palvelutarpeella, vaan pääasiassa erilaisista valmistelu on aloitettu työryhmässä, jossa muka- 36075: hoitokäytännöistä ja palvelujen järjestämista- na on mm. asiantuntija Stakesista. Myös sosiaali- 36076: voista. Sama koskee myös suun terveydenhuol- ja terveysministeriön yhteistyössä Stakesin, pro- 36077: toa ja kysymyksessä esitettyä hampaiden oiko- jektiin osallistuvien kuntien ja alan ammattijär- 36078: mishoitoa. jestöjen kanssa käynnistämässä suun terveyden- 36079: Kuten vastauksessani kirjalliseen kysymyk- huollon kehittämishankkeessa käsitellään ham- 36080: seen n:o 1111/1997 vp olen todennut, hampaiden paiden oikomishoitoa. 36081: oikomishoito on osa lasten ja nuorten normaalia Edellytykset hampaiden oikomishoidon hoi- 36082: suun perusterveydenhoitoa, jota annetaan kai- tokäytäntöjen yhtenäistämiseksi ovat näin ollen 36083: kissa terveyskeskuksissa. Oikomishoidon indi- parantumassa. Tämä auttaa kunnallisia päätök- 36084: kaatiot ja hoitomenetelmät eivät ole vielä vakiin- sentekijöitä ratkaisemaan tarpeellisen hoidon 36085: tuneet. Tämän vuoksi oikomishoidon toteutta- järjestämisen ja toteuttamisen. 36086: 36087: Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 1998 36088: 36089: Ministeri Terttu Huttu-Juntunen 36090: KK 728/1998 vp 3 36091: 36092: 36093: 36094: 36095: Tili Riksdagens Talman 36096: 36097: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Hälften av hälsovårdscentralerna ordnade 36098: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande 1997 tandreglering för de patienter som bedömt 36099: medlem av statsrådet översänt följande av riks- enligt ett index för behov av vård fick poängvär- 36100: dagsman Liisa Hyssälä undertecknade spörsmål det 7-10, dvs. i första hand för dem med svåra 36101: nr 728: bettfel. En dryg femtedel gav vård tili patienter 36102: med poängvärdet 6---6,5. En liten del av hälso- 36103: Vad ämnar Regeringen göra får att vårdscentralerna erbjöd vård även på grund av 36104: förbättra jämlikheten i fråga om tillgång ringa eller estetiska problem, vars poängvärde 36105: tili tandreglering i olika delar av landet? var 2-5. När det gäller tandreglering finns det 36106: således både underskott och överskott. 36107: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt Det är klart att tandreglering som finansieras 36108: anföra följande: med offentliga medel endast skall ges om det 36109: medicinskt sett finns grundad anledning därtill. 36110: Enligt flera utredningar finns det i vårt land När det gäller vårdmetoderna skall det finnas 36111: regionala och framför allt kommunvisa skilina- vetenskapliga bevis i fråga om effekten och kost- 36112: der i fråga om kostnaderna för hälso- och sjuk- naderna. Utöver den doktorsavhandling som 36113: vård, utbredningen av och tiligången på tjänster, nämns i spörsmålet pågår även andra projekt 36114: servicestrukturen och verksamheten. Skilinader- beträffande tandreglering. Beredningen av vård- 36115: na förklaras inte avolika behov av service, utan i rekommendationer för tandreglering har inletts i 36116: huvudsak av olika vårdpraxis och sätt att ordna en arbetsgrupp, där bl.a. en sakkunnig från Sta- 36117: tjänsterna. Samma gäller även för mun- och kes medverkar. Tandreglering behandlas också i 36118: tandvård samt tandreglering, som nämns i spörs- det utvecklingsprojekt får mun- och tandvård 36119: målet. som social- och hälsovårdsministeriet inlett i 36120: Somjag konstaterat i mitt svar på det skriftliga samarbete med Stakes, de kommuner som deltar 36121: spörsmålet nr 1111/1997 rd är tandreglering en i projektet och fackorganisationerna inom bran- 36122: del av den normala grundläggande mun- och schen. 36123: tandvården för barn och ungdomar. Den utförs Förutsättningarna för att förenhetliga vård- 36124: vid alla hälsovårdscentraler. Indikationerna och praxis i fråga om tandreglering håller således på 36125: vårdmetoderna i fråga om tandregleringar har att bli bättre, vilket hjälper kommunala besluts- 36126: ännu inte blivit vedertagna. Tili följd av detta fattare att bestämma om ordnande och utföran- 36127: förekommer det märkbara variationer mellan de av nödvändig vård. 36128: hälsovårdscentralerna. 36129: 36130: Helsingforsden 25 juni 1998 36131: 36132: Minister Terttu Huttu-Juntunen 36133: KK 729/1998 vp 36134: 36135: Kirjallinen kysymys 729 36136: 36137: 36138: 36139: 36140: Maija-Liisa Veteläinen /kesk ym.: Veteraanien kuntoutuspäivien 36141: jaksottamisesta 36142: 36143: 36144: Eduskunnan Puhemiehelle 36145: 36146: Valtiovallan toimesta kuntoutetaan vuosit- ja päättymään perjantaina. Lisäksi laitoksille tu- 36147: tain veteraaneja 190 miljoonalla markalla. Tällä lisi maksaa vähemmän niiltä päiviltä, jolloin ve- 36148: summalla pääsee kuntoutukseen 30 000 veteraa- teraanit eivät saa kuntoutusta. Näin säästyneillä 36149: nia. Yksi kuntoutusvuorokausi maksaa keski- varoilla voitaisiin vuosittain kuntoututtaa suuri 36150: määrin noin 700 markkaa. määrä veteraaneja nykyistä useammin. 36151: Veteraaneilta saamieni tietojen mukaan kun- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 36152: toutuslaitokset jaksottavat kuntoutuksen alka- tyksen 37 §:n I momenttiin viitaten esitämme 36153: maan keskellä viikkoa. Tällöin kahden viikon kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen 36154: kuntoutusjaksolle tulee kaksi viikonloppua,jona jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 36155: aikana ei anneta kuntoutusta. Nykyisen käytän- 36156: nön mukaan kuntoutuslaitoksille maksetaan Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 36157: luppopäivistä sama hinta kuin kuntoutuspäivis- ryhtyä käyttääkseen veteraanien kuntou- 36158: tä. tukseen varatut rahat mahdollisimman 36159: Mielestäni valtiovallan tulisi antaa asiasta tar- tehokkaasti jaksottamalla kuntoutuksen 36160: kempia määräyksiä ja edellyttää kuntoutuslai- siten, ettei tarpeettomia luppopäiviä tule, 36161: toksilta, että ne jaksottavat esimerkiksi kahden ja maksamalla kuntoutuslaitoksille vä- 36162: viikon kuntoutusjakson alkamaan maanantaina hemmän tällaisista päivistä? 36163: 36164: Helsingissä II päivänä kesäkuuta I998 36165: 36166: Maija-Liisa Veteläinen /kesk Juha Rehula /kesk Anu Vehviläinen /kesk 36167: 36168: 36169: 36170: 36171: 280043 36172: 2 KK 729/1998 vp 36173: 36174: 36175: 36176: 36177: Eduskunnan Puhemiehelle 36178: 36179: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Valtiokonttorijakaa kunnille lain 5 §:n mukai- 36180: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, sesti veteraanikuntoutukseen varatun määrära- 36181: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen han kunnissa asuvien veteraanien määrän suh- 36182: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Maija-Lii- teessa. 36183: sa Veteläisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy- Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeet kuntou- 36184: myksen n:o 729: tukseen kuuluvasta tutkimuksesta ja hoidosta 36185: täsmentävät annettuja säädöksiä kuntoutuksen 36186: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo järjestämisen ja sisällön osalta. Ohjeilta pyritään 36187: ryhtyä käyttääkseen veteraanien kuntou- vaikuttamaan siihen, että kuntoutuspaikan va- 36188: tukseen varatut rahat mahdollisimman linta, kuntoutusjakson pituus ja kuntoutusmuo- 36189: tehokkaasti jaksottamalla kuntoutuksen to on oikeassa suhteessa veteraanin yksilölliseen 36190: siten, ettei tarpeettomia luppopäiviä tule, kuntoutustarpeeseen. 36191: ja maksamalla kuntoutuslaitoksille vä- Kuntoutushakemukseen liitettävän lääkärin- 36192: hemmän tällaisista päivistä? todistuksen perusteella veteraanit sijoitetaan 1- 36193: III toimintakykyluokkaan. Ensimmäiseen luok- 36194: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- kaan kuuluvat iäkkäät veteraanit, joilla on iälle 36195: vasti seuraavaa: tunnusomaisen sairauden tai vamman aiheutta- 36196: ma vaikea fyysisen tai psyykkisen toimintakyvyn 36197: Rintamaveteraanien kuntoutustoimintaa sää- häiriö. Näiden veteraanien kuntoutus toteute- 36198: televät laki rintamaveteraanien kuntoutuksesta taan laitoskuntoutuksena hoito- tai kuntoutus- 36199: (1184/1988) ja siitä annettu asetus (1348/1988). laitoksissa, sairaskodissa, sairaalan tai terveys- 36200: Lakia uudistettiin 17.12.1993 (1227 /1993) lisää- keskuksen osastolla tai muussa toimintayksikös- 36201: mällä 1 §:n soveltamisalaan aviopuolison mah- sä yhtäjaksoisena kuntoutuksena, johon kuuluu 36202: dollisuus osallistua kuntoutukseen yhdessä vete- majoitus ja täysihoito. Toiseen toimintakyky- 36203: raanin kanssa. Samalla uudistettiin 4 §:ää siten, luokkaan kuuluva veteraani on pääosin omatoi- 36204: että palvelun tuottajina voivat olla sairaanhoito- minen, mutta tarvitsee avustusta päivittäisissä 36205: tai muut tutkimus- ja hoitolaitokset, terveyskes- toiminnoissa, kuten ruokailu, pukeutuminen, 36206: kukset, yksityiset ammatinharjoittajat ja erikois- henkilökohtainen hygienian hoito, liikkuminen 36207: sairaanhoitolaissa tarkoitetut sairaalat tai toi- tai asioiminen kodin ulkopuolella. Toiseen toi- 36208: mintayksiköt. Sosiaali- ja terveysministeriö antoi mintakykyluokkaan kuuluville veteraaneille 36209: määräyskokoelmassaan 1994:44 kyseisten lakien suositellaan ensisijaisesti laitos- ja päiväkuntou- 36210: pohjalta laaditun ohjeen rintamaveteraanien tusta sellaisissa laitoksissa, joilla on geriatriseen 36211: kuntoutukseen kuuluvasta tutkimuksesta ja hoi- kuntoutukseen painottuvaa toimintaa. Kolman- 36212: dosta, joka tuli voimaan 1.1.1995. Asetus rinta- teen toimintakykyluokkaan kuuluvat veteraanit 36213: maveteraanien kuntoutuksesta annetun asetuk- ovat omatoimisia ja selviytyvät itsenäisesti päi- 36214: sen muuttamisesta (1041/1997) teki mahdollisek- vittäisistä toiminnoistaan. Heidän sairautensa 36215: si aloitteen teon veteraanin suostumuksella kun- on lääkityksen ja hoidon osalta tasapainossa. 36216: toutukseen hakeutumisesta omaiselle tai sosiaa- !kääntymisen tuomia toimintavajavuuksia ei ole 36217: li- tai terveysviranomaiselle. selvästi havaittavissa. Kuntoutusmuotona suosi- 36218: Kuntien asema on rintamaveteraanien kun- tellaan avokuntoutusta, johon kuuluvat päivä- 36219: toutuksesta annetun lain mukaan keskeinen. kuntoutus, kotikuntoutus sekä yksittäiset fysio- 36220: Lain 3 §:n mukaan kuntoutukseen otettavat hy- terapian tai muun terapiamuodon hoitosarjat 36221: väksyy rintamaveteraanin asuinkunnan terveys- A vokuntoutuksessa ovat lisääntyneet mm. 36222: lautakunta/monijäseninen toimielin tai sen mää- psyykkisen kuntoutuksen hoitosarjat ja eri poti- 36223: räämä viranhaltija rintamaveteraanien kuntou- lasryhmien sopeutumisvalmennuskurssit. 36224: tuksesta annetun lain 2 §:n ja hyväksymisestä Valtiokonttori antaa veteraanien kuntoutuk- 36225: vahvistamiensa perusteiden ja ohjeiden mukai- sesta annetun lain (1184/1988) 14 §:n nojalla vuo- 36226: sesti. sittain ohjeet terveyskeskusta ylläpitäville kun- 36227: KK 729/1998 vp 3 36228: 36229: nille ja kuntayhtymille. Ne käsittelevät käytän- ehtoisia harjoituksia, liikuntaa ja umtta ym. 36230: nön kysymyksiä kuntoutukseen hakemisesta, Kuntoutusjaksojen merkitys on toisaalta myös 36231: kuntoutukseen lähettämisestä, valtion korvauk- opettaa kunnon ylläpitämiseen tarvittavaa itse- 36232: sen suuruutta, maksamista sekä korvauksen käy- hoitoa ja siihen liittyviä kuntouttavia toimenpi- 36233: tön valvontaa. teitä. 36234: Valvoakseen eri toimintakykyluokkiin kuulu- Valtiokonttori kehottaa ohjeissaan kuntia ja 36235: vien veteraanien kuntoutusta antavien laitosten kuntayhtymiä käyttämään ensisijaisesti lähimpiä 36236: tarkoituksenmukaisuutta ja hintatasoa suhtees- soveltuvia kuntoutuslaitoksia, ja veteraanin lä- 36237: sa annettaviin palveluihin Valtiokonttori kilpai- hettämisen kuntoutukseenjohonkin kotipaikka- 36238: luttaa kuntoutusyksiköiden hoitopäivähinnat kunnalta kaukana sijaitsevaan kuntoutuslaitok- 36239: Kilpailutettaviin hintoihin sisältyvät myös mm. seen täytyy olla perusteltavissa esim.lääketieteel- 36240: 14 päivän jaksoon kuuluvat kaksi lepopäivää. lisillä tai kielellisillä syillä. Tällä toimenpiteellä 36241: Lepopäivät, jolloin ei suoriteta erityisiä kuntou- mahdollistetaan omaisten yhteydenpito veteraa- 36242: tustoimenpiteitä, ovat tarkoituksenmukaisia niinja parempi mahdollisuus esim. viikonloppu- 36243: myös kuntoutettavan elimistön tarvitsemalle le- tapaamiseen. 36244: volle. Lepopäivien aikana voi myös jatkaa Oma- 36245: Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 1998 36246: 36247: Ministeri Terttu Huttu-Juntunen 36248: 4 KK 729/1998 vp 36249: 36250: 36251: 36252: 36253: Tili Riksdagens Talman 36254: 36255: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen En1igt 3 § godkänns en frontveteran för rehabili- 36256: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande tering av hälsovårdsnämnden/ett kollegialt or- 36257: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks- gan i den kommun där han är bosatt eller av en av 36258: dagsman Maija-Liisa Vete1äinen m.fl. under- nämnden/organet förordnad tjänsteinnehavare 36259: tecknade spörsmå1 nr 729: som kan besluta om godkännande för rehabilite- 36260: ring enligt de grunder och anvisningar som 36261: Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid- nämnden/organet har fastställt. Grunderna och 36262: ta för att de medel som reserverats för anvisningarna skall basera sig på de urvalsprinci- 36263: rehabiliteringen av veteraner skall använ- per som nämns i 2 § lagen om rehabilitering av 36264: das så effektivt som möjligt genom att frontveteraner. 36265: man periodiserar rehabiliteringen så att 1 enlighet med 5 § lagen om rehabilitering av 36266: det inte uppstår onödiga spilldagar och frontveteraner delar statskontoret till kommu- 36267: genom att man till rehabiliteringsanstal- nerna ut medel av det anslag som i statsbudgeten 36268: terna betalar ut ett lägre belopp för dylika reserverats för veteranrehabiliteringen. Beviljan- 36269: dagar? det av anslagsmedel grundar sig på antalet i kom- 36270: munen bosatta frontveteraner. 36271: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt Social- och hälsovårdsministeriets anvisning- 36272: anföra följande: ar om den undersökning och vård som ingår i 36273: rehabi1iteringen preciserar de bestämmelser som 36274: Rehabiliteringen av frontveteraner regleras i i lagar och förordningar reglerar ordnandet av 36275: lagen om rehabilitering av frontveteraner (1184/ och innehållet i rehabiliteringen. A vsikten är att 36276: 1988) och i förordningen om rehabilitering av anvisningarna skall påverka valet av rehabilite- 36277: frontveteraner (1348/1988). När lagen revidera- ringsställe, rehabiliteringsperiodens längd och 36278: des den 17 december 1993 (1227 /1993) fogades till arten av rehabilitering på ett sådant sätt att dessa 36279: tillämpningsområdet (1 §) en bestämmelse en1igt står i rätt proportion till veteranens individuella 36280: vilken en frontveterans äkta make kan delta i behov av rehabilitering. 36281: rehabiliteringen tillsammans med veteranen. På basis av det läkarintyg som fogas till en 36282: Samtidigt reviderades 4 § så att serviceproducen- rehabiliteringsansökan placeras veteranen bero- 36283: terna kan bestå av sjukvårdsanstalter eller andra ende på sin funktionsförmåga i någon av k1asser- 36284: undersöknings- och vårdanstalter, hälsovårds- na 1-III. Till klass I hör de veteraner i hög ålder 36285: centraler, självständiga yrkesutövare samt av så- som till följd av en för åldern typisk sjukdom eller 36286: dana sjukhus och verksamhetsenheter som avses skada har allvarliga störningar i den fysiska och/ 36287: i lagen om specialiserad sjukvård. Social- och eller psykiska funktionsförmågan. Rehabilite- 36288: hälsovårdsministeriet ga v i sin föreskriftssamling ringen av dessa veteraner ordnas i form av an- 36289: 1994:44 en på basis av ovan nämnda lagar utar- staltsrehabilitering på vård- eller rehabi1iterings- 36290: betad anvisning om den undersökning och vård anstalter, sjukhem, avdelningar vid sjukhus eller 36291: som ingår i rehabiliteringen av frontveteraner. hälsovårdscentraler eller vid andra verksamhets- 36292: SHM:s anvisning trädde i kraft den l januari enheter. Rehabiliteringen sker under en oavbru- 36293: 1995. Genom förordningen om ändring av för- ten period och i den ingår logi och helinackorde- 36294: ordningen om rehabilitering av frontveteraner ring. Till klass II hör de veteraner som i huvudsak 36295: (1041/1997) kan en frontveteran som samtycker klarar sig på egen hand, men som behöver hjälp i 36296: därtill godkännas för rehabilitering på grundval de dagliga sysslorna, t.ex. i samband med målti- 36297: av ett initiativ av en anhörig till veteranen eller av der, påk1ädning, skötseln av den personliga hy- 36298: en socia1vårdsmyndighet eller hälso- och sjuk- gienen samt när det gäller att röra sig och sköta 36299: vårdsmyndighet. ärenden utanför hemmet. För veteranerna i klass 36300: 1 enlighet med lagen om rehabilitering av II rekommenderas i första hand anstalts- eller 36301: frontveteraner har kommunerna en central ställ- dagrehabilitering på sådana anstalter som spe- 36302: ning när det gäller dessa rehabiliteringsfrågor. cialiserat sig på geriatrisk rehabilitering. Till 36303: KK 729/1998 vp 5 36304: 36305: klass 111 hör de veteraner som som reder sig på relation tili den service som ges tillämpar stats- 36306: egen hand och som självständigt klarar av de kontoret ett anbudsförfarande gällande priserna 36307: dagliga sysslorna. Deras sjukdomar är i balans per vårddag vid olika rehabiliteringsenheter. 1 de 36308: vad medicineringen och vården beträffar. Ål- priser som konkurrensutsätts ingår också bl.a. 36309: dersrelaterade funktionsnedsättningar är inte två vilodgar inom ramen för en 14 dagars rehabi- 36310: klart konstaterbara. För dessa veteraner rekom- literingsperiod. Vilodagarna, under vilka kon- 36311: menderas öppenrehabilitering i form av dagreha- kret rehabilitering inte står på programmet, är 36312: bilitering, hemrehabilitering samt fysioterapeuti- ändamålsenliga också med tanke på den vila som 36313: ska eller andra typer av behandlingsserier. lnom rehabiliteringsklientens kropp behöver. Under 36314: öppenrahabiliteringen har det blivit allt vanliga- vilodagarna kan klienten fortsätta med övningar 36315: re med behandlingsserier i bl.a. psykisk rehabili- på egen hand, motionera, simma etc. Ett syfte 36316: tering samt kurser i anpassningsträning för olika med rehabiliteringsperioden är också att lära ut 36317: patientkategorier. sådana självvårdande metoder och rehabiliteran- 36318: Statskontoret meddelarmed stöd av 14 § lagen de åtgärder som behövs för upprätthållandet av 36319: om rehabilitering av frontveteraner (1184/1988) konditionen. 36320: årligen föreskrifter riktade tili de kommuner och Statskontoret uppmanar i sina föreskrifter 36321: samkommuner som är huvudmän för hälso- kommunerna och samkommunerna att i första 36322: vårdscentraler. 1 föreskrifterna behandlas prak- hand anlita sådana lämpliga rehabiliteringsan- 36323: tiska frågor som rör ansökan om rehabilitering, stalter som är belägna nära veteranernas hem. 36324: anvisandet av rehabilitering, beloppet av statens Rehabiliteringsanstalter belägna på långt av- 36325: ersättningar, utbetalningen av ersättningar samt stånd från veteranernas hemort bör i princip an- 36326: tillsynen över användningen av ersättningar. litas endast när t.ex. medicinska eller språkrelate- 36327: För att i fråga om de anstalter som erbjuder rade orsaker föreligger. Härigenom har också de 36328: veteranrehabilitering i ovan beskrivna klasser anhöriga möjlighet att hålla kontakt med vetera- 36329: 1-111 utreda ändamålsenligheten och prisnivån i nen och att träffa honom bl.a. under veckosluten. 36330: 36331: Helsingforsden 25 juni 1998 36332: 36333: Minister Terttu Huttu-Juntunen 36334: KK 730/1998 vp 36335: 36336: Kirjallinen kysymys 730 36337: 36338: 36339: 36340: 36341: Maija-Liisa Veteläinen /kesk ym.: Talvi- ja jatkosotaan osallistunei- 36342: den kuntoutuksesta 36343: 36344: 36345: Eduskunnan Puhemiehelle 36346: 36347: Viime vuosi oli Suomen kahdeksaskymmenes taisella kuntoutusoikeudella. Tällaisia henkilöitä 36348: itsenäisyyden vuosi. Pahimpana uhkana itsenäi- ei enää ole montaa. On paikallaan antaa valtio- 36349: syydellemme ovat olleet talvi- jajatkosota,joiden vallan tunnustus heidän suurelle panokselleen 36350: aikana Neuvostoliitto yritti miehittää maamme. maamme itsenäisyyden säilyttämisessä. 36351: Tuolloin luja maanpuolustustahto, kansallinen Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 36352: yksimielisyys ja uhrautuvaisuus pelastivat itse- tyksen 37 §:n I momenttiin viitaten esitämme 36353: näisyytemme. Sadattuhannet nuoret miehet uh- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen 36354: rasivat parhaita vuosia elämästään sodissa. Osa jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 36355: heistä oli palveluksessa sotien alusta loppuun. 36356: Sotilasvammalain mukaista vuosittaista kun- Onko selvitetty, kuinka monta miestä 36357: toutusta saa tällä hetkellä noin 32 000 jompaan- on ollut palveluksessa sekä talvi- ettäjat- 36358: kumpaan tai kumpaankin sotaan osallistunutta kosodan ajan, ja 36359: sotainvalidia. Ne, joita ei ole luokiteltu sotainva- aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- 36360: lideiksi, saavat kuntoutusta harvemmin. siin,jotta nämä miehet saisivat vuosittai- 36361: Valtion tulisi muistaa molemmat sodat koko- sen kuntoutuksen, vaikka heitä ei olisi 36362: naisuudessaan läpikäyneitä veteraaneja vuosit- luokiteltu sotainvalideiksi? 36363: Helsingissä II päivänä kesäkuuta I998 36364: 36365: Maija-Liisa Veteläinen /kesk Juha Rehula /kesk Anu Vehviläinen /kesk 36366: 36367: 36368: 36369: 36370: 280043 36371: 2 KK 730/1998 vp 36372: 36373: 36374: 36375: 36376: Eduskunnan Puhemiehelle 36377: 36378: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa 1993:19) on tietoja noin 1 500 veteraanille suun- 36379: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, natusta otantatutkimuksesta, jossa vastaukset 36380: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen saatiin 1 250:ltä. Rintamapalvelusta ja sotakoke- 36381: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Maija-Lii- muksista saatujen vastausten mukaan 45,5% oli 36382: sa Veteläisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy- osallistunut talvisotaan, 91,8% jatkosotaan ja 36383: myksen n:o 730: 19,8% Lapin sotaan. Kyselyyn vastanneista mie- 36384: histä kahdella kolmesta oli rintamapalvelusta 36385: Onko selvitetty, kuinka monta miestä vähintään kaksi vuotta, naisilla vastaavasti noin 36386: on ollut palveluksessa sekä talvi- että jat- 40 %:lla yli yksi vuosi. Molempiin sotiin osallis- 36387: kosodan ajan, ja tuneiden veteraanien tarkasta lukumäärästä ei 36388: aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- ole saatavissa täsmällistä tietoa ilman erillistä 36389: siin, jotta nämä miehet saisivat vuosittai- selvitystä. Edellä esitettyjen prosenttilukujen 36390: sen kuntoutuksen, vaikka heitä ei olisi pohjalta voisi arviona olettaa, että ehkä neljän- 36391: luokiteltu sotainvalideiksi? nes vielä elossa olevista veteraaneista olisi ollut 36392: sekä talvisodassa että jatkosodassa. Talvisotaan 36393: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- osallistuneiden ikäluokkien osalta poistuma on 36394: vasti seuraavaa: keskimääräistä suurempi. 36395: Veteraanikuntoutus täydentää niitä koko 36396: Puolustusvoimissa palveli vuosien 1939-45 väestölle tarkoitettuja palveluita, joihin myös ve- 36397: sotien aikana yhteensä 700 000 naista ja miestä. teraanit ovat oikeutettuja. Veteraanikuntoutusta 36398: Heistä haavoittui tai sairastui noin 200 000 hen- annetaan rintamaveteraaneille rintamaveteraa- 36399: kilöä. Pysyvän vamman saaneiden määräksi on nien kuntoutuksesta annetun lain (1184/1988) 36400: arvioitu noin 90 000 henkilöä. Kaatuneiden ja mukaisena kuntoutuksena ja sotainvalideille so- 36401: kuolleiden määrä oli noin 86 000. Suomen vete- tilas vammalain (404/1948) mukaisena kuntou- 36402: raaniväestö (sotainvalidit ja rintamaveteraanit) tuksena. Näissä laeissa tarkoitettu kuntoutus 36403: on selkeästi rajattu, lukumäärältään pienenevä maksetaan valtion varoista. Rintamaveteraanien 36404: erillisryhmä suomalaisessa yhteiskunnassa. Ve- kuntoutuksesta annetun lain mukaan kuntou- 36405: teraanien lukumäärä on alittanut vuoden 1996 tuksen tarkoituksena on rintamaveteraanin toi- 36406: aikana 200 000 rajan. Veteraanien vuosittainen mintakyvyn edistäminen ja säilyttäminen niin, 36407: poistuma on ollut 11 000-12 000 henkilöä. että hän selviytyy mahdollisimman pitkään itse- 36408: Vuosituhannen vaihteessa veteraanien lukumää- näisestijokapäiväisistä toiminnoistaan. Kuntou- 36409: rä on arviolta 157 000 henkilöä, joista sotainvali- tus voidaan järjestää avo- tai laitoskuntoutukse- 36410: deja arvioidaan olevan noin 25 000. na ja siihen kuuluu tarpeellinen tutkimus ja hoi- 36411: Sekä talvi- että jatkosodassa olleiden määräs- to. Laitoskuntoutusjakso on kahden viikon pi- 36412: tä ei liene yksiselitteisiä numerotietoja. Sosiaali- tuinen. Kuntoutusta voidaan kuitenkin antaa 36413: ja terveysministeriön 25.10.1995 asettaman Vete- enintään 4 viikkoa pääasiallisesti lääketieteellis- 36414: raaniprojekti -97:n muistiossa (Sosiaali- ja ter- ten syiden vuoksi, jotka lähinnä kuntoutuslai- 36415: veysministeriön työryhmämuistio 1996: 17) on toksen lääkärin suorittaman tarkastuksen perus- 36416: lyhyesti esitetty tietoja sotiin osallistuneiden teella on todettu. Rintamaveteraanin kuntoutus 36417: määristä. Talvisodassa vuosina 1939-40 oli käynnistyy terveyskeskuslääkärin tai yksityislää- 36418: mukana 350 000 miestä. Jatkosotaan vuosina kärin vastaanotolla. Ohjeiden mukaan kuntou- 36419: 1941-44 osallistui enimmillään 500 000 miestä. tuksen tarpeen on ilmettävä hakemuslomakkeel- 36420: Naisia osallistui talvisodassa erilaisiin tehtäviin le laadittavasta lääkärinlausunnosta, joka ei saa 36421: arviolta 100 000 ja jatkosotaan noin 200 000. olla yhtä vuotta vanhempi. Kuntoutuslain mu- 36422: Kyseisen Veteraaniprojektin esitutkimuksen pe- kaan rintamaveteraaneja kuntoutukseen valitta- 36423: rusraportissa (Sosiaali- ja terveysministeriö essa tulee ottaa huomioon kuntoutuksen tarve ja 36424: KK 730/1998 vp 3 36425: 36426: kiireellisyys. Lain mukaan erityistä huomiota on tiin vetää ainakin se johtopäätös, että veteraanit 36427: kiinnitettävä siihen, että veteraanilla,jonka vam- olivat varsin sairaita (siis jo 1970-luvulla). Ver- 36428: ma tai sairaus aiheuttaa toimintakyvyn häiriöitä, tailtaessa rintamamiesten keskinäistä terveyden- 36429: on mahdollisuus päästä kuntoutukseen. Käytän- tilaa todettiin, että etulinjassa pitkään olleet oli- 36430: nössä kuntoutukseen on voinut päästä uudelleen vat muita veteraaneja sairaampia. Työryhmä to- 36431: muutaman vuoden välein. tesi, että rintamallaoloaikaan tai aselajiin perus- 36432: Sotainvalideille korvataan sotilasvammalain tuvaa kiireellisyysjärjestystä olisi ollut käytän- 36433: mukaisena kuntoutuksena sellainen harjoitus ja nössä hankala toteuttaa kiistattomien taustatie- 36434: hoito,joka on tarpeen vahingoittuneen tai sairas- tojen puuttuessa. Terveystarkastuksia ja kuntou- 36435: tuneen henkilön työ- tai toimintakyvyn säilyttä- tusta lähdettiin toteuttamaan ikäluokittain van- 36436: miseksi tai palauttamiseksi. Sotainvalidilla, jon- himmasta päästä.- Nykytilanteessa kuntoutus- 36437: ka haitta-aste on vähintään 30 %, on oikeus lai- ta saa vuosittain runsaat 25 000 veteraania. Vete- 36438: toskuntoutukseen pääsääntöisesti neljä viikkoa raanien ikääntyessä ja keski-iän ylittäessä nyt jo 36439: vuodessa myös silloin, kun kuntoutuksen tarve 80 vuotta kuntoutus on noussut yhä tärkeäm- 36440: johtuu muustakin kuin korvatusta vammasta tai mäksi toiminta-alueeksi. Nykylainsäädäntöön 36441: sairaudesta. Laitoskuntoutus voidaan korvata pohjaava veteraanimäärärahojen lähivuosien 36442: pidemmältäkin ajalta, jos erityiset lääketieteelli- kehitys on laskeva, koska veteraanien määrä vä- 36443: set syyt sitä edellyttävät. Sama oikeus kuntou- henee. Noin 12 000 veteraanin vuosittainen pois- 36444: tukseen on sotainvalidilla, jonka haitta-aste on tuma pienentää rintamasotilaseläkkeen menoja 36445: vähintään 10 prosenttia, jos kuntoutuksen tarve noin 50 miljoonalla markalla vuosittain. Nyky- 36446: johtuu korvatusta vammasta tai sairaudesta. lainsäädännön mukaisten sotilasvammakor- 36447: Kun lievävammaisen (10-25 %) sotainvalidin vausten osalta vuosittainen alenema on 60-70 36448: kuntoutuksen tarve johtuu muusta kuin sotilas- miljoonaa markkaa. Yhteensä sotainvalidien ja 36449: vammalain nojalla korvatusta vammasta tai sai- muiden veteraanien erityismäärärahojen alene- 36450: raudesta, hänellä on oikeus enintään kahden vii- ma lähivuosina on noin 100 miljoonaa markkaa 36451: kon laitoskuntoutukseen kahden vuoden välein vuodessa, mikäli lainsäädäntöön ei tule merkit- 36452: (A 586/1992). täviä muutoksia. Toistaiseksi ei ole käyty laajem- 36453: Rintamaveteraanityöryhmän muistiossa paa keskustelua siitä, miten valtion talousarvios- 36454: (Työryhmämuistio 1976:STM 7) todetaan, että sa vuosittain olevat kuntoutusmäärärahat käyte- 36455: rintamamiesten terveydentilasta tehtyjen tutki- tään niiden vapautuessa mahdollisesti muuhun 36456: musten ja annettujen raporttien perusteella voi- käyttöön. 36457: 36458: Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 1998 36459: 36460: Ministeri Terttu Huttu-Juntunen 36461: 4 KK 730/1998 vp 36462: 36463: 36464: 36465: 36466: Tili Riksdagens Talman 36467: 36468: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- 1993:19) finns uppgifter om den stickprovsun- 36469: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med- dersökning som riktades till ca 1 500 veteraner, 36470: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- av vilka 1 250 svarade. Enligt svaren som gäller 36471: man Maija-Liisa Veteläinen m.fl. undertecknade fronttjänstgöring och krigserfarenheter hade 36472: spörsmål nr 730: 45,5% deltagit i vinterkriget, 91,8% i fortsätt- 36473: ningskriget och 19,8% i Lapplandskriget. Av 36474: Har det klarlagts hur många män som männen hade två av tre tjänstgjort vid fronten 36475: tjänstgjorde under både vinter- och fort- åtminstone två år och av kvinnorna hade ca 40% 36476: sättningskriget och tjänstgjort över ett år. Utan en särskild utredning 36477: ämnar Regeringen vidta åtgärder för går det inte att få några uppgifter om det exakta 36478: att dessa män årligen skall få rehabilite- antalet veteraner som deltog i båda krigen. På 36479: ring trots att de inte klassificerats som basis av procenttalen ovan kan man uppskatta 36480: krigsinvalider? att kanske en fjärdedel av de veteraner som ännu 36481: lever deltog i både vinterkriget och fortsättnings- 36482: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt kriget. När det gäller de årskullar som deltog i 36483: anföra följande: vinterkriget har minskningen varit större än 36484: genomsnittet. 36485: 1 försvarsmakten tjänstgjorde under krigen Veteranrehabiliteringen kompletterar den ser- 36486: 1939-1945 sammanlagt 700 000 kvinnor och vice som är avsedd för hela befolkningen och till 36487: män. Av dem skadades eller insjuknade ca vilken även veteranerna är berättigade. Veteran- 36488: 200 000. Antalet personer som fick bestående rehabilitering ges till frontveteraner i enlighet 36489: men har beräknats till ca 90 000. Antalet perso- med lagen om rehabilitering av frontveteraner 36490: ner som stupade eller dog var ca 86 000. 1 det (1184/1988) och till krigsinvalider i enlighet med 36491: finländska samhället utgör veteranerna (krigsin- lagen om skada, ådragen i militärtjänst (404/ 36492: valider och frontveteraner) en klart avgränsad 1948). Den rehabilitering som avses i dessa lagar 36493: grupp som blir allt mindre. År 1996 sjönk antalet betalas med statsmedel. Enligt lagen om rehabili- 36494: veteraner under 200 000. Antalet veteraner mins- tering av frontveteraner är syftet med rehabilite- 36495: kar årligen med 11 000--12 000 personer. Vid ringen att främja och upprätthålla frontvetera- 36496: millennieskiftet beräknas antalet veteraner vara nens funktionsförmåga så att han så länge som 36497: 157 000, av vilka ca 25 000 beräknas vara krigsin- möjligt självständigt förmår klara sina dagliga 36498: valider. funktioner. Rehabiliteringen kan ordnas som 36499: Det torde inte finnas några entydiga uppgifter öppen rehabilitering eller som anstaltsrehabilite- 36500: om antalet personer som deltog i både vinter- och ring, och den omfattar behövlig undersökning 36501: fortsättningskriget. 1 promemorian av Veteran- och vård. Tiden för anstaltsrehabilitering är två 36502: projekt -97 (Social- och hälsovårdsministeriets veckor. Rehabilitering kan dock ges högst fyra 36503: arbetsgruppspromemoria 1996: 17) som den 25 veckor i huvudsak av medicinska skäl som när- 36504: oktober 1995 tillsattes av social- och hälso- mast konstaterats vid en undersökning som ut- 36505: vårdsministeriet har man kort framställt uppgif- förts av rehabiliteringsanstaltens läkare. Rehabi- 36506: ter om antalet personer som deltog i krigen. 1 litering av frontveteraner inleds hos hälso- 36507: vinterkriget 1939~0 deltog 350 000 män. 1fort- vårdscentralens läkare eller en privat läkare. En- 36508: sättningskriget 1941 ~4 deltog som mest ligt anvisningarna skall behovet av rehabilitering 36509: 500 000 män. Antalet kvinnor som under vinter- framgå av det läkarutlåtande som ges för ansök- 36510: kriget deltog i diverse uppgifter var uppskatt- ningsblanketten. Läkarutlåtandet får inte vara 36511: ningsvis 100 000 och under fortsättningskriget ca äldre än ett år. 1 rehabiliteringslagen sägs att då 36512: 200 000. 1 Veteranprojektets rapport från förun- frontveteraner utses för rehabilitering skall beak- 36513: dersökningen (Social- och hälsovårdsministeriet tas behovet av rehabilitering och den skyndsam- 36514: KK 730/1998 vp 5 36515: 36516: het som krävs. Särskild uppmärksamhet skall sotillstånd kan man åtminstone dra den slutsat- 36517: fåstas vid att veteraner som har en skada eller sen att veteranerna var synnerligen sjuka (alltså 36518: sjukdom som orsakar en störning i funktionsfOr- redan på 1970-talet). När hälsotillståndet hos 36519: mågan får möjlighet tili rehabilitering. 1 prakti- olika frontmän jämfördes, konstaterades att de 36520: ken har veteranerna kunnat få rehabilitering med veteraner som länge befunnit sig i främsta linjen 36521: några års mellanrum. var sjukare än de övriga veteranerna. Arbets- 36522: När det gäller krigsinvalider ersätts som reha- gruppen konstaterade att en skyndsamhetsord- 36523: bilitering enligt lagen om skada, ådragen i mili- ning som baseras på tiden vid fronten eller va- 36524: tärtjänst sådan träning och vård som är nödvän- penslaget i praktiken skulle ha varit svår att 36525: dig för bevarande eller återställande av den ska- genomföra, eftersom obestridliga bakgrunds- 36526: dades eller insjuknades arbets- eller funktionsför- uppgifter saknades. Hälsokontroller och rehabi- 36527: måga. Krigsinvalider med en invaliditetsgrad på litering utfördes årskullvis med början hos de 36528: minst 30 % har i regel rätt tili fyra veckors an- äldsta årskullarna. Idag får drygt 25 000 vetera- 36529: staltsrehabilitering per år även när behovet av ner årligen rehabilitering. Då veteranerna blir 36530: rehabilitering beror på något annat än av den äldre och då medelåldern redan nu är högre än 80 36531: skada eller sjukdom för viiken ersättning bevil- år, blir rehabiliteringen allt viktigare. Veteran- 36532: jats. Man kan få ersättning för anstaltsrehabilite- anslagen, som baserar sig på nutida lagstiftning, 36533: ring för även en längre tid, om särskilda medi- kommer att minska under de närmaste åren, ef- 36534: cinska skäl förutsätter detta. Krigsinvalider med tersom veteranerna blir fårre. En minskning med 36535: en invaliditetsgrad på minst 10 % har samma rätt ca 12 000 veteraner per år minskar de årliga utgif- 36536: tili rehabi1itering, om behovet av rehabilitering terna för frontmannapensionen med ca 50 milj. 36537: beror på den skada eller sjukdom för viiken er- mk. Ersättningarna för skada, ådragen i militär- 36538: sättning har beviljats. När behovet av rehabilite- tjänst enligt nutida lagstiftning minskar årligen 36539: ring hos krigsinva1ider med lindrig skada (10- med 60-70 milj. mk. Den sammanlagda 36540: 25 %) beror på något annat än den skada eller minskningen i särskilda anslag för krigsinvalider 36541: sjukdom för viiken ersättning beviljats med stöd och andra veteraner kommer under de närmaste 36542: av lagen om skada, ådragen i militärtjänst, har åren att vara ca 100 milj. mk om året, om inga 36543: han rätt tili högst två veckors anstaltsrehabilite- betydande ändringar görs i lagstiftningen. Hit- 36544: ring med två års mellanrum (F 58611992). tills har det inte förts någon vidare diskussion om 36545: 1 promemorian av arbetsgruppen för frontve- hur de årliga rehabiliteringsanslagen i stats- 36546: teraner (Arbetsgruppspromemoria 1976: SHM budgeten skall användas när de frigörs för even- 36547: 7) konstateras att utgående från undersökningar- tuellt annat bruk. 36548: na och rapporterna som gäller frontmännens häl- 36549: 36550: Helsingfors den 25 juni 1998 36551: 36552: Minister Terttu Huttu-Juntunen 36553: KK 731/1998 vp 36554: 36555: Kirjallinen kysymys 731 36556: 36557: 36558: 36559: 36560: Marjaana Koskinen /sd ym.: Tielaitoksen organisaatiomuutoksen 36561: vaikutuksista 36562: 36563: 36564: Eduskunnan Puhemiehelle 36565: 36566: Tielaitos on jaettu asetuksella 1.1.1998 erilli- siihen, että oman ja vieraan työn suhteita muute- 36567: seksi tiehallinnoksija tuotannoksi. Näin periaat- taan oleellisesti, 36568: teellisen poliittisen päätöksen tekeminen asetuk- -hankkeet johtavat laajoihin henkilöstön ir- 36569: sen tasolla demokratian näkökulmasta ei ole kor- tisanomisiin ja lomautuksiin. Tuotantopuolella 36570: rektia, varsinkin kun tiedossa on, että Tielaitok- on tarkoitus vähentää henkilöstöä nykyisestä 36571: sen suunnitelmissa on kilpailuttaa kaikki tiehal- 5 700 henkilöstä 3 400 henkilöön. Tuotannon 36572: linnon tilaukset vuoteen 2002 mennessä, joten johto on ilmoittanut, ettei kyseiseen tavoittee- 36573: tämä johtaa automaattisesti liikelaitostamiseen seen päästä pelkästään luonnollista poistumaa 36574: tai yhtiöittämiseen. Talouspoliittisen ministeri- hyväksi käyttäen, vaan on ryhdyttävä käyttä- 36575: työryhmän päätöksissä on todettu, että Tielaitos mään "väkivaltaisia joukkoirtisanomisia". 36576: säilyy budjettitalouden piirissä toimivana viras- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 36577: tokokonaisuutena. tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 36578: Tosin käytäntö on osoittautunut toisenlaisek- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen 36579: si. Tiedustelin 9.6.1998 Tielaitoksen tuotannon jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 36580: ylijohtajalta, mitkä ovat organisaatiomuutoksen 36581: vaikutukset henkilöstöön nyt ja tulevaisuudessa. Miten on mahdollista, että asetustasol- 36582: Ylijohtaja vetosi, että tämäntyyppinen asia on la on muutettu Tielaitoksen organisaatio- 36583: liikesalaisuuden piirissä. Eduskunta ei ole säätä- ta, ja tulkitaanko Tielaitoksen johdossa 36584: nyt lakia, että Tielaitos olisi yhtiöitetty tai liike- väärin talouspoliittisen ministerityöryh- 36585: laitostettu. män linjauksia ja päätöksiä, kun Tielai- 36586: Tiedossa on myös Varsinais-Suomen tietyön- toksen ylijohtaja toimii liikelaitosperiaat- 36587: tekijät VAL ry os. 236:n kirjelmä, jossa todetaan teen mukaisesti, sekä 36588: mm. seuraavaa: miten Tielaitoksen organisaatiomuu- 36589: - laitoksen virkamiesjohto on suunnittele- tos vaikuttaa henkilöstön määrään ly- 36590: massaja toteuttamassa hankkeita,jotkajohtavat hyemmällä ja pitemmällä aikavälillä? 36591: 36592: Helsingissä II päivänä kesäkuuta 1998 36593: 36594: Marjaana Koskinen /sd Mikko Kuoppa /va-r Mikko Immonen /vas 36595: Tapio Karjalainen /sd Tuija Pohjola /sd Raimo Mähönen /sd 36596: Veijo Puhjo /va-r Esko-Juhani Tennilä /va-r 36597: 36598: 36599: 36600: 36601: 280043 36602: 2 KK 731/1998 vp 36603: 36604: 36605: 36606: 36607: Eduskunnan Puhemiehelle 36608: 36609: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa rahojen voimakas lasku ja tuotannon tehokkuu- 36610: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, den jatkuva kasvu mm. tuotantoteknologian ke- 36611: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen hittyessä on vähentänyt työntekijöiden tarvetta. 36612: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjaana Sisäisenä jakona tehty organisaatiomuutos vä- 36613: Koskisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy- hentää edelleen erityisesti hallinnollisen henki- 36614: myksen n:o 731: löstön tarvetta. Uudet työn tekemisen muodot 36615: kuten tiimityö toimivat samaan suuntaan. Jo 36616: Miten on mahdollista, että asetustasol- vuosia jatkuneesta sopeuttamisesta huolimatta 36617: la on muutettu Tielaitoksen organisaatio- henkilöstön vähentämistarve on edelleen suuri. 36618: ta, ja Tulevaisuudessa tarpeellisen henkilöstön 36619: tulkitaanko Tielaitoksen johdossa määrä on suuresti riippuvainen siitä, kuinka suu- 36620: väärin talouspoliittisen ministerityöryh- ren osuuden tienpidosta tuotanto saa tiehallin- 36621: män linjauksia ja päätöksiä, kun Tielai- noita joko suorina tilauksina tai kilpailun kautta. 36622: toksen ylijohtaja toimii liikelaitosperiaat- Kuluvana vuonna Tielaitos avaa avoimeen kil- 36623: teen mukaisesti, sekä pailuun, johon myös Tielaitoksen tuotanto saa 36624: miten Tielaitoksen organisaatiomuu- osallistua, viisi tiestön hoidon urakkaa ja muuta- 36625: tos vaikuttaa henkilöstön määrään ly- ma rakentamisen ja suunnittelun kohteen. Tie- 36626: hyemmällä ja pitemmällä aikavälillä? hallinnolla ei ole valmiita suunnitelmia siitä, mis- 36627: sä laajuudessa kilpailua avataan lähivuosina. 36628: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Tielaitoksessa on yhteistyössä henkilöstön 36629: vasti seuraavaa: kanssa laadittu ja hyväksytty henkilöstöpolitii- 36630: kan periaatteet, joiden mukaan henkilöstöä ei 36631: Liikenneministeriö valmisteli ehdotuksen Tie- irtisanota. Työsuhdeturvan edellytyksenä on 36632: laitoksen tuotannon liikelaitostamisesta keväällä henkilön valmius muuttaa tarvittaessa työtehtä- 36633: 1997. Hallituksen talouspoliittinen ministeriva- vää ja työpaikkaa. Organisaatiomuutoksen yh- 36634: liokunta päätti kuitenkin 20.5.1997, että Tielai- teydessä noudatettavasta henkilöstöpolitiikasta 36635: toksen kehittämistä jatketaan tässä vaiheessa si- on niin ikään sovittu henkilöstön kanssa. Näitä 36636: säisen rakenteen eriyttämisellä tiehallintoon ja periaatteita sovelletaan sekä tiehallinnossa että 36637: tuotantoon. Yhtenä tavoitteena oli tuotannon tuotannossa. Tuotannonjohto on näihin periaat- 36638: tehokkuuden ja kilpailukyvyn parantaminen. teisiin vahvasti sitoutunut eikä se ole ilmoittanut 36639: Muutos toteutettiin 1.1.1998 voimaan tulleella "ryhtyvänsä käyttämään väkivaltaisia irtisano- 36640: asetuksen muutoksella. misia". 36641: Liikenneministeriö ohjaa Tielaitoksen tuotan- Talouspoliittisen ministerivaliokunnan pää- 36642: toa vuosittaisilla tulostavoitteilla. Vuoden 1998 töksen periaatteena oli säilyttää Tielaitoksen 36643: tulostavoitteeksi Tielaitokselle liikenneministe- oman ja vieraan työn suhde entisellään. Suunnil- 36644: riö asetti kiinteiden kulujen alentamisen kahdella leen näin ennustetaan käyvänkin kuluvan vuo- 36645: prosentilla. Lisäksi Tielaitoksen tuotannon on den osalta. Oman työn tehostuminen saattaa 36646: parannettava kilpailukykyään ja valmistaudut- jopa hiukan nostaa oman työn osuutta. Sellaisia 36647: tava avoimeen kilpailuun. suunnitelmia, joilla tämä suhde muuttuisi oleelli- 36648: Tielaitoksen tuotanto on osa virastoa eikä se sesti, Tielaitoksella ei ole. 36649: näin ollen toimi liiketoimintaperiaatteella. Tuo- Tielaitoksen organisaatiomuutos tehostaa 36650: tannonjohtamisesta vastaava ylijohtaja ei myös- tuotantoa ja lisää siten nykyisen henkilöstön so- 36651: kään toimi eikä ole toiminut liiketoimintaperi- peuttamistarvetta entisestään. Tulevaisuudessa 36652: aatteella. Ylijohtajan velvollisuutena on toteut- henkilöstön määrä on riippuvainen organisaa- 36653: taa tuotannossa sellaisia kehittämistoimenpitei- tion tehokkuudesta ja kilpailukyvystä. Parasta 36654: tä,joilla liikenneministeriön asettamat ja pääjoh- työsuhdeturvaa on oman toiminnan kehittämi- 36655: tajan tarkentamat tulostavoitteet saavutetaan. nen. 36656: Tällä vuosikymmenellä toteutunut tiemäärä- 36657: 36658: Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 1998 36659: 36660: Liikenneministeri Matti Aura 36661: KK 731/1998 vp 3 36662: 36663: Tili Riksdagens Talman 36664: 36665: 1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen nuerligt vuxit i samband med att bl.a. produk- 36666: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande tionsteknologin har utvecklats, och detta har 36667: medlem av statsrådet översänt följande av riks- minskat behovet av personal. Organisations- 36668: dagsman Marjaana Koskinen m.fl. underteckna- ändringen som har genomförts i form av en inre 36669: de spörsmål nr 731: delning minskar ytterligare behovet av särskilt 36670: förvaltningspersonal. Nya arbetsformer såsom 36671: Hur är det möjligt att man på förord- teamwork verkar i samma riktning. Trots att 36672: ningsnivå har ändrat Vägverkets organi- anpassningen har pågått i åratal, är behovet av 36673: sation, och att skära ner personalen fortfarande stort. 36674: misstolkar man finanspolitiska minis- 1 framtiden är den behövliga personalstyrkan 36675: terarbetsgruppens riktlinjer och beslut i tili stor del beroende av hur stor andel av väghåll- 36676: Vägverkets ledning, när Vägverkets över- ningen produktioneo får av vägförvaltningen 36677: direktör handlar enligt affårsverksprinci- antingen som direkta beställningar eller via kon- 36678: pen, samt kurrens. Under det innevarande året konkur- 36679: hur påverkar organisationsföränd- rensutsätter Vägverket en del projekt. Även Väg- 36680: ringen vid Vägverket personalstyrkan på verkets produktion får ge anbud. Det är fråga om 36681: kort och lång sikt? fem projekt för underhåll av vägnät och några 36682: byggnads- och planeringsprojekt. Vägförvalt- 36683: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt ningen har inte fårdiga planer på i viiken omfatt- 36684: anföra följande: ning konkurrensen öppnas under de närmaste 36685: åren. 36686: Trafikministeriet beredde våren 1997 ett för- Vid vägverket har man i samarbete med per- 36687: slag tili omorganisering av Vägverkets produk- sonalen utarbetat och godkänt principerna för 36688: tion tili ett affårsverk. Regeringens finanspolitis- personalpolitiken, och enligt dessa uppsägs inte 36689: ka ministerutskott beslutade ändå den 20 maj personalen. Förutsättningen för anställ- 36690: 1997 att utvecklandet av Vägverket fortsätter i ningstryggheten är att den anställda vid behov är 36691: detta skede genom att man delar upp den inre beredd att flytta över tili en ny arbetsuppgift och 36692: strukturen i vägförvaltning och produktion. En en ny arbetsplats. A vtal har även ingåtts med 36693: målsättning var att förbättra produktionseffekti- personalen om den personalpolitik som skall be- 36694: viteten och konkurrenskraften. Omorganiserin- drivas i samband med omorganiseringen. Dessa 36695: gen genomfördes genom en ändring i en förord- principer tillämpas både vid vägförvaltningen 36696: ning som trädde i kraft den l januari 1998. och vid produktionen. Produktionens ledning 36697: Trafikministeriet styr Vägverkets produktion håller på dessa principer och har inte uttalat att 36698: genom årliga resultatmål. Som Vägverkets resul- den "skall börja använda sig av tvångsuppsäg- 36699: tatmål för 1998 uppställde trafikministeriet en ningar". 36700: sänkning av de fasta kostnaderna med två pro- Principen för finanspolitiska ministerutskot- 36701: cent. Dessutom bör Vägverkets produktion för- tets beslut var att bevara relationen mellan Väg- 36702: bättra sin konkurrenskraft och förbereda sig för verkets eget arbete och främmande arbete oför- 36703: öppen konkurrens. ändrad. Ungefår så förutspås det gå även i år. 36704: Vägverkets produktion är en del av ett ämbets- Effektiveringen av det egna arbetet kan tili och 36705: verk och fungerar ~~!edes inte enligt affårsverk- med något öka andelen eget arbete. Vägverket 36706: samhetsprincipen. Overdirektören som ansvarar har inga sådana planer som väsentligt skulle 36707: för ledandet av produktioneo handlar inte och ändra denna relation. 36708: har inte heller handlat enligt affårsverksprinci- Omorganiseringen vid Vägverket effektiverar 36709: per. Överdirektören är förpliktad att inom pro- produktioneo och ökar på så vis allt mer behovet 36710: duktioneo genomföra utvecklingsåtgärder, gen- av att anpassa den nuvarande personalen. 1fram- 36711: om vilka resultatmålen som uppställts av trafik- tiden kommer personalstyrkan att vara beroende 36712: ministeriet och preciserats av generaldirektören av organisationens effektivitet och konkurrens- 36713: kan uppnås. kraft. Den bästa anställningstryggheten är att 36714: Under detta årtionde har väganslagen kraftigt utveckla den egna verksamheten. 36715: sjunkit och produktionseffektiviteten har konti- 36716: Helsingfors den 24 juni 1998 36717: 36718: Trafikminister Matti Aura 36719: KK 732/1998 vp 36720: 36721: Kirjallinen kysymys 732 36722: 36723: 36724: 36725: 36726: Riitta Korhonen /kok: Matkakustannusten puuttumisesta veroeh- 36727: dotuksesta 36728: 36729: 36730: Eduskunnan Puhemiehelle 36731: 36732: Tänä päivänä kaikkien ei enää tarvitse jättää taloudellisesti kannattavaa, sillä yhteiskunnan 36733: veroilmoitusta, vaan vuosi vuodelta suurempi varoja tuhlautuu kaikkien "turhien" valitusten 36734: osa kansalaisista saa kotiinsa valmiiksi täytetyn käsittelyyn. Verottaja voisi kovin helposti tehdä 36735: veroehdotuksen. Veroehdotuksiin ei kuitenkaan kaikki matkakustannusvalitukset tarpeettomiksi 36736: ole merkitty matkakustannuksia. Tämän takia ottamalla matkakorvaukset huomioon alusta 36737: kaikki, jotka joutuvat matkustamaan töihin pit- lähtien. 36738: kän matkan päähän, joutuvat tekemään valituk- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 36739: sen. Useat kansalaiset ovat tulleet ajatelleeksi, tyksen 37 §:n I momenttiin viitaten esitän kun- 36740: olisiko verottaja kenties jättänyt matkakorvauk- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 36741: set merkitsemättä tietoisesti olettaen, että ihmiset nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 36742: eivät huomaisi valittaa asiasta. 36743: Veroehdotuksen saaneelta ihmiseltä kuluu ai- Kuinka paljon varoja yhteiskunnalta 36744: kaa ja vaivaa laskea matkakustannuksensa joka kuluu matkakorvauksia koskevien vero- 36745: vuosi erikseen, vaikka ne olisivat säilyneet vuo- valitusten käsittelyyn, ja 36746: desta toiseen muuttumattomina. Paljon yksin- mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä, 36747: kertaisempaa olisi se, että verottaja ottaisi mat- jotta matkakorvaukset otettaisiin tule- 36748: kakustannukset huomioon samalla kun tekee ve- vaisuudessa huomioon jo veroehdotuk- 36749: roehdotuksen. Tämä olisi ehkä myös kokonais- sessa? 36750: 36751: Helsingissä II päivänä kesäkuuta I998 36752: 36753: Riitta Korhonen /kok 36754: 36755: 36756: 36757: 36758: 280043 36759: 2 KK 732/1998 vp 36760: 36761: 36762: 36763: 36764: Eduskunnan Puhemiehelle 36765: 36766: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa sa veroehdotuksen palauttaminen vastaa veroil- 36767: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, moituksen tekemistä. Matkakulut ilmoitetaan 36768: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen nyt veroehdotuksen korjauksena, kun ne aikai- 36769: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Riitta semmin ilmoitettiin samaan tapaan veroilmoi- 36770: Korhosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen tuksessa. Vain ajankohta on toinen. 36771: n:o 732: Matkakulut eivät luonteensa vuoksi sovellu 36772: veroehdotukseen sisällytettäviksi, sillä ne vaihte- 36773: Kuinka paljon varoja yhteiskunnalta levat vuosittain varsin paljon verovelvollisen olo- 36774: kuluu markakorvauksia koskevien vero- suhteiden mukaan. Virheelliset tiedot aiheuttai- 36775: valitusten käsittelyyn, ja sivat enemmän harmia ja työtä sekä verottajalle 36776: mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä, että verovelvollisille kuin tietojen puuttuminen 36777: jotta matkakorvaukset otettaisiin tule- ehdotuksesta kokonaan. 36778: vaisuudessa huomioon jo veroehdotuk- Matkakulujen sisällyttämistä veroehdotuk- 36779: sessa? seen voitaisiin harkita, jos vähennys olisi nykyis- 36780: tä kaavamaisempi, vaikkapa pelkästään työmat- 36781: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- kan pituuteen perustuva. Tällaista muutosta on 36782: vasti seuraavaa: aika ajoin harkittukin, mutta toistaiseksi asia ei 36783: ole edennyt lähinnä siitä syystä, että pelkästään 36784: Veroehdotukseen lasketaan verotuksen lop- kodin ja työpaikan etäisyyteen perustuva vähen- 36785: putulos sellaisten verotusta koskevien tietojen nys pienentäisi väistämättä omaa autoa käyttä- 36786: perusteella, jotka voidaan luotettavasti selvittää vien vähennystä, jos vähennyksen muutoksen ei 36787: muilta tahoilta kuin verovelvolliselta itseltään. haluttaisi aiheuttavan suuria verotulojen mene- 36788: Näitä tietoja ovat muun muassa työnantajilta tyksiä. Veroehdotusmenettelyn kannalta yksi 36789: saatavat palkkatiedot, eläkelaitoksilta saatavat vaihtoehto olisi matkakuluvähennyksestä luo- 36790: eläketiedot, pankeilta saatavat laina- ja korkotie- puminen, sillä kieltämättä matkakulut ovat suu- 36791: dot sekä työmarkkinajärjestöiltä saatavat tiedot rin yksittäinen syy veroehdotusten palauttami- 36792: ammattiyhdistyksen jäsenmaksuista. Verottajal- seen. Vähennyksen poistamista ei kuitenkaan voi 36793: la itsellään on tiedot kaavamaisista vähennyksis- pitää perusteltuna, sillä työmarkkinoiden muu- 36794: tä ja muista kaavamaisista veroperusteista, joten tosten vuoksi ihmiset joutuvat nykyisin liikku- 36795: lopullinen vero voidaan laskea oikein verovelvol- maan työn perässä entistä enemmän. Tätä kuvas- 36796: lista vaivaamatta, mikäli kaikki tarvittavat tiedot taa muun muassa se, että 16 000 markan enim- 36797: onnistutaan veroehdotusta varten saamaan sel- mäisvähennyksen tehneitä oli vuonna 1996 yli 36798: ville. 42 000, kun vastaava luku vuonna 1990 oli alle 36799: Koska veroehdotukseen ei pystytä ottamaan 27 000. Paineita on työllistymisenkin kannalta 36800: kaikkia verotukseen vaikuttavia tietoja, verovel- huolehtia matkakuluvähennyksen tarkistamises- 36801: vollisen tehtävänä on tarkistaa veroehdotuksen ta. Hallitus seuraa matkakulujen verovähennys- 36802: tiedot ja ilmoittaa verottajalle mahdollisista oikeutta. 36803: puutteellisuuksista ja virheistä. Tässä tapaukses- 36804: Helsingissä 6 päivänä heinäkuuta 1998 36805: Ministeri Jouko Skinnari 36806: KK 732/1998 vp 3 36807: 36808: 36809: 36810: 36811: Tili Riksdagens Talman 36812: 36813: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- att deklarera. Resekostnaderna meddelas nu som 36814: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- en korrigering tili skatteförslaget när de förut på 36815: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- samma sätt meddelades i deklarationen. Endast 36816: man Riitta Korhonen undertecknade spörsmål tidpunkten är en annan. 36817: nr 732: Resekostnaderna kan inte på grund av sin 36818: natur ingå i skatteförslaget, eftersom de varierar 36819: Hur mycket av statens medel går åt tili rätt mycket årligen beroende på den skattskyldi- 36820: behandling av skattebesvär i fråga om ges situation. Felaktiga uppgifter skulle orsaka 36821: reseersättning och både skattemyndigheten och den skattskyldiga 36822: vilka ätgärder ämnar Regeringen vidta mera besvär och arbete än när uppgifterna helt 36823: så att resersättningarna i framtiden beak- och hållet fattas i förslaget. 36824: tas redan i skatteförslaget? Man skulle kunna överväga att låta resekost- 36825: naderna ingå i skatteförslaget om avdraget skulle 36826: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt vara schablonmässigare än det är nu, t.ex. enbart 36827: anföra följande: grunda sig på arbetsresans längd. Man har tidvis 36828: övervägt en dylik förändring, men tills vidare har 36829: 1 skatteförslaget beräknas beskattningens man inte avancerat i saken främst av den orsaken 36830: slutresultat på basis av sådana beskattningsupp- att enbart ett avdrag som grundar sig enbart på 36831: gifter som kan fås av andra tillförlitliga källor än avståndet mellan hemmet och arbetsplatsen 36832: av den skattskyldige själv. Sådana uppgifter är ohjälpligen skulle minska avdraget för dem som 36833: bl.a. de löneuppgifter som fås av arbetsgivaren, förfogar över egen bil, om man inte vill att av- 36834: de pensionsuppgifter som erhålls av pensionsan- dragsförändringen skall orsaka stora förluster i 36835: stalterna, de lån- ocn ränteuppgifter som fås av skatteintäkterna. Ett alternativ i fråga om skatte- 36836: bankerna och de uppgifter om fackföreningarnas förslagsförfarandet skulle vara att man avskaffa- 36837: medlemsavgifter som erhålls av arbetsmarknads- de resekostnadsavdraget eftersom resekostnade- 36838: organisationerna. Skattemyndigheten har själv rna onekligen är den största enskilda orsaken tili 36839: uppgifter om schablonmässiga a vdrag och övriga att skattefårslag skickas tillbaka. Ett slopande av 36840: schablonmässiga beskattningsgrunder, så den avdraget kan ändå inte anses vara befogat, efter- 36841: korrekta slutliga skatten kan räknas ut utan att som dagens människor på grund av förändring- 36842: man behöver besvära den skattskyldige, såvida arna på arbetsmarknaden alltmer är tvungna att 36843: man lyckas få reda på allt det man behöver veta tlytta dit där det finns arbete. Detta återspeglas 36844: med tanke på skatteförslaget. bl.a. däri att 1996 uppgick de som gjort maximi- 36845: Eftersom inte alla uppgifter som inverkar på avdraget 16 000 mark tili över 42 000, _!lär mot- 36846: beskattningen kan tas med i skatteförslaget är det svarande siffra 1990 var under 27 000. A ven sys- 36847: den skattskyldiges uppgift att kontrollera uppgif- selsättningsaspekter talar för en översyn av rese- 36848: terna och meddela eventuella brister och fel till kostnadsavdraget. Regeringen följer med 36849: skattemyndigheten. Att skicka tilihaka skatte- rätten att dra av resekostnader i beskattningen. 36850: förslaget innebär i det här fallet samma sak som 36851: 36852: Helsingfors den 6 juli 1998 36853: 36854: Minister Jouko Skinnari 36855: KK 733/1998 vp 36856: 36857: Kirjallinen kysymys 733 36858: 36859: 36860: 36861: 36862: Riitta Korhonen /kok: Oleskelulupahakemusmenettelystä 36863: 36864: 36865: 36866: Eduskunnan Puhemiehelle 36867: 36868: Ulkomaalaislain pykälien mukaan oleskelulu- van käsittelyä. Mikäli hän pääsee takaisin Suo- 36869: van saaminen vaikuttaa suhteellisen yksinkertai- meen ja hakee täältä käsin uutta oleskelulupaa, 36870: selta. Käytäntö saattaa kuitenkin olla valitetta- joutuu hän siis luovuttamaan passinsa, eikä voi 36871: van erilainen. Oleskeluluvan uusiminen voi aina- oleskeluluvan käsittelyaikana matkustaa ulko- 36872: kin osoittautua yllättävän hankalaksi. maille, ei edes risteilylle "ruotsinlaivalle". 36873: Oleskeluluvan saaminen edellyttää voimassa Edellä kuvatun kaltainen tilanne on omiaan 36874: olevaa passia. Passi on liitettävä hakemukseen loukkaamaan Suomessa avioliitossa olevan ih- 36875: mukaan. Oleskeluluvan käsittelyn aikana passi misen oikeuksia. Yksinkertaisinta olisi jatkaa 36876: on siten "kanissa". Toisin sanoen henkilö, joka täällä suomalaisen kanssa avioliitossa olevan 36877: uusii oleskelulupaansa, ei voi matkustaa ulko- henkilön oleskelulupaa automaattisesti, mikäli 36878: maille. Mikäli hänelle tulee pakottava tarve, esi- hän todellisuudessa elää ja vaikuttaa täällä. Mitä 36879: merkiksi lähiomaisen vakava sairaus, matkustaa hyötyä syntyy, kun häntä estetään käymästä per- 36880: entiseen kotimaahansa, on hänen käytännössä heensä kanssa ulkomailla asiallisin perustein ky- 36881: peruutettava oleskeluluvan hakemus saadakseen seisen oleskeluluvan käsittelyaikana jopa usean 36882: nopeasti passiosa takaisin. kuukauden ajan? 36883: Kun henkilö ulkomaille tapahtuneen vierailun Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 36884: jälkeen yrittää päästä takaisin Suomeen, ei se tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun- 36885: välttämättä onnistukaan, sillä hänellä ei ole voi- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 36886: massa olevaa oleskelulupaa. Tilanteeseen ei auta nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 36887: sekään, että hän olisi naimisissa suomalaisen 36888: kanssa ja asunut Suomessa yli vuoden. Mikäli Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- 36889: hän pyrkii maahan, hänet saatetaan palauttaa siin oleskeluluvan jatkamisen helpotta- 36890: entiseen kotimaahansa odottamaan oleskelulu- miseksi? 36891: 36892: Helsingissä II päivänä kesäkuuta I998 36893: 36894: Riitta Korhonen /kok 36895: 36896: 36897: 36898: 36899: 280043 36900: 2 KK 733/1998 vp 36901: 36902: Eduskunnan Puhemiehelle 36903: 36904: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa man todistuksen avulla hakija pääsee kuitenkin 36905: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, ongelmitta maahan myös käsittelyn aikana. Vi- 36906: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen reillä oleva oleskelulupahakemus näkyy ulko- 36907: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Riitta maalaisrekisterissä, johon rajavartiostolla ja po- 36908: Korhosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen liisilla on käyttöoikeus. 36909: n:o 733: Passin väliaikainen lainaaminen lupakäsitte- 36910: lyn aikana ei edellytä hakemuksen peruuttamis- 36911: Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- ta. Passi luovutetaan hakijalle tämän sitä pyy- 36912: siin oleskeluluvan jatkamisen helpotta- täessä ja luovutuksesta tehdään merkintä asia- 36913: miseksi? kirjoihin. Hakijalle myös kerrotaan, että hänen 36914: paluunsa Suomeen saattaa estyä, jos lupa-aika 36915: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- menee umpeen ennen Suomeen paluuta. Tämän 36916: vasti seuraavaa: välttämiseksi hakemuksen käsittelyä voidaan 36917: kiirehtiä, jos matkalle on olemassa perusteltu 36918: Kirjallinen kysymys käsittelee oleskelulupa- syy, kuten kysymyksessä mainittu lähiomaisen 36919: käytäntöä ja siihen liittyen passin tilapäistä hal- sairastuminen. 36920: tuun ottoa. Ulkomaalaislain mukaan uuden Suomen kansalaiset ja Suomessa asuvat ulko- 36921: määräaikaisen oleskeluluvan ja pysyvän oleske- maalaiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Yh- 36922: luluvan maassa asuvalle ulkomaalaiselle myön- denvertaisuusperiaatteen vuoksi hakemukset kä- 36923: tää paikallispoliisi. Ilman oleskelulupaa maahan sitellään niiden saapumisjärjestyksessä eikä Suo- 36924: saapuvalle luvan myöntää ulkomaalaisvirasto. men kansalaisten kanssa avioituneita ulkomaa- 36925: Oleskelulupakäsittelyn aikana ulkomaalaisen laisia voida käsittelyssä asettaa muita parem- 36926: katsotaan oleskelevan laillisesti maassa ja hän paan asemaan. Saapumisjärjestyksessä käsittely 36927: voi odottaa lupa-asian käsittelyä Suomessa. aiheuttaajoskus ongelmia, jotka pyritään ratkai- 36928: Passin haltuunotto perustuu ulkomaalaisase- semaan käsittelemällä hakemus tapauksen eri- 36929: tuksen 6 §:ään, jonka mukaan passi voidaan ot- tyisluonne huomioiden kiireellisenä. Tähän edel- 36930: taa viranomaisen haltuun oleskelulupa-asian kä- lytetään perusteltua syytä, koska silloin poike- 36931: sittelyä varten. Passia tarvitaan sekä lupa-asiaa taan hakijoiden yhdenvertaisen kohtelun peri- 36932: käsiteltäessä että sitä ratkaistaessa. Passista tar- aatteesta. 36933: kastetaan käsittelyn yhteydessä mm. aitous, voi- Oleskelulupien käsittely kestää paikallispolii- 36934: massaoloaika ja muut tarpeelliset merkinnät. sissa Euroopan unionin kansalaisten osalta vii- 36935: Oleskelulupatarra kiinnitetään päätöksen teke- kosta kahteen viikkoon ja muiden osalta noin 36936: misen jälkeen passiin. kuukauden. Oleskelulupahakemusten keskimää- 36937: Passin haltuunotolla ei estetä Hallitusmuo- räinen käsittelyaika Ulkomaalaisvirastossa 36938: dossa taattua oikeutta lähteä maasta. Ulkomaa- vuonna 1997 oli noin neljä kuukautta. Alkuvuo- 36939: lainen saa passinsa takaisin viranomaiselta, jos den 1998 aikana tämä aika on jo lyhentynyt huo- 36940: hän haluaa poistua maasta oleskelulupahake- mattavasti ja lyhenee edelleen. 36941: muksen ollessa vireillä. Poliisi antaa passin mu- Edellä esitetystä ilmenee, että oleskelulupien 36942: kana todistuksen vireillä olevasta oleskelulupa- käsittelyyn liittyneitä passin haltuunottoa koske- 36943: hakemuksesta. Pääsääntö on, että oleskelulupa- via ongelmia on kyetty osittain poistamaan ko- 36944: hakemuksen ollessa vireillä ulkomaalaislain mu- konaan ja joka tapauksessa vähentämään. Tätä 36945: kaan henkilöllä tulee takaisin saapuessaan olla työtä jatketaan edelleen tehostamalla ministe- 36946: maahantuloon vaadittava viisumi tai oleskelulu- riön alaisten ulkomaalais- ja poliisiviranomais- 36947: pa. Luvan tarpeeseen ei vaikuta se, kenen hallus- ten menettelyjä. 36948: sa passi lupakäsittelyn aikana on. Poliisin anta- 36949: 36950: Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 1998 36951: 36952: Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam 36953: KK 733/1998 vp 3 36954: 36955: Tili Riksdagens Talman 36956: 36957: 1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen ändå inresa i Jandet utan problem under den tid 36958: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande då behandlingen pågår. En anhängiggjord ansö- 36959: medlem av statsrådet översänt följande av riks- kan om uppehållstillstånd syns i utlänningsre- 36960: dagsledamot Riitta Korhonen undertecknade gistret som gränsbevakningsväsendet och polisen 36961: spörsmål nr 733: har tillgång tili. 36962: Om den sökande tillfålligt lånar sitt pass under 36963: Ämnar Regeringen vidta åtgärder för tillståndsproceduren, behöver han inte återkalla 36964: att underlätta förlängningen av giltig- sin ansökan. Passet lämnas tili den sökande när 36965: hetstiden för uppehållstillstånd? denne anhåller om det. 1 handlingarna görs en 36966: anteckning om att passet överlämnats tili den 36967: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt sökande. Den sökande får också veta att hans 36968: anföra följande: återkomst tili Finland kan bli förhindrad, om 36969: giltighetstiden för hans tillstånd utgår innan han 36970: Detta skriftliga spörsmål gäller uppehållstill- återkommit tili Finland. För att undvika detta 36971: ståndsproceduren och i anslutning tili denna till- kan behandlingen av ansökan påskyndas, om 36972: fålligt omhändertagande av pass. Enligt utlän- den sökande har välgrundad anledning att företa 36973: ningslagen beviljas en utlänning som vistats i denna resa, tili exempel sjukdomsfall av den sö- 36974: Finland nytt tidsbegränsat uppehållstillstånd kandes nära anhörig som nämns i spörsmålet. 36975: och permanent uppehållstillstånd av den lokala Finska medborgare och utlänningar som vis- 36976: polisen. En utlänning som kommer tili Finland tas i Finland är lika inför lagen. Med anledning 36977: utan uppehållstillstånd beviljas uppehållstill- av likställighetsprincipen behandlas ansökning- 36978: stånd av utlänningsverket. Under den tid då an- arna i den ordning som de kommit in. De utlän- 36979: sökan om uppehållstillstånd behandlas anses ut- ningar som ingått äktenskap med finska medbor- 36980: länningens vistelse i Jandet vara lovlig och han gare kan inte ställas bättre med tanke på behand- 36981: kan avvakta behandlingen av tillståndsärendet i lingen än någon annan. lbland vållar det problem 36982: Finland. att ansökningarna behandlas i den ordning som 36983: Omhändertagande av pass baserar sig på 6 § de kommit in, men man försöker lösa dessa pro- 36984: utlänningsförordningen, enligt viiken en utlän- blem genom att behandla en ansökan i brådskan- 36985: nings pass kan omhändertas av en myndighet för de ordning om fallets särkaraktär kräver det. Tili 36986: behandling a v ett ärende som gäller uppehållstill- sådant skall det finnas välgrundad anledning, 36987: stånd. Passet behövs både när tillståndsärendet eftersom man då avviker från principen om lik- 36988: behandlas och när det avgörs. Under behand- ställt bemötande av sökande. 36989: lingen granskas bl.a. passets autenticitet, giltig- Det tar den lokala polisen en tili två veckor att 36990: hetstid och andra behövliga anteckningar. Uppe- behandla en ansökan om uppehållstillstånd som 36991: hållstillståndsdekalen fåsts vid passet efter det att lämnats in av en medborgare i Europeiska unio- 36992: beslut har fattats. nen, och ungefår en månad om ansökan har 36993: Omhändertagande av pass utgör inget hinder lämnats in av någon annan. År 1997 var den 36994: för den i Regeringsformen garanterade rätten att genomsnittliga behandlingstiden av ansökningar 36995: lämna landet. Utlänningen får sitt pass tilihaka om uppehållstillstånd vid utlänningsverket cirka 36996: av myndigheten, om han villlämna Jandet medan fyra månader. 1början av år 1998 har den genom- 36997: ansökan om uppehållstillstånd är anhängig. När snittliga behandlingstiden redan blivit avsevärt 36998: polisen lämnar tilihaka utlänningens pass utfår- kortare och den kommer att bli ännu kortare. 36999: dar han ett intyg över att ansökan om uppehålls- Av det soin anförts ovan framgår att man tili 37000: tillstånd är anhängig. Huvudregeln är att en per- en del totalt kunnat avhjälpa och i alla fall min- 37001: son vars ansökan om uppehållstillstånd är an- ska de problem i fråga om omhändertagande av 37002: hängig enligt utlänningslagen vid sin återkomst pass som hänför sig tili behandlingen av uppe- 37003: skall ha visum eller uppehållstillstånd som be- hållstillstånd. Man kommer att fortsätta med 37004: hövs för inresa i landet. Behovet att ha tillstånd detta arbete genom att effektivera procedurer 37005: påverkas inte av vem som har passet isin besitt- hos utlännings- och polismyndigheterna som ly- 37006: ning under tillståndsproceduren. Med hjälp av der under ministeriet. 37007: det intyg som polisen utfårdat får den sökande 37008: Helsingfors den 3 juli 1998 37009: 37010: lnrikesminister Jan-Erik Enestam 37011: j 37012: j 37013: j 37014: j 37015: j 37016: j 37017: j 37018: j 37019: j 37020: j 37021: j 37022: j 37023: j 37024: j 37025: j 37026: KK 734/1998 vp 37027: 37028: Kirjallinen kysymys 734 37029: 37030: 37031: 37032: 37033: Irja Tuloneo /kok: Kotikuntalain muuttamisesta 37034: 37035: 37036: 37037: Eduskunnan Puhemiehelle 37038: 37039: Muuttoilmoitusmenettely on monella tapaa keminen säädettäisiin muuttavan velvollisuu- 37040: keventynyt ja nopeutunut sen jälkeen, kun koti- deksi, tilanne paranisi olennaisesti. Tällainen ta- 37041: kuntalaki tuli voimaan vuonna 1994. Väestötie- lokohtainen ilmoitus koskisi sekä vakinaista 37042: tojärjestelmään tehtävä ilmoitus on tehtävissä muuttamista että tilapäistä muuttoa ja se tulisi 37043: entistä joustavammin. Ilmoituksen voi kotikun- tehdä kaikista huoneistoon muuttavista. Luon- 37044: talain mukaan tehdä kirjallisesti maistraatille, nollisesti lasten osalta ilmoituksen antaisi huol- 37045: puhelimitse, sähköisen viestinnän avulla tai asia- taja. Menettelyn tulisi olla mahdollisimman va- 37046: kaskäynnin yhteydessä suullisesti. Sen sijaan ta- paamuotoinen ja taloyhtiön itsensä ratkaistavis- 37047: loyhtiöillä ei ole lain antamaa oikeutta vaatia sa. Yksittäisen henkilön todellisen asuinpaikan 37048: muuttavia henkilöitä ilmoittamaan muutostaan selvittäminen helpottuisi, sillä talokohtaisten tie- 37049: myös taloyhtiön edustajalle. Asuntoyhteisöjen tojen ja väestötietojärjestelmän välillä voitaisiin 37050: kannalta onkin erityisen ongelmallista, että kai- suorittaa ns. ristiintarkistuksia. 37051: kista talossa asuvista henkilöistä ei ole olemassa Poliisi ja esimerkiksi Kansaneläkelaitos ovat 37052: varmaa tietoa. Toki taloyhtiöt voivat tiedustella joutuneet lukuisiin hankaluuksiin, kun henkilöi- 37053: asiaa maksullisesta väestötietojärjestelmästä, den osoitetiedot ja heidän asuinpaikkansa ovat 37054: mutta sielläkään tiedot eivät niiden saantihetkel- epäselviä. 37055: lä aina ole ajan tasalla. Lisäksi väestötietojärjes- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 37056: telmästä ei esimerkiksi saa tietoa henkilön tila- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 37057: päisestä asumisesta, joka nykyään saattaa olla nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 37058: varsin pitkäaikaistakin. nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 37059: Paluu vanhaan menettelyynkään ei olisi ongel- 37060: matonta. On selvää, että muuttoilmoituksen Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh- 37061: kierrättäminen taloyhtiön kautta Väestörekiste- tynyt, jotta taloyhtiöiden ja viranomais- 37062: rikeskukselle hidastaisi tietojen keräämistä väes- ten ongelmat yksittäisen henkilön todelli- 37063: tötietojärjestelmään. Mikäli kuitenkin laissa olisi sen asuinpaikan osoittamiseksi helpottui- 37064: säädetty taloyhtiöille oikeus vaatia talokohtaisen sivat? 37065: ilmoituksen tekemistä ja tällaisen ilmoituksen te- 37066: 37067: Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1998 37068: 37069: Irja Tulonen /kok 37070: 37071: 37072: 37073: 37074: 280043 37075: 2 KK 734/1998 vp 37076: 37077: 37078: 37079: 37080: Eduskunnan Puhemiehelle 37081: 37082: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa tavoin. Tietojen saanti väestötietojärjestelmään 37083: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, on huomattavasti nopeutunut, mikä on yhteis- 37084: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen kunnan tietohuollon kannalta tärkeää. 37085: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Irja Tulo- Taloyhtiöillä on mahdollisuus saada tarvitse- 37086: sen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o miaan tietoja talon asukkaista nykyisin monin eri 37087: 734: tavoin. Tietoja voidaan kerätä muun muassa 37088: asunto-osakkeiden kauppojen yhteydessä, asuk- 37089: Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh- kaiden asioidessa muuttovaiheessa talon edusta- 37090: tynyt, jotta taloyhtiöiden ja viranomais- jan kanssa ja antamalla taloyhtiön sisäisiä mää- 37091: ten ongelmat yksittäisen henkilön todelli- räyksiä asukkaiden ilmoitusvelvollisuudesta. 37092: sen asuinpaikan osoittamiseksi helpottui- Väestötietojärjestelmä tarjoaa jo tällä hetkellä 37093: sivat? useita vaihtoehtoisia palvelumuotoja,joista talo- 37094: yhtiöt voivat valita itselleen sopivimman ja tar- 37095: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit- koituksenmukaisimman tietopalvelumuodon. 37096: taen seuraavaa: Väestörekisterikeskuksen ja kiinteistöalan järjes- 37097: töjen (Suomen Kiinteistöliitto ry, Suomen Isän- 37098: Väestötietojärjestelmän osoitetietojen ylläpi- nöitsijäliitto ry ja lsännöintiyritysten Liitto ry) 37099: to perustuu kansalaisille säädettyyn ilmoitusvel- joulukuussa 1997 perustettu yhteinen työryhmä 37100: vollisuuteen. Kotikuntalakia säädettäessä on on 31.5.1998 tehnyt ehdotuksen taloyhtiöiden ja 37101: asetettu tavoitteeksi muuttoilmoitusvelvollisuu- rekisteriviranomaisten välisten yhteistyömuoto- 37102: den keventäminen ja yksinkertaistaminen. jen kehittämiseksi. Tavoitteena on, että talon 37103: Uudistuksella on pyritty tehostamaan ja nopeut- edustajat ja paikalliset rekisteriviranomaiset tar- 37104: tamaan rekisteriviranomaisten tiedonsaantia ja kistavat osoitetietoja yhteistyössä ja taloyhtiöille 37105: parantamaan näin osoitetietojen tasoa väestötie- kehitetään entistä parempia uuden tekniikan 37106: tojärjestelmässä. Tiedon tason parantaminen te- mahdollistamia palvelumuotoja. Uusien palve- 37107: hostaa väestötietojärjestelmästä koko yhteis- lu- ja yhteistyömuotojen kokeilu on käynnistetty 37108: kunnalle annettavaa tietohuoltoa. toukokuussa 1998 kolmella paikkakunnalla: Es- 37109: Lakisääteisen muuttoilmoitusvelvollisuuden poossa, Helsingissä ja Turussa. 37110: täyttäminen on tehty mahdollisimman helpoksi Taloyhtiöiden kanssa vireillä olevan yhteis- 37111: ja joustavaksi nimenomaan kansalaisen kannal- työhankkeen lisäksi Väestörekisterikeskus ja 37112: ta, joka vastaa itse ilmoitusvelvollisuutensa täyt- Suomen Posti Oy ovat tammikuussa 1998 perus- 37113: tämisestä. Tässä yhteydessä on luovuttu, osittain taneet yhteisen projektin osoitteenmuutosten yh- 37114: myös tietosuojasyistä, velvollisuudesta toimittaa teisen tiedonkeruun ja muun yhteistyön kehittä- 37115: kirjallinen muuttoilmoitus rakennuksen omista- miseksi. Yhteistyöprojektin johtoryhmässä on 37116: jan tai tämän edustajan kautta rekisteriviran- toukokuussa 1998 hyväksytty ehdotus yhteisen 37117: omaiselle. Nykyisin muutosta voi ilmoittaa tiedonkeruumenetelmän luomiseksi. Väestötie- 37118: maistraatille kirjallisesti, puhelimitse, sähköisen tojärjestelmään tullaan merkitsemään henkilön 37119: viestinnän avulla tai asiakaskäynnin yhteydessä asuinpaikan osoitteen lisäksi myös henkilön il- 37120: suullisesti. Ilmoituksen voi tehdä jo ennen muut- moittama muu postiosoite. Tavoitteena on, että 37121: topäivää. yhteinen tiedonkeruu voidaan aloittaa syksyllä 37122: Vuonna 1995 käyttöön otettu valtakunnalli- 1999. 37123: nen muuttoilmoitusten palvelupuhelin, johon Osoitetietojen laadunjatkuvaa seurantaa var- 37124: voi maksutta ilmoittaa muutosta, on otettu kan- ten on otettu käyttöön tutkimusmenetelmä, jolla 37125: salaisten keskuudessa hyvin vastaan. Vuonna osoitetietojen taso tullaan selvittämään säännöl- 37126: 1998 keskimäärin jo 45 % kaikista muuttoilmoi- lisesti joka vuosi. Helmikuussa 1998 tehdyn en- 37127: tuksista on tehty puhelimitse. Muuttoilmoitus- simmäisen selvityksen mukaan henkilöitä, jotka 37128: velvollisuudesta ja muuttoilmoitusten palvelu- eivät kyselyajankohtana enää asuneet väestötie- 37129: puhelimesta on kansalaisille tiedotettu monin eri tojärjestelmään merkityssä osoitteessa, oli 2,9 %. 37130: KK 734/1998 vp 3 37131: 37132: Yhteiskunnan tietohuollon kannalta on tär- oikeellisuuden varmistamiseen ja tietojen tason 37133: keää, että henkilön oikea osoite on väestötieto- seurannan järjestämiseen. Tehostamalla yhteis- 37134: järjestelmässä, josta tietoja luovutetaan kaikille työtä eri viranomaisten ja muiden osoitetietoja 37135: tarvitsijoille. Muuttoa koskevien lakisääteisten keräävien ja käyttävien tahojen välillä pyritään 37136: ilmoitusvelvollisuuksien lisääminen olisi kansa- estämään muuttoilmoitusten laiminlyöntejä, ke- 37137: laisten kannalta hankalaa, aiheuttaisi sekaan- hittämään tiedonkeruumenetelmiä ja paranta- 37138: nuksia eri ilmoitusvelvollisuuksien täyttämisessä maan väestötietojärjestelmän palvelukykyä. Nyt 37139: ja vaarantaisi siten yhteiskunnan tietohuollon vireillä olevilla toimenpiteillä pyritään varmista- 37140: kannalta keskeisen perusrekisterin, väestötieto- maan niin Kelan, poliisin kuin muidenkin väes- 37141: järjestelmän, osoitetietojen ja järjestelmästä an- tötietojärjestelmän osoitetietoja hyväksikäyttä- 37142: nettavan tietopalvelun tason. vien viranomaisten, kuten esimerkiksi oikeushal- 37143: Rekisterihallinnossa kiinnitetään erityistä linnon, verohallinnon ja kuntien palvelua. 37144: huomiota väestötietojärjestelmän osoitetietojen 37145: 37146: Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta 1998 37147: 37148: Sisäasiainministeriöön määrätyn ministerin sijaisena, 37149: sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam 37150: 4 KK 734/1998 vp 37151: 37152: 37153: 37154: 37155: Tili Riksdagens Talman 37156: 37157: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen för flyttningsanmälan på flera olika sätt. Uppgif- 37158: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande terna anländer numera märkbart snabbare till 37159: medlem av statsrådet översänt följande av riks- befolkningsdatasystemet, vilket är viktigt med 37160: dagsman Irja Tulonen undertecknade spörsmål tanke på samhällets informationsförsörjning. 37161: nr 734: Fastighetsbolagen har för närvarande möjlig- 37162: het att få de uppgifter de behöver om husets 37163: Vilka åtgärder har Regeringen vidtagit invånare på många olika sätt. Uppgifterna kan 37164: för att underlätta för fastighetsbolag och bl.a. samlasin i samband med köp av bostadsak- 37165: myndigheter att visa var en enskild per- tier i bolaget, i samband med att invånarna i 37166: son egentligen har sin bostad? flyttningsskedet sköter ärenden hos bolagets re- 37167: presentant och genom att fastighetsbolaget ger 37168: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt interna föreskrifter till invånarna om anmäl- 37169: anföra följande: ningsskyldigheten. 37170: Befolkningsdatasystemet erbjuder redan nu 37171: Underhållet av adressuppgifterna i befolk- flera alternativa serviceformer av vilka fastig- 37172: ningsdatasystemet grundar sig på medborgarnas hetsbolagen kan välja den för dem mest lämpade 37173: lagstadgade anmälningsskyldighet. Då lagen om och ändamålsenliga informationstjänsten. Den 37174: hemkommun stiftades uppsattes som mål att det arbetsgrupp som befolkningsregistercentralen 37175: skulle gå smidigare och enklare att göra flytt- och fastighetsbranschens organisationer (Fin- 37176: ningsanmälan. Genom reformen har man velat lands Fastighetsförbund rf, Suomen Isännöitsi- 37177: göra registermyndigheternas erhållande av infor- jäliitto ry och lsännöintiyritysten Liitto ry) ge- 37178: mation effektivare och snabbare och därmed för- mensamt tillsatte i december 1997 framlade 37179: bättra tillförlitligheten i fråga om adressuppgif- 31.5.1998 ett förslag som gäller utvecklingen av 37180: terna i befolkningsdatasystemet. Förbättrandet samarbetsformerna fastighetsbolagen och regis- 37181: av uppgifternas tillförlitlighet effektiverar den termyndigheterna emellan. Syftet är att fastighe- 37182: informationsförsörjning som hela vårt samhälle tens representanter och de lokala registermyn- 37183: får genom befolkningsdatasystemet. digheterna tillsammans granskar adressuppgif- 37184: Uppfyllandet av skyldigheten att göra flytt- terna och att bättre serviceformer än tidigare 37185: ningsanmälan har gjorts så enkel och smidig som utvecklas för fastighetsbolagens räkning med 37186: möjligt uttryckligen med tanke på medborgarna, hjälp av modern teknik. Försök med de nya servi- 37187: som själva svarar för uppfyllandet av denna sin ce- och samarbetsformerna har inletts i maj 1998 37188: skyldighet. 1 detta sammanhang har man, delvis på tre orter: Esbo, Helsingfors och Åbo. 37189: av datasekretesskäl, avstått från skyldigheten att Utöver det pågående samarbetsprojektet med 37190: sända en skriftlig flyttningsanmälan via byggna- fastighetsbolagen inledde Befolkningsregister- 37191: dens ägare eller dennes representant till register- centralen och Posten Finland Ab i januari 1998 37192: myndigheten. Numera kan man göra flyttnings- ett gemensamt projekt för att utveckla den ge- 37193: anmälan till magistraten skriftligen, telefonledes, mensamma insamlingen av data om adressför- 37194: med hjälp av elektronisk kommunikation eller ändringar och samarbetet i övrigt. Lednings- 37195: muntligen i samband med ett kundbesök. Anmä- gruppen för samarbetsprojektet godkände i maj 37196: lan kan göras också på förhand. 1998 ett förslag tili skapande av en gemensam 37197: Det riksomfattande servicenumret för flytt- datainsamlingsmetod. 1 befolkningsdatasyste- 37198: ningsanmälan som togs i bruk år 1995 och med met kommer utöver en persons adress på bo- 37199: vars hjälp man gratis kan göra flyttningsanmälan ningsorten också att göras en anteckning om 37200: har fått ett positivt mottagande bland befolk- eventuell annan postadress som personen upp- 37201: ningen. År 1998 har redan i medeltal45% av alla gett. Syftet är att den gemensamma datainsam- 37202: flyttningsanmälningar gjorts telefonledes. Med- lingen skall inledas hösten 1999. 37203: borgarna har informerats om skyldigheten att För den kontinuerliga uppföljningen av 37204: göra flyttningsanmälan och om servicenumret adressuppgifternas kvalitet har en undersök- 37205: KK 734/1998 vp 5 37206: 37207: ningsmetod tagits i bruk med vars hjälp adress- Inom registerförvaltningen fåster man sär- 37208: uppgifternas tillförlitlighet regelbundet skall ut- skild vikt vid att säkerställa riktigheten i adress- 37209: redas en gång om året. Enligt den första utred- uppgifterna i befolkningsdatasystemet och vid 37210: ningen, som gjordes i februari 1998, uppgick an- att ordna uppföljning av uppgifternas tillfOrlit- 37211: delen personer som vid undersökningstillfållet lighet. Genom att effektivera samarbetet mellan 37212: inte längre bodde på den adress som fanns angi- olika myndigheter och andra instanser som sam- 37213: ven i befolkningdatasystemet tili 2,9 %. lar in och utnyttjar adressuppgifter strävar man 37214: Med tanke på samhällets dataförsörjning är efter att förhindra försummelser i fråga om flytt- 37215: det viktigt att en persons rätta adress finns i ningsanmälan, utveckla datainsamlingsmetoder- 37216: befolkningsdatasystemet varifrån alla som behö- na och förbättra befolkningsdatasystemets för- 37217: ver uppgifterna kan få dem. En utökad lagstad- måga att ge service. Genom de åtgärder som nu 37218: gad anmälningsskyldighet i fråga om flyttning håller på att genomföras strävar man efter att 37219: skulle vara besvärlig ur medborgarnas synvinkel, säkerställa den service som såväl FPA och poli- 37220: leda tili förvirring då det gäller uppfyllandet av sen som andra myndigheter som utnyttjar adress- 37221: olika slag av anmälningsskyldigheter och samti- uppgifterna i befolkningsdatasystemet, t.ex. 37222: digt äventyra tillförlitligheten hos adressuppgif- justitieförvaltningen, skatteförvaltningen och 37223: terna i det från samhällets dataförsörjningssyn- kommunerna, erbjuder. 37224: punkt viktigaste basregistret, befolkningsdata- 37225: systemet, och informationstjänster som baserar 37226: sig på detta system. 37227: 37228: Helsingforsden 1 juli 1998 37229: 37230: Ställföreträdare för ministern i inrikesministeriet, 37231: inrikesminister Jan-Erik Enestam 37232: j 37233: j 37234: j 37235: j 37236: j 37237: j 37238: j 37239: j 37240: j 37241: j 37242: j 37243: j 37244: j 37245: j 37246: j 37247: j 37248: j 37249: j 37250: j 37251: j 37252: j 37253: j 37254: KK 735/1998 vp 37255: 37256: Kirjallinen kysymys 735 37257: 37258: 37259: 37260: 37261: Irja Tolonen /kok: Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 37262: muuttamisesta 37263: 37264: 37265: Eduskunnan Puhemiehelle 37266: 37267: Jätelain 28 § velvoittaa kaatopaikan pitäjän Yhtiöiden kirjanpidossa suunnitelmaan perustu- 37268: keräämään varoja kaatopaikan jälkeisiin kului- va jätehuoltovaraus on taseessa pakollisena va- 37269: hin jo kaatopaikan käyttöaikana. Merkittävim- rauksena. Valtiovarainministeriön työryhmä eh- 37270: mät kustannukset käytön jälkeen muodostuvat dotti (muistio 1995:17) vastaisten menojen vä- 37271: kaatopaikan maisemoinnistaja ympäristön tilan hennysoikeuden laajentamista siten, että yritys 37272: seurannasta. Ympäristöviranomaisten esittä- saisi vähentää tietyin edellytyksin myös vastaisia 37273: män vaatimustason mukaisesti toteutettuna kaa- ympäristönhoito- ja jätteidenkäsittelymenoja 37274: topaikkojen peittämiskustannukset ovat suu- varten tekemänsä varauksen. 37275: ruusluokkaa 0,6-1,2 milj. mk/hehtaari. Kaato- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 37276: paikan täytön loppuessa peittämiskustannus tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 37277: kohdistuu useimmiten 1-2 vuoteen ja voi olla nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 37278: suuruudeltaan jätehuoltoyhtiölle jopa 20-30 nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 37279: miljoonaa markkaa. Verotuksessa jälkihoitova- 37280: raukset katsotaan verotettavaksi tuloksi, jota jä- Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- 37281: tehuollosta vastaavat yritykset eivät voi vähen- siin, jotta helpotettaisiin kaatopaikan pi- 37282: tää verotuksessaan. Kirjanpitolain 16 a §:ssä sää- täjän ennakkoon keräämien taloudellis- 37283: detään, että yrityksen tuotoista vähennetään ne ten velvotteiden vaatimustasoa ja mark- 37284: vastaiset menot, joiden suorittamiseen kirjanpi- kamääräinen jälkihoitovaraus katsottai- 37285: tovelvollinen on sitoutunut ja joista ei todennä- siin verottomaksi tuloksi siten, että va- 37286: köisestikerryniitä vastaavaa tuloa, samoin kuin rauksen verotuksesta luovuttaisiin, ja 37287: ne vastaiset menetykset, joiden toteutumista on muutettaisiin tältä osin elinkeinotulon 37288: pidettävä ilmeisenä. Kaatopaikkojen ympäris- verottamisesta annetun lain 8 §:ää? 37289: tönhoitovelvoitteet ovat juuri tällaisia menoja. 37290: 37291: Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1998 37292: Irja Tuloneo /kok 37293: 37294: 37295: 37296: 37297: 280043 37298: 2 KK 735/1998 vp 37299: 37300: 37301: 37302: 37303: Eduskunnan Puhemiehelle 37304: 37305: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Verotuksessa on lähtökohtana realisointiperi- 37306: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, aate. Menot ovat vähennyskelpoisia sinä vero- 37307: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen vuonna, jonka aikana niiden suorittamisvelvolli- 37308: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Irja Tulo- suus on syntynyt. Realisoitumattomat, vastai- 37309: sen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o suudessa syntyvät menot ja menetykset eivät 37310: 735: yleensä ole vähennyskelpoisia. Kaatopaikkojen 37311: jälkihoitomenot ovat luonnollisesti vähennyskel- 37312: Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- poisia myös verotuksessa, mutta vasta sen vuo- 37313: siin, jotta helpotettaisiin kaatopaikan pi- den verotuksessa, jonka aikana ne realisoituvat. 37314: täjän ennakkoon keräämien taloudellis- Kirjallisessa kysymyksessä mainittu Varaus- 37315: ten velvoitteiden vaatimustasoaja mark- ja poistojärjestelmän uudistamistyöryhmä (VM 37316: kamääräinen jälkihoitovaraus katsottai- 1995: 17) ehdotti kirjanpidon ja verotuksen tu- 37317: siin verottomaksi tuloksi siten, että va- loksenlaskennan lähentämistä. Työryhmä ehdo- 37318: rauksen verotuksesta luovuttaisiin, ja tuksen mukaan pakolliset varaukset olisivat ol- 37319: muutettaisiin tältä osin elinkeinotulon leet tietyin edellytyksin myös verotuksessa vä- 37320: verottamisesta annetun lain 8 §:ää? hennyskelpoisia jo varauksen muodostamis- 37321: vuonna. Toisaalta työryhmä ehdotti, että vero- 37322: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tuksen poistot olisi muutettu vastaamaan käyttö- 37323: vasti seuraavaa: omaisuuden taloudellista pitoaikaa. Varausten 37324: vähennysoikeuden laajentaminen lieventäisi ve- 37325: Kaatopaikan pitäjällä on velvollisuus huoleh- rotusta, kun taas poistojen tekeminen kirjanpi- 37326: tia jätteenkäsittelypaikan jälkihoidosta. Tästä ai- don mukaisina kiristäisi monissa tapauksissa yri- 37327: heutuu menoja siinä tilanteessa, kun kunnostus- tysverotusta. Työryhmän ehdotuksia ei ole kui- 37328: työt suoritetaan kaatopaikan täytön loppumisen tenkaan toteutettu. Vuosia 1998 ja 1999 koske- 37329: jälkeen. Tällaisten vastaisten menojen käsittely vaan keskitettyyn tulopoliittiseen sopimukseen 37330: poikkeaa kirjanpidossa ja verotuksessa. Kirjan- liittyvien veronalennusten rahoittamiseksi irtai- 37331: pidossa kirjanpitovelvollisen on vähennettävä men kuluvan käyttöomaisuuden enimmäispois- 37332: tuotoista etukäteen velvoitteistaan vastaisuudes- toprosenttia on sen sijaan päätetty alentaa 30 37333: sa aiheutuvat menot, jos meno kohdistuu päätty- prosentista 25 prosenttiin. 37334: neeseen tai aikaisempaan tilikauteen ja jos sen Kaatopaikkojen jälkihoitomenojen ja muiden 37335: toteutumista on pidettävä varmana tai todennä- pakollisten varausten vähennyskelpoisuuden 37336: köisenä. Jos tällaisen menon täsmällistä määrää laajentaminen verotuksessa riippuu kirjanpidon 37337: tai toteutumisajankohtaa ei tiedetä, meno merki- ja verotuksen tuloksenlaskennan erojen 1ähentä- 37338: tään pakollisiin varauksiin. Meno vähennetään misestä yleisemmällä tasolla. Hallitus seuraa ti- 37339: näin ollen kirjanpidossa ennen kuin se realisoituu lannetta kysyjän tarkoittamasta näkökulmasta. 37340: maksettavaksi. 37341: 37342: Helsingissä 23 päivänä heinäkuuta 1998 37343: 37344: Ministeri Jouko Skinnari 37345: KK 735/1998 vp 3 37346: 37347: 37348: 37349: 37350: Tili Riksdagens Talman 37351: 37352: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Utgångspunkten i beskattningen är realise- 37353: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande ringsprincipen. Utgifterna är avdragbara det 37354: medlem av statsrådet översänt följande av riks- skatteår under vilket skyldigheten att betala dem 37355: dagsman Irja Tuloneo undertecknade spörsmål har uppstått. lcke realiserade utgifter och förlus- 37356: nr 735: ter som uppstår i framtiden är i allmänhet inte 37357: avdragbara. Utgifterna för eftervård av avstjälp- 37358: Ämnar Regeringen vidta åtgärder för ningsplatser är naturligtvis avdragbara även i 37359: att mildra kraven på de ekonomiska för- beskattningen, men först i beskattningen för det 37360: pliktelser som huvudmannen för en av- år under vilket de realiseras. 37361: stjälpningsp1ats skall uppfylla i förskott Arbetsgruppen för revidering av systemet med 37362: och för att eftervårdsreserven i mark skall reserver och avskrivningar (VM 1995:17), viiken 37363: betraktas som skattefri inkomst så, att nämns i det skriftliga spörsmålet, föreslog en 37364: man avstår från att beskatta reserven, och tillnärmning av resultaträkningen i bokföringen 37365: för att 8 § lagen om beskattning av in- och beskattningen. Enligt arbetsgruppens förslag 37366: komst av näringsverksamhet skall ändras skulle avsättningarna under vissa förutsättning- 37367: i detta avseende? ar ha varit avdragbara även i beskattningen re- 37368: dan det år under vilket reserven gjordes. Aandra 37369: Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt sidan föreslog arbetsgruppen att avskrivningar- 37370: anföra följande: na i beskattningen skulle ha ändrats så att de 37371: skulle ha motsvarat den ekonomiska använd- 37372: Den som upprätthåller en avstjälpningsplats ningstiden för anläggningstillgångar. En utvidg- 37373: är skyldig att sörja för eftervården av avfallshan- ning av rätten att dra av reserver skulle mildra 37374: teringsplatsen. Detta orsakar utgifter i det skedet beskattningen, medan igen avskrivningar i enlig- 37375: då iståndsättningsarbeten utförs efter att utfyll- het med bokföringen skulle skärpa företagsbe- 37376: naden av avstjälpningsp1atsen har upphört. Be- skattningen i många fall. Arbetsgruppens förslag 37377: handlingen av dylika framtida utgifter avviker har emellertid inte genomförts. Däremot har 37378: från varandra i bokföringen och beskattningen. 1 man bestämt att sänka den maximala avskriv- 37379: bokföringen skall en bokföringsskyldig från in- ningsprocenten för lösa och förslitning under- 37380: täkterna dra av de utgifter som i framtiden upp- kastade anläggningstillgångar från 30% tili 25 % 37381: står tili följd av den bokföringsskyldiges förp1ik- för att finansiera de skattesänkningar som an- 37382: telser, om utgifterna hänför sigtill räkenskapspe- knyter tili den centrerade inkomstpolitiska hel- 37383: rioden eller en tidigare räkenskapsperiod och om hetslösningen för 1998 och 1999. 37384: de skall anses vara säkra eller sanoolika vid den En utvidgning av avdragsgillheten i fråga om 37385: tidpunkt då bokslutet upprättas. Om man inte avstjälpningsplatsers eftervårdsutgifter och and- 37386: känner tili det exakta beloppet av en sådan utgift ra avsättningar i beskattningen är beroende av 37387: eller tidpunkten då utgiften förverkligas, tas ut- hur skillnaderna i resultaträkningen i bokföring- 37388: giften upp som avsättning. Utgiften dras således en och beskattningen krymps på en mer allmän 37389: av i bokföringen innan den realiseras och blir nivå. Regeringen skall följa läget ur den synvin- 37390: betald. kel som spörsmålsställaren avser. 37391: 37392: Helsingforsden 23 juli 1998 37393: 37394: Minister Jouko Skinnari 37395: KK 736/1998 vp 37396: 37397: Kirjallinen kysymys 736 37398: 37399: 37400: 37401: 37402: Ossi Korteniemi /kesk: Kotkatuhojen korvaamisesta porotalou- 37403: delle 37404: 37405: 37406: Eduskunnan Puhemiehelle 37407: 37408: Kotkatuhojen porotaloudelle aiheuttamien Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 37409: vahinkojen korvaaminen siirtyi kuluvana vuon- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 37410: na ympäristöministeriölle. Aikaisemmin tehtävä nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 37411: kuului maa- ja metsätalousministeriölle. Nyt on nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 37412: syntynyt kiistaa siitä, kummalle ministeriölle 37413: vuoden 1997 kotkatuhojen korvaaminen kuuluu. Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 37414: Maa- ja metsätalousministeriön taholta on il- ryhtyä vuoden 1997 kotkatuhojen kor- 37415: moitettu, että vastuu korvauksista on siirtynyt vausten maksamiseksi porotaloudelle vii- 37416: ympäristöministeriölle, joka puolestaan katsoo vyttelemättä? 37417: vastuunsa alkavan vasta vuonna 1998 tuhojen 37418: korvaamisesta. Kiistan takia korvausten maksa- 37419: minen näyttää viivästyvän kohtuuttomasti. 37420: Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1998 37421: 37422: Ossi Korteniemi /kesk 37423: 37424: 37425: 37426: 37427: 280043 37428: 2 KK 736/1998 vp 37429: 37430: 37431: 37432: 37433: Eduskunnan Puhemiehelle 37434: 37435: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa kuuluvien luonnonsuojelulain nojalla rahoitettu- 37436: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, jen lajien aiheuttamien vahinkojen korvausten 37437: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen yhdenmukaistamiseksi. 37438: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ossi Kor- Vanha korvausjärjestelmä perustui siihen, että 37439: teniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen petoeläinten aiheuttamat vahingot, kotkat mu- 37440: n:o 736: kaan luettuina, maksettiin käytettävissä olevan 37441: määrärahan puitteissa seuraavan vuoden määrä- 37442: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo rahoista. Tämä on johtunut siitä, että kokonais- 37443: ryhtyä vuoden 1997 kotkatuhojen kor- selvitys vuoden aikana tapahtuneiden tuhojen 37444: vausten maksamiseksi porotaloudelle vii- laajuudesta ja jakautumisesta on mahdollista 37445: vyttelemättä? saada vasta vuoden vaihteen jälkeen ja että kor- 37446: vauksiin osoitetut riittämättömät varat voidaan 37447: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- osoittaa tasapuolisesti kaikille vahingon kärsi- 37448: vasti seuraavaa: neille. Tämän vuoden talousarvion puitteissa 37449: edellytyksiä edellä mainitun periaatteen muutta- 37450: Laki petoeläinten tappamien porojen korvaa- miselle ylimenokauden aikana ei ole ollut. 37451: misesta (574/1956, muut. 101111973) kumottiin Edellä mainitun epäkohdan johdosta maa- ja 37452: lailla (1213/1997). Tämä laki tuli voimaan metsätalousministeriön tarkoituksena on kuiten- 37453: l.l.l998. Kumottu laki koski metsästyslain riis- kin esittää otettavaksi syksyn 1998 lisätalousar- 37454: taeläimiin kuuluvien karhun, suden, ahman ja vioon 1 560 000 markan suuruinen määräraha 37455: ilveksen sekä luonnonsuojelulain nojalla rauhoi- vuonna 1997 kotkien poroille aiheuttamien va- 37456: tettujen kotkien aiheuttamien vahinkojen kor- hinkojen korvausten maksamista varten. Kor- 37457: vaamista. Korvausjärjestelmää muutettaessa vaukset on mahdollista maksaa, mikäli lisäme- 37458: kotkien aiheuttamien vahinkojen korvaaminen noarvio hyväksytään esitetyllä tavalla. 37459: siirrettiin ympäristöministeriön hallinnonalaan 37460: 37461: Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 1998 37462: 37463: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä 37464: KK 736/1998 vp 3 37465: 37466: 37467: 37468: 37469: Tili Riksdagens Talman 37470: 37471: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen tili miljöministeriets förvaltningsområde över- 37472: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande fördes också ersättandet av skador förorsakade 37473: medlem av statsrådet översänt följande av riks- av örnar tili denna samma grupp i samband med 37474: dagsman Ossi Korteniemi undertecknade spörs- ändringen av ersättningssystemet. 37475: mål nr 736: Det tidigare ersättningssystemet grundade sig 37476: på att skador orsakade av rovdjur, inklusive ör- 37477: Vilka åtgärder har Regeringen för av- nar, ersattes inom ramen för disponibla anslag 37478: sikt att vidta för att ersättningarna för de med ruedel som anslogs i följande års budget. Det 37479: skador örnar under år 1997 förorsakat här berodde på att det inte var möjligt att få en 37480: rennäringen utan dröjsmål skall utbeta- total utredning av omfattningen och fördelning- 37481: las? en av de skador som inträffat under årets Jopp 37482: förrän efter årsskiftet, samt på att de för ersätt- 37483: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt ningar anvisade otillräckliga medlen skulle kun- 37484: anföra följande: na fördelas rättvist mellan alla som drabbats av 37485: skador. Inom ramen för innevarande års budget 37486: Lagen om ersättning för renar som dödats av har det inte funnits förutsättningar för att ändra 37487: rovdjur (57411956, ändr. 101111973) har upp- ovan nämnda princip under övergångsperioden. 37488: hävts genom lag (121311997). Sistnämnda lag På grund av ovannämnda olägenhet har dock 37489: trädde i kraft den 1.1.1998. Den upphävda lagen jord- och skogsbruksministeriet för avsikt att 37490: gällde ersättning av skador som förorsakats av föreslå att det i tiliäggsbudgeten hösten 1998 37491: björn, varg, järv och lodjur, som alla räknas tili upptas ett 1 560 000 mark stort anslag för att 37492: jaktlagens viltarter, samt de med stöd av natur- ersätta de skador örnar förorsakat renar under år 37493: skyddslagen fredade örnarna. F ör att harmonise- 1997. Ersättningarna kan betalas under förut- 37494: ra ersättningarna för skador förorsakade av arter sättning att tiliäggsbudgeten godkänns så som 37495: som fredats med stöd naturskyddslagen och hör föreslagits. 37496: 37497: Helsingforsden 25 juni 1998 37498: 37499: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä 37500: 1 37501: 37502: 37503: 37504: 37505: 1 37506: 37507: 37508: 1 37509: 37510: 37511: 37512: 37513: 1 37514: 37515: 37516: 1 37517: KK 737/1998 vp 37518: 37519: Kirjallinen kysymys 737 37520: 37521: 37522: 37523: 37524: Sulo Aittoniemi /kesk: Jakokuntien omistuksessa olevien ranta- 37525: alueiden luovuttamisesta maanomistajille 37526: 37527: 37528: Eduskunnan Puhemiehelle 37529: 37530: Jakokuntien omistuksessa on runsaasti erityi- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 37531: sesti ranta-alueita, jotka ovat syntyneet veden tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 37532: pinnan laskiessa. Useassa tapauksessa ranta- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 37533: aluetta omistanut maanviljelijä tai mökkiläinen nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 37534: on tullut huomaamaan, että hänen maahansa 37535: rajoittuva ranta-alue tai vesijättö ei kuulukaan Voisiko Hallitus aikaansaada menet- 37536: hänelle. Asiasta on ollut paljon hankaluuksia telyn, jonka kautta nykyiset jakokuntien 37537: esimerkiksi kaavoituksen ja rakennuslupa-asioi- hallussa olevat vesijättö- ja muut ranta- 37538: den yhteydessä, mutta myös maakauppaa kos- osuudet voitaisiin kaupalla liittää sellai- 37539: kien, kun ostaja on tullut huomaamaan, että hän siin tiloihin, joihin ne sijaintinsa kautta 37540: ei omistakaan rantaa vaikka on niin luullut. parhaiten kuuluisivat, ja siten, että asiaan 37541: Erityisesti jakokunnan omistamien vesijättö- liittyvä asiakirjaprosessi olisi mahdolli- 37542: alueiden myymistä maanomistajille tulisi edistää simman yksinkertainen? 37543: niin, että tuo kai vuosisatainen ongelma saatai- 37544: siin poistumaan. 37545: Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1998 37546: 37547: Sulo Aittoniemi /kesk 37548: 37549: 37550: 37551: 37552: 280043 37553: 2 KK 737/1998 vp 37554: 37555: 37556: 37557: 37558: Eduskunnan Puhemiehelle 37559: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa vutus eli käytännössä kauppa tai vaihto voidaan 37560: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, tehdä siten, että yhteisen alueen osakaskunta, 37561: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen joka voi olla järjestäytynyt tai järjestäytymätön, 37562: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait- pitää osakaskunnan kokouksen ja päättää yh- 37563: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen teisaluelain 15 §:n mukaisesti alueen kaupasta tai 37564: n:o 737: vaihdosta, minkä jälkeen osakaskunnan edustaja 37565: allekirjoittaa ostajan tai vaihdon toisen osapuo- 37566: Voisiko Hallitus aikaansaada menet- len kanssa tavanomaisen maakaaren (540/1995) 37567: telyn, jonka kautta nykyiset jakokuntien mukaisen kauppakirjan tai vaihtokirjan. Käy- 37568: hallussa olevat vesijättö- ja muut ranta- tännössä, milloin osakkaiden lukumäärä on pie- 37569: osuudet voitaisiin kaupalla liittää sellai- ni ja kaikki osakkaat ovat luovutuksesta yksi- 37570: siin tiloihin, joihin ne sijaintinsa kautta mielisiä, luovutus voidaan toteuttaa myös siten, 37571: parhaiten kuuluisivat, ja siten, että asiaan että osakaskunnan kokousta pitämättä kaikki 37572: liittyvä asiakirjaprosessi olisi mahdolli- osakkaat allekirjoittavat luovutuskirjan taikka 37573: simman yksinkertainen? siten, että kukin osakas myy omistamansa osuu- 37574: den yhteisestä alueesta erillisenä kauppakirjalla, 37575: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- joka tehdään maakaaren kiinteistökaupasta sää- 37576: vasti seuraavaa: detyssä muodossa. 37577: Jos vapaaehtoista kauppaa ei synny, voidaan 37578: Kysymyksessä tarkoitetut jakokuntien hallus- yhteinen vesijättöalue ja muukin yhteinen alue 37579: sa olevat vesijättö- ja muut rantaosuudet voivat lunastaa ja siirtää siihen rajoittuvaan kiinteis- 37580: olla yhteisiä vesijättöjä tai muita yhteisiä maa- töön taikka liittää kiinteistöön tilusvaihdolla 37581: alueita. Tällaisia muita yhteisiä alueita ovat kiinteistönmuodostamislaissa säädetyin edelly- 37582: muun muassa isojaossa ja uusjaossa yhteisiksi tyksin. Näitä koskevat säännökset sisältyvät sa- 37583: jätetyt tai erotetut lastauspaikat, venevalkama- notun lain 8 lukuun. 37584: alueet ja kalastusta varten tarpeelliset maa- Kiinteistönmuodostamislain 60 §:n mukaan, 37585: alueet. Yhteiset vesijätät ovat muodostuneet ta- jos kiinteistön kohdalla on yhteistä vesijättöä, 37586: vallisimmin siten, että isojaon aikainen kylän ta- joka vaikeuttaa huomattavasti kiinteistön käyt- 37587: loille Gakokunnalle) yhteisesti kuulunut vesialue tämistä tai jota voidaan tarkoituksenmukaisesti 37588: on maan nousemisen tai vesialueen laskemisen käyttää vain kiinteistön yhteydessä, kiinteistön 37589: seurauksena kuivunut, jolloin muodostunut vesi- omistajana on oikeus lunastaa vesijättö tai osa 37590: jättö on tullut vesialueen omistajien yhteiseksi. siitä. 37591: Yhteinen alue, niin vesijättö kuin muukin yh- Vastaavasti jos kiinteistöön rajoittuu sellaista 37592: teinen alue, on yksityisomistuksessa olevaa kiin- yhteistä maa-aluetta, joka ei ole yhteismetsää tai 37593: teistöjen yhteistä aluetta. Omistusoikeus kuluu yhteistä vesijättää ja joka huomattavasti vaikeut- 37594: osakaskiinteistöjen omistajille yhteisesti. Yhteis- taa kiinteistön käyttöä tai jota voidaan käyttää 37595: ten alueiden hallintaa ja käyttöä säätelee yhteis- vain kiinteistön yhteydessä, kiinteistön omista- 37596: aluelaki (758/1989). Yhteisaluelaki koskee myös jana on oikeus lunastaa sanottu alue. 37597: yhteistä aluetta koskevia oikeustoimia. Jos kysymyksessä tarkoitettua yhteistä vesi- 37598: Yhteisen alueen osakkaiden (jakokunnan) jättää tai muuta yhteistä aluetta sisältyy raken- 37599: omistuksessa oleva alue voi siirtyä toisen, esimer- nus- tai rantakaava-alueelia rakennuspaikaksi 37600: kiksi siihen rajoittuvan tilan omistajien omistuk- tarkoitettuun alueeseen siten, että se estää kaa- 37601: seen joko vapaaehtoisella luovutuksella eli kau- vaan soveltuvan rakennuspaikan muodostami- 37602: palla, vaihdolla tai lahjalla, taikka kiinteistön- sen, voi kiinteistön omistaja lunastaa tällaisen 37603: muodostamislaissa (554/1995) säädetyillä edelly- alueen kaavaan soveltuvan rakennuspaikan 37604: tyksillä sanotun lain mukaisella kiinteistötoimi- muodostamiseksi. 37605: taksella. Jos kiinteistön omistaja, jonka omistamaan 37606: Yhteistä aluetta koskeva vapaaehtoinen luo- kiinteistöön edellä tarkoitettua yhteistä vesijät- 37607: KK 737/1998 vp 3 37608: 37609: töä tai muuta yhteistä aluetta rajoittuu, haluaa ollut riitaa (kumotun jakolain 89 §:n 2 moment- 37610: lunastaa alueen, hänen tarvitsee ainoastaan jät- ti). Tämä säännös kuitenkin kumottiin jo 37611: tää kirjallinen toimitushakemus asianomaiseen 6.11.1992 annetulla jakolain muutoksella (977/ 37612: maanmittaustoimistoon. Mitään muita asiakir- 1992). Kiinteistönmuodostamislain 103 §:n mu- 37613: joja ei tarvita, vaan toimitusinsinööri hankkii ja kaan rajankäynti muun muassa yhteistä aluetta 37614: valmistaa muut asiakirjat. Kun alue lunastetaan, vastaan suoritetaan hakemuksetta muun toimi- 37615: se siirretään kiinteistönmuodostamislain 63 §:n tuksen yhteydessä, milloin se on tarpeen eri rekis- 37616: mukaisesti Junastajan omistamaan kiinteistöön. teriyksiköihin kuuluvien tilusten selvittämiseksi. 37617: Lunastaminen voidaan suorittaa kiinteistön- Siten nykyään kaikkien sellaisten toimitusten 37618: muodostamislain 66 §:n mukaan myös samalla yhteydessä, jotka rajoittuvat rantaan, tulee selvi- 37619: kertaa samassa toimituksessa, jossa ostettu mää- tetyksi yhteisen vesijätön olemassaolo. 37620: räala muodostetaan Iohkomalla kiinteistöksi. Muutoinkin kiinteistön tai muun rekisteriyk- 37621: Edelleen yhteinen vesijättöalue tai muukin sikön omistaja voi aina halutessaan saada selvi- 37622: yhteinen alue voidaan kysymyksessä tarkoite- tyksenja lainvoimaisen ratkaisun yhteisen vesijä- 37623: tuissa tilanteissa saada liitetyksi viereiseen kiin- tön tai muun yhteisen alueen olemassaolosta ja 37624: teistöönkin tilusvaihdolla. Tilusvaihto voi olla sen ulottuvuudesta hakemalla kiinteistönmuo- 37625: sopimukseen perustuva tai pakollinen. Sopimuk- dostamislain 101 §:n mukaisen kiinteistönmää- 37626: seen perustuvassa tilusvaihdossa kiinteistön ritystoimituksen. Tällainen kiinteistönmääritys 37627: omistaja ja yhteisen alueen osakkaat sopivat sii- tehdään mainitun lain 103 §:n 2 momentin mu- 37628: tä, että kiinteistön omistaja saa kiinteistön ja kaan myös kunnan hakemuksesta, milloin se on 37629: rannan välisen alueen ja yhteisen alueen osak- kaavan laatimista tai toteuttamista varten tar- 37630: kaat vastaavan arvoisen alueen toisesta kohtaa peellinen. 37631: asianomaisesta kiinteistöstä. Kysymyksen osalta hallitus toteaa, että voi- 37632: Jos tilussijoitus edellä tarkoitetuissa lunastus- massa olevat menettelysäännökset yhteisen vesi- 37633: tilanteissa voidaan korjata tilusvaihdolla, on lu- jätönja muun yhteisen alueen liittämiseksi niihin 37634: nastamisen sijasta suoritettava tilusvaihto. Täl- rajoittuviin kiinteistöihin ovat hyvin monipuoli- 37635: lainen tilusvaihto suoritetaan omistajien suostu- set ja eri tilanteissa voidaan käyttää kuhunkin 37636: muksetta pakollisena tilusvaihtona. tilanteeseen tarkoituksenmukaista menettelyta- 37637: Kysymyksessä on kiinnitetty huomiota myös paa. Asiakirjaprosessi on kansalaisten kannalta 37638: siihen seikkaan, ettei aina tiedetä, onko jonkin myös melko yksinkertainen. Menettelysäännök- 37639: kiinteistön edustalla yhteistä vesijättöä vai ei. set antavat hyvän oikeusturvan niin yhteisen 37640: Aikaisemmin voimassa olleen jakolainsää- alueen osakkaille kuin yhteisen alueen ostajalle 37641: dännön aikana voitiin kiinteistöä muodostet- tai lunastajalle. Hallitus katsookin, ettei ole tar- 37642: taessa jättää selvittämättä yhteisen vesijätön ja vetta nykyisten säännösten muuttamiseen tai sel- 37643: kiinteistön välinen raja, jos vesijättö oli vähäar- laisten säännösten lisäämiseen, jotka koskevat 37644: voinen eikä rajakäynnin suorittaminen siitä joh- menettelyä yhteisten vesijättöjen ja muiden yh- 37645: tuvat kustannukset huomioon ottaen olisi ollut teisten maa-alueiden liittämiseksi kiinteistöihin. 37646: tarkoituksenmukaista, mikäli rajan paikasta ei 37647: Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1998 37648: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä 37649: 4 KK 737/1998 vp 37650: 37651: 37652: 37653: 37654: Tili Riksdagens Talman 37655: 37656: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen En frivillig överlåtelse av en samfållighet, dvs. 37657: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande i praktiken köp eller byte, kan utföras så att 37658: medlem av statsrådet översänt följande av riks- delägarlaget för en samfållighet, som kan vara 37659: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spörs- konstituerat eller icke konstituerat, håller en del- 37660: mål nr 737: ägarstämma och beslutar om köp eller byte av ett 37661: område i enlighet med 15 § lagen om samfållighe- 37662: Ämnar Regeringen åstadkomma ett ter. Därefter undertecknar en representant för 37663: sådant förfarande att de tillandningar delägarlaget tillsammans med köparen eller den 37664: och andra strandområden som nu förval- andra parten för bytet ett sedvanligt köpebrev 37665: tas av skifteslag kunde anslutas tilllämp- enligtjordabalken (540/1995) eller ett bytesbrev. 37666: liga lägenheter genom köp och så att pro- Om delägarna är få och alla delägare är eniga om 37667: cessen med därtill hörande handlingar överlåtelsen, kan den i praktiken också gå till så 37668: skulle vara så enkel som möjligt? att alla delägare undertecknar överlåtelsehand- 37669: lingen utan någon delägarstämma, eller så att 37670: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt varje delägare säljer sin andel av samfålligheten 37671: anföra följande: genom ett separat köpebrev som uppgörs enligt 37672: vad som bestäms om fastighetsköp i jordabalken. 37673: De i spörsmålet avsedda tillandningarna och Om det inte blir något frivilligt köp, kan en 37674: andra strandområdena som förvaltas av skiftes- samfålld tillandning och även andra samfållighe- 37675: lag kan vara samfållda tillandningar eller andra ter inlösas och överföras tili en angränsande fast- 37676: samfållda markområden. Dylika andra samfål- ighet eller införlivas med denna genom ägobyte i 37677: ligheter är sådana lastningsplatser, hamnområ- enlighet med fastighetsbildningslagen. Bestäm- 37678: den och markområden som är nödvändiga för melser härom ingår i 8 kap. nämnda lag. 37679: fiskerinäringen och som förblev samfållda eller Av 60 § fastighetsbildningslagen framgår att 37680: avskiljdes bl.a. i samband med storskiftet eller om det vid en fastighet finns en samfålld tilland- 37681: nyskiftet. Samfållda tillandningar har vanligtvis ning som betydligt försvårar användningen av 37682: kommit tili så att ett vattenområde som under ti- fastigheten eller som kan utnyttjas ändamålsen- 37683: den för storskiftet ägdes samfållt av gårdarna i en ligt bara i samband med fastigheten, har ägaren 37684: by ( skifteslag) har torkat till följd av landhöjning till fastigheten rätt att lösa in tillandningen eller 37685: eller sjunkande vattennivå, varvid den tilland- en del av den. 37686: ning som bildats har blivit samfålld för ägarna tili På motsvarande sätt bestäms att om ett områ- 37687: vattenområdet. de, som hör till ett sådant samfållt markområde 37688: En samfållighet, det gäller såväl tillandningar som inte är samfålld skog eller samfålld tilland- 37689: som andra samfållda områden, är ett område i ning, gränsar till en fastighet och betydligt för- 37690: privat ägo SO!!l hör tili två eller flera fastigheter svårar användningen av fastigheten eller kanan- 37691: gemensamt. Aganderätten tillkommer delägar- vändas bara i samband med fastigheten, har fas- 37692: fastigheternas ägare gemensamt. Förvaltningen tighetens ägare rätt att lösa in området. 37693: och utnyttjandet av samfålligheter regleras i la- Om en i spörsmålet avsedd samfålld tilland- 37694: gen om samfålligheter (758/1989). Lagen om ning eller någon annan samfållighet ingår i ett 37695: samfålligheter gäller också sådana rättshandling- område som är avsett som byggnadsplats inom 37696: ar som berör samfålligheten. ett byggnads- eller strandplaneområde så att den 37697: Ett område som ägs av delägarna i en samfål- förhindrar bildandet av en byggnadsplats som är 37698: lighet (skifteslag) kan överföras t.ex. till ägarna anpassad tili planen, kan ägaren tili en fastighet 37699: av en angränsande lägenhet antingen genom fri- lösa in ett dylikt område i syfte att bilda en 37700: villig överlåtelse, dvs. köp, byte eller gåva, eller byggnadsplats som är anpassad till planen. 37701: genom fastighetsförrättning enligt fastighets- Om ägaren till en fastighet, vid viiken det finns 37702: bildningslagen (554/1995) under de förutsätt- en ovan avsedd samfålld tillandning eller annan 37703: ningar som framgår av nämnda lag. samfållighet, vill lösa in området behöver han 37704: KK 737/1998 vp 5 37705: 37706: endast lämna in en skriftlig ansökan om en för- den 6 november 1992 genom en ändring av lagen 37707: rättning tili lantmäteribyrån. Förrättningsin- om skifte (97711992). Enligt 103 § fastighetsbild- 37708: genjören skaffar fram och bereder de övriga ningslagen förrättas rågång bl.a. på en samfållig- 37709: handlingarna. Ett område som någon löser in het utan ansökan i samband med någon annan 37710: överförs tili en fastighet som han äger enligt 63 § förrättning, om rågång behövs för att utreda 37711: fastighetsbildningslagen. Enligt 66 § fastighets- ägor som hör tili olika registerenheter. 1 samband 37712: bildningslagen kan inlösningen också ske vid med alla sådana förrättningar som nuförtiden 37713: samma förrättning som ett köpt outbrutet områ- utf6rs vid stranden, kommer man således att 37714: de bildas tili fastighet genom styckning. utreda huruvida det finns någon samfålld tiliand- 37715: Vidare kan en samfålld tiliandning eller någon ning. 37716: annan samfållighet i sådana fall som avses i Aven i övrigt kan en ägare tili en fastighet eller 37717: spörsmålet också foga~ tili en angränsande fast- någon annan registerenhet alltid när han så öns- 37718: ighet genom ägobyte. Agobyte kan ske med stöd kar få utredning och ett laga kraft vunnet beslut 37719: av avtal eller i form av tvångsbyte. Vid ägobyte angående existensen av en samfålld tiliandning 37720: som sker med stöd av avtal kommer ägaren tili eller någon annan samfållighet och dess sträck- 37721: fastigheten och delägarna i samfålligheten över- ning genom att ansöka om en fastighetsbestäm- 37722: ens om att ägaren tili fastigheten får området ningsförrättning enligt l 0 l § fastighetsbildnings- 37723: mellan fastigheten och stranden och delägarna i lagen. En dylik fastighetsbestämning förrättas 37724: samfålligheten får ett område av motsvarande enligt 103 § 2 mom. nämnda lag även på ansökan 37725: värde på något annat ställe av fastigheten. av kommunen, då den behövs för uppgörande 37726: Om skiftesläggningen i ovan avsedda inlös- eller genomf6rande av en pian. 37727: ningssituationer kan rättas genom ägobyte, skall Vad spörsmålet beträffar framhåller regering- 37728: ägobyte förrättas i stället för att ett område inlö- en att gällande procedurbestämmelser, som gäl- 37729: ses. Ett dylikt ägobyte utförs utan ägarnas sam- ler anslutning av samfållda tiliandningar och 37730: tycke såsom tvångsbyte av ägor. andra samfålligheter tili angränsande fastigheter, 37731: 1 spörsmålet fåsts också uppmärksamhet vid är mycket mångsidiga och att det finns ända- 37732: den omständigheten att det inte alltid är känt om målsenliga förfaranden för olika situationer. 37733: det finns någon samfålld tillandning eller inte Processen med därtili hörande handlingar är ock- 37734: invid en fastighet. så rätt enkel ur medborgarnas synvinkel. Proce- 37735: Enligt den skifteslagstiftning som gällde förut durbestämmelserna ger ett gott rättsskydd både 37736: kunde man vid fastighetsbildning låta bli att utre- för delägarna i en samfållighet och för den som 37737: da rån mellan en samfålld tillandning och en köper eller löser in en samfållighet. Regeringen 37738: fastighet, om tiliandningen var av ringa värde anser att det inte finns något behov att ändra de 37739: och om det inte var ändamålsenligt att utföra gällande bestämmelserna eller att foga tili några 37740: rågång med hänsyn tili kostnaderna, såvida det bestämmelser om förfarandet i fråga om anslut- 37741: inte förekommit någon tvist om råns sträckning ning av samfållda tiliändningar och andra sam- 37742: (89 § 2 mom. lagen om skifte som upphävts). fållda markområden tili fastigheter. 37743: Denna bestämmelse upphävdes emellertid redan 37744: Helsingforsden 29 juni 1998 37745: 37746: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä 37747: KK 738/1998 vp 37748: 37749: Kirjallinen kysymys 738 37750: 37751: 37752: 37753: 37754: Sulo Aittoniemi /kesk: Vuotoksen altaan rakentamisesta 37755: 37756: 37757: 37758: Eduskunnan Puhemiehelle 37759: 37760: Vuotoksen altaan rakentaminen on ollut suo- tään saamaan sellaista energiaa, joka ei saastuta 37761: malaisen yhteiskuntahölmöyden muistomerkki. ja joka näin tukee kansainvälisten sopimusten 37762: Asiaa on jauhettu kymmeniä vuosia, vaikka toteutumista muun muassa Kioton sopimusten 37763: asukkaat ovat suunnitellun altaan alueelta suun- pohjana. 37764: nilleen poistuneet ja hankkeen toteuttaminen on Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 37765: moneen kertaan todettu kannattavaksi. Se on tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun- 37766: todettu myös paikallisten asukkaiden elintulon nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 37767: kannalta edulliseksi niin kuin ovat Lokan ja nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 37768: Porttipahtan altaatkin muun muassa runsaan 37769: kalankasvun pohjalta. Useat näiden alueiden Mikä on Vuotoksen altaan tulevaisuus 37770: asukkaat saavat elintulonsa tai ainakin lisätuloa suomalaiseen vihreään energiantuotan- 37771: kalastuksesta. Vuotoksen altaan energiatalou- toon liittyvänä osana, ja milloin voidaan 37772: dellinen tarve on välttämätönjuuri nyt, kun pyri- olettaa virtaa virtaavan? 37773: 37774: Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1998 37775: Sulo Aittoniemi lkesk 37776: 37777: 37778: 37779: 37780: 280043 37781: 2 KK 738/1998 vp 37782: 37783: 37784: 37785: 37786: Eduskunnan Puhemiehelle 37787: 37788: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa myönteiset. Hanke vähentäisi rakennusaikanaan 37789: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, työttömyyttä 2-8 prosenttiyksiköllä kunnasta 37790: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen riippuen ja loisi mahdollisuudet työpaikkojen 37791: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait- syntyyn myös pitemmälle aikavälille. 37792: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen Suomen kansallinen menettely vesivoiman ra- 37793: n:o 738: kentamiseksi on määritelty vesilaissa. Vesilain 37794: mukaan vesivoimalaitosten rakentamisluvan an- 37795: Mikä on Vuotoksen altaan tulevaisuus taa erityinen vesioikeus. Luvan käsittely vesi- 37796: suomalaiseen vihreään energiantuotan- oikeudessa on monitahoinen prosessi, joka sisäl- 37797: toon liittyvänä osana, ja milloin voidaan tää katselmustoimituksen, jonka aikana selvite- 37798: olettaa virtaa virtaavan? tään hankkeen hyödyt ja hankkeesta muille 37799: maanomistajille aiheutuvat vahingot sekä myös 37800: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- hankkeen ympäristövaikutukset. Katselmustoi- 37801: vasti seuraavaa: mituksen materiaalin pohjalta käynnistyy vasta 37802: hankkeen varsinainen oikeusprosessi,jossa selvi- 37803: Vuotoksen altaan tarkoituksena olisi kerätä ja tetään hakijan oikeus hakemalleen asialle. 37804: varastoida Kemihaaraoja sen sivujokien vesiä ja Kemijoki Oyj jätti vesilain mukaisen hake- 37805: käyttää ne sähköntuotantoon talvisten kysyntä- muksen Vuotoksen altaan rakentamiseksi syys- 37806: huippujen aikana. Pääosa näistä vesistä on ke- kuussa 1992. Katselmustoimitus saatiin loppuun 37807: vään tulvavesiä, jotka nykyisin joudutaan juok- suoritetuksi toukokuuhun 1995 mennessä. Kat- 37808: suttamaan Kemijokeen rakennettujen voimalai- selmustoimituksen loppuasiakirjassa katselmus- 37809: tosten ohi. miehet esittävät töiden aloittamisluvan antamis- 37810: Vuotos-hanke ja sen alapuolisen joenosan li- ta koneaseman, tulva-aukon ja nykyisten vesi- 37811: säkoneistojen investoinnit lisäisivät yhdessä Ke- alueiden ulkopuolelle sijoittuvien patojen raken- 37812: mijoessa keskimääräisenä vesivuonna talviaika- tamiselle sekä alakanavan rakennustöihin. Ra- 37813: na käytettävissä olevaa tehoa 300-350 MW. kennustöiden aloittamisen ehtona on, että raken- 37814: Energiansaatavuutta hanke lisäisi noin 500 tamiskohteita koskevat lunastuskorvaukset on 37815: GWh. Tehosta noin 37 MW ja energiasta noin maksettu ja että on olemassa vakuudet olojen 37816: 140 GWh saataisiin Vuotoksen altaan yhteyteen entiselleen palauttamista varten, mikäli katso- 37817: rakennettavassa voimalaitoksessa ja 50-100 taan että hankkeelle ei juridisista syistä voi varsi- 37818: MW sekä noin 216 MWh saataisiin alapuolisessa naista vesioikeuslupaa myöhemmin antaa. 37819: joessa jo rakennettujen voimalaitosten toimivuu- Katselmustoimituksen jälkeen hanke on jää- 37820: den parantumisen myötä. Loppuosa tehosta nyt odottamaan varsinaista oikeuskäsittelyä, 37821: (noin 250 MW) ja energiasta (noin 140-180 joka on viivästynyt vesioikeudessa tapahtunei- 37822: GWh) saataisiin myöhemmin alapuolisiin voi- den henkilövaihdosten seurauksena. 37823: malaitoksiin rakennettavissa lisäkoneistoissa. Vesioikeudet ovat riippumattomia vesituo- 37824: Vuotoksen allas tekisi lisäkoneiden investoin- mioistuimia. Valtioneuvostolla ei ole mahdolli- 37825: neista kannattavan. Lisäksi altaan avulla voitai- suuksia kiirehtiä hankkeen vesioikeuskäsittelyä. 37826: siin siirtää 116 GWhjoessa nykyisin kesällä tuo- Valtio voi käsitellä altaan rakentamista Kemi- 37827: tettavaa energiaa tuotettavaksi talvella. joki Oyj:n osakasasiana, jollaisena se on asiaa 37828: Tehtyjen selvitysten (Vuotos-tarkistustyöryh- aikaisemmin käsitellyt, myöntäessään Kemijoki 37829: män muistio, Kauppa- ja teollisuusministeriön Oyj:lle luvan hankkeen vesioikeuskäsittelyn 37830: työryhmä- ja toimikuntaraportteja 25/1995) mu- aloittamiseen, sekä vesioikeudessa ns. yleisen 37831: kaan Vuotos-hankkeen energiataloudellista hyö- edun valvojana. Muilta osin altaan rakentamista 37832: tyä voidaan pitää merkittävänä verrattaessa sitä käsittelee ja sen toteuttamiselle luvan antaa Poh- 37833: energiataloudellisilta ominaisuuksiltaan vertai- jois-Suomen vesioikeus. 37834: lukelpoiseen säätövoimavaihtoehtoon. Myös Vuotoksen allashanke sisältyy valmistelussa 37835: aluetaloudellisesti hankkeen vaikutukset olisivat olevaan Suomen ehdotukseen Natura 2000 -oh- 37836: KK 738/1998 vp 3 37837: 37838: jelmaan varattaviksi alueiksi nimellä Kemihaa- seen rakentamiseen vaikutetaan siis toista kautta 37839: ran suot. Tältä osin Vuotoksen altaan mahdolli- valtioneuvostossa vielä tämän vuoden aikana. 37840: 37841: Helsingissä 2 päivänä heinäkuuta 1998 37842: 37843: Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki 37844: 4 KK 738/1998 vp 37845: 37846: 37847: 37848: 37849: Tili Riksdagens Talman 37850: 37851: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen handels- och industriministeriets publikations- 37852: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande serie Arbetsgrupps- och kommissionsrapporter 37853: medlem av statsrådet översänt följande av riks- 25/1995) kan den energiekonomiska nyttao av 37854: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spörs- Vuotosprojektet anses vara betydande när man 37855: mål nr 738: jämför det med regleringskraftsalternativet som 37856: ur e~~rgiekonomisk synvinkel är jämförbart med 37857: Hur ser Vuotosbassängens framtid ut det. A ven ur den regionalekonomiska synvinkeln 37858: som en del av den gröna energiproduktio- skulle projektet ha positiva verkningar. Enligt 37859: nen i Finland och när kan vi förvänta oss uppskattning kommer projektet att minska ar- 37860: att få ström därifrån? betslösheten med 2-8 procentenheter under 37861: byggnadstiden, beroende på kommun, samt ska- 37862: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt pa möjligheter för nya arbetsplatser även på läng- 37863: anföra följande: re sikt. 37864: Det nationella förfarande som tillämpas vid 37865: Syftet med den planerade Vuotosbassängen är byggande av vattenkraft i Finland definieras i 37866: att samla upp och lagra vatten från Kemihaara vattenlagen. Enligt vattenlagen beviljar en sär- 37867: och dess bifloder och använda det till produktion skild vattendomstol tillstånd för byggande av 37868: av elektricitet när efterfrågan på el under vinter- vattenkraftverk. Behandling av ärenden i vatten- 37869: tid når sin höjdpunkt. Största delen av vattnet i domstol är en komplicerad process som består av 37870: fråga består av vårens svämvatten som nuförti- en syneförrättning vid viiken det sker en kart- 37871: den måste tappas av och ledas förbi de kraftverk läggning av de fördelar som kan fås genom pro- 37872: som har byggts i Kemijoki. jektet liksom också av de skador som kommer att 37873: Enligt uppskattningar skall Vuotosprojektet tillfogas markägarna samt av eventulla miljö- 37874: tillsammans med de investeringar i extra maski- konsekvenser. På basis av det material som pro- 37875: neri vid de kraftverk som ligger nedanför Vuotos duceras i samband med syneförrättningen inleds 37876: under ett genomsnittsår medföra en ökning av sedan de egentliga domstolsförhandlingarna 37877: effekten med ca 300-350 MW under vintersä- med prövning av huruvida den sökandes ansö- 37878: songen. Tillgången på energi skulle öka med ca kan är berättigad. 37879: 500 GWh. 1 fråga om effekt skulle ca 37 MW och 1 september 1992 in1ämnade Kemijoki Oy en 37880: i fråga om energi ca 140 GWh produceras vid det ansökan en1igt vatten1agen om att få bygga Vuo- 37881: kraftverk som skall byggas i anslutning till Vuo- tosbassängen. Syneförrättningen kunde avs1utas 37882: tosbassängen och 50-100 MW samt ca 216 före maj månad år 1995. 1 s1utprotokollet från 37883: MWh skulle erhållas i och med att funktionsdug- syneförrättningen föres1år förrättningsmännen 37884: ligheten hos de redan befintliga kraftverken ned- att tillstånd för att få in1eda byggandet av en 37885: anför Vuotos förbättras. Resten av effekten (ca maskinstation, av1opp och de dammar som skall 37886: 250 MW) och energin (ca 140-180 GWh) skulle ligga utanför de nuvarande vattenområdena 37887: utvinnas tack vare det extra maskineri som skall samt för byggande av en nedre kana1 bevi1jas. En 37888: installeras i de kraftverk som är belägna nedanför förutsättning för att byggnadsarbetet kunde in1e- 37889: Vuotos. Byggande av Vuotosbassängen skulle ha das var att de in1ösningsersättningar som rör 37890: som följd att de investeringar som planeras att bli byggnadsobjekt hade er1agts och att det fanns 37891: gjorda i extra maskineri skulle vara lönsamma. tillräckliga säkerheter för att man skulle kunna 37892: Dessutom skulle man med hjälp av bassägen återställa p1atsen i dess tidigare skick om det 37893: kunna flytta fram produktioneo av en del (116 anses att vattendomsto1en av juridiska skä1 inte 37894: GWh) av den energi som nu produceras under senare kan bevilja något egentligt tillstånd för 37895: sommaren till vintern. projektet. 37896: Enligt de undersökningar som utförts (prome- Efter syneförrättningen har man väntat på den 37897: moria av kontrollgruppen för Vuotosprojektet, egent1iga behand1ingen av ärendet i vattendom- 37898: KK 738/1998 vp 5 37899: 37900: stol. Denna har dragit ut på tiden på grund av att intresset. Tili övriga delar behandlas ärendet med 37901: det skett personaländringar vid vattendomsto- bassängbygget i och tillstånd beviljas av Norra 37902: len. Finlands vattendomstol. 37903: Vattendomstolarna är oberoende domstolar. Vuotosprojektet ingår under beteckningen 37904: Statsrådet har inte möjlighet att påskynda be- myrmarkerna i Kemihaara i det förslag tili områ- 37905: handlingen av ärendet i vattendomstolen. Staten den som i Finland skall reserveras för Natura 37906: kan ta upp ärendet tili behandling som ett ärende 2000-programmet vilket för närvarande bereds 37907: som rör aktieägarna i Kemijoki Abp på samma vid miljöministeriet. Tili dessa delar kommer det 37908: sätt som det tidigare har gjort när det beviljat eventuella byggandet av Vuotosbassängen alltså 37909: Kemijoki Abp tillstånd att inleda behandlingen att tas upp i statsrådet en annan väg ännu under 37910: av ärendet i vattendomstol samt i vattendomsto- detta år. 37911: len i egenskap av s.k. bevakare av det allmänna 37912: 37913: Helsingfors den 2 juli 1998 37914: 37915: Handels- och industriminister Antti Kalliomäki 37916: KK 739/1998 vp 37917: 37918: Kirjallinen kysymys 739 37919: 37920: 37921: 37922: 37923: Sulo Aittoniemi /kesk: Ajonopeutta osoittavien näyttötaulujen li- 37924: säämisestä liikenneväylillä 37925: 37926: 37927: Eduskunnan Puhemiehelle 37928: 37929: Viime vuosina on liikenneväylille ryhdytty Näyttötauluja tulisi saada lisää ja siksi rohke- 37930: asentamaan erilaisia näyttötauluja muun muassa nen esittää valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 mo- 37931: osoittamaan, milloin ajaa ylinopeutta ja niin menttiin viitaten valtioneuvoston asianomaisen 37932: edelleen. Niillä on ollut erinomainen vaikutus jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 37933: liikenteen hillitsijänä aivan kuin risteyksien ka- 37934: meroillakin, jotka saattavat olla sellaisenaan Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että 37935: pelkkää humpuukia, mutta hillitsevät ajamista. Tielaitoksella on varoja lisätä maantei- 37936: Nopeusnäyttäjiin on liitetty myös räikeät valot, den varressa olevia ja nopeuksia selvästi 37937: jotka syttyvät, kun ajaa ylinopeutta. Esimerkiksi hillitseviä nopeuden näyttötauluja sekä 37938: tämäntyyppisten näyttötaulujen vaikutuksesta valvontakameroita tai ainakin niiden 37939: voi mainita Hämeenkyrön keskustassa pitkään tolppia, jos ei kameroihin ole varaa? 37940: toimineen nopeusnäytön. Kaikki ajoivat hiljaa, 37941: mutta nyt kun se ei toimi, pyyhkitään ylinopeut- 37942: ta. 37943: 37944: Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1998 37945: 37946: Sulo Aittoniemi /kesk 37947: 37948: 37949: 37950: 37951: 280043 37952: 2 KK 739/1998 vp 37953: 37954: 37955: 37956: 37957: Eduskunnan Puhemiehelle 37958: 37959: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Nopeuden näyttötaulut vaikuttavat ajono- 37960: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, peuksiin vain taulun kohdalla. Nopeuden alene- 37961: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen roa näytön kohdalla on 1,5 .. .4,5 krn/h. Nopeuden 37962: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait- alenemisen osasyynä pidetään kuljettajien tottu- 37963: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen mattomuutta nopeusnäyttöön, joten tuokin vä- 37964: n:o 739: häinen ajonopeuden alenema pienenee ajan ku- 37965: luessa. 37966: Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että Alle yhden sekunnin etäisyydellä toisistaan 37967: Tielaitoksella on varoja lisätä maantei- ajavien osuus laski 4 %:lla, millä on normaalilii- 37968: den varressa olevia ja nopeuksia selvästi kenteessä myönteinen vaikutus liikenneturvalli- 37969: hillitseviä nopeuden näyttötauluja sekä suuteen. Vilkkaassa liikenteessä nopeusnäyttö 37970: valvontakameroita tai ainakin niiden saattaa aiheuttaa jonoutuneen liikennevirran 37971: tolppia, jos ei kameroihin ole varaa? häiriintymistä, kun kuljettajat pidentävät ajo- 37972: neuvojen välejä ja säätävät ajonopeuttaan lähes- 37973: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tyessään näyttötaulua. 37974: vasti seuraavaa: Kysyttäessä kuljettajilta heidän mielipidet- 37975: tään nopeuden näyttötauluista on vastauksena 37976: Tielaitos saa jatkuvasti aloitteita uusista ja ollut positiivinen suhtautuminen. 37977: myös uudenlaisista näyttötauluista. Taulujen li- Tähänastisten selvitysten mukaan nopeuden 37978: säämisen ja laitevalikoiman laajentamisen edel- näyttötauluilla saatavat vaikutukset liikennetur- 37979: lytyksenä on kuitenkin, että taulujen vaikutukset vallisuuteen ovat olleet vähäisiä. Edellä mainit- 37980: liikenteeseen tunnetaan. tujen uuden tyyppisten taulujen vaikutuksista ei 37981: Nopeuden näyttötaululla ilmoitetaan autoili- ole vielä tutkimustuloksia. Tielaitos ei toistaisek- 37982: jalle hänen pistekohtainen ajonopeutensa. No- si pidä nopeuden näyttötaulujen kovin suurta 37983: peus todetaan yleensä silmukkailmaisimella. Yli lisäämistä perusteltuna. 37984: 10 km/h ylinopeuksia ei näytetä. Keväästä 1997 Liikenteen valvontakamerat pylväineen kuu- 37985: lähtien on nopeuden näyttötauluja muutettu sel- luvat poliisille. Poliisilla on suunnitelma varustaa 37986: laisiksi, että nopeusrajoituksen ylittäjille vilkkuu vilkkaimmista pääteistä ja onnettomuusherkim- 37987: taulun alapuolella olevassa lamellissa keltainen mistä tieosuuksista noin 800 km valvontakame- 37988: valo ja näkyy punainen teksti "YLINOPEUS". roilla. Tielaitos on suorittanut tiealueella tarvitut 37989: Pyrkimyksenä on muuttaa kaikki taulut tällai- asennustyöt. 37990: siksi. Näytön muuttuva osa toteutetaan yleensä 37991: LED- tai sevensegment-tekniikalla. 37992: 37993: Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 1998 37994: 37995: Liikenneministeri Matti Aura 37996: KK 739/1998 vp 3 37997: 37998: 37999: 38000: 38001: Tili Riksdagens Talman 38002: 38003: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Tavlans variabla text görs vanligen med LEO- 38004: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande eiler sevensegmenttekniken. 38005: medlem av statsrådet översänt följande av riks- Hastighetstavlor påverkar körhastigheterna 38006: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs- enbart där tavlan är placerad. Hastigheten sänks 38007: mål nr 739: med 1,5 .. .4,5 km/h vid tavlan. Förarnas ovana 38008: vid hastighetstavlor anses vara en bidragande 38009: Ämnar Regeringen se tili att Vägverket orsak tili sänkt hastighet, och därför avtar även 38010: har ruedel för att öka antalet hastighets- denna Iilla minskning av körhastigheten med ti- 38011: tavlor längs landsvägarna, vilket tydligt den. 38012: dämpar hastigheten, samt öka antalet Antalet förare som kör på ett avstånd tili an- 38013: övervakningskameror eller åtminstone dra förare på mindre än en sekund sjönk med 4%, 38014: kameraposter utan kamera, om man inte vilket i normal trafik har en positiv inverkan på 38015: har råd med kameror? trafiksäkerheten. 1 livlig trafik kan hastighetstav- 38016: lorna orsaka att trafiken störs då förarna kör i 38017: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt kö eftersom förarna förlänger avstånden mellan 38018: anföra följande: fo;donen ochjusterar sin körhastighet då de när- 38019: mar sig hastighetstavlan. . . 38020: Vägverket föreslås kontinuerligt utöka anta~et Vid förfrågan om förares ås1kt om hastighets- 38021: hastighetstavlor och även ta nya typer av hastlg- tavlor, har inställningen visat sig vara positiv. 38022: hetstavlor i bruk. Förutsättningen för att öka Enligt utredningar som hittills gjorts har effek- 38023: antalet tavlor och att utvidga urvalet anordning- ten som uppnås med hastighetstavlor varit rela- 38024: ar är dock att man känner tili tavlornas verkning- tivt liten. Om effekten av de ovan nämnda tavlor- 38025: ar på trafiken. .. . na av ny typ finns det ännu inga undersöknings- 38026: Hastighetstavlorna meddelar b1hsten viiken resultat. Tilis vidare anser inte Vägverket det 38027: körhastighet han/hon har vid mätpunkten. Has- vara motiverat att i någon högre grad öka antalet 38028: tigheten observeras vanligen med en ind!-lkti~ms hastighetsta vlor. 38029: slinga. Fortkörning på mer än 10 km/h v1sas mte. Trafikövervakningskamerorna och kamera- 38030: Sedan våren 1997 har hastighetstavlornas funk- posterna är polisens egendom. Polisen planerar 38031: tion ändrats; när en bilist överskrider hastighets- förse ungefår 800 km av de livligaste huvud- 38032: begränsningen, blinkar ett gult ljus i lam~Jlen vägarna och de mest olycksdrabbade vägavsnit- 38033: under tavlan och en röd text, "FORTKOR- ten med övervakningskameror. Vägverket har på 38034: NING", syns på tavlan. Målsättningen är att ~lla dessa vägområden gjort behövliga installerings- 38035: tavlor så småningom skall fungera på detta satt. arbeten. 38036: Helsingfors den 3 juli 1998 38037: 38038: Trafikminister Matti Aura 38039: KK 740/1998 vp 38040: 38041: Kirjallinen kysymys 740 38042: 38043: 38044: 38045: 38046: Rauha-Maria Mertjärvi /vihr ym.: Turvapaikanhakijoiden kohte- 38047: lusta 38048: 38049: 38050: Eduskunnan Puhemiehelle 38051: 38052: Suomeen tulevat turvapaikanhakijat eivät saa Institutionaalisesta rasismista kertoo myös 38053: suomalaisten viranomaisten taholta läheskään turvapaikanhakijoiden ja heidän omaistensa ko- 38054: aina asianmukaista kohtelua. Tästä kertovat kema epäkorrekti ja aliarvioiva kohtelu, joka 38055: useat turvapaikanhakijat Suomessa poliisille on ilmenee mm. viranomaisen huonona käytökse- 38056: asetettu suuri vastuu turvapaikka-asioissa. He nä, huutamisenaja törkeän kielen käyttönä. 38057: ottavat vastaan turvapaikkahakemukset, huo- Poliisille turvapaikka-asioiden hoitaminen 38058: lehtivat suurelta osin hallintomenettelylain mu- asettaa suuria ammatillisia vaatimuksia. Tehtävä 38059: kaisesta neuvonnastaja suorittavat turvapaikka- edellyttää kiinnostusta ja hyvää perehtyneisyyttä 38060: haastattelut. kansainvälisiin asioihin, varsinkin niiden maiden 38061: Noin 10% turvapaikanhakijoista otetaan säi- tilanteen tuntemusta, joista turvapaikanhakijoi- 38062: löön. Hallituksen periaatepäätöksen mukaan ta tulee. Tehtävässä vaaditaan myös pakolaisoi- 38063: säilöön otetuille turvapaikan hakijoille järjeste- keuden ja ihmisoikeussopimusten tuntemista. 38064: tään asianmukaiset tilat. Tämä ei ole toteutunut, Lisäksi viranomaisilla tulee olla koulutus mah- 38065: vaan heitä saatetaan pitää jopa viikkoja poliisi- dollisesti kidutetun henkilön tunnistamiseen ja 38066: vankiloissa tai vankiloissa yhdessä rikollisten ymmärrys kidutetun henkilön reaktioista kidu- 38067: kanssa. Tähän ·on kiinnittänyt huomiota mm. tuksen jälkeen. 38068: YK:n ihmisoikeuskomitea käsitellessään Suo- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 38069: men määräaikaisraporttia kansallisia ja poliitti- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 38070: sia oikeuksia koskevan yleissopimuksen noudat- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen 38071: tamisesta. jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 38072: Ongelmia on jatkuvasti myös hallintomenette- 38073: lylain 22 §:n ja ulkomaalaislain 2 §:n mukaisen Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 38074: tulkkauksen ja kääntämisen järjestämisessä. ryhtyä puuttuakseen poliisin toiminnassa 38075: Turvapaikanhakijoille osoitetaan tulkkeja, joi- ja säilöönottokäytännössä esiintyviin 38076: den kielitaito ei ole riittävä, toisinaan tulkkia ei epäkohtiin siten, että taataan turvapai- 38077: hankita lainkaan. Eräälle turvapaikanhakijalle kanhakijoille asianmukainen, Suomen 38078: poliisi perusteli tulkin puuttumista sillä, että lakeja ja kansainvälisiä sopimuksia nou- 38079: "koska poliisi maksaa tulkin, poliisi myös päät- dattava kohtelu? 38080: tää, onko tulkki tarpeellinen". 38081: 38082: Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1998 38083: 38084: Rauha-Maria Mertjärvi /vihr Tuija Maaret Pykäläinen /vihr Tuija Brax /vihr 38085: Janina Andersson /vihr Irina Krohn /vihr Erkki Pulliainen /vihr 38086: Osmo Soininvaara /vihr Satu Hassi /vihr Riitta Prusti /sd 38087: Pia Viitanen /sd Marjaana Koskinen /sd Jorma Kukkonen /sd 38088: Johannes Koskinen /sd Pentti Tiusanen /vas Arja Ojala /sd 38089: Tuija Pohjola /sd Jaakko Laakso /vas 38090: 38091: 38092: 38093: 38094: 280043 38095: 2 KK 740/1998 vp 38096: 38097: 38098: 38099: 38100: Eduskunnan Puhemiehelle 38101: 38102: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa saanti on kieltämättä saattanut olla joskus ongel- 38103: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, mallista. Siihen vaikuttaa luonnollisesti kulloin- 38104: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen kin kyseessä olevan kielen harvinaisuus tai ek- 38105: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Rauha- soottisuus, viikonpäivä tai vuorokaudenaika, 38106: Maria Mertjärven ym. näin kuuluvan kirjallisen jolloin tulkkia tarvitaan, ja esimerkiksi paikka- 38107: kysymyksen n:o 740: kunnan sijainti, jossa tulkkia tarvitaan. Yleisesti 38108: ottaen voidaan todeta, että tulkin paikalle hank- 38109: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo kiminen aina viivästyttää asioiden hoitoa, mutta 38110: ryhtyä puuttuakseen poliisin toiminnassa tulkki hankitaan paikalle aina tarvittaessa. Se, 38111: ja säilöönottokäytännössä esiintyviin että poliisi maksaa tulkin kustannukset, pitää 38112: epäkohtiin siten, että taataan turvapai- paikkansa, mutta se ei voi olla este tulkin käyttä- 38113: kanhakijoille asianmukainen, Suomen miselle. Kysymyksessä ei ole yksilöity tapausta, 38114: lakeja ja kansainvälisiä sopimuksia nou- jossa todetaan poliisin perustelleen eräälle turva- 38115: dattava kohtelu? paikanhakijalle tulkin puuttumista sillä, että 38116: maksajana poliisi myös päättäisi tulkin tarpeelli- 38117: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- suudesta. 38118: vasti seuraavaa: Turvapaikka-asioihin liittyen poliisin tehtävät 38119: ovat erittäin moninaiset. Poliisin tehtävänä on 38120: Poliisille on ulkomaalaislain 73 §:ssä määrätty myös "ikävien asioiden" kuten säilöönottamis- 38121: kyseisen lain sekä sen nojalla annettujen sään- ten, käännyttämistenja karkottamisten toimeen- 38122: nösten ja määräysten noudattamisen valvonta, pano. Usein näin toimiessaan poliisi myös toi- 38123: joihin sisältyy myös suuri vastuu turvapaikka- meenpanee muiden viranomaisten päätöksiä. 38124: asioissa kuten kysymyksessä on todettu. Poliisi Kun päätökset tällöin luonnollisesti koetaan vas- 38125: ottaa vastaan turvapaikkahakemuksia, huolehtii tenmielisiksi tai ne eivät vastaa turvapaikanhaki- 38126: osaltaan turvapaikka-asioihin liittyvästä neu- jan pyrkimyksiä, arvostelun kohteeksi joutuu 38127: vonnasta ja suorittaa turvapaikka tutkintaa. poliisi. Turvapaikanhakijoiden kantelut ovat 38128: Kuten kysymyksessä on myös todettu, noin useimmiten osoittautuneet aiheettemiksi ja to- 38129: 10% turvapaikanhakijoista joudutaan ottamaan dellista syytä toiminnasta huomauttamiselle on 38130: säilöön erinäisistä syistä. Ulkomaalaislain ollut tutkituissa tapauksissa todella harvoin. 38131: 47 §:ssä todetaan, että säilöön otettu ulkomaalai- Tässä mielessä poliisin toiminta on epäkiitollista 38132: nen on toimitettava tähän tarkoitukseen soveltu- ja erittäin "kantelualtista". 38133: vaan säilytyspaikkaan. Ainoat paikat, jotka Suo- Kysymyksessä on viitattu myös institutionaa- 38134: messa tulevat kyseeseen, ovat lääninvankilat tai liseen rasismiin,jonka mukaan turvapaikanhaki- 38135: joissain tapauksissa tarkoituksenmukaisuussyis- joita tai heidän omaisiaan olisi kohdeltu epäkor- 38136: tä poliisivankilat Muita säilytyspaikkoja ei Suo- rektisti tai aliarvioivasti. Väitteen osalta viittaan 38137: messa tähän tarkoitukseen ole. Säilytyspaikoissa edellä vastattuun ja samalla totean, että poliisi on 38138: säilöönotetut ulkomaalaiset turvapaikanhakijat viime aikoina näkyvästi kampanjoinut rasismia 38139: pidetään erillään rikoksista epäillyistä tai vangi- vastaan. Asiaa on painotettu myös poliisin kou- 38140: tuista henkilöistä. Ulkomaalaislain 46 §:ssä sää- lutuksessa. 38141: detään, että säilöön otetun ulkomaalaisen asia Kuten aikaisemmin on todettu, ulkomaalais- 38142: on käsiteltävä kiireellisenä. Tiedossa ei ole ai- lain poliisille asettamat velvoitteet ovat moninai- 38143: noatakaan tapausta, jossa poliisista johtuvista sia. Turvapaikka-asioihin liittyvien asioiden hoi- 38144: syistä säilöönottoaikaa olisi tarkoituksettomasti taminen edellyttää erityistä kyseisten asioiden 38145: pitkitetty. Tapauksista riippuen ovat säilöönot- tuntemusta. Asiaan on kiinnitetty erityistä huo- 38146: toajat voineet olla joskus jopa useita viikkoja. miota poliisin koulutuksessa. Koko valtakunnan 38147: Kysymyksessä on kiinnitetty huomiota myös kattavan ja vain turvapaikka-asioihin keskitty- 38148: ulkomaalaislain 2 §:n mukaisen tulkkauksenjär- vän organisaation luominen poliisihallintoon on 38149: jestämiseen. Ammattitaitoisten tulkkien paikalle kuitenkin mahdottomuus. Tämän vuoksi on 38150: KK 740/1998 vp 3 38151: 38152: mahdollista, että jollain poliisilaitoksella saattaa toon on kiinnitetty poliisissa viime vuosina tur- 38153: turvapaikka-asioiden kanssa joutua tekemisiin vapaikanhakijoiden lisääntyessä erityistä huo- 38154: poliisimies, jonka jokapäiväisiin tehtäviin kysei- miota. Muutaman viime vuoden aikana on ulko- 38155: set asiat eivät kuulu. On esitetty turvapaikkatut- maalaislakiinja sen nojalla annettuihin säännök- 38156: kinnan siirtämistä kokonaan tai osittain pois siin ja määräyksiin liittyvää poliisin ohjeistusta 38157: poliisilta ja erillisten säilöönotettuja ulkomaalai- uusittu ja samalla valmisteltu uutta, hyvinkin 38158: sia varten olevien keskusten perustamista. Nämä yksityiskohtaista ohjeistusta. Poliisin toiminta 38159: järjestelyt edellyttävät yhteiskunnalta huomatta- turvapaikka-asioissa on Suomen lakien, annettu- 38160: via investointeja rakennuksiin, henkilöstön palk- jen määräysten ja säännösten mukaista. Se nou- 38161: kaukseen, koulutukseen jne. dattaa myös kansainvälisiä sopimuksia. 38162: Turvapaikka-asioiden asianmukaiseen hoi- 38163: Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1998 38164: 38165: Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam 38166: 4 KK 740/1998 vp 38167: 38168: 38169: 38170: 38171: Tili Riksdagens Talman 38172: 38173: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- tiskt språket i fråga är, veckodagen eller tiden på 38174: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med- dygnet när tolk behövs och t.ex. var den ort är 38175: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- belägen på viiken man är i behov av tolk. Man 38176: man Rauha-Maria Mertjärvi m.fl. underteckna- kan allmänt taget konstatera att kallande på tolk 38177: de spörsmål nr 740: fördröjer skötseln av ärenden, men man kallar 38178: alltid på tolk vid behov. Det stämmer att polisen 38179: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- står för tolkens kostnader, men det kan inte vara 38180: ta för att ingripa i de missförhållanden ett hinder för att använda tolk. 1 spörsmålet har 38181: som förekommer inom polisens verksam- man inte preciserat det fall där polisen konstate- 38182: het och praxisen vid omhändertagande av rats ha motiverat avsaknaden av tolk för en asyl- 38183: asylsökande så att de garanteras en kor- sökande med att det är polisen som betalar och 38184: rekt behandling och följer Finlands lagar därför beslutar den också om det är nödvändigt 38185: och internationella avtal? med tolk. 38186: 1 asylfrågor är polisens uppgifter mycket 38187: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt mångsidiga. Polisens uppgift är också att verk- 38188: anföra följande: ställa "tråkiga saker" såsom att ta utlänningar i 38189: förvar, avvisa och utvisa dem. Ofta när polisen 38190: Enligt 73 § utlänningslagen åläggs polisen att utför dessa uppgifter verkställer den också andra 38191: övervaka att denna lag och de stadganden och myndigheters beslut. När besluten då självklart 38192: bestämmelser som utfårdats med stöd av den upplevs som motbjudande eller när de inte mot- 38193: iakttas. Detta inbegriper också ett stort ansvar i svarar den asylsökandes strävanden är det poli- 38194: asylfrågor, vilket konstateras i spörsmålet. Poli- sen som blir föremål för kritik. De asylsökandes 38195: sen tar emot asylansökningar, ger råd i asylfrågor klagomål har för detmesta visat sig vara obefo- 38196: och utför asylprövning. gade och det har i de undersökta fallen verkligt 38197: Såsom också konstateras i spörsmålet är man sällan funnits orsak att anmärka på polisens age- 38198: avolika orsaker tvungen att ta 10% av de asylsö- rande. 1 detta avseende är polisens verksamhet 38199: kande i förvar. 1 47 § utlänningslagen anförs att otacksam och mycket utsatt för klagomål. 38200: en utlänning som har tagits i förvar skall sändas 1 spörsmålet hänvisas också till institutioneli 38201: tili en plats som är lämplig för ändamålet. De rasism enligt viiken asylsökande eller deras anhö- 38202: enda platser som kommer i fråga i Finland är riga skulle ha behandlats inkorrekt eller nedvär- 38203: länsfångelserna eller i vissa fall, på grund av derande. 1 fråga om påståendet hänvisar jag till 38204: orsaker förknippade med ändamålsenlighet, po- det ovan nämnda och samtidigt villjag framhålla 38205: lishäktena. Andra förvaringsplatser för detta än- att polisen på sista tiden fört en synlig kampanj 38206: damål finns inte i Finland. De asylsökande utlän- mot rasism. Saken har också betonats i polisens 38207: ningar som tagits i förvar hålls åtskilda från häk- utbildning. 38208: tade personer eller sådana som misstänks för Såsom tidigare konstaterats är de skyldigheter 38209: brott. Enligt 46 § utlänningslagen skall det ären- som utlänningslagen ålägger polisen mångsidiga. 38210: de som gäller en utlänning som har tagits i förvar Skötsel av ärenden som anknyter till asylfrågor 38211: behandlas skyndsamt. Man känner inte tili ett förutsätter specialkunskaper om sakerna i fråga. 38212: enda fall där den tid under viiken en utlänning Man har speciellt fåst uppmärksamhet vid saken 38213: hållits i förvar skulle ha förlängts i onödan. Bero- i polisens utbildning. Att skapa en organisation 38214: ende på situationen har förvaringstiden ibland inom polisförvaltningen som täcker hela landet 38215: varit t.o.m. flera veckor. och som enbart koncentrerar sig på asylfrågor är 38216: 1 spörsmålet har man också i enlighet med 2 § ändå en omöjlighet. Därför kan det hända att en 38217: utlänningslagen beaktat utlänningars rätt att an- polisman på någon polisstation blir tvungen att 38218: lita tolk. Det har onekligen ibland varit proble- sköta asylfrågor som egentligen inte hör tili hans 38219: matiskt att få tag på yrkeskunniga tolkar. På dagliga rutiner. Man har föreslagit att asylpröv- 38220: detta inverkar naturligtvis hur ovanligt eller exo- ningen helt och hållet eller delvis skulle flyttas 38221: KK 740/1998 vp 5 38222: 38223: bort från polisen och att det skulle grundas sär- Under loppet av några år har de polisreglemen- 38224: skilda centraler för utlänningar som tagits i för- ten som anknyter tili utlänningslagen och de be- 38225: var. Dessa arrangemang förutsätter stora inves- stämmelser som utfårdats med stöd av den refor- 38226: teringar av samhället i byggnader, personal, lö- merats och samtidigt har man berett nya, mycket 38227: ner, utbildning mm. detaljerade reglementen. Polisens verksamhet i 38228: Under de senaste åren när antalet asylsökande asylfrågor följer Finlands Iag och de bestämmel- 38229: ökat har man hos polisen fåst särskild uppmärk- ser som utfårdats. Verksamheten följer också in- 38230: samhet vid att asylfrågorna sköts som sig bör. ternationella avtal. 38231: 38232: Helsingforsden 29 juni 1998 38233: 38234: Inrikesminister Jan-Erik Enestam 38235: KK 741/1998 vp 38236: 38237: Kirjallinen kysymys 741 38238: 38239: 38240: 38241: 38242: Raimo Holopainen /sd: Kelan ja Ruotsin sairausvakuutuskassan 38243: päätösten yhdenmukaistamisesta 38244: 38245: 38246: Eduskunnan Puhemiehelle 38247: 38248: Joensuulainen mieshenkilö työskenteli Ruot- tona n. 750 mk/kk,joten sen merkitys sairaudesta 38249: sissa vuosina 1971-1978. Sairautensa takiahän kärsivän henkilön talouteen on erittäin suuri. 38250: jäi Suomessa pois työelämästä vuonna 1989,jol- Kelan virkailija on kummeksunut Ruotsissa teh- 38251: loin Ruotsin sairausvakuutuskassa alkoi maksaa tyä päätöstä, mutta ei tietenkään virkailijana voi 38252: hänelle sairausvakuutuspäivärahaa A TP-pistei- asialle mitään. 38253: den perusteella. Hän sai maksua vuodesta 1989 Joensuulaismies on lähestynyt myös ministe- 38254: vuoden 1994 toukokuun loppuun asti. Kela kun- reitä asian tiimoilta, ja pyytänyt heitä vaikutta- 38255: toutti henkilöä vuosina 1991-1994,jonka aika- maan asiaan. 38256: na kyseinen henkilö suoritti kauppaopiston tut- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 38257: kinnon. Kuntoutuksen ja työkokeilun jälkeen tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 38258: Kela arvioi työkyvyn uudelleen ja totesi päätök- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 38259: sessään 30.3.1995, että henkilö on oikeutettu työ- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 38260: kyvyttömyyseläkkeeseen edelleen. 38261: Samassa asiassa Ruotsi teki seuraavanlaisen Mitä Hallitus aikoo tehdä Suomen ja 38262: päätöksen: -Työkykynne ei ole alentunut yhdellä Ruotsin eläke- ja sairauspäivärahapää- 38263: neljäsosalla (114) sairauden tai muun psyykkisen tösten yhdenmukaistamiseksi niin, ettei 38264: tai fyysisen syyn johdosta, eikä sairaus ole pysy- perusteluissa esitetyn kaltaisia ristiriitai- 38265: vää tai huomattavan pitkäkestoista,joten sv-päi- suuksia synny, ja 38266: värahaa tai ennenaikaista eläkettä ei makseta. aikooko Hallitus vaikuttaa niin, että 38267: Kyseinen vääryyttä kokenut henkilö on valitta- yksittäistapauksissa voitaisiin virkamies- 38268: nut "Kammarrättenin" päätöksestä "Regerings- ten kesken neuvotellen välttää toisistaan 38269: rätteniin" syyskuussa 1997. Mitään ei ole kuulu- poikkeavat päätökset? 38270: nut. Ruotsista saatavan eläkkeen määrä on net- 38271: 38272: Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1998 38273: 38274: Raimo Holopainen /sd 38275: 38276: 38277: 38278: 38279: 280043 38280: 2 KK 741/1998 vp 38281: 38282: 38283: 38284: 38285: Eduskunnan Puhemiehelle 38286: 38287: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa sallisia sosiaaliturvajärjestelmiä. Tarkoituksena 38288: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, on vain määrätä, missä tilanteissa ja miten kan- 38289: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen sallista lainsäädäntöä sovelletaan eri jäsenvalti- 38290: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo oissa henkilöihin. Kansallinen lainsäätäjä siis 38291: Holopaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- edelleen päättää sosiaaliturvan sisällöstä ja 38292: sen n:o 741: etuuksien saamisen ehdoista. Sosiaaliturvajärjes- 38293: telmät jäsenvaltioissa vaihtelevat siinä määrin, 38294: Mitä Hallitus aikoo tehdä Suomen ja ettei järjestelmien harmonisointi ole mahdollinen 38295: Ruotsin eläke- ja sairauspäivärahapää- eikä tulevaisuudessakaan realistinen vaihtoehto. 38296: tösten yhdenmukaistamiseksi niin, ettei Etuuksia myönnettäessä ja maksettaessa on 38297: perusteluissa esitetyn kaltaisia ristiriitai- kuitenkin kansallisten lakien lisäksi otettava 38298: suuksia synny, ja huomioon myös asetuksen 1408171 säännökset. 38299: aikooko Hallitus vaikuttaa niin, että Asetus, jota tässäkin tapauksessa on ilmeisesti 38300: yksittäistapauksissa voitaisiin virkamies- sovellettava, lähtee siitä periaatteesta, että jäsen- 38301: ten kesken neuvotellen välttää toisistaan valtioissa liikkunut henkilö saa eläkkeen kaikista 38302: poikkeavat päätökset? niistä valtioista, joissa hän on ollut vakuutettu- 38303: na. Kukin valtio myöntää siinä valtiossa täytet- 38304: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tyyn vakuutusaikaan perustuvan eläkkeen koko- 38305: vasti seuraavaa: naiseläkkeen muodostuessa siten eri maiden 38306: maksamien eläkkeiden summasta. 38307: Vuoden 1994 alusta voimaan tulleen ETA- Kuitenkin oikeus eläkkeeseen tai sairauden ja 38308: sopimuksenja sittemmin vuoden 1995 alusta to- työkyvyttömyyden perusteella myönnettäviin 38309: teutuneen Euroopan unionin jäsenyyden seu- vastaaviin etuuksiin määräytyy aina kunkin val- 38310: rauksena niin Suomessa kuin Ruotsissakin alet- tion kansallisen lainsäädännön mukaan. Nämä 38311: tiin soveltaa EY :n sosiaaliturvaa koskevia ase- edellytykset ja työkyvyttömyysmääritelmät voi- 38312: tuksia (ETY) 1408171 ja 574172. Samassa yhtey- vat olla hyvin erilaisia. Kukin valtio määrittelee 38313: dessä tuli voimaan myös uusi Pohjoismainen so- omassa lainsäädännössään, milloin henkilö on 38314: siaaliturvasopimus, jota sovelletaan lähinnä nii- työkyvytön ja missä tilanteissa henkilölle syntyy 38315: hin tilanteisiin, joihin mainittuja asetuksia ei so- oikeus työkyvyttömyyden perusteella maksetta- 38316: velleta. viin etuuksiin. Asetuksen 1408171 säännökset ei- 38317: Asetuksessa 1408171 sosiaaliturvajärjestel- vät edellytä toisen valtion järjestelmässä tehtyjen 38318: mien soveltamisesta Euroopan unionin alueella työkyvyttömyysratkaisujen tunnustamista. Ase- 38319: liikkuviin työntekijöihin ja itsenäisiin ammatin- tus luonnollisesti mahdollistaa tällaisen vasta- 38320: harjoittajiinja heidän perheenjäseniinsä sekä sen vuoroisen tunnustamisen, mutta käytännössä 38321: täytäntöönpanoasetuksessa 574/72 säädetään tällaisia sopimuksia ei jäsenvaltioiden välillä ole 38322: sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta. juurikaan tehty. 38323: Yhteensovittamisella pyritään takaamaan jäsen- Sosiaali- ja terveysministeriön tietojen mu- 38324: valtioiden kansalaisten yhdenvertainen kohtelu, kaan Ruotsin lainsäädäntöä on vuonna 1996 38325: turvaamaan sosiaaliturvajärjestelmään kuulu- muutettu siten, että tilapäisen samoin kuin pysy- 38326: minen ja estämään päällekkäiset etuudet ja va- vänkin työkyvyttömyyden perusteella myönnet- 38327: kuutusmaksut. Tämän lisäksi sellaiset ansaitut tävien etuuksien myöntämisedellytyksiä on tiu- 38328: etuudet kuin eläkkeet on maksettava riippumat- kennettu. Etuutta voi saada vain tiukasti lääke- 38329: ta siitä, minkä jäsenvaltion alueella henkilö asuu. tieteellisin perustein. Kysymyksessä kuvattu ti- 38330: Asetuksissa siis säädetään samoista asioista, jois- lanne on näin ollen täysin mahdollinen. Henkilö, 38331: ta määrätään sosiaaliturvasopimuksillakin. Ase- joka saa Suomesta työkyvyttömyyseläkettä tai 38332: tuksia onkin luonnehdittu monenväliseksi so- kuntoutustukea, ei kuitenkaan välttämättä ole 38333: siaaliturvasopimukseksi. Ruotsin lainsäädännön työkyvyttömyysmääri- 38334: Asetuksilla ei harmonisoida tai muuteta kan- telmän tarkoittamalla tavalla työkyvytön. Toi- 38335: KK 741/1998 vp 3 38336: 38337: saalta myös päinvastaisia tilanteita esiintyy käy- Työkyvyttömyysmääritelmien erilaisuus eri 38338: tännössä. maiden välillä on ongelma, koska se saattaa jät- 38339: Työkyvyttömyysmääritelmien yhdenmukais- tää henkilön väliinputoajaksi. Sosiaali- ja ter- 38340: taminen jo Pohjoismaidenkin kesken on ongel- veysministeriön käsityksen mukaan näihin tilan- 38341: mallista, vaikkajärjestelmät ovat lähempänä toi- teisiin vaikuttamiseksi tulisi Pohjoismaiden välil- 38342: siaan kuin muiden jäsenvaltioiden järjestelmiä. le kehittää samankaltaisia menettelytapoja, joita 38343: Myöskään työkyvyttömyysratkaisujen vasta- on toteutettu Suomessa kansaneläke- ja työelä- 38344: vuoroinen tunnustaminen ei välttämättä olisi toi- kejärjestelmän kesken ristikkäisten eläkeratkai- 38345: miva ratkaisu erityisesti kuntoutustilanteita sil- sujen välttämiseksi. Tämä edellyttää paitsi yh- 38346: mällä pitäen. Sama koskee tilanteita, joissa toi- teistyön ja informaation lisäämistä eläkkeistä 38347: sesta valtiosta myönnetyn osatyökyvyttömyys- vastaavien laitosten välillä myös tuomalla nämä 38348: eläkkeen vuoksi esimerkiksi Suomesta jouduttai- ongelmat keskusteltaviksi Pohjoismaisissa yh- 38349: siin automaattisesti myöntämään aina täysi kan- teyksissä yleensäkin. 38350: saneläke sen vuoksi, että kansaneläkejärjestel- 38351: mässä ei ole osaeläkettä. 38352: 38353: Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 1998 38354: 38355: Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre 38356: 4 KK 741/1998 vp 38357: 38358: 38359: 38360: 38361: Ti/1 Riksdagens Talman 38362: 38363: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Genom förordningarna varken harmoniseras 38364: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande eller ändras de nationella socialtrygghetssyste- 38365: medlem av statsrådet översänt följande av riks- men. Avsikten är endast att bestämma i vilka 38366: dagsman Raimo Holopainen undertecknade situationer och på vilket sätt den nationella lag- 38367: spörsmål nr 741: stiftningen tillämpas på personer i olika med- 38368: lemsstater. Den nationella lagstiftaren bestäm- 38369: Vad ämnar Regeringen göra för ett mer därmed alltjämt om innehållet i socialtrygg- 38370: förenhetligande av pensionsbesluten och hetssystemen och om villkoren för utfående av 38371: sjukdagpenningbesluten i Finland och förmåner. Eftersom socialtrygghetssystemen va- 38372: Sverige så, att inte sådana motsägelser rierar i hög grad från ett medlemsland till ett 38373: som relateras i motiveringen till spörsmå- annat är en harmonisering av systemen inte möj- 38374: let uppstår och lig och inte ensi framtiden ett realistiskt alterna- 38375: ämnar Regeringen påverka situatio- tiv. 38376: nen så, att man i enskilda fall genom råd- När förmåner beviljas och betalas ut måste 38377: plägningar mellan tjänstemännen skulle man dock utöver de nationella lagarna beakta 38378: kunna undvika motstridiga beslut? också bestämmelserna i förordning (EEG) nr 38379: 1408171. Denna förordning, som också i det fall 38380: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt spörsmålet avser antag1igen måste tillämpas, ut- 38381: anföra följande: går ifrån principen att en person som rört sig i 38382: olika medlemsstater skall få pension från alla de 38383: Till följd av EES-avtalet, som trädde i kraft vid stater där han har varit försäkrad. Varje stat 38384: ingången av 1994, och sedermera medlemskapet i beviljar pension grundad på försäkringsperioder 38385: Europeiska unionen fr.o.m. början av 1995 bör- som fullgjorts i respektive stat, varvid totalpen- 38386: jade man i både Finland och Sverige tillämpa sionen kommer att utgöra summan av de utbetal- 38387: EG:s förordningar om social trygghet (EEG) nr da pensionerna i de olika länderna. 38388: 1408171 och (EEG) nr 574/72. 1 samma skede 1 praktiken fastställs dock rätten till pension 38389: trädde också en ny nordisk socialtrygghetskon- eller förmåner på grund av sjukdom eller arbets- 38390: vention i kraft - konventionen tillämpas när- oförmåga alltid i enlighet med den nationella 38391: mast i situationer där ovan nämnda förordningar 1agstiftningen i respektive stat. Villkoren för be- 38392: inte tillämpas. viljande av förmåner och definitionerna på ar- 38393: 1 förordning (EEG) nr 1408171 om tillämp- betsoförmåga kan variera i hög grad. Varje stat 38394: ningen av systemen för social trygghet när an- definierar i sin egen lagstiftning när en person är 38395: ställda, egenföretagare eller deras familjer flyttar arbetsoförmögen och i vilka situationer en per- 38396: inom gemenskapen och i förordning (EEG) nr son blir berättigad till förmåner som betalas ut 38397: 574/72 om tillämpningen av förordning (EEG) nr till följd av arbetsoförmåga. Bestämmelserna i 38398: 1408171 bestäms om samordning av socialtrygg- förordning (EEG) nr 1408171 förutsätter inte ett 38399: hetssystemen. Genom samordningen avser man erkännande av avgöranden som enligt ett annat 38400: att garantera att medlemsstaternas medborgare lands system har gjorts i fråga om arbetsoförmå- 38401: behandlas lika, att trygga delaktigheten i social- ga. Förordningen möjliggör givetvis ett ömsesi- 38402: trygghetssystemet samt att förhindra dubblerade digt erkännande, men i praktiken har ytterst få 38403: förmåner och försäkringsavgifter. Dessutom sådana avtal slutits mellan medlemsstaterna. 38404: skall sådana intjänade förmåner som pensioner Enligt de uppgifter social- och hälsovårdsmi- 38405: ges ut oavsett i vilken medlemsstat personen i nisteriet förfogar över har lagstiftningen i Sverige 38406: fråga är bosatt. 1 förordningarna bestäms sålun- 1996 ändrats så, att förutsättningarna för bevil- 38407: da om samma saker som regleras i socialtrygg- jande av förmåner på basis av tillfållig och likaså 38408: hetskonventionerna. F örordningarna har därför bestående arbetsoförmåga har skärpts. Dylika 38409: betecknats som ett slags multilaterala social- förmåner beviljas endast på strikt medicinska 38410: trygghetskonventioner. grunder. Den situation som beskrivs i spörsmålet 38411: KK 741/1998 vp 5 38412: 38413: är därmed helt tänkbar. En person som i Finland bevilja full folkpension på den grund att folkpen- 38414: får invalidpension eller rehabiliteringsstöd är inte sionssystemet inte innefattar delpension. 38415: nödvändigtvis arbetsoförmögen i enlighet med Att definitionerna på arbetsoförmåga varierar 38416: den definition på arbetsoförmåga som anges i från land tili land är ett problem, eftersom det 38417: Sveriges lagstiftning. I praktiken förekommer kan uppstå situationer där medborgarna faller 38418: också situationer där saken förhåller sig på rakt utanför alla system. Enligt social- och hälso- 38419: motsatt sätt. vårdsministeriets uppfattning skulle man kunna 38420: Att förenhetliga definitionerna på arbetsoför- påverka dessa situationer genom att mellan de 38421: måga är problematiskt t.o.m. i fråga om de nord- nordiska länderna utveckla ett liknande förfa- 38422: iska länderna, trots att våra system påminner rande som praktiseras av folkpensionssystemet 38423: relativt mycket om varandra jämfört med situa- och arbetspensionssystemet i Finland och som 38424: tionen i EU-Iänderna över lag. Med tanke på går ut på att systemen kollationerar med varan- 38425: uttryckligen rehabiliteringssituationer skulle dra för undvikande av skiljaktiga pensionsavgö- 38426: knappast heller ett ömsesidigt erkännande av randen. Detta förutsätter inte bara att samarbe- 38427: avgöranden gällande arbetsoförmåga vara en tet och informationen mellan de instanser som 38428: fungerande lösning. Detsamma gäller situationer ansvarar för pensionerna utökas, utan också att 38429: där man från Finlands sida exempelvis tili följd dessa problem i större utsträckning tas upp tili 38430: av delinvalidpension som beviljats från ett annat diskussion i nordiska sammanhang. 38431: land alltid skulle vara tvungen att automatiskt 38432: 38433: Helsingforsden 3 juli 1998 38434: 38435: Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre 38436: KK 742/1998 vp 38437: 38438: Skriftligt spörsmål 742 38439: 38440: 38441: 38442: 38443: Pehr Löv /sv: Fartygstrafiken i K varken 38444: 38445: 38446: 38447: Ti!f Riksdagens Talman 38448: 38449: Skattefri handel innebär de facto skattesub- finsksvenska produktionssamarbete är helt bero- 38450: ventioner. Lite förenklat kan man säga att bolag ende av året-runt-fårjtrafiken över Kvarken. 38451: tar ut i priset en viss procent som vanligtvis skulle Den växande turismen är mycket långt beroende 38452: tillkomma staten. Detta förfarande har underlät- av trafiken. Färjorna har möjliggjort ett levande 38453: tat överlevnaden för strategiska näringsgrenar gränsöverskridande samarbete. Färjtrafiken är 38454: som transport. Ett avskaffande av den skattefria nu nedläggningshotad i och med att den skatte- 38455: handeln är nära förestående. Den nya situatio- fria handeln upphör i Kvarken i början av juli 38456: nen kommer att påverka de olika regionerna 1999. 38457: mycket ojämlikt. Alands skatteundantag möjlig- Förhandlingarna mellan Finland och Sverige 38458: gör en fortsatt trafik från Åbo tili Sverige. Est- om möjliga stödåtgärder har inte ännu avslutats. 38459: Iandstrafiken kommer fortsättningsvis att vara Enligt minister Backman kommer man inte att 38460: berättigad tili de inkomster den skattefria han- bevilja ekonomiskt stöd, inte ens under en över- 38461: deln medför. Färjorna från Helsingfors tili gångsperiod (t.ex. Vbl 5.6.1998). 38462: Stockholm kommer antingen med hjälp av Est- Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den 38463: land eller Åland att kvarhålla sin skattefria han- ordning 37 § 1 mom. Riksdagsordningen före- 38464: del. Med andra ord bygger man ut den skattefria skriver tili vederbörande medlem av statsrådet 38465: handeln i södra Finland samtidigt som man av- ställa följande spörsmål: 38466: vecklar den i de övriga delarna av landet, vilket 38467: betyder att endast södra Finland kommer att Hur tänker Regeringen garantera lika 38468: komma i åtnjutande av indirekta skattesubven- ekonomiska förutsättningar för fårjtrafik 38469: tioner. Med ekonomiska styrmedel styr man över i hela Jandet och 38470: nyttotrafiken tili södra Finland. hur kan minister Backman offentligt 38471: Kortaste vägen tili Sverige från Vasa går havs- säga att det är osannolikt att trafiken i 38472: vägen tili Umeå. Sträckan är blott 100 km mot K varken kommer att stödas när förhand- 38473: 1 400 km via Åbo och Stockholm upp tili Väster- 1ingar fortfarande pågår mellan de finska 38474: botten. Färjtrafiken i K varken sporrar hande1n och svenska myndigheterna? 38475: och näringslivet i regionen. Bl.a. Sisu Loggings 38476: 38477: Helsingforsden 12juni 1998 38478: 38479: Pehr Löv /sv 38480: 38481: 38482: 38483: 38484: 280043 38485: 2 KK 742/1998 vp 38486: 38487: Kirjallinen kysymys 742 Suomennos 38488: 38489: 38490: 38491: 38492: Pehr Löv /r: Merenkurkun laivaliikenteestä 38493: 38494: 38495: 38496: Eduskunnan Puhemiehelle 38497: 38498: Verovapaa myynti merkitsee itse asiassa vero- malais-ruotsalainen tuotantoyhteistyö on täysin 38499: subventioita. Hiukan yksinkertaistaen voi sanoa, riippuvainen Merenkurkun läpivuotisesta liiken- 38500: että yhtiöt perivät hinnasta tietyn prosentin, joka teestä. Kasvava matkailu on hyvin pitkälti riip- 38501: tavallisesti tulisi valtiolle. Tämä menettely on puvainen tästä liikenteestä. Laivat ovat mahdol- 38502: helpottanut strategisten elinkeinojen kuten kul- listaneet vilkkaan rajan ylittävän yhteistyön. Lai- 38503: jetusten hengissä pysymistä. Verovapaa myynti valiikenne on nyt lakkauttamisuhan alainen ve- 38504: ollaan lähiaikoina }opettamassa. Uusi tilanne tu- rovapaan myynnin loppuessa Merenkurkussa 38505: lee vaikuttamaan eri alueisiin hyvin eriarvoisesti. vuoden 1999 heinäkuun alussa. 38506: Ahvenmaan veropoikkeus mahdollistaa liiken- Suomen ja Ruotsin välisiä neuvotteluja mah- 38507: teenjatkamisen Turusta Ruotsiin. Viron liikenne dollisista tukitoimista ei ole vielä viety päätök- 38508: on edelleenkin oikeutettu verovapaan myynnin seen. Ministeri Backmanin mukaan taloudellista 38509: tuottamiin tuloihin. Helsingistä Tukholmaan tukea ei tulla myöntämään edes siirtymävaiheen 38510: menevät laivat tulevat säilyttämään verovapaan aikana (esim. Vasabladet 5.6.1998). 38511: myyntinsä joko Viron tai Ahvenanmaan avulla. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 38512: Toisin sanoen verovapaata myyntiä laajenne- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 38513: taan Etelä-Suomessa samanaikaisesti sen lopet- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 38514: tamisen kanssa maan muista osista, minkä vuok- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 38515: si ainoastaan Etelä-Suomi pääsee nauttimaan 38516: välillisistä verosubventioista. Taloudellisin oh- Miten Hallitus aikoo taata yhdenver- 38517: jauskeinoin hyötyliikennettä ohjataan Etelä- taiset taloudelliset edellytykset laivalii- 38518: Suomeen. kenteelle koko maassa, ja 38519: Lyhin matka Vaasasta Ruotsiin on meritie miten ministeri Backman voi julkisesti 38520: Uumajaan. Matka on ainoastaan 100 kilometriä sanoa, että Merenkurkun liikenteen tuke- 38521: sen ollessa 1 400 kilometriä Turun ja Tukholman minen on epätodennäköistä Suomen ja 38522: kautta Länsipohjaan. Merenkurkun laivaliiken- Ruotsin viranomaisten välisten neuvotte- 38523: ne toimii alueen kaupan ja elinkeinoelämän kan- lujen ollessa edelleen käynnissä? 38524: nustimena. Muun muassa Sisu Loggingin suo- 38525: 38526: Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1998 38527: 38528: Pehr Löv /r 38529: KK 742/1998 vp 3 38530: 38531: 38532: 38533: 38534: Eduskunnan Puhemiehelle 38535: 38536: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Verottoman myynnin loppumisen vaikutuk- 38537: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, set laivaliikennepalvelujen tarjontaan tulevat 38538: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen väistämättä heijastumaan Merenkurkun liiken- 38539: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pehr Lö- teeseen, koska laivoilla ei ole mahdollisuutta poi- 38540: vin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o keta Virossa tai Ahvenanmaalla samalla tavoin 38541: 742: kuin Etelä-Suomen satamista lähtevillä laivoilla. 38542: Laadittujen selvitysten mukaan näyttää siltä, 38543: Miten Hallitus aikoo taata yhdenver- että taloudelliset edellytykset säännöllisen ympä- 38544: taiset taloudelliset edellytykset laivalii- rivuotisen laivaliikenneyhteyden ylläpitämiseen 38545: kenteelle koko maassa, ja Merenkurkussa tulevat ratkaisevasti heikkene- 38546: miten ministeri Backman voi julkisesti mään verottoman myynnin loppuessa. 38547: sanoa, että Merenkurkun liikenteen tuke- Merenkurkun lauttaliikenteen tulevaisuuden 38548: minen on epätodennäköistä Suomen ja näkymiä tarkastellut liikenneministeriön työryh- 38549: Ruotsin viranomaisten välisten neuvotte- mä (LM:n julkaisuja 14/97) päätyi alustavaan 38550: lujen ollessa edelleen käynnissä? arvioon, jonka mukaan ympärivuotisen liikenne- 38551: yhteyden ylläpitäminen edellyttäisi noin 30 milj. 38552: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- markan tukea vuosittain. Myös Ruotsissa laadi- 38553: vasti seuraavaa: tuissa selvityksissä on päädytty samansuuntai- 38554: siin arvioihin. 38555: EU:n finanssiministerineuvostossa tehtiin Merenkurkun ympärivuotisen lauttaliiken- 38556: joulukuussa 1991 päätös siitä, että ns. veroton teen toimintaedellytysten turvaaminen saattaa 38557: myynti (tax and duty free) yhteisön sisäisessä edellyttää tiettyjä toimenpiteitä sekä hallituksen 38558: liikenteessä loppuu l. 7.1999 lukien. Suomi on että asianomaisten kuntien taholta. Tässä vai- 38559: mm. liikenneministerineuvoston kokouksessa heessa ei ole mahdollista esittää tarkkoja arvioita 38560: esittänyt, että toimenpiteen taloudellisia vaiku- mahdollisesti tarvittavasta julkisesta tuesta, kun 38561: tuksia vielä selvitettäisiin. Tällä hetkellä näyttää liikennettä hoitavat laivayhtiötkään eivät ole vie- 38562: selvästi siltä, ettei päätökseen tule muutoksia. lä ilmoittaneet tulevista ratkaisuistaan. Kuluvan 38563: Suomen maantieteellisen aseman ja Ahvenan- kesän aikana liikennepalvelujen tarjonta on jopa 38564: maan saaman verotuksellisen poikkeuksen joh- lisääntynyt. Hallitus pitää Merenkurkun laivalii- 38565: dosta Suomen ja Ruotsin välisessä laivaliiken- kenteen jatkuvuutta tärkeänä ja seuraa tilanteen 38566: teessä voidaan tietyin edellytyksin jatkaa verot- kehitystä. Samanaikaisesti selvitellään yhteis- 38567: tomien tuotteiden myyntiä senkin jälkeen, kun työssä Ruotsin kanssa muitakin asiaan liittyviä 38568: päätös verouoman myynnin loppumisesta yhtei- kysymyksiä, esim. mahdollisuuksia saada hank- 38569: sön sisäisessä liikenteessä tulee voimaan. Kysy- keelle tukea Euroopan unionin varoista. Päätök- 38570: mys ei kuitenkaan ole siitä, että taloudellisin oh- set asiassa tehdään sen jälkeen, kun tarvittavat 38571: jauskeinoin hyötyliikennettä ohjattaisiin Etelä- selvitykset on saatu sekä neuvottelut Ruotsin, 38572: Suomeen. Kysymys on puhtaasti olemassa ole- asianomaisten kuntien ja liikennettä harjoittavi- 38573: vien mahdollisuuksien hyödyntämisestä. en varustamoiden kanssa on käyty. 38574: 38575: Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 1998 38576: 38577: Liikenneministeri Matti Aura 38578: 4 KK 742/1998 vp 38579: 38580: 38581: 38582: 38583: Tili Riksdagens Talman 38584: 38585: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen mer oundvikligen att återspeglas i K varkentrafi- 38586: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande ken eftersom det inte är möjligt för dessa fårjor 38587: medlem av statsrådet översänt följande av riks- att anlöpa någon hamn i Estland eller på Åland 38588: dagsman Pehr Löv undertecknade spörsmål nr på samma sätt som de fårjor som lägger ut från 38589: 742: hamnar i södra Finland. Enligt de utredningar 38590: som gjorts ser det ut som om de ekonomiska 38591: Hur tänker Regeringen garantera lika förutsättningarna för att upprätthålla en regel- 38592: ekonomiska förutsättningar för fårjtrafik bunden fårjtrafikförbindelse året runt i K varken 38593: i hela landet och på ett avgörande sätt kommer att försvagas då 38594: hur kan minister Backman offentligt den skattefria försäljningen slopas. 38595: säga att det är osannolikt att trafiken i Den arbetsgrupp vid trafikministeriet som 38596: K varken kommer att stödas när förhand- granskat framtidsutsikterna för fårjtrafiken i 38597: lingar fortfarande pågår mellan de finska Kvarken (Trafikministeriets publikationer 14/ 38598: och svenska myndigheterna? 97) kom fram tili en preliminär bedömning, enligt 38599: viiken upprätthållande av trafikförbindelsen året 38600: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt ~:unt skulle kräva stöd om 30 milj. mk årligen. 38601: anföra följande: Aven de utredningar som gjorts i Sverige har 38602: kommit fram tillliknande bedömningar. 38603: EU:s finansministerråd fattade i december För att kunna trygga verksamhetsförutsätt- 38604: 1991 ett beslut om att den s.k. skattefria försälj- ningarna för fårjtrafiken i Kvarken året runt 38605: ningen (tax and duty free) skall avskaffas i ge- krävs det eventuellt att vissa åtgärder vidtas av 38606: menskapens interna trafik fr.o.m. den 1 juli 1999. såväl regeringen som vederbörande kommuner. 1 38607: Finland har bl.a. under trafikministerrådets mö- detta skede är det omöjligt att framkasta någon 38608: ten föreslagit att åtgärdens ekonomiska effekter exakt uppskattning av det eventuella behovet av 38609: ännu skall utredas. För närvarande är det inte offentligt stöd eftersom de rederier som sköter 38610: tro1igt att det blir några ändringar i beslutet. trafiken inte heller ännu har informerat om sina 38611: P.g.a. Finlands geografiska läge och p.g.a. det kommande lösningar. Under denna sommar har 38612: skatteundantag som beviljats Åland kan försälj- utbudet på trafiktjänster t.o.m. ökat. Regeringen 38613: ningen av skattefria varor i fårjtrafiken mellan anser det vara viktigt att fårjtrafiken i K varken 38614: Finland och Sverige på vissa villkor fortsätta fortsätter och ger akt på hur situationen utveck- 38615: även efter det att beslutet om avskaffande av las. Samtidigt utreds i samarbete med Sverige 38616: skattefri försäljning inom gemenskapens interna även andra frågor som ansluter sig tili detta, t.ex. 38617: trafik träder i kraft. Det är dock inte fråga om att möjligheten att Europeiska unionen anslår medel 38618: genom ekonomisk styrning överföra nyttotrafi- för projektet. Beslut fattas i frågan efter att de 38619: ken tili södra Finland. Det är blott och bart fråga behövliga utredningarna inkommit och efter att 38620: om att dra nytta av de befintliga möjligheterna. underhandlingarna med Sverige, vederbörande 38621: De effekter som avskaffandet av skattefri för- kommuner och de rederier som idkar trafik slut- 38622: säljning får i utbudet av fårjtrafiktjänster kom- förts. 38623: 38624: Helsingfors den 3 juli 1998 38625: 38626: Trafikminister Matti Aura 38627: KK 743/1998 vp 38628: 38629: Kirjallinen kysymys 743 38630: 38631: 38632: 38633: 38634: Kyösti Karjula /kesk: Pohjois-Suomen logistisen osaamisen kehittä- 38635: misestä 38636: 38637: 38638: Eduskunnan Puhemiehelle 38639: 38640: Kansainvälistyminen merkitsee pohjoissuo- Logistiikan tutkimus ja koulutus on nuori ja 38641: malaiselle elinkeinoelämälle kasvavia haasteita. kehittyvä tieteenala, jonka opetus on käynnisty- 38642: Pohjoissuomalaisen yritystoiminnan tulevaisuu- nyt mm. Lappeenrannassa, Helsingissä, Turussa 38643: den menestymisessä yhä tärkeämmäksi tekijäksi ja Tampereella 1980-luvun puolivälissä. Ammat- 38644: muodostuu logistiikan ylivertainen hallinta. tikorkeakouluissa on esim. Jyväskylässä ja Ke- 38645: Voimme nähdä jo selvästi, että Suomen merkittä- missä logistisesti suuntautuneita linjoja. 38646: vimmän vientiyrityksen Nokian haasteet ovat Mutta onko sittenkään riittävästi otettu huo- 38647: olleet ja tulevat olemaan logistisia. Yritysten mioon korkeatasoisen logistiikan tutkimuksen ja 38648: kansainvälistyminen on asettanut vaatimuksen opetuksen tuomia mahdollisuuksia Pohjois-Suo- 38649: verkostoyhteistyölle, nopeille toimituksille ja jat- melle ja niiden kehittämisen tuomia etuja koko 38650: kuvalle laadun kehittämiselle. Pohjoinen ulottu- Suomelle. 38651: vuus -käsitteen konkretisointi luo lisävaatimuk- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 38652: sen konkreettisille logistiikan kehittämistarpeil- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 38653: le. nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 38654: Logistiikan hallinta korostuu Pohjois-Suo- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 38655: men pitkistä etäisyyksistä ja sen tehtävästä olla 38656: kuljetusten sekä kuljetusketjujen lisäarvon tuot- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 38657: tajana kehittyvässä tilanteessa, jossa se on portti ryhtyä logistiikan tutkimus- ja koulutus- 38658: mm. Keski-Euroopan ja Barentsin euroarktisen toiminnan tehostamiseksi Pohjois-Suo- 38659: alueen välillä. messa? 38660: 38661: Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1998 38662: 38663: Kyösti Karjula /kesk 38664: 38665: 38666: 38667: 38668: 280043 38669: 2 KK 743/1998 vp 38670: 38671: 38672: 38673: 38674: Eduskunnan Puhemiehelle 38675: 38676: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa juussa, -kuljetuksessa ja -jalostuksessa voidaan 38677: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, ottaa huomioon ominaisuuksiltaan erilaiset puu- 38678: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen raaka-aineet, mikä edellyttää puuraaka-ainee- 38679: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kyösti seen liittyvän tiedon lisäksi puunhankintaan ja 38680: KarjuJan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen -jalostukseen liittyvän logistiikan hallintaa. 38681: n:o 743: Tietoliikenne-elektroniikka-tutkimusohjelman 38682: (1998-2000) tarkoituksena on luoda ja tukea 38683: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo korkeatasoista perustutkimusta tieteellisesti kes- 38684: ryhtyä logistiikan tutkimus- ja koulutus- keisillä ja nopeasti kehittyvillä tietoliikenne- ja 38685: toiminnan tehostamiseksi Pohjois-Suo- elektroniikkatutkimuksen aloilla yhdistämällä 38686: messa? eri alojen tutkimuspanosta ja asiantuntemusta. 38687: Tietoliikennetekniikka mahdollistaa uuden ver- 38688: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- kottuneen yritystoiminnan, joka tarjoaa esimer- 38689: vasti seuraavaa: kiksi liiketaloustieteen ja tuotantotalouden tut- 38690: kimukselle ja kehitykselle uusia haasteita. Lisäk- 38691: Yliopistotasoista logistiikan tutkimus- ja kou- si Suomen Akatemian käynnistämän Tiedon tut- 38692: lutustoimintaa on nykyisin kaikissa teknillistie- kimusohjelman (1996-2001) tavoitteena on luo- 38693: teellisen ja kauppatieteellisen alan yliopistoyksi- da huipputason osaamista tieteellisesti keskeisil- 38694: köissä. lä ja nopeasti kehittyvillä tiedontutkimuksen 38695: Oulun yliopiston yhtenä painoalana on poh- aloilla. Tutkimusohjelman tutkimusalueista voi- 38696: joisuuteen liittyvä koulutus ja tutkimus. Opetus- daan mainita esimerkkinä muun muassa suurten 38697: ministeriön 13.9.1996 tekemän päätöksen mu- tietomäärien hallinta ja käyttö paikkatietoon pe- 38698: kaisesti Oulun yliopiston teknillisestä tiedekun- rustuvissa seurantajärjestelmissä. 38699: nasta lakkautetaan rakentamistekniikan koulu- Viime vuosina on logistiikan alan koulutusta 38700: tusohjelma viimeistään 1.8.2001. Alan koulutus lisätty voimakkaasti myös ammattikorkeakou- 38701: ja tutkimus lakkautetaan Oulun yliopistossa as- luissa. Pohjois-Suomessa logistiikkaan liittyvää 38702: teittain. Oulussa yliopistossa on liikennetalou- koulutusta annetaan nykyisin Kemi-Tornion, 38703: den tutkimustoiminta ollut vahvaa ja tunnustet- Oulun seudun ja Rovaniemen ammattikorkea- 38704: tua sekä rakentamistekniikan että taloustieteen kouluissa. Oulun seudun ammattikorkeakoulun 38705: osastoilla. Pohjoisuomalaisen liikennealan kone- ja kuljetustekniikan koulutusohjelmassa 38706: asiantuntemuksen säilyttämiseksi ja turvaami- auto- ja kuljetustekniikan ammattiopinnot eri- 38707: seksi liikennetalouden ja logistiikan hallitsevien koistavat muun muassa pohjoisen alueen kulje- 38708: diplomi-insinöörien ja liikenne-ekonomien kou- tuksiin ja logistiikkaan. Kemi-Tornion ammatti- 38709: luttamista jatketaan Oulun yliopiston taloustie- korkeakoulussa on talouden ja hallinnon koulu- 38710: teen osastolla. Tavoitteena on luoda Oulun yli- tusohjelmassa logistiikan suuntautumisvaihto- 38711: opiston taloustieteen osastoon liikennetalouden ehto, jossa opiskelijan tavoitteena on hankkia 38712: ja liikenteen ja muun ympäristötalouden johtava valmiudet logistiikan esimiestehtäviin tai toimin- 38713: opetus- ja tutkimusyksikkö, joka ottaa huo- taan itsenäisenä yrittäjänä. Rovaniemen ammat- 38714: mioon myös alueen pohjoisesta asemasta johtu- tikorkeakoulussa kuljetusneuvotekniikan koulu- 38715: vat erityispiirteet. tusohjelmassa opiskelija voi keskittyä muun 38716: Suomen Akatemia on viime vuosina käynnis- muassa metsätalouden logistiseen kokonaisuu- 38717: tänyt tutkimusohjelmia, joiden yhtenä tavoittee- teen sekä pohjoisuuteen liittyviin opintoihin. 38718: na on myös logistiikkaan liittyvän tutkimuksen Edellä olevan perusteella voidaan todeta, että 38719: ja osaamisen edistäminen. Metsäntuotteiden hallitus on jo ryhtynyt toimenpiteisiin logistiikan 38720: materiaalitiede -tutkimusohjelman (1998-2000) tutkimus- ja koulutustoiminnan tehostamiseksi 38721: yhtenä tavoitteena on tutkia, miten puunkor- Pohjois-Suomessa. 38722: 38723: Helsingissä 6 päivänä heinäkuuta 1998 38724: Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam 38725: KK 743/1998 vp 3 38726: 38727: 38728: 38729: Tili Riksdagens Ta/man 38730: 38731: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen skaper, vilket inte bara förutsätter kunskaper om 38732: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande virkesråvaran utan också logistisk kompetens i 38733: medlem av statsrådet översänt följande av riks- samband med virkesanskaffning och virkesför- 38734: dagsman Kyösti Karjula undertecknade spörs- ädling. Forskningsprogrammet för telekommu- 38735: mål nr 743: nikationselektronik (1998-2000) syftar tili att 38736: skapa och stöda grundforskning på hög nivå 38737: Vilka åtgärder avser Regeringen vidta inom sådana områden av telekommunikations- 38738: för att effektivera forsknings- och utbild- och elektronikforskningen som är centrala i ve- 38739: ningsverksamheten i logistik i norra Fin- tenskaplig bemärkelse och stadda i snabb utveck- 38740: land? ling, genom att förena forskningsinsatser och 38741: sakkunskap från olika områden. Telekommuni- 38742: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt kationstekniken möjliggör en ny företagsverk- 38743: anföra följande: samhet på nätet som erbjuder t.ex. den företags- 38744: ekonomiska och produktionsekonomiska forsk- 38745: Forsknings- och utbildningsverksamhet på ningen och utveklingen nya utmaningar. Vidare 38746: universitetsnivå i logistik finns för närvarande i har Finlands Akademi startat ett forskningspro- 38747: alla universitetsenheter inom den tekniska och gram om kunskap (1996-2001) som syftar tili 38748: ekonomivetenskapliga branschen. att skapa kompetens på toppnivå inom sådana 38749: Ett av de prioriterade områdena i Uleåborgs områden inom kunskapsforskningen som veten- 38750: universitet är utbildning och forskning som an- skapligt sett är viktiga och där utvecklingen är 38751: knyter tili den nordliga dimensionen. Enligt un- snabb. Av forskningsprogrammets undersök- 38752: dervisningsministeriets beslut 13.9.1996 upphör ningsområden kan som exempel nämnas bl.a. 38753: utbildningsprogrammet för byggnadsteknik vid kontrollen över stora mängder kunskap och an- 38754: Uleåborgs universitets tekniska fakultet senast vändningen av dennai uppföljningssystem som 38755: den 1 augusti 2001. Utbildningen och forskning- baserar sig på platskunskap. 38756: en på detta område upphör gradvis vid universi- De senaste åren har utbildningen på logistik- 38757: tetet. 1 U1eåborgs universitet har den trafikeko- ens område ökat kraftigt också i yrkeshögskolor- 38758: nomiska forskningsverksamheten varit stark och na. 1 norra Finland ges utbildning som ansluter 38759: erkänd både på avdelningen för byggnadsteknik sig tilllogistik för närvarande i de tre yrkeshög- 38760: och avdelningen för ekonomiska vetenskaper. skolorna Kemi-Tornion, Oulun seudun och Ro- 38761: För att bevara och säkra sakkunskapen i den vaniemen ammattikoreakoulu. lnom utbild- 38762: nordfinska trafikbranschen fortsätter utbild- ningsprogrammet för maskin- och transporttek- 38763: ningen av diplomingenjörer som har trafikeko- nik i Oulun seudun ammattikorkeakoulu är yr- 38764: nomisk och logistisk kompetens på avdelningen kesstudierna i bil- och transportteknik speciali- 38765: för ekonomiska vetenskaper vid Uleåborgs uni- serade bl.a. på transporter och logistik i nordliga 38766: versitet. A vsikten är att vid Uleåborgs universi- områden. 1 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu 38767: tets avdelning för ekonomiska vetenskaper skapa ingår i utbildningsprogrammet för ekonomi och 38768: en sådan ledande undervisnings- och forsknings- förvaltning ett inriktningsalternativ i logistik där 38769: enhet i trafikekonomi och trafik och annan miljö- studerandens mål är att skaffa sig fårdigheter för 38770: ekonomi som uppmärksammar också de särdrag arbetsledningsuppgifter inom logistiken eller för 38771: som följer av regionens nordliga läge. verksamhet som enskild företagare. 1 Rovaniemi 38772: Finlands Akademi har de senaste åren startat ammattikorkeakoulus utbildningsprogram för 38773: forskningsprogram där ett av målen varit att fordonsteknik kan den studerande satsa på stu- 38774: främja forskning kring logistik och logistisk dier som ansluter tili bl.a. skogsekonomins lo- 38775: kompetens. Ett syfte med forskningsprogrammet gistiska helhet samt den nordliga dimensionen. 38776: för skogsprodukternas materialvetenskap På basis av ovanstående kan det konstateras 38777: (1998-2000) är att undersöka hur man inom att regeringen redan har vidtagit åtgärder för att 38778: avverkningen, transporten och förädlingen av effektivera forsknings- och utbildningsverksam- 38779: virke kan beakta virkesråvaror med olika egen- heten i norra Finland. 38780: Helsingfors den 6 juli 1998 38781: 38782: lnrikesminister Jan-Erik Enestam 38783: j 38784: j 38785: j 38786: j 38787: j 38788: j 38789: j 38790: j 38791: j 38792: j 38793: j 38794: j 38795: j 38796: j 38797: j 38798: j 38799: j 38800: j 38801: j 38802: j 38803: j 38804: j 38805: j 38806: j 38807: KK 744/1998 vp 38808: 38809: Kirjallinen kysymys 744 38810: 38811: 38812: 38813: 38814: Pentti Tiusanen /vas: Puolustusvoimissa tapahtuneiden onnetto- 38815: muuksien selvittelymenettelyistä 38816: 38817: 38818: Eduskunnan Puhemiehelle 38819: 38820: Hankasalmelainen varusmies, jääkäri Olli Puolustusvoimista riippumattoman tutki- 38821: Alavuotunki menehtyi Mikkelin ja Savonlinnan muksen puuttuminen luo demokraattisessa yh- 38822: välisellä maantiellä 25.2.1995 kuljettaessaan teiskunnassa uskottavuusongelman. Alavuotun- 38823: Mikkelin sotilasläänin esikunnan juhlavieraita gin tapausta ei missään vaiheessa ole tutkittu 38824: koteihinsa. puolustusvoimien ulkopuolisten tutkijoiden 38825: Edellisenä sunnuntaina Alavuotunki oli kes- avulla. Oikeusasiamiehenkin kanta perustuu kir- 38826: keyttänyt viikonloppulomansa ollessaan kuu- jallisiin selvityspyyntöihin. 38827: meessa ja hänet oli luvattu ottaa varuskuntasai- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 38828: raalaan. Käytettävissä olevien tietojen mukaan tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 38829: sairaalan hoitoruuhkaan vedoten hänet kuiten- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 38830: kin käännytettiin sairaalan ovelta. Maanantaina nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 38831: hänelle myönnettiin kaksi vapaapäivää kahdek- 38832: san tunnin vastaanotolla tapahtuneen odotuksen Aikooko Hallitus selvittää Olli Ala- 38833: jälkeen. vuotungin tapauksen vastuukysymykset 38834: Lähes kahdenkymmenen tunnin valvomisen vai tyytyykö se vastaukseen, että Olli Ala- 38835: jälkeen hänet määrättiin sydänyöllä 200 kilomet- vuotungin kuolema oli liikenneonnetto- 38836: rin ajoon, jolta palatessaan hän ajoi kohtalok- muus,ja 38837: kaan kuolonkolarin. miten Hallitus aikoo puuttua myöhäi- 38838: Varuskuntasairaalan asiantuntematon kohte- siin, varsinaisesti puolustusvoimien toi- 38839: lu ja upseerin yllättäen määräämä ylipitkä ajoai- mintaan Iiittymättömiin kuljetustehtä- 38840: ka ilmeisesti altistivat Alavuotungin kuolonkola- viin? 38841: rille. Puolustusvoimien sisäiset tutkimukset ovat 38842: kiistäneet rikkeet. 38843: Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 1998 38844: 38845: Pentti Tiusanen /vas 38846: 38847: 38848: 38849: 38850: 280043 38851: 2 KK 744/1998 vp 38852: 38853: 38854: 38855: 38856: Eduskunnan Puhemiehelle 38857: 38858: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa kaan "riittäviä edellytyksiä syytteen nostamiseen 38859: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, ketään yksittäistä virkamiestä vastaan ei ole". 38860: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen Jääkäri Olli Alavuotungin liikennekuolemaa 38861: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu- ovat siten tutkineet pääesikunnan lisäksi myös 38862: sasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o puolustushallinnon ulkopuoliset viranomaiset 38863: 744: eli poliisi ja eduskunnan apulaisoikeusasiamies. 38864: Edellä mainittujen viranomaisten selvityksis- 38865: Aikooko Hallitus selvittää Olli Ala- sä ei ilmennyt vastuukysymysten osalta mitään 38866: vuotungin tapauksen vastuukysymykset uutta, mikä edellyttäisi asian ottamista uudelleen 38867: vai tyytyykö se vastaukseen, että Olli Ala- tutkittavaksi puolustushallinnon toimenpitein. 38868: vuotungin kuolema oli liikenneonnetto- Pääesikunta on 7.2.1997 antanut ohjeen va- 38869: muus, ja rusmiesten käytöstä puolustusvoimien ajoneu- 38870: miten Hallitus aikoo puuttua myöhäi- vojen kuljettajina. 38871: siin, varsinaisesti puolustusvoimien toi- Ohjeen mukaan varusmies voidaan asettaa 38872: mintaan liittymättömiin kuljetustehtä- puolustusvoimien ajoneuvon kuljettajaksi sil- 38873: viin? loin, kun ajoneuvoa käytetään puolustusvoimien 38874: lakisääteisten tehtävien sekä niistäjohtuvien vir- 38875: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- ka- tai palvelustehtävien hoitamiseen. Joukko- 38876: vasti seuraavaa: osaston tai vastaavan yksikön komentaja voi an- 38877: taa luvan varusmiesten käyttöön kuljettajina 38878: Jääkäri Olli Alavuotunki menehtyi liikenne- puolustusvoimien virallisissa edustustehtävissä, 38879: onnettomuudessa Mikkelissä 25.2.1995 ohjaa- joukko-osaston virallisissa juhlatilaisuuksissa tai 38880: mansa puolustusvoimien henkilöauton törmät- sosiaalitarkoituksessa järjestettävissä tilaisuuk- 38881: tyä vastaantulevaan kuorma-autoon. Itse tapah- sissa. Tällöin on tilaisuuteen määrättävä paikalla 38882: tuman tutki paikallinen poliisi, jonka laatiman oleva, kuljettajille annettavista ajotehtävistä vas- 38883: pöytäkirjan perusteella Mikkelin kaupunginvis- taava henkilö. 38884: kaali 14.6.1995 totesi, ettei asia antanut hänen Määrättäessä varusmies kuljettajaksi ajoteh- 38885: taholtaan aihetta enempiin toimenpiteisiin. tävään,joka alkaa aamuyöstä tai aikaisin aamul- 38886: Eduskunnan apulaisoikeusasiamies pyysi Olli la taijoka päättyy keskiyön jälkeen, on määräyk- 38887: Alavuotungin omaisten kantelusta pääesikun- sen antajan kiinnitettävä erityistä huomiota puo- 38888: nalta selvitystä, joka toimitettiin 15.5.1995 sekä lustusvoimien liikenneturvallisuusohjeen lepoai- 38889: lisäselvityksiä ja täydennyksiä, joista viimeisim- kavaatimusten täyttymiseen sekä kuljettajan ky- 38890: mät toimitettiin 5.9 .1995. Apulaisoikeusasiamies kyyn ja taitoon selviytyä turvallisesti annetusta 38891: antoi 15.12.1995 asiassa päätöksen, jonka mu- ajotehtävästä. 38892: 38893: Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 1998 38894: 38895: Puolustusministeri Anneli Taina 38896: KK 744/1998 vp 3 38897: 38898: 38899: 38900: 38901: Tili Riksdagens Talman 38902: 38903: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Jägare Olli Alavuotunkis död i en trafikolycka 38904: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande har därmed förutom av huvudstaben även utretts 38905: medlem av statsrådet översänt följande av riks- av myndigheter utanför försvarsförvaltningen, 38906: dagsman Pentti Tiusanen undertecknade spörs- dvs. polisen och riksdagens biträdande justitie- 38907: mål nr 744: ombudsman. 38908: Av de ovan nämnda utredningarna framgick 38909: Ämnar Regeringen utreda ansvarsfrå- det inte vad ansvarsfrågorna beträffar något nytt 38910: gorna i fallet Olli Alavuotunki eller äm- som skulle förutsätta att frågan tas upp tili förny- 38911: nar Regeringen nöja sig med svaret att ad utredning på åtgärd av försvarsförvaltningen. 38912: Olli Alavuotunkis död var en trafik- Huvudstaben har 7.2.1997 meddelat anvis- 38913: olycka, och ningar för utnyttjandet av beväringar för framfö- 38914: på vilket sätt ämnar Regeringen ingri- rande av försvarsmaktens fordon. 38915: pa i sena chaufförsuppdrag som inte har Enligt anvisningarna kan en beväring kom- 38916: någon egentlig anknytning tili försvars- menderas att framföra ett av försvarsmaktens 38917: maktens verksamhet? fordon i sådana fall då fordonet används för 38918: utförande av försvarsmaktens 1agstadgade upp- 38919: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt gifter samt för skötseln av tjänste- och tjänstgö- 38920: anföra följande: ringsuppdrag som dessa uppgifter förutsätter. 38921: Kommendören för ett truppförband eller en mot- 38922: Jägare Olli Alavuotunki omkom i en trafik- svarande enhet kan ge tillstånd tili att en beväring 38923: olycka i S:t Michel 25.2.1995 när den personbil tjänstgör som chaufför då det gäller försvars- 38924: som han körde och som tillhörde försvarsmakten maktens officiella representationsuppdrag, 38925: kolliderade med en mötande lastbil. Själva truppförbandets officiella festligheter eller till- 38926: olyckshändelsen undersöktes av den Iokala poli- ställningar som ordnas för sociala ändamål. För 38927: sen. På grundval av det protokoll som uppgjor- evenemanget i fråga skall härvid en person som 38928: des av denna konstaterade stadsfiskalen i S:t befinner sig på platsen kommenderas att ansvara 38929: Michel 14.6.1995 att ärendet inte föranledde vi- för de köruppdrag som ges chauffören. 38930: dare åtgärder från hans sida. Då en beväring kommenderas att utföra kör- 38931: Riksdagens biträdande justitieombudsman ningar som inleds på efternatten eller tidigt på 38932: bad på grund av det klagomål som anfördes av morgonen eller som avslutas efter midnatt, bör 38933: Olli Alavuotunkis anhöriga huvudstaben om en den som ger ordern fåsta särskild uppmärksam- 38934: utredning, som lämnades in 15.5.1995 samt om het vid att kraven på vilotid i försvarsmaktens 38935: tilläggsutredningar och kompletteringar, av vil- anvisningar för trafiksäkerhet är uppfyllda samt 38936: ka de senaste lämnades in 5.9.1995. Biträdande vid chaufförens förmåga och skicklighet då det 38937: justitieombudsmannen meddelade 15.12.1995 ett gäller att k1ara av det givna köruppdraget på ett 38938: beslut i saken en1igt vi1ket "tillräckliga förutsätt- säkert sätt. 38939: ningar för väckande av åtal mot någon enski1d 38940: tjänsteman inte föreligger". 38941: Helsingforsden 25 juni 1998 38942: 38943: Försvarsminister Anneli Taina 38944: KK 745/1998 vp 38945: 38946: Kirjallinen kysymys 745 38947: 38948: 38949: 38950: 38951: Klaus Bremer /r: Liikenneministeriön koulutusvalvonnasta 38952: 38953: 38954: 38955: Eduskunnan Puhemiehelle 38956: 38957: Ilmailulaitos on keskittänyt itselleen lentolu- Munukan lukuisiin kyselyihin ei osastopäällikkö 38958: pakirjan saannin ehtona olevat teoriatietojen Kari Ollila ole vaivautunut antamaan selitystä- 38959: kuulusteluosat Samalla sen esiintyminen lupa- kään viivytyksen syystä. Mr. Thorneo kyselyt 38960: kirjojen myöntäjänä näyttää kehittyvän yhä pa- ovat kilpistyneet siihen, ettei ILL:sta ole muka 38961: hemmaksi mielivallaksi. löytynyt henkilöä, joka olisi voinut kertoa eng- 38962: Koska ihmetystä herättävistä yksittäistapauk- lanniksi viipymisen syytä. 38963: sista ei saa tietoa ylimielisesti esiintyväitä ilmailu- Todettakoon lisäksi, että- EU:n avauduttua 38964: viranomaiselta, on esitettävä kirjallinen kysymys suomalaisillekin- ILL:sta ei liioin löydy henki- 38965: hallitukselle. löä selittämään englanniksi ILL:n asettamia vaa- 38966: Englannin kansalainen, diplomaatti Nick timuksia lentokoneiden ja helikoptereiden pa- 38967: Thome on palvellessaan Suomessa suorittanut kollisiksi vakuutuksiksi ulkomaisille vakuutus- 38968: yksityislentäjän lupakirjan sekä yö-VFR kelpuu- yhtiöille! 38969: tuksen. Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 38970: Asemapaikkansa muututtua USA:han Mr. tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 38971: Thome on useamman kerran uusinut suomalai- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 38972: sen lentolupakirjansa vastaavalla amerikkalai- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 38973: sella Iääkärintodistuksella ja suorittamalla vaa- 38974: dituo tarkastuslennon USA:ssa. Mitä vikaa on valvonnassa, jota liiken- 38975: Yllättäen ja selittämättä tämä ei tänä keväänä neministeriön tulee harjoittaa ILL:n toi- 38976: onnistunutkaan, vaan Ilmailulaitoksemme (ILL) minnan suhteen, 38977: vaati Mr. Thornelta suomalaisen lennonopetta- oliko ILL:n tarkastuslentäjän lähettä- 38978: jan kanssa tehtyä kertauskoululentoa. ILL:n tar- minen USA:han välttämätöntä ja mikä 38979: kastaja Munukka matkusti USA:hanja lensi Mr. viivyttää diplomaatti Thorneo lupakirjan 38980: Thorneo kanssa vaadituo tarkastuslennon. saantia, ja 38981: Mr. Thorneo lentolupakirjahakemus on sen miksi ILL ei osaa englantia, vaikka se 38982: jälkeen maannut nyt jo useita viikkoja ILL:n on kansainvälisen ilmailun ja sen mää- 38983: Iupakirjaosastolla. Mr. Thorneo ja tarkastaja räyskokoelmien pääkieli? 38984: 38985: Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1998 38986: 38987: Klaus Bremer /r 38988: 38989: 38990: 38991: 38992: 280043 38993: 2 KK 745/1998 vp 38994: 38995: 38996: 38997: 38998: Eduskunnan Puhemiehelle 38999: 39000: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa deltaan, koulutukseltaan, tiedoiltaan, taidoil- 39001: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, taanja kokemukseltaan näissä säännöksissä ase- 39002: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen tetut kelpoisuusvaatimukset. Edellä mainitun 39003: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre- yleissopimuksen mukaisesti kansallinen lupakir- 39004: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o javiranomainen myöntäessään lupakirjan vastaa 39005: 745: siitä, että lupakirjanhaltija täyttää asetetut vaati- 39006: mukset ja toisen ICAO:n jäsenvaltion ei tarvitse 39007: Mitä vikaa on valvonnassa, jota liiken- tunnustaa (hyväksyä) tällaista lupakirjaa, jos lu- 39008: neministeriön tulee harjoittaa ILL:n toi- pakirjan myöntämisperusteet eivät täytä 39009: minnan suhteen, ICAO:n standardien vähimmäisvaatimuksia. 39010: oliko ILL:n tarkastuslentäjän lähettä- Eri valtioiden lupakirjavaatimukset poikkea- 39011: minen USA:han välttämätöntä ja mikä vat monilta osin toisistaan, useimmat vaativam- 39012: viivyttää diplomaatti Thornen lupakirjan paan suuntaan ICAO:n vähimmäisstandardeis- 39013: saantia, ja ta, mutta eräillä valtioilla on poikkeamia myös 39014: miksi ILL ei osaa englantia, vaikka se standardeista alaspäin, jolloin valtiot ovat vel- 39015: on kansainvälisen ilmailun ja sen mää- vollisia ilmoittamaan asiasta poikkeaman (diffe- 39016: räyskokoelmien pääkieli? rence) ICAO:lle. 39017: Esimerkiksi Suomen yksityislentäjän koulu- 39018: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- tus- ja kokemusvaatimukset ovat täyttäneet 39019: vasti seuraavaa: ICAO:n Annex 1:n muutoksen 159 ja 160 mukai- 39020: set standardit täysin vasta ilmailumääräyksen 39021: Liikenneministeriö on hankkinut kysymyksen PEL M2-2 muutoksen 3 voimaantullessa 39022: johdosta selvityksen Ilmailulaitoksen lentotur- 1. 3.1996 lukien. 39023: vallisuushallinnolta. Amerikkalaiset lääketieteelliset vaatimukset 39024: Kysymyksen perusteluissa väitetään Ilmailu- mm. näön suurimman sallitun taittovirhekor- 39025: laitoksen (sen lentoturvallisuushallinnon) har- jauksen osalta poikkeavat ICAO:n standardeista 39026: joittavan mielivaltaa käsitellessään Englannin ja Suomen vaatimuksista alaspäin. Yhteiseu- 39027: kansalaisen, diplomaatti Nick Thornen suoma- rooppalaiset vaatimukset (JAR-FCL) ja myös 39028: laisen yksityislentäjän lupakirjan uudistamisha- eurooppalaiset kansalliset vaatimukset, mm. 39029: kemusta. Edelleen väitetään, että yllättäen ja se- englantilaiset ja suomalaiset, ovat tiukemmat 39030: littämättä Thornen suomalaisen lupakirjan uu- kuin amerikkalaiset vaatimukset. 39031: distaminen ei onnistunut amerikkalaisella lääkä- Edellä sanotusta luonnollisena seurauksena 39032: rintodistuksena ja USA:ssa suoritetulla tarkas- on ollut se, että useat lupakirjanhakijat pyrkivät 39033: tuslennolla, vaikka tämä olisi käynyt useamman suorittamaan koulutuksen ja hankkimaan lupa- 39034: kerran aikaisemmin. Nämä väitteet perustuvat kirjan ja erityisesti uudistamaan sen siinä valtios- 39035: virheellisiin tietoihin. sa, missä sen saa helpoimmin vaatimuksin tai 39036: Suomalainen ilmailulupakirja voidaan myön- halvimmalla. 39037: tää ja uudistaa vain Suomen ilmailulain (2811 Lupakirjan uudistamiseksi hakijan on tietysti 39038: 1995) 24 §:n ja sen nojalla annettujen suomalais- täytettävä lupakirjan myöntäneen valtion asetta- 39039: ten ilmailumääräysten mukaisesti; muiden val- mat uudistamisvaatimukset. Suomalaisen yksi- 39040: tioiden lupakirjojen suhteen noudatetaan ao. tyislentäjän lupakirjan uudistamiseksi edellyte- 39041: valtion säännöksiä. Suomalaisissa ilmailumää- tään hakemuksen liitteenä suomalaiset vaati- 39042: räyksissä lupakirjan myöntämiselle ja uudistami- mukset täyttävää lääkärintarkastuslausuntoa, 39043: selle asetetut vaatimukset perustuvat kansainvä- selvitystä lentokokemuksesta, todistusta hyväk- 39044: lisen siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteessä 1 sytysti suoritetusta ilmailumääräysten ja lento- 39045: (ICAO Annex 1) annettuihin standardeihin ja sääntöjen kokeesta sekä lentokokemuksesta riip- 39046: suosituksiin. Nämä edellyttävät, että lupakirjan puen joko tarkastuslentolausuntoa tai lennon- 39047: haltija täyttää mm. lääketieteelliseltä kelpoisuu- opettajan lausuntoa kertauskoululennosta. 39048: KK 745/1998 vp 3 39049: 39050: Kysymyksessä mainitussa tapauksessa Nick sääntöjen koe, tarkastuslento tai kertauskoulu- 39051: ThorneUe on ensimmäinen yksityislentäjän lupa- lento ja läpäistävä suomalaisten määräysten mu- 39052: kirja myönnetty Suomessa tapahtuneen koulu- kainen ilmailulääkärintarkastus. 39053: tuksen perusteella suomalaisten määräysten mu- Tämän jälkeen Thome on 11.4.1998 suoritta- 39054: kaisesti 16.5.1994. Lupakirja on uudistettu nor- nut USA:ssa suomalaisen lennonopettajan Petri 39055: maalisti suomalaisen ilmailulääkärin lääkärin- Munukan valvonnassa suomalaisten määräysten 39056: tarkastusten perusteella suomalaisten määräys- mukaisen hyväksytyn kertauskoululennon. Kir- 39057: ten mukaisesti kahdesti, 24.10.1994 ja 22.11. jallisessa kysymyksessä lienee erehdytty pitä- 39058: 1995, ollen tämän jälkeen voimassa 29.10.1996 mään em. lennonopettajaa ja Finnair Oyj:n perä- 39059: saakka. miestä Ilmailulaitoksen tarkastuslentäjä Raimo 39060: Uusittu suomalainen yksityislentäjän lupakir- Munukkana. Petri Munukka ei ole tarkastuslen- 39061: jaa ja sen uudistamista koskeva ilmailumääräyk- täjä eikä Ilmailulaitoksen tarkastaja. 39062: sen PEL M2-2 muutos 3 julkaistiin 3.1.1996 ja Hakemuksenaan 11.4.1998 Thome on em. 39063: tuli voimaan 1.3 .1996. kertauskoululennon ja amerikkalaisen lääkärin- 39064: Poiketen kysymyksen perusteluissa esitetystä lausunnon 4.11.1997 perusteella pyytänyt lupa- 39065: väitteestä Thome ei ole "uudistanut lupakirjaan- kirjansa uudistamista. Amerikkalainen lääkärin- 39066: sa amerikkalaisella lääkärintodistuksena ja tar- lausunto (Medical Certificate III Class) ei sisällä 39067: kastuslennolla useampia kertoja", vaan muutet- lähellekään niitä tietoja, jotka suomalainen ja 39068: tuaan USA:han Thome haki ensimmäisen ker- eurooppalainen (JAR-FCL) lääkärinlausunto 39069: ran 9.11.1996lupakirjansa uudistamista amerik- pitää sisältää, esim. siitä ei käy selville, täyttääkö 39070: kalaisella lääkärintodistuksena (Medical Certifi- hänen lasikorjausta vaativa näkökykynsä voi- 39071: cate III Class) ja amerikkalaisella kertauskoulu- massa olevat suomalaiset ja ICAO:n vaatimuk- 39072: lentotodistuksella. Ilmeisesti Thome ei ollut ha- set. 39073: kemusta tehdessään tietoinen em. lupakirjamää- Edelleen hakemuksesta puuttuu todistus suo- 39074: räyksen PEL M2-2 muutoksesta ja suomalaiselle ritetusta ilmailumääräysten ja lentosääntöjen 39075: kertauskoululennolle asetetuista sisältövaati- kokeesta. Thornen vuonna 1995 viimeksi suorit- 39076: muksista. taman kokeenjälkeen on 1.6.1996tullut voimaan 39077: Vaikka tämä lääkärintodistus ja kertauskou- kokonaan uudistunut ilmailulaki ja lentosään- 39078: lulento eivät täysin täyttäneetkään suomalaisia töihin, jotka ovat "ilmateiden liikennesäännöt", 39079: määräyksiä ja todistus suomalaisten ilmailumää- sekä moniin muihin yksityislentäjää koskeviin 39080: räystenja lentosääntöjen kokeen suorittamisesta ilmailumääräyksiin on tullut lukuisia muutoksia. 39081: puuttui, lentoturvallisuushallinto päätti 14.11. Ottaen huomioon, että Thome on englantilai- 39082: 1996 uudistaa hänen lupakirjansa em. hakemuk- nen ja asuu USA:ssa, on erittäin todennäköistä, 39083: sen perusteella poikkeusmenettelynä PEL M2- ettei hän tunne suomalaisen ilmailulupakirjan 39084: 2:n vaatimuksista ja edellyttäen, että seuraava haltijalta edellytetyllä tavalla muuttunutta ilmai- 39085: uudistaminen on tehtävä normaalimenettelynä. Iulainsäädäntöä ja -määräyksiä. Ilman suoritet- 39086: Asiasta ilmoitettiin ThorneUe kirjeellä 18 .II. tua lupakirjamääräysten edellyttämää koetta 39087: 1996 ja samalla hänelle suositeltiin lupakirjansa lentoturvallisuushallinnon on mahdotonta sel- 39088: muuntamista USA:ssa helpommin uudistetta- vittää, että lupakirjan hakija täyttää tiedoiltaan 39089: vaksi amerikkalaiseksi F AA:n PPL-lupakirjaksi, suomalaisen lupakirjan haltijalle asetetut vaati- 39090: jos hän toimii USA:ssa pidempään. Samalla hä- mukset. Ulkomaan kansalaisia, diplomaatteja 39091: nelle ilmoitettiin, ettei hänellä ole oikeutta käyt- tai suomalaisia arvohenkilöitä (VIP) ei voida kä- 39092: tää nyt uudistettua lupakirjaansa Suomessa en- sitellä lupakirja-asioissa Suomen kansalaiselle 39093: nen kuin hän suorittaa ilmailumääräystenja len- laillisesti asetettuja vaatimuksia helpommin vaa- 39094: tosääntöjen kokeen. timuksin tai normaalivaatimuksista välittämät- 39095: Toisen, nyt esillä olevan kerran Thome pyysi tä. 39096: kirjeellään 14.11.1997 uudistamaan lupakirjansa Mitä tulee kysymyksessä esitettyyn väittee- 39097: aiemmilla marraskuussa 1996 esittämillään to- seen, ettei Ilmailulaitoksesta tai lentoturvalli- 39098: distuksilla. Kirjeellään 17.12.1997 lentoturvalli- suushallinnosta löytyisi henkilöä selittämään ha- 39099: suushallinto viitaten aiempaan poikkeuslupakir- kijalle englanniksi lupakirjapäätöksen viipymi- 39100: jeeseen 18.11.1996 ilmoitti, ettäThornenon suo- sen syytä tai ulkomaisille vakuutusyhtiöille ilma- 39101: malaisen lupakirjan uudistamiseksi täytettävä alusten pakollisia vakuutuksia koskevia vaati- 39102: suomalaiset uudistamisvaatimukset eli suoritet- muksia, on todettava, että sekä lupakirjatarkas- 39103: tava suomalaisten ilmailumääräysten ja lento- tajat että Ientotoiminnantarkastajat sekä heidän 39104: 4 KK 745/1998 vp 39105: 39106: esimiehensä osaavat englannin kieltä niin, että hallinnon menetelleen Nick Thornen lupakirjan 39107: pystyvät asiat kysyjälle selvittämään. Nick Thor- uudistamishakemusta koskevassa asiassa hyvän 39108: nellekin lupakirjan uudistamista koskevat me- hallintomenettelytavan ja ilmailulaissa, ilmailu- 39109: nettelyt on muutaman kerran sekä kirjeitse että määräyksissä sekä kansainvälisissä standardeis- 39110: puhelimitse että vielä erikseen kirjeitse Suomen sa ja yhteiseurooppalaisissa JAR-FCL-vaati- 39111: New Yorkin konsulaatin kautta selvitetty. muksissa ja menettelytapaohjeissa edellytetyllä 39112: Liikenneministeriö katsoo lentoturvallisuus- tavalla. 39113: 39114: Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 1998 39115: 39116: Liikenneministeri Matti Aura 39117: KK 745/1998 vp 5 39118: 39119: 39120: 39121: 39122: Tili Riksdagens Talman 39123: 39124: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen internationell civilluftfart. 1 denna förutsätts att 39125: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande innehavaren av certifikat uppfyller de i dessa 39126: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks- bestämmelser fastställda kompetenskraven på 39127: dagsman Klaus Bremer undertecknade spörsmål bl.a. medicinsk lämplighet, utbildning, kunskap, 39128: nr 745: skicklighet och erfarenhet. I enlighet med ovan 39129: nämnda konvention ansvarar den nationella 39130: Vad är det för fel på den tilisyn som luftfartsmyndigheten vid beviljande av certifikat 39131: trafikministeriet skall ha över Luftfarts- för att innehavareJ! av certifikat uppfyller de fast- 39132: verket, ställda kraven. Ovriga ICAO-stater är inte 39133: var det nödvändigt att sända Luftfarts- tvungna att erkänna (godkänna) certifikatet ifall 39134: verkets kontrollflygare tili Förenta sta- grunderna för certifikatets beviljande inte mot- 39135: terna och vad är det som fördröjer bevil- svarar minimikraven i ICAO:s standarder. 39136: jandet av certifikat tili dip1omat Thome, Olika staters certifikatfordringar skiljer sig på 39137: och många punkter från varandra. De flesta ford- 39138: varför kan Luftfartsverket inte engel- ringarna är strängare än ICAO:s minimistandar- 39139: ska trots att detta är den internationella der, men vissa stater avviker från standarderoa 39140: luftfartens och föreskriftssamlingarnas även genom sina mildare fordringar, varvid sta- 39141: huvudspråk? ten är skyldig att meddela avvikelsen (difference) 39142: till ICAO. 39143: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt T.ex. fordringarna för finländska privatflyga- 39144: anföra följande: res utbildning och erfarenhet har inte helt och 39145: hållet uppfyllt standarderoa i enlighet med änd- 39146: Trafikministeriet har med anledning av spörs- ringarna 159 och 160 i ICAO:s Annex 1 förrän 39147: målet inhämtat en redogörelse från Luftfartsver- den tredje ändringen i luftfartsföreskriften PEL 39148: kets luftfartsinspektion. M2-2 trädde i kraft den 1 mars 1996. 39149: I spörsmålsmotiveringen påstås Luftfartsver- De amerikanska medicinska fordringarna på 39150: ket (dess luftfartsinspektion) agera godtyckligt i bl.a. högsta tillåtna grad av korrigering av synens 39151: behandlingen av den brittiska medborgarens, astigmatism avviker från ICAO:s standarder och 39152: diplomat Nick Thornes, ansökan om förnyande dessa fordringar är mildare än motsvarande i 39153: av sitt finländska certifikat för privatflyg. Vidare Finland. De sameuropeiska kraven (JAR-FCL) 39154: påstås det att förnyandet av Thornes finländska och även de europeiska nationella kraven, bl.a. 39155: certifikat överraskande och oförklarligt miss- de brittiska och de finländska, är strängare än de 39156: lyckades p.g.a. ett amerikanskt läkarintyg och en amerikanska kraven. 39157: kontrollflygning som utförts i Förenta staterna, En naturlig följd av det ovan anförda är att 39158: trots att detta tidigare har lyckats många gånger. många certifikatsökande strävar efter att utbilda 39159: Dessa påståenden grundar sig på inkorrekt infor- sig och skaffa certifikat- och särskilt förnya sitt 39160: mation. certifikat- i den stat där kraven är lägst eller i 39161: Ett finländskt luftfartscertifikat kan beviljas den stat där det är billigast. 39162: och förnyas endast i enlighet med 24 § i den För att kunna förnya sitt certifikat måste sö- 39163: finländska luftfartslagen (281/1995) och de fin- kanden givetvis uppfylla de krav på förnyande 39164: ländska luftfartsföreskrifter som givits med stöd som gäller i den stat där certifikatet beviljats. Vid 39165: av den. I fråga om övriga staters certifikat tilläm- förnyande av ett finländskt privatflygarcertifikat 39166: pas bestämmelserna i vederbörande stat. De krav fordras som bilaga tili ansökan ett läkarintyg 39167: som i finländska luftfartsföreskrifter ställs på som uppfyller de finländska kraven, en utredning 39168: beviljande och förnyande av certifikat grundar om flygerfarenhet, ett intyg över godkänt prov i 39169: sig på standarderoa och rekommendationerna i luftfartsföreskrifter och luftfartsbestämmelser 39170: bilaga 1 (ICAO Annex 1) tili Konventionen om samt - beroende på flygerfarenhet - antingen 39171: 6 KK 745/1998 vp 39172: 39173: ett utlåtande om kontrollflygning eller ett utlå- brev den 17 december 1997 meddelade luftfarts- 39174: t~nde av flygläraren om en repetitionsskolflyg- inspektionen, med hänvisning till sitt tidigare 39175: mng. brev av den 18 november 1996 om undantagscer- 39176: 1 det fall som nämns i spörsmålet hade Nick tifikat, att Thome för att kunna fömya det fin- 39177: Thomeden 16 maj 1994 beviljats sitt första pri- ländska certifikatet måste uppfylla de finländska 39178: vatflygarcertifikat på basis av utbildning i Fin- kraven på fömyande, d.v.s. genomgå ett prov i 39179: land i enlighet med de finländska föreskriftema. finländska luftfartsföreskrifter och luftfartsbe- 39180: Certifikatet har två gånger i enlighet med de stämmelser, genomgå en kontrollflygning eller en 39181: finländska föreskriftema fömyats på normalt repetitionsskolflygning och bli godkänd i en 1ä- 39182: sätt den 24 oktober 1994 och den 22 november kargranskning utförd av en luftfarts1äkare i en- 39183: 1995 på basis av en finländsk luftfartsläkares lighet med de fin1ändska föreskriftema. 39184: läkarundersökning. Därefter var certifikatet i Därefter gjorde Thome den 11 apri1 1998 i 39185: kraft till den 29 oktober 1996. Förenta statema en repetitionssko1flygning un- 39186: Den reviderade luftfartsföreskriften PEL M2- der den fin1ändska flyg1äraren Petri Munukkas 39187: 2:s tredje ändring om privatflygarcertifikat och överinseende. Flygningen överensstämde med de 39188: dess fömyande offentliggjordes den 3 januari fin1ändska föreskriftema och godkändes. 1 det 39189: 1996 och trädde i kraft den 1 mars 1996. skriftliga spörsmå1et torde ovan nämnda flyg1ä- 39190: 1 motsats till påståendet i spörsmålsmotive- rare och Finnair Abp:s styrman fe1aktigt ha iden- 39191: ringen harThome inte "fömyat sitt certifikat på tifierats som Luftfartsverkets kontrollflygare 39192: basis av amerikanskt läkarintyg och på basis av Raimo Munukka. Petri Munukka är varken 39193: flera kontrollflygningar", utan Thome ansökte kontrollflygare eller Luftfartsverkets inspektör. 39194: efter att ha flyttat till Förenta statema första 1 sin ansökan den 11 apri1 1998 harThome på 39195: gången den 9 november 1996 om fömyande av basis av ovan nämnda repetitionssko1flygning 39196: sitt certifikat på basis av ett amerikanskt läkarin- och på basis av det amerikanska 1äkarutlåtandet 39197: tyg (Medical Certificate 111 Class) och på basis av av den 4 november 1997 ansökt om fömyande av 39198: ett amerikanskt intyg över repetitionsskolflyg- sitt certifikat. Det amerikanska läkarutlåtandet 39199: ning. Thome var uppenbar1igen inte, då han läm- (Medical Certificate III Class) innehåller inte till- 39200: nade in sin ansökan, medveten om ändringen i närmelsevis de uppgifter som ett finländskt och 39201: den ovan nämnda luftfartsföreskriften PEL M2- europeiskt (JAR-FCL) läkarutlåtande skall 39202: 2 och om de krav som ställs på innehållet i repeti- innehålla. Det framgår t.ex. inte om sökandens 39203: tionsskolflygningen. syn, som kräver en korrigering av g1asögonen, 39204: Trots att detta läkarintyg och repetitionsskol- uppfyller de ikraftvarande finländska fordring- 39205: flygningen inte helt uppfyllde de finländska kra- ama och ICAO:s fordringar. 39206: ven, och trots att intyg över prov i finländska 1 ovan nämnda ansökan saknas intyget över 39207: luftfartsföreskrifter och luftfartsbestämmelser prov i luftfartsföreskrifter och 1uftfartsbestäm- 39208: fattades, beslöt luftfartsinspektionen den 14 no- melser. Sedan Thome 1995 senast genomgick 39209: vember 1996 fömya hans certifikat på basis av provet den 1 juni 1996 har en fullständigt revide- 39210: ovan nämnda ansökan. Fömyat certifikat bevil- rad luftfartslag trätt i kraft. Vidare har omfattan- 39211: jades enligt ett förfarande där undantag från kra- de ändringar gjorts i luftfartsbestämmelsema, 39212: ven i PEL M2-2 gjordes under förutsättning att "1uftvägamas trafikregler", samt i många andra 39213: normalt förfarande tillämpas vid nästa fömyan- luftfartsföreskrifter som rör privatflygare. 39214: de. Thome meddelades detta i ett brev den 18 Med beaktande av att Thome är britt och bor 39215: november 1996 och samtidigt rekommenderades i Förenta statema, är det troligt att han inte 39216: han byta certifikat till amerikanska F AA:s PPL- känner till den reviderade luftfartslagstiftningen 39217: certifikat, som lättare kan fömyas i Förenta sta- och de reviderade 1uftfartsföreskriftema, vilket 39218: tema, ifall han planerat verka en längre tid i fordras av en certifikatinnehavare. lnnan sökan- 39219: Förenta statema. Samtidigt meddelades han att den har genomgått det prov som förutsätts i 39220: han inte har rätt att använda sitt nu fömyade certifikatföreskriftema är det omöj1igt för 1uft- 39221: certifikat i Finland innan han genomgår provet i fartsinspektionen att fastställa om sökandens 39222: luftfartsföreskrifter och luftfartsbestämmelser. kompetens uppfyller de krav som ställs på en 39223: Den andra gången, som här är aktuell, begär- finländsk certifikatinnehavare. Man kan inte i 39224: de Thome per brev den 14 november 1997 att certifikatfrågor genom att strunta i de normala 39225: hans certifikat skulle fömyas på basis av de intyg fordringama ställa mildare krav på utländska 39226: som han tidigare uppvisat i november 1996. 1 sitt medborgare, diplomater eller finländska dignitä- 39227: KK 745/1998 vp 7 39228: 39229: rer (VIP) än de lagstadgade krav som ställs på som rör förnyandet av Nick Thornes certifikat 39230: finländska medborgare. har några gånger utretts såväl per brev som per 39231: 1 spörsmålet påstås att Luftfartsverket eller telefon samt ytterligare genom ett särskilt brev 39232: luftfartsinspektionen inte kan uppbringa perso- tili Finlands konsulat i New York. 39233: ner som på engelska kan förklara för sökanden Trafikministeriet anser att luftfartsinspektio- 39234: varför beviljandet av certifikat dröjer eller upply- nen i fråga om förnyandet av Nick Thornes certi- 39235: sa utländska försäkringsbolag om kraven på fikat agerat enligt gott förvaltningsförfarande 39236: obligatoriska försäkringar för luftfartyg. Här och på det sätt som förutsätts i luftfartslagen, i 39237: måste det påpekas att såväl certifikatinspektörer- luftfartsföreskrifterna samt i internationella 39238: na som flygdriftsinspektörerna samt deras för- standarder samt i de sameuropeiska JAR-FCL- 39239: män talar engelska så väl att_~e klarar av att reda kraven och förfarandeinstruktionerna. 39240: ut saken för frågeställaren. A ven de förfaranden 39241: 39242: Helsingforsden 25 juni 1998 39243: 39244: Trafikminister Matti Aura 39245: KK 746/1998 vp 39246: 39247: Kirjallinen kysymys 746 39248: 39249: 39250: 39251: 39252: Erkki Pullinen /vihr: Langoista tehtyjen poroaitojen aiheuttamien 39253: hirvi- ja metsäkanalintukuolemien minimoimisesta 39254: 39255: 39256: Eduskunnan Puhemiehelle 39257: 39258: 1960-luvulla paikallista puumateriaalia ryh- on kulunut jo reilut puoli vuotta, on paikallaan 39259: dyttiin korvaamaan metallilangoilla poroaitoja kysyä, mihin toimiin kala- ja riistaosasto on asian 39260: rakennettaessa. Allekirjoittanut osoitti jo tuol- johdosta ryhtynyt. 39261: loin tutkimuksillaan Itä-Lapissa Gulkaistu Met- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 39262: sästys ja Kalastus -lehdessä), että nämä uudet tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 39263: aidat ovat melkoinen kuolinsyy paikallisille riis- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 39264: taeläimille, sekä hirville että metsäkanalinnuille nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 39265: (erityisesti riek oille). 39266: Lapin riistanhoitopiirin keräämät havainnot Mihin toimiin Hallitus on ryhtynyt 39267: ovat vahvistaneet aiemmat havainnot oikeiksi. langoista tehtyjen poroaitojen aiheutta- 39268: Niinpä se kirjelmöi asiasta 10.11.1997 maa- ja mien hirvi- ja metsäkanalintukuolemien 39269: metsätalousministeriön kala- ja riistaosastolle. minimoimiseksi? 39270: Kun aikaa kirjelmän lähettämisestä ministeriöön 39271: 39272: Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1998 39273: 39274: Erkki Pulliainen /vihr 39275: 39276: 39277: 39278: 39279: 280043 39280: 2 KK 746/1998 vp 39281: 39282: 39283: 39284: 39285: Eduskunnan Puhemiehelle 39286: 39287: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa nyt, että langoista tehdyt poroesteaidat aiheutta- 39288: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, vat vahinkoja riistalle. Poroesteaidat, aitamateri- 39289: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen aalista riippumatta, eivät mainittavasti estä suur- 39290: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul- ten nisäkkäiden kuten hirven ja karhun kulkua. 39291: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o Aitoihin kohdistuvat vahingot syntyvät aitatyy- 39292: 746: pistä riippumatta yleensä em. nisäkkäiden ylit- 39293: täessä niitä. Näin ollen riistanhoitopiirin mainit- 39294: Mihin toimiin Hallitus on ryhtynyt seman ongelman ratkaiseminen ei ratkea aita- 39295: langoista tehtyjen poroaitojen aiheutta- tyyppiä vaihtamalla. Pienriistan kannalta riis- 39296: mien hirvi- ja metsäkanalintukuolemien tanhoitopiirin esittämä epäkohta on riistakan- 39297: minimoimiseksi? toihin nähden pidettävä marginaalisen pienenä. 39298: Riistakannat eivät esitettyjen olettamuksien ta- 39299: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- kia ole heikentyneet eivätkä vaarantuneet. 39300: vasti seuraavaa: Ottaen myös huomioon nykyaikaiset poroes- 39301: teaitojen rakennusmateriaalit ja -välineet sekä 39302: Poronhoitolain (848/1990) mukaan poroeste- rakentamiseen ja ylläpitämiseen tarvittavat kus- 39303: aitojen rakentaminen ja niistä huolehtiminen tannukset ns. lanka-aidat ovat porotalouden 39304: kuuluu Paliskuntain yhdistykselle ja paliskunnil- kannattavuuden kannalta tänä päivänä ainoa 39305: le. Laki ei sisällä, valtakunnan rajoilla olevia tarkoituksenmukainen vaihtoehto. Edellä mai- 39306: poroesteaitoja lukuun ottamatta, tarkempia nittuun viitaten maa- ja metsätalousministeriö 39307: määräyksiä aitojen rakennusmateriaaleista tai on katsonut, ettei ole tarpeellista eikä tarkoituk- 39308: aitojen pystyttämistä koskevasta menettelystä. senmukaista muuttaa nykyistä käytäntöä. 39309: Lapin riistanhoitopiiri on kirjelmällään esittä- 39310: 39311: Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 1998 39312: 39313: Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä 39314: KK 746/1998 vp 3 39315: 39316: 39317: 39318: 39319: Tili Riksdagens Talman 39320: 39321: 1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen tråd förorsakar skador på viltet. Oberoende av 39322: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande vilket materia! som används utgör inte renstängs- 39323: medlem av statsrådet översänt följande av riks- Jen något nämnvärt hinder för stora däggdjur 39324: dagsman Erkki Pulliainen undertecknade spörs- som älgar och björnar när de rör sig i terrängen. 39325: mål nr 746: Oavsett typen av stängsel uppstår det i regel ska- 39326: dor på renstängslen när de forceras av ovan- 39327: Tili vilka åtgärder har Regeringen skri- nämnda däggdjur. Det problemjaktvårdsdistrik- 39328: dit för att de skador med dödlig utgång av tet påtalar löses därför inte genom att byta stäng- 39329: metalltråd uppförda renstängsel förorsa- seltyp. För småviltets del är den av jaktvårdsdi- 39330: kat älgar och skogsfågel skall minimeras? striktet framförda olägenheten av marginell be- 39331: tydelse i relation tili viltbeståndens storlek. Vilt- 39332: Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt bestånden har varken försvagats eller hotats på 39333: anföra följande: grund av de presenterade antagandena. 39334: Beaktas ytterligare de för uppförandet av ren- 39335: Enligt renskötsellagen (848/1990) ankommer stängsel använda moderna byggnadsmaterialen 39336: det på Renbeteslagsföreningen och renbetesla- och -redskapen, samt de kostnader uppförandet 39337: gen att bygga renstängslen och att underhålla och underhållet av stängslen i fråga kräver är de 39338: dessa. 1 Jagen ingår inte, med undantag för de så kallade trådstängslen med hänsyn tili rennä- 39339: renstängsel som är uppförda invid riksgränserna, ringens lönsamhet i dag det enda ändamålsenliga 39340: noggrannare bestämmelser om vilket materia) alternativet. Hänvisande tili det ovan sagda har 39341: som skall användas för stängslen eller hur de jord- och skogsbruksministeriet funnit att det 39342: skall uppföras. varken är nödvändigt eller ändamålsenligt att 39343: Lapplands jaktvårdsdistrikt har i en skrivelse ändra på nuvarande praxis. 39344: påpekat att renstängsel som är gjorda av metall- 39345: 39346: Helsingfors den 25 juni 1998 39347: 39348: Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä 39349: KK 747/1998 vp 39350: 39351: Kirjallinen kysymys 747 39352: 39353: 39354: 39355: 39356: Erkki Pulliainen /vihr: Muovijätteen uudelleenkäytöstä 39357: 39358: 39359: 39360: Eduskunnan Puhemiehelle 39361: 39362: Edistyksellisellä paikkakunnalla voidaan ke- 2) Tutkimusta ja tuotekehittelyä sillä ajatuk- 39363: rätä toimivaan kierrätykseen paperia, pahvia, sella, että sekamuovi poltettaisiin paikallisissa 39364: metalleja, lasia, biojätettä, styroxia sekä neste- ja lämpövoimalaitoksissa. 39365: kotelopakkauksia. Ongelman muodostaa lajitte- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 39366: lematon muovijäte, jota kylläkin kotitalouksissa tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 39367: mielellään otetaan talteen, mutta jonka edelleen- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 39368: käyttö nilkuttaa. Sitä voitaisiin käyttää energian- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 39369: lähteenä paikallisissa lämpövoimalaitoksissa, 39370: mutta mm. keveytensä vuoksi sekoittaminen Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä 39371: pääpolttoaineeseen saattaa tuottaa teknisiä on- kotitalouksista ja muilta käyttäjiltä kerä- 39372: gelmia. tyn muovijätteen uudelleenkäytön tai- 39373: Nyt tarvittaisiin ainakin kahdenlaisia toimia tilanteen niin vaatiessa - hyötypolton 39374: ympäristöministeriöltä: varmentamiseksi kautta Suomen? 39375: 1) Muovin uudelleenkäyttölaitoksen aikaan- 39376: saamista. Se käynnistynee vain yhteiskunnan ke- 39377: räämillä jätehuoltomaksuilla "sponsoroimalla". 39378: 39379: Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1998 39380: 39381: Erkki Pulliainen /vihr 39382: 39383: 39384: 39385: 39386: 280043 39387: 2 KK 747/1998 vp 39388: 39389: 39390: 39391: 39392: Eduskunnan Puhemiehelle 39393: 39394: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa 30-35 prosentista 50 prosenttiin vuoteen 2000 39395: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, mennessä ja 70 prosenttiin vuoteen 2005 mennes- 39396: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen sä. Nykyinen 30-35 prosentin hyödyntämisaste 39397: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul- on saavutettu lähes yksinomaanjätteiden kierrä- 39398: liaisen kirjallisen kysymyksen n:o 747: tyksellä. 39399: Kun kompostointia ja mädätystä lisätään, 39400: Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä saavutetaan yhdyskuntajätteiden 50 prosentin 39401: kotitalouksista ja muilta käyttäjiltä kerä- hyödyntämisaste. Sen jälkeen hyödyntämistä 39402: tyn muovijätteen uudelleenkäytön tai - voidaan lisätä vain ottamalla käyttöön hyödyn- 39403: tilanteen niin vaatiessa - hyötypolton täminen energiana. Lajiteltu ja puhdistettu jäte- 39404: varmentamiseksi kautta Suomen? polttoaine on mahdollista käyttää teollisuuden ja 39405: energialaitosten sivupolttoaineena. Jos näin voi- 39406: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- daan menetellä myös jatkossa, vältytään raken- 39407: vasti seuraavaa: tamasta erittäin kalliita jätteenpolttolaitoksia, 39408: jotka saattaisivat myöhemmin osoittautua ylimi- 39409: Jätelain perusteella jo hyväksytyissä alueelli- toitetuiksi tai jopa tarpeettomiksi esimerkiksi jä t- 39410: sissa jätesuunnitelmissa, jotka kattavat Ahve- teiden määrän vähentyessä tai laadun muuttues- 39411: nanmaata lukuun ottamatta koko maan, on yh- sa. Näin voidaan myös välttää jätteiden pitkän 39412: dyskuntien jätealan kehittämistavoitteissa ylei- matkan kuljettamista. 39413: sesti lähdetty siitä, että syntyvien yhdyskuntajät- Suuri osa muovijätteestä on peräisin pak- 39414: teiden määrä ei vuonna 2000 saisi ylittää vuoden kauksista. Valtioneuvoston päätöksessä pak- 39415: 1994 jätemäärää. Vuonna 2005 syntyvien yhdys- kauksista ja pakkausjätteistä (962/1997) muovi- 39416: kuntajätteiden määrän pitäisi olla 15 prosenttia sille pakkausjätteille on asetettu tavoitteeksi kier- 39417: pienempi kuin ennustetun talouskasvun edellyt- rättää niistä 15 prosenttia ja hyödyntää 45 pro- 39418: tämä määrä olisi ilman vähentäviä toimia. Ta- senttia vuoden 2001 puoliväliin mennessä. Ensi- 39419: voite on vaativa ja siihen pääseminen edellyttää sijaisen vastuun tavoitteen toteuttamisesta kan- 39420: määrätietoisia toimia. Vastaava tavoite on tar- tavat pakkaava teollisuus ja pakattujen tuottei- 39421: koitus sisällyttää valtakunnalliseen jätesuunni- den maahantuojat. Myös kunnat osallistuvat 39422: telmaan, joka hyväksyHäneen valtioneuvostossa asetettujen tavoitteiden toteutukseen. Kuntien 39423: heinäkuussa 1998. tärkein tehtävä lienee juuri kierrätykseen kelpaa- 39424: Valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa, sa- mattoman muovijätteen ohjaaminen muun polt- 39425: moin kuin jo hyväksytyissä alueellisissa jäte- tokelpoisen yhdyskuntajätteen kanssa hyödyn- 39426: suunnitelmissa, lähdetään siitä, että yhdyskunta- nettäväksi energiana. 39427: jätteiden hyödyntämisaste nostetaan nykyisestä 39428: 39429: Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 1998 39430: 39431: Ympäristöministeri Pekka Haavisto 39432: KK 747/1998 vp 3 39433: 39434: 39435: 39436: 39437: Tili Riksdagens Talman 39438: 39439: 1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen ningsgraden för kommunalt avfall skall höjas 39440: föreskriver har Ni, Fru Talman, tili vederböran- från nuvarande 30-35 procent tili 50 procent 39441: de medlem av statsrådet översänt följande av före år 2000 och till70 procent före år 2005. Den 39442: riksdagsman Erkki Pulliainen undertecknade nuvarande återvinningsgraden på 30-35 pro- 39443: spörsmål nr 747: cent har uppnåtts så gott som uteslutande genom 39444: avfallsåtervinning. 39445: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- Då komposteringen och rötningen ökar blir 39446: ta för att säkra att det plastavfall som det möjligt att uppnå en återvinningsprocent på 39447: samlas in från hushållen och andra an- 50 procent för det korumunala avfallet. Därefter 39448: vändare överallt i Finland återanvänds kan återvinningen bara ökas genom att vi tar i 39449: eller - där situationen så kräver - för- bruk energiutvinning. Det är möjligt att använda 39450: bränns för nyttobruk? sorterat och renat avfallsbränsle som ett sido- 39451: bränsle i industrin och energiverken. Om vi också 39452: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt framgent kan göra så, går det att undvika tvånget 39453: anföra följande: att bygga mycket dyra avfallsförbränningsan- 39454: läggningar, som senare kan visa sig överdimen- 39455: 1 de regionala avfallsplanerna enligt avfallsla- sionerade eller rent av obehövliga tiii exempel på 39456: gen, som redan godkänts och som med undantag grund av att avfallsmängden minskar eller dess 39457: av Åland täcker hela landet, är den allmänna kvalitet förändras. Då går det också att undvika 39458: utgångspunkten för målsättningen vad det koru- långväga a vfallstransporter. 39459: munala avfallet beträffar att mängden avfall som En stor del av plastavfallet kommer från för- 39460: uppstår år 2000 inte skall vara större än år 1994. packningar. 1 statsrådets beslut om förpackning- 39461: År 2005 skall den mängd kommunalt avfall som ar och förpackningsavfall (962/1997) är målet för 39462: uppkommer vara 15 procent mindre än den plastförpackningsavfa1115 procents återanvänd- 39463: mängd som den förutsedda ekonomiska utveck- ning och 45 procents återvinning före medlet av 39464: lingen skulle resultera i utan minskningsåtgärder. år 2001. Det primära ansvaret för måluppfyllel- 39465: Målet är krävande, och måluppfyllelsen kräver sen vilar på förpackningsindustrin och impor- 39466: målmedvetna åtgärder. A vsikten är att i den riks- törerna av förpackade produkter. Också kom- 39467: omfattande avfallsplanen, som torde godkännas munerna deltar i arbetet på måluppfyllelsen. 39468: i statsrådet i juli 1998, föra in en motsvarande Kommunernas viktigaste uppgift torde vara att 39469: målsättning . styra det icke återanvändbara plastavfallet tili 39470: 1 den riksomfattande avfallsplanen är ut- energiutvinning tillsammans med annat bränn- 39471: gångspunkten, på samma sätt som i de redan bart kommunalt avfall. 39472: godkända regionala avfallsplanerna, att återvin- 39473: 39474: Helsingfors den 25 juni 1998 39475: 39476: Miljöminister Pekka Haavisto 39477: KK 748/1998 vp 39478: 39479: Kirjallinen kysymys 748 39480: 39481: 39482: 39483: 39484: Markku Lehtosaari /kesk: Valkoselkätikka-alueen lunastuspäätök- 39485: sen purkamisesta 39486: 39487: 39488: Eduskunnan Puhemiehelle 39489: 39490: Valtioneuvosto on tehnyt l7.ll.l995 päätök- Myöhemmin valtioneuvoston käsittelyyn tul- 39491: sen Pertuumaan kunnassa sijaitsevan noin viiden leessa Natura-ohjelmassa saman alueen kooksi 39492: hehtaarin alueen pakkolunastamisesta valtiolle. ilmoitetaan 38 hehtaariaja alueen luontotyyppiä 39493: Valtioneuvoston päätös syntyi äänin l 0-7. Pää- kuvataan hakamaaksi ja kaskilaitumeksi, jossa 39494: töstä perusteltiin esittelymuistiossa nimettömillä tahopuuta on niukasti. Uhanalaisena lintulajina 39495: havainnoilla vuosina l992ja 1993. Ko. valkosel- mainitaanNaturan perusteluissa pyy. 39496: kätikan pesintää tai vanhoja pesintäkoloja tällä Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 39497: alueella ei ole voitu osoittaa, vaan lunastuspää- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 39498: töksen perusteluissakin vedotaan vain siihen, nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 39499: että tikan pesintä tällä alueella on mahdollista. nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 39500: Pertuumaan kunta ja maanomistajat vastustivat 39501: pakkolunastusta. Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- 39502: Valtioneuvoston lunastuspäätöksen peruste- siin 17.11.1995 riittämättömien ja ristirii- 39503: luissa ja ympäristöministeriön lausunnossa kor- taisten perusteiden pohjalta tehdyn Per- 39504: keimmalle hallinto-oikeudelle vuonna 1996 viita- tuumaan kunnassa sijaitsevan valkosel- 39505: taan valkoselkätikan pesintämahdollisuuteen lu- kätikkasuojelualueen 1unastuspäätöksen 39506: nastusalueella ja suojeluohjelmaan kuuluvalla kumoamiseksi? 39507: Pertuumaan Punakiven-Ahvenjärven alueella. 39508: Aluetta kuvataan runsaasti lahopuuta sisältävik- 39509: si lehtimetsiksi, joiden pinta-ala on 66 hehtaaria. 39510: 39511: Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1998 39512: 39513: Markku Lehtosaari /kesk 39514: 39515: 39516: 39517: 39518: 280043 39519: 2 KK 748/1998 vp 39520: 39521: 39522: 39523: 39524: Eduskunnan Puhemiehelle 39525: 39526: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa vuosia kestäneiden maastoselvitysten perusteel- 39527: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, la. Valkoselkätikan suojelusuunnitelmaan kuu- 39528: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen luva Punakiven-Ahvenjärven alue koostuu vii- 39529: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Markku destä lähekkäin sijaitsevasta osa-alueesta, josta 39530: Lehtosaaren näin kuuluvan kirjallisen kysymyk- Kukkolan tilaan kuuluva osa-alue lunastetaan 39531: sen n:o 748: valtiolle lainvoimaisen lunastusluvan perusteel- 39532: la. Osa-alueet, jotka ovatjoko ruokailu- tai pesi- 39533: Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei- mäalueita, muodostavat tikalle tärkeiden elin- 39534: siin 17.11.1995 riittämättömien ja ristirii- ympäristöjen mosaiikkimaisen kokonaisuuden. 39535: taisten perusteiden pohjalta tehdyn Per- Kukkolan tilan lunastuslupa-asian eri vaiheis- 39536: tunmaan kunnassa sijaitsevan valkosel- sa on varsin tarkoin perusteltu alueen merkitys 39537: kätikkasuojelualueen lunastuspäätöksen valkoselkätikan suojelun kannalta. Alueella ei 39538: kumoamiseksi? kuitenkaan ole ollut mahdollista tehdä syste- 39539: maattista, muun muassa pesintään liittyvää ha- 39540: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- vainnointia paikkakuntalaisten vahvan suojelu- 39541: vasti seuraavaa: vastaisuuden takia. Päätöksentekijöillä on kui- 39542: tenkin ollut käytettävissään kaikki asian ratkai- 39543: Maamme yhden uhanalaisimman lintulajin, sun kannalta oleellinen asiaseikasto. Myös kor- 39544: valkoselkätikan, suojelutoimet perustuvat pää- kein hallinto-oikeus on yksimielisessä päätökses- 39545: asiassa lajille soveliaiden elinympäristöjen säilyt- sään vahvistanut sen, että alueella on merkitystä 39546: tämiseen. Lajille tärkeitä elinympäristöjä on sel- valkoselkätikan suojelemisen kannalta. Oikeu- 39547: vitetty laatimalla tikalle erityinen suojelusuunni- dellisia, kuten muitakaan edellytyksiä päätöksen 39548: telma. Suojelusuunnitelma on laadittu alan par- kumoamiselle ei näyttäisi siten olevan olemassa. 39549: haiden asiantuntijoiden toimesta huolellisten, 39550: Helsingissä 2 päivänä heinäkuuta 1998 39551: Ympäristöministeri Pekka Haavisto 39552: KK 748/1998 vp 3 39553: 39554: 39555: 39556: 39557: Tili Riksdagens Talman 39558: 39559: 1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen Ahvenjärviområdet, som ingår skyddsplanen för 39560: anger Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med1em vitryggiga hackspetten, består av fem nära varan- 39561: av statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman dra liggande de1områden, av vi1ka det de1område 39562: Markku Lehtosaari undertecknade spörsmå1 nr som hör tili 1ägenheten Kukkola blir in1öst tili 39563: 748: staten på basis av ett 1aggillt inlösningstillstånd. 39564: Delområdena, som antingen tillhandahåller f6da 39565: Ämnar Regeringen vidta åtgärder för för hackspetten eller som den använder för häck- 39566: att häva bes1utet 17.11.1995 om in1ösning ning, bildar en mosaikartad he1het av 1ivsmiljöer 39567: av ett skyddsområde för vitryggiga som är viktiga för hackspetten. 39568: hackspetten i Pertunmaa kommun, som 1 de o1ika skedena kring processen med in1ös- 39569: fattades på otillräckliga och motstridiga ning av 1ägenheten Kukkola har områdets bety- 39570: grunder? delse med tanke på skyddet av vitryggiga hack- 39571: spetten motiverats mycket ingående. Det har 39572: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt dock inte varit möjligt att göra en systematisk 39573: anföra fö1jande: observation bl.a. i ans1utning tili häckningen på 39574: grund av att ortsborna kraftigt motsätter sig 39575: Åtgärderna för att skydda en av de mest hota- skyddet. Beslutsfattarna har dock haft tillgång 39576: de fågelarterna i vårt 1and, vitryggiga hackspet- tili alla de fakta som är väsentliga med tanke på 39577: ten, bygger huvudsakligen på att 1ivsmiljöer som avgörandet. Också högsta förvaltningsdomsto- 39578: är lämp1iga för arten bevaras. De för arten vikti- len har i sitt enhälliga bes1ut fastställt att området 39579: ga livsmiljöerna har undersökts genom att en har betydelse med tanke på skyddet av vitryggiga 39580: särskild skyddsplan lagts upp för denna hack- hackspetten. Det verkar alltså att inte finnas vare 39581: spett. Skyddsplanen är utarbetad av de bästa sig juridiska eller andra grunder för att häva 39582: experterna på området på basis av omsorgsfulla beslutet. 39583: undersökningar i terrängen i åratal. Punakivi- 39584: 39585: Helsingforsden 2juli 1998 39586: Miljöminister Pekka Haavisto 39587: j 39588: j 39589: j 39590: j 39591: j 39592: j 39593: j 39594: j 39595: j 39596: j 39597: j 39598: j 39599: j 39600: j 39601: j 39602: j 39603: j 39604: j 39605: j 39606: j 39607: j 39608: j 39609: KK 749/1998 vp 39610: 39611: Kirjallinen kysymys 749 39612: 39613: 39614: 39615: 39616: Kimmo Kiljunen /sd: Viisumianomusten tasapuolisesta käsittelystä 39617: 39618: 39619: 39620: Eduskunnan Puhemiehelle 39621: 39622: Tällä hetkellä Suomeen tulevilla ulkomaalai- käynti Suomessa voi monien kehitysmaista tai 39623: silla on ulkomaalaislain mukaan oltava maahan Itä-Euroopasta tulevien kansalaisten kohdalla 39624: saapuessaan tai maassa oleskellessaan viisumi tai kariutua siitä yksinkertaisesta syystä, että haki- 39625: oleskelulupa, jollei Suomea veivoittavasta kan- jaa ei katsota toivotuksi turistiksi maahamme, 39626: sainvälisestä sopimuksesta muuta johdu. Viisu- eikä hänelle näin ollen useasta viisumianomuk- 39627: min myöntää ulkomailla Suomen diplomaatti- sesta huolimatta myönnetä viisumia. Tämä siitä- 39628: nen edustusto tai lähetetyn konsulin virasto ul- kin huolimatta, että sekä hakija että kutsun esit- 39629: koasiainministeriön ohjeiden mukaisesti. Viisu- täjä ovat tavallisia, nuhteettomia kansalaisia. 39630: mi myönnetään ulkomaalaiselle edellyttäen, että Suomella on oikeus valita maahamme saapu- 39631: hän täyttää muut maahantulolle asetetut ehdot. vat henkilöt. Onko silti tarkoituksenmukaista ul- 39632: Hakijalla tulee olla Suomen kansalaisen esittämä komaalaispolitiikkaa eritellä Suomeen saapuvat 39633: kutsu, jossa eritellään muun muassa matkan tar- ulkomaalaiset kansalaisuutensa perusteella sel- 39634: koitus ja sen kesto. Viisumeiden myöntämisessä keästijopa toivottuihinja ei-toivottuihin turistei- 39635: viranomaiset käyttävät harkintavaltaa, hakijan hinja täten pyrkiä' estämään eräiden maiden kan- 39636: taustatekijöistä esimerkiksi rikosrekisteri voi salaisten kohdalla hyvin lyhytaikaisetkin käynnit 39637: ymmärrettävästi muodostua esteeksi viisumin maahamme? 39638: saamiseksi. Viisumin saamisessa taustaltaan Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 39639: muuten nuhteettomat henkilöt ovat kuitenkin tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 39640: epätasa-arvoisessa asemassa, lähinnä hakijan nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 39641: kansalaisuuden johdosta. Monien maiden kan- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 39642: salaisten kohdalla viisumivaatimus on lähinnä 39643: muodollisuus eikä viisumin haku tai sen käsittely Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 39644: tuota suurempaa vaivaa. Eräiden toisten maiden, ryhtyä varmistaakseen kaikille viisumi- 39645: kuten Pakistanin kaltaisten kehitysmaiden, kan- anomuksen Suomeen tehneille ulkomaa- 39646: salaisille turistimatka Suomeen on huomattavas- laisille tasapuolisen kohtelun? 39647: ti hankalampaa. Jopa hyvin lyhytaikainenkin 39648: 39649: Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1998 39650: 39651: Kimmo Kiljunen /sd 39652: 39653: 39654: 39655: 39656: 280043 39657: 2 KK 749/1998 vp 39658: 39659: 39660: 39661: 39662: Eduskunnan Puhemiehelle 39663: 39664: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Myönnettyjen viisumien määrät ovat vuosi 39665: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, vuodelta kasvaneet voimakkaasti. Kun viisumei- 39666: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen ta myönnettiin vuonna 1996 n. 350 000, niin 39667: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kimmo viime vuonna määrä ylitti 482 000 rajan, joista 39668: Kiljusen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen Venäjällä olevat edustustot yksin myönsivät run- 39669: n:o 749: saat 383 000 viisumia. Kehitys on ollut saman- 39670: suuntainen myös kehitysmaista tulevien matkai- 39671: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo lijoitten osalta, joskin selvästi lievempää. Kulu- 39672: ryhtyä varmistaakseen kaikille viisumi- van vuoden ensipuoliskon tiedot viittaavat sii- 39673: anomuksen Suomeen tehneille ulkomaa- hen, että matkailijoitten määrät Suomeen tulevat 39674: laisille tasapuolisen kohtelun? edelleen kasvamaan viisumivaatimuksesta huoli- 39675: matta. 39676: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- Suomen viisumikäytäntö tällä hetkellä on var- 39677: vasti seuraavaa: masti eräs EU-maitten liberaaleimmista. Tätä 39678: käytäntöä pyritään ylläpitämään tulevaisuudes- 39679: Suomi noudattaa viisuminautopolitiikassaan sakin EU:n ja Schengenin viisumimääräysten 39680: EU- ja Schengen-maitten hyväksymiä periaattei- sallimissa puitteissa. Samalla on pyrittävä estä- 39681: ta. Lähtökohtana on, että viisumi myönnetään, mään viisumien väärinkäyttö laittomaan siirto- 39682: ellei hakemuksen hylkäämiseen ole erityisiä syi- laisuuteen. Tämä on seikka, joka on vakava on- 39683: tä. Viisumivaatimus ei yhdessäkään tapauksessa gelma varsinkin keskeisissä EU-maissa. Viisu- 39684: ole muodollisuus, kuten kysymyksessä annetaan minannassa meidän on huomioitava myös muit- 39685: ymmärtää. Jokainen hakemus tutkitaan erikseen ten EU-maitten perustellut tarpeet, kuten EU- 39686: hakijan kansalaisuudesta riippumatta. Silloin määräyksetkin edellyttävät. 39687: kun hakemus hylätään, niin se ei tapahdu hakijan Suomi pyrkii rakentavalla yhteistyöllä jäsen- 39688: kansalaisuuden perusteella. Jokaisen kielteisen maitten kanssa vaikuttamaan EU:n ja Schenge- 39689: päätöksen takana on selvä syy, miksi hakemusta nin viisumipolitiikkaan toivomaamme suuntaan. 39690: ei ole voitu hyväksyä. 39691: 39692: Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 1998 39693: 39694: Ulkoasiainministeri Tarja Halonen 39695: KK 749/1998 vp 3 39696: 39697: 39698: 39699: 39700: Tili Riksdagens Talman 39701: 39702: I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen Antalet beviljade viseringar har ökat kraftigt 39703: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande år för år. År 1996 beviljades ca 350 000 visum, 39704: medlem av statsrådet översänt följande av riks- förra året utgavs fler än 482 000. Av dessa bevil- 39705: dagsman Kimmo Kiljunen undertecknade spörs- jades drygt 383 000 enbart av beskickningarna i 39706: mål nr 749: Ryssland. Trenden har gått i samma riktning 39707: även i fråga om resenärer från utvecklingsländer- 39708: Vad ämnar Regeringen göra för att na, även om utvecklingen inte varit lika markant. 39709: försäkra sig om att alla utlänningar som Uppgifterna från de sex första månaderna av 39710: ansöker om visum tili Finland skall be- innevarande år pekar på stigande siffror i fråga 39711: handlas lika? om antalet resande tili Finland, trots viserings- 39712: kravet. 39713: Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt Finlands viseringspraxis är säkert bland de 39714: anföra följande: liberalaste i EU-länderna för närvarande. Också 39715: i fortsättningen kommer man att försöka upp- 39716: I sin viseringspolitik följer Finland de princi- rätthålla denna praxis inom ramen för viserings- 39717: per som antagits av EU-länderna och Schengen- bestämmelserna inom EU och Schengen. Samti- 39718: länderna. Man utgår från att visum skall beviljas digt måste man försöka förhindra att visum miss- 39719: om det inte finns särskilda skäl för att förkasta en brukas för illegal migration. Denna omständig- 39720: ansökan. Kravet på visering är inte i något enda het utgör ett allvarligt problem, särskilt i de cen- 39721: fall bara en formalitet, vilket spörsmålet låter trala EU-Iänderna. När vi utger visum mäste vi 39722: förstå. Varje ansökan prövas särskilt, oberoende även ta hänsyn tili de övriga EU-ländernas moti- 39723: av den sökandes nationalitet. När en ansökan verade krav, vilket även EU-bestämmelserna för- 39724: förkastas, sker inte detta på basis av den sökan- utsätter. 39725: des nationalitet. Bakom varje negativt beslut Genom konstruktivt samarbete vill Finland 39726: finns en påtaglig orsak tili att ansökan inte har påverka viseringspolitiken i EU-och Schengen i 39727: kunnat godkännas. samråd med medlemsländerna, i den riktning vi 39728: önskar. 39729: 39730: Helsingfors den 3 juli 1998 39731: 39732: Utrikesminister Tarja Halonen 39733: 1 39734: 1 39735: 1 39736: 1 39737: 1 39738: 1 39739: 1 39740: 1 39741: 1 39742: 1 39743: 1 39744: 1 39745: 1 39746: 1 39747: 1 39748: 1 39749: 1 39750: 1 39751: 1 39752: 1 39753: 1 39754: 1 39755: 1 39756: 1 39757: KK 750/1998 vp 39758: 39759: Kirjallinen kysymys 750 39760: 39761: 39762: 39763: 39764: Ulla Anttila /vihr ym.: Puhetta tukevien ja korvaavien kommuni- 39765: kaatiomenetelmien kehittämisestä 39766: 39767: 39768: Eduskunnan Puhemiehelle 39769: 39770: Puhevammaiset lapset tarvitsevat kommuni- tärkeää, koska tämä helpottaa puhevammaisten 39771: kaatioonsa vaihtoehtoisia eli puhetta tukevia ja henkilöiden integroitumista yhteiskuntaan. 39772: korvaavia kommunikaatiomenetelmiä (augmen- Suomessa on selvittämättä, kuinka laaja tarve 39773: tative and alternative communication AAC). vaihtoehtoisten kommunikaatiomenetelmien 39774: Näitä menetelmiä on viimeisten kymmenen vuo- käyttämiseen maassa oikein on ja miten tähän 39775: den aikana kehitetty ratkaisevasti. Apuna lapsen tarpeeseen voitaisiin vastata. Puhetta tukevista ja 39776: kommunikaatiossa voidaan käyttää viittomia, korvaavista kommunikaatiomenetelmistä pitää 39777: erilaisia kuvasymboleita sekä kuvien ja tekstin laatia selvitys, jonka pohjalta edistetään niiden 39778: yhdistelmää. Teknisenä apuvälineenä kommuni- käyttöä. Selvityksen pitäisi kattaa asiat, jotka 39779: kaatiossa voi olla tietokone tai kommunikaatto- liittyvät vaihtoehtoisten kommunikaatiomene- 39780: ri. Puhetta tukevienja korvaavien kommunikaa- telmien tarpeen määrään sekä sen eri tyyppeihin. 39781: tiomenetelmien kehitys on lisännyt puhevam- Lisäksi on tarpeen kartoittaa, mitkä valmiudet 39782: maisten henkilöiden mahdollisuuksia tulla ym- kunnallisilla ja muilla palvelujen järjestäjillä on 39783: märretyksi ja ilmaista itseään. edistää puhevammaisten kommunikaatiota. Pa- 39784: Puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatio- ras paikka tämän selvityksen ohjaamiseen on 39785: menetelmiä käyttävät esimerkiksi henkilöt, joi- sosiaali- ja terveysministeriö, vaikka selvitys on 39786: den diagnoosi on autismi tai jonkinlainen kehi- syytä laatia yhteistyössä opetushallinnon kanssa. 39787: tysvammaisuus. Heidän ongelmiensa tausta on Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 39788: neurologinen: he eivät pysty tuottamaan puhetta tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 39789: eikä puhe jäsenny heidän aivoissaan kognitiivi- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen 39790: sesti samalla tavalla kuin normaaleissa aivoissa. jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 39791: Vaihtoehtoisia kommunikaatiomenetelmiä 39792: tunnetaan Suomessa lähinnä asiantuntijapiireis- Aikooko Hallitus selvittää puhetta tu- 39793: sä. Erityisasiantuntijoita ovat puheterapeutit ja kevienja korvaavien kommunikaatiome- 39794: monet erityispedagogiikkaan erikoistuneet hen- netelmien tarpeen Suomessa ja laatia sel- 39795: kilöt. Asiantuntemuksen kehittäminen ja sitä vityksen pohjalta toimintaohjelman pu- 39796: koskevan tiedon levittäminen puhetta tukevista hetta tukevan ja korvaavan kommuni- 39797: ja korvaavista kommunikaatiomenetelmistä on kaation edistämiseksi? 39798: 39799: Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1998 39800: 39801: Ulla Anttila /vihr Satu Hassi /vihr Anne Huotari /vas 39802: Jorma Kukkonen /sd Erkki Pulliainen /vihr Hanna Markkuta-Kivisilta /kok 39803: Pirjo-Riitta Antvuori /kok Mari Kiviniemi /kesk Rauha-Maria Mertjärvi /vihr 39804: Riitta Prusti /sd Säde Tahvanainen /sd Irina Krohn /vihr 39805: Tuija Brax /vihr Osmo Soininvaara /vihr 39806: 39807: 39808: 39809: 39810: 280043 39811: 2 KK 750/1998 vp 39812: 39813: 39814: 39815: 39816: Eduskunnan Puhemiehelle 39817: 39818: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Asiantuntemusta puhetta tukevista ja korvaa- 39819: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, vista kommunikaatiomenetelmistä on alueellisil- 39820: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen la resurssikeskuksilla. Alueelliset resurssi- ja 39821: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ulla Antti- osaamiskeskukset ovat kuntien, kuntayhtymien, 39822: lan ym. kirjallisen kysymyksen n:o 750: sairaanhoitopiirien tai järjestöjen ylläpitämiä. 39823: Esimerkiksi Kehitysvammaliitto, Aivohalvaus- 39824: Aikooko Hallitus selvittää puhetta tu- ja afasialiitto, Jyväskylän kaupunki, Helsingin 39825: kevienja korvaavien kommunikaatiome- yliopistollinen keskussairaala sekä ruotsinkielis- 39826: netelmien tarpeen Suomessa ja laatia sel- tä väestöä palveleva Folkhälsan tuottavat tätä 39827: vityksen pohjalta toimintaohjelman pu- koskevaa erityisosaamista. Lisäksi alan erityis- 39828: hetta tukevan ja korvaavan kommunika- asiantuntemusta on puheterapeuteilla, toiminta- 39829: tion edistämiseksi? terapeuteilla ja erityiskoulujen opettajilla. 39830: Vaihtoehtoisia kommunikaatiomenetelmiä 39831: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- on Suomessa selvitetty ja kehitetty 1990-luvulla. 39832: vasti seuraavaa: Kehitysvammaliitto selvitti vuosina 1989-1990 39833: puhetta tukevat ja korvaavat kommunikaatio- 39834: Puhetta tukeva kommunikaatio tarkoittaa menetelmät Suomessa. Vuosina 1991-1996 Ke- 39835: puheen selventämiseksi tai puheen oppimisen tu- hitysvammaliitto toteutti TULPPA-projektin 39836: kena käytettyä kommunikointitapaa. Menetel- yhteistyössä Suomen CP-liiton, Aivoha1vaus- ja 39837: mät, joita käytetään kommunikoitaessa muulla afasialiiton sekä Kuurojen liiton kanssa. Projek- 39838: tavoin kuin puheen avulla, ovat puhetta korvaa- tissa selvitettiin vaikeasti puhevammaisten mää- 39839: vaa kommunikaatiota. rää ja tulkkipalvelun tarvetta 20 kunnassa. Ko- 39840: Puhetta tukevista ja korvaavista kommuni- keilun avulla kehitettiin myös uusia toimintamal- 39841: kaatiomenetelmistä hyötyvät puhe- ja kuulo- leja sekä käynnistettiin Joensuun ja Jyväskylän 39842: vammaiset lapset ja aikuiset. Puhetta tukevia ja kaupungin tulkki- ja kommunikaatiokeskukset 39843: korvaavia menetelmiä ovat puhetulkkaus, ele- ja Teknologista osaamista puhevammaisten 39844: viiuomakommunikaatio sekä apuvälineitä hyö- kommunikointiin on kehitetty myös osana 39845: dyntävät kommunikaatiotavat, kuten symboli- eurooppalaista tutkimusta. Euroopan unionin 39846: kommunikaatio, blisskieli ja kirjoituskommuni- TIDE-tutkimusohjelmaan kuuluvassa AC- 39847: kaatio. Kommunikointiin käytettävä teknologia CESS-projektissa kehitettiin ja arvioitiin kom- 39848: voi vaihdella kommunikaatiotauluista ja nauhu- munikointiohjelmia sellaisille puhevammaisille 39849: reista erilaisiin kommunikointilaitteisiin, joista henkilöille, jotka käyttävät symboli- tai kuva- 39850: edistyneimpiä ovat tietokoneavusteiset kommu- kommunikaatiota pääasiallisena kommunikoin- 39851: nikaation apuvälineet timuotonaan. Käpylän kuntoutuskeskuksessa 39852: Puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatio- on vuonna 1998 tutkittu korvaavien kommu- 39853: menetelmiä käyttävät henkilöt, joilla on vaikea nikaatiomenetelmien käyttömahdollisuutta 39854: puhevamma. Näitä henkilöitä on Suomessa ar- Locked-in-oireyhtymän hoidossa. Parhaillaan 39855: violta 0,3-0,4% väestöstä. Vaikean puhevam- Stakes suorittaa tietokoneavusteisen kommuni- 39856: man syynä voi olla kehitysvamma, CP-vamma, koinnin vaikuttavuutta koskevaa tutkimusta. 39857: afasia, kielen kehityksen erityisvaikeus, autismi, Kuntien taloudellisten vaikeuksien vuoksi eri- 39858: kuulovamma, puhe-elimistön toiminnanvajaus tyisryhmille, kuten vammaisille henkilöille, tar- 39859: tai etenevä neurologinen sairaus. Puhetta tukevi- koitetut sosiaalihuollon palvelut ovat viime vuo- 39860: en ja korvaavien kommunikaatiomenetelmien sinajossain määrin heikentyneet. Mm. vammais- 39861: käyttäjät ovat siten eri-ikäisiä ja eri tavoin vam- palvelujen saaminen on entistäkin epävarmem- 39862: maisia henkilöitä. Sairaudet ja vammat voivat paa erityisesti pienissä kunnissa. 39863: olla hyvinkin pieniä ja harvinaisia, minkä vuoksi Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työ- 39864: syystä erityisasiantuntijuuden ylläpitäminen ja ryhmä antoi vuonna 1997 ehdotuksensa siitä, 39865: kehittäminen on vaativa tehtävä. miten sosiaalihuollon erityisosaaminen ja erityis- 39866: KK 750/1998 vp 3 39867: 39868: ryhmien tarvitsemat palvelut voitaisiin nykyistä palvelutuotantoon entistä tiiviimmin. Lisäksi 39869: paremmin turvata koko maassa kunnan koosta keskeistä on uusien toimintamallien ja työtapo- 39870: ja sijainnista riippumatta. Mm. vammaisten pal- jen kehittäminen ja tiedon välittäminen erityis- 39871: velut olivat työryhmän tarkastelun kohteena. palveluista asiakkaiden käyttöön. 39872: Työryhmä teki ehdotuksia sosiaalityön ja -huol- Ministeriö on asettanut hankkeelle valtakun- 39873: lon aseman parantamisesta kunnissa, opetus-, nallisen johtoryhmän sekä 12 alueellista johto- 39874: tutkimus- ja kehittämistoiminnan edistämisestä, ryhmää, joissa on JOO eri toimijoita ja alueen 39875: rahoituksen turvaamisesta sekä sosiaalihuollon keskeisiä vaikuttajia edustavaa henkilöä. Kehi- 39876: erityisosaamista ja -palveluja koskevan hank- tystä vauhdittamaan palkataan lisäksi viisi 39877: keen käynnistämisestä. alueellista asiamiestä. Vuonna 1998 laaditaan 39878: Sosiaali- ja terveysministeriö on työryhmän alueelliset perusselvitykset, joissa selvitetään eri- 39879: ehdotusten perusteella käynnistänyt sosiaali- tyispalvelujen tuottajat ja kenelle palveluja tarjo- 39880: huollon erityisryhmien palvelujen parantamisek- taan. Mm. puhevammaisten tulkkipalvelut, au- 39881: si Verkostoituvat erityispalvelut -projektin. Kol- tistien palveluja koskeva erityisosaaminen, har- 39882: mivuotinen projekti on valtakunnallinen ja vinaiset sairaudet ja vammat, apuvälinepalvelut, 39883: alueellinen. Projekti käynnistää prosessin, jonka eräät kehitysvammapalvelut sekä kuurosokeiden 39884: tavoitteena on pitkällä aikavälillä turvata sosiaa- erityispalvelut sisältyvät koko maan kattavaan 39885: lihuollon erityispalvelut kaikille niitä tarvitseville perusselvitykseen. 39886: myös pienissä kunnissa. Hankkeen tarkoitukse- Verkostoituvat erityispalvelut -projekti päät- 39887: na on kehittää ylikunnallista yhteistyötä verkos- tyy vuonna 1999, jolloin johtoryhmä tekee ehdo- 39888: toimalla kuntien, kuntayhtymien ja järjestöjen tukset tarvittavista jatkotoimista sekä mahdolli- 39889: tuottamia palveluja ja erityisosaamista sekä kyt- sesti tarvittavista rahoituksen ja lainsäädännön 39890: keä koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoiminta muutoksista. 39891: 39892: Helsingissä 2 päivänä heinäkuuta 1998 39893: 39894: Ministeri Terttu Huttu-Juntunen 39895: 4 KK 750/1998 vp 39896: 39897: 39898: 39899: 39900: Tili Riksdagens Talman 39901: 39902: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen rätthållandet och utvecklandet av särskild sak- 39903: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande kunskap är en krävande uppgift. 39904: medlem av statsrådet översänt följande av riks- De regionala resurscentren har sakkunskap i 39905: dagsman Ulla Anttila m.fl. undertecknade spörs- fråga om de alternativa kommunikationsmet- 39906: mål nr 750: oderna. Kommunerna, samkommunerna, sjuk- 39907: vårdsdistrikten eller olika organisationer är hu- 39908: Har Regeringen för avsikt att utreda vudmän för de regionala resurs- och kunskaps- 39909: behovet i vårt land av metoder för kom- centren. T.ex. Förbundet Utvecklingshämning, 39910: munikation som stöder och ersätter talet, Stroke- och afasiförbundet, Jyväskylä stad, 39911: dvs. alternativ kommunikation (AAC), Helsingfors universitetscentralsjukhus och Folk- 39912: och att på basis av utredningen göra upp hälsan, som betjänar den svenskspråkiga befolk- 39913: ett åtgärdsprogram för främjande av al- ningen, tillhandahåller sådant särskilt kunnande. 39914: ternativ kommunikation? Dessutom har talterapeuterna, ergo-terapeuter- 39915: na och lärarna i specialskolor särskild sakkun- 39916: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt skap på området. 39917: anföra följande: De alternativa kommunikationsmetoderna 39918: har i Finland utretts och utvecklats på 1990-talet. 39919: Med kommunikation som stöder talet avses Förbundet Utvecklingshämning utredde åren 39920: kommunikation som används för att göra talet 1989-1990 för Finlands del dessa kommunika- 39921: tydligare eller som stöd för talutvecklingen. De tionsmetoder. Åren 1991-1996 genomförde för- 39922: metoder som används för kommunikation på bundet i samarbete med Finlands CP-Förbund, 39923: annat sätt än genom tai är kommunikation som Stroke- och afasiförbundet samt Dövas Förbund 39924: ersätter talet. projektet TULPPA. lnom ramen för projektet 39925: De alternativa kommunikationsmetoderna är utreddes antalet personer med svår talskada och 39926: tili nytta för barn och vuxna med tai- och hörsel- behovet av tolktjänster i 20 kommuner. Med 39927: skador. Tolkning till ta1, teckenkommunikation hjälp av försöket utvecklades också nya verk- 39928: samt kommunikation vid viiken används hjälp- samhetsmodeller samt startades tolk- och kom- 39929: medel, såsom symbolkommunikation, Bliss- munikationscentrer i Joensuu och Jyväskylä 39930: språket och skriven kommunikation är exempel stad. 39931: på sådan alternativ kommunikation. Den tekno- Det teknologiska kunnandet i anslutning tili 39932: logi som används för kommunikationen kan va- talskadades kommunikation har också utveck- 39933: riera från kommunikationstavlor och bandspe1a- lats som en del av den europeiska forskningen. 39934: re tili olika kommunikationsanordningar, av vil- lnom ramen för ACCESS-projektet, som är en 39935: ka de datorstödda kommunikationshjä1pmedlen del av TIDE-forskningsprogrammet, utveckla- 39936: är de mest avancerade. des kommunikationsprogram för sådana talska- 39937: De alternativa kommunikationsmetoderna dade som använder symbol- eller bildkommuni- 39938: används av personer med en svår talskada. Dessa kation som huvudsaklig kommunikationsform 39939: personer utgör i Finland uppskattningsvis 0,3- samt gjordes en utvärdering av programmen. 1 39940: 0,4 % av befolkningen. Orsaken tili den svåra rehabiliteringscentralen i Kottby har år 1998 39941: talskadan kan vara en utvecklingsskada, en CP- möjligheten att använda alternativa kommuni- 39942: skada, afasi, särskilda svårigheter med den kationsmetoder vid behandlingen av Locked-in- 39943: språkliga utvecklingen, autism, en hörselskada, syndromet undersökts. Som bäst utförs vid Sta- 39944: en funktionsnedsättning i talorganen eller en pro- kes en undersökning som gäller effekterna av 39945: gressiv neurologisk sjukdom. De alternativa datorstödd kommunikation. 39946: kommunikationsmetoderna används således av På grund av kommunernas ekonomiska svå- 39947: personer i olika åldrar och med olika slag av righeter har de tjänster inom socialvården som är 39948: handikapp. Sjukdomarna och skadorna kan vara avsedda för specialgrupper, såsom handikappa- 39949: t.o.m. mycket lindriga och ovanliga, varför upp- de, försämrats något under de senaste åren. Det 39950: KK 750/1998 vp 5 39951: 39952: är bl.a. svårare än f6rut att få tjänster f6r handi- muner och organisationer tilihandahåller samt 39953: kappade i synnerhet i små kommuner. att i allt högre grad koppla samman utbild- 39954: En arbetsgrupp som tilisatts av social- och nings-, forsknings- och utvecklingsverksamheten 39955: hälsovårdsministeriet lade år 1997 fram ett för- med serviceproduktionen. Viktiga element i pro- 39956: slag om hur det speciala kunnandet inom social- cessen är dessutom utvecklandet av nya verksam- 39957: vården och de tjänster som specialgrupperna be- hetsmodeller och arbetssätt, och förmedlandet 39958: höver skulle kunna tryggas på ett bättre sätt än i av information om specialservice tili klienterna. 39959: dag i hela landet, oberoende av kommunens stor- För projektet har ministeriet tilisatt en riks- 39960: lek och läge. Bl.a. tjänsterna för handikappade omfattande ledningsgrupp och 12 regionala led- 39961: var föremål för arbetsgruppens granskning. Ar- ningsgrupper, i vilka finns 100 personer som före- 39962: betsgruppen framställde förslag om hur soci- träder olika aktörer och de centrala påverkarna i 39963: alarbetets och -vårdens ställning skulle kunna regionen. För att utvecklingen skall gå snabbare 39964: förbättras i kommunerna, om främjande av un- kommer man dessutom att anställa fem regionala 39965: dervisnings-, forsknings- och utvecklingsverk- ombud. År 1998 kommer man att göra grund- 39966: samheten, tryggande av finansieringen samt inle- läggande regionala utredningar gällande vem 39967: dande av ett projekt gällande specialservice och som tillhandahåller specialservice och tili vem de 39968: -kunnande inom socialvården. bjuds ut. Bl.a. tolktjänsten f6r talhandikappade, 39969: Social- och hälsovårdsministeriet har på basis det särskilda kunnandet i anslutning tili tjänster- 39970: av arbetsgruppens förslag startat ett projekt som na för autistiska personer, ovanliga sjukdomar 39971: gäller skapande av nätverk för specialservice och och handikapp, hjälpmedelservice, vissa tjänster 39972: -kunnande och vars syfte är att förbättra servicen för utvecklingsstörda samt specialtjänsterna för 39973: för specialgrupperna inom socialvården. Det tre- dövblinda ingår i den grundläggande riksomfat- 39974: åriga projektet är riksomfattande och regionalt. tande utredningen. 39975: Projektet inleder en process vars syfte är att på Projektet för skapande av nätverk för special- 39976: lång sikt garantera att alla som behöver special- tjänster och -kunnande avslutas år 1999, då led- 39977: tjänster inom socialvården har tiligång tili såda- ningsgruppen lägger fram förslag om de fortsatta 39978: na, också i små kommuner. Syftet med projektet åtgärder som behövs samt om eventuella änd- 39979: är att utveckla samarbetet mellan kommunerna ringar som behövs i fråga om finansieringen och 39980: genom att skapa nätverk för de tjänster och det lagstiftningen. 39981: särskilda kunnande som kommuner, samkom- 39982: 39983: Helsingforsden 2juli 1998 39984: 39985: Minister Terttu Huttu-Juntunen 39986: KK 751/1998 vp 39987: 39988: Kirjallinen kysymys 751 39989: 39990: 39991: 39992: 39993: Janina Andersson /vihr: Äitiysrahan aikaruispäivän määräyty- 39994: misestä 39995: 39996: 39997: Eduskunnan Puhemiehelle 39998: 39999: Äitiyslomalle siirtyvän naisen tulee siirtyä äi- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 40000: tiysrahalle 50-30 päivää ennen laskettua lapsen nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 40001: synnytystä. Jos synnytys viivästyy, nainen voi 40002: kuluttaa tahtomattaan suuren osan äitiysloma- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 40003: päivistään, ennen kuin lapsi on tullut maailmaan. ryhtyä sen mahdollistamiseksi, että tule- 40004: Joka päivä kotona ennen lapsen syntymää on va äiti itse saa valita siirtymisen äitiyslo- 40005: päivä pois äitiyslomasta lapsen kanssa. malle myöhemmin kuin 30 päivää ennen 40006: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- laskettua synnytystä? 40007: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 40008: 40009: Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1998 40010: 40011: Janina Andersson /vihr 40012: 40013: 40014: 40015: 40016: 280043 40017: 2 KK 751/1998 vp 40018: 40019: 40020: 40021: 40022: Eduskunnan Puhemiehelle 40023: 40024: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa sena on edistää odottavan äidin ja syntyvän lap- 40025: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, sen terveyttä antamalla tulevalle äidille mahdolli- 40026: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen suus jäädä pois työstä sekä tilaisuus saada asian- 40027: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Janina An- mukaista hoitoa. Synnytyksen jälkeisen vaiheen 40028: derssonin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen tarkoitus on antaa äidille taasen mahdollisuus 40029: n:o 751: toipua synnytyksestä sekä hoitaa vastasyntynyt- 40030: tä lastaan. 40031: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo Äitiysrahakauden alkamisajankohdan lääke- 40032: ryhtyä sen mahdollistamiseksi, että tule- tieteellisiä perusteita on selvitetty ennen vuoden 40033: va äiti itse saa valita siirtymisen äitiyslo- 1991 alusta voimaan tullutta lain muutosta muun 40034: malle myöhemmin kuin 30 päivää ennen muassa lääkintöhallituksen yhteydessä toimivas- 40035: laskettua synnytystä? sa äitiyshuollon asiantuntijatyöryhmässä. Työ- 40036: ryhmä on todennut, että äitiysloman pidentämi- 40037: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- nen terveydellisin perustein painottuu voimak- 40038: vasti seuraavaa: kaasti synnytystä edeltävään aikaan. Muun 40039: muassa ennenaikaisen synnytyksen vaara (supis- 40040: Sairausvakuutuslain 14 §:n perusteella suori- tukset), toksemiavaara (raskausmyrkytys) sekä 40041: tetaan ansionmenetyksen korvaamiseksi äideille istukan verenkierrolliset syyt puoltavat sitä, että 40042: raskauden ja synnytyksen johdosta äitiysrahaa. äitiysloma alkaisi kaksi kuukautta ennen lasket- 40043: Sairausvakuutuslain 21 §:n nojalla äitiysrahaan tua synnytysaikaa. Siten on perusteltua, että äi- 40044: on oikeus naisella, jonka raskaus on kestänyt tiysrahakauden alkamisajankohtaa voidaan 40045: vähintään 154 päivää ja joka on asunut Suomes- muuttaa laissa säädetyissä rajoissa, ettei työsken- 40046: sa vähintään 180 päivää välittömästi ennen las- telyn jatkuminen aiheuttaisi vaaraa sikiön tai 40047: kettua synnytysaikaa. Oikeus äitiysrahaan alkaa odottavan äidin terveydelle. 40048: sairausvakuutuslain säännösten perusteella Sairausvakuutuslain mukaisten vanhempain- 40049: etuuden hakijan valinnan mukaan aikaisintaan etuisuuksien suorittamisajan vapaaoikeuksista 40050: 50 arkipäivää ja viimeistä~n 30 arkipäivää ennen säädetään työsopimuslaissa. Lokakuun alusta 40051: laskettua synnytysaikaa. Aitiysrahaa suoritetaan 19981ukien tulevat voimaan työsopimuslain uu- 40052: yhteensä 105 arkipäivältä. Lisäksi lapsen hoidon distetut perhevapaita koskevat säännökset. Tä- 40053: vuoksi vanhemmilla on oikeus saada välittömäs- män lain 35 b §:n mukaan työntekijä saa työnan- 40054: ti äitiysrahakauden päätyttyä vanhempainrahaa tajan suostumuksella tehdä äitiysrahakauden ai- 40055: 158 arkipäivältä. Edelleen kotihoidossa lapsen kana työtä, jos työ ei vaaranna äidin eikä sikiön 40056: hoitaminen on mahdollista vanhempainraha- tai syntyneen lapsen turvallisuutta. Tällaista työ- 40057: kauden jälkeen esimerkiksi hoitovapaata käyt- tä ei saa tehdä kuitenkaan kahden viikon aikana 40058: täen, jolloin vanhempi voi saada lasten kotihoi- ennen laskettua synnytysaikaa eikä kahden vii- 40059: don tukea. kon aikana synnytyksen jälkeen.Tällöin sairaus- 40060: Äitiysrahakauden alkamisajankohtaa koske- vakuutuslain 22 §:n perusteella työssäolaajan äi- 40061: via sairausvakuutuslain säännöksiä muutettiin tiys- ja vanhempainraha maksetaan vähimmäis- 40062: 1.1.1991 voimaan tulleella lailla. Lain muuttami- määräisenä eli 60 markkaa päivältä. Lisäksi työ- 40063: sella joustavoitettiin äitiysrahajärjestelmää. Äi- turvallisuuslainsäädännössä säädetään muun 40064: tiysrahakausi voidaan jakaa kahteen vaiheeseen muassa työolosuhteista johtuvista vaaratekijöis- 40065: kuten hallituksen esityksen (HE 208/1990 vp) tä mahdollisen perimälle tai sikiölle aiheutuvan 40066: perusteluissa on todettu. Synnytystä edeltävän vaaran osalta. 40067: vaiheen,jota esitetty kysymys koskee, tarkoituk- 40068: 40069: Helsingissä 6 päivänä heinäkuuta 1998 40070: 40071: Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre 40072: KK 751/1998 vp 3 40073: 40074: 40075: 40076: 40077: Tili Riksdagens Talman 40078: 40079: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen det barn som skall födas genom att modern ges 40080: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande möjlighet att sluta arbeta och få sakenlig vård. 40081: medlem av statsrådet översänt följande av riks- A vsikten med skedet efter förlossningen är igen 40082: dagsman Janina Andersson undertecknade att modern ges möjlighet att återhämta sig efter 40083: spörsmål nr 751: förlossningen och sköta sitt nyfödda barn. 40084: De medicinska grunderna för när moder- 40085: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- skapspenningsperioden skall börja utreddes före 40086: ta för att en blivande mor själv skall kun- den reviderade Iagen trädde i kraft från början av 40087: na välja att börja moderskapsledigheten 1991 bl.a. inom en arbetsgrupp med sakkunniga 40088: senare än 30 dagar före den beräknade inom mödravärden i anslutning tili medicinalsty- 40089: tidpunkten för nedkomsten? relsen. Arbetsgruppen framhöll att en förläng- 40090: ning av moderskapsledigheten av hälsoskäl bör 40091: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt rekommenderas uttryckligen under den tid som 40092: anföra följande: föregår förlossningen. BI.a. risken att förloss- 40093: ningen börjar för tidigt (sammandragningar), ris- 40094: Med stöd av 14 § sjukförsäkringslagen betalas ken för toxemi (graviditetsförgiftning) samt orsa- 40095: moderskapspenning i ersättning för inkomst- ker som har att göra med blodcirkulationen i 40096: bortfall vid ha vandeskap och barnsbörd. Rätt tili moderkakan talar för att moderskapsledigheten 40097: moderskapspenning har med stöd av 21 § sjukför- kunde börja två månader före den beräknade 40098: säkringslagen en kvinna vars havandeskap har tidpunkten för förlossningen. Det är således mo- 40099: varat minst 154 dagar och som har varit bosatt i tiverat att det finns möjlighet att justera tidpunk- 40100: Finland minst 180 dagar omedelbart fåre den ten för moderskapspenningsperiodens början 40101: beräknade tidpunkten för nedkomsten. Rätten inom lagstadgade gränser så att varken fostrets 40102: tiii moderskapspenning uppkommer med stöd av eller moderns hälsa äventyras om arbetet fortgår. 40103: sjukförsäkringslagen enligt sökandens önskemål 1Iagen om arbetsavtal bestäms om rättigheter- 40104: tidigast 50 vardagar och senast 30 vardagar ome- na tili Iedighet under den tid föräldraförmåner 40105: delbart före den beräknade tidpunkten för ned- enligt sjukförsäkringslagen betalas. De förnyade 40106: komsten. Moderskapspenning betalas för totalt bestämmelserna om familjeledighet i Iagen om 40107: 105 vardagar. Dessutom har föräldrarna rätt att arbetsavtal träder i kraft från början av oktober 40108: för vård av barn få föräldrapenning för 158 var- 1998. Enligt 35 b § nämnda Iag får en arbetstagare 40109: dagar omedelbart efter moderskapspenningspe- med arbetsgivarens samtycke utföra arbete un- 40110: riodens slut. Vidare är det möjligt att sköta ett der moderskapspenningsperioden om det inte 40111: barn hemma efter föräldrapenningperiodens slut äventyrar moderns eller fostrets eller det nyfödda 40112: t.ex. genom att utnyttja vårdledighet, då föräld- barnets säkerhet. Sådant arbete får dock inte 40113: ern kan få stöd får hemvård av barn. utföras under två veckor före den beräknade 40114: De bestämmelser i sjukförsäkringslagen som tidpunkten för nedkomsten och inte under två 40115: gäller tidpunkten för moderskapspenningsperio- veckor efter nedkomsten. Härvid betalas med 40116: dens början ändrades genom en lag som trädde i stöd av 22 § sjukförsäkringslagen moderskaps- 40117: kraft den 1 januari 1991. Genom denna Iagänd- och föräldrapenning under den tid arbete utförs 40118: ring blev systemet med moderskapspenning smi- tili ett minimibelopp, dvs. 60 mark per dag. Där- 40119: digare. Moderskapspenningsperioden kan delas utöver bestäms i arbetsskyddslagstiftningen om 40120: upp i två skeden såsom framgår av motiveringen riskfaktorer som bl.a. kan bero på arbetsförhåll- 40121: tili regeringspropositionen (RP 208/1990 rd). Av- andena när det gäller eventuell fara för arvsmas- 40122: sikten med skedet före förlossningen, som spörs- san eller fostret. 40123: målet berör, är att främja hälsan för modern och 40124: 40125: Helsingfors den 6 juli 1998 40126: 40127: Social- och hälsovårdsminister Sinikka M önkäre 40128: KK 752/1998 vp 40129: 40130: Kirjallinen kysymys 752 40131: 40132: 40133: 40134: 40135: Janina Andersson /vihr: Synnytyksen jälkeisestä ehkäisystä 40136: 40137: 40138: 40139: Eduskunnan Puhemiehelle 40140: 40141: Nykykäytännön mukaan nainen, joka on syn- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 40142: nyttänyt, saa ilmaisen kierukan niin tahtoessaan. tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 40143: Muita ehkäisymenetelmiä ei korvata millään lail- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 40144: la, kuten esimerkiksi hormonikierukkaa, e-pille- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 40145: reitä, kondomeja ym. Ihmettelen, miksi ainoas- 40146: taan tavallista kierukkaa suositaan näin verrat- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 40147: tuna muihin ehkäisymenetelmiin. Eikö nainen ryhtyä, jotta naisen omaa valinnanva- 40148: itse voisi saada valita, mihin ehkäisymenetel- pautta voitaisiin lisätä synnytyksen jäl- 40149: mään kierukan arvoinen tuki käytetään? keistä ehkäisymenetelmää valittaessa? 40150: 40151: Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1998 40152: 40153: Janina Andersson /vihr 40154: 40155: 40156: 40157: 40158: 280043 40159: 2 KK 752/1998 vp 40160: 40161: 40162: 40163: 40164: Eduskunnan Puhemiehelle 40165: 40166: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa anna enää maksutta ehkäisyvälineitä perustellen 40167: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, tätä määrärahojen supistamisella. Sen sijaan on 40168: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen joissakin terveyskeskuksissa käytäntö, että ter- 40169: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Janina An- veyskeskus antaa asiakkaalle hänen valitseman- 40170: derssonin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen sa ehkäisymenetelmän samalla hinnalla kuin on 40171: n:o 752: sen itse tukkuhinnalla ostanut. Tämä käytäntö 40172: koskee yhtä hyvin ns. tavallista kierukkaa kuin 40173: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo hinnaltaan kalliimpaa hormonikierukkaa. 40174: ryhtyä, jotta naisen omaa valinnanva- Tällä hetkellä ei ole olemassa säädöspohjaa, 40175: pautta voitaisiin lisätä synnytyksen jäl- joka edellyttäisi terveyskeskuksia antamaan 40176: keistä ehkäisymenetelmää valittaessa? asiakkailleen kirjallisessa kysymyksessä mainit- 40177: tuja synnytyksenjälkeisiä ehkäisyvälineitä. Edel- 40178: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- lä kerrotun perusteella voidaan todeta, synnyttä- 40179: vasti seuraavaa: neiden naisten ehkäisyvälineiden maksuttomuus 40180: on kunkin kunnan harkinnassa ja kuntien käy- 40181: Terveydenhuollon palvelujen toteuttaminen täntö vaihtelee myös ehkäisyvälineiden antami- 40182: on kansanterveyslain (6611972) mukaan kuntien sessa. 40183: vastuulla. Kunnan tulee kansanterveystyöhön Sosiaali- ja terveysministeriö pitää erittäin tär- 40184: kuuluvina tehtävinä ylläpitää terveysneuvontaa, keänä, että kysymyksessä mainittua naisen omaa 40185: johon luetaan kansanterveydellinen valistustyö valinnanvapautta synnytyksen jälkeistä ehkäisy- 40186: ja raskaudenehkäisyneuvonta. menetelmää valittaessa kunnioitetaan. Synnyttä- 40187: Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksu- neiden naisten kanssa tulee keskustella heidän 40188: laista annetussa laissa (734/1992) säädetään kokemuksistaan ja mielipiteistään, joita heillä on 40189: muun muassa maksuttomista terveyspalveluista. aikaisemmin käyttämistään ehkäisymenetelmis- 40190: Asiakasmaksulain 5 §:n mukaan terveydenhuol- tä. Asiakkaalle tulee kertoa erilaisten ehkäisyme- 40191: lon palveluista ovat maksuttornia tietyt kansan- netelmien edut ja haitat riippumatta ehkäisyväli- 40192: terveyslaissa mainitut palvelut, palveluihin liitty- neen hinnasta, jotta hänellä on valmiudet olla 40193: vät apuvälineet ja hoitoon kuuluvat aineet. Eh- tasavertaisena tekemässä päätöstä. Asiakkaan 40194: käisyvälineet eivät kuulu näihin edellä mainittui- oikeudet on yksilöity laissa potilaan asemasta ja 40195: hin apuvälineisiin ja tarvikkeisiin. oikeuksista (785/1992), joka painottaa erityisesti 40196: Joissakin terveyskeskuksissa on ollut aikai- tiedonsaanti-ja itsemääräämisoikeutta. 40197: semmin käytäntö, jonka mukaan synnytyksen Suomessa on kansainvälisesti verrattuna al- 40198: jälkeisessä tarkastuksessa on annettu ensimmäi- haiset abortti- ja raskaudenkeskeytysluvut, joi- 40199: nen ns. tavallinen kierukka maksutta. Tämä käy- hin on osaltaan ollut vaikuttamassa hyvin toimi- 40200: täntö on viime aikoina vähentynyt. Edellisen li- va terveysneuvonta ja ehkäisyneuvolat. Tämän 40201: säksi ovat jotkut terveyskeskukset antaneet eh- vuoksi on tärkeää, että kunnat huomioisivat toi- 40202: käisyä aloitettaessa kolmen kuukauden e-pilleri- minnalla saadut hyvät tulokset tehdessään valin- 40203: pakkauksen maksutta. Terveyskeskukset eivät toja ja päätöksiä antamistaan palveluista. 40204: 40205: Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1998 40206: 40207: Ministeri Terttu Huttu-Juntunen 40208: KK 752/1998 vp 3 40209: 40210: 40211: 40212: 40213: Tili Riksdagens Talman 40214: 40215: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen skärningar. Däremot tillämpar vissa häisovårds- 40216: anger har Ni, Fru Taiman, tili vederbörande centraier en sådan praxis att de tili klienterna 40217: mediem av statsrådet översänt föijande av riks- säljer sådana preventivmedel som klienterna själ- 40218: dagsman Janina Andersson undertecknade va har vait tili samma partipris som hälsovårds- 40219: spörsmåi nr 752: centralerna köpt dem för. Denna praxis gäller 40220: såväi s.k. vanlig spiral som den dyrare hormon- 40221: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- spiralen. 40222: ta för att kvinnornas egen vaifrihet skall För tillfållet finns det ingen författningsgrund 40223: kunna utökas när det gäller vai av preven- med stöd av viiken häisovårdscentraierna skulle 40224: tivmetod efter föriossningen? vara skyldiga att ge i spörsmålet avsedda preven- 40225: tivmedei tili klienterna efter förlossningen. Med 40226: Som svar på detta spörsmåi får jag vördsamt stöd av det som sagts ovan kan man fastslå att det 40227: anföra följande: ankommer på de enskilda kommunerna att avgö- 40228: ra om preventivmedel för kvinnor som har fött 40229: Eniigt foikhäisoiagen (66/1972) är det kom- barn skall vara avgiftsfria, och kommunernas 40230: munerna som ansvarar för att häisovårdstjänster praxis varierar också när det gäller att ge preven- 40231: tillhandahålls. Kommunen skall inom foikhäiso- tivmedel. 40232: arbetet upprätthålla häisovårdsrådgivning, tili Social- och hälsovårdsministeriet anser att det 40233: viiken hänförs upplysningsarbete rörande folk- är synnerligen viktigt att man respekterar kvin- 40234: häisan och rådgivning angående förebyggande nans egen valfrihet när det gäller att väija preven- 40235: av havandeskap. tivmetod efter förlossningen, vilket påtaias i 40236: 1 lagen om klientavgifter inom social- och spörsmålet. Man skall diskutera med kvinnor 40237: häisovården (734/1992) bestäms bl.a. om avgifts- som har fött barn om deras erfarenheter och 40238: fria hälsovårdstjänster. Av häisovårdstjänsterna åsikter om sådana preventivmetoder som de tidi- 40239: är eniigt 5 § klientavgiftslagen avgiftsfria vissa gare har använt. Man skall berätta för kiienterna 40240: tjänster som nämns i foikhäisoiagen, hjälpmedel om olika preventivmedels för- och nackdelar 40241: som ansluter sig tili servicen och vårdmaterial. oberoende av vad de kostar, för att kvinnorna 40242: Preventivmedel hör inte till ovan nämnda hjälp- skall kunna delta såsom likvärdiga i beslutsfat- 40243: medel och materia!. tandet. Klienternas rättigheter specificeras i la- 40244: Vissa häisovårdscentraier tillämpade förut en gen om patientens ställning och rättigheter (785/ 40245: sådan praxis att vid den kontroll som följer på 1992) som särskilt lägger vikt vid patienternas 40246: fårlossningen gavs den första s.k. vanliga spira- rätt till information och sjäivbestämmanderätt. 40247: ien avgiftsfritt, men på senare tid har detta inte Finland har internationellt sett låga abortsiff- 40248: iängre varit lika vanligt. Dessutom har vissa häl- ror som delvis är resuitat av en fungerande hälso- 40249: sovårdscentraler gett en avgiftsfri förpackning rådgivning och preventivmedelsrådgivning. Där- 40250: med p-piller för tre månader tili sådana personer för är det viktigt att kommunerna beaktar de 40251: som börjar använda preventivmedel. Hälso- goda resultat som verksamheten har lett tili då de 40252: vårdscentraierna ger inte längre preventivmedel gör vai och fattar beslut som berör sådana tjäns- 40253: avgiftsfritt, vilket motiveras med anslagsned- ter som de tillhandahåller. 40254: 40255: Heisingfors den 30 juni 1998 40256: 40257: Minister Terttu Huttu-Juntunen 40258: KK 753/1998 vp 40259: 40260: Kirjallinen kysymys 753 40261: 40262: 40263: 40264: 40265: Riitta Korhonen /kok: Arvonlisäveron suoriteperusteisuudesta 40266: 40267: 40268: 40269: Eduskunnan Puhemiehelle 40270: 40271: Nykyään lähes kaikesta liiketoiminnasta on sa ajallaan. Jos pienyrittäjä saisi maksaa veronsa 40272: maksettava arvonlisäveroa, usein 22%. Arvon- vasta sitten, kun hän on saanut ensin itse suori- 40273: lisäverolain mukaan arvonlisävero tulee maksaa tuksen asiakkaaltaan, ei kyseisenlaista ongelmaa 40274: valtiolle viimeistään kalenterikuukautta seuraa- syntyisi. Suoriteperusteisuuden seurauksena 40275: van kuukauden 15. päivään mennessä. Veron pienyrittäjä saattaa joutua toistuvasti ottamaan 40276: kohdistamisen pääsääntönä on niin sanottu suo- arvonlisäveroja varten velkaa, josta yritykselle 40277: riteperuste. Toisin sanoen vero suoritetaan läh- taas aiheutuu korkokuluja. Tämä johtaa pitem- 40278: tökohtaisesti siltä kuukaudelta, jonka aikana mällä tähtäimellä helposti pienyrittäjän taloudel- 40279: myyty tavara on toimitettu tai palvelu suoritettu liseen ahdinkoon. 40280: taikka tavara tai palvelu otettu omaan käyttöön. Pienyrittäjien arvonlisäverojen kohdistami- 40281: Arvonlisäveron suorittaminen maksuperustei- nen maksuperusteisesti parantaisi heidän talou- 40282: sesti arvonlisäverolain 137 §:n mukaan on poik- dellista asemaansa. Valtion verotulojen kertymi- 40283: keus ja vain harvojen käytettävissä. Suoritepe- sen kannalta ei ole suurta merkitystä sillä, kerty- 40284: rusteisuutta on perusteltu muun muassa siten, vätkö verotulot muutamaa kuukautta ennemmin 40285: että arvonlisäverojen maksamisen tulisi "kulkea vai myöhemmin. Merkitystä sen sijaan on sillä, 40286: käsi kädessä" kirjanpidon kanssa. että pienyrittäjiltä saadaan säännöllisesti verotu- 40287: Arvonlisäveron suoriteperusteisuus saattaa loja. Onko verojen suoritusten ja kirjanpidon 40288: aiheutua kohtalokkaaksi pienyrittäjälle. Hänen samanaikaisuus riittävä peruste saattaa pienyrit- 40289: on maksettava arvonlisäveronsa ajallaan, riippu- täjät verojen takia tarpeettomaan ahdinkoon? 40290: matta siitä, milloin hän itse saa suorituksen myy- Valtio ehtinee saada arvonlisäveronsa, kun pien- 40291: mästään tavarasta tai palvelusta. On varsin ta- yrittäjä on ensin saanut suorituksen asiakkaal- 40292: vallista, etteivät yritykset tai yksityiset palvelui- taan. 40293: den tai tuotteiden ostajat hoida laskujaan pien- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 40294: yrittäjälle ajallaan. Jopa kunnat ovat vitkutelleet tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 40295: laskujensa maksamisen kanssa. Kun pienyrittäjä nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 40296: ei ole saanut suoritusta laskulleen, ei hänellä käy- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 40297: tännössä ole varaa maksaa arvonlisäverojaan sil- 40298: loin kuin lain mukaan pitäisi. Mihin toimiin Hallituksella on tarkoi- 40299: Mikäli pienyrittäjä on rehellinen ja pyrkii tun- tus ryhtyä parantaakseen pienyrittäjien 40300: nollisesti täyttämään hänelle säädetyt velvolli- asemaa muuttamalla arvonlisäveron 40301: suudet, hän joutuu käytännössä ottamaan pan- kohdistaminen esimerkiksi Iiikevaihto- 40302: kista velkaa voidakseen maksaa arvonlisä veron- pohjaisesti maksuperusteiseksi? 40303: 40304: Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1998 40305: 40306: Riitta Korhonen /kok 40307: 40308: 40309: 40310: 40311: 280043 40312: 2 KK 753/1998 vp 40313: 40314: 40315: 40316: 40317: Eduskunnan Puhemiehelle 40318: 40319: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa toa, on voimassa olevan arvonlisäverolain mu- 40320: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, kaan oikeus kohdistaa vero maksuun perustuen 40321: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen eli tilittää vero siltä kalenterikuukaudelta, jonka 40322: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Riitta aikana myyntihinta tai sen osa on kertynyt. 40323: Korhosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen Kalenterikuukaudelle kohdistettavien suori- 40324: n:o 753: tettavien verojen ja vähennettävien verojen ero- 40325: tus tilitetään valtiolle viimeistään kalenterikuu- 40326: Mihin toimiin Hallituksella on tarkoi- kautta seuraavan toisen kuukauden 15. päivänä. 40327: tus ryhtyä parantaakseen pienyrittäjien Arvonlisävero kohdistetaan kirjanpitolain 40328: asemaa muuttamalla arvonlisäveron mukaista menettelyä vastaavalla tavalla pää- 40329: kohdistaminen esimerkiksi liikevaihto- sääntöisesti suoriteperusteisesti ja tiettyjen am- 40330: pohjaisesti maksuperusteiseksi? matinharjoittajien osalta maksuperusteisesti sen 40331: vuoksi, että eri verolajeissa ja kirjanpidossa so- 40332: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- vellettaisiin samoja periaatteita ja keskenään eri- 40333: vasti seuraavaa: laisista menettelyisiä yrittäjille aiheutuvat käy- 40334: tännön ongelmat vältettäisiin. Maksuperusteen 40335: Arvonlisäverolain mukaan tavaroiden ja pal- laajentaminen ei siten ole ongelmatonta. Nyky- 40336: velujen myynnistä suoritettava arvonlisävero käytännöstä yrityksille aiheutuvaa rahoituson- 40337: kohdistetaan sille kuukaudelle, jonka aikana gelmaa pienentää osaltaan se, että myös hankin- 40338: myyty tavara on toimitettu tai palvelu suoritettu. toihin sisältyvästä arvonlisäverosta tehtävä vä- 40339: Koska yritykset tekevät kirjaukset yleensä lasku- hennys saadaan kohdistaa suoriteperusteisesti. 40340: jen perusteella ja oikaisevat kirjanpitoosa suori- Tavaroiden ja palvelujen myynnistä suoritet- 40341: teperusteiseksi vasta tilinpäätöstä laadittaessa, tavien verojen ja hankinnoista vähennettävien 40342: verovelvollisilla on oikeus käyttää laskutuspe- verojen kohdistamista sekä niiden erotuksen tilit- 40343: rustetta tilikautensa aikana. Näin ollen vero saa- tämistä koskevat säännökset muodostavat ko- 40344: daan kohdistaa tilikauden aikana sille kalenteri- konaisuuden. Veron tilittämiseen liittyviä rahoi- 40345: kuukaudelle,jonka aikana ostajaa on toimitetus- tusongelmia voitaisiin pyrkiä helpottamaan 40346: ta tavarasta tai suoritetusta palvelusta veloitettu. myös pidentämällä pienyritysten verontilitysjak- 40347: Jos veloitusta ei käytetä, vero saadaan kohdistaa soa. Eripituiset tilikaudet eivät kuitenkaan vält- 40348: sille kalenterikuukaudelle, jonka aikana myynti- tämättä yksinkertaista veron tilitysmenettelyä, 40349: hinta tai sen osa on kertynyt. Näin ollen, jos vaan voivat aiheuttaa uusia ongelmia. Tilitysjak- 40350: esimerkiksi vähittäiskauppiaan asiakas suorittaa sojen harventaminen voi nostaa suoritettavan 40351: oston luottokortillaan, asiakkaalle annettu kas- veron määrän liian suureksi suhteessa verovel- 40352: sakuitti ei ole arvonlisäverolaissa tarkoitettu ve- vollisen toimintaan ja näin hankaloittaa pienyri- 40353: loitus ja kauppias saa siten kohdistaa myynnistä tysten toimintaa. Yrittäjäjärjestöillä on ollut eri- 40354: suoritettavan veron maksuperusteisesti,jos muu- laisia ehdotuksia yritysten arvonlisä- niin kuin 40355: ta veloitusta ei käytetä. Ennakkomaksuista suo- muidenkin verotus- ja sotumaksujärjestelmien 40356: ritettava vero kohdistetaan maksukuukaudelle. osalta. Hallitus seuraa tilannetta kysyjän tarkoit- 40357: Ammatinharjoittajilla, jotka kirjanpitolain tamasta näkökulmasta. 40358: mukaan saavat pitää maksuperusteista kirjanpi- 40359: 40360: Helsingissä 23 päivänä heinäkuuta 1998 40361: 40362: Ministeri Jouko Skinnari 40363: KK 753/1998 vp 3 40364: 40365: 40366: 40367: 40368: Tili Riksdagens Talman 40369: 40370: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- en, dvs. att redovisa skatten för den kalendermå- 40371: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med- nad under viiken försä1jningspriset eller en del a v 40372: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- det har influtit. 40373: man Riitta Korhonen undertecknade spörsmål Skillnaden mellan de tili en viss kalendermå- 40374: nr 753: nad hänfårliga skatter som skall betalas respekti- 40375: ve dras av skall redovisas tili staten senast den 15 40376: Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid- dagen den andra månaden efter kalendermåna- 40377: ta för att förbättra småföretagarnas ställ- den. 40378: ning genom att ändra periodiseringen av Mervärdesskatten periodiseras på ett sätt som 40379: medvärdesskatten t.ex. så att den periodi- motsvarar förfarandet enligt bokföringslagen i 40380: seras enligt kontantprincipen på basis av regel enligt prestationsprincipen och när det gäl- 40381: omsättningen? ler vissa yrkesutövare enligt kontantprincipen 40382: för att samma principer skall tillämpas såväl i 40383: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt fråga om olika skatteslag som i bokföringen och 40384: anföra följande: för att de praktiska problem som sinsemellan 40385: olika förfaranden medför för företagarna skall 40386: Enligt mervärdesskattelagen skall mervärdes- kunna undvikas. En utvidgning av kontantprin- 40387: skatten på försäljning av varor och tjänster hän- cipen kan således inte ske problemfritt. De finan- 40388: föras tili den kalendermånad under viiken den sieringsproblem som det gällande fårfarandet 40389: sålda varan har levererats eller tjänsten utförts. medför för företagen underlättas delvis av att 40390: Eftersom företagen vanligen gör noteringarna i också det avdrag som skall göras för i förvärv 40391: bokföringen på basis av räkningarna och rättar inkluderad mervärdesskatt får periodiseras en- 40392: sin bokföring enligt prestationsprincipen först ligt prestationsprincipen. 40393: när bokslutet upprättas, har de skattskyldiga rätt De bestämmelser som gäller periodiseringen 40394: att använda faktureringsprincipen under räken- av den skatt som skall betalas på försäljning av 40395: skapsperioden. Sålunda får skatten under räken- varor och tjänster och den skatt som skall dras av 40396: skapsperioden hänföras till den kalendermånad från fårvärv samt redovisningen av skillnaden 40397: under viiken köparen har debiterats för den leve- mellan dem utgör en helhet. Man kunde också 40398: rerade varan eller den utförda tjänsten. Om nå- försöka underlätta de finansieringsproblem som 40399: gon debitering inte sker, får skatten hänföras tili hänför sig tili redovisningen av skatten genom att 40400: den kalendermånad under viiken försäljningspri- förlänga skatteredovisningsperioden för små fö- 40401: set eller en del a v det har influtit. Om t.ex. en kund retag. Olika långa räkenskapsperioder förenklar 40402: hos en detaljhandlare betalar sitt köp med kredit- dock inte nödvändigtvis skatteredovisningsför- 40403: kort, är således det kassakvitto som ges tili kuu- farandet, utan kan ge upphov tili nya problem. 40404: den inte en i mervärdesskattelagen avsedd debite- Färre redovisningsperioder kan höja det skatte- 40405: ring och köpmannen får således periodisera skat- belopp som skall betalas så att det blir för stort i 40406: ten på försäljningen enligt kontantprincipen, om förhållande tili den skattskyldiges verksamhet 40407: någon annan debitering inte sker. Skatt som skall och sålunda försvåra verksamheten vid små före- 40408: betalas på förskott hänfårs tili betalningsmåna- tag. Företagarorganisationerna har haft olika 40409: den. förslag gällande systemen för såväl mervärdes- 40410: En yrkesutövare som enligt bokföringslagen skatten som övrig beskattning och socialskydds- 40411: har rätt att ha bokföring enligt kontantprincipen avgifterna för företagens vidkommande. Reger- 40412: har enligt den gällande mervärdesskattelagen ingen skall följa läget ur den synvinkel som spörs- 40413: rätt att periodisera skatten på basis av betalning- målsställaren avser. 40414: 40415: Helsingforsden 23 juli 1998 40416: 40417: Minister Jouko Skinnari 40418: KK 754/1998 vp 40419: 40420: Kirjallinen kysymys 754 40421: 40422: 40423: 40424: 40425: Riitta Korhonen lkok: Naisyrittäjälainan riittävyydestä 40426: 40427: 40428: Eduskunnan Puhemiehelle 40429: 40430: Yrittäjäksi ryhtyminen on huomattava elä- siään tulee valtiovallan toimin tukea. Naisyrittä- 40431: mänmuutos esimerkiksi työttömälle henkilölle. jälainan turvin naiset ovat voineet perustaa pie- 40432: Eräs hyvä keino madaltaa yrittäjäksi ryhtymisen nimuotoista yritystoimintaa. Ilman vakuuksia 40433: kynnystä on Kera Oyj:n naisyrittäjälaina. Kysei- monilla yrityksen perustaneilla naisilla ei olisi 40434: sen lainan turvin on tänä vuonna luotu 838 uutta ollut mahdollisuuksia käynnistää yritystoiminta- 40435: työpaikkaa. Jokainen näistä työpaikoista on tuo- ansa pankki- tms. lainan turvin. 40436: nut parannusta työllistyneen henkilön elämään Valtiolle tulee kalliiksi työllistää ihmisiä erilai- 40437: parantaen samalla kansantalouttamme vero- sin työllistämistoimenpitein. Tänä päivänä työt- 40438: markkojen myötä. tömyytemme on varsin korkeaa. Työllisyys ei 40439: Kuluvalle vuodelle on myönnetty 60 000 000 parane itsestään ilman valtion toimenpiteitä. 40440: markan kiintiö naisyrittäjälainoille. Kesäkuun Koska valtion on säästettävä, on tarkoituksen- 40441: alkuun mennessä tuosta summasta oli käytetty jo mukaisinta ohjata varoja naisyrittäjälainoihin 40442: 50 450 000 markkaa. Koska naisyrittäjälainalla kalliiden työllistämistoimenpiteiden sijaan. Yh- 40443: on edelleen kova kysyntä, vaikuttaa tällä hetkellä den uuden työpaikan hinta alkuvuodesta 1998 40444: siltä, että lainamäärärahat loppuvat kesken jo naisyrittäjälainan turvin on ollut noin 60 000 40445: kesäkautena. Syksyksi ei siten enää riittäisi va- markkaa. Työllistämistoimenpitein toteutettuna 40446: roja myöntää uusia naisyrittäjälainoja. Naisyrit- uuden työpaikan hinnaksi tulee noin 130 000- 40447: täjälainoja myönnettiin vuonna 1997 peräti 150 000 markkaa. Kun yhden työttömän kustan- 40448: 110 000 000 markalla. Mielestäni lainamäärära- nukset valtiolle ovat noin 90 000-100 000 mark- 40449: han leikkaus noin puoleen viimevuotisesta ei ole kaa, syntyy valtiolle suoraa säästöä, mikäli kysei- 40450: tarkoituksenmukaista, kun otetaan huomioon nen työtön työllistää itse itsensä pien- tai naisyrit- 40451: naisyrittäjälainan jatkuva kysyntä. täjälainan turvin. 40452: Suomi tarvitsee yrittäjiä. Ei ole järkevää sitoa Kera Oyj:n valtuuksia myöntää naisyrittäjä- 40453: ihmisiä työttömyyskortistoon yhteiskunnan va- lainoja tulee lisätä 20 000 000 markalla vuoden 40454: roillaja lisätä siten valtion velkataakkaa. Parem- 1998 ensimmäisessä lisäbudjetissa. Sen lisäksi tu- 40455: pi vaihtoehto on antaa ihmisille mahdollisuus lisi ohjata Kera Oyj:n investointi- ja käyttöpää- 40456: työllistää itse itsensä. Uusia yrityksiä luomalla omalainoja tai tarvittaessa jopa pienlainoja väli- 40457: vahvistetaan paitsi kansantaloutta, myös työllis- aikaisesti naisyrittäjälainoiksi. Investointi- ja 40458: tyneen henkilön itsetuntoa. Tuottava työ on aina käyttöpääomalainoihin on budjetoitu tälle vuo- 40459: parempi vaihtoehto kuin joutenolo! Uusien yri- delle 1 100 000 000 markkaa ja pienlainoihin 40460: tysten myötä nousee paitsi yrittäjän, myös koko 225 000 000 markkaa. Kesäkuun loppuun men- 40461: yhteiskunnan hyvinvointi. Yrittämisen kerran- nessä pienlainoja oli käytetty vasta noin 40 %ja 40462: naisvaikutukset ovat merkittävät. Uusi yritys- investointi- ja käyttöpääomalainoista noin puo- 40463: työpaikka synnyttää yleensä toisen työpaikan let, mikä on suhteellisesti merkittävästi vähem- 40464: palvelu- tai alihankintasektorille tai liitännäis- män kuin naisyrittäjälainoja on käytetty. Tällai- 40465: elinkeinon pariin. Menestyvä yritys puolestaan nen väliaikainen varojen käyttö on kompensoita- 40466: laajenee ja pystyy tarjoamaan työtä yhä useam- va myöhemmin. 40467: malle ihmiselle. Kera Oyj:nja VTK:n nyt vireillä olevan yhdis- 40468: Työtä tekevät naiset ovat halki historian olleet tymisen valtion erityisrahoituslaitokseksi, työni- 40469: suomalaisen hyvinvoinnin kantava voima. Sen meltään Vera Oyj, ei tulisi estää edellä esitettyjä 40470: vuoksi heidän mahdollisuuksiaan perustaa uusia toimenpiteitä. 40471: yrityksiä ja laajentaa jo olemassa olevia yrityk- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 40472: 40473: 280043 40474: 2 KK 754/1998 vp 40475: 40476: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 20 000 000 markkaa lisää naisyrittäjälai- 40477: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- noihinja sallia lisäksi investointi- ja käyt- 40478: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: töpääomalainoihin sekä pienyrittäjälai- 40479: noihin varatuista varoista 20 000 000 40480: Aikooko Hallitus ensisijaisesti myön- markkaa käytettäväksi väliaikaisesti ku- 40481: tää Kera Oyj:lle valtuudet käyttää luvana vuonna naisyrittäjälainoihin? 40482: 40483: Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1998 40484: 40485: Riitta Korhonen /kok 40486: KK 754/1998 vp 3 40487: 40488: 40489: 40490: 40491: Eduskunnan Puhemiehelle 40492: 40493: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa nykyisessä laajuudessaan eli palvelualat mukaan 40494: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, lukien voitu myöntää vuoden 1997 alusta, niihin 40495: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen kohdistunut kysyntä on jatkunut odotettua vilk- 40496: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Riitta kaampana. Nykyisellä kysyntämäärällä myöntä- 40497: Korhosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen misvaltuus riittänee alkusyksyyn. 40498: n:o 754: Muita erityislainoja Kera Oyj on 21.6.1998 40499: mennessä myöntänyt yhteensä 209 552 000 mk 40500: Aikooko Hallitus ensisijaisesti myön- siten, että pienlainoja on myönnetty 106 534 000 40501: tää Kera Oyj:lle valtuudet käyttää mk, perustamislainoja 23 226 000 mk, ympäristö- 40502: 20 000 000 markkaa lisää naisyrittäjälai- lainoja 24 810 000 mk ja kehittämislainoja 40503: noihinja sallia lisäksi investointi- ja käyt- 54 982 000 mk. Näin ollen muiden erityislainojen 40504: töpääomalainoihin sekä pienyrittäjälai- kuin naisyrittäjälainojen myöntämiseen on vielä 40505: noihin varatuista varoista 20 000 000 käytettävissä 230 448 000 mk. Tästä kiintiöstä 40506: markkaa käytettäväksi väliaikaisesti yhtiö voi myöntää pienlainoja, joiden myöntä- 40507: naisyrittäjälainoihin? misala on yhteneväinen naisyrittäjälainojen 40508: kanssa. Siten voidaan naisyrittäjälainojen hy- 40509: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- väksyttäviin hakemuksiin edelleenkin myöntää 40510: vasti seuraavaa: vastaavantyyppistä lainaa, eli pienlainaa, kuin 40511: varsinainen naisyrittäjälaina. Erona naisyrittäjä- 40512: Kera Oyj:tä koskevaa lakia muutettiin vuoden lainojen ja pienlainojen välillä on ainoastaan 40513: 1997 alusta lukien siten, että Kera Oyj on voinut korkoero, joka on 0,75% naisyrittäjälainan 40514: myöntää pienyritystoimintaan lainoja aikaisem- eduksi. 40515: masta poiketen myös palvelualoille. Pienyritys- Vuonna 1997 tilanne naisyrittäjälainojen 40516: toimintaan myönnettäviin lainoihin sisältyvät myöntämisvaltuuden osalta oli samankaltainen 40517: myös ns. naisyrittäjälainat, joiden myöntämistä kuin nyt. Valtioneuvosto teki tuolloin periaate- 40518: varten valtion kuluvan vuoden talousarviossa päätöksen Kera Oyj:n erityislainojen myöntä- 40519: osoitettiin Kera Oyj:lle 60 milj. mk:n myöntä- misvaltuuden lisäämisestä sekä naisyrittäjälaino- 40520: misvaltuus. Naisyrittäjälainoja varten varattu jen että pienlainojen osalta seuraavassa valtio- 40521: myöntämisvaltuus sisältyy omana kiintiönään neuvoston lisätalousarvioesityksessä. Tämä ta- 40522: Kera Oyj:n ns. erityislainojen kiintiöön, joita pahtui periaatepäätöksen mukaan siirtämällä 40523: koskeva myöntämisvaltuus valtion kuluvan vuo- myöntämisvaltuutta investointi- ja käyttöpää- 40524: den talousarviossa on 500 milj. mk. omalainojen myöntämisvaltuudesta. Sittemmin 40525: Kera Oyj on 21.6.1998 mennessä myöntänyt hallitus esitti eduskunnalle lisätalousarvioesityk- 40526: naisyrittäjälainoja yhteensä 53 070 000 markkaa. sessä uusien erityislainojen myöntämisvaltuuden 40527: Kiintiötä on siten jäljellä 6,93 milj. mk. lisäystä, joka toteutui eduskunnan tekemin eräin 40528: Kappalemääräisesti naisyrittäjälainoja on muutoksin. 40529: myönnetty edellä mainittuun päivämäärään Hallitus tulee edellä mainitut tekijät huo- 40530: mennessä 785 kappaletta ja lainoilla on myötä- mioon ottaen harkitsemaan Kera Oyj:n pienlai- 40531: vaikutettu 893 uuden työpaikan syntyyn. Lainan nojen ja naisyrittäjälainojen myöntämisedelly- 40532: keskikoko on ollut 68 000 mk. Uusille aikaville tyksiä kokonaisuutena ja tässä yhteydessä otta- 40533: yrityksille naisyrittäjälainoista on myönnetty maan huomioon tarpeellisilta osin naisyrittäjä- 40534: 50%. lainojen myöntämisvaltuuden mahdollisen muu- 40535: Ottaen huomioon, että naisyrittäjälainoja on tostarpeen. 40536: 40537: Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1998 40538: 40539: Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki 40540: 4 KK 754/1998 vp 40541: 40542: 40543: 40544: 40545: Tili Riksdagens Talman 40546: 40547: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen räknad, kunnat beviljas frän och med ingängen 40548: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande av 1997 har efterfrägan pä dem fortsatt att vara 40549: medlem av statsrädet översänt följande av riks- livligare än väntat. Om inga större ändringar sker 40550: dagsman Riitta Korhonen undertecknade spörs- i efterfrägan, torde bevillningsfullmakten räcka 40551: mäl nr 754: tili början av hösten. 40552: Värdet av andra specialiän som fram tili den 40553: Har Regeringen för avsikt att i första 21 juni 1998 beviljats av Kera Abp uppgär tili 40554: hand ge Kera Abp befogenheter att an- sammanlagt 209 552 000 mark, varav l 06 534 000 40555: vända ytterligare 20 000 000 mark för mark beviljats i smälän, 23 226 000 mk i etable- 40556: kvinnoföretagarlän och dessutom tilläta ringslän, 24 810 000 mark i miljölän och 40557: att 20 000 000 mark av de medel som re- 54 982 000 mark i utvecklingslän. Sälunda stär 40558: serverats för investerings- och driftska- det ännu 230 448 000 mark tili förfogande att 40559: pitallän samt smäföretagarlån används användas för andra specialiän än kvinnoföreta- 40560: tillfålligt för län tili kvinnliga företagare? garlän. Inom ramen för denna kvot kan bolaget 40561: bevilja smälän som har liknande bevillningsgrun- 40562: Som svar pä detta spörsmål får jag vördsamt der som kvinnoföretagarlänet. Säledes har man 40563: anföra följande: fortfarande en möjlighet att pä basis av godtag- 40564: bara ansökningar om kvinnoföretagarlän bevilja 40565: Lagen om aktiebolaget Kera Abp ändrades Iän av samma typ som det egentliga kvinnoföre- 40566: frän och med ingången av är I997 sä att Kera tagariänet, dvs. smälän. Den enda skillnaden 40567: Abp tili skilinad frän tidigare har kunnat bevilja mellan smälän och kvinnoföretagarlän bestär i 40568: också pä servicesektorn Iän för smä företags räntan som är 0,75 procent lägre pä kvinnoföre- 40569: verksamhet. Ocksä de s.k. kvinnoföretagarlänen tagarlän. 40570: hör tili de län som beviljas för smä företags verk- Det aktuella läget i fräga om den bevillnings- 40571: samhet. Den bevillningsfullmakt som Kera Abp fullmakt som gäller kvinnoföretagarlänen liknar 40572: fick i innevarande ärs budget för beviljande av läget är I997. Dä fattade statsrädet ett principbe- 40573: nämnda län uppgick tili 60 miljoner mark. Den slut om att i anslutning tili nästa tiliäggsbudget 40574: bevillningsfullmakt som gäller kvinnoföretagar- föreslä en ökning av Kera Abp:s bevillningsfull- 40575: lånen ingär som egen kvot i Kera Abp:s kvot av makt i fräga om speciallän, bäde kvinnoföreta- 40576: s.k. speciallän, för vilka en bevillningsfullmakt garlän och smälän. Enligt principbeslutet skulle 40577: pä 500 miljoner mark reserverats i innevarande detta ske genom en överföring av en del av den 40578: ärs budget. bevillningsfullmakt som gäller investerings- och 40579: Det sammanlagda värdet av de län som Kera driftskostnadslänen. Senare i anslutning tili till- 40580: Abp har beviljat kvinnliga företagare fram tili läggsbudgeten framlade regeringen riksdagen ett 40581: den 21 juni 1998 uppgick tili 53 070 000 mark. Av förslag om en ökning av den bevillningsfullmakt 40582: kvoten äterstär alltsä 6,93 miljoner mark. som rörde de nya speciallänen, vilket godkändes 40583: Fram tili den 21 juni 1998 uppgick antalet efter att riksdagen hade gjort nägra ändringar i 40584: beviljade län tili kvinnliga företagare tili 785, det. 40585: vilka har bidragit tili skapandet av 893 nya ar- Med hänsyn tagen tili de omständigheter som 40586: betsplatser. Det genomsnittliga länebeloppet har nämnts ovan kommer regeringen att bedöma 40587: varit 68 000 mark. Femtio procent av kvinnofö- Kera Abp:s förutsättningar att bevilja smälän 40588: retagarlänen har gätt tili nya företag som skall och kvinnoföretagarlän som en helhet och i detta 40589: inleda sin verksamhet. sammanhang även i tiliämpliga delar att beakta 40590: Med tanke pä att kvinnoföretagarlän i den ett eventuellt behov att ändra pä den bevillnings- 40591: nuvarande omfattningen, dvs. servicesektorn in- fullmakt som gäller kvinnoföretagarlänen. 40592: 40593: Helsingfors den 30 juni 1998 40594: 40595: Handels- och industriminister Antti Kalliomäki 40596: KK 755/1998 vp 40597: 40598: Kirjallinen kysymys 755 40599: 40600: 40601: 40602: 40603: Maria Kaisa Aula /kesk: Vammaisten työllistymisen edistämisestä 40604: 40605: 40606: 40607: Eduskunnan Puhemiehelle 40608: 40609: Vammaispolitiikkaa on uudistettava ja voi- Vammaistyöryhmä '96 esitti tähän liittyen, 40610: mavaroja kohdennettava niin, että vammaisia että työkyvyttömyyseläkeoikeuden voisi jättää 40611: henkilöitä rohkaistaan omatoimisuuteen ja yh- lepäämään vähintään kuuden kuukauden ja 40612: denvertaiseen osallistumiseen yhteiskunnassa. enintään kahden vuoden ajaksi. Samalta ajalta 40613: Tähän kuuluu esimerkiksi mahdollisuus käyttää tulisi maksaa työllistymistä edistävää kannustin- 40614: omia taitojaan työelämässä ja yritystoiminnassa. tukea, joka olisi nykyisen erityisvammaistuen 40615: Vammaistyöryhmä '96 jätti jo yli vuosi sitten suuruinen (runsaat 1 900 markkaa). 40616: sosiaali- ja terveysministeriölle esityksen toimen- Sama ehdotus sisältyy myös 17.12.1997 jul- 40617: pidekokonaisuudeksi, joka olisi tukenut tätä ta- kaistuun Stakesin laatimaan toimenpideohjel- 40618: voitetta. Hallitus ei kuitenkaan ole antanut edus- maan, joka on kerätty EU:n ECHO- ja STEPS- 40619: kunnalle työryhmän työhön perustuvia lakiesi- projektien kokemusten perusteella. Siinäkin oli 40620: tyksiä tai sisällyttänyt ehdotuksia talousarvioesi- tavoitteena juuri vammaisten sosiaalisen ja ta- 40621: tyksiinsä. loudellisen integraation edistäminen Suomessa. 40622: Kiireeliisin korjattava epäkohta on vammai- Ehdotus sisältyy tämän lisäksi vielä EU:lle jätet- 40623: sille ja pitkäaikaissairautta sairastaville henki- tyyn Suomen työllisyysohjelmaankin. 40624: löille nuorena myönnetyn työkyvyttömyyseläk- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 40625: keen joustamattomuus, jos henkilö haluaa ha- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 40626: keutua aktiivisesti työmarkkinakoulutukseen tai nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 40627: yleisille työmarkkinoille osa-aikaisesti tai koko- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 40628: päiväisesti. Työllistymisenja yrittämisen kokeilu 40629: ei ole nykysäännöksillä mahdollista, vaan siitä Aikooko Hallitus ja milloin mahdollis- 40630: seuraa eläkeoikeuden menettäminen. Työkyvyt- taa vammaiselle henkilölle työkyvyttö- 40631: tömyyseläkkeen joustamattomuuden vuoksi myyseläkkeen lepäämään jättämisen 40632: liian moni vammainen nuori ajautuu peruskou- Vammaistyöryhmä '96:n ehdotuksen mu- 40633: lun jälkeen suoraan eläkkeelle. kaisesti, ja 40634: Yksinomaisen eläkevaihtoehdon sijaan tarvit- miten Hallitus muutoin suhtautuu 40635: taisiin sellaisia tukimuotoja ja yksilöllisiä palve- Vammaistyöryhmä '96:n esittämään toi- 40636: luita, jotka mahdollistavat vammaisen osallistu- menpidekokonaisuuteen? 40637: misen työelämään ja rohkaisevat työnantajia tar- 40638: joamaan heille työtä. 40639: 40640: Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 1998 40641: 40642: Maria Kaisa Aula /kesk 40643: 40644: 40645: 40646: 40647: 280043 40648: 2 KK 755/1998 vp 40649: 40650: 40651: 40652: 40653: Eduskunnan Puhemiehelle 40654: 40655: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa henkilölle työssäkäynnistä aiheutuu enemmän 40656: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, kustannuksia kuin eläkkeellä olosta. Lepää- 40657: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen määnjättämismahdollisuuden laajentaminen 40658: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Maija Kai- kohdentuisi niihin vammaisiin henkilöihin, jotka 40659: sa Aulan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen saavat pelkästään kansaneläkettä. Työkyvyttö- 40660: n:o 755: myyseläkkeen voisi jättää lepäämään vähintään 40661: kuudeksi ja enintään 24 kuukaudeksi. Työssä- 40662: Aikooko Hallitus ja milloin mahdollis- oloaikana henkilö ansaitsisi normaalisti omaa 40663: taa vammaiselle henkilölle työkyvyttö- työeläketurvaa. Kuuden kuukauden työssäolo- 40664: myyseläkkeen lepäämään jättämisen aikaan liittyisi muun muassa työeläkejärjestel- 40665: Vammaistyöryhmä '96:n ehdotuksen mu- män niin sanottu tuleva aika. Eläkkeen lepää- 40666: kaisesti, ja mään jättäminen ei myöskään muuttaisi henki- 40667: miten Hallitus muutoin suhtautuu lön oikeutta saada kansaneläkelaitoksen järjes- 40668: Vammaistyöryhmä '96:n esittämään toi- tämästä kuntoutuksesta annetun lain mukaista 40669: menpidekokonaisuuteen? kuntoutusta. 40670: Esityksessä ehdotetaan myös, että kaikille 40671: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- vammaisille 16-18-vuotiaille nuorille turvattai- 40672: vasti seuraavaa: siin mahdollisuus ammatilliseen koulutukseen. 40673: Tämän johdosta sellaiselle nuorelle, joka muu- 40674: Hallitus on 18 päivänä kesäkuuta 1998 anta- toin saattaisi siirtyä 16 vuotta täytettyään työky- 40675: nut eduskunnalle esityksen laeiksi vammaisten vyttömyyseläkkeelle, suoritettaisiin eläkkeen si- 40676: henkilöiden työllistymiseksi ja koulutuksen edis- jasta henkilökohtaisen opiskelu- ja kuntoutumis- 40677: tämiseksi (HE 87/1998 vp). suunnitelman perusteella kuntoutusrahaa, jonka 40678: Hallituksen esitys sisältää kysymyksessä mai- määrä olisi 2 100 markkaa kuukaudessa. Lisäksi 40679: nitun eläkkeen lepäämään jättämistä koskevan ehdotetaan, että vajaakuntoiselle kuntoutujalle 40680: ehdotuksen. Jotta työssäkäynti olisi vammaiselle voitaisiin maksaa kuntoutusrahaa oppisopimus- 40681: henkilölle kannattavampaa kuin eläkkeellä olo, koulutuksen ajalta. Ehdotetut lait ovat tarkoite- 40682: työssäkäyntiä tulisi ehdotuksen mukaan tukea tut tulemaan voimaan l päivänä elokuuta 1999. 40683: myös erityisvammaistuen suuruisella Vammais- Sosiaali- ja terveysministeriö selvittää edelleen 40684: tuella (1 796 markkaa kuukaudessa vuonna mahdollisuuksia toteuttaa Vammaistyöryhmä 40685: 1998), joka olisi verotonta tuloa. Vammaistuki '96:n esittämiä muita toimenpide-ehdotuksia. 40686: on perusteltu myös sen takia, että vammaiselle 40687: 40688: Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 1998 40689: 40690: Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre 40691: KK 755/1998 vp 3 40692: 40693: 40694: 40695: 40696: Tili Riksdagens Talman 40697: 40698: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen av den anledningen att arbete förorsakar en han- 40699: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande dikappad mera kostnader än om han eiier hon 40700: medlem av statsrådet översänt följande av riks- lyfter pension. Den utvidgade möjligheten att 40701: dagsman Maria Kaisa Aula undertecknade lämna pensionen vilande föreslås gälla endast 40702: spörsmål nr 755: sådana handikappade som får enbart folkpen- 40703: sion. Enligt förslaget skaii invaliditetspensionen 40704: Ämnar Regeringen, och i så fall när, kunna lämnas vilande minst sex och högst 24 40705: göra det möjligt för handikappade att månader. Under tiden i arbete intjänar den han- 40706: lämna invaliditetspensionen vilande i en- dikappade arbetspensionsskydd på normalt sätt. 40707: lighet med det förslag som Handikappar- Tili en tid i arbete pä sex mänader hänför sig bl.a. 40708: betsgruppen '96 presenterat och arbetspensionssystemets s.k. återstående tid. Att 40709: hur förhåller sig Regeringen i övrigt tili pensionen lämnas vilande skall inte inverka pä 40710: den åtgärdshelhet som Handikapparbets- rätten att få rehabilitering enligt lagen om rehabi- 40711: gruppen '96 lagt fram? litering som ordnas av folkpensionsanstalten. 40712: 1 propositionen föreslås vidare att alla unga 40713: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt handikappade i äldern 16-18 år skall ges möjlig- 40714: anföra följande: het tili yrkesinriktad utbildning. Av denna anled- 40715: ning skall sådana unga som annars skulle börja 40716: Regeringen har den 18 juni 1998 tili riksdagen uppbära invaliditetspension när de har fyllt 16 år 40717: avlätit en proposition med förslag tilllagstiftning i stället få rehabiliteringspenning pä grundval av 40718: om främjande av handikappades sysselsättning en personlig studie- och rehabiliteringsplan. Re- 40719: och utbildning (RP 87/1998 rd). habiliteringspenningens belopp föreslås bli 2 100 40720: Regeringens proposition innehåller ett förslag mark i månaden. Dessutom föreslås att tili handi- 40721: om att den i spörsmålet nämnda pensionen skall kappade rehabiliteringsklienter skall kunna be- 40722: kunna lämnas vilande. För att det för människor talas rehabiliteringspenning för tiden för läroav- 40723: med handikapp skalllöna sig bättre att arbeta än talsutbildning. De föreslagna lagarna avses träda 40724: att lyfta pension, bör, enligt förslaget, arbete i kraft den 1 augusti 1999. 40725: också stödas med ett handikappbidrag som är Social- och hälsovårdsministeriet utreder allt- 40726: lika stort som specialhandikappbidraget (1 796 jämt möjligheterna att förverkliga andra åtgärds- 40727: mark i månaden 1998) och som utgör skattefri förslag som Handikapparbetsgruppen '96 har 40728: inkomst. Handikappbidraget är motiverat även lagt fram. 40729: 40730: Helsingfors den 3 juli 1998 40731: 40732: Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre 40733: 756/1998 vp 40734: 40735: Kirjallinen kysymys 756 40736: 40737: 40738: 40739: 40740: Maija Perho /kok ym.: Sosiaalihuollon ammatinharjoittamislain- 40741: säädännöstä 40742: 40743: 40744: Eduskunnan Puhemiehelle 40745: 40746: Sosiaalihuollon ja -palvelujen toteuttamisen Sosiaali- ja terveysministeriössä on asiaa val- 40747: ammatilliset vaatimukset ovat yhteiskunnassa mistelemaan nimitetty työryhmä,joka ei ole vielä 40748: tapahtuneiden eri muutosten takia kasvaneet ja aloittanut työtään. Valmistelu on pitkittynyt ai- 40749: muuttuneet. Mm. sosiaalialan ammattipätevyyt- van kohtuuttomasti. 40750: tä vaativien virkojen täytössä esiintyy nykyisel- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 40751: lään huolestuttavia piirteitä. tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 40752: Käsitellessään hallituksen esitystä terveyden- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen 40753: huollon ammattihenkilöitä koskevaksi lainsää- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 40754: dännöksi valtiopäivillä 1994 sosiaali- ja terveys- 40755: valiokunnassa pidettiin tärkeänä, että vastaavas- Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo 40756: ti myös sosiaalialan ammatinharjoittamislain- ryhtyä, että sosiaalihuollon ammatinhar- 40757: säädäntö valmistellaan pikaisesti ja että sosiaali- joittamista koskeva lakiesitys annetaan 40758: ja terveysalan lainsäädäntö yhtenäistetään. Tar- mahdollisimman pikaisesti eduskunnal- 40759: ve ko. lainsäädännön aikaansaamiseen liittyy le? 40760: myös oleellisesti valmisteilla olevaan lakiin sosi- 40761: aalihuollon asiakkaan asemasta. 40762: 40763: Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1998 40764: 40765: Maija Perho /kok Paula Kokkonen /kok 40766: Margareta Pietikäinen /r Marjatta Vehkaoja /sd 40767: Marjaana Koskinen /sd 40768: 40769: 40770: 40771: 40772: 280043 40773: 2 KK 756/1998 vp 40774: 40775: 40776: 40777: 40778: Eduskunnan Puhemiehelle 40779: 40780: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa jäin Liiton ja Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja 40781: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, kehittämiskeskus Stakesin kanssa tehnyt niin sa- 40782: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen nottuna ajantasaisseurantana kokonaisselvityk- 40783: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Maija Per- sen sosiaalityöntekijöistä. Tämä selvitys valmis- 40784: hon ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen tuu elo-syyskuussa 1998. Selvitys tuottaa tarpeel- 40785: n:o 756: lista tietoa mm. sosiaalityöntekijöiden määrästä, 40786: tehtävistä, koulutuksesta tai työsuhteen laadus- 40787: Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo ta, jota tietoa ei sosiaalihuollon tilastoista muu- 40788: ryhtyä, että sosiaalihuollon ammatinhar- toin riittävästi saa. Samalla selvitys on pohjatyö- 40789: joittamista koskeva lakiesitys annetaan tä sosiaalihuollon ammatillista henkilöstöä kos- 40790: mahdollisimman pikaisesti eduskunnal- kevaa lainsäädäntöä valmistelemaan asetettavan 40791: le? työryhmän työlle. 40792: Sosiaali- ja terveysministeriö tulee jatkamaan 40793: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- sosiaalialan ammatinharjoittamislainsäädännön 40794: vasti seuraavaa: valmistelua. Valmistelua varten tullaan asetta- 40795: maan työryhmä heti kesälomienjälkeen elokuus- 40796: Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 6.6.1996 sa 1998. Työryhmän tehtävänä tulee olemaan 40797: tekemällään päätöksellä (79/04/96) työryhmän niiden sosiaalihuollon tehtävien määrittely, jois- 40798: selvittämään sosiaalihuollon ammatinharjoitta- sa tarvitaan erityistä sääntelyä mm. työntekijöi- 40799: mislainsäädännön tarvetta. Työryhmän tuli ot- den koulutuksesta, valvonnasta ja oikeuksista 40800: taa huomioon yhdentyvän sosiaali- ja terveyden- sekä tehdä esitys sääntelyä vaativien tehtävien 40801: huollon tarpeet, valmisteilla ja olemassa oleva edellyttämästä lainsäädännöstä. Työryhmän 40802: sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö, työssä tarvitaan muun asiantuntijuuden ohella 40803: uudet sosiaalialan koulutussuunnitelmat sekä työn tässä vaiheessa myös välttämättä juridista 40804: ammattitaidon vaikutuksia asiakkaan asemaan asiantuntemusta. 40805: ja oikeusturvaan. Ministeriön sosiaali- ja terveyspalveluosastol- 40806: Sosiaalihuollon ammatinharjoittamislainsää- la on ollut käynnissä vakanssirakenteen muutta- 40807: dännön tarvetta selvittänyt työryhmä jätti mie- minen liittyen erityisesti sosiaalihuollon lainsää- 40808: tintönsä ( 1997: 17) sosiaali- ja terveysministeriöl- dännön uudistustarpeisiin ja oikeustieteellisen 40809: le maaliskuun 31. päivänä 1997. Painettuna jul- koulutuksen saaneiden sosiaalihuollon esitteli- 40810: kaisuna mietintö valmistui saman vuoden elo- jöiden määrään. Vakanssirakenteen muutos on 40811: kuussa. Sosiaalihuollon ammatinharjoittamis- nyt toteutettu. Vakanssirakenteen muuttaminen 40812: lainsäädännön tarvetta selvittänyt työryhmä on ajankohtaistunut ja nähty tarpeelliseksi viime 40813: katsoi, ettei nykyinen lainsäädäntö ole tyydyttä- vuosien varsin suurten lakihankkeiden myötä. 40814: vä, sillä se ei riittävässä määrin turvaa osaavia ja Toisaalta myös sosiaali- ja terveydenhuollon toi- 40815: ammattitaitoisia työntekijöitä sosiaalihuoltoon mintaympäristön muutos, esimerkiksi ikäraken- 40816: ja muihin sosiaalialan tehtäviin, että sosiaalialan teen vanheneminen tai avohuollon palvelujen 40817: ammattien harjoittamisen on oltava nykyistä sel- ensisijaistaminen ja asiakaslähtöisyyden koros- 40818: keämmin säänneltyä ja että sosiaalialan ammat- tuminen, edellyttää lainsäädännön uudistustyö- 40819: tien harjoittamista edistävän lainsäädännön val- hön panostamista ja uudistustyön jatkamista. 40820: mistelu tulee käynnistää mahdollisimman pian. Vakanssirakenteen muutos on osaltaan hidasta- 40821: Työryhmä esitti esimerkkejä lainsäädännön to- nut kysymyksessä esitetyn työryhmän käynnisty- 40822: teuttamisvaihtoehdoiksi. mistä. Vakanssirakennemuutos on kuitenkin nyt 40823: Sosiaali- ja terveysministeriö on keväällä 1998 toteutunut ja työryhmä voidaan asettaa. 40824: yhdessä Suomen Kuntaliiton, Sosiaalityönteki- 40825: 40826: Helsingissä 9 päivänä heinäkul)ta 1998 40827: 40828: Ministeri Terttu Huttu-Juntunen 40829: KK 756/1998 vp 3 40830: 40831: 40832: 40833: Tili Riksdagens Talman 40834: 40835: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen hälsovården Stakes som en s.k. ajouruppföljning 40836: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande gjort en övergripande utredning om socialarbe- 40837: med1em av statsrådet översänt följande av riks- tarna. Denna utredning blir fårdig i augusti- 40838: dagsman Maija Perho m.fl. undertecknade september 1998. Utredningen ger viktig informa- 40839: spörsmål nr 756: tion om bl.a. socialarbetarnas antal, uppgifter, 40840: utbildning och arbetsförhållandets art, sådan in- 40841: Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid- formation som statistiken för socialvården an- 40842: ta för att det lagförslag som gäller yrkes- nars inte ger i tillräcklig utsträckning. Samtidigt 40843: utövning inom socialvården skall avlåtas är utredningen ett grundläggande arbete för den 40844: tili riksdagen så snabbt som möjligt? arbetsgrupp som skall tillsättas för att bereda den 40845: lagstiftning som gälier yrkesutbildade personer 40846: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt inom socialvården. 40847: anföra följande: Social- och hälsovårdsministeriet kommer att 40848: fortsätta beredningen av den lagstiftning som 40849: Social- och hälsovårdsministeriet tillsatte ge- gälier yrkesutövningen inom det sociala områ- 40850: nom sitt bes1ut av den 6 juni 1996 (79/04/96) en det. För beredningen skali en arbetsgrupp tillsät- 40851: arbetsgrupp med uppgift att utreda behovet av tas genast efter semestrarna i augusti 1998. Ar- 40852: lagstiftning gällande yrkesutövning inom socia1- betsgruppen skall ha tili uppgift att fastställa de 40853: vården. Arbetsgruppen skulle beakta behoven uppgifter inom socialvården där särskild regle- 40854: inom en alltmer samordnad social- och hälso- ring behövs, bl.a. om arbetstagarnas utbildning, 40855: vård, existerande och under beredning varande övervakning och rättigheter samt att utarbeta ett 40856: lagstiftning för social- och hälsovården, nya ut- förslag tili sådan lagstiftning som krävs för dessa 40857: bildningsplaner för det socia1a området samt yr- uppgifter. 1 arbetsgruppens arbete behövs också 40858: keskunskapens verkningar på k1ientens stälining ovillkorligen utöverannan expertis i detta skedet 40859: och rättsskydd. även juridisk sakkännedom. 40860: Arbetsgruppen som utredde behovet av lag- På ministeriets avdelning för social- och hälso- 40861: stiftning gäliande yrkesutövning inom socia1vår- vårdstjänster har en ändring a v tjänstestrukturen 40862: den överlämnade sitt betänkande ( 1997: 17) tili pågått, särskilt i anknytning tili behoven att revi- 40863: social- och hälsovårdsministeriet den 31 mars dera socialvårdslagstiftningen och tili antalet så- 40864: 1997. Betänkandet blev som tryckt publikatien dana föredraganden inom ..socialvården som er- 40865: fårdigt i augusti samma år. Arbetsgruppen ansåg hållit juridisk utbildning. Ansiringen av tjänste- 40866: att den nuvarande lagstiftningen inte är tillfreds- strukturen är nu genomförd. Andringen av tjäns- 40867: stäliande, eftersom den inte i tillräcklig utsträck- testrukturen blev aktueli och ansågs vara nöd- 40868: ning säkerställer att det finns kunniga och yrkes- vändig i och med de rätt omfattande lagprojekten 40869: skickliga arbetstagare inom socialvården och för under de senaste åren. Å andra sidan förutsätter 40870: andra uppgifter inom det sociala området, att också förändringar i social- och hälsovårdens 40871: utövandet avolika yrken inom det sociala områ- verksamhetsmiljö, t.ex. det att åldersstrukturen 40872: det skali vara tydligare reglerat än vad nu är fallet går mot det äldre eller att servicen inom öppen- 40873: och att beredningen av lagstiftning som främjar vården prioriteras och att det framhävs att verk- 40874: utövandet av yrken inom det sociala området bör samheten utgår från klienten, att man satsar på 40875: inledas så snart som möjligt. Arbetsgruppen lade revisio~ av lagstiftningen och fortsätter revider- 40876: fram exempel på olika alternativ tili hur lagstift- ingen. Andringen av tjänstestrukturen har för sin 40877: ningen skali genomföras. del medfört att den i spörsmålet nämnda arbets- 40878: Social- och hälsovårdsministeriet har på våren gruppens arbete har kommit i gång långsamma- 40879: 1998 tillsammans med Finlands Kommunför- re. Nu är emellertid ändringen av tjänstestruktu- 40880: bund, Socialarbetarnas Förbund och Forsk- ren genomförd och en arbetsgrupp kan tillsättas. 40881: nings- och utvecklingscentralen för social- och 40882: 40883: Helsingfors den 9 juli 1998 40884: 40885: Minister Terttu Huttu-Juntunen 40886: KK 757/1998 vp 40887: 40888: Kirjallinen kysymys 757 40889: 40890: 40891: 40892: 40893: Satu Hassi /vihr ym.: Kivihiilivoimalaitosten rakentamisesta 40894: 40895: 40896: 40897: Eduskunnan Puhemiehelle 40898: 40899: Joulukuussa 1997 Kiotossa pidetyissä ilmas- 6 milj. tonnia, eli aiheuttaisi yhtä suuret päästöt 40900: toneuvotteluissa Euroopan unioni sitoutui vä- kuin koko henkilöautoliikenne vuonna 1996. 40901: hentämään ilmastonmuutosta aiheuttavien kaa- Yhdenkin uuden kivihiiltä polttavan voimalai- 40902: sujen päästöjään vuoteen 2010 mennessä kah- toksen rakentaminen ja käynnistäminen tekisi 40903: deksalla prosentilla verrattuna vuoden 1990 mahdottomaksi täyttää sen päästövähennysta- 40904: päästöihin. EU:n jäsenmaat sopivat 17.6.1998 voitteen,johon Suomi on nyt sitoutunut. Tuntui- 40905: Luxemburgissa niin sanotusta taakanjaosta eli sikin johdonmukaiselta evätä uusilta hiilivoima- 40906: siitä, miten EU :n yhteinen päästövähennystavoi- laitoksilta ympäristöluvat. 40907: te jaetaan jäsenvaltioiden kesken. Suomen ta- Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 40908: voitteeksi sovittiin 0 % eli paluu vuoden 1990 tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme 40909: päästötasolle. Päästölaskelmissa otetaan huo- kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen 40910: mioon kuusi kaasua, joista tärkein on hiilidioksi- jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 40911: di. 40912: Vaikka Suomen tavoite on prosentuaalisesti Katsooko Hallitus mahdolliseksi ym- 40913: vaatimaton verrattuna monien muiden ED-mai- päristölupien myöntämisen uusille kivi- 40914: den tavoitteisiin, se edellyttää silti määrätietoista hiiltä polttaville voimalaitoksille nyt, kun 40915: politiikkaa ilmastonmuutosta aiheuttavien kaa- Suomi on sitoutunut vähentämään ilmas- 40916: sujen eli niin sanottujen kasvihuonekaasujen tonmuutosta aiheuttavien kaasujen pääs- 40917: päästöjen vähentämiseksi. tönsä vuoden 1990 tasolle vuoteen 2010 40918: Suomessa on kuitenkin vireillä useita hankkei- mennessä, ja jos ei katso, 40919: ta uusien kivihiilivoimaloiden rakentamiseksi. mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä 40920: 1 000 MW:n tehoinen kivihiiltä polttava lauhde- uusien kivihiilivoimalaitosten rakentami- 40921: voimala,joka kävisi täydellä teholla 8 000 h vuo- sen estämiseksi? 40922: dessa, tuottaisi ilmakehään hiilidioksidia noin 40923: Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1998 40924: 40925: Satu Hassi /vihr Ulla Anttila /vihr Osmo Soininvaara /vihr 40926: Irina Krohn /vihr Tuija Brax /vihr Janina Andersson /vihr 40927: Rauha-Maria Mertjärvi /vihr 40928: 40929: 40930: 40931: 40932: 280043 40933: 2 KK 757/1998 vp 40934: 40935: 40936: 40937: 40938: Eduskunnan Puhemiehelle 40939: 40940: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa myöskään voi antaa lain mukaan lupaharkinnas- 40941: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, saan riippumattomalle viranomaiselle määräystä 40942: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen luvan epäämisestä. 40943: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Satu Has- Nykyisen lainsäädännön mukaan ympäristö- 40944: sin ym. kirjallisen kysymyksen n:o 757: vaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 40945: (46811994) mukaisessa arviointimenettelyssä voi- 40946: Katsooko Hallitus mahdolliseksi ym- daan ottaa huomioon myös voimaloiden vaiku- 40947: päristölupien myöntämisen uusille kivi- tus ilmastonmuutokseen. Arviointimenettelyyn 40948: hiiltä polttaville voimalaitoksille nyt, kun kuuluu lisäksi erilaisten vaihtoehtojen arviointi. 40949: Suomi on sitoutunut vähentämään ilmas- Arviointiselostus ei kuitenkaan sido ympäristö- 40950: tonmuutosta aiheuttavien kaasujen pääs- lupaviranomaisen päätöksentekoa, mutta luvas- 40951: tönsä vuoden 1990 tasolle vuoteen 2010 sa tulee selostaa, miten selostus on otettu huo- 40952: mennessä, ja jos ei katso, mioon päätöksessä. 40953: mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä Ympäristöluvan epääminen ei siis nykyisellä 40954: uusien kivihiilivoimalaitosten rakentami- lainsäädännöllä voi oikeudellisesti perustua il- 40955: sen estämiseksi? mastonmuutoksen ehkäisyyn. 40956: Kivihiilen käyttö energiatuotannossa on on- 40957: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- gelmallista, mutta se ei tee yksin mahdottomaksi 40958: vasti seuraavaa: Suomen kasvihuonekaasujen päästätavoitteiden 40959: saavuttamista. Voimaloissa voidaan käyttää 40960: Kysymyksessä tarkoitetut polttoainetehol- myös erilaisia polttoaineyhdistelmiä, kuten puu- 40961: taan suuret kivihiilivoimalaitokset edellyttävät ta hiilen ohella, ja niitä voidaan muuntaa myö- 40962: ympäristölupamenettelylain (73511991) mukais- hemminkin uutta kivihiilen pohtotekniikkaa 40963: ta ympäristölupaa, joka sisältää ilmansuojelu- kä yttäviksi. 40964: lain (67/1982), terveydensuojelulain (763/1994), Ympäristö- ja oikeusministeriön yhteisessä 40965: jätelain (1 072/1993) ja eräistä naapuruussuhteis- työryhmässä valmistellaan ympäristönsuojelu- 40966: ta annetun lain (2611920) mukaisen luvan. lainsäädännön kokonaisuudistusta. Tarkoituk- 40967: Ympäristölupa-asian ratkaisee laitoksen sijainti- sena on, että hallituksen esitys tästä annetaan 40968: alueen alueellinen ympäristökeskus. Luvan eduskunnalle vielä tällä vaalikaudella. Ehdotuk- 40969: myöntämisen edellytykset ja lupaharkintaa oh- seen sisältyvän ympäristönsuojelulain sovelta- 40970: jaavat säännökset ovat ilmansuojelu-, terveyden- misalaan kuuluu myös ilmastonmuutoksen eh- 40971: suojelu-, jäte- ja naapuruussuhdelaissa. Lupa- käiseminen. Kasvihuonekaasujen päästöjen oh- 40972: harkinta on oikeusharkintaista, ja se voi perus- jaus perustuisi lähinnä yleisiin säädöksiin, joiden 40973: tua vain lupamenettelyssä sovellettaviin lakeihin. noudattamista valvottaisiin lupamenettelyssä. 40974: Ilmastonmuutoksen ehkäisyn Suomea koske- Ehdotuksen mukaan toimintojen energiatehok- 40975: vien velvoitteiden erityistä lainsäädännöllistä kuus liittyisi laitoskohtaiseen lupaharkintaan. 40976: täytäntöönpanoa ei ole vielä aloitettu. Näin ollen Lisäksi ehdotukseen sisältyvät säännökset niin 40977: myöskään ympäristölupaharkintaa ohjaavat sanotusta yhteistoteutuksesta (joint implementa- 40978: säännökset eivät mahdollista tällä hetkellä sitä, tion),jolla pyrittäisiin toteuttamaan ympäristön- 40979: että alueellinen ympäristökeskus voisi yksin- suojelutoimia siellä, missä se on ympäristönsuo- 40980: omaan ilmastonmuutoksen ehkäisemiseen pe- jelullisesti ja taloudellisesti tehokkain ta. 40981: rustuen hylätä kivihiilivoimalan ympäristölupa- Ilmastopolitiikan kansallista valmistelua var- 40982: hakemuksen. Lupamenettelyssä ei voida myös- ten on tämän vuoden alussa asetettu ympäristö- 40983: kään määrätä polttoainevalinnasta esimerkiksi ministerin johdolla työskentelevä ministeriryh- 40984: kieltämällä kivihiilen käyttö. Ympäristöluvassa mä. Toistaiseksi ministeriryhmä on keskustellut 40985: sovellettavien lakien soveltamisala on lisäksi sup- EU:n yhteisestä päästövähennusvelvoitteesta. 40986: pea, minkä vuoksi ilmastonmuutoksen sääntely Jatkossa ministerityöryhmä keskittyy kansalli- 40987: niillä edellyttäisi lakien muuttamista. Hallitus ei sen ilmastostrategian luomiseen. Ilmastostrate- 40988: KK 757/1998 vp 3 40989: 40990: giassa tarkastellaan useiden politiikkalohkojen Kasvihuonepäästöjen vähentäminen tulee 40991: merkitystä Suomen kasvihuonekaasujen päästö- olemaan lähivuosikymmenien haastavin kan- 40992: jen vähentämisessä ja arvioidaan tarvittavia toi- sainvälinen tehtävä, jossa on edistyttävä nopeas- 40993: mia. Eri vaihtoehtojen kustannuksista on myös ti. Tällä hetkellä selvitetään eri kasvihuonekaa- 40994: käynnistynyt selvitys ympäristöministeriön, val- sujen osalta päästöjen vähentämismahdollisuuk- 40995: tiovarainministeriön, kauppa- ja teollisuusminis- sia. Ilmastostrategiassa määritellään mm., missä 40996: teriön ja liikenneministeriön yhteistyöllä. Selvi- määrin tarvitaan lainsäädännön muutoksia ja 40997: tys tehdään Valtion taloudellisessa tutkimuskes- miten käytetään taloudellisia tai sopimusperus- 40998: kuksessa (V A TT). Lisäksi ilmastokysymyksiä teisia ohjauskeinoja. Tässä yhteydessä tarkastel- 40999: käsittelee ympäristöministeriön asettama laaja- laan myös kivihiiltä polttavien voimaloiden lu- 41000: pohjainen toimikunta, jonka määräaika päättyy paehtoja. 41001: vuoden 2000 lopussa. 41002: 41003: Helsingissä 9 päivänä heinäkuuta 1998 41004: 41005: Ympäristöministeri Pekka Haavisto 41006: 4 KK 757/1998 vp 41007: 41008: 41009: 41010: 41011: Tili Riksdagens Talman 41012: 41013: 1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen ring av klimatförändringen genom dem att de 41014: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande revideras. Regeringen kan inte heller enligt lagen 41015: medlem av statsrådet översänt följande av riks- bestämma att en i fråga om tillståndsprövningen 41016: dagsman Satu Hassi m.fl. undertecknade spörs- oavhängig myndighet skall avslå en tillståndsan- 41017: mål nr 757: sökan. 41018: Enligt gällande lagstiftning kan man i bedöm- 41019: Anser Regeringen det möjligt att nu ningsförfarandet enligt lagen om förfarandet vid 41020: bevilja miljötillstånd till nya kraftverk miljökonsekvensbedömning (468/1994) också 41021: som bränner stenkol, då Finland har för- beakta viiken inverkan kraftverk har på klimat- 41022: bundit sig att minska utsläppen av gaser förändringen. 1 bedömningsförfarandet ingår vi- 41023: som orsakar klimatförändring till 1990 dare en utvärdering avolika alternativ. Bedöm- 41024: års nivå före år 20 l 0, och om den inte ningsbeskrivningen är dock inte bindande vid 41025: anser det, beslutsfattandet i miljötillståndsmyndigheten, 41026: vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta men i tillståndet bör ingå en redogörelse för hur 41027: för att förhindra att nya stenkolskraft- beskrivningen beaktats i beslutet. 41028: verk byggs? Med vår nuvarande lagstiftning är det alltså 41029: inte juridiskt möjligt att avslå en ansökan om 41030: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt miljötillstånd i syfte att förebygga klimatföränd- 41031: anföra följande: ring. 41032: Användningen av stenkoi i energiproduktio- 41033: De i spörsmålet avsedda stora stenkolskraft- nen är problematisk, men enbart detta omöjlig- 41034: verken med stor bränsleeffekt kräver ett miljötill- gör inte att Finland uppnår sitt mål för minsk- 41035: stånd enligt lagen om förfarandet vid miljö konse- ning av utsläppen av drivhusgaser. Det går också 41036: kvensbedömning (735/1991), vilket inbegriper att i kraftverken använda olika bränslekombina- 41037: tillstånd enligt luftvårdslagen (6711982), hälso- tioner såsom träjämsides med kol, och kombina- 41038: skyddslagen (763/1994), avfallslagen (1 07211993) tionerna kan senare ändras så att man nyttjar ny 41039: och lagen angående vissa grannelagsförhållan- förbränningsteknik för stenkol. 41040: den (2611920). Miljötillståndärenden avgörs av En för miljö- och justitieministerierna gemen- 41041: den regionala miljöcentral inom vars område an- sam arbetsgrupp bereder som bäst en övergri- 41042: läggningen finns. Förutsättningarna för beviljan- pande revidering av miljöskyddslagstiftningen. 41043: det och de bestämmelser som styr prövningen Avsikten är att regeringen skall avlåta en propo- 41044: ingår i lagarna om luftvård, hälsoskydd, avfall sition om detta till riksdagen redan under inneva- 41045: och grannelagsförhållanden. Tillståndspröv- rande valperiod. Tillämpningsområdet för den 41046: ningen är juridisk och kan enbart bygga på de miljöskyddslag som ingår i förslaget omfattar 41047: lagar som tillämpas på tillståndsförfarandet. också forebyggande av klimatförändringen. 41048: Någon särskildjuridisk verkställighet av Fin- Styrningen av utsläppen av drivhusgaser skall 41049: lands förpliktelser att förebygga klimatföränd- huvudsakligen bygga på allmänna bestämmelser, 41050: ring har ännu inte inletts. Sålunda gör de bestäm- vars efterlevnad övervakas genom ett tillstånds- 41051: melser som styr prövningen av miljötillstånds- förfarande. Enligt förslaget skall funktionernas 41052: ärendet det inte i detta nu möjligt för en regional energieffektivitet vara en faktor i tillståndspröv- 41053: miljöcentral att enbart för att förebygga klimat- ningen för varje anläggning. Förslaget innehåller 41054: förändring avslå en ansökan om miljötillstånd dessutom bestämmelser om så kallad gemensam 41055: för ett stenkolskraftverk. Tillståndsförfarandet implementering (joint implementation), som syf- 41056: kan inte heller innefatta bestämmelser om valet tar till att miljöskyddsåtgärder skall sättas in där 41057: av bränsle t.ex. så att man förbjuder användning- som detta är mest effektivt i miljömässigt och 41058: en av stenkol. Dessutom är tillämpningsområdet ekonomiskt hänseende. 41059: för de lagar som tillämpas vid miljötillståndsför- 1 början av detta år tillsattes en ministerarbets- 41060: farandet snävt, och därför förutsätter en regle- grupp som under ledning av miljöministern skö- 41061: KK 757/1998 vp 5 41062: 41063: ter den nationella beredningen av vår klimatpoli- VATT. Dessutom behandlas klimatfrågorna i en 41064: tik. Ministergruppen har hittills diskuterat de för av miljöministeriet tillsatt bred arbetsgrupp vars 41065: EU gemensamma förpliktelserna tili utsläpps- mandat går ut i slutet av år 2000. 41066: minskning. I fortsättningen kommer ministerar- Under de närmaste decennierna kommer 41067: betsgruppen att koncentrera sig på att lägga upp minskningen i utsläppen av drivhusgaser vara en 41068: en nationell klimatstrategi. I denna diskuteras stor internationell utmaning som kräver snabba 41069: betydelsen av många olika politiska sektorer vid tag. I detta nu undersöks möjligheterna att min- 41070: minskningen av Finlands utsläpp av drivhusga- ska utsläppen av de olika drivhusgaserna. I kli- 41071: ser, och de behövliga åtgärderna evalueras. Vida- matstrategin definieras bl.a. i viiken omfattning 41072: re har en undersökning av kostnaderna for olika lagstiftningen behöver ändras och hur ekonomis- 41073: alternativ inletts i samarbete mellan miljöminis- ka eller avtalsbaserade styrmedel skall nyttjas. I 41074: teriet, finansministeriet, handels- och industrimi- detta sammanhang diskuteras också tillstånds- 41075: nisteriet och trafikministeriet. Undersökningen villkoren för kraftverk som använder stenkoi 41076: görs av Statens ekonomiska forskningscentral som bränsle. 41077: 41078: Helsingforsden 9 juli 1998 41079: 41080: Miljöminister Pekka Haavisto 41081: KK 758/1998 vp 41082: 41083: Kirjallinen kysymys 758 41084: 41085: 41086: 41087: 41088: Erkki Pulliainen /vihr: Moottorikeikkojen päästöjen rajoittamisesta 41089: 41090: 41091: 41092: Eduskunnan Puhemiehelle 41093: 41094: Moottorikelkat ovat yleistyneet voimakkaasti taavia rajoituksia ei ole kuitenkaan säännelty 41095: viime vuosien aikana erityisesti Pohjois-Suomes- päästähaittojen osalta. Ratkaisu olisi yksinker- 41096: sa. Moottorikeikkojen yleistyessä on kiinnitetty tainen: moottorikelkkoihin tulisi vaatia nelitah- 41097: myös huomiota niiden aiheuttamiin ympäristö- timoottoreita. Ruotsissa lainmuutokset mootto- 41098: ongelmiin. Keikoista aiheutuu sekä melu- että rikeikkojen päästärajoituksista ovat valmisteilla. 41099: päästöhaittoja. Keikkoja ei käytetä enää pelkäs- Suomen hallituksen tulisi valmistella kyseiset 41100: tään toimeentulonhankinnassa vaan yhä useam- muutokset mahdollisimman pikaisesti, jotta 41101: min vapaa-aikana urheilu- ja pelivälineinä. Voi- pohjoinen luontomme ja sen asukkaat säästyisi- 41102: makkaasti yleistyneitä moottorikelkkasafareita vät pahemmilta ilmasto- ja terveysongelmilta. 41103: mainostetaan elämyksellisinä kokemuksina, Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 41104: mutta niiden aiheuttamista terveyshaitoista ei tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 41105: puhu kukaan. Moottorikelkat ajavat jonossa, nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 41106: jolloin pakokaasut ohjautuvat suoraan perässä nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 41107: istuvien kasvoille. 41108: Vuonna 1994 hyväksytty asetuksen muutos Milloin Hallitus ryhtyy käytännön toi- 41109: edellyttää moottorikelkkaan äänenvaimenninta miin moottorikeikkojen päästöjen rajoit- 41110: ja asettaa ylärajan äänenvoimakkuudelle. Vas- tamiseksi? 41111: 41112: Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1998 41113: 41114: Erkki Pulliainen /vihr 41115: 41116: 41117: 41118: 41119: 280043 41120: 2 KK 758/1998 vp 41121: 41122: 41123: 41124: 41125: Eduskunnan Puhemiehelle 41126: 41127: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa kokaasupäästövaatimuksia myös maastoajo- 41128: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, neuvoille, joita myös moottorikelkat ovat. 41129: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen Euroopassa ja USA:ssa on moottorikelkoissa 41130: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul- käytössä samat moottorit. Toistaiseksi yleisesti 41131: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o hyväksyttyjä mittausnormeja tai päästörajoituk- 41132: 758: sia ei ole käytössä. Mittausmenetelmien kehitys 41133: on kuitenkin varsin pitkällä ja alan teollisuus 41134: Milloin Hallitus ryhtyy käytännön toi- kehittää vähäpäästöisempiä moottoreita. Samo- 41135: miin moottorikeikkojen päästöjen rajoit- ja moottoreita hyödyntävät myös vesijetit. En- 41136: tamiseksi? simmäisiä massavalmisteisia nelitahtimootto- 41137: reilla varustettuja moottorikeikkoja odotetaan 41138: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- markkinoille aikaisintaan vuonna 2000. Päästö- 41139: vasti seuraavaa: ominaisuuksien osalta parannetuilla kaksitahti- 41140: moottoreilla päästään kuitenkin lähes samoihin 41141: Suomessa moottorikeikkoja on rekisteröitynä päästöjen vähennystavoitteisiin. Todennäköistä 41142: n. 81 000 kpl. Näistä noin puolet on ns. pohjoisen kuitenkin on, että teknisten ominaisuuksiensa, 41143: alueen moottorikelkkoja, joita on käytetty lähin- helpon käynnistyvyyden, keveyden ja hinnan ta- 41144: nä elinkeinon harjoittamiseen. Koska ajoneuvo- kia kaksitahtimoottorit tulevat säilymään moot- 41145: ja käytetään vaihtelevalla käyttöasteella sekä torikeikkojen voimanlähteenä. 41146: vain talviaikaan, edustaa näistä ajoneuvoista ai- Suomi on ainoa moottorikeikkojen valmistaja 41147: heutuva kokonaispäästömäärä hyvin pientä Euroopassa. Maailmanlaajuisesti moottorikeik- 41148: osuutta koko liikenteen aiheuttamista päästöis- koja valmistetaan vuosittain noin 200 000. Suo- 41149: tä. Liikenteen ympäristöhaittojen vähentämisek- men keikkateollisuudelle on välttämätöntä, että 41150: si tähän mennessä tehtyjen toimenpiteiden osalta moottorikeikkojen pakokaasuvaatimusten osal- 41151: ei moottorikeikkojen pakokaasuvaatimuksia ole ta seurataan kansainvälisiä, erityisesti eurooppa- 41152: maailmalla eikä myöskään Suomessa katsottu laisia vaatimuksia. Uusi konedirektiivi on val- 41153: niin tarpeelliseksi kuin muiden ajoneuvojen esim. misteilla ja saataneen käyttöön 2002-2004. 41154: autojen ja moottoripyörien pakokaasuvaati- Koska kokonaispäästöjen osalta moottorikeik- 41155: mukset. Autoille ja työkoneille, joiden päästöt kojen pakokaasupäästöillä ei ole ratkaisevaa 41156: muodostavat maaliikenteen päästöistä valta- merkitystä tulee hallitus moottorikeikkojen 41157: osan, onkin saatu kansainväliset pakokaasuvaa- päästövaatimusten osalta seuraamaan EU:n ke- 41158: timukset käyttöön. Seuraavassa vaiheessa on hitystä alalla. 41159: valmisteilla niin EU:ssa kuin myös USA:ssa pa- 41160: 41161: Helsingissä 8 päivänä heinäkuuta 1998 41162: 41163: Liikenneministerin sijaisena 41164: ministeri Anneli Taina 41165: KK 758/1998 vp 3 41166: 41167: 41168: 41169: 41170: Tili Riksdagens Talman 41171: 41172: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an- 1 Europa och USA används samma motorer i 41173: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med- snöskotrarna. Tills vidare finns det inga allmänt 41174: lem av statsrådet översänt följande av riksdags- godkända mätningsnormer eller begränsningar 41175: man Erkki Pulliainen undertecknade spörsmål nr av utsläpp. Mätmetoderna har dock utvecklats 41176: 758: tämligen mycket och industrin inom brans.<;:hen 41177: utvecklar motorer med mindre utsläpp. A ven 41178: När vidtar Regeringen åtgärder i prak- vattenskotrar utnyttjar samma motorer. De för- 41179: tiken för att begränsa utsläppen från snö- sta masstillverkade snöskotrarna med fyrtakts- 41180: skotrar? motor väntas komma ut på marknaden tidigast 41181: år 2000. För utsläppsegenskapernas del uppnår 41182: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt man dock nästan samma mål för minskning av 41183: anföra följande: utsläpp med förbättrade tvåtaktsmotorer. Det är 41184: ändå sannolikt att tvåtaktsmotorerna även i fort- 41185: 1 Finland finns det ca 81 000 registrerade snö- sättningen kommer att vara kraftkällan för snö- 41186: skotrar. Ungefår hälften av dessa snöskotrar är skotrarna för att det är enkelt att starta dem och 41187: av den typ som används i norr, främst för nä- för att de är lätta samt för att deras tekniska 41188: ringsidkande. Eftersom användningsgraden för egenskaper och pris är fördelaktiga. 41189: fordonen varierar och de används enbart på vin- Finland är det enda landet i Europa som till- 41190: tern, står helhetsutsläppsmängden från dessa for- verkar snöskotrar. 1 hela världen tillverkas årli- 41191: don för en mycket liten andel av hela trafikens gen ungefår 200 000 snöskotrar. För Finlands 41192: utsläpp. 1 samband med åtgärder som vidtagits skoterindustri är det nödvändigt att man för snö- 41193: för att minska trafikens miljöolägenheter har det skotrar följer internationella, särskilt europeiska 41194: varken i andra Iänder eller i Finland ansetts vara krav på avgasutsläpp. Beredningen av ett nytt 41195: lika nödvändigt med krav på avgasutsläpp för maskindirektiv pågår och den torde träda i kraft 41196: snöskotrar som för andra fordon, såsom för bilar 2002-2004. Eftersom snöskotrarnas avgasut- 41197: och motorcyklar. För bilar och arbetsmaskiner, släpp inte är betydelsefulla med tanke på helhets- 41198: vilkas utsläpp utgör lejonparten av landtrafikens utsläppen, kommer regeringen att angående krav 41199: utsläpp, har man tagit i bruk internationella krav på utsläpp för snöskotrar följa upp utvecklingen 41200: på avgasutsläpp. 1 nästa skede bereds både i EU inom EU på området. 41201: och i USA krav på avgasutsläpp även för terräng- 41202: fordon, tili vilka även snöskotrarna hör. 41203: 41204: Helsingforsden 8 juli 1998 41205: 41206: Ställföreträdare för trafikministern 41207: minister Anneli Taina 41208: KK 759/1998 vp 41209: 41210: Kirjallinen kysymys 759 41211: 41212: 41213: 41214: 41215: Klaus Heliberg /sd: Sähkömarkkinoiden vapautumisesta ja sähkö- 41216: yhtiöiden sähkön hankintasopimuksista 41217: 41218: 41219: Eduskunnan Puhemiehelle 41220: 41221: Suomen sähkömarkkinoilla aloitettiin säänte- noin, hinnoittelua kaihtamatta, siihen, että säh- 41222: lyn uudistaminen ja purkaminen kolme vuotta köyhtiöt joutuivat tekemään jopa kymmenen 41223: sitten, kun sähkömarkkinalaki tuli voimaan vuoden mittaisia sähkönhankintasopimuksia 41224: 1.6.1995. Tällä hetkellä sähköntuotanto on va- aikaisempien tukkumyyjiensä kanssa. Suljettu- 41225: pautettu sääntelystä, ja kuluvan vuoden syksystä jen verkkojen takia ei voinut edes vaihtaa tuk- 41226: alkaen myös loppukäyttäjillä on mahdollisuus kumyyjää. 41227: niin sanottujen tyyppikäyrien käyttöönoton Käytännössä sähkömarkkinat toimivat nyt 41228: myötä valita haluamansa sähkön myyjä. Sähkö- niin, että sähköyhtiöt maksavat sopimusten mu- 41229: markkinat ovat vapautuneet seuraavasti: kaisesti tuotannon sekä muut kiinteät maksut 41230: - 1.11.1995 kuluttajat, joiden teho on yli 500 aikaisemmille tukkumyyjille, huolimatta siitä, 41231: kW ostavatko sähköä tukkumyyjältä vai eivät. Tuk- 41232: - 1.1.1997 kaikki kuluttajat, edellytyksenä kumyyjät (IVO, PVO) voivat näin ollen kilpailla 41233: on sähkön tuntirekisteröintimittaus markkinoilla tuotantokustannuksilla, jotka 41234: - 1.9.1998 tyyppikäyden käyttöönotto tase- edustavat puolta siitä, mitä muut joutuvat mak- 41235: laskennassa, jos kuluttajan pääsulakkeet ovat samaan. 41236: alle 63 Amperia Sähkömarkkinoiden avaamisella kilpailulle 41237: - 1.11.1998 tyyppikäyrien käyttöönotto ta- edellytettiin myös alalle pääsyn esteettömyyttä. 41238: selaskennassa 63 Amperian kuluttajien kohdalla. Mutta ei kai edellytetty, että perinteiset sähköyh- 41239: Sähkömarkkinoiden avaaminen kilpailulle ei tiöt joutuvat kantamaan aikaisempaan energia- 41240: kuitenkaan ole sujunut häiriöittä, vaan alalla huoltojärjestelmään kuuluvaa taakkaa? 41241: tuntuu olevan vielä monia esteitä markkinoiden Sähkömarkkinalain valmistelussa on koros- 41242: toimivuudelle. tettu terveen ja vapaan kilpailun merkitystä. Se ei 41243: Esimerkiksi sähköyhtiöillä, jotka eivät olleet nykytilanteessa koske perinteisiä sähkönjakelu- 41244: hankinnan suhteen omavaraisia, oli energia- yhtiöitä, joiden on päätetty antaa kantaa sosiaa- 41245: huoltojärjestelmän aikana sähkönostosopimuk- linen vastuu siitä, että kaikille kuluttajille taataan 41246: set tukkumyyjien (IVO, PVO) kanssa, ja ne um- sähköä kohtuulliseen hintaan. Sähköyhtiöiden 41247: peutuivat 31.10.1995. Valtakunnan rajanylitys- vuonna 1995 tekemät sähkönhankintasopimuk- 41248: verkko oli IVO:n hallussa ja suljettu muilta toi- set tehtiin toimintaympäristössä, jossa ei ollut 41249: mijoilta. Sähköpörssiä tai vapaata markkina- valinnan varaa, eikä Suomesta löytynyt virallista 41250: paikkaa ei Suomessa ollut, kun sopimuksia ke- tahoa, joka olisi voinut sanoa, minkälaiseksi toi- 41251: sällä 1995 piti uusia tai olla uusimatta. Sähkö- mivat sähkömarkkinat muodostuvat ja missä ai- 41252: yhtiöiden sähkön toimitusvelvollisuus lisättynä kataulussa ne vapautuvat. 41253: mielettömän korkeilla rangaistusmaksuilla Mielestäni sähköyhtiöille on annettava oikeus 41254: mahdollisessa tilaustehon ylitystilanteessa, ei irtisanoa vuonna 1995 tehdyt sähkönhankinta- 41255: antanut sähköyhtiöille valinnan varaa sopimus- sopimukset muuttuneisiin olosuhteisiin ja koh- 41256: ten jatkoneuvotteluissa. Ihmettelyn kohteena tuuttamuuteen vedoten. Ne ovat syntyneet ener- 41257: ollut suuri tilaustehon ylitysmaksu on saanut giahuoltojärjestelmän aikana ja määräävässä 41258: selityksensä ja osoittaa tukkumyyjien roolin markkina-asemassa olevien yritysten painostuk- 41259: sähkömarkkinalakia valmisteltaessa. Kuten sen tuloksena. 41260: huomaamme, sähkösopimukset tehtiin aikana, Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- 41261: jolloin sähkömarkkinalailla ei vielä ollut käy- tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- 41262: tännön merkitystä. Tukkumyyjät käyttivät ti- nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- 41263: lannetta hyväkseen ja vaikuttivat kaikin kei- nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: 41264: 41265: 280043 41266: 2 KK 759/1998 vp 41267: 41268: Mitä Hallitus aikoo tehdä, etteivät sopimukset ole este terveelle ja vapaalle 41269: Suomen energiahuoltojärjestelmän aika- kilpailulle sähkömarkkinoilla? 41270: na tehdyt pitkäaikaiset sähkönhankinta- 41271: 41272: Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 1998 41273: 41274: Klaus Heliberg /sd 41275: KK 759/1998 vp 3 41276: 41277: 41278: 41279: 41280: Eduskunnan Puhemiehelle 41281: 41282: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa Sähkömarkkinalain valmistelun yhteydessä 41283: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, kauppa- ja teollisuusministeriö varmisti, että 41284: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen edellä kuvatut joustomahdollisuudet sisältyivät 41285: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus ennen sähkömarkkinalain voimaantuloa tarjot- 41286: Hellbergin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen taviin tukkusähköhinnastoihin. Se, että tukku- 41287: n:o 759: myyjinä oli tarjolla näitäjoustomahdollisuuksia, 41288: oli yksi uudistuksen läpiviennin edellytyksistä. 41289: Mitä Hallitus aikoo tehdä, etteivät Sitä ei tietenkään voitu varmistaa, käyttivätkö 41290: Suomen energiahuoltojärjestelmän aika- ostajat näitä mahdollisuuksia hyväkseen. Tällai- 41291: na tehdyt pitkäaikaiset sähkönhankinta- set ratkaisut yritykset tekevät osana normaalia 41292: sopimukset ole este terveelle ja vapaalle liiketoimintaa ja osaamistaan. 41293: kilpailulle sähkömarkkinoilla? Eräät sähkönvähittäismyyjät ovatkin kerto- 41294: neet sitoutuneensa pitkäaikaisiin ja varsin kiin- 41295: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- teähintaisiin sähkösopimuksiin juuri ennen säh- 41296: vasti seuraavaa: kömarkkinoiden avaamista syksyllä 1995. Osa 41297: näistä sopimuksista päättyy kuluvan vuoden ku- 41298: Sähkönkäyttäjät ja sähkönvähittäismyyjät luessa ja pääosa lopuista sopimuksista päättyy 41299: voivat tehdä sähkömarkkinoilla myyjäosapuo- parin vuoden sisällä. Silti on olemassa pieni mää- 41300: len kanssa erilaisia sähkön ostosopimuksia. Os- rä sopimuksia, jotka ovat voimassa vielä useita 41301: tajalla on mahdollista varmistaa sähkönsaata- vuosia. Kauppa- ja teollisuusministeriö seuraa 41302: vuus kaikissa olosuhteissa etukäteen sovittuun tilannetta ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin. 41303: hintaan tekemällä pitkäaikaisia sopimuksia etu- Kilpailunrajoituslaki tarjoaa jo nyt Kilpailuvi- 41304: käteen sovittavista määristä. Näin menetettiin rastolle mahdollisuudet ryhtyä toimenpiteisiin, 41305: pääsääntöisesti sähkömarkkinoita edeltävällä jos sopimusten synnyttämisessä tukkumyyjät 41306: kaudella. Prosessiteollisuus ostaa yleensä sähköä ovat käyttäneet hyväksi mahdollista määräävää 41307: tällä periaatteella. Ostaja voi myös hakeajoustoa tai muuten vahvaa markkina-asemaa. Lisäksi 41308: ja vähentää kysynnän tai hintatason vaihteluun sähkön vähittäismyyjillä on mahdollisuus hakea 41309: liittyviä riskejään tekemällä joko kokonaan tai yksityisoikeudellista tietä kohtuullistamista koh- 41310: osittain lyhytaikaisempia sopimuksia, joihin voi tuuttomiksi katsomiinsa sähkösopimuksiin. 41311: liittyä erilaisia määrällisesti ylöspäin tai alaspäin 41312: joustavia elementtejä (optioita). 41313: 41314: Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 1998 41315: 41316: Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki 41317: 4 KK 759/1998 vp 41318: 41319: 41320: 41321: 41322: Tili Riksdagens Talman 41323: 41324: 1det syfte som 37 § 1 mom. riksdagsordningen 1 samband med att elmarknadslagen bereddes 41325: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande försäkrade sig handels- och industriministeriet 41326: medlem av statsrådet översänt följande av riks- om att möjligheter till större flexibilitet av ovan 41327: dagsman Klaus Heliberg undertecknade spörs- angiven typ ingick i de prislistor på partiel som 41328: mål nr 759: utgavs innan elmarknadslagen trädde i kraft. En 41329: av förusättningarna för att reformen kunde ge- 41330: Vad har Regeringen för avsikt att göra nomföras var just att partiförsäljarna kunde er- 41331: för att de långvariga el\everansavtal som bjuda avtal med spelrum. Man kunde förstås inte 41332: ingåtts under den tid då det gamla finska försäkra sig om att konsumenterna verkligen tog 41333: energiförsörjningssystemet tillämpades vara på de tili buds stående möjligheterna. Dyli- 41334: inte utgör något hinder för en sund och fri ka beslut fattas av företag som en del av deras 41335: konkurrens på elmarknaden? normala affårsverksamhet och kunnande. 41336: Några elminutförsäljare harju också uppgett 41337: Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt att de har förbundit sig vid långvariga elavtal tili 41338: anföra följande: rätt fasta priser alldeles före öppnandet av el- 41339: marknaden hösten 1995. En del a v dessa a vtal 41340: På elmarknaden kan elanvändarna och elmi- upphör under loppet av innevarande år och hu- 41341: nutförsäljarna ingå olika slags köpeavtal med vudparten av de resterande avtalen upphör inom 41342: försäljarparten. Köparen har möjlighet att tryg- de två närmaste åren. Trots detta finns det ett litet 41343: ga tillgången på ei under alla omständigheter tili antal avtal som kommer att gälla ännu under 41344: ett på förhand avtalat pris genom att i förväg flera år. Handels- och industriministeriet skall 41345: träffa långvariga avtal om de mängder ei som följa med utvecklingen av läget och vid behov 41346: skall \evereras. Detta förfarande tillämpades i vidta åtgärder. Lagen om konkurrensbegräns- 41347: allmänhet under den tid som föregick öppnandet ningar ger redan nu Konkurrensverket möjlighet 41348: av elmarknaden. Processindustrin köper i all- att vidta åtgärder om partiförsäljarna vid ingåen- 41349: mänhet sin elektricitet på detta sätt. Köparen kan de av avtal har utnyttjat sin eventuellt domine- 41350: också söka mer flexibilitet i avta\en och minska rande eller annars starka ställning på markna- 41351: de risker som är förenade med varierande efter- den. Dessutom har elminutförsäljarna möjlighet 41352: frågan och priser genom att ingå helt eller delvis att på privaträttslig väg ansöka om jämkning av 41353: kortvariga köpeavtal som kan innehålla olika de elavtal som de anser oskäliga. 41354: typer av flexibla element i fråga om de mängder 41355: som skall köpas (optioner). 41356: 41357: Helsingfors den 3 juli 1998 41358: 41359: Handels- och industriminister Antti Kalliomäki 41360: KK 760/1998 vp 41361: 41362: Kirjallinen kysymys 760 41363: 41364: 41365: 41366: 41367: Klaus Bremer /r: Liikenneministeriön valvonnassa harjoitetusta 41368: työnteko-oikeuden tarveharkinnasta 41369: 41370: 41371: Eduskunnan Puhemiehelle 41372: 41373: Lentokapteeni JL jäi Finnairista eläkkeelle kuitenkin välittömästi suorittamassa torni tentin. 41374: 31.12.1997 siirtyen -hyväkuntoisten liikenne- Tarkastuslentolausunto ILL:IIa jo oli simulaat- 41375: lentäjäkollegoittensa tapaan -jatkamaan an- toritodistuksen muodossa. 41376: siotyötään muualla, Taiwanin China Airlinesin Seuraavan kerran JL palasi Suomeen touko- 41377: (CA) MD-11 :n kapteenina. JL suoritti touko- kuun puolivälissä, jolloin lupakirjaosaston Pätä- 41378: kuussa 1997 Taipeissä sekä MD-11 simulaattori- ri totesi JL:n lupakirja-asian olevan "käsittelys- 41379: kokeen että psykotutkimuksen ja sai taiwanilai- sä". JL kertoi tarvitsevansa suomalaista lupakir- 41380: sen liikennelentäjän lupakirjan. Lokakuussa JL jaa,joka on ehto lentämiselle Suomessa, kun hän 41381: suoritti CA:n taloontulotarkastukset eli teoriat, viikon kuluttua tulee uudelleen Suomeen. Asia 41382: kolme simulaattorikoetta ja kaksi reittilentoko- luvattiin hoitaa kuntoon. 41383: etta sekä reittitarkastuslennon. Hän uudisti sekä Kun JL palasi Suomeen seuraavan viikon per- 41384: suomalaisen että taiwanilaisen liikennelentäjän jantaina, suomalaista lupakirjaa ei ollut myön- 41385: lupakirjat 30.10.1997-30.4.1998. netty. ILL:ssa Pätäri ei tiennyt syytä, mutta otti 41386: Maaliskuussa 1998 JL kävi Ilmailulaitoksessa jälleen kopiot kaikista taiwanilaiseen lupakir- 41387: (ILL) lupakirjaosaston päällikön Kari Ollilan jaan liittyneistä asiakirjoista. JL:n ihmeteltyä, 41388: (KO) puheilla selvittämässä suomalaisen lupa- mikä instanssi valvoo ILL:n toimintaa, koska 41389: kirjan uudistamista, jolloin KO otti valokopiot lupakirja-anomuksen käsittely oli kestänyt yli 41390: taiwanilaisesta lupakirjasta, psykotodistuksesta kuusi viikkoa, Pätäri lupasi hoitaa asian samana 41391: ja muista asiaan kuuluvista papereista. KO il- päivänä ja pyysi soittamaan asiasta iltapäivällä. 41392: moitti, että suomalaisen lupakirjan uudistamista JL soitti kello 14.00 ja sai kuulla että Pätäri oli 41393: varten hän ei hyväksy taiwanilaista psykotodis- poistunut siltä päivältä. KO puolestaan ilmoitti, 41394: tusta, vaikka se oli huomattavasti suomalaista ettei tiedä koko asiasta mitään ja kehotti soitta- 41395: tarkempi, sisälsi kaikki Suomessa (Tilkan sotilas- maan koulutustarkastaja Petramolle. Pitkien 41396: sairaalassa) mitattavat arvot sekä huomattavasti odotusten jälkeen Petramo löytyi, jolloin Petra- 41397: lisää. KO ilmoitti, että tarvittaisiin suomalainen mo syytä ilmoittamatta ensin haukkui JL:n va- 41398: psykotodistus sekä kopio viimeisestä simulaatto- lehtelijaksi ja ilmoitti, ettei JL ollut tarvinnut 41399: rikokeesta, siinä kaikki. lupakirjaa Suomessa (!???), mutta että hän nyt 41400: JL kävi sen jälkeen maaliskuussa sekä Taiwa- voisi ottaa asian käsittelyyn ja myöntää JL:lle 41401: nissa psykokokeissa että 2.4.1998 Tilkassa psy- lupakirjan, koska asiakirjoja nyt oli riittävästi. 41402: kossa ja toimitti molemmat todistukset sekä si- Todellisuudessa asiakirjojen määrä oli sama kuin 41403: mulaattori-lausunnon kuten oli sovittu ILL:lle. ensihakemisella, lisänä vain viimeisimmät kopiot 41404: JL lähti sen jälkeen Taiwaniin luottaen, että hä- sen jälkeen myönnetyistä uusimmista taiwanilai- 41405: nen suomalainen lupakirjansa uudistetaan, ku- sista lupakirjoista. 41406: ten oli sovittu 30.4.1998. JL sai lopulta hänelle 1.6.1998 myönnetyn 41407: Palatessaan seuraavan kerran Suomeen JL:aa suomalaisen lupakirjan postin välityksellä. JL oli 41408: odotti 16.4.1998 päivätty ILL/ V-M. Petramon siten pitkään ilman lupakirjaa Suomessa, jossa 41409: allekirjoittama kirje, jossa JL:Ita vaadittiin vielä hänellä- yhtenä Suomen taitavimmista koulut- 41410: tornitenttiä (ilmailusäännöt) sekä tarkastuslen- tajista ja tarkastuslentäjistä erityisesti helikopte- 41411: tolausuntoa 20.3.-25.2.1998 väliseltä ajalta. risaralla -olisi ollut runsaasti tehtäviä. Kaiken 41412: KO ei ollut vaatinut JL:Ita tornitenttiä. Finnairin järjen mukaan Suomen ilmailuviranomaiselle ei 41413: palveluksessa se kuului yhtiön koulutukseen, sa- kuulu ratkaista, tarvitseeko ammattilentäjä lu- 41414: moin Taiwanissa CA:n koulutukseen. JL kävi pakirjaansa, vaan se kuuluu vain asianomaiselle 41415: 280043 41416: 2 KK 760/1998 vp 41417: 41418: itselleen. Muiltakin osin JL:n lupakirja-anomuk- Pitääkö Hallitus tätäkin tapausta il- 41419: sen käsittely on uskomaton, koska JL oli toimit- mailuviranomaisen toiminnan osalta 41420: tanut viipymättä kaikki vaaditut asiakirjat ja normaalina ja puolustettavana, 41421: myös lisäykset- jos kohta asian käsittely kuvaa montako samankaltaista tapausta on 41422: ILL:n toimintaa ja ilmailuelinkeinosta riippuvan vielä tuotava Hallituksen kynnysmatolle 41423: ansiotyön tekijän kohtelua hyvin tyypillisesti. ennen kuin Hallitus ryhtyy vaadittaviin 41424: Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes- toimiin, vai hyväksyykö Hallitus ilmailu- 41425: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun- viranomaisen vuosikausiajatkuneen mie- 41426: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse- livaltaisen "tarveharkinnan" alalla toimi- 41427: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: vien työnteon ja toimeentulon kohdalla, 41428: ja 41429: mitä Hallitus tekee saattaakseen lii- 41430: kenneministeriön valvonnan ilmailuvi- 41431: ranomaisen toiminnan suhteen yleisesti 41432: hyväksyttäviin puitteisiin? 41433: Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 1998 41434: 41435: Klaus Bremer /r 41436: KK 760/1998 vp 3 41437: 41438: 41439: 41440: 41441: Eduskunnan Puhemiehelle 41442: 41443: Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa seisen kohdan mukaan liikennelentäjän lupakir- 41444: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, jan uudistamista varten on esitettävä hakemus, 41445: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen lääkärinlausunto, todistus hyväksytysti suorite- 41446: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre- tusta lupakirjan uudistamiseen liittyvästä ilmai- 41447: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o lumääräysten ja lentosääntöjen kirjallisesta ko- 41448: 760: keesta ja tarkastuslentolausunto enintään neljä 41449: kuukautta aikaisemmin suoritetusta tarkastus- 41450: Pitääkö Hallitus tätäkin tapausta il- lennosta sekä selvitys lentokokemuksesta. 41451: mailuviranomaisen toiminnan osalta Helikopteriansiolentäjän lupakirjan uudista- 41452: normaalina ja puolustettavana, mista koskevat vaatimukset perustuvat ilmailu- 41453: montako samankaltaista tapausta on määräyksen PEL M2-20, muutos 2, kohtaan 6. 41454: vielä tuotava Hallituksen kynnysmatolle Uudistamisen edellytyksenä on hyväksytysti 41455: ennen kuin Hallitus ryhtyy vaadittaviin suoritetut tarkastuslento, ilmailumääräysten ja 41456: toimiin, vai hyväksyykö Hallitus ilmailu- lentosääntöjen koe ja ilmailumääräyksen PEL 41457: viranomaisen vuosikausiajatkuneen mie- M4-1 mukainen lääkärintarkastus. Kun 40 vuot- 41458: livaltaisen "tarveharkinnan" alalla toimi- ta täyttänyt lupakirjanhaltija uudistaa lupakir- 41459: vien työnteon ja toimeentulon kohdalla, jaansa säännöllisesti kuuden kuukauden välein, 41460: ja joka toinen uusinta suoritetaan hyväksytyn lää- 41461: mitä Hallitus tekee saattaakseen lii- kärinlausunnon perusteella. 41462: kenneministeriön valvonnan ilmailuvi- Ilmailumääräyksen PEL M4-l, muutos 8, 41463: ranomaisen toiminnan suhteen yleisesti mukaan ilmailulupakirjan saamiseksi ja uudista- 41464: hyväksyttäviin puitteisiin? miseksi on lupakirjan hakijan tai haltijan käytä- 41465: vä ilmailumääräyksessä PEL M l-4 annetuin 41466: Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- määräajoin lääkärintarkastuksessa fyysisen ja 41467: vasti seuraavaa: psyykkisen kelpoisuuden toteamista varten. 11- 41468: mailumääräyksen 2 kohdan mukaisesti liikenne- 41469: Liikenneministeriö on hankkinut kysymyksen lentäjän lupakirjan hakijoiden ja haltijoiden tu- 41470: johdosta selvityksen Ilmailulaitoksen lentotur- lee käydä vaadittavassa lääkärintarkastuksessa 41471: vallisuushallinnolta, jonka tehtäviin ilmailun lu- psykofysiologian laitoksessa. Ansiolentäjän lu- 41472: pakirja-asiat kuuluvat. pakirjanhakija ja haltija voivat käydä kyseisen 41473: Kysymyksessä tarkoitettu liikennelentäjä (JL) määräyksen 3 kohdan mukaan vaadittavassa 41474: haki samalla lentoturvallisuushallinnolle 7.4. lääkärintarkastuksessa jonkun ilmailutiedotuk- 41475: 1998 toimitetulla hakemuksellaan suomalaisen sessa PEL T4-l mainitun, Ilmailulaitoksen ni- 41476: liikennelentäjän ja helikopteriansiolentäjän lu- meämän lääkärin luona kuitenkin niin, että en- 41477: pakirjan uudistamista sekä mittarilentokel- simmäisellä kerralla ja sen jälkeen vähintään 41478: puutuksen monimoottorisilla lentokoneilla, heli- joka kolmas kerta tarkastus on suoritettava psy- 41479: kopteritarkastuslentäjän valtuutuksen ja heli- kofysiologian laitoksessa. 41480: kopterilennonopettajakelpuutuksen uudistamis- Liikennelentäjän lupakirjaan oleellisesti liitty- 41481: ta. Tässä vastauksessa keskitytään lähinnä lii- vän mittarilentokelpuutuksen ylläpidosta on 41482: kennelentäjän ja helikopteriansiolentäjän lupa- vaatimukset ilmailumääräyksessä PEL M2-11, 41483: kirjoja koskeviin haku- ja päätösprosesseihin muutos 2. Kelpuutuksen ylläpitämiseksi on suo- 41484: sekä liikennelentäjän lupakirjaan oleellisesti liit- ritettava tarkastuslento kaksi kertaa 12 kuukau- 41485: tyvään mittarilentokelpuutuksen myöntämis- den jakson aikana. Perättäisten tarkastuslento- 41486: prosessiin eli seikkoihin, joihin kysymyksen joh- jen välinen aika ei saa olla neljää kuukautta ly- 41487: dannossa on puututtu. hyempi eikä kahdeksaa kuukautta pitempi. Jos 41488: Liikennelentäjän lupakirjan uudistamista tarkastuslentojen osalta ei noudateta edellä mai- 41489: koskevat vaatimukset perustuvat ilmailumää- nittuja aikarajoja, katsotaan mainitun ilmailu- 41490: räyksen PEL M2-5, muutos 3, kohtaan 3.3. Ky- määräyksen 5 kohdan nojalla mittarilentokel- 41491: 4 KK 760/1998 vp 41492: 41493: puutus vanhentuneeksi. Tällöin mittarilentokel- räyksen vaatimuksen mukaisesti lääkärintarkas- 41494: puutuksen uudistamisen edellytyksenä on nor- tuksessa psykofysiologian laitoksella Suomessa 41495: maalin tarkastuslennon lisäksi lentoturvallisuus- ja toimitti hakemuksensa liitteeksi tulevan lääkä- 41496: hallinnolle hyväksytysti suoritettu mittarilento- rinlausunnon lentoturvallisuushallinnolle 6.4. 41497: menetelmiä koskeva ilmailumääräyskoe. 1998. 41498: Edellä mainittujen lupakirjojen uudistamista Tarkastaja Veli-Matti Petramo lähetti JL:lle 41499: koskevat vaatimukset ovat selkeät eikä niiden 16.4.1998 päivätyn kirjeen, jossa todettiin hake- 41500: soveltamisessa ole tulkinnanvaraisuutta. Myön- musta koskevat puutteet ja pyydettiin JL:ää täy- 41501: täessään lupakirjan ilmailuviranomainen vastaa dentämään hakemustaan. Puutteina todettiin, 41502: luonnollisesti siitä, että lupakirjanhaltija täyttää että hakemukseen ei ollut liitetty todistusta ilmai- 41503: asetetut vaatimukset. lumääräyksiäja lentosääntöjä koskevan kokeen, 41504: JL toimitti lupakirja- ja kelpuutushakemuk- ns. tornitentin suorittamisesta eikä myöskään 41505: sensa lentoturvallisuushallinnolle 7.4.1998. JL:n lausuntoa liikennelentäjän lupakirjaan sisälty- 41506: lupakirjat olivat voimassa 30.4.1998 saakka sa- vän mittarilentokelpuutuksen ylläpitämiseksi 41507: moin kuin lupakirjojen voimassaoloon sidoksis- vaadittavasta tarkastuslennosta ajalta 20.3.- 41508: sa olevat kelpuutukset ja helikopteritarkastus- 2.1 0.1997. JL oli Finnairin palveluksessa olles- 41509: lentäjän valtuutuskin. JL luovutti maaliskuussa saan suorittanut tarkastuslennot 2.10.1996 ja 41510: 1998 lupakirjahakemukseen liittyviä asiakirjoja 20.3.1997. Seuraavat tarkastuslennot JL suoritti 41511: etukäteen koulutus- ja lupakirjajaoston jaosto- vasta vuoden 1998 tammikuussa ollessaan China 41512: päällikölle Kari Ollilalle. Ollila ei kertomansa Airlines'n palveluksessa. JL:n Finnairin palve- 41513: mukaan ottanut tällöin ennakolta kantaa JL:n luksessa ollessa suorittamat tarkastuslennot ja 41514: toimittamiin hakemuksen liiteasiakirjoihin vaan niiden myötä mittarilentokelpuutus olivat siten 41515: luovutti asiakirja-aineiston normaaliin tapaan lentoturvallisuushallinnon tiedossa olevien seik- 41516: alaisilleen liitettäväksi JL:n tulevaan hakemuk- kojen perusteella vanhentuneet 2.10.1997 ilmai- 41517: seen sen käsittelyä varten. Kysymyksessä tode- lumääräyksen PEL M2-11 kohtien 3 ja 5 nojalla, 41518: taan, että Ollila ei ollut vaatinut JL:ltä ns. torni- ellei JL:llä ollut esittää tarkastuslentoa ajalta 41519: tentin suorittamista. Ollilan mukaan hänellä ei 20.3.-2.10.1997. 41520: ollut JL:n kanssa erikseen puhetta kysymyksessä Kysymyksen johdannossa esitetään, että len- 41521: mainitusta ns. tornitentistä, jolla tarkoitetaan toturvallisuushallinnon vaatimus tarkastuslen- 41522: edellä mainittua lupakirjan uudistamisen edelly- tolausunnosta oli turha ja että tarkastuslentolau- 41523: tyksenä olevaa kirjallista ilmailumääräys- ja len- sunto oli jo lentoturvallisuushallinnon käytettä- 41524: tosääntökoetta. Ollila ei kertomansa mukaan pi- vissä simulaattoritodistuksen muodossa. Kysei- 41525: tänyt tarpeellisena erikseen mainita tornitentistä, nen tarkastuslentolausunto oli annettu China 41526: koska oli ilmeistä, että JL lupakirjan haltijanajo Airlines' n lentosimulaattorilla 27.2.1998 suorite- 41527: muutoinkin oli tietoinen lupakirjansa uusimisen tun tarkastuslennon perusteella. Lentoturvalli- 41528: edellytyksistä varsinkin, kun kysymys on mää- suushallinto hyväksyi lentosimulaattorilla lenne- 41529: räyksissä selkeästi mainitusta seikasta. tyn tarkastuslennon sellaisenaan, mutta tämä 41530: Kysymyksessä arvostellaan sitä, ettei lento- tarkastuslento ei luonnollisestikaan voinut täyt- 41531: turvallisuushallinto hyväksynyt JL:n alunperin tää ja korvata vaatimusta suorittaa tarkastuslen- 41532: esittämää taiwanHaista lääkärintodistusta suo- to viimeistään 2.10.1997. 41533: malaisen lupakirjan myöntämisen perusteeksi. JL toimitti ns. tornitenttiä koskevan todistuk- 41534: Toistaiseksi Suomessa kuten liikenneministeriön sen 7.5.1998, jolloin hän aikaisintaan täytti heli- 41535: saamien tietojen mukaan useimmissa muissakin kopteriansiolentäjän lupakirjan myöntämistä 41536: Euroopan maissa edellytetään, että lupakirjan koskevat vaatimukset, ja lentoturvallisuushallin- 41537: haltija ja hakija täyttää lupakirjan myöntävän to myönsi tämän lupakirjan 8.5.1998. Helikopte- 41538: viranomaisen asettamat lääketieteelliset kelpoi- ritarkastuslentäjän valtuutuksen lentoturvalli- 41539: suusvaatimukset ja käy tämän viranomaisen hy- suushallinto oli myöntänyt JL:lle jo aiemmin 41540: väksymän ja valtuuttaman lääkärin tarkastuk- 17 .4.1998, joskin voimassa oleva lupakirja oli 41541: sessa tai lääkärintarkastuksessa erikseen määrä- edellytyksenä tarkastuslentäjän valtuutuksen 41542: tyssä laitoksessa. Ulkomainen lääkärintodistus käyttämiselle. Tarkastuslentäjän valtuutuksen- 41543: tulee siten kysymykseen vain, jos lupakirjan kin osalta lentoturvallisuushallinto oli joutunut 41544: myöntävä viranomainen on nimenomaisesti val- pyytämään JL:ltä lisäselvitystä ja oli saanut sen 41545: tuuttanut ulkomaisen lääkärin tai laitoksen tä- 14.4.1998. JL oli pyytänyt lentoturvallisuushal- 41546: hän tehtävään. JL kävi suomalaisen ilmailumää- lintoa käsittelemään helikopteriansiolentäjän lu- 41547: KK 760/1998 vp 5 41548: 41549: pakirjaa ja tarkastuslentäjän valtuutusta koske- koskevaa ilmailumääräyskoetta. JL:n etu aJot 41550: vat hakemusasiansa kiireellisinä. Näin lentotur- tässä tilanteessa lopulta ja poikkeuksellisesti 41551: vallisuushallinto hyvään asiakaspalveluun pyr- määräysten edelle ja lentoturvallisuushallinto 41552: kien menettelikin huolimatta silloisesta lupakir- myönsi JL:lle liikennelentäjän lupakirjan vastoin 41553: jahakemusten ruuhkasta. Kuten edellä maini- määräyksiä. Tältä osin lentoturvallisuushallin- 41554: tuista lupakirjan ja valtuutuksen myöntämispäi- non voidaan katsoa poikenneen voimassa olleis- 41555: vämääristä ilmenee, lentoturvallisuushallinto ta normeista mutta ei JL:n vahingoksi vaan hä- 41556: teki päätöksensä hyvin nopeasti saatuaan JL:ltä nen edukseen. Lentoturvallisuushallinto otti 41557: määräyksissä edellytettävät selvitykset. huomioon sen, ettei tällä ratkaisulla vaarannettu 41558: Kysymyksessä viitataan 1.6.1998 myönnet- lentoturvallisuutta, koska JL:llä mitä ilmeisim- 41559: tyyn lupakirjaan ja todetaan JL:n menettäneen min oli riittävästi mittarilentokokemusta siltä 41560: erityisesti helikopterisaralla työtilaisuuksia, kun ajalta, jonka kuluessa tarkastuslento olisi tullut 41561: tämä oli ollut pitkään ilman lupakirjaa Suomes- suorittaa. 41562: sa. Väitettä on vaikea ymmärtää ottaen huo- Liikenneministeriön käsityksen mukaan JL 41563: mioon, että lentoturvallisuushallinto myönsi on saanut lentoturvallisuushallinnoita hyvää 41564: JL:lle helikopteriansiolentäjän lupakirjan asiakaspalvelua ainakin nopean palvelun muo- 41565: 8.5.1998 eli seuraavana päivänä sen jälkeen, kun dossa. JL:n lupakirjojen käsittelyprosessissa ta- 41566: JL oli toimittanut lentoturvallisuushallinnolle pahtuneet viiveet eivät ole olleet lentoturvalli- 41567: lupakirjan myöntämisen edellytyksenä olevan suushallinnosta johtuvia, vaan syynä viiveisiin 41568: todistuksen ns. tornitentin suorittamisesta. Len- oli puutteellinen hakemus. Vaadittavat asiakirja- 41569: toturvallisuushallinto käsitteli asian nopeasti selvitykset saatuaan lentoturvallisuushallinto 41570: jopa ohi lupakirjajonojen, koska lentoturvalli- uudisti heti JL:lle helikopteriansiolentäjän lupa- 41571: suushallinto oli saanut JL:ltä sen käsityksen, että kirjan ja samoin helikopteritarkastuslentäjän 41572: JL:llä olisi välitöntä käyttöä kyseiselle Iupakirjal- valtuutuksen. Tämä tapahtui jopa ohi muiden 41573: Ie ja valtuutukselle Suomessa. lupakirjahakemusten tilanteessa,jossa lupakirja- 41574: Kun JL kävi henkilökohtaisesti hakemassa hakemusten poikkeuksellisen suuresta määrästä 41575: hänelle myönnetyn helikopteriansiolentäjän lu- ja lupakirjahakemusten uuden käsittelyohjelman 41576: pakirjan tarkastaja Petramolta, JL ilmoitti Pet- ongelmista ja rinnakkain käytetyn vanhan atk- 41577: ramon kertoman mukaan samalla, että hän palaa ohjelmiston hitaudesta johtuen lupakirjahake- 41578: ulkomaille ja että liikennelentäjän lupakirjan mukset ruuhkautuivat. Tavanomaisessa tapauk- 41579: myöntämisellä ei sen vuoksi ole kiirettä. Petramo sessa, kun lupakirjahakemus liitteineen on täy- 41580: ymmärsi tästä, että kun JL seuraavan kerran dellinen, lupakirjahakemuksen käsittely tapah- 41581: tulee Suomeen, hän tuo samalla myös puuttuvan tuu muutamassa päivässä, mutta huhti-touko- 41582: lausunnon tarkastuslennosta. Pian tämän jäl- kuussa 1998 lupakirjojen toimitusajat venyivät 41583: keen JL ryhtyi kuitenkin kyselemään puhelimitse edellä mainittujen ohjelmisto-ongelmien takia 41584: lupakirjaansa kysymyksessä mainitulta koulu- jopa yli kahteen viikkoon. Tällaisessa tilanteessa 41585: tustarkastaja Seppo Pätäriltä, joka ei ollut JL:n lupakirjahakemusten käsittelyjärjestyksen muu- 41586: lupakirja-asian käsittelijä eikä siten tietoinen lu- tokset jonkun hakijan eduksi voivat muodostua 41587: pakirjan kaikista käsittelyvaiheista. Viimeistään muiden hakijoiden kannalta kohtuuttomiksi. 41588: viimeisen lentoturvallisuushallinnossa käyntinsä Lentoturvallisuushallinto on korostanut hen- 41589: perusteella JL:n olisi voinut olettaa tienneen, että kilöstölleen ystävällisen ja asiantuntevan asia- 41590: Petramo vastasi hänen lupakirja-asiansa käsitte- kaspalvelun tärkeyttä hyvän ja luottamuksellisen 41591: lemisestä. JL olikin sitten Petramoon puhelimitse suhteen luomisessa asiakkaaseen. JL lienee saa- 41592: yhteydessä toukokuun lopulla, jolloin selvisi, nut lupakirjaprosessiensa aikana pääosin ystä- 41593: että JL ei voinut osoittaa suorittaneensa mittari- vällistä ja asiantuntevaa asiakaspalvelua. Vali- 41594: lentokelpuutuksen jatkuvan voimassaolon edel- tettavana poikkeuksena tästä on kuitenkin yksi 41595: lyttämää tarkastuslentoa, koska sitä ei yksinker- tilanne, johon kysymyksessä viitataan. Asioilla 41596: taisesti ollut lennetty. Tämän jälkeen Petramo on useimmiten kuitenkin inhimilliset puolensa ja 41597: teki esimiehensä Ollilan tieten keskusteltuaan taustansa, jotka kyseisessä tapauksessa ainakin 41598: asiasta ensin Ollilan kanssa vain tätä JL:n hake- osaksi selittävät vaikeudet asiakaspalvelutilan- 41599: muskertaa koskevan ratkaisun myöntämällä teessa vaikkakaan eivät tee niitä hyväksyttäviksi. 41600: 1.6.1998 JL:lle liikennelentäjän lupakirjan vaati- Tarkastaja Petramo oli tullut JL:n puheista 41601: matta häneltä lentoturvallisuushallinnolle hy- 8.5.1998 siihen käsitykseen, että liikennelentäjän 41602: väksytysti suoritettua mittarilentomenetelmiä lupakirjan uudistamisella ei ole kiirettä ja että JL 41603: 6 KK 760/1998 vp 41604: 41605: tulee toimittamaan pyydetyt täydennykset kysei- veharkintaan", jota kysymyksessä tarkoitetaan. 41606: sen lupakirjan uudistamiseksi. Kun näin ei ta- Esille ei myöskään ole tullut seikkoja, joiden 41607: pahtunutkaanja JL kuitenkin odotti lentoturval- vuoksi ilmailuviranomaisen toiminnan valvon- 41608: lisuushallinnon uudistavan hänen lupakirjansa taa olisi tarpeen erityisesti tehostaa, ellei sellaise- 41609: kiireellisesti ja ilman määräysten mukaista hake- na seikkana pidetä sitä, että lentoturvallisuushal- 41610: muksen täydennystä, Petramo,joka yhtenä lupa- linto on kyseisessä tapauksessa nopean asiakas- 41611: kirjatarkastajista oli runsaasti ylitöitä tekemällä palvelun nimissä joustanut lupakirjavaatimuk- 41612: purkanut lupakirjahakemusten ruuhkaa, ei ker- sista asiakkaan eduksi. 41613: tomansa mukaan siinä tilanteessa kyennyt täysin Liikenneministeriö tulee hallinnonalallaan 41614: hillitsemään sanankäyttöään JL:lle. Lentotur- jatkossakin korostamaan hyvän asiakaspalvelun 41615: vallisuushallinto esittää pahoittelunsa tapahtu- merkitystä ottaen kuitenkin samalla huomioon 41616: neesta. asiakkaiden yhdenvertaisen kohtelun ja voimas- 41617: Mikään tapauksessa ei viittaa sellaiseen "tar- sa olevan normiston asettamat rajat. 41618: Helsingissä 13 päivänä heinäkuuta 1998 41619: 41620: Liikenneministerin sijainen, 41621: ministeri Kalevi Hemilä 41622: KK 760/1998 vp 7 41623: 41624: 41625: 41626: 41627: Tili Riksdagens Ta!man 41628: 41629: 1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen trafikflygarcertifikat inkomma med en ansökan, 41630: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande ett läkarutlåtande, ett intyg om godkänt skriftligt 41631: medlem av statsrådet översänt följande av riks- prov i luftfartsföreskrifter och luftfartsbestäm- 41632: dagsman Klaus Bremer undertecknade spörsmål melser som hänför sig tili förnyande av certifikat 41633: nr 760: och ett utlåtande om kontrollflygning som har 41634: genomgåtts högst fyra månader tidigare samt en 41635: Anser Regeringen även i detta fallluft- redogörelse för flygerfarenhet. 41636: fartsmyndigheternas verksamhet vara Kraven gällande förnyande av certifikat för 41637: normal och värd att försvara, helikopterförvärvsflygare baserar sig på ändring 41638: hur mänga liknande fall måste man 2, punkt 6 i luftfartsföreskriften PEL M2-20. 41639: ännu hålla mitt för Regeringens ögon inn- Villkoret för förnyande är en godkänd kontroll- 41640: an den vidtar erforderliga åtgärder, eller flygning, ett prov i luftfartsföreskrifter och luft- 41641: godkänner Regeringen luftfartsmyndig- fartsbestämmelser och en läkarundersökning i 41642: hetens godtyckliga "behovsprövning" enlighet med luftfartsföreskriften PEL M4-l. Då 41643: som har pågått i åratal och som drabbar en certifikatinnehavare som fyllt 40 år regelbun- 41644: arbetet och utkomsten för människorna i det förnyar sitt certifikat med sex månaders mel- 41645: branschen, och lanrum, beviljas varannat förnyande på basis av 41646: vad gör Regeringen för att få in trafik- ett godkänt läkarutlåtande. 41647: ministeriets tillsyn över luftfartsmyndig- Enligt ändring 8 i luftfartsföreskriften PEL 41648: heternas verksamhet i allmänt acceptabla M4-l bör den som söker eller innehar certifikat, 41649: ramar? för att få och för att förnya ett certifikat, med 41650: regelbundna intervaller som definieras i PEL 41651: Som svar på detta spörsmäl fär jag vördsamt M 1-4 genomgå läkarundersökning för faststäl- 41652: anföra följande: lande av fysisk och psykisk kompetens. Enligt 41653: punkt 2 i luftfartsföreskriften bör den som söker 41654: Trafikministeriet har med anledning av spörs- eller innehar trafikflygarcertifikat genomgå den 41655: målet inhämtat en utredning av Luftfartsverkets obligatoriska läkarundersökningen vid psykofy- 41656: luftfartsinspektion, som har hand om behand- siologiska institutionen. Den som söker och inne- 41657: lingen av certifikatärenden. har förvärvsflygarcertifikat kan låta en läkare 41658: Den i spörsmälet åsyftade trafikflygaren (JL) som utsetts av Luftfartsverket, och som nämns i 41659: ansökte hos luftfartsinspektionen den 7 april luftfartsmeddelandet PEL T4-1, genomföra den 41660: 1998 på en gäng om förnyande av sitt finländska läkarundersökning som krävs enligt punkt 3 i 41661: trafikflygarcertifikat och certifikat för helikop- ifrågavarande föreskrift, dock så att den första 41662: terförvärsflygare samt om förnyande av IFR- undersökningen och därefter var tredje under- 41663: behörighet för flermotoriga flygplan, auktorisa- sökning utförs vid psykofysiologiska institutio- 41664: tion som helikopterkontrollflygare och behörig- nen. 41665: het för helikopterflyglärare. Detta svar koncen- 1 ändring 2 i luftfartsföreskriften PEL M2-ll 41666: trerar sig närmast pä ansöknings- och besluts- återfinns kraven på upprätthållande av IFR-be- 41667: processerna gällande certifikat för trafikflygare hörighet som är en viktig del av trafikflygarcerti- 41668: och helikopterförvärvsflygare samt på beviljan- fikatet. För att upprätthålla behörigheten skall 41669: deprocessen gällande IFR-behörigheten som ut- flygaren genomgå en kontrollflygning två gånger 41670: gör en viktig del av trafikflygarcertifikatet. Detta under en 12 månaders period. Tiden mellan de på 41671: svar koncentrerar sig således pä frågor som be- varandra följande kontrollflygningarna får inte 41672: rörs i spörsmålets inledning. vara kortare än fyra månader och inte längre än 41673: Kraven som gäller förnyandet av trafikflygar- åtta månader. Om man för kontrollflygningens 41674: certifikatet baserar sig på ändring 3, punkt 3.3 i del inte följer de ovan nämnda tidsbegränsning- 41675: luftfartsföreskriften PEL M2-5. Enligt den ifrå- arna, anses IFR-behörigheten med stöd av punkt 41676: gavarande punkten bör man för förnyande av 5 i nämnda luftfartsföreskrift vara föråldrad. Då 41677: 8 KK 760/1998 vp 41678: 41679: är villkoret för förnyande av IFR-behörigheten, gick i enlighet med kraven i de finländska luft- 41680: förutom en normal kontrollflygning, ett för luft- fartsföreskrifterna en läkargranskning vid psy- 41681: fartsinspektionen avlagt prov i luftfartsföreskrif- kofysiologiska institutionen i Finland och fogade 41682: ter gällande IFR-förfaranden. det obligatoriska läkarutlåtandet till sin ansökan 41683: Kraven gällande förnyande av ovan nämnda tillluftfartsinspektionen den 6 aprill998. 41684: certifikat är tydliga och det finns ingen oklarhet i lnspektör Veli-Matti Petramo sände till JL ett 41685: hur dessa skall tillämpas. När luftfartsmyndighe- brev daterat den 16 aprill998. 1 brevet påpekades 41686: ten beviljar ett certifikat svarar naturligtvis den- bristerna i ansökan och JL ombads komplettera 41687: na för att innehavaren av certifikat uppfyller den. Sådana brister var att det inte till ansökan 41688: uppställda krav. fogats något intyg över avlagt prov i luftfartsfö- 41689: JL tillställde luftfartsinspektionen sin ansökan reskrifter och luftfartsbestämmelser, d.v.s. den 41690: om certifikat och behörighet den 7 april 1998. s.k. "torntenten". Vidare fattades för perioden 41691: JL:s certifikat var giltigt till och med den 30 april mellan den 20 mars och den 2 oktober 1997 det 41692: 1998, likaså behörigheten och auktorisationen utlåtande om kontrollflygning som krävs för 41693: för helikopterkontrollflyg, vilka är bundna till upprätthållande av IFR-behörighet och som 41694: certifikatens giltighetstid. 1 mars 1998 tillställde skall ingå i trafikflygarcertifikatet. JL hade i 41695: JL Kari Ollila, sektionschef vid utbildnings- och Finnairs tjänst genomgått kontrollflygning den 2 41696: certifikatsektionen, på förhand dokument som oktober 1996 och den 20 mars 1997. Därpå föl- 41697: anknöt till ansökan om certifikat. Ollila tog en- jande kontrollflygning genomgick JL inte förrän 41698: ligt egen utsago inte då på förhand ställning till i januari 1998 i China Airlines' tjänst. De kon- 41699: dessa ansökningsbilagor, utan gav i normal ord- trollflygningar som JL genomgått i Finnairs 41700: ning dokumentmaterialet till sina underordnade i tjänst, och därmed även IFR-behörigheten, blev 41701: syfte att senare foga dem till JL:s kommande utgående från den information luftfartsinspek- 41702: ansökan och ligga till grund för behandlingen av tionen hade tillgång till föråldrade den 2 oktober 41703: denna. 1 spörsmålet nämns det att Ollila inte hade 1997 med stöd av punkterna 3 och 5 i luftfartsfö- 41704: krävt att JL skulle avlägga den s.k. "torntenten". reskriften PEL M2-11 såvida JL inte kunde upp- 41705: Enligt Ollila hade han inte särskilt talat med JL visa utlåtande om kontrollflygning för perioden 41706: om den i spörsmålet nämnda s.k. "torntenten". mellan den 20 mars och den 2 oktober 1997. 41707: Med "torntent" avses det ovan nämnda skriftliga 1 spörsmålets inledning påstås att luftfartsin- 41708: provet i luftfartsföreskrifter och luftfartsbestäm- spektionens krav på utlåtande om kontrollflyg- 41709: melser som är ett villkor för förnyande av certifi- ning var onödigt och att luftfartsinspektionen 41710: kat. Enligt egen utsago ansåg Olliladet inte vara redan hade tillgång till ett utlåtande om kontroll- 41711: behövligt att särskilt nämna den s.k. "tornten- flygning i form av ett intyg över simulatortest. 41712: ten", eftersom det var uppenbart att JL som Det ifrågavarande utlåtandet om kontrollflyg- 41713: certifikatinnehavare redan var medveten om vill- ning hade givits på basis av den kontrollflygning 41714: koren för förnyande av certifikat, särskilt när det som gjorts med China Airlines' flygsimulator den 41715: är fråga om något som tydligt nämns i föreskrif- 27 februari 1998. Luftfartsinspektionen godkän- 41716: terna. de den kontrollflygning som utförts i flygsimula- 41717: 1 spörsmålet kritiseras luftfartsinspektionens tor som sådan, men denna kontrollflygning kun- 41718: förkastande av det taiwanesiska läkarintyg som de naturligtvis inte uppfylla och ersätta kraven 41719: JL från första början företedde till grund för på att genomgå kontrollflygning senast den 2 41720: beviljande av finländskt certifikat. Tills vidare oktober 1997. 41721: krävs det, enligt de uppgifter trafikministeriet JL sände intyg över den s.k. "torntenten" den 41722: fått, såväl i Finland som i de flesta andra euro- 7 maj 1998, varvid han tidigast uppfyllde de krav 41723: peiska Iänder att innehavaren av certifikat och som ställs för beviljande av certifikat för helikop- 41724: certifikatsökande uppfyller de medicinska dug- terförvärvsflygare, och luftfartsinspektionen be- 41725: lighetskriterier som myndigheten uppställt, och viljade detta certifikat den 8 maj 1998. Auktorisa- 41726: att hanlhon genomgår granskning hos en läkare tion för helikopterkontrollflygare hade luftfarts- 41727: som godkänts och befullmäktigats av myndighe- inspektionen beviljat JL redan tidigare, den 17 41728: ten vid en särskilt definierad inrättning. Ett ut- april 1998, även om ikraftvarande certifikat var 41729: ländskt läkarintyg kommer därför i fråga endast en förutsättning för u~övande av denna kontroll- 41730: om den myndighet som beviljar certifikat ut- flygarauktorisation. Aven i fråga om auktorisa- 41731: tryckligen har befullmäktigat en utländsk läkare tion för kontrollflygare var luftfartsinspektionen 41732: eller inrättning att utföra granskning. JL genom- tvungen att be JL inkomma med tilläggsutred- 41733: KK 760/1998 vp 9 41734: 41735: ningar, vilket han gjorde den 14 april 1998. JL ramo sitt beslut om att bevilja JL trafikflygarcer- 41736: hade bett luftfartsinspektionen behandla hans tifikat den 1 juni 1998 efter diskussion med sin 41737: ansökan om certifikat för helikopterförvärvsfly- förman Ollila, varför Ollila var medveten om 41738: gare och ansökan om auktorisation för kontroll- saken. Beviljandet gällde dock endast detta enda 41739: flygare i brådskande ordning. Så gjorde även ansökningstillfålle och beslutet fattades utan att 41740: Iuftfartsinspektionen i sina strävanden att betjä- det krävdes ett vid luftfartsinspektionen avlagt 41741: na kunderna väl, oberoende av den då aktuella prov i luftfartsföreskrifter om IFR-förfaranden. 41742: anhopningen av certifikatansökningar. Såsom 1 denna situation åsidosattes undantagsvis slutli- 41743: det framgår av ovan nämnda datum för beviljan- gen föreskrifterna tili JL:s fördel och luftfartsin- 41744: de av certifikat och auktorisation, avgjorde luft- spektionen beviljade JL trafikflygarcertifikat i 41745: fartsinspektionen ärendet mycket snabbt efter strid med föreskrifterna. Tili denna del kan luft- 41746: det att JL inkommit med de utredningar som fartsinspektionen ha ansetts avvika från ikraftva- 41747: förutsätts i föreskrifterna. rande normer, men inte tili nackdel för JL, utan 41748: 1 spörsmålet hänvisas tili det certifikat som till fördel för honom. Luftfartsinspektionen be- 41749: beviljats den 1 juni 1998 och konstateras att JL aktade att detta beslut inte innebar risker för 41750: särskilt på helikopterfronten förlorat uppdrag då flygsäkerheten, eftersom JL uppenbart hade till- 41751: han under så lång tid saknade certifikat i Finland. räcklig IFR-erfarenhet från den tid då kontroll- 41752: Påståendet är svårt att förstå med beaktande av flygningen borde ha genomgåtts. 41753: att luftfartsinspektionen beviljade JL certifikat Enligt trafikministeriets uppfattning har JL 41754: för helikopterförvärvsflygare den 8 maj 1998, mötts av god kundbetjäning vid luftfartsinspek- 41755: d.v.s. dagen efter att JL tiliställt luftfartsinspek- tionen åtminstone i form av snabb betjäning. 41756: tionen det intyg över avlagd s.k. "torntent" som Fördröjningarna i behandlingen av JL:s certifi- 41757: förutsätts vid beviljande av certifikat. Luftfarts- katansökan berodde inte på luftfartsinspektio- 41758: inspektionen behandlade ärendet snabbt, t.o.m. nen utan på en bristfållig ansökan. Så fort luft- 41759: på bekostnad av andra certifikatärenden som fartsinspektionen fått de dokumentutredningar 41760: stod i kö, eftersom luftfartsinspektionen hade som fordras, förnyades genast JL:s certifikat för 41761: fått intrycket att JL omedelbart skulle ha bruk helikopterförvärvsflygare och även auktorisa- 41762: för ifrågavarande certifikat och auktorisation i tion för helikopterkontrollflygare. Detta skedde 41763: Finland. t.o.m. genom att gå förbi kön i en situation då 41764: Då JL personligen kom för att av inspektör ansökningarna anhopas tili följd av det exceptio- 41765: Petramo få det certifikat för helikopterförvärvs- nellt stora antalet ansökningar samt tili följd av 41766: flygare som han beviljats, meddelade JL enligt problem med det nya behandlingsprogrammet 41767: Petramos utsago samtidigt att han återvänder tili för certifikatansökningar och den parallellt an- 41768: utlandet och att beviljandet av certifikat för tra- vända gamla långsamma ADB-programvaran. 1 41769: fikflygare därför inte var brådskande. Petramo vanliga fall, då certifikatansökan med bilagor är 41770: förstod härav att JL vid sin följande vistelse i komplett, behandlas certifikatansökningarna på 41771: Finland skulle inlämna det utlåtande om kon- några dagar, men i månadsskiftet april - maj 41772: trollflygning som saknades. En kort tid efter det- 1998 fördröjdes leveranstiden för certifikat upp 41773: ta började JL dock telefonledes av den i spörsmå- till drygt två veckor på grund av ovan nämnda 41774: Iet nämnda utbildningsinspektören Seppo Pätäri dataproblem. 1 en sådan situation kan ändringar 41775: fråga efter sitt certifikat. Pätäri var inte handläg- i certifikatansökningarnas behandlingsordning 41776: gare i certifikatärendet och därför inte heller till någon sökandes fördel vara oskäligt med tan- 41777: medveten omalla skeden i behandlingen av certi- ke på andra sökanden. 41778: fikatärendet. Senasti samband med sitt sista be- Luftfartsinspektionen har för sin personai be- 41779: sök vid luftfartsinspektionen borde man ha kun- tonat vikten av en vänlig och sakkunnig kundbe- 41780: nat förutsätta att JL kände tili att det var Pet- tjäning för att åstadkomma ett gott och förtroen- 41781: ramo som ansvarade för behandlingen av hans defullt förhållande tili kunderna. JL torde under 41782: certifikatärende. JL tog även därefter per telefon den tid certifikatansökan behandlades huvud- 41783: kontakt med Petramo i slutet av maj, varvid det sakligen ha blivit vänligt och sakkunnigt betjä- 41784: framkom att JL inte hade kunnat påvisa att han nad. Ett beklagligt undantag till detta utgör dock 41785: genomgått den kontrollflygning som förutsätts en situation som det refereras tiii i spörsmålet. 41786: för att IFR-behörigheten skall fortsätta vara i Saker och ting har dock oftast en mänsklig sida 41787: kraft, av den enkla orsaken att JL inte genomgått och bakgrund som i ifrågavarande fall tiii en del 41788: någon kontrollflygning. Därefter fattade Pet- förklarar svårigheterna i kundbetjäningssitua- 41789: 10 KK 760/1998 vp 41790: 41791: tionen även om detta inte är acceptabelt. Inspek- lngenting i detta fall tyder på sådan "behovs- 41792: tör Petramo hade utgående från JL:s utta1anden prövning" som avses i spörsmålet. Det har heller 41793: den 8 maj 1998 fått uppfattningen att bevi1jandet inte framkommit faktorer som skulle kräva en 41794: av trafikflygarcertifikat inte är brådskande och särskild skärpning a v tillsynen över luftfartsmyn- 41795: att JL ämnar 1ämna in de begärda komp1ette- dighetens agerande, ifall man inte som en sådan 41796: ringarna för att få förnya det ifrågavarande certi- faktor betraktar flexibiliteten till kundeus fördel 41797: fikatet. Då detta trots allt inte skedde och JL då det gäller certifikatkraven, vilket i ifrågava- 41798: 1ikvä1 förväntade sig att 1uftfartsinspektionen rande fall skedde för att garantera snabb kundbe- 41799: skulle förnya hans certifikat i brådskande ord- tjäning. 41800: ning utan att ansökan komp1etterats för att över- Trafikministeriet kommer även i fortsättning- 41801: ensstämma med föreskrifterna, hade Petramo, en att inom sitt förvaltningsområde betona bety- 41802: som i egenskap av certifikatinspektör genom att delsen av god kundbetjäning, dock genom att 41803: göra betydande övertidsarbete försökt åtgärda samtidigt beakta en jämlik behandling av kun- 41804: anhopningen av certifikatansökningar, inte i derna och de gränser som ikraftvarande normer 41805: denna situation k1arat a v att tyg1a sitt ta1 inför JL. uppställer. 41806: Luftfartsinspektionen bek1agar det skedda. 41807: 41808: Helsingforsden 13 juli 1998 41809: 41810: Ställföreträdare för trafikministern, 41811: minister Kalevi Hemilä 41812:
Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025