<Hiski Haukkala> Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa.
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ​​ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?

Nimesi:

Lausahdus:

92 Käyttäjää paikalla! 0.0044901371002197

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000
A_1998_1 | A_1998_2 | A_1998_3 | A_1998_4 | A_1998_5 | A_1998_6 | A_1998_7 | B_1998_1 | B_1998_2 | C_1998_1 | C_1998_2 | C_1998_3 | C_1998_4 | D_1998_1 | D_1998_2 | E_1998_1 | E_1998_2 | F_1998_1 | F_1998_2 | F_1998_3 | F_1998_4 | F_1998_5 | F_1998_6 | F_1998_7 | Hak_1998 | PTK_1998_1 | PTK_1998_2 | PTK_1998_3 | PTK_1998_4 | PTK_1998_5 | PTK_1998_6 | 
1: Vuoden 1998
2:                          ••   ••
3: VALTIOPAIVAT
4: 
5: 
6: 
7: 
8: Asiakirjat
9: F4
10: Kirjalliset kysymykset
11: 761-1010
12: 
13: 
14: 
15: EDUSKUNTA
16: HELSINKI
17:  ISSN 0783-991X
18: 
19: OY EDITAAB. HELSINKI1999
20:          Valtiopäiväasiakirjasarjan käyttäjälle
21:                                        ASIAKIRJAT A-F
22: Valtiopäiväasiakirjat on vuoden 1975 II valtio-       lousarvio- ja lisätalousarvioaloitteet sidotaan E-
23: päiviltä lähtien sidottu sarjaksi, jossa asiakirjat   osiin ja kirjalliset kysymykset valtioneuvoston
24: on jaettu eri osiin sen mukaan, mistä asiakirjatyy-   jäsenten niihin antamine vastauksineen F-osiin.
25: pistä on kysymys. A-osiin sidotaan hallituksen        Kutakin osaa tehdään niin monta kuin on tar-
26: esitykset, eduskunnan tarkastettaviksi saatetut       peen sen mukaan, kuinka paljon asioita valtio-
27: asetukset ja valtioneuvoston päätökset sekä val-      päivillä on tullut vireille. Jokaisessa osassa on
28: tioneuvoston kirjelmät, B-osiin eduskunnalle an-      myös sisällysluettelo.
29: netut kertomukset, C-osiin valiokuntiin käsiteltä-
30: viksi lähetetyistä asioista laaditut mietinnöt ja     A-, B-, C- ja D-osat julkaistaan myös ruotsin
31: lausunnot sekä D-osiin eduskunnan vastaukset ja       kielellä. Ruotsinkielisinä tehdyt aloitteet ja kirjal-
32: kirjelmät sekä puhemiesneuvoston ehdotukset ja        liset kysymykset sidotaan suomenkielisiin E- ja
33: muihin osiin kuulumattomat muut asiakirjat.           F-osiin.
34: Kansanedustajien tekemät laki-, toivomus-, ta-
35: 
36:                                          PÖYTÄKIRJAT
37: Pöytäkirjoissa ovat painettuina täysistuntojen        Pöytäkirjoista julkaistaan ruotsinkielinen lyhen-
38: pöytäkirjat keskusteluineen ja päätöksineen.          nelmä Protokoll i sammandrag.
39: 
40:                                            HAKEMISTO
41: Hakemistossa on valtiopäiväasioiden luettelo,         avulla asia löytyy asialuettelosta. Henkilöhake-
42: asiasanasto sekä henkilöhakemisto. Asialuette-        mistossa ovat tiedot kaikista kansanedustajien ja
43: lossa ovat asiaryhmittäin valtiopäivillä vireille     valtioneuvoston jäsenten valtiopäivätoimista
44: tulleet asiat käsittelyvaiheineen numerojärjestyk-    sekä heidän täysistunnoissa pitämistään puheen-
45: sessä. Asiaryhmäluettelon alussa on kerrottu,         vuoroista. Puheenvuoroluettelossa viitataan
46: mistä asiakirjojen osasta mikin asiakirja löytyy.     asian käsittelyvaiheeseen sekä ao. pöytäkirjan si-
47: Asiasanastossa on aakkosjärjestyksessä olevien        vulle. Hakemisto julkaistaan myös ruotsinkielise-
48: hakusanojen perässä ko. asiakirjan tunnus, jonka      nä.
49: 
50: 
51:                                             INTERNET
52:  Valtiopäiväasiakirjat tallennetaan sekä suo-         tiopäiväasioiden käsittelyvaiheista. Asiakirjasar-
53:  men- että ruotsinkielisinä heti niiden valmis-       jan osia voi myös lainata kirjastoista joko niiden
54:  tuttua Internetiin, josta eduskunnan sivuilta        omista kokoelmista tai kaukolainana.
55:  http://www.eduskunta.fi löytyvät tiedot myös vai-
56: 
57: 
58:                                  SARJAN TOIMITTAMINEN
59:  Valtiopäivien asiakirjasarjaa toimittaa eduskun-     nettuina (esim. hallituksen esitykset), toimitetaan
60:  nan asiakirjatoimisto. Niiden asiakirjojen osalta,   vain sisällysluettelo ja sidotus.
61:  jotka tulevateduskuntaan muualta valmiiksi pai-
62: SISÄLLYSLUETTELO
63: 
64: 
65: 
66: 
67: Kirjalliset kysymykset 761-1010
68: 
69: 761 Esko Helle /vas: Säädöskokoelmassajulkaistavis-       776 Kari Kantalainen /kok ym.: Työttömyyskassa-
70:     ta j ulistuksista                                         maksun perintäsopimusmenettelyn noudattami-
71:                                                               sesta
72: 762 Päivi Räsänen /skl: Suurpetokantojen rajoittami-
73:     sesta                                                 777 Hannu Takkula/kesk: Valtion omistamien yhtiöi-
74:                                                               den myyntivoittojen käytöstä
75: 763 Olavi Ala-Nissilä /kesk: Kuivatuskorvauksen
76:     maksamisesta viljanviljelijöille                      778 Hannu Takkula /kesk: Pienyrittäjien verokohte-
77:                                                               lusta
78: 764 Ulla Anttila /vihr: Tupakkalain valvontavelvoit-
79:     teen vaatimien resurssien turvaamisesta               779 Ossi Korteniemi /kesk: Kyläkauppojen toiminta-
80:                                                               edellytysten parantamisesta
81: 765 Ulla Anttila /vihr: Naisyrittäjälainojen määrära-
82:     han riittävyydestä                                    780 Ulla Juurola /sd ym.: Työvoimatoimistojen asia-
83:                                                               kaspalvelusta
84: 766 Timo Ihamäki /kok: Mikkelin lääninoikeuden
85:     säilyttämisestä Mikkelin hallinto-oikeutena           781 Toimi Kankaanniemi /skl: Bensiinin hinnan
86:                                                               alueellisten erojen tasaamisesta
87: 767 Timo Ihamäki /kok: EU:n rakennerahastoista
88:                                                           782 Pehr Löv /sv: Åtgärder för att förbättra situatio-
89: 768 Timo Ihamäki /kok: Luonnon kivennäisvesien                nen för rörelsehämmade åldringar som bor i hög-
90:     päällyksistä ja niiden verotuksesta                       hus
91: 
92: 769 Pehr Löv /sv: Utvidgning av rätten till rehabilite-   782 Pehr Löv /r: Toimenpiteistä kerrostalossa asuvien
93:     ring                                                      liikuntaesteisten vanhusten tilanteen parantami-
94:                                                               seksi
95: 769 Pehr Löv /r: Kuntoutukseen oikeutettujen piirin
96:     laajentamisesta                                       783 Antero Kekkonen /sd: Omaishoitajien aseman
97:                                                               parantamisesta
98: 770 Raimo Vistbacka /ps: Työntekijän liittymisestä
99:     ammattiliittoon tai sen työttömyyskassaan             784 Marjaana Koskinen /sd ym.: Suomen metsästys-
100:                                                               säännöksien ristiriidasta EU:n luontodirektiivin
101: 771 Janina Andersson /vihr: Vapaana kuljeskelevien            kanssa
102:     kissojen aiheuttamista haitoista
103:                                                           785 Marjaana Koskinen /sd ym.: TE-keskusten maa-
104: 772 Janina Andersson /vihr: Työmarkkinatuen ongel-            talousosastojen ympäristötuen kohdentumisen
105:     mallisuudesta yhteishaussa                                valvonnasta
106: 
107: 773 Pirkko Peltomo /sd ym.: Sairaalariskijätteen hä-      786 Marjaana Koskinen /sd ym.: Ympäristötuella
108:     vittämisestä                                              saavutettavista ympäristönsuojelunäkökohdista
109:                                                               sekä vesistöjen (Saaristo- ja Itämeren) rehevöity-
110: 774 Timo Järvilahti /kesk: Maataloustuotteiden                misestä
111:     markkinoiden vakaudesta
112:                                                           787 Marjaana Koskinen /sd ym.: Eläinsuojelulainsää-
113: 775 Timo Järvilahti /kesk: Kylvöilmoitusten jättämi-          dännön noudattamisesta suurissa koiranäytte-
114:     sestä                                                     lyissä
115: 280922
116: 4                                               Sisällysluettelo
117: 
118: 
119: 788 Hanna MarkkuJa-Kivisilta /kok: Sairaalabaktee-        804 Toimi Kankaanniemi /skl: Yhteisöveron tuoton
120:     rien leviämisen ehkäisemisestä                            jakamisesta kaikille seurakunnille
121: 
122: 789 Risto Kuisma /rem: Pornaisten ja muun Uuden-          805 Reijo Kallio /sd: Verotuksen hallinnollisen tehok-
123:     maan teiden peruskorjauksista                             kuuden turvaamisesta
124: 
125: 790 Kyösti Karjula /kesk: Pk-yritysten viennin tehos-     806 Tauno Pehkonen /skl: Uuden varatien rakentami-
126:     tamisesta                                                 sesta Sköldvikiin
127: 
128: 791 Esko-Juhani Tennilä /va-r: Lapin metsien kun-         807 Pentti Tiusanen /vas: Ulkomaisen työvoiman käy-
129:     nostamisestaja puunjalostajien puunhuollon var-           töstä suomalaisilla aluksilla
130:     mistamisesta
131:                                                           808 Mikko Elo /sd: Pori Jazzin valtionavun lisäämi-
132: 792 Arto Lapiolahti /sd: Mainosmateriaalin jakami-            sestä
133:     sesta postilaatikkoihin ja -luukkuihin
134:                                                           809 Maria Kaisa Aula /kesk: Työttömien vapaapalo-
135: 793 Margareta Pietikäinen /sv: Jämställdheten i ar-           kuntalaisten kannustamisesta palokunnan toi-
136:     betslivet                                                 mintaan
137: 
138: 793 Margareta Pietikäinen /r: Tasa-arvosta työelä-        810 Esko-Juhani Tennilä /va-r: Valtion tukeman
139:     mässä                                                     asuntotuotannon keskittämisestä
140: 
141: 794 Margareta Pietikäinen /sv: Familjevårdarnas ar-       811 Esko-Juhani Tennilä/va-r: Ajoksen väylän syven-
142:     voden                                                     tämisestä Kemissä
143: 794 Margareta Pietikäinen /r: Perhehoitajien palk-        812 Esko-Juhani Tennilä/va-r: Omaishoidon tuen ke-
144:     kioista                                                   hittämisestä
145: 795 Juhani Alaranta /kesk: Pinnoitettuja putkituottei-    813 Jaakko Laakso /vas: Tuusulanjärven puhdistami-
146:     ta valmistavien yritysten tukemisesta                     sesta
147: 796 Vuokko Rehn /kesk: Isovanhempien oikeudesta           814 Jaakko Laakso /vas: Turvavyön käytöstä takseis-
148:     lapsenlapsen huoltajuoteen                                sa
149: 797 Tuija Nurmi /kok: Valmiushuollon turvaamisesta        815 Pentti Tiusanen /vas: Petovahinkojen korvausjär-
150:     poikkeusoloissa                                           jestelmän kehittämisestä
151: 798 Håkan Malm /sv m.fl.: Åtgärder för att laxfiske-
152:     begränsningarna skall omfatta också spöfiske          816 Pentti Tiusanen /vas: EU:n eläinkuljetuksista Vä-
153:                                                               limeren maihin
154: 798 Håkan Malm /r ym: Lohenkalastusajoitusten
155:     ulottamisesta myös viehekalastukseen                  817 Kari Kantalainen /kok: Vakuutusyhtiöiden il-
156:                                                               moittamien eläkevakuutusmaksujen huomioon
157: 799 Esko-Juhani Tennilä /va-r: Ulosoton suojaosuu-            ottamisesta veroehdotuksessa
158:     den korottamisesta
159:                                                           818 Tuija Maaret Pykäläinen /vihr: Valtiovarainmi-
160: 800 Jukka Vihriälä /kesk ym.: Keliakiapotilaiden so-          nisteriön ja valtiovarainvaliokunnan roolista
161:     siaaliturvan parantamisesta                               budjettivalmistelussa
162: 
163: 801 Jukka Vihriälä /kesk ym.: Natura 2000 -ohjel-         819 Esko-Juhani Tennilä/va-r: Opiskelijoiden oikeu-
164:     maan ehdotettujen maa-alueiden vakuusarvoista             desta toimeentulotukeen kesällä
165: 
166: 802 Hannu Takkula /kesk: Ilmastohoidon järjestämi-        820 Jaakko Laakso /vas: Rauhanturvaamislain nou-
167:     sestä psoriaatikoille                                     dattamisesta
168: 
169: 803 Vuokko Rehn /kesk: Perhehoitajien ja omaishoi-        821 Jaakko Laakso /vas: Espoon Pitkäjärven kunnos-
170:     tajien työttömyystorvasta                                 tamisesta
171:                                                 Sisällysluettelo                                                 5
172: 
173: 822 Olavi Ala-Nissilä /kesk: Työmatkakustannusten         839 Juha Karpio /kok: Opiskelija-asuntolakäsitteen
174:     verovähennysoikeuden lisäämisestä                         laajentamisesta
175: 
176: 823 Kari Rajamäki /sd: Lasten ja nuorten psykiatrisen     840 Satu Hassi /vihr: Poliisin asenteista naisiin kohdis-
177:     hoidon turvaamisesta                                      tuviin väkivaltarikoksiin
178: 
179: 824 Armas Komi /kesk: Oikeudesta ansiosidonnai-           841 Pentti Tiusanen /vas: Rakennushallituksesta irti-
180:     seen työttömyyspäivärahaan kausiluonteisten               sanottujen työntekijöiden erorahojen takaisinpe-
181:     työsuhteiden päättyessä                                   rinnästä
182: 
183: 825 Armas Komi /kesk: Paikallisten asukkaiden mah-        842 Heikki Koskinen /kok: Omaehtoisen opiskelun
184:     dollisuudesta vaikuttaa maanteiden nopeusrajoi-           vaikutuksesta eläketurvaan
185:     tuksiin
186:                                                           843 Ossi Korteniemi /kesk: Itämeren ja Tornionjoen
187: 826 Armas Komi /kesk: Työmarkkinajärjestöjen jä-              kalastusalueen lohenkalastusasioita selvittämään
188:     senmaksujen verovähennysoikeuden poistamises-             asetetun työryhmän kokoonpanosta
189:     ta
190:                                                           844 Margareta Pietikäinen /sv: Åtgärder för att för-
191: 827 Armas Komi /kesk: Lapsen oikeudesta päivähoi-             bättra studentbostadssituationen i huvudstads-
192:     toon                                                      regionen
193: 
194: 828 Armas Komi /kesk: Oikeusturvavakuutuksen ve-         844 Margareta Pietikäinen /r: Opiskelija-asuntotilan-
195:     rovähennyskelpoisuudesta                                 teen parantamisesta
196: 
197: 829 Jaakko Laakso /vas: Korkeimman oikeuden as-          845 Henrik Lax /sv: Åtgärder mot diskriminering
198:     bestitautien korvaamista koskevan päätöksen ai-
199:     heuttamista lainmuutostarpeista                      845 Henrik Lax /r: Syljinnän vastaisista toimenpiteistä
200: 
201: 830 Liisa Hyssälä /kesk: Opiskelijoiden asuntotilan-     846 Tuija Maaret Pykäläinen /vihr: Suojelupoliisin
202:     teesta                                                   luotettavuuslausuntomenettelystä
203: 
204: 831 Liisa Hyssälä /kesk: Perhepoliittisten tukien kus-   847 Tuija Maaret Pykäläinen /vihr: Sotilasvalan ja
205:     tannusrasituksesta naisvaltaisilla palvelualoilla        -vakuutuksen kaavan ajanmukaistamisesta
206: 
207: 832 Irja Tulonen /kok: Apteekkipalveluiden saata-        848 Klaus Bremer /r: Pienimpien yrittäjien kasvuestei-
208:     vuuden turvaamisesta                                     den selvitystarpeesta ja Ruotsin/Kanadan mallin
209:                                                              mukaisen pienyritysdelegaation tarpeesta
210: 833 Vuokko Rehn /kesk: Väliaikaisissa ammattikor-
211:     keakouluissa opiskelevien nuorten oikeudesta         849 MarkkuPohjola/sdym.: Kehitysavunmyöntämi-
212:     opintotukeen                                             sestä Namibialle
213: 
214: 834 Vuokko Rehn /kesk: Yksin asuvien opiskelijoiden      850 Erkki Pulliainen /vihr: Tielaitoksen Oulun tiepii-
215:     asumistukijärjestelmän parantamisesta                    rin toimintaan puuttumisesta
216: 
217: 835 Jaakko Laakso /vas: Pääkaupunkiseudun vuok-          851 Erkki Pulliainen /vihr: Tielaitoksen organisaatio-
218:     ra-asuntotuotannon lisäämisestä                          muutoksesta. Kysymyksen 850 yhteydessä.
219: 
220: 836 Erkki Pulliainen /vihr: Eläinhoitoyritysten laatu-   852 Ulla Juurola /sd: Lakiuudistuksen vaikutuksista
221:     ohjeiston laatimisesta sekä mahdollisuudesta va-         oppisopimuskoulutuksen tulevaisuuteen
222:     kuuttaa yritystoiminta
223:                                                          853 Ulla Juurola /sd: Oppisopimuskoulutuksen muu-
224: 837 Ulla Anttila /vihr: Viranomaisten aloitteesta ta-        toksista
225:     pahtuvasta yhteydenotosta vammaisen lapsen
226:     perheeseen                                           854 Ulla Juurola /sd: Oppisopimuskoulutusta koske-
227:                                                              van lainsäädännön uudistamisesta
228: 838 Anneli Jäätteenmäki /kesk: Toimenpiteistä perhe-
229:     väkivallan ennaltaehkäisemiseksi ja väkivallan       855 Pirkko Peltomo /sd ym.: Korkeimman oikeuden
230:     uhrien auttamiseksi                                      työoikeutta koskevista ratkaisuista
231: 6                                              Sisällysluettelo
232: 
233: 
234: 856 Heikki Rinne /sd: Vuoden 1998 budjettiriihessä       875 Sulo Aittoniemi /kesk: Valtion hoidossa olevien
235:     suunnitellusta työttömien haastatteluhankkeesta          sorapintaisten paikallisteiden hoidosta
236: 
237: 857 Eero Lämsä /kesk ym.: Maatilojen tukitarkastuk-      876 Sulo Aittoniemi /kesk: Arvonlisäveron perinnän
238:     sien lisäämisestä                                        tehostamisesta
239: 
240: 858 Risto Kuisma /rem: Vuokratyövoiman käytön li-        877 Sulo Aittoniemi /kesk: Valtion virkamiesten kuo-
241:     sääntymisestä                                            linpesille maksettavan hautausavustuksen palaut-
242:                                                              tamisesta
243: 859 Erkki Pulliainen /vihr: Metsähallituksen hallin-
244:     nassa olevien valtion omistamien vesien vuok-        878 Sulo Aittoniemi /kesk: Oppisopimuskoulutuksen
245:     rauskäytännöstä                                          lisäämisestä
246: 
247: 860 Satu Hassi /vihr: Ministerien avustajien kaksois-    879 Sulo Aittoniemi /kesk: Lyijybaolien käytöstä vesi-
248:     palkkauksesta                                            lintujen metsästyksessä
249: 
250: 861 Armas Komi /kesk: Työikäisten kansalaisten           880 Sulo Aittoniemi /kesk: Käyttömaksun määräämi-
251:     odotusajoista kirurgisiin toimenpiteisiin                sestä rekisteröidyille veneille
252: 862 Arja Ojala /sd ym.: Oppisopimuslainsäädännön
253:     noudattamisesta                                      881 Sulo Aittoniemi /kesk: Ulkomaalaisjengien väli-
254:                                                              sistä kahakoinneista
255: 863 Paula Kokkonen /kok ym.: Alaikäisten mielenter-
256:     veyspotilaiden hoidon asianmukaisuudesta             882 Sulo Aittoniemi /kesk: Postin autonkuljettajien
257:                                                              asemasta
258: 864 Erkki Partanen /sd: Vuokranmaksun perusteiden
259:     määrittämisestä                                      883 Klaus Heliberg /sd: Valtionyritys Soneran puhe-
260:                                                              linliittymien hinnoittelun yhtenäistämisestäja pe-
261: 865 Erkki Partanen /sd: Vuokralaisilta perittyjen            rusliittymien irtisanomisesta
262:     vuokrien käyttämisestä
263:                                                          884 Hannu Kemppainen /kesk ym.: Metsuriyrittäjien
264: 866 Antero Kekkonen /sd: Työeläkkeiden maksupäi-             toimintaedellytysten turvaamisesta kausirajoit-
265:     västä                                                    teisilla alueilla
266: 
267: 867 Markku Pohjola /sd ym.: Vuokrankorotuksista          885 Mikko Kuoppa /va-r ym.: Ns. tulevan ajan vaati-
268:                                                              muksesta työttömyyseläkkeissä
269: 868 Esa Lahtela /sd ym.: Liikennevahingossa vahin-
270:     goittuneen omaisuuden korvaamisesta ajoneuvon        886 Hannu Takkula /kesk: Paluumuuton edistämises-
271:     lunastustapauksissa                                      tä Lappiin
272: 
273: 869 Liisa Hyssälä /kesk: Oppisopimuskoulutuksen tu-      887 Pehr Löv /sv: Dubbelt medborgarskap
274:     levaisuudesta
275:                                                          887 Pehr Löv /r: Kaksoiskansalaisuudesta
276: 870 Sulo Aittoniemi /kesk: Sääksjärven koulukeskuk-
277:     sen rakentamisesta Lempäälän kunnassa                888 Pehr Löv /sv: Utlänningarnas grundskolestudier
278: 
279: 871 Sulo Aittoniemi /kesk: Euroedustajien työskente-     888 Pehr Löv /r: Ulkomaalaisten peruskouluopin-
280:     lystä ED-parlamentissa                                   noista
281: 
282: 872 Sulo Aittoniemi /kesk: Kansainvälisen pörssiro-      889 Pirkko Peltomo /sd: Valtakunnallisen ilmailo-
283:     mahduksen vaikutuksista Suomen talouteen                 opiston perustamisesta Poriin
284: 
285: 873 Sulo Aittoniemi /kesk: Taistelulentäjien määrän      890 Raimo Holopainen /sd: Terveydenhoidon labora-
286:     ja tason säilyttämisestä puolustusvoimilla               toriomaksujen hintaerojen tasoittamisesta
287: 
288: 874 Sulo Aittoniemi /kesk: Sosiaalisesta asuntotuo-      891 Marjaana Koskinen /sd ym.: Vuokrankorotuksis-
289:     tannosta                                                 ta
290:                                                Sisällysluettelo                                              7
291: 
292: 892 Anneli Jäätteenmäki /kesk: Perustuslaissa edelly-   909 Sinikka Hurskainen /sd: Subsidiariteettiperiaat-
293:     tetyn kansalaisten tasa-arvon toteutumisesta asu-       teen soveltamisesta riistanhoitoon ja metsästyk-
294:     misessa                                                 seen
295: 
296: 893 Raimo Vistbacka /ps: Alzheimerin tautiin kehite-     910 Annika Lapintie /vas: Lapsityövoiman käytöstä
297:     tyn Exelon-lääkkeen saamisesta sv-korvauksen
298:     piiriin                                             911 Pekka Leppänen /vas: Valtion edun valvomisesta
299:                                                             maan myyntiin liittyvässä tarjouskilpailussa
300: 894 Raimo Vistbacka /ps: TE-keskusten yritystuki-
301:     määrärahojen riittämättömyydestä                     912 Erkki Pulliainen /vihr: Valtion tuella rakennettu-
302:                                                              jen metsäteiden käytöstä
303: 895 Mikko Elo /sd: Junayhteyksien nopeuttamisesta
304:     välillä Pori/Rauma-Helsinki                         913 Erkki Pulliainen /vihr: Luottamustoimiseen vero-
305:                                                             ja tutkijalautakuntakäytäntöön palaamisesta
306: 896 Klaus Bremer /r: Ilmailulaitoksen menettelyn vai-
307:     kutuksista kansantalouteen                           914 Pentti Tiusanen /vas: Lasten ja nuorten väkival-
308:                                                              lanteoista sekä päihteidenja huumeiden käytöstä
309: 897 Anu Vehviläinen /kesk: SukupolvenvaihdosteD
310:     vauhdittamisesta                                     915 Arja Ojala /sd: Unilääketieteen erityispätevyyden
311:                                                              lisäämisestä lääkärikoulutukseen sekä potilaan
312: 898 Jaakko Laakso /vas: Vesijettien käytön rajoitta-         tutkimuksen ja hoidon kehittämisestä
313:     misesta
314:                                                          916 Jouko Jääskeläinen /skl ym.: Diabeetikkojen hoi-
315: 899 Risto Kuisma /rem: Suomen ja Venäjän välisestä           tovälineiden korvaamisesta
316:     liikenteestä
317:                                                          917 Erkki Partanen /sd: Työnantajien työeläkemak-
318: 900 Risto Kuisma /rem: Kreosootilla käsiteltyjen ra-         sujen omavastuuosuuksista
319:     tapölkkyjen hävittämisestä
320:                                                          918 Esa Lahtela/sd ym.: Vanhojen aravalainojen kor-
321: 901 Hannu Takkula /kesk: Luonnontuotteiden tal-              kotason alentamisesta
322:     teenoton ja jatkojalostuksen toimintaedellytysten
323:     parantamisesta                                       919 Reijo Kallio /sd: Ikääntyneiden pitkäaikaistyöt-
324:                                                              tömien pääsystä työttömyyseläkkeelle
325: 902 Eva Biaudet /sv: Användningen av giftig botten-
326:     fårg på båtar                                        920 Erkki Pulliainen /vihr: Kolin rakennushankkeista
327: 
328: 902 Eva Biaudet/r: Myrkyllisen pohjamaalin käytöstä      921 Markus Aaltonen /sd: Luomuviljan varmuusva-
329:     veneissä                                                 rastoinnista
330: 
331: 903 Matti Vanhanen /kesk: Autoverolain uudistami-        922 Jukka Vihriälä /kesk ym.: Kotimaisen sianlihan-
332:     sesta                                                    tuotannon kannattavuuden turvaamisesta
333: 
334: 904 Kari Rajamäki /sd: Yleisen asumistuen maksami-       923 Kimmo Sasi /kok: Ulkomaankauppaliitonjulkai-
335:     sesta reaaliaikaisena tukena                             semasta ns. mustasta listasta
336: 
337: 905 Anu Vehviläinen /kesk: Koulutusvakuutuksen           924 Anu Vehviläinen /kesk: Elinkeinon harjoittami-
338:     toteutumisesta                                           sen turvaamisesta
339: 
340: 906 Jaakko Laakso /vas: Nurmijärven Palojoen kylä-       925 Esko-Juhani Tennilä /va-r: Porojen kenttäteuras-
341:     maiseman suojelusta                                      tuksen siirtymäkauden pidennyksestä Lapissa
342: 
343: 907 Maria Kaisa Aula /kesk: Pääomavaltaisten pien-       926 Timo Laaksonen /vas ym.: Harmaan talouden
344:     yritysten mahdollisuuksista varautua suhdanne-           tutkinnan heikentymisestä Satakunnassa
345:     vaihteluihin
346:                                                          927 Sulo Aittoniemi /kesk: Hallituksen valmiuksista
347: 908 Esko-Juhani Tennilä /va-r: Turveteollisuuden ko-         nopeisiin toimenpiteisiin, jos talousarvion perus-
348:     neyrittäjien asemasta                                    teissa tapahtuu huomattavia muutoksia
349: 8                                               Sisällysluettelo
350: 
351: 928 Sulo Aittoniemi /kesk: Natura-ohjeiden antami-       944 Pehr Löv /r: Arvonlisäveron turhien suoritusten
352:     sesta                                                    poistamisesta Ahvenanmaan kanssa käytävästä
353:                                                              kaupasta
354: 929 Sulo Aittoniemi /kesk: Kansaneläkkeen pohja-
355:     osan palauttamisesta eläkeläisille                   945 Raimo Vistbacka /ps: Maatalouden luonnonhait-
356:                                                              takorvauksen saamisesta Keski-Pohjanmaalle
357: 930 Sulo Aittoniemi /kesk: Viljan ja elintarvikkeiden
358:     omavaraisuudesta                                     946 Jukka Mikkola /sd: Tutkimuksen tarpeesta nuori-
359:                                                              son väkivaltaisen käyttäytymisen ehkäisemiseksi
360: 931 Sulo Aittoniemi /kesk: Suhtautumisesta nelipyö-          ja syiden selvittämiseksi
361:     räiseen, mopediin rinnastettavaan kulkuneuvoon
362:                                                          947 Raimo Vistbacka/ps: Taimikonhoitotöiden vero-
363: 932 Sulo Aittoniemi /kesk: Kaupantekotavan muutta-           vapaudesta
364:     misesta Venäjän kanssa
365:                                                          948 Juha Karpio /kok: Suojeluun varattujen alueiden
366: 933 Sulo Aittoniemi /kesk: Eläkeläisten tulokehityk-         vaihtomaista
367:     sestä
368:                                                          949 Bjarne Kallis /skl: Asumistuen myöntämisestä alle
369: 934 Sulo Aittoniemi /kesk: Tampereen poliisipäivys-          18-vuotiaille yhdessä asuville opiskelijoille
370:     tyksen lopettamisuhasta
371: 
372: 935 Sulo Aittoniemi /kesk: Petoeläinsiirtojen todelli-   950 Jaakko Laakso /vas: Hyvinkään työttömyystilan-
373:     sesta tilanteesta                                        teen parantamisesta
374: 
375: 936 Sulo Aittoniemi /kesk: Graffititaulujen pystyttä-    951 Mikko Elo /sd: Asuntomäärärahojen oikeuden-
376:     misestä graffititöhrijöille                              mukaisesta jakamisesta
377: 
378: 937 Sulo Aittoniemi /kesk: Seurantalon korjaamista       952 Antero Kekkonen /sd: Oppisopimuskoulutuksen
379:     koskevan avustusanomuksen hylkäämisestä                  kehittämisestä
380: 
381: 938 Mauri Pekkarinen /kesk: Maantien 6250, välillä       953 Tarja Kautto /sd: Uusien lääkkeiden määräämi-
382:     Kintaus-Ylä-Kintaus Petäjä vedellä, ottamisesta          sestä erityiskorvattavien lääkkeiden luetteloon
383:     työllisyysperusteisen tienpidon rahoituksen pii-
384:     riin                                                 954 Tarja Kautto /sd: Erityissairaanhoidon toimenpi-
385:                                                              teiden turvaamisesta
386: 939 Mauri Pekkarinen /kesk: Apteekkipalveluiden
387:     turvaamisesta                                        955 Tarja Kautto /sd: Sosiaali- ja terveydenhuollon
388:                                                              lähihoitajien jatkokoulutuksesta
389: 940 Päivi Räsänen /skl: Kuntien nuorisotyön rahoi-
390:     tuksen turvaamisesta ja nuorisotyölain muutta-       956 Jorma Vokkolainen /vas ym.: Vuosityöansion las-
391:     misesta                                                  kentatavasta työtapaturmien päivärahakorvauk-
392:                                                              sen määrittämisessä
393: 941 Erkki Pulliainen /vihr: Hakkuualueiden metsittä-
394:     misestä                                              957 Klaus Bremer /r: Autokoulujen ympärivuotisen
395:                                                              ajoharjoitteluradan epätarkoituksenmukaisesta
396: 942 Gunnar Jansson /sv: ADB-problem vid de ryska             käyttövelvollisuudesta
397:     kärnkraftverken år 2000
398:                                                          958 Sulo Aittoniemi /kesk: Erityisvaltionosuuden
399: 942 Gunnar Jansson /r: Venäjän ydinvoimaloiden               leikkausten vaikutuksista lääketieteen tutkimus-
400:     atk-ongelmista vuonna 2000                               työhön
401: 
402: 943 Raimo Vistbacka /ps: Lappajärven rehevöitymi-        959 Sulo Aittoniemi /kesk: Katsastustoiminnan yksi-
403:     sen ehkäisemisestä                                       tyistämisen seurannasta
404: 
405: 944 Pehr Löv /sv: Avskaffande av onödiga mervär-         960 Sulo Aittoniemi /kesk: Ulkopuolisten konsulttien
406:     desskattetransaktioner i handeln med Åland               käyttämisestä työvoimahallinnon palveluksessa
407:                                                Sisällysluettelo                                            9
408: 
409: 961 Sulo Aittoniemi /kesk: LEADER- ja POMO-oh-           979 Matti Väistö /kesk: Pohjois-Karjalan karhukan-
410:     jelmien jatkamisesta vuoden 1999 jälkeen                 nan vähentämisestä
411: 
412: 962 Sulo Aittoniemi /kesk: Lylyn viestivarikon raken-    980 Raimo Vistbacka /ps: Ruotsissa sattuneen työta-
413:     nussuunnitelmista                                        paturman seurauksista
414: 
415: 963 Sulo Aittoniemi /kesk: Alaikäisten rikollisuuden     981 Marjaana Koskinen /sd ym.: Mielenterveyspoti-
416:     kasvusta                                                 laiden lääkekorvauksista
417: 
418: 964 Sulo Aittoniemi /kesk: Arsenal-Silta-yhtiön joh-     982 Matti Vanhanen /kesk: Työnhakukustannusten
419:     tajien vastuusta Sundqvistin jutussa                     verovähennysoikeudesta
420: 
421: 965 Esko-Juhani Tennilä /va-r: Maljojen välitykseen      983 Markus Aaltonen /sd: Alzheimerin taudin lääk-
422:     liittyvästä arvonlisäverosta                             keiden korvattavuudesta
423: 
424: 966 Sulo Aittoniemi /kesk:       Ylioppilastutkinnon     984 Ulla-Maj Wideroos: Finländska byggföretags
425:     uudistamisen aikataulusta                                konkurrenssituation i Tyskland
426: 
427: 967 Sulo Aittoniemi /kesk: Avioliiton määräaikaises-     984 Ulla-Maj Wideroos: Suomalaisten rakennusliik-
428:     ta solmimisesta                                          keiden kilpailutilanteesta Saksassa
429: 968 Mari Kiviniemi /kesk: Tekesin määrärahojen ja-
430:                                                          985 Aulis Ranta-Muotio /kesk ym.: Viljelijöiden oi-
431:     koperusteista
432:                                                              keusturvasta EU-tukien maksatuksessa
433: 969 Janne Viitamies /sd: Eläkkeiden ns. taitetun in-
434:     deksin vaikutuksesta                                 986 Anu Vehviläinen /kesk: Maatalouteen kohdistu-
435:                                                              vista tarkastuksista
436: 970 Raimo Vistbacka /ps: Koulutettujen sosiaalityön-
437:     tekijöiden määrästä kunnissa                         987 Esa Lahtela /sd: Dementialääkkeiden saattami-
438:                                                              sesta sairausvakuutuskorvauksen piiriin
439: 971 Raimo Vistbacka /ps: Oppisopimuskoulutuksen
440:     rajoittamissuunnitelmista                            988 Hannu Takkula /kesk: Apteekkimaksun poista-
441:                                                              misesta
442: 972 Tarja Kautto /sd: Sosiaalisen Juototuksen toimi-
443:     vuudesta                                             989 Maija-Liisa Lindqvist /kesk ym.: Hälytysalueja-
444:                                                              kotyöryhmän ehdotuksista uusiksi hälytysalueik-
445: 973 Pentti Tiusanen /vas ym.: Verotuksen painopis-           si ja hätäkeskusten sijaintipaikkakunniksi
446:     teen siirtämisestä ihmistyön verotuksesta jalos-
447:     tusasteen verotukseen                               990 Pirkko Peltomo /sd: Ehkäisevistä toimista väki-
448:                                                             vallan torjumiseksi
449: 974 Matti Väistö /kesk: Maatalouden tukien maksa-
450:     tusaikataulun aikaistamisesta                       991 Erkki Pulliainen /vihr: Metsähallituksen harjoit-
451:                                                             tamasta rakennettujen tonttien vuokrahinnoitte-
452: 975 Kimmo Sasi /kok: Tampereen Vehmaisten ase-              lusta
453:     man suojelemisesta
454:                                                         992 Pentti Tiusanen /vas: Eläkkeiden maksamisesta
455: 976 Eva Biaudet /sv: Sambons rätt tili familjepension       eläkeläisille ajallaan
456: 
457: 976 Eva Biaudet /r: Avopuolison oikeudesta perhe-       993 Mikko Kuoppa /va-r: Kunnallisvalituksista perit-
458:     eläkkeeseen                                             tävistä maksuista
459: 
460:  977 Pirkko Peltomo /sd ym.: Työhallinnon henkilös-     994 Janne Viitamies /sd: Tielaitoksen Mikkelin toimi-
461:      töpolitiikasta                                         paikan työpaikkojen tulevaisuudesta
462: 
463:  978 Eila Rimmi /vas ym.: Ikääntyneiden pitkäaikais-     995 Rauha-Maria Mertjärvi /vihr ym.: Oppisopimus-
464:      työttömien kohtelusta                                   koulutuksen rajoittamisesta
465: 
466:  2 280922
467: 10                                             Sisällysluettelo
468: 
469:  996 Matti Vanhanen /kesk ym.: Lomarakentamisen          1003 Sulo Aittoniemi /kesk: Ulkoasiainministeriössä
470:      edistämisestä                                            paljastuneesta vakoilutapauksesta
471: 
472:  997 Johannes Koskinen /sd: Suomen Säästöpankin          1004 Sulo Aittoniemi /kesk: Erään potilaan hoidon
473:      pilkkomispäätökseen liittyvien asiakirjojen jul-         jatkamisesta Pitkäniemen sairaalassa
474:      kisuudesta
475:                                                          1005 Sulo Aittoniemi /kesk: Nostokonepalvelu Oy:n
476:  998 Pehr Löv /sv: Inhemska och utländska trafikid-           jutun selvittämisestä
477:      kares konkurrenssituation
478:                                                          1006 Sulo Aittoniemi /kesk: Työsiirtolassa työskente-
479:  998 Pehr Löv /r: Kotimaisten ja ulkomaisten liiken-          lyn vaikutuksesta eläkekertymään
480:      teenharjoittajien kilpailutilanteesta
481:                                                          1007 Sulo Aittoniemi /kesk: Laboratorioiden kilpai-
482:  999 Pekka Kuosmanen /kok ym.: Pk-yritysten toi-              luttamisesta ja niiden palkkioiden Kela-kor-
483:      mintaympäristön selkiyttämisestäja parantami-            vauksen uudelleenarvioinnista
484:      sesta
485:                                                          1008 Sulo Aittoniemi /kesk: Luottoasiakkaille pan-
486: 1000 Sulo Aittoniemi /kesk: Ruoveden kuntaan sijoi-           keissa annettavista selvityksistä
487:      tettujen pakolaisten asemasta
488:                                                          1009 Sulo Aittoniemi /kesk: Sopupeleistä joukkue-
489: 1001 Sulo Aittoniemi /kesk: Ikaalisten kihlakunnan-           urheilussa
490:      syyttäjän työtilanteesta
491:                                                          1010 Esa Lahtela /sd ym.: Tullin takavarikoiman al-
492: 1002 Sulo Aittoniemi /kesk: Länsi-Suomen läänin po-           koholin ja piraattituotteiden hyötykäytöstä
493:      liisin virkojen määrän kehityksestä
494:                                             KK 761/1998 vp
495: 
496: Kirjallinen kysymys 761
497: 
498: 
499: 
500: 
501:                                     Esko Helle /vas: Säädöskokoelmassa julkaistavista julistuksista
502: 
503: 
504: 
505:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
506: 
507:     Havaitsin hämmästyksekseni, että säädösko-         asukkaita tai ainakin Suomen kansalaisia. Julis-
508: koelmaan (1042/1997) on 28 päivänä marraskuu-          tus kehottaa (kaikkia?) kansalaisia osallistu-
509: ta 1997 liitetty tasavallan presidentin allekirjoit-   maan jumalanpalveluksiin ja syventymään ko-
510: tama "julistus neljästä kiitos-, katumus- ja ru-       deissa kristinuskoon. Lisäksi asianomaisten
511: kouspäivästä, jotka on koko maassa juhlallisesti       "velvollisuus on tiedottaa tästä päätöksestä ja
512: vietettävä vuonna 1998".                               valvoa sen noudattamista". Ketkä ovat "asian-
513:     Kyseisessäjulistuksessa todetaan muun muas-        omaisia" ei selviä tekstistä eikä myöskään, ulot-
514: sa: "Hallitus on päättänyt vanhaa kristillistä ta-     tuuko julistuksen edellyttämä valvonta myös ko-
515: paa noudattaen, että vuonna 1998 on vietettävä         tirauhan (HM 11 §) piiriin.
516: neljänä sunnuntaina yleistä kiitos-, katumus- ja          Ihmettelen myös sitä, mitenjulistuksen sisältö
517: rukouspäivää, nimittäin tammikuun 25 päivänä,          suhtautuu toiseen "kansankirkkoomme", kreik-
518: toukokuun 10 päivänä, syyskuun 27 päivänä ja           kalaiska to Iiseen.
519: lokakuun 25 päivänä, sekä määrännyt rukous-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
520:  päivien saarnojen aiheiksi oheiset tekstit. Tasa-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
521:  vallan kansalaisia kehotetaan ottamaan osaa           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
522:  näihin yhteisiin jumalanpalveluksiin sekä syven-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
523:  tymään myös kodeissa kristinuskon iankaikki-
524:  siin totuuksiin. Kaikkien asianomaisten velvolli-                Täyttääkö säädöskokoelmaan liitetty
525:  suus on tiedottaa tästä päätöksestä ja valvoa sen             tasavallan presidentin allekirjoittama
526:  noudattamista."                                               "julistus neljästä kiitos-, katumus- ja ru-
527:      En tiedä, mikä kyseisenjulistuksen oikeudelli-            kouspäivästä, jotka on koko maassa juh-
528:  nen velvoittavuus on. Mutta voisi kuvitella, että             lallisesti vietettävä vuonna 1998" halli-
529:  koska julistus on säädöskokoelmassa julkaistu,                tusmuodon uuden perusoikeusluvun ja
530:  se on rinnastettavissa asetukseen.                            varsinkin sen 8 ja 11 §:n edellytykset, ja
531:      Hallitusmuodon 8 § takaa uskonnonvapau-                       onko yleensäkään säädöskokoelma oi-
532:  den, mutta esimerkiksi julistuksen määritelmä                 kea paikka kyseisen julistuksen julkaise-
533:  "koko maassa" tarkoittanee ja sitonee kaikkia                 miseen?
534: 
535:       Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 1998
536: 
537:                                              Esko Helle /vas
538: 
539: 
540: 
541: 
542:  280043
543: 2                                         KK 761/1998 vp
544: 
545: 
546: 
547: 
548:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
549: 
550:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kouspäivien aiheissa otettaisiin huomioon nykyi-
551: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        sen ajan vaatimukset sekä haluttaessa keskitty-
552: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      minen yhteen keskeiseen teemaan sekä yleisessä
553: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko Hel-       suunnittelussa mahdollistettaisiin laaja eri kir-
554: teen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        kollisten tahojen yhteistoiminta. Nykyisin ru-
555: 761:                                                 kouspäiväjulistukset valmistellaan opetusminis-
556:                                                      teriön asettamassa valmisteluelimessä, jossa on
557:           Täyttääkö säädöskokoelmaan liitetty        opetusministeriön ja Suomen evankelisluterilai-
558:        tasavallan presidentin allekirjoittama        sen kirkon lisäksi Suomen ortodoksisen kirkko-
559:        "julistus neljästä kiitos-, katumus- ja ru-   kunnan, Suomen vapaan kristillisyyden neuvos-
560:        kouspäivästä, jotka on koko maassa juh-       ton sekä Suomen ekumeenisen neuvoston edus-
561:        lallisesti vietettävä vuonna 1998" halli-     tus.
562:        tusmuodon uuden perusoikeusluvun ja               Julistustekstissä olevia sanontoja ei voida pi-
563:        varsinkin sen 8 ja 11 §:n edellytykset, ja    tää oikeudellisesti sitovina, vaan enintään kehot-
564:            onko yleensäkään säädöskokoelma oi-       tavina. Kunkin kirkollisen yhteisön ja kansalai-
565:        kea paikka kyseisen julistuksen julkaise-     sen omaksi asiaksi jää, miten se ottaa julistuksen
566:        miseen?                                       toiminnassaan huomioon. Hallitus katsookin,
567:                                                      ettei julistuksen sanamuoto loukkaa hallitus-
568:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         muodossa turvattuja perusoikeuksia, kuten us-
569: vasti seuraavaa:                                     konnonja omantunnon vapautta taikka kotirau-
570:                                                      haa.
571:     Rukouspäiväkäytännön          muotoutumisen          Opetusministeriö toimittaa vuosittain julis-
572: kiinteäksi instituutioksi voidaan katsoa synty-      tuksen tiedoksi evankelisluterilaiselle kirkolle,
573: neen Kustaa II Aadolfin vuonna 1614 antamasta        ortodoksiselle kirkkokunnalle sekä muille kristil-
574: säännöstä kahdeksi paasto- ja rukouspäiväksi.        lisille kirkoille ja yhdyskunnille,jotka asianomai-
575: Perinne vakiintui 1700-luvulla vuosittain vietet-    sina tiedottavat siitä haluamallaan tavalla. Esi-
576: täväksi neljäksi rukouspäiväksi. Luterilaisen yh-    merkiksi evankelisluterilaisessa kirkossa rukous-
577: tenäiskulttuurin aikanajulistukset koskivat vain     päiväjulistus luetaan uudenvuodenpäivän juma-
578: evankelisluterilaista kirkkoa ja vasta uskonnon-     lanpalveluksessa ja piispainkokous antaa ru-
579: vapauslainsäädännön myötä 1920-luvulla tuli          kouspäivien noudattamisesta ohjeita. Rukous-
580: ajankohtaiseksi selvittää rukouspäiväkäytännön       päivät on lisäksi merkitty kalenteriin.
581: merkitys muille kirkkokunnille.                          Julistus on perinteisestijulkaistu myös säädös-
582:     Osana suomalaista kulttuuria vuoteen 1968        kokoelmassa. Suomen säädöskokoelmasta anne-
583: saakka rukouspäivinä oli voimassa yleisten huvi-     tun asetuksen (696/1980) 2 §:n 2 momentin mu-
584: tilaisuuksien viettoa koskeva kielto, joka käsitti    kaan valtioneuvoston tai ministeriön päätös sa-
585: myös niitä edeltävän lauantai-illan ja vasta vuon-   moin kuin muu viranomaisen päätös, kuulutus
586: na 1984 lainsäädännöstä poistettiin kokonaan          tai tiedonanto,jolla on yleinen merkitys, voidaan
587: maininta huvikiellosta rukouspäivinä.                 valtioneuvoston tai asianomaisen ministeriön
588:     Opetusministeriön vuonna 1986 asettama työ-       määräyksestä julkaista säädöskokoelmassa.
589: ryhmän teki toimeksiantoosa mukaisesti ehdo-          Opetusministeriössä on tarkoitus syksyllä 1998
590: tuksen rukouspäiväkäytännön kehittämiseksi            aloittaa uskonnonvapauslainsäädännön uudis-
591: tarvittavista toimenpiteistä (OPM:n työryhmä-         tustyö. Tässä yhteydessä tullaan selvittämään
592: muistioita 1986:23). Työryhmä esitti, että ru-        lainsäädännön muutostarpeet.
593: 
594:      Helsingissä 21 päivänä heinäkuuta 1998
595: 
596:                                                                           Eurooppa-ministeri,
597:                                                           ulkomaankauppaministeri Ole Norrback
598:                                              KK 761/1998 vp                                             3
599: 
600: 
601: 
602: 
603:                                          Tili Riksdagens Talman
604: 
605:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             dens fordringar och om så önskades koncentrera
606: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande             sig på ett centralt tema samt i den allmänna
607: med1em av statsrådet översänt följande av riks-         planeringen göra det möjligt för olika kyrkliga
608: dagsman Esko Helle undertecknade spörsmål nr            håll att samarbeta i stor omfattning. Numera
609: 761:                                                    förbereds böndagsplakaten i ett beredningsorgan
610:                                                         som är tillsatt av undervisningsministeriet och
611:           Uppfyller det i författningssamlingen         med företrädare inte bara för ministeriet och
612:        intagna och av presidenten underteckna-          Finlands evangelisk-1utherska kyrka, utan också
613:        de "plakat om fyra tacksägelse-, bot- och        för Fin1ands ortodoxa kyrkosamfund, rådet för
614:        böndagar vilka högtidligen skall firas i         fri kristlighet samt Ekumeniska rådet i Finland.
615:        hela riket år 1998" regeringsformens nya             Formuleringarna i plakattexterna kan inte
616:        kapitel om grundläggande fri- och rättig-        anses juridiskt bindande, utan på sin höjd upp-
617:        heter och i synnerhet vilikoren i dess 8 och     manande. Det är varje kyrkligt samfunds och
618:        11 § och är över huvudtaget författnings-        varje medborgares egen sak hur de beaktar pla-
619:        samlingen det rätta stället att publicera        katet i sin verksamhet. Så anser regeringen också
620:        ett sådant plakat?                               att ordalydelsen i p1akatet inte kränker de grund-
621:                                                         1äggande fri- och rättigheter som tryggas i rege-
622:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           ringsformen, såsom religions- och samvetsfrihe-
623: anföra följande:                                        ten eller hemfriden.
624:                                                             Undervisningsministeriet sänder årligen p1a-
625:    Man kan anse att utformningen av böndags-            katet för kännedom till den evangelisk-lutherska
626: kutymen tili en fast institution uppstod ur Gustaf      kyrkan, ortodoxa kyrkosamfundet samt till and-
627: II Adolfs föreskrift från år 1614 om två faste- och     ra kristna kyrkor och samfund som i egenskap av
628: böndagar. Traditionen blev på 1700-ta1et veder-         berörda instanser informerar om p1akatet såsom
629: tagen som fyra böndagar vilka skulle firas årli-        de sjä1va vill. Exempe1vis i den evange1isk-1ut-
630: gen. Under den lutherska enhetskulturens tid            herska kyrkan läses p1akatet om böndagarna upp
631: gällde p1akaten bara den evangelisk-lutherska           under nyårsdagens gudstjänst och biskopsmötet
632: kyrkan och först i och med religionsfrihetslag-         utfårdar anvisningar om hur böndagarna skall
633: stiftningen på 1920-talet blev det aktuellt att utre-   iakttas. Böndagarna är också utmärkta i kalen-
634: da betydelsen av böndagsseden för övriga kyrko-         dern.
635: samfund.                                                    Plakatet har av tradition publicerats också i
636:     Fram tili år 1968 var det en del av den finländ-    författningssam1ingen. Enligt 2 § 2 mom. i för-
637: ska kulturen att allmänna nöjestillställningar var      ordningen om Fin1ands författningssam1ing
638: förbjudna på böndagarna. Förbudet gällde även           (696/1980) kan på förordnande av statsrådeteller
639: föregående lördagskväll och först 1984 slopades         vederbörande ministerium ett beslut av statsrå-
640: nöjesförbudet på böndagarna i lagstiftningen i          det eller av ett ministerium ävensom annat bes1ut
641: sin helhet.                                             av en myndighet, annan kungörelse eller annat
642:     En av undervisningsministeriet 1986 tillsatt        tillkännagivande av allmännare betydelse pub1i-
643: arbetsgrupp 1ade en1igt sitt uppdrag fram ett för-      ceras i författningssam1ingen. Det är meningen
644: slag till nödvändiga åtgärder för utvecklingen av       att man vid undervisningsministeriet hösten 1998
645: seden med böndagar (UVM, PM av arbetsgrupp              skall inleda arbetet med att reformera religions-
646:  1986:23). Arbetsgruppen föreslog att man i moti-       frihetslagstiftningen. 1samband med detta utreds
647: ven för böndagarna skulle uppmärksamma nuti-            behoven av ändringar i lagstiftningen.
648: 
649:      Helsingforsden 21 juli 1998
650: 
651:                                                                                     E uropaminister,
652:                                                                  utrikeshande1sminister Ole Norrback
653:                                              KK 762/1998 vp
654: 
655: Kirjallinen kysymys 762
656: 
657: 
658: 
659: 
660:                                     Päivi Räsänen /skl: Suurpetokantojen rajoittamisesta
661: 
662: 
663: 
664:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
665: 
666:     Ruokolahdella hiljattain tapahtunut miehen          täneet tai lapsiaan niiden pelossa kouluihin kul-
667: kuolemaan johtanut karhumaatetu on osoitus              jettavat kansalaiset kuin riistanhoidon asiantun-
668: siitä, että maa- ja metsätalousministeriön harjoit-     tijatkin ovat esittäneet vaatimuksia kantojen ra-
669: tama petoeläinpolitiikka on eräiltä osin epäon-         joittamisesta. Näiden alueiden asukkaiden luon-
670: nistunut. Karhukannan on annettu kasvaa liian           nossa liikkuminen, lenkkeily ja marjaaminen, on
671: suureksi ja väärille alueille, ihmisasutuksen tun-      vinoutuneen petopolitiikan vuoksi tarpeetto-
672: tumaan. Petotutkijat ovat osanneet odottaa jo           masti rajoittunut.
673: tällaista tapausta pitkään, mutta varoitukset ei-           Susi- ja karhukannat tulisikin pitää metsäs-
674: vät ole vaikuttaneet ministeriön suunnitelmiin,         tyksellä sellaisella tasolla, että suurpetojen ja ih-
675: jossa aivan päinvastoin on pyritty kasvattamaan         misten välisiä konflikteja voitaisiin mahdollisim-
676: petoeläinkantoja ja jopa siirtämään niitä tiheän        man pitkälle välttää.
677: asutuksen Etelä-Suomeen. Onkin pelättävissä,                Suomen hallituksen ei tule myöskään taipua
678: että Ruokolahden tapaus ei jää viimeiseksi, ellei        EU :n komission tulkintaan petoeläindirektii-
679:  hallitus muuta linjaansa ja ryhdy pikaiseen kar-       veistä, vaan pitää ensi sijalla omien kansalaisten
680:  hukannan rajoittamiseen.                                turvallisuutta ja monimuotoisen luonnon kesto-
681:     Kaatolupia tulisi myös nykyistä joustavam-           kykyä.
682:  min myöntää niille karhuille ja susille, jotka liik-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
683:  kuvat ihmisasutuksen tuntumassa. Karhukan-              tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
684:  nan kasvu ihmisasutuksen tuntumassa muuttaa             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
685:  petoeläinten luontaista käyttäytymistä ihmiselle        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
686:  vaaralliseksi. Se myös uhkaa luonnon tasapai-
687:  noa, kun pedoilleei riitä luontainen ravinto, vaan                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
688:  ne joutuvat etsimään ruokaansa kaatopaikoilta.                 ryhtyä susi- ja karhukantojen saattami-
689:     Ihmisten ja suurpetojen, erityisesti susien ja              seksi sellaiselle tasolle, että rauhanomai-
690:  karhujen, väliset kohtaamiset ovat herättäneet                 nen rinnakkaiselo ihmisen kanssa on
691:  entistä enemmän huolta ja pelkoa petoseutujen                  mahdollista?
692:  asukkaissa. Sekä kotieläimiään pedoille menet-
693: 
694:       Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 1998
695: 
696:                                              Päivi Räsänen /skl
697: 
698: 
699: 
700: 
701:   280043
702: 2                                           KK 762/1998 vp
703: 
704: 
705: 
706: 
707:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
708: 
709:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sen mukaan susi- ja karhukantojen kasvu pysäy-
710: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tettäisiin poronhoitoalueena sekä itäisen Suo-
711: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       men alueella ja muualla maassa kantojen annet-
712: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Rä-        taisiin edelleen runsastua.
713: säsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o            Maa- ja metsätalousministeriö on karhun ja
714: 762:                                                  suden metsästystä ohjatessaan menetellyt kah-
715:                                                       den kuluneen metsästyskauden aikana ympäris-
716:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       tö- ja luonnonvarainneuvoston ehdottamien
717:         ryhtyä susi- ja karhukantojen saattami-       suuntaviivojen mukaisesti. Myös tulevaa metsäs-
718:         seksi sellaiselle tasolle, että rauhanomai-   tyskautta varten ministeriö on antanut samoja
719:         nen rinnakkaiselo ihmisen kanssa on           linjoja noudattavan määräyksen riistanhoitopii-
720:         mahdollista?                                  rien pyyntilupamenettelyn ohjaamiseksi. Kui-
721:                                                       tenkin metsästystä on tarkoitus aikaisempaa sel-
722:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          vemmin kohdistaa mm. sellaisiin asutuksen lä-
723: vasti seuraavaa:                                      hellä vakituisesti oleskeleviin, kaatopaikoilla
724:                                                       ruokaileviin tai muutoin ihmisten läheisyyteen
725:    Maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristö-       poikkeuksellisesti tottuneisiin yksilöihin, joiden
726: ministeriön alainen ympäristö- ja luonnonva-          aiheuttamien ongelmien poistamiseen ei muutoin
727: rainneuvosto laati syksyllä 1996 ehdotuksen           ole löydettävissä tyydyttävää ratkaisua.
728: Suomen maasuurpetokantojen hoidon suunta-                 Siltä osin kuin karhun tai suden poistaminen
729: viivoiksi vuoteen 2010. Ehdotus pohjautui Suo-        vahingon estämiseksi on tarpeen metsästyksen
730: men solmimiin kansainvälisiin sopimuksiin sekä        ulkopuolella, käytettävissä on poliisilain poliisil-
731: Suomen kansalliseen metsästyslainsäädäntöön,          le sekä metsästyslain maa- ja metsätalousminis-
732: ja sen tavoitteena oli suurpetojen elinkykyisten      teriölle antamat valtuudet tarvittaviin toimenpi-
733: kantojen säilyttäminen maassamme. Ehdotuk-             teisiin.
734: 
735:        Helsingissä 9 päivänä heinäkuuta 1998
736: 
737:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
738:                                             KK 762/1998 vp                                               3
739: 
740: 
741: 
742: 
743:                                          Tili Riksdagens Talman
744: 
745:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           varg- och björnstammarnas ökning stoppas
746: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande            inom renskötselområdet och inom de Östra de-
747: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        lama av landet medan de i övriga delar av Jandet
748: dagsman Päivi Räsänen undertecknade spörsmål           ännu skall tillåtas öka.
749: nr 762:                                                   Under de två senaste jaktsäsongerna har jord-
750:                                                        och skogsbruksministeriet vid styrningen av jak-
751:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-        ten på björn och varg förfarit i enlighet med de av
752:        sikt att vidta för att varg- och björnstam-     rådet för milj_9- och naturtillgångar föreslagna
753:        marna skall hållas på en sådan nivå, att en     riktlinjerna. A ven ministeriets föreskrifter tili
754:        fredlig samexistens med människan blir          jaktvårdsdistrikten för styrningen av jaktlicens-
755:        möjlig?                                         förfarandet inkommande jaktsäsong följer sam-
756:                                                        ma Iinjer. A vsikten är dock att klarare än tidigare
757:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        inriktajakten på bl.a. sådana individer som regel-
758: anföra följande:                                       bundet vistas i närheten av bosättning, söker
759:                                                        föda på avstjälpningsplatser eller annars har bli-
760:    Hösten 1996 utarbetade rådet för miljö- och         vit exceptionellt vana vid närheten av människor
761: naturtillgångar, som är underställt jord- och          och som förorsakar problem för vilkas lösning
762: skogsbruksministeriet och miljöministeriet, ett        det inte föreligger andra tillfredsställande lös-
763: förslag tili riktlinjer för skötseln av stammarna av   ningar.
764: stora rovdjur i vårt land fram tili år 2010. Försla-      Tiliden del det utöver jakten finns behov av att
765: get utgick från de internationella konventioner        eliminera björnar eller vargar för att förebygga
766: Finland undertecknat och den nationellajaktlag-        skadegörelse kan de fullmakter polislagen ger
767: stiftningen i vårt Iand. Förslagets mål var att        polisen ochjaktlagenjord- och skogsbruksminis-
768: säkerställa bevarandet av livskraftiga stammar         teriet utnyttjas för att vidta nödvändiga åtgärder.
769: av stora rovdjur i vårt land. Enligt förslaget skall
770: 
771:      Helsingforsden 9 juli 1998
772: 
773:                                                         Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
774:                                            KK 763/1998 vp
775: 
776: Kirjallinen kysymys 763
777: 
778: 
779: 
780: 
781:                                    Olavi Ala-Nissilä /kesk: Kuivatuskorvauksen maksamisesta viljan-
782:                                       viljelijöille
783: 
784: 
785:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
786: 
787:     Maatalouden ja tilatason peruskannattavuu-        vissa. Julkisuudessa ei ole ollut esillä hallituksen
788: den kannalta on välttämätöntä, että Suomen eri-       esitystä kuivatuskorvauksen määrästä ja muo-
789: tyisolosuhteet saadaan paremmin huomioiduksi          dosta.
790: EU :n maatalouspolitiikassa ja erityisesti Agen-         Oleellista on, että Suomelle taataan kuivatus-
791: da-esityksen yhteydessä. Erityisen hankalaan          korvaus todellisten kustannusten mukaisena ja
792: asemaan Agenda 2000 -uudistus voi saattaa vil-        riittävän suurena. Leipäviljan ja mallasohran
793: janviljelyn ja muun peltoviljelyn,jota uhkaa kan-     osalta korvaus on mahdollista sitoa todelliseen
794: nattamattomuuden lisäksi ns. näennäisviljelyn         tuotantoon. Rehuviljan osalta voisi perustana
795: vaara. Viljan hinta putoaa alle viljelyn muuttu-      olla EU:n keskimääräinen taso. Korvauksen pi-
796: vien erilliskustannusten.                             täisi kiloa kohden olla riittävä ja vähintään 15-
797:     Komission viimeinen esitys merkitsisi maata-      20 penniä kilolta.
798: loudelle tulonmenetyksiä 900 miljoonaa mark-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
799:  kaa. Hallitus on ilmoittanut, että Suomi vaatii ja   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
800:  pitää kiinni täysimääräisestä kompensaatiostaja      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
801:  että komission linjaus Suomen osalta saadaan         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
802:  vielä keväällä. Komission piirissä on tunnustettu
803:  Suomen erityisongelmat, mutta mitään linjausta                  Miten ja millä aikataululla Hallitus ai-
804:  ei ole saatu.                                                koo toimia riittävän kuivatuskorvauksen
805:     Kasvinviljelyn osalta on esillä ollut kuivatus-           saamiseksi viljanviljelylle Agenda 2000
806:  korvauksen aikaansaaminen. Se onkin Suomen                   -esityksen yhteydessä?
807:  erityisolosuhteet huomioiden hyvin perustelta-
808: 
809:      Helsingissä 1 päivänä heinäkuuta 1998
810: 
811:                                         Olavi Ala-Nissilä /kesk
812: 
813: 
814: 
815: 
816:  280043
817: 2                                          KK 763/1998 vp
818: 
819: 
820: 
821: 
822:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
823:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa          Suomessa leipäviljan osuus on noin l 0 pro-
824: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        senttia kokonaisvilja-alasta. Maa- ja metsäta-
825: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      lousministeriön laskelmien mukaan Agenda
826: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Olavi Ala-      2000 -esitys toteutuessaan merkitsisi Suomen
827: Nissilän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        vilja-alalla noin 355 miljoonan markan menetys-
828: n:o 763:                                             tä. Perusolettamuksena on, että rehuviljojen hin-
829:                                                      nat alenisivat interventiohinnan tasolle.
830:           Miten ja millä aikataululla Hallitus ai-       Maa- ja metsätalousministeriö on useaan ot-
831:        koo toimia riittävän kuivatuskorvauksen       teeseen kuluneen vuoden aikana ollut yhteydessä
832:        saamiseksi viljanviljelylle Agenda 2000       komissioon ja tuonut esille ne ongelmat, jotka
833:        -esityksen yhteydessä?                        aiheutuvat, jos Agenda 2000 -esitys saatetaan
834:                                                      voimaan sellaisenaan Suomen oloihin. Suomen
835:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         puheenvuoroissa neuvostossa on tuotu esiin Suo-
836: vasti seuraavaa:                                     men kanta, jonka mukaan Suomi ei hyväksy
837:                                                      Agenda 2000 -esitystä ilman hintojen alentami-
838:    Euroopan unionin komissio antoi heinäkuus-        sen täyttä kompensaatiota. Se, missä muodossa
839: sa 1997 ns. Agenda 2000 -esityksen, jossa EU :n      täysimääräinen kompensaatio toteutetaan, rat-
840: maatalouspolitiikkaa muutettaisiin maailman-         keaa lopullisesti Agenda 2000 -esitystä päätettä-
841: markkinoita paremmin huomioon ottavaksi.             essä.
842: Yhtenä muutoksen kohteena olisi EU:n vilja- ja           Komission kanssa käydyissä keskusteluissa
843: peltokasvien tukipolitiikka. Esityksessä EU:n        Suomi on esittänyt eri vaihtoehtoja lisätuen muo-
844: hallinnollisia hintoja alennettaisiin noin 20 pro-   doista. Yhtenä mahdollisuutena on pidetty kui-
845: sentilla, mikä tarkoittaisi ylituotantotilanteessa   vatuskorvauksen maksamista kompensaationa
846: interventiolaatuisen viljan hinnan alentumista 56    pohjoisen ilmaston aiheuttamista lisäkustannuk-
847: penniin kilolta. Hinnan alennuksen kompensaa-        sista. Lisäksi Suomi on esittänyt mm. korjausta
848: tiona peltokasvien tukia nostettaisiin noin lO       ns. viitesatoihin siten, että peltokasvien tuen pe-
849: prosentilla ts. tuen kompensaatio olisi puolet       rustana olevat viitesadot olisivat lähempänä to-
850: hintojen alennuksesta. Perusteena vain puolittai-    dellista viljojen keskisatoa.
851: seen kompensaatioon komissio esitti vehnästä
852: maksetut korkeat tuottajahinnat,jolloin tarvetta
853: täyteen kompensaatioon ei olisi.
854: 
855:      Helsingissä 17 päivänä heinäkuuta 1998
856: 
857:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
858:                                           KK 763/1998 vp                                             3
859: 
860: 
861: 
862: 
863:                                       Tili Riksdagens Talman
864: 
865:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    behov för full kompensation skulle därigenom
866: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-      inte finnas.
867: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        1 Finland utgör andelen brödsed cirka 10 pro-
868: man Olavi Ala-Nissilä undertecknade spörsmål        cent av den totala arealen spannmål. Enligt jord-
869: nr 763:                                             och skogsbruksministeriets uträkningar skulle
870:                                                     verkställandet av Agenda 2000 -förslaget för Fin-
871:           Hur och inom viiken tidsfrist ämnar       lands spannmålsareal föranleda en förlust på 355
872:        Regeringen agera för att erhålla en till-    miljoner mark.
873:        räcklig torkningsersättning för spann-           Jord- och skogsbruksministeriet har flera
874:        målsodlingen i samband med Agenda            gånger under året varit i kontakt med kommis-
875:        2000 -förslaget?                             sionen och framlagt de problem som uppstod om
876:                                                     Agenda 2000 -förslaget som sådant skulle göras
877:   Som svar på nämnda spörsmål får jag vörd-         gällande under finska förhållanden. 1 Finlands
878: samt anföra följande:                               anföranden i rådet har man lagt fram Finlands
879:                                                     ståndpunkt enligt viiken Finland inte godkänner
880:     Den Europeiska unionens kommission gav i        Agenda 2000 -förslaget utan full kompensation
881: juli 1997 det så kallade Agenda 2000 -förslaget     av prissänkningen. Frågan om i viiken form den
882: som gäller en anpassning a v U nionens jordbruks-   fulla kompensationen förverkligas besvaras slut-
883: politik tili att bättre beakta världsmarknaden.     giltigt då man beslutar om Agenda 2000
884: Unionens stödpolitik för spannmål och åkerväx-      -förslaget.
885: ter är ett av de områden som förslaget gäller.          Under diskussioner med kommissionen har
886: Enligt förslaget skulle Unionens administrativa     Finland framlagt olika förslag tili former av till-
887: priser sänkas med 20 procent. Detta skulle i en     läggsstöd. En möjlighet har varit att en tork-
888:  situation av överproduktion betyda en sänkning     ningsersättning skulle betalas som kompensation
889:  av priset på spannmål av interventionskvalitet     för de tilläggskostnader som orsakas av det nord-
890:  med 56 penni per kilo. Som kompensation för        Iiga klimatet. Dessutom har Finland bland annat
891:  prisfallet skulle stöden för åkenäxter höjas med   föreslagit en korrigering av de så kallade refe-
892:  cirka 10 procent. Kompensationen skulle alltså     rensskördarna så att de referensskördar som står
893:  utgöra hälften av prissänkningen. Kommissio-       tili grund för stödet för åkerväxter bättre skulle
894:  nen motiverar den endast halva kompensationen      motsvara den verkliga medelskörden för spann-
895:  med att producentprisen för vete varit höga -      mål.
896: 
897:      Helsingfors den 17 juli 1998
898: 
899:                                                      Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
900:                                             KK 764/1998 vp
901: 
902: Kirjallinen kysymys 764
903: 
904: 
905: 
906: 
907:                                    Ulla Anttila /vihr: Tupakkalain valvontavelvoitteen vaatimien re-
908:                                        surssien turvaamisesta
909: 
910: 
911:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
912: 
913:     Tupakkalaissa on asetettu kunnille valvonta-          Toiseksi vaikeuksia valvonnassa aiheutuu val-
914: velvollisuus. Kuntien on valvottava mm. tupak-        vontahenkilökunnan vähäisyydenjohdosta. Ky-
915: katuotteiden koostumusta ja pakkausmerkin-            selyyn vastanneista kunnista noin 60 % ilmoitti,
916: töjä, mainontaa sekä ikärajan noudattamista           ettei tupakkalain valvonnan voimavaroja ole riit-
917: myynnissä.                                            tävästi. Useimmissa kunnissa valvontaa suoritta-
918:     Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvonta-      vat joko terveyslautakunta tai ympäristölauta-
919: keskus on äskettäin tehnyt selvityksen tupakka-       kunta, viranhaitijoista valvontaa suorittavat
920: lain mukaisen valvontavelvoitteen toteutumises-       useimmiten terveystarkastajat. Tupakkalain val-
921: ta kunnissa. Kyselyn painopiste on ollut tupakan      vominen on koettu vaikeaksi, koska sen ohella
922: myynnin ja muun markkinoinnin valvonnassa.            on valvottava useiden muidenkin lakien ja mää-
923: Selvityksen tarkoituksena on ollut saada koko-        räysten noudattamista kunnassa. Vastauksissa
924: naiskuva siitä, kuinka valvonta on järjestetty hal-   tupakkavalvonnan uskottavuus koettiin heikok-
925: linnollisesti, ovatko henkilöstövoimavarat riittä-    si resurssien vähäisyyden vuoksi.
926: vät ja kuinka valvonta toimii käytännössä.                Valvontakeinoina on kunnissa käytetty varsin
927:     Selvityksestä ilmenee, että tupakkalain val-      usein ohjausta, neuvontaa ja tiedottamista sekä
928: vonnan järjestämisessä on vaikeuksia monissa          huomautuksia. Selvityksen mukaan kunnat ovat
929: kunnissa. Selvityksen mukaan vaikeudet näyttä-        toivoneet saavansa ohjausta valvontakeinojen
930: vät aiheutuvan valvonnan puutteellisesta toi-         käytössä.
931: meenpanosta, mikäjohtuu ensinnäkin hallinnol-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
932: listen määräysten vajavuudesta. Voimassa ole-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
933:  vaa valvontajärjestelmää on pidetty liian moni-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
934:  mutkaisena ja hitaana. Lisäksi sanktiomahdolli-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
935:  suuden puuttuminen vie pohjaa valvonnan tehol-
936:  ta. Yleinen ehdotus valvonnan hallinnollisenjär-                  Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
937: jestämisen parantamiseksi oli mm. tupakkalain                   tehostaakseen tupakkalain valvontavel-
938:  ikärajan noudattamisen valvonnan siirtäminen                   vollisuuden toteutumista kunnissa?
939:  poliisille.
940:       Helsingissä 2 päivänä heinäkuuta 1998
941: 
942:                                            Ulla Anttila /vihr
943: 
944: 
945: 
946: 
947:  280043
948: 2                                          KK 764/1998 vp
949: 
950: 
951: 
952: 
953:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
954: 
955:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       viranomaisena ohjaisi lääninhallituksia niille tu-
956: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        pakkalain mukaan kuuluvien tehtävien hoitami-
957: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      sessa.
958: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ulla Antti-         Ehdotettujen uusien ohjausvaltuuksien avulla
959: lan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         voitaisiin entistä paremmin ohjata paikallisia
960: 764:                                                 valvontaviranomaisia käytännön valvontatoi-
961:                                                      minnassa. Läänien avulla voitaisiin saattaa esi-
962:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        merkiksi Sosiaali- ja terveydenhuollon tuoteval-
963:        tehostaakseen tupakkalain valvontavel-        vontakeskuksen tulkintakysymyksiä koskevat
964:        vollisuuden toteutumista kunnissa?            ratkaisut kunnille tiedoksi, mikä edesauttaisi val-
965:                                                      takunnallisesti yhtenäisen valvontakäytännön
966:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         luomista, sekä järjestää valtakunnallisia valvon-
967: vasti seuraavaa:                                     takampanjoita. Ohjaus voisi käsittää myös pai-
968:                                                      kallisten valvontaviranomaisten koulutusta.
969:    Kysymyksessä on viitattu Sosiaali- ja tervey-     Lainmuutos mahdollistaisi nyt myös sen, että
970: denhuollon tuotevalvontakeskuksen kunnille           valvonnan ohjauksen välineenä voitaisiin käyt-
971: vuonna 1997 tekemän kyselyn pohjalta laadit-         tää tulossopimuksia, jotka sosiaali- ja terveysmi-
972: tuun yhteenvetoon, josta käy ilmi, että tupakka-     nisteriö solmii toisaalta läänien ja toisaalta So-
973: lain valvonta ei kaikissa kunnissa ole tehokasta     siaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakes-
974: muun muassa siitä syystä, että tupakkalakia val-     kuksen kanssa. Uudistuksen avulla lisättäisiin
975: vovilla viranhaltijoilla on hoidettavanaan liian     näin ollen paikallistason valvontaviranomaisten
976: suuri työmäärä suhteessa käytettävissä oleviin       tietämystä niin valvontakeinojen käytöstä kuin
977: henkilöstöresursseihin. Toisaalta ongelmia näyt-     käytännön laintulkinnastakin.
978: täisi olevan myös hallinnollisessa toimeksiannos-        Voimassa olevan lain 14 §:n 2 momentissa ole-
979: sa. Kunnat ovat valvontakeinoina käyttäneet          va viittaus kansanterveyslakiin, jonka mukaan
980: pääasiassa ohjausta, neuvontaa ja tiedottamista      kansanterveyslain tarkoittama kunnan monijä-
981: sekä toivoneet itse saavansa ohjausta valvonta-      seninen toimielin voi siirtää tämän lain mukaista
982: keinojen käytössä.                                   päätösvaltaa sen alaiselle viranhaltijalle, on ollut
983:    Ministeriön tiedossa on, että monet kunnat        tulkinnallisesti ongelmallinen. Se on osaltaan
984: ovat taloudellisissa vaikeuksissaan vähentäneet      saattanut vaikeuttaa tupakkalain valvonnan hal-
985: terveysvalvonnan ja sen osana tupakkalain val-       linnollista toimeenpanoa kunnissa. Tupakkalain
986: vonnan voimavarojaan. Laki määrää tämän val-         muuttamista koskevan hallituksen esityksen mu-
987: vonnan yksiselitteisesti kunnan tehtäväksi, joten    kaan tupakkalain valvonta irrotettaisiin kansan-
988: kuntien tulee henkilöstövoimavarojaan mitoit-        terveyslain tarkoittamasta toiminnasta. Halli-
989: taessaan varmistaa, että lain vaatimukset voi-       tuksen esityksen mukaan kunnan alueella tupak-
990: daan täyttää eikä yksittäisen viranhaltijan työ-     kalain mukaisista tehtävistä huolehtisi kunnan
991: taakkaa aseteta kohtuuttomaksi.                      määräämä toimielin. Kunnanvaltuusto voisi
992:    Eduskunnalle 5.6.1998 annetussa hallituksen       päättää, että toimielin voi siirtää toimivaltaansa
993: esityksessä laiksi toimenpiteistä tupakoinnin vä-    viranhaltijalle.
994: hentämiseksi annetun lain (tupakkalaki) muutta-          Tupakan myyntikiellon ikärajan valvonta on
995: misesta (HE 82/1998 vp) on ehdotettu eräitä toi-     osoittautunut erittäin ongelmalliseksi. Ministe-
996: menpiteitä valvonnan tehostamiseksi. Valvonta-       riön käsityksen mukaan alaikäisiä koskeva
997: organisaatiota ehdotetaan täydennettäväksi si-       myyntikielto voi toteutua vain, jos kauppa aidos-
998: ten, että lääninhallitukset ohjaisivat kuntia val-   ti haluaa sitoutua ikärajan noudattamiseen. Siksi
999: vonnan suorittamisessa. Vastaavasti Sosiaali- ja     hallituksen esityksessä ehdotetaan, että paino-
1000: terveydenhuollon tuotevalvontakeskus, joka toi-      piste siirretään ulkopuolisesta valvonnasta oma-
1001: mii valtakunnantason valvojana ja asiantuntija-      valvontaan, jonka yksityiskohtainen toteuttami-
1002:                                            KK 764/1998 vp                                            3
1003: 
1004: nen valmisteltaisiin yhteistyössä kaupan alanjär-    tään, mille toimielimene valvonta kuuluu ja mi-
1005: jestöjen kanssa. Tämä selventäisi ja helpottaisi     ten valvontatoimivalta delegoidaan viranhalti-
1006: osaltaan kunnallisten valvontaviranomaisten          joille. Tupakkalaissa säädetty valvontajärjestel-
1007: työtä.                                               mä toimii tehokkaasti sellaisessa kunnassa,jossa
1008:    Ehdotettu tupakkalain muutos luo edellytyk-       hallinnolliset määräykset ovat selkeät, jossa pää-
1009: set kuntien tehokkaalle tupakkalain toimeen-         tösvallan delegointi on asianmukaisestijärjestet-
1010: panolle. Kukin kunta harkitsee itsenäisesti, millä   ty ja jossa valvontatoimintaan on varattu riittä-
1011: tavoin tupakkalain valvonta kunnassa järjeste-       vät resurssit.
1012: 
1013:      Helsingissä 27 päivänä heinäkuuta 1998
1014: 
1015:                                                                   Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
1016: 4                                          KK 764/1998 vp
1017: 
1018: 
1019: 
1020: 
1021:                                        Tili Riksdagens Talman
1022: 
1023:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     cial- och hälsovårdens produkttilisynscentral,
1024: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       som är övervakaren och sakkunnigämbetsverket
1025: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     på riksnivå, styra länsstyrelserna när det gäller
1026: man Ulla Anttila undertecknade spörsmål nr           att sköta de uppgifter som enligt tobakslagen
1027: 764:                                                 ankommer på dessa.
1028:                                                          De föreslagna nya styrningsbefogenheterna
1029:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       skulle effektivera styrningen av de lokala över-
1030:        ta för att effektivera kommunernas efter-     vakningsmyndigheterna vid den praktiska över-
1031:        levnad av tobakslagens övervaknings-          vakningen. Länen skulle tili exempel kunna in-
1032:        skyldighet?                                   formera kommunerna om de avgöranden som
1033:                                                      social- och hälsovårdens produkttillsynscentral
1034:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        träffar om tolkningsfrågor, vilket skulle göra det
1035: anföra följande:                                     lättare att skapa en enhetlig övervakningspraxis
1036:                                                      på riksnivå. Också riksomfattande övervak-
1037:    1 spörsmålet hänvisas tili ett sammandrag som     ningskampanjer skulle kunna ordnas i samarbete
1038: utarbetats på basis av social- och hälsovårdens      med länen. Dessutom skulle styrningen kunna
1039: produkttilisynscentrals förfrågan tili kommuner-     innefatta utbildning för de lokala övervaknings-
1040: na år 1997. Det framgår i sammandraget att alla      myndigheterna. Lagändringen skulle också göra
1041: kommuner inte övervakar effektivt att tobaksla-      det möjligt att använda resultatavtal som ett styr-
1042: gen iakttas. Detta beror bland annat på att de       instrument för övervakningen. Social- och hälso-
1043: tjänsteinnehavare som övervakar efterlevnaden        vårdsministeriet skulle ingå resultatavtalen med
1044: av tobakslagen har alltför mycket arbete i pro-      länen å ena sidan och med social- och hälsovår-
1045: portion tili de tiligängliga personalresurserna. Å   dens produkttillsynscentral å andra sidan. Lagre-
1046: andra sidan tycks också den administrativa upp-      formen skulle således öka de lokala övervak-
1047: dragningen vara problematisk. Kommunernas            ningsmyndigheternas kunskap om såväl använd-
1048: övervakningsmetoder har i huvudsak innefattat        ningen av övervakningsmetoder som lagtolkning
1049: styrning, rådgivning och information, och kom-       i praktiken.
1050: munerna har önskat att de själva skall bli styrda       Hänvisningen tili folkhälsolagen i 14 § 2 mom.
1051: vid användningen av övervakningsmetoderna.           i den gällande lagen har förorsakat tolkningspro-
1052:    Ministeriet är medvetet om att många kom-         blem. Enligt hänvisningen kan ett av kommunen
1053: muner på grund av ekonomiska problem har             utsett kollegialt organ som avses i folkhälsolagen
1054: nedskurit sina resurser för hälsoövervakning och     överföra sin beslutanderätt enligt tobakslagen tili
1055: övervakningen enligt tobakslagen som en del          en tjänsteinnehavare som lyder under organet.
1056: därav. Enligt lagen ankommer denna övervak-          Det är möjligt att dessa tolkningsproblem för sin
1057: ning entydigt på kommunerna, och därför måste        del har försvårat den administrativa verkställig-
1058: kommunerna vid dimensioneringen av sina per-         heten av tobakslagen i kommunerna. Enligt re-
1059: sonalresurser säkerställa att lagens krav kan upp-   geringens proposition om ändring av tobaksla-
1060: fyllas och att de enskilda tjänsteinnehavarnas       gen skulle övervakningen enligt tobakslagen lös-
1061: arbetsbörda inte blir orimligt stor.                 göras från den verksamhet som avses i folkhälso-
1062:    Regeringen har den 5 juni 1998 tili riksdagen     lagen. Enligt regeringens proposition skulle ett av
1063: avlåtit en proposition med förslag tili lag om       kommunen utsett organ sköta uppgifterna enligt
1064: ändring av lagen om åtgärder för inskränkande        tobakslagen inom kommunens område. Kom-
1065: av tobaksrökning (tobakslagen) (RP 82/1998 rd).      munstyrelsen skulle kunna besluta att organet
1066: 1 propositionen föreslås vissa åtgärder för att      kan överföra sina befogenheter tili en tjänstein-
1067: effektivera övervakningen. Det föreslås att över-    nehavare.
1068: vakningsorganisationen skall kompletteras så att        Övervakningen av åldersgränsen för förbudet
1069: länsstyrelserna styr kommunerna i fråga om           att sälja to bak har visat sig vara ytterst problema-
1070: övervakningen. På motsvarande sätt skulle so-        tisk. Enligt ministeriets uppfattning kan förbudet
1071:                                               KK 764/1998 vp                                            5
1072: 
1073: att sälja tobak till minderåriga endast bli effektivt   av tobakslagen. Varje kommun skall självstän-
1074: om handeln genuint vill förbinda sig att iaktta         digt överväga på vilket sätt övervakningen enligt
1075: åldersgränsen. Därför föreslås i regeringens pro-       tobakslagen skall ordnas i kommunen, på vilket
1076: position att tyngdpunkten skall flyttas från ex-        organ övervakningen skall ankomma och hur
1077: tern övervakning tili egenkontroll, vars genom-         övervakningsbefogenheten skall delegeras till
1078: förande i detalj skulle förberedas i samarbete          tjänsteinnehavare. Det i tobakslagen bestämda
1079: med handelsorganisationer. Detta skulle för sin         övervakningssystemet fungerar effektivt i en
1080: del förtydliga och underlätta de kommunala              kommun som har tydliga administrativa bestäm-
1081: övervakningsmyndigheternas arbete.                      melser, har ordnat delegeringen av beslutande-
1082:    Den föreslagna ändringen av tobakslagen ska-         rätten sakenligt och har tillräckliga resurser för
1083: par förutsättningar för en effektiv verkställighet      övervakning.
1084: 
1085:      Helsingforsden 27 juli 1998
1086: 
1087:                                                                       Minister Terttu Huttu-Juntunen
1088:                                               KK 765/1998 vp
1089: 
1090: Kirjallinen kysymys 765
1091: 
1092: 
1093: 
1094: 
1095:                                      Ulla Anttila /vihr.: Naisyrittäjälainojen määrärahan riittävyydestä
1096: 
1097: 
1098: 
1099:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
1100: 
1101:    Kera Oyj on myöntänyt naisyrittäjille suun-           palveluiden alalle, jolloin niiden työllistävä vai-
1102: nattuja naisyrittäjälainoja vuoden 1997 alusta           kutus tulee edelleen laajenemaan. Vuonna 1997
1103: lähtien. Vuonna 1997 lainoja myönnettiin yh-             naislainoilla myötävaikutettiin lähes 1 200 työ-
1104: teensä noin 90 Mmk:n edestä.                             paikan syntymiseen.
1105:    Naisyrittäjälainat ovat osoittautuneet erittäin          Vuonna 1998 Keran naisyrittäjälainoja varten
1106: tarpeellisiksi. Yrittäjistä 1/3 on naisia ja valtaosa,   on myönnetty määrärahaa 60 Mmk. Näistä va-
1107: 60-70 %, naisyrittäjistä toimii aloilla, joihin          roista lainoja on kesäkuun alkuun mennessä
1108: Kera Oyj:n rahoitus ei aiemmin ulottunut. Näitä          myönnetty jo 53 Mmk. Määrärahatilanne vaih-
1109: aloja ovat mm. kuluttajapalvelut ja kauppa.              telee alueittain, mutta naisyrittäjälainoihin vara-
1110: Naisyrittäjälainoja myönnetään pienille, kor-            tut rahat ovat olleet lähes lopussa jo jonkin aikaa
1111: keintaan viisi henkilöä työllistäville yrityksille,      erityisesti suurilla paikkakunnilla. Esimerkiksi
1112: joista vähintään 50% on naisten omistuksessa ja          Tampereella vuoden viimeiset naisyrittäjälainat
1113: joita johtaa nainen. Ennen lainan myöntämistä            tullaan myöntämään jo elokuun alussa.
1114: sekä uuden että jo toiminnassa olevan yrityksen             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1115: osalta tehdään yritystutkimus, jossa arvioidaan          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1116:  mm. yrityksen liiketoiminta ja sen kilpailukyky         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1117:  sekä yrityksen kannattavuus.                            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1118:     Lainan voi saada vain sellainen yritys, jonka
1119:  edellytykset menestyä voidaan osoittaa yritystut-                    Mitä Hallitus aikoo tehdä sen hyväksi,
1120:  kimuksella.                                                       että naisyrittäjälainamäärärahat riittäisi-
1121:     Naislainojen työllistävää vaikutusta voidaan                   vät loppuvuodeksi ja että naisyrittäjälai-
1122:  pitää onnistuneena. Valtaosa naislainoitetuista                   nojen myöntäminen voisi jatkua keskey-
1123:  yrityksistä on sijoittunut työ vaitaisille kaupan ja              tyksettä?
1124: 
1125:       Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 1998
1126: 
1127:                                               Ulla Anttila /vihr
1128: 
1129: 
1130: 
1131: 
1132:  280043
1133: 2                                          KK 765/1998 vp
1134: 
1135: 
1136: 
1137: 
1138:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
1139: 
1140:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kaampana. Nykyisellä kysyntämäärällä myöntä-
1141: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        misvaltuus riittänee alkusyksyyn.
1142: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Muita erityislainoja Kera Oyj on 12.7.1998
1143: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ulla Antti-     mennessä myöntänyt yhteensä 254 328 000 mk
1144: lan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         siten, että pienlainoja on myönnetty 119 336 000
1145: 765:                                                 mk, perustamislainoja 27 040 000 mk, ympäristö-
1146:                                                      lainoja 37 580 000 mk ja kehittämislainoja
1147:           Mitä Hallitus aikoo tehdä sen hyväksi,     70 372 000 mk. Näin ollen muiden erityislainojen
1148:        että naisyrittäjälainamäärärahat riittäisi-   kuin naisyrittäjälainojen myöntämiseen on vielä
1149:        vät loppuvuodeksi ja että naisyrittäjälai-    käytettävissä 185 672 000 mk. Tästä kiintiöstä
1150:        nojen myöntäminen voisi jatkua keskey-        yhtiö voi myöntää pienlainoja, joiden myöntä-
1151:        tyksettä?                                     misala on yhteneväinen naisyrittäjälainojen
1152:                                                      kanssa. Siten voidaan naisyrittäjälainojen hy-
1153:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         väksyttäviin hakemuksiin edelleenkin myöntää
1154: vasti seuraavaa:                                     vastaavantyyppistä lainaa, eli pienlainaa, kuin
1155:                                                      varsinainen naisyrittäjälaina. Erona naisyrittäjä-
1156:    Kera Oyj:tä koskevaa lakia muutettiin vuoden      lainojen ja pienlainojen välillä on ainoastaan
1157: 1997 alusta lukien siten, että Kera Oyj on voinut    korkoero, joka on 0, 75 % naisyrittäjälainan
1158: myöntää pienyritystoimintaan lainoja aikaisem-       eduksi.
1159: masta poiketen myös palvelualoille. Pienyritys-          Vuonna 1997 tilanne naisyrittäjälainojen
1160: toimintaan myönnettäviin lainoihin sisältyvät        myöntämisvaltuuden osalta oli samankaltainen
1161: myös ns. naisyrittäjälainat, joiden myöntämistä      kuin nyt. Valtioneuvosto teki tuolloin periaate-
1162: varten valtion kuluvan vuoden talousarviossa         päätöksen Kera Oyj:n erityislainojen myöntä-
1163: osoitettiin Kera Oyj:lle 60 milj. mk:n myöntämis-    misvaltuuden lisäämisestä sekä naisyrittäjälaino-
1164: valtuus. Naisyrittäjälainoja varten varattu          jen että pienlainojen osalta seuraavassa valtio-
1165: myöntämisvaltuus sisältyy omana kiintiönään           neuvoston lisätalousarvioesityksessä. Tämä ta-
1166: Kera Oyj:n ns. erityislainojen kiintiöön, joita      pahtui periaatepäätöksen mukaan siirtämällä
1167: koskeva myöntämisvaltuus valtion kuluvan vuo-         myöntämisvaltuutta investointi- ja käyttöpää-
1168: den talousarviossa on 500 milj. mk.                   omalainojen myöntämisvaltuudesta. Sittemmin
1169:    Kera Oyj on 12.7.1998 mennessä myöntänyt          hallitus esitti eduskunnalle lisätalousarvioesityk-
1170: naisyrittäjälainoja yhteensä 55 428 000 mk. Kiin-     sessä uusien erityislainojen myöntämisvaltuuden
1171: tiötä on siten jäljellä 4,57 milj. mk.                lisäystä, joka toteutui eduskunnan tekemin eräin
1172:    Naisyrittäjälainoja on kappalemääräisesti          muutoksin.
1173: myönnetty edellä mainittuun päivämäärään                 Hallitus tulee edellä mainitut tekijät huo-
1174: mennessä 818 kappaletta ja lainoilla on myötä-        mioon ottaen harkitsemaan Kera Oyj:n pienlai-
1175: vaikutettu 931 uuden työpaikan syntyyn.               nojen ja naisyrittäjälainojen myöntämisedelly-
1176:    Ottaen huomioon, että naisyrittäjälainoja on       tyksiä kokonaisuutena ja tässä yhteydessä otta-
1177: nykyisessä laajuudessaan eli palvelualat mukaan       maan huomioon tarpeellisilta osin naisyrittäjä-
1178: lukien voitu myöntää vuoden 1997 alusta, niihin       lainojen myöntämisvaltuuden mahdollisen muu-
1179: kohdistunut kysyntä on jatkunut odotettua vilk-       tostarpeen.
1180: 
1181:      Helsingissä 27 päivänä heinäkuuta 1998
1182: 
1183:                                                                             Ministeri Ole Norrback
1184:                                              KK 765/1998 vp                                              3
1185: 
1186: 
1187: 
1188: 
1189:                                           Tili Riksdagens Talman
1190: 
1191:    1 den ordning som 37 § 1 mom. riksdagsord-           efterfrägan torde bevillningsfullmakten räcka tili
1192: ningen avser har Ni, Fru Ta1man, tili vederbö-          början av hösten.
1193: rande med1em av statsrädet översänt fö1jande av            Andra specialiän har Kera Abp fram tili den
1194: riksdagsman Ulla Anttila undertecknade spörs-           12 juli 1998 beviljat för totalt 254 328 000 mk, pä
1195: mäl nr 765:                                             sä sätt att 119 336 000 mk har beviljats i smä Iän,
1196:                                                         27 040 000 mk.i etableringslän, 37 580 000 mk i
1197:            Vad har regeringen för avsikt att göra       miljölän och 70 372 000 mk i utvecklingslän.
1198:         f6r att anslagen för kvinnoföretagarlän         Säledes stär ännu 185 672 000 mk tili buds för att
1199:         skall räcka tili slutet av äret och för att     beviljas som andra specialiän än kvinnoföreta-
1200:         beviljandet av kvinnoföretagarlän skall         garlän. Av denna kvot kan bolaget bevilja smä
1201:         kunna fortgä utan avbrott?                      Iän, där bevillningsomrädet är detsamma som för
1202:                                                         kvinnof6retagarlänen. Därmed kan pä ansök-
1203:   Som svar pä detta spörsmäl fär jag vördsamt           ningar som kan godtas för kvinnoföretagarlän
1204: anföra följande:                                        ocksä i fortsättningen beviljas Iän av motsvaran-
1205:                                                         de typ som det egentliga kvinnoföretagarlänet,
1206:      Lagen om Kera Abp ändrades frän ingängen           d.v.s. smä Iän. Den enda skillnaden mellan kvin-
1207: av är 1997 sä att Kera Abp har kunnat bevilja Iän       noföretagarlän och smä Iän är räntan, som är
1208: för smäföretagarverksamhet ocksä pä service-            0,75% lägre för kvinnoföretagarlän.
1209: omrädena, vilket inte var möjligt tidigare. 1de Iän        År 1997 rädde en liknande situation i fräga om
1210: som kan beviljas för smäföretagarverksamhet             bevillningsfullmakten för kvinnoföretagarlän
1211: ingär ocksä s.k. kvinnoföretagarlän. För bevil-         som nu. Statsrädet fattade dä ett principbeslut
1212: jande av sädana anvisades Kera Abp en bevili-           om att i sin följande proposition om en tilläggs-
1213: ningsfullmakt pä 60 milj. mk i statsbudgeten för        budget utöka Kera Abp:s bevillningsfullmakt för
1214: detta är. Den bevillningsfullmakt som har reser-        specialiän bäde i fräga om kvinnoföretagarlän
1215: verats för kvinnoföretagarlän utgör en egen kvot        och smä Iän. Detta skedde i enlighet med princip-
1216: inom Kera Abp:s kvot för s.k. speciallän, för           beslutet genom att bevillningsfullmakt överför-
1217: vilka bevillningsfullmakten i statsbudgeten för i       des frän den fullmakt som gällde investerings-
1218: är uppgär tili 500 milj. mk.                            och driftkapitallän. Senare föreslog regeringen
1219:      KeraA bp har fram tili den 12 juli 1998 beviljat   för riksdagen i en proposition om en tiliäggsbud-
1220: totalt 55 428 000 mk i kvinnoföretagarlän. Den          get att bevillningsfullmakten för nya specialiän
1221: kvarstäende kvoten är följaktligen 4,57 milj. mk.       skulle utökas, och detta realiserades med vissa
1222:      De kvinnoföretagarlän som har beviljats fram       ändringar som riksdagen gjorde.
1223:  tili nämnda datum är 818 tili antalet och de har          Med beaktande av ovan nämnda faktorer
1224:  medverkat tili uppkomsten av 931 nya arbets-           kommer regeringen att som en helhet överväga
1225:  platser.                                               Kera Abp:s förutsättningar att bevilja smä Iän
1226:      Med beaktande av att kvinnoföretagarlänen i        och kvinnoföretagarlän och i samband med detta
1227:  sin nuvarande omfattning, d.v.s. inklusive servi-      att i nödvändig män beakta det eventuella beho-
1228:  ceomrädena, har kunnat beviljas frän ingängen          vet att ändra bevillningsfullmakten för kvinno-
1229:  av är 1997, har efterfrägan pä dem fortsättnings-      företagarlän~
1230:  vis varit livligare än väntat. Med den nuvarande
1231: 
1232:      Helsingforsden 27 juli 1998
1233: 
1234:                                                                                Minister Ole Norrback
1235:                                             KK 766/1998 vp
1236: 
1237: Kirjallinen kysymys 766
1238: 
1239: 
1240: 
1241: 
1242:                                    Timo Ihamäki /kok: Mikkelin lääninoikeuden säilyttämisestä Mik-
1243:                                       kelin hallinto-oikeutena
1244: 
1245: 
1246:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
1247: 
1248:    Nykyisten lääninoikeuksien pohjalta on tar-         vaiitujen hallinto-oikeuksien tehtävälisäyksien
1249: koitus muodostaa uudet alueelliset hallinto-oi-        johdosta.
1250: keudet. Tavoitteen toteutumiseksi esitetään kol-          Lääninoikeuksien ylituomarien kuulemistilai-
1251: men nykyisen lääninoikeuden, Keski-Suomen,             suudessa tammikuussa 1998 kaikki Itä-Suomen
1252: Mikkelin ja Pohjois-Karjalan lakkauttamista.           läänin alueella toimivien lääninoikeuksien yli-
1253: Nykyisen Itä-Suomen läänin alueelle jäisi Kuo-         tuomarit kannattivat mallia, jossa jaosto säilyisi
1254: pion hallinto-oikeus. Sitten koko maahan tulisi        kaikilla entisillä paikkakunnilla, vaikka Itä-Suo-
1255: kahdeksan hallinto-oikeutta, joilla ei olisi mitään    men lääniin tulisi vain yksi hallintotuomioistuin.
1256: eri paikkakunnilla toimivia jaostoja.                      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1257:    Työryhmä on päätynyt esittämään Itä-Suo-            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1258: men läänin toimialueelle Kuopion hallinto-oi-           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1259: keutta. Yhtä hyvin olisi voitu esittää Mikkelin         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1260: hallinto-oikeutta, jolloin lääninhallitus ja hallin-
1261: to-oikeus sijaitsisivat samassa paikassa.                          Onko tarkoitus perustaa Itä-Suomeen
1262:     Mikkelin lääninoikeuden säilyttämiseen Mik-                ainoastaan yksi alueellinen hallinto-oi-
1263: kelin hallinto-oikeutena on hyvät edellytykset,                keus,ja
1264: ensinnäkin purkamalla Uudenmaan lääninoi-                          mikäli niin tapahtuu, eikö hallinto-oi-
1265: keuden erikoisasemaa, jolloin saataisiin Mikke-                keuden paikaksi sopisi parhaiten Mikke-
1266: lin lääninoikeudelle henkilömäärää ja ratkaisu-                li, jossa on myös Itä-Suomen lääninhal-
1267: kapasiteettia vastaava asiamäärä,ja toiseksi kaa-              linnon pääpaikka?
1268: 
1269:       Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1998
1270: 
1271:                                            Timo Ihamäki /kok
1272: 
1273: 
1274: 
1275: 
1276:  280043
1277: 2                                            KK 766/1998 vp
1278: 
1279: 
1280: 
1281: 
1282:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
1283:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          jemmat hallinto-oikeudet niin, että asiat jakaan-
1284: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           tuvat hallintotuomioistuimiin mahdollisimman
1285: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         tasapuolisesti ja että kaikissa hallinto-oikeuk-
1286: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-          sissa voidaan turvata riittävä asiantuntemus eri
1287: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           asiaryhmissä. Lisäksi työryhmän ehdotuksesta
1288: 766:                                                    tuli ilmetä hallinto-oikeuksien lukumäärä ja mil-
1289:                                                         lä tavoin niiden tuomiopiirit määräytyvät. Ehdo-
1290:            Onko tarkoitus perustaa Itä-Suomeen          tuksen valmistelussa lähtökohtana oli se, että
1291:        ainoastaan yksi alueellinen hallinto-oi-         hallinto-oikeuksilla ei ole eri paikkakunnilla toi-
1292:        keus,ja                                          mivia jaostoja.
1293:            mikäli niin tapahtuu, eikö hallinto-oi-          Työryhmän mukaan asiantuntemuksen ja
1294:        keuden paikaksi sopisi parhaiten Mikke-          asioiden nopean käsittelyn turvaaminen kaikissa
1295:        li, jossa on myös Itä-Suomen lääninhal-          asiaryhmissä alueellisesti yhdenvertaisella taval-
1296:        linnon pääpaikka?                                la edellyttää, että kaikissa hallinto-oikeuksissa
1297:                                                          on riittävästi henkilöstöä. Hallinto-oikeuksien
1298:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             toiminnanjoustavuuden ja tehokkuuden kannal-
1299: vasti seuraavaa:                                         ta on tärkeää, etteivät ne muodostu hallinnolli-
1300:                                                          sesti tai toiminnallisesti liian pieniksi tai liian
1301:      Hallintotuomioistuinjärjestelmää on kehitet-        suuriksi tuomioistuinyksiköiksi.
1302: ty pitkäjänteisesti vastaamaan nykyaikaisen hal-             Hallinto-oikeuksien lukumäärään ja tuomio-
1303: lintolainkäytön vaatimuksia. Lääninoikeuksista           istuinten sijaintiin vaikuttaa se, millä tavalla asiat
1304: muodostettiin vuonna 1989 itsenäisiä tuomiois-           alueellisestijakaantuvat. On myös otettava huo-
1305: tuimia irrottamalla lääninoikeudet hallinnolli-          mioon, että painopiste lääninoikeuksiin saapu-
1306: sesti lääninhallituksista. Samassa yhteydessä lää-       vissa asioissa on selvästi muissa kuin lääninhalli-
1307: ninoikeudet siirrettiin oikeusministeriön hallin-        tusten päätöksiä koskevissa valituksissa.
1308: nonalalle.                                                   Asianosaisten kannalta hallinto-oikeuden
1309:      Lääninoikeuksissa noudatettavaa oikeuden-           palveluiden saatavuus korostuu silloin, kun on
1310: käyntimenettelyä sääntelee vuonna 1995 voi-              tarpeen järjestää suullinen käsittely. Tämä voi-
1311: maan tullut hallintolainkäyttölaki.                      daan ottaa huomioon usealla eri tavalla. Yhtenä
1312:      Hallintotuomioistuinjärjestelmän edelleen ke-       vaihtoehtona on, että hallinto-oikeuksilla on
1313: hittämistä on pohtinut hallintotuomioistuintoi-          useilla paikkakunnilla toimiviajaostoja. Toisena
1314: mikunta. Mietinnössään" Alueelliset hallinto-oi-         vaihtoehtona on suullisten käsittelyjen järjestä-
1315: keudet" (Komiteanmietintö 1997:4) toimikunta             minen hallinto-oikeuden tuomiopiirissä eri paik-
1316: ehdotti, että nykyisistä lllääninolkeudesta muo-         kakunnilla.
1317: dostetaan viisi alueellista hallinto-oikeutta, joi-          Hallintotuomioistuin työryhmä, joka luovutti
1318: den tuomiopiirit vastaavat nykyisiä lääninoi-            mietintönsä oikeusministeriölle 30.4.1998, kat-
1319: keuksien yhteisiä tuomiopiirejä.                         soo, että mikäli hallinto-oikeudella olisi eri paik-
1320:      Syyskuussa 1997 voimaan tulleen lääninoi-           kakunnilla toimivia jaostoja, tämä asettaisi tuo-
1321:  keuslain muutoksenjälkeen lääninoikeuden tuo-            mioistuimen johtamiselle ja sen hallinnon järjes-
1322:  miopiirinä ei ole enää lääni, vaan tuomiopiiristä       tämiselle lisävaatimuksia. Hallinnollisesti ja toi-
1323:  määrätään valtioneuvoston päätöksellä.                   minnallisesti on selkeämpää ja yksinkertaisem-
1324:      Toimikunnan mietinnöstä saadun lausunto-             paa, että hallinto-oikeus ei ole hajautunut eri
1325:  palautteen jälkeen oikeusministeriö asetti työ-          paikkakunnille. Em. perusteilla työryhmä esit-
1326:  ryhmän,jonka tehtävänä oli valmistella ehdotus           tää, että nykyisistä lääninoikeuksista muodoste-
1327:  hallinto-oikeuslaiksi ja siihen liittyväksi lainsää-     taan kahdeksan hallinto-oikeutta. Ne sijaitsisi-
1328:  dännöksi. Työryhmän toimeksiannon mukaises-              vat Helsingissä, Turussa, Hämeenlinnassa, Vaa-
1329:  ti tavoitteena oli, että nykyisten lääninoikeuksien      sassa, Kouvolassa, Kuopiossa, Oulussa ja Rova-
1330:  pohjalta muodostetaan alueellisesti nykyistä laa-        niemellä.
1331:                                            KK 766/1998 vp                                            3
1332: 
1333:    Työryhmän mietinnöstä pyydettiin lausunnot        oikeuksien lukumäärään ja sijaintipaikkoihin.
1334: 18.6.1998 mennessä. Saadun palautteen perus-         Hallituksen esitys on tarkoitus käsitellä niin sa-
1335: teella viimeistellään hallituksen esitys hallinto-   nottuna budjettilakina vuoden 1999 talousarvio-
1336: oikeuslaiksi ja tuolloin otetaan kanta hallinto-     esityksen yhteydessä.
1337: 
1338:      Helsingissä 6 päivänä heinäkuuta 1998
1339: 
1340:                                                                   Oikeusministeri Jussi Järventaus
1341: 4                                            KK 766/1998 vp
1342: 
1343:                                          Tili Riksdagens Talman
1344: 
1345:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            kan garanteras en tillräcklig expertis i alla mål.
1346: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande             Dessutom skulle det av arbetsgruppens förslag
1347: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-         framgå antalet förvaltningsdomstolar och hur
1348: dagsman Timo Ihamäki undertecknade spörsmål             deras domkretsar bestäms. Utgångspunkten för
1349: nr 766:                                                 beredningen av förslaget var att förvaltnings-
1350:                                                         domstolarna inte har avdelningar på flera orter.
1351:           Är avsikten den att det i Östra Finiand           Enligt arbetsgruppen krävs det för att garante-
1352:        bildas endast en regional förvaltnings-          ra en expertis och snabb behandling av alla slags
1353:        domstol, och                                     ärenden på ett regionalt jämlikt sätt att alla för-
1354:           ifall så sker vore det inte bäst att place-   valtningsdomstolar har tillräckligt med personal.
1355:        ra förvaltningsdomstolen i S:J Miche1s           Vad beträffar flexibiliteten och effektiviteten i
1356:        som redan är huvudorten för Ostra Fin-           arbetet vid förvaltningsdomstolarna är det vik-
1357:        lands länsförvaltning?                           tigt att domstolsenheterna varken administrativt
1358:                                                         eller funktionellt blir för små eller stora.
1359:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt               På förvaltningsdomstolarnas antal och place-
1360: anföra följande:                                        ringen av domstolarna inverkar hur målen förde-
1361:                                                         las regionalt. Det måste även beaktas att tyngd-
1362:    Förvaltningsdomstolssystemet har utvecklats          punkten i de mål som tillställs länsrätterna ligger
1363: på lång sikt så att det motsvarar de krav som en        klart på andra ärenden än besvär över beslut av
1364: modern förvaltningslagskipning ställer. År 1989         länsstyrelserna.
1365: blev länsrätterna självständiga domstolar genom             För parternas del framhävs tillgången till för-
1366: att deras förvaltning lösgjordes från länsstyrel-       valtningsdomstolsservice i de fall då det är nöd-
1367: serna. Samtidigt övergick länsrätterna tili för-        vändigt att arrangera en muntlig förhandling.
1368: valtningsområdet för justitieministeriet.               Detta kan beaktas på flera sätt. Ett alternativ är
1369:    Rättegångsförfarandet vid länsrätterna regle-        att förvaltningsdomstolarna har avdelningar på
1370: ras av förvaltningsprocesslagen som trädde i            flera orter. Ett annat är att muntliga förhandling-
1371: kraft år 1996.                                          ar arrangeras på flera orter inom domkretsen för
1372:    Förvaltningsdomsto1skommissionen har be-             förvaltningsdomstolen .
1373: grundat vidareutvecklingen av systemet med för-             Förvaltningsdomstolsgruppen som överlät
1374: valtningsdomstolar. 1 betänkandet "Regionala            sitt betänkande tilljustitieministeriet den 30 april
1375: förvaltningsdomstolar" (Kommittebetänkande               1998 anser att ifall en förvaltningsdomstol har
1376: 1997:4) föreslog kommissionen att det av de nu-         avdelningar på flera orter ställer detta ytterligare
1377: varande 11 länsrätterna bildas fem regionala            krav på ledningen av domstolen och arrangering-
1378: förvaltningsdomstolar vars domkretsar motsva-           en av förvaltningen. Administrativt och funktio-
1379: rar de nuvarande gemensamma domkretsarna                nellt är det klarare och enklare ifall förvaltnings-
1380: för länsrätterna.                                       domstolen inte är splittrad på flera orter. På
1381:    Efter den ändring av lagen om länsrätterna           dessa grunder föreslår arbetsgruppen att det bil-
1382: som trädde i kraft i september 1997 är länsrättens      das åtta förvaltningsdomstolar av de nuvarande
1383: domkrets inte längre länet utan domkretsen be-          länsrätterna. Dessa åtta skall vara belägna i Hel-
1384: stäms genom ett statsrådsbeslut.                        singfors, Åbo, Tavastehus, Vasa, Kouvola, Kuo-
1385:    Efter att ha fått utlåtanden om kommittebe-          pio, Uleåborg och Rovaniemi.
1386: tänkandet tillsatte justitieministeriet en arbets-          Arbetsgruppens betänkande har skickats på
1387: grupp för att bereda ett förslag till förvaltnings-     remiss och utlåtanden skall inlämnas senast den
1388: domstolslag och lagstiftning som har samband             18 juni 1998. På basis av de kommentarer som fås
1389: med den. Enligt uppdraget var arbetsgruppens            bereds en slutlig regeringsproposition med för-
1390: mål att det med de nuvarande länsrätterna som           slag tili förvaltningsdomstolslag och då tas ställ-
1391: grund bildas territoriellt mer vidsträckta förvalt-     ning tili antalet förvaltningsdomstolar och deras
1392: ningsdomstolar på så sätt att målen fördelas så         placering. A vsikten är att regeringspropositio-
1393: jämnt som möjligt mellan förvaltningsdomstol-           nen skall behandlas som en så kallad budgetlag i
1394: arna och att det vid alla förvaltningsdomstolar         samband med budgetpropositionen för år 1999.
1395: 
1396:      Helsingfors den 6 juli 1998
1397: 
1398:                                                                       Justitieminister Jussi Järventaus
1399:                                               KK 767/1998 vp
1400: 
1401: Kirjallinen kysymys 767
1402: 
1403: 
1404: 
1405: 
1406:                                     Timo Ihamäki /kok: EU :n rakennerahastoista
1407: 
1408: 
1409: 
1410:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
1411: 
1412:    Vuosille 2000-2006 ulottuva Agenda 2000              etukäteen nähdään, etteivät ne johda mihinkään.
1413: -ohjelma luo suuntaviivat muunmuassa EU:n               Tällaisia hankkeita on meillä ollut paljon.
1414: harjoittamalle rakenne- ja maatalouspolitiikalle.          Seuraavalla ohjelmakaudella olisi päästävä
1415: Meneillään oleva ohjelmakausi on osoittanut             joustavampaan ja yksinkertaisempaan käytän-
1416: sen, että kehittämisrahoituksen hyödyntämises-          töön rahoituksen kanavoinoissa maakuntiin ja
1417: sä on kansallisia ongelmia. Ne liittyvät rahoitus-      niiden yritystoimintaan.
1418: päätösten viiveisiin, byrokratiaan sekä pelisään-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1419: töjen selkiytymättömyyteen.                             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1420:    Suuri osa rahoista kohdistuu nykyisellään            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1421: hankkeisiin, jotka eivät tuota koskaan minkään-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1422: laista yritystoimintaa, eivätkä useinkaan johda
1423: yritystoiminnan kehittämiseen.                                    Mitä suunnitelmia Hallituksella on
1424:    On väitetty, että suuri osa EU:n erilaisista                EU :n rakennerahastojen jakosysteemin
1425: kehitysrahoista ohjautuu hankkeisiin, joilla ei ole            parantamiseksi seuraavalla ohjelmakau-
1426: minkäänlaista mahdollisuutta onnistua. On esi-                 della?
1427: tetty, että pitäisi päästä pois hankkeista, joista jo
1428:      Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1998
1429: 
1430:                                            Timo Ihamäki /kok
1431: 
1432: 
1433: 
1434: 
1435: 280043
1436: 2                                            KK 767/1998 vp
1437: 
1438: 
1439: 
1440: 
1441:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
1442: 
1443:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         viot eivät vahvista edustaja Ihamäen kysymyk-
1444: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          sessään esittämää väitettä, että suuri osa rahoista
1445: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        kohdistuisi hankkeisiin, jotka eivät tuota min-
1446: jäsenen vastattavaksi kansal).edustaja Timo Iha-       käänlaista yritystoimintaa ja jotka eivät johda
1447: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          yritystoiminnan kehittämiseen tai joilla ei ole
1448: 767:                                                   minkäänlaisia mahdollisuuksia onnistua. Esi-
1449:                                                        merkiksi maaseudun kehittämisohjelman (tavoi-
1450:            Mitä suunnitelmia hallituksella on          te 5b) väliarvioinnissa todetaan, että yli puolet
1451:         EU:n rakennerahastojen jakosysteemin           arviointiin vastanneista tukea saaneista yrityk-
1452:         parantamiseksi seuraavalla ohjelmakau-         sistä oli sitä mieltä, että tuen avulla toteutetulla
1453:         della?                                         hankkeella oli merkittävä tai ratkaisevan suuri
1454:                                                        vaikutus yrityksen osaamiseen ja asiantunte-
1455:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           mukseen. Vastaavasti teollisuuden rakennemuu-
1456: vasti seuraavaa:                                       tosalueiden ohjelman (tavoite 2) arvioitsijat to-
1457:                                                        teavat yhteenvetonaan, että tuella on saatu ai-
1458:    Euroopan komissio antoi 18.3.1998 asetuseh-         kaan selviä taloudellisia vaikutuksia edunsaaja-
1459: dotuksensa EU:n alue- ja rakennepolitiikan uu-         yrityksissä.
1460: distamiseksi. Komission tavoitteena on osaltaan            Kuluvan ohjelmakauden alussa Suomella ei
1461: yksinkertaistaa rakennerahastojen ohjelmame-           vielä ollut kokemuksia siitä, miten rakennerahas-
1462: nettelyjä, joiden perusteella tukea yksittäisille      tojen varat olisi parasta ohjata komissiosta hank-
1463: hankkeille annetaan, sekä tehostaa varojen käyt-       keiden toteuttajille. Loimme rahoitusjärjestel-
1464: töä ja valvontaa. Ehdotukset ovat parhaillaan          män, joka perustui olemassa olevalle työnjaolle
1465: jäsenvaltioiden käsiteltävinä neuvostossa ja sen       eri hallinnonalojen välillä ottaen huomioon
1466: alaisissa työryhmissä.                                 myös sen, että valtion viranomaisten lisäksi myös
1467:    Komission asetusehdotukseen rakennerahas-           maakuntien liitot ja kunnat ovat merkittäviä ra-
1468: tojen yleisasetukseksi sisältyy useita kohtia, jot-    hoittajia EU-tukea saavissa hankkeissa. Tämä
1469: ka velvoittavatjäsenmaan tai ohjelmasta vastaa-        järjestelmä ei kaikilta osiltaan ole toiminut tyy-
1470: van hallinto- tai maksuviranomaisen toimimaan          dyttävästi, vaan päätöksenteon eri vaiheissa on
1471: tukia myöntäessään moitteettoman varainhoi-            tapahtunut tarpeettomia viivytyksiä. Nämä vii-
1472: don periaatteiden mukaisesti. Tähän liittyy oleel-     vytykset ovat kuitenkin pääosin johtuneet alku-
1473: lisena osana sen varmistaminen, että tuet ohjau-       vaikeuksista eli siitä, että uusia yhteistyöhön pe-
1474: tuvat sellaisiin hankkeisiin, jotka edistävät kysei-   rustuvia menettelytapoja ei ollut kaikilta osin
1475: sen kehittämisohjelman tavoitteita ja joilla on        osattu ottaa käyttöön. Kauden kuluessa tilanne
1476: suoria tai epäsuoria vaikutuksia alueen työllisyy-     on kuitenkin parantunut, pelisäännöt ovat sel-
1477: teen, yritystoiminnan kehittymiseen, osaamiseen        keytyneet ja sen myötä tarpeettomat viiveet vä-
1478: jne.                                                   hentyneet.
1479:    EU-rahoitteisten hankkeiden valintaperusteet            Hallitus sopi vuoden 1998 talousarvioneuvot-
1480: eivät poikkea niistä periaatteista, joita käytetään    teluissaan elokuussa 1997, että syksyn 1997 aika-
1481: kokonaan kansallisesti rahoitetuissa hankkeissa.       na selvitetään, miten rakennerahastohankkeisiin
1482: Alueilla hankkeita käsittelevät maakuntien yh-         liittyvä kansallisen rahoituksen budjetointime-
1483: teistyöryhmät ja lopullisen rahoituspäätöksen te-      nettely saadaan nykyistä selkeämmäksi. Tämän
1484: kevät viranomaiset ottavat luonnollisesti kuiten-      perusteella valtionvarainministeriö asetti loka-
1485: kin huomioon ohjelman painopisteet ja rajoitteet       kuussa 1997 työryhmän pohtimaan asiaa. Työ-
1486: valintaa tehdessään.                                   ryhmän työ on vielä kesken. Se seuraa kannan-
1487:    Yritystoiminnan kehittäminen on kaikissa            muodostuksessaan keskustelua, jota rakennera-
1488: alueellisissa ohjelmissa yksi keskeinen rahoituk-      hastouudistuksesta jäsenmaissa käydään ja tulee
1489: sen kohde. Ohjelmien toteutuksesta riippumat-          aikanaan tekemään ehdotuksensa myös Suomen
1490: tomien tutkijoiden tekemät ensimmäiset väliar-         kansallisten menettelyjen yksinkertaistamiseksi
1491:                                              KK 767/1998 vp                                            3
1492: 
1493: a joustavoittamiseksi. Työryhmän määräaika             voiteaikataulu, jonka mukaan Agenda 2000:een
1494: )n 31.5.1999.                                          liittyvät ehdotukset hyväksyttäisiin ennen kesä-
1495:    Uuden rahoituskauden ohjelmien hallintome-          kuussa 1999 pidettäviä Euroopan parlamentin
1496: 1ettelyjä valmistellaan jo ao. ministeriöissä, vaik-   vaaleja. Tämän aikataulun mukaisesti Suomen
1497: (akin päätökset asioista voidaan tehdä vasta sit-      rakennerahasto-ohjelmat ja niiden hallinnointi-
1498: ten, kun neuvottelut komission asetusehdotuk-          menettelyt valmisteltaisiin tulevan syksyn ja ke-
1499: ;esta ovat riittävän pitkällä. Valmisteluissa pyri-    vään aikana. Ohjelmat voitaisiin jättää komissi-
1500: tään mahdollisimman hyvin ottamaan huo-                on tarkasteltaviksi hyvissä ajoin ennen vuoden
1501: mioon kuluvalla kaudella saadut kokemukset             1999 loppua, jolloin niiden toimeenpano saatai-
1502: ohjelmien toteuttamisesta. Cardiffin Eurooppa-         siin käyntiin vuoden 2000 alussa.
1503: neuvoston kokouksen päätelmissä todetaan ta-
1504:      Helsingissä 6 päivänä heinäkuuta 1998
1505:                                                 Sisäasiainministeriöön määrätyn ministerin sijaisena
1506:                                                                 sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
1507: 4                                            KK 767/1998 vp
1508: 
1509: 
1510: 
1511: 
1512:                                          Tili Riksdagens Talman
1513: 
1514:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            program. De första mellanrapporterna av fors-
1515: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande            kare som inte är involverade i programmen stö-
1516: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-        der inte det påstående som riksdagsman Ihamäki
1517: dagsman Timo Ihamäki undertecknade spörs-              framför i sitt spörsmål att en stor del a v pengarna
1518: mål nr 767:                                            skulle gå tili sådana projekt som inte alls resulte-
1519:                                                        rar i någon företagsverksamhet, som inte leder
1520:           Vilka planer har Regeringen på att för-      tili utveckling av företagsverksamheten och som
1521:        bättra det system enligt vilket medel för-      inte alls har några förutsättningar att lyckas.
1522:        delas från EU:s strukturfonder under föl-       Exempelvis mellanrapporten om utvecklingspro-
1523:        jande programperiod?                            grammet för landsbygden (mål 5 b) ger vid han-
1524:                                                        den att över hälften av de företag, som fick stöd
1525:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          och som deltog i utvärderingen, ansåg att sådana
1526: anföra följande:                                       projekt som genomfördes med hjälp av stöd hade
1527:                                                        haft en stor eller avgörande betydelse för kom-
1528:    Europeiska gemenskapernas kommission av-            petensen och sakkunskapen inom företaget. På
1529: Iät 18.3.1998 ett förslag tili förordning om för-      motsvarande sätt framhåller de som har utvärde-
1530: nyande av EU:s regional- och strukturpolitik.          rat programmet för strukturomvandlingsområ-
1531: Kommissionen avser för sin del att förenkla            den inom industrin (mål 2) sammanfattningsvis
1532: strukturfondernas programförfaranden, som är           att stödet har haft tyd1iga ekonomiska verkning-
1533: utgångspunkten då enskilda projekt beviljas            ar för de företag som har fått dessa förmåner.
1534: stöd, samt att effektivera förvaltningen och kon-          I början av pågående programperiod hade
1535: trollen av de medel som fördelas. Dessa förslag        Finland inte ännu några erfarenheter av hur
1536: behandlas för tilifållet av medlemsstaterna i rådet    strukturfondernas medel bäst skulle fördelas
1537: och i arbetsgrupper som lyder under rådet.             från kommissionen tili de som genomför projek-
1538:    I kommissionens förslag tili förordning om          ten. Vi skapade ett finansieringssystem baserat
1539: allmänna bestämmelser för strukturfonderna in-         på den befintliga arbetsfördelningen mellan olika
1540: går många punkter som ålägger medlemsstaten            förvaltningsområden och beaktade även det fak-
1541: eller den förvaltnings- eller betalningsmyndighet      tum att förbunden på landskapsnivå och kom-
1542: som ansvarar för programmet att iaktta princi-         munerna är betydande finansiärer i sådana pro-
1543: perna om en sund ekonomisk förvaltning när den         jekt som får EU-stöd, utöver de statliga myndig-
1544: beviljar stöd. Väsentligt i detta sammanhang är        heterna. Detta system har inte fungerat tillfreds-
1545: att säkerställa att stöden fördelas tili sådana pro-   ställande tili alla delar, utan det har förekommit
1546: jekt som främjar målen för utvecklingsprogram-         onödiga dröjsmål i de olika skedena av besluts-
1547: met i fråga och som har direkta eller indirekta        fattandet. Dessa dröjsmål har emellertid i huvud-
1548: verkningar för sysselsättningen i området, före-       sak berott på svårigheter i början, dvs. att man
1549: tagsverksamhetens utveckling, kompetensen              inte tili alla delar har kunnat ta i bruk de nya
1550: osv.                                                   samarbetsmetoderna. I takt med att perioden
1551:    Urvalsgrunderna för de projekt som beviljas         framskridit har läget dock förbättrats, spelregler-
1552: EU-finansiering avviker inte från de principer         na har blivit klarare och därmed har de onödiga
1553: som tiliämpas på projekt som enbart får nationell      dröjsmålen minskat.
1554: finansiering. De samarbetsgrupper inom land-               I augusti 1997, i samband med förhandlingar-
1555: skapen som behandlar områdets projekt och de           na om 1998 års budget, kom regeringen överens
1556: myndigheter som fattar det slutgiltiga finansie-       om att man under hösten 1997 skall utreda hur
1557: ringsbeslutet beaktar naturligtvis ändå tyngd-         budgeteringsförfarandet gällande den nationella
1558: punkterna och begränsningarna i programmet             finansieringen för strukturfondsprojekt kunde
1559: när besluten fattas.                                   göras klarare. Med anledning av detta tilisatte
1560:    Utvecklandet av företagsverksamheten utgör          finansministeriet i oktober 1997 en arbetsgrupp
1561: ett viktigt finansieringsobjekt i alla regionala       för att utreda frågan. Arbetsgruppen har inte
1562:                                              KK 767/1998 vp                                               5
1563: 
1564: ännu slutfört sitt arbete. För att kunna bilda sig     redelserna försöker man så väl som möjligt beak-
1565: en åsikt följer arbetsgruppen med den diskussion       ta erfarenheterna av genomförandet av program-
1566: om strukturfondsreformen som förs i medlems-           men under pågående period. Europeiska rådets
1567: länderna och avger ett förslag tili hur de nationel-   möte i Cardifflade fram en tidtabell enligt viiken
1568: la förfarandena skulle kunna förenklas och göras       avsikten är att de förslag som anknyter till Agen-
1569: smidigare, vilket också gäller Finland. Arbets-        da 2000 skall godkännas före Europaparla-
1570: gruppens tidsfrist går ut 31.5.1999.                   mentsvalen i juni 1999. 1 enlighet med denna
1571:     F örvaltningsförfarandena gällande program-        tidtabell skall Finlands strukturfondsprogram
1572: men under den nya finansieringsperioden är re-         och de tillhörande förvaltningsförfarandena be-
1573: dan under beredning i ministerierna, trots att         redas inkommande höst och vår. Programmen
1574: beslut om frågorna kan fattas först när förhand-       kan då lämnas in tili kommissionen i god tid före
1575: lingarna om kommissionens förslag tili förord-         utgången av 1999, så att verkställandet av dem
1576: ning har kommit tillräckligt långt. Under förbe-       kan påbörjas vid ingången av år 2000.
1577: 
1578:      Helsingfors den 6 juli 1998
1579:                                                    Ställföreträdare för ministern i inrikesministeriet,
1580:                                                                    inrikesminister Jan-Erik Enestam
1581:                                               KK 768/1998 vp
1582: 
1583: Kirjallinen kysymys 768
1584: 
1585: 
1586: 
1587:                                      Timo Ihamäki /kok: Luonnon kivennäisvesien päällyksistä ja niiden
1588:                                         verotuksesta
1589: 
1590: 
1591:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
1592: 
1593:     Virvoitusjuomien valmisteverosta säädetään           sisäkaupan esteenä kantelun muodossa EU :n
1594: makeis- ja virvoitusjuomaverosta annetussa lais-         tuomioistuimen ratkaistavaksi.
1595: sa (1474/1994). Vero kannetaan perusverona itse              Suomessa on vain yksi luonnon kivennäisve-
1596: juomista ja lisä verona niiden päällyksistä. Verol-      sien pullottaja, joka joutuu kummankin edellä
1597: liset tuotteet luetellaan lain liitteenä olevassa vir-   mainitun veron kohteeksi. Jotta lisäverolta voisi
1598: voitusjuomaverotaulukossa.           Verotaulukossa      nykyisessä tilanteessa välttyä, pitäisi pullottajan
1599: mainituista tuotteista kannetaan perusveroa              siirtyä uudelleen täytettäviin päällyksiin tai pe-
1600: 0,27 markkaa litralta. Tämän lisäksi kannetaan           rustaa kierrätysjärjestelmä tai liittyä usean yri-
1601: lisäveroa päällyksistä,joihin on pakattu verotau-        tyksen järjestelmään. Maassamme toimii suur-
1602: lukon tuoteryhmiin 4, 5, 9 ja 12 kuuluvia juomia,        panimoiden pullopooli, johon mukaan pääsemi-
1603: lähinnä limonadeja ja kivennäisvesiä.                    nen ei ole helppoa eikä halpaa. Panimoiden pul-
1604:     Luonnosta saatava talousvesi on vapaa sekä           lopoolin lisäksi toimii maassamme Alkon pullo-
1605:  perusverosta että lisäverosta. Rajana on koko-          pooli, mutta siihen pääseminen on kiinni melkoi-
1606:  naiskivennäispitoisuus 500 mg/1. Tämä valmiste-         sesta rahasta, ja silloin palautus on mahdollinen
1607:  verolain kohta on myönnetty ongelmaksi. Mää-            vain Alkon automaatteihin. Omaa kierrätysjär-
1608:  ritelmä on sisällytetty lakiin tiettävästi eduskun-     jestelmää ei voi ajatella, koska se edellyttäisi
1609:  takäsittelyn aikana ilman, että olisi samalla esi-      myös omat automaatit koko maahan. Näillä
1610:  tetty, miten kivennäissuolapitoisuus tässä ta-          kierrätysjärjestelmillä vaikeutetaan huomatta-
1611:  pauksessa määritellään ja mitkä suolat tulee ot-        vasti pienten yritysten toimintaa eikä toteuteta
1612:  taa huomioon.                                           EU :n sisämarkkinoiden vapaata kilpailua.
1613:     Luonnon kivennäisvesiä ei ole vapautettu lisä-          Suomessa toimivan luonnon kivennäisvesien
1614:  verosta, koska pelätään, että pakkausjärjestelyt        pullottajan pakkauksissa käytetään ns. PET-
1615:  muuttuisivat kertakäyttöpakkauksia suosivaan            muovista pulloa, joka on koostumukseltaan sel-
1616:  suuntaan. Tämä ei kuitenkaan ole totta, koska           lainen, että sen voi vaaratta ja haittoja aiheutta-
1617:  pullopoolissa olevat tuottajat saavat päällyskus-       matta polttaa tavallisessa tulipesässä. On myös
1618:  tannukset niin pieniksi, että heillä ei ole mitään      ehdotettu, että PET-muovin keräys järjestettäi-
1619:  tarvetta lähteä pakkaamaan tuotteitaan kerta-           siin samaan tyyliin vapaaehtoisena kuin esim.
1620:  käyttöpakkauksiin. Kierrätysjärjestelmässä pul-         maitotölkkien keräys.
1621:  lon hinta per kierros lasketaan pesuineen 10--20           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1622:  penniksi, kun kertakäyttöpullon hinta korkkei-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1623:  neen on lähes markan.                                   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1624:      On vastoin kaikkea järjen- ja oikeudenmukai-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1625:  suutta, että samaan pulloon saa pakata mehua,
1626:  lähdevettä, etikkaa, pesuainetta, öljyä tai poltto-               Onko edellä esitetyn valossa kerta-
1627:  ainetta ilman, että pullo aiheuttaa ympäristö-                 käyttöpakkaus niin todellinen ympäris-
1628:  haittaa. Jos tähän pulloon pakataan kivennäis-                 töhaitta, että Suomen kannattaa periä
1629:   vettä tai hiilihapotettua lähdevettä, pullosta tulee          kannattavuutta ja kilpailun estävää kor-
1630:   ympäristövaarallinen ja sille asetetaan haittave-             keaa päällysteveroaja täten saattaa tilan-
1631:   ro.                                                           ne protektionistisena EU :n sisäkaupan
1632:      Virvoitusjuomien lisävero on mitä suurim-                  esteenä kantelun muodossa EU:n tuo-
1633:   massa määrin protektionistinen ja on siirtymässä              mioistuimeen?
1634:   syrjintäkysymyksenä ja protektionistisena EU:n
1635: 
1636:       Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1998
1637: 
1638:                                             Timo Ihamäki /kok
1639:  280043
1640: 2                                           KK 768/1998 vp
1641: 
1642: 
1643: 
1644: 
1645:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
1646: 
1647:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kertoja ja kertakäyttöisten juomapäällysten
1648: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         markkinaosuudet ovat pysyneet alhaisina.
1649: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Välillisesti juomapakkauksia koskettaa myös
1650: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-        pakkauksista ja pakkausjätteistä annettu valtio-
1651: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         neuvoston päätös (962/1997). Juomapakkausten
1652: 768:                                                  uudelleentäytön ja materiaalina hyödyntämisen
1653:                                                       jatkuminen on tärkeää, jotta valtioneuvoston
1654:           Onko edellä esitetyn valossa kerta-         päätöksessä asetetut tavoitteet saavutetaan.
1655:        käyttöpakkaus niin todellinen ympäris-            Euroopan unionissa kansalliset ympäristöve-
1656:        töhaitta, että Suomen kannattaa periä          rot eivät saa aiheuttaa kilpailun vääristymiä tai
1657:        kannattavuutta ja kilpailun estävää kor-       esteitä sisämarkkinakaupalle. Keskeinen sään-
1658:        keaa päällysveroa ja täten saattaa tilanne     nös on perustamissopimuksen 95 artikla, jossa
1659:        protektionistisena EU :n sisäkaupan es-        kielletään muiden jäsenvaltioiden tuotteiden ko-
1660:        teenä kantelun muodossa EU :n tuomio-          timaisista tuotteista poikkeava verokohtelu ja
1661:        istuimeen?                                     kotimaisen tuotannon suosiminen sisäisten mak-
1662:                                                       sujen avulla. Verosyrjintäkielto koskee nimen-
1663:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          omaan samanlaisia tuotteita, eli samaan käyttö-
1664: vasti seuraavaa:                                      tarkoitukseen soveltuvien kotimaisten ja tuonti-
1665:                                                       tuotteiden verotuksen tulee olla neutraalia. Jä-
1666:    Makeis- ja virvoitusjuomaverolaissa (1474/         senvaltio voi kansallisessa politiikassa määritellä
1667: 1994) tarkoitettua lisäveroa peritään taloudelli-     kunkin tuoteryhmän ympäristöverorasituksen il-
1668: sena ohjauskeinona juomapäällyksistä aiheutu-         man, että sitä tulee suhteuttaa muiden tuoteryh-
1669: vien jätemäärien ja ympäristöhaittojen vähentä-       mien verorasitukseen tai tuotteista koituvaan
1670: miseksi. Se on kohdennettu sellaisiin juomaryh-       ympäristöhaittaan. Esimerkiksi jokin ympäris-
1671: miin, joissa veron kulutuskäyttäytymistä ohjaa-       tölle haitallinen tuote voidaanjättää verottamat-
1672: vana vaikutuksella on katsottu voitavan saavut-       ta, vaikka ympäristöperusteinen vero olisikin
1673: taa suurin ympäristöhyöty. Verotusteknisistä ja       määrätty jollekin ympäristön kannalta vähem-
1674: valvonnallisista syistä vero on rajattu niihin juo-   män haitalliselle toisen tuoteryhmän tuotteelle,
1675: miin, jotka ovat muutenkin valmisteverotuksen         kunhan tuoteryhmän sisällä ei tapahdu tuonti-
1676: kohteena. Makeis- ja virvoitusjuomaverolain           tuotteiden verosyrjintää. Toki on selvää, että
1677: tarkoittamien virvoitusjuomien ja kivennäisve-        myös muista kuin nyt lisäveron piirissä olevista
1678: sien ohella vastaavaa ympäristöperusteista lisä-      juomapäällyksistä aiheutuu ympäristöhaittoja.
1679: veroa kannetaan alkoholi- ja alkoholijuomave-         Näihin päällyksiin liittyvä veron muodossa to-
1680: rosta annetun lain (1471/1994) nojalla myös vä-       teutettava ympäristöohjaus olisi kuitenkin vero-
1681: hittäismyyntipäällyksissä olevista oluista ja         tusteknisistä ja valvonnallisista syistä erittäin
1682: muista alkoholijuomista. Vähittäismyyntipääl-         vaikea toteuttaa.
1683: lyksiin kohdistuva verotus kannustaa juomien             Virvoitusjuomaveron lisävero on syrjimätön,
1684: valmistajia, maahantuojia ja vähittäiskauppaa         eli maahantuotuja virvoitusjuomia verotetaan
1685: pitämään yllä uudelleen täyttö- ja materiaalikier-    samalla tavalla kuin kotimaisia. Kaikkiin vero-
1686: rätysjärjestelmiä. Verolait edellyttävät panttiin     portaisiin kuuluu sekä kotimaisia että tuotuja
1687: perustuvaa järjestelmää, mikä puolestaan kan-         juomia. Sekä kotimaisilla että ulkomaisilla tuot-
1688: nustaa kuluttajia palauttamaan käytetyt pääl-         tajilla, joita lisävero tällä hetkellä koskee, on
1689: lykset vähittäiskauppaan. On selvää, että juuri       mahdollisuus välttyä lisäverosta siirtymällä uu-
1690: veron ja panttivaatimuksen ansiosta paljon kulu-      delleen täytettäviin päällyksiin tai maksaa alem-
1691: tettujen juomien päällysten ympäristökuormi-          paa veroa, jos päällys on raaka-aineena hyödyn-
1692: tusta on pystytty merkittävästi vähentämään:          nettävä. Myös toiminnassa jo olevat kierrätysjär-
1693: palautusasteet ovat korkeita, uudelleen täytettä-     jestelmät ovat syrjimättömiä, eli ne ovat avoinna
1694: vät päällykset kiertävät jopa useita kymmeniä         kaikille asianomaisen alan yrityksille ja kohtele-
1695:                                               KK 768/1998 vp                                             3
1696: 
1697: vat maahantuotuja tuotteita samalla tavalla kuin        vain vähäisessä määrin. Luonnon kivennäisve-
1698: kotimaisia.                                             sien verovapaus edellyttäisi kuitenkin Euroopan
1699:    Kaikki kierrätysjärjestelmät perustuvat maa-         yhteisöjen lainsäädäntöön perustuvan syrjimät-
1700: hantuojien, valmistajien, kaupan ja asiakkaiden         tömyysperiaatteen mukaisesti sitä, että verosta
1701: vapaaehtoiseen toimintaan, eivätkä ne siis ole          olisi vapautettava myös vastaavat maahantuo-
1702: viranomaisten järjestämiä. Hakija voi itse perus-       dut kivennäisvedet. Olisi perusteltua olettaa, että
1703: taa kierrätysjärjestelmän tai liittyä usean yrityk-     kertakäyttöpakkausten edullisuuden vuoksi
1704: sen järjestelmään. Jos markkinoilla toimivat ta-        sekä kotimaiset valmistajat että maahantuojat
1705: hot perustavat vaatimukset täyttävän PET-pul-           lisäisivät niiden käyttöä. Koskajoidenkin virvoi-
1706: lojen materiaalinkeräysjärjestelmän, ovat pääl-         tusjuomien vapauttamisella virvoitusjuomave-
1707: lykset luonnollisesti alemman lisäveron piirissä.       rostaja täten myös kertakäyttöpäällysten lisäve-
1708:     Kuten samasta asiasta esitettyjen aikaisem-         rosta olisi haitallisia vaikutuksia juomapäällys-
1709: pien kirjallisten kysymysten vastauksissa on jo         ten ympäristötavoitteiden mukaiseen kierrätyk-
1710: käynyt ilmi, hallitus on useaan otteeseen selvittä-     seen yleensä, ei tällainen vapautus olisi tarkoi-
1711: nyt virvoitusjuomaveron lisäveron yleiseen toi-         tuksenmukainen ilman, että koko juomapak-
1712: mivuuteen liittyviä kysymyksiä. Hallitus on             kausten kierrätysjärjestelmän toimintaan liitty-
1713: myös tietoinen eräiden luonnon kivennäisvesien          vät kysymykset perusteellisesti selvitetään.
1714: verotukseen liittyvistä kysymyksistä. Virvoitus-           Tässä vaiheessa yllä esitetyn perusteella halli-
1715: juomaveron perusveroa ja lisäveroa kannetaan            tus katsoo, että virvoitusjuomaveron lisäveron
1716: vähittäismyyntipäällyksessä olevasta, luonnosta         periminen on perusteltua veron johdosta saavu-
1717: sellaisenaan saatavasta vedestä, jos se sisältää        tettujen positiivisten ympäristövaikutusten
1718: kivennäissuoloja vähintään 500 mg litraa kohden         vuoksi. Lisävero on keskeinen tekijä juomapak-
1719: taijos siihen on lisätty hiilihappoa. Hallitus ei ole   kausten ympäristötavoitteiden mukaisen kierrä-
1720: katsonut tarkoituksenmukaiseksi luonnon ki-             tyksen onnistumisessa. Hallituksen tarkoitukse-
1721: vennäisvesien, myös hiilihapotettujen, vapautta-        na on jatkossakin seurata juomapakkauksiin
1722: mista virvoitusjuomaverosta ja sen lisäverosta.         kohdistuvan virvoitusjuomaveron lisäveron
1723: On totta, että niitä vesiä, joita verovapaus koski-     yleistä toimivuutta ja mahdollisia muutostarpei-
1724: si, pakataan tällä hetkellä kertakäyttöpulloihin        ta kysyjän tarkoittamasta näkökulmasta.
1725:      Helsingissä 6 päivänä heinäkuuta 1998
1726: 
1727:                                                                               Ministeri Jouko Skinnari
1728: 4                                           KK 768/1998 vp
1729: 
1730: 
1731: 
1732: 
1733:                                         Tili Riksdagens Talman
1734: 
1735:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           nytt t.o.m. flera tiotals gånger och marknadsan-
1736: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           delarna för engångsförpackningar har förblivit
1737: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       låga.
1738: dagsman Timo Ihamäki undertecknade spörs-                Indirekt gäller för dryckesförpackningar ock-
1739: mål nr 768:                                           så statsrådets beslut om förpackningar och för-
1740:                                                       packningsavfall (962/1997). Det är viktigt att
1741:           Är engångsförpackningarna i ljuset av       också i fortsättningen fylla på dryckesförpack-
1742:        det ovan anförda en så reell miljöolägen-      ningar på nytt och återvinna materialet för att de
1743:        het att det lönar sig för Finland att uppbä-   mål som uppställts i statsrådets beslut skall upp-
1744:        ra hög skatt för emballagen, viiken utgör      nås.
1745:        ett hinder för lönsamhet och konkurrens,          Inom Europeiska unionen får nationella mil-
1746:        och därmed få saken på grund av en kla-        jöskatter inte förorsaka en snedvridning av kon-
1747:        gan prövad av EG-domstolen såsom ett           kurrensen eller hinder för handeln på den inre
1748:        protektionistiskt hinder för handeln på        marknaden. En central bestämmelse är artikel95
1749:        den inre marknaden?                            i grundfördraget som förbjuder att andra med-
1750:                                                       lemsstaters produkter behandlas skattemässigt
1751:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         på annat sätt än inhemska produkter och att
1752: anföra följande:                                      inhemsk produktion gynnas genom interna av-
1753:                                                       gifter. Förbudet mot skattediskriminering gäller
1754:     Tiliäggsaccis enligt lagen om sötsaks- och läs-   uttryckligen samma slags produkter, dvs. be-
1755: kedrycksaccis (1474/1994) uppbärs som ett eko-        skattningen av inhemska och importerade pro-
1756: nomiskt styrmedel för att minska på de avfalls-       dukter som lämpar sig för samma ändamål skall
1757: mängder och miljöolägenheter som följer av            vara neutral. En medlemsstat kan isin nationella
1758: dryckesförpackningarna. Accisen, som avser att        politik besluta om miljöskattebelastningen för
1759: styra konsumenternas beteende, har påförts så-        varje enskild produktgrupp utan att den skall
1760: dana dryckesgrupper i fråga om vilka man har          ställas i relation tili skattebelastningen av andra
1761: ansett sig kunna uppnå den största miljönyttan.       produktgrupper eller tili de miljöolägenheter
1762: Av skattetekniska orsaker och orsaker som hän-        som produkterna medför. Det är t.ex. möjligt att
1763: för sig tili övervakningen har skatten begränsats     en för miljön skadlig produkt lämnas obeskattad
1764: tili drycker som även i övrigt är accisbelagda. Vid   även om en ur miljösynpunkt mindre skadlig
1765: sidan av de läskedrycker och mineralvatten som        produkt från en annan produktgrupp skulle ha
1766: avses i lagen om sötsaks- och läskedrycksaccis        påförts miljöskatt- huvudsaken är att importe-
1767: uppbärs en motsvarande tiliäggsaccis som påförs       rade produkter inte diskrimineras i skattehän-
1768: av miljöskäl också, med stöd av lagen om accis på     seende inom en och samma produktgrupp. Det är
1769: alkohoi och alkoholdrycker (1471/1994), för öl        visserligen klart att det uppstår miljöolägenheter
1770: och andra alkoholdrycker i detaljhandelsför-          också av sådana dryckesförpackningar som inte
1771: packningar. Beskattningen av detaljhandelsför-        för närvarande omfattas av tiliäggsaccisen. Det
1772: packningar uppmuntrar dryckestiliverkare och          skulle i alla fall både av skattetekniska skäl och
1773: -importörer samt detaljhandeln att upprätthålla       av orsaker som hänför sig tili övervakningen vara
1774: påfyllnings- och materialåtervinningssystem.          mycket svårt att genomföra något slags miljö-
1775: Skattelagarna förutsätter ett system som grundar      styrning i form av en skatt när det gäller dessa
1776: sig på pant vilket å sin sida uppmuntrar konsu-       förpackningar.
1777: menterna att returnera de förbrukade förpack-            Den tiliäggsaccis som uppbärs utöver läske-
1778: ningarna tili detaljhandeln. Det är klart att man     drycksaccisen är icke-diskriminerande, dvs. im-
1779: tack vare skatten och kravet på pant avsevärt har     porterade läskedrycker beskattas på samma sätt
1780: lyckats minska miljöbelastningen tili följd av för-   som inhemska. De olika skatteklasserna innefat-
1781: brukade dryckesförpackningar: förpackningar           tar såväl inhemska som importerade drycker.
1782: returneras i hög grad, förpackningar påfylls på       Både de inhemska och utländska producenter
1783:                                              KK 768/1998 vp                                               5
1784: 
1785: som för närvarande berörs av tilläggsaccisen har       tillsatts, från läskedrycksaccis eller dess tilläggs-
1786: en möjlighet att slippa tilläggsaccisen genom att      accis. Det är sant att de vatten som skulle omfat-
1787: övergå till förpackningar som kan påfyllas på          tas av skattefrihet för närvarande endast i liten
1788: nytt eller också kan de få en lägre accis om för-      utsträckning förpackas i engångsflaskor. Skatte-
1789: packningarna kan återvinnas som råmaterial.            friheten för naturliga mineralvatten skulle likväl
1790: Inte heller de återvinningssystem som redan finns      enligt principen om icke-diskriminering i gemen-
1791: är diskriminerande eftersom de är öppna för alla       skapslagstiftningen förutsätta att också motsva-
1792: företag inom branschen i fråga och behandlar           rande importerade mineralvatten borde befrias
1793: importerade produkter på samma sätt som in-            från accisen. Det finns skäl att anta att både
1794: hemska.                                                inhemska tillverkare och importörer skulle öka
1795:     Alla återvinningssystem grundar sig på impor-      användningen av engångsförpackningar på
1796: törernas, tillverkarnas, affårernas och kundernas      grund av deras förmånlighet. Eftersom befrielse
1797: frivilliga verksamhet och de organiseras således       från läskedrycksaccis f6r vissa läskedrycker och
1798: inte av myndigheterna. Sökanden kan själv byg-         således också från den tilläggsaccis som påförs
1799: ga upp ett återvinningssystem eller ansluta sig till   engångsförpackningar rent allmänt skulle ha
1800: ett system som omfattar flera företag. Om aktö-        skadliga verkningar på den återvinning som in-
1801: rerna på marknaden bygger upp ett materialin-          går bland miljömålen för dryckesförpackningar,
1802: samlingssystem för PET-flaskor som uppfyller           skulle en sådan skattebefrielse inte vara ända-
1803: kraven påförs forpackningarna givetvis en lägre        målsenlig utan en grundlig utredning av alla de
1804: tilläggsaccis.                                         frågor som ansluter sig tili återvinningssystemen
1805:     Som det redan har framgått av de svar som          för dryckesförpackningar.
1806: givits på tidigare spörsmål i samma ärende har             Med anledning av det ovan anförda anser re-
1807: regeringen flera gånger utrett frågor i anslutning     geringen att det för närvarande är motiverat att
1808: tili hur läskedrycksaccisens tilläggsaccis fungerar    uppbära läskedrycksaccisens tilläggsaccis på
1809: i allmänhet. Regeringen är också medveten om           grund av de positiva miljöeffekter som man upp-
1810: vissa frågor som hänför sig tili beskattningen av      nått genom accisen. Tilläggsaccisen är en central
1811: naturliga mineralvatten. Läskedrycksaccisens           faktor när det gäller att lyckas med återvinningen
1812: grundaccis och tilläggsaccis uppbärs för sådant        i strävan att uppnå miljömålen i fråga om
1813: vatten i detaljhandelsförpackning som utvinns          dryckesförpackningar. Regeringens avsikt är att
1814: som sådant i naturen, om det innehåller minst          följa med hur tilläggsaccisen för dryckesförpack-
1815: 500 mg mineralsalter per liter eller om kolsyra har    ningar fungerar i allmänhet och uppmärksamma
1816: tillsatts i vattnet. Regeringen har inte ansett det    eventuella behov av ändringar ur den synvinkel
1817: vara ändamålsenligt att befria naturliga mineral-      som spörsmålsställaren avser.
1818: vatten, eller mineralvatten i vilka kolsyra har
1819:      Helsingfors den 6 juli 1998
1820: 
1821:                                                                               Minister Jouko Skinnari
1822:                                              KK 769/1998 vp
1823: 
1824: Skriftligt spörsmål 769
1825: 
1826: 
1827: 
1828: 
1829:                                     Pehr Löv /sv: Utvidgning av rätten tili rehabilitering
1830: 
1831: 
1832: 
1833:                                          Tili Riksdagens Talman
1834: 
1835:    Lagen om rehabilitering för personer som            rehabiliteringsrätten trots att de tjänat försvars-
1836: tjänstgjort i vissa uppdrag under Finlands krig        makten t.o.m. under åtskilliga år. Dessa personer
1837: har utvidgat den grupp människor som är berät-         är nu oroliga för att de aldrig kommer att få den
1838: tigad tili rehabilitering. Lagen inkluderar bl.a. de   rehabilitering de skulle behöva.
1839: personer som verkat i sjukvårdsuppgifter på för-          Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
1840: svarsmaktens vårdplatser. Gränsdragningarna i          ordning 37 § l mom. riksdagsordningen föreskri-
1841: lagen har dock visat sig vara onödigt snäva. Per-      ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
1842: soner som under krigenjobbat under samma tak,          följande spörsmål:
1843: meni olika uppgifter, har hamnat i olika katego-
1844: rier. Där sjuksköterskor och läkare verkat har                   Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
1845: också funnits ett flertal människor som haft                  ta för att utvidga den grupp människor
1846: köks- och städuppgifter. Dessa har blivit utanför             som är berättigad tili rehabilitering?
1847: 
1848:      Helsingforsden 16 juni 1998
1849: 
1850:                                                Pehr Löv /sv
1851: 
1852: 
1853: 
1854: 
1855: 280043
1856: 2                                          KK 769/1998 vp
1857: 
1858: Kirjallinen kysymys 769                                                                   Suomennos
1859: 
1860: 
1861: 
1862: 
1863:                                   Pehr Löv /r: Kuntoutukseen oikeutettujen piirin laajentamisesta
1864: 
1865: 
1866: 
1867:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
1868: 
1869:    Laki eräissä Suomen sotiin liittyneissä tehtä-    matta, että he ovat palvelleet puolustusvoimia
1870: vissä palvelleiden kuntoutuksesta on laajentanut     jopa useiden vuosien aikana. Nämä henkilöt ovat
1871: kuntoutukseen oikeutettujen ryhmää. Lain pii-        nyt huolissaan siitä, saavatko he koskaan tarvit-
1872: riin kuuluvat mm. puolustusvoimien hoitopai-         semaansa kuntoutusta.
1873: koissa sairaanhoitotehtävissä toimineet. Lain ra-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1874: janvedot ovat kuitenkin osoittautuneet tarpeet-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1875: toman ahtaiksi. Sotien aikana saman katon alla,      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1876: tosin eri tehtävissä työskennelleet ovat joutuneet   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1877: eri ryhmiin. Sairaanhoitajien ja lääkäreiden toi-
1878: mipaikoilla on myös ollut useita henkilöitä keit-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1879: tiö- ja siivoustehtävissä. Nämä ihmiset ovatjää-            ryhtyä laajentaakseen kuntoutukseen oi-
1880: neet kuntoutusoikeuden ulkopuolelle siitä huoli-            keutettujen henkilöiden ryhmää?
1881: 
1882:      Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1998
1883: 
1884:                                              Pehr Löv /r
1885:                                              KK 769/1998 vp                                             3
1886: 
1887: 
1888: 
1889: 
1890:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
1891: 
1892:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tunnus (asetus 256/1988). Valtion talousarvioon
1893: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          saatiin vuonna 1977 erillinen määräraha veteraa-
1894: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        nikuntoutusta varten. Tällöin veteraaniväestöä
1895: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pehr Lö-          oli noin 347 000 ja vuoden 1997 alussa heitä oli
1896: vin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o            196 204.
1897: 769:                                                      Veteraanikuntoutusmäärärahoista kuntou-
1898:                                                        tusta saavat ikääntyvät nopeasti. Vuoden 1977
1899:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          alussa veteraaniväestöstä alle 75-vuotiaita oli
1900:        ryhtyä laajentaakseen kuntoutukseen oi-         vielä 80 000, vuoden 1999 lopussa on arvioitu
1901:        keutettujen henkilöiden ryhmää?                 heitä olevan enää alle 30 000. Naisveteraanien
1902:                                                        ikärakenne on miehiä nuorempi. Vuoden 1996
1903:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            lopussa veteraaneista 96,7% oli täyttänyt 70
1904: taen seuraavaa:                                        vuotta ja 25,5% oli yli 80-vuotiaita. Veteraani-
1905:                                                        kuntoutuksen käynnistyessä 1977 oli veteraanien
1906:     Sodissa vammautuneiden kuntoutus on pe-            keski-ikä n. 63 vuotta ja sodan päättymisestä oli
1907: rustunut sotilasvammalakiin (404/1948) ja lain         kulunut 30 vuotta.
1908: perusteella annettuun asetukseen. Vuonna 1976              Erillislakien pohjalta annettava kuntoutus
1909: sosiaali- ja terveysministeriö asetti työryhmän,       laajeni, kun laki eräissä Suomen sotiin liittyneis-
1910: jonka tehtävänä oli selvittää, onko lääketieteelli-    sä tehtävissä palvelleiden kuntoutuksesta (1039/
1911: siä tai sosiaalisia perusteita erityisesti sotavete-    1997) tuli voimaan. Tätä lakia sovelletaan niihin
1912: raaneille tarkoitettujen terveydenhuolto- ja kun-      veteraaneihin, jotka ovat oikeutettuja rintama-
1913: toutuspalvelujen järjestämiseksi, ja mikäli osoit-     sotilastunnukseen, rintamapalvelutunnukseen
1914: tautuu tarpeelliseksi, pyrkiä järjestämään sota-       tai rintamatunnukseen, mutta eivät ole hakeneet
1915: veteraaneille tarkoitettuja terveydenhuolto- ja        sitä määräaikaan 31.12.1994 mennessä. Lisäksi
1916: kuntoutuspalveluja sekä laatia selvitys tarvitta-      lakia sovelletaan vuosien 1939-1945 sotien ai-
1917: vien palvelujen määrästä ja kustannuksista. Työ-       kana ulkomaalaisena vapaaehtoisena varsinai-
1918: ryhmän suorittaman selvitystyön perusteella to-        siin sotatoimiin Suomen puolustusvoimien jou-
1919: dettiin, että veteraaniväestön keskuudessa tehty-      koissa osallistuneisiin,jotka asuvat Suomessa tai
1920: jä tutkimuksia on suoritettu vähän ja ne perustu-      entisen Neuvostoliiton alueella, henkilöihin, jot-
1921: vat useimmiten veteraanien subjektiivisiin tunte-      ka puolustusvoimien alaisina ovat osallistuneet
1922:  muksiin. Tutkimusten vähäisyyden syynä on to-         merimiinojen raivaukseen tai raivausesteiden
1923: dennäköisesti ollut vaikeus löytää Suomesta sa-        purkamiseen merivoimien alueyksiköissä tai
1924:  manikäistä vertailuryhmää, jonka jäsenet eivät        maamiinojen raivaukseen Pohjois-Suomessa,
1925:  ole suorittaneet rintamapalvelusta ja joka muu-       henkilöihin, jotka ovat vuosien 1939-1945 so-
1926:  ten vastaisi tutkimuskohteeksi valittua rintama-      tien aikana palvelleet sairaanhoitotehtävissä
1927:  sotilasjoukkoa. Kansanterveyslain voimaantu-          puolustusvoimien hoitopaikassa, ja henkilöihin,
1928:  lon jälkeen kunnissa käynnistyneiden veteraa-         jotka vuosien 1939-1945 sotien aikana ovat pal-
1929:  nien terveystarkastusten tulosten pohjalta voitiin    velleet puolustusvoimien koulutuskeskuksessa
1930:  kuitenkin päätyä johtopäätökseen, että yhteis-        asevelvollisuuslain (219/1932) nojalla määrättyi-
1931:  kunnalla on erityisiä velvollisuuksia veteraaneja     nä. Kuntoutukseen pääsy edellyttää todistusta,
1932:  kohtaan.                                              jonka saa hakemuksesta Sota-arkistosta. Valtion
1933:     Rintamaveteraanikuntoutus perustuu lakiin          talousarviossa on erillinen määräraha lain to-
1934:  rintamaveteraanien kuntoutuksesta (118411988).        teuttamista varten. Vuoden 1998 talousarviossa
1935:  Veteraanikuntoutusta voi saada henkilö, jolla on      oleva 5 miljoonan markan määräraha on osoitet-
1936:  rintamasotilastunnus (asetus 772/1969), rinta-        tu Raha-automaattivarojen tuotosta. Kuntou-
1937:  mapalvelutunnus (asetus 554/1978) tai rintama-        tukseen otettavan hyväksyy ja määrärahojen
1938: 4                                          KK 769/1998 vp
1939: 
1940: jaon toteuttaa Valtiokonttori. Tämän määrära-        projekti "Ikääntyvä veteraani - itsenäinen sel-
1941: han piirissä olevista nuorin ikäluokka on v.l944     viytyminen", jossa on mukana yli 30 veteraani-
1942: asevelvollisuuslain alaisena koulutuksessa olleet,   kuntoutusta antavaa toimintayksikköä.
1943: jotka ovat tänä vuonna 72-vuotiaita ja sodan            Veteraaneilla on mahdollisuus saada kuntou-
1944: päättymisestä on kulunut 53 vuotta.                  tusta 1-5 vuoden välein riippuen veteraanin
1945:    Veteraanien elämänolosuhteita, toimintaky-        omasta kunnosta ja asuinkunnan muiden vete-
1946: kyisyyttä ja sairastavuutta on tutkittu 1990-lu-     raanien kunnosta. Mikäli veteraanien kuntou-
1947: vulla useissa eri tutkimuksissa ja selvityksissä.    tuskiertoa lisättäisiin kaikille kerran vuodessa
1948: Tutkimusten mukaan kotona asuvien veteraa-           tapahtuvaksi, olisi kuntoutukseen varattavan
1949: nien terveys ja toimintakyky poikkeavat vain vä-     määrärahan tarve yli miljardi markkaa. Nykyi-
1950: hän samanikäisen laitosten ulkopuolella asuvan       sessä taloudellisessa tilanteessa on mahdotonta
1951: väestön terveydestä ja toimintakyvystä. Veteraa-     tehdä päätöstä kuntoutuksen merkittävästä laa-
1952: nien saamaa kuntoutusta on lisääntyvässä mää-        jentamisesta ilman perusteellista tutkimusta sii-
1953: rin kehitettykin sellaisiin kuntoutusmuotoihin,      tä, ovatko jotkin ryhmät muita huonommassa
1954: joista on ikääntyneelle väestölle hyötyä. Meneil-    asemassa kuntoutuksen saajina. Väestössä on
1955: lään on mm. Raha-automaattiyhdistyksen ra-           monia erityisryhmiä kyselyssä mainitun ryhmän
1956: hoittamana veteraanikuntoutuksen kehittämis-         lisäksi.
1957: 
1958:      Helsingissä 2 päivänä heinäkuuta 1998
1959: 
1960:                                                                   Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
1961:                                              KK 769/1998 vp                                              5
1962: 
1963: 
1964: 
1965: 
1966:                                           Tili Riksdagens Talman
1967: 
1968:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             veteranrehabiliteringen. Vid den tidpunkten var
1969: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             antalet veteraner ca 347 000 och i början av 1997
1970: medlem av statsrådet översänt fOljande av riks-         uppgick veteranerna tili 196 204 personer.
1971: dagsman Pehr Löv undertecknade spörsmål nr                 De som får rehabilitering genom veteranreha-
1972: 769:                                                    biliteringsanslagen åldras i snabb takt. 1 början
1973:                                                         av 1977 fanns det ännu 80 000 veteraner som var
1974:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          yngre än 75 år. Detta antal bedöms vid utgången
1975:        ta för att utvidga den grupp människor           av 1999 ha sjunkit tili under 30 000. De kvinnliga
1976:        som är berättigad tili rehabilitering?           veteranerna har en yngre åldersstruktur än män-
1977:                                                         nen. Vid utgången av 1996 hade 96,7% av vete-
1978:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           ranerna fyllt 70 år, medan 25,5 % var äldre än 80
1979: anföra följande:                                        år. När veteranrehabiliteringen inleddes 1977-
1980:                                                         30 år hade då förflutit sedan kriget upphörde -
1981:    Rehabiliteringen av dem som skadades i kri-          var veteranernas genomsnittsålder ca 63 år.
1982: gen har grundat sig på lagen om skada, ådragen i           Den på separata lagar baserade rehabilitering-
1983: militärtjänst (404/1948) och den fOrordning som         en utvidgades i och med att lagen om rehabilite-
1984: getts med stöd av lagen. År 1976 tilisatte social-      ring för personer som tjänstgjort i vissa uppdrag
1985: och hälsovårdsministeriet en arbetsgrupp som            under Finlands krig (1039/1997) trädde i kraft.
1986: fick i uppdrag att reda ut om det finns medicinska      Lagen tiliämpas på de veteraner som är berätti-
1987: eller sociala grunder för anordnande av hälso-          gade tili frontmannatecken, fronttjänsttecken el-
1988: och sjukvårdstjänster samt rehabiliteringstjäns-        ler fronttecken, men som inte ansökt om det inom
1989: ter avsedda fOr framför allt krigsveteranerna           utsatt tid, dvs. senast den 31 december 1994.
1990: samt att - om dylika behov ansågs föreligga -           Lagen tillämpas dessutom på den som under
1991: försöka anordna sådana tjänster för krigsvete-          krigen 1939-1945 har varit utländsk frivillig och
1992: ranerna och dessutom utreda omfattningen och            deltagit i de egentliga krigshand1ingarna inom
1993: kostnaderna i fråga om de nödvändiga tjänster-          finska försvarsmaktens trupper och är bosatt i
1994: na. Arbetsgruppen konstaterade att bara ett fåtal       Finland eller inom det forna Sovjetunionens om-
1995: undersökningar hade gjorts bland veteranerna,           råde, på den som underställd försvarsmakten har
1996: och att dessa undersökningar i regel baserade sig       de1tagit i röjningen av sjöminor eller i desarme-
1997: på veteranernas subjektiva uppfattningar. Att           ringen av röjningshinder i sjöstridskrafternas far-
1998: antalet undersökningar varit så lågt har antagli-       tygsenheter eller i röjningen av landminor i
1999: gen berott på att det varit svårt att i Finland finna   norra Finland, på den som under krigen 1939-
2000: enjämförelsegrupp som representerar samma ål-           1945 har verkat i sjukvårdsuppgifter på försvars-
2001: derskategori, men som inte har tjänstgjort vid          maktens vårdplatser samt på den som under kri-
2002: fronten och ändå hade motsvarat den grupp               gen 1939-1945 med stöd av värnpliktslagen
2003: frontsoldater som valts som undersöknings-              (21911932) beordrats tili tjänstgöring vid någon
2004: grupp. Med Iedning av de hälsokontroller som i          av försvarsmaktens skolningscentraler. För att få
2005: fråga om veteranerna sattes igång i kommunerna          rehabilitering skall sökanden förete ett intyg som
2006: efter folkhälsolagens ikraftträdande kunde man          på ansökan ges av Krigsarkivet. Statsbudgeten
2007: dock dra den slutsatsen att samhället har särskil-      upptar ett särskilt ans1ag för ersättande av kost-
2008: da skyldigheter gentemot veteranerna.                   naderna enligt ovan nämnda lag. Det anslag på 5
2009:     Frontveteranrehabiliteringen grundar sig på         milj. mk som ingår i budgeten för 1998 har anvi-
2010: Iagen om rehabilitering av frontveteraner (1184/        sats ur Penningautomatföreningens avkastning.
2011:  1988). Veteranrehabilitering kan ges den som har       Den som utses för rehabilitering godkänns av
2012: tilldelats frontmannatecken (förordning 772/            statskontoret. Statskontoret handhar också för-
2013:  1969), fronttjänsttecken (förordning 55411978)         delningen av anslagen. Av dem som omfattas av
2014: eller fronttecken (förordning 256/1988). 1 stats-       detta anslag är den yngsta åldersklassen de som
2015: budgeten fick man 1997 in ett särskilt anslag för       1944 var i skolning enligt värnpliktslagen och
2016: 6                                          KK 769/1998 vp
2017: 
2018: som i år, när 53 år förflutit sedan kriget upphör-   finansieras av Penningautomatföreningen, deltar
2019: de, är 72 år gamla.                                  mer än 30 av de verksamhetsenheter som erbju-
2020:    Veteranernas levnadsförhållanden, funktions-      der veteranrehabilitering.
2021: förmåga och sjukfrekvens har på 1990-talet varit        Veteranerna har möjlighet att få rehabilitering
2022: föremål för ett flertal undersökningar och utred-    med 1-5 års mellanrum beroende på veteranens
2023: ningar. Undersökningarna visar att hälsan och        egen kondition och konditionen i fråga om de
2024: funktionsförmågan i fråga om de veteraner som        andra veteranerna i boningskommunen. Om alla
2025: bor hemma avviker endast litet från hälsan och       veteraner skulle ges rehabilitering en gång om
2026: funktionsförmågan hos den del av befolkningen        året, skulle detta leda tili ett anslagsbehov på över
2027: som är i samma ålder och som inte bor på anstalt.    en miljard mark. 1 den nuvarande ekonomiska
2028: Veteranrehabiliteringen har i allt högre grad ut-    situationen är det omöjligt att fatta beslut om en
2029: vecklats i riktning mot sådana rehabiliteringsfor-   avsevärd utvidgning av rehabiliteringen utan att
2030: mer som gagnar den åldrande befolkningen. För        man först noggrant kartlägger om det finns vissa
2031: utvecklande av veteranrehabiliteringen pågår         grupper som är i sämre ställning än andra när det
2032: som bäst projektet "lkääntyvä veteraani -itse-       gäller att få rehabilitering. Utöver de grupper
2033: näinen selviytyminen" (Den åldrande veteranen        som nämns i spörsmålet finns det i samhället
2034: - att klara sig självständigt). 1 projektet, som     många andra specialkategorier.
2035: 
2036:      Helsingfors den 2 juli 1998
2037: 
2038:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
2039:                                            KK 770/1998 vp
2040: 
2041: 
2042: Kirjallinen kysymys 770
2043: 
2044: 
2045: 
2046: 
2047:                                    Raimo Vistbacka /ps: Työntekijän liittymisestä ammattiliittoon tai
2048:                                       sen työttömyyskassaan
2049: 
2050: 
2051:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
2052: 
2053:      Pohjanmaalainen ammattikoulutuksen saa-          herättää ihmetystä. On eriskummallista, että työ-
2054: nut metallityöntekijä oli erään alueella toimivan     paikan ammattiosasto ja jokin ammattiliitto saa-
2055: metallialan yrityksen palveluksessa asentajana        vat ilman seuraamuksia painostaa ihmisiä liitty-
2056: ensin kuuden ja sen jälkeen viiden kuukauden          mään ammattiliittoon ja uhata työnantajaa la-
2057: määräaikaisessa työsuhteessa. Työnantaja esitti       kolla tai ulosmarssilla, mikäli liittoon kuuluma-
2058: työsuhteen vakinaistamista ja henkilö oli valmis      ton henkilö palkataan. Tämä sotii räikeästi yh-
2059: tekemään pysyvän sopimuksen. Kyseisessä yri-          distymisvapautta ja työrikoslain 5 §:n määräyk-
2060: tyksessä toiminut Metalliliiton pääluottamus-         siä vastaan. Näyttäisi ilmeiseltä, että työsuojelu-
2061: mies vaati tuolloin henkilöä liittymään jäseneksi     piiri ja työministeriö, joille työntekijöiden oi-
2062: ammattiliittoon ja sen työttömyyskassaan, sillä       keuksien valvonta kuuluvat, ovat laiminlyöneet
2063: asentaja kuului vain yksityiseen työttömyyskas-       tehtäviään olemalla passiivisia työntekijän pyy-
2064: saan. Henkilö ei halunnut tähän suostua järjes-       täessä apua häntä kohtaan esiintyneeseen pai-
2065: täytymisen vapauden nimissä. Tuolloin ammat-          nostukseen. Näin ei saisi lain mukaan tapahtua ja
2066: tiosasto uhkasi ulosmarssilla, mikäli asentaja        jonkin tahon tulisi kantaa vastuu asiasta.
2067: otettaisiin yrityksen palvelukseen. Tämän jäl-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2068:  keen työnantaja taipui ja asentajajäi työttömäk-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2069:  si.                                                  nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2070:      Työpaikan pääluottamusmies on myöntänyt          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2071:  asentajan palkkaamiseen liittyvän ulosmarssiuh-
2072:  kauksen oikeaksi ja tätä kautta painostusta työn-               Onko Hallitus tietoinen, että työsuoje-
2073:  antajaa kohti tapahtuneen. Asentaja haki tämän              lupiirit ja työministeriö laiminlyövät vir-
2074: jälkeen apua työsuojelupiiristä, työministeriöstä            kavelvoitettaan suojella työntekijöitä yh-
2075:  ja Iakimieheltä. Mikään taho ei kuitenkaan ha-              distymisvapautta loukkaavalta ammatti-
2076:  lunnut tai uskaltanut puuttua tapahtuneeseen la-            liittoihin tai niiden työttömyyskassoihin
2077:  kimiestä lukuun ottamatta, mutta hänkin piti                liittymiseen painostukseltaja työnantajia
2078:  vahingonkorvausvaateen läpimenoa epätoden-                  ulosmarsseilla uhkailulta, sekä
2079:  näköisenä. Työsuojelupiiri otti yhteyttä Metalli-               mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
2080:  liiton paikalliseen asiamieheen, mutta se eijohta-          lain määräysten toteutumiseksi tässä
2081:   nut mihinkään.                                             asiassa?
2082:       Työsuojelupiirin toiminta tässä tapauksessa
2083: 
2084:       Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1998
2085: 
2086:                                           Raimo Vistbacka /ps
2087: 
2088: 
2089: 
2090: 
2091:  280043
2092: 2                                            KK 770/1998 vp
2093: 
2094: 
2095: 
2096: 
2097:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
2098: 
2099:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Työntekijöiden ammatillinen yhdistymisva-
2100: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           paus, joka käsittää sekä oikeuden kuulua yhdis-
2101: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         tykseen että oikeuden olla liittymättä johonkin
2102: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo              yhdistykseen, on yksi kansalaisten keskeisiä pe-
2103: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-           rusoikeuksia. Tämän oikeuden loukkaamiselta
2104: sen n:o 770:                                            myös työsuojeluviranomaiset ovat velvollisia
2105:                                                         suojaamaan työntekijöitä. Työsuojeluviran-
2106:            Onko Hallitus tietoinen, että työsuoje-      omaisten tarkastustoiminnassa näyttökysymyk-
2107:        lupiirit ja työministeriö laiminlyövät vir-      set tämäntapaisissa asioissa saattavat kuitenkin
2108:        kavelvoitettaan suojella työntekijöitä yh-       olla erittäin ongelmallisia. Todistajia voi olla
2109:        distymisvapautta loukkaavalta ammatti-           hankala löytää. Työnantaja voi olla haluton
2110:        liittoihin tai niiden työttömyyskassoihin        myöntämään häneen kohdistuneen painostuk-
2111:        liittymiseen painostukselta ja työnantajia       sen, koska myöntäessään taipuneensa painos-
2112:        ulosmarsseilla uhkailulta, sekä                  tukseen työnantaja samalla myöntää syyllisty-
2113:            mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä          neensä työsyrjintään, joka on järjestäytymisva-
2114:        lain määräysten toteutumiseksi tässä             pauden loukkaamista ankarammin rangaistava
2115:        asiassa?                                         teko. Näistä käytännön mahdollisista vaikeuk-
2116:                                                         sista huolimatta työsuojeluviranomaisten on toi-
2117:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            mittava kaikin käytettävissään olevin keinoin
2118: vasti seuraavaa:                                        järjestäytymisvapauden turvaamiseksi, eivätkä
2119:                                                         ne saa laiminlyödä tätä velvoitettaan. Tietooni ei
2120:    Työsuhteeseen liittyvät asiat voivat olla herk-      ole tullut tätä koskevia laiminlyöntejä.
2121: kiä asioita työntekijän yksityisyyden kannalta.             Jotta tässä kysytyssä tapauksessa työsuojelu-
2122: Työntekijä haluaa useasti työsuojelupiiristä asi-        piiri olisi voinut tehdä syyttäjälle ilmoituksen
2123: aansa liittyvää tietoa, mutta ei halua asiansa kä-      työntekijöiden järjestäytymisvapauden loukkaa-
2124: sittelemistä siten, että hänet voidaan tunnistaa.        misesta, olisi se edellyttänyt asian perusteellista
2125: Työsuojelupiiri ei voi ilman työntekijän lupaa           tutkimista ja selvittämistä sitä ennen. Sitä työ-
2126: selvitellä hänen ilmoittamiaan asioita siten, että       suojelupiiri ei taas olisi voinut tehdä loukkaa-
2127: työntekijän henkilöllisyys paljastuu. Rikkomuk-          matta ilmoittajan suojaa. Halutessaan asian-
2128: sesta työsuojelupiirille ilmoittavan nimi on pidet-      omistaja olisi voinut pyytää työsuojelupiiriitä
2129: tävä salassa. Pelkän puhelinsoiton perusteella,          toimenpiteitä tai olisi voinut tehdä itse rikosil-
2130: jos asiakas ei sitä erikseen pyydä, ei asioita voida     moituksen. Näin ei kuitenkaan tapahtunut. Sen
2131: aina ryhtyä selvittämään tarkemmin. Tällaisissa          vuoksi katson, että työsuojelupiiri on tässä ta-
2132: asioissa on myös otettava huomioon se, mikä              pauksessa tehnyt asianmukaisesti sen, mikä on
2133: vaikutus työsuojelupiirin asiakaskuntaan olisi           ollut tarkoituksenmukaista yhteydenoton perus-
2134: sillä, että mahdollisesti pelkäksi tiedusteluksi tar-    teella arvioiden. Työntekijän oikeudesta ja mah-
2135: koitetusta kyselystä ryhdyttäisiin välittömästi          dollisuudesta saada apua ja neuvoja työsuojelu-
2136: selvittelemään henkilön työhön liittyviä asioita         viranomaisilta siten, että hänen yksityisyytensä
2137: hänen itsensä sitä haluamatta. Pahimmillaan se           turvataan, on tarpeen vastaisuudessakin huoleh-
2138: merkitsisi sitä, etteivät työntekijät edes uskaltaisi    tia käytännön valvontatyössä.
2139: kysellä työsuojelupiiristä neuvoja.
2140: 
2141:      Helsingissä 7 päivänä heinäkuuta 1998
2142: 
2143:                                                             Ministeri Terttu Huttu-Juntusen sijainen,
2144:                                                          sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
2145:                                              KK 770/1998 vp                                                3
2146: 
2147: 
2148: 
2149: 
2150:                                          Tili Riksdagens Talman
2151: 
2152:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                Arbetstagarnas fackliga föreningsfrihet, som
2153: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             omfattar såväl rätt att höra tili en förening som
2154: med1em av statsrådet översänt följande av riks-         rätt att inte ansluta sig tili en förening, är en av
2155: dagsman Raimo Vistbacka undertecknade                   medborgarens centrala grundläggande rättighe-
2156: spörsmål nr 770:                                        ter. Också arbetarskyddsmyndigheterna är skyl-
2157:                                                         diga att skydda arbetstagarna mot kränkning av
2158:           Är Regeringen medveten om att arbe-           denna rättighet. När det gäller arbetarskydds-
2159:        tarskyddsdistrikten och arbetsministeriet        myndigheternas granskningsverksamhet kan be-
2160:        försummar sina tjänsteåligganden när det         visningen i denna typ a v frågor dock vara mycket
2161:        gäller att skydda arbetstagarna mot fack-        problematisk. Det kan vara svårt att få tag på
2162:        förbund som kränker föreningsfriheten            vittnen. En arbetsgivare kan vara oviliig att med-
2163:        och mot påtryckningar för att fä arbetsta-       ge att han blivit utsatt för påtryckning, eftersom
2164:        garna att ansluta sig tili deras arbetslös-      arbetsgivaren om han medger att han gett efter
2165:        hetskassor samt att skydda arbetsgivarna         för påtryckning samtidigt medger att han gjort
2166:        mot hot om uttåg i protest, samt                 sig skyldig tili diskriminering i arbetslivet, en
2167:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         handling som bestraffas hårdare än kränkning a v
2168:        för att lagens bestämmelser skall iakttas i      organisationsfriheten. Trots dessa eventuella
2169:        denna fråga?                                     praktiska svårigheter skall arbetarskyddsmyn-
2170:                                                         digheterna genom alla tili buds stående medel
2171:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           verka för att trygga organisationsfriheten, och de
2172: anföra följande:                                        får inte försumma denna skyldighet. Några såda-
2173:                                                         na försummelser har inte kommit tili min känne-
2174:    Frågor som gäller arbetsförhållandet kan vara        dom.
2175: känsliga med tanke på arbetstagarens integritet.           1 det nu aktuella fallet skulle det, för att arbe-
2176: Arbetstagaren vill ofta ha information i sin sak        tarskyddsdistriktet skulle ha kunnat anmäla
2177: från arbetarskyddsdistriktet, men han vili inte att     kränkningen av arbetstagarnas organisationsfri-
2178: ärendet behandlas så, att han kan kännas igen.          het tili åklagare, ha krävts att saken före det
2179: Arbetarskyddsdistriktet kan inte utan arbetsta-         skulle ha undersökts och utretts grundligt. Det
2180: garens tillstånd utreda hans frågor så att hans         skulle arbetarskyddsdistriktet åter inte ha kun-
2181: identitet avslöjas. Namnet på den som anmäler           nat göra utan att kränka anmälarens integritet.
2182: en förseelse tili arbetarskyddsdistriktet skall hål-    Målsäganden skulle, om han så skulle ha önskat,
2183: las hemligt. Det är inte alltid möjligt att närmare     ha kunnat be arbetarskyddsdistriktet vidta åtgär-
2184: börja utreda en fråga enbart på basis av ett tele-      der eller själv ha kunnat göra polisanmälan. Så
2185: fonsamtal, om inte klienten särskilt ber om detta.      skedde dock inte. Därför anser jag att arbetar-
2186: 1dessa frågor bör man också beakta viiken effekt        skyddsdistriktet i detta fall har handlat på ett
2187: det skulle ha på arbetarskyddsdistriktets klienter      behörigt och ändamålsenligt sätt med beaktande
2188: om en förfrågan som gjorts enbart i syfte att få        av den förfrågan som gjorts. Det är nödvändigt
2189: upplysningar omedelbart skulle leda tili utred-         att också framöver i det praktiska övervaknings-
2190: ningar som gäller en persons arbete, utan att han       arbetet trygga arbetstagarens rätt och möjlighe-
2191: själv önskar det. 1 värsta fall kunde detta leda tili   ter att få hjälp och råd av arbetarskyddsmyndig-
2192: att en arbetstagare inte ens vågar fråga arbetar-       heterna på ett sådant sätt att hans integritet inte
2193: skyddsdistriktet om råd.                                kränks.
2194: 
2195:      Helsingforsden 7 juli 1998
2196: 
2197:                                                 Ställföreträdare för minister Terttu Huttu-Juntunen,
2198:                                                      social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
2199:                                            KK 771/1998 vp
2200: 
2201: Kirjallinen kysymys 771
2202: 
2203: 
2204: 
2205: 
2206:                                   Janina Andersson /vihr: Vapaana kuljeskelevien kissojen aiheutta-
2207:                                       mista haitoista
2208: 
2209: 
2210:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
2211: 
2212:    Kissat ovat ihania lemmikkejä, mutta vapaa-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2213: na metsästäessään näin keväällä ne tuottavat         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2214: ongelmia muille eläimille. Etenkin pikkulinnut       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2215: saavat kärsiä kissojen metsästysvietistä. Poikaset   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2216: jäävät kuolemaan yksin pesäänsä, kun emo on
2217: jäänyt kissan kynsiin.                                         Onko Hallitus tietoinen vapaana kul-
2218:    Tämä asetelma aiheuttaa monissa ihmisissä                jeskelevien kissojen aiheuttamista hai-
2219: turhaa vihaa kissoja kohtaan, sillä ongelmahan              toista linnunpoikasille ja olisiko siihen
2220: ei ole kissa, vaan ihminen, joka päästää kissansa           mahdollista löytää ratkaisua?
2221: vapaasti riehumaan keväällä.
2222: 
2223:      Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1998
2224: 
2225:                                        Janina Andersson /vihr
2226: 
2227: 
2228: 
2229: 
2230:  280043
2231: 2                                         KK 771/1998 vp
2232: 
2233: 
2234: 
2235: 
2236:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
2237: 
2238:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      lakiin sisällytettiin eräitä kissaa koskevia sään-
2239: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       nöksiä. Villiintyneeseen kissaan sovelletaan lain
2240: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     mukaan, mitä rauhoittamattomista eläimistä
2241: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Janina         säädetään. Laki sisältää säännöksen siitä, että
2242: Anderssonin näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      alueen omistajana tai haltijalla on oikeus pyydys-
2243: sen n:o 771:                                        tää tai tappaa alueellaan oleva rauhoittamaton
2244:                                                     eläin. Sama koskee metsästysoikeuden haltijaa ja
2245:           Onko Hallitus tietoinen vapaana kul-      metsästysluvan saanutta, jollei vuokrasopimuk-
2246:        kevien kissojen aiheuttamista haitoista      sesta tai luvasta muuta johdu.
2247:        linnunpoikasille ja olisiko siihen mahdol-       Edellä mainittuun viitaten maa- ja metsäta-
2248:        lista löytää ratkaisua?                      lousministeriö katsoo, että voimassa olevat met-
2249:                                                     sästyslainsäädännön säännökset mahdollistavat
2250:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        villiintyneen kissan aiheuttamien haittojen vä-
2251: vasti seuraavaa:                                    hentämiseen tai estämiseen poistamalla haitalli-
2252:                                                     set villiintyneet kissat. Maa- ja metsätalousminis-
2253:   Uusi metsästyslaki (615/1993) tuli voimaan        teriö katsoo kuitenkin, että perimmäinen vastuu
2254: 1 päivänä elokuuta 1993. Vapaana luonnossa          kissan pitämisestä ja kysymyksessä esitettyjen
2255: kulkevien kissojen aiheuttamat haitat olivat tie-   haittojen välttämisestä kuuluu kissan omistajal-
2256: dossa lakia säädettäessä. Tästä syystä metsästys-   le.
2257: 
2258:      Helsingissä 25 päivänä kesäkuuta 1998
2259: 
2260:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
2261:                                          KK 771/1998 vp                                            3
2262: 
2263: 
2264: 
2265: 
2266:                                       Till Riksdagens Talman
2267: 
2268:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        stadgandena om icke fredade djur på en förvildad
2269: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande        katt. Lagen innehåller en bestämmelse om att den
2270: medlem av statsrådet översänt följande av riks-    som äger eller innehar ett område har rätt att
2271: dagsman Janina Andersson undertecknade             fånga eller döda icke fredat djur som befinner sig
2272: spörsmål nr 771 :                                  på hans område. Samma rätt har även den som
2273:                                                    innehar jakträtten genom avtal om jaktarrende
2274:           Är Regeringen medveten om de skador      och den som fått jakttillstånd, om inte något
2275:        fritt strövande katter förorsakar fågel-    annat följer av arrendeavtalet eller tillståndet.
2276:        ungar och finns det möjligen någon lös-        Hänvisande tili det ovan sagda finner jord-
2277:        ning på detta problem?                      och skogsbruksministeriet, att gällande bestäm-
2278:                                                    melser i jaktlagstiftningen gör det möjligt att
2279:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      minska eller avvärja av förvildade katter förorsa-
2280: anföra fö1jande:                                   kade skador genom att ta bort skadegörande
2281:                                                    förvildade katter. Jord- och skogsbruksministe-
2282:    Den nya jakt1agen (61511993) trädde i kraft     riet anser dock att ansvaret för hållandet av katt
2283: den 1 augusti 1993. De prob1em fritt i naturen     och för att i spörsmålet påtalade skador skall
2284: strövande katter förorsakar var kända då 1agen     kunna undvikas i sista hand vilar på kattens
2285: stiftades. Därför intogs vissa bestämme1ser gä1-   ägare.
2286: 1ande katter i jaktlagen. Enligt 1agen tillämpas
2287:      Helsingforsden 25 juni 1998
2288: 
2289:                                                     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
2290:                                           KK 772/1998 vp
2291: 
2292: Kirjallinen kysymys 772
2293: 
2294: 
2295: 
2296: 
2297:                                  Janina Andersson /vihr: Työmarkkinatuen ongelmallisuudesta yh-
2298:                                      teishaussa
2299: 
2300: 
2301:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
2302: 
2303:     Tällä vaalikaudella olemme muuttaneet lakia     peritään niissä sisäänpääsykokeissa,joissa suori-
2304: työmarkkinatuesta. Tavoitteena oli aktivoida        tetaan psykologisia testejä. Sosiaali- ja terveys-
2305: kaikki alle 20-vuotiaat hakeutumaan töihin tai      alalla sekä kaupan- ja hallinnon aloilla nämä
2306: opiskelemaan. Uusi käytäntö on valitettavasti       testit ovat yleisiä.
2307: aiheuttanut myös harmia useille nuorille.              Opetushallituksen virkamiehen, Erkki Hieta-
2308:     Opiskelupaikkaa vailla olevan nuoren tulee      karin, mukaan nuoren kokonaiskulut yhteis-
2309: hakea vähintään kolmeen opiskelupaikkaan yh-        haun takia nousevat helposti 2 000 markkaan,
2310: teishaun kautta tai hän menettää työmarkkina-       sisältäen myös matka- ja majoituskulut.
2311: tukensa. Tästä on seurannut muun muassa, että          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2312: nuori mies, jolla oli opiskelupaikka odottamassa    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2313: yliopistossa, ei saanut mitään tukea viiteen kuu-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2314: kauteen, kun hän vapautui armeijan palvelukses-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2315: ta eikä hakenut uudelleen opiskelupaikkaa yh-
2316:  teishaussa.                                                  Onko Hallitus tietoinen työmarkkina-
2317:     Toinen ongelma ovat maksulliset pääsyko-               tuen uusien vaatimusten aiheuttamista
2318:  keet. Taloudellisesti usein heikosti pärjääville          ongelmista, ja
2319:  nuorille tämä käytäntö aiheuttaa kohtuuttomia                mitä Hallitus aikoo tehdä niiden kor-
2320:  kustannuksia, kun sisäänpääsykokeista usein               jaamiseksi?
2321:  peritään 50-380 markkaa. Suurimmat maksut
2322: 
2323:      Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1998
2324: 
2325:                                        Janina Andersson /vihr
2326: 
2327: 
2328: 
2329: 
2330:  280043
2331: 2                                            KK 772/1998 vp
2332: 
2333: 
2334: 
2335: 
2336:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
2337: 
2338:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          paikka odottamassajoko ammatillisessa oppilai-
2339: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           toksessa tai korkeakoulussa, ei ole luonnollisesti-
2340: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         kaan velvollinen enää uudestaan hakeutumaan
2341: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Janina An-         ammatilliseen koulutukseen.
2342: derssonin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen              Koska työmarkkinatukijärjestelmän eräänä
2343: n:o 772:                                                keskeisenä tavoitteena on tehostaa ammatilli-
2344:                                                         seen koulutukseen hakeutumista, on katsottu
2345:           Onko Hallitus tietoinen työmarkkina-          tarkoituksenmukaiseksi soveltaa ensimmäistä
2346:        tuen uusien vaatimusten aiheuttamista            kertaa työmarkkinoille tuleviin työnhakijoihin
2347:        ongelmista, ja                                   viiden kuukauden odotusaikaa, jolta ajalta työ-
2348:           mitä Hallitus aikoo tehdä niiden kor-         markkinatukea ei voida maksaa. Odotusaikaa
2349:        jaamiseksi?                                      sovelletaan ilman ikärajoja kaikkiin ensimmäistä
2350:                                                         kertaa työmarkkinoille tuleviin henkilöihin ja se
2351:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            on mitä todennäköisimmin ollut peruste työ-
2352: vasti seuraavaa:                                        markkinatukioikeuden eväämiseen myös kysy-
2353:                                                         myksessä esiin tuodussa yksittäistapauksessa.
2354:    Nuoriin ammattikoulutusta vailla oleviin hen-            Hallitus on tietoinen useissa oppilaitoksissa
2355: kilöihin kohdistetuilla työmarkkinatukisään-            perittävistä pääsy- ja soveltuvuuskoemaksuista.
2356: nöksillä on pyritty alentamaan erityisesti ammat-       Viime aikoina yleistynyt pääsykoemaksukäytän-
2357: titaidon puutteestajohtuvaa nuorisotyöttömyyt-          tö on kuitenkin täysin riippumaton työmarkki-
2358: tä. Tässä pyrkimyksessä on onnistuttu erittäin          natukijärjestelmän säännöksistä. Pääsykoemak-
2359: hyvin; vuoden 1998 toukokuussa alle 25-vuotiai-         suja joutuvat maksamaan oppilaitoksiin pyrki-
2360: den nuorten työttömyysaste oli alentunut edellis-       vät siitä riippumatta, ovatko he työmarkkinatu-
2361: vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden yli 15             kijärjestelmän piirissä vai eivät.
2362: prosenttiyksikköä. Lisäksi on huomattava, että              Työhallinnolla ei ole käytettävissään sellaista
2363: vuonna 1997 nuorten työttömyysaste oli jo mer-          etuusmuotoa, jolla voitaisiin kompensoida esi-
2364: kittävästi alempi kuin esimerkiksi vuonna 1995,         merkiksi pääsykokeista sekä niihin liittyvistä
2365: jolloin mainittuja työmarkkinatukisäädöksiä ei          matka- ja majoituskustannuksista aiheutuvia
2366: vielä lainkaan sovellettu.                              kustannuksia.
2367:     Nuoriin kohdistuvan työmarkkinatukisäänte-              Kuluvan vuoden maaliskuussa voimaantullut
2368: lyn keskeinen sisältö on se, että puheena olevaan        laki toimeentulotuesta sisältää sen sijaan sään-
2369: kohderyhmään kuuluvan henkilön oikeus työt-             nöksen ehkäisevästä toimeentulotuesta. Lain
2370: tömyysaikaiseen työmarkkinatukeen säilyy ai-             mukaan kunta voi myöntää päättämiensä perus-
2371: noastaan aktiivisen ammatilliseen koulutukseen           teiden mukaan ehkäisevää toimeentulotukea.
2372: hakeutumisen kautta. Työministeriö on katso-             Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on
2373: nut hakeutumisen kolmeen koulutusvaihtoeh-               edistää henkilön sosiaalista turvallisuutta ja toi-
2374: toon yhteishakumenettelyssä riittävän. Yhden             meentuloa ja sitä voidaan käyttää esimerkiksi
2375: hakuvaihtoehdon voi lisäksi korvata hakeutu-             nuorten työttömien työhön pääsyn ja aktivoin-
2376: malla yhteishaun ulkopuolella esimerkiksi lu-            nin parantamiseksi. Ehkäisevä toimeentulotuki
2377: kioon tai korkeakouluun.                                 on siten se käytettävissä oleva etuus, jota hake-
2378:     Ammatilliseen koulutukseen hakeutumisedel-           malla oppilaitokseen pyrkijä voi kattaa mahdol-
2379: lytys koskee vain henkilöitä, joilla ei ole opiskelu-    liset pääsykoemaksujen aiheuttamat kustannuk-
2380: paikkaa. Sen sijaan henkilö, jolla on esimerkiksi        set.
2381:  asepalvelun suorittamisen johdosta opiskelu-
2382: 
2383:      Helsingissä 13 päivänä heinäkuuta 1998
2384: 
2385:                                                                         Työministeri Liisa Jaakonsaari
2386:                                             KK 772/1998 vp                                               3
2387: 
2388: 
2389: 
2390: 
2391:                                          Tili Riksdagens Talman
2392: 
2393:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            ligtvis inte förpliktad att längre på nytt söka sig
2394: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande            tili yrkesutbildning.
2395: med1em av statsrådet översänt fö1jande, av riks-           Eftersom ett av de viktigaste målen för syste-
2396: dags1edamot Janina Andersson undertecknade             met med arbetsmarknadsstöd är att effektivera
2397: spörsmå1 nr 772:                                       ansökan tili yrkesutbildning, har man ansett det
2398:                                                        ändamålsenligt att på arbetssökande som för
2399:           Är Regeringen medveten om de pro-            första gången inträder på arbetsmarknaden till-
2400:        blem som arbetsmarknadsstödets nya              lämpa en väntetid på fem månader under viiken
2401:        krav förorsakar, och                            tid arbetsmarknadsstöd inte kan utbetalas. Vän-
2402:           vad ämnar Regeringen göra för att av-        tetiden tillämpas utan åldersgräns på alla perso-
2403:        lägsna problemet?                               ner som för fOrsta gången inträder på arbets-
2404:                                                        marknaden och detta har med all sannolikhet
2405:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          utgjort grunden för förvägran av rätten tili ar-
2406: anföra fOljande:                                       betsmarknadsstöd också i det enskilda fall som
2407:                                                        framförts i spörsmålet.
2408:     Genom bestämmelserna om arbetsmarknads-                Regeringen är medveten om de avgifter för
2409: stöd, vi1ka riktats till unga personer utan yrkesut-   inträdesförhör och lämplighetstest som uppbärs
2410: bildning, har man försökt sänka den ungdoms-           av flera läroanstalter. Den praxis med inträdes-
2411: arbetslöshet som beror speciellt på bristande yr-      förhörsavgift som blivit allt allmännare de senas-
2412: keskunskap. 1 denna strävan har man 1yckats            te tiderna är dock helt oberoende av bestämmel-
2413: mycket bra; i maj 1998 hade arbets1öshetsgraden        serna om systemet med arbetsmarknadsstöd. De
2414: för ungdomar under 25 år sjunkit med över 15           som söker in tili läroanstalter är tvungna att
2415: procentenheter jämfört med motsvarande tid-            betala avgifter för inträdesförhör oberoende av
2416: punkt året innan. Dessutom bör man notera att          om de berörs av systemet med arbetsmarknads-
2417: de ungas arbets1öshetsgrad år 1997 var betydligt       stöd eller inte.
2418: lägre än t.ex. år 1995, då ovan nämnda bestäm-             Arbetsförvaltningen har inte tili sitt förfogan-
2419: melser om arbetsmarknadsstöd ännu inte alls            de någon förmånsform genom viiken man kunde
2420: tilläm pades.                                          kompensera de kostnader som förorsakas av
2421:     Det centrala innehållet i den tili ungdomar        rese- och inkvarteringskostnader i anslutning
2422: riktade regleringen av arbetsmarknadsstödet är         tili t.ex. inträdesförhör.
2423: att den rätt tili arbetsmarknadsstöd under arbets-          Lagen om utkomststöd, som trädde i kraft i
2424: löshet som en person inom denna målgrupp har           mars i år, innehåller däremot en bestämmelse om
2425: bibehålls endast genom aktiv ansökan tili yrkes-       förebyggande utkomststöd. Enligt lagen kan
2426: utbildning. Arbetsministeriet har ansett att ansö-     kommunen på basis av de grunder som den fast-
2427:  kan tili tre utbildningsalternativ genom gemen-       ställt bevilja förebyggande utkomststöd. Syftet
2428:  sam elevansökan är tillräckligt. Ett av ansök-        med förebyggande utkomststöd är att främja en
2429:  ningsalternativen kan dessutom ersättas genom          persons sociala trygghet och utkomst och stödet
2430:  att man utanför gemensam elevansökan söker            kan användas t.ex. för att förbättra unga arbets-
2431:  t.ex. tili gymnasiet eller tili en högskola.          lösas tillträde och aktivering tili arbete. Förebyg-
2432:     Kravet på ansökan tili yrkesutbildning gäller      gande utkomststöd är sålunda den tillgängliga
2433:  endast personer som inte har någon studieplats.        förmån som en sökande till en läroanstalt genom
2434:  En person som däremot t.ex. på grund av värn-         att ansöka om kan använda tili att täcka eventu-
2435:  plikt har en studieplats reserverad antingen vid      ella kostnader förorsakade av inträdesförhörsav-
2436:  en yrkesläroanstalt eller vid en högskola är natur-    gifter.
2437: 
2438:       Helsingfors den 13 juli 1998
2439: 
2440:                                                                     Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
2441: 1
2442: 1
2443:  1
2444:   1
2445:   1
2446:    1
2447:     1
2448:     1
2449:      1
2450:       1
2451:       1
2452:        1
2453:         1
2454:         1
2455:          1
2456:           1
2457:           1
2458:            1
2459:             1
2460:             1
2461:              1
2462:               1
2463:               1
2464:                1
2465:                 1
2466:                 1
2467:                  1
2468:                                             KK 773/1998 vp
2469: 
2470: Kirjallinen kysymys 773
2471: 
2472: 
2473: 
2474: 
2475:                                    Pirkko Peltomo /sd ym.: Sairaalariskijätteen hävittämisestä
2476: 
2477: 
2478: 
2479:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
2480: 
2481:    Sairaalat tuottavat runsaasti jätettä, joka ja-    nut käytäntöään merkittävästi. Perusteena tar-
2482: kautuu pääpiirteissään niin sanottuun yhdys-          tuntavaarallisen ja muun riskijätteen viemiseen
2483: kuntajätteeseen, sairaalariskijätteeseen sekä on-     kaatopaikalle ovat ensisijaisesti kustannusteki-
2484: gelmajätteisiin. Yhdyskuntajätteet kuljetetaan        jät. Tällöin ei oteta riittävästi huomioon pitkällä
2485: kaatopaikalle ja ongelmajätteet, kuten lääkkeet,      tähtäimellä kyseisten jätteiden ympäristölle ai-
2486: kemikaalit jne. toimitetaan ongelmajätelaitok-        heuttamia mahdollisia riskejä.
2487: siin eli lähinnä Ekokemille poltettavaksi. Sairaa-       Sairaalariskijätteen polttamiseen löytyy valta-
2488: lariskijätteen hävittäminen on tapahtunut pää-        kunnassa useampia polttolaitoksia, joiden kapa-
2489: sääntöisesti polttamalla tarkoitusta varten ra-       siteetti riittää laajan alueen sairaalariskijätteen
2490: kennetuissa polttolaitoksissa. Osa riskijätteestä,    hävittämiseen polttamalla. Nykyiset kuljetusjär-
2491: kuten esimerkiksi metalliset neulat, valetaan kip-    jestelmät hoitavat kuljetuksen tehokkaasti ja tur-
2492: siin ja viedään kaatopaikalle täten esikäsiteltyi-    vallisesti.
2493: nä.                                                      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2494:    EU-direktiivien mukaan yleissuuntaus on ol-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
2495: lut, että sairaalariskijätteen eli muun muassa bio-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2496: logisen jätteen ja tartuntavaarallisen jätteen hä-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2497: vittäminen tulee tapahtua ensisijaisesti poltta-
2498: malla. Viimeaikainen kehitys on kuitenkinjohta-                 Onko Hallitus tietoinen, että kunnat
2499: nut siihen, että kunnat ovat alkaneet myöntää                myöntävät oikeuden sairaaloille hävittää
2500: sairaaloille oikeutta hävittää riskijätteensä ensi-          riskijätteensä ensisijaisesti kaatopaikalle
2501: sijaisesti kaatopaikalle yhdyskuntajätteen ta-               yhdyskuntajätteen tapaan, ja
2502: paan. Jätteiden hävitystä tutkii parhaillaan                    mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2503: muun muassa VTT,joka tullee lähiaikoina anta-                ryhtyä, jotta tartuntavaarallisen ja muun
2504: maan lausuntonsa asiassa. Suurista kaupungeis-               riskijätteen vieminen kaatopaikalle este-
2505: ta esimerkiksi Tampere pääosin kuljettaa jät-                tään?
2506: teensä kaatopaikalle, ja myös Turku on muutta-
2507: 
2508:      Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1998
2509: 
2510:           Pirkko Peltomo /sd             Ulla Juurola /sd                Janina Andersson /vihr
2511:           Reino Ojala /sd                Kalevi Olin /sd                 Jukka Mikkola /sd
2512:           Arja Ojala /sd                 Eila Rimmi /vas                 Sinikka Hurskainen /sd
2513:                                          Mikko Kuoppa /va-r
2514: 
2515: 
2516: 
2517: 
2518: 280043
2519: 2                                            KK 773/1998 vp
2520: 
2521: 
2522: 
2523: 
2524:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
2525: 
2526:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         ovat kontaminoituneet hemorrhagisia kuumeita,
2527: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          ruttoa ja pernaruttoa aiheuttavilla taudinaiheut-
2528: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        tajilla. Suositus on sisällytetty Suomen Kuntalii-
2529: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pirkko            ton vuonna 1994 ja 1996 julkaisemiin terveyden-
2530: Peltomon ym. kirjallisen kysymyksen n:o 773:           huollon jätteiden luokittelua, seurantaa ja jäte-
2531:                                                        huoltoa koskeviin selvityksiin ja ohjeisiin. Niistä
2532:            Onko Hallitus tietoinen, että kunnat        ilmeneekin, että tulkintasuosituksen antamisen
2533:         myöntävät oikeuden sairaaloille hävittää       jälkeen sairaaloissa ei enää ilmoitettu syntyvän
2534:         riskijätteensä ensisijaisesti kaatopaikalle    lainkaan tartuntavaarallista jätettä. Aikaisem-
2535:         yhdyskuntajätteen tapaan, ja                   min niiden osuudeksi ilmoitettiin kaksi prosent-
2536:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tia sairaaloiden kokonaisjätemääristä.
2537:         ryhtyä, jotta tartuntavaarallisen ja muun          Suppean määritelmän sijasta esimerkiksi kan-
2538:         riskijätteen vieminen kaatopaikalle este-      sainvälisiin ADR- säännöksiin perustuvassa vaa-
2539:         tään?                                          rallisten aineiden kuljettamisesta tiellä annetussa
2540:                                                        lainsäädännössä sovelletaan erittäin laajaa tar-
2541:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tuntavaarallisuuden käsitettä. Myös useiden
2542: vasti seuraavaa:                                       EU- ja OECD-maiden jätteen tartuntavaaralli-
2543:                                                        suuden tulkintakriteerit ovat huomattavasti laa-
2544:    Sairaaloissa syntyvät tartuntavaaralliset jät-      jempia kuin neuvottelukunnan suositus. Tervey-
2545: teet luokitellaan Euroopan yhteisöjen ja Suomen        denhoitoalanjätehuoltoa ED-komission toimek-
2546: jätelainsäädännössä ongelmajätteiksi. Kaato-           siannosta selvittänyt viranomaisista ja alan
2547: paikoista annetun valtioneuvoston päätöksen            asiantuntijoista koostunut laaja-alainen työryh-
2548: mukaan tartuntavaarallisia jätteitä ei saa 1 päi-      mä on raportissaan vuodelta 1994 samoin esittä-
2549: västä tammikuuta 1999lukien sijoittaa kaatopai-        nyt laajaa tulkintaa. Työryhmän esitys on juuri
2550: kalle. Vastaava säännös sisältyy neuvoston yhtei-      nyt ajankohtainen EY:n ongelmajäteluettelon
2551: sen kannan mukaiseen ehdotukseen kaatopaik-            uudistamisen ja terveydenhoitoalan jätehuoltoa
2552: kadirektiiviksi, joka hyväksyttäneen lopullisesti      koskevan mahdollisen erillisen direktiivin val-
2553: syksyllä 1998.                                         mistelun johdosta.
2554:     EY:n ja Suomen jätelainsäädännön mukaan                Jätteiden tartuntavaarallisuuden tulkintaan
2555: tartuntavaarallisilla jätteillä tarkoitetaan jättei-   liittyvien epäselvyyksien selvittämiseksi ympäris-
2556: tä, jotka sisältävät sellaisia elinvoimaisia           töministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö
2557: mikro-organismeja tai niiden toksiineja, joiden        käynnistivät keväällä 1998 selvityksen jätteisiin
2558: tiedetään tai perustellusti oletetaan aiheuttavan      sisältyvien eri taudinaiheuttajien riskeistä tervey-
2559: sairauksia ihmisille tai muille eläville organis-      delle ja ympäristölle. Selvityksessä pyritään laati-
2560: meille. Määritelmä on yleinen, eikä sillä ole va-      maan ehdotus niistä taudinaiheuttajista, joiden
2561: kiintunutta tai yleisesti hyväksyttyä tulkintaa.       perusteella jätettä olisi pidettävä tartuntavaaral-
2562: Käytännön ongelmia aiheutuu myös siitä, että eri       lisena. Selvityksen on määrä valmistua syksyllä
2563: säädöksiin sisältyvät tartuntavaarallisuuden kä-       1998. Lisäksi liikenneministeriö selvittää erik-
2564: sitteet poikkeavat olennaisesti toisistaan. Jäte-      seen tartuntavaarallisten aineiden kuljetuksissa
2565: lainsäädännön ohella myös esimerkiksi tartunta-        noudatettavaa käytäntöä.
2566: tauti-, työturvallisuus-, kuljetus- ja eläintauti-         Voimassa oleva lainsäädäntömme estää sai-
2567: lainsäädännössä säädetään tartuntavaarallisuu-         raaloiden tartuntavaarallisen jätteen sijoittami-
2568: teen liittyvistä seikoista.                            sen kaatopaikoille vuodesta 1999. Käytännössä
2569:     Hyvin suppeaa tulkintaa tartuntavaarallisen        tämä merkitsee, että tällaiset jätteet on joko pol-
2570: jätteen käsitteestä on suositellut tartuntatautien     tettava tai vaihtoehtoisesti esikäsiteltävä tartun-
2571: neuvottelukunta. Vuonna 1994 annetun tulkin-           tavaaran poistamiseksi ennen niiden sijoittamis-
2572: tasuosituksen mukaan tartuntavaarallisiksi jät-        ta kaatopaikalle. Syksyllä valmistuvat kansalli-
2573: teiksi määriteltäisiin vain sellaiset jätteet, jotka   set selvitykset sekä EU:ssa vireillä oleva säädös-
2574:                                           KK 773/1998 vp                                               3
2575: 
2576: valmistelu selkiyttävät jätteen tartuntavaaralli-   Sellaiset riskijätteet, joita ei pidetä tartunta vaa-
2577: suuden käsitteen tulkintaaja siten osaltaan yhte-   rallisina, voidaan yleensä esikäsittelyn jälkeen
2578: näistävät sairaaloiden jätehuollon järjestelyjä.    viedä kaatopaikoille.
2579: 
2580:      Helsingissä 2 päivänä heinäkuuta 1998
2581: 
2582:                                                               Ympäristöministeri Pekka Haavisto
2583: 4                                           KK 773/1998 vp
2584: 
2585: 
2586: 
2587: 
2588:                                         Tili Riksdagens Talman
2589: 
2590:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           kontaminerats med sjukdomsalstrare som orsa-
2591: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande           kar hemorragiska febersjukdomar, pest eller
2592: med1em av statsrådet översänt följande av riks-       mjältbrand (antrax). Rekommendationen har
2593: dagsman Pirkko Peltomo m.fl. undertecknade            förts in i de utredningar och anvisningar som
2594: spörsmål nr 773:                                      Finlands Kommunförbund publicerat åren 1994
2595:                                                       och 1996 om klassificering, övervakning och av-
2596:           Är Regeringen medveten om att kom-          fallshantering i samband med hälsovårdsavfall.
2597:        munerna ger sjukhusen rätt att sköta           De visar också att efter att rekommendationen
2598:        kvittblivningen av sitt problemavfall i        om tolkning gavs, anmälde sjukhusen inte längre
2599:        första hand på avstjälpningsplatserna på       något som helst smittofarligt avfall. Tidigare an-
2600:        samma sätt som kommunalt avfall, och           mäldes två procent av den totala avfallsmängden
2601:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       såsom smittofarlig.
2602:        för att transporten av smittofarligt och          1 stället för en snäv tolkning tillämpas t.ex. i
2603:        annat problemavfall till avstjä1pnings-        lagstiftningen om vägtransport av farliga ämnen,
2604:        platserna skall förhindras?                    som bygger på internationella ADR-bestäm-
2605:                                                       melser, en mycket bred tolkning av vad som skall
2606:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt         anses smittofarligt. Likaså är kriterierna för tolk-
2607: anföra följande:                                      ning av vad som är smittofarligt avfall i många
2608:                                                       EU- och OECD-länder avsevärt mer omfattande
2609:     Det smittofarliga avfall som uppkommer på         än delegationens rekommendation. En bredbasig
2610: sjukhusen k1assas i Europeiska gemenskapernas         arbetsgrupp med representanter för myndigheter
2611: och Fin1ands avfallslagstiftning som problemav-       och expertis har på uppdrag av EUkommissio-
2612: fall. Enligt statsrådets beslut om avstjälpnings-     nen undersökt avfallshanteringen i hälsovårds-
2613: platser får man efter den 1 januari 1999 inte         branschen och har isin rapport av år 1994 också
2614: deponera smittofarligt avfall på avstjälpnings-       rekommenderat en bred tolkning. Detta arbets-
2615: platser. Motsvarande bestämmelse ingår enligt         gruppsförslag är just nu aktuellt i samband med
2616: rådets enhälliga ställningstagande i förslaget till   förnyelsen av EG:s förteckning över problemav-
2617: direktiv om avstjälpningsplatser, som torde bli       fall och beredningen av ett eventuellt separat
2618: slutgiltigt godkänt hösten 1998.                      direktiv om avfallshantering i hälsovårdsbran-
2619:     Enligt EG:s och Finlands avfallslagstiftning      schen.
2620: avses med smittofarligt avfall sådant avfall som          För att reda upp oklarheterna i samband med
2621: innehåller livskraftiga mikroorganismer eller de-     tolkningen av vad som är smittofarligt avfall
2622: ras toxiner vilka man vet eller på goda grunder       startade miljöministeriet och social- och hälso-
2623: antar att kan orsaka människor eller andra le-        vårdsministeriet våren 1998 en undersökning om
2624: vande organismer sjukdomar. Definitionen är           vilka risker för människans hälsa och miljön som
2625: allmänt hållen, och det finns ingen etablerad eller   orsakas av olika sjukdomsalstrare i avfall. Un-
2626: allmänt godkänd tolkning av den. Praktiska pro-       dersökningen skall mynna ut i ett förslag om de
2627: blem orsakas också av att begreppen smittofarlig      sjukdomsalstrare som gör att avfall skall anses
2628: i olika bestämmelser uppvisar väsentliga olikhe-      smittofarligt. Resultaten skall föreligga hösten
2629: ter. Utöver avfallslagstiftningen stadgar också       1998. Dessutom utreder trafikministeriet den
2630: lagstiftningen om t.ex. smittsamma sjukdomar,         praxis som tillämpas vid transport av smittofarli-
2631: arbetarskydd, transport och djursjukdomar om          ga ämnen.
2632: sådant som anknyter till smittofara.                     Vår ikraftvarande lagstiftning hindrar från in-
2633:     Delegationen för smittsamma sjukdomar har         gången av år 1999 att smittofarligt avfall från
2634: rekommenderat att smittsamma sjukdomar skall          sjukhus deponeras på avstjälpningsplatser. 1
2635: defmieras mycket snävt. Enligt rekommendatio-         praktiken betyder detta att sådant avfall anting-
2636: nen om tolkning av år 1994 bör endast sådant          en måste brännas eller alternativt förbehandlas
2637: avfall definieras som smittofarligt som har           för att eliminera smittorisken innan det depone-
2638:                                             KK 773/1998 vp                                             5
2639: 
2640: ras på en avstjälpningsplats. De nationella utred-    enhetliga avfallsarrangemangen vid sjukhusen.
2641: ningarna som blir fårdiga i höst och den pågåen-      Sådant problemavfall som inte anses smittofar-
2642: de beredningen av bestämmelser inom EU kom-           ligt kan i allmänhet efter förbehandling föras tili
2643: mer då att klarlägga tolkningen av begreppet          avstjälpningsplatserna.
2644: smittofarligt avfall och därmed bidra tili att för-
2645: 
2646:      Helsingfors den 2 juli 1998
2647: 
2648:                                                                       Miljöminister Pekka Haavisto
2649:                                            KK 774/1998 vp
2650: 
2651: Kirjallinen kysymys 774
2652: 
2653: 
2654: 
2655: 
2656:                                   Timo Järvilahti /kesk: Maataloustuotteiden markkinoiden vakau-
2657:                                      desta
2658: 
2659: 
2660:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
2661: 
2662:    EU:n maatalousjärjestelyn ulkopuolella ole-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2663: vat maataloustuotteet, kuten mansikka ja var-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2664: haisperuna, ovat tyypillisiä kausituotteita,joiden   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2665: hinta määräytyy markkinoilla.                        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2666:    Laadukkaitten elintarvikkeiden saatavuuden
2667: takaaminen edellyttää riittäviä tarkastuksia. Ul-              Mitä Hallitus aikoo tehdä taatakseen
2668: komainen heikkolaatuinen tavara on useasti ol-              suomalaiselle kuluttajalle laadukkaat
2669: lut sekoittamassa kotimaan markkinoita. Vain                elintarvikkeet myös tulevaisuudessa?
2670: riittävän tiukka laadunvalvonta kaupoissa ja
2671: muissa myyntipaikoissa takaa kuluttajille laa-
2672: dukkaita elintarvikkeita.
2673: 
2674:      Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1998
2675: 
2676:                                         Timo Järvilahti /kesk
2677: 
2678: 
2679: 
2680: 
2681:  280043
2682: 2                                          KK 774/1998 vp
2683: 
2684: 
2685: 
2686: 
2687:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
2688: 
2689:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         voitiin todeta, että kasvisten laatu oli vuonna
2690: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          1997 jonkin verran parantunut edellisvuoteen
2691: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        verrattuna. Laadunvalvonta ei kuitenkaan vielä
2692: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Jär-         ole vakiintunut osaksi kunnallisten viranomais-
2693: vilahden näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          ten suorittamaa muuta elintarvikevalvontaa.
2694: n:o 774:                                                   Tänä vuonna pyritään siihen, että kaikki kun-
2695:                                                        nat osallistuvat kasvisten laadunvalvontaan vä-
2696:           Mitä Hallitus aikoo tehdä taatakseen         hittäismyymälöissä. Tämä koskee erityisesti niitä
2697:        suomalaiselle kuluttajalle laadukkaat           kuntia, jotka viime vuonna löivät tämän velvolli-
2698:        elintarvikkeet myös tulevaisuudessa?            suutensa kokonaan laimin. Valvontaa suorite-
2699:                                                        taan kaupoissa ja muissa myyntipaikoissa mui-
2700:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           den tarkastusten yhteydessä. Valvonta kohdiste-
2701: vasti seuraavaa:                                       taan sekä EU:n maatalousjärjestelyyn kuuluviin
2702:                                                        että sen ulkopuolelle jääviin tuotteisiin. Erityises-
2703:    Tuoreiden kasvisten, marjojen ja hedelmien          ti tullaan varmistaman, että sesonkiaikoina myy-
2704: laatuvaatimuksia koskevat säännökset perustu-          tävät tuotteet vastaavat niille asetettuja vaati-
2705: vat Euroopan unionin antamaan asetukseen               muksia. Kesällä valvotaan mm. mansikan, syk-
2706: 2200/96 hedelmä- ja vihannesalan yhteisistä            syllä taas esim. omenan, porkkanan ja salaatin
2707: markkinajärjestelyistä. Mainitun asetuksen no-         laatua. Lääninhallitusten tulee laatia yhteenveto
2708: jalla on vahvistettu yhteisön yhteiset laatuvaati-     tarkastusten tuloksista ja toimittaa se Elintarvi-
2709: mukset noin 30 kasvilajille tai lajiryhmälle. Vä-      kevirastolie tämän vuoden loppuun mennessä.
2710: hittäiskaupoissa näiden tuotteiden laadunval-              Elintarvikevirasto on lisäksi sopinut yhteis-
2711: vonnasta huolehtivat elintarvikevalvontaviran-         työstä Kotimaiset Kasvikset ry:n kanssa varhais-
2712: omaiset Tuotanto- ja jakeluketjun aikaisemmis-         perunan myynnin ja laadun kartoittamiseksi vä-
2713: sa vaiheissa valvontaan osallistuvat Kasvituo-         hittäismyymälöissä. Kartoituksella pyritään sel-
2714: tannon tarkastuskeskus ja tulliviranomaiset             vittämään perunan mahdollisten laatuongelmien
2715: EY :n lainsäädännön ulkopuolelle jäävien kasvis-       lisäksi myös mm. perunan merkintöjä, myyntita-
2716: ten, marjojen ja hedelmien valvonnassa sovelle-        paa ja käsittelyastetta.
2717: taan kansallisia säännöksiä (asetus kasviksista            Jos laatuvaatimusten rikkomuksia havaitaan,
2718: 525/1969, ruokaperuna-asetus 356/1984, ruoka-           valvontaviranomaiset voivat puuttua sekä koti-
2719: sieniasetus 871/1981 ).                                 maisissa että ulkomaisissa tuotteissa havaittui-
2720:     Elintarvikevirasto ohjaa lääninhallituksissa ja     hin puutteellisuuksiin, edellyttää tuote-erän uu-
2721: kunnissa tapahtuvaa kasvisten laadun valvontaa.         delleen kunnostamista tai sen merkintöjen kor-
2722: Valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että ku-         jaamista tahi määrätä koko tuote-erän myynti-
2723: luttajille myytävät kasvikset, marjat ja hedelmät       kieltoon.
2724: ovat tuoreita ja terveitä sekä vastaavat niille il-        Hallitus seuraa valvontatilanteen kehittymis-
2725: moitettua laatua. Kasvisten ulkoisen laadun sys-        täja pyrkii toimimaan siten, että kasvisten, mar-
2726: temaattinen valvonta käynnistyi vähittäiskau-          jojen ja hedelmien laadunvalvonta saadaan kai-
2727: poissa vuonna 1996. Tarkastukset jatkuivat seu-         kissa kunnissa vakiinnutettua osaksi normaalia
2728:  raavana vuonna. Valvontatulosten perusteella           elintarvikevalvontaa.
2729: 
2730:      Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1998
2731: 
2732:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
2733:                                             KK 774/1998 vp                                               3
2734: 
2735: 
2736: 
2737: 
2738:                                          Tili Riksdagens Talman
2739: 
2740:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        kontrollen har dock ännu inte etablerat sig som
2741: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          en normal del av den övriga livsmedelskontrollen
2742: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        som sker genom de korumunala myndigheternas
2743: man Timo Järvilahti undertecknade spörsmål nr           försorg.
2744: 774:                                                       I år har man som mål att samtliga kommuner
2745:                                                         skall delta i kvalitetskontrollen av grönsaker i
2746:           Vad tänker Regeringen göra för att            minutaffårerna. Detta gäller särskilt sådana
2747:        säkerställa att de finländska konsumen-          kommuner som förra året försummade denna
2748:        terna också i framtiden kan få livsmedel         plikt helt och hållet. K valitetskontrollen sker i
2749:        av hög kvalitet?                                 affårerna och på andra försäljningsställen i sam-
2750:                                                         band med andra kontroller. Kontrollerna riktar
2751:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           sig både på de produkter som omfattas av EU:s
2752: anföra följande:                                        gemensamma organisation enligt ovan och på
2753:                                                         produkter som står utanför den. Man kommer
2754:     De kvalitetskrav som gäller fårska grönsaker        att fåsta särski1d uppmärksamhet vid att de pro-
2755: och bär samt fårsk frukt baserar sig på Rådets          dukter som säljs sänsongvis uppfyller de krav
2756: förordning (EG) nr 2200/96 om den gemensam-             som ställts på dem. Under sommaren kontrolle-
2757: ma organisationen av marknaden för frukt och            ras bl.a. kvaliteten på jordgubbar medan kon-
2758: grönsaker. Med stöd av den ovan nämnda för-             trollerna i höst kommer att gälla kvaliteten på
2759: ordningen har enhetliga kvalitetskrav inom ge-          äpplen, morötter och sallad. Länsstyrelserna
2760: menskapen fastställts för ca 30 växtarter eller         skalllämna ett sammandrag av kontrollresulta-
2761: artgrupper. 1 fråga om minutaffårer ansvarar            ten tili Livsmedelsverket före utgången av detta
2762: livsmedelskontrollmyndigheterna för kvalitets-          år.
2763: kontrollen av produkterna i fråga. 1 de tidigare            Livsmedelsverket har dessutom med lnhem-
2764: leden av produktions- och distributionskedjan           ska Trädgårdsprodukter rf. kommit överens om
2765: deltar Kontrollcentralen för växtproduktion och         samarbete som gäller kartläggning av försälj-
2766: tullen i kontrollen. På kontrollen av grönsaker,        ningen av och kvaliteten på tidig potatis i minut-
2767: bär och frukt som inte omfattas av EG:s lagstift-       affårerna. Syftet med denna kart1äggning är att
2768: ning tillämpas nationella bestämmelser (förord-         utöver avslöjande av eventuella kvalitetsproblem
2769: ningen om vegetabilier 525/1969, förordningen           också undersöka påskrifterna på, försäljnings-
2770: om matpotatis 356/1984, matsvampsförordning-            sättet av och behandlingsgraden hos den potatis
2771: en 871/1981).                                           som är tili salu.
2772:     Livsmede1sverket styr den kvalitetskontroll av          Om man upptäcker att kvalitetskraven inte
2773: grönsaker som utövas av länsstyrelserna och             blir uppfyllda, kan kontrollmyndigheterna ingri-
2774: kommunerna. Syftet med kontrollen är att säker-         pa i de brister som upptäcks både i inhemska och
2775:  ställa att de grönsaker, bär och frukter som säljs     i utländska produkter, kräva att produktpartiet
2776:  åt konsumenterna är fårska och friska samt att de      sätts i skick eller utfårda ett förbud mot försälj-
2777:  motsvarar den angivna kvaliteten. En systema-          ning av partiet i fråga.
2778:  tisk kontroll av den yttre kvaliteten på grönsaker-        Regeringen följer med utvecklingen av kon-
2779:  na inleddes i minutaffårerna år 1996.                  trolläget och försöker medverka tili att kvalitets-
2780:     Kontrollerna fortsatte även följande år. Av         kontrollen av grönsaker, bär och frukt i alla
2781:  kontrollresultaten kunde man dra den slutsatsen        kommuner skall utgöra en del av den normala
2782:  att kvaliteten på grönsakerna hade höjts något år      livsmedelskontrollen.
2783:  1997 jämfört med det föregående året. Kvalitets-
2784: 
2785:       Helsingfors den 29 juni 1998
2786: 
2787:                                                        Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
2788:                                            KK 775/1998 vp
2789: 
2790: Kirjallinen kysymys 775
2791: 
2792: 
2793: 
2794: 
2795:                                   Timo Järvilahti /kesk: Kylvöilmoitusten jättämisestä
2796: 
2797: 
2798:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
2799: 
2800:    Sääolot Suomessa ovat taas kerran runsaan         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2801: sateen muodossa haitanneet kevätkylvöjä. EU:n        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2802: tukihakemusmääräykset eivät sovellu meidän
2803: kylvöaikatauluihimme.                                          Milloin tämä asia saadaan käytännös-
2804:    Olisi välttämätöntä saada Suomen osalta py-              sä toteutettua siten, että kylvöilmoitusten
2805: syvä järjestely, joka mahdollistaisi kylvöilmoi-            ja tukihakemusten jättäminen on mah-
2806: tusten ja tukihakemusten jättämisen siinä vai-              dollista silloin, kun kylvöt on tehty, ja
2807: heessa, kun kylvöt on tehty, riippumatta päivä-                miten Hallitus aikoo hoitaa asian tä-
2808: määristä.                                                   män vuoden osalta taatakseen kaikkien
2809:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          tukimarkkojen saamisen Suomeen?
2810: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2811: 
2812:      Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1998
2813: 
2814:                                         Timo Järvilahti /kesk
2815: 
2816: 
2817: 
2818: 
2819:  280043
2820: 2                                           KK 775/1998 vp
2821: 
2822: 
2823: 
2824: 
2825:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
2826: 
2827:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         nen estää yleisten, kaikkia jäsenvaltioita koske-
2828: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          vien päivämäärien siirtämisen myöhäisemmäksi.
2829: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Euroopan unionin komissio voi myöntää
2830: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Jär-         poikkeuksen kyseisistä päivämääristä lähinnä il-
2831: vilahden näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          mastollisista syistä. Kylvöpäivän siirtäminen
2832: n:o 775:                                               myöhemmäksi kuin kesäkuun puoleen väliin ai-
2833:                                                        heuttaa ongelmia tukien valvonnassa, ja tukien
2834:           Milloin tämä asia saadaan käytännös-         maksatukset viljelijöille ovat vaarassa myöhäs-
2835:        sä toteutettua siten, että kylvöilmoitusten     tyä. Yhteisön varoista rahoitettujen pinta-alatu-
2836:        ja tukihakemusten jättäminen on mah-            kien maksamisen edellytyksenä on, että viisi pro-
2837:        dollista silloin, kun kylvöt on tehty, ja       senttia tukea hakeneista tiloista on valvottu pai-
2838:           miten Hallitus aikoo hoitaa asian tä-        kan päällä ennen maksatusta. Tukien maksami-
2839:        män vuoden osalta taatakseen kaikkien           nen ennakkona ei ole mahdollista.
2840:        tukimarkkojen saamisen Suomeen?                    Tämän vuoden erityisongelma on ollut poik-
2841:                                                        keukselliset sateet, joiden takia osalla viljanvilje-
2842:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           lyyn tarkoitetuista lohkaista kylvö on tullut
2843: vasti seuraavaa:                                       mahdottomaksi. Tiettyjä yhteisön tukijärjestel-
2844:                                                        miä koskevan yhdennetyn hallinto- ja valvonta-
2845:     Tukijärjestelmästä tiettyjen peltokasvien vilje-   järjestelmän soveltamista koskevista yksityis-
2846: lijöille annetussa Euroopan unionin neuvoston          kohtaisista säännöistä annetun Euroopan unio-
2847: asetuksessa (ETY) N:o 1765/92 määritetään tu-          nin komission asetuksen (ETY) N:o 3887/92
2848: kihakemuksen viimeiseksi jättöpäiväksi touko-          mukaan viljelijä ei voi muuttaa aikaisemmin tu-
2849: kuun 15. päivä. Kylvöilmoitus on tehtävä touko-        kihakemuksessa ilmoittamaansa vilja-alaa ke-
2850: kuun 31. päivään mennessä. Suomelle annettu            santoalaksi. Unionin sääntöjen mukaan kesan-
2851: poikkeus mahdollistaa nykyisin tukihakemuk-            toalan on oltava kesantona jo tammikuun 15.
2852: sen viimeiseksi jättöpäiväksi toukokuun 31. päi-       päivänä. Kesannoinnin tarkoituksena on viljely-
2853: vän ja kylvöilmoituksen jättöpäiväksi kesäkuun         alan poisto tuotannollisista syistä, eikä sitä ole
2854: 15. päivän. Suomen liittyessä Euroopan unionin         kehitetty satovahinkojärjestelmän osaksi.
2855: jäsenvaltioksi kaikkia jäsenvaltioita koskeva vii-         Kuitenkin tämän vuoden osalta Suomi on pyr-
2856: meinen tukihakemusten palautuspäivä oli 15.            kinyt turvaamaan viljelijöiden edut esittämällä
2857: toukokuuta ja viimeinen kylvöpäivä 31. touko-          kylvöajan pidennystä C-tukialueella 30.6. saak-
2858: kuuta, mutta Suomen aloitteellisuuden takia päi-       ka ja mahdollisuutta EU :n rahoittaman kesanto-
2859: vämääriä on Suomen osalta pysyvästi siirretty.         alan lisäämiseen samaan päivämäärään saakka.
2860:     Aiempina vuosina Euroopan unionin komis-           Sekä kylvöajan pidennys 30.6.1998 saakka C-
2861: sio on myöntynyt Suomen esittämiin kylvöpäivä-          tukialueella että kesantoalan lisäysmahdollisuus
2862: määräpoikkeuksiin hyvin nopealla aikataululla.         saatiin neuvoteltua ja molemmat asiat ovat osal-
2863: Yhteisön alueen satojen eriaikainen valmistumi-        taan edesauttamassa tukien saamista.
2864: 
2865:      Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1998
2866: 
2867:                                                          Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
2868:                                          KK 775/1998 vp                                              3
2869: 
2870: 
2871: 
2872: 
2873:                                      Tili Riksdagens Talman
2874: 
2875:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        aiimänna datumen för samtliga medlemsstater
2876: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande        senareläggs.
2877: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       Kommissionen kan bevilja undantag från da-
2878: dagsman Timo Järvilahti undertecknade spörs-       tumen i första hand av klimatologiska orsaker.
2879: mål nr 775:                                        Om dagen för sådd flyttas till ett senare datum än
2880:                                                    medlet av juni, medför detta problem vid över-
2881:           När kan detta arrangemang genom-         vakningen av stöden och risken är att utbetal-
2882:        föras i praktiken så att anmälningarna      ningarna tili jorbrukarna försenas. Utbetalning-
2883:        om sådd och stödansökningarna kan           en av arealstöd som finansieras av gemenskapens
2884:        lämnas när sådden har utförts, och          ruedel förutsätter att 5% av de gårdar som ansökt
2885:           hur ämnar Regeringen sköta ärendet i     om stöd har kontroiierats på plats före utbetal-
2886:        år för att garantera att Finland får alla   ningen. Stöden kan inte betalas i förskott.
2887:        stödbelopp?                                    1 år har de exceptioneiia regnen utgjort ett
2888:                                                    specieiit problem. På grund av dem har en del av
2889:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      de skiften som avsetts för spannmålsodling inte
2890: anföra följande:                                   kunnat besås. Enligt kommissionens förordning
2891:                                                    (EEG) nr 3887/92 om faststäiiande av tiilämp-
2892:    1 rådets förordning (EEG) nr 1765/92 om upp-    ningsföreskrifter för det integrerade administra-
2893: rättande av ett stödsystem för producenter av      tions- och kontrollsystemet för vissa av gemen-
2894: vissa jordbruksgrödor faststäiis den 15 maj som    skapens stödsystem kan enjordbrukare inte änd-
2895: sista inlämningsdag för stödansökningarna. An-     ra en sådan areal tili trädesareal som han i stöd-
2896: mälan om sådd skall göras senast den 31 maj.       ansökan tidigare angett som spannmålsareal.
2897: Finland har beviljats ett undantag enligt vilket   Enligt unionens regler skall en trädesarealligga i
2898: stödansökningarna för närvarande kan lämnas        träda redan den 15 januari. Syftet med trädes-
2899: in senast den 31 maj och anmälningarna om sådd     läggningen är att odlingsareal skall tas ur bruk av
2900: senast den 15 juni. När Finland anslöt sig tili    produktionsskäl. Den har inte utvecklats som ett
2901: Europeiska unionen gäiide den 15 maj som sista     led i systemet för ersättande av skördeskador.
2902: inlämningsdag för stödansökningarna och den           För innevarande år har Finland dock försökt
2903: 31 maj som sista dagen för sådd. Datumen gällde    trygga jordbrukarnas intressen genom att föreslå
2904: samtliga medlemsstater. Tack vare Finlands ini-    att såningstiden förlängs tili den 30 juni i stödom-
2905: tiativkraft har datumen ändrats permanent för      råde C och att det skaii vara möjligt att utöka den
2906: vår del.                                           trädesareal som EU finansierar fram tili samma
2907:    Under tidigare år har Europeiska gemenska-      datum. Man lyckades förhandla fram en förläng-
2908: pernas kommission mycket snabbt samtyckt tili      ning av såningstiden tiii den 30 juni 1998 i stöd-
2909: de undantag från datumet för sådd som Finland      område C och en utökning av trädesarealen, vil-
2910: har framstäiit. Att skördarna mognar vid olika     ka bägge för sin del främjar möjligheterna att få
2911: tidpunkter inom gemenskapen förhindrar att de      stöden.
2912: 
2913:      Helsingfors den 30 juni 1998
2914: 
2915:                                                     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
2916:                                            KK 776/1998 vp
2917: 
2918: Kirjallinen kysymys 776
2919: 
2920: 
2921: 
2922: 
2923:                                   Kari Kantalainen /kok ym.: Työttömyyskassamaksun perintäsopi-
2924:                                       musmenettelyn noudattamisesta
2925: 
2926: 
2927:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
2928: 
2929:    Vireiiiä oleva tietosuojalainsäädännön uudis-      Merenkulkuhallituksen aluksilla työskentelevien
2930: taminen on aika ajoin nostanut esille työpaikoilla   ei ole tarvinnut milloinkaan tehdä sanotunlaista
2931: tapahtuvanjärjestäytymisvapaudenja siihen liit-      asiakirjaa ammattiliitolleen, puhumattakaan
2932: tyvän ay-jäsentietojen tai toisaalta järjestäyty-    työttömyyskassalleen, eikä näin muodoin Me-
2933: mättömyyden salaiseksi julistamisen. Silloin täl-    renkulkuhallituksen hallussa ole valtuutusta sen
2934: löin lehdistössä on ollut uutisiajärjestäytymisva-   pidättämien jäsenmaksujen perimiseen, vastoin
2935: pauden ja niihin liittyvien työsuhteiden räikeistä   valtiovarainministeriön vuonna 1969 antamaa
2936: loukkauksista työpaikoilla. Ay-liikkeeseen kuu-      nimenomaista ohjetta.
2937: lumaton työntekijä on savustettu työpaikalta, ei        Todettakoon tässä yhteydessä, että mainittu
2938: niinkään työnantajan aktiivisesta toiminnasta,       ohje on sellaisenaan ilmeisen vanhentunut, koska
2939: vaan työtovereiden painostuksesta.                   esimerkiksi nykyisellään työttömyyskassamak-
2940:    Järjestäytymisvapauden loukkausta tapahtuu        suja säätelevä lainsäädäntö tuli voimaan vuoden
2941: myös valtiotyönantajan toimesta, kun esimer-          1985 alusta, ja ohje siis on annettu jo vuonna
2942: kiksi liikenneministeriön alaisen Merenkulku-         1969.
2943: hallituksen omistamien alusten palveluksessa            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2944: olevilta peritään ay- ja työttömyyskassamaksuja      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
2945: ilman asianmukaista valtuutusta.                     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2946:     Merenkulkuhallituksen käytössä oleva tieto-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2947: koneohjelma tiettävästi ottaa automaattisesti
2948: palkanmaksun yhteydessä edelleen tilitettäväksi                Onko Hallitus ja liikenneministeriö
2949: merialan liittojen ja niiden työttömyyskassojen             tietoinen, että Merenkulkuhallitus ei
2950:  maksut ilman, että minkäänlaista perintäasiakir-           noudata aluksillaan lainsäädännön edel-
2951: jaa olisi työnantajalle toimitettu tai suostumus            lyttämän perintäsopimuksen vaatimusta
2952: saatu. Näin ollen työnantaja on edesauttamassa              pidättäessään ilman asianmukaista val-
2953:  pakkojäsenyyttä merialan liitoissa.                        tuutusta ay- ja työttömyyskassamaksun
2954:     Valtiovarainministeriö on ohjeistanut asiaa             aluksella työskentelevän palkasta, ja että
2955:  vuonna 1969 siten, että edellä sanotut maksut              aikanaan valtiovarainministeriön anta-
2956:  voidaan pidättää, mikäli hallintokunnan hallus-            maa ohjeistusta järjestäytymisvapaudes-
2957:  sa on asianmukainen perintävaltuus. Merenkul-              taja maksujen perinnästä ei noudateta, ja
2958:  kuhallitus on omavaltaisesti tulkinnut asiaa si-           että itse ohjeistuskin on annettu mm. en-
2959:  ten, että jos merenkulkualan ammattiliitolla on            nen työttömyyskassalainsäädännön voi-
2960:  hallussaan perintäasiakirja liiton jäsenmaksun ja          maantuloa, sekä
2961:  työttömyyskassan jäsenmaksun perinnästä, se                   aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
2962:  on riittänyt myös valtiotyönantajan pidätysoi-             siin perintäsopimusmenettelyssä vallitse-
2963:  keudeksi.                                                  van tilanteen oikaisemiseksi nykyisen
2964:     Tosiasiallinen tilanne on kuitenkin se, että            lainsäädännön mukaiseksi?
2965: 
2966:      Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1998
2967: 
2968:           Kari Kantalainen /kok         Kalevi Lamminen /kok           Riitta Korhonen /kok
2969:           Heikki Koskinen /kok          Anne Knaapi /kok               Outi Siimes /kok
2970:           Juhani Sjöblom /kok           Klaus Bremer /r                Oiva Savela /kok
2971: 
2972: 280043
2973: 2                                           KK 776/1998 vp
2974: 
2975: 
2976: 
2977: 
2978:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
2979: 
2980:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kaistu valtiovarainministeriön kirjeillä valtion
2981: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         virastoille ja laitoksille VM 18.6.1969/P 2835 ja
2982: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       VM 17 .2.1983/P 5776. Kyseiset ohjeet, kuten la-
2983: Jasenen vastattavaksi kansanedustaja Kari             kikin, ovat edelleen voimassa, koska niitä ei ole
2984: Kantalaisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-       ollut tarve muuttaa. Valtiovarainministeriön
2985: myksen n:o 776:                                       voimassa olevat ohjeet ja määräykset on tallen-
2986:                                                       nettu valtion ns. HELMI-tietopankkiin, josta
2987:           Onko Hallitus ja liikenneministeriö         kyseisetkin ohjeet löytyvät. Tietopankissa ei ole
2988:        tietoinen, että Merenkulkuhallitus ei          vanhentunutta aineistoa.
2989:        noudata aluksillaan lainsäädännön edel-            Ohjeiden mukaan järjestön asiana on jäsenil-
2990:        lyttämän perintäsopimuksen vaatimusta          tään hankkia sekä toimittaa viraston tai laitok-
2991:        pidättäessään ilman asianmukaista val-         sen osoittamalle palkanmaksuviranomaiselle oh-
2992:        tuutusta ay- ja työttömyyskassamaksun          jeissa tarkoitetut tiedot. Edelleen ohjeiden mu-
2993:        aluksella työskentelevän palkasta, ja että     kaan virkamies tai työntekijä voi peruuttaa jä-
2994:        aikanaan valtiovarainministeriön anta-         senmaksujen perinnän joko palkanmaksuviran-
2995:        maa ohjeistusta järjestäytymisvapaudes-        omaiselle tai ammattijärjestölle tekemällään il-
2996:        taja maksujen perinnästä ei noudateta, ja      moituksella.
2997:        että itse ohjeistuskin on annettu mm. en-          Merenkulkulaitoksen käytäntö ay- ja työttö-
2998:        nen työttömyyskassalainsäädännön voi-          myyskassamaksujen perimisessä laitoksen aluk-
2999:        maantuloa, sekä                                silla työskentelevien palkasta on ollut hiljattain
3000:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        apulaisoikeuskanslerin tutkittavana.
3001:        siin perintäsopimusmenettelyssä vallitse-          Apulaisoikeuskansleri on päätöksellään
3002:        van tilanteen oikaisemiseksi nykyisen          2.3.1998 ratkaissut asian kantelun tekijän ja
3003:        lainsäädännön mukaiseksi?                      myös Merenkulkulaitoksen jäsenmaksuperintä-
3004:                                                       käytännön osalta. Apulaisoikeuskansleri on toi-
3005:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          mivaltansa osalta todennut muun muassa, että
3006: vasti seuraavaa:                                      oikeuskanslerin tulee valvoa, että viranomaiset
3007:                                                       ja virkamiehet tehtävissään sekä julkisyhteisön
3008:     Työntekijöiden ay-jäsenmaksujen perinnästä        työntekijät ja muutkin julkista tehtävää hoitaes-
3009: on sovittu valtion yleisessä virka- ja työehtosopi-   saan noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuu-
3010: muksessa, joka on tehty 11.12.1997. Sopimuksen        tensa niin, ettei kenenkään laillisia oikeuksia lou-
3011: 67 §:ssä todetaan, että työnantaja pidättää, mikä-    kata. Tehtäväänsä hoitaessaan oikeuskansleri
3012: li työntekijä on antanut siihen valtuutuksen, vi-     valvoo myös perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien
3013: raston työehtosopimuksen allekirjoittaneen yh-        toteutumista. Kirjallisessa kysymyksessä todet-
3014: distyksen jäsenmaksun työntekijälle maksetta-         tua järjestäytymisvapauden loukkausta Meren-
3015: vasta palkasta.                                       kulkulaitoksen jäsenmaksuperintäkäytännön
3016:     Virkamiesten osalta asiasta säädetään laissa      osalta ei apulaisoikeuskansleri päätöksessään ole
3017: eräidenjäsenmaksujen perimisestä valtion virka-       todennut eikä muutoinkaan ole Merenkulkulai-
3018: miesten palkasta (365/1969). Lain 1 §:ssä sääde-      toksen jäsenmaksuperintäjärjestelmää moitti-
3019: tään, että valtion virkamiesten ammattiyhdistys-      nut.
3020: ten sekä työttömyyskassojen jäsenmaksut saa-              Valtiovarainministeriön edellä mainittu ohje
3021: daan periä virkamiehen palkasta ammattiyhdis-         vuodelta 1969 edellyttää viraston jako. ammatti-
3022: tyksen ja työttömyyskassan lukuun asianomai-          yhdistyksen välillä asiasta laadittavan pöytäkir-
3023: sen palkanmaksuviranomaisen toimesta edelly-          jan ja viraston asiaa koskevien ohjeiden tiedok-
3024: tyksellä, että virkamies on antanut siihen suostu-    siantoa valtiovarainministeriölle. Mikäli virasto
3025: muksen tai valtuutuksen.                              poikkeaa asiassa ministeriön ohjeiden tarkoitta-
3026:     Viimeksi mainitun lain soveltamisesta on val-     masta perinnästä, asia on alistettava valtiova-
3027: tioneuvosto antanut kaksi ohjetta, jotka on jul-      rainministeriön harkittavaksi. Valtiovarainmi-
3028:                                              KK 776/1998 vp                                           3
3029: 
3030: nisteriö tarkensi ja täydensi edellä mainitulla        nut aihetta muuttaa merenkulkuhallituksen ja
3031: vuonna 1983 annetulla yleiskirjeellään vuodelta        Suomen Merimies-Unioni ry:n välillä vuonna
3032: 1969 olevaa yleisohjetta. Tämän yleiskirjeen tar-      1969 sovittua perintäjärjestelmää merityössä.
3033: koituksena oli siirtyminen valtiolla yhdenmukai-          Merenkulkulaitoksesta saadun selvityksen
3034: seen järjestelmään perintä- ja tilitysjärjestelmäs-    mukaan perintäjärjestelmä merityössä toimii si-
3035: sä viimeistään vuoden 1985 alkuun mennessä.            ten, ettäjäsenmaksua ei peritä, mikäli työntekijä
3036: Viimeksi mainitun yleisohjeen lopussa todetaan,        tai virkamies sen kieltää. Merenkulkulaitos on
3037: että eräissä tilivirastoissa on ollut käytössä hy-     näin ollen perinytjäsenmaksut ilman työntekijän
3038: väksi koettu jäsenmaksujen perintä- ja tilitysjär-     tai virkamiehen nimenomaista valtuutusta tai
3039: jestelmä, joka joiltakin osin poikkeaa tämän oh-       suostumusta. Perintämenettelyssä vallitsevan ti-
3040: jeen määräyksistä. Näitä käytäntöjä voidaan            lanteen korjaamiseksi liikenneministeriö tulee
3041: kuitenkin edelleen jatkaa, ellei tiliviraston ja       kehottamaan Merenkulkulaitosta muuttamaan
3042: asianomaisen ammattiyhdistyksen kesken toisin          menettelyä siten, että se on voimassa olevien
3043: sovita. Merenkulkulaitoksessa katsottiin tuol-         säännösten ja ohjeiden mukainen.
3044: loin, ettei yleisohjeen täydennys ja tarkistus anta-
3045: 
3046:      Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 1998
3047: 
3048:                                                                        Liikenneministeri Matti Aura
3049: 4                                            KK 776/1998 vp
3050: 
3051: 
3052: 
3053: 
3054:                                          Tili Riksdagens Talman
3055: 
3056:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            har statsrådet gett två anvisningar, som har pu-
3057: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande            blicerats genom finansministeriets cirkulär (VM
3058: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        18.6.1969/P 2835 och VM 17.2.1983/P 5776) tili
3059: dagsman Kari Kantalainen m.fl. undertecknade           statens ämbetsverk och inrättningar. Dessa an-
3060: spörsmål nr 776:                                       visningar är i likhet med nämnda lag alltjämt i
3061:                                                        kraft, eftersom det inte funnits behov av att ändra
3062:             Är Regeringen och trafikministeriet        dem. Finansministeriets gällande anvisningar
3063:         medvetna om att sjöfartsstyrelsen inte på      och bestämmelser finns lagrade i statens data-
3064:         sina fartyg iakttar det av lagstiftningen      bank HELMI, som också upptar ovan nämnda
3065:         förutsatta kravet på ett uppbördsavtal         anvisningar. Databanken innehåller inte föråld-
3066:         när sjöfartsstyrelsen utan giltig fullmakt     rat materia!.
3067:         innehåller avgifter tili fackförening och          Enligt anvisningarna är det fackförbundets
3068:         arbetslöshetskassa från fartygsanställdas      uppgift att från sina medlemmar inhämta sådan
3069:         lön, och att de anvisningar som finansmi-      information som avses i anvisningarna samt till-
3070:         nisteriet i tiden gett angående organise-      ställa av ämbetsverket eller inrättningen anvisad
3071:         ringsfrihet och uppbörd av avgifter inte       löneutbetalningsmyndighet denna information.
3072:         iakttas samt att själva anvisningarna har      Vidare kan tjänstemannen eller arbetstagaren
3073:         getts bl.a. innan lagstiftningen om arbets-    enligt anvisningarna avbryta uppbörden av med-
3074:         löshetskassor trätt i kraft samt               lemsavgifter genom en anmälan tili antingen lö-
3075:             ämnar Regeringen vidta åtgärder för        neutbetalningsmyndigheten eller tili fackförbun-
3076:         en korrigering av den situation som råder      det.
3077:         i fråga om uppbördsavtalsförfarandet på            Sjöfartsverkets praxis när det gäller uppbör-
3078:         ett sådant sätt att den börjar motsvara        den av avgifter tili fackförening och arbetslös-
3079:         gällande lagstiftning?                         hetskassa från de på verkets fartyg anställdas
3080:                                                        löner har nyligen undersökts av justitiekanslers-
3081:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          adjointen.
3082: anföra följande:                                           Justitiekanslersadjointen har genom sitt beslut
3083:                                                        av den 2 mars 1998 avgjort ärendet vad beträffar
3084:     Beträffande uppbörd av arbetstagarnas med-         den som framställt klagomålet och i fråga om
3085: lemsavgifter tili fackföreningar har man kommit        sjöfartsverkets praxis gällande uppbörd av med-
3086: överens i statens allmänna tjänste- och arbets-        lemsavgifter. Justitiekanslersadjointen har be-
3087: kollektivavtal, som ingicks den 11 december            träffande sin behörighet konstaterat bl.a. att jus-
3088: 1997. 1 67 § i detta avtal konstateras att arbetsgi-   titiekanslern skall övervaka att myndigheter och
3089: varen från arbetstagarens lön, om arbetstagaren        tjänstemän i sina uppgifter samt offentligt an-
3090: har gett fullmakt tili det, innehåller medlemsav-      ställda arbetstagare och andra personer vid sköt-
3091: giften tili en förening som undertecknat arbets-       seln av offentliga uppdrag följer lag och fullgör
3092: kollektivavtalet för ämbetsverket.                     sina skyldigheter så att ingens lagliga rättigheter
3093:     Om uppbörden bestäms för tjänstemännens            kränks. Justitiekanslern skall i sitt uppdrag också
3094: del i lagen om inkassering av vissa medlemsavgif-      övervaka att de grundläggande fri- och rättighe-
3095: ter ur statstjänstemäns lön (365/1969). 1 l § be-      terna och de mänskliga rättigheterna respekte-
3096: stäms att medlemsavgifter till statstjänstemän-        ras. Någon sådan kränkning av organiseringsfri-
3097: nens fackföreningar samt arbetslöshetskassor får       heten i samband med sjöfartsverkets praxis gäl-
3098: tas ut från en tjänstemans lön för en fackfören-       lande uppbörd av medlemsavgifter som anges i
3099: ings och arbetslöshetskassas räkning genom lö-         spörsmålet har justitiekanslersadjointen inte
3100: neutbetalningsmyndighetens försorg, om tjäns-          konstaterat i sitt beslut. Justitiekanslersadjointen
3101: temannen har gett sitt samtycke eller sin fullmakt     har inte heller på någon annan punkt klandrat
3102: tili det.                                              sjöfartsverkets system för uppbörd av medlems-
3103:     1 fråga om tillämpningen av sistnämnda lag         avgifter.
3104:                                            KK 776/1998 vp                                            5
3105: 
3106:    Finansministeriets ovan nämnda anv1snmg           önskar avtala om andra rutiner. Vid sjöfartsver-
3107: från 1969 förutsätter att finansministeriet infor-   ket ansågs då att preciseringen och komplette-
3108: meras om det protokoll som görs upp mellan           ringen av den allmänna anvisningen inte gav an-
3109: ämbetsverket och fackföreningen i fråga och om       ledning att ändra det uppbördssystem i fråga om
3110: ämbetsverkets anvisningar i ärendet. Om ett äm-      sjöarbete som sjöfartsstyrelsen och Finlands Sjö-
3111: betsverk avviker från den uppbörd som avses i        mans-Union rfkommit överens om 1969.
3112: ministeriets anvisningar, skall ärendet understäl-      Enligt den utredning som erhållits från sjö-
3113: las finansministeriets prövning. Genom sitt ovan     fartsverket fungerar uppbördssystemet i fräga
3114: nämnda cirkulär från 1983 preciserade och kom-       om arbete tili sjöss sä att ingen medlemsavgift
3115: pletterade finansministeriet den allmänna anvis-     uppbärs, ifali arbetstagaren elier tjänstemannen
3116: ningen från 1969. A vsikten med cirkuläret var att   förbjuder det. Sjöfartsverket har sälunda burit
3117: den statliga sektorn senast före ingången av 1985    upp medlemsavgifter utan att arbetstagaren elier
3118: skulle övergå tili enhetliga rutiner i fråga om      tjänstemannen har gett någon uttrycklig fuli-
3119: uppbörds- och redovisningssystemet. 1 slutet av      makt elier uttryckligen samtyckt tili uppbörden.
3120: den alimänna anvisningen konstateras att man         För att rätta tili den situation som råder i fråga
3121: inom vissa räkenskapsverk har använt sig av ett      om uppbördsförfarandet kommer trafikministe-
3122: uppbörds- och redovisningssystem som fungerat        riet att uppmana sjöfartsverket att ändra sitt
3123: bra i praktiken, trots att det på en del punkter     uppbördsförfarande så, att förfarandet är i enlig-
3124: avviker från bestämmelserna i anvisningen.           het med ikraftvarande bestämmelser och anvis-
3125: Dessa system kan dock alltjämt tiliämpas, såvida     ningar.
3126: inte räkenskapsverket och fackföreningen i fråga
3127: 
3128:      Helsingforsden 3 juli 1998
3129: 
3130:                                                                         Trafikminister Matti Aura
3131:                                          KK 777/1998 vp
3132: 
3133: Kirjallinen kysymys 777
3134: 
3135: 
3136: 
3137: 
3138:                                  Hannu Takkula /kesk: Valtion omistamien yhtiöiden myyntivoitto-
3139:                                     jen käytöstä
3140: 
3141: 
3142:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
3143: 
3144:    Valtion omistamia yhtiöitä luotiin ja raken-    teollista tuotantotoimintaa ja innovaatiota. Poh-
3145: nettiin aikanaan aluepoliittisin perustein - ai-   jois- ja Itä-Suomen vaikeille työttömyysalueille
3146: van oikein- sinne, missä oli työvoimaa ja ennen    ohjatut varat parantaisivat oleellisesti alueiden
3147: kaikkea raaka-ainetta. Taustalla oli ajatus ja     heikkoa työllisyystilannetta.
3148: halu sitoa koko Suomi mukaan kehitykseen.             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3149:    Viime aikoina monista valtion omistamista       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3150: yhtiöistä on luovuttu myyntien kautta. Saman       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3151: kehityksen voi olettaa vastaisuudessakin jatku-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3152: van. Myynneistä saatuihin voittoihioja voittojen
3153: käyttöön ja kohdentamiseen liittyy kuitenkin                 Aikooko Hallitus jatkossa ohjata val-
3154: epäkohtia. Valtion omistamista yhtiöistä nimit-           tion omistamista yhtiöistä saatuja myyn-
3155: täin saadut myyntivoittovarat näyttävät mene-             tituloja kehitysalueella toimivien yritys-
3156: vän pääosin talousarvion yleiskatteeksi. Toivot-          ten toimintaedellytysten parantamiseen
3157: tavaa olisi, että- ainakin osa- noista myynti-            ja uuden yritystoiminnan synnyttämiseen
3158: voitoista ohjattaisiin takaisin kehitysalueille           Pohjois- ja Itä-Suomen vaikeille työttö-
3159: Lappiin ja Itä-Suomeen synnyttämään uutta                 myysalueille?
3160: 
3161:      Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1998
3162: 
3163:                                       Hannu Takkula /kesk
3164: 
3165: 
3166: 
3167: 
3168: 280043
3169: 2                                           KK 777/1998 vp
3170: 
3171: 
3172: 
3173: 
3174:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
3175: 
3176:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         1999 kertyvät yksityistämistulot (2, 15 mrd mk),
3177: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          nousisivat valtiolle 1990-luvun aikana kertyneet
3178: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        yksityistämistulot noin 9,9 mrd markkaan ja val-
3179: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannu             tion osakeomistuksista irrotettujen varojen mää-
3180: Takkulan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          rä yhteensä noin 17 miljardiin markkaan.
3181: n:o 777:                                                   Kun otetaan huomioon toimialajärjestelyt,
3182:                                                        joita on toteutettu omistusjärjestelyjen kautta,
3183:           Aikooko Hallitus jatkossa ohjata val-        voidaan todeta, että tähän mennessä tehdyillä
3184:        tion omistamista yhtiöistä saatuja myyn-        päätöksillä on käytetty eduskunnan antamia val-
3185:        tituloja kehitysalueella toimivien yritys-      tuuksia yhteensä 20-21 mrd markan edestä.
3186:        ten toimintaedellytysten parantamiseen              Hallituksen toimintaperiaatteet valtionyhtiöi-
3187:        ja uuden yritystoiminnan synnyttämiseen         den myyntitulojen käytöstä selviävät lyhykäisyy-
3188:        Pohjois- ja Itä-Suomen vaikeille työttö-        dessään valtioneuvoston viime vuonna eduskun-
3189:        myysalueille?                                   nalle antamasta elinkeinopoliittisesta selonteos-
3190:                                                        ta, jossa kuvattiin tulojen käyttöä seuraavasti:
3191:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-               "Valtionyhtiöiden omistusjärjestelyistä saata-
3192: vasti seuraavaa:                                       vista tuloista budjetoidaan vuosina 1997-99
3193:                                                        yksi mrd mk vuosittain varsinaisessa talousar-
3194:     Valtionyhtiöiden omistuspohjan laajentami-         viossa yleiskatteellisesti valtion velkaantumisen
3195: nenja yksityistäminen on laajassa mielessä hyvin       hidastamiseen ja myyntitulot tuloutetaan valtion
3196: uusi ilmiö, etupäässä 1990-luvun ilmiö, vaikka jo      budjettiin normaalin budjetti- ja lisäbudjettime-
3197: 1980-luvulla muutama pienehkö valtionyhtiö yk-         nettelyn mukaisesti.
3198: sityistettiin kokonaan.                                    Valtionyhtiöistä saatavilla varoilla rahoite-
3199:     Pääministeri Lipposenjohtama nykyinen hal-         taan hallituksen päättämä valtion tutkimusra-
3200: litus totesi vuonna 1995 hallitusohjelmassa, että      hoituksen voimakas ja pysyvä tasokorotus kulu-
3201: hallitus harjoittaa aktiivista teollisuuspolitiikkaa   van vaalikauden aikana. Lisäksi myyntituloja
3202: huolehtimalla valtionyhtiöiden pääomatarpees-          kohdennetaan erikseen tehtävillä päätöksillä
3203: ta, kehittämällä niiden toimintaa ja omistajara-       elinkeinoelämän toimintaedellytysten vahvista-
3204: kennetta yrityskohtaisesti sekä edistämällä nii-       miseenja rakenteen uusimiseen. Tällaisia kohtei-
3205: den kansainvälistä kilpailukykyä. Lisäksi halli-       ta ovat lähinnä yritysten pääomarakenteen vah-
3206: tus on lähtenyt siitä, että omistusjärjestelyistä      vistaminen, yritysten väliset toimialajärjestelyt,
3207: saatavia varoja ohjataan teollisten tuotantoedel-      pk-yritysten riskirahoituksen laajentaminen,
3208: lytysten vahvistamiseen ja teollisen rakenteen         koulutusjärjestelmän vahvistaminen sekä yritys-
3209: uusimiseen. Nykyinen hallitus on edellisen ta-         ten kansainvälistyminen ja markkinointitoimen-
3210: paan noudattanut periaatetta, että eduskunnalta        piteiden kehittäminen."
3211: tarvittavat lisävaltuudet haetaan yhtiökohtaises-          Edellä sanotun mukaisesti tämän hallituksen
3212: ti ja valtuuksia käytetään samoin yhtiökohtais-        aikana on valtionyhtiöiden myyntituloista käy-
3213: ten ratkaisujen pohjalta.                              tetty noin 75% teollisuus- ja elinkeinopoliittisiin
3214:     Vuosien 1993-1997 aikana yhtiöt ovat hank-         kohteisiin, joihin lukeutuu myös Pohjois- ja Itä-
3215: kineet riskipääomaa markkinoilta yhteensä noin         Suomeen sijoittuvia hankkeita.
3216: 7,1 mrd markkaa ja valtio on saanut tuloja yh-             Valtionyhtiöiden myyntituloista on pääosa
3217: teensä noin 7, 7 mrd markkaa eli yhteensä valtion      siis käytetty tutkimus- ja tuotekehitystoimin-
3218: osakeomistuksista on irrotettu 14,8 mrd mark-          taan,josta suurin osa on suunnattu Tekesin kaut-
3219: kaa. Näistä vajaa puolet (n. 48 %) on käytetty         ta. Hallituksen 1996 tekemät päätökset yhdessä
3220: yhtiöiden pääomarakenteen vahvistamiseen ja            teollisuuden lisäpanostuksen kanssa nostavat
3221: runsas puolet on kertynyt tuloina valtiolle. Jos       mitä todennäköisemmin kansallisen tutkimus- ja
3222: edellä esitettyihin lukuihin otettaisiin mukaan jo     tuotekehityspanostuksen vuoteen 1999 men-
3223: tehtyjen sopimusten pohjalta valtiolle 1998-           nessä 2,9 %:iin bruttokansantuotteesta, mikä
3224:                                           KK 777/1998 vp                                              3
3225: 
3226: OECD-maiden vertailussa on aivan kärkipäätä.         tökohteet on parhaan kansantaloudellisen hyö-
3227: Parhaassa tapauksessa voimme saavuttaa tämän         dyn saavuttamiseksi rajattu tiettyihin, keskeisiin
3228: tavoitteen jo tämän vuoden lopussa. Tutkimus-        toimintalohkoihin, jotka palvelevat tulevaisuu-
3229: ja tuotekehityspanoksen korkea taso on taattava      den haasteita ja työllisyyttä. Kauppa- ja teolli-
3230: mm. sijoittamalla siihen valtion omaisuuden          suusministeriön lähtökohtana valtionyhtiöiden
3231: myynnistä nyt saatavia tuloja myös tulevaisuu-       myyntitulojen käyttökohteita pohdittaessa on
3232: dessa.                                               tulevaisuudessakin oltava elinkeinopoliittinen
3233:     Valtionyhtiöiden omistuspohjan laajentamis-      peruslinja, jota nykyinen hallitus on noudatta-
3234: ta on jatkossakin järkevää jatkaa erikseen sovi-     nut. Koulutus, innovaatiojärjestelmän kehittä-
3235: tuin menettelyin ja markkinoiden tila huomioon       minen, infrastruktuuri-investoinnit ja markki-
3236: ottaen. Yksittäiseen myyntihankkeeseen ryhdyt-       noiden toimivuuden tehostaminen ovat keskeisiä
3237: täessä on edellytettävä myös valmiita strategisia    elinkeinopolitiikan tavoitteita ja välineitä. Näitä
3238: linjauksia myynnistä saatavien varojen käytöstä.     periaatteita noudatettaessa on luonnollisesti
3239: Tärkeintä mielestäni on, että myyntitulojen käyt-    myös huolehdittava aluepoliittisista tarpeista.
3240:      Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 1998
3241: 
3242:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
3243: 4                                           KK 777/1998 vp
3244: 
3245: 
3246: 
3247: 
3248:                                         Tili Riksdagens Talman
3249: 
3250:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           hälften har staten fått in som inkomster. Om de
3251: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande           inkomster av privatisering som staten kommer
3252: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-       att få under åren 1998-1999 på basis av redan
3253: dagsman Hannu Takku1a undertecknade spörs-            ingångna avtal (2, 1 miljarder mark) räknades
3254: mål nr 777:                                           med tili ovan nämnda siffor, skulle värdet av de
3255:                                                       inkomster som staten under 1990-talet får av
3256:            Har Regeringen för avsikt att i fort-      privatisering uppgå tili ca 9,9 miljarder mark och
3257:        sättnigen kana1isera inkomster som fås         beloppet av de medel som lösgörs när staten gör
3258:        från (örsäljning av statsägda bo1ag till att   sig av med sina aktier skulle uppgå till samman-
3259:        förbättra verksamhetsbetingelserna för         lagt ca 17 miljarder mark.
3260:        företag i utvecklingsområden och att få           Om man beaktar de branscharrangemang som
3261:        till stånd ny företagsverksamhet i de re-      genomförts genom ägarrangemang kan man
3262:        gioner i norra och östra Finland som lider     konstatera att genom de bes1ut som hittills fattats
3263:        av svår arbets1öshet?                          har sammanlagt 20-21 miljarder mark använts
3264:                                                       genom den fullmakt som riksdagen har givit.
3265:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt            De principer som regeringen följer när det
3266: anföra fö1jande:                                      gäller användning av de inkomster som fås från
3267:                                                       försäljningen av statsbolag framgår i korthet av
3268:    Breddningen av statsbo1agens ägarbas och           den näringspolitiska redogörelse som statstådet
3269: privatiseringen av statsbo1agär, i vid bemärkelse,    framlade tili riksdagen förra året. 1 den närings-
3270: ett ganska nytt fenomen, först och främst ett         politiska redogörelsen beskrivs användningen av
3271: 1990-talsfenomen, även om några mindre stats-         inkomsterna på följande sätt:
3272: bolag privatiserades redan på 1980-talet.                "Av de inkomster som erhålls från ägarar-
3273:    Den av statsminister Lipponen ledda nuva-          rangemangen i statsbolagen budgeteras åren
3274: rande regeringen konstaterade i sitt regerings-       1997-1999 en miljard mark år1igen i den ordina-
3275: program år 1995 att regeringen bedriver en aktiv      rie budgeten som allmän täckning för att få sta-
3276: industripo1itik genom att dra försorg om statsbo-     tens skuldsättning att gå långsammare, och för-
3277: lagens kapitalbehov och främjar en förbättring        säljningsvinsterna inkomstförs i statsbudgeten i
3278: av dessa bo1ags internationella konkurrenskraft       enlighet med vanligt budget- och tiliäggsbudget-
3279: samtidigt som de olika bolagens verksamhet och        förfarande.
3280: ägarstruktur utvecklas. Dessutom har regeringen          Med de mede1 som erhålls från statsbo1agen
3281: tagit som utgångspunkt att de medel som fås           finansieras, en1ig regeringens beslut, en kraftig
3282: genom omorganisering av ägandet kanaliseras           och bestående nivåhöjning av statens finansie-
3283: så, att förutsättningarna för industriell produk-     ring av forskningen under den pågående valpe-
3284: tion stärks och produktionsstrukturen görs tids-      rioden. Dessutom allokeras försäljningsinkoms-
3285: enlig. Den nuvarande regeringen har på samma          ter, genom beslut som fattas särskilt, till förstär-
3286: sätt som den föregående följt principen att de        kande av näringslivets verksamhetsbetingelser
3287: nödvändiga extra fullmakterna inhämtas från           och förnyande av dess struktur. Dylika objekt är
3288: riksdagen bolag för bolag och används också           främst förstärkande av företagens kapitalupp-
3289: utgående från bolagsbundna lösningar.                 byggnad, branscharrangemang mellan företa-
3290:    Under åren 1993-1997 har bolagen skaffat           gen, breddande av SM-företagens riskfinansie-
3291: riskkapital från marknaden tili ett värde av ca 7,1   ring, förstärkande av utbildningssystemet samt
3292: miljarder mark och statens sammanlagda in-            företagens internationalisering och utvecklande
3293: komster har uppgått till ca 7, 7 miljarder mark,      av marknadsföringsåtgärder."
3294: dvs. 14,8 miljarder mark av sådana medel som             1 enlighet med vad som sagts ovan har under
3295: varit bundna i statsägda aktier har lösgjorts. Av     den nuvarande regeringens mandatperiod ca 75
3296: dem har knappt hälften (48 %) använts tili för-       % av de inkomster som erhållits från försäljning-
3297: stärkning av bolagens kapitalstruktur och drygt       en av statsbolag kanaliserats tili industri- och
3298:                                            KK 777/1998 vp                                                 5
3299: 
3300: näringspolitiska mål som omfattar även sådana         den genom förfaranden om vilka det avtalas se-
3301: projekt som genomförs i norra eller Östra Fin-        parat och genom att ta hänsyn tili läget på mark-
3302: land.                                                 naden. När man inleder enskilda försäljningspro-
3303:    Huvudparten av de inkomster som erhållits          jekt, måste det finnas fårdiga strategiska riktlin-
3304: från försäljningen av statsbolag har alltså an-       jer för hur försäljningsinkomsterna skall använ-
3305: vänts tili forsknings- och produktutvecklings-        das. Det viktigaste enligt min åsikt är att begrän-
3306: verksamhet. Största delen av medlen har kanali-       sa de objekt tili vilka försäljningsinkomsterna
3307: serats via TEKES. De beslut som regeringen fat-       kanaliseras tili vissa, centrala sektorer som tjänar
3308: tat år 1996 kommer tillsammans med industrins         framtida utmaningar och sysselsättningssyften
3309: extra satsning med all sannolikhet att fram tili      för att man ur samhällsekonomisk synvinkel
3310: 1999 höja den nationella satsningen på forskning      skall kunna dra största möjliga nytta av dem.
3311: och produktutveckling tili 2,9% av bruttonatio-       Handels- och industriministeriet måste också i
3312: nalprodukten, vilket betyder att vi är nära den       framtiden, i samband med beslut om de objekt
3313: absoluta toppen bland OECD-länderna. 1 bästa          som inkomsterna av försäljningen av statsbolag
3314: fall kan vi nå detta mål redan i slutet av inneva-    kommer att kanaliseras tili, ta som utgångspunkt
3315: rande år. Man måste säkerställa att den höga          den näringspolitiska grundlinje som den nuva-
3316: nivån vad gäller satsningar på forsknings- och        rande regeringen hittills har följt. Tili de viktigas-
3317: produktutvecklingsverksamhet kommer att bi-           te näringspolitiska målen och instrumenten hör
3318: behållas även i fortsättningen bl.a. genom att        utbildning, utvecklande av innovationssystem,
3319: man också i framtiden placerar inkomster av           investeringar i infrastrukturen och effektivering
3320: försäljningen av statens egendom i denna verk-        av marknadens funktion. När dessa principer
3321: samhet.                                               följs bör man naturligtvis även dra försorg om de
3322:     Det är ändamålsenligt att fortsätta med bredd-    regionalpolitiska behoven.
3323: ningen av statsbolagens ägarbas också i framti-
3324: 
3325:      Helsingfors den 3 juli 1998
3326:                                                      Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
3327:                                            KK 778/1998 vp
3328: 
3329: Kirjallinen kysymys 778
3330: 
3331: 
3332: 
3333: 
3334:                                   Hannu Takkula /kesk: Pienyrittäjien verokohtelusta
3335: 
3336: 
3337: 
3338:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
3339:     Työsuhteessa olevalle palkansaajalle tämän       selvittäminen ei tyydytä verottajaa, verotuksessa
3340: työnantaja voi tällä hetkellä maksaa verovapaa-      hyväksytään kuluiksi vain 105 penniä kilometril-
3341: ta päivärahaa 148 markkaa kotimaan matkavuo-         tä.
3342: rokaudelta. Sen sijaan pienyrittäjät (yksityinen         Käytännössä edellä esitetty järjestely on eräil-
3343: elinkeinon- ja ammatinharjoittaja) ei voi maksaa     tä osin yrittäjän kannalta ongelmallinen. Suurin
3344: itselleen palkkaa. Näin ollen hän ei myöskään voi    epäkohta liittyy verottajan toimintaan tämän ar-
3345: maksaa itselleen verovapaata päivärahaa.             vioidessa todellisten, elinkeinotoimintaan kuulu-
3346:     Pienyrittäjän verotuksessa yrittäjä voi -aina-   vien kuluerien vähennyskelpoisuutta. Pienyrittä-
3347: kin yrittää- vähentää yrityksensä kirjanpidossa      jiltä saatujen tietojen mukaan verottaja asettaa
3348: kaikki elinkeinotoimintaansa liittyneistä työ-       todellisten kulujen vähennyskelpoisuuteen niin
3349: matkoista aiheutuneet normaalia suuremmat            suuren näyttökynnyksen, ettei verovelvollisena
3350: elantokustannuksensa ja muut työmatkoihin liit-      oleva pienyrittäjä pysty siitä selviytymään. Vaik-
3351: tyneet todelliset kulut. Tällöinon-ainakin teo-      ka verovelvollinen esittää selvitystä ja näyttöä
3352: riassa - mahdollista, että kirjanpidossa vähen-      faktoista, kysymyksessä olevan vähennyksen
3353: nettävä elantokustannusten lisäys voi olla suu-      luonteesta sekä menon tarkoituksesta ja suhtees-
3354: rempikin kuin palkansaajien osalta noudatettava      ta tulonhankintaan, valitettavan usein todellis-
3355:  148 markkaa vuorokaudelta. Jos taas elantokus-      ten kulujen mukainen vähennyskelpoisuus jää
3356: tannusten lisäystä vastaavia kuluja ei ole viety     saamatta. Tällöin yrittäjille myönnetään edellä
3357: kirjanpitoon verottajan edellyttämällä tavalla       esitettyjen kaavamaisten sääntöjen mukaiset,
3358: eikä todellisia kuluja verottajan mielestä pystytä   mutta riittämättömät 100 markan suuruinen päi-
3359:  selvittämään, yrittäjälle myönnetään verotukses-    väraha vuorokaudelta ja 105 penniä kilometriltä
3360:  sa kaavamainen verovähennys eli ns. yrittäjän       kulukorvauksena.
3361:  päiväraha, jonka suuruus on vain 100 markkaa            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3362:  vuorokaudelta. Siis huomattavasti pienempi          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3363:  kuin palkansaajilla.                                nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3364:     Jos palkansaaja tekee työhönsä liittyvän mat-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3365:  kan omalla autollaan, työnantaja voi maksaa
3366:  hänelle verovapaana kustannuskorvauksena                      Katsooko Hallitus, että pienyrittäjien
3367:  enintään 188 penniä kilometriltä. Pienyrittäjä             saama verokohtelu on oikeudenmukai-
3368:  taas ei voi maksaa itselleen verovapaita matka-            nen, sekä
3369:  kustannusten korvauksia, vaan hän yrittää vä-                 mitä Hallitus aikoo tehdä parantaak-
3370:  hentää verotuksessaan todelliset liike- ja ammat-          seen tältä osin pienyrittäjien asemaa?
3371:  tiajoista aiheutuneet kustannukset. Jos kulujen
3372: 
3373:      Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1998
3374: 
3375:                                         Hannu Takkula /kesk
3376: 
3377: 
3378: 
3379: 
3380: 280043
3381: 2                                            KK 778/1998 vp
3382: 
3383: 
3384: 
3385: 
3386:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
3387: 
3388:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          rästä vähennetään säästyneiden elantokustan-
3389: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           nusten osuutena 15 prosenttia. Verohallituksen
3390: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         on vahvistettava verovapaan kilometrikorvauk-
3391: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannu              sen määrä valtion työmarkkinalaitoksen laske-
3392: Takkulan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           maa kilometrikorvauksen enimmäismäärää vas-
3393: n:o 778:                                                taavaksi.
3394:                                                             Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain
3395:            Katsooko Hallitus, että pienyrittäjien       8 §:n 12 kohdan mukaan vähennyskelpoisia me-
3396:         saama verokohtelu on oikeudenmukai-             noja ovat verovelvollisen ja hänen puolisonsa
3397:         nen, sekä                                       elinkeinotoimintaan liittyvästä työmatkasta ai-
3398:            mitä Hallitus aikoo tehdä parantaak-         heutunut elantokustannusten lisäys sen mukaan
3399:         seen tältä osin pienyrittäjien asemaa?          kuin Verohallitus tarkemmin määrää. Tältä osin
3400:                                                         laissa ei ole minkäänlaista kytkentää valtion työ-
3401:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            markkinalaitoksen laskelmiin. Siten Verohalli-
3402: vasti seuraavaa:                                        tus ei ole sidottu verovapaiden päivärahojen ja
3403:                                                         kilometrikorvausten määrään tai edellytyksiin
3404:    Hallitusmuodon edellyttämä kansalaisten yh-          vahvistaessaan liikkeen- ja ammatinharjoittajan
3405: denvertaisuus ei merkitse, etteikö eri asemassa         työmatkasta aiheutuneen elantokustannusten li-
3406: olevia ihmisiä voisi koskea erilaiset säännökset.       säyksen. Liikkeen- ja ammatinharjoittaja voi
3407: Verotuksessa esimerkiksi elinkeinotoimintaa             aina vähentää työmatkasta aiheutuneen elanto-
3408: harjoittavien verotus toimitetaan elinkeinotulon        kustannusten lisäyksen todellisen suuruisena kir-
3409: verottamisesta annetun lain (360/1968) säännös-         janpitoon kirjattujen menojen perusteella. Vä-
3410: ten mukaan, kun taas palkansaajien verotus toi-         hennettävä määrä voi selvityksen perusteella olla
3411: mitetaan tuloverolain (1535/1992) mukaan. Mo-           suurempikin kuin Verohallituksen päätöksessä
3412: nilta osin nämä lait poikkeavat toisistaan:             vahvistettu määrä. Kaavamainen vähennyspe-
3413:    - elinkeinonharjoittajien verotus perustuu           ruste tuleekin kyseeseen vain, jos vähennystä ei
3414: kirjanpitovelvollisuuteen, jota patkansaajalla ei       ole tehty kirjanpidossa tai muutoin luotettavasti
3415: ole"                                                    selvitetty.
3416:    . :.___ elinkeinonharjoittajan tulon veronalaisuus       Palkansaajan kiinteästi vahvistettu verovapaa
3417: ja menon vähennyskelpoisuus poikkeaa eräiltä            päiväraha ja kilometrikorvaus palvelevat ennen
3418: osin palkansaajan vastaavasta;                          muuta yksinkertaistamistavoitteita niin verotuk-
3419:    - elinkeinonharjoittajan tulo ja meno jak-           sen kuin työnantajan rahaliikenteen ja kirjanpi-
3420: sotetaan suoriteperiaatteen mukaan, kun taas            donkin näkökulmasta. Työmarkkinapoliittisista
3421: palkansaajaa verotetaan kassaperiaatteen poh-           syistä siihen on vanhastaan sisältynyt myös vero-
3422: jalta;                                                  tukea ylikompensaation muodossa. Koska tästä
3423:    - elinkeinotoiminnan tulos jaetaan pääoma-           on säädetty eduskunnan tahdon mukaisesti lais-
3424: ja ansiotuloksi, kun palkkatulo on aina ansiotu-        sa, veroviranomaisilla ei ole mahdollisuutta ve-
3425: loa.                                                    roedun poisottamiseen, vaan asiasta olisi säädet-
3426:     Samansuuruinen tulo elinkeinonharjoittajalla        tävä lailla. Liikkeen- ja ammatinharjoittamiseen
3427: ja palkansaajana voi siten johtaa erisuuruisen          liittyy sekä vero- että kirjanpitosäännösten edel-
3428: veron maksuun. Lähtökohtien erot johtavat sii-          lyttämä laaja tulojen ja menojen kirjaamisvelvol-
3429: hen, että myös verotuksen yksityiskohdat eroa-          lisuus. Asianmukaista ei olisi, että menojen vä-
3430: vat toisistaan eri verolaeissa. Tuloverolain 73 §:n     hentäminen sallittaisiin elinkeinoverotuksessa
3431: 2 momentin mukaan Verohallituksen on vahvis-            tosittein esitettyä selvitystä laajemmin. Elinkei-
3432: tettava verovapaan päivärahan määrä käyttäen            noverotuksen kehittämisen tavoitteisiin ei näin
3433: perusteena valtion työmarkkinalaitoksen laske-          ollen kuulu kaavamaisen vähennyksen laajenta-
3434: maa matkakustannusten yhteismäärää. Koti-               minen yli todellisten kulujen.
3435: maan päivärahaa määrättäessä tästä yhteismää-               Verotusmenettelylaki parantaa verovelvolli-
3436:                                          KK 778/1998 vp                                           3
3437: 
3438: sen mm. yrittäjän oikeusturvaa verotuksessa.       masta näkökulmasta ja ryhtyy tarvittaviin toi-
3439: Tähän liittyy myös ns. luottamusperiaatteen to-    menpiteisiin jatkossakin, kun valtion talous an-
3440: teuttaminen. Pienyrittäjien aseman kohentami-      taa siihen suinkin mahdollisuuksia mm. täsmä-
3441: nen on tärkeää mm. työllistämisen kannalta. Sik-   ohjattujen ALV-veroprosenttien tarkistamisen
3442: si hallitus seuraa tilannetta kysyjän tarkoitta-   osalta eräillä työvoimavaltaisilla aloilla.
3443:      Helsingissä 6 päivänä heinäkuuta 1998
3444: 
3445:                                                                        Ministeri Jouko Skinnari
3446: 4                                           KK 778/1998 vp
3447: 
3448: 
3449: 
3450: 
3451:                                         Tili Riksdagens Ta/man
3452: 
3453:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      kesdagtraktamenten fastställs skall från denna
3454: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        summa dras av en 15 procents andel för inbespa-
3455: lem av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-      rade levnadskostnader. Skattestyrelsen skall
3456: man Hannu Takkula undertecknade spörsmål nr           fastställa den skattefria kilometerersättningen i
3457: 778:                                                  överensstämmelse med de maximikilometerer-
3458:                                                       sättningar som statens arbetsmarknadsverk har
3459:          Anser Regeringen att småföretagare           räknat ut.
3460:        behandlas rättvist i skattehänseende,             Enligt 8 § 12 punkten lagen om beskattning av
3461:        samt                                           inkomst av näringsverksamhet räknas som av-
3462:          vad ämnar Regeringen göra för att för-       dragbara utgifter den ökning av levnadskostna-
3463:        bättra småföretagarnas ställning tili den-     derna som orsakas av arbetsresa i samband med
3464:        na del?                                        den skattskyldiges och hans makes näringsverk-
3465:                                                       samhet, i enlighet med vad Skattestyrelsen be-
3466:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         stämmer närmare. Tili denna del innehåller lagen
3467: anföra följande:                                      ingen som helst koppling tili de uträkningar som
3468:                                                       statens arbetsmarknadsverk gör. Skattestyrelsen
3469:     Att alla medborgare enligt regeringsformen        är således inte bunden av beloppen av eller förut-
3470: skall vara lika inför lagen innebär inte att män-     sättningarna för de skattefria dagtraktamentena
3471: niskor i olika ställning inte skulle kunna omfattas   och kilometerersättningarna när den fastställer
3472: avolika bestämmelser. Vid beskattningen av nä-        den ökning av levnadskostnaderna som orsakas
3473: ringsidkare iakttas t.ex. lagen om beskattning av     av en rörelseidkares eller egenföretagares arbets-
3474: inkomst av näringsverksamhet (360/1968), med-         resa. En rörelseidkare eller egenföretagare kan
3475: an löntagare beskattas enligt inkomstskattelagen      alltid dra av den ökning av levnadskostnaderna
3476: (153511992). Dessa lagar avviker från varandra        som orsakats av en arbetsresa tili det faktiska
3477: på många punkter:                                     beloppet utgående från de utgifter som anteck-
3478:     - beskattningen av näringsidkare baserar sig      nats i bokföringen. Det belopp som skall dras av
3479: på en bokföringsskyldighet som löntagarna inte        kan med stöd av denna redovisning t.o.m. vara
3480: har,                                                  större än det belopp som fastställs i Skattestyrel-
3481:     - skatteplikten för näringsidkares inkomster      sens beslut. En schematisk avdragsgrund blir ak-
3482: och utgifternas avdragsgilihet avviker i viss mån     tuell endast om avdraget inte har bokförts eller
3483: från motsvarande bestämmelser för löntagare,          annars utretts på ett tillförlitligt sätt.
3484:     - näringsidkares utgifter och inkomster pe-          Att den skattefria dagpenningen och kilome-
3485: riodiseras enligt prestationsprincipen, medan         terersättningen för löntagare har fastställts tili
3486: löntagare beskattas utgående från kassaprinci-        fasta belopp tjänar främst ett mål att förenkla
3487: pen,                                                  såväl beskattningen som arbetsgivarens betal-
3488:     - resultatet av näringsverksamheten indelas i     ningsrörelse och bokföring. Av arbetsmarknads-
3489: kapital- och förvärvsinkomst, medan lönein-           politiska orsaker har detta sedan tidigare även
3490: komsten alltid utgör förvärvsinkomst.                 inkluderat skattestöd i form av överkompense-
3491:     En näringsidkare och en löntagare som har         ring. Eftersom detta i överensstämmelse med
3492: lika stora inkomster kan således påföras olika        riksdagens vilja har reglerats i lag, har skatte-
3493: hög skatt. Skilinaderna i utgångspunkterna leder      myndigheterna ingen möjlighet att dra in en skat-
3494: tili att också beskattningsdetaljerna avviker från    teförmån utan att frågan bestäms i lag. Rörelse-
3495: varandra i de olika skattelagarna. Enligt 73 § 2      idkare och egenföretagare har en omfattande
3496: mom. inkomstskattelagen skall Skattestyrelsen         skyldighet att bokföra inkomster och utgifter.
3497: fastställa beloppen av skattefria dagtraktamen-       Denna skyldighet framgår av såväl skatte- som
3498: ten utgående från de resekostnadsbelopp som           bokföringsbestämmelserna. Det är inte motive-
3499: statens arbetsmarknadsverk räknat ut. När inri-       rat att i beskattningen av näringsverksamhet tili-
3500:                                             KK 778/1998 vp                                             5
3501: 
3502: låta att avdragen för utgifterna överstiger utgif-    på sysselsättningen viktigt att småföretagarnas
3503: ternas storlek enligt verifikaten. Tili målen när     ställning förbättras. Därför ger regeringen akt på
3504: det gäller att utveckla beskattningen av närings-     läget ur det perspektiv spörsmålsställaren fram-
3505: verksamhet hör således inte att göra de schema-       för, och vidtar, när det bara är möjligt med beak-
3506: tiska avdragen större än de faktiska kostnaderna.     tande av statens ekonomi, behövliga åtgärder
3507:    Lagen om beskattningsförfarande ger de             också i fortsättningen, bl.a. i fråga om justering-
3508: skattskyldiga, bl.a. företagarna, ett bättre rätts-   en av mervärdesskattesatserna inom vissa arbets-
3509: skydd vid beskattningen. Här ingår också den          kraftsintensiva branscher.
3510: s.k. förtroendeprincipen. Det är bl.a. med tanke
3511:      Helsingforsden 6 juli 1998
3512: 
3513:                                                                             Minister Jouko Skinnari
3514:                                             KK 779/1998 vp
3515: 
3516: Kirjallinen kysymys 779
3517: 
3518: 
3519: 
3520: 
3521:                                    Ossi Korteniemi /kesk: Kyläkauppojen toimintaedellytysten paran-
3522:                                        tamisesta
3523: 
3524: 
3525:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
3526: 
3527:    Kaupan alalla on tapahtunut voimakas kes-          paan kuin 1970- ja 1980-luvuiiia, jolloin Kesko
3528: kittyminen. Samaan aikaan maaseudulla väki            osallistui kyläkauppojen tukemiseen samalla
3529: vähenee ja ikääntyy. Varsinkin työikäistä väes-       summalla kuin valtio. Nyt valtion tulisikin tart-
3530: töä on siirtynyt runsaasti kuntakeskuksiin ja         tua tarjolla olevaan mahdollisuuteen ja lähteä
3531: kauemmaksi kasvukeskuksiin. Tästä on seuran-          tukemaan kyläkauppoja.
3532: nut palvelujen heikkeneminen harvaan asutulla            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3533: maaseudulla. Näin on käynyt myös kauppapal-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3534: velujen. Kyläkaupat ovat vähentyneet, ja tämä         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3535: on heikentänyt varsinkin eläkeläisten mahdolli-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3536: suuksia asua kotikylissään, sillä julkista liiken-
3537: nettä ei ole ja monilla ei ole omaa kulkuneuvoa,                Onko Hallitus valmis osoittamaan val-
3538: jolla voisi hakea palvelut kauempaa.                         tion tukea kyläkaupoiiie, jotta harvaan
3539:     Keskon pääjohtaja Matti Honkala on esittä-               asutun maaseudun kauppapalvelut voi-
3540:  nyt julkisuudessa, että Kesko olisi valmis harkit-          daan turvata?
3541:  semaan kyläkauppojen tukemista samaan ta-
3542: 
3543:      Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1998
3544: 
3545:                                          Ossi Korteniemi /kesk
3546: 
3547: 
3548: 
3549: 
3550:  280043
3551: 2                                         KK 779/1998 vp
3552: 
3553: 
3554: 
3555: 
3556:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
3557: 
3558:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ovat autojen kohonneet käyttökustannukset ja
3559: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         auton korkea hinta.
3560: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Kauppa- ja teollisuusministeriöllä on ollut
3561: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ossi Kor-        mahdollisuus tukea harvaan asuttujen alueiden
3562: teniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         kauppapalveluja vuosina 1975-1992 haja-asu-
3563: n:o 779:                                              tusalueiden vähittäiskaupan rahoitustuesta an-
3564:                                                       netun lain (1086/1974) perusteella. Rahoitustu-
3565:           Onko Hallitus valmis osoittamaan val-       kea voitiin myöntää elintarvike- tai sekatavara-
3566:        tion tukea kyläkaupoille, jotta harvaan        myymälää varten tarpeellisen käyttöomaisuuden
3567:        asutun maaseudun kauppapalvelut voi-           hankkimiseksi tai sellaisen myymälän korjaus-,
3568:        daan turvata?                                  muutos- tai parannustöiden suorittamiseksi taik-
3569:                                                       ka myymäläauton tai -veneen hankkimiseksi.
3570:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Tuki myönnettiin korkotukena ja investointi-
3571: vasti seuraavaa:                                      avustuksena sekä myöhemmin myös toiminta- ja
3572:                                                       ta varankuljetustukena.
3573:    Haja-asutusalueiden kyläkaupat ovat olleet               Vähittäiskaupan rahoitustuesta annetussa
3574: voimakkaassa laskusuunnassa jo pitkään. Kes-          laissa tarkoitettujen avustusten myöntämisen
3575: keisenä syynä tähän on ollut kannattavuuden           päätyttyä vuoden 1992 lopussa ovat harvaan
3576: heikkeneminen väestöpohjan pienetessä ja myy-         asuttujen alueiden kauppiaat voineet hakea yri-
3577: mälässäkäyntien autoistumisen myötä siirryttyä        tystuesta annetun lain säännösten mukaista pien-
3578: yhä enenevässä määrin keskuksissa sijaitseviin        yritystukea. Kyläkaupat ovat saaneet pienyritys-
3579: kyläkauppoja paremmin varustettuihin ja hinta-        tukea mm. kauppakiinteistön ja varaston kun-
3580: tasoltaan halvempiin myymälöihin. Harvaan             nostamiseen sekä laajentamiseen, kalustehan-
3581: asutuilla alueilla oli tämän vuoden alussa 1 134      kintoihin, kassajärjestelmän uudistamiseen, las-
3582: myymälää, mikä on 27% maamme kaikista myy-            kentatoimen kehittämiseen sekä myös asiakkail-
3583: mälöistä. Haja-asutusalueiden päivittäistavara-       le tavaranjakeluun tarkoitetun pakettiauton
3584: myymälöiden osuus koko myymälälukumääräs-             hankintaan. Myönnetyt markkamäärät ovat ol-
3585: tä on siten selvästi suurempi kuin haja-asutusalu-    leet 6 000-210 000 markan välillä. Kauppa- ja
3586: eiden väestöosuus.                                    teollisuusministeriö selvittää tarkemmin alku-
3587:    Myös myymäläautotoiminta, jolla on ollut ai-        syksyyn mennessä yhdessä TE-keskusten kanssa
3588: koinaan tärkeä merkitys harvaan asuttujen aluei-      kaupan tukihakemusten määrää ja jakaantumis-
3589: den kauppalvelujen turvaamisessa, on tuntuvasti       ta sekä hakemusmenettelyyn liittyviä mahdolli-
3590: taantunut. Myymäläautojen lukumääräinen                sia Iisätiedotustarpeita.
3591: huippu saavutettiin jo vuonna 1970, jolloin auto-         Kauppa- ja teollisuusministeriö käynnisti vii-
3592: ja oli liikenteessä 1 230. Vuodenvaihteessa toi-       me huhtikuussa tutkimuksen, jonka tarkoitukse-
3593: minnassa oli noin 130 myymäläautoa eli enää            na on selvittää sekä ikääntyneiden väestöryh-
3594:  10% huippuvuoden lukumäärästä. Myymäläau-             mien että haja-asutusalueiden asukkaiden kaup-
3595: tojen kilpailuaseman heikkenemiseen lienee             papalvelujen saavutettavuutta. Hankkeen ta-
3596: eräänä syynä niiden varsin suppea tavaravalikoi-       voitteisiin kuuluu myös tehdä esityksiä siitä, mi-
3597: ma. Myymäläautokauppiaan näkökulmasta                  ten kauppapalvelujen saavutettavuutta voitaisiin
3598: suurimpia ongelmia haja-asutusalueiden harve-          ko. ryhmien osalta kehittää. Tutkimuksen tulok-
3599: nevan ja ikääntyvän väestökehityksen lisäksi           set ovat käytettävissä tämän vuoden lopulla.
3600: 
3601:      Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1998
3602: 
3603:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
3604:                                              KK 779/1998 vp                                                3
3605: 
3606: 
3607: 
3608: 
3609:                                          Tili Riksdagens Talman
3610: 
3611:   1 det syfte som 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Handels- och industriministeriet har haft möj-
3612: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande              Iighet att stöda butikstjänsterna i glesbygden un-
3613: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          der åren 197 5-1992 med stöd a v lagen om finan-
3614: dagsman Ossi Korteniemi undertecknade spörs-             sieringsstöd för detaljhandeln i glesbygder (1 086/
3615: mål nr 779:                                              1974). Finansieringsstöd kunde beviljas för an-
3616:                                                          skaffning av anläggningstiiigångar som är av nö-
3617:           Är Regeringen beredd att anvisa stat-          den för livsmedels- eller dagligvarubutik eller för
3618:        stöd åt bybutiker för att butikstjänsterna        utförande av reparations-, ändrings- eller för-
3619:        på den glest befolkade landsbygden kan            bättringsarbeten för dylik butik eller för anskaff-
3620:        tryggas?                                          ning av butiksbil eller -båt. Stödet beviljades så-
3621:                                                          som räntestöd och investeringsbidrag samt sena-
3622:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            re även såsom verksamhetsstöd och stöd för va-
3623: anföra följande:                                         rutransporter.
3624:                                                             Efter att de bidrag som avses i lagen om finan-
3625:    Bybutikerna i glesbygdsområdena har redan             sieringsstöd för detaljhandeln i glesbygder upp-
3626: länge visat en kraftigt nedåtgående tendens. Ett         hörde i slutet av år 1992 har köpmännen i gles-
3627: viktigt skäl till detta har varit att lönsamheten har    bygdsområdena kunnat ansöka om småföretags-
3628: sjunkit i och med att befolkningsunderlaget har          stöd enligt bestämmelserna i lagen om företags-
3629: minskat och att butiksfårderna allt oftare sker          stöd. Bybutikerna har erhållit småföretagsstöd
3630: per bil och går tili butiker i centrum, vilka är         bl.a. för reparation av butiksfastigheter och Iager
3631: bättre försedda och har en lägre prisnivå. 1 början      samt för utvidgning, anskaffning av inventarier,
3632: av detta år uppgick antalet bybutiker i glesbyg-         förnyande av kassasystem, utvecklande av redo-
3633: den tili 1 134, vilket motsvarar 27 % av samtliga        visningen samt även för anskaffning av paketbil
3634: affårer i landet. Glesbygdens dagligvaruaffårers         som används för distribution av varor tili kun-
3635: andel av det totala antalet affårer är klart större      derna. De belopp som har beviljats för nämnda
3636: än glesbygdsområdenas befolkningsandel.                  ändamål har varierat mellan 6 000 mk och
3637:    Också i butiksbilverksamheten, som i tiden            210 000 mark. Handels- och industriministeriet
3638: har haft stor betydelse då det gällt att trygga          skall tillsammans med TE-centralerna ännu före
3639: butikstjänsterna i glesbygdsområdena, har det            hösten göra en mer detaljerad utredning av anta-
3640: skett en kraftig tillbakagång. Toppnoteringen i          Iet ansökningar om stöd från handeln och hur de
3641: fråga om antalet butiksbilar nåddes redan 1970           fördelar sig samt av ett eventuellt behov av ytter-
3642: då antalet butiksbilar uppgick tili 1 230. Vid års-      Iigare information om ansökningsförfarandet.
3643:  skiftet var antalet verksamma butiksbilar 130,              1 april inledde handels- och industriministeriet
3644: dvs. endast 10 % av det antal som noterades              en undersökning som syftar tili att kartlägga till-
3645:  toppåret 1970. Ett skäl tili att butiksbilarnas kon-    gången på butikstjänster med tanke på både de
3646:  kurrensläge försämrats torde vara deras synnerli-       befolkningsgrupper som är äldre och de som bor
3647:  gen begränsade varuutbud. De största proble-            i glesbygden. Ett ytterligare mål för projektet är
3648:  men ur en butiksbilsföretagares synvinkel utöver        att göra framställningar om hur tillgången på
3649:  den utveckling som gör befolkningen i glesbyg-          butikstjänster skall kunna utvecklas med tanke
3650:  den allt fårre och äldre, är butiksbilarnas ökade       på de nämnda grupperna. Undersökningsresul-
3651:  driftskostnader och det höga priset på en bil.          taten kommer att stå tili förfogande i slutet av
3652:                                                          detta år.
3653:      Helsingforsden 30 juni 1998
3654: 
3655:                                                         Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
3656:                                            KK 780/1998 vp
3657: 
3658: Kirjallinen kysymys 780
3659: 
3660: 
3661: 
3662: 
3663:                                   Ulla Juurola /sd ym.: Työvoimatoimistojen asiakaspalvelusta
3664: 
3665: 
3666: 
3667:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
3668: 
3669:     Työhallinnon palveluketjun vaativin ja arvok-    noista ja opistotasoiset työvoimaneuvojat vas-
3670: kain vaihe on toimistotasolla, jossa kohdataan       taavat ihmisistä. Väheksymättä lainkaan varas-
3671: sekä työnhakija- että työnantaja-asiakkaat. Työ-     tonhoitajan työtä on epäsuhde silti kiistaton.
3672: voimaneuvojat hoitavat avoimien työpaikkojen             Työvoimahallinnossa vuosina 1996 ja 1997
3673: täyttämisen eli varsinaisen työnvälityksen. Hei-     tehty Columbus-työnvaativuusarviointi osoitti,
3674: dän työllään on merkittävä vaikutus koko työ-        että työvoimaneuvojien tehtävät ovat vaativuu-
3675: hallinnon imagoon ja arvostukseen.                   deltaan keskimäärin A 19 palkkaluokan tasoa.
3676:     Työllisyystilanteen parantuessa työhallinto ei   Arvioinnin mukaan koko työhallinnossa virkai-
3677: ole kilpailukykyinen työnantaja. Osaavat ja am-      lijoiden keskiansiot ovat 2 000-3 000 mk/kk
3678: mattitaitoiset työvoimaneuvojat hakeutuvat pa-       jäljessä muita valtionhallinnon aloja ja palkka-
3679: remmin palkattuihin tehtäviin. Työvoimaneuvo-        haitarin alapäässä ero on vieläkin suurempi.
3680: jilla on kokonaisvastuu asiakkaiden neuvonnas-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3681: ta. Heidän pitää tuntea työelämä ja eri ammatit      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
3682: sekätyöttömyysturva-että muut alati muuttuvat        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3683:  säädökset.                                          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3684:      Esimerkiksi    Lahden työvoimatoimiston
3685:  alueella työvoimaneuvoja työskentelee palkka-                  Kuinka on mahdollista, että työhallin-
3686:  luokassa A 12. Samaan aikaan toimistosihteerin             nossa työvoimaneuvojat tekevät saman
3687:  palkkaluokat työministeriössä ja valtiovarainmi-           vaativuustason tehtäviä palkkahaaru-
3688:  nisteriössä ovat A 11-A 16. Yksityisellä sekto-            kassa A 10-A 21 ja että epäsuhta työ-
3689:  rilla esimerkiksi varastonhoitajan palkka on kes-          hallinnon ja muiden hallinnonalojen vä-
3690:  kimäärin 12 353 mk/kk. Ammattikoulupohjaiset               lillä on niin suuri?
3691:  varastonhoitajat vastaavat materiaalitoimin-
3692: 
3693:      Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1998
3694: 
3695:           Ulla Juurola /sd               Pirkko Peltomo /sd             Reino Ojala /sd
3696:           Tapio Karjalainen /sd          Arto Lapiolahti /sd            Reijo Kallio /sd
3697: 
3698: 
3699: 
3700: 
3701:  280043
3702: 2                                          KK 780/1998 vp
3703: 
3704: 
3705: 
3706: 
3707:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
3708: 
3709:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        jääneisyys on varsin merkittävä. Työvoimatoi-
3710: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         mistojen työvoimaneuvojat sijoittuvat pääsään-
3711: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       töisesti palkkausluokkiin A 11-A 12, erikoistyö-
3712: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ulla Juu-        voimaneuvojat palkkausluokkiin A 13-A 14 ja
3713: rolan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        johtavat työvoimaneuvojat palkkausluokkiin
3714: 780:                                                  Al5-Al6.
3715:                                                           Koulutustason eroilla ei jälkeenjääneisyyttä
3716:            Kuinka on mahdollista, että työhallin-     voida sen enempää mitenkään perustella. Työ-
3717:        nossa työvoimaneuvojat tekevät saman           voima-asiain alue- ja paikallishallinnon henki-
3718:        vaativuustason tehtäviä palkkahaaru-           löstön koulutustaso on korkea verrattuna koko
3719:        kassa A 10-A 21 ja että epäsuhta työ-          valtiosektoriin. Tutkinnon suorittaneiden osuus
3720:        hallinnon ja muiden hallinnonalojen vä-         on vuonna 1996 ollut 15 % korkeampi kuin val-
3721:        lillä on niin suuri?                           tiosektorilla keskimäärin (88 % työvoima-asiain
3722:                                                       alue- ja paikallishallinnossa, 76 % koko valtio-
3723:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           sektorilla).
3724: vasti seuraavaa:                                          Työvoimatoimistojen asiakaspalveluvirkaili-
3725:                                                       joiden tehtävät ovat erityisesti tällä vuosikymme-
3726:    Työhallinnon palkkaustaso johtuen palk-             nellä muuttuneet huomattavasti vaativammiksi.
3727: kausten jälkeenjääneisyydestä on selvästi valtio-      Palvelujen tarjonta on laajentunut ja palvelut
3728: sektorin heikoin. Tilastokeskuksen tekemän sel-        ovat syventyneet. Tehtävien palkkaustasossa ei
3729: vityksen (valtion kuukausipalkat marraskuussa          ole kuitenkaan tapahtunut merkittävää muutos-
3730: 1996) mukaan työministeriön hallinnonalalla            ta. Työhallinnon nykyiset toimintamenot ovat
3731: palkat olivat selvästi alhaisimmat. Työministe-        erittäin niukat. Niiden puitteissa palkkausvääris-
3732: riön hallinnonalalla keskipalkat tilastokeskuk-        tymiä ei käytännössä voida oikaista.
3733: sen selvityksen mukaan olivat 9 262 mk. Toiseksi           Työhallinnossa on palkkausjärjestelmää uu-
3734: heikoin hallinnonala palkkaustasoltaan oli puo-        distettu vuoden 1994 keväästä alkaen. Uudistus-
3735: lustusministeriön hallinnonala, jossa keskimää-        työssä on nyt päästy vaiheeseen, jossa työhallin-
3736: räiset kuukausipalkat olivat 11 203 mk. Tilasto-       non tehtävät on arvioitu. Henkilökohtaisen
3737: keskuksen selvityksessä olivat mukana sekä toi-        palkkausjärjestelmän perusteet on määritelty.
3738: mintamenoista palkattu henkilöstö että muu             Tulospalkkausta on työhallinnossa käytetty jo
3739: henkilöstö (lähinnä työllisyysmäärärahoin pal-         usean vuoden ajan. Palkkausjärjestelmän uuu-
3740: katut). Työvoima-asiain alue- ja paikallishallin-      distamisesta on neuvoteltu työministeriön ja työ-
3741: non toimintamenoista palkattujen virkamiesten          hallinnon henkilöstöä edustavien järjestöjen
3742: keskipalkat ovat jonkin verran korkeammat eli          kanssa. Virkaehtosopimuksen sisällöstä on ole-
3743: 9 821 mk kuukaudessa.                                  massajo pitkälle menevä yksimielisyys. Nykyisil-
3744:    Tehtävien vaativuuden perusteella työvoima-         lä toimintamenoilla ei palkkausjärjestelmän uu-
3745: asiain alue- ja paikallishallinnon palkkausten jäl-    distuksen toimeenpanoa kuitenkaan voida to-
3746: keenjääneisyys on huomattava valtiovarainmi-           teuttaa. Palkkausjärjestelmän uudistaminen työ-
3747: nisteriön viime keväänä teettämän poikkihallin-        hallinnossa edellyttää, että alue- ja paikallishal-
3748: nollisen tehtävien vaativuuksia koskevan selvi-        linnolle osoitetaan talousarviossa tai lisätalous-
3749: tyksen perusteella. Selvitykseen oli otettu mu-        arviossa määrärahaa uudistuksen toteuttamisek-
3750: kaan keskeisimmät perustehtävät työvoima-              si. Jos näin tapahtuu, voitaneen uudistuksen toi-
3751: asiain alue- ja paikallishallinnosta. Selvityksen      meenpanolla pahimpia palkkavääristymiä oi-
3752: perusteella asiakaspalveluvirkailijoiden ml. työ-      kaista jonkin verran.
3753: voimaneuvojat tehtävien palkkausten jälkeen-
3754: 
3755:      Helsingissä 13 päivänä heinäkuuta 1998
3756: 
3757:                                                                       Työministeri Liisa Jaakonsaari
3758:                                            KK 780/1998 vp                                             3
3759: 
3760: 
3761: 
3762: 
3763:                                        Tili Riksdagens Talman
3764: 
3765:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ternas uppgifter synnerligen betydande. Arbets-
3766: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande          kraftsbyråernas arbetskraftskonsulenter place-
3767: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      rar sig i regel i löneklasserna A 11-A 12, special-
3768: dagsledamot Ulla Juurola undertecknade spörs-        arbetskraftskonsulenterna        i   löneklasserna
3769: mål nr 780:                                          Al3-Al4 och de ledande arbetskraftskonsu-
3770:                                                      lenterna i löneklasserna A I5-A I6.
3771:           Hur är det möjligt att arbetskraftskon-       Eftersläpningen kan inte dess mera på något
3772:        sulenterna inom arbetsförvaltningen ut-       sätt motiveras med skillnader i utbildningsnivån.
3773:        för uppgifter av samma anspråksnivå i         Personalens utbildningsnivå inom regional- och
3774:        löneska1an A10-A21 och att dispropor-         lokalförvaltningen av arbetskraftsärenden är
3775:        tionen mellan arbetsförvaltningen och         hög jämförd med hela den statliga sektorn. An-
3776:        övriga förvaltningsområden är så stor?        delen personer som avlagt exarnen har år I996
3777:                                                      varit I5 % högre än genomsnittet för den statliga
3778:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        sektorn (88 % inom regional- och lokalförvalt-
3779: anföra följande:                                     ningen av arbetskraftsärenden, 76 % inom hela
3780:                                                      den statliga sektorn).
3781:     På grund av lönernas eftersläpning är arbets-       Uppgifterna för arbetskraftsbyråernas kund-
3782: förvaltningens lönenivå den avgjort lägsta inom      servicetjänstemän har i synnerhet under detta
3783: den statliga sektorn. Enligt en utredning som        decennium blivit avsevärt mera krävande. Servi-
3784: gjorts av statistikcentralen (statens månadslöner    ceutbudet har breddats och servicen har fördju-
3785: i november 1996) var lönerna inom arbetsminis-       pats. 1 uppgifternas lönenivå har det emellertid
3786: teriets förvaltningsområde de klart lägsta. Enligt   inte skett någon nämnvärd förändring. Arbets-
3787: statistikcentralens utredning var genomsnitts-       förvaltningens nuvarande omkostnader är syn-
3788: lönerna inom arbetsministeriets förvaltningsom-      nerligen knappa. Inom rarnen för dessa kan löne-
3789: råde 9 262 mk. Det näst sämsta förvaltningsom-       snedvridningar inte korrigeras i praktiken.
3790: rådet vad gäller lönenivån var försvarsministe-         Inom arbetsförvaltningen har lönesystemet
3791: riet, där de genomsnittliga månadslönerna var        reviderats sedan våren 1994. 1 revideringsarbetet
3792:  II 203 mk. Statistikcentralens utredning omfat-     har man nu nått ett skede där arbetsförvaltning-
3793: tade både personai som avlönats genom omkost-        ens uppgifter har utvärderats. Grunderna för ett
3794: nader och annan personai (främst sådana som          personligt lönesystem har fastslagits. Resultatlön
3795: avlönats med sysselsättningsanslag). Medellö-        har använts inom arbetsförvaltningen redan i
3796: nerna för de tjänstemän som avlönats med om-         flera år. Förhandlingar om en revidering av löne-
3797: kostnaderna för regional- och lokalförvaltningen     systemet har förts mellan arbetsministeriet och
3798: av arbetskraftsärenden är en aning högre, dvs.       organisationer som representerar arbetsförvalt-
3799: 9 821 mk per månad.                                  ningens personal. Vad gäller tjänstekollektivav-
3800:     Lönernas eftersläpning inom regionai- och        talets innehåll finns det redan en längt gående
3801: lokalförvaltningen av arbetskraftsärenden är på      enhällighet. Med nuvarande omkostnader kan
3802: basis av de krävande uppgifterna anmärknings-        verkställandet av lönesystemreformen emellertid
3803: värd enligt den tvärsektoriella utredning om upp-    inte genomföras. En revidering av lönesystemet
3804:  gifternas krav som finansministeriet Iät utföra i   inorn arbetsförvaltningen förutsätter att regio-
3805:  våras. 1 utredningen ingick de centralaste grund-   nal- och lokalförvaltningen i budgeten eller till-
3806:  uppgifterna inom regional- och lokalförvalt-        läggsbudgeten anvisas anslag för ett genomfö-
3807:  ningen av arbetskraftsärenden. Enligt utredning-    rande av reformen. Om så sker, torde man genom
3808:  en är eftersläpningen i lönerna för kundservice-    verkställandet av reforrnen kunna korrigera de
3809:  tjänsternännens inklusive arbetskraftskonsulen-     värsta snedvridningarna i lönerna en aning.
3810: 
3811:      Helsingfors den 13 juli 1998
3812: 
3813:                                                                   Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
3814: 1
3815: 1
3816: 1
3817: 1
3818:     1
3819:     1
3820:     1
3821:     1
3822:         1
3823:         1
3824:         1
3825:         1
3826:             1
3827:             1
3828:             1
3829:                                             KK 781/1998 vp
3830: 
3831: Kirjallinen kysymys 781
3832: 
3833: 
3834: 
3835: 
3836:                                    Toimi Kankaanniemi /skl: Bensiinin hinnan alueellisten erojen ta-
3837:                                       saamisesta
3838: 
3839: 
3840:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
3841: 
3842:    Bensiinin vähittäishinta vaihtelee erittäin voi-   keliolojen johdosta bensiinin kulutus on keski-
3843: makkaasti maan eri osissa. Etelä-Suomessa ben-        määräistä suurempaa. Henkilöauton käytölle ei
3844: siinilitran hinta on jopa yli markan halvempi         näillä alueilla ole vaihtoehtoa.
3845: kuin maan pohjoisosassa. Hinta on korkein siel-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3846: lä, missä ihmisten keskimääräinen tulotaso on         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3847: alhaisin ja julkisen liikenteen määrä on vähäisin.    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3848: Myös ihmisten työmatka- ja asiointietäisyydet         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3849: ovat pisimmät kalliin bensiinin alueilla. Mitä syr-
3850: jemmässä pohjoisella maaseudulla ihminen asuu,                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
3851: sitä huonommassa asemassa hän on bensiinin                   ryhtyä kohtuuttoman suuriksi kasvanei-
3852: hinnan suhteen. Pohjois-, itä- ja keskisessä Suo-            den bensiinin alueellisten hintaerojen su-
3853: messa on myös pisin talvikausi, jolloin sää- ja              pistamiseksi?
3854: 
3855:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1998
3856: 
3857:                                        Toimi Kankaanniemi /skl
3858: 
3859: 
3860: 
3861: 
3862:  280043
3863: 2                                         KK 781/1998 vp
3864: 
3865: 
3866: 
3867: 
3868:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
3869: 
3870:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ja automaattiasemia yhteensä noin 1 800. Näistä
3871: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        Oulun ja Lapin lääneissä sijaitsee 273 eli tätä
3872: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      aluetta palvelee 15 prosenttia huoltoasemista.
3873: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi           Harva huoltoasemaverkosto tarkoittaa, että lo-
3874: Kankaanniemen näin kuuluvan kirjallisen kysy-        gistiset kustannukset nousevat Itä- ja Pohjois-
3875: myksen n:o 781:                                      Suomessa korkeiksi verrattuna alueisiin, jotka
3876:                                                      ovat lähellä jalostamaja tai öljyvarastoja.
3877:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           Erityisesti Etelä-Suomeen on tullut myös
3878:        ryhtyä kohtuuttoman suuriksi kasvanei-        uusia yrittäjiä, mikä osaltaan on lisännyt kilpai-
3879:        den bensiinin alueellisten hintaerojen su-    lua tällä alueella. Merkittävin syy usean kymme-
3880:        pistamiseksi?                                 nen pennin suuruisiin hinnanvaihteluihin on yrit-
3881:                                                      täjien välinen kilpailu. Kun jo maan eteläosassa
3882:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         on jopa 50-70 pennin lyhytaikaisia ja paikallisia
3883: vasti seuraavaa:                                     hinnanvaihteluja, löytyy hintavaihteluja luon-
3884:                                                      nollisesti verrattaessa maan eri osissa olevia hin-
3885:    Öljytuotteiden tuonnin vapautumisen myötä         toja keskenään.
3886: myös öljy-yhtiöiden välisestä rahtientasausjär-          Kilpailunvapauden kannalta julkinen valta ei
3887: jestelmästä luovuttiin 1990-luvun alussa. Kilpai-    voi painostaa elinkeinoelämää markkinoiden
3888: lunrajoituslain (480/1992) mukaan rahtienta-         toimintaan kielteisesti vaikuttaviin yhteistoimin-
3889: sausjärjestelmän kaltainen järjestely olisi lain     ta- tai muihin vastaaviin ratkaisuihin. Myös esi-
3890: 6 §:ssä kielletty hintakartelli.                     merkiksi alueellisesti porrastettu verotus olisi
3891:    Suomessa on bensiiniä myyviä huolto-,jakelu-      hankala toteuttaa.
3892: 
3893:      Helsingissä 24 päivänä kesäkuuta 1998
3894: 
3895:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
3896:                                           KK 781/1998 vp                                              3
3897: 
3898: 
3899: 
3900: 
3901:                                       Till Riksdagens Talman
3902: 
3903:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          stationer belägna i Uleåborgs och Lapplands Iän,
3904: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          dvs. 15 procent av servicestationerna betjänar
3905: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      detta område. Ett glest nät av servicestationer
3906: dagsman Toimi Kankaanniemi undertecknade             innebär att Jogistiska kostnader för företag i Öst-
3907: spörsmål nr 781:                                     ra och norra Finland blir höga jämfört med kost-
3908:                                                      naderna för de företag som är belägna i regioner
3909:           Vilka åtgärder tänker Regeringen vid-      i närheten av raffinaderier och oljedepåer.
3910:        ta för att minska de orimligt stora regio-       Särskilt tili södra Finland har det också kom-
3911:        nala skillnaderna i bensinpriset?             mit nya företagare, vilket för sin del har ökat
3912:                                                      konkurrensen inom detta område. Den viktigas-
3913:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        te orsaken tili de stora prisvariationerna, som
3914: anföra följande:                                     kan röra sig om tiontals penni, är konkurrensen
3915:                                                      mellan företagarna. Då det redan i den södra
3916:    1 och med att importen av oljeprodukter av-       del en av Jandet förekommer kortvariga och loka-
3917: reglerades övergav man i början av 1990-talet        Ja prisvariationer på tili och med 50-70 penni,
3918: systemet med fraktutjämning mellan oljebolag.        hittar man prisvariationer naturligtvis också när
3919: Enligt lagen om konkurrensbegränsningar (480/        manjämför priserna i de olika delarna av landet.
3920: 1992) skulle ett arrangemang av den typ som             Med tanke på den fria konkurrensen kan den
3921: fraktutjämningssystemet var betraktas som en         offentliga makten inte utöva några påtryckning-
3922: priskartell som är förbjuden enligt 6 § lagen om     ar på näringslivet för att åstadkomma lösningar
3923: konkurrensbegränsningar.                             som baserar sig på samarbetsarrangemang e.dyl.
3924:    Antalet servicestationer, bensinmackar och        och som har en negativ verkan på marknadens
3925: automatstationer som säljer bensin i Finland         funktion. Också tili exempel en regionalt grade-
3926: uppgår totalt tili ca 1 800. Av dem finns 273        rad beskattning skulle vara svår att genomföra.
3927: 
3928:      Helsingfors den 24 juni 1998
3929: 
3930:                                                     Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
3931:                                             KK 782/1998 vp
3932: 
3933: Skriftligt spörsmål 782
3934: 
3935: 
3936: 
3937: 
3938:                                     Pehr Löv /sv: Åtgärder för att förbättra situationen för rörelsehäm-
3939:                                         made åldringar som bor i höghus
3940: 
3941: 
3942:                                          Till Riksdagens Talman
3943: 
3944:     Antalet åldringar stiger oavbrutet och många       på enhällighet i lagen om bostadsaktiebolag har
3945: av dem bor i höghus utan hiss. Vid fall av rörelse-    resulterat i att åldringar i ett onödigt tidigt skede
3946: hinder blir de snabbt fångar i sina egna ägobostä-     varit tvungna att söka sig tili servicehem eller
3947: der om de råkar bo på någon annan än den första        förlita sig tili betydligt mera öppenvård än vad de
3948: våningen. Att installera hiss har av flera orsaker     egentligen skulle vara i behov av.
3949: visat sig vara svärt. 39 § i Iagen om bostadsaktie-       1 svaret tili SS 389/1996 rd konstateras att
3950: bolag kräver i praktiken ett enhälligt beslut av       utredningar inletts om hur beslutsfattandet i bo-
3951: bolagsstämman för att installera hissi efterhand.      stadsaktiebolag kunde utvecklas. Uppenbarligen
3952: Personer som bor på de lägre våningarna har            har dessa utredningar inte föranlett några åtgär-
3953: föga intresse av en hiss som de varken behöver         der.
3954: eller vill delfinansiera. De kommer inte heller tili      Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
3955: del av den värdestegring som en nyinstallerad          ordning 37 § 1 mom. Riksdagsordningen före-
3956: hiss skulle medföra för de högre belägna lägenhe-      skriver till vederbörande medlem av statsrådet
3957: terna. Därför är det s.g.s. omöjligt att uppnå         ställa följande spörsmål:
3958: enhällighet i frågan. Rörelseförhindrade åldring-
3959: ar kommer i kläm fastän de skulle vara villiga att                Hur ämnar Regeringen uppmärksam-
3960: delfinansiera en hiss. En hiss skulle göra det möj-            ma problemet med rörelsehämmade åld-
3961:  ligt för dessa åldringar att bo hemma längre,                 ringar som inte klarar sig utan hiss?
3962: dessutom skulle deras Iivskvalitet höjas. Kravet
3963: 
3964:       Helsingforsden 17 juni 1998
3965: 
3966:                                                Pehr Löv /sv
3967: 
3968: 
3969: 
3970: 
3971:  280043
3972: 2                                          KK 782/1998 vp
3973: 
3974: Kirjallinen kysymys 782                                                                     Suomennos
3975: 
3976: 
3977: 
3978: 
3979:                                    Pehr Löv /r: Toimenpiteistä kerrostalossa asuvien liikuntaesteisten
3980:                                        vanhusten tilanteen parantamiseksi
3981: 
3982: 
3983:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
3984: 
3985:    Vanhusten määrä kasvaa jatkuvasti, ja monet        henisi. Yksimielisyysvaatimus asunto-osakeyh-
3986: heistä asuvat hissittömissä kerrostaloissa. Lii-      tiölaissa on johtanut siihen, että vanhukset ovat
3987: kuntaesteiset vanhuksetjoutuvat nopeasti omien        joutuneet turhan aikaisessa vaiheessa hakeutu-
3988: omistusasuntojensa vangiksi, jos he sattuvat asu-     maan palvelutaloon tai käyttämään huomatta-
3989: maan muussa kuin ensimmäisessä kerroksessa.           vasti suuremmassa määrin avohoitoa kuin he
3990: Hissin asentaminen on monista syistä osoittautu-      oikeastaan tarvitsisivat.
3991: nut vaikeaksi. Asunto-osakeyhtiölain 39 § edel-          Kirjalliseen kysymykseen 389/1996 vp anne-
3992: lyttää käytännössä yhtiökokouksen yksimielistä        tussa vastauksessa todetaan käynnistetyn selvi-
3993: päätöstä hissin asentamiseksijälkikäteen. Alem-       tyksiä siitä, miten päätöksentekoa asunto-osake-
3994: missa kerroksissa asuvilla henkilöillä on vähäi-      yhtiöissä voitaisiin kehittää. Ilmeisesti nämä sel-
3995: nen kiinnostus hissin saamiseen, jota he eivät        vitykset eivät ole johtaneet mihinkään toimenpi-
3996: tarvitse ja jonka rahoitukseen he eivät halua osal-   teisiin.
3997: listua. Heidän osakseen ei myöskään koidu ar-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3998: vonnousua, jonka hissin asentaminen toisi ylem-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3999: pänä sijaitseville asunnoille. Tämän vuoksi on        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4000: lähes mahdotonta saavuttaa yksimielisyyttä            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4001: asiassa. Liikuntaesteiset vanhukset joutuvat tu-
4002: kalaan tilanteeseen, vaikka he olisivat halukkaita               Miten Hallitus aikoo kiinnittää huo-
4003: osallistumaan hissin rahoitukseen. Hissi mahdol-              miota liikuntaesteisten vanhusten tilan-
4004: listaisi näiden vanhusten kotona asumisen pi-                 teeseen, jotka eivät selviä ilman hissiä?
4005: dempään, ja lisäksi heidän elämänlaatunsa ko-
4006: 
4007:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1998
4008: 
4009:                                               Pehr Löv /r
4010:                                            KK 782/1998 vp                                               3
4011: 
4012: 
4013: 
4014: 
4015:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
4016: 
4017:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       hankkeista päätetään ja ketkä osallistuvat rahoi-
4018: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tukseen. Osakkaiden maksuvastuiden on myös
4019: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      katsottu voivan muodostua monimutkaisiksi.
4020: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pehr Lö-        Oikeusministeriö, jonka toimialaan asunto-osa-
4021: vin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         keyhtiölainsäädäntö kuuluu, onkin antanut oi-
4022: 782:                                                 keustieteen tohtori Heikki Halilan tehtäväksi sel-
4023:                                                      vittää niitä asunto-osakeyhtiölain säännöksiä,
4024:           Miten Hallitus aikoo kiinnittää huo-       jotka koskevat päätöksentekoa ja rahoitusvas-
4025:        miota liikuntaesteisten vanhusten tilan-      tuuta yhtiössä tehtävistä perusparannuksista ja
4026:        teeseen, jotka eivät selviä ilman hissiä?     uudistuksista. Halilan tulee 31.10.1998 mennessä
4027:                                                      arvioida nykyisen sääntelyn toimivuus ja tehdä
4028:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tarpeelliseksi katsomansa ehdotus säännösten
4029: vasti seuraavaa:                                     uudistamiseksi. Toimeksiannon mukaan selvi-
4030:                                                      tyksessä tulee sekä ottaa huomioon yksittäisen
4031:    Kuten kysymyksessä todetaan, hissin puuttu-       osakkaan suoja ja osakkaiden yhdenvertaisuus
4032: minen kerrostalosta vaikeuttaa olennaisesti van-     että tarve mahdollistaa tarvittavien perusparan-
4033: husten selviytymistä kotioloissaan voimien alka-     nusten ja uudistusten toteuttaminen. Nyt esillä
4034: essa vähentyä ja aiheuttaa palvelujen lisäänty-      olevat kysymykset hissien asennuksessa ovat kes-
4035: nyttä tarvetta. Hallitus onkin erilaisin keinoin     keiseltä osaltaan juuri niitä, joita selvitys koskee.
4036: pyrkinyt edistämään hissien asentamista olemas-          Päätöksentekoa voidaan helpottaa myös ra-
4037: sa oleviin kerrostaloihin. Kuten muissakin perus-    hoittamana riittävä osa hissin kustannuksista yh-
4038: parannus- ja korjaustoimenpiteissä, päätöksen-       teiskunnan varoista. Hissejä olemassa oleviin
4039: teko asennustoimiin ryhtymisestä on huomatta-        asuinkerrostaloihin asennetaankin lähes yksin-
4040: vasti helpompaa vuokra- kuin asunto-osakeyh-         omaan Valtion asuntorahaston varoista myön-
4041: tiötaloissa.                                         nettäviä korjausavustuksia osarahoituksena
4042:    Vuonna 1992 voimaan tulleen asunto-osake-         käyttäen. Kun hissiavustus oli 30 prosenttia kus-
4043: yhtiölain mukaan yhtiövastikevaroja voidaan          tannuksista, avustushakemuksia jätettiin noin
4044: käyttää perusparannuksiin ja uudistuksiin, joilla    20--30 vuosittain. Vuonna 1997 avustus nostet-
4045: kiinteistö ja rakennus saatetaan vastaamaan          tiin enintään 40 prosenttiin, aravavuokrataloissa
4046: kunkin ajankohdan tavanmukaisia vaatimuksia.         enintään 50 prosenttiin. Vuonna 1997 hissiavus-
4047: Vastikevaroja ei voida käyttää, mikäli osakkeen-     tusvarauksen saikin jo 50 kohdetta, joissa oli
4048: omistajan maksuvelvollisuus muodostuu koh-           yhteensä 111 hissiä. Myöntämispäätös on ehditty
4049: tuuttoman raskaaksi. Huoneiston asumistasoa          tehdä jo 96:n hissin osalta. Tänä vuonna uusia
4050: kohottaviin uudistuksiin voidaan lain mukaan         avustushakemuksia on tullut jo 75 kohteesta,
4051: käyttää vain niiden osakkaiden varoja, jotka         joihin asennettaisiin yhteensä 153 hissiä. Merkit-
4052: kannattavat uudistusta ja haluavat siihen osallis-   tävää lisääntymistä on jo siis nähtävissä. Tavoit-
4053: tua.                                                 teena on päästä noin 300 hissin vuosittaiseen
4054:     Asunto-osakeyhtiölain säännösten nykyisessä      asentamiseen, jota tavoitetasoa nyt siis ollaan
4055: muodossaan on esitetty johtavan ongelmallisiin       lähestymässä.
4056: tilanteisiin. On pidetty vaikeana ratkaista, miten
4057: 
4058:      Helsingissä 7 päivänä heinäkuuta 1998
4059: 
4060:                                                                          Ministeri Sinikka Mönkäre
4061: 4                                          KK 782/1998 vp
4062: 
4063: 
4064: 
4065: 
4066:                                         Tili Riksdagens Talman
4067: 
4068:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen        setts svårt att avgöra hur man beslutar om pro-
4069: föreskriver har Ni, Fru Talman, tili vederböran-      jekten och vilka som deltar i finansieringen. Det
4070: de medlem av statsrådet översänt följande av          har också ansetts att aktieägarnas betalningsan-
4071: riksdagsman Pehr Löv undertecknade spörsmål           svar blir alltför komplicerat. Justitieministeriet,
4072: nr 782:                                               inom vars verksamhetsområde lagstiftningen om
4073:                                                       bostadsaktiebolag faller, har gettjuris dr Heikki
4074:           Hur ämnar Regeringen uppmärksam-            Halila i uppdrag att klarlägga de bestämmelser i
4075:        ma problemet med rörelsehämmade åld-           lagen om bostadsaktiebolag som gäller besluts-
4076:        ringar som inte klarar sig utan hiss?          fattandet och finansieringsansvaret för ombygg-
4077:                                                       nad och förnyelse i bolagen. Halila skall före den
4078:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         31 oktober 1998 bedöma hur den nuvarande reg-
4079: anföra följande:                                      leringen fungerar och ställa erforderliga förslag
4080:                                                       om förnye1se av bestämmelserna. Enligt uppdra-
4081:    Så som konstateras i spörsmålet gör avsakna-       get skall han i utredningen beakta såväl de enskil-
4082: den av hissar i flervåningshus det avsevärt svåra-    da aktieägarnas skydd och deras jämställdhet
4083: re för åldringar att klara sig hemma då krafterna     som behovet att möjliggöra erforder1iga om-
4084: avtar och detta orsakar ett ökat behov av tjäns-      byggnader och förnyelser. De nu aktuella frågor-
4085: ter. Regeringen har på olika sätt arbetat för att     na om installering av hissar är tili sina centrala
4086: hissar skall installeras i existerande flervånings-   delar precis vad utredningen gäller.
4087: hus. På samma sätt som i fråga om andra åtgär-             Beslutsfattandet kan också underlättas genom
4088: der som gäller ombyggnad och reparation är det        att en tillräcklig del av kostnaderna för en hiss
4089: avsevärt lättare i hyreshus än i bostadsaktiebo-      finansieras av allmänna medel. Installeringen av
4090: lagshus att ta beslut om att installeringen skall      hissar i existerande flervåningshus med bostäder
4091: börja.                                                 bygger faktiskt så gott som uteslutande på de1fi-
4092:    Enligt lagen om bostadsaktiebolag, som träd-       nansiering genom reparationsbidrag av statens
4093: de i kraft år 1992, kan bolagsvederlagsmedel an-      bostadsfonds medel. Då hissbidraget uppgick tili
4094: vändas till ombyggnader och förnyelser med vil-        30 procent av kostnaderna, lämnades 20-30 an-
4095: ka fastigheten och byggnaden kommer att svara          sökningar om bidrag in på årsnivå. År 1997 höj-
4096: mot sedvanliga krav vid ifrågavarande tid. Dessa       des bidraget tili högst 40 procent, i aravahyreshus
4097: medel kan inte användas, om aktieägarnas betal-        tili högst 50 procent. År 1997 beviljades hissbi-
4098: ningsskyldigheter blir alltför betungande. Enligt      dragsreserveringar för 50 objekt med samman-
4099: lagen kan man till sådan ombyggnad som höjer           lagt 111 hissar. Beslut har redan fattats i fråga om
4100: boendenivån i en lägenhet bara använda medel           96 hissar. 1 år har nya ansökningar kommit in för
4101: som kommer från delägare som understöder för-          75 objekt med sammanlagt 153 hissar som skall
4102: nyelsen och vill delta i den.                          installeras. Vi kan alltså redan skönja en avse-
4103:     Det har sagts att bestämmelserna i lagen om        värd ökning. Målet är att komma fram tili att ca
4104: bostadsaktiebolag i sin nuvarande utformning           300 hissar installeras årligen, och vi närmar oss
4105: leder tili problematiska situationer. Det har an-      alltså nu denna nivå.
4106: 
4107:      Helsingfors den 7 juli 1998
4108: 
4109:                                                                            Minister Sinikka Mönkäre
4110:                                            KK 783/1998 vp
4111: 
4112: Kirjallinen kysymys 783
4113: 
4114: 
4115: 
4116: 
4117:                                    Antero Kekkonen /sd: Omaishoitajien aseman parantamisesta
4118: 
4119: 
4120: 
4121:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
4122: 
4123:    Omaishoidon tukea voidaan maksaa sairaan           työstä maksettava palkkio on aivan liian pieni
4124: henkilön, vammaisen tai vanhuksen kotihoitoa          työhön nähden, eikä yksi vapaapäivä riitä lepoon
4125: varten. Kotihoidosta tehdään aina sopimus kun-        ja virkistykseen. Lisäksi monet kunnat sovelta-
4126: nan ja hoitajan kesken. Hoitaja voi olla joko         vat järjestelmää niin, että palkkiot leikkautuvat
4127: hoidettavan läheinen, omainen tai muu henkilö.        helposti ja ne on määritelty mahdollisimman pie-
4128: Hoitopalkkio määräytyy porrastetusti hoidon           niksi.
4129: sitovuuden ja vaativuuden mukaan. Palkkio on             Omaishoitajien kotona tekemä työ on hyvä ja
4130: vähintään 1 135,14 markkaa kuukaudessa. Kun-          taloudellisesti kannatettava vaihtoehto kalliille
4131: nan kanssa sopimuksen tehneelle omaishoitajalle       laitoshoidolle. Omaishoitajien jaksamiseen on
4132: kertyy työeläkettä KVTEL:n mukaan.                    kiinnitettävä huomiota. Vapaapäivien lisäksi
4133:    Yhteiskunnan kannalta omaishoitajien teke-         omaishoitajat ansaitsevat riittävän korvauksen
4134: mä työ on edullinen vaihtoehto kalliille laitoshoi-   tekemästään työstä. On myös tutkittava, voi-
4135: dolle. Hoidettavan kannalta omaishoitojärjestel-      daanko omaishoitajien sopimukset muuttaa työ-
4136: mä on inhimillinen hoitovaihtoehto. Myös              suhteiksi.
4137: omaishoitajat itse kokevat työnsä mielekkääksi            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4138: ja tarpeelliseksi. Omaishoitajan asema ei kuiten-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4139: kaan vastaa työn vaativuutta, vaikka omaishoi-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4140: tajat kuuluvat työeläkejärjestelmän piiriin ja        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4141:  heillä on nykyisin oikeus vapaapäivään.
4142:  Omaishoitaja ei ole työsuhteessa, vaan hänelle                 Miten Hallitus aikoo           kohentaa
4143:  maksetaan palkkio sopimuksen mukaan. Usein                   omaishoitajien asemaa?
4144: 
4145:      Helsingissä 16 päivänä kesäkuuta 1998
4146: 
4147:                                          Antero Kekkonen /sd
4148: 
4149: 
4150: 
4151: 
4152:  280043
4153: 2                                         KK 783/1998 vp
4154: 
4155: 
4156: 
4157: 
4158:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
4159: 
4160:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tyislakien nojalla sosiaali- ja terveysministeriölle.
4161: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       Alueellisesti palvelujen ohjaus ja valvonta on
4162: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     säädetty lääninhallitusten tehtäväksi. Palvelujen
4163: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Antero         käytännön suunnittelu ja toteuttaminen on kun-
4164: Kekkosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       tien tehtävä. Sosiaali- ja terveydenhuollon eri-
4165: n:o 783:                                            tyislainsäädännössä on säännökset,jotka oikeut-
4166:                                                     tavat ja velvoittavat lääninhallitukset valvomaan
4167:          Miten Hallitus aikoo          kohentaa     kuntien toimintaa. Merkittävimmät ohjausväli-
4168:        omaishoitajien asemaa?                       neet kuntien suuntaan ovat lainsäädäntö ja bud-
4169:                                                     jetin kautta tapahtuva rahoitusohjaus. Infor-
4170:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        maatio-ohjauksena on niin ikään keskeinen teh-
4171: vasti seuraavaa:                                    tävä.
4172:                                                         Sosiaali- ja terveysministeriö pyrkii vaikutta-
4173:    Omaishoidon tuki on luotu yhdeksi avohuol-       maan asiaan mm. seuraavin keinoin:
4174: lon vaihtoehdoksi sosiaali- ja terveydenhuollon         - Sosiaali- ja terveysministeriön vuosina
4175: palvelujärjestelmään. Omaishoidon tuen avulla        1995-1997 toteuttamassa omaishoidon palvelu-
4176: tuetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan hen-       setelikokeilussa oli tavoitteena etsiä toiminta-
4177: kilön kotona selviämistä mahdollisimman pit-        muotoja, joilla tuetaan omaistaan kotona hoita-
4178: kään. Omaishoidon tuesta säädetään sosiaali-        van henkilön mahdollisuutta irrottautua hoito-
4179: huoltolaissa ja asetuksessa omaishoidon tuesta.     tehtävästä uupumuksen välttämiseksi. Kokeilun
4180: Säädösten keskeisenä tavoitteena on ollut           tulokset ovat käytettävissä kuluvan kesän lopul-
4181: omaishoitajan oikeudellisen aseman selkiyttämi-     la.
4182: nen ja sosiaaliturvan parantaminen.                     - Hoitotyön valtakunnallisen kehittämis-
4183:    Omaishoitajien asemaa on pyritty kohenta-        projektin 1994-1998 mittavin osaprojekti (28
4184: maan antamalla heille oikeus lakisääteiseen va-     kuntaa) keskittyi omaishoidon ja ammatillisen
4185: paaseen. Taloudellisia edellytyksiä on kohennet-     yhteistyön kehittämiseen.
4186: tu määrittelemällä hoitopalkkion vähimmäis-             Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa vuo-
4187: määräja tekemällä hoitopalkkio eläkettä kartut-      den 1998 aikana yhteistyössä Stakesin kanssa
4188: tavaksi tuloksi.                                     omaishoidon tuen toteutumista koskevan valta-
4189:    Omaishoito rakentuu useimmissa tapauksissa        kunnallisen seurantatutkimuksen, jolloin saa-
4190: jo olemassa olevien ihmissuhteiden varaan. Läh-      daan ajantasaista tietoa kuntien tilanteesta. Sel-
4191: tökohdiltaan se perustuu pikemminkin vapaaeh-        vityksen perusteella on mahdollista arvioida
4192: toisuuteen kuin ammatillisuuteen. Koska              omaishoidon tuen kehittämistarpeet sekä nykyi-
4193: omaishoitoa ei voida pitää ammattina,                sen lainsäädännön riittävyys ja valtiontaloudelli-
4194:  omaishoitajien työmarkkina-aseman vahvista-         set edellytykset mahdollisiin muutostarpeisiin.
4195:  minen työaikalakia tai vuosilomalakia muutta-          Sosiaali- ja terveysministeriö tulee kiinnittä-
4196: malla ei ole tarkoituksenmukaista.                   mään erityistä huomiota sosiaali- ja terveyspal-
4197:    Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ylei-    velujen ohjaukseen niin lääninhallitusten kuin
4198:  nen suunnittelu, ohjaus ja valvonta kuuluu eri-     ministeriönkin työssä.
4199:      Helsingissä 7 päivänä heinäkuuta 1998
4200: 
4201:                                                         Ministeri Terttu Huttu-Juntusen sijainen,
4202:                                                      sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
4203:                                             KK 783/1998 vp                                              3
4204: 
4205: 
4206: 
4207: 
4208:                                          Tili Riksdagens Talman
4209: 
4210:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            social- och hälsovårdsministeriet. Styrningen
4211: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            och övervakningen av de regionala tjänsterna har
4212: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        ålagts länsstyrelsen. Kommunerna ansvarar för
4213: dagsman Antero Kekkonen undertecknade                  den praktiska planeringen av tjänsterna och för-
4214: spörsmål nr 783:                                       verkligandet av dem. 1 speciallagstiftningen om
4215:                                                        social- och hä1sovården ingår bestämmelser som
4216:           På viket sätt ämnar Regeringen förbät-       berättigar och förpliktar länsstyrelserna att över-
4217:        tra närståendevårdarnas ställning?              vaka kommunernas verksamhet. De viktigaste
4218:                                                        hjälpmed1en för styrning i kommunernas rikt-
4219:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ning är lagstiftningen och den styrning av finan-
4220: anföra följande:                                       sieringen som sker via budjeten. lnformations-
4221:                                                        styrningen har likaså en viktig uppgift.
4222:     Stödet för närståendevård har införts som en          Social- och hälsovårdsministeriet strävar ef-
4223: alternativ form av öppenvård inom social- och          ter att påverka saken bl.a. på följande sätt:
4224: hälsovårdministeriets servicesystem. Med hjälp            1det försök med servicepeng inom närstående-
4225: av stödet säkerställer man att en åldring, en han-     vården som social- och hälsovårdsministeriet
4226: dikappad eller en sjuk person klarar av att bo         var med om att genomföra åren 1995-1997 var
4227: hemma så länge som möjligt. Om stödet för när-         målet att hitta verksamhetsformer genom viiken
4228: ståendevård bestäms i socia1vårdslagen och i           en person som vårdar sin anhöriga hemma garan-
4229: -förordningen om stöd för närståendevård. Det          teras möjligheten att ta Jedigt från vårduppgifter-
4230: centrala målet med författningarna har varit att       na för att undvika utmattning. Försöksresultaten
4231: klarlägga närståendevårdarens rättsliga ställning      finns tillgäng1iga i slutet av sommaren.
4232: och att förbättra deras socialskydd.                      1 det mest omfattande delprojektet (28 kom-
4233:     Man har strä vat efter att förbättra närstående-   muner) inom det riksomfattande projektet i syfte
4234: vårdarnas ställning genom att meddela dem rätt         att utveckla vårdarbetet 1994-1998 koncentre-
4235: tili Jagstadgad Jedighet. De ekonomiska förut-         rade man sig på att utveckla samarbetet mellan
4236: sättningarna har förbättrats genom att man fast-       närståendevården och den yrkesmässiga vården.
4237: slagit ett minimibelopp för vårdararvodet och             Social- och hälsovårdsministeriet genomför
4238: genom att man förvandlat arvodet tili inkomst          under 1998 i samarbete med Stakes en riksomfat-
4239: som tryggar pensionens tillväxt.                       tande uppföljning angående stödet för närståen-
4240:     Närståendevården bygger i de flesta fall på        devård, varvid man får fårska uppgifter om läget
4241: redan existerande mänskliga relationer. Den            i kommunerna. På basis av utredningen är det
4242: grundar sig snarare på frivillighet än på yrkes-       möjligt att uppskatta behovet av att utveckla
4243: mässighet. Eftersom närståendevården inte kan          stödet och tillräckligheten i fråga om den nuva-
4244: anses vara ett yrke, är det inte ändamålsenligt att    rande lagstiftningen samt de statsekonomiska
4245: förstärka närståendevårdarnas ställning på ar-         förutsättningarna för eventuella ändringar.
4246: betsmarknaden genom att ändra arbetstids-                 Social- och hälsovårdministeriet kommer att
4247: eller semesterlagen.                                   fåsta särskild uppmärksamhet vid styrningen av
4248:     Den allmänna planeringen, styrningen och           socialserviceh och hälsovårdstjänsterna både vid
4249: övervakningen av social- och hälsovårdsminis-          länsstyrelsen och ministeriet.
4250:  teriets tjänster hör med stöd av speciallagar tili
4251: 
4252:      Helsingfors den 7 juli 1998
4253: 
4254:                                                Ställföreträdare för minister Terttu Huttu-Juntunen,
4255:                                                     social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
4256:                                             KK 784/1998 vp
4257: 
4258: Kirjallinen kysymys 784
4259: 
4260: 
4261: 
4262: 
4263:                                    Marjaana Koskinen /sd ym.: Suomen metsästyssäännöksien ristirii-
4264:                                       dasta EU:n luontodirektiivin kanssa
4265: 
4266: 
4267:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
4268: 
4269:     EU:n luontodirektiivissä säädetään selkeästi,         - maassamme ei ole aktiivisessa käytössä
4270: että susi, karhu ja ilves ovat tiukasti suojeltuja,    muita keinoja kuin metsästys, joilla yritetään eh-
4271: koska ne ovat uhanalaisia suuressa osassa Eu-          käistä petovahinkoja;
4272: rooppaa. Näiden lajien tappaminen sallitaan tar-          - tunnettuja suurpetojen esiintymis- ja li-
4273: kasti valvotusti ja yksilöidysti, mikäli ne aiheut-    sääntymisalueita ei ole Suomessa rauhoitettu tai
4274: tavat vakavaa haittaa kotieläimille tai ihmisille ja   suojeltu. Jopa Pohjois-Suomen kansallispuis-
4275: jos muuta tyydyttävää ratkaisua haittojen torju-       toissa, erämaitten kansallispuistoissa suurpetoja
4276: miseksi ei ole.                                        saa metsästää;
4277:      Suomessa tilanne on ollut seuraavanlainen:           - karhu, susi ja ilves katsotaan Suomessa
4278: Viime vuosina maa- ja metsätalousministeriön           vaarantuneisiin, uhanalaisiin lajeihin, joiden
4279: riistaosasto on antanut vuosittain läänien riistan-    suojeluvastuu kuuluu ympäristöviranomaisille,
4280: hoitopiirien jaettavaksi metsästäjille noin 110        vaikka ympäristöministeriö ei pääse lainkaan
4281:  karhun, 120 ilveksen ja 10-15 suden tappolupaa        vaikuttamaan suurpetokysymyksessä esimerkik-
4282:  (ja poronhoitoalueena susien metsästys talvella       si pyyntilupien määriin. EU:n edellyttämä laaja
4283:  on täysin vapaata) sekä muun muassa 150 euroo-        viranomaiskontrolli puuttuu.
4284:  panmajavan metsästyslupaa vuonna 1997. Ilvek-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4285:  sen kohdalla noin 1-5 lupaa vuosittain onkos-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
4286:  kenut haittaa aiheuttaneita yksilöitä, loput met-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
4287:  sästysluvat ovat olleet virkistysmetsästystä. Kar-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4288:  hun osalta vahinkoyksilöiden osuus on ollut noin
4289:   15 yksilöä, loput metsästysluvat ovat olleet vir-              Mitä Hallitus aikoo tehdä, että Suo-
4290:  kistysmetsästystä tai taloudellista hyötyä.                  messa harjoitettu suurpetojen laaja met-
4291:      Suomen metsästyskäytäntö muodostaa risti-                sästys vastaisi EU :n luontodirektiiviä, ja
4292:  riidan EU :n luontodirektiivin kanssa muun                      kun tiedämme, että suurpetojen kohte-
4293:  muassa seuraavin perustein:                                  lu on yhä laajempi ja merkittävämpi kan-
4294:      - EU ei hyväksy suurpetojen virkistysmet-                sainvälinen kysymys, eikö Hallituksen
4295:  sästystä,joka muodostaa pääosan Suomen pyyn-                 pitäisi puolustaa maamme mainetta eikä
4296:   nistä;                                                      pilata sitä muutamien suurpetojahtimies-
4297:      - suurpetojen metsästysperusteena Suomes-                ten etujen ja harrastuksen puolustamisen
4298:   sa käytetään myös sitä, että petokannat ovat                vuoksi?
4299:   riittävän vahvat. EU:n säädöksissä tämä peruste
4300:   ei ole korrekti;
4301:       Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1998
4302: 
4303:                       Marjaana Koskinen /sd                     Jukka Gustafsson /sd
4304:                       Jukka Roos /sd                            Jukka Mikkola /sd
4305: 
4306: 
4307: 
4308: 
4309:  280043
4310: 2                                           KK 784/1998 vp
4311: 
4312: 
4313: 
4314: 
4315:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
4316:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tapauksissa, edellyttäen että direktiivin 16 artik-
4317: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          lassa mainittuja ehtoja ja kriteereitä noudate-
4318: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        taan.
4319: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjaana              Liittymissopimuksen yhteydessä Suomi sai
4320: Koskisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-           euroopanmajavan ja poronhoitoalueena esiinty-
4321: myksen n:o 784:                                        vän suden osalta erityisen poikkeuksen. Tämän
4322:                                                        mukaan direktiiviä ei sovelleta tältä osin. Komis-
4323:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, että Suo-         sio totesi myös positiossaan, että muilta osin
4324:        messa harjoitettu suurpetojen laaja met-        suurpetojen metsästys on mahdollista sallia jäse-
4325:        sästys vastaisi EU :n luontodirektiiviä, ja     nyyden jälkeenkin luontodirektiivin 16 artiklan
4326:           kun tiedämme, että suurpetojen kohte-        mukaisesti.
4327:        lu on yhä laajempi ja merkittävämpi kan-            Suurten petoeläinten kuten muidenkin riista-
4328:        sainvälinen kysymys, eikö Hallituksen           eläinten kantojen kehitystä ohjataan metsästyk-
4329:        pitäsi puolustaa maamme mainetta eikä           sen avulla. Suurten petoeläinten pyynti on sidot-
4330:        pilata sitä muutamien suurpetojahtimies-        tu pyyntilupajärjestelmään. Järjestelmällä var-
4331:        ten etujen ja harrastusten puolustamisen        mistetaan, että petoeläinkannat säilyvät suotui-
4332:        vuoksi?                                         salia suojelutasolla. Pyyntiluvan myöntämisen
4333:                                                        ehdoksi maa- ja metsätalousministeriö on asetta-
4334:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           nut direktiivin 16 artiklassa mainitut kriteerit.
4335: vasti seuraavaa:                                           Komissio on toimittanut Suomelle virallisen
4336:                                                        huomautuksen, jossa se on katsonut, että Suo-
4337:    Neuvoston 21 päivänä toukokuuta 1992luon-            men metsästyslainsäädäntö ei eräiltä osin ole
4338: totyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja          luontodirektiivin mukainen ja että mm. suurpe-
4339: kasviston suojelusta annetun direktiivin (92/43/       tojen metsästys Suomessa tapahtuu liian väljästi.
4340: ETY) 12 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on to-          Suomi on antanut vastauksensa huomautukseen
4341: teutettava tarpeelliset toimenpiteet eräitä eläinla-   ja ryhtynyt neuvottelemaan asiasta komission
4342: jeja koskevan tiukan suojelujärjestelmän käyt-          kanssa valmistellakseen metsästyslainsäädän-
4343: töönottamiseksi. Direktiivin liitteen IV a mu-          töön tarvittavat tarkennukset. Mahdolliset tar-
4344: kaan mm. euroopanmajava, susi, karhu ja ilves           vittavat muutokset tulevat harkittaviksi ko. neu-
4345: kuuluvat tähän ryhmään. Direktiivi mahdollis-           vottelujen jälkeen tulevan syksyn aikana.
4346: taa kuitenkin myös näiden lajien pyynnin eräissä
4347: 
4348:      Helsingissä 9 päivänä heinäkuuta 1998
4349: 
4350:                                                          Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
4351:                                              KK 784/1998 vp                                                 3
4352: 
4353: 
4354: 
4355: 
4356:                                          Tili Riksdagens Talman
4357: 
4358:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               1 anknytning tili anslutningsavtalet erhöll Fin-
4359: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             land rätt tili ett särskilt undantag för den europe-
4360: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         iska bäverns och för den inom renskötselområ-
4361: dagsman Marjaana Koskinen m.fl. underteckna-            dets del förekommande vargens del. 1 enlighet
4362: de spörsmål nr 784:                                     med undantaget tillämpas inte direktivet tili den-
4363:                                                         na del. Kommissionen konstaterade också i sin
4364:           Vad avser Regeringen göra för att den         position, att det med stöd av artikell6 i habitat-
4365:        omfattande jakt på stora rovdjur, som            direktivet är möjligt att även i övrigt tillåta jakt
4366:        har bedrivits i vårt land skall motsvara         på stora rovdjur efter att medlemskap vunnits.
4367:        EU:s habitatdirektiv, och                           Utvecklingen för stammarna av stora rovdjur
4368:           borde inte Regeringen, mot bakrunden          styrs precis på samma sätt som för övriga vilt-
4369:        av att behandlingen av stora rovdjur ären        stammar med hjälp av jakt. Jakten på stora rov-
4370:        allt större och betydelsefullare internatio-     djur är bunden vid ett jaktlicenssystem. Säker-
4371:        nell fråga, försvara vårt Iands rykte och        ställandet av att rovdjursstammarna hålls på en
4372:        inte förstöra det genom att försvara några       gynnsam skyddsnivå sker med hjälp av det här
4373:        få rovdjursjägares förmåner och intres-          systemet. Såsom villkor för beviljandet av jaktli-
4374:        sen?                                             cens har jord- och skogsbruksministeriet ställt de
4375:                                                         i artikel 16 i direktivet nämnda kriterierna.
4376:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt             Kommissionen har givit Finland en officiell
4377: anföra följande:                                        anmärkning, enligt viiken kommissionen anser
4378:                                                         att jaktlagstiftningen i Finland tili vissa delar inte
4379:    Enligt artikel 12 i rådets direktiv a v den 21 maj   harmonierar med habitatdirektivet och att bl.a.
4380: 1992 om bevarande av livsmiljöer samt vilda djur        jakten på stora rovdjur sker på för lösa grunder i
4381: och växter (92/43/EEG) skall medlemsstaterna            Finland. Finland har gett sitt svar på anmärk-
4382: vidta nödvändiga åtgärder för införande av ett          ningen och har för att kunna bereda de precise-
4383: strikt skyddssystem i det naturliga utbrednings-        ringar av jaktlagstiftningen som är av nöden in-
4384: området för vissa djurarter. Enligt bilaga 4 a tili     lett förhandlingar om frågan med kommissio-
4385: direktivet ingår bl.a. europeisk bäver, varg, brun-     nen. De eventuella ändringar som behövs tas tili
4386: björn och Iodjur i denna grupp. Under förutsätt-        prövning inkommande höst efter förhandlingar-
4387: ning att i artikel 16 i direktivet nämnda villkor       na ifråga.
4388: och kriterier uppfylls ger dock direktivet möjlig-
4389: heter att i vissa fall bedriva jakt även på dessa
4390: arter.
4391:      Helsingfors den 9 juli 1998
4392: 
4393:                                                          Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
4394:                                           KK 785/1998 vp
4395: 
4396: Kirjallinen kysymys 785
4397: 
4398: 
4399: 
4400: 
4401:                                  Marjaana Koskinen /sd ym.: TE-keskusten maatalousosastojen ym-
4402:                                     päristötuen kohdentumisen valvonnasta
4403: 
4404: 
4405:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
4406: 
4407:    Maatalouden ympäristötuen perustukea mak-        veteen ja vähentää karjanlannasta peräisin olevia
4408: setaan vuonna 1998 arviolta 1,4 miljardia mark-     ammoniakkipäästöjä. Maatalouden perusympä-
4409: kaa, ja ympäristötuen perustuella on ollut mer-     ristötuen saantikriteerit ovat tiukat, mutta kier-
4410: kittävä vaikutus suomalaisten maatilojen talou-     täessäni eläinsuojeluvalvoja Anja Eerikäisen
4411: teen. Ilman sitä huomattava osa suomalaisista       kanssa Varsinais-Suomea havaittiin, että joille-
4412: maatiloista joutuisi kestämättömään taloudelli-     kin tiloille on myönnetty perusympäristötukea
4413: seen tilanteeseen. Tosin on muistettava, että ym-   ilman, että tuen saantiehtoja noudatetaan.
4414: päristötuen peruslähtökohtana on, että sillä kor-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4415: vataan viljelijälle ympäristösuojelusta aiheutu-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
4416: vat kustannukset.                                   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
4417:    Esimerkiksi kesällä 1997 sinilevätilanne oli     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4418: erittäin vaikea. Maatalous on arvioiden mukaan
4419: muun muassa sisä- ja rannikkovesiemme suurin                  Mitä Hallitus aikoo tehdä, että TE-
4420:  ravinnekuormittaja, ja näin ollen sinileväongel-          keskusten maatalousosastot paremmin
4421:  man selvittäminen tulee välttämättä koskemaan             valvoisivat ympäristötuen kohdentamis-
4422:  myös maataloutta. Suomessa tehtävien ympäris-             ta ja että väärinkäytökset estettäisiin ja
4423:  tönhoito-ohjelmien tarkoituksena on estää ra-             näin Saaristo- ja Itämeren rehevöitymi-
4424:  vinteiden huuhtoutuminen vesistöihin ja pohja-            nen saataisiin hallintaan?
4425: 
4426:      Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1998
4427: 
4428:                     Marjaana Koskinen /sd                    Jukka Roos /sd
4429: 
4430: 
4431: 
4432: 
4433:  280043
4434: 2                                          KK 785/1998 vp
4435: 
4436: 
4437:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
4438: 
4439:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        vuosittainen valvontakäynti on käytännössä
4440: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         mahdotonta eivätkä sellaista käytäntöä edellytä
4441: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       myöskään edellä mainitut EU :n asetukset.
4442: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjaana             TE-keskusten maaseutuosastojen tarkastajat
4443: Koskisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-          valvovat kaikkien tilalla tehtävien tarkastusten
4444: myksen n:o 785:                                       yhteydessä myös perustuen edellytysten noudat-
4445:                                                       tamisen, silloin kun peltoalavalvonnan kohteena
4446:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, että TE-         oleva tila on antanut perustukisitoumuksen.
4447:        keskusten maatalousosastot paremmin            Näiden kasvukaudella tehtävien valvontojen li-
4448:        valvoisivat ympäristötuen kohdentamis-         säksi tehdään vielä erillisiä va1vontoja muun
4449:        ta ja että väärinkäytökset estettäisiin ja     muassa perustuen mukaisesta lannoituksesta,
4450:        näin Saaristo- ja Itämeren rehevöitymi-        talviaikaisesta kasvipeitteisyydestä, lannan talvi-
4451:        nen saataisiin hallintaan?                     levityskiellon noudattamisesta ja määräysten
4452:                                                       edellyttämän eläintiheyden noudattamisesta.
4453:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          TE-keskusten tekemien valvontakäyntien luku-
4454: vasti seuraavaa:                                      määrä täyttää edellä mainittujen asetusten edel-
4455:                                                       lyttämän määrän kaikista tukihakemuksista.
4456:    Maatalouden ympäristötuki koostuu kolmes-          Valittaessa valvottavia tiloja eräänä valintakri-
4457: ta kokonaisuudesta: perustuki, erityistuki sekä       teerinä ovat edellisten vuosien mahdolliset havai-
4458: neuvonta, koulutus ja kokeiluhankkeet. Näistä         tut puutteellisuudet muun muassa perustuen
4459: perustuki muodostuu hyvin laajasta toimenpide-        osalta. Tällöin viljelijällä on siis suurempi toden-
4460: kokonaisuudesta, johon viljelijä sitoutuu viideksi    näköisyys joutua uudelleen tarkastukseen seu-
4461: vuodeksi. Korvaustasoja laskettaessa on otettu        raavanakin vuonna, jos puutteellisuuksia tukien
4462: huomioon aiheutuneet kustannukset ja tulonme-         suhteen on todettu valvontakäynnin yhteydessä.
4463: netykset Lisäksi korvaukseen sisältyy kannus-          Lisäksi TE-keskukset voivat aiemmin mainitun 5
4464: telisä.                                               prosentin valvontamäärän lisäksi valvoa omalla
4465:     Maa- ja metsätalouden rakennepoliittisista         täydentävällä otannalla tapauksia, joissa on ai-
4466: toimenpiteistä annetun asetuksen (1259/1995)          heellista epäillä esimerkiksi perustuen ehtojen
4467: 11 §:n 1 momentin mukaan maaseutuelinkeino-            laiminlyönnin tapahtuneen. Tähän täydentä-
4468: piirin, nykyinen työvoima- ja elinkeinokeskus,        vään valvontaan kuuluvat myös ne tapaukset,
4469: tehtävänä on huolehtia maatalouden ympäristö-         joista TE-keskukselle on tullut ulkopuoliselta ta-
4470: tuen perustuen saamiselle asetettujen edellytys-      holta ilmianto perustukea koskevista rikkomuk-
4471: ten täyttymisen sekä maatalouden ympäristötu-         sista.
4472: en erityistukea koskevien sopimusten noudatta-            Maa- ja metsätalousministeriö on painottanut
4473: misen valvonnasta.                                     vuosittaisissa EU-tukien tarkastajien koulutuk-
4474:     Integroidulla hallinto- ja valvontajärjestel-      sessa perustuen ehtojen noudattamisen valvon-
4475: mällä (IACS) eli ns. yhdennetyllä järjestelmällä       nan tärkeyttä. Maa- ja metsätalousministeriö
4476: hallinnoidaan ja valvotaan EU :n viljelijöille         seuraa säännöllisesti TE-keskusten valvonnan
4477: maksamia tukia. Järjestelmä perustuu neuvoston         toteuttamista ja on todennut ne hoidetun asian-
4478: asetukseen (ETY) N:o 3508/92ja komission ase-          mukaisesti.
4479: tukseen (ETY) N:o 3887/92. Komission asetuk-              Maa- ja metsätalousministeriö pitää perustu-
4480: sen (EY) N:o 746/96 mukaan kyseistä yhdennet-          en valvonnan asianmukaista ja tehokasta hoita-
4481: tyäjärjestelmää on noudatettava kaikissa aiheel-       mista hyvin tärkeänä senkin vuoksi, että tulevan
4482: lisissa tapauksissa ympäristötuen osalta. Yhden-       uuden maatalouden ympäristötukiohjelman val-
4483: netyn järjestelmän mukaan paikalla tehtävien           mistelun yhteydessä on tärkeätä osoittaa nykyis-
4484: tarkastusten on koskettava 5 prosenttia tukiha-        ten perustuen ehtojen vaikuttavuus ympäristöön
4485: kemuksista. Perustukeen sitoutuneita viljelijöitä      ja niiden valvonnan tehokkuus.
4486: on noin 78 000. Jokaiselle perustukitilalle tehtävä
4487: 
4488:      Helsingissä 9 päivänä heinäkuuta 1998
4489: 
4490:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
4491:                                             KK 785/1998 vp                                               3
4492: 
4493: 
4494:                                         Tili Riksdagens Talman
4495: 
4496:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          nämnda EU-förordningar kräver inte heller ett
4497: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           dylikt förfarande.
4498: med1em av statsrådet översänt följande av riks-           Inspektörerna vid TE-centralernas lands-
4499: dagsledamot Marjaana Koskinen m.fl. under-            bygdsavdelningar övervakar i samband med all
4500: tecknade spörsmål nr 785:                             granskning av gårdsbruk även att förutsättning-
4501:                                                       en för miljöbasstödet uppfylls när det gårdsbruk
4502:            Vad ämnar Regeringen göra för att se       vars åkerareal kontrolleras omfattas av en för-
4503:        tili att TE-centralernas jordbruksavdel-       bindelse om miljöbasstöd. Utöver kontrollerna
4504:        ningar bättre övervakar tilldelningen av       under växtperioden företas ytterligare separata
4505:        miljöstöd och för att förhindra missbruk       kontroller bl.a. av att gödslingen, växttäcket un-
4506:        så, att eutrofieringen (övergödningen) av      der vintern, förbudet att breda ut gödsel under
4507:        Skärgårdshavet och Ostersjön fås under         vintern i enlighet med miljöbasstödet och den
4508:        kontroll?                                      föreskrivna djurtätheten efterlevs. Antalet kon-
4509:                                                       trollbesök som företas av TE-centralerna uppgår
4510:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         tili det antal som ovan nämnda förordningar
4511: anföra fö1jande:                                      kräver såsom ett urval av alla stödansökningar.
4512:                                                       Vid valet av gårdsbruk som övervakas är ett av
4513:    Miljöstödet för jordbruket består av tre delar:    kriterierna de brister som eventuellt har iaktta-
4514: miljöbasstöd, miljöspecialstöd samt rådgivning,       gits under tidigare år bl.a. när det gäller miljöbas-
4515: utbildning och demonstrationsprojekt. Av dessa        stödet. 1 sådana fall är det mer sannolikt att en
4516: består miljöbasstödet av mycket omfattande åta-       jordbrukare på nytt råkar ut för granskning ock-
4517: ganden som jordbrukaren förbinder sig att re-         så följande år, om det i samband med ett kontroll-
4518: spektera under fem år. Vid beräkningen av nivån       besök konstaterats brister beträffande stöden.
4519: för de olika stöden har uppkomna kostnader och        Dessutom kan TE-centralerna, utöver den tidi-
4520: inkomstbortfall beaktats. Ersättningen innefat-       gare nämnda 5-procentiga omfattningen av kon-
4521: tar dessutom ett motivationstillägg.                  trollerna, genom ett eget kompletterande urval
4522:    En1igt 11 § 1 mom. förordningen om struktur-       övervaka sådana fall där det finns anledning att
4523: politiska åtgärder inom jord- och skogsbruket         misstänka försumlighet att uppfylla villkoren för
4524: (1259/1995) har 1andsbygsnäringsdistriket, de         miljöbasstödet. Denna kompletterande övervak-
4525: nuvarande arbetskrafts- och näringscentra1erna        ning omfattar också de fall som TE-centralen fått
4526: (TE-centralerna), tili uppgift att övervaka att       vetskap om genom att utomstående personer an-
4527: villkoren för beviljandet av miljöbasstöd för         givit förseelser som berör miljöbasstödet.
4528: jordbruket iakttas och att avta1en om miljöspeci-         Jord- och skogsbruksministeriet har i den ut-
4529: alstöd för jordbruket uppfylls.                       bildning som arrangeras för inspektörerna om
4530:     Genom det integrerade systemet för administ-      året gällande EU-stöden särskilt betonat vikten
4531: ration och kontroll (IACS) förvaltas och överva-      av övervakningen av att miljöbasstödsvillkoren
4532: kas de stöd som EU utbetalar tili jordbrukarna.       iakttas. Jord- och skogsbruksministeriet följer
4533:  Systemet grundar sig på rådets förordning (EEG)      regelbundet den tillsyn som TE-centralerna ut-
4534:  nr 3508/92 och kommissionens förordning              övar och har konstaterat att kontrollerna skötts
4535:  (EEG) nr 3887/92. Enligt kommissionens förord-       som sig bör.
4536:  ning (EEG) nr 746/96 skall detta integrerade sys-        Jord- och skogsbruksministeriet anser att det
4537:  tem tillämpas i alla sådana fall som är förenliga    är mycket viktigt att övervakningen av miljöbas-
4538:  med miljöstöd. Enligt det integrerade systemet       stödet sker på ett riktigt och effektivt sätt också
4539:  skall kontrollerna på platsen omfatta ett urval av   därför att det vid beredningen av det nya miljö-
4540:  5 procent av ansökningarna om stöd. Antalet          stödsprogrammet för jordbruket är viktigt att
4541:  jordbrukare som förbundit sig tili miljöbasstödet    kunna påvisa de nuvarande miljöbasstödsvillko-
4542:  är omkring 78 000. Det är i praktiken omöjligt att   rens miljöpåverkan och effektiviteten i den över-
4543:  årligen företa en kontroll på platsen av varje       vakning som gäller villkoren.
4544:  gårdsbruk som mottar miljöbasstöd, och ovan
4545:       Helsingfors den 9 juli 1998
4546: 
4547:                                                        Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
4548:                                            KK 786/1998 vp
4549: 
4550: Kirjallinen kysymys 786
4551: 
4552: 
4553: 
4554: 
4555:                                   Marjaana Koskinen /sd ym.: Ympäristötuella saavutettavista ympä-
4556:                                      ristönsuojelunäkökohdista sekä vesistöjen (Saaristo- ja Itäme-
4557:                                      ren) rehevöitymisestä
4558: 
4559: 
4560:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
4561: 
4562:    Maatalouden ympäristötuen perustukea mak-         ristötuen saantikriteerit ovat tiukat, mutta eläin-
4563: setaan vuonna 1998 arviolta 1,4 miljardia mark-      suojeluvalvoja Anja Eerikäisen kanssa Varsi-
4564: kaa, ja ympäristötuen perustuella on ollut mer-      nais-Suomea kierrettäessä havaittiin, että joiiie-
4565: kittävä vaikutus suomalaisten maatilojen talou-      kin tiloiiie on myönnetty perusympäristötukea
4566: teen. Ilman sitä huomattava osa suomalaisista        ilman, että tuen saantiehtoja noudatetaan.
4567: maatiloista joutuisi kestämättömään taloudelli-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4568: seen tilanteeseen. Tosin on muistettava, että ym-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
4569: päristötuen peruslähtökohtana on, että sillä kor-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
4570: vataan viljelijälle ympäristösuojelusta aiheutu-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4571: vat kustannukset.
4572:    Esimerkiksi kesällä 1997 sinilevätilanne oli                 Mitä Hallitus aikoo tehdä, että maata-
4573: erittäin vaikea. Maatalous on arvioiden mukaan              louden ympäristötuen perustuelia olisi
4574: muun muassa sisä- ja rannikkovesiemme suurin                suurempi merkitys ympäristönsuojelun ja
4575:  ravinnekuormittaja, ja näin ollen sinileväongel-           vesistöjen, muun muassa Saaristo- ja Itä-
4576:  man selvittäminen tulee välttämättä koskemaan              meren, rehevöitymisen hiiilitsemisen kan-
4577:  myös maataloutta. Suomessa tehtävien ympäris-              nalta, ja onko pohdittu, että vesistöjen
4578:  tönhoito-ohjelmien tarkoituksena on estää ra-              suojakaistoista säädettäisiin lain tasolla
4579:  vinteiden huuhtoutuminen vesistöihin ja pohja-             ja tukea maksettaisiin esimerkiksi erityis-
4580:  veteen ja vähentää karjanlannasta peräisin olevia          ympäristötuen muodossa?
4581:  ammoniakkipäästöjä. Maatalouden perusympä-
4582: 
4583:      Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 1998
4584: 
4585:                      Marjaana Koskinen /sd                    Jukka Roos /sd
4586: 
4587: 
4588: 
4589: 
4590:  280043
4591: 2                                           KK 786/1998 vp
4592: 
4593: 
4594: 
4595: 
4596:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
4597: 
4598:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut
4599: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          4.6.1998 työryhmän, jonka tehtävänä on valmis-
4600: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        tella ehdotus maatalouden ympäristötuesta vuo-
4601: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjaana          sille 2000-2006. Työryhmässä ovat edustettuina
4602: Koskisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-           maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöminis-
4603: myksen n:o 786:                                        teriö, Maaseutukeskusten liitto, Suomen Luon-
4604:                                                        nonsuojeluliitto, viljelijäjärjestöt ja Ahvenan-
4605:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, että maata-       maan maakunta. Työryhmän asettamiskirjeen
4606:        louden ympäristötuen perustuella olisi          mukaisesti työryhmän ehdotuksen perustana tu-
4607:        suurempi merkitys ympäristönsuojelun ja         lee olla nykyinen maatalouden ympäristöohjel-
4608:        vesistöjen, muun muassa Saaristo- ja Itä-       ma ja siitä saadut kokemukset.
4609:        meren, rehevöitymisen hillitsemisen kan-            Vesistöjen suojakaistojen osalta todettakoon,
4610:        nalta, ja onko pohdittu, että vesistöjen        että kyseinen asia on tullut esille nitraattityöryh-
4611:        suojakaistoista säädettäisiin lain tasolla      män muistion (Suomen ympäristö nro 101 -jul-
4612:        ja tukea maksettaisiin esimerkiksi erityis-     kaisu) yhteydessä. Asiaa koskevan valtioneuvos-
4613:        ympäristötuen muodossa?                         ton päätöksen valmistelussa päädyttiin siihen,
4614:                                                        että päätökseen maataloudesta peräisin olevien
4615:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta ei ole
4616: vasti seuraavaa:                                       perusteltua ottaa määräyksiä suojakaistojen
4617:                                                         osalta.
4618:    Suomen maatalouden ympäristöohjelma on                  Maatalouden ympäristötuesta annetun valtio-
4619: voimassa 1995-1999, eli nykyisen ohjelman mu-           neuvoston päätöksen (76011995) mukaan suoja-
4620: kaista järjestelmää sovelletaan vielä vajaat kaksi      kaistoilla tarkoitetaan purojen ja muiden vesistö-
4621: vuotta. Ohjelman seurantatyöryhmä on antanut           jen varsille sekä talousvesikaivojen ympärille jä-
4622: loppuraportin (Työryhmämuistio MMM 5/                   tettäviä vähintään kolmen metrin levyisiä aluei-
4623: 1998) vuoden 1998 keväällä. Seurantatyöryhmä            ta, joita peittää monivuotinen kasvillisuus. Tällä
4624: on todennut ympäristötukijärjestelmän osoittau-         hetkellä maatalouden ympäristötuen perustuen
4625: tuneen toimivaksi ja se on muuttanut viljelykäy-        ehtona on velvollisuus jättää tarvittavat suoja-
4626: täntöjä merkittävästi. Järjestelmä on kiinnosta-        kaistat. Maatalouden ympäristötuen erityistuen
4627: nut viljelijöitä laajasti ja perustuen kattavuus- ja    eräänä sopimusmuotona on sopimus suojavyö-
4628: laajuustavoitteet on saavutettu. Ympäristöohjel-        hykkeen perustamisesta ja hoidosta. Kyseisen
4629: man sisältämät toimenpiteet on nykyisen tutki-          sopimuksen mukaan perustettava suojavyöhyke
4630: mustiedon perusteella todettu pääosin hyviksi,          on leveydeltään huomattavasti suurempi kuin
4631: ympäristön- ja vesiensuojelua edistäviksi ja tar-       suojakaista ja suojavyöhykettä ei saa käyttää
4632: vittavat toimenpiteet sisältäviksi. Tukiehtojen         lainkaan normaaliin maataloustuotantoon.
4633: tarkistuksia ja uusia tutkimustuloksia tarvitaan        Tämä sopimus tehdään 20-vuotiseksi, joka on
4634: kuitenkin useissa toimissa, erityisesti kasvipeit-      osaltaan vähentänyt viljelijöiden kiinnostusta
4635: teisyydessä, suojakaistoissa ja -vyöhykkeissä,          sen tekemiseen.
4636: kosteikoissa, laskeutusaltaissa sekä maiseman ja
4637: luonnon monimuotoisuuden kehittämisessä.
4638: 
4639:      Helsingissä 9 päivänä heinäkuuta 1998
4640: 
4641:                                                          Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
4642:                                            KK 786/1998 vp                                              3
4643: 
4644: 
4645: 
4646: 
4647:                                        Tili Riksdagens Talman
4648: 
4649:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         markerna, sedimenteringsbassängerna samt ut-
4650: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          vecklingen av mångfalden i landskapet och natu-
4651: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      ren.
4652: dagsledamot Marjaana Koskinen m.fl. under-              Den 4 juni 1998 tillsatte jord- och skogsbruks-
4653: tecknade spörsmål nr 786:                            ministeriet en arbetsgrupp med uppgift att bere-
4654:                                                      da ett förslag till miljöstöd för jordbruket för
4655:            Vad ämnar Regeringen göra för att se      åren 2000-2006. 1 arbetsgruppen ingår repre-
4656:        tili att miljöbasstödet för jordbruket får    sentanter för jord- och skogsbruksministeriet,
4657:        en större betydelse för miljöskyddet och      miljöministeriet, Landsbygdscentralernas för-
4658:        för förebyggandet av eutrofieringen           bund, Finlands naturskyddsförbund, iordbru-
4659:        (övergödningen) av v~ttendragen, bl.a. i      karorganisationerna och Landskapet Aland. 1
4660:        Skärgårdshavet och Ostersjön, och har         enlighet med arbetsgruppens uppdrag skall det
4661:        man övervägt att på lagnivå bestämma          nuvarande miljöprogrammet för jordbruket och
4662:        om skyddsremsor kring vattendragen            erfarenheterna av detta ligga tiii grund för arbets-
4663:        samt eventuellt utbetalande av stöd t.ex. i   gruppens förslag.
4664:        form av miljöspecialstöd?                        Beträffande skyddsremsorna kring vattendra-
4665:                                                      gen kan konstateras att saken behandlats i sam-
4666:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        band med nitratarbetsgruppens promemoria
4667: anföra följande:                                     (publikationen Suomen ympäristö nr 101). Vid
4668:                                                      beredningen av statsrådets beslut om begräns-
4669:    Miljöprogrammet för det finländska jordbru-       ning av utsläpp i vattnen av nitrater frånjordbru-
4670: ket är i kraft 1995-1999, dvs. systemet enligt det   ket stannade man för att det var omotiverat att i
4671: nuvarande programmet tillämpas ytterligare un-       beslutet ta med bestämmelser om skyddsremsor.
4672: der knappa två år. Uppföljningsarbetsgruppen            Enligt statsrådets beslut om miljöstöd för
4673: för programmet lämnade sin slutrapport (Ar-          jordbruket (760/1995) avses med skyddsremsor
4674: betsgruppens promemoria JSM 511998) våren            minst tre meter breda områden som lämnas 1ängs
4675: 1998. Uppföljningsarbetsgruppen har konstate-        bäckar och andra vattendrag samt hushållsvat-
4676: rat att miljöstödssystemet fungerar och att det på   tenbrunnar, vilka områden är täckta av flerårig
4677: ett betydelsefullt sätt har ändratjordbrukspraxis.   växtlighet. För närvarande innehåller miljöbas
4678: Systemet har väckt stort intresse bland jordbru-     stödet för jordbruket ett villkor om skyldighet att
4679: karna och målen för miljöbasstödet visavi täck-      lämna nödvändiga skyddsremsor. En avtalsform
4680: ning och omfattning har uppnåtts. Enligt nuva-       för miljöspecialstöd för jordbruket är ett avtal
4681: rande undersökningar har åtgärderna i miljöpro-      om anläggande och skötsel av skyddszoner. En
4682: grammet befunnits vara tili största delen positiva   skyddszon som anläggs enligt avtalet är betydligt
4683: och konstaterats ha god effekt på miljöskyddet       bredare än en skyddsremsa och skyddszonen får
4684: och skyddet av vattendragen, samt ansetts inne-      inte alls användas för normal jordbruksproduk-
4685: hålla de nödvändiga åtgärderna. Vissajustering-      tion. Avtalsperioden är 20 år, vilket delvis mins-
4686: ar av villkoren för stödet och nya forskningsrön     kat jordbrukarnas intresse för att ingå sådana
4687: behövs dock i flera fall, särskilt gällande växt-    avtal.
4688: täcket, skyddsremsorna och skyddszonerna, våt-
4689: 
4690:      Helsingforsden 9 juli 1998
4691: 
4692:                                                       Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
4693:                                              KK 787/1998 vp
4694: 
4695: Kirjallinen kysymys 787
4696: 
4697: 
4698: 
4699: 
4700:                                     Marjaana Koskinen /sd ym.: Eläinsuojelulainsäädännön noudatta-
4701:                                        misesta suurissa koiranäyttelyissä
4702: 
4703: 
4704:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
4705: 
4706:     Koirien maailmannäyttely järjestettiin tänä        tetyt hännät ja korvat olivat varsin yleisiä. Maa-
4707: vuonna Suomessa Helsingissä. Maailmannäytte-           ja metsätalousministeriö voi tarvittaessa kieltää
4708: lyyn osallistui yli 15 000 koiraa 44:stä eri maasta,   sellaisten eläinten pitämisen näytteillä, joille on
4709: joten tapahtuma oli erittäin kansainvälinen, ja        suoritettu Suomessa kielletty toimenpide. Kun
4710: kun tiedetään, että vastaisuudessakin Suomessa         nämä typistettyhäntäiset ja leikattukorvaiset
4711: järjestetään suuria koiranäyttelyitä, toivoisi, että   näyttelykoirat ovat ilmeisesti yleistymään päin,
4712: tulevissa näyttelyissä noudatettaisiin paremmin        maa- ja metsätalousministeriön kenties pitäisi
4713: eläinsuojelulakia. Näyttely onnistui pääpiirteit-      puuttua asiaan. Näyttelykoiria jätettiin myös
4714: täin hyvin, mutta eläinsuojelulainsäädännön            kuumiin autoihin ja koirien käsittelystä olisi pal-
4715: kannalta oli suurta välinpitämättömyyttä. Myös         jonkin huomautettavaa, jopa eläinsuojelulain
4716:  vierailijoiden pitäisi ymmärtää, että kun ollaan      6 §:n vastaista eläinten kohtelua oli havaittavissa
4717: Suomessa, noudatetaan Suomen eläinsuojelu-             (muun muassa kohtuuttoman ankaraa kurissa
4718:  lainsäädän töä.                                       pitämistä sekä liian kovakouraista käsittelyä).
4719:      Eläinsuojelulain 12 §:n ja eläinsuojeluasetuk-    Näyttelynjärjestäjien ja varsinkin eläinlääkärien
4720:  sen 14 §:n 8 momentin noudattamisessa oli puut-       tehtävänä olisi ollut valvoa, että eläinsuojelulain-
4721:  teita, muun muassa näyttelyssä myytiin "kuono-        säädäntöä noudatetaan koiranäyttelyssä.
4722:  koppia" ja näyttelykoirilla pidettiin myös kuono-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4723:  koppia,jopa piikkipantoja löytyi. Maa- ja metsä-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
4724:  talousministeriön pitäisi ottaa kantaa koi-           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
4725:  rien kuonokoppien käyttöön. Kennelliiton koi-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4726:  ranäyttelysäännöissä todetaan myös, ettei ag-
4727:  gressiivista koiraa pitäisi tuoda näyttelyyn, joten             Aikooko Hallitus valvoa, että suurissa
4728:  kuonokopan käyttöä eivät puolla mitkään perus-               koiranäyttelyissä noudatetaan eläinsuo-
4729:  telut.                                                       jelulakia ja että maa- ja metsätalousmi-
4730:      Eläinsuojelulain 7 §:n 3 momentissa määritel-            nisteriö valmistelee päätöksen, jolla kiel-
4731:  lään eläimillä suoritettavat toimenpiteet, ja                letään koirien kuonokopat ja että typis-
4732:  muun muassa koiran hännän ja korvien typistä-                tettyhäntäiset ja -korvaiset koirat eivät
4733:   minen ei ole sallittua Suomessa. Maailmannäyt-              yleisty näyttelyissä?
4734:   telyssä Suomen eläinsuojelulain vastaisesti typis-
4735: 
4736:       Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 1998
4737: 
4738:           Marjaana Koskinen /sd           Erkki Pulliainen /vihr          Janina Andersson /vihr
4739: 
4740: 
4741: 
4742: 
4743:  280043
4744: 2                                           KK 787/1998 vp
4745: 
4746: 
4747: 
4748: 
4749:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
4750: 
4751:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         suutta kutsua tilaisuuteen eläinsuojeluviran-
4752: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          omaista. Näyttelyn järjestäjänä olevat yhdistyk-
4753: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        set tai muut yhteisöt pyytävät usein näyttelyihin
4754: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjaana          eläinlääkärin huolehtimaan muun muassa koi-
4755: Koskisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-           rien mahdollisesti tarvitsemasta sairaanhoidosta
4756: myksen n:o 787:                                        tai terveystarkastuksista, mutta tällainen eläin-
4757:                                                        lääkäri ei toimi viranomaisvaltuuksin. Eläinsuo-
4758:           Aikooko Hallitus valvoa, että suurissa       jeluviranomaisella on aina oikeus tehdä kaikkiin
4759:        koiranäyttelyissä noudatetaan eläinsuo-         eläinkilpailuihin tai eläinnäyttelyihin tarkastus,
4760:        jelulakia ja että maa- ja metsätalousmi-        vaikka epäilyä eläinsuojelusäädösten rikkomuk-
4761:        nisteriö valmistelee päätöksen, jolla kiel-     sesta ei olisi. Maa- ja metsätalousministeriö seu-
4762:        letään koirien kuonokopat ja että typis-        raa tilannetta koiranäyttelyiden osalta, ja mikäli
4763:        tettyhäntäiset ja -korvaiset koirat eivät       ilmenee tarvetta, ministeriö antaa eläinsuojeluvi-
4764:        yleisty näyttelyissä?                           ranomaisille ohjeen käydä tekemässä kyseinen
4765:                                                        tarkastus.
4766:                                                            Eläinsuojelulain mukaan sellaisten eläimen
4767:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           hoitoon, kuljettamiseen, tainnuttamiseen tai lo-
4768: vasti seuraavaa:                                       pettamiseen tarkoitettujen välineiden, laitteiden
4769:                                                        ja aineiden, joiden käyttö ilmeisesti aiheuttaa
4770:    Eläinsuojelulain (247 /1996) mukaan eläimiä         eläimelle tarpeetonta kipua tai tuskaa, valmistus,
4771: on kohdeltava hyvin eikä niille saa aiheuttaa          maahantuonti, myynti, luovutus ja käyttö on
4772: tarpeetonta kärsimystä. Tarpeettoman kivun ja          kielletty. Jos eläinsuojeluviranomainen havaitsee
4773: tuskan tuottaminen eläimille on kielletty. Kiellet-    eläinsuojelulain tarkoittaman kielletyn laitteen,
4774: tyä on myös eläimen liian ankara kurissa pitämi-       välineen tai aineen, hänellä on oikeus ottaa se
4775: nen ja kouluttaminen sekä liian kovakourainen          haltuun. Maa- ja metsätalousministeriö tulee
4776: käsittely.                                             myöhemmin antamaan päätöksen, jossa luetel-
4777:    Eläinsuojelusäädösten noudattamista valvo-          laan tarkemmin, mitkä laitteet, välineet ja aineet
4778: vat paikallisella tasolla eläinsuojeluviranomai-       ovat kiellettyjä. Kuonokopan käyttö koiralla on
4779: set, joita ovat kunnaneläinlääkäri, kunnan ter-        sallittua, jos laite ja sen käyttötapa täyttävät
4780: veydensuojeluvalvontaa hoitava viranhaltija ja         eläinsuojelusäädösten vaatimukset. Kuonoko-
4781: poliisi. Jos eläinsuojeluviranomainen havaitsee        pan asianmukainen käyttö koirilla on tietyissä
4782: eläinsuojelusäädösten vastaista menettelyä, hän        tilanteissa perusteltua, eikä maa- ja metsätalous-
4783: tekee eläinsuojelupäätöksen, jolloin hän kieltää       ministeriön näkemyksen mukaan kuonokopan
4784: eläimen omistajaa tai haltijaa toistamasta taijat-     käytön kieltämiselle sinänsä ole aihetta.
4785: kamasta kyseistä menettelyä tai määrää tämän               Leikkaus tai muu siihen verrattava kipua ai-
4786: täyttämään velvollisuutensa määräajassa. Eläin-        heuttava toimenpide saadaan eläinsuojelulain
4787: suojelullisten syiden edellyttäessä viranomainen       mukaan suorittaa eläimelle tiettyjä poikkeuksia
4788: voi myös ryhtyä kiireellisiin toimenpiteisiin eläi-    lukuun ottamatta vain, jos se on tarpeellista eläi-
4789: men hyvinvoinnin turvaamiseksi. Eläinkilpailu-         men sairauden tai muun siihen verrattavan syyn
4790: jen järjestäjällä on velvollisuus kutsua kilpailuti-   vuoksi. Koiran korvien ja hännän typistäminen
4791: laisuuteen eläinlääkäri valvomaan eläinsuojelu-        pelkästään koiran ulkonäön vuoksi on Suomessa
4792: säädösten noudattamista, jos eläin voi kilpailus-      näin ollen kiellettyä. Maa- ja metsätalousminis-
4793: sa joutua alttiiksi kivulle, tuskalle tai kohtuutto-   teriöllä on oikeus kieltää sellaisten eläinten käyt-
4794: malle rasitukselle. Tavanomaisissa koiranäytte-        täminen kilpailuissa tai näyttelyissä, joille on
4795: lyissä eläinten ei ole katsottu joutuvan alttiiksi     suoritettu eläinsuojelulain nojalla kielletty toi-
4796: lain tarkoittamalle kivulle, tuskalle tai kohtuut-     menpide. Toistaiseksi kyseistä kieltoa ei ole an-
4797: tomalle rasitukselle, eikä tilaisuudenjärjestäjänä     nettu. Kieltoa ei ole katsottu tarpeelliseksi, koska
4798: ole eläinsuojelulain mukaan näin ollen velvolli-       Suomen suurin koiranäyttelyiden järjestäjä,
4799:                                             KK 787/1998 vp                                          3
4800: 
4801: Kennelliitto, on omissa säännöissään kieltänyt        toimenpide on suoritettu koiralle sen sairauden
4802: sellaisten koirien osallistumisen järjestämiinsä      tai muun siihen verrattavan syyn vuoksi. Poik-
4803: kilpailuihin ja näyttelyihin, joiden häntä tai kor-   keuksen tähän sääntöön Kennelliitto teki Helsin-
4804: vat on typistetty. Kennelliitto on myöntänyt täs-     gissä kesäkuussa 1998 järjestetyn Maailman-
4805: tä säännöstä poikkeuslupia pääsääntöisesti vain       näyttelyn kohdalla, johon myös typistettykorvai-
4806: kirjallisesta hakemuksesta ja vain täysin ulko-       set ja -häntäiset koirat saivat osallistua ilman
4807: maalaisessa omistuksessa oleville koirille. Suo-      erillistä lupaa. Maa- ja metsätalousministeriö
4808: malaisessa omistuksessa olevalle koiralle, jonka      seuraa tilannetta typistettykorvaisten ja -hän-
4809: korvat tai häntä on typistetty, Kennelliitto voi      täisten koirien osalta mahdollisten myöhempien
4810: myöntää poikkeusluvan pääsääntöisesti vain,jos        toimenpiteiden varalta.
4811: 
4812:      Helsingissä 9 päivänä heinäkuuta 1998
4813: 
4814:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
4815: 4                                            KK 787/1998 vp
4816: 
4817: 
4818: 
4819: 
4820:                                           Tili Riksdagens Talman
4821: 
4822:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            ningen. De föreningar eller andra sammanslut-
4823: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande             ningar som arrangerar utställningar ber ofta in en
4824: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         veterinär tili utställningarna i syfte att ombesörja
4825: dagsman Marjaana Koskinen m.fl. underteckna-            bl.a. den sjukvård eller hälsoundersökning som
4826: de spörsmål nr 787:                                     hundarna eventuellt behöver, menen dylik vete-
4827:                                                         rinär har inte myndighetsbehörighet. Djur-
4828:            Ämnar Regeringen övervaka att man            skyddsmyndigheten har alltid rätt att verkställa
4829:         på de stora hundutställningarna följer          inspektion vid alla djurtävlingar och djurutställ-
4830:         djurskyddslagen och att jord- och skogs-        ningar, även utan misstanke att djurskyddsbe-
4831:         bruksministeriet bereder ett beslut genom       stämmelserna överträtts. Jord- och skogsbruks-
4832:         vilket munkorg för hundar förbjuds och          ministeriet följer situationen angående hundut-
4833:         att hundar med kuperad svans och kupe-          ställningarna och ministeriet ger vid behov djur-
4834:         rade öron inte blir vanligare på utställ-       skyddsmyndigheterna anvisningar att verkställa
4835:         ningarna?                                       inspektioner.
4836:                                                             Enligt djurskyddslagen får sådana för vård,
4837:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           transport, bedövning eller avlivning av djur av-
4838: anföra följande:                                        sedda redskap, anordningar eller ämnen som up-
4839:                                                         penbart åsamkar ett djur onödig smärta eller
4840:    Enligt djurskyddslagen (247/1996) skall djur         plåga inte tillverkas, importeras, säljas, överlåtas
4841: behandlas väl och de får inte åsamkas onödigt           eller användas. Om djurskyddsmyndigheten
4842: lidande. Det är förbjudet att åsamka djur onödig        upptäcker sådana förbjudna anordningar, red-
4843: smärta eller plåga. Det är också förbjudet att          skap och ämnen som avses i djurskyddslagen, har
4844: hålla djur i oskäligt sträng tukt, att dressera dem     den rätt att omhänderta dem. Jord- och skogs-
4845: oskäligt strängt och att behandla dem alltför           bruksministeriet kommer senare att utfårda ett
4846: hårdhänt.                                               beslut i vilket närmare bestäms vilka anordning-
4847:    Följandet av djurskyddsbestämmelserna                ar, redskap och ämnen som är förbjudna. Det är
4848: övervakas på lokal nivå av djurskyddsmyndighe-          tillåtet att använda munkorg på hundar, oman-
4849: terna, vilka är kommunalveterinären, den tjäns-         ordningen och dess användningssätt fyller de
4850: teinnehavare som utövar tillsyn över hälsoskyd-         krav som anges i djurskyddsbestämmelserna.
4851: det i kommunen och polisen. Om djurskydds-              Det är i vissa situationer befogat att använda
4852: myndigheten konstaterar att djurskyddsbestäm-           munkorg på hundar och enligt jord- och skogs-
4853: melserna överträtts, fattar den ett djurskyddsbe-       bruksministeriets uppfattning finns det ingen an-
4854: slut, genom vilket myndigheten förbjuder djurets        ledning att förbjuda användningen av munkorg.
4855: ägare eller innehavare att fortsätta med eller upp-         Operationer och andra därmed jämförbara
4856: repa förfarandet i fråga eller ålägger denne att        åtgärder som ger upphov tili smärta får enligt
4857: fullgöra sin skyldighet inom utsatt tid. Om det         djurskyddslagen, med vissa undantag, utföras på
4858: behövs av djurskyddsskäl får myndigheten också          djur endast om de behövs på grund av djurets
4859: vidta omedelbara åtgärder för att trygga ett djurs      sjukdom eller av någon därmed jämförbar orsak.
4860: välbefinnande. Den som arrangerar en djurtäv-           Det är sålunda i Finland förbjudet att kupera en
4861: ling är skyldig att tiUkalla en veterinär att närvara   hunds öron och svans endast för utseendets skull.
4862: vid tävlingen för att övervaka att djurskyddsbe-        Jord- och skogsbruksministeriet får förbjuda att
4863: stämmelserna följs, om djuren kan bli utsatta för       man tili tävlingar eller utställningar för sådana
4864: smärta, plåga eller oskälig påfrestning. På vanli-      djur som har utsatts för en åtgärd som är förbju-
4865: ga hundutställningar har man inte ansett att dju-       den enligt djurskyddslagen. Tills vidare har inte
4866: ren blir utsatta för smärta, plåga eller oskälig        något sådant förbud utfårdats. Ett sådant förbud
4867: påfrestning som avses i lagen och arrangören är         har inte ansetts vara nödvändigt, eftersom Fin-
4868: enligt djurskyddslagen sålunda inte skyldig att         lands största arrangör av hundutställningar,
4869: tiUkalla någon djurskyddsmyndighet till tillställ-      Kennelförbundet, i sina egna bestämmelser för-
4870:                                              KK 787/1998 vp                                              5
4871: 
4872: bjudit sådana hundar, vars öron och svans är           hundens sjukdom eller av någon därmed jämför-
4873: kuperade, att deltai de tävlingar och utställning-     bar orsak. Kennelförbundet gjorde ett undantag
4874: ar som förbundet arrangerar. Kennelförbundet           från denna regel vid Världsutställningen som ar-
4875: har i regel beviljat dispens från denna regel endast   rangerades i Helsingfors ijuni 1998, i viiken ock-
4876: på basis av en skriftlig ansökan och för hundar        så hundar med kuperad svans och kuperade öron
4877: som helt och hållet är i utländsk ägo. För en hund     fick delta utan särskilt tillstånd. Jord- och skogs-
4878: som är i finländsk ägo och vars öron eller svans är    bruksministeriet följer situationen i fråga om
4879: kuperade, kan Kennelförbundet i regel bevilja          hundar med kuperade öron och kuperad svans
4880: dispens endast om åtgärden utförts på grund av         med tanke på eventuella senare åtgärder.
4881: 
4882:      Helsingfors den 9 juli 1998
4883: 
4884:                                                         Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
4885:                                             KK 788/1998 vp
4886: 
4887: Kirjallinen kysymys 788
4888: 
4889: 
4890: 
4891: 
4892:                                    Hanna MarkkuJa-Kivisilta /kok: Sairaalabakteerien leviämisen eh-
4893:                                       käisemisestä
4894: 
4895: 
4896:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
4897: 
4898:     Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa         Edelleen kansainvälistymisen myötä ihmisten
4899: puhkesi kesäkuussa vaarallinen sairaalabaktee-        liikkuminen ja matkailu ulkomaille on lisäänty-
4900: riepidemia. Kahdeksan potilasta sai MRSA-             nyt ja tulee jatkossakin lisääntymään. Tällöin
4901: bakteeritartunnan ja tämän lisäksi arvioitiin         ulkomailta tulleiden potilaiden määrä kasvaa,
4902: noin sadan ihmisen altistuneen tartunnalle. Bak-      toisaalta myös bakteerikantojen leviäminen
4903: teerin kantaja oli ulkomailla sairastunut potilas,    yleistyy ja epidemioiden uhka pahenee. Tilanteen
4904: joka siirrettiinjatkohoitoon Suomeen. Erityisesti     hallitsemiseksi tarvitaan sekä asianmukaisia sää-
4905: huonokuntoisille potilaille bakteeri olisi voinut     döksiä että riittäviä resursseja ennalta ehkäise-
4906: aiheuttaa vakavia seurauksia. Kuitenkin tässä         viin toimenpiteisiin.
4907: tapauksessa tilanne saatiin hallintaan. Epidemia          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4908: ei myöskään levinnyt muihin sairaaloihin.             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4909:     Sairaalabakteerit ovat hyvin yleisesti peräisin   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4910: ulkomailta. Siksi määräysten mukaan Pohjois-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4911: maiden ulkopuolelta sikäläisestä sairaalasta
4912: Suomeen hoitoon tulevat potilaat eristetään ja                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4913: tutkitaan huolellisesti. Ulkomailta tulevien poti-           ryhtyä ihmisten lisääntyvän liikkumisen
4914: laiden hoitoa koskettavat säädökset ovat kun-                ja matkailun seurauksena kasvavan sai-
4915: nossa, mutta viime vuosina ongelmaksi on koettu              raalabakteerien leviäruisriskin ehkäise-
4916: terveydenhuollon säästötoimenpiteet ja resurs-               miseksi?
4917:  sien puute.
4918: 
4919:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1998
4920: 
4921:                                    Hanna MarkkuJa-Kivisilta /kok
4922: 
4923: 
4924: 
4925: 
4926: 280043
4927: 2                                          KK 788/1998 vp
4928: 
4929: 
4930: 
4931: 
4932:                                       Eduskunnan puhemiehelle
4933: 
4934:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       demiariski ei siis ilmiönä ole enää aivan uusi.
4935: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            Sairaalainfektioiden ehkäisy samoin kuin an-
4936: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tibioottiresistenssin ehkäisy laajemminkin näh-
4937: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hanna           dään sosiaali- ja terveysministeriössä yhtenä tär-
4938: Markkuta-Kivisillan näin kuuluvan kirjallisen        keimmistä painopistealueista tartuntatautien
4939: kysymyksen n:o 788:                                  torjunnassa. Tällä alueella on käynnissä useita
4940:                                                      hankkeita sekä sairaala- että avohoitopuolella.
4941:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           Kansanterveyslaitos on tartuntatautien neu-
4942:        ryhtyä ihmisten lisääntyvän liikkumisen       vottelukunnan aloitteesta julkaissut vuonna
4943:        ja matkailun seurauksena kasvavan sai-         1995 MRSA-asiantuntijaryhmän suosituksena
4944:        raalabakteerien leviämisriskin ehkäise-       ohjeen metisilliiniresistenttien Staphylococcus
4945:        miseksi?                                      aureusten torjunnasta. Ohje on ollut käytettävis-
4946:                                                      sä kaikissa terveydenhuollon yksiköissä ja sitä on
4947:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         hyödynnetty kaikissa sairaanhoitopiireissä. Oh-
4948: vasti seuraavaa:                                     jeeseen sisältyy mm. yksityiskohtainen suositus
4949:                                                      toimenpiteistä silloin, kun potilasta epäillään
4950:    HYKS on kesäkuussa 1998 tiedottanut vaka-         MR SAn kantajaksi (mm. kaikki ne potilaat, jot-
4951: vasta sairaalabakteeriepidemiasta, jonka yhtey-      ka ovat olleet Pohjoismaiden ulkopuolella osas-
4952: dessä on todettu noin kymmenen tapausta. Tar-        tohoidossa tai jonkin toimenpiteen takia sairaa-
4953: kemmissa bakteerien tyypityksissä on käynyt          lassa edeltävien kuuden kuukauden aikana).
4954: ilmi, että näistä potilaista eristetyistä MRSA-          Ulkomaisista sairaaloista jatkohoitoon suo-
4955: kannoista (= metisilliiniresistentti staphylococ-    malaisiin sairaaloihin tulevat potilaat tutkitaan-
4956: cus aureus -bakteeri) noin puolet oli identtisiä     kin yleensä huolellisesti resistenttien bakteerien
4957: Tallinnasta jatkohoitoon HYKS:iin siirtyneen         leviämisen ehkäisemiseksi. MRSA-tartuntojen
4958: potilaan MRSA-kannan kanssa. Vastaavasti             ehkäisemiseksi laadittuja ohjeita sovelletaan sai-
4959: noin puolet olivat muita MRSA-kantoja.               raaloissa kulloistenkin mahdollisuuksien mu-
4960:    Sairaalainfektioita aiheuttavat hyvin monen-      kaan, käytännön tila- ja henkilökuntaresurssit
4961: laiset mikrobit, eikä yhtä tiettyä sairaalabaktee-   huomioiden. Laboratoriotutkimusten luontees-
4962: ria voida nimetä. Käytännössä ongelmallisimpia       ta ja bakteerien ominaisuuksista johtuen on kui-
4963: ovat lääkeherkkyydeltään alentuneiden baktee-        tenkin mahdollista, että kaikki tapaukset eivät
4964: rien aiheuttamat tartunnat. Näistä toistaiseksi      tule ilmi sairaalaan tullessa tehtävissä seulonta-
4965: tärkeimmän, MRSA:n, lisäksi on eniten julki-         tutkimuksissa. Vastaavanlainen VRE-asiantun-
4966: suudessa ollut esillä VRE (vankomysiinille resis-    tijaryhmän suositus on ilmestynyt Kansanter-
4967: tentti enterokokki).                                 veyslaitoksen julkaisuna vuonna 1997.
4968:    Kansanterveyslaitos on vuodesta 1991 tark-            Sairaalasiirtoihin liittyvien ja ulkomailla hoi-
4969: kaan seurannut vastustuskykyisten bakteerien         dettujen potilaiden tarkastusten lisäksi on tär-
4970: esiintymistä Suomessa. Tämän seurannan perus-        keää pyrkiä ehkäisemään uusien resistenttien
4971: teella voidaan todeta, että lukuunottamatta Hel-     bakteerikantojen syntymistä ja leviämistä. Resis-
4972: singin epidemiaa 1992-1997 (ns. Helsinki 1),         tenssin lisääntymiseen myötävaikuttavat monet
4973: pitkän aikavälin MRSA-tapausten vuosittainen         seikat, kuten vakavien sairauksien parantuneet
4974: lukumäärä on pysynyt jokseenkin samana. 1990-        hoitomahdollisuudet, mm. teho- ja syöpähoito-
4975: luvulla Suomessa on todettu yhteensä kuusi sel-      jen kehittyminen, jolloin yhä sairaampia potilai-
4976: laista MRSA-epidemiaa, joissa tapauksia on           ta voidaan hoitaa yhä pitempään. Vastustusky-
4977: esiintynyt kahdessa tai useammassa sairaalassa.      vyltään heikentyneiden henkilöiden infektiot
4978: Kolmessa epidemiassa (tapauksia 20-30/epide-         ovat yleisiä, ja näin heidän hoidossaan joudutaan
4979: mia vuosina 1993-1997) alkuperä on ollut ulko-       hyvin usein käyttämään laajakirjoisia antibioot-
4980: mainen ja kolmessa tuntematon. Ulkomailta pe-        tilääkityksiä. Ihmishenkiä pelastuu enemmän,
4981: räisin olevien sairaalabakteerien aiheuttama epi-    mutta eräs hoitojen ei-toivottu "sivuvaikutus"
4982:                                           KK 788/1998 vp                                            3
4983: 
4984: on samalla antibioottiresistenssin lisääntyminen.   ennaltaehkäisystä kyetä riittävästi huolehti-
4985: Mahdollisuuksien mukaan voidaan kuitenkin           maan, saattaa sairaalainfektioiden torjunta vai-
4986: myös sairaaloissa hidastaa resistenssitilanteen     keutua. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole näyttöä
4987: pahenemista käyttämällä antibiootteja vain sil-     terveydenhuollon resurssitilanteesta johtuvasta
4988: loin, kun ne ovat välttämättömiä ja silloinkin      epidemiatilanteen pahenemisesta.
4989: valitsemalla kapeakirjoisin mahdollinen anti-           VRE-asiantuntijaryhmä näki eräänä sairaa-
4990: biootti tai niiden yhdistelmä. Lääkärikunnan        laepidemioiden torjunnan kompastuskivenä sen,
4991: ammatillisessa jatkokoulutuksessa asiaa on pi-      että sairaala ei voi tietosuojasyistä automaatti-
4992: detty ja pidetään esillä.                           sesti tiedottaa muille terveydenhuollon toimin-
4993:    Kansanterveyslaitos on vuonna 1997 käynnis-      tayksiköille resistenttien bakteerikantojen kan-
4994: tänyt laajan hankkeen sairaalainfektioiden seu-     tajiksi todettujen potilaiden henkilötietoja, ei
4995: rantajärjestelmän kehittämiseksi. Hankkeeseen       myöskään samalla osastolla hoidossa olleiden eli
4996: osallistuvien sairaaloiden joukossa on myös         altistuneiden henkilöiden henkilötietoja. Sosiaa-
4997: HYKS Meilahden sairaala. Hankkeen tavoittee-        li- ja terveysministeriössä valmistellaan ehdotus-
4998: na on tuoda esille torjuntatyön merkitys sairaa-    ta tartuntatautilain muutokseksi, joka mahdol-
4999: lainfektioiden ehkäisyssä. Sen avulla pyritään      listaisi tämänkaltaisen tietojen siirron epidemia-
5000: kehittämään seurantaa ja kokoamaan tietoa sai-      tilanteessa myös silloin, kun käytännön syistä on
5001: raalainfektioiden esiintymisestä suomalaisissa      mahdotonta pyytää asiaan jokaisen kantajan ja
5002: sairaaloissa. Osa tämän hankkeen rahoituksesta      altistuneen potilaan henkilökohtaista suostu-
5003: on järjestetty STM :n hallinnoimista epidemian-     musta. Ehdotus tullaan lähettämään lausunnoil-
5004: torjuntavaroista. Mikäli henkilökunnan liialli-     le alkusyksystä 1998.
5005: sen kiireen ja työpaineen vuoksi ei epidemioiden
5006: 
5007:      Helsingissä 7 päivänä heinäkuuta 1998
5008: 
5009:                                                        Ministeri Terttu Huttu-Juntusen sijainen,
5010:                                                     sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
5011: 4                                            KK 788/1998 vp
5012: 
5013: 
5014: 
5015: 
5016:                                          Tili Riksdagens Talman
5017: 
5018:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                Förebyggandet av sjukhusinfektioner betrak-
5019: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            tas, i likhet med stävjandet av antibiotikaresis-
5020: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        tens i vidare perspektiv, i social- och hälsovårds-
5021: dagsman Hanna Markkuta-Kivisilta underteck-            ministeriet som ett av de viktigaste tyngdpunkts-
5022: nade spörsmål nr 788:                                  områdena vid avvärjandet av infektionssjukdo-
5023:                                                        mar. lnom detta område pågår många projekt
5024:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         inom såvål sjukhussektorn som öppenvården.
5025:        ta för förebyggande av den ökade risken             Folkhälsoinstitutet har 1995 på initiativ av
5026:        för spridning a v sjukhusbakterier tili följd   delegationen för smittsamma sjukdomar i form
5027:        av den allt större rörligheten bland män-       av MRSA-expertgruppens rekommendation pu-
5028:        niskor och den tilltagande turismen?            blicerat en anvisning om avvärjandet av meticil-
5029:                                                        linresistenta staphylococcus aureus-bakterier.
5030:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          Anvisningen har varit tillgänglig i alla enheter
5031: anföra följande:                                       inom hälso- och sjukvården och den har utnytt-
5032:                                                        jats inom alla sjukvårdsdistrikt. Anvisningen
5033:    HUCS har ijuni 1998 informerat om en allvar-        innehåller bl.a. en detaljerad rekommendation
5034: lig sjukhusbakterieepidemi, i samband med vii-         om vilka åtgärder som skall vidtas när man befa-
5035: ken ca tio fall har kunnat konstateras. De närma-      rar att en patient är bärare av MRSA (gäller bl.a.
5036: re typbestämningar av bakterierna som har ut-          alla de patienter som utanför Norden har vårdats
5037: förts visar att omkring hälften av de MRSA-            på en sjukhusavdelning eller som på grund av
5038: stammar (= meticillinresistent staphylococcus          någon åtgärd har varit på sjukhus under de sex
5039: aureus-bakterie) som isolerats från dessa patien-      senaste månaderna).
5040: ter var identiska med MRSA-stammarna hos den               De patienter som från utländska sjukhus tas in
5041: patient som flyttades över från Tallinn tili HUCS      för fortsatt vård på finländska sjukhus undersöks
5042: för fortsatt vård. Omkring hälften av stammarna        i regel noggrant för förhindrandet av att resisten-
5043: bestod av andra MRSA-stammar.                          ta bakterier sprids. De anvisningar som samman-
5044:    Sjukhusinfektionerna orsakas av många olika         ställts för förebyggandet av MRSA-smitta till-
5045: mikrober, och därför går det inte att beteckna en      lämpas på sjukhusen i enlighet med de möjlighe-
5046: viss bakterie som den enda sjukhusbakterien. 1         ter som står tili buds och med beaktande av de
5047: praktiken är det infektioner orsakade av bakte-        loka1iteter och persona1resurser som i praktiken
5048: rier med nedsatt läkemedelskänslighet som utgör        finns att tillgå. Tili följd av de omständigheter
5049: det största problemet. Vid sidan av MRSA, som          som karaktäriserar laboratorieundersökningar
5050: hittilis ansetts viktigast, har VRE (vankomycin-       och på grund av bakteriernas egenskaper är det
5051: resistent enterokock) fått mycket publicitet.          dock möjligt att samtliga fall inte uppdagas vid
5052:    Folkhälsoinstitutet har sedan 1991 noga följt       de screeningundersökningar som görs när pa-
5053: de motståndkraftiga bakteriernas förekomst i           tienterna kommer tili sjukhuset. Folkhälsoinsti-
5054: Finland. Denna uppföljning visar att det årliga        tutet har 1997 publicerat motsvarande rekom-
5055: antalet MRSA-fall, med undantag av epidemin i          mendation i fråga om VRE-expertgruppen.
5056: Helsingfors 1992-1997 (den s.k. Helsingfors 1),            Vid sidan om att undersöka patienter som
5057: på lång sikt har varit någorlunda konstant. På         överförs från ett sjukhus tili ett annat eller som
5058: 1990-talet har man i Finland konstaterat sam-          har vårdats utomlands är det viktigt att försöka
5059: manlagt sex sådana MRSA-epidemier, där fall            förhindra uppkomsten och spridningen av nya
5060: förekommit på två eller flera sjukhus. Vid tre         resistenta bakteriestammar. Att resistensen ökar
5061: epidemier (20-30 fall/epidemi under åren               beror på många faktorer. Exempelvis möjlighe-
5062: 1993-1997) har epidemin haft utländskt ur-             terna att behandla allvarliga sjukdomar har för-
5063: sprung och vid tre epidemier har ursprunget varit      bättrats - bl.a. intensivvården och behandling-
5064: okänt. Den epidemirisk som orsakas av sjukhus-         en av cancer har utvecklats, vilket gjort att allt
5065: bakterier med utländskt ursprung är sålunda inte       sjukare patienter kan vårdas allt längre. lnfektio-
5066: längre något helt nytt fenomen.                        ner förekommer allmänt bland personer med
5067:                                             KK 788/1998 vp                                              5
5068: 
5069: nedsatt motståndskraft, och i vården av dessa blir    det tili följd av sjukhuspersonalens alltför stora
5070: man mycket ofta tvungen att tiligripa bredspek-       tidsbrist och arbetsbörda inte går att i tillräcklig
5071: triga antibiotikamedicineringar. Ett ökat antal       omfattning ombesörja preventionen av epide-
5072: människoliv kan räddas, men en mindre önsk-           mier, ka.~ avvärjandet av sjukhusinfektioner för-
5073: värd "biverkning" är samtidigt att antibiotikare-     svåras. An så länge kan det dock inte påvisas att
5074: sistensen tilltar. Beroende på möjligheterna kan      epidemisituationen skulle ha förvärrats av re-
5075: man dock också på sjukhusen fördröja en förvär-       sursrelaterade orsaker.
5076: rad resistenssituation genom att använda anti-           VRE-expertgruppen ansåg att en av stöte-
5077: biotika enbart i de fallen, där sådana är nödvän-     stenarna vid avvärjandet av sjukhusepidemier är
5078: diga och också då genom att välja så smalspektri-     att sjukhusen tili följd av datasekretessen inte
5079: ga alternativ som möjligt eller en kombination av     automatiskt kan meddela andra enheter inom
5080: sådana. Denna omständighet har framhållits och        hälso- och sjukvården personuppgifter gällande
5081: betonas alltjämt i läkarkårens fackliga vidareut-     patienter som konstaterats vara bärare av resis-
5082: bildning.                                             tenta bakteriestammar. Detsamma gäller per-
5083:    F olkhälsoinstitutet har 1997 startat ett omfat-   sonuppgifterna gällande patienter som varit in-
5084: tande projekt för utvecklandet av systemet för        tagna på samma avdelning och som alltså varit
5085: uppföljning av sjukhusinfektioner. Också              utsatta för exponering. 1 social- och hälsovårds-
5086: HUCS, Mejlans sjukhus, tilihör de sjukhus som         ministeriet bereds ett förslag tili ändring av lagen
5087: medverkar i projektet. Syftet med projektet är att    om smittsamma sjukdomar. Enligt förslaget
5088: lyfta fram betydelsen av det förebyggande arbe-       skall det bli möjligt att i epidemisituationer över-
5089: tet vid förhindrandet av sjukhusinfektioner. Ge-      föra ovan nämna typ av uppgifter också i sådana
5090: nom projektet avser man att utveckla uppfölj-         fall, där det av praktiska skäl är omöjligt att be
5091: ningen och att samla uppgifter om förekomsten         om varje bakteriebärares eller exponerade pa-
5092: av sjukhusinfektioner vid sjukhusen i vårt land.      tients personliga samtycke. Förslaget kommer
5093: Projektet finansieras delvis med de medel för         under förhösten 1998 att skickas ut på remiss.
5094: epidemiavvärjning som SHM administrerar. Om
5095: 
5096:      Helsingfors den 7 juli 1998
5097:                                               Ställföreträdare för minister Terttu Huttu-Juntunen,
5098:                                                    social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
5099:                                             KK 789/1998 vp
5100: 
5101: Kirjallinen kysymys 789
5102: 
5103: 
5104: 
5105: 
5106:                                    Risto Kuisma /rem: Pornaisten ja muun Uudenmaan teiden perus-
5107:                                        korjauksista
5108: 
5109: 
5110:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
5111: 
5112:     Uudellamaalla on paljon vilkkaasti liikennöi-      lä liikkuu myös runsaasti kevyttä liikennettä,
5113: tyjä maanteitä, jotka ovat huonossa kunnossa.          koska tie luikertelee talojen välissä keskellä van-
5114: Monet näistä tiehankkeista eivät edes sisälly Uu-      haa ja uutta asutusta.
5115: denmaan tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitel-            Pornaisiin johtaa uusi tie Järvenpäästä. Tuo
5116: maan vuosille 1998-2002.                               tie on jäänyt Nikkilän tiehen nähden vähälle käy-
5117:     Tilanne on monien teiden ja ennen kaikkea          tölle. Syynä on se, että pääkaupunkiseudulle
5118: niiden käyttäjien kannalta kestämätön, koska           Suuntautuvalle työmatkaliikenteelle Nikkilän
5119: teiden peruskorjauksia on odotettu jo vuosia ja        suunta on luonnollinen yhteys. Liikenne ei auto-
5120: vuosikymmeniä. Peruskorjaukset ovat aina siir-         maattisesti siirry paikalle, johon uusi hieno tie
5121: tyneet eteenpäin ja osa näistä välttämättämistä        rakennetaan, vaan säilyy luontevalla suunnalla.
5122: hankkeista on pudotettu kokonaan pois toimin-              Pornaisten-Nikkilän tien osalta on olemassa
5123:  tasuunnitelmasta.                                     peruskorjaussuunnitelmia, mutta ne ovat jatku-
5124:     Samanaikaisesti käytetään näihin peruskor-         vasti lykkääntyneet.
5125: jauksiin nähden monikymmenkertaisia raha-                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5126:  määriä pääkaupunkiseudun ja E 18-tiehen liitty-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5127:  viin suurisuuntaisiin hankkeisiin. Pelkkä talou-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5128:  dellisten voimavarojen niukkuus ei ole riittävä       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5129:  selitys näiden Uudenmaan maanteiden perus-
5130:  korjausten laiminlyönteihin.                                    Mitä Hallitus aikoo tehdä, että Por-
5131:      Esimerkiksi Pornaisten kunnan liikenteestä               naisten-Nikkilän tie ja muut Uuden-
5132:  valtaosa suuntautuu Pornaisten-Nikkilän tiel-                maan kiireellistä peruskorjausta odotta-
5133:  le. Tämä tie on erittäin mutkainen ja mäkinen.               vat tiet saadaan pikaisesti peruskorjauk-
5134:   Liikennemäärät ovat niin suuret, että liikenne-             seen?
5135:   turvallisuus on vaarassa vakavasti. Kapealla tiel-
5136: 
5137:       Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1998
5138: 
5139:                                            Risto Kuisma /rem
5140: 
5141: 
5142: 
5143: 
5144:  280043
5145: 2                                           KK 789/1998 vp
5146: 
5147: 
5148: 
5149:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
5150: 
5151:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tienpidon rahoituksella päällysteiden paranta-
5152: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          mista hiukan yli 200 km, parantamaan ja päällys-
5153: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        tämään sorapintaisia teitä vain noin 40 km sekä
5154: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Risto             korjaamaan tai uusimaan 19 tiesiltaa. Lisäksi
5155: Kuisman näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           tehdään liikenneturvallisuuden vaatimia risteys-
5156: n:o 789:                                               ja kääntymiskaistajärjestelyjä sekä rakennetaan
5157:                                                        120 km kevyen liikenteen väyliä.
5158:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, että Por-             Kysymyksen perusteluissa on viitattu pääkau-
5159:        naisten-Nikkilän tie ja muut Uuden-             punkiseudun ja E 18-tien suuriin hankkeisiin
5160:        maan kiireellistä peruskorjausta odotta-        ikään kuin niihin käytettävät määrärahat olisivat
5161:        vat tiet saadaan pikaisesti peruskorjauk-       vaikuttaneet Uudenmaan muiden teiden paran-
5162:        seen?                                           tamishankkeiden lykkääntymiseen ja putoami-
5163:                                                        seen pois Tielaitoksen toimintasuunnitelmista.
5164:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Sillä, että teiden kehittämismäärärahalla (mom.
5165: vasti seuraavaa:                                       31.24.77) tehdään eduskunnan erikseen nimeä-
5166:                                                        miä ja hyväksymiä pääteiden isoja parantamis-
5167:     Kysymyksessä mainitun Pornaisten-Nikki-            hankkeita niin Salon, Kuopion, Tampereen, Ke-
5168: län maantien peruskorjaustarve on kiistaton.           min-Tornion alueella kuin pääkaupunkiseu-
5169: Tämän 14 km pitkän tieosuuden korjauskustan-           dullakin ei luonnollisesti ole tekemistä tiepiirien
5170: nukset on arvioitu noin 15 milj. markaksi. Viime       perustienpidon hankkeiden siirtymiseen tai ajoi-
5171: vuosien valtion menojen karsimispäätösten -            tukseen Uudellamaalla enempää kuin muissa-
5172: jotka eduskunta on valtion talousarvioiden yh-         kaan tiepiireissä. Kyllä alussa mainitsemani pe-
5173: teydessä hyväksynyt - vuoksi yleisten teiden            rustienpidon määrärahan (mom. 31.24.21) supis-
5174: perustienpidon määräraha (mom. 31.24.21 ), jos-         tuminen on käytännössä ainoa syy siihen, että
5175: ta tällaiset tietyöt rahoitetaan, on pienentynyt       Tielaitoksen aikaisempia toimintasuunnitelmia
5176: noin 1 miljardilla markalla eli 25 %:lla. Vastaa-       ns. vähäliikenteisten teiden osalta on jouduttu
5177: vasti on tietysti supistunut Uudenmaan tiepiirin        viime vuosina tarkistamaan kaikissa tiepiireissä.
5178: osuus näistä rahoista. Kun samalla perustienpi-            Kun lisäksi mainittu teiden kehittämismäärä-
5179: don määrärahalla on hoidettava kaikkien tiepii-         rahakin (mom. 31.24.77) on viiden viime vuoden
5180: rin alueen yleisten teiden - myös pääteiden -           aikana pienentynyt yli 1 miljardilla markalla (yli
5181: päivittäinen (=jokapäiväinen) kunnossapito,             50 %:lla), asetti hallitus puheenjohdollani erityi-
5182: päällysteiden korjaukset, auraukset, hiekoituk-         sen ministerityöryhmän selvittämään lähivuo-
5183: set, lanaukset jne., on tilanne se, että määräraha      sien liikenneinfrastruktuurimäärärahojen -tie-
5184: ei enää riitä kaikkiin tarpeellisiinkaan teiden pe-     määrärahat mukaanluettuna - tarvetta ja teke-
5185: ruskorjauksiin ja parantamistöihin, jollainen           mään niitä koskevat selvitykset, ehdotukset ja
5186: myös Pornaisten-Nikkilän 15 milj. markan tie-           esitykset. Työryhmän työ valmistuu vuoden lop-
5187: hanke on, sillä aikataululla, millä tiepiiri oli ai-    puun mennessä, joten sen työhön perustuvat
5188: kaisemmin suunnitellut nämä peruskorjaukset             päätökset ja ratkaisut muun muassa tiemäärära-
5189:  tehtäväksi. Tämän vuoksi Pornaisten-Nikkilän           hoistajäävät ensi kevään vaalienjälkeen nimitet-
5190:  tien parantaminen joudutaan tekemään vaiheit-          tävän uuden hallituksen ja vaaleissa valittavan
5191: tain niin, että ensiksi tiepiirin ohjelmissa on         uuden eduskunnan tehtäviksi. Toivottavasti tä-
5192:  vuonna 1999 parannustyö Jokimäen kohdalla.             män ministerityöryhmän työn pohjalta- maan
5193: Tämän työn kustannukset ovat 4,1 milj. mark-            valtiontaloudelliset mahdollisuudet tietysti huo-
5194:  kaa. Loppuosan noin lOmilj. markan työtjäävät          mioon ottaen -päästään jo lähivuosina siihen,
5195:  nykytasoisella rahoituksella seuraaville vuosille.     että Pornaisten-Nikkilän kaltaiset teiden pa-
5196:     Kysymyksessä mainittujen Uudenmaan mui-             rantamishankkeet voidaan toteuttaa niiden lii-
5197:  den vastaavanlaisten teiden osalta tiepiiri pystyy     kenteellisten perusteiden ja tien kunnon vaatima-
5198:  nykyrahoituksella vuosia 1999-2002 koskevan            na aikana.
5199:  toimenpideohjelmansa mukaan tekemään perus-
5200:      Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 1998
5201: 
5202:                                                                         Liikenneministeri Matti Aura
5203:                                               KK 789/1998 vp                                                3
5204: 
5205: 
5206: 
5207: 
5208:                                           Tili Riksdagens Talman
5209: 
5210:    1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen             gärdsprogram för åren 1999-2002 med basväg-
5211: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande              hållningens anslag förbättra ytbeläggningen på
5212: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          drygt 200 km, förbättra och belägga grusvägar på
5213: dagsman Risto Kuisma undertecknade spörsmål              bara 40 km samt reparera eller förnya 19 vägbro-
5214: nr 789:                                                  ar. Dessutom byggs korsningar och grupperings-
5215:                                                          fålt ut och därtill anläggs 120 km gång- och
5216:           Vad ämnar Regeringen göra för att              cykelvägar.
5217:         vägen mellan Borgnäs och Nickby och                 1 spörsmålsmotiveringen hänvisas tili huvud-
5218:         andra vägar i Nyland som väntar på en            stadsregionens stora projekt i anslutning tili eu-
5219:         angelägen grundförbättring i brådskande          ropaväg 18, som om anslagen för dessa projekt
5220:         ordning skall grundförbättras?                   skulle ha lett tili att förbättringen av övriga vägar
5221:                                                          i Nyland har senarelagts eller slopats i Vägver-
5222:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            kets verksamhetsplaner. Under moment
5223: anföra följande:                                         31.24.77, utvecklande av vägnätet, anslås ruedel
5224:                                                          för stora förbättringsprojekt av huvudvägar som
5225:     Behovet av att grundförbättra den i spörsmå-         särskilt utsetts och godkänts av riksdagen. Såda-
5226: let nämnda landsvägen mellan Borgnäs och                 na projekt är aktuella såväl i trakterna av Salo,
5227: Nickby är obestridligt. Kostnaderna för denna            Kuopio, Tammerfors och Kemi-Torneå som i
5228: 14 km långa vägsträcka har beräknats uppgå tili          huvudstadsregionen. Därför påverkar dessa sto-
5229: ca 15 milj. mk. På grund av nedskärningar i              ra projekt på inget vis senareläggningen av väg-
5230: statens utgifter- som riksdagen i samband med            distriktens basväghållningsprojekt varken i Ny-
5231: statsbudgeten har godkänt- har momentet för              land eller i andra vägdistrikt. Den i inledningen
5232: basväghållning av allmänna vägar (mom.                   nämnda nedskärningen av anslagen för basväg-
5233: 31.24.21), där ruedel för sådana här vägarbeten          hållning (mom. 31.24.21) är i praktiken det enda
5234: anslås, minskat med ca 1 mrd mk eller 25 %. På           skälet tili att Vägverkets tidigare verksamhets-
5235: motsvarande sätt har Nylands vägdistrikts andel          planer för s.k. glest trafikerade vägar under de
5236: av dessa ruedel skurits ned. Då samma anslag för         senaste åren har omprövats i alla vägdistrikt.
5237:  basväghållning skall räcka tili skötseln av vägdi-         Då anslagen för utvecklande av vägnätet
5238:  striktets alla allmänna vägar - även huvud-             (mom. 31.24. 77) dessutom samtidigt har minskat
5239:  vägarna- i fråga om dagligt underhåll, repara-          med över 1 mrd mk (över 50%) under de fem
5240:  tion av ytbeläggning, plogning, sandning, sladd-        senaste åren, tillsatte regeringen under mitt ord-
5241:  ning o.s.v. blir resultatet att anslagen inte längre    förandeskap en särskild ministerarbetsgrupp för
5242:  förslår ens tili de mest angelägna grundförbätt-        att utreda de närmaste årens behov av anslag för
5243:  ringarna och reparationerna av vägar. Detta             trafikinfrastruktur (inklusive väganslagen) och
5244:  drabbar även vägprojektet mellan Borgnäs och            för att göra utredningar, förslag och propositio-
5245:  Nickby som skulle kosta ca 15 milj. mk enligt den       ner i anslutning tili dessa anslag. Arbetsgruppens
5246:  tidtabell som vägdistriktet tidigare har planerat       arbete blir klart före årsskiftet, varför de beslut
5247:  för denna grundförbättring. Därför måste för-           som fattats och de lösningar som funnits på basis
5248:  bättringen av vägen mellan Borgnäs och Nickby           av arbetsgruppens arbete om bl.a. väganslagen
5249:  utföras i etapper, och först i tur står avsnittet vid   blir ett ärende för den nya regering och riksdag
5250:  Åbacka på vägverkets förbättringsprogram                som tillträder efter valen i vår. Förhoppningsvis
5251:   1999. Kostnadsberäkningarna för detta arbete           kan man med utgångspunkt i denna ministerar-
5252:  uppgårtillca4, 1 milj. mk. Resterandearbeten för        betsgrupps arbete- naturligtvis med beaktande
5253:   10 milj. mk överförs med nuvarande finansie-           av statshushållningens möjligheter - redan
5254:   ringsnivå tili de därpå följande åren.                 inom de närmaste åren uppnå att förbättringen
5255:      Vad anbelangar övriga vägar i Nyland som            av vägar av samma slag som den mellan Borgnäs
5256:   nämns i spörsmålet kan vägdistriktet med nuva-         och Nickby kan utföras i den ordning de trafik-
5257:   rande finansieringsnivå i enlighet med sitt åt-        mässiga motiven och vägens skick förutsätter.
5258: 
5259:       Helsingforsden 26 juni 1998
5260: 
5261:                                                                               Trafikminister Matti Aura
5262:                                           KK 790/1998 vp
5263: 
5264: Kirjallinen kysymys 790
5265: 
5266: 
5267: 
5268: 
5269:                                   Kyösti Karjula /kesk: Pk-yritysten viennin tehostamisesta
5270: 
5271: 
5272: 
5273:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
5274: 
5275:    Pk-yritysten kansainvälistyminen on maal-        vuoden 1993 noin 800 miljoonasta markasta vuo-
5276: lemme keskeinen tulevaisuuden haaste. Ulko-         den 1997 noin 370 miljoonaan markkaan vuodes-
5277: maankauppaliitolla Gäljempänä UL) on ollut          sa. Tällä taloudellisten voimavarojen heikennyk-
5278: keskeinen rooli pienyritysten kansainvälistymi-     sellä on yhteys nykyisiin pk-yritysten viention-
5279: sen edistäjänä. UL:n keskeisin toimintatapa on      gelmiin.
5280: ollut yritysten yhteistyöhön perustuvien vienti-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5281: renkaiden käynnistäminen. Tätä toimintaa on         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5282: toteutettu vuodesta 1993 lähtien, jona aikana on    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5283: perustettu noin 120vientirengasta. Vasta valmis-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5284: tuneen seurantaselvityksen perusteella vientiren-
5285: kaiden alkuvaiheen toimintaan on liittynyt mo-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5286: nia ongelmia. Vaikeaa kehittämistehtävää toteu-            ryhtyä pk-yritysten vientitoimintaa tuke-
5287: tettaessa tämä on ymmärrettävää. Samanaikai-               vien ratkaisujen tehostamiseksi?
5288:  sesti valtion viennin edistämistuki on pudonnut
5289: 
5290:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1998
5291: 
5292:                                         Kyösti Karjula /kesk
5293: 
5294: 
5295: 
5296: 
5297:  280043
5298: 2                                          KK 790/1998 vp
5299: 
5300: 
5301: 
5302: 
5303:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
5304: 
5305:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         van tärkeä merkitys ja viennin aloittamiseen no-
5306: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          peuttava vaikutus. Euroopan unionin jäsenyy-
5307: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        den jälkeen on yrityskohtaista kansainvälisty-
5308: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kyösti            mistukea voitu muutoinkin myöntää vain pienil-
5309: KarjuJan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          le ja keskisuurille yrityksille. Käytettävissä olevia
5310: n:o 790:                                               niukkoja resursseja on myös pyritty kohdenta-
5311:                                                        maan erityisesti sellaisten teollisten tuotteiden
5312:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         kaupallistamiseen, joiden kehittämiseen Tekes
5313:        ryhtyä pk-yritysten vientitoimintaa tuke-       on osallistunut. Pienillä ja keskisuurilla yrityksil-
5314:        vien ratkaisujen tehostamiseksi?                lä on lisäksi mahdollisuus osallistua Suomen Ul-
5315:                                                        komaankauppaliiton yhteistapahtumiin, joita
5316:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          ministeriö tukee kansainvälistymisvaroilla. Suo-
5317: vasti seuraavaa:                                       men Ulkomaankauppaliitolla on lisäksi käytet-
5318:                                                        tävissään kotimaan palveluiden lisänä 49 maassa
5319:    Vientirengastoiminta on sisältynyt Suomen           kaupallisten sihteerien verkosto, jonka päätehtä-
5320: Ulkomaankauppaliiton palvelutarjontaan vuo-            vänä on pk-yritysten vientiponnisteluiden tuke-
5321: desta 1993, tätä ennen liitto toteutti ns. yhteis-     minen. Viennin alkuvaiheessa oleva pk-yritys saa
5322: vientipäällikköprojekteja. Uuden konseptin ta-         käyttöönsä lisäksi kattavan ja monipuolisen yri-
5323: voitteena on sitouttaa yritykset yhteisiin vienti-     tyspalvelun verkoston uusien Työvoima- ja elin-
5324: ponnistuksiin ja pitkäjänteiseen vientitoimin-         keinokeskusten yritysosastoilla.
5325: taan. Yhteisellä toiminnalla on saatu aikaan               Pk-yritysten vientitoimintaa tukevista ratkai-
5326: huomattavia kustannussäästöjä. Suurin osa näi-         suista mainittakoon myös niin kutsuttu Vera-
5327: hin projekteihin osallistuneista yrityksistä jatkaa     uudistus. Eduskunta hyväksyi kesäkuun alussa
5328: edelleen vientitoiminnan harjoittamista, vaikka-        valtion erityisrahoituksen uudistamista koske-
5329: kaan kaikki eivät harjoita sitä yhdessä muiden          neen lakiesityksen (HE 35/1998 vp, EV 53/1998
5330: alkuperäiseen vientirenkaaseen osallistuneiden          vp) eli esityksen valtion erityisrahoitusyhtiön pe-
5331: yritysten kanssa. Kauppa- ja teollisuusministe-         rustamisesta. Tasavallan presidentti on nämä lait
5332: riön panostus tähän toimintaan on vuositasolla          vahvistanut 18.6.1998. Yhtenä tämän uudistuk-
5333: noin 15-20 miljoonaa markkaa, osa rahoituk-             sen keskeisenä tavoitteena on parantaa pk-yri-
5334: sesta on saatu Euroopan unionin sosiaalirahas-          tysten edellytyksiä lisätä vientitoimintaansa ja
5335: ton tavoitealueen 4 varoista. Yrityksiä toimin-         saada nykyistä yksinkertaisemmin rahoitusta
5336: taan osallistuu vuositasolla keskimäärin 100-           kansainvälistymiseensä. Jatkossa valtion erityis-
5337: 150. Vientirengastoiminnasta tullaan lähiaikoina        rahoitusyhtiön toiminta tulee luomaan lisää
5338: tekemään laaja evaluaatio,jossa selvitetään vien-       mahdollisuuksia pk-yritysten vientitoiminnalle.
5339: tirenkaaseen osallistuneiden yritysten nykyisen            Samalla tavoin myös hallituksen yleinen ta-
5340: vientitoiminnan kehitystä ja vientirengastoimin-        louspolitiikka on vahvistanut elinkeinoelämän ja
5341: nalla saavutettuja tuloksia.                            siten myös pk-yritysten toimintaedellytyksiä.
5342:    Kansainvälistymisen ja ulkomaankaupan                Kauppa- ja teollisuusministeriö on aktiivisesti
5343: edistämisen momentin määrärahat ovat vähen-             pyrkinyt edistämään suomalaisen talouselämän
5344: tyneet samoin kuin muiden elinkeinotukien mää-          kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla.
5345: rärahat. Uudessa tilanteessa on käytettävissä           Myös palvelusektorin kehittämistä on selvitetty.
5346: olevia resursseja aiempaa täsmällisemmin pyritty        Kaikki nämä toimet vaikuttavat viime kädessä
5347: kohdentamaan sellaisiin hankkeisiin, joilla on          myös pk-yritysten vientitoimintaan.
5348: yrityksen kansainvälistymisen kannalta ratkaise-
5349: 
5350:      Helsingissä 2 päivänä heinäkuuta 1998
5351: 
5352:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
5353:                                             KK 790/1998 vp                                               3
5354: 
5355: 
5356: 
5357: 
5358:                                          Tili Riksdagens Talman
5359: 
5360:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            som gör att företag snabbare kan inleda sin ex-
5361: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande            portverksamhet. Efter att Finland blev medlem i
5362: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        EU har företagsbundet internationaliseringsstöd
5363: dagsman Kyösti Karjula undertecknade spörs-            också för övrigt kunnat beviljas endast tili små
5364: mål nr 790:                                            och medelstora företag. Ett ytterligare mål har
5365:                                                        varit att rikta de knappa resurser som står tili
5366:           Vilka åtgärder tänker Regeringen vid-        förfogande särskilt tili kommersialisering av så-
5367:        ta för att förbättra effekten av de lösning-    dana industriella produkter vilkas utveckling
5368:        ar som avser att stöda små och medelsto-        Tekes har medverkat tili. Små och medelstora
5369:        ra företags exportverksamhet?                   företag har dessutom möjlighet att deltai sådana
5370:                                                        gemensamma evenemang som arrangeras av Fin-
5371:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          lands Utriskeshandelsförbund och vilka ministe-
5372: anföra följande:                                       riet stöder med internationaliseringspengar. Fin-
5373:                                                        lands Utrikeshandelsförbund har utöver de
5374:    Sedan 1993 utgör verksamheten med ex-               tjänster som tillhandahålls i hemlandet dessutom
5375: portringar en del av Finlands Utrikeshandelsför-       ett närverk av handelssekreterare. För närvaran-
5376: bunds serviceutbud. Dessförinnan genomförde            de finns det handelssektererare i 49 länder. Han-
5377: förbundet projekt med s.k. gemensamma export-          delssekreterarnas huvudsakliga uppgift är att
5378: chefer. Syftet med det nya konceptet är att förmå      stödja små och medelsotra företag i deras export-
5379: företagen att förbinda sig vid gemensamma ex-          ansträngningar. Ett småföretag som just har in-
5380: portansträngningar och exportverksamhet på             lett sin exportverksamhet har också ett täckande
5381: lång sikt. Betydande kostnadsinbesparingar har         och mångsidigt nätverk av företagstjänster på
5382: åstadkommits genom den gemensamma verk-                arbetskrafts- och näringscentralernas företags-
5383: samheten. Majoriteten av de företag som deltagit       avdelningar tili sitt förfogande.
5384: i ovan nämnda projekt fortsätter sin exportverk-           Bland de lösningar som avser att stödja små
5385: samhet, även om alla inte bedriver den tillsam-        och medelstora företags exportverksamhet kan
5386: mans med andra företag som deltog i den ur-            man nämna också den s.k. Vera-reformen. Riks-
5387: sprungliga exportringen. Handels- och industri-        dagen godkände i början av juni ett lagförslag i
5388: ministeriet satsar årligen ca 15-20 miljoner           syfte att få tili stånd en reform av den statliga
5389: mark på denna verksamhet och projektet finan-          specialfinansieringen (RP 35/1998 rd, RSv 53/
5390: sieras dessutom delvis med ruedel ur Europeiska        1998 rd), dvs. förslaget att bilda ett nytt statligt
5391: socia1fonden inom ramen för må1 4. Det genom-          specialfinansieringsbolag. Repub1ikens presi-
5392: snittliga anta1et företag som år1igen deltar i verk-   dent har stadfåst lagarna i fråga den 18 juni 1998.
5393: samheten uppgår till 100-150. En omfattande            Ett av de centra1a målen för denna reform är att
5394: utvärdering av verksamheten med exportringar           förbättra småföretags möjligheter att utvidga sin
5395:  kommer att göras inom den närmaste framtiden.         exportverksamhet och att på ett enklare sätt än
5396:  Enligt planerna skall man vid utvärderingen stu-      hittills kunna skaffa finansiering för sin interna-
5397: dera hur den aktuella exportverksamheten hos de        tionalisering. 1 fortsättningen kommer den verk-
5398: företag som deltog har utvecklats och vilka resul-     samhet som statens specia1finansieringsbolag
5399:  tat som har nåtts genom exportringarna.               skall bedriva att skapa ytterligare möjligheter för
5400:     De anslag som kan beviljas under momentet          småföretags exportverksamhet.
5401:  främjande av företags internationalisering och            På samma sätt har också regeringens allmänna
5402:  utrikeshandeln har minskat liksom även ansla-         finanspolitik bidragit tili en förstärkning av nä-
5403:  gen för andra typer av näringsstöd. 1 den nya         rings1ivets verksamhetsbetingelser, och därige-
5404:  situationen har målet varit att tili buds stående     nom även småföretags verksamhetsbetingelser.
5405:  resurser med större precision än tidigare skall        Handels- och industriministeriet har haft som
5406:  riktas till sådana projekt som är av avgörande        mål att aktivt främja det finländska näringslivets
5407:  betydelse för företags internationalisering och       konkurrenskraft på den internationella markna-
5408: 4                                      KK 790/1998 vp
5409: 
5410: den. Man har även utrett möjligheterna att ut-    nämnts ovan inverkar i sista hand även på små
5411: veckla servicesektorn. Samtliga åtgärder som      och medelstora företags exportverksamhet.
5412: 
5413:     Helsingfors den 2 juli 1998
5414: 
5415:                                                  Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
5416:                                           KK 791/1998 vp
5417: 
5418: Kirjallinen kysymys 791
5419: 
5420: 
5421: 
5422: 
5423:                                   Esko-Juhani Tennilä /va-r: Lapin metsien kunnostamisesta ja puun-
5424:                                      jalostajien puunhuollon varmistamisesta
5425: 
5426: 
5427:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
5428: 
5429:    Lapin läänissä ja Kuusamon kunnassa olevien         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5430: vajaatuottoisten metsien kunnostamista on voitu     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5431: ja voidaan vuoden loppuun saakka edistää lailla     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5432: Lapin vajaatuottoisten metsien kunnostamises-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5433: ta. Lapin lain nojalla rahoitusavustusta on voitu
5434: osoittaa metsän luontaiseen uudistamiseen, met-               Aikooko Hallitus esittää Lapin vajaa-
5435: sänviljelyyn ja metsien kunnostamistöihin met-             tuottoisista metsistä annetun lain voi-
5436: sän kasvun parantamiseksi. Koska laki on toimi-            massaolon jatkamista Lapin metsien
5437: nut hyvin ja koska pohjoisessa on yhä paljon               kunnostamisen jatkamiseksi ja siten La-
5438:  vapaatuottoisia metsiä, onkin tarpeenjatkaa La-           pin puunjalostajien puunhuollon varmis-
5439:  pin lain voimassaoloa myös vuoden 1998 jälkeen.           tamiseksi?
5440: 
5441:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1998
5442: 
5443:                                      Esko-Juhani Tennilä /va-r
5444: 
5445: 
5446: 
5447: 
5448:  280043
5449: 2                                         KK 791/1998 vp
5450: 
5451: 
5452: 
5453: 
5454:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
5455: 
5456:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       den lopussa. Siihen mennessä on saavutettu lain
5457: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        valmistelussa sille asetetut tavoitteet. Vajaatuot-
5458: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      toisten metsien pinta-ala on pudonnut Lapissa
5459: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-        6 prosenttiyksikköä. Hakkuut on voitu kohdis-
5460: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-        taa alueille, joissa ne metsien suotuisan kehityk-
5461: myksen n:o 791:                                      sen kannalta ovat olleet välttämättömiä. Metsiä
5462:                                                      on uudistettu 155 000 hehtaaria ja alueellista
5463:           Aikooko Hallitus esittää Lapin vajaa-      suunnittelua on tehty noin 3 milj. hehtaarin
5464:        tuottoisista metsistä annetun lain voi-       alueella. Valtion varoja on käytetty noin 500 milj.
5465:        massaolon jatkamista Lapin metsien            mk Lapin lain töihin.
5466:        kunnostamisen jatkamiseksi ja siten La-           Kestävän metsätalouden rahoituksesta annet-
5467:        pin puunjalostajien puunhuollon varmis-       tuun lakiin (1 094/1996), jäljempänä rahoituslaki,
5468:        tamiseksi?                                    sisältyy myös mahdollisuus rahoittaa metsän-
5469:                                                      uudistamista vajaatuottoisilla alueilla. Lapissa
5470:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         voimassa olevalla rahoitusvyöhykkeellä edellyte-
5471: vasti seuraavaa:                                     tään, että alueella kasvavan ja siltä kolmen vuo-
5472:                                                      den aikana ennen uudistamista hakatun puuston
5473:    Lapin vajaatuottoisten metsien kunnostami-        kantoraha-arvo on enintään kaksi- ja puoliker-
5474: sesta annettu laki (1057/1982) eli Lapin laki tuli   tainen ministeriön vahvistamiin keskimääräisiin
5475: voimaan 31.12.1982, ja sitä jatkettiin 1.3.1995      uudistamiskustannuksiin nähden. Rahoituslais-
5476: voimaan tulleella lailla (1125/1994). Laki mah-      sa kantorahatulojen tarkasteluaika lyhenee ver-
5477: dollistaa vuosien 1982-1998 aikana valtion ra-       rattuna Lapin lakiin, kun taas maanomistajan
5478: hoituksen metsätalouden alueelliseen suunnitte-      oma rahoitusosuus työkustannuksista kasvaa 60
5479: luun ja vajaatuottoisten alueiden kunnostami-        prosenttiin. Viljelymateriaali ja suunnittelu ra-
5480: seen Lapin läänissä ja Kuusamon kunnassa.            hoitetaan rahoituslaissakin kokonaan valtion
5481:    Alue katsotaan Lapin lain rahoituksen piiriin     varoin.
5482: kuuluvaksi, kun arvioidut keskimääräiset met-            Rahoituslain avulla suoritettava metsien kun-
5483: sänviljelykustannukset, jotka maa- ja metsäta-       nostus säilyy edelleen Lapissa valtion rahoituk-
5484: lousministeriö vuosittain vahvistaa, ovat vähin-      sen piirissä kohtuullisella tasolla. Voidaan ar-
5485: tään 2/3 alueella kasvavan markkinakelpoisen          vioida, että tiedossa olevat metsänhoidon edistä-
5486: puun ja alueelta kahdeksan vuoden aikana ennen        ruistoimet ovat riittäviä varmistamaan tulevai-
5487: metsänviljelytyötä hakatun puuston kantoraha-         suuden puunhuoltoa. Lapin erityiskysymyksiä ei
5488: arvosta.               •                              ole tarpeen nostaa erillään ratkaistaviksi myös-
5489:    Lain voimaantulosta sen maaliskuussa 1995          kään sen takia, että kuluvana vuonna laaditaan
5490: voimaan tulleeseen muutokseen asti valtio ra-         laajapohjaisella valmistelulla ja koko metsä-
5491: hoitti toimenpiteet sataprosenttisesti. Lainmuu-      talouden asiakokonaisuutta tarkastellen kansal-
5492: toksen yhteydessä annetussa asetuksen muutok-         linen metsäohjelma. Mahdolliset kansalliset
5493: sessa maanomistajan omarahoitusosuudeksi tuli         puuntuotannon ja puunhuollon ongelmat käsi-
5494: 15% työkustannuksista. Valtion varoin rahoite-        tellään siinä yhteydessä kokonaisvaltaisesti.
5495: taan edelleen kokonaan viljelymateriaali samoin          Edellä esitetyn nojalla hallitus ei aio esittää ns.
5496: kuin suunnittelu- ja työnjohtokustannukset.           Lapin lain voimassaolon jatkamista.
5497:    Lain voimassaoloaika päättyy kuluvan vuo-
5498: 
5499:      Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 1998
5500: 
5501:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
5502:                                            KK 791/1998 vp                                                3
5503: 
5504: 
5505: 
5506: 
5507:                                         Tili Riksdagens Talman
5508: 
5509:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           beredningen av lagen uppställda syftena med la-
5510: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           gen uppnåtts. Arealen av underproduktiva sko-
5511: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       gar har minskat med 6 procentenheter i Lapp-
5512: dagsman Esko-Juhani Tennilä undertecknade             land. Avverkningarna har kunnat riktas tili såda-
5513: spörsmål nr 791:                                      na områden där de varit nödvändiga med tanke
5514:                                                       på en gynnsam utveckling av skogarna. Skogs-
5515:           Ämnar Regeringen föreslå en förläng-        förnyelse har genomförts på områden omfattan-
5516:        ning av giltighetstiden för lagen om un-       de totalt 155 000 hektar och regional planering
5517:        derproduktiva skogar i Lappland för att        på områden omfattande totalt ca 3 miljoner hek-
5518:        fortsätta iståndsättningen av skogarna i       tar. För arbeten som utförs med stöd av Lapp-
5519:        Lappland och sålunda säkerställa virkes-       landslagen har använts statliga medel tili ett be-
5520:        försörjningen för träförädlarna i Lapp-        lopp av ca 500 milj. mk.
5521:        land?                                               Lagen om finansering av hållbart skogsbruk
5522:                                                       (1094/1996), nedan finansieringslagen, möjliggör
5523:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         även finansiering av skogsförnyelse på underpro-
5524: anföra följande:                                      duktiva områden. lnom den finansieringszon
5525:                                                       som tillämpas i Lappland förutsätts att rotpris-
5526:     Lagen om iståndsättning av underproduktiva        värdet på det trädbestånd som växer inom områ-
5527: skogar i Lapp1and (l057/l982), dvs. Lapplands-        det och på det trädbestånd som avverkats på
5528: lagen, trädde i kraft den 31 december 1982 och        området under de tre år som föregått förnyelsen
5529: dess giltighetstid förlängdes genom en 1ag (1125/     är högst 2 l/2 gånger större än de av ministeriet
5530: 1994) som trädde i kraft den 1 mars 1995. Lagen       fastställda genomsnittliga kostnaderna för
5531: gör det möjligt att under åren 1982-1998 bevilja      skogsförnyelse. 1 finansieringslagen blir gransk-
5532: statlig finansiering för genomförande av områ-        ningstiden för rotprisinkomster kortare än i
5533: desplanering för skogsbruket och iståndsättning       Lapplandslagen, medan markägarens egen fi-
5534: av underproduktiva områden i Lapplands Iän            nansier.!ngsandel av arbetskostnaderna stiger tili
5535: och Kuusamo kommun.                                   60 %. Aven i finansieringslagen finansieras od-
5536:     Ett område anses stå inom ramen för finansie-     lingsmaterial och planering helt med statens me-
5537: ring enligt Lapplandslagen när de uppskattade         del.
5538: genomsnittliga kostnaderna för skogsodling,                Sådan iståndsättning av skogar som sker med
5539: som årligen fastställs av jord- och skogsbruksmi-     hjälp av finansieringslagen bevaras alltjämt på en
5540: nisteriet, är minst 2/3 av rotprisvärdet på det       skälig nivå i Lappland inom ramen för statlig
5541: marknadsdugliga trädbestånd som växer på om-          finansiering. Man kan anta att de åtgärder för
5542: rådet och av rotprisvärdet på det trädbestånd         främjande av skogsvården som är aktuella räcker
5543: som avverkats under de åtta år som föregått            tili för att säkerställa virkesförsörjningen i fram-
5544: skogsodlingsarbetet.                                  tiden. Med avseende på att man under innevaran-
5545:     Från lagens ikraftträdande och fram tili den      de år genom beredning på bred basis gör upp ett
5546:  ändring som trädde i kraft i mars 1995 finansiera-    nationellt skogsprogram för hela skogshushåll-
5547:  de staten åtgärderna tili hundra procent. 1 den      ningen är det inte heller nödvändigt att avgöra
5548:  ändring av förordningen som genomfördes i             specialfrågor som gäller Lappland separat. Even-
5549:  samband med lagändringen fastställdes mark-          tuella nationella problem inom virkesproduktion
5550:  ägarens självfinansieringsandel tili 15 % av ar-      och virkesförsörjning behandlas i sin helhet i
5551:  betskostnaderna. Hela odlingsmaterialet liksom        samband därmed.
5552:  även planerings- och arbetsledningskostnaderna            Med stöd av det ovan sagda ämnar regeringen
5553:  finansieras alltjämt med statliga medel.             inte föreslå en förlängning av giltighetstiden för
5554:     Giltighetstiden för lagen löper ut i slutet av     den s.k. Lapp1andslagen.
5555:  innevarande år. F öre det har de i samband med
5556:      Helsingforsden 29 juni 1998
5557: 
5558:                                                        Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
5559:                                            KK 792/1998 vp
5560: 
5561: Kirjallinen kysymys 792
5562: 
5563: 
5564: 
5565: 
5566:                                    Arto Lapiolahti /sd: Mainosmateriaalinjakamisesta postilaatikkoi-
5567:                                        hin ja -luukkuihin
5568: 
5569: 
5570:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
5571: 
5572:     Mainosmateriaalin jakaminen postilaatikkoi-       koihin ja he haluavat esimerkiksi luonnonsuoje-
5573: hin ja luukkuihin aiheuttaa ongelmia niille ihmi-     lullisista syistä toteuttaa omatoimista turhan ku-
5574: sille, jotka eivät mainoksia halua. Yleisessä käy-    lutuksen rajoittamista.
5575: tössä oleva tapa torjua ei-toivottu materiaali on        Koska on ilmennyt, että eräät mainoksiajaka-
5576: kiinnittää postiluukkuun tai -laatikkoon tarra,       vat yritykset ovat suhtautuneet välinpitämättö-
5577: jossa edellytetäänjakajanjättävän mainokset sen       mästi ihmisten tarroin esittämiin toiveisiin mai-
5578: osoitteen osalta jakamatta.                           nostenjakamisen rajoittamisesta, on syytä harki-
5579:     Käytännössä on kuitenkin ilmennyt, että mai-      ta tehokkaampia ja mahdollisesti sanktioituja
5580: noksia jaetaan nimenomaisesta kiellosta huoli-        keinoja estää ei-toivotun mainosmateriaalin
5581: matta luukkuihin. Kuluttaja-asiamiehen toimis-        jakaminen postilaatikkoihin.
5582: tosta on todettu, että kuluttajalla ei ole oikeutta       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5583:  vaatia kiellon noudattamista. On vain oikeus lii-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5584:  mata tarrat postilaatikkoansa ja toivoa, että mai-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5585:  nosten virta ehtyy.                                  nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5586:     Monelle ihmiselle, jotka ovat pidempiä aikoja
5587:  poissa asunnostaan esimerkiksi työmatkojen tai                 Onko Hallituksella aikomus ryhtyä
5588:  muiden syiden takia, on kuitenkin tärkeää, että             toimenpiteisiin, jotta mainosten jakami-
5589:  postilaatikkoon osoitettu posti sisältää ainoas-            nen niihin postiluukkuihin, joihin niiden
5590:  taan heille henkilökohtaisesti lähetetyt kirjeet            jakaminen on nimenomaisesti kielletty,
5591:  yms. Edelleen osan ihmisistä on periaatteellisesti          sanktioitaisiin tai muuten tehokkaasti es-
5592:  vaikeaa hyväksyä mainosten jakamista laatik-                tettäisiin?
5593: 
5594:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1998
5595: 
5596:                                           Arto Lapiolahti /sd
5597: 
5598: 
5599: 
5600: 
5601:  280043
5602: 2                                            KK 792/1998 vp
5603: 
5604: 
5605: 
5606: 
5607:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
5608: 
5609:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           tä, kohdistaa myös 1 momentissa tarkoitetun
5610: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            elinkeinonharjoittajan palveluksessa olevaan
5611: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          henkilöön tai muuhun, joka toimii hänen lu-
5612: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Arto La-            kuunsa.
5613: piolahden näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen               Käytännössä on jossain määrin ongelmallista
5614: n:o 792:                                                 ollut, kuinka tulee suhtautua muuhun osoitteet-
5615:                                                          tomaan julkaisumateriaalin kuin varsinaisiin
5616:           Onko Hallituksella aikomus ryhtyä              mainoksiin. Tällaisia ovat esimerkiksi ilmaisja-
5617:        toimenpiteisiin, jotta mainosten jakami-          kelulehdet sekä viranomaisten jakamat viralliset
5618:        nen niihin postiluukkuihin, joihin niiden         tiedotteet asioista, joista kaikkien kotitalouksien
5619:        jakaminen on nimenomaisesti kielletty,            olisi tärkeä saada tietoa esimerkiksi turvallisuu-
5620:        sanktioitaisiin tai muuten tehokkaasti es-        den, terveyden taikka kunnallisten sosiaali- ja
5621:        tettäisiin?                                       kulttuuripalvelusten osalta.
5622:                                                              Osa kotitalooksista ja kuluttajista, jotka eivät
5623:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             halua varsinaista mainosmateriaalia, ottaa mie-
5624: vasti seuraavaa:                                         lellään vastaan ilmaisjakelulehtiä. Suomen Suo-
5625:                                                          ramarkkinointiliitto ry, on antanut kuitenkin täl-
5626:    Tiedossa on, että jotkut kuluttajat ovat olleet       tä osin ohjeen, että "EI MAINOKSIA"-ilmoi-
5627: tyytymättömiä, koska he ovat saaneet mainos-             tuksin varustettuihin postinjättöpisteisiin ei jaeta
5628: materiaalia siitä huolimatta, että ovat postiluuk-       mitään osoitteetonta materiaalia.
5629: kuosa läheisyyteen tai postilaatikkoansa kiinnit-            Suomen Posti Oy, joka on Suomen Suora-
5630: täneet ilmoituksen, etteivät he halua mainosma-          markkinointiliitonjäsenyritys, on puolestaan an-
5631: teriaalia.                                               tanut oman ohjeensa, jonka mukaan "osoitteet-
5632:    Markkinointia kuluttajansuojan kannalta                tomat tiedotteet, joiden tarkoituksena on välit-
5633: valvovalta viranomaiselta, kuluttaja-asiamiehen          tää tietoa viranomaismääräyksistä ja julkisista
5634: toimistosta, saadun tiedon mukaan nämä kysy-              palveluista, jaetaan myös niihin talouksiin, joi-
5635: mykset ovat tulleet esille joitakin kertoja valvon-      den postinjättöpisteet on varustettu ilmoituksin
5636: takäytännössä. Suuria ongelmia ei kuitenkaan              "EI MAINOKSIA".
5637: käytännössä näyttäisi olevan.                                Sekä Suomen Suoramarkkinointiliitto ry:n
5638:     Markkinointia, jossa mainosmateriaalia jae-          yleistä ohjetta että Suomen Posti Oy:n täsmentä-
5639: taan kuluttajan nimenomaisesta kiellosta huoli-          vää ohjetta viranomaisten ja julkisen sektorin
5640: matta, on pidettävä kuluttajansuojalain (38/             tiedotteista voidaan pitää asianmukaisina.
5641:  1978) 2 luvun 1 §:ssä tarkoitetulla tavalla sopi-           Oma tyyppinsä mainosmateriaalia ovat sano-
5642: mattomana. Kuluttajansuojalaissa on jo nykyi-             ma- ja aikakauslehtien yhteydessä jaettavat leh-
5643: sin keinot, joilla tällaiseen sopimattomaan me-           teen kiinnitetyt tai irralliset mainosliitteet. Leh-
5644: nettelyyn voidaan puuttua. Kuluttajansuojalain            den jakelijoilla ei kuitenkaan ole mahdollista jät-
5645: 7 §:n mukaan voidaan nimittäin markkinointia              tää jakamatta tällaista aineistoa. Sama koskee
5646: tilaavaa tai suorittavaa elinkeinonharjoittajaa,          osoitteellista mainosmateriaalia, jota koskevaa
5647: jos se on kuluttajansuojan kannalta tarpeellista,         sääntelyä on henkilörekisterilainsäädännössä.
5648: kieltää jatkamasta kuluttajansuojalain 2 luvun               Edellä sanottuun viitaten ei ole tarpeen muut-
5649: säännösten tai niiden nojalla annettujen sään-            taa voimassa olevia kuluttajansuojalain markki-
5650: nösten ja määräysten vastaista markkinointia              noinnin valvontaa koskevia säännöksiä. Valvon-
5651: taikka uudistamasta sellaista tai siihen rinnastet-       taviranomaisilla on mahdollisuus puuttua epä-
5652: tavaa markkinointia. Kieltoa on tehostettava              asianmukaiseen osoitteettoman mainosmate-
5653:  uhkasakolla,jollei se erityisestä syystä ole tarpee-     riaalin jakamiseen.
5654: tonta. Kielto voidaan, jos siihen on erityistä syy-
5655: 
5656:      Helsingissä 30 päivänä kesäkuuta 1998
5657: 
5658:                                                         Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
5659:                                              KK 792/1998 vp                                                3
5660: 
5661: 
5662: 
5663:                                          Tili Riksdagens Talman
5664: 
5665:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                 1 praktiken har det visat sig något problema-
5666: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             tiskt att bestämma hur man skall förhålla sig tili
5667: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         annat tryckt materia! utan uppgift om adressat
5668: dagsman Arto Lapiolahti undertecknade spörs-            än egentlig reklam. Sådant är bl.a. tidningar som
5669: mål nr 792:                                             delas ut gratis samt officiella meddelanden av
5670:                                                         myndigheter om saker som varje hushåll borde få
5671:           Har Regeringen för avsikt att vidta           information om med tanke på den allmänna sä-
5672:        åtgärder för att utdelning av reklam i de        kerheten eller hälsan eller information om de
5673:        brevlådor vid vilka det står ett uttryckligt     kommunala social- och kulturtjänsterna.
5674:        förbud mot detta skall sanktionernas eller           En del av de hushåll och konsumenter som inte
5675:        på annat sätt effektivt förhindras?              vill ha egentligt reklammaterial tar gärna emot
5676:                                                         gratistidningar. Suomen Suoramarkkinointiliit-
5677:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           to ry har dock givit instruktioner angående detta
5678: anföra följande:                                        som går ut på att inget materia! utan adressat
5679:                                                         skall lämnas vid sådana postavlämningsställen
5680:     Det är känt att några konsumenter har varit         som är försedda med ett meddelande "INGEN
5681: missnöjda när de erhållit reklammaterial trots          REKLAM, T ACK".
5682: det att de antingen i närheten av sitt brevinkast           Posten Finland Ab, som är medlem i Suomen
5683: eller på sin postlåda har fåst ett meddelande där       Suoramarkkinointiliitto ry, har å sin sida givit
5684: de sagt att de inte vill ha reklam i sin brevlåda.      sina egna instruktioner enligt vilka meddelanden
5685:     Enligt de uppgifter som erhållits av den myn-       som saknar adressat och som syftar tili att för-
5686: dighet som ur konsumentskyddssynvinkel ut-              medla information om myndigheternas bestäm-
5687: övar tillsyn över marknadsföringen, nämligen            melser och om offentliga tjänster skall delas ut
5688: konsumentombudsmannens byrå, hardylika frå-             även tili sådana hushåll vilkas postavlämnings-
5689: gor kommit upp några gånger i anslutning tili           ställen är försedda med meddelandet "INGEN
5690: tillsynen. Det verkar dock som om det inte skulle       REKLAM, T ACK".
5691: finnas några större problem i praktiken.                    Både de allmänna instruktioner som lämnats
5692:     Sådan marknadsföring där reklammaterial             av Suomen Suoramarkkinointiliitto ry och de
5693: delas ut trots ett uttryckligt förbud från konsu-       mer precisa instruktionerna av Posten Finland
5694: mentens sida måste betraktas som sådant förfa-          Ab angående meddelanden från myndigheter
5695: rande som är otillbörligt enligt 2 kap. 1 § konsu-      och den offetnliga sektorn kan betraktas som
5696: mentskyddslagen (38/1978). Konsumentskydds-             ändamålsenliga.
5697: lagen erbjuder nuförtiden medel genom vilka                 En helt egen typ av reklammaterial utgörs av
5698: man kan ingripa i ett dylikt otillbörligt förfaran-     de reklambilagor som delas ut tillsammans med
5699: de. Enligt 7 § konsumentskyddslagen kan en nä-          tidningar och tidskrifter och som antingen är
5700: ringsidkare som beställer eller företager mark-         fastklistrade eller lösa. De som delar ut tidningar
5701: nadsföring, om det med hänsyn tagen tili konsu-         har dock ingen möjlighet att låta bli att dela ut
5702: mentskyddet är erforderligt, förbjudas att fort-        materia! av denna typ. Detsamma gäller för så-
5703: sätta sådan marknadsföring, som strider mot             dant reklammaterial som omfattas av lagstift-
5704: stadgandena i 2 kap. konsumentskyddsslagen el-           ningen om personregister.
5705: ler med stöd av den utfårdade stadganden eller               Med hänvisning tili det som anförts ovan finns
5706:  bestämmelser, eller att upprepa sådan eller där-       det inget behov av att göra några ändringar i
5707:  med jämförbar marknadsföring. Förbudet skall           konsumentskyddslagens bestämmelser om tillsy-
5708:  förstärkas med vite, om ej detta av särskilt skäl är   nen över marknadsföringen. Tillsynsmyndig-
5709:  obehövligt. Förbudet kan, om särskilt skäl därtill     heterna har möjlighet att ingripa i fall av otillbör-
5710:  föreligger, meddelas att gälla även en person som       lig utdelning av reklammaterial som saknar upp-
5711:  är anställd hos ovan avsedd näringsidkare, eller       gift om adressat.
5712:  annan, som handlar för dennes räkning.
5713:       Helsingforsden 30 juni 1998
5714: 
5715:                                                         Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
5716:                                              KK 793/1998 vp
5717: 
5718: Skriftligt spörsmål 793
5719: 
5720: 
5721: 
5722: 
5723:                                     Margareta Pietikäinen /sv: Jämställdheten i arbetslivet
5724: 
5725: 
5726: 
5727:                                          Tili Riksdagens Talman
5728: 
5729:     Vi lever i ett samhälle där förvärvsarbete är      anställningsförhållandena och -avtalen. De ny-
5730: nästan lika vanligt bland kvinnor som bland            anställda drabbas naturligtvis först p.g.a. deras
5731: män. K vinnornas andel av den totala arbetskraf-       kortare tid på arbetsplatsen, men också de som
5732: ten är 48,6 procent (1996) och hälften av alla         varit länge anställda drabbas genom att deras
5733: löntagare är kvinnor. Trots allt har kvinnorna         tidigare uppnådda förmåner hävs eller i värsta
5734: oftare än männen ett s.k. atypiskt arbete d.v.s.       fall så att de förlorar sin arbetsplats. 1 samband
5735: de1tidsarbete eller tidsbundet arbete. 1 ett aty-      med det inkomstpolitiska avtalet för åren 1998-
5736: piskt arbetsförhållande lever man ständigt i hopp       1999 kom man överens om att befrämja jäm-
5737: om att avtalet antingen skall förnyas eller att man    ställdhetssträvandena i arbetslivet genom att
5738: skulle få fast anställning. Framtids- och familje-     samla kunskap och erfarenheter bl. a. om hur
5739: planering är svårt i ett sådant arbetsförhållande.     jämställdheten förverkligas på arbetsplatserna.
5740:     Arbetslösheten har behandlat kvinnor och           De förändrade struktur- och ägoförhållandena i
5741: män ojämlikt. 1 början av depressioneo på 1990-        de finländska företagen ger anledning tili ytterli-
5742: talet drabbade arbetslösheten i snabbare takt          gare utredningar. En utredning om arbetslivet
5743: männen än kvinnorna. Situationen har föränd-           borde också beakta de atypiska arbetsförhåll-
5744: rats så att vi i dag har flera arbetslösa kvinnor än   andena ur jämställdhetssynvinkel och fördel-
5745: män. Arbetslöshetsprocenten bland kv~p.nor är          ningen av ekonomisk makt och ekonomiska re-
5746:  15 procent och bland män 14 procent. Over lag         surser mellan kvinnor och män. 1 Sverige har
5747: har mängden arbetslösa i vårt land minskat men         Arbetsmarknadsdepartementet låtit göra en dy-
5748: bland de finländska kvinnorna sjunker arbetslös-       lik maktutredning med direkta åtgärdsförslag för
5749: heten långsammare än bland männen. Ändå är             fortsatt arbete. Motsvarande utredningar pågår
5750: utbildningsgraden hos kvinnor högre än hos             också i Norge och Danmark.
5751: männen.                                                   Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
5752:     Den höga utbildningsnivån bland kvinnorna          ordning 37 § 1 mom. Riksdagsordningen före-
5753: medför inte heller att män och kvinnor skulle få       skriver tili vederbörande medlem av statsrådet
5754: lika lön. Enligt skatteuppgifterna är löneskill-       ställa följande spörsmål:
5755: naderna mellan könen fortfarande stora. På alla
5756:  utbildningsnivåer, med undantag av forskarut-                   Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
5757:  bildningen, är 1öneskillnaden mellan kvinnor och             ta för att ekonomisk makt och ekonomis-
5758:  män omkring 25 procent.                                      ka resurser fördelas jämlikt mellan kö-
5759:     Fusioner av finländska företag med utländska              nen,och
5760:  har i många falllett bl. a. tili stramare kostnads-             ämnar Regeringen låta göra en makt-
5761:  och personalpolitik i företagen. Anställningsav-             utredning av jämställdhetssituationen i
5762:  tal har i och med fusioner ändrats eller hävts.              arbetslivet?
5763:  Företagen har också uppställt nya villkor för
5764: 
5765:      Helsingforsden 17 juni 1998
5766:                                        Margareta Pietikäinen /sv
5767: 
5768: 
5769: 
5770: 
5771: 280043
5772: 2                                          KK 793/1998 vp
5773: 
5774: Kirjallinen kysymys 793                                                                     Suomennos
5775: 
5776: 
5777: 
5778: 
5779:                                   Margareta Pietikäinen /r: Tasa-arvosta työelämässä
5780: 
5781: 
5782: 
5783:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
5784: 
5785:    Yhteiskunnassamme ansiotyön tekeminen on          muksia on muutettu tai purettu. Yritykset ovat
5786: lähes yhtä tavallista naisten kuin miestenkin pii-   myös asettaneet uusia ehtoja työsuhteille ja
5787: rissä. Naisten osuus koko työvoimasta on 48,6%       -sopimuksille. Heikennykset kohdistuvat tieten-
5788: (1996), ja puolet kaikista palkansaajista on nai-    kin uusiin työntekijöihin heidän lyhyemmän
5789: sia. Kaikesta huolimatta naisilla on miehiä          työssäoloaikansa vuoksi, mutta myös pitkään
5790: useammin ns. epätyypillinen työ eli osa-aikatyö      työssä olleet kärsivät, koska heiltä poistuvat hei-
5791: tai määräaikainen työ. Epätyypillisessä työsuh-      dän aiemmin saavuttamansa edut tai pahimmas-
5792: teessa eletään jatkuvasti toivossa joko sopimuk-     sa tapauksessa he menettävät työpaikkansa.
5793: sen uusimisesta tai vakituisen paikan saamisesta.    Vuosien 1998-1999 tulopoliittisen sopimuksen
5794: Tulevaisuuden suunnittelu ja perhesuunnittelu        yhteydessä sovittiin työelämän tasa-arvopyrki-
5795: on vaikeaa tuollaisessa työsuhteessa.                mysten edistämisestä kokoamalla tietoja ja koke-
5796:    Työttömyys on kohdistunut naisiin ja miehiin      muksia mm. tasa-arvon toteutumisesta työpai-
5797: eriarvoisesti. Laman alussa 1990-luvulla työttö-     koilla. Suomalaisyritysten rakenteiden ja omis-
5798: myys kohdistui nopeammassa tahdissa miehiin          tussuhteiden muutokset antavat aihetta lisäselvi-
5799: kuin naisiin. Tilanne on muuttunut niin, että        tyksiin. Työelämää koskevan selvityksen tulisi
5800: meillä on tällä hetkellä enemmän naisia työttö-      myös ottaa huomioon epätyypilliset työsuhteet
5801: mänä kuin miehiä. Naisten työttömyysprosentti        tasa-arvonäkökulmasta ja taloudellisen vallan ja
5802: on 15 prosenttia ja miesten 14 prosenttia. Kaiken    taloudellisten resurssien jakautumisen naisten ja
5803: kaikkiaan työttömien määrä maassamme on vä-          miesten välillä. Ruotsissa työmarkkinaministe-
5804: hentynyt, mutta suomalaisten naisten työttö-         riö on teettänyt tällaisen valtaselvityksen jatko-
5805: myys alenee hitaammin kuin miesten. Kuitenkin        toimenpide-ehdotuksineen. Vastaavat selvityk-
5806: naisten koulutustaso on miehiä korkeampi.            set ovat tekeillä myös Norjassa ja Tanskassa.
5807:    Naisten korkea koulutustaso ei myöskään              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5808: johda siihen, että miehet ja naiset saisivat samaa   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5809: palkkaa. Verotietojen mukaan sukupuolten väli-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5810: set palkkaerot ovat edelleen suuret. Kaikilla kou-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5811: lutustasoilla tutkijakoulutusta lukuun ottamatta
5812: naisten ja miesten välinen palkkaero on noin 25                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5813: prosenttia.                                                 ryhtyä, jotta taloudellinen valta ja talou-
5814:    Suomalaisyritysten fuusioituminen ulkomai-               delliset resurssit jakautuisivai yhdenver-
5815: siin yrityksiin on monissa tapauksissa johtanut             taisesti sukupuolten välillä, ja
5816: mm. tiukempaan kustannus- ja henkilöstöpoli-                   aikooko Hallitus teettää valtaselvityk-
5817: tiikkaan yrityksissä. Fuusioiden myötä työsopi-             sen työelämän tasa-arvotilanteesta?
5818: 
5819:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1998
5820: 
5821:                                        Margareta Pietikäinen /r
5822:                                             KK 793/1998 vp                                             3
5823: 
5824: 
5825: 
5826: 
5827:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
5828: 
5829:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa        osaltaan tasa-arvolain työpaikkakohtaiseen
5830: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tasa-arvosuunnitteluun. Tasa-arvoministerinä
5831: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       olen pyrkinyt kannustamaan työyhteisöjä tasa-
5832: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Margareta        arvosuunnitteluun. Keväällä palkitsin kuusi eri-
5833: Pietikäisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        laista työyhteisöä hyvin käynnistyneestä tasa-ar-
5834: sen n:o 793:                                          vosuunnittelusta. Tasa-arvon edistäminen työ-
5835:                                                       paikkatasolla vaikuttaa työyhteisön tuottavuu-
5836:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        teen, työilmapiirin ja työpaikan julkiseen ku-
5837:        ryhtyä, jotta taloudellinen valta ja talou-    vaan, näin uskon. Tähän viittaavat myös suoma-
5838:        delliset resurssit jakautuisivat yhdenver-     laiset ja kansainväliset tutkimustulokset.
5839:        taisesti sukupuolten välillä, ja                  Hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa työelämän
5840:           aikooko Hallitus teettää valtaselvityk-     muutoksiin on otettu kantaa laajasti. Jo edellä
5841:        sen työelämän tasa-arvotilanteesta?            mainituissa epätyypillisissä työsuhteissa työs-
5842:                                                       kentelevien aseman parantamisen lisäksi on tasa-
5843:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          arvo-ohjelmassa päätetty erityisesti edistää mm.
5844: vasti seuraavaa:                                      naisyrittäjyyttä ja tasa-arvoa mm. Euroopan
5845:                                                       unionin sosiaalirahaston tukemissa hankkeissa.
5846:     Suomessa naisten työhönosallistumisaste on        Myös valtiotyönantajan henkilöstöpolitiikassa
5847: lähes yhtä korkea kuin miesten osallistumisaste.      on erityisiä hankkeita tasa-arvon edistämiseksi
5848: Naiset pysyvät työelämässä myös silloin, kun          mm. tasa-arvosuunnittelun, henkilöstökoulu-
5849: heillä on pieniä lapsia. Tämä on mahdollista hy-      tuksen ja palkkauksen osalta.
5850: vin järjestetyn ja kattavan lasten päivähoitojär-        Euroopan unionin työllisyyssuuntaviivojen
5851: jestelmän ansiosta.                                   mukaisessa Suomen työllisyyspolitiikan toimin-
5852:     Naisten koulutustaso on myös korkea. Naiset       tasuunnitelmassa on erityistoimia sukupuolten
5853: ovat jopa paremmin koulutettuja kuin miehet.          tasa-arvon edistämiseksi. Toimintaohjelmassa
5854: Tyypillistä koulutukselle ja myös työelämälle on      selvitetään mahdollisuuksia mm. sukupuolira-
5855: sukupuolen mukainen segregaatio. Laman aika-          kenteiden tasoittamiseksi koulutuksessa. Ohjel-
5856: na segregaatio syveni. Miesvaltaiset alat tulivat     man mukaisesti tuetaan myös naisyrittäjyyttä ja
5857: entistä miesvaltaisemmiksi ja vastaavasti nais-       työmarkkinaosapuolten tasa-arvoiset työyhtei-
5858: valtaiset alat entistä naisvaltaisemmiksi.            söt -kehittämishanketta. Työllisyyssuuntaviivo-
5859:     Naisten ja miesten välinen palkkakuilu on yhä     jen osalta tulisi mainstreaming-periaatteen mu-
5860: edelleen vakava ongelma suomalaisessa työelä-         kaisesti tasa-arvonäkökulma ulottaa koskemaan
5861:  mässä. Palkkaerot ovat pysyneet kutakuinkin          koko ohjelmaa.
5862: ennallaan viimeiset 10 vuotta. Työelämän muu-            Taloudellisen vallan ja taloudellisten resurs-
5863:  tokset ovat johtaneet myös meillä osa-aikatyön       sien jakautumisen osalta Suomessa ei ole suun-
5864: ja epätyypillisten työsuhteiden kasvuun. Hallitus     nitteilla Ruotsin työministeriön teettämän valta-
5865:  on kuitenkin ottanut huomioon työelämän muu-         selvityksen kaltaista hanketta. Hallituksen tar-
5866:  tokset mm. parantamalla epätyypillisissä työsuh-     koitus on ensisijaisesti edetä hallituksen tasa-
5867:  teissa työskentelevien oikeutta eläketurvaan         arvo-ohjelman toteuttamiseksi. Yksi keskeinen
5868:  vuoden 1998 alusta lukien. Myös 1.5.1997 voi-        hanke on edistää eri hallinnonaloilla mainstrea-
5869:  maantulleilla vuosilomalain muutoksilla on pa-       ming/valtavirtaistamis-periaatetta. Tavoitteena
5870:  rannettu epätyypillisissä työsuhteissa työskente-    on kehittää menetelmiä ja metodeja, joilla erilais-
5871:  levien oikeutta vuosilomakorvaukseen.                ten hankkeiden suunnittelussa, toteutuksessa ja
5872:     Työmarkkinaosapuolet ovat tulopoliittisessa       arvioinnissa pystytään arvioimaan sukupuolten
5873:  sopimuksessa sopineet mm. tasa-arvoinen työyh-       tasa-arvon kannalta keskeiset vaikutukset. Tällä
5874:  teisö -kehittämishankkeista. Tavoitteena on ke-      tavalla hallitus pyrkii lisäämään tasa-arvotietoi-
5875:  hittää tasa-arvoisen työyhteisön Jaatukriteereitä.   suutta ja -osaamista julkishallinnossa.
5876:  Työmarkkinaosapuolten kehittämishanke liittyy           Hallitus on myös pannut merkille myönteise-
5877: 4                                          KK 793/1998 vp
5878: 
5879: nä kehityksenä työmarkkinaosapuolten tulopo-         edelleen kehittämiseksi ja tasa-arvokoulutuksen
5880: liittiseen ratkaisuun sisältyneet tasa-arvoelemen-   sekä tiedotuksen järjestämiseksi. Hallitus pitää
5881: tit. Ennen kaikkea jo mainitun kehittämishank-       tärkeänä toimia yhteistyössä työmarkkinaosa-
5882: keen, mutta myös toimenpiteet työn vaativuuden       puolten kanssa myös työelämän tasa-arvon edis-
5883: arviointiin perustuvien palkkausjärjestelmien        tämisessä.
5884: 
5885:      Helsingissä 9 päivänä heinäkuuta 1998
5886: 
5887:                                                                   Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
5888:                                               KK 793/1998 vp                                               5
5889: 
5890: 
5891: 
5892: 
5893:                                           Tili Riksdagens Talman
5894: 
5895:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              tetskriterierna för en jämställd arbetsgemenskap.
5896: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande              Arbetsmarknadsparternas utvecklingsprojekt
5897: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          hör delvis tili arbetsplatsernas jämställdhetspla-
5898: dagsledamot Margareta Pietikäinen underteck-             nering enligt jämställdhetslagen. Som jämställd-
5899: nade spörsmål nr 793:                                    hetsminister har jag försökt uppmuntra arbets-
5900:                                                          platserna att göra jämställdhetsplanering. På vå-
5901:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          ren belönade jag sex olika arbetsplatser för en väl
5902:         ta för att ekonomisk makt och ekonomis-          inledd jämställdhetsplanering. Främjande av
5903:         ka resurser fördelas jämlikt mellan kö-          jämställdheten på arbetsplatsnivå inverkar på
5904:         nen, och                                         arbetsgemenskapens produktivitet, arbetsandan
5905:            ämnar Regeringen låta göra en makt-           och arbetsplatsens image, det är jag övertygad
5906:         utredning av jämställdhetssituationen i          om. Detta tyder också finländska och internatio-
5907:         arbetslivet?                                     nella forskningsresultat på.
5908:                                                             1 regeringens jämställdhetsprogram har man i
5909:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            stor utsträckning tagit ställning tiii förändringar-
5910: anföra följande:                                         na i arbetslivet. Förutom att förbättra situatio-
5911:                                                          nen för dem som arbetar i ovan nämnda atypiska
5912:    Nivån på kvinnornas deltagande i arbetslivet          arbetsförhållanden har man i jämställdhetspro-
5913: är i Finland nästan lika hög som männens. K vin-         grammet särskilt beslutat främja bl.a. kvinnlig
5914: norna stannar kvar i arbetslivet också när de har        företagsamhet och jämställdhet bl.a. i projekt
5915: småbarn. Detta är möjligt tack vare ett välordnat        som mottar stöd ur EU:s socialfond. Också när
5916: och heltäckande barndagvårdssystem.                      det gäller staten som arbetsgivare finns det sär-
5917:    K vinnornas utbildningsnivå är också hög.             skilda personalpolitiska projekt för att främja
5918: K vinnorna är t.o.m. bättre utbildade än männen.         jämställdheten bl.a. via jämställdhetsplanering,
5919: Typiskt för utbildningen och också för arbetsli-         personalutbildning och avlöning.
5920: vet är segregationen efter kön. Under recessionen           Den verksamhetsplanering för den finska sys-
5921: fördjupades segregationen. De mansdominerade             selsättningspolitiken som gjorts upp i enlighet
5922: branscherna blev allt mer mansdominerade och             med EU :s sysselsättningsriktlinjer innehåller sär-
5923: likaså blev de kvinnodominerade branscherna              skilda åtgärder för att främjajämställdheten mel-
5924: mer kvinnodominerade.                                    lan könen. 1 verksamhetsprogrammet utreds
5925:     Löneklyftan mellan kvinnor och män är fort-          möjligheterna bl.a. för att utjämna könsstruk-
5926: farande ett allvarligt problem i det finländska          turerna i utbildningen. 1 enlighet med program-
5927: arbetslivet. Löneskilinaderna har förblivit näs-         met stöds också kvinnlig företagsamhet och ar-
5928: tan desamma under de senaste 10 åren. Föränd-            betsmarknadsparternas projekt för jämställdhet
5929: ringarna i arbetslivet har också hos oss lett tili att   på arbetsplatserna. Vad sysselsättningsriktlinjer-
5930: deltidsarbetet och de atypiska arbetsförhålland-         na beträffar borde jämställdhetssynvinkeln ut-
5931: ena har ökat. Regeringen har dock beaktat för-           sträckas tili att gälla hela programmet enligt prin-
5932: ändringarna i arbetslivet bl.a. genom att förbätt-       cipen om s.k. "main streaming".
5933: ra rätten tili pensionsskydd för personer i atypi-          Vad beträffar fördelningen av ekonomisk
5934: ska arbetsförhållanden från början a v 1998. Ock-        makt och ekonomiska resurser planerar man i
5935: så genom de ändringar i semesterlagen som träd-          Finland inte något liknande projekt som den
5936: de i kraft den 1 maj 1997 har rätten tili semester-      maktutredning som Arbetsmarknadsdeparte-
5937: ersättning för dem som arbetar i atypiska arbets-        mentet i Sverige har låtit göra. Regeringen har för
5938: förhållanden förbättrats.                                avsikt att primärt agera för att se sitt jämställd-
5939:     Arbetsmarknadsparterna har i det inkomst-            hetsprogram förverkligat. Ett viktigt projekt är
5940: politiska avtalet ingått överenskommelse om ut-          att inom olika förvaltningsområden främja
5941: vecklingsprojekt bl.a. i fråga om jämställdheten         mainstreamingprincipen. Målet är att utveckla
5942: på arbetsplatserna. Syftet är att utveckla kvali-        modeller och metoder som i planering, förverkli-
5943: 6                                         KK 793/1998 vp
5944: 
5945: gande och utvärdering av olika projekt visar vii-   uppgörelse innehöll vissa element om jämställd-
5946: ken den centrala effekten blir för jämställdheten   het, framför allt det redan nämnda utvecklings-
5947: mellan könen. Pä detta sätt strävar regeringen      projektet, men också åtgärder för att vidareut-
5948: efter att öka medvetenheten och kunskapen om        veckla ett lönesystem grundat på arbetsvärdering
5949: jämställdheten inom den offentliga förvaltning-     samt utbildning och information om jämställd-
5950: en.                                                 het. Regeringen anser detvara viktigt att samar-
5951:    Regeringen har också observerat det positiva i   beta med arbetsmarknadsparterna också när det
5952: att arbetsmarknadsparternas inkomstpolitiska        gäller främjandet av jämställdheten i arbetslivet.
5953: 
5954:      Helsingforsden 9 juli 1998
5955: 
5956:                                                                   Minister Terttu Huttu-Juntunen
5957:                                             KK 794/1998 vp
5958: 
5959: Skriftligt spörsmål 794
5960: 
5961: 
5962: 
5963: 
5964:                                    Margareta Pietikäinen /sv: Familjevårdarnas arvoden
5965: 
5966: 
5967: 
5968:                                         Tili Riksdagens Talman
5969: 
5970:     Med familjevårdare avses den som enligt ett       sättningen är att ersätta de normala utgifter som
5971: uppdragsavtal med kommun eller samkommun              en person i familjevård medför i fråga om mat,
5972: ger familjevård i sitt hem. 1 familjevård placeras    boende, fritidssysselsättningar, personliga behov
5973: barn och unga som omhändertagits av social-           och normala hälsovårdskostnader som inte er-
5974: myndigheterna och som i många fall i flera repri-     sätts med stöd av annan lagstiftning. Beslutet
5975: ser varit i anstaltvård.                              som HFD har fattat försvårar familjevårdarnas
5976:     Familjevård är billigare än anstaltvård. Ett      ekonomiska situation i och med att arvodet inte
5977: dygn i familjevård kostar 164 mark, medan ett         får avdras före förskottsinnehållning. 1 praktiken
5978: dygn i anstaltvård kan kosta upp tilli 000 mark.      har det dock visat sig att det här arrangemanget
5979: Behovet av familjevård har ökat markant. För          medför att den kvarstående delen av arvodet och
5980: tillfållet väntar många barn i anstalt på att bli     ersättningen för kostnader inte räcker tili för att
5981: placerade i familjevårdshem.                          täcka de faktiska kostnaderna för ett fosterbarn.
5982:     Det arvode som den vårdande familjen erhål-          Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
5983: ler har av HFD tolkats tili arbetsarvode och det      ordning 37 § 1 mom. Riksdagsordningen före-
5984: medför att ersättning för kostnader ej får avdras     skriver tili vederbörande medlem av statsrådet
5985: före förskottsinnehållning. Det här hänför sig tili   ställa följande spörsmål:
5986: ett beslut som HFD fattat 10.3.1997 (T561 ). Net-
5987:  toarvodet för familjevårdare har i och med detta               Vad ämnar Regeringen vidta för åtgär-
5988:  beslut försämrats. 1 Familjevårdarlagen (312/                der för att familjevårdarnas nettoarvoden
5989:  1992) och närmare i förordningen (42011992)                  skulle motsvara de faktiska kostnaderna
5990:  stadgas det om familjevårdarnas arvoden och                  och vara på en skälig nivå?
5991:  ersättning för kostnader. Syftet med kostnadser-
5992: 
5993:       Helsingfors den 17 juni 1998
5994: 
5995:                                        Margareta Pietikäinen /sv
5996: 
5997: 
5998: 
5999: 
6000:  280043
6001: 2                                         KK 794/1998 vp
6002: 
6003: Kirjallinen kysymys 794                                                                     Suomennos
6004: 
6005: 
6006: 
6007: 
6008:                                  Margareta Pietikäinen /r: Perhehoitajien palkkioista
6009: 
6010: 
6011: 
6012:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
6013: 
6014:    Perhehoitajalla tarkoitetaan henkilöä, joka      sella on tarkoitus korvata perhehoidossa olevan
6015: kunnan tai kuntayhtymän kanssa tekemänsä toi-       henkilön aiheuttamat normaalit menot ruuan,
6016: meksiantosopimuksen perusteella antaa perhe-        asumisen, vapaa-ajan harrastusten, henkilökoh-
6017: hoitoa kodissaan. Perhehoitoon sijoitetaan sosi-    taisten tarpeiden ja normaalien terveydenhoito-
6018: aaliviranomaisten huostaanottamia lapsia ja         kustannusten osalta, joita ei korvata muun lain-
6019: nuoria, jotka ovat monissa tapauksissa useaan       säädännön perusteella. KHO:n tekemä päätös
6020: otteeseen olleet laitoshoidossa.                    vaikeuttaa perhehoitajien taloudellista asemaa,
6021:    Perhehoito on laitoshoitoa halvempaa. Vuo-       koska palkkiota ei saa vähentää ennen ennakon-
6022: rokausi perhehoidossa maksaa 164 markkaa,           pidätystä. Käytäntö on kuitenkin osoittanut tä-
6023: kun taas vuorokausi laitoshoidossa voi maksaa       män järjestelyn johtavan siihen, että palkkiosta
6024: jopa 1 000 markkaa. Perhehoidon tarve on li-        jäljelle jäävä osa ja kulukorvaus eivät riitä peittä-
6025: sääntynyt huomattavasti. Tällä hetkellä monet       mään kasvattilapsesta aiheutuvia todellisia kus-
6026: laitoshoidossa olevat lapset odottavat sijoitusta   tannuksia.
6027: perhehoito kotiin.                                      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6028:    Hoitavan perheen saama palkkio on KHO:n          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6029: tulkinnan mukaan työpalkkio, minkä vuoksi ku-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6030: lukorvausta ei saa vähentää ennen ennakonpidä-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6031: tystä. Tämä perustuu KHO:n 10.3.1997 teke-
6032: mään päätökseen (T 561). Perhehoitajan netto-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6033: palkkio on tämän päätöksen myötä heikentynyt.               ryhtyä, jotta perhehoitajien nettopalk-
6034: Perhehoitajalaissa (312/1992) ja tarkemmin ase-             kiot vastaisivat todellisia kustannuksia ja
6035: tuksessa (420/1992) säädetään perhehoitajien                olisivat kohtuullisella tasolla?
6036: palkkioista ja kulukorvauksista. Kulukorvauk-
6037: 
6038:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1998
6039: 
6040:                                       Margareta Pietikäinen /r
6041:                                          KK 794/1998 vp                                            3
6042: 
6043: 
6044: 
6045: 
6046:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
6047: 
6048:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     mään heidän oikeudellista asemaansa ja sosiaali-
6049: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      turvaansa parantamalla.
6050: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       Olen 15.5.1998 kirjalliseen kysymykseen 457/
6051: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Margareta     1998 vp antamassani vastauksessa selvittänyt
6052: Pietikäisen kirjallisen kysymyksen n:o 794:        perhehoitajalain (312/1992) sisältöä kulukorva-
6053:                                                    uksenja hoitopalkkion määräytymisestä. Samai-
6054:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     sessa vastauksessani olen selvittänyt hoitopalk-
6055:        ryhtyä, jotta perhehoitajien nettopalkki-   kion ja kulukorvauksen verotuskohtelua sekä
6056:        ot vastaisivat todellisia kustannuksia ja   korkeimman        hallinto-oikeuden     päätöksen
6057:        olisivat kohtuullisella tasolla?            10.3.1997 ja vuoden 1997 alusta voimaan tulleen
6058:                                                    ennakkoperintälain (1118/1996) vaikutusta vero-
6059:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       tusmenettelyyn.
6060: vasti seuraavaa:                                      Edellä mainitut muutokset on tarkoitettu kos-
6061:                                                    kemaan vain verotusmenettelyä. Perhehoitajan
6062:     Perhehoitoa koskeva lainsäädäntö uudistet-     maksamien verojen määrän ei tulisi kasvaa muu-
6063: tiin vuonna 1992 ja uudistukset tulivat voimaan    toksen johdosta. Verohallitus on myös ohjannut
6064: vuoden 1992 heinäkuun alusta. Lainsäädäntö-        verotoimistoja tekemään perhehoitajien kohdal-
6065: uudistuksen tavoitteena oli mm. avohuoltopai-      la kulloiseenkin tilanteeseen parhaiten soveltuvia
6066: notteisen palvelujärjestelmän edistäminen. Per-    yksilöllisiä ratkaisuja.
6067: hehoilajiksi halukkaiden määrää pyrittiin Iisää-
6068: 
6069:      Helsingissä 9 päivänä heinäkuuta 1998
6070: 
6071:                                                                 Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
6072: 4                                           KK 794/1998 vp
6073: 
6074: 
6075: 
6076: 
6077:                                          Tili Riksdagens Talman
6078: 
6079:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            måste ökas genom en förbättring av familjevår-
6080: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande            darnas rättsliga ställning och socialskydd.
6081: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-           1 mitt svar av den 15 maj 1998 på det skriftliga
6082: dagsman Margareta Pietikäinen undertecknade            spörsmå1et 457/1998 rd har jag redogjort för
6083: spörsmå1 nr 794:                                       innehållet i familjevårdarlagen (312/1992) när det
6084:                                                        gäller fastställande av kostnadsersättning och
6085:          Vad ämnar Regeringen vidta för åtgär-         vårdarvode. 1 samma svar har jag redogjort för
6086:        der för att fami1jevårdarnas nettoarvoden       den skattemässiga behandlingen av vårdarvoden
6087:        skulle motsvara de faktiska kostnaderna         och kostnadsersättningar samt för hur högsta
6088:        och vara på en skä1ig nivå?                     förvaltningsdomstolens utslag av den 10 mars
6089:                                                        1997 och lagen om förskottsuppbörd (1118/
6090:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          1996), som trädde i kraft vid ingången av 1997,
6091: anföra följande:                                       påverkar beskattningsförfarandet.
6092:                                                           Ovan nämnda ändringar avses gälla enbart
6093:    F amiljevårdslagstiftningen reviderades 1992        beskattningsförfarandet. Den skatt som fami1je-
6094: och den reviderade lagstiftningen trädde i kraft       vårdarna betalar borde inte öka på grund av
6095: vid ingången av juli 1992. Syftet med revidering-      ändringen. Skattestyrelsen har också uppmanat
6096: en av lagstiftningen var bl.a. att främja ett servi-   skattebyråerna att när det gäller familjevårdare
6097: cesystem som betonar öppenvården. Det innebar          tillämpa individuella 1ösningar som bäst lämpar
6098: att antalet personer som ville bli familjevårdare      sig för situationen i fråga.
6099: 
6100:      Helsingfors den 9 juli 1998
6101: 
6102:                                                                       Minister Terttu Huttu-Juntunen
6103:                                             KK 795/1998 vp
6104: 
6105: Kirjallinen kysymys 795
6106: 
6107: 
6108: 
6109: 
6110:                                    Juhani Alaranta /kesk: Pinnoitettuja putkituotteita valmistavien
6111:                                       yritysten tukemisesta
6112: 
6113: 
6114:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
6115: 
6116:    Julkisuudessa on ollut tietoja siitä, että kaup-   tavilla rahasummilla tukemaan yksityistä teolli-
6117: pa- ja teollisuusministeriö on tehnyt päätöksen       suustuotantoa.
6118: myöntää huomattavan rahasumman valtion va-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6119: roja Kuusankoskelle suunnitellun uuden putki-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6120: tehtaan tukemiseen. Lehtitietojen mukaan kysy-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6121: myksessä on tehdas, joka pinnoittaa muualta           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6122: tuotua putkea ja vie sen ulkomaille. Tällaiset
6123: tiedot ovat huolestuttaneet siksi, että Rauta-                  Miten Hallitus on arvioinut peruste-
6124: ruukki-konserniin kuuluva Metform toimii sa-                 luissa mainitun, kauppa- ja teollisuusmi-
6125: moiila markkinoilla ja sillä on vajaata kapasiteet-          nisteriössä tehdyn tukipäätöksen vaikut-
6126: tia esim. Oulaisten tehtaalla. Kun saman konser-             tavan jo toimivaan kotimaiseen putki-
6127: nin muilla aloilla on ollut vaikeuksia, kauppa- ja           teollisuuteen, ja
6128: teollisuusministeriö on ollut nihkeä tukemaan                   miten Hallitus aikoo toimia varmis-
6129:  tätä, myös kehitysalueilla toimivaa valtiojohtois-          taakseen Metformin Oulaisten tehtaan
6130:  ta yritystoimintaa. Mikäli tiedot pitävät paik-             toiminnan myös tulevaisuudessa?
6131:  kansa, valtio on nyt kuitenkin menossa huomat-
6132: 
6133:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1998
6134: 
6135:                                          Juhani Alaranta /kesk
6136: 
6137: 
6138: 
6139: 
6140:  280043
6141: 2                                         KK 795/1998 vp
6142: 
6143: 
6144: 
6145: 
6146:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
6147: 
6148:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        den vuoksi. Kuusankoskea sijoituspaikkana
6149: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         puoltavat hyvät rautatieyhteydet Venäjälle.
6150: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       Hankkeen merkitys sijoittumisalueelleen kuten
6151: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Juhani           koko Suomelle on varsin merkittävä. Hankkees-
6152: Alarannan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          sa voidaan katsoa ensisijaisesti olevan kysymys
6153: sen n:o 795:                                          siitä, mihin venäläistä raakaputkeajalostava yk-
6154:                                                       sikkö sijoittuu eikä niinkään siitä, että hankkees-
6155:           Miten Hallitus on arvioinut peruste-        sa oltaisiin tukemassa suomalaiselle tuotannolle
6156:        luissa mainitun, kauppa- ja teollisuusmi-      kilpailevan tuotannon rakentamista.
6157:        nisteriössä tehdyn tukipäätöksen vaikut-           Rautaruukin Metform-ryhmän Oulaisten teh-
6158:        tavan jo toimivaan kotimaiseen putki-          das valmistaa kierresaumahitsattuja teräsputkia
6159:        teollisuuteen, ja                              noin 60 000 tonnia vuodessa. Tehtaalla on myös
6160:           miten Hallitus aikoo toimia varmis-         pinnoituslaitokset putkien sisä- ja ulkopuolista
6161:        taakseen Metformin Oulaisten tehtaan           pinnoitusta varten. Tehtaan tuotteet ovat vesi-,
6162:        toiminnan myös tulevaisuudessa?                viemäri- ja kaukolämpöputket, kaasuputket ja
6163:                                                       putkipaalut. Oulaisten tehdas on toimittanut
6164:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          pinnoitettuja kaasuputkia Suomen ja Länsi-Eu-
6165: vasti seuraavaa:                                      roopan lisäksi myös muun muassa Turkkiin ja
6166:                                                       Indonesiaan. Tehtaan liikevaihto oli vuonna
6167:    Suomalaisamerikkalaisen yhtiön tarkoitukse-        1997 vajaat 200 miljoonaa markkaa. Viennin
6168: na on rakentaa Kuusankoskelle tämän vuoden            osuus oli noin 80 prosenttia. Tehtaan henkilöstö-
6169: aikana uusi kaasu- ja öljyputkistojen jalostuslai-    määrä on ollut keskimäärin noin 140 henkilöä.
6170: tos. Kyseinen yhtiö pinnoittaa ja vuoraa Kuu-             Oulaisten tehdas on aloittanut toimintansa
6171: sankoskella venäläisiä maakaasu- ja öljyputkis-       vuonna 1977 ja sen kaksi putkikonetta ovat alku-
6172: toja lähinnä entisen Neuvostoliiton maiden tar-       peräisiä. Pinnoituslaitokset on rakennettu vuosi-
6173: peisiin. Käsiteltävät putket tuodaan Kuusankos-       na 1985 ja 1993. Tehtaan toiminnan tulevaisuu-
6174: kelle ja jalostamisen jälkeen viedään Venäjälle       den turvaamiseksi on laadittu suunnitelma teh-
6175: takaisin rautateitse. Kauppa- ja teollisuusminis-     taan modernisoimiseksi ja kapasiteetin nostami-
6176: teriö myönsi 16.4.1998 Finland Pasitie Pipe           seksi. Oulaisten tehtaan toiminta on kannattavaa
6177: Company perustettavalle yhtiölle kehitysalueen        eikä näköpiirissä ole mitään sellaisia uhka tekijöi-
6178: investointitukea 5,8 milj. mk.                        tä, jotka ennakoisivat tilanteen merkittävää huo-
6179:    Hanke perustuu tutkimukseen Venäjän put-           nonemista.
6180: kistomarkkinoista. Alun perin amerikkalaisyri-            Edellä mainittuun viitaten hallitus ei katso,
6181: tys aikoi perustaa tuotantolaitoksensa Venäjälle,     että tehdyllä tukipäätöksellä on haitallisia vaiku-
6182: mutta Suomeen päädyttiin olosuhteiden vakau-          tuksia kotimaassa.
6183: 
6184:      Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 1998
6185: 
6186:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
6187:                                            KK 795/1998 vp                                              3
6188: 
6189: 
6190: 
6191: 
6192:                                         Tili Riksdagens Talman
6193: 
6194:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           håliandena här. Att Kuusankoski valdes tili för-
6195: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande           läggningsort beror pä att man därifrän har goda
6196: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-       järnvägsförbindelser tili Ryssland. Projektet har
6197: dagsman Juhani Alaranta undertecknade spörs-          en ganska stor betydelse för det område där an-
6198: mål nr 795:                                           läggningen skali förläggas liksom även för hela
6199:                                                       landet. 1 detta fali handlar det i första hand om
6200:           På vilket sätt enligt Regeringens be-       var den enhet som förädlar ryska rärör skali
6201:        dömning kommer det stödbeslut som              förläggas och inte om att genom att bevilja stöd
6202:        nämns i motiveringsdelen och som fattats       för projektet i fråga stödja byggande av sådan
6203:        av handels- och industriministeriet att        produktion som konkurrerar med den finländs-
6204:        påverka den inhemska rörtillverkningen,        ka produktionen.
6205:        och                                                Fabriken i Oulainen, som hör tili Rautaruuk-
6206:           vilka åtgärder tänker regeringen vidta      kis Metformgrupp, tillverkar spiralfalsade svet-
6207:        för att säkerstälia att verksamheten vid       sade stålrör. Årsproduktionen uppgår tili ca
6208:        Metforms fabrik i Oulainen kan fortsätta       60 000 ton. Fabriken har även anläggningar för
6209:        även i framtiden?                              beläggning av rör invändigt och utvändigt. Fab-
6210:                                                       riken tillverkar vatten-, avlopps- och fjärrvärme-
6211:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         rör, gasrör och rörpålar. Fabriken i Oulainen har
6212: anföra följande:                                      levererat ytbehandlade gasrör utöver Finland
6213:                                                       och Västeuropa även tili bl.a.Turkiet och Indo-
6214:     Det finsk-amerikanska bolaget planerar att        nesien. Fabrikens omsättning var knappa 200
6215: redan i år bygga en ny anläggning för förädling av     miljoner mark år 1997. Exportens andel var ca 80
6216: rörsystem för gas och olja i Kuusankoski. Bola-       procent. Det genomsnittliga antalet anstälida har
6217: gets verksamhet i Kuusankoski går ut på att           varit ca 140 personer.
6218: belägga utvändigt och invändigt ryska rörled-             Fabriken i Oulainen inledde sin verksamhet är
6219: ningar för naturgas och olja närmast för de f.d.       1977 och dess två maskiner är de ursprungliga
6220: sovejtrepublikernas behov. De rör som skali be-        som skaffats till fabriken. Beläggningsanlägg-
6221: handlas transporteras först tili Kuusankoski och      ningarna härstammar från år 1985 och 1993. För
6222: transporteras sedan efter behand1ingen tilihaka       att fortsatt verksamhet vid fabriken skali kunna
6223: tili R yssland per tåg. Den 16 april 1998 beviljade   tryggas har man gjort upp en pian enligt viiken
6224: handels- och industriministeriet det under bild-      fabriken skali modernisers och kapaciteten ökas.
6225: ning varande bolaget Finland Pasific Pipe Com-         Fabriken i Oulainen bedriver lönsam verksamhet
6226: pany 5,8 miljoner mark i regionalt investerings-       och det finns inga sådana riskfaktorer som skulle
6227: stöd.                                                  varsla om att Iäget skulie avsevärt försämras.
6228:     Projektet baserar sig på en undersökning av           Med hänvisning tili vad som anförts ovan an-
6229: marknaden för rörsystem i Ryssland. Det ameri-         ser regeringen att det ovan nämnda stödbeslutet
6230: kanska bolaget hade ursprungligen tänkt grunda         inte kommer att ha några skadliga verkningar i
6231: en produktionsanläggning i Ryssland men man            hemlandet.
6232: stannade för Finland på grund av de stabila för-
6233: 
6234:      Helsingfors den 3 juli 1998
6235: 
6236:                                                       Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
6237:                                             KK 796/1998 vp
6238: 
6239: Kirjallinen kysymys 796
6240: 
6241: 
6242: 
6243: 
6244:                                    Vuokko Rehn /kesk: Isovanhempien oikeudesta lapsenlapsen huol-
6245:                                       tajuuteen
6246: 
6247: 
6248:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
6249: 
6250:     On tullut ilmi tapaus, jossa korkein oikeus           Edellä selostettu tapaus osoittaa, että tapa,
6251: eväsi isoäidiltä oikeuden hakea lapsenlapsensa         jolla lapsen etua tulkitaan, on ongelmallinen. On
6252: huoltajuutta, kun lapsen isä istuu vankilassa äi-      tärkeää tarkentaa lapsen huoltajuutta koskevia
6253: din taposta.                                           säädöksiä niin, että lapsen etu tulisi kaikissa ta-
6254:     Joulukuussa 1994 mies oli surmannut 21-vuo-        pauksissa paremmin huomioon otetuksi. Lasten-
6255: tiaan vaimonsa julmalla tavalla ja oli saanut siitä    koti ei varmaan pääsääntöisesti ole lapselle pa-
6256: kuuden vuoden vankeustuomion. Pariskunnan              rempi paikka kuin omien isovanhempien koti.
6257: tytär oli tällöin vajaan kahden vuoden ikäinen.           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6258: Aidinäiti otti lapsen välittömästi hoitoonsa, mut-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6259: ta sosiaalilautakunta sijoitti lapsen ensin ulko-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6260: puoliseen kotiin ja myöhemmin lastenkotiin. Iso-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6261: äiti sai vain mahdollisuuden tavata lapsenlastaan
6262: noin joka toinen kuukausi. Isoäiti nosti kanteen                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
6263: ja vaati tyttärentyttärensä huoltajuutta itselleen            tynyt tai aikoo ryhtyä, että lapsen etu
6264:  vedoten lapsen etuun, mutta lapsen isä vastusti              voitaisiin ottaa paremmin huomioon
6265:  huoltajuuden luovuttamista isoäidille. Lain mu-              myöntämällä huoltajuus hänen isovan-
6266:  kaan sukulaiset voivat hakea huoltajuutta vain               hemmilleen tapauksissa, joissa lapsen
6267:  silloin, kun vanhemmat ovat kuolleet. Turun seu-             vanhemmat tai ainoa elossa oleva van-
6268:  dun käräjäoikeus päättijättää kanteen tutkimat-              hempi on kärsimässä pitkää vankilatuo-
6269:  ta, mutta hovioikeus kumosi päätöksen. Isä va-               miota?
6270:  litti korkeimpaan oikeuteen, jossa hovioikeuden
6271:  päätös kumottiin ja katsottiin, ettei lapsen isoäi-
6272:  dillä ole oikeutta vaatia huoltajuutta.
6273: 
6274:       Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1998
6275: 
6276:                                            Vuokko Rehn /kesk
6277: 
6278: 
6279: 
6280: 
6281:  280043
6282: 2                                        KK 796/1998 vp
6283: 
6284: 
6285: 
6286: 
6287:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
6288: 
6289:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      sen isovanhemmille, jos sen harkitaan yksittäis-
6290: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       tapauksessa olevan lapsen edun mukainen toi-
6291: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     menpide. Isovanhemman mahdollisuutta päästä
6292: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Vuokko         lapsenlapsensa huoltajaksi ei siten ole lapsen
6293: Rehnin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         edun kannalta haitallisella tavalla rajoitettu.
6294: n:o 796:                                                Kysymyksen perusteluissa mainittu korkeim-
6295:                                                     man oikeuden ratkaisu koski isovanhemman oi-
6296:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-    keutta hakea tuomioistuimessa huollon siirtä-
6297:        tynyt tai aikoo ryhtyä, että lapsen etu      mistä itselleen lapsen isältä, joka oli tuomittu
6298:        voitaisiin ottaa paremmin huomioon           vankeusrangaistukseen. Korkein oikeus katsoi
6299:        myöntämällä huoltajuus hänen isovan-         lapsen huollosta ja tapaaruisoikeudesta annetun
6300:        hemmilleen tapauksissa, joissa lapsen        lain 14 §:n mukaisesti, ettei isovanhemmalla ollut
6301:        vanhemmat tai ainoa elossa oleva van-        oikeutta panna asiaa vireille. Vireillepano-oikeus
6302:        hempi on kärsimässä pitkää vankilatuo-       ja velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin lapsen
6303:        miota?                                       huollonjärjestämiseksi on näissä tapauksissa so-
6304:                                                     siaalilautakunnalla,jolla on kunnan lastensuoje-
6305:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        lusta vastaavana viranomaisena edellytykset
6306: vasti seuraavaa:                                    harkita, millaisia toimenpiteitä lapsen tilanne
6307:                                                     edellyttää. Vireillepano-oikeuden uskominen
6308:    Lapsen huoltoa koskeva asia on lapsen huol-      lapsen sukulaisille silloin, kun huoltajana oleva
6309: losta ja tapaaruisoikeudesta annetun lain mu-       vanhempi on elossa, ei olisi tarkoituksenmukai-
6310: kaan ratkaistava ennen kaikkea lapsen edun          nen ratkaisu, sillä se saattaisi haitallisesti lisätä
6311: mukaisesti. Laissa ei sen vuoksi ole säännöksiä,    lasta koskevia riitoja.
6312: jotka määrätyissä tilanteissa veivoittaisivat us-       Sosiaalilautakunta voi katsoessaan sen lapsen
6313: komaan huollon tietylle henkilölle, esimerkiksi     edun mukaiseksi tehdä hakemuksen siitä, että
6314: lapsen isovanhemmalle. Tällainen sääntely saat-      lapsen huolto uskotaan esimerkiksi tämän iso-
6315: taisi joissakin tapauksissa estää lapsen edun to-    vanhemmalle. Jos sosiaalilautakunta sen asemes-
6316: teuttamisen, sillä yksittäistapauksessa jokin muu    ta päätyy ottamaan lapsen huostaan, lasta hoita-
6317: ratkaisu kuin isovanhemman huolto voi olla lap-      nut henkilö voi hakemalla muutosta huostaanot-
6318: sen kannalta paremmin perusteltavissa. Laissa ei     topäätökseen saattaa asianmukaisuuden tuo-
6319: toisaalta myöskään ole säännöksiä, jotka estäisi-    mioistuimen ratkaistavaksi. Nykyisessä säänte-
6320: vät huollon uskomisen tietylle henkilölle. Lapsen    lyssä ei siten ole sellaisia ongelmia, jotka tällä
6321:  huolto voidaan siten aina uskoa esimerkiksi lap-    hetkellä vaatisivat lainsäädäntötoimia.
6322: 
6323:      Helsingissä 6 päivänä heinäkuuta 1998
6324: 
6325:                                                                   Oikeusministeri Jussi Järventaus
6326:                                             KK 796/1998 vp                                               3
6327: 
6328: 
6329: 
6330: 
6331:                                          Tili Riksdagens Talman
6332: 
6333:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            om det prövas vara enligt barnets bästa i det
6334: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande            aktuella fallet. Far- och morföräldrarnas möjlig-
6335: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-        heter att få vårdnaden om sitt barnbarn har så-
6336: dags1edamot Vuokko Rehn undertecknade                  lunda inte inskränkts på ett sätt som skulle vara
6337: spörsmål nr 796:                                       menligt med avseende på barnets bästa.
6338:                                                           Det i spörsmålets motiveringar omnämnda
6339:           Vilka åtgärder har Regeringen vidtagit       avgörandet av högsta domstolen gällde morför-
6340:        eller vilka åtgärder ämnar den vidta för        älderns rätt att ansöka om att få vårdnaden om
6341:        att barnets bästa bättre skall kunna beak-      barnet av barnets far, som hade dömts tili fångel-
6342:        tas genom att åt barnets far- eller morför-     sestraff. Högsta domstolen ansåg i enlighet med
6343:        äldrar anförtro vårdnaden i fall där bar-       14 § lagen angående vårdnad om barn och um-
6344:        nets föräldrar eller den enda vid livet va-     gängesrätt att morföräldern inte hade rätt att
6345:        rande föräldern avtjänar ett långt fångel-      anhängiggöra ärendet. Rätt att anhängiggöra ett
6346:        sestraff?                                       vårdnadsärende och skyldighet att vidta åtgärder
6347:                                                        för att ordna vårdnaden om barn har i dessa fall
6348:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          socialnämnden, som i egenskap av myndighet
6349: anföra följande:                                       som svarar för barnskyddet i kommunen har
6350:                                                        möjlighet att överväga vilka åtgärder barnets si-
6351:    Ett ärende som gäller vårdnad om barn skall         tuation förutsätter. Det är inte motiverat att ge
6352: enligt lagen angående vårdnad om barn och um-          barnets s1äktingar rätt att anhängiggöra ett vård-
6353: gängesrätt framför allt avgöras genom att beakta       nadsärende när barnet har vid Iiv en förälder som
6354: barnets bästa. Lagen innehåller därför inga ut-        är dess vårnadshavare, eftersom det kan på ett
6355: tryckliga bestämmelser som i givna situationer         menligt sätt öka tvisterna beträffande barnet.
6356: förpliktar att anförtro omvårdnaden åt bestäm-            Socialnämnden kan när den anser det vara
6357: da personer, t.ex. barnets far- eller morförälder.     enligt barnets bästa ansöka om att vårdnaden om
6358: En sådan reglering kunde i vissa fall hindra beak-     barnet skall anförtros t.ex. barnets far- eller
6359: tandet av barnets bästa, eftersom i ett enskilt fall   morförälder. Om socialnämnden däremot beslu-
6360: kan någon annan lösning vara bättre motiverad          tar att omhänderta barnet, kan den person som
6361: med hänsyn tili barnet än det att vårdnaden an-        svarat för barnets vård genom att söka ändring i
6362: förtros far- eller morföräldrar. Å andra sidan         beslutet om omhändertagande få sakligheten i
6363: innehåller lagen heller inga sådana bestämmelser       socialnämndens förfarande prövad i domstol.
6364: som skulle hindra att en viss person anförtros         Den gällande regleringen är sålunda inte behäf-
6365: vårdnaden. Vårdnaden om barn kan sålunda all-          tad med sådana problem som för närvarande
6366: tid anförtros t.ex barnets far- eller morföräldrar,    skulle förutsätta lagstiftningsåtgärder.
6367: 
6368:      Helsingforsden 6 juli 1998
6369: 
6370:                                                                      Justitieminister Jussi Järventaus
6371:                                             KK 797/1998 vp
6372: 
6373: Kirjallinen kysymys 797
6374: 
6375: 
6376: 
6377: 
6378:                                    Tuija Nurmi /kok: Valmiushuollon turvaamisesta poikkeusoloissa
6379: 
6380: 
6381: 
6382:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
6383: 
6384:     Elintarvikehuolto, terveydenhuolto ja ener-          Huoltovarmuuskeskuksen mukaan kriisiti-
6385: giahuolto ovat poikkeusolojen keskeiset huollon       lanteiden lääkehuoltoa on parannettava. Tulos-
6386: alueet. Huoltovarmuuskeskuksen vuosikerto-            johtaminen on puolestaan johtanut siihen, että
6387: muksessa vuodelta 1997 kerrotaan terveyden-           sairaaloissa lääkkeiden ostopäätökset tehdään
6388: huollon valmiuksien olevan pääosiltaan hyvät.         hetkellisten edullisten tarjousten pohjalta eikä
6389: Ankarampien kriisitilanteiden edellyttämää lää-       suomalaisen yhteiskunnan kokonaisvaltaisen
6390: kehuoltoa on kuitenkin parannettava.                  toiminnan turvallisuuden kannalta. Kotimainen
6391:      Huoltovarmuuskeskus tähdentää suomalais-         infuusiotuotanto on tärkeää mm. kriisiajan ter-
6392: ten infuusionesteiden valmistuksen tärkeyttä          veydenhuollon turvaamiseksi. Lisäksi se antaa
6393: kriisivalmiuksien takaamiseksi. Suomessa infuu-       työpaikkoja ja lisää kansalaisten turvallisuutta.
6394: sionesteitä valmistaa vain yksi tehdas. Kuitenkin     Toisaalta ei voi olla EU:n toimintojen mukaista,
6395: kotimaisten infuusionesteiden tuotanto on uhat-       että yksi jäsenmaa pyrkii vaikuttamaan epäter-
6396: tuna. Sairaaloilta vaaditaan säästöjä ja sairaaloi-   veellä tavalla toisen jäsenmaan talouselämään.
6397: den budjetit ovat tiukat. Tämäjohtaa siihen, että        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6398: ulkomaiset kilpailijat myyvät sairaaloihimme          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6399: halvalla infuusionesteitä. Seurauksena siitä on,      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6400: että kotimainen infuusiotuotanto ei kestä dum-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6401: ping-myyntiä ja infuusiotuotanto Suomessa lop-
6402: puu. Sen jälkeen voidaankin ulkomaisten infuu-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6403: sionesteiden hinta nostaa todelliselle tasolle.               ryhtyä kriisiajan lääkehuollon, varsinkin
6404:  Dumping-myynti on EU-säännöksissä kielletty,                 kotimaisen infuusiotuotannon turvaami-
6405:  tapauksiin on vaikea puuttua, ja asian vieminen              seksi asianmukaiselle tasolle?
6406:  EU :n tuomioistuimeen on monen vuoden proses-
6407:  si.
6408:       Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1998
6409: 
6410:                                            Tuija Nurmi /kok
6411: 
6412: 
6413: 
6414: 
6415:  280043
6416: 2                                           KK 797/1998 vp
6417: 
6418: 
6419: 
6420: 
6421:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
6422: 
6423:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa             Lääketehtaiden ja lääkkeiden maahantuojien
6424: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          sekä Kansanterveyslaitoksen ja Suomen Punai-
6425: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        sen Ristin varastot vastaavat lääkkeestä riippuen
6426: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuija Nur-        kymmenen tai viiden kuukauden normaaliai-
6427: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           kaista tarvetta. Varastoitavat raaka-aineet on
6428: 797:                                                   luetteloitu lääkkeiden velvoitevarastoinnista an-
6429:                                                        netussa asetuksessa (608/1984). Sen varastoitavia
6430:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         aineita koskeva luettelo on uusittu viimeksi
6431:        ryhtyä kriisiajan lääkehuollon, varsinkin       1.1.1998 voimaan tulleella muutoksella. Varas-
6432:        kotimaisen infuusiotuotannon turvaami-          toinoin piiriin kuuluvat lääkevalmisteet on yksi-
6433:        seksi asianmukaiselle tasolle?                  löity l 0.11.1997 annetussa Lääkelaitoksen pää-
6434:                                                        töksessä.
6435:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-               Sairaanhoitolaitoksissa velvoitevarasto kat-
6436: vasti seuraavaa:                                       taa koko peruslääkevalikoiman. Kaikkia perus-
6437:                                                        lääkevalikoiman lääkevalmisteita on varastoitu
6438:    Maamme lääkehuollon turvaamiseksi poik-             käyttövaraston lisäksi puolen vuoden normaalia
6439: keusoloissa on säädetty lääkkeiden velvoiteva-         käyttötarvetta vastaava määrä. Infuusionesteitä
6440: rastointilaki (402/1984). Tämän lain nojalla lää-      varastoidaan niiden suuresta tilatarpeesta joh-
6441: ketehtaat, lääkkeiden maahantuojat, Kansanter-         tuen vain kahden viikon normaaliaikaista kulu-
6442: veyslaitos, Suomen Punainen Risti ja maamme            tusta vastaava määrä.
6443: sairaanhoitolaitokset varastoivat lääkeaineita ja           Maassamme tapahtuneiden yritysfuusioiden
6444: -valmisteita sekä lääkkeiden valmistuksessa käy-       ja markkinoiden rationalisoinnin seurauksena
6445: tettäviä muita materiaaleja yli normaalin käyttö-      infuusioita valmistavien lääketehtaiden luku-
6446: tarpeensa. Velvoitevarastojen suuruudet mää-           määrä on supistunut kolmesta yhteen. Huolto-
6447: räytyvät toteutuneen myynnin tai kulutuksen            varmuuden kannalta olisi parempi, jos infuusioi-
6448: perusteella. Tämä varmistaa sen, että varastot         den tuotanto olisi nykyistä laajemmalla pohjalla.
6449: kiertävät ja vastaavat kulloinkin käytössä olevaa       Valtion tai lääkevalvontaviranomaisten mahdol-
6450: hoitokäytäntöä ja lääkevalikoimaa. Velvoiteva-         lisuudet vaikuttaa tähän ovat kuitenkin vähäiset,
6451: rastointi kattaa ihmislääkkeiden lisäksi elintarvi-     sillä lääkkeiden teollinen valmistaminen on
6452: kehuollon kannalta välttämättömiksi katsotta-           maassamme yksityistä elinkeinotoimintaa, eikä
6453: vat eläinlääkkeet Lääkkeiden velvoitevarastoin-         lääketehtaiden tuotantotoimintaa voida tältä
6454: tilakia tarkistettiin tarvittavilta osin viime vuon-    osin ohjata viranomaisten toimesta normaali-
6455: na. Lääkelaitos valvoo velvoitevarastoja sään-          oloissa.
6456: nöllisin tarkastuksin.
6457: 
6458:      Helsingissä 2 päivänä heinäkuuta 1998
6459:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
6460:                                            KK 797/1998 vp                                            3
6461: 
6462: 
6463: 
6464: 
6465:                                        Tili Riksdagens Talman
6466: 
6467:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         delsverket tillsyn över de obligatoriska upplagen.
6468: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande             Läkemedelsfabrikernas och läkemedelsim-
6469: med1em av statsrådet översänt följande av riks-      portörernas samt folkhälsoinstitutets och Fin-
6470: dagsman Tuija Nurmi undertecknade spörsmå1           lands Röda Kors lager motsvarar, beroende på
6471: nr 797:                                              vilket läkemedel det är fråga om, tio eller fem
6472:                                                      månaders behov under normala omständigheter.
6473:           Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-       En förteckning över de läkemedelssubstanser
6474:        ta för att 1äkemede1sförsörjningen, fram-     som skall finnas i lager ingår i förordningen om
6475:        för allt den inhemska infusionsproduk-        obligatorisk upplagring av läkemedel (60811984).
6476:        tionen, i krissituationerskall vara tryggad   Förteckningen har senast reviderats genom en
6477:        på en adekvat nivå?                           ändring som trädde i kraft den 1januari 1998. De
6478:                                                      läkemedelspreparat som omfattas av upplagring-
6479:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt        en har preciserats i läkemedelsverkets beslut av
6480: anföra fö1jande:                                     den lO november 1997.
6481:                                                         Vid sjukvårdsanstalterna omfattar det obliga-
6482:    För tryggandet av vårt 1ands 1äkemede1sför-       toriska upplaget hela basläkemedelssortimentet.
6483: sörjning under undantagsförhållanden har lagen       1fråga om detta sortiment har av alla 1äkemedels-
6484: om ob1igatorisk upp1agring av 1äkemede1 (402/        preparat utöver användnings1agret dessutom
6485: 1984) stiftats. 1enlighet med denna lag upplagrar    lagrats en mängd motsvarande det normala an-
6486: 1äkemede1sfabrikerna, 1äkemedelsimportörerna,        vändningsbehovet under ett halvt år. Eftersom
6487: folkhälsoinstitutet, Finlands Röda Kors och          infusionsvätskorna är mycket utrymmeskrävan-
6488: sjukvårdsanstalterna i vårt 1and utöver sitt nor-    de lagras dessa i mängder motsvarande endast
6489: mala användningsbehov 1äkemedelssubstanser           två veckors normalkonsumtion.
6490: och läkemedelspreparat samt annat materia! som          Tili följd av de företagsfusioner och mark-
6491: används för tillverkningen av läkemedel. Om-         nadsrationaliseringar som ägt rum i vårt Iand har
6492: fattningen av de obligatoriska upplagen bestäms      antalet läkemedelsfabriker som tillverkar infusi-
6493: på basis av den faktiska försäljningen eller för-    onsprodukter minskat från tre tili en. Med tanke
6494: brukningen. Genom detta säkerställs att Iagren       på försörjningssäkerheten skulle det vara bättre
6495: omsätts och motsvarar den vårdpraxis och det         om infusionsproduktionen vilade på en bredare
6496: läkemedelssortiment som tillämpas och används        bas än för närvarande. Statens eller läkemedel-
6497: vid respektive tidpunkt. Den obligatoriska upp-      stillsynsmyndigheternas möjligheter att påverka
6498: lagringen täcker de1s läkemede1 avsedda för män-     denna situation är dock små, eftersom den indu-
6499:  niskor, dels sådana veterinärpreparat som är        striella tillverkningen av läkemedel är privat nä-
6500:  nödvändiga med hänsyn tili livsmede1sförsörj-       ringsverksamhet. Läkemedelsfabrikernas pro-
6501:  nin'gen. Lagen om obligatorisk upplagring av        duktion kan under normala omständigheter inte
6502:  Iäkemedel sågs i fjol över på vissa punkter. Ge-    på denna punkt styras på åtgärd av myndigheter-
6503:  nom regelbundna inspektioner utövar läkeme-         na.
6504: 
6505:      Helsingfors den 2 juli 1998
6506: 
6507:                                                                    Minister Terttu Huttu-Juntunen
6508:                                            KK 798/1998 vp
6509: 
6510: Skriftligt spörsmål 798
6511: 
6512: 
6513: 
6514: 
6515:                                   Håkan Malm /sv m.fl.: Åtgärder för att laxfiskebegränsningarna
6516:                                       skall omfatta också spöfiske
6517: 
6518: 
6519:                                        Tili Riksdagens Talman
6520: 
6521:     Från och med den 15 juni får laxfisket nu        ner som talar för fisketurismen tili älvarna i norr.
6522: inledas stegvis på havsområdet mellan Åbo och        Dessa har direkt nytta av laxfiskebegränsningar-
6523: Torneå. Före det var det förbjudet att fiska lax     na som inte berör spöfiske. Fritidsfiskarnas orga-
6524: med metoder som lämpar sig för yrkesfiske. Där-      nisationer har engagerat sig så starkt i frågan att
6525: emot gäller begränsningarna inte spöfiske.Ur en      de tili och med uppmanat tili bojkott. Om laxfis-
6526: yrkesfiskares synvinkel är det märkligt att om       kebegränsningarnas syfte verkligen är hänsynen
6527: han tar upp en lax med ryssja under begräns-         tili den naturliga Iaxen borde begränsningarna
6528: ningstiden gör han sig skyldig tili ett brott, men   gälla också spöfiske.
6529: om en trollingfiskare tar upp samma lax är det           Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
6530: helt lagligt.                                        ordning 37 § 1 mom. Riksdagsordningen före-
6531:     Motiveringen tili begränsningarna i laxfisket    skriver tili vederbörande medlem av statsrådet
6532: är behovet att trygga den naturliga laxens stam      ställa följande spörsmål:
6533:  och dess genetiska mångfald. Ur den här synvin-
6534:  keln förefaller det något märkligt att bland de               Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
6535:  ivrigaste förespråkarna tili begränsningarna               ta för att laxfiskebegränsningarna skall
6536:  finns fritidsfiskarnas organisationer och perso-           gälla också spöfiske?
6537: 
6538:      Helsingfors den 17 juni 1998
6539: 
6540:           Håkan Malm /sv                 Ulla-Maj Wideroos /sv          Ola Rosendahl /sv
6541: 
6542: 
6543: 
6544: 
6545:  280043
6546: 2                                         KK 798/1998 vp
6547: 
6548: Kirjallinen kysymys 798                                                                   Suomennos
6549: 
6550: 
6551: 
6552: 
6553:                                  Håkan Malm /r ym.: Lohenkalastusajoitusten ulottamisesta myös
6554:                                     viehekalastukseen
6555: 
6556: 
6557:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
6558: 
6559:     Kesäkuun 15. päivästä lähtien lohenkalastus     lun puolesta puhuvat henkilöt. Näillä on suora-
6560: saadaan käynnistää vaiheittain Turun ja Tor-        naista hyötyä lohenkalastusrajoituksista, jotka
6561: nion välisellä merialueella. Sitä ennen lohenka-    eivät koske viehekalastusta. Vapaa-ajankalasta-
6562: lastus on ollut kiellettyä ammattikalastukseen      jienjärjestöt ovat paneutuneet niin voimakkaasti
6563: soveltuvilla menetelmillä. Sen sijaan rajoitukset   tähän kysymykseen, että ne ovat kehottaneet
6564: eivät ole koskeneet viehekalastusta. Ammattika-     boikottiin. Jos lohenkalastusrajoitusten tarkoi-
6565: lastajan näkökulmasta on kummallista, että jos      tus todellakin on luonnonlohen suojelu, rajoitus-
6566: lohi pyydetään rysällä rajoitusaikana, hän syyl-    ten tulee koskea myös viehekalastusta.
6567: listyy rikokseen, mutta jos uistelija pyydystää        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6568: saman lohen, tämä on täysin laillista.              tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
6569:     Lohenkalastusrajoitusten perustana on tarve     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6570: turvata luonnollinen lohikantaja sen geneettinen    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6571: monimuotoisuus. Tästä näkökulmasta vaikuttaa
6572: hiukan kummalliselta, että rajoitusten innok-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6573: kaimpina puolustajina ovat vapaa-ajankalasta-              ryhtyä lohenkalastusrajoitusten ulotta-
6574: jienjärjestötja pohjoistenjokien kalastusmatkai-           miseksi myös viehekalastukseen?
6575: 
6576:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1998
6577: 
6578:          Håkan Malm /r                  Ulla-Maj Wideroos /r           Ola Rosendahl /r
6579:                                          KK 798/1998 vp                                              3
6580: 
6581: 
6582: 
6583: 
6584:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
6585: 
6586:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Viehekalastajien lohisaaliit merellä ovat olleet
6587: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      erittäin pieniä verrattunaajoverkko-ja siimasaa-
6588: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    liisiin. Toistaiseksi ei ole ilmennyt mitään tarvet-
6589: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Håkan         ta rajoittaa lohen viehekalastusta merialueella.
6590: Malmin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      On myös huomattava, että vapaa-ajankalastuk-
6591: sen n:o 798:                                       sessa saadut lohet eivät sisälly Euroopan yhtei-
6592:                                                    sön yhteisen kalastuspolitiikan säännösten mu-
6593:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     kaan Suomelle jaettavaan lohikiintiöön. Am-
6594:        ryhtyä lohenkalastusrajoitusten ulotta-     mattikalastajien saaliiden perusteella lasketaan
6595:        miseksi myös viehekalastukseen?             lohikiintiön täyttyminen. Viime vuosina lohi-
6596:                                                    kiintiö on täyttynyt yleensä loka-marraskuussa
6597:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       ja lohenkalastus on jouduttu keskeyttämään en-
6598: vasti seuraavaa:                                   nenaikaisesti. Viehekalastajien saaliit eivät siten
6599:                                                    ole mitenkään vaikuttaneet ammattikalastuksen
6600:    Lohenkalastusrajoitukset koskevat kansalli-     mahdollisiin kokonaissaaliisiin lohen osalta.
6601: sen lohiasetuksen (25811996, muutettu 9.4.1998)        Viehekalastuksen vähäiset saaliit merellä eivät
6602: mukaan langasta kudottuja pyydyksiä sekä kiin-     tällä hetkellä muodosta uhkaa luonnon lohikan-
6603: to- ja ajosiimoja. Lohiasetuksessa ei erikseen     tojen turvaamiselle. Hallitus ei katso, että tällä
6604: säädetä ammattikalastajien pyydyksiä luvanva-      hetkellä olisi tarpeen ulottaa lohenkalastuksen
6605: raisiksi, vaan kaikkien kalastajien tehokkaiden    rajoitukset koskemaan myös viehekalastusta
6606: lohipyydysten käyttöä on rajoitettu tiettynä ai-   merialueella.
6607: kana. Myös vapaa-ajankalastajien lohen verkko-
6608: ja siimapyynti on kielletty lohiasetuksen mukai-
6609: sina rajoitusaikoina.
6610: 
6611:      Helsingissä 9 päivänä heinäkuuta 1998
6612: 
6613:                                                      Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
6614: 4                                          KK 798/1998 vp
6615: 
6616: 
6617: 
6618: 
6619:                                        Tili Riksdagens Talman
6620: 
6621:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Spöfiskarnas laxfångster på havet har varit
6622: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          ytterst små i jämförelse med de fångster drivnät
6623: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      och revar ger. Tills vidare har det inte framkom-
6624: dagsman Håkan Malm m.fl. undertecknade               mit något behov av att begränsa laxfisket med
6625: spörsmål nr 798:                                     spö inom havsområdet. Det bör också beaktas
6626:                                                      att de laxar fritidsfisket ger inte ingår i den lax-
6627:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       kvot Finland tilldelas inom ramen för bestäm-
6628:        ta för att laxfiskebegränsningarna skall      melserna i Europeiska gemenskapens gemen-
6629:        gälla också spöfiske?                         samma fiskeripolitik. Laxkvoten fylls utgående
6630:                                                      från yrkesfiskarnas fångster. Under de senaste
6631:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt      åren har laxkvoten i regel blivit full i oktober-
6632: anföra följande:                                     november varefter man har varit tvungen att
6633:                                                      avbryta laxfisket i förtid. Spöfiskarnas fångster
6634:    Enligt den nationella laxförordningen (258/       har med andra ord inte för laxens del på något
6635: 1996, ändr. 9.4.1998) gäller inskränkningarna av     sätt inverkat på de eventuella totala fångsterna
6636: laxfisket redskap av garn samt förankrad rev och     inom yrkesfisket.
6637: drivrev. 1 laxförordningen ingår inte bestämmel-        För närvarande utgör inte spöfiskets obetydli-
6638: ser som särskilt skulle göra yrkesfiskarnas          ga fångster på havet något hot mot säkerställan-
6639: fångstredskap beroende av tillstånd, utan förord-    det av de naturliga laxbestånden. Regeringen
6640: ningens bestämmelser begränsar alla fiskares an-     anser, att det inte för närvarande föreligger nå-
6641: vändning av e~fektiva redskap för fångst av lax      gon orsak att utvidga inskränkningarna av laxfis-
6642: under viss tid. Aven fritidsfiskarnas laxfiske med   ket att beröra även spöfisket på havet.
6643: nät och revar är förbjudet under de tider av
6644: inskränkning som anges i laxförordningen.
6645: 
6646:      Helsingfors den 9 juli 1998
6647: 
6648:                                                       Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
6649:                                           KK 799/1998 vp
6650: 
6651: Kirjallinen kysymys 799
6652: 
6653: 
6654: 
6655: 
6656:                                   Esko-Juhani Tennilä /va-r: Ulosoton suojaosuuden korottamisesta
6657: 
6658: 
6659:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
6660: 
6661:    Ulosoton suojaosuudet ovat viidettä vuotta       kaisemasta tutkimuksesta ilmenee, että monet-
6662: entisen suuruisia. Esimerkiksi yksinäisen suoja-    kaan kunnat eivät ota ulosottoa huomioon toi-
6663: osuus on 2 760 markkaa kuukaudessa. Jos velal-      meentulotuen myöntämisessä, vaikka sosiaali- ja
6664: lisen elätettävänä on yksi perheenjäsen, suoja-     terveysministeriön ohjeissa on niin edellytetty.
6665: osuus on 3 750 markkaa kuukaudessa. Jokaista        Mainitusta tutkimuksesta ilmenee myös, että
6666: elätettävää kohden suojaosuus kasvaa noin 990       muissa pohjoismaissa ulosottovelallisen asema
6667: markalla, kun kuukaudessa on 30 päivää. Suoja-      on parempi kuin Suomessa. Tärkeä periaatteelli-
6668: osuuden ylittävältä osalta saadaan ulosottaa 3/4    nen ero on, että muissa pohjoismaissa otetaan
6669: palkasta, enintään kuitenkin l/3 koko palkasta.     yleensä huomioon todelliset asumiskustannukset
6670: Elatusapujen ulosmittauksessa mainittua 3/4:n       ulosotettavia määriä laskettaessa.
6671: rajaa ei ole, vaan ulosotto voi kohdistua koko         Alhainen suojaosuus kiristää velallisten toi-
6672: suojaosuuden ylittävään osuuteen palkasta. Sa-      meentulon äärimmilleen. Ankara ulosotto voi
6673: malla periaatteella ulosotto kohdistuu myös työ-    kohdistua palkkatulojen ohella myös eläketuloi-
6674: eläkkeisiinja muuhun ansiosidonnaiseen sosiaa-      hin ja työttömyysturvaan. Alhaisen suojaosuu-
6675: liturvaan.                                          den vuoksi monet joutuvat turvautumaan toi-
6676:     Ulosoton suojaosuudet alittavat selvästi toi-   meentulotukeeoja vapaaehtoisjärjestöjen ruoka-
6677: meentulotuen normit, kun toimeentulotuen pe-        apuun. Seurauksena voi olla äärimmäisissä ta-
6678: rusosan ohella otetaan huomioon asumiskustan-       pauksissa myös suoranainen nälkä ja ravinnon
6679: nukset asumistuen normien mukaisesti sekä asu-      puute. Ulosottovelat johtavat helposti uusiin vel-
6680: miskustannuksista tällöin laskettava 7 prosentin    koihin, vuokrarästeihin ja häätöihin.
6681: omavastuuosuus. Näin laskettu normi vaihtelee          Ulosottomenettelyyn säädettiin vuonna 1997
6682: yksinäisellä henkilöllä 2 984 markasta 3 841        eräitä lievennyksiä velallisen aseman parantami-
6683: markkaan kuukaudessa kuntaryhmästä ja asuin-        seksi, mutta ulosoton suojaosuutta ei silloinkaan
6684: rakennuksen iästä riippuen. Todelliset asumis-      muutettu.
6685: kustannukset ovat varsinkin suurissa kaupun-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6686: geissa normivuokria suuremmat, eikä mainittu        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6687: normitulo suinkaan aina turvaa riittävää toi-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6688: meentuloa.                                          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6689:     Ulosoton alhainen suojaosuus pakottaa velal-
6690: lisen turvautumaan toimeentulotukeen. Laki toi-              Aikooko Hallitus korottaa ulosoton
6691: meentulotuesta ei kuitenkaan suoraan edellytä              suojaosuuksia siten, että ne vastaavat vä-
6692: ulosotettujen velkojen huomioon ottamista toi-             hintään toimeentulotuen ja asumistuen
6693: meentulotukeen oikeuttavana menona. Oikeus-                normeja?
6694: poliittisen tutkimuslaitoksen vuonna 1996 jul-
6695: 
6696:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1998
6697: 
6698:                                      Esko-Juhani Tennilä /va-r
6699: 
6700: 
6701: 
6702: 
6703: 280043
6704: 2                                          KK 799/1998 vp
6705: 
6706: 
6707: 
6708: 
6709:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
6710: 
6711:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       markkaa pienempi kuin ulosoton suojaosuus yk-
6712: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        sinäisellä henkilöllä. Toimeentulotuessa perus-
6713: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      asalla katettaviin menoihin kuuluvat mm. ravin-
6714: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-           tomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuolto-
6715: Juhani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-      menot sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtau-
6716: myksen n:o 799:                                      desta, paikallisliikenteen käytöstä, sanomaleh-
6717:                                                      den tilauksesta, televisioluvasta, puhelimen käy-
6718:           Aikooko Hallitus korottaa ulosoton         töstä ja harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheu-
6719:        suojaosuuksia siten, että ne vastaavat vä-    tuvat menot sekä vastaavat henkilön ja perheen
6720:        hintään toimeentulotuen ja asumistuen         jokapäiväiseen toimeentuloon liittyvät menot.
6721:        normeja?                                      Lisäksi perusasalla on katettava seitsemän pro-
6722:                                                      senttia asumistukilaissa tarkoitetusta asumisme-
6723:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          nojen määrästä. Toimeentulotuen lisäosalla ka-
6724: taen seuraavaa:                                      tetaan tarpeen mukaan muut kuin perusosaan
6725:                                                      kuuluvat menot siten kuin asetuksella säädetään
6726:     Ulosottolain mukaista suojaosuutta korote-       (toimeentulotuesta annettu laki, 1412/1997,7 §).
6727: taan, milloin elinkustannusindeksin lokakuun         Koska toimeentulotuen lisäosan määrä vaihtelee
6728: indeksiluvun on todettu muuttuneen vähintään         tapauskohtaisesti, ei yleisellä tasolla voida sa-
6729: viisi prosenttia viimeksi tapahtunutta suojaosuu-    noa, määräytyykö toimeentulotuen kokonais-
6730: den määrien muuttamista vastanneesta indeksi-        määrä korkeammaksi kuin ulosoton suojaosuus
6731: luvusta. Suojaosuuksia on viimeksi korotettu         yhdessä asumistuen kanssa.
6732: vuoden 1994 alusta lukien. Tilastokeskus julkai-        Kirjallisessa kysymyksessä viitatussa Oikeus-
6733: see uuden indeksiluvun marraskuun puoleenvä-         poliittisen tutkimuslaitoksen selvityksessä, joka
6734: liin mennessä. Tämän mukaan määräytyy, koro-         on tehty ennen ns. vapaakuukausijärjestelmän
6735: tetaanko palkan ulosmittauksessa noudatetta-         käyttöönottamista, todettiin, että toimeentulo-
6736: vaa suojaosuutta. Suojaosuuden korotuksessa          tukea saaneiden ulosottovelallisten nettotulot
6737: käytettävää elinkustannusindeksin indeksilukua       vaihtelivat 3 930 markan ja 8 200 markan välillä
6738: laskettaessa huomioidaan sekä asumiskustan-          mediaanin ollessa 5 500mk/kk. Toimeentulotuen
6739: nusten että eräiden muiden elinkustannusten          tarpeeseen eivät kyseisen tutkimusaineiston mu-
6740: muutokset.                                           kaan siten joutuneet kaikkein pienituloisimmat
6741:     Palkan ulosmittauksessa noudatettavan suo-       velalliset.
6742: jaosuuden markkamäärää on perinteisesti ver-            Toukokuussa 1997 voimaan tulleen vapaa-
6743: rattu kansaneläkkeen ja rintamalisän yhteenlas-      kuukausijärjestelmän (UL 4:6a.2) mukaan sen
6744: kettuun markkamäärään. Yksinäisen henkilön           jälkeen kun palkan tai eläkkeen ulosmittaus on
6745: suojaosuus on tällä hetkellä 2 760 markkaa ja        kestänyt yhtäjaksoisesti vuoden, velallinen voi
6746: vastaava kansaneläkkeen ja rintamamieslisän          saada 1-3 vapaakuukautta,jolloin ulosmittaus-
6747: yhteismäärä on 2 812 markkaa. Ulosoton suoja-        ta ei toimiteta. Velallisella on oikeus saada va-
6748: osuuteen ei lasketa asumistukea, vaan se jää ko-     paakuukausia, jos hänelle on jäänyt käyttöönsä
6749: konaan ulosoton ulkopuolelle.                        vain jonkin verran suojaosuuden ylittävä määrä
6750:     Käytännössä ulosottovelalliselle jää aina        tai jos velallisen välttämättömät elinkustannuk-
6751: käyttöönsä määrä, joka jonkin verran ylittää         set ovat hänelle ulosmittauksen jälkeen jäävään
6752: suojaosuuden. Tämä johtuu siitä, että tulon ulos-    rahamäärään nähden korkeat, ja myös silloin,
6753: mittaukseen ei ulosottolain mukaan saa ryhtyä,       kun ulosmittauksen keskeyttämiseen on jokin
6754: ellei velkojalle jää mitään jaettavaa. Suojaosuu-    muu erityinen syy. Näin ollen mm. asumiskus-
6755: den ylittävästä määrästä velallinen saa itse pitää   tannuksia voidaan pitää perusteena vapaakuu-
6756: vähintään neljänneksen (ns. tulorajaulosmittaus      kausien myöntämiselle.
6757: UL 4:6.1).                                              Velallisen asemaa on lisäksi parantanut ns.
6758:     Toimeentulotuen perusosa on tällä hetkellä       erottamisedun tuntuva laajentaminen (UL 4:5).
6759: yksin asuvalla henkilöllä 2 021 mk eli se on 739     Lisäksi ulosottolaissa on jo vanhastaan ollut
6760:                                         KK 799/1998 vp                                            3
6761: 
6762: säännös, jonka mukaan, milloin velallisen mak-    pauskohtainen helpotus ulosottovelallisille pal-
6763: sukyky on sairauden, työttömyyden tai muun        kan ja eläkkeen ulosmittauksessa. Suojaosuuden
6764: erityisen syyn vuoksi olennaisesti vähentynyt,    korottaminen merkitsisi sitä, että yhä useampi
6765: saadaan ulosmittaamatta jätettävän palkan osa     velkoja saisi asiakirjat takaisin ulosottoviran-
6766: määrätä normaalia suuremmaksikin (UL              omaisilta varattomuusestemerkinnöin. Tämä
6767: 4:6a.l).                                          olisi erityisen ongelmallista sellaisten velkojien
6768:    Ulosottolaissa on näin ollen riittävät sään-   kohdalla, jotka itsekin ovat heikossa taloudelli-
6769: nökset, joiden avulla voidaan aikaansaada ta-     sessa asemassa.
6770: 
6771:      Helsingissä 6 päivänä heinäkuuta 1998
6772: 
6773:                                                                Oikeusministeri Jussi Järventaus
6774: 4                                          KK 799/1998 vp
6775: 
6776: 
6777: 
6778: 
6779:                                        Tili Riksdagens Talman
6780: 
6781:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         är 739 mark mindre än det skyddade beloppet för
6782: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          en ensamstående person vid utsökning.Till de
6783: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      utgifter som täcks med utkomststödets grunddei
6784: dagsledamot Esko-Juhani Tennilä underteckna-         hör utgifter för kost och kiäder, smärre häiso-
6785: de spörsmål nr 799:                                  och sjukvårdsutgifter samt utgifter som beror på
6786:                                                      personiig hygien och hemmets hygien, använd-
6787:          Ämnar Regeringen höja de skyddade           ning av Iokaitrafik, prenumeration på dagstid-
6788:        beloppen vid utmätning så att de minst        ning, teievisionsiicens, användning av teiefon,
6789:        motsvarar normerna för utkomststöd            hobby- och rekreationsverksamhet samt motsva-
6790:        och bostadsbidrag?                            rande utgifter som hänför sig tili en persons och
6791:                                                      famiijs dagiiga uppehälle. Dessutom täcks med
6792:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        grunddeien sju procent av det nödvändiga beiop-
6793: anföra följande:                                     pet av boendeutgifterna eniigt Iagen om bostads-
6794:                                                      bidrag. Med tiliäggsdelen täcks vid behov andra
6795:    Det skyddade belopp som avses i utsökning-        utgifter eniigt vad som närmare bestäms genom
6796: slagen höjs om det kan konstateras att levnads-      förordning (lagen om utkomststöd, 1412/1997, 7
6797: kostnadsindexets indextai för oktober har för-       §). Eftersom beioppet av utkomststödets grund-
6798: ändrats minst fem procent i förhållande tili det     dei varierar från fall tili fall, kan man inte på
6799: indextai som har motsvarat densenaste ändring-       generell nivå fastsiå om utkomststödets totaibe-
6800: en av de skyddade beloppen. De skyddade belop-       Iopp är större än det skyddade beloppet vid ut-
6801: pen har höjts senast vid ingången av år 1994.        mätning och bostadsbidraget tillsammans.
6802: Statistikcentraien meddeiar det nya indextaiet           1 den utredning av Rättspolitiska forsknings-
6803: före mitten av november. Detta tai avgör ifall det   institutet, tili viiken hänvisas i spörsmåiet och
6804: skyddade beioppet vid utmätning av Iön skall         som har gjorts innan det s.k. frimånadssystemet
6805: höjas. Då man beräknar detindextai för Ievnads-      infördes, konstateras att nettoinkomsterna för de
6806: kostnadsindexet som används vid höjning av det       utsökningsgäidenärer som erhöll utkomststöd
6807: skyddade beioppet, beaktas såväi ändringarna i       varierade mellan 3 930 mark och 8 200 mark med
6808: boendekostnaderna som i vissa andra Ievnads-         ett medianvärde på 5 500 mk/månad. Eniigt ut-
6809: kostnader.                                           redningen biev såiunda inte gäidenärerna med de
6810:    De skyddade beioppen som skall beaktas vid        allra minsta inkomsterna i behov av utkomst-
6811: utmätning av Iön har traditionellt reiaterats tili   stöd.
6812: det sammaniagda beioppet av foikpensionen och            Reformen med frimånadssystemet (UL
6813: frontmannatiliägget. Det skyddade beioppet för       4:6a.2), som trädde i kraft i maj 1997, innebär att
6814: en ensamstående är för närvarande 2 760 mark         efter att utmätningen av Iönen eller pensionen
6815: och det motsvarande sammaniagda beioppet av          har pågått i ett års tid utan avbrott, kan gäidenä-
6816: foikpensionen och frontmannatillägget 2 812          ren få 1-3 frimånader, under viika utmätning
6817: mark. Det skyddade beioppet vid utmätning            inte verkställs. En gäidenär har rätt tili frimåna-
6818: innefattar inte bostadsbidrag, utan det biir helt    der, om det som står tili hans förfogande endast i
6819: utanför utsökningen.                                 någon mån överstiger skyddsandeien eller om
6820:    1 praktiken förfogar utmätningsgäidenären         gäidenärens nödvändiga Ievnadskostnader är
6821: alltid över ett beiopp som något överstiger det      höga i förhållande tili det beiopp som efter ut-
6822: skyddade beioppet. Detta beror på att inkomst        mätning återstår för honom, och även om det
6823: inte får utmätas ifall borgenären inte får någon     föreligger någon annan särskiid orsak tili avbrot-
6824: utdeining. Av den inkomst som överstiger             tet. Såiunda kan bl.a. boendekostnaderna utgöra
6825: skyddsandeien får gäidenären sjäiv behålla minst     en grund för beviijande av frimånader.
6826: en fjärdedei (s.k. inkomstgränsutmätning UL              Gäidenärernas ställning har dessutom för-
6827: 4:6.1).                                              bättrats genom en betydande utvidgning av gäi-
6828:    Utkomststödets grunddei är för närvarande         denärens beneficium (UL 4:5). Dessutom inne-
6829: för en ensamstående person 2 02I mark dvs. den       håller utsökningsiagen sedan gammalt en he-
6830:                                              KK 799/1998 vp                                              5
6831: 
6832: stämmelse, enligt viiken den del av lönen som          utsökningsgäldenären lättnader vad gäller ut-
6833: skall undantas från utmätning får bestämmas tili       mätning av lön och pension. Höjs det skyddade
6834: ett större belopp än normalt, ifall gäldenärens        beloppet, innebär det att utsökningsmyndighe-
6835: betalningsförmåga tili följd av sjukdom, arbets-       terna allt oftare återsänder handlingarna tili bor-
6836: löshet eller annan särskild orsak är väsentligt        genärerna med anteckning om medellöshetshin-
6837: nedsatt (UL 4:6a. 1).                                  der. Detta åter vore speciellt problematiskt i frå-
6838:     Bestämmelserna i utsökningslagen är sålunda        ga om sådana borgenärer som också själva har en
6839: tillräckliga för att från fall tili fall kunna medge   svag ekonomi.
6840: 
6841:      Helsingfors den 6 juli 1998
6842: 
6843:                                                                      Justitieminister Jussi Järventaus
6844:                                            KK 800/1998 vp
6845: 
6846: Kirjallinen kysymys 800
6847: 
6848: 
6849: 
6850: 
6851:                                   Jukka Vihriälä /kesk ym.: Keliakiapotilaiden sosiaaliturvan paran-
6852:                                      tamisesta
6853: 
6854: 
6855:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
6856: 
6857:    Keliakia on vakava perinnöllinen sairaus, jon-    noudattaminen on työlästä ja hankalaa. Kelia-
6858: ka ainoa hoito on elinikäinen gluteeniton ruoka-     kiapotilaan on jatkuvasti varottava gluteenipi-
6859: valio. Keliakiapotilaat ovat väliinputoajia sosi-    toisia viljoja. Tämä vaikeuttaa mm. keliakiapoti-
6860: aaliturvan suhteen. Yhteiskunta ei osallistu hei-    laiden sosiaalista kanssakäymistä sekä matkai-
6861: dän ruokavaliohoitoonsa. Muihin vastaaviin           lua ja opiskelua.
6862: kroonisiin sairauksiin verrattuna keliakiapotilai-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6863: den sosiaaliturva on olematon.                       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
6864:    Pysyvä gluteeniton erityisruokavalio on kelia-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6865: kiapotilaalle yhtä välttämätön kuin astmalääk-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6866: keet astmaatikolle. Keliakiapotilaan ruoka va-
6867: lion lisäkustannukset ovat noin 400 mk/kk. Ke-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
6868: liakiapotilaat mainitsevatkin järjestelmällisesti           ryhtyä saattaakseen keliakiapotilaiden
6869: ruokavalion suuret kustannukset suurimmaksi                 gluteenittomat erityisruokavaliovalmis-
6870: ongelmakseen. Gluteenittoman ruokavalion                    teet sairausvakuutuskorvauksen piiriin?
6871: 
6872:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1998
6873: 
6874:                      Jukka Vihriälä /kesk                     Vuokko Rehn /kesk
6875:                      Markku Vuorensola /kesk                  Aulis Ranta-Muotio /kesk
6876: 
6877: 
6878: 
6879: 
6880:  280043
6881: 2                                          KK 800/1998 vp
6882: 
6883: 
6884: 
6885: 
6886:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
6887: 
6888:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tiin keliakiaan liittyviä ongelmia. Työryhmä
6889: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         pohti erilaisia keinoja gluteenittomien erityisruo-
6890: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       kavaliokustannusten kattamiseksi. Esillä oli
6891: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jukka Vih-       muun muassa suora rahakorvaus, osittainen kus-
6892: riälän ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       tannusten korvaus ostokuittien mukaan ja osto-
6893: n:o 800:                                              setelijärjestelmä. Yhteistä näille malleille oli, että
6894:                                                       taloudellinen tuki gluteenittomaan erityisruoka-
6895:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        valioon olisi katettava yleisistä verovaroista.
6896:        ryhtyä saattaakseen keliakiapotilaiden         Kun tuen tarve esimerkiksi keliakiaa sairastavilla
6897:        gluteenittomat erityisruoka valiovalmis-       noin 10 000 ihmisellä on keskimäärin 200 mark-
6898:        teet sairausvakuutuskorvauksen piiriin?        kaa kuukaudessa, ei työryhmä pitänyt monimut-
6899:                                                       kaisten järjestelmien luomista pelkästään kelia-
6900:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kiapotilaille järkevänä, koska muitakin erityis-
6901: vasti seuraavaa:                                       ruokavaliota tarvitsevia ryhmiä on. Työryhmä
6902:                                                       totesi, että muun muassa munuaistautipotilaat
6903:    Vilja-allergiaa sairastava ei voi ruokavalios-      tarvitsevat erityisruokavaliota. Myös diabetesta
6904: saan käyttää vehnää, ruista, kauraa eikä ohraa,       ja laktoosi-intoleranssia sairastavat tarvitsevat
6905: vaan ne on korvattava muilla ravintovalmisteil-       erityisruokavalion, vaikkakaan näistä sairauk-
6906: la. Viljavalkuaisia sisältämättömien elintarvik-       sista ei nykykäsityksen mukaan aiheudu ylimää-
6907: keiden käyttö on vilja-allergian ainoa hoito.          räisiä ruokavaliokustannuksia. Lisäksi katsot-
6908: Käytännössä kyse on gluteenia sisältämättömien         tiin, ettei suoralla tuella voida vaikuttaa tuottei-
6909: viljavalmisteiden kuten riisin, maissin, tattarinja    den hintoihin, vaan ne pysyisivät edelleen taval-
6910: hirssin sekä gluteenittomien erityisvalmisteiden       lista ruokavaliota korkeammalla tasolla. Kun
6911: käytöstä tavanomaisten viljavalmisteiden sijaan.       vilja-allergikkojen kohdalla kyseessä ovat joka-
6912: Ruokavaliohoito on elinikäinen, ellei sairaus pa-      päiväiset elintarvikkeet eivätkä esimerkiksi eri-
6913: rane. Asianmukaisella ruokavaliohoidolla vilja-        tyisravintovalmisteet tai lääkkeet, työryhmä piti
6914: allergikko on vilja-allergian suhteen täysin terve.    taloudellisimpana ja tarkoituksenmukaisimpana
6915: Pahimmillaan vilja-allergia voi muuttua kelia-         pyrkiä vaikuttamaan suoraan tuotteiden hintoi-
6916: kiaksi. Kyse on siis piilevästä toiminnanvajauk-       hin. Työryhmä katsoi, että tämä voisi tapahtua
6917: sesta. Gluteenittoman leivän ja muiden gluteenit-      keskittämällä tuotteiden jakelua ja hankintoja.
6918: tomien viljavalmisteiden käyttöön tulisi roh-          Tässä toiminnassa tuen tarvitsijat ja heidän jär-
6919: kaista. Hoidon esteeksi on aiemmin koettu näi-         jestönsä olisivat keskeisessä asemassa. Järjestel-
6920: den korkea hinta. Kuluttajaviraston vuonna             män luomiseen ja ylläpitämiseen voisi hakea
6921:  1995 tekemän selvityksen mukaan gluteenitto-          avustusta esimerkiksi Raha-automaattiyhdis-
6922: man ruokavalion noudattaminen aiheuttaa lisä-          tykseltä. Lisäksi työryhmä totesi, että gluteeni-
6923: kustannuksia 318-377 markkaa kuukaudessa.              tonta ruokavaliota noudattavat henkilöt ovat
6924: Vilja-allergia ja keliakia ovat hoidollisesti sa-      normaalien vammaistukien ja sairaanhoitokor-
6925: mankaltaisia sairauksia.                               vausten piirissä, mikäli niiden toimintakykyyn ja
6926:     Sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa        kustannuksiin liittyvät saantiedellytykset täytty-
6927: vammaistyöryhmä '96:ssa (STM 1997:6) käsite!-          vät.
6928: 
6929:      Helsingissä 6 päivänä heinäkuuta 1998
6930: 
6931:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
6932:                                              KK 800/1998 vp                                                 3
6933: 
6934: 
6935: 
6936: 
6937:                                          Tili Riksdagens Talman
6938: 
6939:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              1997:6) behandlades problem som hör samman
6940: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande              med celiaki. Arbetsgruppen funderade på olika
6941: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          sätt att täcka de kostnader som en glutenfri speci-
6942: dagsman Jukka Vihriälä m.fl. undertecknade               aldiet medför. Mao diskuterade bl.a. direkt pen-
6943: spörsmål nr 800:                                         ningersättning, ersättning tili en viss del mot kvit-
6944:                                                          to och ett köpsedelsystem. Gemensamt för dessa
6945:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-           modeller är att det ekonomiska stödet för gluten-
6946:        ta för att glutenfria specialprodukter som        fri specialdiet skulle täckas med allmänna skatte-
6947:        används av celiakipatienter skall omfat-          medel. Då bidragsbehovet t.ex. för de ca 10 000
6948:        tas av sjukförsäkringsersättningen?               personer som lider av celiaki i genomsnitt är 200
6949:                                                          mark per månad ansåg arbetsgruppen att det inte
6950:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            är ändamålsenligt att skapa ett komplicerat sys-
6951: anföra följande:                                         tem enbart för celiakipatienterna eftersom det
6952:                                                          också finns andra grupper som är tvungna att
6953:     Personer som lider av spannmålsallergi kan           hålla specialdiet. Arbetsgruppen framhöll att
6954: inte använda vete, råg, havre eller korn isin kost       bl.a. patienter med njursjukdomar behöver speci-
6955: utan dessa element måste ersättas med andra              aldiet. Personer som lider av diabetes och laktos-
6956: näringspreparat. Att använda livsmedel utan              intolerans är också tvungna att hålla specialdiet
6957: spannmålsproteiner är det enda sättet att be-            även om det enligt rådande uppfattning inte upp-
6958: handla spannmålsallergi. 1 praktiken är det fråga        kommer några extra matkostnader till följd av
6959: om att glutenfria spannmålsprodukter såsom ris,          dessa sjukdomar. Dessutom ansåg man att man
6960: majs, bovete och hirs samt glutenfria specialpro-        med direkta stöd inte kan påverka priserna på
6961: dukter används i stället för vanliga spannmåls-          specialprodukter, utan dessa skulle förbli dyrare
6962: produkter. Allergikern är tvungen att hålla diet         än vanlig kost. Eftersom det f6r personer med
6963: hela sitt Iiv om inte sjukdomen bli bättre. Med          spannmålsallergi är fråga om dagliga Iivsmedel
6964: rätt diet är den som Iider av spannmålsallergi           och inte t.ex. specialnäringspreparat eller läke-
6965: med avseende på allergin helt frisk. I värsta fall       medel ansåg arbetsgruppen att det är mest eko-
6966: kan spannmålsallergin utvecklas till celiaki. Det        nomiskt och ändamålsenligt att direkt försöka
6967: handlar alltså om latent insufficiens. Använd-           påverka produktpriserna. Arbetsgruppen ansåg
6968: ningen av glutenfritt bröd och andra glutenfria          att detta kan göras genom att man centraliserar
6969: spannmålsprodukter bör uppmuntras. Tidigare              distributionen och anskaffningen av produkter-
6970: har det höga priset på dessa produkter uppfattats        na. Här kunde de personer som behöver stödet
6971: som ett hinder i behandlingen. Enligt en utred-          och deras organisationer vara i nyckelposition.
6972:  ning som konsumentverket gjort 1995 förorsaker          För att skapa och upprätthålla systemet kunde
6973: dieten för personer som lider av celiaki merkost-        man ansöka om understöd från t.ex. Penningau-
6974:  nader på 318-377 mark per månad. Spannmåls-             tomatföreningen. Arbetsgruppen framhöll vida-
6975:  allergi och celiaki är i vårdhänseende likartade        re att personer som håller glutenfri diet omfattas
6976:  sjukdomar.                                              av normala handikappbidrag och sjukvårdser-
6977:     1 den av social- och hälsovårdsministeriet till-     sättningar under förutsättning att villkoren i frå-
6978:  satta handikapparbetsgruppen '96 (SHM                   ga om funktionsförmåga och kostnader uppfylls.
6979: 
6980:      Helsingfors den 6 juli 1998
6981: 
6982:                                                        Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
6983:                                             KK 801/1998 vp
6984: 
6985: Kirjallinen kysymys 801
6986: 
6987: 
6988: 
6989: 
6990:                                    Jukka Vihriälä /kesk ym.: Natura 2000 -ohjelmaan ehdotettujen
6991:                                       maa-alueiden vakuusarvoista
6992: 
6993: 
6994:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
6995: 
6996:      Maanomistajille on monissa tapauksissa sa-        loudellisen käytön rajoitukset tulee kertoa avoi-
6997: nottu, että Natura-suojelualueet eivät aiheuta         mesti ja tiedottamisessa maanomistajille tapah-
6998: esimerkiksi metsän talouskäytön kannalta mene-         tuvat laiminlyönnit tulee edes tässä vaiheessa
6999: tyksiä. Kuitenkin on tullut tietoon tapauksia,         korjata mahdollisimman hyvin.
7000: joissa maan vakuusarvo on huomattavasti laske-            Olisi luovuttava maan ottamisesta Natura
7001: nut sen takia, että maa on ehdotettu Natura 2000       2000 -ohjelmaan niillä alueilla, joilla ei ole maan-
7002: -suojeluohjelmaan. Pankki on jo tähän mennessä         omistajan suostumusta. Ohjelmaan mukaan tu-
7003:  muutamissa tapauksissa kieltäytynyt myöntä-           levien alueiden osalta valtion on korvattava ko-
7004: mästä maatalousyrittäjälle lainaa, koska tilan         konaisuudessaan aiheuttamansa taloudellinen
7005: vakuusarvo on laskenut Natura-ohjelman vuok-           menetys.
7006:  si.                                                      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7007:      Useissa tapauksissa ei käytännössä pidä paik-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
7008:  kaansa, että esimerkiksi metsän talouskäyttö          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
7009:  voisi jatkua entisellään sen jälkeen, kun alue on     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7010:  ehdotettu Natura 2000 -ohjelmaan. On tapauk-
7011:  sia, joissa maanomistaja on saanut tietää, että                  Miten Natura 2000 -ohjelma rajoittaa
7012:  hänen metsänsä on tulossa Natura-ohjelmaan                   metsien ja muiden alueiden talouskäyt-
7013:  vasta, kun metsäyhtiö on sillä perusteella kieltäy-          töä, ja miten valtioneuvosto aikoo huo-
7014:  tynyt ostamasta puuta.                                       lehtia vakuusarvojen laskemisen ja maa-
7015:      Ei ole mitenkään hyväksyttävissä, että maan-             tilojen elinkeinotoiminnan vaarantumi-
7016:  omistajalle valtion toimien takia aiheutuu näin              sen estämisestä, sekä
7017:   merkittävä haitta. Vakuusarvojen alentaminen                    miten Natura-ohjelmaan tulevien
7018:  saattaajopa vaarantaa koko maatalousyrityksen                alueiden osalta taloudelliset menetykset
7019:  elinkelpoisuuden ja elinkeinon jatkamisen. Na-               korvataan täysimääräisesti?
7020:   tura 2000 -ohjelmaan ehdotettujen alueiden ta-
7021: 
7022:       Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1998
7023: 
7024:           Jukka Vihriälä /kesk            Vuokko Rehn /kesk               Markku Vuorensola /kesk
7025:           Hannes Manninen /kesk           Armas Komi /kesk                Aulis Ranta-Muotio /kesk
7026: 
7027: 
7028: 
7029: 
7030:  280043
7031: 2                                           KK 801/1998 vp
7032: 
7033: 
7034: 
7035: 
7036:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
7037: 
7038:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa        tää luonnonsuojelulain keinoja. Sen sijaan riit-
7039: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tää, että maankäytössä otetaan huomioon luon-
7040: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        toarvot siten kuin mm. rakennuslaissa, maa-
7041: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jukka Vih-        aineslaissa, metsälaissa tai vesilaissa on jo säädet-
7042: riälän ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        ty. Pääsääntöisesti Naturasta ei aiheudu voimas-
7043: n:o 801:                                               sa olevien lakien soveltamiseen lisärajoituksia.
7044:                                                        Tämän vuoksi Naturasta ei aiheudu myöskään
7045:            Miten Natura 2000 -ohjelma rajoittaa        maanomistajille taloudellisia menetyksiä.
7046:        metsien ja muiden alueiden talouskäyt-              Edellä mainitun perusteella ei Natura-
7047:        töä, ja miten valtioneuvosto aikoo huo-         esityksellä pitäisi olla vaikutusta yksittäisen tilan
7048:        lehtia vakuusarvojen laskemisen ja maa-         vakuusarvoon. Maankäyttöä tullaan rajoitta-
7049:        tilojen elinkeinotoiminnan vaarantumi-          maan alueilla, jotka on tarkoitus toteuttaa luon-
7050:        sen estämisestä, sekä                           nonsuojelulain mukaisin keinoin. Siihen liittyy
7051:            miten Natura-ohjelmaan tulevien             aina maanomistajan oikeus saada korvausta me-
7052:        alueiden osalta taloudelliset menetykset        netyksistä. Korvaukset arvioidaan niiden käyt-
7053:        korvataan täysimääräisesti?                     tömahdollisuuksien mukaan, jotka maanomista-
7054:                                                        jana olisi ollut, ellei aluetta olisi otettu mukaan
7055:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           suojeluvaraukseen. Muiden lakien mukaan to-
7056: vasti seuraavaa:   ,.                                  teutettavilla alueilla ei maankäyttöä ole tarpeen
7057:                                                         rajoittaa sen enempää kuin sitä on jo rajoitettu
7058:    Suomen Natura 2000 -ehdotus on koottu si-            ko. lakien säännöksillä.
7059: ten, että pääosin alueet ovat jo joko perustettuja          Mikäli jonkin tilan vakuusarvoa on laskettu
7060: suojelualueita tai kuuluvat hyväksyttyihin suoje-       siitä syystä, että alue on sisällytetty Natura-
7061: luohjelmiin tai sisältyvät kaavoihin suojeluvara-      ehdotukseen, lienee syynä tiedonpuute Naturan
7062: uksina. Varsin vähän ehdotukseen sisältyy koko-         todellisista vaikutuksista. Natura-alueiden met-
7063: naan uusia alueita.                                     sien hyödyntämistä koskevat myös edellä maini-
7064:    Kun valtioneuvosto on tehnyt päätöksen Suo-          tut maankäytön periaatteet. Tähän liittyen ym-
7065: men Natura 2000 -esityksestä, tulevat kyseisillä        päristöministeriö on lähettänyt vuonna 1997
7066: alueilla voimaan luonnonsuojelulain 10 luvun            metsäyhtiöille kirjeen, jossa korostetaan, etteivät
7067: mukaiset oikeusvaikutukset. Natura-alueen pe-           Natura-alueet ole minkään yleisen toimenpide-
7068: rusteena olevia luontoarvoja ei saa merkitykselli-      kiellon alaisia eikä ministeriöllä ole huomautet-
7069: sesti heikentää.                                        tavaa metsien käyttöön alueilla, joiden suojeluta-
7070:    Luontoarvoiltaan arvokkaimmat ja siten               voitteet on tarkoitus turvata esim. maa-aineslain
7071: usein maankäytön suhteen rajoitetut Natura-             tai metsälain mukaisin keinoin.
7072: alueet on tarkoitus muodostaa suojelualueiksi tai           Käytännössä edellä mainitun kaltaisten tilan-
7073: suojelutavoitteet turvataan muutoin luonnon-            teiden selvittämiseksi alueelliset ympäristökes-
7074: suojelulain mukaisin keinoin. Luonnonsuojelu-           kukset voivat antaa yksityiskohtaisia tietoja Na-
7075: lain mukaisesta menettelystä maanomistajalle            turan vaikutuksista ja tarvittaessa olla yhteydes-
7076: koituvat taloudelliset menetykset korvataan si-         sä myös pankkiin ja metsäyhtiöön maanomista-
7077: ten kuin lain 53 §:_ssä on säädetty. Vuonna 1996        jan sitä halutessa. Valitettavasti kokemusten
7078: hyväksytyn luom1onsuojeluohjelmien rahoitus-            taustalla saattaa kuitenkin joissakin tapauksissa
7079: ohjelman ansiosta korvausten maksamiseen on             olla myös muita seikkoja, jotka vaikuttavat kiel-
7080: varattu riittävät varat.                                teisiin päätöksiin, vaikka päätös sinänsä tehtäi-
7081:    Osalla Natura-alueista luontoarvot ovat sel-         siinkin Naturaan vetoamalla.
7082: laiset, ettei niiden turvaamiseksi ole tarpeen käyt-
7083: 
7084:      Helsingissä 2 päivänä heinäkuuta 1998
7085: 
7086:                                                                   Ympäristöministeri Pekka Haavisto
7087:                                              KK 801/1998 vp                                               3
7088: 
7089: 
7090: 
7091: 
7092:                                          Tili Riksdagens Talman
7093: 
7094:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         skydda dem. Däremot räcker det att man i mark-
7095: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          användningen beaktar naturvärdena så som re-
7096: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        dan stadgats bl.a. i byggnadslagen, marktäktsla-
7097: man Jukka Vihriälä m.fl. undertecknade spörs-           gen, skogs1agen eller vatten1agen. I regel orsakar
7098: mål nr 801:                                             Natura inte några ytterligare begränsningar i tili-
7099:                                                         lämpningen av gällande Jagar. Därför orsakar
7100:           På vilket sätt begränsar programmet           Natura inte heller markägarna ekonomiska för-
7101:        Natura 2000 den ekonomiska använd-               luster.
7102:        ningen av skogar och andra områden, och             På basis av vad som ovan anförs skall Natura-
7103:        hur ämnar statsrådet förhindra att säker-        förs1aget alltså inte inverka på säkerhetsvärdet
7104:        hetsvärdena sjunker och lantbrukslägen-          för enskilda 1ägenheter. Markanvändningen
7105:        heternas näringar sätts på spel, samt            kommer att begränsas i områden som inrättas
7106:           på vilket sätt kommer de ekonomiska           med naturvårds1agens medel. Där ingår alltid
7107:        för1usterna att ersättas tili fullo i fråga om   markägarens rätt tili ersättning för förluster. Er-
7108:        områden som införlivas i programmet              sättningarna bedöms enligt de möjligheter som
7109:        Natura?                                          markägaren hade haft att använda området, om
7110:                                                         det inte hade införlivats i en skyddsreservering. I
7111:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           områden som skyddas på annat sätt behöver
7112: anföra följande:                                        markanvändningen inte begränsas mer än den
7113:                                                         redan har begränsats genom bestämmelserna i de
7114:     Finlands förs1ag tili Natura 2000 har samman-       nämnda Jagarna.
7115: ställts så att huvuddelen av områdena antingen             Om säkerhetsvärdet för någon 1ägenhet har
7116: är skyddsområden som inrättats tidigare eller hör       sänkts av den anledningen att området har inför-
7117: tili godkända skyddsprogram eller ingår som             Iivats i Naturaförslaget, torde orsaken vara brist
7118: skyddsreserveringar i planer. Det är rätt få helt       på kunskap om de faktiska verkningarna av Na-
7119: nya områden som ingår i förslaget.                      tura. Nyttjandet av skogarna i Naturaområdena
7120:     Då statsrådet har fattat bes1ut om Fin1ands         omfattas också av de ovan anförda principerna
7121: förslag tili Natura 2000 träder de juridiska verk-      för markanvändning. I ans1utning tili detta har
7122: ningarna i naturvårdslagens 10 kap. i kraft i dessa     miljöministeriet år 1997 tiliställt skogsbolagen ett
7123: områden. De naturvärden som ligger tili grund           brev där det framhålls att det inte råder något
7124: för ett Naturaområde får inte avsevärt försäm-          allmänt åtgärdsförbud i Naturaområdena, och
7125: ras.                                                    att ministeriet ingenting har att anmärka i fråga
7126:     DeN aturaområden vars naturvärden är störst         om nyttjandet av skogarna i sådana områden där
7127: och där markanvändningen således ofta begrän-           målen för skyddet säkras t.ex. med de medel som
7128: sas kommer att inrättas tili skyddsområden, eller       marktäktslagen eller skogslagen erbjuder.
7129:  också säkras målen för skyddet på annat sätt med          I praktiken kan de regiona1a miljöcentralerna
7130:  de medel som naturvårdslagen erbjuder. 1 förfa-        ge deta1jerade uppgifter om verkningarna av
7131:  randet enligt naturvårds1agen ersätts de ekono-        Natura för att klara upp situationer i sti1 med de
7132:  miska för1uster som markägaren orsakas så som          förut nämnda, och vid behov kan de också kon-
7133:  1agens 53 § bestämmer. Tack vare det finansie-         takta banken och skogsbo1aget, då markägaren
7134:  ringsprogram för naturskyddsprogrammen som             så önskar. Bek1agligtvis kan det i bakgrunden tili
7135:  godkändes år 1996 finns det tillräckliga medel att     erfarenheterna i vissa fall också föreligga andra
7136:  betala ersättningarna.                                 faktorer som inverkar på de negativa besluten,
7137:     1 en del av Naturaområdena är naturvärdena          även om beslutet i sig fattas under åberopande av
7138:  sådana att det inte föreligger behov att tillgripa      Natura.
7139:  de mede1 som naturvårdslagen erbjuder för att
7140: 
7141:       Helsingforsden 2 juli 1998
7142: 
7143:                                                                          Miljöminister Pekka Haavisto
7144:                                               KK 802/1998 vp
7145: 
7146: Kirjallinen kysymys 802
7147: 
7148: 
7149:                                     Hannu Takkula /kesk: Ilmastohoidon järjestämisestä psoriaa-
7150:                                          tikoille
7151: 
7152: 
7153:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
7154: 
7155:     Psoriasis on hyvin yleinen ihosairaus Suomes-       Myös niveloireet ovat monessa tapauksessa pois-
7156: sa. Monet psoriaatikot kärsivät myös nivel ongel-       tuneet.
7157: mista. Psoriasis-sairauden alkuperää ei ole pys-            Henkilökohtaisesti psoriaatikkona olen ollut
7158: tytty tunnistamaan. Suurimpana epäilynä taudin          Kelan ilmastohoitomatkalla Kanarian saarilla.
7159: puhkeamiseen on pidetty geneettistä perimää.            Sen lisäksi olen käynyt hoitamassa ihoani eri
7160: Huolimatta psoriasiksen yleisyydestä sairauteen         puolilla Eurooppaa erilaisissa aurinkolomakoh-
7161: ei ole kuitenkaan kyetty kehittämään parantavaa         teissa, mutta viimeisien vuosien aikana olen yk-
7162: lääkettä. Yleisesti Suomessa psoriaatikkoja hoi-        sinomaan käynyt Israelissa Kuolleellamerellä.
7163: detaan sairaaloissa ja erilaisilla avohoidon poli-      Näin olen menetellyt, koska ainoat pysyvät hoi-
7164: klinikoilla. Yleisimmät hoitomuodot psoriasik-          totulokset olen saanut Kuolleellamerellä En Bo-
7165: seen ovat erilaiset valohoidot, kuten PUVA-ja           kekissa toimivalla Morin klinikalla. Hoidon an-
7166: SUP-hoidot.                                             siosta sain ihoni, joka oli noin 70 % psoriasiksen
7167:     Hoitojen tulokset ovat kuitenkin varsin lyhyt-      peitossa, kokonaan puhtaaksi ja niveloireet pois-
7168: aikaisia. Tutkimuksin on todettu, että paras lää-       tuivat. Tästä suurenmoisesta omakohtaisesta
7169: ke psoriasiksen hoitoon on auringonvalo. Tä-            kokemuksesta johtuen olen entistä vakuuttu-
7170: män johdosta psoriaatikoille on muun muassa             neempi siitä, että monet psoriasiksen kanssa tais-
7171: Kelan toimesta järjestetty ilmastohoitomatkoja          televat psoriaatikot voisivat saada pysyvän avun
7172: Kanarian saarille ja Teneriffalle. Lisäksi suoma-       itselleen, mikäli heillä olisi mahdollisuus päästä
7173: laiset ovat toimineet norjalaisten kanssa yhteis-       hoitoon Israeliin En Bokekiin psoriasisklinikoil-
7174: työssä Valle Marinan ilmastohoitokeskuksessa            le.
7175: Kanarian saarilla. Tämän lisäksi on suunnitteil-            Omakohtaisiin kokemuksiin ja moniin tieteel-
7176: la, että nivelpsoriaatikkojen ilmastohoitokokeilu       lisiin tutkimuksiin, mm. tohtori Kipniksinja väi-
7177: alkaisi ensi syksynä Jugoslavian Igalossa. Tämän        telleen suomalaisen ihotautilääkäri Erna Snell-
7178: matkanjärjestäjänä toimisi Suomen Psoriasisliit-        manin tutkimuksiin pohjaten olen täysin vakuut-
7179: to.                                                     tunut Kuolleenmeren hoitojen erinomaisuudes-
7180:      Monet tutkimukset osoittavat, että paras ja        ta. Hinta-laatu-suhteeltaan hoidot siellä ovat
7181: ihanteellisin paikka hoitaa psoriasista on Is-          suomalaisille psoriaatikoille paras vaihtoehto.
7182: raelissa Kuolleellamerellä. Muun muassa rans-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7183: kalaiset ja saksalaiset ovat perustaneet Kuol-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7184:  leellemerelle En Bokekiin omat ilmastohoitokes-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7185:  kuksensa, ja heidän siellä saamansa hoitotulok-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7186:  set ovat hyviä. Kuolleellamerellä on myös monia
7187:  klinikoita,jotka ovat erikoistuneet psoriaatikko-                Aikooko Hallitus auttaa suomalaisia
7188: jen hoitoon. Myös Suomessa toimiva Psoriasis-                  psoriasiksesta kärsiviä ihopotilaita par-
7189:  liitto ja monet ihotautilääkärit tietävät ja tunnus-          haalla mahdollisella tavalla eli avusta-
7190:  tavat Kuolleenmeren ainutlaatuisuuden psoria-                 maila ilmastohoitomatkojen järjestämis-
7191:  siksen hoidossa. Kuolleenmeren hoitotulokset                  tä Kuolleellemerelle Israeliin yhteistyössä
7192:  ovat kiistatta parhaimmat, ja siellä 3-4 viikon               Kelan ja Suomen Psoriasisliiton kanssa
7193:  ilmastohoitojakson jälkeen on saavutettu yleises-             sekä tutkia mahdollisuuksia sijoittaa suo-
7194:  ti ottaen puolesta vuodesta vuoteen ja pidem-                 malaisia psoriaatikkoja hoitoon laajem-
7195:  mäksikin aikaa olevia pysyviä hoitotuloksia. Siis             minkin Israeliin?
7196:  psoriasisihottuma on potilaan iholta hävinnyt.
7197: 
7198:       Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1998
7199: 
7200:                                           Hannu Takkula /kesk
7201: 280043
7202: 2                                          KK 802/1998 vp
7203: 
7204: 
7205: 
7206: 
7207:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
7208: 
7209:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ta tehty useammanvuotinen seurantaselvitys.
7210: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        Tässä seurantaselvityksessä on todettu, että ta-
7211: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      loudelliset näkökohdat huomioon ottaen julkisin
7212: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannu           varoin tuettua ilmastohoitoa suositellaan lähin-
7213: Takkulan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        nä vaikeata psoriasista sairastaville henkilöille,
7214: n:o 802:                                             jotka tarvitsevat psoriasiksen hoidossa kallista
7215:                                                      lääke- tai sairaalahoitoa.
7216:           Aikooko Hallitus auttaa suomalaisia           Nykyisten ilmastohoitomatkojen tavoitteena
7217:        psoriasiksesta kärsiviä ihopotilaita par-     on saada vaikea-asteisen psoriaatikon iho ja ni-
7218:        haalla mahdollisella tavalla eli avusta-      velet mahdollisimman oireettomiksi mahdolli-
7219:        maHa ilmastohoitomatkojen järjestämis-        simman pitkäksi aikaa, mahdollistaa sisäisen ja
7220:        tä Kuolleellemerelle Israeliin yhteistyössä   ulkoisen lääkityksen tauko sekä vähentää psoria-
7221:        Kelan ja Suomen Psoriasisliiton kanssa        siksen hoitokustannuksia.
7222:        sekä tutkia mahdollisuuksia sijoittaa suo-        Mainitun ilmastohoitokokeilun jälkeen Pso-
7223:        malaisia psoriaatikkoja hoitoon laajem-       riasisliiton järjestämiä ilmastohoitomatkoja on
7224:        minkin Israeliin?                             tuettu vuosittain Raha-automaattiyhdistyksen
7225:                                                      kautta. Matkat toteutetaan järjestämällä ilmas-
7226:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tohoitoa Kanarian saarilla Norjan Astma- ja Al-
7227: vasti seuraavaa:                                     lergialiiton ilmastohoitokeskuksessa. Tässä nor-
7228:                                                      jalaisten omistamassa keskuksessa työskentelee
7229:    Psoriasis on pitkäaikainen, tarttumaton iho-      erikoislääkäri, ylihoitaja ja vapaa-ajanohjaaja
7230: sairaus, jota yleisyytensä ja hoitotoimenpiteiden    sekä suomalainen sairaanhoitaja. Tällä hetkellä
7231: tarpeen määrän sekä jatkuvuuden vuoksi pide-         Suomesta järjestetään vuosittain kahdeksan
7232: tään merkittävänä kansantautina. Tutkimusten         Raha-automaattiyhdistyksen tukemaa ilmasto-
7233: perusteella Suomessa arvioidaan psoriasista sai-     hoitomatkaa Kanarian saarille. Lisäksi elokuus-
7234: rastavia olevan noin 100 000 henkilöä.               sa 1998 Psoriasisliitto järjestää Jugoslaviaan
7235:    Psoriasiksen hoidossa UV-säteilyhoidot ovat       Raha-automaattiyhdistyksen tuella nivelpsori-
7236: vasta viime vuosikymmenellä vakiinnuttaneet          aatikoille tarkoitetun ilmastohoidon kokeilu-
7237: paikkansa. Kysymyksessä tarkoitettu ilmasto-         matkan.
7238: hoito on eräs tapa antaa UV-säteilyä psoriaati-         Raha-automaattiyhdistyksen tukema ilmas-
7239: kolle. Ilmastohoidolla tarkoitetaan lämpimässä       tohoitomatka järjestetään siten, että matkoilla
7240: ilmastossa hoitotarkoituksessa otettavia aurin-      on myös suomalainen sairaanhoitaja. Matkat
7241: kokylpyjä. Tutkimusten perusteella ilmastohoi-       järjestää Psoriasisliitto, joka myös valitsee mat-
7242: dolle sopivan lämmin ilmasto on 40 asteen le-        kalle osallistuvat psoriaatikot hakemusten pe-
7243: veyspiirien välillä päiväntasaajan molemmin          rusteella. Ilmastohoidon toteuttamista varten lii-
7244: puolin. Siten Suomessa asuvien psoriaatikkojen       tossa työskentelee ilmastohoitosihteeri. Näistä
7245: on ilmastohoitoa saadakseen matkustettava suo-       Raha-automaattiyhdistyksen tukemista ilmasto-
7246: tuisammalle maantieteelliselle alueelle.             hoitomatkoista psoriaatikko maksaa omavas-
7247:    Kansaneläkelaitos on toteuttanut vuosina          tuuosuuden 1 000 markkaa. Ilmastohoidon ajal-
7248: 1986-1989 kokeilun ilmastohoidon vaikutusten         ta Kansaneläkelaitos maksaa kuntoutusrahalain
7249: selvittämiseksi ja käytännön kokemusten saami-       6 §:n perusteella ansionmenetyksen korvauksek-
7250: seksi tästä hoidosta. Kokeiluun liittyvän satun-     si kuntoutusrahaa, jos kuntoutuksen antaminen
7251: naistetun potilasaineiston seuranta jatkui loppu-    Suomessa ei ole mahdollista tai sen antamiseen
7252: keväälle 1991. Edelleen kyseisestä ilmastohoito-     ulkomailla on muu painava syy ja kysymyksessä
7253: kokeilusta on lääketieteen tohtoriksi väitellyt      on Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama
7254: kysymyksessä mainittu ihotautilääkäri Erna           kuntoutuskurssi tai kyse on kuntoutusrahalain
7255: Snellman. Keväällä 1998 on julkaistu saman il-       5 §:n 1 momentin tarkoittamasta kuntoutukses-
7256: mastohoitokokeilun kustannusvaikuttavuudes-          ta. Määrältään kuntoutusraha vastaa sairausva-
7257:                                                KK 802/1998 vp                                              3
7258: 
7259: kuutuslain mukaista päivärahaa. Siten pienitu-            mastohoidon vaikutusten olevan pitempikestoi-
7260: loisen on mahdollista saada tarveharkintaista             sia muualla kuin on nykyisin Psoriasisliiton
7261: päivärahaa.                                               Raha-automaattiyhdistyksen tuella toteuttaman
7262:     Keväällä 1998 Ihopotilaiden keskusliitto on           ilmastohoidon osalta saavutettavissa. Myöskään
7263: aloittanut tutkimuksen ilmastohoitomatkojen               tieteellistä selvitystä merisuolojen vaikuttavuu-
7264: vaikutuksista atooppisen ihottuman taudinkul-             desta psoriasikseen ei ole saatavissa. Kansanelä-
7265: kuun. Näitä matkoja tuetaan myös Raha-auto-               kelaitoksen ilmoituksen mukaan aikaisemmin
7266: maattiyhdistyksen kautta ja ne toteutetaan niin           julkaistut työt ja tutkimukset ovat olleet pitkälti
7267: ikään mainitussa Kanarian saarilla olevassa il-           kontrolloimattomia hoitokokeiluja. Esitetyt jul-
7268: mastohoitokeskuksessa.                                    kaisut ovat usein keskenään vertailukelvottomia,
7269:     Edellä todetun ilmastohoitokokeilun aikana            koska hoitoajat, oheishoidot, ihottuman vai-
7270: psoriaatikoilla ilmeni hoitojakson aikana para-           keus- ja paranemisasteen luokittelu ovat vaihdel-
7271: nemista sekä vaikeammissa että lieveromissä               leet. Tehtyjen tutkimusten perusteella on kuiten-
7272: ihottumatapauksissa. Hoitokokeilussa saatujen             kin todettavissa, että paranemistulokset ovat esi-
7273: tulosten mukaan ihottumaoireet pahenivat vähi-            tetyissä töissä olleet samansuuntaisia. Edellä
7274: tellen ilmastohoidon jälkeen, mutta olivat tilas-         mainittu Suomessa toteutettu ilmastohoitoko-
7275: tollisesti lähes merkittävästi vähäisempiä puolen         keilu on ollut aikaisempia tutkimuksia huomat-
7276:  vuoden kuluttua hoidon päättymisestä verrattu-           tavasti laajempi seurantatutkimuksineen ja kus-
7277: na hoitoa edeltäneeseen tilanteeseen. Kuitenkin           tannusselvityksineen.
7278: 4/5 tutkituista oli saman puolen vuoden ajanjak-             Voimassa olevien kuntoutusrahalain säännös-
7279:  son aikana saanutjotain muuta vaikuttavaa hoi-           ten perusteella Kansaneläkelaitos edelleen mak-
7280:  toa.                                                     saa ansionmenetyksen korvaukseksi kuntoutus-
7281:     Kansaneläkelaitoksen käsityksen mukaan                rahaa psoriaatikoille, jotka saavat psoriasikseen
7282:  asiantuntijoilta saadun selvityksen ja aikaisem-         ilmastohoitoa         Raha-automaattiyhdistyksen
7283:  pien tutkimusten tulosten perusteella on ilmeistä,       tuella ulkomailla järjestetyillä hoitomatkoilla.
7284:  ettei ole tieteellisesti perusteltua syytä olettaa il-
7285:       Helsingissä 9 päivänä heinäkuuta 1998
7286:                                                           Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
7287: 4                                           KK 802/1998 vp
7288: 
7289: 
7290: 
7291: 
7292:                                         Tili Riksdagens Talman
7293: 
7294:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      riment, viiken utredning sträcker sig över flera år.
7295: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-        1 denna utredning har konstaterats att med beak-
7296: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-      tande av de ekonomiska synpunkterna rekom-
7297: man Hannu Takkula undertecknade spörsmål nr           menderas klimatvård stödd med offentliga medel
7298: 802:                                                  främst för personer med svår psoriasis, vilka i
7299:                                                       vården av psoriasis behöver dyr läkemedelsbe-
7300:           Ämnar Regeringen på bästa möjliga           handling eller sjukhusvård.
7301:        sätt hjälpa finska hudpatienter som lider          Syftet med de nuvarande klimatvårdsresorna
7302:        av psoriasis, dvs. genom att bistå vid ord-    är att få en svårt psoriasissjuk persons hud och
7303:        nandet av klimatvårdsresor tili Döda ha-       leder så symtomfria som möjligt för en så lång tid
7304:        vet i Israel i samarbete med FPA och det       som möjligt, att möjliggöra en paus i invärtes och
7305:        finska Psoriasisförbundet samt att under-      utvärtes medicinering samt att minska vårdkost-
7306:        söka möjligheterna att även i större ut-       naderna för sjukdomen.
7307:        sträckning placera finska psoriatiker i            Efter det nämnda klimatvårdsexperimentet
7308:        vård i Israel?                                 har klimatvårdsresor arrangerade av Psoriasis-
7309:                                                       förbundet varje år understötts genom Penning-
7310:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         automatföreningen. Resorna består av klimat-
7311: anföra följande:                                      vård som ordnas på Kanarieöarna på det norska
7312:                                                       Astma- och Allergiförbundets klimatvårdscen-
7313:     Psoriasis är en långvarig icke smittsam hud-      ter. 1 detta center, som ägs av norrmän, arbetar
7314: sjukdom som till följd av att den är så allmän och    en specialist, en överskötare och en fritidsledare
7315: på grund av behovet av behandlingsåtgärder            samt en finsk sjukvårdare. För närvarande ord-
7316: samt deras kontinuerlighet betraktas som en be-       nas från Finland varje år åtta av Penningauto-
7317: tydande folksjukdom. På basis av undersökning-        matföreningen understödda klimatvårdsresor till
7318: ar uppskattas antalet psoriasispatienter i Finland    Kanarieöarna. Dessutom ordnar Psoriasisför-
7319: uppgå tili ca 100 000.                                bundet i augusti 1998 med Penningautomatför-
7320:     1 vården av psoriasis har UV -strålbehandling     eningens stöd en experimentell klimatvårdsresa
7321: först under det senaste årtiondet befåst sin ställ-   för ledpsoriasispatienter till Jugoslavien.
7322: ning. Den i spörsmålet avsedda klimatvården är            En av Penningautomatföreningen understödd
7323: ett sätt att ge psoriatiker UV-strålning. Med kli-    klimatvårdsresa ordnas så, att även en finsk sjuk-
7324: matvård avses solbad som tas i vårdsyfte i ett        vårdare är med på resorna. Resorna arrangeras
7325: varmt klimat. På basis av undersökningar är kli-      av Psoriasisförbundet som också utgående från
7326: matet mellan de 40:e breddgraderna på bägge           ansökningar väljer de psoriasispatienter som del-
7327: sidorna om ekvatorn lämpligt för klimatvård. De       tar i resan. För att klimatvården skall kunna
7328: i Finland bosatta psoriatikerna måste således för     genomföras arbetar vid förbundet en klimat-
7329: att få klimatvård resa till ett område som geogra-    vårdssekreterare. Av dessa klimatvårdsresor som
7330: fiskt sett är mera gynnsamt.                          understöds av Penningautomatföreningen beta-
7331:     F olkpensionsanstalten har åren 1986-1989         lar psoriatikern en självriskandel på 1 000 mark.
7332: genomfört ett experiment för att klarlägga kli-       För den tid under viiken klimatvård ges betalar
7333: matvårdens verkningar och för att i praktiken få      Folkpensionsanstalten på basis av 6 § lagen om
7334: erfarenhet av denna behandling. Uppföljningen         rehabiliteringspenning rehabiliteringspenning i
7335: av det randomiserade patientmaterialet fortgick       ersättning för förlorad inkomst, om det inte är
7336: till slutet av våren 1991. Ytterligare har den i      möjligt att ge rehabilitering i Finland eller om det
7337: spörsmålet nämnda hudläkaren Erna Snellman            finns ett annat vägande skäl tili att ge rehabilite-
7338: disputerat för doktorsgraden i ifrågavarande kli-     ring utomlands och om det är fråga om en rehabi-
7339: matvårdsexperiment. Våren 1998 publicerades           literingskurs som finansieras av Penningauto-
7340: en utredning om uppföljningen av kostnadsef-          matföreningen eller om det är fråga om rehabili-
7341: fektiviteten i fråga om samma klimatvårdsexpe-        tering som avses i 5 § 1 mom. lagen om rehabilite-
7342:                                              KK 802/1998 vp                                                5
7343: 
7344: ringspenning. Rehabiliteringspenningen motsva-           uppnå i fråga om den klimatvård som Psoriasis-
7345: rar till sitt belopp dagpenningen enligt sjukför-        förbundet ordnar med Penningautomatför-
7346: säkringslagen. En låginkomsttagare har således           eningens stöd. Någon vetenskaplig utredning av
7347: möjlighet att få behovsprövad dagpenning.                ha vssalternas verkning på psoriasis finns inte hel-
7348:     På våren 1998 påbörjade Centralförbundet för         ler att tillgå. Enligt Folkpensionsanstaltens upp-
7349: hudpatienter en undersökning av klimatvårdsre-           gift har de tidigare publicerade arbetena och un-
7350: sornas verkningar på sjukdomsförloppet hos               dersökningarna för detmesta varit okontrollera-
7351: atopiska eksem. Dessa resor stöds även genom             de vårdexperiment. De nämnda publikationerna
7352: Penningautomatföreningen och de företas till det         går ofta inte att jämföra med varandra, eftersom
7353: nämnda klimatvårdscentret på Kanarieöarna.               vårdtiderna, eventuell annan behandling vid si-
7354:     Under det ovan nämnda klimatvårdsexperi-             dan om och klassificeringen av eksemets svårig-
7355: mentet kunde hos psoriatikerna under behand-             hetsgrad och grad av förbättring har varierat. På
7356: lingsperioden konstateras en förbättring både i          grundval av undersökningar som gjorts kan man
7357: svårare och lindrigare fall av eksem. Enligt de          dock konstatera att förbättringsresultaten i de
7358: resultat man erhöll av vårdexperimentet förvär-          framlagda arbetena har löpt i samma riktning.
7359: rades eksemsymtomen småningom efter klimat-              Det ovan nämnda klimatvårdsexperiment som
7360: vården, men de var statistiskt sett nästan a vsevärt     genomförts i Finland har varit avsevärt mer om-
7361: mindre ett halvt år efter att vården upphört i           fattande än de tidigare undersökningarna med
7362: jämförelse med den situation som rådde f6re vår-         sina uppföljande undersökningar och kostnads-
7363: den. Av de undersökta hade emellertid 4/5 under          utredningar.
7364: samma halvårsperiod fått någon annan verksam                På basis av de gällande bestämmelserna i lagen
7365: behandling.                                              om rehabiliteringspenning betalar Folkpensions-
7366:     Enligt Folkpensionsanstaltens uppfattning är         anstalten fortsättningsvis rehabiliteringspenning
7367: det utgående från expertutredningar och tidigare         i ersättning f6r förlorad inkomst tili sådana pso-
7368:  undersökningsresultat uppenbart att det inte            riatiker som för sin psoriasis får klimatvård
7369:  finns någon vetenskapligt motiverad orsak att           på vårdresor som ordnas utomlands med Pen-
7370:  anta att verkningarna av klimatvård annanstans          ningautomatföreningens stöd.
7371:  skulle vara mer bestående än vad nu är möjligt att
7372:      Helsingfors den 9 juli 1998
7373: 
7374:                                                        Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
7375:                                           KK 803/1998 vp
7376: 
7377: Kirjallinen kysymys 803
7378: 
7379: 
7380: 
7381: 
7382:                                   Vuokko Rehn /kesk: Perhehoitajien ja omaishoitajien työttömyys-
7383:                                      turvasta
7384: 
7385: 
7386:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
7387: 
7388:     Hoitotyötä tekevät omaishoitajatja perhehoi-     Normaalin työttömyysturvan piirissä olevat pää-
7389: tajat ovat joutuneet epäoikeudenmukaisesti koh-      sevät parempiin etuihin kuin työmarkkinatuella
7390: delluiksi hakiessaan työttömyysturvaa. Perhe-        elävät. Työmarkkinatuen saaminen on sidottu
7391: hoitajan ja omaishoitajan jaon joko työttömyys-      tarveharkintaan. Jos työttömällä tai hänen avio-
7392: turvan tai työmarkkinatuen piiriin ratkaisee         tai avopuolisonaan on tuloja, ne vähennetään
7393: työssäoloehdon täyttyminen. Työssäoloehdon           työmarkkinatuesta.
7394: mukaan henkilön tulee työttömyyttä edeltävän            Vaikka perhehoitajat ja omaishoitajat eivät
7395: 24 edellisen kuukauden aikana olla ollut 43 viik-    ole työsuhteessa kuntaan, on heidän toimeksian-
7396: koa sellaisessa työssä, jossa työaika on ollut vä-   tosopimuksensa verrattavissa työsopimukseen.
7397: hintään 18 tuntia viikossa. Lisäksi edellytetään,    Omaishoitajanja perhehoitajan työ on useimmi-
7398: että työstä maksettu palkka on ollut työehtosopi-    ten rinnastettavissa työsuhteessa tehtävään hoi-
7399:  muksen mukainen.                                    totyöhön. Siksi omaishoitajana ja perhehoitaja-
7400:     Työssäoloehto ei täyty perhehoitajan ja          na tehty työ tulisi ottaa huomioon työssäoloeh-
7401:  omaishoitajan kohdalla, koska omaishoito- ja        don täyttymistä arvioitaessa samalla tavoin kuin
7402:  perhehoitosopimus on toimeksiantosopimus            palkkatyökin. Omais- ja perhehoitajien aseman
7403:  eikä työsopimus. Näin työssäoloehdon puuttu-        parantaminen edellyttäisi muutoksia työttö-
7404:  misen vuoksi useimmat työtä hakevat perhehoi-       myysturvalakiin ja työttömyyskassalakiin.
7405:  tajatja omaishoitajatjoutuvat suoraan työmark-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7406:  kinatuen ja sen myötä erittäin alhaisen toimeen-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7407:  tuloturvan piiriin.                                 nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7408:     Työttömyysturvalakeja muutettaessa 1990-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7409:  luvulla omaishoitajat ja perhehoitajat jäivät vä-
7410:  liinputoajiksi. Hoitotyötä tekevät omaishoitajat               Mitä Hallitus aikoo tehdä omaishoita-
7411:  ja perhehoitajat ovat työttömiksi joutuessaan              jien ja perhehoitajien työttömyysturvaan
7412:  muita työntekijöitä huonommassa asemassa.                  liittyvien epäkohtien korjaamiseksi?
7413: 
7414:       Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1998
7415: 
7416:                                          Vuokko Rehn /kesk
7417: 
7418: 
7419: 
7420: 
7421:  280043
7422: 2                                        KK 803/1998 vp
7423: 
7424: 
7425: 
7426: 
7427:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
7428: 
7429:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      sen eduskuntakäsittelyn aikana myös Perhehoi-
7430: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       toliitto puoltaen perhehoitajien aseman kohenta-
7431: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     mista ehdotetuna tavalla toimeksiantosopimus-
7432: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Vuokko         pohjaisena. Perhehoitajan työ on luonteeltaan .
7433: Rehnin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         toimintaa, jota ei voida yksityiskohtaisesti sää-
7434: n:o 803:                                            dellä esimerkiksi päivittäisen työajan rajoituksil-
7435:                                                     la (StVM 1711991 vp). Perhehoitajan työsuhtei-
7436:            Mitä Hallitus aikoo tehdä omaishoita-    suutta on pohdiskeltu myös sosiaali- ja terveys-
7437:        jien ja perhehoitajien työttömyysturvaan     valiokunnan hallituksen esityksenjohdosta anta-
7438:        liittyvien epäkohtien korjaamiseksi?         massa mietinnössä (StVM 17/1991 vp) muun
7439:                                                     muassa seuraavasti: "Kun työsopimussuhteen
7440:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        perustunnusmerkistöön kuuluu työn tekeminen
7441: vasti seuraavaa:                                    toiselle korvausta vastaan tämän johdon ja val-
7442:                                                     vonnan alaisena, niin perhehoitaja työskentelee
7443:    Sosiaalihuoltolain (71 0/1982) mukaan omais-     yksityiskodissa itsenäisesti. Se, että hoidolle ase-
7444: hoitaja ei ole työsopimuslain (320/1970) tarkoit-   tetaan tietyt laatuvaatimukset, joita viranomai-
7445: tamassa työsuhteessa sopimuksen tehneeseen          set valvovat, ei muuta työtä työsuhteeseen ver-
7446: kuntaan, hoidettavaan eikä hoidettavan huolta-      rattavaksi työksi." Perhehoitajalle maksettu
7447: jaan. Vastaava säännös sisältyy myös perhehoi-      palkkio ei ole verotuksellisesti palkkaa vaan työ-
7448: tajalakiin (31211992).                              korvaus.
7449:    Säätäessään omaishoidon tuesta, joka on osa          Työttömyysturvan eräs keskeisin periaate on
7450: sosiaalipalvelua sekä perhehoidosta, eduskunta      sen vakuutusmuotoisuus. Näin ollen se eroaa
7451: on asiaa koskeneiden hallituksen esitysten mu-      esimerkiksi työmarkkina tuesta, jonka saaminen
7452: kaisesti nimenomaisesti hyväksynyt sen keskei-      ei edellytä vakuutusehdon täyttämistä. Työttö-
7453: sen periaatteen, ettei kysymyksessä ole työsopi-     myysturvan osalta ei ole tarkoitus poiketa tästä
7454: mussuhde.                                           keskeisestä periaatteesta. Esimerkiksi vuoden
7455:    Perhehoidon luonnetta muuna kuin työsopi-         1997 alusta lukien tuli voimaan työttömyystur-
7456: muslain tarkoittamana työnä eli toisenlaista si-     van muutoksia, joilla vakuutusperiaatetta edel-
7457: toutumista vaativana hoito- ja kasvatustehtävä-      leen vahvistettiin.
7458: nä painotti uudistuksen valmisteluvaiheessa ja
7459: 
7460:      Helsingissä 8 päivänä heinäkuuta 1998
7461: 
7462:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
7463:                                            KK 803/1998 vp                                                 3
7464: 
7465: 
7466: 
7467: 
7468:                                         Tili Riksdagens Talman
7469: 
7470:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        uppgift som kräver en annan typ av engagemang.
7471: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-          Förbundet förordade att också en förbättring av
7472: lem av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-        familjevårdarnas ställning på föreslaget sätt på
7473: man Vuokko Rehn undertecknade spörsmå1 nr               uppdragsavtalsbasis. Familjevårdarens arbete är
7474: 803:                                                    tili karaktären sådan verksamhet som inte kan
7475:                                                         regleras i detalj, t.ex. när det gäller den dagliga
7476:          Vad ämnar Regeringen göra för att              arbetstiden (ShUB 17/1991 rd). Familjevårdar-
7477:        avhjälpa de olägenheter som anknyter tili        nas arbetsförhållande har också dryftats i ett
7478:        närståendevårdarnas och fami1jevårdar-           betänkande av social- och hälsovårdsutskottet
7479:        nas utkomstskydd för arbetslösa?                 med anledning av regeringens proposition
7480:                                                         (ShUB 17/1991 rd) bl.a. på följande sätt: "Då ett
7481:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           arbetsavtalsförhållande kännetecknas av att ar-
7482: anföra följande:                                        betet utförs för någon annan och under hans
7483:                                                         ledning och uppsikt mot ersättning, arbetar däre-
7484:    Enligt socialvårdslagen (71 0/1982) står närstå-     mot familjevårdarna självständigt i ett privat-
7485: endevårdare inte i sådant arbetsförhållande som         hem. Det faktum att det ställs vissa kvalitetskrav
7486: avses i lagen om arbetsavtal (320/1970) tili den        på den vård som myndigheterna övervakar gör
7487: kommun som har ingått avta1et, eller tili den           inte att arbetet kan jämställas med arbete enligt
7488: vårdbehövande eller den vårdbehövandes vård-            ett anställningsförhållande." Det arvode som be-
7489: nadshavare. Motsvarande bestämmelser ingår              talas tili familjevårdaren är skattemässigt ingen
7490: också i familjevårdar1agen (312/1992).                  lön utan en arbetsersättning.
7491:    Genom att riksdagen har antagit den lagstift-            En av de viktigaste principerna för utkomst-
7492: ning som gäller stödet för närståendevård, som          skyddet för arbetslösa är dess karaktär av försäk-
7493: utgör en del av socia1servicen och familjevården,       ring. 1 detta avseende skiljer det sig således t.ex.
7494: har riksdagen i enlighet med propositionerna i          från arbetsmarknadsstödet som man erhåller
7495: fråga uttryckligen godkänt den centrala princi-         utan att behöva uppfylla försäkringsvilikoret.
7496: pen att det inte är fråga om något arbetsavta1s-        Avsikten är inte att frångå denna viktiga princip
7497: förhållande.                                            när det gäller utkomstskyddet för arbetslösa.
7498:    U nder beredningen och riksdagsbehandlingen          Vissa reviderade bestämmelser om utkomstskyd-
7499: av reformen framhöll även Riksförbundet för             det för arbetslösa trädde t.ex. i kraft vid ingången
7500: familjedagvård i Finland att familjevården har en       av 1997, genom vilka försäkringsprincipen ytter-
7501: annan karaktär än det arbete som avses i lagen          ligare befåstes.
7502: om arbetsavtal, dvs. det är en vård- och fostrings-
7503:      Helsingfors den 8 juli 1998
7504: 
7505:                                                       Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
7506:                                               KK 804/1998 vp
7507: 
7508: Kirjallinen kysymys 804
7509: 
7510:                                      Toimi Kankaanniemi /skl: Yhteisöveron tuotonjakamisesta kaikille
7511:                                         seurakunnille
7512: 
7513: 
7514:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
7515: 
7516:     Yhteisövero jaetaan valtion, kuntien ja evan-            Kaikki vapaatkin seurakunnat tekevät mer-
7517: kelisluterilaisen sekä ortodoksisen kirkon kes-          kittävää sosiaalista avustustyötä. Monilla näistä
7518: ken. Yhteisöverovelvollisia ovat kaikki yhteisöt.        seurakunnista on muunmuassa työttömien ruo-
7519: Sellaisetkin osakeyhtiöt ja muut yhteisöt, joiden        kapalvelu. Vapaat seurakunnat ylläpitävät las-
7520: omistajista tai osakkaista kukaan ei kuulu mai-          ten ja nuorten kerhotoimintaa. Näiden lähetys-
7521: nittuihin kirkkoihin, ovat yhteisöverovelvollisia        työ ja kehitysyhteistyö on poikkeuksellisen laa-
7522: näille kahdelle kirkolle.                                jaa.
7523:     Eduskunnan valtiovarainvaliokunta toteaa                 Toisin kuin kirkot vapaat uskonnolliset yh-
7524: mietinnössään (Va VM 1811998 vp), että "uskon-           dyskunnat vastaavat omien työntekijöidensä
7525: nolliset yhteisöt ovat verotulojen saamisen suh-         koulutuksesta. Tästä aiheutuu huomattavat kus-
7526: teen keskenään eriarvoisessa asemassa, mikä              tannukset.
7527: seikka on koettu ongelmalliseksi". Epäkohta on               Liiketoiminnastaan vapaat uskonnolliset yh-
7528: siten lainsäätäjän puolesta avoimesti tunnustettu.       dyskunnat ovat yhteisöverovelvollisia kahdelle
7529:     Yhteisöveron seurakuntaosuuden jakamista             kirkolle, joilta ne eivät saa palveluja. On poik-
7530: vain kahdelle kirkkokunnalle on perusteltu               keuksellista, että uskontokunta on verovelvolli-
7531: muun muassa hautausmaiden ja väestökirjanpi-             nen toiselle uskontokunnalle.
7532: don kustannuksilla sekä vanhojen, arvokkaiden                Yhteisöveron seurakunnille jaettava osuus tu-
7533:  rakennusten ylläpitokustannuksilla. Lisäksi pe-         lee jakaa oikeudenmukaisesti kaikille uskonto-
7534:  rusteluiksi on esitetty seurakuntien sosiaalista ja      kunnille, koska kaikki yhteisöt omistajien tai
7535:  kasvatuksellista toimintaa. Kaikkia näitä toi-           osakkaiden uskontokunnasta riippumatta ovat
7536:  mintoja ylläpitävät kuitenkin myös kaikki muut           yhteisöverovelvollisia. Jakoperusteeksi tulee ot-
7537:  uskonnolliset yhdyskunnat ja seurakunnat, vaik-          taa jäsenmäärä, koska seurakunnat ovat ihmis-
7538:  ka niillä ei ole verotusoikeutta eikä yhteisövero-       ten yhteisöjä. Vain näin toteutuvat uskonnonva-
7539:  osuutta.                                                 pauden ja tasavertaisuuden periaatteet hallitus-
7540:      Monet niin sanotut vapaat uskonnolliset yh-          muodon edellyttämällä tavalla. Nykyjärjestelmä
7541:  dyskunnat ja seurakunnat ylläpitävät omia hau-           loukkaa uskonnonvapauden ja tasavertaisuuden
7542:  tausmaita, mistä aiheutuu merkittävästi kustan-          periaatetta.
7543:  nuksia. Evankelisluterilaiset seurakunnat perivät           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7544:  moninkertaisia maksuja seurakuntaan kuulu-               tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7545:  mattomien hautapaikoista.                                nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7546:      Juuri hyväksytyn väestökirjanpitouudistuk-           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7547:   sen yhteydessä luovuttiin uskontoon perustuvas-
7548:   ta väestökirjanpidosta ja säädettiin erillislaki us-              Aikooko Hallitus saattaa kaikki us-
7549:   konto kuntien jäsenrekisteristä. Tämä laki saat-               konnolliset yhdyskunnat ja seurakunnat
7550:   taa kaikki uskonnolliset yhdyskunnat ja kirkot                 keskenään samanarvoiseen ja oikeuden-
7551:   keskenään tasavertaiseen asemaan suhteessa val-                mukaiseen asemaan yhteisöverotuoton
7552:   tion koko kansasta pitämään väestörekisteriin.                 jaossa samalla kun seurakuntien yhteisö-
7553:   Vapaat uskonnolliset yhdyskunnat pitävät jäsen-                verojärjestelmää uudistetaan eduskun-
7554:   rekisterinsä omin vapaaehtoisin varoin.                        nan valtiovarainvaliokunnan mietinnös-
7555:      Eräillä vapailla seurakunnilla on muutamien                 sä (Va VM 18/1998 vp) edellytetyllä ta val-
7556:   luterilaisten seurakuntien tapaan suojeltuja, ar-              la?
7557:   vokkaita kirkkorakennuksia, joiden ylläpito ai-
7558:   heuttaa ylimääräisiä kustannuksia.
7559: 
7560:        Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1998
7561: 
7562:                                          Toimi Kankaanniemi /skl
7563:  280043
7564: 2                                          KK 804/1998 vp
7565: 
7566: 
7567: 
7568: 
7569:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
7570: 
7571:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        evankelisluterilaisen seurakunnan jäsen, eikä
7572: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         muu uskonnollinen yhdyskunta ja sen seurakun-
7573: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       ta. Ortodoksisesta kirkkokunnasta annetussa
7574: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi            laissa säädetään verovelvollisuudesta ortodoksi-
7575: Kankaanniemen näin kuuluvan kirjallisen kysy-         selle seurakunnille. Muun uskonnollisen yhdys-
7576: myksen n:o 804:                                       kunnan verovapaus evankelisluterilaisen tai or-
7577:                                                       todoksisen kirkon tarkoituksiin perustuu uskon-
7578:           Aikooko Hallitus saattaa kaikki us-         nonvapauslain 12 §:ään. Lisäksi yhteisöjen vero-
7579:        konnolliset yhdyskunnat ja seurakunnat         velvollisuudesta säädetään tuloverolaissa, jonka
7580:        keskenään samanarvoiseen ja oikeuden-          1 §:n 2 momentin mukaan yhteisön ja yhteisetuu-
7581:        mukaiseen asemaan yhteisöverotuoton            den tulosta suoritetaan veroa valtiolle, kunnalle
7582:        jaossa samalla kun seurakuntien yhteisö-       ja seurakunnalle. Uudessa verontilityslaissa sää-
7583:        verojärjestelmää uudistetaan eduskun-          detään yhteisöveron jakautumisesta eri veron-
7584:        nan valtiovarainvaliokunnan mietinnös-         saajien kesken nykyisten tuloverolakiin ja veron-
7585:        sä (VaVM 18/1998 vp) edellytetyllä taval-      kantolakiin sisältyvien säädösten sijaan siten,
7586:        la?                                            että seurakuntienjako-osuus on 3 prosenttia yh-
7587:                                                       teisöverosta. Evankelisluterilaisten seurakuntien
7588:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          yhteisövero on 99,92 prosenttia ja ortodoksisten
7589: vasti seuraavaa:                                      seurakuntien yhteisövero on 0,08 prosenttia seu-
7590:                                                       rakuntien yhteisöverosta.
7591:    Yhteisöjen         kirkollisverovelvollisuudesta       Hallitus neuvottelee parhaillaan seurakuntien
7592: evankelisluterilaisille seurakunnille säädetään       yhteisövero-osuudesta. Uskonnollisten yhdys-
7593: evankelisluterilaisten seurakuntien virkataloista     kuntien ja seurakuntien asettaminen samanar-
7594: ja rahastoista annetun lain (1 06/1966) 13 §:ssä.     voiseen asemaan vaatii lisäselvityksiä. Valmiste-
7595: Sen mukaan kirkollisveron suorittamiseen otta-         lussa tulee ottaa huomioon valtiovarainvalio-
7596: vat osaa kaikki, joiden maksettavaksi on pantu        kunnan mietinnön kannanotto.
7597: kunnallisveroa, ei kuitenkaan henkilö, joka ei ole
7598: 
7599:      Helsingissä 7 päivänä elokuuta 1998
7600: 
7601:                                                                            Ministeri Jouko Skinnari
7602:                                             KK 804/1998 vp                                              3
7603: 
7604: 
7605: 
7606: 
7607:                                          Tili Riksdagens Talman
7608: 
7609:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           1lagen om ortodoxa kyrkosamfundet bestäms
7610: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         om skyldigheten att betala skatt tili de ortodoxa
7611: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       församlingarna. Skattefriheten för andra reli-
7612: man Toimi Kankaanniemi undertecknade spörs-            gionssamfund i fråga om den evangelisk-luther-
7613: mål nr 804:                                            ska kyrkans och den ortodoxa kyrkans ändamål
7614:                                                        grundar sig på 12 § religionsfrihetslagen. Om
7615:           Ämnar Regeringen vid fördelningen            samfundens skattskyldighet bestäms dessutom i
7616:        av samfundsskatteintäkterna ge alla reli-       inkomstskattelagen. Enligt l § 3 mom. inkomst-
7617:        gionssamfund och församlingar en lik-           skattelagen skall fOr samfunds och samfållda för-
7618:        värdig och rättvis ställning då samfunds-       måners inkomster betalas skatt tili staten, kom-
7619:        skattesystemet för församlingar revideras       munen och församlingen. 1 den nya lagen om
7620:        på det sätt som förutsätts i riksdagens         skatteredovisning bestäms att samfundskatten
7621:        statsutskotts betänkande (Sta UB 1811998        skall fördelas mellan de olika skattetagarna så att
7622:        rd)?                                            församlingarnas utdelning är 3 % av samfunds-
7623:                                                        skatten, i stället för fördelningen enligt nuvaran-
7624:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          de bestämmelser i inkomstskattelagen och lagen
7625: anföra följande:                                       om skatteuppbörd. De evangelisk-lutherska för-
7626:                                                        samlingarnas andel av samfundsskatten för för-
7627:    1 13 § lagen om de evangelisk-lutherska för-        samlingar är 99,92 % och de ortodoxa församlin-
7628: samlingarnas boställen och fonder (1 0611966)          garnas andel är 0,08 %.
7629: bestäms om samfunds skyldighet att betala kyr-            Regeringen förhandlar som bäst om försam-
7630: koskatt tili de evangelisk-lutherska församling-       lingarnas andel av samfundsskatten. lnnan reli-
7631: arna. Enligt denna paragraf skall alla som på-         gionssamfund och församlingar kan ges samma
7632: fOrts kommunalskatt betala kyrkoskatt, dock            ställning behövs det tilläggsutredningar. Vid be-
7633: inte den som inte är medlem av en evangelisk-          redningen skall man beakta ställningstagandet i
7634: luthersk församling, och inte heller ett annat reli-   statsutskottets betänkande.
7635: gionssamfund och dess församling.
7636: 
7637:      Helsingfors den 7 augusti 1998
7638: 
7639:                                                                              Minister Jouko Skinnari
7640:                                            KK 805/1998 vp
7641: 
7642: Kirjallinen kysymys 805
7643: 
7644: 
7645: 
7646: 
7647:                                    Reijo Kallio /sd: Verotuksen hallinnollisen tehokkuuden turvaami-
7648:                                        sesta
7649: 
7650: 
7651:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
7652: 
7653:     Viime aikoina on annettu merkittäviä lakiesi-       voitteensa tunnollisesti hoitaviin yrityksiin näh-
7654: tyksiä verovelvollisten oikeusturvan parantami-         den kohtuuttoman kilpailuedun. Tämänkin
7655: seksi. Tällainen on muun muassa säännös vero-           vuoksi verottajan eräs keskeinen tehtävä on
7656: velvolliselle annettavasta luottamuksen suojasta.       neutraalisuuden vaaliminen.
7657: Tämän mukaan asia on ratkaistava verovelvolli-             Verotuksen hallinnollisen tehokkuuden tur-
7658: sen eduksi, jos asia on tulkinnanvarainen tai epä-      vaaminen ja verotuspäätösten oikeellisuuden ta-
7659: selvä. Lisäksi verovelvollisen oikeusturvaa on          kaaminen edellyttävät riittäviä henkilö- ym. re-
7660: tarkoitus parantaa lisäämällä verotuksen oikai-         sursseja. Kun arvioi verohallinnon viime vuosina
7661: sulautakunnan toimintaedellytyksiä, kohotta-            tapahtunutta henkilöstömäärän vähentymistä,
7662: malla oikaisulautakunnan jäsenten ammattitai-           niin väkisinkin tulee kysyneeksi, onko henkilö-
7663: toa sekä lisäämällä luottamusta oikaisulauta-           kunnalla riittävästi aikaa tutkimalla paneutua
7664: kunnan riippumattomuuteen ja asiantuntemuk-             ns. epäilyttäviin tapauksiin, tehdäänkö harmaan
7665: seen. Nämä uudistukset ovat kieltämättä tarpeen         talouden verotarkastuksia riittävästi? Kysehän
7666: ja perusteltuja.                                        on nimenomaan verotuksen oikeellisuudesta ja
7667:     Oikeusvarmuus ja ennustettavuus kuuluvat            yritysten välisen neutraalisuuden takaamisesta.
7668:  hyvän verotusjärjestelmän keskeisiin ominai-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7669:  suuksiin. Kyse on siitä, että verotuspäätökset         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7670:  ovat oikeita, mutta myös siitä, että verovelvolli-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7671:  nen kykenee ennakoimaan veroseuraamukset.              nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7672:     Hyvältä verojärjestelmäitä edellytetään myös
7673:  sitä, että se on hallinnollisesti tehokas. Tämä                     Katsooko Hallitus, että verohallinto
7674:  edellyttää, että lain mukainen verotus toteutuu                  nykyisillä henkilöstövoimavaroilla kyke-
7675:  kaikkien kohdalla. Vapaamatkustajien määrän                      nee takaamaan riittävän hallinnollisen
7676:  pitäisi olla mahdollisimman vähäinen. Hallin-                    tehokkuuden ja verotuksen oikeellisuu-
7677:  nollinen tehokkuus on myös verotuksen neutrali-                  den sekä pystyy osoittamaan riittävästi
7678:  teettitekijä. Markkinoilla ilman lainmukaisia ve-                voimavaroja harmaan talouden verotar-
7679:  roseuraamuksia toimivat yritykset saavat vei-                    kastuksiin ?
7680: 
7681:       Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1998
7682: 
7683:                                                Reijo Kallio /sd
7684: 
7685: 
7686: 
7687: 
7688:  280043
7689: 2                                         KK 805/1998 vp
7690: 
7691: 
7692: 
7693: 
7694:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
7695: 
7696:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       jotta yritykset voidaan rekisteröidä välittömästi
7697: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        ja niiden toimintaa valvoa tehokkaasti toimin-
7698: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      nan käynnistymisestä saakka. Tämä ns. perus-
7699: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Reijo Kal-      valvonta on tärkeää, koska siinä yrityksen lai-
7700: lion näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        minlyönteihin voidaan puuttua niin aikaisessa
7701: 805:                                                 vaiheessa, että verot yleensä saadaan perittyä.
7702:                                                          Perusvalvonnan ja muun säännönmukaisen
7703:           Katsooko Hallitus, että verohallitus       verotuksen tehokkuus on ensiarvoisen tärkeää
7704:        nykyisillä henkilöstövoimavaroilla kyke-      harmaan talouden torjunnassa, sillä siinä kerä-
7705:        nee takaamaan riittävän hallinnollisen        tään systemaattisesti valvontatietoja, joita hyö-
7706:        tehokkuuden ja verotuksen oikeellisuu-        dynnetään harmaan talouden alueella toimivien
7707:        den sekä pystyy osoittamaan riittävästi       yritysten etsinnässä ja niihin kohdistettujen val-
7708:        voimavaroja harmaan talouden verotar-         vonta-, tarkastus- ja perintätoimenpiteiden val-
7709:        kastuksiin?                                   mistelussa. Säännönmukaisen verotuksen yhtey-
7710:                                                      dessä valitaan erilaisten kriteerien avulla yrityk-
7711:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          siä, joiden osalta katsotaan tarvittavan erityisiä
7712: vasti seuraavaa:                                      toimenpiteitä.
7713:                                                          Viranomaisyhteistyössä toteutetut tarkastus-
7714:    Verotustehtävissä hyödynnetään entistä             iskut ovat harmaan talouden torjunnan näkyvin
7715: enemmän tietotekniikkaa ja etenkin massatehtä-        keino. Ne soveltuvat luonteensa vuoksi kuiten-
7716: viä on pyritty rationalisoimaan. Tämä on mah-         kin vain melko pieneen osaan verohallinnon
7717: dollistanut sen, että henkilöstöä on voitu ja voi-    asiakaskunnasta. Verohallinnossa tehdään huo-
7718: daan jatkossakin siirtää verotuksen rutiinitehtä-     mattava määrä verotuloja kerryttävää harmaan
7719: vistä verovalvontatehtäviin. Tehtävien muuttu-        talouden torjuntatyötä normaalin verotuspro-
7720: minen edellyttää luonnollisesti henkilöstön val-      sessin jokaisessa vaiheessa.
7721: miuksien lisäämistä koulutuksella. Tehtävien             Voimavaroja kohdennettaessa on ensiarvoi-
7722: painottamisella verovalvontaan edistetään lain-       sen tärkeää turvata tämän, julkisuudelta näky-
7723: mukaisen verotuksen toteutumista kaikkien ve-         mättömissä tehtävän perustyön edellytykset. Ve-
7724: rovelvollisten kohdalla.                              rohallinnon voimavarojen kohdentaminen vero-
7725:    Harmaan talouden torjuntaa edistetään vero-        tustoimintojen eri osa-alueille tulee määritettä-
7726: hallinnossa monin erityyppisin toimenpitein. Ve-      väksi tulostavoitesopimusten laatimisen yhtey-
7727: rotuksen perustoiminnassa kiinnitetään huomio-        dessä. Hallitus seuraa asiaa kysyjän tarkoitta-
7728: ta valvonnallisiin näkökohtiin. Esimerkiksi yri-      masta näkökulmasta.
7729: tysten perustamisia seurataan systemaattisesti,
7730: 
7731:      Helsingissä 23 päivänä heinäkuuta 1998
7732: 
7733:                                                                            Ministeri Jouko Skinnari
7734:                                            KK 805/1998 vp                                             3
7735: 
7736: 
7737: 
7738: 
7739:                                        Tili Riksdagens Talman
7740: 
7741:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         registeras omede1bart och så att man ända från
7742: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          starten effektivt skall kunna övervaka verksam-
7743: med1em av statsrådet översänt följande av riks-      heten. Denna s.k. grundkontroll är viktig, efter-
7744: dagsman Reijo Kallio undertecknade spörsmål          som man i samband med den kan ingripa i för-
7745: nr 805:                                              summe1ser i ett så tidigt skede att skatterna i
7746:                                                      allmänhet kan indrivas.
7747:           Anser Regeringen att skattestyrelsen          Det är mycket viktigt att grundkontrollen och
7748:        med sina nuvarande personalresurser kan       övrig ordinarie beskattning är effektiva med tan-
7749:        garantera en tillräckligt effektiv adminis-   ke på den ekonomiska gråzonen, eftersom man
7750:        tration och korrekt beskattning samt rik-     därvid systematiskt samlar in uppgifter anknut-
7751:        ta tillräckligt med resurser tili skatte-     na tili kontrollen, vilka utnyttjas vid sökandet av
7752:        granskningar gällande den ekonomiska          företag som bedriver verksamhet inom denna
7753:        gråzonen?                                     gråzon och vid förberedandet av de övervak-
7754:                                                      nings-, kontroll- och indrivningsåtgärder som
7755:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        riktas mot företagen. 1samband med den ordina-
7756: anföra följande:                                     rie beskattningen väljer man utgående från olika
7757:                                                      kriterier företag som anses kräva specialåtgär-
7758:    1 beskattningsfrågor utnyttjar man alltmer        der.
7759: datateknik och man har framför allt strävat efter       De inspektionsbesök som genomförs som
7760: att rationalisera massuppdragen. Detta har möj-      samarbete mellan olika myndigheter är det synli-
7761: liggjort att man har kunnat och också i fortsätt-    gaste sättet att bekämpa den grå ekonomin.
7762: ningen kan flytta personai från rutinmässiga be-     Dessa åtgärder är dock av en sådan natur att de
7763: skattningsgöromål tili uppgifter som har att göra    endast lämpar sig för en bråkdel av skattestyrel-
7764: med skattekontroll. Skötseln av nya uppgifter        sens kunder. lnom skatteförvaltningen bekäm-
7765: förutsätter naturligtvis att personalen utökar       par man i hög grad den grå ekonomin i varje
7766: sina fårdigheter genom att utbilda sig. Genom att    skede av den normala beskattningsprocessen.
7767: betona de uppgifter som är förknippade med              Vid fördelningen av resurser är det speciellt
7768: skattekontrollen främjar man förverkligandet av      viktigt att trygga förutsättningarna för detta
7769: en lagenlig beskattning för alla skattskyldiga.      grundläggande, för allmänheten osynliga arbete.
7770:    Bekämpningen av den grå ekonomin främjas          Fördelningen av skatteförvaltningens resurser på
7771: genom många olika åtgärder inom skatteförvalt-       de olika delområdena inom beskattningen kom-
7772: ningen. lnom den grundläggande beskattnings-         mer att bestämmas i samband med de avtal som
7773: verksamheten fåster man uppmärksamhet vid            ingås om resultatmålen. Regeringen skall följa
7774: kontrollaspekterna. T.ex. grundandet av företag      läget ur den synvinkel som spörsmålsställaren
7775: följs systematiskt så att företagen skall kunna      avser.
7776: 
7777:      Helsingforsden 23 juli 1998
7778: 
7779:                                                                            Minister Jouko Skinnari
7780:                                           KK 806/1998 vp
7781: 
7782: Kirjallinen kysymys 806
7783: 
7784: 
7785: 
7786: 
7787:                                  Tauno Pehkonen /skl: Uuden varatien rakentamisesta Sköldvikiin
7788: 
7789: 
7790: 
7791:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
7792: 
7793:     Itä-Uudenmaan maakunta on laadukas ja           taloudellista etua. Näin toteutuu myös tielaitok-
7794: elinvoimainen kaksikielinen kulttuurialue Itä-      sen oma tavoite keventää liikennekuormaa
7795: meren piirissä. Maakunnan asemaa vahvistetaan       maantiellä 170 ja ohjata liikennettä enemmän
7796: kansainvälisenä toimijana Helsingin ja Pietarin     moottoritielle. Sköldvikin uuden varatien raken-
7797: välisellä rannikkovyöhykkeellä. Liikenneyh-         taminen on kuitenkin poistettu tielaitoksen kii-
7798: teyksien parantaminen on yksi maakunnan vii-        reellisimpien seudullisten tiehankkeiden listalta.
7799: destä kehittämisen toimintalinjasta.                Tämä on omiaan vaarantaruaan alueellista tur-
7800:     Seudulliselta kannalta kiireellisimpiä hank-    vallisuutta ja valmiutta varautua poikkeustilan-
7801: keita on Sköldvikin uuden varatien rakentami-       teisiin.
7802: nen. Toisen toimivan tieyhteyden saaminen teol-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7803: lisuusalueelta E 18-moottoritielle ja maantielle    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7804:  170 on ensiarvoisen tärkeää. Sköldvik/Kilpilah-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7805: den öljynjalostus ja kemianteollisuus on valta-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7806: kunnallisesti huomattava teollisuuskeskittymä,
7807: jonka toiminta ja alueturvallisuus edellyttävät               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7808: kattavia tieyhteyksiä. Teollisuusalueelta Helsin-          ryhtyä Sköldvikin uuden varatien saatta-
7809:  kiin päin ohjautuvan raskaan liikenteen pääse-            miseksi ensisijaisesti toteutettavien tie-
7810:  minen suorinta tietä moottoritielle on koko tie-          hankkeiden joukkoon ja näin alueellisen
7811:  yhteyden käytön kannalta merkittävää. Tällöin             turvallisuuden varmistamiseksi poik-
7812:  paranee liikenneturvallisuus ja saavutetaan myös          keustilanteissa?
7813: 
7814:      Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 1998
7815: 
7816:                                         Tauno Pehkonen /skl
7817: 
7818: 
7819: 
7820: 
7821:  280043
7822: 2                                          KK 806/1998 vp
7823: 
7824: 
7825: 
7826: 
7827:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
7828: 
7829:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        maan tiepiirissä valmistunut yleissuunnitelma jo
7830: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         vuonna 1996. Suunnitteluryhmään kuuluivat
7831: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       myös Porvoon, Porvoon mlk:n, Sipoon, Helsin-
7832: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tauno            gin ja Neste Oy:n edustajat. Suunnitelmassa pää-
7833: Pehkosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         dyttiin kokonaisuudessaan noin 50 milj. markan
7834: n:o 806:                                              tieverkkoratkaisuun. Ensimmäisenä vaiheena
7835:                                                       toteutettavaksi ehdotettu ratayhteyden länsi-
7836:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        puolelle sijoittuva uusi varatie maksaisi noin
7837:        ryhtyä Skö1dvikin uuden varatien saatta-       25 milj. mk.
7838:        miseksi ensisijaisesti toteutettavien tie-         Hanke olisi toteutettava perustienpidon ra-
7839:        hankkeiden joukkoon ja näin alueellisen        hoituksella (mom. 31.24.21). Muutamassa vuo-
7840:        turvallisuuden varmistamiseksi poik-           dessa noin neljänneksellä laskeneet rahoituske-
7841:        keustilanteissa?                               hykset asettavat kuitenkin erityisesti perustienpi-
7842:                                                       don investointimahdollisuudet yhä ahtaammal-
7843:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          le. Sköldvikin edellä mainittu varatie ei nykyra-
7844: vasti seuraavaa:                                      hoituksella mahdu perustienpidon lähivuosien
7845:                                                       ohjelmiin. Tämän vuoksi lopullista tiesuunnitel-
7846:    Sköldvikin teollisuusalueelle johtaa vain yksi     maa tästä varatiestä ei ole tehty.
7847: yleinen tieyhteys, Hyrylään ulottuva maantie              Tielaitos pitää kuitenkin varatieyhteyden ai-
7848: 148,jolta on liittymä valtatielle 7 (Porvoon moot-    kaansaamista Sköldvikin teollisuusalueelle tär-
7849: toritie) ja valtatielle 4 (Lahden moottoritie) sekä   keänä. Parhaillaan tutkitaan mahdollisuutta jär-
7850: näiden rinnakkaisteille. Sköldvikin päässä keski-     jestää varatie esim. rakentamalla teollisuus-
7851: määräinen liikenne on yli 1 000 raskasta ajoneu-      alueen läpi kulkevalta paikallistieltä 11749
7852: voaja yli 4 000 henkilöautoa vuorokaudessa.           (Nesteentie) yhteys Spjutsundin maantielle 1534.
7853:     Sköldvikin alueelle tarvittavan toisen tieyh-     Jos tällainen, vain noin 5 milj. mk maksava rat-
7854: teyden pääperusteena ovat turvallisuusnäkö koh-       kaisu osoittautuu mahdolliseksi, ryhdytään
7855: dat. Toista tieyhteyttä on perusteltu myös alueel-    hankkeen toteutukseen tähtäävään suunnitte-
7856: le syntyneellä ja suunnitellulla maankäytöllä. Ja-     luun ensi tilassa. Näin järjestyisi kysymyksessä
7857: lostamoalueen ja moottoritien väliselle alueelle       tarkoitettu varsinainen varatiekysymys. Muut
7858: on rakennettu mm. koko pääkaupunkiseutua               toivotut vaikutukset, kuten yleisen tien saaminen
7859: palveleva jätevesilietteen kompostointilaitos.         pois teollisuusalueen sisältä ja parempi yhteys
7860: Tämän laitoksen liikenneyhteydet on jouduttu           mainitulle kompostointialueelle, jäisivät tässä
7861: hoitamaan tilapäisillä yksityistiejärjestelyillä.      ratkaisussa myöhemmin tehtävien päätösten va-
7862:     Sköldvikin uudesta tieyhteydestä on Uuden-         raan.
7863: 
7864:      Helsingissä 26 päivänä kesäkuuta 1998
7865: 
7866:                                                                        Liikenneministeri Matti Aura
7867:                                             KK 806/1998 vp                                              3
7868: 
7869: 
7870: 
7871: 
7872:                                         Tili Riksdagens Talman
7873: 
7874:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Vid Nylands vägdistrikt har en generalpian för
7875: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           en ny vägförbindelse tili Sköldvik blivit fårdig
7876: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       redan 1996. Tili planeringsgruppen hörde även
7877: dagsman Tauno Pehkonen undertecknade spörs-           representanter för Borgå, Borgå landskommun,
7878: mål nr 806:                                           Sibbo, Helsingfors och Neste Oy. 1 planen stan-
7879:                                                       nade man för en vägnätslösning som i sin helhet
7880:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        kostar ungefår 50 miljoner mark. Dennya alter-
7881:        ta för att den nya alternativa vägen tili      nativa vägens första etapp föreslogs byggas väs-
7882:        Sköldvik skall placeras bland prioritera-      ter om järnvägen och beräknades kosta ca
7883:        de vägprojekt för att den i brådskande         25 miljoner mark.
7884:        ordning skall byggas och på så vis säkra          Projektet borde finansieras med medel för bas-
7885:        den regionala tryggheten i undantagstill-      väghållningen (mom. 31 .24.2 1). Finansieringen,
7886:        stånd?                                         som har sjunkit med ungefår en fjärdedel inom
7887:                                                       några år, gör det allt svårare att investera i bas-
7888:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         väghållningen. Den ovan nämnda alternativa
7889: anföra följande:                                      vägen tili Sköldvik får inte med nuvarande finan-
7890:                                                       siering plats i basväghållningsprogrammen för
7891:     Tili Sköldvik industriområde leder en enda        de närmaste åren. Därför har ingen slutgiltig
7892: allmän vägförbindelse, landsväg 148 tili Skava-       vägplan för denna alternativa väg gjorts upp.
7893: böle. Från landsväg 148 finns det en anslutning          Vägverket anser det ändå vara viktigt att byg-
7894: tili riksväg 7 (Borgå motorväg) och tili riksväg 4    ga en alternativ vägförbindelse tili industriområ-
7895: (Lahtis motorväg) samt tili deras parallellvägar.     det i Sköldvik. För närvarande undersöks möjlig-
7896: På sträckan vid Sköldvik är den genomsnittliga        heten att genomföra en alternativ väg t.ex. ge-
7897: trafiken drygt 1 000 tunga fordon och drygt 4 000     nom att från lokalväg 11749 (Nestevägen), som
7898: personbilar per dygn.                                 går genom industriområdet, bygga en förbindel-
7899:     Det viktigaste skälet tili att en andra vägför-   se tili landsväg 1534 i Spjutsund. Om en sådan
7900: bindelse till Sköldvik behövs utgörs av säkerhets-    lösning, som endast kostar ungefår 5 miljoner
7901: aspekter. En ny vägförbindelse har även motive-       mark, visar sig vara möjlig, påbörjas i första hand
7902: rats utgående från markplaneringen på området.        planeringen av projektet. På så sätt skulle den i
7903: På området mellan raffinaderiområdet och mo-          spörsmålet avsedda frågan om en alternativ väg
7904: torvägen har man bl.a. byggt en komposterings-        få sin lösning. Andra önskvärda verkningar, så-
7905: anläggning för avloppsslam. Anläggningen be-          som att få bort den allmänna vägen från industri-
7906:  tjänar hela huvudstadsregionen. Man har varit        området och att få en bättre förbindelse tili det
7907:  tvungen att ta hand om anläggningens trafikför-      nämnda kompostområdet, ingår inte i denna lös-
7908:  bindelser med hjälp av tilifålliga arrangemang,      ning. Beslut i anslutning tili dettakan fattas i ett
7909:  dvs. genom att använda privata vägar.                senare skede.
7910: 
7911:      Helsingforsden 26 juni 1998
7912: 
7913:                                                                           Trafikminister Matti Aura
7914:                                            KK 807/1998 vp
7915: 
7916: Kirjallinen kysymys 807
7917: 
7918: 
7919: 
7920: 
7921:                                   Pentti Tiusanen /vas: Ulkomaisen työvoiman käytöstä suomalaisilla
7922:                                      aluksilla
7923: 
7924: 
7925:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
7926: 
7927:    Julkisessa sanassa on toistuvasti käsitelty ul-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7928: komaisen työvoiman käyttöönottoa suomalaisil-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7929: la aluksilla. Merimies-Unionin taholta on kerrot-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7930: tu unionia painostetun niin liikenneministeriön      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7931: kuin Merenkulkuhallituksen toimesta. Painos-
7932: tuksen tarkoituksena on ollut saada Merimies-                  Ovatko liikenneministeriö tai Meren-
7933: Unioni hyväksymään ulkomaisen työvoiman                     kulkuhallitus painostaneet Merimies-
7934: käyttö suomalaisilla aluksilla.                             Unionia suostumaan ulkomaisen työvoi-
7935:     Liikenneministeri Aura on asian yhteydessä              man käyttöön suomalaisilla aluksilla, ja
7936: kertonut suomalaisille varustamoille tulossa ole-              mitä merkitsee käytännössä suomalai-
7937: vasta verohelpotuksesta,jolloin yhtiöveron sijas-           selle kauppalaivastolle suunniteltu ton-
7938: ta kauppalaivastolle esitetään niin sanottua ton-           nistovero?
7939: nistoveroa.
7940: 
7941:      Helsingissä 6 päivänä heinäkuuta 1998
7942: 
7943:                                          Pentti Tiusanen /vas
7944: 
7945: 
7946: 
7947: 
7948:  280043
7949: 2                                             KK 807/1998 vp
7950: 
7951: 
7952: 
7953: 
7954:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
7955: 
7956:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           den aluksiin verrattuna, koko suomalaisen me-
7957: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            renkulkuelinkeinon tulevaisuus on uhattuna.
7958: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen              Laadittujen selvitysten mukaan suomalaisten
7959: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu-         alusten kannattavuus varsinkin pienemmän las-
7960: sasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           tialustonniston puolella on viime aikoina voi-
7961: 807:                                                     makkaasti heikentynyt. Noin 4 500 dwt-koko-
7962:                                                          luokassa olevien lastialusten rahtitaso on viimek-
7963:            Ovatko liikenneministeriö tai Meren-          si kuluneiden viiden vuoden aikana laskenut noin
7964:         kulkuhallitus painostaneet Merimies-             30 %, kun taas alusten palkkakustannukset ovat
7965:         Unionia suostumaan ulkomaisen työvoi-            samanaikaisesti kohonneet noin 25 %. Syynä
7966:         man käyttöön suomalaisilla aluksilla, ja         rahtitason laskuun on se, että muun muassa enti-
7967:            mitä merkitsee käytännössä suomalai-          sen Neuvostoliiton hajoamisen myötä Suomen
7968:         selle kauppalaivastolle suunniteltu ton-         liikenteeseen on tullut entistä enemmän halpaa
7969:         nistovero?                                       ulkomaista tonnistoa ja tärkeimmissä kilpailija-
7970:                                                          maissa, kuten Saksassa, Hollannissa ja Norjassa,
7971:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             on toteutettu tehokkaita merenkulun edistämis-
7972: vasti seuraavaa:                                         toimenpiteitä, joiden ansiosta alukset pystyvät
7973:                                                          toimimaan huomattavasti alemmilla kustannuk-
7974:    Liikenneministeriö tai Merenkulkulaitos eivät         silla kuin suomalaiset alukset.
7975: ole painostaneet Suomen Merimies-Unionia                     Kilpailijamaiden aluksille on tyypillistä, että
7976: suostumaan ulkomaisen työvoiman käyttöön                 niillä käytetään joko pelkästään niin sanottua
7977: suomalaisilla aluksilla. Sen sijaan pitää paikkan-       halpatyövoimaa tai ns. sekamiehistöjä, joissa lä-
7978: sa, että kuluvan vuoden aikana käydyissä meren-          hinnä vain aluksen päällystö toimii länsieuroop-
7979: kulkupoliittisissa keskusteluissa on ollut esillä        palaisilla palkka- ja työehdoilla. Liikenneminis-
7980: myös ajatus, että kannattavuusongelmista kärsi-          teriön keväällä 1998 laatiman selvityksen mu-
7981: villä suomalaisilla lastialuksilla käytettäisiin osit-   kaan (Jäävahvistetun kuivalastialustonniston
7982: tain myös ulkomaista halvempaa työvoimaa.                säilyttämis- ja uusinvestointityöryhmä) pieneh-
7983: Tähän antaisi mahdollisuuden laki ulkomaanlii-           kön suomalaisen lastialuksen, joka työllistää
7984: kenteen kauppa-alusluettelosta (1707/199l),jon-          vuodessa noin 18 merenkulkijaa, miehityskus-
7985: ka nojalla valtion varoista maksetaan vuosittain         tannukset ovat noin 3,1 milj. markkaa vuodessa
7986: runsaat 100 milj. markkaa suoraa tukea varusta-          sen jälkeen, kun kustannuksista on vähennetty
7987: moille. Tuen avulla suomalaisten merenkulkijoi-          ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta an-
7988: den työpaikat on voitu säilyttää.                        netun lain nojalla maksettava valtiontuki. Kil-
7989:     Käydyissä keskusteluissa liikenneministeriö          pailevien ulkomaisten alusten kohdalla vastaa-
7990: on lähtenyt siitä, että mahdollisen ulkomaisen           vat kustannukset ovat noin 2 milj. markkaa vuo-
7991: työvoiman osittaiseen käyttöön siirtyminen ei            dessa taijopa senkin alle. Näin ollen suomalaisen
7992: saisi johtaa nykyisten suomalaisten merenkulki-          aluksen kustannuksia tulisi voida alentaa aina-
7993: joiden irtisanomisiin. Ministeriön mielestä seka-        kin noin 1 milj. markkaa vuodessa, jotta se olisi
7994: miehistöjen käyttö voisi tulla kysymykseen niissä        miehityskustannuksiltaan        kilpailukykyinen.
7995: tapauksissa, joissa alus on kustannussyistä ulos-        Edellä mainitun työryhmän selvityksen mukaan
7996: liputusuhan alaisena tai jos uudisrakennuksen            edes valtiontuen lisääminen ei riittäisi tähän,
7997: rekisteröinti Suomeen ei muuten olisi mahdollis-         vaan samanaikaisesti aluksella tulisi siirtyä osit-
7998: ta. Liikenneministeriö korostaa, että kysymys on         taiseen sekamiehistön käyttöön.
7999: puhtaasti merenkulkualan työmarkkinaosa-                     Tonnistovero on ns. mukavuuslippumaissa
8000: puolten välinen, eikä ministeriö painosta Unio-          perinteisesti sovellettu käytäntö, johon Euroo-
8001: nia tähän. Kuitenkin on syytä todeta, että jos           pan maista Kreikka, Hollanti ja Norja ovat siir-
8002: suomalaiset alukset eivät voi toimia kustannuk-          tyneet. Myös Saksassa on tehty päätös tonnisto-
8003: siltaan kilpailukykyisin ehdoin muiden EU-mai-           veroon siirtymisestä 1.1.1999lukien, ja tiettäväs-
8004:                                           KK 807/1998 vp                                           3
8005: 
8006: ti asiaa harkitaan eräissä muissakin Euroopan       vissä, että suomalaiset varustamot siirtävät toi-
8007: maissa. Tonnistovero on aluksen kokoon perus-       mintojaan johonkin sellaiseen maahan, esimer-
8008: tuva vuotuinen maksu, jolla on korvattu varusta-    kiksi Saksaan, Hollantiin tai Norjaan, missä ne
8009: mon perinteinen yhtiövero. Hollannissa ja Nor-      välttyvät maksamasta normaalia yhtiöveroa ja
8010: jassa kokemukset tonnistoveroon siirtymisestä       missä muutoinkin on suotuisammat kilpailuedel-
8011: ovat olleet varustamoelinkeinon kehityksen kan-     lytykset.
8012: nalta varsin myönteisiä. Alusten lukumäärä ja          Suomalaiset varustamot maksavat vuosittain
8013: työpaikat ovat välittömästi lisääntyneet.           runsaat 100 miljoonaa markkaa yhtiöveroa.
8014:     Hallitusohjelman mukaan suomalaisen me-         Käytännössä tämä summajakaantuu muutaman
8015: renkulkuelinkeinon toimintaedellytyksiä tue-        harvan hyvin kannattavan varustamon osalle.
8016: taan kansainvälisesti hyväksyttävillä menettely-    Sen sijaan heikosti kannattavien varustamojen
8017: tavoilla. Suomalaisille varustamoille olisi siten   kohdalla tonnistoverolla ei olisi välittömiä vai-
8018: luotava kilpailijamaita vastaavat toimintaedelly-   kutuksia toiminnan kannattavuuteen. Pitemmäl-
8019:  tykset. Näin ollen myös Suomessa olisi tarpeen     lä aikavälillä tonnistovero kuitenkin loisi hyvät
8020: ottaa käyttöön tonnistoverojärjestelmä. Jos näin    edellytykset aluskannan uusimiselle ja työpaik-
8021: ei menetellä eikä kilpailuedellytyksiä yhdenmu-     kojen luomiselle suomalaisille merenkulkijoille.
8022:  kaisteta muiden EU-maiden kanssa, on pelättä-
8023: 
8024:      Helsingissä 28 päivänä heinäkuuta 1998
8025: 
8026:                                                                     Liikenneministeri Matti Aura
8027: 4                                            KK 807/1998 vp
8028: 
8029: 
8030: 
8031: 
8032:                                          Tili Riksdagens Talman
8033: 
8034:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            dernajämfört med fartyg från andra EU-länder,
8035: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande            är hela den finländska sjöfartsnäringens framtid
8036: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        hotad.
8037: dagsman Pentti Tiusanen undertecknade spörs-               Enligt de utredningar som gjorts har de finska
8038: må1 nr 807:                                            fartygens lönsamhet och framför allt lönsamhe-
8039:                                                        ten på småtonnagesidan på senaste tiden sjunkit
8040:           Har trafikministeriet eller Sjöfartssty-     kraftigt. Fraktnivån för lastfartyg i storleksklas-
8041:        re1sen utövat påtryckning för att få Fin-       sen ca 4 500 dwt har under de senaste fem åren
8042:        1ands Sjömans-Union rf att gå med på att        sjunkit med ca 30 % samtidigt som kostnaderna
8043:        använda utländsk arbetskraft på finska          för fartygens bemanning stigit med ca 25 %. Or-
8044:        fartyg och                                      saken tili fraktnivåns nedgång är att bl.a. i och
8045:           vad innebär den tonnageskatt i prakti-       med upplösningen av det forna Sovjetunionen
8046:        ken som p1anerats för Finlands handels-         har trafiken hos oss i hög grad utökats med
8047:        flotta?                                         billigare utländskt tonnage och i de viktigaste
8048:                                                        konkurrentländerna, såsom i Tyskland, Holland
8049:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt          och Norge, har man vidtagit effektiva åtgärder
8050: anföra följande:                                       för främjande av sjöfarten, och tack vare dessa
8051:                                                        insatser kan fartygen trafikera märkbart förmån-
8052:    Trafikministeriet eller Sjöfartsverket har inte     ligare än de finska fartygen.
8053: utövat påtryckning på Finlands Sjömans-Union               Typiskt för konkurrentländernas fartyg är att
8054: rf för att få dem att gå med på att använda            man på dem använder antingen enbart s.k. billig
8055: utländsk arbetskraft på finska fartyg. Det stäm-       arbetskraft eller s.k. blandbesättningar inom vil-
8056: mer däremot att det i de sjöfartpolitiska diskus-      ka i första hand endast fartygsbefålet arbetar på
8057: sioner som förts under det gångna året förts fram      västeuropeiska löne- och arbetsvillkor. Enligt
8058: en ide om att man t.ex. de1vis också kunde använ-      den utredning som trafikministeriet gjorde våren
8059: da billigare utländsk arbetskraft på de finska         1998 (Arbetsgruppen för bevarande och nyinves-
8060: lastfartyg som har prob1em med lönsamheten.            tering av isförstärkt torrlasttonnage) är beman-
8061: Lagen om en förteckning över handelsfartyg i           ningskostnaderna för ett litet finskt lastfartyg,
8062: utrikesfart (1707/1991 ), med stöd av viiken det av    som sysselsätter ca 18 sjöfarare per år, ca 3,1 milj.
8063: statsmede1 år1igen utbetalas drygt 100 milj. mk i      mk årligen när det statsstöd som utbetalas med
8064: direkt stöd tili rederierna, skulle möjliggöra det-    stöd av lagen om en förteckning över handelsfar-
8065: ta. Med hjälp av stödet har man kunnat bevara de       tyg i utrikesfart dragits av från kostnaderna. 1
8066: finländska sjöfararnas arbetsplatser.                  fråga om de konkurrerande utländska fartygen
8067:    1 de diskussioner som förts har trafikministe-      är motsvarande kostnader ca 2 milj. mk per år
8068: riet utgått från att övergången tili att eventuellt    eller t.o.m under det. Sålunda borde man kunna
8069: rekrytera en viss andel utländsk arbetskraft inte      sänka kostnaderna för finska fartyg med minst ca
8070: borde få leda tili att de nuvarande finländska         1 milj. mk per år för att de skulle vara konkur-
8071: sjöfararna blir uppsagda. Enligt ministeriet kun-      renskraftiga vad bemanningskostnaderna be-
8072: de användandet av en blandbesättning komma i           träffar. Enligt ovan nämnda arbetsgrupps utred-
8073: fråga i sådana fall där fartyget på grund av kost-     ning skulle inte ensen ökning av statsstödet vara
8074: nadsskäl hotas av utflaggning eller om det inte        tillräckligt för detta ändamål, utan samtidigt
8075: annars vore möjligt att registrera ett nytt fartyg i   borde man på fartyget övergå till att delvis an-
8076: Finland. Trafikministeriet betonar att frågan av-      vända blandbesättning.
8077: görs mellan arbetsmarknadsparterna inom sjö-               1 de s.k. bekvämlighetsflaggländerna har man
8078: fartsbranschen och att ministeriet inte pressar på     traditionellt tillämpat en praxis till viiken Grek-
8079: Unionen i saken. Det är dock skäl att konstatera       land, Holland och Norge av de europeiska län-
8080: att om finska fartyg inte kan hållas i trafik på       derna har övergått. Också i Tyskland har man
8081: konkurrenskraftiga villkor med tanke på kostna-        beslutat att övergå tili tonnageskatt fr.o.m. den 1
8082:                                           KK 807/1998 vp                                            5
8083: 
8084: januari 1999 och veterligen finns motsvarande       sättningarna inte förenhetligas med de övriga
8085: p1aner också i vissa andra europeiska länder.       EU-ländernas konkurrensförutsättningar, finns
8086: Tonnageskatten är en årlig avgift som grundar       det risk för att de finländska rederierna flyttar
8087: sig på fartygets storlek och genom viiken man       över sin verksamhet tili något sådant land, t.ex.
8088: kompenserat den traditionella bolagsskatt som       Tyskland, Holland eller Norge, där de slipper
8089: rederierna betalar. 1 Holland och Norge har erfa-   betala normal bolagsskatt och där konkurrens-
8090:  renheterna av övergången tili tonnageskatt varit   förutsättningarna också annars är gynnsamma-
8091:  mycket positiva med tanke på utvecklingen av       re.
8092:  rederinäringen. Antalet fartyg och arbetsplatser       De finländska rederierna betalar årligen drygt
8093:  har ökat omedelbart.                               l 00 milj. mk i bolagsskatt. 1 praktiken fördelar
8094:     Enligt regeringsprogrammet stöds den fin-       sig denna summa på ett fåtal mycket lönande
8095:  ländska sjöfartsnäringens verksamhetsbetingel-     rederier. 1 fråga om rederier med dålig lönsamhet
8096:  ser med internationellt godtagbara förfarings-     skulle tonnageskatten inte ha några direkta verk-
8097:  sätt. De finländska rederierna borde därmed ges    ningar på verksamhetens lönsamhet. På längre
8098:  verksamhetsbetingelser som motsvarar dem som       sikt skulle tonnageskatten ändå skapa goda för-
8099:  finns i konkurrentländerna. Sålunda borde man      utsättningar för ett förnyat fartygsbestånd och
8100:  också i Finland ta i bruk ett tonnageskattesys-    för uppkomsten av nya arbetsplatser för finländ-
8101:  tem. Om det inte sker och om konkurrensförut-      ska sjöfarare.
8102: 
8103:      Helsingfors den 28 juli 1998
8104: 
8105:                                                                        Trafikminister Matti Aura
8106:                                            KK 808/1998 vp
8107: 
8108: 
8109: Kirjallinen kysymys 808
8110: 
8111: 
8112: 
8113: 
8114:                                   Mikko Elo /sd: Pori Jazzin valtionavun lisäämisestä
8115: 
8116: 
8117: 
8118:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
8119: 
8120:    Porin jazzfestivaalilla on pitkät perinteet ja    ministeriöitä saama valtionapu on vain kolme
8121: viime vuosina se on entisestään vahvistanut ase-     markkaa kävijää kohden, kun esimerkiksi Sa-
8122: miaan eräänä Suomen merkittävimmistä kult-           vonlinnan oopperajuhlien osalta vastaava mark-
8123: tuuritapahtumista. Porin jazzfestivaali tunne-       kamäärä on lähes kaksikymmenkertainen, eli 58
8124: taan myös laajalti maamme rajojen ulkopuolella,      markkaa kävijää kohden, Kuhmon kamarimu-
8125: ja voidaan väittää, että Porin jazztapahtumana       siikkijuhlilla 50 markkaaja Kuopio tanssii ja soi
8126: on kansainvälisestikin huomattava asema jazz-        -festivaaleilla 20 markkaa.
8127: väen keskuudessa.                                       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8128:    Kuitenkaan Porin jazzfestivaalin vahvistunut      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8129: kansallinen ja kansainvälinen asema ei ole heijas-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8130: tunut valtiovallan suhtautumisessa. Tämä näkyy       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8131: erityisesti siinä, miten valtio tukee maamme eri-
8132: laisia kulttuuritapahtumia. Pori Jazz saa valtion-             Aikooko Hallitus lisätä Pori Jazzin
8133:  apua vain 450 000 markkaa vuodessa. Niinpä                 saamaa valtionapua oleellisesti nykyisel-
8134: Taloustutkimuksen mukaan Pori Jazzin opetus-                tä tasolta?
8135: 
8136:      Helsingissä 15 päivänä heinäkuuta 1998
8137: 
8138:                                             Mikko Elo /sd
8139: 
8140: 
8141: 
8142: 
8143:  280043
8144: 2                                        KK 808/1998 vp
8145: 
8146: 
8147: 
8148: 
8149:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
8150: 
8151:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      nettiin 84 tapahtumalle. Pori Jazzin saama tuki
8152: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       450 000 mk oli kuudenneksi suurin ja se oli asias-
8153: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     ta ministeriölle esityksen tekevän taiteen keskus-
8154: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko          toimikunnan esityksen mukainen.
8155: Elon näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           Valtion tuen mitoituksessa lähtökohtana on
8156: 808:                                                tapahtuman taiteellinen taso. Valtion tuki on
8157:                                                     luonteeltaan tappiontakuu, jolloin tukea mitoi-
8158:           Aikooko Hallitus lisätä Pori Jazzin       tettaessa arvioitu tuen tarve on keskeinen lähtö-
8159:        saamaa valtionapua oleellisesti nykyisel-    kohta. Eri festivaalien mahdollisuudet pääsylip-
8160:        tä tasolta?                                  putulojen hankintaan poikkeavat toisistaan suu-
8161:                                                     resti. Eri taiteenaloilla tuotantokustannukset
8162:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        poikkeavat toisistaan huomattavasti, mikä niin
8163: vasti seuraavaa:                                    ikään vaikuttaa olennaisesti tuen tarpeen mitoi-
8164:                                                     tukseen. Opetusministeriö pitää myös tärkeänä,
8165:     Porin jazzfestivaali on maamme kulttuurike-     että kulttuuritapahtumiajärjestetään eri puolilla
8166: sän merkittävimpiä musiikkifestivaaleja ja suuri,   maata. Koska mahdollisuudet saada tapahtumil-
8167: kiinnostava ja kansainvälisestikin arvostettu       le paikallista ja alueellista tukea vaihtelevat ja
8168: jazzfestivaali. Festivaaleilla on vuosien mittaan   koska maan eri osien väestöpohjan erilaisuuden
8169: esiintyneet nykyjazzin huippumuusikot sekä yh-      johdosta myös mahdollisuudet saada yleisöä ja
8170: tyeinä että solisteina. Pori Jazzin musiikillinen   lipputuloja eroavat, on myös tällaiset seikat otet-
8171: ohjelmisto on ollut korkealuokkaista, mutta sa-     tava tuen tarvetta mitoitettaessa huomioon. Täs-
8172: malla niin laaja-alaista, että se on vetänyt myös   tä syystä ei ole katsottu mahdolliseksi tukea festi-
8173: laajat yleisöjoukot Poriin kesä kesän jälkeen,      vaaleja suoraan minkään mekaanisen kriteerin
8174: tänä kesänä jo 33. kerran. Porissa on jazzien       mukaan vaan harkinnalla, jossa erilaiset tuen
8175: aikaan ainutlaatuinen tunnelma. On ollut erityi-    tarpeeseen vaikuttavat tekijät punnitaan yhdes-
8176:  sen arvokasta, että Porin kaupunki on tukenut       sä. Festivaalien suunnittelu tulee myös suorittaa
8177: tapahtumaa tukemalla festivaaleja suoraan ta-        budjettivuotta pitemmällä tähtäimellä. Siitä
8178:  loudellisesti ja luomalla tapahtuman tilaisuuk-     syystä nopeat ja voimakkaat muutokset tuen
8179:  siin soveltuvia, yleisön viihtyvyyden takaavia      määrissä johtaisivat monet festivaalit kohtuutto-
8180:  esiintymispaikkoja.                                 miin vaikeuksiin.
8181:     Opetusministeriö on mahdollisuuksiensa mu-          Pori Jazz on taiteellisen tasonsa ja yleisömää-
8182:  kaan pyrkinyt omalta osaltaan tukemaan erilais-     ränsä suhteen tärkeimpiä kulttuuripahtumia
8183:  ten kulttuuritapahtumien toimintaa. Kuluvana        Suomessa. Opetusministeriö tulee tulevaisuudes-
8184:  vuonna tarkoitukseen oli varattu kaikkiaan 16       sakin tukemaan tapahtuman järjestämistä mah-
8185:  milj. markkaa. Tästä määrärahasta haki avustus-     dollisuuksiensa mukaan.
8186:  ta kaikkiaan 127 tapahtumaa,joista tukea myön-
8187: 
8188:      Helsingissä 28 päivänä heinäkuuta 1998
8189: 
8190:                                                                          Ministeri Claes Andersson
8191:                                              KK 808/1998 vp                                                 3
8192: 
8193: 
8194: 
8195: 
8196:                                           Tili Riksdagens Talman
8197: 
8198:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             och överensstämde med det förslag som central-
8199: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande             kommissionen för konst framlagt för ministeriet
8200: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-         i detta ärende.
8201: dagsman Mikko Elo undertecknade spörsmål nr                 Utgångspunkten vid dimensioneringen av sta-
8202: 808:                                                    tens stöd är evenemangens konstnärliga nivå.
8203:                                                         Statens stöd har karaktären av en förlustgaranti,
8204:           A vser Regeringen att väsentligt öka          varvid det uppskattade behovet av stöd utgör en
8205:        statsbidraget tili Pori Jazz jämfört med         central utgångspunkt vid dimensioneringen. De
8206:        nuläget?                                         olika festivalernas möjligheter tili biljettintäkter
8207:                                                         varierar mycket. Produktionskostnaderna inom
8208:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           olika konstgrenar skiljer sig avsevärt från varan-
8209: anföra följande:                                        dra, vilket också väsentligt inverkar på dimensio-
8210:                                                         neringen av behovet av stöd. Undervisningsmi-
8211:     Pori Jazz är en av de mest betydande musikfes-      nisteriet finner det också viktigt att kulturevene-
8212: tivalerna under Finlands kultursommar och en            mang ordnas på olika håll i landet. Eftersom
8213: stor, intressant och även internationellt uppskat-      möjligheterna att få lokalt och regionalt stöd för
8214: tadjazzfestival. Under årens lopp har toppmusi-         evenemangen varierar och eftersom möjligheter-
8215: ker inom modernjazz, både ensembler och solis-          na tili publik och biljettintäkter varierar tili följd
8216: ter, uppträtt på festivalen. Det musikaliska pro-       av skiftande befolkningsunderlag i landets olika
8217: gramutbudet under Pori Jazz har hållit hög klass        delar, måste också sådana omständigheter beak-
8218: och har samtidigt varit så brett att det lockat         tas när behovet a v stöd dimensioneras. Av denna
8219: stora publikskaror tili Björneborg sommar efter         anledning har det inte ansetts möjligt att under-
8220: sommar, i år redan för 33:e gången. Stämningen          stöda festivaler direkt enligt något mekaniskt
8221: i Björneborg under festivalen är unik. Det har          kriterium utan enligt prövning där de olika fakto-
8222: varit särskilt värdefullt att Björneborgs stad har      rer som inverkar på behovet av stöd bedöms
8223: stött evenemanget genom direkta ekonomiska              tillsammans. Planeringen av festivalerna måste
8224:  understöd och genom att tilihandahålla lämpliga        också göras på längre sikt än enbart för budget-
8225:  platser för artisterna att uppträda där också pub-     året. Snabba och kraftiga ändringar i stödbelop-
8226:  liken kan trivas.                                      pen skulle försätta många festivaler i oskäliga
8227:     Undervisningsministeriet har i mån av möjlig-       svårigheter.
8228:  het försökt understöda olika kulturevenemang.              Pori Jazz är en av de viktigaste kulturevene-
8229:  Under innevarande år hade det reserverats totalt       mangen i Finland när det gäller den konstnärliga
8230:   16 milj. mark för ändamålet. Sammanlagt 127           nivån och publikvolymen. Undervisningsminis-
8231:  evenemang ansökte om understöd av detta an-            teriet kommer också i framtiden att understöda
8232:  slag och 84 a v dem beviljades understöd. Det stöd     evenemanget i mån av möjlighet.
8233:  Pori Jazz fick, 450 000 mark, var det sjätte största
8234: 
8235:       Helsingfors den 28 juli 1998
8236: 
8237:                                                                               Minister Claes Andersson
8238:                                             KK 809/1998 vp
8239: 
8240: Kirjallinen kysymys 809
8241: 
8242: 
8243: 
8244: 
8245:                                    Maria Kaisa Aula /kesk: Työttömien vapaapalokuntalaisten kan-
8246:                                         nustamisesta palokunnan toimintaan
8247: 
8248:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
8249: 
8250:     Suurimmassa osassa Suomen kunnista palo-           maksamisesta vuodelta 1997, koska he eivät ol-
8251: ja pelastustointa hoitavat puolivakinaiset tai va-     leet saaneet oikeaa tietoa suojaosuuden poistu-
8252: paaehtoiset palokunnat. Palokuntatyötä näissä          misestaja siitä, että pienet palokuntakorvaukset-
8253: ei yleensä tehdä ansaitsemistarkoituksessa, vaan       kin on työttömyyskassalle ilmoitettava.
8254: toiminnan perusmotiivina on palokuntaperin-               Työttömät palokuntalaiset kokevat nämä
8255: teeseen kuuluva halu auttaa hädässä olevaa lä-         "rangaistukset" päivärahojen viivytyksineen ja
8256: himmäistä. Yhdistyksillä on myös laajaa nuori-         paperisotineen epäoikeudenmukaisiksi. Usein
8257: so-, nais- ja valistustoimintaa. Vapaaehtoisille       nämä työtehtävät eivät myöskään kartuta työs-
8258: palokuntalaisille maksettavat korvaukset ovat          säoloehtoa, koska ne kestävät vain muutamia
8259: pieniä. Ne ovat yleensä muutamia satoja mark-          tunteja viikossa. Sovitteluprosentin lievennys ei
8260: koja kuukaudessa riippuen tietysti hälytysten lu-      myöskään ole auttanut tätä ongelmaa, koska
8261: kumäärästä alueella.                                   ansiot ovat pieniä.
8262:      Pohjois- ja Itä-Suomessa useissa kunnissa on          Paikallisilta vpk-vetäjiltä saadun tiedon mu-
8263:  työttömyysaste edelleen korkea. Vpk-laisista          kaan työttömien motivaatio palokuntatoimin-
8264:  10---40 prosenttia on työttömiä paikkakunnasta        taan osallistumiseen on laskenut. Työttömyys-
8265:  riippuen. Työttömille osallistuminen vapaapalo-       turvauudistus ei ole ollut tältä kohtaa työttömien
8266:  kuntatoimintaan onkin erittäin mielekästä myös        kannalta käytännössä kannustava vaan päin
8267:  henkisesti.                                           vastoin passivoiva.
8268:      Vuoden 1997 alusta tehty työttömyysturva-             Näistä syistä puolivakinaiseen tai vapaaehtoi-
8269:  uudistus on kuitenkin hankaloittanut työttömien       seen palokuntaan perustuvien kuntien palo- ja
8270:  osallistumista vpk-toimintaan. Uudistuksessa          pelastustoimi on vaikeutunut. Asialla on erityi-
8271:  poistettiin, hallituksen esitykseen perustuen, va-    sen suuri merkitys Pohjois-Suomessa. Työssä
8272:  paasti ansaittava 750 markan suojaosuus. Kaikki       käyvät palokuntalaiset puolestaan ovat leipä-
8273:  pienetkin tulot otetaan huomioon ns. sovitelluo       työnsä kanssa entistä kiireisempiä, joten heidän-
8274:  työttömyyspäivärahan määrittämisessä, kun             kin saamisensa mukaan hälytyksiin päiväsai-
8275:  aiemmin työtön saattoi ansaita tuon 750 mark-         kaan on hankalampaa kuin ennen.
8276:  kaa kuukaudessa ilman, että sitä tarvitsi ilmoit-         Oulun läänin pelastusliitto on kirjelmöinyt
8277:  taa kassalle tai Kelalle.                             asiasta jo yli vuosi sitten työministeriölle sekä
8278:      Suojaosuuden poistamisesta aiheutuu vpk-          tämän vuoden alussa sisäasiainministeriölle,
8279:   toimintaan sekä palokunnille työnantajina että        mutta ongelmaan ei ole tullut korjausta. Ongel-
8280:   etenkin työttömille palokuntalaisille runsaasti       man korjaamiseksi työttömyysturvan sovitelluo
8281:   "paperisotaa" ja muuta hankaluutta. Työttö-          päivärahan ns. suojaosuus tulisi yleisesti palaut-
8282:   myyskassalle on toimitettava palkkatodistukset        taa tai sitten palokuntakorvaukset pitäisi va-
8283:   muutaman sadan markan tuloista kuukausittain.         pauttaa sovittelusta. Esimerkiksi Ranskassa
8284:   Asian käsittely työttömyyskassassa saattaa siir-      vpk-laisille maksettavat palkkiot on vapautettu
8285:   tää päivärahan maksua useitakin viikkoja. Se on      jopa verosta ja sosiaaliturvamaksuista, koska
8286:   toimeentuloriski pienillä päivärahoilla elävän        toiminta on nähty niin tärkeäksi.
8287:   kannalta. Lisäksi kassojen tulkinnat sovittelu-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäivä-
8288:   kausista vaihtelevat. Näistä ei työttömien ole       järjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esi-
8289:   aina helppo saada selkoa.                             tän kunnioittavasti valtioneuvoston asian-
8290:      Eräille palokuntalaisille on tullut myös ikäviä    omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan ky-
8291:   "mätkyjä" eli vaatimuksia päivärahan takaisin         symyksen:
8292:  280043
8293: 2                                          KK 809/1998 vp
8294: 
8295:          Onko Hallitus tietoinen siitä, että työt-             miten Hallitus aikoo korjata lainsää-
8296:       tömyysturvalainsäädäntöön tehdyt muu-                 däntöä niin, että työttömien osallistumis-
8297:       tokset ovat heikentäneet puolivakinai-                ta palokuntatoimintaan kannustetaan
8298:       seen tai vapaaehtoiseen palokuntaan tu-               eikä hankaloiteta?
8299:       keutuvien kuntien palo- ja pelastustoi-
8300:       men toimintavalmiutta, ja
8301: 
8302:     Helsingissä 15 päivänä heinäkuuta 1998
8303: 
8304:                                        Maria Kaisa Aula /kesk
8305:                                             KK 809/1998 vp                                               3
8306: 
8307: 
8308: 
8309: 
8310:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
8311: 
8312:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        551, 565 ja 694 vuodelta 1997 esitetyt vastaukset
8313: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         vastaavat osaltaan nyt esitettyyn kysymykseen ja
8314: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       selvittävät työttömyyspäivärahan ja ansiotulon
8315: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Maria            yhteensovituksen lähtökohtia ja valittujen rat-
8316: Kaisa Aulan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        kaisujen perusteita. Kysymys 565 on koskenut
8317: sen n:o 809:                                          vapaaehtoiseen palokuntatyöhön Osallistuvalle
8318:                                                       maksettavien korvausten vaikutusta työttö-
8319:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että työt-   myysturvaan. Kysymykseen 347 vuodelta 1998
8320:        tömyysturvalainsäädäntöön tehdyt muu-          annetussa vastauksessa on viimeksi selvitetty so-
8321:        tokset ovat heikentäneet puolivakinai-         vitellun päivärahan maksatukseen ja käsittelyai-
8322:        seen tai vapaaehtoiseen palokuntaan tu-        koihin liittyviä kysymyksiä.
8323:        keutuvien kuntien palo- ja pelastustoi-           Työttömyysturvan ja ansiotulon yhteensovi-
8324:        men toimintavalmiutta, ja                      tusta koskevien säännösten uudistamisen keskei-
8325:           miten Hallitus aikoo korjata lainsää-       nen lähtökohta kannustinvaikutuksen lisäämi-
8326:        däntöä niin, että työttömien osallistumis-     sen ohella oli saattaa erilaiset työstä saadut vero-
8327:        ta palokuntatoimintaan kannustetaan            tettavat ansiotulot keskenään samanlaiseen ase-
8328:        eikä hankaloiteta ?                            maan. Tämän seurauksena maksatusmenettely
8329:                                                       ja myös työttömyysturvan valvonta yksinker-
8330:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          taistuvat. Tämän peruslähtökohdan osalta ei
8331: vasti seuraavaa:                                      edelleenkään näyttäisi olevan tarvetta muutok-
8332:                                                       seen. Sellainen menettely,jossa verotettavia tulo-
8333:    Kysymys liittyy työttömyysturvan sovitellun        ja jätettäisiin sovittelussa huomioon ottamatta
8334: päivärahan sääntelyn muutokseen, joka tuli voi-       työn laadun tai työn tekemisen kohteen perus-
8335: maan vuoden 1997 alusta. Soviteltua päivärahaa        teella, olisi tämän tavoitteen vastaista ja saattaisi
8336: koskevia kirjallisia kysymyksiä on esitetty lukui-    itse asiassa lisätä niitä hallinnollisia ongelmia,
8337: sa määrä. Muun muassa kysymyksiin 237, 366,           joihin kysymyksessä viitataan.
8338: 
8339:      Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1998
8340: 
8341:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
8342: 4                                           KK 809/1998 vp
8343: 
8344: 
8345: 
8346: 
8347:                                         Tili Riksdagens Talman
8348: 
8349:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              besvarar delvis detta spörsmål och klargör ut-
8350: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande              gångspunkten för samordningen av arbetslös-
8351: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          hetsdagpenningen och förvärvsinkomsten och
8352: dagsman Maria Kaisa Aula undertecknade                   grunderna för valda lösningar. Spörsmål 565
8353: spörsmål nr 809:                                         gällde den verkning som ersättningarna för delta-
8354:                                                          gande i den frivilliga brandkårens arbete har på
8355:           Är Regeringen medveten om att änd-             utkomstskyddet för arbetslösa. 1 svaret på spörs-
8356:        ringarna i 1agstiftningen om utkomst-             mål 347 från 1998 har senast klarlagts frågor om
8357:        skydd för arbets1ösa har försvagat bered-         utbetalningen av och behandlingstiderna för den
8358:        skapen hos det kommuna1a brand- och               jämkade dagpenningen.
8359:        räddningsväsendet som stöder sig på den              En central utgångspunkt vid revideringen av
8360:        halvordinarie eller frivilliga brandkåren         bestämmelserna om samordning av utkomst-
8361:        och                                               skyddet för arbetslösa och förvärvsinkomsten
8362:           hur ämnar Regeringen ändra lagstift-           var förutom att utöka den sporrande effekten att
8363:        ningen så att arbetslösas deltagande i            ge olika slag av beskattningsbar inkomst av arbe-
8364:        brandkårernas verksamhet uppmuntras               te samma ställning. Tili följd av detta har utbetal-
8365:        och inte försvåras?                               ningsförfarandet och även tillsynen över ut-
8366:                                                          komstskyddet för arbetslösa förenklats. När det
8367:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            gäller denna grundläggande utgångspunkt ver-
8368: anföra följande:                                         kar det alltjämt inte finnas något behov av änd-
8369:                                                          ringar. Ett sådant förfarande enligt vilket man
8370:    Spörsmålet anknyter tili den ändring av lag-          när dagpenningenjämkas skulle låta bli att beak-
8371: stiftningen om den jämkade dagpenningen i an-            ta vissa beskattningsbara inkomster på grundval
8372: slutning tili utkomstskyddet för arbetslösa som          av arbetets art eller objektet för arbetet strider
8373: trädde i kraft vid ingången av 1997. Det har             mot detta mål och kunde i själva verket öka de
8374: ställts ett stort antal skriftliga spörsmål som gäl-     administrativa problem som man hänvisar till i
8375: ler den jämkade dagpenningen. Bl.a. svaren på            spörsmålet.
8376: spörsmål 237, 366, 551, 565 och 694 från 1997
8377: 
8378:      Helsingforsden 5 augusti 1998
8379: 
8380:                                                        Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
8381:                                            KK 810/1998 vp
8382: 
8383: Kirjallinen kysymys 810
8384: 
8385: 
8386: 
8387: 
8388:                                   Esko-Juhani Tennilä /va-r: Valtion tukeman asuntotuotannon kes-
8389:                                        kittämisestä
8390: 
8391: 
8392:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
8393: 
8394:    Hallituksessa asuntoasioista vastaava minis-       toisaalle, Helsingin seudulle, niitä pitää rakentaa
8395: teri Sinikka Mönkäre piti Napapiirin asuntomes-       nopeasti lisää.
8396: suilla Rovaniemellä 10.7.1998 kuulijoita ja koko         Muuttoliikettä aiheuttaa työttömyyserojen
8397: Lappia suuresti ällistyttäneen puheen. Ministeri      nopea kasvu. Kesäkuussa työttömyysaste
8398: näet julisti valtakunnallisten asuntomessujen         Uudellamaalla oli II %, koko maassa 12 %, mut-
8399: avauksessa, että käynnistynyt muuttoliike edel-       ta Lapissa yhä edelleen 22 %.
8400: lyttää "valtion tukeman uustuotannon keskittä-           Sen, mitä tarvittaisiin, on aluepolitiikkaa, sen
8401: mistä entistä selvemmin pääkaupunkiseudulle           palauttamista. Aluepolitiikkaa tehostamalla saa-
8402: sekä Turun, Tampereen ja Oulun seudulle".             daan työpaikkoja myös pahimman työttömyy-
8403:    Asuntomessujen avaaja siis tavallaan ilmoitti,     den alueelle ja näin voidaan estää pakkomuutot.
8404: että "tulkaapa katsomaan, tällaisia asuntoja Hel-     Asuntoministerin Rovaniemen-puheessa ei kui-
8405: singin seudulle tullaan myös valtion tuellajatkos-    tenkaan ollut vihjaustakaan tarpeesta ryhtyä
8406: sa rakentamaan ja paljon lisää".                      uudestaan harjoittamaan tehokasta aluepolitiik-
8407:    Asuntoasioista vastaava ministeri perusteli        kaa. Asuntoministeri päinvastoin perusteli asun-
8408: kannanottoaan sillä, että Suomessa on käynnissä       totuotannon keskittämistä Helsingin seudulle
8409: väestön raju alueellinen keskittyminen. Väestön       entistäkin enemmän sillä, että "muuttovoittoa ei
8410: lisäys pääkaupunkiseudulla onkin hyvin nopeaa,        synny ilman uusia asuntoja".
8411: Helsingin väestömäärä kasvoi vuonna 1997                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8412: 17 OOO:lla. Lappi sen sijaan menetti samana           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8413: vuonna väkeään yli tuhat henkeä, ja menettäjiä        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8414: vanhan läänijaon mukaan olivat myös Oulun,            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8415: Mikkelin, Kuopion, Pohjois-Karjalan ja Vaasan
8416: läänit.                                                         Vastaako asuntoasioista hoitavan mi-
8417:    Asuntoministeri sivuutti puheenvuorossaan                 nisterin Rovaniemellä 10.7.1998 esittämä
8418: kokonaan sen, että väestön keskittyminen tuot-               kannanotto siitä, että myös valtion tuke-
8419: taa kärjistyviä ongelmia niin muuton kohteena                ma asuntojen uustuotanto on tarpeellista
8420: olevalle muutamalle kaupungille kuin myös väes-              keskittää entistä selvemmin pääkaupun-
8421: töä menettäville alueille. Tulee myös jättimäisiä            kiseudulle ja muutamaan muuhun ns.
8422: turhia kustannuksia, kun yhtäälle jäävät tyhjil-             kasvukeskukseen koko hallituksen alue-
8423: leen asunnot, koulut ja muut palvelulaitokset ja             poliittista linjaa?
8424: 
8425:      Helsingissä 20 päivänä heinäkuuta 1998
8426: 
8427:                                       Esko-Juhani Tennilä /va-r
8428: 
8429: 
8430: 
8431: 
8432: 280043
8433: 2                                          KK 810/1998 vp
8434: 
8435: 
8436: 
8437: 
8438:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
8439: 
8440:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       hakijoiden tasa-arvoisuus tarkoittaa, että heidän
8441: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        mahdollisuutensa saada asunto valtion tukemas-
8442: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      ta asuntokannasta eivät riipu siitä, millä paikka-
8443: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-        kunnalla he asuntoa jonottavat. Arava- ja korko-
8444: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-        tukilainoitusta ei siis ole tarkoitettu maakunnille,
8445: myksen n:o 810:                                      kunnille tai rakentajille, vaan se on olemassa
8446:                                                      yksinomaan asunnontarvitsijoiden hyväksi.
8447:           Vastaako asuntoasioista hoitavan mi-           Asunto-olojen heikentäminen ei kuulu alue-
8448:        nisterin Rovaniemellä 10.7.1998 esittämä      politiikan välineistöön. Yksilötasolla olisikin
8449:        kannanotto siitä, että myös valtion tuke-     varmasti vaikeata ymmärtää sellaista politiik-
8450:        ma asuntojen uustuotanto on tarpeellista      kaa, joka rankaisisi asunnottomuudella henki-
8451:        keskittää entistä selvemmin pääkaupun-        löä,joka haluaa muuttaa säilyttääkseen tai hank-
8452:        kiseudulle ja muutamaan muuhun ns.            kiakseen itselleen työpaikan. Kansalaiset ratkai-
8453:        kasvukeskukseen koko hallituksen alue-        sevat itse, millä seudulla haluavat asua, ja yhteis-
8454:        poliittista linjaa?                           kunta tukee heitä tässä valinnassaan.
8455:                                                          Valtion tämän vuoden talousarviossa seloste-
8456:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         taan, että "yhteiskunnan tukema asuntojen uus-
8457: vasti seuraavaa:                                     tuotanto kohdeunetaan vain sellaisille alueille,
8458:                                                      joilla on kohtuuhintaisten asuntojen tarvetta ot-
8459:    Valtakunnallinen muuttoliike on viime vuosi-      taen huomioon alueen tuleva väestökehitys sekä
8460: na jälleen kasvanut. Sen keskeiset piirteet ovat     vapaarahoitteisten asuntojen hinta- ja vuokrata-
8461: muutto maaseudulta taajamiin ja maakunnalli-         se." Uustuotannon lainoituksen alueellisesta
8462: siin keskuksiin sekä näistä edelleen muutamille      kohdentamisesta todetaan, että "uustuotanto
8463: valtakunnallisille keskusalueille. Muuttoon ovat     suunnataan asuntomarkkinoita tasapainotta-
8464: erityisesti vaikuttaneet elinkeinorakenteen muu-     vasti erityisesti kasvukeskuksiin ja niiden työssä-
8465: tos ja työllisyyden koheneminen suurimmissa          käyntialueille". Vastaavansuuntaisia kannanot-
8466: väestö keskuksissa.                                  toja on sisältynyt talousarvioihin myös aiemmin.
8467:    Näin voimakas muuttoliike aiheuttaa lisäkus-      Tämä on siis hallituksen linja, jota kohtaan edus-
8468: tannuksia sekä yksityisille talouksille, kunnille    kunta ei ole huomauttanut talousarvion käsitte-
8469: että koko kansantaloudellekin. Toisaalta jää ai-     lyn yhteydessä.
8470: kaisempia investointeja vähäisemmälle käytölle,          Tavoitteena aravalainoituksen ja korkotuen
8471: toisaalta joudutaan rakentamaan kasvuseuduilla       ohjaamisessa on, että yhteiset resurssit saadaan
8472: asuntoja, palveluja ja infrastruktuuria uusille      pysyvään käyttöön. Ruotsissa on tänään useita
8473: asukkaille. Olisikin toivottavaa, että elinkeino-    kymmeniä tuhansia valtion tukemia asuntoja
8474: elämä voimistuisi nykyistä nopeammin etenkin         tyhjillään, mikä osoittaa, kuinka tärkeätä ja vai-
8475: niillä seuduilla, joilta työn puutteen vuoksi jou-   keaa uustuotannon oikea sijoitus on.
8476: dutaan muuttamaan pois. Tässä tarkoituksessa             Yksityiskohtaisesta arava- ja korkotukilainoi-
8477: hallitus on erityisesti keskittynyt työllisyyden     tuksen alueellisesta sijoittumisesta päättää Val-
8478: parantamiseen, mistä on myös näytettävissä           tion asuntorahasto, joka seuraa paikallistason
8479: merkittäviä tuloksia.                                asuntomarkkinoiden toimintaa, asunnonhaku-
8480:    Asunto- ja sosiaalipolitiikassa lähestymistapa    jonoja ja alueellisen kehittymisen trendejä. Sillä
8481: ei kuitenkaan ole makrotaloudellinen. Kansalai-      on epäkiitollinen tehtävä ennustaa asuntojen ky-
8482: sia autetaan ja tuetaan heidän omien olosuhteit-     syntää niiden koko tulevalle käyttöiälle. Asunto-
8483: tensa perusteella. Niinpä asunnonhakijan ongel-      rahasto valvoo myös hankkeiden kustannuksia
8484: miin pyritään löytämään ratkaisu aivan samalla       ja laatua, jotta uudet asunnot sopisivat kulloisil-
8485: tapaa riippumatta siitä, aiheuttaako se väestön      lekin paikallisille asuntomarkkinoille. Hintaval-
8486: keskittymistä vai ei. Tavoitteena oleva asunnon-     votun tuotannon ja edullisten aravavuokra-
8487:                                            KK 810/1998 vp                                              3
8488: 
8489: asuntojen tuottaminen vaikuttaa hillitsevästi        tion tukea ohjautuu myös niille seuduille, joilla ei
8490: myös paikkakunnan vapaarahoitteisen tuotan-          ole tarvetta uustuotantoon. Suurin osa valtion
8491: non hinta- ja vuokratasoon.                          asumiseen osoittamasta tuesta kohdistuu suo-
8492:    Valtion tuki rakentamiseen kohdistuu myös         raan saajaruokakunnille, ja sen osalta ei edes ole
8493: peruskorjaamiseen. Se puolestaan osoitetaan          mielekästä käsitellä tuen alueellista jakautumis-
8494: kohteille, joiden voidaan arvioida säilyvän asu-     ta.
8495: miskäytössä pitkällä aikavälillä. Tätä kautta vai-
8496: 
8497:      Helsingissä 4 päivänä elokuuta 1998
8498: 
8499:                                                                         Ministeri Sinikka Mönkäre
8500: 4                                            KK 810/1998 vp
8501: 
8502: 
8503: 
8504: 
8505:                                          Tili Riksdagens Talman
8506: 
8507:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       stödda bostadsbeståndet inte är beroende av pä
8508: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-         viiken ort de stär i bostadskö. Arava- och ränte-
8509: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       stödslänen är således inte avsedda för landska-
8510: man Esko-Juhani Tennilä undertecknade spörs-           pen, kommunerna eller byggarna, utan de finns
8511: mål nr 810:                                            uttryck1igen till för dem som behöver en bostad.
8512:                                                            Regionalpolitiken ämnar inte försämra bo-
8513:           Motsvarar det ställningstagande som          stadsförhällanden. På det individuella planet
8514:        ministern för bostadsfrågor framförde i         vore det säkert svärt att förstå en sädan politik
8515:        Rovaniemiden 10 ju1i 1998, dvs. att det är      som skulle innebära att en person som vill flytta
8516:        nödvändigt att koncentrera också den            för att bevara eller skaffa sig själv en arbetsplats
8517:        statsstödda nyproduktionen av bostäder          blir bostadslös. Medborgarna avgör själva var de
8518:        allt tydligare till huvudstadsregionen och      vill bo, och samhället stöder dem i detta vai.
8519:        några andra s.k. tillväxtcentra, hela reger-        1 statsbudgeten för detta år anförs att "sam-
8520:        ingens regionalpolitiska linje?                 hällets stöd till nyproduktion av bostäder riktas
8521:                                                        enbart tili sädana omräden där det finns ett be-
8522:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          hov av bostäder till rimligt pris. Den framtida
8523: anföra följande:                                       befolkningsutvecklingen i området bör ocksä be-
8524:                                                        aktas samt de fritt finansierade bostädernas pris-
8525:     Den riksomfattande flyttningsrörelsen har          och hyresnivä". När det gäller den regionala in-
8526: åter tilitagit under de senaste åren. Centrala drag    riktningen av långivningen för nyproduktion
8527: i den är att man flyttar från 1andsbygden till         sägs det att "nyproduktionen riktas sä att den har
8528: tätorter och landskapscentra och från dem vidare       en stabiliserande inverkan på bostadsmarknaden
8529: till vissa centrala områden i landet. Flyttningen      i synnerhet i tillväxtcentra och deras pendlingsre-
8530: har särskilt påverkats av att näringsstrukturen        gioner". Liknande ställningstaganden har ingätt
8531: förändrats och sysselsättningen ökat i de största      ocksä i tidigare budgeter. Detta är säledes reger-
8532: bosättningscentra.                                     ingens linje, som riksdagen inte har haft nägot att
8533:     En så stark flyttningsrörelse medför extra         anmärka pä i samband med budgetbehandling-
8534: kostnader såväl för privathushällen som för            en.
8535: kommunerna och hela samhällsekonomin. Å ena                Mälet när det gäller att styra aravalängivning-
8536: sidan blir tidigare investeringar mindre utnyttja-     en och räntestödet är att de gemensamma resur-
8537: de, å andra sidan måste bostäder, service och          serna kommer i permanent bruk. 1 Sverige finns
8538: infrastruktur byggas för de nya invänarna i till-      det i dag tiotals tusen tomma statsstödda bostä-
8539: växtregionerna. Det vore därför önskvärt att nä-       der, vilket visar hur viktigt och hur svärt det är att
8540: ringslivet skulle äterhämta sig snabbare än vad        förlägga nyproduktionen rätt.
8541: som nu är fallet, särskilt i de trakter där man pä         Det är Statens bostadsfond som beslutar om
8542: grund av brist på arbete är tvungen att flytta bort.   den regionala inriktningen av arava- och ränte-
8543: 1 det syftet har regeringen särskilt koncentrerat      stödslängivningen i detalj. Bostadsfonden iakttar
8544: sig på att förbättra sysselsättningen, och bety-       hur bostadsmarknaden fungerar pä det lokala
8545: dande resultat av dettakan pävisas.                    planet, hur långa köerna av bostadssökande är
8546:     1 bostads- och socialpoHtiken är infallsvinkeln    och vilka trenderna i den regionala utvecklingen
8547: dock inte makroekonomisk. Medborgarna ges              är. Bostadsfonden har den otacksamma uppgif-
8548: hjälp och stöd utgående frän deras egna förhäl-        ten att förutspå efterfrågan på bostäder under
8549: landen. Man försöker således finna en lösning på       hela den tid de används. Den övervakar också
8550: de bostadssökandes problem precis på samma             kostnaderna för och kvaliteten pä projekten för
8551: sätt oberoende av om det leder till koncentrering      att de nya bostäderna skall passa in på den aktu-
8552: av befolkningen eller inte. Den eftersträvade jäm-     ella lokala bostadsmarknaden. Den produktion
8553: likheten mellan de bostadssökande innebär att          som omfattas av prisövervakning och produk-
8554: deras möjlighet att få en bostad frän det stats-       tion av förmånliga aravahyresbostäder verkar
8555:                                              KK 810/1998 vp                                          5
8556: 
8557: dämpande också på pris- och hyresnivån för den         där det inte finns något behov av nyproduktion.
8558: fritt finansierade produktionen på orten.              Största delen av det stöd som staten anvisar för
8559:    Statens stöd för byggande gäller även grundlig      boendet riktas direkt på de hushåll som får stö-
8560: renovering. Sådant stöd anvisas för objekt som         det, och för dess vidkommande är det inte ens
8561: kan beräknas kvarstå som bostäder på lång sikt.        meningsfullt att behandla den regionala fördel-
8562: På så sätt styrs statens stöd också tili de regioner   ningen av stödet.
8563: 
8564:      Helsingfors den 4 augusti 1998
8565: 
8566:                                                                           Minister Sinikka Mönkäre
8567:                                            KK 811/1998 vp
8568: 
8569: Kirjallinen kysymys 811
8570: 
8571: 
8572: 
8573: 
8574:                                   Esko-Juhani Tennilä /va-r: Ajoksen väylän syventämisestä Kemissä
8575: 
8576: 
8577: 
8578:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
8579: 
8580:    Pohjoisessa Kemin-Tornion alueella on vah-           On olemassa tarve syventää Ajoksen väylä II
8581: va ulkomaanvientiä harjoittava teollisuuskeskit-     metrin kulkusyvyyteen; myös Veitsiluodon väy-
8582: tymä. Sen toimintaedellytysten ja myös Barent-       län syventämiseen on selvä tarve. Ajoksen väylän
8583: sin alueen luonnonvarojen tulevan hyödyntämi-        syventäminen tulee maksamaan valtion väylä-
8584: sen kannalta on välttämätöntä kehittää jatku-        työn osalta noin 12 miljoonaa markkaa ja sata-
8585: vasti meriyhteyksiä. Tämä tarkoittaa myös väyli-     manpitäjän osalta noin 9 miljoonaa markkaa.
8586: en syventämistä.                                        Kemin väylän syventäminen on merenkulku-
8587:     Kemissä toimii kaksi satamaa, Kemin kau-         laitoksen väyläohjelmassa, mutta se on sijoitettu
8588: pungin omistama Ajoksen satamaja Enson Veit-         vasta vuoden 2003 jälkeiseen vaiheeseen. Tämä ei
8589: siluodon satama. Kemiinjohtaa 10 metrin väylä        ole pohjoisen kannalta hyväksyttävää, koska se
8590: sekä mereltä että rannikkoa pitkin Oulusta. Väy-     voi johtaa pohjoisessa toimivien tuotantolaitos-
8591: lät yhtyvät Kemin kahden majakan pohjoispuo-         ten aseman heikkenemiseen ja Barentsin alueen
8592: lella, jostaväylä jatkuu 10 metrin kulk usyvyisenä   kuljetusmahdollisuuksien menettämiseen.
8593: Ajoksen satamaan. Siitä erkaneva Veitsiluodon           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8594:  väylä on pituudeltaan 16 kilometriä ja sen ruopa-   tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
8595:  tun väyläosuuden kulkusyvyys on 7 metriä.           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8596:     Kemin satamien ulkomaanliikenteen määrä          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8597:  vuonna 1997 oli noin 1,9 miljoonaa tonnia; tär-
8598:  keimmät vientitavarat olivat paperi, kartonki,                Miten Hallitus aikoo vaikuttaa siihen,
8599:  selluloosa, puutavara sekä teräs- ja kromituot-            että Ajoksen väylän syventäminen l.l
8600:  teet. Kemiin tuotiin mm. polttonestettä, raskas-           metriin saadaan käyntiin aiemmin kuin
8601:  mineraaleja ja raakapuuta.                                 Merenkulkulaitoksen väyläohjelmassa
8602:                                                             vuosiksi 1998-2007 esitetään?
8603: 
8604:       Helsingissä 20 päivänä heinäkuuta 1998
8605: 
8606:                                       Esko-Juhani Tennilä /va-r
8607: 
8608: 
8609: 
8610: 
8611:  280043
8612: 2                                          KK 811/1998 vp
8613: 
8614: 
8615: 
8616: 
8617:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
8618: 
8619:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        nen pohjoisten käytävien avautuminen sekä
8620: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         alueen mahdolliset tehdasinvestoinnit antavat
8621: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       Ajoksen satamalle nykyistä paremmat kilpailul-
8622: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-         liset lähtökohdat. Jos näillä alueilla tapahtuu
8623: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-         edistystä, on myös väylän kuljetustaloudellinen
8624: myksen n:o 811:                                       tarkastelu syytä uusia.
8625:                                                           Tällä hetkellä valtion talousarviossa meri-
8626:           Miten Hallitus aikoo vaikuttaa siihen,      väylille osoitettava rahoitus on supistunut niin
8627:        että Ajoksen väylän syventäminen 11            pieneksi, että pelkästään tämän rahoituksen
8628:        metriin saadaan käyntiin aiemmin kuin          puitteissa kaikkia Merenkulkulaitoksen väylä-
8629:        Merenkulkulaitoksen väyläohjelmassa            ohjelmaan 1998-2007 sisältyviä hankkeita ei ole
8630:        vuosiksi 1998-2007 esitetään?                  mahdollista toteuttaa eikä ainakaan ottaa väylä-
8631:                                                       ohjelmaan uusia hankkeita.
8632:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Tällä hetkellä Ajoksen väylän syventäminen ei
8633: vasti seuraavaa:                                      siis sisälly Merenkulkulaitoksen toimenpideoh-
8634:                                                       jelmiin, eikä tutkimuksia tai muita selvityksiä
8635:    Kemin Ajoksen satamaanjohtavan 10 metrin           väylän syventämiseksi ole käynnissä. Vuonna
8636: väylän syventäminen 11 metrin kulkusyvyyteen           1997 väylällä toteutettiin kuitenkin noin 2 mil-
8637: on ollut esillä väyläohjelman 1998-2007 laati-        joonan markan kunnossapitoruoppaus väylän
8638: misen yhteydessä. Tällöin selvitettiin sekä hank-     kulkusyvyyden palauttamiseksi 10 metriin.
8639: keen kuljetustaloudellista kannattavuutta että            Kemin Veitsiluodon sataman 7 metrin väylän
8640: teknisen toteutuksen kustannuksia. Syvennetys-        syventämisestä on Enso Oy tehnyt Merenkulku-
8641: tä väylästä hyötyisivät polttoaineiden ja teräs-       laitokselle esityksen ja esiselvitys hankkeen to-
8642: tuotteiden kuljetukset. Hankkeen kustannuksik-        teutusedellytyksistä on tekeillä. Merialueen poh-
8643: si arvioitiin valtion väylätöiden osalta noin 12      jatopografian johdosta syventämisen kustan-
8644: miljoonaa markkaa ja satamanpitäjän osalta 9           nukset näyttävät kuitenkin kohoavan huomatta-
8645: miljoonaa markkaa. Aluskustannuksissa saavu-           van korkeiksi. Kahdeksan metrin väylän ruop-
8646: tettavien säästöjen ei laskettu kattavan investoin-    pauskustannukset olisivat alustavan arvion mu-
8647: tikustannuksia ja hankkeen mahdollinen toteu-          kaan yli 50 miljoonaa markkaa, joten puhtaasti
8648: tus esitettiin ohjelmassa vuoden 2003 jälkeiselle      yhteiskuntataloudellisin perustein kannattavuu-
8649: jaksolle.                                              den osoittaminen hankkeelle saattaa olla vai-
8650:    Kuten väyläohjelmassa on todettu, mahdolli-         keaa.
8651: 
8652:      Helsingissä 6 päivänä elokuuta 1998
8653: 
8654:                                                                        Liikenneministeri Matti Aura
8655:                                            KK 811/1998 vp                                                3
8656: 
8657: 
8658: 
8659: 
8660:                                         Tili Riksdagens Talman
8661: 
8662:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           dorer samt eventuella regionala industriinveste-
8663: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande           ringar att ge Ajos hamn ett bättre utgångsläge i
8664: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-       konkurrensen än vad fallet är idag. Om framsteg
8665: dags1edamot Esko-Juhani Tennilä underteckna-          görs på dessa områden, är det även skä1 att ånyo
8666: de spörsmål nr 811 :                                  granska farledens transportekonomiska förut-
8667:                                                       sättningar.
8668:            Hur ämnar Regeringen påverka att ti-          För närvarande har den finansiering som i
8669:        digare än vad som föreslås i Sjöfartsver-      statsbudgeten anvisats sjöfarlederna minskat så
8670:        kets farledsprogram för åren 1998-2007         mycket att alla program i Sjöfartsverkets farleds-
8671:        in1eda arbetena för att fördjupa far1eden      program för åren 1998-2007 inte kan utföras
8672:        tili Ajos tili 11 meter?                       endast med stöd av denna allokering. Det finns
8673:                                                       heller ingen möjlighet att skriva in nya projekt i
8674:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         farledsprogrammet.
8675: anföra följande:                                         För närvarande ingår fördjupningen av far1e-
8676:                                                       den till Ajos alltså inte i Sjöfartsverkets åtgärds-
8677:    1 samband med uppgörandet av farledspro-           program, och inga undersökningar eller utred-
8678: grammet för åren 1998-2007 aktualiserades frå-        ningar pågår om en fördjupning av far1eden. År
8679: gan om en fördjupning av den lO meter djupa           1997 utfördes dock en underhållsmuddring av
8680: farleden tili Ajos hamn i Kemi tili ett seglations-   far1eden för att återställa seg1ationsdjupet i farle-
8681: djup på 11 meter. Då utreddes såväl projektets        den tilllO meter. Muddringen kostade 2 mi1j. mk.
8682: transportekonomiska lönsamhet som kostnader-             Enso Oy har tili Sjöfartsverket föres1agit en
8683: na för projektets tekniska utförande. En fördju-      fördjupning av den 7 meter djupa far1eden tili
8684: pad farled skulle gagna transporterna av bränsle      Veitsiluoto hamn i Kemi, och en pre1iminär ut-
8685: och stålprodukter. Kostnaderna har beräknats          redning om förutsättningarna att driva igenom
8686: uppgå tili 12 milj. mk för statens farledsarbeten     projektet pågår. P.g.a. sjöområdets bottentopo-
8687: och tili 9 milj. mk för hamnadministratören. De       grafi ser det dock ut som om kostnaderna skulle
8688: inbesparingar som kan göras i fartygskostnader        stiga tili ansen1iga be1opp. En1igt preliminära be-
8689: beräknades inte kunna täcka investeringskost-         räkningar skulle muddringskostnaderna för att
8690: naderna, och projektets eventuella utförande fö-      nå ett djup på åtta meter uppgå till över
8691: res1ogs i programmet förläggas tili perioden efter    50 milj. mk, varför det kan b1i svårt att motivera
8692: år 2003.                                              projektets lönsamhet av rent samhällsekonomis-
8693:    Såsom det konstaterats i far1edsprogrammet,        ka skäl.
8694:  kommer en eventuell öppning av nordiska korri-
8695: 
8696:      Helsingforsden 6 augusti 1998
8697: 
8698:                                                                            Trafikminister Matti Aura
8699:                                             KK 812/1998 vp
8700: 
8701: Kirjallinen kysymys 812
8702: 
8703: 
8704: 
8705: 
8706:                                    Esko-Juhani Tennilä /va-r: Omaishoidon tuen kehittämisestä
8707: 
8708: 
8709: 
8710:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
8711: 
8712:    Omaishoidon tukea on kehitetty vuonna 1993         kunnissa. Hoitajaa kohden käytetty tuki vuoden
8713: säädetyllä 1aillaja asetuksella osana sosiaalihuol-   aikana vaihteli 8 000 markasta 28 000 markkaan.
8714: toa. Tänä vuonna on tullut voimaan laki, jolla           Kun tuen taso vaihtelee merkittävästi jopa
8715: omaishoitajille turvataan oikeus pitää vähintään      naapurikunnissa, tuen saajat kokevat joutuvan-
8716: yksi vuorokausi vapaata kuukaudessa.                  sa epätasa-arvoisesti kohdelluiksi. Kansalaisten
8717:    Asetuksella määritelty omaishoidon tuen vä-        yhdenvertaisuus ei toteudu. Olisi perusteltua
8718: himmäismäärä on kuitenkin alhainen, ja siitäkin       edelleen kehittää omaishoidon tukea vahvista-
8719: on mahdollista poiketa alas päin. Kunnat voivat       malla sen lainsäädännöllistä perustaa, korotta-
8720: pitkälle itsenäisesti määritellä omaishoidon tuen     malla tuen vähimmäismäärää ja turvaamalla sille
8721: tason ja siitä mahdollisesti perittävien maksujen     riittävä rahoitus sosiaali- ja terveydenhuollon
8722: suuruuden. Siitä on ollut seurauksena, että tuen      valtionosuuksissa.
8723: taso vaihtelee tuntuvasti. Kun monien kuntien             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8724: talous on viime vuosina kiristynyt mm. valtion-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8725: osuuksien leikkausten vuoksi, myös omaishoi-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8726: don tuessa on yritetty saada aikaan "säästöjä",       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8727: vaikka omaishoito toisaalta nähdään vaihtoeh-
8728: tona kalliille laitoshoidolle.                                  Aikooko Hallitus kehittää omaishoi-
8729:    Stakesin tuottamasta tilastosta voidaan las-              don tukea mm. sen vähimmäismäärää
8730: kea, että esimerkiksi Lapin läänissä vuonna 1996             korottamalla, jotta kansalaisten yhden-
8731: omaishoidon tukeen käytetty rahamäärä vaihteli               vertaisuus maan eri osissa ja eri kunnissa
8732: 24 markasta 232 markkaan asukasta kohden eri                 toteutuisi?
8733: 
8734:      Helsingissä 20 päivänä heinäkuuta 1998
8735: 
8736:                                       Esko-Juhani Tennilä /va-r
8737: 
8738: 
8739: 
8740: 
8741: 280043
8742: 2                                          KK 812/1998 vp
8743: 
8744: 
8745: 
8746: 
8747:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
8748: 
8749:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       palkkion maksaminen ja hoitopaikalle asetetta-
8750: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        vat vaatimukset.
8751: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Sopimukseen liittyvässä palvelu- ja hoito-
8752: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-        suunnitelmassa edellytetään määriteltäväksi
8753: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-        myös hoidettavan kannalta välttämättömien so-
8754: myksen n:o 812:                                      siaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämi-
8755:                                                      nen. Lisäksi palvelu- ja hoitosuunnitelmasta tu-
8756:           Aikooko Hallitus kehittää omaishoi-        lee ilmetä, miten hoidettavan hoito suunnitellaan
8757:        don tukea mm. sen vähimmäismäärää             järjestettäväksi hoitajan vapaan tai muun poissa-
8758:        korottamalla, jotta kansalaisten yhden-       olon aikana (sosiaalihuoltolain 1365/1992 muu-
8759:        vertaisuus maan eri osissa ja eri kunnissa    tos 27 b §, uusi 2 momentti).
8760:        toteutuisi?                                      Omaishoidon tukea koskevan asetuksen
8761:                                                      7 §:ssä määritellään alin hoitopalkkio, joka vuo-
8762:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         desta 1997 on 1 135,14 markkaa kuukaudessa.
8763: vasti seuraavaa:                                     Alinta hoitopalkkiota tarkistetaan kalenterivuo-
8764:                                                      sittain sen palkkaindeksiluvun mukaan, joka
8765:     Omaishoidon tuki tuli käsitteenä sosiaalihuol-   vuosittain vahvistetaan työntekijäin eläkelain
8766: tolakiin 18.12.1992/1365 tehdyllä lainmuutoksel-     (395/1961) 9 §:n soveltamista varten. Näin alin
8767: la ja omaishoidon toteuttamisesta annettiin sää-     omaishoidon palkkio mahdollistaa eläkkeen ker-
8768: dökset asetuksella omaishoidon tuesta 2.4.1993/      tymisen omaishoitajalle. Muilta osin hoitopalk-
8769: 318. Uudistukset tulivat voimaan 1.7.1993 lu-        kion suuruus on kunnan päätettävissä ja sen pe-
8770: kien.                                                rusteena on hoidon sitovuus. Hoitopalkkio voi-
8771:     Omaishoidon tukeminen taloudellisesti on         daan sopia alinta omaishoidon määrää pienem-
8772: kuitenkin ollut mahdollista vuoden 1984 alusta       mäksi, jos 1) hoidon sitovuus on vähäistä, 2)
8773: voimaan tulleen sosiaalihuoltoasetuksen 9 §:n 3      hoidon tarve on vähäistä tai tilapäistä tai 3) sii-
8774: kohdan mukaan (607/1983). Sosiaalilautakun-          hen on hoitajan esittämä erityinen syy (asetuksen
8775: nanja yksityisen henkilön välillä tehtävään sopi-    muutos 166/1997, 7§).
8776: mukseen perustuvaa vammaisen, vanhuksen ja              Hoitopalkkiot vaihtelevat kunnittain ja ot-
8777: pitkäaikaissairaan kotona tapahtuvaa hoitoa tai      taen huomioon, että hoitopalkkion perusteena
8778: muuta huolenpitoa voitiinjärjestää kotipalvelui-     on yksittäisen potilaan hoito ja toisaalta hoitajan
8779: na. Tukimuoto muuttui 1.7.1993 lukien omais-         omat syyt, on yhdenmukaisuuden toteuttaminen
8780: hoidon tueksi.                                       omaishoidon toimeksiantosuhteissa erittäin vai-
8781:     Vuoden 1993 alusta tuli voimaan laki sosiaali-   kea tehtävä. Sen sijaan ei kuntien välillä sitovuus-
8782: ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtion-       ja vaikeusasteeltaan samantyyppisten omaishoi-
8783: osuudesta (733/1992). Lain täytäntöönpano ai-        topotilaiden hoitajille maksettavissa palkkioissa
8784: heutti merkittäviä muutoksia valtion ja kuntien      tulisi olla suuria eroavuuksia. Sosiaali- ja terveys-
8785: väliseen vastuunjakoon sosiaali- ja terveyspalve-    ministeriö on yhdessä Stakesinja lääninhallitus-
8786: luissa. Valtionosuus palveluihin maksetaan las-      ten kanssa tehnyt tutkimuksia ja selvityksiä kun-
8787: kennallisin perustein (9-18 §) ja kunnan on          nissa omaishoidosta maksettavista palkkioista.
8788: osoitettava voimavaroja valtionosuuden perus-        Vuoden 1996 tilastotietojen mukaan omaishoita-
8789: teena olevaan toimintaa (3 §). Palvelujenjärjestä-   jina toimivista yli 65-vuotiaita oli 63 %. On sel-
8790: misvastuu on kunnalla (4 §).                         vää, että myös omaishoitajien puolelta on toivo-
8791:     Asetuksessa omaishoidon tuesta (318/1993)        muksia sopimuksessa sovittavan palkkion suu-
8792: määritellään omaishoitajan ja kunnan välillä         ruuteen. Omaishoitajina toimivista valtaosa on
8793: tehtävän sopimuksen sisältö, sopimukseen liitty-     aviopuolisoita.
8794: vän hoidettavan ja hoitajan kanssa laadittavan          Valtioneuvosto vahvistaa vuosittain valta-
8795: palvelu- ja hoitosuunnitelman sisältö, sopimuk-      kunnallisessa suunnitelmassa sosiaali- ja tervey-
8796: sen irtisanominen, sopimuksen purku, hoito-          denhuollon järjestämisestä perusteet, joilla mak-
8797:                                              KK 812/1998 vp                                             3
8798: 
8799: setaan kunnille valtionosuus. Ikäryhmäiset las-         1993 jälkeen, jolloin uudistettu valtionosuuslaki
8800: kennalliset valtionosuudet ovat kutakin ikäluo-        tuli voimaan. Samalla muuttui valtiovallan mah-
8801: kan asukasta kohti seuraavat:                          dollisuus antaa ohjeita kunnille ilman laeissa ole-
8802:                                                        vaa norminantovaltuutusta. Merkittävimmät
8803: ikä                sosiaali-   terveyden-   yhteensä   ohjausvälineet kuntiin päin ovat lainsäädäntö ja
8804:                    huoltoon     huoltoon               budjetin kautta tapahtuva rahoitusohjaus. Myös
8805:                      mk           mk           mk      informaatio-ohjauksena on keskeinen merkitys.
8806:  0-6-vuotiaat      23 564       2 780       26 344     Tästä syystä tiedotetaan kunnille myös ajankoh-
8807:  7-64-vuotiaat      1 512       3 100        4 612     taisista tutkimustuloksista omaishoidossa ja jär-
8808: 65-74-vuotiaat      2 887       7 446       10 333     jestetään toimintaa koskevia kokeiluja. Juuri
8809: 75-84-vuotiaat     16 040      14 024       30064      päättynyt kokeilu koskee palvelusetelin käyttöä
8810: 85 vuotta ja yli   44 828      23 639       68 467     omaishoitajan vapaiden järjestämisessä.
8811:                                                           Valtiontalouden nykyisessä tilanteessa ei ole
8812:   Valtionosuuden kohdistaminen erikseen                mahdollisuuksia korottaa asetuksessa säädettyä
8813: omaishoitoon ei ole ollut mahdollista vuoden           omaishoidon alimman hoitopalkkion määrää.
8814: 
8815:       Helsingissä 3 päivänä elokuuta 1998
8816: 
8817:                                                           Ministeri Terttu Huttu-Juntusen sijaisena
8818:                                                        sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
8819: 4                                           KK 812/1998 vp
8820: 
8821: 
8822: 
8823: 
8824:                                         Tili Riksdagens Talman
8825: 
8826:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      ning av avtal, hävning av avtal, betalning av
8827: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-        värdarvode och de krav som ställs pä vårdstället.
8828: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-         1 den vård- och serviceplan som hänför sig tili
8829: man Esko-Juhani Tennilä undertecknade spörs-          avtalet förutsätts ocksä bestämmelser om ord-
8830: mål nr 812:                                           nande av sädana social- och hälsovärdstjänster
8831:                                                       som är nödvändiga för den värdbehövande. Av
8832:           Ämnar Regeringen utveckla stödet för        värd- och serviceplanen skall dessutom framgä
8833:        närståendevård bl.a. genom att höja stö-       pä vilket sätt värden av den värdbehövande skall
8834:        dets minimibelopp, så att medborgarna          ordnas under värdarens ledighet eller annan
8835:        blir jämlikt behandlade i landets olika        fränvaro (ändring av socialvårdslagen 1365/
8836:        delar och kommuner?                            1992, 27 b §, nytt 2 mom.).
8837:                                                          1 7 § förordningen om stöd för närstäendevård
8838:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         fastställs det lägsta värdarvodet, som har varit
8839: anföra följande:                                      1 135,14 mk per månad frän och med 1997. Det
8840:                                                       lägsta värdarvodet justeras kalenderårsvis enligt
8841:    Som begrepp infördes stöd för närståendevård       det löneindex som ärligen fastställs för tillämp-
8842: i    socialvårdslagen     genom      1agändringen     ningen av 9 § lagen om pension för arbetstagare
8843: 18.12.1992/1365 och bestämmelser om genom-            (395/1961). Pä detta sätt kan en närstäendevär-
8844: förandet av närståendevård utfårdades genom           dare tjäna in pension pä det 1ägsta arvodet för
8845: förordningen om stöd för närståendevård               närstäendevård. Tili övriga delar kan kommunen
8846: 2.4.1993/318. Reformerna trädde i kraft               bestämma värdarvodets storlek och den grundar
8847: 1.7.1993.                                             sig pä hur bindande värden är. Vårdarvodet kan
8848:    Det har dock varit möjligt att ekonomiskt          en1igt avtal fastställas tili ett belopp som under-
8849: stöda närståendevård med stöd av 9 § 3 punkten        stiger det lägsta värdarvodet, om 1) värden bin-
8850: socialvårdsförordningen ( 60711983), som trädde       der värdaren endast i liten utsträckning, 2) värd-
8851: i kraft vid ingången av 1984. Vård av eller annan     behovet är ringa eller tilifålligt, eller om 3) värda-
8852: omsorg i hemmet om invalid, äldring eller kroni-      ren anför särskilda skäl tili det (ändring av för-
8853: ker pä grundval av avtal mellan socialnämnden         ordningen 166/1997,7 §).
8854: och en enskild person kunde ordnas i form av             Värdarvodena varierar från kommun tili
8855: hemservice. Stödformen ändrades tili stöd för         kommun och med beaktande av att vårdarvodet
8856: närstäendevärd 1. 7.1993.                             grundar sig dels pä värden av en enskild patient
8857:    Lagen om planering av och statsandel för soci-     och dels pä värdarens egna skäl är det en mycket
8858: al- och hälsovärden (73311992) trädde i kraft vid     svär uppgift att fä tili ständ enhetliga uppdrags-
8859: ingängen av 1993. Verkställigheten a v 1agen inne-    förhällanden när det gäller närståendevärd. Där-
8860: bar betydande förändringar i ansvarsfördelning-       emot borde skillnaderna mellan kommunerna
8861: en mellan staten och kommunerna när det gäller        inte få vara stora i fråga om de arvoden som
8862: social- och hälsovärdstjänster. Statsandel för ser-   betalas tili närstäendevärdare vilkas patienter
8863: vicen betalas på kalkylerade grunder (9-18 §)         behöver en lika bindande och krävande värd.
8864: och kommunen skall anvisa resurser för den            Social- och hälsovärdsministeriet har tillsam-
8865: verksamhet som ligger till grund för statsandelen     mans med Stakes och länsstyrelserna undersökt
8866: (3 §). Kommunen ansvarar för ordnande av ser-         och utrett de arvoden som kommunerna betalar
8867: vicen (4 §).                                          för närstäendevård. Enligt statistikuppgifterna
8868:    1 förordningen om stöd för närståendevärd          för 1996 hade över 63% av närståendevårdarna
8869: (318/1993) ingår bestämmelser om innehället i         fyllt 65 år. Det är klart att ocksä närståendevår-
8870: avtalet mellan en närståendevårdare och kommu-        darna har önskemäl i fräga om storleken på det
8871: nen, innehållet i den värd- och serviceplan som       arvode som fastställs enligt avtal. Största delen
8872: hänför sig tili avtalet och uppgörs tillsammans       av närståendevårdarna vårdar sin make eller
8873: med den vårdbehövande och värdaren, uppsäg-           maka.
8874:                                             KK 812/1998 vp                                             5
8875: 
8876:    Statsrådet fastställer årligen i den riksomfat-    reviderade statsandelslagen trädde i kraft. Samti-
8877: tande planen för social- och hälsovården de grun-     digt ändrades statsmaktens möjlighet att medde-
8878: der enligt vilka statsandel betalas tili kommuner-    la anvisningar tili kommunerna utan ett i lag
8879: na. De kalkylerade statsandelarna enligt ålders-      ingående bemyndigande att utfårda normer. De
8880: grupp per invånare i varje åldersklass är följande:   viktigaste styrmedlen gentemot kommunerna är
8881:                                                       lagstiftningen och den finansiella styrning som
8882: ålder              socialvård   hälsovård    sam-     sker via budgeten. Informationsstyrningen har
8883:                                             manlagt   också en central betydelse. Därför får kommu-
8884:                       mk           mk         mk      nerna även information om aktuella undersök-
8885:  0-6-åringar       23 564        2 780      26 344    ningsresultat inom närståendevården och det
8886:  7-64-åringar       1 512        3 100       4 612    ordnas försök som gäller denna verksamhet. Ett
8887: 65-7 4-åringar      2 887        7 446      10 333    nyligen avslutat försök gäller användningen av
8888: 75-84-åringar      16 040       14 024      30064     vårdsedel vid ordnande av ledighet för närståen-
8889: de som fyllt 85 år 44 828       23 639      68467     devårdare.
8890:                                                          I dagens statsekonomiska läge är det inte möj-
8891:    Det har inte varit möjligt att anvisa särskild     ligt att höja beloppet av det lägsta vårdarvode för
8892: statsandel för närståendevård efter 1993, då den      närståendevård som fastställs genom förordning.
8893: 
8894:         Helsingforsden 3 augusti 1998
8895: 
8896:                                                Ställföreträdare för minister Terttu Huttu-Juntunen
8897:                                                    social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
8898:                                            KK 813/1998 vp
8899: 
8900: Kirjallinen kysymys 813
8901: 
8902: 
8903: 
8904: 
8905:                                   Jaakko Laakso /vas: Tuusulanjärven puhdistamisesta
8906: 
8907: 
8908: 
8909:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
8910: 
8911:     Uudellamaalla sijaitsevan Tuusulanjärven            Vaikka viileä ja tuulinen sää sekä tehokas il-
8912: pohjalla olevan mätäliejun peittämiseen on haet-     mastus ovat parantaneet tänä vuonna Tuusulan-
8913: tu taloudellista tukea jo kolmatta kertaa Euroo-     järven happitilannetta, niin samanaikaisesti sa-
8914: pan unionin Life-rahastosta. EU:n komissio on        teet ovat tuoneet järveen runsaasti ravinteita lä-
8915: jälleen kerran hylännyt hakemuksen, joka oli         heisiltä pelloilta. Viime kesänä Tuusulanjärvi
8916: suuruudeltaan viisi miljoonaa markkaa.               kärsi pahalta haisevasta !evästä, joka peitti huo-
8917:     Hankkeen toteuttamiseen olivat sitoutuneet       mattavan osan järvestä.
8918: myös Tuusula, Järvenpää, Keski-Uudenmaan                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8919: vesiensuojelun kuntayhtymä, Uudenmaan ym-            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8920: päristökeskus ja Uudenmaan liitto, jotka yhdes-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8921:  sä olisivat vastanneet viiden miljoonan markan       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8922:  rahoituksesta.
8923:     Tuusulanjärven parannustoimiin ehdollisesti                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8924:  sitoutuneet kunnat pitävät mahdottomana oman               ryhtyä, jotta pitkään vireillä ollut suunni-
8925:  rahoitusosuutensa lisäämistä. EU:n kielteinen              telma Tuusulanjärven puhdistamiseksi
8926:  päätös saattaakin merkitä sitä, että Tuusulanjär-          peittämällä järven syvänteen mätälieju
8927:  ven syvänteen mätäliejun peittäminen terveellä             terveellä savella ei kaatuisi Euroopan
8928:  savella siirtyy jälleen tuonnemmaksi. Samalla              unionin Life-rahaston kielteiseen päätök-
8929:  järven tila uhkaa heiketä nykyisestä.                      seen myöntää hankkeelle taloudellista tu-
8930:                                                             kea?
8931: 
8932:      Helsingissä 28 päivänä heinäkuuta 1998
8933: 
8934:                                          Jaakko Laakso /vas
8935: 
8936: 
8937: 
8938: 
8939:  280043
8940: 2                                         KK 813/1998 vp
8941: 
8942: 
8943: 
8944: 
8945:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
8946: 
8947:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       joonalla markalla kunnostuskokeita, joiden ko-
8948: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        konaiskustannukset ovat olleet 1,8 miljoonaa
8949: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      markkaa. Uudenmaan ympäristökeskus on edel-
8950: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jaakko          leen esittänyt valtion vuoden 1999 tulo- ja meno-
8951: Laakson näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         arvioon Tuusulanjärven kunnostukseen 2 mil-
8952: n:o 813:                                             joonaa markkaa.
8953:                                                          Tuusulanjärven kunnostamiseen tarvitaan
8954:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       useita toisiaan täydentäviä toimenpiteitä. Hoito-
8955:        ryhtyä,jotta pitkään vireillä ollut suunni-   kalastuksen, syvänteen hapetuksen ja mahdolli-
8956:        telma Tuusulanjärven puhdistamiseksi          sen pohjan kunnostuksen lisäksi on erityisesti
8957:        peittämällä järven syvänteen mätälieju         vähennettävä järveen eri puolilta tulevaa kuor-
8958:        terveellä savella ei kaatuisi Euroopan         mitusta. Lähes kaikki alueen maatilat ovat hake-
8959:        unionin Life-rahaston kielteiseen päätök-      neet ympäristötukea ja toteuttaneet perustuen
8960:        seen myöntää hankkeelle taloudellista tu-      ehdot. Ympäristöhallinto osaltaan pyrkii vaikut-
8961:        kea?                                           tamaan siihen, että seuraavalla sopimuskaudella
8962:                                                       maatalouden ympäristötuen ehdot kannustaisi-
8963:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          vat viljelijöitä lisäämään vesiensuojelutoimenpi-
8964: vasti seuraavaa:                                      teitä.
8965:                                                           Meriviemärin Järvenpään linjan valmistuttua
8966:    Tuusulanjärvi on Vantaanjoen vesistön suurin       v. 1979 Tuusulanjärveen ei enää ole johdettu
8967: järvi, jolla on huomattava merkitys virkistyskäy-     yhdyskuntajätevesiä. Tuusulanjärven alueella
8968: tön, kalastuksen ja rantojen taloudellisen arvon      asuu kuitenkin noin 1 700 asukasta kiinteistöissä,
8969: kannalta. Tuusulanjärvi liittyy myös Suomen           jotka ovat viemäriverkoston ulkopuolella. Ym-
8970: kulttuurihistoriaan monella tavalla. Rehevöity-       päristöministeriö pyrkii uudessa ympäristönsuo-
8971: minen ja vakavat sinileväkukinnot ovat kuiten-        jelulainsäädännössä parantamaan kuntien mah-
8972: kin haitanneet järven käyttöä jo 1960-luvulta         dollisuuksia vaatia kiinteistöjen jätevesiltä ta-
8973: lähtien. Paikalliset päättäjät ovat tunteneet vas-    vanomaista tehokkaampaan käsittelyä.
8974: tuunsa asiassa, ja Tuusulanjärvestä ja sen ympä-          Ympäristöministeriö on vuosina 1997 ja 1998
8975: ristöstä huolehtimiseen on osoitettu yhä suurem-      puoltanut Tuusulanjärven savipeittokunnostus-
8976: paa aktiivisuutta.                                    ta otettavaksi mukaan EU :n Life-ohjelmasta ra-
8977:     Tuusulanjärven tilaan vaikuttavina tärkeinä       hoitettaviin hankkeisiin. Vaikka hanketta ei ole
8978: toimenpiteinä on vähennetty hajakuormitusta,          otettu Life-ohjelmaan, ympäristöministeriö esit-
8979: parannettu kalaston koostumusta hoitokalas-            tää Tuusulanjärven kunnostamiseen määrära-
8980:  tuksella ja hapetettu syvänteen huonolaatuista       haa ensi vuoden tulo- ja menoarvioon. Kunnos-
8981:  vettä. Järven kunnostusta pohjan savipeitolla on     tusmenetelmien valinnan osalta ministeriö luot-
8982:  tutkittu ja kokeiltu viiden vuoden ajan. Uuden-      taa paikallisten päättäjien harkintaan.
8983:  maan ympäristökeskus on rahoittanut 0,5 mil-
8984: 
8985:      Helsingissä 19 päivänä elokuuta 1998
8986: 
8987:                                                                Ympäristöministeri Pekka Haavisto
8988:                                             KK 813/1998 vp                                               3
8989: 
8990: 
8991: 
8992: 
8993:                                         Tili Riksdagens Talman
8994: 
8995:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           finansiera forsöken, vilkas totala kostnader har
8996: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           uppgått tilli ,8 miljoner mark. Nylands miljöcen-
8997: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       tral har vidare i statsbudgeten för 1999 föreslagit
8998: dagsman Jaakko Laakso undertecknade spörs-            2 miljoner mark för iståndsättning av Tusby
8999: mål nr 813:                                           träsk.
9000:                                                           Iståndsättningen av Tusby träsk förutsätter
9001:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        ett antal kompletterande åtgärder. Utöver be-
9002:        ta för att denpian på att rena Tusby träsk     ståndsvårdande fiske, syrsättning av höljan och
9003:        genom att täcka över den förruttnande          en eventuell iståndsättning av sjöns botten måste
9004:        gyttjan i höljan med frisk lera som redan      man särskilt minska belastningen på sjön från
9005:        länge varit aktuell inte skall stupa på det    olika håll. Nästan alla gårdar i området har an-
9006:        negativa beslutet av Europeiska unionens       sökt om miljöstöd, och de har uppfyllt villkoren
9007:        Life-fond om att bevilja ekonomiskt stöd       för miljöbasstödet. Miljöförvaltningen strävar
9008:        för projektet?                                 för sin del efter att verka för att vilikoren för
9009:                                                       miljöstödet för jordbruket under nästa avtalspe-
9010:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         riod skall uppmuntra jordbrukarna tili ökade
9011: anföra följande:                                      vatten vårdså tgärder.
9012:                                                           Efter att förgreningen från Träskända tili det
9013:    Tusby träsk är den största sjön i Vanda ås         centrala avloppssystemet som leder ut i havet
9014: vattendrag, och sjön är av stor betydelse med         fårdigställdes 1979 har inget kommunalt av-
9015: tanke på rekreation, fiske och strändernas eko-       loppsvatten längre letts ut i Tusby träsk. Inom
9016: nomiska värde. Tusby träsk anknyter också på          Tusby träsks område bor dock ca 1 700 personer
9017: många sätt tili Finlands kulturhistoria. Eutrofie-    i fastigheter som inte är ans1utna tili av1oppssys-
9018: ringen och de allvarliga blomningarna av blågrö-      temet. Miljöministeriet strävar i den nya miljö-
9019: na alger har dock ända sedan 1960-talet inverkat      vårdslagstiftningen efter att förbättra kommu-
9020: menligt på användningen av sjön. De lokala be-        nernas möjligheter att kräva en effektivare be-
9021: slutsfattarna har axlat sitt ansvar i frågan, och     handling än normalt av avloppsvattnet från fas-
9022: allt större aktivitet har kunnat skönjas när det      tigheter.
9023: gäller vården av Tusby träsk och dess omgivning.          Miljöministeriet har åren 1997 och 1998 föror-
9024:     Viktiga åtgärder som vidtagits för att förbätt-   dat att restaureringen av Tusby träsk genom ler-
9025: ra läget i Tusby träsk är minskningen av den          täckning skall ingå i de proj~kt som finansieras
9026: diffusa belastningen, förbättringen av fiskbe-        över EU-programmet Life. Aven om detta pro-
9027: ståndets sammansättning genom beståndsvår-            jekt inte har tagits med i Life, föreslår miljöminis-
9028: dande fiske och syrsättningen av vattnet i höljan,    teriet i nästa års budget ett anslag för restaurering
9029: som är av dålig kvalitet. Man har i fem års tid       av Tusby träsk. 1 fråga om valet av restaurerings-
9030:  undersökt och gjort försök med iståndsättning av     metoder litar ministeriet på de lokala beslutsfat-
9031:  sjön genom ett Jertäcke på dess botten. Nylands      tarnas bedömningar.
9032:  miljöcentral har använt 0,5 miljoner mark tili att
9033: 
9034:      Helsingfors den 19 augusti 1998
9035: 
9036:                                                                        Miljöminister Pekka Haavisto
9037:                                           KK 814/1998 vp
9038: 
9039: Kirjallinen kysymys 814
9040: 
9041: 
9042: 
9043: 
9044:                                  Jaakko Laakso /vas: Turvavyön käytöstä takseissa
9045: 
9046: 
9047: 
9048:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
9049: 
9050:    Nykyinen lainsäädäntö ei edellytä muun               Vaikka kuolemaan johtavia onnettomuuksia
9051: muassa taksinkuljettajien käyttävän turvavöitä.     sattuukin ammattinsa taitaville taksinkuljettajil-
9052: Varsinkin kaupunkiajossa hyvin harva taksin-        le harvoin, varmistaisi sekä kuljettajien että myös
9053: kuljettaja käyttää turvavöitä, vaikka juuri kau-    asiakkaiden turvavyön käyttö sen, että rajuissa-
9054: punkiliikenteessä sattuu varsin paljon onnetto-     kin liikenneonnettomuuksissa vakavat seurauk-
9055: muuksia.                                            set olisivat vielä nykyistäkin harvinaisempia.
9056:    Laki edellyttää kuitenkin kuljettajaa lukuun         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9057: ottamatta muiden taksissa olevien käyttävän tur-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9058: vavöitä. Käytännössä varsinkin kaupunkiliiken-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9059: teessä monijättää turvavöiden kiinnityksen teke-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9060: mättä etenkin silloin, kun kuljettaja itsekään ei
9061: käytä turvavyötä.                                             Aikooko Hallitus muuttaa lainsää-
9062:    Monet asiakkaat katsovat turvavöiden käy-               däntöä siten, että turvavöiden käyttöpak-
9063: tön lyhyillä kaupunkimatkoilla olevan paitsi tur-          ko ulotettaisiin myös taksinkuljettajiin,ja
9064: haa myös jonkinlainen epäluottamuslause tak-                  mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta taksis-
9065: sinkuljettajaa kohtaan. Monissa takseissa olevat           sa matkustavien turvavöiden käyttöä val-
9066: tarrat, jossa muistetaan turvavyön käyttö pakos-           vottaisiin nykyistä tehokkaammin?
9067: ta, eivät ole tuottaneet toivottua tulosta.
9068: 
9069:      Helsingissä 28 päivänä heinäkuuta 1998
9070: 
9071:                                         Jaakko Laakso /vas
9072: 
9073: 
9074: 
9075: 
9076:  280043
9077: 2                                            KK 814/1998 vp
9078: 
9079: 
9080: 
9081: 
9082:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
9083: 
9084:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          kuljettaja ammattimaista henkilöliikennettä har-
9085: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           joittaessaan kuljettaa matkustajia. Eduskunta
9086: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         halusi tuolloin kuitenkin vapauttaa taksinkuljet-
9087: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jaakko             tajat kokonaan turvavyön käytöstä ammattimai-
9088: Laakson näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            sessa henkilöliikenteessä. Näin ollen voimassa
9089: n:o 814:                                                olevan ja tältä osin samansisältöisenä säilyneen
9090:                                                         ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen
9091:           Aikooko Hallitus muuttaa lainsää-             6 §:n mukaan tieliikennelaissa säädetty turva-
9092:        däntöä siten, että turvavöiden käyttöpak-        vyön käyttämisvelvollisuus ei koske ammatti-
9093:        ko ulotettaisiin myös taksinkuljettajiin,ja      maiseen henkilöliikenteeseen käytettävän henki-
9094:           mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta taksis-      löauton tai linja-auton kuljettajaa.
9095:        sa matkustavien turvavöiden käyttöä val-             Turvavöiden käyttöasteesta taksien osalta ei
9096:        vottaisiin nykyistä tehokkaammin?                 tällä hetkellä ole käytettävissä tarkkoja tietoja.
9097:                                                          Liikenneturvana ja sisäasiainministeriö\lä on
9098:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             suunnitteilla turvavöiden käyttöä takseissa kos-
9099: vasti seuraavaa:                                         keva tutkimus.
9100:                                                             Liikennevahinkojen tutkijalautakuntien vuo-
9101:    Turvavyön käyttäminen on yksi tehokkaim-              sina 1992-1997 tutkimissa kuolemaan johta-
9102: mista ja myös halvimmista keinoista tieliiken-           neissa taksiliikenteen onnettomuuksissa kuoli
9103: teessä tapahtuvien kuolemien vähentäjänä ja              yhteensä 18 henkilöä. Näistä 13 ei käyttänyt tur-
9104: loukkaantumisten lieventäjänä. Tämän vuoksi              vavyötä onnettomuushetkellä. Heistä olisi tutki-
9105: liikenneministeriö on periaatteessa puoltanut           jalautakuntien arvion mukaan yksi voinut pelas-
9106: kaikkia keinoja turvavyön käytön lisäämiseksi.           tua turvavyötä käyttämällä.
9107: Turvavyön käyttöpakko on osoittautunut tois-                 Poliisi suuntaa liikennevalvontavoimavaro-
9108: taiseksi ainoaksi keinoksi, jolla suurin osa auton       jaan toimiin, joiden vaikutus liikenneturvallisuu-
9109: matkustajista ja kuljettajista on saatu jatkuvasti       teen on mahdollisimman suuri. Onnettomuusti-
9110: käyttämään turvavyötä. Turvavyön käyttöpak-              lastojen perusteella taksit eivät muodosta sellais-
9111: koa onkin maassamme asteittain laajennettu.              ta tienkäyttäjäryhmää,jonka valvonnan tehosta-
9112:     1. heinäkuuta 1994 voimaan tulleella tieliiken-      misella saataisiin aikaan merkittävää liikenne-
9113: nelain muutoksenaja siihen liittyneellä asetuksen        turva\1isuuden paranemista.
9114: muutoksella takseja koskevia turvavyön käyttö-               Liikenneministeriö katsoo, että niin taksin-
9115: säännöksiä muutettiin siten, että turvavyön käyt-        kuljettajien kuin matkustajienkin turvavöiden
9116: tövelvollisuus ulotettiin taksin etupenkillä mat-        käytön edistämiseen on ensisijaisesti pyrittävä
9117: kustavanlisäksi takapenkillä matkustaviin. Hal-          vaikuttamaan tiedotuksen ja valvonnan avu\1a.
9118: litus esitti tuolloin käyttöpakon laajentamista           Liikenneministeriö on kuitenkin valmis selvittä-
9119: koskemaan myös yksin ajavaa taksinkuljettajaa.           mään turvavöiden käytön yleisyyttä taksiliiken-
9120: Joustavaan asiakaspalveluun ja kuljettajan tur-          teessä ja tarvittaessa harkitsemaan myös lainsää-
9121: vallisuuteen liittyvistä syistä taksinkuljettajat eh-     dännöllisiä toimia.
9122: dotettiin edelleen jätettäväksi turvavyön käyttö-
9123:  pakon ulkopuolelle niissä ajotilanteissa, joissa
9124: 
9125:      Helsingissä 19 päivänä elokuuta 1998
9126: 
9127:                                                                          Liikenneministeri Matti Aura
9128:                                             KK 814/1998 vp                                                 3
9129: 
9130: 
9131: 
9132: 
9133:                                          Tili Riksdagens Talman
9134: 
9135:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            vis undantas från plikten att använda bilbälte i
9136: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande            situationer, då föraren transporterar passagerare
9137: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        i egenskap av utövare av yrkesmässig persontra-
9138: dagsman Jaakko Laakso undertecknade spörs-             fik. Riksdagen ville dock då helt befria taxiförar-
9139: mål nr 814:                                            na från plikten att använda bilbälte i fråga om
9140:                                                        yrkesmässig persontrafik. Därför gäller den plikt
9141:           Ämnar Regeringen ändra Jagstiftning-         att använda bilbälte som stadgats i vägtrafikla-
9142:        en så att bilbältsplikten utsträcks att gälla   gen enligt bestämmelsen i § 6 förordningen om
9143:        även taxiförare, och                            användning av fordon på väg, so111 nu är i kraft
9144:           vad ämnar Regeringen göra för att            och tili denna del bibehållits 111ed sam111a inne-
9145:        göra övervakningen av bruket av bilbälte        håll, inte förare av personbil eller buss i yrkes-
9146:        bland taxipassagerare effektivare än vad        111ässig trafik.
9147:        den för närvarande är?                              Det finns inte tillgång tili exakta uppgifter på i
9148:                                                        viiken grad bilbälten för närvarande används i
9149:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          taxin. Trafikskyddet och inrikes111inisteriet pla-
9150: anföra följande:                                       nerar en undersökning om användning av bilbäl-
9151:                                                        ten i taxin.
9152:    Bruket av bilbälte är en av de effektivaste och         Enligt den undersökning, so111 haverikom111is-
9153: även billigaste sätten att minska antalet förolyck-    sionerna för vägtrafikolyckor gjort 0111 olyckor
9154: ade i vägtratiken och för att bättre förebygga         med dödlig utgång i taxitrafiken under åren
9155: fysiska skador i samband med olyckor. Därför            1992-1997, omkom 18 personer under nämnda
9156: har tratikministeriet i princip förordat alla medel    period. Av dessa hade 13 inte använt bilbälte vid
9157: för att öka användningen av bilbälte. Obligato-        olyckstillfållet. Av dessa skulle enligt haverikom-
9158: risk användning av bilbälte har tills vidare visat     missionernas bedömning en ha kunnat räddas
9159: sig vara det enda sättet att få största delen av       0111 personen i fråga använt bilbälte.
9160: bilpassagerarna och förarna att kontinuerligt              Polisen styr sina trafikövervaknings111edel tili
9161: använda bilbälte. Plikten att använda bilbälte         åtgärder, vars effekt för tratiksäkerheten är så
9162: har därför etappvis utvidgats i vårt land.              stor som möjlig. På basis av olycksstatistiken
9163:     Den ändring i vägtrafiklagen som trädde i          utgör taxin inte en sådan väganvändargrupp som
9164: kraft den 1 juli 1994, och den ändring i till denna    behöver intensitierad övervakning för att tratik-
9165: anknutna förordning, som innehåller bestäm-            säkerheten märkbart skall förbättras.
9166: melser om bruk av bilbälte i taxin, innebar att            Trafikministeriet anser att såväl taxiförarnas
9167: plikten utvidgades att gälla inte bara passagerare     som passagerarnas användande av bilbälte pri-
9168: i framsätet, utan även i baksätet. Regeringen          märt skall befrämjas genom information och
9169:  föreslog då att plikten skulle utvidgas att gälla      övervakning. Trafikministeriet är dock redo att
9170:  även taxiförare som kör utan passagerare. Med          utreda hur allmänt bilbälten används i taxitrafi-
9171:  hänvisning tili smidig kundbetjäning och föra-        ken, och vid behov är ministeriet även berett att
9172:  rens säkerhet föreslogs taxiförarna fortsättnings-    överväga lagstiftningsåtgärder.
9173: 
9174:      Helsingforsden 19 augusti 1998
9175: 
9176:                                                                             Trafikminister Matti Aura
9177:                                            KK 815/1998 vp
9178: 
9179: Kirjallinen kysymys 815
9180: 
9181: 
9182: 
9183: 
9184:                                   Pentti Tiusanen /vas: Petovahinkojen korvausjärjestelmän kehittä-
9185:                                      misestä
9186: 
9187: 
9188:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
9189: 
9190:    Ruokolahden traaginen murhenäytelmä on               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9191: puhuttanut koko Suomea. Onnettomien yhteen-          tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
9192: sattumien tuloksena ilmeisesti poikastaan suoje-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9193: leva karhu tappoi ruokolahtelaisen perheenisän.      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9194:    Tapaturman johdosta on käynnistynyt laaja
9195: keskustelu karhujen määrästä erityisesti itäisessä             Miten Hallitus aikoo tukea, myös ta-
9196: Suomessa ja helpon ravinnon, kuten huonosti                 loudellisesti, traagisen murhenäytelmän
9197: hoidettujen kaatopaikkojen, vaikutuksesta nii-              kohteeksi joutunutta perhettä, ja
9198: den käyttäytymiseen jne.                                       näkeekö Hallitus tarpeelliseksi tarkis-
9199:    Onnettoman sattuman - karhuemon aiheut-                  taa petovahinkojen korvausjärjestelmää,
9200: taman surman - tuloksena on ruokolahtelais-                 joka tällä hetkellä ei ota huomioon ihmi-
9201: perhe menettänyt isän ja aviopuolison. Perheen              seen kohdistuvaa vahinkoa?
9202: taloudelliset selviytymismahdollisuudet ovat vai-
9203: keutuneet.
9204: 
9205:    Helsingissä 28 päivänä heinäkuuta 1998
9206: 
9207:                                          Pentti Tiusanen /vas
9208: 
9209: 
9210: 
9211: 
9212:  280043
9213: 2                                         KK 815/1998 vp
9214: 
9215: 
9216: 
9217: 
9218:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
9219: 
9220:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
9221: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       vasti seuraavaa:
9222: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen
9223: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu-       Karhun Ruokolahdella aiheuttama vahinko-
9224: sasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o      tapaus oli valitettava. Kuitenkaan valtion talous-
9225: 815:                                                arviossa ei ole osoitettu varoja tällaisen vahingon
9226:                                                     korvaamiseen.
9227:           Miten Hallitus aikoo tukea, myös ta-         Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen kor-
9228:        loudellisesti, traagisen murhenäytelmän      vausjärjestelmä uusittiin viime vuodenvaihtees-
9229:        kohteeksi joutunutta perhettä, ja            sa. Petoeläinvahinkojen korvaamisesta annetun
9230:           näkeekö Hallitus tarpeelliseksi tarkis-   valtioneuvoston päätöksen (1367 /30.12.1997)
9231:        taa petovahinkojen korvausjärjestelmää,      mukaan maataloudelle, kotieläimille ja viljellyil-
9232:        joka tällä hetkellä ei ota huomioon ihmi-    le eläimille aiheutuneet vahingot korvataan val-
9233:        seen kohdistuvaa vahinkoa?                   tion talousarvion rajoissa. Korvausjärjestelmään
9234:                                                     ei ole suunnitteilla muutoksia.
9235:      Helsingissä 10 päivänä elokuuta 1998
9236: 
9237:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
9238:                                            KK 815/1998 vp                                            3
9239: 
9240: 
9241: 
9242: 
9243:                                        Tili Riksdagens Talman
9244: 
9245:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt
9246: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          anföra följande:
9247: medlem av statsrådet översänt följande av riks-
9248: dagsman Pentti Tiusanen undertecknade spörs-            Det skadefall en björn förorsakade i Ruokolax
9249: mål nr 815:                                          var beklagligt. 1 statsbudgeten har det dock inte
9250:                                                      anvisats medel för ersättning av skador som den-
9251:           På vilket sätt har Regeringen för avsikt   na.
9252:        att, även ekonomiskt, stöda den familj           Systemet för ersättning för skador som föror-
9253:        som blev utsatt för en så skakande trage-     sakats av rovdjur reviderades vid senaste årsskif-
9254:        di, och                                       te. Enligt statsrådets beslut om ersättning för
9255:           anser Regeringen detvara påkallat att      skador som förorsakats av rovdjur (1367/
9256:        se över systemet för ersättning för skador    30.12.1997) ersätts skador som förorsakats jord-
9257:        förorsakade av rovdjur? För närvarande        bruket, husdjur och djurodlingar inom ramen för
9258:        beaktar ju systemet inte skador som drab-     statsbudgeten. Planer på ändring av ersättnings-
9259:        bar människor.                                systemet föreligger inte.
9260: 
9261:      Helsingforsden 10 augusti 1998
9262: 
9263:                                                       Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
9264: 1
9265: 1
9266:  1
9267:   1
9268:   1
9269:    1
9270:     1
9271:     1
9272:      1
9273:       1
9274:       1
9275:        1
9276:         1
9277:         1
9278:          1
9279:           1
9280:           1
9281:            1
9282:             1
9283:             1
9284:              1
9285:               1
9286:                                            KK 816/1998 vp
9287: 
9288: Kirjallinen kysymys 816
9289: 
9290: 
9291: 
9292: 
9293:                                   Pentti Tiusanen /vas: EU:n eläinkuljetuksista Välimeren maihin
9294: 
9295: 
9296: 
9297:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
9298: 
9299:     Euroopan unioni tukee vuodessa l 800 mil-        kuljetusolot ja halal-teurastus on tuomittu päät-
9300: joonalla markalla elävien teuraseläinten kulje-      täväisesti. BSE:n vuoksi kuluttajat ovat vähentä-
9301: tusta Lähi-Idän ja Välimeren islamilaisiin mai-      neet lihankäyttöä, vähennykseen on osaltaan
9302: hin. Eläinten kuljetukseen liittyy jo Euroopan       vaikuttanut myös eläinten huono ja epähumaani
9303: unionin alueella runsaasti väärinkäytöksiä,          pito.
9304: eläinrääkkäystä ja julmuutta. Eläimiä odottaa           Euroopan unioni kuitenkin vastaa tähän tuke-
9305: lopulta ns. halal-teurastus,jossa tajuissaan oleva   malla l 800 miljoonalla markalla vuodessa elä-
9306: eläin lopetetaan kivuliaasti laskemalla verta sen    vien eläinten kuljettamista Euroopan unionin ul-
9307: kaulalaskimoista ja -valtimoista. Kuolema kes-       kopuolelle, mikä on osoittautunut käytännössä
9308:  tää pahimmassa tapauksessa - viiltojen ollessa      eläinrääkkäykseksi.
9309: epätarkkoja - minuuteista kymmeniin minuut-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9310:  teihin.                                             tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
9311:     Euroopan unioni ei ole pystynyt omalla           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9312:  alueellaan valvomaan kuljetusten asianmukai-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9313:  suutta. ED-rajan takana se on luonnollisesti
9314:  mahdotonta.                                                   Aikooko Suomi toimia ministerineu-
9315:     Eläinten lisääntyvän viennin syynä on lihan             vostossa Välimeren eteläpuolelle ja Lähi-
9316:  kulutuksen lasku EU:ssa ennen muuta nauta-                 Itään suuntautuvien eläinkuljetusten ja
9317:  eläinten spongioformisen enkefaliitin vuoksi               niiden taloudellisen tukemisen lopettami-
9318:  (BSE). Euroopan unionin kansalaisten keskuu-               seksi ja nyt tapahtuvan eläinrääkkäyksen
9319:  dessa eläinten epähumaani pito, niiden julmat              estämiseksi?
9320:       Helsingissä 28 päivänä heinäkuuta 1998
9321: 
9322:                                          Pentti Tiusanen /vas
9323: 
9324: 
9325: 
9326: 
9327:  280043
9328: 2                                         KK 816/1998 vp
9329: 
9330: 
9331: 
9332: 
9333:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
9334: 
9335:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       teydessä tehtävän riskianalyysin perusteella.
9336: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        Tarkastuksia suorittavan henkilön on oltava
9337: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      eläinlääkäri.
9338: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu-         Eläinkuljetuksen poistuessa Euroopan yhtei-
9339: sasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       sön alueelta virkaeläinlääkärin on todettava, että
9340: 816:                                                 eläimet suoriutuvat matkasta elävien eläinten
9341:                                                      kuljetuksesta annetun direktiivin säännösten
9342:           Aikooko Suomi toimia ministerineu-         mukaisesti ja että ajoneuvo täyttää direktiivin
9343:        vostossa Välimeren eteläpuolelle ja Lähi-     säännökset. Kuljetuksen aikana eläinten hoidos-
9344:        Itään suuntautuvien eläinkuljetusten ja       ta on myös huolehdittava direktiivin edellyttä-
9345:        niiden taloudellisen tukemisen lopettami-     mällä tavalla. Tarkastuksen yhteydessä kuor-
9346:        seksi ja nyt tapahtuvan eläinrääkkäyksen      masta poistetaan ne eläimet, jotka eivät ole mat-
9347:        estämiseksi?                                  kan pituuden edellyttämässä kunnossa.
9348:                                                           Kuljetuksen määränpäässä suoritettavassa
9349:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tarkastuksessa todetaan kuljetusvälineestä pu-
9350: vasti seuraavaa:                                      rettujen eläinten lukumäärä ja niiden eläinten
9351:                                                      lukumäärä, joiden kunnon taikka terveydentilan
9352:    Euroopan unionin komission asetuksen (615/         perusteella voidaan päätellä, ettei eläinten suoje-
9353: 98/EY) vientitukijärjestelmän soveltamista kos-      lusta kuljetusten aikana annetun direktiivin
9354: kevista erityisistä yksityiskohtaisista säännöistä    säännöksiä ole noudatettu. Vientitukea ei mak-
9355: elävien nautaeläinten hyvinvoinnin osalta kulje-      seta kuljetuksen aikana kuolleista eläimistä eikä
9356: tuksen aikana mukaan elävistä eläimistä makset-       eläimistä, joiden osalta toimivaltainen viran-
9357: tavan vientituen edellytyksenä on, että eläinten      omainen arvioi, ettei eläinten hyvinvointia kulje-
9358: hyvinvoinnista ja erityisesti eläinten suojelemi-     tusten aikana koskevaa direktiiviä ole noudatet-
9359: sesta kuljetusten aikana annettua yhteisön lain-      tu.
9360: säädäntöä, direktiiviä 911628/ETY sellaisena              Suomen kantana on vuoden 1997 keväästä
9361: kuin se on muutettu direktiivillä 95/29/EY, nou-      lähtien ollut Euroopan unionin eri toimielimissä,
9362: datetaan. Tämän takaamiseksi on otettu käyt-          että elävien eläinten vientitukien valvonnan on
9363: töön valvontajärjestelmä, johon sisältyvät tar-       oltava aukotonta ja ylijäävän tuotannon viemi-
9364: kastukset yhteisön alueelta poistuttaessa sekä lo-    nen lihana on asetettava elävien eläinten viennin
9365: pullisessa määränpäässä. Määränpäässä tehtä-          edelle. Lisäksi Suomen kantana on, ettei vientitu-
9366: västä tarkastuksesta päätetään purkamisen yh-         kea tule myöntää elävien teuraseläinten vientiin.
9367: 
9368:      Helsingissä 10 päivän elokuuta 1998
9369: 
9370:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
9371:                                             KK 816/1998 vp                                              3
9372: 
9373: 
9374: 
9375: 
9376:                                          Tili Riksdagens Talman
9377: 
9378:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           När djurtransporter lämnar Europeiska ge-
9379: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         menskapen skall en tjänsteveterinär konstatera
9380: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       att djuren klarar av transport i enlighet med
9381: man Pentti Tiusanen undertecknade spörsmål nr          bestämmelserna i det direktiv som gäller trans-
9382: 816:                                                   port av levande djur och att fordonet överens-
9383:                                                        stämmer med bestämmelserna i direktivet. Un-
9384:           Ämnar Finland verka i ministerrådet          der transporten skall djuren också vårdas i över-
9385:        för att få ett slut på djurtransporterna till   ensstämmelse med direktivet. 1 samband med
9386:        Iändersöder om Medelhavet och tili Mel-         kontrollen skall de djur vilkas fysiska tillstånd
9387:        lersta Östern och på det ekonomiska stö-        inte är sådant som transportens längd förutsätter
9388:        det tili dem samt för att förhindra det         avlägsnas ur sändningen.
9389:        nuvarande djurplågeriet?                           Vid kontrollen på slutdestinationen konstate-
9390:                                                        ras antalet djur som har lossats ur transportmed-
9391:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          let och antalet djur beträffande vilka man på
9392: anföra följande:                                       grund av deras fysiska tillstånd eller hälsa kan
9393:                                                        dra slutsatsen att bestämmelserna i direktivet om
9394:     En förutsättning för att exportbidrag skall        skydd av djur vid transport inte har följts. Ex-
9395: kunna betalas för levande djur är, enligt kommis-      portbidrag betalas inte för djur som har dött
9396: sionens förordning (EG) nr 615/98 om särskilda         under transporten eller för sådana djur angående
9397: tillämpningsföreskrifter för systemet med ex-          vilka den behöriga myndigheten bedömer att di-
9398: portbidrag när det gäller levande nötkreaturs          rektivet inte har följts.
9399: välbefinnande vid transport, att bestämmelserna           Finlands ståndpunkt i Europeiska unionens
9400: i gemenskapens lagstiftning om djurs välbefin-         olika institutioner har sedan våren 1997 varit att
9401: nande och i synnerhet om skydd av djur vid             det inte får förekomma luckor i övervakningen
9402: transport, direktiv 91/628/EEG sådant det lyder        av exportbidragen för levande djur och att expor-
9403: ändrat genom direktiv 95/29/EG, följs. För att         ten av överskottsproduktion i form av kött måste
9404: detta skall kunna garanteras har det införts ett       ges företräde framför exporten av levande djur.
9405: övervakningssystem som omfattar kontroller vid         Finlands ståndpunkt är dessutom att exportbi-
9406: utförsel ur gemenskapen och framme på slutdes-         drag inte bör beviljas för export av levande slakt-
9407: tinationen. Om kontrollen på slutdestinationen         djur.
9408: bestäms det utifrån en riskanalys som utförs vid
9409: lossningen. Kontrollerna skall utföras av veteri-
9410: närer.
9411: 
9412:      Helsingforsden 10 augusti 1998
9413: 
9414:                                                         Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
9415:                                           KK 817/1998 vp
9416: 
9417: Kirjallinen kysymys 817
9418: 
9419: 
9420: 
9421: 
9422:                                  Kari Kantalainen /kok: Vakuutusyhtiöiden ilmoittamien eläkeva-
9423:                                      kuutusmaksujen huomioon ottamisesta veroehdotuksessa
9424: 
9425: 
9426:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
9427: 
9428:    Vakuutuslaitoksen, eläkesäätiön ja muun elä-     vässä määrin ihmetelleet, miksei verottaja ole
9429: kelaitoksen sekä ulkomaisen vakuutus- tai eläke-    ottanut heidän maksamiaan eläkevakuutusmak-
9430: laitoksen Suomessa olevan edustajan tai välittä-    suja huomioon verokevennyksinä veroehdotuk-
9431: jän on verovuodesta 1995 alkaen tullut toimittaa    sessa, kun vakuutusyhtiöt ovat ao. maksut verot-
9432: verohallinnolle tiedot yksityishenkilöiden otta-    tajalle ilmoittaneet. Veroehdotusmenettelyyn
9433: mien vapaaehtoisten eläkevakuutusten maksuis-       siirtymisen taustalla olevat palkansaajien vero-
9434: ta. Nämä tiedot on pitänyt toimittaa ryhmitelty-    tusmenettelyn       yksinkertaistamispyrkimykset
9435: nä verovähennysoikeuden mukaan (verotusme-          puoltaisivat sitä, että vakuutusyhtiöiden ilmoit-
9436: nettelylain 16 §:n 2 momentti, aiemmin verotus-     tamat eläkevakuutusmaksut otettaisiin auto-
9437: lain 45 §:n 1 momentin 6 kohta).                    maattisesti huomioon veroehdotuksissa. Nykyi-
9438:     Verohallitus ja tietosuojaviranomaiset ovat     sellään kaikki vapaaehtoisia eläkevakuutusmak-
9439: edellyttäneet, että vakuutusyhtiöt tiedottavat      suja maksaneet joutuvat vaatimaan vähennystä
9440: tästä vakuutusmaksujen verottajalle ilmoittami-     karjatulla veroehdotuksella.
9441:  sesta omille asiakkailleen. Verovelvollisten on        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9442:  kuitenkin tullut vaatia eläkevakuutusmaksuvä-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9443:  hennystä entiseen tapaan veroilmoituksessaan.      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9444:  Heidän on myös tullut liittää veroilmoitukseensa   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9445:  vakuutusmaksukuitit tai vakuutusyhtiön selvitys
9446:  suoritetuista vapaaehtoisen eläkevakuutuksen                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9447:  maksuista. Verottaja on käyttänyt vakuutus-               ryhtyä, että vakuutusyhtiöiden ilmoitta-
9448:  maksuista vakuutusyhtiöiltä saamiaan tietoja ai-          mat eläkevakuutusmaksut otettaisiin au-
9449:  noastaan kontrollitietona.                                tomaattisesti huomioon veroehdotukses-
9450:     Veroehdotusmenettelyn yleistyessä vapaaeh-             sa?
9451:  toisen eläkevakuutuksen ottajat ovat lisäänty-
9452: 
9453:       Helsingissä 29 päivänä heinäkuuta 1998
9454: 
9455:                                        Kari Kantalainen /kok
9456: 
9457: 
9458: 
9459: 
9460:  280043
9461: 2                                            KK 817/1998 vp
9462: 
9463: 
9464: 
9465: 
9466:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
9467: 
9468:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          kumpi puoliso tahansa. Säännöstä pidetään mo-
9469: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           nimutkaisena ja vaikeatulkintaisena. Säännöstä
9470: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         on lisäksi viime vuosina muutettu monta kertaa.
9471: Jasenen vastattavaksi kansanedustaja Kari                   Vähennyksen laskee verotoimisto verovelvol-
9472: Kantalaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          lisen ilmoituksen ja vakuutusyhtiön asiasta anta-
9473: sen n:o 817:                                            man selvityksen perusteella manuaalisesti.
9474:                                                             Jos vähennys otettaisiin veroehdotukselle suo-
9475:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         raan vakuutusyhtiön antaman selvityksen perus-
9476:         ryhtyä, että vakuutusyhtiöiden ilmoitta-        teella, se tulisi voida laskea koneellisesti vakuu-
9477:         mat eläkevakuutusmaksut otettaisiin au-         tusyhtiöltä saatavien tietojen perusteella. Tämä
9478:         tomaattisesti huomioon veroehdotukses-          edellyttäisi mm. vakuutusyhtiön antaman vuosi-
9479:         sa?                                             ilmoituksen tietojen lisäämistä sekä määrittely-
9480:                                                         ja tietojärjestelmätyötä.
9481:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-                Veroehdotusmenettelyä pyritään kehittä-
9482: vasti seuraavaa:                                        mään niin, että mahdollisimman monet tulot ja
9483:                                                         vähennykset saataisiin veroehdotukseen suoraan
9484:    Veroehdotusmenettelyssä verohallinto laskee          sivullisen antamien tietojen perusteella. Jokaisen
9485: verotuksen lopputuloksen niiden tietojen perus-         uuden tiedon ottaminen vaatii runsaasti tiedon-
9486: teella,jotka verohallinto saa ns. sivulliselta tahol-   luovuttajien ohjausta, määrittely- ja tietojärjes-
9487: ta. Palkoista tiedot saadaan työnantajilta, eläk-       telmätyötä. Koska verohallinnon käytettävissä
9488: keistä eläkelaitoksilta, laina- ja korkotiedot luot-    olevat resurssit ovat rajalliset, on jouduttu priori-
9489: to- ja rahoituslaitoksilta sekä ay-maksut työ-          soimaan veroehdotukselle otettavat tiedot. Ensin
9490: markkinajärjestöiltä. Veroehdotusmenettely on           on pyritty ottamaan ehdotukselle ne tiedot, jotka
9491: tänä vuonna koskenut noin 2,5 miljoonaa vero-           koskevat lukumääräisesti suurta osaa verovel-
9492: velvollista.                                            vollisista, esim. ay-jäsenmaksut ja laina- ja kor-
9493:    Verovelvollisen tehtävänä on tarvittaessa täy-       kotiedot. Vapaaehtoisia eläkevakuutusmaksuja
9494: dentää ja korjata sivulliselta taholta saatavien         on vuoden 1996 maksuunpanotilaston mukaan
9495: tietojen perusteella laskettua veroehdotusta. Ve-        myönnetty runsaalle 80 000 verovelvolliselle.
9496: roehdotuksen palauttaminen vastaa veroilmoi-             Näistäkin huomattava osa on muita kuin veroeh-
9497: tuksen antamista. Veroehdotusmenettelyyn kuu-           dotusasiakkaita.
9498: luvalla on velvollisuus selvittää esimerkiksi va-           Verohallituksessa selvitään parhaillaan, miten
9499: paaehtoiset eläkevakuutusmaksut samalla taval-           veroehdotusmenettelyä voidaan entisestään ke-
9500: la kuin sellaisella, joka antaa veroilmoituksen.         hittää ja mitä uusia tietoja on mahdollista lähi-
9501:    Verovelvollisella on TVL:n 96 §:n mukaan oi-          vuosina ottaa veroehdotukselle. Näiden selvitet-
9502: keus vähentää vapaaehtoiset eläkevakuutus-               tävien tietojen joukossa ovat mm. vapaehtoiset
9503: maksut säännöksessä mainituin rajoituksin. Vä-          eläkevakuutusmaksut.
9504: hennys on puolisokohtainen ja sen voi vähentää
9505: 
9506:      Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1998
9507: 
9508:                                                                                Ministeri Jouko Skinnari
9509:                                             KK 817/1998 vp                                              3
9510: 
9511: 
9512: 
9513: 
9514:                                          Tili Riksdagens Talman
9515: 
9516:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            makarna. Bestämmelsen anses vara komplicerad
9517: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            och svårtolkad. Dessutom har bestämmelsen
9518: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        ändrats många gånger de senaste åren.
9519: dagsman Kari Kantalainen undertecknade                    Skattebyrån räknar ut avdraget manuelit på
9520: spörsmål nr 817:                                       basis av den skattskyldiges uppgift och försäk-
9521:                                                        ringsbolagets utredning i saken.
9522:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-            Om avdraget togs in i skatteförslaget direkt på
9523:        ta för att de pensionsförsäkringspremier        basis av den utredning som försäkringsbolaget
9524:        som försäkringsbolagen uppgett skali be-        lämnat borde det kunna räknas ut maskinelit
9525:        aktas automatiskt i skatteförslaget?            utgående från uppgifterna från försäkringsbola-
9526:                                                        get. Det skulle bl.a. förutsätta att försäkringsbo-
9527:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          lagen lämnar tlera upplysningar isin årsdeklara-
9528: anföra följande:                                       tion och att definitions- och datasystemarbete
9529:                                                        utförs.
9530:    1 skatteförslagsförfarandet räknar skatteför-          Strävan är att skatteförslagsförfarandet skall
9531: valtningen ut beskattningens slutresultat på basis     utvecklas så att så många slag av inkomster och
9532: av de uppgifter som skatteförvaltningen får från       avdrag som möjligt fås med i skatteförslaget di-
9533: s.k. utomstående kretsar. Uppgifter om lönerna         rekt på basis av uppgifterna från utomstånde.
9534: fås av arbetsgivarna, uppgifter om pensionerna         Varje ny uppgift som tas med kräver omfattande
9535: av pensionsanstalterna, låne- och ränteuppgifter       handledning av dem som lämnar uppgifter samt
9536: av kreditinstituten och de finansielia instituten      definitions- och datasystemarbete. Eftersom de
9537: och uppgifter om medlemsavgifter tili arbets-          resurser som skatteförvaltningen har tili sitt för-
9538: marknadsorganisationer av arbetsmarknadsor-            fogande är begränsade har man varit tvungen att
9539: ganisationerna. Skatteförslagsförfarandet har i        prioritera de uppgifter som tas in i skatteförsla-
9540: år gälit ca 2,5 miljoner skattskyldiga.                get. Först har man strävat efter att i förslaget ta
9541:     Den skattskyldige skali vid behov komplettera      med de uppgifter som gäller en antalsmässigt stor
9542: och korrigera skatteförslaget, som räknats ut på       del av de skattskyldiga, t.ex. uppgifter om med-
9543: basis av uppgifter från utomstående kretsar. Re-       lemsavgifter tili arbetsmarknadsorganisationer
9544: turnering av skatteförslaget motsvarar inläm-          och låne- och ränteuppgifter. A vdrag för frivilli-
9545: nandet av skattedeklaration. Den som omfattas          ga pensionsförsäkringspremier har enligt debite-
9546: av skatteförslagsförfarandet är skyldig att lämna      ringsstatistiken för 1996 beviljats drygt 80 000
9547: utredning t.ex. om frivilliga pensionsförsäkrings-     skattskyldiga. Av dem är en avsevärd del andra
9548:  premier, i Iikhet med den som lämnar in skattede-     än sådana som får ett skatteförslag.
9549:  klaration.                                               Vid skattestyrelsen utreds som bäst hur förfa-
9550:     Den skattskyldige har enligt 96 § inkomst-         randet med skatteförslag kan utvecklas ytterliga-
9551:  skattelagen rätt att dra av frivilliga pensionsför-   re och vilka nya uppgifter det är möjligt att under
9552:  säkringspremier med de begränsningar som              de närmaste åren ta med i skatteförslagt. Tili
9553:  nämns i bestämmelsen. A vdraget avser makar           dessa uppgifter som är föremål för utredning hör
9554:  och det kan göras av vilkendera som helst av          bl.a. de frivilliga pensionsförsäkringspremierna.
9555: 
9556:      Helsingforsden 13 augusti 1998
9557: 
9558:                                                                              Minister Jouko Skinnari
9559:                                             KK 818/1998 vp
9560: 
9561: Kirjallinen kysymys 818
9562: 
9563: 
9564: 
9565: 
9566:                                    Tuija Maaret Pykäläinen /vihr: Valtiovarainministeriön ja valtiova-
9567:                                        rainvaliokunnan roolista budjettivalmistelussa
9568: 
9569: 
9570:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
9571:    Valtion talousarvion valmistelu perustuu teo-          Valtiovarainministeriön roolia valtion talous-
9572: riassa kehysajatteluun,jossa kukin ministeriö voi     arvion valmistelussa tulisi rajata nykyistä enem-
9573: sovitun raamin puitteissa tehdä talousarvioesi-       män tarvittavan taustatiedon antamiseen, vero-
9574: tyksensä poliittista käsittelyä varten. Kehysajat-    tukseen ja muihin valtion tulolähteisiin sekä mi-
9575: telu ei kuitenkaan käytännössä sido valtiovarain-     nisteriöiden budjettiraamien sovitteluun. Vas-
9576: ministeriötä, joka vuosittain arvottaa muiden         taavasti eduskunnan valtiovarainvaliokunta voi-
9577: ministeriöiden budjettiesitykset esittämällä vaa-     si keskittyä erityisvaliokuntien mahdollisesti esit-
9578: timuksia yksittäisten määrärahojen suuruuteen         tämien raamiylitysten ratkaisemiseen ja veropo-
9579: ja kohdentamiseen, tänä vuonna myös kertaal-          litiikkaan.
9580: leen päätetyn kehyksen alittamiseen. Näin val-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9581: tiovarainministeriö luo ilmapiiriä, jossa kehys-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9582: budjetoinnin vastaisesti sektoriministeriöiden        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9583: asiantuntemus tarpeistaan ja niiden tärkeysjär-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9584: jestyksestä kyseenalaistetaan.
9585:    Vastaava ilmiö toistuu budjetin eduskuntakä-                 Pitääkö Hallitus valtiovarainministe-
9586: sittelyssä, jossa valtiovarainvaliokunnan asema              riön voimakasta asemaa budjettivalmis-
9587: suhteessa muihin valiokuntiin on ylikorostunut               telussa läheisyysperiaatteen ja eri ministe-
9588: Valtiovarainvaliokunta ja senjaostot käyttävät               riöissä olevan asiantuntemuksen kannal-
9589: valtaa, joka oikeastaan kuuluu sektorivaliokun-              ta tarkoituksenmukaisena, sekä
9590: nille.                                                          pitääkö Hallitus mahdollisena kehit-
9591:     Kumpikin käytäntö on omiaan rapauttamaan                 tää eduskunnan työtapoja niin, että sek-
9592: vastuullista ja asiantuntevaa budjetti valmistelua.          torivaliokuntien rooli vastuualueensa
9593: Se puolestaan on edellytys niukkojen varojen                 budjetin valmistelussa vahvistuu?
9594: kohdentamiselle vaikuttavuudeltaan parhaalla
9595: mahdollisella tavalla.
9596: 
9597:      Helsingissä 29 päivänä heinäkuuta 1998
9598: 
9599:                                     Tuija Maaret Pykäläinen /vihr
9600: 
9601: 
9602: 
9603: 
9604: 280043
9605: 2                                         KK 818/1998 vp
9606: 
9607: 
9608: 
9609: 
9610:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
9611:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      dat saattavat muuttua niin, että ne vaativat muu-
9612: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       toksia valmisteilla olevan talousarvioesityksen
9613: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     sisältöön. Menokehykset eivät tässä tilanteessa
9614: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuija          voi olla esteenä tarpeellisille muutoksille.
9615: Maaret Pykäläisen näin kuuluvan kirjallisen ky-        Talousarvioesityksen valmistelu, joka perus-
9616: symyksen n:o 818:                                   tuu ministeriöiden talousarvioehdotuksiin, on
9617:                                                     hidastahtista siihen vaikuttaviin ulkopuolisiin
9618:           Pitääkö Hallitus valtiovarainministe-     talouden muutosprosesseihin verrattuna. Niinpä
9619:        riön voimakasta asemaa budjettival-          esimerkiksi valtion kuluvan vuoden talousarvio-
9620:        mistelussa läheisyysperiaatteen ja eri mi-   ehdotusta laadittaessa vielä hallituksen budjetti-
9621:        nisteriöissä olevan asiantuntemuksen         riihen yhteydessä jouduttiin tekemään muutok-
9622:        kannalta tarkoituksenmukaisena, sekä         sia markan ulkoisen arvon muutoksien johdosta
9623:           pitääkö Hallitus mahdollisena kehit-      lähes miljardin markan arvosta. Vastaavasti vuo-
9624:        tää eduskunnan työtapoja niin, että sek-     den 1999 talousarvioesitystä valmisteltaessa on
9625:        torivaliokuntien rooli vastuualueensa        talousennusteita tarkistettu ylöspäin, millä on
9626:        budjetin valmistelussa vahvistuu?            vaikutusta menoihin ja tuloihin sekä hallituksen
9627:                                                     finanssipoliittista linjaa koskeviin ratkaisuihin,
9628:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        mitkä valtiovarainministeriön talousarvioehdo-
9629: vasti seuraavaa:                                    tuksen valmistelussa näkyvät sekä tulo- että me-
9630:                                                     nopuolella tehtävinä muutoksina kevään kehys-
9631:    Valtion talousarvioesitystä koskeva lainsää-     lukuihin verrattuna.
9632: däntö velvoittaa valtiovarainministeriötä vas-         Valtiovarainministeriön tehtävänä on kai-
9633: taamaan hallitusta varten seuraavan vuoden ta-      kenaikaisesti olla mahdollisimman hyvin selvillä
9634: lousarvioesityksen valmistamisesta. Hallituksen     niistä muutoksista, jotka vaikuttavat hallituksen
9635: tulee antaa eduskunnalle esityksensä valtion ta-    talouspolitiikkaan ja finanssipolitiikkaan. Val-
9636: lousarvioksi hyvissä ajoin ennen seuraavan va-      tiovarainministeriön esittämiä tietoja käyttäen
9637: rainhoitovuoden alkua.                              hallitus voi - niin päättäessään - reagoida ta-
9638:    Ministeriöt laativat talousarvioehdotuksensa     lousarvioesityksessään muutoksiin.
9639: seuraavalle varainhoitovuodelle noudattaen nii-        Eri ministeriöiden talousarvioehdotukset ylit-
9640: tä menokehyksiä, jotka hallitus on päättänyt.       tävät aika ajoin asianomaiselle ministeriölle pää-
9641: Kehysmenettely on hallituksen sisäisesti päättä-    tetyt menokehykset. Tässä tilanteessa valtiova-
9642: mä talousarvioehdotusten valmistelutapa, jota       rainministeriön asema lopullisen talousarvioesi-
9643: on käytetty kuluvan vuosikymmenen alkuvuo-          tyksen valmistelussa korostuu.
9644: sista saakka. Hallitus voi poiketa vahvistamis-        Ottaen huomioon kehyspäätösten merkityk-
9645: taan kehyksistä tarpeen mukaan. Hallituksen         sen hallituksen politiikan toteuttamisen ja hallin-
9646: päätöksen hallinnonaJoittaisista menokehyksis-      non ohjauksen kannalta onkin talousarvioval-
9647: tä valmistelee valtiovarainministeriö muiden mi-    mistelua ja kehysmenettelyä uudistettu kuluvan
9648: nisteriöiden kanssa neuvotellen. Hallituksen        vuoden maaliskuussa annetulla valtioneuvoston
9649: päätös voi sisältää myös kannanottoja keskeisiin    päätöksellä talousarvioehdotusten sekä toimin-
9650: toimintalinjoihin sekä tuottavuus- ja muihin ta-    ta- ja taloussuunnitelmien laadintaperiaatteista.
9651: voitteisiin.                                        Päätöksellä tähdätään erityisesti siihen, että val-
9652:    Hallitus tekee aikaisin keväällä menokehys-      tioneuvostolla olisi päättäessään kehyksistä tie-
9653: päätöksensä seuraavan vuoden talousarvio-           dot, paitsi talous- ja finanssipoliittisista lähtö-
9654: ehdotusten laadintaa varten. Niinä kuukausina,      kohdista, myös tiedot hallinnonalojen pai-
9655: jotka kuluvat menokehyspäätöksestä hallituk-        nopisteistä, toimintalinjoista ja keskeisistä tulos-
9656: sen elokuiseen budjettikäsittelyyn, saadaan uusia   tavoitteista sekä arvioita toiminnan tuloksista.
9657: talousennusteita ja -tietoja seuraavaan vuoteen     Uudistettua menettelyä sovelletaan ensimmäistä
9658: nähden. Tänä aikana talouspoliittiset näkökoh-      kertaa vuoden 2000 menokehyksiä laadittaessa.
9659:                                            KK 818/1998 vp                                             3
9660: 
9661:     Kehysmenettelyyn ja tulosohjaukseen siirty-      oikeudellisiin periaatteisiin. Suomenkaan lain-
9662: minen on merkinnyt valtion talousarvioesityksen      säädännössä läheisyysperiaate ei kuulu budjetti-
9663: valmistelussa valtiovarainministeriön roolin sel-    periaatteisiin.
9664: vää muuttumista talouspolitiikasta ja finanssipo-       Eduskunnalle on helmikuussa annettu halli-
9665: litiikasta vastaavan ministeriön suuntaan.           tuksen esitys uudeksi Suomen Hallitusmuodoksi
9666:     Vastaavaa kehitystä voidaan todeta tapahtu-      (HE 1/1998 vp). Perustuslakien yhtenäistämisen
9667: neen myös muissa maissa, joissa on siirrytty ke-     seurauksena huomattava osa valtiopäiväjärjes-
9668: hysbudjetointiin ja tulosohjaukseen. Tämä kehi-      tyksen nykyisistä eduskunnan sisäistä työskente-
9669: tys ei ole kuitenkaan merkinnyt sitä, että valtio-   lyä koskevista yksityiskohtaisista säännöksistä,
9670: varainministeriön keskitetystä vastuusta budje-      kuten eduskunnan valiokunnista ja niiden toi-
9671: tin valmistelussa olisi luovuttu.                    minnasta, siirretään perustuslain tasolta edus-
9672:     Kysymyksessä mainittu läheisyysperiaate si-      kunnan työjärjestykseen. Tämä luo nykyistä
9673: sältyy eräänä periaatteena niihin sopimuksiin,       joustavammat mahdollisuudet eduskunnalle ke-
9674: joihin Euroopan unioni perustuu. Läheisyysperi-      hittää sisäistä työskentelyään kunkin ajankoh-
9675: aate ei kuulu Euroopan yhteisöjen talousarvion       dan vaatimusten mukaisesti.
9676: 
9677:      Helsingissä 19 päivänä elokuuta 1998
9678: 
9679:                                                                Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
9680: 4                                          KK 818/1998 vp
9681: 
9682: 
9683: 
9684: 
9685:                                        Tili Riksdagens Talman
9686: 
9687:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     det kräver förändringar i budgetpropositionen
9688: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       som är under beredning. Utgiftsramarna kan inte
9689: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     i detta läge vara hinder för nödvändiga ändring-
9690: man Tuija Maaret Pykäläinen undertecknade            ar.
9691: spörsmål nr 818:                                         Beredningen av budgetpropositionen som
9692:                                                      grundar sig på ministeriernas budgetförslag
9693:           Anser Regeringen att finansministeri-      framskrider långsamt jämfört med de yttre eko-
9694:        ets starka ställning i budgetberedningen      nomiska förändringsprocesser som påverkar
9695:        är ändamålsenlig med beaktande av             den. När så t.ex. förslaget till statsbudget för
9696:        subsidiaritetsprincipen och den sakkun-       innevarande år gjordes måste man ännu i sam-
9697:        skap som de olika ministerierna besitter      band med regeringens budgetmangling göra än-
9698:        samt                                          dringar uppgående tili nästan en miljard mark på
9699:           anser Regeringen att det är möjligt att    grund av att markens externa värde ändrats. På
9700:        utveckla riksdagens arbetssätt så att de      motsvarande sätt har man vid beredningen av
9701:        sektorvisa utskotten fär en starkare roll i   1999 års budgetproposition justerat de ekono-
9702:        beredningen av budgeten för sina res-         miska prognoserna uppåt, vilket inverkar på
9703:        pektive ansvarsområden?                       utgifterna och inkomsterna samt på regeringens
9704:                                                      avgöranden i fråga om den finanspolitiska
9705:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        linjedragningen, vilka i beredningen av finansmi-
9706: anföra följande:                                     nisteriets budgetförslag kan ses som ändringar
9707:                                                      som skall göras både på utgifts- och inkomst-
9708:    Den lagstiftning som gäller budgetpropositio-     sidan om man jämför med vårens ramtal.
9709: nen förpliktar finansministeriet att för regering-       Finansministeriet har som uppgift att ständigt
9710: en svara för beredningen av följande års budget-     vara så väl underrättat som möjligt om de för-
9711: proposition. Regeringen skall i god tid innan        ändringar som inverkar på regeringens ekono-
9712: följande finansårs början avlåta sin proposition     miska politik och finanspolitik. Regeringen kan
9713: om statsbudgeten tili riksdagen.                     om den så beslutar isin budgetproposition reage-
9714:    Varje ministerium uppgör sitt förslag till bud-   ra på förändringarna genom att utnyttja finans-
9715: get för finansåret med iakttagande av de utgifts-    ministeriets uppgifter.
9716: ramar som regeringen har bestämt. Ramförfa-              Olika ministeriers budgetförslag överskrider
9717: randet är regeringens internt bestämda bered-        då och då de utgiftsramar som man beslutat om
9718: ningsförfarande för budgetförslag och det har        för ministeriet i fråga. 1 detta läge framhävs fi-
9719: använts alltsedan decenniets första år. Regering-    nansministeriets ställning i beredningen av den
9720: en kan vid behov avvika från egna fastslagna         slutliga budgetpropositionen.
9721: ramar. Finansministeriet bereder i förhandlingar         Med beaktande av betydelsen av rambesluten
9722: med de övriga ministerierna förvaltningsområ-        vid förverkligandet av regeringspolitiken och
9723: denas utgiftsramar enligt regeringens beslut. Re-    styrningen av förvaltningen har budgetbered-
9724: geringens beslut kan också innefatta ställningsta-   ningen och ramförfarandet reviderats genom ett
9725: ganden till centrala riktlinjer för verksamheten     statsrådsbeslut som utfårdades i mars innevaran-
9726: samt tili produktivitetsmål och andra mål.           de år om principerna för uppgörande av budget-
9727:    Regeringen fattar tidigt på våren beslut om       förslag samt verksamhets- och ekonomiplaner.
9728: utgiftsramarna för uppgörande av nästa års bud-      Avsikten med beslutet är särskilt att statsrådet
9729: getförslag. Under de månader som går från be-        när det bestämmer om ramarna inte bara har
9730: slutet om utgiftsramarna och fram tili regering-     information om de ekonomisk- och finanspolitis-
9731: ens budgetberedning i augusti blir nya ekonomis-     ka utgångspunkterna utan också känner till
9732: ka prognoser och ny ekonomisk information till-      tyngdpunkterna i förvaltningsområdena, riktlin-
9733: gänglig för det följande året. Under denna tid kan   jerna för verksamheten och de centrala resultat-
9734: de ekonomisk-politiska utsikterna ändras så att      målen samt det preliminära resultatet av verk-
9735:                                            KK 818/1998 vp                                              5
9736: 
9737: samheten. Det nya förfarandet tillämpas för för-     Europeiska unionen grundar sig på. Subsidiari-
9738: sta gången när utgiftsramarna för år 2000 upp-       tetsprincipen hör inte till rättsprinciperna för
9739: görs.                                                Europeiska gemenskapernas budget. Subsi-
9740:     Övergången tili ramförfarande och resultat-      diaritetsprincipen hör inte heller i den finska 1ag-
9741: styrning har när det gäller beredningen av           stiftningen tili budgetprinciperna.
9742: budgetpropositionen inneburit en klar föränd-           1 februari avläts regeringens proposition tili
9743: ring av finansministeriets roll i riktning mot ett   riksdagen med förslag tili ny Regeringsform för
9744: ministerium som ansvarar för den ekonomiska          Finland (RP 111998 rd). Som en följd av att
9745: poHtiken och finanspolitiken.                        grundlagarna förenhetligats överförs en be-
9746:     En motsvarande utveckling kan konstaterats       tydande del av de detaljerade bestämmelser som
9747: ha skett också i andra Iänder i vilka man övergått   gäller det nuvarande interna riksdagsarbetet, så-
9748: tili rambudgetering och resultatstyrning. Ut-        som bestämmelserna om riksdagsutskotten och
9749: vecklingen har dock inte inneburit att man skulle    deras verksamhet, från grundlagsnivå tili arbets-
9750: ha avstått från finansministeriets centraliserade    ordningen för riksdagen. Detta skapar flexiblare
9751: ansvar för budgetberedningen.                        möjligheter än hittills för riksdagen att utveckla
9752:     Subsidiaritetsprincipen som nämns i spörsmå-     det interna arbetet i enlighet med kraven vid
9753: let ingår som en av principerna i de fördrag som     respektive tidpunkt.
9754: 
9755:      Helsingforsden 19 augusti 1998
9756: 
9757:                                                                       Finansminister Sauli Niinistö
9758:                                            KK 819/1998 vp
9759: 
9760: Kirjallinen kysymys 819
9761: 
9762: 
9763: 
9764: 
9765:                                    Esko-Juhani Tennilä /va-r: Opiskelijoiden oikeudesta toimeentulo-
9766:                                       tukeen kesällä
9767: 
9768: 
9769:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
9770:    Opiskelijoiden oikeus toimeentulotukeen on         jan toimeentulosta. Tiedossa on myös tapauksia,
9771: aiheuttanut lukuisia tulkintaongelmia eikä uusi       joissa sosiaaliviranomaiset ovat edellyttäneet
9772: laki toimeentulotuesta (1412/1997) niitä ratkaise.    opintotuen anomista myös kesäkuukausiksi, jol-
9773: Ongelmat liittyvät opintotuen alhaiseen tasoon        loin oppilaitoksissa ei ole opetusta.
9774: sekä siihen, että opintolaina yleensä katsotaan          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9775: opiskelijan tuloksi, vaikka hän ei olisi sitä ha-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9776: kenut tai nostanut. Opiskelijoiden edellytetään       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9777: velkaantuvan normaalin toimeentulonsa turvaa-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9778: miseksi.
9779:    Lapissa on viime aikoina ilmennyt, että eräät                Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta opis-
9780: kunnat eivät myönnä toimeentulotukea kesä-                   kelijoiden oikeus toimeentulotukeen
9781: kaudellakaan opiskelijoille, jotka eivät ole onnis-          taattaisiin samoin perustein kuin muille-
9782: tuneet saamaan kesätyöpaikkaa, vaan edellyttä-               kin kansalaisille?
9783: vät opiskelijan vanhempien vastaavan opiskeli-
9784: 
9785:      Helsingissä 4 päivänä elokuuta 1998
9786: 
9787:                                        Esko-Juhani Tennilä /va-r
9788: 
9789: 
9790: 
9791: 
9792: 280043
9793: 2                                           KK 819/1998 vp
9794: 
9795: 
9796: 
9797: 
9798:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
9799:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        vanhempien elatusvastuu päättyy, kun lapsi
9800: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         täyttää 18 vuotta. Toimeentulotukea myönnet-
9801: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       täessä vanhempien elatusvastuun huomioon ot-
9802: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-         tamisen kannalta ongelmanisin ryhmä ovatkin
9803: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-          18 vuotta täyttäneet opiskelijanuoret, jotka
9804: myksen n:o 819:                                       usein jo asuvat erossa vanhemmistaan. Elatus-
9805:                                                       lain 3 §:n 2 momentin mukaan vastuu 18 vuotta
9806:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta opis-      täyttäneen lapsen koulutuksesta aiheutuvista
9807:        kelijoiden oikeus toimeentulotukeen            kustannuksista on edelleen vanhemmilla, jos se
9808:        taattaisiin samoin perustein kuin muille-      harkitaan kohtuulliseksi. Tällöin otetaan erityi-
9809:        kin kansalaisille?                             sesti huomioon lapsen taipumukset, koulutuk-
9810:                                                       sen kestoaika, siitä aiheutuvien kustannusten
9811:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          määrä sekä lapsen mahdollisuudet koulutuksen
9812: vasti seuraavaa:                                      päätyttyä itse vastata koulutuksestaan aiheutu-
9813:                                                       neista kustannuksista. Koulutuskustannuksiin
9814:    Toimeentulotuki on toimeentulotukilain             luetaan kuuluvaksi suoranaisten opintomeno-
9815: (1412/1997) 1.1 §:n mukaan sosiaalihuoltoon           jen lisäksi myös koulutuksen aikaiset elinkus-
9816: kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka       tannukset.
9817: tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen              Elatuslakia koskeneessa hallituksen esitykses-
9818: toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä.      sä (HE 90/1974 vp., s. 49) todettiin voitavan pitää
9819: Jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea,jos       kohtuullisena, että nuori henkilö pyrkii mahdol-
9820: hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentu-       lisuuksien mukaan rahoittamaan opintonsa itse,
9821: loa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toi-        esimerkiksi yhteiskunnan varoista tuetun luotto-
9822: meentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla,         rahoituksen avulla, turvautumatta vanhempien
9823: muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden       taloudelliseen tukeen. Tältä pohjalta on toimeen-
9824: elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai          tulotukipäätöksiä tehty kuntien sosiaalitoimissa,
9825: muulla tavalla (toimeentulotukilaki 2.1 §).           ja samaa linjaa ovat ratkaisuissaan noudattaneet
9826:    Opintotukilain (65/1994) mukainen opintotu-        myös lääninoikeudet ja eduskunnan apulaisoi-
9827: kijärjestelmä on opiskelijan toimeentuloa ensisi-     keusasiamies.
9828: jaisesti turvaava järjestelmä, joka koostuu opin-         Kun toimeentulotuen myöntämisen yhteydes-
9829: torahasta, asumislisästä ja valtion takauksesta       sä tulee harkittavaksi vanhempien elatusvastuu
9830: opintolainaan. Valtion takaama opintolaina on         lapseensa nähden 18 ikävuoden jälkeen, tulee
9831: toimeentulotukeen nähden ensisijainen opiskeli-       opiskelijan ja hänen vanhempiensa tilannetta
9832: jan toimeentulon lähde.                               tarkastella kokonaisuutena. Lähtökohtana on
9833:    Opintotukilain 5 §:n mukaan opintotuen saa-        pidettävä vanhempien todellista maksukykyä,
9834: misen edellytyksenä on muun muassa opintojen          johon vaikuttavat heidän tulojensaja varojensa
9835: päätoiminen harjoittaminen ja tämä koskee             lisäksi myös heidän muu elatusvastuunsa. Ela-
9836: myös kesäaikaista opiskelua. Tavallisesti opinto-     tuslaissa ei ole asetettu mitään yläikärajaa, jol-
9837: tukea maksetaan yhdeksältä kuukaudelta, koska         loin vanhempien vastuu koulutuskustannuksista
9838: useissa oppilaitoksissa ei ole kesäisin opetusta.     lakkaisi. Tältä osin sosiaali- ja terveysministeriön
9839: Mikäli opiskelija ei opiskele kesällä, hänen tulisi   julkaisemassa oppaassa toimeentulotuen sovel-
9840: turvata toimeentulonsa ensisijaisesti ansiotyöllä.    tajille todetaan, että huomioon tulisi ottaa "---
9841: Viime vuosina kesätöiden saanti on kuitenkin          opiskelijan ikä samoin kuin se, missä määrin hän
9842: ollut vaikeaa, joten monet opiskelijat ovatjoutu-     on tosiasiallisesti siirtynyt elämään itsenäistä elä-
9843: neet turvautumaan kesän aikana toimeentulotu-         mää erossa vanhemmistaan. Mitä vanhemmasta
9844: keen.                                                 henkilöstä on kysymys ja mitä kauemmmin hän
9845:    Lapsen elatuksesta annetun lain (704/1975,         on elänyt erossa alkuperäisperheestään, sitä epä-
9846: myöh. elatuslaki) 3 §:n l momentin mukaan             todennäköisempää on, että hän saa toimeentu-
9847:                                           KK 819/1998 vp                                            3
9848: 
9849: lonsa vanhemmiltaan." (Sosiaali- ja terveysmi-      tai ole kesätöissä, ellei vanhempien elatusvelvol-
9850: nisteriön oppaita 1998:2, s. 10.)                   lisuudesta muuta johdu. Jos on selvitetty, että
9851:    Toimeentulotukea koskevien säännösten no-        vanhemmat tosiasiallisesti avustavat opiskelevaa
9852: jalla toimeentulotukea tulee siis myöntää, mikäli   lastaan, toimeentulotuen myöntäminen ei ole pe-
9853:  18 vuotta täyttänyt nuori ei kesäaikana opiskele   rusteltua.
9854: 
9855:      Helsingissä 20 päivänä elokuuta 1998
9856: 
9857:                                                                  Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
9858: 4                                           KK 819/1998 vp
9859: 
9860: 
9861: 
9862: 
9863:                                         Tili Riksdagens Talman
9864: 
9865:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         Enligt 3 § 1 mom. lagen om underhåll för barn
9866: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-        (704/1975, nedan underhållslagen) upphör för-
9867: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      äldrarnas ansvar för underhållet när barnet fyller
9868: man Esko-Juhani Tennilä undertecknade spörs-          18 år. Vid beviljande av utkomststöd tilihör just
9869: mål nr 819:                                           studerande ungdomar som fyllt 18 år, och som
9870:                                                       ofta redan bor skilt från föräldrarna, den mest
9871:           Vad ämnar Regeringen göra för att           problematiska gruppen med tanke på föräldrar-
9872:        rätten tili utkomststöd skall garanteras de    nas underhållsansvar. Enligt 3 § 2 mom. under-
9873:        studerande på samma grunder som också          hållslagen svarar föräldrarna för kostnaderna för
9874:        gäller för andra medborgare?                   barnets utbildning även efter det barnet fyllt 18
9875:                                                       år, om detta prövas skäligt. Härvid beaktas sär-
9876:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         skilt barnets anlag, utbildningstiden och kostna-
9877: anföra fö1jande:                                      derna för utbildningen samt barnets möjligheter
9878:                                                       att efter avs1utad utbildning självt svara för kost-
9879:    Utkomststödet är enligt 1 § 1 mom. lagen om        naderna för denna. Tili kostnaderna för utbild-
9880: utkomststöd (1412/1997) ett ekonomiskt stöd           ningen anses förutom direkta studieutgifter ock-
9881: inom socialvården som beviljas i sista hand, och      så höra levnadskostnaderna under utbildningsti-
9882: syftet med det är att trygga en persons och familjs   den.
9883: utkomst och främja möj1igheterna att klara sig på        1 regeringens proposition som gällde under-
9884: egen hand. Rätt tili utkomststöd har var och en       hållslagen (RP 90/1974 rd, s. 50) konstaterades
9885: som är i behov av stöd och inte kan få sin utkomst    att det kan anses skäligt att en ung person i mån
9886: genom förvärvsarbete, verksamhet som företa-          av möjlighet själv försöker finansiera sina studier
9887: gare, med hjä1p av andra förmåner som tryggar         t.ex. med hjälp av kreditfinansiering som stöds
9888: utkomsten, genom andra inkomster eller tili-          med samhällets medel, utan att anlita föräldrar-
9889: gångar, genom omvårdnad från en sådan persons         nas ekonomiska stöd. På denna grundval har
9890: sida som är försörjningspliktig gentemot honom        beslut om utkomststöd fattats i kommunernas
9891: eller på något annat sätt (2 § 1 mom. lagen om        socialbyråer och samma linje har också länsrät-
9892: utkomststöd).                                         terna och riksdagens biträdande justitieombuds-
9893:    Studiestödssystemet i enlighet med lagen om        man följt.
9894: studiestöd (65/1994) är ett system som primärt           När föräldrarnas underhållsansvar för bar-
9895: tryggar studerandens utkomst. Det består av stu-      net efter 18 års ålder prövas i samband med
9896: diepenning, bostadstiliägg och statsborgen för        beviljande av utkomststöd skall såväl den stu-
9897: studielån. Studielånet som staten går i borgen för    derandes som förä1drarnas situation betraktas i
9898: är med avseende på utkomststödet den primära          sin helhet. Utgångspunkten bör vara föräldrar-
9899: utkomstkällan för den studerande.                     nas reella betalningsförmåga som utom av in-
9900:    Enligt 5 § lagen om studiestöd är vilikoret för    komster och tiligångar också är beroende av de-
9901: att man skall få studiestöd bl.a. att studierna       ras övriga försörjningsansvar. 1 underhållslagen
9902: bedrivs som huvudsyssla, och detta gäller också       uppställs ingen övre åldersgräns för när föräld-
9903: sommarstudierna. Vanligen betalas studiestödet        rarnas ansvar för kostnaderna för utbildningen
9904: under nio månader, eftersom de flesta läroansta1-     upphör. 1 denguide som social- och hälsovårds-
9905: ter inte har undervisning på sommaren. Om den         ministeriet publicerat för den som tiliämpar ut-
9906: studerande inte studerar på sommaren, borde           komststödet konstateras härvidlag att man
9907: han eller hon först och främst se tili att få sin     skall ta hänsyn tili den studerandes ålder och
9908: utkomst tryggad genom förvärvsarbete. De se-          också tili huruvida han i verkligheten börjat
9909: naste åren har det dock varit svårt att alls få       leva ett självständigt liv skilt från föräldrarna.
9910: sommarjobb och många studerande har därför            Ju äldre person det är fråga om och ju längre
9911: blivit tvungna att under sommaren förlita sig på      tid han bott skilt från sin ursprungliga familj,
9912: utkomststöd.                                          desto mindre sannolikt är det att han får sin
9913:                                           KK 819/1998 vp                                             5
9914: 
9915: utkomst av föräldrarna. (Social- och hälso-         nat inte följer av föräldrarnas underhållsskyldig-
9916: vårdsministeriets guide 1998:2, s. 10).             het. Om det har klarlagts att föräldrarna i verk-
9917:    Med stöd av de bestämmelser som gäller ut-       ligheten ekonomiskt understöder barnet som stu-
9918: komststödet skall alltså utkomststöd beviljas om    derar, är det inte motiverat att utkomststöd bevil-
9919: en ung person som fyllt 18 år inte studerar under   jas.
9920: sommaren eller har sommarjobb, om något an-
9921: 
9922:      Helsingforsden 20 augusti 1998
9923: 
9924:                                                                   Minister Terttu Huttu-Juntunen
9925:                         j
9926:                     j
9927:                     j
9928:                 j
9929:                 j
9930:             j
9931:             j
9932:         j
9933:         j
9934:     j
9935:     j
9936: j
9937: j
9938:                                            KK 820/1998 vp
9939: 
9940: Kirjallinen kysymys 820
9941: 
9942: 
9943: 
9944: 
9945:                                   Jaakko Laakso /vas: Rauhanturvaamislain noudattamisesta
9946: 
9947: 
9948: 
9949:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
9950: 
9951:     Suomi on osallistunut Naton rauhankumppa-           Hyväksyessään vuonna 1995 rauhanturvaa-
9952: nuusohjelman puitteissa Itämeren alueellajärjes-     mislain muutoksen eduskunta lisäsi hallituksen
9953: tettyihin ns. monikansallisiin yhteistoimintahar-    esitykseen kiellon osallistua ns. rauhaanpakotta-
9954: joituksiin, joissa testataan mahdollisimman to-      miseen. Lain mukaan Suomi ei osallistu rauhaan-
9955: denmukaisissa olosuhteissa eri maiden sotilas-       pakottamiseksi katsottavaan toimintaan.
9956: osastojen yhteistyötä Nato-johtoisessa kriisin-         Naton rauhankumppanuusohjelman yhteis-
9957: hallinnassa.                                         toimintaharjoituksissa suomalaiset sotilaat ovat
9958:      Toukokuussa 1998 suomalainen valmiusjouk-       kuitenkin osallistuneet harjoituksiin, joissa on
9959: ko osallistui kahden viikon ajan monikansalli-       ollut kyse rauhaanpakottamisoperaatioista.
9960: seen yhteistoimintaharjoitukseen Jyllannissa,           Tykistötulen tulentähystämistä, tulenkorjaus-
9961: Tanskassa. Ns. Jaguar-harjoituksessa kokeiltiin      ta, maaliinosoitusta ja tulitukea maavoimaosas-
9962: Suomen valmiuksia toimia Nato-johtoisessa or-        ton maihinnousuoperaatiolle voidaan tuskin
9963: ganisaatiossa. Harjoitukseen osallistui lähes        enää pitää sen paremmin perinteisen rauhantur-
9964: 3 000 henkilöä kuudesta Nato-maasta ja yhdestä-      vaamisen kuin ns. laajennetunkaan rauhantur-
9965: toista rauhankumppanuusmaasta.                       vaamisen piiriin kuuluvana toimintana. Kyse on
9966:      Suomesta mukana oli valmiusjoukkopatal-         rauhaanpakottamisharjoituksista.
9967: joona, 46 ajoneuvoa, joista 21 Pasia sekä meri-         Rauhanturvaamisen koulutustoimintaan, jos-
9968: voimien miinalaiva Pohjanmaa.                        ta myös Jaguar-harjoituksiin osallistumisessa on
9969:      Miinalaivan miehistön iskuryhmä osallistui      ollut kyse, päättävät rauhanturvaamislain mu-
9970: alustarkastusharjoituksiin sekä toimi laivasto-      kaan puolustusministeriö ja pääesikunta.
9971:  osaston maamaaliin suunnatun tykistötulen tu-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9972:  lenjohdossa ja tulenkorjauksessa.                   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9973:      Jaguar-harjoituksen maihinnousuvaiheessa        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9974:  maavoimaosasto teki maihinnousun kriisialueel-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9975:  le. Miinalaiva Pohjanmaan tulenjohtopartio siir-
9976:  tyi helikopterilla mantereelle tehtävänään tulen-             Miten Hallitus perustelee suomalais-
9977:  tähystys, tulenkorjaus ja maalinosoitus alukselta          ten sotilaiden osallistumista ulkomailla
9978:  maihin ammuttavalle tykistötulelle.                        järjestettäviin Nato-johtoisiin rauhaan-
9979:      Miinalaiva Pohjanmaa antoi lisäksi tulitukea           pakottamisharjoituksiin, vaikka laki rau-
9980:  monikansallisen maavoimaosaston maihinnou-                 hanturvaamisesta kieltää yksiselitteisesti
9981:  suoperaatiossa.                                            suomalaisten rauhanturvaajien osallistu-
9982:                                                             misen rauhaanpakottamisoperaatioihin?
9983: 
9984:      Helsingissä 4 päivänä elokuuta 1998
9985: 
9986:                                          Jaakko Laakso /vas
9987: 
9988: 
9989: 
9990: 
9991: 280043
9992: 2                                           KK 820/1998 vp
9993: 
9994: 
9995: 
9996: 
9997:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
9998: 
9999:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ei-sotilaallisten järjestöjen henkilöstön nopea
10000: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         evakuointi. Sen suojaamiseksijoukon oli kyettä-
10001: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       vä hyökkäyksen kohteeksi joutuessaan käyttä-
10002: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jaakko           mään myös ilma- ja merivoimien tulitukea.
10003: Laakson näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen              Harjoituksen koulutusvaiheessa (18.-24.5.)
10004: n:o 820:                                              harjoitettiin edellä kuvatun operaation edellyttä-
10005:                                                       miä osatoimintoja. Tilanteenmukainen harjoi-
10006:           Miten Hallitus perustelee suomalais-        tusvaihe (24.-29.5.) toteutettiin suunnitellulla
10007:        ten sotilaiden osallistumista ulkomailla       tavalla, ja se huipentui siviilihenkilöstön eva-
10008:        järjestettäviin Nato-johtoisiin rauhaan-       kuointiin merikuljetuksin YK:n valvomalta alu-
10009:        pakottamisharjoituksiin, vaikka laki rau-      eelta. Evakuointioperaation loppuvaiheessa ku-
10010:        hanturvaamisesta kieltää yksiselitteisesti     vattiin siviilihenkilöstö ja suojaavajoukko joutu-
10011:        suomalaisten rauhanturvaajien osallistu-       neeksi yllättäen tykistön tulituksen kohteeksi. Si-
10012:        misen rauhaanpakottamisoperaatioihin?          viilihenkilöiden ja oman joukon suojaamiseksi
10013:                                                       vastattiin tulitukseen käyttäen ilma- ja merivoi-
10014:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          mien tulta maista tapahtuneella tulenjohdolla.
10015: vasti seuraavaa:                                      Maavoimayksiköillä ei ollut käytössä suojaami-
10016:                                                       seen soveltuvaa raskasta aseistusta.
10017:    Suomi on ollut aktiivisesti mukana Naton rau-          Suomalaiset yksiköt toteuttivat harjoitukses-
10018: hankumppanuusohjelmassa vuodesta 1994 al-             sa seuraavanlaisia osatehtäviä:
10019: kaen. Ohjelman yhtenä päämääränä on ylläpitää             Maavoimien vahvennetun jääkärikomppa-
10020: ja kehittää kykyä osallistua YK:n tai ETYJ:n          nian tehtävänä oli siirtyä toiminta-alueelle meri-
10021: valtuuttamiin Nato-johtoisiin humanitaarisiin,        kuljetuksella, ryhmittyä nopeasti valvonta-
10022: rauhanturva- sekä pelastus- ja etsintäoperaatioi-     alueelle puskurivyöhykkeellä, muodostaa tar-
10023: hin.                                                  kastus- ja valvontapisteet ja aloittaa toiminta
10024:    Kansanedustaja Laakson kysymyksessään              niillä, osallistua saattuetoimintaan sekä koota ja
10025: tarkoittama harjoitus Cooperative Jaguar 1998         ohjata alueellaan olevat evakuoitavat siviilit.
10026: oli Naton rauhankumppanuusharjoitus, joka                 Merivoimien miinalaiva Pohjanmaan tehtä-
10027: toimeenpantiin sekä esikuntaharjoituksena että        vänä oli ylläpitää meritilannekuvaa merisaarron
10028: joukkojen harjoituksena Tanskassa ja sitä ympä-       valvontaan liittyen, valvoa kauppa-aluksia mu-
10029: röiväHä merialueella.                                 kaan lukien siihen kuuluva tarkastusryhmien toi-
10030:    Cooperative Jaguar 1998:ssa harjoitettiin          minta kohdealuksilla, täydentää merivoimaosas-
10031: YK:n valtuuttamaa Naton ja sen kumppanimait-          ton ilmapuolustusta (omasuoja), toimia miinan-
10032: ten rauhanturvaoperaatiota ja siviilihenkilöstön      torjunta-osaston johto- ja tukialuksena (sukelta-
10033: evakuointia.                                          jien lääkintäapu), suojata joukkojenkuljetus-
10034:    Harjoituksen lähtökohtatilanteessa konfliktin      osastoa ja miinantorjunta-alusosastoa, suojata
10035: osapuolten välille oli solmittu rauhansopimus.        evakuointioperaatiossa siviilejä ja omia joukkoja
10036: Sen voimaan astumisen jälkeen rauhanturvaa-           tarvittaessa laivatykistön tulenjohdolla ja tulella
10037: misjoukko siirrettiin meritse ja ilmoitse valvonta-   sekä toimia evakuointioperaation haavoittunei-
10038: tehtävään osapuolten välille muodostetulle pus-       den vastaanottopisteenä.
10039: kurivyöhykkeelle. Alueella olivat jo käynnissä            Harjoitusjoukon tehtävänä ei ollut rauhaan-
10040: YK:n valvontaoperaatio, merisaarto ja lento-          pakottaminen. Molemmat konfliktin osapuolet
10041: kiellon valvonta.                                     olivat rauhansopimuksessa hyväksyneet rauhan-
10042:    Harjoitustilanne kehittyi siten, että rauhanso-    turvajoukon keskittämisen ja toiminnan alueel-
10043: pimuksen voimaantulonjälkeen osapuolten väli-         la.
10044: set suhteet kiristyivät aiheuttaen rauhansopi-            Harjoituksessa ei toteutettu maihinnousua,
10045: muksen ehtojen vastaisia toimia. Tämän takia          vaan siviiliväestön evakuointi merikuljetuksin
10046: rauhanturvajoukolle annettiin tehtäväksi tarvit-      YK:n valvonnassa olevalta alueelta.
10047: taessa toteuttaa YK:n ja muiden alueella olevien          Laivatykistön tulenjohtoa ja tulta käytettiin
10048:                                           KK 820/1998 vp                                             3
10049: 
10050: itsepuolustuksellisesti evakuoitavan siviiliväes-   seen perustuvan rauhanturvaamistoiminnasta
10051: tön ja joukon suojaamiseksi niiden jouduttua        annetun lain Suomelle mahdollistaman rauhan-
10052: tulituksen kohteeksi.                               turvaamistoiminnan harjoittelua.
10053:    Suomalaisten harjoitusyksiköiden toiminta ei        Suomen osallistuminen harjoitukseen esitel-
10054: missään vaiheessa merkinnyt muun kuin Suo-          tiin hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittiselle
10055: men osallistumisesta YK:n ja ETYJ:n päätök-         valiokunnalle 20.3.1998.
10056: 
10057:      Helsingissä 24 päivänä elokuuta 1998
10058: 
10059:                                                                   Puolustusministeri Anneli Taina
10060: 4                                            KK 820/1998 vp
10061: 
10062: 
10063: 
10064: 
10065:                                          Tili Riksdagens Talman
10066: 
10067:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       gift att vid behov genomföra en snabb evakue-
10068: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         ring av FN:s personai och personalen vid de
10069: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       övriga icke-militära organisationer som befann
10070: man Jaakko Laakso undertecknade spörsmål nr            sig på området. För att skydda evakueringen
10071: 820:                                                   måste truppen i den händelse att den blev utsatt
10072:                                                        för angrepp kunna utnyttja eldstöd också av luft-
10073:           Hur motiverar Regeringen att finländ-        och sjöstridskrafterna.
10074:        ska soldater deltar i utomlands anordna-           1 övningens utbildningsskede (18-24.5) öva-
10075:        de Nato-ledda övningar i fredsframtving-        des de delaktioner som den ovan beskrivna ope-
10076:        ande insatser, trots att lagen om fredsbe-      rationen förutsatte. En med situationen överens-
10077:        varande verksamhet entydigt förbjuder           stämmande övningsetapp (24-29.5) genomför-
10078:        den finländska fredsbevarande persona-          des på planerat sätt, och den kulminerade i eva-
10079:        lens deltagande i fredsframtvingande            kuering av civilpersonalen genom sjötransport
10080:        operationer?                                    från det av FN övervakade området. 1 evakue-
10081:                                                        ringsoperationens slutskede antogs civilpersona-
10082:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          len och den skyddande truppen överraskande
10083: anföra följande:                                       råka ut för artilleribeskjutning. 1 syfte att skydda
10084:                                                        civilpersoneroa och den egna truppen besvarades
10085:    Finland har ända sedan år 1994 aktivt deltagit      beskjutningen med utnyttjande av luft- och sjö-
10086: i Natos partnerskapsprogram. Ett av målen för          stridskrafternas eld och eldledning från land.
10087: programmet är att upprätthålla och utveckla för-       Landtrupperna hade inte tillgång till sådan tung
10088: mågan att deltai sådana Nato-ledda humanitära,         beväpning som skulle ha lämpat sig för skydd.
10089: fredsbevarande samt räddnings- och efterspa-              De finländska trupperna genomförde följande
10090: ningsoperationer som auktoriserats av FN eller         slag av deluppgifter vid övningen:
10091: OSSE.                                                     Landstridskrafternas förstärkta jägarkompa-
10092:    Den av riksdagsman Laakso i spörsmålet åsyf-        ni hade till uppgift att förflytta sig till aktionsom-
10093: tade övningen Cooperative Jaguar var en övning         rådet med hjälp av sjötransport, snabbt gruppera
10094: inom ramen för Natos Partnerskap för fred och          sig på övervakningsområdet inom buffertzonen,
10095: den genomfördes både som stabsövning och               inrätta kontroll- och övervakningspunkter och
10096: truppövning i Danmark och på de omgivande              inleda verksamhet där, delta i eskortverksamhe-
10097: havsområdena.                                          ten samt samla ihop och leda de civila som befann
10098:    Vid Cooperative Jaguar 1998 övades Natos            sig på området och som skulle evakueras.
10099: och partnerländernas av FN bemyndigade freds-             Sjöstridskrafternas minfartyg Pohjanmaa
10100: bevarande operation samt evakuering av civilbe-        hade till uppgift att upprätthålla lägesbilden tili
10101: folkningen.                                            sjöss i samband med sjöblockaden, övervaka
10102:    1 övningens utgångssituation hade fredsavtal        handelsfartygen inklusive kontrollgruppernas
10103: ingåtts mellan parterna i konflikten. Efter att        därtill hörande verksamhet ombord på handels-
10104: avtalet trätt i kraft förflyttades den fredsbevaran-   fartygen, komplettera marinavdelningens luft-
10105: de truppen sjöledes och luftledes till övervak-        försvar (självskydd), fungera som minsveparav-
10106: ningsuppgiften i den buffertzon som upprättats         delningens lednings- och stödfartyg (sjukvård för
10107: mellan parterna. På området pågick redan FN :s         dykarna), skydda trupptransportavdelningen
10108: övervakningsoperation, sjöblockad och över-            och minsveparavdelningen, skydda civila och de
10109: va~ping av flygförbudet.                               egoa trupperna vid evakueringsoperationen, vid
10110:    Ovningssituationen utvecklades så att förhål-       behov med hjälp av fartygsartilleriets eldledning
10111: landet mellan parterna blev spändare efter att         och eld, samt fungera som mottagningspunkt för
10112: fredsavtalet trätt i kraft, vilket föranledde aktio-   dem som blivit sårade under evakueringsopera-
10113: ner som var riktade mot villkoren i fredsavtalet.      tionen.
10114: Den fredsbevarande truppen gavs därför i upp-             Fredsframtvingande insatser hörde inte till
10115:                                              KK 820/1998 vp                                           5
10116: 
10117: övningstruppens uppgifter. Bägge parter i kon-            De finländska övningsenheternas verksamhet
10118: flikten hade i fredsavtalet godkänt den fredsbe-       innebar inte i något som helst skede något annat
10119: varande truppens placering och verksamhet på           än övning av sådan fredsbevarande verksamhet
10120: området.                                               som för Finlands del är möjlig med stöd av lagen
10121:    Någon landstigning utfördes inte under öv-          om Finlands deltagande i fredsbevarande verk-
10122: ningen, utan civilbefolkningen evakuerades ge-         samhet som baserar sig på beslut av Förenta
10123: nom sjötransport från det av FN övervakade             Nationerna och Organisationen för säkerhet och
10124: området.                                               samarbete i Europa.
10125:    Fartygsartilleriets eldledning och eld använ-          Finlands deltagande i övningen föredrogs i
10126: des i självförsvarssyfte för att skydda den civilbe-   regeringens utrikes- och säkerhetspolitiska ut-
10127: folkning som skulle evakueras samt trupperna           skott 20.3.1998
10128: när de utsattes för beskjutning.
10129: 
10130:      Helsingforsden 24 augusti 1998
10131: 
10132:                                                                       Försvarsminister Anneli Taina
10133:                                             KK 821/1998 vp
10134: 
10135: Kirjallinen kysymys 821
10136: 
10137: 
10138: 
10139: 
10140:                                    Jaakko Laakso /vas: Espoon Pitkäjärven kunnostamisesta
10141: 
10142: 
10143: 
10144:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
10145: 
10146:     Espoon Pitkäjärven kunnostamiseksi on tehty        virkistyskäytössä. Viime vuosina tosin lähes tul-
10147: toimenpidesuunnitelma,jonka toteuttamisen ar-          koon jokakesäiset leväkukinnat ovat haitanneet
10148: vioidaan maksavan kaksi miljoonaa markkaa.             sekä kalastusta että uimista.
10149: Espoon kaupunki on päättänyt toteuttaa kun-               Pitkäjärven kunnostussuunnitelma on neli-
10150: nostussuunnitelman, mikäli myös Vantaan kau-           vuotinen. Tavoitteena on veden laadun paranta-
10151: punki, valtiovalta ja mahdollisesti Euroopan           minen ja happikatojen estäminen hapettamalla.
10152: unioni osallistuvat kustannuksiin.                     Järveen on tarkoitus istuttaa myös runsaasti pe-
10153:     Järvi, josta osa sijaitsee Vantaan alueella, on    tokaloja sen jälkeen, kun särkikalakantaa ensin
10154: rehevöitynyt ja kärsii happikadosta. Varsinkin         kolmen vuoden aikana vähennetään tuntuvasti.
10155: tällä vuosikymmenellä happipitoisuus on ollut             Pitkäjärveä reunustaviin ojiin on tarkoitus
10156: kriittisen alhainen.                                   tehdä kalkkisuodattimet, jotta ennen kaikkea
10157:     Pitkäjärven rannoilla asuu yli kymmenentu-         maataloudesta peräisin olevien ravinteiden kul-
10158: hatta espoolaista ja vantaalaista. Järven valuma-      kuajärveen voitaisiin rajoittaa. Peltojen ja järven
10159:  alueella eivät kaikki taloudet kuulu yleisen vie-     väliin esitetään lisäksi rakennettavaksi kolmen
10160:  märöinnin piiriin. Savipitoinen maa Pitkäjärven       metrin levyinen suojavyöhyke.
10161:  ympärillä on tehnyt järvestä luontaisestikin rehe-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10162:  vän, mutta myös alueen maatalous ja asutus ovat       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10163:  tuoneet järveen runsaasti rehevöittymistä lisää-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10164:  viä ravinteita.                                       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10165:     Espoon puolelta ravinteita tulee Pitkäjärveen
10166:  erityisesti Vanhakartanonpuroa pitkin, Vantaan                  Aikooko Hallitus tukea taloudellisesti
10167:  alueelta taas Hämeenkylänpuroa myöten. Osin                  Espoon Pitkäjärven nelivuotisen kunnos-
10168:  rehevöitymistä edistää myösjärven nykyinen ka-               tussuunnitelman toteuttamista, jotta jär-
10169:  lakanta: petokaloja on liian vähän ja särkiä, sala-          ven veden laatu paranisi ja siten järven
10170:  koita ja lahnoja liian paljon.                               virkistyskäyttömahdollisuudet paranisi-
10171:      Runsaasta rehevöitymisestäja talvisesta hap-             vat?
10172:  pikarlosta huolimatta Pitkäjärvi on aktiivisessa
10173:       Helsingissä 4 päivänä elokuuta 1998
10174: 
10175:                                            Jaakko Laakso /vas
10176: 
10177: 
10178: 
10179: 
10180:  280043
10181: 2                                         KK 821/1998 vp
10182: 
10183: 
10184: 
10185: 
10186:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
10187: 
10188:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Pitkäjärven kunnostus on vasta alkuvaihees-
10189: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        saan. Espoon kaupungillakaan ei tiettävästi ole
10190: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      vielä määrärahoja hankkeelle. Uudenmaan ym-
10191: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jaakko          päristökeskuksen ja Uudenmaan työvoima- ja
10192: Laakson näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         elinkeinokeskuksen kalatalousyksikön yhteises-
10193: n:o 821:                                             säjärvien tehokalastusprojektissa on varattu Pit-
10194:                                                      käjärven tehokalastukseen 10 nuottauspäivää
10195:           Aikooko Hallitus tukea taloudellisesti     kuluvan vuoden aikana. Espoon kaupunki vas-
10196:        Espoon Pitkäjärven nelivuotisen kunnos-       taa omasta osuudestaan ja hankkii aputyövoi-
10197:        tussuunnitelman toteuttamista, jotta jär-     man, tarvittavat luvat vesialueen omistajilta sekä
10198:        ven veden laatu paranisi ja siten järven      huolehtii pyydetyistä kaloista.
10199:        virkistyskäyttömahdollisuudet paranisi-            Viime toukokuussa valmistuneen selvityksen
10200:        vat?                                          mukaan Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla
10201:                                                      kunnostustarpeessa on yli 100 järveä, mikä on
10202:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         lähes puolet alueen järvipinta-alasta. Useimmat
10203: vasti seuraavaa:                                     näistä järvistä kärsivät Espoon Pitkäjärven ta-
10204:                                                      paan liiallisen ravinnekuormituksen aiheutta-
10205:    Pitkäjärvi on 1,7 km 2 :n suuruinen järvi, joka   masta rehevöitymisestä. Käynnissä olevista
10206: sijaitsee suurimmaksi osaksi Espoon kaupungis-       hankkeista suurimpia ovat Tuusulanjärven, Hii-
10207: sa. Koillisosa järvestä on Vantaan kaupungin         denveden ja Vihdin Enäjärven kunnostukset.
10208: alueella. Pitkäjärven rehevöityminen, kesäiset le-   Onnistunut järven kunnostus edellyttää hyvää
10209: väkukinnat ja talviset happikadot haittaavat jär-    yhteistyötä kuntien, kalastuskuntien, rannan-
10210: ven virkistyskäyttöä.                                omistajien ja valtion viranomaisten kesken.
10211:     Espoon kaupungin toimesta on tehty Pitkäjär-          Ympäristöministeriössä on tiedostettu järvien
10212: ven kunnostussuunnitelma. Varsin tuoreen, tänä       kasvanut kunnostustarve. Ympäristöministeriö
10213: vuonna valmistuneen suunnitelman tavoitteena         tukee vahvistettavien tulo- ja menoarvioesitysten
10214: on järven virkistyskäyttöarvon ja kalataloudelli-     mukaisesti järvikunnostuksia. Lisäksi ministeriö
10215: sen merkityksen parantaminen. Suunnitelmassa         pyrkii kehittämään säädöksiä, jotka auttavat vä-
10216: esitetään hapetusta, tehokalastusta, kasvillisuu-     hentämään viemäröimättömän asutuksen ai-
10217: den niittoa ja ulkoisen kuormituksen vähentä-         heuttamaa hajakuormitusta, sekä osaltaan pyr-
10218: mistoimenpiteitä. Hanke on nelivuotinen ja sen        kii vaikuttamaan siihen, että seuraavalla sopi-
10219: kokonaiskustannusarvio on noin 2 miljoonaa            muskaudella maatalouden ympäristötuen ehdot
10220: markkaa.                                              kannustaisivat viljelijöitä lisäämään vesiensuoje-
10221:                                                       lu toimenpiteitä.
10222: 
10223:      Helsingissä 19 päivänä elokuuta 1998
10224: 
10225:                                                                Ympäristöministeri Pekka Haavisto
10226:                                             KK 821/1998 vp                                             3
10227: 
10228: 
10229: 
10230: 
10231:                                         Tili Riksdagens Talman
10232: 
10233:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen        några anslag för detta projekt. 1 det gemensam-
10234: föreskriver har Ni, Fru Talman, tili vederböran-      ma projekt för effektiv utfiskning av sjöarna som
10235: de medlem av statsrådet översänt följande av          Nylands miljöcentral och fiskeriekonomiska en-
10236: riksdagsman Jaakko Laakso undertecknade               heten vid Nylands arbetskrafts- och näringscen-
10237: spörsmål nr 821 :                                     tral gemensamt arbetar med har i år 10 notdrag-
10238:                                                       ningsdagar reserverats för effektiv utfiskning av
10239:           Ämnar Regeringen ekonomiskt stödja          Långträsket. Esbo stad svarar för sin egen andel
10240:        förverkligandet av fyraårsplanen för res-      och skaffar biträdande arbetskraft och behövliga
10241:        taurering av Långträsket i Esbo för att        tillstånd av dem som äger vattenområden samt
10242:        vattenkvaliteten skall höjas och möjlighe-     svarar för att den infångade fisken tas om hand.
10243:        terna att använda sjön för rekreation där-         Enligt en undersöknjng som förelåg i maj i fjol
10244:        igenom förbättras?                             finns det i Nyland och Ostra Nyland över hundra
10245:                                                       sjöar som behöver restaurering, vilket är nästan
10246:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         hälften av vattenarealen i området. De flesta av
10247: anföra följande:                                      dem lider på samma sätt som Långträsket i Esbo
10248:                                                       av eutrofiering orsakad av alltför stor närsaltsbe-
10249:    Långträsket är en 1, 7 km 2 stor sjö som tili      lastning. Av de igångvarande projekten är res-
10250: största delen ligger i Esbo stad. Den nordöstra       taureringen av Tusby träsk, Hiidenvesi och
10251: delen av sjön ligger inom Vanda stads område.         Enäjärvi i Vichtis de största. En lyckad restaure-
10252: Eutrofieringen av Långträsket samt algblom-           ring av en sjö kräver ett gott samarbete mellan
10253: ningen om sommaren och syrebristen om vintern         kommunerna, fiskelagen, strandägarna och de
10254: inverkar menligt på rekreationsmöjligheterna.         statliga myndigheterna.
10255:    Esbo stad har gjort upp en pian för restaure-          Miljöministeriet är medvetet om att behovet
10256: ring av Långträsket. Målet för den fräscha pla-       av restaurering av sjöar har ökat. Miljöministe-
10257: nen, som blev fårdig i år, är att förbättra sjöns     riet stöder restaureringen av sjöar i enlighet med
10258: rekreationsvärde och öka dess fiskeriekonomis-        de budgetförslag som fastställs. Dessutom går
10259: ka betydelse. 1 planen föreslås syrsättning, effek-   ministeriet in för att utarbeta bestämmelser som
10260: tiv utfiskning, slåtter av vegetationen och åtgär-    bidrar tili att den diffusa belastningen från be-
10261: der för att minska den externa belastningen. Pro-     byggelse som saknar avlopp minskar och arbetar
10262: jektet tar fyra år och den totala kostnadskalkylen    för att villkoren för jordbrukets miljöstöd under
10263: uppgår tili ca två miljoner mark.                     nasta avtalsperiod skall sporra odlarna tili ökade
10264:    Restaureringen av Långträsket har aHdeies          åtgärder för att skydda vattnen.
10265: nyss inletts. Inte ens Esbo stad har veterligen
10266: 
10267:      Helsingforsden 19 augusti 1998
10268: 
10269:                                                                       Miljöminister Pekka Haavisto
10270:                                              KK 822/1998 vp
10271: 
10272: Kirjallinen kysymys 822
10273: 
10274: 
10275: 
10276: 
10277:                                     Olavi Ala-Nissilä /kesk: Työmatkakustannusten verovähennysoi-
10278:                                        keuden lisäämisestä
10279: 
10280: 
10281:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
10282: 
10283:     Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan halli-       heuttaa ns. tuloloukun syrjäseudulla tai taaja-
10284: tuksessa on ollut esillä työmatkavähennyksen            missa pitkän työmatkan takana asuville ihmisil-
10285: ylärajan korottaminen tulo verotuksessa. On kui-        le. Työsuhteiden ollessa entistä useammin lyhyt-
10286: tenkin välttämätöntä, että työmatkavähennystä           aikaisia ei voida kohtuudella vaatia työntekijän
10287: kokonaisuudessaan sekä omavastuun että ylära-           perhettä muuttamaan paikkakunnalta toisen
10288: jan osalta parannetaan tehokkaasti tuloverotuk-         puolison työpaikan perässä. Muuttoliike viiteen
10289: sessa.                                                  suureen asutuskeskukseen on lisäksi jo nyt aivan
10290:     Kirjalliseen kysymykseeni antamassaan vas-          liian nopeaa.
10291: tauksessa ministeri Skinnari totesi 2. maaliskuu-           Keskusta on esittänyt useaan otteeseen työ-
10292: ta, että asunnon ja työpaikan väliset työmatkat         matkavähennyksen parantamista kokonaisuu-
10293: voidaan jo nykyisin vähentää kohtuullisesti ja          dessaan siten, että ylärajaa tuntuvasti korotetaan
10294: että hallitus tulee kuitenkin seuraamaan tilannet-      ja että omavastuuta alennetaan. Myös mm. SAK
10295: ta. Työmatkavähennyksen omavastuu on nyt                on tehnyt vastaavia esityksiä. Vain täten voidaan
10296:  3 000 markkaa ja yläraja 20 000 markkaa.               laajalti edesauttaa työntekijöitä käymään työssä
10297:     Työmatkavähennys on ollut käytännössä en-           omalta paikkakunnaltaan.
10298:  nallaan jo toistakymmentä vuotta, ja se on reaa-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10299:  lisesti puolittunut. Tällä vaalikaudella hallitus on   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10300:  neljällä eri tavalla lisännyt liikkumisen verotusta.   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10301:  Liikenteen polttoaineiden verotusta on korotettu       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10302:  kahdesti, ajoneuvoveroa on korotettu, arvonlisä-
10303:  verokanta nousi joukkoliikenteen osalta 6 pro-                   Aikooko Hallitus tuoda esityksen
10304:  sentista 8 prosenttiin. Lisäksi hallitus nostamalla           eduskuntaan tuloverolain muuttamiseksi
10305:  työmatkavähennyksen alarajan 2 500 markasta                   niin, että jälkeenjäänyttä työmatkakus-
10306:  3 000 markkaan ja korottamalla ylärajaa 4 000                 tannusten verovähennysoikeutta paran-
10307:  markalla tosiasiallisesti kiristi tuloverotusta tätä          netaan tuloverotuksessa sekä omavas-
10308:  kautta II 0 miljoonaa markkaa.                                tuuta pienentämällä että ylärajaa korot-
10309:      Työmatkavähennys on yksi tekijä, joka ai-                 tamalla?
10310:       Helsingissä 5 päivänä elokuuta 1998
10311: 
10312:                                           Olavi Ala-Nissilä /kesk
10313: 
10314: 
10315: 
10316: 
10317:  280043
10318: 2                                         KK 822/1998 vp
10319: 
10320: 
10321: 
10322: 
10323:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
10324: 
10325:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vuonna 3 000 markkaa. Matkakuluvähennyksel-
10326: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        le säädetystä 3 000 markan omavastuuosuuden
10327: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      johdosta vähennyksen enimmäismäärä saadaan
10328: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Olavi Ala-      23 000 markan matkakuluilla.
10329: Nissilän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen             Tämän vuoden alusta matkakustannusten
10330: n:o 822:                                             enimmäismäärää korotettiin 16 000 markasta
10331:                                                      20 000 markkaan, jolloin ne verovelvolliset, joi-
10332:           Aikooko Hallitus tuoda esityksen           den matkakustannukset ovat suurimmat, saivat
10333:        eduskuntaan tuloverolain muuttamiseksi        useamman tuhannen markan korotuksen vähen-
10334:        niin, että jälkeenjäänyttä työmatkakus-       nykseen. Matkakuluvähennys nousee korkeaksi
10335:        tannusten verovähennysoikeutta paran-         tavallisesti niillä, jotka käyttävät omaa autoa
10336:        netaan tuloverotuksessa sekä omavas-          työmatkoilla. Kun oma auto hyväksytään hal-
10337:        tuuosuutta pienentämällä että ylärajaa        vimmaksi kulkuneuvoksi, matkakuluvähennyk-
10338:        korottamalla?                                 sen yläraja ylittyy päivittäisen edestakaisen mat-
10339:                                                       kan ollessa pidempi kuin 83 kilometriä laskettu-
10340:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          na 230 työpäivän mukaan.
10341: vasti seuraavaa:                                         Hallitus on vuoden 1999 budjetin valmistelun
10342:                                                       yhteydessä päättänyt eräistä työllisyyttä edistä-
10343:    Tuloverolain 93 §:n mukaan tulon hankkimi-         vistä uusista toimenpiteistä. Näihin kuuluu
10344: sestajohtuneita menoja ovat myös matkakustan-         muun muassa matkakuluvähennysten ylärajan
10345: nukset asunnosta työpaikkaan ja takaisin hal-         korottaminen ja omavastuuosuuden pientämi-
10346: vimman kulkuneuvon käytöstä aiheutuvien kus-          nen niillä, jotka ovat olleet työssä vain osan vuot-
10347: tannusten mukaan laskettuna. Näitä matkakus-          ta. Muutoksia valmistellaan parhaillaan valtio-
10348: tannuksia voidaan vähentää enintään 20 000            varainministeriössä, ja ehdotukset on tarkoitus
10349: markkaa ja vain siltä osin kuin ne ylittävät vero-    antaa eduskunnalle syyskuun aikana.
10350: 
10351:      Helsingissä 27 päivänä elokuuta 1998
10352: 
10353:                                                                             Ministeri Jouko Skinnari
10354:                                            KK 822/1998 vp                                            3
10355: 
10356: 
10357: 
10358: 
10359:                                        Tili Riksdagens Talman
10360: 
10361:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          endast tili den del de under skatteåret överstiger
10362: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande          3 000 mk. På grund av bestämmelsen om själv-
10363: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      riskandelen på 3 000 mk erhålls det maximala
10364: dagsman OJaviAla-Nissilä undertecknade spörs-        avdraget för 23 000 mk i resekostnader.
10365: mål nr 822:                                             Maximibeloppet för resekostnaderna höjdes
10366:                                                      vid årets ingång från 16 000 mk till 20 000 mk,
10367:           Ämnar Regeringen avlåta en proposi-        vilket innebär att avdraget för de skattskyldiga
10368:        tion tili riksdagen om en ändring av in-      som har de största resekostnaderna höjdes med
10369:        komstskattelagen så att den eftersläpan-      flera tusen mark. Resekostnadsavdraget blir i
10370:        de rätten att göra skattevadrag för arbets-   regel högt för den som använder egen bil för
10371:        resekostnader förbättras i inkomstbe-         arbetsresorna. Då egen bil godkänns som det
10372:        skattningen både genom en sänkning av         billigaste fortskaffningsmedlet, överskrids rese-
10373:        självriksandelen och en höjning av den        kostnadsavdragets övre gräns när arbetsresan tur
10374:        övre gränsen?                                 och retur dagligen är längre än 83 km beräknat
10375:                                                      enligt 230 arbetsdagar.
10376:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Regeringen har i samband med beredningen
10377: anföra följande:                                     av budgeten för 1999 beslutat om några nya
10378:                                                      åtgärder som främjar sysselsättningen. Tili dessa
10379:   Enligt 93 § inkomstskattelagen är även kostna-     hör bl.a. en höjning av den övre gränsen för
10380: der för resor mellan bostaden och arbetsplatsen,     resekostnadsavdrag och en sänkning av självrisk-
10381: beräknade enligt kostnaderna för anlitande av        andelen för personer som arbetat endast en del a v
10382: det billigaste fortskaffningsmedlet, utgifter för    året. Ändringarna bereds för nävarande i finans-
10383: inkomstens förvärvande. Sådana kostnader kan         ministeriet och avsikten är att förslagen fram-
10384: dras av tili ett belopp av högst 20 000 mk och       läggs för riksdagen i september.
10385: 
10386:      Helsingforsden 27 augusti 1998
10387:                                                                            Minister Jouko Skinnari
10388:                                             KK 823/1998 vp
10389: 
10390: Kirjallinen kysymys 823
10391: 
10392: 
10393: 
10394: 
10395:                                    Kari Rajamäki /sd: Lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon turvaami-
10396:                                        sesta
10397: 
10398: 
10399:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
10400: 
10401:    Lapset joutuvat jonottamaan jopa yli vuoden        nykyistä enemmän hoitotyötä tekeviä ihmisiä.
10402: päästäkseen psykiatriseen hoitoon. Lastenpsy-         Tätä edellyttää sekin, että lastenpsykiatriassa
10403: kiatrianja nuorisopsykiatrian avohoitokäyntien        hoitoajat ovat yleensä pitkiä, vuodesta kahteen
10404: määrä on kaksinkertaistunut vajaan 10 vuoden          vuotta.
10405: kuluessa. Samaan aikaan ovat hoitoreissut pysy-           Kunnissa käytetään kartoitusten mukaan ai-
10406: neet ennallaan tai heikentyneet etenkin koulute-      kuisten mielenterveyden hoitoon 900 markkaa
10407: tun henkilöstön puutteen vuoksi, myös alan vir-       henkilöä kohti, mutta lasten mielenterveyden
10408: koja on täyttämättä.                                  hoitoon käytetään vain 50 markkaa. Yleisesti
10409:    Lasten mielenterveyden oireilut ja kriisit li-     lapset saavat vain 10 prosenttia aikuisiin käytet-
10410: sääntyvätjatkuvasti. Jonoissa on nyt 8-10-vuo-        tävistä rahoista. Paljon puhutun taloudellisen
10411: tiaita lapsia, joiden varhaislapsuus osui juuri pa-   nousukauden, virallisen optimismin ja hyvin-
10412: himpiin lamavuosiin. Yhä jatkuvat suurtyöttö-         voinnin keskellä tuhansien perheiden ahdistus
10413: myys ja syrjäytyminen, perheiden taloudelliset        vain kasvaa. Lasten mielenterveyden häiriöissä
10414: katastrofit ja aikuisten lisääntyvät mielenter-       ovat pahimmat seuraukset valitettavasti vasta
10415: veysongelmat heijastuvat suoraan lasten elä-          edessä. Vaikka asiaan on vaikutettavissa kunnai-
10416: mään.                                                 lisenja välillisesti sairaanhoitopiirien päätöksen-
10417:     Neuvoloita, myös perheneuvoloita, on supis-       teon kautta, on tullut selväksi, että kunnallista-
10418: tettu, koulujen luokkakoot ovat kasvaneet ja tu-      louden kiristyminen jättää liian vähälle näiden
10419: kiopetusta on vähennetty. Lapsella voi kriisin        hiljaisten potilasryhmien hoidon ja tilanteen kor-
10420: laukaisijana olla esimerkiksi tutun opettajan         jaamisen. Asia edellyttää valtion aktiivista roo-
10421: pakkolomautus. Koulukiusaaminen on lisäänty-          lia.
10422: nyt. Aikuisten osalta on laskettu hintaa ja seu-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10423:  rauksia siitä, mitä työpaikkakiusaaminen mak-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10424:  saa, mutta lasten osalta tätä ei ole edes yritetty   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10425:  selvittää.                                           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10426:     Lastenpsykiatriassa tarvitaan nopeasti lisää
10427:  avohoidon palveluja ja kriisiosastoja. Lapsilla                Onko Hallitus tietoinen lasten- ja
10428:  pitää olla yhtä selvä oikeus psykiatriseen hoitoon          nuortenpsykiatriaan liittyvistä ongelmis-
10429:  kuin päivähoitoon ja kouluun tai muuhun ter-                ta, ja
10430:  veydenhoitoon. Kun lapselle tulee kriisi, häntä ei             mitä Hallitus aikoo tehdä lasten psy-
10431:  voijättää ulos tai kotiin, vaan hänen on päästävä           kiatristen ongelmien ja kriisien hoidon
10432:  heti hoitoon, ja tämä aiheuttaa osastojen yli-              tehostamiseksi niin, että lasten nopea hoi-
10433:  kuormitusta. Lastenpsykiatriassa ei kaivata niin-           toon pääsy ja hoidon voimavarat turva-
10434:  kään hienoja laitteita ja puitteita, vaan selvästi          taan?
10435: 
10436:       Helsingissä 10 päivänä elokuuta 1998
10437: 
10438:                                            Kari Rajamäki /sd
10439: 
10440: 
10441: 
10442: 
10443:  280043
10444: 2                                            KK 823/1998 vp
10445: 
10446: 
10447: 
10448: 
10449:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
10450: 
10451:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         loihin. Monella alueella kunnalliset päätöksente-
10452: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          kijät eivät ole kiinnittäneet riittävästi huomiota
10453: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        näiden voimavarojen yhteensovittamiseen.
10454: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kari Raja-           Sosiaali- ja terveysministeriön teettämässä
10455: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          mielenterveyspalveluja koskeneessa selvitykses-
10456: 823:                                                   sä eräs keskeinen havainto oli lasten ja nuorten
10457:                                                        mielenterveyspalvelujen lisääntynyt tarve. Vaik-
10458:            Onko Hallitus tietoinen lasten- ja          ka lasten ja nuorten mielenterveyspalveluja on
10459:         nuortenpsykiatriaan liittyvistä ongelmis-      viime vuosina lisätty, palvelujen tarve on edelleen
10460:         ta, ja                                         suurempi kuin kuntien niihin osoittamat voima-
10461:            mitä Hallitus aikoo tehdä lasten psy-       varat. Joillakin alueilla on puutetta erikoislääkä-
10462:         kiatristen ongelmien ja kriisien hoidon        reistä. Erikoislääkärikoulutuksen lisäämiseksi ja
10463:         tehostamiseksi niin, että lasten nopea hoi-    tehostamiseksi mm. EVO-lainsäädäntöä on
10464:         toon pääsy ja hoidon voimavarat turva-         muutettu siten, että valtio korvaa lääketieteelli-
10465:         taan?                                          sen tiedekunnan hyväksymää erikoislääkärikou-
10466:                                                        lutusta myös yliopistosairaalan ulkopuolella. Li-
10467:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           säämällä yliopistosairaaloiden ulkopuolella to-
10468: vasti seuraavaa:                                       teutettavan erikoislääkärikoulutuksen osuutta,
10469:                                                        esimerkiksi ns. sateenvarjokoulutusta, voidaan
10470:    Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen jär-      alueen erikoislääkäripulaan vaikuttaa nopeasti
10471: jestäminen on kuntien vastuulla. Hoidon järjes-        ja tehokkaasti.
10472: tämisestä säädetään erikoissairaanhoitolaissa ja          Lasten ja nuorten mielen terveysongelmakent-
10473: mielenterveyslaissa. Kunnallinen erikoissairaan-       tä on laaja ja moniulotteinen. Se ei ole ratkaista-
10474: hoito toteutetaan pääasiassa sairaanhoitopiirien       vissa yksinomaan lääketieteen ja terveydenhuol-
10475: toimesta. Lisäksi lapset ja nuoret saavat mielen-      lon keinoin. Mielenterveys ja sen edistäminen
10476: terveyspalveluja sosiaalitoimen alaisissa perhe-       tulisi ottaa muiden terveysnäkökulmien ohella
10477: ja kasvatusneuvoloissa. Lasten ja nuorten mie-         huomioon kaikessa päätöksenteossa eri hallin-
10478: lenterveystyö painottuu aikuisia enemmän avo-          nonaloilla. Sosiaali- ja terveyspalvelut yhdessä
10479: hoitoon, mutta toisaalta vuodeosastohoitojak-          perheen, kodin ja koulun sekä lapsiystävällisen
10480: sot ovat pitkiä.                                       yhteiskuntapolitiikan kanssa turvaavat lapselle
10481:    Toissa vuonna tehdyn selvityksen mukaan sai-        sosiaalisesti turvallisen kehityksen.
10482: raanhoitopiireistä kahdessa kolmasosassa las-             Valtakunnallisessa suunnitelmassa sosiaali- ja
10483: tenpsykiatrisia avohoitopalveluja oli sairaalan        terveydenhuollon järjestämisestä on toistuvasti
10484: poliklinikan yhteydessä ja/tai mielenterveystoi-       kiinnitetty huomiota mielenterveyttä edistäviä
10485: mistoissa ja kolmasosassa avohoitopalvelut oli         sairauksia ehkäiseviin toimenpiteisiin. Sosiaali-
10486: järjestetty näistä erillään. Joissakin sairaanhoito-   ja terveysministeriön aloitteesta valtioneuvosto
10487: piireissä oli erillisiä lasten ja nuorten mielenter-   on käynnistänyt Mielekäs elämä -hankkeen.
10488: veystoimistoja.                                        Tämä kehittämisohjelma koostuu eri hallinnon-
10489:    Muutama vuosi sitten tehdyn selvityksen mu-         alojen välisistä yhteistyöhankkeista. Osana han-
10490: kaan Suomessa oli lasten ja nuorten psykiatreja        ketta tullaan arvioimaan lasten ja nuorten mie-
10491: alle 20-vuotiaiden väestömäärään suhteutettuna         lenterveyspalvelujen rakennetta ja toimivuutta,
10492: Ruotsin ja Sveitsin jälkeen kolmanneksi eniten         avohoidon tukimuotoja, yhteistyötä sosiaalipal-
10493: EU- ja EFTA-maissa. Suomessa lasten ja nuor-           velujen ja muiden sidosryhmien kanssa sekä hen-
10494: ten psykiatrian voimavarat ovat sijoittuneet sai-      kilöstön täydennyskoulutuksen kehittämistar-
10495: raanhoitopiirien lisäksi kasvatus- ja perheneuvo-      peita.
10496:                                             KK 823/1998 vp                                          3
10497: 
10498:    Eräillä alueilla esiintyvien lasten- ja nuoriso-   kuntapäättäjien yhteistyötä voimavarojen osoit-
10499: psykiatristen hoitojonojen purkamiseksi tarvi-        tamiseksi jonojen purkamiseen.
10500: taan edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi
10501: 
10502:      Helsingissä 28 päivänä elokuuta 1998
10503: 
10504:                                                                   Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
10505: 4                                          KK 823/1998 vp
10506: 
10507: 
10508: 
10509: 
10510:                                        Tili Riksdagens Talman
10511: 
10512:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     de kommunala beslutsfattarna inte ägnat till-
10513: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       räcklig uppmärksamhet åt samordningen av
10514: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     dessa resurser.
10515: man Kari Rajamäki undertecknade spörsmål nr             Det ökade behovet av mentalvårdstjänster
10516: 823:                                                 bland barn och unga var en av de viktiga slutled-
10517:                                                      ningarna av en utredning som social- och hälso-
10518:           Är Regeringen medveten om proble-          vårdsminist~?,riet har låtit göra om mentalvårds-
10519:        men i anslutning tili barn- och ungdoms-      tjänsterna. Aven om mentalvårdstjänsterna för
10520:        psykiatrin, och                               barn och unga har utökats under de senaste åren,
10521:           vad ämnar Regeringen göra för att ef-      är behovet fortfarande större än de resurser som
10522:        fektivera behandlingen av psykiatriska        kommunerna anvisat. lnom vissa områden råder
10523:        problem och kriser hos barn så att bar-       brist på specialläkare. För att utbildningen av
10524:        nens möjligheter att snabbt få vård samt      specialläkare skall kunna byggas ut och effek-
10525:        vårdresurserna säkerställs?                   tiveras har bl.a. lagstiftningen om särskilda stats-
10526:                                                      andelar ändrats så att staten ersätter speciallä-
10527:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        karutbildning också vid andra sjukhus än univer-
10528: anföra följande:                                     sitetssjukhusen när utbildningen godkänns av en
10529:                                                      medicinsk fakultet. Genom att öka andelen spe-
10530:    Kommunerna ansvarar för ordnandet av              cialläkarutbildning vid andra sjukhus än univer-
10531: mentalvårdstjänster för barn och unga. Bestäm-       sitetssjukhusen, t.ex. den s.k. paraplyutbildning-
10532: melser om hur vården skall ordnas finns i lagen      en, kan man snabbt och effektivt avhjälpa speci-
10533: om specialiserad sjukvård och i mentalvårdsla-       alläkarbristen i ett område.
10534: gen. Den kommunala specialsjukvården verk-              När det gäller barn och unga är de psykiska
10535: ställs i huvudsak av sjukvårdsdistrikten. Dess-      problemen en omfattande och komplex fråga.
10536: utom erbjuder socialförvaltningens rådgivnings-      Den kan inte lösas enbart med medicinska medel
10537: byråer för familje- och uppfostringsfrågor men-      eller hälso- och sjukvårdsmetoder. Den mentala
10538: talvårdstjänster för barn och unga. Mentalvår-       hälsan och främjandet av den mentala hälsan
10539: den för barn och unga är i högre grad än vuxen-      borde vid sidan av andra hälsoaspekter beaktas i
10540: vården inriktad på öppenvård, men å andra sidan      allt beslutsfattande inom de olika förvaltnings-
10541: är vårdtiderna på bäddavdelningarna långa.           områdena. Tillsammans med familjen, hemmet
10542:    Enligt en undersökning som utfördes för två år    och skolan samt en barnvänlig socialpolitik ska-
10543: sedan fanns det i två tredjedelar av sjukvårdsdi-    par social- och hälsovårdstjänsterna en socialt
10544: strikten barnpsykiatriska tjänster inom öppen-       trygg utveckling för barnet.
10545: vården vid en sjukhuspoliklinik och/eller mental-       I den riksomfattande planen för social- och
10546: vårdsbyrå, medan tjänsterna inom öppenvården         hälsovården har man upprepade gånger fåst upp-
10547: hade ordnats skilt från dessa i en tredjedel av      märksamhet vid förebyggande åtgärder som
10548: distrikten. 1 några sjukvårdsdistrikt fanns det      främjar den mentala hälsan. Statsrådet har på
10549: särskilda mentalvårdsbyråer för barn och unga.       social- och hälsovårdsministeriets initiativ star-
10550:    Enligt en utredning som gjordes för några år      tat projektet "Mielekäs elämä", ett utvecklings-
10551: sedan kom Finland på tredje plats efter Sverige      program som består av samarbetsprojekt mellan
10552: och Schweiz när det gällde antalet barn- och         olika förvaltningsområden. Som en del av pro-
10553: ungdomspsykiatrer i förhållande till befolkning-     jektet kommer man att utvärdera mentalvårds-
10554: en under 20 år i EU- och EFT A-länderna. 1           tjänsterna för barn och unga- deras uppbygg-
10555: Finland har resurserna inom barn- och ung-           nad och effektivitet, stödformerna för öppenvår-
10556: domspsykiatrin förlagts, förutom till sjukvårds-     den, samarbetet mellan socialtjänsten och andra
10557: distrikten, tili rådgivningsbyrårerna för familje-   intressegrupper samt behovet av att utveckla
10558: och uppfostringsfrågor. På många områden har         fortbildningen.
10559:                                         KK 823/1998 vp                                            5
10560: 
10561:   För att problemet med köerna till psykiatrisk   derna att kommunernas beslutsfattare samarbe-
10562: vård för barn och unga inom vissa områden skall   tar och anvisar resurser för att råda bot på köer-
10563: kunna lösas krävs utöver de ovan nämnda åtgär-    na.
10564: 
10565:      Helsingforsden 28 augusti 1998
10566: 
10567:                                                                 Minister Terttu Huttu-Juntunen
10568: 1
10569: 1
10570: 1
10571: 1
10572:     1
10573:     1
10574:     1
10575:     1
10576:         1
10577:         1
10578:         1
10579:         1
10580:             1
10581:             1
10582:             1
10583:                                            KK 824/1998 vp
10584: 
10585: Kirjallinen kysymys 824
10586: 
10587: 
10588: 
10589: 
10590:                                   Armas Komi /kesk: Oikeudesta ansiosidonnaiseen työttömyyspäi-
10591:                                      värahaan kausiluonteisten työsuhteiden päättyessä
10592: 
10593: 
10594:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
10595: 
10596:    Suomessa työttömyyskassat maksavat ansio-            Työ on kuitenkin selvästi kausiluonteista, ja
10597: sidonnaisia päivärahoja ja niiden osuus maksuis-     näin ollen näyttäisi, että työttömäksi suorastaan
10598: ta on 5,5 prosenttia. Suurimman osan kustanta-       hakeudutaan kauden päätyttyä.
10599: vat veronmaksajat ja työnantajat.                       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10600:    Nykyisin tehdään paljon kausiluonteisia töitä,    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10601: jotka keskittyvät kiireisinä esimerkiksi kesäkau-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10602: teen.                                                nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10603:    Tilannetta kärjistävänä esimerkkinä eräässä
10604: lehtijulkaisussa (Alueuutiset 29. 7.1998) kerrot-              Tulisiko oikeutta ansiosidonnaiseen
10605: tiin kivityöntekijöistä, joiden päiväpalkka nou-            työttömyyspäivärahaan selvästi kausi-
10606: see työntekokautena 1 200 markkaan päivässä.                luonteisten töiden osalta vähentää?
10607: Talvella kivitöitä ei voi tehdä, ja nämä työnteki-
10608: jät omien sanojensa mukaan ovat viisi kuukautta
10609:  ansiosidonnaisella päivärahalla.
10610: 
10611:      Helsingissä 10 päivänä elokuuta 1998
10612: 
10613:                                           Armas Komi /kesk
10614: 
10615: 
10616: 
10617: 
10618:  280043
10619: 2                                        KK 824/1998 vp
10620: 
10621: 
10622: 
10623: 
10624:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
10625: 
10626:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     asetuksen (1227/1996) 1 §:n 2 momentin mukaan.
10627: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      Säännösten mukaan, jos työ tai siitä saatava
10628: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    palkkatulo on ollut kausiluonteista tai epäsään-
10629: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Armas         nöllistä, työttömyyspäivärahan perusteena käy-
10630: Komin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o     tetään työttömyyttä välittömästi edeltäneisiin 12
10631: 824:                                               kalenterikuukauteen kohdistuvaa vuosituloa.
10632:                                                        Asetuksen mukaan työ on kausiluonteista,jos
10633:           Tulisiko oikeutta ansiosidonnaiseen      sitä sääolosuhteiden tai muun vastaavan syyn
10634:        työttömyyspäivärahaan selvästi kausi-       johdosta voidaan tehdä vain tiettyyn aikaan vuo-
10635:        luonteisten töiden osalta vähentää?         desta.
10636:                                                        Kausiluonteista työtä tekevällä on oikeus saa-
10637:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       da työssäoloehdon täytyttyä ansioon suhteutet-
10638: vasti seuraavaa:                                   tua päivärahaa 500 päivän enimmäismaksuajan.
10639:                                                    Enimmäismaksuaika aloitetaan alusta, jos ennen
10640:    Kausiluonteisten töiden osalta työttömyys-      500 päivän enimmäismaksuajan täyttymistä 24
10641: turvalainsäädännössä on erillinen palkanmäärit-    kuukauden tarkastelujakson aikana on työssä 43
10642: telymenettely. Muilta osin ne kriteerit, joiden    viikkoa (paluuehto), muutoin pudotaan ansio-
10643: perusteella ansioturvan taso ja oikeus ansiopäi-   turvan piiristä pois. Paluuehdon täyttyminen tai
10644: värahaan määräytyvät, vaativat kausiluonteis-      työssäoloehdon täyttyminen päivärahaoikeuden
10645: ten töiden kohdalla, kuten muillakin aloilla,      päättymisen jälkeen saa aikaan sen, että aina
10646: säännösten vuoden 1997 alusta tapahtuneen ki-      määritellään uudestaan myös päivärahan perus-
10647: ristymisen myötä entistä pitempää työssäoloa.      teena oleva palkka.
10648:    Kausiluonteisen työn päivärahan perusteena          Edellä olevan perusteella sosiaali- ja terveys-
10649: olevan palkan määrittely tapahtuu työttömyys-       ministeriö katsoo, että ainakaan tässä vaiheessa
10650: turvalain (602/1984) 23 §:n 3 momentin ja an-      ei ole tarvetta kysymyksessä tarkoitettuihin lisä-
10651: sioon suhteutetun työttömyyspäivärahan perus-       kiristyksiin.
10652: teena olevan palkan määrittämisestä annetun
10653: 
10654:      Helsingissä 27 päivänä elokuuta 1998
10655: 
10656:                                                    Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
10657:                                            KK 824/1998 vp                                                  3
10658: 
10659: 
10660: 
10661: 
10662:                                         Tili Riksdagens Talman
10663: 
10664:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            1996). Av dessa bestämmelser framgår att om ett
10665: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             arbete eller 1öneinkomsten därav har varit sä-
10666: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         songbetonat eller oregelbundet, skall tili grund
10667: dagsman Armas Komi undertecknade spörsmål               för arbetslöshetsdagpenningen läggas den årsin-
10668: nr 824:                                                 komst som hänför sig till de 12 kalendermånader
10669:                                                         som omedelbart föregått arbetslösheten.
10670:           Vore det skäl att kraftigt begränsa rät-         Enligt förordningen är ett arbete säsongbeto-
10671:        ten tili inkomstrelaterad arbetslöshets-         nat om det på grund av väderleksförhållanden
10672:        dagpenning när det gäller säsongbetona-          eller av annan motsvarande orsak kan utföras
10673:        de arbeten?                                      endast under en viss tid av året.
10674:                                                            Den som utför säsongbetonat arbete har rätt
10675:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           att då arbetsvillkoret b1ir uppfyllt erhålla in-
10676: anföra följande:                                        komstrelaterad dagpenning för en maximal utbe-
10677:                                                         talningstid om 500 dagar. Den maximala utbeta1-
10678:    1 fråga om säsongbetonade arbeten tiliämpas          ningstiden börjar från början om person en i fråga
10679: ett särskilt förfarande för att fastställa lönen i      under granskningsperioden om 24 månader
10680: lagstiftningen om utkomstskydd för arbetslösa.          innan den maximala utbetalningstiden på 500
10681: Genom att bestämmelserna skärptes i början av           dagar löper ut arbetar 43 veckor (återinträdes-
10682: 1997 krävs också numera en längre tid i arbetsli-       villkor), annars omfattas han eller hon inte längre
10683: vet enligt de kriterier, utgående från vilka för-       av förtjänstskyddet. Om återinträdesvillkoret
10684: tjänstskyddets nivå och rätten tili inkomstrelate-      uppfylls eller arbetsvillkoret uppfylls efter det att
10685: rad dagpenning fastställs i fråga om säsongbeto-        rätten tili dagpenning har upphört, fastställs all-
10686: nade arbeten, liksom också i andra branscher.           tid även den 1ön som utgör grund för dagpen-
10687:    När det gäller säsongbetonat arbete fastställs       ningen på nytt.
10688: den lön som utgör grunden för dagpenningen                 Med anledning av det ovan anförda anser soci-
10689: enligt 23 § 3 mom. lagen om utkomstskydd för            al- och hälsovårdsministeriet att det åtminstone
10690: arbetslösa (602/1984) och 1 § 2 mom. förordning-        inte i det här skedet finns något behov av sådana
10691: en om fastställande av lön som läggs till grund för     ytterligare åtstramningar som avses i spörsmålet.
10692: dagpenning avvägd enligt förtjänsten (1227/
10693: 
10694:      Helsingfors den 27 augusti 1998
10695: 
10696:                                                       Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
10697:                     j
10698:                     j
10699:                 j
10700:                 j
10701:             j
10702:             j
10703:         j
10704:         j
10705:     j
10706:     j
10707: j
10708: j
10709:                                            KK 825/1998 vp
10710: 
10711: Kirjallinen kysymys 825
10712: 
10713: 
10714: 
10715: 
10716:                                   Armas Komi /kesk: Paikallisten asukkaiden mahdollisuudesta vai-
10717:                                      kuttaa maanteiden nopeusrajoituksiin
10718: 
10719: 
10720:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
10721: 
10722:    Etelä-Karjalassa eräällä maantieosuudella on      lyillä ja toivomuksilla nopeusrajoituksen palaut-
10723: tien varrella soranottoalue, jonka liittymäris-      tamiseksi 60 kilometriin tunnissa.
10724: teyksen ovat paikalliset asukkaat todenneet erit-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10725: täin vaaralliseksi.                                  tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10726:    Asukkaat saivat asukaskyselyihin perustuen        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10727: aktiivisuudellaan Tielaitoksen alentamaan ris-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10728: teysalueen 80 kilometrin tuntinopeusrajoituksen
10729: 60 kilometriin tunnissa, mutta tuo nopeusrajoi-                 Mihin perustuu nopeusrajoituksien
10730: tus on jälleen palautettu 80 kilometriin tunnissa,          määrääminen tieosuuksilla ja mikä pai-
10731: vastoin asukkaiden enemmistön toiveita. Ja ras-             noarvo on paikallisen väestön toivomuk-
10732:  kaan liikenteen soranajo jatkuu ja jatkuu samoin           silla?
10733:  myös kylän asukkaiden aktiivisuus uusilla kyse-
10734: 
10735:      Helsingissä l 0 päivänä elokuuta 1998
10736: 
10737:                                           Armas Komi /kesk
10738: 
10739: 
10740: 
10741: 
10742:  280043
10743: 2                                            KK 825/1998 vp
10744: 
10745: 
10746: 
10747:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
10748: 
10749:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Yleisten teiden nopeusrajoituksia tarkistettiin
10750: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           vuonna 1997 lähes 400:lla tiepiirin päätöksellä.
10751: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Useissa olivat lähtökohtana tienkäyttäjien aloit-
10752: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Armas              teet liikenneturvallisuuden parantamisesta. Kiel-
10753: Komin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          teisesti Tielaitos vastasi nopeusrajoitusaloittee-
10754: 825:                                                    seen 70 kertaa. Tämä on 14% käsiteltyjen no-
10755:                                                         peusrajoitusasioiden kokonaismäärästä kyseise-
10756:            Mihin perustuu nopeusrajoituksien            nä vuonna. Halutun rajoituksen eväämisen pe-
10757:        määrääminen tieosuoksilla ja mikä pai-           rusteena oli tavallisesti tienkohdan suhteellisen
10758:        noarvo on paikallisen väestön toivomuk-          vähäinen liikenne ja hyvä turvallisuus vastaaviin
10759:        silla?                                           muihin tieosuoksiin verrattuna. Tiepiirin pää-
10760:                                                         töksiin haettiin vain kahdesti muutosta läänin oi-
10761:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            keudelta.
10762: vasti seuraavaa:                                            Paikallisten asukkaiden ja tienkäyttäjien
10763:                                                         asiantuntemus on yleisesti ottaen tervetullut apu
10764:     Yleisten teiden nopeusrajoitukset määritetään       nopeusrajoitusten määrityksessä. Oman tien-
10765: liikenneministeriön antamien yleisohjeiden ja           kohdan turvallisuusongelmat tunnetaankin
10766: niitä täydentävien Tielaitoksen nopeusrajoitus-         yleensä hyvin, mutta toisaalta samankaltaista
10767: ohjeiden perusteella. Liikenneministeriön ohjeis-       tarvetta alempaan nopeuteen ei mielletä enää
10768: sa määritellään rajoitusjärjestelmä pääpiirteis-        muualla liikuttaessa. Tielaitos kiinnittää tämän
10769: säänja rajoitusten yleinen taso. Tiekohtaisen ra-       vuoksi aloitteita käsiteltäessä huomiota erityises-
10770: joituksen määrittäminen perustuu tietoihin lii-         ti rajoitusten yhdenmukaisuuteen ja pyrkii otta-
10771: kenteen määrästä, tien näkemäolosuhteista sekä          maan tasapuolisesti huomioon eri tienkäyttäjä-
10772: tien leveydestä. Tielaitoksen ohjeissa kiinnite-         ryhmien tarpeet. Lausuntoja aloitteista pyyde-
10773: tään lisäksi huomiota onnettomuuskehitykseen             tään tarvittaessa lähinnä kunnilta ja poliisilta.
10774: ja paikallisiin olosuhteisiin, mm. tienvarren toi-          Jatkuva soranajo voi olla nopeusrajoituksen
10775: mintaan ja asutukseen sekä tien kuntoon. Vä-             alentamisen peruste, jos se lisää selvästi onnetto-
10776: häliikenteisillä teillä on tavallisesti yleinen          muusriskiä tai aiheuttaa vakavia ympäristöhait-
10777: 80 km/h:n rajoitus. Ohjeet perustuvat laajoihin          toja. Tavallisinta on pääteillä 100 kmlh:n rajoi-
10778: tutkimuksiin ja rajoituksista saatuihin kokemuk-         tuksen alentaminen 80 km/h:n tasolle. Muutok-
10779: siin Suomessa ja muissa maissa.                          sella hidastetaan kevyttä autoliikennettä lähem-
10780:     Paikalliset tienkäyttäjät ja asukkaat vaikutta-      mäs raskaan liikenteen nopeustasoa ja vähenne-
10781: vat nopeusrajoitusten tasoon lähinnä aloitteiden         tään näin yllättäviä kohtaamisia ja ohituksia.
10782: ja lausuntojen välityksellä. Aloitteita saadaan          Tätä alempikin rajoitus voidaan asettaa esim.
10783:  myös kunnilta ja poliisilta. Liikenneturvallisuu-       soranottoalueen liittymän kohdalle, jos näkemät
10784: den kannalta on tärkeää rajoitusten samankal-            ovat lyhyitä tai raskaiden ajoneuvojen liittymi-
10785:  taisuus koko maassa, minkä vuoksi paikallisia           nen liikenteeseen on muuten vaikea.
10786:  toivomuksia ei ole mahdollista aina toteuttaa.              Koska kirjallisessa kysymyksessä ei ole tar-
10787:  Varsinkin pääteillä, joilla liikenne on pitkämat-       kemmin nimetty käsiteltävää tapausta, ei voida
10788:  kaista ja nykyisin myös melko kansainvälistä,           ottaa kantaa tiepiirin ratkaisun tarkoituksenmu-
10789:  painotetaan rajoitusten yhdenmukaisuutta ja lii-        kaisuuteen. Paikalliset asukkaat voivat ottaa ha-
10790:  kenteen sujuvuutta. Alemmalla tieverkolla, mis-         lutessaan asian vielä esille tiepiirin kanssa. Mikä-
10791:  sä liikenne on paljolti paikallista, on yksittäisten    li tiepiiri on jo tehnyt asiasta päätöksen, siihen
10792:  mielipiteiden huomioon ottaminen helpompaa.             voi hallintolainkäyttölain mukaisesti hakea
10793:  Noudatetusta käytännöstä selvästi poikkeavia            muutosta lääninoikeudelta.
10794:  rajoituksia ei kuitenkaan aseteta.
10795: 
10796:       Helsingissä 26 päivänä elokuuta 1998
10797: 
10798:                                                                           Liikenneministeri Matti Aura
10799:                                             KK 825/1998 vp                                                3
10800: 
10801: 
10802: 
10803:                                         Tili Riksdagens Talman
10804: 
10805:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           Närmare 400 hastighetsbegränsningar på all-
10806: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         männa vägar granskades 1997 genom vägdi-
10807: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       striktsbeslut. 1 flera fall hade väganvändarnas
10808: man Armas Komi undertecknade spörsmål nr               initiativ till förbättrad trafiksäkerhets varit ut-
10809: 825:                                                   gångspunkten för besluten. 1 70 fall hade Vägver-
10810:                                                        ket meddelat ett negativt beslut som gälier initia-
10811:          Vilka är grunderna för hastighetsbe-          tiv om hastighetsbegränsning. Detta utgör 14%
10812:        gränsningarna på olika vägavsnitt, och          av den tota1a mängden behand1ade ärenden som
10813:        hur mycket vikt fåsts vid lokalbefolkning-      gälier hastighetsbegränsningar det ifråga varande
10814:        ens önskemål?                                   året. S1opandet av en önskad begränsning moti-
10815:                                                        verades vanligen med vägavsnittets 1åga trafikvo-
10816:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          lym och höga trafiksäkerhetsnivå i jämföre1se
10817: anföra följande:                                       med andra vägavsnitt. Endast i två fall söktes
10818:                                                        ändring i vägdistriktets bes1ut hos 1änsrätten.
10819:     Hastighetsbegränsningarna på alimänna vä-              Loka1befolkningens och väganvändarnas sak-
10820: gar faststälis på basis av de allmänna föreskrifter    kunskap är över1ag tili vä1kommen hjälp då has-
10821: som trafikministeriet meddelar samt på basis av        tighetsbegränsningarna fastställs. Å ena sidan är
10822: Vägverkets anvisningar om hastighetsbegräns-           säkerhetsprob1emen vanligen vä1kända på den
10823: ningar, vilka kompletterar nämnda föreskrifter. 1      egna vägsträckan, men å andra sidan gillas inte
10824: trafikministeriets föreskrifter utstakas systemet      motsvarande behov av 1ägre hastighet då man rör
10825: för hastighetsbegränsningar i huvuddrag samt           sig på andra sträckor. Därför fåster Vägverket
10826: begränsningarnas alimänna nivå. Hastighetsbe-          vid behandlingen av initiativen särski1t vikt vid
10827: gränsningen på en väg bestäms utgående från            begränsningarnas enhetlighet och strävar efter
10828: uppgifter om trafikvolymen, vägens siktförhål-         att jämlikt beakta o1ika väganvändargruppers
10829: landen och vägens bredd. 1 Vägverkets anvis-           behov. Utlåtanden om initiativen inbegärs vid
10830: ningar fästs dessutom vikt vid olycksstatistiken       behov närmast av kommunerna och polisen.
10831: och lokala förhålianden, bl.a. eventueli före-             Sänkt hastighetsbegränsning kan vara motive-
10832: komst av övrig aktivitet och bosättning i närhe-       rad t.ex. i samband med kontinuer1ig gruskör-
10833: ten av vägen samt vägens skick. På glest trafike-      ning, ifall detta k1art ökar o1ycksrisken eller leder
10834: rade vägar förekommer vanligen den allmänna            tili allvarliga mi1jöolägenheter. På huvudvägarna
10835: begränsningen 80 km/h. Anvisningarna grundar           förekommer vanligen en sänkning från 100 km/h
10836: sig på breda utredningar och på erfarenheter av        tili 80 km/h. Genom denna ändring närmar sig
10837: begränsningar i Finland och i övriga länder.           hastigheten för 1ätt fordonstrafik hastigheten för
10838:     De lokala väganvändarna och invånarna på-          tung trafik, och på så sätt minskas .!lnta1et över-
10839: verkar framför alit hastighet~pegränsningen ge-        raskande möten och omkörningar. Aven en ännu
10840:  nom initiativ och utlåtanden. A ven kommunerna        lägre begränsning kan införas t.ex. vid anslut-
10841:  och polisen tar initiativ. Ur trafiksäkerhetens       ningen tili ett grustäktområde om sikten är dålig
10842:  synvinkel är det viktigt att begränsningarna är       eller om det på något annat sätt är svårt att
10843:  likartade i hela landet, varför lokala önskemål       integrera de tunga fordonen i den övriga trafiken.
10844:  inte alitid är möjliga att genomföra. Särskilt på         Eftersom riksdagsspörsmå1et inte närmare
10845:  huvudvägarna, där trafiken är långväga och nu-        preciserat det fall som är i fråga, är det inte
10846:  mera även ganska internationeli, understryks          möjligt att ta ställning tili ändamålsenligheten i
10847:  vikten av att begränsningarna är enhetliga och        vägdistriktets bes1ut. Loka1befo1kningen kan om
10848:  leder till smidighet i trafiken. 1 fråga om vägnät    den önskar ännu ta upp frågan med vägdistriktet.
10849:  på lägre nivå, där trafiken i hög grad är lokal, är    Ifall vägdistriktet redan fattat beslut i ärendet,
10850:  det lättare att beakta enskilda åsikter. Begräns-     kan ändring enligt förvaltningsprocess1agen sö-
10851:  ningar som k1art avviker från rådande praxis          kas hos 1änsrätten.
10852:  införs dock inte.
10853: 
10854:       Helsingforsden 26 augusti 1998
10855: 
10856:                                                                             Trafikminister Matti Aura
10857:                                               KK 826/1998 vp
10858: 
10859: Kirjallinen kysymys 826
10860: 
10861: 
10862: 
10863: 
10864:                                      Armas Komi /kesk: Työmarkkinajärjestöjenjäsenmaksujen verovä-
10865:                                         hennysoikeuden poistamisesta
10866: 
10867: 
10868:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
10869: 
10870:    Suomessa on työmarkkinajärjestöillä merkit-           rakenteita tukevia verotuskäytäntöjä. Jäsen-
10871: tävä asema yhteiskunnassa. Osa tästä vallasta            maksujen verovähennysoikeuksien poistuminen
10872: perustuu valtiovallan sille antamiin etuoikeuk-          lisäisi verotuloja kertautuvasti ja niin merkittä-
10873: siin.                                                    västi, että sillä voitaisiin rahoittaa veronalennuk-
10874:    Työllisyys on osittain lähtenyt paranemaan            set pienituloisille ja näin kannustaa työmarkki-
10875: ns. pätkä töiden, sirpaletöiden ja muiden epätyy-        noita laajenemaan ja monipuolistumaan.
10876: pillisten työsuhteiden kautta. Niin työnantajat              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10877: kuin työntekijät ovat erilaisessa asemassa työ-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10878: markkinajärjestöihin nähden kuin aiemmin edel-           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10879: liset sukupolvet ovat olleet.                            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10880:     Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut ovat ve-
10881: ro vähennyskelpoisia henkilöverotuksessa. Luon-                    Miten Hallitus suhtautuu uusiin kei-
10882: nollisesti verovähennysoikeuden käyttää ylei-                   noihin työllisyyden parantamiseksi vero-
10883:  simmin vakituisessa työsuhteessa oleva parempi-                tuksen kautta, ja
10884:  tuloinen kuin useita erilaisia töitä tekevä, työllis-             voitaisiinko pienituloisten verotuksen
10885:  tyvä tai nuori pienituloinen.                                  lieventämistä poistamalla työmarkkina-
10886:     Työllistyminen saattaisi tapahtua paremmin,                 järjestöjen jäsenmaksujen verovähennys-
10887:  mikäli päästäisiin purkamaan vanhoja kankeita                  oikeus, harkita?
10888: 
10889:       Helsingissä 10 päivänä elokuuta 1998
10890: 
10891:                                              Armas Komi /kesk
10892: 
10893: 
10894: 
10895: 
10896:  280043
10897: 2                                        KK 826/1998 vp
10898: 
10899: 
10900: 
10901: 
10902:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
10903: 
10904:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     ni- ja keskituloisten verotukseen, joten niiden
10905: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      avulla on yhdessä tulonsiirtoja koskevien muu-
10906: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    tosten kanssa madallettu nimenomaan pienitu-
10907: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Armas         loisten työhön hakeutumisen kynnystä. Niinpä
10908: Komin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o     esimerkiksi yksinäisenä kynnyspalkka eli tulota-
10909: 826:                                               so,jolla palkasta saatava etuus ylittää toimeentu-
10910:                                                    lotuen tason, on laskenut vuodesta 1996 vuoteen
10911:           Miten Hallitus suhtautuu uusiin kei-     1998 4 300 markasta 2 800 markkaan.
10912:        noihin työllisyyden parantamiseki vero-         Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen yh-
10913:        tuksen kautta, ja                           teismäärä oli tuoreimman käytettävissä olevan
10914:           voitaisiinko pienituloisten verotuksen   vuotta 1996 koskevan tilaston mukaan noin 2,6
10915:        lieventämistä poistamalla työmarkkina-      miljardia markkaa. Vähennyksen verovaikutus
10916:        järjestöjen jäsenmaksujen verovähennys-     oli noin 1,2 miljardia markkaa. Vähennyksen
10917:        oikeus, harkita?                            poistolla voitaisiin siten saada aikaan kevennys,
10918:                                                    jonka suuruus olisi noin neljännes hallituskau-
10919:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       den aikana vuosittain toteutetuista tuloveronke-
10920: vasti seuraavaa:                                   vennyksistä. Merkittävää rahoitusvaraa uusiin
10921:                                                    kevennyksiin ei siis jäsenmaksuvähennyksen
10922:    Hallitus on ohjelmassaan luvannut keventää      poistolla olisi aikaansaatavissa. Hallitus ei ole
10923: työhön kohdistuvaa verotusta usealla miljardilla    missään vaiheessa harkinnut vähennyksen pois-
10924: markalla. Lupaukset on myös lunastettu, sillä       tamista, sillä se merkitsisi veronkevennysten osit-
10925: ansiotulojen veronkevennysten yhteismäärä           taista vesittämistä 1,8 miljoonalle työelämään
10926: koko vaalikauden aikana nousee 16 miljardiin        Osallistuvalle suomalaiselle.
10927: markkaan. Kevennykset ovat painottuneet pie-
10928: 
10929:      Helsingissä 28 päivänä elokuuta 1998
10930: 
10931:                                                                          Ministeri Jouko Skinnari
10932:                                             KK 826/1998 vp                                               3
10933: 
10934: 
10935: 
10936: 
10937:                                         Tili Riksdagens Talman
10938: 
10939:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          komsttagare, så med hjälp av dessa har man,
10940: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande           tillsammans med de förändringar som gällt in-
10941: med1em av statsrådet översänt följande av riks-       komstöverföringarna, uttryckligen sänkt trös-
10942: dagsman Armas Komi undertecknade spörsmål             keln för låginkomsttagare att söka arbete. Såle-
10943: nr 826:                                               des har reservationslönen, dvs. den inkomstnivå
10944:                                                       med viiken den förmån som fås av lönen översti-
10945:           Hur f6rhåller sig Regeringen tili nya       ger nivån på utkomststödet, t.ex. för en ensam-
10946:        sätt att förbättra sysselsättningen via be-    stående, minskat från 4 300 mk tili 2 800 mk från
10947:        skattningen, och                               1996 tili 1998.
10948:           kunde man överväga att lindra be-               Det sammanlagda beloppet av arbetsmark-
10949:        skattningen för låginkomsttagare genom         nadsorganisationernas medlemsavgifter var en-
10950:        att avskaffa rätten tili skatteavdrag i frå-   Jigt den fårskaste tili buds stående statistiken från
10951:        ga om medlemsavgifterna tili arbets-           1996 ca 2,6 mrd. mk. Avdragets verkningar på
10952:        marknadsorganisationerna?                      skatten var ca 1,2 mrd. mk. Om avdraget slopa-
10953:                                                       des skulle man således kunna åstadkomma en
10954:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         skattelättnad som tili sitt belopp var cirka en
10955: anföra följande:                                      fjärdedel av de inkomstskattelättnader som varje
10956:                                                       år genomförs under regeringsperioden. Någon
10957:    Regeringen har i sitt program 1ovat att lindra     betydande finansieringsmån för nya lättnader
10958: beskattningen av arbete med flera miljarder           kan man alltså inte åstadkomma genom att slopa
10959: mark. Löftena har även infriats, eftersom det         avdraget för medlemsavgifterna. Regeringen har
10960: sammanlagda värdet av skattelättnaderna i fråga       inte i något skede övervägt att slopa avdraget,
10961: om förvärvsinkomster under hela valperioden           eftersom det för 1,8 mi1joner finländare i arbets-
10962: stiger tili 16 mrd. mk. Skattelättnaderna har kon-    Jivet skulle innebära att skattelättnaderna delvis
10963: centrerats tili beskattningen av Jåg- och mede1in-    urvattnades.
10964: 
10965:      Helsingfors den 28 augusti 1998
10966: 
10967:                                                                              Minister Jouko Skinnari
10968:                                              KK 827/1998 vp
10969: 
10970: Kirjallinen kysymys 827
10971: 
10972: 
10973: 
10974: 
10975:                                     Armas Komi /kesk: Lapsen oikeudesta päivähoitoon
10976: 
10977: 
10978: 
10979:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
10980: 
10981:   Laissa lasten päivähoidosta on määritelty päi-       taan vanhempien sosioekonomiseen asemaan,
10982: vähoidon oikeus seuraavasti:                           lapsen oikeus ei tule määritellyksi lapsen itsensä
10983:                                                        kautta vaan vanhempien kautta.
10984:   L lasten päivähoidosta A: 19 .1.1973, S:So203,          Tällainen on ristiriidassa lain säätämisen ylei-
10985: SK:36/1973                                             sen tasa-arvoisuus- ja yhdenvertaisuusperiaat-
10986:                                                        teen kanssa. Myös esiopetuksen yhtäläinen saa-
10987:    1 luku. Yleisiä säännöksiä                          minen vaarantuu, mikäli lapsen oikeus päivähoi-
10988:                                                        toon riippuu esimerkiksi vanhempien työssä tai
10989:    2 §. Lasten päivähoitoa voivat saada lapset,        kotona olemisesta.
10990: jotka vielä eivät ole oppivelvollisuusikäisiä sekä        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10991: milloin erityiset olosuhteet sitä vaativat eikä hoi-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10992: toa ole muulla tavoin järjestetty, myös sitä van-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10993: hemmat lapset.                                         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10994:    Päivähoitolaissa on yksiselitteisesti sanottu,
10995: että päivähoidon oikeus kuuluu lapselle. Lasten                  Voidaanko lakiin kirjattuja lapsen oi-
10996: vanhempien osalta laissa on mainittu valintaoi-               keuksia rajoittaa vanhempien yhteiskun-
10997:  keus kotihoidon tuen ja päivähoidon välillä. Mi-             nallisen aseman johdosta?
10998:  käli lapsen päivähoidon saamisen oikeutta raja-
10999: 
11000:      Helsingissä 10 päivänä elokuuta 1998
11001: 
11002:                                            Armas Komi /kesk
11003: 
11004: 
11005: 
11006: 
11007:  280043
11008: 2                                           KK 827/1998 vp
11009: 
11010: 
11011: 
11012: 
11013:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
11014: 
11015:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         osallistuu esiopetukseen koulussa. Päivähoitoa
11016: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          on mahdollisuuksien mukaan järjestettävä lap-
11017: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        sen vanhempien tai muiden huoltajien toivomas-
11018: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Armas             sa muodossa."
11019: Komin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o            Vanhempien oikeus saada lapselleen päivä-
11020: 827:                                                   hoitopaikka on ehdoton. Hakemus ei edellytä
11021:                                                        missään tilanteessa erityisiä perusteluja, esimer-
11022:           Voidaanko lakiin kirjattuja lapsen oi-       kiksi vanhempien työhön tai opiskeluun osallis-
11023:        keuksia rajoittaa vanhempien yhteiskun-         tumisesta.
11024:        nallisen aseman johdosta?                           Sosiaali- ja terveysministeriön näkemyksen
11025:                                                        mukaan subjektiivinen oikeus päivähoitoon to-
11026:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            teuttaa hyvin sekä YK:n Lapsen oikeuksien sopi-
11027: taen seuraavaa:                                        muksen että vuonna 1995 uudistetun perustusla-
11028:                                                        kimme henkeä. Subjektiivinen oikeus päivähoi-
11029:    Vuonna 1973 annettu laki lasten päivähoidos-        toon turvaa lasten välisen yhdenvertaisuuden to-
11030: ta (36/1973) velvoittaa kuntaa järjestämään las-       teutumisen ja antaa kaikille lapsille tasa-arvoisen
11031: ten päivähoitoa paikallisen tarpeen mukaan.            mahdollisuuden osallistua päivähoidossa annet-
11032: Laissa lasten päivähoidolla tarkoitetaan lapsen        tavaan varhaiskasvatukseen riippumatta van-
11033: hoidon järjestämistä päiväkotihoitona, perhe-          hempien taloudellisesta asemasta, työssäkäyn-
11034: päivähoitona, leikkitoimintana tai muuna päivä-        nistä tai asuinpaikasta. Tärkeänä pidetään myös
11035: hoitotoimintana. Päivähoitoa voivat saada lap-         esimerkiksi työttömien vanhempien lasten mah-
11036: set, jotka vielä eivät ole oppivelvollisuusikäisiä,    dollisuutta osallistua päivähoidon varhaiskasva-
11037: sekä milloin erityiset olosuhteet sitä vaativat eikä   tukseen, koska työttömyys jo sinänsä aiheuttaa
11038: hoitoa ole muulla tavoin järjestetty, myös tätä        perheessä huomattavaa sekä henkistä että talou-
11039: vanhemmat lapset.                                      dellista huolta. Päivähoito voi silloin tarjota lap-
11040:    Lakiin lasten päivähoidosta on lisätty 11 a §       selle turvallisen ja virikkeellisen kasvuympäris-
11041: (630/1991), jonka mukaan kaikilla alle koulu-          tön ja ehkäistä lasten syrjäytymistä.
11042: ikäisillä lapsilla on ns. subjektiivinen oikeus kun-      Päivähoidolla on tärkeä työvoimapoliittinen
11043: nan järjestämään päivähoitopaikkaan vanhem-            tehtävä sen mahdollistaessa molempien vanhem-
11044: pien niin valitessa. Oikeus on määritelty seuraa-      pien täysipainoisen osallistumisen työelämään.
11045: vasti:                                                 Päivähoidolla on kuitenkin myös tärkeä varhais-
11046:    "Sen lisäksi mitä 11 §:ssä on säädetty, kunnan      kasvatuksellinen tavoite, jota subjektiivisen päi-
11047: on huolehdittava siitä, että lapsen vanhemmat tai      vähoito-oikeuden laajentamisella kaikkiin alle
11048: muut huoltajat voivat saada lapselle kunnanjär-        kouluikäisiin on haluttu painottaa.
11049: jestämän 1 §:n 2 tai 3 momentissa tarkoitetun             Ministeriössä ei suunnitella päivähoitolain
11050: päivähoitopaikan sen ajan päätyttyä, jolta voi-        muuttamista eikä päivähoito-oikeuden rajoitta-
11051: daan suorittaa sairausvakuutuslaissa (364/63)          mista. Sen sijaan varhaiskasvatusta antavia pal-
11052: tarkoitettua äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa ja     veluja tulisi kehittää vastaamaan entistä parem-
11053: että lapsi voi olla päivähoidossa siihen saakka,       min lasten ja perheiden erilaisiin tarpeisiin. Päi-
11054: kunnes hän siirtyy peruskoululaissa (476/83) tar-      vähoidon ja varhaiskasvatuksen kehittämistar-
11055: koitettuna oppivelvollisena peruskouluun tai sitä      peita linjataan ministeriön asettamassa varhais-
11056: vastaavaan kouluun. Päivähoitoa on kuitenkin           kasvatustyöryhmässä, jonka määräaika päättyy
11057: järjestettävä osa-aikaisesti, kun lapsi ennen pe-      lokakuun 1998 lopussa.
11058: ruskoululaissa tarkoitettua oppivelvollisuusikää
11059: 
11060:      Helsingissä 31 päivänä elokuuta 1998
11061: 
11062:                                                                      Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
11063:                                            KK 827/1998 vp                                              3
11064: 
11065: 
11066: 
11067: 
11068:                                        Tili Riksdagens Talman
11069: 
11070:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         skolelagen nämnda läropliktsåldern deltar i för-
11071: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande          undervisning i skolan. Dagvården skall om möj-
11072: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      ligt anordnas i den form som barnets föräldrar
11073: dagsman Armas Komi undertecknade spörsmål            eller andra vårdnadshavare önskar."
11074: nr 827:                                                  Föräldrarnas rätt att få en dagvårdsplats för
11075:                                                      sitt barn är ovillkorlig. Ansökan förutsätter inte i
11076:           Kan barnens rättigheter, i den mån de      någon situation särskilda grunder, t.ex. att för-
11077:        inskrivits i 1ag, begränsas på grund av       äldrarna arbetar eller studerar.
11078:        föräldrarnas samhällsställning?                   Enligt social- och hälsovårdsministeriets upp-
11079:                                                      fattning stämmer den subjektiva rätten till barn-
11080:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        dagvård väl överens med andan både i FN :s
11081: anföra följande:                                     konvention om barnets rättigheter och den fin-
11082:                                                      ska grundlagen som reviderades 1995. Den sub-
11083:    Lagen om barndagvård (36/1973) som utfår-         jektiva rätten tili dagvård tryggar barnens likabe-
11084: dades 1973 förpliktar kommunerna att ordna           rättigande och ger alla barn en jämlik möjlighet
11085: barndagvård i den omfattning som det lokala          att delta i försko1everksamheten oberoende av
11086: behovet förutsätter. 1 lagen avses med barndag-      föräldrarnas ekonomiska ställning, arbete eller
11087: vård anordnande av vård av barn i form av dag-       boningsort. Det anses också viktigt att t.ex. barn
11088: hemsvård, familjedagvård, lekverksamhet eller        till arbetslösa föräldrar har möjlighet att delta i
11089: annan dagvårdsverksamhet. Av barndagvård             förskoleverksamheten inom dagvården, efter-
11090: kan sådana barn komma i åtnjutande som ännu          som arbetslösheten i sig är både psykiskt och
11091: inte nått läropliktsåldern, samt, om det är påkal-   ekonomiskt tung för familjen. Dagvården kan då
11092: lat av särskilda omständigheter, även äldre barn     erbjuda barnet en trygg och stimulerande upp-
11093: för vilka vård inte ordnats på annat sätt.           växtmiljö och förebygga utslagning.
11094:    Tililagen om barndagvård har fogats en 11 a §         Barndagvården har en viktig arbetskraftspoli-
11095: (630/1991) enligt viiken alla barn under skolå1-     tisk uppgift i och med att den gör det möjligt för
11096: dern har en s.k. subjektiv rätt tili kommunal        bägge föräldrar att fullödigt de1ta i arbetslivet.
11097: dagvårdsplats om föräldrarna väljer kommunal         Barndagvården har dock också ett viktigt för-
11098: dagvård. Rätten definieras på följande sätt:         skolepedagogiskt mål, som man velat betona ge-
11099:     "Kommunen skall, utöver vad som stadgas i        nom att utvidga den subjektiva rätten till alla
11100:  11 §, sörja för att barnets föräldrar eller andra   barn under skolåldern.
11101: vårdnadshavare, efter utgången av den tid för            Ministeriet har inga planer på att ändra lagen
11102: viiken moderskaps-, faderskaps- eller föräldra-      om barndagvård eller att begränsa rätten till dag-
11103: penning enligt sjukförsäkrings1agen (364/63) får     vård. Däremot borde de förskoletjänster som
11104: betalas, kan få en sådan av kommunen anordnad        tillhandahålls utvecklas så att de bättre än tidiga-
11105: dagvårdsplats för barnet som avses i 1 § 2 eller     re motsvarar barnens och familjernas olika be-
11106: 3 mom. och att barnet kan få dagvård tills det       hov. Linjerna för barndagvårdens och förskole-
11107: såsom läropliktigt enligt grundskolelagen (476/      verksamhetens utvecklingsbehov kommer att
11108: 83) börjar i grundsko1an eller motsvarande skola.    dras upp av en av ministeriet tillsatt förskolear-
11109: Dagvård skall dock anordnas under en del av          betsgrupp vars tidsfrist upphör i slutet av oktober
11110: dagen, när barnet innan att ha nått den i grund-     1998.
11111: 
11112:      Helsingfors den 31 augusti 1998
11113: 
11114:                                                                    Minister Terttu Huttu-Juntunen
11115:                                              KK 828/1998 vp
11116: 
11117: Kirjallinen kysymys 828
11118: 
11119: 
11120: 
11121: 
11122:                                     Armas Komi /kesk: Oikeusturvavakuutuksen verovähennyskelpoi-
11123:                                        suudesta
11124: 
11125: 
11126:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
11127: 
11128:    Suomessa keskituloisten oikeusturvaa ollaan            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11129: parantamassa. Kuitenkin monet kotitaloudet             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11130: ovat itsenäisesti huolehtineet omasta oikeustur-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11131: vastaan muun muassa kotivakuutusten ja vas-            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11132: tuuvakuutusten ottamisella.
11133:    Kansalaisten omatoimisuus mitä ilmeisimmin                    Mikä on Hallituksen kanta oikeustur-
11134: säästäisi valtion varoja sen sijaan, että oikeustur-          vavakuutusten verovähennyskelpoisuu-
11135: van pääpaino olisi valtion kustaotamassa oikeus-              teen yksityishenkilöiden verotuksessa?
11136: turvassa.
11137:      Helsingissä 10 päivänä elokuuta 1998
11138: 
11139:                                            Armas Komi lkesk
11140: 
11141: 
11142: 
11143: 
11144:  280043
11145: 2                                       KK 828/1998 vp
11146: 
11147: 
11148: 
11149: 
11150:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
11151: 
11152:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    tuloverotuksen yleisten periaatteiden mukaan
11153: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,     vähennyskelpoisia, jos ne liittyvät verovelvolli-
11154: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen   sen tulonhankkimistoimintaan. Siten vähennys-
11155: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Armas        kelpoisia ovat esimerkiksi maksut vakuutuksis-
11156: Komin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o    ta, joissa on varauduttu elinkeinotoiminnassa
11157: 828:                                              yritykselle tai kolmannelle osapuolelle aiheutet-
11158:                                                   tuihin vahinkoihin. Sitä vastoin esimerkiksi koti-
11159:           Mikä on Hallituksen kanta oikeustur-    vakuutukseen sisältyvän vastuuvakuutuksen tai
11160:        vavakuutusten verovähennyskelpoisuu-       oikeusturvavakuutuksen maksut ovat elantome-
11161:        teen yksityishenkilöiden verotuksessa?     noina vähennyskelvottomia kuten kotivakuu-
11162:                                                   tuksen maksut yleensäkin, koska niissä on varau-
11163:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      duttu yksityiselämän piiriin kuuluviin riskeihin.
11164: vasti seuraavaa:                                  Vakuutusmaksujen vähennyskelpoisuuden laa-
11165:                                                   jentamista ei ole vaadittu eikä muutoksia lakiin
11166:   Vahinkovakuutusten, joihin vastuu- ja oi-       ole tältä osin suunnitteilla. Hallitus seuraa tilan-
11167: keusturvavakuutuksetkin kuuluvat, maksut ovat     netta katsojan tarkoittamasta näkökulmasta.
11168: 
11169:      Helsingissä 31 päivänä elokuuta 1998
11170: 
11171:                                                                         Ministeri Jouko Skinnari
11172:                                           KK 828/1998 vp                                           3
11173: 
11174: 
11175: 
11176: 
11177:                                        Tili Riksdagens Talman
11178: 
11179:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen       komstbeskattningen avdragsgilia i det fall att de
11180: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande        ansluter sig tili den skattskyldiges inkomstför-
11181: medlem av statsrådet översänt följande av riks-    värvande. Avdragsgilia är således t.ex. premierna
11182: dagsman Armas Komi undertecknade spörsmål          för försäkringar genom vilka man inom närings-
11183: nr 828:                                            verksamhet garderar sig mot skador som drab-
11184:                                                    bar företaget eller tredje part. Däremot är pre-
11185:           Viiken är Regeringens ståndpunkt i       mierna för den ansvarsförsäkring eller rätts-
11186:        fråga om avdragsgilihet för rättsskydds-    skyddsförsäkring som ingår i hemförsäkringen
11187:        försäkringar vid beskattningen av privat-   såsom levnadskonstnadsutgifter inte avdragsgil-
11188:        personer?                                   la, liksom hemförsäkringspremierna i allmänhet,
11189:                                                    eftersom man genom dessa försäkringar garderat
11190:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      sig mot risker som hänför sig tili privatlivet. En
11191: anföra följande:                                   utvidgning av avdragsgiliheten i fråga om försäk-
11192:                                                    ringspremier har inte påyrkats och ändringar i
11193:    Premierna för skadeförsäkringar, tili vilka     lagen planeras inte heller härvidlag. Regeringen
11194: också ansvars- och rättsskyddsförsäkringarna       skall följa läget ur den synvinkel som spörsmåls-
11195: räknas, är enligt de allmänna principerna i in-    ställaren avser.
11196: 
11197:      Helsingfors den 31 augusti 1998
11198: 
11199:                                                                          Minister Jouko Skinnari
11200:                                             KK 829/1998 vp
11201: 
11202: Kirjallinen kysymys 829
11203: 
11204: 
11205: 
11206: 
11207:                                    Jaakko Laakso /vas: Korkeimman oikeuden asbestitautien korvaa-
11208:                                       mista koskevan päätöksen aiheuttamista lainmuutostarpeista
11209: 
11210: 
11211:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
11212: 
11213:     Korkein oikeus on vapauttanut kaksi työnan-        aiheuttavan keuhkosyöpää vuonna 1955 ja
11214: tajaa maksamasta korvauksia työntekijöille en-         mesotelioomaa vuonna 1960".
11215: nen vuotta 197 6 aiheutuneista työperäisistä as-           Asbestin ja keuhkosyövän syy-yhteys tunnet-
11216: bestitaudeista. Korkeimman oikeuden mukaan             tiin siis paljon ennen vuotta 1976. Tämä todettiin
11217: asbestin todellisesta vaarasta ei työntekijöiden       myös Kouvolan hovioikeuden päätöksessä. Ho-
11218: altistumisen aikaan vielä ollut tietoa.                vioikeuden mukaan tietämys asbestille altistumi-
11219:     Korkeimman oikeuden päätöksen mukaan               sen seurauksista olisi ollut saatavilla jo 1950-
11220: työnantajat ovat noudattaneet tuolloin voimassa        Iuvulla. Hovioikeuden mielestä työnantaja ei voi-
11221: olevia määräyksiä, joita vasta myöhemmin on            nut vedota tietämättömyyteen, sillä tietoa oli
11222: tiukennettu. Työnantaja ei oikeuden päätöksen          saatavilla mm. työnantajille suunnatussa kirjalli-
11223: mukaan ole vastuussa työntekijöilleen aiheutu-         suudessa.
11224: neista vahingoista, jotka on aiheuttanut vasta             Hovioikeus tuomitsikin työnantajan maksa-
11225: jälkikäteen vaaralliseksi todettu aine.                maan työntekijälle korvauksia.
11226:     Korkeimman oikeuden päätös on lopullinen,              Korkein oikeus kumosi hovioikeuden määrää-
11227: eikä siitä voi valittaa muualle kuin Euroopan          mät korvaukset ja piti käräjäoikeuden työnanta-
11228: neuvoston ihmisoikeustuomioistuimeen ja/tai            jan hyväksi tuomitseman päätöksen voimassa.
11229:  EY:n tuomioistuimeen.                                     Työterveyslain edellä mainittu 9 § on kuiten-
11230:     Yksi työntekijöistä oli töissä Veitsiluoto Oy:n,   kin sellaisenaan ollut voimassa jo vuodesta 1958
11231:  sittemmin Enson Oulun tehtailla vuosina 1959-         ja se merkitsee sitä, että työnantajalla on yleisvas-
11232:  74 ja toinen Enson Kaukopään ja Tainionkosken         tuu työpaikan työturvallisuudesta.
11233:  tehtailla vuosina 1954--75. Miehet sairastuivat           Myös rikoslaki kieltää rangaistuksen uhalla
11234:  keuhkosyöpään, jonka todettiin aiheutuneen al-        sairauksien aiheuttamisen.
11235:  tistumisesta asbestille, jota kumpikin oli käsitel-       Korkeimman oikeuden päätös on ristiriidassa
11236:  lyt suuria määriä työtehtävissään.                    Euroopan unionin EU:n työturvallisuutta kos-
11237:      Työturvallisuuslain 9 §määrää yleisellä tasol-    kevan puitedirektiivin kanssa. Sen mukaan työn-
11238:  la, että työnantajan on tarkoin otettava huo-         antajana on eräitä vähäisiä poikkeuksia lukuun
11239:  mioon kaikki, mikä kohtuuden mukaan on mah-           ottamatta ns. objektiivinen vahingonkorvaus-
11240:  dollista, jotta tiedossa olevat seikat, jotka vaa-    vastuu työperäisistä sairauksista. Ennakkopää-
11241:  rantavat työntekijän terveyttä, tulevat huomioi-      töksellään korkein oikeus on luonut voimassa
11242:  duiksi.                                               olevan puitedirektiivin vastaista oikeuskäytän-
11243:      Asbestin aiheuttamista sairauksista on kiistat-   töä, vaikka EU :n säännökset nimenomaan tällai-
11244:  ta ollut tietoa jo vuosikymmeniä. Esimerkiksi jo      sen kieltävät.
11245:  vuonna 1945 Suomessa ilmestyneessä professori             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11246:  Leo Noron kirjassa "Ammattitaudit ja niiden           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11247:  ehkäisy" todetaan, että "kaikissa maissa on tultu     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11248:  siihen tulokseen, että keuhkosyöpä on tavallinen      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11249:  asbestoosin komplikaatio". Norosta tuli myö-
11250:   hemmin Työterveyslaitoksen johtaja.                            Onko Hallitus tietoinen siitä, että kor-
11251:      Lääketieteen ja kirurgian tohtori, toksikolo-             kein oikeus on ennakkopäätöksellään
11252:   gian dosentti Antero Aitio totesi omassa asian-              luonut ED-sopimuksen kanssa ristirii-
11253:   tuntijalausunnossaan, että "asbestin on osoitettu            dassa olevaa uutta oikeuskäytäntöä, ja
11254: 
11255: 
11256:  280043
11257: 2                                          KK 829/1998 vp
11258: 
11259:          aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-               koskevan puitedirektiivin kanssa erityi-
11260:       siin työturvallisuuslainsäädännön tar-                sesti ns. objektiivisen vahingonkorvaus-
11261:       kentamiseksi siten, että se kaikilta osin on          vastuun kannalta?
11262:       sopusoinnussa EU :n työturvallisuutta
11263:     Helsingissä 11 päivänä elokuuta 1998
11264: 
11265:                                          Jaakko Laakso /vas
11266:                                             KK 829/1998 vp                                              3
11267: 
11268: 
11269: 
11270:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
11271: 
11272:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa        kein oikeus on käräjäoikeuksiin yhtyen katso-
11273: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         nut, ettei ankaraa objektiivista vastuuta voida
11274: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       soveltaa vasta jälkikäteen vaaralliseksi osoittau-
11275: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jaakko           tuneen toiminnan perusteella.
11276: Laakson näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen             Tuottamuksesta riippumattoman vastuun on
11277: n:o 829:                                              katsottu kirjoitetun lain ulkopuolella voivan tul-
11278:                                                       la kysymykseen vain rajoitetusti. Korkein oikeus
11279:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että kor-    on edellä mainituissa päätöksissä todennut, että
11280:        kein oikeus on ennakkopäätöksellään            riskin sälyttäminen työnantajalle jälkikäteen
11281:        luonut ED-sopimuksen kanssa ristirii-          vaaralliseksi osoittautuneesta toiminnasta voisi
11282:        dassa olevaa uutta oikeuskäytäntöä, ja         tuntua luontevalta, mutta saattaisi ilman kirjoi-
11283:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        tetun lain tukea johtaa työnantajan kannalta ar-
11284:        siin työturvallisuuslainsäädännön tar-         vaamattomiin ja kohtuuttomiinkin seurauksiin.
11285:        kentamiseksi siten, että se kaikilta osin on   Työntekijän kannalta kohtuuttomuutta taas vä-
11286:        sopusoinnussa ED:n työturvallisuutta           hentää se, että työntekijät on vakuutettu työta-
11287:        koskevan puitedirektiivin kanssa erityi-       paturmien ja ammattitautien varalta ja pääosa
11288:        sesti ns. objektiivisen vahingonkorvaus-       vahingoista tulee sitä kautta korvatuksi.
11289:        vastuun kannalta?                                  Korkeimman oikeuden päätökset koskevat
11290:                                                       Suomen työturvallisuuslainsäädännön sovelta-
11291:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          mista huomattavasti ennen ED:n työturvalli-
11292: vasti seuraavaa:                                      suutta koskevan puitedirektiivin (neuvoston di-
11293:                                                       rektiivi 89/391/ETY toimenpiteistä työntekijöi-
11294:    Kysymyksessä viitatuissa korkeimman oikeu-         den turvallisuuden ja terveyden parantamisen
11295: den päätöksissä on selvitetty työnantajan vahin-      edistämiseksi työssä) voimaantuloa eivätkä si-
11296: gonkorvausvastuuta ennen vuotta 1975 tapahtu-         nänsä ole ristiriidassa Suomea velvoittavan ED-
11297: neista asbestialtistuksista. Ennakkopäätöksessä       lainsäädännön kanssa. Suomi on ollut velvolli-
11298: KKO 1998:87 työntekijä oli vuosina 1954-1975          nen noudattamaan puitedirektiiviä 1.1.1994 al-
11299: altistunut työssä asbestille. Vuonna 1988 hänen       kaen. Direktiivi saatettiin tuolloin täytäntöön
11300: todettiin sairastuneen asbestoosiin. Ennakko-         muuttamalla voimassa olevaa työturvallisuus-
11301: päätöksessä KKO 1998:88 sellutehtaassa raken-         lainsäädäntöä tarpeelliselta osin. Velvollisuuteen
11302: nustyössä työskennellyt työntekijä oli vuosina        saattaa direktiivi voimaan kuuluu myös huoleh-
11303: 1960-1975 työssään altistunut asbestille, jonka       timinen sen tehokkaasta käytännön soveltami-
11304: seurauksena hänessä oli vuonna 1991 todettu           sesta. Puitedirektiivi ei sisällä erityisiä sanktio-
11305: asbestista johtuva sairaus.                           tai muita tehostevaatimuksia. Direktiivi ei myös-
11306:    Vahingonkorvausvastuu on pääsääntöisesti           kään edellytä työnantajan objektiivista vastuuta,
11307: tuottamusvastuuta voimassa olevien oikeus-            muttei myöskään sitä rajoita.
11308: säännösten tai sopimuksen vastaisesta toimin-            Hallitus on 1.6.1997 komission puitedirektii-
11309: nasta. Tällä perusteella mikään tuomioistuin ei       vistä antamaan viralliseen huomautukseen vas-
11310: ollut tuominnut työnantajaa vahingonkorvaus-          tauksessaan todennut, että työturvallisuuslain-
11311: vastuuseen työntekijän asbestialtistumisesta.         säädäntö saattaa joidenkin kohtien osalta ai-
11312: Vastuun laajentuminen tuottamuksesta riippu-          heuttaa tulkintaepäselvyyksiä eikä sisällä kaik-
11313: mattoman objektiivisen vastuun suuntaan on oi-        kia direktiivissä mainittuja yksityiskohtia riittä-
11314: keuskäytännössä ollut ilman lainsäädäntöä mah-        vän selvästi ja kattavasti. Hallitus on näiltä osin
11315: dollista vain erittäin vaarallisen toiminnan ai-      päättänyt aloittaa kolmikantayhteistyönä tapah-
11316: heuttamasta vahingosta. Hovioikeudet ovat kat-        tuvan työturvallisuuslain täydentämiseen täh-
11317: soneet, että työnantajat ovat objektiivisesti vas-    täävän säädösvalmistelun. Sen on tarkoitus val-
11318: tuussajälkikäteenkin erittäin vaaralliseksi ilmeu-    mistua tämän vuoden loppuun mennessä.
11319: neen toiminnan aiheuttaneesta vahingosta. Kor-
11320: 
11321:      Helsingissä 31 päivänä elokuuta 1998
11322: 
11323:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
11324: 4                                           KK 829/1998 vp
11325: 
11326: 
11327: 
11328: 
11329:                                         Tili Riksdagens Talman
11330: 
11331:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Ien har, i likhet med tingsrätterna, ansett att
11332: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande           strikt, objektivt ansvar inte kan tiliämpas på
11333: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-       verksamhet som först senare visat sig vara farlig.
11334: dagsman Jaakko Laakso undertecknade spörs-                Ett ansvar som är oberoende av vållande har
11335: må1 nr 829:                                           utanför den skrivna lagen ansetts kunna komma
11336:                                                       i fråga endast i begränsad utsträckning. Högsta
11337:           Är Regeringen medveten om att hög-          domstolen har i de ovan nämnda besluten kon-
11338:        sta domsto1en genom sitt prejudikat har        staterat att det kunde förefalla naturligt att på-
11339:        skapat ny rättspraxis som strider mot          börda arbetsgivaren risken för verksamhet som i
11340:        EU-fördraget, och                              efterhand visat sig vara farlig, men att detta utan
11341:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för         stöd i skriven lag skulle leda tili oförutsägbara
11342:        att precisera arbetarskydds1agstiftningen      och oskäliga följder för arbetsgivaren. För ar-
11343:        så att den till alla delar överensstämmer      betstagarens del minskas oskäligheten åter av att
11344:        med EU :s ramdirektiv om arbetarskydd,         arbetstagare är försäkrade med tanke på olycks-
11345:        särskilt när det gäller det s.k. objektiva     fall i arbetet och yrkessjukdomar, och att största
11346:        skadeståndsansvaret?                           delen av skadorna blir ersatta den vägen.
11347:                                                           Högsta domstolens beslut gäller tillämpning-
11348:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         en av den finska arbetarskyddslagstiftningen
11349: anföra fö1jande:                                      långt innan EU :s ramdirektiv om arbetarskydd
11350:                                                       (rådets direktiv 89/391/EEG om åtgärder för att
11351:    1 de beslut av högsta domstolen som det hänvi-     främja förbättringar av arbetstagarnas säkerhet
11352: sas tili i spörsmålet har man utrett arbetsgivarens   och hälsa i arbetet) trädde i kraft, och står i sig
11353: skadeståndsansvar för asbestexponering som ägt        inte i konflikt med den gemenskapsrätt som för-
11354: rum före 1975. 1 prejudikatet HD:1998:87 hade         pliktar Finland. Finland har varit skyldigt att
11355: arbetstagaren åren 1954--1975 exponerats för          följa ramdirektivet sedan den 1 januari 1994.
11356: asbest i arbetet. År 1988 konstaterades det att       Direktivet genomfördes då genom komplette-
11357: han insjuknat i asbestos. 1 prejudikatet              ringar av den gällande arbetarskyddslagstift-
11358: HD: 1998:88 hade en arbetstagare som utfört           ningen, tili de delar det behövdes. Tili skyldighe-
11359: byggnadsarbete vid en massafabrik exponerats          ten att genomföra direktivet hör också att se till
11360: för asbest i arbetet åren 1960-1975, tili följd       att det i praktiken verkställs på ett effektivt sätt.
11361: vilket han 1991 hade konstaterats lida av en as-      Ramdirektivet innehåller inte några särskilda
11362: bestrelaterad sjukdom.                                krav om sanktioner eller andra effektmedel. Di-
11363:    Skadeståndsansvaret är i regel ett culpaansvar     rektivet förutsätter inte heller objektivt ansvar av
11364: för verksamhet som strider mot gällande rätts-        arbetsgivaren, men begränsar inte heller detta.
11365: regler eller avtal. På denna grund hade ingen             Regeringen har den l juni 1997 i sitt svar på en
11366: domstol påfört arbetsgivaren något skadestånds-       formell underrättelse beträffande ramdirektivet
11367: ansvar för arbetstagarens asbestexponering. En        anfört att arbetarskyddslagstiftningen till vissa
11368: utvidgning av ansvaret i riktning mot objektivt       delar kan ge upphov tili tolkningssvårigheter,
11369: ansvar, som är oberoende av vållande, har i rätts-    och att den inte omfattar alla detaljer i direktivet
11370: praxis, utan lagstiftning, varit möjlig endast när    på ett tillräckligt klart och täckande sätt. Reger-
11371: det gällt skada tili följd av synnerligen farlig      ingen har tili denna del beslutat att inleda en
11372: verksamhet. Hovrätterna har ansett att arbetsgi-      författningsberedning på trepartsbasis i syfte att
11373: varna har ett objektivt ansvar också för skada        komplettera lagen om skydd i arbete. Det är
11374: som förorsakats av verksamhet som i efterhand         meningen att beredningen skall vara slutförd före
11375: visat sig vara synnerligen farlig. Högsta domsto-     utgången av detta år.
11376: 
11377:      Helsingfors den 31 augusti 1998
11378: 
11379:                                                                      Minister Terttu Huttu-Juntunen
11380:                                          KK 830/1998 vp
11381: 
11382: Kirjallinen kysymys 830
11383: 
11384: 
11385: 
11386: 
11387:                                  Liisa Hyssälä /kesk: Opiskelijoiden asuntotilanteesta
11388: 
11389: 
11390: 
11391:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
11392: 
11393:    Opiskelijoiden asuntotilanne on ajautunut          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11394: vuodesta toiseen yhä pahenevaan kriisiin. Opis-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11395: kelija-asuntosäätiöiden jonoissa on jälleen tänä   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11396: syksynä eri paikkakunnilla useita tuhansia asun-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11397: nonhakijoita, joista vain pieni osa voi toivoa
11398: saavansa asunnon ennen joulua. Erityisesti suu-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11399: rimmissa kaupungeissa vuokra-asuntotilanne on             ryhtyä opiskelijoiden vuokra-asuntoti-
11400: myös vapailla markkinoilla opiskelijan kannalta           lanteen parantamiseksi, ja
11401: kestämätön: asuntoja ei ole saatavilla läheskään             aikooko Hallitus vauhdittaa opiske-
11402: riittävästi ja niiden hinta on yleensä varsinkin          lija-asuntosäätiöiden uustuotannon li-
11403: opiskelijoille kohtuuttoman korkea.                       säämistä?
11404: 
11405:      Helsingissä 11 päivänä elokuuta 1998
11406: 
11407:                                         Liisa Hyssälä /kesk
11408: 
11409: 
11410: 
11411: 
11412:  280043
11413: 2                                        KK 830/1998 vp
11414: 
11415:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
11416: 
11417:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     nojen myöntämisvaltuutta. Tästä määrästä käy-
11418: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      tettiin opiskelija-asuntojen aravalainoitukseen
11419: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    348 miljoonaa markkaa, mikä on 5,5 % käytetys-
11420: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hys-    tä myöntämisvaltuudesta. Opiskelija-asuntojen
11421: sälän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o     suhteellinen lainoitusosuus osakäyttösuunnitel-
11422: 830:                                               massa on siis kasvanut vuonna 1998.
11423:                                                       Opiskelija-asuntojen lainapäätöksiä on tehty
11424:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     Valtion asuntorahastossa elokuun 1998 alkuun
11425:        ryhtyä opiskelijoiden vuokra-asuntoti-      mennessä 248 asunnon uustuotantoon ja 865
11426:        lanteen parantamiseksi, ja                  asunnon perusparantamiseen, mihin on käytetty
11427:           aikooko Hallitus vauhdittaa opiske-      myöntämisvaltuutta noin 146 miljoonaa mark-
11428:        lija-asuntosäätiöiden uustuotannon li-      kaa. Lisäksi lainavarauksia ja osapäätöksiä on
11429:        säämistä?                                   tehty 280 opiskelija-asunnon rakentamista ja 523
11430:                                                    asunnon perusparantamista varten. Lisäksi kor-
11431:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       kotuella on lainoitettu 60 opiskelija-asunnon pe-
11432: vasti seuraavaa:                                   rusparannus.
11433:                                                       Vuoden 1999 talousarvioesityksessä ehdo-
11434:    Hallitusohjelman mukaan hallituksen pitkä-      tetaan vuodelle 1999 varattavaksi 3 900 miljoo-
11435: jänteisen asuntopolitiikan keskeisenä tavoittee-   nan markan suuruinen aravalainojen myön-
11436: na on lisätä kohtuuhintaista asuntotuotantoa,      tämisvaltuus ja 3 000 miljoonan markan suu-
11437: erityisesti vuokra- ja asumisoikeusasuntotuotan-   ruinen korkotukiasuntolainojen hyväksymisval-
11438: toa.                                               tuus. Myöntämis- ja hyväksymisvaltuuksista on
11439:    Aravalainojen ja asuntolainojen korkotuen       kuitenkin ehdotettu varattavaksi kaksi 1 000 mil-
11440: käyttöperusteet vahvistetaan vuosittain valtio-    joonan markan suuruista erää, joiden käyttämi-
11441: neuvoston päätöksellä valtion talousarvion tul-    sestä hallitus päättää huhtikuussa ja marras-
11442: tua eduskunnassa hyväksytyksi. Vuoden 1998         kuussa 1999, ottaen huomioon toteutuvan suh-
11443: talousarviossa on aravalainoja varten osoitettu    danne- ja hintakehityksen.
11444: 4 000 miljoonan markan suuruinen myöntämis-           Talousarvioesityksessä on aravalainojen
11445: valtuus ja korkotukiasuntolainoja varten 3 500     myöntämisvaltuus pysytetty lähes samalla tasol-
11446: miljoonan markan suuruinen hyväksymisval-          la kuin vuonna 1998. Talousarvioesityksen mu-
11447: tuus. Valtuuksista 1 500 miljoonan markan suu-     kaan valtion tuki asuntorakentamiseen painote-
11448: ruinen erä oli ehdollista valtuutta.               taan sosiaalisten vuokra-asuntojen ja asumisoi-
11449:    Valtioneuvosto on vahvistanut osakäyttö-        keusasuntojen uustuotantoon kasvukeskuksissa.
11450: suunnitelmalla asuntolainojen käyttöperusteet      Tämä painotus sisältää myös opiskelija-asunto-
11451: 4 000 miljoonan markan suuruiselle aravalaino-     jen tuotannon.
11452: jen myöntämisvaltuudelle ja 3 000 miljoonan           Talousarvioesityksen mukaisilla myöntämis-
11453: markan suuruiselle korkotukilainojen hyväksy-      ja hyväksymisvaltuuksilla on arvioitu voitavan
11454: misvaltuudelle.                                    lainoittaa noin 12 000 asunnon uustuotanto ja
11455:    Osakäyttösuunnitelmassa vahvistetusta ara-      noin 5 900 asunnon perusparantaminen. Val-
11456: valainojen 4 000 miljoonan markan myöntämis-       tuuksien alueelliset ja muut käyttöperusteet vah-
11457: valtuudesta 7,5% eli 300 miljoonaa markkaa on      vistetaan kuitenkin valtioneuvoston päätöksellä
11458: osoitettu opiskelija-asuntojen uustuotantoon ja    talousarvion tultua eduskunnassa hyväksytyksi.
11459: perusparantamiseen. Tällä valtuudella arvioi-      Arava- ja korkotukiasuntolainojen käyttösuun-
11460: daan voitavan lainoittaa noin 600 opiskelija-      nitelmassa vahvistetaan myös opiskelija-asunto-
11461: asunnon uustuotanto ja noin 1 200 opiskelija-      jen lainoitukseen käytettävissä oleva valtuus.
11462: asunnon perusparantaminen.                         Käyttösuunnitelmassa pyritään ottamaan mah-
11463:     Vuonna 1997 Valtion asuntorahasto on voi-      dollisuuksien mukaan huomioon opiskelija-
11464: nut käyttää aravalainojen myöntämisvaltuutta       asuntojen tarve jaettaessa lainoitukseen käytet-
11465: 6,4 miljardia markkaa, koska kyseiselle vuodelle   tävissä olevia valtuuksia eri lainalajeihin.
11466: siirtyi aiempina vuosina käyttämätöntä aravalai-
11467: 
11468:      Helsingissä 2 päivänä syyskuuta 1998
11469: 
11470:                                                                       Ministeri Sinikka Mönkäre
11471:                                              KK 830/1998 vp                                              3
11472: 
11473: 
11474: 
11475: 
11476:                                          Tili Riksdagens Talman
11477: 
11478:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       miljarder mark. Av detta be1opp användes 348
11479: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         miljoner mark tili aravalängivning för studiebo-
11480: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       städer; vilket utgör 5,5 % av den använda bevill-
11481: man Liisa Hyssälä undertecknade spörsmål nr            ningsfullmakt. 1 deldispositionspanen har den
11482: 830:                                                   relativa andelen Iän tili studiebostäder alltsä ökat
11483:                                                        är 1998.
11484:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-             Statens bostadsfond har fram till augusti 1998
11485:        ta för att förbättra situationen i fråga om     fattat länebeslut som gäller nyproduktion av 248
11486:        hyresbostäder för studerande, och               studiebostäder och ombyggande av 865, för vilka
11487:           ämnar Regeringen skynda på student-          har cirka I46 miljoner mark av bevillningsfull-
11488:        bostadsstifte1serna så att de ökar sin ny-      makt använts. Dessutom har länereserveringar
11489:        produktion?                                     gjorts och delbeslut fattats för nyproduktion av
11490:                                                        280 studiebostäder och för ombyggande av 523
11491:   Som svar på detta spörsmåi fär jag vördsamt          bostäder. Därutöver har ombyggnaden av 60 stu-
11492: anföra föijande:                                       diebostäder finansierats med räntestöd.
11493:                                                            1 1999 ärs budgetförslag föresläs att det reser-
11494:    En1igt regeringsprogrammet är ett centralt          veras fullmakter att under äret bevilja aravaiän
11495: må1 för regeringens Iängsiktiga bostadspolitik att     tili ett belopp av 3 900 miljoner mark och att
11496: öka produktioneo av bostäder tili skäliga priser,      godkänna räntestöd för bostadslån tili ett belopp
11497: i synnerheten produktioneo av hyresbostäder            av 3 000 miljoner mark. Av fullmakterna har
11498: och bostadsrättsbostäder.                              dock föreslagits att det reserveras tvä rater pä
11499:    Grunderna för användning av aravaiän och av         1 000 miljoner mark, om vilkas användning re-
11500: räntestöd för bostadsiån fastställs åriigen genom      geringen fattar beslut i april och i november 1999
11501: ett besiut av statsrädet sedan riksdagen godkänt       med beaktande av konjunktur- och prisutveck-
11502: statsbudgeten. 1 1998 års budget har för arava1ån      Iingen.
11503: anvisats fullmakt att beviija Iän till ett beiopp av       1 budgetförslaget har fullmakten att bevilja
11504: 4 000 miijoner mark och fullmakt att godkänna          aravaiän bibehällits på nästan samma nivä som
11505: räntestöd för bostadslån till ett belopp av 3 500      är I998. Enligt förslaget betonas statens stöd tili
11506: miljoner mark. Av fullmakterna var en rat pä           bostadsbyggande pä nyproduktion av sociaia
11507: 1 500 miljoner mark villkorlig.                        hyresbostäder och bostadsrättsbostäder i till-
11508:     Statsrådet har med en deldispositionsp1an          växtcentra. Denna betoning omfattar ocksä pro-
11509: fastställt grunderna för användning av bostads-        duktioneo av bostäder för studerande.
11510: lån i fråga om 4 000 miljoner mark av fullmakten           Med den fullmakt att bevilja aravaiän och den
11511: att bevilja aravaiän och 3 000 miljoner mark av        fullmakt att godkänna räntestödsiän, som ingär i
11512: fullmakten att godkänna räntestödslän.                 budgetförsiaget, kommer man uppskattningsvis
11513:     Av den fullmakt att bevilja aravaiän tili 4 000    att kunna bevilja Iän tili nyproduktion av cirka
11514: miljoner mark som fastställts i deldispositions-       I2 000 bostäder och ombyggnad av cirka 5 900
11515: planen har 7,5 %, dvs. 300 miljoner mark, anvi-        bostäder. De regionala och övriga grunderna för
11516: sats för nyproduktion och ombyggning av studie-        användning av fullmakterna fastställs dock ge-
11517:  bostäder. Genom denna fullmakt kommer man             nom ett besiut av statsrädet sedan riksdagen god-
11518:  uppskattningsvis att kunna bevilja Iän för nypro-     känt budgeten. Dispositionsplanen för arava-
11519: duktion av ca 600 studiebostäder och för ombyg-        och räntestödsbostadslän fastställer ocksä full-
11520:  gande av ca I 200 studiebostäder.                     makterna att bevilja Iän tili studiebostäder. 1 dis-
11521:     Eftersom frän tidigare är outnyttjad fullmakt      positionspianen beaktas sävitt möjligt behovet
11522:  att bevilja aravaiän överfördes tili är 1997, har     av studiebostäder dä fullmakterna att bevilja Iän
11523:  Statens bostadsfond under äret i fräga kunnat         delas upp pä olika slags Iänetyp.
11524:  använda en fullmakt att bevilja aravaiän för 6,4
11525: 
11526:      Helsingforsden 2 september I998
11527: 
11528:                                                                            Minister Sinikka Mönkäre
11529:                                              KK 831/1998 vp
11530: 
11531: Kirjallinen kysymys 831
11532: 
11533: 
11534: 
11535: 
11536:                                     Liisa Hyssälä /kesk: Perhepoliittisten tukien kustannusrasituksesta
11537:                                         naisvaltaisilla palvelualoilla
11538: 
11539: 
11540:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
11541: 
11542:    Erityisesti palveluyritykset ja julkinen sektori    kijän palkkaamisen vaikutukset yritystoimintan-
11543: ovat merkittäviä naisten työllistäjiä. Naisia palk-    sa kannattavuuteen. Tällöin on vaarana, että
11544: kaavat yritykset ja yhteisöt maksavat tällä het-       uusi työpaikkajää kokonaan syntymättä tai että
11545: kellä muihin työnantajatahoihin verrattuna koh-        naisia syrjitään työhönottotilanteessa.
11546: tuuttoman osan perhepoliittisista tuista, sillä isät      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11547: käyttävät edelleen vähemmän oikeutta esimer-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11548: kiksi vanhempainlomaan. Perhevelvoitteiden             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11549: kustannusrasituksen kohdentuminen selkeästi            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11550: vain osalle työnantajista saattaa vähentää ratkai-
11551: sevasti työnantajan tahtoa ja mahdollisuutta                     Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus ai-
11552: naisten palkkaamiseen. Palveluyritykset ovat                  koo ryhtyä perhepoliittisten tukien kus-
11553: yleensä pieniä, muutaman henkilön työyhteisöjä.               tannusrasituksen jakautumisen uudista-
11554: Yrittäjän on arvioitava tarkkaan uuden työn te-               miseksi?
11555: 
11556:      Helsingissä II päivänä elokuuta I998
11557: 
11558:                                            Liisa Hyssälä /kesk
11559: 
11560: 
11561: 
11562: 
11563:  280043
11564: 2                                          KK 831/1998 vp
11565: 
11566: 
11567: 
11568: 
11569:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
11570: 
11571:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         ta perhevapaisiin. Perhevapaita koskevat sään-
11572: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          nökset vastaavat sisällöltään pitkälti jo voimassa
11573: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        olevassa laissa olevia säännöksiä. Hoitovapaan
11574: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hys-        käyttämistä on lailla pyritty joustavoittamaan.
11575: sälän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o             Sairausvakuutusjärjestelmässä on vuodesta
11576: 831:                                                   1994 lukien ollut tavoitteena tasata naisvaltais-
11577:                                                        ten alojen työnantajien välillisistä työnantaja-
11578:           Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus ai-      kustannuksista aiheutuvaa kustannusrasitusta.
11579:        koo ryhtyä perhepoliittisten tukien kus-        Laki vanhempainpäiväraha-ajalta suoritettavien
11580:        tannusrasituksen jakautumisen uudista-          vuosilomakustannusten korvaamisesta työnan-
11581:        miseksi?                                        tajalle on tullut voimaan 1.4.1994. Lain tarkoi-
11582:                                                        tuksena on tasata naisvaltaisten alojen lisäänty-
11583:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           neitä työnantajakohtaisia kustannuksia. Mikäli
11584: vasti seuraavaa:                                       työnantaja on suorittanut vanhemmalle vanhem-
11585:                                                        painpäiväraha-ajalta kertynyttä vuosilomapalk-
11586:     Sairausvakuutuslakiin sisältyy säännökset          kaa tai lomakorvausta, on työnantajana oikeus
11587: perhevapaiden ajalta maksettavista etuuksistaja        saada korvausta Kansaneläkelaitokselta eri-
11588: työsopimuslaissa on säännökset vanhempien oi-          tyisäitiys-, äitiys-, isyys- ja vanhempainrahakau-
11589: keudesta perhevapaisiin. Sairausvakuutuslain 14        della kertyneiden vuosilomien kustannuksista.
11590: §:n perusteella raskauden ja synnytyksen johdos-       Sairausvakuutusrahastosta maksettavat kor-
11591: ta maksetaan ansionmenetyksen korvaukseksi             vaukset rahoitetaan työnantajilta perittävällä
11592: äitiysrahaa ja vanhemmille sekä ottovanhemmil-         sairausvakuutusmaksulla. Kustannusrasitus on
11593: le lapsen tai ottolapsen hoidonjohdosta isyys- ja      jaettu kaikkien työnantajien kesken. Työnanta-
11594: vanhempainrahaa. Lisäksi mainitun lainkohdan           jamaksua korotettiin vuonna 1995 0,15 prosen-
11595: perusteella odottavana äidillä on oikeus eri-          tilla ja sitä peritään näin korotettuna myös vuon-
11596: tyishoitorahaan sikiön kehitykselle tai raskau-        na 1999 eduskunnan kesällä 1998 tekemän pää-
11597: delle aiheutuvan vaaran johdosta sekä molem-           töksen mukaisesti.
11598: milla vanhemmilla erityishoitorahaan sairaan               Kysymys työ- ja perheolojen yhteensovittami-
11599: lapsen hoitoon ja kuntoutukseen osallistumisen         sesta oli esillä vuoden 1999 tulopoliittista sopi-
11600: johdosta. Lisäksi sairausvakuutuslaissa on sään-       musta neuvoteltaessa. Koska palkansaajille ker-
11601: nökset työnantajalle äitiys- ja vanhempainlo-          tyy perhevapaiden ajalta lainsäädännön ja työeh-
11602: mien pitämisestä aiheutuneiden kustannusten            tosopimusten perusteella taloudellisia etuuksia,
11603: korvaamisesta.                                         työmarkkinajärjestöt totesivat, että poissaolojen
11604:     Työsopimuslain säännöksiä perhevapaiden            ajalta maksettavat palkkaedut rasittavat naisval-
11605: osalta on uudistettu 1.10.1998 voimaan tulevalla       taisten alojen työnantajia, sillä oikeutta työstä
11606: lailla ja uudistuksen tarkoituksena on saattaa         poissaoloon käyttävät pääasiallisesti äidit. Tä-
11607: perhevapaita koskevat säännökset vastaamaan            män johdosta järjestöt olivat yhtä mieltä siitä,
11608: neuvoston vanhempainlomadirektiiviä. Direktii-         että perheenhuoltovelvollisuuksien ja -vapaiden
11609: villä on saatettu Eurooppa-tason työmarkkina-        . jakautumista naisten ja miesten välillä nykyistä
11610: järjestöjen välinen vanhempainlomaa koskeva            tasapuolisemmin tulisi pyrkiä edistämään ja isiä
11611: sopimus jäsenvaltioita sitovaksi vuonna 1996.          tulisi rohkaista näiden vapaiden käyttämiseen.
11612: Vanhempainlomaa koskevan sopimuksen ta-                Myös mahdollisuuksia perhevapaiden jakami-
11613: voitteena on helpottaa työssä käyvien vanhem-          seen ja nykyistä joustavampaan käyttöön tulisi
11614: pien työhön ja perheeseen liittyvien velvollisuuk-     selvittää. Edelleen järjestöt olivat yhtä mieltä sii-
11615: sien yhteensovittamista säätämällä vanhempain-         tä, että vapaiden ajalta työnantajille suoritettavi-
11616: lomaa koskevista vähimmäisvaatimuksista. Uu-           en korvausten laajentamismahdollisuuksia tulisi
11617: distettuun työsopimuslakiin on sisällytetty koko-      selvittää. Näiden tavoitteiden toteuttamiseksi
11618: naan uusi luku, joka koskee vanhempien oikeut-         järjestöt esittivät kolmikantaisen työryhmän
11619:                                              KK 831/1998 vp                                              3
11620: 
11621: asettamista. Tämän johdosta sosiaali- ja terveys-      siin yksinkertaistaa. Lisäksi todettiin, että tiedo-
11622: ministeriön johdolla selvitettiin keväällä 1998        tuskampanjan avulla voitaisiin tehostaa isyyslo-
11623: työmarkkinaosapuolten kanssa työ-ja perhe-elä-         mien käyttämistä, jolla saattaisi olla omalta osal-
11624: män yhteensovittamista käsittelevässä PEVA-            taan myös vaikutusta lain tarkoituksen toteutu-
11625: työryhmässä edellä mainittujen kysymysten              miseen.
11626: ohella perhepoliittisten tukien kustannusrasituk-         Työryhmässä käytiin myös läpi eri työmarkki-
11627: sen jakautumisen uudistamista. Työryhmässä             naosapuolten ehdotuksia siitä, kuinka isät saa-
11628: tarkasteltiin myös mahdollisuutta yksinkertais-        taisiin käyttämään aikaisempaa enemmän uudis-
11629: taa nykyistä sairausvakuutuslain korvausmenet-         tettuja perhevapaita. Yksi mahdollisuus olisi li-
11630: telyä.                                                 sätä pakollista isän hoitovapaata lainsäädännöl-
11631:    Työryhmässä työmarkkinaosapuolet olivat             lä. Toisaalta esitettiin myös vaatimus pienentää
11632: yksimielisiä siitä, että voimassa oleva vuosiloma-     naisvaltaisiin aloihin kohdistuvaa työnantajien
11633: kustannusten tasausjärjestelmä tulee jatkossakin       maksurasitusta. Työmarkkinaosapuolet eivät
11634: säilyttää, koska se kohtelee työnantajia tasapuo-      päässeet yksimielisyyteen keinoista tulopoliitti-
11635: lisesti. Osasyynä perittyjen maksujen ja suoritet-     sessa sopimuksessa asetettujen tavoitteiden saa-
11636: tujen korvausten väliseen epäsuhteeseen saattaa        vuttamiseksi.
11637: olla, etteivät kaikki korvaukseen oikeutetut              Asiaan liittyen sosiaali- ja terveysministeriös-
11638: työnantajat hae korvauksia Kansaneläkelaitok-          sä tutkitaan parhaillaan isän asemaa selvittäväs-
11639: selta. Työryhmässä vallitsi periaatteessa yksimie-     sä toimikunnassa mahdollisuutta isän aseman
11640: lisyys siitä, että työnantajille suoritettavien vuo-   tukemiseksi ja tämän toimikunnan työ päättyy
11641: silomakustannusten korvausmenettelyä voitai-           28.2.1999.
11642:      Helsingissä 31 päivänä elokuuta 1998
11643: 
11644:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
11645: 4                                           KK 831/1998 vp
11646: 
11647: 
11648: 
11649: 
11650:                                         Tili Riksdagens Talman
11651: 
11652:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           miljeledighet. Bestämmelserna om familjeledig-
11653: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande           het motsvarar innehållsmässigt långt de bestäm-
11654: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       melser som finns i gällande lag. Genom lagen har
11655: dagsledamot Liisa Hyssälä undertecknade spörs-        man strävat efter att vårdledigheten flexiblare
11656: mål nr 831:                                           skall kunna utnyttjas.
11657:                                                           Sjukförsäkringssystemet har sedan 1994 syftat
11658:           Hurdana åtgärder ämnar Regeringen           till att utjämna de kostnader som belastar kvin-
11659:        vidta för att åstadkomma en omfördel-          nobranschernas arbetsgivare till följd av de indi-
11660:        ning av belastningen av kostnaderna för        rekta arbetsgivarkostnaderna. Lagen om ersätt-
11661:        de familjepolitiska stöden?                    ning till arbetsgivare för semesterkostnader för
11662:                                                       den tid föräldradagpenning betalas har trätt i
11663:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         kraft den 1 augusti 1994. Syftet med lagen är att
11664: anföra följande:                                      utjämna arbetsgivarnas ökade kostnader i kvin-
11665:                                                       nobranscherna. Arbetsgivaren har rätt att, ifall
11666:    Sjukförsäkringslagen innehåller bestämmel-         han till en förälder har betalt semesterlön eller
11667: ser om förmåner som betalas under tiden för           semesterersättning som intjänats under tiden för
11668: familjeledighet, och i lagen om arbetsavtal finns     föräldradagpenningen, få ersättning från Folk-
11669: bestämmelser om föräldrarnas rätt till familjele-     pensionsanstalten för kostnaderna för intjänad
11670: dighet. På grundval av 14 § sjukförsäkringslagen      semester under den period arbetstagaren har fått
11671: betalas i ersättning för inkomstbortfall vid ha-      särskild moderskapspenning, moderskaps-, fa-
11672: vandeskap och barnsbörd moderskapspenning             derskaps- och föräldrapenning. De ersättningar
11673: samt faderskaps- och föräldrapenning till föräld-     som betalas ur sjukförsäkringsfonden finansieras
11674: rar och adoptivföräldrar för vård av barn eller       med en sjukförsäkringsavgift som uppbärs hos
11675: adoptivbarn. På grundval av nämnda lagrum har         arbetsgivarna. Kostnaderna fördelas på samtliga
11676: en väntande mor dessutom rätt till specialvårds-      arbetsgivare. Arbetsgivaravgiften höjdes 1995
11677: penning på grund av risk för fostrets utveckling      med 0,15 procent och den så höjda avgiften debi-
11678: eller för graviditeten och båda föräldrarna har       teras också 1999 i enlighet med riksdagens beslut
11679: rätt till specialvårdspenning när de deltar i vår-    sommaren 1998.
11680: den och rehabiliteringen av ett sjukt barn. 1 sjuk-       Frågan om att kunna förena arbets- och famil-
11681: försäkringslagen finns dessutom bestämmelser          jeförhållanden väcktes under förhandlingarna
11682: om kostnadsersättning till arbetsgivaren för mo-      om det inkomstpolitiska avtalet för 1999. Efter-
11683: derskaps- och föräldraledighet.                       som löntagarna under familjeledighet enligt lag-
11684:    Bestämmelserna i arbetsavtalslagen har ge-         stiftning och kollektivavtal intjänar ekonomiska
11685: nom en lag som träder i kraft den 1 oktober 1998      förmåner, konstaterade arbetsmarknadsorgani-
11686: reviderats i fråga om den del som gäller familjele-   sationerna att de löneförmåner som skall betalas
11687: digheten. Reformen syftar till att ändra familjele-   för frånvaro belastar kvinnobranschernas ar-
11688: dighetsbestämmelserna så att de motsvarar rå-         betsgivare, eftersom rätten att vara borta från
11689: dets direktiv om föräldraledighet. Genom di-          arbetet utnyttjas huvudsakligen av mödrarna.
11690: rektivet har avtalet om föräldraledighet mellan       Organisationerna ansåg därför enstämmigt att
11691: arbetsmarknadsorganisationerna på europeisk           det är efter-strävansvärt att jämbördigare än hit-
11692: nivå gjorts bindande för medlemsstaterna 1996.        tills fördela familjeplikter och -ledighet mellan
11693: Genom att bestämmelser om minimikraven i frå-         kvinnor och män, och att fåderna bör uppmunt-
11694: ga om föräldraledighet utfårdas är avsikten med       ras att utnyttja denna ledighet. Möjligheterna att
11695: avtalet om föräldraledighet att för förvärvsarbe-     dela och flexiblare än hittills utnyttja familjele-
11696: tande föräldrar underlätta sammanjämkningen           digheten borde också utredas. Organisationerna
11697: mellan arbets- och familjeplikterna. 1 den revide-    var vidare överens om att möjligheterna att ut-
11698: rade arbetsavtalslagen har man tagit in ett helt      vidga de ersättningar som betalas till arbetsgivar-
11699: nytt kapitel som gäller föräldrarnas rätt till fa-    na för ledighet behöver utredas. För att målen
11700:                                            KK 831/1998 vp                                               5
11701: 
11702: skall nås föreslog organisationerna tillsättande       att det går att förenkla ersättningsförfarandet
11703: av en arbetsgrupp på trepartsbasis. På grund           när det gäller semesterkostnader som arbetsgi-
11704: härav utreddes med arbetsmarknadsparterna vå-          varna skall ersättas för. Vidare konstaterades att
11705: ren 1998 under ledning av social- och hälsovårds-      man med hjälp av en informationskampanj kan
11706: ministeriet i den s.k. PEVA-arbetsgruppen, som         förmå fåderna att bättre utnyttja faderskapsle-
11707: behandlar frågan om hur arbets- och familjeliv         digheten, vilket skulle kunna bidra tili att lagens
11708: skall kunna sammanjämkas, förutom ovan                 syfte uppnås.
11709: nämnda frågor en omfördelning av belastningen             Arbetsgruppen behandlade också förslag från
11710: av kostnaderna för de familjepolitiska stöden.         olika arbetsmarknadsparter om hur fåderna
11711: Arbetsgruppen granskade också möjligheten att          skulle kunna fås att mer än hittills utnyttja den
11712: förenkla nuvarande ersättningsförfarande i sjuk-       nya familjeledigheten. En möjlighet är att lag-
11713: försäkringslagen.                                      stiftningsvägen öka faderns obligatoriska vårdle-
11714:     1 arbetsgruppen var arbetsmarknadsparterna         dighet. Arbetsmarknadsparterna kunde inte enas
11715: eniga om att gällande utjämningssystem för se-         om de medel genom vilka man skall nå målen i
11716: mesterkostnader bör bibehållas också framdeles,        det inkomstpolitiska avtalet.
11717: eftersom det behandlar arbetsgivarna jämbör-              Social- och hälsovårdsministeriet undersöker
11718: digt. En delorsak tili inkonsekvensen mellan de-       som bäst i en kommitte som utreder faderns ställ-
11719: biterade avgifter och betalade ersättningar kan        ning möjligheterna att stöda faderns ställning
11720: vara att alla arbetsgivare som är berättigade där-     och kommitten blir fårdig med sitt arbete den 28
11721: till inte söker ersättning hos Folkpensionsantal-      februari 1999.
11722: ten. 1 arbetsgruppen rådde i princip enighet om
11723: 
11724:      Helsingforsden 31 augusti 1998
11725: 
11726:                                                      Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
11727:                                             KK 832/1998 vp
11728: 
11729: Kirjallinen kysymys 832
11730: 
11731: 
11732: 
11733: 
11734:                                    Irja Tuloneo Jkok: Apteekkipalveluiden saatavuuden turvaamisesta
11735: 
11736: 
11737: 
11738:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
11739: 
11740:     Yksityiset apteekit maksavat valtiolle veron-        Apteekkitoiminta on osa lakisääteistä tervey-
11741: luonteista apteekkimaksua sitä enemmän, mitä          denhoitotoimintaa Suomessa. Apteekkipalvelut
11742: suurempi apteekin liikevaihto on. Pienimmät ap-       ovat kansalaisten peruspalveluja. Lääkelain
11743: teekit on vapautettu maksusta kokonaan. Ap-           39 §:n mukaan apteekkeja tulee maassa olla siten,
11744: teekkimaksun tarkoituksena on ollut turvata           että väestö, mikäli mahdollista, voi vaikeuksitta
11745: pienten apteekkien toiminta ja täyden lääkevali-      saada lääkkeitä. Eduskunnan oikeusasiamies
11746: koiman apteekkipalvelut myös maaseudulla.             Lauri Lehtimajan mukaan kansalaisten perusoi-
11747:     Lääkelaitoksen selvitys apteekkimaksusta          keuksien näkökulmasta postikonttoreiden kor-
11748: luovutettiin sosiaali- ja terveysministeriölle        vaaminen asiamiesposteilla olisi vaatinut asiak-
11749: 2.7.1998. Selvityksen mukaan noin 20 pienintä         kaiden kuulemisen ennen päätöksiä. Myös ap-
11750: itsenäistä apteekkia joutuu lopettamaan ja li-        teekkipalvelut kuuluvat kansalaisten perusoi-
11751: säksi noin 30 apteekkia ajautuu taloudellisiin vai-   keuksiin, eikä tässäkään asiassa ole kuultu asiak-
11752: keuksiin, jos lääkkeiden hintoja alennetaan pois-     kaita.
11753: tamalla apteekkimaksu. Apteekkariliiton arvion           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11754: mukaan vaarassa on 60-100 apteekkia. Tämä             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11755: merkitsisi apteekkipalveluiden saatavuuden            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11756: heikkenemistä maaseudun pienillä paikkakun-           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11757:  nilla.
11758:     Suomesta puuttuu lääkepoliittinen suunnitte-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11759:  lu. Viime aikoina on toteutettu ja valmisteltu                ryhtyä apteekkipalveluiden saatavuuden
11760:  useita toimenpiteitä, joiden yhteisvaikutus ap-               turvaamiseksi pienillä paikkakunnilla,
11761:  teekkien talouteen on dramaattinen. Näitä ovat                jos apteekkimaksu poistetaan?
11762:  velvoitevarastointilain muutos, lääketaksan leik-
11763:  kaus ja lääkkeiden tukkuhintojen alentamispää-
11764:  tökset.
11765: 
11766:       Helsingissä 11 päivänä elokuuta 1998
11767: 
11768:                                            Irja Tuloneo /kok
11769: 
11770: 
11771: 
11772: 
11773:  280043
11774: 2                                          KK 832/1998 vp
11775: 
11776: 
11777: 
11778: 
11779:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
11780: 
11781:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       hinnat alenisivat. Selvitykseen perustuva ehdo-
11782: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tus tuli laatia siten, että lääkejakelun alueellinen
11783: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      kattavuus ei olennaisesti huonone.
11784: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Irja Tulo-         Lääkelaitoksen selvityksen mukaan apteekki-
11785: sen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         maksun poisto ja vastaava lääkkeiden hintojen
11786: 832:                                                 alentaminen lääketaksaa muuttamalla merkitsisi
11787:                                                      lääkkeiden hintoihin noin 5 prosentin alenemis-
11788:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       ta. Tämä merkitsisi lähes 20 apteekin tulemista
11789:        ryhtyä apteekkipalveluiden saatavuuden        taloudellisesti kannattamattomaksi mikäli mi-
11790:        turvaamiseksi pienillä paikkakunnilla,        hinkään muihin toimenpiteisiin ei ryhdyttäisi.
11791:        jos apteekkimaksu poistetaan?                 Nämä 20 apteekkia olisivat etupäässä pieniä Ete-
11792:                                                      lä-Suomessa sijaitsevia apteekkeja. Lisäksi noin
11793:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         30 apteekin taloudellinen tulos laskisi lähelle
11794: vasti seuraavaa:                                     kannattavuusrajaa.
11795:                                                         Jos apteekkimaksu poistettaisiin, voitaisiin
11796:    Kysymyksen taustalla on sosiaali- ja terveys-     selvityksen mukaan lääkkeiden saatavuus turva-
11797: ministeriön asettaman lääkekustannustyöryh-          ta niillä paikkakunnilla joiden ainoa apteekki
11798: män ehdotus apteekkimaksun poistamisesta ja          kävisi kannattamattomaksi, ensisijassa sivuap-
11799: siihen liittyvästä lääketaksan muuttamisesta si-     teekkijärjestelmää laajentamalla. Kannattamat-
11800: ten, että lääkkeiden hinnat alenisivat. Lääkekus-    tomat apteekit pyrittäisiin muuttamaan sivuap-
11801: tannustyöryhmän ehdotuksen perusteella so-           teekeiksi.
11802: siaali- ja terveysministeriö antoi Lääkelaitoksen       Sosiaali- ja terveysministeriö lähetti lääkelai-
11803: tehtäväksi selvittää 30.6.1998 mennessä apteek-      toksen selvityksen lausuntokierrokselle heti sen
11804: kimaksun poistamismahdollisuudet.                    valmistuttua. Lausunnot on pyydetty sosiaali- ja
11805:    Apteekkimaksu perustuu apteekkimaksusta           terveysministeriöön 31.8.1998 mennessä. Seu-
11806: annettuun lakiin ja se on apteekeilta liikevaihdon   raavaksi ministeriö perehtyy huolellisesti annet-
11807: perusteella perittävä veroluonteinen maksu. Ap-      tuihin lausuntoihin, jonka jälkeen asiassa teh-
11808: teekkimaksuna perittiin vuonna 1996 noin 390         dään ratkaisu.
11809: miljoonaa markkaa, mikä on noin 7 prosenttia            Ministeriössä ei tulla tekemään sellaista rat-
11810: apteekkien liikevaihdosta.                           kaisua, joka johtaisi pienten maaseutuapteek-
11811:    Toimeksiannon mukaan Lääkelaitoksen tuli          kien sulkemiseen. Lähtökohtana tulee olemaan
11812: selvittää, millä edellytyksillä apteekkimaksu voi-   lääkejakelun turvaaminen myös syrjäisillä seu-
11813: taisiin poistaa ja samalla muuttaa lääketaksaa       duilla
11814: vuoden 2000 alusta lukien niin, että lääkkeiden
11815: 
11816:      Helsingissä 1 päivänä syyskuuta 1998
11817: 
11818:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
11819:                                            KK 832/1998 vp                                               3
11820: 
11821: 
11822: 
11823: 
11824:                                        Tili Riksdagens Talman
11825: 
11826:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       serna sjunker. Förslaget på basis av utredningen
11827: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         skulle utarbetas så att omfattningen av den regi-
11828: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       onala läkemedelsdistributionen inte försämras
11829: man Irja Tuloneo undertecknade spörsmål nr             väsentligt.
11830: 832:                                                       Enligt Läkemedelsverkets utredning kommer
11831:                                                        slopandet av apoteksavgiften och motsvarande
11832:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         prissänkning genom ändringen av läkemedels-
11833:        ta för att trygga tillgången på apoteks-        taxan att leda tili att läkemedelspriserna sjunker
11834:        tjänster på små orter om apoteksavgiften        med ca 5 %. Härav följer att inemot 20 apotek
11835:        slopas?                                         kommer att bli ekonomiskt olönsamma om man
11836:                                                        inte vidtar några andra åtgärder. Dessa 20 är
11837:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          främst små apotek i södra Finland. Dessutom
11838: anföra följande:                                       kommer det ekonomiska resultatet för ca 30 apo-
11839:                                                        tek att närma sig gränsen för lönsamhet.
11840:    Bakgrunden tili spörsmålet utgörs av den av             Om apoteksavgiften slopas kan man enligt
11841: social- och hälsovårdsministeriet tillsatta läke-      utredningen, i främsta hand genom en utvidg-
11842: medelskostnadsarbetsgruppens förslag, som går          ning av systemet med filialapotek, trygga till-
11843: ut på att apoteksavgiften skall slopas och, i an-      gången på läkemedel på sådana orter, där ortens
11844: slutning därtill, att läkemedelstaxan skall ändras     enda apotek skulle bli olönsamt. A vsikten är att i
11845: så att läkemedelspriserna sjunker. Utgående från       mån av möjlighet ändra de olönsamma apoteken
11846: arbetsgruppens förslag gav social- och hälso-          tili filialapotek.
11847: vårdsministeriet Läkemedelsverket i uppdrag att            Social- och hälsovårdsministeriet sände Läke-
11848: före 30.6.1998 utreda möjligheten att slopa apo-       medelsverkets utredning för utlåtande genast då
11849: teksavgiften.                                        . den blev klar. Social- och hälsovårdsministeriet
11850:    Apoteksavgiften baserar sig på lagen om apo-        har bett att få utlåtandena före 31.8.1998. Sedan
11851: teksavgift och är en avgift av skattenatur som         kommer utlåtandena att granskas omsorgsfullt
11852: uppbärs hos apoteken på basis av omsättningen.         vid ministeriet, varefter ett avgörande i saken
11853: Är 1996 uppbars ca 390 milj. mk i apoteksavgif-        kommer att fattas.
11854: ter, vilket utgör ca 7 % av apotekens omsättning.          Vid ministeriet kommer något sådant beslut
11855:    Enligt uppdraget skulle Läkemedelsverket ut-        inte att fattas som skulle leda tili att små apotek
11856: reda under vilka förutsättningar apoteksavgiften       på landsbygden måste stängas. Utgångspunkten
11857: kan slopas och läkemedelstaxan samtidigt änd-          kommer att vara att läkemedelsdistributionen
11858: ras från ingången av år 2000 så att läkemedelspri-     skall tryggas också i glesbygderna.
11859: 
11860:      Helsingfors den 1 september 1998
11861: 
11862:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
11863:                                            KK 833/1998 vp
11864: 
11865: Kirjallinen kysymys 833
11866: 
11867: 
11868: 
11869:                                   Vuokko Rehn /kesk: Väliaikaisissa ammattikorkeakouluissa opis-
11870:                                      kelevien nuorten oikeudesta opintotukeen
11871: 
11872: 
11873:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
11874:     Nykyinen opintotukijärjestelmä asettaa 18-       kaan 18-19-vuotias vakinaisen ammattikorkea-
11875: 19-vuotiaat väliaikaisten ammattikorkeakoulu-        koulun opiskelija saa täten 1 540 mk/kk opinto-
11876: jen opiskelijat epäoikeudenmukaiseen ja eriar-       rahaa vanhempiensa tuloista riippumatta. Sa-
11877: voiseen asemaan opintotukea myönnettäessä.           maisen tulkinnan perusteella 18-19-vuotiaalta
11878:     Opintotukilaissa on määritelty yleiset opinto-   väliaikaisen ammattikorkeakoulun opiskelijalta
11879: tuen perusteet sekä korkeakoulut ja muut oppi-       evätään puolestaan 1 270 mk/kk opintoraha ko-
11880: laitokset. Lain 3 §:n 4 kohdassa on määritelty       konaan, mikäli hänen vanhempansa ansio- ja
11881: korkeakoulut, joihin luetaan muun muassa am-         pääomatulot ylittävät opintotukilain 19 §:ssä
11882: mattikorkeakouluopinnoista annetussa laissa          määritellyt tulorajat.
11883: (255/1995) tarkoitetut ammattikorkeakoulut,              Todellisuudessa ainoa olennainen ero opiske-
11884: joita ovat ns. vakinaiset ammattikorkeakoulut.       lijan kannalta väliaikaisessa tai vakinaisessa am-
11885:      Edellä mainitun säännöksen perusteella opin-    mattikorkeakouluopiskelussa on, että väliaikai-
11886:  totukikeskus rinnastaa väliaikaiset ammattikor-     sessa ammattikorkeakoulussa opiskelija saa il-
11887:  keakoulut muihin oppilaitoksiin. Tämän tulkin-      maisen aterian, kun taas vakinaisessa ammatti-
11888:  nan mukaan väliaikaiset ammattikorkeakoulut         korkeakoulussa opiskelija maksaa ateriasta.
11889:  eivät siis olisikaan korkeakouluja eivätkä niissä   Maksullinen ateria on kuitenkin huomioitu va-
11890:  suoritetut ammattikorkeakoulututkinnot kor-         kinaisen ammattikorkeakouluopiskelijan kor-
11891:  keakoulututkintoja.                                 keampana opintorahana. Lisäksi Kela tukee va-
11892:      18.6.1998 korkeakoulututkintojen järjestel-     kinaisen ammattikorkeakouluopiskelijan ruo-
11893:  mästä säädetyn asetuksen 1 §:ssä on kuitenkin       kaitua maksamalla opiskelijaravintolan ylläpitä-
11894:  todettu, että korkeakoulututkintoja ovat muun       jälle ateriatukea.
11895:  muassa ammattikorkeakouluissa ja väliaikaisis-          Opiskelujensa kannalta vakinaisissa ja väliai-
11896:  sa ammattikorkeakouluissa suoritettavat am-         kaisissa ammattikorkeakouluissa opiskelevat
11897:  mattikorkeakoulututkinnot. Asetuksen 3 §:ssä        ovat siis täysin tasavertaisessa asemassa. Kuiten-
11898:  on lisäksi lueteltu korkeakoulut, joiksi nimeltä    kin opintotukikeskus asettaa nykykäytäntönsä
11899:  mainiten luetellaan vakinaiset sekä väliaikaiset    perusteella nuorimmat alle 20-vuotiaat väliai-
11900:  ammattikorkeakoulut.                                kaisten ammattikorkeakoulujen opiskelijat eri-
11901:      Opintotukikeskus asettaa opintotukitao tul-     arvoiseen asemaan opintotukea myöntäessään.
11902:  kintansa perusteella väliaikaisten ammattikor-      Tähän epäkohtaan tulisi puuttua.
11903:  keakoulujen 18-19-vuotiaat opiskelijat täysin           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11904:  eriarvoiseen asemaan verrattuna samanikäisiin       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11905:   vakinaisissa ammattikorkeakouluissa opiskele-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11906:   viin.                                              nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11907:      Opintotukilain 19 §:n mukaan vanhempien
11908:   tuloja ei oteta huomioon korkeakouluopiskeli-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11909:  joiden opintotukea myönnettäessä. Kyseisen py-             ryhtyä, jotta alle 20-vuotiaiden väliai-
11910:   kälän 2 momentin mukaan muiden kuin korkea-               kaisten ammattikorkeakoulujen opiske-
11911:   kouluopiskelijoiden vanhempien tulot sen sijaan           lijoiden asema opintotuen suhteen olisi
11912:   huomioidaan opintotukea myönnettäessä, jos                tasavertainen samanikäisten vakinaisissa
11913:   opiskelija on alle 20-vuotias. Käytännössä opin-          ammattikorkeakouluissa opiskelevien
11914:   totukikeskuksen opintotukilain tulkinnan mu-              kanssa?
11915: 
11916:       Helsingissä II päivänä elokuuta 1998
11917: 
11918:                                          Vuokko Rehn /kesk
11919:  280043
11920: 2                                            KK 833/1998 vp
11921: 
11922: 
11923: 
11924: 
11925:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
11926: 
11927:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          bernpien tuloja oteta huomioon. Opintorahan
11928: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           enimmäismäärä on kuukaudessa 1 540 markkaa.
11929: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Lisäksi opiskelijana on mahdollisuus maksulli-
11930: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Vuokko             seen ateriatuen määrällä alennettuun edulliseen
11931: Rehnin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen             ruokailuun.
11932: n:o 833:                                                    Muussa oppilaitoksissa, joihin väliaikaiset
11933:                                                         ammattikorkeakoulutkin luetaan, opiskelevien
11934:             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        vanhempien tulot otetaan huomioon opintora-
11935:         ryhtyä, jotta alle 20-vuotiaiden väliai-        haa myönnettäessä, jos opiskelija on alle 20-vuo-
11936:         kaisten ammattikorkeakoulujen opiske-           tias sekä asumislisää myönnettäessä, jos opiske-
11937:         lijoiden asema opintotuen suhteen olisi         lija on alle 18-vuotias. Opintorahan enimmäis-
11938:         tasavertainen samanikäisten vakinaisissa        määrä on kuukaudessa 1 270 markkaa, jonka
11939:         ammattikorkeakouluissa      opiskelevien        lisäksi opiskelijana on oikeus koulutuksenjärjes-
11940:         kanssa?                                         täjän kustantamaan opiskelijalle ilmaiseen ruo-
11941:                                                         kailuun. Kun ateriaetu otetaan huomioon, vas-
11942:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            taa opiskelijan kuukausittaisen tuen määrä kor-
11943: vasti seuraavaa:                                        keakouluopiskelijan opinto rahaa. Tosiasiallinen
11944:                                                         ero alle 20-vuotiaiden väliaikaisten ja vakinais-
11945:    Väliaikaisissa ammattikorkeakouluissa suori-         ten ammattikorkeakoulussa opiskelevien kuu-
11946: tettavat opinnot ovat korkeakouluopintoja,              kausittaisen tuen määrässä voi olla seurausta sii-
11947: vaikka niitä ei katsottu vielä ns. kokeiluvaiheen       tä, että väliaikaisen ammattikorkeakoulun opis-
11948: aikana tarkoituksenmukaiseksi ottaa korkea-             kelijan opintorahaan vaikuttavat myös vanhem-
11949: kouluopintojen opintotuen piiriin. Tämän seu-           pien tulot, kun taas vakinaisen ammattikorkea-
11950: rauksena väliaikaisen ammattikorkeakoulun               koulun opiskelijan opintorahaan vaikuttavat
11951: opiskelijat rinnastetaan opintotukilainsäädän-          vain hakijan omat tulot. Opintoraha ja asumisli-
11952: nössä muihin kuin korkeakouluopiskelijoihin,            sä alkaa leikkaautua vanhempien puhtaiden an-
11953: jolloin tuen määrä ja tarveharkintaperusteet            sio- ja pääomatulojen ylittäessä 162 000 mark-
11954: määräytyvät samoin perustein kuin ammatilli-            kaa vuodessa. Opintorahaa ja asumislisää ei
11955: sessa koulutuksessa. Ratkaisu perustuu siihen,          makseta lainkaan, kun tulot ovat yhteensä vähin-
11956: että hallinnollisista ja valtiontaloudellisista syis-   tään 242 000 markkaa. Vanhempien tuloihin pe-
11957: tä valtionosuuksin rahoitettavien opintososiaali-       rustuva tarveharkinta muiden kuin korkeakou-
11958: set etujen (ateria- ja majoitusetu) ja opintotuen       luopiskelijoiden opintotuessa johtuu valtionta-
11959: on johdonmukaista määräytyä samalla tavalla             loudellista syistä.
11960: kokeilun piirissä olevissa oppilaitoksissa, joissa          Edellä mainituista syistä osittain perustelta-
11961: samanaikaisesti toimii sekä toisen asteen oppilai-      vissa oleva eriarvoisuus ammattikorkeakoulu-
11962: tos että väliaikainen ammattikorkeakoulu.               järjestelmän sisällä poistuu, kun oppilaitos saa
11963:     Vakinaisia ammattikorkeakouluja koskevan            vakinaisen ammattikorkeakoulun toimiluvan.
11964: lainsäädännön antamisen yhteydessä rinnastet-           Tällöin opintososiaaliset edut ja opintotuki
11965: tiin vakinaisen ammattikorkeakoulun opiskelijat         muuttuvat samaksi kuin muissakin korkeakou-
11966: opintotukilainsäädännössä korkeakouluopiske-            luissa ja yliopistoissa. Tavoitteena on, että vii-
11967: lijoihin. Opintotukilain mukaan korkeakoulussa          meiset väliaikaiset ammattikorkeakoulut voitai-
11968: opiskelevan opintotukea myönnettäessä ei van-           siin vakinaistaa vuonna 2000.
11969: 
11970:      Helsingissä 1 päivänä syyskuuta 1998
11971: 
11972:                                                                             Ministeri Claes Andersson
11973:                                              KK 833/1998 vp                                               3
11974: 
11975: 
11976: 
11977: 
11978:                                           Tili Riksdagens Talman
11979: 
11980:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        stöd beviljas någon som studerar i en högskola.
11981: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          Studiepenningen uppgår maximalt tili 1 540
11982: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        mark i månaden. Dessutom har studeranden
11983: man Vuokko Rehn undertecknade spörsmål nr               möjlighet tili förmånliga måltider tili ett pris som
11984: 833:                                                    nedsatts med beloppet för måltidsstödet.
11985:                                                             1 fråga om studerande vid andra läroinrätt-
11986:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          ningar, dit också de temporära yrkeshögskolor-
11987:        ta så att de som studerar vid de temporära       na räknas, beaktas föräldrarnas inkomster när
11988:        yrkeshögskolorna och är under 20, i fråga        studiepenning beviljas, om studeranden är under
11989:        om studiestöd får en jämbördig ställning         20 år samt då bostadstillägg beviljas, om stude-
11990:        med dem i samma ålder som studerar vid           randen är under 18 år. Studiepenningen uppgår
11991:        de ordinarie yrkeshögskolorna?                   maximalt tili 1 270 mark i månaden och dess-
11992:                                                         utom har studeranden rätt tili gratis mat som
11993:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           bekostas av utbildningsanordnaren. Beaktar
11994: anföra följande:                                        man måltidsförmånen, motsvarar det månatliga
11995:                                                         stödet som denna studerande har en högskolestu-
11996:    Alla studier som genomförs inom den tempo-           derandes studiepenning. En faktisk skillnad me1-
11997: rära yrkeshögskoleutbildningen är högskolestu-          lan det månat1iga stödet tili en studerande under
11998: dier, trots att det inte under det s.k. försöksskedet   20 år i en temporär respektive ordinarie yrkes-
11999: ansågs ändamålsenligt att de skulle omfattas av         högskola kan vara en följd av att studiepenning-
12000: studiestödet för högskolestudier. Tili följd av det-    en tili en studerande i en temporär yrkeshögskola
12001: ta jämställs de som studerar vid en temporär            påverkas också av föräldrarnas inkomster, med-
12002: yrkeshögskola i studiestödslagstiftningen med           an studiepenningen tili en studerande i en ordina-
12003: andra än högskolestuderande och storleken på            rie yrkeshögsko1a påverkas bara av sökandens
12004: stödet liksom grunderna i behovsprövningen be-          egna inkomster. Studiepenningen och bostads-
12005: stäms på samma grunder som inom yrkesutbild-            tillägget börjar minska när föräldrarnas för-
12006: ningen. Denna lösning baserar sig på att det av         värvs- och kapitalinkomster netto överstiger
12007: förvaltningsmässiga och statsekonomiska skäl är         162 000 mk om året. Studiepenning och bostads-
12008: Iogiskt att de studiesociala förmånerna (måltids-       tiliägg betalas inte alls när inkomsterna samman-
12009: och inkvarteringsförmånen), som finansieras             lagt uppgår till242 000 mark. Behovsprövningen
12010: med statsandelar, och studiestödet bestäms på           utgående från föräldrarnas inkomster för andra
12011: samma sätt i sådana läroanstalter som omfattas          än högskolestuderande har statsekonomiska or-
12012: av försöket och som samtidigt hyser en läroan-          saker.
12013: stalt på andra stadiet och en temporär yrkeshög-            Den olikhet inom yrkeshögskolesystemet som
12014: skola.                                                  delvis kan motiveras med ovan nämnda omstän-
12015:    1 samband med att lagstiftningen om de ordi-         digheter försvinner när läroanstalten får tillstånd
12016: narie yrkeshögskolorna utfårdades blev de stude-        som ordinarie yrkeshögskola. Då blir de studie-
12017: rande vid de ordinarie yrkeshögskolorna när det         sociala förmånerna och studiestödet samma som
12018: gäller studiestödslagstiftningen jämställda med         i de andra högskolorna och i universiteten. Av-
12019: högskolestuderande. Enligt lagen om studiestöd          sikten är att de sista temporära yrkeshögskolor-
12020: beaktas föräldrarnas inkomster inte när studie-         na skall kunna bli ordinarie år 2000.
12021: 
12022:      Helsingfors den 1 september 1998
12023: 
12024:                                                                             Minister Claes Andersson
12025:                                             J
12026:                                         J
12027:                                         J
12028:                                     J
12029:                                     J
12030:                                 J
12031:                                 J
12032:                             J
12033:                             J
12034:                         J
12035:                         J
12036:                     J
12037:                     J
12038:                 J
12039:                 J
12040:             J
12041:             J
12042:         J
12043:         J
12044:     J
12045:     J
12046: J
12047: J
12048:                                              KK 834/1998 vp
12049: 
12050: Kirjallinen kysymys 834
12051: 
12052: 
12053: 
12054: 
12055:                                     Vuokko Rehn /kesk: Yksin asuvien opiskelijoiden asumistukijärjes-
12056:                                        telmän parantamisesta
12057: 
12058: 
12059:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
12060: 
12061:    Opiskelijoiden asumista on tuettu vaihtoeh-         käli opiskelija ei ole onnistunut löytämään kesä-
12062: toisesti joko osana opintotukea tai yleisen asu-       työtäkään, jää vuokranmaksu monesti vanhem-
12063: mistuen kautta. Nykyinen Kelan opintotuki-ja           pien hyväntahtoisuuden varaan.
12064: asumistukipolitiikka kuitenkin suosii avopareja           Ympärivuotinen opinnoista riippumaton asu-
12065: yksin asuvien opiskelijoiden kustannuksella.           mistuki kannustaa opiskelijoita tässä tilanteessa
12066:     Yksin vuokralla asuva perheetön opiskelija         solmimaan "järkiavoliittoja". Samassa asunnos-
12067: saa asumistukensa opintorahan lisänä. Täysi-           sa pysyvästi asuvat henkilöt kuuluvat samaan
12068: määräinen opintotuen asumislisä on 67% vuok-           ruokakuntaan ja heidät lasketaan yleisen asumis-
12069: rasta. Opintoraha on sidottu opiskelukuukau-           tuen piiriin. Kelan on hankala tarkistaa, elävätkö
12070: siin, joten mikäli opiskelijalle ei kerry tarpeeksi    samassa asunnossa asuvat kaksi henkilöä todella
12071: opintoviikkoja, hän jää ilman opintorahaa ja           avoliitossa vai vain kämppäkavereina.
12072: asumislisää.                                              Nykyisen asumistukijärjestelmän väliinpu-
12073:     Perheellinen opiskelija saa sen sijaan yleistä     toajia ovat siis yksin asuvat opiskelijat. Opiskeli-
12074: asumistukea, joka on ympärivuotinen tukimuo-           joiden tasavertaisemman kohtelun puolesta ja
12075: to. Asumistukena korvataan 80% ruokakunnan             tukijärjestelmien väärinkäytösten välttämiseksi
12076:  asumismenoista perusomavastuuosuuden ylittä-          opiskelijoiden asumisen tukijärjestelmää tulisi-
12077:  vältä osalta. Yleinen asumistuki ei ole sidottu       kin yhtenäistää.
12078:  opiskelijan suorittamien opintoviikkojen mää-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12079:  rään.                                                 tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12080:     Nykyinen opiskelijoiden asumisen tukijärjes-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12081:  telmä asettaa yksin asuvat opiskelijat eriarvoi-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12082:  seen asemaan. Erityisesti kesällä, jolloin luentoja
12083:  ja tenttejä järjestetään vähemmän, eivät opinnot                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12084:  välttämättä edisty ja yksin asuva opiskelija saat-            ryhtyä yksin asuvien opiskelijoiden asu-
12085:  taa jäädä ilman opintorahaa ja asumislisää. Mi-               misen tukemisen parantamiseksi?
12086: 
12087:       Helsingissä II päivänä elokuuta 1998
12088: 
12089:                                            Vuokko Rehn /kesk
12090: 
12091: 
12092: 
12093: 
12094:  280043
12095: 2                                         KK 834/1998 vp
12096: 
12097: 
12098:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
12099: 
12100:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Asumisen tukemisen erilaiset perusteet johta-
12101: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       vat erilaiseen tuen tasoon ja jopa väliinputoamis-
12102: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     tilanteisiin riippuen opiskelijan asumistavasta.
12103: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Vuokko         Tukimuotojen vertailu osoittaa, että asumistuki
12104: Rehnin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         korvaa asumiskustannuksia opintotuen asumis-
12105: n:o 834:                                            lisää kattavammin, koska sen korvausprosentti
12106:                                                     on korkeampi ja sitä maksetaan ympäri vuoden.
12107:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       Opintotuen asumislisää maksetaan vain opiske-
12108:        ryhtyä yksin asuvien opiskelijoiden asu-     lukuukausilta, mikä aiheuttaa sen, ettei opiskeli-
12109:        misen tukemisen parantamiseksi?              jana ole oikeutta asumislisään silloin kun hänellä
12110:                                                     ei ole oikeutta opintotukeen yleensäkään. Ongel-
12111:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        maksi on muodostunut myös se, että alle 18-
12112: vasti seuraavaa:                                    vuotiaat vuokralla asuvat opiskelijat eivät voi
12113:                                                     asuessaan vuokralla asunnossa, jossa asuu muita
12114:    Opiskelijat saavat tukea asumiseensa joko        henkilöitä, saada asumismuotonsa ja ikänsä
12115: opintotukilain mukaisena opintotuen asumisli-       vuoksi tukea kummastakaan järjestelmästä.
12116: sänä tai asumistukilain mukaisena asumistuke-           Opiskelijoiden asumisen tukeen liittyviä kysy-
12117: na. Tukijärjestelmä määräytyy asumismuodon          myksiä on selvitetty useaan otteeseen. Kevään
12118: mukaan. Lisäksi vaikuttaa se, onko opiskelija       1998 aikana asumistukijärjestelmien eroja kar-
12119: perheellinen vai perheetön.                         toitettiin ympäristöministeriön, opetusministe-
12120:    Opintotuen asumislisän piiriin kuuluvat per-     riön, sosiaali- ja terveysministeriön ja Kansan-
12121: heettömät opiskelijat, jotka asuvat yksin vuok-     eläkelaitoksen yhteistyönä. Yhteistyössä päädyt-
12122: ralla, asumisoikeus- tai osaomistusasunnossa tai    tiin siihen, että opiskelijoiden asumistukijärjes-
12123: erillisellä vuokrasopimuksella kunnan, säätiön      telmän kehittämiseksi olisi perusteltua selvittää
12124: tai yleishyödyllisen yhteisön ylläpitämässä opis-   kehittämisvaihtoehtoa, jossa kaikki opiskelijat
12125: kelija-asuntolassa. Myös perheellinen opiskelija    lapsiperheitä lukuun ottamatta kuuluisivat opin-
12126: voi saada asumislisää, jos asuu opiskelun vuoksi    totuen asumislisäjärjestelmän piiriin. Opetusmi-
12127: eri paikkakunnalla kuin perheensä. Opintotuen       nisteriö on kesäkuussa asettanut työryhmän,
12128: asumislisää maksetaan vain opiskelukuukausil-       jonka tehtävänä on opintotuen asumislisäjärjes-
12129: ta. Tukea myönnettäessä otetaan huomioon ha-        telmän ja asumistuen yhteensovittamiseksi ja
12130: kijan omien tulojen lisäksi myös vanhempien tu-     asumistuen ja asumislisän määräytymisperustei-
12131: lot, kun hakija opiskelee muualla kuin korkea-      den yhdenmukaistamiseksi selvittää edellytykset
12132: koulussa, on perheetön ja alle 18-vuotias. Tuki     kehittää opintotuen asumislisäjärjestelmää siten,
12133: on 67 % asumiskustannuksista eikä sitä myönne-      että vuokra-asunnossa asuvat opiskelijat lapsi-
12134: tä alle 200 markan kuukausivuokrasta eikä kuu-      perheitä lukuun ottamatta saisivat tuen asumis-
12135: kausivuokran 1 275 markkaa ylittävästä osasta.      kustannuksiinsa opintotuen asumislisänä, yhte-
12136: Muut vuokra-asunnossa asuvat opiskelijat voi-       näistää asumislisän ja asumistuen tukiprosentit
12137: vat saada asumistukilain mukaista asumistukea.      ja ottaa opintoraha asumistukea myönnettäessä
12138: Asumistukea maksetaan ympärivuotisesti. Tu-         tulona huomioon sekä saattaa ne opiskelijaryh-
12139: kea myönnettäessä otetaan huomioon kaikkien         mät asumisen tukijärjestelmien piiriin, jotka ny-
12140: ruokakuntaan kuuluvien henkilöiden pysyvät          kyisin jäävät molempien järjestelmien ulkopuo-
12141: kuukausitulot, asunnon sijainti ja ruokakunnan      lelle. Työryhmän tulee saada työnsä valmiiksi
12142: koko. Tukena maksetaan 80 prosenttia kohtuul-       marraskuun loppuun mennessä. Tavoitteena on,
12143: listen asumismenojen määrästä. Pienin makset-       että työryhmän ehdotukset voitaisiin ottaa huo-
12144: tava tuki on 100 mk/kk. Opiskelija, jolla on oi-    mioon vuoden 2000 valtion talousarvioesityksen
12145: keus maksuttomaan asuntolaan oppilaitoksen          valmistelussa.
12146: puolesta, ei kuulu kummankaan tukijärjestel-
12147: män piiriin.
12148: 
12149:      Helsingissä 1 päivänä syyskuuta 1998
12150: 
12151:                                                                         Ministeri Claes Andersson
12152:                                               KK 834/1998 vp                                                3
12153: 
12154: 
12155:                                            Tili Riksdagens Talman
12156: 
12157:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-             De olika grunderna när det gäller stöd för
12158: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-           boende leder tili att nivån på stödet varierar och
12159: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         tili situationer där studerande kan bli helt utan
12160: man Vuokko Rehn undertecknade spörsmål nr                stöd beroende på hur han eller hon bor. En jäm-
12161: 834:                                                     förelse av stödformerna visar att bostadsbidraget
12162:                                                          ersätter boendekostnaderna på ett mer heltäck-
12163:            Vi1ka åtgärder avser Regeringen vidta         ande sätt än bostadstillägget, eftersom bostads-
12164:         för att förbättra boendestödet för stude-        bidragets ersättningsprocent är högre och för att
12165:         rande som bor ensamma?                           det betalas året om. Bostadstillägget betalas bara
12166:                                                          för studiemånaderna, vilket leder tili att en stude-
12167:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            rande inte har rätt tili bostadstillägg i det fall då
12168: anföra fö1jande:                                         han inte har rätt tili studiestöd överhuvudtaget.
12169:                                                          Det har visat sig vara ett problem att studerande
12170:     Studerande får stöd för boende antingen i            som inte fyllt 18 år och bor i hyresbostad tillsam-
12171: form av bostadstillägg tili studiestödet enligt Ia-      mans med andra personer, inte kan få stöd via
12172: gen om studiestöd eller i form av bostadsbidrag          någotdera systemet på grund av sin ålder och
12173: enligt 1agen om bostadsbidrag. Stödsystemet be-          boendeformen.
12174: stäms enligt boendeformen. En faktor som dess-               Frågor som gäller boendestödet för studeran-
12175: utom inverkar är om studeranden har familj eller         de har utretts i olika repriser. Våren 1998 kartla-
12176: borensam.                                                des skillnaderna i systemen för boendestöd ge-
12177:      De som kan få studiestödets bostadstillägg är       mensamt av miljöministeriet, undervisningsmi-
12178: studerande utan familj som bor ensamma på                nisteriet, socia1- och hälsovårdsministeriet och
12179: hyra, i en bostadsrättsbostad eller köprättsbo-          F olkpensionsanstalten. Man ansåg det motiverat
12180: stad eller som enligt ett särskilt hyresavtal bor i en   med tanke på utvecklandet av systemet för boen-
12181: studiebostad som en kommun, en stiftelse eller           destöd för studerande att utreda ett utvecklings-
12182: ett allmännyttigt samfund svarar för. Också en           alternativ enligt vilket alla studerande, med un-
12183: studerande med familj kan få bostadstillägg om           dantag för barnfamiljer, skulle omfattas av syste-
12184: han eller hon på grund av studierna bor på annan         met för bostadstillägg inom ramen för studiestö-
12185: ort än den övriga familjen. Bostadstillägget beta-       det. Undervisningsministeriet tillsatte i juni en
12186: las bara för studiemånaderna. När stödet beviljas        arbetsgrupp som har tili uppgift att i syfte att
12187: beaktas förutom studerandens egna inkomster              sammanjämka systemet för bostadstillägg med
12188: även föräldrarnas inkomster när den sökande              bostadsbidraget och i syfte att förenhetliga grun-
12189: studerar någon annanstans än vid högskola, är            derna för bestämmandet av bostadsbidraget och
12190: utan egen familj och inte har fyllt 18 år. Stödet är     bostadstillägget utreda förutsättningarna för att
12191: 67 procent av boendekostnaderna och det bevil-           utveckla systemet för bostadstillägget så att stu-
12192: jas inte om hyran understiger 200 mark i måna-           derande i hyresbostäder, barnfamiljer undantag-
12193: den och inte heller för den d~! av månadshyran           na, skulle få stöd för sina bostadskostnader i
12194: som överstiger 1 275 mark. Ovriga studerande             form av bostadstillägg tili studiestödet, förenhet-
12195:  som bor i hyresbostäder kan får bostadsbidrag           liga stödprocenterna vid bostadstillägg och bo-
12196: enligt lagen om bostadsbidrag. Bostadsbidraget           stadbidrag och beakta studiepenningen som in-
12197:  betalas året om. När stödet beviljas beaktas de         komst vid beviljandet av bostadsbidrag samt låta
12198:  fasta månadsinkomsterna för alla dem som hör            sådana kategorier studerande omfattas av stöd-
12199:  tili hushållet, bostadens 1äge och hushållets stor-     systemen som för närvarande faller utanför bäg-
12200:  lek. Stödet utgör 80 procent av beloppet av de          ge systemen. Arbetsgruppen skall ha slutfört sitt
12201:  skäliga boendeutgifterna. Minsta stöd som beta-         arbete före utgången av november. Målet är att
12202:  Ias är 100 mk/månad. En studerande som har rätt         arbetsgruppens förslag skall kunna beaktas vid
12203:  tili friplats på elevhem från läroanstaltens sida       beredningen av budgetpropositionen för 2000.
12204:  hör inte tili någotdera systemet.
12205: 
12206:       Helsingforsden 1 september 1998
12207: 
12208:                                                                                Minister Claes Andersson
12209:                                            KK 835/1998 vp
12210: 
12211: Kirjallinen kysymys 835
12212: 
12213: 
12214: 
12215: 
12216:                                   Jaakko Laakso /vas: Pääkaupunkiseudun vuokra-asuntotuotan-
12217:                                       non lisäämisestä
12218: 
12219: 
12220:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
12221: 
12222:     Mikäli hallituksen ensi vuoden budjettiesitys-      Ensi vuonna pääkaupunkiseudulla aloitetaan
12223: tä ei eduskunnan käsittelyssä muuteta olennai-       todennäköisesti vain 3 000--4 000 valtion tuke-
12224: sesti, valtion tukema asuntotuotanto vähenee         man asunnon rakentaminen. Näin siitä huoli-
12225: vuonna 1999 dramaattisesti. Asuntomäärära-           matta, että vuokra- ja asumisoikeusasuntojo-
12226: hoja aiotaan leikata sadoilla miljoonilla markoil-   noissa on noin 62 000 asuntokuntaa eli yli satatu-
12227: la, vaikka asuntopula on huutava.                    hatta henkilöä. Viime vuonna vuokra-asunnon
12228:     Kuten pääkaupunkiseudun kuntien asunto-          sai vain runsaat 20 prosenttia hakijoista ja tänä
12229: virkamiehet totesivat 10.8.1998 julistamassaan       vuonna tilanne on vieläkin huonompi.
12230: kannanotossa, valtion tukeman asuntotuotan-             Erityisen vaikea kaupungin vuokra-asunnon
12231: non supistaminen uhkaa aiheuttaa lukuisia so-        saaminen on yksinäisille hakijoille,joita on haki-
12232: siaalisia ongelmia pääkaupunkiseudulle, jossa        joista yli puolet. Asunto on voitu osoittaa vain
12233: vuokra-asuntojen kysyntä on kasvanut vuosi           kahdeksasosalle hakijoista.
12234: vuodelta. Tarjonnan vähyys uhkaa lisäksi elin-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12235: keinoelämän veturina toimivan seudun työvoi-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12236: man saantia.                                         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12237:     Hallitus on leikkaamassa ensi vuoden asunto-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12238: tuotantomäärärahoja ns. ylikuumenemiseen ja
12239: hintojen nousuun vedoten. Rakennuslupien pe-                   Tietääkö Hallitus, että pääkaupunki-
12240: rusteella on todettavissa, ettei asuntorakentami-           seudulla on yli satatuhatta henkilöä odot-
12241: nen ole synnyttämässä ylikuumenemista. Jos yli-             tamassa vuokra-asuntoa tai asumisoi-
12242: kuumenemisesta ylipäänsä voi puhua, arvelevat               keusasuntoa, ja
12243: pääkaupunkiseudun asuntovirkamiehet syynä                      aikooko Hallitus perua valtion tuke-
12244: olevan toimitilapuolen rakentamisen ja korjaa-              man asuntotuotannon määrärahojen
12245: misen.                                                      leikkaukset ja helpottaa näin Vantaan,
12246:     Vanhojen asuntojen hintojen kohoamisesta                Espoon ja Helsingin yhä pahemmaksi
12247: huolimatta vapaarahoitteinen asuntotuotanto ei              muodostunutta vuokra-asuntopulaa?
12248:  ole vahdittunut, vaikka asuntojen kysyntä on
12249:  kiihtynyt.
12250:      Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1998
12251: 
12252:                                          Jaakko Laakso /vas
12253: 
12254: 
12255: 
12256: 
12257: 280043
12258: 2                                           KK 835/1998 vp
12259: 
12260: 
12261: 
12262: 
12263:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
12264: 
12265:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        minen, että valtio tukee hyvälaatuisten ja koh-
12266: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tuuhintaisten asuntojen tuotantoa siellä, missä
12267: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       asuntojen tarve on suurin. Tavoitteena on suun-
12268: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jaakko           nata valtion tukemaa tuotantoa entistä enem-
12269: Laakson näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          män pääkaupunkiseudulle ja muille kasvukes-
12270: n:o 835:                                              kusalueille sekä painottaa uustuotantoa perus-
12271:                                                       parannusta enemmän kasvualueilla, joilla asun-
12272:           Tietääkö Hallitus, että pääkaupunki-        tojen tarjonta ei vastaa lisääntynyttä kysyntää.
12273:        seudulla on yli satatuhatta henkilöä odot-     Vuonna 1998 pääkaupunkiseudulle on osoitettu
12274:        tamassa vuokra-asuntoa tai asumisoi-           arava- ja korkotukiasuntojen valtuuksista 38
12275:        keusasuntoa, ja                                prosenttia eli hieman yli 2 000 miljoonaa mark-
12276:           aikooko Hallitus perua valtion tuke-        kaa.
12277:        man asuntotuotannon määrärahojen                  Vuoden 1999 talousarvioesityksessä ehdo-
12278:        leikkaukset ja helpottaa näin Vantaan,         tetaan vuodelle 1999 varattavaksi 3 900 miljoo-
12279:        Espoon ja Helsingin yhä pahemmaksi             nan markan suuruinen aravalainojen myön-
12280:        muodostunutta vuokra-asuntopulaa?              tämisvaltuus ja 3 000 miljoonan markan suurui-
12281:                                                       nen korkotukiasuntolainojen hyväksymisval-
12282:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tuus. Myöntämis- ja hyväksymisvaltuuksista on
12283: vasti seuraavaa:                                      kuitenkin ehdotettu varattavaksi kaksi 1 000 mil-
12284:                                                       joonan markan suuruista erää, joiden käyttämi-
12285:    Hallitusohjelman mukaan hallituksen pitkä-         sestä hallitus päättää huhtikuussa ja marras-
12286: jänteisen asuntopolitiikan keskeisenä tavoittee-      kuussa 1999, ottaen huomioon toteutuvan suh-
12287: na on lisätä kohtuuhintaista asuntotuotantoa,         danne- ja hintakehityksen.
12288: erityisesti vuokra- ja asumisoikeusasuntotuotan-         Talousarvioesityksessä on aravalainojen
12289: toa sekä peruskorjaustoimintaa. Asuntojen ky-         myöntämisvaltuus pysytetty lähes samalla tasol-
12290: synnän alueellisten erojen vuoksi hallitus on Val-    la kuin vuonna 1998, ja korkotukiasuntolainojen
12291: tion talousarvion mukaisesti edellyttänyt, että       hyväksymisvaltuutta on pienennetty jonkin ver-
12292: valtion tukea uustuotantoon kohdennetaan vain         ran. Talousarvioesityksen mukaan valtion tuki
12293: niille alueille, joilla on kohtuuhintaisten asunto-   asuntorakentamiseen painotetaan sosiaalisten
12294: jen tarvetta ja kysyntää.                             vuokra-asuntojen ja asumisoikeusasuntojen uus-
12295:    Valtion tukema asuntotuotanto on pidetty           tuotantoon kasvukeskuksissa.
12296: koko hallituskauden ajan korkealla tasolla. Vuo-         Talousarvioesityksen mukaisilla myöntämis-
12297: sina 1995-1997 on valtion tuella lainoitettu yh-      ja hyväksymisvaltuuksilla on arvioitu voitavan
12298: teensä noin 44 000 asuntoa. Näistä pääosa eli         lainoittaa noin 12 000 asunnon uustuotanto ja
12299: noin 36 000 asuntoa on vuokra- ja asumisoikeus-       noin 5 900 asunnon perusparantaminen. Val-
12300: asuntoja.                                             tuuksien alueelliset ja muut käyttöperusteet vah-
12301:    Valtion asuntorahaston kunnilta vuoden 1997        vistetaan kuitenkin valtioneuvoston päätöksellä
12302: lopussa keräämien tietojen mukaan pääkaupun-          talousarvion tultua eduskunnassa hyväksytyksi.
12303: kiseudulla oli noin 34 000 hakijaruokakuntaa          Valtion asuntorahasto tekee tämän jälkeen kun-
12304: aravavuokra-asuntojonossa. Näistä asunnon-            nittaisen valtuuksien jaon käyttösuunnitelmassa
12305: vaihtajia oli 5 400 ja kiireeilisessä asunnontar-     määriteltyjen perusteiden mukaisesti. Tällöin
12306: peessa olevia noin 13 000 ruokakuntaa. Asumis-        valtion talousarvioesityksessa Valtion asuntora-
12307: oikeusasuntojonossa pääkaupunkiseudulla oli           hastolle asetettujen alustavien tulostavoitteiden
12308: vuoden 1997 lopussa noin 27 600 ruokakuntaa,          mukaan rahasto suuntaa uustuotannon tukea
12309: joista aktiivisia hakijoita oli noin 15 500.          erityisesti kasvukeskuksiin ja niiden työssäkäyn-
12310:    Valtion asuntorahaston keskeisimmäksi ta-          tialueille asuntomarkkinoita tasapainottavasti.
12311: voitteeksi vuonna 1998 on asetettu siitä huolehti-
12312: 
12313:      Helsingissä 4 päivänä syyskuuta 1998
12314: 
12315:                                                                          Ministeri Sinikka Mönkäre
12316:                                              KK 835/1998 vp                                                 3
12317: 
12318: 
12319: 
12320: 
12321:                                          Tili Riksdagens Talman
12322: 
12323:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-            Som det viktigaste mä1et för Statens bostads-
12324: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-         fond ställdes för är 1998 att se tili att staten stöder
12325: 1em av statsrädet översänt fö1jande av riksdags-       produktionen av bostäder av god kva1itet tili
12326: man Jaakko Laakso undertecknade spörsmäl nr            skäligt pris där bostadsbehovet är störst. Mälet
12327: 835:                                                   är.att den statsstödda produktionen allt mer skall
12328:                                                        riktas tili huvudstadsregionen och andra tillväxt-
12329:           Är Regeringen medveten om att det i          centra och att betona nyproduktion mer än om-
12330:        huvudstadsregionen finns mer än hun-            byggnad i sädana tillväxtomräden där utbudet pä
12331:        dratusen personer som väntar pä en hy-          bostäder inte motsvarar den ökade efterfrägan.
12332:        resbostad eller en bostadsrättsbostad,          För är 1998 har 38 procent av fullmakterna tili
12333:        och                                             aravabostäder och räntestödsbostäder anvisats
12334:           ämnar Regeringen slopa nedskär-              huvudstadsregionen, alltsä nägot över 2 000 mil-
12335:        ningarna i anslagen för statsunderstödd         joner mark.
12336:        bostadsproduktion och sä underlätta den             1budgetförs1aget för är 1999 föresläs att det är
12337:        allt värre bristen pä hyresbostäder i Van-      1999 skall finnas fullmakter att bevilja aravaiän
12338:        da, Esbo och Helsingfors?                       till ett belopp av 3 900 miljoner mark och att
12339:                                                        godkänna räntestödsbostads1än till ett belopp av
12340:   Som svar pä detta spörsmäl fär jag vördsamt          3 000 miljoner mark. Av fullmakterna har dock
12341: anföra följande:                                       föreslagits att det reserveras tvä rater pä 1 000
12342:                                                        miljoner mark, om vilkas användning regeringen
12343:     Enligt regeringsprogrammet är det ett centralt     fattar beslut i april och november 1999 med beak-
12344: mäl för regeringens längsiktiga bostadspolitik att     tande av konjunktur- och prisutvecklingen.
12345: produktionen av bostäder till skäligt pris ökar,           1 budgetförslaget har fullmakten att bevilja
12346: särski1t i fräga om hyresbostäder och bostads-         aravaiän bibehällits pä nästan samma nivä som
12347: rättsbostäder, likasä ombyggnadsverksamheten.          är 1998, och fullmakten att godkänna räntestöds-
12348: Pä grund av de regiona1a skillnaderna i efterfrä-      bostadslän har minskats nägot. Enligt budgetför-
12349: gan pä bostäder har regeringen i enlighet med          slaget skall statens stöd tili bostadsbyggande
12350: statsbudgeten förutsatt att det statliga stödet tili   främst betonas i nyproduktion av hyresbostäder
12351: nyproduktion en bart gär till sädana omräden där       och bostadsrättsbostäder i tillväxtcentra.
12352: det finns behov av och efterfrägan pä bostäder tili        Med den fullmakt att bevilja aravaiän och den
12353: skäligt pris.                                          fullmakt att godkänna räntestödslän, som ingär i
12354:     Den statsstödda bostadsproduktionen har un-        budgetförslaget, kommer man uppskattningsvis
12355: der denna regeringsperiod hällits pä en hög nivä.      att kunna bevilja Iän tili nyproduktion av cirka
12356: Åren 1995-1997 har Iän med statligt stöd bevil-        12 000 bostäder och tili ombyggnad av cirka
12357: jats tili sammanlagt cirka 44 000 bostäder. Av         5 900 bostäder. De regionala och övriga grunder-
12358: dessa är huvuddelen, dvs. cirka 36 000 bostäder,       na för fullmakterna fastställs dock genom ett
12359: hyresbostäder och bostadsrättsbostäder.                beslut av statsrädet sedan riksdagen godkänt
12360:     Enligt uppgifter som Statens bostadsfond i         budgeten. Därefter gör Statens bostadsfond en
12361: slutet av är 1997 samlade in hos kommunerna            uppdelning av fullmakterna pä kommunerna en-
12362: stod cirka 34 000 hushäll i huvudstadsregionen i       ligt de grunder som definieras i dispositionspla-
12363: kön för aravahyresbostäder. Av dem ville 5 400         nen. Statens bostadsfond riktar särskilt stödet tili
12364:  byta bostad, och cirka 13 000 hushåll var i bräd-     nyproduktion i tillväxtcentra och deras pend-
12365: skande behov aven bostad. Kön tili bostadsrätts-       lingsomräden sä att bostadsmarknaden kommer
12366: bostäderna omfattade i slutet av är 1997 i huvud-      i balans i enlighet med de preliminära resultatmäl
12367:  stadsregionen cirka 27 600 hushäll, av vilka cirka    som ställts upp i budgetförslaget.
12368:  15 500 aktivt sökte bostad.
12369: 
12370:      Helsingfors den 4 september 1998
12371: 
12372:                                                                             Minister Sinikka Mönkäre
12373:                                               KK 836/1998 vp
12374: 
12375: Kirjallinen kysymys 836
12376: 
12377: 
12378: 
12379: 
12380:                                      Erkki Pulliainen /vihr: Eläinhoitoyritysten laatuohjeiston laatimi-
12381:                                         sesta sekä mahdollisuudesta vakuuttaa yritystoiminta
12382: 
12383: 
12384:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
12385: 
12386:     Länsimaisessa yhteiskunnassa on meneillään           jistä. Pelkkä eläinsuojelulain ja -asetuksen nor-
12387: useita, keskenään jopa ristiriitaisia trendejä, joil-    misto ei tähän riitä.
12388: la on yhteinen lopputulema. Ihmisillä on koto-               Kuluttajansuojaan kuuluu, että yrittäjä, jon-
12389: naan yhä enemmän kissojen ja koirien kaltaisia           ka hoitoiaan asiakas vie eläimensä, tekee voita-
12390: kotieläimiä. Nämä kotieläimet kuitenkin pyrki-           vansa vahinkojen estämiseksi eli pyrkii tiettyjen
12391: vät vaatimaliaan huolenpidolla rajoittamaan              normien puitteissa mahdollisimman korkeata-
12392: omistajiensa liikkuvuutta, mikä on puolestaan            soiseen toimintaan. Tämä tarkoittaa yrittäjää
12393: luonut "kotieläinhoitolamarkkinat". Eri kotita-          koskevien velvoitteiden ohjeistotasoista määrit-
12394: looksista peräisin olevien eläinten kokoaminen           telyä. Tämä koskee myös niiden toimenpiteiden
12395: yhteen, vaikkakin vain tilapäiseen hoitopistee-          määrittelyä, joilla pyritään estämään mm. tartto-
12396: seen, on riski sekä eläinten omistajille että hoito-     vien tautien leviäminen. Tämä määrittelytyö
12397: lan pitäjälle. Tarttuvat taudit, loiset ja sieni-ihot-   kuuluu julkiselle hallinnolle.
12398: tomat voivat näin helposti levitä, jollei hoidon             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12399: tasoon kiinnitetä riittävästi huomiota.                  tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12400:     Tässä riskien maailmassa tarvitaan toisaalta         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12401: eläintenhoitoyritysten laatuohjeistoa ja toisaalta       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12402: mahdollisuutta vakuuttaa tämä yritystoiminta.
12403: Edellisen aikaansaaminen mahdollistaisi yritys-                    Minkä viranomaisen tehtäväksi ja
12404: toiminnassa välttämättömän vastuuvakuutuk-                      millä aikataululla Hallitus antaa eläinten-
12405: sen hankkimisen yrittäjälle. Tarttuvien tautien,                hoitoyritysten laatuohjeiston laatimisen
12406: loisten ja sieni-ihottumien leviäminen ja eläinten              ottamaan huomioon toisaalta kulutta-
12407:  toisilleen hoitolassa aiheuttamat vahingothan                  jansuojan ja toisaalta sen, etteivät esimer-
12408: ovat täysin yrittäjän vastuulla. Alan luonteen                  kiksi tarttuvat taudit leviä eläinhoitoloi-
12409: johdosta on laatuohjeiston laadinnassa pidettävä                den välityksellä ja että yrittäjät voivat
12410:  huoli ohjeiston soveltuvuudesta vastuiden mää-                 ohjeistoon nojautuen vakuuttaa eläinhoi-
12411:  rittelyyn ja korvauskäytäntöön, onhan kysymys                  tolayritystoimintansa?
12412: ammattimaisesti toimivista eläintenhoitoyrittä-
12413: 
12414:       Helsingissä 13 päivänä elokuuta 1998
12415:                                            Erkki Pulliainen /vihr
12416: 
12417: 
12418: 
12419: 
12420: 280043
12421: 2                                            KK 836/1998 vp
12422: 
12423: 
12424: 
12425: 
12426:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
12427: 
12428:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         seen. Suurin osa koirien ja kissojen tarttuvista
12429: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          taudeista on ns. lajispesifisiä tauteja eli sairastut-
12430: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        tavat vain samaan lajiin kuuluvia eläimiä, ei ih-
12431: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-        misiä. Meidän olosuhteissamme tartuntana,jon-
12432: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       ka hoitolan pitäjä voi saada hoitoiaan tuotujen
12433: 836:                                                   eläinten välityksellä, tulee lähinnä kyseeseen kis-
12434:                                                        soilta, toisinaan myös koirilta, tarttuva sieni-in-
12435:           Minkä viranomaisen tehtäväksi ja             fektio. Sama riski koskee kuitenkin myös muita
12436:        millä aikataululla Hallitus antaa eläinten-     ammatinharjoittajia tai henkilöitä, jotka ovat
12437:        hoitoyritysten laatuohjeiston laatimisen        eläinten kanssa tekemisissä päivittäin. Myös-
12438:        ottamaan huomioon toisaalta kulutta-            kään eläimestä toiseen tapahtuva eläintautien le-
12439:        jansuojaoja toisaalta sen, etteivät esimer-     viäminen hoitoJoiden välityksellä ei eläinlääkin-
12440:        kiksi tarttuvat taudit leviä eläinhoitoJoi-     töviranomaisten tietämyksen mukaan ole erityi-
12441:        den välityksellä ja että yrittäjät voivat       nen ongelma maassamme.
12442:        ohjeistoon nojautuen vakuuttaa eläinhoi-           Eläintautien leviämistä eläimestä toiseen
12443:        tolayritystoimintansa?                          eläinhoitoJoiden välityksellä voidaan ennalta eh-
12444:                                                        käistä jossakin määrin. KoirahoitoJan rakentei-
12445:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           den ja toimintojen suunnittelussa voidaan ja on-
12446: vasti seuraavaa:                                       kin syytä huomioida mahdollisimman pitkälle
12447:                                                        myös tarttuvien tautien ennaltaehkäisy ja luoda
12448:    Tarttuvien eläintautien vastustamisesta sää-        siten toiminnalle mahdollisimman hygieeniset
12449: detään eläintautilaissa (55/1980). Eläintauditjae-     puitteet. Suunnittelussa voidaan käyttää apuna
12450: taan sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin             paikallisten eläinlääkäreiden asiantuntemusta.
12451: säädetään, helposti leviäviin, vaarallisiin, valvot-      EläinhoitoJoiden toimintaa ja eläinten pito-
12452: taviin ja muihin eläintauteihin. Kolmeen ensi          olosuhteita koskevia säännöksiä on eläinsuojelu-
12453: mainittuun ryhmään kuuluvia tauteja kutsutaan          lainsäädännössä. Eläinsuojelulain (247/1996)
12454: vastustettaviksi eläintaudeiksi ja näitä tauteja       24 §:n mukaisesti ammattimainen tai muutoin
12455: ennalta ehkäistään viranomaistoimenpitein.             laajassa mitassa tapahtuva koirien ja kissojen ja
12456: Koirien ja kissojen taudeista tähän ryhmään            muiden seura- tai harrastuseläinten myynti on
12457: kuuluvat raivotauti ja ekinokokkoosi, joiden           ilmoituksenvaraista toimintaa. Eläinsuojeluase-
12458: vaarallisuus perustuu tautien zoonoottiseen            tuksessa (396/1996) on yksityiskohtaisemmat
12459: luonteeseen eli ne voivat tarttua eläimistä ihmi-      säännökset tehtävän ilmoituksen sisällöstä. Tar-
12460: seen. Muihin eläintauteihin on luokiteltu kisso-       vittaessa eläinlääkintöviranomainen voi antaa
12461: jen ja koirien taudeista kissarutto, koiran kettu-     määräyksiä eläinsuojelullisten epäkohtien kor-
12462: syyhy, koiran penikkatauti, Brucella canis-infek-      jaamiseksi ja jopa kieltää toiminnan harjoittami-
12463: tio ja leptospiroosi, joiden mahdollista esiinty-      sen, jos puutteita ei korjata määräajassa. Eläin-
12464: mistä maassamme seurataan eläinlääkäreiden             suojelulliseksi epäkohdaksi voidaan katsoa myös
12465: kuukausittain tekemien ilmoitusten perusteella.        epähygieeniset olosuhteet.
12466: Viimeksi mainittujen eläintautien esiintyminen ei         Koirien, kissojen ja muiden pienikokoisten
12467: kuitenkaan johda viranomaistoimenpiteisiin.            seura- ja harrastuseläinten pidolle asetettavista
12468: Epidemian uhatessa maa- ja metsätalousministe-         eläinsuojeluvaatimuksista on annettu maa- ja
12469: riön eläinlääkintä- ja elintarvikeosasto voi kui-      metsätalousministeriön päätös (2/EE0/1998),
12470: tenkin antaa suosituksia taijopa määräyksiä ky-        jonka säännöksillä on tarkoitus suojella eläimiä
12471: seisten tautien ennalta ehkäisemiseksi.                ja osaltaan ehkäistä tapaturmia, vahinkoja ja
12472:    Koirien ja kissojen eläintautitilanne Suomessa      eläinten tarttuvien tautien leviämistä.
12473: on hyvä. Meillä ei tällä hetkellä esiinny sellaisia       Myös eläimen omistaja itse voi ennalta ehkäis-
12474: vakavia tarttuvia tauteja, kuten raivotauti tai        tä tautien leviämistä. Eläin voidaan rokottaa hy-
12475: ekinokokkoosi,jotka voisivat tarttua myös ihmi-        vissä ajoin ennen hoitoiaan tuomista eräitä vaka-
12476:                                             KK 836/1998 vp                                             3
12477: 
12478: vampia virustauteja vastaan, ja tämä vaatimus            Eläinten vakuuttaminen tarttuvien tautien va-
12479: on useassa hoitolassa ollut jo käytössäkin. Myös      ralta on maassamme ollut suhteellisen vähäistä.
12480: suuri osa koirien ja kissojen omistajista huolehtii   Vakuutusyhtiöt eivät ole olleet kovin halukkaita
12481: kyseisten rokotusten antamisesta lemmikilleen         yleisten tartuntatautivakuutusten antamiseen,
12482: muutoinkin riippumatta siitä, viedäänkö eläin         edellä mainittujen epävarmuustekijöiden vuoksi.
12483: hoitoiaan vai ei, sillä käytännössä suurin osa        Näin on ollut myös tuotantoeläinten kohdalla.
12484: tautien leviämisestä tapahtuu kuitenkin koira-        Yksittäisille taudeille ryhmävakuutuksia on kui-
12485: puistoissa ja muussa kanssakäymisessä eläinten        tenkin myönnetty, esimerkkinä nautakarjan sai-
12486: välillä.                                              monellavakuutus ja sikojen PRRS-vakuutus.
12487:    Haitolanpitäjä voi myös edellyttää, että eläin        Laatuohjeiston laatiminen saattaisi yhtenäis-
12488: on Iääkitty sisä- ja/tai ulkoloisten varalta ennen    tää maamme koira- ja kissahoitoJoiden toimin-
12489: hoitoiaan viemistä. Tämän vaatimuksen toteut-         taa ja mahdollisesti vaikuttaa ennalta ehkäise-
12490: taminen ei kuitenkaan täysin poista loisten mah-      västi tarttuvien tautien leviämiseen hoitoJoiden
12491: dollisuutta eläintä hoitoiaan tuotaessa. Edelleen     välityksellä. Kaikkia eläintauteja ei kuitenkaan
12492: haitolanpitäjä voi edellyttää, että eläin on tut-     voida vastustaa viranomaistoimenpitein. Sen
12493: kittu tiettyjen tautien varalta etukäteen ennen       vuoksi eläinlääkintöviranomaisten voimavarat
12494: hoitoiaan tuomista. Laboratoriotutkimukset ai-        on tällä hetkellä keskitettävä lakisääteisesti vas-
12495: heuttavat kuitenkin jo enemmän kustannuksia,          tustettavien eläintautien valvontaan, niin tuotan-
12496: tulosten odottaminen vie aikaa eivätkä tutkimus-      toeläimillä kuin seuraeläimillä. Seuraeläimillä ei
12497: tulokset esimerkiksi sienitautien ja loisinfektioi-   maassamme tällä hetkellä esiinny vastustettavia
12498: den poissulkemiseksi ole täysin luotettavia. Peri-    tauteja. Kysymyksessä tarkoitettu laatuohjeisto
12499: aatteessa hoitoJa voi asettaa mitä hyvänsä tau-       voidaan sen sijaan hyvin laatia esimerkiksi elin-
12500: tien ennalta ehkäisemisen kannalta tarpeelliseksi     keinon, alan yhdistysten sekä tarttuvien tautien
12501:  katsomiaan vaatimuksia asiakkailleen. Rajoitta-      vastustamiseen perehtyneiden eläinlääkäreiden
12502:  vina tekijöinä tulevat vastaan vaatimuksista ai-     yhteistyönä. Tältä pohjalta onkin jo vireillä han-
12503: heutuvat kustannukset ja niihin kuluva aika. Vii-     ke ohjeiston laatimiseksi, ja tällä hankkeella on
12504:  me kädessä vaatimusten kohtuullisuuden päät-         myös eläinlääkintöviranomaisten tuki.
12505:  tää palvelujen ostaja.
12506:      Helsingissä 2 päivänä syyskuuta 1998
12507: 
12508:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
12509: 4                                          KK 836/1998 vp
12510: 
12511: 
12512: 
12513: 
12514:                                        Tili Riksdagens Talman
12515: 
12516:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     hos oss inte sådana allvarliga smittsamma sjuk-
12517: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       domar, såsom rabies eller echinococcos, som
12518: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     skulle kunna smitta också människor. Största
12519: man Erkki Pulliainen undertecknade spörsmål nr       delen av de smittsamma sjukdomar som kan
12520: 836:                                                 drabba hundar och katter är s.k. djurslagsspecifi-
12521:                                                      ka sjukdomar, dvs. de angriper bara djur av sam-
12522:           Viiken myndighet ges av Regeringen i       ma art, inte människor. 1våra förhållanden kom-
12523:        uppdrag att utarbeta kvalitetsanvisning-      mer närmast svampinfektioner som smittar via
12524:        ar för djurvårdsföretag för att beakta dels   katter, ibland också via hundar, i fråga som smit-
12525:        konsumentskyddet, dels att t.ex. smitt-       ta som en pensionatägare kan drabbas av via djur
12526:        samma sjukdomar inte sprids via djur-         som anländer tili pensionatet. Samma risk gäller
12527:        pensionat och så att företagarna kan för-     emellertid också andra yrkesutövare och andra
12528:        säkra sin djurpensionatverksamhet med         personer som dagligen kommer i kontakt med
12529:        stöd av anvisningarna, och viiken är tid-     djur. lnte heller utgör spridningen av djursjukdo-
12530:        tabellen för detta uppdrag?                   mar från ett djur tili ett annat via djurpensionat
12531:                                                      något särskilt problem i Finland, enligt vad vete-
12532:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        rinärmyndigheterna känner tili.
12533: anföra följande:                                        Spridningen av djursjukdomar från ett djur tili
12534:                                                      ett annat via djurpensionat kan förebyggas i nå-
12535:    Bestämmelser om bekämpande av smittsam-           gon mån. När konstruktionerna och funktioner-
12536: ma djursjukdomar ingår i lagen om djursjukdo-        na i fråga om hundpensionat planeras kan man,
12537: mar (5511980). 1 enlighet med vad som närmare        och har man anledning att så långt som möjligt
12538: bestäms genom förordning indelas djursjukdo-         beakta också förebyggandet av smittsamma
12539: marna i djursjukdomar som med lätthet sprider        sjukdomar och därmed skapa så hygieniska för-
12540: sig, farliga djursjukdomar, djursjukdomar som        utsättningar för verksamheten som möjligt. Vid
12541: skall övervakas samt övriga djursjukdomar.           planeringen kan man anlita de lokala veterinä-
12542: Sjukdomarna i de tre förstnämnda kategorierna        rernas sakkunskap.
12543: kaUas djursjukdomar som skall bekämpas, och              Bestämmelser om djurpensionatverksamhe-
12544: de förebyggs genom myndighetsåtgärder. Bland         ten och de förhållanden under vilka djuren skall
12545: sjukdomar som kan drabba hundar och katter           hållas ingår i djurskyddslagstiftningen. Enligt
12546: ingår rabies och echinococcos i denna kategori.      24 § djurskyddslagen (247/1996) är yrkesmässig
12547: Deras farlighet baserar sig på att de är zoonotis-   eller annars storskalig försäljning av hundar, kat-
12548: ka, dvs. de kan smitta från djur tili människor.     ter eller övriga sällskaps- eller hobbydjur anmäl-
12549: När det gäller sjukdomar som kan drabba hun-         ningspliktig verksamhet. 1 djurskyddsförord-
12550: dar och katter klassificeras kattpest, rävskabb      ningen (396/l996) ingår mera detaljerade be-
12551: hos hund, valpsjuka hos hund, Brucella canis-        stämmelser om innehållet i den anmälan som
12552: infektion och leptospiros som övriga djursjukdo-     skall göras. Vid behov kan veterinärmyndigheten
12553: mar. Deras eventuella förekomst i Finland följs      meddela föreskrifter för avhjälpande av missför-
12554: genom anmälningar som veterinärerna gör varje        hållanden i djurskyddshänseende och tili och
12555: månad. Förekomsten av de sistnämnda djursjuk-        med förbjuda bedrivandet av verksamhet, om
12556: domarna leder dock inte tili myndighetsåtgärder.     bristerna inte avhjälps inom utsatt tid. Som miss-
12557: När en epidemi hotar kan jord- och skogsbruks-       förhållande i djurskyddshänseende kan också
12558: ministeriets veterinär- och livsmedelsavdelning      ohygieniska omständigheter betraktas.
12559: dock utfårda rekommendationer eller tili och            Krav på djurskyddet vid hållande av hundar,
12560: med meddela föreskrifter för förebyggande av         katter och andra små sällskaps- och hobbydjur
12561: sjukdomarna i fråga.                                 ingår i jord- och skogsbruksministeriets beslut 2/
12562:    Djurhälsoläget i Finland är gott när det gäller   VLA/1998, vars bestämmelser är avsedda att
12563: hundar och katter. För tilifållet förekommer det     skydda djuren och att förebygga olycksfall, ska-
12564:                                                 KK 836/1998 vp                                              5
12565: 
12566: dor och spridningen av smittsamma djursjukdo-                 1 Finland har djur förhållandevis sällan för-
12567: mar.                                                       säkrats mot smittsamma sjukdomar. På grund av
12568:    Också djurägarna kan själva förebygga sjuk-             de ovan nämnda osäkerhetsfaktorerna har för-
12569: domsspridning. Djur kan vaccineras mot vissa               säkringsbolagen inte varit särskilt intresserade av
12570: allvarligare virussjukdomar i god tid innan de             att bevilja generella f6rsäkringar mot smittsam-
12571: anländer tili pensionatet, och många pensionat             ma sjukdomar. Så har det förhållit sig också i
12572: kräver redan detta. En stor del av hund- och               fråga om animalieproduktionsdjur. Gruppför-
12573: kattägarna sköter om att deras djur blir vaccine-          säkringar har dock beviljats i fråga om enskilda
12574: rade mot dessa sjukdomar oberoende av om dju-              sjukdomar. Som exempel kan nämnas salmonel-
12575: ren förs tili pensionat eller inte, för i praktiken        laförsäkringar för nötkreatur och PRRS-försäk-
12576: sker en stor del av sjukdomsspridningen ändå i             ringar för svin.
12577: hundparker och vid andra kontakter mellan dju-                Utarbetandet av kvalitetsanvisningar skulle
12578: ren.                                                       kunna förenhetliga verksamheten vid hund- och
12579:     Pensionatägaren kan också förutsätta att dju-          kattpensionaten i Finland och eventuellt inverka
12580: ret har fått medicin mot endoparasiter och/eller           förebyggande på spridningen av smittsamma
12581: ektoparasiter innan det anländer tili pensionatet.         sjukdomar via djurpensionat. Alla djursjukdo-
12582: Uppfyllandet av detta krav eliminerar ändå inte            mar kan dock inte bekämpas genom myndighets-
12583: helt möjligheten att djuret har parasiter vid an-          åtgärder. Därf6r måste veterinärmyndigheternas
12584: komsten tili pensionatet. Pensionatägaren kan              resurser för närvarande koncentreras på över-
12585: också förutsätta att djuret har undersökts med             vakningen av djursjukdomar som enligt lag skall
12586: avseende på vissa sjukdomar innan det anländer             bekämpas; detta gäller såväl animalieproduk-
12587: till pensionatet. Laboratorieundersökningar                tionsdjur som sällskapsdjur. Hos sällskapsdjur
12588: medför emellertid redan mera kostnader, det tar            förekommer det i Finland för tillfållet inte sjuk-
12589: tid att få resultaten och undersökningsresultaten          domar som skall bekämpas. Kvalitetsanvisning-
12590: för uteslutande av t.ex. svampsjukdomar och                arna i fråga kan däremot mycket väl utarbetas
12591: parasitinfektioner är inte fullt tillförlitliga. 1 prin-   t.ex. i samarbete mellan näringen, föreningar i
12592: cip kan pensionatet av sina kunder kräva vad               branschen samt veterinärer som är insatta i be-
12593: som helst som den anser behövligt för förebyg-             kämpandet av smittsamma sjukdomar. På denna
12594:  gande av sjukdomar. Begränsande faktorer är de            grund pågår redan ett projekt för utarbetande av
12595:  kostnader som kraven medför och den tid som               anvisningar, och projektet stöds också av veteri-
12596:  åtgår. 1 sista hand avgör den som köper tjänsten          närmyndigheterna.
12597:  om kraven är skäliga eller inte.
12598: 
12599:       Helsingforsden 2 september 1998
12600: 
12601:                                                             Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
12602:                                              KK 837/1998 vp
12603: 
12604: Kirjallinen kysymys 837
12605: 
12606: 
12607: 
12608: 
12609:                                     Ulla Anttila /vihr: Viranomaisten aloitteesta tapahtuvasta yhtey-
12610:                                         denotosta vammaisen lapsen perheeseen
12611: 
12612: 
12613:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
12614: 
12615:     Vammaisen lapsen syntyminen aiheuttaa per-         le työlästä. Viranomaisaloitteiset kontaktit hel-
12616: heelle stressiä. Usein ensitietotilanteeseen joudu-    pottaisivat vammaisen lapsen perheen elämää, ja
12617: taan jo lähes välittömästi lapsen syntymän jäl-        tällaista menettelyä voidaan pitää hyvän hallin-
12618: keen sairaalassa. Toisissa tapauksissa perheet         non edellyttämän palveluperiaatteen mukaisena
12619: kohtaavat lapsensa vammaisuuden vasta myö-             toimintana.
12620: hemmin, kun lapsella ilmenee kehityshäiriöitä.            Yhteystietojen luovutuslomakkeita tulisi olla
12621:     Lapsen vammaisuus vaikuttaa koko perheen           saatavilla mm. sairaaloissa, lastenneuvoloissa ja
12622: elämään niin voimakkaasti, että kaikki ulkopuo-        terveyskeskuksissa. Hoitohenkilökunnan olisi
12623: linen tuki ja apu on tarpeen. Kuitenkin tässä          aina esiteltävä mahdollisuus lomakkeen täyttä-
12624: tilanteessa lapsen vanhempien pitäisi pystyä sel-      miseen vammaisen lapsen vanhemmille. Valin-
12625: vittämään lapsen tarvitsemien sosiaali- ja ter-        nanvapaus siitä, käytetäänkö edellä mainittua
12626: veyspalveluiden laatu, määrä sekä viranomaisten        palvelua, jäisi lapsen vanhemmille.
12627: yhteystiedot.                                             Kysymys on asenteiden ja hoitokäytäntöjen
12628:      Viranomaisten tärkeä tehtävä on palvella kan-     muutoksesta.
12629: salaisia. Tukea tarvitsevia perheitä pitää auttaa         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12630: ja tukea vaikeissa tilanteissa entistä tehokkaam-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12631: min. Kun perheet kohtaavat lapsensa vammai-            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12632: suuden, tässä ensitietotilanteessa tai pian senjäl-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12633: keen pitäisi olla mahdollista täyttää sopimuslo-
12634:  make, jossa vanhemmat suostuvat yhteystieto-                       Aikooko Hallitus opastaa viranomai-
12635: jensa luovuttamiseen asianomaisille, lähinnä so-                 sia toimimaan niin, että vammaisen lap-
12636:  siaali- ja terveysviranomaisille sekä Kansanelä-                sen perheelle olisi ensitietotilanteessa
12637:  kelaitokselle. Samalla viranomaisille syntyisi vel-             mahdollista täyttää lomake,jonka kautta
12638:  vollisuus ottaa yhteyttä vammaisen lapsen per-                  viranomaisille asetetaan palveluperiaat-
12639:  heeseenja myötävaikuttaa siihen, että perhe tuli-               teen mukainen velvoite ottaa yhteyttä
12640:  si tietoiseksi vammaisen lapsen oikeuksista esim.               perheeseen vammaista lasta koskevissa
12641:  palvelujen suhteen. Vanhemmat joutuvat usein                    asioissa, ja
12642:  toimimaanjopa kymmenien eri viranomaistaho-                        aiotaanko ohjeistusta muuttaa niin,
12643:  jen ja palveluntuottajien kanssa yhteistyössä ja                että käytäntö muuttuisi edellä mainit-
12644:  kaiken informaation kerääminen voi olla perheil-                tuun suuntaan?
12645: 
12646:       Helsingissä 18 päivänä elokuuta 1998
12647:                                             Ulla Anttila /vihr
12648: 
12649: 
12650: 
12651: 
12652:  280043
12653: 2                                            KK 837/1998 vp
12654: 
12655: 
12656: 
12657: 
12658:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
12659: 
12660:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         mentämistä palvelusuunnitelmien osalta. Mo-
12661: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          nenlaiset suunnitelmat tulisi yhdistää yhdeksi
12662: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        palvelusuunnitelmaksi, joka on laadittava kehi-
12663: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ulla Antti-       tysvammaisen itsensä ja hänen omaistensa kans-
12664: lan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           sa. Palvelusuunnitelma tulee laatia siten, että se
12665: 837:                                                   ensisijaistaa avohuollolliset toimenpiteet ja pai-
12666:                                                        nottaa henkilön mahdollisimman itsenäistä sel-
12667:            Aikooko Hallitus opastaa viranomai-         viytymistä lähiyhteisössä. Palvelusuunnitelma
12668:         sia toimimaan niin, että vammaisen lap-        tulee laatia myös yhteistyössä eri tahojen asian-
12669:         sen perheelle olisi ensitietotilanteessa       tuntijoiden ja viranomaisten kanssa siten, että
12670:         mahdollista täyttää lomake,jonka kautta        nimetään perheelle yhdyshenkilö. Monissa kun-
12671:         viranomaisille asetetaan palveluperiaat-       nissa ja erityishuoltopiireissä onkin saatu hyviä
12672:         teen mukainen velvoite ottaa yhteyttä          kokemuksia uusien palvelusuunnitelmien käyt-
12673:         perheeseen vammaista lasta koskevissa          töönotosta.
12674:         asioissa, ja                                       Työryhmä laati myös kehittämissuositukset
12675:            aiotaanko ohjeistusta muuttaa niin,         mm. vammaisen lapsen vanhempien tukemiseksi
12676:         että käytäntö muuttuisi edellä mainit-         ja varhais}cuntoutuksen sekä ensitiedon paranta-
12677:         tuun suuntaan?                                 miseksi. Aitiys- ja lastenneuvoloissa, synnytys-
12678:                                                        sairaaloissa, perheneuvolaissa ja päiväkodeissa
12679:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           ensitietotilanteet tulisi sisällyttää osaksi yksikön
12680: vasti seuraavaa:                                       laatujärjestelmää. Toimintayksiköiden henkilö-
12681:                                                        kunnan tulee tietää, miten toimia ensitietotilan-
12682:     Vammaisen lapsen syntyminen aiheuttaa              teissa ja mistä hankkia lisätietoa. Työntekijöiden
12683: useimmille perheille stressitilanteen. On olemas-      tulisi tästä syystä tarkentaa omia työkäytäntö-
12684: sa eri teorioita siitä, miten perhe reagoi kriisiti-   jään ja huolehtia siitä, että vammaisen lapsen
12685: lanteessa. Selvitäkseen kriisistään vanhempien         perhe on tietoinen omista oikeuksistaan ja palve-
12686: tärkein toimintastrategia on elää "päivä kerral-       luja tarjoavista yksiköistä. Perheen niin halutes-
12687: laan". Tässä vaiheessa perhe ei jaksa eikä halua       sa työntekijöiden tulisi välittää perheen yhteys-
12688: tarkastella menneisyyttä eikä tulevaisuutta. Per-      tiedot muille sosiaali- ja terveysviranomaisille.
12689: he ei myöskään ole erityisen vastaanottavainen             Edustaja Anttilan esiinnostama epäkohta on
12690: faktatiedolle tai muulle ammattiavulle. Vasta          todellinen. Ongelman ratkaisun tulee kuitenkin
12691: kriisin akuutin vaiheen jälkeen vanhemmat yrit-        perustua lapsen sekä perheen yksilöllisiin tarpei-
12692: tävät löytää hyväksyttäviä ratkaisuja selvitä niin     siin. Sosiaali- ja terveysministeriön tavoitteena
12693: arkielämän vaatimuksista kuin omista ura- ja           on kehittää entistä asiakaslähtöisempi palvelu-
12694: työ suunnitelmistaan.                                  järjestelmä. Ministeriö osallistui syyskuun 1997
12695:     Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalli-       ja kesäkuun 1998 välisenä aikana yhteensä nel-
12696: sessa suunnitelmassa vuosille 1998-2001 yhdek-         jääntoista erityishuoltopiirikohtaiseen koulutus-
12697: si painopisteeksi on valittu toimivien avo- ja lähi-   ja keskustelutilaisuuteen kehitysvammapalvelu-
12698: palvelujen kehittäminen. Toimivat avopalvelut          jen kehittämiseksi. Piirien ja kuntien kanssa so-
12699: edellyttävät ennen kaikkea pysyvää, ammattitai-        vittiin, että työvälineeksi otetaan käyttöön palve-
12700: toista ja riittävää henkilöstöä. Ministeriö on li-     lusuunnitelma, jonka eri viranomaiset yhdessä
12701: säksi erikseen selvittänyt kehitysvammapalvelu-        asiakkaan ja omaisten kanssa laativat tarvitta-
12702: jen nykytilannetta ja laatinut toimintaohjelman        vista palveluista ja niiden tuottamisesta. Tärkeää
12703: lähipalveluihin perustuvan palvelujärjestelmän         on myös nimetä perheelle yhdyshenkilö. Esitetty
12704: aikaansaamiseksi.                                      toimintamalli korostaa perheen ainutkertaisuut-
12705:     Kehitysvammahuollon palvelurakenteen seu-          ta ja valinnanvapautta. Siksi eri tarkoituksiin on
12706: rantatyöryhmä esitti mm. lainsäädännön täs-            kehitetty toisistaan hieman erilaisia lomakkeita.
12707:                                        KK 837/1998 vp                                        3
12708: 
12709: Tärkeintä perheelle on kuitenkin kuulluksi ja   vaikutussuhteen luominen vammaisen lapsen
12710: ymmärretyksi tuleminen sekä toimivan vuoro-     perheen ja ammattihenkilöiden välillä.
12711: 
12712:     Helsingissä 4 päivänä syyskuuta 1998
12713: 
12714:                                                            Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
12715: 4                                            KK 837/1998 vp
12716: 
12717: 
12718: 
12719: 
12720:                                          Tili Riksdagens Talman
12721: 
12722:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        nerna skall preciseras. De många olika planerna
12723: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          borde sammanslås till en serviceplan som skall
12724: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        uppgöras tillsammans med den utvecklingsstör-
12725: man Ulla Anttila undertecknade spörsmål nr              da själv och hans anhöriga. Serviceplanen skall
12726: 837:                                                    göras så att den sätter åtgärder inom den öppna
12727:                                                         vården i första hand och poängterar vikten av att
12728:            Ämnar Regeringen handleda myndig-            personen klarar sig själv så långt som möjligt i sin
12729:         heterna så att de arbetar för att familjer      näromgivning. Serviceplanen skall också göras
12730:         med ett handikappat barn skall få möjlig-       upp i samarbete med sakkunniga inom olika
12731:         het att i samband med den första informa-       områden och med myndigheterna så att en kon-
12732:         tionen fylla i en blankett genom vilken         taktperson utses för familjen. 1 mänga kommu-
12733:         myndigheterna i enlighet med service-           ner och specialomsorgsdistrikt har man goda er-
12734:         principen åläggs att kontakta familjen i        farenheter av införandet av de nya serviceplaner-
12735:         frågor som gäller det handikappade bar-         na.
12736:         net, och                                            Arbetsgruppen gav även utvecklingsrekom-
12737:            ämnar Regeringen ändra anvisningar-          mendationer bl.a. i syfte att stöda föräldrarna till
12738:         na så att praxisen ändras i nämnda rikt-        ett handikappat barn och att förbättra den tidiga
12739:         ning?                                           rehabiliteringen och den första informationen.
12740:                                                         Vid mödra- och barnrådgivningar, förlossnings-
12741:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           sjukhus, familjerådgivningar och daghem skall
12742: anföra följande:                                        de tillfållen när den första informationen ges tas
12743:                                                         in som en del av enhetens kvalitetssystem. Verk-
12744:    Födseln av ett handikappat barn leder till en        samhetsenheternas personai skall känna till hur
12745: stressituation för de flesta familjer. Det finns        de skall gå till väga vid den första informationen
12746: olika teorier om hur familjerna reagerar i en           och var ytterligare uppgifter kan fås. De anställ-
12747: krissituation. F ör att klara av krisen är föräldrar-   da skall av denna orsak precisera sina egna ar-
12748: nas främsta strategi att leva "en dag i sänder". 1      betsmetoder och se till att familjer med ett handi-
12749: detta skede orkar och vill familjen inte gå in på       kappat barn är medvetna om sina rättigheter och
12750: vare sig det förflutna eller framtiden. Familjen är     om de enheter som erbjuder service. Om familjen
12751: inte heller särskilt mottaglig för fakta eller annan    så vill skall de anställda förmedla familjens
12752: professionell hjälp. Först efter krisens akuta ske-     adressuppgifter till andra social- och hälsovårds-
12753: de försöker föräldrarna finna godtagbara lös-           myndigheter.
12754: ningar för att klara både de vardagliga kraven              Det missförhållande som riksdagsledamot
12755: och de egna karriär- och arbetsplanerna.                Anttila tar upp är verkligt. Lösningen av proble-
12756:    1 den riksomfattande planen för anordnande           met skall dock basera sig på barnets och familjens
12757: av social- och hälsovården åren 1998-2001 har           individuella behov. Social- och hälsovårdsminis-
12758: man valt att betona utvecklandet av en fungeran-        teriet har som mål att utveckla ett mera klientcen-
12759: de öppen- och närservice. Det krävs framför allt        trerat servicesystem än tidigare. Ministeriet del-
12760: en bestående, yrkeskunnig och tillräcklig perso-        tog mellan september 1997 och juni 1998 sam-
12761: nai för att den öppna servicen skall fungera.           manlagt fjorton gånger i kurs- och diskussions-
12762: Ministeriet har dessutom separat utrett den nu-         tillfållen i olika specialomsorgsdistrikt i syfte att
12763: varande situationen i fråga om servicen för ut-         utveckla servicen för utvecklingsstörda. Tillsam-
12764: vecklingsstörda och gjort upp ett program för           mans med distrikten och kommunerna kom man
12765: hur ett servicesystem som baserar sig på närser-        överens om att införa en serviceplan som ett
12766: vice skall fås till stånd.                              praktiskt arbetsredskap. Denna plan för behöv-
12767:    Den arbetsgrupp som följt upp servicestruktu-        lig service och produktionen av den görs upp av
12768: ren för omsorgerna om utvecklingsstörda före-           olika myndigheter i samarbete med klienten och
12769: slog bl.a. att lagstiftningen i fråga om servicepla-    de anhöriga. Det är även viktigt att en kontakt-
12770:                                            KK 837/1998 vp                                            5
12771: 
12772: person utses för familjen. Den föreslagna model-     dra. Det viktigaste för familjen är dock att bli
12773: len betonar familjens unika karaktär och famil-      hörd och förstådd samt att få tili stånd en funge-
12774: jens valfrihet. Därför har för olika behov utveck-   rande växelverkan mellan familjen med ett han-
12775: lats blanketter som skiljer sig något från varan-    dikappat barn och yrkesutbildade personer.
12776: 
12777:      Helsingforsden 4 september 1998
12778: 
12779:                                                                    Minister Terttu Huttu-Juntunen
12780:                                           KK 838/1998 vp
12781: 
12782: Kirjallinen kysymys 838
12783: 
12784: 
12785: 
12786: 
12787:                                   Anneli Jäätteenmäki /kesk: Toimenpiteistä perheväkivallan ennal-
12788:                                      taehkäisemiseksi ja väkivallan uhrien auttamiseksi
12789: 
12790: 
12791:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
12792: 
12793:    Maanantaina 17.8. tasa-arvoasiain neuvotte-      kuolee vuosittain perheväkivallan uhrina. Vam-
12794: lukuntajulkaisi laajan kyselytutkimuksen (Nais-     mautuneista ei ole olemassa luotettavaa tietoa.
12795: ten turvallisuus -97) miesten naisiin suuntaamas-   Tilastojen kehittäminen olisikin tärkeää.
12796: ta väkivallasta. Tutkimus osoitti, että naisen         Naisiin kohdistuva väkivalta on ongelma, jo-
12797: pahoinpitelijä on useimmiten oma avo- tai avio-     hon tulee puuttua. Perheväkivaltaa voidaan par-
12798: mies tai muu läheinen. Perheväkivalta on laajem-    haiten ehkäistä lisäämällä tietoa ja koulutusta ja
12799: paa kuin on yleisesti uskottu. Vuoden aikana        keskustelemalla avoimesti ongelmasta sekä
12800: miehet tekevät arviolta puoli miljoonaa väkival-    puuttumalla asiaan kaikissa viranomaistahoissa.
12801: lantekoa puolisoineen. Parisuhdeväkivallan          Avainasemassa ovat poliisi, perheneuvolat, mie-
12802: kohteeksi joutui 112 000 naista vuoden aikana.      lenterveystoimistot, terveyskeskukset, päiväko-
12803: Lähes joka toinen kaikista yli 15-vuotiaista nai-   dit, neuvolatja A-klinikat. Monien vapaaehtois-
12804: sista on joskus joutunut jonkin miehen tekemän      järjestöjen toiminta uhrien hyväksi on myös tär-
12805: fyysisen tai seksuaalisen väkivallan tai uhkailun   keää.
12806: kohteeksi.                                             Jokainen perheväkivallan uhri on liikaa. Tar-
12807:    Naiset lähtevät vain harvoin hakemaan apua,      vitaan avointa keskustelua perheväkivallan syis-
12808: koska häpeävät tai eivät tiedä, kenen puoleen       tä, valistusta sekä uhrien tukemista ja suojelua.
12809: kääntyä. Vajaa puolet naisista ei kerro kenelle-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12810: kään edes vakavimmista väkivaltakokemuksis-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12811: taan. Vain 12% uhreista on hakenut apua pari-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12812: suhdeväkivaltaan.                                   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12813:    Monet uhrit olivat tyytymättömiä saamaansa
12814: apuun. Uhrit moittivat poliisia mm. vähättelystä              Aikooko Hallitus lisätä voimavaroja
12815: ja heidän vähäistä tietoaan apu- ja tukimahdolli-          perheväkivallan ennaltaehkäisyyn ja uh-
12816: suuksista.                                                 rien auttamiseen sekä suunnata tukea
12817:    Väkivalta ja sen uhka rajoittavat ja heikentä-          perheväkivallan uhreja auttaville vapaa-
12818: vät naisten elämän laatua. Keskimäärin 30 naista           eh toisjärjestöille?
12819: 
12820:      Helsingissä 18 päivänä elokuuta 1998
12821: 
12822:                                      Anneli Jäätteenmäki /kesk
12823: 
12824: 
12825: 
12826: 
12827: 280043
12828: 2                                              KK 838/1998 vp
12829: 
12830: 
12831: 
12832: 
12833:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
12834: 
12835:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            koskevassa valtakunnallisessa suunnitelmassa.
12836: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,             Samoin naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisy-
12837: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           työtä koskeva kehittämistavoite sisältyy Stakesin
12838: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anneli               ja sosiaali- ja terveysministeriön sekä sosiaali- ja
12839: Jäätteenmäen näin kuuluvan kirjallisen kysy-              terveysministeriön ja lääninhallitusten tulossopi-
12840: myksen n:o 838:                                           muksiin.
12841:                                                              Hallituksen tasa-arvo-ohjelman mukaisesti
12842:            Aikooko Hallitus lisätä voimavaroja            sosiaali- ja terveysministeriö käynnisti vuoden
12843:         perheväkivallan ennaltaehkäisyyn ja uh-           1998 alusta viisivuotisen hankkeen, joka sisältää
12844:         rien auttamiseen sekä suunnata tukea              kaksi kansallista Stakesin toteuttamaa projektia:
12845:         perheväkivallan uhreja auttaville vapaa-          naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyprojektin
12846:         ehtoisjärjestöille?                               ja prostituution ehkäisyprojektin. Hankkeelle
12847:                                                           myönnettiin valtion talousarviossa vuodelle 1998
12848:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              1,5 miljoonaa markkaa, vuoden 1999 valtion ta-
12849: vasti seuraavaa:                                          lousarvioesityksessä hallitus esittää hankkeelle
12850:                                                           2,5 miljoonaa markkaa.
12851:    Naisiin kohdistuva väkivalta ja perheväkival-             Puheenjohtajuudellani toimivassa hankkeen
12852: ta ovat moniulotteisia asioita,joilla on vakavia ja       johtoryhmässä ovat edustettuna eri ministeriöt,
12853: laaja-alaisia vaikutuksia fyysiseen ja psyykkiseen        jotka oman hallinnonalansa puitteissa tukevat
12854: terveyteen sekä perheiden hyvinvointiin. Niillä           projektin tavoitteiden toteutumista varmistaen
12855: on lisäksi juridisia, taloudellisia ja sosiaalisia seu-   valtakunnallisen projektin resurssit ja muut toi-
12856: rauksia. Naisiin kohdistuvaan väkivaltaan ja              mintaedellytykset. Hanke edellyttää lisäkustan-
12857: perheväkivaltaan on viime aikoina kiinnitetty             nuksiin varautumista eri hallinnonaloilla. Johto-
12858: erityistä huomiota muun muassa YK:n, EN:nja               ryhmä määrittelee eri viranomaistahojen tehtä-
12859: EU:n piirissä. Näissä hyväksytyn näkemyksen               väalueet ja vastuun naisiin kohdistuvan väkival-
12860: mukaan väkivalta on katsottu ihmisoikeusrikko-            lan ehkäisytyössä. Naisiin kohdistuvan väkival-
12861: mukseksi, johon jäsenmaiden hallitusten tulee             lan ehkäisyprojektissa ovat eri ministeriöiden li-
12862: puuttua. Pekingin konferenssissa vuonna 1995              säksi edustettuina myös alan järjestöt.
12863: hyväksytyn toimintaohjelman toteuttamiseksi                  Naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisypro-
12864: maassamme Suomen hallitus hyväksyi 6.2.1997               jektin tavoitteena on tehdä naisiin kohdistuva
12865: tasa-arvo-ohjelman, joka sisältää myös väkival-           väkivalta näkyväksi, vahvistaa väkivallan vastai-
12866: lan ehkäisyä koskevia toimenpiteitä.                      sia asenteita, väkivallan määrän vähentäminen ja
12867:    Sosiaali- ja terveysministeriön tasa-arvoasiain        uhrien sekä tekijöiden tarvitsemien palveluiden
12868: neuvottelukunta perusti vuonna 1990 Väkivalta-            kehittäminen ja tehostaminen. Projektin tuotok-
12869: jaoston edistämään Suomessa toimenpiteitä,                sena tulisi kansallinen toimintaohjelma naisiin
12870: joilla vähennetään naisiin kohdistuvaa väkival-           kohdistuvan väkivallan vähentämiseksi.
12871: taa. Jaosto on tehnyt toimenpide-ehdotuksia vi-              Tutkimuksen ja tilastoinuin kehittäminen ja
12872: ranomaisten kouluttamisesta, palvelujen kehit-            lainsäädännön uudistaminen ja seuranta kuulu-
12873: tämisestä, tiedottamisesta, lainsäädännön kehit-          vat projektin tehtäviin. Lisäksi on tavoitteena
12874: tämisestä ja tutkimustoiminnasta. Joitakin to-            kehittää kansainvälistä yhteistyötä ja kokemus-
12875: teutettuja koulutus- ja tiedotushankkeita on              ten vaihtoa ja verkostoitua erityisesti EU:n
12876: tuettu sosiaali- ja terveysministeriön terveyskas-        alueella.
12877: vatusmäärärahoista. Jaosto on myös koonnut                   Projekti on lähtenyt aluksi perheväkivallan
12878: väkivaltatyötä tekeviä viranomaisia ja järjestöjä         ehkäisytyöstä, sisällyttäen mukaan seksuaalisen
12879: yhteen sekä edistänyt kansainvälistä yhteistyötä.         väkivallan lähisuhteissa. Perheväkivallan kaikki
12880:    Naisiin, lapsiin ja vanhuksiin kohdistuvan vä-         osapuolet, naiset ja lapset uhreina ja miehet teki-
12881: kivallan ehkäisy mainitaan merkittävänä haas-             jöinä on otettu huomioon palvelujen paranta-
12882: teena sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä         mista suunniteltaessa. Myöhemmin projekti laa-
12883:                                         KK 838/1998 vp                                           3
12884: 
12885: jenee koskemaan kaikkea natsnn kohdistuvaa           Järjestöjen toteuttamia natsnn kohdistuvan
12886: väkivaltaa, jota tapahtuu myös mm. työpaikoil-    väkivallan ehkäisyhankkeita on rahoitettu myös
12887: la.                                               RA Y:n varoista. Tämä rahoitus pyritään turvaa-
12888:     Ensimmäisessä vaiheessa on perustettu lää-    maan jatkossakin. Järjestöt ovat osa palvelu-
12889: ninhallituksiin 12 aluetyöryhmää suunnittele-     verkkoa ja ovat tärkeitä uusien toimintamuoto-
12890: maan ja koordinoimaan paikallista työtä. Alue-    jen kehittämisessä.
12891: työryhmät ovat perustaneet moniammatiiiisia
12892: työryhmiä ja jakautuneet myös jaostoihin käsit-
12893: telemään erityiskysymyksiä.
12894: 
12895:      Helsingissä 4 päivänä syyskuuta 1998
12896: 
12897:                                                                Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
12898: 4                                           KK 838/1998 vp
12899: 
12900: 
12901: 
12902: 
12903:                                          Tili Riksdagens Talman
12904: 
12905:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            betet för att förebygga våld mot kvinnor ingår
12906: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            likaså i resultatavtalen mellan Stakes och social-
12907: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        och hälsovårdsministeriet samt mellan social-
12908: dagsman Anneli Jätteenmäki undertecknade               och hälsovårdsministeriet och länsstyrelserna.
12909: spörsmål nr 838:                                          1 enlighet med regeringens jämställdhetspro-
12910:                                                        gram startade social- och hälsovårdsministeriet i
12911:           Ämnar Regeringen öka resurserna för          början av år 1998 ett femårigt projekt, som inne-
12912:        att förebygga familjevåld och hjälpa off-       håller två nationella projekt som Stakes genom-
12913:        ren samt anvisa stöd till de frivilligorgani-   för: projektet för att förebygga våld mot kvinnor
12914:        sationer som hjälper familjevåldets offer?      och projektet för att förebygga prostitution. För
12915:                                                        projektet beviljades 1,5 miljoner mark i statsbud-
12916:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt          geten för år 1998. 1 statens budgetproposition för
12917: anföra fö1jande:                                       år 1999 föreslår regeringen 2,5 miljoner mark för
12918:                                                        projektet.
12919:    Våld mot kvinnor och familjevåld är mångfa-            1 projektets ledningsgrupp, där jag fungerar
12920: cetterade frågor som har allvarliga och omfattan-      som ordförande, är olika ministerier represente-
12921: de följder för den fysiska och psykiska hälsan         rade, som inom ramen för sitt eget förvaltnings-
12922: samt för fami1jens välmåga. De har dessutom            område stöder genomförandet av projektets mål
12923: juridiska, ekonomiska och sociala fö1jder. Under       genom att säkra resurser och andra verksamhets-
12924: densenaste tiden har man bl.a. inom FN, Euro-          förutsättningar för det riksomfattande projektet.
12925: parådet och EU fåst uppmärksamhet vid våld             Projektet förutsätter att man inom de olika för-
12926: mot kvinnor och familjevåld. En1igt den uppfatt-       valtningsområdena är beredd på tilläggsutgifter.
12927: ning som dessa godtagit anses våld vara ett brott      Ledningsgruppen fastslår de olika myndigheter-
12928: mot de mänskliga rättigheterna, i vi1ket med-          nas uppgifter och ansvar beträffande arbetet för
12929: lemsländernas regeringar skall ingripa. För att i      att förebygga våld mot kvinnor. 1 projektet för
12930: vårt land genomföra det handlingsprogram som           att förebygga våld mot kvinnor är, förutom olika
12931: godkändes vid Pekingkonferensen 1995 godkän-           ministerier, även olika organisationer inom om-
12932: de Finlands regering 6.2.1997 ett jämställdhets-       rådet representerade.
12933: program som även innehåller åtgärder för att               Syftet med projektet för att förebygga våld
12934: förebygga våld.                                        mot kvinnor är att göra våldet mot kvinnor syn-
12935:    Delegationen för jämlikhetsärenden vid soci-        ligt, stärka attityderna mot vå1d, minska våldet
12936: a1- och hä1sovårdsministeriet grundade år 1990         samt utveckla och effektivera den service som
12937: en våldssektion för att i Finland främja åtgärder-     våldsoffren och gärningsmännen behöver. Ett
12938: na för att minska våldet mot kvinnor. Sektionen        nationellt handlingsprogram för att minska vål-
12939: har uppgjort åtgärdsförslag tili utbi1dning av         det mot kvinnor kommer att bli en produkt av
12940: myndigheter, utvecklande av service, informa-          projektet.
12941: tion, utvecklande av lagstiftningen och forsk-            Tili projektets uppgifter hör att utveckla
12942: ningsverksamhet. Några genomförda utbild-              forskningen och statistiken samt att förnya och
12943: nings- och informationsprojekt har fått stöd av        följa upp lagstiftningen. Dessutom är syftet att
12944: social- och hälsovårdsministeriets ans1ag för häl-     utveck1a det internationella samarbetet och bytet
12945: sofostran. Sektionen har även samlat ihop myn-         av erfarenheter och att bilda nätverk särskilt
12946: digheter och organisationer som arbetar med            inom EU.
12947: våldsfrågor samt främjat det internationella sam-         Projektet har till en början utgått från arbetet
12948: arbetet.                                               för att förebygga familjevåld, inkluderande sexu-
12949:    Att förebygga våld mot kvinnor, barn och            ellt våld i nära förhållanden. Alla parter i familje-
12950: äldre nämns som en stor utmaning i den riksom-         våldet, kvinnorna och barnen som offer och män-
12951: fattande planen för anordnande av social- och          nen som gärningsmän, har beaktats då man pla-
12952: hälsovården. Utvecklingsmålet beträffande ar-          nerat hur servicen skall förbättras. Senare kom-
12953:                                             KK 838/1998 vp                                             5
12954: 
12955: mer projektet att utvidgas tili att gälla allt våld      De projekt för att förebygga våld mot kvinnor
12956: mot kvinnor, även bl.a. på arbetsplatser.             som organisationerna genomfört har finansierats
12957:   1 det första skedet har man vid länsstyrelserna     även med PAF:s medel. Man strävar efter att
12958: grundat 12 regionarbetsgrupper för att planera        trygga denna finansiering även i framtiden. Or-
12959: och koordinera arbetet på den lokala nivån.           ganisationerna utgör en del av servicenätverket
12960: Dessa regionarbetsgrupper har bildat arbets-          och är viktiga då det gäller att utveckla nya verk-
12961: grupper med representanter från olika yrkes-          samhetsformer.
12962: grupper och indelats även i sektioner för att be-
12963: handla specialfrågor.
12964: 
12965:      Helsingfors den 4 september 1998
12966: 
12967:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
12968:                                            KK 839/1998 vp
12969: 
12970: Kirjallinen kysymys 839
12971: 
12972: 
12973: 
12974: 
12975:                                   Juha Karpio /kok: Opiskelija-asuntolakäsitteen laajentamisesta
12976: 
12977: 
12978: 
12979:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
12980: 
12981:    Opintotukilain asuntolaehdon mukaan "asu-         lä kunnalla on vapaita liikehuoneistoja, jotka
12982: mislisää saa perheetön opiskelija, joka asuu yksin   hajautetun asuntolan mallin mukaan voitaisiin
12983: vuokralla, asumisoikeus- tai osaomistusasun-         muuttaa asuntoiaksi vastaamaan nopeasti kas-
12984: nossa tai erillisellä vuokrasopimuksella kunnan,     vavaa tarvetta etenkin vieraspaikkakuntalaisten
12985: säätiön tai yleishyödyllisen yhteisön ylläpitämäs-   opiskelijoiden keskuudessa.
12986: sä opiskelija-asuntolassa".                             Koska opinto tuki- tai muukaan laki ei määrit-
12987:    Valtion opintotukikeskuksen mukaan ns. ha-        tele, millainen on asuntola, ongelman ratkaise-
12988: jautetun asuntolan malli, jossa kunnan omista-       minen ei tarvitse muuta kuin mielikuvamuutok-
12989: mien, koulukeskuksen läheisyydessä olevien           sen asuntolasta, joka voi olla keskitetty yksittäi-
12990: vuokrahuoneistojen käyttötarkoitus muutetaan         nen rakennus tai pihtiputaalainen hajautettu
12991: opiskelija-asunnoiksi ja huoneisiin tehdään tar-     asuntola.
12992: vittavat kaluste- ja rakennemuutokset, ei kuiten-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12993: kaantäytä em. asuntolakäsitettä. Tällainen tilan-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12994: ne on mm. Pihtiputaan kunnassa, jossa erityisesti    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12995: lukion lentopallo- ja hiihtolinjojen takia 35 lii-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12996: kuntalinjalaisesta 22 on ulkopaikkakuntalaisia
12997: ja näin ollen asuntolapaikan tarpeessa.                         Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12998:     Jo vuonna 1996 Valtion opintotukikeskus teki             ryhtyä, jotta asuntolakäsitteen tulkintaa
12999:  ennakkopäätöksen hyväksyä Pihtiputaan kun-                  muutettaisiin ja näin mahdollistettaisiin
13000:  nan omistamat Koulutie 5-11 kiinteistön kaksi               myös ns. hajautetun asuntolan mali ja
13001:  asuntoa opiskelijasoluasunnoiksi, mikä oikeut-              samalla tasapuolistettaisiin myös pie-
13002:  taa opiskelijat asumislisän piiriin ja tarkoittaa           nempien kuntien mahdollisuudet tarjota
13003:  opintotukilain mukaista asuntolaa. Tällä hetkel-            erikoislukiopalveluita?
13004: 
13005:       Helsingissä 19 päivänä elokuuta 1998
13006: 
13007:                                           Juha Karpio /kok
13008: 
13009: 
13010: 
13011: 
13012:  280043
13013: 2                                         KK 839/1998 vp
13014: 
13015: 
13016: 
13017: 
13018:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
13019: 
13020:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tukeen vaikuttavat kaikkien asunnossa asuvien
13021: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       tulot.
13022: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Yleensä opiskelija-asuntolalla tarkoitetaan
13023: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Juha Kar-      pelkästään opiskelijoiden käyttöön tarkoitettua
13024: pion näin kuuluvan kysymyksen n:o 839:              yhtä tai useampaa kiinteistöä tai kiinteistön
13025:                                                     osaa, jossa sijaitsee yhden tai useamman opiske-
13026:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      lijan käyttöön tarkoitettuja huoneistoja (nk. so-
13027:        ryhtyä, jotta asuntolakäsitteen tulkintaa    luasuntoja). Kansaneläkelaitos on edellyttänyt
13028:        muutettaisiin ja näin mahdollistettaisiin    opiskelija-asuntolalta, että se on opiskelija-asun-
13029:        myös ns. hajautetun asuntolan malli ja       toiaksi perustettu. Yksittäisiä kunnan omistamia
13030:        samalla tasapuolistettaisiin myös pie-       vuokra-asuntoja ei ole hyväksytty asuntolaksi.
13031:        nempien kuntien mahdollisuudet tarjota           Pihtiputaan kunnan omistamissa vuokrahuo-
13032:        erikoislukiopalveluita?                      neistoissa asuu tällä hetkellä vieraspaikkakunta-
13033:                                                     laisia lukion opiskelijoita. Kansaneläkelaitoksen
13034:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        mukaan asunnot eivät ole varsinaisia opiskelija-
13035: vasti seuraavaa:                                    asuntoloita, jonka vuoksi Kansaneläkelaitos ei
13036:                                                     katso opiskelijoiden olevan oikeutettuja opinto-
13037:    Opintotuen asumislisäjärjestelmän pnrun          tuen asumislisään. Alaikäisyyden vuoksi opiske-
13038: kuuluvat perheettömät, yksin vuokralla asuvat       lijat eivät myöskään voi kuulua asumistuen pii-
13039: tai erillisellä vuokrasopimuksella kunnan, sää-     riin,joten he jäävät kaikkien asumisen tukijärjes-
13040: tiön tai yleishyödyllisen yhteisön ylläpitämässä    telmien ulkopuolelle.
13041: opiskelija-asuntolassa asuvat sekä asumisoikeus-        Kyseessä oleva ongelma on myös opetusmi-
13042: tai osaomistusasunnossa asuvat opiskelijat. Li-     nisteriön tiedossa. Opetusministeriön asettamas-
13043: säksi asumislisäjärjestelmän piirin kuuluvat ul-    sa työryhmässä ollaankin parhaillaan selvittä-
13044: komailla vuokralla asuvat sekä perheelliset, jot-   mässä opiskelijoiden asumisen tukemisjärjestel-
13045: ka asuvat opiskelun vuoksi muulla paikkakun-        mien yhteensovittamista. Tavoitteena on, että
13046: nalla kuin perhe. Muut opiskelijat kuuluvat pää-    kaikki perheettömät vuokralla asuvat opiskelijat
13047: sääntöisesti asumistuen piiriin alaikäisiä lukuun   kuuluisivat opintotuen asumislisän piiriin. Täl-
13048: ottamatta. Opintotuen asumislisää myönnet-          löin myös alle 18-vuotiaatjärjestelmien väliinpu-
13049: täessä muihin kuin korkeakouluopintoihin ote-       toajat tulisivat opintotuen asumislisäjärjestel-
13050: taan opiskelijan omien tulojen lisäksi myös van-    män piiriin. Opetusministeriön tarkoituksena on
13051: hempien tulot huomioon 18 ikävuoteen saakka.        lisäksi neuvotella Kansaneläkelaitoksen kanssa
13052: Asumistuki on 80 % asumiskustannuksista ja          asuntolakäsitteen määrittelemisestä.
13053: 
13054:      Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1998
13055: 
13056:                                                                        Ministeri Suvi-Anne Siimes
13057:                                                KK 839/1998 vp                                              3
13058: 
13059: 
13060: 
13061: 
13062:                                            Tili Riksdagens Talman
13063: 
13064:    1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen             fyller 18 år. Bostadsbidraget är 80% av boende-
13065: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande              kostnaderna. Stödet påverkas av de sammanlag-
13066: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          da inkomsterna för bostadens alla invånare.
13067: dagsman Juha Karpio undertecknade spörsmål                   1 allmänhet avses med studenthem en eller
13068: nr 839:                                                  flera fastigheter eller delar av fastigheter som är
13069:                                                          avsedda endast för studerande och där det finns
13070:            Vilka åtgärder avser Regeringen vidta         lägenheter avsedda för en eller flera studerande.
13071:         för att tolkningen av begreppet student-         För att betraktas som studenthem skall det enligt
13072:         hem ändras och man på så sätt skulle             Folkpensionsanstalten ha inrättats som sådant.
13073:         möjliggöra en modell med utlokaliserade          Enskilda hyresbostäder som ägs av kommunen
13074:         studentbostäder och samtidigt ge också           har inte godkänts som studenthem.
13075:         mindre kommuner möjlighet att erbjuda                1 de hyreslägenheter som ägs av Pihtipudas
13076:         service som omfattar specialgymnasier?           kommun bor för närvarande gymnasiestuderan-
13077:                                                          de från andra orter. Enligt Folkpensionsanstal-
13078:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            ten är bostäderna inte egentliga studentbostäder
13079: anföra följande:                                         och Folkpensionsanstalten anser därför att de
13080:                                                          studerande inte är berättigade tili bostadstillägg
13081:    De som kan få studiestödets bostadstillägg är         tili studiestödet. På grund av sin låga ålder omfat-
13082: studerande utan familj som bor ensamma på                tas de studerande inte heller av bostadsbidrag,
13083: hyra, i en bostadsrättsbostad eller köprättsbo-          vilket innebär att de står utanför alla system för
13084: stad eller som enligt ett särskilt hyresavtal bor i en   boendestöd.
13085: studentbostad som en kommun, en stiftelse eller              Undervisningsministeriet är medvetet om pro-
13086: ett allmännyttigt samfund svarar för. Också en           blemet. 1 en av undervisningsministeriet tillsatt
13087: studerande som bor på hyra utomlands kan få              arbetsgrupp utreder man som bäst hur stödsyste-
13088: bostadstillägg samt en studerande med familj om          men för studerandes boende kunde sammanjäm-
13089: han eller hon på g~!Jnd av studierna bor på annan        kas. Målet är att alla studerande med familj som
13090: ort än familjen. Ovriga studerande omfattas i            bor på hyra skall omfattas av studiestödets bo-
13091: regel av bostadsbidrag, med undantag för min-            stadstillägg. Också studerande under 18 år som
13092: deråriga. När bostadstiliägg tili studiestödet be-       nu faller utanför systemen skulle då få bostads-
13093: viljas för andra studier än högskolestudier beak-        tillägg. Undervisningsministeriet har dessutom
13094: tas förutom studerandens egoa inkomster även             för avsikt att förhandla med Folkpensionsanstal-
13095: föräldrarnas inkomster ända tills den studerande         ten om definitionen av begreppet studenthem.
13096: 
13097:      Helsingforsden 9 september 1998
13098: 
13099:                                                                              Minister Suvi-Anne Siimes
13100:                                                KK 840/1998 vp
13101: 
13102: Kirjallinen kysymys 840
13103: 
13104: 
13105: 
13106: 
13107:                                      Satu Hassi /vihr: Poliisin asenteista naisiin kohdistuviin väkivaltari-
13108:                                          koksiin
13109: 
13110: 
13111:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
13112: 
13113:     Äskettäin julkaistusta tutkimuksesta "Usko           hälyttämään paikalle poliisin, joka sai kiinni rais-
13114: toivo, hakkaus" käy ilmi, että naisiin kohdistuva        kaajan. Kun raiskaaja väitti kaiken tapahtuneen
13115: parisuhdeväkivalta on oletettua yleisempää: joka         täydessä yhteisymmärryksessä, poliisi oli kehot-
13116: viidennessä perheessä nainen joutuu väkivallan           tanut naista luopumaan rikosilmoituksen teke-
13117: kohteeksi. Poliisille pahoinpitelyistä ilmoitetaan       misestä, koska hän ei kuitenkaan mitenkään pys-
13118: alle kymmenesosa. Ilmoittamiskynnystä nostaa             tyisi todistamaan, ettei itse ollut halunnut suku-
13119: muun muassa se, että poliisin koetaan vähättele-         puoliyhteyttä kyseisen miehen kanssa.
13120: vän tapauksia tai syyllistävän perheväkivallan              On vakava yhteiskunnallinen ongelma, jos
13121: uhriksi joutuneita naisia.                               väkivallan kohteeksi joutuneet naiset eivät luota
13122:     Ilmoittamiskynnys on korkea myös muissa              poliiseihin, ja vielä vakavampaa, jos tämä epä-
13123: naisiin kohdistuvissa väkivaltarikoksissa. Rais-         luottamus on osittain perusteltu. Kaikenlaisten
13124: kauksista vain pieni osa ilmoitetaan poliisille.         rikosten uhrien tulisi voida luottaa siihen, että
13125: Tampereen poliisikoulussa 1996 tehdyn, rais-             poliisi on myös heitä varten.
13126: kausilmoituksia koskevan opinnäytetyön mu-                  Edellä mainitut poliisin asenteita koskevat
13127: kaan syynä on se, että naiset kokevat poliisin           tutkimukset antavat aihetta kehittää poliisikou-
13128: asenteet negatiivisiksi ja vähätteleviksi. Sama          lutusta. Myös naisten osuutta poliisiksi opiskele-
13129: asia on todettu myös perheväkivaltatutkimuk-             vista tulisi määrätietoisesti lisätä sekä markki-
13130: sessa.                                                   noinnilla, opinto-ohjauksena ja pääsykokeiden
13131:     Tampereen poliisikoulussa tehdyn tutkimuk-           fyysisten vaatimusten tarkistamisella poliisin to-
13132: sen mukaan naisten poliisia kohtaan tuntema              dellista työnkuvaa paremmin vastaavaksi.
13133: epäluulo on osittain myös perusteltu: osa polii-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13134: seista todella suhtautuu raiskattuihin naisiin epä-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13135: asiallisella tavalla. Muutama prosentti poliisiko-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13136: kelaista oli jopa sitä mieltä, että joillekin naisille   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13137: tekee hyvää tulla raiskatuiksi.
13138:      Tutkimuksen mukaan poliisien asenteet para-                    Onko Hallitus tietoinen siitä, että nai-
13139: nivat sitä mukaa kuin heidän koulutuksensa ete-                  siin kohdistuvien väkivaltarikosten pieni
13140:  ni ja työkokemusta karttui. Näihin asenteisiin on               ilmoittamisprosentti osittainjohtuu väki-
13141:  siis mahdollista vaikuttaa poliisien koulutukses-               vallan uhriksi joutuneiden naisten epä-
13142:  sa ja täydennyskoulutuksessa.                                   luottamuksesta poliisia kohtaan, ja jos
13143:      Itsekin tunnen naisen, joka raiskattiin syksyi-             on,
13144:  senä yönä Pyynikin puistossa hänen oikaistes-                      miten Hallitus aikoo kehittää poliisien
13145:  saan sitä kautta kotiinsa. Päästyään raiskaajan                 koulutusta ja täydennyskoulutusta tä-
13146:  käsistä hän onnistui ohi ajaneen autoilijan avulla              män asian korjaamiseksi?
13147: 
13148:       Helsingissä 19 päivänä elokuuta 1998
13149: 
13150:                                               Satu Hassi /vihr
13151: 
13152: 
13153: 
13154: 
13155: 280043
13156: 2                                           KK 840/1998 vp
13157: 
13158: 
13159: 
13160: 
13161:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
13162:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        palveluperiaatteellisen poliisityön omaksumi-
13163: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         seen.
13164: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Useissa suurimmissa poliisilaitoksissa on vä-
13165: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Satu Has-        kivaltarikosten tutkintaan erikoistuneita tutkin-
13166: sin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          taryhmiä, joiden tehtäviin kuuluu myös siveel-
13167: 840:                                                  lisyysrikosten tutkinta. Näihin ryhmiin on sijoi-
13168:                                                       tettu myös naispoliiseja. Suurimmissa poliisilai-
13169:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että nai-    toksissa pyritään siihen, että siveellisyysrikosta
13170:        siin kohdistuvien väkivaltarikosten pieni      koskevan ilmoituksen ottaa vastaan naispoliisi.
13171:        ilmoittamisprosentti osittainjohtuu väki-         Esitutkinnasta ja pakkokeinoista annetun ase-
13172:        vallan uhriksi joutuneiden naisten epä-        tuksen 1§:n mukaan poliisin on otettava ilmoitus
13173:        luottamuksesta poliisia kohtaan, ja jos        vastaan asiasta, jota ilmoittaja pitää rikoksena.
13174:        on,                                            Poliisilla ei siten ole mahdollisuutta kieltäytyä
13175:           miten Hallitus aikoo kehittää poliisien     rikosilmoituksen vastaanottamisesta. Joissakin
13176:        koulutusta ja täydennyskoulutusta tä-          tapauksissa asianomistaja peruuttaa raiskauk-
13177:        män asian korjaamiseksi?                       sesta tekemänsä rikosilmoituksen ennen kuin
13178:                                                       tutkintaa on ehditty edes aloittaa. Tutkintaa ei
13179:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           voida tällöin tehdä, koska asianomistajarikok-
13180: taen seuraavaa:                                       sen syyteoikeudesta päättäminen kuuluu yksin
13181:                                                       asianomistajalle. Erityisesti siveellisyysrikoksis-
13182:     Poliisin perustutkintoa suorittamaan valituil-    sa on tärkeää turvata se, että esitutkinta tehdään
13183: le henkilöille tehdään soveltuvuustesti. Testissä     puolueettomasti ja tasapuolisesti kansalaisen
13184: pyritään selvittämään muun muassa hakijan             ihmis- ja perusoikeuksia kunnioittavalla tavalla.
13185: asenteita ihmisoikeuskysymyksiin, moraalikäyt-           Sisäasiainministeriön teettämissä uhritutki-
13186: täytymiseen, oikeudenmukaisuuteen, tasapuoli-         muksissa on todettu, että vain osa rikoksista il-
13187: suuteenja muihin poliisiin palvelukykyyn ja -ha-      moitetaan poliisille (Markku Heiskanen, Suoma-
13188: luun vaikuttaviin asenteisiin.                        laisten rikosriskit 1996, Sisäasiainministeriön
13189:     Poliisin koulutuksessa pyritään siihen, että      poliisiosaston julkaisu 311996). Tutkimuksessa
13190: poliisi omaksuu kansalaisten keskuudessa hy-          haastateltiin 3 906 henkilöä. Tutkimuksessa sel-
13191: väksyttävän työskentelytavan. Poliisin perustut-      vitettiin muun muassa syitä, joiden perusteella
13192: kintoon kuuluviin aineopintoihin sisältyy psyko-      rikoksesta jätettiin ilmoittamatta poliisille. Tut-
13193: logiaa ja ihmiskäsittelytaitoa. Lisäksi kunkin        kimuksessa käsiteltiin sekä omaisuus- että väki-
13194: oppiaiheen yhteydessä opetus sisältää asenne-         valtarikoksia ja seksuaalista ahdistelua. Ilmoi-
13195: kasvatusta.                                           tuksenjätti tekemättä seksuaalisesta ahdistelusta
13196:     Rikostutkintaan erikoistuminen tapahtuu ri-       60 prosenttia uhreista sekä väkivallasta ja uhkai-
13197: kostutkimuskurssilla. Kurssilla opetetaan myös        lusta 47,2 prosenttia uhreista. Ilmoittamattajät-
13198: väkivalta- ja siveellisyysrikosten tutkintaa. Näi-    tämisen syynä oli se, ettei rikoksen uhri pitänyt
13199: den rikosten tutkintaa koskevassa opetuksessa         tekoa vakavana. Osassa seksuaali- ja väkivalta-
13200: painotetaan erityisesti ihmistuntemusta ja asian      rikoksista rikoksen tekijä ja uhri tunsivat toisen-
13201: käsittelytaitoa. Pyrkimyksenä on turvata usein        sa (19 %), jonka vuoksi uhri jätti ilmoituksen
13202: vaikeasti toteennäytettävien väkivalta- ja siveel-    tekemättä.
13203: lisyysrikosten tasapuolinen ja puolueeton tutkin-        Edellä mainitussa tutkimuksessa selvitettiin
13204: ta.                                                   myös rikoksen uhrien käsitystä poliisin toimin-
13205:     Väkivalta- ja siveellisyysrikoksia koskevia sy-   nasta. Neljä viidestä oli joko melko tai erittäin
13206: ventäviä opintoja annetaan erityiskursseilla ja       tyytyväinen poliisin toimintaan Gälkimmäisiä oli
13207: työpaikkakoulutuksessa. Opetuksessa painote-          19 %). Toimintaan hieman tyytymättömiä oli 17
13208: taan edelleen oikeita asenteita tuloksellisen ja      prosenttia uhreista ja erittäin tyytymättömiä 2,4
13209:                                              KK 840/1998 vp                                                3
13210: 
13211: prosenttia. Miesten ja naisten välillä ei ollut mer-   suorittamisen kannalta. Onkin kiitollisuudella
13212: kitsevää eroa.                                         todettava, että tutkimuksen mukaan kansalaiset
13213:    Poliisin ja kansalaisten välinen luottamus on       luottavat poliisiin ja saavat poliisilta asiallista ja
13214: välttämätöntä poliisin työn menestyksellisen           oikeudenmukaista kohtelua.
13215: 
13216:      Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1998
13217: 
13218:                                                                 Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
13219: 4                                           KK 840/1998 vp
13220: 
13221: 
13222: 
13223: 
13224:                                         Tili Riksdagens Talman
13225: 
13226:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           specialiserat sig på utredning av våldsbrott.
13227: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande           Dessa grupper sköter också utredningen av sed-
13228: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-       lighetsbrott. 1 dessa grupper finns också kvinnli-
13229: dagsman Satu Hassi undertecknade spörsmå1 nr          ga poliser. 1 de största polisinrättningarna strä-
13230: 840:                                                  var man efter att anmälningar som gäller sedlig-
13231:                                                       hetsbrott tas emot av en kvinnlig polis.
13232:           Är Regeringen medveten om att den              Enligt 1 § förordningen om förundersökning
13233:        låga anmälningsprocenten i fråga om            och tvångsmedel skall polisen ta emot anmälan
13234:        våldsbrott mot kvinnor delvis beror på att     om en sådan händelse som den som gör anmälan
13235:        kvinnor som fallit offer för våld hyser        anser vara ett brott. Polisen kan sålunda inte
13236:        misstro mot polisen, och om så är fallet,      vägra ta emot en anmälan om brott. 1 vissa fall
13237:           hur ämnar Regeringen utveckla utbild-       återtar målsäganden sin polisanmälan om våld-
13238:        ningen och fortbildningen för poliser i        täkt innan undersökningen ens har hunnit inle-
13239:        syfte att rätta tili saken?                    das. Då kan undersökningen inte göras, eftersom
13240:                                                       enbart målsäganden har åtalsrätt i målsägande-
13241:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         brott. 1 synnerhet beträffande sedlighetsbrott är
13242: anföra följande:                                      det viktigt att säkerställa att förundersökningen
13243:                                                       sker opartiskt och rättvist och med hänsyn tili
13244:     Personer som antagits tili utbildningen för       varje medborgares mänskliga rättigheter och
13245: grundexamen för polis skall genomgå ett lämp-         grundläggande fri- och rättigheter.
13246: lighetstest. 1testet försöker man klarlägga sökan-       1 de brottsofferundersökningar som inrikes-
13247: dens inställning tili bl.a. människorättsfrågor,      ministeriet låtit göra har det konstaterats att en-
13248: moraliskt beteende, rättsinnighet, opartiskhet        dast en del av brotten anmäls tili polisen (Mark-
13249: samt andra attityder som är av betydelse för          ku Heiskanen, Suomalaisten rikosriskit 1996,
13250: polisens serviceförmåga och tjänstviliighet.          lnrikesministeriets polisavdelnings publikation
13251:     lnom polisutbildningen är målet att polisen       3/1996). lnom ramen för undersökningen inter-
13252: tiliägnar sig ett arbetssätt som accepteras av be-    vjuades 3906 personer. 1 undersökningen utred-
13253: folkningen. De ämnesstudier som ingår i grund-        des bl.a. skälen tili att brott inte polisanmäldes. 1
13254: examen för polis omfattar psykologi och förmå-        undersökningen behandlades både egendoms-
13255: ga att hantera människor. Dessutom ingår atti-        och våldsbrott samt sexuella trakasserier. Av de
13256: tydfostran i undervisningen i samtliga ämnen.         offer som utsatts för sexuella trakasserier Iät 60%
13257:     Specialiseringen i brottsutredning sker på        bli att göra polisanmälan medan motsvarande
13258: brottsutredningskurser. På kurserna ges även un-      siffra i fråga om offer som utsatts för våld och hot
13259: dervisning i undersökning av vålds- och sedlig-       var 47,2 %. Orsaken tili att gärningen inte anmäl-
13260: hetsbrott. 1 den undervisning som gäller under-       des var att offret inte ansåg gärningen vara all-
13261: sökning av dylika brott betonas särskilt männis-      varlig. 1 en del (19 %) av sexual- och våldsbrotten
13262: kokännedom och förmågan att behandla ären-            kände gärningsmannen och offret varandra, var-
13263: den. Målet är att säkerställa en rättvis och opar-    för offret Iät bli att göra anmälan.
13264: tisk undersökning av vålds- och sedlighetsbrott,         1 ovan nämnda undersökning utreddes också
13265: vilka ofta är svåra att påvisa.                       offrens uppfattning om polisens verksamhet.
13266:     Fördjupade studier i undersökning av vålds-       Fyra av fem var antingen ganska eller mycket
13267: och sedlighetsbrott ges på specialkurser och i        nöjda med polisens förfaringssätt (mycket nöjda
13268: samband med intern utbildning. 1 undervisning-        19 %). Av offren var 17% i viss mån missnöjda
13269: en betonas också hur viktigt det är för var och en    med verksamheten och 2,4% mycket missnöjda.
13270: att tillägna sig rätt attityd för att framgångsrikt   Skillnaden mellan män och kvinnor var betydel-
13271: kunna sköta polisarbetet enligt serviceprincipen.     selös.
13272:     1 många av de största polisinrättningarna            Polisens och medborgarnas ömsesidiga förtro-
13273: finns särskilda undersökningsgrupper som har          ende är en ovillkorlig förutsättning för att polisen
13274:                                          KK 840/1998 vp                                          5
13275: 
13276: skall kunna utföra sitt arbete på ett framgångs-   garna förtroende för polisen och de blir sakligt
13277: rikt sätt. Därför kan man med tacksamhet kon-      och rättvist bemötta av polisen.
13278: statera att enligt undersökningen har medbor-
13279: 
13280:      Helsingforsden 7 september 1998
13281: 
13282:                                                               Inrikesminister Jan-Erik Enestam
13283:                                              KK 841/1998 vp
13284: 
13285: Kirjallinen kysymys 841
13286: 
13287: 
13288: 
13289: 
13290:                                     Pentti Tiusanen /vas: Rakennushallituksesta irtisanottujen työnte-
13291:                                        kijöiden erorahojen takaisinperinnästä
13292: 
13293: 
13294:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
13295: 
13296:     Vuonna 1995 aloitti toimintansa Engel Oy en-       työsopimuksensa irtisanomisen laillisuudesta,
13297: tisen Rakennushallituksen tilalla. Sen yhteydessä      kun taas ne henkilöt, jotka tyytyivät irtisanomi-
13298: noin l 500 vanhaa työntekijää jäi työttömäksi.         seen, saavat erorahan ja aikuiskoulutuslisän, jos
13299: Korkein hallinto-oikeus totesi vuonna 1997, että       muut edellytykset täyttyvät.
13300: Rakennushallituksen yhtiöittäminen merkitsi               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13301: työehtosopimuslain tarkoittamaa liikkeen luo-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13302: vutusta ja että siten irtisanomiset olivat laitto-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13303: mia.                                                   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13304:     Valtio tuomittiin maksamaan vahingonkor-
13305: vauksena kahden vuoden palkka, josta kuitenkin                    Miten Hallitus näkee tasa-arvoisuu-
13306: vähennettiin 90 % työntekijän samana aikana                   den vaatimuksen lain edessä toteutuvan
13307: saamasta ansiosidonnaisesta työttömyyskor-                    tilanteessa, jossa samasta syystä irtisa-
13308: vauksesta.                                                    nottuja työntekijöitä kohdellaan koulu-
13309:     Tämän lisäksi eroraha-ja aikuiskoulutuslisä-              tus- ja erorahaston toimesta eri tavalla, ja
13310: hakemuksia on hylätty sekä joidenkin jo päätet-                  aikooko Hallitus peruuttaa työnteki-
13311:  tyjen osalta näitä rahoja on alettu periä takaisin.          jöiden kannalta kohtuuttoman eroraho-
13312:  Erorahaa on peritty takaisin vain niiltä henkilöil-          jen takaisinperinnän?
13313:  tä, jotka ovat uskaltautuneet oikeudenkäyntiin
13314: 
13315:      Helsingissä 20 päivänä elokuuta 1998
13316: 
13317:                                            Pentti Tiusanen /vas
13318: 
13319: 
13320: 
13321: 
13322:  280043
13323: 2                                          KK 841/1998 vp
13324: 
13325: 
13326: 
13327: 
13328:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
13329: 
13330:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       syistä irtisanotun työntekijän työmarkkinoille
13331: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        palaamista tuetaan työnantajien yhteisesti ra-
13332: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      hoittamana, erorahastosta myönnettävällä etuu-
13333: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu-     della. Työttömyysturvalautakunta, jolta rahas-
13334: sasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       ton päätökseen tyytymätön voi hakea muutosta,
13335: 841:                                                 on pysyttänyt tämän rahaston omaksuman kor-
13336:                                                      vauskäytännön.
13337:           Miten Hallitus näkee tasa-arvoi-              Kun rakennushallinto lakkautettiin vuoden
13338:        suuden vaatimuksen lain edessä toteutu-       1994 lopussa ja kaikki työntekijät irtisanottiin,
13339:        van tilanteessa, jossa samasta syystä irti-   myönnettiin erorahaa siihen oikeutetuille työnte-
13340:        sanottuja työntekijöitä kohdellaan kou-       kijöille. Valtaosa heistä kuitenkin nosti myöhem-
13341:        lutus- ja erorahaston toimesta eri tavalla,   min kanteen valtiota vastaan irtisanomisen joh-
13342:        ja                                            dosta. Kun sittemmin Korkein oikeus totesi irti-
13343:           aikooko Hallitus peruuttaa työnteki-       sanomiset laittomiksi, maksoi valtio irtisanomi-
13344:        jöiden kannalta kohtuuttoman eroraho-         sensa riitauttaneille työntekijöille vahingonkor-
13345:        jen takaisinperinnän?                         vausta. Edellä todetun rahaston sääntöjen ja kor-
13346:                                                      vauskäytännön mukaisesti ei vahingonkorvaus-
13347:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         ta saaneilla työntekijöillä ollut oikeutta erora-
13348: vasti seuraavaa:                                     haan. Valtion vahingonkorvausten suorittami-
13349:                                                      sen yhteydessä erorahasto tarjosi mahdollisuutta
13350:    Erorahajärjestelmän lähtökohtana on, että         sopia maksetun erorahan takaisinperinnän jär-
13351: erorahaa maksetaan vain tilanteissa, joissa pit-     jestelyistä vahingonkorvauksen suorittamisen
13352: kään työssä olleet, ikääntyneet ja vaikeasti työl-   yhteydessä. Valtaosa erorahaa ja vahingonkor-
13353: listettävät työntekijät ovat menettäneet työpaik-    vausta saaneista käyttikin tätä mahdollisuutta.
13354: kansa taloudellisista ja tuotannollisista syistä.    Muiden osalta erorahasto on joutunut turvautu-
13355: Nämä perusteet on todettu koulutus- ja erora-        maan perusteettomien korvausten takaisinperin-
13356: hastosta annetun lain (537/1990) 3 §:ssä. Lain-      tämenettelyyn.
13357: kohdan mukaan erorahan muista edellytyksistä            Erorahojen takaisinperintä perustuu esillä
13358: ja sen suuruudesta määrätään erorahaston sään-       olevassa tapauksessa erorahastoa koskevan lain
13359: nöissä. Erorahasto,jonka hallintoon osallistuvat     ja rahaston sääntöjen mukaiseen käytäntöön.
13360: työmarkkinajärjestöt, on em. lainsäädännön ja        Sosiaali- ja terveysministeriö, joka vahvistaa
13361: rahaston sääntöjen mukaisesti erotellut korvaus-     koulutus- ja erorahaston säännöt, on ilmoittanut
13362: oikeuden irtisanomistilanteissa työsuhteen päät-     pitävänsä lähtökohtana, että etuuksien myöntä-
13363: tymisen perusteella: laittomasti irtisanotulle       mis- ja maksamismenettelyä koskevat mahdolli-
13364: työntekijälle maksaa korvauksen ao. työnantaja,      set muutokset edellyttävät erorahaston hallinto-
13365: kun sen sijaan taloudellisista ja tuotannollisista   neuvoston esitystä.
13366: 
13367:      Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1998
13368: 
13369:                                                                Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
13370:                                           KK 841/1998 vp                                            3
13371: 
13372: 
13373: 
13374: 
13375:                                        Tili Riksdagens Talman
13376: 
13377:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         orsaker erhåller en förmån för att kunna återvän-
13378: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande         da tili arbetsmarknaden. Denna förmån beviljas
13379: medlem av statsrådet översänt följande av riks-     ur avgångsbidragsfonden och finansieras kollek-
13380: dagsman Pentti Tiusanen undertecknade spörs-        tivt av arbetsgivarna. Arbetslöshetsnämnden,
13381: mål nr 841:                                         hos viiken den som är missnöjd med fondens
13382:                                                     beslut kan söka ändring, har hållit fast vid fon-
13383:           Hur anser Regeringen att kravet på        dens ersättningspraxis.
13384:        likställdhet inför lagen förverkligas i en      När byggnadsförvaltningen drogs in i slutet av
13385:        situation där arbetstagare som uppsagts      1994 och alla arbetstagare sades upp beviljades
13386:        av samma orsak behandlas på olika sätt       de arbetstagare som hade rätt därtill avgångsbi-
13387:        av utbildnings- och avgångsbidragsfon-       drag. Största delen av dem väckte dock senare
13388:        den,och                                      talan mot staten med anledning av uppsägning-
13389:           ämnar Regeringen lämna det för ar-        en. Då högsta domstolen sedan konstaterade att
13390:        betstagarna oskäliga återkravet av av-       uppsägningarna var olagliga betalade staten ska-
13391:        gångsbirag därhän?                           destånd tili de arbetstagare som motsatt sig upp-
13392:                                                     sägningen. 1 enlighet med fondens stadgar och
13393:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       ersättningspraxis hade de arbetstagare som fått
13394: anföra följande:                                    skadestånd inte rätt till avgångsbidrag. 1 sam-
13395:                                                     band med att staten utbetalade skadestånd gav
13396:    Utgångspunkten för avgångsbidragssystemet        avgångsbidragsfonden en möjlighet att avtala
13397: är att avgångsbidrag utbetalas endast i situatio-   om arrangemangen kring återkravet av det utbe-
13398: ner där äldre personer som arbetat länge och är     talade avgångsbidraget i samband med utbetal-
13399: svåra att sysselsätta har mist sin arbetsplats av   ningen av skadeståndet. Största delen av dem
13400: produktionsskäl och ekonomiska orsaker. Dessa       som erhållit avgångsbidrag och skadestånd ut-
13401: grunder nämns i 3 § lagen om utbildnings- och       nyttjade också denna möjlighet. 1 fråga om resten
13402: avgångsbidragsfonden (537/1990). Om övriga          har avgångsbidragsfonden varit tvungen att till-
13403: förutsättningar för beviljande av avgångsbidrag     gripa ett förfarande för återkrav av ogrundade
13404: och om dettas storlek bestäms med stöd av ovan      ersättningar.
13405: nämnda lagrum i avgångsbidragsfondens stad-            Återkravet av avgångsbidrag baserar sig i det
13406: gar. A vgångsbidragsfonden, i vars f6rvaltning      aktuella fallet på praxis i enlighet med den lag
13407: arbetsmarknadsorganisationerna deltar, har i        som gäller avgångsbidragsfonden och fondens
13408: enlighet med ovan nämnda lagstiftning och fon-      stadgar. Social- och hälsovårdsministeriet, som
13409: dens stadgar skilt åt rätten tili ersättning vid    fastställer utbildnings- och avgångsbidragsfon-
13410: uppsägning på basis av hur arbetsförhållandet       dens stadgar, har meddelat att det utgår ifrån att
13411: upphört: i fråga om en olagligt uppsagd arbetsta-   ändringar i förfarandet för beviljande och utbe-
13412: gare är det arbetsgivaren i fråga som betalar       talning av förmåner förutsätter en framställning
13413: ersättningen medan en arbetstagare som mist sin     från förvaltningsrådet för utbildnings- och av-
13414: arbetsplats av produktionsskäl och ekonomiska       gångsbidragsfonden.
13415: 
13416:      Helsingforsden 10 september 1998
13417: 
13418:                                                                     Finansminister Sauli Niinistö
13419:                                           KK 842/1998 vp
13420: 
13421: Kirjallinen kysymys 842
13422: 
13423: 
13424: 
13425: 
13426:                                   Heikki Koskinen /kok: Omaehtoisen opiskelun vaikutuksesta eläke-
13427:                                      turvaan
13428: 
13429: 
13430:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
13431: 
13432:    Hallitus on useissa yhteyksissä painottanut,     mies tiedusteli mahdollisuuttaan siirtyä työttö-
13433: että sen keskeisenä tavoitteena on edistää elin-    myyseläkkeelle, mikä ei nykyisten säädösten mu-
13434: ikäisen oppimisen periaatteen toteutumista sekä     kaan ollut mahdollista.
13435: kannustaa työttömiä omaehtoiseen opiskeluun.           Jos hän olisi heti työttömäksijäätyään ilmoit-
13436: Hallituksen linjan mukaisesti opiskelun tulisi      tautunut työttömäksi työnhakijaksi, lopettanut
13437: aina olla kannattavampi vaihtoehto kuin työttö-     omaehtoisen yliopisto-opiskelun ja osallistunut
13438: myys ja joutenolo.                                  vain työvoimaviranomaisten järjestämään kou-
13439:    Käytännössä nykyiset säädökset ovat johta-       lutukseen, eläke olisi kyllä järjestynyt. Omaeh-
13440: neet tilanteeseen, jossa omaehtoiseen opiskeluun    toinen opiskelu on siis käytännössä aiheuttanut
13441: hakeutuminen joissain tapauksissa heikentää         sen, että ko. henkilö menettää mahdollisuuden
13442: eläketurvan tasoa, kun taas työvoimaviran-          niin työttömyyseläkkeeseen kuin ns. tulevan ajan
13443: omaisten ohjaamaan koulutukseen osallistumi-        eläkkeeseen, joka kertyy viideltä vuodelta (ikä-
13444: nen parantaa sitä. Tilanne on epäoikeudenmu-        vuosina 60-65).
13445: kainen ja hallituksen periaatteiden vastainen.         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13446:    Vaasalainen ammattimies suoritti 51-vuotiaa-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13447: na ylioppilastutkinnon ja pääsi opiskelemaan yli-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13448: opistoon. Aluksi opiskelu tapahtui työn ohessa,     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13449: mutta työstä irtisanominen muutti opiskelun
13450: päätoimiseksi. Opiskelun aikana hän etsi aktiivi-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13451: sesti uutta työpaikkaa sitä kuitenkaan saamatta.           ryhtyä, jotta omaehtoinen opiskelu olisi
13452: Valmistuttuaan hän on osallistunut työvoima-               tulevaisuudessa myös ikääntyneille ihmi-
13453: viranomaisten järjestämään yrittäjyysvalmen-               sille taloudellisesti kannattavampi vaih-
13454: nusohjelmaan. Työttömyyseläkeiän lähestyessä               toehto kuin työttömyys?
13455: 
13456:      Helsingissä 28 päivänä elokuuta 1998
13457: 
13458:                                        Heikki Koskinen /kok
13459: 
13460: 
13461: 
13462: 
13463: 280043
13464: 2                                           KK 842/1998 vp
13465: 
13466: 
13467: 
13468: 
13469:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
13470: 
13471:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        turvalain 26 §:n 2 momentin mukaiseen työttö-
13472: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         myyspäivärahan lisäpäivään ennen edellä tarkoi-
13473: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tetun 360 päivän täyttymistä. Myös alle 3-vuo-
13474: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Heikki           tiaan lapsen hoito voi pidentää tulevan ajan oi-
13475: Koskisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         keuden säilymistä. Siten laissa on myös määritel-
13476: n:o 842:                                              ty se, milloin henkilöllä on oikeus tulevan ajan
13477:                                                       eläkkeeseen.
13478:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           Työttömyyseläkkeeseen sisältyvät tulevan
13479:        ryhtyä, jotta omaehtoinen opiskelu olisi       ajan oikeutta koskevat säännökset ovat työ-
13480:        tulevaisuudessa myös ikääntyneille ihmi-       markkinaosapuolten ja eduskunnan hyväksy-
13481:        sille taloudellisesti kannattavampi vaih-      mät. Tulevan ajan oikeuden tarkoituksena on
13482:        toehto kuin työttömyys?                        antaa henkilölle eläketurvaa ikään kuin hän olisi
13483:                                                       työelämässä. Vastuu tulevan ajan eläketurvasta
13484:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kuuluu useimmiten hänen viimeiselle työnanta-
13485: vasti seuraavaa:                                      jalleen. Tämän mukaisesti 360 päivän määräai-
13486:                                                       kaa laskettaessa ei oteta huomioon aikaa, jolta
13487:    Kysyjä vertaa työvoimaviranomaisten järjes-        työntekijä on saanut koulutus- ja erorahastosta
13488: tämän koulutuksen ja omaehtoisen opiskelun            annetun lain, valtion virkamieslain, peruskoulu-
13489: vaikutusta eläketurvaan. Kysyjän mukaan, jos          lain ja lukiolain mukaiseen opiskeluun myönnet-
13490: hänen mainitsemassaan esimerkkitapauksessa            tävää henkilökohtaista tukea.
13491: oleva yli 50-vuotias henkilö olisi heti työttömäksi       Työttömien omaehtoista opiskelua tuetaan
13492: jäätyään ilmoittautunut työttömäksi työnhaki-         myös pitkäaikaistyöttömien omaehtoisen opis-
13493: jaksi, lopettanut omaehtoisen yliopisto-opiske-       kelun tukemisesta annetun lain (709/1997) nojal-
13494: lun ja osallistunut vain työvoimaviranomaisten        la. Tämä laki on voimassa määräajan 1.8.1997-
13495: järjestämään koulutukseen, hänellä olisi ollut oi-    31.7.1998. Lain mukaan omaehtoisen opiskelun
13496: keus työttömyyseläkkeeseen 60-vuotiaana ja elä-       tukeen on oikeus henkilöllä, joka aloittaa päätoi-
13497: kekertymään tulevalta ajalta 60-vuotiaasta 65-        misen ammatillisia valmiuksia edistävän koulu-
13498: vuotiaaksi. Kun kyseinen henkilö sen sijaan jat-      tuksen tai jatkaa ennen työttömyyttään keskey-
13499: koi työnsä ohella aloittamaansa yliopisto-opis-       tyneitä, ammatillisia valmiuksia edistäviä opin-
13500: kelua työttömäksi jäätyään päätoimisesti, tästä       toja päätoimisesti. Lisäksi edellytetään, että tuen
13501: seurasi, että hän menetti mahdollisuutensa työt-      hakija on koulutuksen aloittaessaan työttömänä
13502: tömyyseläkkeeseen ja tulevan ajan eläkkeeseen.        työnhakijana työvoimatoimistossa ja hän on ol-
13503:    Työttömyyseläkkeen saamisedellytyksistä on         lut viimeisten 24 kuukauden aikana yhteensä 12
13504: tarkat säännökset työeläkelainsäädännössä.            kuukautta työttömänä työnhakijana työvoima-
13505: Säännökset koskevat kaikkia lakisääteisiä ansio-      toimistossa. Tuen saamiselle on säädetty myös
13506: eläkejärjestelmiä. Näitä saamisedellytyksiä ovat      eräitä muita edellytyksiä. Omaehtoisen opiske-
13507: muun muassa 60 vuoden ikä, pitkäaikaistyöttö-         lun tukea voidaan maksaa koulutuksen ajalta
13508: myys, työvoimatoimistossa työnhakijana olemi-         enintään kaksi vuotta, ei kuitenkaan enää
13509: nen ja oikeus tulevan ajan eläkkeeseen. Tulevan       31.12.1999 jälkeiseltä ajalta. Tämä tuki kuuluu
13510: ajan oikeudesta on säännökset työntekijäin elä-       TEL:n 6 a §:n 2 momentissa lueteltuihin tulevan
13511: kelain (TEL) mukaisten eläkkeiden osalta TEL:n        ajan säilyttäviin etuuksiin.
13512: 6 a §:ssä. Oikeutta tulevan ajan eläkkeeseen ei           Tämän vuoden alusta on lisäksi tullut voi-
13513: enää ole, jos työttömyyden alkamisen ja 60 vuo-       maan toistaiseksi voimassa oleva laki työttömien
13514: den iän täyttymisen välillä ehtii kulua ainakin       omaehtoisen opiskelun tukemisesta (1402/1997).
13515: 360 sellaista päivää, joilta henkilöllä ei ole oi-    Sitä sovelletaan koulutukseen, joka alkaa
13516: keutta TEL:n 6 a §:n 2 momentissa lueteltuihin        1.8.1998 tai sen jälkeen. Opiskelijalla on laissa
13517: etuuksiin. Oikeus tulevan ajan eläkkeeseen voi        tarkoitetun opiskelun ajalta oikeus koulutuspäi-
13518: säilyä myös, jos henkilöllä on oikeus työttömyys-     värahaan. Myös tämä tuki kuuluu tulevan ajan
13519:                                          KK 842/1998 vp                                              3
13520: 
13521: säilyttäviin etuuksiin. Koulutuspäivärahankin      loudellisesti kannattavampi vaihtoehto kuin
13522: saamisen edellytyksenä on, että tuen hakija on     työttömyys. Työvoimahallinnon palveluverkos-
13523: koulutuksen aloittaessaan työttömänä työnhaki-     to kertoo varmasti työttömien omaehtoisen opis-
13524: jana työvoimatoimistossa. Lisäksi hänen on tul-    kelun tukemisesta ja sen vaikutuksista eläketur-
13525: lut saada koulutuksen alkamista välittömästi       vaan.
13526: edeltäneen 12 kuukauden aikana työttömyyspäi-          Työmarkkinaosapuolten asiana on neuvotella
13527: värahaa tai työmarkkinatukea vähintään 86          siitä, kuinka työnantaja- ja työntekijäpuolen yh-
13528: työttömyyspäivältä. Laissa on säädetty myös        teisesti rahoittamaa työeläkejärjestelmää tulee
13529: eräitä muita edellytyksiä, joiden tulee täyttyä,   kehittää. Näiden neuvottelujen pohjalta valtio-
13530: jotta henkilöllä olisi oikeus koulutuspäivära-     valta valmistelee ja vahvistaa tarpeelliset lainsää-
13531: haan. Koulutuspäivärahaa maksetaan enintään        däntöuudistukset Viime vuoden joulukuussa
13532:  500 päivältä. Koulutuspäivärahana ja työttö-      solmitun tulopoliittisen kokonaisratkaisun mu-
13533:  myyspäivärahana maksettujen korvauspäivien        kaisesti työmarkkinajärjestöjen tarkoituksena
13534:  yhteenlaskettu määrä voi olla enintään 586 päi-   on yhdessä työeläkelaitosten kanssa laajemmin
13535:  vää.                                              selvittää tämän vuoden loppuun mennessä eri
13536:     Hallitusohjelman mukaisesti nyt on luotu yh-   varhaiseläkemuotojen, siis myös työttömyys-
13537:  dessä työmarkkinaosapuolten kanssa edellä se-     eläkkeen käyttöön liittyvät kysymykset ja muu-
13538:  lostettu omaehtoista opiskelua koskeva lainsää-   tostarpeet
13539:  däntö, joka on myös ikääntyneille ihmisille ta-
13540:      Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1998
13541:                                                    Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
13542: 4                                           KK 842/1998 vp
13543: 
13544: 
13545: 
13546: 
13547:                                         Tili Riksdagens Talman
13548: 
13549:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      den tidpunkt då arbetslösheten börjar och den då
13550: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        personen uppnår 60 års ålder. Rätten till pension
13551: lem av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-      för den återstående tiden kan kvarstå också om
13552: man Heikki Koskinen undertecknade spörsmå1            en person enligt 26 § 2 mom. lagen om utkomst-
13553: nr 842:                                               skydd för arbetslösa har rätt till en tilläggsdag
13554:                                                       inom ramen för arbetslöshetsdagpenningen in-
13555:           Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-        nan de ovan avsedda 360 dagarna har förflutit.
13556:        ta för att frivilliga studier i framtiden      Också vård av barn under 3 år kan förlänga
13557:        skulle vara ett ekonomiskt sett 1önsam-        bibehållandet av rätten till återstående tid. Såle-
13558:        mare a1ternativ än arbets1öshet även för       des har i lag även fastställts när en person har rätt
13559:        äldre personer?                                till pension för den återstående tiden.
13560:                                                           Bestämmelserna om rätten till återstående tid
13561:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt         när det gäller arbetslöshetspensionen har god-
13562: anföra fö1jande:                                      känts av arbetsmarknadsparterna och riksdagen.
13563:                                                       Syftet med rätten till återstående tid är att ge en
13564:    Spörsmå1sställaren jämför hur utbi1dning som       person pensionsskydd på samma sätt som om
13565: arbetskraftsmyndigheterna ordnar och frivilliga       han vore i arbetslivet. Ansvaret för pensions-
13566: studier påverkar pensionsskyddet. Enligt spörs-       skyddet för den återstående tiden ligger oftast på
13567: må1sställaren skulle den person över 50 år som        hans senaste arbetsgivare. 1 enlighet med detta
13568: nämns i exemp1et ha haft rätt till arbets1öshets-     skall man då man räknar ut den föreskrivna tiden
13569: pension som 60-åring och till den samman1agda         på 360 dagar inte beakta den tid för viiken arbets-
13570: pensionen för den återstående tiden från 60 ti1165    tagaren har erhållit personligt stöd som beviljas
13571: års å1der, om han genast då han b1ev arbets1ös        för studier enligt lagen om utbildnings- och av-
13572: hade anmält sig som arbets1ös arbetssökande, om       gångsbidragsfonden, statstjänstemannalagen,
13573: han hade avs1utat sina frivilliga universitetsstu-    grundskolelagen och gymnasielagen.
13574: dier och om han enbart hade deltagit i den utbi1d-        Arbetslösas frivilliga studier stöds också med
13575: ning som arbetskraftsmyndigheterna ordnar. Då         stöd av lagen om stödjande av långtidsarbetslö-
13576: personen i fråga, som hade påbörjat sina univer-      sas frivilliga studier (709/1997). Denna lag är i
13577: sitetsstudier vid sidan om sitt arbete, däremot       kraft under tiden 1.8.1997-31.7.1998. Enligt 1a-
13578: fortsatte studierna på he1tid efter att ha b1ivit     gen har en person som påbörjar sådan utbildning
13579: arbets1ös, 1edde detta till att han gick miste om     på heltid som främjar hans yrkesfårdigheter eller
13580: sina möj1igheter till arbets1öshetspension och till   en person som på heltid återupptar sådana stu-
13581: pension för den återstående tiden.                    dier som främjar yrkesfårdigheterna och som av-
13582:    1 arbetspensions1agstiftningen ingår noggran-      brutits innan han blev arbetslös rätt till stöd för
13583: na bestämme1ser om villkoren för erhållande av        frivilliga studier. Dessutom förutsätts att sökan-
13584: arbets1öshetspension. Bestämmelserna gäller alla      den när utbildningen inleds är arbetslös arbetssö-
13585: lagstadgade system med förvärvspension. Oylika        kande vid en arbetskraftsbyrå och att han under
13586: villkor för erhållande av pension är bl.a. att per-   de senaste 24 månaderna i sammanlagt 12 måna-
13587: soneo har uppnått 60 års ålder, är långtidsarbets,    der varit arbetslös arbetssökande vid en arbets-
13588: är arbetssökande vid en arbetskraftsbyrå samt         kraftsbyrå. Ä ven andra förutsättningar för erhål-
13589: har rätt till pension för den återstående tiden. 1    lande av stöd har fastställts. Stöd för frivilliga
13590: 6 a § lagen om pension för arbetstagare (APL)         studier kan betalas för utbildningstiden för högst
13591: ingår bestämmelser om rätten till återstående tid     två år, dock inte längre efter den 31 december
13592: beträffande pensioner enligt APL. Rätt till pen-      1999. Detta stöd hänförs till de förmåner uppräk-
13593: sion för den återstående tiden föreligger inte        nade i 6 a § 2 mom. APL som bibehåller den
13594: längre om åtminstone 360 sådana dagar för vilka       återstående tiden.
13595: person en inte har rätt till de förmåner som räknas       Vid ingången av detta år trädde dessutom la-
13596: upp i 6 a § 2 mom. APL hinner förflyta mellan         gen om stödjande av arbetslösas frivilliga studier
13597:                                              KK 842/1998 vp                                                 5
13598: 
13599: (1402/1997) i kraft, viiken gäller tills vidare. Den     arbetat ovan relaterade lagstiftning beträffande
13600: tillämpas på utbildning som börjar den 1 augusti         frivilliga studier, viiken även för äldre personer är
13601: 1998 eller därefter. En studerande har rätt tili         ett ekonomiskt lönsammare alternativ än arbets-
13602: utbildningsdagpenning för den studietid som av-          löshet. Arbetskraftsförvaltningens servicenät-
13603: ses i lagen. Ä ven detta stöd hänförs tili de förmå-     verk upplyser säkert om stödjande av arbetslösas
13604: ner som bibehåller den återstående tiden. Förut-         frivilliga studier och dess verkningar på pensions-
13605: sättningarna för erhållande av utbildningsdag-           stödet.
13606: penning är att sökanden när utbildningen inleds             Arbetsmarknadsparternas uppgift är att för-
13607: är arbetslös arbetssökande vid en arbetskraftsby-        handla om på vilket sätt det arbetspensionssys-
13608: rå. Dessutom skall han under de omedelbart fö-           tem som arbetsgivar- och arbetstagarparten ge-
13609: regående 12 månaderna ha fått arbetslöshetsdag-          mensamt finansierar skall utvecklas. Utgående
13610: penning eller arbetsmarknadsstöd för minst 86            från dessa förhandlingar bereder och fastställer
13611: arbetslöshetsdagar. 1 lagen ingår också vissa an-        statsmakten nödvändiga ändringar av lagstift-
13612: dra vilikor som skall uppfyllas för att personen i       ningen. 1 enlighet med den inkomstpolitiska hel-
13613: fråga skall ha rätt tili utbildningsdagpenning.          hetsuppgörelse som ingicks i december i fjol har
13614: Utbildningsdagpenning betalas för högst 500 da-          arbetsmarknadsparterna för avsikt att tillsam-
13615: gar. Det sammanlagda antalet i utbildningsdag-           mans med arbetspensionsanstalterna före ut-
13616: penning och arbetslöshetsdagpenning betalda er-          gången av detta år på ett mera omfattande sätt
13617: sättningsdagar kan vara högst 586 dagar.                 utreda frågor och behov av ändringar i anknyt-
13618:     1 enlighet med regeringsprogrammet har man           ning tili användningen avolika former av förtids-
13619: nu tillsammans med arbetsmarknadsparterna ut-            pension, således även arbetslöshetspension.
13620: 
13621:      Helsingforsden 22 september 1998
13622: 
13623:                                                        Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
13624:                                             KK 843/1998 vp
13625: 
13626: Kirjallinen kysymys 843
13627: 
13628: 
13629: 
13630: 
13631:                                    Ossi Korteniemi /kesk: Itämeren ja Tornionjoen kalastusalueen
13632:                                        lohenkalastusasioita selvittämään asetetun työryhmän ko-
13633:                                        koonpanosta
13634: 
13635: 
13636:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
13637: 
13638:    Maa- ja metsätalousministeriö ja Ruotsin              Tiedot M-74-oireyhtymän aiheuttamista poi-
13639: maatalousministeriö ovat asettaneet 9. 7.1998         kastuhoista eivät tulleet yllätyksenä. Tutkijat
13640: työryhmän selvittämään Itämeren ja Tornion-           ovat viestittäneet niistä hyvissä ajoin ennen ke-
13641: joen kalastusalueen lohenkalastusasioita. Suo-        vättalvella tehtyjä päätöksiä. Niistä huolimatta
13642: mesta työryhmään on nimitetty kaksi ministe-          ministeriö teki kohtalokkaat ehdotuksensa.
13643: riön virkamiestä ja yksi virkamies Ahvenanmaan        Tämä osoittaa, että lohenkalastuksen tulevai-
13644: maakuntahallituksesta.                                suutta suunnittelevissa työryhmissä tulisi olla
13645:    Työryhmän tehtävänä on laatia selvitys Suo-        edustus myös niiltä alueilta, joihin luonnonlohet
13646: men ja Ruotsin lohenkalastuksen nykytilasta ja        vaeltavat. Tähänastinen lohenkalastuksen selvit-
13647: sen säätelystä. Lisäksi työryhmän tulee tehdä         tely ja suunnittelu on tapahtunut yksipuolisesti
13648: molemmille maille yhteiset säädösehdotukset,          merialueiden ammattikalastajien ehdoilla. Ai-
13649: joilla turvattaisiin kestävällä tavalla Itämeren      noa poikkeus on ollut vuoden 1995 lohityöryh-
13650: alueen lohenkalastuksen jatkuvuus.                    mä, joka tarkasteli asiaa kokonaisuutena ottaen
13651:     On käsittämätöntä, että näin laajan tehtävän      huomioon myös jokialueet.
13652: saaneen työryhmän kokoonpanossa on jälleen               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13653:  kerran ohitettu Pohjois-Suomen ja erityisesti        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13654:  Tornionjoen kalastusalueen edustus.                  nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13655:     Ministeriön tälle vuodelle tekemät ehdotukset     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13656: ja hallituksen päätökset lohenkalastuksen rajoi-
13657:  tuksista ovat osoittautuneet virheellisiksi. Ahve-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13658:  nanmaalle annettu ylimääräinen kalastusaika                 ryhtyä, jotta lohenkalastuksen tulevai-
13659:  parhaaseen lohennousun aikaan ja rauhoitus-                 suuden suunnittelussa otetaan huomioon
13660:  ajan lyhentäminen viime vuodesta koko merialu-              myös jokialueiden edustus ja asiantunte-
13661:  eella ovat yhdessä aikaisempien vuosien poikas-             mus sekä tarkastellaan asiaa myös koko-
13662:  tuhojen kanssa aiheuttaneet sen, että Tornion-              naistaloudellisesti ja luonnonlohikanto-
13663:  Muonionjokeenja Simojokeen on noussut lohta                 jen säilymisen kannalta?
13664:  paljon vähemmän kuin kahtena edellisenä kesä-
13665:  nä. Lupaavasti elpynyt lohenkalastus jokialueilla
13666:  on romahtamassa alkuunsa.
13667: 
13668:      Helsingissä 25 päivänä elokuuta 1998
13669:                                          Ossi Korteniemi /kesk
13670: 
13671: 
13672: 
13673: 
13674: 280043
13675: 2                                           KK 843/1998 vp
13676: 
13677: 
13678: 
13679: 
13680:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
13681: 
13682:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        joituksista säädetään maa- ja metsätalousminis-
13683: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         teriön päätöksellä (319/1998).
13684: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Näillä kalastusrajoituksilla pyritään siihen,
13685: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ossi Kor-        että Kansainvälisen Itämeren kalastuskomission
13686: teniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         lohen toimintaohjelma voidaan toteuttaa. Ohjel-
13687: n:o 843:                                              man mukaan mm. Itämeren alueen luonnonlohi-
13688:                                                       jokien poikastuotannon on vuoteen 2010 men-
13689:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        nessä oltava 50 % kunkin joen tuotantomaksi-
13690:        ryhtyä, jotta lohenkalastuksen tulevai-        mista. Tämän lisäksi merikalastus pyritään pitä-
13691:        suuden suunnittelussa otetaan huomioon         mään mahdollisimman korkealla tasolla ammat-
13692:        myös jokialueiden edustus ja asiantunte-       tikalastuksen turvaamiseksi.
13693:        mus sekä tarkastellaan asiaa myös koko-            Maa- ja metsätalousministeriön sekä Ruotsin
13694:        naistaloudellisesti ja luonnonlohikanto-       maatalousministeriön asettama lohityöryhmä
13695:        jen säilymisen kannalta?                       koostuu pelkästään säädöksiä valmistelevista vi-
13696:                                                       ranomaisista. Työryhmässä on tarkoitus löytää
13697:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          mahdollisuudet samankaltaisiin lohenkalastusta
13698: vasti seuraavaa:                                      koskeviin rajoituksiin Suomessa ja Ruotsissa.
13699:                                                       Suomen ensisijainen tavoite on saada Ruotsin
13700:    Lohenkalastusta säädellään toistaiseksi pysy-      lohenkalastusrajoitukset vastaamaan Suomen
13701: villä säännöksillä. Kansainvälisistä rajoituksista,   rajoituksia. Työryhmä ottaa työssään epäilemät-
13702: jotka ovat voimassa merialueilla 4 meripeninkul-      tä huomioon kokonaistaloudellisuuden ja luon-
13703: man päässä perusviivasta laskettuna, säädetään        nonkantojen säilyttämiseen liittyvät näkökoh-
13704: Euroopan yhteisöjen asetuksella (ETY) N:o 45/         dat. Työryhmä tekee kuitenkin vain ehdotuksia.
13705: 98. Suomen kansallisista merikalastusrajoituk-         Lopulliset päätökset tehdään asianomaisten vi-
13706: sista sekä Simojoen rajoituksista säädetään lohi-      ranomaisten toimesta.
13707: asetuksella (258/1996). Tornionjoen kalastusra-
13708: 
13709:      Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1998
13710: 
13711:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
13712:                                             KK 843/1998 vp                                             3
13713: 
13714: 
13715: 
13716: 
13717:                                         Tili Riksdagens Talman
13718: 
13719:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Begränsningarna inom Torne älvs fiskeområde
13720: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           regleras genom ett beslut av jord- och skogs-
13721: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       bruksministeriet (319/1998).
13722: dagsman Ossi Korteniemi undertecknade spörs-              Syftet med dessa begränsningar av fisket är att
13723: mål nr 843:                                           med stöd av dem genomf~ra lnternationella Fis-
13724:                                                       kerikommissionens för Ostersjön aktionspro-
13725:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-       gram för Iaxen. Enligt nämnda program skall
13726:        sikt att vidta för att även den sakkunskap     bl.a. yngelproduktionen i naturlaxälvarna i Ös-
13727:        älvområdena representerar skall beaktas        tersjöområdet fram tili år 2010 höjas tili 50% av
13728:        vid planeringen av laxfiskets framtid samt     respektive älvs produktionsmaximum. För att
13729:        för att Iaxfiskefrågan skall analyseras i en   trygga det yrkesmässiga fisket skall därtill havs-
13730:        övergripande ekonomisk belysning och           fisket hållas på en så hög nivå som möjligt.
13731:        med hänsyn tili bevarandet av de naturli-          Den laxarbetsgnupp jord- och skogsbruksmi-
13732:        ga laxbestånden?                               nisteriet och Jordbruksdepartementet i Sverige
13733:                                                       tillsatt består enbart av myndigheter som bereder
13734:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       författningar. Målet för arbetsgruppen är att
13735: anföra följande:                                      kartlägga möjligheterna att ställa upp Iikartade
13736:                                                       begränsningar f6r laxfisket i Finland och Sverige.
13737:    Laxfisket regleras med bestämmelser som tills-     Målet för Finland är i första hand att få de i
13738: vidare står fast. 1 Europeiska gemenskapernas         Sverige gällande begränsningarna för laxfisket
13739: förordning (EEG) Nr 45/98 ingår internationella       att motsvara de begränsningar som gäller i vårt
13740: begränsningar, som gäller inom havsområdena           land. 1 sitt arbete tar arbetsgruppen utan tvekan
13741: utanför en tänkt linje fyra nautiska mil utanför      hänsyn tili synpunkter på ekonomisk helhet och
13742: baslinjen. 1 laxförordningen (258/1996) ingår be-     bevarande av de naturliga laxbestånden. Arbets-
13743: stämmelser om de nationella begränsningarna i         gruppen gör dock endast förslag. De slutliga be-
13744: vårt Iand samt om begränsningarna i Simojoki.         sluten fattas av vederbörande myndigheter.
13745: 
13746:      Helsingforsden 14 september 1998
13747: 
13748:                                                        Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
13749:                                             KK 844/1998 vp
13750: 
13751: Skriftligt spörsmål 844
13752: 
13753: 
13754: 
13755: 
13756:                                    Margareta Pietikäinen /sv: Åtgärder för att förbättra studentbo-
13757:                                       stadssituationen i huvudstadsregionen
13758: 
13759: 
13760:                                         Tili Riksdagens Talman
13761: 
13762:    Bostadssituationen i huvudstadsregionen är         1 Helsingfors är hyran per kvadratmeter omkring
13763: sämre än någonsin tidigare. Flyttrörelsen tili hu-    100 mark. Hyran på den fria marknaden täcks
13764: vudstadsregionen efter arbete eller studier är stor   bara tili en bråkdel av det bostadstillägg en stude-
13765: och bostadskapaciteten är på sin bristningsgräns.     rande kan få. Endel tvingas uppskjuta sin studie-
13766: Hos HOAS i Helsingfors står nu över 7 000 stu-        start på grund av att de inte har någonstans att
13767: denter i kö. HOAS har 15 000 studiebostäder           bo. Situationen är ohållbar.
13768: men de räcker inte tili att täcka efterfrågan. Man       Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
13769: räknar med att det finns ca 70 000 studerande i       ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
13770: huvudstadsregionen. Drygt hundra nya studie-          ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
13771: bostäder i huvudstadsregionen kommer i bruk i         följande spörsmå1:
13772: höst men byggtakten och -mängden av studiebo-
13773: städer är otillfredsställande. Sammanlagt byggs                 Vad ämnar Regeringen göra för att
13774: det 647 studiebostäder i hela Jandet men behovet             förbättra studentbostadssituationen i hu-
13775: är omkring 3 000. Hyran på den fria marknaden                vudstadsre gi onen?
13776: har på grund av stor efterfrågan stigit mycket.
13777: 
13778:      Helsingforsden 28 augusti 1998
13779: 
13780:                                        Margareta Pietikäinen /sv
13781: 
13782: 
13783: 
13784: 
13785: 280043
13786: 2                                          KK 844/1998 vp
13787: 
13788: Kirjallinen kysymys 844                                                                    Suomennos
13789: 
13790: 
13791: 
13792: 
13793:                                   Margareta Pietikäinen /r: Opiskelija-asuntotilanteen parantami-
13794:                                      sesta
13795: 
13796: 
13797: 
13798:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
13799: 
13800:     Asuntotilanne pääkaupunkiseudulla on hei-        synnän vuoksi nousseet voimakkaasti. Helsingis-
13801: kompi kuin koskaan aikaisemmin. Muuttoliike          sä vuokra on noin 100 mk/m2 • Opiskelijan saama
13802: pääkaupunkiseudulle työhön tai opiskelemaan          asumislisä kattaa vain murto-osan vapaiden
13803: on suuri, ja asuntokapasiteetti on äärirajoillaan.   markkinoiden vuokrasta. Osa opiskelijoista jou-
13804: Yli 7 000 opiskelijaa on jonossa HOASin asun-        tuu lykkäämään opintojensa alkua sen vuoksi,
13805: toihin Helsingissä. HOASilla on 15 000 opiskeli-     että heillä ei ole asuntoa. Tilanne on kestämätön.
13806: ja-asuntoa, mutta tämä ei riitä vastaamaan ky-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13807: syntään. Pääkaupunkiseudulla arvioidaan ole-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13808: van noin 70 000 opiskelijaa. Runsaat sata uutta      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13809: opiskelija-asuntoa tulee käyttöön pääkaupunki-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13810: seudulla tänä syksynä, mutta opiskelija-asunto-
13811: jen rakennusvauhti ja -määrä on epätyydyttävä.                 Mitä Hallitus aikoo tehdä pääkaupun-
13812: Koko maassa rakennetaan yhteensä 647 opiske-                kiseudun opiskelija-asuntotilanteen pa-
13813: lija-asuntoa, mutta tarve on suunnilleen 3 000.             rantamiseksi?
13814: Vuokrat vapailla markkinoilla ovat suuren ky-
13815:      Helsingissä 28 päivänä elokuuta 1998
13816: 
13817:                                        Margareta Pietikäinen /r
13818:                                              KK 844/1998 vp                                              3
13819: 
13820: 
13821: 
13822: 
13823:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
13824: 
13825:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         valtuus ja korkotukiasuntolainoja varten 3 500
13826: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          miljoonan markan suuruinen hyväksymisval-
13827: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        tuus.
13828: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Margareta             Valtioneuvoston vahvistamassa käyttösuun-
13829: Pietikäisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         nitelmassa aravalainojen 4 000 miljoonan mar-
13830: sen n:o 844:                                           kan myöntämisvaltuudesta 7,5% eli 300 miljoo-
13831:                                                        naa markkaa on osoitettu opiskelija-asuntojen
13832:           Mitä Hallitus aikoo tehdä pääkaupun-         uustuotantoon ja perusparantamiseen. Tällä val-
13833:        kiseudun opiskelija-asuntotilanteen pa-         tuudella arvioidaan voitavan lainoittaa noin 600
13834:        rantamiseksi?                                   opiskelija-asunnon uustuotanto ja noin 1 200
13835:                                                        opiskelija-asunnon perusparantaminen. Vuonna
13836:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           1997 opiskelija-asuntotuotantoon osoitettiin
13837: vasti seuraavaa:                                       5,5% käytettävissä olevista myöntämisvaltuuk-
13838:                                                        sista, joten opiskelija-asuntojen suhteellinen lai-
13839:     Hallitusohjelman mukaan hallituksen pitkä-         noitusosuus on kasvanut vuonna 1998.
13840: jänteisen asuntopolitiikan keskeisenä tavoittee-           Valtion tukeman asuntorakentamisen uustuo-
13841: na on lisätä kohtuuhintaista asuntotuotantoa,          tanto on talousarvion mukaisesti kohdennettava
13842: erityisesti vuokra- ja asumisoikeusasuntotuotan-       vain sellaisille alueille,joilla on kohtuuhintaisten
13843: toa.                                                   asuntojen tarvetta ottaen huomioon alueen tule-
13844:     Opetusministeriön yhteydessä toimiva, valtio-      va väestönkehitys sekä vapaarahoitteisten asun-
13845: neuvoston nimittämä Opiskelija- ja nuorisoasun-        tojen hinta- ja vuokrataso. Vuonna 1998 on pää-
13846:  toneuvottelukunta on tehnyt opiskelija-asunto-        kaupunkiseudulle osoitettu noin 40 prosenttia
13847: jen tuotantotarvelaskelmia 1980-luvun alkupuo-         lainojen myöntämis- ja hyväksymisvaltuuksista.
13848:  lelta lähtien. Neuvottelukunta ja opiskelija-asun-        Opiskelija-asuntojen lainapäätöksiä on tehty
13849:  toyhteisöt arvioivat 1990-luvun alussa, että opis-    Valtion asuntorahastossa elokuun 1998 alkuun
13850:  kelija-asuntojen tuotantotarve on pääosin tyydy-      mennessä 248 asunnon uustuotantoon ja 865
13851:  tetty. Syksyllä 1997 hyväksyttiin uusin tarvelas-     asunnon perusparantamiseen, mihin on käytetty
13852:  kelma, jossa ennustettiin huomattavaa opiskeli-       myöntämisvaltuutta noin 146 miljoonaa mark-
13853:  ja-asuntotuotannon lisätarvetta aiempiin tarve-       kaa. Lisäksi lainavarauksia ja osapäätöksiä on
13854:  laskelmiin verrattuna. Tuotantotarpeen kasvu          tehty 280 opiskelija-asunnon rakentamista ja 523
13855:  johtuu erityisesti ammattikorkeakoulujen ja toi-      asunnon perusparantamista varten. Lisäksi kor-
13856:  sen asteen oppilaitosten opiskelijamäärien kas-       kotuella on lainoitettu 60 opiskelija-asunnon pe-
13857:  vusta sekä kotona asuvien opiskelijoiden määrän       rusparannus.
13858:  vähenemisestä. Vuotta 1998 lukuun ottamatta               Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiöltä
13859:  on valtion aravalainoitus opiskelija-asuntotuo-       (HOAS) saatujen tietojen mukaan HOASilla on
13860:  tantoon ollut riittävää viime vuosina. Esimerkik-     noin 7 500 asuntoa, joissa on yhteensä noin
13861:  si vuosina 1996 ja 1997lainoitettiin kaikki sellai-   15 000 asuntopaikkaa. Asuntojonossa on vajaat
13862:  set uustuotantohankkeet,joihin oli haettu arava-      7 000 hakijaa, joista hieman vajaat 1 400 on ulko-
13863:  lainoitusta ja jotka olivat tuotantotarvelaskel-      paikkakuntalaisiaja opiskelun aloittavia opiske-
13864:  man tai jonkin muun syyn perusteella puolletta-       lijoita. Vuonna 1998 HOASille on valmistunut
13865:   vissa.                                               tai on rakenteilla yhteensä noin 330 opiskelija-
13866:      Aravalainojen ja asuntolainojen korkotuen         asuntoa.
13867:   käyttöperusteet vahvistetaan vuosittain valtio-          Vuoden 1999 talousarvioesityksessä ehdote-
13868:   neuvoston päätöksellä valtion talousarvion tul-      taan vuodelle 1999 varattavaksi 3 900 miljoonan
13869:   tua eduskunnassa hyväksytyksi. Vuoden 1998           markan suuruinen aravalainojen myöntämisval-
13870:   talousarviossa on aravalainoja varten osoitettu      tuus ja 3 000 miljoonan markan suuruinen
13871:   4 000 miljoonan markan suuruinen myöntämis-          korkotukiasuntolainojen hyväksymisvaltuus.
13872: 4                                         KK 844/1998 vp
13873: 
13874: Myöntämis- ja hyväksymisvaltuuksista on kui-           Talousarvioesityksen mukaisilla myöntämis-
13875: tenkin ehdotettu varattavaksi kaksi 1 000 miljoo-   ja hyväksymisvaltuuksilla on arvioitu voitavan
13876: nan markan suuruista erää, joiden käyttämisestä     lainoittaa noin 12 000 asunnon uustuotanto ja
13877: hallitus päättää huhtikuussa ja marraskuussa        noin 5 900 asunnon perusparantaminen. Val-
13878: 1999, ottaen huomioon toteutuvan suhdanne- ja       tuuksien alueelliset ja muut käyttöperusteet vah-
13879: hintakehityksen.                                    vistetaan kuitenkin valtioneuvoston päätöksellä
13880:    Talousarvioesityksessä on aravalainojen          talousarvion tultua eduskunnassa hyväksytyksi.
13881: myöntämisvaltuus pysytetty lähes samalla tasol-     Arava- ja korkotukiasuntolainojen käyttösuun-
13882: la kuin vuonna 1998. Talousarvioesityksen mu-       nitelmassa vahvistetaan myös opiskelija-asunto-
13883: kaan valtion tuki asuntorakentamiseen painote-      jen lainoitukseen käytettävissä oleva valtuus.
13884: taan sosiaalisten vuokra-asuntojen ja asumisoi-     Käyttösuunnitelmassa pyritään ottamaan mah-
13885: keusasuntojen uustuotantoon kasvukeskuksissa.       dollisuuksien mukaan huomioon opiskelija-
13886: Tämä painotus sisältää myös opiskelija-asunto-      asuntojen tarve jaettaessa lainoitukseen käytet-
13887: jen tuotannon.                                      tävissä olevia valtuuksia eri lainalajeihin.
13888:      Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1998
13889: 
13890:                                                                       Ministeri Sinikka Mönkäre
13891:                                            KK 844/1998 vp                                              5
13892: 
13893: 
13894: 
13895: 
13896:                                        Tili Riksdagens Talman
13897: 
13898:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Statsrädet har fastställt en dispositionsp1an
13899: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande          eniigt viiken av den fullmakt att beviija aravaiän
13900: med1em av statsrädet översänt fö1jande av riks-      ti114 000 miijoner mark har 7,5 %, dvs. 300 miijo-
13901: dagsman Margareta Pietikäinen undertecknade          ner mark, anvisats för nyproduktion och om-
13902: spörsmä1 nr 844:                                     byggnad av studentbostäder. Genom denna full-
13903:                                                      makt kommer man uppskattningsvis att kunna
13904:           Vad ämnar Regeringen göra för att          bevilja Iän för nyproduktion av ca 600 studiebo-
13905:        förbättra studentbostadssituationen i hu-     städer och för ombyggande av ca I 200 studiebo-
13906:        vudstadsregionen?                             städer. År 1997 anvisades 5,5% av de tilibudsstä-
13907:                                                      ende beviliningsfullmakterna till produktion av
13908:   Som svar pä detta spörsmä1 fär jag vördsamt        studentbostäder, vilket innebär att deras relativa
13909: anföra fö1jande:                                     andel av längivningen har ökat är I998.
13910:                                                          Den statsstödda nyproduktionen av bostäder
13911:     En1igt regeringsprogrammet är ett centra1t       fär en1igt budgeten riktas enbart tili sädana om-
13912: mä1 för regeringens 1ängsiktiga bostadspo1itik att   räden där det finns behov av bostäder tili skäligt
13913: öka produktionen av bostäder tili skä1iga priser,    pris med beaktande av den kommande befoik-
13914: i synnerhet av hyresbostäder och bostadsrättsbo-     ningsutvecklingen samt pris- och hyresnivän för
13915: städer.                                              de fritt finansierade bostäderna. År 1998 har ca
13916:     Den av statsrädet tillsatta de1egationen för     40 procent av fullmakterna att bevilja och god-
13917: student- och ungdomsbostäder har sedan början        känna Iän anvisats för huvudstadsregionen.
13918: av 1980-taiet gjort kaikyier över produktionsbe-         Statens bostadsfond har fram tili augusti 1998
13919: hovet av studentbostäder. Deiegationen och           fattat länebesiut som gäller nyproduktion av 248
13920: samfunden för studentbostäder räknade i början       studiebostäder och ombyggande av 865, för vilka
13921: av I990-taiet med att behovet av studentbostäder     cirka 146 miljoner mark av beviliningsfullmakt
13922: huvudsakligen var tillgodosett. Hösten 1997 god-     har använts. Dessutom har det gjorts länereser-
13923: kändes den nyaste behovskaikyien där man prog-       veringar och fattats delbeslut för nyproduktion
13924: nosticerade ett stort behov att producera fler       av 280 studiebostäder och för ombyggande av
13925: studentbostäder jämfört med tidigare prognoser.      523 bostäder. Därutöver har ombyggnaden av 60
13926: Behovet av ökad produktion beror särskilt pä att     studiebostäder finansierats med räntestöd.
13927: antaiet studerande vid yrkeshögskoior och inom          Enligt uppgifter frän Helsingforsnejdens stu-
13928: utbiidningen pä andra stadiet har ökat och anta-     dentbostadsstifteise (HOAS) innehar stifteisen
13929: Iet hemmaboende studerande har minskat. Med          ca 7 500 bostäder med sammaniagt ca I5 000
13930:  undantag för är 1998 har aravaiängivningen för      boendeplatser. 1 bostadskön stär inemot 7 000
13931: produktion av studentbostäder under de senaste       sökande, av vilka knappa I 400 kommer frän
13932:  ären varit tillräckiigt stor. T.ex. ären I996 och   andra orter och skall börja sina studier. År 1998
13933:  1997 beiänades samtiiga sädana nya projekt för      har för stiftelsen byggts eller häller pä att byggas
13934:  viika aravaiängivning sökts och som pä basis av     ca 330 bostäder för studerande.
13935:  kaikyien över produktionsbehovet eller nägon           1 1999 ärs budgetproposition föresläs att det
13936:  annan aniedning var motiverade.                     reservas fullmakter att under äret bevilja arava-
13937:     Grunderna för användning av aravaiän och av      Iän tili ett belopp av 3 900 miljoner mark och att
13938:  räntestöd för bostadsiän fastställs ärligen genom   godkänna räntestöd för bostadslän tili ett belopp
13939:  ett besiut av statsrädet sedan riksdagen godkänt    av 3 000 miljoner mark. Av fullmakterna har
13940:  statsbudgeten.                                      dock föreslagits att det reserveras tvä rater pä
13941:     1 1998 ärs budget har för aravaiän anvisats      I 000 miljoner mark, om vars användning reger-
13942:  fullmakt att beviija Iän till ett belopp av         ingen fattar beslut i april och i november I999
13943:  4 000 miijoner mark och fullmakt att godkänna       med beaktande av konjunktur- och prisutveck-
13944:  räntestöd för bostadsiän tili ett beiopp av         lingen.
13945:  3 500 miijoner mark.                                   1 budgetpropositionen har fullmakten att be-
13946: 6                                          KK 844/1998 vp
13947: 
13948: vilja aravaiän bibehällits pä nästan samma nivä      bostäder. De regionala och övriga grunderna för
13949: som är 1998. Enligt förslaget betonas statens stöd   användning av fullmakterna fastställs dock ge-
13950: tili bostadsbyggande pä nyproduktion av sociala      nom ett beslut av statsrädet sedan riksdagen god-
13951: hyresbostäder och bostadsrättsbostäder i till-       känt budgeten. 1 dispositionsplanen för arava-
13952: växtcentra. Denna betoning omfattar ocksä pro-       och räntestödsbostadslän fastställs ocksä full-
13953: duktioneo av studentbostäder.                        makten att bevilja Iän tili studentbostäder. 1 dis-
13954:     Med fullmakterna att bevilja aravaiän och att    positionsplanen beaktas sävitt möjligt behovet
13955: godkänna räntesödslän, som ingär i budgetpro-        av studentbostäder dä de tilibuds stäende full-
13956: positionen, kommer man uppskattningsvis att          makterna för länebevilining delas upp pä olika
13957: kunna bevilja Iän tili nyproduktion av cirka         slags länetyp.
13958: 12 000 bostäder och ombyggnad av cirka 5 900
13959: 
13960:      Helsingforsden 22 september 1998
13961: 
13962:                                                                          Minister Sinikka Mönkäre
13963:                                             KK 845/1998 vp
13964: 
13965: Skriftligt spörsmål 845
13966: 
13967: 
13968: 
13969: 
13970:                                    Henrik Lax /sv: Åtgärder mot diskriminering
13971: 
13972: 
13973: 
13974:                                         Tili Riksdagens Ta/man
13975: 
13976:    Under de senaste månaderna har det i många         i bevis. Särskilt beklämmande är det att i Helsin-
13977: medier ingått rapporter om olika fall av rasbeto-     gin Sanomat den 25 juli ha fått läsa hotell- och
13978: nad diskriminering i vardagslivet. Såväl utlän-       restaurangbranschens talesmans betraktelse om
13979: ningar som finska medborgare med ett avvikan-         situationen. Att han inte vågar fördöma och klart
13980: de utseende har bryskt förvägrats tillträde tili      ta avstånd ens från uppenbara fall av diskrimine-
13981: restauranger. Upprörande belägg för hur romer         ring är illavarslande.
13982: utsätts för dylik diskriminering behandlades in-         Det är bra att riksåklagaren och företrädare
13983: gående i ett tv-program i Kanal 2 den 12 juni kl.     för polisen offentligt meddelat att olika fall av
13984: 18.35. Bara en månad senare rapporterar Helsin-       diskriminering skall ägnas uppmärksamhet.
13985: gin Sanomat på nyhetsplats utförligt hur hela sju     Med facit i hand efter sommarens nyhetsrappor-
13986: av tretton restauranger i huvudstadsregionen av-      tering och hotell- och restaurangbranschens in-
13987: visade tre kvinnliga romer som ville komma in.        lägg i debatten måste också andra än straffrätts-
13988: Kort därefter krävde europaminister Ole Norr-         liga sanktioner övervägas. En sådan vore att dra
13989: back att fallen skulle utredas och åtgärder vidtas.   in utskänkningsrättigheterna för restauranger
13990:    Diskriminering på grund av ras, hudfårg mm.        som fålls för rasdiskriminering. Det är viktigt att
13991: är entydigt en straffbar handling som underlyder      alla former av diskriminering synligt fördöms
13992: allmänt åtal. Det är inte bara bilden av Finland      och att myndigheter och beslutsfattare visar vilja
13993: som en modern västerländsk rättsstat som lider        att slå vakt om de grundläggande mänskliga rät-
13994: av att så många restauranger öppet kan non-           tigheterna.
13995: schalera straffiagens rasdiskrimineringsförbud           Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
13996: utan synliga påföljder. Bristande respekt för la-     ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
13997: gen i ett sammanhang ökar benägenheten att            ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
13998: strunta i den också i andra sammanhang.               följande spörsmål:
13999:    Den som utsätts för rasdiskriminering av res-
14000: tauranginnehavare eller restaurangpersonal gör                 Har Regeringen beredskap att införa
14001: sällan brottsanmälan. En rättsprocess är säkert              också andra än straffrättsliga sanktioner
14002: påfrestande och upplevs tydligen i många fall                mot restauranginnehavare som gör sig
14003: utsiktslös kanske för att det är svårt att få fram           skyldiga tili rasdiskriminering?
14004: vittnen för att diskrimineringen skall kunna ledas
14005: 
14006:       Helsingfors den 28 augusti 1998
14007: 
14008:                                             Henrik Lax /sv
14009: 
14010: 
14011: 
14012: 
14013:  280043
14014: 2                                            KK 845/1998 vp
14015: 
14016: Kirjallinen kysymys 845                                                                        Suomennos
14017: 
14018: 
14019: 
14020: 
14021:                                     Henrik Lax /r: Syrjinnän vastaisista toimenpiteistä
14022: 
14023: 
14024: 
14025:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
14026: 
14027:    Viime kuukausina monissa tiedotusvälineissä         sa tapauksissa tuloksettomaksi ehkä sen vuoksi,
14028: on ollut raportteja erilaisista rotuun perustuvista    että on vaikea saada todistajia, jotta syrjintä voi-
14029: syrjintätapauksista arkielämässä. Ulkonäöltään         taisiin viedä todisteluun. Erityisen masentavaa
14030: poikkeaviita niin ulkomaalaisilta kuin Suomen          oli lukea Helsingin Sanomista 25. heinäkuuta
14031: kansalaisiltakin on tylysti estetty pääsy ravinto-     hotelli- ja ravintola-alan edustajan käsitys tilan-
14032: loihin. Pöyristyttäviä todisteita siitä, miten ro-     teesta. Pahaenteistä on, ettei hän uskalla tuomita
14033: manit joutuivat tällaisen syrjinnän kohteeksi,         edes selviä syrjintätapauksia tai sanoutua niistä
14034: käsiteltiin perusteellisesti Kanal2 -nimisessä TV-     selkeästi irti.
14035: ohjelmassa 12. kesäkuuta kello 18.35. Noin kuu-           On hyvä, että valtakunnansyyttäjä ja poliisin
14036: kausi myöhemmin Helsingin Sanomat raportoi             edustajat ovat julkisesti ilmoittaneet, että erilai-
14037: uutispaikalla seikkaperäisesti siitä, miten jopa       siin syrjintätapauksiin on kiinnitettävä huomio-
14038: seitsemän 13 ravintolasta pääkaupunkiseudulla          ta. Kesän uutisointitietojen ja hotelli- ja ravinto-
14039: esti kolmen romaninaisen sisäänpääsyn. Pian tä-        la-alan puheenvuoron perusteella olisi harkitta-
14040: män jälkeen eurooppaministeri Ole Norrback             va myös muita kuin rikosoikeudellisia sanktioita.
14041: vaati tapausten selvittämistä ja toimenpiteitä.        Yhtenä tällaisena olisi anniskeluoikeuksien pe-
14042:    Rodun, ihonvärin ym. perusteella tapahtuva          ruuttaminen niiltä ravintoloilta,jotka tuomitaan
14043: syrjintä on yksiselitteisesti virallisen syytteen      rotusyrjinnästä. On tärkeää, että kaikenlainen
14044: alainen rangaistava teko. Ei ainoastaan kuva           syrjintä tuomitaan näkyvästi ja että viranomaiset
14045: Suomesta nykyaikaisena Iänsirnaisena oikeus-           ja päätöksentekijät osoittavat halua puolustaa
14046: valtiona kärsi siitä, että niin monet ravintolat       perustavanlaatuisia ihmisoikeuksia.
14047: voivat avoimesti olla välittämättä rikoslain rotu-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14048: syrjintäkiellosta ilman, että siitä aiheutuisi näky-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14049: viä seuraamuksia. Puutteellinen lain kunnioitus        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14050: jossakin yhteydessä lisää taipumusta olla välittä-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14051: mättä siitä myös muissa yhteyksissä.
14052:    Ravintoloitsijoiden tai ravintolahenkilökun-                  Onko Hallitus valmis ottamaan käyt-
14053: nan taholta rotusyrjinnän kohteeksi joutunut te-              töön myös muita kuin rikosoikeudellisia
14054: kee harvoin rikosilmoitusta. Oikeusprosessi on                sanktioita ravintolanomistajia kohtaan,
14055: varmasti rasittava, ja se koetaan ilmeisesti monis-           jotka syyllistyvät rotusyrjintään?
14056: 
14057:      Helsingissä 28 päivänä elokuuta 1998
14058: 
14059:                                               Henrik Lax /r
14060:                                               KK 845/1998 vp                                              3
14061: 
14062: 
14063: 
14064: 
14065:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
14066: 
14067:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          joka ei tätä edellytystä täytä. Sen sijaan syrjintä-
14068: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           säännöksen vastaista olisi evätä pääsy liikkee-
14069: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         seen henkilöltä, jonka asu on juhlava, mutta kuu-
14070: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Henrik             luu asianomaisen ryhmän kulttuurisidonnaiseen
14071: Laxin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          pukeutumiseen."
14072: 845:                                                       Nyt käsillä olevassa kirjallisessa kysymykses-
14073:                                                         sä on todettu, että viime kuukausina on esitetty
14074:           Onko Hallitus valmis ottamaan käyt-           raportteja erilaisista rotuun perustuvista syrjin-
14075:        töön myös muita kuin rikosoikeudellisia          tätapauksista. Muun ohessa romanit, ulkomaa-
14076:        sanktioita ravintolanomistajia kohtaan,          laiset tai ulkonäöltään poikkeavat eivät ole pääs-
14077:        jotka syyllistyvät rotusyrjintään?               seet ravitsemisliikkeisiin. Jopa seitsemän 13:stä
14078:                                                         ravitsemisliikkeestä ei erään TV 2:n ohjelman
14079:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            mukaan (12.6.1998) huolinut asiakkaikseen kol-
14080: vasti seuraavaa:                                        mea romanivähemmistöön kuuluvaa naista.
14081:                                                            Ravitsemisliikkeillä on järjestyksen turvaami-
14082:     Voimassa olevan rikoslain 11 luvun 9 §:ssä          seksi majoitus- ja ravitsemisliikkeistä annetun
14083: (578/1995) syrjintärikokseksi on säädetty muun          asetuksen (727/1991) 10 §:n perusteella oikeus
14084: ohessa se, joka elinkeinotoiminnassa, ammatin           järjestyksenpidon tai liikkeen toiminta-ajatuk-
14085: harjoittamisessa, yleisönpalvelussa, virkatoimin-       sen perusteella evätä asiakkaaksi pyrkivältä pää-
14086: nassa tai muussa julkisessa tehtävässä taikkajul-       sy ravitsemisliikkeeseen, olla tarjoamatta ruokaa
14087: kista tilaisuutta tai yleistä kokousta järjestettäes-   ja virvokkeita sekä tarpeen vaatiessa poistaa
14088: sä ilman hyväksyttävää syytä ei palvele jotakuta        asiakas liikkeestä. Järjestyksen turvaamiseksi ra-
14089: yleisesti noudatettavilla ehdoilla tai kieltäytyy       vitsemisliikkeenharjoittaja voi asettaa tai poliisi
14090: päästämästä jotakuta tilaisuuteen tai kokouk-           määrätä liikkeenharjoittajan asettamaan ravitse-
14091: seen tai poistaa hänet sieltä taikka asettaa jonkun     misliikkeeseen lakisääteisen (473/1995) järjestyk-
14092: ilmeisen eriarvoiseen tai muita olennaisesti huo-       senvalvojan.
14093: nompaan asemaan. Rangaistavan syrjinnän pe-                Kiistatonta on, että jos pelkästään etnisten
14094: rusteena pidetään esimerkiksi rotua, kansallista        tuntomerkkien tai muun yleistyksen, esimerkiksi
14095: alkuperää, kieltoa tai muuta tällaisiin tunto-          romanipuku, perusteella estetään henkilöltä pää-
14096: merkkeihin rinnastettavaa seikkaa. Rangaistus           sy ravitsemisliikkeeseen on melkoisella todennä-
14097: syrjinnästä on sakko tai enintään kuusi kuukaut-        köisyydellä kysymys syrjimisrikoksesta, mutta
14098: ta vankeutta.                                           jos sisäänpääsy estetään henkilötuntemuksen,
14099:      Rikoslain llluvun 9 §:n perusteluissa (HE 94/      muiden kuin etnisten tuntomerkkien perusteella,
14100:  1993 vp s. 34) todetaan muun ohessa, että epäyh-       saattaa kysymyksessä olla ravitsemisliikeasetuk-
14101: denvertainen kohtelu ei olisi syrjintänä rangais-       sen mukainen toiminta. Karsintatekijöitä voivat
14102: tavaa, jos siihen on hyväksyttävä syy. Samassa          olla asianomaisen tunnetusti häiritsevä käyttäy-
14103: yhteydessä todetaan myös seuraavaa:                     tyminen yms. syyt, siis sisäänpyrkivän henkilön
14104:      "Syrjintäsäännöksellä ei rajoiteta muualla         hyvä tuntemus. Käytännössä saattaa olla vaikea
14105:  lainsäädännössä suotua mahdollisuutta harjoit-         erottaa asiallisia karsintatekijöitä syrjintärikok-
14106:  taa asiakasvalintaa liikkeen tason ylläpitämisek-      sen tuntomerkeistä.
14107:  si. Tällainen säännös on muun muassa majoitus-            Alkoholilain 21 §:n mukaan anniskelulupa
14108: ja ravitsemisliikkeistä annetun asetuksen (727/         voidaan myöntää sille, jolla harkitaan olevan
14109:  1991) 10 §:ssä. Jos liikkeen "toiminta-ajatuksen       tähän toimintaan tarvittavat edellytykset ja vaa-
14110:  vuoksi" tietyn ravintolan asiakkailta yleisesti        dittava luotettavuus. Lain 22 §:n nojalla luvan-
14111:  edellytetään juhlavaa pukeutumista, on sallittua       haltijaa kohtaan voidaan ryhtyä toimenpiteisiin
14112:  kieltäytyä päästämästä ravintolaan henkilöä,           mm. peruuttaa anniskelulupa,jos
14113: 4                                            KK 845/1998 vp
14114: 
14115:    1) anniskelupaikassa on rikottu alkoholilakia       ovatko rikokset, joihin luvanhaltija oli syyllisty-
14116: tai sen nojalla annettuja säännöksiä, määräyksiä       nyt, antaneet perusteita luvan peruuttamiselle.
14117: tai rajoituksia;                                       Hallintokäytännössä syrjintään liittyen luvan
14118:    2) luvan saajan katsotaan menettäneen luvan         peruutuksia ei toistaiseksi ole ollut.
14119: saamisen edellytykset tai luotettavuutensa; tai           Luvan myöntänyt viranomainen voi ryhtyä
14120:    3) anniskelupaikassa on ilmennytjärjestyshäi-       luvanhaltijaa kohtaan toimenpiteisiin vasta, kun
14121: riöitä tai muita väärinkäytöksiä.                      rikoksesta on esitetty selvä näyttö eli rangaistava
14122:    Sosiaali- ja terveysministeriön alkoholijuo-        teko on todella tapahtunut. Tämä edellyttää
14123: mien anniskeluluvan myöntämisestä ja anniske-          yleensä lainvoimaista tuomiota, jonka saaminen
14124: lutoiminnasta antaman päätöksen (162/1998) 4           voi kestää pitkäänkin. Asia voi siis tulla anniske-
14125: ja 12§:n mukaan Tuotevalvontakeskus ja läänin-         lulupaviranomaisen käsiteltäväksi varsin myö-
14126: hallitus voivat jättää luvan myöntämättä tai pe-       hään teosta.
14127: ruuttaa myönnetyn luvan muun muassa sillä pe-             Yksittäisen rikosnimikkeen, joka tässä ta-
14128: rusteella, että luvan hakija tai haltija, vastaava     pauksessa on syrjintä, ottaminen alkoholilakiin
14129: hoitaja tai hänen sijaisensa on harjoittaessaan        siinä tarkoituksessa, että syrjintä olisi nimen-
14130: ammattiaan tai muuten syyllistynyt sellaiseen ri-      omaan sellainen rikos, joka voi johtaa luvan pe-
14131: kokseen, rikkomukseen tai laiminlyöntiin, että         ruuttamiseen, ei tällä hetkellä liene perusteltua.
14132: hänellä ei voida katsoa olevan alkoholilaissa tar-     Anniskeluun liittymättömiä, luvanhaltijan luo-
14133: koitettua luotettavuutta.                              tettavuuteen vaikuttavia rikoksia on muitakin,
14134:    Luvanhaltijan virheellinen menettely asiakas-       jotka voivat johtaa luvan peruuttamiseen.
14135: valinnassa ei liity alkoholijuomien anniskeluun.          Sosiaali- ja terveysministeriö sekä sosiaali- ja
14136: Jos luvanhaltija on syyllistynyt rikoslaissa sää-      terveydenhuollon Tuotevalvontakeskus seuraa-
14137: dettyyn rikokseen kuten syrjintään, asiaa voi-         vat jatkuvasti nyt käsillä olevassa kirjallisessa
14138: daan tarkastella voimassa olevien alkoholijuo-         kysymyksessä esiin tuotuja asioita. Viranomaiset
14139: mien anniskelua koskevien säännösten nojalla           tulevat jatkossa tehostamaan neuvonta- ja oh-
14140: yksinomaan luvanhaltijan edellytyksiä ja luotet-       jaustoimintojaan niin, että ei syntyisi tarpeita
14141: tavuutta koskevana. Tuotevalvontakeskus ja             puuttua ravitsemisliikkeiden jokapäiväiseen toi-
14142: lääninhallitus joutuvat usein esiin tulevissa yksit-   mintaan taikka ryhtyä mahdollisiin, jopa kurin-
14143: täistapauksissa harkitsemaan, onko rikos tai           pidollisiin, toimiin.
14144:      Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1998
14145: 
14146:                                                                      Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
14147:                                               KK 845/1998 vp                                                 5
14148: 
14149: 
14150: 
14151: 
14152:                                           Tili Riksdagens Talman
14153: 
14154:   1 det syfte 37 § I mom. riksdagsordningen                  1 det nu aktuella skriftliga spörsmålet konsta-
14155: anger har Ni, Fru Taiman, till vederbörande              teras att det under de senaste månaderna i många
14156: mediem av statsrådet översänt föijande av riks-          medier ingått rapporter om olika fall av rasbeto-
14157: dagsman Henrik Lax undertecknade spörsmål nr             nad diskriminering i vardagslivet. Såväl utlän-
14158: 845:                                                     ningar som finska medborgare med ett avvikan-
14159:                                                          de utseende har bryskt förvägrats tillträde tili
14160:           Har Regeringen beredskap att införa            restauranger. Tili och med sju av tretton restau-
14161:         också andra än straffrättsiiga sanktioner        ranger avvisade enligt ett program i kana! 2
14162:         mot restauranginnehavare som gör sig             (12.6.1998) tre kvinnliga romer som ville komma
14163:         skyidiga tili rasdiskriminering?                 in.
14164:                                                              När det behövs för upprätthållande av ord-
14165:   Som svar på detta spörsmåi får jag vördsamt            ningen eller med beaktande av rörelsens verk-
14166: anföra föijande:                                         samhetside har den som driver inkvarterings- och
14167:                                                          förplägnadsrörelsen eniigt I 0 § förordningen om
14168:     Enligt II kap. 9 § i den gällande strafflagen        inkvarterings- och förplägnadsrörelser (7271
14169: (578/1995) gör sig skyidig tili ett diskriminerings-     I99I) rätt att vägra tillträde, att servera mat och
14170: brott bl.a. den som i näringsverksamhet, yrkesut-        förfriskningar samt att vid behov avlägsna kun-
14171: övning, betjäning av allmänheten, tjänsteutöv-           der. För upprätthållande av ordningen kan rörel-
14172: ning eller något annat offentligt uppdrag eller vid      seidkaren utse, eller polisen bestämma att rörel-
14173: anordnande av en offentiig tillställning eller ett       seidkaren skall utse, en lagstadgad (47311995)
14174: allmänt möte utan godtagbart skäl inte betjänar          ordningsman för inkvarterings- eller förpiäg-
14175: någon viss person på gängse villkor, förvägrar           nadsrörelsen.
14176: någon tillträde tili tillställningen eller mötet eller       Men om en person vägras tillträde tili en res-
14177: avlägsnar någon därifrån eller försätter någon i         taurang endast på grund av etniska kännetecken
14178: en uppenbart ojämlik eller väsentligt sämre ställ-       eller annan generalisering, t.ex. romsk kläde-
14179: ning än andra. Grund för en straffbar diskrimine-        dräkt, är det klart att det rätt så sannolikt är fråga
14180: ring är t.ex. ras, nationell härkomst, förbud eller      om ett diskrimineringsbrott, men om tiliträdet
14181: annan härvid jämförbar omständighet. Straffet            vägras på basis av personkännedom, andra än
14182: för diskriminering är böter eller fångeise i högst       etniska kännetecken, kan detvara fråga om verk-
14183: sex månader.                                             samhet i enlighet med förordningen om inkvarte-
14184:     1 motiveringarna tili II kap. 9 § strafflagen        rings- och förplägnadsrörelser. Faktorer som in-
14185: (RP 94/1993 rd) konstateras bl.a. att ojämlikt           verkar på gallringen kan vara att det är känt att
14186: bemötande inte är straffbart som diskriminering,         person en i fråga brukar uppträda störande o.dyl.
14187: om detfinnsen godtagbar orsak till detta. Samti-         orsaker, alltså att man känner väl den person som
14188: digt konstateras även föijande:                          vill komma in. 1 praktiken kan det vara svårt att
14189:     "Diskrimineringsstadgandet hindrar inte ett          skilja sakliga gallringsfaktorer från känneteck-
14190:  företag att välja sina kunder för att upprätthålla      nen för diskrimineringsbrott.
14191:  en viss standard, om det är tillåtet enligt annan           Enligt 2I § alkohollagen beviljas serveringstill-
14192:  lagstiftning. Ett stadgande som tillåter vai av         stånd den som bedöms ha förutsättningar för
14193:  kunder finns bl.a. i 10 § förordningen om inkvar-       sådan verksamhet och besitter den tillförlitlighet
14194:  terings- och förplägnadsrörelser (727/199I). Om         som verksamheten kräver. Med stöd av 22 § kan
14195:  bevarandet av "rörelsens verksamhetside" förut-         man vidta åtgärder gentemot tillståndshavaren,
14196:  sätter att en viss restaurangs kunder genomgåen-        bl.a. återkalla tillståndet, om
14197:  de skall vara festklädda, får personer som inte             I) alkohollagen eller med stöd av den utfårda-
14198:  uppfyller denna förutsättning vägras inträde.           de stadganden, bestämmelser eller begränsningar
14199:  Däremot är det enligt diskrimineringsstadgandet         har överträtts på serveringsstället;
14200:  förbjudet att avvisa en festklädd person på den             2) tillståndshavaren inte längre har de förut-
14201:  grunden att hans dräkt är bunden tili en viss           sättningar eller besitter den tillförlitlighet som
14202:  folkgrupps klädkultur".                                 krävdes för tillståndet, eller om
14203: 6                                             KK 845/1998 vp
14204: 
14205:     3) det på serveringsstället har förekommit ord-         Den myndighet som beviljat tillståndet kan
14206: ningsstörningar eller annat missbruk.                   vidta åtgärder gentemot tillståndshavaren först
14207:     Enligt 4 och 12 § i social- och hälsovårdsminis-    efter att tydlig bevisning har framförts beträffan-
14208: teriets beslut om beviljande av serveringstilistånd     de brottet, dvs. den straffbara gärningen verkli-
14209: för alkoholdrycker och om serveringsverksam-            gen har skett. Detta förutsätter i allmänhet en
14210: het (16211998) kan Produkttilisynscentralen och         laga kraft vunnen d01p, och det kan dröja länge
14211: länsstyrelsen vägra bevilja tillstånd eller återkalla   innan den meddelas. Arendet kan alltså behand-
14212: ett redan beviljat tilistånd bl.a. om sökanden, den     las av myndigheten som beviljar serveringstill-
14213: ansvariga föreståndaren för serveringsstället el-       stånd först långt efter det att brottet begåtts.
14214: ler dennas ställföreträdare tidigare i sin yrkesut-         Att ta med en enskild typ av brott, i detta fall
14215: övning eller annars har gjort sig skyldig tili ett      diskriminering, i alkohollagen i det syftet att dis-
14216: sådant brott eller en sådan förseelse eller försum-     kriminering uttryckligen skulle vara ett sådant
14217: melse att sökanden inte kan anses besitta den           brott som kan leda tili att tiliståndet återkallas, är
14218: tiliförlitlighet som avses i alkohollagen.              inte för tillfållet motiverat. Det finns andra brott
14219:     Det att tiliståndshavaren förfarit felaktigt vid    som inverkar på tillståndshavarens tillförlitlig-
14220: vai av kunder hänför sig inte tili servering av         het, och som inte har att göra med själva serve-
14221: alkoholdrycker. Om tiliståndshavaren har gjort          ringen, som kan leda tili att tiliståndet återkallas.
14222: sig skyldig tili brott enligt strafflagen, såsom dis-       Social- och hälsovårdsministeriet och social-
14223: kriminering, kan saken granskas med stöd av de          och hälsovårdens Produkttilisynscentral följer
14224: gällande bestämmelserna om servering av alko-           kontinuerligt med de omständigheter som fram-
14225: holdrycker endast vad gäller tillståndshavarens         förts i det aktuella skriftliga spörsmålet. Myndig-
14226: förutsättningar och tiliförlitlighet. Produkttill-      heterna kommer i fortsättningen att effektivera
14227: synscentralen och länsstyrelsen måste ofta i en-        sin rådgivnings- och styrningsverksamhet så att
14228: skilda fall överväga om det eller de brott som          det inte uppstår behov av att ingripa i restaurang-
14229: tiliståndshavaren gjort sig skyldig tili gett anled-    ernas dagliga verksamhet eller att vidta eventuel-
14230: ning tili att återkalla tiliståndet. I förvaltnings-    la, t.o.m. disciplinära, åtgärder.
14231: praxisen har det ännu inte förekommit fall där
14232: tiliståndet återkallats p.g.a. diskriminering.
14233:      Helsingfors den 17 september 1998
14234: 
14235:                                                                        Minister Terttu Huttu-Juntunen
14236:                                             KK 846/1998 vp
14237: 
14238: Kirjallinen kysymys 846
14239: 
14240: 
14241: 
14242: 
14243:                                    Tuija Maaret Pykäläinen /vihr: Suojelupoliisin luotettavuuslausun-
14244:                                        tomenettelystä
14245: 
14246: 
14247:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
14248: 
14249:    Suojelupoliisi antaa mm. työnantajien pyyn-        mista. Itse perusasiaa, poliisin kansalaisiin koh-
14250: nöstä suullisia luotettavuuslausuntoja, joiden si-    distaman urkinnan kasvua, se ei rajaisi, pikem-
14251: sältö on lausunnon kohteena olevalle kansalai-        minkin päinvastoin.
14252: selle salainen. Käytäntö on avoimelle yhteiskun-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14253: nalle vieras ja ristiriidassa mm. poliisin henkilö-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14254: rekisterilain kanssa, joka oikeuttaa jokaisen tar-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14255: kistamaan itseään koskevat tiedot. Käytäntö es-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14256: tää asianosaista korjaamasta mahdollisen vir-
14257: heen, joita tiedoissa poliisinkin mukaan jonkin                 Pitääkö Hallitus suojelupoliisin luotet-
14258: verran on.                                                   tavuuslausuntojen määrän nopeaa kas-
14259:    Lausuntojen määrä on kasvanut nopeasti.                   vua osoituksena valtion ja yritysten työn-
14260: Niitä annettiin viime vuonna jo yli 6 000, kun               tekijöihin liittyvien turvallisuusuhkien
14261: määrä vielä viisi vuotta sitten oli runsaat 2 000.           vastaavasta lisääntymisestä, ja
14262: Lukujen valossa näyttää siltä, että menettely on                pitääkö Hallitus lausuntojen nykyistä
14263: laajentumassa tehtäviin, joihin pyrkineiden luo-             määrää sopivana, sekä
14264: tettavuus on aiemmin osattu arvioida ilman val-                 aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
14265: tion turvallisuusviranomaisia.                               siin valtion turvallisuusviranomaisten
14266:     Suunnitteilla oleva, eräistä muista EU-maista            Suomen kansalaisiin kohdistaman tie-
14267: lainattu turvaluokitusjärjestelmä poistaisi osan             donkeruun ja käytön rajoittamiseksi?
14268: nykyisen lausuntomenettelyn oikeusturvaongel-
14269: 
14270:      Helsingissä 31 päivänä elokuuta 1998
14271:                                     Tuija Maaret Pykäläinen /vihr
14272: 
14273: 
14274: 
14275: 
14276: 280043
14277: 2                                           KK 846/1998 vp
14278: 
14279: 
14280: 
14281: 
14282:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
14283: 
14284:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Suomessa ei ole mistään virasta tai tehtävästä
14285: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         pakko pyytää luotettavuuslausuntoa vaan lau-
14286: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       sunnon pyytäminen perustuu viranomaisen tai
14287: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuija            työnantajan harkintaan. Suojelupoliisin lausun-
14288: Maaret Pykäläisen näin kuuluvan kirjallisen ky-       to ei sido työnantajaa, joka tekee päätöksensä
14289: symyksen n:o 846:                                     suojelupoliisin antamien ja muiden tietojen poh-
14290:                                                       jalta. Luotettavuuslausunnoista 98 %:ssa tode-
14291:            Pitääkö Hallitus suojelupoliisin luotet-   taan, ettei suojelupoliisin hallussa ole sellaisia
14292:         tavuuslausuntojen määrän nopeaa kas-          tietoja, joilla olisi merkitystä harkittaessa haki-
14293:         vua osoituksena valtion ja yritysten työn-    jan sopivuutta kyseiseen virkaan tai tehtävään.
14294:         tekijöihin liittyvien turvallisuusuhkien      Lausunnoista vain 2 %:ssa luovutetaan tietoja
14295:         vastaavasta lisääntymisestä, ja               soveltuvuusharkintaa varten. Luotettavuuslau-
14296:            pitääkö Hallitus lausuntojen nykyistä      suntomenettely on ainoa tällä hetkellä olemassa
14297:         määrää sopivana, sekä                         oleva säädelty ja kontrolloitu menettely tarkistaa
14298:            aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       merkittäviin virkoihin ja tehtäviin valittavien tai
14299:         siin valtion turvallisuusviranomaisten        niissä olevien taustoja.
14300:         Suomen kansalaisiin kohdistaman tie-              Henkilöllä, josta lausunto annetaan, on oi-
14301:         donkeruun ja käytön rajoittamiseksi?          keus saada tieto lausunnon antamisesta. Lausun-
14302:                                                       non sisällöstä hänellä ei kuitenkaan ole oikeutta
14303:     Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:         saada tietoa, koska suojelupoliisin toiminnalli-
14304:                                                       seen tietojärjestelmään ei poliisin henkilörekiste-
14305:    Suojelupoliisin luotettavuuslausuntomenette-       rilain 15 §:n mukaan ole tarkastusoikeutta. Sa-
14306: ly perustuu poliisin henkilörekisterilain (509/       man pykälän mukaan tietosuojavaltuutettu voi
14307: 1995) 23 §:n ja poliisin henkilörekisteriasetuksen    rekisteröidyn pyynnöstä tarkastaa rekisteröityä
14308: (111611995) 9 §:n säännöksiin sekä sisäasiainmi-      koskevien tietojen lainmukaisuuden. Tietosuoja-
14309: nisteriön päätökseen suojelupoliisin ennalta es-      valtuutettu on tätä oikeutta myös käyttänyt.
14310: tävässä turvallisuustyössä noudatettavista ylei-      Henkilö voi luonnollisesti itse halutessaan tar-
14311: sistä periaatteista (247/1995). Tietojen luovutta-    kastaa tarkastusoikeuden piiriin kuuluvista po-
14312: mista säätelee poliisilain (493/1995) 43 §. Luotet-   liisirekistereistä niissä mahdollisesti olevat tie-
14313: tavuuslausunto-nimi tuli käyttöön poliisin hen-       tonsa.
14314: kilörekisterilain voimaantulon yhteydessä. Vas-           Lausuntoja on annettu 1990-luvulla keski-
14315: taavia lausuntoja on annettu henkilöstöturvalli-      määrin yli 4 200 vuodessa. Kuusi vuotta sitten
14316: suuslausuntojen nimellä vuodesta 1982 alkaen.         määrä oli poikkeuksellisen alhainen johtuen ta-
14317: Tällöin ne perustuivat asetustasoiseen säädök-        loudellisesta lamasta ja poliisikoulutuksen supis-
14318: seen ja sisäasiainministeriön päätökseen. Suoje-      tumisesta. Poliisikoulutukseen pyrkivät muo-
14319: lupoliisin lisäksi luotettavuuslausuntoja antaa       dostavat lausunnoista merkittävän osan, noin
14320: pääesikunta puolustushallinnon sisällä poliisin       1 000 lausuntoa vuodessa. Lausuntojen määrän
14321: tehtävien suorittamisesta puolustusvoimissa an-       vaihtelu on vuosittain ollut melko suurta johtuen
14322: netun lain (1251/1995) perusteella.                   kulloisestakin taloudellisesta tilanteesta ja val-
14323:    Luotettavuuslausunto voidaan antaa vain            tionhallinnon rekrytoinnista. Esimerkiksi vuon-
14324: menettelyn piiriin hyväksytylle taholle määrätyt      na 1991 pyydettiin noin 5 000 lausuntoa, vuonna
14325: kriteerit täyttävästä virasta tai tehtävästä. Luo-     1992 noin 2 000 lausuntoa ja vuonna 1994 jälleen
14326: vutettavat tiedot päätetään tapauskohtaisesti.        noin 5 000 lausuntoa.
14327: Päätös tehdään kirjallisesti suojelupoliisin ohje-        Vuonna 1997 lausuntojen määrä ylitti ensim-
14328: säännössä määrätyllä tavalla ja tiedot ilmoite-       mäisen kerran 6 000 rajan. Pääasiallinen syy oli
14329: taan pääsääntöisesti suullisesti. Päätös säilyte-     taloudellisen tilanteen parantumisen aiheuttama
14330: tään 10 vuotta. Tietosuojavaltuutetulla on tar-       yksityisen sektorin rekrytointitarve aloilla, joissa
14331: kastusoikeus lausuntoon.                              poliisin henkilörekisterilaissa mainittu yrityssa-
14332:                                               KK 846/1998 vp                                             3
14333: 
14334: laisuuksien suojaaminen on erityisen tärkeää.           pänä tavoitteena on yksilön oikeuksien perustus-
14335: Tällaisia yrityksiä ovat korkean teknologian yri-       laintasoisen turvan laajentaminen ja vahvistami-
14336: tykset, Suomen kansantaloudelle tärkeää tuote-          nen. Hallitusmuodon 8 § sisältää muun muassa
14337: kehittelyä sekä ulkomaankauppaa ja kansainvä-           erityisen tietosuojaa koskevan säännöksen, jon-
14338: listä yhteistyötä harjoittavat yritykset. Muita syi-    ka mukaan henkilötietojen suojasta säädetään
14339: tä ovat kansainvälisen yhteistyön laajentuminen         lailla.
14340: sekä tietoturvallisuusajattelun ja tietoturvahen-           Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi
14341: kilöstön lisääntyminen yrityksissä. Lausuntojen         (95/46/EY, 24.10.1995) yksilöiden suojelusta
14342: lisäys johtuu siis pääasiassa uusista erityistä luot-   henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen va-
14343: tamuksellisuutta edellyttävistä tehtävistä eikä         paasta liikkuvuudesta (tietosuojadirektiivi) ai-
14344: siitä, että aikaisemmin olemassa olleet tehtävät        heuttaa myös Suomessa eräitä lainsäädäntömuu-
14345: olisivat tulleet luotettavuuslausuntomenettelyn         toksia. Tietosuojadirektiivin määräykset on saa-
14346: piiriin. Pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna          tettava kansallisesti voimaan 24.10.1998 mennes-
14347: nousu ei kuitenkaan ole kovin suuri ottaen huo-         sä.
14348: mioon, että vuosittaiset vaihtelut ovat aikaisem-           Oikeusministeriössä on valmisteltu hallituk-
14349: minkin olleet melko suuria.                             sen esitys eduskunnalle laiksi viranomaisten toi-
14350:     Lausuntojen sopivan tai normaalin määrän            minnan julkisuudesta ja siihen liittyviksi laeiksi
14351: arviointi on vaikeaaja pitkälle arvostuskysymys.        (HE 3011998 vp). Esitys on parhaillaan eduskun-
14352:  Ruotsissa sellaisia virkoja ja tehtäviä, joista vas-   nan käsiteltävänä. Lain tarkoituksena on korva-
14353: taavia lausuntoja voidaan antaa, on julkisuudes-        ta muun muassa yleisten asiakirjain julkisuudes-
14354: sa esitettyjen tietojen mukaan noin 400.900.            ta annettu laki (83/1951). Samaan lainsäädäntö-
14355: Vuonna 1997 Ruotsin turvallisuuspoliisi SAPO            hankkeeseen liittyy oleellisesti myös niin sanotun
14356:  antoi 69 303 luotettavuuslausuntoa. Määrä ei to-       henkilötietolain valmistelu. Kyseisen lain tarkoi-
14357:  sin ole vertailukelpoinen Suomen lukumäärien           tuksena on korvata muun muassa henkilörekis-
14358:  kanssa, koska Ruot§issa on käytössä turvaluoki-        terilaki (47111987). Myös poliisin henkilörekiste-
14359:  tusjärjestelmä ja SAPO antaa lausunnot myös            rilakiin (509/1995) on tehty useita muutoksia sen
14360:  puolustusvoimille. Suomessa ei varmastikaan ole        voimassa ollessa.
14361:  aihetta kovin suuriin muutoksiin nykyisessä tur-           Muun muassa hallitusmuodon perusoikeus-
14362:  vallisuustilanteessa. Kansainvälinen yhteistyö         säännöksiä koskevan uudistuksen, edellä mainit-
14363:  tosin edellyttää lausuntojen antamista entistä         tujen lainsäädäntöhankkeiden ja poliisin henki-
14364:  enemmän kansainvälisille yhteisöille (EU, Euro-        lörekisterilain useiden muutosten vuoksi poliisin
14365:  pol). Näistä eduskunta on jo säätänyt muuttaes-        henkilörekisterilaki on tarkistettava kokonai-
14366:  saan poliisin henkilörekisterilakia (4/98).            suudessaan. Valmistelutyö on parhaillaan käyn-
14367:      Nykyinen luotettavuuslausuntomenettely pe-         nissä sisäasiainministeriössä.
14368:  rustuu lain ja asetuksen tasoisiin säädöksiin, niitä       Oikeusministeriö tullee lähiaikoina asetta-
14369:  täydentäviin hallinnollisiin määräyksiin sekä tie-     maan työryhmän, jonka tehtävänä on valmistella
14370:  tosuojavaltuutetun tarkastuksiin. Menettely ei         ehdotus henkilöstöturvallisuutta koskevaksi
14371:  sinänsä lisää kansalaisiin kohdistuvaa tiedonke-       lainsäädännöksi. Ehdotuksen tulee sisältää sään-
14372:  ruuta, koska lausunnot perustuvat jo olemassa          nökset työtehtävien turvallisuusluokituksesta ja
14373:  oleviin rekistereihin ja tietoihin. Tietojen käyttö    siihen liittyvästä, suostumukseen perustuvasta
14374:  puolestaan on rajattu vain pyydettyyn tarkoituk-       henkilöstön tarkastusmenettelystä sekä turvalli-
14375:   seen. Henkilöstön luotettavuutta määrätyissä          suusluokituksen rekisteröinnistä. Työryhmä tu-
14376:   tehtävissä koskeva järjestelmä on joka tapauk-        lee selvittämään myös, missä laajuudessa työteh-
14377:   sessajossakin muodossa välttämätön pyrittäessä        tävien turvallisuusluokitus ja henkilöstön tarkas-
14378:  ennalta ehkäisemään valtion keskeisiin turvalli-       tusmenettely on eri hallinnonaloilla tarpeen ot-
14379:   suusetuihin tai merkittäviin taloudellisiin intres-   taa käyttöön.
14380:   seihin kohdistuvia uhkia ja loukkauksia. Myös             Ehdotusta laadittaessa tullaan ottamaan huo-
14381:   Suomea velvoittavat kansainväliset sopimukset         mioon Suomen Hallitusmuodon II luvun sään-
14382:   edellyttävät toimia henkilöiden luotettavuuden        nökset perusoikeuksista ja Suomen kansainväli-
14383:   tarkistamisessa.                                      set sopimusvelvoitteet sekäjoustavan kansainvä-
14384:      Suomessa toteutettiin laaja perusoikeusuudis-      lisen yhteistyön, tietoturvallisuuden, oikeustur-
14385:   tus 1.8.1995 voimaan tulleella hallitusmuodon         van ja menettelyn avoimuuden asettamat vaati-
14386:   muutoksella (969/1995). Uudistuksen tärkeim-          mukset.
14387:       Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1998
14388: 
14389:                                                                 Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
14390: 4                                              KK 846/1998 vp
14391: 
14392:                                            Tili Riksdagens Talman
14393: 
14394:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              på myndighetens eller arbetsgivarens övervägan-
14395: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande               de. Skyddspolisens utlåtande binder inte arbets-
14396: medlem av statsrådet översänt följande av riks-           givaren, som fattar sitt beslut på basis av både
14397: dagsman Tuija Maaret Pykäläinen underteckna-              skyddspolisens uppgifter och andra uppgifter. 1
14398: de spörsmål nr 846:                                       98% av utlåtandena om tillförlitlighet konstate-
14399:                                                           ras att skyddspolisen inte har sådana uppgifter
14400:             Anser Regeringen att den snabba ök-           som skulle ha någon betydelse då man överväger
14401:         ningen av skyddspolisens utlåtanden om            huruvida någon är lämplig för en tjänst eller en
14402:         tillförlitlighet är ett teeken på en motsva-      uppgift. Endast i 2 % av fallen ges utlåtande om
14403:         rande ökning av säkerhetsriskerna då det          tiliförlitlighet för lämplighetsprövning. Lämplig-
14404:         gäller arbetstagare inom staten och före-         hetsprövning är för närvarande det enda gällan-
14405:         tag, och                                          de reglerade och kontrollerade förfaringssättet
14406:             anser Regeringen att det nuvarande            att granska bakgrunden hos personer som sköter
14407:         antalet utlåtanden är lämpligt, samt              eller som väljs tili betydande tjänster och uppgif-
14408:             ämnar Regeringen vidta åtgärder för           ter.
14409:         att begränsa statens säkerhetsmyndighe-               En person om viiken ett utlåtande ges har rätt
14410:         ters insamling och användning av uppgif-          att få veta att utlåtandet har getts. Han har dock
14411:         ter om finska medborgare?                         inte rätt att få uppgifter om innehållet i utlåtan-
14412:                                                           det eftersom det enligt 15 § lagen om polisens
14413:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             personregister inte finns rätt tili insyn i skyddspo-
14414: anföra följande:                                          lisens funktionella datasystem. Enligt samma
14415:                                                           paragrafkan dataombudsmannen på den regist-
14416:     Förfarandet i fråga om skyddspolisens utlå-           rerades begäran kontrollera att uppgifterna om
14417: tanden om tillförlitlighet baserar sig pä 23 § lagen      den registrerade är lagenliga. Dataombudsman-
14418: om polisens personregister (509/1995) och 9 §             nen har också använt sig av denna rättighet. En
14419: förordningen om polisens personregister ( 1116/           person kan naturligtvis själv när han så vili kon-
14420: 1995) samt inrikesministeriets beslut om de all-          trollera de uppgifter som eventuellt finns om ho-
14421: männa grunderna för skyddspolisens förebyg-               nom i de polisregister som omfattas av rätten tili
14422: gande säkerhetsarbete (247/1995). Om överlå-              insyn.
14423: tande av uppgifter bestäms i 43 § polislagen (493/            Under 1990-talet har getts i genomsnitt över
14424: 1995). Uttrycket utlåtande om tillförlitlighet togs       4 200 utlåtanden per år. För sex år sedan var
14425: i bruk i samband med att lagen om polisens                antalet ovanligt lågt på grund av recessionen och
14426: personregister trädde i kraft. Motsvarande utlå-          av att polisutbildningen minskades. En betydan-
14427: tanden har getts som s.k. personalsäkerhetsutlå-          de del av utlåtandena, ca 1 000 i året, gäller dem
14428: tanden sedan 1982. Då baserade de sig på en               som söker tili polisutbildningen. Antalet utlåtan-
14429: bestämmelse på förordningsnivå och på inrikes-            den har årligen varierat ganska mycket beroende
14430: ministeriets beslut. Förutom skyddspolisen ger            på den rådande ekonomiska situationen och re-
14431: huvudstaben utlåtanden om tillförlitlighet med            kryteringen tili statsförvaltningen. T.ex. år 1991
14432: stöd av lagen om fullgörande av polisuppgifter            begärdes ca 5 000 utlåtanden, år 1992 ca 2 000 och
14433: inom försvarsmakten (1251/1995).                          år 1994 igen ca 5 000 utlåtanden.
14434:     Utlåtande om tillförlitlighet kan ges endast tili         År 1997 gavs för första gången över 6 000
14435: en instans som godkänts för detta förfarande och          utlåtanden. Den största orsaken var den förbätt-
14436: om en tjänst eller uppgift som uppfyller vissa            rade ekonomiska situationen, som ledde tili att
14437: kriterier. Det avgörs från fall tili fall vilka uppgif-   det inom den privata sektorn uppstod behov av
14438: ter som överlåts. Beslutet fattas skriftligen på det      att rekrytera personai tili sådana branscher där
14439: sätt som anges i skyddspolisens reglemente och            skyddandet av företagshemligheter som avses i
14440: uppgifterna ges i regel muntligen. Beslutet beva-         lagen om polisens personregister är särskilt vik-
14441: ras 10 år. Dataombudsmannen har rätt att gran-            tigt. Sådana företag är företag inom högteknolo-
14442: ska utlåtandet.                                           gin och företag som bedriver produktutveckling
14443:     Det finns ingen tjänst eller uppgift i Finland        som är viktig för vår samhällsekonomi samt utri-
14444: för viiken man måste be om utlåtande om tillför-          keshandel och internationellt samarbete. Andra
14445: litlighet, utan begäran om utlåtande baserar sig          orsaker är att det internationella samarbetet har
14446:                                               KK 846/1998 vp                                              5
14447: 
14448: ökat samt att företagen blivit mera medvetna om          melse om dataskydd, enligt viiken om skydd för
14449: datasäkerheten och att antalet anställda inom            personuppgifter stadgas genom Iag.
14450: dataskyddet har ökat. Det ökade antalet utlåtan-             Europaparlamentets och rådets direktiv
14451: den föranleds således främst av nya arbetsuppgif-        (95/46/EG, 24.10.1995) om skydd för enskilda
14452: ter som kräver särskild sekretess och inte av att        personer med avseende på behandlingen av per-
14453: förfarandet med utlåtanden om tiiiförlitlighet           sonuppgifter och om det fria flödet av sådana
14454: skulle ha börjat gälla redan existerande arbets-         uppgifter (dataskyddsdirektivet) föranleder ock-
14455: uppgifter. Jämfört med Iångtidsgenomsnittet är           så i Finland vissa ändringar av lagstiftningen.
14456: ökningen inte särskilt stor med beaktande av att         Bestämmelserna i dataskyddsdirektivet skall trä-
14457: de årliga fluktuationerna även tidigare har varit        da i kraft på nationell nivå före den 24 oktober
14458: ganska stora.                                            1998.
14459:     Det är svårt att bedöma vilket antal utlåtan-            Vid justitieministeriet har beretts regeringens
14460: den som är Iämpligt eller normalt, och i det stora       proposition tiii riksdagen med förslag tili Iag om
14461: hela är det en värderingsfråga. I Sverige finns det,     offentlighet i myndigheternas verksamhet samt
14462: enligt uppgifter i offentligheten, ca 400 000 såda-      tili lagar som har samband med den (RP 3011998
14463: na tjänster och uppgifter om vilka kan ges mot-          rd). Lagförslaget behandlas som bäst i riksdagen.
14464: svarande ut!åtanden. År 1997 gav Sveriges säker-         A vsikten är att lagen skall ersätta Iagen om all-
14465: hetspolis SAPO 69 303 utlåtanden om tiiiförlit-          männa handlingars offentlighet (8311 951 ). Tili
14466: Iighet. Antalet är dock inte jämförbart med anta-        samma Iagstiftningsprojekt anknyter också be-
14467: Iet i Finland eftersom Sverig~ har ett system för        redningen av lagen om personuppgifter. A vsik-
14468: säkerhetsklassificering och SAPO ger utlåtanden          ten med denna Iag är att ersätta bl.a. personregis-
14469: även tili försvarsmakten. Det finns knappast nå-         terlagen (471/1987). Likaså har i lagen om poli-
14470: gon orsak tiii särskilt stora förändringar i Fin-        seos personregister (509/1995) gjorts flera änd-
14471: land i den nuvarande säkerhetssituationen. Det           ringar under den tid den varit i kraft.
14472:  internationella samarbetet förutsätter dock att             BI.a. på grund av revideringen av bestämmel-
14473:  utlåtanden allt oftare ges tiii internationella sam-    serna om de grundläggande rättigheterna i rege-
14474:  fund (EU, Europol). Om detta har riksdagen              ringsformen, ovan nämnda lagstiftningsprojekt
14475:  redan föreskrivit då Iagen om poliseos personre-        och de många ändringarna av lagen om poliseos
14476:  gister (4/98) ändrades.                                 personregister bör Iagen om poliseos personre-
14477:      Det nuvarande fOrfarandet med utlåtande om          gister ses över i sin helhet. Beredningen pågår
14478:  tillförlitlighet baserar sig på författningar på Iag-   som bäst vid inrikesministeriet.
14479:  och förordningsnivå, på administrativa före-                Justitieministeriet kommer inom den närmas-
14480:  skrifter som kompletterar dessa och på dataom-          te tiden att tillsätta en arbetsgrupp med uppdrag
14481:  budsmannens kontroller. Förfarandet ökar inte i         att bereda ett fOrslag tili Iagstiftning gällande
14482:  sig insamlingen av uppgifter om medborgarna             personalsäkerheten. I förslaget skall ingå be-
14483:  eftersom utlåtandena baserar sig på redan befint-       stämmelser om arbetsuppgifternas säkerhets-
14484:  Iiga register och uppgifter. Dessutom är använd-        klassificering och, i anslutning tili det, bestäm-
14485:  ningen av uppgifterna begränsad tiii det ändamål        melser om förfarandet för personalkontroll vil-
14486:  för vilket det begärts. Ett system där man bedö-        ket baserar sig på medgivande samt om registre-
14487:  mer anställdas tillförlitlighet i vissa uppgifter är    ring av säkerhetsklassificeringen. Arbetsgruppen
14488:  dock nödvändigt i någon form då man viii före-          skall även utreda i viiken utsträckning det finns
14489:  bygga hot mot och kränkning av statens centrala         skäl att införa säkerhetsklassificering av arbets-
14490:   säkerhetsintressen eller viktiga ekonomiska in-        uppgifterna och förfarandet för personalkontroll
14491:  tressen. Också internationella avtal som förplik-       inom olika förvaltningsområden.
14492:   tar Finland förutsätter åtgärder för kontroll av           Vid utarbetandet av förslaget kommer man att
14493:  tillförlitligheten hos vissa personer.                  beakta bestämmelserna om de grundläggande
14494:      1 Finland genomfördes en omfattande reform          rättigheterna i kap. II i regeringsformen och de
14495:   av de grundläggande rättigheterna genom en             förpliktelser som följer av Finlands internatio-
14496:   ändring av regeringsformen (96911 995) som träd-       nella överenskommelser samt de krav som ett
14497:   de i kraft den 1 augusti 1995. Det viktigaste syftet   smidigt internationellt samarbete, datasäkerhe-
14498:   med reformen var att utvidga och stärka skyddet        ten, rättsskyddet och förfarandets öppenhet stäl-
14499:   av individens rättigheter på grundlagsnivå. I 8 §      Ier.
14500:   regeringsformen ingår bl.a. en särskild bestäm-
14501:       Helsingfors den 17 september 1998
14502: 
14503:                                                                      Inrikesminister Jan-Erik Enestam
14504:                                            KK 847/1998 vp
14505: 
14506: Kirjallinen kysymys 847
14507: 
14508: 
14509: 
14510: 
14511:                                   Tuija Maaret Pykäläinen /vihr: Sotilasvalan ja -vakuutuksen kaa-
14512:                                       van ajanmukaistamisesta
14513: 
14514: 
14515:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
14516: 
14517:    Sotilasvalassa ja -vakuutuksessa asepalvelus-        Sotilasvalan tarkoituksena on kiteyttää siihen
14518: taan aloittavat lupaavat "käyttäytyä kunnolli-       osallistuville asevelvollisuuden tarkoitus ja soti-
14519: sestija miehekkäästi". Näistä edellisellä lupauk-    laan velvollisuudet kotimaalle. Sen vuoksi on
14520: sella on verraten yksikäsitteinen ja yleisesti hy-   tärkeää, että valan ja vakuutuksen sisältöä ei
14521: väksytty sisältö. Sen sijaanjälkimmäinenjää epä-     koeta vanhentuneeksi tai jopa huvittavaksi. Se
14522: määräiseksi ja on sukupuolieroja korostava. Si-      palvelee tarkoitustaan vain sopusoinnussa lain-
14523: toutumista edellytetään myös naisilta. Naisten       säädäntömme ja kansallisen arvomaailmamme
14524: vapaaehtoisen asepalvelun myötä hekin joutuvat       kanssa.
14525: lupaamaan mm. "miehekästä käyttäytymistä".              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14526:    Valassa sotilaat lupaavat myös "puolustaa         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14527: isänmaamme koskemattomuutta rauhan ja so-            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14528: dan aikana". Isänmaan koskemattomuus on ol-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14529: lut aiempina vuosikymmeninä jokaiselle itses-
14530: tään selvä käsite. EU-jäsenyytemme ja talouden                 Pitääkö Hallitus sotilasvalan ja -va-
14531: globalisaatio ovat kaventaneet oleellisesti kan-            kuutuksen kaavaa ajanmukaisena ja su-
14532: sallisen koskemattomuuden sisältöä ja koettele-             kupuolten tasa-arvon huomioon ottava-
14533: vatjatkuvasti sen rajoja. Koskemattomuutta va-              na, ja
14534: lakaavan tarkoittamalla tavalla ei enää ole. Siksi             aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
14535: vaatimus sen puolustamisesta rauhan aikana                  siin sen muuttamiseksi niin, että kaava on
14536: saattaa olla ristiriidassa samaan valakaavaan               sukupuolineutraali sekä vastaa Suomen
14537:  kuuluvan "valtakunnan laillisen esivallan puo-             tämänhetkisiä puolustuspoliittisia ja
14538:  lustamisen" kanssa.                                        kansainvälisiä tavoitteita ja asemaa?
14539: 
14540:       Helsingissä 31 päivänä elokuuta 1998
14541: 
14542:                                     Tuija Maaret Pykäläinen /vihr
14543: 
14544: 
14545: 
14546: 
14547:  280043
14548: 2                                          KK 847/1998 vp
14549: 
14550: 
14551: 
14552: 
14553:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
14554: 
14555:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       valtakunnan laillista esivaltaa. Puolustusvoimis-
14556: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        ta annetun lain (402/1974) 2 §:n mukaan puolus-
14557: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tusvoimien tehtävinä ovat mm. valtakunnan
14558: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuija           alueellisen koskemattomuuden turvaaminen tar-
14559: Maaret Pykäläisen näin kuuluvan kirjallisen ky-      vittaessa voimakeinoja käyttäen ja valtakunnan
14560: symyksen n:o 847:                                    ja sen oikeusjärjestyksen sekä kansan elinmah-
14561:                                                      dollisuuksien ja perusoikeuksien puolustaminen.
14562:           Pitääkö Hallitus sotilasvalan ja -va-      Puolustusministeriön näkemyksen mukaan va-
14563:        kuutuksen kaavaa ajanmukaisena ja su-         lan ja vakuutuksen kaavat eivät ole isänmaan
14564:        kupuolten tasa-arvon huomioon ottava-         koskemattomuuden turvaamisen osalta vanhen-
14565:        na, ja                                        tuneet, koska lainsäätäjän puolustusvoimille
14566:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       määrittämät tehtävät eivät ole tältä osin muuttu-
14567:        siin sen muuttamiseksi niin, että kaava on    neet.
14568:        sukupuolineutraali sekä vastaa Suomen             Vaianja vakuutuksen kaavan mukaan henki-
14569:        tämänhetkisiä puolustuspoliittisia ja         lö mm. lupaa käyttäytyä "kunnollisesti ja mie-
14570:        kansainvälisiä tavoitteita ja asemaa?         hekkäästi". Valan kaavaa aikanaan vahvistet-
14571:                                                      taessa kaikki sotilasvalan vannojat olivat miehiä.
14572:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         Naisten vapaaehtoisen asepalveluksen tultua
14573: vasti seuraavaa:                                     mahdolliseksi ei kaavan muuttamista ole pidetty
14574:                                                      välttämättömänä, koska sanalla "miehekkäästi"
14575:     Sotilasvalaa ja -vakuutusta koskevan asetuk-     voidaan kaavassa katsoa olevan ensisijaisesti kä-
14576: sen (651/1965) 2 §sisältää valan ja vakuutuksen      sitteellinen eikä sukupuolisidonnainen luonne.
14577: kaavat, jotka ovat keskenään yhteneväiset eräin      Käsitettä miehekäs ei sotilasvalan kaavan yhtey-
14578: poikkeuksin. Kaavassa henkilö mm. lupaaja va-        dessä ole tarkoitettu vastakohdaksi sanalle nai-
14579: kuuttaa tahtovansa palvella maataan rehellisesti     sellinen, vaan se on käsitetty ja on käsitettävä
14580: sekä parhaan kykynsä mukaisesti etsiä ja edistää     edelleen siten, että se kuvaa yleisesti sellaisia po-
14581: maansa hyötyä ja parasta, kaikkialla ja kaikissa     sitiivisia ominaisuuksia, joita sotilaalta tehtävis-
14582: tilanteissa, rauhan ja sodan aikana puolustaa        sään vaaditaan. Suomen kielessä on käytössä
14583: isänmaansa koskemattomuutta, sen laillista yh-       useita sellaisia sanoja, jotka viittaavat sananmu-
14584: teiskuntajärjestystä sekä valtakunnan laillista      kaisesti vain mieheen, mutta joiden merkityssi-
14585: esivaltaa. Samalla henkilö lupaa käyttäytyä kun-     sältö on sukupuolineutraali, kuten eduskunnan
14586: nollisesti ja miehekkäästi, totella esimiestään,     puhemies, maaherra, nimismies, sotilaslakimies
14587: noudattaa lakeja ja asetuksia sekä säilyttää hyvin   ja virkamies.
14588: hänelle uskotut palvelussalaisuudet.                     Edellä mainituista syistä ei perinteisen sotilas-
14589:     Kaavan mukaan henkilö lupaa rauhan ja so-        vala- ja vakuutuskaavan muuttamista pidetä tar-
14590: dan aikana puolustaa isänmaansa koskematto-          peellisena.
14591: muutta, sen laillista yhteiskuntajärjestystä sekä
14592: 
14593:      Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1998
14594: 
14595:                                                                     Puolustusministeri Anneli Taina
14596:                                              KK 847/1998 vp                                                3
14597: 
14598: 
14599: 
14600: 
14601:                                           Tili Riksdagens Talman
14602: 
14603:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         1and, dess 1agliga samhällsordning samt rikets
14604: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-          lagliga överhet. Enligt 2 § lagen om försvarsmak-
14605: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-        ten (402/1974) har försvarsmakten tili uppgift
14606: man Tuija Maaret Pykäläinen undertecknade               bl.a. att trygga rikets territoriella integritet, vid
14607: spörsmål nr 847:                                        behov med anlitande av kraftåtgärder samt att
14608:                                                         försvara riket och dess rättsordning samt folkets
14609:           Anser Regeringen att formuläret tili          Iivsbetingelser och grundläggande rättigheter.
14610:        krigsmannaed och -försäkran är tidsen-           Enligt försvarsministeriets uppfattning är formu-
14611:        ligt och beaktar jämställdheten mellan           lären tili ed och försäkran inte föråldrade tili den
14612:        könen, och                                       del de gäller tryggandet av fådersneslandets inte-
14613:           ämnar Regeringen vidta åtgärder i syf-        gritet, eftersom de uppgifter som lagstiftaren
14614:        te att ändra formuläret så att det är köns-      fastställt för försvarsmakten inte har ändrats tili
14615:        neutralt och motsvarar Finlands nuva-            denna del.
14616:        rande försvarspolitiska och internatio-             Enligt formuläret tili ed och försäkran lovar en
14617:        nella målsättning och ställning?                 person bl.a. att uppföra sig "redbart och man-
14618:                                                         ligt". När formuläret tili eden på sin tid fastställ-
14619:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           des varalla de som avlade eden män. Efter att
14620: anföra följande:                                        kvinnorna givits möjlighet att fullgöra friviliig
14621:                                                         militärtjänst har det inte ansetts nödvändigt att
14622:    1 2 § förordningen om formulär tili krigsman-        ändra formuläret, eftersom ordet "manligt" i
14623: naed (651/1965) ingår formulären tili ed och för-       första hand kan anses vara av begreppsmässig,
14624: säkran. Formulären är med vissa undantag sins-          inte könsbunden natur i formuläret. Begreppet
14625: emellan likadana. 1 formuläret lovar de som av-         manlig är inte i samband med krigsmannaeden
14626: lägger eden bl.a. att de redligt vili tjäna sitt land   avsett att utgöra en motsats till ordet kvinnlig,
14627: samt efter all sin förmåga söka och främja dess         utan det har uppfattats och bör alltjämt uppfat-
14628: vä1 och bästa, överallt och under alla omständig-       tas så att det är en symbol för sådana positiva
14629: heter, såvä1 i fred som i krig försvara sitt fåder-     egenskaper som krävs i krigsmannens uppgifter.
14630: nesland, dess 1agliga samhällsordning samt rikets       Det finns ett flertal sådana ord som ordagrant
14631: 1agliga överhet. De som av1ägger eden lovar sam-        hänvisar endast tili mannen, men vilkas be-
14632: tidigt uppföra sig redbart och manligt, lyda sina       greppsmässiga innebörd är könsneutral, såsom
14633: överordnade, följa 1agar och förordningar samt          riksdagens talman, landshövding, länsman och
14634: vä1 bevara tjänstehem1igheter som anförtrotts           tjänsteman.
14635: dem.                                                       Avovan anförda skäl bör det inte anses vara
14636:    Enligt formu1äret 1ovar den som av1ägger eden        nödvändigt att ändra formuläret tili krigsman-
14637: att såvä1 i fred som i krig försvara sitt fådernes-     naed och -försäkran.
14638: 
14639:      Helsingfors den 22 september 1998
14640: 
14641:                                                                         Försvarsminister Anneli Taina
14642:                                                KK 848/1998 vp
14643: 
14644: Kirjallinen kysymys 848
14645: 
14646: 
14647: 
14648: 
14649:                                      Klaus Bremer /r: Pienimpien yrittäjien kasvuesteiden selvitystar-
14650:                                          peesta ja Ruotsin/Kanadan mallin mukaisen pienyritysdelegaa-
14651:                                         tion tarpeesta
14652: 
14653: 
14654:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
14655: 
14656:       Itse itsensä työllistämisestä sekä harmaan ta-     hallitukselle 18 toimenpide-ehdotusta käsittävän
14657:  louden työllistämien palauttamisesta verollisen         raporttinsa "Parempi ja helpommin saatavilla
14658:  työnteon piiriin on tulossa suurtyöttömyytemme          oleva tiedonkulku". Siinä hallitusta vaaditaan
14659:  kaksi ylivertaisesti tärkeintä poistajaa.               mm.:
14660:      Yhteiskunnallinen menestys riippuu kum-                - perustamaan Internet-tiedotusjärjestelmä,
14661:  mankin kohdalla täysin siitä, miten turvalliseksi       josta yrittäjä kaikkina vuorokauden aikoina saa
14662:  yrittäjä kokee alkunsa yrittäjänä, kasvuhakuise-        tyhjentäviä tietoja yritysmuotoja koskevista
14663:  na työllistäjänä, ja asiaankuuluvien verojen mak-       säännöistä, rahoitusmahdollisuuksista, valtion
14664:  sajana.                                                 ja kunnan yritysneuvonnan yhteystiedoista jne.,
14665:       Ratkaisevana, pahana puutteena on pidettävä           -tuomaan yrittäjien käyttöön Internet-tieto-
14666:  sitä, että aloittelevaan ja pienimuotoisimpaan          koneita kirjastoihin, kunnan virastoihin ja viran-
14667:   yritystoimintaan vaikuttavaa lainsäädäntöä val-        omaisten toimipisteisiin,
14668:   mistelevista työryhmistä on järjestään puuttunut          -luomaan yksi A4-kaavake,jolla yrittäjä voi
14669:  pienimpien yrittäjien konkreettinen edustus. En-        vastata myös Internetin kautta yhdellä kertaa
14670: . nakkoperintärekisteriä valmisteleva työryhmä           kaikkiin eri viranomaisten vaatimiin selvityksiin,
14671:   otti oikein nimekseen "Yrittäjätyöryhmä" ilman            - toimimaan niin, että hallituksen ja edus-
14672:   ainuttakaan yrittäjää jäsenenään. Kirjanpitola-        kunnan yritystoimintaa koskevat päätökset teh-
14673:   kia valmistelevassa työryhmässä oli yksi tilintar-     dään hyvissä ajoin ja antavat riittävästi aikaa
14674:   kastusyrittäjä, joka edusti lähinnä vain itseään.      yrittäjille alkaa noudattaa niitä,
14675:   Verotuksen oikeusturvatyöryhmässä, Peitellyn              - iskostamaan viranomaisiin, että yrittäjiä
14676:   osingonjaon työryhmässä ja tuoreeltaan yritys-         on kohdeltava asiakkaina, rajoitetut puhelinpal-
14677:   toiminnan alkioihin ratkaisevimmin vaikutta-           veluajat on hylättävä, aukioloaikoja on piden-
14678:   vassa Pienyhtiöt ja yhtiölainsäädäntö -työryh-         nettäväja sovitettava yrittäjien mahdollisuuksiin
14679:   mässä ei ole ainuttakaan pienyrittäjää jäsenenä.       asioida viranomaisilla, arkipyhien välipäivinä on
14680:       Työryhmien tuloksetkin toistavat itseään: ne       annettava viranomaispalvelua yrittäjille jne.,
14681:   ovat hyvin kaukana aloittelevien ja pienimpien            - viranomaisten veivoittamista sitovaan kä-
14682:   yritysten todellisista työllistämis- ja kasvuesteis-   sittelyaikaan yrittäjiä koskevissa asioissa,
14683:   tä.                                                       -jne.
14684:       Mallia parempaan ei tarvitse hakea kaukaa.            Småföretagsdelegationen nimeää Kanadan
14685:   Ruotsissa on eduskunnan toimesta nimitetty py-         mallimaaksi viranomaisten ja yrittäjien välisessä
14686:   syväisluonteinen pienyritysdelegaatio "Småföre-        yhteistyössä mainiten mm., että Kanadassa on
14687:   tagsdelegationen" tekemään ehdotuksia halli-           mahdollista Internetin välityksellä perustaa yri-
14688:   tukselle aloittelevien ja pienimpien yritysten kas-    tys 20 minuutissa sekä täyttää kaikki viranomai-
14689:   vuesteiden poistamiseksi.                              selle esitettävät anomukset.
14690:       "Småföretagsdelegationen" jätti ensimmäisen           Suomessa pienyhtiöistä tehdyt tuoreet laki-
14691:   raporttinsa "Parempia ja yksinkertaisempia             aloitteet pyrkivät poistamaanjuuri mm. Ruotsis-
14692:   sääntöjä" Ruotsin hallitukselle toteutettavaksi        sa Småföretagsdelegationenin osoittamia kasvu-
14693:   joulukuussa 1997. Viime kevään aikana delegaa-         esteitä, mutta toistaiseksi Suomen viranomaiset
14694:   tio on esittänyt ehdotuksensa myös "Riskipää-          ja vastaavat viranomaistyöryhmät ovat ylimieli-
14695:   omaratkaisuista".                                      sesti torjuneet kaikki ehdotukset.
14696:       Maaliskuussa 1998 delegaatio jätti Ruotsin            Ruotsi ja Kanada tuntuvat pienyrittäjästä
14697: 
14698:  280043
14699: 2                                          KK 848/1998 vp
14700: 
14701: saavuttaneen tason, josta Suomessa voi vain                  mintaan sekä itse itsensä työllistävien ja
14702: uneksia.                                                     aloittavien yrittäjien työllistämis- ja kas-
14703:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           vuesteiden poistamiseksi, ja
14704: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-                 mitä Hallitus tekee pienyrittäjien mu-
14705: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-              kanaolon varmistamiseksi pienyrittäjyy-
14706: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                      den ehtoja muovaavissa työ ryhmissä, ja
14707:                                                                 mitä Hallitus tekee Ruotsin mallin
14708:          Millä tavalla Hallitus aikoo toimia                 mukaisen pysyvän pienyritysdelegaation
14709:        harmailla markkinoilla työllistyvien hou-             pikaiseksi perustamiseksi myös Suo-
14710:        kuttelemiseksi veronalaiseen yritystoi-               meen?
14711: 
14712:      Helsingissä 31 päivänä elokuuta 1998
14713: 
14714:                                            Klaus Bremer /r
14715:                                             KK 848/1998 vp                                              3
14716: 
14717: 
14718: 
14719: 
14720:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
14721: 
14722:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        den 1998 alusta annettu mahdollisuus vaihtoeh-
14723: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         toisesti suorittaa työeläkemaksun ennakkomak-
14724: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       su juoksevasti kuukausittain toteutuneen palk-
14725: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-       kasumman perusteella. Alle 10 työntekijän yri-
14726: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        tykset ovat voineet käyttää vuoden 1998 alusta
14727: 848:                                                  lukien työnantajamaksujen hoitamisessa hyväk-
14728:                                                       seen työvoimahallinnon alaisen Kouvolan pien-
14729:           Millä tavalla Hallitus aikoo toimia         työnantajakeskuksen maksullista palvelutoimin-
14730:        harmailla markkinoilla työllistyvien hou-      taa. Aikaisemmin rajana on ollut kolmea työnte-
14731:        kuttelemiseksi veronalaiseen yritystoi-        kijää pienemmät yritykset ja kotitaloudet.
14732:        mintaan sekä itse itsensä työllistävien ja        Verotuksen osalta on myös etsitty ratkaisuja
14733:        aloittavien yrittäjien työllistämis- ja kas-   pienyritysten verotuksen keventämiseksi. Vuo-
14734:        vuesteiden poistamiseksi, ja                   den 1997 alusta tulivat voimaan henkilöyhtiöi-
14735:           mitä Hallitus tekee pienyrittäjien mu-      den verotusta keventävät uudistukset, jotka to-
14736:        kanaolon varmistamiseksi pienyrittäjyy-        teutettiin pääomatulo-osuuden laskentaan teh-
14737:        den ehtoja muovaavissa työryhmissä, ja         dyillä muutoksilla. Tulon pidättäminen yrityk-
14738:           mitä Hallitus tekee Ruotsin mallin          sessä lisää yhtiön nettovarallisuutta ja sitä kautta
14739:        mukaisen pysyvän pienyritysdelegaation         pääomatulona verotettavaa määrää.
14740:        pikaiseksi perustamiseksi myös Suo-               Verotusmenettelystä annettua lakia ja ennak-
14741:        meen?                                          koperintälakia on muutettu. Muutokset perustu-
14742:                                                       vat pääosin valtiovarainministeriön helmikuussa
14743:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          1997 asettaman Verotuksen oikeusturvatyöryh-
14744: vasti seuraavaa:                                      män tekemiin ehdotuksiin. Lakiin lisättiin uusia
14745:                                                       säännöksiä verotusmenettelyn yleisistä periaat-
14746:     Tavoite harmaan talouden vähentämiseksi on        teista. Näitä ovat luottamusperiaate, verotuksen
14747: osa hallitusohjelmaa. Tähän tavoitteeseen on          viivästysseuraamusten kohtuullistaminen, mää-
14748: pyritty puuttumalla harmaan talouden toimijoi-        räajan asettaminen verovelvollisilta vaadittaville
14749: hin sekä poistamalla niitä tekijöitä, jotka myötä-    selvityksille, asian selvittämisvelvollisuus, näy-
14750: vaikuttavat harmaan talouden syntymiseen.             tön arviointi sekä verotuspäätöksen perustele-
14751:     Valtioneuvosto hyväksyi 2.5.1996 periaate-        misvelvollisuus. Arvioverotuksen toimittamisen
14752: päätöksen pk-yrityspoliittiseksi ohjelmaksi. Täs-     lisäedellytykseksi asetettiin epäily tulojen salaa-
14753: sä ohjelmassa on useita toimenpidealueita, jotka      misesta. Lakiin lisättiin myös säännös pienten
14754: liittyvät lähinnä valtiovarain- sekä sosiaali- ja     määrien jälkiverottamisesta sen verovuoden tu-
14755: terveysministeriön toimialoihin, joilla on vaiku-     lona, jolta toimitettava verotus ei ole päättynyt.
14756: tuksia harmaan talouden syiden vähenemiseen.          Muutokset tulivat voimaan 1 päivänä heinäkuu~
14757: Useat esitetyt toimenpiteet on jo toteutettu tai      ta 1998 ja niitä sovelletaan ensimmäisen kerran
14758: niitä ollaan parhaillaan toteuttamassa.               1 päivänä marraskuuta 1998 tai sen jälkeen toi-
14759:     Työllistämiseen liittyvien velvotteiden käy-      mitettavissa verotuksissa.
14760: tännön hoitamista on helpotettu parantamalla             Työvaltaisten alojen arvonlisäveron keventä-
14761: neuvontaa sekä tarjoamalla pienyrityksille eri-       mismahdollisuuksia selvitetään Euroopan unio-
14762: tyistä palvelua. Talouspoliittinen ministerivalio-    nin neuvostossa työryhmätasolla. Suomen halli-
14763: kunta päätti 9.12.1997 tehostaa pienyrittäjille ja    tus on puoltanut hankkeen toteuttamista.
14764: aikaville yrityksille suunnattua tiedotustoimin-         Em. lisäksi pk-yrityspoliittisessa ohjelmassa
14765: taa työnantajavelvoitteista ja niiden hoidosta.       on esitetty, että työnantajien kansaneläke- ja sai-
14766: TE-keskuksiin on edellä olevan johdosta luotu         rausvakuutusmaksuja alennettaisiin valtionta-
14767: yhteyshenkilöverkosto informoimaan aloittavia         louden sallimissa puitteissa siten, että edistetään
14768: yrityksiä ja pienyrityksiä työnantajavelvoitteis-     pienyritystoiminnan työllistämismahdollisuuk-
14769: ta. Lisäksi alle 5 työntekijän yrityksille on vuo-    sia. Tämä teknisesti lähinnä sosiaali- ja terveys-
14770: 4                                           KK 848/1998 vp
14771: 
14772: ministeriön hallinnonalalle kuuluva asia on kus-       tellut pk-yrityspoliittisen ohje1man,jonka toteut-
14773: tannusvaikutuksiltaan merkittävä, joten myös           tamisesta valtioneuvosto teki periaatepäätöksen
14774: itse esityksessä mainittu valtiontalouden sallimat     2.5.1996. Pk-yritystoiminnan neuvottelukunnas-
14775: puitteet asettavat omat rajoituksensa asian no-        sa ovat edustettuina mm. elinkeinoelämänjärjes-
14776: pealle toteuttamiselle.                                töt Keskuskauppakamari, Suomen Yrittäjät ry.,
14777:     Valtionhallinnossa pienyrittäjien asiantunte-      Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto (TT)
14778: mus on viime vuosina otettu entistä enemmän            sekä Suomen Ammattijärjestöjen Keskusliitto
14779: huomioon. Pienyritystoimintaan liittyviä asioita       (SAK). Em. järjestöt edustavat varsin laajalti
14780: käsittelevissä työryhmissä on usein edustaja niis-     pienyrittäjiä, onhan esimerkiksi valtaosa Suo-
14781: tä elinkeinoelämän järjestöistä, jotka edustavat       men Yrittäjien jäsenkunnasta nimenomaan eri
14782: pienyritystoimintaa. Mikäli erityistä laajapoh-        alojen pienyrityksiä. Neuvottelukunnan jäsenis-
14783: jaista työryhmää ei ole asetettu esim. säädösval-      tä tai varajäsenistä 17 on yritystaustalta, lähinnä
14784: mistelua varten, on käytetty lausuntomenettelyä.       pienistä ja keskisuurista yrityksistä. Kysymyk-
14785: Elinkeinoelämän järjestöt ovat tällöin lähes           sessä mainitussa Ruotsin jo toimintansa lopetta-
14786: poikkeuksetta olleet lausunnonantajina.                neessa pienyritysdelegaatiossa oli neljä yritys-
14787:     Parhaillaan ollaan valmistelemassa järjestel-      taustaista jäsentä.
14788: mää, jonka mukaan pienyritystoiminta ja yleen-            Pk-yritystoiminnan neuvottelukunta toimii
14789: sä yritystoiminta otettaisiin huomioon nykyistä        poikkihallinnollisesti, ja sen työjaostossa on
14790: systemaattisemmin säädösvalmistelussa. Valtio-         edustus useista erityisesti elinkeinoelämään vai-
14791: neuvosto on tehnyt periaatepäätöksen säädöseh-         kuttavista ministeriöistä. Näin eri ministeriöissä
14792: dotusten taloudellisten vaikutusten arvioimisek-       valmisteltavat pieneen ja keskisuureen yritystoi-
14793: si. Tähän liittyen on kauppa- ja teollisuusministe-    mintaan liittyvät asiat läpikäyvät laajapohjaisen
14794: riössä valmistumassa ohjeet säädösvalmistelun          tarkastelun. Pk-yritystoiminnan neuvottelukun-
14795: yritysvaikutusten arvioinnista. Näiden ohjeiden        ta toimii neuvoa-antavana elimenä sekä pieneen
14796: laatiminen perustuu kauppa- ja teollisuusminis-        että keskisuureen yritystoimintaan liittyvissä
14797: teriön yhteydessä toimivan pk-yritystoiminnan          asioissa. Erillistä pienyritysdelegaatiota ei pk-
14798: neuvottelukunnan suorittamaan perustyöhön.             yritystoiminnan neuvottelukunnan lisäksi tarvi-
14799:     Valtioneuvoston asettama pienen ja keskisuu-       ta valtionhallinnon yhteydessä.
14800: ren yritystoiminnan neuvottelukunta on valmis-
14801:      Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1998
14802: 
14803:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
14804:                                            KK 848/1998 vp                                              5
14805: 
14806: 
14807: 
14808: 
14809:                                        Tili Riksdagens Talman
14810: 
14811:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          av demtili småföretagare och företag som står i
14812: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          begrepp att inleda sin verksamhet. Med anled-
14813: med1em av statsrådet översänt följande av riks-      ning av det ovanstående har vid TE-centralerna
14814: dagsman Klaus Bremer undertecknade skriftliga        skapats ett nätverk av kontaktpersoner för att
14815: spörsmå1 nr 848:                                     informera blivande företag och småföretag om
14816:                                                      arbetsgivarens skyldigheter. Dessutom har före-
14817:           På vilket sätt har Regeringen för avsikt   tag med fårre än fem anställda från ingången av
14818:        att agera för att locka dem som är syssel-    år 1998 getts en möjlighet att alternativt betala
14819:        satta på den grå marknaden att övergå tili    förskottsavgiften för arbetspensionsavgiften lö-
14820:        skattepliktig företagsverksamhet samt         pande utgående från den verkliga månadsvisa
14821:        för att undanröja hindren för sysselsätt-     lönesumman. Företag med fårre än tio anställda
14822:        ning och tillväxt för företagare som sys-     har från ingången av år 1998 för skötseln av sina
14823:        selsätter sig själva och för sådana som       arbetsgivaravgifter kunnat utnyttja den avgifts-
14824:        etablerar verksamhet, och                     belagda serviceverksamheten vid småarbetsgi-
14825:           vad gör Regeringen för att försäkra sig    varcentralen i Kouvola som lyder under arbets-
14826:        om att småföretagare finns med i den          kraftsförvaltningen. Tidigare var gränsen före-
14827:        arbetsgrupp som ställer upp villkoren för     tag med fårre än tre anställda och hushåll.
14828:        småföretagsamheten, och                           I fråga om beskattningen har man också för-
14829:           vad gör Regeringen för att snabbt in-      sökt hitta lösningar för att lindra beskattningen
14830:        rätta en bestående småföretagsdelegation      av småföretagen. Från ingången av år 1997 träd-
14831:        också i Finland enligt svensk modell?         de reformer i kraft som lindrar beskattningen av
14832:                                                      personbolag och dessa genomfördes genom änd-
14833:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ringar i beräkningen av kapitalinkomstandelen.
14834: anföra följande:                                     Om inkomsten innehålls i företaget ökar bolagets
14835:                                                      nettoförmögenhet och därigenom det belopp
14836:    Målet att minska den grå ekonomin ingår i         som skall beskattas som kapitalinkomst.
14837: regeringsprogrammet. Detta mål har eftersträ-           Lagen om beskattningsförfaranqe och lagen
14838: vats genom att man har ingripit mot aktörerna        om förskottsuppbörd har ändrats. Andringarna
14839: inom den grå ekonomin samt genom att man har         grundar sig huvudsakligen på förslag från en
14840: undanröjt de faktorer som medverkar tili upp-        arbetsgrupp för rättsskydd vid beskattning som
14841: komsten av den grå ekonomin.                         finansministeriet tilisatte i februari 1997. Tiliden
14842:    Statsrådet godkände den 2 maj 1996 ett prin-      först nämnda lagen fogades nya bestämmelser
14843: cipbeslut om ett program för den politik som         om de allmänna principerna vid beskattningsför-
14844: gäller sm-företag. 1 detta program finns flera       farandet. Sådana är principen om förtroende,
14845: åtgärdsområden som främst anknyter tili finans-      skäliggörande av påföljden vid dröjsmål med be-
14846: samt social- och hälsovårdsministeriets verksam-     skattningen, uppställandet av en tidsfrist för de
14847: hetsområden och som bidrar tili att minska orsa-     utredningar som skall krävas av de skattskyldiga,
14848: kerna tili den grå ekonomin. Flera av de föreslag-   skyldigheten att utreda ärendet, bedömningen av
14849: na åtgärderna har antingen redan vidtagits eller     beviset samt skyldigheten att motivera beskatt-
14850: pågår som bäst.                                      ningsbeslutet. Som tilläggsförutsättning för att
14851:    Den praktiska skötseln av de förpliktelser som    beskattning enligt uppskattning skall kunna
14852: anknyter tili sysselsättningen har underlättats      verkställas ställdes misstanke om att uppgifter
14853: genom att rådgivningen har förbättrats samt ge-      om inkomsterna undanhålls. Tilllagen fogades
14854: nom att en särskild service har erbjudits småföre-   också en bestämmelse om efterbeskattning av
14855: tagen. Finanspolitiska ministerutskottet beslöt      små belopp som inkomst för det skatteår för
14856: den 9 december 1997 effektivera informationen        Y.ilket beskattningen ännu inte har slutförts.
14857: om arbetsgivarens skyldigheter och om skötseln       Andringarna trädde i kraft den 1 juli 1998 och de
14858: 6                                            KK 848/1998 vp
14859: 
14860: tillämpas första gången på den beskattning som          värderas. Utarbetandet av dessa anvisningar
14861: skall verkställas den 1 november 1998 eller däref-      grundar sig på det basarbete som utförts av dele-
14862: ter.                                                    gationen för små och medelstora företags verk-
14863:     Möjligheterna att lindra mervärdesskatten för       samhet, som är verksam vid handels- och in-
14864: arbetsintensiva branscher utreds på arbets-             dustriministeriet.
14865: gruppsnivå inom Europeiska unionens råd. Fin-              Den av statsrådet tillsatta delegationen för
14866: ska regeringen har förordat att projektet realise-      små och medelstora företags verksamhet har be-
14867: ras.                                                    rett ett program för den politik som gäller sm-
14868:     Utöverovan stående har det i programmet om          företag och statsrådet fattade den 2 maj 1996 ett
14869: den politik som gäller sm-företagen föreslagits         principbeslut om realiserandet av detta program.
14870: att arbetsgivarnas folkpensions- och sjukförsäk-        I delegationen finns representanter bl.a. för nä-
14871: ringsavgifter skall sänkas inom de ramar som            ringslivets organisationer: Centralhandelskam-
14872: statsekonomin tillåter så att småföretagens möj-        maren, Företagarna i Finland rf, Industrins och
14873: ligheter att sysselsätta främjas. Detta ärende,         Arbetsgivarnas Centralförbund samt Finlands
14874: som tekniskt sett främst hör till social- och hälso-    Fackförbunds Centralorganisation (FFC). De
14875: vårdsministeriets förvaltningsområde, är till sina      ovan nämnda organisationerna representerar
14876: kostnadseffekter betydande, vilket gör att också        småföretagarna i synnerligen vid bemärkelse,
14877: omnämnandet i själva propositionen om de ra-            t.ex. största delen av medlemmarna i Företagar-
14878: mar som statsekonomin tillåter ställer sina egna        na i Finland är ju småföretag i olika branscher.
14879: begränsningar vad gäller ett snabbt genomföran-         Av medlemmarna eller suppleanterna i delegatio-
14880: de av saken.                                            nen har 17 företagsbakgrund, främst från små
14881:     Inom statsförvaltningen har småföretagarnas         och medelstora företag. I den svenska småföre-
14882: sakkunskap under de senaste åren beaktats i hög-        tagsdelegation som nämns i spörsmålet och som
14883: re grad än tidigare. I den arbetsgrupp som be-          redan har upphört med sin verksamhet fanns fyra
14884: handlar ärenden med anknytning tili småföreta-          medlemmar med företagsbakgrund.
14885: gens verksamhet finns ofta en representant för de          Delegationen för små och medelstora företags
14886: organisationer inom näringslivet som represente-        verksamhet är verksam tvärs igenom förvalt-
14887: rar småföretagen. Om ingen särskild arbetsgrupp         ningen och i dess arbetssektion finns representan-
14888: på bred bas har tillsatts t.ex. för beredningen av      ter för flera ministerier som särskilt påverkar
14889: författningar, har remissförfarandet använts.           näringslivet. På detta sätt genomgår de ärenden
14890: Näringslivets organisationer har härvid så gott         som anknyter tili små och medelstora företags
14891: som utan undantag varit remissgivare.                   verksamhet och som bereds vid de olika minis-
14892:     Som bäst bereds ett system enligt vilket småfö-     terieroa en granskning på bred bas. Delegationen
14893: retagen och företagsverksamheten i allmänhet            för små och medelstora företags verksamhet är
14894: beaktas mera systematiskt än för närvarande vid         rådgivande organ i ärenden som anknyter tili
14895: beredningen av författningar. Statsrådet har fat-       både små och medelstora företags verksamhet.
14896: tat ett principbeslut om att de ekonomiska effek-       Någon separat småföretagsdelegation, utöver
14897: terna av författningsförslagen skall utvärderas.        delegationen för små och medelstora företags
14898: Med anknytning tili detta bereds på handels- och        verksamhet, behövs inte i samband med statsför-
14899: industriministeriet anvisningar om hur författ-         valtningen.
14900: ningsberedningens effekter på företagen skall ut-
14901:      Helsingfors den 22 september 1998
14902: 
14903:                                                        Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
14904:                                            KK 849/1998 vp
14905: 
14906: Kirjallinen kysymys 849
14907: 
14908: 
14909: 
14910: 
14911:                                   Markku Pohjola /sd ym.: Kehitysavun myöntämisestä Namibialle
14912: 
14913: 
14914: 
14915:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
14916: 
14917:    Namibia on pitkään ollut Suomen maa- ja                      Mitä takeita Suomen Hallituksella on
14918: aluekohtaisen kehitysavun kohteena. Avun edel-              siitä, ettei Suomen antamaa kehitysapua
14919: lytyksenä on ollut se, että kohdemaa on sitoutu-            käytetä Namibian sotatoimien rahoitta-
14920: nut tavoitteisiin, joihin Suomen kehitysyhteis-             miseen, ja
14921: työpolitiikka perustuu.                                        eikö Hallituksen tulisi jäädyttää kehi-
14922:    Nyt Namibian sotajoukot ovat neljän muun                 tysapu hyökkäyssodan ajaksi sillä perus-
14923: afrikkalaisen maan sotajoukkojen kanssa ryhty-              teella, että köyhän, kehitysapua nautti-
14924: neet sotimaan Kongon Demokraattisen Tasaval-                van maan hyökkäyssota toiseen afrikka-
14925: lan eli entisen Zairen alueella ja puuttuneet sen           laiseen valtioon on pahassa ristiriidassa
14926: sisäisiin asioihin                                          Suomen kehitysyhteistyöpolitiikan pe-
14927:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          rusteiden kanssa?
14928: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
14929: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
14930: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14931: 
14932:      Helsingissä 31 päivänä elokuuta 1998
14933: 
14934:                     Markku Pohjola /sd                       Matti Saarinen /sd
14935: 
14936: 
14937: 
14938: 
14939: 280043
14940: 2                                          KK 849/1998 vp
14941: 
14942: 
14943: 
14944: 
14945:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
14946: 
14947:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       koska hallinnoimme itse tukemme. Tämä mer-
14948: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        kitsee sitä, että yhteistyöhankkeiden suunnitte-
14949: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      lussa, toteutuksessa ja seurannassa vastuu va-
14950: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Markku          rainkäytöstä on suomalaisella konsulttiyrityksel-
14951: Pohjolan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-         lä ja viime kädessä Suomen ulkoasiainministe-
14952: myksen n:o 849:                                      riöllä. Konsulttiyritys tukee kyseessä olevaa na-
14953:                                                      mibialaisviranomaista hankkeen toteutuksessa.
14954:            Mitä takeita Suomen Hallituksella on      Varainkäyttö perustuu ulkoasianministeriön ja
14955:        siitä, ettei Suomen antamaa kehitysapua       namibialaisviranomaisen, esim. Namibian so-
14956:        käytetä Namibian sotatoimien rahoitta-        siaali- ja terveysministeriön, yhteisesti hyväksy-
14957:        miseen, ja                                    mään hankesuunnitelmaan ja vuosittain hyväk-
14958:            eikö Hallituksen tulisi jäädyttää kehi-   syttäviin työsuunnitelmiin ja vuosibudjetteihin,
14959:        tysapu hyökkäyssodan ajaksi sillä perus-      joissa määritellään varsin yksityiskohtaisesti va-
14960:        teella, että köyhän, kehitysapua nautti-      rainkäyttökohteet. Työsuunnitelman toteutu-
14961:        van maan hyökkäyssota toiseen afrikka-        mista sekä varainkäyttöä seurataan edustuston
14962:        laiseen valtioon on pahassa ristiriidassa     ja ulkoasiainministeriön toimesta säännöllisesti.
14963:        Suomen kehitysyhteistyöpolitiikan pe-         Kaikki hanketoteutukseen liittyvät laskut tule-
14964:        rusteiden kanssa?                             vat edustustoon tai ulkoasiainministeriöön, jossa
14965:                                                      ne asiallisen tarkastuksen jälkeen maksetaan.
14966:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         Ulkoasiainministeriöllä on myös oikeus aina ha-
14967: vasti seuraavaa:                                     lutessaan tarkistaa hankkeiden tilit ja kirjanpito.
14968:                                                      Tätä oikeutta käytetään säännöllisesti.
14969:    Suomen tavoitteena on edesauttaa Namibian            Namibian väliintuloa Kongon kriisissä ei voi-
14970: vakautta ja näin luoda edellytykset rauhanomai-      da pitää hyökkäyssotana. Eteläisen Afrikan
14971: selle kestävälle kehitykselle Namibian kehitys-      alueen kehitysyhteisön SADCin (Southern Afri-
14972: suunnitelman perustavoitteen, sosiaalisen tasa-      can Development Community) jäsenmaat ovat
14973: arvon saavuttamiseksi. Tuen tavoitteena on de-       osoittaneet ymmärtämyksensä naapurimaiden
14974: mokratian, hyvän hallinnon ja ihmisoikeuksien        sotilaalliselle väliintulolle Kongossa. SADC
14975: vahvistaminen, köyhän väestönosan omien voi-         muodostuu itsenäisistä valtiosta, jotka harjoitta-
14976: mavarojen ja toimintakyvyn kehittäminen ja           vat omaa ulkopolitiikkaansa. Kysymyksessä
14977: ympäristöuhkien torjuminen.                          mainittu Namibian sotatoimi on siten SADCin
14978:    Kahdenvälinen apu kohdistuu laajoihin, sek-       puitteissa toteutettu yhteinen operaatio, jonka
14979: torikohtaisiin kokonaisuuksiin sosiaali- ja ter-     tarkoituksena on tilanteen stabilointi ja sota-
14980: veyssektorilla, vesihuoltosektorilla ja metsä- ja    toimien laajenemisen estäminen, sekä edellytys-
14981: ympäristösektoreilla. Avun sisällössä painote-       ten luominen rauhanomaiseen ratkaisuun
14982: taan Namibian oman kapasiteetin vahvistamis-         tähtäävien neuvottelujen aloittamiselle. Operaa-
14983: ta. Käynnissä olevat yhteistyöhankkeet perustu-      tio tapahtuu Kongon hallituksen pyynnöstä,
14984: vat Namibian omiin kehityssuunnitelmiin ja pe-       eikä se ole siten yksipuolinen puuttuminen toisen
14985: riaatteisiin, jotka sopivat hyvin yhteen Suomen      maan sisäisiin asioihin. SADCin puheenjohtaja-
14986: kehitysyhteistyöpoliittisten linjausten kanssa.      maan Etelä-Afrikan mukaan Namibia ym. Kon-
14987: Hankkeet kohdistuvat Namibian priorisoimille         gon presidentti Kahilaa tukevat maat toimivat
14988: sektoreille. Namibia on osoittanut vahvaa omis-      SADCin perussääntöjen pohjalta. SADCin kes-
14989: tajuutta yhteistyöhankkeiden valmistelussa ja to-    kuudessa pidetään kuitenkin tavoitteena kaik-
14990: teutuksessa.                                         kien ulkopuolisten joukkojen poisvetämistä
14991:    Suomen Namibialle antamaa kehitysapua ei          alueelta ja tilanteen rauhanomaista ratkaisua.
14992: ole mahdollista käyttää Namibian puolustusme-        Yhteistä rauhanturvaoperaatiota koskevat neu-
14993: noihin, kuten aseellinen väliintulo Kongossa,        vottelut on aloitettu.
14994:                                             KK 849/1998 vp                                            3
14995: 
14996:    Suomijatkaa pitkäjänteistä yhteistyötä Nami-       budjetin suunnittelun ja toteutumisen seuranta.
14997: bian sekä myös muiden SADC-maiden kanssa.             Jos esimerkiksi Namibian puolustusmenot alka-
14998: SADC ja sen jäsenmaat pyrkivät löytämään kes-         vat yhtäkkiä kasvaa niin, että Namibian hallituk-
14999: tävän rauhanomaisen ratkaisun Suurten Järvien         sen priorisoimien sosiaali- ja terveys- ja koulu-
15000: ja Kongon kriiseihin. Ulkoasiainministeriö seu-       tussektoreiden tilanne kärsii, asia otetaan esille
15001: raa tiiviisti tilanteen kehittymistä sekä alueelli-   Suomen ja Namibian hallitusten kesken sekä
15002: sesti että kunkin SADCin jäsenmaan osalta.            myös EU:n taholta ja mahdollisistajatkotoimen-
15003: Suomi osallistuu aktiivisesti Kongon kriisin seu-     piteistä koskien kehitysyhteistyön jatkamista
15004: rantaan myös EU:n päätöksentekoelimissä. Seu-         päätetään erikseen tilanteen niin vaatiessa.
15005: rantaan kuuluu kriisiin sekaantuneiden maiden
15006: 
15007:      Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1998
15008: 
15009:                                                                           Ministeri Pekka Haavisto
15010: 4                                           KK 849/1998 vp
15011: 
15012: 
15013: 
15014: 
15015:                                         Tili Riksdagens Talman
15016: 
15017:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      hos ett finskt konsultföretag och i sista hand hos
15018: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        Finlands utrikesministerium. Konsultföretaget
15019: lem av statsrädet översänt följande av riksdags-      stöder de namibiska myndigheterna vid genom-
15020: man Markku Pohjola m.fl. undertecknade spörs-         förandet av projektet. Resursanvändningen
15021: mäl nr 849:                                           grundar sig pä en projektplan som utrikesminis-
15022:                                                       teriet och respektive namibiska myndighet, t.ex.
15023:           Vilka garantier har Finlands Regering       Namibias social- och hälsovårdsministerium, har
15024:        för att finskt utvecklingsbiständ inte an-     antagit gemensamt och på arbetsprogram och
15025:        vänds för att finansiera namibiska krigs-      budgetar som godkänns ärligen och i vilka man
15026:        handlingar, och                                mycket detaljerat specificerar de mäl som resur-
15027:           borde inte Finlands Regering frysa bi-      serna fär användas för. Genomförandet av ar-
15028:        ståndet sä länge anfallskrig pägär, med        betsprogrammet och resursanvändningen följs
15029:        motiveringen att ett fattigt biståndsmot-      regelbundet pä beskickningens och utrikesminis-
15030:        tagande lands anfallskrig mot ett annat        teriets försorg. Samtliga fakturor som gäller ar-
15031:        afrikanskt land stär i kraftig konflikt med    betet kommer till beskickningen eller utrikesmi-
15032:        biständsmälen?                                 nisteriet där de efter vederbörlig genomgäng be-
15033:                                                       talas. Dessutom har utrikesministeriet rätt att
15034:   Som svar pä detta spörsmäl fär jag vördsamt         alltid granska konton och bokföring när det sä
15035: anföra följande:                                      önskar. Denna rättighet utnyttjas regelbundet.
15036:                                                           Namibias intervention i Kongokrisen kan inte
15037:    Finland eftersträvar att främja stabiliteten i     betraktas som ett anfallskrig. Medlemsländerna i
15038: Namibia och sälunda skapa förutsättningar för         SADC-samarbetet i södra Afrika (Southern
15039: en fredlig hällbar utveckling i syfte att uppnä det   African Development Community) har visat för-
15040: grundläggande målet i utvecklingsplanen för           ståelse för grannländernas militära intervention i
15041: Namibia, social jämlikhet. Genom stödet vill          Kongo. SADC är en sammanslutning av själv-
15042: man stärka demokrati, god förvaltning och             ständiga stater vilka bedriver sin egen utrikespo-
15043: mänskliga rättigheter, utveckla den fattiga be-       litik. Den krigshandling som spörsmålet avser är
15044: folkningsdelens egna resurser och handlingsför-       sälunda en gemensam operation inom ramen för
15045: mäga samt bekämpa miljöhoten.                         SADC och den avser att stabilisera läget och
15046:    Det bilaterala stödet riktas tili omfattande,      förhindra att krigshandlingarna sprider sig samt
15047: sektorvisa helheter inom social- och hälsovärden,     att skapa förutsättningar för att inleda förhand-
15048: vattenförsörjningen och skogs- och miljösek-          lingar för en fredlig lösning. Operationen sker pä
15049: torn. Genom sitt innehäll vill stödet betona en       begäran av den kongolesiska regeringen och är
15050: förstärkning av Namibias egen kapacitet. Pägä-        alltsä inte nägot unilateralt ingripande i ett annat
15051: ende samarbetsprojekt baserar sig pä Namibias         lands inre angelägenheter. Namibia och de andra
15052: egna utvecklingsprojekt och principer, vilka är       länderna som stöder president Kahila agerar en-
15053: väl förenliga med Finlands biständspolitiska lin-     ligt ordförandelandet i SADC, Sydafrika, pä ba-
15054: jedragningar. Projekten gäller sektorer som prio-     sis av SADC-stadgan. Inom SADC strävar man
15055: riterats av Namibia. Namibia har visat starkt         dock efter att samtliga utomstäende trupper skall
15056: engagemang under förberedelserna och genom-           dras bort frän omrädet OCQ man önskar en fredlig
15057: förandet av samarbetsprojekten.                       lösning av situationen. Overläggningar om en
15058:    Det är inte möjligt att det biständ som Finland    gemensam fredsbevarande operation har inletts.
15059: ger Namibia används för försvarsutgifter av den           Finland fortsätter sitt längsiktiga samarbete
15060: typ som den väpnade interventionen i Kongo            med Namibia och de andra SADC-länderna.
15061: representerar, eftersom vi själva förvaltar värt      SADC och dess medlemsstater strävar efter att
15062: stöd. Detta betyder att ansvaret för resursersan-     finna en hällbar fredlig lösning pä kriserna vid de
15063: vändningen under säväl planering, genomföran-         stora sjöarna och i Kongo. Utrikesministeriet
15064: de som uppföljning av samarbetsprojekten ligger       följer aktivt situationen säväl i hela området som
15065:                                            KK 849/1998 vp                                            5
15066: 
15067: i de enskilda SADC-länderna. Finland deltar          ingen prioriterade sektorerna, social- och hälso-
15068: också aktivt i bevakningen av Kongokrisen i de       vården och utbildningssektorn, lider, kommer
15069: beslutande EU-organen. Arbetet omfattar att          frågan att tas upp mellan den finska och den
15070: man följer budgetplaneringen och budgetgenom-        namibiska regeringen samt även av EU. Eventu-
15071: förandet i de inblandade länderna. Om t.ex. för-     ella framtida åtgärder som gäller fortsatt utveck-
15072: svarsutgifterna i Namibia plötsligt börjar växa så   lingsbistånd kommer att beslutas särskilt då si-
15073: att situationen inom de av den namibiska reger-      tuationen så kräver.
15074: 
15075:      Helsingforsden 23 september 1998
15076: 
15077:                                                                           Minister Pekka Haavisto
15078:                                           KK 850, 851/1998 vp
15079: 
15080: Kirjallinen kysymys 850, 851
15081: 
15082: N:o850
15083: 
15084: 
15085: 
15086:                                     Erkki PuJiiainen /vihr: Tielaitoksen Oulun tiepiirin toimintaan
15087:                                        puuttumisesta
15088: 
15089: 
15090:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
15091: 
15092:    Julkinen sana on ollut varsin kiinnostunut          limatta ja säästötavoitteistaan välittämättä em.
15093: Tielaitoksen ja alueellisesti mm. Oulun tiepiirin      johtaja Kulju ilmoittaa "Oulun tiepiirin tukevan
15094: "toikkaroinneista" (lue: ristiriitaisuuksista ja kä-   muuttajia osallistumalla heidän matkakustan-
15095: sittämättömyyksistä) toimialansa asioissa. Jäl-        nuksiinsa, tarjoamalla palkkakompensaatioita
15096: kimmäisiä on äskettäin käsitellyt niin Kalajoki-       ja avustamaila väliaikaisen asunnon hankinnas-
15097: laakso- kuin Keskipohjanmaa-lehtikin. Seuraa-          sa".
15098: vassa eräitä poimintoja em. lehtiartikkeleista ja         Samanaikaisesti muualla yhteiskunnassa ko-
15099: niiden mukaisia johtopäätöksiä.                        rostetaan, kuinka sähköisen tiedonvälityksen ai-
15100:     Oulun tiepiirin Pohjois-Suomen tuotanto-           kana esim. suunnittelutyö voidaan tehdä "missä
15101: alueenjohtaja Hannu Kulju on ilmoittanut teke-         tahansa", kunhan vain ollaan verkoston piirissä;
15102: vänsä syyskuussa päätöksen organisaatiomuu-            tämän takia ei tarvitse muuttaa. Tielaitoksen pii-
15103: toksista, joihin kuuluu mm. urakointiyksiköiden        rissä tästä modernista toimintatavasta ei näy jäl-
15104: yhdistämisiä. Tällainen päätös tarkoittaisi mm.        keäkään, kun työntekijät aiotaan panna pakko-
15105: Ylivieskan urakointiyksikön lopettamista. Lo-          muuttamaan. Herää kysymys, onko laitokseen
15106: pettamishanketta johtaja perustelee julkisuudes-       hankittu vielä tietokoneitakaan.
15107: sa "säästöpyrkimyksillä".                                 Poliittisen tahon täytyy puuttua näin vanhan-
15108:     Tästä odotettavissa olevasta päätöksestä huo-      aikaisesti toimivan instituution toimintaan. Ky-
15109: limatta Ylivieskassa on juuri siirretty osa ura-       symys ei ole itse organisaatiosta, jota kyllä ollaan
15110: kointiyksiköstä Alpuminkankaalle, jonne on re-         valmiita muuttamaan, vaan tavasta toimia tieto-
15111: montoitu puolella miljoonalla markalla aiemmin         tekniikan aikakauden keinojen mahdollistamai-
15112: vuokratuloja tuottanut rivitalo virastokäyttöön.       la tavalla koko organisaation puitteissa.
15113: Samalla edelleen maksetaan- vuokrasopimuk-                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15114: sen mukaan - Valtion kiinteistölaitokselle             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15115: vuokraa tyhjilleen jääneistä tiloista. Ei kuulosta     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15116: viisaalta taloudenpidolta. Selitykseksi ei riitä,      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15117: että rivitalossa olisi pitänytjoka tapauksessa teh-
15118: dä viemäriremontti.                                               Aikooko Hallitus puuttua Tielaitok-
15119:     Samainen tiepiiri on pakottamassa osan hen-                sen Oulun tiepiirin käytännön toimin-
15120: kilökuntaansa muuttamaan Ylivieskasta Ou-                      taan, kun on käynyt ilmi, ettei ko. tiepiiri
15121: luun aikana, jolloin Ouluun suuntautuu muu-                    pysty käyttämään modernia tietotekniik-
15122:  toinkin voimakas muuttovirta. Tämä muuttovir-                 kaa hyväksi suunnittelu- ja muussa käy-
15123:  ta merkitsee asuntopulaa ja kustannusten nou-                 tännön työssään?
15124:  sua vastaanottavalla paikkakunnalla. Tästä huo-
15125: 
15126:      Helsingissä 1 päivänä syyskuuta 1998
15127: 
15128:                                           Erkki Pulliainen /vihr
15129: 
15130: 
15131: 
15132: 
15133: 280043
15134: 2                                        KK 850, 851/1998 vp
15135: 
15136: N:o851
15137: 
15138: 
15139: 
15140: 
15141:                                    Erkki Pulliainen /vihr: Tielaitoksen organisaatiomuutoksesta
15142: 
15143: 
15144: 
15145:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
15146: 
15147:    Keskipohjanmaa- ja Kalajokilaakso-lehdet           rissä,jossa päätöksiä on odotettavissa tässä syys-
15148: ovat paljastaneet äskettäin mielenkiintoisia yksi-    kuussa. Mielenkiintoista on, että päätösvalta on
15149: tyiskohtia Tielaitoksen toimista valtioneuvoston      delegoitu näin merkittävässä asiassa alueellisten
15150: tahdon sivuuttamiseksi laitoksen sisäisen toimin-     tuotantoalueiden johtajille.
15151: nan järjestelyssä. Valtioneuvostobao ei hyväk-           Valtiollista demokratiaa ja päätöksentekome-
15152: synyt liikenneministeriön ehdotusta laitoksen         kanismia voi halveksia monella tavalla. Tielaitos
15153: uudeksi organisaatioksi. Tielaitoksessa ei- em.       näyttää valinneen mallin röyhkeimmästä päästä.
15154: lehtien artikkelien mukaan - ole jääty valtio-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15155: neuvoston kannan muuttumista odottamaan,              tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15156: vaan sen piirissä on päätetty toimia peitenimien      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15157: avulla alkuperäisen tavoitteen toteutumiseksi.        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15158: Ideana näyttää olevan, että toteutetaan näin or-
15159: ganisaatiomuutos ja todetaan sitten, että "mi-                  Aikooko Hallitus- päätettyään ensin
15160: kään ei muuttuisi, jos asioita alettaisiin kutsua            olla hyväksymättä Tielaitoksen tarjoa-
15161: niiden oikeilla nimillä".                                    maa organisaatiomuutosta -puuttua ti-
15162:    Mallina on, että muutetaan toiminnan yksiköt              lanteeseen, jossa sitä valmistellaan läpi-
15163: yksikkö kerrallaan sellaiseksi, millaisia ne olisi-          vietäväksi demokratiaa halveksien tiepii-
15164: vat, jos oltaisiin lain muutoksen takana oleva               rien tuotantoyksiköiden johtajien pää-
15165: valtion liikelaitos. Tällainen demokratiaa hal-              töksin?
15166: veksiva "varaslähtö" on otettu mm. Oulun tiepii-
15167: 
15168:      Helsingissä 1 päivänä syyskuuta 1998
15169: 
15170:                                          Erkki Pulliainen /vihr
15171:                                           KK 850, 851/1998 vp                                            3
15172: 
15173: 
15174: 
15175: 
15176:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
15177: 
15178:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tannon strategiat ja tulostavoitteet, jotka Tielai-
15179: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          toksen pääjohtaja hyväksyy ja joissa tuotannon
15180: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        kehittämistä linjataan tarkemmin, ohjaavat to-
15181: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-        teuttamaan liikenneministeriön asettamia tulos-
15182: liaisen näin kuuluvat kirjalliset kysymykset n:ot      tavoitteita.
15183: 850 ja 851:                                                Tienpidon rahoituksen aleneminen on huo-
15184:                                                        mattavasti vähentänyt Tielaitoksen työmäärää.
15185:           Aikooko Hallitus puuttua Tielaitok-          Seurauksena on erityisesti tuotantoa rasittava
15186:        sen Oulun tiepiirin käytännön toimin-           organisaation ja resurssien huomattava ylikapa-
15187:        taan, kun on käynyt ilmi, ettei ko. tiepiiri    siteetti. Jotta tuotannolle asetetut tavoitteet pys-
15188:        pysty käyttämään modernia tietotekniik-         tyttäisiin toteuttamaan, Tielaitoksen tuotannos-
15189:        kaa hyväksi suunnittelu- ja muussa käy-         sa on käynnissä laaja uudistustyö, joka koskee
15190:        tännön työssään?                                toimintatapoja ja rakenteellisia muutoksia. Osa-
15191:                                                        na tätä työtä selvitetään eräiden työmääriltään
15192:           Aikooko Hallitus- päätettyään ensin          pienimpien urakointiyksiköiden kuten Ylivies-
15193:        olla hyväksymättä Tielaitoksen tarjoa-          kan urakointiyksikön yhdistämistä pääosin Ou-
15194:        maa organisaatiomuutosta-puuttua ti-            lun urakointiyksikköön. Koko maan työmääräl-
15195:        lanteeseen, jossa sitä valmistellaan läpi-      tään neljä pienintä urakointiyksikköä sijaitsee
15196:        vietäväksi demokratiaa halveksien tiepii-       juuri Pohjois-Suomen tuotantoalueella. Kiintei-
15197:        rien tuotantoyksiköiden johtajien pää-          den kulujen alentamiseksi Pohjois-Suomen ura-
15198:        töksin?                                         kointiyksiköiden kokoaminen suuremmiksi yk-
15199:                                                        siköiksi on akuutein.
15200:   Vastauksena kysymyksiin esitän kunnioitta-               Tielaitoksen työjärjestyksen mukaan tuotan-
15201: vasti seuraavaa:                                       toalueen johtaja päättää yksikkönsä sisäisestä
15202:                                                        organisoinoista tuotannon yhteisten periaattei-
15203:    Liikenneministeriö valmisteli ehdotuksen Tie-       den mukaisesti. Tuotannon johtamisesta vastaa-
15204: laitoksen tuotannon liikelaitostamisesta keväällä      van ylijohtajan ratkaisuvaltaan kuuluu muun
15205: 1997. Hallituksen talouspoliittinen ministeriva-       muassa päättää tuotannon yhtymätason organi-
15206: liokunta päätti 20.5.1997, että Tielaitoksen ke-       soinoista siltä osin kuin päätösvalta ei ole johto-
15207: hittämistä jatkettaisiin siinä vaiheessa sisäisen      kunnalla. Ylijohtaja vastaa tuotannon johtami-
15208: rakenteen eriyttämisellä tiehallintoon ja tuotan-      sesta pääjohtajalle. Pohjois-Suomen tuotanto-
15209: toon, mikä toteutettiin asetuksen muutoksella,         alueenjohtaja on valmistellessaan urakointiyksi-
15210: joka tuli voimaan 1.1.1998. Muutoksen tavoit-          köiden yhdistämistä toiminut tuotannon yleisten
15211: teena on ollut muun muassa tuotannon tehok-            kehittämislinjojen mukaisesti.
15212: kuuden ja kilpailukyvyn parantaminen.                      Tielaitoksessa on yhteistyössä henkilöstön
15213:    Tielaitos toimii edelleen yhtenä virastona,         kanssa laadittu ja hyväksytty henkilöstöpolitiik-
15214: joka on jakautunut viranomaistehtävistä vastaa-        ka, jonka mukaan henkilöstöä ei irtisanota tuo-
15215: vaan tiehallintoon ja tienpidon palveluja tuotta-      tannollisista tai taloudellisista syistä. Työsuhde-
15216: vaan tuotantoon. Tiehallinnolla ja tuotannolla         turvan edellytyksenä on kuitenkin valmius tar-
15217: on erilliset organisaatiot, joten esimerkiksi Ou-      vittaessa vaihtaa työtehtäviä ja paikkakuntaa-
15218: lun tiepiirillä ei ole toimivaltaa tuotannon orga-     kin. Tielaitos tukee henkilön välttämätöntä työ-
15219: nisointeihin.                                          paikan muuttoa tietyin palkkakompensaatioin.
15220:     Liikenneministeriö ohjaa Tielaitoksen tuotan-          Henkilöstön kanssa on myös sovittu käynnis-
15221: toa vuosittaisilla tulostavoitteilla ja on asettanut   sä olevan organisaatiomuutoksen yhteydessä
15222: vuoden 1998 tulostavoitteeksi muun muassa, että        noudatettavasta henkilöstöpolitiikasta. Tähän
15223: Tielaitoksen tuotannon on parannettava kilpai-         kuuluu muun muassa etätyö, jota käytetään ja
15224: lukykyään, valmistauduttava avoimeen kilpai-           tullaan käyttämään aina, kun se on mahdollista
15225:  luun sekä alennettava kiinteitä kuluja 2 %. Tuo-      ja järkevää.
15226: 4                                         KK 850, 851/1998 vp
15227: 
15228:    Tielaitos käyttää tietotekniikkaa hyödyksi          kustannuksista. Urakointiyksikköä koskevan
15229: tuotannon kaikilla tasoilla. Tielaitoksessa käyte-     siirtymäkauden jälkeenkin tiloja tarvitaan pai-
15230: tään myös runsaasti tehokkaiden verkko-ohjel-          kallisen työmaaorganisaation käyttöön.
15231: mien mahdollistamaa hajautettua tietojenkäsit-             Liikenneministeriö toteaa vielä, että Tielai-
15232: telyä. Valitettavasti liian moniin työpisteisiin ha-   toksen tuotantoa uudistetaan juuri siten kuin
15233: jautetut hallinnolliset yksiköt vaikuttavat tuo-       talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa tehty
15234: tannon korkeisiin kiinteisiin kustannuksiin.           Tielaitoksen organisointipäätös edellyttää. Tie-
15235:    Mitä tulee kansanedustaja Pulliaisen kysy-          hallinto ja tuotanto käyttävät modernia tietotek-
15236: myksessä n:o 850 mainittuun Ylivieskassa teh-          niikkaa monipuolisesti työssään. Siihen kuuluu
15237: tyihin tuotannon tilajärjestelyihin, voidaan           myös soveltuva etätyö tietotekniikkaa hyväksi-
15238: asiasta todeta, että järjestelyt ovat olleet talou-    käyttäen.
15239: dellisesti perusteltuja. Jos Pohjois-Suomen pie-           Vaikkakaan liikenneministeriössä valmisteltu
15240: nimpien urakointiyksiköiden yhdistäminen to-           tuotannon liikelaitostaminen ei toteutunut, pää-
15241: teutuu, saattaa niiden henkilöiden siirtymäkau-        tettiin tuotannon tehokkuuden ja kilpailukyvyn
15242: desta, joita muutos koskee, muodostua jopa pa-         parantaminen varmistaa tuotannon eriyttämisel-
15243: rin vuoden pituinen. Urakointiyksikön käyttöön         lä. Tätä työtä tehdään Tielaitoksen tuotannossa
15244: tulevien tilojen korjauskustannukset ovat vain         liikenneministeriön asettamien tulostavoitteiden
15245: noin viidenneksen toteutetun ja vesivaurioiden         mukaisesti Tielaitoksen pääjohtajan ja tuotan-
15246: vuoksi väistämättä edessä olleen korjaustyön           non johdon ohjauksessa.
15247: 
15248:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1998
15249: 
15250:                                                                        Liikenneministeri Matti Aura
15251:                                         KK 850, 851/1998 vp                                           5
15252: 
15253: 
15254: 
15255: 
15256:                                        Tili Riksdagens Talman
15257: 
15258:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     redskap inför öppen konkurrens samt sänkning
15259: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       av de fasta kostnaderna med 2 %. Produktionens
15260: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     strategier och resultatmål, vilka Vägverkets ge-
15261: man Erkki Pulliainen undertecknade spörsmål nr       neraldirektör godkänner och i vilka utvecklandet
15262: 850 och 851:                                         av produktioneo närmare utstakas, styr mot ett
15263:                                                      genomförande av de resultatmål som trafikmi-
15264:           Ämnar Regeringen ingripa i den prak-       nisteriet uppställt.
15265:        tiska verksamheten vid Vägverkets Uleå-          Minskningen i väghållningsfinansieringen har
15266:        borgs vägdistrikt med tanke på att det        avsevärt minskat på Vägverkets arbetsmängd.
15267:        framkommit att ifrågavarande vägdi-           Följden av detta är särskilt en anmärkningsvärd
15268:        strikt inte klarar av att dra nytta av mo-    överkapacitet i organisationen, vilket anstränger
15269:        dern datateknik vid planering och övrigt      produktionen, och en anmärkningsvärd överka-
15270:        praktiskt arbete?                             pacitet av resurser. För att kunna nå de mål som
15271:                                                      uppställts för produktioneo pågår i Vägverkets
15272:           Ämnar Regeringen- efter att först ha       produktionssektor ett brett reformarbete som
15273:        beslutat förkasta Vägverkets förslag till     berör förfaranden och strukturomvandlingar.
15274:        omorganisering- ingripa i den situation,      Som en del av detta arbete utreds möjligheten tili
15275:        där ärendet bereds på ett demokrativid-       en hopslagning av entreprenadenheter, som är
15276:        rigt sätt genom beslut fattade av vägdi-      små tili sin arbetsmängd, med större dito, t.ex. en
15277:        striktens produktionsenheters chefer?         hopslagning av Ylivieska entreprenadenhet med
15278:                                                      i huvudsak Uleåborgs entreprenadenhet. Lan-
15279:   Som svar på dessa spörsmål får jag vördsamt        dets fyra minsta entreprenadenheter- då man
15280: anföra följande:                                     ser tili arbetsmängden- finns just i Norra Fin-
15281:                                                      lands produktionsområde. Det mest akuta pro-
15282:     Trafikministeriet beredde våren 1997 ett för-    blemet då de fasta kostnaderna skall minskas är
15283: slag till omvandling av Vägverkets produktion        att bilda större entreprenadenheter i Norra Fin-
15284: tili ett affårsverk. Regeringens finanspolitiska     lands produktionsområde.
15285: ministerutskott beslöt den 20 maj 1997 att ut-          Enligt Vägverkets arbetsordning avgör pro-
15286: vecklandet av Vägverket i det skedet skulle fortgå   duktionsområdets chef frågor om intern omor-
15287: genom en intern strukturomvandling som gick ut       ganisering av sina enheter i enlighet med produk-
15288: på en tudelning i vägförvaltning och produktion.     tionens gemensamma principer. Överdirektören
15289: Detta verkställdes genom ändring av en forord-       som ansvarar för ledningen av produktioneo har
15290: ning, som trädde i kraft den ljanuari 1998. Målet    beslutanderätt bl.a. beträffande organiseringen
15291: för omorganiseringen var bl.a. att öka produk-       av produktioneo på bolagsnivå tilidendel beslu-
15292: tionens effektivitet och konkurrenskraft.            tanderätten inte tillkommer direktionen. Överdi-
15293:     Vägverket fungerar fortsättningsvis som en       rektören ansvarar för ledningen a v produktioneo
15294: enda myndighet, viiken indelas i vägförvaltning-     inför generaldirektören. Chefen för Norra Fin-
15295: en, som handhar myndighetsuppgifter, och i pro-      lands produktionsområde har vid beredningen
15296: duktionen, som producerar väghållningstjänster.      av en hopslagning av entreprenadenheter hand-
15297: Vägförvaltningen och produktioneo har skilda         lat i enlighet med produktionens allmänna ut-
15298: organisationer, varför t.ex. Uleåborgs vägdi-        vecklingslinjer.
15299: strikt inte har befogenheter vid organisering av        Vid Vägverket har en personalpolitik upp-
15300: produktionen.                                        gjorts och godkänts i samarbete med personalen.
15301:     Trafikministeriet styr Vägverkets produktion     Enligt denna politik kan personai inte avskedas
15302:  genom årliga resultatmål, och har som resultat-     av produktionsmässiga eller ekonomiska skäl.
15303:  mål för 1998 uppställt bl.a. förbättring av pro-    En förutsättning fOr anställningstrygghet är dock
15304:  duktionens konkurrenskraft vid Vägverket, be-       beredskap att vid behov byta arbetsuppgifter och
15305: 6                                         KK 850,851/1998 vp
15306: 
15307: t.o.m. ort. Vägverket stöder en persons nödvän-        tionskostnaderna för de utrymmen som tas i bruk
15308: diga byte av arbetsplats med särskilda löne-           av entreprenadenheten utgör endast en femtedel
15309: kompensationer.                                        av de reparationsarbeten s.<;>m utförts av nöd-
15310:    En överenskommelse har även träffats med            tvång p.g.a. vattenskador. Aven efter den över-
15311: personalen om den personalpolitik som skall fö-        gångsperiod som gäller entreprenadenheten
15312: ras i samband med pågående omorganisering.             kommer utrymmena att behövas av den lokala
15313: Tili detta hänför sig bl.a. distansarbete, som tili-   byggorganisationen.
15314: grips och även kommer att tiligripas alltid då det        Trafikministeriet konstaterar dessutom att
15315: är möjligt och vettigt.                                produktionen vid Vägverket förnyas just på det
15316:    Vägverket drar nytta av datatekniken på alla        sätt som förutsätts i politiska ministerutskottets
15317: nivåer inom produktionen. Vid Vägverket an-            beslut om organisering av Vägverket. Vägför-
15318: vänds även i stor utsträckning sådan distribuerad      valtningen och produktionen utnyttjar mångsi-
15319: databehandling som nätverksprogrammen möj-             digt modern datateknik i sitt arbete. Tili detta hör
15320: liggör. Dessvärre återspeglas spridningen av ad-       även tillämpat distansarbete som drar nytta av
15321: ministrativa enheter tili alltför många arbetsstäl-    datatekniken.
15322: len i produktionens höga fasta kostnader.                 Trots att den omvandling tili affårsverk som
15323:    Vad anbelangar organiseringen av produktio-         beretts vid trafikministeriet inte genomförts, har
15324: nens utrymmen i Ylivieska, som riksdagsledamot         det fattats ett beslut om att trygga effektiviteten i
15325: Pulliainen nämner i spörsmål nr 850, kan det           produktionen och förbättra konkurrenskraften
15326: konstateras att arrangemangen varit ekonomiskt         genom att separera produktionen. Detta arbete
15327: motiverade. Ifall sammanslagningen av Norra            utförs i Vägverkets produktion under ledning av
15328: Finlands mindre entreprenadenheter genomförs,          Vägverkets generaldirektör och produktionsled-
15329: kan övergångsperioden för de personer som be-          ning i enlighet med de resultatmål som trafikmi-
15330: rörs av ändringen vara upp tili två år. Repara-        nisteriet uppställt.
15331: 
15332:      Helsingforsden 18 september 1998
15333: 
15334:                                                                             Trafikminister Matti Aura
15335:                                            KK 852/1998 vp
15336: 
15337: Kirjallinen kysymys 852
15338: 
15339: 
15340: 
15341: 
15342:                                   Ulla Juurola /sd: Lakiuudistuksen vaikutuksista oppisopimuskou-
15343:                                       lutuksen tulevaisuuteen
15344: 
15345: 
15346:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
15347: 
15348:     Oppisopimuskoulutus on kehittynyt nykyisen       män lisääntyvää vastuuta ammatillisen koulu-
15349: lainsäädännön puitteissa hyvin ja sen arvostus on    tuksen toteuttamisessa. On nähtävissä, että ny-
15350: kasvanut sekä työnantajien että opiskelijoiden       kymuodossaan uusi oppisopimuskoulutusta sää-
15351: keskuudessa. Nykyinenjärjestelmä ei ole estänyt      televä lainsäädäntö ja OPM:n suunnitelmat ja-
15352: oppilaitoksia osallistumasta aktiivisesti koulu-     kaa oppisopimuksen järjestäruislupia vaaranta-
15353: tuksen organisointiinja suunnitteluun. Nykyisen      vat nykyisen lain puitteissa alkaneen myönteisen
15354: paikallishallinnon koulutustarkastajat ovat tar-     kehityksen, jossa yritykset ovat löytämässä oppi-
15355: jonneet yrityksille ja opiskelijoille puolueetonta   sopimuskoulutuksen.
15356: asiantuntija-apua koulutuksen suunnittelussa ja         Voidaankin kysyä, ovatko yritysten ja työelä-
15357: hankinnassa. Yritysten ja yhteiskunnan kannalta      män aidot tarpeet vaarassa jäädä syrjään. Oppi-
15358: on ollut merkittävää, että kilpailuttarualla oppi-   sopimuskoulutuksen järjestämisessä ja hallin-
15359: laitoksia on voitu vaikuttaa koulutuksen hankin-     noinnissa on oppilaitoksille haluttu antaa hyvin
15360: tahintaan, yrityksille maksettavien koulutuskor-     vahva rooli. Näyttää siltä, että ollaan siirtymässä
15361: vausten määrään sekä joustaviin koulutusjärjes-      järjestelmään, jossa oppilaitos käytännössä vas-
15362:  telyihin ja koulutuksen laatuun. Myös oppisopi-     taa yksin koulutuksen järjestämisestä, ostamises-
15363:  muskoulutuksen kiintiöiden hoito nykyisen hal-      ta itseltään, hallinnoinnista (sekä talouden että
15364:  linnon puitteissa on ollut joustavaa. Kiintiöiden   oppisopimuksen työsuhdeasioiden osalta) ja pe-
15365:  käytössä on voitu ottaa huomioon talousalueen       dagogiikasta. Kuitenkinjuuri opetustyötä on pi-
15366:  erityistarpeet ja työllisyysnäkökohdat.             dettävä oppilaitoksen perustehtävänä oppisopi-
15367:     Uudessa koululainsäädännössä on luovuttu         muskoulutuksen kokonaisuudessa.
15368:  nykyisestä paikallishallinnosta. Tämä koulutus-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15369:  poliittinen valinta voijohtaa oppisopimuskoulu-     tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
15370:  tuksen aseman heikkenemiseen taijopa loppumi-       nioittavasti    valtioneuvoston      asianomaisen
15371:  seen Suomessa. Vaarana on, että siirrymme vähi-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15372:  tellen aidosta oppisopimuskoulutuksesta oppi-
15373:  sopimustyyppiseen koulutukseen. Näin on käy-                   Onko Hallitus tietoinen perusteluissa
15374:  mässä juuri, kun EU:ssa ollaan kehittämässä op-              kerrotusta ongelmasta, ja
15375:  pisopimuskoulutusta ja luomassa yhteistä oppi-                 mitä Hallitus aikoo tehdä uuden lain-
15376:  sopimuskoulutuksen strategiaa.                               säädännön korjaamiseksi siten, että jat-
15377:      Oppisopimuskoulutusta sekä ammatillisen                  kossakin turvataan nykyinen myönteinen
15378:   koulutuksen ja työelämäyhteyksien kehittämistä              kehitys ja ettei perusteluissa mainittuja
15379:   koskevassa keskustelussa on korostettu työelä-              ongelmia pääse syntymään?
15380: 
15381:       Helsingissä l päivänä syyskuuta 1998
15382: 
15383:                                            Ulla Juurola /sd
15384: 
15385: 
15386: 
15387: 
15388:  280043
15389: 2                                            KK 852/1998 vp
15390: 
15391: 
15392: 
15393: 
15394:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
15395: 
15396:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         neet sopeuttaa ammatillisen koulutuksen tarjon-
15397: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tansa alueensa koulutuskysyntään ja työelämän
15398: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        tarpeisiin.
15399: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ulla Juu-             Oppisopimuskoulutus on poikkeuksellisen
15400: rolan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         työvaltainen ammatillisen koulutuksen muoto,
15401: 852:                                                   joten on todennäköistä, että sen asema ammatil-
15402:                                                        lisen koulutuksen kentässä edelleen vahvistuu.
15403:           Onko Hallitus tietoinen perusteluissa        Uusi lainsäädäntö ei aseta esteitä tai rajoita työ-
15404:         kenotusta ongelmasta, ja                       sopimussuhteeseen perustuvien oppisopimusten
15405:           mitä Hallitus aikoo tehdä uuden lain-        solmimista. Oppisopimuskoulutuksen metodeis-
15406:         säädännön korjaamiseksi siten, että jat-       ta otetaan mallia myös muun ammatillisen kou-
15407:         kossakin turvataan nykyinen myönteinen         lutuksen kehittämiseen. Tästä on osoituksena
15408:         kehitys ja ettei perusteluissa mainittuja      muun muassa se, että uudistettaviin ammatilli-
15409:         ongelmia pääse syntymään?                      siin perustutkintoihin liitetään näyttöön perustu-
15410:                                                        va osoitus ammatillisten tavoitteiden saavutta-
15411:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           misesta.
15412: vasti seuraavaa:                                           Uudessa laissa ei enää säädetä oppisopimus-
15413:                                                        koulutuksen paikallishallinnosta ja oppisopi-
15414:     Uudessa 1.1.1999 voimaan tulevassa lainsää-        muskoulutuksen tehtävistä huolehtivista koulu-
15415: dännössä oppisopimuskoulutus on yksi amma-             tustarkastajien viroista. Tästä huolimatta oppi-
15416: tillisen koulutuksen järjestämismuoto. Ammatil-        sopimuskoulutuksen järjestäminen on edelleen
15417: lisen koulutuksenjärjestäminen on luvanvaraista        paikallinen tehtävä, sillä koulutuksen järjestäjät
15418: toimintaa. Oppisopimuskoulutuksen ja oppiso-           voivat itse päättää, kuinka oppisopimuskoulu-
15419: pimusten valvonnasta, hallinnosta ja kehittämi-        tuksen paikallishallinto järjestetään. Aikaisem-
15420: sestä vastaavat koulutuksen järjestämisluvan           masta poiketen päätöksenteon ja yhteistyön poh-
15421: saaneet koulutuksen järjestäjät. Luvan ammatil-        jana ovat kuntien ja kuntayhtymien lisäksi myös
15422: lisen koulutuksen järjestämiseen myöntää ope-          alueella vaikuttavat rekisteröidyt yhteisöt ja sää-
15423: tusministeriö. Lupa voidaan myöntää koulutuk-          tiöt.
15424: sen järjestäjälle, joka voi olla kunta, kuntayhty-         Koulutuksen järjestäjä voi toimia oppisopi-
15425: mä, rekisteröity yhteisö tai säätiö.                   muskoulutukseen sisältyvien tietopuolisten
15426:     Koulutuksen järjestämisluvat uudistetaan           opintojaksojen tuottajina ja järjestäjinä koulu-
15427: syksyn 1998 aikana uuden lainsäädännön mu-             tustehtävänsä määrittelemissä puitteissa. Toi-
15428: kaisiksi. Koulutuksen järjestämisluvissa nykyi-        minnallisesti on pidettävä järkevänä ratkaisuna
15429: set koulutuksen järjestäjät tulevat saamaan kou-       sitä, että koulutuksen järjestäjä hankkii omaan
15430: lutuksenjärjestämisluvan,jossa määrätään myös          erikoisalaansa vahvistamaansa oppisopimuk-
15431: oppisopimuskoulutuksen järjestämisestä. Oppi-          seen kuuluvan tietopuolisen opetuksen ylläpitä-
15432: sopimuskoulutuksen järjestämisoikeus laajenee          mästään oppilaitoksesta, jos opetus on kustan-
15433: koskemaan kunnallisten koulutuksen järjestä-           nuksiltaan kilpailukykyistä ja se on laadultaan
15434: jien lisäksi myös rekisteröityjä yhteisöjä ja sää-     lakien ja asetusten mukaista sekä sisällöltään
15435: tiöitä, mikä lisää muun muassa oppisopimus-            työelämän ja opiskelijan tarpeita vastaavaa.
15436: koulutuksen saatavuutta ja parantaa laadun ke-         Koulutuksen järjestäjä voi ostaa tietopuolisen
15437: hittämisedellytyksiä.                                  koulutuksen myös muilta koulutuspalveluita
15438:     Ammatillisen koulutuksen kehittämisen pai-         tuottavilta tahoilta. Koulutuksen järjestäjä on
15439: nopistealue on koulutuksen ja työelämän lähen-         velvollinen vastaamaan sekä itse järjestämänsä
15440: täminen. Uuden lainsäädännön nojalla ammatil-          että hankkimansa koulutuksen laadusta.
15441: lista koulutusta tarkastellaan ja kehitetään yhte-        Opetusministeriö päättää vuosittain talousar-
15442: nä laajana kokonaisuutena, mikä antaa koulu-           vion rajoissa oppisopimusten enimmäismäärät
15443: tuksen järjestäjille monipuoliset ja joustavat väli-   ammatillista lisäkoulutusta varten. Vuodelle
15444:                                          KK 852/1998 vp                                         3
15445: 
15446: 1999 talousarvioon on esitetty 9 000 lisäkoulu-    sen lisäkoulutuksenjärjestämiseen oppisopimus-
15447: tuspaikkaa, jotka jaetaan hakemusten perusteel-    koulutuksena. Lisäkoulutuspaikkojen jakami-
15448: la niiden koulutuksen järjestäjien kesken, jotka   sessa voidaan ottaa huomioon talousalueiden
15449: ovat saaneet opetusministeriön luvan ammatilli-    erityistarpeet ja työllisyysnäkökohdat
15450: 
15451:      Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1998
15452: 
15453:                                                           Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
15454: 4                                             KK 852/1998 vp
15455: 
15456: 
15457: 
15458: 
15459:                                           Tili Riksdagens Talman
15460: 
15461:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         ning till efterfrågan på utbildning och arbetslivets
15462: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-           behov i området.
15463: lem av statsrådet översänt följande av riks-                Läroavtalsutbildningen är en exceptionellt ar-
15464: dagsman Ulla Juurola undertecknade spörsmål              betsdominerad form av yrkesutbildning. Det är
15465: nr 852:                                                  således troligt att dess ställning inom yrkesutbild-
15466:                                                          ningen ytterligare förstärks. Den nya lagstift-
15467:            Är Regeringen medveten om det pro-            ningen ställer inga hinder eller begränsningar för
15468:         blem som beskrivs i motiveringen, och            att ingå 1äroavtal som baserar sig på ett arbetsav-
15469:            vad avser Regeringen göra för att se          talsförhållande. De metoder som tillämpas inom
15470:         över den nya lagstiftningen så att den           läroavtalsutbildningen tas som modell också för
15471:         nuvarande positiva utvecklingen säker-           utveck1ingen av annan yrkesutbildning. Ett teek-
15472:         ställs också i framtiden och de problem          en på detta är bl.a. att de yrkesinriktade grund-
15473:         som nämns i motiveringen inte uppstår?           examina revideras så att ett bevis på att de yrkes-
15474:                                                          mässiga målen har uppnåtts fogas tili examina.
15475:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt               1 den nya lagen bestäms inte längre om den
15476: anföra följande:                                         lokala förvaltningen av läroavtalsutbildningen
15477:                                                          eller om tjänsterna som utbildningsinspektörer,
15478:    1 den nya 1agstiftning som träder i kraft             vi1ka sköter uppgifter inom läroavtalsutbildning-
15479: 1.1.1999 utgör 1äroavta1sutbi1dningen ett sätt att       en. Trots detta är ordnandet av läroavta1sutbi1d-
15480: ordna yrkesutbildning. Att ordna yrkesutbild-            ningen fortfarande en uppgift som sköts lokalt,
15481: ning är beroende av tillstånd. För övervakning-          eftersom utbildningsanordnarna själva kan be-
15482: en, förvaltningen och utveck1andet av 1äroav-            stämma hur den lokala förvaltningen av läroav-
15483: ta1sutbildningen och 1äroavta1en svarar de ut-           ta1sutbildningen ordnas. Basen för beslutsfat-
15484: bildningsanordnare som beviljats tillstånd att           tandet och samarbetet är till skillnad från tidigare
15485: ordna utbi1dning. Tillstånd att ordna yrkesut-           förutom kommunerna och samkommunerna
15486: bildning bevi1jas av undervisningsministeriet.           också de registrerade sammanslutningar och stif-
15487: Tillstånd kan beviljas en utbi1dningsanordnare           telser som är verksamma i området.
15488: som är en kommun, samkommun, en registrerad                 Utbildningsanordnaren kan inom ramen för
15489: sammans1utning eller en stifte1se.                       sin utbildningsuppgift fungera som producent
15490:    Tillstånden att ordna utbi1dning förnyas un-          och anordnare av de teoristudieavsnitt som ingår
15491: der hösten 1998 så att de överensstämmer med             i 1äroavtalsutbildningen. Ur verksamhetssyn-
15492: den nya 1agstiftningen. 1 tillstånden att ordna          punkt bör det ses som en förnuftig lösning att
15493: utbi1dning kommer de nuvarande utbi1dningsan-            utbildningsanordnaren skaffar teoriundervis-
15494: ordnarna att bevi1jas tillstånd där det också be-        ningen i ett läroavtal för det egna specialområdet
15495: stäms om ordnande av 1äroavta1sutbildning.               från en läroanstalt som anordnaren själv driver,
15496: Rätten att ordna läroavta1sutbi1dning utvidgas           om undervisningen är kostnadsmässigt konkur-
15497: så att den förutom korumunala utbildningsan-             renskraftig och vad kva1iteten beträffar överens-
15498: ordnare också omfattar registrerade samman-              stämmer med lagar och förordningar samt inne-
15499: slutningar och stiftelser, vilket bl.a. ökar tillgång-   hållsligt motsvarar arbetslivets och den studeran-
15500: en på läroavtalsutbildning och förbättrar för-           des behov. Utbildningsanordnaren kan köpa
15501: utsättningarna för kvalitetsutveckling.                  teoriutbildningen också av andra producenter av
15502:    Vid utvecklingen av yrkesutbildningen ligger          utbildningstjänster. Utbildningsanordnaren är
15503: tyngpunkten vid att närma utbildningen och ar-           skyldig att svara för kvaliteten på utbildningen
15504: betslivet till varandra. Med stöd av den nya lag-        om den sedan ordnas av utbildningsanordaren
15505: stiftningen granskas och utvecklas yrkesutbild-          själv eller skaffas på annat håll.
15506: ningen som en omfattande helhet, vilket ger                 Undervisningsministeriet beslutar årligen
15507: utbildningsanordnarna mångsidiga och smidiga             inom ramen för budgeten om maximiantalet
15508: instrument att anpassa sitt utbud av yrkesutbild-        läroavtal inom den yrkesinriktade tilläggsutbild-
15509:                                            KK 852/1998 vp                                          5
15510: 
15511: ningen. 1 budgeten för 1999 föreslås 9 000 platser   form av läroavtalsutbildning. Vid fördelningen
15512: för tilläggsutbildningen, vilka på basis av ansök-   av tilläggsutbildningsplatserna kan specialbehov
15513: ningar förde1as mellan de utbildningsanordnare       och sysselsättningssynpunkter i ekonomiområ-
15514: som av undervisningsministeriet beviljats till-      det beaktas.
15515: stånd att ordna yrkesinriktad tilläggsutbildning i
15516: 
15517:      Helsingforsden 22 september 1998
15518: 
15519:                                                       U ndervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
15520:                                             KK 853/1998 vp
15521: 
15522: Kirjallinen kysymys 853
15523: 
15524: 
15525: 
15526: 
15527:                                    Ulla Juurola /sd: Oppisopimuskoulutuksen muutoksista
15528: 
15529: 
15530: 
15531:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
15532: 
15533:    Oppisopimuskoulutuksen kysyntä on tällä            OPH:n kirjeet määräävät paikallishallintoviran-
15534: hetkellä erittäin vilkasta. Kysyntä kohdistuu         omaiset kesken vuotta, vastoin voimassa olevaa
15535: etenkin ammattitutkinto- ja erikoisammattitut-        lainsäädäntöä, tilastoimaan 1. 7.1998 aloitetut
15536: kintotavoitteiseen koulutukseen, joko koko tut-       niin perus- kuin ammattitutkintoihin tähtäävät
15537: kintoon tai sen osaan, mutta myös ammatilliset        oppisopimukset lisäkoulutukseksi, joka on mää-
15538: perustutkinnot ovat kysyttyjä. Koulutuksesta          rällisesti säädeltyä. Samalla edellä mainitun kou-
15539: ovat kiinnostuneita sekä suuret että pienet yri-      lutuksen yksikköhinta laskee 27 000 markasta/
15540: tykset sekä etenkin aikuiset yli 30-vuotiaat työn-    opiskelijatyövuosi 15 000 markkaan/opiskelija-
15541: tekijät. Tähän asti on pystytty melko hyvin vas-      työvuosi kesken vuoden.
15542: taamaan kysyntään, koska vain erikoisammatti-             Uusien määräysten seuraukset ovat:
15543: tutkintotavoitteinen koulutus on kiintiöityä.             - Koska alkuvuodesta annetut, vain erikois-
15544:    Opetusministeriön kirje 23.06.1998 (199/430/       ammattitutkintoja varten myönnetyt lisäkoulu-
15545: 98) ja Opetushallituksen kirje 08.07.1998 rajoit-     tuskiintiöt on jo käytetty, ei perus-ja ammattitut-
15546: tavat oppisopimustoimintaa merkittävästi, sillä       kintojen erillisiin osiin tähtäävää koulutusta voi-
15547: paikallishallintoa kehotetaan rajoittamaan            da aloittaa koko syksynä.
15548: uusien ammatti- ja erikoistutkintoon tähtäävien           - Edellä mainitun perusteella myös työttö-
15549: oppisopimusten solmimista. Merkittävää on,            miäjää rekrytoimatta työpaikkoihin.
15550: että edellä mainituissa kirjeissä ammattitutkin-          - Oppisopimuskoulutuksen markkinointi
15551: toon valmentava koulutus määrätään lisäkoulu-         on perustunut voimassa olevaan lainsäädäntöön,
15552: tukseksi,jota siis määrällisesti säädellään, vaikka   jossa tutkinnon osat ovat mahdollisia. Nyt koe-
15553: voimassa olevan oppisopimuslainsäädännön              taan, että asiakkaita on käytännössä petetty vää-
15554: mukaan ammattitutkintoon valmentava koulu-            rillä lupauksilla, koska syksyllä toteutettavaksi
15555: tus rinnastetaan ammatilliseen peruskoulutuk-         sovittuja hankkeita ei voida aloittaa.
15556: seen koulutuksen järjestämisessä, yksikköhin-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15557: nan määräämisessä ja koulutuksen mitoitukses-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15558: sa. Voimassa olevan lain mukaan määrällistä           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15559: säätelyä ei ammattitutkinnoissa ole. Kyseessä on      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15560: kesken vuotta tehty lisäkoulutusmääritelmän
15561: muutos, joka ei perustu voimassa olevaan oppi-                    Onko Hallitus tietoinen perusteluissa
15562: sopimuslainsäädäntöön.                                         kerrotusta ongelmasta, ja
15563:    Voimassa oleva oppisopimuslainsäädäntö                         mitä Hallitus aikoo tehdä ongelman
15564: mahdollistaa oppisopimuskoulutuksen myös                       korjaamiseksi siten, että voimassa olevaa
15565: ammatin osa-alueella eli tutkinnon suorittami-                 lainsäädäntöä noudatetaan?
15566: sen erillisinä osina. Edellä mainitut OPM:n ja
15567: 
15568:      Helsingissä 1 päivänä syyskuuta 1998
15569: 
15570:                                             Ulla Juurola /sd
15571: 
15572: 
15573: 
15574: 
15575: 280043
15576: 2                                          KK 853/1998 vp
15577: 
15578: 
15579: 
15580: 
15581:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
15582: 
15583:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sä siirtymäsäännösten sekä lisäkoulutuksen yk-
15584: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        sikköhintojen porrastuksen kanssa takaavat am-
15585: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      mattitutkintoon valmistavan oppisopimuskou-
15586: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ulla Juu-       lutuksen määrän säilymisen nykyisellä tasollaan.
15587: rolan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       Ammattitutkintoon valmistavan koulutuksen
15588: 853:                                                 tarvetta, toteutumaa sekä tutkintojen suoritta-
15589:                                                      mista tullaan seuraamaan. Mikäli koulutuksen
15590:           Onko Hallitus tietoinen perusteluissa      kysyntä tulee jatkossa olemaan huomattavasti
15591:        kerrotusta ongelmasta, ja                     tarjontaa suurempaa, voidaan harkita lisäkoulu-
15592:           mitä Hallitus aikoo tehdä ongelman         tuskiintiön suurentamista.
15593:        korjaamiseksi siten, että voimassa olevaa         Valtioneuvoston ja opetusministeriön oppiso-
15594:        lainsäädäntöä noudatetaan?                    pimuskoulutukselle asettamien tavoitteiden saa-
15595:                                                      vuttamatta jääminen sekä uuden lainsäädännön
15596:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         toimeenpanon ennakointi ovat yhdessä koulu-
15597: vasti seuraavaa:                                     tusmuodon valtavan määrällisen kasvun kanssa
15598:                                                      aiheuttaneet tarpeen hillitä etenkin säätelystä
15599:     Oppisopimuskoulutusta järjestetään amma-         vapaiden ammattitutkintoihin valmistavien op-
15600: tillisena peruskoulutuksenaja lisäkoulutuksena.      pisopimusten solmimista.
15601: Määritelmän mukaan lisäkoulutusta ovat am-               Opetusministeriö kehottaakin paikallishallin-
15602: mattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon          toviranomaisia 23.6.1998 päivätyssä kirjeessään
15603: valmistava koulutus sekä muu ei-tutkintotavoit-      (199/430/98) pidättyvyyteen ammattitutkintoon
15604: teinen koulutus. Vuoden 1997 alusta ammattitut-      valmistavien sopimusten tekemisessä. Kirjeessä
15605: kintolain mukaiseen ammattitutkintoon valmis-        ei rinnasteta ammattitutkintoon valmistavaa
15606: tava lisäkoulutus on rinnastettu ammatilliseen       koulutusta lisäkoulutukseen vuonna 1998 eikä
15607: peruskoulutukseen koulutuksen järjestämisessä,       ammattitutkintoon valmistavien oppisopimus-
15608: yksikköhinnan määräämisessä ja koulutuksen           ten tekemistä kielletä. Ammattitutkintoon val-
15609: mitoituksessa. Tällä hetkellä peruskoulutuksen       mistavia oppisopimuksia voi siis edelleen tehdä.
15610: yksikköhinta on 27 000 markkaa ja lisäkoulu-         Tavoitteena on ainoastaan niiden kohtuuttoman
15611: tuksen 15 000 markkaa.                               lisääntymisen välttäminen.
15612:     Valtion talousarvioesitykseen liittyen on val-       Opetusministeriön kirjeessä todetaan myös,
15613: misteilla hallituksen esitys eduskunnalle lisäkou-   että sellaisia yksittäisiä koulutusjaksoja koskevat
15614: lutuksen yksikköhintojen porrastamisesta. Esi-       oppisopimukset, jotka eivät tähtää perustutkin-
15615: tyksen mukaan lisäkoulutuksena toteutettavia         non tai ammattitutkinnon suorittamiseen, tulee
15616: ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon        tilastoida valtionosuuden maksatuksessa lisä-
15617: valmistavia oppisopimuksia rahoitettaisiin           koulutukseksi. Yksittäisten koulutusjaksojen
15618: 18 000 markan yksikköhinnalla ja muuta, ei-tut-      suorittamista, vaikkakin nämä koulutusjaksot
15619: kintotavoitteista lisäkoulutusta 13 000 markan       sattuisivat sisältymään johonkin ammatilliseen
15620: yksikköhinnalla. Porrastuksella kannustetaan         perus- tai ammatti tutkintoon, on pidettävä luon-
15621: tutkintotavoitteiseen koulutukseen.                  teeltaan selkeästi lisäkoulutuksena. Koulutuk-
15622:     Uuden koulutuslainsäädännön mukaisesti           sen tavoitteeksi ei tällöin ole asetettu tutkinnon
15623: oppisopimuskoulutuksena annettava lisäkoulu-         suorittamista. Ne perusteet, jotka ovat olemassa
15624: tus, mukaan lukien ammattitutkintoon valmista-       peruskoulutuksen lisäkoulutusta korkeammalle
15625: va koulutus, on 1.1.1999 alkaen kaikilta osin        yksikköhinnalle sekä vapautukselle määrällises-
15626: määrällisen säätelyn piirissä. Tulevan vuoden ta-    tä säätelystä, eivät tämän koulutuksen osalta
15627: lousarvioon on esitetty 9 000 lisäkoulutuspaik-      näin ollen täyty.
15628: kaa, mikä tarkoittaisi 3 000 lisäkoulutuspaikan         Siirtymäsäännösten mukaan ennen vuoden
15629: lisäystä. Opetusministeriön käsityksen mukaan        1998 loppua aloitettu oppisopimuskoulutus jär-
15630: vuodelle 1999 varattu lisäkoulutuskiintiö yhdes-     jestetään loppuun ennen uuden koulutuslainsää-
15631:                                         KK 853/1998 vp                                            3
15632: 
15633: dännön voimaan tullessa voimassa olleiden oppi-   kään näin ollen rasita vuoden 1999lisäkoulutus-
15634: sopimuskoulutusta koskevien säännösten mu-        kiintiötä. Opetusministeriön kirje ei koske takau-
15635: kaisesti. Tämä koskee myös ammattitutkintoon      tuvasti jo voimassa olevia oppisopimuksia.
15636: valmistavia oppisopimuksia eivätkä ne myös-
15637: 
15638:      Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1998
15639: 
15640:                                                           Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
15641: 4                                            KK 853/1998 vp
15642: 
15643: 
15644: 
15645: 
15646:                                          Tili Riksdagens Talman
15647: 
15648:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       ningsministeriets uppfattning garanterar den till-
15649: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-         läggsutbildningskvot som reserverats för 1999
15650: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-           kombinerat med övergångsbestämmelserna och
15651: dagsman Ulla Juuro1a undertecknade spörsmå1            graderingen av priserna per enhet för till-
15652: nr 853:                                                läggsutbildningen att omfattningen på den läro-
15653:                                                        avtalsutbildning som förbereder för en yrkesexa-
15654:            Är Regeringen medveten om det pro-          men bibehålls på nuvarande nivå. Man kommer
15655:        b1em som beskrivs i motiveringen, och           att följa behovetav utbildning som förbereder för
15656:            vad avser Regeringen göra för att rätta     en yrkesexamen, hur utbildningen utfaller samt
15657:        till problemet så att gällande lagstiftning     avläggandet av examina. Om efterfrågan på ut-
15658:        iakttas?                                        bildningen i framtiden blir betydligt större än
15659:                                                        utbudet kan en ökning a v tilläggsutbildningskvo-
15660:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ten övervägas.
15661: anföra följande:                                           Det faktum att de av statsrådet och undervis-
15662:                                                        ningsministeriet uppställda målen för läroavtals-
15663:     Läroavtalsutbildning ordnas både som grund-        utbildningen inte uppnåtts samt föregripandet av
15664: läggande yrkesutbildning och som yrkesinriktad         den nya lagstiftningens verkställande har, för-
15665: tilläggsutbildning. Tilläggsutbildning definieras      enat med den enorma kvantitativa ökningen av
15666: som utbildning som förbereder för en yrkesexa-         utbildningsformen, lett tili ett behov att kontrol-
15667: men och specialyrkesexamen samt annan icke-            lera i synnerhet ingåendet av läroavtal som
15668: examensinriktad utbildning. Sedan ingången av          förbereder för yrkesexamina och som inte omfat-
15669: 1997 jämställs förberedande tilläggsutbildning         tas av reglering.
15670: inför en yrkexamen enligt lagen om yrkesexamen             Undervisningsministeriet manar i ett brev tili
15671: med grundläggande yrkesutbildningen när ut-            de lokala förvaltningsmyndigheterna 23.6.1998
15672: bildningen ordnas, priset per enhet fastställs och     (199/430/98) tili återhållsamhet när det gäller av-
15673: utbildningen dimensioneras. För närvarande är          tai som förbereder för en yrkesexamen. 1 brevet
15674: priset per enhet inom den grundläggande                jämställs inte utbildning som förbereder för en
15675: yrkesutbildningen 27 000 mark och inom till-           yrkesexamen med tilläggsutbildning år 1998, inte
15676: läggsutbildningen 15 000 mark.                         heller förbjuds ingående av läroavtal som förbe-
15677:     1 anslutning till budgetpropositionen bereds       reder för en yrkesexamen. Sådana läroavtal kan
15678: en proposition till riksdagen med förslag tili gra-    således fortfarande ingås. Målet är endast att
15679: dering av priserna per enhet för tiliäggsutbild-       hindra att de ökar alltför mycket.
15680: ningen. Enligt propositionen skall läroavtal i             1 undervisningsministeriets brev konstateras
15681: form av tiliäggsutbildning som förbereder för en       också att sådana läroavtal som gäller enstaka
15682: yrkesexamen och specialyrkesexamen finansie-           utbildningsavsnitt och inte siktar på avläggande
15683: ras med ett pris per enhet på 18 000 mark och          av en grundexamen eller yrkesexamen skall sta-
15684: annan, icke-examensinriktad tilläggsutbildning         tistikföras som tiliäggsutbildning vid utbetalning
15685: med ett pris per enhet på 13 000 mark. Genom           av statsandelen. Enstaka utbildningsavsnitt,
15686: graderingen uppmuntras till examensinriktad ut-        även om de skulle ingå i någon yrkesinriktad
15687: bildning.                                              grundexamen eller yrkesexamen, bör på grund av
15688:     Enligt den nya utbildningslagstiftningen om-       sin art ses som tilläggsutbildning. Målet för ut-
15689: fattas den tilläggsutbildning som ges i form av        bildningen är då inte att examen avläggs. De
15690: läroavtalsutbildning, inklusive den förberedande       villkor som existerar för att priset per enhet för
15691: utbildningen inför en yrkesexamen, från 1.1.199        den grundläggande yrkesutbildningen skall vara
15692: tili alla delar av kvantitativ reglering. 1 budgeten   högre än för tiliäggsutbildningen samt för befriel-
15693: för inkommande år föreslås 9 000 platser för till-     se från kvantitativ reglering uppfylls således inte
15694: läggsutbildning, vilket innebär en ökning med          i fråga om denna utbildning.
15695: 3 000 tilläggsutbildningsplatser. Enligt undervis-         Enligt övergångsbestämmelserna skallläroav-
15696:                                          KK 853/1998 vp                                             5
15697: 
15698: talsutbildning som har inletts före utgången av    men och de belastar således inte heller tilläggsut-
15699: 1998 slutföras enligt de bestämmelser om läroav-   bildningskvoten för 1999. Undervisningsministe-
15700: talsutbildning som gäller när den nya utbild-      riets brev gäller inte retroaktivt sådana läroavtal
15701: ningslagstiftningen träder i kraft. Detta gäller   som redan är i kraft.
15702: också läroavtal som förbereder för en yrkesexa-
15703: 
15704:      Helsingforsden 22 september 1998
15705: 
15706:                                                     Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
15707:                                             KK 854/1998 vp
15708: 
15709: Kirjallinen kysymys 854
15710: 
15711: 
15712: 
15713: 
15714:                                    Ulla Juurola /sd: Oppisopimuskoulutusta koskevan lainsäädännön
15715:                                        uudistamisesta
15716: 
15717: 
15718:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
15719: 
15720:     Uusi koulutuslainsäädäntö aiheuttaa suuren        kinto, tulee vähenemään rajusti kiintiöiden puut-
15721: muutoksen        oppisopimuskoulutustoimintaan.       tuessa.
15722: Oppisopimuskoulutuksen valtaväylänä oleva                - Kiintiöinti heikentää yritysten mahdolli-
15723: ammattitutkintotavoitteinen koulutus tulee kiin-      suuksia palkata työmarkkinoilta työttömiä, mitä
15724: tiöidyksi toiminnaksi eli OPM tulee rajoittamaan      ei voine pitää hyväksyttävänä. Kiintiöinti myös
15725: nykyistä koulutustoimintaa. Ammattitutkinto-          heikentää aikuisten mahdollisuuksia hakeutua
15726: jen rahoitus myös heikkenee tuntuvasti eli 27 000     oppisopimuskoulutuksen kautta työelämään tai
15727: markasta 18 000 markkaan/opiskelijatyövuosi.          säilyttää nykyinen työpaikkansa, mitä voidaan
15728:     Nykyisistä kiintiöistä, jotka ovat tarkoitetut    pitää työministeriön ja opetusministeriön ikäoh-
15729: vain erikoisammattitutkintoihin, siirrytään jär-      jelman vastaisena kehityksenä.
15730: jestelmään,jossa sekä ammattitutkintoja että eri-        - Oppisopimuskoulutus halutaan ajaa lähes
15731: koi sammattitutkintoja säädellään. Tämä on erit-      yksinomaan ammatillisiin perustutkintoihinjoh-
15732: täin huolestuttavaa, sillä lisäksi OPM suunnitte-     tavaksi koulutukseksi. Perustutkintoihin tähtää-
15733: lee budjetissaan nykyisten lisäkoulutuskiintiöi-      vää koulutusta ei tulla rajoittamaan. Perustut-
15734: den tuntuvaa leikkausta, koska ammattitutkin-         kinnot eivät yksistään palvele työelämää, ja näi-
15735: totavoitteinen koulutus tulee kiintiöiden piiriin     den tutkintojen valikko on rajoittunut verrattu-
15736:  eikä kiintiöitä ole lisätty ammattitutkintotavoit-   na työelämän suosirniin ammattitutkintoihin.
15737:  teisen koulutuksen määrää vastaavasti.                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15738:     Mahdollisia seuraamuksia uudesta lainsää-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15739:  dännöstä ovat:                                       nioittavasti    valtioneuvoston     asianomaisen
15740:     - Mahdollisuus järjestää oppisopimuskou-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15741:  lutusta kysynnän mukaan vaarantuu, sillä kiin-
15742:  tiöintijäykistää nykyistä järjestelmää. Ennakko-                 Onko Hallitus tietoinen perusteluissa
15743:  tietojen mukaan nykyisiä kiintiöitä ei myöskään               kerrotusta ongelmasta, ja
15744:  aiota nostaa läheskään nykyistä tilannetta vas-                  mitä Hallitus aikoo tehdä lainsäädän-
15745:  taavaksi, jolloin ammattitutkintotavoitteinen                 nön korjaamiseksi siten, ettei perusteluis-
15746:  koulutus, joka on oppisopimuksen käytetyin tut-               sa mainittuja ongelmia pääse syntymään?
15747: 
15748:      Helsingissä 1 päivänä syyskuuta 1998
15749: 
15750:                                             Ulla Juurola /sd
15751: 
15752: 
15753: 
15754: 
15755: 280043
15756: 2                                          KK 854/1998 vp
15757: 
15758: 
15759: 
15760: 
15761:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
15762: 
15763:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       aloitetut oppisopimukset saatetaan loppuun ny-
15764: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        kyisen lainsäädännön mukaisesti. Tämä tarkoit-
15765: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      taa sitä, että ammattitutkintoon valmistavan op-
15766: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ulla Juu-       pisopimuskoulutuksen "hännät" eivät rasita lisä-
15767: rolan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       koulutuskiintiötä vuonna 1999. Vuoden 1999
15768: 854:                                                 kiintiö voidaan näin käyttää ammattitutkintoon
15769:                                                      valmistavan koulutuksen osalta pelkkiin uusiin
15770:           Onko Hallitus tietoinen perusteluissa      oppisopimuksiin. Lisäksi vuonna 1998 solmittui-
15771:        kenotusta ongelmasta, ja                      hin ammattitutkintoon valmistaviin oppisopi-
15772:           mitä Hallitus aikoo tehdä lainsäädän-      muksiin sovelletaan rahoituksen määräytymises-
15773:        nön korjaamiseksi siten, ettei perusteluis-   sä peruskoulutuksen yksikköhintoja.
15774:        sa mainittuja ongelmia pääse syntymään?          Opetushallituksen tekemän selvityksen perus-
15775:                                                      teella perustu tkinn oista ja näihin rinnastettavista
15776:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         ammattitutkintoon valmistavista oppisopimuk-
15777: vasti seuraavaa:                                     sista 40% oli vuonna 1997 ammattitutkintoon
15778:                                                      valmistavaa koulutusta. Tämä tarkoittaa n.
15779:     Koulutuksen lainsäädännön kokonaisuudis-         7 000 vuotuista oppisopimuspaikkaa ammatti-
15780: tuksessa,jota koskevat lait Tasavallan President-    tutkintoon valmistavassa koulutuksessa. Edel-
15781: ti on vahvistanut 21 päivänä elokuuta 1998, oppi-    leen opetushallituksen kyselyn perusteella vuo-
15782: sopimuskoulutuksesta tulee yksi ammatillisen         den 1998 ensimmäisen kolmanneksen aikana
15783: koulutuksen järjestämismuoto. Hallituksen esi-       ammattitutkintoon valmistavassa oppisopimus-
15784: tyksessä eduskunnalle katsottiin mm., että oppi-     koulutuksessa oli yhteensä n. 7 000 opiskelijaa.
15785: sopimuskoulutukselle asetettujen määrällistenja         Valtion talousarvioesitykseen liittyen on val-
15786: muiden kehittämistavoitteiden vuoksi on tar-         misteilla hallituksen esitys eduskunnalle lisäkou-
15787: peen kytkeä oppisopimuskoulutus nykyistä tii-        lutuksen yksikköhintojen porrastamisesta. Esi-
15788: viimpään yhteistyöhön oppilaitoksissa järjestet-     tyksen mukaan lisäkoulutuksena toteutettavia
15789: tävän koulutuksen kanssa. Lainsäädäntö mah-          ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon
15790: dollistaa oppisopimuskoulutuksen ja oppilaitos-      valmistavia oppisopimuksia rahoitettaisiin
15791: muotoisen ammatillisen koulutuksen lähentämi-        18 000 markan yksikköhinnalla ja muuta, ei-tut-
15792: sen toisiinsa. Toisaalta koulutuksen hallinnon       kintotavoitteista lisäkoulutusta 13 000 markan
15793: järjestäminen on koulutuksen järjestäjän vas-        yksikköhinnalla. Porrastuksella kannustetaan
15794: tuulla.                                              tutkintotavoitteiseen koulutukseen.
15795:     Oppisopimuskoulutusta voidaan järjestää             Opetusministeriön käsityksen mukaan vuo-
15796: sekä ammatillisena peruskoulutuksena että lisä-      delle 1999 varattu lisäkoulutuskiintiö yhdessä
15797: koulutuksena. Vuoden 1999 alusta ammattitut-         siirtymäsäännösten sekä lisäkoulutuksen yksik-
15798: kintoon valmistava oppisopimuskoulutus siirtyy       köhintojen porrastuksen kanssa takaavat am-
15799: määrällisesti säädeltäväksi muun lisäkoulutuk-       mattitutkintoon valmistavan oppisopimuskou-
15800: sen (erikoisammattitutkintoon valmistavan ja ei-     lutuksen määrän säilymisen nykyisellä tasollaan.
15801: tutkintotavoitteisen oppisopimuskoulutuksen)         Ammattitutkintoon valmistavan koulutuksen
15802: tavoin. Rahoitukseen tehtävät muutokset ovat         tarvetta, toteutumaa sekä tutkintojen suoritta-
15803: välttämättömiä, jotta koulutuksen talous saa-        mista tullaan seuraamaan. Mikäli koulutuksen
15804: daan tältä osin hallintaan.                          kysyntä tulee jatkossa olemaan huomattavasti
15805:     Ammattitutkintoon valmistavan oppisopi-          tarjontaa suurempaa, voidaan harkita lisäkoulu-
15806: muskoulutuksen asemaa on pyritty paranta-            tuskiintiön suurentamista.
15807: maan lisäämällä lisäkoulutuskiintiö nykyisestä          Hallituksen oppisopimuskoulutukselle asetta-
15808: 6 000 vuotuisesta paikasta 9 000 paikkaan vuo-       mien painopisteiden mukaisesti ammatillisena
15809: den 1999 talousarvioesityksessä. Lisäksi on huo-     peruskoulutuksena toteutettava oppisopimus-
15810: mattava, että vuoden 1998 aikana solmitut ja         koulutus tulee säilymään määrällisen säätelyn
15811:                                             KK 854/1998 vp                                            3
15812: 
15813: ulkopuolella- peruskoulutukseen tehtävien op-            Oppisopimuskoulutuksen sekä määrällinen
15814: pisopimusten määrää ei rajoiteta. Peruskoulu-         että laadullinen kehittämistyö on peruskoulu-
15815: tusta halutaan myös tukea lisäkoulutusta kor-         tuksen lisäksi kohdistunut myös ammatilliseen
15816: keammalla yksikköhinnalla. Ammatillisen pe-           lisäkoulutukseen. Vuonna 1997 oppisopimuspe-
15817: ruskoulutuksen tutkintojen tarkoituksena on           ruskoulutuksessa olleista opiskelijoista 70% oli
15818: varmistaa, että tutkinnon suorittaneella on am-       yli 25-vuotiaita. Aikuisia on luonnollisesti am-
15819: matilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin ja sa-   mattitutkintoon valmistavan koulutuksen lisäksi
15820: malla eriytyneempi osaaminen ja työelämän             myös ammatillisessa peruskoulutuksessa. Lisäk-
15821: edellyttämä ammattitaito yhdellä tutkinnon osa-       si on huomattava, että ensisijaisesti aikuisille
15822: alueella. Tutkinnot pyrkivät parantamaan työ-         suunnattua ammattitutkintoon valmistavaa
15823: elämään siirtymistä välittömästi tutkinnon suo-       koulutusta rahoitetaan myös lääninhallituksien
15824: rittamisen jälkeen, turvaamaan liikkuvuutta ja        hankkimana koulutuksena sekä työvoimapoliit-
15825: joustavaa siirtymistä työmarkkinoilla alan tehtä-     tisena koulutuksena.
15826: västä toiseen sekä muutoinkin korostamaan työ-           Opetusministeriön käsityksen mukaan uusi
15827: elämän edellyttämää ammattitaitoa. Riittävän          ammatillista koulutusta koskeva lainsäädäntö
15828: laaja-alainen,ja samalla eriytyneemmän ammat-         sekä valmisteilla olevat hallituksen esitykset yh-
15829: titaidon antava, työelämän tarpeista lähtevä pe-      dessä takaavat hyvän perustan oppisopimuskou-
15830: ruskoulutus on edellytyksenä työhön sijoittumi-       lutuksen, sekä perus- että lisäkoulutuksen kehit-
15831: selle, ammatilliselle liikkuvuudelle ja jatkokou-     tämiselle.
15832: luttautumiselle.
15833: 
15834:      Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1998
15835: 
15836:                                                               Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
15837: 4                                          KK 854/1998 vp
15838: 
15839: 
15840: 
15841: 
15842:                                        Tili Riksdagens Talman
15843: 
15844:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     ingåtts och påbörjats under 1998 slutförs enligt
15845: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       nuvarande lagstiftning. Detta innebär att "svan-
15846: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     sama" i den läroavtalsutbildning som förbereder
15847: man Ulla Juurola undertecknade spörsmål nr           för en yrkesexamen inte belastar tiliäggsutbild-
15848: 854:                                                 ningskvoten 1999. Kvoten för 1999 kan därför i
15849:                                                      fråga om den utbildning som förbereder för en
15850:           Är Regeringen medveten om det pro-         yrkesexamen användas endast för nya läroavtal.
15851:        blem som beskrivs i motiveringen, och         På läroavtal som förbereder för en yrkesexamen
15852:           vad avser Regeringen göra för att se       och som ingåtts 1998 tillämpas dessutom priser-
15853:        över lagstiftningen så att de problem som     na per enhet för den grundläggande yrkesutbild-
15854:        nämns i motiveringen inte uppstår?            ningen när finansieringen bestäms.
15855:                                                         Enligt en undersökning utförd av utbildnings-
15856:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        styrelsen var 40 % av grundexamina och de med
15857: anföra följande:                                     dem jämförbara förberedande läroavtalen inför
15858:                                                      en yrkesexamen 1997 sådan utbildning som för-
15859:     Enligt utbildningslagstiftningsreformen blir     bereder för en yrkesexamen. Detta innebär ca
15860: läroavtalsutbildningen ett sätt att ordna yrkesut-   7 000 läroavtalsplatser per år inom utbildning
15861: bildning. De lagar som gäller denna reform stad-     som förbereder för en yrkesexamen. Enligt en
15862: fåstes av Republikens President den 21 augusti       förfrågan som utbildningsstyrelsen gjort uppgick
15863: 1998. I regeringens proposition tili riksdagen an-   antalet studerande i förberedande läroavtalsut-
15864: sågs bl.a. att det på grund av de kvantitativa mål   bildning inför en yrkesexamen tili totalt ca 7 000
15865: och andra utvecklingsmål som uppställts för          under det första fyra månaderna 1998.
15866: läroavtalsutbildningen är nödvändigt att läroav-        I anslutning till budgetpropositionen bereds
15867: talsutbildningen bedriver närmare samarbete än       en proposition tili riksdagen med förslag tili gra-
15868: tidigare med den utbildning som ordnas i läroan-     dering av priserna per enhet för tiliäggsutbild-
15869: stalterna. Lagstiftningen gör det möjligt att när-   ningen. Enligt propositionen skall läroavtal i
15870: ma läroavtalsutbildningen och yrkesutbildning-       form av tilläggsutbildning som förbereder för en
15871: en i läroanstaltsform tili varandra. A andra sidan   yrkesexamen och specialyrkesexamen finansie-
15872: ankommer det på utbildningsanordnaren att            ras med ett pris per enhet på 18 000 mark och
15873: ordna förvaltningen av utbildningen.                 annan, icke-examensinriktad tiliäggsutbildning
15874:     Läroavtalsutbildning kan ordnas både som         med ett pris per enhet på 13 000 mark. Genom
15875: grundläggande yrkesutbildning och som yrkesin-       graderingen uppmuntras tili examensinriktad ut-
15876: riktad tiliäggsutbildning. Från ingången av 1999     bildning.
15877: börjar den läroavtalsutbildning som förbereder          Enligt undervisningsministeriets uppfattning
15878: för en yrkesexamen att omfattas av kvantitativ       garanterar den tiliäggsutbildningskvot som re-
15879: reglering på samma sätt som annan tilläggsut-        serverats för 1999 kombinerat med övergångsbe-
15880: bildning (läroavtalsutbildning som förbereder        stämmelserna och graderingen av priserna per
15881: för specialyrkesexamen och icke-examensinrik-        enhet för tilläggsutbildningen att omfattningen
15882: tad läroavtalsutbildning). De ändringar som görs     på den läroavtalsutbildning som förbereder för
15883: i finansieringen är nödvändiga för att man skall     en yrkesexamen bibehålls på nuvarande nivå.
15884: få kontroll över utbildningens ekonomi tili denna    Man kommer att följa behovet av utbildning som
15885: del.                                                 förbereder för en yrkesexamen, hur utbildningen
15886:     Man har försökt förbättra ställningen för den    utfaller samt avläggandet av examina. Om efter-
15887: läroavtalsutbildning som förbereder för en           frågan på utbildningen i framtiden blir betydligt
15888: yrkesexamen genom att öka tilläggsutbildnings-       större än utbudet kan en ökning av tilläggsutbild-
15889: kvoten från nuvarande 6 000 platser per år tili      ningskvoten övervägas.
15890: 9 000 platser i budgetpropositionen för 1999.           Enligt de tyngdpunkter som regeringen givit
15891: Dessutom bör observeras att de läroavtal som         läroavtalsutbildningen kommer den läroavtals-
15892:                                             KK 854/1998 vp                                             5
15893: 
15894: utbildning som genomförs som grundläggande               Arbetet med att utveckla läroavtalsutbild-
15895: yrkesutbildning fortfarande att stå utanför den       ningen har kvantitativt och kvalitativt riktat sig
15896: kvantitativa regleringen - antalet läroavtal          inte bara tili den grundläggande yrkesutbildning-
15897: inom den grundläggande yrkesutbildningen be-          en utan också tili den yrkesinriktade tilläggsut-
15898: gränsas inte. Man önskar också stöjda den             bildningen. År 1997 var 70 % av studerandena i
15899: grundläggande yrkesutbildningen med ett högre         läroavtalsutbildningen över 25 år. Vuxna finns
15900: pris per enhet än för tilläggsutbildningen. Avsik-    naturligtvis förutom i utbildning som förbereder
15901: ten med examina i den grundläggande yrkesut-          för en yrkesexamen också inom den grundläg-
15902: bildningen är att säkerställa att den som avlagt en   gande yrkesutbildningen. Det bör dessutom ob-
15903: examen har de yrkesmässiga basfårdigheterna           serveras att den förberedande utbildning inför en
15904: för olika uppgifter inom branschen och samtidigt      yrkesexamen som främst riktar sig tili vuxna ock-
15905: specifierat kunnande och den yrkesfårdighet som       så finansieras i form av utbildning som länsstyrel-
15906: arbetslivet kräver inom ett delområde av examen.      serna köper och som arbetsplatspolitisk utbild-
15907: Examina försöker förbättra övergången tili ar-        ning.
15908: betslivet direkt efter avlagd examen, trygga rör-        Enligt undervisningsministeriets uppfattning
15909: ligheten och en smidig övergång på arbetsmark-        garanterar den nya lagstiftningen om yrkesut-
15910: naden från en uppgift tili en annan inom samma        bildning och de regeringspropositioner som är
15911: bransch samt även annars framhäva den yrkes-          under beredning tilisammans en god grund för
15912: fårdighet som arbetslivet kräver. En grundläg-        utvecklandet av läroavtalsutbildningen, såväl
15913: gande yrkesutbildning som utgår från arbetsli-        den grundläggande yrkesutbildningen som den
15914: vets behov, är tillräckligt bred och samtidigt ger    yrkesinriktade tilläggsutbildningen.
15915: en allt mer differentierad yrkesfårdighet är en
15916: förutsättning för placering i arbete, rörlighet i
15917: arbetet och fortsatt utbildning.
15918: 
15919:      Helsingforsden 22 september 1998
15920: 
15921:                                                        Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
15922:                                              KK 855/1998 vp
15923: 
15924: Kirjallinen kysymys 855
15925: 
15926: 
15927: 
15928: 
15929:                                     Pirkko Peltomo /sd ym.: Korkeimman oikeuden työoikeutta koske-
15930:                                         vista ratkaisuista
15931: 
15932: 
15933:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
15934: 
15935:    Työoikeutta koskevat riidat päättyvät kor-          KKO:ssa, siihen on puututtava. Työntekijäpuo-
15936: keimmassa oikeudessa (KKO) aiempaa useam-              len oikeuksia arvostavia tuomareita tulee lisätä
15937: min työnantajan voittoon. Tähän lopputulok-            korkeimpaan oikeuteen. Tuomarien nimitysta-
15938: seen tuli Helsingin Sanomat, joka tutki kaikki         paa tulee myös voida tarkastella uudelleen. Oi-
15939: KKO:n tällä vuosikymmenellä tekemät työoi-             keusministeriö voisi valmistella tuomarien valin-
15940: keutta koskevat päätökset. Vuosikymmenen               nat ja presidentti nimittäisi heidät tehtävään.
15941: alussa kaksi kolmasosaa työnantajien ja työnte-        Näin vältytään siltä, ettei KKO täydennä itse
15942: kijöiden välisistä riidoista päättyi työntekijän       itseään.
15943: voittoon. Viime vuosina työnantaja on selviyty-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15944: nyt voittajaksi joka toisessa tapauksessa.             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
15945:    KKO:n ratkaisut eivät saa pohjautua työnan-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15946: tajien vastuun vähenemiseen missään olosuhteis-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15947: sa, eivät edes laman aikana. Lama ja työttömyys
15948: ovat muuttaneet merkittävästi työsuhteiden pe-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15949: rusteita, ja oikeudessa on käsitelty entistä enem-            ryhtyä, jotta korkeimman oikeuden tuo-
15950: män irtisanomisriitoja, joiden taustalla ovat ol-             marien nimitystapaa ja erityisesti valmis-
15951: leet taloudelliset ja tuotannolliset syyt. Työlakien          telua muutettaisiin ja
15952: lähtökohtana on työntekijöiden suojeluperiaate.                  jotta korkeimman oikeuden asiantun-
15953: Tuomioistuinten päätöksissä pitää näkyä puo-                  temusta työoikeuden alalla lisätään niin,
15954: lueettomuus, riippumattomuus ja asiantuntemus                 että kansalaiset voivat luottaa korkeim-
15955: työoikeuden alalla.                                           man oikeuden päätöksiin työoikeutta
15956:     Jos asiantuntemus työoikeuden alalla puuttuu              koskevissa asioissa?
15957: 
15958:       Helsingissä 1 päivänä syyskuuta 1998
15959: 
15960:           Pirkko Peltomo /sd              Maija Rask /sd                 Pekka Saarnio /vas
15961: 
15962: 
15963: 
15964: 
15965:  280043
15966: 2                                         KK 855/1998 vp
15967: 
15968: 
15969: 
15970:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
15971: 
15972:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      yleisiä virkaylennysperusteita. Näitä ovat kyky,
15973: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       taito ja koeteltu kansalaiskunto. Tuomarinvir-
15974: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     koja täytettäessä nimitysratkaisuja ei tehdä sillä
15975: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pirkko         perusteella, arvostaako joku viranhakijoista
15976: Peltomon ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-        työntekijäpuolen tai työnantajapuolen taijonkin
15977: myksen n:o 855:                                     muun tahon näkemyksiä.
15978:                                                        Erikseen on säädetty, että esimerkiksi työtuo-
15979:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      mioistuimen sivutoimisista jäsenistä osa nimite-
15980:        ryhtyä, jotta korkeimman oikeuden tuo-       tään työantajayhdistysten edustaviropien kes-
15981:        marien nimitystapaa ja erityisesti valmis-   kusjärjestöjen sekä osa työntekijäin ja toimihen-
15982:        telua muutettaisiin ja                       kilöiden ammattiyhdistysten edustaviropien kes-
15983:           jotta korkeimman oikeuden asiantun-       kusjärjestöjen esityksestä. Vastaavasti markki-
15984:        temusta työoikeuden alalla lisätään niin,    natuomioistuimesta säädetyn lain mukaan osa
15985:        että kansalaiset voivat luottaa korkeim-     sen sivutoimisista jäsenistä nimitetään palkan-
15986:        man oikeuden päätöksiin työoikeutta          saajien, kuluttajien ja elinkeinonharjoittajien
15987:        koskevissa asioissa?                         etujärjestöjen esityksestä. Nämä etujärjestöjen
15988:                                                     edustajat eivät lainsoveltamistilanteessa edusta
15989:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        heitä esittänyttä järjestöä, vaan heidän tulee puo-
15990: vasti seuraavaa:                                    lueettomasti arvioida lain sisältöä ja tarkoitusta
15991:                                                     soveltaessaan lain säännöksiä yksittäistapauk-
15992:    Suomen Hallitusmuodon mukaan tuomioval-          seen.
15993: taa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet,           Tuomareiden nimittämisen osalta hallitus to-
15994: ylimmässä oikeusasteessa korkein oikeus ja kor-     teaa, että eduskunnan käsiteltävanä on parhail-
15995: kein hallinto-oikeus. Riippumattomuuden ta-         laan hallituksen esitys Hallitusmuodoksi (HE 11
15996: keena on tuomioistuinten itsenäinen asema suh-      1998 vp). Esityksessä lähdetään siitä, että tasa-
15997: teessa toimeenpanovaltaan ja lainsäädäntöval-       vallan presidentti nimittäisi Hallitusmuodossa
15998: taan. Viimeksi mainittua seikkaa korostaa muun      olevan säännöksen nojalla vakinaiset tuomarit.
15999: muassa tuomareiden muita virkamiehiä vahvem-        Nimittämisessä noudatettavasta menettelystä ei
16000: pi virassapysymissuoja. Nämä seikat on Suomes-      ole säännöksiä Hallitusmuodossa, vaan nimittä-
16001: sa järjestetty maatamme velvoittavien kansain-      mismenettelystä säädettäisiin erikseen lailla.
16002: välisten sopimusten ja suositusten mukaisesti       Oikeusministeriön asettama tuomaritoimikunta
16003: kansainvälisesti vertailukelpoisella tavalla.       luovutti mietintönsä Tuomareiden asema ja ni-
16004:    Tuomioistuimet joutuvat ratkaisuja tehdes-       mittäminen (Kom.miet. 111998) tammikuussa
16005: sään soveltamaan kulloinkin voimassa olevaa         1998. Toimikunta esitti, että säädettäisiin erilli-
16006: lainsäädäntöä yksittäistapaukseen. Arvioitaessa     nen laki tuomareiden nimittämisestä. Toimikun-
16007: tuomioistuimen toimintaa toiminnan laadusta ei      nan mietinnöstä pyydettiin lausunnot touko-
16008: ole mahdollista tehdä johtopäätöksiä pelkästään     kuun 15 päivään 1998 mennessä. Lausuntoyh-
16009: tarkastelemalla, kumpi osapuoli on voittanut tai    teenveto on valmistunut oikeusministeriössä ja
16010: hävinnyt jutun. Tarkasteltaessa asiaa vain tästä    jatkovalmistelu tuomareiden nimittämisestä an-
16011: näkökulmasta jää kokonaan vaille huomiota se,       netun lain valmistelusta on annettu oikeusminis-
16012: mitä riita on koskenut ja mistä asiasta laissa      teriön työryhmälle. Työryhmän tehtävänä on
16013: säädetään.                                          laatia ehdotus hallituksen esitykseksi tuomarei-
16014:    Korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus        den nimitysmenettelyä koskevaksi lainsäädän-
16015: ovat maamme ylimmät oikeusasteet. Niiden teh-       nöksi. Tarkoitus on, että hallituksen esitys voitai-
16016: täviin kuuluu viimeisenä oikeusasteena soveltaa     siin antaa uudelle eduskunnalle keväällä 1999 ja
16017: lakia kulloinkin käsiteltävänä olevaan oikeusta-    että laki saatettaisiin voimaan samanaikaisesti
16018: paukseen.                                           uuden Hallitusmuodon kanssa.
16019:    Tuomarin virkoja täytettäessä sovelletaan
16020: 
16021:      Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1998
16022: 
16023:                                                                   Oikeusministeri Jussi Järventaus
16024:                                              KK 855/1998 vp                                               3
16025: 
16026: 
16027: 
16028:                                          Tili Riksdagens Talman
16029: 
16030:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        sätts fattas inte beslutet på den grund om någon
16031: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         av sökandena värdesätter arbetstagarnas eller
16032: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       arbetsgivarnas eller någon annan krets åsikter.
16033: 1edamot Pirkko Peltomo m.fl. undertecknade                 Det har särskilt bestämts att tili exempel en del
16034: spörsmål nr 855:                                       av de medlemmar av arbetsdomstolen som har
16035:                                                        tjänsten som bisyssla utses på framställning av de
16036:           Vad ämnar Regeringen göra för att            mest representativa centralorganisationerna för
16037:        ändra på sättet att utnämna domare vid          arbetsgivarföreningarna och en annan del på
16038:        högsta domstolen och särskilt beredning-        framställning av de mest representativa central-
16039:        en samt                                         organisationerna för arbetstagarnas och funktio-
16040:           för att högsta domstolens expertis           närernas fackföreningar. På motsvarande sätt
16041:        inom arbetsrätten höjs så att medborgar-        skall enligt lagen om marknadsdomstolen en del
16042:        na kan Iita på högsta domstolens beslut i       av dess medlemmar som innehar tjänsten som
16043:        arbetsrättsfrågor?                              bisyssla utnämnas på framställning av intresseor-
16044:                                                        ganisationer för löntagare, konsumenter och nä-
16045:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ringsidkare. När lagbestämmelser tiliämpas på
16046: anföra följande:                                       ett särskilt fall företräder dessa representanter för
16047:                                                        intresseorganisationerna inte den organisation
16048:     Enligt Regeringsformen för Finland handhas         som frarnställt dem, utan de skall neutralt tolka
16049: domaremakten av oberoende domstolar, i högsta          innehållet i och avsikten med lagen.
16050: instans av högsta domstolen och högsta förvalt-            Vad utnämningen av domare angår konstate-
16051: ningsdomstolen. Detta oberoende består av att          ras att riksdagen som bäst behandlar en rege-
16052: domstolarna är självständiga i förhållande tili        ringsproposition med förslag tili Regeringsform
16053: den verkställande makten och lagstiftande mak-         (RP 1/1998 rd). 1 propositionen utgås från att
16054: ten. Det sistnämnda förhållandet understryks av        republikens president skall utnämna ordinarie
16055: bland annat domarnas rätt att kvarstå i tjänst         domare med stöd av en bestämmelse i Regerings-
16056: som är starkare än övriga tjänstemäns. 1 Finland       formen. Regeringsformen skall inte innehålla be-
16057: har dessa frågor reglerats på ett internationellt      stämmelser om utnämningsförfarandet, utan
16058: jämförbart sätt enligt de fördrag och rekommen-        förfarandet skall regleras särskilt i lag. Den do-
16059: dationer som förpliktar vårt land.                     markommission somjustitieministeriet hade till-
16060:     När domstolar fattar beslut måste de tiliämpa      satt lämnade sitt betänkande "Domarnas ställ-
16061: gällande lagstiftning på ett särskilt fall. När dom-   ning och utnämningen av domare" (Komm.bet.
16062: stolsarbetet utvärderas är det inte möjligt att dra     111998) i januari 1998. Kommissionen föreslog
16063: slutsatser om kvaliteten på arbetet endast genom       att utnämningen av domare bör regleras i en
16064: att granska viiken part som vunnit eller förlorat      särskild lag. Betänkandet gick på remiss och utlå-
16065: ett fall. Granskas frågan endast ur denna synvin-      tanden begärdes tili 15 maj 1998. Ett samman-
16066: kel glömmer man att beakta vad tvistemålet har         drag av utlåtandena har fårdigställts vid justitie-
16067: gällt och lagstiftningen bestämmer i fallet.           ministeriet och den fortsatta beredningen av en
16068:     Högsta domstolen och högsta förvaltnings-          lag om utnämning av domare har överlämnats tili
16069: domstolen är de högsta instanserna i landet. Tili      justitieministeriets arbetsgrupp. Arbetsgruppens
16070: deras uppgifter hör att som sista instans tillämpa     har som uppgift att utfårda ett förslag tili rege-
16071:  lagen på det rättsfall som vid ett visst tillfålle    ringens proposition tili lagstiftning om utnäm-
16072:  behandlas.                                            ning av domare. A vsikten är att regeringspropo-
16073:     När ett domarämbete tillsätts tillämpas de all-    sitionen föreläggs den nya riksdagen våren 1999
16074:  männa grunderna för befordran tili statstjänst.       och att lagen träder i kraft samtidigt med den nya
16075:  Dessa är förmåga, skicklighet och beprövad            regeringsformen.
16076:  medborgerlig dygd. När ett domarämbete till-
16077: 
16078:      Helsingfors den 23 september 1998
16079: 
16080:                                                                      Justitieminister Jussi Järventaus
16081:                                            KK 856/1998 vp
16082: 
16083: Kirjallinen kysymys 856
16084: 
16085: 
16086: 
16087: 
16088:                                   Heikki Rinne /sd: Vuoden 1998 budjettiriihessä suunnitellusta työt-
16089:                                      tömien haastatteluhankkeesta
16090: 
16091: 
16092:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
16093: 
16094:    Yhteiskunnallinen ilmapiirimme on 1990-lu-        kolme miljoonaa kertaa. Haastatteluja tehtäisiin
16095: vulla koventunut työttömyyden ja sosiaalitur-        13 000 kappaleen päivävauhdilla. Vuoden aika-
16096: vaan tehtyjen leikkausten myötä. Poliittisin pää-    na työttömille kerrottaisiin yli kaksi miljoonaa
16097: töksin (Esko Ahon porvarihallitus satakertaisti      kertaa, että työtä ei ole. Yhtä monta kertaa työ-
16098: pitkäaikaistyöttömyyden, jonka seurauksena           tön joutuisi toteamaan kelpaamattomuutensa.
16099: syntyivät leipäjonot) on kynnetty sarka, johon       Toteamispäivänä sovittaisiin, että sama toiste-
16100: on helppo kylvää epäluulon siemeniä. Julkisesta      taan kuukauden kuluttua.
16101: epäilemisestä (sosiaalisia tukia käytetään valta-       Työhallinnon entisenä asiakaspalvelun työn-
16102: vasti väärin ja läheskään kaikki työttömät eivät     tekijänä tiedän, että haastatteluprojekti tulisi la-
16103: haekaan työtä), joka on viestinnän tehokkain         maannuttamaan kaikki järkevät toiminnot työ-
16104: muoto, on lyhyessä ajassa tullut maan tapa.          hallinnon suoritustasolla, mikä merkitsisi sekä
16105:     Syylliseksi yhteiskunnallisiin ongelmiin osoi-   työnhakija- että työnantajapalvelujen (työnväli-
16106: tetaan yhteiskuntaluokka, jonka sosiaalinen ja       tyksen) loppua työvoimatoimistoissa. Jos kolme
16107: taloudellinen asema on vaikein ja jonka mahdol-      miljoonaa haastattelua viedään läpi niin, että
16108: lisuudet puolustautua ovat vähäisimmät. Hyväl-       haastattelusta on jotain todellista hyötyä työnha-
16109: lä syyllä voidaan puhua sosiaalisen syrjinnän esi-   kijan työllistymisen kannalta, työhallinnon koko
16110: asteesta (sosiaalinen rasismi). Syyllistäminen       nykyinen ja tilapäinen henkilökunta ei siihen rii-
16111: kohdistuu vain ja yksinomaan työttömiin ja so-       tä. Viikon mittaiset työnhakukurssit (hatunpyö-
16112: siaalisten tuki en varaan joutuneisiin ihmisiin.     rityskurssit) eivät enää näytä riittävän, vaan ha-
16113:     Julkisiin epäilyihin perustuva metodi leimaa     lutaan mennä vielä pitemmälle.
16114: työttömien ja syrjäytyneiden puolustajat "so-            Haastatteluruljanssia viisaasti ohjeistaen ja
16115: siaalitukirikollisuuden ja työnvieroksunnan"         työnhakijoita tehokkaasti pyörittäen tilastollista
16116: puolustajiksi vastaan sanomattomalla tavalla.        työttömyyttä voitaisiin vähentää ilman, että yk-
16117: Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohta-             sikään työtön sen avulla työllistyisi. Osa työttö-
16118: jan julkisuuteen toimittamassa muistiossa sano-      mistä kyllästyisi loputtomiin ja tyhjänpäiväisiin
16119: taan, että sosiaalisten tukien väärinkäytöstä nä-    haastatteluihin ja siirtyisi kunnallisen toimeentu-
16120: kyy vain jäävuoren huippu. Jäävuoren näkymä-         lotuen ja seurakuntien ruoka-avun piiriin ja lo-
16121: tön rikollismassa osoitetaan syylliseksi korkeaan    pettaisi työn hakemisen työvoimatoimiston
16122: verotukseen ja sosiaaliturvan leikkauksiin.          kautta kokonaan. Työttömyys tietysti vähenisi,
16123:     Samasta epäilyksenjuuresta kasvaa myös hal-      mutta yhteiskunnan kustannukset lisääntyisivät.
16124: lituksen budjettiriihessä tekemä päätös, jonka       Yhteiskunnan kokonaisedun ja yksilön itsensä
16125: mukaan työttömät haastatellaan (puhutellaan)         kannalta tällainen tulos olisi tuhoisin, erityisesti
16126:  kerran kuukaudessa. (Kokoomuksen eduskun-           nuoren kohdalla. Sosiaalitoimistoon kerran
16127:  taryhmän puheenjohtajan kirjelmässä ikään           avattu polku ei välttämättä ruohotu koskaan.
16128:  kuin "puolustetaan rehellisiä sosiaaliturvan saa-       Haastattelujen viesti tultaisiin julkisuudessa
16129: jia" ja työministeriön haastattelujärjestelmässä     ymmärtämään seuraavalla tavalla: Poikkeuksel-
16130:  ikään kuin "autetaan työttömiä saamaan töitä".)     liseen haastattelujärjestelmään turvaudutaan sen
16131:     Hallituksen budjettiriihessä 1998 ideoima        takia, että "ei-oikeita" työttömiä on työnhakijoi-
16132:  haastatteluhanke, jonka mukaan kaikki työttö-       den joukossa pilvin pimein.
16133:  mät haastatellaan kerran kuukaudessa, merkit-          Hallituksen tulee välittömästi luopua järjettö-
16134:  see käytännössä sitä, että tulevan vuoden aikana    mästä, työhallinnon toimivuuden kannalta tu-
16135:  työttömät juoksutetaan työvoimatoimistoon yli       hoisasta suunnitelmastaan, ennen kuin työhal-
16136: 
16137: 280043
16138: 2                                          KK 856/1998 vp
16139: 
16140: linto ehtii aloittaa niukkoja henkilöstöresursseja   kausi sitten arvostettu sveitsiläinen tutkimuslai-
16141: kuluttavan ennakoivan koulutustoiminnan              tos luokitteli suomalaisen työvoiman maailman
16142: "haastatteluprojektinsa" toteuttamiseksi. Jos        parhaaksi.
16143: tarkoitus on turvautua yksityisiin ostopalvelui-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16144: hin (mikä käytännössä on ainut reaalinen vaihto-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16145: ehto työvoimapalvelujen säilyttämiseksi) haas-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16146: tatteluprojektin läpiviemiseksi, niin hankkeesta     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16147: on luovuttava siinäkin tapauksessa.
16148:     Työhallinnosta ei ole syytä tehdä "haastatte-               Aikooko Hallitus peruuttaa järjettö-
16149: luhallintoa", joka loputtomasti haastattelee                 män suunnitelmansa, jonka mukaan tule-
16150: työnhakijoi ta, jotka se alkuhaastattelun ja asia-           van vuoden aikana suoritetaan yli kolme
16151: kaskäyntien perusteella entuudestaan tuntee.                 miljoonaa haastattelua nykyisellä työhal-
16152: Kelvottomuusepäilyissä on nyt menty selvästi                 linnon henkilökunnalla, ja jos haastatte-
16153: liian pitkälle. On korkea aika pysähtyä tutkimus-            lut tehdään ostopalveluina, niin
16154: ten äärelle, jotka osoittavat suomalaisen nuoren                mistä määrärahasta kustannukset, jot-
16155: olevan Euroopan yritteliäinja työteliäin. Suoma-             ka ovat merkittävää luokkaa, tultaisiin
16156: laisten työmoraali on kaikissa vertailututkimuk-             leikkaamaan?
16157: sissa maailman kärkiluokkaa. Muutama kuu-
16158: 
16159:      Helsingissä 1 päivänä syyskuuta 1998
16160: 
16161:                                           Heikki Rinne /sd
16162:                                            KK 856/1998 vp                                             3
16163: 
16164: 
16165: 
16166: 
16167:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
16168: 
16169:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       mattavasti rekrytointien kasvun myötä. Uusien
16170: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        avointen työpaikkojen määrä on kasvanut sel-
16171: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      västi. Vuonna 1997 avoimia työpaikkoja ilmoi-
16172: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Heikki          tettiin työvoimatoimistoihin 242 000 ja kuluvan
16173: Rinteen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         vuoden ensimmäisellä puoliskolla jo 146 000.
16174: n:o 856:                                             Kun työpaikat ovat ns. haku- ja provisiopaikat
16175:                                                      pois lukien avoinna keskimäärin noin kaksi viik-
16176:           Aikooko Hallitus peruuttaa järjettö-       koa, on kuukauden välein tapahtuvalla työ-
16177:        män suunnitelmansa,jonka mukaan tule-         paikkatietojen tarkastelullajo monen kiinnosta-
16178:        van vuoden aikana suoritetaan yli kolme       van paikan hakuaika saattanut umpeutua. Yhä
16179:        miljoonaa haastattelua nykyisellä työhal-     useammalle työttömälle on tarjolla ainakin mää-
16180:        linnon henkilökunnalla, ja jos haastatte-     räaikaisia työmahdollisuuksia. Vuonna 1997
16181:        lut tehdään ostopalveluina, niin              päättyikin jo 960 000 työttömyysjaksoa.
16182:           mistä määrärahasta kustannukset, jot-          Työvoimatoimistoon ilmoitettujen työpaik-
16183:        ka ovat merkittävää luokkaa, tultaisiin       kojen tietoja voidaan tarkastella Internetistä,
16184:        leikkaamaan?                                  työvoimatoimiston ilmoitustaululta tai itse-
16185:                                                      palvelupäätteeltä, Työmarkkinat-lehdestä tai
16186:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         alueellisista työpaikkalehdistä, Työlinjalta puhe-
16187: vasti seuraavaa:                                     limitse, teksti-tv:stä tai virkailija-avusteisesti.
16188:                                                      Erilaisia mahdollisuuksia säännölliseen työmah-
16189:    Nykyisessä talous- ja työmarkkinatilanteessa      dollisuuksien kartoitukseen on siten olemassa
16190: on ensiarvoisen tärkeää huolehtia ammattitaitoi-     useita.
16191: sen työvoiman hyvästä saatavuudesta. Näin var-           Työvoimapoliittisen järjestelmän uudistami-
16192: mistetaan se, ettei ammattityövoima muodostu         sen yhteydessä määriteltiin työttömyys valtion ja
16193: talouden kasvun ja työttömyyden alenemisen es-       kansalaisen välisenä suhteena päätoimiseksi
16194: teeksi myöskään vuoden 1999 tilanteessa, jolloin     työnhauksi. Samalla määriteltyihin oikeuksiin ja
16195: talouden odotetaan edelleen kasvavan. Budjetti-      velvollisuuksiin kuuluvat mm. velvollisuus koko-
16196: neuvotteluissaan hallitus päätti osana laajempaa     aikatyön hakuun, työmarkkinoiden käytettävis-
16197: työvoiman liikkuvuutta edistävää toimenpide-         sä oloon sekä työn ja toimenpiteiden vastaanot-
16198: kokonaisuutta tiivistää työvoimatoimiston ja         tovelvollisuus. Vaikka monet työttömät hakevat
16199: työttömän yhteydenpitoa. Päätöksen mukaan            jo nyt päätoimisesti työtä ja seuraavat työvoima-
16200: työvoimapolitiikan uudistuksen edellyttämiä          toimistoihin ilmoitettuja ja muita avoimia työ-
16201: määräaikaishaastatteluja lisätään nykyisestä. Li-    paikkoja päivittäin, eivät kaikki työttömät kui-
16202: säksi työvoimatoimistot ryhtyvät tekemään työt-      tenkaan ole näin aktiivisia. Työttömyyteen muo-
16203: tömien kanssa kevyempiä työmahdollisuuksien          dostunutta vaikeaa rakenteellista ydintä, pitkä-
16204: kartoituksia keskimäärin kerran kuussa.              aikaistyöttömyyttä, on kuitenkin mahdollista
16205:    Esitys siitä, millä eri menetelmillä tämä työ-    saada supistumaan auttamalla työttömien työn-
16206: mahdollisuuksien kartoitus toteutetaan, on val-      hakuponnisteluja myös työvoimatoimiston toi-
16207: misteluvaiheessa työministeriössä. Selvää kui-       min nykyistä säännöllisemmin. Erityisesti vai-
16208: tenkin on, ettei kaikkien työttömien työmahdol-      keassa asemassa olevat työttömät tarvitsevat
16209: lisuuksia voida kartoittaa virkailija-avusteisesti   työnhakunsa tueksi työvoimatoimiston tukea ja
16210: kerran kuukaudessa. Tämän estää työttömien           riittävää yhteydenpitoa.
16211: edelleen suuri määrä työvoimavirkailijaa kohden          Hallitus ei aio peruuttaa päätöstään työttö-
16212: etenkin suurilla työssäkäyntialueilla.               mien säännöllisestä työmahdollisuuksien kartoi-
16213:    Lähtökohtana on, että työttömien työllisty-       tuksesta. Työministeriön tarkoituksena on toi-
16214: mismahdollisuudet ovat nyt parantuneet huo-          meenpanna hallituksen päätös siten, että sille
16215: 4                                      KK 856/1998 vp
16216: 
16217: asetetut tavoitteet hyvästä ammattityövoiman    avoimista työpaikoista paranee. Suunnitelmissa
16218: saatavuudesta myös vuoden 1999 suhdannetilan-   ei ole työmahdollisuuksien kartoitusten toteutta-
16219: teessa toteutuvat ja työttömien kilpailuasema   minen ostopalveluna.
16220: 
16221:     Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1998
16222: 
16223:                                                               Työministeri Liisa Jaakonsaari
16224:                                              KK 856/1998 vp                                              5
16225: 
16226: 
16227: 
16228: 
16229:                                          Tili Riksdagens Talman
16230: 
16231:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-            Utgångspunkten här är att arbetslösa nu när
16232: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         antalet rekryteringar har ökat har betydligt bätt-
16233: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-     re möjligheter att få arbete. Antalet nya lediga
16234: damot Heikki Rinne undertecknade spörsmål nr           arbetsplatser har klart stigit. Under 1997 anmäl-
16235: 856:                                                   des tili arbetskraftsbyråerna 242 000 lediga plat-
16236:                                                        ser och under första halvåret i år redan 146 000.
16237:           Ämnar Regeringen ta tilihaka sin van-        Då det brukar ta i snitt två veckor innan de lediga
16238:        sinniga pian, enligt viiken det nästa år        platserna, med undantag för dem med fast ansök-
16239:        kommer att göras över tre miljoner inter-       ningstid och provisionsplatser, besätts, kan an-
16240:        vjuer med arbetslösa personer vilka skall       sökningstiden för månget intressant arbetstillfål-
16241:        skötas med arbetsförvaltningens nuva-           le redan ha löpt ut, om platsuppgifterna kontrol-
16242:        rande personai och, om dessa intervjuer         leras med en månads mellanrum. För allt flera
16243:        igen ordnas i form av köpta tjänster,           arbetslösa kan erbjudas åtminstone tidsbegrän-
16244:           vilket anslag ämnar man då skära ner         sade arbeten. Under 1997 upphörde redan hela
16245:        för att täcka dessa kostnader av betydan-       960 000 arbetslöshetsperioder.
16246:        de klass?                                           Uppgifter om de lediga platser som anmälts tili
16247:                                                        arbetskraftsbyrån kan läsas via Internet, på ar-
16248:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          betskraftsbyråns anslagstavla eller självbetjä-
16249: anföra följande:                                       ningsterminal, i Tidningen Arbetsmarknaden el-
16250:                                                        ler regionala platsjournaler, telefonledes på
16251:     1 det nuvarande ekonomiska och arbetsmark-         Jobblinjen, i text-TV eller med hjälp av en tjäns-
16252: nadsläget är det av största vikt att se tili att       teman. Det finns således flera olika möjligheter
16253: arbetskraft med god yrkeskunskap finns att till-       tili regelbunden kartläggning av arbetstillfållena.
16254: gå. På detta sätt säkrar man att yrkeskunnig               1 samband med revidering av det arbetskrafts-
16255: arbetskraft inte skall utgöra ett hinder för ekono-    politiska systemet definierades arbetslöshet som
16256: misk tillväxt och minskning a v arbetslösheten ens     sökande av arbete på heltid i relation mellan
16257: i den situation med fortsatt ekonomisk ökning          medborgaren och staten. Tili de rättigheter och
16258: som förväntas för år 1999. 1 budgetförhandling-        skyldigheter som då också definierades hör bl.a.
16259: arna beslöt regeringen att man som ett led i en        skyldigheten att söka heltidsarbete och att stå tili
16260: större åtgärdshelhet med avsikt att främja arbets-     arbetsmarknadens förfogande samt skyldigheten
16261: kraftens rörlighet intensifierar kontakterna mel-      att ta emot arbete och åtgärder. Trots att många
16262: lan arbetskraftsbyrån och de arbetslösa. Enligt        arbetslösa redan nu söker arbete på heltid och
16263: beslutet kommer antalet sådana periodiska inter-       dagligen följer både de platser som anmälts tili
16264: vjuer som den arbetskraftspolitiska reformen           arbetskraftsbyrån och andra lediga platser, bety-
16265: förutsätter att ökas från det nuvarande. Utöver        der det inte att alla arbetslösa är lika aktiva.
16266: dessa börjar arbetskraftsbyråerna göra lättare         Långtidsarbetslösheten, som har blivit en hård
16267: kartläggningar av den arbetslösas arbetsmöjlig-        strukturell kärna inom arbetslösheten, kan dock
16268: heter i medeltal en gång per månad.                    fås att minska också genom att arbetskraftsbyrån
16269:     Ett förslag om de olika metoder med vilka          mer regelbundet än nu hjälper de arbetslösa när
16270: denna kartläggning av arbetsmöjligheter skall          de söker arbete. Särskilt de arbetslösa som befin-
16271: verkställas bereds som bäst vid arbetsministeriet.     ner sig i en svår situation behöver då arbetskrafts-
16272: Klart är i varje fall att det inte är möjligt att en   byråns stöd och tillräckliga kontakter med by-
16273: gång i månaden med hjälp av en tjänsteman kart-        rån.
16274: lägga alla arbetslösas möjligheter tili arbete. Or-        Regeringen ämnar inte ta tilihaka sitt beslut
16275:  saken är att antalet arbetslösa per arbetskrafts-     om att regelbundet kartlägga de arbetslösas möj-
16276:  tjänsteman fortfarande är för stort särskilt inom     ligheter att få arbete. Arbetsministeriet har för
16277:  de stora pendlingsregionerna.                         avsikt att verkställa regeringens beslut så att de
16278: 6                                         KK 856/1998 vp
16279: 
16280: uppställda målen om tillgången på arbetskraft       rera om lediga platser. Att ordna kartläggningen
16281: med god yrkeskunskap även i den konjunktursi-       av arbetsmöjligheter med hjälp av köpta tjänster
16282: tuation som råder år 1999 uppnås och att de         ingår inte i planerna.
16283: arbetslösa har bättre förutsättningar att konkur-
16284: 
16285:      Helsingforsden 15 september 1998
16286: 
16287:                                                                 Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
16288:                                               KK 857/1998 vp
16289: 
16290: Kirjallinen kysymys 857
16291: 
16292: 
16293: 
16294: 
16295:                                      Eero Lämsä /kesk ym.: Maatilojen tukitarkastuksien lisäämisestä
16296: 
16297: 
16298: 
16299:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
16300: 
16301:    Euroopan unionin komissio on antanut Suo-             vuosi lisää erilaisia määräyksiä ja velvoitteita, ja
16302: melle määräyksen kaksinkertaistaa tilatarkas-            tukihakemukset ovat monimutkaistuneet Näis-
16303: tuksien määrän. Hallituksen taholta ei ole ilmoi-        tä on kuitenkin vielä selvitty ponnistelujen kaut-
16304: tettu, mihin tarkastusten yhtäkkinen kaksinker-          ta. Nyt "kentällä" sanotaan, että mitta alkaa
16305: taistaminen perustuu. Julkisuudessa on arveltu,          täyttyä, koska koko tukijärjestelmä alkaa saada
16306: että syitä olisi ainakin kaksi: maa- ja metsäta-         simputtamisen ja mielivaltaisuuden piirteitä.
16307: lousministeriö ei ole pystynyt hoitamaan digitaa-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16308: likarttojen ristiintarkistuksia ajallaan ja aikai-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16309: semmin suoritetuissa tukitarkastuksissa virheet-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16310: tömien tilojen osuus on ollut liian suuri. Komis-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16311: sio uhkaa, että tukien maksatukset voidaan suo-
16312: rittaa vasta sitten, kun lisätarkastukset on suori-                Mitkä ovat ne todelliset tekijät, jotka
16313: tettu. Tukien maksuaikojen siirtyminen ennakoi-                 johtivat tilojen lisä tarkastukseen, ja
16314: dusta aikataulusta aiheuttaa monia ongelmia. Se                    aikooko Hallitus hyväksyä EU :n mää-
16315: johtaa tiloilla maksuvalmiuskriisiin, lisää kus-                räykset lisätarkastuksista, vaikka viljeli-
16316: tannuksia ja työtä.                                             jät eivät ole todellisuudessa aiheuttaneet
16317:    Viljelijät ovat todella ymmällään syntyneestä                tarvetta tarkastuksien lisäämiselle, sekä
16318: tilanteesta. Viljelijät eivät ole laiminlyöneet mi-                korvaako Hallitus viljelijöille maksa-
16319: tään, ellei sellaiseksi lasketa liikaa tunnollisuutta.          tuksien viivästymisestä aiheutuneet ta-
16320:  EU-jäsenyyden aikana on maatiloille tullutjoka                 loudelliset tappiot?
16321: 
16322:      Helsingissä 1 päivänä syyskuuta 1998
16323: 
16324:           Eero Lämsä /kesk                  Kyösti Karjula /kesk            Kari Myllyniemi /kesk
16325:           Johannes Leppänen /kesk           Olavi Ala-Nissilä /kesk         Matti Väistö /kesk
16326:           Aulis Ranta-Muotio /kesk          Jukka Vihriälä /kesk            Markku Vuorensola /kesk
16327: 
16328: 
16329: 
16330: 
16331: 280043
16332: 2                                           KK 857/1998 vp
16333: 
16334: 
16335: 
16336: 
16337:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
16338: 
16339:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kattavasti vasta heinäkuussa sen jälkeen, kun
16340: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tukien hakuaika on päättynyt ja tukihakemus-
16341: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tiedot on hallinnollisesti tarkistettu ja tallennettu
16342: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Eero Läm-        kuntaohjelmaan.
16343: sän ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen              Säädösten mukaan Suomessa tuli olla IACS-
16344: n:o 857:                                              järjestelmään kuuluva aakkosnumeerinen vilje-
16345:                                                       lylohkojen tunnistusjärjestelmä 1.1.1998 alkaen.
16346:           Mitkä ovat ne todelliset tekijät, jotka     Jos tiettyjä yhdennetyn järjestelmän osia ei tässä
16347:        johtivat tilojen lisätarkastukseen, ja         aikataulussa sovelleta, asetus edellyttääjäsenval-
16348:           aikooko Hallitus hyväksyä EU:n mää-         tion toteuttamaan sellaisia hallinto- ja valvonta-
16349:        räykset lisätarkastuksista, vaikka viljeli-    toimenpiteitä, jotka takaavat tukien myöntämi-
16350:        jät eivät ole todellisuudessa aiheuttaneet     selle säädettyjen edellytysten noudattamisen.
16351:        tarvetta tarkastuksien lisäämiselle, sekä          Ensimmäinen viljelijöiden tukihakemusten ja
16352:           korvaako Hallitus viljelijöille maksa-      peltolohkorekisterin välinen ristiintarkastus teh-
16353:        toksien viivästymisestä aiheutuneet ta-        tiin heti, kun se oli teknisesti mahdollista eli hei-
16354:        loudelliset tappiot?                           näkuun puolessa välissä. Seuraavat ristiintarkas-
16355:                                                       tuslistat valmistuivat elokuussa. Kaikki ristiin-
16356:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tarkastuksissa esille tulevat tapaukset oli suunni-
16357: vasti seuraavaa:                                      teltu tarkastettavan ennen maksatuksia. Tällä
16358:                                                       tavoin haluttiin varmistua siitä, että tukien
16359:    Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitii-        myöntämiselle säädettyjä edellytyksiä noudate-
16360: kan mukaisia pinta-alaan ja eläimiin perustuvia       taan.
16361: tukijärjestelmiä hallinnoidaan ja valvotaan ns.           EU:n komissio totesi kuitenkin huhtikuussa
16362: yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän          1998 tekemänsä tarkastuksen perusteella, ettei
16363: avulla (IACS). Yhdennetystä hallinto- ja valvon-      peltoalatukien valvontajärjestelmä täytä Suo-
16364: tajärjestelmästä säädetään neuvoston asetukses-       messa kaikilta osin riittävän hyvin EU:n asetus-
16365: sa (ETY) N:o 3508/92 ja komission asetuksessa         ten edellyttämiä vaatimuksia. Komissio määräsi
16366: (ETY) N:o 3887/92. Em. asetuksissa on annettu         Suomen valvomaan 10 prosenttia tukihakemuk-
16367: toimintalinjat mm. tuki en haun, tukihakemusten       sista ja lisäksi toteuttamaan peltolohkorekisterin
16368: käsittelyn ja valvonnan osalta.                       ja hakemustietojen ristiintarkastukset suunnitel-
16369:    Maa- ja metsätalousministeriön IACS-tieto-         lun mukaisesti. Tieto tästä saatiin vasta heinä-
16370: järjestelmä muodostuu Suomessa sekä hajaote-          kuussa, jolloin suunnitelma 5 prosentin valvon-
16371: tusta (IACS-kuntaohjelma) että valtakunnalli-         noista ja ristiintarkastusten aikataulusta oli teh-
16372: sesta (IACS-keskusrekisteri) järjestelmästä.          ty. Ratkaisevana puutteena pidettiin sitä, ettei
16373: IACS-kuntaohjelmassa hoidetaan viljelijöiden          ristiintarkastusta Suomen peltolohkorekisterin
16374: tukihakemustietojen tallennus ja käsittely, tie-      edellisen vuoden tietojen kanssa voida tehdä en-
16375: don validointi, tukilaskenta, rekisteri- ja maksu-    nen tilatarkastusten käynnistymistä.
16376: sanomien lähettäminen IACS-keskusrekisteriin,             Aikaisempien vuosien valvontatulokset eivät
16377: maksatuskäsittely sekä tuki- ja maksatuspäätös-       olleet lisävalvonnan perusteena Suomen kohdal-
16378: ten teko. IACS-keskusrekisterissä hoidetaan re-       la. EU:n komissio voi määrätäjäsenvaltion teke-
16379: kisteri- ja maksusanomien lataus, tiedon tarkis-      mään lisätarkastuksia kyseisen vuoden aikana ja
16380: tukset, valvontaan liittyvät ristiintarkistukset ja   lisäämään seuraavan vuoden aikana tarkastetta-
16381: valvontaotannat, raportointi sekä maksaminen.         vien hakemusten määrää tietyn alueen tai alueen
16382: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukes-       osan osalta, jos paikan päällä tehtävissä tarkas-
16383: kuksen ylläpitämään keskusrekisteriin liittyvät       tuksissa ilmenee merkittäviä epäsäännönmukai-
16384: toiminnot edellyttävät tietojen keräämistä kun-       suuksia. Virheettömyydestä ei näin ollen sakote-
16385: nista kuntaohjelmasta. Käytännössä kaikkien           ta, vaan päinvastoin virheiden runsas määrä voi
16386: kuntien viljelytiedot saadaan keskusrekisteriin       aiheuttaa lisävalvontaa.
16387:                                               KK 857/1998 vp                                             3
16388: 
16389:    Jos lisävalvontaa ei tehtäisi komissiota ja tilin-   siä, vaan tulee viemään ne tarvittaessa sovitte-
16390: tarkastustuomioistuinta tyydyttävällä tavalla,          Iuelimeen.
16391: voisi laiminlyönti johtaa EU:n rahoituksen leik-            Asetukset määräävät maksatusten mahdolli-
16392: kaamiseen. Esimerkiksi CAP-peltoalatukien               set aikaruisajat ja takarajat, joihin valvonnat on
16393: osalta menetys olisi 5-l 0 prosenttia EU :n rahoi-      sovitettava ja joihin asti EU :n rahoitusta on mah-
16394: tuksesta, mikä merkitsisi jo 5 prosentin tasolla        dollista käyttää. Käytännössä maksatukset ete-
16395: noin 70 miljoonaa markkaa. Koska valvonnat on           nevät sitä mukaa kuin valvonnat valmistuvat
16396: tehtävä kasvukauden aikana, ratkaisun siirtämi-         sellaisella aikataululla, että EU:n rahoitusosuus
16397: sen ei katsottu olevan mahdollista, vaan päätet-        voidaan varmistaa. Maa- ja metsätalousministe-
16398: tiin ryhtyä toimenpiteisiin rahoituskorjausriskin       riö on antanut maksuluvat heti valtakunnallisen
16399: pienentämiseksi.                                        valvontavelvoitteen täytyttyä EU:n maksuaika-
16400:     Toimenpiteisiin ryhtyminen ei tarkoita sitä,        taulun alkuvaiheessa, mutta normaali maksuai-
16401: että maa- ja metsätalousministeriö pitäisi komis-       ka on koko säädösten mukainen aikaväli. Kaikki
16402: sion arviota lisävalvontatarpeesta perusteltuna.        viljelijät eivät näin ollen voi saada tukimarkkoja
16403: Komissiolle kerrottiin välittömästi heinäkuussa         tililleen samana päivänä, mutta tämä ei vielä
16404: lisävalvonnanjärjestämisen vaikeudesta ja esitet-       merkitse maksatusten viivästymistä.
16405: tiin keskustelua asiasta. Tarkastusraportista an-           Maa- ja metsätalousministeriö tulee tekemään
16406: nettavassa vastineessa tullaan toteamaan Suo-           parhaansa paitsi EU:n rahoitusosuuden turvaa-
16407: men periaatteellinen kanta. Suomi ei myöskään           miseksi myös maksatusten sujuvuuden varmista-
16408:  tule hyväksymään lisävalvontavaatimuksesta             miseksi.
16409:  mahdollisesti aiheutuvia rahoituskorjausesityk-
16410:      Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1998
16411:                                                          Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
16412: 4                                         KK 857/1998 vp
16413: 
16414: 
16415: 
16416: 
16417:                                        Tili Riksdagens Talman
16418: 
16419:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         vilket upprätthålls av jord- och skogsbruksmini-
16420: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande         steriets informationstjänstcentral, förutsätter att
16421: medlem av statsrådet översänt följande av riks-     uppgifter samlas in från kommunerna via kom-
16422: dagsman Eero Lämsä m.fl. undertecknade spörs-       munprogrammet. 1 praktiken fås heltäckande
16423: må1 nr 857:                                         odlingsuppgifter från alla kommuner in i central-
16424:                                                     registret först ijuli, efter att ansökningstiden har
16425:            Vilka är de reella faktorer som ledde    gått ut och stödansökningsuppgifterna har kon-
16426:        till tilläggsgranskning av gårdar, och       trollerats administrativt och registrerats i kom-
16427:            ämnar Regeringen godkänna EU :s be-      munprogrammet.
16428:        stämmelser om tilläggsgranskningar,             Enligt rättsakterna skulle Finland ha ett till
16429:        trots att jordbrukarna de facto inte har     IACS-systemet hörande alfanumeriskt system
16430:        gett upphov till något behov av sådana,      för identifiering av jordbruksskiften fr.o.m.
16431:        samt                                         1.1.1998. Om vissa delar av det integrerade syste-
16432:            ersätter Regeringen jordbrukarna för     met inte tillämpas vid den nämnda tidpunkten
16433:        de ekonomiska förluster som dröjsmålen       förutsätter en förordning att medlemsstaten vid-
16434:        med utbetalningar har föranlett?             tar sådana administrations- och kontrollåtgärder
16435:                                                     som garanterar att villkoren för beviljande av
16436:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       stöd uppfylls.
16437: anföra följande:                                       Den första dubbelkontrollen där jordbrukar-
16438:                                                     nas stödansökningar kördes mot åkerskiftesre-
16439:    De stödsystem inom Europeiska unionens ge-       gistret utfördes genast när det var tekniskt möj-
16440: mensamma jordbrukspolitik som baserar sig på        ligt, dvs. i mitten av juli. Följande dubbelkon-
16441: arealen och djurantalet administreras och över-     trollistor blev fårdiga i augusti. Alla fall som
16442: vakas med hjälp av det s.k. integrerade systemet    framkommer vid dubbelkontrollerna hade pla-
16443: för administration och kontroll (IACS). Bestäm-     nerats bli granskade före utbetalningen. På detta
16444: melser om det integrerade systemet för adminis-     sätt ville man förvissa sig om att villkoren för
16445: tration och kontroll ingår i rådets förordning      beviljande av stöd uppfylls.
16446: (EEG) nr 3508/92 och kommissionens förord-             EU-kommissionen konstaterade emellertid på
16447: ning (EEG) nr 3887/92. I de ovan nämnda för-        basis av en inspektion som den utförde i april
16448: ordningarna ingår riktlinjer som gäller bl.a. an-   1998 att systemet för kontroll av arealstöden i
16449: sökan om stöd, behandlingen av stödansökning-       Finland inte till alla delar tillräckligt väl uppfyller
16450: ar och övervakningen.                               de krav som ingår i EU-förordningarna. Kom-
16451:    Jord- och skogsbruksministeriets IACS-data-      missionen ålade Finland att övervaka 10 procent
16452: system består av både ett decentraliserat (IACS-    av stödansökningarna och dessutom att genom-
16453: kommunprogrammet) och ett riksomfattande            föra dubbelkontrollerna av åkerskiftesregistret
16454: (IACS-centralregistret) system. 1 IACS-kom-         mot ansökningsuppgifterna planenligt. Uppgift
16455: munprogrammet sköts registreringen och be-          om detta erhölls först i juli, då det fanns en pian
16456: handlingen av uppgifterna i jordbrukarnas stöd-     på att övervaka 5 procent av ansökningarna och
16457: ansökningar, uppgiftsvalidering, stödkalky1e-       en tidtabell för dubbelkontrollen. Det betrakta-
16458: ring, sändande av register- och betalningsmedde-    des som en avgörande brist att ingen dubbelkon-
16459: landen till IACS-centralregistret, utbetalnings-    troll mot föregående års uppgifter i Finlands
16460: behandling samt fattande av stöd- och utbetal-      åkerskiftesregister kan utföras förrän gårdsbesö-
16461: ningsbes1ut. 1 IACS-centralregistret sköts ladd-    ken inletts.
16462: ningen av register- och betalningsmeddelanden,         Övervakningsresultaten från tidigare år ut-
16463: uppgiftskontroller, dubbelkontroller i samband      gjorde ingen grund för de ytterligare kontrollerna
16464: med övervakningen och urvalet av gårdar som         för Finlands vidkommande. EU-kommissionen
16465: skall övervakas, rapportering samt utbetalning.     kan ålägga en medlemsstat att förrätta tilläggs-
16466: Funktionerna i anslutning till centralregistret,    granskningar under året i fråga och att öka anta-
16467:                                             KK 857/1998 vp                                             5
16468: 
16469: !et ansökningar inom en viss region eller region-     känna några förs1ag tili ändrad finansiering som
16470: del som skall kontrolleras under följande år, om      kravet på ytter1igare kontroll eventuellt föran1e-
16471: betydande oegentligheter uppdagas vid kontrol-        der, utan kommer vid behov att föra frågan tili ett
16472: ler på plats. Felfrihet sanktioneras därmed inte,     f6r1ikningsorgan.
16473: tvärtom kan ett stort antal felaktigheter medföra        Förordningarna bestämmer de möj1iga tid-
16474: ytterligare kontroll.                                 punkterna för inledande av utbetalningarna och
16475:    Om ytterligare kontroll inte utfördes på ett       tidpunkterna för avslutande av dem; dessa skall
16476: sätt som tillfredsställer kommissionen och revi-      beaktas vid övervakningen och anger när det är
16477: sionsrätten, skulle försummelsen kunna leda tili      möjligt att använda EU-finansieringen. 1 prakti-
16478: minskad finansiering från EU. Exempelvis för          ken framskrider utbetalningarna efter hand som
16479: CAP-arealstödens vidkommande skulle bortfal-          kontrollerna blir klara, och tidtabellen för dem är
16480: let vara 5-10 procent av EU-finansieringen, vil-      sådan att EU :s medfinansiering kan säkerställas.
16481: ket redan på 5 procents nivå innebär ca 70 milj.      Jord- och skogsbruksministeriet har beviljat till-
16482: mk. Eftersom kontrollerna skall utföras under         stånd tili utbetalning genast efter att den riksom-
16483: växtperioden ansågs en flyttning av avgörandet        fattande övervakningsskyldigheten har uppfyllts
16484: inte vara möj1ig, i stället bes1öt man vidta åtgär-   i det inledande skedet av EU:s betalningstidta-
16485: der för att minska risken f6r att finansieringen      bell, men den normala utbetalningstiden är hela
16486: skulle krympa.                                        det intervall som anges i rättsakterna. Det är
16487:     Vidtagandet av åtgärder innebär inte att jord-    därmed inte allajordbrukare som kan få in stöd-
16488: och skogsbruksministeriet anser att kommissio-        pengarna på sitt konto samma dag, men detta
16489: nens bedömning av behovet av ytter1igare kon-         betyder ännu inte att utbetalningarna har för-
16490: troll är befogad. Genast iju1i underrättades kom-     dröjts.
16491: missionen om svårigheterna med att organisera            Jord- och skogsbruksministeriet kommer att
16492: den ytter1igare kontrollen, och en diskussion om      göra sitt bästa dels för att trygga finansieringen
16493: detta föreslogs. 1 genmä1et tili kontrollrapporten    från EU, dels för att säkerställa att utbetalning-
16494: kommer Finlands principiella ståndpunkt att           arna löper smidigt.
16495: konstateras. Finland kommer inte heller att god-
16496:      He1singfors den 22 september 1998
16497: 
16498:                                                        Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
16499:                                           KK 858/1998 vp
16500: 
16501: Kirjallinen kysymys 858
16502: 
16503: 
16504: 
16505: 
16506:                                   Risto Kuisma /rem: Vuokratyövoiman käytön lisääntymisestä
16507: 
16508: 
16509: 
16510:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
16511: 
16512:    Työelämässä ovat niin sanotut epätyypilliset        Suomen oikeusjärjestyksen perusteella pitäisi
16513: työsuhteet lisääntyneet räjähdysmäisesti. Osana     olla aivan selvää, ettei kenelläkään työntekijällä
16514: tätä kehityskulkua on laajentunut työvoiman         ole velvollisuutta olla viikkoja ja vuorokausia
16515: vuokraus. Varsinaisen työvoiman vuokrauksen         ympäriinsä odottamassa, milloin työnantaja kut-
16516: ohella eräiden palvelualojen yritysten toiminta     suu työhön. Ei voi olla myöskään oikeusjärjes-
16517: on tosiasiallisesti muodostunut työvoiman vuok-     tyksen mukaista, että työntekijän on aina vuoro-
16518: rauksen kaltaiseksi toiminnaksi. Esimerkiksi sii-   kauden ympäriinsä oltava valmis ryhtymään työ-
16519: vousalalla ovat vakiintuneet tunnetut yritykset     hön, kun työnantaja niin määrää. Käytännössä
16520: ryhtyneet käyttämään työväkeään kuten vuok-         on kuitenkin suuri joukko työntekijöitä, joiden
16521: rausyritykset.                                      on ilman mitään korvausta alistuttava tähän ti-
16522:    Suomessa on erittäin laaja työlainsäädäntö,      lanteeseen, koska muutoin vaihtoehtona on työt-
16523: joka koskee niin sanottuja normaaleja työsuhtei-    tömyys, ja pahimmassa tapauksessa työttömyys
16524: ta. Epätyypilliset työsuhteet ja vuokratyövoima     ilman työttömyysturvaa.
16525: ovat käytännössä jääneet lähes kokonaan työ-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16526: lainsäädännön antaman turvan ulkopuolelle.          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16527: Käytännössä työntekijät ovat voimattomia yhä        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16528: yleistyvää työnantajien mielivaltaa vastaan.        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16529:    Ellei työntekijä suostu olemaan aina silloin
16530: työssä, kun työnantaja kutsuu, on seurauksena                 Tietääkö Hallitus vuokratyövoiman ja
16531: työsuhteen purku, jonka perusteena on työstä               muiden epätyypillisten työsuhteiden epä-
16532: kieltäytyminen. Tällaisessa tapauksessa on myös            kohdat,ja
16533: vaarana työttömyys, jonka ajalta ei saa työttö-               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16534: myysturvaa, koska työnantaja ilmoittaa työsuh-             ryhtyä, jotta nämäkin työntekijät saisivat
16535: teen päättämisen syyksi työstä kieltäytymisen.             inhimilliset työehdot, kohtuullisen työ-
16536: Vaikka työnantajan ilmoitukset ovat vääriä, on             suhdeturvan sekä normaalit mahdolli-
16537: työntekijän erittäin vaikea saada niitä vastaan            suudet työttömyysturvaan?
16538:  oikeutta.
16539:      Helsingissä 1 päivänä syyskuuta 1998
16540: 
16541:                                         Risto Kuisma /rem
16542: 
16543: 
16544: 
16545: 
16546: 280043
16547: 2                                            KK 858/1998 vp
16548: 
16549: 
16550: 
16551: 
16552:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
16553: 
16554:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Eduskunnan vastauksen pohjalta työministe-
16555: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          riö on 30.5.1997 lukien yhdessä keskeisten työ-
16556: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        markkinajärjestöjen kanssa pyrkinyt selvittä-
16557: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Risto             mään vuokratyöhön liittyviä epäkohtia. Työmi-
16558: Kuisman näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           nisteriön asettaman neuvotteluryhmän selvitys
16559: n:o 858:                                               ehdotuksineen valmistui kesäkuussa 1998.
16560:                                                           Valtioneuvoston 9 päivänä marraskuuta 1995
16561:           Tietääkö Hallitus vuokratyövoiman ja         asettama työsopimuslakikomitea selvittää par-
16562:        muiden epätyypillisten työsuhteiden epä-        haillaan työsopimuslain uudistamistarvetta. Ko-
16563:        kohdat, ja                                      mitean tehtävänä on toimeksiannon mukaan
16564:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         tehdä ehdotukset tarvittaviksi lainsäädäntötoi-
16565:        ryhtyä, jotta nämäkin työntekijät saisivat      menpiteiksi. Komitean varsinainen määräaika
16566:        inhimilliset työehdot, kohtuullisen työ-        päättyy 31.10.1999. Komitean tulee lisäksi
16567:        suhdeturvan sekä normaalit mahdolli-            30.9.1998 mennessä tehdä ehdotukset säännök-
16568:        suudet työttömyysturvaan?                       siksi, joilla turvataan yleissitovuuden piirissä ole-
16569:                                                        ville yrityksille mahdollisuus soveltaa myös niitä
16570:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           yleissitovissa työehtosopimuksissa sovittuja
16571: vasti seuraavaa:                                       määräyksiä, joilla on vähennetty tai rajattu työ-
16572:                                                        lainsäädännön mukaisia työntekijöiden etuuk-
16573:    Hallitusohjelman mukaan "työlainsäädäntöä           sia.
16574: uudistetaan kolmikantayhteistyössä ottaen huo-            Työsopimuslakikomitean tulee valmistella
16575: mioon työelämässä tapahtunut kehitys. Eri työ-         muun muassa työsuhteissa noudatettavien vä-
16576: aikamuodoissa ja epätyypillisissä työsuhteissa         himmäisehtojen määräytymistä koskevia sään-
16577: työskentelevien asema selvitetään ja turvataan.        nöksiä. Työministeriön asettama neuvotteluryh-
16578: Työelämän säädöksiä uudistettaessa otetaan             mä esittää, että työsopimuslakikomiteassa vä-
16579: huomioon erityisesti pienten ja keskisuurten yri-      himmäistyöehtojärjestelmää selvitettäessä otet-
16580: tysten erityispiirteet sekä mahdollisuudet työllis-    taisiin huomioon myös vuokratyösuhteisiin liit-
16581: tämiskynnyksen madaltamiseen."                         tyvät erityispiirteet. Mikäli komitea päätyy esit-
16582:    Hallitusohjelmassa asetettujen tavoitteiden         tämään yleissitovuusjärjestelmän säilyttämistä,
16583: mukaisesti annettiin keväällä 1996 eduskunnalle        komitean tulisi ottaa huomioon myös sellaiset
16584: hallituksen esitys eräistä epätyypillistä työtä kos-   työntekotilanteet, joissa työntekijä tekee työtä
16585: kevista lainmuutoksista (HE 78/1996 vp). Esityk-       käyttäjäyritykselle, mutta joissa työsuhteista
16586: sestä antamassaan mietinnössä eduskunnan työ-          johtuvista velvoitteista on vastuussa työvoiman
16587: asiainvaliokunta (TyVM 18/1996 vp) totesi              vuokrausyritys. Samoin vuokratyösuhteet olisi
16588: muun muassa, että epätyypillisiin töihin lukeutu-      otettava huomioon arvioitaessa sitä, mitä työeh-
16589: va vuokratyövoiman käyttö oli yleistynyt ravin-        tosopimusmääräyksiä yleissitovuuden perusteel-
16590: toloissa ja vähittäiskaupan alalla ja että vuok-       la olisi noudatettava.
16591: raustoimintaan liittyi edelleen sellaisia työnteki-        Yleissitovuutta koskevassa selvitystyössään
16592: jöiden oikeuksia loukkaavia ja kilpailua vääris-       komitean tulisi ottaa huomioon myös ILO:n
16593: täviä toimia, joita toimilupajärjestelmän purka-       yleissopimuksen n:o 181 12 artikla, jonka mu-
16594: misen yhteydessä esitetyillä vaihtoehdoilla ei ol-     kaan jäsenvaltion on määriteltävä kansallisen
16595: lut pystytty korjaamaan. Tämän vuoksi valio-           lain ja käytännön mukaisesti 1 artiklan 1 (b)
16596: kunta edellytti, " ... että vuokratyövoiman väli-      kohdan tarkoittamia palveluita tarjoavien yksi-
16597: tykseen ja käyttöön liittyvät epäkohdat poiste-        tyisten työnvälitystoimistojen (työvoiman vuok-
16598: taan." Eduskunta sisällytti saman lausuman mai-        rausyritysten) ja käyttäjäyritysten välinen vas-
16599: nittuun hallituksen esitykseen antamaansa vas-         tuunjako mm. vähimmäispalkka-, työaika- ja
16600: taukseen (EV 245/1996 vp).                             muissa työehtoasioissa.
16601:                                            KK 858/1998 vp                                             3
16602: 
16603:    Neuvotteluryhmä esittää lisäksi, että työsopi-    tävänsä ja valvoo niiden suorittamista." Näin
16604: muksen muotoa ja työnantajan tiedottamisvel-         ollen yleissopimuksen ratifiointiedellytyksiä sel-
16605: vollisuutta (TSL 4 §) sekä määräaikaisen työso-      vitettäessä arvioitavaksi tulee myös työvoiman
16606: pimuksen solmimisedellytyksiä koskevia sään-         vuokraustoiminnan harjoittamiseen liittyvä
16607: nösehdotuksia Jaatiessaan komitea ottaisi huo-       sääntely.
16608: mioon vuokratyösuhteiden erityispiirteet.               Työministeriön työvoimapalveluosasto selvit-
16609:    ILO:n vuonna 1997 hyväksymää yksityisiä           tää parhaillaan yhdessä ILO-neuvottelukunnan
16610: työnvälitystoimistoja koskevaa yleissopimusta        kanssa yleissopimuksen ratifiointiedellytyksiä.
16611: n:o 181 tulee sen soveltamisalaa koskevan 1 ar-      Samassa yhteydessä selvitettäväksi tulee myös
16612: tiklan mukaan soveltaa palveluihin, "jotka käsit-    kysymys siitä, miten edellä tarkoitetussa artiklas-
16613: tävät työntekijöiden palkkaamisen aikomuksena        sa asetetut vaatimukset toteutetaan työvoiman
16614: saattaa heidät kolmannen osapuolen käyttöön,         vuokraustoiminnan sääntelyssä. Selvitystyö on
16615: joka voi olla luonnollinen henkilö tai oikeushen-    tarkoitus saattaa päätökseen kuluvan vuoden
16616: kilö (käyttäjäyritys) ja joka osoittaa heidän teh-   loppuun mennessä.
16617: 
16618:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1998
16619: 
16620:                                                                     Työministeri Liisa Jaakonsaari
16621: 4                                            KK 858/1998 vp
16622: 
16623: 
16624: 
16625: 
16626:                                           Tili Riksdagens Talman
16627: 
16628:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        röjs." Riksdagen tog in samma uttalande i sitt
16629: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-          svar med anledning av nämnda regeringspropo-
16630: 1em av statsrådet översänt följande av riksdagsle-      sition (RSv 245/1996 rd).
16631: damot Risto Kuisma undertecknade spörsmål nr                Med riksdagens svar som utgångpunkt har
16632: 858:                                                    arbetsministeriet sedan 30.5.1997 tillsammans
16633:                                                         med de centrala arbetsmarknadsorganisationer-
16634:            Är Regeringen medveten om missför-           na försökt utreda missförhållandena i samband
16635:         hållanden i samband med uthyrning av            med uthyrningsarbete. Arbetsministeriet tillsatte
16636:         arbetskraft och andra atypiska arbetsför-       en förhandlingsgrupp som lade fram sin utred-
16637:         hållanden, samt                                 ning med förslag ijuni 1998.
16638:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta            Den arbetsavtalskommitte som statsrådet till-
16639:         för att också dessa arbetstagare skall få       satte den 9 november 1995 utreder som bäst be-
16640:         mänskliga arbetsförhållanden, skälig an-        hovet att revidera lagen om arbetsavtal. Enligt
16641:         ställningstrygghet och normala möjlighe-        sitt uppdrag skall kommitten göra förslag tili
16642:         ter till utkomstskydd för arbetslösa?           behövliga lagstiftningsåtgärder. Kommittens
16643:                                                         egentliga mandattid går ut 31.10.1999. Kommit-
16644:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           ten skall dessutom före 30.9.1998 komma med
16645: anföra följande:                                        förslag till bestämmelser som gör det möjligt för
16646:                                                         företag som berörs av allmänt bindande kollek-
16647:     Enligt regeringsprogrammet "revideras ar-           tivavtal att avvika från dessa och tillämpa också
16648: betslagstiftningen inom ramen för trepartssam-          sådana bestämmelser i nämnda avta1 som inne-
16649: arbetet och med beaktande av den utveckling             bär lägre och mer begränsade förmåner för ar-
16650: som ägt rum i arbetslivet. Situationen för perso-       betstagarna än de som arbetslagstiftningen avser.
16651: ner med "udda" arbetstider och som arbetar i                Arbetsavtalskommitten skall bland annat be-
16652: atypiska arbetsförhållanden skall kartläggas och        reda bestämmelser för fastställande av minimi-
16653: tryggas. Vid revideringen av arbetslivsbestäm-          villkor som reglerar arbetsförhållanden. För-
16654: melserna beaktas framför allt särdragen hos små         handlingsgruppen vid arbetsministeriet föreslår
16655: och medelstora företag samt möjligheterna att           att arbetsavtalskommitten, när den utreder frå-
16656: sänka sysselsättningströskeln."                         gan om nämnda minimivillkor, också bör beakta
16657:     Enligt de mål som ställts i regeringsprogram-       särdragen hos uthyrningsarbeten. Om kommit-
16658: met förelades riksdagen våren 1996 regeringens          ten stannar för att föreslå bibehållandet av syste-
16659: proposition med förs1ag tili vissa lagändringar         met med allmänt bindande avtal, borde den ock-
16660: som gäller atypiska arbeten (RP 78/1996 rd). I sitt     så beakta sådana arbetssituationer där arbetsta-
16661: betänkande med an1edning av propositionen               garen utför arbete åt ett användarföretag, men
16662: konstaterade riksdagens arbetspo1itiska utskott         där uthyrningsföretaget bär ansvar för de för-
16663: (ApUB 18/1996 rd) bland annat att användning-           pliktelser som hänför sig till arbetsförhållandena.
16664: en av uthyrd arbetskraft, som är en form av             Likaså skulle uthyrningsarbetena beaktas då
16665: atypiskt arbete, hade blivit allt vanligare i restau-   man prövar vilka bestämmelser i ett kollektivav-
16666: ranger och inom detaljhandeln och att det fortfa-       tal, på grund av att avtalet är allmänt bindande,
16667: rande i samband med verksamhet som gäller ut-           skulle följas.
16668: hyrning av arbetskraft förekommer sådana miss-             När kommitten utreder frågan om kollektiv-
16669: förhållanden som kränker arbetstagarnas rättig-         avtalens allmängiltighet borde den också beakta
16670: heter och snedvrider konkurrens och att dessa           artikel 12 i ILO-konventionen nro 181. Enligt
16671: inte har kunnat rättas till med de alternativ som       den skall en medlemsstat utifrån sina nationella
16672: lades fram i samband med att koncessionssyste-          lagar och sin nationella praxis definiera ansvars-
16673: met avvecklades. Därför förutsatte utskottet att        fördelningen mellan de privata arbetsförmed-
16674: " ... missförhållandena i samband med förmed-           lingar (uthyrningsföretag) vilka tillhandahåller
16675: ling och anställning av uthyrd arbetskraft undan-       tjänster enligt artikel 1 (b) och användarföreta-
16676:                                               KK 858/1998 vp                                            5
16677: 
16678: gen bl.a. när det gäller minimilön, arbetstid och       dessa. Därför skall man i samband med utred-
16679: andra anställningsvillkor.                              ning av förutsättningarna för ratificering av kon-
16680:    Förhandlingsgruppen föreslår vidare att kom-         ventionen också avgöra frågan om reglering av
16681: mitten, när den utfårdar förslag tili bestämmelser      verksamheten som gäller uthyrning av arbets-
16682: som gäller arbetsavtalets form och arbetsgiva-          kraft.
16683: rens skyldighet att meddela (AAL 4 §) samt för-            Avdelningen för arbetskraftsservice vid ar-
16684: utsättningar att ingå arbetsavtal för viss tid, ock-    betsministeriet utreder som bäst i samråd med
16685: så skall beakta särdragen hos uthyrningsarbeten.        ILO-delegationen förutsättningarna för ratifice-
16686:    ILO-konventionen nr 181 om privata arbets-           ring av konventionen. 1 detta sammanhang kom-
16687: fOrmedlingar skall enligt artikel 1 bl.a. tillämpas     mer man också att utreda frågan om hur de
16688: på de tjänster som ges i syfte att anställa arbetsta-   kriterier som anges i ovan nämnda artikel skall
16689: gare för att ställa dem tiii förfogande för en tredje   fullföljas i samband med reglering av uthyrnings-
16690: part, som kan vara en fysisk person eller juridisk      verksamheten. Avsikten är att få utredningsarbe-
16691: person (användarföretag), och som anvisar dem           tet fårdigt tili slutet av det här året.
16692: arbetsuppgifterna och övervakar utförandet av
16693:      Helsingforsden 18 september 1998
16694: 
16695:                                                                     Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
16696:                                              KK 859/1998 vp
16697: 
16698: Kirjallinen kysymys 859
16699: 
16700: 
16701: 
16702: 
16703:                                     Erkki Pulliainen /vihr: Metsähallituksen hallinnassa olevien valtion
16704:                                        omistamien vesien vuokrauskäytännöstä
16705: 
16706: 
16707:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
16708: 
16709:     Metsähallituksen liikelaitostaminen lisäsi          töjen kalastot kestivät useiden lähinnä kotitarve-
16710: merkittävästi sen johtavien toimihenkilöiden            kalastajien samanaikaisen kalastuksen.
16711: valtaa suhteessa kansalaisia koskevaan päätök-             Edellä mainittu ilmiö on toisaalta vallankäyt-
16712: sentekoon. Liikelaitos Metsähallituksen sisäinen        tö- ja valvontakysymys, johon maa- ja metsäta-
16713: järjestely,jolla muodostettiin Villi Pohjola -nimi-     lousministeriön tulisi puuttua, toisaalta ministe-
16714: nen toimintayksikkö, lisäsi tätä valtaa entises-        riö voisi velvoittaa nykyisen ei-hyväksyttävissä
16715: tään. Osoituksena siitä, että valtaa on ilmeisesti      olevan menettelyn sijaan Metsähallituksen vuok-
16716: käytetty väärin, on kansanedustajille osoitettu-        raamaan ko. vesistöjen kalastusoikeuksia henki-
16717: jen valituskirjeiden määrän jatkuva kasvu.              löille, joilla ei ole maa- tai vesialueen omistukseen
16718:     Metsähallitus on merkittävä valtion omista-         perustuvaa oikeutta kalastukseen asuinalueel-
16719: mien vesialueiden haltija. Paitsi että se on äsket-     laan.
16720: täin yhdellä kertaa moninkertaistanut vesialuei-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16721:  den käytöstä perittävät vuokrat, se on vuokran-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16722:  nut pienialaisia vesistönosia isorysillä kalastavil-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16723:  le samalla "pullauttaen" muut kalastajat pois.         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16724:  Näin on tapahtunut mm. Lapin läänin eteläosis-
16725:  sa. Isorysäpyytäjä-vuokraajat ovat sittemmin                      Aikooko Hallitus puuttua liikelaitos
16726:  tyhjentäneet ko. vuokrajärvet kaloista ja heittä-              Metsähallituksen hallinnassa olevien val-
16727:  neet usein kauppaan kelpaamattomat kalat joko                  tion omistamien vesien vuokrauskäytän-
16728:  veteen tai rannalle niitä siis maahan hautaamatta              nön epäkohtiin, joita on esiintynyt erityi-
16729:  tai kompostoimatta. Aiemmin mainittujen vesis-                 sesti Lapin läänin eteläosissa?
16730: 
16731:       Helsingissä 2 päivänä syyskuuta 1998
16732: 
16733:                                            Erkki Pulliainen /vihr
16734: 
16735: 
16736: 
16737: 
16738: 280043
16739: 2                                            KK 859/1998 vp
16740: 
16741: 
16742: 
16743: 
16744:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
16745: 
16746:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         lastuksen alueella. Näskämön pinta-ala on 241
16747: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          hehtaaria, josta Metsähallituksen hallinnassa
16748: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        olevaa aluetta on 41 hehtaaria.
16749: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-            Kalastuslain 16 §:n mukaan kalastusoikeutta
16750: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       vuokrattaessa on, milloin edellytykset siihen
16751: 859:                                                   ovat olemassa, otettava erityisesti huomioon
16752:                                                        ammattimaisesti harjoitetun kalastuksen edut.
16753:           Aikooko Hallitus puuttua liikelaitos         Kalastusasetuksen 34 §:n mukaan kalastuslupia
16754:        Metsähallituksen hallinnassa olevien val-       myönnettäessä on etusija annettava kalastusta
16755:        tion omistamien vesien vuokrauskäytän-          ammattimaisesti tai kotitarpeikseen harjoittavil-
16756:        nön epäkohtiin, joita on esiintynyt erityi-     le, milloin lupia ei voida myöntää kaikille niitä
16757:        sesti Lapin läänin eteläosissa?                 haluaville. Kun Näskämön Metsähallituksen
16758:                                                        hallinnassa olevan pienen valtion vesialueen ka-
16759:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           lastusmahdollisuuden antamisessa on pitänyt
16760: vasti seuraavaa:                                       tehdä valinta ammattikalastajien ja kotitarveka-
16761:                                                        lastajien välillä, on kalastusta elinkeinokseen
16762:     Metsähallituksesta tuli 1.1.1994 valtion liike-    harjoittava ammattikalastaja asetettu etusijalle.
16763: laitos, johon sovelletaan lakia valtion liikelaitok-   Metsähallituksen kalastusoikeuden vuokraamis-
16764: sista ja lakia ja asetusta Metsähallituksesta. Val-    ta koskeva ratkaisu perustuu voimassa olevaan
16765: tion vesialueelia tapahtuvan kalastuksen järjes-       lainsäädäntöön. Metsähallituksen ilmoituksen
16766: tämisestä ja kalavesien hoidosta on säännöksiä         mukaan Lapin läänin työvoima- ja elinkeinokes-
16767: myös kalastuslainsäädännössä.                          kus on pitänyt ratkaisua hyvänä.
16768:     Valtion liikelaitoksista annetun lain mukaan           Metsähallituksen ilmoituksen mukaan yksi-
16769: liikelaitos päättää tuottamistaan palveluista ja       kään kotitarvelupaa hakenut ja siihen oikeutettu
16770: tavaroista perimistään hinnoista, jollei muuta ole     paikallinen kalastaja ei ole jäänyt valtion vesi-
16771: säädetty. Perittävät hinnat on vahvistettava liike-    alueella vaille lain tarkoittamaa kalastusmah-
16772: taloudellisin perustein, ellei muuta ole säädetty      dollisuutta. Mikäli kaikkia kalastajia ei ole voitu
16773: tai määrätty. Metsähallituksesta annetun lain          sijoittaa samalle vesialueelle, on Metsähallitus
16774: 9 §:n mukaan kalastukseen liittyvät maksut voi-        aina tarjonnut kalastusmahdollisuutta jollekin
16775: daan erityisin perustein määrätä liiketaloudellis-     toiselle vesialueelle. Näin on menetelty myös
16776: ta hintaa alemmiksi tai ne voivat olla kokonaan        Näskämöjärvellä kalastuksesta kiinnostuneiden
16777: maksuttomia. Paikallisen väestön oikeudet, edut        kohdalla.
16778: ja elinolot tai muu niihin rinnastettava syy on            Kysymyksen perusteluissa todetaan myös,
16779: erityinen hinnan alentamisen tai maksuttomuu-          että isorysäpyytäjät ovat heittäneet myyntiin kel-
16780: den peruste. Metsähallituksesta annetun asetuk-        paamattomat kalat joko veteen tai rannalle niitä
16781: sen 9 §:n mukaan maksuttornia kalastuspalveluja        hautaamatta tai kompostoimatta. Käytäntö on
16782: ovat vain Ylä-Lapin kuntalaisten kalastukseen          osoittanut, että ammattimaisesti harjoitettavas-
16783: liittyvät peruspalvelut.                               sa rysäpyynnissä kuollutta kalaa joutuu vesiin
16784:     Metsähallituksessa kalastukseen liittyvä liike-    jonkin verran. Metsähallitus kuitenkin edellyttää
16785: toiminta kuuluu Villi Pohjola -nimiselle tulosyk-      ammattikalastajilta ympäristönäkökohtien huo-
16786: sikölle. Metsähallitukselta saadun tiedon mu-          mioon ottamista.
16787: kaan sen Villi Pohjola -tulosyksikkö on tähän              Metsähallituksen valtion vesialueiden kalas-
16788: mennessä Lapin läänin eteläosassa vuokrannut           tusoikeuksien vuokrauskäytännössä ei ole ilmen-
16789: vain Posion Näskämöjärveltä erillisen vesialueen       nyt sellaisia epäkohtia, jotka edellyttäisivät halli-
16790: ammattikalastajille kieltäen samalla muiden ka-        tuksen puuttumista niihin.
16791: 
16792:      Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1998
16793: 
16794:                                                          Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
16795:                                              KK 859/1998 vp                                              3
16796: 
16797: 
16798: 
16799: 
16800:                                           Tili Riksdagens Talman
16801: 
16802:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         fiskarna och samtidigt förbjudit andra att fiska
16803: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-          på området. Näskämös yta är 241 hektar, varav
16804: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-        41 hektar är i Forststyrelsens besittning.
16805: man Erkki Pulliainen undertecknade spörsmål nr              Enligt 16 § lagen om fiske skall vid utarrende-
16806: 859:                                                    ring av fiskerätt beaktas särskilt yrkesfiskets in-
16807:                                                         tressen, när det finns förutsättningar för detta.
16808:            Ämnar Regeringen ingripa i de miss-          Med stöd av 34 § förordningen om fiske skall, när
16809:         förhållanden, som förekommit i synner-          tillstånd att bedriva fiske beviljas, sådana perso-
16810:         het i de södra delarna av Lapplands Iän, i      ner ges företräde som bedriver fiske yrkesmässigt
16811:         utarrenderingsförfarandet när det gäller        eller för husbehov, då tillstånd inte kan bevi1jas
16812:         vattenområden som innehas av affårsver-         alla som önskar. När tillstånd beviljats att bedri-
16813:         ket Forststyrelsen och som ägs av staten?       va fiske i sjön Näskämö, inom det Iilla statliga
16814:                                                         vattenområde som är i Forststyrelsens besitt-
16815:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt           ning, har valet stått mellan yrkesfiskare och de
16816: anföra fö1jande:                                        som fiskar för husbehov. 1 denna situation har
16817:                                                         man prioriterat yrkesfiskaren för viiken fisket
16818:    Forststyrelsen b1ev den 1januari 1994 ett stat-      utgör näringsverksamhet. Forststyrelsens beslut
16819: 1igt affårsverk som omfattas av 1agen om statens        om utarrendering av fiskerätten baserar sig på
16820: affårsverk samt .. 1agen och förordningen om            gällande lagstiftning. Enligt uppgift från Forst-
16821: Forststyre1sen. Aven lagstiftningen om fiske            styrelsen har Lapp1ands arbetskrafts- och nä-
16822: innehåller bestämmelser om ordnandet av fisket          ringscentral ansett att detta varit en bra lösning.
16823: och vården av fiskevattnen inom statens vatten-             Enligt Forststyrelsen har ingen lokal fiskare
16824: områden.                                                som har ansökt om tillstånd att bedriva husbe-
16825:    Enligt 1agen om statens affårsverk fastställer       hovsfiske och som är berättigad tili detta inom
16826: ett affårsverk priserna på dess varor och tjänster,     statens vattenområden nekats den möjlighet tili
16827: om inte något annat anges. Priserna skall faststäl-     fiske som avses i lagen. Om det inte varit möjligt
16828: las en1igt fOretagsekonomiska principer, om inte        att erbjuda alla fiskare möj1ighet att fiska inom
16829: något annat bestäms. Enligt 9 § lagen om Forst-         samma vattenområde, har Forststyrelsen alltid
16830: styrelsen får avgifter som ansluter sig tili fiske på   hänvisat fiskarna tili något annat vattenområde.
16831: särskilda grunder fastställas tili ett lägre be1opp     Så har man även förfarit när det gäller de som
16832: än ett pris som fastställs enligt företagsekonomis-     varit intresserade av att fiska i sjön Näskämö.
16833: ka grunder, eller också får servicen vara he1t och          1 motiveringen tili spörsmå1et konstateras
16834: hållet avgiftsfri. Den lokala befolkningens rättig-     även att de som bedriver fångst med storryssja
16835: heter, intressen och 1evnadsförhållanden eller          har slängt sådan fisk som inte duger för försä1j-
16836: andra därmed jämfOrbara skäl utgör en särskild          ning antingen i vattnet eller på stranden, utan att
16837: grund för prissänkning eller avgiftsfrihet. Enligt      gräva ner eller kompostera fisken. Av erfarenhet
16838: 9 § förordningen om Forststyrelsen utgörs de av-        vet man att det från yrkesmässigt bedriven fångst
16839: giftsfria fisketjänsterna enbart av grundservice i      med ryssja hamnar död fisk i sjön i någon mån.
16840: ans1utning tili fiske som utövas av kommuninvå-         Forststyrelsen förutsätter dock att yrkesfiskarna
16841: nare i Övre Lappland.                                   ger akt på miljöaspekterna.
16842:     lnom Forststyrelsen hör affårsverksamhet i              Beträffande Forststyrelsens utarrenderings-
16843: ans1utning tili fiske tili en resultatenhet som kal-    fOrfarande när det gäller statens vattenområden
16844: 1as Vi1da Norden. Enligt F orststyre1sen har resu1-     har det inte framkommit några sådana missför-
16845: tatenheten Vi1da Norden tills vidare i södra delen      hållanden som skulle föranleda regeringens ingri-
16846:  av Lapplands Iän utarrenderat endast ett separat       pande.
16847: vattenområde av sjön Näskämö i Posio tili yrkes-
16848: 
16849:      Helsingforsden 23 september 1998
16850: 
16851:                                                          Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
16852:                                            KK 860/1998 vp
16853: 
16854: Kirjallinen kysymys 860
16855: 
16856: 
16857: 
16858: 
16859:                                   Satu Hassi /vihr: Ministerien avustajien kaksoispalkkauksesta
16860: 
16861: 
16862: 
16863:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
16864: 
16865:    Tampereen kaupunginhallitus on elokuussa          donnaisuuksia on alettu valvoa, olisi syytä kiin-
16866: päättänyt maksaa kaupungin koulutuspäällikkö         nittää huomiota myös ministerien lähimpien
16867: Harri Airaksiselle puolet hänen palkastaan, kun      avustajien sidonnaisuuksiin. Kaksoispalkkaus
16868: hän lähtee syyskuun alusta virkavapaalle vaki-       muodostaa selkeästi sidonnaisuuden. Jos valtio-
16869: tuisesta tehtävästään ja siirtyy ministeri Anneli    neuvosto hyväksyy kaksoispalkkauksen siinä ta-
16870: Tainan erityisavustajaksi.                           pauksessa, että toisen palkan maksajana on kun-
16871:     Perusteluina päätökselle on esitetty seuraa-     ta, voidaanko seuraavaksi ajatella, että erityis-
16872: vaa: Airaksinen joutuu vuokraamaan virkava-          avustaja vastaanottaisi lisäpalkkaa esimerkiksi
16873: pauden ajaksi kalustetun asunnon pääkaupunki-        etujärjestöitä tai yritykseltä, jonka palveluksesta
16874: seudulta. Airaksinen hoitaa virkavapautensa ai-      hän on virkavapaalla?
16875: kana luottamustehtäviään Tampereen kaupun-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16876: gissa. Airaksinen on ilmoittanut, että häneen voi    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16877: olla yhteydessä myös virkavapausaikana.              nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16878:     Pidän menettelyä hyvin erikoisena. Selväkieli-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16879: sesti sanottunahan kyse on siitä, että Tampereen
16880: kaupunki maksaa ministerin erityisavustajalle                    Onko ministeri Tainan erityisavusta-
16881: korvausta siitä, että hän samalla toimii paikka-              jan kaksoispalkkaus yksittäistapaus, vai
16882:  kunnan etujen ajajana valtakunnan tason pää-                 onko kyseessä yleisempikin käytäntö, ja
16883:  töksenteossa. Ministerien erityisavustajathan                   hyväksyykö valtioneuvosto kyseisen
16884:  toimivat näköalapaikalla,josta on erittäin hyvät             kaltaisen kaksoispalkkauksen, ja jos ei,
16885:  mahdollisuudet vaikuttaa päätöksentekoon.                       mitä valtioneuvosto aikoo tehdä asian
16886:     Kysymys on mielestäni periaatteellisesti erit-            johdosta?
16887:  täin tärkeästä asiasta. Nyt, kun ministerien si-
16888: 
16889:      Helsingissä 2 päivänä syyskuuta 1998
16890: 
16891:                                            Satu Hassi /vihr
16892: 
16893: 
16894: 
16895: 
16896:  280043
16897: 2                                          KK 860/1998 vp
16898: 
16899: 
16900: 
16901: 
16902:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
16903:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa       kaksoispalkkauksesta ei kuitenkaan ole annettu
16904: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        eikä mahdollista kaksoispalkkausta ole kysytty
16905: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      erityisavustajilta.
16906: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Satu Has-          Erityisavustajat ovat määräaikaiseen virka-
16907: sin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         suhteeseen nimitettyjä virkamiehiä. Heitä koske-
16908: 860:                                                 vat virkamieslain (750/1994) säännökset sivutoi-
16909:                                                      mista. Sen sijaan virkamieslain säännökset si-
16910:           Onko ministeri Tainan erityisavusta-       donnaisuuksien ilmoittamisesta koskevat vain
16911:        jan kaksoispalkkaus yksittäistapaus, vai      ylimpiä virkamiehiä, joihin erityisavustajat eivät
16912:        onko kyseessä yleisempikin käytäntö, ja       kuulu.
16913:           hyväksyykö valtioneuvosto kyseisen            Virkamieslain 18 §:n mukaan virkamies ei saa
16914:        kaltaisen kaksoispalkkauksen, ja jos ei,      ottaa vastaan eikä pitää sivu tointa, joka edellyt-
16915:           mitä valtioneuvosto aikoo tehdä asian      tää työajan käyttämistä sivutoimeen kuuluvien
16916:        johdosta?                                     tehtävien hoitamiseen, ellei asianomainen viran-
16917:                                                      omainen myönnä hänelle siihen lupaa. Muunlai-
16918:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         sesta sivutoimesta virkamiehen on tehtävä ilmoi-
16919: vasti seuraavaa:                                     tus asianomaiselle viranomaiselle. Valtioneuvos-
16920:                                                      ton kanslialle, joka huolehtii ministerien erityis-
16921:    Kyseessä on tietoon tullut yksittäistapaus.       avustajien palvelussuhdeasioista, ei ole tällä het-
16922: Asianomainen erityisavustaja on kuitenkin jo il-     kellä tehty sivutoimi-ilmoituksia eikä lupapyyn-
16923: moittanut pyytäneensä vakituista työnantajaan-       töjä.
16924: sa peruuttamaan päätöksen palkan maksamises-            Ministerien erityisavustajat ovat neuvoa-an-
16925: ta virkavapauden ajalta.                             tavassa asemassa. Heillä ei ole ratkaisuvaltaa
16926:    Ministerien erityisavustajien palkkausjärjes-     eivätkä he toimi valtioneuvostossa tai ministe-
16927: telmä uudistettiin pääministeri Ahon hallituksen     riöissä esittelijöinä.
16928: toimikauden alusta. Uudistus valmisteltiin pää-         Kaksoispalkkausta ei ole pidettävä suptava-
16929: ministeri Holkerin hallituksen aikana ja hyväk-      na. Kysymyksessä tarkoitetussa tapauksessa
16930: syttiin vuoden 1991 valtion talousarviossa. Eri-     asianomainen erityisavustaja on ryhtynyt toi-
16931: tyisavustajien palkkatasoa korotettiin osaksi sii-   menpiteisiin kaksoispalkkaustilanteen lopetta-
16932: tä syystä, että pyrittiin välttämään aiemmin ylei-   miseksi. Asia ei sen vuoksi anna aihetta toimen-
16933: siä kaksoispalkkauksia. Nimenomaista kieltoa         piteisiin.
16934: 
16935:      Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1998
16936: 
16937:                                                                       Pääministeri Paavo Lipponen
16938:                                           KK 860/1998 vp                                             3
16939: 
16940: 
16941: 
16942: 
16943:                                        Tili Riksdagens Talman
16944: 
16945:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         lönerna. Ett uttryckligt förbud mot dubb1a Iöner
16946: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande         har dock inte utfårdats och specialmedarbetarna
16947: medlem av statsrådet översänt följande av riks-     har inte tillfrågats om de eventuellt har dubbla
16948: dagsman Satu Hassi undertecknade spörsmål nr        löner.
16949: 860:                                                    Specialmedarbetarna är tjänstemän som ut-
16950:                                                     nämnts tili tjänstemän för viss tid. De omfattas
16951:           Är de dubbla löner som minister Tai-      av statstjänstemannalagens (750/1994) bestäm-
16952:        nas specialmedarbetare får ett enstaka       melser om bisyssla. Däremot gäller statstjänste-
16953:        fall, eller rör det sig om en allmännare     mannalagens bestämmelser om bindningar en-
16954:        praxis, och                                  dast de högsta tjänstemännen och specialmedar-
16955:           godkänner statsrådet dubbla löner i       betarna hör inte tili denna grupp.
16956:        situationer som denna, och om inte,              Enligt 18 § statstjänstemannalagen får en
16957:           vad ämnar statsrådet göra med anled-      tjänsteman inte ta emot eller inneha en bisyssla
16958:        ning av detta?                               som kräver att arbetstid används för uppgifter
16959:                                                     som hör tili bisysslan, om inte myndigheten på
16960:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       ansökan beviljar honom tillstånd därtill. Annan
16961: anföra följande:                                    bisyssla skall tjänstemannen göra anmälan om
16962:                                                     tili myndigheten. Tili statsrådets kansli, som skö-
16963:     Det är fråga om ett enstaka fall som kommit     ter anställningsfrågor när det gäller ministrarnas
16964: till kännedom. Den ifrågavarande specialmedar-      specialmedarbetare, har hittills inte inkommit
16965: betaren har dock redan meddelat att han bett sin    några anmälningar om bisysslor eller ansökning-
16966: ordinarie arbetsgivare annullera beslutet att ut-   ar om bisysslotillstånd.
16967: betala lön under tjänstledigheten.                      Ministrarnas specialmedarbetare har tili upp-
16968:     A vlöningssystemet för ministrarnas special-    gift att verka som rådgivare. De har inte beslu-
16969: medarbetare reviderades från och med början av      tanderätt och de är inte heller föredragande vid
16970: mandatperioden för statsminister Ahos regering.     statsrådet eller i ministerierna.
16971: Reformen bereddes under mandatperioden för              Dubbla löner kan inte anses vara önskvärt. 1
16972: statsminister Holkeris regering och godkändes i     det fall som avses i spörsmå1et har specialmedar-
16973: statsbudgeten för 1991. Specia1medarbetarnas        betaren vidtagit åtg~rder för att få slut på den
16974: lönenivå höjdes delvis av den anledningen att       dubbla avlöningen. Arendet ger därför inte an-
16975: man ville undvika de tidigare vanliga dubbla        ledning tili åtgärder.
16976: 
16977:      Helsingforsden 22 september 1998
16978: 
16979:                                                                     Statsminister Paavo Lipponen
16980:                                             KK 861/1998 vp
16981: 
16982: Kirjallinen kysymys 861
16983: 
16984: 
16985: 
16986: 
16987:                                    Armas Komi /kesk: Työikäisten kansalaisten odotusajoista kirurgi-
16988:                                       siin toimenpiteisiin
16989: 
16990: 
16991:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
16992: 
16993:    Sairauspäivärahalla mm. kirurgisia toimenpi-       enää todellisia säästöjä, jos ne maksetaan takai-
16994: teitä odottelevien työikäistenjonot ovat edelleen     sin sairauspäivärahoina ja menetettyinä työpäi-
16995: pidentyneet. Pahimmissa tapauksissa odottelu          vinä.
16996: kestää vuosia ja koko ajan työntekijä on yrityk-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16997: sen palkkalistoilla ja kirjoissa. Menetetyt työpäi-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16998: vät ja maksetut sairauspäivärahat aiheuttavat         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16999: kohtuuttomia kustannuksia niin yhteiskunnalle         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17000: kuin yrityksillekin. Olisikin mietittävä keinoja
17001: nopeuttaa työssä olevien työkykyyn liittyvien                   Olisiko terveydenhoidon priorisointia
17002: toimenpiteiden suorittamista. Yksityislääkärien              muutettava työikäisten työssä olevien
17003: kautta jonoja ohittavat potilaat saattavat usein             hoidon nopeuttamiseksi, ja
17004: olla jo työelämän ulkopuolella, ja silloin kiireet-             ovatko terveydenhuollon säästöt kan-
17005: tömät toimenpiteet eivät olisi niin akuutteja hoi-           natettavia, kun otetaan huomioon lisään-
17006: dettavaksi ohi tavallistenjonottajien. Toisekseen            tyneet sairauspäivät ja menetetyt työajan
17007: voi kysyä, ovatko säästöt terveydenhuollossa                 kustannusvaikutukset?
17008: 
17009:      Helsingissä 2 päivänä syyskuuta 1998
17010: 
17011:                                           Armas Komi /kesk
17012: 
17013: 
17014: 
17015: 
17016:  280043
17017: 2                                             KK 861/1998 vp
17018: 
17019: 
17020: 
17021: 
17022:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
17023: 
17024:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           toteuttaminen päiväkirurgisesti vaihteli viime
17025: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            vuonna yliopistollisissa sairaaloissa 25-66% ja
17026: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          muissa keskussairaaloissa 17-95 %.
17027: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Armas                  Asiantuntijat ovat arvioineet, että päiväkirur-
17028: Komin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           gian lisääminen on varteenotettava keino leik-
17029: 861:                                                     kausjonojen lyhentämiseen. Sen osuus voitaisiin
17030:                                                          nostaa 50 %:iin kaikista leikkauksista ja toteut-
17031:            Olisiko terveydenhoidon priorisointia         taa järjestämällä sairaaloiden nykyisiä voimava-
17032:         muutettava työikäisten työssä olevien            roja uudelleen. Vuonna 2000 arvioidaan päiväki-
17033:         hoidon nopeuttamiseksi, ja                       rurgianosuuden olevan USA:ssa 75 %ja Englan-
17034:            ovatko terveydenhuollon säästöt kan-          nissa 75%.
17035:         natettavia, kun otetaan huomioon lisään-            Sosiaali- ja terveysministeriö on yhdessä ope-
17036:         tyneet sairauspäivät ja menetetyt työajan        tusministeriön kanssa ryhtynyt toimenpiteisiin
17037:         kustannus vaikutukset?                           lääkäri- ja erikoislääkärivajeen poistamiseksi
17038:                                                          Lääkärikoulutuksen aloituspaikkoja lisätään
17039:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             kahden vuoden aikana 360:stä 470:een. Valtio
17040: vasti seuraavaa:                                         korvaa yliopiston hyväksymää erikoislääkäri-
17041:                                                          koulutusta yliopistosairaaloiden lisäksi myös
17042:     Kysymys pohjautuu sairaaloiden leikkausjo-           muille sairaaloille. Lääketieteellisten tiedekun-
17043: noihin. Maamme sairaaloissa tehtiin vuonna               tien yhteyteen on perustettu alueelliset neuvotte-
17044: 1997 noin 445 000 leikkausta. Huolimatta siitä,          lukunnat.
17045: että leikkausten lukumäärä viimeisten viiden                Potilaiden tulee saada tarvitsemansa hoito
17046: vuoden aikana on kasvanut noin viidenneksen,             riippumatta siitä, ovatko he työelämässä vai ei-
17047: leikkausta odottavien potilaiden määrä on li-            vät. Myöskään potilaan maksukyky tai asuin-
17048: sääntynyt ja oli huhtikuussa 1998 runsaat                paikka ei saa määrätä hoidon saatavuutta. Sen
17049: 130 000. Kaihileikkausta odotti lähes 30 000 po-         sijaan sosiaali- ja terveysministeriö tukee hoito-
17050: tilasta. Kirurgien jonossa oli 76 000 potilasta.         käytäntöjen yhtenäistämistä ja tieteelliseen tutki-
17051:     Sairaanhoitopiirien väliset aluevaihtelut ovat       mukseen perustuvien hoitojen priorisointia.
17052: leikkausten yleisyyden osalta leikkauksesta riip-           Kunnilla ja sairaanhoitopiireillä on mahdolli-
17053: puen 1,5-3-kertaisia, hoitoaikojen osalta 1,5-           suus hankkia leikkauspalveluja myös toisesta
17054: 2-kertaisia ja joootusaikojen osalta jopa 10-ker-        sairaanhoitopiiristä tai yksityisiltä palvelujen
17055: taisia. Erot eivät ole selitettävissä erilaisen hoito-   tuottajilta, mikäli oma tuotanto ei pysty turvaa-
17056: tarpeen perusteella. Kyse on lähinnä eroista hoi-        maan väestön tarpeita. Tätä mahdollisuutta kun-
17057: tokäytännöissä ja kunkin sairaanhoitopiirin eri-         nat ja sairaanhoitopiirit ovat toistaiseksi käyttä-
17058: koisalakohtaisista resursseista, lähinnä erikois-        neet vähän . Eräänä syynä tähän on tuotu esiin se,
17059: lääkäreistä.                                             että yksityisvastaanottoa pitävistä lääkäreistä
17060:     Päiväkirurgian osuus kaikista leikkauksista          neljällä viidestä on päävirka sairaalassa.
17061: vuonna 1997 oli 26 prosenttia. Päiväkirurgian            OECD:n Suomea koskevassa raportissa viita-
17062: osuudet erikoisalottain ja sairaaloittain vaihtele-      taan tähän maailmassa ainutlaatuiseen lääkärien
17063: vat huomattavasti. Esimerkiksi kaihileikkausten          kaksoisrooliin.
17064: 
17065:      Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1998
17066: 
17067:                                                                        Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
17068:                                            KK 861/1998 vp                                                3
17069: 
17070: 
17071: 
17072: 
17073:                                        Tili Riksdagens Talman
17074: 
17075:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      fjol för universitetssjukhusens del mellan 25 och
17076: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       66% och i fråga om övriga centralsjukhus mellan
17077: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     17 och 95%.
17078: man Armas Komi undertecknade spörsmål nr                 Experter har gjort den bedömningen att en
17079: 861:                                                 utökad dagkirurgi vore ett beaktansvärt verktyg
17080:                                                      då det gäller att förkorta operationsköerna. Dess
17081:           Borde prioriteringarna inom hälsovår-      andel kunde höjas tili 50 % av alla operationer
17082:        den ändras så att personer i arbetsför        och ökningen verkställas genom en omdispone-
17083:        ålder som har arbete skulle få vård snab-     ring av sjukhusens nuvarande resurser. År 2000
17084:        bare, och                                     beräknas dagkirurgins andel av operationerna
17085:           är det verkligen värt att understöda       uppgå till75% i USA och England.
17086:        inbesparingarna inom hälso- och sjuk-             Social- och hälsovårdsministeriet har tillsam-
17087:        vården, när man beaktar det ökade anta-       mans med undervisningsministeriet vidtagit åt-
17088:        let sjukdagar och vilka kostnadseffekter      gärder för att motverka bristen på läkare och
17089:        den förlorade arbetstiden har?                specialläkare. Antalet nybörjarplatser inom lä-
17090:                                                      karutbildningen utökas under två års tid från 360
17091:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        tili 470. Staten betalar ersättning för av universi-
17092: anföra följande:                                     tetet godkänd specialläkarutbildning också tili
17093:                                                      andra sjukhus än universitetssjukhus. Regionala
17094:    Spörsmålet grundar sigpå uppgifter om sjuk-       förhandlingsdelegationer har grundats i anslut-
17095: husens operationsköer. Ar 1997 utfårdes ca           ning tili de medicinska fakulteterna.
17096: 445 000 operationer vid landets sjukhus. Trots           Patienterna måste få den vård de behöver obe-
17097: att operationernas antal under de senaste fem        roende av om de är ute i arbetslivet eller inte. lnte
17098: åren har ökat med cirka en femtedel, har antalet     heller patienternas betalningsförmåga eller bo-
17099: patienter som väntar på operation ökat och upp-      ningsort skall få avgöra tillgången på vård. Där-
17100: gick i april1998 tili drygt 130 000. Nästan 30 000   emot stöder social- och hälsovårdsministeriet ett
17101: patienter väntade på att bli opererade för starr     förenhetligande av vårdpraxis och en prioritering
17102: och 76 000 patienter väntade i kirurgernas köer.     av vårdmetoder som grundar sig på vetenskaplig
17103:    Fluktuationerna mellan olika sjukvårdsdi-         forskning.
17104: strikt var i fråga om operationsfrekvensen, bero-        Kommunerna och sjukvårdsdistrikten har
17105: ende på slaget av operation, 1,5-3-faldiga, i        möjlighet att köpa operationstjänster också av
17106: fråga om vårdtider 1,5-2-faldiga och i fråga om      andra sjukvårdsdistrikt eller av privata service-
17107: väntetider t.o.m. 10-faldiga. Skillnaderna kan       producenter om den egna produktioneo av tjäns-
17108: inte förklaras utgående från att vårdbehoven är      ter inte är tillräcklig för att säkerställa invånarnas
17109: olika. Det är främst fråga om skillnader i vård-     behov. Denna möjlighet har kommunerna och
17110: praxis och de enskilda sjukvårdsdistriktens re-      sjukvårdsdistrikten hittills inte utnyttjat i någon
17111: surser inom olika specialområden, närmast då i       större utsträckning. Som ett av skälen tili detta
17112: fråga om specialläkare.                              har framförts att fyra a v fem a v de läkare som har
17113:    Dagkirurgins andel av alla operationer upp-       privatmottagning har sin huvudsakliga tjänst vid
17114: gick tili 26% år 1997. Andelen dagkirurgi inom       något sjukhus. 1 OECD:s rapport om Finland
17115: olika specialområden och vid olika sjukhus varie-    hänvisas tili denna dubbelroll bland läkarna, som
17116: rar märkbart. T.ex. andelen utförda starropera-      är unik för vårt Iand.
17117: tioner inom ramen för dagkirurgin varierade i
17118: 
17119:      Helsingforsden 23 september 1998
17120: 
17121:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
17122:                                            KK 862/1998 vp
17123: 
17124: Kirjallinen kysymys 862
17125: 
17126: 
17127: 
17128: 
17129:                                   Arja Ojala /sd ym.: Oppisopimuslainsäädännön noudattamisesta
17130: 
17131: 
17132: 
17133:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
17134: 
17135:    Oppisopimuskoulutuksen kysyntä on kasva-          mahdollistaa perustutkintojen ja ammattitutkin-
17136: nut koko maassa viime vuosien ajan ja on tällä       tojen osatutkinnot eli tutkinnon suorittamisen
17137: hetkellä erittäin vilkasta. Vuoden ensimmäisellä     erillisinä osina. Uudistuksen myötä ne ovat kiin-
17138: kolmanneksella sopimusten määrä kasvoi n.            tiöiden puuttuessa mahdottomia toteuttaa, ja
17139: 25%. Pirkanmaalla kasvu olin. 37%. Kysyntä           oppisopimustoiminta tyrehtyy tältä osin täysin.
17140: kohdistuu etenkin ammattitutkinto- ja erikois-       Jo sovitut ja pitkään valmistellut koulutukset
17141: ammattitutkintotavoitteiseen        koulutukseen,    joudutaan näin ollen perumaan.
17142: koko tutkintoon tai sen osaan. Myös ammatilli-          Vammaisilla henkilöillä on tähän asti ollut
17143: set perustutkinnot ovat kysyttyjä.                   mahdollisuus suorittaa tutkinto erillisinä osina,
17144:    Työvoimapoliittisesti on merkittävää, että        koska heillä on usein käytännön vaikeuksia suo-
17145: Pirkanmaan vuonna 1998 aloittaneista oppisopi-       rittaa koko tutkintoa kerralla. Myös heidän työ-
17146: musopiskelijoista n. 50% on ollut työttömiä.         suuntautuneisuutensa mukaisesti juuri määrät-
17147: Oppisopimustoimiston painopistealueena onkin         tyyn tehtävään annettu koulutus on perustelta-
17148: ollut juuri työttömien koulutus.                     vissa. Uusien määräysten seurauksena vammais-
17149:    Opetusministeriön kirje 23.6.1998 ja Opetus-      ten pääsy oppisopimuskoulutukseen lisäkoulu-
17150: hallituksen kirje 8. 7.1998 rajoittavat oppisopi-    tuksena on mahdotonta.
17151: mustoimintaa merkittävästi, sillä paikallishallin-      Muutoksen myötä myös mahdollisuus järjes-
17152: toa kehotetaan rajoittamaan uusien ammatti- ja       tää oppisopimuskoulutusta kysynnän mukaan
17153: erikoisammattitutkintoon tähtäävien oppisopi-        vaarantuu, sillä kiintiöintijäykistää nykyistä jär-
17154: musten solmimista. Merkittävää on, että em. kir-     jestelmää. Samoin kiintiöinti heikentää yritysten
17155: jeissä ammattitutkintoon valmentava koulutus         mahdollisuuksia palkata työmarkkinoilta työt-
17156: määrätään lisäkoulutukseksi, vaikka voimassa         tömiä, mitä ei voida pitää hyväksyttävänä. Halu-
17157: olevan oppisopimuslainsäädännön mukaan am-           taanko oppisopimuskoulutus ajaa lähes yksis-
17158: mattitutkintoon valmentava koulutus rinnaste-        tään ammatillisiin perustutkintoihin johtavaksi
17159: taan ammatilliseen peruskoulutukseen koulu-          koulutukseksi?
17160: tuksen järjestämisessä, yksikköhinnan määrää-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17161: misessä ja koulutuksen mitoituksessa. Voimassa       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
17162: olevan lain mukaan määrällistä sääntelyä ei am-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17163: matti tutkinnoissa ole. Kyseessä on kesken vuot-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17164: ta tehty lisäkoulutusmääritelmän muutos, joka ei
17165: perustu voimassa olevaan oppisopimuslainsää-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17166: däntöön. Lisäkoulutusta varten alkuvuodesta                 ryhtyä voimassa olevan oppisopimus-
17167: annetut, vain erikoisammattitutkintoihin vara-              lainsäädännön noudattamiseksi ja esille
17168: tut kiintiöt ovat jo loppuun käytetyt.                      nousseiden ongelmien korjaamiseksi
17169:    Voimassa oleva oppisopimuslainsäädäntö                   mahdollisimman nopeasti?
17170: 
17171:      Helsingissä 2 päivänä syyskuuta 1998
17172: 
17173:                     Arja Ojala /sd                            Pirkko Peltomo /sd
17174:                     Maija Rask /sd                            Ulla Juurola /sd
17175: 
17176: 
17177: 280043
17178: 2                                         KK 862/1998 vp
17179: 
17180: 
17181: 
17182: 
17183:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
17184: 
17185:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      mattitutkintoon valmistava lisäkoulutus on li-
17186: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies        sääntynyt merkittävästi.
17187: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        Ammattitutkintoon valmistava oppisopimus
17188: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Arja Oja-      voidaan tällä hetkellä laatia monella tavalla. Yh-
17189: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        täältä se voidaan tehdä työttömän henkilön tai
17190: n:o 862:                                            muun uuden työntekijän kanssa, mutta usein
17191:                                                     ammattitutkintoon valmentavan koulutuksen
17192:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      oppisopimus koskee aikuisia, työelämässä olevia
17193:        ryhtyä voimassa olevan oppisopimus-          henkilöitä. Ammattitutkintoon valmistavaa
17194:        lainsäädännön noudattamiseksi ja esille      oppisopimuskoulutusta voi tällöin pitää uuden-
17195:        nousseiden ongelmien korjaamiseksi           tyyppisenä henkilöstökoulutuksena. Tämän-
17196:        mahdollisimman nopeasti?                     tyyppisen koulutuksen kysyntää voi pitää erit-
17197:                                                     täin laajana.
17198:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Koulutuksen talouden saamiseksi hallintaan
17199: vasti seuraavaa:                                    vuoden 1999 alusta ammattitutkintoon valmista-
17200:                                                     va oppisopimuskoulutus siirtyy määrällisesti
17201:    Oppisopimuskoulutuksen määrällinen kasvu         säädeltäväksi muun lisäkoulutuksen tavoin.
17202: on 1990-luvulla ollut ripeää. Oppisopimusten           Ammattitutkintoon valmistavan oppisopi-
17203: määrä on yli kolminkertaistunut. Vuonna 1997        muskoulutuksen asemaa on pyritty paranta-
17204: tehtyjen oppisopimusten määrä lisääntyi yhteen-     maan lisäämällä lisäkoulutuskiintiö nykyisestä
17205: sä 41 % edelliseen vuoteen verrattuna. Vuoden       6 000 vuotuisesta paikasta 9 000 paikkaan vuo-
17206: 1998 ensimmäisellä kolmanneksella oppisopi-         den 1999 talousarvioesityksessä. Lisäksi on huo-
17207: muskoulutuksessa olevien opiskelijoiden määrä       mattava, että vuoden 1998 aikana solmitut ja
17208: on kasvanut 25 % verrattuna edellisen vuoden        aloitetut oppisopimukset saatetaan loppuun ny-
17209: vastaaviin lukuihin. Valtion talousarviossa tä-     kyisen lainsäädännön mukaisesti. Tämä tarkoit-
17210: hän tarkoitukseen varatun arviomäärärahan           taa sitä, että ammattitutkintoon valmistavan op-
17211: käyttö oli 518 milj. markka, mikä ylitti budje-     pisopimuskoulutuksen "hännät" eivät rasita
17212: toidun 107 milj. markalla.                          lisäkoulutuskiintiötä vuonna 1999. Vuoden 1999
17213:    Toiminnan laajentumista ovat edesauttaneet       kiintiö voidaan näin käyttää ammattitutkintoon
17214: koulutuksen esteiden aktiivinen purkaminen          valmistavan koulutuksen osalta pelkkiin uusiin
17215: sekä myös tiedotuskampanjat, joita etenkin vuo-     oppisopimuksiin. Lisäksi vuonna 1998 solmittui-
17216: sina 1997-1998 on toteutettu.                       hin ammattitutkintoon valmistaviin oppisopi-
17217:    Oppisopimuskoulutuksena           järjestetään   muksiin sovelletaan rahoituksen määräytymises-
17218: useampaa eri tyyppistä koulutusta. Hallituksen      sä peruskoulutuksen yksikköhintoja.
17219: painopistevalinnoissa etusijalle oppisopimus-          Opetushallituksen tekemän selvityksen perus-
17220: koulutuksen kehittämisessä on asetettu nuorten      teella perustutkinnoista ja näihin rionastetta vista
17221: ammatillinen peruskoulutus. Toiseksi työttö-        ammattitutkintoon valmista vista oppisopimuk-
17222: mien nuorten alle 25-vuotiaiden oppisopimus-        sista 40% oli vuonna 1997 ammattitutkintoon
17223: koulutuksena annettavalle peruskoulutukselle ja     valmistavaa koulutusta. Tämä tarkoittaa n.
17224: lisäkoulutukselle annetaan lisätukea osana EU :n    7 000 vuotuista oppisopimuspaikkaa ammatti-
17225: sosiaalirahaston tavoite 3 -ohjelmaan kuluvalla     tutkintoon valmistavassa koulutuksessa. Edel-
17226: rakennerahastokaudella 199 5-1999.                  leen opetushallituksen kyselyn perusteella vuo-
17227:    Oppisopimusten määrän kasvu ei ole kaikilta      den 1998 ensimmäisen kolmanneksen aikana
17228: osin kohdentunut hallituksen painopisteeksi         ammattitutkintoon valmistavassa oppisopimus-
17229: asettamille oppisopimuskoulutuksen alueille.        koulutuksessa oli yhteensä n. 7 000 opiskelijaa.
17230: Ammatillisen peruskoulutuksen ja nuorten oppi-         Valtion talousarvioesitykseen liittyen on val-
17231: sopimuskoulutuksen lisäksi myös aikuisten am-       misteilla hallituksen esitys eduskunnalle lisäkou-
17232:                                              KK 862/1998 vp                                             3
17233: 
17234: lutuksen yksikköhintojen porrastamisesta. Esi-         dännön mukaisesti. Vuoden 1998 aikana solmi-
17235: tyksen mukaan lisäkoulutuksena toteutettavia           tut ja vuonna 1999 jatkuvat ammattitutkintoon
17236: ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon          valmistavat oppisopimukset saatetaan loppuun
17237: valmistavia oppisopimuksia rahoitettaisiin             27 000 markan yksikköhinnalla, eivätkä ne rasita
17238: 18 000 markan yksikköhinnalla ja muuta, ei-tut-        lisäkoulutuskiintiötä vuonna 1999. Näin ollen
17239: kintotavoitteista lisäkoulutusta 13 000 markan         loppuvuoden 1998 kustannusten lisäys rasittaisi
17240: yksikköhinnalla. Porrastuksella kannustetaan           oppisopimuskoulutuksen momenttia kohtuutto-
17241: tutkintotavoitteiseen koulutukseen.                    masti myös vuonna 1999.
17242:     Opetusministeriön käsityksen mukaan vuo-              Opetusministeriön kirjeessä ammattitutkin-
17243: delle 1999 varattu lisäkoulutuskiintiö yhdessä         toon valmistavaa koulutusta ei rinnasteta lisä-
17244: siirtymäsäännösten sekä lisäkoulutuksen yksik-         koulutukseen vuonna 1998 eikä ammattitutkin-
17245: köhintojen porrastuksen kanssa takaavat am-            toon valmistavien oppisopimusten tekemistä
17246: mattitutkintoon valmistavan oppisopimuskou-            kielletä. Oppisopimustoimistoja kehotetaan ai-
17247: lutuksen määrän säilymisen nykyisellä tasollaan.       noastaan rajoittamaan ammattitutkintoon
17248: Ammattitutkintoon valmistavan koulutuksen              valmistavien oppisopimusten tekemistä. Am-
17249: tarvetta, toteutumaa sekä tutkintojen suoritta-        mattitutkintoon valmistavia oppisopimuksia siis
17250: mista tullaan seuraamaan. Mikäli koulutuksen           voi edelleen tehdä. Tavoitteena on ainoastaan
17251: kysyntä tulee jatkossa olemaan huomattavasti           niiden kohtuuttoman lisääntymisen välttäminen.
17252: tarjontaa suurempaa, voidaan harkita lisäkoulu-           Opetusministeriön kirjeessä todetaan myös,
17253: tuskiintiön suurentamista.                             että sellaisia yksittäisiä koulutusjaksoja koskevat
17254:     Hallituksen oppisopimuskoulutukselle asetta-       oppisopimukset, jotka eivät tähtää perustutkin-
17255: mien painopisteiden mukaisesti ammatillisena           non tai ammattitutkinnon suorittamiseen, tulee
17256: peruskoulutuksena toteutettava oppisopimus-            tilastoida valtionosuuden maksatuksessa lisä-
17257: koulutus tulee säilymään määrällisen säätelyn          koulutukseksi. Yksittäisten koulutusjaksojen
17258:  ulkopuolella - peruskoulutukseen tehtävien            suorittamista, vaikkakin nämä koulutusjaksot
17259:  oppisopimusten määrää ei rajoiteta. Peruskoulu-       sattuisivat sisältymään johonkin ammatilliseen
17260: tusta halutaan myös tukea lisäkoulutusta kor-          perustutkintoon tai ammattitutkintoon, on pi-
17261:  keammalla yksikköhinnalla. Ammatillisen pe-           dettävä luonteeltaan selkeästi lisäkoulutuksena.
17262:  ruskoulutuksen tutkintojen tarkoituksena on           Koulutuksen tavoitteeksi ei tällöin ole asetettu
17263:  varmistaa, että tutkinnon suorittaneella on am-       tutkinnon suorittamista. Ne perusteet, jotka ovat
17264:  matilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin ja sa-   olemassa peruskoulutuksen lisäkoulutusta kor-
17265:  malla eriytyneempi osaaminen ja työelämän             keammalle yksikköhinnalle sekä vapautukselle
17266:  edellyttämä ammattitaito yhdellä tutkinnon osa-       määrällisestä säätelystä eivät tämän koulutuksen
17267:  alueella. Tutkinnot pyrkivät parantamaan työ-         osalta näin ollen täyty.
17268:  elämään siirtymistä välittömästi tutkinnon suo-          Opetushallituksen tekemän selvityksen mu-
17269:  rittamisen jälkeen, turvaamaan liikkuvuutta ja        kaan vuoden 1998 ensimmäisen kolmanneksen
17270: joustavaa siirtymistä työmarkkinoilla alan tehtä-      aikana ainoastaan 22 % ammattitutkintoon val-
17271:  västä toiseen sekä muutoinkin korostamaan työ-        mistavassa oppisopimuskoulutuksessa olleista
17272:  elämän edellyttämää ammattitaitoa. Riittävän          suoritti ammatti tutkinnon. Koulutuksen päättä-
17273:  laaja-alainen, ja samalla eriytyneemmän ammat-        neistä 36 % osallistui näyttötutkintoon. Luvut
17274:  titaidon antava, työelämän tarpeista lähtevä pe-      antavat viitteitä siitä, että varsin suuri osa
17275:  ruskoulutus on edellytyksenä työhön sijoittumi-       peruskoulutukseen laissa nykyisin rinnastetusta
17276:  selle, ammatilliselle liikkuvuudelle ja jatko-        ammattitutkintoon valmistavasta koulutuksesta
17277:  kouluttautumiselle.                                   on käytännössä ollut lisäkoulutukseksi luettavaa
17278:      Opetusministeriön (23.6.1998) ja opetushalli-     yksittäisten koulutusmodulien mukaista koulu-
17279:  tuksen (8. 7 .1998) kirjeillä oppisopimuskoul utuk-   tusta.
17280:  sen paikallishallintoviranomaisille pyrittiin va-        Opetusministeriön ja opetushallituksen kirjeet
17281:  rautumaan uuden lainsäädännön mukaiseen ti-           eivät koske takautuvasti jo sovittuja oppisopi-
17282:  lanteeseen ammattitutkintoon valmistavan oppi-        muksia. Opetushallituksen kirjeessä täsmenne-
17283:  sopimuskoulutuksen osalta. Tavoitteena on vält-       tään, että kyse on 1.7.1998 jälkeen solmituista
17284:  tää kohtuuttoman kustannuspiikin syntyminen           uusista oppisopimuksista.
17285:  loppuvuodesta 1998. Tarkoituksena on, että               Vuoden 1998 lisäkoulutuskiintiöstä yhteensä
17286:  vuoden 1998 aikana solmitut ja aloitetut oppi-        200 vuotuista oppisopimuspaikkaa on jätetty ja-
17287:  sopimukset saatetaan loppuun nykyisen lainsää-        kamatta myöhemmin ilmenevien tarpeiden mu-
17288: 4                                       KK 862/1998 vp
17289: 
17290: kaisesti. Nämä paikat ovat loppuvuonna 1998       maan tulevassa lainsäädännössä erityisesti pa-
17291: käytettävissä osatutkintoihin valmistavaan kou-   rantamaan korottamalla erityisopetuksena to-
17292: lutukseen.                                        teutettavan ammatillisen koulutuksen (ml. oppi-
17293:    Vammaisten mahdollisuuksia oppisopimus-        sopimuskoulutuksen) yksikköhintaa 50 prosen-
17294: koulutukseen pyritään uudessa 1.1.1999 voi-       tilla.
17295: 
17296:      Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1998
17297: 
17298:                                                          Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
17299:                                               KK 862/1998 vp                                             5
17300: 
17301: 
17302: 
17303: 
17304:                                           Tili Riksdagens Talman
17305: 
17306:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        sätt. Det kan ingås med en arbetslös eller någon
17307: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          annan ny arbetstagare, men ofta gäller ett sådant
17308: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        Iäroavtal vuxna som redan är ute i arbetslivet.
17309: man Arja Ojala m.fl. undertecknade spörsmål             Läroavtalsutbildningen för en yrkesexamen kan
17310: nr 862:                                                 då anses som en ny typ av personalutbildning.
17311:                                                         Efterfrågan på denna typ av utbildning kan anses
17312:            Vilka åtgärder avser Regeringen vidta        vara stor.
17313:         så att gällande lagstiftning om läroavtal          För att få kontroll över ekonomin i utbild-
17314:         iakttas och så att de problem som upp-          ningen kommer kvantitativ reglering av den Iäro-
17315:         kommit undanröjs så snart som möjligt?          avtalsutbildning som förbereder för en yrkesexa-
17316:                                                         men att införas från ingången av 1999 på samma
17317:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt           sätt som gäller för den övriga tilläggsutbildning-
17318: anföra följande:                                        en.
17319:                                                            Man har försökt förbättra ställningen för den
17320:     Läroavtalsutbildningen har kvantitativt sett        läroavtalsutbildning som förbereder för en yr-
17321: ökat i rask takt under 1990-talet. Antalet läroav-      kesexamen genom att öka tilläggsutbildnings-
17322: tal har mer än tredubblats. År 1997 ingicks sam-        kvoten från nuvarande 6 000 platser per år tili
17323: manlagt 41 % fler läroavtal än året innan. Under        9 000 platser i budgetpropositionen för 1999.
17324: den första tredjede1en av 1998 har antalet stude-       Dessutom bör observeras att de läroavtal som
17325: rande inom 1äroavtalsutbi1dningen ökat med              ingåtts och påbörjats under 1998 slutförs enligt
17326: 25 % jämfört med motsvarande siffror ett år             nuvarande lagstiftning. Detta innebär att "svan-
17327: tidigare. Användningen av det anslag som re-            sama" i den läroavtalsutbildning som förbereder
17328: serverats för detta ändamå1 i statsbudgeten var         för en yrkesexamen inte belastar tilläggsutbild-
17329: 518 mi1j. mk, vilket överskred budgeten med             ningskvoten 1999. Kvoten för 1999 kan därför i
17330: 107 milj. mk.                                           fråga om den utbildning som förbereder för en
17331:     Att verksamheten expanderat har främjats av         yrkesexamen användas endast för nya läroavtal.
17332: en aktiv nedmontering av hinder för utbildning          På 1äroavtal som förbereder för en yrkesexamen
17333: samt av informationskampanjer som bedrevs i             och som ingåtts 1998 tillämpas dessutom priser-
17334: synnerhet åren 1997-1998.                               na per enhet för den grundläggande yrkesut-
17335:     Läroavtalsutbildningen kan vara flera olika         bildningen när finansieringen bestäms.
17336: slag av utbildning. I regeringens prioriteringar           Enligt en undersökning utförd av utbildnings-
17337: har den grundläggande yrkesutbildningen för             styrelsen var 40% av grundexamina och de med
17338: unga getts företräde i utvecklingen av 1äroavta1s-      dem jämförbara förberedande läroavtalen inför
17339: utbildningen. För det andra ges extra stöd tili         en yrkesexamen 1997 sådan utbildning som för-
17340: sådan grundutbi1dning och påbyggnadsutbild-             bereder för en yrkesexamen. Detta innebär ca
17341: ning för arbetslösa ungdomar under 25 år som            7 000 läroavtalsplatser per år inom utbildning
17342: ges i form av läroavtalsutbildning, detta som en        som förbereder för en yrkesexamen. Enligt en
17343: del av EU:s socialfonds målprogram 3 under              förfrågan som utbildningsstyrelsen gjort uppgick
17344: pågfiende strukturfondsperiod 1995-1999.                antalet studerande i förberedande läroavtalsut-
17345:      Okningen av antalet läroavtal har inte tili alla   bildning inför en yrkesexamen tili totalt ca 7 000
17346: delar gällt de områden inom läroavtalsut-               under den första tredjedelen av 1998.
17347:  bildningen som regeringen prioriterat. Förutom            I anslutning tili budgetpropositionen bereds
17348: den grundläggande yrkesutbildningen och läro-           en proposition tili riksdagen med förslag tili
17349: avtalsutbildningen för unga har också sådan             gradering av priserna per enhet för tilläggsutbild-
17350:  tilläggsutbildning för vuxna som förbereder inför      ningen. Enligt propositionen skall läroavtal i
17351:  en yrkesexamen ökat avsevärt.                          form av tilläggsutbildning som förbereder för en
17352:      Ett läroavtal som förbereder för en yrkesexa-      yrkesexamen och specialyrkesexamen finansie-
17353:  men kan för närvarande upprättas på många              ras med ett pris per enhet på 18 000 mark och
17354: 6                                            KK 862/1998 vp
17355: 
17356: annan, icke-examensinriktad tilläggsutbildning         och ingåtts under 1998 och fortsätter under 1999
17357: med ett pris per enhet på 13 000 mark. Genom           slutförs med ett pris per enhet på 27 000 mk och
17358: graderingen uppmuntras till examensinriktad ut-        de belastar inte tilläggsutbildningskvoten 1999.
17359: bildning.                                              Sålunda kommer kostnadsökningen i slutet av
17360:    Enligt undervisningsministeriets uppfattning        1998 att helasta momentet för läroavtalsutbild-
17361: garanterar den tilläggsutbildningskvot som re-         ning orimligt mycket också 1999.
17362: serverats för 1999 kombinerat med övergångsbe-             1 undervisningsministeriets brev jämställs inte
17363: stämmelserna och graderingen av priserna per           utbildning som förbereder för en yrkesexamen
17364: enhet för tilläggsutbildningen att omfattningen        med tilläggsutbildning år 1998, inte heller för-
17365: på den läroavtalsutbildning som förbereder för         bjuds ingående av läroavtal som förbereder för
17366: en yrkesexamen bibehålls på nuvarande nivå.            en yrkesexamen. Läroavtalsbyråerna uppmanas
17367: Man kommer att följa behovet av utbildning som         endast begränsa ingåendet av läroavtal som för-
17368: förbereder för en yrkesexamen, hur utbildningen        bereder för en yrkesexamen. Sådana läroavtal
17369: utfaller samt avläggandet av examina. Om efter-        kan således fortfarande ingås. Målet är endast att
17370: frågan på utbildningen i framtiden blir betydligt      hindra att de ökar alltför mycket.
17371: större än utbudet kan en ökning av tilläggsut-             1 undervisningsministeriets brev konstateras
17372: bildningskvoten övervägas.                             också att sådana läroavtal som gäller enstaka
17373:    Enligt de tyngdpunkter som regeringen givit         utbildningsavsnitt och inte siktar på avläggande
17374: läroavtalsutbildningen kommer den läroavtals-          av en grundexamen eller yrkesexamen skall sta-
17375: utbildning som genomförs som grundläggande             tistikföras som tilläggsutbildning vid utbetalning
17376: yrkesutbildning fortfarande att stå utanför den        av statsandelen. Enstaka utbildningsavsnitt,
17377: kvantitativa regleringen - antalet läroavtal           även om de skulle ingå i någon yrkesinriktad
17378: inom den grundläggande yrkesutbildningen be-           grundexamen eller yrkesexamen, bör på grund av
17379: gränsas inte. Man önskar också stödja den              sin art ses som tilläggsutbildning. Målet för ut-
17380: grundläggande yrkesutbildningen med ett högre          bildningen är då inte att examen avläggs. De
17381: pris per enhet än för tilläggsutbildningen. Avsik-     villkor som existerar för att priset per enhet för
17382: ten med examina i den grundläggande yrkesut-           den grundläggande yrkesutbildningen skall vara
17383: bildningen är att säkerställa att den som avlagt en    högre än för tilläggsutbildningen samt för befriel-
17384: examen har de yrkesmässiga basfårdigheterna            se från kvantitativ reglering uppfylls således inte
17385: för olika uppgifter inom branschen och samtidigt       i fråga om denna utbildning.
17386: specifierat kunnande och den yrkesfårdighet som            Enligt utbildningsstyrelsens undersökning av-
17387: arbetslivet kräver inom ett delområde a v examen.      lades yrkesexamina endast av 22% av dem som
17388: Examina försöker förbättra övergången till ar-         deltog i läroavtalsutbildning som förbereder för
17389: betslivet direkt efter avlagd examen, trygga rör-      en yrkesexamen under den första tredjedelen av
17390: ligheten och en smidig övergång på arbetsmark-         1998. Av dem som avslutade utbildningen deltog
17391: naden från en uppgift till en annan inom samma         36 % i en fristående examen. Siffrorna tyder på
17392: bransch samt även annars framhäva den yrkes-           att en mycket stor del av den utbildning som
17393: fårdighet som arbetslivet kräver. En grund-            förbereder för en yrkesexamen, och som i gällan-
17394: läggande yrkesutbildning som utgår från arbets-        de lag jämställs med grundläggande utbildning, i
17395: livets behov, är tillräckligt bred och samtidigt ger   praktiken har varit sådan utbildning enligt ensta-
17396: en allt mer differentierad yrkesfårdighet är en        ka utbildningsmoduler som skall räknas som
17397: förutsättning för placering i arbete, rörlighet i      tilläggsutbildning.
17398: arbetet och fortsatt utbildning.                           Undervisningsministeriets respektive utbild-
17399:    Undervisningsministeriet och utbildningssty-        ningsstyrelsens brev gäller inte retroaktivt för
17400: relsen försökte med sina brev (8. 7.1998 respekti-     redan träffade läroavtal. Utbildningsstyrelsens
17401: ve 23.6.1998) tilllokalmyndigheterna för läroav-       brev preciserar att det är frågan om nya läroavtal
17402: talsutbildningen förbereda inför situationen en-       som ingåtts efter den 1 juli 1998.
17403: ligt den nya lagstiftningen i fråga om läroav-             På grund av behov som framkommer senare
17404: talsutbildning som förbereder för en yrkesexa-         har sammanlagt 200 årliga läroavtalsplatser i
17405: men. Syftet är att undvika uppkomsten av en            tilläggsutbildningskvoten för 1998 inte fördelats.
17406: orimlig kostnadstopp mot slutet av 1998. Det är        Platserna står mot slutet av 1998 till förfogande
17407: meningen att de läroavtal som ingåtts och inletts      för utbildning som förbereder för delexamina.
17408: under 1998 slutförs enligt gällande lagstiftning.          De handikappades möjligheter tillläroavtals-
17409: Läroavtal som förbereder för en yrkesexamen            utbildning försöker man i den nya lagstiftningen
17410:                                             KK 862/1998 vp                                         7
17411: 
17412: som träder i kraft den 1 januari 1999 förbättra       genomförs som specialundervisning med 50 pro-
17413: särskilt genom att höja priset per enhet för yrkes-   cent.
17414: utbildning (inklusive läroavtalsutbildning) som
17415: 
17416:      Helsingforsden 22 september 1998
17417: 
17418:                                                        Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
17419:                                               KK 863/1998 vp
17420: 
17421: KirjaiJinen kysymys 863
17422: 
17423: 
17424: 
17425:                                      Paula Kokkonen /kok ym.: Alaikäisten mielenterveyspotilaiden hoi-
17426:                                          don asianmukaisuudesta
17427: 
17428: 
17429:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
17430: 
17431:     Vuonna 1994 laaditussa Suomen ensimmäi-                 Oikeus riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin
17432: sessä raportissa lapsen oikeuksien sopimuksen            sekä oikeus välttämättömään huolenpitoon mer-
17433: toteuttamisesta todettiin, että hallituksen käsi-        kitsevät julkiselle vallalle asetettua velvollisuutta
17434: tyksen mukaan alaikäisten mielenterveyspotilai-          huolehtia siitä, että psykiatrista hoitoa on saata-
17435: den hoidon järjestäminen ei vastannut sopimuk-           villa sitä tarvitseville lapsille ja nuorille ja että
17436: sen vaatimusta siitä, että lasta hoidetaan ensisi-       hoito voidaan toteuttaa mielenterveyslain 8 §:ssä
17437: jaisesti lasten osastolla ellei lapsen etu vaadi toi-    sanotulla tavalla. Myös lapsen oikeuksien sopi-
17438: sin (Lapsen oikeuksien sopimus, Suomen ensim-            mus sekä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistykselli-
17439: mäinen raportti. Ulkoasiainministeriön julkai-           siä oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopi-
17440: suja 1994:3 s. 81 ). Jo tuolloin raportissa todettiin,   mus turvaavat oikeuden terveyteen ja velvoitta-
17441: että Suomessa on tietyillä alueilla puutetta las-        vat huolehtimaan, että oikeus lääkärin ja sairaa-
17442: ten- ja nuorisopsykiatrisista hoitopaikoista ja          loiden palveluihin toteutuu.
17443: että siksi aikuisten osastoilla hoidetaan noin puo-         Hallitusmuodon 16 a §:n mukaan julkisella
17444: let a1aikäisistä, jotka on otettu hoitoon tahdosta       vallalla on velvollisuus turvata perusoikeuksien
17445:  riippumatta. Hallitus ilmoitti pitävänsä tärkeänä       ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Tämä edellyt-
17446:  tilanteen korjaamista pikaisesti ja edellyttävän-       tää, että kaikki viranomaiset toimivat aktiivisesti
17447:  sä, että sairaanhoitopiirit huolehtivat asiasta. Se     alaikäisten mielenterveyspotilaiden hoidon saat-
17448:  ilmoitti myös, että velvoitetta tullaan valvomaan       tamiseksi lapsen oikeuksien sopimuksen, perus-
17449:  (mt. s. V).                                             oikeussäännösten ja mielenterveyslain vaati-
17450:      Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen selvi-           muksia vastaavaksi.
17451:  tysten perusteella voidaan todeta, että alaikäis-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17452:  ten mielenterveyspotilaiden hoitoa ei ole edel-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
17453:  leenkään järjestetty kaikilta osin siten, että sen      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17454:  voitaisiin katsoa vastaavan lapsen oikeuksien           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17455:  sopimuksessa ja lainsäädännössä asetettuja vel-
17456:  voitteita.                                                          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17457:      Stakesin esittämän näkemyksen mukaan va-                    ryhtyä turvatakseen alaikäisten mielen-
17458:  rovastikin arvioiden aikuisten osastoilla hoide-                terveyspotilaiden hoitamisen mielenter-
17459:  taan yli sata nuorta vuosittain vastoin mielenter-              veyslain säännösten edellyttämällä taval-
17460:  veyslain säännöksiä. Hoitopaikkojen riittämät-                  la?
17461:  tömyys saattaa merkitä nuorten jäämistä vaille
17462:  tarpeenmukaista hoitoa.
17463: 
17464:       Helsingissä 2 päivänä syyskuuta 1998
17465: 
17466:           Paula Kokkonen /kok               Ilkka Kanerva /kok           Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk
17467:           Maija Rask /sd                    Arja Ojala /sd               Pirkko Peltomo /sd
17468:           Irina Krohn /vihr                 Jukka Vihriälä /kesk         Vuokko Rehn /kesk
17469:           Juhani Sjöblom /kok               Anne Huotari /vas            Arto Bryggare /sd
17470:           Tuulikki Hämäläinen /sd           Ola Rosendahl/r              Riitta Korhonen /kok
17471:           Leena Luhtanen /sd                Janne Viitamies /sd          Erkki Partanen /sd
17472:           Rauha-Maria Mertjärvi /vihr       Sakari Smeds /skl            Seppo Kääriäinen /kesk
17473:           Pekka Kuosmanen /kok              Martti Korhonen /vas         Mikko Immonen /vas
17474: 
17475:  280043
17476: 2                                             KK 863/1998 vp
17477: 
17478: 
17479: 
17480: 
17481:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
17482: 
17483:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           siaali- ja terveysministeriötä ilmoittamaan, mi-
17484: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            hin toimenpiteisiin se on asiassa ryhtynyt.
17485: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen             Koska edellinen selvitys perustui yli kahden
17486: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Paula               vuoden aikaiseen tilanteeseen, sosiaali- ja ter-
17487: Kokkosen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-             veysministeriö on asian johdosta pyytänyt lää-
17488: myksen n:o 863:                                          ninhallituksilta selvitystä alueidensa sairaanhoi-
17489:                                                          topiirien ja muiden psykiatrista hoitoa antavien
17490:             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         toimintayksiköiden osalta seuraavista seikoista:
17491:         ryhtyä turvatakseen alaikäisten mielen-             1) Missä määrin alaikäisiä psykiatrisia potilai-
17492:         terveyspotilaiden hoitamisen mielenter-          ta hoidetaan aikuisten osastoilla;
17493:         veyslain säännösten edellyttämällä taval-           2) millaiset edellytykset ja valmiudet heidän
17494:         la?                                              hoitoonsa näillä osastoilla on;
17495:                                                             3) millaisia ongelmia alaikäisten psykiatrisen
17496:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             hoidon käytännön järjestämisessä on ilmennyt;
17497: vasti seuraavaa:                                            4) kuinka suurella osalla alaikäisistä potilaista
17498:                                                          on psykiatrisen hoidon tarpeen lisäksi alkoholin
17499:    Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on kysy-             tai muun päihdeongelman hoitotarve.
17500: myksessä mainitussa päätöksessään 31.12.1997                Lääninhallituksia pyydettiin lisäksi antamaan
17501: Dnro 1052/96 käsitellyt alaikäisten tahdosta riip-       lausuntonsa tilanteesta ja sen kehittymisestä. So-
17502: pumattomaan hoitoon liittyviä ongelmia. So-              siaali- ja terveysministeriö edellytti lääninhalli-
17503: siaali- ja terveysministeriö ja Stakes hankkivat         tusten selvitystä myös siitä, mihin toimenpiteisiin
17504: asiasta lääninhallitusten, sairaanhoitopiirien ja        ne ovat eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen
17505: psykiatrista hoitoa antavien sairaaloiden selvi-         päätöksen vuoksi ryhtyneet. Lääninhallitusten
17506: tykset keväällä 1996.                                    vastauksia arvioidaan parhaillaan sosiaali- ja ter-
17507:    Päätöksessään apulaisoikeusasiamies katsoi,           veysministeriössä. Tarkoituksena on laatia arvio
17508: ettei alaikäisten mielenterveyspotilaiden hoitoa         tarvittavista toimenpiteistä 31.10.1998 mennes-
17509: oltu järjestetty kaikilta osin siten, että sen voitai-   sä, jolloin ministeriön tarkoituksena on myös
17510: siin katsoa vastaavan YK:n lapsen oikeuksien             antaa eduskunnan apulaisoikeusasiamiehelle hä-
17511: sopimuksessa ja lainsäädännössä asetettuja vel-          nen pyytämänsä vastaus asiaa koskevaan selvi-
17512: voitteita.                                               tyspyyntöön. Tämänjälkeen voidaan ryhtyä val-
17513:    Apulaisoikeusasiamies on lähettänyt päätök-           mistelemaan mahdollisesti tarvittavia toimenpi-
17514: sestään jäljennöksen muun muassa lääninhalli-            teitä.
17515: tuksille ja sairaanhoitopiireille ja pyytänyt so-
17516: 
17517:      Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1998
17518: 
17519:                                                                        Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
17520:                                             KK 863/1998 vp                                             3
17521: 
17522: 
17523: 
17524: 
17525:                                         Tili Riksdagens Talman
17526: 
17527:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         Eftersom föregående utredning baserade sig
17528: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-        på den situation som rådde för över två år sedan
17529: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      har social- och hälsovårdsministeriet med anled-
17530: man Paula Kokkonen m.fl. undertecknade                ning av ärendet bett att länsstyrelserna beträffan-
17531: spörsmål nr 863:                                      de sjukvårdsdistrikten och övriga psykiatriska
17532:                                                       vårdenheter inom sitt område skall lämna en
17533:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        utredning av följande frågor:
17534:        ta för att trygga skötseln av minderåriga         1) i viiken utsträckning vårdas minderåriga
17535:        mentalpatienter på det sätt som mental-        mentalpatienter på avdelningar för vuxna,
17536:        vårdslagen förutsätter?                           2) vilka är förutsättningarna och viiken är
17537:                                                       beredskapen för deras vård på dessa avdelningar,
17538:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            3) hurudana problem har dykt upp i de prak-
17539: anföra följande:                                      tiska arrangemangen av den psykiatriska vården
17540:                                                       av minderåriga,
17541:    Riksdagens biträdande justitieombudsman               4) en hur stor del av de minderåriga patienter-
17542: har i sitt beslut Dnr 1052/96 av den 31 december      na är, utöver psykiatrisk vård, i behov av vård på
17543: 1997, vilket också nämns i spörsmålet, behandlat      grund av alkoholmissbruk eller andra drogpro-
17544: problem som hänför sig till sådan vård av min-        blem.
17545: deråriga som sker oberoende av deras vilja. So-          Man bad dessutom länsstyrelserna om utlå-
17546: cial- och hälsovårdsministeriet och Stakes in-        tanden i fråga om läget och dess utveckling. So-
17547: hämtade våren 1996 utredningar angående den-          cial- och hälsovårdsministeriet förutsatte också
17548: na fråga av länsstyrelserna, sjukvårdsdistrikten      att länsstyrelserna utreder vilka åtgärder de har
17549: och sjukhus som ger psykiatrisk vård.                 vidtagit med anledning av riksdagens biträdande
17550:    1 sitt beslut ansåg biträdande justitieombuds-     justitieombudsmans beslut. Länsstyrelsernas
17551: mannen att vården av minderåriga mentalpatien-        svar utvärderas som bäst vid social- och hälso-
17552: ter inte tili alla delar hade ordnats så att man      vårdsministeriet. Avsikten är att ministeriet före
17553: kunde anse att den motsvarar de förpliktelser         den 31 oktober 1998 skall göra en bedömning av
17554: som förelagts i FN:s konvention om barnens            de åtgärder som behövs och då skall ministeriet
17555: rättigheter samt i lagstiftningen.                    också ge riksdagens biträdande justitieombuds-
17556:    Biträdande justitieombudsmannen har sänt en        man det svar som hon bett om angående begäran
17557: kopia av sitt beslut bl.a. till länsstyrelserna och   om utredning. Därefter kan man börja bereda de
17558: sjukvårdsdistrikten och bett social- och hälso-       åtgärder som eventuellt behövs.
17559: vårdsministeriet meddela vilka åtgärder det har
17560: vidtagit i frågan.
17561: 
17562:      Helsingforsden 23 september 1998
17563: 
17564:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
17565:                                            KK 864/1998 vp
17566: 
17567: Kirjallinen kysymys 864
17568: 
17569: 
17570: 
17571: 
17572:                                   Erkki Partanen /sd: Vuokranmaksun perusteiden määrittämisestä
17573: 
17574: 
17575: 
17576:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
17577:    Jyväskylässä on kaupungin omistamassa             toa, eivätkä vuokralaiset ole sitä hyväksyneet.
17578: asuntokiinteistöyhtiössä jyvitetty asuntojen pin-    Vuokralaisten keskuudessa vallitsee suurta epä-
17579: ta-alat siten, että esim. 32,50 m2:n suuruisen       tietoisuutta siitä, miksi he joutuvat maksamaan
17580: asunnon jyvitetyksi pinta-alaksi on merkitty         vuokraa olemattomista neliöistä.
17581: 40,200jm 2•                                             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17582:    Käytännössä em. jyvitys merkitsee sitä, että      tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
17583: vuokralainen maksaa vuokraa 40,200 m2:n mu-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17584: kaan. Hänen hakiessaan asumistukea otetaan           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17585: huomioon ainoastaan 32,50 m2:n mukaiset vuok-
17586: rakustannukset. Menettely johtaa siihen, että                   Onko perusteluissa kerrottu menettely
17587: vuokralainen joutuu maksamaan vuokraa ne-                   voimassa olevien säännösten mukainen,
17588: liöistä, jotka eivät ole hänen käytössään, vaikka           ja jos on, niin
17589: vastaavasti hän ei saa maksamaansa vuokraa                      mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
17590: vastaavaa asumistukea.                                      vuokriin liittyvän jyvitysmenettelyn oi-
17591:    Oikeudenmukaisuusperiaatteen mukaan jyvi-                keudenmukaistamiseksija sen estämisek-
17592: tys tulisi tapahtua asunnosta perittävän vuokran            si, ettei olemattomista neliöistä jouduta
17593: neliön hinnassa eikä olemattomissa neliöissä.               maksamaan vuokraa ja ettei vuokralai-
17594: Ongelmalliseksi tapauksen tekee se, että ko.jyvi-           nen menetä hänelle kuuluvaa asumistuki-
17595: tysmenettelystä ei ole annettu vuokralaisille tie-          osuuttaan?
17596: 
17597:      Helsingissä l päivänä syyskuuta 1998
17598:                                           Erkki Partanen /sd
17599: 
17600: 
17601: 
17602: 
17603: 280043
17604: 2                                           KK 864/1998 vp
17605: 
17606: 
17607: 
17608: 
17609:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
17610:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        käytetty jyvitysmenettelyä. Jyvityksen suoritta-
17611: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         minen oli yleensä aravalainan myöntämisen eräs
17612: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       edellytys. Sen jälkeen, kun Valtion asuntorahas-
17613: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Par-       to on alkanut myöntää aravalainoja, jyvitystä ei
17614: tasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        ole enää vaadittu. Kuitenkin jossain määrin jyvi-
17615: 864:                                                  tystä käytetään vielä nykyäänkin aravavuokra-
17616:                                                       asuntojen uustuotannossa.
17617:            Onko perusteluissa kerrottu menettely         Jyvitysmenettelyn tarkoituksena on jakaa ta-
17618:        voimassa olevien säännösten mukainen,          lon rakennuskustannukset ja hoitokustannukset
17619:        ja jos on, niin                                yksittäisten huoneistojen kesken kustannuspe-
17620:            mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        rusteisesti oikeudenmukaisella tavalla. Raken-
17621:        vuokriin liittyvän jyvitysmenettelyn oi-       nus- ja hoitokustannukset muodostuvat suhteel-
17622:        keudenmukaistamiseksija sen estämisek-         lisesti korkeimmiksi pienissä huoneistoissa. Täs-
17623:        si, ettei olemattomista neliöistä jouduta      tä syystä jyvitysmenettely on laadittu siten, että
17624:        maksamaan vuokraa ja ettei vuokralai-          pienempien huoneistojen pinta-ala on todellista
17625:        nen menetä hänelle kuuluvaa asumistuki-        pinta-alaa suurempi ja suurempien huoneistojen
17626:        osuuttaan?                                     jyvitetty pinta-ala on taas todellista pienempi.
17627:                                                          Jyvittäminen voidaan nähdä niinkin, että huo-
17628:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          neistojen vuokra-arvoon vaikuttavat eroavuudet
17629: vasti seuraavaa:                                      otetaan huomioon. Esimerkiksi ylimmistä ker-
17630:                                                       roksista on parempi näköala kuin alempaa, mikä
17631:     Aravavuokran määrittelyssä on sovellettu jy-      on otettu huomioon vuokra-arvoa korottavana
17632: vitysmenettelyä, jolla eri kokoisten ja vuokra-       tekijänä. Toisaalta hissin puuttuminen moniker-
17633: arvoltaan muutoin erilaisten asuntojen vuokrat        roksisesta talosta vähentää ylimpien kerrosten
17634: saadaan vastaamaan huoneiston oikeaa vuokra-          huoneistojen vuokra-arvoa. Kuitenkin huoneis-
17635: arvoa suhteessa toisiin asuntoihin silloin, kun       tojen kokoerot vaikuttavat jyvitykseen aina eni-
17636: talon kokonaisvuokra määritellään omakustan-          ten.
17637: nusperiaatteen mukaisena keskivuokrana.                  Huoneiston jyvitetty pinta-ala on huoneisto-
17638:     Asumistuen kohtuullisten vuokrien määritte-       kohtaisen vuokran laskemisperuste aina, kunjy-
17639: ly perustuu asumistukilakiin. Laissa lähdetään        vitys on suoritettu. Usein jyvitetty pinta-ala on
17640: siitä, että asumistuen myöntäminen rajataan           merkitty myös vuokrasopimukseen.
17641: enintään valtioneuvoston päätöksellä vahvistet-          Vuokratalon omistaja voi muuttaa tai luopua
17642: tuun enimmäispinta-alaan ja vahvistettuihin           jyvityksestä omalla päätöksellään. Edellytykse-
17643: enimmäisasumismenoihin neliömetriä kohden             nä kuitenkin on, että kaikki vuokralaiset hyväk-
17644: kuukaudessa. Hyväksyttävien enimmäisasumis-           syvät vuokranmaksuperusteen muuttamisen ja
17645: menojen määrä porrastuu asunnon koon, iän ja          vuokrasopimuksen mahdollisen muuttamisen
17646: sijainnin sekä varustetason mukaan.                   tältä osin. Koskajyvityksestä luopuminen yleen-
17647:    Jyvityksessä on kysymys yksittäisen huoneis-       sä johtaa suurten huoneistojen kohdalla vuok-
17648: ton oikean vuokra-arvon määrittelystä. Tämä           rien kohoamiseen, saattaa käytännössä syntyä
17649: kokonaisvuokra puolestaan on lähtökohtana             vaikeuksia saada muutokselle vuokralaisten hy-
17650: myönnettäessä asumistukea. Asumistuessa hy-           väksyntä. Vuokrasopimuksen mukaisten vuok-
17651: väksyttäviä kustannuksia leikataan, jos asunnon       ran määräytymisperusteiden muuttaminen vaatii
17652: neliövuokra on liian korkea tai asunnon pinta-        aina molempien osapuolten suostumuksen.
17653: ala liian suuri. Jyvityksen mukaisilla neliöillä ei      Jyvityksestä luopuminen tai sen käytönjatka-
17654: ole sinänsä mitään merkitystä asumistuen myön-        minen ei ole näin ollen lainsäädännöllä järjestet-
17655: tämisessä.                                            tävä asia. Jyvitys on eräs tapa määritellä huoneis-
17656:     Kaikissa aravavuokrataloissa, joille asunto-      tolle oikea vuokra-arvo, joka on nykyisin uusissa
17657: hallitus on myöntänyt valtion asuntolainaa, on        taloissa talon omistajan päätettävissä. Jyvitetty-
17658:                                          KK 864/1998 vp                                           3
17659: 
17660: jen neliöiden määrällä ei ole vaikutusta asumis-   ja asumismenoja leikataan asumistuen normien
17661: tuen myöntämiseen. Asumistukea myönnettäes-        mukaisesti, jos ne ylittävät asumistuessa hyväk-
17662: sä otetaan huomioon asunnon kokonaisvuokra,        syttävät kohtuulliset asumismenot
17663: 
17664:      Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1998
17665: 
17666:                                                                      Ministeri Sinikka M önkäre
17667: 4                                           KK 864/1998 vp
17668: 
17669: 
17670: 
17671: 
17672:                                          Tili Riksdagens Talman
17673: 
17674:   1 den ordning 37 § 1 momo riksdagsordningen          viljat statligt bostadslåno Att förfarandet tillgrips
17675: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande            är vanligen en av förutsättningarna för att arava-
17676: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        Iän skall beviljaso Efter att Statens bostadsfond
17677: dagsman Erkki Partanen undertecknade spörs-            börjat bevilja aravalånen har gradering inte läng-
17678: mål nr 864:                                            re krävtso Men i viss utsträckning används den i
17679:                                                        denna dag i samband med nyproduktionen av
17680:            Är det i motiveringen relaterade förfa-     aravahyreshuso
17681:        randet i enlighet med gällande bestäm-             Syftet med förfarandet är att fördela bygg-
17682:        melser, och, om så är,                          nadskostnaderna och kostnaderna för skötseln
17683:            vilka åtgärder ämnar Regeringen till-       av huset på olika lägenheter på ett i relation till
17684:        gripa för att se till att graderingsförfaran-   kostnaderna rättvist sätto Byggnads- och under-
17685:        det i anslutning till hyrorna blir rättvist     hållskostnaderna blir proportionellt sett högst i
17686:        och för att förhindra att någon blir tvung-     små lägenheter Av denna anledning har grade-
17687:                                                                        0
17688: 
17689: 
17690: 
17691: 
17692:        en att betala hyra för obefintliga kvadrat-     ringsförfarandet lagts upp så att den graderade
17693:        metrar och att hyresgästen inte förlorar        arealen av de små lägenheterna är större än den
17694:        en bostadsbidragsandel som han har rätt         faktiska arealen och den graderade arealen för de
17695:        till?                                           större lägenheterna mindre än den faktiskao
17696:                                                           Graderingen kan också göras så att skillnader
17697:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          som inverkar på lägenheternas hyresvärde beak-
17698: anföra följande:                                       taso De högsta våningarna bar toeXo bättre utsikt
17699:                                                        än de lägre liggande, och detta har beaktats som
17700:    Då aravahyrorna bestäms har man tillämpat           en faktor som höjer hyresvärdeto Å andra sidan
17701: ett förfarande som gör att hyrorna för bostäder        minskar hyresvärdet för lägenheterna på de hög-
17702: av olika storlek och med olika hyresvärde grade-       sta våningarna i flervåningshus, om hiss saknaso
17703: ras, dvso bringas att motsvara lägenhetens riktiga     Men det är alltid skillnaderna i lägenheternas
17704: hyresvärde i relation till andra bostäder, i sådana    areal som mest påverkar graderingeno
17705: fall då den totala hyran för huset bestäms som en          Alltid då gradering tillgripits är det den grade-
17706: medelhyra enligt självkostnadsprincipeno               rade arealen av en lägenhet som utgör grunden
17707:    Definitionen av skälig hyra i samband med           för beräkningen av hyrano Ofta har den gradera-
17708: bostadsbidraget bygger på bostadsbidragslageno         de arealen också antecknats i hyresavtaleto
17709: Den utgår från att bostadsbidrag betalas högst             Ägaren till ett hyreshus kan ändra förfarandet
17710: för en maximiareal som fastställts i ett statsråds-    eller slopa graderingen på eget initiativ En förut-
17711:                                                                                                 0
17712: 
17713: 
17714: 
17715: 
17716: beslut och för fastställda maximala boendekost-        sättning för detta är dock att samtliga hyresgäs-
17717: nader per kvadratmeter per månado Beloppet av          ter går med på att grunderna för hyresbetalning-
17718: de godtagbara maximala boendekostnaderna               en ändras och att hyresavtalet eventuellt ändras i
17719: bestäms enligt bostadens areal, ålder och läge         detta hänseendeo Eftersom en avveckling av för-
17720: samt utrustningsnivåno                                 farandet i allmänhet leder till att hyran för stora
17721:    Graderingsförfarandet gäller bestämning av          lägenheter höjs, kan det i praktiken bli svårt att få
17722: det korrekta hyresvärdet för en individuelllägen-      hyresgästerna att gå med på förändringeno Enligt
17723: het. Den totala hyran är utgångspunkten då bo-         hyresavtalet kräver en ändring av grunderna för
17724: stadsbidrag beviljaso De kostnader som godtas i        hyresavtalet alltid vardera partens samtyckeo
17725: bostadsbidraget minskas, om kvadrathyran för              En avveckling av graderingsförfarandet res-
17726: bostaden är alltför hög, eller om bostadens areal      pektive fortsatt tillämpning av det är alltså inte
17727: är alltför storo Kvadratmetrarnas antal enligt         något som kan ordnas genom lagstiftningeno
17728: graderingen saknar i sig helt betydelse då bo-         Graderingsförfarandet är ett sätt att bestämma
17729: stadsbidraget beviljaso                                rätt hyresvärde för en lägenhet, något som husets
17730:    Detta graderingsförfarande har använts i alla       ägare numera kan besluta om i nya huso Antalet
17731: aravahyreshus för vilka bostadsstyrelsen har be-       graderade kvadratmetrar har ingen inverkan på
17732:                                         KK 864/1998 vp                                         5
17733: 
17734: beviljandet av bostadsbidraget. Då bostadsbi-     med grunderna för bostadsbidraget, om de går
17735: draget beviljas beaktas hela hyran för lägenhe-   över de skäliga boendekostnader som är godtag-
17736: ten, och boendekostnaderna beskärs i enlighet     bara inom ramen för bostadsbidraget.
17737: 
17738:     Helsingforsden 23 september 1998
17739: 
17740:                                                                     Minister Sinikka Mönkäre
17741: 1
17742: 1
17743:  1
17744:  1
17745:   1
17746:   1
17747:    1
17748:    1
17749:     1
17750:     1
17751:      1
17752:      1
17753:       1
17754:       1
17755:        1
17756:        1
17757:         1
17758:         1
17759:          1
17760:          1
17761:           1
17762:           1
17763:            1
17764:                                              KK 865/1998 vp
17765: 
17766: Kirjallinen kysymys 865
17767: 
17768: 
17769: 
17770: 
17771:                                     Erkki Partanen /sd: Vuokralaisilta perittyjen vuokrien käyttämi-
17772:                                        sestä
17773: 
17774: 
17775:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
17776: 
17777:     Jyväskylän kaupunki myi 31.12.1997 allekir-         koitukseen perityt varat käytettiin kaupungilta
17778: joitetulla kauppakirjalla omistamalleen Jyväsky-        ostettujen kiinteistöyhtiöiden osakkeiden han-
17779: län Vuokra-asunnot Oy:lle seitsemän kiinteis-           kintaan. Vuokralaisten kanssa ei ennakkoon ol-
17780: töyhtiön osakkeet.                                      lut sovittu varojen käyttämisestä ko. kauppaan,
17781:     Kauppahinta oli 20 801 783 markkaa. Kaup-           vaan vuokralaiset olivat hyväksyneet vuokriinsa
17782: pahinnasta maksettiin käteisenä 13 293 689              tietyn varauksen peruskorjaustenja kunnossapi-
17783: markkaa. Loppukauppahinta 7 508 094 mark-               tokustannusten kattamiseksi.
17784: kaa sovittiin maksettavaksi siten, että myyjä an-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17785: taa ostajalle tämän suuruisen tertiäärilainan,          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17786: jonka korkomaksimi on asuntolainaviranomai-             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17787: sen hyväksymä korko. Korko on 1.1.1998 alkaen           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17788: 4%.
17789:     Kaupan maksamiseen käytettiin vuokralaisil-                    Onko perusteluissa kerrottu menettely
17790:  ta vuokrissa perittyjä varoja, joita ei ollut budje-          voimassa olevien säännösten mukainen
17791:  toitu ko. kauppaa varten, vaan varat oli tarkoi-              ja jos on, niin
17792:  tettu käytettäväksi Jyväskylän Vuokra-asunnot                     mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
17793:  Oy:n omistamien asuntojen peruskorjaus- ja                    estääkseen vuokralaisilta vuokrissa perit-
17794:  kunnossapitokustannuksiin. Tehty kauppa mer-                  tyjen kustannusten käyttämisen muuhun
17795:  kitsee sitä, että Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy:n              tarkoitukseen kuin mitä vuokralaisten
17796:  peruskorjaus- ja kunnossapitotoimien suoritta-                kanssa on yhdessä sovittu vuokrien ko-
17797:  minen vaikeutuu, koska vuokralaisilta ko. tar-                konaismääristä päätettäessä?
17798: 
17799:       Helsingissä 1 päivänä syyskuuta 1998
17800: 
17801:                                             Erkki Partanen /sd
17802: 
17803: 
17804: 
17805: 
17806:  280043
17807: 2                                         KK 865/1998 vp
17808: 
17809: 
17810:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
17811: 
17812:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      Vuokra..asunnot Oy on maksanut luovutuskor-
17813: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       vauksen indeksiosuuden Jyväskylän kaupungille
17814: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     kaupantekopäivänä. Kauppasumma voitiin
17815: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Par-     maksaa yhtiön kassavaroista aiheuttamatta häi-
17816: tasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o      riötä yhtiön taloudelle, koska yhtiön kassatilan-
17817: 865:                                                ne oli kaupantekohetkellä erittäin hyvä, mikä
17818:                                                     johtui mm. jaksotuksista, varauksista, vuokra-
17819:            Onko perusteluissa kerrottu menettely    vakuuksista, osakepääomasta, korkotuotoista,
17820:        voimassa olevien säännösten mukainen         rakennuttamisesta, poistoista, ylijäämistä ja va-
17821:        ja jos on, niin                              rautumisesta tulevaan. Luovutuskorvaukseen
17822:            mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä      liittyvän oman pääoman osuuden yhtiö on saa-
17823:        estääkseen vuokralaisilta vuokrissa perit-   nut kaupungilta lainana, jossa on tertiäärilainan
17824:        tyjen kustannusten käyttämisen muuhun        ehdot. Ehtojen mukaan laina maksetaan takaisin
17825:        tarkoitukseen kuin mitä vuokralaisten        vasta sen jälkeen, kun aravalaina on maksettu
17826:        kanssa on yhdessä sovittu vuokrien ko-       loppuun. Lainan korkomaksimi on asuntoviran-
17827:        konaismääristä päätettäessä?                 omaisten hyväksymä korko, joka on enintään
17828:                                                     8 prosenttia. Korkoa peritään kuitenkin 4 pro-
17829:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        senttia vuoden 1998 alusta.
17830: vasti seuraavaa:                                        Luovutuskorvauksen indeksiosuus ei ole edel-
17831:                                                     lä mainitun lain 7 §:ssä tarkoitettuja menoja, jo-
17832:    Jyväskylän kaupunki on 31.12.1997 päivätyllä     ten sitä ei voida sisällyttää asukkaiden maksa-
17833: kauppakirjalla myynyt JOO-prosenttisesti omis-      miin vuokriin. Sen sijaan omille pääomille saa
17834: tamalleen yhtiölle, Jyväskylän Vuokra-asunnot       laskea ympäristöministeriön 7.9.1994 antaman
17835: Oy:lle, omistamiaosa kiinteistöyhtiöiden osak-      päätöksen mukaan enintään 8 prosentin vuotui-
17836: keita 20 801 783 markan kauppahinnasta. Kaup-       sen koron määritettäessä vuokraa. Siten yhtiön
17837: pahinta on luovutuskorvauksen suuruinen. Luo-       maksama 4 prosentin korko on ympäristöminis-
17838: vutuskorvaus voi olla enintään aravavuokra-         teriön em. päätöksen mukaan mahdollinen.
17839: asuntojen ja aravavuokratalojen käytöstä, luo-          Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy:n talous- ja
17840: vutuksesta ja omaksilunastamisesta annetun lain     toimintasuunnitelman mukaisesti yhtiö on va-
17841: (1190/1993) 10 §:n mukaisesti lasketun suurui-      rautunut mm. laatimaan kaikkiin kiinteistöihin-
17842: nen. Luovutuskorvaus muodostuu myytävien            sä kuntokartoitukset ja kunto- ja huoltosuunni-
17843: yhtiöiden alkuperäisistä omistajan sijoittamista    telmat ja siirtymään tämän kautta ns. ylläpitä-
17844: omista pääomistaja rakennuskustannusindeksin        vään kunnossapitoon. Tämä toiminta tulee sito-
17845: muutoksen mukaan lasketusta indeksitarkistuk-       maan huomattavasti yhtiön varoja. Yhtiö on
17846: sesta omille pääomille.                             edellyttänyt Jyväskylän kaupungilta, että ero.
17847:     Jyväskylän kaupungilta saadun tiedon mu-        kauppaan liittyvien päätösten jälkeen kaupunki
17848: kaan 20 801 783 markan luovutuskorvaus muo-         takaa yhtiön laatiman toiminta- ja taloussuunni-
17849: dostui myytyjen yhtiöiden alkuperäisistä yhteen-    telman toteutumisen suunnitellussa laajuudessa
17850: sä 7 508 094 markan suuruisista omista pääomis-     ja oikea-aikaisesti.
17851: ta ja 13 293 689 markan suuruisesta luovutuskor-        Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy:ltä saadun
17852: vauksen indeksiosuudesta. Kun Jyväskylän kau-       tiedon mukaan kaupan johdosta ei vuokralaisten
17853: punki on luovuttanut omistamiensa yhtiöiden         vuokriin ole sisällytetty luovutuksesta aiheutu-
17854: osakkeita Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy:lle,         neita kustannuksia. Lisäksi Jyväskylän kaupun-
17855: kaupunki on saanut luovutuskorvauksen. Jyväs-       ki on ilmoittanut, ettei luovutuksesta aiheudu
17856: kylän Vuokra-asunnot Oy on saanut siirtyvien        vuokralaisille lisäkustannuksia. Asia tulee vielä
17857: yhtiöiden osakkeet ja samalla sitoutunut huoleh-    tarkasteltavaksi ympäristöministeriön valmistel-
17858: timaan siirtyvien yhtiöiden veloista.                lessa arava- ja korkotukilainansaajia koskevaa
17859:     Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy:n toimitus-        yleishyödyllisyyden määrittelyä.
17860: johtajalta saadun tiedon mukaan Jyväskylän
17861: 
17862:      Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1998
17863: 
17864:                                                                        Ministeri Sinikka Mönkäre
17865:                                               KK 865/1998 vp                                               3
17866: 
17867: 
17868:                                           Tili Riksdagens Talman
17869: 
17870:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                  Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy har enligt
17871: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande              uppgift från bolagets verkställande direktör be-
17872: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          talt den på överlåtelseersättningen baserade in-
17873: dagsman Erkki Partanen undertecknade spörs-              dexandelen tili Jyväskylä stad den dag köpet av-
17874: mål nr 865:                                              slutades. Köpeskillingen kunde betalas av bola-
17875:                                                          gets kassamedel utan att orsaka störningar i bo-
17876:            Överensstämmer det förfarande som             lagets ekonomi, eftersom dess kassasituation vid
17877:         återges i motiveringen med gällande be-          tidpunkten för affåren var mycket bra bl.a. tack
17878:         stämmelser och om så är fallet,                  vare periodisering, reserveringar, hyresgarantier,
17879:            vad ämnar Regeringen göra för att för-        aktiekapital, ränteintäkter, byggherreverksam-
17880:         hindra att kostnader som uppbärs av hy-          het, avskrivningar, överskott samt beredskap
17881:         resgästerna inom ramen för hyrorna an-           med tanke på kommande behov. Bolaget har fått
17882:         vänds för andra syften än vad som över-          andelen eget kapital i överlåtelseersättningen av
17883:         enskommits med hyresgästerna i sam-              staden i form av ett Iän med lånevillkor för ett
17884:         band med att man beslutat om de totala           tertiärlån. Enligt villkoren återbetalas lånet först
17885:         hyresbeloppen?                                   när aravalånet har återbetalts helt och hållet.
17886:                                                          Den maximala räntan på lånet är den ränta som
17887:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            bostadsmyndigheterna godkänt, högst 8 %. Rän-
17888: anföra följande:                                         tan..har fr.o.m. början av 1998 dock varit 4%.
17889:                                                              Overlåtelseersättningens indexandel är inte en
17890:    Jyväskylä stad har genom ett köpebrev av den          sådan utgift som avses i 7 § i ovan nämnda lag,
17891: 31 december 1997 tili bolaget Jyväskylän Vuok-           och den kan därför inte inkluderas i hyresgäster-
17892: ra-asunnot Oy, som tili 100% ägs av Jyväskylä            nas hyror. Däremot är det enligt ett beslut som
17893: stad, sålt aktier i fastighetsbolag i stadens ägo tili   miljöministeriet utfårdat den 7 september 1994
17894: en köpeskilling av 20 801 783 mk. Köpeskill~p.gen        tillåtet att vid fastställande av hyra beräkna en
17895: är densamma som överlåtelseersättningen. Over-           årlig ränta på högst 8% på eget kapital. Sålunda
17896: låtelseersättningen får inte överstiga ett belopp        är den ränta på 4 % som bolaget betalar tillåten
17897: som räknats ut på basis av vad som anges i 10 §          enligt nämnda beslut av miljöministeriet.
17898: lagen om användning, överlåtelse och inlösen av              Enligt Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy:s eko-
17899: aravahyr~sbostäder och aravahyreshus (1190/              nomi- och verksamhetsplan har bolaget förberett
17900: 1993). Overlåtelseersättningen bestäms på                sig på att bl.a. kartlägga skicket hos sina samtliga
17901: grundval av det ursprungliga egna kapital som            fastigheter och göra upp skötsel- och servicepla-
17902: ägaren investerat i de bolag som skall säljas och        ner för dessa och därigenom övergå tili underhåll
17903: den indexjustering av det egna kapitalet som be-         där fastigheternas skick upprätthålls. Denna
17904: räknats på basis av förändringen i byggnadskost-         verksamhet kommer att binda en avsevärd del av
17905: nadsindex.                                               bolagets medel. Bolaget har förutsatt att Jyväs-
17906:     Enligt uppgift från Jyväskylä stad utgjordes         kylä stad, efter de beslut som fattats i nämnda
17907: överlåtelseersättningen på 20 801 783 mk av ur-          affår, garanterar att bolagets verksamhets- och
17908: sprungligt eget kapital i de sålda bolagen tili ett      ekonomipian genomförs i den omfattning som
17909: sammanlagt belopp av 7 508 094 mk och av en              planerats och i rätt tid.
17910: indexandel av överlåtelseersättningen tili ett be-           Enligt uppgift från Jyväskylän Vuokra-asun-
17911: lopp av 13 293 689 mk. 1 och med att Jyväskylä           not Oy har tili följd av affåren kostnader som
17912: stad har överlåtit aktier i bolag som varit i dess       föranletts av överlåtelsen inte inkluderats i hyres-
17913: ägo tili bolaget Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy            gästernas hyror. Jyväskylä stad har vidare med-
17914:  har staden fått överlåtelseersättning. Bolaget Jy-      delat att överlåtelsen inte åsamkar hyresgästerna
17915:  väskylän Vuokra-asunnot Oy har erhållit aktier-         några extra kostnader. Saken kommer att gran-
17916:  na i de bolag som överlåtits och samtidigt förbun-      skas ytterligare när miljöministeriet bereder defi-
17917:  dit sig att sköta bolagens skulder.                     nieringen av begreppet allmännyttig i fråga om
17918:                                                          arava- och räntestödslåntagare.
17919: 
17920:       Helsingforsden 23 september 1998
17921: 
17922:                                                                              Minister Sinikka M önkäre
17923:                                            KK 866/1998 vp
17924: 
17925: Kirjallinen kysymys 866
17926: 
17927: 
17928: 
17929: 
17930:                                   Antero Kekkonen /sd: Työeläkkeiden maksupäivästä
17931: 
17932: 
17933: 
17934:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
17935: 
17936:    Työeläkkeiden maksupäivän, esim. kuukau-          edeltävänä arkipäivänä, mikäli mahupäivä sat-
17937: den 15. päivän, sattuessa viikonlopuksi eläke        tuu viikonlopuksi tai pyhäpäiväksi.
17938: maksetaan vasta maanantaina. Palkanmaksun               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17939: osalta käytäntönä on maksaa palkka perjantai-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17940: na, ennen viikonloppua, tai arkipäivänä ennen        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17941: pyhäpäivää, mikäli palkanmaksupäivä osuu vii-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17942: konlopuksi tai pyhäksi. Monen eläkeläisen koh-
17943: dalla rahat ovat lopussa ennen eläkkeen maksu-                  Aikooko Hallitus muuttaa työeläkkei-
17944: päivää. Viikonloppu on pitkä aika odottaa ra-               den maksatusta niin, että eläkkeet ovat
17945: hattomana eläkettä. Maksupäivän siirtymisestä               tilillä jo edeltävänä arkipäivänä, mikäli
17946: maanantaihin ei ole esitetty pitäviä perusteluita.          maksupäivä sattuu viikonlopuksi tai py-
17947: Eläkkeiden maksatusta on muutettava niin, että              häksi?
17948: eläkkeet ovat eläkeläisten tileilläjo maksupäivää
17949: 
17950:      Helsingissä 2 päivänä syyskuuta 1998
17951:                                         Antero Kekkonen /sd
17952: 
17953: 
17954: 
17955: 
17956: 280043
17957: 2                                          KK 866/1998 vp
17958: 
17959: 
17960: 
17961: 
17962:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
17963: 
17964:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       senä aukiolopäivänä. Eläkesäätiöyhdistyksen
17965: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        mukaan myös eläkesäätiöt noudattavat vastaa-
17966: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      vanlaista menettelyä hoitamiensa eläkkeiden
17967: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Antero          maksamisessa.
17968: Kekkosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           LEL- ja TaEL-eläkkeet ovat nostettavissa jo-
17969: n:o 866:                                             kaisen kalenterikuukauden 10. päivänä. Jos
17970:                                                      maksupäivä sattuu lauantaille tai pyhäpäivälle,
17971:            Aikooko Hallitus muuttaa työeläkkei-      eläke maksetaan maksupäivää edeltävänä vii-
17972:        den maksatosta niin, että eläkkeet ovat       meisenä pankkien aukiolopäivänä.
17973:        tilillä jo edeltävänä arkipäivänä, mikäli        Valtion eläkkeiden maksupäivä on pääsään-
17974:        maksupäivä sattuu viikonlopuksi tai py-       töisesti kunkin kalenterikuukauden 20. päivänä.
17975:        häksi?                                        Jos tämä päivä on pankkien kiinniolopäivä,
17976:                                                      maksu aikaistetaan edeltävään aukiolopäivään.
17977:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Kunnalliset eläkkeet maksetaan kalenterikuu-
17978: vasti seuraavaa:                                     kauden kolmantena päivänä. Jos tämä päivä on
17979:                                                      lauantai, maksu aikaistetaan perjantaille ja jos
17980:     Eri työeläkejärjestelmissä on toisistaan poik-   maksupäivä osuu sunnuntaille, eläke maksetaan
17981: keavia eläkkeen maksupäiviä.                         seuraavana pankkien aukiolopäivänä.
17982:     Yksityisen sektorin työeläkkeiden maksami-          Kuten edellä olevasta ilmenee, niissä tapauk-
17983: sesta on voimassa seuraavanlainen säännös:           sissa, joissa työeläkkeiden maksupäivä osuu vii-
17984: "Eläke maksetaan kuukausittain eläkkeensaajan        konlopulle tai pyhäpäivälle, eläkkeiden maksa-
17985: valitsemaan rahalaitokseen hänen ilmoittamal-        minen on pääsääntöisesti aikaistettu edeltävälle
17986: leen tilille". Tämän säännöksen perusteella eläke    pankkien aukiolopäivälle, mikäli aikaistaminen
17987: voitaisiin maksaa minä tahansa kalenterikuu-         ei johda siihen, että eläke tulisi maksettavaksi
17988: kauden päivänä. Toisaalta säännöksestä seuraa,       kahdesti saman kalenterikuukauden aikana.
17989: ettei eläkettä voida maksaa kahdesti saman kuu-      Kahden kuukausierän maksaminen saman kuu-
17990: kauden aikana. Maksukäytännön yhtenäistämi-          kauden aikana olisi vastoin edellä mainittua
17991: seksi TEL- ja YEL-eläkkeitä hoitavat eläkeyh-        säännöstä, jonka mukaan eläke maksetaan kuu-
17992: tiöt ovat keskenään sopineet, että TEL- ja YEL-      kausittain.
17993: eläkkeet maksetaan kunkin kuukauden ensim-              Eläkkeiden maksaminen kahdesti saman ka-
17994: mäisenä pankkien aukiolopäivänä. TEL- ja             lenterikuukauden aikana aiheuttaisi myös mer-
17995: YEL-eläkkeet pyritään siis maksamaan eläk-           kittäviä veron ennakonpidätysongelmia ja lisäksi
17996: keensaajille mahdollisimman nopeasti kuukau-         vaikeuttaisi eläkelaitosten maksuvalmiutta. Esi-
17997: den alussa.                                          merkiksi kalenterivuoden vaihteessa tällainen
17998:     TEL- ja YEL-eläkkeitä hoitavissa eläkekas-       menettely johtaisi siihen, että eläkkeet voisivat
17999: soissa ja TEL-eläkkeitä hoitavissa eläkesäätiöis-    tulla maksuun 13 kuukaudelta saman kalenteri-
18000: sä eläkkeen maksatuksessa noudatetaan myös           vuoden aikana. Ennakkonpidätys kohdentoisi
18001: edellä mainitusta poikkeavia maksupäiviä. Ne         väärään vuoteen ja vaikuttaisi esimerkiksi eläke-
18002: eivät ole sopineet mistään yhtenäisestä maksu-       tulovähennyksen oikeaan määrään.
18003: päivästä. Vakuutuskassojen yhdistyksestä saa-           Periaatteellista estettä ei ole sille, että TEL- ja
18004: dun tiedon mukaan eläkekassat aikaistavat eläk-      YEL-eläkkeiden maksukäytännössä omaksut-
18005: keen maksupäivän pankkien kiinniolopäivää vä-        tua kalenterikuukauden ensimmäisen pankkien
18006: littömästi edeltävälle pankkien aukiolopäivälle,     aukiolopäivän mukaista eräpäivää, joka vastaa
18007: jos maksupäivä muuten sattuisi pankkien kiinni-      myös velkakirjalain 5 §:n 2 momentin mukaista
18008: olopäivälle. Niissä tapauksissa, joissa aikaista-    erä päivää, myöhennettäisiin joksikin muuksi ka-
18009: minen johtaisi eläkkeiden maksamiseen kahdesti       1enterikuukauden päiväksi. On kuitenkin huo-
18010: saman kalenterikuukauden aikana, aikaistamis-        mattava, että jo maksussa olevien eläkkeiden
18011: ta ei kuitenkaan tehdä. Tällöin eläke maksetaan      osalta maksupäivä on ilmoitettu eläkkeensaajal-
18012: pankkien kiinniolopäivää seuraavana ensimmäi-        le aikoinaan annetussa päätöksessä, joten tältä
18013:                                            KK 866/1998 vp                                            3
18014: 
18015: osin maksupäivän yksipuolinen myöhentäminen             Työeläkejärjestelmässä on edelleen selvitettä-
18016: ei olisi mahdollista. Toisaalta voidaan sanoa, et-   vänä se mahdollisuus, voisivatko TEL- ja YEL-
18017: tei nykyinen maksukäytäntö ole kohtuuton             eläkkeet ilman työeläkejärjestelmälle aiheutuvia
18018: TEL- ja YEL-eläkkeensaajille, koska he voivat        kohtuuttomia lisäkustannuksia olla pankkien
18019: nostaa eläkeensä etukäteen useimmiten kunkin         kiinni ollessa eläkkeensaajien nostettavissa aina-
18020: kalenterikuukauden ensimmäisenä pankkien au-         kin pankkikortilla jo kalenterikuukauden ensim-
18021: kiolopäivänä.                                        mäisenä päivänä.
18022: 
18023:      Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1998
18024: 
18025:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
18026: 4                                          KK 866/1998 vp
18027: 
18028: 
18029: 
18030: 
18031:                                        Tili Riksdagens Talman
18032: 
18033:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     man från att tidigarelägga utbetalningsdagen. I
18034: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       en dylik situation betalas pensionen ut den första
18035: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     öppethållningsdagen som följer efter den dag då
18036: man Antero Kekkonen undertecknade spörsmål           bankerna är stängda. Enligt Pensionsstiftelseför-
18037: nr 866:                                              eningen iakttar även pensionsstiftelsernaett mot-
18038:                                                      svarande förfarande vid utbetalningen av de pen-
18039:           Ämnar Regeringen ändra utbetalning-        sioner som dessa sköter.
18040:        en av arbetspensioner så att pensionerna          KAPL-och KoPL-pensionerna kan 1yftas den
18041:        finns på kontot redan föregående vardag       tionde dagen i varje kalendermånad. Om utbetal-
18042:        om utbetalningsdagen infaller under ett       ningsdagen infaller på en lördag eller helgdag,
18043:        veckoslut eller en helg?                      betalas pensionen ut på bankernas sista öppet-
18044:                                                      hållningsdag före betalningsdagen.
18045:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt            Dagen för utbetalning av statens pensioner är
18046: anföra följande:                                     i regel den 20 dagen i varje kalendermånad. Om
18047:                                                      bankerna är stängda denna dag, tidigareläggs
18048:    Olika arbetspensionssystem har pensionsut-        utbetalningen till föregående öppethållningsdag.
18049: betalningsdagar som avviker från varandra.               De kommunala pensionerna betalas den tredje
18050:    I fråga om utbetalning av arbetspensioner         dagen i varje kalendermånad. Om denna dag är
18051: inom den privata sektorn gäller fö1jande bestäm-     en lördag, tidigareläggs utbetalningen till fredag
18052: melse: "Pensionen inbeta1as månatligen i pen-        och om utbetalningsdagen är en söndag, betalas
18053: ninginrättning en1igt pensionstagarens val på        pensionen ut på bankernas följande öppethåll-
18054: konto som han uppgivit". Med stöd av denna           ningsdag.
18055: bestämme1se kan pensionen betalas ut vilken dag          Såsom framgår av det ovan anförda har man i
18056: som helst i kalendermånaden. Däremot fö1jer av       rege1 i de fall då utbeta1ningsdagen för arbetspen-
18057: bestämmelsen att pension inte kan betalas ut två     sioner infaller under ett veckos1ut eller en helg,
18058: gånger under samma månad. I syfte att förenhet-      tidigarelagt utbetalningen av pensioner till före-
18059: liga beta1ningspraxisen har de pensionsanstalter     gående öppethållningsdag, om tidigareläggning-
18060: som har hand om APL- och FöPL-pensioner              en av utbetalningen inte leder till att pensionen
18061: sinsemellan kommit överens om att APL- och           kommer att betalas två gånger under samma
18062: FöPL-pensionerna betalas ut på bankernas för-        ka1endermånad. Om två månadsrater betaldes ut
18063: sta öppethållningsdag i varje månad. A vsikten är    inom loppet av samma månad skulle det strida
18064: alltså att APL- och FöPL-pensionerna betalas till    mot ovan nämnda bestämmelse, enligt vilken
18065: pensionstagarna så snabbt som möjligt i början       pension utbetalas månatligen.
18066: av månaden.                                              Om pensionerna utbetalades två gånger under
18067:    Pensionskassor som sköter APL- och FöPL-          1oppet av samma ka1endermånad skulle det med-
18068: pensioner och pensionsstifte1ser som sköter          föra betydande problem i fråga om förskottsin-
18069: APL- pensioner har vid utbetalning av pension        nehållningen och därtill försämra pensionsan-
18070: även utbetalningsdagar som avviker från de ovan      stalternas likviditet. T.ex. vid årsskiftet skulle ett
18071: nämnda. De har inte kommit överens om någon          sådant förfarande 1eda till att pensionerna kunde
18072: enhetlig utbetalningsdag. Enligt uppgifter av för-   bli utbeta1da för 13 månader under samma kalen-
18073: säkringskasseföreningen tidigarelägger pen-          derår. F örskottsinnehållningen skulle fördelas
18074: sionskassorna utbetalningen av pension till den      på fel år och inverka bl.a. på pensionsinkomstav-
18075: öppethållningsdag som omedelbart föregår den         dragets rätta belopp.
18076: dag då bankerna är stängda, om utbetalningda-            Det finns inget principiellt hinder för att den
18077: gen annars infaller på den dag då bankerna är        vedertagna förfallodagen för utbetalning av
18078: stängda. I de fall då den tidigarelagda utbetal-     APL- och FöPL-pensionerna, som också mot-
18079: ningsdagen leder till att pensionerna betalas ut     svarar förfallodagen enligt 5 § 2 mom. lagen om
18080: två gånger under samma kalendermånad avstår          sku1debrev, senareläggs till någon annan dag än
18081:                                            KK 866/1998 vp                                             5
18082: 
18083: bankernas första öppethållningsdag i varje ka-         hand, vanligen på bankernas första öppethåll-
18084: lendermånad. Det bör även beaktas att i fråga om       ningsdag i varje kalendermånad.
18085: de redan löpande pensionerna har pensionstaga-            Inom arbetspensionssystemet utreds fortfa-
18086: ren meddelats utbetalningsdagen i pensionsbe-          rande den möjligheten att APL- och FöPL-pen-
18087: slut som utfårdades i tiden, och sålunda torde det     sionerna då bankerna är stängda kunde bli till-
18088: inte vara möjligt att fatta ensidij;a beslut om        gängliga för pensionstagarna åtminstone med
18089: senareläggning av detta datum. A andra sidan           bankkort redan den första dagen i varje kalender-
18090: kan man säga att den nuvarande betalningsprax-         månad, utan att arbetspensionssystemet åsam-
18091: isen inte är oskälig för APL- och FöPL-pensions-       kas oskäliga merkostnader.
18092: tagare, eftersom de kan lyfta sin pension på för-
18093: 
18094:      Helsingforsden 22 september 1998
18095: 
18096:                                                      Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
18097:                                           KK 867/1998 vp
18098: 
18099: Kirjallinen kysymys 867
18100: 
18101: 
18102: 
18103: 
18104:                                   Markku Pohjola /sd ym.: Vuokrankorotuksista
18105: 
18106: 
18107: 
18108:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
18109: 
18110:     Valtioneuvosto antoi kuluvan vuoden kesä-       antajat ovat edelleen tehneet suuria kertakoro-
18111: kuussa suosituksen kohtuuttomien vuokranko-         tuksia.
18112: rotusten hillitsemiseksi. Suosituksen mukaan           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18113: vuokrien tarkistukset olisi tehtävä useammassa      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18114: erässä, mikäli vuokraa korotetaan huomattavas-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18115: ti.                                                 jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18116:     Valtioneuvoston antamalla suosituksena ei
18117: ole ollut toivottua, kohtuuttomia vuokrankoro-                 Mihin lisätoimenpiteisiin Hallitus ai-
18118: tuksia hillitsevää vaikutusta. Vuokralaisten Kes-            koo ryhtyä estääkseen kohtuuttomat
18119: kusliiton mukaan erityisesti yksityiset vuokran-             vuokrankorotukset?
18120:      Helsingissä 1 päivänä syyskuuta 1998
18121:          Markku Pohjola /sd             Pekka Saarnio /vas             Tarja Kautto /sd
18122:          Arja Ojala /sd                 Matti Saarinen /sd             Arto Lapiolahti /sd
18123: 
18124: 
18125: 
18126: 
18127: 280043
18128: 2                                          KK 867/1998 vp
18129: 
18130: 
18131: 
18132: 
18133:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
18134: 
18135:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       jestö neuvoteltuaan suurimpien vuokranantajien
18136: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        kanssa otti kantaa muun muassa suuriin vuok-
18137: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      rien kertakorotuksiin ja pyrki omilla suosituksil-
18138: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Markku          Iaan kohtuullistamaan esiintyneitä menettelyta-
18139: Pohjolan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-         poja.
18140: myksen n:o 867:                                          Hallitus otti suosituksia antaessaan tarkaste-
18141:                                                      lun alle erityisesti sellaiset sopimusehtojen muu-
18142:          Mihin lisätoimenpiteisiin Hallitus ai-      tosmenettelyt, joissa uhataan esimerkiksi sopi-
18143:        koo ryhtyä estääkseen kohtuuttomat            muksen irtisanomisella ja näin painostetaan hy-
18144:        vuokrankorotukset?                            väksymään kohtuuttomia vuokria tai irtisano-
18145:                                                      malla sopimus yritetään saada vuokraa korote-
18146:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tuksi sellaisessa tilanteessa, jossa vuokran korot-
18147: vasti seuraavaa:                                     tamiseksi vuokranantajan nostama kanne ei olisi
18148:                                                      menestynyt.
18149:    Hallitus on 11 päivänä kuluvan vuoden kesä-           Niinpä suosituksissa keskitytään asiallisten
18150: kuuta antanut suosituksen eräistä asuinhuoneis-      sopimusneuvottelujen aikaansaamiseen ja ko-
18151: tojen vuokrien tarkistamistavoista. Suositus an-     rostetaan hyvän vuokranantajatavan edellyttä-
18152: nettiin, koska vuokrien tarkistamisen yhteydessä     miä menettelyjä. Suositukset koskevat niin val-
18153: oli alkanut esiintyä myös menettelyjä, joita ei      tion lainoittamien kuin vapaarahoitteistenkin
18154: voida pitää hyväksyttävinä missään sopimussuh-       vuokra-asuntojen vuokrien tarkistamisia. Suosi-
18155: teissa. Varsin uusissakin vuokrasopimuksissa so-     tusten mukaan muun muassa vuokralaisen mak-
18156: vittua vuokraa oli vuokranantajien taholta esi-      sukyky ja muut olosuhteet tulisi ottaa huomioon
18157: tetty korotettavaksi irtisanomisen uhalla.           ja varata riittävästi aikaa sopimusehtojen muu-
18158:    Hallitus katsoi, että toimivien vuokra-asunto-    tosneuvotteluille. Jos neuvottelut sitten kariutu-
18159: markkinoiden aikaansaamiseksi ei ole mitään          vat, olisi silloinkin irtisanottaessa sopimus sopi-
18160: tarvetta omaksua tällaisia sopimuskäytäntöjä.        musehtojen kuten vuokran tarkistamiseksi il-
18161: Vappuna 1995 voimaan tulleeseen asuinhuoneis-        moitettava millä vuokralla sopimus voi kuiten-
18162: ton vuokrauksesta annettuun lakiin sisältyvää        kin jatkua ja irtisanominen raukeaa. Suositusten
18163: yksilöllisten sopimusten tekomahdollisuutta on       mukaan tässäkin tapauksessa hyväksymisaikaa
18164: osattava arvostaa, jotta se voisi säilyä, ja käyt-   tulisi varata. Hallitus on suositellut, että tämä
18165: tää niin, että molempien sopijapuolten edut ote-     aika päättyisi aikaisintaan kuukausi ennen irtisa-
18166: taan kohtuullisesti huomioon. Toimivat vuokra-       nomisajan päättymistä eli samana ajankohtana,
18167: asuntomarkkinat edellyttävät myös hyvän vuok-        jolloin sopimuksen muuttopäivän siirtokanne-
18168: ranantajatavan syntymistä ja noudattamista.          kin voidaan vielä nostaa.
18169: Suositukset omalta osaltaan valottavat sitä, mit-        Miten suositus on vaikuttanut vai onko se
18170: kä ovat ja mitkä eivät ole tämän tavoitteen saa-     mitenkään vaikuttanut vuokrien tarkistamista-
18171: vuttamiseksi perusteltuja menettelyjä.               poihin, on mitä tärkein kysymys. On kuitenkin
18172:    Ennen suosituksen antamista hallitus kuuli        liian aikaista muutaman yksittäistapauksen pe-
18173: asuntoneuvoston vuokrajaostoa. Jaostossa ovat        rusteella ottaa kantaa tai ainakaan mitään kovin
18174: edustettuina sekä vuokranantaja- että vuokra-        lopullisia kantoja siihen, mikä suosituksen vai-
18175: laispiirit sekä edustavimmat työmarkkinajärjes-      kutus on. Yksittäistapauksia koskevia havain-
18176: töt. Jaostossa on myös kilpailuviranomaisen          toja toki on. On tapauksia, joissa vuokran koro-
18177: edustus. Hallituksen suositus perustui asunto-       tustilanteessa on menetelty suosituksen mukai-
18178: neuvoston vuokrajaoston yksimieliseen kantaan.       sesti tai joissa suosituksen mukainen menettely-
18179:    Suosituksen valmisteluvaiheessa ala itsekin       ohjaus on muodostanut sopivan kehikon ohjaa-
18180: katsoi olevan tarvetta ottaa kantaa vuokrien ko-     maan osapuolien kohtaamista ja asiallisten neu-
18181: rotusten yhteydessä ilmenneisiin epäasiallisiksi     vottelujen käymistä, vaikka täyttä yhteisymmär-
18182: luokittelemiinsa ilmiöihin. Alan merkittävin jär-    rystä kaikista yksityiskohdista ei aina ole saavu-
18183:                                              KK 867/1998 vp                                           3
18184: 
18185: tettu esimerkiksi perusteluiksi yhdessä todettujen     re ei ole kenenkään etu. Avoimien rahamarkki-
18186: korotusten jaksottamisesta. Yhtä varmasti löy-         noiden aikana vuokra-asuntoja tarvitsevien yri-
18187: tyy myös tapauksia, joissa vuokran korotustilan-       tysten mahdollisuudet omilla toimillaan järjestää
18188: ne on hoidettu ei-toivotulla tavalla.                  työntekijöidensä asuminen ovat myös aikaisem-
18189:    Saadakseen yksittäistapauksia tuotettavam-          paa monipuolisempia.
18190: man kuvan siitä, mikä suosituksen vaikutus                Hallitus on pyrkinyt ja pyrkii edelleen omalla
18191: vuokrien korotusmenettelyissä on, ympäristömi-         toiminnallaan lisäämään erityisesti kohtuuhin-
18192: nisteriö on yhdessä Tilastokeskuksen kanssa            taisten vuokra-asuntojen tarjontaa ja edistä-
18193: käynnistänyt selvityksen ja seurannan siitä, mi-       mään asuntomarkkinoiden tasapainoista kehi-
18194: ten suositus vaikuttaa osapuolien käyttäytymi-         tystä. Tämän mukaisesti valtion tukema vuokra-
18195: seen ja vuokrasuhteen ehtojen muodostumiseen.          ja asumisoikeustuotanto on kohdennettu erityi-
18196: Johtopäätökset mahdollisista lisätoimenpiteistä        sesti kasvupaikkakunnille.
18197: huoneenvuokralaissa tehdään seurannan perus-              Hallituksen talouspoliittinen ministerivalio-
18198: teella.                                                kunta päätti viime toukokuussa ottaa käyttöön
18199:     Hallitus korostaa, että kysyntää vastaava          talousarviossa asuntotuotantoon ehdollisena
18200: kohtuuhintaisten asuntojen tarjonta on kuiten-         osoitetusta 1,5 miljardin markan määrärahasta
18201: kin tehokkain ja kestävin keino pitää asumiskus-       yhden miljardin. Loput määrärahasta eli 500 mil-
18202: tannukset kurissa. Vuokra-asuntokannan kasvu           joonaa markkaa päätettiin kuluvan syyskuun 8
18203:  vastaamaan kunkin ajan kysyntää on vuokrata-          päivänä ottaa myös käyttöön. Hallitus on joku-
18204:  son kohtuullisena pysymisen pääedellytyksiä.          luvan syyskuun 10 päivänä osoittanut tämän
18205:     Viime vuosina toteutunut vapaarahoitteisen         määrärahan käytettäväksi ensisijaisesti vuokra-
18206:  vuokra-asuntokannan lisäys ei yhdessä valtion         asuntojen uustuotantoon voimakkaimmin kas-
18207:  tukeman tuotannon kanssa ole riittänyt nosta-         vavissa keskuksissa. Valtioneuvoston vahvista-
18208:  maan tarjontaa kysyntää vastaavaksi. Maassa           man käyttösuunnitelman mukaan lainoitus
18209:  on edelleen meneillään huomattavan voimakas           suunnataan pääkaupunkiseudulle ja muille kas-
18210:  muuttoliike. Asuntojen kysyntä kasvaa nimen-          vupaikkakunnille ja ensisijaisesti vuokra-asunto-
18211:  omaan pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksis-          jen lainoitukseen, mutta myös asunto-osakeyh-
18212:  sa, koska niissä on tarjolla työtä ja toimeentuloa.   tiöiden, omistusasunto-ja asumisoikeusasunto-
18213:  Tämä näkyy myös keskivuokrien kehityksessä            jen korkotukilainoitukseen. Summalla arvioi-
18214:  näillä alueilla. Kysyntä kohdistuu voimakkaana        daan voitavan rakentaa runsaat 1 000 uutta
18215:  nimenomaan pienasuntoihin. Tällaisia kasvu-           asuntoa. Toukokuussa käyttöön otetulla myön-
18216:  alueita ovat muun muassa Oulun, Tampereen,            tämisvaltuudella on arvioitu voitavan rakentaa
18217:  Turun ja Jyväskylän seudut.                           runsaat 2 000 vuokra- ja asumisoikeusasuntoa.
18218:     Eräillä paikkakunnilla kehittyvä kysyntää          Hallitus on siten päättänyt kuluvan vuoden aika-
18219:  vastaavien vuokra-asuntojen suoranainen puute         na myönnettävien aravalainoiksi ja korkotuki-
18220:  saattaa siten ennen pitkää muodostua myös työ-        lainoiksi hyväksyttävien asuntolainojen käyttö-
18221:  voiman saannin esteeksi, jolloin myös uudet työ-      perusteista yhteensä koko 7 500 miljoonan mar-
18222:  paikat jäävät alueelle syntymättä. Tällainen kier-    kan myöntämis- ja hyväksymisvaltuuden osalta.
18223: 
18224:       Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1998
18225: 
18226:                                                                          Ministeri Sinikka Mönkäre
18227: 4                                             KK 867/1998 vp
18228: 
18229: 
18230: 
18231: 
18232:                                           Tili Riksdagens Talman
18233: 
18234:   1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen           ställning till sådana fenomen som kommit fram i
18235: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande             samband med hyreshöjningar och som ansågs
18236: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         osakliga. Den viktigaste organisationen i bran-
18237: dagsman Markku Pohjola m.fl. undertecknade              schen tog efter rådplägningar med de största hy-
18238: spörsmål nr 867:                                        resvärdarna ställning bl.a. till stora engångshöj-
18239:                                                         ningar av hyrorna och strävar genom sina re-
18240:           Vilka ytterligare åtgärder ämnar Re-          kommendationer efter skäligare förfaringssätt.
18241:         geringen vidta för att förhindra oskäliga           Då regeringen utfårdade rekommendationer-
18242:         hyresförhöjningar?                              na, fåste den speciellt avseende vid sådana förfa-
18243:                                                         randen för att ändra avtalsvillkoren där man t.ex.
18244:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           hotar med uppsägning av avtalet och därigenom
18245: anföra följande:                                        tvingar motparten att godkänna en oskälig hyra,
18246:                                                         eller där man genom uppsägning av avtalet försö-
18247:    Regeringen har den 11 juni i år gett en rekom-       ker höja hyran i en situation där hyresvärdens
18248: mendation om vissa sätt att justera hyrorna för         talan för att höja hyran inte kan röna framgång.
18249: bostadslägenheter. Denna rekommendation                     Därför koncentreras rekommendationerna på
18250: kom till eftersom det i samband med justeringen         att åstadkomma sakliga avtalsförhandlingar,
18251: av hyrorna också hade börjat förekomma förfa-           och sådana förfaranden som en god hyresvärds-
18252: randen som inte kan anses godtagbara i något            sed förutsätter framhävs. Rekommendationerna
18253: som helst avtalsförhållande. Också i helt nya           gäller justering av hyrorna såväl i statsbelånade
18254: hyresavtal har hyresvärden under hot om upp-            som i fritt finansierade hyresbostäder. Enligt re-
18255: sägning föreslagit höjning av den överenskomna          kommendationerna bör bl.a. hyresgästens betal-
18256: hyran.                                                  ningsförmåga och andra omständigheter beak-
18257:    Regeringen ansåg att det inte finns något som        tas, och tillräcklig tid bör reserveras för förhand-
18258: helst behov av att börja tillämpa detta slags av-       lingar om ändring av avtalsvillkoren. Om dessa
18259: talspraxis för att få till stånd en fungerande hyres-   förhandlingar sedan går på grund, borde veder-
18260: marknad. Det måste finnas uppskattning av den           börande få meddelande om med vilken hyra avta-
18261: möjlighet att träffa individuella hyresavtal som        let kan förlängas och uppsägningen förfalla, ock-
18262: ingår i lagen om hyra av bostadslägenhet, som           så då avtalet sägs upp för att avtalsvillkoren i stil
18263: trädde i kraft den första maj 1995. Annars kan          med hyran skalljusteras. Enligt rekommendatio-
18264: den inte bibehållas och nyttjas så att vardera          nerna bör man också i sådana fall reservera tid
18265: avtalspartens intressen beaktas på ett skäligt sätt.    för motparten att godkänna ändringen. Reger-
18266: En fungerande hyresbostadsmarknad kräver                ingen har rekommenderat att denna tid tidigast
18267: också att det uppstår en god hyresvärdssed och          skall gå ut en månad före utgången av uppsäg-
18268: att den efterlevs. Rekommendationerna belyser å         ningstiden, dvs. vid samma tidpunkt då det allt-
18269: sin sida vilka som är och vilka som inte är motive-     jämt är möjligt att väcka åtal för att flytta den dag
18270: rade förfaringssätt för att detta mål skall nås.        då avtalet skall ändras.
18271:    lnnan regeringen gav rekommendationen hör-               En ytterst viktig fråga är hur rekommendatio-
18272: de den bostadsrådets hyressektion. 1 denna sek-         nen har verkat, eller om den över huvud har gjort
18273: tion är såväl hyresvärds- som hyresgästkretsarna        det. Men det är nog alltför tidigt att på basis av
18274: företrädda, likaså de mest representativa arbets-       några enstaka fall ta ställning, eller ens någotså-
18275: marknadsorganisationerna. Också konkurrens-             när slutgiltig ställning, till vilka verkningar re-
18276: myndigheterna är företrädda i sektionen. Reger-         kommendationen haft. Det finns ju observatio-
18277: ingens rekommendation byggde på ett enhälligt           ner som gäller enskilda fall. Det finns fall där man
18278: ställningstagande av bostadsrådets hyressektion.        i en hyreshöjningssituation har förfarit i enlighet
18279:    Då rekommendationen bereddes ansågs det              med rekommendationerna, eller där styrning av
18280: också inom branschen att det fanns behov att ta         förfarandet i enlighet med rekommendationen
18281:                                               KK 867/1998 vp                                              5
18282: 
18283: har tillhandahällit ett lämpligt ramverk som styr            Den direkta bristen på hyresbostäder som
18284: parternas sammanträffanden och genomföran-               motsvarar efterfrågan, som kommer tili synes på
18285: det av sakliga förhandlingar, även om fullt sam-         vissa orter, kan därigenom med tiden utvecklas
18286: förständ om alla detaljer inte alltid har kunnat         till en brist på arbetskraft, och dä uppstär inte
18287: uppnäs om t.ex. periodläggningen av de förhöj-           heller nya arbetsplatser i omrädet. En sädan spi-
18288: ningar som man konstaterat tilisammans. Lika             ral gagnar ingen. Då penningmarknaden är öp-
18289: säkert förekommer det ocksä fall dä en hyreshöj-         pen, har de företag som behöver hyresbostäder
18290: ningssituation har skötts pä ett icke önskvärt           mängsidigare möjligheter än tidigare att själva
18291: sätt.                                                    ordna sina arbetstagares boende.
18292:     För att fä en mer tiliförlitlig bild än vad ensta-       Regeringen har i sin verksamhet eftersträvat,
18293: ka fall kan ge av hur rekommendationen har               och strävar alltjämt efter, en ökning särskilt av
18294: inverkat pä förfarandet vid hyreshöjning har mil-        antalet hyresbostäder tili skäligt pris samt en mer
18295: jöministeriet i samräd med Statistikcentralen            balanserad utveckling av bostadsmarknaden. 1
18296: startat en uppföljning av pä vilket sätt rekom-          enlighet härmed har den statsstödda produktio-
18297: mendationen inverkar pä parternas beteende och           nen av hyresbostäder och bostadsrättsbostäder
18298: pä bildningen av villkoren i hyresförhällanden.          primärt kanaliserats tili orter i expansion.
18299: Slutsatser om eventuella ytterligare ätgärder som            Regeringens ekonomisk-politiska ministerut-
18300: gäller hyreslagstiftningen fattas pä basis av den-       skott beslöt i maj att ta i bruk en miljard av det
18301: na uppföljning.                                          villkorliga budgetanslaget på 1,5 miljarder för
18302:     Regeringen poängterar att ett utbud pä bostä-        bostadsproduktion. Den 8 september beslöt re-
18303: der till skäligt pris som motsvarar efterfrågan          geringen att tai bruk resten av anslaget, dvs. 500
18304: dock är det mest effektiva och hållbara sättet att       miljoner. Regeringen har redan den 10 september
18305: hälla boendekostnaderna i styr. En ökning av             anvisat dessa medel att primärt användas för
18306: hyresbostadsbeständet så att det motsvarar efter-        nyproduktion av hyresbostäder i de centra där
18307: frågan vid olika tidpunkter är en av de huvudsak-        tillväxten är kraftigast. 1 enlighet med den dispo-
18308:  liga förutsättningarna för att hyresnivän skall         sitionsplan som statsrädet godkänt sker längiv-
18309:  hällas skälig.                                          ningen i huvudstadsregionen och pä andra till-
18310:     Den ökning i den fritt finansierade produktio-       växtorter och primärt tili Iän till hyresbostäder,
18311:  nen av hyresbostäder som skett under de senaste         men också tili räntestödslån för bostadsaktiebo-
18312:  ären har inte ens tillsammans med den statsstöd-        lag, ägarbostäder och bostadsrättsbostäder.
18313:  da produktionen varit tillräcklig för att öka utbu-     Man räknar med att drygt 1 000 nya bostäder
18314:  det sä att det motsvarar efterfrågan. Vi har allt-      kan byggas för denna summa. Den befogenhet
18315:  jämt en mycket kraftig migration inom landet.           att bevilja Iän som togs i bruk i maj har man
18316:  Efterfrägan på bostäder ökar uttryckligen i hu-         beräknat förslä tili att bygga drygt 2 000 hyresbo-
18317:  vudstadsregionen och i tiliväxtcentra, eftersom         städer och bostadsrättsbostäder. Regeringen har
18318:  där finns utbud på arbete och utkomst. Detta            därigenom fattat beslut om grunderna för an-
18319:  kommer ocksä till synes i utvecklingen av medel-        vändningen av hela den befogenhet pä 7 500 mil-
18320:  hyrorna i dessa omräden. Denstora efterfrägan           joner mark som beviljas i aravaiän och bostads-
18321:  gäller särskilt små bostäder. Sädana tillväxtom-        lån som godkänns som räntestödslän under detta
18322:   räden är bl.a. trakterna kring Uleäborg, Tam-          är.
18323:  merfors, Åbo och Jyväskylä.
18324: 
18325:       Helsingforsden 22 september 1998
18326: 
18327:                                                                              Minister Sinikka Mönkäre
18328:                                             KK 868/1998 vp
18329: 
18330: Kirjallinen kysymys 868
18331: 
18332: 
18333: 
18334: 
18335:                                    Esa Lahtela /sd ym.: Liikennevahingossa vahingoittuneen omaisuu-
18336:                                        den korvaamisesta ajoneuvon lunastustapauksissa
18337: 
18338: 
18339:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
18340: 
18341:    Yhteiskunnassamme yleisesti hyväksytty peri-       ta. Tämä taas johtaa siihen, ettei kuluttajansuo-
18342: aate on se, että syyttömällä osapuolella tulee olla   jaa kaupan kohteessa ole juuri lainkaan.
18343: oikeus sen suuruiseen vahingonkorvaukseen                Tällainen menettely tuntuukin kohtuuttomal-
18344: kuin hänelle on aiheutunut. Kuitenkaan mainit-        ta ja vaatisi tarkentavaa lainsäädäntöä vahingon
18345: tu periaate ei näytä toteutuvan liikennevahinko-      kärsineen asemasta.
18346: tapauksissa. Liikenne- ja autovahinkotapauksia            Mielestäni liikennevahingossa syyttömän osa-
18347: tarkastava Suomen Autovahinkotarkastus ja va-         puolen tulee lunastustapauksissa saada ilman
18348: kuutusyhtiöt ovat tulkinneet nykyistä liikenne-       tarpeetonta viivytystä vastaavanlainen ajoneu-
18349: vakuutuslainsäädäntöä siten, ettei ainakaan käy-      vo, mikä häneltä on tuhoutunutkin, vaikka auto-
18350: tetyn auton osalta vahingon kärsinyt omistaja         liikkeestä ostettuna, laittamatta siihen enää yh-
18351: saa vastaavaa omaisuutta takaisin, jos hän jou-       tään omaa rahaansa.
18352: tuu ostamaan sen autoliikkeen kautta.                     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18353:     Kun liikennevahinko on sattunut, auton ikä,       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18354: ajokilometrit ja kunto tarkastetaan. Vielä siinä      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18355: vaiheessa kaikki on ihan ok. Mutta kun korvaus-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18356: ta käydään määrittämään, korvauksen suuruus
18357: arvioidaankin siten, että vahingon suuruus onkin                Onko Hallitus tietoinen, ettei vahin-
18358: se, mitä autosta olisi saatu, kun se olisi myyty             gon kärsineen oikeusturva toteudu, kun
18359: liikkeeseen. Tämä tarkoittaa sitä, että kun asia-            ajoneuvo on mennyt lunastukseen, ja
18360: kas menee ostamaan liikkeestä samanlaista au-                   mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
18361: toa, hän ei sitä korvaussummalla saakaan, koska              että ohjeistusta täsmennetään siten, että
18362: ulosmyyntihintaan on lisätty vähintään 20 pro-               vahingon kärsineellä on mahdollisuus
18363: senttia välityspalkkioita ja muita kuluja. Vakuu-            saada korvaus, jolla hän saa vastaavan
18364: tusyhtiöiden tulkinta lähtee siitä, että vahingon            ajoneuvon vaikka autoliikkeestä ostettu-
18365: kärsineen tulisi hankkia auto suoraan kuluttaja!-            na?
18366: 
18367:      Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 1998
18368: 
18369:                      Esa Lahtela /sd                           Raimo Mähönen /sd
18370:                      Klaus Bremer /r                           Erkki Partanen /sd
18371: 
18372: 
18373: 
18374: 
18375: 280043
18376: 2                                           KK 868/1998 vp
18377: 
18378: 
18379: 
18380: 
18381:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
18382: 
18383:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        myynti-ilmoituksia, esimerkiksi Auto-Datan,
18384: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         Keltaisen Pörssin, Tuulilasin, Tekniikan Maail-
18385: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       man sekä vastaavia merkkejä myyvien liikkeiden
18386: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-       hintatietoja. Tällaisen aineiston perusteella saa-
18387: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          daan varsin hyvä kuva käytettyjen ajoneuvojen
18388: n:o 868:                                              hintatasosta ja markkina tilanteesta. Käypää ar-
18389:                                                       voa määriteltäessä otetaan luonnollisesti huo-
18390:           Onko Hallitus tietoinen, ettei vahin-       mioon lunastettavan ajoneuvon yksilölliset hin-
18391:        gon kärsineen oikeusturva toteudu, kun         taan vaikuttavat tekijät kuten kunto, varusteet,
18392:        ajoneuvo on mennyt lunastukseen, ja            käyttöönottoaika, vuosimalli, käyttötapa ja aje-
18393:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,        tut kilometrit.
18394:        että ohjeistusta täsmennetään siten, että          Vakuutusyhtiöiden lähtökohtana on, että kun
18395:        vahingon kärsineellä on mahdollisuus           on kyse markkinoilla yleisestä ajoneuvosta, lu-
18396:        saada korvaus, jolla hän saa vastaavan         nastushinnalla saa yleensä hankituksi tilalle kä-
18397:        ajoneuvon vaikka autoliikkeestä ostettu-       teisalennuksin vastaavanlaisen ajoneuvon, jol-
18398:        na?                                            loin edustaja Lahtelan ym. kysymyksessä mainit-
18399:                                                       tua kuluttajansuojaongelmaa ei synny. Sen si-
18400:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          jaan autoliikkeiden myytävistä ajoneuvoista
18401: vasti seuraavaa:                                      pyytämät hinnat eivät sellaisenaan ole osoitus
18402:                                                       ajoneuvon käyvästä arvosta muun muassa siksi,
18403:     Liikennevakuutuslain 6 §:n 3 momentin mu-         että tähän hintaan vaikuttavat esimerkiksi sellai-
18404: kaan moottoriajoneuvon omistajana on lunas-           set seikat kuin auton kunnostus, maksutapa,
18405: tustapauksissa oikeus saada korvaukseksi ajo-         mahdollinen vaihtokauppa ja mahdollinen ta-
18406: neuvolla välittömästi ennen vahingon tapahtu-         kuu. Mikäli erimielisyys käyvästä arvosta on
18407: mista ollut käypä arvo. Muualla liikennevakuu-        huomattava, tilanne ratkaistaan käytännössä
18408: tuslaissa tai liikennevahinkoasetuksessa ei täs-      pyytämällä valantehneen tavarantarkastajan
18409: mennetä sitä, mitä käyväliä arvolla tässä tarkoi-     lausunto käyvästä arvosta.
18410: tetaan. Sosiaali- ja terveysministeriö ei myös-           Vakuutusyhtiön korvauspäätökseen tyytymä-
18411: kään ole antanut asiasta tarkempia määräyksiä         tön voi luonnollisesti saattaa asian tuomioistui-
18412: tai ohjeita. Ylipäänsäkään sosiaali- ja terveysmi-    men, liikennevahinkoasiain korvauslautakun-
18413: nisteriö ei ole määrännyt tai ohjeistanut sitä, mi-   nan, kuluttajien vakuutustoimiston yhteydessä
18414: ten erilaiset yksittäiset vakuutuskorvaukset las-     toimivan Vakuutuslautakunnan tai kuluttajava-
18415: ketaan. Autovakuutus on puolestaan vapaaeh-           lituslautakunnan käsiteltäväksi ja näin saada ul-
18416: toinen vakuutuslaji,jonka harjoittamista sosiaa-      kopuolisen näkemyksen ajoneuvonsa käyvästä
18417: li- ja terveysministeriö valvoo, mutta jota ei ole    arvosta. Lautakunnissa asian käsittely on kor-
18418: vakuutussopimuksia yleisesti koskevan vakuu-          vaukseen tyytymättömälle maksutonta. Lauta-
18419: tussopimuslain lisäksi normeerattu lainsäädän-        kuntien ratkaisut ovat luonteeltaan suosituksia.
18420: nöllä tai erillisin sosiaali- ja terveysministeriön       Liikennevakuutuksessa noudatetaan täyden
18421: määräyksin tai ohjein.                                korvauksen periaatetta eli Vahingonkärsineelie
18422:     Käypänä arvona pidetään sitä arvoa, joka esi-     maksetaan korvausta niin paljon, että hän pääsee
18423: neellä on vahinkohetkellä omistajan tai haltijan      korvauksen johdosta asemaan, jossa hän olisi,
18424: hallussa. Liikennevahinkotapauksissa tällä tar-       ellei vahinkoa olisi sattunut. Toisaalta vahingon-
18425: koitetaan vakuutusyhtiökäytännössä sitä käteis-       kärsinyt ei saa hyötyä vahingosta eli päästä pa-
18426: hintaa,joka ajoneuvosta olisi voitu saada, mikäli     rempaan asemaan kuin missä hän olisi ollut, ellei
18427: se olisi vahinkopäivänä myyty vaurioitumatto-         vahinkoa olisi tapahtunut. Autovakuutuksessa
18428: mana. Koska mitään yksiselitteistä oikeaa käy-        korvaus määräytyy vakuutusehtojen mukaan.
18429: pää hintaa ei ole, ajoneuvon käypää arvoa arvioi-     Jos liikennevahinkoa ei olisi tapahtunut vaan
18430: taessa käytetään hyväksi erilaisia hinnastoja ja      ajoneuvo olisi myyty, siitä olisi saatu ajoneuvo-
18431:                                           KK 868/1998 vp                                            3
18432: 
18433: liikkeen sisäänostohinta tai se hinta, minkä toi-      Auton käyvän arvon määrittäminen siten, että
18434: nen yksityinen olisi siitä suostunut maksamaan.     se tarkoittaisi aina ajoneuvosta pyydettävää hin-
18435: Jos siis lunastustapauksissa maksettaisiin auto-    taa tai ajoneuvon todellista hintaa autoliikkees-
18436: maattisesti ajoneuvoliikkeen hintapyynnön mu-       sä, ei siis olisi edellä mainittujen periaatteiden
18437: kainen korvaus, vahingonkärsinyt voisi päästä       mukaista, joten tämänsisältöisen ohjeistuksen
18438: parempaan taloudelliseen asemaan kuin missä         antaminen ei ole mahdollista.
18439: hän ilman liikennevahinkoa olisi.
18440: 
18441:      Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1998
18442: 
18443:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
18444: 4                                            KK 868/1998 vp
18445: 
18446: 
18447: 
18448: 
18449:                                          Till Riksdagens Talman
18450: 
18451:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            säljer motsvarande märken. Med hjälp av detta
18452: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande            materia} får man en ganska god bild av prisnivån
18453: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        och marknadssituationen för begagnade bilar.
18454: dagsman Esa Lahtela m.fl. undertecknade spörs-         När det gängse värdet fastställs beaktas natur-
18455: mål nr 868:                                            ligtvis sådana individuella egenskaper hos bilen
18456:                                                        som inverkar på priset såsom skick, utrustning,
18457:           Är Regeringen medveten om att rätts-         när bilen tagits i bruk, årsmodell, användning
18458:        säkerheten för den skadelidande brister i       och körda kilometrar.
18459:        situationer när fordonet har inlösts, och          När det gäller en bil som är vanlig på markna-
18460:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        den utgår försäkringsbolagen från att man för
18461:        för att anvisningarna skall preciseras så       inlösningspriset i allmänhet skall kunna köpa ett
18462:        att den skadelidande har möjlighet att få       motsvarande fordon med kassarabatt. 1 så fall
18463:        en ersättning med viiken han kan köpa ett       uppstår inte det konsumentskyddsproblem som
18464:        motsvarande fordon t.ex. från en bilaf-         riksdagman Lahtela m.fl. avser i spörsmålet.
18465:        får?                                            Däremot är inte de priser som bilaffårerna begär
18466:                                                        som sådana desamma som fordonets gängse pris
18467:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          bl.a. därför att detta pris t.ex. påverkas av fakto-
18468: anföra följande:                                       rer som utförda reparationer, betalningssätt,
18469:                                                        eventuellt byte och eventuell garanti. Om upp-
18470:     Enligt 6 § 3 mom. trafikförsäkringslagen har       fattningarna om det gängse värdet skiljer sig be-
18471: fordonsägaren i fall då fordonet har inlösts rätt      tydligt, avgörs situationen i praktiken genom att
18472: att i ersättning få det gängse värde fordonet hade     man begär ett utlåtande om det gängse priset av
18473: omedelbart innan skadan inträffade. Vad som            en edsvuren varubesiktningsman.
18474: avses med gängse värde preciseras inte i trafikför-        Den som är missnöjd med försäkringsbolagets
18475: säkringslagen eller trafikförsäkringsförordning-       ersättningsbeslut kan naturligtvis få ärendet be-
18476: en. Social- och hälsovårdsministeriet har inte hel-    handlat vid domstol, ersättningsnämnden för
18477: ler meddelat närmare föreskrifter eller anvisning-     trafikskadeärenden, försäkringsnämnden, som
18478: ar om detta. Social- och hälsovårdsministeriet         verkar i anslutning tili Konsumenternas försäk-
18479: har över huvud taget inte meddelat föreskrifter        ringsbyrå, eller konsumentklagonämnden och på
18480: eller anvisningar för hur enskilda försäkringser-      så sätt få en utomståendes synpunkt på sitt for-
18481: sättningar skall beräknas. Bilförsäkring är en         dons gängse värde. 1nämnderna är behandlingen
18482: frivillig försäkringsform, som social- och hälso-      av ärendet avgiftsfri för den som är missnöjd med
18483: vårdsministeriet övervakar, men som utöver la-         beslutet. Nämndernas avgöranden är rekom-
18484: gen om försäkringsavtal som gäller försäkrings-        mendationer.
18485: avtal i allmänhet inte har normerats genom lag-           lnom trafikförsäkringen iakttas principen om
18486: stifning eller särskilda föreskrifter och anvisning-   full ersättning, dvs. att den som lidit skada beta-
18487: ar av social- och hälsovårdsministeriet.               las en sådan ersättning att han med hjälp av
18488:     Gängse värde anses vara det värde som ett          ersättningen uppnår samma ställning som han
18489: föremål i ägarens eller innehavarens besittning        hade befunnit sig i om skadan inte hade inträffat.
18490: har när skadan inträffar. 1 trafikskadefall avses      Men den som lidit skada får inte dra nytta av
18491: med detta enligt försäkringsbolagspraxis det           skadan, dvs. han bör inte komma i en bättre
18492: kontantpris som fordonet skulle ha inbringat om        ställning än den som han skulle ha befunnit sig i
18493: det sålts i oskadat skick vid den tidpunkt då          om skadan inte hade skett. Vid bilförsäkring
18494: skadan inträffade. Eftersom det inte finns något       bestäms ersättningen enligt försäkringsvillkoren.
18495: entydigt gängse pris använder man sig av olika         Om trafikskadan inte hade inträffat utan fordo-
18496: prislistor och försäljningsannonser, t.ex. pris-       net hade sålts, hade priset varit det inköpspris
18497: uppgifter från Auto-Data, Keltainen Pörssi,            som en bilaffår betalt eller det pris som en annan
18498: Tuulilasi, Tekniikan Maailma samt affårer som          privat hade varit villig att betala för fordonet.
18499:                                            KK 868/1998 vp                                               5
18500: 
18501: Om man alltså när fordon inlöses automatiskt              Att definiera det gängse priset på en bil så att
18502: betalar ersättning enligt det pris som en bilaffår     det alltid avser det pris som begärs för fordonet
18503: begär, kan den skadelidande komma i en ekono-          eller fordonets faktiska pris i en bilaffår, följer
18504: miskt fördelaktigare ställning än han hade befun-      alltså inte de ovan nämnda principerna. Det är
18505: nit sig i om inte trafikskadan hade inträffat.         följaktligen inte möjligt att ge anvisningar med
18506:                                                        ett sådant innehåll.
18507: 
18508:      Helsingforsden 22 september 1998
18509: 
18510:                                                      Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
18511: 1
18512: 1
18513:  1
18514:  1
18515:   1
18516:   1
18517:    1
18518:    1
18519:     1
18520:     1
18521:      1
18522:      1
18523:       1
18524:       1
18525:        1
18526:        1
18527:         1
18528:         1
18529:          1
18530:          1
18531:           1
18532:           1
18533:            1
18534:            1
18535:             1
18536:             1
18537:              1
18538:              1
18539:                                              KK 869/1998 vp
18540: 
18541: Kirjallinen kysymys 869
18542: 
18543: 
18544: 
18545: 
18546:                                     Liisa Hyssälä /kesk: Oppisopimuskoulutuksen tulevaisuudesta
18547: 
18548: 
18549: 
18550:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
18551: 
18552:     Oppisopimuskoulutuksen suosio on kasvanut          elämässä olleet ovat löytäneet oppisvpimuskou-
18553: viime vuosina. Lisääntynyt opiskelijamäärä on          lutuksen väyläksi työmarkkinavalmiuksiensa
18554: johtanut oppisopimuskoulutukseen varattujen            parantamiseen. Samaan aikaan kokemukset ns.
18555: budjettimäärärahojen ylitykseen. Julkisuudessa         koulutusvakuutuksen suosiosta eivät ole olleet
18556: olleiden tietojen mukaan opetusministeriö on ke-       rohkaisevia.
18557: hottanut rajoittamaan oppisopimusten tekemis-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18558: tä loppuvuonna.                                        tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
18559:     Oppisopimuskoulutus on yhteiskunnalle              nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18560: edullisin koulutusmuoto. Se toimii monille ihmi-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18561: sille väylänä työmarkkinoille ja tarjoaa yrityksil-
18562: le mahdollisuuden kouluttaa tarvitsemiaan osaa-                  Onko opetusministeriö rajoittamassa
18563: jia. Oppisopimuskoulutuksen suosion kasvu on                  oppisopimusten tekemistä, ja jos on, mil-
18564: painottunut aikuisten oppisopimuksiin. Tämä                   lä perusteilla, ja ovatko perusteet loogisia
18565: lienee varsin luonnollista aikana, jolloin elinikäi-          omaehtoiseen kouluttautumiseen kan-
18566: sen oppimisen vaatimukset voimistuvat ja ennen                nustamisen ja elinikäisen oppimisen ta-
18567: kaikkea nuorille suunnatun koulutuksen määräl-                voitteiden kanssa?
18568: listä tarjontaa on lisätty. Yhä useammat jo työ-
18569: 
18570:      Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 1998
18571: 
18572:                                            Liisa Hyssälä /kesk
18573: 
18574: 
18575: 
18576: 
18577: 280043
18578: 2                                           KK 869/1998 vp
18579: 
18580: 
18581: 
18582: 
18583:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
18584: 
18585:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Ammatillisen peruskoulutuksen ja nuorten oppi-
18586: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         sopimuskoulutuksen lisäksi myös aikuisten am-
18587: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       mattitutkintoon valmistava lisäkoulutus on li-
18588: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Rys-       sääntynyt merkittävästi.
18589: säiän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           Koulutuksen lainsäädännön kokonaisuudis-
18590: 869:                                                  tuksessa,jota koskevat lait Tasavallan President-
18591:                                                       ti on vahvistanut 21 päivänä elokuuta 1998, ja
18592:           Onko opetusministeriö rajoittamassa         joka tulee voimaan 1.1.1999, ammattitutkintoon
18593:        oppisopimusten tekemistä, ja jos on, mil-      valmistava oppisopimuskoulutus siirtyy määräl-
18594:        lä perusteilla, ja ovatko perusteet loogisia   lisesti säädeltäväksi muun lisäkoulutuksen (eri-
18595:        omaehtoiseen kouluttautumiseen kan-            koisammattitutkintoon valmistava ja ei-tutkin-
18596:        nustamisen ja elinikäisen oppimisen ta-        totavoitteinen lisäkoulutus) tavoin. Muutos on
18597:        voitteiden kanssa?                             välttämätön, jotta koulutuksen talous saadaan
18598:                                                       tältä osin hallintaan.
18599:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Ammattitutkintoon valmistavan oppisopi-
18600: vasti seuraavaa:                                      muskoulutuksen asemaa on pyritty paranta-
18601:                                                       maan lisäämällä lisäkoulutuskiintiö nykyisestä
18602:    Oppisopimuskoulutuksen määrällinen kasvu           6 000 vuotuisesta paikasta 9 000 paikkaan vuo-
18603: on 1990-luvulla ollut ripeää. Oppisopimusten          den 1999 talousarvioesityksessä. Lisäksi on huo-
18604: maara on 1990-luvulla kolminkertaistunut.             mattava, että vuoden 1998 aikana solmitut ja
18605: Vuonna 1997 tehtyjen oppisopimusten määrä li-         aloitetut oppisopimukset saatetaan loppuun ny-
18606: sääntyi yhteensä 41 %edelliseen vuoteen verrat-       kyisen lainsäädännön mukaisesti. Tämä tarkoit-
18607: tuna. Vuoden 1998 ensimmäisellä kolmanneksel-         taa sitä, että ammattitutkintoon valmistavan op-
18608: la oppisopimuskoulutuksessa olevien opiskeli-         pisopimuskoulutuksen "hännät" eivät rasita lisä-
18609: joiden määrä on kasvanut 25% verrattuna edelli-       koulutuskiintiötä vuonna 1999. Vuoden 1999
18610: sen vuoden vastaaviin lukuihin. Valtion talous-       kiintiö voidaan näin käyttää ammattitutkintoon
18611: arviossa tähän tarkoitukseen varatun arviomää-        valmistavan koulutuksen osalta pelkästään uu-
18612: rärahan käyttö vuonna 1997 oli 518 milj. mark-        siin oppisopimuksiin.
18613: kaa, mikä ylitti budjetoidun 107 milj. markalla.          Opetushallituksen tekemän selvityksen perus-
18614:    Oppisopimuskoulutuksella voidaan järjestää         teella perustutkinnoistaja näihin rinnastettavista
18615: useaa erityyppistä koulutusta. Hallituksen pai-       ammattitutkintoon valmistavista oppisopimuk-
18616: nopistevalinnoissa etusijalle oppisopimuskoulu-       sista 40 % oli vuonna 1997 ammattitutkintoon
18617: tuksen kehittämisessä on asetettu nuorten am-         valmistavaa koulutusta. Tämä tarkoittaa n.
18618: matillinen koulutus. Valtioneuvoston hyväksy-         7 000 vuotuista oppisopimuspaikkaa ammatti-
18619: mässä koulutuksen ja korkeakouluissa harjoitet-       tutkintoon valmistavassa koulutuksessa. Edel-
18620: tavan tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa            leen opetushallituksen kyselyn perusteella vuo-
18621: vuosille 1995-2000 tavoitteeksi asetetaan oppi-       den 1998 ensimmäisen kolmanneksen aikana
18622: sopimuskoulutuksen osuuden nostaminen 20              ammattitutkintoon valmistavassa oppisopimus-
18623: prosenttiin nuorten toisen asteen ammatillisesta      koulutuksessa oli yhteensä n. 7 000 opiskelijaa.
18624: koulutuksesta. Lisäksi rakennerahastokaudella            Valtion talousarvioesitykseen liittyen on val-
18625:  1995-1999 tuetaan osana EU :n sosiaalirahas-         misteilla hallituksen esitys eduskunnalle lisäkou-
18626: ton tavoite 3 -ohjelmaa oppisopimuskoulutukse-        lutuksen yksikköhintojen porrastamisesta. Esi-
18627: lla toteutettavaa nuorten, alle 20-vuotiaiden am-     tyksen mukaan lisäkoulutuksena toteutettavia
18628: matillista peruskoulutusta sekä alle 25-vuotiai-      ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon
18629: den lisäkoulutusta.                                   valmistavia oppisopimuksia rahoitettaisiin
18630:     Oppisopimusten määrän kasvu ei ole kaikilta       18 000 markan yksikköhinnalla ja muuta, ei-tut-
18631: osin kohdentunut hallituksen painopisteeksi           kintotavoitteista lisäkoulutusta 13 000 markan
18632: asettamille oppisopimuskoulutuksen alueille.          yksikköhinnalla. Porrastuksella pyritään kan-
18633:                                            KK 869/1998 vp                                           3
18634: 
18635: nustamaan tutkintotavoitteiseen lisäkoulutuk-           Opetusministeriön (23.6. 1998) ja Opetushalli-
18636: seen.                                                tuksen (8. 7.1998) kirjeillä oppisopimuskoulutuk-
18637:    Opetusministeriön käsityksen mukaan vuo-          sen paikallishallintoviranomaisille pyrittiin va-
18638: delle 1999 varattu lisäkoulutuskiintiö yhdessä       rautumaan uuden lainsäädännön mukaiseen ti-
18639: siirtymäsäännösten sekä lisäkoulutuksen yksik-       lanteeseen ammattitutkintoon valmistavan oppi-
18640: köhintojen porrastuksen kanssa takaavat am-          sopimuskoulutuksen osalta. Tavoitteena on vält-
18641: mattitutkintoon valmistavan oppisopimuskou-          tää kohtuuttoman kustannuspiikin syntyminen
18642: lutuksen määrän säilymisen nykyisellä tasollaan.     loppuvuodesta 1998. Tarkoituksena on, että
18643: Ammattitutkintoon valmistavan koulutuksen            vuoden 1998 aikana solmitut ja aloitetut oppiso-
18644: tarvetta, toteutumaa sekä tutkintojen suoritta-      pimukset saatetaan loppuun nykyisen lainsää-
18645: mista tullaan seuraamaan. Mikäli koulutuksen         dännön mukaisesti. Vuoden 1998 aikana solmi-
18646: kysyntä tulee jatkossa olemaan huomattavasti         tut ja vuonna 1999 jatkuvat ammattitutkintoon
18647: tarjontaa suurempaa, voidaan harkita lisäkoulu-      valmistavat oppisopimukset saatetaan siten lop-
18648: tuskiintiön suurentamista.                           puun 27 000 markan yksikköhinnalla. Näin ollen
18649:    Lisäksi on huomattava, että ensisijaisesti ai-    loppuvuoden 1998 kustannusten lisäys rasittaisi
18650: kuisille suunnattua ammattitutkintoon valmista-      oppisopimuskoulutuksen momenttia kohtuutto-
18651: vaa koulutusta rahoitetaan, paitsi oppisopimus-      masti myös vielä vuonna 1999.
18652: koulutuksena, myös lääninhallituksien hankki-           Opetusministeriön kirjeessä ei kielletä ammat-
18653: mana koulutuksena sekä työvoimapoliittisena          titutkintoon valmistavien oppisopimusten teke-
18654: koulutuksena.                                        mistä vuonna 1998. Oppisopimustoimistoja ke-
18655:    Hallituksen oppisopimuskoulutukselle asetta-      hotetaan ainoastaan rajoittamaan ammattitut-
18656: mien painopisteiden mukaisesti ammatillisena         kintoon valmistavien oppisopimusten tekemistä.
18657: peruskoulutuksena toteutettava oppisopimus-          Tavoitteena on ammattitutkintoon valmistavien
18658: koulutus tulee säilymään määrällisen säätelyn        oppisopimusten määrän kohtuuttoman lisäyk-
18659: ulkopuolella, niiden määrää ei tulla kiintiöin ra-   sen välttäminen loppuvuonna 1998.
18660: joittamaan.
18661:      Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1998
18662: 
18663:                                                              Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
18664: 4                                           KK 869/1998 vp
18665: 
18666: 
18667: 
18668: 
18669:                                          Tili Riksdagens Talman
18670: 
18671:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           ta1sutbildningen för unga har också sådan tili-
18672: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande            läggsutbildning för vuxna som förbereder inför
18673: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        en yrkesexamen ökat avsevärt.
18674: dagsman Liisa Hyssälä undertecknade spörsmål              Enligt utbildningslagstiftningsreformen kom-
18675: nr 869:                                                mer kvantitativ reglering av den läroavta1sutbild-
18676:                                                        ning som förbereder för en yrkesexamen att infö-
18677:           Är undervisningsministeriet i fård med       ras från ingången av 1999 på samma sätt som
18678:        att begränsa möjligheten att ingå läroav-       gäller för annan tilläggsutbildning (tilläggsut-
18679:        ta1 och om så är fallet, på vilka grunder,      bildning som förbereder för specialyrkesexamen
18680:        och är dessa grunder logiska med tanke          9.ch icke-examensinriktad tiliäggsutbildning).
18681:        på må1en att sporra tili frivillig utbildning   Andringen är nödvändig för att man skall få
18682:        och livslångt lärande?                          kontroll över ekonomin i utbildningen tili denna
18683:                                                        del.
18684:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             Man har försökt förbättra ställningen för den
18685: anföra följande:                                       läroavtalsutbildning som förbereder för en yr-
18686:                                                        kesexamen genom att öka tilläggsutbildnings-
18687:    Läroavta1sutbildningen har kvantitativt sett        kvoten från nuvarande 6 000 platser per år tili
18688: ökat i rask takt under 1990-talet. Antalet 1äroav-     9 000 platser i budgetpropositionen för 1999.
18689: ta1 har mer än tredubblats. År 1997 ingicks sam-       Dessutom bör det observeras att de läroavtal som
18690: manlagt 41% fler läroavtal än året innan. Under        ingåtts och påbörjats under 1998 slutförs en1igt
18691: den första tredjedelen av 1998 har antalet stude-      nuvarande lagstiftning. Detta innebär att "svan-
18692: rande inom läroavtalsutbildningen ökat med             sama" i den läroavtalsutbildning som förbereder
18693: 25 % jämfört med motsvarande siffror ett år            för en yrkesexamen inte belastar tilläggsutbild-
18694: tidigare. Användningen av det anslag som reser-        ningskvoten 1999. Kvoten för 1999 kan därför i
18695: verats för detta ändamål i statsbudgeten var           fråga om den utbi1dning som förbereder för en
18696: 518 milj. mk, vilket överskred budgeten med            yrkesexamen användas uteslutande för nya läro-
18697: 107 milj. mk.                                          avtal.
18698:    Läroavtalsutbildningen kan vara flera olika            Enligt en undersökning utförd av utbildnings-
18699: slag av utbildning. 1 regeringens prioriteringar       styrelsen var 40% av grundexamina och de med
18700: har yrkesutbildningen för unga getts företräde i       dem jämförbara förberedande läroavtalen inför
18701: utvecklingen av läroavtalsutbildningen. 1 den av       en yrkesexamen 1997 sådan utbildning som för-
18702: statsrådet godkända planen för utveckling av           bereder för en yrkesexamen. Detta innebär ca
18703: utbi1dningen och av forskningen vid högskolor-         7 000 läroavtalsplatser per år inom utbildning
18704: na för åren 1995-2000 har man satt upp målet           som förbereder för en yrkesexamen. Enligt en
18705: att andelen läroavtalsutbildning skall höjas tili20    förfrågan som utbildningsstyrelsen gjort uppgick
18706: procent av yrkesutbildningen för unga på andra         antalet studerande i förberedande läroavtalsut-
18707: stadiet. Dessutom understöds under struktur-           bildning inför en yrkesexamen tili totalt ca 7 000
18708: fondsperioden 1995-1999 såsom en del av EU:s           under den första tredjedelen av 1998.
18709: socialfonds målprogram 3 sådan grundläggande              1 anslutning tili budgetpropositionen bereds
18710: yrkesutbildning för unga under 20 år och tiliäggs-     en proposition tili riksdagen med förslag tili gra-
18711: utbildning för personer under 25 år som genom-         dering av priserna per enhet för tiliäggsutbild-
18712: förs som läroavtalsutbildning.                         ningen. Enligt propositionen skall läroavtal i
18713:    Ökningen av antalet läroavtal har inte tili alla    form av tiliäggsutbildning som förbereder för en
18714: delar gällt de områden inom läroavtalsutbild-          yrkesexamen och specialyrkesexamen finansie-
18715: ningen som regeringen prioriterat. Förutom den         ras med ett pris per enhet på 18 000 mark och
18716: grundläggande yrkesutbildningen och läroav-            annan, icke-examensinriktad tiliäggsutbildning
18717:                                            KK 869/1998 vp                                             5
18718: 
18719: med ett pris per enhet på 13 000 mark. Genom         kvantitativa regleringen, omfattningen av den
18720: graderingen uppmuntras tili examensinriktad ut-      kommer inte att begränsas genom kvoter.
18721: bildning.                                               Undervisningsministeriet och Utbildningssty-
18722:    En1igt undervisningsministeriets uppfattning      relsen försökte med sina brev (8.7.1998 respekti-
18723: garanterar den tilläggsutbildningskvot som re-       ve 23.6.1998) tilllokalmyndigheterna för läroav-
18724: serverats för 1999 kombinerat med övergångsbe-       talsutbildningen förbereda inför situationen en-
18725: stämmelserna och graderingen av priserna per         Iigt den nya lagstiftningen i fråga om läroavtals-
18726: enhet för tilläggsutbildningen att omfattningen      utbildning som förbereder för en yrkesexamen.
18727: på den läroavtalsutbildning som förbereder för       Syftet är att undvika uppkomsten av en orimlig
18728: en yrkesexamen bibehålls på nuvarande nivå.          kostnadstopp mot slutet av 1998. Det är mening-
18729: Man kommer att följa behovet av utbildning som       en att de läroavtal som ingåtts och inletts under
18730: f6rbereder f6r en yrkesexamen, hur utbildningen      1998 slutförs enligt gällande lagstiftning. Läroav-
18731: utfaller samt avläggandet av examina. Om efter-      tal som förbereder for en yrkesexamen och in-
18732: frågan på utbildningen i framtiden blir betydligt    gåtts under 1998 och fortsätter under 1999 slut-
18733: större än utbudet kan en ökning av tilläggsutbild-   förs med ett pris per enhet på 27 000 mk och de
18734: ningskvoten övervägas.                               belastar inte tilläggsutbildningskvoten 1999. Så-
18735:    Ytterligare bör beaktas att den utbildning som    lunda kommer kostnadsökningen i slutet a v 1998
18736: f6rbereder för en yrkesexamen och i första hand      att helasta momentet för läroavtalsutbildning
18737: riktar sig tili vuxna inte bara finansieras som      orimligt mycket ännu 1999.
18738: läroavtalsutbildning utan också såsom utbild-           1 undervisningsministeriets brev finns inget
18739: ning som länsstyrelserna köper och såsom arbets-     förbud att 1998 ingå läroavtal som förbereder för
18740: kraftspolitisk utbildning.                           en yrkesexamen. Läroavtalsbyråerna uppmanas
18741:    Enligt de tyngdpunkter som regeringen givit       endast begränsa ingåendet av läroavtal som för-
18742: läroavtalsutbildningen kommer den läroavtals-        bereder för en yrkesexamen. Målet är att hindra
18743: utbildning som genomförs som grundläggande           en alltför stor ökning av antalet sådana avtal mot
18744: yrkesutbildning fortfarande att stå utanför den      slutet av 1998.
18745:      Helsingforsden 24 september 1998
18746: 
18747:                                                       Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
18748:                                           KK 870/1998 vp
18749: 
18750: Kirjallinen kysymys 870
18751: 
18752: 
18753: 
18754: 
18755:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Sääksjärven koulukeskuksen rakentamisesta
18756:                                       Lempäälän kunnassa
18757: 
18758: 
18759:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
18760: 
18761:     Lempäälän kunnassa on huolestuneina seu-           2. Asuntorakentaminen on erityisen vilkasta
18762: rattu valtion budjettikäsittelyä, missä on tullut   Sääksjärven-Kuljun suunnalla, minne myös
18763: esille mm. julkisen rakentamisen, myös koulura-     palvelujen lisäämis-llaajentamistarve on suurin.
18764: kentamisen, määrärahojen leikkaaminen.                 3. Yläasteen rakentamisluvan odottaminen
18765:     Lempäälän kunnan mittavin hanke, Sääksjär-      tulee kunnalle erittäin kalliiksi, paitsi väliaikais-
18766: ven koulukeskuksen rakentaminen, on jo pitkäl-      ten yläasteen tilojen vuokraamisen, varustami-
18767: lä, mutta merkittäväitä osalta vielä kesken. Noin   sen ja oppilaiden kuljettamisen johdosta myös
18768: 40 miljoonaa markkaa maksava yläasteen osuus        Sääksjärven ala-asteen tilojen keskeneräisyyden
18769: on toteuttamatta. Ala-asteen laajennus, päära-      ja toimintojen väliaikaisjärjestelyjen johdosta.
18770: kennuksen saneeraus ja erillisen ruokalaraken-      Tappio kunnalle merkitsee miljoonaan mark-
18771: nuksen peruskorjaus- ja muutostyö on tehty. Vii-    kaan nousevaa summaa vuodessa.
18772: me vaihe valmistui vuoden 1997 lopussa, mistä          4. Tampereen työttömyysprosentti pysyttelee
18773: lähtien olemme odotelleet valtion rahoituksen       kahdenkymmenen tuntumassa (tällä hetkellä
18774: järjestymistä uuden yläasteen rakentamiseen.        19,7 %, Lempäälässä 15,0 %),joten myös työllis-
18775: Kahdessa vaiheessa toteutettava hanke on Länsi-     tämisen edistäjänä Sääksjärven koulukeskus-
18776: Suomen läänin koulurakentamisjärjestyksessä         hanke on merkittävä.
18777: vuosina 1999 ja 2000; vuonna 1999 kahdentena-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18778: toista yhteensä 23 hankkeesta ja vuonna 2000        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18779: seitsemäntenä yhteensä 19 hankkeesta.               nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18780:     Sääksjärven koulukeskushankkeen kokonais-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18781:  kustannusarvio on n. 58 miljoonaa markkaa.
18782:     Lempäälän kunnalle olisi kohtalokasta, jos                 Katsooko Hallitus, että Lempäälän
18783:  hanke siirtyisi vielä myöhemmäksi. Perusteluja:           Sääksjärven koulukeskuksen rakennus-
18784:      1. Kunnan asukasluvun/oppilasmäärän vuo-              työn loppuun saattaminen on mahdollis-
18785:  sittainen kasvu. Asukasmäärän nettokasvu on               ta myös yläasteen rakennustyön osalta
18786:  150-200 henkeä vuodessa. Nykyinen 450 oppi-               mahdollisimman nopeassa aikataulussa,
18787:  laalle rakennettu yläaste ei tälläkään hetkellä           ja jos näin on,
18788:  vedä läheskään koko 750 oppilaan määrää, vaan                 milloin rakennustyö olisi loppuun saa-
18789:  heitä joudutaan sijoittamaan viiteen eri kohtee-          tettavissa?
18790:  seen koulun ulkopuolelle.
18791: 
18792:       Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 1998
18793: 
18794:                                        Sulo Aittoniemi /kesk
18795: 
18796: 
18797: 
18798: 
18799:  280043
18800: 2                                         KK 870/1998 vp
18801: 
18802: 
18803: 
18804: 
18805:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
18806: 
18807:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmassa
18808: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       vuosille 1998-2001 Lempäälän kunnan Sääks-
18809: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     järven koulukeskuksen 3. vaihe on vuodella 1999
18810: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-      ja 4. vaihe vuodella 2000. Nämä vaiheet sisältä-
18811: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       vät lähinnä yläasteen tiloja ja niiden kustannus-
18812: n:o 870:                                            arviot ovat kysymyksessä esitetyn mukaisesti yh-
18813:                                                     teensä noin 40 milj. mk.
18814:           Katsooko Hallitus, että Lempäälän             Opetusministeriössä valmistellaan parhail-
18815:        Sääksjärven koulukeskuksen rakennus-         laan perustamishankkeiden rahoitussuunnitel-
18816:        työn loppuun saattaminen on mahdollis-       maa vuosille 1999-2002. Koska valtiontalou-
18817:        ta myös yläasteen rakennustyön osalta        dellisista syistä valtionosuuksien myöntämisval-
18818:        mahdollisimman nopeassa aikataulussa,        tuutta talousarvioesityksessä esitetään oleellises-
18819:        ja jos näin on, milloin rakennustyö olisi    ti pienennettäväksi tämän vuoden tasosta, osa
18820:        loppuun saatettavissa?                       aikaisempaan rahoitussuunnitelmaan sisälty-
18821:                                                     neistä hankkeista joudutaan siirtämään myö-
18822:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        hempään ajankohtaan, kaikkia edelliseen suun-
18823: vasti seuraavaa:                                    nitelmaan sisältyneitä hankkeita ei edes voida
18824:                                                     sisällyttää laadittavaan suunnitelmaan.
18825:    Valtionosuudet yleissivistävien ja ammatillis-       Rahoitussuunnitelmavalmistelun tässä vai-
18826: ten oppilaitosten sekä ammattikorkeakoulujen        heessa Länsi-Suomen lääninhallituksen esittä-
18827: perustamiskustannuksiin myönnetään valtion          män hankkeiden kiireellisyysjärjestyksen pohjal-
18828: talousarviossa momentilla 29.40.34 olevien val-     ta näyttää siltä, että Lempäälän kunnan Sääks-
18829: tuuksienja määrärahojen rajoissa. Vuonna 1998       järven koulukeskuksen 3. ja 4. vaiheet tulevat
18830: talousarvion valtuuksien perusteella valtion-       pysymään vuosilla 1999 ja 2000. Siten hanke voi-
18831: osuuksia on voitu myöntää 450 milj. markan           taisiin toteuttaa kunnan esittämän aikataulun
18832: edestä. Vuoden 1999 talousarvioesityksessä val-      mukaan ja hanke valmistuisi kesällä 2001. Edel-
18833: tionosuuksien myöntämisvaltuudeksi esitetään         lytyksenä kuitenkin on, että vuoden 2000 talous-
18834: 270 milj. markkaa.                                  arvioon voidaan ottaa riittävät valtuudet val-
18835:    Opetusministeriön syksyllä 1997 laaditussa,       tionosuuden myöntämiseksi myös hankkeen 4.
18836: vuoden 1998 talousarvioesitykseen perustuvassa       vaiheelle.
18837: 
18838:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1998
18839: 
18840:                                                              Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
18841:                                            KK 870/1998 vp                                             3
18842: 
18843: 
18844: 
18845: 
18846:                                        Tili Riksdagens Talman
18847: 
18848:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          propositionen 1998 infaller det 3:e projektskedet
18849: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande          för Sääksjärvi skolcentrum i Lempäälä kommun
18850: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      under 1999 och det 4:e under år 2000. Dessa
18851: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spors-         skeden omfattar främst högstadiets lokaliteter
18852: mål nr 870:                                          och kostnadskalkylerna för dem är såsom anges i
18853:                                                      spörsmålet sammanlagt ca 40 milj. mk.
18854:           Anser Regeringen det möjligt att bygg-         Undervisningsministeriet bereder som bäst fi-
18855:        nadsarbetena i Sääksjärvi skolcentrum i       nansieringsplanen f6r anläggningskostnader för
18856:        Lempäälä slutförs också beträffande           1999-2002. Eftersom det på grund av statseko-
18857:        högstadiet enligt en så tidig tidtabell som   nomiska omständigheter föreslås att bemyndi-
18858:        möjligt, och om så är fallet,när kan arbe-    gandet att bevilja statsandelar i budgetproposi-
18859:        tena slutföras?                               tionen skall minskas avsevärt jämfört med årets
18860:                                                      nivå, är man tvungen att uppskjuta en del projekt
18861:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt        som inkluderats i en tidigare finansieringsplan,
18862: anföra följande:                                     inte ens alla projekt som ingick i den förra pianen
18863:                                                      kan tas med i den pian som nu görs upp.
18864:    Statsandelarna för anläggningskostnader i all-        1 det här skedet av beredningen av finansie-
18865: mänbildande skolor, yrkesläroanstalter och yr-       ringsplanen förefaller det utgående från den prio-
18866: keshögskolor beviljas inom ramen för de bemyn-       ritetsordning som länsstyrelsen i Västra Finlands
18867: diganden och anslag som finns under moment           Iän lagt fram som om 3:e och 4:e projektskedet av
18868: 29.40.34 i statsbudgeten. På basis av bemyndi-       Sääksjärvi skolcentrum i Lempäälä kommun
18869: gandena i budgeten for 1998 har statsandelar         kommer att finnas kvar under 1999 respektive
18870: kunnat beviljas till 450 milj. mk. 1 budgetpropo-    2000. Sålunda borde projektet kunna genomfö-
18871: sitionen 1999 föreslås ett bemyndigande upp till     ras enligt den tidtabell som kommunen föreslagit
18872: 270 milj. mk.                                        och bli klart sommaren 2001. En förutsättning är
18873:    1 den finansieringsplan för anläggningskost-      likväl att det i budgeten för år 2000 kan tas in
18874: nader 1998-2001 som undervisningsministeriet         tillräckliga bemyndiganden att bevilja statsandel
18875: gjorde upp hösten 1997 utgående från budget-         också för projektets 4:e etapp.
18876: 
18877:      Helsingfors den 25 september 1998
18878: 
18879:                                                       Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
18880:                                            KK 871/1998 vp
18881: 
18882: Kirjallinen kysymys 871
18883: 
18884: 
18885: 
18886: 
18887:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Euroedustajien työskentelystä ED-parla-
18888:                                       mentissa
18889: 
18890: 
18891:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
18892: 
18893:     Suomea edustaa tietty määrä ns. euroedusta-      tävänsä maan edustajina pitäisi olla äärimmäisen
18894: jia Euroopan unionin parlamentissa. Heidän           tärkeä.
18895: työskentelystään, osallistumisestaan päätöksen-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18896: tekoon sekä aikaansaannoksistaan saa etupäässä       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18897: lukea lehdistä, joissa kerrotaan, minkälaisia päi-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18898: värahoja he nauttivat ja minkälaiset ovat asun-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18899: not ja palkat. Sen sijaan siitä, miten he ovat
18900: Suomen edustajina osallistuneet toimintoihin ja                Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
18901: vaikuttaneet, ei ole juuri tietoa. Eli ovatko vai-          Suomen euroedustajien toiminnoista saa-
18902:  kuttaneet lainkaan ja mihinkään. Joidenkin eu-             taisiin vuosittain perusteellinen selvitys,
18903:  roedustajien kotimaan harrastuksien pohjalta on            joka koskisi toimintoja, ahkeruutta sekä
18904:  päässyt siihen käsitykseen, liekö henkilö juuri            erityisesti aikaansaannoksia maan edus-
18905:  europarlamentissa käynytkään. Joka tapaukses-              tajana?
18906:  sa kuva on hämärän etäinen, vaikka heidän teh-
18907:      Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 1998
18908: 
18909:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
18910: 
18911: 
18912: 
18913: 
18914:  280043
18915: 2                                            KK 871/1998 vp
18916: 
18917: 
18918: 
18919: 
18920:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
18921: 
18922:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          tiolta (neuvoston 20.9.1976 päätöksen 4(1) artik-
18923: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           la ja Euroopan parlamentin työjärjestyksen
18924: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         2 artikla). Suomalaiset Euroopan parlamentin
18925: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-          jäsenet eivät siis toimi Suomen valtion vaan suo-
18926: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           raan valitsijoittensa edustajina. Suomen valtio
18927: n:o871:                                                 pyrkii kuitenkin seuraamaan parlamentin ja sen
18928:                                                         jäsenten toimintaa tiiviisti mm. pysyvän edustus-
18929:           Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että        tonsa välityksellä.
18930:        Suomen euroedustajien toiminnoista saa-             Euroopan parlamentin suomalaisten jäsenten
18931:        taisiin vuosittain perusteellinen selvitys,      tehtävä on äärimmäisen tärkeä, niin kuin kysyjä
18932:        joka koskisi toimintoja, ahkeruutta sekä         huomauttaa. He osallistuvat päätöksentekoon
18933:        erityisesti aikaansaannoksia maan edus-          Euroopan parlamentissa, jolle kuuluu unionin
18934:        tajana?                                          päätöksentekojärjestelmässä merkittävä lainsää-
18935:                                                         däntö-, budjetti- ja valvonta valta. Parlamentti ja
18936:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            sen jäsenet päättävät kuitenkin itse tiedotuspoli-
18937: vasti seuraavaa:                                        tiikastaan.
18938:                                                            Suomen valtio puolestaan edustautuu Euroo-
18939:    Euroopan parlamenttiin valitaanjäsenvaltioi-         pan unionin neuvostossa. Suomen edustajien toi-
18940: den kansojen edustajia suorilla ja yleisillä vaaleil-   mintaa EU :n neuvostossa selvitetään säännön-
18941: la (SEU 138(1) artikla). Parlamentinjäsenet toi-        mukaisesti mm. eduskunnan suurelle valiokun-
18942: mivat yksilöinä ja itsenäisesti. He eivät voi ottaa      nalle.
18943: vastaan toimintaohjeita esimerkiksi Suomen vai-
18944: 
18945:      Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1998
18946: 
18947:                                                                                Ministeri Ole Norrback
18948:                                             KK 871/1998 vp                                             3
18949: 
18950: 
18951: 
18952: 
18953:                                         Tili Riksdagens Talman
18954: 
18955:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           (artike14.1 i rådets beslut den 29 september 1976
18956: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           och artikel 2 i arbetsordningen för Europaparla-
18957: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       mentet). De finska ledamöterna i Europaparla-
18958: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-          mentet arbetar alltså inte som företrädare för
18959: mål nr 871:                                           finska staten utan direkt som företrädare för sina
18960:                                                       väljare. Finska staten strävar emellertid efter att
18961:           Amnar Regeringen sörja för att man          följa med parlamentets och dess ledamöters arbe-
18962:        årligen skall få en grundlig utredning an-     te på nära håll bl.a. genom sin ständiga represen-
18963:        gående de finska EU-parlamentarikernas         tation.
18964:        agerande och flit samt speciellt angående         De finska EU-parlamentarikernas uppgift är
18965:        resultatet av deras verksamhet som före-       ytterst viktig, såsom spörsmålsställaren påpekar.
18966:        trädare för vårt land?                         De deltar i beslutsfattandet i Europaparlamen-
18967:                                                       tet, vilket tillkommer en betydande lagstiftande
18968:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         och övervakande makt samt budgetmakt i unio-
18969: anföra följande:                                      nens system för beslutsfattande. Parlamentet och
18970:                                                       dess ledamöter beslutar dock själva om sin infor-
18971:    Tili Europaparlamentet väljs företrädare för       mationspolitik.
18972: folken i medlemsstaterna genom allmänna direk-           Finska staten har för sin del företrädare i Eu-
18973: ta vai (EG-fördraget artike1138.1 ). Parlamentets     ropeiska unionens råd. De finska företrädarnas
18974: ledamöter agerar självständigt och i egenskap av      förehavanden i rådet utreds regelmässigt för bl.a.
18975: individer. De kan inte ta emot instruktioner t.ex.    riksdagens stora utskott.
18976: av den finska staten i fråga om hur de skall arbeta
18977: 
18978:      Helsingforsden 24 september 1998
18979: 
18980:                                                                               Minister Ole Norrback
18981:                                            KK 872/1998 vp
18982: 
18983: Kirjallinen kysymys 872
18984: 
18985: 
18986: 
18987: 
18988:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Kansainvälisen pörssiromahduksen vaiku-
18989:                                       tuksista Suomen talouteen
18990: 
18991: 
18992:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
18993: 
18994:    Kirjallisessa kysymyksessäni KK 582/1998 vp       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18995: ennustelin kansainvälisen pörssiromahduksen          nioittavasti uudelleen valtioneuvoston asian-
18996: olevan edessä viimeistään 10 kuukauden kulues-       omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
18997: sa. Olin arvioissani liian optimistinen, koska       myksen:
18998: pörssiromahdus näyttää olevan meneillään jo
18999: tässä ja nyt. Myös pörssiromahduksen syyt ja                   Katsooko Hallitus, että meneillään
19000: seuraukset näyttävät olevan silloisen arvion mu-            olevalla kansainvälisellä pörssikehityk-
19001: kaisia.                                                     senä tulee olemaan vaikutuksia Suomen
19002:    Sinänsä asiallisessa vastauksessa valtiovarain-          talouteen, ja
19003: ministeri selvästi vähätteli tällaisen tapahtuma-              miten Hallitus aikoo toimia, jotta ne-
19004: kulun mahdollisuutta ja sen mahdollisia vaiku-              gatiivisella kehityksellä olisi meidän kas-
19005: tuksia Suomen talouskasvulle.                               vavaan talouteemme mahdollisimman
19006:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          vähän vaikutuksia?
19007: 
19008:      Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 1998
19009: 
19010:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
19011: 
19012: 
19013: 
19014: 
19015:  280043
19016: 2                                          KK 872/1998 vp
19017: 
19018: 
19019: 
19020: 
19021:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
19022: 
19023:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        daan todeta, että Kaakkois-Aasian talouskriisin
19024: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         vuoksi joidenkin suomalaisten yritysten vienti
19025: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       ao. alueelle on vähentynyt. Samoin Venäjän ta-
19026: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        louskriisi on liki pysäyttänyt elintarvikkeiden
19027: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         viennin Venäjälle.
19028: n:o 872:                                                 Vaikka Suomi on kiinteästi integroitunut glo-
19029:                                                       baalitalouteen ja kansainvälisten pörssikurssien
19030:           Katsooko Hallitus, että meneillään          kehityksen ja Suomen talouden kehityksen välil-
19031:        olevalla kansainvälisellä pörssikehityk-       lä on monisäikeisiä yhteyksiä niin pääomamark-
19032:        senä tulee olemaan vaikutuksia Suomen          kinoiden kuin reaalitaloudenkin eri kanavien
19033:        talouteen, ja                                  kautta, emme nyt ole tilanteessa, jossa joutuisim-
19034:           miten Hallitus aikoo toimia, jotta ne-      me toteamaan esimerkiksi, että parhaillaan edus-
19035:        gatiivisella kehityksenä olisi meidän kas-     kunnan käsiteltävänä olevan ensi vuoden budje-
19036:        vavaan talouteemme mahdollisimman              tin pohja olisi pettänyt. Kansainvälisen talouden
19037:        vähän vaikutuksia?                             tilanne on se, miksi se arvioitiin budjetin pohjana
19038:                                                       olevassa talousennusteessa. Arvioiden muutta-
19039:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           miseen ei ole ilmennyt aihetta. Pörssikurssien
19040: taen seuraavaa:                                       negatiivisen kehityksen vaikutukset on jo otettu
19041:                                                       huomioon kansantalouden kehitysarvioissa. Vii-
19042:    Kansanedustaja Aittoniemi lähtee kysymyk-          meisimmät yksityisten tutkimuslaitosten ennus-
19043: sessään siitä, että meneillään olisi kansainvälinen   teet niin ikään tukevat valtiovarainministeriön
19044: pörssiromahdus. On totta, että esimerkiksi mo-        näkemystä kasvun jatkumisesta nopeana Suo-
19045: nissa Kaakkois-Aasian maissa ja Venäjällä ta-         messa.
19046: pahtunutta pörssikurssien laskua voidaan kuva-            Edellä esitetyn perusteella hallitus ei näe tässä
19047: ta sanalla romahdus. Myös useissa OECD-mais-          vaiheessa mitään perusteltua syytä lähteä muut-
19048: sa on nähty viime aikoina nopeita pörssikurssien      tamaan talouspoliittista linjaansa ja eduskunnan
19049: laskuja. Varsin monet ovat kuitenkin pitäneet         käsittelyssä olevaa ensi vuoden budjettiesitystä.
19050: teollisuusmaissa tapahtuneita pörssikurssien las-     Sen sijaan, kuten pääministeri on todennut, halli-
19051: kuja pikemminkin pörssiosakkeiden hintojen            tuksella on valmius ryhtyä tarvittaviin toimiin
19052: korjausliikkeenä tämänhetkisiä tuotto-odotuk-         mikäli ilmenee, että maailmantalouden kehitys
19053: sia vastaavalle tasolle kuin pörssiromahduksena,      poikkeaa budjetin pohjana olevasta arviosta mi-
19054: joka jatkuisi vielä pitkään. On muistettava, että     nimoidakseen tällaisen kehityksen negatiiviset
19055: esimerkiksi Suomessa pörssikurssit ovat edelleen      vaikutukset talouteemme. Korostettakoon lo-
19056: noin 30 prosenttia korkeammalla tasolla kuin          puksi sitä, että monet jo tehdyt talouspoliittiset
19057: vuodenvaihteessa 1997/1998.                           ratkaisut - kuten Suomen mukanaolo EMUn
19058:    Suomen talous on pitkälle integroitunut maa-       kolmannessa vaiheessa - vaimentavat jo nyt
19059: ilmantalouteen, mistä seuraa vääjäämättä, että        ulkoisten shokkien vaikutuksia Suomen talou-
19060: edustaja Aittoniemen kysymyksen alkuosaan -           teen. Esimerkiksi Venäjän talouskriisi ei ole ai-
19061: tuleeko kansainvälisellä pörssikehityksenä ole-       heuttanut paineita Suomen markkaa kohtaan,
19062: maan vaikutuksia Suomen talouteen - on vas-           mikä olisi ollut todennäköistä jos olisimme nyt
19063: tattava myönteisesti. Esimerkinomaisesti voi-         EMUn ulkopuolella.
19064: 
19065:      Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1998
19066: 
19067:                                                                  Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
19068:                                             KK 872/1998 vp                                               3
19069: 
19070: 
19071: 
19072: 
19073:                                         Tili Riksdagens Talman
19074: 
19075:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      det i fråga har minskat. Den ekonomiska krisen i
19076: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        Ryssland har likaså så gott som helt satt stopp för
19077: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      livsmedelsexporten tili Ryssland.
19078: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr            Fastän Finland är fast integrerat med den glo-
19079: 872:                                                  bala ekonomin och det finns mångfasetterade
19080:                                                       samband mellan de internationella börskurser-
19081:           Anser Regeringen att den pågående           nas utveckling och den finska ekonomins utveck-
19082:        internationella börsutvecklingen kom-          ling såväl via olika kanaler inom kapitalmarkna-
19083:        mer att påverka den finska ekonomin,           den som inom realekonomin, befinner vi oss nu
19084:        och                                            inte i en situation där vi blir tvungna att t.ex.
19085:           hur ämnar Regeringen agera för att          konstatera att basen för nästa års budget, som för
19086:        den negativa utvecklingen skall ha så liten    närvarande behandlas i riksdagen, skulle ha givit
19087:        inverkan på vår växande ekonomi som            vika. Situationen inom den internationella eko-
19088:        möjligt?                                       nomin är sådan som man uppskattade att den
19089:                                                       skulle vara i den ekonomiska prognos som utgör
19090:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         grunden för budgeten. Det har inte framkommit
19091: anföra följande:                                      något sådant som skulle motivera en ändring av
19092:                                                       dessa kalkyler. Verkningarna av börskursernas
19093:    Riksdagsman Aittoniemi utgår i sitt spörsmål       negativa utveckling har redan beaktats i utveck-
19094: från att det pågår en internationell börskrasch.      lingsprognoserna för samhällsekonomin. De se-
19095: Det stämmer att den nedgång i börskurserna som        naste prognoserna gjorda av privata forsknings-
19096: skett i många Iänder i Sydostasien och i Ryssland     institut stöder finansministeriets åsikt om att till-
19097: kan beskrivas med ordet krasch. Också i de flesta     växten fortsätter i snabb takt i Finland.
19098: OECD-länderna har man under densenaste ti-               På grundval av det ovan anförda ser regering-
19099: den sett snabba nedgångar i börskurserna. Täm-        en i detta skede inte något fog för att ändra sin
19100: ligen många har dock sett nedgången i börskur-        ekonomisk-politiska linje eller nästa års budget-
19101: serna i industriländerna snarare som en korrige-      proposition, som redan behandlas i riksdagen.
19102: ringsrörelse i priserna på börsaktier så att de       Ifall det visar sig att världsekonomins utveckling
19103: ligger på en nivå som motsvarar förväntningarna       avviker från den kalkyl som utgjort grunden för
19104: på avkastning för tillfållet och inte som en börs-    budgeten är regeringen däremot beredd att, så-
19105: krasch som fortgår under en längre tid. Mao bör       som statsministern framhållit, vidta nödvändiga
19106: komma ihåg att börskurserna i t.ex. Finland fort-     åtgärder för att minimera de negativa verkningar
19107: farande ligger på en nivå som är ca 30 % högre än     som en sådan utveckling kan ha på vår ekonomi.
19108: vid årsskiftet 199711998.                             Tili sist kan det framhävas att många av de eko-
19109:    Den finska ekonomin är långt integrerad med        nomisk-politiska beslut som fattats tidigare -
19110: världsekonomin, och därav följer oundvikligen         såsom det att Finland är med i EMUs tredje
19111: att den förra delen av riksdagsman Aittoniemis        etapp- redan nu dämpar de externa chockernas
19112: spörsmål- kommer den internationella börsut-          verkningar på den finska ekonomin. T.ex. den
19113: vecklingen att påverka den finska ekonomin -          ekonomiska krisen i Ryssland har inte orsakat
19114: måste besvaras jakande. Som exempel kan näm-          något tryck på den finska marken, vilket hade
19115: nas att den ekonomiska krisen i Sydostasien har       varit sannolikt om vi nu skulle ha stått utanför
19116: medfört att vissa finska företags export tili områ-   EMU.
19117: 
19118:      Helsingfors den 24 september 1998
19119: 
19120:                                                                         Finansminister Sauli Niinistö
19121:                                              KK 873/1998 vp
19122: 
19123: Kirjallinen kysymys 873
19124: 
19125: 
19126: 
19127: 
19128:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Taistelulentäjien määrän ja tason säilyttämi-
19129:                                         sestä puolustusvoimilla
19130: 
19131: 
19132:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
19133: 
19134:    Suomi pystyi menestyksellisesti puolusta-           riaalisesti uhrannut merkittävästi ilmapuolus-
19135: maan ilmatilaansa viime sodissa nimenomaan             tuksen tasoon, akilleenkantapääksi voi muodos-
19136: taitavien hävittäjälentäjien ansiosta. Sen jälkeen     tua se, että koneille ei ole tarvittaessa riittävän
19137: ja erityisesti meneillään olevissa hankinnoissa        ammattitaitoisia taistelulentäjiä.
19138: Suomi on maksanut ja on maksamassa parikym-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19139: mentä miljardia markkaa uusista huippuluokan           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19140: hävittäjistä. Lisäksi suunnitelmissa ovat helikop-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19141: terihankinnat niin, että ilmavoimien käyttöön          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19142: hankitaan puolentoista vuosikymmenen aikana
19143: kalustoa runsaan 30 miljardin arvosta.                           Onko Hallitus selvittänyt, mistä taiste-
19144:    Tätä taustaa vasten on pidettävä hämmentä-                 lulentäjiksi koulutettujen tietynlainen
19145: vänä sitä, että maalla ei ole varaa tarjota ilmavoi-          joukkopako Iiikennelentäjiksi johtuu, ja
19146: mien kouluttamille taistelulentäjille sellaisia olo-             mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta taiste-
19147: suhteita, että he pysyisivät siinä tehtävässä, jo-            lulentäjiksi koulutettujen lentäjien riittä-
19148: hon heidät on koulutettu. Lentäjä toisensa jäl-               vä määrä ja korkea taso ilmavoimissa säi-
19149: keen on siirtymässä liikennelentäjäksi. Tämä                  lyy?
19150: saattaa merkitä sitä, että vaikka Suomi on mate-
19151: 
19152:      Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 1998
19153: 
19154:                                           Sulo Aittaniemi /kesk
19155: 
19156: 
19157: 
19158: 
19159: 280043
19160: 2                                            KK 873/1998 vp
19161: 
19162: 
19163: 
19164: 
19165:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
19166: 
19167:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          tämättömät ohjaajat saadaan pysymään ilma-
19168: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           voimissa ja jotta riittävä määrä korkean ammat-
19169: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         titaidon omaavia ohjaajia säilyisi ilmavoimissa.
19170: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-          Osa muutoksista vaikuttaa välittömästi. Laajem-
19171: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           pien rakenteellisten muutosten vaikutukset ovat
19172: n:o 873:                                                arvioitavissa vasta pidemmän ajan kuluessa.
19173:                                                         Uudistusten tavoitteena on parantaa sotilaslen-
19174:            Onko Hallitus selvittänyt, mistä taiste-     täjien asemaa sekä palvelusuran houkuttelevuut-
19175:         lulentäjiksi koulutettujen tietynlainen         ta siten, että hallitsematon siirtyminen siviili-il-
19176:         joukkopako liikennelentäjiksi johtuu, ja        mailun tehtäviin voidaan pysäyttää.
19177:            mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta taiste-        Lentäjiä niin kuin muitakin virkamiehiä kos-
19178:         lulentäjiksi koulutettujen lentäjien riittä-    kevat virkaehtosopimukset ovat voimassa tulo-
19179:         vä määrä ja korkea taso ilmavoimissa säi-       poliittisen     kokonaisratkaisun       mukaisesti
19180:         lyy?                                            15.1.2000 asti. Tämä osaltaan rajoittaa eri palk-
19181:                                                         kauksellisten vaihtoehtojen käyttämistä. Muu-
19182:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             tokset joudutaan toteuttamaan rajoitetusti työn-
19183: taen seuraavaa:                                         antajan yksipuolista palkkaustoimivaltaa käyt-
19184:                                                         täen.
19185:     Puolustusvoimien henkilöstön rekrytointipo-            Palkkauksen osalta on valmisteltu kokonais-
19186: litiikka ja materiaalihankintojen määrä on suun-        ratkaisu, jossa lentäjien palkkausta parannettai-
19187: niteltu vastaamaan toisiaan pitkällä aikavälillä.       siin siten, että ohjaajat sitoutuisivat jatkamaan
19188: Ilmavoimien ohjaajien siirtyminen siviili-ilmai-        nykyisiä palvelussitoumuksiaan 4 vuoden jak-
19189: lun piiriin johtuu ensisijaisesti ulkopuolisista te-    soissa ja että korvauksena tästä maksettaisiin
19190: kijöistä.                                               40 000 markkaa vuodessa eläkkeelle siirtymiseen
19191:     Liikenneilmailussa on useita tekijöitä, jotka       saakka. Korvaus maksettaisiin vain, mikäli
19192: ovat aikaansaaneet tilanteen, jossa yksityisille        asianomainen virkamies sitoutuu palvelemaan
19193: lentoyhtiöille on syntynyt tarve rekrytoida no-         ilmavoimissa. Lisäksi heinäkuun alusta lukien
19194: peasti lentäjiä siviili-ilmailun tehtäviin. Syyt ovat   nuorimmille lentäjille maksetun 1 000 markan
19195: siviili-ilmailun poikkeuksellisen voimakkaassa          kuukausittaisen lisäpalkkion maksamista on tar-
19196: kasvussa ja lentäjän ammattiin soveltuvien hen-         koitus laajentaa. Ilmavoimiin on tarkoitus perus-
19197: kilöiden rajallisessa määrässä sekä siviililentäjä-     taa myös uusia virkoja, jotta virkauran kehitys
19198: koulutuksen volyymissa. Siviili-ilmailussa lentä-       olisi tarkoituksenmukaisempi ja jotta eräisiin
19199: jille maksettavat, yhteiskunnan yleiseen palkka-        kriittisiksi todettuihin tehtäviin saataisiin lisää
19200: tasoon verraten korkeat ansiot ovat houkutelleet        henkilöstöä. Perustettavilla viroilla on myös
19201: myös ilmavoimien taistelulentäjiä siirtymään si-        palkkauksellisia vaikutuksia.
19202: viili-ilmailun tehtäviin. Tähän liittyen ilmavoi-          Lentäjien koulutuksen osalta liikenneministe-
19203: missa on selvitetty siviili-ilmailuun hakeutumi-        riö on asettanut työryhmän, jossa selvitetään
19204: sen syitä. Palkkauksen ohella on yksilötasolla          muun muassa lentäjien ammatillista koulutusta
19205: esitetty lukuisia muita syitä, kuten määrärahojen       Suomessa. Tässä työssä käsitellään myös sotilas-
19206: vähäisyydestä johtuvat lentotuntien supistami-          lentäjien ammatilliseen koulutukseen liittyviä
19207: set, urakierron hidastuminen, työmäärän huo-            kysymyksiä. Työryhmän määräaika päättyy ku-
19208: mattava lisääntyminen ja koulutukselliset seikat.       luvan vuoden lopussa.
19209:     Hallitus on tietoinen tilanteen mahdollisista          Ilmavoimien lentäjät rekrytoidaan pääasialli-
19210: seurauksista ilmapuolustuksellemme. Ilmavoi-            sesti ilmavoimissa varusmiesohjaajina palvelleis-
19211: mien ohjaajien palkkaukseen, palvelusuraan,             ta. Myös tätä varusmiesohjaajien koulutusta ol-
19212: työtehtäviin ja koulutukseen liittyviä useita osa-      laan uudistamassa. Uudistuksen tavoitteet liitty-
19213: tekijöitä on jo muutettu tai ollaan parhaillaan         vät sekä koulutuksen sisältöön että rekrytointiin
19214: muuttamassa,jotta ilmapuolustuksenemme vält-            sotilaslentäjiksi. Pääesikunta on myös muutta-
19215:                                            KK 873/1998 vp                                           3
19216: 
19217: massa määräyksiään ilmavoimien ohjaajien jat-        Hallituksen käsityksen mukaan uudistusten
19218: kokoulutuksesta siten, että lentäjät voisivat pal-   myötä välittömät palkkaukseen vaikuttavat toi-
19219: vella entistä pidempään laivueissa, jolloin lentä-   menpiteet sekä rakenteelliset muutokset pidem-
19220: misen määrä lisääntyisi ja siirtyminen esikunta-     män aikavälin kuluessa tulevat takaamaan ilma-
19221: tehtäviin olisi myöhemmin palvelusuralla.            voimille määrällisesti riittävän ja laadullisesti
19222:    Toimenpiteet monien eri osatekijöiden koh-        korkeatasoisen henkilöstön myös tulevaisuudes-
19223: dalla ovat siis käynnistyneet ilmavoimissa ohjaa-    sa.
19224: jina työskentelevien aseman parantamiseksi.
19225:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1998
19226: 
19227:                                                                   Puolustusministeri Anneli Taina
19228: 4                                             KK 873/1998 vp
19229: 
19230: 
19231: 
19232: 
19233:                                            Tili Riksdagens Talman
19234: 
19235:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              delfaktorer som hänför sig tili avlöningen, tjänst-
19236: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande              göringskarriären, arbetsuppgifterna och utbild-
19237: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          ningen för luftstridskrafternas piloter har redan
19238: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-             ändrats elier ändras som bäst, för att de för vårt
19239: mål nr 873:                                              luftförsvar nödvändiga piloterna skali förmås att
19240:                                                          stanna kvar inom luftstridskrafterna och för att
19241:            Har Regeringen rett ut vad det beror          där fortgående skali finnas ett tiliräckligt antal
19242:         på att personer som är utbildade tili            piloter med högtstående yrkeskunskap. En del av
19243:         stridsflygare företar ett slags massflykt tili   förändringarna har omedelbar verkan. Verk-
19244:         anstälining som trafikflygare, och               ningarna av de mera omfattande strukturelia för-
19245:            vad ämnar Regeringen göra för att an-         ändringarna kan bedömas först efter en längre
19246:         talet piloter som utbildats tili stridsflyga-    tid. A vsikten med reformerna är att förbättra
19247:         re alitjämt skali vara tiliräckligt stort och    militärflygarnas stälining samt tjänstgöringskar-
19248:         för att den höga nivån alitjämt skali kun-       riärens attraktivitet på så sätt att den ohämmade
19249:         na bibehålias när det gälier piloterna           överflyttningen tili uppgifter inom den civila luft-
19250:         inom luftstridskrafterna?                        farten kan hejdas.
19251:                                                             De tjänstekoliektivavtal som gäller piloterna
19252:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            lika väl som övriga tjänstemän är enligt den in-
19253: anföra följande:                                         komstpolitiska helhetsuppgörelsen i kraft tili
19254:                                                          15.1.2000. Detta begränsar för sin del utnyttjan-
19255:    Den rekryteringspolitik som tiliämpas i fråga         det avolika lönemässiga alternativ. Förändring-
19256: om försvarsmaktens personai och materielan-              arna måste genomföras i begränsad utsträckning
19257: skaffningens omfång har planerats så att de mot-         med utnyttjande av avlöningsbefogenheter som
19258: svarar varandra på lång sikt. Att luftstridskraf-        ensidigt tillkommer arbetsgivaren.
19259: ternas piloter flyttar över tili den civila luftfarten      Vad avlöningen beträffar har en helhetslös-
19260: beror i första hand på yttre faktorer.                   ning beretts enligt viiken flygarnas avlöning för-
19261:    lnom trafikflyget finns ett flertal faktorer som      bättras så att piloterna förbinder sig att fortsätta
19262: har lett tili att det vid privata flygbolag har upp-     den nuvarande tjänstgöringsförbindelsen under
19263: stått behov att snabbt kunna rekrytera flygare för       4-årsperioder och att de som ersättning för detta
19264: uppgifter inom den civila luftfarten. Orsakerna          skulie få 40 000 mk om året fram tili pensione-
19265: står att finna i den civila luftfartens exceptionelit    ringen. Ersättningen skulie enligt förslaget utbe-
19266: starka tiliväxt och det begränsade antalet perso-        talas endast i det fali att tjänstemannen i fråga
19267: ner som lämpar sig för pilotyrket samt i civil-          förbinder sig att tjänstgöra inom luftstridskraf-
19268: flygarutbildningens volym. lnom civilflyget har          terna. A vsikten är också att utvidga utbetalning-
19269: de löner som betalas tili flygarna och som är            en av det månatliga tiliäggsarvode på 1 000 mk
19270: jämförelsevis höga jämfört med den alimänna              som från och med början av juli har erlagts tili de
19271: lönenivån i samhäliet lockat också luftstridskraf-       yngsta piloterna. A vsikten är också att inrätta
19272: ternas stridsflygare att övergå tili uppgifter inom      nya tjänster vid luftstridskrafterna för att karri-
19273: den civila luftfarten. 1 samband härmed har man          ärutvecklingen skall bli ändamålsenligare och för
19274: inom luftstridskrafterna utrett orsakerna tili att       att mer personai skali kunna fås tili vissa uppgif-
19275: piloterna flyttar över tili civilflyget. Förutom av-     ter som konstaterats vara kritiska. De tjänster
19276: löningen har på individnivå anförts ett flertal          som kommer att inrättas har också lönemässiga
19277: andra skäl, såsom inskränkningen av antalet              verkningar.
19278: flygtimmar tili följd av de knappa anslagen, den            Vad flygarnas utbildning beträffar har trafik-
19279: uppbromsade arbetsrotationen, den betydligt              ministeriet tillsatt en arbetsgrupp där man bl.a.
19280: ökade arbetsbördan och utbildningsfaktorer.              utreder flygarnas yrkesutbildning i Finland.
19281:    Regeringen är medveten om situationens                lnom ramen för detta arbete behandlas också
19282: eventuelia följder för vårt luftförsvar. Ett flertal     frågor som gälier militärpiloternas yrkesutbild-
19283:                                               KK 873/1998 vp                                                 5
19284: 
19285: ning. Arbetsgruppens uppdrag skall vara slutfört         och att överflyttningen tili stabsuppgifter sker i
19286: före utgången av innevarande år.                         ett senare skede av tjänstgöringskarriären.
19287:    Luftstridskrafternas flygare rekryteras huvud-            Åtgärder har sålunda inletts i fråga om många
19288: sakligen bland dem som tjänstgjort som bevä-             delfaktorer när det gäller att förbättra ställning-
19289: ringsledare inom luftstridskrafterna. Också den-         en för dem som arbetar som piloter inom luft-
19290: na beväringsledarutbildning förnyas som bäst.            stridskrafterna. Enligt regeringens uppfattning
19291: Målen för reformen hänför sig både tili utbild-          kommer de åtgärder vilka som följd av reformer-
19292: ningens innehåll och tili rekryteringen av blivan-       na direkt påverkar avlöningen samt de struktu-
19293: de militärflygare. Huvudstaben ändrar också              rella förändringarna på längre sikt att garantera
19294: som bäst bestämmelserna om vidareutbildning              att luftstridskrafterna har en kvantitativt sett tili-
19295: för luftstridskrafternas piloter så att flygarna kan     räcklig och kvalitativt högklassig personai också
19296: tjänstgöra en längre tid än hittills vid flottiljerna,   i framtiden.
19297: vilket skulle leda tili att flygningens omfång ökar
19298: 
19299:      Helsingforsden 25 september 1998
19300: 
19301:                                                                           Försvarsminister Anneli Taina
19302:                                               KK 874/1998 vp
19303: 
19304: Kirjallinen kysymys 874
19305: 
19306: 
19307: 
19308: 
19309:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Sosiaalisesta asuntotuotannosta
19310: 
19311: 
19312: 
19313:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
19314: 
19315:    Julkisuuteen tulleen muistion mukaan halli-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19316: tuksella on tarkoitus ajaa alas sosiaalinen asun-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19317: totuotanto, joka tarkoittanee aravalainoitettua         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19318: omistus- ja vuokratuotantoa sekä omistusoi-             nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19319: keusasuntoja. Sosiaalinen asuntotuotanto koski-
19320: si vain vanhuksia, opiskelijoita ja köyhiä.                       Mihin Hallitus pyrkii sosiaalisen asun-
19321:    Asiassa kiinnittää siihen liittyvän salailun li-            totuotannon alasajolla, ja
19322: säksi huomiota määritteiden epämääräisyys. So-                    miten siinä yhteydessä täsmennetään
19323: siaalinen asuntotuotanto on tähänkin saakka                    määrite "köyhä"?
19324: suuntautunut opiskelijoille, vanhuksille ja köy-
19325: hille. Asian selvittämiseksi sitä pitäisi päästä pur-
19326: kamaan jostakin suunnasta.
19327:      Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 1998
19328: 
19329:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
19330: 
19331: 
19332: 
19333: 
19334: 280043
19335: 2                                         KK 874/1998 vp
19336: 
19337: 
19338: 
19339: 
19340:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
19341: 
19342:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      koko hallituskausi huomioon ottaen korkealla
19343: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       tasolla. Vuosina 1995-1997 on valtion tuella
19344: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     lainoitettu yhteensä noin 44 000 asuntoa. Tänä
19345: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-      vuonna arvioidaan aloitettavan noin 12 500
19346: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       asunnon rakentaminen.
19347: n:o 874:                                               Vuoden 1999 talousarvioesityksen mukaisilla
19348:                                                     myöntämis- ja hyväksymisvaltuuksilla arvioi-
19349:           Mihin Hallitus pyrkii sosiaalisen asun-   daan aloitettavannoin 12 000 asunnon rakenta-
19350:        totuotannon alasajolla, ja                   minen ja 5 900 asunnon perusparantaminen,jos-
19351:           miten siinä yhteydessä täsmennetään       ta noin 2 000 asunnon rakentamisen arvioidaan
19352:        määrite "köyhä"?                             siirtyvän vuoden 2000 puolelle. Lisäksi syyskuus-
19353:                                                     sa vapautetulla 500 milj. markan suuruisella eh-
19354:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        dollisella korkotukilainavaltuudella arvioidaan
19355: vasti seuraavaa:                                    lainoitettavan noin 1 000 asuntoa, joiden raken-
19356:                                                     taminen ajoittunee vuodelle 1999.
19357:    Kysymyksessä viitataan julkisuuteen tullee-          Hallituksella ei ole pyrkimystä ajaa sosiaalista
19358: seen muistioon. Kyseessä lienee valtiovarainmi-     asuntotuotantoa alas vastaisuudessakaan. Halli-
19359: nisteriössä virkatyönä valmisteltu sisäinen muis-   tus ei myöskään rajoita sosiaalisen asuntotuo-
19360: tioluonnos. Sitä ei ole käsitelty ympäristöminis-   tannon kohderyhmää vain köyhimpiin väestö-
19361: teriössä eikä hallituksessa eikä se siten edusta    ryhmiin, koska riittävän suuri vuokra- ja asumis-
19362: ympäristöministeriön tai hallituksen kantaa         oikeusasuntotuotanto on välttämätöntä kasvu-
19363: asiassa.                                            keskusten elinkeinorakenteen muutoksen, työ-
19364:    Hallitusohjelman mukaan hallituksen pitkä-       voiman liikkuvuuden ja lisääntyvän asuntoky-
19365: jänteisen asuntopolitiikan keskeisenä tavoittee-    synnän helpottamiseksi. On huomattava, että
19366: na on lisätä kohtuuhintaista asuntotuotantoa,       vapaarahoitteinen asuntotuotanto on lähes pel-
19367: erityisesti vuokra- ja asumisoikeustuotantoa.       kästään omistusasuntoja. Asuntomarkkinoiden
19368: Näin on myös tapahtunut. Valtion tukema vuok-       tasapainon kannalta on tarpeen tuottaa riittä-
19369: ra- ja asumisoikeusasuntotuotanto on pidetty        västi sekä omistus- että vuokra-asuntoja.
19370: 
19371:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1998
19372:                                                                         Ministeri Sinikka Mönkäre
19373:                                            KK 874/1998 vp                                            3
19374: 
19375: 
19376: 
19377: 
19378:                                        Tili Riksdagens Talman
19379: 
19380:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Åren 1995-1997 har sammanlagt ca 44 000 bo-
19381: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          städer fått Iän med statligt stöd. 1 är räknar man
19382: medlem av statsrädet översänt fOljande av riks-      med att börja bygga ca 12 500 bostäder.
19383: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-            Med de fullmakter att bevilja och godkänna
19384: mäl nr 874:                                          Iän som ingär i 1999 ärs budgetproposition räk-
19385:                                                      nar man med att kunna börja bygga ca 12 000
19386:           Vad eftersträvar Regeringen med ned-       bostäder och reparera ca 5 900, varav man räknar
19387:        körningen av den sociala bostadsproduk-       med att byggandet av ca 2 000 bostäder kan inle-
19388:        tionen, och                                   das är 2000. Dessutom räknar man med att med
19389:           hur definieras begreppet "fattig" i sam-   den villkorliga fullmakten att godkänna ränte-
19390:        manhanget?                                    stödslän som stär tili förfogande i september kun-
19391:                                                      na bevilja Iän tili ca l 000 bostäder, som torde
19392:   Som svar pä detta spörsmäl fär jag vördsamt        uppföras under är 1999.
19393: anföra följande:                                        Regeringen har inga avsikter att köra ner den
19394:                                                      sociala bostadsproduktionen vare sig nu eller i
19395:    Spörsmälet hänvisar tili en promemoria som        framtiden. Regeringen begränsar inte heller mäl-
19396: kommit ut i offentligheten. Det torde vara fräga     gruppen för den sociala bostadsproduktionen
19397: om ett internt utkast tili promemoria som beretts    enbart tili de fattigaste grupperna av befolkning-
19398: som tjänsteuppdrag vid finansministeriet. Den        en, eftersom en tillräckligt stor produktion av
19399: har inte behandlats vid miljöministeriet eller i     hyresbostäder och bostadsrättsbostäder är
19400: regeringen och den representerar varken miljö-       oundgänglig för att vi skall kunna underlätta
19401: ministeriets eller regeringens ständpunkt i saken.   omläggningen av näringsstrukturen i tillväxt-
19402:    Enligt regeringsprogrammet är det ett centralt    centra, arbetskraftens rörlighet och den ökade
19403: mäl för regeringens längsiktiga bostadspolitik att   efterfrägan pä bostäder. Det är skäl att lägga
19404: öka produktioneo av bostäder tili skäligt pris, i    märke tili att den fritt finansierade bostadspro-
19405: synnerhet produktioneo av hyresbostäder och          duktionen sä gott som uteslutande gäller ägarbo-
19406: bostadsrättsbostäder. Sä har ocksä skett. Den av     städer. Med tanke pä balansen pä bostadsmark-
19407: staten stödda produktioneo av hyresbostäder          naden behövs en tillräcklig produktion av säväl
19408: och bostadsrättsbostäder har med beaktande av        ägarbostäder som hyresbostäder.
19409: hela regeringsperioden hällits pä en hög nivä.
19410: 
19411:      Helsingforsden 25 september 1998
19412: 
19413:                                                                         Minister Sinikka Mönkäre
19414:                                             KK 875/1998 vp
19415: 
19416: Kirjallinen kysymys 875
19417: 
19418: 
19419: 
19420: 
19421:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Valtion hoidossa olevien sorapintaisten pai-
19422:                                        kallisteiden hoidosta
19423: 
19424: 
19425:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
19426: 
19427:     Tielaitoksen määrärahat ovat myös teiden yl-         Ministeri Aura on antanut eräässä vastaukses-
19428: läpidon osalta merkittävästi vähentyneet. On sel-     saan ymmärtää, ettei liikenneministeriöllä ole
19429: vää, että tämä näkyy myös teiden kunnossa.            mitään valtaa Tielaitoksen suuntaan ja että ky-
19430: Eräissä tapauksissa teiden kuntoa kuitenkin voi-      seinen instituutio olisi ikään kuin valtio valtiossa.
19431: taisiin ylläpitää merkittävästi paremmin, jos         Kuitenkin kun herra se täytyy olla herrallakin, en
19432: otettaisiin huomioon teiden varsilla asuvien tai      usko Tielaitosta näin itsevaltiaaksi.
19433: muuten tietä käyttävien näkemykset. Näin lienee          Edellä olevan perusteella, useiden yhteydenot-
19434: erityisesti valtion hoidossa olevien sorapintaisten   tojen innoittamana ja valtiopäiväjärjestyksen
19435: ns. paikallisteiden osalta.                           37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioitta-
19436:     Tielaitos tekee kunnossapidon yleensä kevääl-     vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
19437: lä, mikä on ihan oikea toimenpide. Sen jälkeen        tattavaksi seuraavan kysymyksen:
19438: sorapintainen paikallistie jätetään yleensä oman
19439: onnensa nojaan. Olisi kuitenkin tärkeätä kesän                   Onko Hallitus kiinnostunut siitä, mi-
19440: aikana kerran tai kaksi höylätä sorapintainen tie.            ten Tielaitos hoitaa sorapintaisten pai-
19441: Se ei maksa paljon, mutta täyttää nimismiehen                 kallisteiden kesäkunnossapitoa, ja jos on,
19442: kiharat ja päänkokoiset montut,joita tielle kesän                mitä se aikoo tehdä, että Tielaitos ot-
19443:  aikana syntyy ja jotka aiheuttavat tien käyttäjis-           taisi huomioon tienkäyttäjien vaatimuk-
19444:  sä ärtymystä ja mahdollisesti myös ajoneuvon                 set muun muassa teiden lanauksesta
19445:  rikkoontumisen. Jos tämä vielä tehtäisiin ilman              myös kevätkunnostuksen jälkeen kesän
19446:  suurta riitaa tienkäyttäjien kanssa, tyytyväisyys            aikana?
19447:  olisi ilmeinen.
19448: 
19449:      Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 1998
19450: 
19451:                                          Sulo Aittoniemi lkesk
19452: 
19453: 
19454: 
19455: 
19456:  280043
19457: 2                                         KK 875/1998 vp
19458: 
19459: 
19460: 
19461: 
19462:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
19463: 
19464:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa      neen olleet sorateiden kunnon ylläpidon kannal-
19465: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       ta poikkeuksellisen huonot. Hyväkuntoisten tie-
19466: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     osien väliin on syntynyt pahastikin kuoppaisia
19467: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-      tiejaksoja. Toimintaohjeet tien korjaamiseksi
19468: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       joudutaan kuitenkin suhteuttamaan käytettävis-
19469: n:o 875:                                            sä oleviin määrärahoihin, tien merkitykseen ja
19470:                                                     liikennemäärään. Tielaitoksen ohjeistuksen mu-
19471:           Onko Hallitus kiinnostunut siitä, mi-     kaan laatuvaatimukset alittavat sorateiden vau-
19472:        ten Tielaitos hoitaa sorapintaisten pai-     riot tulee normaalisti korjata viiden vuorokau-
19473:        kallisteiden kesäkunnossapitoa,jajos on,     den kuluessa.
19474:           mitä se aikoo tehdä, että Tielaitos ot-       Esimerkiksi Hämeen tiepiirin alueen pistoko-
19475:        taisi huomioon tienkäyttäjien vaatimuk-      keissa on kuluneena kesänä todettu huonokun-
19476:        set muun muassa teiden lanauksesta           toisia sorapintoja, mutta ne on yleensä hoidettu
19477:        myös kevätkunnostuksen jälkeen kesän         kuntoon edellä mainittuna viiden vuorokauden
19478:        aikana?                                      aikana. Kun edellisen kesän sääoloissa teiden
19479:                                                     pinnat kestivät paremmin läpi kesän, on ymmär-
19480:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        rettävää, että tienkäyttäjien näkökulmasta laatu-
19481: vasti seuraavaa:                                    kriteerit näyttävät tänä kesänä laskeneen. Viisi
19482:                                                     vuorokautta voi tuntuajokapäiväisestä tienkäyt-
19483:    Kysymyksessä todetaan aivan oikein, että Tie-    täjästä pitkältä viiveettä vaurioiden korjaamises-
19484: laitos tekee soratiestön peruskunnostuksen          sa.
19485: yleensä keväällä. Tällöin tehdään kestävä kulu-         Tienvarren asukkaiden ja muidenkin tien-
19486: tuskerros sekoittamalla tien pintakerrokseen        käyttäjien odotusten kuuleminen on ensiarvoi-
19487: kalsiumkloridia,joka sitoo pölyn ja irtoaineksen.   sen tärkeää. Tielaitoksen pyrkimyksenä onkin
19488: Tämä on osoittautunut kannattavaksi menette-        perustaa kunnossapitotoimenpiteiden ohjeistus
19489: lyksi niin laadun kuin kustannustenkin suhteen.     yhä paremmin asiakaspalautteeseen- ei pelkäs-
19490: Usein tämä toimenpide on niin tehokas, ettei        tään valituksia kirjaamaila vaan myös yleisötilai-
19491: koko kesänä tietä tarvitse lanata eikä höylätä.     suuksien ja kyselyjen kautta. Kesän kokemusten
19492: Näin on etenkin silloin, kun tien materiaali on     perusteella tullaan selvittämään tarve ja mahdol-
19493: ensiluokkaista, tien liikennemäärä on suhteelli-    lisuudet ohjeistuksen muutoksiin esimerkiksi si-
19494: sen vähäinen ja sääolosuhteet suotuisat.            ten, että tiekohtaiset tarpeet otetaan huomioon
19495:    Aina tie ei kuitenkaan kestä ajokelpoisena       entistä korostetummin. Näin ollen Tielaitoksessa
19496: koko kesää. Vaurioitumisen laajuudesta riip-        on jo ryhdytty kysymyksessä tarkoitettuihin toi-
19497: puen paikataan vain vaurioituneet kohdat, mut-      menpiteisiin tienkäyttäjien vaatimusten huo-
19498: ta ääritapauksessa joudutaan koko keväinen          mioon ottamiseksi sorateiden kunnossapidon ta-
19499: operaatio uusimaan.                                 son nostamiseksi myös koko kesän liikennekau-
19500:     Kuluvana vuonna ovat sääolosuhteet keväi-       den ajaksi keväisin tehtävän peruskunnostuksen
19501: sine runkokelirikkoineen ja kesän runsaine satei-   lisäksi.
19502: 
19503:      Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1998
19504: 
19505:                                                                     Liikenneministeri Matti Aura
19506:                                              KK 875/1998 vp                                               3
19507: 
19508: 
19509: 
19510: 
19511:                                          Tili Riksdagens Talman
19512: 
19513:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            rikliga mängder regn, varit extremt svåra för
19514: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            underhållet av grusvägar. }\.fellan vägavsnitt i
19515: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        gott skick finns det avsnitt där det uppstått t.o.m.
19516: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-           svår gropbildning. Instruktionerna för repare-
19517: mål nr 875:                                            ring av vägar måste dock ställas i ljuset av befint-
19518:                                                        liga anslag, vägens betydelse och trafikvolymen.
19519:           Är Regeringen intresserad av hur Väg-        Enligt Vägverkets anvisningar skall sådana ska-
19520:        verket sköter underhållet av grusbelagda        dor på grusvägar som underskrider kvalitetskra-
19521:        lokalvägar sommartid, och i så fall,            ven i normala fall repareras inom fem dygn.
19522:           vad ämnar den göra för att Vägverket            T.ex. vid stickprov som gjorts i Tavastlands
19523:        skall beakta väganvändarnas krav på             vägdistrikt har det i somras konstaterats finnas
19524:        bl.a. sladdning under hela sommaren             grusytor i dåligt skick, men de har i allmänhet
19525:        även efter reparationerna på våren?             åtgärdats inom ovan nämnda fem dygn. Då väg-
19526:                                                        ytorna i fjol somras tack vare väderleksförhållan-
19527:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          dena höll hela sommaren, är det förståeligt att
19528: anföra följande:                                       kvalitetskriterierna ur väganvändarens synvin-
19529:                                                        kel ser ut att ha sjunkit i år. Om fem dygn förflyter
19530:    I spörsmålet konstateras helt riktigt att Väg-      innan skadorna repareras, kan det för den som
19531: verket vanligen utför grundliga reparationer av        dagligen använder en väg kännas som en lång tid.
19532: grusvägarna på våren. Då åstadkoms ett hållbart           Det är av största vikt att invånarna längs vä-
19533: slitskikt genom att blanda vägens ytskikt med          gen och även andra väganvändare blir hörda om
19534: kalciumklorid som binder damm och andra lösa           sina förväntningar. Det är även Vägverkets mål-
19535: partiklar. Detta har visat sig vara ett lönsamt        sättning att allt bättre grunda sina underhållsåt-
19536: förfarande såväl ur kvalitetens som ur kostnader-      gärder på kundrespons- inte endast genom att
19537: nas synvinkel. Denna åtgärd är ofta så effektiv        registrera klagomål utan även genom möten för
19538: att vägen inte på hela sommaren behöver sladdas        allmänheten och genom enkäter. Med utgångs-
19539: eller hyvlas. Detta är fallet särskilt då vägmateri-   punkt i sommarens erfarenheter kommer beho-
19540: alet är förstklassigt, trafikvolymen på vägen för-     vet av och möjligheterna tili att ändra anvisning-
19541: hållandevis liten och väderleksförhållandena           arna att utredas, t.ex. på så sätt att de vägvisa
19542: gynnsamma.                                             behoven mer än tidigare understryks. Därför har
19543:     Vägen hålls dock inte alltid i kördugligt skick    Vägverket redan nu skridit tili de åtgärder som
19544: hela sommaren. Beroende på omfattningen av de          avses i spörsmålet i syfte att beakta väganvändar-
19545: skador som uppstått repareras endast de skadade        nas krav vid förhöjning av kvaliteten på under-
19546: punkterna, men i extrema fall måste vårens ope-        hållet av grusvägar under sommarens trafiksä-
19547: ration i sin helhet upprepas.                          song i sin helhet utöver de grundreparationer
19548:     1 år har väderleksförhållandena, som innebar       som görs på våren.
19549: en vår med djupa tjälskador och en sommar med
19550: 
19551:      Helsingforsden 23 september 1998
19552: 
19553:                                                                            Trafikminister Matti Aura
19554:                                               KK 876/1998 vp
19555: 
19556: Kirjallinen kysymys 876
19557: 
19558: 
19559: 
19560: 
19561:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Arvonlisäveron perinnän tehostamisesta
19562: 
19563: 
19564:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
19565: 
19566:    Suomen valtion tulot eivät riitä menojen kat-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19567: tamiseen, vaikka elämme korkeasuhdanteen hui-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19568: pulla. Talousarvio saadaan vaaleja varten tasa-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19569: painoon vain Iainaamalla rahaa valtion eläkera-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19570: hastosta menojen katteeksi. Jossakin on pahasti
19571: vikaa. Vika on sama kuin nykyisellä Venäjällä.                    Tietääkö Hallitus, miten paljon todel-
19572: Valtio ei saa kuin surkean osan niistä verotulois-             lisuudessa esimerkiksi arvonlisäveroa jä-
19573: ta, jotka sille kuuluisivat. Sen lisäksi, että suuri-          tetään maksamatta kaikilla tuotannon ja
19574: tuloiset maksavat tuloistaan vain 28 prosentin                 elinkeinoelämän aloilla, ja jos ei tiedä,
19575: osinko veroa, valtio saa vain osan arvonlisä veros-               aikooko Hallitus valistaa itseään ja
19576: ta, joka sille lain mukaan kuuluisi. Kaikki tapah-             ryhtyä toimenpiteisiin asian korjaami-
19577: tuu ilman kuittia eikä sitä pidetä enää edes paha-             seksi, ennen kuin se on myöhäistä?
19578: na. Kiinnijoutumisen riski on olematon.
19579: 
19580:      Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 1998
19581: 
19582:                                            Sulo Aittoniemi /kesk
19583: 
19584: 
19585: 
19586: 
19587:  280043
19588: 2                                          KK 876/1998 vp
19589: 
19590: 
19591: 
19592:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
19593:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        edelleen valvonnan laadun ja vaikuttavuuden li-
19594: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         sääminen nykyisestä.
19595: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Valvonnan tulee perustua mahdollisimman
19596: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        reaaliaikaiseen ja kokonaisvaltaiseen asiakaskes-
19597: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         keiseen tilannekuvaan ja sen tulee kyetä reagoi-
19598: n:o 876:                                              maan havaittuihin laiminlyönteihin nopeasti ja
19599:                                                       tehokkaasti. Hallinnon tavoitteena on parantaa
19600:           Tietääkö Hallitus, miten paljon todel-      valvonnan kykyä tuoda esiin veroviranomaisilta
19601:        lisuudessa esimerkiksi arvonlisäveroa jä-      piilossa tapahtuvaa toimintaa sekä paljastaa
19602:        tetään maksamatta kaikilla tuotannon ja        olennaisia virheitä ja väärinkäytöksiä. Vaivon-
19603:        elinkeinoelämän aloilla, ja jos ei tiedä,      nana pyritään virheellisten menettelyjen ennalta
19604:           aikooko Hallitus valistaa itseään ja        ehkäisyyn, niiden nopeaan katkaisemiseen ja hy-
19605:        ryhtyä toimenpiteisiin asian korjaami-         vään perintätulokseen. Valvonnan tasoa ja ulot-
19606:        seksi, ennen kuin se on myöhäistä?             tuvuutta pyritään parantamaan muun muassa
19607:                                                       seuraavilla tavoilla:
19608:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Valvonnan laatua kehitetään parantamalla
19609: vasti seuraavaa:                                      valvontaan osallistuvan henkilöstön ammattitai-
19610:                                                       toa jatkuvan koulutuksen avulla sekä paranta-
19611:    Käsitykset harmaan talouden ja talousrikolli-      malla toiminnan ohjausta ja tiedon välitystä.
19612: suuden todellisesta laajuudesta ovat pitkälti ar-     Valvontatietojen hankintaa ja hyväksikäyttöä
19613: vioperusteisia. Valtioneuvoston keväällä 1994         tehostetaan ja systematisoidaan niin valtakun-
19614: asettaman harmaan talouden työryhmän loppu-           nallisesti kuin paikallisesti. Samoin parannetaan
19615: raportin mukaan harmaan talouden laajuus on           verovelvollisista ja heidän intressitahoistaan ole-
19616: ollut maassamme vuonna 1995 noin 4 prosenttia         massa olevan tiedon hallintaa ja käytettävyyttä.
19617: bruttokansantuotteesta eli noin 20 miljardia          Verovelvollisten rekisteröinti saatetaan reaaliai-
19618: markkaa. Selvitystyöryhmä on arvioinut, että          kaiseksi ja kokonaisvaltaiseksi. Arvonlisäveron
19619: harmaan talouden yhteiskunnalle aiheuttamat           ja työnantajasuoritusten ajan tasalla olevan val-
19620: verojen ja maksujen menetykset sekä yhteiskun-        vonnan avulla kyetään nopeammin reagoimaan
19621: nan myöntämien tukien väärinkäytökset muo-            laiminlyönteihin. Tarkastustoimenpiteiden avul-
19622: dostavat arviolta yhteensä 13 miljardin menetyk-      la selvitetään verovelvollisen tosiasiallinen toi-
19623: set, joista arvonlisäveromenetysten osuus olisi       minta ja sen laajuus.
19624: noin 2 miljardia markkaa. Harmaan talouden ja             Hallinnossa kehitetään myös erityisesti har-
19625: talousrikollisuuden aiheuttamia kustannuksia          maan talouden kohteisiin soveltuvia reaaliaikai-
19626: on vaikea tarkkaan selvittää ja esitetyt arviot       sia tarkastusmenetelmiä sekä yhteistyötä muiden
19627: poikkeavat toisistaan, mutta niiden perusteella       viranomaisten kanssa. Verovalvonnan ja perin-
19628: on todettavissa, että aiheutuva menetys on mer-       nän yhteistyötä tehostetaan verojen kertymän
19629: kittävä erä valtiontaloudessa.                        parantamiseksi. Turvaamistoimenpiteiden hy-
19630:    Verohallinnon tehtävänä on varmistaa, että         väksikäyttö tarkastusten yhteydessä, konkurs-
19631: kaikki arvonlisäverovelvolliset tilittävät arvonli-   seihin ja konkurssivelallisen jatkajayrityksiin
19632: säveron oikeamääräisenä ja oikea-aikaisesti.          kohdistettava valvonta sekä rikoshyödyn jäljit-
19633: Hallinto on viime vuosina työskennellyt käytet-       täminen ovat kehittämiskohteina. Uudenmaan
19634: tävissä olevin resursseinja myös kansainvälisellä     verovirastossa projektiluonteisena toimivan har-
19635: tasolla yhteistoiminnassa eri valtioiden verohal-     maan talouden viranomaisyhteistyöhön keskit-
19636: lintojen kanssa harmaan talouden torjumiseksi.        tyneen yksikön toimintaa jatketaan.
19637: Verovalvonnan kehittämisen painopisteenä on
19638: 
19639:      Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1998
19640: 
19641:                                                                             Ministeri Jouko Skinnari
19642:                                              KK 876/1998 vp                                             3
19643: 
19644: 
19645:                                          Tili Riksdagens Talman
19646: 
19647:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Kontrollen bör grunda sig på en så god hel-
19648: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            hetsbild i realtid som möjligt av kundeus situa-
19649: med1em av statsrådet översänt följande av riks-        tion och iakttagna försummelser bör leda tili
19650: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-           snabba och effektiva åtgärder. Målet med för-
19651: mål nr 876:                                            valtningen är att förbättra förmågan att med
19652:                                                        hjälp av kontrollen ta fram för skattemyndig-
19653:           Är Regeringen medveten om i hur stor         heterna dold verksamhet och avslöja centrala fel
19654:        omfattning t.ex. mervärdesskatt i själva        och missbruk. Genom kontrollen strävar man
19655:        verket Iämnas obetald inom alla områden         efter att på förhand förhindra felaktiga förfaran-
19656:        inom produktioneo och näringslivet, och         den, att snabbt bryta dem och att nå ett gott
19657:           om så inte är fallet, ämnar Regeringen       indrivningsresultat. Kontrollnivån och räckvid-
19658:        ta reda på detta och vidta åtgärder för att     den för kontrollen f6rsöker man forbättra på
19659:        rätta tili situationen innan det är för sent?   bl.a. följande sätt:
19660:                                                           Kvaliteten på kontrollen utvecklas genom att
19661:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          yrkesskickligheten hos denpersonai som deltar i
19662: anföra följande:                                       den höjs med hjälp av kontinuerlig utbildning
19663:                                                        samt genom att verksamhetsstyrningen och in-
19664:    U ppfattningarna om den verkliga omfattning-        formationsförmedlingen förbättras. Anskaff-
19665: en på den grå ekonomin och den ekonomiska              ningen och utnyttjandet av de uppgifter som be-
19666: brottsligheten är i hög grad baserade på upp-          hövs i kontrollarbetet effektiveras och systemati-
19667: skattningar. Enligt den slutrapport som lagts          seras såväl på riksnivå som Iokalt. Samtidigt för-
19668: fram av en arbetsgrupp som statsrådet tilisatte        bättras hanteringen av och tillgängligheten hos
19669: våren 1994 för att utreda den grå ekonomin om-         redan existerande information om de skattskyl-
19670: fattade den grå ekonomin i vårt Iand ca 4 procent      diga och deras intressegrupper. Registreringen
19671: av bruttonationalprodukten 1995, dvs. ca 20 mil-       av de skattskyldiga görs övergripande och till-
19672: jarder mk. Arbetsgruppen har uppskattat att de         gänglig i realtid. Med hjälp av en tidsenlig kon-
19673: förluster som den grå ekonomin orsakar samhäl-         troll av mervärdesbeskattningen och arbetsgivar-
19674: Iet tili följd av obetalda skatter och avgifter samt   prestationerna förmår man snabbare reagera på
19675: missbruket av stöd som samhället beviljar utgör        försummelser. Genom inspektioner utreds den
19676: sammanlagt ca 13 miljarder mk, varav andelen           skattskyldiges faktiska verksamhet och dess om-
19677: mervärdesskatteförluster uppgår tili ca 2 miljar-      fattning.
19678: der mk. Det är svårt att exakt utreda de kostna-          Inom förvaltningen utvecklas också särskilda
19679: der som den grå ekonomin och den ekonomiska            kontrollmetoder som kan användas i realtid och
19680: brottsligheten orsakar och olika beräkningar           som är särskilt lämpade för objekt inom den
19681: skiljer sig från varandra, men på basis av dessa       ekonomiska gråzonen. Samtidigt utvecklas sam-
19682:  kan man konstatera att forlusten utgör en bety-       arbetet med andra myndigheter. Samarbetet mel-
19683: dande post i statsekonomin.                            Ian dem som utf6r skattekontrollen och indriv-
19684:     Skatteförvaltningens uppgift är att säkerställa    ningen effektiveras för att inflödet av skatt skall
19685: att alla som är skyldiga att betala mervärdesskatt     öka. Föremål för utveckling är i synnerhet ut-
19686:  redovisar denna tili rätt belopp och vid rätt tid-    nyttjandet av säkringsåtgärder i samband med
19687:  punkt. Förvaltningen har under de senaste åren        inspektionerna, bevakningen av konkurser och
19688:  med alla tili buds stående medel och även på det      av dem som övertar konkursgäldenärers företag
19689:  internationella planet i samarbete med skatteför-     samt uppspårningen a v vinningen a v brott. Verk-
19690:  valtningen i olika Iänder försökt bekämpa den         samheten vid den enhet som koncentrerat sig på
19691:  grå ekonomin. Vid utvecklandet av skattekon-          myndighetssamarbete inom den grå ekonomin
19692:  trollen ligger tyngdpunkten fortfarande på en         inom ramen för ett projekt vid Nylands skatte-
19693:  ökning av kontrollens kvalitet och effekt i förhål-   verk fortsätter.
19694:  lande tili nuläget.
19695: 
19696:      Helsingforsden 30 september 1998
19697: 
19698:                                                                              Minister Jouko Skinnari
19699:                                              KK 877/1998 vp
19700: 
19701: Kirjallinen kysymys 877
19702: 
19703: 
19704: 
19705: 
19706:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Valtion virkamiesten kuolinpesille maksetta-
19707:                                         van hautausavustuksen palauttamisesta
19708: 
19709: 
19710:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
19711: 
19712:    Valtio maksoi vuosikymmenien ajan hautaus-             Nyt herää aiheestakin kysymys, onko tuollai-
19713: avustusta peruspalkkaisten virkamiestensä kuo-         nen päätös ollut lainkaan laillinen vaiko saman-
19714: linpesille. Ehtona oli, että edunjättäjän jälkeen ei   lainen, jollaisia kohdistettiin aikanaan ns. Enge-
19715: tullut suoritettavaksi perhe-eläkettä. Monet sit-      lin työntekijöihin rakennushallituksenjäämistöä
19716: temmin valtion eläkkeelle jääneet ovat jopa il-        koskien.
19717: moittaneet valtion perhe-eläkelain voimaanpa-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19718: nolain (775/1968) mukaisessajärjestyksessä edel-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19719: lyttävänsä aikanaan hautausavun suorittamista.         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19720:    Sittemmin monet valtion eläkeläiset ovat            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19721: hämmentyneet, koska ovat kuulleet, että tuo
19722: asianomainen säännös on valtion taholta yksi-                    Katsooko Hallitus, että edellisen halli-
19723: puolisesti kumottu säästösyistä jo vuonna 1992                tuksen aikana tehty päätös, jolla valtion
19724: ja että hautausavustuksia ei ole maksettu enää                virkamiesten kuolinpesiltä poistettiin oi-
19725: vuoden 1993 alusta lukien. Kyseessä lienee jon-               keus hautausapuun, on syntynyt laillises-
19726:  kinlainen Iex Viinanen, joka tuotti valtiolle sääs-          sa järjestyksessä, ja jos ei,
19727:  töä muutaman miljoonan.                                         aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
19728:                                                               siin kyseisen edun palauttamiseksi?
19729: 
19730:      Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 1998
19731: 
19732:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
19733: 
19734: 
19735: 
19736: 
19737:  280043
19738: 2                                          KK 877/1998 vp
19739: 
19740: 
19741: 
19742: 
19743:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
19744: 
19745:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        leskeenja alaikäisiin lapsiin, vaan yleensä sivulli-
19746: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         siin. Hautausapujen ja hautauskustannusten
19747: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       korvausten perusteet olivat hallituksen esityksen
19748: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        mukaan vanhentuneita ja silloisessa valtionta-
19749: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         louden tilanteessa niiden myöntäminen ja mak-
19750: n:o 877:                                              saminen oli tarkoituksenmukaista lopettaa.
19751:                                                           Hallituksen esitystä annettaessa lakien lain-
19752:           Katsooko Hallitus, että edellisen halli-    mukaisuudesta vastaavat valtioneuvoston esitte-
19753:        tuksen aikana tehty päätös, jolla valtion      lyssä asian esittelevä virkamies ja ministeri. Val-
19754:        virkamiesten kuolinpesiltä poistettiin oi-     tioneuvoston oikeuskansleri valvoo nimenomai-
19755:        keus hautausapuun, on syntynyt laillises-      sesti sitä seikkaa, että esitykset ovat lainmukai-
19756:        sa järjestyksessä, ja jos ei,                  sia. Hallituksen tiedossa ei ole, että asiaa olisi
19757:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        eduskunnassa käsitelty lain vastaisesti. Eduskun-
19758:        siin kyseisen edun palauttamiseksi?            nassa asia käsiteltiin ns. tavallisessa lainsäätä-
19759:                                                       misjärjestyksessä.
19760:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Valtion henkilöstön eläkkeitä heikennettiin
19761: vasti seuraavaa:                                      useaan kertaan 1990-luvun alkupuoliskolla.
19762:                                                       Kaikki heikennykset tehtiin tavallisessa lainsää-
19763:    Vuoden 1969 alusta voimaan tulleella valtion       tämisjärjestyksessä. Eduskunnan useasti kuule-
19764: perhe-eläkelailla (77 4/1968) valtion perhe-eläke-    mat valtio-oikeuden professorit totesivat, että
19765: turva laajennettiin suunnilleen yhtä kattavaksi       perustuslainsuojan tarkastelun lähtökohtana on
19766: kuin yksityisen sektorin työeläketurva. Tässä         hallitusmuodon 6 §:n mukainen omaisuuden
19767: yhteydessä valtion niin sanotun vanhan perhe-         suoja (nykyään hallitusmuodon 12 §:ssä). Perus-
19768: eläkejärjestelmän mukaiset edut säilytettiin kui-     tuslaki ei suojaa eläkejärjestelmää sinänsä vaan
19769: tenkin niillä henkilöillä, jotka olivat lain voi-     taloudellista etuutta. Ansaittuun eläkeoikeuteen
19770: maan tullessa vanhan perhe-eläkejärjestelmän          ei voida puuttua, ellei muutosta ole katsottava
19771: piirissä. Vanhaan perhe-eläkejärjestelmään sisäl-     vähäiseksi. Mm. eläkeiän tai eläkkeen tavoiteta-
19772: tyi kuolinpesän oikeus hautausapuun ja eräissä        son ei katsottu olevan ansaittuja seikkoja, vaan
19773: tapauksissa hautauskustannusten korvaukseen,          tietty odotettavissa oleva tapahtuma. Tällaisia
19774: jos perhe-eläkkeeseen oikeutettuja edunsaajia,         odotettavissa olevia tapahtumia voidaan kuiten-
19775: yleensä leskeä tai alaikäisiä lapsia, ei jäänyt.      kin muuttaa tavallisessa lainsäätämisjärjestyk-
19776:    Vanhan lain mukaiset hautausavun ja hau-           sessä.
19777: tauskustannusten korvaukset kumottiin Ahon                Hautausapua ja hautauskustannusten kor-
19778: hallituksen esittämällä lailla valtion perhe-eläke-    vausta ei hallituksen esitystä valmisteltaessa kat-
19779: lain voimaanpanolain 4 §:n muuttamisesta anne-         sottu edes kyseisenlaisiksi odotettavissa oleviksi
19780: tulla lailla (6/1992). Hallituksen esityksessä (HE     tapahtumiksi. Eläkeoikeuden omaavalla henki-
19781:  136/1991 vp) kumoaminen perusteltiin sillä, että     löllä ei nimittäin itsellään ollut oikeutta saada
19782: hautausapuun oikeutettujen kuolinpesien osak-          etuuksia, vaan hänen jälkeensä jääneillä usein
19783: kaina on yleensä vainajan täysi-ikäisiä lapsia,        kaukaisemmilla kuin lähisukulaisilla. Se seikka,
19784: etäisempiä sukulaisia ja testamentinsaajia. Hau-       kuka on edunsaajana, ei ennen edunjättäjän kuo-
19785: tausapu ei kohdistu perhe-eläkkeen tapaan kuo-         lemaa ollut tiedossa. Kenelläkään ei siksi voinut
19786: lemantapauksen seurauksena syntyviin toimeen-          olla myöskään selvää odotusta etuuteen.
19787: tuloturvan tarpeessa oleviin lähiomaisiin, kuten
19788:      Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1998
19789: 
19790:                                                                             Ministeri Jouko Skinnari
19791:                                            KK 877/1998 vp                                               3
19792: 
19793: 
19794: 
19795: 
19796:                                        Tili Riksdagens Talman
19797: 
19798:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ar, såsom änkor och minderåriga barn, som ge-
19799: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          nom dödsfall råkat i behov av utkomstskydd,
19800: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      utan den tilldelas i allmänhet utomstående. En-
19801: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spörs-         ligt regeringspropositionen var grunderna för
19802: mål nr 877:                                          begra vningshjäip och ersä ttning för begra vnings-
19803:                                                      kostnader föråldrade, och i den dåvarande stats-
19804:           Anser Regeringen att det beslut som        ekonomiska situationen var det ändamålsenligt
19805:        fattades under den förra regeringen vilket    att beviljandet och betalningen a v dessa slopades.
19806:        ledde tili att rätten tili begravningshjälp       När en regeringsproposition avlåts är det den
19807:        slopades i fråga om statliga tjänstemäns      föredragande tjänstemannen och ministern som
19808:        dödsbon har tillkommit i laglig ordning,      vid ärendets föredragning i statsrådet ansvarar
19809:        och, om inte,                                 för lagarnas 1agen1ighet. Justitiekans1ern i stats-
19810:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för        rådet skall uttryckligen övervaka propositioner-
19811:        att återinföra den nämnda förmånen?           nas 1agen1ighet. Regeringen känner inte till att
19812:                                                      riksdagen sku.!1e ha behand1at ärendet på ett 1ag-
19813:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        stridigt sätt. Arendet behandlades i riksdagen i
19814: anföra följande:                                     s.k. vanlig lagstiftningsordning.
19815:                                                          Vid ett flertal tillfållen i början av 1990-talet
19816:    Genom lagen om statens fami1jepensioner           försämrades de statligt anställdas pensioner. Alla
19817: (774/1968), som trädde i kraft vid ingången av       försämringar genomfördes i van1ig 1agstiftnings-
19818: 1969, förstärktes familjepensionsskyddet så att      ordning. De professorer i statsrätt som ofta hörts
19819: det blev ungefår lika omfattande som arbetspen-      i riksdagen konstaterade att utgångspunkten för
19820: sionsskyddet inom den privata sektorn. 1 sam-        en to1kning av grundlagsskyddet är egendoms-
19821: band med detta bibehölls likvä1 förmånerna en-       skyddet enligt 6 § regeringsformen (numera i 12 §
19822: ligt statens s.k. gamla familjepensionssystem i      regeringsformen). Grundlagen tryggar inte pen-
19823: fråga om sådana personer som när lagen trädde i      sionssystemet i sig, utan den ekonomiska förmå-
19824: kraft omfattades av det gamla fami1jepensions-       nen. Det är inte möjligt att göra ändringar i den
19825: systemet. Det gam1a familjepensionssystemet          pensionsrätt som intjänats, om inte ändringen
19826: innefattade dödsboets rätt tili begravningshjälp     bör anses vara ringa. Bl.a. ansågs pensionsåldern
19827: och i vissa fall ersättning för begravningskostna-   eller eftersträvad nivå i fråga om pensioner inte
19828: der, om den avlidne inte efterlämnade några för-     vara något som intjänats, utan en viss händelse
19829: månstagare som var berättigade tili familjepen-      som kunde förväntas inträffa. Förväntade hän-
19830: sion, i allmänhet änka eller minderåriga barn.       delser av det här slaget kan dock ändras genom
19831:     Begravningshjälp och ersättning för begrav-      vanlig lagstiftningsordning.
19832: ningskostnader, som utbetalades med stöd av              När regeringens proposition bereddes ansågs
19833: den gamla lagen, slopades som följd av Ahos          begravningshjälp och ersättning för begravnings-
19834: regerings prosposition genom lagen om ändring        kostnader inte vara sådana förväntade händelser
19835: av 4 § lagen angående införande av lagen om          som avses här. Den person som innehade pen-
19836: statens familjepensioner (6/1992). 1 regeringens     sionsrätten hade nämligen inte själv någon rätt
19837: proposition (RP 136/1991 rd) motiverades detta       tili förmånerna, utan de tillkom hans efterlevan-
19838: med att delägare i dödsbon som är berättigade tili   de, som ofta inte var nära, utan avlägsnare släk-
19839: begravningshjälp i allmänhet är den avlidnes full-   tingar. Innan fårmånslåtaren hade dött var det
19840: vuxna barn, avlägsnare släktingar samt testa-        inte känt vem som var förmånstagare. Ingen kun-
19841: mentstagare. Begravningshjälpen tillde1as inte på    de därför på förhand direkt vänta sig någon för-
19842: samma sätt som familjepensionen nära släkting-       mån.
19843: 
19844:      Helsingforsden 1 oktober 1998
19845: 
19846:                                                                             Minister Jouko Skinnari
19847:                                           KK 878/1998 vp
19848: 
19849: Kirjallinen kysymys 878
19850: 
19851: 
19852: 
19853: 
19854:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Oppisopimuskoulutuksen lisäämisestä
19855: 
19856: 
19857: 
19858:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
19859:    Opetushallituksen kesällä 1998 tekemät, oppi-    Jo sovitut ja pitkään valmistellut koulutukset
19860: sopimuskoulutuskenttää koskevat päätökset           joudutaan perumaan. Tilanne tuntuu järjettö-
19861: ovat osoittautumassa tuhoisiksi oppisopimus-        mältä eikä siihen ole löydettävissä mitään järke-
19862: koulutukselle. Esimerkiksi Pirkanmaalla pää-        viä perusteita.
19863: töksistä seuraa käytännössä se, että työttömille-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19864: kään ei voida tehdä koko syksynä kiintiöiden        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19865: puuttuessa oppisopimuksia lisäkoulutukseksi         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19866: luettavaan tarkoitukseen. Pirkanmaan oppisopi-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19867: muskoulutuspiirin alueella vuonna 1998 uusista
19868: aloittaneista opiskelijoista yli puolet on ollut              Aikooko Hallitus toimia nopeasti niin,
19869: työttömiä. Oppisopimuskoulutuksen kautta lä-               että oppisopimuskoulutuksen lisäkoulu-
19870: hes kaikki siihen päässeet ovat sijoittuneet työ-          tuskiintiöitä lisätään jo tänä syksynä tai
19871: elämään. Opetusviranomaisten kesken vuotta te-             vaihtoehtoisesti lisäkoulutuksen määri-
19872: kemät päätökset merkitsevät sitä, että perustut-           telmä pidetään entisellään voimassa ole-
19873: kintojen ja ammattitutkintojen osatutkinnot                van lainsäädännön mukaisesti ja että op-
19874: ovat kiintiöiden puuttuessa mahdottomia toteut-            pisopimuskiintiöitä nimenomaan lisä-
19875: taaja sopimustoiminta tyrehtyy tältä osin täysin.          tään vuodelle 1999?
19876:      Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 1998
19877:                                        Sulo Aittoniemi /kesk
19878: 
19879: 
19880: 
19881: 
19882:  280043
19883: 2                                         KK 878/1998 vp
19884: 
19885: 
19886: 
19887:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
19888: 
19889:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ten tekemistä kielletä. Ammattitutkintoon val-
19890: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       mistavia oppisopimuksia voi siis edelleen tehdä.
19891: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     Tavoitteena on ainoastaan niiden kohtuuttoman
19892: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-      lisääntymisen välttäminen.
19893: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           Opetusministeriön kirjeessä todetaan myös,
19894: n:o 878:                                            että sellaisia yksittäisiä koulutusjaksoja koskevat
19895:                                                     oppisopimukset, jotka eivät tähtää perustutkin-
19896:           Aikooko Hallitus toimia nopeasti niin,    non tai ammattitutkinnon suorittamiseen, tulee
19897:        että oppisopimuskoulutuksen lisäkoulu-       tilastoida valtionosuuden maksatuksessa lisä-
19898:        tuskiintiötä lisätään jo tänä syksynä tai    koulutukseksi. Yksittäisten koulutusjaksojen
19899:        vaihtoehtoisesti lisäkoulutuksen määri-      suorittamista, vaikkakin nämä koulutusjaksot
19900:        telmä pidetään entisellään voimassa ole-     sattuisivat sisältymään johonkin ammatilliseen
19901:        van lainsäädännön mukaisesti ja että op-     perus- tai ammattitutkintoon, on pidettävä luon-
19902:        pisopimuskiintiöitä nimenomaan lisä-         teeltaan selkeästi lisäkoulutuksena. Koulutuk-
19903:        tään vuodelle 1999?                          sen tavoitteeksi ei tällöin ole asetettu tutkinnon
19904:                                                     suorittamista. Ne perusteet, jotka ovat olemassa
19905:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        peruskoulutuksen lisäkoulutusta korkeammalle
19906: vasti seuraavaa:                                    yksikköbionalle sekä vapautukselle määrällises-
19907:                                                     tä säätelystä, eivät tämän koulutuksen osalta
19908:    Vuoden 1998 talousarviossa oppisopimukse-        näin ollen täyty.
19909: na toteutettavaan lisäkoulutukseen on varattu           Ammattitutkintoon valmistavan oppisopi-
19910: 6 000 kiintiöpaikkaa, eikä opetusministeriössä      muskoulutuksen asemaa on pyritty paranta-
19911: ole valmisteilla esitystä kuluvan vuoden lisäkou-   maan lisäämällä lisäkoulutuskiintiö edellä mai-
19912: lutuskiintiön lisäämiseksi. Opetusministeriö on     nitusta 6 000 vuotuisesta paikasta 9 000 paik-
19913: jakanut 13.2.1998 tekemällään päätöksellä (1/       kaan vuoden 1999 talousarvioesityksessä. Lisäk-
19914: 011/98) oppisopimuskoulutuksen paikallishal-        si on huomattava, että vuoden 1998 aikana sol-
19915: lintoviranomaisille yhteensä 5 800 paikkaa. Lo-     mitut ja aloitetut oppisopimukset saatetaan lop-
19916: put 200 paikkaa jaetaan hakemusten perusteella      puun nykyisen lainsäädännön mukaisesti. Tämä
19917: syksyn 1998 aikana.                                 tarkoittaa sitä, että ammattitutkintoon valmista-
19918:    Uuden koulutuslainsäädännön mukaisesti           van oppisopimuskoulutuksen "hännät" eivät ra-
19919: oppisopimuskoulutuksena annettava lisäkoulu-        sita lisäkoulutuskiintiötä vuonna 1999. Vuoden
19920: tus, mukaan lukien ammattitutkintoon valmista-      1999 kiintiö voidaan näin käyttää ammattitut-
19921: va koulutus, on 1.1.1999 alkaen kaikilta osin       kintoon valmistavan koulutuksen osalta pelkkiin
19922: määrällisen säätelyn piirissä.                      uusiin oppisopimuksiin. Lisäksi vuonna 1998
19923:    Valtioneuvoston ja opetusministeriön oppiso-     solmittuihin ammattitutkintoon valmistaviin op-
19924: pimuskoulutukselle asettamien tavoitteiden saa-     pi sopimuksiin sovelletaan rahoituksen määräy-
19925: vuttamatta jääminen sekä uuden lainsäädännön        tymisessä peruskoulutuksen yksikköhintoja.
19926: toimeenpanoon ennakointi ovat yhdessä koulu-            Opetusministeriön käsityksen mukaan vuo-
19927: tusmuodon valtavan määrällisen kasvun kanssa        delle 1999 varattu lisäkoulutuskiintiö yhdessä
19928: aiheuttaneet tarpeen hillitä etenkin säätelystä     siirtymäsäännösten kanssa takaa myös ammatti-
19929: vapaan ammattitutkintoihin valmistavien oppi-       tutkintoon valmistavan oppisopimuskoulutuk-
19930: sopimusten solmimista.                              sen määrän säilymisen nykyisellä tasollaan. Am-
19931:    Opetusministeriö kehottaakin paikallishallin-    mattitutkintoon valmistavan koulutuksen tar-
19932: toviranomaisia 23.6.1998 päivätyssä kirjeessään     vetta, toteutumaa sekä tutkintojen suorittamista
19933: ( 199/430/98) pidättyvyyteen ammattitutkintoon      tullaan seuraamaan. Mikäli koulutuksen kysyn-
19934: valmistavien sopimusten tekemisessä. Kirjeessä      tä tulee jatkossa olemaan huomattavasti tarjon-
19935: ei rinnasteta ammattitutkintoon valmistavaa         taa suurempaa, voidaan harkita lisäkoulutus-
19936: koulutusta lisäkoulutukseen vuonna 1998 eikä        kiintiön suurentamista.
19937: ammattitutkintoon valmistavien oppisopimus-
19938: 
19939:      Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1998
19940: 
19941:                                                             Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
19942:                                              KK 878/1998 vp                                             3
19943: 
19944: 
19945: 
19946:                                          Tili Riksdagens Talman
19947: 
19948:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       heller förbjuds ingående av läroavtal som förbe-
19949: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         reder för en yrkesexamen. Sådana läroavtal kan
19950: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       således fortfarande ingås. Målet är endast att
19951: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål             hindra att de ökar alltför mycket.
19952: nr 878:                                                    1 undervisningsministeriets brev konstateras
19953:                                                        också att sådana läroavtal som gäller enstaka
19954:           Ämnar Regeringen handla raskt så att         utbildningsavsnitt och inte siktar på avläggande
19955:        kvoten för tilläggsutbildning i form av         av en grundexamen eller yrkesexamen skall sta-
19956:        läroavtalsutbildning ökas redan i höst el-      tistikföras som tilläggsutbildning vid utbetalning
19957:        ler alternativt så att definitionen på till-    av statsandelen. Enstaka utbildningsavsnitt,
19958:        läggsutbildning får gälla i oförändrad          även om de skulle ingå i någon yrkesinriktad
19959:        form enligt gällande lagstiftning och att       grundexamen eller yrkesexamen, bör på grund av
19960:        läroavtalskvoten uttryckligen ökas för          sin art ses som tilläggsutbildning. Målet för ut-
19961:        1999?                                           bildningen är då inte att examen avläggs. De
19962:                                                        villkor som existerar för att priset per enhet för
19963:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          den grundläggande yrkesutbildningen skall vara
19964: anföra följande:                                       högre än för tilläggsutbildningen samt för befriel-
19965:                                                        se från kvantitativ reglering uppfylls således inte
19966:     1 budgeten för 1998 har det reserverats 6 000      i fråga om denna utbildning.
19967: kvotplatser för tilläggsutbildning i form av läro-         Man har försökt förbättra ställningen för den
19968: avtalsutbildning. Vid undervisningsministeriet         läroavtalsutbildning som förbereder för en yr-
19969: bereds inget förslag tili ökning av tilläggsutbild-    kesexamen genom att öka tilläggsutbildnings-
19970: ningskvoten för innevarande år. Undervisnings-         kvoten från nuvarande 6 000 platser per år tili
19971: ministeriet har genom sitt beslut 13.2.1998            9 000 platser i budgetpropositionen för 1999.
19972: (1/011/98) fördelat sammanlagt 5 800 platser tili      Dessutom bör observeras att de läroavtal som
19973: de lokala myndigheter som förvaltar läroavtals-        ingåtts och påbörjats under 1998 slutförs enligt
19974: utbildningen. De resterande 200 fördelas på basis      nuvarande lagstiftning. Detta innebär att "svan-
19975: av ansökningar under hösten 1998.                      sama" i den läroavtalsutbildning som förbereder
19976:     Enligt den nya utbildningslagstiftningen om-       för en yrkesexamen inte belastar tilläggsutbild-
19977: fattas den tilläggsutbildning som ges i form av        ningskvoten 1999. Kvoten för 1999 kan därför i
19978: läroavtalsutbildning, inklusive den förberedande       fråga om den utbildning som förbereder för en
19979: utbildningen inför en yrkesexamen, från 1.1.1999       yrkesexamen användas endast för nya läroavtal.
19980: tili alla delar av kvantitativ reglering.              På läroavtal som förbereder för en yrkesexamen
19981:     Det faktum att de av statsrådet och undervis-      och som ingåtts 1998 tillämpas dessutom priser-
19982: ningsministeriet uppställda målen för läroavtals-      na per enhet för den grundläggande yrkesutbild-
19983: utbildningen inte uppnåtts samt föregripandet av       ningen när finansieringen bestäms.
19984: den nya lagstiftningens verkställande har, för-            Enligt undervisningsministeriets uppfattning
19985: enat med den enorma kvantitativa ökningen av           garanterar den tilläggsutbildningskvot som re-
19986: utbildningsformen, lett tili ett behov att kontrol-    serverats för 1999 kombinerat med övergångsbe-
19987: lera i synnerhet ingåendet av läroavtal som förbe-     stämmelserna att omfattningen på den läroav-
19988: reder för yrkesexamina och som inte omfattas av        talsutbildning som förbereder för en yrkesexa-
19989: reglering.                                             men bibehålls på nuvarande nivå. Mao kommer
19990:     Undervisningsministeriet manar i ett brev tili     att följa behovet av utbildning som förbereder för
19991: de lokala förvaltningsmyndigheterna 23.6.1998          en yrkesexamen, hur utbildningen utfaller samt
19992: (199/430/98) tili återhållsamhet när det gäller a v-   avläggandet av examina. Om efterfrågan på ut-
19993: tai som förbereder för en yrkesexamen. 1 brevet        bildningen i framtiden blir betydligt större än
19994: jämställs inte utbildning som förbereder för en        utbudet kan en ökning av tilläggsutbildningskvo-
19995: yrkesexamen med tilläggsutbildning år 1998, inte       ten övervägas.
19996: 
19997:      Helsingforsden 24 september 1998
19998: 
19999:                                                         Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
20000:                                             KK 879/1998 vp
20001: 
20002: Kirjallinen kysymys 879
20003: 
20004: 
20005: 
20006: 
20007:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Lyijyhaulien käytöstä vesilintujen metsäs-
20008:                                        tyksessä
20009: 
20010: 
20011:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
20012: 
20013:     Eduskunta laati taannoin lain, joka kieltää       varten. Jos näin on vaikka osaksikin, lakia pitäisi
20014: lyijyhaulien käytön muun muassa vesialueilla ve-      nopeasti muuttaa rajoittamalla lyijyhaulien
20015: silintujen metsästyksessä. Perusteena oli lyijyn      käyttökieltoa nykyisestä merkittävästi tai sitten,
20016: joutuminen vesistöjen pohjaan ja sitä kautta          mikä olisi parasta, palata asiassa aikaisempaan
20017: muun muassa sorsalintujen elimistöön. Lakia           käytäntöön.
20018: arvosteltiin aikanaan metsästäjien taholta anka-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20019: rasti, eikä lain perusteena esitettyjä vaikutuksia    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20020: katsottu perustelluiksi.                              nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20021:     Nyt on käynyt niin kuin yleensä käy,jos lakia     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20022: ei mielletä perustelluksi ja haitat ovat esitettyjä
20023: hyötyjä suurempia. Ammuttaessa lyijyhaulien si-                 Onko Hallitus tietoinen niistä ongel-
20024: jasta teräs- tai vismuttihauleilla pakosalle pääse-          mista, jotka lyijyhaulien käyttökielto on
20025:  vien vammautuneiden lintujen määrä on monin-                tuonut vesilintujen metsästykseen, sekä
20026:  kertaistunut, koska kevyiden ja helposti hajoa-             siitä, että lakia yleisesti rikotaan, ja
20027:  vien haulien vaikutus ei ole tappava. Yleisesti                 aikooko Hallitus nopeasti tehdä jota-
20028:  väitetäänkin, että metsästäjät ovat palanneet pal-          kin näiden epäonnistuneiden säännösten
20029: jolti lyijyhaulien käyttöön ja taskussa on muita             muuttamiseksi?
20030:  patruunatyyppejä vain mahdollista tarkastusta
20031: 
20032:      Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 1998
20033: 
20034:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
20035: 
20036: 
20037: 
20038: 
20039:  280043
20040: 2                                         KK 879/1998 vp
20041: 
20042: 
20043: 
20044: 
20045:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
20046: 
20047:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa      avulla vapaaehtoisesti kosteikkoalueilta alkaen.
20048: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       Myös eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokun-
20049: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     ta harkitsi eräänä vaihtoehtona lyijyhaulien käy-
20050: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-      tön kieltämistä vain laajoilla kosteikkoalueilla.
20051: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       Asiasta äänestettäessä valiokunnan suuri enem-
20052: n:o 879:                                            mistö oli kuitenkin täyskiellon kannalla ja edus-
20053:                                                     kunta päätti kieltää lyijyhaulien käytön vesilin-
20054:           Onko Hallitus tietoinen niistä ongel-     tumetsästyksessä 1.8.1996 alkaen.
20055:        mista, jotka lyijyhaulien käyttökielto on        Lyijyhaulien käyttökieltoon sen nykyisessä
20056:        tuonut vesilintujen metsästykseen, sekä      muodossa liittyvät epäkohdat ovat ilmeiset. Kos-
20057:        siitä, että lakia yleisesti rikotaan, ja     ka asiassa ei kuitenkaan ole tullut esille mitään
20058:           aikooko Hallitus nopeasti tehdä jota-     sellaista uutta, jota metsästyslain uudistamisen
20059:        kin näiden epäonnistuneiden säännösten       yhteydessä ei ole ollut jo tiedossa ja jota asiantun-
20060:        muuttamiseksi?                               tijoiden toimesta ei ole jo saatettu myös eduskun-
20061:                                                     nan tietoon ja koska metsästysvalvonnan yhtey-
20062:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        dessä ei ole havaittu merkittävää rikemäärää, ei
20063: vasti seuraavaa:                                    metsästyslainsäädäntöön hallituksen toimesta
20064:                                                     ole tältä osin suunnitteilla muutoksia. Lyijyhau-
20065:    Hallituksen esityksessä metsästyslain uudista-   lien aiheuttamia ongelmia on myös käsitelty
20066: miseksi (HE 300/1992 vp) ei mainittu mitään         muissa pohjoismaissa, joissa kaikissa nykyään
20067: lyijyhaulien kieltämisestä eikä mahdollisten kor-   on otettu käyttöön vastaavanlainen kielto kuin
20068: vaavien haulien käyttöön ottamisesta. Tarkoi-       Suomessa.
20069: tuksena oli toteuttaa siirtyminen valistuksen
20070:      Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1998
20071: 
20072:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
20073:                                             KK 879/1998 vp                                            3
20074: 
20075: 
20076: 
20077: 
20078:                                         Tili Riksdagens Talman
20079: 
20080:   1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen           med hjälp av upplysning och D!.ed en frivillig
20081: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           början inom våtmarksområden. A ven jord- och
20082: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       skogsbruksutskottet övervägde att som ett alter-
20083: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-          nativ f6rbjuda användningen av blyhagel enbart
20084: mål nr 879:                                           inom vidsträckta våtmarker. Vid en röstning om
20085:                                                       frågan var dock en stor majoritet inom utskottet
20086:           Är Regeringen medveten om de pro-           för ett totalförbud och riksdagen fattade beslutet
20087:        blem förbudet mot användningen av bly-         att förbjuda användning av blyhagel vid sjöfågel-
20088:        hagel har fört med sig för sjöfågeljakten,     jakt från och med 1.8.1996.
20089:        samt om att brott mot lagen är allmänna,          Olägenheterna i anslutning tili förbudet att
20090:        och                                            använda blyhagel i dess nuvarande utformning
20091:           har Regeringen för avsikt att snabbt        är uppenbara. Men då det ändå inte framkommit
20092:        göra någonting för att få tili stånd en        någonting sådant nytt i frågan som inte skulle ha
20093:        ändring av dessa misslyckade bestämmel-        varit känt i samband med revisionen av lagen och
20094:        ser?                                           som inte redan skulle ha bringats tili riksdagens
20095:                                                       kännedom och eftersom det inte i samband med
20096:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       övervakningen av jakten har observerats förseel-
20097: anföra följande:                                      ser i avsevärd omfattning har regeringen inte tili
20098:                                                       denna del planer på en ändring av jaktlagstift-
20099:    1 regeringens proposition med förslag tili revi-   ningen. De problem blyhaglen förorsakar har
20100: sion av jaktlagen (RP 300/1992 rd) nämndes inte       även behandlats i de övriga nordiska länderna.
20101: någonting om förbud mot blyhagel, inte heller         Numera har ett motsvarande förbud tagits i bruk
20102: om ibruktagande av eventuella ersättande hagel.       i samtliga dessa länder.
20103: A vsikten var att genomföra övergången stegvis
20104: 
20105:      Helsingforsden 22 september 1998
20106: 
20107:                                                        Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
20108:                                           KK 880/1998 vp
20109: 
20110: Kirjallinen kysymys 880
20111: 
20112: 
20113: 
20114: 
20115:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Käyttömaksun määräämisestä rekiste-
20116:                                       röidyille veneille
20117: 
20118: 
20119:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
20120: 
20121:    Auton käyttömaksu on ilmeisesti tullut suo-       veroministeri, joka budjettiriihen alla otti asian
20122: malaisessa veronkannassa pysyväksi ilmiöksi.         esille.
20123: Näin siitä huolimatta, että auto on useimmissa          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20124: tapauksissa välttämätön väline jokapäiväisissä       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20125: toiminnoissa ja elatuksen hankkimisessa. Edus-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20126: kunnassa ja poliittisissa kannanotoissa on useas-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20127: ti esitetty, että etupäässä vapaa-ajankäyttöön ja
20128: huvitteluun kuuluvat moottoriveneet asetettai-                Katsooko Hallitus, että lähitulevai-
20129: siin samanlaisen käyttömaksun piiriin erityisesti           suudessa venerekisteriin merkityille, etu-
20130: sellaisten veneiden osalta, jotka ominaisuuksien-           päässä vapaa-aikaan liittyville moottori-
20131: sa vuoksi tulee pitää venerekisterissä. Tällaisia           veneille tulisi asettaa käyttömaksu,jollai-
20132: vaatimuksia on sanottu populistisiksi, mutta vii-           nen nykyisin ja ilmeisesti pysyvästi on
20133: meksi tähän populismiin taisi syyllistyä nykyinen           kohdistettu autoihin?
20134: 
20135:      Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 1998
20136: 
20137:                                        Sulo Aittoniemi /kesk
20138: 
20139: 
20140: 
20141: 
20142:  280043
20143: 2                                          KK 880/1998 vp
20144: 
20145: 
20146: 
20147: 
20148:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
20149: 
20150:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
20151: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        vasti seuraavaa:
20152: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen
20153: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-          Venevero oli esillä vuoden 1999 valtion talous-
20154: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        arviosta käydyissä hallituksen neuvotteluissa,
20155: n:o 880:                                             mutta hallitus ei päätynyt tämän veron käyttöön-
20156:                                                      ottoon. Verohallinnon alustavissa selvityksissä
20157:          Katsooko Hallitus, että lähitulevai-        on päädytty siihen, että nykyisen venerekisterin
20158:        suudessa venerekisteriin merkityille, etu-    hyväksikäytön sijasta verohallinnon olisi muo-
20159:        päässä vapaa-aikaan liittyvine moottori-      dostettava veneistä oma tietokanta verotusta
20160:        veneille tulisi asettaa käyttömaksu,jollai-   varten. Verohallinto voisi periaatteessa kyllä hoi-
20161:        nen nykyisin ja ilmeisesti pysyvästi on       taa veneidenkin verotuksen, mutta kuten sanot-
20162:        kohdistettu autoihin?                         tua, hanke ei tällä erää ole valmisteltavana.
20163: 
20164:      Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1998
20165: 
20166:                                                                            Ministeri Jouko Skinnari
20167:                                            KK 880/1998 vp                                             3
20168: 
20169: 
20170: 
20171: 
20172:                                        Tili Riksdagens Talman
20173: 
20174:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Båtskatten var uppe tili behandling i de rege-
20175: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          ringsförhandlingar som fördes i fråga om stats-
20176: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      budgeten för 1999, men regeringen valde att inte
20177: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-         ta i bruk en dylik skatt. 1 skatteförvaltningens
20178: mål nr 880:                                          preliminära utredningar har man kommit fram
20179:                                                      tili att skatteförvaltningen i så fall borde grunda
20180:           Anser Regeringen att motorbåtar som        en egen databas för båtbeskattningen i stället för
20181:        är införda i båtregistret och som främst är   att utnyttja det nuvarande båtregistret. Skatte-
20182:        i fritidsbruk inom en snar framtid bör        f6rvaltningen skulle nog i princip också kunna
20183:        beläggas med en sådan bruksavgift som         sköta beskattning av båtar, men som sagt, pro-
20184:        för närvarande och av allt att döma per-      jektet är för tillfållet inte under beredning.
20185:        manent gäller för bilar?
20186: 
20187:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt
20188: anföra följande:
20189: 
20190:      Helsingforsden 16 september 1998
20191: 
20192:                                                                            Minister Jouko Skinnari
20193:                                             KK 881/1998 vp
20194: 
20195: Kirjallinen kysymys 881
20196: 
20197: 
20198: 
20199: 
20200:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Ulkomaalaisjengien välisistä kahakoinneista
20201: 
20202: 
20203: 
20204:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
20205: 
20206:    Suomessa on kasvava maara toimettomina                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20207: kuljeksivia, eri kansallisuuksista koostuvia ryh-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20208: miä. On somaleja, albaaneja ja gambialaisia ynnä      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20209: muita. Ainakin osa näistä ryhmistä on osoittanut      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20210: halukkuutta yleisen turvallisuuden horjuttami-
20211: seen hyökkäämällä viattomien kansalaisten                       Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
20212: kimppuun kaduilla sekä syyllistymällä aseelli-               että maassamme toimettomina, yhteis-
20213: seen väkivaltaan poliisia kohtaan. Poliisi joutuu            kunnan elätettävinä olevat ulkomaalais-
20214: jatkuvasti olemaan varpaisillaan myös siitä syys-            ryhmät eivät hyökkäyksillään ja keski-
20215: tä, että nämä ryhmät suunnittelevat keskinäisiä              näisellä kahinoinnillaan pääse vaaranta-
20216: kahakoita kansainväliseen tyyliin. Hallitus ja vir-          maan yleistä järjestystä ja turvallisuutta,
20217: kakoneisto eivät ole tehneet muuta kuin seiso-               kuten viime aikoina on päässyt tapahtu-
20218: neet niin sanotusti kintaat suorina odottaen,                maan?
20219: mitä kulloinkin tuleman pitää näiden yhteiskun-
20220: nan varoilla elävien huligaanien taholta.
20221: 
20222:      Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 1998
20223: 
20224:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
20225: 
20226: 
20227: 
20228: 
20229:  280043
20230: 2                                           KK 881/1998 vp
20231: 
20232: 
20233: 
20234: 
20235:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
20236: 
20237:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         yleistä järjestystä ja turvallisuutta vaarantavia
20238: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          toimia.
20239: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen            Yksi poliisin tulostavoitteista on lähipoliisi-
20240: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         toimintamallin käyttöönotto koko maassa ja sen
20241: taniemen kirjallisen kysymyksen n:o 881, joka          avulla yleisen järjestyksen ja turvallisuuden yllä-
20242: kuuluu seuraavasti:                                    pitäminen sekä kansalaisten kokeman turvatto-
20243:                                                        muuden tunteen vähentäminen. Tässä onnistu-
20244:            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,        minen vaatii kuitenkin muun muassa poliisin nä-
20245:         että maassamme toimettomina, yhteis-           kyvän valvonnan lisäämistä, jonka olennaisena
20246:         kunnan elätettävinä olevat ulkomaalais-        osana on poliisin yleisön keskuuteen tapahtuvan
20247:         ryhmät eivät hyökkäyksillään ja keski-         jalkautumisen lisääminen. Sisäasiainministeriön
20248:         näisellä kahinoinnillaan pääse vaaranta-       poliisiosastolla kehitetään strategiaa, jolla voi-
20249:         maan yleistä järjestystä ja turvallisuutta,    taisiin ehkäistä mm. nuorten tekemiä rikoksia
20250:         kuten viime aikoina on päässyt tapahtu-        ohjaamalla poliisitoimintaa ongelmakeskeiseen
20251:         maan?                                          ja ennalta ehkäisevään suuntaan. On kuitenkin
20252:                                                        otettava huomioon, että strategian toimivuus
20253:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           edellyttää poliisin resurssien turvaamista. Tässä
20254: vasti seuraavaa:                                       strategiassa on mahdollisuus ottaa huomioon
20255:                                                        myös ennalta ehkäisevä, eri kansallisuuksiin
20256:     Sisäasiainministeriön tiedossa ei ole eri kan-     kuuluvan nuorison mahdollisiin ongelmiin koh-
20257: sallisuuksista koostuvien ryhmien laajamittaista       distuva työ nimenomaan yhteistyössä asian-
20258: ja suunnitelmallista pyrkimystä tai halukkuutta        omaisten muiden toiminnassa mukana olevien
20259: horjuttaa yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Si-   viranomaistahojen kanssa. Poliisi ei luonnollises-
20260: säasiainministeriö pitää kuluvan vuoden kesällä        tikaan voi olla ainoa viranomaistaho ongelmien
20261: sattunutta välikohtausta yksittäisenä, tosin vali-     ratkaisemisessa.
20262: tettavana tapahtumana, jonka pohjalta ei katso-            Viranomainen, joka ensimmäisenä kohtaa eri-
20263: ta tällä hetkellä tarpeelliseksi ottaa käyttöön toi-   tyisesti nuoren ihmisen ongelman, on vastuussa
20264: menpiteitä jonkin tai joidenkin kansallisuusryh-       omalta osaltaan viranomaisyhteistyön käynnis-
20265: mien saattamiseksi erityisen valvonnan kohteek-        tämisestä.
20266: si. Jos Suomessa oleskeleva ulkomaalainen syyl-            Hallitus tulee omalta osaltaan ponnistele-
20267: listyy rikokseen, joka voi olla perusteena karkot-     maan edelleen sen eteen, että turvallisuus yleisillä
20268: tamiselle, poliisi puuttuu omalta osaltaan asiaan      paikoilla säilyy ja että poliisilla on riittävät toi-
20269: ja käynnistää tarpeen vaatiessa hallinnollisen         mintaedellytykset vastata yleisestä järjestyksestä
20270: menettelyn karkoituksen toteuttamiseksi. Luon-         ja turvallisuudesta siten, että kansalaiset voivat
20271: nollisesti poliisi seuraa tilannetta toimialallaan     häiriöttä ja vapaasti nauttia oikeus- ja yhteiskun-
20272: valppaasti ja pyrkii paitsi valvonta- myös tiedus-      tajärjestyksen turvaamista oikeuksistaan.
20273: telutoiminnallaan ehkäisemään ennalta kaikkia
20274: 
20275:      Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1998
20276:                                                                 Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
20277:                                              KK 881/1998 vp                                             3
20278: 
20279: 
20280: 
20281: 
20282:                                          Tili Riksdagens Talman
20283: 
20284:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Ett av poliseos resultatmål är att närpolisverk-
20285: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande            samheten skall införas i hela Jandet och att däri-
20286: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        genom allmän ordning och säkerhet skall kunna
20287: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-           upprätthållas samt medborgarnas känsla av
20288: mål nr 881:                                            otrygghet minska. För att detta skalllyckas krävs
20289:                                                        det dock bl.a. att poliseos synliga övervakning
20290:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         ökar, och en avgörande faktori detta samman-
20291:        ta för att grupper av utlänningar som slår      hang är att andelen poliser som rör sig tili fots
20292:        dank och lever på samhällets bekostnad          bland allmänheten utökas. Vid inrikesministeri-
20293:        inte skall äventyra allmän ordning och          ets polisavdelning utvecklas en strategi med vars
20294:        säkerhet genom överfall och interna bråk,       hjälp man hoppas att det skall bli möjligt att
20295:        vilket har varit fallet på sistone?             förhindra bl.a. ungdomar från att begå brott
20296:                                                        genom att polisverksamheten styrs i en problem-
20297:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          centrerad och preventiv riktning. Man bör dock
20298: anföra följande:                                       ta i beaktande att strategin för att kunna drivas
20299:                                                        framgångsrikt kräver att poliseos resurser tryg-
20300:     Det har inte kommit tili inrikesministeriets       gas. Inom ramen för denna strategi är det möjligt
20301: kännedom att grupper av personer av olika na-          att beakta också preventivt arbete, inriktat på de
20302: tionalitet systematiskt och i större skala skulle ha   problem ungdomar av olika nationaliteter kan
20303: strävat efter eller hyst någon önskan att under-       ha, uttryckligen i samråd med andra myndigheter
20304: gräva allmän ordning och säkerhet. Inrikesmi-          som deltar i verksamheten. Polisen kan naturligt-
20305: nisteriet betraktar det intermezzo som inträffade      vis inte vara den enda myndighet som deltar i
20306: i somras som en enstaka om än beklaglig inci-          lösningen av problemen.
20307: dent, och ministeriet anser det inte för närvaran-        En myndighet som första gången kommer i
20308: de vara nödvändigt att vidta åtgärder för att          kontakt med problem bland i synnerhet unga är
20309: ställa en eller flera etniska grupper under särskild   för sin del ansvarig för att ett samarbete mellan
20310: övervakning på grund av det som skett. Om en           olika myndigheter sätts i gång.
20311: utlänning som vistas i Finland gör sig skyldig tili       Regeringen kommer för egen del fortsätt-
20312: brott som kan leda tili utvisning, tar polisen hand    ningsvis att arbeta för att säkerheten på allmänna
20313: om ärendet och inleder vid behov de administra-        platser bibehålls och att polisen har tillräckliga
20314: tiva åtgärder som krävs för verkställande avut-        förutsättningar för att svara för den allmänna
20315: visningen. Polisen följer naturligtvis noga situa-     ordningen och säkerheten på ett sådant sätt att
20316: tionen inom sitt verksamhetsområde och sträver         medborgarna fritt och utan att bli störda kan
20317: inte bara genom sin övervakningsverksamhet             njuta av de rättigheter som rätts- och samhälls-
20318:  utan också genom sin informationsverksamhet           ordningen tryggar.
20319:  efter att på förhand förhindra all sådan aktivitet
20320:  som kan äventyra allmän ordning och säkerhet.
20321: 
20322:      Helsingforsden 22 september 1998
20323: 
20324:                                                                    Inrikesminister Jan-Erik Enestam
20325:                                             KK 882/1998 vp
20326: 
20327: Kirjallinen kysymys 882
20328: 
20329: 
20330: 
20331: 
20332:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Postin autonkuljettajien asemasta
20333: 
20334: 
20335:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
20336: 
20337:    Aikanaan Rakennushallituksen toimialamuu-          pyrkiä välttämään mainitunlaisia riitatilanteita.
20338: toksen yhteydessä eräät sen toiminnoista siirret-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20339: tiin Engel-yhtiölle siten, että uuden yhtiön palve-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20340: lukseen siirtyneet työntekijät menettivät merkit-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20341: tävässä määrin palkkaukseen ym.Iiittyneitä etu-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20342: ja. Työntekijät kävivät asemastaan ankaran ja
20343: voitollisen oikeustaistelun. Asiasta piti ottaa                 Aikooko Hallitus postilaitoksen au-
20344: opikseen niin maan hallituksen kuin eduskun-                 tonkuljettajien työsuhteita mahdollisesti
20345: nankin. Nyt ollaan suunnittelemassa, että posti-             Transpoint-yhtiön suuntaan järjesteltä-
20346: laitoksen autonkuljettajat siirrettäisiin Trans-             essä ottaa opikseen ne kokemukset, jotka
20347: point-yhtiön palvelukseen, mikä merkitsisi sitä,             valtio, hallitus ja eduskunta aikanaan sai-
20348: että autonkuljettajat menettäisivät merkittävän              vat Rakennushallituksen ja Engel-yhtiön
20349: osan palkkaeduistaan. Näyttää siltä, että ollaan             välisistä asioista nimenomaan siltä osin,
20350: jälleen luomassa tietynlaista Engel-jupakkaa,                mikä koskee työntekijöiden oikeuksia
20351:  vaikka juuri piti kokemuksista ottaa opiksi ja              palkkaukseen ja muihin etuihin nähden?
20352: 
20353:      Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 1998
20354: 
20355:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
20356: 
20357: 
20358: 
20359: 
20360:  280043
20361: 2                                           KK 882/1998 vp
20362: 
20363:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
20364: 
20365:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         järjestelyiden rooli on asiassa keskeinen. Sopija-
20366: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          puolet Posti ja VR ovat sen vuoksi edenneet
20367: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        asiassa siten, että ensin tehtiin aiesopimus, jonka
20368: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         perusteella osapuolet pyrkivät 30.10.1998 men-
20369: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          nessä sopimaan kaikista järjestelyyn liittyvistä
20370: n:o 882:                                               osa-alueista täsmälliset sopimukset. Henkilöstön
20371:                                                        asemaan liittyvät kysymykset kuuluvat luonnol-
20372:           Aikooko Hallitus postilaitoksen au-          lisesti sovittavien asioiden joukkoon. Niiden
20373:        tonkuljettajien työsuhteita mahdollisesti       osalta asiat tullaan myös sopimaan henkilöstön
20374:        Transpoint-yhtiön suuntaan järjestettä-         kanssa. Aiesopimusvaiheessa asiasta neuvotel-
20375:        essä ottaa opikseen ne kokemukset, jotka        tiin luonnollisesti jo henkilöstön kanssa.
20376:        valtio, hallitus ja eduskunta aikanaan sai-         Postin ja VR:ntoimintojen yhdistämisessä on
20377:        vat Rakennushallituksen ja Engel-yhtiön         siis lähdetty eri pohjalta kuin Rakennushallituk-
20378:        välisistä asioista nimenomaan siltä osin,       sen ja Engel-yhtiöiden osalta aikanaan tehtiin.
20379:        mikä koskee työntekijöiden oikeuksia            Tämän vuoksi Postin ja VR:nvälisiin järjestelyi-
20380:        palkkaukseen ja muihin etuihin nähden?          hin ei liity niitä ongelmia, jotka tulivat esille Ra-
20381:                                                        kennushallituksen toiminnan lopettamisessa ja
20382:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Engel-yhtiön toiminnan käynnistämisessä.
20383: vasti seuraavaa:                                           Postin toimintojen VR:ään siirtämisellä pyri-
20384:                                                        tään nostamaan yhtiöiden tehokkuutta ja paran-
20385:    Suunnitelmien mukaan Postista siirtyisivät ta-      tamaan niiden kilpailukykyä. Postin ja VR:n kul-
20386: varaliikenteen runko- ja aluekuljetukset VR-           jetusten yhdistäminen synnyttää suuren, tehok-
20387: konserniin kuuluvalle Transpointille. Linja- ja        kaan valtion kuljetusyrityksen, joka pystyy kan-
20388: tilausliikennettä harjoittava Gold Line -yhtiö          nattavasti kilpailemaan kuljetusmarkkinoilla.
20389: siirtyisi VR-konserniin kuuluvalle Pohjolan lii-        Järjestely mahdollistaa sen, että molemmat val-
20390: kenteelle. Siirtyvien tavarakuljetusten ja linja-      tion yritykset keskittyvät vahvimpiin osaamis-
20391: autoliikenteen yhteenlaskettu liikevaihto on va-        alueisiinsa. Posti keskittyy kevyellä kalustolla
20392: jaat 400 miljoonaa markkaa. Kuljetusten uudel-          suoritettaviin pikatavarakuljetuksiin ja niiden
20393: leen järjestely koskee kaikkiaan noin tuhatta          edellyttämään lajitteluun ja jakeluun. VR-Yhty-
20394: henkilöä.                                               mä keskittyy tavaraliikenteen pitkän matkan
20395:     Postin ja VR:n suunnitelmat toimintojen yh-         kuljetuksiin sekä henkilöliikenteeseen.
20396: distämisestä sekä henkilöstön asema eroavat sel-           Pitkällä aikavälillä kannattavasti toimiva yri-
20397: västi Engel-yhtiön tapauksesta. Engel-yhtiötä           tys takaa varmimmin pysyvät työpaikat. On
20398: perustettaessa lähdettiin siitä, ettei kyseessä ole     myös henkilöstöpoliittisesti perusteltua tehdä
20399: ns. liikkeen luovutus. Tämä tarkoittaa, että työn-      uudelleenjärjestelyt nyt, kun talouselämän pyö-
20400: tekijät eivät siirtyneet Engel-yhtiöön ns. vanhoi-      rät pyörivät ja kuljetuspalveluiden kysyntä on
20401: na työntekijöinä. Rakennushallitus irtisanoi            kasvussa. Kuljetuspalveluiden kysynnän supis-
20402: kaikki työntekijät ja Engel-yhtiö palkkasi tarvit-      tuessa ja pakon edessä toteutettuina työpaikko-
20403: semansa työntekijät.                                   jen turvaaminen olisi todennäköisesti merkittä-
20404:     Korkein oikeus totesi tämän menettelyn vir-         västi vaikeampaa.
20405: heelliseksi ja määräsi valtion maksamaan kor-              Postin runko- ja aluekuljetusten sekä linja-
20406: vauksia irtisanotuille työntekijöille.                  autoliikenteen siirtämisestä VR-Yhtymälle käy-
20407:     Postin ja VR:n kysymyksessä tarkoitettujen          dään neuvotteluja henkilöstön edustajien kans-
20408: toimintojen yhdistämisessä on lähdetty siitä, että      sa. Tähänastisissa Postin ja VR:n uudistamisissa
20409: kyseessä on liikkeen luovutus. Tästä seuraa, että       on noudatettu henkilöstön kanssa yhdessä sovit-
20410: kaikki työntekijät, joita järjestely koskee, siirty-    tuja pelisääntöjä. Myös Postin ja VR-Yhtymän
20411: vät VR:n palvelukseen vanhoina työntekijöinä.           kuljetusten yhdistämisessä tullaan noudatta-
20412: Toimintojen yhdistämiseen liittyvien henkilöstö-        maan yhteisesti sovittuja sääntöjä.
20413: 
20414:      Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1998
20415: 
20416:                                                                         Liikenneministeri Matti Aura
20417:                                              KK 882/1998 vp                                             3
20418: 
20419:                                          Tili Riksdagens Talman
20420: 
20421:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            i frågan genom att först göra upp ett intentions-
20422: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            avtal, som innebär att parterna innan den 30
20423: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        oktober 1998 eftersträvar uppgörande av exakta
20424: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-           avtal för varje delområde som berörs av arrange-
20425: mål nr 882:                                            mangen. Frågor i anslutning tili personalens
20426:                                                        ställning hör naturligtvis tili de frågor som skall
20427:           Ämnar Regeringen vid eventuell över-         avgöras. För personalfrågornas del kommer
20428:        flyttning av arbetstillfållena för postver-     även en överenskommelse att ingås med persona-
20429:        kets chaufförer tili Transpointbolaget ta       len. Redan i intentionsavtalsskedet fördes natur-
20430:        lärdom av de erfarenheter som staten,           ligtvis underhandlingar om saken med persona-
20431:        regeringen och riksdagen på sin tid fick av     len.
20432:        affårerna mellan Byggnadsstyrelsen och              Sammanslagningen av Postens och VR:s
20433:        företaget Engel uttryckligen vad gäller         funktioner utgår alltså från ett annat perspektiv
20434:        arbetstagarnas rättigheter tili avlöning        än Byggnadsstyrelsen-Engel på sin tid. Därför är
20435:        och andra förmåner?                             problemen i anslutning tili arrangemangen mel-
20436:                                                        lan Posten och VR inte desamma som framkom
20437:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          då Byggnadsstyrelsens verksamhet lades ned och
20438: anföra följande:                                       Engel inledde sin verksamhet.
20439:                                                            Genom att förflytta funktioner från Posten tili
20440:     Enligt planerna skall godstrafikens stam- och      VR eftersträvas en effektivering av bolagen och
20441: regionaltransporter överföras från Posten tili         en ökning av deras konkurrenskraft. Ur före-
20442: Transpoint, som hör tili VR-koncernen. Gold            ningen av Postens och VR:s transporter föds ett
20443: Line-bolaget, som utövar linje- och beställnings-      stort effektivt statligt transportföretag som fram-
20444: trafik, skall övergå tili Pohjolan liikenne, som       gångsrikt förmår konkurrera på transportmark-
20445: även det hör tili VR-koncernen. Den sammanlag-         naderna. Arrangemanget möjliggör att båda
20446: da omsättningen för de överflyttande gods- och         statsbolagens koncentrerar sig på områden där
20447: busstransporterna uppgår tili nästan 400 milj.         respektive bolags sakkunskap är gedigen. Posten
20448: mk. Omorganiseringen av transporterna berör ca         koncentrerar sig på expressgodstransporter med
20449: tusen personer sammanlagt.                             lätt materiel samt på sortering och distribution
20450:     Postens och VR:s planer på att förena funktio-     som detta kräver. VR-Group koncentrerar sigpå
20451: ner och personalens ställning i denna process          långdistanstransporter samt på persontrafik.
20452: avviker klart från fallet Engel. Vid grundandet av         1längre tidsperspektiv kan ett lönsamt företag
20453: företaget Engel var utgångspunkten att det inte        säkrast tillförsäkra sina anställda bestående ar-
20454: var fråga om överlåtelse av affårsrörelse. Detta       betsplatser. Det är även personalpolitiskt moti-
20455: innebär att arbetstagarna inte överfördes tili         verat att skrida tili en omorganisering nu då vi
20456: Engel som s.k. gamla arbetstagare. Byggnads-           upplever en ekonomisk högkonjunktur och efter-
20457: styrelsen sade upp alla arbetstagare, varefter         frågan på transporttjänster är på uppgång. Det
20458: Engel anställde behövlig personal.                     skulle troligtvis vara betydligt svårare att trygga
20459:     Högsta domstolen avgjorde att detta förfaran-      arbetstillfållena vid en tidpunkt då efterfrågan på
20460: de var felaktigt och ålade staten att betala ersätt-   transporttjänster är på nedåtgående och tryggan-
20461: ningar tili de uppsagda arbetstagarna.                 det skulle genomföras av nödtvång.
20462:     Vid sammanslagningen av de funktioner vid              En överföring av Postens stam- och regional-
20463: Posten och VR som spörsmålet avser har ut-             transporter samt busstrafik tili VR -Group disku-
20464: gångspunkten varit att det är fråga om överlåtel-      teras med representanterna för personalen. Hit-
20465: se av affårsrörelse. Härav följer att alla arbetsta-   tiiis har reformerna inom Posten och VR beaktat
20466:  gare som berörs av arrangemanget överförs tili        de spelreg_ler som fastställts i samarbete med per-
20467:  VR:s tjänst som gamla arbetstagare. Personalar-       sonalen. A ven vid sammanslagningen av Postens
20468:  rangemangens roll vid sammanslagningen av             och VR-Groups transporter kommer de gemen-
20469:  funktioner är central i detta sammanhang. Av-         samt överenskomna spelreglerna att efterlevas.
20470:  talsparterna Posten och VR har därför avancerat
20471: 
20472:      Helsingfors den 22 september 1998
20473: 
20474:                                                                            Trafikminister Matti Aura
20475:                                            KK 883/1998 vp
20476: 
20477: Kirjallinen kysymys 883
20478: 
20479: 
20480: 
20481: 
20482:                                   Klaus Heliberg /sd: Valtionyritys Soneran puhelinliittymien hin-
20483:                                      noittelun yhtenäistämisestä ja perusliittymien irtisanomisesta
20484: 
20485: 
20486:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
20487: 
20488:    Sonera on lähettänyt perusliittymän haitijoille      Se, onko hinnoittelukäytäntö,jossa palvelu on
20489: 24.8.1998 kirjeen, jossa kerrotaan, että "liitty-    edullisempi omistajille, kilpailua vääristävä ja
20490: määnne sovelletaan 1.1.1999 alkaen vuokraliit-       sen johdosta asiakkaalle epäedullinen, tulisi olla
20491: tymän hinnastoa". Sonera maksaa perusliitty-         asiakkaan itsensä päätettävissä, samoin kuin
20492: män haltijalle perus- ja vuokraliittymän hinta-      päätös sopimuksen irtisanomisesta.
20493: eron suuruisen korvauksen vuoden 1998 lop-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20494: puun mennessä.                                       tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
20495:     Perusliittymän haltija on tehnyt Soneran         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20496: (tuolloin vielä Tele) kanssa sopimuksen, jonka       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20497: mukaan ostamalla perusliittymän ovat puhelin-
20498: liittymän kuukausimaksut pienemmät kuin                        Katsooko Hallitus Soneran yksipuoli-
20499: vuokraliittymän haltijan. Nyt Sonera - viittaa-             sen irtisanomisilmoituksen ja hintojen
20500: malla Euroopan yhteisön ja Suomen kilpailu-                 yhtenäistämisen olevan perusliittymä-
20501: lainsäädäntöön näitä sen kummemmin selvittä-                asiakkaan kannalta oikeudenmukainen?
20502: mättä - irtisanoo yksipuolisesti tämän sopi-
20503: muksen.
20504: 
20505:      Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 1998
20506: 
20507:                                           Klaus Heliberg /sd
20508: 
20509: 
20510: 
20511: 
20512:  280043
20513: 2                                          KK 883/1998 vp
20514: 
20515: 
20516: 
20517: 
20518:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
20519: 
20520:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Soneran kiinteän verkon liittymien hinnoitte-
20521: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        lurakenteen yhtenäistämisessä perusliittymien
20522: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      kuukausimaksu yhdenmukaistetaan vuokraliit-
20523: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus           tymän kuukausimaksun tasolle. Maksuvyöhy-
20524: Hellbergin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      kealueen mukaan vaihteleva keskimääräinen
20525: n:o 883:                                             kuukausikorotus 1.1.1999 alkaen on 30 mark-
20526:                                                      kaa. Liittymien kuukausimaksujen yhtenäistä-
20527:           Katsooko Hallitus Soneran yksipuoli-       minen ei vaikuta puhelujen minuuttihintoihin.
20528:        sen irtisanomisilmoituksen ja hintojen           Soneran edeltäjä Tele tarjosi perusliittymiä
20529:        yhtenäistämisen olevan perusliittymä-         asiakkailleen vuosina 1990-1996. Niiden liitty-
20530:        asiakkaan kannalta oikeudenmukainen?          mismaksu vaihteli mainittuna aikana 3 688-
20531:                                                      4 250 markan välillä. Vuokraliittymän avaami-
20532:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         sesta asiakkaalta on peritty 800-1 000 markan
20533: vasti seuraavaa:                                     suuruinen liittymismaksu. Vuokraliittymää kor-
20534:                                                      keamman liittymismaksun vastineeksi perusliit-
20535:    Sonera Oy:llä on 794 000 kiinteän verkon pu-      tymäasiakas on maksanut alempaa kuukausi-
20536: helinliittymää. Niistä neljä prosenttia, yhteensä    maksua, mistä kertynyt keskimääräinen hyöty
20537: 27 700, on niin sanottuja perusliittymiä. Loput      vuosittain on ollut 360 markkaa.
20538: ovat vuokraliittymiä.                                   Korvauksena kuukausialennuksen menettä-
20539:    Soneran kiinteän verkon puhelinliittymien         misestä Sonera hyvittää kullekin perusliittymä-
20540: hinnoittelurakenteen yhtenäistämisen taustalla       asiakkaalleen 3 450 markkaa, yhteensä noin 96
20541: on Euroopan unionin komission ja Suomen kil-         miljoonaa markkaa. Kun hyvitykseen lisätään
20542: pailulainsäädäntö, joka suhtautuu kielteisesti       asiakkaan saarnat kuukausialennukset,jokainen
20543: asiakasta yritykseen sitoviin hinnoittelurakentei-   perusliittymäasiakas tulee saamaan liittymis-
20544: siin. Tällaisten alennusten katsotaan olevan este    maksunsa takaisin. Hyvitykset maksetaan asiak-
20545: vapaalle markkinoillepääsylle.                       kaiden tileille 15.12.1998 mennessä, mikäli he
20546:    Sonera kertoi 26.8.1998 yhtenäistävänsä kiin-     ovat toimittaneet maksun suorittamista edellyt-
20547: teän verkon liittymiensä hinnoittelurakenteen        tävät tiedot Soneralle vuoden 1998 syyskuun lop-
20548: 1.1.1999 alkaen. Telepalvelujen yleisten toimi-      puun mennessä.
20549: tusehtojen kohdan 10.2. mukaisesti Soneralla on         Sonera keskusteli vuoden 1998 heinä-elo-
20550: oikeus muuttaa hintoja lainsäädännön muutos-         kuussa etukäteen kuluttaja-asiamiehen toimis-
20551: ten tai viranomaisten päätösten takia. Myös suu-     ton ja kilpailuviranomaisen kanssa yhtiön val-
20552: ret paikallisoperaattorit, kuten Helsingin Puhe-     misteleroista toimenpiteistä sitovien hinnoittelu-
20553: lin Oyj ja Tampereen Puhelin Oyj, ovat vastaa-       rakenteiden purkamiseksi. Kumpikin viran-
20554: vasti yhtenäistäneet kiinteän verkon liittymiensä    omainen sai myös nähtäväkseen Soneran asia-
20555: hinnoittelurakenteen.                                kaskirjeet ennen niiden painamista.
20556: 
20557:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1998
20558: 
20559:                                                                      Liikenneministeri Matti Aura
20560:                                             KK 883/1998 vp                                               3
20561: 
20562: 
20563: 
20564: 
20565:                                         Tili Riksdagens Talman
20566: 
20567:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Vid förenhetligandet av prissättningsstruktu-
20568: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande           ren för Soneras anslutningar i det fasta nätet
20569: med1em av statsrådet översänt följande av riks-       förenhetligas månadsavgiften för grundanslut-
20570: dagsman Klaus Heliberg undertecknade spörs-           ningar med månadsavgiften för hyresanslutning.
20571: mål nr 883:                                           Den månatliga förhöjningen, som varierar enligt
20572:                                                       avgiftszon, är i genomsnitt 30 mk fr.o.m. den 1
20573:           Anser Regeringen att Soneras ensidiga       januari 1999. Förenhetligandet av anslutningar-
20574:        meddelande om uppsägning och företa-           nas månadsavgifter påverkar inte samtalens mi-
20575:        gets förenhetligande av priser vara rättvis    nutpriser.
20576:        för kunder med grundanslutning?                    Soneras föregångare Tele erbjöd sina kunder
20577:                                                       grundanslutningar åren 1990-1996. Anslut-
20578:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ningsavgiften för dessa varierade under nämnda
20579: anföra följande:                                      period mellan 3 688 och 4 250 mk. För öppnande
20580:                                                       av hyresanslutning har kunden debiterats på en
20581:    Sonera Ab har 794 000 telefonanslutningar i        anslutningsavgift om 800-1 000 mk. Som kom-
20582: det fasta nätet. Av dessa är fyra procent, sam-       pensation för att anslutningsavgiften för grund-
20583: man1agt 27 700 stycken, s.k. grundans1utningar.       anslutning var högre än för hyresanslutning fick
20584: Resten är hyresans1utningar.                          grundanslutningskunden en nedsatt månadsav-
20585:    Förenhetligandet av prissättningsstrukturen        gift, en inbesparing på i medeltal 360 mk/år.
20586: för Soneras telefonanslutningar i det fasta nätet         Som ersättning för att den månatliga prisned-
20587: har sin grund i Finlands samt i Europeiska unio-      sättningen slopats gottgör Sonera varje grundan-
20588: nens kommissions konkurrenslagstiftning. Den-         slutningskund med 3 450 mk, inalles ca 96 milj.
20589: na 1agstiftning ställer sig negativt tili prissätt-   mk. Då de månatliga prisnedsättningar som kun-
20590: ningsstrukturer som binder kunden tili ett före-      den har fått läggs tili gottgörelsen, blir resultatet
20591: tag. Sådana prisnedsättningar anses utgöra ett        att varje grundanslutningskund återfår sin an-
20592: hinder för fri tillgång till marknaderna.             slutningsavgift. Gottgörelsen inbetalas på kun-
20593:    Sonera informerade den 26 augusti 1998 om          dens konto senast den 15 december 1998, såvida
20594: sina planer på att förenhetliga prissättnings-        kunden före utgången av september 1998 har
20595: strukturen på sina ans1utningar i det fasta nätet     tillställt Sonera de uppgifter som krävs för utbe-
20596: fr.o.m. den 1januari 1999. Enligtpunkt 10.2. ide      ta1ningen.
20597: allmänna leveransvillkoren för te1etjänster har           Sonera var redan på förhand, i juli och augusti
20598: Sonera rätt att ändra priserna p.g.a. ändringar i     1998, i kontakt med konsumentombudsmannens
20599: lagstiftningen eller p.g.a. myndighetsbeslut.         byrå och konkurrensmyndigheterna då företa-
20600: Ä ven stora Jo kala operatörer som Helsingfors        gets åtgärder för slopande av bindande prissätt-
20601: Telefon Abp och Tampereen Puhelin Oyj har på          nings- strukturer var i beredningsskedet. Båda
20602: motsvarande sätt förenhetligat prissättnings-         myndigheterna fick även Soneras kundbrev tili
20603: strukturen på sina anslutningar i det fasta nätet.    påseende innan det gick i tryck.
20604: 
20605:      Helsingforsden 25 september 1998
20606: 
20607:                                                                           Trafikminister Matti Aura
20608:                                            KK 884/1998 vp
20609: 
20610: Kirjallinen kysymys 884
20611: 
20612: 
20613: 
20614: 
20615:                                   Hannu Kemppainen /kesk ym.: Metsuriyrittäjien toimintaedellytys-
20616:                                      ten turvaamisesta kausirajoitteisilla alueilla
20617: 
20618: 
20619:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
20620: 
20621:    Metsätalouden perinteinen työllistävyys on        Esitys metsissä tehtävän työn turvaamiseksi ja
20622: laskenut merkittävästi 1990-luvulla. Päätehak-       työttömyysturvalain korjaamiseksi
20623: kuissa on siirrytty täydellisesti konekorjuuseen.
20624:                                                          Voimassa oleva työttömyysturvalaki mahdol-
20625: Hakkuun hintataso päätehakkuilla on niin alhai-
20626:                                                      listaa yrittäjille oikeuden työttömyysturvaan sil-
20627: nen, ettei miestyö ole enää missään tapauksessa
20628:                                                      tä ajalta, kun luonnonolosuhteet katkaisevat yri-
20629: kannattavaa. Metsurien päätehtävät ovat nykyi-
20630: sin hoitotöissä, ensiharvennuskohteilla ja luon-     tystoiminnan. Metsuriyrittäjien toimintakausi
20631: to- sekä muiden ympäristöarvojen vuoksi peh-         Kainuussa sekä muilla runsaslumisilla alueilla
20632: meämmin käsiteltävillä kohteilla. Edellä kuva-        voisi olla 6--8 kuukautta luonnonolosuhteet, lii-
20633: tuin syin metsurien työt ovat muuttuneet kausi-      ketaloudelliset realiteetit sekä työterveydelliset
20634:                                                      seikat huomioon ottaen. Voimassa olevan lain
20635: luonteisiksi, sulanmaan aikaan painottuviksi,
20636: sekä taksoiltaan niukoiksi. Luonnon monimuo-          tulkinnan mukaan yritystoiminta saisi kestää
20637: toisuuden huomioon ottaminen metsätalouden           korkeintaan kuusi kuukautta mahdollistaakseen
20638: töissä vaatii metsien käsittelyssä tarkempaa työn    työttömyyskorvauksen. Täten nykyistä lakia ei
20639:                                                       voi soveltaa metsuriyrittäjiin.
20640: suunnittelua ja toteutusta. Suuren yleisön ja kan-
20641:                                                          Työvoimatoimikunta ei myöskään luokittele
20642: sainvälisen kiinnostuksen lisääntyminen Suo-
20643: men metsätaloutta kohtaan lisäävät osaltaan          metsuriyrittäjyyttä Kainuussa liiketaloudellisesti
20644: metsässä tehtävien töiden tärkeyttä ja merkitys-      kannattavaksi toiminnaksi, jolle voitaisiin
20645:                                                       myöntää starttirahaa. Työttömyysturvalakia tu-
20646: tä. On lisättävä ja suosittava pehmeämpiä työ-
20647:                                                      lee soveltaa metsuriyrittäjiin siten, että he ovat
20648: muotoja.
20649:                                                      oikeutettuja ansiosidonnaiseen työttömyyskor-
20650: Metsurien merkitys metsätaloudelle                    vaukseen ajalta, jolloin luonnonolosuhteet kat-
20651:                                                      kaisevat liiketaloudellisesti kannattavan yritys-
20652:    Voimakkaasta metsätalouden koneellistami-         toiminnan. Työttömyyskorvaus laskettaisiin
20653: sesta huolimatta ihmistyö on välttämätöntä kor-      yrittäjien verotettavan ansiotulon mukaan. Met-
20654: kean metsänhoidon tason saavuttamiseksi.             suriyrittäjän työtuloista 70 prosenttia olisi tulta-
20655: Ruotsin paremman ympäristöimagon vuoksi              va metsuriyrittämisestä. Työttömyysaikana met-
20656: heidän metsäteollisuutensa tuotteet ovat markki-     suriyrittäjät olisivat työnhakijoina normaalien
20657: noilla halutumpia kuin vastaavat suomalaiset.        työttömille asetettujen sääntöjen mukaisesti.
20658: Muuttuneet arvot ja arvostukset huomioon otta-           Edellä esitetyllä tavalla syrjäseuduille saadaan
20659: va metsätalous voi olla uskottavaa vain silloin,     luotua uusia mielekkäitä työpaikkoja, jotka
20660: kun sen koko tuotantoketju vastaa kaikkiin vaa-      omalta osaltaan edistävät maaseudun elävänä
20661: timuksiin (ympäristö, laatu ja tuottavuus). Met-     säilymistä, vähentävät syrjäytymistä sekä lisää-
20662: sänhoitotöitä ei voi laiminlyödä, eikä niitä voi     vät yhteiskunnan verotuloja. Maksetut työttö-
20663: täydellisesti koskaan koneellistaa. Uuden met-       myyskorvaukset alenevat merkittävästi. Metsä-
20664: sän istutukset, vesakontorjunta, taimikonhoi-        alan toteutustöistä syntyy tarjontaaja tarjonnas-
20665: dot, nuoren metsän kunnostukset sekä osittain        ta kilpailua, jolloin tarjolla olevat työt lisäänty-
20666: kylvöt ja ensiharvennukset tulevat aina olemaan      vät ja passiiviset metsänomistajat heräävät hoita-
20667: metsurien työtä. Rakennemuutoksen myötä              maaoja hoidattamaan metsiään. Asiaan kiinnit-
20668: metsurikunta on ikääntynyt ja harventunut.           tää huomiota myös Lex Kainuu -ohjelma, jossa
20669: Edellä mainituista syistä tulee turvata ihmistyön    tämä esitys on mainittu (s. 70, 19. Metsuriyrittä-
20670: edellytykset metsätaloudessa.                        jyys).
20671: 
20672: 280043
20673: 2                                           KK 884/1998 vp
20674: 
20675:    Ihmiset ja tarjolla olevat raaka-ainevarat ovat    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
20676: yhteiskunnan tukijalka. Silloin kun työllistämi-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20677: seen tai työllistymiseen on olemassa mielekkäät
20678: edellytykset, näitä mahdollisuuksia ei saisi jättää             Aikooko Hallitus osana Lex Kainuu
20679: käyttämättä.                                                 -esitystä käynnistää hankkeen, jolla tur-
20680:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           vataan metsuriyrittäjätoiminnan käyn-
20681: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme                 nistyminen ja kehittyminen?
20682: 
20683:      Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 1998
20684: 
20685:           Hannu Kemppainen /kesk         Annikki Koistinen /kesk       Jorma Huuhtanen /kesk
20686:           Matti Väistö /kesk             Anne Huotari /vas             Esa Lahtela /sd
20687:                                          Raimo Holopainen /sd
20688:                                             KK 884/1998 vp                                              3
20689: 
20690: 
20691: 
20692: 
20693:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
20694: 
20695:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       telmien yleistä kehittämistä. Tässä yhteydessä
20696: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         arvioidaan luonnollisesti yritystoimintaan liitty-
20697: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-      vä vaatimus toiminnan kannattavuudesta ja sen
20698: le jäsenelle kansanedustaja Hannu Kemppaisen          sisältö erilaisissa tilanteissa. Yrittäjyyden "alus-
20699: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          kasvillisuuden" elvyttäminen on sinänsä työvoi-
20700: 884:                                                  mapolitiikassa ja yritystoiminnan tukemisessa
20701:                                                       tärkeä tavoite.
20702:           Aikooko Hallitus osana Lex Kainuu               Ehdotuksia perusteellisesti arvioitaessa työ-
20703:        -esitystä käynnistää hankkeen, jolla tur-      ministeriössä on otettu huomioon, että jo nykyi-
20704:        vataan metsuriyrittäjätoiminnan käyn-          sellään valtion panostukset Kainuuseen työvoi-
20705:        nistyminen ja kehittyminen?                    mapolitiikan kautta ovat maan kärkitasoa.
20706:                                                       Työttömyysjaksot ovat maan lyhimpiä, joten
20707:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Kainuun työttömyydessä on sen vaikeasta ra-
20708: vasti seuraavaa:                                      kenteellisesta luonteesta huolimatta runsaasti
20709:                                                       dynamiikkaa ja työttömien työllistyvyys on sel-
20710:    Lex Kainuu -alueellinen työllisyyskokeilu          västi maan keskimääräistä tasoa parempi. Tä-
20711: 1999-2003 on laajaan ja monipuoliseen työs-           män johdosta pidän tarkoituksenmukaisena,
20712: kentelyyn perustuva alueellinen kehittämishan-        että yksittäisen elinkeinonhaaran kehittämiseen
20713: ke. Erityisen arvokasta on esitysten taustalla ole-   tarvittavat määrärahat otetaan asianomaisen
20714: va työttömän omaa aktiivisuutta ja alueen ilma-       ministeriön pääluokkaan.
20715: piirin kohottamista korostava lähtökohta. Esi-           Suomen työttömyysturvajärjestelmä on poik-
20716: tyksessä on painotettu voimavarojen siirtoa pas-      keuksellisen kattava siinäkin mielessä, että yri-
20717: siivisista toimeentuloetuuksista aktiivisuuden tu-    tystoimintaa harjoittaneet henkilöt ovat oikeu-
20718: kemiseen. Esityksiin sisältyy lukuisia innovatiivi-   tettuja ansioon suhteutettuun työttömyyspäivä-
20719: sia ja moderneja osia. Taustafilosofiassa on itse     rahaan. Tiedossani on ainoastaan kolme muuta
20720: asiassa pitkälti hyväksytty ne perusteet, joille      maata, joissa sosiaaliturva koskee yrittäjää myös
20721: työvoimapolitiikan kokonaisuudistus (ns. Suo-         työttömyyden varalta.
20722: men malli) työhallinnossa rakentuu.                      Pääasiassa yrittäjien työttömyysturvan taus-
20723:    Eräiden ehdotusten pikaista toteuttamista pi-      ta-ajatuksena on turvata toimeentuloa konkurs-
20724: dän kannatettavana. Työministeriö on vuoden           sitilanteissa ja yrittäjän joutuessa lopettamaan
20725: 1999 osalta valmis tukemaan syrjäytymisen eh-         toimintansa esimerkiksi ammatillisen työkyvyt-
20726: käisemiseen ja sosiaaliseen yritystoimintaan liit-    tömyyden johdosta. Oikeus työttömyyspäivära-
20727: tyvien hankkeiden toteutumista myöntämällä            haan on kuitenkin myös yrittäjällä, jonka toimin-
20728: Kainuun alueelle työllisyysmäärärahoja noin 10        ta luonnonolosuhteiden johdosta on keskeytyk-
20729: miljoonaa markkaa yli sen, mitä määrärahojen          sissä osan vuodesta. Säännöksen perustelujen
20730: jakoperusteiden mukaan alueelle muutoin koh-          mukaan tällaisena kausiluonteisena yrittäjänä
20731: dennettaisiin.                                        pidetään henkilöä, jonka yritystoiminta on mai-
20732:     Kuitenkin on ilmeistä, että alueellinen työlli-   nitusta syystä keskeytyksissä keskimäärin kuusi
20733: syysohjelma ainakaan kokonaisuudessaan ei ole         kuukautta vuodesta ja joka ei tästä yritystoimin-
20734: toteutettavissa vuoden 1999 alusta mm. rahoi-         nasta saa ympärivuotista toimeentuloa.
20735: tukseen ja kansalaisten yhdenvertaisuuteen liit-         Yrittäjien työttömyysturva on varsin uusi piir-
20736:  tyvistä syistä. Osa ehdotuksista vaatii jatkoval-    re sosiaaliturvajärjestelmässämme, tulihan sitä
20737:  mistelua, johon toivon Lex Kainuu -projektilta       koskeva lainsäädäntö voimaan vasta vuoden
20738:  edelleen yhteistyöpanosta.                           1995 alusta. Todennäköistä on, että kokemusten
20739:     Uuteen starttirahaan tähtäävää mallia tulisi      karttuessa on tarvetta arvioida myös lainsäädän-
20740: jatkovalmistella osana starttirahajärjestelmän ja     tötarvetta mahdollisten epäkohtien osalta. Kui-
20741:  työttömän yrittäjäksi ryhtymistä tukevienjärjes-     tenkin kausiluonteisen yrittäjän käsitteen laven-
20742: 4                                            KK 884/1998 vp
20743: 
20744: taminen tilanteisiin, joissa toimintaa harjoite-       aktiivisuuden tukemiseen. Yhdenvertaisuuteen
20745: taan valtaosan vuodesta, eikä toimintakatkos           ja rahoitusjärjestelyihin liittyvistä syistä sen to-
20746: johdu ainakaan yksinomaan luonnonolosuhteis-           teuttaminen ei kuitenkaan ole mahdollista. Ra-
20747: ta, tuntuu vaikealta.                                  hoitusjärjestelyiden osalta viittaan muun muassa
20748:    Sinänsä esitys käyttää työttömyysturvaa             ansioon suhteutettujen etuuksien rahoituksesta
20749: alueellisena elinkeinotukena siirtäisi taloudellisia   ja EMU-puskureiden luomisesta tehtyihin rat-
20750: voimavaroja passiivisesta toimeentuloturvasta          kaisuihin.
20751: 
20752:      Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1998
20753: 
20754:                                                                       Työministeri Liisa Jaakonsaari
20755:                                               KK 884/1998 vp                                              5
20756: 
20757: 
20758: 
20759: 
20760:                                           Tili Riksdagens Talman
20761: 
20762:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            mer man naturligtvis att bedöma kravet på att
20763: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             företagsverksamheten skall vara lönsam och vad
20764: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         det innebär i olika situationer. Att stimulera "un-
20765: dagsledamot Hannu Kemppainen m.fl. under-               dervegetationen" för företagsamhet är i sig ett
20766: tecknade spörsmål nr 884:                               viktigt mål för arbetskraftspolitiken och stödjan-
20767:                                                         det av företagsverksamheten.
20768:           Ämnar Regeringen att i samband med               Vid en grundlig granskning av förslagen vid
20769:        Lex Kainuu-förslaget sätta i gång ett pro-       arbetsministeriet beaktades att statens arbets-
20770:        jekt som syftar tili att starta och utveckla     kraftspolitika satsningar på Kajanaland redan
20771:        företagarverksamheten för skogsarbeta-           nu är av toppnivå. Kajanaland har de kortaste
20772:        re?                                              arbetslöshetsperioderna i hela landet, varför ar-
20773:                                                         betslösheten i Kajanaland trots att den är struk-
20774:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           turellt svår är dynamisk och de arbetslösas möj-
20775: anföra följande:                                        ligheter att få arbete är klart bättre än i Jandet i
20776:                                                         genomsnitt. Därför anser jag det ändamålsenligt
20777:     Det regionala sysselsättningsförsöket Lex           att det anslag som behövs för utvecklande av en
20778: Kainuu 1999-2003 är ett regionalt utvecklings-          enskild näringsgren skall upptas under huvudti-
20779: projekt som bygger på omfattande och mångsi-            teln för vederbörande ministerium.
20780: digt arbete. Utgångspunkten för förslagen som              Finlands utkomstskyddssystem är exceptio-
20781: betonar den arbetslösas egen aktivitet och ska-         nellt täckande också i den meningen att personer
20782: pande av en positiv atmosfår i regionen är mycket       som idkat företagsverksamhet har rätt tili in-
20783: värdefull. Förslaget betonar vikten av att överfö-      komstrelaterad dagpenning. Efter vad jag vet
20784: ra resurser från passiva utkomstskyddsförmåner          finns det endast tre andra Iänder där den sociala
20785: tili aktiva insatser. Förslagen innefattar mycket       tryggheten för företagare också omfattar trygg-
20786: som är innovativt och modernt. Den bakomlig-            het vid arbetslöshet.
20787: gande filosofin godkänner i själva verket mycket           Huvudprincipen bakom företagarnas ut-
20788: långt de grunder på vilka den arbetskraftspolitis-      komstskydd är att trygga en företagares utkomst
20789: ka tota1reformen (den s.k. finska modellen) inom        i hän del se av konkurs och när han måste upphöra
20790: arbetsförva1tningen bygger på.                          med sin verksamhet t.ex. på grund av arbetsoför-
20791:     Jag anser att ett snabbt genomförande av vissa      mögenhet. Men också de företagare vars verk-
20792: av förslagen är värt att understödja. Under 1999        samhet en del av året är avbruten på grund av
20793: är arbetsministeriet berett att stöda genomföran-       naturförhållandena har rätt tili arbetslöshetsdag-
20794: det av projekt för förebyggande av utslagning           penning. Enligt motiveringen tili bestämmelsen
20795: och social företagsverksamhet genom att bevilja         avses med en sådan säsongartad företagare en
20796: Kajanaland ca 10 miljoner mark meri sysselsätt-         person vars företagsverksamhet av nämnda or-
20797: ningsans1ag än vad regionen skulle få enligt nor-       sak är avbruten i genomsnitt sex månader per år
20798: mala fördelningsgrunder.                                och som inte får sin årliga utkomst från denna
20799:     Det är dock tro1igt att det regionala sysselsätt-   företagsverksamhet.
20800: ningsprogrammet inte kan, åtminstone i sin hel-            Företagarnas utkomstskydd är ett relativt nytt
20801: het, verkställas i början av 1999 bl.a. av orsaker      inslag i vårt sociala trygghetssystem, den aktuella
20802: som gäller finansiering och medborgarnas jäm-           lagstiftningen trädde ju i kraft så sent som i bör-
20803: likhet. En del av förslagen kräver vidareutveck-        jan av 1995. Sedan man hunnit få mer erfarenhe-
20804:  ling, och här önskar jag fortsatta samarbetsinsat-     ter blir det sannolikt aktuellt att bedöma om det
20805:  ser från Lex Kainuu-projektet.                         behövs lagstiftning för eventuella missför-hållan-
20806:      I samband med en allmän utveckling av syste-       den. Att man skall kunna utvidga begreppet sä-
20807:  met med startpenning och stöd tili arbetslösa som      songartad företagare att gälla situationer där
20808:  ämnar bli företagare borde man ta fram en ny           verksamheten pågår största delen av året och där
20809:  modell för startpeng. I detta sammanhang kom-          avbrottet i verksamheten åtminstone inte enbart
20810: 6                                           KK 884/1998 vp
20811: 
20812: beror på naturförhållandena förefaller dock           inte möjligt av jämlikhets- och finansiseringsrela-
20813: svårt.                                                terade skäl. Beträffande finansieringsarrange-
20814:     Förslaget att använda utkomstskydd som re-        mangen hänvisar jag till de avgöranden som fat-
20815: gionalt näringsstöd skulle i och för sig flytta       tats om bl.a. finansiering av inkomstrelaterade
20816: ekonomiska resurser från passivt utkomstskydd         förmåner och skapande av EMU-buffertar.
20817: till aktiva insatser. Att förverkliga detta är dock
20818:      Helsingforsden 2 oktober 1998
20819: 
20820:                                                                    Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
20821:                                              KK 885/1998 vp
20822: 
20823: Kirjallinen kysymys 885
20824: 
20825: 
20826: 
20827: 
20828:                                     Mikko Kuoppa /va-r ym.: Ns. tulevan ajan vaatimuksesta työttö-
20829:                                        myyseläkkeissä
20830: 
20831: 
20832:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
20833: 
20834:     Työttömyyseläkkeiden perusteisiin vuonna              Ilman työttömyyseläkettä jääneet työttömät
20835: 1994 tehty lainmuutos on aiheuttanut suuren            ovat yleensä työmarkkinatuen, toimeentulotuen
20836: joukon väliinputoamistapauksia,jolloin 60 vuot-        tai puolison tulojen varassa. Ikääntyneille työt-
20837: ta täyttänyt pitkäaikaistyötön jää vaille työttö-      tömille on lähes mahdotonta enää saada 10 kuu-
20838: myyseläkettä eikä hänellä ole myöskään oikeutta        kauden työssäoloehtoa uudelleen täyteen ja sitä
20839: yksilölliseen varhaiseläkkeeseen. Tuolloin työt-       kautta oikeutta ansiosidonnaiseen päivärahaan.
20840: tömyyseläkkeen edellytyksiin lisättiin mm. mää-        Tällaisia henkilöitä on arviolta useita tuhansia.
20841: räys, että ns. tulevan ajan oikeuden on oltava            Tähän epäkohtaan on useita kertoja kiinnittä-
20842: voimassa eläkettä haettaessa. Se merkitsee sitä,       nyt huomiota, mm. SAK vaatien määräaikaista
20843: että työsuhteen päättymisestä ei saa olla kulunut      "armahdusta", jolloin väliinputoaja! saisivat oi-
20844: yli 360 päivää. Näihin päiviin ei lueta päiviä,        keuden ns. vapaakirjaeläkkeeseen (ts. eläkkee-
20845: jolloin työtön saa työttömyyspäivärahaa, koulu-        seen, joka määräytyy karttuneiden työsuhteiden
20846: tustukea tai sairauspäivärahaa.                        mukaan mutta ei sisällä tulevaa aikaa). Tulisi
20847:     Väliinputoamiset liittyvät erityisesti tapauk-     harkita myös lain pysyvää muuttamista, sillä 360
20848: siin, jolloin yritykset työvoimaa vähentäessään        päivän kiinteä raja johtaa joka tapauksessa hel-
20849: ovat maksaneet erilaisia korvauksia irtisanomis-       posti kohtuuttomuuksiin.
20850: ajan palkanmaksun lisäksi. Kun nämä korvauk-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20851:  set on jaksotettu usealle kuukaudelle tai jopa        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
20852:  vuoden ajalle, tältä ajalta ei ole maksettu työttö-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
20853:  myyspäivärahaa, mutta samalla 360 päivän "jäl-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20854:  kikarenssiaika" on huvennut. Joissakin tapauk-
20855:  sissa tämä ns. jälkikarenssiaika on menetetty tä-               Aikooko Hallitus korjata ns. tulevan
20856:  pärästi muutamalla päivällä. Kun karenssiaika                ajan vaatimukseen liittyvän ongelman,
20857:  on menetetty, työttömällä ei ole oikeutta edes ns.           jokajohtaa 60 vuotta täyttäneiden pitkä-
20858:  vapaakirjaeläkkeeseen, joka ei sisällä tulevan               aikaistyöttömien väliinputoamiseen elä-
20859:  ajan karttumaa.                                              keturvassa?
20860: 
20861:      Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 1998
20862: 
20863:           Mikko Kuoppa /va-r              Veijo Puhjo /va-r              Esko-Juhani Tennilä /va-r
20864: 
20865: 
20866: 
20867: 
20868: 280043
20869: 2                                           KK 885/1998 vp
20870: 
20871: 
20872: 
20873: 
20874:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
20875: 
20876:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Eläketurvakeskuksen karkean arvion mukaan
20877: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         henkilö voisi olla vähän yli kolme kuukautta
20878: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       työttömyyspäivärahattomalla jaksolla ilman,
20879: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko            että hän pelkästään tämän jakson vuoksi menet-
20880: Kuopan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         täisi oikeutensa eläkkeen tulevaan aikaan. On
20881: sen n:o 885:                                          kuitenkin huomattava, että tulevan ajan oikeu-
20882:                                                       den säilyminen riippuu paitsi siitä, kuinka pitkä
20883:           Aikooko Hallitus korjata ns. tulevan        päivärahaton aika on, myös siitä, mihin eläketa-
20884:        ajan vaatimukseen liittyvän ongelman,          pahtuma ajoittuu. Lisäksi on huomattava, että
20885:        joka johtaa 60 vuotta täyttäneiden pitkä-      työttömyyspäivärahaa ei pääsääntöisesti makse-
20886:        aikaistyöttömien väliinputoamiseen elä-        ta lauantailta eikä sunnuntailta, jotka siten ku-
20887:        keturvassa?                                    luttavat työttömän henkilön 360 päivän jälkika-
20888:                                                       renssiaikaa. Työttömyyspäivärahaa ei myös-
20889:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kään makseta esimerkiksi työttömyyspäivära-
20890: vasti seuraavaa:                                      han karenssiajoilta, jotka niin ikään kuluttavat
20891:                                                       360 päivän aikaa.
20892:     Työttömyyseläkkeen saamisehtoja tiukennet-            Vuoden 1994 joustavaa eläkeikää koskevien
20893: tiin vuoden 1994 alusta osana joustavaa eläke-        lainmuutosten voimaantulosäännöksillä pyrit-
20894: ikää koskevan lainsäädännön tarkistamista.            tiin kuitenkin turvaamaan lähellä työttömyyselä-
20895: Taustalla oli aikavien työttömyyseläkkeiden voi-      keikää olevien henkilöiden oikeus työttömyys-
20896: makas kasvu. Tavoitteena oli työeläkejärjestel-       eläkkeeseen vanhojen säännösten mukaisesti. Si-
20897: män rahoituksen turvaaminen. Tällöin lähtö-           ten osa vuonna 1938 tai sitä ennen syntyneistä
20898: kohtana oli, että työttömien toimeentulosta huo-      saa tulevaisuudessakin työttömyyseläkkeen van-
20899: lehtimisen on ensi sijassa tapahduttava työttö-       hojen säännösten mukaisesti eli heiltä ei vaadita
20900: myyspäivärahan turvin ja että työttömyyselä-          tulevan ajan oikeutta. Tämä kuitenkin edellyttää
20901: kettä ei ole tarkoitettu toimeentuloksi sellaiselle   sitä, että edellä tarkoitetulla henkilöllä oli työttö-
20902: väestönosalle,joka ei ole ollut työelämässä aktii-    myyspäivärahaoikeus lainmuutosten voimaan
20903: visesti mukana. Siksi työttömyyseläkkeen saami-       tullessa 1.1.1994. Oikeus vanhojen säännösten
20904: sen edellytyksiin lisättiin vaatimus viiden vuoden    mukaisesti saatavaan työttömyyseläkkeeseen
20905: työedellytyksestä 15 viimeisen vuoden aikana ja       säilyy, vaikka henkilö olisikin 1.1.1994 jälkeen
20906: vaatimus siitä, että eläkkeeseen voidaan liittää      saanut työtä, josta hän myöhemmin jää työttö-
20907: tuleva aika. Työttömyyseläkkeen alkamisaikaa          mäksi.
20908: myöhennettiin siten, että eläke alkaa vasta työt-         Hallituksen esitys joustavaa eläkeikää koske-
20909: tömyyspäivärahan enimmäismäärän täytyttyä.            van lainsäädännön tarkistamiseksi (HE 26/1993
20910:     Jos työsuhteen päättymisen ja eläketapahtu-       vp) perustui eläkekomitea 1990:n mietintöön
20911: man välillä on kulunut 360 päivää tai sen yli,        (Komiteanmietintö 1991:41)ja sen pohjaltajat-
20912: tuleva aika voi säilyä vain, jos henkilö on tänä      kettuun työmarkkinaosapuolten ja eläkejärjes-
20913: aikana saanutjotain sellaista etuutta, joka piden-    telmien väliseen työryhmätyöhön sekä vuonna
20914: tää 360 päivän jälkikarenssiaikaa. Jos työttö-        1992 solmittuun tulopoliittiseen kokonaisratkai-
20915: myyspäivärahaa ei ole maksettu työttömyystur-         suun, jossa hallituksen esityksessä ehdotetut
20916: valain 5 §:n 1 momentin 13 kohdassa tarkoitetun       muutokset ja niiden rahoitus lopullisesti sovit-
20917: irtisanomisajan palkan, sitä vastaavan korvauk-       tiin.
20918: sen tai muun taloudellisen etuuden jaksottamisen          Työmarkkinaosapuolten asiana on neuvotella
20919: vuoksi, ei kyseinen jaksottamisaika pidennä jäl-      siitä, kuinka työnantaja- ja työntekijäpuolen yh-
20920: kikarenssiaikaa.                                      teisesti rahoittamaa työeläkejärjestelmää tulee
20921:                                              KK 885/1998 vp                                            3
20922: 
20923: kehittää. Näiden neuvottelujen pohjalta valtio-        yhdessä työeläkelaitosten kanssa laajemmin sel-
20924: valta valmistelee ja vahvistaa tarpeelliset lainsää-   vittää kuluvan vuoden loppuun mennessä eri
20925: däntöuudistukset. Vuoden 1997 joulukuussa sol-         varhaiseläkemuotojen, siis myös työttömyys-
20926: mitun tulopoliittisen kokonaisratkaisun mukai-         eläkkeen käyttöön liittyvät kysymykset ja lain-
20927: sesti työmarkkinajärjestöjen tarkoituksena on          muutostarpeet.
20928: 
20929:      Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1998
20930: 
20931:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
20932: 4                                            KK 885/1998 vp
20933: 
20934: 
20935: 
20936: 
20937:                                          Tili Riksdagens Talman
20938: 
20939:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       ses i 5 § 1 mom. 13 punkten 1agen om utkomst-
20940: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         skydd för arbetslösa, förlänger en dylik periodi-
20941: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       seringstid inte efterkarenstiden.
20942: man Mikko Kuoppa m.fl. undertecknade spörs-                Enligt Pensionsskyddscentralens ungefårliga
20943: mål nr 885:                                            bedömning kanenperson i något över tre måna-
20944:                                                        der vara utan arbetslöshetsdagpenning utan att
20945:           Ämnar Regeringen avhjälpa det pro-           enbart på grund av denna period förlora sin rätt
20946:        blem som är förknippat med kravet på            till pensionens s.k. återstående tid. Det bör dock
20947:        s.k. återstående tid och som leder tili att     observeras att bevarandet av rätten tili återståen-
20948:        luckor uppstår i 60 år fyllda långtidsar-       de tid beror dels på hur lång tiden utan dagpen-
20949:        betslösas pensionsskydd?                        ning är, dels på tidpunkten då pensionsfallet in-
20950:                                                        träffar. Dessutom bör det observeras att arbets-
20951:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          löshetsdagpenning i regel inte betalas ut för lörda-
20952: anföra följande:                                       gar och söndagar, som sålunda förbrukar av den
20953:                                                        arbetslösa personens 360 dagars efterkarenstid.
20954:    Inom ramen för översynen av lagstiftningen          Arbetslöshetsdagpenning betalas inte heller för
20955: som gäller den flexibla pensionsåldern skärpte         exempelvis arbetslöshetsdagpenningars karensti-
20956: man vid ingången av 1994 vilikoren för erhållan-       der, vilka likaså förbrukar av de 360 dagarna.
20957: de av arbetslöshetspension. Bakgrunden till detta          Genom de ikraftträdelsebestämmelser som
20958: var den kraftiga ökningen i antalet påbörjade          avsåg 1994 års lagändringar som gäller den flex-
20959: arbetslöshetspensioner och målet var att trygga        ibla pensionsåldern försökte man dock trygga
20960: finansieringen av arbetspensionssystemet. Ut-          rätten för personer nära åldern för arbetslöshets-
20961: gångspunkten var härvid att tryggandet av ar-          pension att bli beviljade arbetslöshetspension i
20962: betslösas utkomst i första hand skall ske med          enlighet med de gamla bestämmelserna. Därmed
20963: stöd av arbetslöshetsdagpenningen och att ar-          får en del av de år 1938 eller tidigare födda också
20964: bets1öshetspensionen inte är avsedd att trygga         i framtiden arbetslöshetspension i enlighet med
20965: utkomsten för den del av befolkningen som inte         de gamla bestämmelserna, dvs. det krävs inte att
20966: deltagit aktivt i arbetslivet. Därför utökades vill-   dessa personer har rätt tili återstående tid. Detta
20967: koren för erhållande av arbetslöshetspension           förutsätter dock att personen i fråga var berätti-
20968: med kravet att sökanden under minst fem år             gad till arbetslöshetsdagpenning när lagänd-
20969: under de senaste 15 åren skall ha intjänat pension     ringarna trädde i kraft den 1januari 1994. Rätten
20970: som grundar sig på arbete samt kravet att till         till arbetslöshetspension enligt de gamla bestäm-
20971: pensionen kan fogas s.k. återstående tid. Tid-         melserna kvarstår även om personen i fråga efter
20972: punkten för påbörjandet av arbetslöshetspensio-        den 1 januari 1994 får ett arbete från vilket han
20973: nen senarelades så att pensionen börjar först när      senare blir arbetslös.
20974: maximibeloppet för arbetslöshetsdagpenningen               Regeringens proposition med förslag tililagar
20975: har utbetalts.                                         om ändring av lagstiftningen som gäller det flex-
20976:    Om 360 dagar eller mera har förflutit mellan        ibla pensionsålderssystemet (RP 26/1993 rd) ba-
20977: den tidpunkt då arbetsförhållandet upphörde            serade sig på betänkandet (Kommittebetänkan-
20978: och pensionsfallet, kan rätten till återstående tid    de 1991:41) av Pensionskommitten 1990 och på
20979: kvarstå endast i det fallet att personen i fråga       det arbete som på grundval av betänkandet fort-
20980: under den här tiden har uppburit någon sådan           satte i arbetsmarknadsparternas och pensions-
20981: förmån som förlänger efterkarenstiden om 360           systemens gemensamma arbetsgrupper samt på
20982: dagar. Ifall arbetslöshetsdagpenning inte har be-      1992 års inkomstpolitiska helhetsuppgörelse, där
20983: talts ut tili följd av periodisering av sådan lön      man slutgiltigt enades om de ändringar och där-
20984: under uppsägningstiden eller motsvarande er-           med förknippade finansieringslösningar som fö-
20985: sättning eller annan ekonomisk förmån som av-          reslogs i regeringens proposition.
20986:                                          KK 885/1998 vp                                            5
20987: 
20988:    Det är arbetsmarknadsparternas sak att råd-      görelsen från december 1997 ämnar arbetsmark-
20989: göra om hur det av arbetsgivarna och arbetsta-      nadsorganisationerna tillsammans med arbets-
20990: garna gemensamt finansierade arbetspensions-        pensionsanstalterna före utgången av 1998 göra
20991: systemet skall utvecklas. Med utgångspunkt i de     en större utredning om de frågor och behov av
20992: förhandlingarna bereder och fastställer stats-      lagändringar som är förknippade med bruket av
20993: makten de nödvändiga lagstiftningsreformerna.       olika förtida pensioner, bl.a. arbetslöshetspen-
20994: 1 enlighet med den inkomstpolitiska helhetsupp-     sionen.
20995:      Helsingfors den 23 september 1998
20996: 
20997:                                                   Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
20998: 1
20999: 1
21000:  1
21001:   1
21002:   1
21003:    1
21004:    1
21005:     1
21006:      1
21007:      1
21008:       1
21009:        1
21010:        1
21011:         1
21012:         1
21013:          1
21014:           1
21015:           1
21016:            1
21017:             1
21018:             1
21019:              1
21020:              1
21021:               1
21022:                1
21023:                1
21024:                 1
21025:                 1
21026:                                            KK 886/1998 vp
21027: 
21028: Kirjallinen kysymys 886
21029: 
21030: 
21031: 
21032: 
21033:                                   Hannu Takkula /kesk: Paluumuuton edistämisestä Lappiin
21034: 
21035: 
21036: 
21037:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
21038: 
21039:    Lappi kärsii pahasta muuttotappiosta. Pa-         tuo myös maaseudulla vajaakäytössä oleville ti-
21040: himmillaan muuttotappio näkyy syrjäisellä maa-       loille ja taloille järkevää käyttöä. Kuntien talou-
21041: seudulla. Halu muuttaa maaseudulle on kuiten-        teen uudet asukkaat tuovat tärkeitä verotuloja.
21042: kin yhteiskunnassa kasvamassa. Useiden muut-         Alue- ja elinkeinopoliittisestikin on tärkeää, että
21043: tajien toiveissa on aloittaa maaseudulle perintei-   muuttajat saadaan sitoutumaan kansantaloudel-
21044: sen perusmaatalouden rinnalle erilaista yritystoi-   lisesti tärkeän yritystoiminnan käynnistämiseen
21045: mintaa. Samalla pääkaupunkiseudulla asunto-          omilla kotiseuduillaan.
21046: pulan sekä koulu- ja päivähoitotilojen ongelmien         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21047: kanssa kamppaileville ihmisille avautuu mahdol-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21048: lisuus kohentaa omaa elämänlaatuaan.                 nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21049:    Paluumuutto mahdollistaa uusien asukkaiden        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21050: kautta kylien ja kuntien uuden toimeliaisuuden
21051: ja virkistymisen. Kun kyliin ja kuntiin saadaan                Aikooko Hallitus ryhtyä paluumuut-
21052: uusia nuoria perheitä, ikärakenteeseen saadaan              toa maaseudulle kannustaviin ja helpot-
21053: oikeansuuntainen muutos ja samalla elvytetään               taviin toimenpiteisiin?
21054: kuntien koulu- ja elinkeinoelämää. Paluumuutto
21055: 
21056:      Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 1998
21057: 
21058:                                        Hannu Takkula /kesk
21059: 
21060: 
21061: 
21062: 
21063:  280043
21064: 2                                           KK 886/1998 vp
21065: 
21066: 
21067: 
21068: 
21069:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
21070:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        syrjäisen maaseudun kehittämisestä. Tässä ra-
21071: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         portissa esitetään muun muassa luonnonvarojen
21072: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       käytön parantamista luomuviljelynja matkailun
21073: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannu            avulla sekä uuteen teknologiaan perustuvien
21074: Takkulan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         mahdollisuuksien hyväksikäyttöä. Asiantuntija-
21075: n:o 886:                                              ryhmän esitysten valmistelua jatketaan eri hallin-
21076:                                                       nonaloilla.
21077:           Aikooko Hallitus ryhtyä paluumuut-             Pohjois-Suomi-työryhmä on tehnyt strategi-
21078:        toa maaseudulle kannustaviin ja helpot-        sia valintoja pitkän aikavälin kehityksen turvaa-
21079:        taviin toimenpiteisiin?                        miseksi ja rakenteellisten muutosten aikaansaa-
21080:                                                       miseksi. Nämä valinnat nojaavat voimakkaasti
21081:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          alueen luonnonvarojen ja osaamisen hyödyntä-
21082: vasti seuraavaa:                                      miseen. Tätä kehittämislinjaa tukee pyrkimys
21083:                                                       kansainväliseen kanssakäymiseen. Oulun tekno-
21084:    Kysymyksessään edustaja Takkula viittaa eri-       logiakylän ja Iin Micropoliksen yhteistyöstä saa-
21085: tyisesti Lapin muuttotappioon. On todettava,          tuja myönteisiä kokemuksia on tarkoitus käyttää
21086: että tappiollinen muuttoliike koskettaa laajem-       hyväksi uuden yritystoiminnan synnyttämiseen.
21087: min koko Pohjois- ja Itä-Suomea. Esimerkiksi          Työryhmä on ehdottanut ns. polis-verkoston ke-
21088: Pohjois-Suomen neljän maakunnan, Lapin, Kai-          hittämistä. Näillä tarkoitetaan organisaatioita,
21089: nuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjan-             jotka toimivat osaamisen muuttamiseksi työpai-
21090: maan, alueella vuonna 1990 muuttovoittoa sai-         koiksi. Työryhmä on hahmotellut yhteensä kol-
21091: vat Oulun, Lakeuden, Iin, Rovaniemen ja Poh-          mentoista "poliksen" toimintaa, jotka sijaitsevat
21092: jois-Lapin seutukunnat. Vuonna 1996 tällä             eri puolilla Pohjois-Suomea. Alueellinen hajaut-
21093: alueella vain Oulun seutukunnassa muuttoliike         taminen tarjoaa näin mahdollisuuden alueen eri
21094: oli voitollista. On kuitenkin huomattava, että        osien tasapainoiseen kehittymiseen.
21095: samanaikaisesti tulomuutto Pohjois-Suomen                Alueiden kehittäminen riippuu olennaisesti
21096: alueelle kasvoi kuitenkin 7 200 hengestä 7 600        kunkin alueen toimijoiden tekemistä päätöksis-
21097: henkeen.                                              tä. Useimmat ministeriöt ovat siirtäneet päätös-
21098:    Muuttoliikkeen vilkastuminen on seurausta          valtaa aluehallinnolleen. Valtion talousarviossa
21099: taloudellisen toiminnan elpymisestä. Hallitus pi-     osoitettujen määrärahojen käytöstä sovitaan mi-
21100: tää huolestuttavana sitä, että talouden kasvu ete-    nisteriöiden ja aluehallintoviranomaisten välisis-
21101: nee alueellisesti eri tahtiin. Tämän vuoksi sisä-     sä tuloskeskusteluissa. Näin alueilla on mahdol-
21102: asiainministeriö on asettanut työryhmät kaik-         lisuus vaikuttaa julkisten varojen suuntaamiseen
21103: kein vaikeimpien alueiden kehityksen vauhditta-       sellaisiin kohteisiin, jotka vastaavat alueen eri-
21104: miseksi. Nämä työryhmät ovat käsitelleet sekä         tyistarpeita. Valtion varojen käytön ohella olen-
21105: Itä-Suomen että Pohjois-Suomen kehittämisen           naista ovat kuntien ja yksityisen tahon osallistu-
21106: erityiskysymyksiä. Tavoitteena on ollut aikaan-       minen alueen kehittämiseen.
21107: saada sellaisia toimenpiteitä, joilla voidaan puut-      Hallitus pitää tärkeänä, että maan eri osissa
21108: tua näiden alueiden rakenteellisiin kehitysongel-     on mahdollisuus työpaikan saantiin ja toimeen-
21109: miin.                                                 tuloon. Kehitykseltään vaikeimmilla alueilla
21110:    Erityisesti maaseutuun kohdistuvia toimenpi-       tämä merkitsee tarvetta monipuolistaa elinkei-
21111: teitä valmistellaan maaseutupolitiikan yhteistyö-     norakennetta. Tämä taas edellyttää maaseudun
21112: ryhmässä. Yhteistyöryhmän kokoama asiantun-           ja kaupunkien vuorovaikutusta ja kohdennettua
21113: tijaryhmä julkisti syyskuussa 1998 raporttinsa        kehittämistyötä.
21114: 
21115:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1998
21116: 
21117:                                                                            Ministeri Jouni Backman
21118:                                              KK 886/1998 vp                                              3
21119: 
21120: 
21121: 
21122: 
21123:                                          Tili Riksdagens Talman
21124: 
21125:    1 det syfte 37 § 1 rnorn. riksdagsordningen         det av naturresurserna skall förbättras rned hjälp
21126: anger har Ni, Fru Talrnan, tili vederbörande           av ekologisk odling och turisrn sarnt att sådana
21127: rned1ern av statsrådet översänt följande av riks-      rnöjligheter sorn baserar sig på ny teknologi skall
21128: dagsrnan Hannu Takkula undertecknade spörs-            utnyttjas. Beredningen av sakkunniggruppens
21129: rnål nr 886:                                           förslag fortsätter inorn olika förvaltningsornrå-
21130:                                                        den.
21131:           Ärnnar Regeringen vidta åtgärder sorn           En arbetsgrupp sorn behandlar utvecklandet
21132:        upprnuntrar tili och underlättar en åter-       av Norra Finland har gjort strategiska vai för att
21133:        flyttning till1andsbygden?                      trygga utvecklingen på längre sikt och åstadkorn-
21134:                                                        rna strukturella förändringar. Dessa vai grundar
21135:   Sorn svar på detta spörsrnål får jag vördsarnt       sig långt på utnyttjande av naturresurser och det
21136: anföra följande:                                       kunnande sorn finns i regionen. Strävan efter
21137:                                                        internationella kontakter stöder också denna ut-
21138:    1 spörsrnålet hänvisar riksdagsrnan Takkula         vecklingsriktning. A vsikten är att rnan skall ut-
21139: särskilt tili utflyttningsöverskottet i Lappland.      nyttja de positiva erfarenheter sorn rnan har fått
21140: Det bör frarnhållas att det finns ett allrnänt ut-     från sarnarbetet rned teknologibyn i Uleåborg
21141: flyttningsöverskott i hela norra och Östra Fin-        och Micropolis i Ii för att ny företagsverksarnhet
21142: land. T .ex. inorn den region sorn består av de fyra   skall uppstå. Arbetsgruppen har föreslagit att ett
21143: Iandskapen i Norra .. Finland, dvs. Lappland,          s.k. "polis" -nätverk skall utvecklas. Med detta
21144: ~ajanaland, Norra Osterbotten och Mellersta            avses organisationer sorn arbetar för att ornvand-
21145: Osterbotten, fick Uleåborgs, Lakeus, Ii, Rova-         la kunnande tili arbetsplatser. Arbetsgruppen
21146: niemi och Norra Lapplands ekonorniska regio-           har utforrnat verksarnheten vid sarnrnanlagt 13
21147: ner ett inflyttningsöverskott 1990. År 1996 var        "polis"-enheter på olika håll i Norra Finland. En
21148: flyttningsrörelsen positiv endast i Uleåborgs eko-     regional utlokalisering rnöjliggör således en ba-
21149: norniska region. Man bör dock beakta att flytt-        lanserad utveckling i de olika delarna i regionen.
21150: ningen tili Norra Finland trots det sarntidigt öka-       Utvecklingen av regionerna är i hög grad bero-
21151: de från 7 200 tili 7 600 personer.                     ende av de beslut sorn aktörerna inorn varje
21152:    En Iivligare flyttningsrörelse är en följd av att   region fattar. De flesta av rninisterierna har över-
21153: den ekonorniska verksarnheten har blornstrat           fört beslutanderätten tili regionalförvaltningen.
21154: upp. Regeringen anser det oroväckande att den          Orn användningen av anslagen i statsbudgeten
21155: ekonorniska tillväxten inte frarnskrider i sarnrna     avtalas vid resultatförhandlingarna rnellan rni-
21156: takt i de olika regionerna. Därför har inrikesrni-     nisterierna och regionalförvaltningsmyndighe-
21157: nisteriet tillsatt arbetsgrupper för att utveckling-   terna. lnorn dessa regioner är det således rnöjligt
21158: en skall kunna påskyndas i de regioner sorn har        att påverka fördelningen av allrnänna rnedel tili
21159: det allra särnst ställt. Dessa arbetsgrupper har       sådana objekt sorn representerar särskilda behov
21160: behandlat specialfrågor sorn har att göra rned         inorn regionen. Vid sidan av användningen av
21161: utvecklandet av såväl Östra sorn norra Finland.        statliga rnedel är det väsentligt att kornrnunerna
21162: A vsikten har varit att finna sådana åtgärder rned     och privata aktörer deltar i utvecklingen av regio-
21163: hjälp av vilka rnan kan ta sig an de strukturella      nen.
21164: problern sorn anknyter tili utvecklingen inorn            Regeringen anser att det är viktigt att de sorn
21165: dessa ornråden.                                        bor i olika delar av landet kan få en arbetsplats
21166:    Åtgärder sorn särskilt riktar sig tilllandsbyg-     och sin utkomst. Inorn de regioner sorn har det
21167: den bereds i Iandsbygdspolitikens sarnarbets-          särnst ställt i fråga om utvecklingen innebär detta
21168: grupp. Den sakkunniggrupp sorn sarnarbets-             att det är nödvändigt att göra näringsstrukturen
21169: gruppen utsåg offentliggjorde i septernber 1998        rnångsidigare. Detta förutsätter i sin tur en sarn-
21170: sin rapport orn utvecklande av avlägsen Iands-         verkan rnellan landsbygd och städer och ett rnål-
21171: bygd. 1 denna rapport föreslås bl.a. att utnyttjan-    inriktat utvecklingsarbete.
21172:      Helsingfors den 25 septernber 1998
21173: 
21174:                                                                              Minister Jouni Backman
21175:                                              KK 887/1998 vp
21176: 
21177: Skriftligt spörsmål 887
21178: 
21179: 
21180: 
21181: 
21182:                                     Pehr Löv /sv: Dubbelt medborgarskap
21183: 
21184: 
21185: 
21186:                                          Tili Riksdagens Talman
21187: 
21188:   1 folkbokföringen finns ett problem som är           annat EU-land vore det speciellt motiverat att
21189: märkligt och svårt för dem det berör att förstå.       införa en möjlighet till dubbelt medborgarskap.
21190: De som är födda i intervallet 1.3.1967-1.9.1984        En sådan gest skulle tas emot positivt av finlands-
21191: med ena föräldern finsk och den andra ut~~nning        ättlingar som nu på många håll bemöts mycket
21192: har ofta hamnat i en besvärlig situation. Ar man       avvisande.
21193: född under denna tid kunde man erhålla finskt             Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
21194: medborgarskap om anmälan gjordes före                  ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
21195: 28.2.1985. Tiden var mycket kort, 6 månader,           ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
21196: och de berörda informerades varken om tidsfris-        följande spörsmål:
21197: ten eller förfarandet. Ett flertal personer har inte
21198: kunnat lämna in sin ansökan inom utsatt tid helt                 H ur ämnar Regeringen uppmärksam-
21199: enkelt för att information inte varit tillgänglig.            ma den obekväma situation som ovan
21200: lbland gäller det förseningar på blott några må-              nämnda grupp människor förpassats i,
21201: nader. Om dessa personer idag ansöker om med-                 och
21202: borgarskap betyder det att de mister sitt nuva-                  vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
21203: rande, vilket de inte heller önskar. Personer som             för att möjliggöra dubbelt medborgar-
21204: är födda efter 1984 kan inneha dubbelt medbor-                skap för personer födda 1.3.1967-
21205: garskap.                                                      1.9.1984 speciellt då den andra föräldern
21206:    1 fall av att ena föräldern är medborgare i                är medborgare i annat EU-land?
21207: 
21208:      Helsingfors den 4 september 1998
21209: 
21210:                                                Pehr Löv /sv
21211: 
21212: 
21213: 
21214: 
21215:  280043
21216: 2                                          KK 887/1998 vp
21217: 
21218: Kirjallinen kysymys 887                                                                    Suomennos
21219: 
21220: 
21221: 
21222: 
21223:                                   Pehr Löv /r: Kaksoiskansalaisuudesta
21224: 
21225: 
21226: 
21227:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
21228: 
21229:    Väestökirjanpidossa on ongelma, joka on           kansalainen, olisi enty1sen perusteltua ottaa
21230: kummallinen ja jota asianosaisten on vaikea ym-      käyttöön mahdollisuus kaksoiskansalaisuuteen.
21231: märtää. Ajanjaksolla 1.3.1967-1.9.1984 synty-        Suomalaisten jälkeläiset, joihin nykyisin suhtau-
21232: neet lapset, joiden toinen vanhempi on suomalai-     dutaan monella taholla hyvin torjuvasti, ottaisi-
21233: nen ja toinen ulkomaalainen, ovat usein joutu-       vat myönteisesti vastaan tällaisen eleen.
21234: neet hankalaan tilanteeseen. Tuona aikana syn-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21235: tyneet saattoivat saada Suomen kansalaisuuden,       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21236: jos ilmoitus tehtiin ennen 28.2.1985. Aika oli       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21237: hyvin lyhyt, 6 kuukautta, eikä asianosaisia infor-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21238: moitu määräajasta tai menettelystä. Monet hen-
21239: kilöt eivät pystyneet jättämään hakemusta mää-                 Miten Hallitus aikoo kiinnittää huo-
21240: räaikana yksinkertaisesti sen vuoksi, ettei tietoa          miota perusteluissa mainitun ihmisryh-
21241: ollut saatavana. Toisissa tapauksissa kyse on               män epämukavaan tilanteeseen, ja
21242: vain muutamien kuukausien myöhästymisestä.                     mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21243: Jos nämä henkilöt hakevat nyt kansalaisuutta, he            ryhtyä mahdollistaakseen 1.3.1967-
21244: menettävät nykyisen kansalaisuutensa, mitä he               1.9.1984 syntyneiden henkilöiden kak-
21245: eivät myöskään toivo. Vuoden 1984 jälkeen syn-              soiskansalaisuuden varsinkin sellaisissa
21246: tyneillä henkilöillä voi olla kaksoiskansalaisuus.          tapauksissa, joissa toinen vanhemmista
21247:    Jos toinen vanhemmista on toisen EU-maan                 on muun EU-maan kansalainen?
21248: 
21249:      Helsingissä 4 päivänä syyskuuta 1998
21250: 
21251:                                              Pehr Löv /r
21252:                                             KK 887/1998 vp                                               3
21253: 
21254:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
21255: 
21256:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Ilmoitus piti tehdä viimeistään 31.8.1987. Voi-
21257: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         maantulosäännöksessä säädettiin lisäksi, että en-
21258: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       nen 1.3.1967 syntyneistä kansalaisuusilmoitus
21259: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pehr Lö-         piti tehdä viimeistään puolen vuoden kuluessa
21260: vin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          lain voimaantulosta. Voimaantulosäännöksen
21261: 887:                                                  tarkoituksena oli taata alaikäisille mahdollisuus
21262:                                                       Suomen kansalaisuuden jälkikäteiseen saami-
21263:           Miten Hallitus aikoo kiinnittää huo-        seen uudessa laissa määrättyjen edellytysten täyt-
21264:        miota perusteluissa mainitun ihmisryh-         tyessä. Lisäksi voimaantulosäännöksen piiriin
21265:        män epämukavaan tilanteeseen, ja               sisällytettiin myös ne henkilöt, jotka tulivat täysi-
21266:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        ikäisiksi puolen vuoden kuluessa lain voimaan-
21267:        ryhtyä mahdollistaakseen 1.3.1967-             tulosta. Henkilö saattoi kuitenkin kansalaisuus-
21268:        1.9.1984 syntyneiden henkilöiden kak-          valtionsa lainsäädännön perusteella menettää
21269:        soiskansalaisuuden varsinkin sellaisissa       senhetkisen kansalaisuutensa saadessaan ilmoi-
21270:        tapauksissa, joissa toinen vanhemmista         tuksesta Suomen kansalaisuuden.
21271:        on muun EU-maan kansalainen?                      Päättäväliä viranomaisella ei voimaantulo-
21272:                                                       säännöksen mukaisten kansalaisuusilmoitusten
21273:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          ratkaisussa ollut lainkaan harkintavaltaa. Jos
21274: vasti seuraavaa:                                      laissa säädetyt edellytykset täyttyivät, henkilöllä
21275:                                                       oli oikeus saada Suomen kansalaisuus. Jos taas
21276:     Suomen kansalaisuuden saaminen perustuu           yksikin edellytyksistä jäi täyttymättä, mukaan
21277: kulloinkin voimassa olevaan kansalaisuuslain-         lukien ilmoituksen myöhästynyt vireillepano,
21278: säädäntöön. Väestötietojärjestelmään ainoas-          henkilöllä ei ollut mahdollisuutta saada ilmoi-
21279: taan kirjataan henkilön kansalaisuus ja sen suh-      tuksesta Suomen kansalaisuutta.
21280: teen tapahtuneet muutokset.                              Lainmuutoksesta ja ilmoituksentekomahdol-
21281:     Suomen kansalaisuuslainsäädäntö suhtautuu         lisuudesta tiedotettiin aikoinaan hyvin. Henki-
21282: kielteisesti varsinkin aikuisten monikansalaisuu-     löillä, jotka ovat syntyneet 1.3.1967-31.8.1984,
21283: teen eli niin sanottuun kaksoiskansalaisuuteen.       oli mahdollisuus saada ilmoituksesta Suomen
21284: Tästä ovat osoituksena etenkin Suomen kansa-          kansalaisuus. Jos ilmoitusmahdollisuutta ei käy-
21285: laisuuden menettämissäännökset kansalaisuus-          tetty, Suomen kansalaisuus on mahdollista saada
21286: laissa sekä noudatettu kansalaistamiskäytäntö.        hakemuksesta. Tämä edellyttää kuitenkin Suo-
21287: Sen mukaan Suomen kansalaisuutta hakevan              messa asumista ja sitä, että henkilö menettää
21288: ulkomaalaisen edellytetään luopuvan senhetki-         senhetkisen kansalaisuutensa tai luopuu siitä.
21289: sestä kansalaisuudestaan, mikäli hän ei menetä           Suomen kansalaisuuslainsäädäntö on siis jo
21290: aiempaa kansalaisuuttaan automaattisesti saa-         pitkään sallinut lapsen saavan syntymän perus-
21291: dessaan Suomen kansalaisuuden. On kuitenkin           teella Suomen kansalaisuuden suomalaiselta
21292: tapauksia, joissa henkilöllä voi Suomen kan-          vanbernmaitaan ja vieraan valtion kansalaisuu-
21293: salaisuuden lisäksi olla jonkin vieraan valtion       den ulkomaalaiselta vanhemmaltaan. Syntyessä
21294: kansalaisuus. Tällaiset tapaukset lisääntyivät        saatavan monikansalaisuuden lisääntymisen
21295:  1.9.1984 voimaan tulleen kansalaisuuslain muu-       vastapainoksi lakiin lisättiin vuonna 1984 muun
21296: toksen myötä, koska kansalaisuuslain muutta-          muassa Suomen kansalaisuuden automaattista
21297: misesta annetun lain (584/1984) mukaan Suomen         menettämistä 22-vuotiaana koskeva säännös.
21298:  kansalaisuus siirtyy lapselle sekä äidin että isän   Menettämissäännös koskee henkilöitä, joilla ei
21299: mukaan.                                               enää ole siteitä Suomeen.
21300:     Uusi laki sisälsi voimaantulosäännöksen,jon-         Monikansalaisuuden estämiseksi Suomen
21301: ka mukaan 31.8.1966 jälkeen (mutta ennen lain         kansalaistamiskäytännössä noudatetaan halli-
21302:  voimaantuloa, 1.9.1984) syntynyt lapsi sai sään-     tusmuodon (94/1919) 5 §:ssä säädetyn yhdenver-
21303:  nöksessä määrätyin edellytyksin Suomen kansa-        taisuusperiaatteen mukaisesti samoja periaattei-
21304:  laisuuden huoltajansa tekemästä ilmoituksesta.       ta kaikkien valtioiden kansalaisiin.
21305: 
21306:      Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1998
21307: 
21308:                                                                Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
21309: 4                                           KK 887/1998 vp
21310: 
21311:                                         Tili Riksdagens Talman
21312: 
21313:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      1 mars 1967 skulle anmälan om medborgarskap
21314: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-        göras senast inom ett halvt år räknat från lagens
21315: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      ikraftträdande. Syftet med ikraftträdelsestad-
21316: man Pehr Löv undertecknade spörsmål nr 887:           gandet var att garantera minderåriga möjlighet
21317:            Hur ämnar Regeringen uppmärksam-           att förvärva finskt medborgarskap efteråt om de
21318:         ma den obekväma situation som ovan            krav som nämndes i den nya lagen uppfylldes.
21319:         nämnda grupp människor förpassats i,          Ikraftträdelsestadgandet omfattade dessutom de
21320:         och                                           personer som blev myndiga inom ett halvt år
21321:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      räknat från lagens ikraftträdande. En person
21322:         för att möjliggöra dubbelt medborgar-         kunde dock med stöd av lagstiftningen i sin med-
21323:         skap för personer födda 1.3.1967-             borgarskapsstat förlora det medborgarskap han
21324:         1.9.1984 speciellt då den andra föräldern     hade när han förvärvade finskt medborgarskap
21325:         är medborgare i annat EU-land?                genom anmälan.
21326:                                                          Den beslutande myndigheten hade ingen
21327:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         prövningsrätt när beslut fattades om medborgar-
21328: anföra följande:                                      skapsanmälningar i enlighet med ikraftträdelse-
21329:                                                       stadgandet. Om de i lagen nämnda kraven upp-
21330:    Förvärv av finskt medborgarskap baserar sig        fylldes hade personeo i fråga rätt att förvärva
21331: på gällande medborgarskapslagstiftning. 1 be-         finskt medborgarskap. Om däremot ett enda av
21332: folkningsdatasystemet registreras en persons          kraven inte uppfylldes, ink1usive försenad an-
21333: medborgarskap och ändringarna i detta.                hängiggörande av anmälan, hade personeo i frå-
21334:    Den finska medborgarskapslagstiftningen hy-        ga ingen möjlighet att förvärva finskt medbor-
21335: ser en negativ inställning till flerfaldigt medbor-   garskap genom anmälan.
21336: garskap, dvs. dubbelt medborgarskap, särskilt i          Informationen om lagändringen och möjlig-
21337: fråga om vuxna personer. Som bevis på dettakan        heten att göra anmälan gick ut tili allmänheten
21338: nämnas i synnerhet medborgarskapslagens be-           vid tiden för lagändringen. De personer som är
21339: stämmelser om förlust av finskt medborgarskap         födda under tiden mellan den 1 mars 1967 och
21340: samt den naturalisationspraxis som iakttas. En-       den 31 augusti 1984 hade möjlighet att förvärva
21341: ligt denna praxis förutsätts det att en utlänning     finskt medborgarskap genom anmälan. Om möj-
21342: som ansöker om finskt medborgarskap avstår            ligheten att göra anmälan inte utnyttjades, är det
21343: från det medborgarskap som han har, om han            möjligt att förvärva finskt medborgarskap ge-
21344: inte automatiskt förlorar sitt tidigare medbor-       nom ansökan. Detta förutsätter ändå att perso-
21345: garskap i och med att han förvärvar finskt med-       neo i fråga bor i Finland och att han förlorar eller
21346: borgarskap. Det finns ändå fall där en person vid     avstår från det medborgarskap som han vid an-
21347: sidan av finskt medborgarskap kan inneha med-         sökningstillfållet har.
21348: borgarskap i någon annan stat. Sådana fall öka-          Medborgarskapslagstiftningen i Finland har
21349: de då en ändring a v medborgarskapslagen trädde       alltså sedan 1änge tillåtit att ett barn vid föde1sen
21350: i kraft den 1 september 1984, eftersom finskt         ärvt finskt medborgarskap av sin finska förä1der
21351: medborgarskap enligt lagen om ändring av med-         och utländskt medborgarskap av sin utländska
21352: borgarskapslagen (584/1984) förvärvas av barnet       förälder. Som motvikt till ökningen av det flerfal-
21353: både genom modern och genom fadern.                   diga medborgarskap som barn vid föde1sen för-
21354:    1 den nya lagen ingick ett ikraftträdelsestad-     värvar fogades till1agen år 1984 bl.a. en bestäm-
21355: gande, enligt vilket barn som hade fötts efter den    me1se om automatisk för1ust av finskt medbor-
21356: 31 augusti 1966 (men före lagens ikraftträdande,      garskap i fråga om den som uppnått 22 års å1der.
21357: den 1 september 1984) under de förutsättningar        Denna bestämmelse angår personer som inte
21358: som anges i bestämmelsen förvärvade finskt            1ängre har några band till Finland.
21359: medborgarskap genom anmälan som vårdnads-                För att undvika flerfa1digt medborgarskap till-
21360: havaren gjort. Anmälan skulle göras senast den        1ämpas i Fin1ands naturalisationspraxis samma
21361: 31 augusti 1987. I ikraftträdelsestadgandet be-       principer på medborgare i alla stater enligt jäm-
21362: stämdes ytterligare att om ett barn fötts före den    likhetsprincipen i 5 §regeringsformen (94/1919).
21363: 
21364:      Helsingforsden 21 september 1998
21365: 
21366:                                                                    Inrikesminister Jan-Erik Enestam
21367:                                             KK 888/1998 vp
21368: 
21369: Skriftligt spörsmål 888
21370: 
21371: 
21372: 
21373: 
21374:                                    Pehr Löv /sv: Utlänningarnas grundskolestudier
21375: 
21376: 
21377: 
21378:                                         Tili Riksdagens Ta/man
21379: 
21380:    Det är av största vikt att utlänningar som är      ner som i första hand behöver hjälp för att inte-
21381: bosatta i Finland integreras i vårt samhälle. En      greras i samhället ofta inte ens får de mest ele-
21382: specialgrupp bland dem är personer som inte har       mentära fårdigheter för att det skall lyckas.
21383: några grundskolefårdigheter. T.ex. folkhögsko-        Dessa personers utkomst har ytterligare begrän-
21384: lor organiserar kurser för personer som inte be-      sats av att även stipendierna som var ämnade för
21385: sitter sådana fårdigheter. Det har dock visat sig     denna specialkategori har slopats.
21386: vara svårt för dem att trygga sitt uppehälle under       Hänvisande till det ovan anförda får jag i den
21387: studietiden. Tidigare kunde de anhålla om sti-        ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
21388: pendier för studier på grundskolenivå och studie-     ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
21389: stödet behövde man således inte alls använda till     följande spörsmål:
21390: grundskolestudier. För en person som Iyfter ut-
21391: komststöd har nu ribban höjts för att börja stude-              Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
21392: ra. 1 stället för utkomststöd börjar han då lyfta            ta så att det även för utlänningar utan
21393: studiestöd, som bekant är lägre än det först-                grundskolefärdigheter skall löna sig att
21394: nämnda, vilket Iett till en situation där de perso-          studera?
21395: 
21396:      Helsingforsden 4 september 1998
21397: 
21398:                                               Pehr Löv /sv
21399: 
21400: 
21401: 
21402: 
21403:  280043
21404: 2                                           KK 888/1998 vp
21405: 
21406: Kirjallinen kysymys 888                                                                      Suomennos
21407: 
21408: 
21409: 
21410: 
21411:                                    Pehr Löv /r: Ulkomaalaisten peruskouluopinnoista
21412: 
21413: 
21414: 
21415:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
21416:     On mitä tärkeintä, että Suomessa asuvat ulko-     seen, jossa ensisijaisesti yhteiskuntaan kotoutu-
21417: maalaiset kotoutetaan yhteiskuntaamme. Eri-           miseen apua tarvitsevat henkilöt eivät saa edes
21418: tyisryhmänä heidän joukossaan ovat henkilöt,          perusvalmiuksia tässä onnistumiseksi. Näiden
21419: joilla ei ole peruskouluvalmiuksia. Esimerkiksi       henkilöiden toimeentulo on entisestään vaikeu-
21420: kansanopistot järjestävät kursseja tällaisille hen-   tunut sen vuoksi, että tälle erityisryhmälle tarkoi-
21421: kilöille. Toimeentulon turvaaminen opiskeluai-        tetut apurahat on poistettu.
21422: kana on kuitenkin osoittautunut heille vaikeaksi.        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21423: Aikaisemmin he ovat voineet hakea apurahaa            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21424: peruskoulutason opintoihin, eikä opintotukea          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21425: siis ollenkaan ole tarvinnut käyttää peruskoulu-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21426: opintoihin. Toimeentulotukea saavan henkilön
21427: kohdalla opintojen aloittamisen rimaa on nyt                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21428: nostettu. Toimeentulotuen sijaan hän alkaa saa-              ryhtyä, jotta myös peruskouluvalmiuksia
21429: da opintotukea, joka kuten tunnettua on ensin                vailla olevien ulkomaalaisten kannattaisi
21430: mainittua pienempi. Tämä on johtanut tilantee-               opiskella?
21431: 
21432:      Helsingissä 4 päivänä syyskuuta 1998
21433:                                               Pehr Löv /r
21434:                                             KK 888/1998 vp                                           3
21435: 
21436: 
21437: 
21438: 
21439:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
21440: 
21441:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        valmistavaa opetusta ja koulutusta, jonka talou-
21442: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         dellinen tuki toimeentulon osalta on samanlai-
21443: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       nen kuin muussakin maahanmuuttajien koulu-
21444: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pehr Lö-         tuksessa.
21445: vin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o              Mikäli eduskunta hyväksyy hallituksen laki-
21446: 888:                                                  esityksen esitetyssä muodossa, niin maahan-
21447:                                                       muutajalle tehdään kotoutumissuunnitelma, jo-
21448:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        hon voidaan sisällyttää esimerkiksi peruskoulu-
21449:        ryhtyä, jotta myös peruskouluvalmiuksia        valmiuksia parantavaa koulutusta. Maahan-
21450:        vailla olevien ulkomaalaisten kannattaisi      muuttajalla olisi oikeus suunnitelmaan, mikäli
21451:        opiskella?                                     hän on työtön työnhakija tai saa toimeentulo-
21452:                                                       tukea. Oikeus suunnitelmaan kestäisi kolme
21453:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          vuotta maahanmuuttajan ensimmäisen kotikun-
21454: vasti seuraavaa:                                      nan väestötietojärjestelmään merkitsemisestä.
21455:                                                       Maahanmuuttajalla olisi velvollisuus osallistua
21456:    Hallitus pitää erittäin tärkeänä maahanmuut-       kotoutumissuunnitelman laatimiseen ja noudat-
21457: tajien kotouttamista yhteiskuntaamme ja on tä-        taa sitä.
21458: män vuoksi tehnyt esityksen eduskunnalle laiksi           Kotoutumissuunnitelman aikana maahan-
21459: maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapai-         muuttajan toimeentulo turvattaisiin kotoutumis-
21460: kanhakijoiden vastaanotosta (HE 66/1998 vp).          tuella, joka muodostettaisiin työmarkkinatuesta
21461: Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden           ja toimeentulotuesta. Kotoutumistuen saaminen
21462: 1999 alusta.                                          edellyttäisi, että maahanmuuttaja olisi taloudel-
21463:    Erityisryhmänä maahanmuuttajien joukossa           lisen tuen tarpeessa ja noudattaisi kotoutumis-
21464: ovat henkilöt, joilla ei ole peruskouluvalmiuksia.    suunnitelmaansa.
21465: Osa aikuisista maahanmuuttajista on lisäksi               Hallitus on tehdessään lakiesitystä maahan-
21466: luku- ja kirjoitustaidottomia. Heille on maahan-      muuttajien kotouttamisesta pitänyt erittäin tär-
21467: muuttokoulutuksen osalta tehty erillinen opetus-      keänä, että myös peruskouluvalmiuksia vailla
21468: suunnitelma, jonka mukaisesti heille on opetettu      olevat maahanmuuttajat saisivat riittävät val-
21469: luku- ja kirjoitustaito. Osalla maahanmuuttajis-      miudet opiskeluun ja suomalaiseen yhteiskun-
21470: ta on peruskoulutuksessa vähäisempiä puutteita.       taan kotoutumiseen. Kysymyksen perusteluissa
21471: Oppimisvalmiuksien lisäämiseksi ja muun muas-         mainittua huononousta maahanmuuttajien kou-
21472: sa ammatilliseen koulutukseen osallistumisen          lutuksen toimeentulon tukeen ei ole suunniteltu.
21473: mahdollistamiseksi, heille on järjestetty erilaista
21474: 
21475:      Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1998
21476: 
21477:                                                               Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
21478: 4                                            KK 888/1998 vp
21479: 
21480: 
21481: 
21482: 
21483:                                           Tili Riksdagens Talman
21484: 
21485:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        ekonomiska understödet för utkomstens del är
21486: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          här detsamma som inom annan utbildning för
21487: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        invandrare.
21488: man Pehr Löv undertecknade spörsmål nr 888:                 Om riksdagen godkänner regeringens propo-
21489:                                                         sition i den föreslagna formen så kommer en
21490:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         integrationsplan att göras upp för invandrare
21491:         ta så att det även för utlänningar utan         och i den kan ingå t.ex. utbildning som ger bättre
21492:         grundskolefårdigheter skall löna sig att        grundskoleförutsättningar. En invandrare skall
21493:         studera?                                        enligt förslaget ha rätt till en sådan pian om han
21494:                                                         eller hon är arbetslös och söker arbete eller får
21495:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           utkomststöd. Rätten tili en pian skall finnas i tre
21496: anföra följande:                                        år från det att invandrarens första hemkommun
21497:                                                         har registrerats i befolkningsdatasystemet. In-
21498:    Regeringen anser det synnerligen viktigt att         vandraren är skyldig att delta i utformandet av
21499: invandrarna integreras i vårt samhälle och har          integrationsplanen och att följa den.
21500: därför avlåtit en proposition till riksdagen med            Under den tid integrationsplanen gäller skall
21501: förslag tilllag om främjande av invandrares inte-       invandrarens utkomst tryggas med ett integra-
21502: gration samt mottagande av asylsökande (RP 66/          tionsstöd, som består av arbetsmarknadsstöd
21503: 1998 rd). Lagen avses träda i kraft vid ingången        och utkomststöd. Ett villkor för att en invandrare
21504: av år 1999.                                             skall få integrationsstöd är att han eller hon är i
21505:    En specia1grupp bland invandrarna utgör de           behov av ekonomiskt stöd och iakttar integra-
21506: personer som saknar grundskolefårdigheter.              tionsplanen.
21507: Dessutom kan en del vuxna invandrare inte läsa              Regeringen har då propositionen om integra-
21508: och skriva. För dem har man vad gäller invandrar-       tion av invandrare utarbetats ansett det synnerli-
21509: utbildningen gjort en egen läroplan och de har          gen viktigt att också de invandrare som inte har
21510: undervisats enligt den i läs- och skrivfårdighet.       grundskolefårdigheter skall få tillräckliga förut-
21511: En del invandrare har mindre brister i sin grund-       sättningar för studier och integrering i det fin-
21512: utbildning. För att öka inlärningsförutsättning-        ländska samhället. Någon sådan försämring av
21513: arna och bl.a. göra det möjligt att del ta i yrkesut-   invandrarnas utkomststöd vid utbildning som
21514: bildning har man för dem ordnat olika slag av           nämns i motiveringen tili spörsmålet har inte
21515: förberedande undervisning och utbildning. Det           planerats.
21516: 
21517:      Helsingforsden 29 september 1998
21518: 
21519:                                                          Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
21520:                                               KK 889/1998 vp
21521: 
21522: Kirjallinen kysymys 889
21523: 
21524: 
21525: 
21526: 
21527:                                     Pirkko Peltomo /sd: Valtakunnallisen ilmailuopiston perustamises-
21528:                                         ta Poriin
21529: 
21530: 
21531:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
21532: 
21533:     Ammattilentäjistä on pulaa. Tarvitaan uusia              Porin korkeakouluyksikkö (TTKK, TKKK)
21534: koulutuksellisia ratkaisuja kapeikon poistami-           ja monialainen Satakunnan ammattikorkea-
21535: seksi. Yksi vakavasti pohdittava vaihtoehto olisi         koulu tarjoavat korkeatasoista ja asiantuntevaa
21536: ammattilentäjien koulutuksen keskittäminen                tutkimus- ja koulutusyhteistyötä ilmailuopiston
21537: uuteen perustettavaan oppilaitokseen. Uusi op-            käyttöön. Mainittakoon, että Finnairin ilmailu-
21538: pilaitos antaisi tarvittavan pohjakoulutuksen ja          opiston laatujärjestelmän kehittäminen on toteu-
21539: siviilikoneilla annettavan jatkokoulutuksen.              tettu yhteistyössä Satakunnan ammattikorkea-
21540:     Porissa lentokentän maastossa toimii tällä            koulun kanssa osana ammattikorkeakoulun
21541: hetkellä hyvin varustetuissa ja ajanmukaisissa            asiantuntijapalvelutoimintaa.
21542: tiloissa Finnairin ilmailuopiston ammattilentä-              Valtakunnallisen, Jaaja-alaisen ilmailuopiston
21543: jien opintolinja. Porin lentokenttä soveltuu erin-        perustaminen Poriin on mm. edellä mainittujen
21544: omaisesti ammattilentäjien koulutukseen. Kou-             seikkojen vuoksi ja aluepoliittisesti perusteltavis-
21545: lutuksen laajenemisen edellyttämät lisätilat on           sa. Porin kaupunki on ilmoittanut valmiutensa
21546: mahdollista järjestää ilmailuopiston välittömäs-          toimia valtakunnallisen ilmailuopiston sijainti-
21547: tä läheisyydestä ,jossa on vapaita Ientokonehalli-        paikkana.
21548: tiloja.                                                      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21549:     Porin tekniikkaopistossa koulutetaan lento-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21550:  koneasentajia. Koulutus on laajennettavissa              nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21551:  myös helikopterien huoltoon ja korjaukseen.            . nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21552: Tämä mahdollistaisi sen, että Säkylään sijoitetta-
21553:  vien valmiusjoukkojen helikopterihuoltoa ja                        Aikooko Hallitus perustaa Poriin val-
21554:  -kunnostusta tekevä henkilöstö voitaisiin kou-                  takunnallisen Jaaja-alaisen ilmailuopis-
21555:  luttaa Porissa. Opiskeluun liittyvä harjoittelu oli-            ton, johon ammattilentäjien koulutus
21556:  si hoidettavissa ilmailuopiston yhteydessä.                     keskitettäisiin ja koulutusta laajennettai-
21557:                                                                  siin lentäjäpulan poistamiseksi?
21558: 
21559:       Helsingissä 4 päivänä syyskuuta 1998
21560: 
21561:                                             Pirkko Peltomo /sd
21562: 
21563: 
21564: 
21565: 
21566:  280043
21567: 2                                          KK 889/1998 vp
21568: 
21569: 
21570: 
21571: 
21572:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
21573: 
21574:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       maiJulaitoksen antaman ammattikoulutuksen
21575: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        kehittämisestä sekä ehdotus Finnair Oyj :n, Ilma-
21576: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      voimien ja Rajavartiolaitoksen lentäjien ammat-
21577: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pirkko          tikoulutuksen kehittämisestä ja rahoituksen jär-
21578: Peltomon näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        jestämisestä. Työryhmässä ovat edustettuina lii-
21579: n:o 889:                                             kenneministeriön lisäksi valtiovarainministeriö,
21580:                                                      opetusministeriö, puolustusministeriö, Ilmailu-
21581:           Aikooko Hallitus perustaa Poriin val-      laitos, Pääesikunta, Ilmavoimat, Rajavartiolai-
21582:        takunnallisen laaja-alaisen ilmailuopis-      tos, Finnair Oyj sekä Suomen Lentotoimenhar-
21583:        ton, johon ammattilentäjien koulutus          joittajien Liitto ry. Toimeksiannon mukaan työ-
21584:        keskitettäisiin ja koulutusta laajennettai-   ryhmän tulee saada ehdotuksensa valmiiksi ku-
21585:        siin lentäjäpulan poistamiseksi?              luvan vuoden joulukuun loppuun mennessä.
21586:                                                          Ilmailualan ammattikoulutuksen kehittämis-
21587:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         suuntaviivat ja -toimenpiteet riippuvat asetetun
21588: vasti seuraavaa:                                     työryhmän selvityksistä ja ehdotuksista. Näin
21589:                                                      ollen liikenneministeriö ei halua ennakoida mah-
21590:    Liikenneministeriö asetti 6.8.1998 työryhmän,     dollisen valtakunnallisen ilmaluopiston perusta-
21591: jonka tehtävänä on mm. valmistella ehdotus II-       mista tai sen sijoittumispaikkakuntaakaan.
21592: 
21593:      Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1998
21594: 
21595:                                                                      Liikenneministeri Matti Aura
21596:                                           KK 889/1998 vp                                            3
21597: 
21598: 
21599: 
21600: 
21601:                                        Tili Riksdagens Talman
21602: 
21603:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    yrkesutbildning samt ett förslag om utvecklande
21604: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-      av Finnair Abp:s, Luftstridskrafternas och
21605: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    Gränsbevakningsväsendets yrkesutbildning för
21606: man Pirkko Peltomo undertecknade spörsmål nr        flygare samt om organisering av finansieringen. 1
21607: 889:                                                arbetsgruppen finns utöver representanter för
21608:                                                     trafikministeriet även representanter för finans-
21609:           Ämnar Regeringen grunda ett övergri-      ministeriet, undervisningsministeriet, försvars-
21610:        pande riksomfattande luftfartsinstitut i     ministeriet, Luftfartsverket, Huvudstaben, Luft-
21611:        Björneborg, dit utbildningen av yrkestly-    stridskrafterna,       Gränsbevakningsväsendet,
21612:        gare kan koncentreras och utbildningen       Finnair Abp samt Suomen Lentotoimenharjoit-
21613:        utvidgas i syfte att avhjälpa bristen på     tajien Liitto ry. Arbetsgruppen har fått i uppdrag
21614:        tlygare?                                     att presentera sina förslag före årsskiftet.
21615:                                                        Riktlinjerna för utvecklande av luftfartens yr-
21616:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       kesutbildning och åtgärder i anslutning tili detta
21617: anföra följande:                                    är beroende av den tiiisatta arbetsgruppens ut-
21618:                                                     redningar och förslag. Därför vill trafikministe-
21619:    Trafikministeriet tillsatte den 6 augusti 1998   riet inte förebåda ett eventuellt bildande av ett
21620: en arbetsgrupp, vars uppgift bl.a. var att bereda   riksomfattande luftfartsinstitut eller förebåda
21621: ett förslag tili utvecklande av Luftfartsverkets    placeringsorten för ett sådant.
21622: 
21623:      Helsingforsden 23 september 1998
21624: 
21625:                                                                        Trafikminister Matti Aura
21626:                     j
21627:                    j
21628:                   j
21629:                  j
21630:                 j
21631:                j
21632:               j
21633:              j
21634:             j
21635:            j
21636:           j
21637:          j
21638:         j
21639:        j
21640:       j
21641:      j
21642:     j
21643:    j
21644:   j
21645:  j
21646: j
21647:                                             KK 890/1998 vp
21648: 
21649: Kirjallinen kysymys 890
21650: 
21651: 
21652: 
21653: 
21654:                                    Raimo Holopainen /sd: Terveydenhoidon laboratoriomaksujen hin-
21655:                                        taerojen tasoittamisesta
21656: 
21657: 
21658:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
21659: 
21660:    TV:najankohtaistoimitus esitti hiljattain ter-     sen vuoksi on kansalaisten yhdenvertaisuuteen
21661: veydenhoitoa koskevan raportin, jossa se vertaili     kiinnitettävä entistä suurempaa huomiota. Aina-
21662: yksityisten ja yhteiskunnan järjestämien labora-      kin toiminnot, joita yhteiskunta (mm. Kelan
21663: toriopalvelujen hinnoittelussa esiintyviä eroja.      kautta) osaltaan rahoittaa, täytyy pitää kontrol-
21664: Raportin mukaan hintaerot ovat huimaavat, sil-        lissa.
21665: lä yksityisten laboratorioiden kokeista perimät           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21666: hinnat voivat olla kaksinkertaiset tai jopa suu-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21667: remmat. Tämä on potilaiden kannalta erittäin          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21668: epäoikeudenmukaista, sillä viime vuosien aikana       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21669: kansalaisten yksityislääkäreillä käynnit ovat Ii-
21670: sääntyneetja sen seurauksena myös laboratorio-                   Mistä terveydenhoidon laboratorio-
21671: kulut kasvaneet. Valtio maksaa Kelan korvauk-                maksujen kohtuuttoman suuret hintaerot
21672: sina laboratoriomaksuista tuntuvan osan ja asia-             yksityisen ja julkisen sektorin välillä joh-
21673: kas itse loput. Kuntien resurssit ovat viime aikoi-          tuvat, ja
21674: na olleet tiukoilla, ja mm. terveyskeskuspalveluja               mitä ministeriö aikoo tehdä maksujen
21675: on jouduttu jonottamaan. Sen takia yksityislää-              kontrolloimiseksija erojen tasoittamisek-
21676: käripalvelut ovat osaltaan nopeuttaneet tutki-               si?
21677: muksiin pääsyä. Siitä huolimatta tai ehkä juuri
21678: 
21679:      Helsingissä 4 päivänä syyskuuta 1998
21680: 
21681:                                         Raimo Holopainen /sd
21682: 
21683: 
21684: 
21685: 
21686: 280043
21687: 2                                           KK 890/1998 vp
21688: 
21689: 
21690: 
21691: 
21692:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
21693: 
21694:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        senja hoidon kustannuksia enintään vahvistetun
21695: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         sairausvakuutustaksan mukaisesta määrästä.
21696: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       Sairausvakuutuksen taksat vahvistaa kansanelä-
21697: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo            kelaitoksen hallitus sosiaali- ja terveysministe-
21698: Holopaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         riön antamien perusteiden mukaisesti. Sairaus-
21699: sen n:o 890:                                          vakuutusasetuksen mukaan laboratoriotutki-
21700:                                                       musten taksojen perusteita vahvistettaessa on
21701:            Mistä terveydenhoidon laboratorio-         otettava huomioon tutkimus- ja hoitotoimenpi-
21702:        maksujen kohtuuttoman suuret hintaerot         teiden laatu sekä sen vaatima työ ja aiheuttama
21703:        yksityisen ja julkisen sektorin välillä joh-   kustannus. Siten näiden taksojen perusteina käy-
21704:        tuvat, ja                                      tetään muun muassa henkilökunnan palkkakus-
21705:            mitä ministeriö aikoo tehdä maksujen       tannuksia, huoneistokustannuksia ja tarveaine-
21706:        kontrolloimiseksija erojen tasoittamisek-      kustannuksia. Kansaneläkelaitos seuraa myös
21707:        si?                                            palveluista perittäviä hintoja, mutta pääpaino
21708:                                                       taksoja vahvistettaessa asetetaan kuitenkin ta-
21709:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          pahtuneelle kustannuskehitykselle.
21710: vasti seuraavaa:                                         Vuonna 1997 tutkimuksen ja hoidon kustan-
21711:                                                       nuksia kansaneläkelaitos on korvannut sairaus-
21712:     Sairausvakuutusetuuksiin on oikeus kaikilla       vakuutuslain perusteella yhteensä 315,8 miljoo-
21713: Suomessa asuvilla. Sairausvakuutus korvaa osan        nalla markalla. Kansaneläkelaitoksen ilmoituk-
21714: yksityislääkärin ja muun yksityisen sairaanhoi-       sen mukaan korvausprosentti on ollut keskimää-
21715: topalvelun käytöstä aiheutuneista kustannuksis-       rin 42,8 prosenttia perityistä hinnoista, ja tavalli-
21716: ta.                                                   simpia korvattavia laboratoriotutkimuksia ovat
21717:     Sairausvakuutuslain 5 §:n perusteella sairaan-    olleet gynekologinen irtosolututkimus, perusve-
21718: hoitona korvataan muun muassa vakuutetulle            renkuva ja lasko. Esimerkiksi mainitun irtosolu-
21719: lääkärin määräämä sairausvakuutusasetuksessa          tutkimuksen keskimääräinen hinta on vuonna
21720: tarkemmin säädetyssä laitoksessa suoritettu tut-      1997 ollut 174markkaa. Tutkimuksen sairausva-
21721: kimus tai annettu hoito. Laissa tarkoitettuna lai-    kuutuskorvauksen perusteena oleva taksa on 100
21722: toksena pidetään yksityisestä terveydenhuollos-       markkaa. Sairausvakuutuslain mukaan kor-
21723: ta annetussa laissa tarkoitettua yksityistä palve-    vausta maksetaan lääkärin samalla kertaa mää-
21724: lujen tuottajaa. Palvelun tuottajana tarkoitetaan     räämistä tutkimuksista 75 prosenttia taksan mu-
21725: yksittäistä henkilöä taikka yhtiötä, osuuskuntaa,     kaisesta määrästä 70 markan omavastuun ylittä-
21726: yhdistystä tai muuta yhteisöä taikka säätiötä,        vältä osalta. Mikäli samalla kertaa on määrätty
21727: joka ylläpitää terveydenhuollon palveluja tuotta-     ainoastaan gynekologinen irtosolututkimus, saa
21728: vaa yksikköä.                                         vakuutettu kyseisestä tutkimuksesta korvausta
21729:     Sairausvakuutus korvaa vakuutetuille aiheu-       22,50 markkaa eli 13 prosenttia maksamistaan
21730: tuneita tarpeellisen sairaanhoidon kustannuksia.      kustannuksista.
21731: Sairausvakuutuslain mukaan korvauksia suori-             Yksityisten laboratoriopalveluiden hinnoitte-
21732: tetaan siltä osin, minkä hoito tarpeettomia kus-      lu on voimassa olevan kilpailulainsäädännön pe-
21733: tannuksia välttäen, vakuutetun terveydentilaa         rusteella vapaata eikä sosiaali- ja terveysministe-
21734: kuitenkaan vaarantamatta, olisi tullut vakuute-       riöllä ole siten oikeutta määrätä yksityisten labo-
21735: tulle maksamaan. Kustannuksia ei kuitenkaan           ratoriopalveluiden hintoja. Tutkimuskustannus-
21736: korvata, jos terveydenhuollon palvelut on järjes-     ten sairausvakuutuskorvauksesta huolimatta
21737: tetty sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta    potilaan itsensä kustannettavaksijää kansanelä-
21738: ja valtionosuudesta annetussa laissa tarkoitetulla    kelaitoksen tilastojen mukaan vielä huomattava
21739: tavalla. Siten sairausvakuutuksen korvauksia ei       osa. Siten potilaan itsensä maksaman osuuden
21740: suoriteta julkisen terveydenhuollon palveluista.      tulisi vaikuttaa kilpailun kautta laboratoriopal-
21741:     Sairausvakuutuksesta korvataan tutkimuk-          veluiden hintoihin. Hintakilpailun myötä labo-
21742:                                               KK 890/1998 vp                                                3
21743: 
21744: ratariopalveluiden laadunvalvonnan tärkeys               palvelujärjestelmän kehittämisen esteenä ja hait-
21745: myös korostuu.                                           taavan julkisen ja yksityisen sektorin välistä yh-
21746:      Sairausvakuutuslain säännösten mukaisesti           teistyötä.
21747: on vahvistettu korvaustaksat, joiden perusteella            Kysymys laboratoriotaksojen tarkistamisesta
21748: julkisin v_an?in korvataan ~akuutetl!lle aiheutu-        on ollut esillä sosiaali- ja terveysministeriön aset-
21749: neita yksttytsten laboratonopalvelmden kustan-          tamassa sairaanhoitotoimikunnassa. Toimikun-
21750: nuksia. Näitä taksoja vahvistettaessa otetaan            ta julkaisi mietintönsä vuonna 1993 (Komitean-
21751: huomioon sairausvakuutuskorvausjärjestelmän              mietintö 1993:29). Mietinnössään toimikunta to-
21752: periaate, jonka mukaan julkisin varoin korva-           tesi, että sairausvakuutuksen korvauslajit tutki-
21753: taan vain tarpeellisista tutkimuksista aiheutunei-      muksen ja hoidon osalta olisi tarkoituksenmu-
21754: ta välttämättömiä kustannuksia. Korvaustakso-           kaista säilyttää nykyisellään. Ne tulisi kuitenkin
21755: jen tasotarkistus on tehty viimeksi vuonna 1989.        tarkistaa ja rajata sisällöllisesti mietinnössä vah-
21756:      Kysymyksessäviitatulla TV:n ajankohtaistoi-        vistettujen periaatteiden mukaisesti. Suurin ra-
21757:  mituksen esityksellä tarkoitettaneen 2.9.1998 te-      kenteellinen ja sisällöllinen muutos tulisi koske-
21758:  levisiossa esitettyä ajankohtaisohjelmaa. Ohjel-       maan laboratoriotutkimuksia. Näiden kohdalla
21759:  massa vertailtiin yksityisen ja yhteiskunnan jär-      otettaisiin huomioon erityisesti automaation
21760: jestämien laboratoriopalveluiden hinnoittelussa         tuomat mahdollisuudet kliiniskemiallisten ana-
21761:  esiintyviä eroja. Tämän ohjelman tiedot perus-         lyysien tutkimisessa. Korvauksen perusteena ei
21762:  tuivat ajankohtaistoimituksen saamiin ennakko-         enää olisi nimikekohtainen taksa vaan analyysi
21763:  tietoihin vielä julkaisematta olevasta raportista.     kokonaisuudessaan tai mahdollisesti kahteen
21764:  Siten ei sosiaali- ja terveysministeriöllä eikä kan-   osaan porrastettuna. Laboratoriotutkimusten
21765:  saneläkelaitoksella ole ollut mahdollisuutta tu-       taksan nimikkeistö tulisi huomattavasti supistu-
21766:  tustua raportin sisältämiin tietoihin koskien yksi-    maan nykyisestä. Toimikunnan mietinnöstä saa-
21767:  tyis- ja julkissektorin tuottamien laboratoriopal-     dut lausunnot eivät kuitenkaan puoltaneet toimi-
21768:   veluiden hinnoittelua. Yksityisten ja julkisten la-   kunnan ehdotusten jatkovalmistelua sellaise-
21769:   boratoriopalveluiden tuotantokustannus-ja hin-        naan.
21770:   tavertailuista on julkaistu vain vähän luotettavaa        Valtion taloudelle asetetut tavoitteet yhdessä
21771:   tietoa. Hintavertailuja tehtäessä on aina otettava    julkisen terveydenhuollon rahoitustilanteen sekä
21772:   huomioon kaikki kustannustekijät. Esimerkiksi         sairausvakuutuksen rahoituksen ongelmallisuu-
21773:   automatiikanja suurten sarjojen myötä varsinai-       den kanssa vaativat entistä tarkempaa selvitys-
21774:   sen laboratorioanalytiikan kustannukset voivat        työtä taksauudistuksen toteuttamiseksi. Labora-
21775:   huomattavastikin alentua tutkimuksissa, jotka         toriotoiminnan osalta kysymykseen saattaisi tul-
21776:   ovat automatisoitavissa. Tämän mukaan voi-            la yhteistyön kehittäminen eri sektoreiden välillä
21777:   daan toisaalta arvioida, että sairausvakuutustak-     sekä kustannuslaskennan kehittämisen edistämi-
21778:   sa ja potilaan saama korvaus voivat määräytyä         nen. Parhaillaan ministeriössä on vireillä suunni-
21779:   ilman yhtymäkohtia todellisiin tuotantokustan-        telma terveydenhuollon sisällöstä 2000-luvulle.
21780:   nuksiin. Tämän on väitetty taasenjohtaneen yk-        Tämän suunnitelman perusteella on tarkoituk-
21781:   sityissektorin tutkimusten ylihinnoitteluun. La-      senmukaista ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin
21782:   boratoriosektorilla on arvioitu olevan noin 50        kysymyksessä tarkoitettujen sairausvakuutus-
21783:   prosentin ylikapasiteetti, mikä on nähty olevan       lain taksaperusteiden tarkistamiseksi.
21784:       Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1998
21785: 
21786:                                                         Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
21787: 4                                           KK 890/1998 vp
21788: 
21789: 
21790: 
21791: 
21792:                                         Tili Riksdagens Talman
21793: 
21794:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           sionsanstaltens styrelse på de grunder som social-
21795: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande           och hälsovårdsministeriet anger. Enligt sjukför-
21796: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       säkringsförordningen skall vid fastställandet av
21797: dagsman Raimo Holopainen undertecknade                grunderna för taxorna för laboratorieundersök-
21798: spörsmål nr 890:                                      ningar avseende fåstas vid undersökningens eller
21799:                                                       vårdåtgärdens art samt det arbete den kräver och
21800:           Vad är orsaken till de orimligt stora       de kostnader den föranleder. Sålunda används
21801:        prisskillnaderna mellan den privata och        som grund för dessa taxor bl.a. lönekostnaderna
21802:        offentliga sektorn i fråga om laboratorie-     för personalen, kostnaderna för lokaler och ma-
21803:        avgifter inom hälsovården, och                 terialkostnader. Folkpensionsanstalten följer
21804:           vad ämnar ministeriet göra för att kon-     också de avgifter som uppbärs för servicen, men
21805:        trollera avgifterna och jämna ut skillna-      det viktigaste kriteriet vid fastställandet av taxor
21806:        derna?                                         är dock kostnadsutvecklingen.
21807:                                                          År 1997 har fo1kpensionsanstalten pä basis av
21808:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         sjukförsäkringslagen ersatt kostnader för under-
21809: anföra följande:                                      sökning och behandling till ett belopp av sam-
21810:                                                       manlagt 315,8 milj. mk. Enligt uppgift från folk-
21811:     Varochen som är bosatt i Finland har rätt till    pensionsanstalten var den genomsnittliga ersätt-
21812: sjukförsäkringsförmåner. Sjukförsäkringen er-         ningsprocentsiffran 42,8% av de priser som upp-
21813: sätter en del av kostnaderna när privatläkare och     burits. De vanligaste laboratorieundersökningar
21814: annan privat sjukvårdsservice anlitas.                för vilka ersättning utgått var gynekologisk cyto-
21815:     Med stöd av 5 § sjukförsäkringslagen ersätts      1ogisk undersökning, grundblodbild och sänka.
21816: till försäkrad såsom sjukvård bl.a. av läkare före-   Det genomsnittliga priset på t.ex. nämnda cytos-
21817: skriven undersökning eller behandling i anstalter     tatiska undersökning var 174 mk år 1997. Den
21818: som närmare anges i sjukförsäkringsförordning-        taxa som 1igger tili grund för ersättning ur sjuk-
21819: en. Med sådana anstalter som anges i lagen avses      försäkringen för nämnda undersökning är
21820: privata serviceproducenter enligt lagen om privat     100 mk. Enligt sjukförsäkringslagen ersätts kost-
21821: hälso- och sjukvård. Med serviceproducent avses       naderna för av en läkare på en gång föreskrivna
21822: en enskild eller ett bolag, ett andelslag, en för-    undersökningar tili 75 % tili den del beloppen
21823: ening eller någon annan sammanslutning eller          enligt taxan samman1agt överstiger 70 mk. Om
21824: stiftelse som har en enhet som tillhandahåller        läkaren på en gång har föreskrivitenbart gyneko-
21825: hälso- och sjukvårdstjänster.                         logisk cytostatisk undersökning fär den försäkra-
21826:     Sjukförsäkringen ersätter de försäkrade för       de 22,50 mk, dvs. 13% av de betalda kostnaderna
21827: nödvändiga kostnader för sjukvård. Enligt sjuk-       i ersättning för undersökningen.
21828: försäkringslagen betalas ersättning till den del,        Enligt gällande konkurrenslagstiftning är
21829: vartill kostnaderna för vården skulle ha uppgått      prissättningen av privata laboratorietjänster fri
21830: för den försäkrade med undvikande av onödiga          och så1unda har socia1- och hä1sovårdsministe-
21831: kostnader, men utan äventyrande av den försäk-        riet inte rätt att bestämma priserna pä privata
21832: rades hälsa. Ersättning betalas dock inte för kost-   laboratorietjänster. Trots den ur sjukförsäkring-
21833: nader för sjukvård om hälsovårdsservicen har          en betalda ersättningen för undersökningskost-
21834: ordnats så som avses i lagen om planering av och      naderna får patienten, enligt folkpensionsan-
21835: statsandel för social- och hälsovården. Sålunda       staltens statistik, fortfarande sjä1v stå för en bety-
21836: betalas ersättning ur sjukförsäkringen inte för       dande del av kostnaderna. Då borde på grund av
21837: offentliga hälso- och sjukvårdstjänster.              konkurrensen den andel som patienten själv be-
21838:     Ur sjukförsäkringen ersätts kostnaderna för       talarpåverka priserna på laboratorietjänsterna. I
21839: undersökning och behandling högst tili ett be-        och med priskonkurrensen accentueras även vik-
21840: lopp enligt den fastställda sjukförsäkringstaxan.     ten av kvalitetskontroll i fråga om laboratorie-
21841: Sjukförsäkringstaxorna fastställs av folkpen-         tjänster.
21842:                                              KK 890/1998 vp                                             5
21843: 
21844:     Enligt sjukförsäkringslagen har de ersätt-              Frågan om enjustering av laboratorietaxorna
21845: ningstaxor fastställts med stöd av vilka de försäk-      har behandlats av den av social- och hälsovårds-
21846: rade av offentliga medel ersätts för kostnaderna         ministeriet tillsatta sjukvårdsförsäkringskom-
21847: för privata laboratorietjänster. Vid fastställandet      missionen. Kommissionen offentliggjorde sitt
21848: av dessa taxor beaktas den sjukförsäkringsersätt-        betänkande 1993 (Komm.bet. 1993:29). I betän-
21849: ningsprincip enligt viiken endast sådana nödvän-         kandet ansåg kommissionen att det vore ända-
21850: diga kostnader som föranleds av behövliga un-            målsenligt att i deras nuvarande form bibehålla
21851: dersökningar ersätts av offentliga medel. Enni-          sjukförsäkringens ersättningsslag i fråga om un-
21852: våjustering av ersättningstaxorna har senast ge-         dersökning och behandling. Dessa ersättnings-
21853: nomförts 1989.                                           slag borde dock i innehållshänseende justeras och
21854:     Med det aktualitetsprogram som det hänvisas          begränsas enligt principerna i betänkandet. Den
21855: tili i spörsmålet torde avses ett aktualitetspro-        största strukturella och innehållsmässiga föränd-
21856: gram som sändes i tv den 2 september 1998. I             ringen skulle gälla laboratorieundersökningar-
21857: programmet jämfördes skillnaderna mellan pris-           na. Avsikten är att i fråga om dem beakta i
21858: sättningen i fråga om privata och av samhället           synnerhet de möjligheter som automationen
21859: ordnade laboratorietjänster. Fakta i detta pro-          medför i samband med undersökning av klinisk-
21860: gram baserar sig på redaktionens förhandsupp-            kemiska analyser. Grunden för ersättningen
21861: gifter om en rapport som ännu inte har offentlig-        skulle inte längre utgöras av en taxa för vissa
21862: gjorts. Därf6r har inte social- och hälsovårdsmi-        åtgärdskategorier utan av analysen i dess helhet
21863: nisteriet och inte heller folkpensionsanstalten          eller eventuellt uppspjälkt i två delar. Antalet
21864: haft möjlighet att bekanta sig med rapportens            kategorier i laboratorieundersökningstaxorna
21865: uppgifter om prissättningen av den privata och           skulle minska betydligt. Ut1åtandena om kom-
21866: den offentliga sektorns laboratorietjänster. Det         missionens betänkande stödde dock inte en fort-
21867: har publicerats endast en liten mängd tillförlitlig      satt beredning av kommissionens förslag som
21868: information om produktionskostnads- och pris-            sådana.
21869: jämförelser beträffande privata och offentliga la-          De må1 som uppställts för statsekonomin krä-
21870: boratorietjänster. Vid prisjämförelser skall alltid      ver, då man dessutom beaktar finansieringsläget
21871: alla kostnadsfaktorer beaktas. I och med t.ex.           inom den offentliga hälso- och sjukvården samt
21872:  automatiken och stora serier kan kostnaderna            problemen i samband med finansieringen av
21873:  för den egentliga laboratorieanalytiken sjunka          sjukförsäkringen, noggrannare utredningar än
21874:  t.o.m. betydligt när det gäller undersökningar          någonsin om reformen av taxorna skall kunna
21875:  som kan automatiseras, och det kan också för-           genomföras. Beträffande laboratorieverksamhe-
21876:  modas att sjukförsäkringstaxan och den ersätt-          ten kunde en utveckling av samarbetet mellan de
21877:  ning som betalas till patienten kan bestämmas           olika sektorerna samt ett främjande av utveck-
21878:  utan att de har något samband med de verkliga           lingen i fråga om kostnadskalkylerna komma i
21879:  produktionskostnaderna. Detta i sin tur påstås          fråga. Ministeriet håller på att utarbeta en pian
21880:  ha lett till att undersökningarna på den privata        rörande hälso- och sjukvårdens innehåll på 2000-
21881:  sektorn har överprissatts. Det har beräknats att        talet. Utgående från denna pian kan vid behov
21882:  det inom laboratoriesektorn finnsen överkapaci-         åtgärder vidtas för justering av de i spörsmålet
21883:  tet på ca 50%, vilket har ansetts utgöra ett hinder     avsedda, i sjukförsäkringslagen ingående grun-
21884:  för en utveckling av servicesystemet samtidigt          derna för taxorna.
21885:  som det har inverkat menligt på samarbetet mel-
21886:  lan den offentliga och privata sektorn.
21887: 
21888:       Helsingforsden 25 september 1998
21889: 
21890:                                                        Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
21891:                                            KK 891/1998 vp
21892: 
21893: Kirjallinen kysymys 891
21894: 
21895: 
21896: 
21897: 
21898:                                   Marjaana Koskinen /sd ym.: Vuokrankorotuksista
21899: 
21900: 
21901: 
21902:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
21903: 
21904:    Aikoinaan kun vuokrasääntelystä luovuttiin,       kehottanut asukkaita hakemaan myös mahdol-
21905: markkinoiden väitettiin pitävän vuokratason          lista asumistukea vuokraan.
21906: kohtuullisena. Toisin on kuitenkin käynyt.              Turun Lumikontien ja Kärpännousun fuu-
21907: Vuokrat ovat nousseet viime vuosina muita ku-        sioimista Turun Vuokratalot Osakeyhtiöön on
21908: Iuttajahintoja enemmän (n. 3,2 %)                    myös suunniteltu. Asukkaat ovat jyrkästi vastus-
21909:    Esimerkiksi Turussa (Kuuvuorenkatu 1)             taneet fuusiota, koska pelkäävät järjestelyjen
21910: Asunto Oy Nummentullissa joutuu kolmasosa            myötä vuokrien korotuksia. Turun Lumikontien
21911: vuokralaisista muuttamaan muualle, kun uusi          ja Kärpännousun asunnot ovat peruskorjattuja
21912: yksityinen vuokranantaja korottaa vuokraa            ja vuokrataso on kohtuullisen alhainen verrat-
21913: kohtuuttomasti, jopa 137 %. Esimerkkiasunto          tuna Turun Vuokratalojen keskivuokriin, joten
21914: on yksiö, 29 neliötä, joka on huonossa kunnossa,     asukkaiden huoli on perusteltu. Vaikuttaa siltä,
21915: kolmannessa kerroksessa ja ilman hissiä. Vuok-       että maastamme aiotaan lopettaa edullinen
21916: ralainen joutuu maksamaan asumisestaan 12 000        vuokra-asuminenja vuokra-asumisesta halutaan
21917: mk enemmän vuodessa. Vuokrat ovat 53 neliö-          tehdä kannattavaa liiketoimintaa.
21918: metrin kaksioissa nousseet (sisältäen vesimak-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21919: sun) 98 % eli vuokralainen joutuu maksamaan          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21920: 16 700 mk vuokraa enemmän vuodessa. Koh-             kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21921: tuuttoman vuokrankorotuksen tekee kyseenalai-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21922: seksi myös se, että asuntoja ei ole peruskunnos-
21923: tettu sisätiloiltaan lainkaan 31 vuoteen. Asuk-                Mitä Hallitus aikoo tehdä, että vältyt-
21924: kailla ja asukastoimikunnalla on ollut haluk-               täisiin kohtuuttomilta ja mielivaltaisilta
21925: kuutta neuvotella vuokrankorotuksista, ja he                vuokrankorotuksilta,
21926: ovat ilmoittaneet suostuvansa 15 %:n vuokran-                  aiotaanko pohtia vuokrasääntelyyn
21927: korotukseen 1.10.1998 alkaen ja seuraavina kah-             paluuta, ja
21928: tena vuotena edelleen 15 %:n korotukseen, mutta                miten aiotaan estää, ettei asumistuki-
21929: uusi vuokranantaja ei ole ollut neuvotteluhalui-            järjestelmän kautta tueta yksityisen
21930: nen. Asia on menossa oikeuteen vuokran koh-                 vuokranantajan kohtuuttomia vuokria,
21931:  tuullistamiseksi.                                          sekä
21932:     Asunto Oy Nummentulli on ollut Turun Työ-                  onko pohdittu, miten pienituloiset elä-
21933:  väen Säästöpankin omistuksessa ja myöhemmin                keläiset ja palkansaajat tulevat toimeen,
21934:  Arsenalin ja 4.6.1998 alkaen yksityishenkilön              jos maassamme ei ole edullista vuokra-
21935:  omistuksessa (rahoittajana Turun Seudun OP).               asuntokantaa (esim. paljonko nousevat
21936:  Yrittäjä on informoinut harrastavansa yksityisis-          toimeentulotuki ja asumistukimenot)?
21937:  sä puitteissa laajamittaista vuokraustoimintaaja
21938: 
21939:      Helsingissä 4 päivänä syyskuuta 1998
21940: 
21941:           Marjaana Koskinen /sd       Esa Lahtela /sd                 Tarja Kautto /sd
21942:           Helena Vartiainen /sd       Riitta Prusti /sd               Sinikka Hurskainen /sd
21943:                    Klaus Heliberg /sd                         Arto Lapiolahti /sd
21944: 
21945: 
21946: 
21947: 280043
21948: 2                                          KK 891/1998 vp
21949: 
21950: 
21951: 
21952: 
21953:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
21954: 
21955:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Hallitus otti suosituksia antaessaan tarkaste-
21956: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        lun alle erityisesti sellaiset sopimusehtojen muu-
21957: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tosmenettelyt, joissa uhataan esimerkiksi sopi-
21958: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjaana        muksen irtisanomisella ja näin painostetaan hy-
21959: Koskisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-         väksymään kohtuuttomia vuokria tai irtisano-
21960: myksen n:o 891:                                      malla sopimus yritetään saada vuokraa korote-
21961:                                                      tuksi sellaisessa tilanteessa, jossa vuokran korot-
21962:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, että vältyt-    tamiseksi vuokranantajan nostama kanne ei olisi
21963:        täisiin kohtuuttomilta ja mielivaltaisilta    menestynyt.
21964:        vuokrankorotuksilta,                              Niinpä suosituksissa keskitytään asiallisten
21965:           aiotaanko pohtia vuokrasääntelyyn          sopimusneuvottelujen aikaansaamiseen ja ko-
21966:        paluuta, ja                                   rostetaan hyvän vuokranantajatavan edellyttä-
21967:           miten aiotaan estää, ettei asumistuki-     miä menettelyjä. Suositukset koskevat niin val-
21968:        järjestelmän kautta tueta yksityisen          tion lainoittamien kuin vapaarahoitteistenkin
21969:        vuokranantajan kohtuuttomia vuokria,          vuokra-asuntojen vuokrien tarkistamisia. Suosi-
21970:        sekä                                          tusten mukaan muun muassa vuokralaisen mak-
21971:           onko pohdittu, miten pienituloiset elä-    sukyky ja muut olosuhteet tulisi ottaa huomioon
21972:        keläiset ja palkansaajat tulevat toimeen,     ja varata riittävästi aikaa sopimusehtojen muu-
21973:        jos maassamme ei ole edullista vuokra-        tosneuvotteluille. Jos neuvottelut sitten kariutu-
21974:        asuntokantaa (esim. paljonko nousevat         vat, olisi silloinkin irtisanottaessa sopimus sopi-
21975:        toimeentulotuki ja asumistukimenot)?          musehtojen kuten vuokran tarkistamiseksi il-
21976:                                                      moitettava millä vuokralla sopimus voi kuiten-
21977:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kinjatkua ja irtisanominen raukeaa. Suositusten
21978: vasti seuraavaa:                                     mukaan tässäkin tapauksessa hyväksymisaikaa
21979:                                                      tulisi varata. Hallitus on suositellut, että tämä
21980:    Hallitus antoi kuluvan vuoden kesäkuussa          aika päättyisi aikaisintaan kuukausi ennen irtisa-
21981: suosituksen eräistä asuinhuoneistojen vuokrien       nomisajan päättymistä eli samana ajankohtana,
21982: tarkistamistavoista. Suositus annettiin, koska       jolloin sopimuksen muuttopäivän siirtokanne-
21983: vuokrien tarkistamisen yhteydessä oli alkanut        kin voidaan vielä nostaa.
21984: esiintyä myös menettelyjä, joita ei voida pitää          Miten suositus on vaikuttanut vai onko se
21985: hyväksyttävinä missään sopimussuhteissa. Var-        mitenkään vaikuttanut vuokrien tarkistamista-
21986: sin uusissakin vuokrasopimuksissa sovittua           poihin, on mitä tärkein kysymys. On kuitenkin
21987: vuokraa oli vuokranantajien taholta esitetty ko-     liian aikaista muutaman yksittäistapauksen pe-
21988: rotettavaksi irtisanomisen uhalla.                   rusteella ottaa kantaa tai ainakaan mitään kovin
21989:    Hallitus katsoi, että toimivien vuokra-asunto-    lopullisia kantoja siihen, mikä suosituksen vai-
21990: markkinoiden aikaansaamiseksi ei ole mitään          kutus on. On tapauksia, joissa vuokran korotus-
21991: tarvetta omaksua tällaisia sopimuskäytäntöjä.        tilanteessa on menetelty suosituksen mukaisesti
21992: Vappuna 1995 voimaan tulleeseen asuinhuoneis-        taijoissa suosituksen mukainen menettelyohjaus
21993: ton vuokrauksesta annettuun lakiin sisältyvää        on muodostanut sopivan kehikon ohjaamaan
21994: yksilöllisten sopimusten tekomahdollisuutta on       osapuolien kohtaamista ja asiallisten neuvottelu-
21995: osattava arvostaa, jotta se voisi säilyä, ja käyt-   jen käymistä, vaikka täyttä yhteisymmärrystä
21996: tää niin, että molempien sopijapuolten edut ote-     kaikista yksityiskohdista ei aina ole saavutettu
21997: taan kohtuullisesti huomioon. Toimivat vuokra-       esimerkiksi perusteluiksi yhdessä todettujen ko-
21998: asuntomarkkinat edellyttävät myös hyvän vuok-        rotusten jaksottamisesta. Yhtä varmasti löy-
21999: ranantajatavan syntymistä ja noudattamista.          tyy myös tapauksia, joissa vuokran korotustilan-
22000: Suositukset omalta osaltaan valottavat sitä, mit-    ne on hoidettu ei-toivotulla tavalla.
22001: kä ovat ja mitkä eivät ole tämän tavoitteen saa-         Saadakseen yksittäistapauksia tuotettavam-
22002: vuttamiseksi perusteltuja menettelyjä.               man kuvan siitä, mikä suosituksen vaikutus
22003:                                             KK 891/1998 vp                                              3
22004: 
22005: vuokrien korotusmenettelyissä on, ympäristömi-        luonnollisesti nostavat vuoden keskivuokrata-
22006: nisteriö on yhdessä Tilastokeskuksen kanssa           soja verrattaessa niitä edellisvuoden vuokra-
22007: käynnistänyt seurannan siitä, miten suositus vai-     asuntokannan keskivuokriin. Kysynnän keskit-
22008: kuttaa osapuolien käyttäytymiseen ja vuokra-          tyminen kasvukeskuksiin ja pieniin asuntoihin
22009: suhteen ehtojen muodostumiseen. Johtopäätök-          näkyy selvästi keskivuokrien kehityksessä.
22010: set mahdollisista lisätoimenpiteistä huoneen-            Vuokrasääntelyn purun vaikutuksia paitsi
22011: vuokralaissa tehdään seurannan perusteella.           vuokrien määrään myös niiden määräytymistä
22012:     Vuokra-asuntomarkkinoiden toimivuutta ja          koskeviin ehtoihin sekä muuttamistapoihin seu-
22013: sopimussuhteiden pysyvyyttä on varmistettu            rataan edelleen. Viimeisin tilastoselvitys vuokris-
22014: myös siten, että tarvittaessa asukkailla on mah-      ta koskee vuoden 1997 huhtikuussa perittyjä
22015: dollisuus saada asumistukea vuokrien maksami-         vuokria (Tilastokeskus, Asuminen 1998:3).
22016: seen ja tarvittaessa myös toimeentulotukea. Tu-          Viime vuosina toteutunut vapaarahoitteisen
22017: kea maksetaan vain kohtuullisten asumiskustan-        vuokra-asuntokannan lisäys ei yhdessä valtion
22018: nusten hoitamiseen eikä suinkaan miten korkean        tukeman tuotannon kanssa ole riittänyt nosta-
22019: vuokran suorittamiseen hyvänsä. Niinpä asumis-        maan tarjontaa kysyntää vastaavaksi, mikä joh-
22020: menojen yleinen nousu ei suoraan lisää samassa        tuu muun muassa huomattavan voimakkaasta
22021: suhteessa valtion asumistukimenoja kuin mitä          muuttoliikkeestä. Asuntojen kysyntä kasvaa ni-
22022: vuokra nousee. Asumistukijärjestelmässä sovel-        menomaan pääkaupunkiseudulla ja kasvukes-
22023: lettava verrattain tiukka määrittely aiheuttaa        kuksissa, koska niissä on tarjolla työtä ja toi-
22024: sen, että noin puolella tuensaajista asumistuki ei    meentuloa. Kysyntä kohdistuu edelleen voimak-
22025: vuokran korotusten johdosta lainkaan nouse.           kaana nimenomaan pienasuntoihin. Tällaisia
22026: Enimmäisvuokranormien tiukkuus myös usein             kasvualueita ovat muun muassa Oulun, Tampe-
22027: koetaan ongelmaksi ja kohtuuttomaksi tuensaa-         reen, Turun ja Jyväskylän seudut.
22028: jille. Tämän lisäksi tuensaajien asumismenojen           Eräillä paikkakunnilla kehittyvä, kysyntää
22029: nousu on ollut yleistä vuokratason kehitystä          vastaavien vuokra-asuntojen suoranainen puute
22030: maltillisempaa. Vuokralla asuvia asumistuen           saattaa siten ennen pitkää muodostua myös työ-
22031: saajia on noin 180 000. Vuonna 1997 asumis-           voiman saannin esteeksi, jolloin myös uudet työ-
22032: tuensaajien vuokrat nousivat noin 0,80 mk/m 2/        paikat jäävät alueelle syntymättä. Kyseessä on
22033: kk eli noin 2,2 %. Tämä on selvästi vähemmän          kierre, josta pitää päästä irti. Tässä tarkoitukses-
22034: kuin yleinen keskivuokran nousu. Näin ollen           sa on syytä myös havaita, että avoimien raha-
22035: vuokrien korotukset eivät ole merkittävästi li-       markkinoiden aikana vuokra-asuntoja tarvitse-
22036:  sänneet asumistukimenoja.                            vien yritysten mahdollisuudet omilla toimillaan
22037:     Hallitus korostaa, että kysyntää vastaava koh-    järjestää työntekijöidensä asuminen ovat myös
22038:  tuuhintaisten asuntojen tarjonta on kuitenkin te-    aikaisempaa monipuolisempia.
22039:  hokkain ja kestävin keino pitää asumiskustan-           Hallitus on pyrkinyt ja pyrkii edelleen omalla
22040:  nuksetkurissa. Vuokra-asuntokannan kasvu vas-        toiminnallaan lisäämään erityisesti kohtuuhin-
22041:  taamaan kunkin ajan kysyntää on vuokratason          taisten vuokra-asuntojen tarjontaa ja edistä-
22042:  kohtuullisena pysymisen pääedellytyksiä. Vuok-       mään asuntomarkkinoiden tasapainoista kehi-
22043:  rasäännöstelyyn tai -sääntelyyn palaaminen tus-      tystä. Tämän mukaisesti valtion tukema vuokra-
22044:  kin auttaisi tämän tavoitteen saavuttamisessa.       ja asumisoikeustuotanto on kohdennettu erityi-
22045:     Tilastokeskuksen selvitysten mukaan vuokra-       sesti kasvupaikkakunnille. Hallitus on viimeksi
22046:  asuntokanta on noin 100 000 asuntoa suurempi         syyskuun 8 päivänä päättänyt ottaa käyttöön
22047:  kuin ennen vuokrasääntelyn vuonna 1991 alka-         kuluvan vuoden asuntolainavaltuuden loppu-
22048:  nutta purkua. Tilastokeskuksen selvitysten mu-       osankin eli 500 miljoonan markan valtuuden.
22049:  kaan vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen net-        Tällä määrärahalla arvioidaan voitavan raken-
22050:  tolisäys on ollut noin 64 000 asuntoa. Vuokra-       taa runsaat 1 000 uutta korkotukiasuntoa. Halli-
22051:  asuntokannan kasvattamisessa sääntelyn purul-        tus on siten päättänyt kuluvan vuoden aikana
22052:  la on siten ollut merkittävä osansa.                 myönnettävien aravalainoiksi ja korkotuki-
22053:      Keskimääräinen vuokrataso on noussut. Näin       lainoiksi hyväksyttävien asuntolainojen käyttö-
22054:  on tapahtunut osittain sääntelyn purun johdosta      perusteista yhteensä koko 7 500 miljoonan mar-
22055:  ja osittain myös muista syistä. Tarjolle on tullut   kan myöntämis- ja hyväksymisvaltuuden osalta.
22056:   myös laadullisesti parempia asuntoja, jotka
22057: 
22058:       Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1998
22059: 
22060:                                                                           Ministeri Sinikka Mönkäre
22061: 4                                          KK 891/1998 vp
22062: 
22063: 
22064: 
22065:                                        Tili Riksdagens Talman
22066: 
22067:    I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen       upp kontraktet och därigenom tvingar motpar-
22068: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande          ten att godkänna oskäliga hyror, eller där man
22069: medlem av statsrådet översänt fö1jande av riks-      genom uppsägning av kontraktet försöker höja
22070: dagsman Marjaana Koskinen m.fl. underteckna-         hyran i en situation där det inte finns utsikter för
22071: de spörsmå1 nr 891:                                  ett åtal av hyresvärden i syfte att höja hyran att gä
22072:                                                      igenom.
22073:           Vad ämnar Regeringen göra för att vi          Därför koncentreras rekommendationerna pä
22074:        skall kunna undvika oskäliga och god-         att fä till ständ sakliga avtalsförhandlingar, och
22075:        tyck1iga hyreshöjningar,                      man framhäver sådana förfaringssätt som päkal-
22076:           avser man att överväga ett återinföran-    las av god hyresvärdssed. Rekommendationerna
22077:        de av hyresreglering, och                     gäller justering av hyrorna i såväl statsbelänade
22078:           på vilket sätt ämnar man förhindra att     som fritt finansierade hyresbostäder. Enligt re-
22079:        bostadsbidragssystemet stöder privata         kommendationerna bör bl.a. hyresgästens betal-
22080:        hyresvärdars oskä1iga hyror, och              ningsförmåga och andra omständigheter beak-
22081:           har man funderat över på vi1ket sätt       tas, och tillräcklig tid bör reserveras för förhand-
22082:        pensionärer och 1öntagare med små in-         lingar om ändring av avtalsvillkoren. Om för-
22083:        komster skall komma till rätta, om det        handlingarna sedan inte leder till resultat, bör
22084:        inte finns ett förmän1igt beständ av hyres-   man också vid uppsägning av avtalet i syfte att
22085:        bostäder i 1andet (t.ex. hur mycket stiger    ändra avtalsvillkor i stil med hyran ange under
22086:        utkomststödet och boendekostnaderna)?         vilka villkor avtalet kunde fortsätta och uppsäg-
22087:                                                      ningen hävas. Enligt rekommendationerna bör
22088:   Som svar pä detta spörsmä1 fär jag vördsamt        man ocksä i ett sädant fall reservera tid för god-
22089: anföra fö1jande:                                     kännandet. Regeringen har rekommenderat att
22090:                                                      denna tid tidigast skall gä ut en mänad innan
22091:     Regeringen gav ijuni i är en rekommendation      uppsägningstiden utgär, dvs. vid samma tid-
22092: om vissa sätt att justera hyrorna för bostadslä-     punkt då det alltjämt är möjligt att väcka åtal för
22093: genheter. Denna rekommendation gavs pä grund         att ändra flyttningsdagen i avtalet.
22094: av att det i samband medjusteringen av hyrorna           En ytterst viktig fräga är hur rekommendatio-
22095: ocksä har börjat förekomma förfaranden som           nen har verkat, eller om den haft några verkning-
22096: inte kan anses godtagbara i nägot som helst av-      ar alls, i fråga om sätten att justera hyrorna. Men
22097: talsförhällande. Hyresvärdar har under hot om        det är alltför tidigt att ta ställning, eller ätminsto-
22098: uppsägning föreslagit att den avtalade hyran         ne slutgiltigt ta ställning, pä grund av enstaka
22099: också i helt nya hyresförhällanden skall höjas.      fall, i fråga om hur rekommendationen verkat.
22100:     Regeringen ansåg att det inte finns något be-    Det finns fall då man i en situation där hyran skall
22101: hov att anamma en dylik avtalspraxis för att fä      höjas har förfari t enligt rekommendationen, eller
22102: till ständ en fungerande hyresmarknad. Man           där styrningen av förfarandet enligt rekommen-
22103: mäste uppskatta den möjlighet att ingä individu-     dationen har utgjort ett lämpligt ramverk som
22104: ella avtal som finns i lagen om hyra av bostadslä-   styrt parternas sammanträffanden och sakliga
22105: genheter, som trädde i kraft första maj 1995.        förhandlingar, även om man inte alltid kunnat nå
22106: Annars kan den inte bibehållas och nyttjas så att    samförstånd om alla detaljer t.ex. i fråga om
22107: vardera avtalspartens intressen beaktas på ett       tidläggningen av förhöjningar som gemensamt
22108: skäligt sätt. En fungerande hyresbostadsmark-        konstaterats vara påkallade. Lika säkert finns
22109: nad förutsätter ocksä att det uppkommer en god       det nog också sädana fall där en hyreshöjningssi-
22110: hyresvärdssed och att den följs. Vidare belyser      tuation har skötts pä ett icke önskvärt sätt.
22111: rekommendationerna ur denna aspekt vad som               För att få en mer tillförlitlig bild än vad ensta-
22112: är och vad som inte är ett motiverat förfarande      ka fall kan ge av hur rekommendationen har
22113: för att detta mäl skall näs.                         inverkat på förfarandet vid hyreshöjning har mil-
22114:     Regeringen granskade då rekommendationer-        jöministeriet i samråd med Statistikcentralen
22115: na gavs särskilt sädana förfaranden för att ändra    startat en uppföljning av på vilket sätt rekom-
22116: avtalsvillkoren där man hotar t.ex. med att säga     mendationen inverkar på parternas beteende och
22117:                                             KK 891/1998 vp                                               5
22118: 
22119: på bildningen av villkoren i hyresförhållanden.        hyresbostadsbeståndet under föregående år. Att
22120: Slutsatser om eventuella ytterligare åtgärder som      efterfrågan koncentreras tili tillväxtcentra och
22121: gäller hyreslagstiftningen fattas på basis av den-     tili små bostäder kommer klart fram i utveckling-
22122: na uppföljning.                                       en av medelhyrorna.
22123:     Att hyresbostadsmarknaden fungerar och att             Vi följer kontinuerligt med hur avvecklingen
22124: avtalsförhållandena består har också säkrats så       av hyresregleringen inverkar såväl på hyresbe-
22125: att de boende vid behov har möjlighet att få          loppen som på villkoren för bestämning av hyran
22126: bostadsbidrag för att betala hyran och vid behov       och sätten att ändra den. Den senaste statistiska
22127: därutöver utkomststöd. Bidrag betalas endast           undersökningen av hyrorna gäller de hyror som
22128: för att sköta skäliga boendekostnader och abso-        bars upp i aprill997 (Statistikcentralen, Boende
22129: lut inte f6r betalning av hur höga hyror som helst.    1998:3).
22130: Detta innebär att den allmänna stegringen av               Den ökning i antalet fritt finansierade hyres-
22131: boendekostnaderna inte direkt ökar statens bo-         bostäder som skett under de senaste åren har inte
22132: stadsbidragsutgifter i samma proportion som           ens tillsammans med den statsstödda produktio-
22133: hyran stiger. Den rätt strama definition som till-     nen varit tillräcklig för att öka utbudet så att det
22134: lämpas i bostadsbidragssystemet leder tili att bo-     motsvarar efterfrågan, bland annat på grund av
22135: stadsbidraget för ungefår hälften av bidragsta-       den mycket kraftiga migrationen. Efterfrågan på
22136: garna inte alls stiger med anledning av hyresför-      bostäder ökar särskilt i huvudstadsregionen och
22137: höjningar. Men att maximihyresnormerna är så           tillväxtcentra, eftersom där finns arbete och ut-
22138: strama upplevs också ofta som ett problem och         komstmöjligheter. Efterfrågan, uttryckligen på
22139: som oskäligt för bidragstagarna. Dessutom har         små bostäder, är alltjämt stor. Sådana tillväxt-
22140: stegringen i bidragstagarnas boendekostnader          områden är bl.a. trakterna kring Uleåborg, Tam-
22141: varit långsammare än den allmänna utvecklingen        merfors, Åbo och Jyväskylä.
22142: av hyresnivån. År 1997 steg hyrorna för bostads-           Den direkta brist på hyresbostäder som möter
22143: bidragstagarna med ca 0,80 mk/m 2/mån., dvs. ca       efterfrågan som håller på att utvecklas på vissa
22144: 2,2 %. Detta är klart mindre än den allmänna          orter kan därigenom inom kort också minska
22145: ökningen i medelhyran. Detta innebär att hyres-       tillgången på arbetskraft, vilket innebär att det
22146: höjningarna inte haft någon betydande verkan i        inte heller uppstår nya arbetsplatser i området.
22147: form av en ökning av bostadsbidragsutgifterna.        Det är samtidigt fråga om en spiral som måste
22148:     Regeringen påpekar att ett utbud på bostäder      brytas. Med tanke på detta är det också skäl att
22149: tili skäligt pris som motsvarar efterfrågan i alla    lägga märke tili att då penningmarknaden är
22150: fall är det mest effektiva och hållbara sättet att    öppen, har f6retag som behöver hyresbostäder
22151: hålla boendekostnaderna i styr. En av huvudför-       större möjligheter att på eget bevåg ordna sina
22152: utsättningarna för att hyresnivån skall hållas        arbetstagares boende på olika sätt.
22153: skä1ig är att hyresbostadsbeståndet ökar så att            Regeringen har strävat efter, och eftersträvar
22154: det motsvarar efterfrågan vid olika tidpunkter.       alltjämt, en ökning särskilt av utbudet på hyres-
22155: En återgång till hyresreglering skulle knappast       bostäder tili skäligt pris och en balanserad ut-
22156: bidra tili att detta mål nås.                         veckling på bostadsmarknaden. 1 enlighet med
22157:     Enligt Statistikcentralens undersökningar är      detta har den statsstödda produktionen av hyres-
22158: hyresbostadsbeståndet ca 100 000 bostäder stör-       bostäder och bostadsrättsbostäder särskilt kana-
22159:  re än innan avvecklingen av hyresregleringen         liserats tili orter i tiliväxt. Regeringen har senast
22160:  började år 1991. Enligt Statistikcentralens under-   den 8 september beslutat att också ta i bruk
22161:  sökningar är nettoökningen av antalet fritt finan-   befogenheten att bevilja bostadslån för den reste-
22162:  sierade hyresbostäder ca 64 000. A vvecklingen       rande delen av befogenheten, nämligen 500 mil-
22163:  av regleringen har alltså spelat en betydande roll   joner mark. Man räknar med att drygt 1 000 nya
22164:  i ökningen av hyresbostadsbeståndet.                 räntestödsbostäder kan byggas med detta anslag.
22165:     Den genomsnittliga hyresnivån har stigit. Det-    Regeringen har därigenom fattat beslut om grun-
22166:  ta har delvis skett på grund av att regleringen      derna för användning av de aravaiän som bevil-
22167:  avvecklades och delvis också av andra orsaker.       jas och de bostadslån som godkänns som ränte-
22168:  Vi har nu också ett utbud av kvalitativt bättre      stödslån för hela den befogenhet på 7 500 miljo-
22169:  bostäder, vilka naturligtvis höjer medelhyresni-     ner mark som gäller beviljande och godkännande
22170:  våerna under åretjämfört med medelhyrorna för        avlån.
22171: 
22172:      Helsingforsden 22 september 1998
22173: 
22174:                                                                            Minister Sinikka M önkäre
22175:                                           KK 892/1998 vp
22176: 
22177: Kirjallinen kysymys 892
22178: 
22179: 
22180: 
22181: 
22182:                                   Anneli Jäätteenmäki /kesk: Perustuslaissa edellytetyn kansalaisten
22183:                                      tasa-arvon toteutumisesta asumisessa
22184: 
22185: 
22186:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
22187: 
22188:     Asuntoasioista vastaava sosiaali- ja terveys-   mät. Eniten aravatuotannon supistumisesta kär-
22189: ministeri Sinikka Mönkäre nosti heinäkuussa         sivät työttömät, joilla ei ole mahdollisuutta saada
22190: avatessaan Napapiirin Asuntomessut esiin asun-      asuntoa vapailta markkinoilta, ja uustuotannon
22191: totuotannon tukemisen ja kertoi, että asuntojen     puute pitää tarjolla olevien arava-asuntojen
22192: uustuotanto tullaan entistä selvemmin keskittä-     määrän erittäin pienenä. Väestön ja työpaikko-
22193: mään pääkaupunkiseudun, Turun, Tampereen            jen keskittymisen haitat ovat kaikkien nähtävis-
22194: ja Oulun alueelle. Ministeri Mönkäreen asunto-      sä. Nyt olisikin nopeasti tasapainotettava Suo-
22195: poliittisessa puheenvuorossa ruodittiin suuriin     men alueellista kehitystä. Hallituksen suunta on
22196: kasvukeskuksiin suuntautuvaa muuttoliikettä,        kuitenkin toinen. Onko muutettava kasvukes-
22197: jota vahvistaakseen hallitus keskittää asuntotuo-   kuksiin vain päästäkseen asunnottomana kiinni
22198: tannon määrärahat neljään mainittuun kasvu-         asuntoon?
22199: keskukseen.                                            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22200:     Jokaisessa kunnassa on sosiaalisen asuntotuo-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22201: tannon piiriin kuuluvia asukkaita. Työttömyys,      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22202: avioerot ja itsenäistyvät nuoret lisäävät vuokra-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22203: asuntojen kysyntää. Kun valtio suuntaa asunto-
22204:  tuotantomäärärahansa innokkaasti kasvukes-                   Miten Hallitus toteuttaa perustuslais-
22205:  kuksiin, tapahtuu kansalaisten mahdollisuuk-               sa edellytetyn kansalaisten tasa-arvon
22206:  sien ja oikeuksien eriytymistä.                            asumisen osalta nyt, kun asuntomäärära-
22207:     Erityisen huonossa kilpailuasemassa vapailla            hat keskitetään muutamalle paikkakun-
22208:  asuntomarkkinoilla ovat opiskelijat ja työttö-             nalle?
22209: 
22210:      Helsingissä 4 päivänä syyskuuta 1998
22211:                                      Anneli Jäätteenmäki /kesk
22212: 
22213: 
22214: 
22215: 
22216:  280043
22217: 2                                        KK 892/1998 vp
22218: 
22219: 
22220: 
22221: 
22222:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
22223: 
22224:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     reen, Oulun ja Jyväskylän seuduille. Valtion
22225: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      asuntorahaston kunnittaisessa lainajaossa val-
22226: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    tuuksista on osoitettu yhteensä 62,7 % edellä
22227: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anneli        mainituille kasvukeskusalueille ja niiden ulko-
22228: Jäätteenmäen näin kuuluvan kirjallisen kysy-       puolelle on osoitettu 37,3% valtuuksista. Valtion
22229: myksen n:o 892:                                    asuntorahaston tammi-elokuussa 1998 tekemis-
22230:                                                    tä lainapäätöksistä 55,3% on ollut viidelle kasvu-
22231:           Miten Hallitus toteuttaa perustuslais-   keskusalueelle ja 44,7% muille alueille.
22232:        sa edellytetyn kansalaisten tasa-arvon          Vuoden 1999 talousarvioesityksessä ehdote-
22233:        asumisen osalta nyt, kun asuntomäärära-     taan vuodelle 1999 varattavaksi 3 900 miljoonan
22234:        hat keskitetään muutamalle paikkakun-       markan suuruinen aravalainojen myöntämisval-
22235:        nalle?                                      tuus ja 3 000 miljoonan markan suuruinen kor-
22236:                                                    kotukiasuntolainojen hyväksymisvaltuus. Ta-
22237:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       lousarvioesityksen mukaisilla myöntämis- ja hy-
22238: vasti seuraavaa:                                   väksymisvaltuuksilla on arvioitu voitavan lai-
22239:                                                    naittaa noin 12 000 asunnon uustuotanto ja noin
22240:    Hallitusohjelman mukaan hallituksen pitkä-      5 900 asunnon perusparantaminen. Talousarvio-
22241: jänteisen asuntopolitiikan keskeisenä tavoittee-   esityksen mukaan valtion tuki asuntorakentami-
22242: na on lisätä kohtuuhintaista asuntotuotantoa,      seen painotetaan sosiaalisten vuokra-asuntojen
22243: erityisesti vuokra- ja asumisoikeusasuntotuotan-   ja asumisoikeusasuntojen uustuotantoon kasvu-
22244: toa sekä peruskorjaustoimintaa.                    keskuksissa.
22245:    Aravalainojen ja asuntolainojen korkotuen           Valtion asuntorahaston kunnilta vuoden 1997
22246: käyttöperusteet vahvistetaan vuosittain valtio-    lopussa keräämien tietojen mukaan edellä maini-
22247: neuvoston päätöksellä valtion talousarvion tul-    tuilla viidellä kasvukeskusalueella on hakijoita
22248: tua eduskunnassa hyväksytyksi.                     vuokra-asuntojonossa 54,8% kaikista hakijoista
22249:    Asuntojen kysynnän alueellisten erojen vuoksi   ja muualla maassa 45,2 %. Hakijoista on erittäin
22250: hallitus on valtion vuoden 1998 talousarvion       kiireeilisessä asunnontarpeessa kasvukeskus-
22251: mukaisesti edellyttänyt, että valtion tukea uus-   alueilla 30,7 %ja muualla maassa 12,8 %. Ha-
22252: tuotantoon kohdennetaan vain niille alueille,      kijoista sai vuokra-asunnon kasvukeskusalueil-
22253: joilla on kohtuuhintaisten asuntojen tarvetta ja   la 24,8% hakijoista ja muualla maassa
22254: kysyntää ottaen huomioon alueen tuleva väes-       43,7 % hakijoista. Asumisoikeusasuntojanoissa
22255: tönkehitys sekä vapaarahoitteisten asuntojen       olevista hakijoista miltei 80 % on pääkaupunki-
22256: hinta- ja vuokrataso. Talousarvion mukaan Val-     seudulla ja mainituilla kasvukeskusalueilla.
22257: tion asuntorahaston tavoitteena on suunnata            On myös huomattava, että asuntojen hinta- ja
22258: valtion tukemaa tuotantoa entistä enemmän          vuokratasojen erot maan eri osien välillä ovat
22259: pääkaupunkiseudulle ja muille kasvukeskus-         kasvaneet. Asuntojen lainoittamiseen alueille,
22260: alueille sekä painottaa uustuotantoa perusparan-   joilla uustuotannon hintataso olennaisesti ylittää
22261: nusta enemmän kasvualueilla, joilla asuntojen      asuntomarkkinoilla vallitsevan hintatason, jou-
22262: tarjonta ei vastaa lisääntynyttä kysyntää.         dutaan suhtautumaan erityisellä varovaisuudel-
22263:    Vuoden 1998 talousarviossa on aravalainoja      la. Myös tasa-arvonäkökulmasta on perusteltua
22264: varten osoitettu 4 000 miljoonan markan suurui-    lisätä kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen mää-
22265: nen myöntämisvaltuus ja korkotukiasuntolai-        rää erityisesti niillä alueilla, joilla vuokrataso on
22266: noja varten 3 500 miljoonan markan suuruinen       muuta maata selvästi korkeampi.
22267: hyväksymisvaltuus.Valtion asuntorahaston joh-          Valtion asuntopolitiikan tavoite on, että kaik-
22268: tokunta on asuntomarkkinatilanteen ja väestö-      ki kansalaiset olisivat tasa-arvoisia hakiessaan
22269: kehityksen perusteella asettanut tavoitteeksi,     yhteiskunnan tuella rakennettuja vuokra-asun-
22270: että noin 60% asuntolainavaltuuksista osoite-      toja. Muuttoliikkeen haasteeseen on siten vastat-
22271: taan pääkaupunkiseudulle sekä Turun, Tampe-        tava rakentamalla asuntoja sinne, missä niillä on
22272:                                            KK 892/1998 vp                                           3
22273: 
22274: pysyvää kysyntää. Jos asuntojen rakentaminen            Hallitus on lainoituksen alueellisella kohden-
22275: hidastuu kasvupaikkakunnilla, estetään kansa-        tamisella pyrkinyt poistamaan epätasa-arvoa eri
22276: laisia hakeutumasta uusiin työpaikkoihin ja vai-     alueilla asuvien kansalaisten kesken suuntaamai-
22277: keutetaan yritysten henkilöstön hankintaa. Tällä     la tuotantoa sinne, missä on suurin tarve ja ky-
22278: olisi kielteinen vaikutus suomalaisten elintasoon.   syntä vuokra- ja asumisoikeusasunnoille.
22279:      Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1998
22280: 
22281:                                                                        Ministeri Sinikka Mönkäre
22282: 4                                          KK 892/1998 vp
22283: 
22284: 
22285: 
22286: 
22287:                                        Tili Riksdagens Ta/man
22288: 
22289:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen före-   Iä. Statens bostadsfond har riktat 62,7% av full-
22290: skriver har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande        makterna pä kommuner i tiliväxtcentra och
22291: med1em av statsrädet översänt fö1jande av riks-      37,3 % pä andra omräden. Av de Iänebesiut som
22292: dagsman Anneli Jäätteenmäki undertecknade            Statens bostadsfond fattat ijanuari-augusti 1998
22293: spörsmä1 nr 892:                                     gällde 55,3 % de fem tillväxtcentra och 44,7 %
22294:                                                      andra omräden.
22295:           Pä vilket sätt förverkligar Regeringen         1 1999 ärs budgetproposition föresiäs att det
22296:        den jämställdhet mellan medborgarna           reservas fullmakter att under äret beviija arava-
22297:        som är inskriven i grundlagen nu dä bo-       Iän tili ett beiopp av 3 900 miljoner mark och att
22298:        stadsans1agen koncentreras tili ett fätal     godkänna räntestöd för bostadsiän tili ett beiopp
22299:        orter?                                        av 3 000 miijoner mark. Med fullmakterna att
22300:                                                      beviija aravaiän och att godkänna räntestödsiän,
22301:   Som svar pä detta spörsmäl fär jag vördsamt        som ingär i budgetpropositionen, kommer man
22302: anföra följande:                                     uppskattningsvis att kunna bevilja Iän tili nypro-
22303:                                                      duktion av cirka 12 000 bostäder och tili ombygg-
22304:     En1igt regeringsprogrammet är ett centralt       nad av cirka 5 900 bostäder. Eniigt budgetpropo-
22305: mä1 för regeringens längsiktiga bostadspolitik att   sitionen skall statens stöd tili bostadsbyggande
22306: öka produktionen av bostäder tili skäliga priser,    framhävas i nyproduktion av sociaia hyresbostä-
22307: i synnerhet av hyresbostäder och bostadsrättsbo-     der och bostadsrättsbostäder i tillväxtcentra.
22308: städer samt ombyggnadsverksamheten.                      Eniigt uppgifter som Statens bostadsfond i
22309:     Grunderna för användning av aravaiän och av      siutet av är 1997 samiade in i kommunerna upp-
22310: räntestöd för bostadslän fastställs är1igen genom    gick antaiet sökande i kön för hyresbostäder i de
22311: ett beslut av statsrädet sedan riksdagen godkänt     fem ovan nämnda tiliväxtcentra till 54,8 % av
22312: statsbudgeten. Pä grund av de regionaia oiikhe-      samtiiga; 45,2 % av de sökande köade i andra
22313: terna i efterfrägan pä bostäder har regeringen i     deiar av Iandet. 1 tillväxtcentra 30,7 % av de
22314: eniighet med 1998 ärs budget förutsatt att statens   sökande var i ytterst brädskande behov av bo-
22315: stöd till nyproduktion riktas enbart tili sädana     stad, i andra deiar av Iandet 12,8 %. Av de sökan-
22316: omräden där det finns behov av och efterfrägan       de fick 24,8 % en hyresbostad i tillväxtcentra,
22317: pä bostäder tili skäiigt pris, med beaktande av      43,7 % annorstädes i Iandet. Av de människor
22318: den kommande befoikningsutveck1ingen samt            som köade för en bostadsrättsbostad fanns sä
22319: hyres- och prisnivän för de fritt finansierade bo-   gott som 80 % i huvudstadsregionen och i de
22320: städerna. Enligt statsbudgeten avser Statens bo-     nämnda tillväxtcentra.
22321: stadsfond att i allt större utsträckning rikta den       Det är ocksä skäi att Iägga märke till att skili-
22322: statsstödda produktionen till huvudstadsregio-       naderna i pris- och hyresniväerna för bostäder i
22323: nen och andra tillväxtcentra samt att betona ny-     oiika deiar av Iandet har ökat. En särskiid försik-
22324: produktionen mer än ombyggnad i sädana omrä-         tighet krävs vid Iängivning till bostäder i omrä-
22325: den i tiliväxtcentra där utbudet pä bostäder inte    den där prisnivän för nyproduktion väsentligt
22326: motsvarar den ökade efterfrägan.                     överstiger prisnivän pä bostadsmarknaden. Ock-
22327:    1 1998 ärs budget har för aravaiän anvisats       sä ur jäm1ikhetssynvinkei är det motiverat att öka
22328: fullmakt att bevilja Iän till ett beiopp av          utbudet av hyresbostäder tili skä1igt pris särskilt i
22329: 4 000 mi1j.mk och fullmakt att godkänna ränte-       sädana omräden där hyresnivän är kiart högre än
22330: stöd för bostadsiän tili ett beiopp av               i andra deiar av Iandet.
22331: 3 500 miij.mk. Direktionen för Statens bostads-          Statens bostadspoiitik syftar tili att alla med-
22332: fond har pä basis av situationen pä bostadsmark-     borgare skall vara jämlika dä de ansöker om
22333: naden och befoikningsutveckiingen som mäi            hyresbostäder som byggts med stöd frän samhäl-
22334: ställt upp att ca 60% av Iängivningsfullmakterna     Iet. De utmaningar som migrationen innebär
22335: riktas till huvudstadsregionen samt till trakterna   mäste alltsä antas genom att bygga bostäder där
22336: kring Åbo, Tammerfors, Uieäborg och Jyväsky-         detfinnsen permanent efterfrägan. Om byggan-
22337:                                            KK 892/1998 vp                                          5
22338: 
22339: det av bostäder i tillväxtcentra fördröjs, hindrar   ningen av långivningen arbetat för att avhjälpa
22340: detta medborgare att söka sig tili nya arbetsplat-   ojämlikheten mellan medborgare som bor i olika
22341: ser och gör det svårare för företagen att anställa   områden genom att rikta produktion en tili områ-
22342: ny personal. Detta skulle ha en negativ inverkan     den där behovet av och efterfrågan på hyres- och
22343: på finländarnas levnadsstandard.                     bostadsrättsbostäder är störst.
22344:    Regeringen har genom den regionala fördel-
22345: 
22346:      Helsingfors den 23 september 1998
22347: 
22348:                                                                        Minister Sinikka Mönkäre
22349:                                               KK 893/1998 vp
22350: 
22351: Kirjallinen kysymys 893
22352: 
22353: 
22354: 
22355: 
22356:                                     Raimo Vistbacka /ps: Alzheimerin tautiin kehitetyn Exelon-lääk-
22357:                                        keen saamisesta sv-korvauksen piiriin
22358: 
22359: 
22360:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
22361: 
22362:    Alzheimerin tauti on jatkuvasti yleistyvä sai-          Tilanne on nurinkurinen: yhteiskunta säästää
22363: rastuneen henkilön vähitellen täysin vammautta-         sv-kuluissa ehkä muutaman miljoonan, mutta
22364: va tauti. Taudin seurauksena potilas menettää           toisaalta laitoshoitoon kotihoidon sijasta joutu-
22365: muistinsa, liikkuminen vaikeutuu, ja lopulta hän        va potilas maksaa vuodessa jo yhteiskunnalle
22366: on yleensä laitoshoidon vaativassa kunnossa.            satojatuhansia markkoja puhumattakaan poti-
22367: Lääketiede on aivan viime aikoina edistynyt tau-        laanjahänen omaistensa kärsimyksistä ja toivot-
22368: din hoidossa merkittävästi. Markkinoille on tul-        tomuudesta tilanteessa. Ratkaisu olisi kuitenkin
22369: lut lääke nimeltä Exelon, joka pysäyttää taudin         yksinkertainen. Exelon-lääke tulisi pikaisesti li-
22370: sen alkamisasteelle. Tämän ansiosta sairastunut         sätä sv-korvattavien lääkkeiden joukkoon, jol-
22371: saattaa selvitä kotihoidossa tarvitsemattajoutua        loin sen hinta saataisiin kohtuulliselle perussuo-
22372: ympärivuorokautiseen laitoshoitoon.                     malaisen kukkarolle sopivalle tasolle.
22373:    Exelon-lääkettä myydään kahden viikon an-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22374: noksina ja sen hinta on 372,41 markkaa, jolloin         tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
22375: kuukausittaiseksi lääkekustannukseksi muodos-           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22376: tuu 744,82 mk. Korkea hinta johtuu siitä, ettei         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22377: lääke kuulu vielä sv-korvattavien lääkkeiden
22378: joukkoon. Tilanne on kohtuuton useille Alzhei-                    Mihin toimiin ja millä aikataululla
22379: merin tautia sairastaville, sillä he ovat monesti              Hallitus aikoo ryhtyä Alzheimerin taudin
22380: pienituloisia eläkeläisiä, joilla on lisäksi mgitakin          hoitoon kehitetyn Exelon-lääkkeen lisää-
22381: kallista lääkehoitoa vaativia sairauksia. Aärita-              miseksi sv-korvattavien lääkkeiden luet-
22382: pauksissa sairastunut joutuu pidättäytymään                    teloon?
22383: taudin hillitsevän lääkkeen käyttämisestä pelkäs-
22384: tään sen liian kalliin hinnan takia.
22385: 
22386:      Helsingissä 4 päivänä syyskuuta 1998
22387: 
22388:                                            Raimo Vistbacka /ps
22389: 
22390: 
22391: 
22392: 
22393: 280043
22394: 2                                            KK 893/1998 vp
22395: 
22396: 
22397: 
22398: 
22399:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
22400: 
22401:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         otettavia seikkoja ovat muun muassa hoitokus-
22402: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tannukset ja lääkehoidolla saavutettavat hyödyt
22403: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        potilaan sekä terveyden- ja sosiaalihuollon koko-
22404: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo             naiskustannusten kannalta.
22405: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-              Lääkkeiden hintalautakunnan tehtävänä on
22406: sen n:o 893:                                           siten arvioida valmisteen lääkkeellistä ja kansan-
22407:                                                        terveydellistä merkitystä ja hintapäätösten kus-
22408:           Mihin toimiin ja millä aikataululla          tannusvaikutuksia sekä lääkkeellä saavutettavia
22409:        Hallitus aikoo ryhtyä Alzheimerin taudin        hyötyjä suhteessa sen käytöstä aiheutuviin kus-
22410:        hoitoon kehitetyn Exelon-lääkkeen lisää-        tannuksiin. Lautakunta voi tarvittaessa hankkia
22411:        miseksi sv-korvattavien lääkkeiden luet-        asiantuntijalausuntoja päätöksentekonsa tueksi.
22412:        teloon?                                             Lääkkeiden hintalautakunnalla on itsenäinen
22413:                                                        yksinomainen toimivalta ratkaista lääkkeelle
22414:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           korvausperusteeksi hyväksyttävä tukkuhinta.
22415: vasti seuraavaa:                                       Hinnan kohtuullisuus ratkaistaan lääkkestä käy-
22416:                                                        tettävissä olevien tietojen ja mahdollisesti muista
22417:     Sairausvakuutuslain mukaan korvausta mak-          maista saatujen kokemusten perusteella.
22418: setaan lääkärin sairauden hoitoon määräämistä              Kun lääkkeiden hintalautakunta on vahvista-
22419: lääkkeistä. Korvattavalla lääkkeellä tarkoite-         nut lääkkeelle kohtuullisen, korvausperusteeksi
22420: taan lääkelain mukaan lääkemääräystä edellyt-          hyväksyttävän tukkuhinnan, lääkevalmiste lisä-
22421: tä vää lääkettä, joka on tarkoitettu joko sisäisesti   tään sairausvakuutuslain mukaan peruskorvat-
22422: tai ulkoisesti käytettynä parantamaan tai helpot-      tavien lääkkeiden luetteloon.
22423: tamaan sairautta tai sen oireita ja jolle on vahvis-       Sairausvakuutuslain 9 §:n mukaan lääkkeiden
22424: tettu kohtuullinen korvausperusteeksi hyväksyt-        peruskorvaus on 50 prosenttia 50 markkaa ylittä-
22425: tävä tukkuhinta, ei kuitenkaan rohdosvalmistei-        västä määrästä kultakin ostokerralta. Lääkkei-
22426: ta eikä homeopaattisia valmisteita. Korvauspe-         den erityiskorvaus on 75 prosenttia 25 markkaa
22427: rusteeksi hyväksyttävän tukkuhinnan vahvistaa          ylittävästä määrästä kultakin ostokerralta, kun
22428: sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimi-      kysymyksessä on vaikean ja pitkäaikaisen sai-
22429: va lääkkeiden hintalautakunta.                         rauden hoidossa tarvittava välttämätön lääke ja
22430:     Rivastigmiiniä sisältävä Exelon-lääkevalmiste      100 prosenttia 25 markkaa ylittävästä määrästä
22431: on sen hyväksyttyjen käyttöaiheiden mukaan             kultakin ostokerralta, kun kysymyksessä on vai-
22432: tarkoitettu lievän ja kohtalaisen vaikean Alzhei-      kean ja pitkäaikaisen sairauden hoidossa tarvit-
22433: merin taudin oireenmukaiseen hoitoon. Se on            tava vaikutustavaltaan korvaava tai korjaava
22434: lääkemääräystä edellyttävä lääke.                      välttämätön lääke. Sairausvakuutuslain 9 §:n
22435:     Lääkkeen sairausvakuutuksesta korvaamisen          4 momentin mukaan valtioneuvosto päättää sai-
22436: edellytyksenä on, että hakijan lääkkeelle ehdot-       raudet ja niiden hoitoon käytettävät merkittävät
22437: tamaa tukkuhintaa voidaan pitää kohduullisena.         ja kalliit lääkkeet, joiden korvaaminen peruskor-
22438: Hinnan kohtuullisuuden vahvistaa sosiaali- ja          vattuna edellyttää erillisselvityksellä osoitettua
22439: terveysministeriön yhteydessä toimiva lääkkei-         riittävää hoidollista perustetta.
22440: den hintalautakunta. Lääketieteellistä ja siihen          Dementia ja muistihäiriöt ovat merkittävä,
22441: liittyvää hoitovaihtoehtojen asiantuntemusta           tulevaisuudessa väestön ikääntyessä kasvava
22442: edustavat lautakunnassa STAKES ja Lääkelai-            kansanterveysongelma. Altzheimerin tauti on
22443: tos, taloudellista asiantuntemusta sosiaali- ja ter-   merkittävin dementiaa aiheuttavista sairauksis-
22444: veysministeriö ja valtiovarainministeriö sekä toi-     ta. Lähes 80 000 henkilön on laskettu sairas tavan
22445: meenpanoa kansaneläkelaitos.                           vuoteen 2000 mennessä keskivaikeaa tai vaikeaa
22446:     Hinnan kohtuullisuuden tarkasteluperustee-         Altzheimerin tautia. Altzheimerin taudin diag-
22447: na on lääkehoidon kustannusten ja sillä saavutet-      nostiikka vaatii erityistä perehtymistä varsinkin
22448: tavien hyötyjen kokonaisarviointi. Huomioon            taudin alkuvaiheessa.
22449:                                             KK 893/1998 vp                                            3
22450: 
22451:    Sosiaali- ja terveysministeriö on tietoinen sii-   syttävää kohtuullista tukkuhintaa. Asian käsit-
22452: tä, että Exelon-lääkkeelle on haettu lääkkeiden       tely lääkkeiden hintalautakunnassa on edelleen
22453: hintalautakunnasta korvausperusteeksi hyväk-          kesken.
22454: 
22455:      Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1998
22456: 
22457:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
22458: 4                                            KK 893/1998 vp
22459: 
22460: 
22461: 
22462: 
22463:                                          Tili Riksdagens Ta/man
22464: 
22465:   I det syfte 37 § I mom. riksdagsordningen               Granskningen av prisets skäiighet sker utifrån
22466: anger har Ni, Fru Taiman, tili vederbörande            en totalbedömning av kostnaderna för läkeme-
22467: mediem av statsrådet översänt föijande av riks-        deisbehandiingen och nyttan av denna. Omstän-
22468: dagsman Raimo Vistbacka undertecknade                  digheter som bör beaktas är bl.a. behandlings-
22469: spörsmåi nr 893:                                       kostnaderna och nyttao av läkemedelsbehand-
22470:                                                        lingen med tanke på såväl patienten som social-
22471:           Viika åtgärder ämnar Regeringen vid-         och häisovårdens totaikostnader.
22472:        ta för att Iäkemediet Exeion, som har              Läkemedeisprisnämnden har sålunda till upp-
22473:        utveckiats för behandiing av Aizheimers         gift att bedöma preparatets betydelse i medi-
22474:        sjukdom, skall fogas tili förteckningen         cinskt hänseende och foikhälsohänseende och
22475:        över Iäkemedei som ersätts eniigt sjukför-      kostnadsverkningarna av prisbesiuten samt nyt-
22476:        säkringsiagen och viiken är tidtabellen         tao av läkemediet i förhållande tili kostnaderna
22477:        för detta?                                      för dess användning. Nämnden kan vid behov
22478:                                                        inbegära sakkunnigutlåtanden som stöd för sitt
22479:   Som svar på detta spörsmåi får jag vördsamt          besiutsfattande.
22480: anföra föijande:                                          Läkemedelsprisnämnden har en suverän en-
22481:                                                        samrätt att avgöra viiket partipris som är godtag-
22482:    Eniigt sjukförsäkringsiagen betaias ersättning      bart som ersättningsgrund för ett läkemedel. Vil-
22483: för Iäkemedei som en Iäkare ordinerat för be-          ket pris som är skäiigt avgörs utifrån de tillgäng-
22484: handiing av en sjukdom. Med Iäkemedei som              liga uppgifterna om läkemediet och eventuella
22485: skall ersättas förstås ett i Iäkemedeisiagen avsett    erfarenheter från andra Iänder.
22486: receptbeiagt Iäkemedei vars ändamåi är att vid            När Iäkemedeisprisnämnden har fastställt det
22487: invärtes eller utvärtes bruk bota aller Iindra sjuk-   skäliga partipris som kan godtas som ersätt-
22488: dom eller sjukdomssymptom och för viiket har           ningsgrund för läkemediet, fogas läkemedelspre-
22489: fastställts ett skäiigt partipris som kan godtas       paratet tili förteckningen över de Iäkemedel för
22490: som ersättningsgrund, dock inte naturmedei eller       vilka skall betalas grundersättning enligt sjukför-
22491: homeopatiska preparat. Det partipris som kan           säkringslagen.
22492: godtas som ersättningsgrund fastställs av Iäke-           Eniigt 9 § sjukförsäkringsiagen är grundersätt-
22493: medeisprisnämnden vid sociai- och häisovårds-          ningen för läkemedei 50 % av det belopp som
22494: ministeriet.                                           överstiger 50 mk vid varje inköpstillfålle. Speciai-
22495:    Läkemedeispreparatet Exeion, som innehåller         ersättningen för Iäkemedel är 75% av det belopp
22496: rivastigmin, är eniigt dess godkända indikationer      som överstiger 25 mk vid varje inköpstilifålle, då
22497: avsett förpalliativ behandiing av Iindrig och reia-    det är fråga om nödvändiga läkemedel som an-
22498: tivt svår Aizheimers sjukdom. Läkemediet är re-        vänds vid behandiingen av svåra och Iångvariga
22499: ceptbeiagt.                                            sjukdomar, och 100% av det belopp som översti-
22500:    En förutsättning för att ett Iäkemedei skall        ger 25 mk vid varje inköpstillfålle, då det är fråga
22501: kunna ersättas ur sjukförsäkringen är att det          om nödvändiga läkemedel med ersättande eller
22502: partipris som sökanden föresiagit för Iäkemedlet       korrigerande verkan som används vid behand-
22503: kan anses vara skäligt. Att priset är skäiigt fast-    Iingen av svåra och Iångvariga sjukdomar. Eniigt
22504: ställs av Iäkemedeisprisnämnden vid sociai- och        9 § 4 mom. sjukförsäkringsiagen bestämmer
22505: hälsovårdsministeriet. 1 nämnden företräds sak-        statsrådet vilka de sjukdomar och de betydeise-
22506: kunskapen i fråga om medicin och oiika behand-         fulla och dyra Iäkemedei är, för vilka grunder-
22507: lingsaiternativ av Stakes (forsknings- och utveck-     sättning kan betalas först sedan det genom en
22508: lingscentralen för social- och hälsovården) och        särskild utredning visats att tillräckliga terapeu-
22509: läkemedelsverket samt den ekonomiska sakkun-           tiska grunder föreligger.
22510: skapen av social- och hälsovårdsministeriet och           Demens och minnesrubbningar är ett bety-
22511: finansministeriet, medan verkställigheten före-        dande folkhälsoprobiem som kommer att öka i
22512: träds av foikpensionsanstaiten.                        takt med att befolkningen blir äldre. Alzheimers
22513:                                          KK 893/1998 vp                                            5
22514: 
22515: sjukdom är den viktigaste av de sjukdomar som          Vid social- och hälsovårdsministeriet är man
22516: orsakar demens. Enligt beräkningar kommer           medveten om att ansökan om ett skäligt partipris
22517: närmare 80 000 personer år 2000 att lida av         som kan godtas som ersättningsgrund har gjorts
22518: medelsvår eller svår Alzheimers sjukdom. Diag-      hos läkemedelsprisnämnden i fråga om läkemed-
22519: nostiken av Alzheimers sjukdom kräver special-      let Exelon. Behandlingen av ärendet pågår allt-
22520: kunskaper, särskilt i sjukdomens begynnelseske-     jämt i läkemedelsprisnämnden.
22521: de.
22522:      Helsingfors den 28 september 1998
22523: 
22524:                                                   Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
22525:                                             KK 894/1998 vp
22526: 
22527: Kirjallinen kysymys 894
22528: 
22529: 
22530: 
22531: 
22532:                                    Raimo Vistbacka /ps: TE-keskusten yritystukimäärärahojen riittä-
22533:                                       mättömyydestä
22534: 
22535: 
22536:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
22537: 
22538:     Etelä-Pohjanmaan TE-keskuksen yritysosas-         markan, joten todellinen tarve tänä vuonna olisi
22539: ton yrityskehitysyksikkö on joutunut hankalaan        ollut vähintäänkin kaksinkertainen käytössä ol-
22540: tilanteeseen. Tukiehdot täyttäviä hakemuksia on       leeseen kymmeneen miljoonaan markkaan ver-
22541: huomattavasti enemmän kuin mihin käytettävis-         rattuna. Myönnetyistä tuista pääosa on ollut in-
22542: sä olevat määrärahat tänä vuonna riittävät. Tä-       vestointitukia kehittämis- ja toimintaympäristö-
22543: män johdosta yritysosasto joutuu pitämään tiu-        tukien jäädessä vallitsevassa tilanteessa väkisin-
22544: kempaa kontrollia kuin sen tukiehdot edellyt-         kin vähemmälle huomiolle.
22545: täisivät. Lisäksi tukea on voitu käytännössä             Suomen pyrkiessä lopullisesti nujertamaan
22546: myöntää vain uusien koneiden hankintaan; ra-          vallinneen laman ja suurtyöttömyyden tulisi
22547: kennustukiin on voitu rahaa myöntää vain poik-        kaikkea yritystoiminnan kehittämistä ja laajen-
22548: keustapauksissa. Käsiteltyjä hakemuksia on ol-        tamista tukea mahdollisimman tehokkaasti. TE-
22549: lut keskuksella kuluvana vuonna 159 kpl (elo-         keskusten yritysosastojen yrityskehitysyksikkö-
22550: kuun loppuun mennessä),joista myönteisen pää-         jen myöntämät tuet olisivat tässä tilanteessa pk-
22551: töksen on saanut vain 45 hylättyjen määrän olles-     yrityksille ensiarvoisen tärkeitä. Niiden vaatimat
22552: sa yli kaksinkertainen eli 114 kpl. Useat hylätyis-   määrärahat ovat valtiontaloudellisesti varsin vä-
22553: tä hakemuksista olisivat täyttäneet tukiehdot,        häiset, mutta vaikutukset yrityskenttään tuntu-
22554:  mutta hylkäävä päätös on jouduttu tekemään           vat. Siksi Etelä-Pohjanmaan ja tiettävästi muis-
22555:  määrärahojen vähyyden takia. Mainittakoon            sakin TE-keskuksissa vallitseva määrärahapula
22556:  vielä, että käsittelemättömiä hakemuksia oli sa-     tulisi mahdollisimman nopeasti korjata lisäämäl-
22557:  mana ajankohtana 53 kpl ja odotettavissa on          lä kuluvan vuoden tukimäärärahoja esimerkiksi
22558:  vielä runsaasti uusia ennen vuodenvaihdetta.         tulossa olevan valtion lisätalousarvion avulla.
22559:     Vallitseva tilanne on sekä hakijoille että kes-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22560:  kukselle ikävä. TE-keskuksen yritysosaston mai-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22561:  ne tukien myöntäjänä heikkenee ja toisaalta yri-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22562:  tykset joutuvat tekemään turhaa työtä luottaes-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22563:  saan hakemustensa läpimenoon. Monet uudet
22564:  kipeästi kaivatut työpaikat voivatjäädä tilanteen              Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
22565:  johdosta syntymättä yritysten puuttuvan rahoi-              TE-keskusten yritysosastojen yrityskehi-
22566:  tuksen takia. Etelä-Pohjanmaan TE-keskuksella               tysyksikköjen kuluvallevuodelle varattu-
22567:  oli tälle vuodelle käytettävissään tukiin lO mil-           jen yritystukimäärärahojen lisäämiseksi
22568:  joonaa markkaa, josta on käytetty "ylikireästä"             niin, etteivät ne joudu hylkäämään tuki-
22569:  linjasta huolimatta jo noin 6,5 miljoonaa mark-             ehdot täyttäviä hakemuksia liian alhaisen
22570:  kaa. Käsittelemättömien hakemusten yhteis-                  rahoituskehyksen takia?
22571:   määrä on jo yksin yli mainitun 10 miljoonan
22572: 
22573:       Helsingissä 4 päivänä syyskuuta 1998
22574: 
22575:                                          Raimo Vistbacka /ps
22576: 
22577: 
22578: 
22579: 
22580:  280043
22581: 2                                          KK 894/1998 vp
22582: 
22583: 
22584: 
22585: 
22586:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
22587: 
22588:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         parantaviin hankkeisiin. Puhtaasti kansallista
22589: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          rahoitusta on suunnattu EU:n tavoitealueiden
22590: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        ulkopuolisille alueille, joilla ei ole käytettävissä
22591: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo             EU:n tavoiteohjelmien mukaista rahoitusta.
22592: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-             Etelä-Pohjanmaa on kokonaan EU:n tavoite
22593: sen n:o 894:                                           5b-aluetta. 5b-ohjelman mukainen rahoitus on
22594:                                                        jaettu TE-keskuksittain 5b-ohjelman alueellisten
22595:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä          kehysten pohjalta. Etelä-Pohjanmaan TE-kes-
22596:        TE-keskusten yritysosastojen yrityskehi-        kuksen ilmoitus 5b-ohjelman mukaiseksi myön-
22597:        tysyksikköjen kuluvallevuodelle varattu-        tämisvaltuustarpeeksi yritystukilain mukaisiin
22598:        jen yritystukimäärärahojen lisäämiseksi         hankkeisiin vuodelle 1998 oli 14 milj. mk. Etelä-
22599:        niin, etteivät ne joudu hylkäämään tuki-        Pohjanmaan TE-keskuksen yritysosastolle kiin-
22600:        ehdot täyttäviä hakemuksia liian alhaisen       tiöitiin vuodelle 1998 5b-ohjelman mukaista
22601:        rahoituskehyksen takia?                         myöntämisvaltuutta yritystuesta annetun lain
22602:                                                        mukaisiin hankkeisiin yhteensä 12,3 Mmk eli lä-
22603:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           hes tarvetta vastaavasti. Myöntämisvaltuuden
22604: vasti seuraavaa:                                       alueellinen kiintiöinti pohjautui Etelä-Pohjan-
22605:                                                        maan 5b-ohjelman alueelliseen kehykseen yritys-
22606:    Yritystuesta annetun lain (1136/1993) mukai-        toiminnan osalta.
22607: siin yritysten investointi-, kehittämis- ja toimin-       Puhtaasti kansallista valtuutta ei Etelä-Poh-
22608: taympäristöhankkeisiin on vuonna 1998 käytet-          janmaan TE-keskuksella ole käytettävissä, kos-
22609: tävissä lisätalousarvio mukaan lukien myöntä-          ka koko alue on EU:n tavoite 5b-aluetta. Elo-
22610: misvaltuutta yhteensä 290 Mmk. Tämän lisäksi           kuun lopun 1998 tilanteen mukaan Etelä-Poh-
22611: EU:n tavoiteohjelmien mukaisiin hankkeisiin on         janman TE-keskus oli käytettävissä olevasta
22612: käytettävissä Euroopan aluekehitysrahaston             myöntämisvaltuudesta myöntänyt 45 hankkee-
22613: osuutta yhteensä noin 210 Mmk eli yhteensä yri-        seen yhteensä 6,3 Mmk.
22614: tystuesta annetun lain mukaisiin hankkeisiin on           Yritystukilain mukaisiin tukiin käytettävissä
22615: käytettävissä myöntämisvaltuutta noin 500              olevaa valtuutta ei ole mahdollista nostaa. On
22616: Mmk. Tästä ED-ohjelmien mukaista rahoitusta            kuitenkin huomattava, että ko. alueella on käy-
22617: on noin 410 Mmk ja puhtaasti kansallista rahoi-        tettävissä Tekesin tuotekehitysrahoitusta, kan-
22618: tusta 90 Mmk. Puhtaasti kansallisesta rahoituk-        sainvälistymistukea sekä yritysten koulutus- ja
22619: sesta 40 Mmk on varattu 1 lisätalousarviossa           neuvontapalveluita yms. alueen yritystoiminnan
22620: lähinnä Itä-Suomen TE-keskusten työllisyyttä           kehittämiseen.
22621: 
22622:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1998
22623: 
22624:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
22625:                                             KK 894/1998 vp                                               3
22626: 
22627: 
22628: 
22629: 
22630:                                         Tili Riksdagens Talman
22631: 
22632:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       bättrar sysselsättningen. Rent nationell finansie-
22633: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         ring har inriktats på områden som inte hör tili
22634: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       EU :s målområden och för vilka finansiering en-
22635: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmål             ligt EU:s tnålprogram inte kan användas.
22636: nr 894:                                                   Södra Osterbotten hör i sin helhet tili EU :s mål
22637:                                                        5b-område. Finansiering enligt 5b-programmet
22638:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-        har fördelats TE-centralvis utgående från de re-
22639:        sikt att vidta för att utöka de anslag för      gionala ramarna i 5b-programmet. Södra Öster-
22640:        företagsstöd som har reserverats för TE-        bottens TE-central anmälde för år 1998 ett behov
22641:        centralernas företagsavdelningars enhe-         på 14 milj. mk i bevillningsfullmakt för 5b-pro-
22642:        ter för företagsutveckling under pågåen-        grammet för projekt som stämmer överens med
22643:        de år, så att dessa inte blir tvungna att       lagen om fö.retagsstöd. För företagsavdelningen
22644:        förkasta ansökningar som uppfyller vili-        vid Södra Osterbottens TE-central kvoterades
22645:        koren för stöd på grund av för låg finan-       för år 1998 en bevillningsfullmakt på totalt
22646:        sieringsram?                                    12,3 mmk enligt 5b-programmet för projekt en-
22647:                                                        ligt lagen om företagsstöd, d. v.s. nästan lika
22648:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          mycket som behovet. Den regionala kvoteringen
22649: anföra följande:                                       av bevillningsfullmakten g.rundade sig på den
22650:                                                        regionala ramen för Södra Osterbotten i 5b-pro-
22651:     För företagens investerings-, utvecklings- och     grammet vad gäller företagsverksamheten. _
22652: verksamhetsmiljöprojekt enligt lagen om före-             Någon rent nationell fullmakt har Södra Os-
22653: tagsstöd (113611993) står år 1998 en bevillnings-      terbottens TE-central inte tili sitt förfogande,
22654: fullmakt på totalt 290 mmk tili buds när också         eftersom hela regionen hör tili EU:s mål 5b-om-
22655: tilläggsbudgeten räknas med. Utöver detta kan          råde. Enligt situationen fr.am tili utgången av
22656: för projekt som stämmer överens med EU:s mål-          augusti 1998 hade Södra Osterbottens TE-cen-
22657: program användas totalt ca 210 mmk som den             tral beviljat totalt 6,3 mmk till45 projekt av den
22658: andel som beviljas från Europeiska regionala ut-       bevillningsfullmakt som stod tili buds.
22659: vecklingsfonden, vilket gör att en bevillningsfull-       Det är inte möjligt att höja den fullmakt som
22660: makt på totalt ca 500 mmk står tili buds för           står tili buds för stöd som stämmer överens med
22661: projekt som stämmer överens med lagen om före-         lagen om företagsstöd. Det bör dock observeras
22662: tagsstöd. Av detta belopp utgör den finansiering       att också Tekes produktutvecklingsfinansiering,
22663: som är förenlig med EU-programmen ca 410               internationaliseringsstöd samt utbildnings- och
22664: mmk och den rent nationella finansieringen 90          rådgivningstjänster tili företagen och annat dy-
22665: mmk. Av den rent nationella finansieringen har         likt kan användas för att utveckla företagsverk-
22666: 40 mmk i 1 tiliäggsbudgeten reserverats främst         samheten i regionen.
22667: för östra Finlands TE-centralers projekt som för-
22668: 
22669:      Helsingforsden 25 september 1998
22670: 
22671:                                                       Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
22672:                                           KK 895/1998 vp
22673: 
22674: KirjaiJinen kysymys 895
22675: 
22676: 
22677: 
22678: 
22679:                                   Mikko Elo /sd: Junayhteyksien nopeuttamisesta välillä Pori/Rau-
22680:                                      ma-Helsinki
22681: 
22682: 
22683:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
22684: 
22685:    Tampereen ja Porin välinen rautatie on perus-    det parantaisivat Satakunnan asemaa maamme
22686: korjattu, ja myös sähköistäminen saadaan lop-       sisäisessä kilpailussa. Jo lähes vuosikymmen sit-
22687: puun suoritetuksi varsin pian. Tämä luo luonnol-    ten silloinen VR:n johto lupasi junien kulkevan
22688: lisesti edellytykset entistä nopeampien junayh-     Porista/Raumalta Helsinkiin kahdessa ja puoles-
22689: teyksien kehittämiseksi Porin/Rauman ja Tam-        sa tunnissa 1990-Iuvun lopulla. Näin ei kuiten-
22690: pereen välillä ja nopeuttaa junayhteyksiä myös      kaan ole valitettavasti tapahtunut, vaan junat
22691: Porin/Rauman ja Helsingin välillä.                  kulkevat Porista Helsinkiin noin neljässä tunnis-
22692:     Kuten tiedetään, nopeat junayhteydet ovat       sa.
22693: erittäin suosittuja muissa EU-maissa. Rautatietä        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22694: on totuttu pitämään myös ympäristöystävällise-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22695: nä ja turvallisena vaihtoehtona. Tosin viimeai-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22696: kaiset tapahtumat osoittavat, että rautateiden      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22697: turvallisuustason nostamisessa on vielä paljon
22698: tehtävää.                                                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22699:     Porin/Rauman ja koko Satakunnan kannalta                ryhtyä junayhteyksien nopeuttamiseksi
22700: on entistä nopeampien junayhteyksien kehittä-               välillä Pori/Rauma-Helsinki?
22701:  minen erittäin tärkeätä, sillä nopeat junayhtey-
22702:      Helsingissä 4 päivänä syyskuuta 1998
22703: 
22704:                                             Mikko Elo /sd
22705: 
22706: 
22707: 
22708: 
22709:  280043
22710: 2                                           KK 895/1998 vp
22711: 
22712: 
22713: 
22714: 
22715:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
22716: 
22717:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kennepaikkamuutoksia ja päällysrakenteen uu-
22718: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         simista. Sähköistys Tampereen ja Rauman välil-
22719: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       lä on jo valmis, muilta osin hanke valmistuu
22720: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko            vuonna 1999. Tuolloin henkilöliikenteessä suu-
22721: Elon näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         rinta sallittua nopeutta voidaan nostaa 120 kilo-
22722: 895:                                                  metrin tuntinopeudesta 140 kilometrin nopeu-
22723:                                                       teen,ja matka-ajat Pori-Helsinki-välillä nopeu-
22724:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tuvat nykyisestä (nopein matka-aika nykyisin
22725:        ryhtyä junayhteyksien nopeuttamiseksi          3,32) neljännestunnilla. Tätä suuremmat nopeu-
22726:        välillä Pori/Rauma-Helsinki?                   det ovat mahdollisia Pendolino-kalustolla vasta
22727:                                                       sen jälkeen, kun tasoristeykset on poistettu.
22728:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             VR Osakeyhtiöllä on tällä hetkellä käytössä
22729: vasti seuraavaa:                                      kaksi Pendolino-junayksikköä,jotka on sijoitet-
22730:                                                       tu Helsinki-Turku-välin liikenteeseen. Uusia
22731:    Euroopan kattavan erillisen nopean junalii-        junayksiköitä on tilattu kahdeksan kappaletta, ja
22732: kenteen verkon aikaansaaminen on EU :n liiken-        ne tulevat liikenteeseen vuosina 2001-2002.
22733: nepolitiikan keskeinen tavoite. Suomessa valittu      Nämä sijoitetaan suunnitelmien mukaan rata-
22734: rautateiden kehityslinja perustuu olemassa ole-       osille, joilla voidaan paremmin hyödyntää no-
22735: vien ratojen yhteiskäyttöön henkilöliikenteen ja      peuksia 140-200 kmlh.
22736: tavaraliikenteen kesken. Ratojen vanhentuneita           Liikenneministeriö toteaa, että Valtionrauta-
22737: rakenteita uusittaessa ja tehtäessä teknisten jär-    teiden yhtiöittämisen jälkeen VR Osakeyhtiö ke-
22738: jestelmien ajanmukaistamista pääradat kunnos-         hittää henkilöliikennettä itsenäisesti omien liike-
22739: tetaan nopeustasolle 140-160 kmlh tavanomai-          toimintakonseptiensa mukaisesti. Pendolino-lii-
22740: sella junakalustolla ja 200 kmlh keveällä kallistu-   kenteen kehittäminen riippuu liikenteen kysyn-
22741: vakorisella Pendolino-kalustolla liikennöitäessä.     nästä ja rataverkon teknisestä tasosta. Näillä pe-
22742:    Rataosalla Tampere-Pori/Rauma tehdään              rusteilla näyttää siltä, että Porin rata kuuluu vas-
22743: mittavia perusparannus- ja kehittämistöitä.           ta pitemmän aikavälin Pendolino-liikenteen laa-
22744: Hankkeeseen kuuluvat rataosan sähköistämi-            jentamissuunnitelmiin.
22745: nen, kulunvalvonta, suojastus, kauko-ohjaus, lii-
22746: 
22747:      Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1998
22748:                                                                        Liikenneministeri Matti Aura
22749:                                                KK 895/1998 vp                                             3
22750: 
22751: 
22752: 
22753: 
22754:                                            Tili Riksdagens Talman
22755: 
22756:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               tågkontroll (A TC), linjeblockering, fjärrblocke-
22757: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande               ring, förflyttning av trafikplatser och fOrnyelse
22758: medlem av statsrådet översänt följande av riks-           av överbyggnad på bandelen. Elektrifieringen är
22759: dagsman Mikko Elo undertecknade spörsmål nr               redan klar mellan Tammerfors och Raumo, men
22760: 895:                                                      tili övriga delar blir projektet fårdigt 1999. Då
22761:                                                           kan den högsta tiliåtna hastigheten inom person-
22762:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-           trafiken höjas från 120 km/h tili 140 kmlh, och
22763:         ta i syfte att försnabba tågförbindelserna        restiderna mellan Björneborg och Helsingfors
22764:         på sträckan Björneborg/Raumo-Hel-                 förkortas med en kvart. För närvarande är den
22765:         singfors?                                         kortaste restiden 3 h 32 min. Högre hastigheter
22766:                                                           än detta är inte möjliga med Pendolinomaterielen
22767:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             förrän plankorsningarna avskaffats.
22768: anföra följande:                                              VR Aktiebolag har för närvarande två Pendo-
22769:                                                           Iinoenheter i bruk. Dessa går i trafik mellan Hel-
22770:    Ett av de centrala målen för EU :s trafikpolitik       singfors och Åbo. Åtta nya tågenheter har be-
22771: är att få tili stånd ett särskilt nät för snabb tågtra-   ställts, och de sätts i trafik åren 2001-2002.
22772: fik som täcker hela Europa. Den utvecklingslinje          Dessa placeras enligt pianeroa på banavsnitt där
22773: för järnvägar som valts i Finland grundar sig på          det går att dra nytta av hastigheter mellan 140
22774: persontrafikens och godstrafikens sambruk av              km/h och 200 kmlh.
22775: existerande banor. Då föråldrade bankonstruk-                 Trafikministeriet konstaterar att VR Aktiebo-
22776: tioner förnyas och då de tekniska systemen mo-            lag efter bolagiseringen av Statsjärnvägarna ut-
22777: derniseras, uppgraderas huvudbanorna för en               vecklar persontrafiken självständigt enligt sina
22778: hastighetsnivå på 140-160 km/h med konventio-             egna affårskoncept. Utvecklandet av Pendoli-
22779: nell tågmateriel och för 200 km/h med lättare             notrafiken beror på efterfrågan på trafik och på
22780: materiel, såsom Pendolinotågen med lutande                järnvägsnätets tekniska nivå. Med avstamp i det-
22781: vagnskorg.                                                ta ser det ut som om björneborgsbanan inte på
22782:    På bansträckan Tammerfors-Björneborg/                  kort sikt kan ingå i utvidgningsplanerna för Pen-
22783: Raumo utförs omfattande upprustnings- och ut-             dolinotrafiken.
22784: vecklingsarbeten. 1 projektet ingår elektrifiering,
22785: 
22786:      Helsingforsden 22 september 1998
22787: 
22788:                                                                              Trafikminister Matti Aura
22789:                                              KK 896/1998 vp
22790: 
22791: Kirjallinen kysymys 896
22792: 
22793: 
22794: 
22795: 
22796:                                     Klaus Bremer /r: Ilmailulaitoksen menettelyn vaikutuksista kan-
22797:                                         santalouteen
22798: 
22799: 
22800:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
22801: 
22802:     Kysyin kirjallisesti hallitukselta heinäkuussa            ILL on yksiselitteisesti vastuussa maamme il-
22803: vuonna 1996, jo silloin selkeästi nähtävissä ole-      mailuelinkeinon kehityksestä, koulutus mukaan
22804: van liikennelentäjäpulan johdosta, Ilmailulai-         lukien, ja sen kansainvälisestä kilpailukyvystä.
22805: toksen (ILL) koulutusvastuusta ja myöhemmin            Joko hallitus vihdoin myöntää, ettei hyvältä näy-
22806:                                                          .. ?
22807: myös Iennonjohtajapulasta. Hallitus vakuutti,          t a.
22808: että tilanne on sen hallinnassa.                              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22809:     Tuli lennonjohtajapula,jonka loppulasku lan-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22810: keaa veronmaksajille 100 miljoonan markan              nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22811: paikkeilla. Myös Finnairille ja muille ilmailuelin-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22812: keinon harjoittajille se on tullut maksamaan pal-
22813: jon.                                                              Mitä vielä tarvitaan, että Hallitus ryh-
22814:     Sen jälkeen tuli liikennelentäjäpula, joka var-            tyisi tarvittavaan suursiivoukseen Ilmai-
22815: muudella rokottaa ainakin 400 miljoonaa mark-                  lulaitoksessa,
22816: kaa ylimääräistä veronmaksajilta, ennen kuin so-                  miten Hallitus tulee torjumaan Finnai-
22817: tilas- ja liikennelentäjätarpeemme on ajan tasal-              rin ongelmia ja tulossa olevaa ilmailuelin-
22818: la.                                                            keinomme lamaa,
22819:     Seuraavaksi tulevat Finnairin ongelmat, eri-                  onko Finnair saanut valtion varoja lii-
22820: tyisesti sen kalusto-ongelmat, ja senjälkeen ilma-             kennelentäjäkoulutukseen, jota se taan-
22821: kuljetusteollisuutemme kansallinen lama ja alen-               noin ei kahtena vuotena toteuttanutkaan,
22822: nustila. Nekin ovat jo pitkään olleet nähtävissä,              sekä
22823: vaan ei hallituksen näköalapaikalta.                              tuleeko Hallitus lopultakin myöntä-
22824:     Mitä vitsiä on virkamiesten leikkiä liikemiehiä            mään Ilmailulaitoksen valheellisen lau-
22825:  ILL:ssa ja kehua retostella valtion kassaan tilite-           sunnon ja törkeän menettelyn kaataneen
22826:  tyllä 22 miljoonan markan liikevoitolla (1997),               Helsingin Ilmailuteoria Oy:n ja anta-
22827:  kun samaan aikaan on aiheutettu 500 miljoonan                 maan tarvittavan starttirahan Pilot Fac-
22828: eli puolen miljardin markan menetys yhteiskun-                 tory Oy: IIe liikennelentäjäpulan nopeaksi
22829:  nalle ja lisää on tulossa!                                    poistamiseksi, joka on ainoa taho, joka
22830:                                                                siihen kykenee?
22831: 
22832:      Helsingissä 4 päivänä syyskuuta 1998
22833: 
22834:                                              Klaus Bremer /r
22835: 
22836: 
22837: 
22838: 
22839: 280043
22840: 2                                           KK 896/1998 vp
22841: 
22842: 
22843: 
22844: 
22845:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
22846: 
22847:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sesta koneesta. Ensimmäiset kaksi konetta saa-
22848: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         puvat tammi- ja helmikuussa 1999 ja toiset kaksi
22849: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       syksyllä 1999. Huhtikuussa 1999 tulee laivastoon
22850: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-       lisäksi yksi uusi Boeing 757 -kone.
22851: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o            Edelleen on päätetty, että yhtiön käytössä ole-
22852: 896:                                                  vat 6 kpl SAAB 340 -konetta korvataan hankki-
22853:                                                       malla lisää ATR -koneita. Lisäksi on meneillään
22854:           Mitä vielä tarvitaan, että Hallitus ryh-    yhtiön kymmenen, varsin hyväkuntoisen DC9-
22855:        tyisi tarvittavaan suursiivoukseen Ilmai-      koneen varustaminen melunvaimennuslaitteis-
22856:        lulaitoksessa,                                 toilla niin, että niiden käyttöä voidaan tarvittaes-
22857:           miten Hallitus tulee torjumaan Finnai-      sa jatkaa ensi vuosituhannen puolelle.
22858:        rin ongelmia ja tulossa olevaa ilmailuelin-        Merkittävää on, että Airbus 320 -koneitten
22859:        keinomme lamaa,                                hankintasopimus on koneitten tyypin, lukumää-
22860:           onko Finnair saanut valtion varoja lii-     rän ja toimitusaikojen suhteen varsin joustava
22861:        kennelentäjäkoulutukseen, jota se taan-        niin, että uusien koneitten tuloa laivastoon voi-
22862:        noin ei kahtena vuotena toteuttanutkaan,       daan sopeuttaa kulloinkin vallitsevaan kysyntä-
22863:        sekä                                           tilanteeseen.
22864:           tuleeko Hallitus lopultakin myöntä-             Finnair on saanut vuosina 1985-1997 ope-
22865:        mään Ilmailulaitoksen valheellisen lau-        tusministeriöltä avustusta ammattilentäjien pe-
22866:        sunnon ja törkeän menettelyn kaataneen         ruskoulutukseen keskimäärin noin 250 000 mk
22867:        Helsingin Ilmailuteoria Oy:n ja anta-          oppilasta kohden. Tämä edustaa noin 30 % vä-
22868:        maan tarvittavan starttirahan Pilot Fac-       littömistä koulutusmenoista. Kokonaisavustus
22869:        tory Oy:lle liikennelentäjäpulan nopeaksi      on ollut aina suoraan suhteessa koulutettavien
22870:        poistamiseksi, joka on ainoa taho, joka        määrään. Koulutus ei missään vaiheessa -edes
22871:        siihen kykenee?                                pahimpina lamavuosina-ole ollut täysin kes-
22872:                                                       keytyksissä.
22873:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Kysymyksen perusteluissa on todettu asiaa
22874: vasti seuraavaa:                                      enempää perustelematta, että "tuli lennonjohta-
22875:                                                       japula,jonka loppulasku lankeaa veronmaksajil-
22876:    Kysymyksen johdosta liikenneministeriö on          le 100 miljoonan markan paikkeilla".
22877: kuullut sekä Ilmailulaitosta että Finnair Oyj:tä.         Ilmailulaitoksessa ei ole akuuttia lennonjohta-
22878:    Finnairin toiminnassa ei ole nähtävissä sellai-    japulaa. Lennonjohtajien määrä ja lentoliiken-
22879: sia ongelmia, että hallituksen tai liikenneministe-   teen kasvu ovat tasapainossa. Ilmailulaitos kou-
22880: riön tulisi niihin erityisesti puuttua. Yhtiö on      luttaa lisää lennonjohtajia vuosittain aikavilla
22881: sekä toiminnallisesti että taloudellisesti varsin     kursseilla. Oppilaiden määrä ylittää vuosittain
22882: hyvässä kunnossa ja myös kansainvälisesti kil-        5-10 oppilaalla lennonjohtajien ennakoitavissa
22883: pailukykyinen. Valtion enemmistöomistusta             olevan poistuman. Mahdolliseen ennakoimatto-
22884: vastaava omistajaohjaus tapahtuu normaalissa          maan poistumaan reagoidaan tilanteiden mukai-
22885: järjestyksessä yhtiön hallintoelimien välityksellä.   sesti. Kyky reagoida mahdollisiin lennonjohta-
22886:    Finnairin lentokonekalusto on hyväkuntoi-          jien yllättäviin, pitkiin poissaoloihin tai enna-
22887: nen ja riittävä ja sitä ollaan sekä uusimassa että    koimattomiin poistumiin vaihtelee paikkakun-
22888: kasvattamassa laadittujen ja hyväksyttyjen            nittain. Erityisesti isoihin yksiköihin on lisätty
22889: suunnitelmien mukaisesti. Yhtiön laivastoon on        lennonjohtajia ja isoissa yksiköissä on myös
22890: tullut uusia koneita seuraavasti:                     muutoin parhaat mahdollisuudet sopeutua eri-
22891:    Syksyllä 1997 tuli kaksi ja keväällä 1998 toiset   laisiin vaihteluihin. Pienten lentoasemien len-
22892: kaksi 219-paikkaista Boeing 757 -konetta.             nonjohtajaresurssit ovat tällä hetkellä riittävät
22893:    Kesällä 1997 tilattiin 12 kpl Airbus 320 -sarjan   normaalitilanteissa. Yllättävät poikkeamat saat-
22894: konetta ja tehtiin tilausvaraus vielä 24 samanlai-    tavat tapauskohtaisesti aiheuttaa tilapäisjärjes-
22895:                                              KK 896/1998 vp                                             3
22896: 
22897: telyjä ja ne on hoidettu ja tullaan jatkossakin        pelkästään lausuntopyynnön liitteenä olevan
22898: hoitamaan asianmukaisesti. Erillistä reserviä ei       koulutusohjelman perusteella on täysin mahdo-
22899: ole käytännössä mahdollista ylläpitää. Veron-          tonta ottaa kovinkaan perusteellisesti kantaa
22900: maksajille lankeavan laskun logiikka ei ole ym-        suunnitelmaan ja varsinkin suunnitelmassa esi-
22901: märrettävissä eikä sellaista laskua ole odotetta-      tettyihin koulutusohjelmiin.
22902: vissa.                                                    Yleisesti ottaen voidaan todeta, että ilmailu-
22903:     Kysymyksen perusteluissa on todettu Ilmailu-       alan koulutuksessa on parantamisen ja kehittä-
22904: laitoksen olevan yksiselitteisesti vastuussa ilmai-    misen varaa. Ammattilentäjien kouluttaminen
22905: luelinkeinon kehityksestä ja sen kansainvälisestä      keskitetysti on ollut eri instanssien (mm. Ilmailu-
22906: kilpailukyvystä. Tältä osin todetaan, että Ilmai-      laitos, opetusministeriö) tavoitteena muutaman
22907: lulaitos hoitaaja on vastuussa Ilmailulaitoksesta      viime vuoden ajan. Tämän tarkoituksena on kui-
22908: annetussa laissa (1123/1990) eduskunnan sille          tenkin ollut kouluttaa nimenomaan omassa am-
22909: määräämistä tehtävistä. Näissä tehtävissä Ilmai-       matissaan toimivia lentäjiä ja lennon opettajia, ei
22910: lulaitos edistää luonnollisesti omalta osaltaan il-    ilmailualan yleishenkilöitä.
22911: mailua. Ilmailun edistämisenä voitaneen pitää             Ilmailulaitos on eri yhteyksissä korostanut
22912: esimerkiksi sitä, että Ilmailulaitoksen liikelaitos-   ammattilentäjien koulutuksen keskittämistä tätä
22913: toimialan, siis lentoasemien ja lennonvarmistuk-       tarkoitusta varten perustettavaan ilmailuopis-
22914: sen laatu- ja hintasuhteet ovat kansainvälistä         toon. Ansio- ja liikennelentäjien sekä lennon-
22915: huippuluokkaa. Ilmailun viranomaistoiminnot            opettajien koulutuksen tasolle samoin kuin kou-
22916: ja ilmailumääräykset ovat kansainvälisesti ver-        lutuksenjatkuvuudelle tarjottaisiin parhaat edel-
22917: tailukelpoiset,ja viranomaissuoritteiden hintata-      lytykset ko. koulutukseen erikoistuneessa ilmai-
22918: so yksi Euroopan edullisimmista.                       luopistossa. Opetusministeriön työryhmä on
22919:     Ilmailulaitos vastaa ilmailuelinkeinon kehi-       vuonna 1990 antamassaan raportissa myös esit-
22920: tyksestä ainoastaan toimialansa puitteissa. Lii-       tänyt em. ilmailuopiston perustamista. Lisäksi
22921: kelaitososan toimiala edustaa lentoliikenteen          ilmailuopiston perustamisen tarve on tullut esille
22922: kokonaiskustannuksista noin 8 %.                       useiden lento-onnettomuuksien tutkijalautakun-
22923:     Liikennelentäjien koulutuksen osalta liiken-       tien raporteissa.
22924:  neministeriö toistaa kansanedustaja Klaus Bre-           Tähän ilmailuopistoon oppilaat valittaisiin
22925:  merin kirjalliseen kysymykseen 708/1998 vp (lii-      soveltuvuus- ja pääsykokeiden perusteella. Kul-
22926:  kenneministeriön ilmailualan koulutustarpee-          lekin kurssille otettavan oppilasmäärän tulisi pe-
22927:  seen liittyvistä ratkaisuista) antamassaan,           rustua olemassa olevaan tietoon oppilaiden mah-
22928:  25.6. 1998 päivätyssä vastauksessa esitetyn, jo-      dollisuuksista sijoittua aikanaan työelämään
22929:  hon ministeriöllä sinänsä ei ole lisättävää. Vas-     saamaansa koulutusta vastaavaan tehtävään.
22930:  tauksessa on käsitelty muun ohessa Helsingin             Toiminnan ja sen jatkuvuuden turvaamiseksi
22931:  Ilmailuteoria-HIT Oy:n asiassa annettua lausun-       valtion ammatilliseen koulutukseen antama tuki
22932:  toa seuraavasti:                                      tulisi ammattilentäjien koulutuksen osalta kes-
22933:     Kysymyksen perusteluissa käsitellään muis-         kittää tälle perustettavalle ilmailuopistolle.
22934:  tiota, jota ei ole kysyjän olettaman mukaisesti          Lentoturvallisuushallinto toteaa, että on sel-
22935:  toimitettu opetusministeriölle, vaan se on ollut      västi olemassa tarvetta laaja-alaiselle keskuste-
22936:  lentoturvallisuushallinnon lausunto Ilmailulai-       lulle ammattilentäjien koulutuksen järjestämi-
22937:  tokselle, joka on antanut 28.9. 1995 opetusminis-     seksi. Tässä keskustelussa tulisi kuitenkin käsi-
22938:  teriölle sen Ilmailulaitokselta pyytämän lausun-      tellä kaikkea ammattilentäjäkoulutusta ml. heli-
22939:  non. Kyseisessä muistiossa, jota pitää lukea ko-      kopteriansiolentäjien koulutus. Lentoturvalli-
22940:  konaisuutena, on todettu esitetyn liikennelentä-      suushallinto pitää nyt esitettyä suunnitelmaa
22941:  jän koulutussuunnitelman osalta mm. seuraa-           ammattikorkeakoulussa järjestettävästä ilmai-
22942:  vaa:                                                  lun ammattikoulutuksesta tervetulleena aloituk-
22943:     Ottaen huomioon, että kysymyksessä on ko-          sena tälle laajemmalle keskustelulle.
22944:  konaan uuden koulutusjärjestelmän luominen               Suunnitellun koulutuksen tarpeesta lentotur-
22945:  liikennelentäjien kouluttamiseksi, lausunnon an-      vallisuushallinto toteaa seuraavaa:
22946:  tamiseen varattu aika on täysin riittämätön var-         Liikennelentäjien kouluttamiselle ei ole tar-
22947:  sinkin kun nyt esitetystä suunnitelmasta ei ole       vetta, ellei se perustu esim. Finnair Oy:n esittä-
22948:  aikaisemmin lentoturvallisuushallinnon kanssa         miin tarpeisiin. Finnair Oy:llä on kuitenkin oma
22949:  käyty yksityiskohtaista keskustelua.                  ilmailuopisto, joka kouluttaa koko konsernin
22950:      Lentoturvallisuushallinto toteaa lisäksi, että    (Finnair/Finnaviation/Karair) tarvitsemat lii-
22951: 4                                            KK 896/1998 vp
22952: 
22953: kennelentäjät. Finnair-konsernin ulkopuolella           sa esitettyä väitettä, että lentoturvallisuushallin-
22954: työpaikkoja liikennelentäjille on vähän; Air-Bot-       to olisi kannanotossaan liikennelentäjien koulu-
22955: nia on seuraava "suuri" liikennelentäjien työllis-      tuksesta ajanut Ilmailulaitoksen liikelaitosetua,
22956: täjä.                                                   koska liikelaitos ei ole millään tavoin osapuoli
22957:    Lisäksi on huomattava, että vuoden 1995 alus-        liikennelentäjien eikä muidenkaan lentäjien kou-
22958: ta on yli kuudellakymmenellä suomalaisella              lutuksessa.
22959: mahdollisuus hankkia liikennelentäjän lupakirja             Ilmailualan koulutuksen uudelleenjärjestä-
22960: KELAn rahoituksella USA:ssa.                            mistä selvitettiin 1990-luvun alussa opetusminis-
22961:    Yksityiset lentokoulut ovat myös koulutta-           teriön asettamassa siviili-ilmailun koulutustyö-
22962: neet koko ajan uusia ansiolentäjiä, joista suurin       ryhmässä sekä sen jälkeen ilmailuopiston perus-
22963: osa on tällä hetkellä työttömänä (v. 1991 130, v.       tamistyöryhmässä. Työryhmien esitykset tähtä-
22964: 1992 88, v. 1993 84 ja v. 1994 57 uutta ansio-          sivät ammatillisista oppilaitoksista annetun lain
22965: lentäjää).                                              (487/1987) tarkoittaman yksityisen ammatillisen
22966:    Esitetty hyvin yleisluonteinen liikennelentäjän      oppilaitoksen perustamiseen. Erityisesti valtion-
22967: koulutusohjelma olisi perustunut 150 opintovii-         taloudellisista syistä oppilaitoksen perustaminen
22968: kon koulutusohjelmaan, josta ilmailualan lupa-          ei kuitenkaan tuolloin edennyt. Vuonna 1995
22969: kirjakoulutusta olisi ollut 44 ov (8 ov olisi liiken-   käytiin vielä uudelleen epävirallista keskustelua
22970: nelentäjän teoriaopintoja, 32 ov ansiolentäjän          opetusministeriön kanssa, mutta sekään ei johta-
22971: lupakirjakoulutusta ja 4 ov monimoottorikel-            nut toivottuun tulokseen. Nyt on jälleen käyty
22972: puutukseen tähtäävää koulutusta) muun osuu-             keskustelua Ilmailulaitoksen, Finnair Oyj:n, Il-
22973: den ollessa lähinnä yleissivistäviä opintoja.           mavoimien, Maavoimien, Rajavartiolaitoksen,
22974:    Lentoturvallisuushallinto ei katsonut, että tä-      Suomen Lentotoimenharjoittajien Liitto ry:n ja
22975: mänsisältöisellä ja -laajuisena liikennelentäjän        Suomen Ansiolentäjät ry:n edustajien kanssa
22976: opetusohjelmalla olisi erityistä tarvetta. Lentä-       laaja-alaisen ja kaikkien intressitahojen tarpeet
22977: jien koulutusohjelmien tulisi ensisijaisesti olla       huomioon ottavan ilmailuopiston perustamises-
22978: lentäjän ammattiin tähtäävää koulutusta. Ei ole         ta. Näiden keskustelujen pohjalta tultaneen ope-
22979: esitetty perusteita, että olisi erityistä tarvetta      tusministeriölle esittämään asian kiireellistä sel-
22980: yleisilmailun puolella laajoihin yleissivistäviin       vittämistä.
22981: opintoihin, jotka olisivat moninkertaiset esim.             Edellä kerrotun kesäkuussa annetun vastauk-
22982: Finnair Oyj:n ja muiden lentoyhtiöiden käyttä-          senjälkeen liikenneministeriö asetti 6.8.1998 työ-
22983: miin koulutusohjelmiin nähden. Syventävät               ryhmän, jonka tehtävänä on muun muassa val-
22984: opinnot voivat olla tarpeen lentäjän uralla pi-         mistella ehdotus Ilmailulaitoksen antaman am-
22985: demmälle ehtineiden täydennyskoulutuksena               mattikoulutuksen kehittämisestä sekä ehdotus
22986: esimerkiksi yrityksen lentotoiminnanjohtajalta          Finnair Oyj:n, Ilmavoimien ja Rajavartiolaitok-
22987: vaadittavien valmiuksien kehittämiseksi.                sen lentäjien ammattikoulutuksen kehittämises-
22988:    Lupakirjatietojen mukaan vuosina 1990-               tä ja rahoituksen järjestämisestä. Työryhmä on
22989:  1997 on koulutettu kaikkiaan 617 uutta ansiolen-       sisällyttänyt työohjelmaansa myös yleisilmailun
22990: täjän lupakirjan haltijaa. Kun 1990 ansiolentä-         ammattilentäjäkoulutuksen kehittämisen. Työ-
22991: jien lupakirjojen määrä oli 663 ja 1997 585, on         ryhmässä ovat edustettuina liikenneministeriön
22992: nähtävissä, että luonnollinen poistuma huomioi-         lisäksi valtiovarainministeriö, opetusministeriö,
22993: den yli 500 lupakirjanhaltijaa on, ilmeisesti työ-      puolustusministeriö, Ilmailulaitos, Pääesikunta,
22994: mahdollisuuksien puutteen vuoksi, lopettanut il-        Ilmavoimat, Rajavartiolaitos, Finnair Oyj sekä
22995: mailutoiminnan ja jättänyt lupakirjansa uudista-        Suomen Lentotoimenharjoittajien Liitto ry. Toi-
22996: matta. Myös hyvin suuri osa nykyisistä ansiolen-        meksiannon mukaan työryhmän tulee saada eh-
22997: täjän lupakirjan omaavista on vailla työpaikkaa         dotuksensa valmiiksi kuluvan vuodenjoulukuun
22998: lentoyrityksessä.                                       loppuun mennessä.
22999:    On vaikea ymmärtää kysymyksen perusteluis-
23000: 
23001:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1998
23002: 
23003:                                                                          Liikenneministeri Matti Aura
23004:                                              KK 896/1998 vp                                              5
23005: 
23006: 
23007: 
23008: 
23009:                                          Tili Riksdagens Talman
23010: 
23011:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Sommaren 1997 bestäiides tolv stycken flyg-
23012: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande            plan 1 serien Airbus 320 och reserverades ytterli-
23013: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        gare 24 stycken sådana flygplan. De två första
23014: dagsman Klaus Bremer undertecknade spörsmål            planen levereras i januari och februari 1999 och
23015: nr 896:                                                de två följande hösten 1999. 1 april 1999 utökas
23016:                                                        flottan med ytterligare ett Boeing 757-plan.
23017:           Vad krävs det ytterligare för att Reger-         Vidare har ett beslut fattats om att de sex
23018:        ingen skall inleda den behövliga storstäd-      SAAB 340-plan som bolaget har i trafik skaii
23019:        ningen i Luftfartsverket,                       ersättas genom anskaffning av flera ATR-plan.
23020:           hur kommer Regeringen att avvärja            Vidare förses för närvarande bolagets tio DC9-
23021:        Finnairs problem och den recession som          plan, som är i mycket gott skick, med ljudisole-
23022:        hotar vår luftfartsnäring,                      ringsutrustning i syfte att kunna använda dessa
23023:           har Finnair fått statliga medel för tra-     pian ännu in på nästa årtusende.
23024:        fikflygarutbildningen, som bolaget för en           Det är anmärkningsvärt att anskaffningsavta-
23025:        tid sedan inte på två år anordnade, och         let för flygplanen i serien Airbus 320 är synnerli-
23026:           kommer Regeringen äntligen att er-           gen flexibelt med beaktande av planens typ, antal
23027:        känna att Luftfartsverkets utlåtande var        och leveranstider i syfte att anpassa leveransen av
23028:        lögnaktigt och dess förfarande skamlöst         planen tili flottan enligt efterfrågan vid respekti-
23029:        då dessa orsakade företaget Helsingin 11-       ve aktuella tidpunkt.
23030:        mailuteoria Oy:s fall, och kommer Reger-            Finnair har åren 1985-1997 fått understöd
23031:        ingen att ge den behövliga startpengen åt       från undervisningsministeriet för grundutbild-
23032:        Pilot Factory Oy för att snabbt åtgärda         ning av yrkesflygare. Understödet har i medeltal
23033:        bristen på trafikflygare, eftersom ifråga-      uppgått tili ca 250 000 mk per studerande. Detta
23034:        varande företag är det enda som kan åt-         motsvarar ca 30% av de omedelbara utbildnings-
23035:        gärda detta?                                    kostnaderna. Helhetsstödet har aiitid stått i di-
23036:                                                        rekt förhåiiande tili antalet studerande. Utbild-
23037:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ningen har inte i något skede, inte ens under de
23038: anföra följande:                                       värsta recessionsåren, avbrutits helt och hållet.
23039:                                                            1 motiveringen tili spörsmålet konstateras
23040:    Med anledning av spörsmålet har trafikminis-        utan närmare definierade grunder att det upp-
23041: teriet hört såväl Luftfartsverket som Finnair          stått en brist på flygledare som lett tili att det i
23042: Abp.                                                   sista hand är skattebetalarna som fått en räkning
23043:    Finnair Abp:s verksamhet uppvisar inte såda-        på ca 100 milj. mk.
23044: na problem som det vore skäl för regeringen eller          Vid Luftfartsverket råder ingen akut brist på
23045: trafikministeriet att särskilt ingripa i. Bolaget är   flygledare. Flygledarnas antal och flygtrafikens
23046: såväl funktionellt som ekonomiskt i synnerligen        volym är i jämvikt. Luftfartsverket utbildar fler
23047: gott skick och även internationeiit konkurrens-        flygledare genom kurser som arrangeras årligen.
23048: kraftigt. Den ägarstyrning som statens majori-         Antalet studerande överskrider årligen med 5-
23049: tetsägande förutsätter kanaliseras i normal ord-       I 0 stycken det antal flygledare som bedöms avgå.
23050: ning genom bolagets förvaltningsorgan.                 1 fall av överraskande stort frånträde vidtas mot-
23051:    Finnair har tillräckligt med flygmateriel som       åtgärder med beaktande av den då aktueiia situa-
23052: dessutom är i gott skick, och materielen förnyas       tionen. Förmågan att kunna reagera vid eventu-
23053: och kompletteras enligt uppgjorda och faststäii-       ella plötsliga långa frånvaron eiier oförutsedda
23054: da planer. Bolagets flotta har utökats med nya         frånträden bland flygledarna varierar från ort tili
23055: flygplan enligt följande:                              ort. Särskilt vid de stora enheterna har antalet
23056:    Hösten 1997 mottogs två Boeing 757-plan             flygledare utökats, och där finns även i övrigt den
23057: med 219 platser och våren 1998 mottogs ytterli-        bästa beredskapen att anpassa sig tili olika omby-
23058: gare två sådana flygplan.                              ten. Vid de mindre flygplatserna är flygledarre-
23059: 6                                              KK 896/1998 vp
23060: 
23061: surserna för .rtärvarande tillräckliga i normala              Med beaktande av att det är fråga om bildande
23062: situationer. Overraskande avvikelser kan från             av ett helt nytt utbildningssystem för skolning av
23063: fali till fali leda tili tillfåliiga arrangemang, och     trafikflygare, är den tid som reserverats för gi-
23064: dessa har genomförts på ett ändamålsenligt sätt,          vande av utlåtande helt otiliräcklig, särskilt med
23065: och kommer även i fortsättningen att vara ända-           tanke på att det inte tidigare hållits några detalje-
23066: målsenliga. Någon särskild reserv är det dock             rade överläggningar med luftfartsinspektionen
23067: inte praktiskt möjligt att upprätthålia. Logiken          om den nu föreslagna planen.
23068: med räkningen som i sista hand debiteras skatte-              Luftfartsinspektionen konstaterar dessutom
23069: betalarna kan inte förstås och en sådan räkning           att det på basis av ett utbildningsprogram endast
23070: är inte att vänta.                                        i form av en bilaga tili begäran om utlåtande är
23071:     1 motiveringen tili spörsmålet har Luftfarts-         fuliständigt omöjligt att särskilt grund1igt ta
23072: verket entydigt konstaterats vara ansvarigt för           stälining tili planen och i synnerhet till de utbild-
23073: utvecklandet av luftfartsnäringen och för dess            ningsprogram som föreslås i planen.
23074: internationelia konkurrenskraft. Till detta kan               Alimänt taget kan det konstateras att det finns
23075: genmälas att Luftfartsverket sköter och är an-            orsak tili förbättring och utveckling av luftfarts-
23076: svarigt för de uppgifter som riksdagen faststälit         utbildningen. En centraliserad utbildning av yr-
23077: för bolaget i lagen om Luftfartsverket (1123/             kesflygare har under de senaste åren varit mål-
23078: 1990). 1 dessa uppgifter främjar Luftfartsverket          sättningen för olika institutioner (bl.a. Luftfarts-
23079: naturligtvis för egen delluftfarten. Som exempel          verket, undervisningsministeriet). Avsikten med
23080: på främjande av luftfarten kan nämnas t.ex. det           detta har dock varit att uttryck1igen utbilda fly-
23081: att förhåliandena melian kvalitet och priser i            gare och flyglärare i sitt eget yrke, inte alimän
23082: Luftfartsverkets affårsverkssektor, d.v.s. flyg-          personai inom luftfarten.
23083: platserna och flygtrafiktjänsterna, är på högsta              Luftfartsverket har i olika sammanhang drivit
23084: nivå i internationeli jämförelse. Luftfartens             på en centralisering av yrkesflygarutbildningen
23085: myndighetsfunktioner och luftfartsbestämmel-              till ett luftfartsinstitut som skulie grundas för
23086: serna är internationelit jämförbara och myndig-           detta ändamål. Med tanke på yrkes- och trafik-
23087: hetsprestationernas prisnivå en av de lägsta i            flygarnas utbildningsnivå och med tanke på ut-
23088: Europa.                                                   bildningens kontinuitet skulie de bästa förutsätt-
23089:     Luftfartsverket svarar för utvecklandet av            ningarna kunna erbjudas vid ett institut som är
23090: luftfartsnäringen endast inom ramarna för sitt            specialiserat på ifrågavarande utbildning. En ar-
23091: eget kompetensområde. Affårsverkets sektor re-            betsgrupp vid undervisningsministeriet har i en
23092: presenterar ca 8 % av luftfartens sammanlagda             rapport från 1990 även föreslagit grundandet av
23093: kostnader.                                                ovan nämnda luftfartsinstitut. Dessutom har be-
23094:     Vad utbildningen av trafikflygare anbelangar,         hovet av att grunda ett luftfartsinstitut framkom-
23095: upprepar trafikministeriet sitt svar av den 25 juni       mit i haverikommissionernas rapporter om ett
23096: 1998 på riksdagsman Klaus Bremers skriftliga              flertal flygolyckor.
23097: spörsmål nr 70811998 rd (om trafikministeriets                Till detta luftfartsinstitut skulie eleverna väljas
23098: avgöranden i anslutning till utbildningsbehovet i         på basis av lämplighets- och inträdesprov. Anta-
23099: luftfartssektorn), tili vilket trafikministeriet inte i   let elever på varje kurs borde grunda sig på be-
23100: sig har något att tillägga. 1 svaret behandlas bl.a.      fintlig information om e1evernas möjligheter att i
23101: utlåtandet om Helsingin Ilmailuteoria-HIT Oy              sinom tid få arbetsuppgifter som motsvarar deras
23102: på följande sätt:                                         utbildning.
23103:     1 motiveringen tili spörsmålet behandlas en               För att trygga verksamheten och dess konti-
23104: promemoria som inte - i motsats till vad riks-            nuitet skulie det stöd staten beviljar statlig yrkes-
23105: dagsman Bremer antar- har tillstälits undervis-           utbildning för yrkesflygarutbildningens del sty-
23106: ningsministeriet, utan den är ett utlåtande från          ras till det luftfartsinstitut som skali grundas för
23107: luftfartsinspektionen till Luftfartsverket, som           att tillhandahålia sådan utbildning.
23108: Luftfartsverket den 28 september 1995 tillstälide             Luftfartsinspektionen konstaterar att det
23109: undervisningsministeriet på begäran om utlåtan-           finns ett klart behov av en diskussion på bred bas
23110: de. 1den ifrågavarande promemorian, som måste             om organiseringen av yrkesflygarnas utbildning.
23111: läsas som en helhet, har det om den föreslagna            Denna diskussion bör dock inbegripa all yrkes-
23112: utbildningen av trafikflygare konstaterats bl.a.          flygarutbildning inklusive utbildning av helikop-
23113: följande:                                                 teryrkesflygare. Luftfartsinspektionen anser den
23114:                                              KK 896/1998 vp                                               7
23115: 
23116: nu föreslagna planen på yrkesutbildning inom            kan man med beaktande av naturlig avgång se att
23117: luftfartssektorn vid yrkeshögskolorna vara ett          över 500 innehavare av certifikat har avslutat sin
23118: välkommet startskott för denna diskussion på            flygverksamhet och Jätit bli att förnya sina certi-
23119: bredare bas.                                            fikat, uppenbarligen till följd av bristen på ar-
23120:     Angående behovet av den planerade utbild-           betstillfålien. Även en stor del av dem som för
23121: ningen konstaterar luftfartsinspektionen följan-        närvarande innehar yrkesflygarcertifikat är inte
23122: de:                                                     sysselsatta vid något flygföretag.
23123:      Det finns inte behov av yrkesflygarutbildning         Det är svårt att förstå spörsmålsmotiveringens
23124: ifali den inte grundar sig på behov vid t.ex. Finn-     påstående att luftfartsinspektionen i sitt ställ-
23125: air Ab. Finnair Ab har dock ettegetluftfartsinsti-      ningstagande till utbildningen av trafikflygare
23126: tut som täcker behovet av utbildning av trafikfly-      skulle ha bevakat Luftfartsverkets affårsverks-
23127: gare för hela koncernen (Finnair/Finnaviation/          intressen, eftersom afTårsverket inte på något sätt
23128: Karair). Det finns få arbetsplatser för trafikfly-      är part i utbildningen av varken trafikflygare eller
23129: gare utanför Finnairkoncernen; Air Botnia är            andra flygare.
23130: följande "stora" arbetsgivare för trafikflygare.           En omorganisering av utbildningssystemet för
23131:      Dessutom bör det beaktas att det fr.o.m. bör-      luftfartssektorn utreddes i början av 1990-talet i
23132: jan av 1995 är möjligt för över sextio finländare       en av undervisningsministeriet tillsatt arbets-
23133: att skaffa trafikflygarcertifikat i Förenta staterna    grupp som behandlade utbildning inom civilluft-
23134: med finansiering från FPA.                              fart, och därefter i en arbetsgrupp som behandla-
23135:      Privata flygskolor har även hela tiden utbildat    de grundandet av luftfartsinstitutet. Arbetsgrup-
23136: nya yrkesflygare, av vilka största del en för närva-    pernas förslag syftade tili grundandet av en sådan
23137:  rande är arbetslösa (1991 130 st., 1992 88 st., 1993   privat yrkesläroanstalt som avses i lagen om yr-
23138: 84 st. och 1994 57 st. nya yrkesflygare).               kesläroanstalter (487 /1987). Särskilt p.g.a. stats-
23139:      Det redogjorda utbildningsprogrammet för           hushållningsskäl framskred dock grundandet av
23140:  trafikflygare, som tili sin natur är mycket ali-       en yrkesläroanstalt inte då. År 1995 hölls ånyo
23141:  mänt, skulle ha grundat sig på ett utbildningspro-     inofficiella överläggningar med undervisnings-
23142:  gram om 150 studieveckor, av vilka flygcertifi-        ministeriet, men inte heller dessa ledde tili önskat
23143:  katutbildningen skulie ha utgjort 44 studieveckor      resultat. Nu har överläggningar på nytt håliits
23144:  (8 studieveckor teoristudier för trafikflygare, 32     med representanter för Luftfartsverket, Finnair
23145:  studieveckor certifikatutbildning för yrkesflyga-      Abp, luftstridskrafterna, landstridskrafterna,
23146:  re och 4 studieveckor utbildning som siktar på         Gränsbevakningsväsendet, Suomen Lentotoi-
23147:  multipelmotorkompetens) och resten skulle när-         menharjoittajien Liitto ry och Suomen Ansiolen-
23148:  mast ha bestått av alimänbildande studier.             täjät ry. Diskussionerna har med beaktande av
23149:      Luftfartsinspektionen ansåg inte att det fanns     alla intressegruppers behov handlat om grundan-
23150:  något särskilt behov för ett utbildningsprogram        det av ett luftfartsinstitut på bred bas. Utgående
23151:  för trafikflygare med detta innehåli och i denna       från dessa diskussioner torde undervisningsmi-
23152:  omfattning. Utbildningsprogrammen för flygare          nisteriet föreslås inleda en brådskande utredning
23153:  borde i första hand sikta på utbildning till flygar-   i ärendet.
23154:  yrket. Det har inte presenterats någon motivering          Efter ovan redogjorda svar som gavs ijuni har
23155:  tili att det på allmänflygets område skulie finnas     trafikministeriet den 6 augusti 1998 tillsatt en
23156:  behov av omfattande alimänbildande studier             arbetsgrupp vars uppgift bl.a. är att bereda ett
23157:  som skulie ha varit mångfalt mer omfattande än         förslag tili utvecklande av Luftfartsverkets yrkes-
23158:  de utbildningsprogram som Finnair Abp och              utbildning samt ett förslag tili utvecklande och
23159:  andra flygbolag erbjuder. Fördjupade studier           finansiering av yrkesutbildning för flygare vid
23160:  kan vara behövliga i flygarkarriären i form av         Finnair Abp, Luftstridskrafterna och Gränsbe-
23161:  vidareutbildning av längre hunna t.ex. för att         vakningsväsendet. Arbetsgruppen har i sitt ar-
23162:   utveckla fardigheter som krävs av flygdriftsche-      betsprogram även inlemmat utvecklandet av yr-
23163:   fer vid företag.                                      kesflygarutbildningen inom civil luftfart. 1 ar-
23164:      Enligt certifikatuppgifterna för åren 1990--       betsgruppen representeras förutom trafikminis-
23165:   1997 har inalles 617 nya innehavare av yrkes-         teriet även finansministeriet, undervisningsmi-
23166:   flygarcertifikat utbildats. Då antalet yrkesflygar-   nisteriet, försvarsministeriet, Luftfartsverket,
23167:   certifikat 1990 uppgick tili 663 och 1997 tili 585,   Huvudstaben, Luftstridskrafterna, Gränsbevak-
23168: 8                                       KK 896/1998 vp
23169: 
23170: ningsväsendet, Finnair Abp samt Suomen Len-      har fått i uppdrag att presentera sitt förslag före
23171: totoimenharjoittajien Liitto ry. Arbetsgruppen   årsskiftet.
23172: 
23173:     Helsingfors den 25 september 1998
23174: 
23175:                                                                      Trafikminister Matti Aura
23176:                                             KK 897/1998 vp
23177: 
23178: Kirjallinen kysymys 897
23179: 
23180: 
23181: 
23182: 
23183:                                    Anu Vehviläinen /kesk: Sukupolvenvaihdasten vauhdittamisesta
23184: 
23185: 
23186: 
23187:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
23188: 
23189:     Maatalouden toimintaedellytykset ovat Suo-        yhteensä 25 miljardin markan suuruisista lainois-
23190: messa heikentyneet kaiken aikaa. Tästä kertoo         ta liki puolet oli sukupolvenvaihdoslainoja. Jos
23191: mm. sukupolvenvaihdosten jyrkkä vähenemi-             vanhemmat ja sisarukset haluaisivat helpottaa
23192: nen. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa tehtiin vii-      jatkajanuran alkua, perii valtio kohtuuhintaisis-
23193: me vuoden aikana vain 14 sukupolvenvaihdosta,         ta tilojen luovutuksista perintö- tai lahjaveroa.
23194: kun vuonna 1990 niitä tehtiin vielä 127. Tämän           Käytäntö sukupolvenvaihdoksissa heikentää
23195: vuoden alusta heinäkuun loppuun Pohjois-Kar-          osaltaan suomalaisen maatalouden kannatta-
23196: jalassa on tehty vain kahdeksan sukupolvenvaih-       vuutta eurooppalaiseen maatalouteen verrattu-
23197: dosta. Koko maassa sukupolvenvaihdoksia tul-          na. Esimerkiksi saksalaisessa verotuskäytännös-
23198: lee tänä vuonna korkeintaan 500 kappaletta.           sä maataloudelle on muodostettu selkeä kansalli-
23199:     Maataloutta ei koeta houkuttelevaksi vaihto-      nen tuki. Saksan maatalouden verotusta tutki-
23200: ehdoksi sen heikentyneen kannattavuuden vuok-         neen Mia Miettisen mukaan useat päällekkäiset
23201: si. EU:n mukanaan tuoma kannattavuuden las-           vapaaosat, omaisuuden arvostamissäännöksetja
23202: ku, kansallisen maataloustuen ylisuuret leik-         siviilioikeudellisen lainsäädännön säännökset
23203: kaukset sekä Agenda 2000:n tuoma epävarmuus           saavat aikaan sen, että Saksassa maatiloille ei
23204: heikentävät viljelijöiden tai viljelyä harkitsevien   pääsääntöisesti jää maksettavaksi perintö- tai
23205:  tulevaisuudenuskoa elinkeinoa kohtaan. Esimer-       lahja veroa.
23206:  kiksi Pohjois-Karjalassa maatilojen määrä on            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23207:  1990-luvun aikana lähes puolittunut.                 tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23208:     Yksi maatalouden houkuttelevuutta heiken-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23209:  tävä tekijä on sukupolvenvaihdoksestajatkajalle      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23210:  aiheutuvat ylisuuret kustannukset. Jatkaja jou-
23211:  tuu käytännössä ostamaan itselleen kalliin työ-                Mitä Hallitus aikoo tehdä sukupolven-
23212:  paikan, jonka ansiosta hän tulee olemaan velka-             vaihdosten vauhdittamiseksi, ja
23213:  vankeudessa todennäköisesti koko maatalous-                    onko Hallituksella suunnitelmia luoda
23214:  yrittäjänä toimimisaikansa. Maatalouden talou-              esimerkiksi verokannustimia ns. Saksan
23215:  dellisen tutkimuslaitoksen ylijohtaja Jouko Sire-           mallin mukaisesti sukupolvenvaihdosten
23216:  nin mukaan ennen EU:ta suomalaisten tilojen                 lisäämiseksi?
23217: 
23218:      Helsingissä 4 päivänä syyskuuta 1998
23219: 
23220:                                         Anu Vehviläinen /kesk
23221: 
23222: 
23223: 
23224: 
23225: 280043
23226: 2                                          KK 897/1998 vp
23227: 
23228: 
23229: 
23230: 
23231:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
23232: 
23233:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       taan vähintään puolet tilalta, samoin kuin käyt-
23234: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tää vähintään puolet työajastaan tilalla tehtä-
23235: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      vään työhön), estää tuen myöntämisen monelle
23236: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anu Veh-        sivutoimenaan tilaansa viljelevälle. Samoin mää-
23237: viläisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        räys, että tukea myönnetään ensimmäiseen tilan-
23238: n:o 897:                                             pidon aloittamiseen, rajaa tuen ulkopuolelle mo-
23239:                                                      net aiemmin sivutoimenaan maataloutta harjoit-
23240:           Mitä Hallitus aikoo tehdä sukupolven-      taneet.
23241:        vaihdosten vauhdittamiseksi, ja                   Käynnistystuen määrää on pidetty riittämät-
23242:           onko Hallituksella suunnitelmia luoda      tömänä. Sitä myönnetään kuitenkin lähestul-
23243:        esimerkiksi verokannustimia ns. Saksan        koon mainitun artiklan sallima määrä, kun mu-
23244:        mallin mukaisesti sukupolvenvaihdosten        kaan on laskettava myös varainsiirtoverova-
23245:        lisäämiseksi?                                 paus. Tilan kauppahinnan ollessa alle 650 000-
23246:                                                      700 000 markkaa olisi tukena myönnettävää
23247:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          avustusta tai korkoetuutta mahdollista hiukan
23248: taen seuraavaa:                                      korottaa, kun taas kauppahinnan ylittäessä mai-
23249:                                                      nitun summan, jolloin varainsiirtoveron määrä
23250:     Merkittävin yhteiskunnan tukitoimi nuorelle,     kasvaa, on tukena myönnettävää avustusta tai
23251: tilanpitoa aloittavalle viljelijälle on Suomen Eu-   korkoetuutta käytännössä vähennettävä, jotta
23252: roopan unionin jäseneksi liittymisen jälkeen         sallittu tuen enimmäismäärä ei ylittyisi.
23253: käyttöön otettu EU:n lainsäädännön mukainen              Tilanpidon aloittajia on Suomen EU:iin liitty-
23254: nuorten viljelijöiden käynnistystukijärjestelmä.     misen jälkeen ollut huomattavasti vähemmän
23255: Käynnistystuki korvaa aiemmin myönnetyt su-          kuin vielä 1990-luvun alussa. Suomalaisen maa-
23256: kupolvenvaihdoslainan ja aloittamisavustuksen.       taloustuotannon jatkuvuuden turvaamiseksi on
23257: Tuella voidaan kattaa muun muassa tilan ja tar-      avoimesti pohdittava mahdollisia keinoja roh-
23258: peellisen irtaimiston hankkimisesta koituneita       kaista nuoria ryhtymään viljelijöiksi. Käynnis-
23259: kustannuksia. Osa tuesta maksetaan suorana           tystukijärjestelmä on keskeinen väline helpottaa
23260: avustuksenaja osa on valtionlainalle (enintään       tilanpidon aloittamista. Koska järjestelmässä on
23261: 250 000 markan suuruinen) myönnettävää kor-          havaittu epäkohtia, joihin voimme kansallisesti
23262: koetuutta. Sekä avustuksena että valtionlainan       vaikuttaa, on hallitus ryhtynyt toimiin epäkoh-
23263: korkoetuutena maksettavan tuen enimmäismää-          tien poistamiseksi. Hallitus on antanut touko-
23264: rä on 70 000 markkaa eli yhteensä nuori, tilanpi-    kuun alussa eduskunnalle esityksen maaseutu-
23265: toa aloittava viljelijä voi saada tukea 140 000      elinkeinojen rahoituslaiksi, johon yhdistettäisiin
23266: markkaa. Lisäksi tilan kauppahinta on varain-        maaseutuelinkeinolaki ja maa- ja metsätalouden
23267: siirtoverosta vapaa.                                 rakennepoliittisista toimenpiteistä annettu laki.
23268:     Liittymissopimuksen 141 artiklaan perustuen      Rahoituslaki on tarkoitus saada sovellettavaksi
23269: myönnetään A-ja B-tukialueilla osana vakavien        1.1.1999 alkaen.
23270: vaikeuksien tukea nuorille viljelijöille käynnis-        Nuorten viljelijöiden käynnistystukea on jat-
23271: tystukeen liittyvää lisätukea, jonka suuruus on      kossa tarkoitus myöntää maaseutuelinkeinojen
23272: 30 000 markkaa. Nuori viljelijä voi siten saada      rahoituslain nojalla. Tuen myöntämisen edelly-
23273: tilanpitoa aloittaessaan tukea avustuksena           tyksiä on laissa ja sen nojalla annettavassa valtio-
23274: 70 000 + 30 000 markkaa ja lainan korkoetuute-       neuvoston päätöksessä esitetty joiltain osin muu-
23275: na lisäksi 70 000 markkaa.                           tettavaksi. Tilanpidon aloittamisajankohta mää-
23276:    Käynnistystukea myönnetään neuvoston ase-         ritettäisiin aiempaa tarkemmin, jolloin sivutoi-
23277: tuksen 950/97 10 artiklan nojalla. Artiklan mää-     minen viljely ei aina estäisi käynnistystuen myön-
23278: räykset ovat suomalaisen viljelijän kannalta joil-   tämistä. Korkotuettua lainaa voitaisiin myöntää
23279: tain osin varsin tiukkoja. Muun muassa päätoi-       tilanpidon aloittajalle aina 250 000 markkaa,
23280: misuusvaatimus (viljelijän pitäisi saada tulois-     aloittaa hän tilanpidon ostamalla tai vuokraa-
23281:                                               KK 897/1998 vp                                              3
23282: 
23283: maila tilan. Vuokraamalla aloittaneille myönne-         tää kansallista lainsäätämistä. Tämä taas edellyt-
23284: tään tällä hetkellä lainaa 150 000 markkaa.             tää edellä mainitun maaseutuelinkeinojen rahoi-
23285:      Perusteellisesti käynnistystukijärjestelmä on      tuslain muuttamista jo vuoden 2000 alusta läh-
23286: mahdollista muuttaa seuraavan EU:n rakenne-             tien.
23287: rahastokauden, joka käsittää vuodet 2000-                  Nuorten viljelijöiden käynnistystukea myön-
23288: 2006, alusta alkaen. Komissio muuttaa yhteisön          nettäneen tulevalla rahastokaudella uusilla ta-
23289: rakennerahastolainsäädännön käytännössä ko-             voite 1 ja 2 -alueilla osana alueellisia tavoiteoh-
23290: konaan. 1.1.2000 alkaen sovellettavasta keskei-         jelmia. Tavoiteohjelma-alueiden ulkopuolella
23291: sestä neuvoston rakenneasetuksesta ilmestyi vii-        tuki myönnettäneen osana maaseudun kehittä-
23292: me keväänä komission esitys; esitystä on sittem-        missuunnitelmia. Käynnistystuen monista yksi-
23293: min käsitelty eri tahoilla, mutta lopullisen ver-       tyiskohdista määrättäisiin kansallisesti nimen-
23294: sion arvellaan valmistuvan vasta ensi keväänä.          omaan näissä tavoiteohjelmissa ja maaseudun
23295:      Asetusesityksen mukaan alle 40-vuotiaille ti-      kehittämissuunnitelmissa, joille olisi kuitenkin
23296: lanpitoa ensi kertaa aloittaville nuorille viljeli-     saatava komission hyväksyntä.
23297: jöille voitaisiin edelleen myöntää käynnistystu-           Vuoden 1999 keväällä selviää, kuinka paljon
23298: kea. Edellytyksenä olisi riittävä ammattitaito ja       EU:n eri rakennerahastoista on mahdollista saa-
23299: pätevyys. Tilan tulisi olla taloudellisesti kannat-     da varoja eri kohteisiin, muun muassa nuorten
23300: tava ja täyttää vähimmäisehdot ympäristönsuo-           viljelijöiden käynnistystukeen. Vasta tuolloin
23301: jelun, hygienian ja eläinten hyvinvoinnin suh-          voidaan syventää seuraavalla rahastokaudella
23302: teen. Tuki voitaisiin myöntää, kun viljelijä aloit-     sovellettavien ohjelmien valmistelua, muun
23303: taa tilan johtajana. Erityisin ehdoin tukea voitai-     muassa hahmotella mahdollisesti sovellettavia
23304: siin myöntää myös silloin, kun nuori viljelijä ei       tukimääriä.
23305: olisi yksin vastuussa tilan johtamisesta.                  Hallitus ei suunnittele verokannustimien tai
23306:      Käynnistystuen myöntämisen ehdot olisivat          vastaavien luomista sukupolvenvaihdosten li-
23307: väljemmät kuin nykyisin. Kehittämissuunnitel-           säämiseksi. Sen sijaan hallitus esittää eduskun-
23308: maaja kirjanpitoa koskevat vaatimukset poistui-         nalle perintökaaren 7 luvun 3 §:n muuttamista:
23309: sivat, samoin päätoimisuusvaatimus; tukea voi-          perittävä voisi lahjoittaa omaisuuttaan lakiosa-
23310: taisiin siis myöntää myös osa-aikaisille viljelijöil-   perilliselleeli niin, että lahjoitusta ei perittävän
23311:  le. Avustuksen enimmäismäärä nousisi nykyises-         kuoltua oteta huomioon muiden perillisten laki-
23312:  tä 15 000 ecusta 25 000 ecuun. Samoin nousisi          osaa laskettaessa. Tämä helpottaisi sukupolven-
23313:  tilanpidon aloittamisesta aiheutuneisiin kustan-       vaihdoksia, koska tilanpidon jatkajan ei enää
23314:  nuksiin mahdollisesti myönnettävän korkotuen           tarvitsisi ainakaan elinkeino-omaisuuden osalta
23315:  enimmäismäärä.                                         varautua lakiosan täydentämiseen.
23316:      Kyseisen asetuksen täytäntöönpano edellyt-
23317:      Helsingissä 28 päivänä syyskuuta 1998
23318: 
23319:                                                          Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
23320: 4                                           KK 897/1998 vp
23321: 
23322: 
23323: 
23324: 
23325:                                         Tili Riksdagens Talman
23326: 
23327:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      använda minst hälften av sin arbetstid för arbetet
23328: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        på gården) innebär att stödet inte kan beviljas de
23329: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      talrika personer som har jordbruket som bisyss-
23330: man Anu Vehviläinen undertecknade spörsmål            la. Bestämmelsen om att stöd beviljas vid den
23331: nr 897:                                               första etableringen som jordbrukare leder likaså
23332:                                                       tili att många personer som tidigare bedrivit jord-
23333:          Vad ämnar Regeringen göra för att            bruk som bisyssla går miste om ovan nämnda
23334:        påskynda generationsväxlingarna, och           stöd.
23335:          planerar Regeringen att i enlighet med           Beloppet av startstödet har ansetts otiliräck-
23336:        den tyska modelien skapa exempelvis            ligt. Stödet beviljas dock i alimänhet enligt det i
23337:        sporrande skattesystem för ökande av           artikeln tillåtna beloppet, eftersom också befriel-
23338:        generationsväxlingarna?                        sen från överlåtelseskatt måste beaktas. Om kö-
23339:                                                       pesumman för gården är 650 000---700 000 mk
23340:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         kunde man tänka sig att i någon mån höja det
23341: anföra följande:                                      bidrag elier den ränteförmån som beviljas i stöd,
23342:                                                       medan å andra sidan en högre köpesumma -
23343:    Den mest betydande samhälieliga stödåtgär-         och därmed också högre överlåtelseskatt -leder
23344: den tili en ung person som etablerar sig som          tili att bidraget eller ränteförmånen i praktiken
23345: jordbrukare är, sedan Finland blivit medlem av        borde sänkas för att det tillåtna maximistödet
23346: Europeiska unionen, det system med startstöd          inte skall överskridas.
23347: för unga jordbrukare som man börjat tillämpa i            Efter det att Finland anslöt sig tili EU har
23348: enlighet med EU-lagstiftningen. Startstödet er-       antalet personer som etablerar sig som jordbru-
23349: sätter det generationsväxlingslån och det startbi-    kare sjunkit avsevärt jämfört med situationen i
23350: drag som tidigare kunde beviljas. Med hjä1p av        början av 1990-talet. För tryggandet av en fort-
23351: stödet kan man täcka bl.a. kostnader för anskaff-     satt jordbruksproduktion i Finland måste man
23352: ning av en gård och nödvändigt lösöre. Startstö-      öppet dryfta eventuelia metoder att sporra ung-
23353: det betalas ut dels i form av direkt bidrag, dels     domar tili att bli jordbrukare. Systemet med
23354: som räntestöd för statligt lån (högst 250 000 mk).    startstöd är det centrala instrumentet för under-
23355: Bidraget och ränteförmånen kan uppgå tili högst       lättande av etablering inom jordbruket. Efter-
23356: 70 000 mk var, vilket innebär att en ung person       som det i systemet framkommit sådana missför-
23357: som etablerar sig somjordbrukare kan få 140 000       hållanden som vi på nationell nivå kan påverka,
23358: mk i stöd. Dessutom är köpesumman för gården          har regeringen vidtagit åtgärder för en elimine-
23359: befriad från överlåtelseskatt.                        ring av dem. Regeringen har i maj förelagt riks-
23360:    Med stöd av artikel141 i anslutningsfördraget      dagen en proposition med förslag tili lag om
23361: beviljas unga jordbrukare inom stödområdena A         finansiering av landsbygdsnäringar. Den före-
23362: och B som en del av stödet för allvarliga svårighe-   slagna nya lagen avses ersätta landsbygdsnä-
23363: ter ett tilläggsstöd i anslutning tili startstödet.   ringslagen och lagen om strukturpolitiska åtgär-
23364: Tiliäggsstödet är 30 000 mk. En ung person som        der inomjord- och skogsbruket. Lagen om finan-
23365: etablerar sig som jordbrukare kan därmed i stöd       siering av landsbygdsnäringar avses träda i kraft
23366: få 70 000 mk + 30 000 mk samt dessutom 70 000         vid ingången av 1999.
23367: mk i ränteförmån för lån.                                 Avsikten är att startstödet för unga jordbru-
23368:    Startstödet beviljas med stöd av artikel 10 i      kare i framtiden skall beviljas med stöd av lagen
23369: rådets förordning nr 950/97. Bestämmelserna i         om finansiering av landsbygdsnäringar. Det har
23370: artikeln är i fråga om finländska jordbrukare         föreslagits att villkoren för beviljande av stöd tili
23371: jämförelsevis stränga på vissa punkter. Bl.a. kra-    vissa delar ändras i den nya lagen och i det beslut
23372: vet på att jordbrukaren skall ha jordbruket som       av statsrådet som utfårdas med stöd av lagen.
23373: huvudsyssla (jordbrukaren bör få minst hälften        Tidpunkten för etableringen som jordbrukare
23374: av sina inkomster från gården och han bör likaså      skall definieras exaktare än tidigare; avsikten är
23375:                                             KK 897/1998 vp                                              5
23376: 
23377: att jordbruk som bisyssla inte alltid skall utgöra    ningen att maximibeloppet för det räntestöd som
23378: ett hinder för beviljande av startstöd. Enligt för-   eventuellt beviljas i fråga om etableringskostna-
23379: slaget skall den som etablerar sig somjordbruka-      der skall höjas.
23380: re alltid kunna beviljas ett ränteförmånsbaserat          Verkställigheten av ovan nämnda förordning
23381: lån på 250 000 mk, oberoende av om etableringen       förutsätter nationelllagstiftning. Detta förutsät-
23382: sker genom köp eller arrende av en gård. De som       ter för sin del att lagen om finansiering av lands-
23383: etablerar sig genom arrendering beviljas för när-     bygdsnäringar ändras redan från ingången av år
23384: varande 150 000 mk i lån.                             2000.
23385:    Systemet med startstöd kan ändras utförligt i         Startstöd för unga jordbrukare kommer an-
23386: och med att EU:s nästa strukturfondperiod in-         tagligen under den förestående fondperioden att
23387: Ieds. Nästa period omfattar åren 2000-2006.           inom de nya mål 1- och 2-områdena beviljas som
23388: Gemenskapens strukturfondslagstiftning kom-           ett led i de regionala målprogrammen. Utanför
23389: mer i praktiken att ändras helt och hållet av         målprogramområdena kommer stödet antagli-
23390: kommissionen. 1 fråga om rådets centrala struk-       gen att beviljas inom ramen för utvecklingspla-
23391: turfondsförordning- viiken kommer att tilläm-         nerna för landsbygden. Meningen är att bestäm-
23392: pas fr.o.m. den 1 januari 2000 - publicerades         melserna om startstödets mångskiftande detaljer
23393: kommissionens förslag i våras. Förslaget har re-      på nationell nivå skall ingå i uttryckligen dessa
23394: dan behandlats på olika håll, men den slutliga        må1program och i utveck1ingsplanerna för lands-
23395: versionen antas bli klar först nästa vår.             bygden, för vilka man dock bör få kommissio-
23396:    En1igt förs1aget tili förordning skall startstöd   nens godkännande.
23397: alltjämt kunna beviljas unga personer som första         Under våren 1999 kommer det att klarna hur
23398: gången etab1erar sig som jordbrukare. Härvid          mycket mede1 det blir möjligt att från EU:s o1ika
23399: förutsätts att sökanden inte har fyllt 40 år samt     strukturfonder få för olika objekt, bl.a. för start-
23400: att han har tillräcklig yrkesskicklighet och kom-     stödet för unga jordbrukare. Först i det skedet
23401: petens. Vidare skall jordbruket vara ekonomiskt       går det att fördjupa beredningen av de program
23402: lönsamt samt uppfylla vissa minimivillkor vad         som skall tillämpas under följande fondperiod
23403: gäller miljöskydd, hygien och djurens välbefin-       och att exempelvis skissera upp de stödbelopp
23404: nande. En1igt förslaget skall stöd kunna bevi1jas     som eventuellt skall tillämpas.
23405: om jordbrukaren själv startar i ledningen för            Regeringen har inte för avsikt att införa spor-
23406: gården. Under vissa förutsättningar skall stöd        rande skattesystem el.dyl. för ökande av genera-
23407: alternativt kunna beviljas om en ungjordbrukare       tionsväxlingarna. Däremot förelägger regering-
23408: inte ensam ansvarar för 1edningen av gården.          en riksdagen ett förslag tili ändring av 7 kap. 3 §
23409:     A vsikten är att villkoren för beviljande av      ärvdabalken. Enligt förslaget skall arvlåtaren
23410: startstöd skall vara flexiblare än de är för närva-   kunna skänka egendom tili sin laglottsarvinge så
23411:  rande. Det föres1ås att kraven på utvecklingspla-    att gåvan inte efter arv1åtarens död beaktas vid
23412: ner och bokföring, 1iksom även kravet att jord-       bestämmandet av de övriga arvingarnas laglott.
23413:  bruket skall bedrivas som huvudsyssla, s1opas.       Detta är ägnat att underlätta generationsväxling-
23414:  Stöd skall sålunda kunna beviljas också personer     ar, eftersom den som fortsätter med gårdsbruket
23415:  som är jordbrukare på deltid. Enligt förslaget       inte 1ängre - åtminstone vad näringstillgångar
23416: skall bidragets maximibelopp stiga från nuvaran-      beträffar- skulle vara tvungen att bereda sig på
23417: de 15 000 ecu tili 25 000 ecu. Likaså är det me-      utfyllnad av laglott.
23418:      Helsingforsden 28 september 1998
23419: 
23420:                                                        Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
23421:                                                KK 898/1998 vp
23422: 
23423: Kirjallinen kysymys 898
23424: 
23425: 
23426: 
23427: 
23428:                                       Jaakko Laakso /vas: Vesijettien käytön rajoittamisesta
23429: 
23430: 
23431: 
23432:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
23433: 
23434:     Suomessa on tällä hetkellä vielä alle 3 000 vesi-     tien käyttökieltoa Uudenmaan ympäristökes-
23435: jettiä. Niiden käyttö on kuitenkin yleistymässä.          kuksesta. Kieltoa ovat hakeneet useat asukasyh-
23436:     Vesijetteilyn merkittävin haitta lienee melu,         distykset sekä veneily- ja melontaseurat.
23437: joka ärsyttää erityisesti järvien ranta-asukkaita.           Kirkkonummen kunnanhallitus on jo puoles-
23438: Huippunopeus saattaa nousta 100 kilometriin               taan antanut myönteisen lausunnon 22 yksityi-
23439: tunnissa ja bensiiniä kovassa ajossa kuluu yli 40         sen kirkkonummelaisen hakemukseen, jotka ha-
23440: litraa tunnissa.                                          luavat ajokiellon kotiensa rantojen lähialueisiin.
23441:      Häiritsevän melun ohella vesijetteily aiheuttaa         Pelkästään vesijeteillä ajamista ei tähän asti
23442: haittaa myös lintujen pesinnälle ja poikueiden            ole yleensä kielletty, vaan ympäristökeskus on
23443:  kasvulle.                                                tavallisesti kieltänyt koko vesiliikenteen jollakin
23444:      Vesijetteilyn yleistyminen vaarantaa yhden           hyvin herkällä vesialueella. Kaiken kaikkiaan
23445:  tärkeimmistä arvoista: oikeuden hiljaisuuteen.           Uudenmaan rannikkoaluetta koskevia vesijet-
23446:  Melu on muutenkin todettu ongelmaksi sadoille-           tien käyttökieltohakemuksia on vireillä seitse-
23447:  tuhansille suomalaisille: vesijettien rajoittama-        män.
23448:  ton käyttö ulottaa melun myös keskelle luontoa,             Vesijetteilyä voisi Suomessa rajoittaa nyt, kun
23449:  sinne, mistä suomalaiset kesän aikana hakevat            harrastajia on toistaiseksi vielä suhteellisen vä-
23450:  nimenomaan rauhaa ja hiljaisuutta.                       hän.
23451:      Ympäri Suomea kantautuukin tietoja halusta              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23452:  rajoittaa vesijettien käyttö tarkkaan rajatulle          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23453:  alueelle.                                                nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23454:      Pohjoismaiden ministerineuvosto esittikin            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23455:  vuonna 1994, että vesijetit pitäisi sallia vain niille
23456:  erikseen osoitetuilla alueilla. Näin on myös tehty                 Onko Hallitus tietoinen kesä kesältä
23457:  Ruotsissa ja Tanskassa. Esimerkiksi Ruotsissa                   laajenevan vesijetteilyn mukanaan tuo-
23458:  on 30 ajoaluetta.                                               mista ongelmista, ja
23459:      Suomessa Pohjoismaiden ministerineuvoston                      mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23460:  suositusta ei ole toteutettu. Ympäristökeskuksil-               ryhtyä, jotta myös Suomessa hyväksy-
23461:   ta voi anoa käyttökieltoa tietyille alueille. Käyt-            tään Ruotsin ja Tanskan mallin mukai-
23462:   tökielto on siten suhteellisen monimutkaisen ja                sesti Pohjoismaiden ministerineuvoston
23463:   myös aikaa vievän hallintomenettelyn takana.                   esitys vesijetin käytön sallimisesta vain
23464:      Esimerkiksi Espoon vesille on haettu vesijet-               niille erikseen osoitetuilla vesialueilla?
23465: 
23466:       Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 1998
23467: 
23468:                                              Jaakko Laakso /vas
23469: 
23470: 
23471: 
23472: 
23473:  280043
23474: 2                                            KK 898/1998 vp
23475: 
23476: 
23477: 
23478: 
23479:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
23480: 
23481:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          rätä myös vesikulkuneuvotyyppikohtaisia rajoi-
23482: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           tuksia ( 16 §),joita onkin annettu tarpeen vaaties-
23483: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         sa. Alueelliset rajoitukset ovat yleensä koskeneet
23484: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jaakko             kaikkia venetyyppejä. Tyyppikohtaiset rajoituk-
23485: Laakson kirjallisen kysymyksen n:o 898:                 set ovat ongelmallisia kulkuneuvojen jatkuvan
23486:                                                         kehittymisen vuoksi. Vesiskootterit jatkossa
23487:           Onko Hallitus tietoinen kesä kesältä          muistuttavat entistä enemmän veneitä ja veneet
23488:        laajenevan vesijetteilyn mukanaan tuo-           vesiskoottereita.
23489:        mista ongelmista, ja                                 Alueelliset ympäristökeskukset, Merenkulku-
23490:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          laitos, poliisi ja raja vartiolaitos seuraavat vesilii-
23491:        ryhtyä, jotta myös Suomessa hyväksy-             kennelain täytäntöönpanoa. Asiattarnasta vesi-
23492:        tään Ruotsin ja Tanskan mallin mukai-            skoottereiden käytöstä on aiheutunut haittaa.
23493:        sesti Pohjoismaiden ministerineuvoston           Haitat ovat olleet luonteeltaan paikallisia, joihin
23494:        esitys vesijetin käytön sallimisesta vain        on pyritty vaikuttamaan ympäristökeskusten
23495:        niille erikseen osoitetuilla vesialueilla?       antamilla alueellisilla rajoituksilla ja valvonnan
23496:                                                         tehostamisella. Erityisen tärkeätä olisi saada ve-
23497:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            neilijät noudattamaan vesiliikennelain 5 §:n vesil-
23498: vasti seuraavaa:                                        lä liikkujaa koskevia yleisiä velvollisuuksia. Mitä
23499:                                                         paremmin yleisiä velvollisuuksia noudatetaan,
23500:    Vaikka vesiskootterit tai vesijetit ovatkin suh-     sitä vähemmän tarvitaan erityisiä rajoituksia.
23501: teellisen uusi ilmiö, venetyyppi tunnettiin vesilii-    Poliisin tehostettu valvonta on rauhoittanut ve-
23502: kennelakia uudistettaessa vuonna 1996 samoin            siskootteriliikenteen erityisesti Helsingin seudul-
23503: kuin vesiliikenteen sääntely Ruotsissa ja Tans-         la.
23504: kassa. U udistettuun vesiliikennelakiin (46311996)           Vesiliikenteen ohjausta ja alueellisten rajoitus-
23505: ei otettu vesiskoottereita koskevaa yleistä käyttö-     ten käyttöä tehostetaan alueellisissa ympäristö-
23506: kieltoa, vaan lailla annettiin valtioneuvostolle oi-    keskuksissa. Ympäristöministeriö tulee anta-
23507: keus kieltää sellaisen vesikulkuneuvon maahan-          maan syksyn aikana alueellisille ympäristökes-
23508: tuonti, valmistus, markkinointi ja käyttö, joka on      kuksille ohjeet vesiliikenteen ohjauksesta ja alu-
23509: ympäristön turvallisuudelle tai terveydelle vaa-        eellisista rajoituksista. Poliisin ja rajavartioston
23510: rallinen (1 0 §). Meluntorjuntalain (382/1987) 9 §:n    vesiliikenteen valvonnassa tullaan kiinnittämään
23511: nojalla valtioneuvosto voi antaa määräyksiä me-         erityistä huomiota häiritsevään ajoon puuttumi-
23512: luisan laitteen käytön kieltämisestä tai rajoitta-       seen. Ympäristöministeriö asettaa työryhmän
23513: misesta. Toistaiseksi tällaisia yleisiä meluntor-        selvittämään häiritsevään ajoon liittyvien vesilii-
23514: juntaa koskevia rajoituksia ei ole annettu. Poh-         kennesääntöjen tarkistamistarvetta. Laitteiden
23515: joismaiden ministerineuvosto ei ole antanut ve-          tuotekehittelyyn vaikutetaan siten, että pyritään
23516: siskoottereiden käytön kieltämistä koskevaa suo-         EU:n huvivenedirektiiviin sisällyttämään riittä-
23517: situsta.                                                 vät vesiskoottereita koskevat ympäristönsuoje-
23518:     Vesiskoottereiden käytön yleiselle kieltämisel-      luvaatimukset. Kuntien tulisi pyrkiä varaamaan
23519: le ei ole löytynyt vesiliikennelain 10 §:n tarkoitta-    moottoriurheilulle riittävät alueet, mikä olisi
23520: mia ympäristön turvallisuuteen liittyviä riittävän       omiaan vähentämään laitteiden suorituskyvyn
23521: vakavia perusteita. Vesiliikennelain 15 §:n nojalla      kokeiluhaluja yleisillä vesialueilla. Hyviin venei-
23522: alueelliset ympäristökeskukset voivat rajoittaa          lytapoihin liittyvä valistus on edelleen tarpeellis-
23523: vesiliikennettä. Ympäristökeskukset voivat mää-          ta.
23524: 
23525:       Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1998
23526: 
23527:                                                                    Ympäristöministeri Pekka Haavisto
23528:                                             KK 898/1998 vp                                               3
23529: 
23530: 
23531: 
23532: 
23533:                                         Tili Riksdagens Talman
23534: 
23535:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen        vattenområden. Miljöcentralerna kan också be-
23536: föreskriver har Ni, Fru Talman, tili vederböran-      stämma om begränsningar som gäller vissa typer
23537: de medlem av statsrådet översänt följande av          av farkoster (16 §), och sådana har vid behov
23538: riksdagsman Jaakko Laakso undertecknade               utlysts. De regionala begränsningarna har i all-
23539: spörsmål nr 898:                                      mänhet gällt samtliga typer av farkoster. Be-
23540:                                                       gränsningar som gäller vissa typer av farkoster är
23541:           Är Regeringen medveten om de pro-           problematiska på grund av att farkosterna konti-
23542:        blem som orsakas av att körningen med          nuerligt utvecklas. Framgent kommer vatten-
23543:        vattenjets ökar varje sommar, och              skotrarna allt mer att likna båtar och båtarna
23544:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       vattenskotrar.
23545:        för att vi i Finland, på samma sätt som           De regionala miljöcentralerna, Sjöfartsverket,
23546:        man gjort i Sverige och Norge, skall god-      polisen och gränsbevakningsväsendet övervakar
23547:        känna Nordiska ministerrådets förs1ag          verkställigheten av sjötrafiklagen. Osaklig an-
23548:        om att användningen av vattenjets enbart       vändning av vattenskotrar har orsakar olägenhe-
23549:        skall tillåtas i vattenområden som speci-      ter. Dessa har tili sin natur varit lokala, och de
23550:        fikt anvisats för ändamålet?                   regionala miljöcentralerna har ingripit genom att
23551:                                                       utfarda regionala begränsningar och effektivera
23552:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt         övervakningen. Det vore särskilt viktigt att få
23553: anföra följande:                                      båtfararna att uppfylla de allmänna skyldigheter
23554:                                                       som enligt 5 § sjötrafiklagen ankommer på dem
23555:    Ä ven om vattenskotrar eller vattenjets är ett     som fårdas på vatten. Ju bättre de allmänna skyl-
23556: relativt nytt fenomen, var denna båttyp redan         digheterna uppfylls, dess mindre behövs särskil-
23557: känd då sjötrafiklagen förnyades år 1996, likaså      da begränsningar. Polisen har effektiverat över-
23558: visste vi om regleringen av sjötrafiken i Sverige     vakningen av sjöskotertrafiken särskilt i Helsing-
23559: och Danmark. 1 den nya sjötrafiklagen (463/           forstrakten, vilket har lugnat ned läget.
23560: 1996) infördes inget allmänt förbud mot vatten-          De regionala miljöcentralerna effektiverar
23561: skotrar, utan genom lagen gavs statsrådet rätt att    styrningen av sjötrafiken och användningen av
23562: förbjuda import, tillverkning, marknadsföring         lokala begränsningar. 1 den övervakning av sjö-
23563: och användning av sådana farkoster som kan            trafiken som polisen och gränsbevakningen står
23564: äventyra miljöns säkerhet eller hälsan (10 §).        för kommer särskild uppmärksarnhet att ägnas
23565: Statsrådet kan med stöd av 9 § bullerbekämp-          ingripanden i störande körning. Trafikministe-
23566: ningslagen (382/1987) utfårda föreskrifter med        riet och miljöministeriet kommer att utreda be-
23567: förbud mot eller begränsning av användningen          hovet att revidera de regler för vattentrafiken
23568: av bullrande apparater. Tills vidare har sådana       som gäller störande körning. Apparaternas pro-
23569: allmänna begränsningar i fråga om bullerbe-           duktutveckling på verkas genom att arbeta för att
23570: kämpning inte utfårdats. Nordiska ministerrådet       miljöskyddskrav som gäller vattenskotrar förs in
23571: har inte gett någon rekommendation om att an-         i EU:s direktiv om fritidsbåtar. Kommunerna
23572: vändningen av vattenskotrar skall förbjudas.          bör sträva efter att tillhandahålla tillräckligt sto-
23573:    Sådana tillräckligt grava grunder som har att      ra områden för motorsport, vilket skulle bidra tili
23574: göra med miljöns säkerhet enligt l 0 § sjötrafikla-   att lusten att pröva apparaternas prestationsför-
23575: gen har inte funnits fdr att ett allmänt förbud mot   måga i allmänna vattenområden minskar. Det
23576: användning av vattenskotrar skulle kunna utfår-       behövs alltjämt upplysning om vad god båtfarar-
23577: das. De regionala miljöcentralerna kan med stöd       sed innebär.
23578: av 15 § sjötrafiklagen begränsa trafiken på vissa
23579: 
23580:      Helsingforsden 1 oktober 1998
23581: 
23582:                                                                        Miljöminister Pekka Haavisto
23583:                                             KK 899/1998 vp
23584: 
23585: Kirjallinen kysymys 899
23586: 
23587: 
23588: 
23589: 
23590:                                    Risto Kuisma /rem: Suomen ja Venäjän välisestä liikenteestä
23591: 
23592: 
23593: 
23594:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
23595: 
23596:     Suomen ja Venäjän väliset autokuljetukset         ten autojen liikennöintiä. Tästä seurauksena
23597: ovat kasvaneet 1990-luvulla voimakkaasti. Lii-        monet kuljetuksenantajat ovat siirtyneet käyttä-
23598: kenteen kasvu ja Neuvostoliiton romahdus ovat         mään venäläisiä kuljetuksia, koska ne sujuvat
23599: tunnetusti tuoneet monia idänliikenteeseen liitty-    ilman niitä ongelmia, joita suomalaiset kuljetuk-
23600: viä ongelmia. Toisaalta voimakas liikennemää-         set tulli- ja muiden viranomaisten taholta koh-
23601: rien kasvu on haudannut alleen monia epäkoh-          taavat. Venäläisten kasvava osuus markkinoista
23602: tia.                                                  ei perustu pääosin parempaan hintakilpailuky-
23603:     Valtioiden välisen sopimuksen mukaan auto-        kyyn, vaan tahalliseen muiden kuljettajien häi-
23604: liikenne jakaantuu siten, että sekä Suomen että       rintään.
23605: Venäjän osuus tarvittavista luvista on 50 pro-           Todettakoon, että määrältään ja merkityksel-
23606: senttia. Käytännössä tämä tasapuolisuus ei ole        tään huomattavasti vähäisemmistä tuontikulje-
23607: kuitenkaan toteutunut. Aivan viime kuukausina         tuksista suomalaisten osuus on säilynyt suurena.
23608: on Venäjän liikenteessä työskentelevien piirissä      Nämä kuljetukset ovat pääosin puutavarankul-
23609: arvioitu, että venäläisten osuus vientikuormista      jetuksia.
23610: olisi 80 prosenttia suhteessa suomalaisten 20 pro-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23611: senttiin. Tilastojen mukaan viisi vuotta sitten,      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23612: vuonna 1993, suomalaisten osuus oli 50 prosent-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23613: tia ja venäläisten 33 prosenttia. Vuonna 1997         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23614: suomalaisten osuus vientiliikenteestä oli pudon-
23615:  nut 34 prosenttiin ja venäläisten osuus noussut 57             Tietääkö Hallitus Venäjän liikenteessä
23616:  prosenttiin. Muiden maiden osuus liikenteestä               tapahtuvasta suomalaisten kuljetusten
23617:  oli vuonna 1993 17 prosenttia ja 1997 9 prosent-            syrjinnästä ja kuljetusosuuden laskusta,
23618:  tia. Venäläiset ovat vallanneet kuljetusmarkki-             ja
23619:  nat Markkinat on vallattu pääosin keinoilla,                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23620: joita ei voi pitää asianmukaisina. Venäläiset ovat           ryhtyä, jotta suomalaisten markkina-
23621:  nostaneet markkinaosuuttaan vaikeuttamalla                  osuus nousisi sovittuun 50 prosenttiin?
23622:  suomalaisten ja ylipäänsä muiden kuin venäläis-
23623:      Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1998
23624: 
23625:                                           Risto Kuisma /rem
23626: 
23627: 
23628: 
23629: 
23630: 280043
23631: 2                                         KK 899/1998 vp
23632: 
23633: 
23634: 
23635: 
23636:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
23637: 
23638:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      Sopimuksen mukaan sopimuspuolten viran-
23639: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       omaiset toimittavat toisilleen kunakin vuonna
23640: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     keskenään sopimaosa määrän lupalomakkeita
23641: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Risto          tavarankuljetuksia varten. Kun sopimus perus-
23642: Kuisman näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        tuu vastavuoroisuuteen ja tasapuolisuuteen, lu-
23643: n:o 899:                                            pien määrä kummallekin sopimuspuolelle on
23644:                                                     pääsääntöisesti sama. Tämä ei kuitenkaan tar-
23645:           Tietääkö Hallitus Venäjän liikenteessä    koita sitä, että kuljetukset jakautuisivat tasan,
23646:        tapahtuvasta suomalaisten kuljetusten        sillä viime kädessä tavaran vastaanottajat ja lä-
23647:        syrjinnästä ja kuljetusosuuden laskusta,     hettäjät päättävät kuljetuksen suorittajasta.
23648:        ja                                               Ulkomaisten kuljetusyritysten toiminta Venä-
23649:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      jän liikenteessä on ollut eri syistä joskus hyvinkin
23650:        ryhtyä, jotta suomalaisten markkina-         vaikeaa. Venäjän viranomaisten harrastama
23651:        osuus nousisi 50 prosenttiin?                omien kuljetusyritysten suosiminen ja venäläis-
23652:                                                     ten kuljetusyritysten alempi kustannustaso ovat
23653:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        johtaneet ulkomaisten ja etenkin suomalaisten
23654: vasti seuraavaa:                                    kuljetusyritysten markkinaosuuden laskuun. Lii-
23655:                                                     kenneministeriö on välittömästi ryhtynyt tarvit-
23656:    Suomen ja Venäjän välisissä maaoteitse ta-       taviin vastatoimenpiteisiin silloin, kun Venäjä
23657: pahtuvissa tavarankuljetuksissa suomalaisten ja     rikkoo maantieliikennesopimuksen vastavuoroi-
23658: venäläisten kuljetusyritysten markkinaosuudet       suusperiaatetta tai muilla tavoin heikentää suo-
23659: ovat vaihdelleet vuoden 1996 alkuun saakka.         malaisten kuljetusyritysten toimintamahdolli-
23660: Vuodesta 1996lähtien Suomesta Venäjälle mene-       suuksia Venäjällä. Vastatoimenpiteet ovatkin
23661: vissä kuljetuksissa venäläisten kuljetusyritysten   johtaneet tilanteen parantumiseen.
23662: markkinaosuus on kasvanut suomalaisia huo-              Venäjän ja EU:n välisen kumppanuus- ja yh-
23663: mattavasti nopeammin. Sen sijaan kuljetuksissa      teistyösopimuksen toteuttamista varten on pää-
23664: Venäjältä Suomeen suomalaisilla yrityksillä on      tetty perustaa useita alatyöryhmiä,joista esimer-
23665: ollut ja on edelleen selvä johtoasema. Suurin osa   kiksi tulliasioita käsittelevä alatyöryhmä on jo
23666: näistä kuljetuksista on raakapuun ja hakkeen        kokoontunut. Liikennettä koskevan työryhmän
23667: kuljetusta.                                         perustaminen on vireillä. Näiden työryhmien toi-
23668:    Suomen ja Venäjän välisessä maantieliiken-       minnan voidaan odottaa parantavan ulkomais-
23669: teessä sovelletaan toistaiseksi Suomen ja Neu-      ten kuljetusyritysten kilpailumahdollisuuksia
23670: vostoliiton välillä vuonna 1969 solmittua kan-      Venäjän liikenteessä.
23671: sainvälistä autoliikennettä koskevaa sopimusta.
23672: 
23673:      Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1998
23674: 
23675:                                                                      Liikenneministeri Matti Aura
23676:                                            KK 899/1998 vp                                              3
23677: 
23678: 
23679: 
23680: 
23681:                                        Tili Riksdagens Talman
23682: 
23683:    1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen         ler de fördragsslutande parteroas myndigheter
23684: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          varandra årligen ett sinsemellan överenskommet
23685: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      antal tillståndsblanketter för godstransport. Ef-
23686: dagsman Risto Kuisma undertecknade spörsmål          tersom fördraget grundar sig på ömsesidighet
23687: nr 899:                                              och jämlikhet, är antalet tiiistånd för vardera
23688:                                                      fördragsslutande part i regel detsamma. Detta
23689:           Är Regeringen medveten om diskrimi-        innebär dock inte att transporteroa skulle fördela
23690:        neringen av finländska transporter och        sig jämnt, eftersom det i sista hand är godsets
23691:        nedgången i den finländska andelen            mottagare och sändare som avgör vem som utför
23692:        transporter i rysslandstrafiken, och          transporten.
23693:           tili vilka åtgärder ämnar Regeringen          Det har avolika skäl ibland varit ytterst svårt
23694:        skrida för att den finländska marknads-       för utländska transportföretag att verka i ryss-
23695:        andelen skall uppnå överenskomna 50           landstrafiken. Den favorisering av egna trans-
23696:        procent?                                      portföretag som de ryska myndigheteroa idkar
23697:                                                      och de ryska transportföretagens lägre kostnads-
23698:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        nivå har lett tili en minskning av de utländska-
23699: anföra följande:                                     och särskilt de finländska- transportföretagens
23700:                                                      marknadsandel. Trafikministeriet har omedel-
23701:     Finländska respektive ryska transportföretags    bart skridit till behövliga motåtgärder då Ryss-
23702: marknadsandelar i fråga om godstransporter på        land brutit mot vägtrafikfördragets ömsesidig-
23703: väg mellan Finland och Ryssland var varierande       hetsprincip eller på annat sätt försvagat de fin-
23704: ända tili ingången av 1996. Fr.o.m. 1996 har de      ländska transportföretagens verksamhetsförut-
23705: ryska transportföretagens marknadsandel av           sättningar i Ryssland. Motåtgärderoa har de fac-
23706: transporteroa från Finland till Ryssland ökat        to lett tili en förbättring av situationen.
23707: ansenligt i förhållande tili de finländska trans-       1 syfte att genomföra överenskommelseroa i
23708: portföretagens andel. Däremot har de finländska      avtalet om kompanjonskap och samarbete mel-
23709: företagen klart tagit ledningen i fråga om trans-    lan Ryssland och EU har flera underarbetsgrup-
23710: porter från Ryssland tili Finland. Största delen     per tillsatts, av vilka t.ex. underarbetsgruppen för
23711: av dessa transporter utgörs av råvirkes- och flis-   tullfrågor redan har sammankommit. Tillsättan-
23712: transporter.                                         det av en arbetsgrupp för trafikfrågor är aktuellt.
23713:     1 vägtrafiken mellan Finland och Ryssland        Dessa arbetsgruppers verksamhet förväntas för-
23714: tillämpas tiiis vidare det fördrag om interoatio-    bättra utländska transportföretags konkurrens-
23715: nell fordonstrafik som ingicks 1969 mellan Fin-      möjligheter i rysslandstrafiken.
23716: land och Sovjetunionen. Enligt fördraget tiiistäl-
23717: 
23718:      Helsingfors den 23 september 1998
23719: 
23720:                                                                          Trafikminister Matti Aura
23721:                                             KK 900/1998 vp
23722: 
23723: Kirjallinen kysymys 900
23724: 
23725: 
23726: 
23727: 
23728:                                    Risto Kuisma /rem: Kreosootilla käsiteltyjen ratapölkkyjen hävittä-
23729:                                        misestä
23730: 
23731: 
23732:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
23733: 
23734:    Kreosoottiöljyllä käsitellyt ratapölkyt ovat          Suomessa on kehitetty patentoitu menetelmä,
23735: ongelmajätettä, koska kreosootin hiilivetyjen         jossa ratapölkyt voidaan hävittää hiiltämällä ne
23736: epäillään aiheuttavan syöpää. Pölkkyjä ei saa         suljetussa prosessissa. Tämä hävitysmenetelmä
23737: polttaa tavallisissa tulisijoissa. Ratahallintokes-   saattaa olla nopein ja taloudellisin ratkaisu myr-
23738: kus on myös kieltänyt niiden käytön rakennusai-       kyllisten pölkkyjen hävittämiseen.
23739: neena.                                                   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23740:     Ratojen varsilla ja ratapihoilla odottaa tällä    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23741: hetkellä jo 700 000 ongelmajätteeksi luokitelta-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23742: vaa pölkkyä hävittämistä. Lähivuosien aikana          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23743: joudutaan hävittämään kaikkiaan 11 miljoonaa
23744: ratapölkkyä, kun ne korvataan betonisilla pöl-                   Onko Hallitus tietoinen ongelmajät-
23745: kyillä.                                                       teeksi luokiteltujen ratapölkkyjen aiheut-
23746:     Pö1kkyjen hävittämisestä ei ole järkevää ja               tamasta ympäristöongelmasta, ja
23747: tehokasta suunnitelmaa. Kaavailut polttaa pöl-                   onko hiiltomenetelmän soveltuvuutta
23748: kyt eräissä energialaitoksissa ovat hidas ratkaisu,           hävittämiseen selvitetty?
23749: jonka seurauksena ongelmajätettä kerääntyy ra-
23750: tojen varsiin ympäri maata seisomaan pitkiksi
23751:  ajoiksi.
23752:      Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1998
23753: 
23754:                                             Risto Kuisma /r
23755: 
23756: 
23757: 
23758: 
23759:  280043
23760: 2                                           KK 900/1998 vp
23761: 
23762: 
23763: 
23764: 
23765:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
23766: 
23767:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Puupölkyt murskataan ja poltetaan 51 voima-
23768: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          laitoksen joukosta valituissa kahdessa kokonai-
23769: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        suuden kannalta parhaiten tarkoitukseen sovel-
23770: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Risto             tuvassa laitoksessa, jotka sijaitsevat Raumalla ja
23771: Kuisman näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           Kajaanissa. Ratahallintokeskus on rakennutta-
23772: n:o 900:                                               nut kyseisille voimalaitosalueille puupölkkyjen
23773:                                                        käsittelyalueet, joissa puupölkyistä irrotetaan
23774:           Onko Hallitus tietoinen ongelmajät-          metalliosat. Ratahallintokeskus on hakenut toi-
23775:        teeksi luokiteltujen ratapölkkyjen aiheut-      minnalleen ympäristöluvat. Näiden kahden pai-
23776:        tamasta ympäristöongelmasta, ja                 kan yhteenlaskettu käsittely- ja polttokapasiteet-
23777:           onko hiiltomenetelmän soveltuvuutta          ti on noin 1 000 000 pölkkyä vuodessa. Rautateil-
23778:        hävittämiseen selvitetty?                       tä vapautuu vuosittain 500 000-700 000 pölk-
23779:                                                        kyä. Vapautuvat pölkyt siirretään projektikoh-
23780:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           taisesti suoraan käsiteltäviksi, joten niitä ei säily-
23781: vasti seuraavaa:                                       tetä maastossa.
23782:                                                            Tällä hetkellä rautatiealueilla (lähinnä ratapi-
23783:    Puisten ratapölkkyjen kyllästysaineena käy-         hoilla) on noin 700 000 radasta poistettua pölk-
23784: tetty kreosoottiöljy on kivihiilitervan tisle. Kreo-   kyä. Pölkkykasat poistetaan kuluvan vuoden
23785: soottiöljyn käsittelyä koskee valtioneuvoston          sekä vuoden 1999 aikana.
23786: päätös 1405/1995,jonka mukaan kreosoottia saa              Puupölkkyjen käsittelemistä hiiltämällä on
23787: käyttää:                                               myös tutkittu. Hiiltämismenetelmässä tavoittee-
23788:    - ammattimaiseen tai teolliseen käyttöön            na on kuivatislaamalla erottaa kreosoottiöljy
23789: kuten rautateihin, sähkö- ja puhelinpy1väisiin,        puusta, minkä jälkeen syntyneet hiili ja terva
23790: aitaamiseen sekä satamien ja vesiväylien raken-        voidaan polttaa. Tutkitut prosessit ovat kuiten-
23791: tamiseen.                                              kin sovellutuksina uusia, eikä tuotantomenetel-
23792:     Ratahallintokeskuksen ympäristöohjelmalla          mien toimivuudesta ole käytännön kokemuksia.
23793: vuonna 1997 käynnistetyn raiteesta poistettavien       Hiiltäminen on kustannuksiltaan moninkertai-
23794: puupölkkyjen kierrätysjärjestelmän toiminta-           nen verrattuna murskaamiseen. Molemmista
23795: ajatuksena on, että radoista poistettavat, kreo-       prosesseista saadaan tuloksena polttoainetta,
23796: sootilla kyllästetyt puupölkyt kuljetetaan ilman       jota voidaan käyttää voimalaitoksissa. Rata-
23797: välivarastointia suoraan käsittelyalueelle ja hyö-     pölkkymurskeen polttaminen energialaitoksessa
23798: dynnetään energiatuotannossa siten, että käsitte-      suoritetaan ympäristöviranomaisen antaman
23799: lystä ei missään vaiheessa aiheudu haittaa ympä-       ympäristöluvan mukaisesti.
23800: ristölle.
23801: 
23802:      Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1998
23803: 
23804:                                                                          Liikenneministeri Matti Aura
23805:                                               KK 900/1998 vp                                               3
23806: 
23807: 
23808: 
23809: 
23810:                                           Tili Riksdagens Talman
23811: 
23812:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            ningar, som valts ut bland 51 kraftverk med hän-
23813: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             syn tili vilka som ur helhetssynvinkel bäst lämpar
23814: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         sig för ändamålet. Dessa inrättningar finns i Rau-
23815: dagsman Risto Kuisma undertecknade spörsmål             mo respektive Kajana. Banförvaltningscentralen
23816: nr 900:                                                 har på ifrågavarande kraftverksområden låtit
23817:                                                         bygga upp särskilda behandlingszoner där me-
23818:             Är Regeringen medveten om det miljö-        talldelarna avlägsnas från träsyllarna. Banför-
23819:         problem som de som problemavfall kate-          valtningscentralen har inhämtat miljötillstånd
23820:         goriserade järnvägssyllarna utgör, och          för sin verksamhet. Den totala behandlings- och
23821:             har det utretts om kolningsmetoden är       bränningskapaciteten vid dessa två inrättningar
23822:         tillämplig vid förstöringen?                    uppgår tili ca 1 milj. syllar i året. Årligen frigörs
23823:                                                         500 000-700 000 syllar vidjärnvägarna. De syl-
23824:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           lar som frigörs transporteras projektvis direkt tili
23825: anföra följande:                                        behandling. De uppbevaras alltså inte i terräng-
23826:                                                         en.
23827:    Impregneringsmedlet för träsyllar är kreosot-           För närvarande finns det på olika järnvägs-
23828: olja, som är ett destillat a v stenkolstjära. Behand-   områden (närmast på bangårdarna) ca 700 000
23829: lingen av kreosotolja berörs av statsrådets beslut      syllar som avlägsnats från järnvägsspåren. Syll-
23830: 1405/1995, enligt vilket kreosot får användas           högarna transporteras bort i år och i nästa år.
23831:    - för yrkesmässigt eller industriellt bruk, så-         Behandlingen av syllar genom kolning har
23832: som tilljärnvägar, el- och telefonstolpar, stängsel     även undersökts. Vid kolningsförfarandet är
23833: samt hamn- och vattenvägsbyggen.                        målet att genom torrdestillering avskilja kreosot-
23834:    Verksamhetsiden vid återvinning av de träsyl-        oljan från träet, varefter det utvunna kolet och
23835: lar som avlägsnas från spåren är enligt Banför-         den utvunna tjäran kan brännas. De studerade
23836: valtningscentralens miljöprogram från 1997 att          processerna är dock nya som tillämpningar och
23837: kreosotimpregnerade träsyllar som avlägsnas             det finns ingen praktisk erfarenhet av produk-
23838: från banorna utan mellanlagring direkt skall            tionsförfarandenas duglighet. Kolning är flerfal-
23839: transporteras tili behandlingsområdet och ut-           digt dyrare än krossning. Båda processerna resul-
23840: nyttjas i energiproduktionen så att behandlingen        terar i bränsle som kan användas vid kraftverk.
23841: inte i något skede skadar miljön.                       Syllkrosset kan brännas vid energiverk i enlighet
23842:    Träsyllarna krossas och bränns vid två inrätt-       med ett tillstånd utfärdat av miljömyndighet.
23843: 
23844:      Helsingfors den 23 september 1998
23845: 
23846:                                                                             Trafikminister Matti Aura
23847:                                            KK 901/1998 vp
23848: 
23849: Kirjallinen kysymys 901
23850: 
23851: 
23852: 
23853: 
23854:                                   Hannu Takkula /kesk: Luonnontuotteiden talteenoton ja jatko-
23855:                                      jalostuksen toimintaedellytysten parantamisesta
23856: 
23857: 
23858:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
23859: 
23860:    Suomessa otetaan talteen miljoonia kiloja         loudellista hyödyntämistä haittaava tekijä on eri-
23861: luonnontuotteita kuten marjoja ja sieniä. Tästä      tyisesti kotimaisten luonnontuotteiden koko ja-
23862: huolimatta paljon arvokasta satoajää poimimat-       lostusketjun arvonlisäverolain mukainen korkea
23863: ta. Luonnontuotteiden hyödyntämistä nykyistä         verokanta. Korkea arvonlisäverokanta heiken-
23864: laajemmassa määrin voidaan pitää monella ta-         tää kotimaisen marjan kilpailukykyä tuontimar-
23865: paa perusteltuna. Kansantaloudellisestikin on        jan kanssa. Arvonlisäverokannan alentaminen
23866: tärkeää, että kotimainen jatkojalostusteollisuus     17 %:sta esimerkiksi 8 %:iin tulisi olemaan mer-
23867: voi käyttää ulkomailta tuodun sadon sijaan mah-      kittävä luonnontuotteisiin liittyvän elinkeinoelä-
23868: dollisimman paljon kotimaisia luonnon tuotteita.     män toimintaedellytysten parantamistoimi.
23869: Mitä enemmän kotimainen jatkojalostusteolli-         Myös kuljetustuen saaminen marjoille ja sienille
23870: suus voi käyttää kotimaista marjaa, sitä enem-       parantaisi merkittävästi luonnontuotealan toi-
23871: män lisätyöpaikkoja pystytään luomaan poimin-        mintaedellytyksiä. Edellä esitetyt epäkohdat nä-
23872: taan ja jatkojalostukseen sekä puhdistamoihin        kyvät suoraan ko. elinkeinon työllistävässä vai-
23873: että pakastamoihin.                                  kutuksessa ja kotimaisten elintarvikkeiden kulu-
23874:    Luonnontuotteiden tärkeimmät poiminta-            tuksessa.
23875: alueet ovat Itä- ja Pohjois-Suomessa. Luonnon-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23876: tuotteiden talteenotolla on näille alueille tärkeä   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23877: aluetaloudellinen merkitys. Pahasti muuttotap-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23878: pioista kärsivillä alueilla, joissa työttömyyson-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23879: gelmat ovat myös vaikeimmin hoidettavissa,
23880: luonnontuotteiden poiminta on jo nyt merkittä-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23881: vä osa-aikainen työllistäjä.                                ryhtyä luonnontuotteiden hyödyntämi-
23882:    Marjojen ja sienten entistä tehokkaampaa ta-             sen toimintaedellytysten parantamiseksi?
23883:      Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1998
23884: 
23885:                                         Hannu Takkula /kesk
23886: 
23887: 
23888: 
23889: 
23890: 280043
23891: 2                                           KK 901/1998 vp
23892: 
23893: 
23894: 
23895: 
23896:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
23897:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Voimassa olevan arvonlisäverolain (15011
23898: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         1993) mukaan yleinen verokanta on 22 prosent-
23899: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tia. Elintarvikkeisiin sovellettu alennettu 17 pro-
23900: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannu            sentin verokanta säädettiin pysyväksi vuoden
23901: Takkulan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         1998 alusta lukien ja alimmaksi verokannaksi tuli
23902: n:o 901:                                              8 prosenttia. Tuolloin hallitus katsoi valtionta-
23903:                                                       loudellisiin syihin vedoten, ettei elintarvikkeiden
23904:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        verokantaa ole mahdollista alentaa. Samat val-
23905:        ryhtyä luonnontuotteiden hyödyntämi-           tiontaloudelliset syyt ovat edelleen voimassa.
23906:        sen toimintaedellytysten parantamiseksi?       Marjojen ja sienien myynnin säätäminen eri ve-
23907:                                                       rokannan alaiseksi kuin muut elintarvikkeet ei
23908:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           ole mahdollista, koska se lisäisi määrittely- ja
23909: taen seuraavaa:                                       rajanvetotilanteita ja vaikeuttaisi siten järjestel-
23910:                                                       män hallinnoitavuutta.
23911:     Luonnontuotteissa on mahdollisuuksia. Hy-            Mitä luonnontuotteiden kuljetustukeen tulee,
23912: vänä satovuonna helposti hyödynnettävän sieni-        on todettava, että vuoden 1999 valtion talousar-
23913: sadon arvo on vähintään 1,5 mrd. markkaa poi-         viossa esitetään kuljetustuki kokonaan lak-
23914: mijahinnoin laskettuna ja vastaavasti marjojen        kautettavaksi vuoden 1999 alusta. On huomatta-
23915: 3 mrd. markkaa. Marjasadosta kuitenkin poimi-         va, ettei kuljetustukea aiemminkaan ole makset-
23916: taan vuosittain talteen korkeintaan 10 prosenttia     tu luonnonmarjoille sellaisenaan, vaan vaadittu,
23917: ja sienisadosta prosentti. Kaupallisessa tarkoi-      että ne on joko päällystetty kuluttajille tarkoitet-
23918: tuksessa kerättyjen luonnonmarjojen poiminta-         tuihin myyntipäällyksiin tai pakastettu. Suomes-
23919: tulot jäivät vuonna 1997 noin 63 miljoonaan           sa tukea oli mahdollisuus maksaa siirtymäkau-
23920: markkaan.                                             den puitteissa vuoteen 1997. Ruotsissa tukea
23921:     Luonnontuotteiden talteenoton lisääminen ja       maksetaan edelleen sienilleja marjoille.
23922: monipuolistaminen, luomuluonnontuotteet sekä              Meneillään olevassa makeis- ja virvoitusjuo-
23923: paikallinen osto- ja jatkojalostustoiminta ovat       maverolain (1474/1994) muutoksessa hallitus
23924: keskeisellä sijalla luonnontuotteita hyödynnet-       esittää luopumista makeisveron kantamisesta
23925: täessä. Varsinkin tärkeimmillä poiminta-alueil-       1.1.1999 alkaen ja virvoitusjuomaveroa muutet-
23926: la, Itä- ja Pohjois-Suomessa, on jatkojalostusta ja   tavaksi siten, että alle 50 000 litraa tuottavat
23927: tuotekehitystyötä tehostamalla mahdollista kas-       mehunvalmistajat vapautuvat veronkannosta.
23928: vattaa luonnontuotealan aluetaloudellista mer-        Määrällä tarkoitetaan valmista, laimennettua
23929: kitystä entisestään.                                  juomaa.
23930:     Luonnontuotteiden talteenotossa ja alan ke-           Maa- ja metsätalousministeriö myöntää va-
23931: hittämisessä nähdään usein kynnyskysymyksenä          rastointitukea vuodessa noin miljoona markkaa
23932: korkea arvonlisävero. Korkean arvonlisävero-          osana kansallista pohjoista tukea (laki maa- ja
23933: kannan uskotaan heikentävän kotimaisen mar-           puutarhatalouden kansallisista tuista 1059/
23934: jan kilpailukykyä tuontimarjan kanssa. Kuiten-        1994). Tänä vuonna ilmestyneessä maa- ja metsä-
23935: kin arvonlisäverotuksessa elintarvikkeiden            talousministeriön työryhmän raportissa "Luon-
23936: myyntiin sovellettava verokanta määräytyy pää-        toyrittämisen toimintaohjelma" korostettiin
23937: sääntöisesti kulutusmaan soveltaman verokan-          metsämarjojen ja -sienien varastointituen merki-
23938: nan mukaisesti. Siten Suomessa vähittäiskaupas-       tystä ja esitettiin sen laajentamista.
23939: sa myytäviin elintarvikkeisiin sovelletaan samaa         Luonnontuotealaan on Suomessa keskitytty
23940: verokantaa riippumatta siitä, mistä maasta tuot-      suhteellisen vähän verrattuna sen merkitykseen
23941: teet ovat peräisin. Vastaavasti kaupallinen vienti    työllistävyyden ja viennin kannalta. Nyttemmin
23942: toisiin jäsenmaihin on vapautettu Suomen ve-          luonnontuoteala on kehittynyt valtakunnallisen
23943: rosta.                                                maaseutupolitiikan ja alueellisen ohjelmatyön
23944:                                          KK 901/1998 vp                                          3
23945: 
23946: tuella. Maakunnissa on meneillään useita kan-      kehittämissuunnitelmia laadittaessa sekä perus-
23947: sallisia ja EU-osarahoitteisia luonnontuotteiden   tettaessa valtakunnantasoinen yhteistyöelin,
23948: talteenottoon, jatkojalostukseen ja markkinoin-    Luonnontuotealan teemaryhmä, maaseutupoli-
23949: tiin liittyviä hankkeita. Luonnontuotealan tar-    tiikan yhteistyöryhmän alaisuuteen.
23950: peet on otettu huomioon myös maakunnallisia
23951:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1998
23952:                                                     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
23953: 4                                           KK 901/1998 vp
23954: 
23955: 
23956: 
23957: 
23958:                                         Tili Riksdagens Talman
23959: 
23960:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Den sänkta skattesats på 17 % som tillämpas på
23961: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           livsmedel gjordes permanent vid ingången av
23962: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       1998, och den lägsta skattesatsen fastställdes tili
23963: dagsman Hannu Takkula undertecknade spörs-            8 %. Regeringen ansåg då, med hänvisning tili
23964: mål nr 901:                                           statsfinansiella orsaker, att skattesatsen för livs-
23965:                                                       medel inte kan sänkas. Samma statsfinansiella
23966:          Vad ämnar Regeringen göra för att            orsaker gäller fortfarande. Det går inte att fast-
23967:        underlätta tilivaratagandet av naturpro-       ställa en annan skattesats för försäljning av bär
23968:        dukter?                                        och svamp än den som gäller för andra livsmedel,
23969:                                                       eftersom detta skulle medföra fler definitions-
23970:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         och gränsdragningsproblem och på så sätt göra
23971: anföra följande:                                      systemet svårare att administrera.
23972:                                                          När det gäller transportstöd för naturproduk-
23973:     Naturprodukterna medför många möjlighe-           ter bör det påpekas att statsbudgeten för 1999
23974: ter. Under goda skördeår finns det svamp lättili-     innehåller ett förslag om att transportstödet skall
23975: gänglig till ett värde av minst 1,5 mrd. mk, räknat   slopas helt och hållet vid ingången av 1999. Märk
23976: enligt de priserplockarna får. Motsvarande siffra     väl att transportstöd inte heller tidigare har be-
23977: för bärens del är 3 mrd. mk. Av bärskörden tas        talts för vilda bär som sådana, utan kravet har
23978: likväl högst 10% tili vara varje år och av svamp-     varit att de antingen skall vara djupfrysta eller
23979: skörden 1 %. År 1997 blev inkomsterna från            förpackade i säljförpackningar avsedda för kon-
23980: plockningen av vilda bär i kommersiellt syfte inte    sumenten. Stödet kunde i Finland betalas under
23981: högre än ca 63 milj. mk.                              en övergångsperiod som varade tili 1997. 1
23982:     Viktiga faktorer vid utnyttjandet av naturpro-    Sverige betalas stöd fortfarande för svamp och
23983: dukter är ett större och mångsidigare tillvarata-     bär.
23984: gande av produkterna, ekologiska naturproduk-            1 den pågående revideringen av lagen om söt-
23985: ter samt lokal uppköpsverksamhet och vidare-          saks- och läskedrycksaccis (1474/1994) föreslår
23986: förädling. 1 synnerhet inom de områden som är         regeringen att sötsaksaccisen slopas den 1januari
23987: viktigast med tanke på plockningen, dvs. östra        1999 och att läskedrycksaccisen ändras på så sätt
23988: och norra Finland, går det att genom en effekti-      att safttiliverkare som producerar mindre än
23989: vare vidareförädling och produktutveckling ge         50 000 liter befrias från accisen. Med denna
23990: naturproduktsbranschen en större betydelse för        mängd avses fårdig, utspädd dryck.
23991: regionens ekonomi.                                       Jord- och skogsbruksministeriet beviljar årli-
23992:     Den höga mervärdesskatten ses ofta som den        gen ca 1 milj. mk i lagringsstöd som en del av det
23993: springande punkten när det gäller att ta tili vara    nationella nordliga stödet (lagen om nationella
23994: naturprodukter och utveckla branschen. Man            stöd tili jordbruket och trädgårdsodlingen 1059/
23995: tror att den höga mervärdesskatten försvagar de       1994). 1 den rapport om ett handlingsprogram
23996: inhemska bärens förmåga att konkurrera med de         för företagarverksamhet kring naturprodukter
23997: importerade. Ändå bestäms den skattesats som i        som en arbetsgrupp vid jord- och skogsbruksmi-
23998: mervärdesbeskattningen tillämpas vid försälj-         nisteriet har avgett i år betonas hur viktigt stödet
23999: ning av livsmedel i regel enligt den skattesats som   för lagring av skogsbär och skogssvampar är. 1
24000: tillämpas i konsumtionslandet. Således tillämpas      rapporten föreslås att stödet skall utvidgas.
24001: samma skattesats på alla livsmedel som säljs             1 Finland har man satsat relativt litet på natur-
24002: inom minuthandeln i Finland, oberoende av pro-        produktsbranschen, med tanke på dess betydelse
24003: dukternas ursprungsland. På motsvarande sätt          för sysselsättningen och exporten. 1 dag har na-
24004: är kommersiell export tili övriga EU-länder be-       turproduktsbranschen utvecklats med stöd av
24005: friad från skatt i Finland.                           det landsomfattande landsbygdspolitiska och re-
24006:     Enligt den gällande mervärdesskattelagen          gionala programarbetet. 1 landskapen pågår fle-
24007: (1501/1993) är den allmänna skattesatsen 22 %.        ra nationella projekt och av EU delfinansierade
24008:                                           KK 901/1998 vp                                          5
24009: 
24010: projekt för tillvaratagande, vidareförädling och    skapen och när ett samarbetsorgan på riksnivå,
24011: marknadsföring av naturprodukter. Behoven           dvs. temagruppen för naturproduktsbranschen,
24012: inom naturproduktsbranschen har beaktats ock-       inrättades under Iandsbygdspolitikens samar-
24013: så när utvecklingsplaner har gjorts upp för land-   betsgrupp.
24014:      Helsingfors den 25 september 1998
24015: 
24016:                                                      Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
24017:                                               KK 902/1998 vp
24018: 
24019: Skriftligt spörsmål 902
24020: 
24021: 
24022: 
24023: 
24024:                                     Eva Biaudet /sv: Användningen av giftig bottenfårg på båtar
24025: 
24026: 
24027: 
24028:                                           Tili Riksdagens Talman
24029: 
24030:    För att förhindra beväxtning på båtar an-            svårt för organismerna att fåsta sig, pälsliknande
24031: vänds idag giftiga bottenfårger. Bottenfårgen           material som i.o.m. sin rörlighet hindrar växt på
24032: avsöndrar gift så att de växter och djur som fåst       båtbottnet, giftfria fårger samt metoder som byg-
24033: sig på bottnet dö! och lossar. 1 och med detta          ger på mekanisk rengöring.                 ..
24034: sprids det gifter i Ostersjön som särskilt dra_pbar         Eftersom de gifter som vi släpper ut i Ostersjön
24035: fiskar, kräftdjur och filtrerande blötdjur. Aven        tillslut accumuleras i människan och andra djur i
24036: om några komponenter, bl.a. bly, redan förbju-          änq~n av näringskedjan är det i allas !ntresse att
24037: dits, förorsakar bottenfårgerna fortfarande pro-        få Ostersjöns giftutsläpp minskade. Ostersjöfis-
24038: blem i.o.m. att de står fören stordel avkopparut-       kens gifthalter har minskat under de senaste åren,
24039: släppen i vårt hav. Andra skadliga ämnen är             men ytterligare arbetsinsatser behövs för att
24040: triazin och aromatiska kolväten.                        skydda mångfalden av arter i havet.
24041:    1 Sverige har kemikalieinspektionen kommit               Hänvisande tili det ovan anfOrda får jag i den
24042: med ett förslag om att inom en tre års överg~_ngs­      ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
24043: period avstå från alla giftiga bottenfårger. Aven       ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
24044: om resultaten av beslutet inte är entydigt p.g.a.       följande spörsmål:
24045: att organismer som fåst sig vid bottnet gör fram-
24046: farten trögare och ökar bensinbehovet och luft-                    Vad ämnar Regeringen göra för att
24047: utsläppen, är det ändå på ~?itt väg då det gäller att           utveckla alternativa metoder för båtägare
24048: minska på giftutsläppen i Ostersjön. Finland bor-               för att hålla båtbotten fria från organis-
24049: de så fOlja Sveriges exempel samt börja undersö-                mer och när kommer bottenfårger som
24050:  ka giftfria alternativ för båtägare. Alternativ som            innehåller gifter att förbjudas?
24051:  kunde utvecklas är bl.a. glatta ytor som gör det
24052: 
24053:      Helsingfors den 9 september 1998
24054: 
24055:                                               Eva Biaudet /sv
24056: 
24057: 
24058: 
24059: 
24060:  280043
24061: 2                                             KK 902/1998 vp
24062: 
24063: Kirjallinen kysymys 902                                                                       Suomennos
24064: 
24065: 
24066: 
24067: 
24068:                                     Eva Biaudet /r: Myrkyllisen pohjamaalin käytöstä veneissä
24069: 
24070: 
24071: 
24072:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
24073: 
24074:    Veneiden kasvettumisen estämiseksi käyte-            hin eliöiden on vaikea kiinnittyä, turkista muis-
24075: tään tätä nykyä myrkyllisiä pohjamaaleja. Poh-          tuttavaa materiaalia, joka liikkuvuudenaan estää
24076: jamaali erittää myrkkyä, minkä seurauksena ve-          kasvun veneen pohjalla, myrkyttömiä maaleja
24077: neen pohjaan kiinnittyneet kasvit ja eläimet kuo-       sekä menetelmiä, jotka rakentuvat mekaaniselle
24078: levat ja irtoavat. Tätä kautta Itämereen leviää         puhdistukselle.
24079: myrkkyjä, joista erityisesti kalat, äyriäiset ja suo-      Koska ne myrkyt, jotka päästämme Itäme-
24080: dattavat nilviäiset kärsivät eniten. Vaikka joita-      reen, lopulta kerääntyvät ihmiseen ja muihin
24081: kin aineosia, esim. lyijy, on kielletty, aiheuttavat    eläimiin ravintoketjun päässä, on kaikkien edun
24082: pohjamaalit edelleen ongelmia, koska ne muo-            mukaista, että Itämeren myrkkypäästöt saadaan
24083: dostavat suuren osan meriemme kuparipäästöis-           vähenemään. Itämeren kalojen myrkkypitoisuu-
24084: tä. Muita haitallisia aineita ovat triatsiini ja aro-   det ovat vähentyneet viime vuosina, mutta tarvi-
24085: maattiset hiilivedyt.                                   taan lisätoimenpiteitä, jotta meren lajien moni-
24086:    Ruotsissa kemikaalien tarkastuslaitos (Kemi-         naisuus voidaan suojata.
24087: kalieinspektionen) on ehdottanut, että kaikista            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24088: myrkyllisistä pohjamaaleista luovuttaisiin kol-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24089: men vuoden siirtymäkauden aikana. Vaikka                nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24090: päätöksen lopputulema ei olekaan yksiselittei-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24091: nen, koska veneen pohjaan kiinnittyneet eliöt
24092: hidastavat veneen vauhtia ja lisäävät bensiinin                   Mitä Hallitus aikoo tehdä kehittääk-
24093: tarvetta ja ilmanpäästöjä, on se kuitenkin askel               seen vaihtoehtoisia menetelmiä veneen-
24094: oikeaan suuntaan, mitä tulee Itämeren myrkky-                  omistajille, jotta veneen pohjat voitaisiin
24095: päästöjen vähentämiseen. Suomen pitäisikin seu-                pitää vapaina eli öistä, ja milloin myrkky-
24096: rata Ruotsin esimerkkiä ja alkaa tutkia myrkyt-                jä sisältävät pohjamaalit tullaan kieltä-
24097: tömiä vaihtoehtoja veneenomistajille. Vaihtoeh-                mään?
24098: toina voitaisiin kehittää mm. sileitä pintoja, joi-
24099: 
24100:      Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1998
24101: 
24102:                                               Eva Biaudet /r
24103:                                                KK 902/1998 vp                                               3
24104: 
24105: 
24106: 
24107: 
24108:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
24109: 
24110:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 § :n 1 momentissa          tettaisiin lautta- ja matkustajaliikenteen aluksis-
24111: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,             sa. Samalla luovuttaisiin sellaisista valmisteista,
24112: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-          joista vapautuvan tehoaineen määrää ei voida
24113: le jäsenelle kansanedustaja Eva Biaudet'n kirjal-         säädellä.
24114: lisen kysymyksen n:o 902:                                    Itämeren suojelusopimukseen liittyen keskus-
24115:                                                           tellaan parhaillaan orgaanisia tinayhdisteitä kos-
24116:            Mitä Hallitus aikoo tehdä kehittääk-           kevan suosituksen laajentamisesta siten, että
24117:         seen vaihtoehtoisia menetelmiä veneen-            käyttöä rajoitettaisiin myös yli 25 metrin pituisis-
24118:         omistajille, jotta veneen pohjat voitaisiin       sa aluksissa. Lisäksi on esitetty, että rajoitussuo-
24119:         pitää vapaina eliöistä,ja milloin myrkky-         situsta laajennettaisiin koskemaan myös muita
24120:         jä sisältävät pohjamaalit tullaan kieltä-         myrkyllisiä antifouling-aineita. Myös kansainvä-
24121:         mään?                                             lisessä merenkulkujärjestössä (IMO) on keskus-
24122:                                                           teltu tiukempien rajoitusten tarpeesta ja parhail-
24123:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              laan valmistellaan ehdotusta, jonka tavoitteena
24124: vasti seuraavaa:                                          on luopua kokonaan orgaanisten tinayhdistei-
24125:                                                           den käytöstä vuoteen 2003 mennessä.
24126:      Myrkyllisiä veneenpohjamaaleja eli eliöntor-            Toistaiseksi vain harvat maat ovat menneet
24127: juntamaaleja (antifouling-aineet) käytetään               EY-säädöksiä pidemmälle. Esimerkiksi Japani
24128: alusten pohjienja vedenalaisten rakenteiden suo-          on kieltänyt orgaanisten tinayhdisteiden käytön
24129: jaamiseen kiinniHyviltä vesieliöiltä. Eliöntorjun-        myös suurten alusten pohjamaalaukseen. Poh-
24130: tamaalien teho perustuu niistä vapautuvan teho-           joismaista Tanska on asettanut tavoitteeksi luo-
24131: aineen myrkyllisyyteen kiinniHyville eliöille, ja         pua kokonaan myrkyllisten antifouling-aineiden
24132: osittain myös maalin pintaa tasoittavaan vaiku-           käytöstä vuoteen 2003 mennessä, mutta säädök-
24133:  tukseen. Tehoaineina käytetään yleisimmin or-            siä ei ole asiasta vielä annettu.
24134:  gaanisia tinayhdisteitä sekä kupari- ja triatsiini-          Ruotsissa veneenpohjamaalien markkinoille
24135:  yhdisteitä. Vaikutusmekanismin vuoksi tehoai-            tuominen edellyttää viranomaisen hyväksyntää
24136:  neita vapautuu aina suoraan vesistöön.                   ennen kuin niitä saadaan luovuttaa markkinoille
24137:      Huviveneistä on todettu aiheutuvan päästöjä          tai käyttää. Ruotsin kemikaalivirasto on kiel-
24138:  herkimmille merialueille, eli rannikkojen ja me-         tänyt veneenpohjamaalien käytön kokonaan
24139:  renlahtien vesiin. Erityisesti orgaanisten tinayh-       Pohjanlahden rannikolla ja asettanut rajoituksia
24140:  disteiden on havaittu aiheuttavan haittavaiku-           mm. tehoaineiden vapautumisnopeudelle. Viras-
24141:  tuksia jo alhaisissa pitoisuuksissa muun muassa          to esittää, että myrkyllisten veneenpohjamaalien
24142:  leville, nilviäisille ja vesieliöille.                   käyttö huviveneissä lopetettaisiin kokonaan Itä-
24143:      Haitallisten vaikutusten vuoksi orgaanisten          meren rannikolla ja kolmen vuoden siirtymäkau-
24144:  tinayhdisteiden käyttöä veneenpohjamaaleissa             den jälkeen myös Pohjanmeren rannikolla.
24145:  on rajoitettu useissa maissa. Suomessa käyttöä              Suomessa veneenpohjamaalit eivät kuulu vie-
24146:   rajoitettiin vuonna 1991 valtioneuvoston pää-           lä ennakkohyväksymismenettelyn piiriin. Eu-
24147:  töksellä (VNp l04l/91), jolla toimeenpantiin             roopan parlamentti ja neuvosto hyväksyi vuonna
24148:   EY:n neuvoston direktiivi 89/677/ETY. Säädös             1998 direktiivin (ns. biosididirektiivi, 98181 EY),
24149:   kieltää muun muassa orgaanisia tinayhdisteitä           jonka mukaan mm. veneenpohjamaalien mark-
24150:   sisältävien veneenpohjamaalien käytön alle 25           kinoille saattaminen tulee luvanvaraiseksi. Suo-
24151:   metrin mittaisissa aluksissa. Parhaillaan keskus-       men kemikaalilainsäädäntöä ollaan tältä osin
24152:   tellaan Euroopan komission uudesta rajoituseh-          parhaillaan muuttamassa. Direktiivissä sääde-
24153:   dotuksesta, jossa esitetään orgaanisten tinayh-         tään kuitenkin käytössä oleville biosinituotteille
24154:   disteiden käyttöä koskevan rajoituksen laajenta-        pitkä siirtymäkausi, jonka aikana jäsenvaltiot
24155:   mista koskemaan kaikkia alle 50 metrin mittaisia        soveltavat edelleen omia kansallisia menettelyi-
24156:   aluksia. Lisäksi ehdotuksen mukaan käyttö ma-           tään. Nopeita toimia veneenpohjamaalien käy-
24157:   keissa vesissä kiellettäisiin kokonaan ja sitä rajoi-   tön rajoittamiseksi ei siten voida direktiivin no-
24158: 4                                            KK 902/1998 vp
24159: 
24160: jalla toteuttaa. Tulevaisuudessa EU :n laajuinen       mahdollista raJOittaa kemikaalilain (744/89)
24161: ennakkohyväksymismenettely antaa hyvät mah-            43 §:n nojalla, mikäli kemikaalien voidaan perus-
24162: dollisuudet näiden aineiden ympäristöriskien vä-       tellusti arvioida aiheuttavan merkittävää haittaa
24163: hentämiseen.                                           ihmisen terveydelle tai ympäristölle. Tällaiset
24164:    Myrkyllisiä veneenpohjamaaleja korvaavia            EY-lainsäädäntöä pidemmälle menevät kemi-
24165: menetelmiä on kehitetty ja eräitä sovelluksia on       kaalirajoitukset on perusteltava ympäristö- tai
24166: jo käytössä. Maaliteollisuudessa kehitellään           terveyssyillä, jotta niitä ei katsottaisi perusteetto-
24167: pohjamaaleja, joiden teho perustuisi myrkyttö-         miksi kaupan esteiksi.
24168: miin karkotteisiin tai Hukkaaseen pintaan. Yhte-          Kieltojen ja rajoitusten sijasta on mahdollista
24169: nä vaihtoehtona on kehitetty sinkkielektrodiin         vähentää myrkyllisten veneenpohjamaalien
24170: perustuvaa torjuntamenetelmää, mutta kaupalli-         käyttöä vapaaehtoisilla keinoilla. Tiedotusta ja
24171: sia sovelluksia tästä ei vielä tiettävästi ole. Suo-   valistusta veneen pohjien maalauksen tarpeesta,
24172: messakin valmistetaan puhdistuslaitteita, joilla       haitoista ja vaihtoehdoista on jo jossain määrin
24173: veneen pohjan voi harjata puhtaaksi, mutta täl-        tehty, mutta sitä on tarpeen tehostaa.
24174: laisia asemia on käytössä hyvin vähän. Ruotsissa          Ympäristöministeriössä ja Suomen ympäris-
24175: on arvioitu, että harjausasemia tarvittaisiin          tökeskuksessa ollaan parhaillaan selvittämässä
24176: maassa noin 200 kappaletta, jos veneenpohja-           veneenpohjamaalien käyttöä muun muassa Itä-
24177: maalien käyttö huviveneissä lopetettaisiin. Kos-       meren suojelusopimuksen suosituksen arviointia
24178: ka harjauskoneet eivät välttämättä sovellu kai-        varten. Koska biosididirektiivin mukaisen en-
24179: kille venetyypeille, täytyisi osa aluksista nostaa     nakkohyväksymismenettelyn avulla ei voida
24180: vedestä ylös ja puhdistaa maalla käsin tai koneel-     toteuttaa myrkkyjä sisältäviä veneenpohjamaa-
24181: lisesti. Koska veneenpohjamaaleja korvaavat            leja koskevia nopeita toimia, ympäristöministe-
24182: menetelmät eivät ole tällä hetkellä kilpailukykyi-     riö ryhtyy myös selvittämään erillisten tuotera-
24183: siä, niiden käyttö ei ole yleistynyt.                  joitusten ja muiden ohjauskeinojen tarvetta.
24184:    Suomessa veneenpohjamaalien käyttöä on
24185:      Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1998
24186: 
24187:                                                                  Ympäristöministeri Pekka Haavisto
24188:                                            KK 902/1998 vp                                               5
24189: 
24190: 
24191: 
24192: 
24193:                                        Tili Riksdagens Talrnan
24194: 
24195:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen       sötvatten enligt förslaget förbjudas helt och hål-
24196: föreskriver har Ni, Fru Ta1man, till vederböran-     Iet och begränsas på fartyg i fårj- och passagerar-
24197: de med1em av statsrådet översänt fö1jande av         trafik. Samtidigt skall sådana preparat frångås
24198: riksdagsman Eva Biaudet undertecknade spörs-         där mängden frigjorda effektämnen inte kan reg-
24199: mål nr 902:                                          leras.
24200:                                                       .. 1 anslutning till konventionen om skydd av
24201:           Vad ämnar Regeringen göra för att          Ostersjöområdets marina miljö diskuteras som
24202:        utveckla alternativa metoder för båtägare     bäst om utvidgning av rekommendationen om
24203:        för att hålla båtbotten fria från organis-    organiska tennföreningar så att användningen av
24204:        mer och när kommer bottenfårger som           dem skulle begränsas också på fartyg som är
24205:        innehåller gifter att förbjudas?              Iängre än 25 m. Det har också föreslagits att
24206:                                                      rekommendationen om begränsning skulle ut-
24207:   Som svar på detts spörsmål far jag vördsamt        vidgas så att den gäller andra giftiga antifouling-
24208: anföra fö1jande:                                     föreningar. Också i lnternationella sjöfartsorga-
24209:                                                      nisationen IM 0 har behovet av striktare be-
24210:    Giftiga målfårger för båtskrov, antifouling-      gränsningar diskuterats, och som bäst bereds ett
24211: fårger, används för att skydda båtskrov och un-      förslag som syftar tili tota1 avveckling av använd-
24212: dervattensstrukturer mot att vattenorganismer        ningen av organiska tennföreningar fram tili år
24213: fåster sig på dem. Antifoulingpreparatens effekt     2003.
24214: bygger på att det effektämne som de avger är             Tills vidare har bara ett fåta11änder gått 1ängre
24215: giftigt för organismer som kornmer i kontakt         än EG-bestämmelserna. T.ex. Japan har fårbju-
24216: med det, men också på att de jämnar ut målfårgs-     dit användningen av organiska tennföreningar
24217: ytan. De vanligaste effektämnena är organiska        vid målning av skrovet på stora fartyg. Av de
24218: tennföreningar samt kopparoch triazinförening-       nordiska länderna har Danmark som mål att
24219: ar. På grund av verkningsmekanismen frigörs          avveck1a användningen av giftiga antifouling-
24220: effektämnena alltid direkt i vattnen.                preparat fram tili år 2003, men tills vidare har
24221:    Fritidsbåtarna har konstaterats orsaka ut-        inga föreskrifter om detta getts.
24222: s1äpp i de känsligaste havsområdena, dvs. i vatt-        1 Sverige förutsätter utsläppande på markna-
24223: nen utmed kusten och i havsvikarna. Man har          den av antifoulingmålfårger att de godkänns på
24224: konstaterat att särskilt de organiska tennför-       förhand. Svenska kemikalieinspektionen har helt
24225: eningarna har skadliga biverkningar redan i          förbjudit användningen av bottenmå1fårger ut-
24226: mycket små koncentrationer bland annat för al-       med Bottniska vikens kuster och bl.a. ställt upp
24227: ger, olika slags blötdjur och andra vattenorganis-   begränsningar för hur snabbt effektämnena får
24228: mer.                                                 frigöras. Kemikalieinspektionen föreslår att an-
24229:    På grund av de skadliga verkningarna har          vändningen av giftiga antifoulingpreparat helt
24230: användningen av organiska tennföreningar i           skall slopas på fritidsbåtar utmed Ostersjökusten
24231: antifoulingpreparaten begränsats i ett antal Iän-    och efter en tre års övergångsperiod också utmed
24232: der. 1 Finland begränsades användningen genom        N ordsjökusten.
24233: ett statsrådsbeslut år 1991 (1041/1991), genom           1 Finland faller målfårger för båtskrov inte
24234: vilket EG-rådets direktiv 89/677/EEG verkställ-      ännu inom ramen för förfarandet med förhands-
24235: des. Bestämmelserna förbjuder bl.a. användning       godkännande. Europaparlamentet och rådet
24236: av antifoulingpreparat som innehåller organiska      godkände år 1998 ett direktiv (det så kallade
24237: tennföreningar på fartyg under 25 meters längd.      biociddirektivet, 98/8/EG), enligt vilket utsläp-
24238: Som bäst diskuteras Europeiska kommissionens         pandet på marknaden av bl.a. målfårger för båt-
24239: nya förslag om begränsningar, som går ut på att      skrov skall kräva tillstånd. Den finländska kemi-
24240: förbudet mot användning av organiska tennför-        kalielagstiftningen revideras som bäst i detta
24241: eningar skall gälla alla fartyg som är kortare än    hänseende. Direktivet föreskriver dock en lång
24242: 50 m. Dessutom skall användningen av sådana i        övergångstid för ibrukvarande biocidprodukter,
24243: 6                                           KK 902/1998 vp
24244: 
24245: och under denna tid tillämpar medlemsstaterna         renskraftiga, har de inte kommit i allmän an-
24246: alltjämt sina egna nationella förfaranden. Med        vändning.
24247: stöd av direktivet kan man alltså inte vidta snab-       I Finland är det möjligt att begränsa använd-
24248: ba åtgärder för att begränsa användningen av          ningen av målfårger för båtskrov enligt 43 § kemi-
24249: målfårger för båtskrov. I framtiden kommer            kalielagen (744/1989), om man med fog kan anse
24250: förfarandet med förhandsgodkännande, som              att kemikalierna orsakar avsevärda olägenheter
24251: täcker hela EU, i princip att ge möjligheter att      för människans hälsa eller miljön. Sådana kemi-
24252: minska de miljörisker som dessa ämnen orsakar.        kaliebegränsningar som går längre än
24253:    Det har tagits fram metoder som ersätter an-       EG-lagstiftningen skall motiveras med miljö-
24254: vändningen av giftiga målfårger för båtskrov,         eller hälsoskäl for att de inte skall anses som
24255: och vissa tillämpningar är redan i användning.        grundlösa handelshinder.
24256: Inom målfårgsindustrin utvecklas bottenfårger            I stället för förbud och begränsningar kan
24257: vars effekt bygger på giftfria frånstötande ämnen     användningen av giftiga bottenmålfårger be-
24258: eller hala ytor. Ett alternativ är en bekämpnings-    gränsas på frivillig väg. Viss information och
24259: metod som bygger på zinkelektroder, men veter-        upplysning om behovet att måla båtskrov och
24260: ligen finns några kommersiella tillämpningar av       om olägenheterna och alternativen finns redan
24261: metoden tills vidare inte. Också i Finland tillver-   att tillgå, men bör effektiveras.
24262: kas apparatur med viiken båtsk rovet kan borstas         Miljöministeriet och Finlands miljöcentral
24263: rent, men det finns mycket få sådana stationer. I     undersöker som bäst användningen av botten-
24264: Sverige har man räknat med att behöva omkring         målfårger bl.a. för att utvärdera en .rekommen-
24265: 200 sådana, om användningen av målfårger för          dation i konventionen om skydd av Ostersjöom-
24266: båtskrov slopas. Eftersom borstmaskinerna inte        rådets marina miljö. Eftersom ett förhandsgod-
24267: nödvändigtvis lämpar sig för alla typer av båtar,     kännande i enlighet med biociddirektivet inte
24268: måste en del av båtarna lyftas ur vattnet och         kan leda tili snabba åtgärder beträffande botten-
24269: rengöras på land, antingen för hand eller maski-      målfårger som innehåller gifter, börjar miljömi-
24270: nellt. Eftersom de metoder som ersätter mål-          nisteriet också undersöka behovet av separata
24271: fårgerna för båtskrov tills vidare inte är konkur-    produktbegränsningar och andra styrmedel.
24272:      Helsingforsden 9 oktober 1998
24273:                                                                       Miljöminister Pekka Haavisto
24274:                                           KK 903/1998 vp
24275: 
24276: Kirjallinen kysymys 903
24277: 
24278: 
24279: 
24280: 
24281:                                   Matti Vanhanen /kesk: Autoverolain uudistamisesta
24282: 
24283: 
24284: 
24285:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
24286: 
24287:    Autoverolain 9 §:ssä säädetään, ettäjos muun        Korkean inflaation oloissa lain määräämä ve-
24288: kuin käytettynä maahan tuodun ajoneuvon val-        ron korotus voisi olla perusteltu, mutta matalan
24289: mistuskuukauden päättymisestä on ennen auto-        inflaation aikana veron korotukselle ei ole perus-
24290: veroilmoituksen antamista kulunut enemmän           teita.
24291: kuin yksi vuosi, korotetaan veroa 20 prosentilla.      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24292: Erityisesti moottoripyöräkaupassa tämä on ai-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24293: heuttanut vaikeuksia. Moottoripyöräkauppa           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24294: Suomessa on sesonkiluontoista, mutta tehtaat        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24295: tuottavat pyöriä tasaiseen tahtiin. Siksi pyörän
24296: valmistumisesta tehtaalla ehtii helposti kulua                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24297: vuosi ennen kuin se on Suomessa myyty. Lain                ryhtyä perusteluissa mainitun autovero-
24298: määräyksen soveltamiseksi tehtaalta tarvitaan              lain 9 §:n kumoamiseksi?
24299: erityisiä todistuksia sen selvittämiseksi, missä
24300: kuussa mikäkin pyörä on valmistettu.
24301:      Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1998
24302:                                        Matti Vanhanen /kesk
24303: 
24304: 
24305: 
24306: 
24307:  280043
24308: 2                                         KK 903/1998 vp
24309: 
24310: 
24311: 
24312: 
24313:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
24314: 
24315:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Autoverolain 9 §koskee sekä maahan tuotuja
24316: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       että maassa tehdasmaisesti valmistettuja ajoneu-
24317: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     voja. Tehdasmaisella valmistuksella tarkoitetaan
24318: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti          kaupallisesti tapahtuvaa sarjamaista valmistus-
24319: Vanhasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       toimintaa. Lainkohdassa tarkoitettua veronko-
24320: n:o 903:                                            rotusta ei sitä vastoin peritä yksittäiskappaleena
24321:                                                     maassa valmistetuista ajoneuvoista, joiden val-
24322:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      mistusajankohdan ja veroilmoituksen tekemisen
24323:        ryhtyä perusteluissa mainitun autovero-      välillä ehtii kulua vuotta pitempi aika. Tällaisissa
24324:        lain 9 §:n kumoamiseksi?                     tapauksissa ei yleensä esiinny vastaavaa kulutta-
24325:                                                     jansuojan tarvetta kuin kaupallisessa toiminnas-
24326:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        sa.
24327: vasti seuraavaa:                                        Autoverotuksen yhtenä lähtökohtana on, että
24328:                                                     vero ilmoitetaan verotettavaksi ja verotus muu-
24329:    Autoverolain 9 §:n mukaan muun kuin käytet-      toinkin toimitetaan mahdollisimman lähellä sitä
24330: tynä maahan tuodun ajoneuvon, jonka valmis-         ajankohtaa, jona ajoneuvo luovutetaan kulutta-
24331: tuskuukauden päättymisestä on ennen autovero-       jalle ja otetaan varsinaiseen käyttöön. Verovel-
24332: ilmoituksen antamista kulunut enemmän kuin          vollisilla ajoneuvojen maahantuojilla tai valmis-
24333: yksi vuosi, autoveroa korotetaan 20 prosentilla.    tajilla on kuitenkin mahdollisuus ilmoittaa vero-
24334: Mainittu lainkohta koskee autojen lisäksi moot-     tettavaksi sellaisiakin ajoneuvoja, joita ei ole tar-
24335: toripyöriä. Lainkohdan tarkoituksena on toimia      koitus välittömästi rekisteröidä tai ottaa käyt-
24336: ennalta ehkäisevästi siten, että Suomessa ei        töön taikka luovuttaa eteenpäin siten, että siitä
24337: markkinoitaisi kuluttajille uutena ajoneuvoja       seuraisi velvollisuus suorittaa autovero. Näin
24338: sellaisia ajoneuvoja, joita on valmistumisen jäl-   muodoin moottoripyörien maahantuojilla on
24339: keen varastoitu pitkähkö aika. Säännöksellä on      mahdollisuus käytännössä välttää autoveron ko-
24340: siten ajoneuvojen kunnon ja kuluttajansuojan        rottaminen sellaisissa kysyjän tarkoittamissa ti-
24341: varmistamiseen liittyvä näkökohta. Kuluttajalla     lanteissa, joissa moottoripyörän valmistusajan-
24342: ei välttämättä ole samaa mahdollisuutta selvittää   kohdasta uhkaa kulua yli vuosi ennen kuin
24343: ajoneuvon valmistuskuukautta ja näin ollen sen      moottoripyörä sesonkikautena myydään kulut-
24344: todellista ikää kuin veroviranomaisella verotuk-    tajalle ja otetaan käyttöön.
24345: sen toimittamisen yhteydessä on.
24346: 
24347:      Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1998
24348: 
24349:                                                                            Ministeri Jouko Skinnari
24350:                                               KK 903/1998 vp                                               3
24351: 
24352: 
24353: 
24354: 
24355:                                           Tili Riksdagens Talman
24356: 
24357:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-            Bilskattelagens 9 § berör både importerade
24358: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          fordon och fordon som har tillverkats fabriks-
24359: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        mässigt i landet. Med fabriksmässig tillverkning
24360: man Matti Vanhanen undertecknade spörsmål               avses kommersiell serietillverkning. Sådan skat-
24361: nr 903:                                                 tehöjning som avses i nämnda lagrum uppbärs
24362:                                                         däremot inte för fordon som tiliverkats i enstaka
24363:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          exemplar i Iandet, om mer än ett år har förflutit
24364:        ta för att bilskattelagens 9 §, som nämns i      mellan tillverkningstidpunkten och bilskattede-
24365:        motiveringen, skall upphävas?                    klarationen. 1 dylika fall föreligger det i allmän-
24366:                                                         het inget motsvarande behov av konsument-
24367:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           skydd som i fråga om kommersiell verksamhet.
24368: anföra följande:                                            En princip när det gäller bilbeskattningen är
24369:                                                         att bilen skall anmälas för beskattning och be-
24370:     Enligt 9 § bilskattelagen höjs bilskatten med       skattningen skall även i övrigt verkställas så nära
24371: 20% om bilskattedeklaration avges när mer än            den tidpunkt som möjligt då fordonet överlåts tili
24372: ett år har förflutit från utgången av tillverknings-    konsumenten och tas i egentligt bruk. Skattskyl-
24373: månaden för ett annat fordon än ett sådant som          diga importörer eller tillverkare av fordon kan
24374: importerats begagnat. Nämnda lagrum gäller              emellertid anmäla även sådana fordon för be-
24375: förutom bilar även motorcyklar. Syftet med lag-         skattning som man inte har för avsikt att omedel-
24376: rummet är förebyggande så att sådana fordon             bart registrera, ta i bruk eller överlåta vidare så
24377: som har hållits i lager en längre tid efter tiliverk-   att det skulle innebära skyldighet att erlägga bil-
24378: ningen inte skall marknadsföras som nya fordon          skatt. lmportörer av motorcyklar kan således i
24379: tili konsumenterna i Finland. Bestämmelsen              praktiken kringgå en höjning av bilskatten i så-
24380: innehåller således aspekter som hänför sig tili att     dana av frågeställaren avsedda situationer där
24381: fordonets skick och konsumentskyddet garante-           det finns risk för att det kan förflyta mer än ett år
24382: ras. Konsumenten har inte nödvändigtvis samma           från tillverkningstidpunkten för en motorcykel
24383: möjlighet som skattemyndigheten har i samband           tills motorcykeln under säsongen säljs tili konsu-
24384: med beskattningen att utreda viiken månad for-          menten och tas i bruk.
24385: donet har tillverkats, dvs. dess verkliga ålder.
24386: 
24387:      Helsingfors den 29 september 1998
24388: 
24389:                                                                                Minister Jouko Skinnari
24390:                                           KK 904/1998 vp
24391: 
24392: Kirjallinen kysymys 904
24393: 
24394: 
24395: 
24396: 
24397:                                   Kari Rajamäki /sd: Yleisen asumistuen maksamisesta reaaliaikaise-
24398:                                       natukena
24399: 
24400: 
24401:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
24402: 
24403:    Yleistä asumistukea haettaessa tuen hakijan      ei lisää asumistuen kustannuksia vaan kohden-
24404: keskimääräiset vuosittaiset tulot määrittävät       taa tuen oikein ja vähentää tarpeetonta byrokra-
24405: asumistuen määrän. Keskimääräisten vuositulo-       tiaa.
24406: jen ilmoittaminen on kohtuuton vaatimus esi-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24407: merkiksi pätkätyötä tekevälle, koska tulot voivat   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24408: joinakin kuukausina olla normaalit palkkatulot      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24409: ja joinakin kuukausina jäädä työttömyysturvan       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24410: suuruisiksi. Asumistuen joustamattomuus lisää
24411: toimeentulotuen hakijoiden määrää, ja asumis-                Aikooko Hallitus muuttaa asumistuen
24412: tukea joudutaan osittain tarpeettomasti peri-              määräytymisperusteita niin, että sitä
24413: mään takaisin. Asumistukea on maksettava                   maksetaan niinä kuukausina, jolloin tu-
24414: reaaliajassa, niinä kuukausina, kun tukea tarvi-           keen on tarvetta eikä keskimääräisten
24415: taan, eikä keskiarvon perusteella. Tämä muutos             vuositulojen perusteella?
24416: 
24417:      Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1998
24418: 
24419:                                          Kari Rajamäki /sd
24420: 
24421: 
24422: 
24423: 
24424: 280043
24425: 2                                            KK 904/1998 vp
24426: 
24427: 
24428: 
24429: 
24430:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
24431: 
24432:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         yhdessä siten, että taloudellisen aseman äkillisen
24433: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          ja tilapäisen muutoksen vuoksi asumismenoihin
24434: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        tarvittava tuki annetaan toimeentulotukena.
24435: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kari Raja-        Toimeentulotuki voidaan mitoittaa täsmälleen
24436: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          oikean suuruiseksi ja lyhyellekin ajalle.
24437: 904:                                                       Asumistuen myöntäminen kysymyksessä esi-
24438:                                                        tetyllä tavalla niin, että tukea myönnettäisiin
24439:           Aikooko Hallitus muuttaa asumistuen          aina kulloisenkin kuukausitulon mukaan mer-
24440:         määräytymisperusteita niin, että sitä          kitsisi, toisin kuin kysymyksessä on arvioitu,
24441:         maksetaan niinä kuukausina, jolloin tu-        muutoksia asumistukien vuosittaisiin määriin ja
24442:         keen on tarvetta eikä keskimääräisten          kokonaisuudessaan huomattavaa asumistuki-
24443:         vuositulojen perusteella?                      määrärahan lisätarvetta. Silloin kun on kysymys
24444:                                                        työmarkkinatuella tai peruspäivärahalla olevas-
24445:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           ta noin 5 000 markkaa kuukaudessa ansaitsevas-
24446: vasti seuraavaa:                                       ta henkilöstä, jonka työssäolojakso ja työttö-
24447:                                                        myysjakso ovat lähes yhtä suuret, vuoden aikana
24448:    Asumistukijärjestelmän tavoitteena on auttaa        myönnettävä tuki on samaa suuruusluokkaa
24449: pienituloisia ruokakuntia saavuttamaan ja säi-         myönnettiinpä tuki erikseen työttömyyskuukau-
24450: lyttämään kohtuullinen asumistaso silloin, kun         sille tai keskiarvotulon perusteella koko vuodel-
24451: ruokakunnan pysyvät tulot edellyttävät tuen            le.
24452: myöntämistä. Pysyvistä tuloista on säädetty asu-           Sen sijaanjos tulot ovat vähänkään korkeam-
24453: mistukilaissa. Laissa ei kuitenkaan ole täsmen-        mat tai työttömyyskuukausien määrä pienempi
24454: netty, miten pysyvä tulo lasketaan tulojen vaih-       kuin työssäolokuukausien määrä, tilanne on toi-
24455: dellessa esimerkiksi kuukausittain tai tulon muo-      nen. Asumistuen myöntäminen työttömyyskuu-
24456: dostuessa eripituisista työssäolo-ja työttömyys-       kausien ajaksi riippumatta työssäoloajan tulois-
24457: jaksoista. Näitä tilanteita varten on kehitetty eri-   ta lisää asumistuen määrää ja tuo asumistuen
24458: laisia lain soveltamiskäytäntöjä,joiden perusläh-      piiriin sellaisia ruokakuntia, jotka eivät keskiar-
24459: tökohtana on ollut, että pysyvä kuukausitulo on        votulonsa perusteella saisi tukea lainkaan. Esi-
24460: arvioitu laskelmalla tuloista riittävän pitkän ajan    merkiksijos työmarkkinatukea tai peruspäivära-
24461: keskiarvotulo. On luontevaa, että tuen mitoituk-       haa saava yksinäinen henkilö ansaitsee puoli
24462: sessa käytetään lähtökohtana vuoden mittaista          vuotta 7 000 markkaa kuukaudessa, hän saa
24463: tulojaksoa, koska tukea myönnetään aina vuo-           1 500 markan suuruisesta vuokrasta asumistu-
24464: deksi kerrallaan.                                      kea keskiarvotulon mukaisesti 549 markkaa
24465:    Tuen myöntäminen keskiarvotulolla on ollut          kuukaudessa ja 6 586 markkaa koko vuoden ai-
24466: yksittäistapauksissa ongelmallista ja tuensaajien      kana. Jos tukea myönnettäisiin erikseen työttö-
24467: vaikeasti ymmärrettävissä. Oman erityistilan-          myyskuukausille, hän saisi puolen vuoden ajan
24468: teensa ovat muodostaneet sellaiset tapaukset,          täysimääräistä tukea 1 200 markkaa kuukaudes-
24469: joissa tukeen on tehty takautuva välitarkistus         sa ja työssäolokuukausilta hän ei saisi tukea lain-
24470: keskiarvotulon perusteella, kun työssäolojakso         kaan. Tuen määrä olisi tällöin yhteensä 7 200
24471: onkin osoittautunut aikaisemmin arvioitua pi-          markkaa vuodessa eli 614 markkaa enemmän
24472: temmäksi.                                              kuin nykyisin. Jos ansiotulot olisivat puolen vuo-
24473:    Asumistukea ei ole tarkoitettu myötäilemään         den ajalta 10 000 markkaa kuukaudessa, asumis-
24474: taloudellisessa asemassa tapahtuvia tilapäisiä         tukea myönnettäisiin tällöinkin työttömyyskuu-
24475: kuukausivaihteluja, vaikka tukijärjestelmää on-        kausilta yhtä suuri määrä, 1 200 markkaa kuu-
24476: kin muutettu 1990-luvulla siten, että tuen määrä       kaudessa, vaikka nykyisin keskiarvotulojen pe-
24477: tarkistetaan kesken tukikauden tulojen muut-           rusteella ei tukea myönnetä näillä tuloilla lain-
24478: tuessa huomattavasti. Edelleenkin on lähtökoh-         kaan. Tällöin vuoden aikana maksettava tuki
24479: tana, että asumistukija toimeentulotuki toimivat       olisi 7 200 markkaa suurempi kuin nykyisin.
24480:                                           KK 904/1998 vp                                             3
24481: 
24482:    Nämä esimerkit osoittavat sen, että asumis-      kuitenkaan, eikä ole tarkoituksenmukaista, mi-
24483: tuen kokonaismäärän kannalta ei ole yhdenteke-      toittaa taloudellisen aseman tilapäisten muutos-
24484: vää, myönnetäänkö tuki erikseen työttömyysjak-      ten mukaisesti. Näissä tilanteissa toimeentulotu-
24485: son ja työssäolon perusteella vai arvioidaanko      kijärjestelmä tulee viime kädessä avuksi. Asumis-
24486: sen tarvetta pitemmän ajan keskiarvotulon mu-       tuen muuttaminen siten, että se nykyistä enem-
24487: kaisesti. Tuen mitoittaminen erikseen lyhyelle      män määriteltäisiin hakemisajankohdan tulojen
24488: tulojen alentumisjaksolle lisäisi myös huomatta-    mukaan, lisäisi asumistuen maksatusta ja ulot-
24489: vasti asumistukijärjestelmän hallinnollista työtä   taisi asumistuen nykyistä korkeammalle vuositu-
24490: ja tehtävien tukipäätösten määrää.                  lojen tasolle. Asumistukimäärärahaa ei kuiten-
24491:    Asumistukijärjestelmä tulee nykyisin pitkälle    kaan voitaisi valtiontaloudellisista syistä lisätä,
24492: vastaan tilanteissa, joissa tulotaso on alentunut   jolloin tulon määrittelyn muutoksesta johtuva
24493: pysyvästi työttömyyden vuoksi. Tuki tarkiste-       tuen tarpeen kasvu jouduttaisiin rahoittamaan
24494: taan kesken vuoden ja tulojen määrittelyssä käy-    tiukentamalla tukiperusteita.
24495: tetään keskimääräisiä tuloja. Viimeksi tuen pe-        Asumistuen tulon määrittelyä seurataan ja
24496: rusteita on tämän vuoden alussa parannettu si-      sitä pyritään kehittämään siten, että se nykyistä
24497: ten, että peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea      paremmin vastaisi tueusaajan pysyvää tuen tar-
24498: saava yksinäinen henkilö on oikeutettu täysi-       vetta.
24499:  määräiseen asumistukeen. Asumistukea ei voida
24500: 
24501:      Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1998
24502: 
24503:                                                                        Ministeri Sinikka Mönkäre
24504: 4                                            KK 904/1998 vp
24505: 
24506: 
24507: 
24508: 
24509:                                           Tili Riksdagens Talman
24510: 
24511:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen          gångspunkten är alltjämt att bostadsbidraget och
24512: föreskriver har Ni, Fru Talman, till vederböran-        utkomststödet fungerar ihop på så sätt att det
24513: de medlem av statsrådet översänt följande av            stöd som behövs för boendet på grund av plötsli-
24514: riksdagsman Kari Rajamäki undertecknade                 ga och tillfålliga ändringar i den ekonomiska
24515: spörsmål nr 904:                                        situationen kan betalas i form av utkomststöd.
24516:                                                         Utkomststödet kan dimensioneras till exakt rätta
24517:            Ämnar Regeringen ändra grunderna             belopp och också för en kort tid.
24518:         för bestämning av bostadsbidraget så att           Att bevilja bostadsbidraget på så sätt som
24519:         det betalas under de månader då bidraget        anförs i spörsmålet, nämligen så att bidraget be-
24520:         behövs och inte på basis av de genom-           viljas enligt den aktuella månatliga inkomsten,
24521:         snittliga årsinkomsterna?                       skulle tvärtemot vad som anses i spörsmålet inne-
24522:                                                         bära ändringar i de årliga bostadsbidragsbelop-
24523:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           pen och över lag leda till ett avsevärt behov av
24524: anföra följande:                                        ytterligare anslag för bostadsbidrag. Då det är
24525:                                                         fråga om en person som med arbetsmarknads-
24526:    Syftet med bostadsbidragssystemet är att hjäl-       stöd eller grunddagpenning förtjänar ca 5 000
24527: pa låginkomsthushållen att uppnå och bibehålla          mark i månaden och som har så gott som lika
24528: en skälig boendenivå i sådana situationer då hus-       långa perioder av sysselsättning och arbetslöshet,
24529: hållets stadigvarande inkomster förutsätter att         ligger det bidrag som beviljas under ett år i sam-
24530: stöd beviljas. Bestämmelserna om stadigvarande          ma storleksklass, oavsett om det beviljas separat
24531: inkomster ingår i bostadsbidragslagen. Lagen            för månaderna med arbetslöshet eller på basis av
24532: preciserar dock inte hur den stadigvarande in-          den genomsnittliga årsinkomsten.
24533: komsten beräknas då inkomsterna varierar t.ex.              Om inkomsterna däremot ligger något högre,
24534: per månad eller då inkomsten härrör från olika          eller om antalet arbetslöshetsmånader är mindre
24535: långa perioder av arbete och arbetslöshet. Med          än antalet månader med sysselsättning, är situa-
24536: tanke på sådana situationer har olika slags praxis      tionen en annan. Då bostadsbidrag beviljas un-
24537: utformats i tillämpningen av lagen, och den             der arbetslöshetsmånaderna, oberoende av in-
24538: grundläggande utgångspunkten har varit att den          komsterna under sysselsättningstiden, ökar bo-
24539: stadigvarande månadsinkomsten har beräknats             stadsbidragsbeloppet, och också sådana hushåll
24540: genom att kalkylera den genomsnittliga inkom-           kommer inom ramen för bostadsbidraget som på
24541: sten under en tillräckligt lång tid. Det är naturligt   basis av sin genomsnittliga inkomst över huvud
24542: att man i dimensioneringen av stödet tar en ett-        taget inte skulle få stöd. Om t.ex. en ensamståen-
24543: årig inkomstperiod som utgångspunkt, eftersom           de person som får arbetsmarknadsstöd eller
24544: bidraget alltid beviljas för ett år i sänder.           grunddagpenning under ett halvt år förtjänar
24545:    1 enskilda fall har det varit problematiskt att      7 000 mark i månaden, får han för en hyra på
24546: bidraget beviljas på basis av den genomsnittliga        1 500 mark bostadsbidrag enligt sin genomsnitt-
24547: inkomsten, och bidragstagarna har svårt att för-        liga inkomst, dvs. 549 mark i månaden och 6 586
24548: stå systemet. En särskild situation är sådana fall      mark för hela året. Om stödet beviljades separat
24549: då man gjort en retroaktiv mellantidsjustering av       för arbetslöshetsmånaderna, skulle han under ett
24550: bidraget på basis av den genomsnittliga inkom-          halvt år få det fulla stödet på 1 200marki måna-
24551: sten, då en sysselsättningsperiod har visat sig bli     den, och under de sysselsatta månaderna skulle
24552: längre än vad man räknat med.                           han inte få något stöd alls. Bidraget skulle då
24553:    Det är inte meningen att bostadsbidraget skall       sammanlagt uppgå till 7 200marki året, dvs. 614
24554: anpassas till tillfålliga månatliga variationer i den   mark mer än för närvarande. Om hans förtjänst-
24555: ekonomiska situationen, även om bidragssyste-           inkomster under ett halvt års tid vore 10 000
24556: met under 1990-talet har ändrats så att bidrags-        mark i månaden, skulle han också då för måna-
24557: beloppet justeras mitt i bidragsperioden då det         derna utan sysselsättning få ett lika stort stöd,
24558: sker avsevärda ändringar i inkomsterna. Ut-             1 200marki månaden, även om bidrag med dessa
24559:                                            KK 904/1998 vp                                           5
24560: 
24561: inkomster över huvud taget inte skulle beviljas på   marknadsstöd är berättigad tili fullt bostadsbi-
24562: basis av genomsnittsinkomsterna. Det stöd som        drag. Det är dock varken möjligt eller ändamåls-
24563: han då skulle få under året vore 7 200 mark större   enligt att dimensionera stödet enligt tillfålliga
24564: än för närvarande.                                   variationer i den ekonomiska situationen. 1 såda-
24565:     Dessa exempel visar att det med tanke på det     na situationer kan man i sista hand anlita ut-
24566: totala bostadsbidragsbeloppet inte är likgiltigt     komststödsystemet. En ändring av bostadsbidra-
24567: om stödet beviljas separat för arbetslöshetsperio-   get så att det mer än för närvarande definieras
24568: der och sysselsättningstid, eller om behovet av      enligt inkomsterna vid tidpunkten för ansökan
24569: stöd utvärderas enligt den genomsnittliga inkom-     skulle öka utbetalningen av bostadsbidrag och
24570: sten under en längre period. Om bidraget skulle      utsträcka bostadsbidraget tili en högre årsin-
24571: dimensioneras separat för korta perioder med         komstnivå än vad som nu är fallet. Anslagen för
24572: sänkta inkomster, skulle detta också avsevärt        bostadsbidrag kan dock inte ökas på grund av
24573: öka det administrativa arbetet inom bostadsbi-       statsekonomiska skäl, eftersom det ökade stöd-
24574: dragssystemet, likaså antalet beslut om bidrag.      behov som en ändring av definitionen på inkom-
24575:     För närvarande finns bostadsbidragssystemet      sterna skulle föra med sig då måste finansieras
24576: tili hands i situationer där inkomstnivån perma-     genom en skärpning av grunderna för bidraget.
24577: nent har sänkts på grund av arbetslöshet. Bidra-        Uppföljningen av bestämningen av inkom-
24578: get justeras mitt i året, och vid definition av      sterna för bostadsbidraget är kontinuerlig och
24579: inkomsterna används de genomsnittliga inkom-         man strävar efter att utveckla den så att den
24580: sterna. Grunderna för bidraget har senasti bör-      bättre än för närvarande skall matsvara bidrags-
24581: jan av året setts över så att en ensamstående        tagarens stadigvarande behov av stöd.
24582: person som har grunddagpenning eller arbets-
24583: 
24584:      Helsingfors den 30 september 1998
24585: 
24586:                                                                         Minister Sinikka Mönkäre
24587:                                           KK 905/1998 vp
24588: 
24589: Kirjallinen kysymys 905
24590: 
24591: 
24592: 
24593: 
24594:                                   Anu Vehviläinen /kesk: Koulutusvakuutuksen toteutumisesta
24595: 
24596: 
24597: 
24598:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
24599: 
24600:    Koulutusvakuutuksen ensimmäinen vaihe an-        mäiseen vaiheeseen verrattuna, mutta vain hie-
24601: toi pitkäaikaistyöttömille mahdollisuuden lähteä    man. Toisen vaiheenkin ehdot ovat tiukat, sillä
24602: omaehtoiseen koulutukseen työttömyysturva-          työttömältä vaaditaan mm. l 0 vuoden työhisto-
24603: eduin syksyllä 1997. Koulutusvakuutuksen en-        riaa 15 vuoden ajalta. Työministeriön optimistis-
24604: simmäinen vaihe suunniteltiin jo alun perin väli-   ten arvioiden mukaan 6 700 ihmistä aloittaisi
24605: aikaiseksi niin, että tukea oli tarkoitus maksaa    koulutuksen tänä vuonna ja 10 000 henkilöä ensi
24606: vain sellaiseen koulutukseen, joka alkoi viimeis-   vuonna. Koulutusvakuutuksen toinen vaihe on
24607: tään vuoden 1998 heinäkuun loppuun mennessä.        suunniteltu pysyväksi järjestelmäksi.
24608: Toukokuun loppuun mennessä omaehtoisen                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24609: opiskelun oli aloittanut noin 950 henkilöä, kun     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24610: tavoite oli 80 000 henkilöä kokeilun aikana. En-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24611: simmäiseen vaiheeseen varattiin kuitenkin peräti    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24612: 300 miljoonaa markkaa.
24613:     Koulutusvakuutuksen toisen vaiheen koulu-                 Miten Hallitus arvioi koulutusvakuu-
24614: tuspäivärahaa maksetaan puolestaan sellaiseen              tuksen toteutuneen, ja
24615: omaehtoiseen koulutukseen, joka on alkanut tä-                aikooko Hallitus vielä tehdä muutok-
24616: män vuoden elokuun alun jälkeen. Toinen vaihe              sia koulutusvakuutuksen toiseen vaihee-
24617: laajentaa työttömien oikeutta osallistua omaeh-            seen vai jääkö se tällaisenaan pysyväksi
24618: toiseen koulutukseen työttömyysturvaeduin, sil-            järjestelmäksi?
24619: lä työhistoriavaatimuksia on kevennetty ensim-
24620: 
24621:      Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1998
24622: 
24623:                                        Anu Vehviläinen /kesk
24624: 
24625: 
24626: 
24627: 
24628: 280043
24629: 2                                            KK 905/1998 vp
24630: 
24631: 
24632: 
24633: 
24634:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
24635: 
24636:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          ilman ammatillisia kvalifikaatioita olevia oli
24637: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           28 % koulutuksen aloittaneista. Koulutustaus-
24638: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         taltaan suurimman ryhmän (56%) muodostavat
24639: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anu Veh-           alemman- ja ylemmän keskiasteen koulutuksen
24640: viläisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           suorittaneet. Alimman korkea-asteen suoritta-
24641: n:o 905:                                                neita oli 6 %ja korkeakoulututkinnon suoritta-
24642:                                                         neita 9%.
24643:            Miten Hallitus arvioi koulutusvakuu-            Valituista koulutusaloista suurin on tervey-
24644:        tuksen toteutuneen, ja                           denhuolto- ja sosiaaliala, jossa on aloittanut 27 4
24645:           aikooko Hallitus vielä tehdä muutok-          opiskelijaa eli lähes neljännes opiskelijoista. Toi-
24646:        sia koulutusvakuutuksen toiseen vaihee-          seksi eniten opiskelijoita on suuntautunut hallin-
24647:        seen vai jääkö se tällaisenaan pysyväksi         to- ja toimistotyöhön; 218 opiskelijaa. Teknisen,
24648:        järjestelmäksi?                                  luonnontieteellisen ja humanistisen alan valin-
24649:                                                         neita on 168. Erilaisiin teollisuusammatteihin
24650:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            suuntautuneita on ollut 154 ja majoitus- ja koti-
24651: vasti seuraavaa:                                        taloustyöhön 93.
24652:                                                            Tuen saamisen edellytyksenä oli, että henkilö
24653:    Pitkäaikaistyöttömälle avattiin mahdollisuus         oli ollut työttömänä vähintään vuoden viimeisen
24654: osallistua omaehtoiseen ammatilliseen koulu-            kahden vuoden aikana. Yhdenjaksoista työttö-
24655: tukseen työttömyysturvan tai työmarkkinatuen            myyttä ei siis edellytetty. Kuitenkin niitä, joiden
24656: tasoisella tuella syksyllä 1997. Uudistus oli en-       viimeisin työttömyysjakso oli kestänyt yli vuo-
24657: simmäinen vaihe järjestelmästä, jonka tarkoitus         den, oli 25 % (273). Näistä yli kaksi vuotta yh-
24658: on antaa pitkään työelämässä olleille mahdolli-         denjaksoisesti työttömänä olleita oli 18. Kaik-
24659: suus saada nykyistä parempaa toimeentulotur-            kiaan yli puoli vuotta yhtäjaksoisesti työttömänä
24660: vaa aikuisopiskeluun. Pitkäaikaistyöttömien             olleita oli 486 eli lähes puolet.
24661: erillisohjelma koski koulutusta, joka alkoi                 Lähes 88 %tuen saajista oli työttömyyskasso-
24662: 1.8.1997-31.7.1998 välisenä aikana. Tukea voi-          jen jäseniä. Tuen suuruus oli keskimäärin 261
24663: daan maksaa enintään kaksi vuotta, kuitenkin            markkaa päivässä. Kansaneläkelaitoksen mak-
24664: enintään 31.12.1999 saakka. Tuen maksatukseen           saman tuen suuruus oli keskimäärin 125 markkaa
24665: varattiin 300 miljoonaa markkaa.                        päivässä. Tukea maksettiin elokuun 1997 ja hei-
24666:    Pitkäaikaistyöttömien omaehtoisen opiskelun          näkuun 1998 välisenä aikana yhteensä vajaa 47
24667: tuella koulutuksen aloittaneita oli 1.8.1997-           miljoonaa markkaa, josta työttömyyskassat 43
24668: 31.7.1998 välisenä aikana kaikkiaan 1 054. Aloit-       miljoonaa ja Kansaneläkelaitos 3,6 miljoonaa.
24669: taneista suurin osa, 68% (713) oli 40---49-vuo-            Ohjelmaan varatuista määrärahoista on kui-
24670: tiaita. Yli 50-vuotiaita oli 22 %. Naisia koulutuk-     tenkin tukipäätöksillä sidottu yli kolmasosa eli
24671: sen aloittaneista oli selkeä enemmistö eli 62 %         107,5 miljoonaa markkaa. Tämä osoittaa, että
24672: (659).                                                  valittu koulutus on kohtuullisen pitkäkestoista,
24673:    Ammattitaustaltaan koulutuksen aloittaneis-          mikä oli eräs uudistuksen tavoitteista.
24674: ta yli puolet oli toimihenkilöitä. Rakennus- ja            Vaikka pitkäaikaistyöttömien omaehtoisen
24675: teollisuusammateista oli tullut 19 %, kaupallisel-      opiskelun aloittaneiden määrä jäikin arvioitua
24676: ta alalta 11 %ja palvelualalta 10 %.                    pienemmäksi, on syytä nostaa esille eräitä positii-
24677:    Uudistuksen eräänä keskeisenä tavoitteena oli        visia tuloksia, jotka ovat uudistuksen tavoittei-
24678: tarjota ammatillinen peruskoulutus niille pitkä-        den mukaisia:
24679: aikaistyöttömille, joilta se kokonaan puuttuu.             - Yli 50-vuotiaita koulutuksen aloittaneista
24680: Pelkän kansakoulun varassa opiskelemaan läh-            oli yli viidennes (22 %).
24681: teneitä oli reilu viidennes eli 226. Perus- ja keski-      -Vailla ammatillista peruskoulutusta olevia
24682: koulun suorittaneita oli 72 eli 7 %. Toisin sanoen      oli lähes kolmannes (28 %).
24683:                                                KK 905/1998 vp                                               3
24684: 
24685:     - Yhdenjaksoisesti ennen koulutuksen alkua                Hallituksen tarkoituksena on vielä tämän syk-
24686: yli vuoden työttömänä olleita oli 25 % ja niitä,          syn aikana antaa eduskunnalle esitys, jolla laa-
24687: joiden viimeinen työttömyys oli kestänyt yli kuu-         jennettaisiin tukeen oikeuttavien koulutusvaih-
24688: si kuukautta, oli lähes puolet.                           toehtojen valikoimaa. Laajennus on tarkoitus
24689:     -Valittu koulutus näyttää olevan suhteelli-           kohdistaa ylempiin korkeakoulututkintoihin
24690: sen pitkäkestoista.                                       johtaviin ohjelmiin. Tämä on perusteltua, koska
24691:      Koulutusvakuutuksen toinen vaihe käynnis-            työelämässä tapahtuneet muutokset ovat viime
24692: tyi 1.8.1998. Työministeriön tilastojen mukaan            vuosina vaikuttaneet paitsi yliopistoissa annetta-
24693: koulutuksen uudella tuella on elokuussa aloitta-          van opetuksen sisältöihin myös tutkintoonjohta-
24694:  nut 502 työtöntä. Jos verrataan määrää vuoden            van koulutuksen järjestämistapoihin.
24695: takaiseen tilanteeseen. on aloittaneiden määrä               Tiettyjen kasvualojen työvoimatarpeisiin on
24696: lähes kolminkertainen.                                    ryhdytty vastaamaan kouluttamalla soveltuvan
24697:      Koulutusvakuutuksen toisen vaiheen käyn-             alemman tutkinnon suorittaneita maistereiksi tai
24698:  nistymistä on pyritty vauhdittamaan tiedotuksel-         diplomi-insinööreiksi muutaman vuoden kestä-
24699:  lisin toimin. Kolmen ministeriön yhteistyössä on         villä ohjelmilla. Pääosa ohjelmista suuntautuu
24700:  laadittu laaja esite, julkaistu erillisiä lehti-ilmoi-   tietotekniikan tai luonnontieteiden osa-alueille.
24701:  tuksia sekä informoitu niin oppilaitoksia, työvoi-           Eräs muoto kyseisiä ohjelmia on ns. muunto-
24702:  matoimistoja kuin työttömyyskassojakin.                  koulutus,jossa koulutetaan soveltuvan alemman
24703:      Opetusministeriö on myös asettanut työryh-           tutkinnon suorittaneista diplomi-insinöörejä
24704:  män huolehtimaan koulutusvakuutuksen toisen              sähkö-, tietotekniikka-, elektroniikka- ja tietolii-
24705:  vaiheen toimeenpanon seurannasta ja koordi-              kennealoille. Hallituksen vuosina 1998-2002
24706:  noinnista sekä yhteydenpidosta työelämän jär-            toteutettava tietoteollisuuden koulutuksen ja
24707:  jestöihin. Ryhmässä on opetusministeriön lisäksi         tutkimuksen toimenpideohjelma sisältää yliopis-
24708:  edustettuna sosiaali-ja terveysministeriö, työmi-        toissa toteutettavan muuntokoulutuksen aloi-
24709:  nisteriö ja työmarkkinajärjestöt. Työryhmä on            tuspaikkoja 850 vuonna 1999 ja 1050 vuonna
24710:  parhaillaan valmistelemassa suunnitelmaa kou-            2 000. Lakia työttömän omaehtoisen opiskelun
24711:  lutuspäivärahaa koskevasta seurannasta ja tutki-         tukemisesta (1402/1997) ehdotettaneen muutet-
24712:  muksesta. Alustavan suunnitelman mukaan tut-             tavaksi siten, että koulutuspäivärahaan oikeut-
24713:  kimuksella selvitettäisiin sekä koulutuspäivära-         tavaksi koulutukseksi katsotaan myös edellä ku-
24714:  haa hakeneiden että sen ulkopuolelle jääneiden           vattu, työllisyysnäkökulmasta kehitetty ylem-
24715:   taustoja. Lisäksi pyritään selvittämään myös po-        pään korkeakoulututkintoon johtava koulutuk-
24716:   tentiaalisten koulutuspäivärahan piiriin tulijoi-       sen muoto.
24717:   den joukkoa. Myös koulutuksen vaikuttavuutta
24718:   tarkastellaan. Tutkimustulosten perusteella ar-
24719:   vioidaan uudistuksen kehittämistarpeita.
24720: 
24721:       Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1998
24722: 
24723:                                                                          Työministeri Liisa Jaakonsaari
24724: 4                                           KK 905/1998 vp
24725: 
24726: 
24727: 
24728: 
24729:                                         Till Riksdagens Talman
24730: 
24731:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      tioner. När det gälier studerandenas utbildnings-
24732: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        bakgrund bildade personer med utbildning pä
24733: lem av statsrädet översänt följande av riksdagsle-    lägre och högre meliannivå den största gruppen
24734: damot Anu Vehviläinen undertecknade spörs-            (56%). Lägsta utbildningpähögrenivähade6%
24735: mäl nr 905:                                           och 9% hade avlagt högskoleexamen.
24736:                                                           Det populäraste utbildningsomrädet var häl-
24737:            Hur bedömer Regeringen att utbild-         sovärd och socialt arbete, där 274 personer, dvs.
24738:        ningsförsäkringen har lyckats, samt            nästan en fjärdede1 av studerandena inledde sin
24739:            ämnar Regeringen ännu göra ändring-        utbildning. Näst störst, 218 personer, var grup-
24740:        ar i andra fasen av utbildningsförsäkring-     pen som sökt sig tili administrativt arbete och
24741:        en elier kommer den att bli permanentad        kontorsarbete. Tili tekniskt, naturvetenskapligt
24742:        i sin nuvarande form?                          och humanistiskt arbete sökte sig 168 personer,
24743:                                                       tili olika tillverkningsyrken 154 och tili hoteli-
24744:   Som svar pä detta spörsmäl fär jag vördsamt         och restaurang- samt hushälisarbete 93.
24745: anföra följande:                                          En förutsättning för erhäliande av stöd var att
24746:                                                       personen under de omedelbart föregäende tvä
24747:     För längtidsarbetslösa öppnades hösten 1997       ären hade varit arbetslös i minst ett är. Oavbruten
24748: en möjlighet att delta i frivillig yrkesutbildning    arbetslöshet förutsattes säledes inte. Ändä var
24749: med hjälp av ett stöd av samma nivä som ut-           25 % (273) av stödtagarna personer vilkas senas-
24750: komstskydd elier arbetsmarknadsstöd. Refor-           te arbetslöshetsperiod hade varat över ett är. Av
24751: men utgjorde första fasen av ett system vars syfte    dessa hade 18 varit arbetslösa utan avbrott i över
24752: var att ge personer med längvarig arbetslivserfa-     tvä år. Nästan hälften, dvs. 486 hade varit utan
24753: renhet en möjlighet tili bättre utkomstskydd un-      avbrott arbetslösa över ett halvt är.
24754: der den tid de bedriver vuxenstudier. Special-            Nästan 88 % av stödtagarna var med1emmar i
24755: programmet för längtidsarbetslösa gälide sädan        en arbetslöshetskassa. Stödbeloppet uppgick tili i
24756: utbildning som inleddes under 1.8.1997-               genomsnitt 261 mark per dag. Det stöd som folk-
24757: 31.7.1998. Stöd kan betalas för högst tvä är, dock    pensionsanstalten betalade var i genomsnitt 125
24758: högst fram till31.12.1999. För utbetalningen av       mark per dag. Under perioden augusti 1997-juli
24759: stödet reserverades 300 miljoner mark.                1998 användes sammanlagt knappt 47 miljoner
24760:     Under perioden 1.8.1997-31.7.1998 inledde         mark för dessa stöd, av vilka arbetslöshetskas-
24761: sammanlagt 1 054 personer utbildning med hjälp        sorna betalade 43 miljoner mark och Folkpen-
24762: av stöd tili långtidsarbetslösa för friviliiga stu-   sionsanstalten 3,6 miljoner mk.
24763: dier. Av dessa var största del en, 68 % (713) 40-         Av de för programmet reserverade anslagen är
24764: 49-äringar. 22 % av dem var personer som fylit 50     dock över en tredjedel, dvs. 107,5 miljoner mark
24765: är. Kvinnor utgjorde en tydlig majoritet, dvs.        budna tili stödbeslut. Detta visar att studeran-
24766: 62% (659) av gruppen.                                 dena valt relativt längvarig utbildning, vilket
24767:     Tili sin yrkesbakgrund var över hälften av        ocksä var ett av syftena med reformen.
24768: dessa studeranden funktionärer. Frän bygg- och            Trots att antalet lägtidsarbetslösa som inledde
24769: tillverkningsyrken kom 19 %, frän handelsbran-        frivilliga studier blev mindre än beräknat, är det
24770: schen 11 % och frän servicebranschen 10 %.            skäl att 1yfta fram vissa positiva resultat, som
24771:     Ett viktigt mäl för reformen var att erbjuda      stämmer överens med reformens mälsättning
24772: yrkesinriktad grundutbilning ät de längtidsar-            - över en femtedel (22 %) av dem som inledde
24773: betslösa som helt saknade en sädan. En dryg           utbi1dningen var personer som hade fylit 50 är,
24774: femtedel av personer som inledde utbildning, dvs.         - nästan en tredjedel (28 %) av dem saknade
24775: 226 personer, hade endast folkskolebakgrund.          yrkesinriktad grundutbildning,
24776: Grund- och melianskolebakgrund hade 72, dvs.              - 25 % var personer som innan de inledde
24777: 7 %. Med andra ord var 28 % utan yrkeskvalifika-      utbildningen hade varit arbetslösa utan avbrott i
24778:                                            KK 905/1998 vp                                             5
24779: 
24780: över ett år och nästan hälften var personer vilkas   ningsresultaten avgör man sedan behovet att ut-
24781: senaste arbetslöshet hade varat över sex måna-       veckla reformen.
24782: der,                                                    Regeringen har för avsikt att redan under den
24783:    - den inledda utbildningen ser ut att ha varit    här hösten ge riksdagen en proposition med för-
24784: relativt långvarig.                                  slag tili en breddning av urvalet stödberättigande
24785:    Den andra fasen av utbildningsförsäkringen        utbildningsalternativ. Breddningen är avsedd att
24786: inleddes 1.8.1998. Enligt arbetsministeriets sta-    gälla program som Ieder tili högre högskoleexa-
24787: tistik inledde 502 personer utbildning med det       mina. Detta är befogat eftersom förändringarna i
24788: nya stödet i augusti. Jämfört med läget ett år       arbetslivet under de senaste åren har påverkat
24789: tidigare var antalet nästan tredubbelt.              förutom innehållet i universitetsutbildningen
24790:     Man har försökt ge fart åt andra fasen av        också sätten att ordna examensinriktad utbild-
24791: utbildningsförsäkringen med hjälp av informa-        ning.
24792: tionsåtgärder. 1 samarbete mellan tre ministerier       För att tillfredsställa arbetskraftsbehoven
24793: har det utarbetats en omfattande broschyr, an-       inom vissa tillväxtbranscher har man börjat ut-
24794: nonser har publicerats i tidningar och såvälläro-    bilda personer med lämplig lägre examen tili
24795: anstalterna, arbetskraftsbyråerna som arbetslös-     magistrar eller diplomingenjörer via utbildnings-
24796: hetskassorna har informerats.                        program som varar några år. Merparten av pro-
24797:     Ä ven undervisningsministeriet har tillsatt en   grammen inriktar sig på informationstekniska
24798: arbetsgrupp med uppgift att uppfölja och koor-       eller naturvetenskapliga delområden.
24799: dinera verkställandet av utbildningsförsäkring-         En form av dessa program är s.k. utbildning
24800: ens andra fas samt att sköta kontakterna med         med ny inriktning, som går ut på att utbilda
24801: organisationer inom arbetslivet. 1 gruppen är fö-    personer med en lämplig lägre examen tili dip-
24802: reträdda förutom undervisningsministeriet även       Iomingenjörer inom ei- och informationsteknik-,
24803: social- och hälsovårdsministeriet, arbetsministe-    elektronik och telekommunikation. 1 regeringens
24804: riet och arbetsmarknadsorganisationerna. Grup-       åtgärdsprogram 1998-2002 för utbildning och
24805: pen håller som bäst på att bereda en pian som        forskning inom informationsindustrin ingår 850
24806: gäller övervakning och utredning av utbildnings-     nybörjarplatser för år 1999 för sådan utbildning
24807: dagpenningen. Enligt den preliminära planen          med ny inriktning som ordnas vid universitet,
24808: skulle utredningen gå ut på att klarlägga bak-       och 1050 platser år 2000. Lagen om stödjande av
24809: grunden för både den grupp som ansökt om             arbetslösas frivilliga studier (140211997) föreslås
24810:  utbildningsdagpenning och den som stannat           bli ädrad så att också den ovan beskrivna utbild-
24811:  utanför. Vidare har man för avsikt att kartlägga    ningen som utvecklats med beaktande av syssel-
24812: vilka personer som hör tili potentiella sökande av   sättningsaspekterna och Ieder tili högre högsko-
24813:  utbildningsdagpenning. Också utbildningens ef-      Ieexamen skall betraktas som sådan utbildning
24814: fekter kommer att utredas. På basis av forsk-        som berättigar tili utbildningsdagpenning.
24815: 
24816:      Helsingforsden 23 september 1998
24817: 
24818:                                                                  Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
24819:                                           KK 906/1998 vp
24820: 
24821: Kirjallinen kysymys 906
24822: 
24823: 
24824: 
24825: 
24826:                                  Jaakko Laakso /vas: Nurmijärven Palojoen kylämaiseman suoje-
24827:                                     lusta
24828: 
24829: 
24830:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
24831: 
24832:    Kirjailija Aleksis Kiven synnyinkodin lähiseu-   maisemista yhtiö haluaa louhia yli seitsemän mil-
24833: tu Nurmijärven Palojoella on säilynyt kohtalai-     joonaa kuutiota kalliota. Louhinta-alue olisi
24834: sen hyvin nykypäiviin asti. Vaikka vuosikym-        noin 37 hehtaaria ja työ kestäisi 15 vuotta.
24835: menten saatossa nurmijärveläinen maisema on             Kansalliskirjailija Aleksis Kiven tulkitsemina
24836: tietenkin muuttunut, niin Kiven ylistämä luonto     kuvinaja näkyinä Palojoen maisema on osa suo-
24837: on kuitenkin yhä hyvin tunnistettavissa.            malaista kulttuuriperintöä. Siksi Lohja Rudus
24838:    Palojoen maisemaa uhkaa kuitenkin suuren         -yhtymän hanke ei ole vain paikallinen kysymys.
24839: kivilouhimon avaaminen. Mäntymäen ja Vuol-          Nurmijärven Palojoki ympäristöineen pitääkin
24840: teenmäen kallioalueiden kohtalo on ollut vaaka-     liittää kansallismaisemaluetteloon.
24841: laudalla jo kymmenisen vuotta. Kiveä innosta-           Samalla on ryhdyttävä myösjuridisesti tehok-
24842: neiden kallioiden kohtalo on ollut esillä sekä      kaisiin toimiin Palojoen ja sen ympäristön kult-
24843: Uudenmaan ympäristökeskuksessa että kor-            tuuri- ja virkistysarvoihin kohdistuvan uhkan
24844: keimmassa hallinto-oikeudessa.                      torjumiseksi liittämällä alue osaksi kansallismai-
24845:    Lohja Rudus -yhtymä on suunnitellut suuren       semaluetteloa ja suojelemaila se.
24846: kivilouhimon avaamista Nurmijärven Palojoen             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24847: kylän lähiympäristöön. Tämä merkitsisi perin-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24848: teisen maiseman lopullista tuhoutumista. Yhty-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24849:  mä on hakenut maa-aineslupaa ja ympäristö lu-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24850:  paa.
24851:     Nurmijärven kunnanhallitus ja kaavoituslau-               Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
24852:  takunta ovat jo kertaalleen hylänneet lupahake-           siin, jotta Nurmijärven Palojoen kylä lä-
24853:  muksen kivilouhimon avaamiseksi. Kamppailu                hiympäristöineen liitettäisiin osaksi kan-
24854:  kallioiden kohtalosta kuitenkin jatkuu.                   sallismaisemaluetteloa, ja
24855:     Viime syksynä Lohja Rudus jätti uuden, lähes              aikooko Hallitus samalla suojella Pa-
24856:  samanlaisen hakemuksen, joka jo kertaalleen               lojoen maiseman osana suomalaista kult-
24857:  hylättiin Nurmijärvellä. Vuolteenmäen metsä-              tuuriperintöä?
24858: 
24859:       Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1998
24860: 
24861:                                         Jaakko Laakso /vas
24862: 
24863: 
24864: 
24865: 
24866:  280043
24867: 2                                          KK 906/1998 vp
24868: 
24869: 
24870: 
24871: 
24872:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
24873: 
24874:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista
24875: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        ja maisemanhoidon kehittämisestä teki valtio-
24876: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      neuvosto 5.1.1995 periaatepäätöksen, joka vel-
24877: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jaakko          voittaa viranomaisia toimimaan kulttuurimaise-
24878: Laakson näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         man arvojen säilyttämiseksi erityisesti valtakun-
24879: n:o 906:                                             nallisesti arvokkailla maisema-alueilla. Valta-
24880:                                                      kunnallisesti arvokkaita maisema-alueita on
24881:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       maassamme 156 aluetta.
24882:        siin, jotta Nurmijärven Palojoen kylä lä-         Vuonna 1993 valmistui ympäristöministeriön
24883:        hiympäristöineen liitettäisiin osaksi kan-    ja Museoviraston yhteistyönä valmisteleroa sel-
24884:        sallismaisemaluetteloa, ja                    vitys valtakunnallisesti merkittävistä kulttuuri-
24885:           aikooko Hallitus samalla suojella Pa-      historiallisista ympäristöistä, jotka on julkaistu
24886:        lojoen maiseman osana suomalaista kult-       selvityksessä "Rakennettu kulttuuriympäristö".
24887:        tuuriperintöä?                                Selvityksen painopiste on rakennetussa ympäris-
24888:                                                      tössä, rakennuksissa ja niitä ympäröivissä mai-
24889:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         semissa. Selvityksen mukaan Nurmijärven Palo-
24890: vasti seuraavaa:                                     joen kulttuurimaisema on valtakunnallisesti
24891:                                                      merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö.
24892:     Ympäristöministeriö asetti Suomen 75-vuoti-      Selvitys on luonteeltaan kuntien maankäyttöä
24893: sen itsenäisyydenjuhlavuonna työryhmän, jonka         ohjaava. Virallisia päätöksiä sen pohjalta ei ole
24894: tehtävä oli valita Suomen kansallismaisemat.         kuitenkaan tehty. Valtakunnallisesti merkittäviä
24895: Työn lähtökohtana käytettiin valmistumassa           kulttuurihistoriallisia ympäristöjä on kaikkiaan
24896: olevia selvityksiä valtakunnallisesti arvokkaista     1 772 kohdetta ja aluetta.
24897: maisema-alueista ja valtakunnallisesti merkittä-         Selvitykset maisema-alueista, kulttuuriympä-
24898: vistä kulttuurihistoriallisista ympäristöistä; li-    ristöistä ja kansallismaisemista perustuvat pit-
24899: säksi käytettävissä olivat tiedot maamme luon-        kään ja perusteelliseen, tarkoitusta varten koh-
24900: nonsuojelualueiden verkostosta. Työryhmä va-          dennettuun valmistelutyöhön. Selvitysten täy-
24901: litsi 27 kansallismaisemaa, jotka esiteltiin ympä-    dentämiseen ei ole yksinkertaista mekanismia,
24902: ristöministeriön julkaisemassa kirjassa "Kansal-      vaan muutokset selvitysten tuloksissa edellyt-
24903: lismaisema".                                          täisivät niiden tekemistä uudelleen. Kansallis-
24904:     Kansallismaisemien valinta perustui pitkäai-      maisemaluettelon muuttaminen edellyttäisi kai-
24905: kaisiin selvitystöihin, joiden perusteella työryh-    kissa kulttuurimaisemissamme tapahtuneiden
24906: mä teki valintansa. Kansallismaisemilla ei ole        muutosten arviointia. Koska kulttuurimaisema
24907: kuitenkaan hallinnollista statusta eikä siis esi-     muuttuu koko ajan, on sen arviointi tehtävä
24908: merkiksi maankäyttöä ohjaavaa merkitystä.             säännöllisesti, mutta sekä muutosten suhteellisen
24909: Kansallismaisematyöryhmä totesi kansallismai-         hitauden että työn laajuuden takia viisi vuotta on
24910: semien olevan "kulttuurinen sopimus, jonka jo-        tässä suhteessa liian lyhyt aika. Ympäristöminis-
24911: kainen aikakausi joutuu tarkistamaan".                teriöllä ei ole toistaiseksi mahdollisuuksia, syytä
24912:     Ympäristöministeriön maisema-aluetyöryh-          eikä tarvetta tehdä kansallismaisemien uudelleen
24913: mä selvitti vuosina 1986-1992 arvokkaat maise-        arviointia. Se on seuraavan sukupolven asia.
24914: ma-alueet, jotka luokiteltiin valtakunnallisesti         Palojoen kulttuurimaiseman arvot ovat viran-
24915: arvokkaisiin maisema-alueisiin ja maakunnalli-        omaisten ja kansalaisten tiedossa. Palojoen mai-
24916: sesti arvokkaisiin maisema-alueisiin. Maisema-        seman säilyttäminen ja alueen luonnonresurssien
24917: alueita ovat maaseudun viljelymaisemia edusta-        hyödyntäminen tapahtuvat voimassa olevan
24918: vat yhtenäiset maisemakokonaisuudet. Nurmi-           lainsäädännön mukaisten normaalien menettely-
24919: järven Palojoen kulttuurimaiseman arvo todet-         tapojen kautta.
24920: tiin selvityksessä maakunnallisesti arvokkaaksi.
24921: 
24922:      Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1998
24923: 
24924:                                                                Ympäristöministeri Pekka Haavisto
24925:                                               KK 906/1998 vp                                            3
24926: 
24927: 
24928: 
24929: 
24930:                                           Tili Riksdagens Talman
24931: 
24932:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen          pet. Statsrådet fattade 5.1.1995 ett principbeslut
24933: föreskriver har Ni, Fru Talman, tili vederböran-        om värdefulla landskap och utveckling av land-
24934: de medlem av statsrådet översänt följande av            skapsvården, som förpliktar myndigheterna att
24935: riksdagsman Jaakko Laakso undertecknade                 verka för att värdena i kulturlandskapet bevaras
24936: spörsmål nr 906:                                        särskilt i landskap av riksomfattande värde. Det
24937:                                                         finns i vårt land 156 områden som anses vara av
24938:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          nationellt intresse.
24939:         att Palojoki by i Nurmijärvi och dess när-          År 1993 utkom en publikation om den byggda
24940:         maste omgivning skall införlivas i för-         kulturmiljön, som byggde på en undersökning
24941:         teckningen över nationallandskapen, och         som miljöministeriet och museiverket gjort i sam-
24942:            ämnar Regeringen samtidigt skydda            råd och som täckte kulturhistoriska miljöer av
24943:         Palojokilandskapet som en del av Fin-           riksintresse. Tyngdpunkten ligger här på den
24944:         lands kulturarv?                                byggda miljön, byggnaderna och det omgivande
24945:                                                         landskapet. Enligt denna undersökning är kul-
24946:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           turlandskapet i Palojoki i Nurmijärvi en kultur-
24947: anföra f6ljande:                                        historisk miljö av riksintresse. Denna undersök-
24948:                                                         ning är styrande i relation till markanvändningen
24949:      Under 75-årsjubileumsåret för Finlands själv-      i kommunerna. Några officiella beslut har i alla
24950:  ständighet tillsatte miljöministeriet en arbets-       fall inte fattats på basis av undersökningen. Det
24951:  grupp som fick i uppdrag att välja Finlands na-        finns sammanlagt 1 772 objekt och områden som
24952:  tionallandskap. U tgångspunkten för detta arbete       anses som kulturhistoriska miljöer av riksintres-
24953:  var de nästan slutförda utredningarna om natio-        se.
24954:  nellt värdefulla landskap och kulturhistoriska             Undersökningarna om landskapen, kultur-
24955:  miljöer av riksintresse; dessutom fanns det mate-      miljöerna och nationallandskapen bygger på
24956:   ria! om nätverket av naturskyddsområden i vårt        långvarig beredning utformad specifikt för detta
24957:   land att tillgå. Arbetsgruppen valde 27 national-     ändamål. Det finns ingen enkel mekanism för att
24958:  landskap som presenterades i miljöministeriets         komplettera dessa undersökningar, utan änd-
24959:   publikation "Nationallandskap".                       ringar i undersökningsresultaten kräver nya un-
24960:      Valet av nationallandskapen byggde pa lång-        dersökningar. En ändring i förteckningen över
24961:   variga undersökningar på vars grundval arbets-        nationallandskapen skulle kräva en utvärdering
24962:   gruppen käffade sina vai. Nationallandskapen          av förändringarna i samtliga nationallandskap.
24963:   har dock ingen administrativ status och därför        Eftersom ett kulturlandskap kontinuerligt för-
24964:   har de t.ex. inte betydelse vid styrningen av mark-   ändras, bör det utvärderas regelbundet, men
24965:   användningen. Arbetsgruppen för nationalland-         både för att förändringarna är relativt långsam-
24966:   skapen konstaterade att frågan om nationalland-       ma och för att arbetet är mycket omfattande är
24967:   skap är ett kulturavtal som bör ses över under        fem år en alltför kort tid för ändamålet. Miljömi-
24968:   olika epoker.                                         nisteriet har tills vidare varken möjligheter, an-
24969:       Miljöministeriets landskapsarbetsgrupp un-        ledning eller behov av att ånyo utvärdera natio-
24970:   dersökte åren 1986--1992 de värdeffilla landska-      nallandskapen. Det är något som nästa genera-
24971:   pen, som klassificerades i områden av riksintres-     tion får ta hand om.
24972: . se och områden av landskapsintresse. Dessa om-            Myndigheterna och medborgarna är medvet-
24973:   råden är enhetliga helheter som representerar         na om att kulturlandskapet i Palojoki är värde-
24974:   odlingslandskapet på landsbygden. 1 undersök-         fullt. Landskapet bevaras och naturtillgångarna i
24975:   ningen konstaterades att kulturlandskapet i Pa-       området nyttjas enligt gällande lag och normala
24976:   lojoki i Nurmijärvi var värdefullt inom landska-      förfaringssätt.
24977: 
24978:       Helsingforsden 24 september 1998
24979: 
24980:                                                                         Miljöminister Pekka Haavisto
24981:                                             KK 907/1998 vp
24982: 
24983: Kirjallinen kysymys 907
24984: 
24985: 
24986: 
24987: 
24988:                                    Maria Kaisa Aula /kesk: Pääomavaltaisten pienyritysten mahdolli-
24989:                                       suuksista varautua suhdannevaihteluihin
24990: 
24991: 
24992:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
24993: 
24994:     Sateisen kesän takia turvetuotanto on romah-      että sitä nostamalla työsuoritemäärää ei voida
24995: tanut noin kolmannekseen viimevuotisista tuo-         lisätä kuten aiemmin 1990-Iuvun alussa tehtiin.
24996: tantomääristä. Koneyrittäjien liitosta saadun tie-       Turvealan kuten muidenkin koneyrittäjien
24997: don mukaan tänä vuonna esimerkiksi Vapo Oy:n          asiakasyritykset ovat siirtäneet merkittävän osan
24998: 18,3 miljoonan kuutiometrin jyrsinturpeen nos-        suhdanneriskistään alihankintayrityksille, joilla
24999: totavoitteesta on saatu ylös noin neljä miljoonaa     ei ole kuitenkaan keinoja sopeutua suhdanne-
25000: kuutiometriä eli runsaat 20% tavoitteesta. Pala-      vaihteluihin. Itse asiassa hallituksen esittämä yri-
25001: turpeen nostotavoite Vapo Oy:llä oli 1,3 miljoo-      tysverotuksen poistoprosentin alentaminen
25002: naa kuutiometriä, josta on saatu ylös 150 000         25 prosenttiin edelleen heikentää varautumis-
25003: kuutiometriä.                                         mahdollisuuksia.
25004:     Turvetuotannon huomattava aleneminen ai-             Valtiovarainministeriön tulisikin pikaisesti
25005: heuttaa suuria rahoitusvaikeuksia turveyrittäjil-     selvittää, miten pääomavaltaisille pienyrityksille
25006: le. Pystyäkseen vastaamaan asiakkaidensa pal-         luotaisiin mahdollisuuksia varautua suhdanne-
25007:  velutarpeisiin turveyrittäjät ovat joutuneet ja      vaihteluihin ja turveyrittäjien tapauksessa sää-
25008: joutuvat investoimaan jopa yli vuosittaisen liike-    vaihteluihin nykyistä paremmin. Näin voitaisiin
25009:  vaihtoosa kalustoa uusiessaan. Tilannetta kärY.s-    suhdannevaihteluista aiheutuvia rahoitusongel-
25010:  tää se, että viime kesänä turvealalla saavutetut     mia näille yrityksille lieventää. Pääomavaltainen
25011:  hyvät tulokset ovat tulleet pääsääntöisesti vero-    pienyritystoiminta tarvitsisi turvakseen verotuk-
25012:  tetuiksi progressiivisesti ansiotuloina, koska lä-   seen suhdannevarausjärjestelmän.
25013:  hes kaikki yritykset ovat velkarahoituksella toi-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25014:  mivia henkilöyhtiöitä.                               tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
25015:     Suhdanteisiin varautumisen ongelmat eivät         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25016:  koske yksin turveyrittäjiä vaan kaikkia koneyrit-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25017:  täjiä. Pääomavaltaisilla maanrakennus-, turve-
25018:  tuotanto- ja metsäkonealoilla yritysten vuosittai-              Aikooko Hallitus jollain tavoin hel-
25019:  set tulokset voivat vaihdella suuresti suhdantei-            pottaa turvealan yrittäjien säävaihteluis-
25020:  den mukaan.                                                  ta aiheutuneita rahoitusongelmia, ja
25021:      Esimerkiksi metsäteollisuudessa kysynnän                    aikooko Hallitus uudistaa yritysvero-
25022:  heikkeneminen heijastuu välittömästi korjatta-               tusta siten, että pääomavaltaisille pien-
25023:  vaan puumäärään. Koneyrittäjien työsuorite ja                yrityksille luodaan mahdollisuudet va-
25024:  yritystoiminnan liikevaihto putoavat suorassa                rautua suhdannevaihteluihin?
25025:  suhteessa. Koneellistumisaste on jo niin korkea,
25026: 
25027:       Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1998
25028: 
25029:                                         Maria Kaisa Aula lkesk
25030: 
25031: 
25032: 
25033: 
25034:  280043
25035: 2                                         KK 907/1998 vp
25036: 
25037: 
25038: 
25039: 
25040:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
25041: 
25042:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ei suhtautunut niihin lopulta kovinkaan myön-
25043: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        teisesti. Osoittautui vaikeaksi sopia esimerkiksi
25044: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      siitä, milloin suhdannetalletuksia tulisi periä yrit-
25045: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Maria           täjiltä ja miten perittävät talletukset tulisi mitoit-
25046: Kaisa Aulan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       taa. Toisen suuntaisia toimenpiteitä vastaan yrit-
25047: sen n:o 907:                                         täjillä ei ollut tietenkään huomauttamista, mutta
25048:                                                      aito suhdannetasausjärjestelmä ei voi toimia vain
25049:           Aikooko Hallitus jollain tavoin hel-       yhteen suuntaan.
25050:        pottaa turvealan yrittäjien säävaihteluis-        Rahamarkkinoiden vapauduttua tällaisilta ta-
25051:        ta aiheutuneita rahoitusongelmia, ja          sausjärjestelmiltä putosi muutenkin monella ta-
25052:           aikooko Hallitus uudistaa yritysvero-      valla pohja pois, kun käyttörahoituksen hankin-
25053:        tusta siten, että pääomavaltaisille pien-     ta ei ollut yrityksille enää merkittävä ongelma.
25054:        yrityksille luodaan mahdollisuudet va-        Sen jälkeen suhdannetalletusjärjestelmät ovat
25055:        rautua suhdannevaihteluihin?                  soveltuneet erittäin huonosti olemassa olevaan
25056:                                                      toiminta ympäristöön, ja näin on ollut asian laita
25057:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          erityisesti vain yhtä toimialaa koskevienjärjestel-
25058: taen seuraavaa:                                      mien kohdalla. Sama pätee tälläkin hetkellä.
25059:                                                          Mitä taas verotukseen tulee, sillä on jo nykyi-
25060:    Kysymyksessä mainittujen pienyrittäjien ase-      sellään pikemminkin suhdanteita tasaavia kuin
25061: ma ei ole tietenkään helppo. Jyrkät säävaihtelut     vaihteluja jyrkentäviä ominaisuuksia. Verotus-
25062: ovat useiden toimialojen yrittäjille aina ongel-     han ei heikennä yritysten taloudellista asemaa,
25063: mallisia ja Suomen ilmasto on tässä suhteessa        jos tulokset ovat joinain vuosina niin huonoja,
25064: arvaamaton. Turvetuotanto kuuluu varmasti            että verotettavaa tuloa ei keräänny. Tätä pitem-
25065: toimialoihin, joiden toimintaolosuhteet ovat ol-     mälle menevää tasaamista verojärjestelmäitä on
25066: leet kuluvan kesän aikana tavallista epäedulli-      varsinkin yhden toimialan kohdalla vaikea vaa-
25067: semmat.                                              tia.
25068:    Mitä asian suhteen olisi tehtävissä, on kuiten-       Tasausjärjestelmiin turvautuminen on siis vai-
25069: kin jo paljon vaikeampi kysymys. Euroopan            keata, mutta sitäkin tärkeämpää on, että suoma-
25070: unionin säännöstö ei mahdollista toimiaJoittais-     laisyritykset voivat luottaa lainakorkojen säily-
25071: ten toimintatukien myöntämistä, ja turvevoima-       miseen jatkuvasti matalina ja vakaina. Matalat
25072: loiden rakentamista on tuettu meillä jo tähän        korot pitävät pääomavaltaisten pienten ja keski-
25073: mennessä melko runsaasti.                            suurten yritysten pääomamenot sittenkin tehok-
25074:    Myös kysymyksessä ehdotetun suhdanneta-           kaimmin kurissa, ja tässä suhteessa suomalais-
25075: sausjärjestelmän soveltamiseen liittyisi nykyti-     yritysten tilanne on vaikkapa norjalaisyrityksiä
25076: lanteessa suuria ongelmia. Tällaisia tasausjärjes-    olennaisesti helpompi. Muutenkin pk-yrittäjien
25077: telmiä sovellettiin Suomessa jonkin verran 1970-     kasvuodotukset ovat säilyneet tuoreiden yritys-
25078: ja 1980-luvuilla, mutta esimerkiksi yrityssektori     barometrien mukaan suhteellisen luottavaisina.
25079: 
25080:      Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1998
25081: 
25082:                                                                 Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
25083:                                              KK 907/1998 vp                                              3
25084: 
25085: 
25086: 
25087: 
25088:                                          Tili Riksdagens Talman
25089: 
25090:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       särskilt positivt tili dessa. Det visade sig vara
25091: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         svårt att t.ex. enas om när konjunkturdepositio-
25092: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       ner skulle indrivas av företagarna och hur dessa
25093: man Maria Kaisa Aula undertecknade spörsmål            depositioner skulle dimensioneras. Åtgärder i
25094: nr 907:                                                motsatt riktning hade företagarna naturligtvis
25095:                                                        inte något att invända mot, men ett äkta kon-
25096:           Har Regeringen för avsikt att på något       junkturutjämningssystem kan inte fungera en-
25097:        sätt underlätta de finansieringsproblem         dast i en riktning.
25098:        som på grund av väderleksväxlingar upp-            Efter det att penningmarknaden blev fri fanns
25099:        stått för företagare inom torvbranschen,        det i många avseenden inte förutsättningar för
25100:        och                                             dylika utjämningssystem då anskaffningen av fi-
25101:           ämnar Regeringen revidera företags-          nansiering inte längre utgjorde något betydande
25102:        beskattningen så att kapitalintensiva           problem för företagen. Efter det har konjunktur-
25103:        småföretag får möjligheter att bereda sig       depositionssystemen passat mycket illa in i den
25104:        för konjunkturväxlingar?                        befintliga verksamhetsmiljön och detta har varit
25105:                                                        fallet särskilt i fråga om sådana system som gäller
25106:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          bara en bransch. Detta gäller även för tillfållet.
25107: anföra följande:                                          Vad gäller beskattningen är den snarare ägnad
25108:                                                        att jämna ut konjunkturerna än att skärpa varia-
25109:    Situationen för de småföretagare som nämns i        tionerna. Beskattningen försvagar ju inte företa-
25110: spörsmålet är ingalunda lätt. Häftiga väderleks-       gens ekonomiska situation om resultaten vissa år
25111: växlingar är alltid problematiska för företagare i     är så dåliga att det inte uppkommer någon be-
25112: många olika branscher och klimatet i Finland är        skattningsbar inkomst. Det är svårt att kräva att
25113: oberäkneligt i det här avseendet. Torvproduk-          skattesystemet skall haen mer utjämnande effekt
25114: tion är säkert en sådan bransch där verksamhets-       än så i synnerhet i fråga om en enda bransch.
25115: betingelserna har varit ännu ofördelaktigare än           Det är således svårt att ty sig tili utjämnings-
25116: normalt under den gångna sommaren.                     system, men desto viktigare är det att de finländ-
25117:    Det är emellertid mycket svårt att åtgärda          ska företagen kan Iita pä att låneräntorna fortgä-
25118: saken. Europeiska unionens regelverk medger            ende hälls på en låg och stabil nivå. Läga räntor
25119: inte att det beviljas branschvisa verksamhetsstöd      är ändå det effektivaste sättet att kontrollera
25120: och byggandet av torvkraftverk har redan hittills      kapitalintensiva små och medelstora företags
25121: beviljats tämligen mycket understöd hos oss.           kapitalutgifter och i detta avseende är de finländ-
25122:    Det skulle också leda tili stora problem om         ska företagens situatio.!l avsevärt bättre än t.ex.
25123: man i denna situation började tillämpa det kon-        de norska företagens. A ven i övrigt har förvänt-
25124: junkturutjämningssystem som föreslås i spörs-          ningarna i fråga om tillväxten för små och medel-
25125: målet. Dylika utjämningssystem tillämpades i           stora företag förblivit relativt optimistiska enligt
25126: Finland i någon mån på 1970- och 1980-talen,           fårska företagsbarometrar.
25127: men t.ex. företagssektorn förhöll sig slutligen inte
25128: 
25129:      Helsingforsden 30 september 1998
25130: 
25131:                                                                         Finansminister Sauli Niinistö
25132:                                            KK 908/1998 vp
25133: 
25134: Kirjallinen kysymys 908
25135: 
25136: 
25137: 
25138: 
25139:                                   Esko-Juhani Tennilä /va-r: Turveteollisuuden koneyrittäjien ase-
25140:                                      masta
25141: 
25142: 
25143:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
25144: 
25145:    Kulunut kesä on ollut poikkeuksellisen satei-         Koneyrittäjät ovat vaatineet suhdannevaraus-
25146: nen, mikä on aiheuttanut suuria vaikeuksia tur-      järjestelmää pääomavaltaiseen pienyritystoimin-
25147: peen tuotannolle. Joidenkin arvioiden mukaan         taan, jossa suhdannevaihtelut ja säästä johtuvat
25148: tuotanto jää vain 15-20 prosenttiin normaalis-       heilahtelut ovat suuria. Tällainen suhdanneva-
25149: ta, optimistisimpienkin arvioiden mukaan noin        rausjärjestelmä voisi perustua verotuksessa sal-
25150: kolmannekseen. Tilanteesta kärsivät erityisesti      littavaan varaukseen. Muita tilannetta helpotta-
25151: suurten tuottajien alihankkijoina toimivat kone-     via keinoja olisivat valtiontakauksetja korkotuet
25152: yrittäjät, jotkakantavat merkittävän osan sääris-    koneyrittäjien investointilainoille. Kun otetaan
25153: kistä ja vastaavat investointien kustannuksista ja   huomioon erityisesti turveteollisuuden erityis-
25154: veloista. Turpeentuotannon kadon seurauksena         olot, tällaiset esitykset ovat ilmeisen perusteluja.
25155: on myös alan työllisyyden supistuminen. Yrittä-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25156: jien konkurssit ja maksuvaikeudet voivat johtaa      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25157: merkittäviin palkkarästeihin ja -saataviin. Nor-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25158: maalikesänä turveteollisuus työllistää noin 3 500    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25159: ihmistä, lähinnä Itä- ja Pohjois-Suomen vaikeilla
25160: työttömyysalueilla.                                            Onko Hallitus valmis helpottamaan
25161:     Sään vaihtelut koskettavat erityisesti alan              säävaihteluista kärsivien turveteollisuu-
25162:  pienyrittäjiä. Vapo Oy ja muut suuret tuotanto-             den koneyrittäjien asemaa esim. luomalla
25163:  yhtiöt, jotka käyttävät koneyrittäjien työvoimaa            suhdannevarausjärjestelmä verotukseen?
25164: ja kalustoa, voivat tasata vaihteluja hyvinä kesi-
25165:  nä tuotujen varastojen avulla:
25166:      Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1998
25167: 
25168:                                       Esko-Juhani Tennilä /va-r
25169: 
25170: 
25171: 
25172: 
25173:  280043
25174: 2                                          KK 908/1998 vp
25175: 
25176: 
25177:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
25178: 
25179:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        30 prosenttia tilikauden päättymistä edeltänei-
25180: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         den 12 kuukauden aikana maksettujen palkkojen
25181: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       määrästä.
25182: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-             Mahdollisuutta yritykseen jätetyn voiton ve-
25183: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-         rotuksen lieventämiseksi henkilöyhtiöiden ja
25184: myksen n:o 908:                                       elinkeinonharjoittajien osalta on tarkasteltu val-
25185:                                                       tiovarainministeriön asettamassa pienyritysten
25186:           Onko Hallitus valmis helpottamaan           verotuksen uudistamistyöryhmässä. Työryhmä
25187:        säävaihteluista kärsivien turveteollisuu-      ehdotti keväällä 1996 niin sanotun laajennusra-
25188:        den koneyrittäjien asemaa esim. luomalla       haston perustamista, mikä olisi mahdollistanut
25189:        suhdannevarausjärjestelmä verotukseen?         tulon säästämisen yhtiöverokannalla myös muis-
25190:                                                       sa yrityksissä kuin osakeyhtiöissä. Ehdotuksen
25191:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          saaman voimakkaan kritiikin vuoksi elinkeinon-
25192: vasti seuraavaa:                                      harjoittajien ja henkilöyhtiöiden tulorahoitus-
25193:                                                       mahdollisuuksia päätettiin kuitenkin vahvistaa
25194:    Suomen verolainsäädännön mukaan yrityksiä          niiden pääomatulo-osuutta kasvattamalla.
25195: verotetaan niiden nettotuloksen perusteella.          Tämä toteutettiin siten, että elinkeinonharjoitta-
25196: Kaikki yrityksen saarnat tulot ovat lähtökohtai-      jien ja henkilöyhtiöiden yhtiömiesten tulo-osuu-
25197: sesti veronalaisia ja elinkeinotoiminnan menot        den pääomatulona verotettavaa osuutta nostet-
25198: vähennyskelpoisia. Järjestelmän perusajatukse-        tiin 15 prosentista 18 prosenttiin nettovarallisuu-
25199: na on alhainen verokanta ja melko laaja vero-         desta. Lisäksi nettovarallisuuden laskentaa muu-
25200: pohja. Sen mukaisesti yhtiöverokantaa on alen-        tettiin lisäämällä siihen säännös, jonka mukaan
25201: nettu ja samanaikaisesti tuloksentasausmahdol-        pääomatulo-osuutta laskettaessa nettovaralli-
25202: lisuuksia on vähennetty.                              suuteen lisätään osa tilikauden aikana maksettu-
25203:    Osakeyhtiöt ja muut yhteisöt maksavat tulok-       jen palkkojen määrästä. Näiden toimenpiteiden
25204: sestaan veroa 28 prosenttia. Jos tulos on tappiol-    taloudelliset vaikutukset olivat siten samansuun-
25205: linen, tappio saadaan tietyin edellytyksin vähen-     taisia kuin jakamattoman voiton lievemmän ve-
25206: tää seuraavan 10 verovuoden aikana. Koska yh-         rottamisen.
25207: teisöt maksavat veroa suhteellisen verokannan             Käyttöomaisuuden hankintamenon poisto-
25208: mukaan, veron määrään ei vaikuta se, miten ta-        järjestelmänä verotuksessa on menojäännöspois-
25209: saisesti tulos yritykseen eri vuosina kertyy. Yh-     to, jonka enimmäismäärä on vuodesta 1999 al-
25210: tiön rahoitustilanne ei paranisi sillä, että veron-   kaen 25 prosenttia käyttöomaisuuden menojään-
25211: maksua siirrettäisiin hyvistä vuosista huonoihin.     nöksestä. Poisto tehdään yhtenä eränä meno-
25212:    Henkilöyhtiöiden ja yksityisten elinkeinon-        jäännöksestä käyttöomaisuuden taloudellisesta
25213: harjoittajien kohdalla yrityksen tulo verotetaan      käyttöiästä riippumatta. Verotuksessa tehtävä
25214: omistajien tulona. Yrityksen tulo jaetaan henki-      poisto ylittää monissa tapauksissa huomattavas-
25215: löyhtiöiden yhtiömiesten tai elinkeinonharjoitta-     ti hyödykkeen taloudellisen käyttöiän perusteel-
25216: jien verotuksessa pääoma- ja ansiotuloon. Näi-        la tehtävän poiston. Verotuksessa tehtävät pois-
25217: den yritysten kohdalla osa yrityksessä pidätetys-     tot voivat lisäksi vuosittain vaihdella nollan ja 25
25218: tä voitosta tulee usein verotettavaksi yrittäjän       prosentin enimmäispoiston välillä. Voimassa
25219: ansiotulona. Jotta tuloksen vaihtelujen vaikutus       oleva poistojärjestelmä merkitsee siten yrityksille
25220: progressiivisen ansiotuloverotuksen piiriin jää-      toisaalta tuloksentasauskeinoa ja toisaalta tu-
25221: neille yrityksille olisi pienempi, henkilöyhtiöillä   kea, etenkin, jos yritys omistaa pitkäaikaista
25222: ja elinkeinonharjoittajilla on säilytetty mahdolli-    käyttöomaisuutta.
25223: suus tuloksen tasaamiseen toimintavarauksen               Hallitus seuraa tilannetta kysyjän tarkoitta-
25224: avulla. Toimintavaraus tehdään maksettujen             masta näkökulmasta.
25225: palkkojen perusteella ja sen määrä on enintään
25226: 
25227:      Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1998
25228: 
25229:                                                                             Ministeri Jouko Skinnari
25230:                                             KK 908/1998 vp                                            3
25231: 
25232: 
25233:                                         Tili Riksdagens Talman
25234: 
25235:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       dess belopp är högst 30 % av beloppet av de löner
25236: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        som betalts ut under 12 månader före räken-
25237: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      skapsperiodens utgång.
25238: man Esko-Juhani Tennilä undertecknade spörs-              En arbetsgrupp för revidering av beskattning-
25239: mål nr 908:                                           en för småföretag som tilisatts av finansministe-
25240:                                                       riet har undersökt möjligheten att för personbo-
25241:           Är Regeringen beredd att, t.ex. genom       lag och näringsidkare lindra beskattningen av
25242:        att skapa ett konjukturreserveringssys-        vinst som hållits kvar i företaget. Arbetsgruppen
25243:        tem i beskattningen, underlätta situatio-      lade våren 1996 fram ett förslag om inrättande av
25244:        nen för de maskinentreprenörer inom            en s.k. expansionsfond, som skulle ha gjort det
25245:        torvindustrin som blir lidande av växling-     möjligt också för andra företag än aktiebolag att
25246:        ariväderleken?                                 tili samma inkomstskattesats som tillämpas på
25247:                                                       samfunden spara inkomsten i företaget. På grund
25248:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         av den omfattande kritik som förslaget fick be-
25249: anföra följande:                                      slöt man dock att säkerställa näringsidkarnas
25250:                                                       och personbolagens möjlighet tili inkomstfinan-
25251:     Enligt skattelagstiftningen i Finland beskattas   siering genom att höja kapitalinkomstandelen.
25252: företag enligt sitt nettoresultat. Utgångspunkten     Detta genomfördes så att dendel av inkomstan-
25253: är att företagets samtliga inkomster är skatte-       delen för näringsidkare och personbolags bolags-
25254: pliktiga och att utgifterna för näringsverksamhe-     män som skall beskattas såsom kapitalinkomst
25255: ten är avdragsgilla. Grundtanken med systemet         höjdes från 15% tili 18% av nettoförmögenhe-
25256: är en låg skattesats och en tämligen omfattande       ten. Dessutom ändrades kalkyleringen av netto-
25257: skattebas. 1 enlighet med detta har bolagsskatte-     förmögenheten genom att tili den fogades en
25258: satsen sänkts samtidigt som möjligheterna tili        bestämmelse enligt viiken vid beräkningen av
25259: resultatutjämning minskat.                            kapitalinkomstandelen tili nettoförmögenheten
25260:     Aktiebolag och andra samfund betalar 28 %         fogas en del av beloppet av de löner som utbeta-
25261: skatt på sitt resultat. Om resultatet är förlust-     lats under räkenskapsperioden. De ekonomiska
25262: bringande får förlusten under de följande 10          effekterna av dessa åtgärder liknade följaktligen
25263: skatteåren dras av under vissa förutsättningar.       de effekter som en lindrigare beskattning av den
25264: Eftersom samfunden betalar skatt enligt en pro-       ofördelade vinsten skulle ha haft.
25265: portionell skattesats, påverkas skattebeloppet            Som system för avskrivning av utgifter för
25266: inte av hur jämnt företagets resultat är under        anskaffning av anläggningstillgångar tillämpas i
25267: olika år. Bolagets finansieringssituation fårbätt-    beskattningen avskrivning av utgiftsrest, vars
25268: ras inte av att skattebetalningen överförs från bra   högsta belopp från och med 1999 får vara 25 % av
25269: tili dåliga år.                                       anläggningstillgångarnas utgiftsrest. A vskriv-
25270:     När det gäller personbolag och privata nä-        ningen görs i en post, som beräknas på utgiftsres-
25271:  ringsidkare beskattas företagets inkomst som         ten, oberoende av anläggningstillgångarnas eko-
25272: ägarnas inkomst. 1 beskattningen för personbo-        nomiska livslängd. A vskrivningen i beskattning-
25273:  lags bolagsmän eller näringsidkare uppdelas få-      en överskrider i många fall betydligt den avskriv-
25274:  retagets inkomst i kapitalinkomst och förvärvs-      ning som görs på basis av tillgångarnas ekono-
25275:  inkomst. Beträffande dessa företag blir ofta en      miska livslängd. De avskrivningar som görs i
25276:  del av den vinst som hållits kvar i företaget be-    beskattningen kan dessutom årligen variera från
25277:  skattad som företagarens egen förvärvsinkomst.       noll tili 25 procents maximal avskrivning. För
25278:  För att minska inverkan av variationer i resulta-    företagen är det gällande avskrivningssystemet
25279:  tet i fråga om de fåretag som omfattas av den        således delsen resultatutjämningsmetod, dels ett
25280:  progressiva förvärvsinkomstsbeskattningen, har       stöd, i synnerhet om företaget äger långfristiga
25281:  man med tanke på personbolag och näringsidka-        anläggningstillgångar.
25282:  re bevarat möjligheten tili en utjämning av resul-       Regeringen skall läget ur den synvinkel som
25283:  tatet genom en driftsreservering. Driftsreserve-     spörsmålsställaren avser.
25284:  ringen görs på basis av de utbetalda lönerna, och
25285:      Helsingforsden 1 oktober 1998
25286: 
25287:                                                                             Minister Jouko Skinnari
25288:                                               KK 909/1998 vp
25289: 
25290: Kirjallinen kysymys 909
25291: 
25292: 
25293: 
25294: 
25295:                                      Sinikka Hurskainen /sd: Subsidiariteettiperiaatteen soveltamisesta
25296:                                          riistanhoitoon ja metsästykseen
25297: 
25298: 
25299:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
25300: 
25301:     Metsästysajoista ja -menetelmistä sekä vaaraa        voitteeseen verrattuna. Pelkkä häiriökarhujen
25302: aiheuttaviin petoeläimiin sovellettavista poik-          tappaminen ei riitä, koska ylisuuren kannan ta-
25303: keuksista on säädetty lailla ja asetuksilla. Maa- ja     kia reviiri täyttyy nopeasti. Ylitiheä petokanta
25304: metsätalousministeriön päätettäväksi kuuluvat            on pääosin Imatralta pohjoiseen olevien raja-
25305: myös alueelliset pyyntikiintiöt Alimitoitetut            kuntien ongelma. Karjalan tasavallassa karhuja
25306: pyyntikiintiöt ovat aiheuttaneet Etelä-Karjalas-         arvioidaan olevan noin 3 000 ja itärajan takana
25307: sa ihmisille lukemattomia vaarallisia tilanteita.        60 karhua neliö kilometrillä, ja varsinkin nuorten
25308: Useita vuosia on paikalliseen asiantuntemukseen          urosten on pakko lähteä uusille reviireille. Etelä-
25309: ja kokemukseen perustuen anottu pedoille huo-            Karjalassa vastaan tulee Saimaan vesistö, joka
25310: mattavasti suurempia pyyntikiintiöitä, mutta             pääosin pysäyttää karhut valtakunnan rajan ja
25311: ministeriö ei ole esityksiä hyväksynyt. Vuosia           Saimaan väliin aiheuttaen petotiivistymän alu-
25312: sitten Keski-Suomessa jänismetsällä ollut mies           eelle.
25313: ehti ampua päälle ryntäävän karhun muutaman                 Petojen siirrot Etelä-Suomeen on toteutettu
25314: metrin päästä pelastaen näin henkensä. Myö-              salassa ja asukkaiden tahtoa kyselemättä, mikä
25315: hemmin ilmeni, että karhu oli siirretty karhualu-        paikallisista asukkaista on tuntunut loukkaaval-
25316: eelta Keski-Suomeen ja jo siirrettäessä oli ihme-        ta toiminnalta. Ei myöskään voi olla oikein, että
25317: telty karhun poikkeuksellisen raivoisaa käytöstä.        ns. suurpetotyöryhmän mietinnössä mm. Ruo-
25318: Siitä huolimatta karhu päästettiin ihmisten mar-         kolahden alue on eräällä tavalla määritelty suur-
25319: jamaille Keski-Suomeen.                                  petojen elinalueeksi ilman, että paikallisia asuk-
25320:     Ruokolahdella kuntalaisten ilmoittamia kar-          kaita olisi millään tavalla kuultu asiasta etukä-
25321:  huhavaintoja on lyhyessä ajassa ollut toista sa-        teen. Paikalliset asukkaat kuitenkin kärsivät pe-
25322:  taa. Karhut ovat tulleet kesämökkien pihoille ja        tojen aiheuttamista vahingoista ja pelon ja tur-
25323: estäneet muun muassa tiellä seisoen sunnuntai-           vattomuuden tunteesta.
25324:  lenkkeilijäitä pääsyn kotiin. Lisäksi sudet ovat           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25325:  alueella yleistyneet, liikkuvat pihapiireissä ja häi-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25326:  ritsevät ulvonnallaan asukkaita. Kunnan alueel-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25327:  la on riistanhoitoyhdistyksen arvion mukaan yli         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25328:  40 karhua. Lukuisista susihavainnoista suurin on
25329:  vastikään havaittu seitsemän suden lauma. Ah-                     Mitä Hallitus aikoo tehdä asukkaiden
25330:  mahavaintoja on useita ilmeisesti siirtoistutuk-               turvallisuuden parantamiseksi, ja
25331:  sen seurauksena. Kun riistanhoitopiirin tavoite                   aikooko Hallitus myöntää Etelä-Kar-
25332:  on 5-7 karhua 1 000 neliökilometrillä, on Ruo-                 jalan alueelle lisää petoeläinten pyyntilu-
25333:  kolahden karhukanta siten 5-6-kertainen ta-                    pia?
25334: 
25335:       Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1998
25336: 
25337:                                           Sinikka Hurskainen /sd
25338: 
25339: 
25340: 
25341: 
25342:  280043
25343: 2                                          KK 909/1998 vp
25344: 
25345: 
25346: 
25347: 
25348:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
25349: 
25350:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kohtaan. Lisäksi vahinkokohteita on pyritty suo-
25351: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        jaamaan vahinkojen estämistoimenpiteillä sekä
25352: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      jakamaan kansalaisille oikeata tietoa petoeläin-
25353: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sinikka         ten kannoista ja niiden käyttäytymisestä vahin-
25354: Hurskaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        kotilanteiden varalta.
25355: sen n:o 909:                                             Kuluvan metsästyskauden metsästystä varten
25356:                                                      Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos arvioi
25357:           Mitä Hallitus aikoo tehdä asukkaiden       maan karhukannan kokonaismääräksi hieman
25358:        turvallisuuden parantamiseksi, ja             yli tuhat yksilöä sekä kestäväksi metsästysmää-
25359:           aikooko Hallitus myöntää Etelä-Kar-        räksi 100 kpl. Maa- ja metsätalousministeriön
25360:        jalan alueelle lisää petoeläinten pyyntilu-   riistanhoitopiireille asettaman kiintiön ja pyynti-
25361:        pia?                                          lupien enimmäismäärien yhteismäärä on 97 kpl.
25362:                                                      Aikaisemmin ministeriön poikkeusluvilla on ku-
25363:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         luvana vuonna ammuttu 3 karhua. Kymen riis-
25364: vasti seuraavaa:                                     tanhoitopiirin alueen kestäväksi verotusmääräk-
25365:                                                      si tutkimuslaitos arvioi 17 kpl. Ministeriön aset-
25366:    Maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristö-      tama pyyntilupien enimmäismäärä Kymen riis-
25367: ministeriön alainen ympäristö- ja luonnonva-         tanhoitopiirille oli 20 kpl, minkä lisäksi Kymessä
25368: rainneuvosto laati syksyllä 1996 esityksen suur-     on kuluvana vuonna tapettu 1 autokolarissa va-
25369: petokantojen hoitotavoitteiksi vuoteen 2010.         hingoittunut karhu sekä 4 karhua poliisin ja mi-
25370: Tämän mukaan mm. karhu- ja susikantojen kas-         nisteriön poikkeusluvilla. Osa pyyntiluvista on
25371: vu pysäytettäisiin poronhoitoalueella sekä itäi-     edelleen käyttämättä. Mikäli ne kuitenkin käyte-
25372: sen Suomen alueella ja kantojen annettaisiin hal-     tään kokonaan lokakuun loppuunjatkuvan kar-
25373: litusti runsastua muualla maassa. Maa- ja metsä-     hunmetsästyskauden aikana, tulee Kymen kar-
25374: talousministeriö on suurpetojen metsästystä oh-       hukannan määrä käytettävissä olevien selvitys-
25375: jatessaan noudattanut neuvoston linjauksia.          ten mukaan laskemaan eikä pyyntilupien lisää-
25376:     Metsästystä on kohdistettu tihentymäaluei-        minen ole tarpeen. Pyyntilupien jakaminen Ete-
25377: siin, vahinkokohteisin ja ongelmayksilöihin ja       lä-Karjalan ja Kymen muiden alueiden kesken
25378: pyritty vähentämään vahinkoja, tasaamaan on-          on Kymen riistanhoitopiirin päätettävissä oleva
25379: gelmia tasaisemmin maan eri alueille ja säilyttä-    asia.
25380: mään suurpetojen luontainen arkuus ihmistä
25381: 
25382:      Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1998
25383: 
25384:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
25385:                                               KK 909/1998 vp                                            3
25386: 
25387: 
25388: 
25389: 
25390:                                           Tili Riksdagens Talman
25391: 
25392:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             skydda utsatta skadeobjekt samt distribuerats
25393: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande             korrekt information till medborgarna om rov-
25394: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         djurens stammar och om deras beteendemönster
25395: dagsman Sinikka H urskainen undertecknade               vid konfrontation.
25396: spörsmål nr 909:                                           Inför jakten under innevarande jaktsäsong
25397:                                                         har vilt- och fiskeriforskningsinstitutet uppskat-
25398:            Vad har Regeringen för avsikt att göra       tat landets totala björnstam till något över tusen
25399:         för att tryggheten skall öka för invånar-       björnar och den hållbara beskattningen av stam-
25400:         na,och                                          men till 100 björnar. Det sammanlagda antalet
25401:            har Regeringen för avsikt att bevilja        björnar som får jagas under innevarande jaktsä-
25402:         fler jaktlicenser för rovdjur inom den syd-     song enligt den kvot och de maximiantal jaktli-
25403:         karelska regionen?                              censer jord- och skogsbruksministeriet fastställt
25404:                                                         för jaktvårdsdistrikten uppgår till 97. Tidigare
25405:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         under innevarande år har tre björnar skjutits med
25406: anföra följande:                                        stöd av ministeriets undantagstillstånd. Enligt
25407:                                                         forskningsinstitutets uppskattning uppgår den
25408:    Hösten 1996 utarbetade det för jord- och             hållbara beskattningen inom Kymmene jakt-
25409: skogsbruksministeriet och miljöministeriet ge-          vårdsdistrikt till 17 björnar. Det av ministeriet
25410: mensamma rådet för miljön och naturtillgångar-          fastställda maximiantalet jaktlicenser för Kym-
25411: na ett förslag till mål för skötseln av stammarna       mene jaktvårdsdistrikt är 20 björnar. Till detta
25412: av stora rovdjur fram till år 2010. Enligt förslaget    antal bör ytterligare läggas en björn som dödats i
25413: skall tillväxten för bl.a. björn- och vargstammar-      samband med en kollision samt fyra björnar som
25414: nas del stoppas inom renskötselområdet och              nedlagts med stöd av polisens och ministeriets
25415: inom östra Finland medan stammarna inom öv-             undantagstillstånd. En del av jaktlicenserna i
25416: riga delar av Jandet skall tillåtas att växa kontrol-   fråga är ännu outnyttjade. Såvida dessa jaktli-
25417: lerat. Jord- och skogsbruksministeriet har i sin        censer utnyttjas i sin helhet före utgången av
25418: styrning av jakten efter stora rovdjur iakttagit de     björnjaktsäsongen den sista oktober kommer
25419: linjer rådet dragit upp.                                björnstammen inom Kymmene enligt tillgängli-
25420:    Jakten har inriktats på områden med tätare           ga utredningar att sjunka och i så fall finns det
25421: förekomst, skadeobjekt och problemindivider.            inte något behov av att öka antalet jaktlicenser.
25422: Målet har varit att sänka skadefrekvensen, åstad-       Fördelningen av jaktlicenserna mellan södra
25423: komma en jämnare fördelning av problemen                Karelen och övriga områden inom Kymmene
25424: över Jandet samt att bibehålla de stora rovdjurens      jaktvårdsdistrikt är en fråga som distriktet själv
25425: naturliga skygghet för människan. Ytterligare           kan fatta beslut om.
25426: har det vidtagits förebyggande åtgärder för att
25427: 
25428:      Helsingforsden 29 september 1998
25429: 
25430:                                                          Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
25431:                                               KK 910/1998 vp
25432: 
25433: Kirjallinen kysymys 910
25434: 
25435: 
25436: 
25437: 
25438:                                      Annika Lapintie /vas: Lapsityövoiman käytöstä
25439: 
25440: 
25441: 
25442:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
25443: 
25444:     Julkisuuteen tuli kesällä tietoja siitä, että sys-   keä kasvatustavoite. Jokaisen nuoren on tärkeää
25445: mäläinen sienipakastamo Finnmeteora teetti               saada tutustua työelämään. Tämä on ratkaise-
25446: lainvastaista työtä 14-15-vuotiailla lapsilla.           vasti eri asia kuin lapsityön teettäminen ja lasten
25447: Lapset keräsivät päivät sieniä metsässä ja puh-          yötyön teettäminen, vieläpä sellaisilla työsuhteen
25448: distivatja pakastivat niitä öisin kylmähuoneissa.        ehdoilla ja oloissa, joihin kukaan aikuinen ei
25449: Yrityksen sienten keräilypäällikkö on myöntä-            suostu.
25450: nyt jopa 12-vuotiaiden lasten tehneen yötyötä.               Julkisuudessa on esiintynyt tutkimustuloksia
25451: Yrityksessä oletettiin kotien rajoittavan yötyön         siitä, että väsymys ja unihäiriöt ovat lapsilla ja
25452: tekemistä tarpeen mukaan.                                nuorilla yllättävän yleisiä. Työssäkäynnin on to-
25453:     Kylmää ja raskasta sienten puhdistusta ja pa-        dettu olevan yhtenä syynä väsymyksen kertymi-
25454: kastamista lapset tekivät kaksi tuntia, jonka jäl-       seen. Aikaisemmin julkaistuissa tutkimuksissa
25455: keen pidettiin kymmenen minuutin tauko. Sieni-           on myös tullut ilmi, että koulussa viihtymättö-
25456: firman keräilypäällikkökin oli kuullut, että elin-       myys on ainoastaan Venäjällä yleisempää kuin
25457: tarviketeollisuudessa aikuiset tekevät tällaista         Suomessa.
25458: työtä 45 minuuttia ja pitävät 15 minuutin tauon.             Suomessa on perinteisesti ajateltu koulun-
25459:     Lapsille maksettiin palkkaa 30 markkaa tun-          käynnin olevan lapsen ja nuoren päätyö, sellaise-
25460:  nilta. Yöllä kolmen jälkeen tuntipalkka nousi           naan riittävä ja omiaan rakentamaan osaamisen
25461:  viidellä markalla ja toisella viidellä markalla         ja luovuuden mahdollisuuksia, siis tulevaisuuden
25462:  aamuseitsemän jälkeen. Pakastamon puolella              selviytymistä. Rahan merkityksen korostuminen
25463:  palkka oli 35 markkaa tunnilta. Lapsityövoiman          vapaa-ajan vietossa ja sosiaalisissa suhteissa on
25464:  käyttöä yritys perusteli sillä, ettei likaiseen, kyl-   ilmeisestikin kasvattamassa sallivuutta lasten
25465:  mään ja tarkkuutta vaativaan työhön saatu ai-           työntekoa kohtaan.
25466:  kuisia vastaavalla palkalla.                                Uupumus ei tue lapsen ja nuoren terveyttä ja
25467:      Yötyö on Suomessa kielletty alle 18-vuotiailta      kehittymistä. Oikeus lapsuuteen, joka sisältää
25468:  lapsilta ilman poikkeuslupaa, joka voidaan an-          leikin ja oppimisen mahdollisuudet, on tunnus-
25469:  taa esimerkiksi ravintola-alan ammattikoulutuk-         tettu myös YK:n lapsen oikeuksien sopimukses-
25470:  seen liittyvään työharjoitteluun. Työsuojeluvi-         sa.
25471:  ranomaisten julkisuuteen antamien tietojen mu-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25472:  kaan tällaista lupaa ei kuitenkaan myönnettäisi         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25473:  sienten puhdistamiseen ja pakastamiseen.                nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25474:      Sienifirman tapauksessa työsuojeluviran-            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25475:  omaiset ainoastaan huomauttivat työnantajaa ja
25476:  kehottivat jatkossa toimimaan lain mukaan. Jos                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
25477:  tilanne toistuu, syyttäjä harkitsee syytteen nosta-            ryhtyä estääkseen laittoman lapsityövoi-
25478:  mista. Työnantajalle siis kerrottiin, että Suomes-             man käytön lisääntymisen Suomessa
25479:  sa on tapana noudattaa lakia. Tässäkin tapauk-                 sekä työn teettämisen lapsilla yöllä tai
25480:  sessa yritys oli jo kuitenkin korjannut taloudelli-            sellaisissa olosuhteissa, jotka vaikuttavat
25481:  sen hyödyn.                                                    haitallisesti lasten terveyteen ja kehityk-
25482:      Työelämän valmiuksien kehittäminen on tär-                 seen?
25483: 
25484:       Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1998
25485: 
25486:                                             Annika Lapintie /vas
25487:  280043
25488: 2                                           KK 910/1998 vp
25489: 
25490: 
25491: 
25492: 
25493:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
25494: 
25495:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Kysymyksessä tarkoitetussa tapauksessa
25496: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          nuorten työskentely yrityksessä oli alkanut siten,
25497: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        että heistä osa oli kerännyt sieniä itsenäisesti ja
25498: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anilika           myynyt sienet yritykselle. Kun sieniä oli tullut
25499: Lapintien näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         tavanomaista enemmän, oli työnantaja tarjon-
25500: n:o 910:                                               nut nuorille mahdollisuutta jäädä puhdistamaan
25501:                                                        ja pakastamaan niitä. Työpaikalla oli puhelin,
25502:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         jolla oli ilmoitettu vanhemmille nuorten työhön
25503:        ryhtyä estääkseen laittoman lapsityövoi-        jäämisestä. Sinne oli myös järjestetty lepohuo-
25504:        man käytön lisääntymisen Suomessa               neita.
25505:        sekä työn teettämisen lapsilla yöllä tai           Työsuojeluviranomaiset saivat tiedon nuorten
25506:        sellaisissa olosuhteissa, jotka vaikuttavat     työnteosta vasta sen päättymisen jälkeen. Työ-
25507:        haitallisesti lasten terveyteen ja kehityk-     paikalla suoritettiin tarkastus, jossa todettiin,
25508:        seen?                                           että työssä oli ollut useita nuoria, joista yksi oli
25509:                                                         14-vuotiasja muut 15-17-vuotiaita. Työ oli al-
25510:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           kanut päivittäin kello 16 ja päättynyt kello 24.
25511: vasti seuraavaa:                                       Osa nuorista oli ollut työssä koko tämän ajan ja
25512:                                                        osa lyhyemmän ajan. Kun työsuojelupiiri sai tie-
25513:    Nuorten työntekoa koskevat säädökset on             don nuorten työnteosta vasta sen päättymisen
25514: uudistettu äskettäin. Nuorista työntekijöistä an-      jälkeen, se ei enää voinut vaikuttaa työntekoon
25515: nettu laki (998/1993) tuli voimaan vuoden 1994         tai työaikoihin. Tarkastuksen perusteella työn-
25516: alusta. Lakia on jo muutettu sen jälkeen pari          antajalle annettiin asianmukaiset ohjeet. Työ-
25517: kertaa, ja parhaillaan on eduskunnan käsiteltä-        suojelupiiri harkitsi olosuhteet huomioon ottaen,
25518: vänä muutosesitys. Nyt käsiteltävänä olevan            että huomautus asiasta työnantajalle oli riittävä
25519: muutosesityksen tarkoituksena on muuttaa lakia         siinä vaiheessa. Mikäli tilanne uusiutuisi, asia
25520: siten, että se täyttää Euroopan unionin neuvos-        tulisi arvosteltavaksi toiselta pohjalta ja on aivan
25521: ton vuonna 1994 antaman direktiivin nuorten            ilmeistä, että työnteon keskeyttämisen lisäksi se
25522: työntekijöiden suojelusta ja Euroopan neuvos-          johtaisi ilmoituksen tekemiseen viralliselle syyt-
25523: ton sosiaalisen peruskirjan vaatimukset. Käsitel-      täjälle.
25524: tävänä oleva lainmuutos huomioon ottaen sään-             Edellä olevan perusteella katson, ettei tämän
25525: nökset ovat ajan tasalla.                              yksittäistapauksen vuoksi ole pelättävissä laitto-
25526:    Direktiivinja lain tavoitteena on suojata nuor-     man lapsityövoiman käytön tai työn teettämisen
25527: ten työntekijöiden työn tekemistä asettamalla          lapsilla yöllä tai lasten terveyteen tai kehitykseen
25528: työntekijän iälle ja toisaalta sallittavan työn laa-   haitallisesti vaikuttavissa olosuhteissa lisäänty-
25529: dulle tietyt rajoitukset. Nuorten suojelemisen         vän. Tapaus on poikkeuksellinen. Toivottavaa
25530: ohella lain tavoitteeksi asetettiin nuorten tutus-     olisi, että työsuojeluviranomaiset saisivat mah-
25531: tuttaminen työelämään. Koulutyön aikana tila-          dollisista rikkomistapauksista tiedon jo sellaises-
25532: päisen työn sallimista on perusteltu ennen muuta       sa vaiheessa, jolloin asiaan pystytään käytännön
25533: tarpeella lähentää koulua ja työelämää myöntei-        valvontatyössä vaikuttamaan muutoinkin kuin
25534: sellä tavalla. Toisaalta lain perusteluissa on di-     jälkikäteen rangaistuksen kautta.
25535: rektiivin tapaan selkeästi painotettu sitä, että
25536: työnteko on aina toissijaista koulunkäyntiin ver-
25537: rattuna.
25538:      Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1998
25539: 
25540:                                                                      Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
25541:                                             KK 910/1998 vp                                                 3
25542: 
25543: 
25544: 
25545: 
25546:                                         Tili Riksdagens Talman
25547: 
25548:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        arbete vid ett f6retag fått sin början så att en del
25549: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-          av dem självmant hade ploekat svamp oeh sålt
25550: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        dem tili företaget. Då det hade funnits mera
25551: man Annika Lapintie underteeknade spörsmål              svamp än normalt hade arbetstagaren erbjudit
25552: nr 910:                                                 ungdomarna en möjlighet att stanna kvar oeh
25553:                                                         rensa oeh frysa in svampen. Det fanns en te1efon
25554:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          på arbetsplatsen oeh man hade meddelat föräld-
25555:        ta för att förhindra ett ökat utnyttjande        rarna att ungdomarna stannar kvar för att arbe-
25556:        av olaglig barnarbetskraft i Finland samt        ta. Man hade oekså ordnat med vilorum.
25557:        att arbete utförs av barn nattetid eller i           Arbetarskyddsmyndigheterna fiek vetskap
25558:        sådana förhållanden som har en skadlig           om ungdomarnas arbete först efter det att arbets-
25559:        inverkan på deras hälsa eller utveekling?        förhållandet tagit slut. Man gjorde en kontroll på
25560:                                                         arbetsplatsen där man konstaterade att det hade
25561:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           rört sig om ett flertal ungdomar, av vilka en var
25562: anföra följande:                                        14 år gammal oeh de övriga 15-17 år gamla.
25563:                                                         Arbetet hade börjat dagligen kloekan 16 oeh
25564:    Författningarna som gäller ungas arbete har          upphört kloekan 24. En del av ungdomarna hade
25565: reviderats nyligen. Lagen om unga arbetstagare          arbetat hela den här tiden oeh en del hade arbetat
25566: (998/1993) trädde i kraft vid ingången av 1994.         en kortare tid. Eftersom arbetarskyddsdistriktet
25567: Lagen har sedan dess ändrats redan ett par gång-        fiek kännedom om ungdomarnas arbete först
25568: er oeh som bäst behandlas ett ändringsförslag av        efter det att det var slutfört kunde det inte längre
25569: riksdagen. Avsikten med det ändringsförs1ag             påverka arbetet eller arbetstiderna. Efter kon-
25570: som nu är under behand1ing är att ändra lagen så        trollen gav man arbetsgivaren behövliga anvis-
25571: att den uppfyller kraven i ett direktiv som Euro-       ningar. Arbetarskyddsdistriktet ansåg med hän-
25572: peiska unionens råd utfårdat 1994 om skydd för        . syn till förhållandena att en anmärkning tili ar-
25573: unga arbetstagare oeh kraven i Europarådets so-         betsgivaren var tillräeklig i det skedet. Om situa-
25574: ciala stadga. Med beaktande av den lagändring           tionen skulle upprepas kommer saken att omprö-
25575: som är under behandling motsvarar bestämmel-            vas och det är alldeles uppenbart att man skulle
25576: serna dagens krav.                                      sätta stopp för arbetet oeh dessutom göra en
25577:    Syftet med direktivet oeh lagen är att skydda        anmälan tili den allmänna åklagaren.
25578: unga arbetstagare i deras arbete genom att ge               Med stöd av det ovan anforda anser jag att det
25579: vissa restriktioner i fråga om arbetstagarnas ål-       inte på grund a v detta enskilda fall finns orsak att
25580: der samt den typ av arbete som de tillåts utföra.       frukta att utnyttjandet av olaglig barnarbetskraft
25581: Lagens syfte är inte enbart att skydda unga ar-         eller barns arbete nattetid eller i förhållanden
25582: betstagare utan oekså att de unga skall få oriente-     som har en skadlig inverkan på deras hälsa eller
25583: ring i arbetslivet. Tillfålligt arbete under termi-     utveekling kommer att öka. Fallet utgör ett un-
25584: nerna har motiverats framför allt med behovet           dantag. Det vore önskvärt att arbetarskydds-
25585: att föra skolan oeh arbetslivet närmare varandra        myndigheterna skulle få kännedom om eventuel-
25586: på ett positivt sätt. Å andra sidan framhålls det       la lagöverträdelser redan i ett så pass tidigt skede
25587: klart i 1agens motivering, precis som i direktivet,     att man i det praktiska övervakningsarbetet kun-
25588: att skolgången alltid skall gå före arbetet.            de göra något annat åt saken än enbart utdöma
25589:    1 det fall som avses i spörsmålet hade de ungas      straff i efterskott.
25590: 
25591:      Helsingforsden 29 september 1998
25592: 
25593:                                                                       Minister Terttu Huttu-Juntunen
25594:                                               KK 911/1998 vp
25595: 
25596: Kirjallinen kysymys 911
25597: 
25598: 
25599: 
25600: 
25601:                                      Pekka Leppänen /vas: Valtion edun valvomisesta maan myyntiin
25602:                                         liittyvässä tarjouskilpailussa
25603: 
25604: 
25605:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
25606: 
25607:     Valtion omistamia maa-alueita myytäessä vir-        kaat valitaan muilla perusteilla kuin kauppahin-
25608: kamiesten tehtävänä tulisi olla valtion valvomi-        nan suuruuden mukaan?
25609: nen. Kuitenkin tältä alueelta löytyy joitain esi-           Maaseudun pitäminen elinkelpoisena on Suo-
25610: merkkejä, joissa virkamiehet ovat toimineet val-        men edun mukaista. Usein maatilat voivat vah-
25611: tion edun vastaisesti tehdessään tarjouskilpai-         vistaa kannattavuuttaan lisämaiden ostoilla.
25612: luun liittyviä valintoja. Kuka kontrolloi kunnis-       Joissain tapauksissa ammatin harjoittaminen
25613: sa, että virkamiehet toimivat valtion edun mukai-       vaikeutuu terveydellisistä syistä. Sellaisissa ta-
25614: sesti ja että ostajan valitseminen toteutuu oikeu-      pauksissa, joissa esimerkiksi karjatilallinen ei voi
25615: denmukaisesti?                                          jatkaa karjankasvatusta terveydellisistä syistä,
25616:      Eräässä esimerkissä oli kaksi tasavertaista os-    valtion näkökulmasta olisi edullista myydä tälle
25617: tajaa, joista toinen tarjosi 10% suurempaa kaup-        elinkeinonharjoittajalle metsää ja näin tukea ti-
25618: pahintaa kuin toinen, mutta valtion omistama            lan kannattavuutta mahdollistamaila siirtymi-
25619: maa-alue myytiin vähemmän tarjonneelle. Isojen          nen karjataloudesta metsätalouteen, etenkin jos
25620: maa-alueiden myynneissä valtion tappio voi olla         tilalla on jo ennestään omistuksessaan metsää ja
25621: satojatuhansia, jopa miljoonia markkoja. Miksi          osaamista metsänkasvatuksessa. Valtion maiden
25622: Suomen valtio ei ota rahaa vastaan?                     myyntiin liittyviä valintoja ei kuitenkaan aina
25623:      Tällaisten tapausten yhteydessä nousee esille      tehdä tässä valossa, vaan ostajia valitaan piittaa-
25624: kysymys maanostajien oikeusturvasta. Tilanteis-         matta valtion eduista.
25625:  sa, joissa ostajat ovat muutoin tasavertaiset, tuli-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25626:  si tarjouskilpailun ratkaista kysymys lopullisesta     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25627: kauppahinnasta ja siitä, kuka ostajaehdokkaista         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25628:  saa ostaa maa-alueen. Olisijärkevää olettaa, että      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25629:  maaseutuelinkeinolain ja maaseutuelinkeinoase-
25630:  tuksen kohtia, joissa viitataan maa-alueiden si-                 Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus ai-
25631: jaintiin suhteessa ostajien nykyisiin maihin, so-              koo ryhtyä turvatakseen valtion edun tar-
25632:  velletaan sellaisissa tapauksissa, joissa ei saada            jouskilpailuprosessissa, jolla myydään
25633:  eroa ostajien välille esimerkiksi tarjouksilla.               valtion omistamia maa-alueita?
25634:  Onko ostajien oikeusturva kunnossa, jos asiak-
25635: 
25636:       Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1998
25637: 
25638:                                            Pekka Leppänen /vas
25639: 
25640: 
25641: 
25642: 
25643:  280043
25644: 2                                          KK 911/1998 vp
25645: 
25646: 
25647: 
25648: 
25649:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
25650: 
25651:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      käytössä. Näitä alueita myytäessä ei noudateta
25652: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        maaseutuelinkeinolain vaan oikeudesta luovut-
25653: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-     taa valtion maaomaisuutta ja tuloatuottavia oi-
25654: le jäsenelle kansanedustaja Pekka Leppäsen näin      keuksia annetun lain (687/1978) mukaisia peri-
25655: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 911:             aatteita. Tämä merkitsee sitä, että maa voidaan
25656:                                                      myydä tarjouskilpailun perusteella korkeimman
25657:           Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus ai-    tarjouksen tehneelle, mitä menettelyä työvoima-
25658:        koo ryhtyä turvatakseen valtion edun tar-     ja elinkeinokeskukset ovat myös käytännössä
25659:        jouskilpailuprosessissa, jolla myydään        harjoittaneet.
25660:        valtion omistamia maa-alueita?                   Kun asetuksella on säädetty ne perusteet, joi-
25661:                                                      den mukaan ostajien keskinäinen etusijajärjestys
25662:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          määräytyy ja kun työvoima- ja elinkeinokeskuk-
25663: taen seuraavaa:                                      sen luovutuspäätöksestä on asianosaisilla vali-
25664:                                                      tusmahdollisuus, ei asiaan voitane katsoa liitty-
25665:    Valtion maaseutuelinkeinolain (1295/1990)         vän ostajan oikeusturvaan liittyviä periaatteelli-
25666: nojalla harjoittaman maan osto- ja myyntitoi-        sia ongelmia.
25667: minnan tavoitteena on edistää maatilatalouden           Maaseutuelinkeinolain mukaisten lisämaiden
25668: rakennekehitystä.                                    myyminen tarjousten perusteella johtaisi maan
25669:    Lakia toimeenpanevana viranomaisena toimi-        hintatason nousuun, kuten kyselyssäkin on esi-
25670: vat alueelliset työvoima- ja elinkeinokeskukset,     tetty. Tämä vaikeuttaisi entisestään maaseutu-
25671: joiden maaseutuosastot laativat hallinnassaan        yrittäjien taloudellista asemaa ja menettelyä voi-
25672: oleville alueille myyntisuunnitelmat. Myynti-        taisiin pitää maaseutuelinkeinolain tavoitteiden
25673: suunnitelmassa maaseutuosasto valitsee alueelle      vastaisena. Jos korkein hintatarjous ratkaisee
25674: ostajan ja määrää alueen myyntihinnan ja mak-        maan saajan, menettävät viranomaiset myös
25675: suehdot                                              mahdollisuuden kehittää tilarakennetta tilusten
25676:    Lisämaata hakevien viljelijöiden keskinäisestä    sijoitussuhteita parantamalla.
25677: etusijajärjestyksestä säädetään maaseutuelinkei-        Kyselyssä on viitattu myös tapaukseen, jossa
25678: noasetuksen (248/1991) 38 §:ssä. Mainitun sää-       yrityksen tuotantosuunta muutetaan karjatalou-
25679: döskohdan mukaan etusijajärjestystä harkittaes-      desta metsätalouden harjoittamiseen, mikä
25680: sa on erityisesti otettava huomioon muodostu-        yleensä edellyttää yrityksen metsäalan kasvatta-
25681: vien maatilojen elinkelpoisuus ja tilusten tarkoi-   mista. Metsätalouden harjoittaja on säännösten
25682: tuksenmukainen sijainti sekä hakijoiden edelly-      mukaan yhtä lailla oikeutettu lisämaan saantiin
25683: tykset menestyä maatilatalouden harjoittajina.       kuin ns. perusmaataloudenkin harjoittaja. Met-
25684:    Luovutettavan omaisuuden hinnaksi on lain         sätalousyrityksenkään tilakoon kasvattamisen
25685: 40 §:n mukaan määriteltävä se paikkakunnan           yhteydessä ei ole hallituksen mielestä perusteltua
25686: käypä hinta, joka omaisuudella on katsottava         poiketa edellä mainituista yrityksen elinkelpoi-
25687: olevan käytettynä siihen tarkoitukseen, johon se     suuteen ja tilussijoituksiin liittyvistä näkökoh-
25688: luovutetaan. Myyntihinta määritetään pääsään-        dista.
25689: töisesti summa-arvomenetelmää käyttäen. Maa-            Hallitus on 8.5.1998 antanut eduskunnalle esi-
25690: seutuelinkeinolain tarkoituksiin myytävää maa-       tyksen maaseutuelinkeinolain kumoamisesta ja
25691: ta ei siis voida voimassa olevien säädösten mu-      sen korvaamisesta maaseutuelinkeinojen rahoi-
25692: kaan myydä tarjouskilpailun perusteella.             tuslailla (HE 60/1998 vp ). Tässä yhteydessä maan
25693:    Työvoima- ja elinkeinokeskusten hallinnassa       hankkimista ja myymistä koskevat säädökset on
25694: on myös jossain määrin sellaisia kiinteistöjä, ku-   tarkoitus siirtää maatilatalouden kehittämisra-
25695: ten ranta-alueita, rakennettuja tontteja ja taaja-   hastosta annettuun lakiin (657/1966). Maan
25696: mien laajenemisalueilla olevaa maata, joiden         myyntiä koskevat periaatteet on esityksen mu-
25697: arvo muihin tarkoituksiin käytettynä on huo-         kaan tarkoitus säilyttää ennallaan.
25698: mattavasti suurempi kuin maa- ja metsätalous-           Hallitus katsoo edellä esitetyn perusteella, että
25699:                                          KK 911/1998 vp                                          3
25700: 
25701: voimassa olevien säädösten mukaisella menette-     ottavan maaseutuyrityksen tulevat toimintaedel-
25702: lyllä pystytään parhaalla mahdollisella tavalla    lytykset.
25703: yhdistämään sekä valtion etu että maata vastaan-
25704: 
25705:      Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1998
25706: 
25707:                                                     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
25708: 4                                           KK 911/1998 vp
25709: 
25710: 
25711: 
25712: 
25713:                                         Tili Riksdagens Talman
25714: 
25715:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           dra ändamå1 änjord- och skogsbruk. Vid försälj-
25716: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande           ningen av dessa områden iakttas inte landsbygds-
25717: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-       näringslagens principer utan principerna enligt
25718: dagsman Pekka Leppänen undertecknade spörs-           lagen om rätt att överlåta och uppläta statens
25719: må1 nr 911:                                           jordegendom och inkomstgivande rättigheter
25720:                                                       (687/1978). Detta innebär att marken på basis av
25721:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        en anbudstävling kan säljas tili den som gett det
25722:        ta för att trygga statens intressen i en       högsta budet, vilket arbetskrafts- och närings-
25723:        anbudstävlingsprocess där statsägda            centralerna också i praktiken har tillämpat.
25724:        markomräden säljs?                                 Eftersom man genom förordning har bestämt
25725:                                                       de grunder enligt vilka den inbördes prioritets-
25726:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ordningen melian köparna bestäms och eftersom
25727: anföra följande:                                      parterna kan anföra besvär över arbetskrafts-
25728:                                                       och näringscentralernas överlåtelsebeslut, torde
25729:    Målet för sädan markköps- och markförsälj-         man inte kunna anse att saken är förknippad med
25730: ningsverksamhet som staten idkar med stöd av          några principiella problem vad gälier köparens
25731: landsbygdsnäringslagen (1295/1990) är att främ-       rättsskydd.
25732: ja strukturutvecklingen inom gårdsbruket.                 Om tiliskottsmark enligt landsbygdsnärings-
25733:    Myndighet som verkstälier lagen är de regio-       lagen såldes på basis av anbud, skulle detta 1eda
25734: nala arbetskrafts- och näringscentralerna, vars       tili att prisnivån i landet steg, vilket även antyds i
25735: landsbygdsavdelningar gör upp försäljningspla-        spörsmålet. Detta skulie ytterligare försvåra
25736: ner för områden i deras besittning. 1 försäljnings-   lantbruksföretagarnas ekonomiska ställning och
25737: planen utser landsbygdsavdelningen en köpare          förfarandet kunde anses strida mot målen i lands-
25738: för området och bestämmer försäljningspriset          bygdsnäringslagen. Om det högsta prisanbudet
25739: och betalningsvilikoren.                              avgör vem som får marken, mister myndigheter-
25740:    1 38 § landsbygdsnäringsförordningen (248/         na även möjligheten att utveckla gårdsstrukturen
25741: 1991) föreskrivs om den inbördes prioritetsord-       genom att förbättra förhållandena för skiftes-
25742: ningen melian odlare som ansöker om tillskotts-       läggningen.
25743: mark. Enligt bestämmelsen skali man då priori-            1 spörsmålet hänvisas även till ett fali där ett
25744: tetsordningen prövas särskilt beakta livsduglig-      företags produktionsriktning ändras från krea-
25745: heten hos de gårdsbruksenheter som bildas, en         turshushålining till skogshushållning, vilket i ali-
25746: ändamålsenlig skiftesläggning och sökandenas          mänhet förutsätter att företaget utökar sin skogs-
25747: förutsättningar att framgängsrikt bedriva gårds-      areal. Den som bedriver skogshushållning är en-
25748: bruk.                                                 ligt bestämmelserna på samma sätt berättigad att
25749:    Enligt 40 § i lagen fastställs som pris på den     få tillskottsjord som den som bedriver s.k. bas-
25750: egendom som skali överlåtas det gängse pris på        jordbruk. Enligt regeringen är det inte helier i
25751: orten som egendomen skali anses ha då den an-         samband med utökandet av ett skogshushåll-
25752: vänds för det ändamål för vilket den överlåts.        ningsföretags lägenhetsareal motiverat att avvi-
25753: Försäljningspriset bestäms i regel utgäende från      ka från ovan nämnda synpunkter i anslutning tili
25754: en värdering enligt summametoden. Mark som            företagets livsduglighet och skiftesläggning.
25755: säljs för ändamål enligt landsbygdsnäringslagen           Regeringen avlät den 8 maj 1998 ett förslag tili
25756: kan således inte enligt gällande författningar säl-   riksdagen om att landsbygdsnäringslagen skall
25757: jas på basis av en anbudstävling.                     upphävas och ersättas med en lag om finansiering
25758:    Arbetskrafts- och näringscentralerna besitter      av landsbygdsnäringar (RP 60/1998 rd). 1 detta
25759: även i någon mån sådana fastigheter, t.ex.            sammanhang är avsikten att de bestämmelser
25760: strandområden, byggda tomter och mark som             som gälier anskaffning och försäljning av mark
25761: finns på utbredningsområden för tätorter, vilkas      skall överföras tilllagen om gårdsbrukets utveck-
25762: värde är märkbart större om de används tili an-       lingsfond (657/1966). Enligt förslaget skali prin-
25763:                                          KK 911/1998 vp                                          5
25764: 
25765: ciperna för markförsäljning bibehållas oföränd-    gällande författningar på bästa möjliga sätt kan
25766: rade.                                              kombinera både statens intressen och de framti-
25767:    Regeringen anser på basis av det som anförts    da verksamhetsförutsättningarna för lands-
25768: ovan att man genom ett förfarande i enlighet med   bygdsföretag som tar emot mark.
25769: 
25770:      Helsingforsden 22 september 1998
25771: 
25772:                                                     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
25773:                                              KK 912/1998 vp
25774: 
25775: Kirjallinen kysymys 912
25776: 
25777: 
25778: 
25779: 
25780:                                     Erkki Pulliainen /vihr: Valtion tuella rakennettujen metsäteiden
25781:                                        käytöstä
25782: 
25783: 
25784:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
25785: 
25786:     Yksityistielain 80 ja 96 pykälissä säädellään          Olisi paikallaan, ettei tällaisen yhteiskunnan
25787: oikeudesta sallia tai kieltää liikenne lain tarkoit-   osittais- tai kokonaistuen turvin rakennetun met-
25788: tamalla yksityisellä tiellä. Jälkimmäisen pykälän      sätien käyttöä saisi estää marja-aikana eli käy-
25789: 1 momentin mukaan, jos valtio tai kunta avustaa        tännössä heinäkuun alun ja syyskuun 20. päivän
25790: yksityisen tien kunnossapitoa tai kunta kustan-        välisenä aikana, jolloin tämä käyttöaika menisi
25791: nuksellaan vastaa yksityisen tien kunnossapidos-       loppuosastaan päällekkäin metsäkanalintujen
25792: ta, tien käyttämistä muuhun kuin tieosakkaiden         pääsääntöisen metsästysajan kanssa vain 10 päi-
25793: hyväksi tapahtuvaan liikenteeseen ei saa kieltää.      vää. Tunnettuahan on, että osa ns. metsästäjistä
25794: Toisen momentin mukaan milloin kunta on anta-          ei voi olla ampumatta riistaa autosta käsin, kun
25795: nut varoja yksityisen tien tekemiseen tai tehnyt       tilaisuus tarjoutuu.
25796: tien kokonaan tai osaksi kunnan varoilla, on               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25797: kymmenen vuoden ajan viimeisen avustuserän             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25798: nostamisesta tai kunnan tekemän tietyön päätty-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25799: misestä lukien noudatettava, mitä ensimmäisessä        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25800: momentissa on säädetty.
25801:     Samoilla alueilla on myös muita teitä, joihin                Aikooko Hallitus antaa lakiesityksen,
25802:  on saatu merkittävästi yhteiskunnan tukea. Val-              jolla saatettaisiin valtion osittaisella tai
25803:  tio on osoittanut vuosittain tukea metsäteiden               kokonaistuella rakennetut metsätiet sa-
25804:  rakentamiseen satoja ja taas satoja kilometrejä              manlaisen käytön säätelyn piiriin kuin
25805:  varten. Näitä teitä voitaisiin käyttää aivan sa-             mitä ovat yksityisistä teistä annetun lain
25806:  moin kuin edellä mainittuja yksityisiä teitä har-            80 ja 96 pykälien mukaan julkisen vallan
25807: joitettaessa marja- ja sienisatojen talteen ottamis-          tukea saaneet yksityiset tiet?
25808:  ta, mutta puomeilla on useimmiten estetty mari-
25809:  koille ja sienipaikoille ajo.
25810:       Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1998
25811: 
25812:                                           Erkki Pulliainen /vihr
25813: 
25814: 
25815: 
25816: 
25817:  280043
25818: 2                                            KK 912/1998 vp
25819: 
25820: 
25821: 
25822: 
25823:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
25824: 
25825:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          sanottuja Tapion teitä, jotka palvelevat vain yh-
25826: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           den kiinteistön puutavarakuljetuksia ja joita on
25827: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         suljettu muun muassa puomein tai muuten rajoi-
25828: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-         tettu niillä liikkumista. Liikenneministeriössä on
25829: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        asetettu työryhmä tekemään yksityistielainsää-
25830: 912:                                                    däntöön tarvittavat tarkistukset. Tässä työryh-
25831:                                                         mässä,jonka työ päättyy maaliskuussa 1999, voi-
25832:           Aikooko Hallitus antaa lakiesityksen,         daan ottaa esille kysymys siitä, onko tarvetta
25833:        jolla saatettaisiin valtion osittaisella tai     tarkistaa yksityistielakia niin, että muun muassa
25834:        kokonaistuella rakennetut metsätiet sa-          kysymyksessä mainittuja lain pykäliä voitaisiin
25835:        manlaisen käytön säätelyn piiriin kuin           soveltaa myös tällaisiin yhden kiinteistön metsä-
25836:        mitä ovat yksityisistä teistä annetun lain       teihin, joiden rakentamista on tuettu valtion va-
25837:        80 ja 96 pykälien mukaan julkisen vallan         roin.
25838:        tukea saaneet yksityiset tiet?                      Toinen ryhmä ovat metsäteollisuuden metsä-
25839:                                                         tiet. Metsäteollisuus ry:n jäsenyhtiöt ovat raken-
25840:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            taneet niitä vuodesta 1950 pääasiassa omia kulje-
25841: vasti seuraavaa:                                        tustarpeitaan varten ja lähinnä omille mailleen
25842:                                                         noin 20 000 kilometrin verran. Valtio tai kunta ei
25843:    Kysymys koskee sellaisia metsä teitä, jotka on       ole tukenut niiden toteuttamista rahallisesti. Näi-
25844: tarkoitettu lähinnä vain metsätalouden edellyttä-       den maanomistajien omien teiden liikenteelliseen
25845: miä kuljetuksia varten.                                 säätelyyn ei ole olemassa perusteltuja syitä eikä
25846:    Tilastoissa metsätiet jaetaan kolmeen ryh-           oikeudellisia perusteita.
25847: mään:                                                       Kolmas ryhmä ovat valtion metsätiet,joita on
25848:    Ensiksikin yksityisiin ynnä muihin metsätei-         rakennettu erityisesti Metsähallituksen mutta
25849: hin, jolla tarkoitetaan yksityismetsänomistajien,       myös Metsäntutkimuslaitoksen, Opetushallituk-
25850: yhteismetsien, kuntien, seurakuntien ja muiden          sen ja puolustusministeriön tarpeisiin vuodesta
25851: yhteisöjen yhdessä tai erikseen hallinnoimia met-        1950 noin 26 000 kilometrin verran. Kaikki nämä
25852: säteitä. Nämä tiet ovat niin sanottuja Tapion           tiet on rakennettu kokonaan valtion varoilla ky-
25853: teitä, joiden rakentamista on yleensä tuettu Met-       seessä olevien laitosten tarpeisiin.
25854: sähallituksen varoista. Metsätilastollisen vuosi-           Erityisesti Metsähallituksen tiet ovat pää-
25855: kirjan mukaan niitä on vuodesta 1950 rakennettu         asiassa kaikkien kansalaisten käytettävissä. Kiel-
25856: noin 68 000 kilometriä. Nämä tiet kuuluvat yksi-        toja tai rajoituksia on jouduttu asettamaan vain
25857: tystielain piiriin, mikäli ne eivät palvele vain yhtä   lähinnä kelirikon vuoksi sekä rajoittamaan myös
25858: kiinteistöä, jolloin niihin voidaan soveltaa muun       ilkivaltaa ja luvatonta metsästystä. Näidenkään
25859: muassa kysymyksessä mainittuja yksityistielain          teiden osalta ei ole olemassa lainsäädännön
25860: pykäliä.                                                muuttamistarvetta.
25861:    Kysymyksessä tarkoitettaneenkin niitä niin
25862: 
25863:      Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1998
25864: 
25865:                                                                          Liikenneministeri Matti Aura
25866:                                             KK 912/1998 vp                                               3
25867: 
25868: 
25869: 
25870: 
25871:                                         Tili Riksdagens Talman
25872: 
25873:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           piovägar som nyttjas för endast en enda fastig-
25874: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           hets trävarutransporter och som avspärrats med
25875: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       bl.a. bommar eller på annat sätt skyddats från
25876: dagsman Erkki Pulliainen undertecknade spörs-         tillträde. Vid trafikministeriet har det tillsatts en
25877: mål nr 912:                                           arbetsgrupp som utför en behövlig revidering av
25878:                                                       lag- stiftningen om enskilda vägar. 1 denna ar-
25879:           Ämnar Regeringen avge ett lagförslag,       betsgrupp, som a vslutar sitt arbete i mars 1999, är
25880:        genom vilket användningen av delvis eller      det möjligt att lyfta fram frågan om huruvida det
25881:        helt statsfinansierade skogsvägar skulle       finns skäl tili att revidera lagen om enskilda vägar
25882:        regleras på samma sätt som enskilda vä-        t.ex. vad anbelangar de paragrafer i lagen som
25883:        gar, vilka fått bidrag från det allmänna       spörsmålet nämner i syfte att utvidga dessa para-
25884:        med stöd av 80 och 96 § lagen om enskilda      grafer att gälla även sådana enskilda fastigheters
25885:        vägar?                                         skogsvägar som byggts med statligt bidrag.
25886:                                                           Den andra gruppen utgörs av skogsindustrins
25887:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         skogsvägar. Medlemsföretagen i Skogsindustrin
25888: anföra följande:                                      rfhar byggt 20 000 km sådana skogsvägar sedan
25889:                                                       1950, huvudsak1igen för sina egna transportbe-
25890:     Spörsmålet gäller sådana skogsvägar som när-      hov och i regel på egen mark. Stat eller korumun
25891: mast är avsedda endast för skogsbrukets trans-        har inte bidragit ekonomiskt tili byggandet av
25892: porter.                                               dessa. Det finns inga motiverade skä1 eller rätts1i-
25893:     1 statistik indelas skogsvägarna i tre grupper:   ga grunder tili trafikreglering av dessa skogsägar-
25894:     Den första gruppen utgörs av enskilda och         nas egna vägar.
25895: andra skogsvägar, som avser vägar i skog som              Den tredje gruppen utgörs av statens skogsvä-
25896: administreras av ägare tili privat skog, vägar i      gar som sedan 1950 byggts för Forststyrelsens
25897: samfålld skog, i kommunal skog, i församlingars       behov, men även för Skogsforskningsinstitutets,
25898: skog eller i skog som andra samfund tillsammans       Utbildningsstyrelsens och försvarsministeriets
25899: eller skilt för sig administrerar. Dessa vägar är     behov. Det finns ca 26 000 km sådana vägar. Alla
25900: s.k. Tapiovägar som vanligen byggts med ekono-        dessa vägar har i sin helhet byggts med statlig
25901: miskt stöd från Forststyrelsen. Enligt den skogs-     finansiering för ifrågavarande institutioners be-
25902: statistiska årsboken Metsätilastollinen vuosikir-     hov.
25903: ja har det sedan 1950 byggts ca 68 000 km sådana          Särskilt Forststyrelsens vägar är i huvudsak
25904: vägar. Dessa vägar faller inom lagen om enskilda      tillgängliga för alla medborgare. Förbud och be-
25905: vägar, förutsatt att de inte endast betjänar en       gränsningar har närmast införts endast i fall av
25906: enda fastighet, varvid bl.a. de paragrafer i lagen    tjälskador samt även i syfte att begränsa ofog
25907: om enskilda vägar som spörsmålet nämner kan           eller olovligjakt. Inte heller gällande dessa vägar
25908: tillämpas.                                            finns det något behov av att ändra lagstiftningen.
25909:     Spörsmålet torde alltså avse sådana s.k. Ta-
25910: 
25911:      Helsingforsden 29 september 1998
25912: 
25913:                                                                           Trafikminister Matti Aura
25914:                                               KK 913/1998 vp
25915: 
25916: Kirjallinen kysymys 913
25917: 
25918: 
25919: 
25920: 
25921:                                     Erkki Pulliainen /vihr: Luottamustoimiseen vero- ja tutkijalauta-
25922:                                        kuntakäytäntöön palaamisesta
25923: 
25924: 
25925:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
25926: 
25927:     Yritysten verokohtelu on ollut viime aikoina        vutettu (erityisesti Uudenmaan veroviraston
25928: intensiivisen keskustelun ja arviointien kohtee-        projektiyksikön työn tuloksena). Jollei yrittäjien
25929: na. Huolta on kannettu sekä yritysten elinkei-          luottamusta saada palautettua alueellisen tasa-
25930: notuloverotuskohtelusta yleensä että suuresta           puolisuuden ja oikeudenmukaiseksi koetun ylei-
25931: alueellisesta vaihtelusta (ymmärrä: eriarvoisuu-        sen kohtelun muodossa, saattaa tilanne johtaa
25932: desta) siinä. Kehityksen katsotaan yleisesti men-       harmaan talouden keinovalikoiman laajentu-
25933: neen jatkuvasti huonompaan suuntaan. Tähän              vaan käyttöön.
25934: tilanteeseen ovat osaltaan vaikuttaneet eräät              Tässä tilanteessa olisikin mielekästä, että pa-
25935: toteutetut rakenteelliset muutokset.                    lattaisiin takaisin luottamustoimiseen vero- ja
25936:     Vero- ja tutkijalautakunnista on luovuttu. Oi-      tutkijalautakuntakäytäntöön. Sillä olisi varmas-
25937: kaisulautakuntien "reviirin" laajentaminen ko-          ti uskottavuutta ja luottamusta lisäävä vaikutus.
25938: rostaisi virkamiesroolin merkitystä ja verotuksen           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25939: etääntymistä itse yrittäjyyden ja elinkeinotoi-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25940: minnan paikallisesta tuntemuksesta. Tämä asioi-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25941: den tuntemattomuus synnyttää alitajuisesti tar-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25942: vetta käyttää yrittäjiä vastaan oletuksia ja väit-
25943:  teitä, jotka "ovat poissa tästä maailmasta" eli siis             Aikooko Hallitus - yritysmaailman
25944:  asiantuntemattomuudenaan saattavat johtaa                     luottamuksen verotustaan kohtaan pa-
25945:  yrittäjät neuvottomuudesta johtuvan epätoivon                 lauttamiseksi - palata luottamustoimi-
25946:  tilaan.                                                       seen vero- ja tutkijalautakuntakäytän-
25947:      Harmaa talous on yhä voimissaan, vaikka                   töön?
25948: edistymistä sen vastaisessa taistelussa onkin saa-
25949: 
25950:       Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1998
25951: 
25952:                                            Erkki Pulliainen /vihr
25953: 
25954: 
25955: 
25956: 
25957: 280043
25958: 2                                           KK 913/1998 vp
25959: 
25960: 
25961: 
25962: 
25963:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
25964: 
25965:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Verotusmenettelystä annettua lakia on muu-
25966: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         toinkin tarkistettu pyrkimyksenä parantaa vero-
25967: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       velvollisen oikeusturvaa. Muun muassa lakiin on
25968: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-       otettu säännökset verotuksen viivästysseuraa-
25969: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o      musten kohtuullistamisesta, määräajan asetta-
25970: 913:                                                  misesta verovelvolliselle, asian selvittämisvelvol-
25971:                                                       lisuudesta, näytön arvioimisesta sekä verotus-
25972:           Aikooko Hallitus - yritysmaailman           päätöksen perustelemisesta. Kokemusten mu-
25973:        luottamuksen verotustaan kohtaan pa-           kaan luottamus on saavutettavissa parhaiten laa-
25974:        lauttamiseksi - palata luottamustoimi-         tua parantamalla. Aikaisemmin toimineet luot-
25975:        seen vero- ja tutkijalautakuntakäytän-         tamustoimiset vero- ja tutkijalautakunnat eivät
25976:        töön?                                          kuitenkaan vaikuttaneet sanottavasti verotuksen
25977:                                                       laatuun. Näin ollen ei ole tarkoituksenmukaista
25978:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          palauttaa luottamustoimisia vero- ja tutkijalau-
25979: vasti seuraavaa:                                      takuntia.
25980:                                                          Lainmuutoksilla ei myöskään yksistään voi
25981:     Verohallinnon toiminnassa on viime vuosina        lisätä luottamusta. Tarvitaan myös käytännön
25982: kiinnitetty enenevässä määrin huomiota siihen,        toimenpiteitä. Verohallinnossa asiakasnäkökul-
25983: millä tavoin asiakkaiden luottamusta hallintoon       ma, palveluperiaate sekä osaamisen tason paran-
25984: voidaan lisätä. Toisaalta on muistettava, että ve-    taminen ovat tavoitteita, joita kohti verohallinto
25985: rohallinnon tehtävänä on lainmukaisen verotuk-        pyrkii työskentelyssään. Käytännössä on esimer-
25986: sen toimittaminen. Tämän vuoksi eturistiriitoja       kiksi aloittava yritystoiminta verohallinnon eri-
25987: tai erilaisia käsityksiä verotuksen oikeasta sisäl-   tyisohjauksen kohteena. Aloittaville yrityksille
25988: löstä ei voida aina välttää.                          on järjestetty muun muassa erityisiä neuvontati-
25989:     Muun muassa luottamuksen lisäämiseksi on          laisuuksia tai tällaisille yrityksille on annettu suo-
25990: verotusmenettelyä koskevia säännöksiä tänä            raa ohjausta. Verohallinnossa on niin ikään
25991: vuonna tarkistettu. Verotusmenettelystä annet-        vuonna 1997 otettu käyttöön Suomen laatupal-
25992: tuun lakiin on lisätty verotuksen toimittamista       kinnon arviointikriteerit toiminnan kehittämisen
25993: koskeviin yleisiin periaatteisiin erityinen luotta-   apuvälineinä. Verohallinnon koulutuspäivien
25994: musperiaatetta koskeva säännös. Sen mukaisesti        yhteismäärä oli vuonna 1997 73 000 päivää. Li-
25995: asia voidaan ratkaista osittain tai kokonaan ve-      säksi verohallinnossa on käytössä laaja ohjaus-
25996: rovelvollisen eduksi verovelvolliselle annettavan     järjestelmä, joka käsittää muun muassa ohjeiden
25997: luottamuksen suojan perusteella, jos asia on tul-     antamisen, käsikirjojen, oppaiden ja tiedotteiden
25998: kinnanvarainen tai epäselvä ja verovelvollinen        tekemisen.
25999: on toiminut vilpittömässä mielessä viranomaisen
26000: noudattaman käytännön tai ohjeiden mukaises-
26001: ti.
26002: 
26003:      Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1998
26004: 
26005:                                                                              Ministeri Jouko Skinnari
26006:                                             KK 913/1998 vp                                             3
26007: 
26008: 
26009: 
26010: 
26011:                                         Tili Riksdagens Talman
26012: 
26013:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         1 syfte att förbättra den skattsky1diges rätts-
26014: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-        skydd har 1agen om beskattningsförfarande även
26015: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-      i övrigt ändrats. Tili 1agen har bl.a. fogats be-
26016: man Erkki Pulliainen undertecknade spörsmå1 nr        stämme1ser om jämkning av dröjsmå1spåföljder
26017: 913:                                                  vid beskattning, utsättande av en tidsfrist för den
26018:                                                       skattsky1dige, sky1digheten att utreda ärenden,
26019:           Ämnar Regeringen- för att återställa        bedömningen av bevis samt motiverande av be-
26020:        företagsvärldens förtroende för beskatt-       skattningsbeslut. Av erfarenhet vet man att det
26021:        ningen - återgå tili förfarandet med           bästa sättet att få förtroende är att förbättra
26022:        skatte- och prövningsnämnder som arbe-         kvaliteten. De skatte- och prövningsnämnder
26023:        tar en1igt förtroendeuppdrag?                  som fanns tidigare och som arbetade en1igt för-
26024:                                                       troendeuppdrag påverkade dock inte nämnvärt
26025:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt         beskattningens kvalitet. Så1edes är det inte ända-
26026: anföra fö1jande:                                      må1sen1igt att återinföra dy1ika skatte- och pröv-
26027:                                                       ningsnämnder.
26028:    lnom skatteförvaltningen har man på senare            Det är inte heller möjligt att öka förtroendet
26029: år i allt större omfattning fåst uppmärksamhet        enbart genom lagändringar. Det behövs även
26030: vid på vi1ka sätt klienternas förtroende för för-     praktiska åtgärder. lnom skatteförvaltningen är
26031: va1tningen kan ökas. Man bör dock komma ihåg          de må1 för vilka man vili arbeta kundperspekti-
26032: att skatteförvaltningens uppgift är att verkställa    vet, serviceprincipen samt ett ökat kunnande. I
26033: beskattningen en1igt 1ag. Därför är det inte alltid   praktiken är t.ex. företagsverksamhet som är
26034: möjligt att undvika förmånskonflikter eller o1ika     under etab1ering föremå1 för skatteförvaltning-
26035: uppfattningar om beskattningens rätta innehåll.       ens särski1da handledning. För dem som ämnar
26036:    För att bl.a. öka förtroendet har man i år sett    starta ett företag har man bl.a. ordnat särski1da
26037: över bestämme1serna om beskattningsförfaran-          informationsmöten, eller också har företag av det
26038: det. Tili de allmänna principer som gäller verk-      här slaget erbjudits direkt handledning. Som ett
26039: ställande av beskattningen och som ingår i 1agen      hjälpmedel för att utveckla verksamheten börja-
26040: om beskattningsförfarande har fogats en särski1d      de skatteförva1tningen 1997 även tillämpa de ut-
26041: bestämme1se om en förtroendeprincip. En1igt be-       värderingskriterier som gäller för Fin1ands kva1i-
26042: stämme1sen kan ärendet, på basis av det godtros-      tetspris. Är 1997 var antalet utbi1dningsdagar
26043: skydd som den skattsky1dige åtnjuter, avgöras         inom skatteförvaltningen samman1agt 73 000.
26044: de1vis eller he1t tili förmån för den skattsky1dige   Inom skatteförvaltningen fungerar dessutom en
26045: om ärendet 1ämnar rum för to1kning eller är           omfattande hand1edningsverksamhet som bl.a.
26046: ok1art och den skattsky1dige i god tro har hand1at    inbegriper medde1ande av anvisningar samt utar-
26047: i en1ighet med den praxis som myndigheterna           betande av handböcker, guider och medde1an-
26048: tidigare har fö1jt eller de anvisningar som medde-    den.
26049: 1ats.
26050:      Helsingforsden 1 oktober 1998
26051: 
26052:                                                                             Minister Jouko Skinnari
26053:                                            KK 914/1998 vp
26054: 
26055: Kirjallinen kysymys 914
26056: 
26057: 
26058: 
26059: 
26060:                                   Pentti Tiusanen /vas: Lasten ja nuorten väkivallanteoista sekä päih-
26061:                                      teiden ja huumeiden käytöstä
26062: 
26063: 
26064:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
26065: 
26066:     Kotkassa tapahtunut 14-vuotiaan pojan sur-       ovat tuhoisia. Päihdeongelma on lisääntynyt rä-
26067: maaminen ja samaan aikaan julki tullut ampu-         jähdysmäisesti nuorten keskuudessa.
26068: mavälikohtaus Haminassa kertovat karkeaa                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26069: kieltään lasten ja nuorten maailman järkkymi-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26070: sestä. Molemmissa tapauksissa uhrit ovat olleet      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26071: varsin nuoria ja tekijät heitä vain hiukan van-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26072: hempia, myös alaikäisiä.
26073:     Murhenäytelmät ovat oire yhteiskunnan tilas-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26074: ta. Väkivaltaisten ja ihmisarvosta piittaamatto-            ryhtyä estääkseen lasten ja nuorten kes-
26075: mien käyttäytymismallien suuntaamisesta lapsil-             kuudessa jatkuvasti lisääntyvän päihtei-
26076: le ja nuorisolle on keskusteltu paljon, kuten myös          den ja huumeiden käytön, ja
26077: perheiden jaksamisesta.                                        katsooko Hallitus nyt esillä olevien
26078:     Huumeiden ja päihteiden käyttö johtaa hallit-           traagisten tapahtumien takana olevan
26079: semattomaan käyttäytymiseen, jonka seuraukset               yhteiskunnan henkisten ja aineellisten ra-
26080:                                                             kenteiden järkkymisen?
26081: 
26082:      Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1998
26083: 
26084:                                          Pentti Tiusanen /vas
26085: 
26086: 
26087: 
26088: 
26089: 280043
26090: 2                                           KK 914/1998 vp
26091: 
26092: 
26093: 
26094: 
26095:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
26096: 
26097:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        mausaineiden käyttäjien hoitomuotoja ja sen
26098: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         pohjalta tehdä esitys suomalaisen palvelujärjes-
26099: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       telmän kehittämiseksi.
26100: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu-         Sosiaali- ja terveysministeriö on tehostanut
26101: sasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        nuorten päihteiden käytön ehkäisemiseksi teh-
26102: 914:                                                  tävää yhteistyötä muiden hallinnonalojen kans-
26103:                                                       sa sekä hallinnonalansa sisällä ja ehkäisevän
26104:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        päihdetyön järjestöjen kanssa. Sosiaali- ja ter-
26105:        ryhtyä estääkseen lasten ja nuorten kes-       veysministeriö on uudistanut ehkäisevän päih-
26106:        kuudessa jatkuvasti lisääntyvän päihtei-       detyön organisaatiota tavoitteena tehostaa ja
26107:        den ja huumeiden käytön, ja                    monipuolistaa tehtävää työtä ja selkiyttää eri
26108:           katsooko Hallitus nyt esillä olevien        tahojen välistä työn- ja vastuunjakoa. Ministe-
26109:        traagisten tapahtumien takana olevan           riö koordinoi ja yhteensovittaa eri tahojen toi-
26110:        yhteiskunnan henkisten ja aineellisten ra-     mintoja sekä ohjaa niiden käyttöön määrära-
26111:        kenteiden järkkymisen?                         hoja. Ministeriön käytössä olevista päihdehait-
26112:                                                       tojen ehkäisyyn varatuista määrärahoista suu-
26113:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          rin osa on viime vuosina ohjattu kuntien ja jär-
26114: vasti seuraavaa:                                      jestöjen toteuttamiin nuorten päihteiden käytön
26115:                                                       ehkäisyyn liittyviin kokeilu- ja kehittämishank-
26116:    Sosiaali- ja terveysministeriö, sisäasiainminis-   keisiin.
26117: teriö ja opetusministeriö ovat lisänneet nuorten         Sosiaali- ja terveysministeriö on toiminut kiin-
26118: huumausaineiden käytön ehkäisyyn liittyvää yh-        teässä yhteistyössä Opetushallituksen kanssa
26119: teistyötään. Yhteistyö pohjautuu vuoden 1997          koulujen päihdevalistuksen kehittämiseksi. Par-
26120: keväällä valmistuneeseen huumausainetoimi-            haillaan Opetushallituksessa on valmistumassa
26121: kunnan mietintöön. Sosiaali- ja terveysministe-       sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamana han-
26122: riö valmistelee mietinnön pohjalta valtioneuvos-      ke, jossa selvitettiin erilaisten päihdevalistusoh-
26123: ton periaatepäätöstä huumausaineiden leviämi-         jelmien soveltuvuutta koulujen päihdevalistuk-
26124: sen ja käytön ehkäisemiseksi. Yhtenä paino-           seen. Hankkeen tuloksia on tarkoitus hyödyntää
26125: alueena on nuorten huumausaineiden käytön eh-         koulujen päihdevalistuksessa ja siihen liittyvässä
26126: käisy. Parhaillaan on meneillään sosiaali- ja ter-    koulutuksessa.
26127: veysministeriön, Stakesin, Terveyden edistämi-           Stakes on toteuttanut ministeriön tuella pai-
26128: sen keskuksen ja lääninhallitusten yhteistyönä        kallisia tutkimus- ja kehittämishankkeita, joissa
26129: valtakunnallinen koulutuskierros, jossa käsitel-      on selvitetty laajasti nuorten päihteiden käytön
26130: lään huumausainetoimikunnan toimenpide-eh-            yleisyyttä sekä etsitty toimintamalleja nuorten
26131: dotuksia ja etsitään keinoja erityisesti nuorten      päihteiden käytön ehkäisemiseksi. Stakes kehit-
26132: huumausaineiden käytön ehkäisemiseksi ja vä-          tää näiden tulosten pohjalta yhdessä kuntien
26133: hentämiseksi.                                         kanssa työmenetelmiä ja toimintamalleja sekä
26134:    Sosiaali- ja terveysministeriö asettaa syksyn      vahvistaa kuntien ammatillisen henkilöstön
26135: aikana työryhmän, jonka tulee selvittää, miten        osaamista järjestämällä koulutusta ja tuottamal-
26136: nuorten huumausaineiden käyttöä voitaisiin te-        la erilaisia aineistoja. Stakes uudistaa vuonna
26137: hokkaasti ehkäistä nuorisotyön keinoin. Työ-          1993 julkaistun kuntien päihdetyötä käsittelevän
26138: ryhmän tulee ottaa työssään erityisesti huo-          oppaan. Opas uudistetaan ottaen huomioon al-
26139: mioon kansainvälistymisen vaikutukset nuorten         koholiohjelma ja huumausaineohjelma sekä
26140: huumausaineiden käyttöön.Työryhmään kutsu-            muuttunut päihdetilanne. Oppaassa käsitellään
26141: taan tutkijoita, nuorisotyöntekijöitä ja nuorison     nuorten päihteiden käytön ehkäisyä ja päihdeon-
26142: parissa toimivia asiantuntijoita. Ministeriö tulee    gelmaisten nuorten hoitoa.
26143: myös asettamaan työryhmän, jonka tehtävänä               Ministeriö on lisännyt yhteistyötään Tervey-
26144: on selvittää maailmalla käytössä olevia huu-          den edistämisen keskuksen (TEK) ja senjäsenjär-
26145:                                               KK 914/1998 vp                                              3
26146: 
26147: jestöjen kanssa nuorten päihteiden käytön ehkäi-         kymmenen laman yli suhteellisen hyvin. Aineelli-
26148: syssä. TEK kehittää yhdessä järjestöjen kanssa           nen turva pystyttiin takaamaan kansalaisille,
26149: suoraan nuoriin suunnattua tiedotus-, viestintä-         myös lapsille ja nuorille, varsin hyvin. Laman
26150: ja vaikutustoimintaa sekä nuorille tarkoitettuja         vuoksi kunnissa purettiin kuitenkin melko paljon
26151: aineistoja sekä paikalliselle tasolle soveltuvia toi-    nuorille suunnattuja palveluita, jotka vaikuttivat
26152: mintamalleja. Terveyden edistämisen keskus on            nuorten hyvinvointiin heikentävästi. Koulujen
26153:  kerännyt tietoja sosiaali- ja terveysministeriön        kerhotoiminnan, nuorisotyön ja muun vapaa-
26154:  rahoittamista, järjestöissä toteutetuista ja käyn-      aikatoimen toimintojen supistukset johtivat sii-
26155:  nissä olevista nuorten päihteiden käytön ehkäi-         hen, että lapset ja nuoret viettivät vapaa-aikaan-
26156:  syhankkeista. Tiedot on yhdistetty yhteiseksi tie-      sa aikaisempaa enemmän ilman aikuisten val-
26157:  topankiksi Internetiin. Internetiin on tarkoitus        vontaaja huolenpitoa. Tämä lisäsi mitä ilmeisim-
26158:  koota tiedot myös Raha-automaattiyhdistyksen            min lasten ja nuorten häiriökäyttäytymistä.
26159:  rahoittamista järjestöhankkeista sekä kuntien           Nuorilla tulisi olla vapaa-aikana mielekästä te-
26160:  hankkeista.                                             kemistä. Eri ministeriöiden, kuntien ja järjestö-
26161:       Nuorten päihteiden käytön vähentämiseksi           jen yhteistyönä on ryhdytty kehittämään nuorille
26162:  tarvitaan useiden eri tahojen samanaikaisia ja          suunnattuja iltapäiväkerhoja ja vapaa-aikatoi-
26163:  toisiaan tukevia toimia. Nuorten päihteiden             mintaa.
26164:  käyttöön ei voida vaikuttaa kohdistamalla toi-             Nuoret viettävät aikaa yhä enemmän perheen
26165:  menpiteitä pelkästään nuoriin. Se, millainen            ulkopuolella. Nuoret saavat television, videoi-
26166:  päihdekulttuuri maassamme on ja miten aikuiset          den ja muiden sähköisten informaatiokanavien
26167:  käyttävät päihteitä, vaikuttaa myös nuorten             kautta valtavasti tietoa ja vaikutteita sekä lähi-
26168:  päihteiden käyttöön. Tämän vuoksi lasten van-           ympäristöstään että kansainvälisesti. Vanhempi-
26169:  hempien, muiden aikuisten sekä erilaisten viran-        en merkitys tiedon välittäjinä on heikentynyt.
26170:  omaisten ja yhteisöjen tulee tuntea vastuunsa ja        Vanhemmat eivät pysty hyödyntämään uusia in-
26171:  omalla toiminnallaan ja esimerkillään luoda             formaatiokanavia yhtä tehokkaasti kuin nuoret,
26172:  nuorille mahdollisuuksia terveeseen, turvalliseen       eivätkä pysty riittävällä tavalla myöskään kont-
26173:  ja päihteettömään elämään. Tässä suhteessa on           rolloimaan nuorten hankkimaa informaatiota.
26174:  sangen valitettavaa, että monilla sellaisilla alueil-   Kansallisin toimin voidaan vain rajallisesti vai-
26175:   la, jotka olivat aikaisemmin päihteettömiä, on         kuttaa nuorten vastaanottaman informaation
26176:  alkoholin käyttö tullut sangen yleiseksi, esimerk-      laatuun.
26177:   kinä tästä urheilukilpailujen alkoholitarjoilu.           Peruskysymys on se, miten lapset ja nuoret
26178:   Alkoholimainokset urheilujoukkueiden asusteis-         oppisivat suhtautumaan kriittisesti vaitaisaan
26179:   sa luovat nuorille vääriä mielikuvia alkoholin ja      tiedon tulvaan. Miten heidän kykyjään käyttää
26180:   urheilun yhteydestä.                                   eri lähteitä monipuolisesti voitaisiin vahvistaa ja
26181:        Rikoksentorjunnan neuvottelukunta jätti           saada heidät oivaltamaan, että kaikki eri väli-
26182:   syyskuun puolivälissä oikeusministeriölle esityk-      neissä esiintyvä tieto ei pidä paikkaansa. Voi
26183:   sensä kansalliseksi rikoksentorjunnan ohjelmak-        käydä myös niin, että runsas ja erilainen tieto voi
26184:   si. Ohjelmassa on lukuisia ehdotuksia, miten           hämmentää lasten ja nuorten ajattelua. Toden ja
26185:   nuorten tervettä kasvua voitaisiin tukea ja ajau-      kuvitteellisen erot saattavat hämärtyä. Esimer-
26186:   tumista rikoksiin voitaisiin ehkäistä. Valtaosa        kiksi väkivallanteot elokuvissa ja videoissa eivät
26187:   näistä ehdotuksista liittyy nuorisopolitiikan ke-      seurauksiltaan vastaa todellisuutta.
26188:   hittämiseen sekä kodin, koulun ja muiden viran-           Yhteiskuntamme on muuttumassa yksilöity-
26189:    omaisten yhteistyön kehittämiseen.                    neempään suuntaan, minkä vuoksi lapset ja nuo-
26190:        Runsas alkoholin ja muiden päihteiden käyttö      ret tarvitsevat aikaisempaa enemmän vanhem-
26191:    lisää nuorten väkivaltaista käyttäytymistiä.          piensa tukea oman ajattelunsa ja toimintansa
26192:    Useasti sekä väkivallan tekijä että väkivallan        suuntamiseksi. Lasten ja nuorten kanssa olisi tar-
26193:    kohde ovat päihtyneitä. Nuoretjoutuvat päihty-        peen käydä nykyistä enemmän keskustelua siitä,
26194:    neenä väkivallan kohteeksi useammin kuin sel-         mikä eri tilanteissa on totta ja mikä paikkansapi-
26195:    vänä. Törkeään huumausainerikollisuuteen liit-        tämätöntä, mikä oikein ja mikä väärin. Lasten ja
26196:    tyy erittäin paljon väkivaltaa. Huumausaineiden       nuorten pitäisi oppia pohtimaan tekojensa vai-
26197:    käyttöä rahoitetaan omaisuusrikoksilla, joihin        kutuksia itselle ja kanssaihmisille. Arvot ja asen-
26198:    liittyy myös väkivaltaa.                              teet syntyvät vuorovaikutuksessa ympäristön
26199:        Suomalainen yhteiskunta selvisi tämän vuosi-      kanssa. Vanhempien ja muiden aikuisten esi-
26200: 4                                            KK 914/1998 vp
26201: 
26202: merkki on keskeinen nuorten arvojen ja asentei-           Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut Isä-
26203: den kehityksessä. Tältä osin meillä olisi uudel-       toimikunnan, jonka tavoitteena on koota yhteen
26204: leen arvioinnin paikka.                                ja viedä eteenpäin sekä kansallisella että kansain-
26205:     Vanhempien merkitys kasvatuksessa, tuen ja         välisellä tasolla esitettyjä toimenpiteitä isän ase-
26206: turvan antajana on keskeinen. Lasten ja nuorten        man tukemiseksi. Ministeriössä valmistellaan
26207: terveen kasvun ja kehityksen keskeisinä edelly-        parhaillaan laajaa valtakunnallista yhteistyö-
26208: tyksinä ovat turvalliset ja lämpimät ihmissuh-         hanketta perhekasvatuksen kehittämiseksi ja te-
26209: teet, tukea antava kasvu- ja elinympäristö sekä        hostamiseksi. Myös varhaiskasvatuksen kehittä-
26210: riittävä toimeentulo. Lasten ja nuorten vanhem-        miseksi on asettu työryhmä. Ministeriön aloit-
26211: mat kokevat kuitenkin monesti olevansa sangen          teesta ja tuella Stakesissa toimii valtakunnallinen
26212: yksin ja avuttomia kasvatustehtävässään. Nuo-          varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen lasten-
26213: rille lapsiperheille tulisi olla saatavilla tuki- ja   neuvolatyössä -projekti. Kaikilla näillä hank-
26214: neuvontapalveluja. Valtioneuvoston antamassa           keilla pyritään tukemaan vanhemmuutta ja edes-
26215: valtakunnallisessa suunnitelmassa sosiaali- ja         auttamaan lapsen ja nuoren tasapainoista kas-
26216: terveydenhuollon        järjestämisestä     vuosina    vua ja kehitystä ja näin samalla ennalta ehkäise-
26217: 1999-2002 onkin korostettu tätä ja tähdennetty         mään muun muassa lasten ja nuorten päihde-
26218: vanhempien tukemista, rohkaisua ja auttamista          ongelmia ja syrjäytymistä.
26219: lasten hoidossa ja kasvatuksessa. Erityistä huo-          Kodin, koulun, vapaa-aikatoimen ja järjestö-
26220: miota kiinnitetään varhaisen vuorovaikutuksen          jen yhteistyötä tulisi kehittää nuorten tervettä
26221: merkitykseen lapsen ja vanhempien välillä sekä         kasvua tukevassa ja ongelmia ennalta ehkäise-
26222: isän kasvuun isyyteen ja isän rooliin perheen psy-     vässä työssä.
26223: kososiaalisissa tehtävissä.
26224: 
26225:      Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1998
26226: 
26227:                                                                      Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
26228:                                              KK 914/1998 vp                                             5
26229: 
26230: 
26231: 
26232: 
26233:                                          Tili Riksdagens Talman
26234: 
26235:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        på basis av detta göra en framställning om hur
26236: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         det finländska servicesystemet skall utvecklas.
26237: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-          Social- och hälsovårdsministeriet har effek-
26238: man Pentti Tiusanen undertecknade spörsmål nr          tiverat samarbetet för att förebygga rusmedels-
26239: 914:                                                   bruket bland unga med andra förvaltningsområ-
26240:                                                        den samt inom sitt förvaltningsområde och med
26241:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         de organisationer som arbetar för förebyggande
26242:        ta för att förhindra det ständigt ökande        av missbruk. Social- och hälsovårdsministeriet
26243:        rusmedels- och narkotikabruket bland            har reformerat organisationen för arbetet för fö-
26244:        barn och unga, och                              rebyggande av missbruk med syfte att effektivera
26245:           anser Regeringen att de nu aktuella          det arbete som utförs och göra det mångsidigare
26246:        tragiska händelserna beror på att samhäl-       samt klarlägga arbets- och ansvarsfördelningen
26247:        lets andliga och materiella strukturer rub-     mellan de olika aktörerna. Ministeriet koordine-
26248:        bats?                                           rar och samordnar de olika aktörernas verksam-
26249:                                                        het samt anvisar anslag tili dem. Största delen av
26250:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ministeriets anslag för förebyggande av skador
26251: anföra följande:                                       förorsakade av rusmedel har under de senaste
26252:                                                        åren anvisats tili de försöks- och utvecklingspro-
26253:    Social- och hälsovårdsministeriet, inrikesmi-       jekt som kommunerna och organisationerna ge-
26254: nisteriet och undervisningsministeriet har ökat        nomfört i anslutning tili att förebygga rusmedels-
26255: samarbetet i anslutning tili förebyggande avun-        bruk bland unga.
26256: gas narkotikabruk. Samarbetet grundar sig på              Social- och hälsovårdsministeriet har fungerat
26257: narkotikapolitiska kommissionens betänkande            i nära samarbete med Utbildningsstyrelsen för
26258: som blev fårdigt våren 1997. Utgående från be-         att utveckla rusmedelsupplysningen i skolorna.
26259: tänkandet bereder social- och hälsovårdsministe-       Som bäst håller ett projekt som social- och hälso-
26260: riet statsrådets principbeslut om förebyggande         vårdsministeriet finansierar på att slutföras vid
26261: av spridning och bruk av narkotika. Ett område         Utbildningsstyrelsen. 1 projektet utredde man
26262: som prioriteras är förebyggande av ungas narko-        hur olika upplysningsprogram angående rusme-
26263: tikabruk. En riksomfattande utbildning pågår           del lämpar sig för skolornas rusmedelsupp-
26264: som bäst, där man behandlar de förslag tili åtgär-     lysning. Det är meningen att resultaten a v projek-
26265: der som narkotikapolitiska kommissionen lade           tet skall utnyttjas i skolornas rusmedelsupp-
26266: fram och där man försöker finna metoder för att        lysning och i utbildningen i anslutning till denna.
26267: förebygga och minska på narkotikabruket sär-              Stakes har med ministeriets stöd genomfört
26268: skilt bland unga. Utbildningen är ett samarbete        lokala forsknings- och utvecklingsprojekt, där
26269: mellan social- och hälsovårdsministeriet, Stakes,      man omfattande utrett hur allmänt rusmedels-
26270: Centret för hälsofrämjande och länsstyrelserna.        bruket är bland unga samt sökt verksamhetsmo-
26271:    Social- och hälsovårdsministeriet tillsätter un-    deller för att förebygga ungas rusmedelsbruk. På
26272: der hösten en arbetsgrupp som skall utreda hur         basis av dessa resultat utvecklar Stakes till-
26273: man med hjälp av ungdomsarbetet effektivt kun-         sammans med kommunerna arbetsmetoder och
26274: de förebygga de ungas narkotikabruk. Arbets-           verksamhetsmodeller samt förstärker kunnandet
26275: gruppen skall i sitt arbete särskilt beakta interna-   hos den yrkesutbildade personalen i kommuner-
26276: tionaliseringens inverkan på de ungas narkoti-         na genom att ordna utbildning och producera
26277: kabruk. Tili arbetsgruppen kallas forskare, ung-       olika slags material. Stakes förnyar den år 1993
26278: domsarbetare och sakkunniga som arbetar med            publicerade handboken om kommunernas arbe-
26279: unga. Ministeriet kommer även att tillsätta en         te för förebyggande av missbruk. Handboken
26280: arbetsgrupp, vars uppgift är att utreda vilka          förnyas med beaktande av alkoholprogrammet
26281: vårdformer som används på andra håll i världen         och narkotikaprogrammet samt den förändrade
26282: beträffande vård av narkotikamissbrukare och           narkotikasituationen. 1 handboken behandlas
26283: 6                                            KK 914/1998 vp
26284: 
26285: förebyggandet av ungas rusmedelsbruk och vår-          den som blir utsatt för våldet berusade. De unga
26286: den av unga missbrukare.                               blir utsatta för våld oftare då de är herusade än då
26287:    Ministeriet har ökat sitt samarbete med Cen-        de är nyktra. I samband med grov narkoti-
26288: tret för hälsofrämjande och dess medlemsor-            kabrottslighet förekommer väldigt mycket våld.
26289: ganisationer beträffande förebyggande av ungas         Narkotikabruket finansieras med egendoms-
26290: rusmedelsbruk. Centret utvecklar tilisammans           brott och i samband med dem förekommer det
26291: med organisationerna den informations-, kom-           även våld.
26292: munikations- och påverkningsverksamhet som                 Det finländska samhäliet klarade sig rätt så
26293: riktar sig direkt tili de unga samt det materia! som   bra över lågkonjunkturen detta årtionde. Med-
26294: är avsett för de unga samt sådana verksam-             borgarna, även barn och unga, kunde garanteras
26295: hetsmodelier som lämpar sig för den lokala ni-         en materieli trygghet tämligen bra. På grund av
26296: vån. Centret för hälsofrämjande har samlat upp-        lågkonjunkturen avvecklade man i kommunerna
26297: gifter om de projekt för att förebygga rusmedels-      rätt så många tjänster som var riktade tili de unga
26298: bruk bland unga som social- och hälsovårds-            och detta försvagade de ungas välmåga. Indrag-
26299: ministeriet finansierat och som genomförts elier       ningen av skolornas klubbverksamhet, ung-
26300: hålier på att genomföras av organisationerna.          domsarbete och annan fritidsverksamhet ledde
26301: Uppgifterna har sammanstälits tili en gemensam         tili att barnen och de unga mera än tidigare tili-
26302: databank i Internet. Det är meningen att man i         bringade sin fritid utan vuxnas övervakning och
26303: Internet även sammanstälier uppgifter om de or-        omsorg. Detta ledde uppenbarligen tili att bar-
26304: ganisationsprojekt         som     Penningautomat-     nens och de ungas störande beteende ökade. De
26305: föreningen finansierat och om kommunernas              unga borde ha meningsfuli sysselsättning på sin
26306: projekt.                                               fritid. Som ett samarbete melian olika ministe-
26307:    För att minska rusmedelsbruket bland unga           rier, kommuner och organisationer har man bör-
26308: behövs det flera olika aktörers åtgärder som ut-       jat utveckla eftermiddagsklubbar och fritids-
26309: förs samtidigt och som stöder varandra. Man kan        verksamhet för unga.
26310: inte påverka de ungas rusmedelsbruk genom att              De unga tillbringar sin tid alit mera utanför
26311: rikta åtgärderna endast tili de unga. Det, hurdan      familjen. De får via television, video och andra
26312: rusmedelskultur vi har i vårt land och hur de          elektriska informationskanaler väldigt mycket
26313: vuxna använder rusmedel, inverkar även på de           information och olika intryck både om sin när-
26314: ungas rusmedelsbruk. Därför måste barnens för-         miljö och internationelit. Föräldrarnas roli som
26315: äldrar, andra vuxna samt olika myndigheter och         informationsförmedlare har minskat. Föräldrar-
26316: samfund känna sitt ansvar och genom sin egen           na kan inte utnyttja de nya informationskanaler-
26317: verksamhet och sitt eget exempel skapa möjlighe-       na lika effektivt som de unga, och kan inte heller
26318: ter för de unga tili ett sunt, tryggt och rusmedels-   tillräckligt kontrollera den information som de
26319: fritt Iiv. I detta avseende är det mycket beklagligt   unga skaffar sig. Med nationelia medel kan man
26320: att alkoholbruket blivit mycket vanligt i sådana       endast i begränsad utsträckning påverka kvalite-
26321: sammanhang som tidigare varit rusmedelsfria,           ten på den information som de unga mottar.
26322: ett exempel på detta är alkoholserveringen i sam-          Den grundläggande frågan är hur barn och
26323: band med idrottstävlingar. Alkoholreklam på            unga skalilära sig att förhålla sig kritiskt tili det
26324: idrottslagens kläder skapar för de unga felaktiga      enorma informationsflödet. Hur skali man för-
26325: associationer tili sambandet melian alkohoi och        stärka deras förmåga att mångsidigt använda
26326: idrott.                                                olika källor och få dem att förstå att all informa-
26327:     Delegationen för brottsförebyggande över-          tion som finnside olika käliorna inte alitid stäm-
26328: lämnade tilijustitieministeriet i mitten av septem-    mer. Det kan även gå så att riklig och olika
26329: ber sitt förslag tili ett nationelit program för       information kan förvirra barnen och de unga.
26330: brottsbekämpning. I programmet ingår flera för-        Skillnaden melian fakta och fiktion kan fördunk-
26331: slag tili hur man kan stöda en sund uppväxt för de     las. Våldsgärningar på film elier video motsvarar
26332: unga och förhindra brottslighet. En stor del av        tili exempel inte tili sina följder verkligheten.
26333: dessa förslag har att göra med att utveckla ung-           Vårt samhälie hålier på att ändras i en mera
26334: domspolitiken samt utveckla samarbetet melian          individualiserad riktning och därför behöver
26335: hemmet, skolan och andra myndigheter.                  barn och unga mera än tidigare sina föräldrars
26336:     En riklig användning av alkohoi och andra          stöd för att kunna rikta sina tankar och handling-
26337: rusmedel ökar de ungas våldsamma beteende.             ar. Det skulie vara nödvändigt att diskutera mera
26338: Ofta är både den som våldför sig på en annan och       med barnen och de unga om vad som i olika
26339:                                              KK 914/1998 vp                                            7
26340: 
26341: situationer är sant och vad som inte stämmer, vad      en tidig växelverkan mellan barnet och föräldrar-
26342: som är rätt och vad som är fel. Barn och unga          na samt mannens mognad tili faderskap och
26343: borde lära sig att fundera över vilka verkningar       pappans roll i fråga om familjens psykosociala
26344: deras handlingar har för dem själva och för med-       funktioner.
26345: människorna. Värderingarna och attityderna bil-           Social- och hälsovårdsministeriet har tillsatt
26346: das i växelverkan med omgivningen. Föräldrar-          en pappakommission vars syfte är att samla ihop
26347: nas och andra vuxnas exempel är av central bety-       och arbeta vidare på de åtgärder för att stöda
26348: delse då de ungas värderingar och attityder bil-       faderns ställning som förts fram både på na-
26349: das. Här skulle det gälla för oss att ställa om våra   tionell och internationell nivå. Vid ministeriet
26350: värderingar.                                           bereds som bäst ett omfattande riksomfattande
26351:    Föräldrarna har en framträdande roll då det         samarbetsprojekt för att utveckla och effektivera
26352: gäller uppfostran, att ge stöd och trygghet. Tryg-     familjeomsorgen. En arbetsgrupp har även till-
26353: ga och varma människorelationer, en stödande           satts för att utveckla förskolepedagogiken. Vid
26354: uppväxt- och livsmiljö samt en tillräcklig ut-         Stakes fungerar på ministeriets initiativ och med
26355: komst är de mest centrala förutsättningarna då         ministeriets stöd ett riksomfattande projekt för
26356: det gäller att ge barn och unga en sund uppväxt        att i barnrådgivningsarbetet stöda en tidig växel-
26357: och utveckling. Föräldrar tili barn och unga upp-      verkan. Med alla dessa projekt strävar man efter
26358: lever dock ofta att de är rätt så ensamma och          att stöda föräldraskapet och främja en stabil
26359: hjälplösa i sin uppfostringsuppgift. Det borde         uppväxt och utveckling för barn och unga och på
26360: finnas stöd- och rådgivningstjänster tili hands för    så sätt samtidigt förebygga bland annat barns
26361: unga barnfamiljer. 1 den riksomfattande planen         och ungas rusmedelsproblem och utslagning.
26362: för anordnande av social- och hälsovården åren            1 arbetet för att stöda en sund uppväxt för
26363:  1999-2002 har man därför poängterat detta och         unga och förebygga problem borde samarbetet
26364: betonat att foräldrarna skall stödas, uppmuntras       mellan hemmet, skolan, fritidsverksamheten och
26365: och hjälpas i vården och uppfostran av barnen.         organisationerna utvecklas
26366: Särskild uppmärksamhet fåsts vid betydelsen av
26367: 
26368:      Helsingforsden 30 september 1998
26369: 
26370:                                                                      Minister Terttu Huttu-Juntunen
26371:                                                 KK 915/1998 vp
26372: 
26373: Kirjallinen kysymys 915
26374: 
26375: 
26376: 
26377: 
26378:                                       Arja Ojala /sd: Unilääketieteen erityispätevyyden lisäämisestä lää-
26379:                                           kärikoulutukseen sekä potilaan tutkimuksen ja hoidon kehittä-
26380:                                           misestä
26381: 
26382: 
26383: 
26384:                                            Eduskunnan Puhemiehelle
26385: 
26386:     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen on antanut             siinja hoitoon ja että unettomuuden erikoistason
26387: 11.2.1998 vastauksen kirjalliseen kysymykseen,             hoito tapahtuu potilaan perussairauden mukai-
26388: joka koski kroonisen unettomuuden ja unihäiri-             sella erikoisalana. Käytännössä perusterveyden-
26389: öiden hoidon järjestämistä (KK 1341/1997 vp).              huollon lääkäreillä ei ole tarpeeksi tietoa siitä,
26390: Vastauksessa ovat jääneet huomiotta mm. seu-               miten arvioida mahdollisten jatkotutkimusten
26391: raavat epäkohdat:                                          tarve. Suomesta puuttuu täysin alan lääkäreiden
26392:     Unettomuus lisääntyy yhteiskunnassamme                 erikoiskoulutus. Lisäksi ns. unitutkimusklini-
26393: jatkuvasti. Syitä siihen on varmasti monia, mutta          koille on useiden kuukausien jonot. Suurimpiin
26394: yleinen elämänrytmin kiihtyminen ja lisääntyvä             sairaaloihin olisi ehdottomasti saatava osasto tai
26395: stressi lienevät osasyitä. Unettomuus ei siis ole          huoneita, jotka olisi rauhoitettu unettomuuden
26396: väistyvä ongelma, vaan yhä enemmän myös yh-                selvittelyyn, koska unetonta ihmistä ei voida tut-
26397: teiskuntaa rasittava sairaus. Hoitamattomana               kia potilashuoneissa, joissa on monia muita eri-
26398:  unettomuus kroonistuu ja sen hoito vaikeutuu.             laisista ongelmista kärsiviä potilaita.
26399:  Unettomuuden on Suomessa laskettu aiheutta-                  Vuosikausia jatkunut unettomuus pitäisi
26400:  van 5 miljardin markan vuotuiset kustannukset.            myös voida todeta omaksi sairaudekseen ja se
26401:     Ministeri Huttu-Juntusen vastauksen mukaan             pitäisi luokitella riittäväksi syyksi esim. eläke-
26402:  eräiden unihäiriöiden, kuten uniapnean, hoito on          päätökseen.
26403:  aktiivista, mutta uniapnea kuuluukin keuhkosai-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26404:  rauksien piiriin ja on siksi jo tällä hetkellä yleises-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26405:  ti hyväksytty ja paljon tutkittu sairaus. Krooni-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26406:  nen unettomuus on aivan eri asia. Suurin osa              nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26407:  unettomuustapauksista voitaisiin huolellisella
26408:  tutkimuksella selvittää. Tutkimuksen lisäksi tar-                   Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus ai-
26409:  vitaan myös jatkohoitosuunnitelma ja seuranta,                   koo ryhtyä unilääketieteen erityispäte-
26410:  joka tällä hetkellä puuttuu täysin.                              vyyden lisäämiseksi lääkärikoulutukseen
26411:      Vastauksessa mainitaan myös, että potilaalla                 ja potilaan tutkimuksen ja hoidon järjes-
26412:  on mahdollisuus päästä erityistason tutkimuk-                    tämiseksi asianmukaisella tavalla?
26413: 
26414:       Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1998
26415: 
26416:                                                  Arja Ojala /sd
26417: 
26418: 
26419: 
26420: 
26421:  280043
26422: 2                                          KK 915/1998 vp
26423: 
26424: 
26425: 
26426: 
26427:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
26428: 
26429:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Ie kansanterveysongelmille valtakunnallisia hoi-
26430: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tosuosituksia, joista muokataan alueellisiin olo-
26431: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      suhteisiin sopivia hoito-ohjelmia. Myös unihäiri-
26432: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Arja Oja-       öistä tehtäneen lähivuosina valtakunnallinen
26433: lan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         hoitosuositus.
26434: 915:                                                    Asetus erikoislääkärikoulutuksen uudistami-
26435:                                                      seksi tulee voimaan 1.1.1999. Uudistuksen lähtö-
26436:           Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus ai-    kohtana on siirtyminen väestön palvelutarpeita
26437:        koo ryhtyä unilääketieteen erityispäte-       paremmin vastaaviin, laajempiin ja sisällöltään
26438:        vyyden lisäämiseksi lääkärikoulutukseen       uudistettuihin koulutusohjelmiin. Erikoislääkä-
26439:        ja potilaan tutkimuksen ja hoidon järjes-     rikoulutusohjelmia vähennetään nykyisestä
26440:        tämiseksi asianmukaisella tavalla?            92:sta 49:ään. Lakkautettavat koulutusohjelmat
26441:                                                      integroidaan uusiin, laaja-alaisempiin koulutus-
26442:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         ohjelmiin. Unilääketiede ei sisälly omana koulu-
26443: vasti seuraavaa:                                     tusohjelmana nykyiseen eikä tulevaan erikoislää-
26444:                                                      kärikoulutukseen. Se ei ole EU:n erikoislääkäri-
26445:    Kysymyksessä viitataan 11.2.1998 antamaani        koulutusta koskevassa direktiivissä eikä valmis-
26446: vastaukseen kirjalliseen kysymykseen, joka kos-      telussa olevassa ehdotuksessa direktiivin uudis-
26447: ki kroonisen unettomuuden ja unihäiriöiden hoi-      tamiseksi.
26448: don järjestämistä. Vastauksessa totesin muun            Lääketieteen eri alueiden osaaminen voidaan
26449: muassa, että Kelan väestötutkimusten mukaan          turvata ilman omaa erikoislääkärin tutkintoon
26450: joka viides mies ja joka neljäs nainen potee unet-   johtavaa koulutusohjelmaa. Unettomuuden tun-
26451: tomuuttaja että unettomuus on lisääntynyt 7-8        nistaminen, tutkiminen ja hoito tulee huomioida
26452: prosenttiyksikköä 10 vuotta sitten tehtyyn vas-      sekä lääkäreiden peruskoulutuksessa että eri-
26453: taavaan selvitykseen verrattuna.                     koislääkärikoulutuksessa ainakin yleislääketie-
26454:    Unettomuuden tutkiminen ja hoito ovat             teen, työlääketieteen, neurologian, lastenneuro-
26455: maassamme hyvää kansainvälistä tasoa. Unetto-        logian ja psykiatrian erikoisaloilla.
26456: muuden hoitokäytännöt vaihtelevat maan eri              Erikoislääkärikoulutuksesta vastaavat yli-
26457: osissa, kuten tapahtuu monissa muissakin ter-        opistojen lääketieteelliset tiedekunnat. Tiede-
26458: veysongelmissa. Hoitokäytäntöjen yhtenäistä-         kunnan tukena erikoislääkärikoulutusta koske-
26459: minen ja tutkittuun tietoon perustuvien tutki-       vissa kysymyksissä toimivat alueelliset neuvotte-
26460: musten ja hoitojen ensisijaistaminen on tervey-      lukunnat ja valtakunnallisena yhteistyöelimenä
26461: denhuollon lähivuosien painopistealue. Sosiaali-     terveydenhuollon ammattihenkilöiden neuvotte-
26462: ja terveysministeriö tukee suomalaisen lääkäri-      lukunta. Opetusministeriö voi tarvittaessa antaa
26463: seura Duodecimin Käypä hoito -projektia. Pro-        ohjeita koulutuksen järjestämisestä.
26464: jektissa laaditaan lähivuosien aikana yleisimmil-
26465: 
26466:      Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1998
26467: 
26468:                                                                   Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
26469:                                             KK 915/1998 vp                                                3
26470: 
26471: 
26472: 
26473: 
26474:                                         Tili Riksdagens Talman
26475: 
26476:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      folkhälsoproblemen och utgående från dessa be-
26477: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        arbetas vårdprogram s9m lämpar sig för de regi-
26478: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      onala förhållandena. A ven om sömnstörningar
26479: man Arja Ojala undertecknade spörsmål nr 915:         torde en landsomfattande vårdrekommendation
26480:                                                       utarbetas under de närmaste åren.
26481:           Hurdana åtgärder ämnar Regeringen              En förordning som gäller revidering av utbild-
26482:        vidta för att specialkompetensen i fråga       ningen av specialläkare träder i kraft den 1janua-
26483:        om sömnforskning skall öka inom läkar-         ri 1999. Utgångspunkten för revideringen är att
26484:        utbildningen och för att undersökningen        man övergår till utbildningsprogram som bättre
26485:        och vården av patienter skall ordnas på        motsvarar befolkningens behov av service och
26486:        ett ändamålsenligt sätt?                       som är mera omfattande och förnyade tili sitt
26487:                                                       innehåll. Utbildningsprogrammen för speciallä-
26488:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         kare minskas från nuvarande 92 till49. De utbild-
26489: anföra följande:                                      ningsprogram som dras in integreras i nya, mer
26490:                                                       omfattande utbildningsprogram. Sömnforsk-
26491:    1 spörsmålet hänvisas tili mitt svar av den 11     ningen ingår inte som ett separat utbildningspro-
26492: februari 1998 på ett skriftligt spörsmål som gällde   gram i den nuvarande och inte heller i den fram-
26493: ordnandet av vården av kronisk sömnlöshet och         tida utbildningen av specialläkare. Den ingår inte
26494: sömnstörningar. 1 svaret framhöll jag bl.a. att       i det EG-direktiv som gäller utbildning av speci-
26495: enligt folkpensionsanstaltens befolkningsunder-       alläkare och inte heller i det förslag tili ändring av
26496: sökningar lider var femte man och var fjärde          direktivet som är under beredning.
26497: kvinna av sömnlöshet och att förekomsten av              Kunnandet inom medicinens olika områden
26498: sömnlöshet har ökat med 7-8 procentenheter            kan tryggas utan ett separat utbildningsprogram
26499: jämfört med en motsvarande utredning som gjor-        som leder tili specialläkarexamen. Man bör beak-
26500: des för 10 år sedan.                                  ta att sömnlöshet identifieras, undersöks och be-
26501:     Forskningen kring och behandlingen av             handlas såväl inom grundutbildningen för läkare
26502: sömnlöshet håller hög internationell standard i       som inom specialläkarutbildningen åtminstone
26503: Finland. Praxis i fråga om vård av sömnlöshet         inom den allmänna medicinens, arbetsmedici-
26504: varierar i de olika delarna av landet, såsom är       nens, neurologins, barnneurologins och psykiat-
26505: fallet också i fråga om många andra hälsopro-         rins specialområden.
26506: blem. Tyngdpunkten i hälso- och sjukvården lig-          För specialläkarutbildningen svarar universi-
26507: ger under de närmaste åren på en enhetlig vård-       tetens medicinska fakulteter. Som fakultetens
26508: praxis och på prioritering av undersökningar och      stöd i frågor gällande specialläkarutbildning
26509:  vårdformer som grundar sig på forskningsupp-         finns regionala delegationer och som riksomfat-
26510: gifter. Social- och hälsovårdsministeriet stöder      tande samarbetsorgan delegationen för yrkesut-
26511: den finska läkarföreningen Duodecims projekt          bildade personer inom hälso- och sjukvården.
26512:  Aktuell vårdpraxis. lnom ramen för projektet         Undervisningsministeriet kan vid behov meddela
26513:  utarbetas under de närmaste åren landsomfat-         anvisningar för hur utbildningen skall ordnas.
26514:  tande vårdrekommendationer för de vanligaste
26515: 
26516:      Helsingforsden 30 september 1998
26517: 
26518:                                                                      Minister Terttu Huttu-Juntunen
26519:                                             KK 916/1998 vp
26520: 
26521: Kirjallinen kysymys 916
26522: 
26523: 
26524: 
26525: 
26526:                                     Jouko Jääskeläinen /skl ym.: Diabeetikkojen hoitovälineiden kor-
26527:                                        vaamisesta
26528: 
26529: 
26530:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
26531: 
26532:     Kuntatalouden kiristyvässä tilanteessa monet     vä aukko eli asia ei kuulune kenenkään korvatta-
26533: kunnat miettivät keinoja rapistuvan taloutensa       vaksi. Vaikka useimmat kunnat ovatkin jatka-
26534: paikkaamiseen. Katseet kohdistuvat usein ei-la-      neet entisen käytännön mukaista välineiden ja-
26535: kisääteisten toimintojen karsimiseen.                kelua, on uhkana tiukan talouden aikana todella
26536:     On ilmennyt, että monissa kunnissa harkitaan     kohdistaa kuntatalouden säästötoimenpiteet ei-
26537: jopa diabeetikkojen hoitovälineisiin puuttumista     lakisääteisiin menoihin.
26538: ja ilmaisjakelun supistamista. Kuntien talooksis-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26539: sa rahat kuuluvat tarvikehankintojen listalle.       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
26540: Kun muuta keinoa ei enää ole tasapainottaa ta-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
26541: loutta, otetaan jopa todellisilta avun tarpeessa     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26542: olevilta. Diabeetikkojen pistosvälineet ja veren-
26543:  sokeriliuskat ovat lääkinnällisen kuntootuksen                  Miten Hallitus aikoo varmistaa, että
26544: ja hyvinvoinnin perustavaa laatua olevia tarvik-              esim. diabeetikot saavat jatkossakin hoi-
26545:  keita, jotta diabeetikon elämä pysyy tasapainos-             toonsa tarvittavat apuvälineet ilmaiseksi,
26546:  saja pystytään ehkäisemään ennalta komplikaa-                ja
26547:  tioiden syntyä.                                                 milloin aiotaan määritellä, kenelle
26548:     Käsityksemme mukaan diabeetikkojen hoito-                 tämä apuvälineiden korvausvelvollisuus
26549:  välineiden korvauskysymyksissä on lain mentä-                kuuluu?
26550: 
26551:      Helsingissä l 0 päivänä syyskuuta 1998
26552: 
26553:           Jouko Jääskeläinen /skl         Sakari Smeds /skl              Bjarne Kallis /skl
26554: 
26555: 
26556: 
26557: 
26558:  280043
26559: 2                                          KK 916/1998 vp
26560: 
26561: 
26562: 
26563: 
26564:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
26565: 
26566:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Edellä mainitun perusteella voidaan todeta,
26567: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        että koska diabeetikkojen käyttämien tarvikkei-
26568: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      den maksuttomuutta ei ole selkeästi säädetty, on
26569: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jouko           maksujen periminen viime kädessä kunnan har-
26570: Jääskeläisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-     kittavissa. Sairaanhoitotarvikkeista perittävät
26571: myksen n:o 916:                                      maksut voivat joissakin tapauksissa vaikeuttaa
26572:                                                      potilaan itsehoitoa ja johtaa sairauden pahene-
26573:           Miten Hallitus aikoo varmistaa, että       miseen, mikä pitkällä tähtäimellä lisää tervey-
26574:        esim. diabeetikot saavat jatkossakin hoi-     denhuollon kustannuksia. Tämän vuoksi on tär-
26575:        toonsa tarvittavat apuvälineet ilmaiseksi,    keää, että kunnat ottavat sairaanhoitotarvikkei-
26576:        ja                                            den jakelussa ja tarvikkeista mahdollisesti perit-
26577:           milloin aiotaan määritellä, kenelle        tävistä maksuista päättäessään huomioon poti-
26578:        tämä apuvälineiden korvausvelvollisuus        laiden itsehoidon tukemisen ja avohoitoon kan-
26579:        kuuluu?                                       nustamisen.
26580:                                                          Sosiaali- ja terveysministeriö pitää tärkeänä,
26581:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         että diabeetikot voivat saada sairauden seuran-
26582: vasti seuraavaa:                                     nan ja hoidon kannalta tarpeelliset hoitovälineet
26583:                                                      ja -tarvikkeet osana hoitoa terveyskeskuksesta ja
26584:    Olen vastannut 17. kesäkuuta 1998 kansan-         että ne ovat potilaille maksuttomia. Vallitseva
26585: edustaja Mikko Elon kirjalliseen kysymykseen         käytäntö on ollut pitkään tämän mukainen.
26586: (n:o 634), joka koski diabeetikkojen apuvälinei-     Eräät kunnat ovat sosiaali- ja terveysministeriön
26587: den maksuttomuutta. Vastauksessa todettiin,          saamien tietojen mukaan kuitenkin suunnitelleet
26588: että diabeteksen hoidossa ja tarkkailussa käytet-    tarvikkeiden antamisen lopettamista tai niiden
26589: tävät tarvikkeet, kuten pistosvälineet ja verenso-   tekemistä maksullisiksi. Koska tällainen kehitys
26590: keriliuskat, eivät ole lääkinnällisestä kuntoutuk-   ei ole hoidollisista eikä myöskään kustannussyis-
26591: sesta annetussa asetuksessa (1 01511991) ja so-      tä perusteltua, ministeriö selvittää parhaillaan,
26592: siaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista an-     onko vakiintuneeksi käytännöksi muodostu-
26593: netussa laissa (734/1992) tarkoitettuja apuväli-     neesta hoitotarvikkeiden maksuttomasta jake-
26594: neitä eivätkä ne siten ole nykyisen lainsäädännön    lusta todellisuudessa luovuttu joissakin kunnis-
26595: mukaan yksiselitteisesti maksuttomia. Kysy-          sa. Jos näin on tapahtunut tai tapahtumassa,
26596: myksessä olevia tarvikkeita on pidetty sairaan-      ministeriö tulee valmistelemaan kansanterveys-
26597: hoitotarvikkeina ja niitä ovat koskeneet muun        taioja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmak-
26598: muassa Lääkintöhallituksen määräykset, jotka         suista annetun lain muutokset siten, että hoitovä-
26599: eivät enää ole voimassa. Sosiaali- ja terveyden-     lineet ja -tarvikkeet voi jatkossakin saada mak-
26600: huollon asiakasmaksuista annetussa laissa tai        sutta terveyskeskuksista. Mahdollisesti tarvitta-
26601: -asetuksessa ei ole erikseen säädetty sairaanhoi-    vat säädösmuutokset on tarkoitus toteuttaa pi-
26602: totarvikkeista eikä niiden maksuttomuudesta.         kaisesti.
26603: 
26604:      Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1998
26605: 
26606:                                                                   Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
26607:                                            KK 916/1998 vp                                             3
26608: 
26609: 
26610: 
26611: 
26612:                                        Tili Riksdagens Talman
26613: 
26614:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     statera att eftersom lagstiftningen inte innehåller
26615: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       några tydliga bestämmelser om avgiftsfriheten i
26616: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     fråga om sådan utrustning som diabetikerna an-
26617: man Jouko Jääskeläinen m.fl. undertecknade           vänder, är det i sista hand kommunerna som skall
26618: spörsmål nr 916:                                     pröva om avgifter skall uppbäras. A vgifter för
26619:                                                      sjukvårdsutrustning kan i några fall försvåra pa-
26620:           Hur ämnar Regeringen säkerställa att       tienternas egenvård och förvärra deras sjukdom,
26621:        t.ex. diabetikerna också i fortsättningen     vilket kommer att öka hälsovårdskostnaderna i
26622:        får avgiftsfritt de hjälpmedel som behövs     det långa loppet. Därför är det viktigt att kom-
26623:        för deras vård, och                           munerna tar hänsyn tili stödet för patienternas
26624:           när ämnar Regeringen definiera vem         egenvård och uppmuntran tili öppen vård, när de
26625:        som är ersättningsskyldig för dessa hjälp-    distribuerar sjukvårdsutrustning och fattar be-
26626:        medel?                                        slut om eventuella avgifter för utrustningen.
26627:                                                         Social- och hälsovårdsministeriet anser det
26628:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        viktigt att diabetikerna kan få sådana vårdinstru-
26629: anföra följande:                                     ment och sådan vårdutrustning som de behöver
26630:                                                      för observation och behandling av sin sjukdom
26631:    Den 17 juni 1998 besvarade jag ett av riksdags-   som en del av vården på hälsocentralerna och att
26632: man Mikko Elo undertecknat spörsmål (nr 634),        instrumenten och utrustningarna är avgiftsfria
26633: som gällde avgiftsfriheten i fråga om hjälpmedel     för patienterna. Gällande praxis har redan länge
26634: för diabetiker. 1 svaret konstaterades att den ut-   varit sådan. Enligt social- och hälsovårdsministe-
26635: rustning som används vid behandling och obser-       riets uppgifter har vissa kommuner dock planerat
26636: vation av diabetes, såsom injektionsinstrument       att avstå från att distribuera vårdutrustning eller
26637: och blodsockerremsor, inte hör tili de hjälpmedel    att belägga den med avgift. Då sådan utveckling
26638: som avses i förordningen om medicinsk rehabili-      varken ur vårdsynpunkt eller av kostnadsskäl är
26639: tering (1015/1991) och lagen om klientavgifter       motiverad, utreder ministeriet som bäst om vissa
26640: inom social- och hälsovården (734/1992) och att      kommuner de facto redan har upphört med att
26641: den således inte är entydigt avgiftsfri enligt den   distribuera vårdutrustning avgiftsfritt enligt gäl-
26642: gällande lagstiftningen. Utrustningen i fråga har    lande praxis. Om så har skett eller håller på att
26643: betraktats som sjukvårdsutrustning och reglerats     ske, kommer ministeriet att bereda sådana änd-
26644: genom bl.a. medicinalstyrelsens föreskrifter, som    ringar i folkhälsolagen och lagen om klientavgif-
26645: inte längre är i kraft. Lagen och förordningen om    ter inom social- och hälsovården att vårdinstru-
26646: klientavgifter inom social- och hälsovården inne-    menten och -utrustningen också i framtiden är
26647: håller inga särskilda bestämmelser om sjukvårds-     avgiftsfritt tillgängliga på hälsocentralerna. De
26648: utrustning och dess avgiftsfrihet.                   eventuellt erforderliga ändringarna i lagstiftning-
26649:    På grund av det ovan anförda kan man kon-         en kommer att företas snabbt.
26650: 
26651:      Helsingforsden 30 september 1998
26652: 
26653:                                                                    Minister Terttu Huttu-Juntunen
26654:                                            KK 917/1998 vp
26655: 
26656: Kirjallinen kysymys 917
26657: 
26658: 
26659: 
26660: 
26661:                                   Erkki Partanen /sd: Työnantajien työeläkemaksujen omavastuu-
26662:                                       osuuksista
26663: 
26664: 
26665:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
26666: 
26667:    Työnantajat on yritysten TEL-eläkkeiden           yhtiöihin, joissa työntekijämäärä on vähäisempi,
26668: omavastuiden osalta jaettu työntekijöiden luku-      tulevat ikääntyneempien työntekijöiden osalta
26669: määrän perusteella eri ryhmiin. Riippuen eläk-       edullisemmiksi. Järjestelmän ongelma on myös
26670: keelle siirtymisen perusteista ja työntekijöiden     se, että työttömyyseläke muodostuu selvästi
26671: lukumäärästä joutuu työnantaja maksamaan             edullisimmaksi vaihtoehdoksi tulevaa maksura-
26672: erisuuruisen kertamaksun eläkkeen myöntämis-         situsta arvioitaessa.
26673: vuonna. Järjestelmän perusteella 60-vuotiaana           Järjestelmän rakenne on sellainen, että se sel-
26674: työttömyyseläkkeelle jäänyt nainen, jo11a on ol-     keästi tuottaa riskin sen kiertämiseen. Tämä ei
26675: lut 10 000 markan kuukausipalkka, aiheuttaa yli      kuitenkaan ole minkään osapuolen etu. Siksi on
26676: 300 hengen yritykse11e 138 200 markan kerta-         ryhdyttävä lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin,
26677: luonteisen kulun. Yrityksessä, joka työllistää 150   jotta asia saadaan korjattua.
26678: henkeä, vastaava suoritus on 55 300 markkaa.            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26679:    Jos työntekijä joutuu työkyvyttömyyseläk-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26680: keelle 50-vuotiaana yrityksestä, joka työllistää     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26681: yli 250 henkeä, on kertamaksu 239 000 markkaa.       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26682: Alle sadan hengen yritykselle vastaava kulu on
26683: 32 600 markkaa.                                                Onko Ha11itus tietoinen yritysten oma-
26684:     Järjestelmän ongelma on se, että se johtaa              vastuihin liittyvistä ongelmista TEL-jär-
26685: helposti yritykset harkitsemaan liiankin tark-              jestelmässä, ja
26686: kaan sitä, minkä ikäisen työntekijän ne palveluk-              mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26687: seensa palkkaavat, ja toisaalta yritystoiminnan             ryhtyä tilanteen korjaamiseksi?
26688: muutosten yhteydessä siirrot tytär- tai osakkuus-
26689: 
26690:      Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1998
26691: 
26692:                                           Erkki Partanen /sd
26693: 
26694: 
26695: 
26696: 
26697: 280043
26698: 2                                          KK 917/1998 vp
26699: 
26700: 
26701: 
26702: 
26703:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
26704: 
26705:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       myys- ja työttömyyseläkkeiden alkavuus. Täl-
26706: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        löin toteutuvat eläketapaukset eivät aiheuta yl-
26707: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      lättävää kustannuspiikkiä yrityksen vuotuiseen
26708: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Par-      tulokseen.
26709: tasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          Suurtyönantajilla, joilla toisin sanoen on vä-
26710: 917:                                                 hintään 50 työntekijää, kokonaisvakuutusmak-
26711:                                                      su riippuu muun muassa toteutuneiden työky-
26712:           Onko Hallitus tietoinen yritysten oma-     vyttömyys- ja työttömyyseläkkeiden lukumää-
26713:        vastuihin liittyvistä ongelmista TEL-jär-     rästä.
26714:        jestelmässä, ja                                  Työttömyyseläkkeiden osalta työnantajat,
26715:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       joilla on vähintään 300 työntekijää, eivät maksa
26716:        ryhtyä tilanteen korjaamiseksi?               ikäluokkakohtaisesti määrättyä vakuutusmak-
26717:                                                      sua ollenkaan, vaan vuotuinen maksu määräytyy
26718:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kokonaisuudessaan toteutuneiden työttömyys-
26719: vasti seuraavaa:                                     tapausten aiheuttamien kertamaksuisten vakuu-
26720:                                                      tusmaksujen yhteismääränä eli niin sanottuna
26721:    Työntekijäin eläkelain (TEL) mukainen va-         omavastuumaksuna.
26722: kuutusmaksu määräytyy sosiaali- ja terveysmi-           Työnantajat, joilla on enemmän kuin 50 mutta
26723: nisteriön vahvistamien perusteiden mukaisesti.       vähemmän kuin 300 työntekijää, maksavat edel-
26724: Vakuutusmaksun perusteet vahvistetaan laki-          lä mainitun ikäluokkakohtaisen maksun ja oma-
26725: sääteistä eläkevakuutusta harjoittavien vakuu-       vastuumaksun yhdistelmämaksua, eli heillä on
26726: tusyhtiöiden hakemuksesta.                           osittainen omavastuu omista toteutuneista työt-
26727:    Eläkevakuutusmaksu muodostuu vanhuus-,            tömyyseläketapauksistaan.        Omavastuuosuus
26728: työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkeosasta ja ta-      pienenee 300 työntekijän täydellisestä omavas-
26729: sausosasta. Lisäksi vakuutusmaksulla katetaan        tuumaksusta suoraviivaisesti työnantajan koon
26730: eläkelaitosten hallintokulut, Eläketurvakeskuk-      mukaan siten, että 50 työntekijän työnantajan
26731: sen kustannukset ja eläkelaitosten maksutap-         omavastuuosuus on nolla.
26732: piot Ensin mainitut maksut on määritelty työn-          Työkyvyttömyysmaksu määräytyy työnanta-
26733: tekijöiden iästä ja osittain myös sukupuolesta       jan koon mukaan vastaavalla periaatteella kuin
26734: riippuviksi.                                         työttömyysmaksukin. Täydellinen omavastuu
26735:    Alle 50 työntekijän yritykset eli niin sanotut    työkyvyttömyyseläketapauksista         muodostuu
26736: pientyönantajat maksavat tasamaksutekniikan          kuitenkin vasta vähintään 1 000 työntekijän
26737: mukaista keskimääräistä vakuutusmaksua riip-         työnantajilla.
26738: pumatta toteutuneiden työkyvyttömyys- tai               Kuten kysymyksen perusteluosassa todetaan,
26739: työttömyyseläkkeiden lukumäärästä. Vuonna            työnantajien vakuutusmaksut vaihtelevat eri
26740: 1998 tämän tasamaksun eli keskimääräisen TEL-        työnantajilla. Yli 50 työntekijän työnantajilla
26741: maksun suuruus on 21,5 % palkkasummasta.             ikäluokkakohtaisen maksuosan ja omavastuisen
26742: Työnantaja ei tällöin joudu maksamaan erillistä      maksuosan yhteismäärä muodostaa työnantajan
26743: tapauskohtaista kertavakuutusmaksua työky-           kokonaisvakuutusmaksun työkyvyttömyys- ja
26744: vyttömyys- tai työttömyyseläkkeen myöntö-            työttömyyseläkkeistä. Kun pienillä työnantajilla
26745: vuonna.                                              työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkeiden va-
26746:    Pienillä työnantajilla työkyvyttömyys- ja työt-   kuutusmaksuosuus lasketaan pelkästään ikäja-
26747: tömyyseläkkeistä aiheutuva vakuutusmaksu on          kautuman perusteella, niin pienyrityksille eläke-
26748: katsottu tarkoituksenmukaiseksi määrittää si-        tapahtumasta aiheutuvat riskit jaetaan koko työ-
26749: ten, että työnantajat maksavat etukäteen ikä-        eläkejärjestelmän kesken. Tämä on perusteltua,
26750: luokkakohtaiseen työkyvyttömyysriskiin perus-        koska eläketapahtumakohtainen kertavakuu-
26751: tuvaa vakuutusmaksua. Maksutason määrää sil-         tusmaksu voisi vaarantaa koko pienyrityksen ta-
26752: loin kussakin ikäluokassa havaittu työkyvyttö-       louden. Nykyinen TEL-vakuutusmaksujärjestel-
26753:                                           KK 917/1998 vp                                            3
26754: 
26755: mä perustuu työmarkkinaosapuolten ja työelä-        järjestöjen tarkoituksena on yhdessä työeläkelai-
26756: kelaitosten hyväksymään käytäntöön.                 tosten kanssa laajemmin selvittää tämän vuoden
26757:    Työmarkkinaosapuolten asiana on neuvotella       loppuun mennessä eri varhaiseläkemuotojen
26758: siitä, kuinka työnantaja- ja työntekijäpuolen yh-   käyttöön liittyvät kysymykset ja muutostarpeet
26759: teisesti rahoittamaa työeläkejärjestelmää tulee     Samalla tarkoituksena on myös selvittää, onko
26760: vakuutusmaksujärjestelmänkin osalta kehittää.       tarpeen muuttaa työnantajien vakuutusmaksu-
26761: Viime vuoden joulukuussa solmitun tulopoliitti-     perusteita työttömyys- ja työkyvyttömyyseläk-
26762: sen kokonaisratkaisun mukaisesti työmarkkina-       keissä.
26763: 
26764:      Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1998
26765: 
26766:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
26767: 4                                         KK 917/1998vp
26768: 
26769: 
26770: 
26771: 
26772:                                        Tili Riksdagens Talman
26773: 
26774:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    lid- och arbetslöshetspensionerna har börjat be-
26775: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-      talas i varje åldersklass. De faktiska pensionsfal-
26776: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    len medför inte i detta fall någon överraskande
26777: man Erkki Partanen undertecknade spörsmål nr        kostnadstopp i företagets årsresultat.
26778: 917:                                                    1 fråga om stora arbetsgivare, vilka m.a.o. har
26779:                                                     minst 50 anställda, är den totala försäkringspre-
26780:           Är Regeringen medveten om de pro-         mien beroende av bl.a. antalet faktiska invalid-
26781:        blem som företagen har i APL-systemet        och arbetslöshetspensioner.
26782:        då det gäller självrisker, och                   Vad gäller arbetslöshetspensioner betalar ar-
26783:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta     betsgivare med minst 300 anställda inte någon
26784:        för att situationen skall korrigeras?        åldersklassbaserad försäkringspremie alls, utan
26785:                                                     den årliga premien fastställs i sin helhet som ett
26786:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       sammanlagt belopp av engångsförsäkringspre-
26787: anföra följande:                                    mier som föranleds av faktiska arbetslöshetsfall,
26788:                                                     dvs. som en s.k. självriskpremie.
26789:    F örsäkringspremien enligt lagen om pension          Arbetsgivare med mer än 50 men mindre än
26790: för arbetstagare (APL) bestäms i enlighet med de    300 anställda betalar en premie som är en kombi-
26791: grunder som social- och hälsovårdsministeriet       nation av den ovan nämnda åldersklassbaserade
26792: har fastställt. Grunderna för försäkringspremien    premien och självriskpremien, dvs. de har en par-
26793: fastställs på ansökan av de försäkringsbolag som    tiell självrisk för sina egna faktiska fall av arbets-
26794: bedriver lagstadgad pensionsförsäkring.             löshetspension. Självriskandelen minskar lineärt
26795:    Pensionsförsäkringspremien bildas av ålders-,    i enlighet med arbetsgivarens storlek från en full-
26796: invalid- och arbetslöshetspensionsdelen och ut-     ständig självriskpremie för 300 anställda tili en
26797: jämningsdelen. Därtill täcker man med försäk-       självriskandel som är noll för en arbetsgivare
26798: ringspremien pensionsanstalternas administra-       med 50 anställda.
26799: tionskostnader, pensionsskyddscentralens utgif-         Invalidpensionspremien fastställs enligt ar-
26800: ter och pensionsanstalternas betalningsförluster.   betsgivarens storlek på samma sätt som arbets-
26801: De först nämnda premierna har fastställts så att    löshetspensionspremien. En fullständig självrisk
26802: de är beroende av arbetstagarnas ålder och delvis   i invalidpensionsfall uppkommer emellertid först
26803: också av deras kön.                                 hos arbetsgivare med minst 1 000 anställda.
26804:    Företag med mindre än 50 anställda, dvs. s.k.        Såsom det framhålls i motiveringen tili spörs-
26805: små arbetsgivare, betalar en genomsnittlig för-     målet varierar arbetsgivarnas försäkringspremier
26806: säkringspremie enligt utjämningsavgiftstekniken     hos olika arbetsgivare. Hos arbetsgivare med mer
26807: oberoende av antalet faktiska invalid- eller ar-    än 50 anställda utgör det sammanlagda beloppet
26808: betslöshetspensioner. År 1998 uppgår denna ut-      av den åldersklassbaseradepremien och självrisk-
26809: jämningsavgift, dvs. den genomsnittliga APL-        premien arbetsgivarens totala försäkringspremie
26810: premien, till21,5% av lönesumman. Arbetsgiva-       i fråga om invalid- och arbetslöshetspensioner.
26811: ren behöver inte i detta fall betala en separat     Då små arbetsgivares försäkringspremie i fråga
26812: engångsförsäkringspremie för varje enskilt fall     om invalid- och arbetslöshetspensioner räknas ut
26813: det år då invalid- eller arbetslöshetspensionen     enbart på grundval av åldersfördelningen, förde-
26814: beviljas.                                           las de risker som föranleds småföretag av pen-
26815:    1 fråga om små arbetsgivare har det ansetts      sionsfall på hela arbetspensionssystemet. Detta är
26816: vara ändamålsenligt att fastställa den försäk-      motiverat eftersom en pensionsfallsbestämd en-
26817: ringspremie som föranleds av invalid- och arbets-   gångsförsäkringspremie kunde äventyra ett små-
26818: löshetspensioner så, att arbetstagarna i förskott   företags hela ekonomi. Det nuvarande systemet
26819: betalar en försäkringspremie som grundar sig på     med APL-försäkringspremie grundar sig på prax-
26820: en åldersklassbaserad risk för arbetsoförmåga.      is som godkänts av arbetsmarknadsparterna och
26821: Premienivån bestäms då utgående från när inva-      ar betspen si on sanstal terna.
26822:                                         KK 917/1998 vp                                             5
26823: 
26824:    Det är arbetsmarknadsparternas sak att för-      betspensionsanstalterna före utgången av detta
26825: handla om på vilket sätt det arbetspensionssys-     år på ett mera omfattande sätt utreda frågor och
26826: tem som arbetsgivar- och arbetstagarparten ge-      behov av ändringar i anknytning tili användning-
26827: mensamt finansierar skall utvecklas även vad        en av olika former av förtidspension. Samtidigt
26828: beträffar försäkringspremiesystemet. I enlighet     skall man också utreda om det är nödvändigt att
26829: med den inkomstpolitiska helhetslösning som in-     ändra grunderna för arbetsgivarnas försäkrings-
26830: gicks i december i fjol har arbetsmarknadsorga-     premier i fråga om arbetslöshets- och invalidpen-
26831: nisationerna för avsikt att tillsammans med ar-     sioner.
26832: 
26833:      Helsingforsden 29 september 1998
26834: 
26835:                                                   Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
26836: 1
26837: 
26838: 1
26839: 
26840: 1
26841: 
26842: 1
26843: 
26844:     1
26845: 
26846:     1
26847: 
26848:     1
26849: 
26850:     1
26851: 
26852:         1
26853: 
26854:         1
26855: 
26856:         1
26857: 
26858:             1
26859: 
26860:             1
26861: 
26862:             1
26863: 
26864:             1
26865:                                             KK 918/1998 vp
26866: 
26867: Kirjallinen kysymys 918
26868: 
26869: 
26870: 
26871: 
26872:                                    Esa Lahtela /sd ym.: Vanhojen aravalainojen korkotason alentami-
26873:                                        sesta
26874: 
26875: 
26876:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
26877: 
26878:    Yleisesti lainakorkojen taso on alentunut.            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26879: Kuitenkin vanhoista aravalainoista joutuu ara-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
26880: valainoja ottanut maksamaan huomattavasti             kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
26881: yleistä korkotasoa korkeampaa korkoa.                 jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26882:    Lääkkeeksi tähän ongelmaan on tarjottu sitä
26883: mallia, että aravalainan voi maksaa pois ja ottaa                Onko Hallitus tiedostanut vanhojen
26884: lainan tavallisena pankkilainana. Kuitenkin tä-               aravalainojen osalta sen epäsuhteen,joka
26885: hän malliin, jossa aravalaina muutetaan tavalli-              on syntynyt yleisen korkotason alenemi-
26886: seksi pankkilainaksi, sisältyy tapauskohtaisesti              sen myötä, ja
26887: monia ongelmia ja ylimääräisiä kustannuksia.                     onko Hallituksella tarkoitus ryhtyä
26888:    Paras tapa asian hoitamiseen olisi se, että van-           toimiin, että tämä syntynyt epäkohta
26889: hoissa aravatainoissa korkoja alennettaisiin                  korjattaisiin alentamalla vanhojen arava-
26890: asuntoihin yleisesti saatavien lainakorkojen ta-              lainojen korot asuntorahoitukseen ylei-
26891: solle.                                                        sesti saatavien lainakorkojen tasolle?
26892: 
26893:      Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1998
26894: 
26895:           Esa Lahtela /sd                Erkki Partanen /sd             Riitta Prusti /sd
26896: 
26897: 
26898: 
26899: 
26900: 280043
26901: 2                                         KK 918/1998 vp
26902: 
26903: 
26904: 
26905: 
26906:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
26907: 
26908:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      seen lainan korko on sidottu. Suomen Pankin
26909: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       tilastokatsauksen (Rahoitusmarkkinat) 9/1998
26910: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     mukaan kotitalouksille myönnettyjen vanhojen
26911: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-     asuntoluottojen korot vaihtelevat 5,67 prosentis-
26912: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        ta 8,64 prosenttiin. Alhaisin korko on peruskor-
26913: n:o 918:                                            koon sidotuissa ja korkein viiden vuoden mark-
26914:                                                     kinakorkoon sidotuissa koroissa. Eniten vanho-
26915:           Onko Hallitus tiedostanut vanhojen        jen asuntoluottojen korkoja on sidottu pankki-
26916:        aravalainojen osalta sen epäsuhteen,joka     kohtaisiin viitekorkoihin, jolloin asuntoluotto-
26917:        on syntynyt yleisen korkotason alenemi-      jen korko on keskimäärin 5,90 prosenttia, ja 12
26918:        sen myötä, ja                                kuukauden heliborkorkoihin, jolloin asunto-
26919:           onko Hallituksella tarkoitus ryhtyä       luottojen korko on keskimäärin 6,08 prosenttia.
26920:        toimiin, että tämä syntynyt epäkohta             Aravalainojen korkoa tulisi korkotasoa ar-
26921:        korjattaisiin alentamalla vanhojen arava-    vioitaessa verrata sellaisten lainojen korkoihin,
26922:        lainojen korot asuntorahoitukseen ylei-      joiden korkoperuste on pitkäaikainen. Tällaisia
26923:        sesti saatavien lainakorkojen tasolle?       ovat esimerkiksi vanhojen asuntoluottojen 3 tai 5
26924:                                                     vuoden markkinakorkoon sidotut korot, jotka
26925:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        ovat keskimäärin 6,87 ja 8,64 prosenttia.
26926: vasti seuraavaa:                                        Lisäksi on otettava huomioon, että aravalai-
26927:                                                     nojen korot ovat aikaisemmin laina-aikana olleet
26928:    Vanhoilla aravalainoilla tarkoitettaneen         matalia verrattuna yleiseen korkotasoon. Valtio
26929: asunto-osakeyhtiöiden rakentamista varten ja        on sinä aikana maksanut suurta tukea aiempina
26930: yksityishenkilöille valtion myöntämiä asuntolai-    korkoina lainansaajille heidän asumiskustannus-
26931: noja ennen 1.1.1991. Sen jälkeen aravalaina on      tensa alentamiseksi. Tämä onkin ollut perustel-
26932: myönnetty ns. vuosimaksujärjestelmän mukaise-       tua, koska lainansaajat ovat silloin tarvinneet
26933: na, jossa korko määräytyy eri tavalla. Uusia hen-   tukea.
26934: kilökohtaisia aravalainoja ei ole myönnetty enää        Laina-ajan kuluessa vanhojen aravalainojen
26935: 1.1.1997 jälkeen.                                   korkoa on korotettu yleiselle korkotasolle. Lai-
26936:    Aravalain (1189/1993) 45 §:n 3 momentin no-      nansaajien asumiskustannusten alentamiseen ei
26937: jalla on mahdollista muuttaa vanhojen asunto-       enää ole samanlaista tarvetta aravalainojen pää-
26938: lainojen korkoja valtioneuvoston päätöksellä tai    omien pienetessä. Korotetuista koroista saata-
26939: asetuksella.                                        van tuoton Valtion asuntorahasto käyttää uuden
26940:    Valtioneuvosto on viimeksi 20.3.1997 teke-       aravatuotannon rahoitukseen.
26941: mällään päätöksellä (238/1997) alentanut asun-          Lisäksi on muistettava, että aravalainansaajat
26942: to-osakeyhtiö- ja omakotitalon rakentamista,        voivat vähentää verotuksessaan aravalainan
26943: laajentamista tai peruskorjausta tai asuinhuo-      korkoja samoin kuin pankkien myöntämien
26944: neiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden          asuntoluottojen korkoja.
26945: hankkimista varten vuosina 1949-1981 tai                Kunnilla on yksittäistapauksissa mahdolli-
26946: 1.1.-28.2.1982 välisenä aikana myönnettyjen         suus muuttaa aravalainan korkoa lykkäämällä
26947: asuntolainojen korot 7,5 prosenttiin.               sitä silloin, kun lainansaaja on taloudellisissa vai-
26948:    Asuntotuotantoasetuksen 29 §:n mukaisten         keuksissa.
26949: korkojen muuttamisesta annetulla asetuksella            Aravalain 46 §:n 1 momentin mukaan kunta
26950: (235/1997) on viimeksi alennettu 21.3.1997luon-     voi lainansaajan hakemuksesta myöntää henki-
26951: nolliselle henkilölle 1.3.1982-31.12.1990 väli-     lökohtaisen aravalainan korkojen ja lyhennysten
26952: senä aikana myönnettyjen asuntolainojen korot       maksamiseen lykkäystä enintään 10 vuotta enim-
26953: 8.-18. lainavuosilta 7,5 prosenttiin.               mäislaina-aikaa pidentämättä ja valtion talous-
26954:    Pankkien myöntämien asuntoluottojen korot        arviossa vuosittain vahvistetun enimmäismäärä-
26955: vaihtelevat sen mukaan, mihin korkoperustee-        valtuuden rajoissa. Käytännössä lykkäyksen pi-
26956:                                            KK 918/1998 vp                                           3
26957: 
26958: tuus vaihtelee viidestä kymmeneen vuoteen. Hal-         Kuten edellä on todettu, lainansaajat ovat ai-
26959: litus on esittänyt vuoden 1999 talousarvioesityk-    kanaan saaneet valtion tukea silloin, kun sen
26960: sessä varattavaksi valtuutta tähän tarkoitukseen     tarve on ollut suurta. Lisäksi lainansaajilla on
26961: 15 miljoonaa markkaa.                                korkojen verovähennysoikeus. Tapauskohtai-
26962:     Lisäksi lainansaajalla on aina oikeus maksaa     sesti on nytkin mahdollista saada tukea asumis-
26963: aravalainansa pois, jos hän saa tilalle edullisem-   kustannusten alentamiseen silloin, kun lainau-
26964: man lainan. Valtiokonttori ei peri lainasta val-     saajan taloudellinen asema sitä vaatii.
26965: tion saamatta jäävää korkohyötyä.
26966: 
26967:      Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1998
26968: 
26969:                                                                        Ministeri Sinikka Mönkäre
26970: 4                                           KK 918/1998 vp
26971: 
26972: 
26973: 
26974: 
26975:                                          Tili Riksdagens Talman
26976: 
26977:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       tan är bunden. Enligt Finlands Banks statistiska
26978: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         översikt (Finansmarknaden) 9/1998 varierar rän-
26979: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       torna på de gamla bostadskrediter som beviljats
26980: man Esa Lahtela m.fl. undertecknade spörsmål           hushållen mellan 5,67% och 8,64 %. De räntor
26981: nr 918:                                                som är bundna tili grundräntan är lägst och de
26982:                                                        räntor som är bundna till fem års marknadsränta
26983:           Är Regeringen medveten om det miss-          är högst. Mest har räntorna på gamla bostads-
26984:        förhållande som uppstått i fråga om gam-        krediter bundits tili bankernas egna referensrän-
26985:        la aravalån till följd av nedgången i den       tor, varvid räntan på bostadskrediterna i genom-
26986:        allmänna räntenivån, och                        snitt är 5,90 %, och tilll2 månaders heliborränta,
26987:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för          varvid räntan på bostadskrediterna i genomsnitt
26988:        att avhjälpa detta missförhållande genom        är 6,08 %.
26989:        att sänka räntorna på gamla aravalån till           Räntan på aravalån borde vid bedömningen
26990:        en nivå som motsvarar räntorna på lån           av räntenivånjämföras med räntan på sådana lån
26991:        som allmänt beviljas för bostadsfinansie-       som är bundna tili en lång referensränta. Dylika
26992:        ring?                                           lån är t.ex. räntor på gamla bostadskrediter eller
26993:                                                        räntor som är bundna tili 3 eller 5 års marknads-
26994:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ränta och som i genomsnitt är 6,87 och 8,64 %.
26995: anföra följande:                                           Dessutom bör man beakta att räntorna på
26996:                                                        aravalån tidigare under lånetiden har varit låga
26997:     Med gamla aravalån torde här avses sådana          jämfört med den allmänna räntenivån. Staten
26998: bostadslån som staten har beviljat för byggande        har betalt omfattande stöd i form av lägre räntor
26999: av bostadsaktiebolag och tili privatpersoner före      tililåntagarna för att sänka deras boendekostna-
27000: den 1 januari 1991. Därefter har aravalånen be-        der. Detta har varit helt motiverat eftersom lån-
27001: viljats enligt ett s.k. annuitetssystem, så att rän-   tagarna då har behövt stöd.
27002: tan fastställs på annat sätt. Nya personliga arava-        Under lånetiden har räntan på gamla aravalån
27003: Iän har inte beviljats efter den 1 januari 1997.       höjts tili den allmänna räntenivån. 1 takt med att
27004:     Med stöd av 45 § 3 mom. aravalagen (1189/          aravalånens kapital minskar finns det inte längre
27005: 1993) är det möjligt att ändra räntorna på gamla       samma behov av att sänka låntagarnas boende-
27006: bostadslån genom statsrådets beslut eller förord-      kostnader. Statens bostadsfond använder av-
27007: ning.                                                  kastningen från räntehöjningen för att finansiera
27008:     Statsrådet har senast genom ett beslut av den      ny aravaproduktion.
27009: 20 mars 1997 (238/1997) sänkt räntorna ti117,5%            Dessutom bör man komma ihåg att aravalån-
27010: på sådana bostadslån som beviljats åren 1949-          tagare kan göra avdrag för aravalåneräntor vid
27011: 1981 eller mellan den 1 januari och den 28 feb-        beskattningen på samma sätt som för räntor på
27012: ruari 1982 för byggande, utvidgning eller grund-       sådana bostadskrediter som bankerna beviljar.
27013: reparation av bostadsaktiebolagshus eller egna-            Kommunerna kan i enskilda fall ändra på
27014: hemshus eller för förvärv av aktier som berättigar     aravalåneräntan genom att bevilja anstånd då
27015: tili besittning av en bostadslägenhet.                 låntagaren har ekonomiska svårigheter.
27016:     Räntorna på bostadslån som beviljats fysiska           Enligt46 § 1 mom. aravalagen kan kommunen
27017: personer mellan den 1 mars 1982 och den 31             på ansökan av låntagaren, inom ramen för max-
27018: december 1990 sänktes senast den 21 mars 1997,         imibeloppet i den fullmakt som årligen fastställs i
27019: genom en förordning om ändring av räntorna             statsbudgeten och utan att den maximala låneti-
27020: enligt 29 § bostadsproduktionsförordningen             den förlängs, bevilja högst 10 års anstånd med
27021: (235/1997), tili 7,5 % för låneåren 8-18.              betalningen av räntor och amorteringar på per-
27022:     Räntorna på bankernas bostadskrediter varie-       sonliga aravalån. 1 praktiken kan längden på
27023: rar beroende på tili viiken referensränta lånerän-     anståndet variera mellan 5 och 10 år. Regeringen
27024:                                             KK 918/1998 vp                                              5
27025: 
27026: har i budgetpropositionen för 1999 föreslagit att         Såsom ovan framgår fick låntagarna en gång i
27027: det skall reserveras en fullmakt om 15 milj. mk       tiden statligt stöd då behovet därav var stort.
27028: för detta ändamål.                                    Dessutom har låntagarna rätt att göra skatteav-
27029:    För övrigt har låntagaren alltid rätt att amor-    drag för räntorna. Låntagarna kan även nu från
27030: tera hela aravalånet, om han får ett förmånligare     fall tili fall beviljas stöd för sänkning av boende-
27031: Iän i stället. Statskontoret uppbär inte den ränte-   kostnaderna då deras ekonomiska situation krä-
27032: nytta som staten då går miste om.                     ver det.
27033: 
27034:      Helsingforsden 1 oktober 1998
27035: 
27036:                                                                           Minister Sinikka M önkäre
27037:                                              KK 919/1998 vp
27038: 
27039: Kirjallinen kysymys 919
27040: 
27041: 
27042: 
27043: 
27044:                                     Reijo Kallio /sd: Ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien pääsystä
27045:                                         työttömyyseläkkeelle
27046: 
27047: 
27048:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
27049: 
27050:    Työttömyyseläkkeelle pääsemisen edellytyk-             Yli 60-vuotiaiden pitkään työttöminä työnha-
27051: set muuttuivat 1.1.1994 alkaen. Aiemmin työssä-        kijoina olevien lukumäärä on selvästi lisääntynyt
27052: olovuosiedellytystä ei ollut ja eläke voitiin myön-    lainmuutoksen jälkeen. Suuri osa näistä henki-
27053: tää ilman tulevan ajan oikeutta vapaakirjana.          löistä on työmarkkinatuen ja toimeentulotuen
27054:    Vuoden 1994 alusta lukien on edellytetty elä-       varassa. Eri tilastojen perusteella voidaan yli 60-
27055: ketapahtumasta taaksepäin 15 vuoden aikana             vuotiaita työmarkkinatukea saavia pitkäaikais-
27056: vähintään 5 vuotta ansiotyötä ja sitä, että tulevan    työttömiä arvioida olevan vuositasolla noin
27057: ajan oikeus on voimassa.                               2 500. Heistä suurin osa on em. lainmuutoksesta
27058:    Jotta henkilö saisi eläkkeeseensä tulevan ajan      johtuvia väliinputoajia.
27059: karttuman, työsuhteen päättymisestä ei saa olla           Tämä ongelma olisi ratkaistavissa esimerkiksi
27060: kulunut enempää kuin 360 päivärahatonta päi-           määräaikaisella lailla, jolla 1.1.1994 toteutetun
27061: vää. Tätä jälkikarenssiaikaa kuluttaa jokainen         lainmuutoksen vuoksi väliinputoajiksijoutuneil-
27062: sellainen päivä, jolta ei makseta työttömyyspäi-       Ie taattaisiin mahdollisuus työttömyyseläkkee-
27063: värahaa, työvoimapoliittisen koulutuksen aika-         seen. Tämä voisi tapahtua ilman tulevan ajan
27064: na maksettavaa päivärahaa taikka sairausva-            karttumaa, ja myös muut työttömyyseläkkeen
27065: kuutuspäivärahaa. Näin ollen pitkäaikaistyötön         edellytykset pitäisi täyttää, jolloin ei toukattaisi
27066: menettää tulevan ajan oikeuden vajaassa kahdes-        valittua eläkepoliittista linjaa.
27067: sa ja puolessa vuodessa, jos työttömyys on jatku-         Kustannukset eläkepuolella lisääntyisivät
27068: nut yhtäjaksoisesti 500 työttömyyspäivärahan           jonkin verran, mutta vastaavasti työmarkkina-ja
27069: loppumisen jälkeen vielä noin puoli vuotta. Ja         toimeentulotukimenot vähenisivät.
27070: tämä suoja-aika on lyhyempi, jos työsuhteen               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27071: päättyessä on maksettu korvauksia, joiden kans-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27072: sa päällekkäin ei makseta työttömyysturvaa.            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27073:    Tulevan ajan oikeuden edellytys työttömyys-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27074: eläkkeessä on aiheuttanut ns. väliinputoamison-
27075: gelman. Monesti irtisanomisajan palkanmaksun                       Onko Hallitus ryhtynyt toimenpitei-
27076: lisäksi on maksettu erilaisia korvauksia. Ja täl-               siin vuoden 1994alusta toteutetun työttö-
27077: laisten korvausten yhteydessä ei makseta työttö-                myyseläkkeelle pääsyä tiukentaneen lain-
27078: myyspäivärahoja, joten tulevan ajan säilyttävä                  muutoksen takia väliinputoajiksi jäänei-
27079: 360 päivän karenssiaika on saattanut kulua no-                  den aseman parantamiseksi esimerkiksi
27080: peasti umpeen. Ja jos jälkikarenssiaika on kulu-                mahdollistamaila määräaikaisella lailla
27081: nut umpeen ennen eläketapahtumaa ja oikeutta                    heidän pääsynsä työttömyyseläkkeelle?
27082: tulevan ajan eläkkeeseen ei ole, niin henkilö ei voi
27083: saada työttömyyseläkettä, vaikka muut edelly-
27084: tykset täyttyisivät.
27085: 
27086:      Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1998
27087:                                              Reijo Kallio /sd
27088: 
27089: 
27090: 
27091: 
27092: 280043
27093: 2                                           KK 919/1998 vp
27094: 
27095: 
27096: 
27097: 
27098:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
27099: 
27100:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Eläketurvakeskuksen karkean arvion mukaan
27101: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         henkilö voisi olla vähän yli kolme kuukautta
27102: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       työttömyyspäivärahattomalla jaksolla ilman,
27103: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Reijo Kal-       että hän pelkästään tämän vuoksi menettäisi oi-
27104: lion näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         keutensa eläkkeen tulevaan aikaan. On kuiten-
27105: 919:                                                  kin huomattava, että tulevan ajan oikeuden säi-
27106:                                                       lyminen riippuu paitsi siitä, kuinka pitkä päivä-
27107:           Onko Hallitus ryhtynyt toimenpitei-         rahaton aika on, myös siitä, mihin eläketapahtu-
27108:        siin vuoden 1994 alusta toteutetun työttö-     ma ajoittuu. Lisäksi on huomattava, että työttö-
27109:        myyseläkkeelle pääsyä tiukentaneen lain-       myyspäivärahaa ei pääsääntöisesti makseta
27110:        muutoksen takia väliinputoajiksi jäänei-       lauantai! ta eikä sunnuntailta, jotka siten kulutta-
27111:        den aseman parantamiseksi esimerkiksi          vat työttömän henkilön 360 päivän jälkikarenssi-
27112:        mahdollistamaila määräaikaisella lailla        aikaa. Työttömyyspäivärahaa ei myöskään mak-
27113:        heidän pääsynsä työttömyyseläkkeelle?          seta esimerkiksi työttömyyspäivärahan karenssi-
27114:                                                       ajoilta, jotka niin ikään kuluttavat 360 päivän
27115:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          aikaa.
27116: vasti seuraavaa:                                          Vuoden 1994 joustavaa eläkeikää koskevien
27117:                                                       lainmuutosten voimaantulosäännöksillä pyrit-
27118:     Työttömyyseläkkeen saaruisehtoja tiukennet-       tiin kuitenkin turvaamaan lähellä työttömyyselä-
27119: tiin vuoden 1994 alusta osana joustavaa eläke-        keikää olevien henkilöiden oikeus työttömyys-
27120: ikää koskevan lainsäädännön tarkistamista.            eläkkeeseen vanhojen säännösten mukaisesti. Si-
27121: Taustalla oli aikavien työttömyyseläkkeiden voi-      ten osa vuonna 1938 tai sitä ennen syntyneistä
27122: makas kasvu. Tavoitteena oli työeläkejärjestel-       saa tulevaisuudessakin työttömyyseläkkeen van-
27123: män rahoituksen turvaaminen. Tällöin lähtö-           hojen säännösten mukaisesti eli heiltä ei vaadita
27124: kohdaksi otettiin, että työttömien toimeentulos-      tulevan ajan oikeutta. Tämä kuitenkin edellyttää
27125: ta huolehtimisen on ensi sijassa tapahduttava         sitä, että edellä tarkoitetulla henkilöllä oli työttö-
27126: työttömyyspäivärahan turvin ja että työttömyys-       myyspäivärahaoikeus lainmuutosten voimaan-
27127: eläkettä ei ole tarkoitettu toimeentuloksi sellai-    tullessa 1.1.1994. Oikeus vanhojen säännösten
27128: selle väestön osalle, joka ei ole ollut työelämässä   mukaisesti saatavaan työttömyyseläkkeeseen
27129: aktiivisesti mukana. Siksi työttömyyseläkkeen         säilyy, vaikka henkilö olisikin 1.1.1994 jälkeen
27130: saamisen edellytyksiin lisättiin vaatimus viiden      saanut työtä, josta hän myöhemmin jää työttö-
27131: vuoden työedellytyksestä 15 viimeisen vuoden          mäksi.
27132: aikana ja vaatimus siitä, että eläkkeeseen voi-           Hallituksen esitys joustavaa eläkeikää koske-
27133: daan liittää tuleva aika. Työttömyyseläkkeen al-      van lainsäädännön tarkistamiseksi (HE 26/1993
27134: kamisaikaa myöhennettiin siten, että eläke alkaa      vp) perustui eläkekomitea 1990:n mietintöön
27135: vasta työttömyyspäivärahan enimmäismäärän             (Komiteanmietintö 1991 :41) ja sen pohjalta jat-
27136: täytyttyä.                                            kettuun työmarkkinaosapuolten ja eläkejärjes-
27137:     Jos työsuhteen päättymisen ja eläketapahtu-       telmien väliseen työryhmätyöhön sekä vuonna
27138: man välillä on kulunut 360 päivää tai sen yli,        1992 solmittuun tulopoliittiseen kokonaisratkai-
27139: tuleva aika voi säilyä vain, jos henkilö on tänä      suun, jossa hallituksen esityksessä ehdotetut
27140: aikana saanutjotain sellaista etuutta, joka piden-    muutokset ja niiden rahoitus lopullisesti sovit-
27141: tää 360 päivän jälkikarenssiaikaa. 1os työttö-        tiin.
27142: myyspäivärahaa ei ole maksettu työttömyystur-             Kysyjän mukaan yli 60-vuotiaita työmarkki-
27143: valain 5 §:n 1 momentin 13 kohdassa tarkoitetun       natukea saavia pitkäaikaistyöttömiä voidaan ar-
27144: irtisanomisajan palkan, sitä vastaavan korvauk-       vioida olevan noin 2 500, joista suurin osa on
27145: sen tai muun taloudellisen etuudenjaksottamisen       kysymyksessä olevasta lainmuutoksesta johtuvia
27146: vuoksi, ei kyseinen jaksottamisaika pidennä jäl-      väliinputoajia.
27147: kikarenssiaikaa.                                          Eläketurvakeskuksen mukaan, jos kirjallises-
27148:                                            KK 919/1998 vp                                              3
27149: 
27150: sa kysymyksessä arvioidulta 2 500 pitkäaikais-       valta valmistelee ja vahvistaa tarpeelliset lainsää-
27151: työttömältä poistettaisiin työttömyyseläkkeen        däntöuudistukset Vuoden 1997 joulukuussa sol-
27152: saamisehdoista tulevan ajan vaatimus, työeläke-      mitun tulopoliittisen kokonaisratkaisun mukai-
27153: järjestelmälle aiheutuisi järjestelystä vuosittain   sesti työmarkkinajärjestöjen tarkoituksena on
27154: kymmenien miljoonien markkojen lisäkustan-           yhdessä työeläkelaitosten kanssa laajemmin sel-
27155: nus.                                                 vittää kuluvan vuoden loppuun mennessä eri
27156:    Työmarkkinaosapuolten asiana on neuvotella        varhaiseläkemuotojen, siis myös työttömyys-
27157: siitä, kuinka työnantaja- ja työntekijäpuolen yh-    eläkkeen käyttöön liittyvät kysymykset ja lain-
27158: teisesti rahoittamaa työeläkejärjestelmää tulee      muutostarpeet
27159: kehittää. Näiden neuvottelujen pohjalta valtio-
27160:      Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1998
27161: 
27162:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
27163: 4                                            KK 919/1998 vp
27164: 
27165: 
27166: 
27167: 
27168:                                          Tili Riksdagens Talman
27169: 
27170:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           talts ut tili följd av periodisering av sådan lön
27171: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            under uppsägningstiden eller motsvarande er-
27172: medlem av statsrådet översänt fö1jande av riks-        sättning eller annan ekonomisk förmån som av-
27173: dagsman Reijo Kallio undertecknade spörsmål            ses i 5 § 1 mom. 13 punkten lagen om utkomst-
27174: nr 919:                                                skydd för arbetslösa, förlänger en dylik periodi-
27175:                                                        seringstid inte efterkarenstiden.
27176:           Har Regeringen - exempelvis genom                Enligt Pensionsskyddscentralens ungefårliga
27177:        att möjliggöra arbetslöshetspensionering        bedömning kanenperson i något över tre måna-
27178:        med stöd av en temporär lag - vidtagit          der vara utan arbetslöshetsdagpenning utan att
27179:        åtgärder för förbättrande av situationen        enbart på grund av denna period förlora sin rätt
27180:        för dem, i vilkas pensionsskydd uppstått        tili pensionens s.k. återstående tid. Det bör dock
27181:        luckor tili följd av den lagändring som         observeras att bevarandet av rätten tili återståen-
27182:        trädde i kraft vid ingången av 1994 och         de tid beror de1s på hur lång tiden utan dagpen-
27183:        som innebar en skärpning av vilikoren för       ning är, dels på tidpunkten då pensionsfallet in-
27184:        beviljande av arbetslöshetspension?             träffar. Dessutom bör det observeras att arbets-
27185:                                                        löshetsdagpenning i regel inte betalas ut för 1ör-
27186:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          dagar och söndagar, som sålunda förbrukar av
27187: anföra följande:                                       den arbetslösa personens 360 dagars efterkarens-
27188:                                                        tid. Arbetslöshetsdagpenning beta1as inte heller
27189:    Inom ramen för översynen av lagstiftningen          för exempe1vis arbetslöshetsdagpenningars ka-
27190: som gäller den flexibla pensionså1dern skärpte         renstider, vilka likaså förbrukar av de 360 dagar-
27191: man vid ingången a v 1994 villkoren för erhållan-      na.
27192: de av arbetslöshetspension. Bakgrunden tili detta          Genom de ikraftträdelsebestämmelser som
27193: var den kraftiga ökningen i antalet påbörjade          avsåg 1994 års lagändringar som gäller den
27194: arbetslöshetspensioner och målet var att trygga        flexibla pensionsåldern försökte man dock tryg-
27195: finansieringen av arbetspensionssystemet. Ut-          ga rätten för personer nära å1dern för arbets1ös-
27196: gångspunkten var härvid att tryggandet av ar-          hetspension att bli beviljade arbetslöshetspen-
27197: betslösas utkomst i första hand skall ske med          sion i en1ighet med de gamla bestämmelserna.
27198: stöd av arbets1öshetsdagpenningen och att ar-          Därmed får en del av de år 1938 eller tidigare
27199: betslöshetspensionen inte är avsedd att trygga         födda också i framtiden arbetslöshetspension i
27200: utkomsten för den del av befo1kningen som inte         enlighet med de gamla bestämme1serna, dvs. det
27201: deltagit aktivt i arbetslivet. Därför utökades vili-   krävs inte att dessa personer har rätt tili återstå-
27202: koren för erhållande av arbetslöshetspension           ende tid. Detta förutsätter dock att personen i
27203: med kravet att sökanden under minst fem år             fråga var berättigad tili arbetslöshetsdagpenning
27204: under de senaste 15 åren skall ha intjänat pension     när lagändringarna trädde i kraft den 1 januari
27205: som grundar sig på arbete samt kravet att tili         1994. Rätten tili arbetslöshetspension enligt de
27206: pensionen kan fogas s.k. återstående tid. Tid-         gamla bestämmelserna kvarstår även om perso-
27207: punkten för påbörjandet av arbetslöshetspensio-        nen i fråga efter den 1 januari 1994 får ett arbete
27208: nen senare1ades så att pensionen börjar först när      från vilket han senare blir arbetslös.
27209: maximibeloppet för arbetslöshetsdagpenningen               Regeringens proposition med förs1ag tilllagar
27210: har utbetalts.                                         om ändring av lagstiftningen som gäller det
27211:    Om 360 dagar eller mera har förflutit mellan        flexibla pensionsålderssystemet (RP 26/1993 rd)
27212: den tidpunkt då arbetsförhållandet upphörde            baserade sig på betänkandet (Kommittebetän-
27213: och pensionsfallet, kan rätten tili återstående tid    kande 1991:41) av Pensionskommitten 1990 och
27214: kvarstå endast i det fallet att personen i fråga       på det arbete som på grundval av betänkandet
27215: under den här tiden har uppburit någon sådan           fortsatte i arbetsmarknadsparternas och pen-
27216: förmån som förlänger efterkarenstiden om 360           sionssystemens gemensamma arbetsgrupper
27217: dagar. Ifall arbetslöshetsdagpenning inte har be-      samt på 1992 års inkomstpolitiska helhetsuppgö-
27218:                                           KK 919/1998 vp                                             5
27219: 
27220: relse, där man slutgiltigt enades om de ändringar        Det är arbetsmarknadsparternas sak att råd-
27221: och därmed förknippade finansieringslösningar         göra om hur det av arbetsgivarna och arbetsta-
27222: som föreslogs i regeringens proposition.              garna gemensamt finansierade arbetspensions-
27223:    Enligt spörsmålsställaren kan antalet 60 år        systemet skall utvecklas. Med utgångspunkt i de
27224: fyllda långtidsarbetslösa som uppbär arbets-          förhandlingarna bereder och fastställer stats-
27225: marknadsstöd beräknas uppgå tili ca 2 500 perso-      makten de nödvändiga lagstiftningsreformerna.
27226: ner, av vilka största delen tilihör den grupp som     I enlighet med den inkomstpolitiska helhetsupp-
27227: blivit lidande tili fOljd av ovan nämnda lagänd-      görelsen från december 1997 ämnar arbetsmark-
27228: ring.                                                 nadsorganisationerna tilisammans med arbets-
27229:    Om man i fråga om den grupp långtidsarbets-        pensionsanstalterna före utgången av 1998 göra
27230: lösa som enligt spörsmålet uppgår tili ca 2 500       en större utredning om de frågor och behov av
27231: personer skulle slopa kravet på återstående tid i     lagändringar som är förknippade med bruket av
27232: villkoren för beviljande av arbetslöshetspension,     olika förtida pensioner, bl.a. arbetslöshetspen-
27233: skulle enligt Pensionsskyddscentralen arbetspen-      sionen.
27234: sionssystemet åsamkas en tilläggskostnad på tio-
27235: tals miljoner mark årligen.
27236:      Helsingforsden 23 september 1998
27237: 
27238:                                                     Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
27239:                                                                                                         j
27240:                                                                                                     j
27241:                                                                                                 j
27242:                                                                                             j
27243:                                                                                         j
27244:                                                                                     j
27245:                                                                                 j
27246:                                                                             j
27247:                                                                         j
27248:                                                                     j
27249:                                                                 j
27250:                                                             j
27251:                                                         j
27252:                                                     j
27253:                                                 j
27254:                                             j
27255:                                         j
27256:                                     j
27257:                                 j
27258:                             j
27259:                         j
27260:                     j
27261:                 j
27262:             j
27263:         j
27264:     j
27265: j
27266:                                             KK 920/1998 vp
27267: 
27268: Kirjallinen kysymys 920
27269: 
27270: 
27271: 
27272: 
27273:                                    Erkki Pulliainen /vihr: Kolin rakennushankkeista
27274: 
27275: 
27276: 
27277:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
27278: 
27279:    Kolin kansallismaiseman pelastaminen kan-          kialueet, uusi henkilöhissi,jne.) toimivat saman-
27280: sallispuistona oli kansalaisaktiivisuuden ja yksit-   suuntaisesti.
27281: täisten kansanedustajien yhteistyön voimannäy-           Tällaisessa tilanteessa valtiovallan on oltava
27282: te. Jo vuosisadan alussa oli vähän samantyyppi-       tarkkana. Tarvitaan "YVAamista" joka ikisessä
27283: sesti ostettu Kolin vaarat metsineen valtiolle.       vaiheessa ja tarkkaa pitäytymistä kansallispuis-
27284:     Nyt, kun vaarojen luonto on lailla pelastettu,    tolain kirjaimeenja henkeen.
27285: bisnesmaailma (kuten PKO) haluaa osille. Tämä            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27286: on tiettyyn pisteeseen saakka hyväksyttävää,          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27287: mutta jos ei olla tarkkoja, ajaudutaan helposti       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27288: suojelutarkoitusta loukkaavaan ratkaisuun. Uh-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27289: kana ovat tällä hetkellä massiiviset rakennus-
27290: suunnitelmat, joiden hyväksi on jo uhrattu lailla               Puuttuuko Hallitus Kolilla meneillään
27291: suojellun luonnon arvoja. Tässä on käytetty ove-             olevien rakennushankkeiden ao. kansal-
27292: lasti hyväksi opastuskeskuksen sijoittamista ylös            lispuistolain kirjainta ja henkeä loukkaa-
27293: hotellin piha-alueelle. Liikennejärjestelyt (park-           viin ratkaisuihin?
27294: 
27295:      Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1998
27296: 
27297:                                          Erkki Pulliainen /vihr
27298: 
27299: 
27300: 
27301: 
27302:  280043
27303: 2                                          KK 920/1998 vp
27304: 
27305: 
27306: 
27307: 
27308:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
27309: 
27310:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        pitein supistamaan. Valtio on maksanut Tervo
27311: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         Oy:lle kertakorvauksen vaaramajojen rakenta-
27312: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       matta jättämisestä. Hiljakkoin Kolin laelta on
27313: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-       purettu isohko puhdistamorakennus ja asuntola-
27314: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o      rakennus. Maisemallisesti ja maankäytöllisesti
27315: 920:                                                  ongelmallisesti sijaitseva radiomasto on myös
27316:                                                       tarkoitus poistaa Kolin laelta. Samanaikaisesti
27317:           Puuttuuko Hallitus Kolilla meneillään       Kolin kansallispuistoon on hankittu luonnonti-
27318:        olevien rakennushankkeiden ao. kansal-         laisena säilytettäviä tai perinnemaisemina hoi-
27319:        lispuistolain kirjainta ja henkeä loukkaa-     dettuja laajennusalueita. Kansallispuistoa laa-
27320:        viin ratkaisuihin?                             jennettiin vuonna 1996 liittämällä siihen 1 450
27321:                                                       hehtaaria valtiolle hankittuja alueita.
27322:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Hallitus on täysin tietoinen siitä, että hotelli
27323: vasti seuraavaa:                                      Kolin muutostyöt ja luontokeskuksen rakenta-
27324:                                                       minen eivät saa kaikkien tahojen varauksetonta
27325:    Kolin kansallispuisto perustettiin vuonna          hyväksyntää. Kolin laen rakentamisratkaisut ei-
27326: 1991 runsaan 1 000 hehtaarin laajuisena. Kansal-      vät kuitenkaan loukkaa millään tavoin kansallis-
27327: lispuiston keskeisimmällä paikalla, Ukko-             puistolain kirjainta tai henkeä. Luontokeskusra-
27328: Kolilla tai sen tuntumassa oli tuolloin nykyisen      kennus palvelee kansallispuiston käyttöä ja hoi-
27329: hotellikiinteistön ja laskettelurinteiden ohella      toa ja sijoittuu pääosin tällä hetkellä käytössä
27330: muutama muu laen toimintoja palveleva isohko          olevalle paikoitusalueelle. Viistohissiratkaisu an-
27331: rakennus. Lisäksi alueelle vahvistettuun osa-         taa mahdollisuuden autopaikoituksen siirtämi-
27332: yleiskaavaan sisältyi oikeus rakentaa loma-           seen nykyistä alemmaksi, pois arvokkaimmalta
27333: osakemökkien kortteleita keskeisimmälle laki-         lakialueelta. Viistohissilinjauksessa on tutkittu
27334: alueelle. Hallituksen esitykseen (HE 307/1990         eri vaihtoehtoja. Toteutettavaksi on valittu ly-
27335: vp) laiksi Kolin kansallispuistosta antamassaan       hin, vähiten luonnon muokkaamista edellyttävä
27336: vastauksessa eduskunta edellytti, että alueella si-   ja osin täyttömaalle sijoittuva vaihtoehto. Hissi-
27337: jaitsevat matkailupalvelujen ja rinnetoimintojen      radan kohdalla oleva kasvillisuus on kartoitettu.
27338: alueet ja toiminnot turvataan Kolin kansallis-         Lajisto on varsin tavanomaista eikä harvinaisia
27339: puistoa toteutettaessa.                               saatikka uhanalaisia lajeja ole löytynyt. Sitä pait-
27340:    Rakennettua tai rakentamisuhanalaista aluet-        si hissivaunu tulee kulkemaan ilmarataa pitkin,
27341: ta on pyritty sittemmin -mainittu eduskunnan          jolloin kasvillisuutta joudutaan poistamaan lä-
27342: vastaus luonnollisesti huomioiden- eri toimen-        hes yksinomaan tukirakenteiden kohdalta.
27343: 
27344:      Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1998
27345: 
27346:                                                                 Ympäristöministeri Pekka Haavisto
27347:                                             KK 920/1998 vp                                             3
27348: 
27349: 
27350: 
27351: 
27352:                                         Tili Riksdagens Talman
27353: 
27354:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen        bolaget Tervo Oy betalt en engångsersättning
27355: föreskriver har Ni, Fru Talman, tili vederböran-      för att stugorna på bergskrönet inte byggdes.
27356: de medlem av statsrådet översänt följande av          Nyligen har en rätt stor reningsanläggning och en
27357: riksdagsman Erkki Pulliainen undertecknade            internatbyggnad på bergskrönet rivits. Radio-
27358: spörsmål nr 920:                                      masten, vars läge är problematiskt med tanke på
27359:                                                       landskapet och markanvändningen, kommer
27360:           A vser Regeringen att ingripa i bygg-       också att avlägsnas därifrån. Samtidigt har om-
27361:        nadsprojekten på Koli, vars lösningar          råden som skall bevaras i naturtillstånd eller skö-
27362:        strider mot bokstaven och andan i den          tas som kulturlandskap införskaffats tili Koli
27363:        ifrågavarande lagen om nationalparker?         nationalpark. År 1996 utvidgades nationalpar-
27364:                                                       ken genom införlivning av 1 450 hektar mark som
27365:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         förvärvats tili staten.
27366: anföra följande:                                         Regeringen är fullt medveten om att ombygg-
27367:                                                       nadsarbetena på hotell Koli och byggandet av
27368:    Koli nationalpark inrättades år 1991 på drygt      naturcentret inte reservationslöst omfattas av
27369: 1 000 hektar. På det mest centrala stället i natio-   samtliga parter. Byggnadslösningarna på bergs-
27370: nalparken, på krönet av Ukko-Koli eller i dess        krönet i Koli bryter dock inte på något sätt mot
27371: omedelbara närhet fanns då, jämsides med den          nationalparkslag~ns bokstav eller anda. Natur-
27372: nuvarande hotellfastigheten och utförsåknings-        centrets byggnad bejänar användningen och vår-
27373: backarna, vissa andra rätt stora byggnader som        den av nationalparken och ligger huvudsakligen i
27374: tjänade andra ändamål uppe på berget. Dess-           det parkeringsområde som nu är i bruk. Lösning-
27375: utom ingick i den fastställda delgeneralplanen        en med en snedhiss gör det möjligt att flytta
27376: rätt att bygga kvarter med fritidsaktiestugor i det   bilparkeringen lägre ned, bort från det mest vär-
27377: mest centrala området uppe på bergskrönet. 1 sitt     defulla krönet. Olika alternativ för var snedhis-
27378: svar på regeringens proposition (RP 30711990 rd)      sen skall placeras har undersökts. Det alternativ
27379: med förslag tilllag om Koli nationalpark förut-       som byggs är det kortaste, kräver minst åverkan
27380: satte riksdagen att de områden och funktioner         på naturen och byggs delvis på fyllnadsmark.
27381: med turistservice och backåkningsfunktioner           Vegetationen utmed hissbanan har inventerats.
27382: som ligger i området skall säkras då Koli natio-      Artsammansättningen är mycket vanlig, och var-
27383: nalpark inrättas.                                     ken sällsynta eller hotade arter har påträffats.
27384:    Det bebyggda området, eller det område där         Dessutom kommer hisskorgen att gå längs en
27385: byggenskap hotar, har sedermera- naturligtvis         luftbana, varvid vegetationen så gott som uteslu-
27386: med beaktande av riksdagens svar- såvitt möj-         tande bara behöver avlägsnas vid stödkonstruk-
27387: ligt inskränkts med olika åtgärder. Staten har tili   tionerna.
27388: 
27389:      Helsingforsden 2 oktober 1998
27390: 
27391:                                                                       Miljöminister Pekka Haavisto
27392:                                             KK 921/1998 vp
27393: 
27394: Kirjallinen kysymys 921
27395: 
27396: 
27397: 
27398: 
27399:                                    Markus Aaltonen /sd: Luomuviljan varmuusvarastoinnista
27400: 
27401: 
27402:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
27403:    Suomessa luonnonmukaisella tuotantotavalla            Tavanomaisesti tuotetulla leipäviljalla on in-
27404: tuotettava leipävilja (ruis ja vehnä) ja muu elin-    terventiovarastot ja sovitut varastohinnat, joilla
27405: tarvikkeeksi käytetty vilja (ohraja kaura) varas-     turvataan vähimmäishintataso viljelijöille. Se ei
27406: toidaan viljelijöiden tiloilla tai keskusliikkeiden   kuitenkaan riitä hinnaksi luonnonmukaisesti
27407: varastoissa.                                          tuotetulle viljalle, jonka satoisuus on pienempi ja
27408:     Keskusliikkeet maksavat tuottajille luonnon-      vaadittava työmäärä suurempi, mutta laatu elin-
27409: mukaisesti tuotetusta viljasta tuotantokustan-        tarvikkeena on koettu paremmaksi.
27410: nusten mukaista korotettua hintaa, mutta eteen-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27411: päin myytäessä hinta muodostuu markkinoilla           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27412: tavanomaisesti tuotettujen viljojen hinnan mu-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27413: kaan. Tämä ei innosta keskusliikkeitä luomutuo-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27414: tannon suosimiseen.
27415:     Markkinoilla ei ole kuitenkaanjatkuvasti saa-               Minkälaisiin toimenpiteisiin Hallitus
27416: tavissa luomuleipää, josta kuluttajat ovat tutki-            aikoo ryhtyä luonnonmukaisesti tuote-
27417:  musten mukaan valmiit maksamaan korotettua                  tun elintarvikkeeksi tarkoitetun viljan li-
27418: hintaa, vaan tuotteita on saatavissa hyvin vaihte-           sähinnan säilyttämiseksi koko elintarvi-
27419: levasti. Kysyntä ei muodostu jatkuvaksi, mikä                keketjun alusta loppuun ja tämän viljan
27420:  turvaisi tuotteiden menekin.                                tasaisen saannin turvaamiseksi myös
27421:                                                              mahdollisten katovuosien aikana?
27422:       Helsingissä II päivänä syyskuuta I998
27423: 
27424:                                          Markus Aaltonen /sd
27425: 
27426: 
27427: 
27428: 
27429:  280043
27430: 2                                          KK 921/1998 vp
27431: 
27432: 
27433: 
27434: 
27435:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
27436: 
27437:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       pailevien tuotteiden ja tuotteeseen kohdistuvan
27438: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        kysynnän vaikutuksesta. Mikäli kuluttaja ei koe
27439: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      saavansa korkeampihintaisesta tuotteesta itsel-
27440: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Markus          leen lisäarvoa, joka korvaa eron, kohdistuu va-
27441: Aaltosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        linta edullisempaan tuotteeseen. Useat tutki-
27442: n:o 921:                                             mukset ovat osoittaneet, että luonnonmukaisesti
27443:                                                      tuotettujen tuotteiden kysynnän kasvun esteenä
27444:           Minkälaisiin toimenpiteisiin Hallitus      onkin usein korkeampi hinta.
27445:        aikoo ryhtyä luonnonmukaisesti tuote-             Luonnonmukaisten tuotteiden osalta on
27446:        tun elintarvikkeeksi tarkoitetun viljan li-   käynnissä kampanjoja tuotteiden tunnettuuden
27447:        sähinnan säilyttämiseksi koko elintarvi-      ja menekin parantamiseksi. Maataloushallinto
27448:        keketjun alusta loppuun ja tämän viljan       on ollut mukana luomumerkin ja luonnonmu-
27449:        tasaisen saannin turvaamiseksi myös           kaisen tuotannon sääntöjen laatimisessa ja näin
27450:        mahdollisten katovuosien aikana?              pyrkinyt lisäämään luonnonmukaisesti tuotettu-
27451:                                                      jen tuotteiden erottuvuutta sekä varmistamaan
27452:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         sen, että markkinoille tulleet tuotteet todella ovat
27453: vasti seuraavaa:                                     luonnonmukaisesti tuotettuja. Käynnissä on
27454:                                                      myös luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden
27455:    Suomessa luonnonmukaisesti tuotettujen vil-       menekinedistämishankkeita, joissa hallinto on
27456: jojen tuotemarkkinat ovat vielä melko kehitty-       mukana.
27457: mättömät ja tarjontaa on enemmän kuin kysyn-             Riittävä tuotanto on edellytys luonnonmukai-
27458: tää. Esimerkiksi vuonna 1998 Suomen koko ruis-       sesti tuotettujen tuotteiden tasaiselle tarjoamisel-
27459: alasta 25% oli luonnonmukaisesti tuotettua, jol-     le. Kansallisia varoja käytetään tutkimukseen ja
27460: le ei normaalina satovuonna löytyisi Suomen          kehittämiseen, ja näin pyritään lisäämään luon-
27461: markkinoilta kysyntää. Vehnällä on ollut laatu-      nonmukaisen tuotannon kannattavuutta mm.
27462: ongelmia. Rehuviljoissa (kaura ja ohra) on liian     satotason nousun ja laadun paranemisen kautta.
27463: paljon tarjontaa kotieläintuotannon luonnon-             Luonnonmukaisesti tuotettujen tuotteiden
27464: mukaiseen tuotantoon siirtymisen ollessa hi-         kulutuksen ollessa Suomessa noin kuusi prosent-
27465: taampaa. Liian suuret tuotantomäärät ja laatu-       tiaja tuotannon ollessa nykyisellä tasolla erillisen
27466: ongelmat laskevat luonnonmukaisesti tuotetun         varmuusjärjestelmän ylläpitäminen luonnonmu-
27467: viljan hintaa.                                       kaisesti tuotettua viljaa varten olisi suhteettoman
27468:    Luonnonmukaisesti tuotettuja elintarvikkeita      kallista. Huoltovarmuusvarastoinnissa on kyse
27469: jalostava teollisuus maksaa tarvitsemastaan raa-     riittävän ravinnon turvaamisesta ja tuotannon
27470: ka-aineesta korkeampaa hintaa. Tuotanto- jaja-       edellytysten ylläpitämisestä eikä luonnonmukai-
27471: lostusketjuja tarkasteltaessa on huomattava, että    sesti tuotettujen tuotteiden varmuusvarastointi
27472: markkinoilta on saatava luonnonmukaisesti tuo-       ole kriisitilanteiden elintarvikehuollon turvaami-
27473: tetusta tuotteesta korkeampi hinta, jotta lisäar-    seksi välttämätöntä. Puskurivarastojen ylläpitä-
27474: voa voi kertyä kaikille ketjun osapuolille. Luon-    minen tasaisen tarjonnan varmistamiseksi heik-
27475: nonmukaisesti tuotettujen, kuten muidenkin           koinakin satovuosina on siten viljelijöiden ja yri-
27476: tuotteiden, hinta muodostuu markkinoilla kil-        tysten vastuulla.
27477: 
27478:      Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1998
27479: 
27480:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
27481:                                            KK 921/1998 vp                                               3
27482: 
27483: 
27484: 
27485: 
27486:                                        Tili Riksdagens Talman
27487: 
27488:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       produkten och av konkurrerande produkter. Om
27489: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         konsumenten inte upplever att hon av den dyrare
27490: Iem av statsrådet översänt följande av riksdags-       produkten kan erhålla ett mervärde som motsva-
27491: man Markus Aaltonen undertecknade spörsmål             rar prisskillnaden, kommer hon att välja den
27492: nr 921:                                                förmånligare produkten. Flera undersökningar
27493:                                                        har visat att det högre priset utgör ett hinder för
27494:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         en ökad efterfrågan på naturenligt producerade
27495:        ta för att genom hela livsmedelskedjan          produkter.
27496:        uppehålla pristillägget för naturenligt            Det pågår flera kampanjer för att öka åtgång-
27497:        producerad spannmål ägnad tili livsme-          en av naturenligt producerade produkter och för-
27498:        delsbruk, och för att garantera utbudet av      bättra konsumenternas kännedom om produk-
27499:        sådan spannmål även under möjliga miss-         terna. J ordbruksförvaltningen har deltagit i bere-
27500:        växtår?                                         dandet av reglerna gällande symbolen och regler-
27501:                                                        na för naturenlig produktion. På detta sätt har
27502:   Som svar på nämnda spörsmål får jag vörd-            man velat underlätta åtskiljandet av produkterna
27503: samt anföra följande:                                  och försäkra att de produkter som finns på mark-
27504:                                                        naden verkligen är naturenligt producerade. Det
27505:     Produktmarknaden för naturenligt produce-          pågår dessutom flera initiativ med syfte att öka
27506: rade sedesslag är tillsvidare rätt så outvecklad.      efterfrågan på naturenligt producerade produk-
27507: Utbudet överstiger efterfrågan. Som exempel            ter där förvaltningen tar del.
27508: kan nämnas naturenligt producerad råg. År 1998            En tillräcklig produktion är en förutsättning
27509: var 25 % av Finlands rågareal naturenligt odlad.       för ett jämt utbud av naturenligt producerade
27510: Under ett normalt skördeår skulle en så stor           produkter. Nationella medel används för forsk-
27511: andel av skörden inte finna sin efterfrågan på         ning och utbildning med syfte att förbättra lön-
27512: marknaden. Det naturenligt producerade vetet         . samheten av naturenlig produktion genom högre
27513: har varit f6rknippat med kvalitetsproblem. Ut-         skördenivåer och förbättrad kvalitet.
27514: budet av fodersäd (havre och korn) har överstigit         1en situation där konsumtionen av naturenligt
27515: efterfrågan på grund av att husdjursproduktio-         producerade produkter utgör ca 6% av totalkon-
27516: nen långsammare än växtproduktionen övergått           sumtionen och produktioneo består på sin nuva-
27517: tili naturenliga metoder. Overskott och kvalitets-     rande nivå, är det orimligt kostsamt att underhål-
27518: problem sänker prisnivån på naturenligt produ-         la ett separat system för säkerhetslagring. Me-
27519: cerad spannmål.                                        ningen med säkerhetslagring är att garantera till-
27520:     Den industri som förädlar naturenligt produ-       gången av Iivsmedel och uppehålla förutsättning-
27521: cerade livsmedel betalar ett högre pris för sin        arna för produktion. Att lagra naturenligt pro-
27522: råvara. Att man erhåller ett högre pris för natur-     ducerade produkter är inte nödvändigt för att
27523: enligt producerade produkter är en förutsättning       garantera livsmedelsförsörjningen under krissi-
27524: för att mervärdet skall fördelas mellan de olika       tuationer. Det är således odlarna och företagen
27525: parterna i kedjan. Detta måste man beakta då           som bär ansvaret för att sådana buffertlager un-
27526: man betraktar produktions- och förädlingskäd-          derhålls som garanterar ett jämt utbud även un-
27527: jor. Priset på naturenligt producerade produkter,      der sämre skördeår.
27528: Iiksom andra produkter formas av efterfrågan av
27529: 
27530:      Helsingforsden 29 september 1998
27531: 
27532:                                                        Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
27533:                                              KK 922/1998 vp
27534: 
27535: Kirjallinen kysymys 922
27536: 
27537: 
27538: 
27539: 
27540:                                     Jukka Vihriälä /kesk ym.: Kotimaisen sianlihantuotannon kannat-
27541:                                        tavuuden turvaamisesta
27542: 
27543: 
27544:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
27545: 
27546:    Alkuvuoden aikana sianlihantuotanto on kas-         kohti ovat nousseet. Tuottajahinta on alittanut
27547: vanut yhdellä prosentilla ja kulutus viidellä pro-     ennen ED-jäsenyyttä arvioidun tason noin kah-
27548: sentilla. Sianlihaa on alkuvuoden aikana viety         deksan markkaa/kilo ja samanaikaisesti kustan-
27549: maasta noin 12 milj. kiloa ja tuotu 6 milj. kiloa.     nukset eivät ole alentuneet odotetulla tavalla.
27550: Vienti on suuntautunut pääosin Venäjälle ja            Erityisesti alalle investoineet ja tuotantoraken-
27551: EU:n ulkopuolelle. Tuonti sen sijaan on toteutu-       netta parantaneet tuottajat ovat joutuneet suu-
27552: nut kokonaan EU-maista, etenkin Tanskasta ja           riin vaikeuksiin. Lihasian kasvattajien asema on
27553: Ruotsista.                                             myös heikentynyt nopeasti, eikä varsinaista työ-
27554:    EU puolestaan vie sianlihaa noin miljardi ki-       palkkaa jää kiinteiden kulujen ja korkomenojen
27555: loa vuodessa. Vientihintojen jyrkkä lasku erityi-      jälkeen juuri lainkaan.
27556: sesti Venäjän ja Kaukoidän markkinoille on                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27557: alentanut tuottajahintatasoa varsinkin päävien-        tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
27558: timaissa Tanskassa ja Hollannissa. Tuottajahin-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
27559: nat siellä ovat romahtaneet kuuteen markkaan           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27560: kilolta ja jopa sen alle. Se on ollut alin noteeraus
27561: 25 vuoteen. Näistä maista kohdistuu lähiaikoina                  Mitä Hallitus aikoo tehdä sianlihan-
27562: aikaisempaa kovempi tuontipaine halvan ja                     tuotannon kannattavuuden turvaami-
27563: heikkolaatuisen sianlihan muodossa myös Suo-                  seksi, tuottajahinnan vakauttamiseksi ja
27564: men markkinoille.                                             kustannusten hillitsemiseksi, ja
27565:    Paineet tuottajahinnan laskuun ovat kasva-                    aikooko Hallitus ottaa huomioon
27566:  neet. Viime viikkojen aikana tuottajahinnat ovat             sianlihantuotannon huonon kannatta-
27567:  meillä pudonneet ja saman suuntauksen pelätään               vuustilanteen kansallisen tuen jaossa ensi
27568: jatkuvan, vaikka yleensä tuottajahinnat joulua                vuonna?
27569: 
27570:       Helsingissä ll päivänä syyskuuta 1998
27571: 
27572:           Jukka Vihriälä /kesk            Timo Järvilahti lkesk          Eero Lämsä /kesk
27573:           Juha Korkeaoja /kesk            Markku Vuorensola /kesk        Aulis Ranta-Muotio /kesk
27574:           Tero Mölsä /kesk                Aino Suhola /kesk              Maija-Liisa Lindqvist /kesk
27575:                                           Raimo Liikkanen /kesk
27576: 
27577: 
27578: 
27579: 
27580:  280043
27581: 2                                           KK 922/1998 vp
27582: 
27583: 
27584: 
27585: 
27586:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
27587: 
27588:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ovat toistaiseksi reagoineet maltillisesti Euroo-
27589: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         pan hintavaihteluihin, kesän korkeimpia hintoja
27590: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       ei Suomessa maksettu, mutta toisaalta hinta on
27591: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jukka Vih-       syksyllä pysytellyt selvästi EU:n keskihinnan ylä-
27592: riälän ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       puolella.
27593: n:o 922:                                                  Markkinaorientoituneessa         järjestelmässä
27594:                                                       sianlihan hinta tunnetusti vaihtelee sykleittäin.
27595:           Mitä Hallitus aikoo tehdä sianlihan-        Suomi tukee komission markkinapolitiikan lin-
27596:        tuotannon kannattavuuden turvaami-             jaa, jonka tärkein tavoite on syklien tasaaminen
27597:        seksi, tuottajahinnan vakauttamiseksi ja       pääasiassa yksityisen varastoinoin tuen ja vienti-
27598:        kustannusten hillitsemiseksi, ja               tuen avulla.
27599:           aikooko Hallitus ottaa huomioon                 Vientitukia on kesän ja syksyn aikana korotet-
27600:        sianlihantuotannon huonon kannatta-            tu markkinatilanteen mukaan. Päätös yksityisen
27601:        vuustilanteen kansallisen tuen jaossa ensi     varastoinoin tukiohjelman käyttöönotosta teh-
27602:        vuonna?                                        tiin sianlihan hallintokomiteassa 15.9.1998, al-
27603:                                                       kuvaiheessa on tarkoitus vetää markkinoilta
27604:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          noin 60-70 miljoonaa kiloa sianlihaa, joka on
27605: vasti seuraavaa:                                      varastointijaksonjälkeen vietävä EU:n ulkopuo-
27606:                                                       lelle. Myös rehujen hinnat ovataivan viime aikoi-
27607:     Sianlihan hinta on voimakkaan kysynnänjoh-        na laskeneet ja tämä on alentanut tuotantokus-
27608: dosta ollut viime vuodet poikkeuksellisen korkea      tannuksia.
27609: koko Euroopan unionin alueella. Tilanteeseen              Komissio ja jäsenvaltiot seuraavat tilannetta
27610: johtivat sekä ulkoiset että sisäiset syyt. Kysyntä    tarkasti ja päättävät jatkotoimenpiteistä, ellei ti-
27611: Kaukoidässä ja erityisesti Japanissa oli vahvaa,      lanne kehity positiiviseen suuntaan. Myös maa-
27612: samaan aikaan vienti Venäjälle kasvoi voimak-         talousministerien neuvosto on ottanut ongelman
27613: kaasti. EU:ssa BSE-kriisi muutti sianlihan ja         asialistalleen.
27614: naudanlihan välistä tasapainoa sianlihan hyväk-           Suomessa sianlihantuotannon rakennetta on
27615: si, erityisenä hintapiikkinä tämä näkyi vuonna        kehitetty voimakkaasti, sikatalouden investoin-
27616: 1996. Vuonna 1997 Euroopan päätuotantoalu-            teja on tuettu kansallisesti ja tuotanto on kasva-
27617: eilla, Hollannissa, Belgiassa ja Saksassa, koettiin   nut. Suomesta on kehittynyt sianlihan nettoviejä,
27618: laaja sikaruttoepidemia,jonka takia markkinoil-       jolloin muutokset maailmanmarkkinoilla heijas-
27619: ta jouduttiin vetämään pois yli 9 miljoonaa sikaa.    tuvat voimakkaammin myös kotimarkkinoille.
27620:     Tänä vuonna tilanne on nopeasti muuttunut.        Tehokas ja kilpailukykyinen tuotanto pystyy
27621: Korkeat hinnat ovat kannustaneet tuottajia in-        parhaiten sopeutumaan markkinoiden muutok-
27622: vestointeihin, jotka ovat lisänneet tarjontaa, sa-    siin.
27623: moin hallintaan saatu sikaruttotilanne lisää              Kansallisten tukien tasosta päätetään vuosit-
27624: markkinoille tulevan sianlihan määrää. Yhdys-         tain. Tukivalmistelussa yksikkötukien tasot sovi-
27625: valtojen tuotanto ja tarjonta maailmanmarkki-         tetaan käytettävissä olevan määrärahan puitteis-
27626: noille on myös kasvanut. Samaan aikaan talou-         sa ottaen huomioon muun muassa komission
27627: delliset vaikeudet vähentävät kysyntää Aasiassa       päätösten rajoitteet sekä markkinatilanteessa ja
27628: ja vienti Venäjälle on pysähtynyt lähes koko-         kannattavuudessa tapahtuneet muutokset. Mää-
27629: naan.                                                 rärahan jakamisesta eri tuotteiden kesken pyri-
27630:     Vaikutukset ovat kertautuneet ja tällä hetkellä   tään löytämään ministeriön ja tuottajajärjestöjen
27631: sianlihan hinnat ovat poikkeuksellisen alhaiset       kesken yhteinen näkemys.
27632: lähes koko Euroopassa. Suomen lihamarkkinat
27633: 
27634:      Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1998
27635: 
27636:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
27637:                                              KK 922/1998 vp                                              3
27638: 
27639: 
27640: 
27641: 
27642:                                           Tili Riksdagens Talman
27643: 
27644:    1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen an-        rat sansat på de europeiska prisvariationerna.
27645: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          Under sommaren betalades inte de högsta prisen
27646: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        i Finland. Å andra sidan har det inhemska priset
27647: man Jukka Vihriälä m.fl. undertecknade spörs-           på hösten hållit sig tydligt ovanför det europeiska
27648: mål nr 922:                                             medelpriset.
27649:                                                            Det är allmänt känt att svinköttpriset i ett
27650:            Vad ämnar Regeringen göra för att            marknadsorienterat system varierar cykliskt.
27651:         trygga lönsamheten av svinköttproduk-           Finland stöder kommissionens marknadspolitis-
27652:         tionen, stabilisera producentpriset och         ka linje, vars viktigaste målsättning är att utjäm-
27653:         tygla kostnaderna, och                          na cyklerna huvudsakligen genom privat lagring
27654:            ämnar Regeringen beakta svinkött-            och exportstöd.
27655:         produktionens dåliga lönsamhet vid ut-             Exportstöden har man under sommaren och
27656:         delningen av det nationella stödet kom-         hösten höjt allt efter marknadsläget. Beslutet
27657:         mande år?                                       som gäller inledandet av ett program för stöd av
27658:                                                         privat lagring fattades i förvaltningskommitteen
27659:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           för svinkött den 15 september 1998. lnlednings-
27660: anföra följande:                                        vis ämnar man dra bort ca 60-70 miljoner kilo
27661:                                                         svinkött från marknaden. Detta kött måste efter
27662:    De senaste åren har priset av svinkött över          en tid i lager exporteras utanför EU-området.
27663: hela EU-området varit exceptionellt högt på             Prisen på fodermedel har dessutom under den
27664: grund av den starka efterfrågan. Orsakerna tili         senaste tiden sjunkit vilket har sänkt produk-
27665: detta var både interna och externa. Efterfrågan i       tionskostnaderna.
27666: Fjärran Östern, och speciellt i Japan, var stark           Kommissionen och medlemsländerna vakar
27667: samtidigt som exporten tili Ryssland kraftigt           noga över situationen och beslutar om fortsatta
27668: växte. lnom EU förändrade BSE-krisen balansen           åtgärger ifall situationen inte utvecklar sig posi-
27669: mellan nötkött och svinkött tili fördel för den         tivt. A ven jordbruksministrarnas råd har tagit
27670: senare. Detta tog sig uttryck i en tillfållig kraftig   upp frågan på sin agenda.
27671: prisstegringen år 1996. Är 1997 erfor man inom             1 Finland har man kraftigt utvecklat svinpro-
27672: Europas viktigaste Produktionsområden i Hol-            duktionens strukturen. Man har nationellt un-
27673: land, Belgien och Tyskland en omfattande epide-         derstött investeringar i svinhushållning och pro-
27674: mi av svinpest. Som en följd av epidemin varman         duktioneo har ökat. Finland har utvecklats tili
27675: tvungen att dra bort över 9 miljoner svin från          nettoexportör av svinkött vilket lett tili att väx-
27676: marknaden.                                              lingarna på världsmarknaden återspeglar sig
27677:    Detta år har situationen snabbt förändrats. De       kraftigare även på den inhemska marknaden. En
27678: höga prisen har utgjort ett incitament för produ-       effektiv och konkurrenskraftig produktion kan
27679: centerna att investera. Dessa investeringar lik-        bäst anpassa sig tili marknadens växlingar.
27680: som den nu kontrollerade epidemin har ökat                 Om de nationella stödets nivå beslutar man
27681: utbudet svinkött på marknaden. Också USAs               årligen. Vid beredningen av stöden anpassas en-
27682: produktion och utbud på världsmarknaden har             hetsstöden enligt de anslag som finns tili förfo-
27683: ökat. Samtidigt minskar de ekonomiska svårig-           gande beaktande bl.a. begränsningarna i kom-
27684: heterna efterfrågan i Asien och exporten tili           missionens beslut samt förändringarna i mark-
27685: Ryssland har nästan avstannat.                          nadsläget och lönsamheten. Beträffande fördel-
27686:    Då dessa effekter mångfaldigats är priset av         ningen av anslagen mellan olika produkter strä-
27687: svinkött exceptionellt lågt i hela Europa. Den          var man tili att uppnå en gemensam mening mel-
27688: finska svinköttmarknaden har tills vidare reage-        lan ministeriet och producentorganisationerna.
27689: 
27690:      Helsingforsden 1 oktober 1998
27691: 
27692:                                                          Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
27693:                                              KK 923/1998 vp
27694: 
27695: Kirjallinen kysymys 923
27696: 
27697: 
27698: 
27699: 
27700:                                     Kimmo Sasi /kok: Ulkomaankauppaliiton julkaisemasta ns. mus-
27701:                                        tasta listasta
27702: 
27703: 
27704:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
27705: 
27706:     Olen saanut tietooni, että Ulkomaankauppa-         Kun ko. yrittäjällä kuitenkin oli hallussaan yksi
27707: liitolla on olemassa ns. musta lista, jota se pitää    lista, Ulkomaankauppaliitto joutui viimein
27708: ainakin Abu Dhabissa, Bangkokissa ja Singapo-          myöntämään mustan listan olemassaolon. Vielä-
27709: ressa. Tämän mustan listan olemassaolosta ja           kään Ulkomaankauppaliitto ei ole antanut yrit-
27710: pitämisestä on todisteena Ulkomaankauppalii-           täjälle vastausta siihen, kuka Ulkomaankauppa-
27711: ton 28.8.1996 eräälle Helsingissä toimivalle suo-      liiton organisaatiossa ja millä perusteilla on yri-
27712: malaiselle yritykselle lähettämä telefaksi, jossa      tyksen nimen listalle laittanut.
27713: kerrotaan, että ko. yritys "on poistettu 8.7.1996          Samaisella mustalla listalla on myös yksityis-
27714: julkaistulta maksuhäiriö listalta".                    henkilöiden nimiä. Sekä yritysten että etenkin
27715:     Kyseinen vientiyritys ei koskaan ole käyttänyt     yksityishenkilöiden       oikeusturvavaatimukset
27716: Ulkomaankauppaliiton palveluksia. Sillä ei             edellyttävät, että heille annetaan tieto siitä, että
27717: myöskään ole ollut maksuhäiriömerkintöjä, jot-         heidän nimensä on ko. mustalla listalla.
27718: ka olisivat voineet olla perusteena mustalle listal-       Voidaan myös kysyä, onko ns. musta lista
27719: le laittamiseen. Kuitenkin yrityksen nimi on ollut     luonteeltaan sellainen, että siitä olisi tullut tehdä
27720: kyseisellä listalla. Yrityksen edustajat ovat olleet   ilmoitus tietosuojavaltuutetun toimistoon tai
27721: useita kertoja yhteydessä Ulkomaankauppalii-           jopa pyytää lupa listan ylläpitämiseen. Tietääk-
27722: ton virkamiehiin ja kysyneet yhtiön listalle laitta-   seni Ulkomaankauppaliitto ei ole ollut yhteydes-
27723: misen syytä. Ulkomaankauppaliitto ei ole kui-          sä listastaan tietosuojavaltuutetun toimistoon.
27724: tenkaan kyennyt antamaan heille minkäänlaista              Yritykseltä peruuntui edellä mainitun mustan
27725: vastausta listaamisen perusteista.                     listan julkaisemisajankohdan jälkeen useita
27726:     Yritystä vastaan on ollut vireillä oikeusjuttu     Kaukoidän liikesopimuksia yllätyksellisesti, täy-
27727: ulkomaalaisen yhtiön toimiessa kantajana.              sin ilman perusteluja. Näitten kauppojen pe-
27728: Tämä oikeusjuttu on käsitelty suomalaisen yh-          ruuntumisen syynä voi toki olla mikä tahansa
27729: tiön kotipaikan (Helsinki) tuomioistuimessa.           ostajista itsestään johtuva syy, mutta myös ns.
27730: Sekä Helsingin käräjäoikeus (29.5.1996, diaari-        musta lista on voinut vaikuttaa sopimusten pe-
27731: numerot 94/45165 ja 94/22216, tuomio 17450)            ruuntumiseen. Kauppojen peruuntumisesta on
27732: että Helsingin hovioikeus (29 .1.1998, diaarinu-       luonnollisesti aiheutunut yritykselle liiketalou-
27733: mero S 9611129) viimeisenä oikeusasteena (ulko-        dellisia menetyksiä. Tästä syystä on periaatteelli-
27734:  maalainen kantaja ei hakenut valituslupaa kor-        sestikin tärkeää selvittää, millä perusteilla yritys
27735: keimmalta oikeudelta) ovat ratkaisseet oikeus-         on listalle joutunut ja kuka korvaa perusteetto-
27736:  kiistan suomalaisen yrityksen eduksi ja tuomin-       masta listaamisesta yritykselle aiheutuneet va-
27737:  neet kantajan maksamaan vastaajan oikeuden-           hingot.
27738:  käyntikulut.                                              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27739:     Musta lista on kuitenkinjulkaistu ennen kuin       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27740:  tuomio sai lain voiman. Näin ollen, mikäli vireillä   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27741:  oleva oikeusjuttu ulkomaalaisen yrityksen kans-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27742:  sa Goka on tehnyt yhteistyötä Ulkomaankaup-
27743:  paliiton kanssa) on ollut perusteena yhtiön laitta-              Pitääkö Ulkomaankauppaliitto "mus-
27744:  miseen mainitulle mustalle listalle, tämä on tehty            taa listaa" ja kenen päätöksellä tällaista
27745:  ennen kuin tuomio on saanut lainvoiman.                       listaa on päätetty julkaista ja kuinka laaja
27746:     Itse asiassa Ulkomaankauppaliitto ei aluksi                tällainen lista on,
27747:  edes myöntänyt mustan listan olemassaoloa.                       koska "musta lista" sisältää henkilöi-
27748: 
27749: 280043
27750: 2                                          KK 923/1998 vp
27751: 
27752:       denyksityiselämää koskevia tietoja, olisi-             talle" ja mistä rekisterin tiedot ovat peräi-
27753:       ko listan olemassaolo pitänyt rekisteröi-              sin,
27754:       dä tietosuojavaltuutetun toimistossa, ja                  mikäli perusteeksi "mustalle listalle"
27755:       mikäli näin olisi tullut tehdä, miksi näin ei          laittamiselle riittää vireillä oleva oikeus-
27756:       ole menetelty, ja onko Ulkomaankaup-                   kiista ulkomaalaisten kanssa, miten on
27757:       paliitolla ollut edes aikomusta rekisteröi-            mahdollista, että nimi laitetaan listalle
27758:       dä listaa,                                             ennen kuin tuomioistuin on antanut
27759:          miksi "mustalla listalla" olevilla henki-           asiasta ratkaisunsa, ja
27760:       löillä ei ole oikeutta saada tietoa heitä                 kuka korvaa perusteettomasti "mus-
27761:       itseään koskevista merkinnöistä,                       talle listalle" joutuneen yhtiön tai yksi-
27762:          millä perusteella yritysten tai yksityis-           tyishenkilön vahingot?
27763:       henkilöiden nimi laitetaan "mustalle lis-
27764: 
27765:     Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1998
27766: 
27767:                                            Kimmo Sasi /kok
27768:                                              KK 923/1998 vp                                                3
27769: 
27770: 
27771: 
27772: 
27773:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
27774: 
27775:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         taa siltä osin kuin on kyse valtionavun käytöstä.
27776: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          Tässä tarkoituksessa ministeriö valvoo myös
27777: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        UL:n taloudenpitoa. Ministeriö on nimenomai-
27778: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kimmo             sesti edellyttänyt UL:ltä sellaista taloudellista
27779: Sasin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         toimintaa, josta ei aiheudu luottotappioita tai
27780: 923:                                                   muita sen kaltaisia seuraamuksia. Maksuhäiriöi-
27781:                                                        den tehokas seuraaminen on edellytys luottotap-
27782:            Pitääkö Ulkomaankauppaliitto "mus-          pioiden välttämiseksi.
27783:        taa listaa" ja kenen päätöksellä tällaista          Edustaja Sasin kysymykseen siitä, pitääkö UL
27784:        listaa on päätetty julkaista ja kuinka laaja    "mustaa listaa" totean, että UL ei pidä "mustaa
27785:        lista on,                                       listaa". Sen sijaan UL:n tulee pyrkiä yritystoi-
27786:           koska "musta lista" sisältää henkilöi-       minnassa tavanomaiseen tapaan valvomaan saa-
27787:        den yksityiselämää koskevia tietoja, olisi-     taviaan niiltä asiakkailtaan, joiden maksuval-
27788:        ko listan olemassaolo pitänyt rekisteröi-       miutta se haluaa eri syistä seurata osana normaa-
27789:        dä tietosuojavaltuutetun toimistossa, ja        lia laskutettavaa palvelutuotantoa.
27790:        mikäli näin olisi tullut tehdä, miksi näin ei       Luettelo on UL:n sisäiseen käyttöön tarkoi-
27791:        ole menetelty, ja onko Ulkomaankaup-            tettu luottamuksellinen asiakirja eikä sitä julkis-
27792:        paliitolla ollut edes aikomusta rekisteröi-     teta ulkopuolisille. On jäänyt selvittämättä, mi-
27793:        dä listaa,                                      ten ja kenen toimesta tämä sisäinen dokumentti
27794:            miksi "mustalla listalla" olevilla henki-   on päätynyt ulkopuolisen tietoon. Todettakoon
27795:        löillä ei ole oikeutta saada tietoa heitä       myös, että vastoin kysyjän käsitystä luettelo ei
27796:        itseään koskevista merkinnöistä, millä          luonnollisestikaan sisällä henkilöiden yksityis-
27797:        perusteella yritysten tai yksityishenkilöi-     elämää koskevia tietoja eikä sitä tietosuojaval-
27798:        den nimi laitetaan "mustalle listalle" ja       tuutetun toimiston mukaan olisi näin ollen edes
27799:        mistä rekisterin tiedot ovat peräisin,          pitänyt rekisteröidä toimistossa. Jos UL:n asia-
27800:            mikäli perusteeksi "mustalle listalle"      kas haluaa, voi se saada tiedon ko. luettelossa
27801:        laittamiselle riittää vireillä oleva oikeus-    olevista omista tiedoistaan. Muilta osin luettelo
27802:        kiista ulkomaalaisten kanssa, miten on          on luottamuksellinen.
27803:        mahdollista, että nimi laitetaan listalle           UL kokoaa omat luottotietonsa yleisesti saa-
27804:        ennen kuin tuomioistuin on antanut              tavilla olevista luottotietorekistereistä (Suomen
27805:        asiasta ratkaisunsa, ja                         Asiakastieto Oy ja Kauppalehti) sekä asiakkaan
27806:            kuka korvaa perusteettomasti "mus-          ja UL:n välisestä suorasta tai välillisestä liike- tai
27807:        talle listalle" joutuneen yhtiön tai yksi-      palvelusuhteesta johtuvista asioista, kuten mak-
27808:        tyishenkilön vahingot?                          sujen laiminlyönnistä tai muusta mahdollisesta
27809:                                                        liikesuhteesta johtuvasta merkittävästä syystä.
27810:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-               UL myös seuraa erilaisia merkittäviksi katso-
27811: vasti seuraavaa:                                       miaan oikeudenkäyntejä ja noudattaa tarvittaes-
27812:                                                        sa asianmukaista varovaisuutta oikeudenkäyn-
27813:    Kauppa- ja teollisuusministeriö tukee lukuisia      nin kohteina olevien yritysten kanssa. Ilmeisesti
27814: kansainvälistymisen palveluita yrityksille tarjoa-     kysymyksen taustalla on oikeusriita, jossa osa-
27815: via ulkomaankauppaa edistäviä järjestöjä. Suo-         puolena olevalla vientiyrityksellä on ollut
27816: men Ulkomaankauppaliitto ry. (UL) on näistä            8.11.1994 alkaen vireillä riita Helsingin raastu-
27817: suurin. Ulkomaankauppaliitto on muodoltaan             vanoikeudessa ulkomaisen yhtiön toimiessa kan-
27818: itsenäinen rekisteröity yhdistys, jonka henkilö-       tajana. Tästä on raastuvanoikeus antanut pää-
27819: kunta on työsuhteessa tähän yhdistykseen, he           töksensä 29.5.1996.
27820: eivät ole virkamiehiä. Kauppa- ja teollisuusmi-            UL:n palveluksessa tuolloin ollut kaupallinen
27821: nisteriö myöntää yhdistyksen eri toimintoihin          sihteeri oli pyynnöstä pyrkinyt osaltaan autta-
27822: valtionapua, jolloin se myös valvoo UL:n toimin-       maan sovinnon löytämisessä osapuolten välille.
27823: 4                                         KK 923/1998 vp
27824: 
27825: Tässä yhteydessä on tarkistettu myös vientiyri-      saan myös yrityksen liiketoiminnan kehityksen
27826: tyksen luottotiedot, jolloin on todettu, että        seuraamista.
27827: 4.5.1994 on Suomen Luottotieto Osuuskunnan              Tiedossani ei ole, että UL olisi syyllistynyt
27828: rekisterissä ollut tieto maksuhäiriöstä, joka on     mihinkään vahingon aiheuttamiseen. Mikäli
27829: koskenut kyseisen vientiyrityksen hallituksen jä-    joku sen asiakasyritys näin kuitenkin katsoo, voi
27830: sentä. Tällöin Luottotieto Osk. on suosittanut       se saattaa asian normaaliin tapaan vahingonkor-
27831: vientiyrityksen taloudellista asemaa, maksuta-       vauslain mukaan tutkittavaksi.
27832: paa ja luottosuositusta koskevassa lausumas-
27833:      Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1998
27834: 
27835:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
27836:                                             KK 923/1998 vp                                              5
27837: 
27838: 
27839: 
27840: 
27841:                                         Tili Riksdagens Talman
27842: 
27843:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          stödet. 1 detta syfte utövar ministeriet också till-
27844: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande           syn över Utrikeshandelsförbundets sätt att sköta
27845: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       sin ekonomi. Ministeriet har uttryckligen krävt
27846: dagsman Kimmo Sasi undertecknade spörsmål             av Utrikeshandelsförbundet sådan ekonomisk
27847: nr 923:                                               verksamhet som inte medför några kreditförlus-
27848:                                                       ter eller andra dylika påföljder. Att man på ett
27849:           Har Utrikeshandelsförbundet en s.k.         effektivt sätt håller sig a jour med eventuella
27850:        svart lista och vem har beslutat om publi-     betalningsstörningar är en förutsättning för att
27851:        cering av denna lista och hur omfattande       kreditförluster skall kunna undvikas.
27852:        är listan,                                         Med anledning av riksdagsman Sasis fråga
27853:           eftersom svarta listan innehåller upp-      huruvida Utrikeshandelsförbundet har en svart
27854:        gifter om enskilda personers privatliv,        lista kan jag konstatera att Utrikeshandelsför-
27855:        borde inte listan ha registrerats på data-     bundet inte har någon sädan. 1 stället skall Utri-
27856:        ombudsmannens byrå, och om så är fal-          keshandelsförbundet sträva efter att pä samma
27857:        let, varför har detta inte gjorts, och har     sätt som är brukligt inom den normala affårs-
27858:        Utrikeshandelsförbundet ens haft för av-       verksamheten bevaka sina fordringar hos de
27859:        sikt att registrera listan,                    kunder vilkas betalningsförmäga det av olika
27860:            varför har inte de personer som ham-       skäl vili följa som en del av den normala fakture-
27861:        nat pä svarta listan inte rätt att fä veta     rade serviceproduktionen.
27862:        vilka uppgifter om dem som står på listan,         Förteckningen är ett konfidentiellt dokument
27863:        pä vilka grunder namn på företag eller         avsett för internt bruk inom Utrikeshandelsför-
27864:        enskilda sätts på svarta listan och varifrän   bundet och de uppgifter som den innehåller ges
27865:        registrets uppgifter härstammar,               inte ut. Det har inte klarlagts hur och genom
27866:            om som grund för att man hamnar på         vems försorg utomstäende har fätt kännedom
27867:        svarta listan räcker en anhängig rättstvist    om detta interna dokument. Det bör vidare kon-
27868:        med en utlänning, hur är det då möjligt        stateras att tvärtom mot vad frågeställaren har
27869:        att namnet sätts på listan innan domsto-       antagit innehåller förteckningen naturligtvis inte
27870:        len har avkunnat sitt utslag i ärendet, och    nägra uppgifter om enskilda personers privatliv
27871:            vem ersätter de skador som ett företag     varför dokumentet enligt dataombudsmannens
27872:        eller en person som utan grund hamnat på       byrå inte heller behöver registreras där. Om en
27873:        svarta listan har lidit?                       kund hos Utrikeshandelsförbundet sä önskar
27874:                                                       kan han få veta vilka uppgifter förteckningen
27875:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         innehåller om honom själv. Tili övriga delar är
27876: anföra följande:                                      förteckningen konfidentiell.
27877:                                                           Utrikeshandelsförbundet samlar in kredit-
27878:    Handels- och industriministeriet stöder flera      upplysningar från allmänt tillgängliga kredit-
27879: olika organisationer som tillhandahäller företag      upplysningsregister (Suomen Asiakastieto Oy
27880: internationaliseringstjänster och som främjar ut-     och Kauppalehti) samt på grundval av sådana
27881: rikeshandeln. Den största bland dylika organisa-      omständigheter som kommer fram i direkta eller
27882: tioner är Finlands Utrikeshandelsförbund rf.          indirekta affårs- eller serviceförbindelser mellan
27883: Utrikeshandelsförbundet är tili formen en själv-      en kund och Utrikeshandelsförbundet såsom be-
27884: ständig registrerad förening vars personai står i     talningsförsummelse eller nägot annat eventuellt
27885: arbetsavtalsförhållande tili föreningen- de an-       skäl av betydelse som härrör av en affårsförbin-
27886: ställda är alltså inga tjänstemän. Handels- och       delse.
27887: industriministeriet beviljar statsstöd för för-           Utrikeshandelsförbundet följer också med i
27888: eningens verksamhet varvid det också utövar till-     olika rättegångar som det anser vara av betydelse
27889: syn över Utrikeshandelsförbundets verksamhet          och iakttar vid behov nödvändig försiktighet i
27890: tilidendel det är fråga om användning av stats-       förhållande till de företag som är föremål för en
27891: 6                                          KK 923/1998 vp
27892: 
27893: rättegång. Bakgrunden tili spörsmålet utgörs tro-     ter den 4 maj 1994 fanns en uppgift om en betal-
27894: ligen av en rättstvist som sedan den 8 november       ningsstörning som gällde en medlem a v exportfö-
27895: 1994 är anhängig vid rådstuvurätten i Helsing-        retagets styrelse. 1 sitt utlåtande över exportföre-
27896: fors och där ett exportföretag är part i målet och    tagets ekonomiska ställning och dess sätt att skö-
27897: ett utländskt bolag är kärande. 1 detta mål har       ta sina betalningar samt isin kreditrekommenda-
27898: rådstuvurätten avkunnat sitt utslag den 29 maj        tion har Luottotieto Osuuskunta då rekommen-
27899: 1996.                                                 derat att även utvecklingen av exportföretagets
27900:    En handelssekreterare som på den tiden var         affårsverksamhet bör följas.
27901: anställd vid Utrikeshandelsförbundet hade på             Efter vadjag vet har Utrikeshandelsförbundet
27902: begäran för sin egen del försökt medverka till en     inte gjort sig skyldigt till vållande av skada. Om
27903: försoning mellan parterna. 1 samband med detta        något av dess kundföretag dock anser att så är
27904: har man även begärt kreditupplysningar angåen-        fallet, kan det på sedvanligt sätt få ärendet prövat
27905: de exportföretaget varvid man har konstaterat         enligt skadeståndslagen.
27906: att det i Suomen Luottotieto Osuuskuntas regis-
27907: 
27908:      Helsingforsden 29 september 1998
27909: 
27910:                                                      Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
27911:                                              KK 924/1998 vp
27912: 
27913: Kirjallinen kysymys 924
27914: 
27915: 
27916: 
27917: 
27918:                                     Anu Vehviläinen /kesk: Elinkeinon harjoittamisen turvaamisesta
27919: 
27920: 
27921: 
27922:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
27923: 
27924:     Suomessa on viime vuosien aikana tehty kym-         hyökkäykset ja vahingonteot turkistarhoja koh-
27925: meniä vahingontekoja turkiselinkeinon harjoit-          taan osoittavat kuitenkin, että turkistarhaaja on
27926: tamista vastaan. Ekaterroristien rikollisen toi-        hyvin suojaton oman elinkeinonsa harjoittami-
27927: minnan kohteiksi ovat joutuneet mm. turkistar-          sessa. Tuhotöiden vuoksi kysymys elinkeinon
27928: hat. turkisliikkeet ja Vantaan Fur Center.              harjoittamisen vapaudesta on noussut aiheelli-
27929:     Syyskuussa eläinaktivistit päästivät luontoon       sesti esille. Kysymys kuuluu, pitäisikö lainsää-
27930: tuhansia minkkejä Kirkkonummella ja Joroisis-           dännössä vahvistaa oikeutta elinkeinon harjoit-
27931: sa. Turkistarhaajia on lisäksi uhkailtu kirjeitse.      tamiseen.
27932: Uhkailujen viestinä on ollut, että tarhaajien tulee        Asian ollessa esillä eduskunnan suullisella ky-
27933: lopettaa välittömästi elinkeinonsa harjoittami-         selytunnilla 10.9. sekä sisäasiainministeri Enes-
27934: nen, ja ellei näin tapahdu, tarhaajien tilat ja         tam että oikeusministeri Järventaus antoivat
27935: omaisuus ovat "vapaata riistaa" ekaterroristien         ymmärtää, että oikeusministeriössä valmisteltai-
27936: hävitettäväksi.                                         siin elinkeinon harjoittamisen oikeuden vahvis-
27937:     Eläinsuojelun nimissä toimivien aktivistien         tamista uudella kriminalisoinnilla. Asia on ns.
27938: toiminnasta aiheutuu suurta taloudellista vahin-        rikoslakiprojektin selviteltävänä.
27939: koa laillista elinkeinoaan harjoittaville turkistar-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27940:  haajille. Taloudellisten haittojen lisäksi ekaterro-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27941:  ristit vaarantavat myös yleisen yhteiskuntarau-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27942:  han. Yhä kovenevilla otteillaan ekaterroristit         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27943:  luovat pelon ja vihan ilmapiiriä yhteiskuntaan.
27944:  Eläinten suojelun kaapuun puetuilla vahingon-                    Aikooko Hallitus vahvistaa elinkeinon
27945:  teoilla on vakavat seuraukset myös luonnon kan-               harjoittamisen vapautta lainsäädännölli-
27946:  nalta: minkki en päästämisellä luontoon järkyte-              sestija mitä se käytännössä tarkoittaa, ja
27947:  tään tahallisesti luonnon tasapainoa.                            milloin Hallitus aikoo antaa asiasta
27948:      Suomen lainsäädäntö takaa elinkeinon har-                 esityksen eduskunnalle?
27949:  joittamisen vapauden. Eläinaktivistien rajut
27950: 
27951:       Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1998
27952: 
27953:                                           Anu Vehviläinen /kesk
27954: 
27955: 
27956: 
27957: 
27958:  280043
27959: 2                                          KK 924/1998 vp
27960: 
27961: 
27962: 
27963: 
27964:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
27965: 
27966:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        lieviä, että niistä voidaan tuomita vain sakkoon.
27967: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         Vaikka yksittäiset teot ovatkin lieviä, ne voivat
27968: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       lukuisuutensa vuoksi aiheuttaa huomattavaa
27969: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anu Veh-         haittaa elinkeinon harjoittamiselle. Perusongel-
27970: viläisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         mana näissä tapauksissa on se, että rikoksenteki-
27971: n:o 924:                                              jöitä on vaikea saada kiinni. Lainmuutoksilla on
27972:                                                       vain rajallinen mahdollisuus lisätä kiinnijäämis-
27973:           Aikooko Hallitus vahvistaa elinkeinon       riskiä tai muulla tavoin todella vähentää tällaisia
27974:        harjoittamisen vapautta lainsäädännölli-       turkisliikkeisiin kohdistuvia rikoksia. Myös Suo-
27975:        sestija mitä se käytännössä tarkoittaa, ja     men Yrittäjät ry:n, Turkiskaupan liitto ry:n ja
27976:           milloin Hallitus aikoo antaa asiasta        Suomen turkiseläinten kasvattajien liitto ry:n oi-
27977:        esityksen eduskunnalle?                        keusministeriölle tekemä aloite käsittelee tätä
27978:                                                       kysymystä. Aloitteen mukaan ministeriön tulisi
27979:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          harkita sellaisen lainmuutoksen valmistelemista,
27980: vasti seuraavaa:                                      jolla elinkeinon harjoittamisoikeuden loukkaa-
27981:                                                       minen säädettäisiin omana tekomuotonaan ran-
27982:    Kysymyksen johdanto-osassa keskitytään             gaistavaksi. Aloite on tältä osin oikeusministe-
27983: turkiselinkeinon harjoittamiseen kohdistuviin         riön yhteydessä toimivan rikoslakiprojektin sel-
27984: tekoihin. Erityisesti kuvataan rikoksia, joiden       vitettävänä.
27985: kohteena ovat olleet turkistarhat. Tällaisiin te-         Yhtenä turkiskauppiaiden ongelmana ovat
27986: koihin soveltuva rikoslainsäädäntö on tältä vuo-      olleet mielenosoitukset, joita on pidetty niin lä-
27987: sikymmeneltä, eikä sen soveltamisessa ole ha-         hellä turkisliikkeiden sisäänkäyntiä, että mielen-
27988: vaittu ongelmia. Eläinten vapauttaminen turkis-        osoitukset ovat fyysisestikin vaikeuttaneet tur-
27989: tarhoilta on yleensä rangaistavaa törkeänä va-        kiskauppaa. Poliisi on eräissä tapauksissa mää-
27990: hingontekona, jolloin enimmäisrangaistus on           rännyt mielenosoituksen siirrettäväksi toiseen
27991: neljä vuotta vankeutta. Tekoon voidaan soveltaa        paikkaan. Kokoontumista koskevassa lainsää-
27992: myös eläinsuojeluun liittyviä rangaistussäännök-       dännössä ei ole nykyisin säännöksiä kokouspai-
27993: siä. Laittomasta uhkauksesta voidaan tuomita           kasta. Ongelmaan on pyritty löytämään eri osa-
27994: enimmillään kahdeksi vuodeksi vankeuteen.             puolten oikeudet turvaava ratkaisu, kun oikeus-
27995: Rangaistusasteikot näistä teoista ovat riittävät ja    ministeriössä on valmisteltu esitystä kokoontu-
27996: ne mahdollistavat myös tarpeellisten pakkokei-         mislainsäädännön uudistamiseksi. Asiaa koske-
27997: nojen käyttämisen rikosten poliisitutkinnassa.         va hallituksen esitys on annettu eduskunnalle
27998:    Ongelmallisempi tilanne on silloin, kun rikos-      2.10.1998.
27999: ten kohteena ovat turkisliikkeet ja teot ovat niin
28000: 
28001:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1998
28002: 
28003:                                                                     Oikeusministeri Jussi Järventaus
28004:                                             KK 924/1998 vp                                                3
28005: 
28006: 
28007: 
28008: 
28009:                                          Tili Riksdagens Talman
28010: 
28011:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        Iindriga att endast böter kan dömas ut. Ä ven om
28012: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         de enskilda gärningarna är lindriga kan de när de
28013: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-     är många tili antalet fåranleda näringsutövning-
28014: damot Anu Vehviläinen undertecknade spörs-             en avsevärd skada. Det grundläggande proble-
28015: mål nr 924:                                            met är i dessa fall att det är svårt att få fast
28016:                                                        gärningsmännen. Möjligheten att genom lagstift-
28017:           Ämnar Regeringen genom lagstiftning          ningen öka risken för att bli fast eller på annat
28018:        förstärka friheten att utöva näring och         sätt faktiskt minska de brott som är riktade mot
28019:        vad innebär det i praktiken, och                pälsaffårer är begränsade. F öretagarna i Finland
28020:           när avser Regeringen avlåta en propo-        r.f., Turkiskaupan liitto r.y. och Finlands Päls-
28021:        sition i saken tili riksdagen?                  djursuppfödares Förbund r.f. har också lämnat
28022:                                                        justitieministeriet ett initiativ gällande denna frå-
28023:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ga. Enligt initiativet skall ministeriet överväga
28024: anföra följande:                                       beredning av sådan lagstiftning enligt viiken
28025:                                                        kränkning av rätten att utöva näring skall vara
28026:     Spörsmålets ingress är koncentrerat på gär-        straffbart som en särskild gärningsform. lnitiati-
28027: ningar som är riktade mot pälsnäringen. 1 syn-         vet utreds tili denna del av strafflagsprojektet
28028: nerhet beskrivs brott som varit riktade mot päls-      som verkar i samband med justitieministeriet.
28029: farmerna. Strafflagstiftningen som är tillämplig           Ett problem för pälshandlarna har varit de-
28030: på dessa gärningar är från detta årtionde och          monstrationerna, som hållits så nära ingångarna
28031: inga problem har uppdagats vad gäller tillämp-         tili pälsaffårerna att demonstrationerna också
28032: ningen av bestämmelserna. Gärningar där djur           fysiskt försvårat pälshandeln. Poliserna har i vis-
28033: släpps ut från pälsfarmerna rubriceras i allmän-       sa fall förordnat att demonstrationerna skall för-
28034: het som grov skadegörelse för vilket maximistraf-      flyttas tili en annan plats. 1 lagstiftningen som
28035: fet är fyra år fångelse. På dessa gärningar kan        gäller sammankomster och demonstrationer
28036: också straftbestämmelser som hänför sig tili djur-     finns för närvarande inga bestämmelser om plat-
28037: skydd bli tillämpliga. För olaga hot kan dömas         sen för dessa. 1 samband med beredningen av
28038: tili högst två år fångelse. Straffskalorna för dessa   propositionen med förslag tili revidering av lag-
28039: brott är tillräckliga och de möjliggör också an-       stiftningen som gäller sammankomster och de-
28040: vändningen av behövliga tvångsmedel i samband          monstrationer har man vid justitieministeriet för-
28041: med polisundersökningen.                               sökt lösa problemet på ett sätt som garanterar
28042:     Situationen är mer problematisk när brotten        bägge parters rättigheter. Tili riksdagen har den
28043: är riktade mot pälsaffårer och gärningarna är så       2.10.1998 avlåtits en proposition i saken.
28044: 
28045:      Helsingforsden 5 oktober 1998
28046: 
28047:                                                                       Justitieminister Jussi Järventaus
28048:                                           KK 925/1998 vp
28049: 
28050: Kirjallinen kysymys 925
28051: 
28052: 
28053: 
28054: 
28055:                                   Esko-Juhani Tennilä /va-r: Porojen kenttäteurastuksen siirtymä-
28056:                                      kauden pidennyksestä Lapissa
28057: 
28058: 
28059:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
28060: 
28061:    Euroopan unioninjäsenyys on johtamassa sii-      olevalle elinkeinolle lisää vaikeuksia. Erityisen
28062: hen, että porojen kenttäteurastukset kielletään.    hankalaan jamaan on joutumassa pieni paikalli-
28063: EU:n toimien perusteena ovat Etelä-Euroopan         nen jalostustoiminta.
28064: kokonaan toisenlaiset sääolot, joissa eräiden          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28065: eläinten teurastaminen kuumissa ulkotiloissa        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28066: onkin varmasti terveysriski.                        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28067:    EU:n pohjoisen olot sivuuttaviin päätöksiin      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28068: tulisi suhtautua joustavasti. Maa- ja metsäta-
28069: lousministeriö onkin myöntänyt Oulun läänin                   Onko Hallitus valmis hyväksymään
28070: puolella oleville poronhoitoalueille luvan jatkaa          porojen kenttäteurastukset Oulun läänin
28071: kenttäteurastuksia kaksi vuotta. Lappiin vastaa-           tavoin myös Lapissa vielä ainakin kah-
28072: vaa siirtymäkauden pidennystä ei sen sijaan ole            den vuoden ajan?
28073: luvattu. Tästä aiheutuu muutoinkin vaikeuksissa
28074: 
28075:      Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1998
28076: 
28077:                                      Esko-Juhani Tennilä /va-r
28078: 
28079: 
28080: 
28081: 
28082:  280043
28083: 2                                         KK 925/1998 vp
28084: 
28085: 
28086: 
28087: 
28088:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
28089: 
28090:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      poronhoitoalueen eteläosan paliskuntien poro-
28091: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       määrät ovat suhteellisen pienet ja erotuspaikkoja
28092: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     sekä erotuksia on paljon. Oulun läänissä ei myös-
28093: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-       kään ole hyväksyttyjä poroteurastamoita, vaik-
28094: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-       kakin yksi nautojen ja porojen teurastuspaikka
28095: myksen n:o 925:                                     on valmistumassa läänin länsiosaan. Siirtymäai-
28096:                                                     ka katsottiin tarpeelliseksi, jotta porojen teuras-
28097:           Onko Hallitus valmis hyväksymään          tus ja kuljetusjärjestelyt saataisiin kuntoon myös
28098:        porojen kenttäteurastukset Oulun läänin      poronhoitoalueen eteläosassa.
28099:        tavoin myös Lapissa vielä ainakin kah-          Poronhoitoalueen pohjoisosan poroteurasta-
28100:        den vuoden ajan?                             motarve on ratkaistu rakentamalla suurelta osin
28101:                                                     valtion varoilla erittäin kattava teurastamoverk-
28102:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        ko,jonka toiminta perustuu porojen kuljetuksiin
28103: vasti seuraavaa:                                    teurastamoihin. Tällä hetkellä Lapin läänissä on
28104:                                                     12 poroteurastamoa, jotka on hyväksytty ED-
28105:     Euroopan unionin (EU) jäsenyys aiheutti toi-    vientiin. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitok-
28106: siin unionin jäsenvaltioihin poron lihaa vievien    sen tekemien selvitysten mukaan poroja on mah-
28107: poroteurastamoiden rakenteellisen vaatimusta-       dollista kuljettaa autokuljetuksilla kolme tuntia
28108: son kasvun. Poron lihan korkean laadun takaa-       lihan laadun heikkenemättä, ja jo noin 100 km:n
28109: miseksi ja jotta kaikkea poron lihaa voitaisiin     keräilysäteellä tulevat kaikki paliskunnat pää-
28110: käyttää raaka-aineena EU-hyväksytyissä liha-        sääntöisesti jonkin poroteurastamon piiriin.
28111: valmistelaitoksissa, asetettiin samat vaatimukset   Poikkeuksena on ainoastaan Käsivarren alue,
28112: myös niille poroteurastamoille, jotka eivät vie     jonka porot voidaan olemassa olevan sopimuk-
28113: poron lihaa toisiin EU:n jäsenvaltioihin. Pieni-    sen puitteissa teurastaa Ruotsin puolella sijaitse-
28114: muotoisten poroteurastamoiden (poron teuras-        vassa poroteurastamossa. Siten Lapin läänin
28115: tuspaikka) osalta hyväksymisvaatimukset ovat        poroteurastamoverkkoa voidaan pitää riittävä-
28116: hieman alemmat kuin varsinaisilla poroteurasta-     nä eikä kenttäteurastamojen tai teurastusautojen
28117: moilla, mutta ne saavat toimittaa poron lihaa       siirtymäkausia ole tarvetta jatkaa.
28118: ainoastaan kotimaan kulutukseen. Poroteuras-           Vaikka Lapin läänin kenttäteurastamoissa ei
28119: tamot ja muut poron teurastukseen hyväksytyt        enää saa tarkastaa poron lihaa, voidaan niissä
28120: paikat saivat rakenteellisten vaatimusten täyttä-   edelleen teurastaa poroja poromiesten omaan
28121: miseksi siirtymäaikaa vuoden 1997 loppuun           kulutukseen sekä myytäväksi suoraan kuluttajal-
28122: saakka koko poronhoitoalueella.                     le tämän omaan käyttöön. Lisäksi poron lihan
28123:     Oulun läänin osalta porojen teurastusta kos-    tuottajien on mahdollista myydä tarkastamatto-
28124: kevaa siirtymäaikaa jatkettiin asetuksella eläi-    masta poron lihasta valmistettua poron kuivali-
28125: mistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehy-     haa suoraan kuluttajille.
28126: gieniasta annetun asetuksen muuttamisesta (683/        Edellä mainittujen syiden takia Lapin läänin
28127: 1998) 1.6.2000 saakka. Siirtymäajan myöntämi-       alueelle ei aiota myöntää siirtymäaikaa porojen
28128: nen Oulun läänin alueelle perustui siihen, että     teurastukselle kenttäteurastamoissa.
28129: 
28130:      Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1998
28131: 
28132:                                                      Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
28133:                                            KK 925/1998 vp                                               3
28134: 
28135: 
28136: 
28137: 
28138:                                        Tili Riksdagens Talman
28139: 
28140:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     är många. Det finns inte heller några godkända
28141: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       renslakterier i Uleåborgs Iän, även om en slakt-
28142: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     plats för nöt och re!l håller på att fårdigställas i
28143: man Esko-Juhani Tennilä undertecknade spörs-         länets västra del. Overgångstiden ansågs vara
28144: mål nr 925:                                          nödvändig för att slakten och transportarrange-
28145:                                                      mangen skulle kunna ordnas också i renskötsel-
28146:           Är Regeringen beredd att godkänna          områdets södra del.
28147:        att renar på samma sätt som i Uleåborgs          Behovet av renslakterier i renskötselområdets
28148:        Iän slaktas direkt på platsen också i Lapp-   norra del har lösts genom att slakterierna, tili stor
28149:        land, åtminstone i två års tid?               del med statliga medel, har byggt ett synnerligen
28150:                                                      täckande nätverk baserat på att renarna trans-
28151:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        porteras tili slakterierna. För närvarande finns
28152: anföra följande:                                     det i Lapplands Iän 12 renslakterier som har
28153:                                                      godkänts för export tili andra medlemsländer i
28154:     Medlemskapet i Europeiska unionen (EU)           EU. Enligt de utredningar som vilt- och fiskeri-
28155: medförde högre krav på konstruktionsnivån i          forskningsinstitutet gjort, kan renar transporte-
28156: fråga om de renslakterier som exporterar renkött     ras med bil tre timmar utan att köttets kvalitet
28157: tili unionens medlemsländer. För att en hög kva-     försämras, och redan en insamlingsradie på 100
28158: litet på renköttet skall kunna garanteras och för    km räcker för att alla renbeteslag i princip skall
28159: att allt renkött skall kunna användas som råvara     vara inom räckhåll för ett renslakteri. Det enda
28160: i EU-godkända köttberedningsinrättningar,            undantaget är området i Lapska armen, där
28161: ställdes samma krav även på de renslakterier som     renarna inom ramen för gällande avtal också kan
28162: inte exporterar renkött tili andra medlemsländer     föras tili renslakterier på svenska sidan av grän-
28163: i EU. I fråga om småskaliga renslakterier (slakt-    sen. Därmed kan det nätverk av renslakterier
28164: plats för ren) är kraven för godkännande något       som finns i Lapplands Iän anses vara tillräckligt,
28165: Jägre än för egentliga renslakterier, men de får     och övergångstiden för anläggningar där slakt
28166: endast Jeverera renkött för konsumtion i hemlan-     utförs direkt på platsen och för slaktbilar behö-
28167: det. Renslakterier och andra platser som har god-    ver__inte förlängas.
28168: känts för renslakt hade inom hela rens-                 A ven om renkött inte längre får besiktigas på
28169: kötselområdet en övergångstid fram tili utgång-      anläggningar för slakt direkt på platsen i Lapp-
28170: en av 1997 för att uppfylla kraven som gäller        lands Iän, kan renar fortfarande slaktas i sådana
28171: konstruktionen.                                      anläggningar för renägarnas eget bruk samt f6r
28172:     Övergångstiden förlängdes för Uleåborgs läns     försäljning direkt tili konsumenten för dennes
28173:  vidkommande genom förordningen om ändring           eget bruk. Dessutom har den som producerar
28174: av förordningen om livsmedelshygien i fråga om       renkött möjlighet att sälja torkat renkött, som
28175: animaliska livsmedel (683/1998) fram tili den 1      framställts av obesiktigat renkött, direkt tili
28176: juni 2000. Beviljandet av en förlängd övergångs-     konsumenten.
28177:  tid för Uleåborgs Iän grundar sig på det faktum        På grundval av nämnda orsaker kommer man
28178:  att mängden renar i renbeteslagen i renskötsel-     inte att bevilja Lapplands Iän övergångstid f6r
28179:  områdets södra del är förhållandevis små, och att   slakt av renar direkt på platsen.
28180:  både renskiljningsplatserna och renskiljningarna
28181: 
28182:      Helsingforsden 2 oktober 1998
28183: 
28184:                                                       Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
28185:                                              KK 926/1998 vp
28186: 
28187: Kirjallinen kysymys 926
28188: 
28189: 
28190: 
28191: 
28192:                                     Timo Laaksonen /vas ym.: Harmaan talouden tutkinnan heikenty-
28193:                                        misestä Satakunnassa
28194: 
28195: 
28196:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
28197: 
28198:    Tiedotusvälineiden mukaan hallitus aikoo te-        kakunnalla. Ilmeisesti muuallakaan ei ole vireillä
28199: hostaa tuntuvasti talousrikollisuuden torjuntaa        Lounais-Suomen veroviraston malliin siirtymis-
28200: mm. kaksinkertaistamaila talousrikossyyttäjien         tä.
28201: määrän 12:sta 24:ään: talousrikoksia tutkimaan             Lounais-Suomen veroviraston ratkaisu hei-
28202: palkataan 28 uutta poliisia ja tulliin 11 uutta        kentäisi merkittävästi harmaan talouden tarkas-
28203: rikostutkijaa. Samalla arvioidaan, että tästä ai-      tustoimintaa, kun kotipaikkakunnalleen jäävät
28204: heutuvat lisäkustannukset tulevat moninkertai-         ammattikokemuksen hankkineet tarkastajat ra-
28205: sina takaisin.                                         jattaisiin tarkastamaan vain pieniä yrityksiä ja
28206:    Edellä selostetulle hyvälle tavoitteelle vastak-    Turkuun siirtyvät puolestaan kadottaisivat pai-
28207: kainen toimenpide näyttää kuitenkin olevan             kallistuntemuksensa ja etääntyisivät mahdolli-
28208: Lounais-Suomen veroviraston (entisen Turun             sista tarkastuskohteista.
28209: lääninveroviraston) hanke siirtää Porin, Rau-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28210: man, Salon ja Vammalan toimipisteistä harmaan          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
28211: talouden valvonta ensi vuoden alusta Turkuun.          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28212: Se osa henkilöstöä, joka ei siirtyisi Turkuun, irro-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28213: tettaisiin harmaan talouden tarkastuksesta tar-
28214: kastamaan vain pieniä yrityksiä paikallisten ve-                 Aikooko Hallitus puuttua siihen, että
28215: rotoimistojen alaisuudessa. Ratkaisu koskee                   harmaan talouden tutkinta heikkenee
28216: 13:a henkeä.                                                  Satakunnassa, kun Lounais-Suomen ve-
28217:    Täysin vastakkaiseen ratkaisuun on päädytty                rovirasto muista poiketen aikoo keskit-
28218: Sisä-Suomen verovirastossa, jossa tarkastustoi-               tää harmaan talouden tarkastustoimin-
28219: minta on organisoitu yhden johdon alaisuuteen,                nan Turkuun ja luopua paikallisesta har-
28220: mutta silti toimitaan hajautetusti kuudella paik-             maan talouden tarkastustoiminnasta?
28221: 
28222:    Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1998
28223: 
28224:           Timo Laaksonen /vas             Reijo Kallio /sd                Mikko Elo /sd
28225:           Juha Korkeaoja /kesk            Veijo Puhjo /va-r               Pirkko Peltomo /sd
28226:           Timo Kalli /kesk                Heikki Rinne /sd                Kalevi Lamminen /kok
28227: 
28228: 
28229: 
28230: 
28231: 280043
28232: 2                                            KK 926/1998 vp
28233: 
28234: 
28235: 
28236: 
28237:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
28238: 
28239:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kastustoimintaa on viraston ilmoituksen mukaan
28240: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          vahvistettu perustamalla Porin verotoimistoon
28241: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        viiden virkamiehen tarkastusyksikkö. Tarkastus-
28242: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo              toimintaa varten on lisäksi Rauman, Kaarinan,
28243: Laaksosen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-          Kokemäen, Turunmaan ja Uudenkaupungin ve-
28244: myksen n:o 926:                                        rotoimistoissa verotarkastajan vakanssi ja viras-
28245:                                                        ton muissa toimistoissa muita vakansseja.
28246:            Aikooko Hallitus puuttua siihen, että           Virasto on ilmoittanut suunnitelmistaan te-
28247:         harmaan talouden tutkinta heikkenee            hostaa verovalvontaa ja samalla harmaan talou-
28248:         Satakunnassa, kun Lounais-Suomen ve-           den valvontaa yhdistämällä vuoden 1999 alusta
28249:         rovirasto muista poiketen aikoo keskit-        Turun ulkopuolella toimivien verotarkastusyksi-
28250:         tää harmaan talouden tarkastustoimin-          kön tarkastajien ja heidän sijaintipaikkakuntien-
28251:         nan Turkuun ja luopua paikallisesta har-       sa verotoimistojen tarkastustoimintaa. Verotoi-
28252:         maan talouden tarkastustoiminnasta?            ruistoista poistetaan kahden erillisen tarkastus-
28253:                                                        pisteen tarkastus ja saadaan molempien tarkas-
28254:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tuspisteiden toiminta osaksi verotoimiston suo-
28255: vasti seuraavaa:                                       rittamaa verovalvontaa, jota johtaa entisen kah-
28256:                                                        den johtajan sijasta yksi johtaja, asianomainen
28257:    Valtion vuoden 1999 talousarvioehdotuksen           verojohtaja. Järjestelyssä paikallisten tarkasta-
28258: valtiovarainministeriötä koskevan luvun selvi-         jien ammattitaito saadaan hyödynnetyksi nimen-
28259: tysosasta käy ilmi, että verohallinnon verotar-        omaan paikalliseen verovalvontaan. Tarkastajil-
28260: kastustoimessa kiinnitetään erityistä huomiota         le, jotka eivät ole halukkaita tähän järjestelyyn,
28261: verotarkastusten laadun kehittämiseen, har-            on varattu mahdollisuus siirtyä Turussa sijaitse-
28262: maan talouden torjunnan tehostamiseen ja kan-          vaan tarkastusyksikköön. Lounais-Suomen ve-
28263: sainvälisen yhteistyön lisäämiseen.                    roviraston lisäksi tarkastustoimintaa on keski-
28264:    Valtiovarainministeriö ohjaa verohallintoa          tetty muuallakin, muun muassa Uudenmaan ve-
28265: vuotuisin tulostavoitesopimuksin. Ministeriö on        rovirastossa. Vammalan toimipisteen osalta, jo-
28266: talousarvion valmistelun yhteydessä asettanut          hon kysymyksen perusteluissa on viitattu, voi-
28267: verohallinnolle alustavaksi tulostavoitteeksi          daan todeta, että sen verotarkastajat siirtyvät
28268: vuodelle 1999 muun muassa veroja kerryttävän           uuteen, vuoden 1999 alusta muodostettavaan
28269: verovalvonnan tehostamisen ja verovalvonnan            Sisä-Suomen verovirastoon.
28270: tulosten seurannan kehittämisen. Harmaan ta-               Edellä esitetyn perusteella Lounais-Suomen
28271: louden torjunnassa on tarkoitus kiinnittää eri-        veroviraston organisaatiojärjestelyillä pyritään
28272: tyistä huomiota kansainvälisen veronkierron es-        tehostamaan verovalvonnan toimintamahdolli-
28273: tämiseen ja tähän liittyvään viranomaisyhteis-         suuksia ja sen osana harmaan talouden valvon-
28274: työhön. Tämä käy ilmi valtion talousarvioehdo-         taa. Viraston tavoitteiden toteutumisen onnistu-
28275: tuksen verohallintoa koskevan luvun selvitys-          mista voidaan arvioida sen jälkeen kun viraston
28276: osasta.                                                organisaatiomuutoksen toimivuudesta on saatu
28277:    Lounais-Suomen veroviraston antaman selvi-          käytännön kokemuksia. Valtiovarainministeriö
28278: tyksen mukaan verovalvonnan toimintamahdol-            seuraa omalta osaltaan yleisemmällä tasolla mi-
28279: lisuudet tulevat paranemaan Satakunnassa. Ve-          nisteriön ja verohallinnon vuotuiseen tulostavoi-
28280: roviraston alueelliseen verotarkastusyksikköön         tesopimukseen sisältyvien tulostavoitteiden to-
28281: kuuluu 97 virkaa. Viranhaitijoista 81 toimii var-      teutumista. Ministeriön toimivallassa ei sitä vas-
28282: sinaisissa verotarkastustehtävissä ja muut johto-      toin ole puuttua yksittäisten virastojen tavoittei-
28283: ja toimistotehtävissä. Verovalvontaa, johon osa-       siin ja sisäisiin organisatorisiin ratkaisuihin. Olen
28284: na kuuluu harmaan talouden valvonta, on vero-          kuitenkin keskustellut asiasta Verohallituksen
28285: virastossa lisätty merkittävästi alueellisen tarkas-   johdon kanssa. Hallitus on ohjelmassaan ja pää-
28286: tusyksikön ulkopuolellekin. Alueellista verotar-       töksissään korostanut harmaan talouden torjun-
28287:                                          KK 926/1998 vp                                          3
28288: 
28289: nan tärkeyttä. Kysyjän tarkoittamat ongelmat       mielestä harmaan talouden torjunta edellyttää
28290: käytännön toteutuksessa on saatettu verohallin-    toimenpiteiden tehostamista koko maassa, myös
28291: non vastuunalaisten tahojen tietoon. Hallituksen   Satakunnassa.
28292: 
28293:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1998
28294: 
28295:                                                                       Ministeri Jouko Skinnari
28296: 4                                           KK 926/1998 vp
28297: 
28298: 
28299: 
28300: 
28301:                                         Till Riksdagens Talman
28302: 
28303:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      har utökats i betydande grad också utanför den
28304: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        regionala inspektionsenhetens verksamhetsfålt.
28305: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      Den regionala skattegranskningsverksamheten
28306: man Timo Laaksonen m.fl. undertecknade                har, enligt verkets uppgifter, förstärkts genom att
28307: spörsmål nr 926:                                      en inspektionsenhet omfattande 5 tjänstemän
28308:                                                       har inrättats vid Björneborgs skattebyrå. För
28309:           Ämnar Regeringen göra något för att         granskningsverksamheten finns dessutom en va-
28310:        förhindra att utredningsarbetet som gäl-       kans för en skatteinspektör vid Raumo, S:t
28311:        ler den ekonomiska gråzonen blir lidande       Karins, Kumo, Åbolands och Nystads skatteby-
28312:        i Satakunta, när Sydvästra Finlands skat-      råer samt andra vakanser vid verkets övriga by-
28313:        teverk, med avvikelse från praxis vid övri-    råer.
28314:        ga skatteverk, koncentrerar utrednings-           Verket har meddelat sina planer som gäller en
28315:        verksamheten tili Åbo och avstår från den      effektivering av skattekontrollen och den kon-
28316:        regionala verksamheten?                        troll som riktar sig mot den ekonomiska gråzo-
28317:                                                       nen. Tanken är att fr.o.m. ingången av 1999 slå
28318:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ihop den granskningsverksamhet som bedrivs av
28319: anföra följande:                                      inspektionsenhetens inspektörer utanför Åbo
28320:                                                       med den granskningsverksamhet som bedrivs vid
28321:    Av förklaringen under finansministeriets hu-       skattebyråerna på dessa inspektörers förlägg-
28322: vudtitel i budgetpropositionen för 1999 framgår       ningsorter. Uppdelningen av skattegransknings-
28323: att det inom skatterevisionsväsendet läggs sär-       uppgifterna på två separata inspektionsenheter
28324: skild vikt vid utvecklandet av kvaliteten på skat-    slopas vid skattebyråerna, varvid de båda enhe-
28325: tekontrollerna, effektiverandet av de åtgärder        ternas verksamhet i stället kommer att ingå som
28326: som är riktade mot den ekonomiska gråzonen            en del i skattebyråns kontrollverksamhet. Denna
28327: och utökandet av det internationella samarbetet.      verksamhet leds i stället för, som tidigare, av två
28328:    Finansministeriet styr skatteförvaltningen ge-     chefer nu av en chef, vederbörande skattedirek-
28329: nom årliga resultatmålsavtal. Ministeriet har i       tör. Genom detta arrangemang utnyttjas de Ioka-
28330: samband med beredningen av budgeten som ett           la inspektörernas yrkeskunnande uttryckligen
28331: preliminärt resultatmål för 1999 bl.a. uppställt      för den lokala skattekontrollen. De inspektörer
28332: att den skattekontroll som bidrar tili att inbringa   som inte önskar delta i dessa arrangemang har
28333: skatter effektiveras och uppföljningen av resulta-    möjlighet att få förflyttning tili inspektionsenhe-
28334: ten av skattekontrollen utvecklas. lnom bekäm-        ten i Aho. Utöver Sydvästra Finlands skatteverk
28335: pandet av verksamheten inom den ekonomiska            har också andra skatteverk, bl.a. Nylands skatte-
28336: gråzonen är avsikten att fåsta särskild uppmärk-      verk, koncentrerat sin granskningsverksamhet. 1
28337: samhet vid förhindrandet av internationellt           fråga om Vammalaenheten, tili viiken hänvisas i
28338: kringgående av skatt och vid myndighetssamar-         motiveringen tili spörsmålet, kan det konstateras
28339: betet i anslutning därtili. Detta framgår av för-     att dess skatteinspektörer överförs tili Centrala
28340: klaringen i kapitlet om skatteförvaltningen i bud-    Finlands skatteverk, som inleder sin verksamhet
28341: getpropositionen.                                     vid ingången av 1999.
28342:    Enligt den utredning som inkommit från Syd-           På grundval av vad som anförs ovan är syftet
28343: västra Finlands skatteverk skall verksamhetsbe-       med den omorganisation av verksamheten som
28344: tingelserna för skattekontrollen i Satakunta för-     planeras vid Sydvästra Finlands skatteverk att
28345: bättras. Vid skatteverkets regionala inspektions-     förbättra verksamhetsbetingelserna för skatte-
28346: enhet finns 97 tjänster. Av tjänsteinnehavarna        kontrollen och samtidigt att effektivera kontrol-
28347: sköter 81 egentliga skattegranskningsuppgifter        len av verksamheten inom den ekonomiska grå-
28348: och de övriga lednings- och kansliuppgifter.          zonen. Hur väl verkets mål har uppnåtts kan
28349: Skattekontrollen vid verket, i viiken ingår den       bedömas när man hunnit få erfarenheter av hur
28350: kontroll som gäller den ekonomiska gråzonen,          omorganisationen vid verket har fungerat i prak-
28351:                                            KK 926/1998 vp                                           5
28352: 
28353: tiken. Finansministeriet kontrollerar för sin del    betonat betydelsen av åtgärder som är riktade
28354: på en mera allmän nivå hur resultatmålen i minis-    mot den ekonomiska gråzonen. De ansvariga
28355: teriets och skatteförvaltningens årliga avtal upp-   instanserna inom skatteförvaltningen har infor-
28356: fylls. Ministeriet har däremot inte behörighet att   merats om de problem i anslutning tili det prak-
28357: ingripa i de enskilda skatteverkens mål och inter-   tiska genomförandet som spörsmålsställaren av-
28358: na organisatoriska lösningar. Jag har dock dis-      ser. Regeringen anser att de åtgärder som är
28359: kuterat frågan med skattestyrelsens ledning. Re-     riktade mot den ekonomiska gråzonen måste ef-
28360: geringen har i sitt program och i sina beslut        fektiveras i hela landet, också i Satakunta.
28361: 
28362:      Helsingfors den 8 oktober 1998
28363: 
28364:                                                                           Minister Jouko Skinnari
28365:                                              KK 927/1998 vp
28366: 
28367: Kirjallinen kysymys 927
28368: 
28369: 
28370: 
28371: 
28372:                                     Sulo Aitioniemi /kesk: Hallituksen valmiuksista nopeisiin toimenpi-
28373:                                         teisiin, jos talousarvion perusteissa tapahtuu huomattavia
28374:                                         muutoksia
28375: 
28376: 
28377:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
28378: 
28379:     Vuoden 1998 valtion talousarvioesitys on laa-       viseen kehitykseen. Päinvastoin valtiovarainmi-
28380: dittu aikana, jolloin kansainväliset taloussuh-         nisteri on tivannut oppositiolta keinoja mahdol-
28381: danteet ovat erittäin epävarmat ja niiden vaiku-        lisesti tarvittavien toimenpiteiden pohjaksi.
28382: tus suomalaiseen talouskehitykseen arvaamaton.              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28383: Talousarvion pohja voi siis pettää, jos esimerkik-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28384: si tuotanto laskee merkittävästi.                       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28385:     Sekä pääministeri Lipponen että valtiovarain-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28386: ministeri Niinistö ovat vakuuttaneet, että halli-
28387: tuksella on valmius nopeisiin toimenpiteisiin, jos                Minkälaisia keinoja Hallituksen val-
28388: talousarvion perusteissa tapahtuu muutoksia.                   mius nopeisiin toimenpiteisiin sisältää sii-
28389: Ainakaan valtiovarainministeri Niinistö ei ole                 nä tapauksessa, että muuttuva talouske-
28390: kuitenkaan toistuvista kysymyksistä huolimatta                 hitys vie pohjan eduskunnan käsittelyssä
28391: pystynyt vastaamaan, mitkä ovat ne nopeasti                    olevalta valtion vuoden 1999 talousarvio-
28392: toteutettavat keinot, joilla hallitus reagoi negatii-          ehdotukselta?
28393: 
28394:      Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1998
28395: 
28396:                                            Sulo Aittoniemi /kesk
28397: 
28398: 
28399: 
28400: 
28401: 280043
28402: 2                                          KK 927/1998 vp
28403: 
28404: 
28405: 
28406: 
28407:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
28408: 
28409:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kanssa. Maantieteellinen läheisyys ei tällä hetkel-
28410: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         lä tarkoita voimakasta taloudellista sidonnai-
28411: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       suutta. Venäjän (ja myös Aasian maiden) merki-
28412: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        tys on varsin pieni myös suomalaisten rahoitus-
28413: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         laitosten luotonannossa, joten luottotappiot jää-
28414: n:o 927:                                              vät likimain olemattomiksi. Tilanne on tässä suh-
28415:                                                       teessa olennaisesti toinen kuin monissa muissa
28416:           Minkälaisia keinoja Hallituksen val-        EU-maissa,joistaetenkin Saksan rahoituslaitok-
28417:        mius nopeisiin toimenpiteisiin sisältää sii-   silla on mittavia saatavia Venäjältä.
28418:        nä tapauksessa, että muuttuva talouske-            Venäjän kuten Aasiankin kysynnän supistu-
28419:        hitys vie pohjan eduskunnan käsittelyssä       minen heikentää raaka-aineiden ja tuotantotar-
28420:        olevalta valtion vuoden 1999 talousarvio-      vikkeiden tuontihintoja, mikä on omiaan tuke-
28421:        ehdotukselta?                                  maan kotimaista kysyntää. Myös euroalueen va-
28422:                                                       kaa ja matala korkotaso tukee kotimaista kysyn-
28423:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tää.
28424: vasti seuraavaa:                                          Aasian kriisistä lähtenyt kansainvälisen ta-
28425:                                                       louskehityksen epävarmuus vaikuttaa voimak-
28426:    Aasian kriisin pitkittyminen ja Venäjän ta-        kaimmin Suomen talouteen koko kansainvälisen
28427: lousvaikeudet ovat Suomen talouskehitykseen           talouskehityksen hidastumisen kautta ja kohdis-
28428: vaikuttava epävarmuustekijä sekä suoranaisten         tuu samalla tavalla myös muihin Euroopan mai-
28429: Suomen vientiin kohdistuvien vaikutusten että         hin. Kansainvälisen talouden näkymien heiken-
28430: kansainvälistä talouskehitystä kohtaan tunnet-        tyminen on koko Euroopan näkökulmasta ns.
28431: tavan luottamuksen kautta. Suorat vaikutukset         symmetrinen häiriö, kaikkia maita koskettava
28432: Venäjän kanssa käytävän kaupan mahdollisesta          asia, johon ensi kädessä reagoi euromaiden yhtei-
28433: supistumisesta ovat talouden kokonaisuuteen           nen rahapolitiikka. Jos tilanne näyttäisi kärjisty-
28434: nähden suhteellisen vähäisiä. Venäjän osuus           vän vakavaksi taantumaksi Euroopassa, yhtei-
28435: Suomen viennistä on noin 7 prosenttia. Merkittä-      sen rahapolitiikan vastuulla on elvyttää taloutta
28436: vä osa viennistä Venäjälle on kemikaaleja ja val-     rahapolitiikkaa keventämällä.
28437: miita tavaroita, kuten kestokulutustavaroita,             Kansainvälisten talousnäkymien heikkenemi-
28438: jotka on tuotu Suomeen kolmansista maista. Si-        nen ja siitä johtuva Suomen viennin kasvun hi-
28439: ten suomalaisen työn osuus Venäjän viennissä ei       dastuminen ei heijastu kovin nopeasti valtionta-
28440: ole nyt yhtä merkittävä kuin 1980-luvun lopussa       louden lukuihin varsinkin kun kotimaisen kysyn-
28441: ja toisaalta Venäjän-markkinoiden menetykset          nän osuus tuotannon kasvussa on edelleen vah-
28442: ovat nyt helpommin korvattavissa. Vaikutuksia         vistumassa. Toistaiseksi ei ole havaittavissa min-
28443: lieventää myös teollisuuden kapasiteetin nykyi-       käänlaisia poikkeamia esimerkiksi valtion vero-
28444: nen korkea käyttöaste. Venäjän viennillä on laa-      tulojen kuluvan vuoden ennusteista. Mikäli sel-
28445: jempaa merkitystä lähinnä elintarviketeollisuu-        laisia syntyy, reagointitapoja ja -tarpeita harki-
28446: dessa ja painotuotteiden valmistuksessa.              taan uusimman käytettävissä olevan tiedon poh-
28447:    Suomalaiset ovat olleet varovaisia luodessaan      jalta.
28448: viime vuosina uudelleen taloussuhteita Venäjän
28449: 
28450:      Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1998
28451: 
28452:                                                                 Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
28453:                                             KK 927/1998 vp                                             3
28454: 
28455: 
28456: 
28457: 
28458:                                         Tili Riksdagens Talman
28459: 
28460:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      dernas) betydelse är ganska liten även i fråga om
28461: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        de fmska finansiella institutens kreditgivning,
28462: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      och kreditförlusterna blir således närapå obefint-
28463: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr         liga. Situationen skiter sig i det här avseendet
28464: 927:                                                  väsentligt från situationen i många andra EU-
28465:                                                       länder, t.ex. de tyska finansiella instituten har
28466:          Hurdan beredskap har Regeringen för          betydande fordringar i Ryssland.
28467:        snabba åtgärder om en förändrad ekono-             Den minskade efterfrågan i Ryssland liksom
28468:        misk utveckling underminerar budget-           även i Asien innebär en försvagning i fråga om
28469:        propositionen för 1999, vilkenjust nu be-      importpriserna på råvaror och produktionsma-
28470:        handlas av riksdagen?                          terial, vilket är ägnat att stöda den inhemska
28471:                                                       efterfrågan. Den stabila och låga räntenivån i
28472:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         euro-området stöder också den inhemska efter-
28473: anföra fojande:                                       frågan.
28474:                                                           Den osäkra internationella ekonomiska ut-
28475:    Den utdragna krisen i Asien och de ekonomis-       veckling som fick sin början i den asiatiska krisen
28476: ka problemen i Ryssland är osäkerhetsfaktorer         inverkar på den finska ekonomin främst så att
28477: som inverkar på den ekonomiska utvecklingen i         hela den internationella ekonomiska utveckling-
28478: Finland, både genom direkta återverkningar på         en blir långsammare, och berör på samma sätt
28479: Finlandsexport och via förtroendet för den inter-     även de övriga europeiska länderna. De försäm-
28480: nationella ekonomiska utvecklingen. De direkta        rade utsikterna för den internationella ekonomin
28481: verkningarna av en eventuell nedgång i handeln        är ur hela Europas synvinkel en s.k. symmetrisk
28482: med Ryssland är relativt ringa for ekonomin som       störning som berör alla Iänder och på viiken i
28483: helhet. Rysslands andel av Finlandsexport utgör       första hand euroländernas gemensamma pen-
28484: ca 7 %. En betydande del av exporten tili Ryss-       ningpolitik reagerar. Om situationen verkar
28485: land är kemikalier och fårdiga varor såsom kapi-      tillspetsas tili en allvarlig recession i Europa är
28486: talkonsumtionsvaror som har importerats tili          det den gemensamma penningpolitiken som skall
28487: Finland från tredje land. Det finska arbetets an-     ansvara för återupplivningen av ekonomin ge-
28488: del av exporten tili Ryssland är inte lika betydan-   nom en lättare penningpolitik.
28489: de som i slutet a v 1980-talet och dessutom går det       De försämrade internationella ekonomiska
28490: nu lättare att kompensera f6rluster av andelar på     utsikterna och den därpå föjande långsammare
28491: den ryska marknaden. Effekterna blir lindrigare       ökningen i Finlands export avspeglas inte särde-
28492: även på grund av det nuvarande höga kapacitets-       les snabbt på statsekonomin i synnerhet som den
28493: utnyttjandet inom industrin. Exporten tili Ryss-      inhemska efterfrågans aQdel av produktionsök-
28494: land har en större betydelse närmast inom livs-       ningen hela tiden växer. Annu har man inte iakt-
28495: medelsindustrin och i fråga om tillverkningen av      tagit några avvikelser t.ex. från prognoserna gäl-
28496: trycksaker.                                           lande statens skatteinkomster detta år. Om det
28497:    Finländarna har varit försiktiga när de under      förekommer sådana kommer man, utgående från
28498: de senaste åren på nytt har knutit ekonomiska         den senaste sakkunskap som finns att tillgå, att
28499: kontakter med Ryssland. Den geografiska när-          överväga vilka metoder man skall använda och
28500: heten innebär just nu inte någon stark ekonomisk      vilka behoven är.
28501: bundenhet. Rysslands (och även de asiatiska Iän-
28502: 
28503:      Helsingforsden 1 oktober 1998
28504: 
28505:                                                                        Finansminister Sauli Niinistö
28506:                                             KK 928/1998 vp
28507: 
28508: Kirjallinen kysymys 928
28509: 
28510: 
28511: 
28512: 
28513:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Natura-ohjeiden antamisesta
28514: 
28515: 
28516: 
28517:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
28518: 
28519:    Surkea Natura-ohjelma alkaa olla valmis,              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28520: mitä nyt tuhatkunta valitusta vielä käsitellään       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28521: korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Natura-suo-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28522: jelun kohteiksijoutuneiden maiden omistajat ei-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28523: vät vain valitettavasti tiedä, mitä he saavat maal-
28524: Iaan tehdä ja mitä eivät. Ohjeita on olemassa                   Aikooko Hallitus laatia Natura-ohjel-
28525: poikkeuksen poikkeuksineen eikä niistäjuuri saa              maan liittyen riittävän yksityiskohtaiset,
28526: selvää, minkälaiset rajoitukset kunkinlaista )eh-            kansantajuiset ja selkeät ohjeet siitä, mi-
28527: toa tai maisemaa koskevat.                                   ten erilaisia suojelun kohteeksijoutuneita
28528:    On tärkeää saada selkeät yksityiskohtaiset                alueita voidaan maanomistajan taholta
28529: ohjeet siitä, miten suojeluun joutuva alueen                 käyttää?
28530:  omistaja voi maataan käyttää.
28531:      Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1998
28532: 
28533:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
28534: 
28535: 
28536: 
28537: 
28538:  280043
28539: 2                                           KK 928/1998 vp
28540: 
28541: 
28542: 
28543: 
28544:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
28545: 
28546:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         minnat,joita päätöksessä on tarkasteltu Naiura-
28547: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          säännösten soveltamisen kannalta suhteessa eri-
28548: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        tyisesti yksittäisiin maanomistajiin, ovat raken-
28549: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         taminen, maatalous, metsätalous, vesivarojen
28550: ioniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          käyttö, kalastus, metsästys ja luonnon virkistys-
28551: n:o 928:                                               käyttö sekä luontaiselinkeinot. Lisäksi erityisesti
28552:                                                        suhteessa muihin hallinnonaloihin päätöksessä
28553:           Aikooko Hallitus laatia Natura-oh-           on kannanotot Natura 2000 -alueiden suhteesta
28554:        jelmaan liittyen riittävän yksityiskohtai-      kaivostoimintaan, turvetuotantoon, tuulivoi-
28555:        set, kansantajuiset ja selkeät ohjeet siitä,    maan, liikenteeseen ja sotilaalliseen maanpuolus-
28556:        miten erilaisia suojelun kohteeksi joutu-       tukseen. Valtioneuvoston päätös muodostaa
28557:        neita alueita voidaan maanomistajan ta-         näiltä osin tulkintaohjeen ympäristöhallinnolle
28558:        holta käyttää?                                  siitä, miten mainittuihin toimintoihin tulee suh-
28559:                                                        tautua luonnonsuojelulain Natura 2000 -verkos-
28560:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           toa koskevien pykälien tapauskohtaisissa sovel-
28561: vasti seuraavaa:                                       tamistilanteissa.
28562:                                                            Natura 2000 -verkoston perustana oleva EU :n
28563:    Natura 2000 -verkostosta muulle maankäytöl-         ns. luontodirektiivi, jonka vaatimukset on otettu
28564: le aiheutuvia vaikutuksia on selvitetty verkoston      lähes sellaisinaan uuteen luonnonsuojelulakiin,
28565: laatimisen eri vaiheissa. Jo valmisteluvaiheen         lähtee kuitenkin siitä, että tietyn hankkeen tai
28566: kuulemisaineistoon sisältyi ympäristöministe-          suunnitelman vaikutukset suhteessa Natura-
28567: riön alueidenkäytön osastolla laadittu muistio         alueen luonnontilan säilyttämistavoitteisiin on
28568: "Natura 2000 -verkoston tavoitteet, oikeusvai-         aina arvioitava tapauskohtaisesti. Samoin rat-
28569: kutukset ja toteuttaminen". Muistiossa tarkas-         kaistaan mainitun arvioinnin perusteella hanket-
28570: teltiin Natura 2000 -verkoston mukaisten eri to-       ta tai suunnitelmaa koskeva lupa-asia, joko tuo-
28571: teuttamiskeinojen vaikutusta alueiden käyttämi-        mioistuimessa tai hallintoviranomaisessa. Ei ole
28572: selle sekä arvioitiin tiettyjen toimintojen sailiHa-   mahdollista antaa kovin yksityiskohtaisia kan-
28573: vuutta Natura 2000 -verkostoon kuuluvilla              nanottoja alueiden käytöstä, koska ei voida en-
28574: alueilla. Muistio on ollut asianosaisten saatavilla    nakoida eri lupaviranomaisten tulevia ratkaisu-
28575: ja käytössä valmistelun eri vaiheissa.                 ja. Tietyt asiaa koskevat periaatteet käyvät kui-
28576:    Valtioneuvoston elokuun 20 päivänä 1998 te-         tenkin varsin hyvin ilmi jo asian valmisteluaineis-
28577: kemässä päätöksessä Euroopan yhteisön Natura           tosta ja valtioneuvoston päätöksestä. Ympäris-
28578: 2000 -verkoston Suomen ehdotuksen hyväksy-             töministeriössä harkitaan erillisten ohjeiden tar-
28579: misestä on myös tarkasteltu lukuisten toiminto-        vetta päätöksen toimeenpanosta saatavien koke-
28580: jen sallittavuuden suhdetta Natura 2000 -aluei-        musten perusteella.
28581: den luonnontilan säilyttämistavoitteisiin. Toi-
28582: 
28583:      Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1998
28584: 
28585:                                                                  Ympäristöministeri Pekka Haavisto
28586:                                              KK 928/1998 vp                                              3
28587: 
28588: 
28589: 
28590: 
28591:                                          Tili Riksdagens Talman
28592: 
28593:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen1        ra 2000-områdena. Sådana funktioner som har
28594: föreskriver har Ni, Fru Talman, tili vederböran-       behandlats i beslutet med tanke på tillämpningen
28595: de medlem av statsrådet översänt följande av           av Naturabestämmelserna särskilt i relation tili
28596: riksdagsman Sulo Aittaniemi undertecknade              enskilda markägare omfattar byggande, jord-
28597: spörsmål nr 928:                                       bruk, skogsbruk, nyttjande av vattentillgångar,
28598:                                                        fiske,jakt och rekreation i det fria samt naturnä-
28599:          A vser Regeringen att i anslutning tili       ringar. Dessutom innehåller beslutet särskilt i
28600:        Naturaprogrammet lägga upp tillräckligt         relation tili andra förvaltningsområden ställ-
28601:        detaljerade, lättfattliga och klara anvis-      ningstaganden tili förhållandet mellan Natura
28602:        ningar om på vilket sätt markägarna kan         2000-områden och gruvtäkt, torvtäkt, vindkraft,
28603:        använda olika områden som utsatts för           trafik och militärt försvar. Tili dessa delar utgör
28604:        skydd?                                          statsrådets beslut tolkningsanvisningar för miljö-
28605:                                                        förvaltningen, som anger hur den skall ställa sig
28606:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          tili dylika funktioner i sådana fall där naturvårds-
28607: anföra följande:                                       lagens paragrafer om nätverket Natura 2000 i
28608:                                                        enskilda fall skall omsättas i praktiken.
28609:    De verkningar som nätverket Natura 2000 har             EU :s så kallade habitatdirektiv, som nätverket
28610: på den övriga markanvändningen har utretts i           Natura 2000 baseras på och vars krav så gott som
28611: olika skeden av beredningen för nätverket. Re-         oförändrade har tagits in i den nya naturvårdsla-
28612: dan materialet för hörandet under berednings-          gen, utgår dock från att verkningarna av ett visst
28613: skedet innehöll en promemoria med rubriken             projekt eller en viss pian på målen för bevarandet
28614: Nätverket Natura 2000- mål,juridiska verkning-         av naturtiliståndet i ett Naturaområde alltid
28615: ar och genomförande. Promemorian behandlade            måste avgöras från fall tili fall. Likaså avgörs på
28616: verkningarna avolika sätt att förverkliga nätver-      basis av denna bedömning ett tillståndsärende
28617: ket Natura 2000 på användningen av områden             som gäller projektet eller planen, antingen i dom-
28618: och bedömde huruvida vissa funktioner var till-        stol eller av förvaltningsmyndigheterna. Det är
28619: låtliga i områden som hörde tili nätverket Natura      inte möjligt att komma med väldigt detaljerade
28620: 2000. De berörda har haft tillgång tili och kunnat     ställningstaganden i fråga om användningen av
28621: använda promemorian under beredningens olika           områdena, eftersom man inte kan föregripa kom-
28622: skeden.                                                mande avgöranden i olika tiliståndsmyndigheter.
28623:     Statsrådets beslut den 20 augusti 1998 om att      Vissa principer i ärendet framgår dock mycket
28624: godkänna Fin1ands förslag tili Europeiska ge-          klart redan av beredningsmaterialet och statsrå-
28625: menskapens nätverk Natura 2000 tar också upp           dets beslut. Miljöministeriet överväger behovet
28626: tiliåtligheten av diverse funktioner i relation tili   av separata anvisningar på basis av erfarenheter-
28627: målen för bevarandet av naturtillståndet i Natu-       na av verkställigheten av beslutet.
28628: 
28629:      Helsingfors den 15 oktober 1998
28630: 
28631:                                                                        Miljöminister Pekka Haavisto
28632:                                            KK 929/1998 vp
28633: 
28634: Kirjallinen kysymys 929
28635: 
28636: 
28637: 
28638: 
28639:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Kansaneläkkeen pohjaosan palauttamisesta
28640:                                       eläkeläisille
28641: 
28642: 
28643:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
28644: 
28645:    Taannoin tehdyllä päätöksellä kansaneläk-         että Lipposen hallitus ottaa uudelleen käyttöön
28646: keen pohjaosa poistuu viiden vuoden kuluessa.        eläkkeiden indeksitarkistukset, mutta sitten seli-
28647: Eduskunnan tehdessä asiasta päätöksen Lippo-         tettiin niiden kompensoivankin pohjaosan pois-
28648: sen hallituksen taholta vakuutettiin, ettei eläke-   tamista.
28649: läisten tulotaso laske, koska poisto korjaantuu         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28650: muun muassa indeksin uudelleen käyttöön otta-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28651: misella sekä eräiden maksujen poistumisella. Jo      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28652: silloin tuntui selvältä, että näin ei tule käymään   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28653: vaan eläkkeet alenevat, ja toisaalta oli nurinku-
28654: rista esittää asian kompensoituvan korjauksilla,                Aikooko Hallitus palauttaa eläkeläi-
28655: jotka poliittisessa mainonnassa esiteltiin Lippo-           sille kansaneläkkeen pohjaosan tai jolla-
28656: sen hallituksen erillisinä kädenojennuksina elä-            kin muulla tavoin täysimääräisesti korva-
28657: keläisten suuntaan. Siis ensin kehuskeltiin sillä,          ta eläkeläisille aiheutuneen menetyksen?
28658: 
28659:      Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1998
28660: 
28661:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
28662: 
28663: 
28664: 
28665: 
28666: 280043
28667: 2                                           KK 929/1998 vp
28668: 
28669: 
28670: 
28671: 
28672:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
28673: 
28674:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Eläkkeensaajien tuloja tarkasteltaessa on huo-
28675: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          mattava, että vielä ennen vuotta 1996 myös eläk-
28676: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        keensaajilta perittiin 80 000 äyrin ylittävistä tu-
28677: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         loista 1,90 pennillä korotettua sairausvakuutus-
28678: ioniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          maksua.
28679: n:o 929:                                                  Joissain yksittäistapauksissa eläkkeensaajan
28680:                                                        nettotulo on verotuksessa tai ennakonpidätyspe-
28681:             Aikooko Hallitus palauttaa eläkeläi-       rusteissa tapahtuneiden muutosten tai ennakon-
28682:         sille kansaneläkkeen pohjaosan tai jolla-      pidätyksen epätarkkuuden vuoksi voinut alentua
28683:         kin muulla tavoin täysimääräisesti korva-      vuoden 1996 pohjaosan poistaruispäätöksen jäl-
28684:         ta eläkeläisille aiheutuneen menetyksen?       keen. Tärkeimpiä verotuksesta johtuvia syitä kä-
28685:                                                        teen jäävien eläketulojen alenemiseen ovat kun-
28686:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           nan tai kirkon perimän veroäyrin kohoaminen
28687: vasti seuraavaa:                                       tai eläketulovähennyksen pieneneminen muissa
28688:                                                        tuloissa tapahtuneiden muutosten vuoksi. Enna-
28689:    Kansaneläkkeen pohjaosan tekeminen eläke-           konpidätyksessä käytettävä prosentti on myös
28690: vähenteiseksi vuoden 1996 alusta oli hallitusoh-       voitu määrätä liian suureksi esimerkiksi pyöris-
28691: jelman mukaisesti osa suurempia eläkejärjestely-       tyksessä käytetyn 0,5 prosenttiyksikön tarkkuu-
28692: jä. Kansaneläkettä ei vuodesta 1996 ole enää           den vuoksi. Ennakonpidätyksessä liikaa peritty
28693: myönnetty kaikille hakijoille, ja aikaisemmin          vero palautetaan lopullisen verotuksen vahvista-
28694: myönnettyä kansaneläkkeen pohjaosaa on alen-           misen jälkeen.
28695: nettu 20 prosenttia vuodessa sellaisilta eläkkeen-         Hallitusohjelman mukaan eläkejärjestelmiä
28696: saajilta, joilla ei ole ollut oikeutta kansaneläk-     kehitetään kokonaisuutena, jonka yhteydessä
28697: keen lisäosaan. Tarkoituksena on ollut, että kan-      mm. kansaneläkkeiden pohjaosan eläkevähen-
28698: saneläkkeen entinen pohjaosa poistuu kokonaan          teisyys toteutetaan. Kansaneläkejärjestelmän ra-
28699: vuoden 2001 alussa.                                    hoitukseen käytettävissä olevat varat on mitoi-
28700:    Kansaneläkkeisiin ja työeläkkeisiin tehdyt in-      tettu tämän hallitusohjelmassa olevan tavoitteen
28701: deksikorotukset ovat yhdessä verotusperustei-          mukaisesti.
28702: siin tehtyjen muutosten kanssa mahdollistaneet            Hallitus on eduskunnalle 25 päivänä syyskuu-
28703: sen, että pohjaosaa on voitu vuodesta 1996 alen-       ta 1998 antamassaan hallituksen esityksessä eh-
28704: taa ilman, että eläkkeensaajien nettotulot olisivat    dottanut, että eläkkeensaajille korvattaisiin
28705: laskeneet. Sen lisäksi eduskunnalle on annettu         vuonna 1999 se eläketulon menetys, joka aiheu-
28706: esityksiä eläkkeensaajilta perittävien maksujen        tuu pohjaosan alentamisen aientamisesta helmi-
28707: alentamiseksi. Eläkkeensaajilta perittävä kan-         kuun alusta tammikuun alkuun. Pohjaosan alen-
28708: saneläkevakuutusmaksu poistettiin vuonna 1996          tamista ehdotetaan aiennettavaksi, jotta alennus
28709: ja eläkkeensaajilta perittävää sairausvakuutus-        tapahtuisi samanaikaisesti vuoden 1999 vero-
28710: maksua on alennettu 0,70 penniä veroäyriltä            korttien voimaantulon kanssa. Aientamisesta ai-
28711: vuonna 1998. Eduskunnan tekemän päätöksen              heutuva eläketulon menetys korvattaisiin pie-
28712: mukaan eläkkeensaajilta perittävä sairausva-           nentämällä vuonna 1999 toteutettavan pohja-
28713: kuutusmaksu alenee vuonna 1999 edelleen 0,30           osan alentamisen määrää. Vuonna 1999 pohja-
28714: penniä äyriltä. Lisäksi kaikista 80 000 äyrin ylit-    osaa alennettaisiin 20 prosentin sijasta vain 17,3
28715: tävistä työ- ja eläketuloista peritty korotetun sai-   prosenttia. Pohjaosastajäljelle jäävä 2,7 prosent-
28716: rausvakuutusmaksunjäljellä oleva osa, 0,45 pen-        tia poistuisi vuoden 2002 alussa.
28717: niä äyriltä, poistuu vuonna 1999 kokonaan.
28718:      Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1998
28719: 
28720:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
28721:                                              KK 929/1998 vp                                                 3
28722: 
28723: 
28724: 
28725: 
28726:                                          Tili Riksdagens Talman
28727: 
28728:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              beakta att man före 1996 också hos pensionsta-
28729: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande              gare uppbar en med l ,90 penni förhöjd sjukför-
28730: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          säkringspremie för inkomster som översteg
28731: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-             80 000 ören.
28732: mål nr 929:                                                 1vissa enstaka fall har pensionstagarens netto-
28733:                                                          inkomst eventuellt kunnat sjunka efter det att
28734:          Ämnar Regeringen återbetala folk-               beslutet att slopa basdelen fattades 1996. Orsa-
28735:        pensionens basdel tili pensionärerna eller        ken har då varit ändringar i beskattningen eller
28736:        på något annat sätt tili fullt belopp ersätta     förskottsinnehållningsgrunderna eller inexakt-
28737:        den förlust som pensionärerna åsamkats?           heter i förskottsinnehållningen. De viktigaste på
28738:                                                          beskattningen beroende orsakerna tili minskade
28739:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            nettopensionsinkomster är höjningar i det skat-
28740: anföra följande:                                         teöre som kommunen eller kyrkan uppbär eller
28741:                                                          minskningar i pensionsinkomstavdraget på
28742:     Det att folkpensionens basdel blev avhängig          grund av förändringar som skett i de övriga in-
28743: av den försäkrades andra pensioner från och med          komsterna. Det har kanske också fastställts en
28744: ingången av 1996 var i enlighet med regerings-           för hög förskottsinnehållningsprocentsats t.ex.
28745: programmet en del av större arrangemang i fråga          på grund av den noggranhet på 0,5 procentenhe-
28746: om pensionerna. Folkpension har från och med             ter som tillämpas vid avrundning. Om det i sam-
28747: 1996 inte längre beviljats alla sökande och tidiga-      band med förskottsinnehållningen har uppburits
28748: re beviljade basdelen har sänkts med 20 % om             för mycket skatt, återbetalas det överskjutande
28749: året för pensionstagare som inte har haft rätt tili      beloppet efter det att den slutgiltiga beskattning-
28750: folkpensionens tilläggsdel. A vsikten har varit att      en har fastställts.
28751: den tidigare basdelen skall slopas helt och hållet          Enligt regeringsprogrammet skall pensions-
28752: vid ingången av år 2001.                                 systemen utvecklas som en helhet och i det sam-
28753:     De indexhöjningar som har gjorts i fråga om          manhanget bl.a. pensionsavhängigheten för folk-
28754: folkpensioner och arbetspensioner har tillsam-           pensionens basdel genomföras. De medel som
28755: mans med de ändringar som gjorts i beskatt-              står tili förfogande för finansieringen av folkpen-
28756: ningsgrunderna möjliggjort en sänkning av bas-           sionssystemet har dimensionerats enligt detta
28757: delen från och med 1996 utan att pensionstagar-          mål i regeringsprogrammet.
28758: nas nettoinkomster har sjunkit. Dessutom har tili           Regeringen har i en proposition tili riksdagen
28759:  riksdagen avlåtits propositioner om sänkning av         den 25 september 1998 föreslagit att pensionsta-
28760: de avgifter som uppbärs hos pensionstagare. Den          garna 1999 skall ersättas för den förlust i pen-
28761:  folkpensionspremie som uppburits hos pensions-          sionsinkomsten som beror på att sänkningen av
28762:  tagare slopades 1996 och pensionstagarnas sjuk-         basdelen tidigareläggs från början av februari tili
28763:  försäkringspremie sänktes med 0, 70 penni per           början av januari. Det föreslås att sänkningen av
28764:  skatteöre under 1998. Riksdagen har fattat ett          basdelen tidigareläggs för att sänkningen skall
28765:  beslut om att den sjukförsäkringspremie, som            ske samtidigt som skattekorten för 1999 träder i
28766:  uppbärs hos pensionstagare, 1999 skall sjunka           kraft. Enligt förslaget skall den förlust i pensions-
28767:  med ytterligare 0,30 penni per öre. Dessutom            inkomsten som förorsakas av tidigareläggningen
28768:  slopas år 1999 helt den återstående del av den          ersättas genom att den sänkning av basdelen som
28769:  förhöjda sjukförsäkringspremie, 0,45 penni per          kommer att genomföras 1999 görs mindre. År
28770:  öre, som uppbärs för alla arbets- och pensions-         1999 skulle basdelen sänkas med endast 17,3 % i
28771:  inkomster som överstiger 80 000 ören. Då man            stället för med 20 %. De 2,7% som blir kvar av
28772:  granskar pensionstagarnas inkomster bör man             basdelen stryks vid ingången av 2002.
28773: 
28774:       Helsingforsden 2 oktober 1998
28775: 
28776:                                                        Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
28777:                                           KK 930/1998 vp
28778: 
28779: Kirjallinen kysymys 930
28780: 
28781: 
28782: 
28783: 
28784:                                  Sulo Aittoniemi /kesk: Viljan ja elintarvikkeiden omavaraisuudesta
28785: 
28786: 
28787: 
28788:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
28789: 
28790:    Suomessa on aina vannottu sen nimiin, että          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28791: elintarvikehuollossa on säilytettävä omavarai-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28792: suus. Kuluva kesä osoitti sen, että koko kotimai-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28793: sen sadon tuhoutuminen on mahdollista jopa          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28794: useana vuotena peräkkäin, ja näin on mahdollis-
28795: ta myös, että koko elintarvikehuolto ja sen oma-              Katsooko Hallitus esimerkiksi kulu-
28796: varaisuus käyvät kyseenalaisiksi. Aina voidaan             van kesän satotapahtumien valossa, että
28797: sanoa, että kansainvälisiltä markkinoilta ja               Suomi on turvallisesti omavarainen sekä
28798: EU:sta on saatavissa viljaa ja elintarvikkeita,            viljatuotteiden että yleensä elintarvike-
28799: mutta kysymys ei ole enää omavaraisuudesta ja              huollon suhteen kaikissa mahdollisissa
28800: siitä, että kriisiaikanakin suomalaiset pystytään          kriisitilanteissa, ja jos ei ole,
28801: pitämään leivässä. Viime sotien aika osoitti sur-             miten asia kriisitilanteissa aiotaan hoi-
28802: kealla tavalla sen, mihin hyväuskoisuuden vuok-            taa?
28803: si voidaan joutua.
28804: 
28805:      Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1998
28806: 
28807:                                        Sulo Aittoniemi /kesk
28808: 
28809: 
28810: 
28811: 
28812:  280043
28813: 2                                          KK 930/1998 vp
28814: 
28815: 
28816: 
28817: 
28818:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
28819:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Suomessa on kansallisesti varauduttu kriisiti-
28820: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         lanteiden varalta. Puolustustaloudellinen suun-
28821: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       nittelukunta suunnittelee ja koordinoi maamme
28822: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        taloudellista varautumista. Huoltovarmuuskes-
28823: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         kus vastaa operatiivisesta toiminnasta ja suun-
28824: n:o 930:                                              nittelee yhdessä maataloushallinnon viranomais-
28825:                                                       ten kanssa maatalouden tuotantotarpeita erilais-
28826:           Katsooko Hallitus esimerkiksi kulu-         ten kriisitilanteiden varalta. Kansallisen huolto-
28827:        van kesän satotapahtumien valossa, että        varmuusjärjestelmän tehtävä on taata kansalai-
28828:        Suomi on turvallisesti omavarainen sekä        sille sekä energian että laadun suhteen riittävä
28829:        viljatuotteiden että yleensä elintarvike-      ravinto kriisin sattuessa.
28830:        huollon suhteen kaikissa mahdollisissa             Maatalouden kriisisuunnitelmat voidaan ja-
28831:        kriisitilanteissa, ja jos ei ole,              kaa perussuunnitelmiin, vuotuisiin suunnitel-
28832:           miten asia kriisitilanteissa aiotaan hoi-   miin sekä muihin suunnitelmiin ja esityksiin. Pe-
28833:        taa?                                           russuunnitelmia ovat mm. erilaiset säännöstely-
28834:                                                       suunnitelmat ja valmiustyöryhmien mietinnät,
28835:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          joiden avulla pyritään takaamaan elintarvike-
28836: vasti seuraavaa:                                      huoltoketjun toiminnan jatkuvuus. Vuotuisiin
28837:                                                       suunnitelmiin kuuluvat mm. kasvinviljelyn ja
28838:    Suomen peltokasvien perustuotantaala mah-          kotieläintalouden tuotantosuunnitelmat sekä
28839: dollistaa normaaleina vuosina omavaraisuuden          tuotantotarvikeselvitykset mm. siementen, lan-
28840: muiden kasvien paitsi sokerin, jonka tuotantoa        noitteiden, rehujen ja polttonesteiden osalta. Lei-
28841: rajoittaa sokerikiintiö, osalta. Maitokiintiö ja      päviljan, siementen, lannoitteiden ja rehujen
28842: naudanlihan tukioikeuskiintiöt ovat riittävän         omavaraisen/korvaavan tuotannon kehittämi-
28843: suuret kotimaisen kysynnän kattamiseksi. Suo-         nen sekä näiden varmuusvarastointi ravinnon
28844: men hallituksen tarkoituksena on jatkossakin          sekä tuotantopanosten riittävän saannin varmis-
28845: turvata riittävä maataloustuotanto ja näin taata      tamiseksi myös kriisitilanteissa ovat osa muita
28846: kotimaisten elintarvikkeiden saanti. Euroopan         suunnitelmia ja esityksiä.
28847: unionin (EU) toimielimiin ja päätöksiin pyritään          EU:n yhteisen maatalouspolitiikan osana in-
28848: vaikuttamaan siten, että ne mahdollistavat Suo-       terventiovarastot ovat EU :n omistamia varas-
28849: men elintarvikehuollon toimintaedellytysten tur-      toja, joissa on viljaa, lihaa ja maitopohjaisia tuot-
28850: vaamisen myös tulevaisuudessa.                        teita. Kansallisen hätätilan sattuessa interventio-
28851:    Elintarvikkeiden saatavuuden turvaaminen           varastot voidaan tarjota myyntiin kotimaisille
28852: on yksi EU:n yhteisen maatalouspolitiikan ta-         markkinoille. Tälläkin hetkellä interventiovaras-
28853: voitteista. Yksittäisen valtion omavaraisuuden        toista jaetaan tuotteita ruoka-apuna EU:n vä-
28854: takaaminen ei kuitenkaan ole EU :ssa tavoite si-      hempiosaisille. Myös toisten jäsenmaiden inter-
28855: nänsä, vaan elintarvikkeiden saannin turvaami-        ventiovarastoista voidaan EU:n toimesta siirtää
28856: seen pyritään koko unionin laajuisesti.               tuotteita niitä tarvitseville.
28857: 
28858:      Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1998
28859: 
28860:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
28861:                                               KK 930/1998 vp                                              3
28862: 
28863: 
28864: 
28865: 
28866:                                           Tili Riksdagens Ta/man
28867: 
28868:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-            1 Finland har man nationellt gjort sig beredd
28869: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          för krissituationer. Försvarsekonomiska plane-
28870: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        ringskommissionen planerar och koordinerar
28871: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr           vårt lands ekonomiska beredning. Försörjnings-
28872: 930:                                                    beredskapscentralen ansvarar för den operativa
28873:                                                         verksamheten och planerar i samarbete med
28874:             Anser Regeringen, beaktande somma-          jordbruksförvaltningen produktionsbehov i be-
28875:          rens skördehändelser, att Finland är           redskap för olika krissituationer. Det nationella
28876:          tryggt självförsörjande i alla möjliga kris-   systemet för försörjningssäkerhet har som upp-
28877:          situationer både vad gäller spannmåls-         gift att garantera en tillräcklig näring för befolk-
28878:          produkter och livsmedelsförsörjning i all-     ningen både vad gäller energi och kvalitet.
28879:          mänhet, och om så inte är fallet,                  Det går att dela upp krisplanerna i grundpla-
28880:             hur ämnar man åtgärda saken i en kris-      ner, årliga planer samt övriga planer och förslag.
28881:          situation?                                     Tili grundplanerna hör t.ex. olika ransonerings-
28882:                                                         planer och beredskapsarbetsggruppernas betän-
28883:   Som svar på nämnda spörsmål får jag vörd-             kande med vilka man söker garantera kontinui-
28884: samt anföra följande:                                   teten av livsmedelsförsörjningskedjans funktion.
28885:                                                         Tili de årliga pianeroa tillhör bl.a. produktions-
28886:     Finlands basproduktionsareal av åkerväxter          planerna för växtodling och husdjursproduktion
28887: möjliggör självförsörjande under normala år vid         samt produktionsmedelsutredningarna för bl.a.
28888: alla grödor utom sockerbetor, vilkas produktion         utsäde, gödsel, foder och bränsle. Utvecklandet
28889: begränsas av sockerkvoten. Mjölkkvoten och              av självförsörjande och ersättande produktion av
28890: kvoterna för stödrätter vid nötköttproduktion är        brödsed, utsäde, gödselmedel och foder samt sä-
28891: tillräckliga för att täcka den inhemska efterfrå-       kerhetslagring av dessa för att garantera ett till-
28892: gan. Finlands regerings mening är att även i fort-      räckligt utbud av livsmedel och produktionsfak-
28893: sättningen trygga en tillräcklig jordbrukspro-          torer även i krissituationer, tillhör de övriga
28894: duktion och på detta sätt garantera utbudet av          pianeroa och förslagen.
28895: inhemska livsmedel. Man söker påverka Euro-                 Som en del av den gemensammajordbrukspo-
28896: peiska unionens (EU) institutioner och beslut så        litiken är interventionslagren av EU ägda lager
28897: att de möjliggör tryggandet av förutsättningarna        av spannmål, kött och mjölkbaserade produkter.
28898: för den finska livsmedelsförsörjningens verksam-        1 fall av en nationell nödsituation kan interven-
28899: het även i framtiden.                                   tionslagren erbjudas tili försäljning på den in-
28900:     Att trygga tillgången av livsmedel är en av         hemska marknaden. Ä ven nu delar man ut pro-
28901: målsättningarna för EUs gemensamma jord-                dukter ur interventionslagren tili de mindre be-
28902: brukspolitik. Att trygga självförsörjningen i ett       medlade inom EU. Dessutom kan även produk-
28903: enskilt land är dock inte en målsättning i sig.         ter ur andra medlemsländers interventionslager
28904: Målsättningen gäller i ett perspektiv som omfat-        överföras tili behövande.
28905: tarhela EU.
28906: 
28907:        Helsingforsden 29 september 1998
28908: 
28909:                                                          Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
28910:                                              KK 931/1998 vp
28911: 
28912: Kirjallinen kysymys 931
28913: 
28914: 
28915: 
28916: 
28917:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Suhtautumisesta nelipyöräiseen, mopediin
28918:                                         rinnastettavaan kulkuneuvoen
28919: 
28920: 
28921:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
28922: 
28923:    Mopedilla ajamiseen ei Suomessa vaadita ajo-           EU:n direktiivi mahdollistaa ajoneuvon käy-
28924: korttia. Samoin on kolmipyöräisen, erityisesti         tettäväksi ilman ajokorttia, mutta Suomessa lii-
28925: invalidikäyttöön tarkoitetun ajoneuvon laita, jos      kenneministeriö hangoittelee vastaan.
28926: se teknisiltä ominaisuuksiltaan vastaa mopedia.           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28927:     Italiassa on kehitelty kolmipyöräistä vastaava     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28928: ajoneuvo, jossa on kuitenkin neljä pyörää sekä         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28929: ulkoisestijoitakin auton ominaisuuksia. Kuutio-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28930: tilavuutensa, nopeutensaja muiden ominaisuuk-
28931: siensa pohjalta kyseessä on kuitenkin mopedia                     Aikooko Hallitus mahdollistaa neli-
28932: vastaava ajoneuvo. Ajoneuvo olisi edullinen rat-              pyöräisen, teknisesti mopediaja Suomes-
28933: kaisu esimerkiksi vanhuksille ja muille sellaisille,          sa hyväksyttyä kolmipyöräistä vastaavan
28934: joilla ei ole ajokorttia. Nelipyöräisenä se olisi             ajoneuvon käytön Suomessa EU-direk-
28935: vakaampi kuin kolmipyöräisenä.                                tiivin mukaisesti, ja jos ei, mitkä ovat
28936:                                                               hylkäämisen perusteet?
28937: 
28938:      Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1998
28939: 
28940:                                           Sulo Aittaniemi /kesk
28941: 
28942: 
28943: 
28944: 
28945:  280043
28946: 2                                          KK 931/1998 vp
28947: 
28948: 
28949: 
28950: 
28951:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
28952: 
28953:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          EY:n ajokorttidirektiivi ei edellytä kevyiden
28954: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        nelipyörien kuljettajilta ajokorttia. Siten ajo-
28955: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      korttivaatimus näiden osalta on kansallisesti
28956: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       päätettävissä.
28957: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           Suomessa ajokorttivaatimus koskee tieliiken-
28958: n:o 931:                                             nelain mukaan kaikkia muita moottorikäyttöisiä
28959:                                                      ajoneuvoja paitsi mopoja ja kävellen ohjattavia
28960:            Aikooko Hallitus mahdollistaa neli-       ajoneuvoja. Kevyiden nelipyörien kuljettajilta
28961:        pyöräisen, teknisesti mopedia ja Suomes-      on tämän mukaisesti vaadittu ajokortti. On otet-
28962:        sa hyväksyttyä kolmipyöräistä vastaavan       tava huomioon mm., että nelipyöräiset ajoneu-
28963:        ajoneuvon käytön Suomessa EU-direk-           vot vaativat erityisesti kaksipyöräisiin mopoihin
28964:        tiivin mukaisesti, ja jos ei, mitkä ovat      verrattuna huomattavan tilan liikenteessä, min-
28965:        hylkäämisen perusteet?                        kä vuoksi ne joutuvat liikkumaan ajoradalla
28966:                                                      autoliikenteen mukana silloinkin, kun mopot
28967:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         voivat käyttää pyörätietä tai piennarta.
28968: vasti seuraavaa:                                         Useimmissa ED-maissa mopon kuljettajalta
28969:                                                      vaaditaan joko ajokortti tai ainakin vastaavan
28970:    Suomen tieliikennelainsäädännössä nelipyö-        tutkinnon suorittaminen. Suomessa liikennemi-
28971: räiset ajoneuvot on tähän asti luokiteltu autoiksi   nisteriö on käynnistänyt selvityksen mopon kul-
28972: ja niitä ovat koskeneet samat vaatimukset kuin       jettajille asetettavista koulutus- ja tutkintovaati-
28973: muitakin autoja.                                     muksista. Siinä yhteydessä arvioidaan myös
28974:    Toukokuun 1 päivänä 1998 voimaan tulleella        mahdollisen ajokorttivaatimuksen tarve. Selvi-
28975: uudistuksella saatettiin Suomessa voimaan ns.        tyksen odotetaan valmistuvan syksyn aikana.
28976: kevyitä nelipyöriä koskeva EY:n ajoneuvotekni-           Ns. kevyiden nelipyörien ajokorttivaatimusta
28977: nen lainsäädäntö, jolla mainitut ajoneuvot tek-      voidaan harkita uudelleen sitten, kun edellä mai-
28978: nisten vaatimusten osalta rinnastettiin mopoi-       nittu selvitys on valmistunut.
28979: hin.
28980: 
28981:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1998
28982: 
28983:                                                                       Liikenneministeri Matti Aura
28984:                                            KK 931/1998 vp                                             3
28985: 
28986: 
28987: 
28988: 
28989:                                        Tili Riksdagens Talman
28990: 
28991:   1 det syfte 37 § 1mom. riksdagsordningen an-          EU:s körkortsdirektiv förutsätter inte att fö-
28992: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       rare av Iätta fyrhjulingar skall inneha körkort.
28993: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     lnförande av körkortskrav kan således i fråga om
28994: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr        dessa avgöras på nationell nivå.
28995: 931:                                                    1 Finland gäller körkortskravet enligt vägtra-
28996:                                                      fiklagen alla motorfordon med undantag för
28997:           Ämnar Regeringen i enlighet med            mopeder och fordon som är avsedda att styras
28998:        EU:s direktiv möjliggöra användningen         gående. 1 enlighet med detta har det krävts kör-
28999:        av fyrhjuliga fordon i Finland eftersom       kort av förare av fyrhjuliga fordon. Det bör beak-
29000:        dessa tekniskt motsvarar mopeder och          tas bl.a. att fyrhjuliga fordon kräver ett betydan-
29001:        trehjulingar, vilka godkänns i Finland,       de utrymme i trafiken särskilt i jämförelse med
29002:        och om inte, viiken är motiveringen för ett   tvåhjuliga mopeder, varför de måste röra sig på
29003:        förkastande?                                  körbanan liksom biltrafiken även i fall då mope-
29004:                                                      der kan använda cykelbanan eller vägrenen.
29005:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           1 de flesta EU-Iänder krävs det av mopedföra-
29006: anf6ra följande:                                     re antingen ett körkort eller åtminstone motsva-
29007:                                                      rande examen. 1 Finland har trafikministeriet
29008:    1finländsk vägtrafiklagstiftning har fyrhjuliga   startat en utredning om de skolnings- och exa-
29009: fordon hittills klassificerats som bilar och på      menskrav som skall åläggas mopedförare. 1 det
29010: dessa har det ställts samma krav som på andra        sammanhanget bedöms även behovet av ett even-
29011: bilar.                                               tuellt körkortskrav. Utredningen väntas bli klar
29012:    Genom en reform som trädde i kraft den 1 maj      under hösten.
29013: 1998 bragtes EU :s fordonstekniska lagstiftning         Körkortskravet för s.k. lätta fyrhjulingar kan
29014: om s.k. Iätta fyrhjulingar i kraft. Genom detta      ånyo tas under övervägande då ovan nämnda
29015: blev de tekniska kraven på nämnda fordon jäm-        utredning blivit klar.
29016: förbara med motsvarande krav på mopeder.
29017: 
29018:      Helsingforsden 5 oktober 1998
29019: 
29020:                                                                          Trafikminister Matti Aura
29021:                                          KK 932/1998 vp
29022: 
29023: Kirjallinen kysymys 932
29024: 
29025: 
29026: 
29027: 
29028:                                  Sulo Aittoniemi lkesk: Kaupantekotavan muuttamisesta Venäjän
29029:                                      kanssa
29030: 
29031: 
29032:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
29033: 
29034:    Taannoisina vuosikymmeninä kauppa Neu-             Pitäisi viritellä taas vanhaa kunnon tavaran-
29035: vostoliiton suuntaan käytiin tavaranvaihtona.      vaihtoa, koska tilanne Venäjällä voijatkua vuo-
29036: Jotkut kyllä ilkamoivat, kun maksuksi tuli sink-   sia. Pitäisi ryhtyä vaihtamaan taas makkaraa
29037: kiämpäreitä, muttajälkeenpäin on todettu, kuin-    sinkkiämpäreihin tai muuhun vastaavaan.
29038: ka hedelmällistä kaupanteko idän suuntaan sil-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29039: loin oli.                                          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29040:    Nyt Venäjä on siinä jamassa, että normaali      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29041: kauppa ei käy, koska maksuliikenne on jumissa.     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29042: Suomalaiset myyvät vain käteissuoritusta vas-
29043: taan, ja se on hankalaa. Pian joudutaan eräillä              Pitääkö Hallitus mahdollisena, että
29044: teollisuudenhaaroilla lomauttamaan, kun varas-            kaupankäynti Suomen ja Venäjän välillä
29045: tot täyttyvät eikä kauppa käy. Venäjän puolella           siirrettäisiin olemassa olevat olosuhteet
29046: taas nähdään nälkää ja ollaan kerjuuhommissa              huomioon ottaen asteittain tavaranvaih-
29047: Suomen suuntaan, kuten nyt jo Murmanskin                  tona tapahtuvaksi, kuten oli aikanaan
29048: alueella.                                                 Neuvostoliiton aikana, eikä ollenkaan
29049:                                                           huonolla menestyksellä?
29050:      Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1998
29051:                                       Sulo Aittaniemi /kesk
29052: 
29053: 
29054: 
29055: 
29056:  280043
29057: 2                                         KK 932/1998 vp
29058: 
29059: 
29060: 
29061: 
29062:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
29063: 
29064:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      vat kauppajärjestelyt SEV-maiden kanssa. Clea-
29065: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       ringmenettely ei ollut varsinainen tavaranvaih-
29066: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     tojärjestelmä vaan maksusopimusjärjestelmä,
29067: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-      jonka mukaan Suomen ja Neuvostoliiton kah-
29068: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       denväliset saatava- ja velkasuhteet selviteltiin
29069: n:o 932:                                            maiden keskuspankeissa.
29070:                                                        Vuoden 1991 jälkeen ovat Venäjän talouselä-
29071:           Pitääkö Hallitus mahdollisena, että       män rakenne ja pankkijärjestelmä muuttuneet
29072:        kaupankäynti Suomen ja Venäjän välillä       olennaisesti. Suomen ja Venäjän välisessä kau-
29073:        siirrettäisiin olemassa olevat olosuhteet    passa on vuodesta 1991lähtien vallinnut pääperi-
29074:        huomioon ottaen asteittain tavaranvaih-      aatteiltaan kansainvälisessä kaupassa yleisesti
29075:        tona tapahtuvaksi, kuten oli aikanaan        noudatettavien ehtojen mukaiset kauppasuhteet.
29076:        Neuvostoliiton aikana, eikä ollenkaan        Kaupan toimijoina ovat molemmilla puolilla yk-
29077:        huonolla menestyksellä?                      sittäiset yritykset.
29078:                                                         Hallitus ei näe estettä sille, että suomalaiset ja
29079:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        venäläiset yritykset käyttäisivät keskinäisessä
29080: vasti seuraavaa:                                    kaupassaan barteriin perustuvaa maksujärjestel-
29081:                                                     mää, Suomen ja Venäjän lainsäädäntöjen sekä
29082:    Suomen ja Neuvostoliiton välillä kauppavaih-     kansainvälisten sopimusten asettamissa puitteis-
29083: don pohjana toiminut clearingjärjestelmä, jota      sa. On kuitenkin syytä painottaa, että Venäjän
29084: kansanedustaja Aittoniemi tarkoittanee tava-        viranomaiset ovat koko 1990-luvun ajan pyrki-
29085: ranvaihdolla, lakkautettiin Neuvostoliiton aloit-   neet rajoittamaan barter-kauppaa. Taustalla täs-
29086: teesta vuoden 1990 lopussa. Aiemmin samana          sä ovat barter-kaupan aiheuttamat vaikeudet
29087: vuonna Neuvostoliitto oli jo lopettanut vastaa-     tullien ja verojen määrittelyssä.
29088: 
29089:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1998
29090: 
29091:                                                                              Ministeri Ole Norrback
29092:                                            KK 932/1998 vp                                            3
29093: 
29094: 
29095: 
29096: 
29097:                                        Tili Riksdagens Talman
29098: 
29099:   I det syfte 37 § 1 mom. i riksdagsordingen         svarande handelsarrangemang med SEV-länder-
29100: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande          na. Clearing-förfarandet var egentligen inte nå-
29101: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      got barter-arrangemang utan ett betalningssys-
29102: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spörs-         tem enligt vilket Finlands och Sovjetunionens
29103: mål nr 932:                                          tillgodohavanden och skuldposter reglerades i
29104:                                                      ländernas centralbanker.
29105:           Anser Regeringen det vara möjligt att i        Efter år 1991 har Rysslands näringsliv och
29106:        handeln mellan Finland och Ryssland           bankvärld förändrats avsevärt. Handeln mellan
29107:        med betraktande av rådande omständig-         Finland och Ryssland har sedan år 1991 bedrivits
29108:        heter övergå gradvis tili byteshandel (bar-   i enlighet med handelsrelationer som i huvudsak
29109:        ter), som under Sovjettiden drevs med         motsvarar allmänt gällande principer i interna-
29110:        rätt god framgång?                            tionell handel. Aktörerna i handeln är på bägge
29111:                                                      sidor enskilda företag.
29112:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            Regeringen ser inte några hinder för finländ-
29113: anföra följande:                                     ska och ryska företag att använda ett betalnings-
29114:                                                      arrangemang som baserar sig på barter inom
29115:    Clearing-systemet, vilket riksdagsledamot         ramen för finländsk och rysk lagstiftning samt
29116: Sulo Aittaniemi antagligen avser med byteshan-       internationella avtal. Det är dock skäl att under-
29117: del (barter), som fungerade som grund för han-       stryka att ryska myndigheter under hela 1990-
29118: delsbytet mellan Finland och Ryssland slopades       talet eftersträvat att begränsa barter-handel. Or-
29119: på ryskt initiativ i slutet av år 1990. Tidigare     sakerna står att finna i svårigheterna att bestäm-
29120: samma år hade Ryssland redan avskaffat mot-          ma tuli och skatt vid barter-handel.
29121: 
29122:      Helsingforsden 25 september 1998
29123: 
29124:                                                                             Minister Ole Norrback
29125:                                              KK 933/1998 vp
29126: 
29127: Kirjallinen kysymys 933
29128: 
29129: 
29130: 
29131: 
29132:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Eläkeläisten tulokehityksestä
29133: 
29134: 
29135: 
29136:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
29137: 
29138:    Eläkeläiset ovat Suomessa joutuneet jonkin-         tehty edellisen hallituksen aikana. Nyt kun olot
29139: asteisen huijauksen kohteeksi. Tämä on ollut           ovat muuttuneet, leikkauksista ja ylimääräisistä
29140: helppo toteuttaa siitä syystä, että vaikka eläkeläi-   maksuista pitäisi kiireesti luopua ja saattaa elä-
29141: set yhdistetyin voimin edustaisivat merkittävää        keläisten tulotaso vastaamaan palkansaajien
29142: poliittista voimaa, he ovat hajallaan eri puoluei-     saamia etuuksia.
29143: den riveissä. Kaiken lisäksi he ovat hyvin uskolli-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29144: sia pitkän elämän aikana syntyneelle poliittiselle     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29145: vakaumukselle.                                         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29146:    Vuodesta 1990 on eläkeläisten tulojen reaali-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29147: taso laskenut lähes viisi prosenttia. Samaan ai-
29148: kaan palkkatyössä olevien vastaava tulotaso on                   Milloin Hallitus aikoo lopettaa eläke-
29149: noussut ainakin 10 prosentilla. Eläkeläistulojen              läisten sortamisen ja palauttaa heidän
29150: kohtalonkysymyksiä ovat olleet aikaisemmin in-                reaalisen tulotasonsa vastaamaan pal-
29151: deksiehdon poistaminen, sittemmin leikatut in-                kansaajien tulotason korotuksia siten,
29152: deksit, kansaneläkkeen perusosan poistaminen                  että 1990-luvun 4,8 prosentinjälkeenjää-
29153: sekä erilaiset ylimääräiset sairausvakuutus- ja               neisyys korjataan, ja eläkkeisiin tehdään
29154: eläkevakuutusmaksut.                                          lisäksi palkkatason nousua vastaavat
29155:    Suuri osa eläkkeisiin vaikuttavista toimista on            korjaukset?
29156: 
29157:       Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1998
29158: 
29159:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
29160: 
29161: 
29162: 
29163: 
29164:  280043
29165: 2                                           KK 933/1998 vp
29166: 
29167: 
29168: 
29169: 
29170:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
29171: 
29172:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Mitä tulee siihen, että kysymyksessä väitetään
29173: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         eläkeläisten tulojen reaalitason laskeneen lähes
29174: olette toimittanut asianomaisen valtioneuvoston       viisi prosenttia vuodesta 1990 lähtien, niin TEL-
29175: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        indeksi on noussut vuodesta 1990 kuluvaan vuo-
29176: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         teen mennessä työikäisten osalta 23,2 prosenttia
29177: n:o 933:                                              ja eläkeikäisten osalta 20,4 prosenttia. Samaan
29178:                                                       aikaan hinnat ovat kohonneet 16,7 prosenttia,
29179:           Milloin Hallitus aikoo lopettaa eläke-      joten bruttomääräisiin eläkkeisiin on tullut reaa-
29180:        läisten sortamisen ja palauttaa heidän         lista korotusta alle 65-vuotiailla 6,5 prosenttia ja
29181:        reaalisen tulotasonsa vastaamaan pal-          65 vuotta täyttäneilläkin 3,7 prosenttia. Tosin
29182:        kansaajien tulotason korotuksia siten,         monta kertaa on tullut esille, että eläkeläiset eivät
29183:        että 1990-luvun 4,8 prosentin jälkeenjää-      joko tiedä tai huomaa, että kansaneläkkeiden ja
29184:        neisyys korjataan, ja eläkkeisiin tehdään      työeläkkeiden ostovoima on turvattu hintojen
29185:        lisäksi palkkatason nousua vastaavat           nousulta.
29186:        korjaukset?                                        Vuoden 1997 lopussa keskimääräinen koko-
29187:                                                       naiseläke oli 5 248 markkaa kuukaudessa, missä
29188:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          ei ole mukana niin sanottuja SOLITA-eläkkeitä.
29189: vasti seuraavaa:                                      Vastaava kokonaiseläke oli vuoden 1990 lopussa
29190:                                                       3 896 markkaa kuukaudessa. Siten vuoden 1990
29191:    Eläkkeensaajien tulokehitykseen vaikuttaa          lopusta vuoden 1997 loppuun keskimääräinen
29192: kolme keskeistä asiaa: TEL- ja KEL-indeksi-           eläke on bruttomääräisesti kasvanut 32 prosent-
29193: tarkistukset, verotus ja se, että uudet eläkkeet      tia. Tähän kasvuun ovat vaikuttaneet kaikki
29194: ovat yleensä markkamääräisesti suurempia kuin         eläkeläisryhmän rakenteelliset muutokset, kuten
29195: aiemmin myönnetyt eläkkeet. Viimeksi mainittu         muun muassa se, että uudet eläkkeet ovat yleensä
29196: seikka johtuu siitä, että työeläkejärjestelmä on      suurempia kuin aiempina vuosina myönnetyt
29197: vielä eläkkeen täysimääräiseen karttumiseen           eläkkeet.
29198: nähden voimaantulovaiheessa. Kansaneläkkeen               Vuoden 1996 kansaneläkejärjestelmän uudis-
29199: pohjaosaan tehdyt muutokset vaikuttavat lisäksi       tuksen yhteydessä poistettiin kansaneläkevakuu-
29200: keskimääräistä suurempien eläkkeiden kehityk-         tusmaksu sekä palkka- että eläketuloa saavilta.
29201: seen.                                                 Eläkkeensaajien korotettua sairausvakuutus-
29202:    Lamavuodet ja väestön ikääntyminenjohtivat         maksua alennettiin vuodelle 1998 0, 70 penniä
29203: aikanaan siihen, että eläketurvan rakenteita on       veroäyriltä ja vuonna 1999 se alenee edelleen 0,30
29204: jouduttu 1990-luvulla tarkistamaan sekä työ-          penniä veroäyriltä. Ensi vuonna vakuutetun sai-
29205: että kansaneläkejärjestelmässä. Näillä toimenpi-      rausvakuutusmaksu on 1,50 penniä ja eläkeläis-
29206: teillä on haluttu varmistaa eläkejärjestelmien        ten 3,90 penniä veroäyriltä. Palkansaajiin verrat-
29207: etuuksien ja maksujen välinen tasapaino. Tar-         tuna eläkeläisten sairausvakuutusmaksu on pro-
29208: koituksena on ollut, että ihmisille kyetään mak-      senttiyksikön korkeampi kuin palkansaajien sai-
29209: samaan lainsäädännön lupaamat eläkkeet jat-           rausvakuutusmaksun ja työttömyysvakuutus-
29210: kossakin ja ettei eläketurvaan jouduttaisi tulevai-   maksun yhteismäärä 2,9 prosenttia. Tällöin on
29211: suudessakaan tekemään sellaisia muutoksia, joi-       kuitenkin huomattava, että palkansaajat maksa-
29212: den vuoksi eläkeläisten työssäoloaikaisen toi-        vat lisäksi työeläkemaksua, jonka arvioidaan tä-
29213: meentulon tai perustoimeentulon turvaavan elä-        mänhetkisten laskelmien mukaan olevan ensi
29214: ketason säilyminen saattaisi vaarantua. Myös          vuonna samansuuruinen kuin tänä vuonna eli
29215: julkisen talouden tuloja eli veroja jouduttiin        4, 7 prosenttia.
29216: kaikkien väestöryhmien osalta lamavuosina väli-           Kuten edellä olen todennut, eläkeläisten brut-
29217: aikaisesti lisäämään, mutta näitä verojen koro-       totulot ovat kokonaisuutena tarkasteltuna nous-
29218: tuksia on kuitenkin myöhemmin voitu asteittain        seet vuoden 1990 lopusta vuoden 1997 loppuun
29219: karsia.                                               jopa 32 prosenttia, mikä merkitsee reaalista kas-
29220:                                            KK 933/1998 vp                                              3
29221: 
29222: vua myös eläkeläisten nettotuloissa. Eri eläke-      aikana palkkataso on indeksin mukaan noussut
29223: läisryhmissä tilanne kuitenkin vaihtelee. Jos ver-   24 prosenttia.
29224: tailukohteeksi otetaan vuoden 1990 eläkkeet, on         On totta, että edellä tarkoitetut lamavuodet
29225: nettomääräisissä eläkkeissä tapahtunut reaalista     ovat takanapäin ja Suomen talouselämän kehitys
29226: muutosta pienemmissä eläkkeissä. Esimerkiksi         on ollut viimeiset vuodet nousussa. Tästä huoli-
29227: kokonaiseläke, jonka bruttomäärä vuonna 1990         matta työttömien lukumäärä on edelleen hyvin
29228: oli 3 226 markkaa kuukaudessa, oli tuolloin ve-      korkea ja väestörakenteemme ikääntyminen jat-
29229: rotuksen jälkeen 3 030 markkaa kuukaudessa.          kuu. Juuri nämä kaksi seikkaa ovat hyvin merkit-
29230: Nyt vastaava nettomääräinen eläke on 3 540           täviä kustannuksia lisääviä tekijöitä eläkejärjes-
29231: markkaa, mikä merkitsee 0,3 prosentin reaalista      telmissämme. Siten eläkejärjestelmiemme rahoi-
29232: kasvua. Keskimääräistä suurempien eläkkeiden         tuksen kannalta ei ole tapahtunut sellaista suo-
29233: reaalinen kasvu on kuitenkin vielä noin 1,5 pro-     tuisaa kehitystä, jonka perusteella esimerkiksi
29234: senttiyksikköä negatiivinen.                         vuoden 1996 alusta voimaan tulleen KEL-pohja-
29235:    Eläkkeensaajat maksavat ensi vuonna sai-          osan eläkevähenteisyyden tai TEL:n taitetun in-
29236: rausvakuutusmaksua 3,9 prosenttia. Muita so-         deksin järjestelmän perusrakennetta olisi mah-
29237: siaalivakuutusmaksuja heillä ei ole. Kun palkan-     dollista muuttaa ilman vakuutusmaksuihin syn-
29238: saajien työeläkevakuutusmaksusta ja työttö-          tyvää huomattavaa korotuspainetta.
29239: myysvakuutusmaksusta otetaan verovähennys-              Hallitus on kuitenkin eduskunnalle 25.9.1998
29240: oikeuden vuoksi huomioon vain puolet, maksa-         antamassaan hallituksen esityksessä ehdottanut,
29241: vat palkansaajat sosiaalivakuutusmaksuja ensi        että eläkkeensaajille korvattaisiin vuonna 1999
29242: vuonna yhteensä noin 4,5 prosenttia.                 se eläketulon menetys, joka aiheutuu kansan-
29243:    On myös huomattava, että eläkkeet ovat saa-       eläkkeen pohjaosan alentamisen aientamisesta
29244: jalleen pysyvää tuloa. Monet työikäiset ovat ku-     helmikuun alusta tammikuun alkuun. Pohjaosan
29245: luneen laman myötä joutuneet ainakin joksikin        alentamista ehdotetaan aiennettavaksi, jotta
29246: aikaa työttömiksi, jolloin heidän omat ja perheen    alennus tapahtuisi samanaikaisesti vuoden 1999
29247: tulot ovat huomattavasti laskeneet. Vaikka eläk-     verokorttien voimaantulon kanssa. Aientamises-
29248: keensaajien tuloissa reaalinen eläketulojen muu-     ta aiheutuva eläketulon menetys korvattaisiin
29249: tos ei ole ollut kaikkien kohdalla positiivinen,     pienentämällä vuonna 1999 toteutettavan pohja-
29250: eläkkeensaajien kokonaistilanne on säilynyt la-      osan alentamisen määrää. Vuonna 1999 kansan-
29251: masta huolimatta kohtuullisena ja sen voidaan        eläkkeen pohjaosaa alennettaisiin voimassa ole-
29252: olettaa korjaantuvan vähitellen jatkossakin. Jo      van lain mukaisen 20 prosentin sijasta vain 17,3
29253: nyt keskimääräinen kokonaiseläke on yli 30 pro-      prosenttia. Pohjaosasta jäljelle jäävä 2, 7 prosent-
29254: senttia korkeampi kuin vuonna 1990. Samana           tia poistuisi vuoden 2002 alussa.
29255: 
29256:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1998
29257: 
29258:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
29259: 4                                            KK 933/1998 vp
29260: 
29261: 
29262: 
29263: 
29264:                                          Tili Riksdagens Talman
29265: 
29266:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       inkomster, dvs. skatterna, men dessa skattehöj-
29267: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         ningar har emellertid senare gått att skära ned
29268: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       gradvis.
29269: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr              1 spörsmålet hävdas att pensionstagarnas in-
29270: 933:                                                   komster har sjunkit reellt med närmare fem pro-
29271:                                                        cent sedan 1990. Faktum är dock att APL-index
29272:           När ämnar Regeringen upphöra med             från år 1990 fram till innevarande år har stigit med
29273:        att förtrycka pensionstagarna och i stället     23,2 % för dem som är i arbetsför ålder och med
29274:        se till dels att dessas reella inkomstnivå      20,4% för dem som är i pensionsåldern. Under
29275:        motsvarar höjningarna i löntagarnas in-         samma tid har priserna stigit med 16,7 %, vilket
29276:        komstnivå så att den eftersläpning på           innebär att bruttopensionerna har noterat en reell
29277:        4,8 % som uppstod på 1990-talet korrige-        ökning på 6,5 % för personer under 65 år och på
29278:        ras, dels att pensionerna korrigeras i mot-     3, 7 % för dem som fyllt 65. Det har faktiskt i olika
29279:        svarighet till höjningen i lönenivån?           sammanhang framgått att pensionstagarna an-
29280:                                                        tingen inte vet eller inte lägger märke tili att
29281:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          folkpensionstagarnas och arbetspensionstagar-
29282: anföra följande:                                       nas köpkraft har skyddats från prisstegringar.
29283:                                                            Vid utgången av 1997 var den genomsnittliga
29284:     Pensionstagarnas inkomstutveckling påver-          totalpensionen 5 248 mk per månad- beloppet
29285: kas av tre centrala element: justeringarna av          inkluderarinte de s.k. SOLITA-pensionerna. Vid
29286: APL- och folkpensionsindex, beskattningen              utgången av 1990 var motsvarande totalpension
29287: samt den omständigheten att de nya pensionerna         3 896 mk per månad. Mellan utgången av 1990
29288: i regel är beloppsmässigt högre än de pensioner        och 1997 hade den genomsnittliga pensionen så-
29289: som beviljats tidigare. Sistnämnda beror på att        lunda stigit med 32 % brutto. Denna ökning har
29290: arbetspensionssystemet alltjämt befinner sig i         påverkats av alla strukturella ändringar i fråga
29291: ikraftträdelseskedet vad gäller tillväxten av full     om pensionstagarna: bl.a. av den omständighe-
29292: pension. De ändringar som gjorts i fråga om            ten att de nya pensionerna i regel är större än de
29293: folkpensionens basdel inverkar dessutom på ut-         pensioner som beviljades under tidigare år.
29294: vecklingen av de pensioner som överstiger ge-              1 samband med 1996 års folkpensionsreform
29295: nomsnittspensionerna.                                  slopades folkpensionsförsäkringspremien för
29296:     Recessionsåren och befolkningens åldrande          dem som uppbar både löne- och pensionsin-
29297: ledde i tiden tili att strukturerna i pensionstrygg-   komst. Den höjda sjukförsäkringspremien för
29298: heten på 1990-talet blev föremål för en översyn        pensionstagare sänktes för 1998 med 0, 70 penni
29299: inom såväl arbetspensionssystemet som folkpen-         per skatteöre och 1999 sjunker den med ytterliga-
29300: sionssystemet. Genom de åtgärder som vidtagits         re 0,30 penni per skatteöre. Nästa år är de försäk-
29301: har man önskat säkerställa jämvikten mellan de         rades sjukförsäkringspremie 1,50 penni och pen-
29302: förmåner samt de avgifter och premier som hän-         sionstagarnas 3,90 penni per skatteöre. I jämfö-
29303: för sig till pensionssystemen. A vsikten har varit     relse med löntagarna är pensionstagarnas sjuk-
29304: att till alla också i framtiden skall kunna betalas    försäkringspremie en procentenhet högre än den
29305: ut de pensioner som utlovats inom ramen för            sammanräknade procenten på 2,9 för löntagar-
29306: lagstiftningen och att i pensionstryggheten inte       nas sjukförsäkringspremie och arbetslöshetsför-
29307: heller i framtiden skall behöva göras sådana änd-      säkringsavgift. Det bör dock observeras att lön-
29308: ringar som leder tili att pensionstagarnas ut-         tagarna dessutom betalar arbetspensionsavgift,
29309: komst under deras tid i arbete eller bevarandet av     viiken enligt nuvarande beräkningar antas vara
29310: den pensionsnivå som tryggar en basutkomst på          av samma storlek nästa år som den är i år, dvs.
29311: något sätt äventyras. Under recessionen varman         4,7%.
29312: tvungen att i fråga om alla befolkningsgrupper             Såsom ovan konstaterats har pensionstagar-
29313: tillfålligt öka också den offentliga ekonomins         nas bruttoinkomster på det hela taget stigit med
29314:                                             KK 933/1998 vp                                                5
29315: 
29316: rentav 32% från utgången av 1990 tili utgången          Samtidigt har lönenivån enligt index stigit med
29317: av 1997. Detta innebär en reell ökning också i          24%.
29318: pensionstagarnas nettoinkomster. Situationen är            Det stämmer att ovan nämnda recession är
29319: dock inte densamma i alla pensionstagargrupper.         förbi och att ekonomin i Finland har utvecklats
29320: Om man utgår ifrån 1990 års pensioner, har en           gynnsamt under de senaste åren. Trots det är
29321: reell förändring i nettopensionerna skett i fråga       antalet arbetslösa alltjämt mycket högt. Samti-
29322: om de minsta pensionerna. Exempe1vis totalpen-          digt fortsätter vår befolkning att åldras. U ttryck-
29323: sionen, vars bruttobelopp år 1990 var 3 226 mk          ligen dessa tvä faktorer har en mycket stor kost-
29324: per månad, uppgick då tili 3 030 mk per månad           nadsökande effekt på våra pensionssystem. Där-
29325: efter skatt. Nu är motsvarande nettopension             för har det med tanke på finansierandet av pen-
29326: 3 540 mk, vilket innebär en reell ökning på 0,3 %.      sionssystemen inte skett en sådan gynnsam ut-
29327: Den reella ökningen för pensioner som överstiger        veckling på grund av viiken det vore möjligt att,
29328: genomsnittet är dock alltjämt ca 1,5 procenten-         utan att det uppstår ett avsevärt behov att höja
29329: heter negativ.                                          försäkringsavgifterna och -premierna, ändra ex-
29330:     Nästa år betalar pensionstagarna 3,9% i sjuk-       empelvis den pensionsavhängighet som från in-
29331: försäkringspremie. Andra socialförsäkringspre-          gången av 1996 gäller folkpensionens basdel eller
29332: mier har de inte. Eftersom rätten tili skatteavdrag     den basstruktur som avser systemet med brutet
29333: innebär att endast hälften av löntagarnas arbets-       APL-index.
29334: pensionsförsäkringsavgift och arbetslöshetsför-            Regeringen har dock i en proposition som
29335: säkringsavgift beaktas, betalar löntagarna nästa        förelagts riksdagen den 25 september 1998 före-
29336: år sammanlagt ca 4,5 % i socialförsäkringsavgif-        slagit att pensionstagarna 1999 skall kompense-
29337: ter och -premier.                                       ras för den pensionsinkomstförlust som beror på
29338:     Det bör likaså observeras att pensionerna är        att sänkningen av folkpensionens basdel tidiga-
29339: bestående inkomst för dem som uppbär dem.               reläggs att ske från ingången av januari i stället
29340: Under den gångna recessionen fanns det mänga i          för ingängen av februari. Det föreslås att sänk-
29341: arbetsför ålder som var arbetslösa åtminstone en        ningen av basdelen tidigareläggs för att sänk-
29342: tid, varvid deras egna och familjens inkomster          ningen skall sammanfalla tidsmässigt med ibruk-
29343: sjönk avsevärt. Trots att den reella förändringen       tagandet av 1999 års skattekort. A vsikten är att
29344: i pensionstagarnas pensionsinkomster inte för           den pensionsinkomstförlust som uppstår på
29345: allas del har varit positiv, har pensionstagarnas       grund av tidigareläggningen skall kompenseras
29346: helhetssituation trots recessionen kvarstått på en      genom att sänkningen a v basdelen minskas 1999.
29347:  rimlig nivå. Antagligen kan man för pensionsta-        Enligt förslaget skall folkpensionens basdel då
29348: garnas del räkna med en successiv förbättring           sänkas med endast 17,3 % i stället för med lag-
29349:  också i framtiden. Redan nu är den genomsnittli-       stadgade 20%. Resterande 2,7% av basdelen
29350:  ga totalpensionen mer än 30% högre än 1990.            avses bli slopad vid ingången av år 2002.
29351: 
29352:      Helsingfors den 5 oktober 1998
29353: 
29354:                                                       Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
29355:                                             KK 934/1998 vp
29356: 
29357: Kirjallinen kysymys 934
29358: 
29359: 
29360: 
29361: 
29362:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Tampereen poliisipäivystyksen lopettamis-
29363:                                        uhasta
29364: 
29365: 
29366:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
29367: 
29368:   Taannoin poliisipäivystystä oltiin !opettamas-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29369: sa Tampereen rautatieasemalta resurssipulan           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29370: vuoksi. Asiasta onneksi luovuttiin, kun kansan-
29371: edustajat ja kansalaiset avasivat asiassa sanaisen             Onko Hallitus tietoinen siitä, että
29372: arkkunsa. Nyt paikallisen mediajätti Aaamuleh-               Tampereen poliisilaitoksella joudutaan
29373: den mukaan Tampereen poliisilaitoksella on sa-               mahdollisesti resurssipulan vuoksi lopet-
29374: masta syystä vaikeuksia koko poliisipäivystyk-               tamaan poliisipäivystys, mikä käytän-
29375: sen kanssa. Toisin sanoen, poliisin apua tarvitse-           nössä on tähän saakka merkinnyt siirty-
29376: va tamperelainen joutuisi sanelemaan asiansa                 mistä puhelinvastaajaan, johon poliisin
29377: veitsi kurkulla puhelin vastaajan, joka lupaisi yh-          apua kiireestikin tarvitseva voi sanella
29378: teydenottoa niin pian kuin se on mahdollista. Jo             murheensa, ja
29379: on aikoihin edetty suomalaisessa yhteiskunnassa.                aikooko Hallitus osoittaa lisämäärä-
29380:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           rahoja tämän uhkaavan tilanteen estämi-
29381: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-              seksi?
29382: 
29383:      Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1998
29384: 
29385:                                          Sulo Aittaniemi lkesk
29386: 
29387: 
29388: 
29389: 
29390:  280043
29391: 2                                           KK 934/1998 vp
29392: 
29393: 
29394: 
29395: 
29396:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
29397: 
29398:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Poliisin organisaatio ei saa olla valtakunnalli-
29399: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         sesti eikä paikallisesti niin koskematon, etteikö
29400: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       siihen voitaisi tehdä kulloistakin resurssitilannet-
29401: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        ta ja toimintaympäristöä vastaavia muutoksia.
29402: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         Myös Tampereen kihlakunnan poliisilaitos on
29403: n:o 934:                                              joutunut ja joutuu sopeuttamaan toimintaansa
29404:                                                       muiden poliisiyksiköiden tavoin entistä vähäi-
29405:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että        sempien määrärahojen puitteisiin. Kansalaisille
29406:         Tampereen poliisilaitoksella joudutaan        tarjottavia turvallisuuspalveluja on jouduttu
29407:         mahdollisesti resurssipulan vuoksi lopet-     asettamaan tärkeysjärjestykseen. Poliisin palve-
29408:         tamaan poliisipäivystys, mikä käytän-         lupäivystyksen miehitystä on alkuvuodesta vä-
29409:         nössä on tähän saakka merkinnyt siirty-       hennetty minimiin ja näin vapautuneet henkilös-
29410:         mistä puhelinvastaajaan, johon poliisin       tövoimavarat on ohjattu vähentyneisiin hälytys-
29411:         apua kiireestikin tarvitseva voi sanella      partioihin. Suunnitelmia on olemassa siitä, että
29412:         murheensa, ja                                 palvelupäivystys pidettäisiin suljettuna ainakin
29413:            aikooko Hallitus osoittaa lisämäärä-       arkiöisin, jolloin poliisipalvelujen kysyntä on vä-
29414:         rahoja tämän uhkaavan tilanteen estämi-       häisimmillään. Heikentyvää palvelua pyritään
29415:         seksi?                                        korvaamaan teknisin järjestelyin. Eräänä vaihto-
29416:                                                       ehtona tällöin tulee kysymykseen automaattinen
29417:     Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:         rikosilmoitusten saneluposti,johon voidaan teh-
29418:                                                       dä sellaiset ilmoitukset, jotka eivät vaadi välittö-
29419:    Tampereen kihlakunnan poliisilaitoksella toi-      miä poliisitoimenpiteitä.
29420: mii kaksi poliisipäivystystä. Toinen on poliisin         Sisäasiainministeriön tehtävänä on vastata sii-
29421: hälytys keskus, joka ottaa vastaan ympärivuoro-       tä, että poliisilla on vastaisuudessakin riittävät
29422: kautisesti koko Pirkanmaan alueelta tulevat hä-       toimintaedellytykset. Poliisihallinnon tulossuun-
29423: lytyspuhelut. Tämän hälytyskeskuksen toimin-          nitelmaan vuosille 1999-2002 on kirjattu lukui-
29424: taa ja palvelutarjontaa ei olla mitenkään lak-        sia toimenpiteitä, joiden toteuttamisella voidaan
29425: kauttamassa tai supistamassa.                         turvata se, ettei poliisin toimintakyky ja palvelu-
29426:    Toinen on Tampereen kihlakunnan poliisilai-        taso heikkene oleellisesti vuoden 1996 tasosta.
29427: toksen oma palvelupäivystys,joka vielä tällä het-     Vaitioneuvosto on vuoden 1999 talousarviota
29428: kellä toimii ympärivuorokautisesti. Tämän päi-        vahvistettaessa ilmoittanut, että poliisin nykyis-
29429: vystyksen tehtävänä on ottaa vastaan rikosilmoi-      ten resurssien käyttö tullaan turvaamaan ilman
29430: tuksia ja antaa erilaisia neuvontapalveluja. Myös     henkilöstön lomautuksia tai irtisanomisia.
29431: ei-kiireellisiä poliisin toimenpiteitä vaativat ns.
29432: sekalaispuhelut ohjautuvat palvelupäivystyk-
29433: seen.
29434: 
29435:       Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1998
29436: 
29437:                                                                Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
29438:                                              KK 934/1998 vp                                              3
29439: 
29440: 
29441: 
29442: 
29443:                                          Tili Riksdagens Talman
29444: 
29445:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-             Polisens organisation får varken på riksplanet
29446: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          elier på det lokala planet vara så okränkbar att
29447: lem av statsrådet översänt följande av rikdags-         den inte får ändras i enlighet med det rådande
29448: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr           resursläget elier den aktuella verksamhetsomgiv-
29449: 934:                                                    ningen. Liksom de andra polisenheterna har po-
29450:                                                         lisinrättningen i Tammerfors härad fått lov att
29451:           Är Regeringen medveten om att dettili         anpassa sin verksamhet tili allt snävare budgetra-
29452:        följd av brist på resurser troligtvis blir       mar, och kommer även framledes att bli tvungen
29453:        nödvändigt att vid Tammerfors polisin-           att göra det. Det har varit nödvändigt att sätta de
29454:        rättning dra in polisjouren, vilket hittills i   säkerhetstjänster som erbjuds medborgarna i
29455:        praktiken betytt en övergång tili telefon-       viktighetsordning. Bemanningen vid polisens
29456:        svarare, tili viiken även den som är i bråd-     tjänstgöringsjour har i början av året dragits ner
29457:        skande behov av polisens hjälp kantalain         tili ett minimum, och de personalresurser som på
29458:        sitt problem, och                                detta sätt frigjorts har styrts tili de alit fårre
29459:           ämnar Regeringen anvisa tilläggsan-           utryckningspatrulierna. Det finns planer på att
29460:        slag för att förhindra en hotfuli situation      hålia tjänstgöringsjouren stängd åtminstone un-
29461:        av det här slaget?                               der vardagsnätterna, då efterfrågan på polisens
29462:                                                         tjänster är som minst. A vsikten är att ersätta den
29463:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           försämrade servicen med tekniska arrangemang.
29464: anföra följande:                                        Ett alternativ i det här fallet är en automatisk
29465:                                                         röstbrevlåda för polisanmälningar där man kan
29466:    Vid polisinrättningen i Tammerfors härad             läsa in meddelanden om sådant som inte kräver
29467: finns det två polisjourer. Den ena är polisens          omedelbara åtgärder.
29468: alarmcentral som dygnet runt tar emot alarm-                Inrikesministeriets uppgift är att ansvara för
29469: samtal från hela Birkaland. Verksamheten och            att polisen även i framtiden har tillräckliga verk-
29470: serviceutbudet vid denna alarmcentral skali inte        samhetsförutsättningar. 1 polisförvaltningens re-
29471: på något sätt dras in elier begränsas.                  sultatplan för åren 1999-2002 har antecknats
29472:    Den andra jouren är den egna tjänstgörings-          många sådana åtgärder som, om de genomförs,
29473: jour som sköts av polisinrättningen i Tammer-           kan säkerstälia att polisens handlingsförmåga
29474: fors härad och som ännu i detta skede har ser-          och servicenivå inte försämras väsentligt jämfört
29475: vice dygnet runt. Denna jour tar emot polisan-          med 1996 års nivå. Statsrådet har vid faststälian-
29476: mälningar och erbjuder olika slag av rådgivning.        det av budgeten för 1999 meddelat att använd-
29477: Tili tjänstgöringsjouren styrs även diverse sam-        ningen av polisens nuvarande resurser kommer
29478: tai som inte kräver brådskande åtgärder av              att tryggas utan att de anställda permitteras elier
29479:  polisen.                                               sägs upp.
29480: 
29481:      Helsingforsden 1 oktober 1998
29482: 
29483:                                                                     Inrikesminister Jan-Erik Enestam
29484:                                             KK 935/1998 vp
29485: 
29486: Kirjallinen kysymys 935
29487: 
29488: 
29489: 
29490: 
29491:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Petoeläinsiirtojen todellisesta tilanteesta
29492: 
29493: 
29494: 
29495:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
29496: 
29497:    Suurpedot ovat lisääntyneet merkittävästi             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29498: keskisen, läntisen ja eteläisen Suomen metsissä.      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29499: Marjaan ja sienimetsälle ei kukaan enää uskalla       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29500: mennä muuta kuin vahvasti aseistettuna tai pelti-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29501: sangon pohjaa rummuttaen. Vahvana väitteenä
29502: esitetään, että niin karhuja kuin susia siirretään              Miten paljon on viime vuosien aikana
29503: jatkuvasti muun muassa eläinpuistoista maini-                siirretty suurpetoja, kuten karhuja ja su-
29504: tuille metsäalueille. Jos näin on, juuri tällaiset,          sia, eteläisen, keskisenja läntisen Suomen
29505: esimerkiksi puolikesyt ihmiseen tottuneet karhut             alueelle,
29506: ovat vaarallisia, koska ne kuljeksivat ihmisasun-               mistä eläimet on siirretty ja kenen toi-
29507: tojen läheisyydessä.                                         mesta, sekä
29508:    Viranomaisilta ei saa selkeitä vastauksia sii-               aiotaanko mahdollista suurpetojen
29509: hen, mikä on totuus. 1os asiaa kysyy eduskunnan              siirtotoimintaa ylläpitää myös jatkossa?
29510:  kyselytunnilla, korkeassa asemassa olevat alan
29511:  ministerit etupäässä virnistelevät ja kiertelevät
29512:  vastauksessaan.
29513: 
29514:      Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1998
29515: 
29516:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
29517: 
29518: 
29519: 
29520: 
29521:  280043
29522: 2                                           KK 935/1998 vp
29523: 
29524: 
29525: 
29526: 
29527:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
29528: 
29529:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        siirretty viisi karhua Itä-Suomesta Länsi-Suo-
29530: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         meen, kymmenkunta ilvestä Pohjois-Suomen,
29531: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       Itä-Suomen ja Etelä-Suomen alueilta Länsi-Suo-
29532: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        meen sekä parikymmentä ahmaa Lapin ja Kai-
29533: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         nuun alueilta Pohjanmaan, Keski-Suomen, Poh-
29534: n:o 935:                                              jois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueille. Eläin-
29535:                                                       puistoista ei ole päästetty luontoon suuria peto-
29536:            Miten paljon on viime vuosien aikana       eläimiä.
29537:        siirretty suurpetoja, kuten karhuja ja su-         Siirrot on suoritettu maa- ja metsätalousmi-
29538:        sia, eteläisen, keskisen ja läntisen Suomen    nisteriön riistanhoitopiireille, paliskunnille, Riis-
29539:        alueelle,                                      ta- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle sekä mi-
29540:           mistä eläimet on siirretty ja kenen toi-    nisteriön virkamiehille antamilla luvilla sekä
29541:        mesta, sekä                                    pyyntipaikan ja maastoonpäästämispaikan met-
29542:           aiotaanko mahdollista suurpetojen           sästysoikeuden haltijoiden suostumuksella. Jul-
29543:        siirtotoimintaa ylläpitää myös jatkossa?       kisuudessa usein mainitusta poiketen siirroteivät
29544:                                                       ole olleet mitenkään salaisia, vaan niissä on ollut
29545:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          mukana mm. paikallisia metsästäjiä, jotka ovat
29546: vasti seuraavaa:                                      auttaneet pyynnissä sekä huolehtineet eläinten
29547:                                                       seurannasta ja maastoruokinnasta. Siirtojen seu-
29548:     Suuria petoeläimiä hoidetaan yhtäläisin me-       rauksena mm. ahmojen poroille aiheuttamat va-
29549: netelmin muiden riistaeläinten kanssa. Eräänä         hingot ovat vähentyneet ja poronhoitoalueen
29550: hoitomuotona on niiden siirtäminen alueilta toi-      eteläpuolelle on muodostunut pysyvä elinkelpoi-
29551: sille. Tarkoituksena on mm. kantojen kehityksen       nen ahmakanta ilman, että ahmat tällä alueella
29552: ohjaaminen tihentymäalueilta tai vahinkoaroUta        olisivat aiheuttaneet ainuttakaan valtion varois-
29553: alueilta sopivaromille alueille, vahinkoyksilöiden    ta korvattavaa vahinkoa.
29554: poistaminen vahinkokohteista tapauksissa, jol-            Siirrot ovat olleet maa- ja metsätalousministe-
29555: loin eläinten tappaminen ei ole perusteltua sekä      riön ja ympäristöministeriön alaisen ympäristö-
29556: harvojen kantojen geneettisen perimän moni-           ja luonnonvarainneuvoston vuonna 1996 esittä-
29557: puolistaminen niiden elinkykyisyyden paranta-         mien suurpetojen hoitotavoitteiden mukaisia ja
29558: miseksi. Sen sijaan eläinten kokonaismäärä ei         ovat eräs käyttökelpoinen keino kantojen hoita-
29559: kasva siirrettäessä niitä maan rajojen sisällä alu-   miseksi. Uusia siirtoja tällä hetkellä ei ole suun-
29560: eelta toiselle.                                       nitteilla.
29561:     Mainituissa tarkoituksissa maassamme on
29562: 
29563:      Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1998
29564: 
29565:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
29566:                                             KK 935/1998 vp                                             3
29567: 
29568: 
29569: 
29570: 
29571:                                         Tili Riksdagens Talman
29572: 
29573:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           tiotallodjur från norra, östra och södra Finland
29574: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           tili västra Finland samt ett tjugotal järvar från
29575: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       ~applands och Kajanalands jaktvårdsdistrikt tili
29576: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-          Osterbottens, Mellersta Finlands, N orra Savolax
29577: mål nr 935:                                           och Norra Karelensjaktvårdsdistrikt. Från djur-
29578:                                                       parkerna har stora rovdjur inte släppts ut i natu-
29579:           I hur stor omfattning har det under de      ren.
29580:        senaste åren tlyttats stora rovdjur, såsom         Flyttningarna har skett med stöd av tiilstånd
29581:        björnar och vargar, tili de södra, meller-     som beviljats jaktvårdsdistrikten, renbeteslagen,
29582:        sta och västra delarna av Finland,             vilt- och fiskeriforskningsinstitutet samt ministe-
29583:           varifrån och på åtgärd av vem har dju-      riets tjänstemän av jord- och skogsbruksministe-
29584:        ren tlyttats, och                              riet. Flyttningarna har skett med samtycke av
29585:           kommer en eventuell dylik förflyttning      jakträttens innehavare inom såväl de områden
29586:        av stora rovdjur att upprätthållas även i      där djuren infångats som där de släppts ut i
29587:        framtiden?                                     terrängen. Avvikande från de uppgifter som ofta
29588:                                                       forekommit i offentligheten har tlyttningarna
29589:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       inte i något som helst avseende varit hemliga. I
29590: anföra följande:                                      dessa operationer har tvärtom bl.a. Jo kala jägare
29591:                                                       deltagit och varit behjälpliga vid infångandet
29592:    Skötseln av stammarna av stora rovdjur sker        samt sörjt för uppföljningen och utfodringen i
29593: enligt samma metoder som skötseln av andra            terrängen. Tack vare flyttningarna har bl.a. de
29594: viltstammar. En form av skötsel är att flytta djur    skador järvar förorsakat renar minskat samtidigt
29595: från vissa områden tili andra. Syftet med dessa       som det söder om renskötselområdet uppstått en
29596: tlyttningar är bl.a. att styra stammarnas tillväxt    permanent livskraftigjärvstam utan attjärvarna
29597: från övertäta eller skadekänsliga områden tili        inom detta område skulle ha åstadkommit en
29598: Iämpligare områden, att avlägsna de skadegö-          enda skada, som staten hade varit tvungen att
29599: rande individerna från skadeobjekten då det inte      ersätta.
29600: är motiverat att avliva djuren, samt att för glesa        Flyttningarna har genomförts i överensstäm-
29601: stammars del berika den genetiska arvsmassan          melse med de mål för skötseln av stammarna av
29602: för att sålunda förbättra stammarnas livsdugli-       stora rovdjur som ställdes år 1996 av det för jord-
29603: ghet. Däremot förändras inte det totala antalet       och skogsbruksministeriet och miljöministeriet
29604: djur då man inom Jandet flytar dem mellan olika       gemensamma rådet för miljön och naturtillgång-
29605: områden.                                              arna och utgör ett användbart inslag i skötseln av
29606:    I vårt land har det i nämnda syften flyttats fem   stammarna. För närvarande finns inte planer på
29607: björnar från Östra Finland tili västra Finland, ett   nya flyttningar.
29608: 
29609:      Helsingforsden 29 september 1998
29610: 
29611:                                                        Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
29612:                                                KK 936/1998 vp
29613: 
29614: Kirjallinen kysymys 936
29615: 
29616: 
29617: 
29618: 
29619:                                       Sulo Aittoniemi /kesk: Graffititaulujen pystyttämisestä graffititöh-
29620:                                           rijöille
29621: 
29622: 
29623:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
29624: 
29625:    Graffititöhrijät ovat yhteiskunnan riesa. Töh-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29626: rijöiden töitä näkee hyvin runsaasti radanvarsil-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29627: la,ja ne ovat vihaksi asti matkustajan nähtävissä.        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29628: Joukossa on kuitenkin myös taiteellista silmää
29629: osoitta via ja jopa huolellisesti tehtyjä töitä, joihin             Onko Hallituksen mieleen tullut saada
29630: katse pysähtyy.                                                  ns. graffititöhrijät (taiteilijat) kuriin ra-
29631:    On tullut mieleen, olisiko tarpeellista pystyt-               kentamalla radanvarsiin ja muille asian-
29632: tää radanvarsiin ja muuallekin graffitien tekijöi-               omaisille alueille tietynlaisia graffitipuis-
29633: den suosimille alueille lastulevystä rakennettuja                toja, joihin rakennetuille pinnoille voisi
29634: graffitipuistoja, joissa töhrijät voisivat itseään               taidetta maalata ja jättää muut alueet ja
29635: ilmaista, ja parhaat työt voisi vaikka palkita.                  pinnat rauhaan ankaroitetun edesvas-
29636:     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-              tuun uhalla?
29637: 
29638:       Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1998
29639: 
29640:                                             Sulo Aittoniemi /kesk
29641: 
29642: 
29643: 
29644: 
29645:  280043
29646: 2                                           KK 936/1998 vp
29647: 
29648: 
29649: 
29650: 
29651:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
29652: 
29653:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Graffitien tekijät kilpailevat keskenään. Mah-
29654: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          dollisimman omaperäisiä, kookkaita tai värik-
29655: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-       käitä graffiteja sijoitetaan näkyviin paikkoihin.
29656: le jäsenelle kansanedustaja Sulo Aittaniemen           Tunnetuimmat tekijät tunnistetaan tyylistä ja
29657: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 936:          suurimmista graffiteista pyritään tekemään niin
29658:                                                        näyttäviä, että niitä tullaan katsomaan kauem-
29659:           Onko Hallituksen mieleen tullut saada        paakin. Maalauspaikka valitaan usein juuri nä-
29660:        ns. graffititöhrijät (taiteilijat) kuriin ra-   kyvyyskriteerin perusteella. Graffiteja onkin pi-
29661:        kentamalla radanvarsiin ja muille asian-        dettävä niiden luonteen vuoksi töhrintänä.
29662:        omaisille alueille tietynlaisia graffitipuis-      Töhriminen on siis kansainvälinen ongelma.
29663:        toja, joihin rakennetuille pinnoille voisi      Suomessa töhrintä on ollut laaja ilmiö jo viisi-
29664:        taidetta maalata ja jättää muut alueet ja       toista vuotta. Töhrijäiden keskeinen motiivi toi-
29665:        pinnat rauhaan ankaroitetun edesvas-            mintaansa on hauskanpito, jännityksen hakemi-
29666:        tuun uhalla?                                    nen ja tietynlainen uhma yhteiskuntaa vastaan.
29667:                                                        Aktivistit pitävät yhteyttä toisiinsa säännöllisesti
29668:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           muun muassa internetin välityksellä. Siellä onkin
29669: vasti seuraavaa:                                       noin 50 000 töhrintää myönteisesti käsittelevää ja
29670:                                                        siihen kannustavaa sivua.
29671:     Modernin graffitin katsotaan olevan lähtöisin         Töhrintää säännöllisesti ja ammattimaisesti
29672: 1960-luvun lopun New Yorkista, josta se vähitel-       harrastavat ovat 15-30-vuotiaita miespuolisia
29673: len siirtyi Yhdysvaltojen ja Euroopan suurkau-         henkilöitä. He tekevät 80 % kaikista graffiteista
29674: punkien kautta Suomeen. Alussa kaduilla ai-            ja tageista. Loput töhrinnät tekevät 8-14-vuo-
29675: kaansa viettäneet nuoret kirjoittivat tusseilla        tiaat pojat. Ilmiön sitkeys johtuu siitä, että vii-
29676: lempinimiään (tageja) seinille, linja-autoihin ja      meksi mainituista aloittelijoista osa rekrytoituu
29677: muihin näkyviin paikkoihin. Kun nimikirjoituk-         aktiivisiin töhrintäjengeihin.
29678: set saivat muiden nuorten keskuudessa huomio-             Töhrijäiden sisäisten sääntöjen mukaan kes-
29679: ta, tuli näistä muuten suhteellisen näkymättö-         keistä on, että töhrintä on laitonta. On toissijais-
29680: mistä nuorista eräänlaisia kasvottomia julkkik-        ta, vaikkakaan ei merkityksetöntä, onko kysees-
29681: sia.                                                   sä niin sanottu graffititöhrintä vai tagitöhrintä.
29682:     Graffhien maalaus on sittemmin vakiintunut         Sitä, että laillisia töhrintäseiniä lisäämällä saatai-
29683: osaksi kaupunkinuorten alakulttuureja. Esimer-         siin laitonta töhrintää vähennettyä, ei ole pystyt-
29684: kiksi niin sanottu Hip-Hop-kulttuuri rakentuu          ty osoittamaan. Muista pohjoismaista saadut
29685: rap-musiikin, break-dancen ja graffitin ympäril-       kokemukset ovat pikemminkin päinvastaisia.
29686: le. Hip-Hop kehittyinewyorkilaisen jengijohta-         Tämä toisaalta onkin ymmärrettävää, kun sisäis-
29687: jan Africa Bombatan perustamasta väkivaltaa            tetään töhrijäiden perusmotiivi toiminnalleen.
29688: vastustavasta Zulu Nation -liikkeestä, jonka tar-          Viranomaisten ja elinkeinoelämän ei tulisi jul-
29689: koituksena oli lieventääjengien välisiä konflikte-     kisessa keskustelussa hämärtää töhrinnän rikol-
29690: ja järjestämällä musiikki-, tanssi- ja maalauskil-     lista luonnetta. Esimerkiksi Helsingin kaupunki
29691: pailuja.                                               joutuu vuosittain käyttämään 8 miljoonaa mark-
29692:     Vähitellen 1970- ja 1980-lukujen kuluessa kir-     kaa töhryjen poistamiseen. Huolimatta siitä,
29693: joitus- ja maalauskyltit muuttuivat. Käyttöön          onko kyseessä värikäs graffititöhry tai nopeasti
29694: otettiin spraymaalit, joiden myötä nimikirjoituk-      sutaistu tagitöhry, töhrintä täyttää aina rikoslain
29695: set kehittyivät yhä värikkäämmiksi ja suurem-           35 luvussa säännellyn vahingonteon tunnusmer-
29696: miksi maalauksiksi.                                    kistön.
29697: 
29698:      Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1998
29699: 
29700:                                                                            Ministeri Suvi-Anne Siimes
29701:                                            KK 936/1998 vp                                              3
29702: 
29703: 
29704: 
29705: 
29706:                                        Tili Riksdagens Talman
29707: 
29708:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Iden är att göra de största graffitimålningarna så
29709: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          effektfulla att folk kommer lång väg för att se
29710: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      dem. Platsen väljs ofta just utgående från hur
29711: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spörs-         synlig den är. Graffiti måste på grund av sin natur
29712: mål nr 936:                                          anses som klotter.
29713:                                                         Klotter är alltså ett internationellt problem. 1
29714:           Vilka åtgärder avser Regeringen vidta      Finland har klottret varit ett fenomen redan i
29715:        för att tillhandahålla graffitiplank för      femton år. Ett centralt motiv bland klottrarna är
29716:        klottrare?                                    att ha roligt, söka spänning och i viss mån utma-
29717:                                                      na samhället. Aktivisterna håller regelbundet
29718:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        kontakt med varandra bl.a. via Internet. På
29719: anföra följande:                                     webbsidorna finns ca 50 000 sidor som behandlar
29720:                                                      klotter i en positiv och uppmuntrande ton.
29721:     Den moderna graffitin anses ha uppkommit i          De som utövar klotter regelbundet och profes-
29722: slutet av 1960-talet i New York, därifrån den        sionellt utgörs av unga män i 15-30 års ålder. De
29723: småningom vandrade vidare från storstäderna i        gör 80% av alla graffitimålningar och tags. Res-
29724: Förenta staterna och Europa tili Finland. 1 bör-     ten görs av 8-14-åriga pojkar. Att fenomenet är
29725: jan var det fråga om unga som fördrev tiden på       så ihållande beror på att en del av de sistnämnda
29726: gatan genom att med tusch skriva sina smek-          nybörjarna rekryteras till de aktiva klottergäng-
29727: namn (tags) på väggar, bussar och andra synliga      en.
29728: platser. När deras signaturer uppmärksammades           Enligt klottrarnas interna regler är det primä-
29729: av övriga ungdomar blev dessa unga, som annars       ra att klottret är olagligt. Det är sekundärt, om
29730: var rätt obemärkta, en slags anonyma kändisar.       inte betydelselöst, om det är fråga om s.k. graffi-
29731:     Graffitimålning har sedermera blivit en del av   tiklotter eller klotter i form av tags. Det har inte
29732: subkulturerna bland stadsungdomarna. Den s.k.        kunnat bevisas att det olagliga klottret skulle
29733: Hip-Hop-kulturen t.ex. är uppbyggd kring rap-        minska genom fler lagliga klotterplank. Erfaren-
29734: musik, break-dance och graffiti. Hip-Hop har         heterna från de andra nordiska länderna visar
29735: utvecklats ur antivåldrörelsen Zulu Nation grun-     snarare det rakt motsatta. Å andra sidan är detta
29736: dad av gängledaren Africa Bombatai New York.         förståeligt med beaktande av vilket grundmotiv
29737:  Dess syfte var att gängen skalllösa konflikterna    klottrarna har.
29738:  genom att tävla om vilka som har de skickligaste       Myndigheterna och näringslivet bör i den all-
29739:  musikerna, dansama och målarna.                     männa debatten inte fördunkla det faktum att
29740:     Under 1970- och 1980-talet ändrades små-         klotter är kriminellt. Helsingfors stad t.ex. blir
29741:  ningom målningsmetoderna. Sprayfårger togs i        årligen tvungen att använda 8 miljoner mark för
29742:  bruk samtidigt som signaturerna utvecklades tili    att avlägsna klottret. Oberoende av om det är
29743:  allt fårggrannare och större målningar.             fråga om fårggrant graffitiklotter eller en snabbt
29744:     Graffitimålarna tävlar sinsemellan. Målning-     målad tag, uppfyller klottret alltid de känneteck-
29745:  arna skall vara så speciella, väldiga eller fårg-   en på skadegörelse som anges i 35 kapitlet i straff-
29746:  granna som möjligt och placeras pä synliga plat-    lagen.
29747:  ser. De mest kända målarna känns igen på stilen.
29748: 
29749:      Helsingforsden 6 oktober 1998
29750: 
29751:                                                                          Minister Suvi-Anne Siimes
29752:                                             KK 937/1998 vp
29753: 
29754: Kirjallinen kysymys 937
29755: 
29756: 
29757: 
29758: 
29759:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Seurantalon korjaamista koskevan avustus-
29760:                                        anomuksen hylkäämisestä
29761: 
29762: 
29763:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
29764: 
29765:    Opetusministeriö myöntää korjausavustuksia         rustellusti ollut muutaman kymppitonnin avun
29766: erilaisille seurantaloille. Korjauksia myönnetään     tarpeessa, vaan kun ei niin ei. Ja perusteita ei
29767: yleensä sen mukaan, minkä poliittisen ryhmitty-       kerrota, vaikka kuinka kysyisi.
29768: män hallussa kulttuuriministerin palli on. Jos           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29769: ministeri on vasemmistolainen, varoja myönne-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29770: tään työväentaloille, oli tarvetta tai ei. Porvarin   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29771: istuessa ministerin paikalla vuorossa ovat toisen-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29772: laiset ajatukset.
29773:    Hassuinta asiassa on se, että kyseltäessä ano-               Millä perusteella Hallitus eli toisin sa-
29774: muksen kohtaloa ministeriöstä hylkäyksen pe-                 noen sen opetusministeriö on hylännyt
29775: rusteita ei sanota, vaan vieritetään syy jonkun              Ikaalisten Ponsi ry:n Vähäröyhiön Ponsi-
29776: lausunnonantajan päälle lausuntoa sen enem-                  la -nimistä seurantaloa koskevan vähäi-
29777: mälti ilmaisematta. Näin on käynyt Ikaalisten                sen ja perustellun avustusanomuksen ku-
29778: Ponsi ry:n anomukselle, joka koskee Vähäröy-                 luvan vuoden kevättalven hakemuskäsit-
29779: hiön Ponsila -nimistä seuran taloa, joka olisi pe-           telyssä?
29780: 
29781:      Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1998
29782:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
29783: 
29784: 
29785: 
29786: 
29787:  280043
29788: 2                                          KK 937/1998 vp
29789: 
29790: 
29791: 
29792: 
29793:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
29794: 
29795:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            1. "Avustusta myönnettäessä kiinnitetään eri-
29796: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tyistä huomiota rakennuksen kulttuurihistorial-
29797: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       liseen arvoon sekä kokoontumistilojen tarpeelli-
29798: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        suuteen alueen väestön sivistys-, harrastus- ym.
29799: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         vapaa-ajan kansalaistoiminnan kannalta."
29800: n:o 937:                                              (Opetusministeriön yleiskirje n:o 19/011197)
29801:                                                           2. Avustuksia myönnettäessä otetaan huo-
29802:           Millä perusteella Hallitus eli toisin sa-   mioon korjaustöiden kiireellisyys. Hyvät kor-
29803:        noen sen opetusministeriö on hylännyt          jaussuunnitelmat ovat kuitenkin aina avustuksen
29804:        Ikaalisten Ponsi ry:n Vähäröyhiön Ponsi-       edellytys.
29805:        la -nimistä seurantaloa koskevan vähäi-            3. Avustuksilla edistetään korjaustöiden koh-
29806:        senja perustellun avustusanomuksen ku-         tuullisen nopeaa valmistumista. Samoin tavoit-
29807:        luvan vuoden kevättalven hakemuskäsit-         teena on mahdollistaa yhtäjaksoisuutta edellyt-
29808:        telyssä?                                       tävien osakokonaisuuksien toteuttaminen ker-
29809:                                                       ralla. Tämä saadaan aikaan myöntämällä kerral-
29810:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          la riittävän suuria avustuksia.
29811: vasti seuraavaa:                                          4. Avustuksia jaettaessa otetaan huomioon
29812:                                                       alueelliset ja kielelliset näkökohdat.
29813:    Seurantalojen korjauksiin on jaettu valtion-           5. Keskusjärjestöjen jäsenyhdistysten omista-
29814: avustuksia vuodesta 1978lähtien kaikkiaan noin        mien talojen määrä ja korjaustarve otetaan suun-
29815: 200 miljoonaa markkaa. Tällä määrärahalla on          taa antavana huomioon avustusten jaossa.
29816: vuosien mittaan korjattu yli puolet maamme                Neuvottelukunnan esitystä laadittaessa Suo-
29817: noin 2 600 seurantalosta.                             men Kotiseutuliitto kuulee jokaista keskusjärjes-
29818:    Vuodesta 1991 alkaen avustusten jakoa kos-         töä sen jäsenyhdistysten hakemusten osalta.
29819: kevan valmistelutyön on opetusministeriön toi-        Opetusministeriölle jättämässään hakemuksessa
29820: meksiannosta tehnyt Suomen Kotiseutuliitto,           Ikaalisten Ponsi on ilmoittanut, että hakemuk-
29821: joka jo aiemmin on hoitanut korjauksiin liittyvää     sen kohde on nuorisoseurantalo. Tästä syystä
29822: rakennusteknistä neuvontaa. Kotiseutuliiton yh-       hakemuksesta on valmistelun yhteydessä pyydet-
29823: teyteen muodostettiin tuolloin seurantaloasiain       ty lausunto Suomen Nuorisoseurojen Liitolta.
29824: neuvottelukunta, jossa ovat edustettuna kaikki            Hakemus kohdistuu useisiin korjaustöihin,
29825: seurantaloja omistavien yhdistysten keskusjär-        joista osa on vuosikorjausluonteisia eivätkä siksi
29826: jestöt sekä opetusministeriö, ympäristöministe-       sovellu avustuksen piiriin. Suunnitelmaan sisäl-
29827: riö, Museovirasto ja Suomen Kuntaliitto.              tynyt keittiön kunnostaminen on periaatteessa
29828:     Seurantaloasiain neuvottelukunnan tarkoi-         mahdollinen avustuskohde, ei kuitenkaan kii-
29829: tuksena on ohjata seurantalojen rakennustaiteel-      reellinen.
29830: lisesti, historiallisesti ja ympäristökulttuurin          Tarpeeseen ja hyväksyttyjen hankkeiden ko-
29831: kannalta korkeatasoista korjaamista sekä seu-         konaismäärään nähden liian vähäisiä avustus-
29832: rantalojen kehittämistä paikallisen harrastustoi-     määrärahoja kohdennettaessa on edellä mainit-
29833: minnan ja kanssakäymisen keskuksina.                  tujen näkökohtien ohella otettava huomioon
29834:    Tätä tarkoitusta neuvottelukunta edistää mm.       korjaustöiden kiireellisyys sekä talon säilymisen
29835: laatimalla opetusministeriölle esityksen seuran-      että käytön kannalta. Tässä harkinnassa Ikaalis-
29836: talojen korjausavustuksista. Esitystä laadittaes-     ten Ponnen hakemus ei valitettavasti johtanut
29837: sa neuvottelukunta on sopinut noudatettavaksi         avustuksen myöntämiseen.
29838: seuraavia periaatteita:
29839: 
29840:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1998
29841: 
29842:                                                                          Ministeri Suvi-Anne Siimes
29843:                                             KK 937/1998 vp                                             3
29844: 
29845: 
29846: 
29847: 
29848:                                         Tili Riksdagens Talman
29849: 
29850:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           tanke pä traktens bildnings- och hobbyverksam-
29851: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           het och andra medborgerliga fritidsaktiviteter".
29852: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       (Undervisningsministeriets cirkulär nr 19/011/
29853: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-          97)
29854: mäl nr 937:                                              2. När understöd beviljas läggs vikt vid hur
29855:                                                       brädskande reparationsarbetena är. Bra renove-
29856:           På viiken grund har Regeringen eller        ringsplaner är likväl alltid ett vilikor för under-
29857:        med andra ord undervisningsministeriet         stöd.
29858:        avslagit Ikaalisten Ponsi ry:s anspräkslö-         3. Med understöden främjar man ett skäligt
29859:        sa och motiverade ansökan om bidrag för        snabbt slutförande av reparationsarbetena. Li-
29860:        föreningshuset Vähäröyhiön Ponsila när         kasä är avsikten att göra det möjligt att pä en
29861:        värvinterns ansökningar behandlades?           gäng genomföra sådana delhelheter som förut-
29862:                                                       sätter att de görs utan avbrott. Detta ästadkom-
29863:   Som svar pä detta spörsmäl fär jag vördsamt         mer man genom att bevilja tiliräckligt stora un-
29864: anföra följande:                                      derstöd.
29865:                                                          4. Vid fördelningen av understöd beaktas regi-
29866:    Sedan 1978 har det delats ut statsunderstöd för    onala och språkliga aspekter.
29867: renoveringar av föreningshus tili sammanlagt ca          5. Mängden och behovet av renovering beträf-
29868: 200 miljoner mark. Med detta anslag har över          fande de lokaler som centralorganisationernas
29869: hälften värt lands ca 2 600 föreningshus renove-      medlemsföreningar äger tas säsom riktgivande
29870: rats under åren.                                      faktorer i beaktande när understöden fördelas.
29871:    På uppdrag av undervisningsministeriet har             När delegationens framställan görs upp hör
29872: Suomen Kotiseutuliitto sedan är 1991 utfört be-       Suomen Kotiseutuliitto varje centralorganisa-
29873: redningsarbetet inför utdelningen av bidragen.        tion beträffande medlemsföreningarnas ansök-
29874: Förbundet skötte redan tidigare byggnadstek-          ningar. 1 den ansökan som Ikaalisten Ponsi har
29875: nisk rådgivning i fräga om renoveringarna. I an-      lämnat in tili undervisningsministeriet uppges att
29876: slutning tili Kotiseutuliitto bildades en delega-     ansökningen gäller en ungdomsföreningslokal.
29877: tion för föreningshusärenden med representanter       Av denna anledning har man i samband med
29878: för alla centralorganisationer för föreningar som     beredningen av ansökningen bett om utlätande
29879: äger föreningshus samt undervisningsministe-          av Suomen Nuorisoseurojen Liitto.
29880: riet, miljöministeriet, Museiverket och Finlands         Ansökan gäller ett flertal reparationsarbeten
29881: Kommunförbund.                                        av vilka en del är av ärsreparationsnatur och
29882:    Delegationens syfte är att styra byggnadstek-      därför inte faller inom ramarna för understödet.
29883: niskt, historiskt och med tanke på miljökulturen      Den renovering av köket som ingär i planen är i
29884: högklassiga renoveringar av föreningshus samt         princip ett tänkbart understödsobjekt, men inte
29885: utvecklingen av föreningshusen som centrum för        ett brådskande.
29886: lokala fritidssysselsättningar och umgänge.              Vid fördelningen av de med tanke pä behovet
29887:    Detta ändamål främjar delegationen bl.a. ge-       och det totala antalet godkända projekt alltför
29888: nom att göra upp en framställan om reparations-       smä understödsanslagen måste man utöver de
29889: understöd för föreningshus tili undervisningsmi-      nämnda synpunkterna ta hänsyn också tili hur
29890: nisteriet. När framställningen görs upp har dele-     brådskande reparationsarbetena är med tanke
29891:  gationen avtalat om att iaktta följande principer:   både på att huset bevaras och att det kan använ-
29892:     1. "När bidragen beviljas fåsts särskild upp-     das. 1denna prövning resulterade Ikaalisten Pon-
29893: märksamhet vid byggnadens kulturhistoriska            sis ansökan tyvärr inte i att anslag beviljades.
29894:  värde samt om samlingslokalerna behövs med
29895: 
29896:      Helsingfors den 5 oktober 1998
29897: 
29898:                                                                           Minister Suvi-Anne Siimes
29899:                                            KK 938/1998 vp
29900: 
29901: Kirjallinen kysymys 938
29902: 
29903: 
29904: 
29905: 
29906:                                   Mauri Pekkarinen /kesk: Maantien 6250, välillä Kintaus-Ylä-
29907:                                      Kintaus Petäjä vedellä, ottamisesta työllisyysperusteisen tienpi-
29908:                                      don rahoituksen piiriin
29909: 
29910: 
29911: 
29912:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
29913:     Kintaus-Ylä-Kintaus-tie 6250 on osa tieyh-          Viimeisten parin vuoden aikana tämä Keski-
29914: teyttä Uuraisilta Petäjävedelle. Tie yhdistää mai-   Suomen maakunnan työllisyyshankkeitten kii-
29915: nitut kaksi kuntakeskusta ja on tärkeä osa laa-      reellisyysjärjestys on kuitenkin joutunut teke-
29916: jempaakin yhteyttä mm. Aänekosken seudulta           mään tilaa Kantolan salmen lossin rakentami-
29917: läntiseen Keski-Suomeen ja aina länsirannikolle      selle, johon sanotut tienpidon työllisyysvarat on
29918: saakka.                                              viimeisten kahden vuoden aikana käytetty.
29919:     Jo aikaisemmassa vaiheessa tien Uuraisten           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29920: puoleista päätä on peruskorjattu hyvään kun-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29921: toon. Tieyhteys Ylä-Kintaudelta Kintaudelle on       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29922: kuitenkin vuosia odottanut peruskorjausta. Tien      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29923: liikennöitävyys on poikkeuksellisen huono. Tie-
29924:  töiden pituus on n. 10 km ja peruskorjauksen                   Aikooko Hallitus huolehtia pikaisesti
29925:  kustannusarvio 12,4 milj. mk.                              siitä, että maantie 6250 välillä Kintaus-
29926:     Keski-Suomen tiepiiri on useiden vuosien ajan           Ylä-Kintaus Petäjävedellä otetaan työlli-
29927:  pitänyt tätä tiekohdetta työllisyysperusteisesti           syysperusteisen tienpidon rahoituksen
29928:  rahoitettavien kohteiden ensimmäisellä sijalla.            piiriin jo edessä olevan talvikauden aika-
29929:  Myös Keski-Suomen liitto omissa lausunnois-                na?
29930:  saan on asettunut tukemaan Keski-Suomen kii-
29931:  reisimpänä hankkeena tämän työllisyyskohteen
29932:  toteuttamista.
29933:       Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1998
29934:                                        Mauri Pekkarinen /kesk
29935: 
29936: 
29937: 
29938: 
29939:  280043
29940: 2                                          KK 938/1998 vp
29941: 
29942: 
29943: 
29944: 
29945:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
29946: 
29947:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Hallituksen talousarvioesityksessä vuodelle
29948: mainitussa tarkoituksessa olette Te, Rouva Pu-        1999 on investointikohteiden rahoitukseen mo-
29949: hemies, toimittanut valtioneuvoston asianomai-       mentille 34.06.77 esitetty määrärahoja yhteensä
29950: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mauri        142 miljoonaa markkaa. Määrärahasta 20 mil-
29951: Pekkarisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        joonaa markkaa on Euroopan aluekehitysrahas-
29952: sen n:o 938:                                         ton tukemien hankkeiden tai yhteisöhankkeiden
29953:                                                      kansallista rahoitusta. Aikaisemmilta vuosilta
29954:            Aikooko Hallitus huolehtia pikaisesti     jatkuvien töiden rahoitus vaatii noin 80 miljoo-
29955:        siitä, että maantie 6250 välillä Kintaus-     naa markkaa. Lisäksi rahoituksen käyttöä oh-
29956:        Ylä-Kintaus Petäjävedellä otetaan työlli-     jaavat valtioneuvoston tekemät periaatepäätök-
29957:        syysperusteisen tienpidon rahoituksen         set Pohjois-Suomen vanhojen metsien suojelun
29958:        piiriin jo edessä olevan talvikauden aika-    kompensaation ja LF A-kompensaation rahoit-
29959:        na?                                           tamisesta työllisyysvaroin. Uusiin kohteisiin on
29960:                                                      siis käytettävissä noin 30 miljoonaa markkaa.
29961:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         Työvirastojen lopullisia ehdotuksia vuoden 1999
29962: vasti seuraavaa:                                     hankkeiksi ei työministeriö ei vielä ole saanut.
29963:                                                           Työministeriö on kehittänyt rahoituksen koh-
29964:    Tie 6250 välillä Kintaus-Ylä-Kintaus on osa       dentamisperusteitaan siten, että rahoitusta ei
29965: tieyhteyttä Uuraisilta Petäjävedelle, ja sen Uu-     enää kohdenneta pelkästään työttömyysasteen
29966: raisten puoleinen pää on peruskorjattu. Perus-       mukaan, vaan hankkeilla pyritään luomaan edel-
29967: korjaustarve koskee noin 10 kilometrin pituista       lytyksiä pidemmän ajan työllisyysvaikutuksille.
29968: tieosuutta,ja sen kustannusarvio on kyselyn mu-      Tätä varten on kehitetty työllisyysvaikutusten
29969: kaan 12,4 miljoonaa markkaa. Kyseessä olevan          arviointimalli, jonka osuvuutta kehitetään edel-
29970: tieosuuden peruskorjaustarpeen todetessaan on         leen mm. tielaitoksen kanssa.
29971: tiepiiri usean vuoden ajan asettanut työn työlli-         Rahoituksen kohdentaminen yksittäisille
29972: syystyöohjelmaesityksissään kärkisijoille. Myös       hankkeille on 31.12.1997 annetussa työllisyys-
29973: Keski-Suomen liitto on aiemmin lausunnoissaan         asetuksessa muutettu siten, että työvoima- ja
29974: kiirehtinyt hanketta.                                 elinkeinokeskusten työvoimaosastot tekevät
29975:    Työministeriö rahoittaa työllisyyslain 13 §:n      pääosan alueelleen kohdennettujen määräraho-
29976: mukaisia valtion investointikohteita. Tielaitos      jen osalta hankekohtaiset rahoituspäätökset.
29977: on saanut rahoituksen 20-25 %:iin esittämis-          Ainoastaan yli 20 miljoonan markan suuruisten
29978: tään kohteista ja on ollut suurin rahoituksen         hankkeiden päätökset tehdään valtioneuvoston
29979: saaja. Työllisyysvaroin tuettavien kohteiden va-      yleisistunnossa, mutta silloinkin päätös perustuu
29980: linta perustuu valtion työvirastojen tekemiin esi-    työvoimaosastojen kanssa käytyihin tuloskes-
29981: tyksiin, TE-keskusten työvoimaosastojen niistä        kusteluihin. Menettelyn tarkoituksena on ollut
29982: antamiin lausuntoihin sekä työministeriön ja          kehittää työvoimaosastojen asemaa alueellisina
29983: työvirastojen välisiin työohjelmaneuvotteluihin.      vaikuttajina.
29984: Näiden neuvottelujen perusteella valtioneuvos-            Tie 6250 välillä Kintaus-Ylä-Kintaus -hank-
29985: ton yleisistunto on vahvistanut työllisyysrahojen     keen osalta Keski-Suomen työvoima- ja elinkei-
29986: käyttösuunnitelman TE-keskuksittain ja työvi-         nokeskuksen työvoimaosasto tekee päätöksen
29987: rastoittain. Lopullisen päätöksen hankkeen            sille osoitettujen määrärahojen puitteissa. Halli-
29988: aloittamisesta on tehnyt valtioneuvoston yleisis-     tus tai työministeriö ei tee erillistä päätöstä kysy-
29989: tunto, työministeriö tai työvoima- ja elinkeino-      myksessä mainitun, kustannuksiltaan alle 20 mil-
29990: keskuksen työvoimaosasto riippuen hankkeen           joonan markan, yksittäisen tiehankkeen rahoit-
29991: kustannusarviosta.                                    tamisesta.
29992: 
29993:      Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1998
29994:                                                                      Työministeri Liisa Jaakonsaari
29995:                                              KK 938/1998 vp                                             3
29996: 
29997: 
29998: 
29999: 
30000:                                          Tili Riksdagens Talman
30001: 
30002:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               1 regeringens budgetproposition för 1999 har
30003: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            för investeringsmålens finansiering under mo-
30004: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-        ment 34.06.77 framförts ett anslag på samman-
30005: dagsledamot Mauri Pekkarinen undertecknade             lagt 142 miljoner mk. Av anslaget är 20 miljoner
30006: spörsmål nr 938:                                       mk nationell finansiering av projekt eller gemen-
30007:                                                        skapsprojekt som stöds av Europeiska regionala
30008:            Ämnar Regeringen med det snaraste se        utvecklingsfonden. Finansieringen av arbeten
30009:        tili att landsväg 6250 mellan Kintaus-          som fortgår från tidigare år kräver ca 80 miljoner
30010:        Yiä-Kintaus i Petäjävesi omfattas av fi-        mk. Därtill styrs användningen av finansieringen
30011:        nansieringen för av sysselsättningsskäl         genom statsrådets principbeslut om finansiering
30012:        motiverad väghållning redan under den           med sysselsättningsmedel av kompensationen
30013:        kommande vintern?                               för skyddandet av Norra Finlands gamla skogar
30014:                                                        och LF A-kompensationen. Ca 30 miljoner mk
30015:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          står alltså tili förfogande för nya mål. Arbetsmi-
30016: anföra följande:                                       nisteriet har inte ännu fått arbetsverkens slutliga
30017:                                                        förslag tili projekt för 1999.
30018:     Väg 6250 mellan Kintaus-Ylä-Kintaus är en             Arbetsministeriet har utvecklat sin motivering
30019: del av vägförbindelsen mellan Uurainen och Pe-         för inriktandet av finansieringen så att finansie-
30020: täjävesi och den ända som ligger i Uurainen            ringen inte längre inriktas endast i enlighet med
30021: har grundförbättrats. Grundförbättringsbeho-           arbetslöshetsgraden, utan att man genom projek-
30022: vet gäller ett vägavsnitt på ca 10 kilometer och       ten försöker skapa förutsättningar för långvariga
30023: dess kostnadsberäkning är enligt en förfrågan          sysselsättningseffekter. Därför har man utveck-
30024: 12,4 miljoner mark. Då vägdistriktet konstatera-       lat en modell för bedömning av sysselsättningsef-
30025: de grundförbättringsbehovet för ifrågavarande          fekterna och vars träffsäkerhet utvecklas vidare
30026: vägavsnitt har det i sina framföranden om syssel-      bl.a. med vägverket.
30027: sättningsarbetsprogram i flera år ansett arbetet          Enligt sysselsättningsförordningen av 31.12.
30028: som ett av de viktigaste. Också Keski-Suomen           1997 har inriktandet av finansieringen på enskil-
30029: liitto har tidigare i sina yttranden påskyndat pro-    da projekt ändrats så att arbetskrafts- och nä-
30030: jektet.                                                ringscentralernas arbetskraftsavdelningar fattar
30031:     Arbetsministeriet finansierar statliga investe-    största delen av de projektvisa finansieringsbe-
30032: ringsmål i enlighet med 13 § sysselsättningslagen.     sluten vad gäller de anslag som anvisats för deras
30033: Vägverket har fått finansiering för 20-25 % av         respektive kompetensområde. Endast beslut som
30034: sina föreslagna mål och har varit den största          gäller projekt på över 20 miljoner mk fattas av
30035: finansieringsmottagaren. Valet av mål som stöds        statsrådets allmänna sammanträde, men också
30036: med sysselsättningsmedel grundar sig på förslag        då baserar sig beslutet på resultatdiskussioner
30037: gjorda av statliga arbetsverk, på yttranden där-       med arbetskraftsavdelningarna. Förfarandet har
30038: om, givna av T &E-centralernas arbetskraftsav-         syftat tili att utveckla arbetskraftsavdelningar-
30039: delningar och på överläggningar om arbetspro-          nas ställning som regionala påverkare.
30040: gram mellan arbetsministeriet och arbetsverken.           Då det gäller projektet väg 6250 mellan Kin-
30041:  På basis av dessa överläggningar har statsrådets      taus-Ylä-Kintaus, fattar arbetskraftsavdel-
30042: allmänna sammanträde bekräftat sysselsätt-             ningen vid Mellersta Finlands arbetskrafts- och
30043:  ningsmedlens dispositionsplan per T &E-central        näringscentral beslutet inom ramen för de anslag
30044:  och arbetsverk. Det slutliga beslutet om startan-     som anvisats denne. Regeringen eller arbetsmi-
30045:  det av projektet har fattats av statsrådets allmän-   nisteriet fattar inte något enskilt beslut i frågan
30046:  na sammanträde, arbetsministeriet eller arbets-       som gäller finansieringen av nämnda enskilda
30047:  krafts- och näringscentralens arbetskraftsavdel-      vägprojekt, som tili sina kostnader är under 20
30048:  ning beroende på projektets kostnadsberäkning.        miljoner mk.
30049:      Helsingforsden 6 oktober 1998
30050: 
30051:                                                                     Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
30052:                                               KK 939/1998 vp
30053: 
30054: Kirjallinen kysymys 939
30055: 
30056: 
30057: 
30058: 
30059:                                     Mauri Pekkarinen /kesk: Apteekkipalveluiden turvaamisesta
30060: 
30061: 
30062: 
30063:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
30064: 
30065:     Lääkelaitoksen selvitys apteekkimaksusta            keja tulee olla maassa siten, että väestö, mikäli
30066: luovutettiin sosiaali- ja terveysministerille kesällä   mahdollista, voi vaikeudetta saada lääkkeitä".
30067: 1998. Selvityksessä keskityttiin tarkastelemaan         Lääkelaitoksen ja sosiaali- ja terveysministeriön
30068: apteekkimaksun poistamiseen tähtääviä toimen-           sekä viime kädessä maan hallituksen tulisi toimia
30069: piteitä. Ehdotuksessa ei juurikaan tarkasteltu          siten, että sanottu periaate käytännössä toteu-
30070: tehtyjen ehdotusten vaikutuksia apteekkipalve-          tuu. Lääkelaitoksen selvityksessä tehdyt ehdo-
30071: lujen saatavuuteen.                                     tukset johtaisivat kuitenkin päinvastaiseen kehi-
30072:     Lääkelaitoksen selvityksessä tehtyjen ehdo-         tykseen.
30073: tusten toteuttaminen johtaisi arvioiden mukaan             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30074: yli 60 apteekin toiminnan lopettamiseen. Tämä           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30075: heikentäisi ihmisten välttämättömien terveys- ja        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30076: lääkepalvelujen saatavuutta. Lääkelaitoksen sel-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30077: vityksen mukaiseen toimenpiteeseen ryhtymisel-
30078:  le on vaikea löytää valtiontaloudellisia, terveys-               Aikooko Hallitus jatkossakin turvata
30079:  poliittisia tai edes EU:stajohtuvia syitä.                    apteekkipalveluiden riittävän saatavuu-
30080:     Apteekkitoiminta on osa lakisääteistä tervey-              den maan eri osissa ja säilyttää nykyisen
30081:  denhoitotoimintaa Suomessa. Apteekkipalvelut                  apteekkimaksujärjestelmän, sekä
30082:  ovat toimivaan kuntarakenteeseen olennaisesti                    huolehtiiko Hallitus siitä, että Lääke-
30083:  kuuluvia kansalaisten peruspalveluja,joiden lak-              laitoksen selvitykset apteekkimaksusta
30084:  kauttaminen ei voi tapahtua ikään kuin ohimen-                luopumisesta pannaan huonosti perustel-
30085:  nen ilman laajempaa lääke- ja terveyspoliittista              tuina jäihin?
30086:  keskustelua. Lääkelain 39 §:n mukaan "apteek-
30087: 
30088:       Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1998
30089: 
30090:                                          Mauri Pekkarinen /kesk
30091: 
30092: 
30093: 
30094: 
30095:  280043
30096: 2                                           KK 939/1998 vp
30097: 
30098: 
30099: 
30100: 
30101:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
30102: 
30103:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        taisiin poistaa ja samalla muuttaa lääketaksaa
30104: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         vuoden 2000 alusta lukien niin, että lääkkeiden
30105: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       hinnat alenisivat. Selvitykseen perustuva ehdo-
30106: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mauri            tus tuli laatia siten, että lääkejakelun alueellinen
30107: Pekkarisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         kattavuus ei olennaisesti huonone.
30108: sen n:o 939:                                             Lääkelaitoksen selvityksen mukaan apteekki-
30109:                                                       maksun poisto ja vastaava lääkkeiden hintojen
30110:           Aikooko Hallitus jatkossakin turvata        alentaminen lääketaksaa muuttamalla merkitsi
30111:        apteekkipalveluiden riittävän saatavuu-        lääkkeiden hintoihin noin 5 %:n alenemista.
30112:        den maan eri osissa ja säilyttää nykyisen      Tämä merkitsisi lähes 20 apteekin tulemista ta-
30113:        apteekkimaksujärjestelmän, sekä                loudellisesti kannattamattomaksi, mikäli mihin-
30114:           huolehtiiko Hallitus siitä, että Lääke-     kään muihin toimenpiteisiin ei ryhdyttäisi. Nämä
30115:        laitoksen selvitykset apteekkimaksusta         20 apteekkia olisivat etupäässä pieniä Etelä-Suo-
30116:        luopumisesta pannaan huonosti perustel-        messa sijaitsevia apteekkeja. Lisäksi noin 30 ap-
30117:        tuina jäihin?                                  teekin taloudellinen tulos laskisi lähelle kannat-
30118:                                                       tavuusrajaa.
30119:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Jos apteekkimaksu poistettaisiin, voitaisiin
30120: vasti seuraavaa:                                      selvityksen mukaan lääkkeiden saatavuus turva-
30121:                                                       ta niillä paikkakunnilla, joiden ainoa apteekki
30122:    Olen vastannut useisiin apteekkimaksua kos-        kävisi kannattamattomaksi, ensi sijassa sivuap-
30123: keviin kysymyksiin, viimeksi edustaja Tulosen         teekkijärjestelmää laajentamalla. Kannattamat-
30124: kysymykseen n:o 832. Apteekkimaksua koske-            tomat apteekit pyrittäisiin muuttamaan sivuap-
30125: vien kysymysten taustalla on sosiaali- ja terveys-    teekeiksi.
30126: ministeriön asettaman lääkekustannustyöryh-              Sosiaali- ja terveysministeriö lähetti Lääkelai-
30127: män ehdotus apteekkimaksun poistamisesta ja           toksen selvityksen lausuntokierrokselle heti sen
30128: siihen liittyvästä lääketaksan muuttamisesta si-      valmistuttua. Lausunnot pyydettiin sosiaali- ja
30129: ten, että lääkkeiden hinnat alenisivat.               terveysministeriöön 31.8.1998 mennessä. Lau-
30130:    Apteekkimaksu perustuu apteekkimaksusta            suntojen arviointi on vielä kesken. Pyydetyistä
30131: annettuun lakiin ja se on apteekeilta liikevaihdon    lausunnoista voi kuitenkin todeta, että niissä on
30132: perusteella perittävä veronluonteinen maksu.          sekä apteekkimaksun poistamista että sen säilyt-
30133: Apteekkimaksuna perittiin vuonna 1996 noin            tämistä kannattavia näkemyksiä.
30134: 390 miljoonaa markkaa, mikä on noin 7 prosent-           Apteekkimaksun poistoa arvioitaessa minis-
30135: tia apteekkien liikevaihdosta.                        teriön lähtökohtana tulee olemaan lääkejakelun
30136:    Lääkekustannustyöryhmän ehdotuksen pe-             turvaaminen myös syrjäisillä seuduilla. Jos ap-
30137: rusteella sosiaali- ja terveysministeriö antoi Lää-   teekkimaksun poistamista ei ole mahdollista teh-
30138: kelaitoksen tehtäväksi selvittää 30.6.1998 men-       dä turvaamatta samalla lääkejakelua, ei ministe-
30139: nessä apteekkimaksun poistamismahdollisuu-            riö tule valmistelemaan maksun poistamista kos-
30140: det. Toimeksiannon mukaan Lääkelaitoksen tuli         kevaa esitystä.
30141: selvittää, millä edellytyksillä apteekkimaksu voi-
30142: 
30143:      Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1998
30144: 
30145:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
30146:                                            KK 939/1998 vp                                             3
30147: 
30148: 
30149: 
30150: 
30151:                                        Tili Riksdagens Talman
30152: 
30153:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     samtidigt ändras från ingången av år 2000 så att
30154: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       läkemedelspriserna sjunker. Förslaget som grun-
30155: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     dar sig på utredningen skulle utarbetas så att
30156: man Mauri Pekkarinen undertecknade spörsmål          omfattningen av den regionala läkemedelsdistri-
30157: nr 939:                                              butionen inte försämras väsentligt.
30158:                                                          Enligt Läkemedelsverkets utredning kommer
30159:           Ämnar Regeringen även i fortsättning-      slopandet av apoteksavgiften och motsvarande
30160:        en trygga en tillräcklig tillgång på apo-     prissänkning genom ändringen av läkemedels-
30161:        tekstjänster i olika delar av Jandet och      taxan att leda tili att läkemedelspriserna sjunker
30162:        bevara det nuvarande systemet med apo-        med ca 5 %. Härav följer att inemot 20 apotek
30163:        teksavgifter, samt                            kommer att bli ekonomiskt olönsamma om man
30164:           sörjer Regeringen för att Läkemedels-      inte vidtar några andra åtgärder. Dessa 20 är
30165:        verkets utredning om möjligheterna att        främst små apotek i södra Finland. Dessutom
30166:        slopa apoteksavgiften läggs på is efter-      kommer det ekonomiska resultatet för ca 30 apo-
30167:        som förslaget är dåligt motiverat?            tek att sjunka så, att det närmar sig gränsen för
30168:                                                      lönsamhet.
30169:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            Om apoteksavgiften slopas kan man enligt
30170: anföra följande:                                     utredningen, i främsta hand genom en utvidg-
30171:                                                      ning av systemet med filialapotek, trygga till-
30172:    Jag har svarat på ett flertal spörsmål om apo-    gången på läkemedel på sådana orter, där ortens
30173: teksavgiften, senast på riksdagsman Tulonens         enda apotek skulle bli olönsamt. A vsikten är att i
30174: skriftliga spörsmål nr 832. Bakgrunden tili spörs-   mån av möjlighet ändra de olönsamma apoteken
30175: målen gällande apoteksavgiften utgörs av den av      tili filialapotek.
30176: social- och hälsovårdsministeriet tillsatta läke-        Social- och hälsovårdsministeriet sände Läke-
30177: medelskostnadsarbetsgruppens förslag, som går        medelsverkets utredning för utlåtande genast då
30178: ut på att apoteksavgiften skall slopas och, i an-    den blev klar. Social- och hälsovårdsministeriet
30179: slutning därtill, att läkemedelstaxan skall ändras   hade bett att få utlåtandena före den 31 augusti
30180: så att läkemedelspriserna sjunker.                   1998. Utvärderingen av utlåtandena är ännu inte
30181:    Apoteksavgiften baserar sig på lagen om apo-      slutförd. Man kan emellertid konstatera att det
30182: teksavgift och är en avgift av skattenatur som       bland de begärda utlåtandena finns åsikter som
30183: uppbärs hos apoteken på basis av omsättningen.       understöder såväl ett slopande som ett bibehål-
30184: År 1996 uppbars ca 390 milj. mk i apoteksavgif-      lande av apoteksavgifterna.
30185: ter, vilket utgör ca 7% av apotekens omsättning.         När slopandet av apoteksavgiften bedöms
30186:    På basis av läkemedelskostnadsarbetsgrup-         kommer utgångspunkten för ministeriet att vara
30187: pens förslag gav social- och hälsovårdsministe-      att läkemedelsdistributionen skall tryggas också i
30188: riet Läkemedelsverket i uppdrag att före den 30      glesbygderna. Om det inte är möjligt att trygga
30189: juni 1998 utreda möjligheterna att slopa apoteks-    läkemedelsdistributionen samtidigt som man slo-
30190: avgiften. Enligt uppdraget skulle Läkemedels-        par apoteksavgiften, kommer ministeriet inte att
30191: verket utreda under vilka förutsättningar apo-       bereda något förslag till slopande av avgiften.
30192: teksavgiften kan slopas och läkemedelstaxan
30193: 
30194:      Helsingfors den 2 oktober 1998
30195: 
30196:                                                                    Minister Terttu Huttu-Juntunen
30197:                                             KK 940/1998 vp
30198: 
30199: Kirjallinen kysymys 940
30200: 
30201: 
30202: 
30203: 
30204:                                    Päivi Räsänen /skl: Kuntien nuorisotyön rahoituksen turvaamisesta
30205:                                        ja nuorisotyölain muuttamisesta
30206: 
30207: 
30208:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
30209: 
30210:    Nuorisotyölain (23511995) keskeisenä ongel-        kään kunnalliselle hallintokunnalle. Tästä on
30211: mana on ollut toisaalta se, että laki ei ole tuonut   seurannut kunnissa aitoa epäselvyyttä nuoriso-
30212: kunnille voimavaroja nuorisotyöhön,ja toisaalta       työtehtävästä ja nuorten elinolojen parantami-
30213: vaatimaton säädöspohja, joka ilmenee vain to-         sesta, kun yhteistyö ja verkostoituminen eri kun-
30214: teamuksena "nuorisotyö kuuluu kunnan toimi-           nallisten hallintokuntien välillä ei kaikissa kun-
30215: alaan".                                               nissa toimi. Nuorisotyölain 1 §:ssä nuorten elin-
30216:    Kuntaliiton mukaan valtionosuudet nuoriso-         olojen parantaminen kytketään nuorisotyöhön,
30217: työhön ovat olleet vähän yli 5 prosenttia nuoriso-    mutta tehtävän toteuttamiseen ei osoiteta väli-
30218: toimen käyttömenoista. Esimerkiksi vuonna             neitä eikä resursseja. Nuorten elinolojen paran-
30219: 1997 kuntien nuorisotoimen käyttömenot olivat         tamisen jättäminen kuntien vapaan tahdon va-
30220: noin 800 miljoonaa markkaa ja valtionosuus 40,4       raan on käytännössä paljolti merkinnyt nuorten
30221: miljoonaa markkaa. Kun pyrkimyksenä on pa-            elinolojen unohtamista.
30222: lauttaa veikkauksen ja raha-arpajaisten voitto-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30223: varat alkuperäiseen tarkoitukseen, mm. nuoriso-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30224: työhön, tällöin tulisi nuorisotyölain säädöksiä       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30225: tarkistamaila parantaa nuorisotyötehtävän hoi-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30226: tamista kunnissa ja osoittaa nuorisotyöhön myös
30227: lisärahoitusta. Lisärahoitusta tarvittaisiin nuori-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
30228: sotyöhön erityisesti kaupungeissa nuorisotilojen             ryhtyä kuntien nuorisotyön rahoituksen
30229: rakentamiseen ja toisaalta työpajatoimintaan ja              turvaamiseksi ja nuorisotyölain (235/
30230: muihin elinolohankkeisiin.                                   1995) muuttamiseksi siten, että laki vei-
30231:    Nuorisotyölain heikko säädöspohja on vai-                 voittaisi kunnat nuorisotyöhön ja nuor-
30232: keuttanut koko kunnallisen nuorisotyön kehittä-              ten elinolojen parantamiseen?
30233: mistä. Nuorisotyötehtävää ei ole säädetty mille-
30234: 
30235:      Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1998
30236: 
30237:                                            Päivi Räsänen /skl
30238: 
30239: 
30240: 
30241: 
30242: 280043
30243: 2                                        KK 940/1998 vp
30244: 
30245: 
30246: 
30247: 
30248:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
30249: 
30250:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     työn valtionosuuksiin, eikä opetusministeriön
30251: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      toimintapolitiikasta johtuva painotus.
30252: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       Mikälijatkossakin veikkaus- ja raha-arpajais-
30253: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Rä-     pelien tuotto suunnataan liikunnan, nuoriso-
30254: säsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o     työn, taiteen ja tieteen rahoitukseen ja mikäli
30255: 940:                                               näihin varoihin viime vuosina valtioneuvoston
30256:                                                    päätöksellä kohdistuneita säästötoimenpiteitä ei
30257:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     jatketa, on hyvät edellytykset lisätä myös kuntien
30258:        ryhtyä kuntien nuorisotyön rahoituksen      nuorisotyöhön suunnattavaa valtionosuutta.
30259:        turvaamiseksi ja nuorisotyölain (235/       Tämä edellyttää lisäksi sitä, että yleinen kuntien
30260:        1995) muuttamiseksi siten, että laki vei-   valtionosuuslinjaus mahdollistaa kasvun.
30261:        voittaisi kunnat nuorisotyöhön ja nuor-        Toiseksi edustaja Räsänen tiedustelee halli-
30262:        ten elinolojen parantamiseen?               tuksen toimenpiteitä nuorisotyölain (235/1995)
30263:                                                    muuttamiseksi siten, että laki veivoittaisi kunnat
30264:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       nuorisotyöhön ja nuorten elinolojen parantami-
30265: vasti seuraavaa:                                   seen.
30266:                                                       Nykyisen nuorisotyölain (235/1995) 1 §:n mu-
30267:    Edustaja Räsänen on huolestunut kuntien         kaan lain tarkoituksena on "parantaa nuorten
30268: nuorisotyön rahoituksen turvaamisesta. Kunnat      elinoloja ja luoda edellytyksiä nuorten kansalais-
30269: käyttivät nuorisotoimeen vuonna 1997 noin 800      toiminnalle". Laki tuli voimaan 1.3.1995. Lain
30270: miljoonaa markkaa, kun tämä summa oli 1990-        2 §:ssä nuorisotyöllä tarkoitetaan sitä työtä, jolla
30271: luvulla taloudellisen laman seurauksena alimmil-   parannetaan nuorten elinoloja ja luodaan edelly-
30272: laan vuonna 1994 eli 579 miljoonaa markkaa.        tyksiä nuorisotoiminnalle. Lain 4 §:ssä sääde-
30273: Opetusministeriön valtionosuudet kuntien nuo-      tään, että nuorisotyön toteuttamisesta vastaavat
30274: risotyöhön olivat vuonna 1997 40 miljoonaa         ensisijaisesti valtio, kunnat ja nuorisojärjestöt ja
30275: markkaa eli vain 5 prosenttia kuntien nuoriso-     että kunnan toimialaan kuuluu nuorisotyö. Nuo-
30276: työhön käyttämistä määrärahoista.                  risotyölakia muutettiin vuoden 1997 alusta siten,
30277:    Markkamääräisesti nuorisotyön rahoitus          että nuorten määrään sidoksissa oleva laskennal-
30278: veikkausvoittovaroista on alentunut siten, että    linen valtionosuus tulee kohdentaa kunnan nuo-
30279: kun vuonna 1992 tarkoitukseen käytettiin varoja    risotyömenoihin. Lainmuutoksella on lisätty val-
30280: 151 miljoonaa markkaa, niin vuonna 1998 vas-       tionosuuden riippuvuutta kunnan tekemään
30281: taava summa on 103 miljoonaa markkaa. Lisäksi      nuorisotyöhön.
30282: nuorten työpajatoiminnan kehittämiseen on             Valtionosuuksien kehittämisessä on ollut ylei-
30283: osoitettu nuorisotyön alueella budjettivaroja 21   senä linjana tiukan normiohjauksen purkaminen
30284: miljoonaa markkaa. Vuoden 1999 talousarvio-        ja siirtyminen informaatio-ohjaukseen. Tämä
30285: esityksessä nuorisotyöhön ehdotetaan käytettä-     kuntien valtionosuusjärjestelmää koskeva muu-
30286: väksi veikkausvoittovaroja 114 miljoonaa mark-     tos vuoden 1993 alusta ajoittui taloudellisen la-
30287: kaa ja budjettivaroja 15 miljoonaa markkaa. Si-    man oloihin ja siten normiohjauksen purkami-
30288: ten nuorisotyömäärärahat on palautettu kasvu-      seen liittyi kunnissa voimakkaita taloudellisia
30289: uralle.                                            säästö tarpeita, jotka kohdistuivat myös nuoriso-
30290:    Valtiontalouden säästötarpeet vuosikymme-       toimeen.
30291: nen alun laman seurauksena kohdistuivat myös          Kuntaliiton tilastojen mukaan kuntien nuori-
30292: veikkausvoittovarojen käyttöön ja sitä kautta      sotoimen käyttömenot ovat kehittyneet seuraa-
30293: nuorisotyön rahoituksesta leikkautui pois lähes    vasti:
30294: kolmannes. Leikkaus kohdistui voimakkaasti
30295: kuntien valtionosuuksiin, jotka olivat veikkaus-   1991 ···········································    619 milj.mk
30296: voittovaroista vielä vuonna 1992 76 miljoonaa      1994 .......................................... .   579 milj.mk
30297: markkaa. Kysymys oli kuntien valtionosuuksien      1996 ···········································    750 milj.mk
30298: yleisen leikkauslinjan heijastumisesta nuoriso-    1997 .......................................... .   800 milj.mk
30299:                                             KK 940/1998 vp                                           3
30300: 
30301:    Kuntien nuorisotyöhön käyttämät määrära-           nuorten elinoloja parantavien verkostojen muo-
30302: hat ovat lamavuosien notkahduksenjälkeen kas-         dostumista paikallistasolle sekä tukenut Helsin-
30303: vaneet merkittävästi. Näyttäisi siltä, että kunnat    gin yliopiston Vantaan täydennyskoulutuskes-
30304: ovat kohdistaneet määrärahoja aiempaa enem-           kuksen järjestämää kuntien nuorisotyöntekijöi-
30305: män nuorisotyöhön.                                    den kolmivuotista PD-koulutusta (Professional
30306:    Opetusministeriö on kehittänyt monin tavoin        Development). Tässä koulutuksessa on ollut
30307: tuki- ja informaatio-ohjausjärjestelmäänsä siten,     mukana lähes sata työntekijää eri kunnista. Uu-
30308: että kuntien toiminta kohdistuisi nuorten kan-        tena kehittämishankkeena ollaan parhaillaan vi-
30309: nalta keskeisille alueille. Keskeisenä uutena tuki-   rittämässä koululaisten iltapäivätoiminnan ke-
30310: järjestelmänä on ollut työttömille nuorille suun-     hittämistä kunnissa.
30311: natun nuorten työpajatoiminnan kehittäminen.             Opetusministeriössä ei nähdä tarkoituksen-
30312: Opetusministeriö on kehitellyt yhteistyössä Ti-       mukaiseksi palata nuorisotyölainsäädännössä
30313: lastokeskuksen kanssa nuorten elinoloja kuvaa-        aikaisempaan normiohjaukseen, vaan nuorten
30314: vaa indikaattorijärjestelmää (120 indikaattoria),     elinoloja voidaan kehittää parhaiten informaa-
30315: jonka avulla on mahdollista aikaisempaa parem-        tio-ohjauksena ja hyvällä yhteistyöllä kuntien,
30316: min arvioida nuorten elinoloja ja niiden kehitystä    Kuntaliiton, lääninhallitusten ja maakunnan liit-
30317: maan eri osissa. Opetusministeriö on tukenut          tojen kanssa.
30318: 
30319:      Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1998
30320: 
30321:                                                                         Ministeri Suvi-Anne Siimes
30322: 4                                             KK 940/1998 vp
30323: 
30324: 
30325: 
30326: 
30327:                                           Tili Riksdagens Talman
30328: 
30329:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        na återspeglades i statsandelarna för ungdoms-
30330: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-          arbetet, och inte om en avvägning på grund av
30331: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-        undervisningsministeriets verksamhetspolitik.
30332: man Päivi Räsänen undertecknade spörsmå1 nr                 Om intäkter av tippnings- och penninglotteri-
30333: 940:                                                    spel även i fortsättningen tillde1as finansieringen
30334:                                                         av idrott, ungdomsarbete, konst och vetenskap
30335:            Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-         och om de sparåtgärder som genom statsrådets
30336:         ta för att trygga finansieringen av kom-        beslut de senaste åren riktats mot dessa medel
30337:         munernas ungdomsarbete och för att              inte fortsätts, finns det goda förutsättningar att
30338:         ändra 1agen om ungdomsarbete (235/              öka också den statsandel som tillkommer ung-
30339:         1995) så att 1agen å1ägger kommunerna           domsarbetet. Detta kräver ytterligare att den all-
30340:         ungdomsarbete och att förbättra de ung-         männa trenden för kommunernas statsande1ar
30341:         as 1evnadsförhållanden?                         möj1iggör en ökning.
30342:                                                             För det andra frågar riksdagsledamot Räsä-
30343:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt           nen om regeringens åtgärder för att ändra lagen
30344: anföra fö1jande:                                        om ungdomsarbete (235/1995) så att 1agen åläg-
30345:                                                         ger kommunerna ungdomsarbete och att förbätt-
30346:    Riksdags1edamot Räsänen är bekymrad över             ra de ungas levnadsförhållanden.
30347: hur finansieringen av ungdomsarbetet skall tryg-            Enligt 1 § i lagen om ungdomsarbete (235/
30348: gas. Kommunerna använde 1997 ca 800 mi1joner            1995) är syftet med lagen att "förbättra de ungas
30349: mark på ungdomsarbete, medan denna summa                levnadsförhållanden och skapa förutsättningar
30350: på 1990-ta1et till fö1jd av den ekonomiska reces-       för medborgarverksamhet b1and ungdomen".
30351: sionen var som lägst år 1994, dvs. 579 miljoner.        Lagen trädde i kraft den 1 mars 1995. Med ung-
30352: Undervisningsministeriets statsandelar för kom-         domsarbete avses en1igt lagens 2 § sådant arbete
30353: munernas ungdomsarbete 1997 var 40 mi1joner             med vars hjälp man förbättrar de ungas 1evnads-
30354: mark, dvs. bara 5 procent av de anslag som kom-         förhållanden och skapar förutsättningar för ung-
30355: munerna använde för ungdomsarbete.                      domsverksamhet. 1 1agens 4 § föreskrivs att det i
30356:    1 pengar har finansieringen av ungdomsarbe-          första hand är staten, kommunerna och ung-
30357: tet med tippningsvinstmede1 sjunkit så att det          domsorganisationerna som skall svara för ge-
30358: mot 151 miljoner mark år 1992 för detta ändamå1         nomförandet av ungdomsarbetet och att ung-
30359: år 1998 användes 103 mi1joner mark. Dessutom            domsarbetet hör tili kommunens verksamhets-
30360: har arbetet med att utveck1a verksamheten med           område. Lagen om ungdomsarbete ändrades
30361: ungdomsverkstäder anvisats budgetmedel på               från ingången av 1997 så att den kalkylmässiga
30362: 21 miljoner mark inom ungdomsarbetets sektor.           statsandelen som är bunden tili anta1et unga skall
30363: 1 budgetpropositionen för 1999 föres1ås att             gå till kommunens utgifter för ungdomsarbete.
30364: 114 mi1joner mark av tippningsvinstmedlen och           På det sättet har man genom lagändringen ökat
30365: 15 miljoner av budgetmedlen skall användas för          statsandelens bindning till åtgärder för ung-
30366: ungdomsarbetet. Således har anslagen för ung-           domsarbetet.
30367: domsarbetet återfått en stigande trend.                     Vid utvecklandet av statsandelarna har den
30368:    Statsekonomins inbesparingsbehovi början av          allmänna linjen varit att avskaffa den stränga
30369: årtiondet till följd av recessionen riktade sig också   normstyrningen och övergå tili informationsstyr-
30370: mot disponeringen av tippningsvinstmed1en och           ning. Denna ändring i systemet med statsandelar
30371: därigenom skars finansieringen av ungdomsarbe-          till kommunerna i början av 1993 sammanföll
30372: tet ner med nästan en tredjedel. Nedskärningen          med förhållandena under den ekonomiska reces-
30373: berörde kraftigt kommunernas statsandelar, som          sionen och så1unda sammankopplades avskaff-
30374: ännu 1992 fick 76 miljoner mark av tippnings-           ningen av normstyrningen i kommunerna med
30375: vinstmedlen. Det var här fråga om att den allmän-       väldiga ekonomiska inbesparingsbehov som rik-
30376: na nedskärningslinjen beträffande statsandelar-         tade sig också mot ungdomsverksamheten.
30377:                                                         KK 940/1998 vp                                            5
30378: 
30379:    Enligt Kommunförbundets statistik har                         ver de ungas levnadsförhållanden och som gör
30380: driftsutgifterna för ungdomsverksamheten i                       det möj1igt att bättre än tidigare fö1ja de ungas
30381: kommunerna utvecklats en1igt fö1jande:                           1evnadsförhållanden och hur de utveck1as i o1ika
30382:                                                                  de1ar av 1andet. Undervisningsministeriet har
30383: 1991 ···········································   619 mi1j.mk   stött nätbi1dning på 1okal nivå som förbättrar de
30384: 1994 ···········································   579 milj.mk   ungas levnadsförhållanden och stött den treåriga
30385: 1996 ···········································   750 milj.mk   PD-utbildningen (professional development) för
30386: 1997 ···········································   800mi1j.mk    ungdomsarbetare som Vanda fortbi1dningscen-
30387:                                                                  tral vid Helsingfors universitet har ordnat. Ut-
30388:    De ans1ag som kommunerna använt för ung-                      bildningen har lockat inemot hundra deltagare
30389: domsarbete har efter recessionsårens svacka ökat                 från o1ika kommuner. Ett nytt utvecklingspro-
30390: märkbart. Det förefaller som om kommunerna                       jekt somjust nu förbereds handlar om att utveck-
30391: har tillde1at ungdomsarbetet mer ans1ag.                         la eftermiddagsverksamheten för skolelever i
30392:    Undervisningsministeriet har på många sätt                    kommunerna.
30393: utveck1at sitt stöd- och informationsstyrnings-                     Man ser det inte på undervisningsministeriet
30394: system så att kommunernas verksamhet skall                       ändamålsenligt att lagstiftningen om ungdoms-
30395: inriktas på sektorer som är viktiga med tanke på                 arbete går tilihaka till den tidigare normstyrning-
30396: ungdomen. Ett centra1t nytt stödsystem har varit                 en, utan de ungas Ievnadförhållanden kan bäst
30397: att utveck1a verksamheten med ungdomsverkstä-                    utveck1as med informationsstyrning och gott
30398: der för arbetslösa unga. Undervisningsministe-                   samarbete med kommunerna, Kommunförbun-
30399: riet har i samråd med Statistikcentra1en utveck1at               det, länsstyrelserna och 1andskapsförbunden.
30400: ett indikatorsystem (120 indikatorer) som beskri-
30401: 
30402:        He1singfors den 30 september 1998
30403: 
30404:                                                                                      Minister Suvi-Anne Siimes
30405:     1
30406: 
30407: 
30408:     1
30409: 
30410: 
30411: 
30412: 
30413: 1
30414: 
30415: 
30416: 1
30417:                                            KK 941/1998 vp
30418: 
30419: Kirjallinen kysymys 941
30420: 
30421: 
30422: 
30423: 
30424:                                   Erkki Pulliainen /vihr: Hakkuualueiden metsittämisestä
30425: 
30426: 
30427: 
30428:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
30429: 
30430:     Edellisen eduskunnan enemmistöoja silloisen      on epäonnistunut, on palattava lähtöruutuun ta-
30431: hallituksen toimesta haluttiin hävittää kaikki ta-   kaisin eli vanhaan vakuustalletusjärjestelmään.
30432: loudelliset sidonnaisuuskeinot (vakuustalletuk-      Tämä hallitus ehtii vielä antaa sitä koskevan esi-
30433: set) siltä, että hakkuiden jälkeen alueet myös       tyksen.
30434: varmuudella uudelleen metsitetään. Valitun uu-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30435: den mallin toimivuutta epäiltiin eduskunnassa jo     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30436: silloin. Nyt nämä epäilyt ovat osoittautuneet to-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30437: deksi Metsäkeskus Tapion selvityksen mukaan,         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30438: joka on tehty neljän eteläsuomalaisen metsäkes-
30439: kuksen alueella.                                                Onko Hallitus tietoinen, että monet
30440:     Taimia ei ole hakkuiden jälkeen istutettu eikä          eteläisimmässä Suomessa olevien metsä-
30441: uusintaviljelyä tehty. Hakkuualat ovat vain hei-            alueiden omistajat ovat laiminlyöneet
30442: nittyneet. Myös paikallisen metsäkeskuksen en-              hakkuiden jälkeiset metsittämistoimet, ja
30443: sisijaisvalvonta näyttää pahasti pettäneen.                 jos on,
30444:     Kokeilu on siis epäonnistunut. Kaikkiin met-                mihin lainsäädännöllisiin toimiin Hal-
30445: sänomistajiin ei ole voitu luottaa. Monet velvoit-          litus aikoo pikaisesti ryhtyä tilanteen
30446: teet laiminlyöneistä lienevät pääkaupunkiseu-               saattamiseksi uusien metsälakien velvoit-
30447: dulla suurissa kaupungeissa asuvia. Kun kokeilu             tavuuden huomioon ottavalla tasolle?
30448: 
30449:      Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1998
30450: 
30451:                                         Erkki Pulliainen /vihr
30452: 
30453: 
30454: 
30455: 
30456: 280043
30457: 2                                         KK 941/1998 vp
30458: 
30459: 
30460: 
30461: 
30462:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
30463: 
30464:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     jänne. Samankaltaisia metsänhoidollisia ongel-
30465: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       mia on havaittu myös mm. Ruotsissa ja Norjas-
30466: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     sa.
30467: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-         Metsän uudistusalojen tilasta ei ole tällä het-
30468: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o    kellä käytettävissä täsmällistä, ajantasaista tie-
30469: 941:                                                toa. Valtakunnan metsien inventointitiedot on
30470:                                                     Etelä-Suomen osalta kerätty pääosin viime vuo-
30471:            Onko Hallitus tietoinen, että monet      sikymmenen lopulla. Kaukokartoitustekniikoi-
30472:        eteläisimmässä Suomessa olevien metsä-       den käyttömahdollisuuksia ongelmallisten uu-
30473:        alueiden omistajat ovat laiminlyöneet        distusalueiden paikantamisessa selvitellään par-
30474:        hakkuiden jälkeiset metsittämistoimet, ja    haillaan. Metsäkeskus Tapio toteutti kuluvana
30475:        jos on,                                      vuonna metsänuudistamisen otantatarkastuksen
30476:            mihin lainsäädännöllisiin toimiin Hal-   neljän eteläisen metsäkeskuksen alueella. Tapion
30477:        litus aikoo pikaisesti ryhtyä tilanteen      selvityksessä arvioitiin ensin ilmakuvilta ja sen
30478:        saattamiseksi uusien metsälakien velvoit-    jälkeen maastossa vuoden 1994 hakkuuilmoituk-
30479:        tavuuden huomioon ottavalle tasolle?         siin perustuvien uudistusalojen tila. Ilmakuva-
30480:                                                     tulkinnan yhteensopivuus maastohavaintojen
30481:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kanssa oli suhteellisen hyvä. Kohteista luokitel-
30482: vasti seuraavaa:                                    tiin hyviksi noin joka toinen, tyydyttäviksi joka
30483:                                                     neljäs ja huonoiksi joka neljäs.
30484:     Vuoden 1997 alussa voimaan tullut metsälaki         Maa- ja metsätalousministeriön ja metsäkes-
30485: ( 1093/1996) sisältää keskeisimmät metsien kestä-   kusten välisissä tulossopimuksissa on sovittu,
30486: vää hoitoa ja käyttöä ohjaavat säännökset. Met-     että metsänuudistaminen on lainvalvonnan pai-
30487: sälain säännökset ovat yleisesti ottaen osoittau-   nopistealue. Lisäksi ministeriössä valmistellaan
30488: tuneet toimiviksi ja tarkoituksenmukaisiksi. Uu-    metsälain muutosesitystä. Tarkoitus on, että hal-
30489: distushakkuun jälkeinen metsänuudistamisvel-        litus antaisi asiaa koskevan lakiesityksen edus-
30490: voite on metsälaissa säädetty tarkkarajaisemmin     kunnalle lokakuussa. Esityksen mukaan metsän-
30491: kuin aiemmassa yksityismetsälaissa (412/1967).      omistaja olisi velvollinen ilmoittamaan metsä-
30492: Metsälain siirtymäsäännöksen mukaan uuden           keskukselle siitä, että taimikon perustamistoi-
30493: lain mukaista uudistamisvelvoitetta sovelletaan     menpiteet on suoritettu. Tällöin lainvalvonnan
30494: uuden lain aikana hakatuilla alueilla.              resursseja pystyttäisiin kohdentamaan nykyistä
30495:     Keskeisimmät metsänhoidolliset ongelmat         paremmin ongelmakohteisiin.
30496: liittyvät nykyään uuden puuston aikaansaami-            Vaihtoehtoinen tapa edistää taimikon perus-
30497: seen sekä taimikkojen ja nuorten metsien hoi-       tamistoimenpiteiden toteuttamista normioh-
30498: toon. Metsän uudistaminen hakkuun jälkeen on        jauksena olisi laajentaa uudistamisvakuuden
30499: kestävän metsätalouden perusedellytys. Uuden        käyttöalaa. Metsälain 15 §:ssä säädetty uudista-
30500: puuston aikaansaamiseksi tarpeellisten toimen-      misvakuus tulee käytännössä sovellettavaksi vas-
30501: piteiden viivästyessä aiheutuu ajan kulumisesta     ta ensi vuosikymmenellä, ja silloinkin melko har-
30502: johtuvia menetyksiä metsän kasvussa, ja usein       valukuisissa tapauksissa. Vuoteen 1991 kaikista
30503: myös viivästyneenä syntyvän taimikonlaatu on        uudistushakkuista vaadittiin vakuus. Yleiseen
30504: normaalia heikompi. Taimikon ja nuoren metsän       uudistamisvakuuteen palaaminen olisi epäile-
30505: hoitotöiden lykkääntyminen hidastaa metsikön        mättä vaikuttavampi keino kuin taimikon perus-
30506: kehitystä ja vaikeuttaa tulevaa puunkorjuuta.       tamisilmoitusmenettely. Vakuusmenettely olisi
30507: Metsikön kehityksen alkuvaiheeseen ajoittuvien      kuitenkin iso muutos, joka edellyttäisi asian pe-
30508: töiden toteuttamisessa havaittuihin puutteisiin     rusteellista valmistelua. Samalla pitäisi selvittää,
30509: on useita syitä. Luonteeltaan pysyvä syy on met-    voitaisiinko vakuuteen liittää sellaisia ominai-
30510: sätalouteen tehtävien investointien pitkä aika-     suuksia, jotka kannustaisivat uuden puuston ai-
30511:                                           KK 941/1998 vp                                           3
30512: 
30513: kaansaamiseen. Vakuuden soveltamisalaa olisi           Parhaillaan valmisteltavana olevassa kansalli-
30514: periaatteessa mahdollista laajentaa myös osittain   sessa metsäohjelmassa kiinnitetään huomiota
30515: ilman, että siirryttäisiin uudistushakkuiden yh-    metsänhoitotöiden edistämiseen sekä metsän-
30516: teydessä yleisesti sovellettavaan vakuuteen.        hoidon seurantamenetelmien kehittämiseen.
30517: 
30518:      Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1998
30519: 
30520:                                                      Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
30521: 4                                          KK 941/1998 vp
30522: 
30523: 
30524: 
30525: 
30526:                                        Tili Riksdagens Talman
30527: 
30528:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Liknande problem gällande skogsskötseln har
30529: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande          kunnat konstateras också i bl.a. Sverige och Nor-
30530: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      ge.
30531: dagsman Erkki Pulliainen undertecknade spörs-            För närvarande finns det inga exakta och får-
30532: mål nr 941:                                          ska uppgifter om situationen då det gäller förny-
30533:                                                      elseområden. De uppgifter som gäller riksskogs-
30534:           Är Regeringen medveten om att              taxeringen i södra Finland samlades in huvud-
30535:        många ägare till skogsområden i sydligas-     sakligen i slutet av förra årtiondet. Som bäst
30536:        te Finland har försummat sin skyldighet       utreder man vilka möjligheter det finns att an-
30537:        att beskoga områden som avverkats, och        vända fjärranalys för lokalisering av problema-
30538:           om den är medveten därom, vilka lag-       tiska förnyelseområden. Skogsbrukets utveck-
30539:        stiftningsåtgärder ämnar den snabbt vid-      lingscentral Tapio har under innevarande år ut-
30540:        ta för att förbättra situationen så att de    fört en samplingskontroll av skogsförnyelsen
30541:        nya skogslagarna iakttas på det sätt som      inom fyra sydliga skogscentralers områden. 1
30542:        de föpliktar tili?                            Tapios utredning granskades situationen gällan-
30543:                                                      de sådana förnyelseområden som baserar sig på
30544:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        1994 års anmä1ningar om avverkning, först på
30545: anföra följande:                                     basis av flygbilder och sedan i terrängen. Flyg-
30546:                                                      bi1derna och observationerna i terrängen stämde
30547:     1 skogslagen (1093/1996), som trädde i kraft     rätt bra överens. Av områdena ansågs ungefår
30548: vid ingången av 1997, ingår de viktigast bestäm-     vartannat vara i gott skick, vart fjärde i tillfreds-
30549: melserna om hållbart skogsbruk och bärkraftig        ställande och vart fjärde i dåligt skick.
30550: skötsel av skogarna. Skogslagen har i regel              1 resultatavtalen mellan jord- och skogsbruks-
30551: fungerat och visat sig vara ändamålsenlig. Be-       ministeriet och skogscentralerna har man kom-
30552: stämmelserna om skyldigheten att förnya skog         mit överens om att skogsförnyelsen är ett priori-
30553: efter förnyelseavverkning är mera exakta i den       teringsområde då det gäller övervakning av la-
30554: nya skogslagen än i den gamla lagen om enskilda      gen. Dessutom bereds inom ministeriet ett för-
30555: skogar (41211967). Enligt övergångsstadgandena       slag tili ändring av skogslagen. Avsikten är att
30556: i skogslagen tillämpas den förnyelseskyldighet       regeringen skall avlåta en proposition om detta
30557: som anges i den nya lagen på områden som avver-      tili riksdagen i oktober. Enligt lagförslaget kom-
30558: kats under den tid den nya lagen varit i kraft.      mer en skogsägare att vara skyldig att tili skogs-
30559:     De största problemen inom skogsskötseln          centralen anmäla att åtgärder för åstadkomman-
30560: hänför sig till åstadkommandet av återväxt och       de av plantbestånd har vidtagits. Därigenom kan
30561: skötseln av plantbestånd och ungskogar. En           man framdeles bättre inrikta lagövervakningens
30562: grundläggande förutsättning för ett hållbart         resurser på problemområdena.
30563: skogsbruk är att skogen förnyas efter avverk-            Ett alternativt sätt att främja åtgärder för
30564: ning. Om de åtgärder som behövs för åstadkom-        åstadkommande av plantbestånd genom norm-
30565: mande av återväxt fördröjs leder dettili en lång-    styrning vore att utvidga tillämpningsområdet
30566: sammare tillväxt på grund av tidsförlusten. För-     för säkerheten för att återväxt åstadkoms. Be-
30567: dröjda åtgärder leder också ofta tili att plantbe-   stämme1sen i 15 § skogslagen om säkerhet för att
30568: ståndet är av sämre kvalitet än normalt. Då sköt-    åstadkomma återväxt kommer att tillämpas i
30569: seln av plantbeståndet och ungskogen uppskjuts       praktiken först nästa årtionde och också då i
30570: utvecklas skogen långsammare och försvåras den       relativt få fall. Fram tili år 1991 krävdes säkerhet
30571: kommande drivningen. Det finns många orsaker         för alla förnyelseavverkningar. Återinförande av
30572: till de brister som har kunnat konstateras i det     en allmän säkerhet för att återväxt åstadkoms
30573: arbete som bör utföras i en skogs första utveck-     vore utan tvivel ett mera effektivt sätt än anmälan
30574: lingsfas. En permanent orsak är den långsiktig-      om att åtgärder för åstadkommande av plantbe-
30575: het som krävs för investeringar i skogsbruket.       stånd har vidtagits. Säkerhetsförfarandet skulle
30576:                                          KK 941/1998 vp                                          5
30577: 
30578: dock innebära en stor förändring som skulle för-   utan att man övergick tili en allmän säkerhet i
30579: utsätta grund1ig beredning. Samtidigt borde man    samband med förnye1seavverkningar.
30580: undersöka om säkerheten kunde föknippas med           1 det nationella skogsprogram som är under
30581: sådana aspekter som skulle sporra till åstadkom-   beredning fåsts uppmärksamhet vid främjande
30582: mande av återväxt. 1 princip kunde tillämpnings-   av skogsskötse1n och utveck1ande av metoderna
30583: området för säkerheten utvidgas också de1vis       för uppfö1jning av skogsskötse1n.
30584: 
30585:      Helsingfors den 1 oktober 1998
30586: 
30587:                                                     Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
30588:                                                 KK 942/1998 vp
30589: 
30590: Skriftligt spörsmål 942
30591: 
30592: 
30593: 
30594: 
30595:                                       Gunnar Jansson /sv: ADB-problem vid de ryska kärnkraftverken år
30596:                                          2000
30597: 
30598: 
30599:                                             Tili Riksdagens Talman
30600: 
30601:    De eventuella problem som uppstår i ADB-                de ryska kärnkraftverken nära våra gränser kol-
30602: systemen vid sekelskiftet år 2000 är vid det här           lapsar vid det "magiska" årsskiftet 1999-2000.
30603: laget ett välkänt diskussionsämne. Det föreligger          Man lär inte vara nöjd med de uppgifter man fått,
30604: visserligen oenighet om huruvida problemet är              trots att de ryska myndigheterna försäkrat att
30605: reellt eller överdrivet, eller t.o.m. ett resultat av en   inga problem kommer att uppstå. Någon diskus-
30606: medveten kampanj i kommersiellt syfte från den             sion om frågan har inte förekommit i Finland.
30607: internationella IT-industrins sida. Så länge man              Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
30608: inte kan vara säker på hur det förhåller sig, måste        ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
30609: frågan i alla fall tas på allvar. Naturligt är också       ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
30610: att allvarlighetsgraden hos problemen är beroen-           följande spörsmål:
30611: de av vad respektive ADB-system fyller för funk-
30612: tion.                                                                Har frågan om ADB-problem vid de
30613:    Enligt en notis som spritts bl.a. via ett interna-             ryska kärnkraftverken år 2000 diskute-
30614: tionellt IT-företags hemsidor har myndigheterna                   rats inom Regeringen och vad slags upp-
30615: i Finland, dvs. Strålsäkerhetscentralen, börjat                   gifter sitter våra myndigheter inne med i
30616:  oroa sig för vad som händer om ADB-systemen i                    ärendet?
30617: 
30618:       Helsingfors den 15 september 1998
30619: 
30620:                                               Gunnar Jansson /sv
30621: 
30622: 
30623: 
30624: 
30625:  280043
30626: 2                                          KK 942/1998 vp
30627: 
30628: Kirjallinen kysymys 942                                                                    Suomennos
30629: 
30630: 
30631: 
30632: 
30633:                                   Gunnar Jansson /r: Venäjän ydinvoimaloiden atk-ongelmista vuon-
30634:                                      na 2000
30635: 
30636: 
30637:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
30638: 
30639:    Mahdolliset atk-järjestelmiin vuosisadan          Venäjän ydinvoimaloiden atk-järjestelmät ro-
30640: vaihteessa vuonna 2000 syntyvät ongelmat ovat        mahtavat      "maagisessa"      vuodenvaihteessa
30641: tällä hetkellä hyvin tunnettu keskustelunaihe.       1999-2000. Saatuihin tietoihin ei vaikuteta ole-
30642: Erimielisyyttä tosin esiintyy siitä, onko tämä on-   van kovin tyytyväisiä siitä huolimatta, että Venä-
30643: gelma todellinen vai liioiteltu tai jopa tulosta     jän viranomaiset ovat vakuuttaneet, ettei ongel-
30644: tietoisesta kaupallisesta kampanjasta IT-teolli-     mia synny. Suomessa asiasta ei ole käyty keskus-
30645: suuden taholta. Niin kauan kuin asiasta ei ole       telua.
30646: varmuutta, siihen on suhtauduttava vakavasti.           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30647: Luonnollisesti myös ongelmien vakavuusaste           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30648: riippuu siitä, minkä tehtävän kukin atk-järjestel-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30649: mä täyttää.                                          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30650:    Erään uutisen mukaan, jota on levitetty mm.
30651: erään kansainvälisen IT-yrityksen kotisivujen                  Onko Hallituksessa käsitelty kysymys-
30652: kautta, Suomen viranomaiset, siis Säteilyturva-             tä Venäjän ydinvoimaloiden atk-ongel-
30653: keskus, ovat alkaneet huolestua siitä, mitä tapah-          mista vuonna 2000, ja millaista tietoa vi-
30654: tuu, jos maamme rajojen läheisyydessä olevien               ranomaisillamme on asiasta?
30655: 
30656:      Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1998
30657: 
30658:                                           Gunnar Jansson /r
30659:                                               KK 942/1998 vp                                                 3
30660: 
30661: 
30662: 
30663: 
30664:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
30665: 
30666:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            vallisuuteen liittyvistä ajakohtaisista asioista. Li-
30667: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,             säksi osana Suomen lähialueyhteistyötä Kuolan
30668: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           ja Leningradin ydinvoimalaitosten Venäjän
30669: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Gunnar               ydinturvaviranomaisen          paikallistarkastajilta
30670: Janssonin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            saadaan säännöllisin väliajoin katsauksia laitok-
30671: n:o 942:                                                  sien käyttötapahtumiin ja yleistilanteeseen.
30672:                                                              Viime elokuussa valtioneuvosto kokosi katta-
30673:            Onko Hallituksessa käsitelty kysymys-          van eri alojen Y2K-ongelmaa koskevan tilanne-
30674:         tä Venäjän ydinvoimaloiden atk-ongel-             katsauksen, johon suomalaisten ydinvoimalai-
30675:         mista vuonna 2000, ja millaista tietoa vi-        tosten tilanteen kuvauksen lisäksi sisältyi myös
30676:         ranomaisillamme on asiasta?                       lyhyt yhteenveto lähialueemme ydinvoimalaitos-
30677:                                                           ten tilanteesta. Tämä yhteenveto perustui Venä-
30678:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              jän viranomaisten toimittamaan kaikkia heidän
30679: vasti seuraavaa:                                          laitoksiaan koskevaan selvitykseen. Osana nor-
30680:                                                           maalia Suomen ja Venäjän turvallisuusviran-
30681:     Ydinvoimaloiden turvallisuudesta huolehti-            omaisten välistä tiedonvaihtoa Säteilyturvakes-
30682: minen on kansainvälisten sopimusten mukaan                kus pyysi elokuun lopulla tarkempia tietoja, mi-
30683: jokaisen maan sisäinen asia. Entisen Neuvostolii-         ten vuodesta 2000 mahdollisesti aiheutuvia on-
30684: ton sekä Keski- ja Itä-Euroopan maiden voima-             gelmia on kartoitettu ja siitä aiheutuvia haittoja
30685: laitosten turvallisuuden parantamiseksi tehdään           rajoitettu rajojemme läheisyydessä olevilla Kuo-
30686: laajaa kahden- ja monenvälistä yhteistyötä, mikä          lan ja Leningradin ydinvoimalaitoksilla. Toi-
30687: ei kuitenkaan vähennä maiden omaa vastuuta.               menpiteistä tullaan raportoimaan seuraavissa
30688:     Kaikkia ydinvoimaa käyttäviä maita koske-             syksyn aikana järjestettävissä tapaamisissa sekä
30689: vissa asioissa, kuten esimerkiksi vuosi 2000 -on-         seuraavissa tilannekatsauksissa.
30690: gelmassa, yhteistyötä ja tietojenvaihtoa tehdään             Rauhoittava perusnäkökohta on, että Venä-
30691:  muun muassa YK:n alaisen kansainvälisen ato-             jän ydinvoimalaitoksilla turvallisuuden kannalta
30692:  mienergiajärjestön, IAEA:n, ja OECD:n ydin-              olennainen automatisointi ja prosessien ohjaus
30693: energiajärjestön, NEA:n, piireissä. Esimerkkinä           on alkuaan toteutettu käyttäen perinteisiä analo-
30694:  voidaan mainitaIAEA:norganisoima työ, jossa              gisia järjestelmiä, joissa ei ole vuosi 2000 -ongel-
30695:  kartoitetaan tätä ns. Y2K-ongelmaa ja etsitään           maa. On siis epätodennäköistä, että mahdollisilla
30696:  siihen ratkaisumalleja.                                  Y2K-ongelmilla olisi suoria turvallisuutta vaa-
30697:     Suomen ja Venäjän ydinturvaviranomaiset               rantavia vaikutuksia.
30698:  vaihtavat tietoja säännöllisesti ydin- ja säteilytur-
30699:       Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1998
30700: 
30701:                                                          Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
30702: 4                                          KK 942/1998 vp
30703: 
30704: 
30705: 
30706: 
30707:                                        Tili Riksdagens Talman
30708: 
30709:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           säkerheten. Som en del av det finska närområdes-
30710: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           samarbetet erhålls dessutom regelbundet över-
30711: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       sikter över driftshändelserna och det allmänna
30712: dagsman Gunnar Jansson undertecknade spörs-           läget i kraftverken av de ryska kärnsäkerhets-
30713: mål nr 942:                                           myndigheternas lokala inspektörer vid kärn-
30714:                                                       kraftsanläggningarna i Kola och Leningrad.
30715:           Har frågan om ADB-problem vid de               1 augusti sammanställde statsrådet en täckan-
30716:        ryska kärnkraftverken år 2000 diskute-         de lägesöversikt som gällde Y2K-problemet på
30717:        rats inom Regeringen och vad slags upp-        olika sektorer. 1 denna översikt ingick utöver en
30718:        gifter sitter våra myndigheter inne med i      beskrivning av läget vid de finska kärnkraftver-
30719:        ärendet?                                       ken också ett kort sammandrag av läget i kärn-
30720:                                                       kraftverken i vårt närområde. Detta samman-
30721:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         drag grundade sig på en utredning som de ryska
30722: anföra följande:                                      myndigheterna hade lämnat och som gällde alla
30723:                                                       deras anläggningar. Som en del av det normala
30724:    Enligt internationella avtal är det varje lands    informationsutbytet mellan de finska och de rys-
30725: interna angelägenhet att sörja för kärnkraftver-      ka säkerhetsmyndigheterna bad Strålsäkerhets-
30726: kens säkerhet. F ör att förbättra säkerheten vid      centralen i slutet av augusti om närmare uppgif-
30727: kraftverken i f.g. Sovjetunionen och i länderna i     ter om hur de problem som år 2000 eventuellt
30728: Central- och Osteuropa samarbetas det vid-            kommer att medföra har kartlagts och hur olä-
30729: sträckt både bilateralt och multilateralt, vilket     genheterna av detta har begränsats i kärnkraft-
30730: dock inte minskar ländernas eget ansvar.              verken i Kola och Leningrad, som befinner sig
30731:    1 sådana ärenden som gäller alla Iänder som        nära vår gräns. Om åtgärderna kommer man att
30732: använder kärnkraft, som t.ex. i fråga om proble-      rapportera under följande möten som arrangeras
30733: met med år 2000, idkas samarbete och utbyts           under höstens lopp samt i följande lägesöversik-
30734: information bl.a. inom ramen för det internatio-      ter.
30735: nella atomenergiorganet IAEA, som lyder under             En lugnande grundaspekt är att den automati-
30736: FN, och i OECD:s kärnenergiorganisation               sering och styrning av processerna som är väsent-
30737: NEA. Som exempel kan nämnas det arbete som            lig med tanke på säkerheten vid kärnkraftverken
30738: IAEA organiserar och i vilket detta s.k. Y2K-         i Ryssland från första början har genomförts på
30739: problem kartläggs och lösningsmodeller söks för       så sätt att traditionella analoga system har an-
30740: det.                                                  vänts, i vilka år 2000 inte utgör något problem.
30741:    De finska och de ryska kärnsäkerhetsmyndig-        Det är således osannolikt att eventuella Y2K-
30742: heterna informerar varandra regelbundet om ak-        problem kommer att ha sådana direkta effekter
30743: tuella frågor med anknytning tili kärn- och strål-    som äventyrar säkerheten.
30744: 
30745:      Helsingfors den 7 oktober 1998
30746: 
30747:                                                      Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
30748:                                          KK 943/1998 vp
30749: 
30750: Kirjallinen kysymys 943
30751: 
30752: 
30753: 
30754: 
30755:                                  Raimo Vistbacka /ps: Lappajärven rehevöitymisen ehkäisemisestä
30756: 
30757: 
30758: 
30759:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
30760: 
30761:    Pohjanmaan helmeksi kutsuttua Lappajärveä          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30762: on viime vuosina pyritty kunnostamaan esimer-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30763: kiksi tehokalastamaila ns. roskakalaa. Lisäksi     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30764: kalastuskunnat ovat istuttaneetjärveen mm. ku-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30765: haaja taimenta parantaakseen sen virkistyskäyt-
30766: töedellytyksiä. Työ on onnistunut ja kantanut                Onko Hallitus tietoinen, että Pohjan-
30767: hedelmää niin, että järven käyttö on lisääntynyt          maan helmenä pidetty Lappajärvi on al-
30768: viime vuosina huomattavasti. Järven ympärille             kusyksystä peittynyt kauttaaltaan levä-
30769: on rakennettu lukuisia loma-asuntoja, karavaa-            kukintoon aiheuttaen uinti- ja veden-
30770: narialueita ja lomakyliä. Kylpylä Kivitippu si-           käyttökieltoja, sekä
30771: jaitsee myös Lappajärven rannalla.                           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä le-
30772:    Nyt järven pintaa on alkusyksystä peittänyt            väesiintymien estämiseksi vastaisuudes-
30773: kauttaaltaan leväkukintakerros. Se estää monilla          sa?
30774: tavoin järven virkistyskäytön vaarantaen mat-
30775: kailu- ja kalastustoiminnan. Järvellä on myös
30776: voimassa uinti- ja vedenkäyttökielto.
30777:      Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1998
30778:                                        Raimo Vistbacka /ps
30779: 
30780: 
30781: 
30782: 
30783:  280043
30784: 2                                         KK 943/1998 vp
30785: 
30786: 
30787: 
30788: 
30789:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
30790: 
30791:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Maatalouden ympäristötukijärjestelmän al-
30792: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       kaessa tehtiin heti vuoden 1995 aikana suojavyö-
30793: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     hykesuunnitelma koko Lappajärven vesistö-
30794: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo          alueella. Samassa yhteydessä on pidetty__ neuvon-
30795: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       ta- ja koulutuspäiviä kaikissa k~_nnissa Ahtävän-
30796: sen n:o 943:                                        joen varrella. Lappajärvelle ja Ahtävänjoelle on
30797:                                                     julkaistu oma vesiensuojeluopas, joka on jaettu
30798:           Onko Hallitus tietoinen, että Pohjan-     alueen kaikille talouksille.
30799:        maan helmenä pidetty Lappajärvi on al-           Lappajärven ympärillä maatalouden ympäris-
30800:        kusyksystä peittynyt kauttaaltaan levä-      tötuen perustukeen on liittynyt keskimääräistä
30801:        kukintoon aiheuttaen uinti- ja veden-        hieman vähemmän viljelijöitä kuin muualla
30802:        käyttökieltoja, sekä                         Etelä-Pohjanmaalla. Peltojen suojavyöhykkei-
30803:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä le-   den määrä on jäänyt myös vähäiseksi. Maatalou-
30804:        väesiintymien estämiseksi vastaisuudes-      den ympäristötuen erityistukea suojavyöhykkei-
30805:        sa?                                          siin on hakenut vain noin 40 tilaa.
30806:                                                         Rehevien järvien kunnostamiseen tarvitaan
30807:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        useita toisiaan täydentäviä toimenpiteitä. Jär-
30808: vasti seuraavaa:                                    veen tulevan kuormituksen vähentäminen on
30809:                                                      onnistuneen kunnostuksen edellytys. Lisäksi tar-
30810:    Lappajärvi on Etelä-Pohjanmaan suurin järvi,     vitaan hoitokalastusta, kasvillisuuden niittoa,
30811: jonka läpimitta on noin 30 km ja suurin syvyys      syvänteen hapetusta ja mahdollisesti pohjasedi-
30812: noin 38m. Järveä on seurattujatkuvin vesitutki-     mentin kunnostusta tai poistoa. Toimenpiteiden
30813: muksin vuodesta 1962. Kysyjän tavoin alueen         tarkempi suunnittelu ja toteuttaminen on harkit-
30814: kunnat ovat arvostaneet Lappajärveä ja yhteis-       tava paikallisten olosuhteiden mukaan. Ympä-
30815: työssä alueellisen ympäristökeskuksen kanssa         ristöministeriö luottaa Lappajärven alueen asuk-
30816: ovat käyttäneet paljon voimavaroja järven vir-       kaiden, kuntien ja ympäristökeskuksen harkin-
30817: kistyskäyttöarvon parantamiseen.                     taan kunnostustoimenpiteiden suunnittelussa.
30818:    Lappajärven vesiensuojelun edistämiseen on           Ympäristöministeriössä on tiedostettu järvien
30819: käytetty viime vuosina huomattavia rahamääriä.       kasvanut kunnostustarve. Ympäristöministeriö
30820: Jätevesipuhdistamojen uusimiseen on käytetty         tukee vahvistettavien tulo- ja menoarvioesitysten
30821: 35 miljoonaa markkaa, puhdistamoiden typen-          mukaisestijärvikunnostuksia. Lisäksi ministeriö
30822: poiston tehostamiseen on käytetty 10 miljoonaa       pyrkii kehittämään säädöksiä, jotka auttavat vä-
30823: markkaa ja alueen viljelijät saivat maatalouden      hentämään viemäröimättömän asutuksen ai-
30824: ympäristötuen perustukea 8,2 miljoonaa mark-         heuttamaa hajakuormitusta sekä osaltaan pyrkii
30825: kaa vuoden 1997 aikana. Tämän vuosikymme-            vaikuttamaan siihen, että seuraavalla sopimus-
30826: nen aikana Alajärven, Lappajärven ja Vimpelin        kaudella maatalouden ympäristötuen ehdot kan-
30827: kuntien alueella on rakennettu 248lantalaa van-      nustaisivat viljelijöitä lisäämään vesiensuojelu-
30828: hoille maatiloille. Lappajärven tehokalastusta       toimenpiteitä.
30829: on tehty noin viiden vuoden ajan ja sitä edelleen
30830: jatketaan.
30831: 
30832:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1998
30833: 
30834:                                                               Ympäristöministeri Pekka Haavisto
30835:                                             KK 943/1998 vp                                                3
30836: 
30837: 
30838: 
30839: 
30840:                                         Tili Riksdagens Talman
30841: 
30842:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Då systemet för jordbrukets miljöstöd intro-
30843: föreskriver har Ni, Fru Ta1man, tili vederböran-      ducerades, utarbetades genast under år 1995 en
30844: de med1em av statsrådet översänt fö1jande av          skyddszonsp1an för hela Lappajärvi vattensys-
30845: riksdagsman Raimo Vistbacka undertecknade             tem. 1 detta sammanhang har rådgivning och
30846: spörsmå1 nr 943:                                      utbildning anordnats i samtliga kommuner ut-
30847:                                                       med Esse å. En särskild handledning i vattenvård
30848:           Är Regeringen medveten Of!l att sjön        har utarbetats för Lappajärvi och Esse å, och den
30849:        Lappajärvi, som ansetts som Osterbott-         har delats ut tili alla hushåll i området.
30850:        ens pär1a, i början av hösten he1t täckts av        Omkring Lappajärvi har ett något mindre an-
30851:        a1gb1omning, vi1ket orsakat badförbud          ~!J.l od1are än genomsnittligt annorstädes i södra
30852:        och förbud mot anvffidning av vattnet,         Osterbotten anslutit sig tili basstödet inom jord-
30853:        samt                                           brukets miljöstöd. Antalet skyddszoner kring
30854:           vilka åtgärder ämnar Regeringen till-       åkrarna har också förb1ivit 1itet. Specia1stöd för
30855:        gripa för att förhindra framtida algföre-      skyddszoner inom jordbrukets miljöstöd har
30856:        komster?                                       bara sökts av ett fyrtiotallägenheter.
30857:                                                            Det krävs ett antal åtgärder som kompletterar
30858:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         varandra, om eutrofa sjöar skall sättas i stånd.
30859: anföra följande:                                      Att belastningen på sjön minskar är en förutsätt-
30860:                                                       ning för lyckad restaurering. Dessutom behövs
30861:    Lappajärvi är den största sjön i södra Öster-      beståndsvårdande fiske, s1åtter av vegetationen,
30862: botten med en längd av ca 30 km och vars största      syrsättning av vattendjupen och eventuellt
30863: djup är ca 38m. Vattnet i sjön undersöks konti-       iståndsättning eller avlägsnande av bottensedi-
30864: nuerligt sedan år 1962. På samma sätt som spörs-      menten. Den noggrannare planering en och ge-
30865: må1sställaren har kommunerna i området satt           nomförandet av åtgärderna måste prövas på bas
30866: värde på Lappajärvi och har i samråd med den          is av de lokala förhållandena. Miljöministeriet
30867: regiona1a miljöcentralen använt stora resurser        litar på att de som bor i Lappajärviområdet,
30868: för att förbättra sjöns rekreationsvärde.             kommunerna och mi1jöcentra1en vet vad de gör i
30869:    Under de senaste åren har ansenliga penning-       fråga om planeringen av iståndsättningsåtgär-
30870: summor använts för att främja vattenvården i          derna.
30871: Lappajärvi. För ombyggnad av avloppsrenings-               Miljöministeriet känner tili att behovet att res-
30872: verken har 35 miljoner mark använts, för effek-       taurera sjöarna har ökat. Miljöministeriet stöder
30873: tiverad kväverening i reningsverken 10 miljoner       restaureringen av sjöar i enlighet med de fastställ-
30874: mark, och odlarna i området fick år 1997 basstöd      da budgeterna. Ministeriet arbetar dessutom
30875: inomjordbrukets miljöstöd tili ett belopp av 8,2      med att utveckla bestämmelser som bidrar tili att
30876: miljoner mark. Under detta årtionde har 248           minska den diffusa belastningen från områden
30877: gödsellager byggts på gamla 1antbrukslägenheter       som saknar avlopp och arbetar också för att
30878: i Alajärvi, Lappajärvi och Vindala kommuner.          villkoren för jordbrukets miljöstöd under följan-
30879: Under ca fem års tid har effektiverad utfiskning      de avtalsperiod skall sporra odlarna tili fler vat-
30880: bedrivits i Lappajärvi, och den fortsätter allt-      tenskyddsåtgärder.
30881: jämt.
30882: 
30883:      Helsingfors den 7 oktober 1998
30884: 
30885:                                                                        Miljöminister Pekka Haavisto
30886:                                              KK 944/1998 vp
30887: 
30888: Skriftligt spörsmåJ 944
30889: 
30890: 
30891: 
30892: 
30893:                                     Pehr Löv /sv: A vskaffande av onödiga mervärdesskattetransaktio-
30894:                                        ner i handeln med Åland
30895: 
30896: 
30897:                                          Tili Riksdagens Talman
30898: 
30899:    Ålands skatteundantag har i vissa fall medfört      samma summa det oaktat returneras efter några
30900: onödiga problem för partihandelsföretag som            månader. Onödiga transaktioner skall undvikas.
30901: leverar varor från det finska fastlandet till Aland.   Om varan levereras direkt till Åland av produ-
30902: Största delen av handeln sker via partihandelsfö-      centen borde producenten erhålla rätt att faktu-
30903: retag. Partihandelsföretagen köper upp varorna         rera partihandelsföretaget utan mervärdesskatt.
30904: av producenterna till ett pris som inkluderar mer-        Hänvisande till det ovan anförda får jag i den
30905: värdesskatt. Därefter säljs varorna vidare till        ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
30906: Åland utan mervärdesskatt. PartihandelsfOreta-         ver till vederbörande medlem av statsrådet ställa
30907: gen får den erlagda mervärdesskatten i återbä-         följande spörsmål:
30908: ring efter 6-8 veckor av de finska myndigheter-
30909: na, eftersom ålandshandeln är befriad från mer-                  Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
30910: värdesskatt. 1 själva verket kommer partihandeln              ta för att avskaffa den onödiga betalning-
30911: inte i något skede i beröring med varorna, endast             en av mervärdesskatt vid handeln tili
30912: faktureringen sker via dem. 1 detta fall förefaller           Åland?
30913: det vara onödigt att betala mervärdesskatt när
30914: 
30915:      Helsingforsden 15 september 1998
30916: 
30917:                                                Pehr Löv /sv
30918: 
30919: 
30920: 
30921: 
30922:  280043
30923: 2                                          KK 944/1998 vp
30924: 
30925: Kirjallinen kysymys 944                                                                     Suomennos
30926: 
30927: 
30928: 
30929: 
30930:                                   Pehr Löv /r: Arvonlisäveron turhien suoritusten poistamisesta
30931:                                       Ahvenanmaan kanssa käytävästä kaupasta
30932: 
30933: 
30934:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
30935: 
30936:    Ahvenanmaan veropoikkeus on eräissä ta-           arvonlisäveroa, kun sama summa palautetaan
30937: pauksissa aiheuttanut tarpeettomia ongelmia          joidenkin kuukausien kuluttua. Tarpeettomia
30938: Suomen mantereelta Ahvenanmaalle tuotteita           tapahtumia tulisi välttää. Jos tuottaja toimittaisi
30939: toimittaville tukkuliikkeille. Suurin osa kaupasta   tavaran suoraan Ahvenanmaalle, hänellä tulisi
30940: tapahtuu tukkuliikkeiden kautta. Tukkuliikkeet       olla oikeus laskuttaa tukkuliikettä ilman arvonli-
30941: ostavat tuotteet tuottajilta hintaan, johon sisäl-   säveroa.
30942: tyy arvonlisävero. Tämän jälkeen tuotteet myy-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30943: dään edelleen Ahvenanmaalle ilman arvonlisäve-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30944: roa. Tukkuliikkeet saavat suoritetun arvonlisä-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30945: veron palautuksena 6-8 viikon kuluttua Suo-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30946: men viranomaisilta, koska Ahvenanmaan kans-
30947: sa käytävä kauppa on vapautettu arvonlisäve-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
30948: rosta.ltse asiassa tukkukauppa ei joudu missään              ryhtyä poistaakseen arvonlisäveron tar-
30949: vaiheessa kosketukseen tuotteiden kanssa, ai-                peettoman maksamisen Ahvenanmaan
30950: noastaan laskutus tapahtuu niiden kautta. Tässä              kanssa käytävässä kaupassa?
30951: tapauksessa vaikuttaisi tarpeettomalta maksaa
30952: 
30953:      Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1998
30954: 
30955:                                              Pehr Löv /r
30956:                                          KK 944/1998 vp                                            3
30957: 
30958: 
30959: 
30960: 
30961:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
30962: 
30963:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     arvonlisäyksestä. Kulutusmaaperiaatteen mu-
30964: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      kaan vero kannetaan siinä maassa, jossa hyödy-
30965: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    ke kulutetaan. Arvonlisäverotuksessa kulutus-
30966: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pehr Lö-      maaperiaate on toteutettu siten, että vienti on
30967: vin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       vapautettu verosta ja tuonti on verollista.
30968: 944:                                                   Tavaran myynti muualta Suomesta Ahvenan-
30969:                                                    maalle on verotonta Ahvenanmaan maakuntaa
30970:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja val-
30971:        ryhtyä poistaakseen arvonlisäveron tar-     misteverolainsäädäntöön annetun lain (1266/
30972:        peettoman maksamisen Ahvenanmaan            1996) 8 §:n 1 momentissa säädetyin edellytyksin.
30973:        kanssa käytävässä kaupassa?                     Jos kauppaa tehdään siten kuin kysymyksessä
30974:                                                    on esitetty, että tavaran vientimyyjänä on tukku-
30975:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       liike, tuottajan myynti tukkuliikkeelle on vienti-
30976: vasti seuraavaa:                                   tapahtumaa edeltävä normaali verollinen koti-
30977:                                                    maan myynti. Peräkkäiset myyjät, sekä tuottaja
30978:    Suomen liittymisestä Euroopan unianiin teh-     että tukkuliike, eivät voi molemmat olla vienti-
30979: dyn sopimuksen mukaan Ahvenanmaan maa-             myyjiä, koska on olemassa vain yksi vientimyyn-
30980: kuntaan ei sovelleta niitä Euroopan yhteisön ve-   ti. Arvonlisäverotuksen perusperiaatteiden mu-
30981: rosäännöksiä, joiden tarkoituksena on yhden-       kaisesti kunkin liiketapahtuman verokohtelu ar-
30982: mukaistaa muun muassa jäsenvaltioiden arvonli-     vioidaan yksittäin kulloinkin kyseessä olevan
30983: säverotusta. Poikkeuksesta seuraa, että Ahve-      toimitus- ja sopimussuhteen perusteella.
30984: nanmaan maakuntaa pidetään arvonlisävero-              Mikäli myynti toteutetaan siten, että myyjänä
30985: tuksessa kolmannen maan asemassa suhteessa         oleva tuottaja toimittaa tavaran ostajalleen suo-
30986: muuhun Suomeen ja toisiin jäsenvaltioihin.         raan Ahvenanmaalle ja vientiselvittää tavaran
30987: Tämä merkitsee sitä, että vienti muualta Suomes-   omissa nimissään, myynti on veroton ja hän voi
30988: ta Ahvenanmaan maakuntaan ja Ahvenanmaan           laskuttaa tukkuliikettä verotta. Vastaavasti tuk-
30989: maakunnasta muualle Suomeen on verotonta.          kuliikkeen maahantuonti ja myynti vähittäiskau-
30990: Tuonti muualta Suomesta Ahvenanmaan maa-           palle verotetaan tällöin määränpäässä Ahvenan-
30991: kuntaan ja Ahvenanmaan maakunnasta muualle         maalla.
30992: Suomeen on verollista. Tulliviranomaiset suorit-       Edellä esitetyn perusteella ja ottaen huomioon
30993: tavat maahantuonnin verotuksen. Samoin mene-       sen, että Ahvenanmaan verorajamenettelyt pe-
30994: tellään Ahvenanmaan maakunnan ja muiden            rustuvat Euroopan yhteisön lainsäädäntöön,
30995: maiden välillä tapahtuvan viennin ja tuonnin       Ahvenanmaan kanssa käytävässä kaupassa ei
30996: suhteen.                                           hallituksen tämänhetkisen käsityksen mukaan
30997:    Arvonlisäverojärjestelmää sovellettaessa vero   esiinny sellaisia tarpeettomia veronmaksutilan-
30998: maksetaan jokaisessa vaihdannan vaiheessa eli      teita, jotka voitaisiin lainsäädäntömuutaksin
30999: joka kerta, kun tavara tai palvelu myydään edel-   poistaa.
31000: leen, mutta vain kussakin vaiheessa syntyneestä
31001: 
31002:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1998
31003: 
31004:                                                                         Ministeri Jouko Skinnari
31005: 4                                           KK 944/1998 vp
31006: 
31007: 
31008: 
31009: 
31010:                                          Tili Riksdagens Talman
31011: 
31012:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       värdesbeskattningen har principen om konsum-
31013: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         tionsland förverkligats så att exporten är befriad
31014: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       från skatt och importen är skattepliktig.
31015: man Pehr Löv undertecknade spörsmål nr 944:               Försäljningen av varor från någon annan del
31016:                                                        av landet till Åland är skattefri under de förut-
31017:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         sättningar som nämns i 8 § 1 mom. lagen om
31018:        ta för att avskaffa den onödiga betalning-      undantag för landskapet Åland i fråga om mer-
31019:        en av mervärdesskatt vid handeln tili           värdesskatte- och accislagstiftningen (1266/
31020:        Åland?                                          1996).
31021:                                                           Om handeln försiggår så som det har fram-
31022:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          förts i spörsmålet, dvs. att den som exporterar en
31023: anföra följande:                                       vara för försäljning är en partihandel, är produ-
31024:                                                        centens försäljning till partihandeln sådan nor-
31025:    Enligt fördraget om Finlands anslutning tili        mal skattepliktig försäljning inom Jandet som
31026: Europeiska unionen skall Europeiska gemen-             föregår en exporthändelse. Två försäljare i följd,
31027: skapens skattebestämmelser inte tillämpas på           både producenten och partihandeln, kan inte
31028: landskapet Åland i sådana fall där deras syfte är      bägge vara exportförsäljare, eftersom det existe-
31029: att förenhetliga bl.a. medlemsstaternas mervär-        rar endast en exportförsäljning. 1 enlighet med de
31030: desbeskattning. Av undantaget följer att land-         grundläggande principerna för mervärdesbe-
31031: skapet Åland i mervärdesbeskattningen anses ha         skattningen bedöms den skattemässiga behand-
31032: ställningen som tredje land i relationen tili det      lingen av varje aff'årshändelse individuellt på ba-
31033: övriga Finland och de andra medlemsstaterna.           sis av det aktuella leverans- och avtalsförhållan-
31034: Det innebär att export från en annan del av            det.
31035: Jandet tilllandskapet Åland och från landskapet            Om försäljningen sker så att den producent
31036: Åland tili en annan del av Jandet är skattefri.        som är försäljare levererar varan tili köparen
31037: Import från en annan del av Jandet tilllandskapet      direkt tili Åland och exportklarerar varan i sitt
31038: Åland och från landskapet Åland tili en annan          eget namn, är försäljningen skattefri och försälja-
31039: del av Jandet är skattepliktig. Det är tullmyndig-     ren kan fakturera partihandeln utan skatt. På
31040: heterna som verkställer beskattningen av inför-        motsvarande sätt beskattas partihandelns inför-
31041: seln. Detta är också förfarandet när det gäller        sel och försäljning till en detaljhandel då på desti-
31042: import och export mellan landskapet Åland och          nationsorten på Aland.
31043: övriga länder.                                             Med anledning av det som anförts ovan och
31044:    När mervärdesskattesystemet tillämpas beta-         med beaktande av att Ålands gränsbeskattnings-
31045: las skatt i varje skede av utbytet av varor eller      förfarande baserar sig på Europeiska gemen-
31046: tjänster, dvs. varje gång en vara eller tjänst säljs   skapens lagstiftning, existerar det enligt regering-
31047: vidare, men enbart för den värdeökning som             ens uppfattning inte för närvarande några såda-
31048: uppkommit i varje skede. Enligt principen om           na onödiga skattebetalningssituationer i handeln
31049: konsumtionsland uppbärs skatten i det land i           med Åland som kunde avskaffas genom ändring-
31050: vilket nyttigheten konsumeras. 1 fråga om mer-         ar i lagstiftningen.
31051: 
31052:      Helsingfors den 8 oktober 1998
31053: 
31054:                                                                               Minister Jouko Skinnari
31055:                                             KK 945/1998 vp
31056: 
31057: Kirjallinen kysymys 945
31058: 
31059: 
31060: 
31061: 
31062:                                    Raimo Vistbacka /ps: Maatalouden luonnonhaittakorvauksen saa-
31063:                                       misesta Keski-Pohjanmaalle
31064: 
31065: 
31066:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
31067: 
31068:     Suomen ED-neuvotteluissa maatalouden              ns. kansallista vastarahaa 6-kehikon toimenpi-
31069: luonnonhaittakorvaus eli LF A-tuki jäi ns. tavoi-     teisiin ei olisi käytössä. Toteutuessaan esitetyssä
31070: te 6 -aluetuen sisään. Laadittaessa Suomen tavoi-     muodossa tämä merkitsisi Kaustisen seutukun-
31071: te 6 -ohjelman maakuntien rahoituskehyksiä            nan osalta sitä, että TE-keskus joutuu keskeyttä-
31072: LFA-tukea ei poistettu kokonaistukirahoituk-          mään kaikki toimivat hankkeet (rahantarve n.
31073: sesta ennen niiden asukaskohtaista jakoa. Mo-         8 miljoonaa markkaa vuonna 1999) sekä aloitta-
31074: nilla maatalousvaltaisilla alueilla menevät alue-     maan jäljellä olevilla varoilla hankkeiden alas-
31075: tukirahat tämän johdosta lähes kokonaan               ajon. Lisäksi luvatut uudet hankkeet, joiden ra-
31076: LF A:n maksuun ja varsinaiseen aluekehittämi-         hantarve ensi vuonna olisi ainakin 2 miljoonaa
31077: seen eijää rahaa käyttöönjuuri lainkaan. Valtio-      markkaa, jouduttaisiin perumaan. Tämä merkit-
31078: neuvosto on asiantilan korjaamiseksi tehnyt           sisi luvattujen työpaikkojen syntymättä jäämis-
31079: 25.4.1996 päätöksen alueiden kehittämisestä an-       tä, ja lupausten pettäminen romuttaisi tukitoi-
31080: netun lain mukaisista tavoiteohjelmista ja alue-      minnan uskottavuuden jopa pitkiksi ajoiksi.
31081: kehitysrahojen suuntaamisen yleisistä perusteis-      Näin vakavia seuraamuksia ei tulisi valtiontalou-
31082: ta. Keski-Pohjanmaan maakunnan tavoite 6              dellisesti pienten määrärahojen takia aiheuttaa.
31083:  -alueiden kehittämisohjelmien rahoitus tulisi tur-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31084:  vata päätöksen mukaan kansallisista varoista.        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31085:     Päätöksessä mainittu rahoitusvastuun jaka-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31086:  minen eri ministeriöiden kesken ei ole kuitenkaan    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31087:  täysin toteutunut. Maa- ja metsätalousministeriö
31088:  on vuosittain varannut tämän kompensaation                     Onko Hallitus tietoinen siitä, että
31089:  hoitamiseen neljän maakunnan (Keski-Pohjan-                 Kaustisen seutukunnan osalta LFA-tuen
31090:  maa, Pohjois-Pohjanmaa, Pohjois-Savo ja Kes-                kompensaatiovarojen harvaanasutulleja
31091:  ki-Suomi) osalle yhteensä 20 miljoonaa mark-                maatalousvaltaiselle alueelle huonosti so-
31092:  kaa. Kyseiseen tarkoitukseen käytettävä määrä-              pineet määräytymisperusteet ovat aiheut-
31093:  raha on kuitenkin poistettu valtion vuoden 1999             taneet sen, että maaseutupaketin kehittä-
31094:  talousarvion momentilta 30.14.43 (entinen                   misrahat ovat menneet täysin LFA -kom-
31095:  30.33.43) koko momentin määrärahan pienen-                  pensaatioon, minkä johdosta käynnissä
31096:  nyttyä kuluvan vuoden budjettiin verrattuna 26              olevia hankkeita joudutaan lopettamaan
31097:   miljoonalla markalla. Tämä toimenpide on he-               kesken ja uusia luvattuja hankkeita peru-
31098:   rättänyt varsinkin Keski-Pohjanmaalla ihmetys-             maan yhteensä noin 10 miljoonan mar-
31099:   tä ja saattaa hankaloittaa koko EU-ohjelman                kan edestä, sekä
31100:   toteuttamista.                                                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
31101:      Kaustisen seutukunta on Suomen 6-alueista               ryhtyä, ettei LF A-kompensaatiovarojen
31102:   ainoa, josta LF A-tukisotku on syönyt maaseutu-            poisto valtion vuoden 1999 budjetista
31103:   paketin kehittämisvarat kokonaan. Valtion vuo-             pääsisi Kaustisen seutukunnan alueella
31104:   den 1999 talousarvioesityksessä ei ole LF A-tuen           johtamaan tähän tilanteeseen?
31105:   kompensaatiorahaa enää ollenkaan ja näin ollen
31106: 
31107:       Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1998
31108: 
31109:                                           Raimo Vistbacka /ps
31110: 
31111:  280043
31112: 2                                         KK 945/1998 vp
31113: 
31114: 
31115: 
31116:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
31117: 
31118:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa      kehittämiseen. Maa- ja metsätalousministeriö
31119: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       omalta osaltaan arvioi, että tasapainoinen maa-
31120: olette toimittanut asianomaiselle valtioneuvos-     seudun kehitys edellyttäisi noin 20 miljoonan
31121: ton jäsenelle vastattavaksi kansanedustaja Rai-     markan osoittamista Keski-Pohjanmaan, Poh-
31122: mo Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysy-       jois-Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Pohjois-Sa-
31123: myksen n:o 945:                                     von tavoite 6 -alueiden käyttöön vuosittain ohjel-
31124:                                                     makaudella.
31125:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että          Vuodesta 1996 alkaen on maa- ja metsätalous-
31126:        Kaustisen seutukunnan osalta LF A-tuen       ministeriön pääluokassa osoitettu kansallisia
31127:        kompensaatiovarojen harvaanasutulleja        kompensaatiovaroja näiden maakuntien kehit-
31128:        maatalousvaltaiselle alueelle huonosti so-   tämiseen seuraavasti:
31129:        pineet määräytymisperusteet ovat aiheut-
31130:        taneet sen, että maaseutupaketin kehittä-    Maakunta                1996      1997      1998
31131:        misrahat ovat menneet täysin LF A-kom-                                      (1 000 mk)
31132:        pensaatioon, minkä johdosta käynnissä        Keski-Pohjanmaa    8 000         4 000      5 300
31133:        olevia hankkeita joudutaan lopettamaan       Pohjois-Pohjanmaa 22 050         9 400      7 600
31134:        kesken ja uusia luvattuja hankkeita pe-      Keski-Suomi        9 250         4100       4100
31135:        ruuttamaan noin 10 miljoonan markan          Pohjois-Savo       5 700         2 500      3 000
31136:        edestä, sekä
31137:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         Varat on osoitettu alueen maaseutuviran-
31138:        ryhtyä, ettei LF A-kompensaatiovarojen       omaisen käyttöön. Varojen käytöstä on laadittu
31139:        poisto valtion vuoden 1999 budjetista        vuosittain maakunnalliset kehittämissuunnitel-
31140:        pääsisi Kaustisen seutukunnan alueella       mat ja varoja on kohdistettu elinkeinojen moni-
31141:        johtamaan tähän tilanteeseen?                puolistumista tukeviin hankkeisiin, joita muilla
31142:                                                     alueilla on tuettu tavoite 6 -varoin. Kehittämis-
31143:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         hankkeiden rahoitukseen on liittynyt myös voi-
31144: taen seuraavaa:                                     makas alueen omarahoitus sekä yksityistä yritys-
31145:                                                     rahoitusta. Koska asianomaisilla alueilla ei ole
31146:    Maa- ja metsätalousministeriö totesi EU:n        käytössä lainkaan tai vain hyvin rajallisesti muita
31147: osarahoittaman tavoite 6 -ohjelman maakunnit-       kehittämisvaroja, on näiden kompensaatiovaro-
31148: taisten rahoituskehysten valmistelun yhteydessä     jen merkitys näiden seutukuntien kehitykselle
31149: vuonna 1994, että eräiden pienten maakuntien        erittäin suuri.
31150: osalta asukasluvun mukaisesti laskettu kehys ei        Vuoden 1999 talousarviota laadittaessa maa-
31151: olisi riittävä kattamaan sekä alueelle kohdistu-    ja metsätalousministeriö on esittänyt edelleen
31152: vaa LF A-tukea että muita haluttuja rakennera-      varojen sisällyttämistä momentille 30.14.43
31153: hastotoimenpiteitä. Päätökset maakunnallisista      (maaseudun kehittäminen), tai vaihtoehtoisesti
31154: kehyksistä kuitenkin tehtiin puhtaasti asukaslu-    varojen osoittamista alueille Maatilatalouden
31155: vun perusteella. Tämä on merkinnyt sitä, että       kehittämisrahastosta (MAKERA). Talousarvio-
31156: esimerkiksi Kaustisen seutukunnalla, joka Kes-      käsittelyssä määrärahaesitys kuitenkin poistet-
31157: ki-Pohjanmaan maakunnassa kuuluu tavoite 6          tiin talousarvioesityksestä. Maa- ja metsätalous-
31158: -alueeseen, lähes koko rahoituskehys joudutaan      ministeriön arvion mukaan varojen tarve olisi
31159: käyttämään LFA-tukeen. Muita maaseudun ke-          edelleen 20 miljoonaa markkaa ja jo käynnistet-
31160: hittämiseen kohdistuvia toimenpiteitä ei ole voi-   tyjen kehittämishankkeiden rahoitus vuonna
31161: tu toteuttaa tavoiteohjelman tavoitteiden mukai-     1999 edellyttäisi yhteensä noin 14 miljoonan
31162: sesti.                                              markan määrärahaa. Tällä voitaisiin turvata se,
31163:    Tämän epäkohdan poistamiseksi teki valtio-       että myös edellä mainituilla alueilla voitaisiin jo
31164: neuvosto 25.4.1996 periaatepäätöksen siitä, että    käynnissä olevat hankkeet toteuttaa suunnitel-
31165: kansallisia ns. kompensaatiovaroja kohdistetaan     lusti.
31166: erityisesti näiden maaseutuvaltaisten alueiden
31167: 
31168:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1998
31169: 
31170:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
31171:                                            KK 945/1998 vp                                                3
31172: 
31173: 
31174: 
31175:                                        Tili Riksdagens Talman
31176: 
31177:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          bruksministeriet uppskattade för egen del att en
31178: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          balanserad utveckling av landsbygden skulle för-
31179: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      utsätta att ca 20 milj. mk anvisades ~rligen under
31180: dagsman Raimo Vistbacka undertecknade                progra~perioden för Mellersta Osterbottens,
31181: spörsmål nr 945:                                     Norra Osterbottens, Mellersta Finlands och
31182:                                                      Norra Savolax mål 6-områden.
31183:           Är Regeringen medveten om att grun-           Från och med 1996 har under jord- och skogs-
31184:        derna för bestämmande av LF A-stödets         bruksministeriets huvudtitel anvisats nationella
31185:        kompensationsmedel, som lämpat sig då-        kompensationsmedel för utvecklande av dessa
31186:        ligt för glesbebyggda och landsbygdsdo-       landskap som följer:
31187:        minerade områden, för Kaustbys ekono-
31188:        miska region har medfört att landsbygds-      Landskap                   1996      1997    1998
31189:        paketets utvecklingsmedel isin helhet har                                       (1 000 mk)
31190:        gått åt tili LFA-kompensation, vilket         Mellersta Österbotten 8 000        4000 5 300
31191:        medfört att det varit nödvändigt att av-      Norra Österbotten     22 050       9 400 7 600
31192:        bryta projekt som inletts och annullera       Mellersta Finland      9 250       4100 4100
31193:        nya projekt som det har getts löfte om tili   Norra Savolax          5 700       2 500 3 000
31194:        ett belopp av ca 10 milj. mk, samt
31195:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta         Medlen har ställts tili landsbygdsmyndighe-
31196:        för att slopandet av LFA-kompensa-            ternas förfogande inom varje område. För an-
31197:        tionsmedel i budgeten för 1999 inte skall     vändningen av medlen har årligen gjorts upp
31198:        medföra en dylik situation när det gäller     landskapsvisa utvecklingsplaner, och medel har
31199:         Kaustbys ekonomiska region?                  avsatts tili sådana projekt som syftar till att göra
31200:                                                      näringarna mångsidigare, projekt som inom an-
31201:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        dra områden har understötts med mål 6-medel.
31202: anföra följande:                                     Finansieringen av utvecklingsprojekten har även
31203:                                                      varit förknippade med en omfattande medfinan-
31204:    Jord- och skogsbruksministeriet konstaterade      siering från områdets sida samt privat företagsfi-
31205: 1994 i samband med beredningen av de land-           nansiering. Eftersom det för områdena i fråga
31206: skapsvisa ekonomiska ramarna för mål 6-pro-          inte alls eller i mycket begränsad omfattning
31207: grammet, som delfinansierats av EU, att de ra-       finns andra utvecklingsmedel att få, är betydelsen
31208: mar som räknas ut på basis av invånarantalet inte    av dessa kompensationsmedel mycket stor för de
31209: skulle räcka tili för att täcka både det LFA-stöd    ekonomiska regionerna.
31210: som anvisas området och andra önskvärda struk-          Vid beredningen av budgeten för 1999 har
31211: turfondsåtgärder när det gäller vissa små land-      jord- och skogsbruksministeriet på nytt föresla-
31212: skap. Besluten om landskapsvisa ramar fattades       git att medlen skall ingå under moment 30.14.43
31213: dock uteslutande på basis av invånarantalet.         (utvecklande av landsbygden), eller alternativt
31214: Detta har inneburit att man t.ex. inom Kaustbys      att medel tili områdena skall tas ur gårdsbrukets
31215: ekonomiska region, som i landskapet Mellersta        utvecklingsfond (MAKERA). 1 samband med
31216: Österbotten hör tili mål6-området, måste använ-      budgetbehandlingen slopades dock anslagsför-
31217: da nästan hela finansieringsramen tili LF A-stö-     slaget i budgetpropositionen. Enligt jord- och
31218: det. Andra åtgärder i syfte att utveckla landsbyg-   skogsbruksministeriets uppskattning skulle be-
31219: den har inte kunnat genomföras i enlighet med        hovet av medel fortfarande vara 20 milj. mk och
31220: målen i målprogrammet.                               finansieringen av redan påbörjade utvecklings-
31221:    För att avhjälpa detta missförhållande fattade    projekt år 1999 förutsätta ett anslag på samman-
31222: statsrådet den 25 april1996 ett principbeslut om     lagt ca 14 milj. mk. På så sätt kunde det garante-
31223: att nationella s.k. kompensationsmedel skall an-     ras att man även inom de ovan nämnda område-
31224:  vändas i syfte att utveckla särskilt dessa lands-   na planenligt skulle kunna genomföra de projekt
31225:  bygdsdominerade områden. Jord- och skogs-           som redan inletts.
31226:       Helsingfors den 7 oktober 1998
31227: 
31228:                                                       Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
31229:                                                KK 946/1998 vp
31230: 
31231: Kirjallinen kysymys 946
31232: 
31233: 
31234: 
31235: 
31236:                                      Jukka Mikkola /sd: Tutkimuksen tarpeesta nuorison väkivaltaisen
31237:                                         käyttäytymisen ehkäisemiseksi ja syiden selvittämiseksi
31238: 
31239: 
31240:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
31241: 
31242:    Viimeaikaiset järkyttävät väkivallan teot, jois-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31243: sa sekä tekijät että uhrit ovat olleet koululaisia tai   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31244: nuoria aikuisia, ovat antaneet aiheen pohtia syitä       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31245: tällaisen käyttäytymisen lisääntymiseen. Poliisin        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31246: mukaan väkivallan luonne on muuttunut: siihen
31247: varustaudutaan etukäteen. Nuorilla on usein                        Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
31248: mukanaan aseita, kuten erilaisia veitsiä.                       tynyt tai aikoo ryhtyä, että tutkimus nuo-
31249:    Mielenterveysviranomaisten mielestä nuori-                   rison väkivaltaisen käyttäytymisen syistä
31250: son kasvava väkivalta on hälyttävää ja ongelma                  tehtäisiin pikaisesti ja samalla ryhdyttäi-
31251: kasvamassa erittäin suuriin mittoihin. Raaka                    siin toimenpiteisiin väkivaltaisen käyt-
31252: fyysinen väkivalta näyttää saavan jalansijaa yhä                täytymisen ehkäisemiseksi?
31253: nuorempien lasten piirissä. Tutkimuksella on
31254: pyrittävä selvittämään pikaisesti tähänjohtaneet
31255: syyt.
31256: 
31257:      Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1998
31258: 
31259:                                              Jukka Mikkola /sd
31260: 
31261: 
31262: 
31263: 
31264: 280043
31265: 2                                          KK 946/1998 vp
31266: 
31267: 
31268: 
31269: 
31270:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
31271: 
31272:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       miseen voidaan vaikuttaa kotien, koulujen, jär-
31273: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        jestöjen, kuntien ja muiden yhteisöjen ja henki-
31274: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      löiden yhteistyöllä.
31275: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jukka              Nuorisoa koskevan tutkimuksen osalta halli-
31276: Mikkolan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        tus painottaa erityisesti
31277: n:o 946:                                                - NUORA:n indikaattori- ja barometrityötä
31278:                                                      sekä NUORA:n teettämiä erillisselvityksiä,
31279:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-        - opetusministeriön tukemaa laajaa Nuori-
31280:        tynyt tai aikoo ryhtyä, että tutkimus nuo-    sotutkimus 2000 -ohjelmaa, jossa on tutkittu
31281:        rison väkivaltaisen käyttäytymisen syistä     nuorison osallistumista ja elinoloja eri teemako-
31282:        tehtäisiin pikaisesti ja samalla ryhdyttäi-   konaisuuksina vuodesta 1994,
31283:        siin toimenpiteisiin väkivaltaisen käyt-         -nuorisotutkimuksen tehostamista perustet-
31284:        täytymisen ehkäisemiseksi?                    tavalla nuorisotutkimusverkostolla, jossa on
31285:                                                      useita palkattuja tutkijoita ja jonka yhteydessä
31286:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         jaetaan apurahoja nuorisotutkijoille.
31287: vasti seuraavaa:                                        Nuorisotutkimusverkostossa tullaan teke-
31288:                                                      mään nuorisoa koskevia tutkimuksia ja selvityk-
31289:     Hallituksen ja koko suomalaisen nuorisopoli-     siä. Erityisesti verkostossa tehdään perusteellisia
31290: tiikan periaatteellinen lähtökohta on tieto nuori-   ja pitkäjänteisiä tutkimuksia yhteistyössä muun
31291: sosta, sen elinoloista ja asenteista. Opetusminis-   nuorisoa koskevan tutkimuksen, eri oppi- ja tut-
31292: teriön yhteydessä toimiva, valtioneuvoston aset-     kimuslaitosten sekä muiden yhteisöjen ja henki-
31293: tama nuorisoasiain neuvottelukunta (NUORA)           löiden kanssa. Näin pureudutaan juuri esimer-
31294: kokoaa nuorisosta ja sen elinoloista indikaattori-   kiksi väkivaltaisen käyttäytymisen syihin. Koo-
31295: tietoa, josta näkyy suomalaisen nuorison tilan-      tun tiedon pohjalta tehdään ehdotuksia toimin-
31296: teen suuret linjat. Sen lisäksi NUO RA julkaisee     nan ja toimintapolitiikan pohjaksi sekä luodaan
31297: nuorisobarometria, joka luotaa nuorison asen-        tiedollisia edellytyksiä nuorisopolitiikkaan, -työ-
31298: teita ja odotuksia. Uusin barometri julkaistaan      hön ja -toimintaan.
31299: marraskuussa. Se käsittelee lähinnä nuorten             Nuorisotutkimusverkoston myötä on mah-
31300: osallistumista ja yhteiskunnallisia kannanottoja.    dollista tehdä laaja, monivuotinen seurantatutki-
31301: Barometrin mukaan nuoriso kunnioittaa sel-           mus nuorison elinolojen ja -tapojen kehityksestä.
31302: keästi yhteiskunnallisia perusarvoja ja rakentei-    Samoin tiedonvälityksen ja viihteen vaikutukset
31303: ta, esimerkiksi graffitien teko tai ekoterrorismi    nuorisoon, yleiseen mielipiteeseen ja julkiseen
31304: tuomitaan yli yhdeksänkymmenprosenttisesti.          keskusteluun voidaan kartoittaa luotettavasti.
31305:    Nuorisopolitiikan periaatteena on nuorison           Erillistä, yksittäistä tutkimusta nuorison väki-
31306: aktiivisuuden ja toiminnallisuuden kanavoimi-        valtaisesta käyttäytymisestä ja sen syistä ei ole
31307: nen positiiviseksi toiminnaksi, hyväksyttäviksi      aikomus tehdä, koska aihe on monisyinen ja
31308: harrastuksiksi ja terveeksi ajanvietoksi. Nuori-     laaja. Väkivaltaisen käyttäymisen syitä tutkitaan
31309: son järjestö-, liikunta- ja vapaata harrastustoi-    laaja-alaisemmin muun nuorisotutkimuksen yh-
31310: mintaa ja kulttuuria tuetaan niin, että väkivallan   teydessä.
31311: ihannoinnin sijasta jännitys ja mielihyvä haetaan       Ennalta ehkäisevänä keinona kaiken aikaa
31312: positiivisista asioista. Asiantuntijoiden mukaan     tehtävä nuorisotyö ja -toiminta on tärkeä toi-
31313: nuorison yleinen rikollinen tai väkivaltainen        menpiteenä väkivaltaisen käyttäytymisen kar-
31314: käyttäytyminen ei ole lisääntynyt hälyttävästi.      simiseksi. Valtion tuen auttamana nuoriso-
31315: Sen sijaan vakavat mielenterveysongelmat ovat        järjestöt tekevät arvokasta työtä, niin että esi-
31316: lisääntyneet, samoin kuin joidenkin erityisryh-      merkiksi varhaisnuorisotoimintaan osallistuu
31317: mien ongelmakäyttäytyminen. Vakavia mielen-          10-14-vuotiaista noin 75 prosenttia; näistä nuo-
31318: terveysongelmia voidaan hoitaa lähinnä tervey-       rista puolet osallistuu liikunta- ja urheilutoimin-
31319: denhoidon piirissä. Muuhun nuorison käyttäyty-       taan.
31320:                                             KK 946/1998 vp                                             3
31321: 
31322:    Lasten ja nuorten koulunjälkeinen iltapäivän-      käytetty seikkailukasvatusta ja elämyspedago-
31323: vietto on noussut esiin vahvasti. Järjestetty ilta-   giikkaa. Näitä on järjestetty niin 10-luokkalaisil-
31324: päivätoiminta on kasvava toimintamuoto,johon          le kuin syrjäytymässä oleville työttömille nuoril-
31325: myös valtion ensi vuoden talousarvioehdotuk-          le. Tulokset ovat olleet hyviä: toimilla on autettu
31326: sessa on ehdotettu varoja. Rahoitus on tarkoitus      juuri niitä nuoria, jotka olisivat voineet joutua
31327: kohdentaa läänien nuorisotointen kautta, erityi-      pysyvään huume-, alkoholi- ja väkivaltakiertee-
31328: sesti iltapäivätoimintaan 12-15-vuotiaille. Tar-      seen. Vastaavia projekteja jatketaan tulevana
31329: ve tällä alueella on suuri; tässä haetaan kansa-      vuonna. Nuorisoalan koulutuksessa seikkailu-
31330: laisyhteiskunnan laajaa toimintamallia, jossa         kasvatusta ja elämyspedagogiikkaa kehitetään
31331: ovat mukana kaikki nuorisojärjestöt ja myös val-      edelleen menetelminä sekä koulutetaan menetel-
31332: takunnalliset nuorisotyötä tekevät järjestöt, kun-    mien osaajia.
31333: tien nuoriso- ja sosiaalitoimet ja seurakunnat.           Nuorten huumeiden käytön aiheuttamien on-
31334:    Kuluvan vuoden aikana opetusministeriö on          gelmien takia on valmisteilla laajapohjainen toi-
31335: tukenut useita hankkeita, joissa on menetelminä       mikunta useiden ministeriöiden yhteistyönä.
31336: 
31337:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1998
31338: 
31339:                                                                          Ministeri Suvi-Anne Siimes
31340: 4                                            KK 946/1998 vp
31341: 
31342: 
31343: 
31344: 
31345:                                          Tili Riksdagens Talman
31346: 
31347:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       skötas inom hälsovården. Ungdomens beteende i
31348: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande rued-        övrigt kan påverkas genom samverkan mellan
31349: lero av statsrådet översänt följande av riksdags-      heru, skolor, föreningar, kommuner och andra
31350: man Jukka Mikkola undertecknade spörsmål nr            organisationer och personer.
31351: 946:                                                      1 fråga om undersökning som gäller ungdo-
31352:                                                        men vill regeringen särskilt understryka
31353:            Vilka åtgärder har Regeringen vidtagit         - NUORAs indikator- och barometerarbete
31354:         eller avser den vidta så att en undersök-      samt de separata utredningar som NUO RA låtit
31355:         ning om orsakerna tili ungdomens agg-          utföra,
31356:         ressiva beteende utförs med det snaraste          - programmet Ungdomsundersökning 2000
31357:         och att det på samma gång vidtas åtgär-        som stöds av undervisningsministeriet och där
31358:         der för att förhindra våldsamt beteende?       man undersöker ungdomems deltagande och lev-
31359:                                                        nadsförhållanden som olika temablock sedan
31360:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          1994,
31361: anföra följande:                                          -en effektivering av ungdomsundersökning-
31362:                                                        en med hjälp av det nätverk för ungdomsforsk-
31363:     Regeringens och hela den finska ungdomspo-         ningen som skall upprättas och ha flera avlönade
31364: litikens principiella utgångspunkt är kunskap om       forskare och i vars anslutning stipendier tili ung-
31365: ungdomen, dess levnadsförhållanden och attity-         domsforskare delas ut.
31366: der. 1 anslutning till undervisningsministeriet           lnom nätverket för ungdomsforskning kom-
31367: finns den av statsrådet tillsatta Delegationen för     mer man att göra undersökningar och utredning-
31368: ungdomsärenden eller NUO RA (av fi. Nuoriso-           ar om ungdomen. 1 synnerhet kommer man inom
31369: asiain neuvottelukunta) som sam1ar in sådan in-        nätverket att göra ingående och långsiktiga un-
31370: formation om ungdomen och dess levnadsförhål-          dersökningar i samråd med andra undersökning-
31371: landen som visar indikatorer på de stora linjerna      ar om ungdom, olika läro- och forskningsinrätt-
31372: i den finländska ungdomens situation. NUORA            ningar samt andra sammanslutningar och perso-
31373: publicerar också en ungdomsbarometer som pej-          ner. På så vis går man på djupet med just t.ex.
31374: lar ungdomens attityder och förväntningar. Den         orsakerna till aggressivt beteende. Utgående från
31375: nyaste barometern ges ut i november. Den hand-         den insam1ade informationen lägger man fram
31376: lar närmast om ungdomarnas deltagande och              förslag tili grund för verksamheten och verksam-
31377: samhälleliga ställningstaganden. Barometern vi-        hetspolitiken samt skapar kunskapsmässiga för-
31378: sar klart att ungdomen högaktar de samhälleliga        utsättningar för ungdomspolitiken, -arbetet och
31379: grundvärderingarna och strukturerna, t.ex. graf-       -verksamheten.
31380: fiti och ekoterrorism fördöms av över 90 procent.         1 och med nätverket för ungdomsforskning är
31381:     Principen i ungdomspolitiken är att de ungas       det möjligt att göra en omfattande, mångårig
31382: aktivitet och företagsamhet skall kanaliseras i        kontrollundersökning av hur ungdomens lev-
31383: positiv verksamhet, acceptabla fritidsintressen        nadsförhållanden och levnadssätt utvecklas. Li-
31384: och sunda tidsfördriv. Ungdomsinriktad organi-         kaså kan man kartlägga vilka verkningar infor-
31385: sations- och idrottsverksamhet, fri hobbyverk-         mationsflödet och underhållningen har på ung-
31386: samhet och kultur stöds så att de unga i stället för   domen, den allmänna opinionen och den offent-
31387: att idealisera våld kan söka spänning och nöje i       liga debatten.
31388: positiva saker. Enligt sakkunniga har allmän              Någon speciell enskild undersökning av ung-
31389: brottslighet eller våldsamt beteendet bland ung-       domens aggressiva beteende och hur detta upp-
31390: domen inte ökat alarmerande. Däremot har de            kommer förbereds inte, eftersom frågan är in-
31391: allvarliga mentala problemen ökat, liksom också        vecklad och omfattande. Orsakerna till aggres-
31392: problembeteendet i en del specialgrupper. De           sivt beteende undersöks på ett bredare pian i
31393: allvarliga mentala problemen kan i första hand         samband med annan ungdomsforskning.
31394:                                            KK 946/1998 vp                                              5
31395: 
31396:     Som preventiv åtgärd är det ungdomsarbete        ganisationer som utför ungdomsarbete, kommu-
31397: och den ungdomsverksamhet som hela tiden ut-         nernas ungdoms- och socialväsen och försam-
31398: förs ett viktigt medel i bekämpningen av aggres-     lingarna deltar.
31399: sivt beteende. Med hjälp av statligt stöd utför         1 år har undervisningsministeriet stött ett fler-
31400: ungdomsorganisationerna ett värdefullt arbete,       tal projekt där man utnyttjat äventyrs- och upp-
31401: t.ex. deltar ca 75 procent av 10-14-åringarna i      levelsepedagogik som metoder. Projekten har
31402: verksamhet för barn i skolåldern - hälften av        ordnats både för 10-klassister och arbetslösa
31403: dem i sport- och idrottsverksamhet.                  unga som hållit på att bli utslagna. Resultaten
31404:     Frågan om hur barn och unga tillbringar efter-   har varit goda. Genom dessa åtgärder har man
31405: middagarna efter skolan har blivit mycket aktu-      hjälpt just de unga som kunde ha hamnat i en
31406: ell. Ordnad eftermiddagsverksamhet är en verk-       bestående ond cirkel av droger, alkohoi och våld.
31407: samhetsform som ökar och medel har också av-         Liknande projekt genomförs också nästa år.
31408: satts för detta i nästa års budgetförslag. Det är    Inom utbildningen för ungdomsområdet fortsät-
31409: meningen att finansieringen skall fördelas via       ter utvecklingen av äventyrs- och upplevelsepe-
31410: ungdomsväsendet i länen, särskilt tili eftermid-     dagogik som metoder och dessutom utbildas per-
31411: dagsverksamhet för 12-15-åringar. Behovet är         soner som kan tillämpa metoderna.
31412: stort på detta område; man söker här en bred            På grund av de problem som ungdomens drog-
31413: verksamhetsmodell för medborgarsamhället så          användning föranleder förbereds en kommitte på
31414: att alla ungdomsorganisationer och också riksor-     bred bas i samverkan mellan flera ministerier.
31415:      Helsingforsden 7 oktober 1998
31416: 
31417:                                                                          Minister Suvi-Anne Siimes
31418:                                            KK 947/1998 vp
31419: 
31420: Kirjallinen kysymys 947
31421: 
31422: 
31423: 
31424: 
31425:                                   Raimo Vistbacka /ps: Taimikonhoitotöiden verovapaudesta
31426: 
31427: 
31428: 
31429:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
31430: 
31431:    Tällä hetkellä nuorista taimikoistajää huoles-    esimerkiksi työttömällä naapurin pojalla. Vää-
31432: tuttavan suuri määrä huonolle hoidolle tai jopa      rinkäytösteD välttämiseksi voitaisiin vaatia, että
31433: tyystin ilman hoitotoimenpiteitä. Voidaan jopa       verovapaina saatavat taimikonhoitotulot olisi
31434: useisiin alan asiantuntijoihin vedoten sanoa, että   maksettava paikallisten metsähoitoyhdistysten
31435: monin paikoin taimikoissa on hätätila. Sen vuok-     kautta. Kukaan ei varmasti niillä tuloilla rikas-
31436: si kaikki mahdolliset keinot taimikoiden hoidon      tuisi, mutta monta muuten hoitamatta jäävää
31437: edistämiseksi pitäisi ottaa käyttöön. Vaikkakin      taimikkoa tulisi jälleen tehokkaamman metsän-
31438: taimikonhoitoon on saatavissa valtion tukea,         hoidon piiriin.
31439: saattaa monista metsänomistajista taimikon              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31440: kuntoonlaiHo tuntua liian kalliilta toimelta. Tä-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31441: män takia tulisi löytää joitain uusia keinoja tä-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31442: män toiminnan tukemiseksi ja houkuttavam-            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31443: maksi tekemiseksi.
31444:    Eräänä uutena keinona on tuotu esiin se, että              Aikooko Hallitus tehostaa metsien tai-
31445: taimikonhoitotyö ja siitä saadut ansiot rinnastet-          mikonhoitoa nykyisestään, ja
31446: taisiin nykyisinkin verovapaaseen marjan- ja sie-             aikooko Hallitus käyttää taimikon-
31447: nien keruuseen. Näin tämä työ tulisi houkuttele-            hoitotyöstä saadun ansion verovapautta
31448: vammaksi ja se voitaisiin teettää naapuriapuna              houkuttimena?
31449: 
31450:      Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1998
31451: 
31452:                                         Raimo Vistbacka /ps
31453: 
31454: 
31455: 
31456: 
31457: 280043
31458: 2                                           KK 947/1998 vp
31459: 
31460: 
31461: 
31462: 
31463:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
31464: 
31465:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        verotuksen käyttäminen tärkeiden metsänhoito-
31466: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         töiden edistämiseen.
31467: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Tuloverolain (1535/1992) 89 §:n mukaan luon-
31468: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo            nonvaraisten marjojen ja sienien kerääjän näiden
31469: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         tuotteiden luovutuksesta saama tulo on verova-
31470: sen n:o 947:                                          paata. Tämä ei ole kuitenkaan rinnastettavissa
31471:                                                       taimikonhoitotyöstä saadun ansion verovapau-
31472:          Aikooko Hallitus tehostaa metsien tai-       teen. Tuloverolain 89 §:n verovapautta ei sovelle-
31473:        mikonhoitoa nykyisestään, ja                   ta siihen palkkaan, joka maksetaan luonnonva-
31474:          aikooko Hallitus käyttää taimikon-           raisia marjoja ja sieniä keräämään palkatulle
31475:        hoitotyöstä saadun ansion verovapautta         henkilölle, mikä olisi rinnastettavissa taimikon-
31476:        houkuttimena?                                  hoitotyöstä maksettuun palkkaan. Tuloverolain
31477:                                                       89 §:n verovapautta vastaisi se, että taimikoiden
31478:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          ja nuorten metsien hoidosta saatu ainespuu sää-
31479: vasti seuraavaa:                                      dettäisiin verovapaaksi. Tuki painottuisi sellai-
31480:                                                       siin nuoren metsän hoitokohteisiin, joista kertyy
31481:     Metsän uudistamisen, taimikon hoidon ja           runsaasti ainespuuta. Hallitus ei pidä tarkoituk-
31482: nuoren metsän hoidon työmäärät ovat kuluvalla         senmukaisena, että taimikonhoitotyöstä saadut
31483: vuosikymmenellä jääneet jälkeen metsänhoidol-         ansiot tai siitä kertyneen ainespuun myyntitulot
31484: lisista tavoitteista. Nämä työt ovat keskeisiä met-   säädettäisiin verovapaaksi.
31485: sien tulevan kehityksen kannalta. Metsikön kehi-          Voimassa oleviin verolakeihin sisältyy joitain
31486: tyksen alkuvaiheeseen ajoittuvien töiden riittä-      säännöksiä, joiden tarkoituksena on edistää met-
31487: mättömiin suoritemääriin on useita syitä. Luon-       sänhoitotöitä. Maatilatalouden tuloverolain
31488: teeltaan pysyvä syy on metsätalouteen tehtävien       (54311967) 13 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan
31489: investointien pitkä aikajänne. Metsänomistuk-         metsänomistaja saa vähentää metsätalouden
31490: sen rakennemuutos vaikeuttaa osaltaan tilannet-       puhtaasta tulosta taimikkovähennyksen, kun
31491: ta. Kaukana metsälöstään asuvien henkilöiden          taimikko on vakiintunut. Kysymys ei ole tark-
31492: mahdollisuudet omatoimisiin metsänhoitotöihin         kaan ottaen verotuesta, koska maatilatalouden
31493: ovat heikot.                                          tuloverolain 11 §:n 1 momentin 5 kohdassa tar-
31494:     Hallitus on ryhtynyt toimiin taimikonhoidon       koitettuihin, verokuutiometrin keskimääräisestä
31495: tehostamiseksi. Maa- ja metsätalousministeriö         raha-arvosta vähennettäviin puun kasvatuksen
31496: on hyväksynyt suunnitelman vuosina 1998-              kuluihin ei lueta taimikonhoidon kuluja. Taimi-
31497: 2002 toteutettavalle nuoren metsän hoidon kam-        konhoidon kulut on siis siirretty keskimäärin vä-
31498: panjalle. Nuoren metsän hoitoon tarkoitettu           hennettävistä kuluista tilakohtaisesti vähennet-
31499: määräraha kaksinkertaistettiin kuluvana vuote-        täviksi kuluiksi. Maatilatalouden tuloverolakia
31500: na. Ensi vuoden talousarvioesityksessä on varat-      sovelletaan vuoden 2005 loppuun asti noin 40
31501: tu 110 miljoonaa markkaa nuoren metsän hoi-           prosenttiin metsäpinta-alasta. Tuloverolaissa
31502: toon. Nuoren metsän kampanjassa pyritään neu-         säädetty puun myyntitulojen verotus on jo ny-
31503: vonnan ja tiedotuksen avulla aktivoimaan met-         kyään vallitseva ja vuodesta 2006 lähtien ainoa
31504: sänomistajia metsänhoitotöihin. Kampanjan ta-         metsäverotusmuoto. Tuloverolain 63 §:n mu-
31505: voitteena on saada aikaan 600 000 hehtaaria nuo-      kaan hankintatyön arvo on verovapaata 125
31506: ren metsän hoitotöitä yksityismetsissä viiden         kuutiometriin asti.
31507: vuoden aikana. Työllisyysvaikutus on 7 500 hen-           Metsänhoitotöihin kannustavat säännökset
31508: kilötyövuotta.                                        verolaeissa vähenevät vuoden 2005 lopussa maa-
31509:     On aiheellista kysyä, pitäisikö taimikonhoitoa    tilatalouden tuloverolain mukaisen metsävero-
31510: edistää muillakin tavoin kuin valtion tuella, neu-    tuksen päättyessä. Tuloverolakia saattaisi olla
31511: vonnalla ja tiedotuksella. Normiohjauksen kei-        aiheellista muuttaa joihain osin metsänhoitotöi-
31512: not eivät tule kysymykseen. Jäljelle jää lähinnä      hin kannustavaksi.
31513:                                          KK 947/1998 vp                                           3
31514: 
31515:    Parhaillaan valmisteltavassa kansallisessa      tehostaminen tulee olemaan metsäohjelman yh-
31516: metsäohjelmassa linjataan metsätalouden suun-      tenä keskeisenä tavoitteena. Hallitus ryhtyy ai-
31517: taviivoja vuoteen 2010 asti ulottuvalla aikajak-   kanaan toteuttamaan metsäohjelman toimenpi-
31518: solla. Taimikoiden ja nuorten metsien hoidon       de-esityksiä.
31519: 
31520:      Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1998
31521: 
31522:                                                     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
31523: 4                                            KK 947/1998 vp
31524: 
31525: 
31526: 
31527: 
31528:                                          Tili Riksdagens Talman
31529: 
31530:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            att främja viktiga skogsvårdsarbeten genom
31531: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande            beskattningen.
31532: medlem av statsrådet översänt följande av riks-            Enligt 89 § inkomstskattelagen (1535/1992) är
31533: dagsman Raimo Vistbacka undertecknade                  den inkomst som plockaren får vid överlåtelse av
31534: spörsmål nr 947:                                       vilda bär och svampar skattefri. Detta kan dock
31535:                                                        inte jämställas med skattefrihet för inkomst av
31536:           Ämnar Regeringen effektivera plant-          plantbeståndsarbete. Den skattefrihet som avses
31537:        beståndsvården i skogarna, och                  i 89 § inkomstskattelagen tiliämpas inte på lön
31538:           ämnar Regeringen som lockbete an-            som betalas tili dem som anställts för att ploeka
31539:        vända skattefrihet för den inkomst som          skogsbär och svamp, något som skulle kunna
31540:        plantbeståndsvårdsarbetet ger?                  jämställas med lönen för plantbeståndsvård.
31541:                                                        Skattefriheten enligt 89 § inkomstskattelagen
31542:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          skulle matsvaras av att det bestämdes att det
31543: anföra följande:                                       gagnvirke som fås vid vården av p1antbestånd
31544:                                                        och ungskog skall vara skattefritt. Stödet skulle
31545:    Under det innevarande årtiondet har arbets-         främst gå tili sådana ungskogsobjekt som ger
31546: prestationerna i fråga om skogsförnyelse, plant-       rikligt med gagnvirke. Regeringen anser det inte
31547: beståndsvård och vård av ungskog kommit att            vara ändamålsenligt att det införs sådana be-
31548: släpa efter målsättningarna som gäller skogsvår-       stämmelser, enligt vilka inkomst av plantbe-
31549: den. Dessa arbeten är centrala med tanke på            ståndsarbete eller försäljningsinkomst av gagn-
31550: skogarnas framtida utveckling. Orsakerna tili att      virke som fås vid vården av plantbestånd skall
31551: utförandet av arbeten som infaller i begynnelsen       vara skattefri.
31552: av skogsbeståndens utveckling har varit otill-             1 de gällande skattelagarna ingår några be-
31553: räckligt är flera. En orsak av varaktigt slag är den   stämmelser som syftar tili att främja skogsvårds-
31554: långvariga verkan som investeringar i skogsbruk        arbetet. Enligt 13 § 1 mom. 3 punkten inkomst-
31555: har. Den strukturomvandling som skogsägandet           skatte1agen för gårdsbruk (543/1967) får skogs-
31556: genomgått försvårar situationen. Möjligheterna         ägaren från nettoinkomsten av skogsbruket dra
31557: för dem som bor långt borta från sin skogsbruks-       av utgifterna för vård av plantbeståndet, när
31558: enhet att själva utföra skogsvårdsarbeten är små.      p1antbeståndet är säkerställt. Strängt taget är det
31559:    Regeringen har vidtagit åtgärder för att effek-     inte fråga om ett skattestöd, eftersom utgifterna
31560: tivera plantbeståndsvården. Jord- och skogs-           för plantbeståndsvård inte ingår bland de utgifter
31561: bruksministeriet har godkänt en pian för en kam-       för uppdrivning av skogen som avses i 11 §
31562: panj som gäller vård av ungskog och omfattar            1 mom. 5 punkten inkomstskattelagen för gårds-
31563: åren 1998-2002. Anslaget för vård av ungskog           bruk och som får avdras från skattekubikme-
31564: fördubblades under innevarande år. 1budgetpro-         terns genomsnittliga bruttovärde i pengar. Utgif-
31565: positionen för nästa år har 110 milj. mk reserve-      terna för plantbeståndsvård har alltså från utgif-
31566: rats för vård av ungskog. 1 kampanjen för vård av      ter vilkas genomsnittliga värde får avdras över-
31567: ungskog vill man genom rådgivning och infor-           förts till utgifter som får avdras lägenhetsspeci-
31568: mation aktivera skogsägarna att utföra skogs-          fikt. lnkomstskattelagen för gårdsbruk tiliämpas
31569: vårdsarbeten. Målet är att 600 000 hektar ung-         tili utgången av år 2005 på ca 40 procent av
31570: skog skall vårdas i privatskogarna under de fem        skogsarealen. Den beskattning av inkomsterna
31571: kampanjåren. Den sysselsättande effekten är            för försäljning av virke om viiken bestäms i in-
31572: 7 500 årsverken.                                       komstskattelagen omfattar redan majoriteten av
31573:    Det är befogat att ställa frågan om                 skogsägarna och utgör den enda formen av
31574: plantbeståndsvården borde främjas också på             skogsbeskattning från och med år 2006. Enligt
31575: något annat sätt än genom statligt stöd,               63 § inkomstskattelagen är värdet av leveransar-
31576: rådgivning och information. Normstyrning               bete skattefritt upp till125 kubikmeter.
31577: kommer inte i fråga. Då återstår närmast                   De bestämmelser i skattelagarna som upp-
31578:                                            KK 947/1998 vp                                             5
31579: 
31580: muntrar till skogsvårdsarbeten blir fårre vid ut-    under beredning kommer riktlinjer för skogsbru-
31581: gången av 2005, när den form av skogsbeskatt-        ket fram tili år 2010 att ingå. En effektivering av
31582: ning som inkomstskattelagen för gårdsbruk möj-       plantbeståndsvården och vården av ungskog
31583: liggör upphör. Det kan vara befogat att tili vissa   kommer att utgöra ett centralt mål för skogspro-
31584: delar ändra inkomstskattelagen så att skogs-         grammet. Regeringen börjar i sinom tid genom-
31585: vårdsarbeten uppmuntras.                             föra de åtgärdsförslag som ingår i skogsprogram-
31586:    1 det nationella skogsprogram som just nu är      met.
31587: 
31588:      Helsingfors den 1 oktober 1998
31589: 
31590:                                                       Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
31591:                                            KK 948/1998 vp
31592: 
31593: Kirjallinen kysymys 948
31594: 
31595: 
31596: 
31597: 
31598:                                   Juha Karpio lkok: Suojeluun varattujen alueiden vaihtomaista
31599: 
31600: 
31601: 
31602:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
31603: 
31604:     Kyyjärven sementtituote Oy on aikoinaan os-      arvoon esimerkiksi puustoa myymällä. Metsä-
31605: tanut Kyyjärven kunnan Möksyn kylässä sijait-        hallituksen mukaan heillä ei ole mahdollisuutta
31606: sevan 10,15 hehtaarin suuruisen Leppänoro-ni-        antaa tässä tapauksessa soraa korvauksena maa-
31607: misen tilan (Rn:o 7:39) yrityksen tuotannossa        pohjasta ja puustosta. Heidän mukaansa soraa ei
31608: tarvittavien maa-ainesten ottamista varten. Mai-     voitaisi korvata, koska säännösten perusteella
31609: nittu tila sijaitsee Padonkankaalla Pohjoisneva-     korvausvelvollisuutta ei olisi syntynyt (ei voi-
31610: Haapinevan suojelualueen ja Ahvenlammin-             massa olevaa maa-ainesten ottamislupaa).
31611: nevan välissä. Alue sisältyy valtioneuvoston elo-       Yrityksen kannalta on kohtuutonta, että se
31612: kuussa tekemään Natura 2000 -päätökseen,             joutuisi luovuttamaan soramaansa suojeluun
31613: mikä estää alueen käyttämisen maa-ainesten ot-       käytännössä ilmaiseksi ja sitten ostamaan vaih-
31614: tamiseen.                                            tomaata soran täydellä hinnalla. Tämä tuntuu
31615:     Yritys on 6.6.1997 Naturan kuulemisvaihees-      väärältä jo senkin vuoksi, että myös vaihtomaa
31616: sa ilmoittanut Natura-kyselylomakkeella halun-       on valtion omistuksessa ja Metsähallituksella on
31617: sa neuvotella alueen vaihtamisesta valtion maa-      alueiden luovutusvelvollisuus käytettäväksi suo-
31618: han. Ympäristökeskuksen ja Metsähallituksen          jelualueiden vaihtomaina.
31619: kanssa käydyissä neuvotteluissa on esille noussut       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31620: mahdollisena vaihtomaana Tielaitoksen vuok-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31621: raama Huumarkankaan ottoalue. Tielaitos on-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31622:  kin luopunut alueesta ja alue on jo palautettu      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31623:  Metsähallituksen hallintaan vaihtomaana käy-
31624:  tettäväksi.                                                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy,
31625:     Keski-Suomen ympäristökeskus on 27.4.1998                jotta Natura-suojeluverkoston perusta-
31626:  ilmoittanut yritykselle, että Natura-suojeluver-            misen yhteydessä voitaisiin maanomista-
31627:  koston alle jäävän tilan käypä hinta määräytyy              jan niin halutessa nykyistäjoustavammin
31628:  puuston, maapohjan ja kotitarvesoranoton ar-                käyttää vaihtomaa-alueita, ja
31629:  von mukaan ja on 40 000 markkaa. Tilan hankin-                 miten lunastustilanteessa todennetaan
31630:  tahinta oli aikanaan 250 000 markkaa, eikä tilal-           käypä hinta asettamatta maanomistajia
31631:  la ole kuluneiden vuosien aikana vaikutettu tilan           eriarvoiseen asemaan?
31632: 
31633:       Helsingissä 14 päivänä syyskuuta 1998
31634: 
31635:                                           Juha Karpio /kok
31636: 
31637: 
31638: 
31639: 
31640:  280043
31641: 2                                          KK 948/1998 vp
31642: 
31643: 
31644: 
31645: 
31646:                                        Edukunnan Puhemiehelle
31647: 
31648:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        maa- ja metsätalouteen, rakentamiseen tai muu-
31649: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         hun kohtuullista hyötyä tuottavaan tarkoituk-
31650: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       seen.
31651: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Juha Kar-            Edellä mainittu korvaussäännös säätelee
31652: pion näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         alueen arvon määrittämistä lunastustapauksissa
31653: 948:                                                  tai niitä usein edeltävissä vapaaehtoisissa han-
31654:                                                       kinta- tai korvausneuvotteluissa. Jos arvioitaval-
31655:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy,      la alueella on voimassa oleva ottolupa, alue ar-
31656:        jotta Natura-suojeluverkoston perusta-         vioidaan luvan mukaisena. Mikäli alueelle ei ole
31657:        misen yhteydessä voitaisiin maanomista-        saatu tai ei ole saatavissa ottolupaa maa-ai-
31658:        jan niin halutessa nykyistäjoustavammin        neslain 3 §:n vuoksi ja maa-alue on käytettävissä
31659:        käyttää vaihtomaa-alueita, ja                  maa- ja metsätalouteen, rakentamiseen tai muu-
31660:           miten lunastustilanteessa todennetaan       hun kohtuullista hyötyä tuottavaan tarkoituk-
31661:        käypä hinta asettamatta maanomistajia          seen, eivät maa-ainekset vakiintuneen oikeus-
31662:        eriarvoiseen asemaan?                          käytännön mukaan tule korvausten piiriin lu-
31663:                                                       kuun ottamatta sitä kotitarvekäytöksi luettavaa
31664:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          vähäistä määrää, jota lupakäytäntö ei koske.
31665: vasti seuraavaa:                                          Kuten jo aikaisemmin on todettu, sekä 3 §:n
31666:                                                       mukaiset maa-ainesten oton rajoitukset että kor-
31667:    Maa-ainesten ottamista säätelee vuonna 1981        vaussäännös ovat yleisiä, eivätkä rajoitu koske-
31668: säädetty maa-aineslaki (555/1981). Ainesten ot-       maan pelkästään luonnonsuojelun kannalta val-
31669: taminen on luvanvaraista lukuun ottamatta ta-         takunnallisesti arvokkaita alueita. Tästä syystä
31670: vanomaista kotitarvekäyttöä. Lupaa ei tule lain       voidaan sanoa, että korvauskäytäntö ei ole
31671: 3 §:n mukaan myöntää, mikäli ottamisesta aiheu-       maanomistajien kannalta eriarvoinen. Yrittäjän,
31672: tuu kauniin maisemakuvan turmeltumista, luon-         joka on hankkimassa maa-aluetta ainesten ottoa
31673: non merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten        varten, tulee olla tietoinen maa-ainealain sisäl-
31674: Juonnonesiintymien tuhoutumista tai huomatta-         löstä. Mikäli hankittavalla alueella ei ole voimas-
31675: via tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia    sa olevaa lupaa, sisältyy hankintaan aina riski
31676: luonnonolosuhteissa. Edellä mainitut luonnon-         siitä, ettei lupaa myönnetä. Voimassa oleva lupa
31677: suojelulliset seikat on otettava lupa- asiassa huo-   voi luonnollisesti korottaa maa-alueen arvoa.
31678: mioon kaikissa tapauksissa. Rajoitukset eivät             Mitä tulee luonnonsuojelualueiden toteutta-
31679: koske pelkästään erikseen rajattuja, luonnon-         miseen maanvaihdoilla, on se nykyään hyvin
31680: suojelun kannalta arvokkaita alueita.                 mahdollista. Vaihdon yhteydessä vaihdettavien
31681:    Jos lupa maa-ainesten ottamiseen evätään, on       maa-alueiden arvon tulee olla yhtäsuuret ellei
31682: maanomistajalla mahdollisuus maa-aineslain            välirahaa makseta. Vaihdon yhteydessä ei edellä
31683: 8 §:n mukaan saada maa-aineksesta korvaus joko        kuvattu arvon määrityskäytäntöä voida sivuut-
31684: kunnalta tai valtiolta. Tämä edellyttää kuiten-        taa.
31685: kin, ettei maanomistaja voi käyttää maataan
31686: 
31687:      Helsingissä 9 päivänä Jokakuuta 1998
31688:                                                                 Ympäristöministeri Pekka Haavisto
31689:                                            KK 948/1998 vp                                              3
31690: 
31691: 
31692: 
31693: 
31694:                                        Tili Riksdagens Talman
31695: 
31696:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen       för jord- eller skogsbruk, byggande eller motsva-
31697: föreskriver har Ni, Fru Ta1man, tili vederböran-     rande ändamål som medför skälig nytta.
31698: de med1em av statsrådet översänt fö1jande av             Den ovan nämnda ersättningsbestämmelsen
31699: riksdagsman Juha Karpio undertecknade spörs-         reglerar vid inlösning områdets värde, eller också
31700: må1 nr 948:                                          bestäms det vid de frivilliga underhandlingar om
31701:                                                      anskaffning eller ersättning som ofta föregår en
31702:           Vi1ka åtgärder vidtar Regeringen för       inlösning. Om det finns ett gällande täkttillstånd
31703:        att man i samband med att skyddsnätver-       för ett område som skall värderas, bestäms områ-
31704:        ket Natura inrättas då markägaren så          dets värde enligt tillståndet. Om täkttillstånd inte
31705:        önskar skall kunna använda utbytesom-         har erhållits eller inte kan erhållas på grund av
31706:        råden smidigare än nu, och                    3 § marktäktslagen och området kan användas
31707:           hur verifieras i en in1ösningssituation    för jord- eller skogsbruk, byggande eller motsva-
31708:        det gängse priset utan att markägarna         rande ändamål som medför skälig nytta, faller
31709:        kommer i en o1ikvärd ställning?               marksubstanserna enligt etablerad juridisk prax-
31710:                                                      is inte inom ramen för ersättningarna, med un-
31711:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        dantag för den ringa mängd för husbehovsbruk
31712: anföra följande:                                     som tillståndspraxisen inte gäller.
31713:                                                         Såsom redan konstaterats är både begräns-
31714:    Täkten av marksubstanser reg1eras i mark-         ningarna i täkten enligt 3 § och ersättningsbe-
31715: täktslagen (555/1981), som stiftades år 1981.        stämmelserna allmänna, och de är alltså inte in-
31716: Täkt av marksubstanser kräver tillstånd, med         skränkta enbart tili områden som har riksomfat-
31717: undantag för sedvanlig täkt tili husbehov. Enligt    tande värde. Av denna anledning kan man säga
31718: lagens 3 § får tillstånd inte beviljas, om täkten    att ersättningspraxisen inte behandlar markägar-
31719: leder till att en vacker landskapsbild fördärvas,    na olikvärdigt. En företagare som vill förvärva
31720: betydande skönhetsvärden hos naturen eller spe-      ett område för marktäkt bör vara medveten om
31721: ciella naturförekomster förstörs, eller om natur-    innehållet i marktäktslagen. Om det inte finns ett
31722: förhållandena genomgår betydande eller omfat-        gällande tillstånd för det område som förvärvas,
31723: tande skadliga förändringar. De uppräknade na-       ingår risken att tiliståndet inte beviljas alltid i
31724: turvårdsfaktorerna skall i samtliga fall beaktas i   förvärvet. Ett gällande tillstånd kan naturligtvis
31725: tillståndsärenden. Begränsningarna gäller inte       höja områdets värde.
31726: enbart särskilt avgränsade områden som är vär-           1fråga om inrättande av naturskyddsområden
31727: defulla ur naturvårdssynvinkel.                      genom markbyte finns det numera goda möjlig-
31728:     Då tillstånd till marktäkt inte beviljas, har    heter därtill. Värdena på de markområden som
31729: markägaren enligt 8 § marktäktslagen möj1ighet       byts bör vara lika stora, om någon mellanskill-
31730: att få ersättning för marksubstanserna antingen      nad inte betalas. 1 samband med markbytet kan
31731: av kommunen eller av staten. Detta förutsätter       den ovan beskrivna praxisen för bestämning av
31732: dock att markägaren inte kan använda sin mark        värdet inte förbigås.
31733: 
31734:      Helsingforsden 9 oktober 1998
31735: 
31736:                                                                      Miljöminister Pekka Haavisto
31737:                   j
31738:                  j
31739:                 j
31740:                j
31741:               j
31742:              j
31743:             j
31744:            j
31745:           j
31746:          j
31747:         j
31748:        j
31749:       j
31750:      j
31751:     j
31752:    j
31753:   j
31754:  j
31755: j
31756:                                             KK 949/1998 vp
31757: 
31758: Kirjallinen kysymys 949
31759: 
31760: 
31761: 
31762: 
31763:                                    Bjarne Kallis /skl: Asumistuen myöntämisestä alle 18-vuotiaille
31764:                                        yhdessä asuville opiskelijoille
31765: 
31766: 
31767:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
31768: 
31769:     Koulujen alettua tuli taas kerran esille yhden        Epäkohdan poistamiseen on kaksi tietä. Joko
31770: pienen ryhmän ongelma, jonka korjaamisesta ei         opintotukilakia muutetaan siten, että laissa oleva
31771: tulisi kuin voittajia. Kysymyksessä ovat yhdessä      teksti yksin asumisesta poistetaan, taikka sitten
31772: vuokralla asuvat alle 18-vuotiaat opiskelijat.        niin, että soveltamisohjetta yleisen asumistuen
31773: Nämä jäävät kokonaan asumistuen ulkopuolel-           myöntämisestä muutetaan siten, että asumistu-
31774: le.                                                   kea voidaan myöntää myös alle 18-vuotiaalle
31775:     Opintotukilain mukaan he eivät voi saada asu-     silloin kun hän opiskelun takia joutuu asumaan
31776: mistukea, koska sen saaminen edellyttää yksin         toisella paikkakunnalla.
31777: asumista. Erityisen opiskelija-asunnon soluasu-           Epäkohdan korjaaminen ei liene vaikeaa eikä
31778: kas on kuitenkin oikeutettu opintotukilain asu-       se lisäisi yhteiskunnan menoja. Päinvastoin siitä
31779: mistukeen.                                            saattaisi syntyä säästöä, kun edellä mainittu epä-
31780:     Yleistä asumistukea yhdessä asuvat alle 18-       kohta ei enää ajaisi näitä nuoria asumaan yksin.
31781: vuotiaat opiskelijat eivät myöskään voi saada.            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31782:  Laki ei ole yksiselitteinen, mutta tukea myöntä-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31783: välle viranomaiselle on annettu ohjeet, ettei tu-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31784:  kea saa myöntää.                                     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31785:     Tilanne on kiusallinen varsinkin niille van-
31786:  hemmille,jotka monista perustelluista syistä ha-                   Onko Hallitus tietoinen siitä, että yh-
31787:  luavat, että nämä alle 18-vuotiaat lapset mie-                 dessä asuville alle 18-vuotiaille opiskeli-
31788:  luummin asuisivat yhdessä kuin erillään.                       joille ei voida myöntää asumis tukea, ja
31789:     Ongelma on niin opintotukilakia soveltavan                      aikooko se ryhtyä toimenpiteisiin epä-
31790:  viranomaisen kuin yleistä asumistukea myöntä-                  kohdan poistamiseksi ja mikäli ei aio,
31791:  vän viranomaisen tiedossa. Molemmissa ihme-                    mitkä ovat perustelut kielteiselle kannal-
31792:  tellään, miten tällainen tilanne on päässyt synty-             le?
31793:  mään, mutta heillä ei ole mahdollisuutta itse kor-
31794:  jata tätä epäkohtaa.
31795: 
31796:      Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1998
31797: 
31798:                                            Bjarne Kallis /skl
31799: 
31800: 
31801: 
31802: 
31803:  280043
31804: 2                                          KK 949/1998 vp
31805: 
31806: 
31807: 
31808: 
31809:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
31810: 
31811:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kelijat kuuluvat pääsääntöisesti asumistuen pii-
31812: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        riin, lukuun ottamatta yhdessä toisten kanssa
31813: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      samassa asunnossa erillisellä vuokrasopimuksel-
31814: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Bjarne          la asuvia alle 18-vuotiaita.
31815: Kalliksen näin kuuluvan kysymyksen n:o 949:              Opintotuen asumislisää myönnettäessä mui-
31816:                                                      hin kuin korkeakouluopintoihin otetaan van-
31817:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että yh-   hempien tulot huomioon 18 ikävuoteen saakka
31818:        dessä asuville alle 18-vuotiaille opiskeli-   ja tuki on 67 prosenttia kohtuullisista asumiskus-
31819:        joille ei voida myöntää asumistukea, ja       tannuksista. Asumistuki on 80 % asumiskustan-
31820:            aikooko se ryhtyä toimenpiteisiin epä-    nuksista ja tukeen vaikuttavat kaikkien asunnos-
31821:        kohdan poistamiseksi ja mikäli ei aio,        sa asuvien tulot. Erillistä vanhempien tulojen
31822:        mitkä ovat perustelut kielteiselle kannal-    huomioonottamismenettelyä ei asumistuessa
31823:        le?                                           ole. Kansaneläkelaitoksen tulkinnan mukaan
31824:                                                      alle 18-vuotiaalle voidaan myöntää asumistukea
31825:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         ainoastaan silloin, kun hän asuu itsenäisesti ja
31826: vasti seuraavaa:                                     vastaa itse elatuksestaan. Asumistukea ei myön-
31827:                                                      netä vanhempien elatusvelvollisuuteen vedoten
31828:    Opiskelijat saavat tukea asumiseensa kahden       perheettämille yksin asuville alle 18-vuotiaille,
31829: eri järjestelmän, joko opintotuen asumislisän tai    vaikka nämä asumismuotonsa vuoksi eivät kuu-
31830: asumistuen kautta. Opintotuen asumislisäjärjes-      luisi asumislisäjärjestelmänkään piiriin.
31831: telmän piiriin kuuluvat perheettömät, yksin              Kyseessä oleva ongelma on opetusministeriön
31832: vuokralla asuvat tai erillisellä vuokrasopimuk-      tiedossa. Opetusministeriön asettamassa työryh-
31833: sella kunnan, säätiön tai yleishyödyllisen yhtei-    mässä selvitetään parhaillaan opiskelijoiden asu-
31834: sön ylläpitämässä opiskelija-asuntolassa asuvat      misen tukemisjärjestelmien yhteensovittamista.
31835: sekä asumisoikeus- tai osaomistusasunnossa           Tavoitteena on, että kaikki perheettömät vuok-
31836: asuvat opiskelijat. Lisäksi asumislisäjärjestel-     ralla asuvat opiskelijat kuuluisivat opintotuen
31837: män piirin kuuluvat ulkomailla vuokralla asuvat      asumislisän piiriin. Tällöin myös alle 18-vuotiaat
31838: sekä perheelliset, jotka asuvat opiskelun vuoksi     järjestelmien väliinputoajat tulisivat opintotuen
31839: muulla paikkakunnalla kuin perhe. Muut opis-         asumislisäjärjestelmän piiriin.
31840: 
31841:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1998
31842:                                                                         Ministeri Suvi-Anne Siimes
31843:                                              KK 949/1998 vp                                               3
31844: 
31845: 
31846: 
31847: 
31848:                                          Tili Riksdagens Talman
31849: 
31850:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            studerande under 18 år som bor tillsammans med
31851: anger, har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           andra i samma bostad på basis av ett särskilt
31852: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        hyresavtal.
31853: dagsman Bjarne Kallis undertecknade spörsmål               När bostadstillägg tili studiestödet beviljas för
31854: nr 949:                                                andra studier än högskolestudier beaktas föräld-
31855:                                                        rarnas inkomster ända tills den studerande fyller
31856:              Är Regeringen medveten om att sam-        18 år. Stödet är 67 % av de skäliga boendekost-
31857:           manboende studerande under 18 år inte        naderna. Bostadsbidraget är 80 % av boende-
31858:           kan beviljas bostadsbidrag och               kostnaderna och stödet påverkas av de samman-
31859:              avser Regeringen vidta åtgärder för att   lagda inkomsterna för bostadens alla invånare.
31860:           eliminera detta missförhållande och om       När det gäller bostadsbidrag förekommer inget
31861:           inte, vilka är motiveringarna för detta?     särskilt förfarande där föräldrarnas inkomster
31862:                                                        beaktas. Enligt folkpensionsanstaltens tolkning
31863:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          kan en studerande som inte fyllt 18 år beviljas
31864: anföra följande:                                       bostadsbidrag endast om han bor självständigt
31865:                                                        och själv svarar för sin försörjning. Med hänvis-
31866:    Studerande får stöd för boende enligt två olika     ning tili föräldrarnas försörjningsplikt beviljas
31867: system, antingen i form av bostadstillägg tili stu-    bostadsbidrag inte studerande under 18 år som
31868: diestödet eller i form av bostadsbidrag. De som        bor ensamma, även om dessa på grund av boen-
31869: kan få studiestödets bostadstillägg är studerande      deformen inte heller omfattas av systemet för
31870: utan familj som bor ensamma på hyra eller stude-       bostadstillägg.
31871: rande som enligt ett särskilt hyresavtal bor i en          Undervisningsministeriet är medvetet om pro-
31872: studiebostad som en kommun, en stiftelse eller         blemet. 1 en av undervisningsministeriet tillsatt
31873: ett allmännyttigt samfund svarar för samt stude-       arbetsgrupp utreder man som bäst hur stödsyste-
31874: rande som bor i en bostadsrättsbostad eller köp-       men för studerandes boende kunde sammanjäm-
31875: rättsbostad. Också studerande som bor på hyra          kas. Målet är att alla studerande utan familj som
31876: utomlands kan får bostadstillägg samt studeran-        bor på hyra skall omfattas av studiestödets bo-
31877: de med familj om de på grund av studierna bor på       stadstillägg. Också studerande under 18 år som
31878: annan ort än familjen. Ovriga studerande omfat-        nu faller utanför systemen skulle då få bostads-
31879: tas i regel av bostadsbidrag, med undantag för         tillägg.
31880: 
31881:      Helsingforsden 5 oktober 1998
31882: 
31883:                                                                             Minister Suvi-Anne Siimes
31884:                                            KK 950/1998 vp
31885: 
31886: Kirjallinen kysymys 950
31887: 
31888: 
31889: 
31890: 
31891:                                   Jaakko Laakso /vas: Hyvinkään työttömyystilanteen parantami-
31892:                                      sesta
31893: 
31894: 
31895:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
31896: 
31897:    Hyvinkäällä oli elokuun lopussa työttömänä        dollisuuksia heikentää osaltaan myös se, ettei
31898: 13,8 prosenttia työvoimasta. Työttömiä työnha-       Hyvinkään kaupunki taloudellisten voimavaro-
31899: kijoita oli peräti 2 765. Avoimia työpaikkoja oli    jen niukkuuden vuoksi tukityöllistä tänä vuonna
31900: kaupungissa vain vajaat sata.                        juuri lainkaan.
31901:    Vaikka työttömyys on kuukausi kuukaudelta            Hyvinkään kaupunki on hakenut 15 miljoo-
31902: hieman alenemassa, on Hyvinkään työttömyys-          naa markkaa valtion harkinnanvaraista rahoi-
31903: aste kuitenkin toiseksi korkein koko Uudella-        tusavustusta.
31904: maalla. Vain Loviisassa työttömiä työnhakijoita         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31905: on suhteellisesti vielä enemmän.                     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31906:    Hyvinkään työttömistä työnhakijoista 43,2         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31907: prosenttia on yli 45-vuotiaita ja yli· puolet on     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31908: täyttänyt 40 vuotta. Toisaalta kaupungissa on
31909: paljon myös nuoria työttömiä.                                  Aikooko Hallitus ryhtyä erityistoi-
31910:    Vaikka yli puolella työttömistä nuorista työn-           miin, jotta Hyvinkään työttömyysaste,
31911: hakijoista on ammatillinen koulutus, niin työllis-          joka on Uudenmaan kunnista toiseksi
31912: tymismahdollisuudet ovat kuitenkin olleet huo-              korkein, saataisiin tuntuvasti nykyistä
31913: not.                                                        pienemmäksi?
31914:    Työttömien työnhakijoiden työllistämismah-
31915: 
31916:      Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1998
31917: 
31918:                                          Jaakko Laakso /vas
31919: 
31920: 
31921: 
31922: 
31923: 280043
31924: 2                                            KK 950/1998 vp
31925: 
31926:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
31927: 
31928:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          keisiin. Projektituki on suunnattu erityisesti ns.
31929: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           kolmannella sektorilla järjestettäviin paikallisiin
31930: olette toimittanut valtioneuvoston asianomai-           työllisyyshankkeisiin.
31931: selle jäsenelle kansanedustaja Jaakko Laakson               Paikallistasolla projektituen myöntää työvoi-
31932: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 950:           ma- ja elinkeinokeskuksen työvoimaosasto. Jos
31933:                                                         kyseessä on valtakunnallinen projekti tai jos tu-
31934:           Aikooko Hallitus ryhtyä erityistoi-           kea haetaan samaan hankkeeseen yli kaksi mil-
31935:        miin, jotta Hyvinkään työttömyysaste,            joonaa markkaa, projektituen myöntää työmi-
31936:        joka on Uudenmaan kunnista toiseksi              nisteriö.
31937:        korkein, saataisiin tuntuvasti nykyistä              Myös Euroopan sosiaalirahaston hankkeilla
31938:        pienemmäksi?                                     tuetaan alueellisia ja paikallisia työllisyyshank-
31939:                                                         keita. Esimerkiksi Hyvinkään kaupungin on tar-
31940:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            koitus käynnistää Euroopan sosiaalirahaston ra-
31941: vasti seuraavaa:                                        hoituksella projekti työ- ja toimintakyvyltään
31942:                                                         heikentyneiden pitkäaikaistyöttömien työllistä-
31943:    Yleinen talouskasvun voimistuminen ja aktii-         miseksi. Projektissa on painopistealueena yli 40-
31944: vinen työllisyyspolitiikka ovat johtaneet siihen,       vuotiaat työnhakijat. Hyvinkään kaupungille on
31945: että työttömyys on kuukausi kuukaudelta alene-          myönnetty myös työllisyysperusteista kunnallis-
31946: massa. Eniten työttömyys on laskenut kasvukes-          ta peruskorjausavustusta Wanhan villatehtaan
31947: kuksissa kuten Uudellamaalla.                           peruskorjauskustannuksiin.
31948:     Vuoden 1998 alussa voimaan tulleen työvoi-              Ammattikouluttamaton nuori on pyritty ensi
31949: mapolitiikan uudistuksen eräs keskeinen tavoite         sijassa ohjaamaan työmarkkinavalmiuksien ke-
31950: oli tehostaa työvoimapoliittista järjestelmää si-       hittämistä edistävään koulutukseen. Nimen-
31951: ten, että työttömyyttä ylläpitäviin tekijöihin voi-     omaan ammattitaidottomien nuorten kysymyk-
31952: daan puuttua jo entistä aikaisemmassa työttö-           siin erikoistuneiden palveluiden avulla pyritään
31953: myyden vaiheessa. Uudistuksen yhteydessä työ-           ehkäisemään nuorisotyöttömyyttä. Työharjoit-
31954: voimapalveluprosessin keinovalikoimaa täyden-           telua ja oppisopimuskoulutusta on käytetty
31955: nettiin ottamalla käyttöön muun muassa määrä-           myös Hyvinkäällä erityisesti nuorten työkoke-
31956: aikaishaastattelut, osaamiskartoitukset ja työn-        muksen ja ammattitaidon parantamiseen.
31957: hakusuunnitelmat Uudistuksen yhteydessä otet-               Kuten edellä esitetystä ilmenee, työhallinnon
31958: tiin käyttöön uusi tukimuoto ns. yhdistelmätuki,        toimenpidevalikoima antaa jo tällä hetkellä
31959: jonka avulla pitkään työttömänä olleen henkilön         mahdollisuudet toimenpiteisiin, joiden avulla
31960: paluuta työmarkkinoille on pyritty helpotta-            voidaan tehokkaasti saada aikaan positiivisia
31961: maan. Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokes-              työllisyysvaikutuksia alue- ja paikallistasolla to-
31962: kuksen työvoimaosasto on käynnistämässä toi-            teutettavien hankkeiden avulla. Ensiarvoisen
31963: mialueensa kuntien kanssa neuvotteluja siitä,           tärkeää tässä vaiheessa on, että mahdollisimman
31964: miten kunnat voisivat entistä enemmän työllistää        moni osapuoli saadaan mukaan paikallistason
31965: työnhakijoita muun muassa yhdistelmätuen                yhteistyöhön.
31966: avulla.                                                     Työvoiman alueelliseen ja ammatilliseen liik-
31967:     Kuluvan vuoden alusta työllisyyspoliittista         kuvuuteen tähtääviä toimenpiteitä on myös tar-
31968: projekti tukea, joka korvasi aiemman työllisyys-        koitus ensi vuonna entisestään tehostaa. Erityi-
31969: poliittisen rakennetuen, on voitu myöntää työlli-       sesti lähiliikkuvuutta - mahdollisuutta käydä
31970: syyden edistämiseksi ja syrjäytymisen estämisek-        työssä myös kotipaikkakunnan ulkopuolella -
31971: si hankkeisiin, joiden avulla järjestetään uusia        edistäviä toimenpiteitä on esitetty tehostettavak-
31972: työmahdollisuuksia työttömille työnhakijoille ja         si muun muassa matkakuluista saatavan verovä-
31973: toteutetaan muita heidän työllistymistään edistä-       hennyksen ylärajan nostamisella, liikkuvuus-
31974: viä toimenpiteitä. Lisäksi projektitukea voidaan        avustuksen määrärahojen lisäämisellä sekä työt-
31975: myöntää muihin työllisyyttä ja työvoiman kehit-         tömien työnhaun aktivoinnilla.
31976: tämistä edistäviin alueellisiin ja paikallisiin hank-
31977: 
31978:      Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1998
31979: 
31980:                                                                        Työministeri Liisa Jaakonsaari
31981:                                              KK 950/1998 vp                                               3
31982: 
31983:                                          Tili Riksdagens Talman
31984: 
31985:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            projekt som främjar sysselsättningen och utbil-
31986: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            dandet av arbetskraft. Projektstödet har inriktats
31987: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        speciellt på lokala sysselsättningsprojekt inom
31988: dagsledamot Jaakko Laakso undertecknade                den s.k. tredje sektorn.
31989: spörsmål nr 950:                                          På lokalnivå beviljas projektstöd av arbets-
31990:                                                        krafts- och näringscentralens arbetskraftsavdel-
31991:           Ämnar Regeringen vidta specialåtgär-         ning. lfall det gäller ett riksomfattande projekt
31992:        der för att arbetslöshetsgraden i Hyvinge,      eller om det ansökta projektstödets belopp för ett
31993:        viiken är den nästhögsta bland Nylands          och samma projekt är över två miljoner mark,
31994:        kommuner, skall kunna fås ned på en             beviljas projektstödet av arbetsministeriet.
31995:        kännbart lägre nivå?                               Regionala och lokala sysselsättningsprojekt
31996:                                                        stöds också genom Europeiska socialfondens
31997:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          projekt. Tili exempel Hyvinge stad har för avsikt
31998: anföra följande:                                       att genom finansiering från Europeiska social-
31999:                                                        fonden starta ett projekt för sysselsättning av
32000:     Den allmänt ökande ekonomiska tillväxten           långtidsarbetslösa med nedsatt arbets- och hand-
32001: och den aktiva sysselsättningspolitiken har lett       lingsförmåga. Projektet prioriterar arbetssökan-
32002: tili att arbetslösheten månad för månad håller på      de som är över 40 år. Hyvinge stad har också
32003: att sjunka. Mest har arbetslösheten sjunkit i till-    beviljats av sysselsättningsskäl motiverat kom-
32004: växtcentra såsom Nyland.                               munalt grundreparationsbidrag för den gamla
32005:     Ett centralt mål i den arbetskraftspolitiska re-   yllefabrikens grundreparationskostnader.
32006: formen, som trädde i kraft i början av 1998, var          Man har försökt att i första hand anvisa ung-
32007: att effektivera det arbetskraftspolitiska systemet     domar utan yrkesutbildning sådan utbildning
32008: så att man redan i ett ännu tidigare arbetslös-        som främjar utvecklandet av arbetsmarknadsfår-
32009: hetsskede kan ingripa i faktorer som vidmakthål-       digheten. Genom service som specialiserats för
32010: ler arbetslösheten. 1 samband med reformen             frågor som gäller särskilt icke yrkeskunniga ung-
32011: kompletterades arbetskraftsserviceprocessens           domar försöker man förebygga ungdomsarbets-
32012: åtgärdsarsenal genom att man tog i bruk bl.a.          löshet. Arbetspraktik och läroavtalsutbildning
32013: periodiska intervjuer, kompetensanalyser och           har använts också i Hyvinge speciellt för att för-
32014: jobbsökarplaner. 1 samband med reformen tog            bättra de ungas arbetserfarenhet och yrkeskun-
32015: man också i bruk en ny stödform, det s.k. sam-         skap.
32016: mansatta stödet, genom vilket man försökt un-             Såsom av det ovan anförda framgår, ger ar-
32017: derlätta återinträdet på arbetsmarknaden för           betsförvaltningens åtgärdsarsenal redan för när-
32018: personer som länge varit arbetslösa. Arbets-           varande möjligheter tili åtgärder, genom vilka
32019: kraftsavdelningen vid Nylands arbetskrafts- och        man effektivt kan få tili stånd positiva sysselsätt-
32020: näringscentral håller på att tillsammans med           ningsverkningar med hjälp av regionala och Jo-
32021: kommunerna inom dess kompetensområde inle-             kala projekt. 1 detta skede är det av största vikt
32022:  da diskussioner om hur kommunerna allt mera           att så många parter som möjligt fås med i det
32023:  kunde sysselsätta arbetssökande bl.a. med hjälp       lokala samarbetet.
32024:  av sammansatt stöd.                                      Avsikten är att nästa år i allt större grad effek-
32025:      Sedan början av 1998 har sysselsättningspoli-     tivera åtgärder som syftar tili arbetskraftens re-
32026:  tiskt projektstöd, som ersatte det tidigare syssel-   gionala rörlighet och rörligheten inom olika
32027:  sättningspolitiska strukturstödet, kunnat bevil-      branscher. Man har framfört att åtgärder som
32028: jas tili projekt för att främja sysselsättning och     främjar speciellt pendlingen- möjligheten att ha
32029:  förebygga utslagning. Genom dessa projekt ord-        sin arbetsplats också utanför hemorten - skall
32030:  nas nya arbetsmöjligheter åt arbetslösa arbetssö-     effektiveras bl.a. genom att höja övre gränsen för
32031:  kande och verkställs andra åtgärder som främjar       skatteavdraget för resekostnader, öka anslaget
32032:  sysselsättningen för dessa. Dessutom kan pro-         för rörlighetsunderstöd och aktivera jobbsök-
32033:  jektstöd beviljas för andra regionala och lokala      ningen bland de arbetslösa.
32034: 
32035:      Helsingforsden 30 september 1998
32036: 
32037:                                                                     Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
32038:                             j
32039:                         j
32040:                         j
32041:                     j
32042:                     j
32043:                 j
32044:                 j
32045:             j
32046:             j
32047:         j
32048:         j
32049:     j
32050:     j
32051: j
32052: j
32053:                                             KK 951/1998 vp
32054: 
32055: Kirjallinen kysymys 951
32056: 
32057: 
32058: 
32059: 
32060:                                    Mikko Elo /sd: Asuntomäärärahojen oikeudenmukaisesta jakami-
32061:                                        sesta
32062: 
32063: 
32064:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
32065: 
32066:    Valtioneuvosto päätti jo viime vuoden lopulla,      muutenkin korkea työttömyys erityisesti maa-
32067: että valtion myöntämät asuntomäärärahat käy-           kunnan suurimmissa kaupungeissa Porissa,
32068: tetään pääasiassa ns. kasvukeskuksiin,joita ovat       Raumalla ja Kankaanpäässä, edellyttäisi työlli-
32069: Helsingin ohella lähinnä maamme yliopistokau-          syyden parantaminen myös asuntorahojen saa-
32070: pungit. Vaikka tavallaan on ymmärrettävää, että        mista maakuntaamme. Siksi tänä vuonna tapah-
32071: uusia asuntoja rakennetaan niille seuduille ,joilla    tunut asuntomäärärahojen jako on herättänyt
32072: asuntojen kysyntä on suurin, vahvistaa valtio-         suurta pettymystä Satakunnassa. On syytä ko-
32073: neuvoston päätös osaltaan sitä kehitystä, joka         rostaa, että Satakunnassa olisi hyviä kohteita
32074: johtaa entistä suurempaan keskittymiseen pää-          valtion tukemalle asuntotuotannolle erityisesti
32075: kaupunkiseudulle ja muihin yliopistokaupunkei-         nuorten ja vanhusten osalta.
32076: hin.                                                      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32077:     Äskettäin valtio päätti 500 miljoonan markan       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32078: asuntomäärärahan jakamisesta, ja siitä esim. Sa-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32079: takuntaan tuli vain noin puolitoista miljoonaa         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32080: markkaa, kun Satakunnan asukaslukua vastaa-
32081: va määrä olisi edellyttänyt noin 25 miljoonan                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
32082: markan asuntomäärärahan saamista maakun-                       ryhtyä valtion asuntomäärärahojen koh-
32083: taamme.                                                        distamiseksi Satakuntaan oikeudenmu-
32084:     Asuntorakentaminen on tunnetusti tärkeä te-                kaisella tavalla?
32085:  kijä työllisyyden hoidossa. Kun Satakunnassa on
32086: 
32087:       Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1998
32088: 
32089:                                                Mikko Elo /sd
32090: 
32091: 
32092: 
32093: 
32094:  280043
32095: 2                                         KK 951/1998 vp
32096: 
32097: 
32098: 
32099: 
32100:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
32101: 
32102:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      reen, Oulun ja Jyväskylän seuduille yhteensä
32103: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       62,7% ja niiden ulkopuolelle 37,3 %. Valtion
32104: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     asuntorahaston tammi-elokuussa 1998 teke-
32105: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko          mistä lainapäätöksistä 55,3 %on ollut mainitulle
32106: Elon näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       viidelle kasvukeskusalueelle ja 44,7% muille
32107: 951:                                                alueille.
32108:                                                        Valtion asuntorahaston lainajaossa vuonna
32109:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      1998 on osoitettu Satakuntaan 84,5 miljoonaa
32110:        ryhtyä valtion asuntomäärärahojen koh-       markkaa eli l ,4 prosenttia valtuuksista. Satakun-
32111:        distamiseksi Satakuntaan oikeudenmu-         nan alueelle on tehty 2,2% päätöksistä eli 110
32112:        kaisella tavalla?                            miljoonaa markkaa, jolla on lainoitettu 260
32113:                                                     asunnon uustuotanto ja 468 asunnon peruspa-
32114:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        rantaminen.
32115: vasti seuraavaa:                                       Satakunnan väestönkehitys vuosina 1993-
32116:                                                     1997 osoittaa, että Satakunnan väkiluku on alen-
32117:    Hallitusohjelman mukaan hallituksen pitkä-       tunut 4 021 henkilöllä eli 5,8 prosenttia. Samana
32118: jänteisen asuntopolitiikan keskeisenä tavoittee-    ajanjaksona esimerkiksi pääkaupunkiseudun vä-
32119: na on lisätä kohtuuhintaista asuntotuotantoa,       kiluku on kasvanut 59 430 henkilöllä. Tilasto-
32120: erityisesti vuokra- ja asumisoikeusasuntotuotan-    keskuksen uusimman, vuoteen 2030 ulottuvan
32121: toa sekä peruskorjaustoimintaa.                     väestöennusteen mukaan Satakunnan väliluku
32122:    Vuoden 1998 talousarvion mukaan Valtion          alenee jatkossakin.
32123: asuntorahaston tavoitteena on suunnata valtion          Valtion asuntorahaston vuoden 1997 lopussa
32124: tukemaa tuotantoa entistä enemmän pääkau-           kunnilta keräämien tietojen mukaan Satakun-
32125: punkiseudulle ja muille kasvukeskusalueille sekä    nan alueella on tyhjiä aravavuokra-asuntoja 2,7
32126: painottaa uustuotantoa perusparannusta enem-        prosenttia kannasta, kun koko maan keskiarvo
32127: män kasvualueilla, joilla asuntojen tarjonta ei     on 0,9 prosenttia kannasta. Satakunnassa vuok-
32128: vastaa lisääntynyttä kysyntää. Aravalainojen ja     ra-asunnon sai 54,6 prosenttia hakijoista ja asun-
32129: asuntolainojen korkotuen käyttöperusteet vah-       tojono aravavuokra-asuntoihin on pienentynyt
32130: vistetaan vuosittain valtioneuvoston päätöksellä    viime vuonna 334 henkilöllä. Sen sijaan pääkau-
32131: valtion talousarvion tultua eduskunnassa hyväk-     punkiseudulla vuokra-asunnon sai hakijoista
32132: sytyksi. Asuntojen kysynnän alueellisten erojen     21 ,5 prosenttia ja asuntojono aravavuokra-asun-
32133: vuoksi hallitus on talousarvion mukaisesti edel-    toihin on kasvanut 7 232 henkilöllä viime vuon-
32134: lyttänyt, että valtion tukea uustuotantoon koh-     na.
32135: deunetaan vain niille alueille, joilla on kohtuu-       On myös huomattava, että asuntojen hinta- ja
32136: hintaisten asuntojen tarvetta ja kysyntää ottaen    vuokratasojen erot maan eri osien välillä ovat
32137: huomioon alueen tuleva väestönkehitys sekä va-      kasvaneet. Asuntojen lainoittamiseen alueille,
32138: paarahoitteisten asuntojen hinta- ja vuokrataso.    joilla uustuotannon hintataso olennaisesti ylittää
32139:    Vuoden 1998 talousarviossa on aravalainoja       asuntomarkkinoilla vallitsevan hintatason, jou-
32140: varten osoitettu 4 000 miljoonan markan suurui-     dutaan suhtautumaan erityisellä varovaisuudel-
32141: nen myöntämisvaltuus ja korkotukiasuntolai-         la. Hallitus on lainoituksen alueellisella kohden-
32142: noja varten 3 500 miljoonan markan suuruinen        taruiselia pyrkinyt poistamaan epätasa-arvoa eri
32143: hyväksymisvaltuus. Valtion asuntorahaston           alueilla asuvien kansalaisten kesken suuntaamai-
32144: kunnittaisessa lainajaossa valtuuksista on osoi-    la tuotantoa sinne, missä on suurin tarve ja ky-
32145: tettu pääkaupunkiseudulle sekä Turun, Tampe-        syntä vuokra- ja asumisoikeusasunnoille.
32146: 
32147:      Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1998
32148: 
32149:                                                                        Ministeri Sinikka Mönkäre
32150:                                             KK 951/1998 vp                                               3
32151: 
32152: 
32153: 
32154: 
32155:                                         Tili Riksdagens Talman
32156: 
32157:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen fö-      62,7 % av fulimakterna på kommuner och 37,3 %
32158: reskriver har Ni, Fru Talman, tili vederbörande       på andra områden. Av de lånebeslut som Statens
32159: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       bostadsfond fattat ijanuari-augusti 1998 gälide
32160: dagsman Mikko Elo undertecknade spörsmål nr           55,3% de nämnda fem tillväxtcentra och 44,7%
32161: 951:                                                  andra områden.
32162:                                                           Vid fördelningen av lånen för 1998 från Sta-
32163:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        tens bostadsfond har 84,5 miljoner mark riktats
32164:        ta för att statens bostadsanslag skali rik-    tili Satakunda, vilket motsvarar 1,4 procent av
32165:        tas tili Satakunda på ett rättvist sätt?       fulimakterna. För Satakunda området har fat-
32166:                                                       tats 2,2 % av besluten, dvs. 110 miljoner mark,
32167:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         som lån för byggandet av 260 bostäder och om-
32168: anföra följande:                                      byggnad av 468.
32169:                                                           Befolkningsutvecklingen i Satakunda åren
32170:     Enligt regeringsprogrammet är ett centralt        1993-1997 visar en minskning på 4 021 perso-
32171: mål för regeringens långsiktiga bostadspolitik att    ner, dvs. 5,8 procent. Under samma period har
32172: öka produktioneo av bostäder tili skäliga priser,     befolkningen i t.ex. huvudstadsregionen ökat
32173: i synnerhet av hyresbostäder och bostadsrätts-        med 59 430 personer. Statistikcentralens nyaste
32174: bostäder samt ombyggnadsverksamheten.                 befolkningsprognos, som sträcker sig fram tili år
32175:     Enligt 1998 års budget avser Statens bo-          2030, anger en fortsatt minskning av befolkning-
32176: stadsfond att i alit större utsträckning rikta den    en i Satakunda.
32177: statsstödda produktioneo tili huvudstadsregio-            Enligt uppgifter som Statens bostadsfond i
32178: nen och andra tiliväxtcentra samt att betona          slutet av år 1997 samlade in i kommunerna stod
32179: nyproduktionen mer än ombyggnad i sådana              2,7 procent av aravahyresbostäderna i Satakun-
32180: områden i tiliväxtcentra där utbudet på bostäder      da tomma, medan medelvärdet för hela landet
32181: inte motsvarar den ökade efterfrågan. Grunder-        var 0,9 procent. 1 Satakunda fick 54,6 procent av
32182: na för användning av aravalån och av räntestöd        sökanden en hyresbostad och kön tili aravahy-
32183: för bostadslån faststälis årligen genom ett beslut    resbostäderna minskade i fjol med 334 personer.
32184: av statsrådet sedan riksdagen godkänt stats-          Däremot fick 21,5 procent av sökanden i huvud-
32185: budgeten. På grund av de regionala olikheterna i      stadsregionen en hyresbostad och kön tili arava-
32186: efterfrågan på bostäder har regeringen i enlighet     hyresbostäderna ökade i fjol med 7 232 personer.
32187: med budgeten förutsatt att statens stöd tili              Det är också skäl att lägga märke tili att skili-
32188: nyproduktion riktas enbart tili sådana områden        naderna i pris- och hyresnivåerna för bostäder i
32189: där det finns behov av och efterfrågan på bostä-      olika delar av landet har ökat. En särskild försik-
32190: der tiii skäligt pris, med beaktande av den kom-      tighet krävs vid långivning tili bostäder i områ-
32191: mande befolkningsutvecklingen samt hyres- och         den där prisnivån för nyproduktion väsentligt
32192:  prisnivån för de fritt finansierade bostäderna.      överstiger prisnivån på bostadsmarknaden. Re-
32193:     1 1998 års budget har för aravaiän anvisats       geringen har genom den regionala fördelningen
32194: fulimakt att bevilja lån tili ett belopp av           av långivningen arbetat för att avhjälpa ojämlik-
32195:  4 000 milj.mk och fulimakt att godkänna rän-         heten mellan medborgare som bor i olika områ-
32196:  testöd för bostadslån tili ett belopp av             den genom att rikta produktioneo tili de områ-
32197:  3 500 milj.mk. Statens bostadsfond har riktat tili   den där behovet av och efterfrågan på hyres- och
32198:  huvudstadsregionen samt tili trakterna kring         bostadsrättsbostäder är störst.
32199:  Åbo, Tammerfors, Uleåborg och Jyväskylä
32200: 
32201:      Helsingforsden 6 oktober 1998
32202: 
32203:                                                                           Minister Sinikka Mönkäre
32204:                                             KK 952/1998 vp
32205: 
32206: Kirjallinen kysymys 952
32207: 
32208: 
32209: 
32210: 
32211:                                    Antero Kekkonen /sd: Oppisopimuskoulutuksen kehittämisestä
32212: 
32213: 
32214: 
32215:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
32216: 
32217:    Uudet koululait on hyväksytty eduskunnassa         että oppisopimuskoulutuksen rahoitusjärjestel-
32218: kesäkuussa 1998 tuleviksi voimaan 1.1.1999.           mä pysyy pääosin nykyisellään. Käytännössä
32219: Näissä laeissa oppisopimuskoulutuksesta teh-          kuitenkin ammattitutkintoon johtavan oppiso-
32220: dään ammatillisen koulutuksen järjestämismuo-         pimuskoulutuksen yksikköhinta laskisi noin
32221: to. Nyt vielä oppisopimuskoulutusta ohjaa yksi        27 000 mk:sta/opiskelija/vuosi noin 15 000 mk:aan.
32222: oma laki ja asetus. Ne on uudistettu vuonna 1993      Tämä on selkeä epäkohta.
32223: ja ne ovat toimineet hyvin.                              Oppisopimusjärjestelmän kehittäminen on
32224:    Tämän koulutuksen määrällinen kasvu on ol-         kiireellinen tehtävä, kuten sivistysvaliokunta uu-
32225: lut ripeää 1990-luvulla. Kasvua ovat tukeneet         sia koululakeja koskevassa mietinnössään to-
32226: paikallishallintoviranomaisten ja oppisopimus-        teaa. Myös eduskunta lakien hyväksymiseen liit-
32227: toimistojen aktiivinen kehittämistoiminta ja hen-     tämässään lausumassa kiirehtii oppisopimus-
32228: kilöstöresurssien lisääminen. Myönteistä kehi-        koulutuksen kehittämistä koskevia ehdotuksia.
32229: tystä olisi, jos uusien lakien mukaan hyödynnet-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32230: täisiin sekä oppilaitosmuotoisen koulutuksen          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32231: että oppisopimuskoulutuksen parhaat puolet.           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32232: Oppisopimuskoulutuksen hoitaminen edellyttää          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32233:  henkilöstöitä erityisvaatimuksia, ja tätä asian-
32234:  tuntemusta on syntynyt aluetasolla. Koulutuk-                 Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus ai-
32235:  sen järjestämisessä tulisi tämä paikallinen asian-          koo ryhtyä ratkaistakseen oppisopimus-
32236:  tuntemus hyödyntää.                                         koulutuksen kehittämiseen liittyvät kysy-
32237:     Uusien koululakien perusteluissa todetaan,               mykset sovellettaessa uusia koululakeja?
32238: 
32239:      Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1998
32240: 
32241:                                          Antero Kekkonen /sd
32242: 
32243: 
32244: 
32245: 
32246:  280043
32247: 2                                          KK 952/1998 vp
32248: 
32249: 
32250: 
32251: 
32252:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
32253: 
32254:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vaan luvan saaneet koulutuksen järjestäjät voi-
32255: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        vat päättää organisoimisesta ja myös sopia keski-
32256: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      näisestä yhteistyöstä, kuten kunnat ja kuntien
32257: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Antero          yhteenliittymät ovat voineet sopia nykyisin voi-
32258: Kekkosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        massa olevan lainsäädännön aikana. Uusi koulu-
32259: n:o 952:                                             tuslainsäädäntö ei aseta velvoitetta purkaa ny-
32260:                                                      kyisiä paikallisia ja alueellisia yhteistyöjärjestely-
32261:          Millaisiin toimenpiteisiin Hallitus ai-     jä,jos koulutuksenjärjestäjäteivät sitä itse halua.
32262:        koo ryhtyä ratkaistakseen oppisopimus-            Vuoden 1999 alusta oppisopimuskoulutuksen
32263:        koulutuksen kehittämiseen liittyvät kysy-     järjestämisestä vastaavat koulutuksen järjestä-
32264:        mykset sovellettaessa uusia koululakeja?      ruisluvan yhteydessä annettavien koulutustehtä-
32265:                                                      vien mukaisesti koulutuksen järjestäjät. Valmis-
32266:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         teilla olevaan ammatillisen koulutuksen asetuk-
32267: vasti seuraavaa:                                     seen on myös tarkoitus liittää säännös oppisopi-
32268:                                                      muskoulutuksen johdosta ja valvonnasta.
32269:    Oppisopimuskoulutuksen keskeiset sisällölli-          Oppisopimuskoulutuksen rahoitusjärjestelmä
32270: set järjestäruisperiaatteet eivät uuden lainsää-     säilyy pääosin ennallaan. Nykyisin oppisopimus-
32271: dännön myötä muutu. Oppisopimuskoulutus pe-          koulutukseen ohjattava valtionosuus on 97 %ja
32272: rustuu myös jatkossa työnantajan ja opiskelijan      kuntaosuus 3 % oppisopimuskoulutuksen vuo-
32273: väliseen kirjalliseen määräaikaiseen työsopi-        sittain opetusministeriön vahvistamasta yksik-
32274: mukseen, jonka yhteyteen liitetään opiskelijan       köhinnasta. Jatkossa oppisopimuskoulutus ra-
32275: henkilökohtainen opiskeluohjelma, jossa sovi-        hoitetaan yksikköhinnan mukaisena valtion-
32276: taan muun muassa työpaikalla käytännön               rahoituksena. Tarkoituksena on, että peruskou-
32277: työtehtävien yhteydessä järjestettävästä opetuk-     lutuksen yksikköhinta määräytyy siten, että se
32278: sesta sekä lähiopetuksena annettavista tietopuo-     on ammatillisessa peruskoulutuksessa 80 % val-
32279: lisista opinnoista.                                  tioneuvoston vahvistamasta ammatillisen koulu-
32280:     Ammatillisen koulutuksen kehittämisen pai-       tuksen yksikköhintojen keskimääräisestä mark-
32281: nopistealue on koulutuksen ja työelämän lähen-       kamäärästä (noin 27 000 markkaa), tutkintota-
32282: täminen. Uuden lainsäädännön nojalla ammatil-        voitteisessa lisäkoulutuksessa 18 000 markkaa
32283: lista koulutusta tarkastellaan ja kehitetään yhte-   ja ei-tutkintotavoitteisessa lisäkoulutuksessa
32284: nä kokonaisuutena. Oppisopimuskoulutus on             13 000 markkaa. Porrastuksella kannustetaan
32285: yksi ammatillisen koulutuksen järjestämismuo-        tutkintotavoitteiseen koulutukseen.
32286: to. Tämä mahdollistaa eri ammatillisten koulu-           Oppisopimuskoulutusta järjestetään amma-
32287: tuksen järjestäruismuotojen parhaimpien puoli-       tillisena peruskoulutuksenaja lisäkoulutuksena.
32288: en hyödyntämisen ja niiden monipuolisen ristiin-      Lisäkoulutusta ovat ammattitutkintoon ja eri-
32289: käytön sovitettuna paikallisiin, alueellisiin ja     koisammattitutkintoon valmistava koulutus
32290: kansallisiin tarpeisiin.                             sekä muu ei-tutkintotavoitteinen koulutus. Vuo-
32291:     Uudessa lainsäädännössä oppisopimuskoulu-         sina 1997 ja 1998 ammattitutkintoon valmistava
32292: tuksen paikallinen johto ja valvonta ei enää ole     lisäkoulutus on rinnastettu ammatilliseen perus-
32293: suoraan lain nojalla kunnallinen tehtävä. Oppi-      koulutukseen koulutuksen järjestämisessä, yk-
32294: sopimuskoulutusta voivat järjestää ammatillisen       sikköhinnan määräämisessä ja koulutuksen mi-
32295: koulutuksen järjestäruisluvan saaneet. Lainsää-      toituksessa. Uuden koulutuslainsäädännön mu-
32296: däntö ei ota kantaa, miten oppisopimuskoulu-         kaisesti oppisopimuskoulutuksena annettava li-
32297: tuksen hallinto tulee paikallisesti organisoida,     säkoulutus on määrällisen säätelyn piirissä.
32298: 
32299:      Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1998
32300:                                                               Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
32301:                                              KK 952/1998 vp                                              3
32302: 
32303: 
32304: 
32305: 
32306:                                          Tili Riksdagens Talman
32307: 
32308:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            överens om samarbetet sinsemellan på samma
32309: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande            sätt som kommuner och kommunsammanslut-
32310: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-        ningar har kunnat göra enligt nu gällande lag-
32311: dagsman Antero Kekkonen undertecknade                  stiftning. Den nya utbildningslagstiftningen för-
32312: spörsmå1 nr 952:                                       pliktar inte att avskaffa de nuvarande lokala och
32313:                                                        regiona1a samarbetsarrangemangen om utbild-
32314:           Vilka åtgärder avser Regeringen vidta        ningsanordnarna inte själva vill det.
32315:        för att 1ösa de frågor som hänför sig tili          För ordnandet av läroavtalsutbildningen sva-
32316:        utveck1andet av 1äroavta1sutbi1dningen          rar från ingången av 1999 utbildningsanordnar-
32317:        vid tillämpandet av de nya skollagarna?         na utgående från de utbildningsuppgifter som ges
32318:                                                        i samband med tiliståndet att ordna utbildning.
32319:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt          A vsikten är också att tili den förordning om
32320: anföra fö1jande:                                       yrkesutbildning som är under beredning foga en
32321:                                                        bestämmelse om ledningen och övervakningen
32322:    De centra1a innehålls1iga principerna för hur       av 1äroavta1sutbildningen.
32323: 1äroavta1sutbildningen ordnas förändras inte i             Systemet för finansiering av 1äroavtalsutbild-
32324: och med den nya 1agstiftningen. Läroavta1sut-          ningen kvarstår i huvudsak oförändrat. För när-
32325: bi1dningen baserar sig även i framtiden på ett         varande utgör den statsandel som kanaliseras tili
32326: skriftligt tidsbundet arbetsavtal mellan arbetsgi-     läroavtalsutbildningen 97 % och kommunande-
32327: varen och den studerande. Tili avta1et ans1uts ett     len 3 % av det pris per enhet som undervisnings-
32328: personligt studieprogram för den studerande,           ministeriet årligen fastställer för läroavtalsut-
32329: där det bl.a. avta1as om den undervisning som          bildningen. 1 framtiden kommer läroavtalsut-
32330: ordnas på en arbetsp1ats i samband med praktis-        bildningen att finansieras som statsfinansiering
32331: ka arbetsuppgifter samt om de teoristudier som         enligt priset per enhet. A vsikten är att priset per
32332: ges som närundervisning.                               enhet bestäms så att det i den grundläggande
32333:     När det gäller utveck1andet av 1äroavta1sut-       yrkesutbildningen är 80% av det genomsnitt1iga
32334: bildningen ligger tyngdpunkten vid att närma           belopp för priset per enhet som statsrådet fast-
32335: utbi1dningen och arbets1ivet tili varandra. Med        ställt för yrkesutbildningen (ca 27 000 mark),
32336: stöd av den nya 1agstiftningen granskas och ut-        i den examensinriktade tiliäggsutbi1dningen
32337: veck1as yrkesutbi1dningen som en he1het. Läro-         18 000 mark och i den icke-examensinriktade tili-
32338: avta1sutbi1dningen utgör ett sätt att ordna yrkes-     1äggsutbildningen 13 000 mark. Genom grade-
32339: utbildning. Detta gör det möj1igt att utnyttja de      ringen uppmuntras till examensinriktad utbi1d-
32340: bästa sidorna i olika yrkesutbi1dningsformer och       ning.
32341: att korsanvända dem på ett mångsidigt sätt så att          Läroavta1sutbi1dning ordnas som grund1äg-
32342: de anpassas tili lokala, regionala och nationella      gande yrkesutbi1dning och som yrkesinriktad
32343: behov.                                                 tilläggsutbildning. Tilläggsutbildningen består
32344:     1 den nya lagstiftningen är den Jo kala ledning-   a v utbildning som förbereder för en yrkesexamen
32345: en och övervakningen av läroavtalsutbildningen         och specialyrkesexamen samt annan icke-exa-
32346: inte längre direkt med stöd av lag en sak för          mensinriktad utbildning. Under 1997 och 1998
32347: kommunerna. Läroavtalsutbildning kan ordnas            har den förberedande tilläggsutbildningen inför
32348: av alla som fått tillstånd att ordna yrkesutbild-      en yrkesexamen jämställts med grundläggande
32349: ning. Lagstiftningen tar inte ställning tili hur       yrkesutbildning när utbildningen ordnas, priset
32350: förvaltningen av läroavtalsutbildningen skall or-      per enhet bestäms och utbildningen dimensione-
32351: ganiseras på det 1okala p1anet, utan de utbild-        ras. Enligt den nya utbildningslagstiftningen
32352: ningsanordnare som beviljats tillstånd kan be-         omfattas den tilläggsutbildning som ges i form av
32353:  stämma hur de organiserar den och även komma          läroavtalsutbildning av kvantitativ reglering.
32354: 
32355:      Helsingforsden 6 oktober 1998
32356: 
32357:                                                         Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
32358:                                             KK 953/1998 vp
32359: 
32360: Kirjallinen kysymys 953
32361: 
32362: 
32363: 
32364: 
32365:                                    Tarja Kautto /sd: Uusien lääkkeiden määräämisestä erityiskorvat-
32366:                                        tavien lääkkeiden luetteloon
32367: 
32368: 
32369:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
32370: 
32371:    Uusia lääkkeitä tulee markkinoille hyvin no-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32372: peaan tahtiin. Useita voitaneen pitää osittain rin-   tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
32373: nakkaislääkkeinä, mutta osa niistä saattaa olla       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32374: ainoita toimivia joillekin potilaille. Esimerkkinä    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32375: tästä ovat vaikeaa silmänpainesairautta potevien
32376: osalta uudet Trusopt- ja Xalatan-nimiset kalliit                 Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
32377: lääkkeet. Esimerkkejä uusista tehokkaista, mut-               uusien lääkkeiden saamiseksi nykyistä
32378: ta kalliista lääkkeistä löytynee hyvin paljon. Tyy-           nopeammin erityiskorvattavien piiriin,
32379: pillistä on myös se, että ne ovat nimenomaan                     millä perusteilla ja miten näistä lääk-
32380: vakavia ja usein pitkäaikaissairauksia potevien               keistä päätetään, ja mikä on mainitsemie-
32381: potilaiden hoidossa tehokkaimpia.                             ni lääkkeiden valmistelutilanne?
32382: 
32383:      Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1998
32384: 
32385:                                            Tarja Kautto /sd
32386: 
32387: 
32388: 
32389: 
32390: 280043
32391: 2                                          KK 953/1998 vp
32392: 
32393: 
32394: 
32395: 
32396:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
32397: 
32398:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       neiden erityiskorvattavuuden piiriin ottamisessa
32399: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        on käytettävä asiantuntevaa harkintaa ja määrä-
32400: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      ajasta voitaisiin erityisestä syystä poiketa. Edel-
32401: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tarja           lytykset täyttävät lääkkeet tulee ottaa erityiskor-
32402: Kauton näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          vausjärjestelmän piiriin tarpeettomia viivytyksiä
32403: n:o 953:                                             välttäen, koska uusilla lääkeaineilla hoidollinen
32404:                                                      tulos saattaa olla parempi kuin aiemmin käytös-
32405:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä        sä olleilla. Käytännössä harkittavaksi tulee myös
32406:        uusien lääkkeiden saamiseksi nykyistä         tilanteita, joissa tietyn lääkkeen hyödyllisyys ja
32407:        nopeammin erityiskorvattavien piiriin,        välttämättömyys on osoitettu vain jollakin tai
32408:           millä perusteilla ja miten näistä lääk-    joillakin lääkeaineen käyttöalueilla. Näissä tilan-
32409:        keistä päätetään, ja mikä on mainitsemie-     teissa lääkkeen erityiskorvattavuus tulee koske-
32410:        ni lääkkeiden valmistelutilanne?              maan tähänkin asti noudatetun periaatteen mu-
32411:                                                      kaisesti vain tarkoin rajattuja käyttöalueita.
32412:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Dortsoliamidia sisältävä Trusopt-lääkeval-
32413: vasti seuraavaa:                                     miste ja latanoprostia sisältävä Xalatan-lääke-
32414:                                                      valmiste ovat uusia silmänpaineen alentamiseen
32415:    Sairausvakuutuslain mukaan valtioneuvosto         tarkoitettuja, sairausvakuutuksesta peruskor-
32416: päättää erityiskorvattavuuteen oikeutetut sai-       vattuja lääkkeitä. Niitä käytetään glaukooman
32417: raudet ja lääkkeet. Erityiskorvaus on 75 prosent-    (viherkaihin) hoidossa, vaihtoehtoina yli kahdel-
32418: tia markkamääräisen omavastuun ylittävältä           lekymmenelle muulle glaukooman hoidossa käy-
32419: määrältä, kun kysymyksessä on vaikea ja pitkä-       tettävälle lääkevalmisteelle.
32420: aikaisen sairauden hoidossa tarvittava lääke, ja         Kansaneläkelaitoksesta saadun selvityksen
32421: 100 prosenttia, kun kysymyksessä on vaikean ja       mukaan kansaneläkelaitoksessa lääketieteellis-
32422: pitkäaikaisen sairauden hoidossa tarvittava vai-     ten kysymysten käsittelyä varten lakisääteisesti
32423: kutustavaltaan korvaava tai korjaava lääke. Val-     toimivan sosiaalilääketieteellisen neuvottelu-
32424: tioneuvoston päätöstä annettaessa otetaan huo-       kunnan lääkejaosto on puoltanut dortsoliamidin
32425: mioon sairauden laatu, lääkkeen tarpeellisuus ja     erityiskorvattavuutta glaukoomassa lisälääkkee-
32426: taloudellisuus sekä käytössä ja tutkimuksissa        nä ja potilailla, joilla muut lääkkeet ovat vasta-
32427: osoitettu lääkkeen hoidollinen arvo. Lääke voi-      aiheisia tai muilla lääkkeillä ei saavuteta riittävää
32428: daan määrätä erityiskorvattavaksi vasta sen ol-      tehoa. Dortsoliamidi on ollut sairausvakuutuk-
32429: tua peruskorvattuna vähintään kaksi vuotta.          sesta korvattavaa yli kahden vuoden ajan. Sen
32430: Tästä kahden vuoden määräajasta voidaan eri-         saattamisen erityiskorvattavaksi on arvioitu li-
32431: tyisestä syystä poiketa.                             säävän sairausvakuutuksen lääkekorvauksia 1-
32432:    Erityiskorvattavuus edellyttää laajaa lääketie-   3 miljoonaa markkaa vuodessa. Lääkejaosto on
32433: teellistä perustetta siihen, että yhteiskunta kor-   todennut latanoprostin hinnan olevan korkea
32434: vaa tietyt lääkkeet yhteisvastuullisesti, kun on     muihin glaukooman hoidossa käytettäviin lääk-
32435: kyse vaikeista ja pitkäaikaisista sairauksista.      keisiin verraten ja katsonut sen erityiskorvatta-
32436:    Lääkkeen käytössä ja tutkimuksissa osoitettu      vuuden olevan perusteltua vainjoissakin valikoi-
32437: hoidollinen arvo erityiskorvattavuuden ehtona        duissa tapauksissa. Latanoprostia sisältävä Xa-
32438: perustuu 1.1.1998 voimaan tulleeseen sairausva-      latan-lääkevalmiste on tullut sairausvakuutuk-
32439: kuutuslain muutokseen. Hallituksen esityksen         sesta korvattavaksi 1.11.1997 alkaen. Lääkejaos-
32440: (HE 17 5/1997 vp) perusteluissa on todettu, että     to ei ole pitänyt perusteltuna poiketa latanopros-
32441: hoidon hyödyllisyyden osoittamiseen tarvittava       tin osalta kahden vuoden määräajasta.
32442: aika vaihtelee. Pääsääntönä voidaan pitää, että          Lääkekorvausjärjestelmän uudistamista on
32443: lääkkeen tulisi olla peruskorvattuna vähintään       kehitetty Lääkekorvaustyöryhmän mietinnön
32444: kaksi vuotta, ennen kuin se otetaan erityiskor-      (1997:11) perustelujen mukaisesti. Korvausjär-
32445: vattavaksi. Perustelujen mukaan uusien lääkeai-      jestelmän kehittämisen tarkoituksena on ollut
32446:                                           KK 953/1998 vp                                              3
32447: 
32448: turvata väestön mahdollisuudet saada tarvitse-      sellä on luokiteltu erityiskorvattavien piiriin kuu-
32449: mansa lääkkeet kohtuulliseen hintaan sekä hilli-    luviksi. Myös kysymyksessä mainittu dartsa-
32450: tä lääkekustannusten kasvua. Viime vuosina lää-     liamidi kuuluu tähän ryhmään. Esitykset merkit-
32451: kekustannukset ovat kasvaneet vuositasolla noin     sisivät kansaneläkelaitoksen laskelmien perus-
32452: 10 prosenttia. Huomattava osa lääkekorvausme-       teella sairausvakuutusjärjestelmän kustannusten
32453: nojen kasvusta aiheutuu siitä, että siirrytään      kasvua ensimmäisenä vuonna noin 27 miljoonaa
32454: käyttämään uusia kalliimpia lääkkeitä. Ennen        markkaa ja kolmantena vuonna noin 50 miljoo-
32455: vuoden 1998 uudistuksia toteutettiin sekä EU:n      naa markkaa.
32456: että valtion säästötarpeiden lääkehuoliolle aset-      Sosiaali- ja terveysministeriö selvittää parhail-
32457: tamat lääkekorvausjärjestelmän muutokset.           laan yhteistyössä kansaneläkelaitoksen kanssa,
32458: Huhtikuussa 1994 voimaan tulleilla sairausva-       vastaavatko tähän mennessä erityiskorvattaviksi
32459: kuutuslain säännöksillä (1644/1993) muun            ehdotetut, nyt peruskorvattavat noin kaksikym-
32460: muassa alennettiin erityiskorvattavien lääkkei-     mentä lääkeainetta voimassa olevassa laissa ja
32461: den korvaustasoaja lisättiin lääkkeiden omavas-     sen taustalla olevassa lääkekustannustyöryhmän
32462: tuuosuutta. Tänä aikana uusia lääkkeitä ei ole      muistiossa (Sosiaali- ja terveysministeriön työ-
32463: vahvistettu erityiskorvattaviksi. Lääketeollisuu-   ryhmämuistiaita 1997:11) hyväksyttyjä erityis-
32464: den taholta on tehty esityksiä saattaa sairausva-   korvattavuuden periaatteita. Näihin ehdotettui-
32465: kuutuskorvausjärjestelmän erityiskorvattavuu-       hin lääkkeisiin sisältyvät myös dortsoliamidi ja
32466: den piiriin otettavaksi toistakymmentä uutta lää-   latanoprosti.
32467: kettä sairauksiin, jotka valtioneuvoston päätök-
32468: 
32469:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1998
32470:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
32471: 4                                            KK 953/1998 vp
32472: 
32473: 
32474: 
32475: 
32476:                                          Tili Riksdagens Talman
32477: 
32478:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       met för specialersättning. Enligt motiveringen
32479: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-         skall ett läkemedel prövas sakkunnigt innan det
32480: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags1e-     upptas bland dem som får specialersättning. Av-
32481: damot Tarja Kautto undertecknade spörsmål nr           vikelser från tidsgränserna får ske av särski1da
32482: 953:                                                   skäl. De läkemedel som uppfyller kriterierna
32483:                                                        skall tas med i specialersättningssystemet utan
32484:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         onödiga dröjsmål, eftersom de nya läkemed1en
32485:        ta för att nya mediciner snabbare skall         kan ge ett bättre terapeutiskt resultat än de läke-
32486:        komma med i systemet för specialersätt-         medel som använts tidigare. 1 praktiken ställs
32487:        ning,                                           man ibland inför situationer där nyttan och nöd-
32488:           hur och på vilka grunder beslutar man        vändigheten av ett visst läkemedel endast påvi-
32489:        om dessa mediciner, och hur är läget inom       sats inom ett enda eller några av medlets använd-
32490:        beredningen i fråga om de mediciner som         ningsområden. 1 sådana fall kan läkemed1ets spe-
32491:        jag har nämnt?                                  cia1ersättning endast gälla noggrant avgränsade
32492:                                                        användningsområden, i en1ighet med den princip
32493:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          som man fö1jt hittills.
32494: anföra fö1jande:                                          Läkemedelspreparatet Trusopt som innehål-
32495:                                                        ler dortso1iamid och läkemedelspreparatet Xala-
32496:    Enligt sjukförsäkringslagen är det statsrådet       tan som innehåller latanoprost är nya läkemedel
32497: som bestämmer vi1ka sjukdomar och läkemedel            som sänker ögontrycket. Grundersättning har
32498: som skall berättiga till specialersättning. Special-   betalts genom sjukförsäkringen och läkemedlen
32499: ersättningen utgör 75% av det be1opp som över-         används för att behandla glaukom (grönstarr).
32500: stiger sjä1vrisken, om det är fråga om behandling       De utgör alternativ tili mer än tjugo andra läke-
32501: av en svår och 1ångvarig sjukdom, och 100 %, om        medelspreparat som används för behandling av
32502: det är fråga om ett nödvändigt 1äkemedel med           g1aukom.
32503: ersättande eller korrigerande verkan som an-              En1igt en utredning från fo1kpensionsanstal-
32504: vänds vid behandlingen av svåra och långvariga         ten har 1äkemedelssektionen av den lagfåsta soci-
32505: sjukdomar. Statsrådets beslut skall beakta sjuk-       almedicinska delegationen, som upprättats vid
32506: domens art, i viiken mån läkemedlet är nödvän-         fo1kpensionsanstalten för att handlägga medicin-
32507: digt och ekonomiskt fördelaktigt samt läkemed-         ska frågor, förordat specialersättning för dortso-
32508: lets terapeutiska värde, bevisat genom använd-         liamid vid behandlingen av glaukom. Läkemed-
32509: ning och forskning. Ett läkemedel kan bli före-        1et kan användas som ett ytterligare läkemedel
32510: mål för specialersättning först då det i minst två     och för patienter där andra läkemede1 ger upp-
32511: års tid har omfattats av grundersättningen. Av-        hov till kontraindikation eller där andra läkeme-
32512: steg från tvåårsregeln får görs av särskilda skäl.     de1 inte är tillräckligt effektiva. Dortsoliamid har
32513:    Ett villkor för specialersättningen är att det      ersatts genom sjukförsäkringen i mer än två år.
32514: finns goda medicinska grunder för att samhället        Att läkemed1et ges specialersättningsstatus antas
32515: solidariskt skall ersätta vissa läkemedel då det är    öka 1äkemedelsersättningarna inom sjukförsäk-
32516: fråga om svåra och långvariga sjukdomar.               ringen med 1-3 mi1j. mk om året. Läkemedels-
32517:    Ett läkemedels terapeutiska värde som villkor       sektionen har påpekat att 1atanoprost är dyrt i
32518: för specialersättningen baserar sig på den änd-        jämföre1se med andra läkemedel som används
32519: ring av sjukförsäkrings1agen som trädde i kraft        för att behandla glaukom och sektionen har an-
32520: 1.1.1998. 1 motiveringen i regeringens proposi-        sett det motiverat med specialersättning endast i
32521: tion (RP 175/1997 rd) påpekades att den tid som        vissa särskilda fall. Xalatan-preparatet som inne-
32522: behövs för att man skall kunna påvisa nyttan           håller 1atanoprost har fåttersättning genom sjuk-
32523: med en behandling varierar. 1 regel anses det att      försäkringen från och med 1.11.1997. Läkeme-
32524: ett läkemedel bör omfattas av grundersättningen        delssektionen har inte ansett det motiverat att
32525: under minst två års tid innan det tas med i syste-     avvika från tvåårsrege1n för 1atanoprostets del.
32526:                                            KK 953/1998 vp                                              5
32527: 
32528:    Revideringen av systemet för läkemedelser-          läkemedel på listan för specialersättning, läkeme-
32529: sättningar har utgått från det betänkande som          del för behand1ing av sjukdomar som klassifice-
32530: arbetsgruppen för läkemedelsersättning lämnat          rats som berättigade tili specialersättning enligt
32531: (1997:11). Syftet med revideringen är att trygga       statsrådets bes1ut i frågan. Det i spörsmå1et
32532: befo1kningens möj1igheter att erhålla de läkeme-       nämnda dortsoliamidet hör också tili denna
32533: del som den behöver, tili skäligt pris, samt att       grupp. Enligt folkpensionsanstaltens beräkning-
32534: dämpa tillväxten av läkemedelskostnaderna.             ar skulie framstäliningarna leda tili att kostna-
32535: Under de senaste åren har dessa kostnader ökat         derna inom sjukförsäkringssystemet steg med ca
32536: med ca 10 % på årsnivå. En betydande del av            27 milj. mk det första året och med ca 50 mi1j. mk
32537: denna tillväxt beror på att man övergår tili nya       det tredje året.
32538: och dyrare läkemedel. Före reformerna 1998                Social- och hälsovårdsministeriet och folkpen-
32539: hade man genomfört de ändringar av ersätt-             sionsanstalten utreder som bäst i samråd om de
32540: ningssystemet som dels EU, de1s statens sparbe-        ca tjugo läkemedel som hittills föreslagits för
32541: hov lade på 1äkemede1sförsörjningen. De be-            specia1ersättning och som för närvarande får
32542: stämmelser i sjukförsäkringslagen (1644/1993)          grundersättning motsvarar de kriterier för speci-
32543: som trädde i kraft i april1994 innebar bl.a. sänkt     alersättning som uttrycks i gällande lag och i den
32544: ersättningsnivå för specia1ersatta läkemedel och       underliggande arbetsgruppspromemorian (Soci-
32545: större självriskandel. Under denna tid har nya         al- och hälsovårdsministeriet, arbetsgruppspro-
32546: 1äkemedel inte tagits med bland de 1äkemedel           memoria 1997:11). Bland dessa föreslagna 1äke-
32547: som får specialersättning. Läkemedelsindustrin         medel finns även dortsoliamid och latanoprost.
32548: har gjort framstäliningar om att få med ett tiotal
32549: 
32550:      Helsingfors den 7 oktober 1998
32551: 
32552:                                                      Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
32553:                                               KK 954/1998 vp
32554: 
32555: Kirjallinen kysymys 954
32556: 
32557: 
32558: 
32559: 
32560:                                     Tarja Kautto /sd: Erityissairaanhoidon toimenpiteiden turvaami-
32561:                                         sesta
32562: 
32563: 
32564:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
32565: 
32566:    Kuntien taloudellinen tilanne on johtamassa          ryhmien osalta on vaarana myös elinikäinen
32567: siihen, että erilaisia erityissairaanhoitoa tarvitse-   vammautuminen ja siitä aiheutuvat merkittävät
32568: via potilaita ei lähetetä hoidettavaksi niihin eri-     kustannukset lyhytnäköisen säästöpolitiikan
32569: koissairaanhoidon yksiköihin, missä on alan pa-         seurauksena.
32570: ras osaaminen ja asiantuntemus.                            Sosiaali- ja terveysministeriöllä on käytettä-
32571:    Näitä erityisryhmiä ovat mm. plastiikkakirur-        vissään suositusmahdollisuudet asianmukaisen
32572: gian erityisryhmät, esim. huulihalkiopotilaat,          hoidon turvaamiseksi. Käytännössä näyttää kui-
32573: erilaiset vakavat kasvovammapotilaat sekä rin-          tenkin siltä, että nämä toimenpiteet eivät ole riit-
32574: tarekonstruktio- ja rintareduktiopotilaat. Niin         täviä.
32575: ikään palovammapotilaiden lähettämisessä eri-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32576: koisosaamista vaativiin hoitoihin säästellään.          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32577: Oman erityisryhmänsä muodostavat myös mik-              nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32578: rokirurgiaa tarvitsevat potilaat, joiden leikkaus-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32579: ja hoitotoimissa tarvitaan useiden lääkäreiden ja
32580: hoitotyön ammattilaisten yhteisaikaista työtä.                     Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
32581: Useat näistä potilasryhmistä ovat suhteellisen                  jotta erilaista erityissairaanhoidon osaa-
32582: pieniä ryhmiä, joiden osalta tarvittava erityis-                mista tarvitsevien hoito turvataan ja kes-
32583: osaaminen on keskitetty Helsingin yliopistolli-                 kitetään siten, että osaamisen laatuja ke-
32584: seen keskussairaalaan. Monien näiden potilas-                   hitys voidaan turvata myös jatkossa?
32585:       Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1998
32586: 
32587:                                              Tarja Kautto /sd
32588: 
32589: 
32590: 
32591: 
32592:  280043
32593: 2                                           KK 954/1998 vp
32594: 
32595: 
32596: 
32597: 
32598:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
32599: 
32600:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         pito, määrältään ja laadultaan riittävät tilat ja
32601: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          laitteet sekä hyvä tietojärjestelmä.
32602: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Kullakin viidellä yliopistosairaalan erityisvas-
32603: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tarja             tuualueella sovitaan sairaaloiden ja sairaanhoi-
32604: Kauton näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            topiirien kesken ne tutkimukset, hoidot ja toi-
32605: n:o 954:                                               menpiteet, jotka siellä ovat aiheellisia keskittää
32606:                                                        aluekohtaisina.
32607:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,            Valtakunnallisesti keskitettävän erityistason
32608:        jotta erilaista erityissairaanhoidon osaa-      sairaanhoitoon kuuluvat toiminnat, jotka ovat
32609:        mista tarvitsevien hoito turvataan ja kes-      harvinaisia ja vaativat korkeatasoista lääketie-
32610:        kitetään siten, että osaamisen laatu ja ke-     teellistä osaamista tai välineistöä. Luettelo tähän
32611:        hitys voidaan turvata myös jatkossa?            ryhmään kuuluvista toiminnoista ja sairaaloista,
32612:                                                        joihin ne keskitetään, on sovittu yhteistyössä so-
32613:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           siaali- ja terveysministeriön, viiden yliopistolli-
32614: vasti seuraavaa:                                       sen sairaalan ja muiden luettelossa mainittujen
32615:                                                        sairaaloiden kanssa.
32616:    Erikoissairaanhoidosta annetun lain (l 062/             Ministeriön saaman tiedon mukaan HYKSiin
32617: 1989) 11 §:n 2 momentin nojalla sosiaali- ja ter-      keskitetyistä erityistason hoidoista vastasynty-
32618: veysministeriö on antanut ohjeet erityistason sai-     neiden sydänleikkaukset hieman lisääntyivät vii-
32619: raanhoitoon kuuluvista tutkimuksista, toimen-          me vuonna, mutta huuli- ja suuhalkiopotilaiden
32620: piteistä ja hoidosta. Uudistettu ohje on tullut        primaarileikkaukset vähenivät. Maksa- ja mu-
32621: voimaan l.l.l997.                                      nuaissiirtoja on tänä vuonna tehty selvästi enem-
32622:    Ohjeen mukaan erityistason sairaanhoito kes-        män kuin viime vuonna paremman siirrännäis-
32623: kitetään joko alueellisesti viiteen yliopistolliseen   ten saannin johdosta. Ylipäätään ei ole voitu
32624: sairaalaan tai vastaavaan keskukseen tai valta-        osoittaa, että erityistason hoidon vaihtelut joh-
32625: kunnallisesti harvempaan kuin viiteen yliopistol-      tuisivat kuntien säästösyistä.
32626: liseen sairaalaan tai vastaavaan keskukseen. Jos           Erityistason sairaanhoidon yksikkökustan-
32627: muut kuin yliopistolliset sairaalat toteuttavat eri-   nukset ovat korkeat. Kaikissa sairaanhoitopii-
32628: tyistason sairaanhoitoa, on niiden erityisesti var-    reissä on käytössä lakiin perustuva kalliin hoidon
32629: mistuttava siitä, että palvelu vastaa yliopistolli-    tasausjärjestelmä. Piirien kesken on kuitenkin
32630: sen sairaalan erityisosaamiseen kuuluvaa laatu-        eroja tasausrajan suuruudessa ja tasauksen pii-
32631: tasoa.                                                 riin kuuluvissa kustannuksissa. Ministeriön aset-
32632:     Keskittämisen nimenomaisena perusteena on          tama terveydenhuollon kehittämisprojektin joh-
32633: laadullisesti riittävän erityisosaamisen varmista-     toryhmä on tämän vuoksi pitänyt tarpeellisena
32634: minen, johon kuuluvat muun muassa toiminnan            selvittää erikoissairaanhoidon suurten kustan-
32635: toistuvuus ja volyymi, päivystysvalmiuden yllä-        nusten tasausjärjestelmän yhtenäistämistarve.
32636: 
32637:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1998
32638: 
32639:                                                                      Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
32640:                                              KK 954/1998 vp                                                 3
32641: 
32642: 
32643: 
32644: 
32645:                                           Tili Riksdagens Talman
32646: 
32647:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                När det gäller vart och ett av de fem universi-
32648: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande             tetssjukhusens specialansvarsområden kommer
32649: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         sjukhusen och sjukvårdsdistrikten överens om de
32650: dagsman Tarja Kautto undertecknade spörsmål             undersökningar, behandlingar och åtgärder som
32651: nr 954:                                                 det inom dessa är motiverat att koncentrera re-
32652:                                                         gionalt.
32653:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-              Tili den högspecialiserade sjukvården, som
32654:        ta för att vården av dem som är i behov av       skall koncentreras på riksplanet, hör funktioner
32655:        olika slag av kunnande inom den speciali-        som är exceptionella och som kräver medicinskt
32656:        serade sjukvården skall tryggas och skall        kunnande på hög nivå eller högklassig appara-
32657:        koncentreras så att kvaliteten och utveck-       tur. En förteckning över de funktioner som ingår
32658:        lingen när det gäller kunnandet skall kun-       i denna grupp och över de sjukhus tili vilka funk-
32659:        na säkerställas även i fortsättningen?           tionerna skall koncentreras har gjorts upp ge-
32660:                                                         mensamt av social- och hälsovårdsministeriet,
32661:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           fem universitetssjukhus och de övriga sjukhus
32662: anföra följande:                                        som nämns i förteckningen.
32663:                                                             Ioom den högspecialiserade vård som koncen-
32664:     Social- och hälsovårdsministeriet har med           trerats tili HUCS ökade antalet hjärtoperationer
32665: stöd av II§ 2 mom. lagen om specialiserad sjuk-         på nyfödda i någon mån i fjol, medan de primära
32666: vård (1 06211989) meddelat anvisningar om vilka         1äpp- och gomspaltsoperationerna minskade i
32667: undersökningar och åtgärder samt viiken vård            antal, enligt den information som ministeriet fått.
32668: som hör till den högspecialiserade sjukvården.          Jämfört med i fjol har det i år utförts betydligt fler
32669: Reviderade anvisningar trädde i kraft den 1janu-        1ever- och njurtransp1antationer eftersom till-
32670: ari 1997.                                               gången på transpiaotat varit bättre. Det har över
32671:     Enligt anvisningarna koncentreras den hög-          huvud taget inte varit möjligt att påvisa att vari-
32672: specialiserade sjukvården antingen regionalt tili       ationerna i den högspecialiserade vården skulle
32673: fem universitetssjukhus eller motsvarande cen-          bero på kommunernas sparåtgärder.
32674: traler, eller riksomfattande till fårre än fem uni-         Styckkostnaderna för den högspecia1iserade
32675: versitetssjukhus eller motsvarande centraler. Om        sjukvården är höga. Inom alla sjukvårdsdistrikt
32676: andra än universitetssjukhusen tillhandahåller          tillämpas ett system för utjämning av dyr vård,
32677: högspecialiserad sjukvård, skall de i synnerhet         som är baserat på lag. Det finns dock skillnader
32678: försäkra sig om att servicen är av samma kvalitet       mellan distrikten när det gäller utjämningsgrän-
32679: som det specialiserade kunnande som ett univer-         sens omfattning och de kostnader som utjäm-
32680: sitetssjukhus besitter.                                 ningen inbegriper. Den Iedningsgrupp för ut-
32681:     Motivet för en koncentrering är uttryckligen        vecklande av hälso- och sjukvården som tillsatts
32682: att kunna säkerställa ett specialiserat kunnande        av ministeriet har därför ansett detvara nödvän-
32683: som är av tillräckligt hög kvalitet och som omfat-      digt att reda ut behovet av att förenhet1iga syste-
32684: tar bl.a. tryggande av verksamhetens kontinuitet        met med utjämning av de höga kostnaderna inom
32685: och volym, upprätthållande av jourberedskap,            den specialiserade sjukvården.
32686: säkerställande av utrymmen och apparatur som
32687: tili sin omfattning och kvalitet är tiliräckliga samt
32688: ett välfungerande datasystem.
32689: 
32690:      Helsingfors den 7 oktober 1998
32691: 
32692:                                                                        Minister Terttu Huttu-Juntunen
32693:                             j
32694:                             j
32695:                         j
32696:                         j
32697:                     j
32698:                     j
32699:                 j
32700:                 j
32701:             j
32702:             j
32703:         j
32704:         j
32705:     j
32706:     j
32707: j
32708: j
32709:                                             KK 955/1998 vp
32710: 
32711: Kirjallinen kysymys 955
32712: 
32713: 
32714: 
32715: 
32716:                                    Tarja Kautto /sd: Sosiaali- ja terveydenhuollon lähihoitajien jatko-
32717:                                        koulutuksesta
32718: 
32719: 
32720:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
32721: 
32722:   Opetusministeriön       työryhmän    esityksestä       Opetusministeriö on järjestänyt asiasta kuule-
32723: 31.8.1991 sosiaali- ja terveydenhuollon kymme-        mistilaisuuden 16.6.1998, jossa esim. lähihoitajat
32724: nen toisen asteen tutkintoon johtavaa koulutus-       ovat pitäneet tärkeänä kuntoutuksen nostamista
32725: ammattia yhdistettiin. Nämä olivat kodinhoita-        yhdeksi syventäväksi opinnoksi, kun vielä käy-
32726: ja, päivähoitaja, kehitysvammaistenhoitaja, pe-       tännön työelämästä tiedetään, että lähihoitajat
32727: rushoitaja, lastenhoitaja, mielenterveyshoitaja,      poikkeuksetta suorittavat kuntoutusta omalta
32728: kuntohoitaja,jalkojenhoitaja, lääkintävahtimes-       osaltaan.
32729: tari-sairaankuljettaja ja hammashoitaja. Koulu-          Perin kummallista on vielä sekin, että opetus-
32730: tuksen kesto on pääsääntöisesti kaksi ja puoli        ministeriöltä ei ole pyydettäessä annettu tietoa
32731:  vuotta, josta puoli vuotta on eriytyviäja syventä-   asioiden etenemisestä ja niihin liittyvistä lausun-
32732:  viä opintoja. Koulutus pitenee vuonna 1999 kol-      noista tai päätöksistä perusteluineen.
32733:  mivuotiseksi, kun siihen liitetään puolen vuoden        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32734:  mittainen työssä oppimisen jakso.                    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32735:      Asian valmisteluvaiheessa on noussut esille      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32736:  keskustelu syventävistä opinnoista erityisen kun-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32737:  toutuksen osalta. Vuonna 1995 se oli vielä yhtenä
32738:  vaihtoehtona mukana. Nyt on kuitenkin käy-                      Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
32739:  mässä niin, että kuntoutus jäisi syventävien opin-           kuntootuksen sisällyttämiseksi yhtenä
32740:  tojen osalta puuttumaan tulevassa uudistukses-               vaihtoehtona lähihoitajien syventäviin
32741:  sa.                                                          opintoihin, ja
32742:      Suoritetun lausuntokierroksen perusteella                   miten opetusministeriön tiedotuspoli-
32743:  kuntootuksen poistaminen syventävistä opinto-                tiikkaa kehitetään avoimempaan suun-
32744:  mahdollisuuksista ei ole perusteltua, sillä lähes-           taan asiallisen tiedonsaannin varmista-
32745:  tulkoon kaikissa lausunnoissa kuntoutuksen                   miseksi?
32746:  koulutustarve on otettu esille.
32747: 
32748:       Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1998
32749: 
32750:                                            Tarja Kautto /sd
32751: 
32752: 
32753: 
32754: 
32755:  280043
32756: 2                                           KK 955/1998 vp
32757: 
32758: 
32759: 
32760: 
32761:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
32762: 
32763:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         teltuna ei katsottu olevan mielekästä, että kun-
32764: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          toutuksen osaaminen keskittyisi vain yhden am-
32765: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        mattiryhmän tehtäväksi, koska asiakkaiden ja
32766: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tarja             potilaiden hoitoon ja huolenpitoon sisältyy aina
32767: Kauton näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            myös kuntoutukselliset tarpeetjoko ehkäisevänä
32768: n:o 955:                                               kuntoutuksena tai toimintakykyä ylläpitävänäja
32769:                                                        edistävänä toimintana. Kuntoutuksen opinnot
32770:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä          kytkettiin siten osaksi sekä perusopintoja että
32771:        kuntoutuksen sisällyttämiseksi yhtenä           syventäviä opintoja. Perusopinnot koostuivat
32772:        vaihtoehtona lähihoitajien syventäviin          kolmesta tasavertaisesta opintokokonaisuudes-
32773:        opintoihin, ja                                  ta: hoidosta ja huolenpidosta, kasvun tukemises-
32774:           miten opetusministeriön tiedotuspoli-        ta ja kuntoutuksesta. Suuntautuvia, syventäviä,
32775:        tiikkaa kehitetään avoimempaan suun-            opintoja oli tutkinnossa seitsemän. Perusopinto-
32776:        taan asiallisen tiedonsaannin varmista-         jen tietotaitoa syvennetäänjajuurrutetaan suun-
32777:        miseksi?                                        taavissa opinnoissa esim. vanhusten hoidossa,
32778:                                                        sairaanhoidossa ja huolenpidossa.
32779:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-               Meneillään olevan uudistuksen yhteydessä
32780: vasti seuraavaa:                                       kuulemistilaisuudessa 16.6.1998 esiteltiin ope-
32781:                                                        tusministeriölle ennen kuulemistilaisuutta tulleet
32782:     Ammatillisen koulutuksen työelämävastaa-           kannanotot myös kuntoutuksen osalta. Suomen
32783: vuuden parantamiseksi ammatillisen koulutuk-           Kuntohoitajayhdistys r.y:n 10.6.1998 päivätyssä
32784: sen tutkinnot uudistetaan 1998-2001. Perustut-         kirjallisessa kannanotossa esitettiin suuntautu-
32785: kinnot muuttuvat kolmivuotisiksi ja opinnoista         misvaihtoehdoksi fyysistä toimintakykyä, joka
32786: vähintään puoli vuotta toteutetaan työpaikoilla.       jakautuisi vielä ikääntyvien toiminta- ja liikku-
32787: Uusien tutkintojen on tarkoitus varmistaa, että        miskykyynja työikäisten työ- ja toimintakykyyn.
32788: tutkinnon suorittaneella on laaja-alaiset amma-        Kuulemistilaisuudessa näkökulma painottui sii-
32789: tilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin ja samal-   hen, ettei omaa suuntautumista/koulutusohjel-
32790: la eriytyneemmän osaamisen ja työelämän edel-          maa tarvita, vaan kuntoutus tulee edelleen kyt-
32791: lyttämän ammattitaidon yhdellä tutkinnon osa-          keä olennaiseksi osaksi kaikkien lähihoitajien
32792: alueella. Tutkinnot pyrkivät parantamaan työ-          ammattiosaamista. Vastaavasti sosiaali- ja ter-
32793: elämään siirtymistä välittömästi tutkinnon suo-        veysministeriön kuntoutusasiain neuvottelukun-
32794: rittamisen jälkeen, turvaamaan liikkuvuutta ja         nan ja sen alaisen jaoston kantana on, että kun-
32795: joustavaa siirtymistä työmarkkinoilla alan tehtä-      toutuksen tulee olla osa kaikkien lähihoitajien
32796: västä toiseen sekä muutoinkin korostamaan työ-         osaamista koulutusohjelmasta riippumatta.
32797: elämän edellyttämää ammattitaitoa. Uudistetta-             Edellä esitetyn perusteella opetusministeriö
32798: viin tutkintoihin liitetään myös näyttöön perus-       päätyi kehittämään lähihoitajan tutkintoa siten,
32799: tuva osoitus ammatillisten opintojen tavoittei-        ettei tutkinnossa ole erillistä kuntoutuksen kou-
32800: den saavuttamisesta.                                   lutusohjelmaa. Tavoitteena on edelleen, että lähi-
32801:     Lähihoitajakoulutusta koskevien aiempien           hoitajan ammattitaitoon kuuluu olennaisena
32802: uudistusten yhteydessä vuosina 1993 ja 1995 pää-        osana kuntouttava työote. Yksilöllisen kuntou-
32803: dyttiin eri asiantuntija- ja sidosryhmätahoilta        tuksen suunnittelusta ja kuntoutuksesta vastaa-
32804: saatujen kannanottojen perusteella siihen, että         vat opisto- tai ammattikorkeakoulun suoritta-
32805: kuntoutuksen osuutta tulee selkeästi vahvistaa         neet fysioterapeutit.
32806: osana jokaisen lähihoitajan ammattitaitoa. Toi-            Opetusministeriön päätöksestä on tiedotettu
32807: minnalliselta ja taloudelliselta kannalta tarkas-       kaikille alan sidosryhmille.
32808: 
32809:      Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1998
32810: 
32811:                                                                Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
32812:                                             KK 955/1998 vp                                                 3
32813: 
32814: 
32815: 
32816: 
32817:                                         Tili Riksdagens Talman
32818: 
32819:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          tingen i form av preventiv rehabilitering eller i
32820: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           form av verksamhet som upprätthåller och främ-
32821: medlem av statsrådet översänt fåljande av riks-       jar funktionsförmågan. Studier i rehabilitering
32822: dagsman Tarja Kautto undertecknade spörsmål           fogades således tili såväl grundstudierna som de
32823: nr 955:                                               fördjupade studierna. Grundstudierna bestod av
32824:                                                       tre Iikvärdiga studiehelheter: vård och omvård-
32825:           Vilka åtgärder avser Regeringen vidta       nad, stöd för tillväxt och rehabilitering. De inrik-
32826:        för att rehabilitering skall medtas som ett    tade, fördjupade studierna uppgick i examen tili
32827:        alternativ i de fårdjupade studierna för       sju. I de inriktade studierna fördjupas och in-
32828:        närvårdare, och                                präntas de kunskaper och färdigheter som in-
32829:           hur skall undervisningsministeriets in-     hämtats under grundstudierna t.ex. i åldrings-
32830:        formationspolitik utvecklas i en öppnare       vård, sjukvård och omvårdnad.
32831:        riktning för att trygga tillgången tili kor-      1 en utfrågning som hölls 16.6.1998 i samband
32832:        rekt information?                              med den pågående reformen presenterades de
32833:                                                       ståndpunkter som inkommit tili undervisnings-
32834:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ministeriet f6re utfrågningen också i fråga om
32835: anföra följande:                                      rehabiliteringen. 1 ett skriftligt ställningstagande
32836:                                                       daterat 10.6.1998 lade Suomen Kuntohoitajayh-
32837:    Examina inom yrkesutbildningen reformeras          distys r.y. fram ett förslag tili ett inriktningsalter-
32838: under 1998-2001 så att utbildningen bättre mot-       nativ under namnet fysisk funktionsförmåga,
32839: svarar arbetslivet. Grundexamina blir treåriga        som ytterligare skulle uppdelas i funktions- och
32840: och minst ett halvt år av studierna äger rum på       rörelseförmågan hos äldre och funktions- och
32841: arbetsplatser. Avsikten med de nya examina är         rörelseförmågan hos personer i arbetsf6r ålder.
32842: att säkerställa att den som avlagt en examen har      Vid utfrågningen gick åsikterna i riktning mot att
32843: omfattande yrkesmässiga basfårdigheter för oli-       någon egen inriktning/något eget utbildningpro-
32844: ka uppgifter inom branschen och samtidigt spe-        gram inte behövs, utan att rehabiliteringen fort-
32845: cifierat kunnande och den yrkesfårdighet som          farande skall utgöra en väsentlig del av alla när-
32846: arbetslivet kräver inom ett delområde av examen.      vårdares yrkesskicklighet. Delegationen för re-
32847: Examina försöker förbättra övergången tili ar-        habiliteringsärenden vid social- och hälsovårds-
32848: betslivet direkt efter avlagd examen, trygga rör-     ministeriet och sektionen under den anser på
32849: ligheten och en smidig övergång på arbetsmark-        motsvarande sätt att rehabiliteringen skall utgö-
32850: naden från en uppgift tili en annan inom samma        ra en del av alla närvårdares kunnande oberoen-
32851: bransch samt även o övrigt framhäva den yrkes-        de av utbildningsprogram.
32852: fårdighet som arbetslivet kräver. 1 de nya exami-        På basis av det ovan relaterade stannade un-
32853: na skall de studerande också kunna påvisa att         dervisningsministeriet f6r att utveckla närvår-
32854: målen för de yrkesinriktade studierna har upp-        darexamen så att den inte omfattar något särskilt
32855: nåtts.                                                utbildningsprogram för rehabilitering. Målet är
32856:    På basis av ståndpunkter framförda avolika         fortfarande att en väsentlig del av en närvårdares
32857: sakkunnig- och intressentgrupper stannade man         yrkesskicklighet skall ta sig uttryck i ett rehabili-
32858: i samband med de tidigare reformerna av närvår-       terande arbetssätt. För den individuella plane-
32859: darutbildningen 1993 och 1995 för att rehabilite-     ringen av rehabiliteringen och för själva rehabili-
32860: ringens andel klart bör stärkas i varje närvårda-     teringen svarar fysioterapeuter som genomgått
32861: res yrkesskicklighet. Ur funktionell och ekono-       yrkesutbildning på institutnivå eller i yrkeshög-
32862: misk synvinkel ansågs det inte ändamålsenligt att     skola.
32863: kunnandet på rehabiliteringens område koncen-            Alla intressentgrupper inom branschen har
32864: treras tili endast en yrkesgrupp, eftersom vården     underrättats om undervisningsministeriets be-
32865: och omvårdnaden av klienterna och patienterna         slut.
32866: också alltid omfattar rehabiliteringsbehov an-
32867: 
32868:      Helsingforsden 9 oktober 1998
32869: 
32870:                                                        Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
32871:                                           KK 956/1998 vp
32872: 
32873: Kirjallinen kysymys 956
32874: 
32875: 
32876: 
32877: 
32878:                                   Jorma Vokkolainen /vas ym.: Vuosityöansion laskentatavasta työ-
32879:                                      tapaturmien päivärahakorvauksen määrittämisessä
32880: 
32881: 
32882:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
32883: 
32884:    Työtapaturman sattuessa työntekijällä on oi-      hytaikaisissa työsuhteissa, kun vuosiansion las-
32885: keus tapaturmavakuutuslain mukaan muun               kentaa verrataan pysyvämpien työsuhteiden alo-
32886: muassa päivärahaan. Päiväraha lasketaan neljän      jen työntekijöiden asemaan. Lyhytaikaisten työ-
32887: viikon pituiselta ajanjaksolta tapaturman sat-       suhteiden työaloilla nykyinen laskentamalli si-
32888: tumisesta lukien tapaturmapäivää lukuun otta-       vuuttaa muun muassa työntekijän vuosien var-
32889: matta maksetun palkan suuruiseksi ja sen jäl-        rella kartuttaman ammattitaidon merkityksen,
32890: keen yhden päivän päiväraha lasketaan sen suu-      kun lähtökohtainen huomio kiinnitetään yksin-
32891: ruiseksi kuin 1/360 on työntekijän arvioidusta       omaisesti kertyneiden ansioiden määrään vii-
32892: vuosityöansiosta (tapaturmavakuutuslain 16 §:n      meisten neljän vuoden aikana ennen työtapatur-
32893: 1 momentin 1 kohta ja 16 a §).                       maa.
32894:    Lain mukaan viimeksi mainitussa tapauksessa          Nykyisen tapaturmavakuutuslain 28 §:n sään-
32895: vuosityöansiona pidetään työntekijän työansio-      nökset antaisivat mahdollisuuden sellaiseen tul-
32896: ta, jonka hän tapaturman sattuessa saamansa         kintaan, jossa työntekijöiden erilainen asema
32897: työansion mukaan olisi vuoden pituisen ajanjak-      työmarkkinoilla voitaisiin ottaa paremmin ja oi-
32898: son kuluessa todennäköisesti saanut (tapaturma-     keudenmukaisemmin huomioon, mikäli sään-
32899: vakuutuslain 28 §:n 1 kohta). Omaksutussa lain-     nöksen tarkemmat sovellutusohjeet kirjoitettai-
32900: tulkinnassa todennäköinen vuosityöansio mää-         siin uudelleen. Tällöin voitaisiin ottaa huomioon
32901: ritellään siten, että katsotaan, kuinka paljon      muun muassa työntekijän koulutus ja kokemus
32902: työntekijä on ansainnut viimeisten neljän vuoden    omalla ammattialalla sekä korjata päivärahan
32903: aikana ennen tapaturman sattumista. Tästä ker-      laskennassa pahimmat vääristymät, jotka aiheu-
32904: tymästä lasketaan todennäköinen vuosityöan-         tuvat siitä, että työntekijät ovat lamavuosinajou-
32905: sio.                                                tuneet olosuhteiden pakosta ottamaan vastaan
32906:    Suomen työmarkkinoilla tapahtuneet muu-          omaa ammattitaitoaan vastaamattomia työteh-
32907: tokset kuluneen vuosikymmenen aikana ovat           täviä.
32908: johtaneet enenevässä määrin määräaikaisten              Sosiaali- ja terveysministeriö on tiettävästi
32909: työsuhteiden lisääntymiseen ja työttömyys- ja       asettamassa työryhmän, jonka työ liittyy Tapa-
32910: työllisyysjaksojen kiihtyvään vuorotteluun työn-    turmavakuutuslaitosten liiton 20.1.1998 päivät-
32911: tekijöiden henkilökohtaisessa työhistoriassa. Sa-   tyyn tapaturmavakuutuksen uudistamistarpeita
32912: malla työntekijöiden ammattisuoja on huomat-        käsitelleeseen työryhmäraporttiin. Sosiaali- ja
32913: tavasti heikentynyt ja työntekijät ovat joutuneet   terveysministeriön työryhmän tehtävänä on sel-
32914: ottamaan vastaan omaa ammattitaitoaan hei-          vittää ja laatia tarvittavat tapaturmavakuutus-
32915: kommin palkattuja tehtäviä. Muun muassa             lain sekä ammattitautilain ja -asetuksen muutos-
32916: nämä tekijät ovat johtaneet siihen, että neljän     ehdotukset. Tämän työryhmän toimeksiantoon
32917: vuoden ajalta laskettu ansio ja sen mukainen        voitaisiin luontevasti liittää myös tässä kirjalli-
32918: vuosiansiotaso tapaturmavakuutuksen päivära-        sessa kysymyksessä esille tuotu ongelma vuosi-
32919: han laskennassa saattaa johtaa kohtuuttoman         työansion laskentatavasta.
32920: alhaiseen työkyvyttömyyden aikaiseen toimeen-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32921: tuloturvaan.                                        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
32922:    Nykyinen laskentatapa kohtelee huonoimmin        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32923: niitä työntekijäryhmiä, jotka työskentelevät ly-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32924: 
32925: 280043
32926: 2                                       KK 956/1998 vp
32927: 
32928:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo            huomioon lyhytaikaisissa työsuhteissa
32929:       ryhtyä, jotta tapaturmavakuutuksen päi-            toimivien työntekijöiden asema ja työ-
32930:       väraha voitaisiin määritellä nykyistä oi-          kokemus?
32931:       keudenmukaisemmin ottaen erityisesti
32932:     Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1998
32933: 
32934:         Jorma Vokkolainen /vas        Tuija Pohjola /sd           Timo Laaksonen /vas
32935:         Erkki Partanen /sd            Arto Lapiolahti /sd         Reijo Laitinen /sd
32936:         Anne Huotari /vas             Raimo Mähönen /sd           Esa Lahtela /sd
32937:         Eila Rimmi /vas               Pekka Saarnio /vas          Mikko Immonen /vas
32938:         Kari Uotila /vas              Helena Vartiainen /sd       Valto Koski /sd
32939:                   Jukka Roos /sd                          Heikki Rinne /sd
32940:                                            KK 956/1998 vp                                            3
32941: 
32942: 
32943: 
32944: 
32945:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
32946: 
32947:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa       menetys, joka vahingoittuneelle tapaturmahet-
32948: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        ken olosuhteiden perusteella arvioituna tapatur-
32949: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      masta todennäköisesti aiheutuu.
32950: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jorma               Vuoden 1993 alussa voimaan tulleella lailla
32951: Vokkolaisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-      täsmennettiin myös lyhyen ajan työkyvyttömyy-
32952: myksen n:o 956:                                      den korvausmenettelyä. Taustana oli se, että val-
32953:                                                      taosassa tapauksista tapaturma aiheuttaa alle
32954:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       neljän viikon pituisen työkyvyttömyyden. Näissä
32955:        ryhtyä, jotta tapaturmavakuutuksen päi-       tapauksissa päiväraha maksetaan tapaturmaa
32956:        väraha voitaisiin määritellä nykyistä oi-     seuraavalta neljältä viikolta työnantajan maksa-
32957:        keudenmukaisemmin ottaen erityisesti          man sairausajan palkan suuruisena. Jos sairaus-
32958:        huomioon lyhytaikaisissa työsuhteissa         ajan palkan maksuvelvollisuutta ei ole, päivära-
32959:        toimivien työntekijöiden asema ja työ-        ha määrätään tapaturmaa edeltävän neljän vii-
32960:        kokemus?                                      kon ansioiden mukaan. Työnantaja saa työnteki-
32961:                                                      jälle maksamaansa sairausajan palkkaa vastaa-
32962:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         van päivärahan itselleen. Kun alle neljän viikon
32963: vasti seuraavaa:                                     pituiset työsuhteet sittemmin saatettiin kesäkuun
32964:                                                      alusta 1997 voimaan tulleella työsopimuslain
32965:    Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen päivä-         muutoksella työnantajan sairausajan palkan
32966: rahakorvaus tapaturmaa seuraavan neljän vii-         maksuvelvollisuuden piiriin, tarkistettiin myös
32967: kon jälkeen määräytyy vahingoittuneen työky-         tapaturmavakuutuslain lyhyen ajan päivärahaa
32968: vyn sekä työansioiden mukaan määrättävän             koskevat säännökset tältä osin.
32969: vuosityöansion perusteella. Vuosityöansion kä-          Tapaturmavakuutuslain vuosityöansiosään-
32970: sitettä selkeyttiin vuoden 1993 alusta voimaan       nöksissä on määräykset niitä tilanteita varten,
32971: tulleella lainmuutoksella niin, että vuosityöansio   joissa tapaturmahetken ansiot poikkeavat huo-
32972: vastaisi aina vahingoittuneen henkilön vakiintu-     mattavasti vahingoittuneen työ- ja ansiohisto-
32973: nutta ansiotasoa tapaturman sattuessa. Tällä         rian osoittamasta ansiotasosta. Lain mukaan ta-
32974: pyrittiin saattamaan ansionmenetyskorvaus pa-        paturman sattuessa saatua, aikaisempaa korke-
32975: remmin vastaamaan tapaturman aiheuttamaa             ampaa tai matalampaa ansiota on perusteltua
32976: todellista ansionmenetystä.                          käyttää vain silloin, kun olosuhteissa voidaan
32977:     Vuosityöansiona tarkoitetaan ansiota, jonka      arvioida tapahtuneen pysyvä muutos. Tämä pe-
32978: työtapaturmassa vahingoittunut olisi tapatur-        riaate ehkäisee sen, ettei ansionmenetyskorvaus
32979: man sattuessa saamansa työansion mukaan vuo-         muodostu ohimenevästä syystä liian alhaiseksi.
32980: den pituisen ajanjakson kuluessa todennäköises-          Vuosityöansion määrittely tapahtuu vahin-
32981: ti saanut. Jos kuitenkin työansio oli tapaturman     goittuneen tosiasiallisesti saamien ansioiden pe-
32982: sattuessa poikkeuksellisesta syystä korkeampi        rusteella eikä hänen ammattiaan tai koulutus-
32983: tai alhaisempi kuin vahingoittuneen vakiintunut      taan vastaavan yleisen ansiotason mukaan. Ai-
32984: ansiotaso, vuosityöansio arvioidaan hänen va-        noastaan silloin, kun kysymys on opiskelijasta,
32985: kiintuneen ansiotasonsa mukaiseksi.                  harjoittelijasta tai muusta nuoresta henkilöstä,
32986:     Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen tarkoi-       säännöstä poiketaan laissa, koska tällaiselle hen-
32987: tuksena on korvata työntekijälle tapaturmavam-       kilölle ei ole muodostunut vielä vakiintunutta
32988: masta tai ammattitaudistajohtuva taloudellinen       ansiotasoa. Vuosityöansion perusteena käyte-
32989: menetys. Samalla sen tehtävänä on kattaa työn-       tään tällöin opiskelun mukaisen koulutuksen tai
32990: antajalle työtapaturmasta mahdollisesti aiheutu-     ammatin normaalia ansiotasoa. Muutoin vuosi-
32991: va vahingonkorvausvelvollisuus. Järjestelmän         työansio määritellään tapaturmahetken ansioi-
32992: lähtökohtana on siten vahingonkorvausoikeu-          den mukaiseksi, jos vahingoittuneen työ- ja an-
32993: dellinen todellisen menetyksen korvaamisperiaa-      siohistorian sekä tapaturmahetken työsuhteen
32994: te. Ansionmenetyksenä korvataan se työansion         oletettavissa olevan keston perusteella arvioiden
32995: 4                                         KK 956/1998 vp
32996: 
32997: on todennäköistä, että tämä ansiotaso olisi jat-    laskua. Niin kauan kuin työttömyyttä tai muuta
32998: kunut pysyvänä tapaturman jälkeenkin.               syytä voidaan pitää vahingoittuneen kohdalla
32999:    Kuluvan vuosikymmenen poikkeuksellisen           poikkeuksellisena, sen aiheuttama tilapäinen an-
33000: syvä työttömyys ja työelämän muutokset ovat         siotason lasku ei myöskään pienennä vuosityö-
33001: tuoneet korostetusti esiin kysymyksen, miten        ansiota.
33002: vuosityöansiossa pitäisi suhtautua työttömyy-          Kysymys vuosityöansiosta on palkkaan liitty-
33003: den aiheuttamaan ansiotason laskuun ja työsuh-      vänä niitä asioita, joista työmarkkinaosapuolet
33004: teiden muuttumiseen entistä useammin määrä- ja      tekevät ehdotuksensa tapaturmavakuutuslain-
33005: osa-aikaisiksi. Työttömyyteen on suhtauduttu        säädännön muuttamiseksi tai soveltamiseksi.
33006: korvauskäytännössä siten, ettei yleisestä työlli-   Työmarkkinajärjestöt ovat ehdottaneet sosiaali-
33007: syystilanteesta aiheutuvia menetyksiä voida aset-   ja terveysministeriölle työryhmän asettamista
33008: taa tapaturmavakuutusjärjestelmän vastatta-         selvittämään tapaturmavakuutuksen korvaus-
33009: vaksi, koska järjestelmä on luotu korvaamaan        järjestelmän eräitä epäkohtia. Jos työmarkkina-
33010: vain tapaturman aiheuttama ansionmenetys.           osapuolet ovat yksimielisiä, myös kysymys vuo-
33011: Työttömyyden aiheuttamaa ansiotason laskua          sityöansion selvittämisestä on mahdollista ottaa
33012: on käsitelty vuosityöansion suhteen samoin pe-      esille työryhmän työn yhteydessä.
33013: rustein kuin muista syistä johtuvaa ansiotason
33014:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1998
33015: 
33016:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
33017:                                               KK 956/1998 vp                                                5
33018: 
33019: 
33020: 
33021: 
33022:                                           Tili Riksdagens Talman
33023: 
33024:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        beräknas få tili följd av förhållandena vid tid-
33025: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          punkten för olycksfallet.
33026: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-          Den lag som trädde i kraft vid ingången av
33027: damot Jorma Vokkolainen m.fl. undertecknade             1993 preciserade också ersättningsförfarandet
33028: spörsmål nr 956:                                        vid arbetsoförmåga under kort tid. Bakgrunden
33029:                                                         tili detta var att i största delen av fallen leder ett
33030:            Vilka åtgärder tänker Regeringen vid-        olycksfall tili arbetsoförmåga under kortare tid
33031:         ta för att man skall kunna fastställa dag-      än fyra veckor. Då betalas dagpenningen för de
33032:         penningen enligt olycksfallsförsäkringen        fyra veckor som följer efter olycksfallet enligt den
33033:         på ett rättvisare sätt än för närvarande,       lön som arbetsgivaren betalar för sjukdomstiden.
33034:         särskilt med tanke på den ställning och         Om skyldighet att betala lön för sjukdomstiden
33035:         arbetserfarenhet som arbetstagare i kort-       inte föreligger, fastställs dagpenningen i enlighet
33036:         variga anställningsförhållanden har?            med inkomsterna för de fyra veckor som föregick
33037:                                                         olycksfallet. Arbetsgivaren får den dagpenning
33038:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           som motsvarar den lön som betalas tili arbetsta-
33039: anföra följande:                                        garen under sjukdomstiden. Då arbetsförhållan-
33040:                                                         den under fyra veckor sedermera genom en änd-
33041:     Dagpenning som utbetalas en1igt den lagstad-        ring av lagen om arbetsavtal, som trädde i kraft
33042: gade olycksfallsförsäkringen efter fyra veckor ef-      den 1 juni 1997, har kommit att omfattas av
33043: ter olycksfallet fastställs på basis av årsarbetsför-   arbetsgivarens skyldighet att betala lön fOr
33044: tjänsten enligt den skadades arbetsförmåga och          sjuktiden, justerades även bestämmelserna om
33045: arbetsinkomster. Genom en lagändring som                dagpenning för kortare tid i lagen om olycksfalls-
33046: trädde i kraft vid ingången av 1993 klar1ades           försäkring.
33047: begreppet årsarbetsförtjänst så att den alltid              De bestämme1ser i lagen om olycksfallsförsäk-
33048: motsvarar den skadade personens stabiliserade           ring som gäller årsarbetsförtjänsten reglerar
33049: förtjänstnivå vid tidpunkten för olycksfallet. På       situationer där inkomsterna vid tidpunkten för
33050: detta sätt försökte man få ersättningen för in-         olycksfallet avviker märkbart från den förtjänst-
33051: komstförlusten att bättre motsvara den faktiska         nivå som den skadade har enligt tidigare anställ-
33052: inkomstförlust som olycksfallet innebär.                ningar och inkomster. Enligt lagen är det motive-
33053:     Med årsarbetsförtjänst avses inkomst som den        rat att använda en högre eller lägre förtjänstnivå
33054: som skadats genom olycksfall i arbetet sannolikt        endast i sådana fall där man kan anta att det har
33055: hade erhållit under en period av ett år på grund av     inträffat en varaktig förändring. Denna princip
33056: sin arbetsförtjänst vid tiden för olycksfallet. Om      skall förhindra att ersättningen för förtjänstför-
33057: arbetsförtjänsten vid tidpunkten för o1ycksfallet,      lust fastställs på för låg nivå på grund av tempo-
33058: av skäl som avviker från det normala, är högre          rära skäl.
33059: eller lägre än den skadades stabiliserade fOr-              Årsarbetsförtjänsten fastställs på basis av den
33060: tjänstnivå, uppskattas årsarbetsförtjänsten en-         skadades faktiska inkomster och inte enligt den
33061: ligt hans stabi1iserade fOrtjänstnivå.                  allmänna förtjänstnivån i hans eller hennes yrke
33062:     Den lagstadgade o1ycksfallsförsäkringen av-         eller utbildningskategori. Lagen medger undan-
33063: ser att ersätta arbetstagaren för ekonomisk för-        tag endast i sådana fall där det är fråga om en
33064: lust på grund av skada tili följd av olycksfall eller   studerande, praktikant eller annan ung person,
33065: yrkessjukdom. Den skall även svara för eventuell        eftersom en sådan person inte har hunnit få en
33066: skadeståndsskyldighet som arbetsgivaren kan få          stabiliserad förtjänstnivå. 1 dessa fall beräknas
33067: tili följd av olycksfallet i arbetet. Systemet utgår    årsarbetsförtjänsten enligt den normala för-
33068: sålunda från principen om ersättning för faktisk        tjänstnivån som följer av motsvarande utbild-
33069: förlust. Som inkomstförlust ersätts den förlust av      ning eller yrke. 1 övriga fall fastställs årsarbets-
33070: arbetsinkomst som den skadade sannolikt kan             förtjänsten enligt inkomsterna vid tidpunkten för
33071: 6                                            KK 956/1998 vp
33072: 
33073: olycksfallet, om det med hänsyn till den skadades         löshet har i fråga om årsarbetsförtjänsten be-
33074: tidigare arbeten och förtjänster och den vid tiden        handlats på samma grunder som sänkningar av
33075: för arbetsolycksfallet aktuella anställningens            inkomstnivån på andra grunder. Så länge arbets-
33076: längd är sannolikt att denna förtjänstnivå hade           lösheten eller någon annan orsak kan anses vara
33077: fortgått oförändrad även efter olycksfallet.              ett undantag för den skadades del, reduceras
33078:    Den exceptionellt djupa arbetslösheten under           årsarbetsförtjänsten inte av den tillfålliga sänk-
33079: detta decennium och förändringarna i arbetslivet          ningen av inkomstnivån.
33080: har på ett markant sätt lyft fram frågan om                   Frågan om årsarbetsförtjänst hör samman
33081: förhållandet mellan årsarbetsförtjänsten å ena            med lönen och är en av de frågor som arbets-
33082: sidan och den sänkta förtjänstnivå som arbets-            marknadsparterna gör framställningar om vad
33083: lösheten fört med sig och den allt allmännare             gäller ändring eller tillämpning av lagstiftningen
33084: omvandlingen av arbetsförhållandena till viss-            om olycksfallsförsäkring. Arbetsmarknadsorga-
33085: tidsanställningar och deltidsanställningar å an-          nisationerna har för social- och hälsovårdsminis-
33086: dra sidan. I fråga om ersättningspraxis har man           teriet föreslagit att en arbetsgrupp skall tillsättas
33087: haft den inställningen att det inte kan vara arbets-      för att utreda vissa missförhållanden i systemet
33088: olycksfallssystemets sak att svara för förluster till     för ersättning enligt olycksfallsförsäkringen. Om
33089: följd av det allmänna arbetsmarknadsläget, ef-            arbetsmarknadsparterna är eniga är det även
33090: tersom systemet har upprättats för att ersätta            möjligt att ta upp frågan om årsarbetsförtjänsten
33091: endast förluster avinkomst till följdav olycksfall.       i arbetsgruppen.
33092: En sänkning av förtjänstnivån till följd av arbets-
33093: 
33094:      Helsingforsden 8 oktober 1998
33095: 
33096:                                                         Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
33097:                                              KK 957/1998 vp
33098: 
33099: Kirjallinen kysymys 957
33100: 
33101: 
33102: 
33103: 
33104:                                     Klaus Bremer /r: Autokoulujen ympärivuotisen ajoharjoitteluradan
33105:                                         epätarkoituksenmukaisesta käyttövelvollisuudesta
33106: 
33107: 
33108:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
33109: 
33110:    Liikenneministeriön määräyksen mukaan au-           kaudella luoda myös maapohjalle lumettamalla
33111: tokouluopetuksen B- ja BC-kurssien 1-vaiheen           ja jäädyttämällä siten, että viranomaisen edusta-
33112: ympärivuotisen ajoharjoitteluradan käyttövel-          ja voi ne hyväksyä.
33113: vollisuuden määräävä matka on 120 km. Se ai-               Luonnonjää ja lumi muodostavat luonnon-
33114: heuttaa kohtuuttomia kustannuksia ja eriarvoi-         mukaiset liukkaan kelin ajo-olosuhteet, joihin
33115: suutta autokoulujen oppilaille, jotka joutuvat         ympärivuotisten ajoharjoitteluratojen keinoliu-
33116: pulittamaan 1 000 markkaa ja enemmänkin pa-            kastus ei suinkaan yllä, vaan itse asiassa se opet-
33117: kollisesta käynnistä kaukana sijaitsevalla ajohar-     taajopa liikenneturvallisuutta vaarantaviin vää-
33118: joitteluradalla siinä missä lähempänä asuvat sel-      riin torjuntareflekseihin.
33119: viytyvät vain kymmenyksellä. Ja jollei ratakäyn-           Autokouluja,joilla on mahdollistajärjestää 1-
33120: nille löydy neljää oppilasta kouluautoon, auto-        ja II-vaiheen ajoharjoittelu pakkauskaudella
33121: koulu joutuu kantamaan puuttuvan lastin kus-           luonnonmukaisissa liukkausolosuhteissa jää- tai
33122: tannukset.                                             maaradalla, ei pitäisi pakottaa kuljettamaan ja
33123:    Ympärivuotisten ajoharjoitteluratojen hin-          maksattamaan oppilaillaan yli 60 km:n päässä
33124: noittelu on korkea. 1-vaiheen maksu ylittää            olevaa harjoittelua luonnonmukaisia olosuhteita
33125: useinkin 300 mk/oppilas ja II-vaiheen käynti-          vääristä villä keino liukastetuilla ajoharjoi ttel ura-
33126: maksu lähentelee 700 mk/oppilas. Hinnoittelu           doilla.
33127: estää syrjäseuduilla II-vaiheen kurssin järjestä-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33128: misen kokonaan - etenkin kun oppilaista usein          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33129: suurikin osa on nuoria, opiskelijoita tai työttö-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33130: miä.                                                   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33131:    Maassamme on noin 300 000 sellaista lampea
33132: ja suonsilmää, jotka tarjoavat pakkaskautena                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
33133: ihanteelliset olosuhteet vaaditulle liukkaan kelin             syrjäseutujen autokoulujen ja -oppilai-
33134: ajoharjoittelulle. Aikanaan kiellettiin järvien jäi-           den eriarvoisuuden poistamiseksi mah-
33135: den käyttö ajoharjoitteluun lyijyn takia. Lyijyt-              dollistamaila yli 60 km ympärivuotisesta
33136: tömän polttoaineen myötä kiellon syy on poistu-                ajoharjoitteluradasta sijaitseville pakkas-
33137: nut. Ministeriön tulisi tarkistuttaa kiellon tarkoi-           kaudella luonnonmukaisen liukkaan ke-
33138: tuksenmukaisuus nykypäivinä. Tarkoituksen-                     lin harjoitusradan käytön?
33139: mukaisia ajoharjoitteluratoja voidaan pakkas-
33140: 
33141:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1998
33142: 
33143:                                              Klaus Bremer /r
33144: 
33145: 
33146: 
33147: 
33148: 280043
33149: 2                                           KK 957/1998 vp
33150: 
33151: 
33152: 
33153: 
33154:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
33155: 
33156:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        305 markkaaja tavanomaisimmat maksut 280-
33157: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         350 markkaa.
33158: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Autokoulun sijainti ei ainakaan !-vaiheessa
33159: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-       vaikuta ajoharjoitteluradalla käynnin kokonais-
33160: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        kustannuksiin, sillä autokoulut hyödyntävät ra-
33161: 957:                                                  taopetusmatkat opetussuunnitelmaan pakollise-
33162:                                                       na sisältyvän maantieajon opettamiseen. II-vai-
33163:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy       heen oppilaat tulevat pääsääntöisesti koulutuk-
33164:        syrjäseutujen autokoulujen ja -oppilai-        seen omilla autoilla, mutta voitaneenko enintään
33165:        den eriarvoisuuden poistamiseksi mah-          160 kilometrin matkan aiheuttamia ajokustan-
33166:        dollistamaHa yli 60 km ympärivuotisesta        nuksia pitää kohtuuttomina verrattuna saatuun
33167:        ajoharjoitteluradasta sijaitseville pakkas-    turvallisuutta lisäävään ammattitaitoisen henki-
33168:        kaudella luonnonmukaisen liukkaan ke-          lön antamaan koulutukseen.
33169:        lin harjoitusradan käytön?                         Lainsäädäntö ei nykyisellään estä talvikäyt-
33170:                                                       töisien ajoharjoitteluratojen perustamista luon-
33171:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          nonjäille. Moottorikäyttöisillä ajoneuvoilla jääl-
33172: vasti seuraavaa:                                      lä ajaminen on yleisesti sallittu vesilain mukaises-
33173:                                                       ti. Alueelliset ympäristökeskukset voivat tarvit-
33174:    Uudistettaessa kuljettajaopetusta 1980-luvun       taessa kieltää tai rajoittaa ajamista jääpeitteisillä
33175: loppupuolella päädyttiin siihen, että Suomen          vesialueilla moottoriliikenteen haittojen ehkäise-
33176: oloissa on ajokortin hankkineella oltava hyvä         miseksi maastoliikennelain 8 §:n perusteella.
33177: tiedollinen ja ainakin kohtuullinen toiminnalli-      Alueellisia rajoituksia on kuitenkin annettu vain
33178: nen valmius selviytyä turvallisesti ajettaessa pi-    muutamia kymmeniä.
33179: meänä aikana ja liukkaalla kelillä. Tämän vuoksi          Moottoriajoneuvoilla kilpailun tai ajoharjoit-
33180: otettiin käyttöön kaksivaiheisen kuljettajaope-       telunjärjestäminen jääpeitteisellä alueella toistu-
33181: tuksen molempiin osioihin näyttöjä ja harjoituk-      vasti vaatii kuitenkin kunnan ympäristösuojelu-
33182: sia erityisolosuhteissa ajamisesta. Liukkaan ke-      viranomaisten luvan. Lupamenettelyllä pyritään
33183: lin ympärivuotista opetusta varten luotiin maa-       turvaamaan harjoitteluratojen ja kilpailujen ym-
33184: han ajoharjoittelurataverkosto, johon nykyisel-       päristövaikutusten selvittäminen ennalta sekä
33185: lään kuuluu 37 rataa. Liikenneministeriö on an-       turvaamaan harjoitteluratojen määräysten mu-
33186: tanut määräykset ajoharjoitteluratojen sijoitus-      kainen rakentaminen ja pysyvyys. Näin ollen
33187: paikkakunnista ja käytöstä. Maantieteellisesti        kuntien tehtävänä on tarvittaessa osoittaa sijoi-
33188: ajoharjoitteluradat sijaitsevat väestön painopis-     tuspaikka turvallisen talviliikenteen edellyttä-
33189: tealueilla ja näin on valtaosalle ajokortin suorit-   mälle koulutukselle.
33190: tajista voitu taata kohtuullinen matka ajoharjoit-        Lampienja suonsilmien (järviä unohtamatta)
33191: teluradoille ja toisaalta varmistettu ratojen oma-    jää ei useinkaan sellaisenaan sovellu määrämuo-
33192: kustannushinnoitteluun perustuva kannatta-            toisen ajoharjoittelun suorituspaikaksi. Tarvitta-
33193: vuus.                                                 va alue on kooltaan vähintään 200 x 400 metriä ja
33194:    Ajoharjoitteluratojen sijoittelu on näin var-      ajoharjoitteluradan "rakentaminen" edellyttää
33195: mistanut sen, että radoilla perittävät maksut ovat    pääsääntöisesti pohjustusta ja jäädyttämistä,
33196: pysyneet kohtuullisina. Kysymyksenjohdannos-          harjoittelupaikkojen merkitsemistä ja luonnolli-
33197: sa esitetyt maksut edustavat maksimihinnoitte-        sestijatkuvaa kunnossapitoa. Hyväksyttyjen tal-
33198: lua, jota noudattaa vain yksi ratayhteisö. Ajo-       viratojen perustaminen ja käyttökunnossa pitä-
33199: neuvohallintokeskuksen laatiman muistion mu-          minen yhdistyneenä vähäiseen käyttäjämäärään
33200: kaan !-vaiheen keskimääräinen ratamaksu on            saattaisi Lapista saatujen kokemusten mukaan
33201: 155 markkaa ja tavanomaisimmat 150-250                nostaa kustannukset/oppilas melko lähelle ym-
33202: markkaa. II-vaiheen ratamaksu on keskimäärin          pärivuotisten ratojen käyttömaksuja. Lisäksi
33203:                                             KK 957/1998 vp                                             3
33204: 
33205: aiemmissa selvityksissä on todettu, että pohjoista    misen opetuksen turvallisuusvaikutuksia koske-
33206: Suomea lukuun ottamatta ns. luonnonratojen            vista tutkimustuloksista.
33207: tehollinen käyttöaika jää keskimäärin melko ly-          Liikenneministeriö ei näe painavia perustelui-
33208: hyeksi.                                               ta nykyisen ajoharjoitteluratojen sijoittamisperi-
33209:    Väite, että nykyisten ajoharjoitteluratojen        aatteita ja niillä annettavaa opetusta koskevien
33210: päällysteet ja Iiukastusmenetelmät vääristäisivät     säännösten muuttamiseen, mutta selvittää par-
33211: harjoittelua ja opettaisivat jopa liikenneturvalli-   haillaan, tulisiko talvikäyttöisten ajoharjoittelu-
33212: suutta vaarantaviin torjuntareflekseihin, ei saa      ratojen sijoitusperiaatteet Lapin läänin osalta
33213: tukea ainakaan viime vuosina pohjoismaissa teh-       määritellä uudelleen.
33214: dyistä vaikeissa olosuhteissa (pimeä, liukas) aja-
33215: 
33216:      Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1998
33217: 
33218:                                                                       Liikenneministeri Matti Aura
33219: 4                                          KK 957/1998 vp
33220: 
33221: 
33222: 
33223: 
33224:                                         Tili Riksdagens Talman
33225: 
33226:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     II är i genomsnitt 305 mk och prisdifferentiering-
33227: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-       en mellan 280 och 350 mk.
33228: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         Bilskolans placering inverkar inte i alla fall i
33229: man Klaus Bremer undertecknade spörsmål nr           skede 1 på helhetskostnaderna vid besök på öv-
33230: 957:                                                 ningsbanan eftersom bilskolorna integrerar ban-
33231:                                                      undervisningsresorna med den undervisning på
33232:           Till vilka åtgärder ämnar Regeringen       landsväg som ingår som obligatoriskt element i
33233:        skrida för att råda bot på den ojämlikhet     läroplanen. Eleverna i skede II inställer sig i hu-
33234:        som drabbar glesbygdens bilskolor och         vudsak till utbildningen i egen bil, men det kan
33235:        bilskolelever genom att erbjuda de perso-     ifrågasättas om resekostnaderna för en resa på
33236:        ner som bor över 60 km från närmaste          högst 160 km verkligen skall anses vara oskäliga
33237:        övningsbana i åretruntbruk möjligheter        i jämförelse med en säkerhetsfrämjande utbild-
33238:        att ta i bruk en naturlig halkbana för        ning som meddelas av en yrkeskunnig person.
33239:        övningskörning under köldperioden?                Lagstiftningen hindrar inte i sin nuvarande
33240:                                                      form att vintertida övningsbanor byggs på natur-
33241:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt        lig is. Körning med motorfordon på is är vanligen
33242: anföra följande:                                     tillåtet med stöd av vattenlagen. De regionala
33243:                                                      miljöcentralerna kan vid behov förbjuda eller
33244:    Då förarutbildningen reformerades i slutet av     begränsa körning på istäckt vattenområde i syfte
33245: 1980-talet stannade man för att den som erhållit     att med stöd av 8 § terrängtrafiklagen förhindra
33246: körkort i finländska förhållanden måste ha en        skador förorsakade av motortrafik. Regionala
33247: god teoretisk och åtminstone en tillfredsställande   begränsningar har dock införts i endast ett tiotal
33248: praktisk beredskap att tryggt klara av körning i     fall.
33249: mörker och vid halka. Därför har det i den tude-         Upprepat anordnande av tävlingar eller öv-
33250: lade förarundervisningens båda skeden tagits in      ningskörning på istäckt område kräver dock till-
33251: prov på och övningar i att köra under speciella      stånd från kommunens miljöskyddsmyndighe-
33252: omständigheter. 1 syfte att kunna meddela un-        ter. Tillståndsförfarandets avsikt är att trygga de
33253: dervisning i körning i halka året runt har det i     förebyggande utredningarna om övningsbanor-
33254: vårt land byggts ett nätverk av övningsbanor,        nas och tävlingarnas återverkningar på miljön
33255: som för närvarande uppgår till 37 stycken. Tra-      samt att trygga att banorna anläggs och drivs i
33256: fikministeriet har utfårdat föreskrifter om var      enlighet med bestämmelserna. Kommunens upp-
33257: övningsbanorna skall placeras och hur de skall       gift är således att vid behov anvisa ett placerings-
33258: användas. Geografiskt sett befinner sig övnings-     ställe för utbildning som syftar till trygg vinter-
33259: banorna i tätorter. På så sätt har å ena sidan       trafik.
33260: lejonparten av dem som tar körkort garanterats           lsar på tjärnar och höljor (för att inte glömma
33261: övningsbanor på ett skäligt avstånd, och å andra     sjöar) lämpar sig sällan som sådana för utförande
33262: sidan har även banornas prissättning enligt själv-   av formbundna övningskörningar. Det behövli-
33263: kostnadsvärde garanterats genom detta.               ga området är till storleken minst 200 x 400 m och
33264:    På så sätt har placeringen av övningsbanor        anläggandet av övningsbanor förutsätter vanli-
33265: garanterat att de avgifter som uppbärs vid banor-    gen ett underlag och nedisning, utmärkande av
33266: na har hållit sig på rimlig nivå. De avgifter som    övningsställena och naturligtvis ett fortgående
33267: anges i inledningen till spörsmålet representerar    underhåll. Anläggning och underhåll av godkän-
33268: en maximiprissättning, som endast ett enda öv-       da vinterbanor i kombination med ett litet antal
33269: ningsbanesamfund tillämpar. Enligt en utred-         användare kan i enlighet med erfarenheterna
33270: ning som F ordonsförvaltningscentralen utfört är     från Lappland leda till att kostnaderna per elev
33271: den genomsnittliga banavgiften för skede 1 155       stiger till samma nivå som kostnaderna för året-
33272: mk och den vanligaste prisdifferentieringen lig-     runtbanor. 1 tidigare utredningar har det dessut-
33273: ger mellan 150 och 250 mk. Banavgiften för skede     om framkommit att den effektiva brukstiden på
33274:                                            KK 957/1998 vp                                           5
33275: 
33276: s.k. naturliga isbanor förblir ganska kort med       körundervisning i svåra förhållanden (mörker,
33277: undantag av banorna i norra Finland.                 halka) har.
33278:    Påståendet att beläggningen på det nuvarande         Trafikministeriet anser det inte vara särskilt
33279: isbanorna och de halkförfaranden som tillämpas       motiverat att ändra principerna för placering av
33280: på dessa skulle snedvrida träningen och t.o.m.       övningsbanor eller de bestämmelser som gäller
33281: lära in väjningsreflexer som kan äventyra trafik-    undervisningen i anslutning tili banorna. Trafik-
33282: säkerheten har i alla fall inte stöd i de nordiska   ministeriet utreder dock för närvarande om pla-
33283: forskningsresultat som under de senaste åren pre-    ceringsprinciperna i fråga om vintertida övnings-
33284: senterats om vilka effekter på trafiksäkerheten      banor i Lappland borde revideras.
33285:      Helsingforsden 9 oktober 1998
33286: 
33287:                                                                         Trafikminister Matti Aura
33288:                                            KK 958/1998 vp
33289: 
33290: Kirjallinen kysymys 958
33291: 
33292: 
33293: 
33294: 
33295:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Erityisvaltionosuuden leikkausten vaikutuk-
33296:                                       sista lääketieteen tutkimustyöhön
33297: 
33298: 
33299:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
33300: 
33301:     Tutkimukseen kohdennetulla erityisvaltion-          Opetusministeriö on juuri antanut asetuksen
33302: osuudella on huomattava merkitys suomalaisen         erikoislääkärikoulutuksen uudistamisesta. Ase-
33303: lääketieteen tutkimuksen resurssoinnille ja sillä    tuksessa painotetaan erikoislääkärikoulutuksen
33304: on suora merkitys myös tutkimustoiminnan laa-        tehostamista ja laadun parantamista ja erikois-
33305: tuun. Lääketieteellinen tutkimustoiminta on          lääkärikoulutuksen tehostamista. Suunnitellut
33306: Suomessa ollut vilkasta viime vuosina ja se edus-    leikkaukset vaikuttavat suoraan myös erikois-
33307: taa niitä harvoja aloja, joilla suomalainen tutki-   lääkärikoulutukseen ja vievät siten pohjan näiltä
33308: mus on todella kansainvälisellä tasolla. Tutki-      uudistuksilta. Lääkäreiden peruskoulutuksesta
33309: mus palvelee paitsi biotieteellistä perustutkimus-   esitetään leikattavaksi lisäksi 10 miljoonaa
33310: ta myös kliinistä tutkimusta, jolla on merkittävä    markkaa. Tämä tapahtuu samaan aikaan kun
33311: sija keskeisten kansantautiemme tutkimustyös-        lääketieteellisten tiedekuntien sisäänottomääriä
33312: sä. Keskeisiä lääketieteellisiä tutkimusalueita      on tarkoitus nostaa noin 25 prosenttia. On täysin
33313: ovat muun muassa geeni tutkimus, sydän- ja veri-     selvää, että myös lääkärikoulutuksen laatu on
33314: suonisairauksien tutkimus sekä syöpätutkimus.        uhattuna suunniteltujen budjettileikkausten seu-
33315:     Viime vuosien parantuneen resurssoinnin an-      rauksena.
33316: siosta on Suomessa voitu aloittaa useita korkea-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33317: tasoisia ja kansainvälisen tason tutkimushank-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33318: keita. Nyt suunnitellut leikkaukset vaikuttaisivat   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33319: suoraan jo aloitettuihin hankkeisiin näivettäväs-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33320: ti.
33321:     Tänä vuonna tutkimus-EVO on ollut 360 mil-                 Minkälaisia vaikutuksia Hallitus kat-
33322: joonaa markkaa ja nyt esitetty 100 miljoonan                soo erityisvaltionosuuden leikkauksella
33323: markan leikkaus merkitsisi 28 prosentin leik-               olevan lääketieteelliseen tutkimustyöhön
33324: kausta tutkimusrahoituksesta. Tarkasteltaessa               sekä erikoislääkärikoulutukseen Suo-
33325: koko sosiaali- ja terveysministeriön kolmen pro-            messa,ja
33326: sentin leikkausta on selvää, että tutkimusrahoi-               miten Hallitus aikoo korvata näillä
33327: tuksen supistukset ovat räikeästi ylimitoitettuja           alueilla nyt tapahtuvan selvän notkah-
33328: hallinnonalan yleiseen linjaan verrattuna.                  duksen?
33329: 
33330:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1998
33331: 
33332:                                         Sulo Aittaniemi /kesk
33333: 
33334: 
33335: 
33336: 
33337: 280043
33338: 2                                         KK 958/1998 vp
33339: 
33340: 
33341: 
33342: 
33343:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
33344:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      Perus- ja erikoistumiskoulutus
33345: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,
33346: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        Peruskoulutuksen osalta koulutukseen suun-
33347: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-      nattua erityisvaltionosuusrahaa on voitu käyttää
33348: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       uudistetussa peruskoulutuksessa mm. opetuk-
33349: n:o 958:                                            seen terveyskeskuksissa ja muissa toimintayksi-
33350:                                                     köissä samoin kuin kliinisen opetuksen resurs-
33351:           Minkälaisia vaikutuksia Hallitus kat-     sointiin. Koulutuksen erityisvaltionosuuden su-
33352:        soo erityisvaltionosuuden leikkauksella      pistuessa nämä toiminnat saattavat vaikeutua.
33353:        olevan lääketieteelliseen tutkimustyöhön     Merkitystä korostaa parhaillaan tapahtuva kou-
33354:        sekä erikoislääkärikoulutukseen Suo-         lutuksen määrällinen lisääminen. Kliinisen kou-
33355:        messa,ja                                     lutuksen eri vaiheissa on arviolta 1 900 opiskeli-
33356:           miten Hallitus aikoo korvata näillä       jaa.
33357:        alueilla nyt tapahtuvan selvän notkah-          Erikoislääkärikoulutuksessa oli vuonna 1997
33358:        duksen?                                      runsaat 2 400 lääkäriä (v. 1996 noin 2 000). Sai-
33359:                                                     raalat ovat erityisvaltionosuusrahoituksella pe-
33360:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         rustaneet määräaikaisia kliinisiä koulutusvirko-
33361: taen seuraavaa:                                     ja opetuksen tehostamiseksi mm. aloilla, joilla on
33362:                                                     pulaa erikoislääkäreistä, sekä koulutuksen to-
33363:    Hallituksen esityksessä eduskunnalle valtion     teuttamiseksi mahdollisimman laajalti tervey-
33364: talousarvioksi vuodelle 1999 ehdotetaan mo-         denhuollon eri tasoilla. Kliinistä opetusta on pa-
33365: mentille 33.32.32. valtion korvaus erikoissai-      rannettu ja kehitetty. On mahdollista, että eri-
33366: raanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan          tyisvaltionosuuden pieneneminen vaikuttaa kou-
33367: (arviomääräraha) 260 000 000 markkaa; ja mo-        lutuksen volyymiin.
33368: mentille 33.32.33. valtion korvaus terveyden-          Yliopistosairaaloiden ulkopuolella annetta-
33369: huollon yksiköille lääkäreiden koulutuksesta ai-    vaan erikoislääkärikoulutukseen tai lääkärin pe-
33370: heutuviin kustannuksiin (arviomääräraha)            rusterveydenhuollon lisäkoulutukseen määrära-
33371: 380 000 000 markkaa.                                han supistumisella ei ole merkitystä.
33372: 
33373:     Ehdotettu määräraha on tutkimuksen osalta       Tieteellinen tutkimustoiminta
33374: 100 000 000 markkaa ja koulutuksen osalta               Lääketieteelliseen ja laajemmin terveystieteel-
33375: 10 000 000 markkaa pienempi kuin vuonna 1998.       liseen tutkimustoimintaan tarkoitettujen julkis-
33376:     Määrärahat osoitetaan sosiaali- ja terveysmi-   ten määrärahojen keskeisimmät rahoituslähteet
33377: nisteriön päätöksen perusteella yliopistollisille   ovat Suomen Akatemian myöntämä rahoitus ja
33378: sairaaloille ja terveydenhuollon muille toimin-     erityisvaltionosuuden kautta ohjautuva rahoi-
33379: tayksiköille lääkärikoulutuksesta ja terveystie-    tus. Suomen Akatemian painopiste terveystie-
33380: teellisestä tutkimuksesta yksiköille aiheutuvien    teellisen tutkimuksen rahoituksessa on biolääke-
33381: kustannusten korvaamiseksi. Määrärahoja käy-        tieteellisesti painottunut perustutkimus. Tähän
33382: tetään terveydenhuollon organisaatioissa palk-      Suomen Akatemia ohjasi vuonna 1997 noin 100
33383: kauskustannuksiin, välineistä, koneista ja lait-    miljoonaa markkaa. Erityisvaltionosuusrahoi-
33384: teista aiheutuviin kustannuksiin, tilakustannuk-    tuksella on korvattu sairaalakuntayhtymille klii-
33385: siin ja muihin kustannuksiin.                       nisen tieteellisen tutkimustoiminnan aiheuttamia
33386:    Tutkimuksen ja koulutuksen valtion korvauk-      kustannuksia vuonna 1997 yhteensä 360 miljoo-
33387: sen määrärahojen supistuminen saattaa vähen-        naa markkaa.
33388: tää yliopistosairaaloiden panostusta tutkimuk-          Määrärahan supistuminen voi johtaa mm.
33389: seen ja koulutukseen.                               tutkimustoiminnan vaikeutumiseen ja uusien
33390:                                           KK 958/1998 vp                                          3
33391: 
33392: tutkimushankkeiden käynnistyksen siirtymi-          ten ja määrärahojen käyttöä ja arvioi jatkotoi-
33393: seen.                                               menpiteiden tarvetta yhteistyössä opetusministe-
33394:    Sosiaali- ja terveysministeriö seuraa korvaus-   riön ja yliopistosairaaloiden kanssa.
33395: 
33396:      Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1998
33397: 
33398:                                                            Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
33399: 4                                           KK 958/1998 vp
33400: 
33401: 
33402: 
33403: 
33404:                                         Tili Riksdagens Talman
33405: 
33406:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      Grund- och specialiseringsutbildning
33407: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-
33408: lem av statsrådet översänt följande av riks-              Den specialstatsandel som riktats tili utbild-
33409: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-          ningen har i den reformerade grundutbildningen
33410: mål nr 958:                                           kunnat användas bl.a. tili undervisningen i hälso-
33411:                                                       centraler och andra verksamhetsenheter samt tili
33412:           Vilka verkningar anser Regeringen att       resurser för den kliniska undervisningen. När
33413:        nedskärningarna i specialstatsandelen          specialstatsandelen för utbildningen minskas
33414:        har på det medicinska forskningsarbetet        kan dessa funktioner försvåras. Viiken betydelse
33415:        samt på specialläkarutbildningen i Fin-        detta har åskådliggörs av den kvantitativa ök-
33416:        land, och                                      ning av utbildningen som pågår som bäst. Anta-
33417:           på vilket sätt avser Regeringen ersätta     let studerande i olika faser av den kliniska utbild-
33418:        den tydliga nedgång som nu sker på dessa       ningen uppgår tili uppskattningsvis 1 900.
33419:        områden?                                           Ar 1997 deltog drygt 2 400 läkare i speciallä-
33420:                                                       karutbildningen (år 1996 ca 2 000). Sjukhusen
33421:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         har genom finansieringen i form av specialstats-
33422: anföra följande:                                      andelen inrättat tidsbundna tjänster för den kli-
33423:                                                       niska utbildningen för att effektivera undervis-
33424:    1 regeringens proposition tili riksdagen om        ningen bl.a. på sådana områden där det råder
33425: statsbudgeten för 1999 föreslås ett anslag om         brist på specialläkare samt för att ordna utbild-
33426: 260 000 000 mark under moment 33.32.32. stat-         ning i så stor omfattning som möjligt på olika
33427: lig erättning för forskningsverksamhet enligt la-     nivåer av hälso- och sjukvården. Den kliniska
33428: gen om specialiserad sjukvård (förslagsanslag),       undervisningen har förbättrats och utvecklats.
33429: och ett anslag om 380 000 000 mark under mo-          Det är möjligt att den minskade specialstatsan-
33430: ment 33.32.33. statlig ersättning tili hälso- och     delen inverkar på utbildningens volym.
33431: sjukvårdsenheter för kostnaderna för läkar-               Det minskade anslaget inverkar inte på den
33432: utbildning (förslagsanslag).                          specialläkarutbildning som sker utanför univer-
33433:                                                       sitetssjukhusen eller tilläggsutbildningen för lä-
33434:    Jämfört med 1998 är det föreslagna anslaget        kare inom primärvården.
33435: 100 000 000 mark mindre när det gäller forsk-
33436: ningen och 10 000 000 mark mindre när det gäller      Vetenskaplig forskningsverksamhet
33437: utbildningen.                                            De viktigaste finansieringskällorna när det
33438:    Anslagen anvisas på basis av social- och hälso-    gäller de offentliga anslagen för den medicinska
33439: vårdsministeriets beslut tili universitetssjuk-       och, mer vidsträckt, den hälsovetenskapliga
33440: husen och andra verksamhetsenheter inom häl-          forskningsverksamheten är den finansiering som
33441: so- och sjukvården som ersättning för de kostna-      beviljas av Finlands Akademi och den finansie-
33442: der som enheterna har för läkarutbildning och         ring som går via specialstatsandelen. Vid finan-
33443: hälsovetenskaplig forskning. 1 hälso- och sjuk-       sieringen av den hälsovetenskapliga forskningen
33444: vårdsorganisationerna används anslagen tili           har Finlands Akademi lagt tyngpunkten vid den
33445: lönekostnader, kostnader för instrument, maski-       biomedicinskt inriktade grundforskningen. För
33446: ner och anordningar, kostnader för lokaler och        detta anslog Finlands Akademi år 1997 ca 100
33447: andra kostnader.                                      miljoner mark. Genom specialstatsandelen be-
33448:    De minskade anslagen för statlig ersättningar      talades 1997 sammanlagt 360 miljoner mark i
33449: för forskning och utbildning kan leda tili en mins-   ersättningar för de kostnader som åsamkas sjuk-
33450: kad satsning på forskning och utbildning i uni-       hussamkommunerna för den kliniska vetenska-
33451: versitetssjukhusen.                                   pliga forskningsverksamheten.
33452:                                             KK 958/1998 vp                                         5
33453: 
33454:    Att anslaget skurits ner kan bl.a. leda tili att   vändningen av ersättningarna och anslagen och
33455: forskningsverksamheten försvåras och att nya          kommer att bedöma behovet av fortsatta åtgär-
33456: forskningsprojekt skjuts upp.                         der i samarbete med undervisningsministeriet
33457:    Social- och hälsovårdsministeriet följer an-       och universitetssjukhusen.
33458: 
33459:      Helsingforsden 9 oktober 1998
33460: 
33461:                                                        Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
33462:                                             KK 959/1998 vp
33463: 
33464: Kirjallinen kysymys 959
33465: 
33466: 
33467: 
33468: 
33469:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Katsastustoiminnan yksityistämisen seuran-
33470:                                        nasta
33471: 
33472: 
33473:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
33474: 
33475:    Katsastustoiminta yksityistettiin maassamme        lisuutta vaaran tavaksi, koska yleinen käsitys kai-
33476: muutamia vuosia sitten niin, että vanhan katsas-      ken lisäksi on, että katsastusmenettelyä ei valtion
33477: tustoiminnan rinnalle tulivat yksityiset katsas-      taholta millään tavoin valvota, vaan katsastus-
33478: tusyritykset. Muutokseen suhtauduttiin paljolti       toimistotja yritykset saavat mesoa mielensä mu-
33479: epäilevästi sikäli, että uskottiin katsastuksen ta-   kaan.
33480: son laskevan, toisin sanoen, että autoja saatettai-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33481: siin syystä tai toisesta laskea läpi katsastuksesta   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33482: heppoisin perustein.                                  nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33483:    Myönteistä asiassa on ollut, että nykyisin         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33484: myös perinteisten katsastusasemien henkilökun-
33485: ta, joka ennen oli tylyä ja jäykkää, hymyilee                    Onko Hallitus huolehtinut uuden yksi-
33486: nykyisin tehostetusti ja katsastukseen autoaan               tyistetyn katsastusjärjestelmän seuran-
33487: tuova saa ylimaallisen palvelun. Hymyä tai ei,               nasta,
33488: niin väitän kuitenkin, että huonokuntoisetkin                    onko seurannassa mahdollisesti ha-
33489: autot, joita tosin on autokannan uudistuttua en-             vaittu sitä, että alalla kilpaillaan lähinnä
33490: tistä vähemmän, menevät läpi tarkastuksessa                  sillä, miten helposti huonokuntoinen ajo-
33491: kovin heppoisesti. Näin asia lienee perinteisessä            neuvo pääsee läpi tarkastuksesta, ja
33492: katsastustoiminnassa, mutta erityisesti yksityisil-             jos näin on havaittu, mitkä ovat Halli-
33493: tä markkinoilta mukaan tulevissa katsastusyri-               tuksen toimenpiteet?
33494: tyksissä. Asia saattaa muodostua liikenneturval-
33495: 
33496:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1998
33497:                                          Sulo Aittaniemi /kesk
33498: 
33499: 
33500: 
33501: 
33502: 280043
33503: 2                                           KK 959/1998 vp
33504: 
33505: 
33506: 
33507: 
33508:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
33509: 
33510:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        peruuttaa tai antaa luvanhaltijalle huomautus tai
33511: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kirjallinen varoitus, jos katsastuksessa on hyväk-
33512: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       sytty liikenteessäkäytettäväksi ajoneuvoja, jotka
33513: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        eivät ilmeisen selvästi ole säännösten mukaisessa
33514: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         kunnossa.
33515: n:o 959:                                                 Katsastuksen laatutason ylläpitämiseksi lii-
33516:                                                       kenneministeriö on antanut päätöksen (1604/
33517:            Onko Hallitus huolehtinut uuden yksi-      1995) katsastustoimipaikan tiloista, laitteista ja
33518:        tyistetyn katsastusjärjestelmän seuran-        varusteista sekä katsastustoiminnan laadunvar-
33519:        nasta,                                         mistuksesta. Toimipaikalta edellytetään muun
33520:            onko seurannassa mahdollisesti ha-         ohessa laatukäsikirjaa.
33521:        vaittu sitä, että alalla kilpaillaan lähinnä      Ajoneuvohallintokeskuksen tehtävänä on toi-
33522:        sillä, miten helposti huonokuntoinen ajo-      milupalain mukaan valvoa katsastustoimintaa.
33523:        neuvo pääsee läpi tarkastuksesta, ja           Sillä on oikeus saada toimiluvan haitijoilta val-
33524:           jos näin on havaittu, mitkä ovat Halli-     vonnassa tarvittavia tietoja ja se voi suorittaa
33525:        tuksen toimenpiteet?                           tarkastuksia katsastustoimipaikoilla. Lupavi-
33526:                                                       ranomaisen lisäksi Ajoneuvohallintokeskus voi
33527:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          antaa toimiluvan haltijalle huomautuksia ja va-
33528: vasti seuraavaa:                                      roituksia.
33529:                                                          Liikenneministeriön alaisena virastona minis-
33530:    Ajoneuvojen katsastustoiminta avattiin rajoi-      teriö on asettanut Ajoneuvohallintokeskukselle
33531: tetusti kilpailulle vuonna 1994. Seuraavana           katsastusten laatuun ja katsastustoiminnan val-
33532: vuonna katsastustoimiluvan myöntämiseen liit-         vontaan liittyviä tulostavoitteita. Lisäksi minis-
33533: tyvistä kilpailun rajoituksista luovuttiin. Ajo-      teriö on antanut Ajoneuvohallintokeskukselle
33534: neuvojen katsastus- ja rekisteröintitehtävien toi-    tehtäväksijatkuvasti seurata katsastuspalvelujen
33535: miluvista annetun lain (1593/1995), jäljempänä        alueellista saatavuutta sekä katsastuksen laatua
33536: toimilupalaki, mukaan katsastustehtävien suo-         ja sen vaikutusta liikenneturvallisuuteen.
33537: rittaminen edellyttää liikenneministeriön myön-          Vuodelle 1998 asetettujen katsastukseen liitty-
33538: tämää toimilupaa, joka on myönnettävä jokai-          vien vaikuttavuustavoitteiden mukaan teknisten
33539: selle säädetyt edellytykset täyttävälle.              vikojen osuus välittömänä aiheuttajana kuole-
33540:     Katsastuspalvelujen saatavuus on kilpailun        maan johtaneissa liikenneonnettomuuksissa ei
33541: avaamisen myötä parantanut. Vuosittain noin 20        saa ylittää 3,5 prosenttia. Katsastustoimipaikko-
33542: uutta toimipaikkaa on aloittanut toimintansa.         jen hylkäysprosentit saavat poiketa enintään kol-
33543: Tämän vuoden kesäkuun lopussa maassamme               me prosenttiyksikköä alle ja seitsemän prosent-
33544: oli toiminnassa 198 katsastustoimipaikkaa niin        tiyksikköä yli koko maan edellisen vuoden keski-
33545: sanotut matkapaikkakunnat mukaan lukien.              arvon. Lisäksi edellytetään, että katsastustoimi-
33546: Vuonna 1997 aloitettiin runsaat 1,8 miljoonaa         paikoille suoritetaan vähintään 100 tarkastus-
33547: vuosikatsastusta. Suomen Autokatsastus Oy:n           käyntiä ja 80 valvontakäyntiä ja että niistä anne-
33548: markkinaosuus vuosikatsastuksista oli 77 pro-         taan toimipaikoille palaute.
33549: senttia.                                                 Ajoneuvohallintokeskus valvoo katsastustoi-
33550:    Toimiluvan haltijan edellytetään olevan luo-       mintaa tilastollisin menetelmin sekä suorittaa
33551: tettava, asiantunteva, vakavarainen ja riippuma-      valvonta- ja tarkastuskäyntejä katsastustoimi-
33552: ton. Toimiluvan haltijan on kyettävä varmista-        paikoille. Vuonna 1997 suoritettiin 181 tarkas-
33553: maan toimintansa riittävän korkea laatu ja            tus- ja valvontakäyntiä. Viraston valvonta on
33554: asiakkaiden yhdenvertainen kohtelu. Katsastus-        kohdistunut erityisesti sellaisiin katsastustoimi-
33555: tehtävien toimilupa voidaan peruuttaa määrä-          paikkoihin, joilla on pieni hylkäysprosentti ja
33556: ajaksi tai kokonaan, jos luvanhaltija ei täytä mai-   sellaisille paikkakunnille, joilla on kilpailua kat-
33557: nittuja edellytyksiä. Toimilupa voidaan myös          sastustoiminnassa.
33558:                                              KK 959/1998 vp                                            3
33559: 
33560:     Katsastustoimipaikkojen tilat ja laitteet on       sastusten huolellisuuteen ja teknisten tarkastus-
33561: tarkastuksissa yleensä todettu moitteettomiksi.        tehtävien suorittamiseen kuten myös katsastus-
33562: Tarkastuksissa on kuitenkin todettu myös eräitä        toimipaikkojen palvelun tasoon.
33563: laiminlyöntejä katsastuslaitteiden huollossa ja            Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen
33564: kalibroinnissa. Valtaosa katsastuksista on suori-      ajoneuvojen katsastusten ja rekisteröintien jär-
33565: tettu moitteettomasti. Valvonnassa on kuitenkin        jestämistä koskevaksi lainsäädännöksi (HE 113/
33566: todettu, että katsastuksia suoritetaan myös puut-      1998 vp). Ajoneuvojen katsastusluvista ehdote-
33567: teellisesti ja ammattitaidottomasti. Katsastustoi-     taan säädettäväksi uusi laki. Hallitus on esityk-
33568: mintaan liittyvistä yksittäisistä puutteista on an-    sessään katsonut, että ajoneuvojen katsastukset
33569: nettu useita suullisia ja kirjallisia korjauskeho-     on yleensä hoidettu hyvin. Katsastuksia suoritta-
33570: tuksia. Vakavimmista laatupoikkeamista on              vien henkilöiden ammattitaidossa on kuitenkin
33571: vuoden 1998 aikana annettu 17 kirjallista huo-         todettu puutteita. Nopeasti uudistuvienja muut-
33572: mautusta tai varoitusta. Lisäksi liikenneministe-      tuvien säännösten seuranta ja tietojen ajantasais-
33573: riö peruutti vuonna 1997 kahden katsastustoimi-        taminen sekä uuden henkilökunnan kouluttami-
33574: paikan toimiluvat vakavien katsastustoimintaan         nen ja työhön ohjaaminen ovat osittain jääneet
33575: liittyvien puutteiden ja laiminlyöntien vuoksi.        asianmukaisesti tekemättä. Hallituksen esityk-
33576:     Katsastustoiminnan vapautumisella kilpailut-       sessä ehdotetaan, että sekä katsastustoiminnasta
33577: Ie ei ole havaittu olleen vaikutusta kuolemaan         vastaavan että katsastuksia suorittavan henkilön
33578: johtaneissa onnettomuuksissa. Liikennevakuu-           on hankittava vaadituo peruskoulutuksen lisäksi
33579: tusyhdistyksen keräämän tutkijalautakunta-ai-          lisäkoulutuksena tehtäviensä edellyttämä kat-
33580: neiston mukaan teknisistä vioistajohtuvia avain-       sastajantutkinto ja tehtävien laajuutta vastaava
33581: tapahtumia oli 2 kappaletta vuonna 1991 ja             erikoiskoulutus. Ammattitaidon säilyttäminen
33582: 5 kappaletta vuonna 1992 sekä vastaavasti 2 kap-       turvattaisiin täydennyskoulutuksella. Uusi laki
33583: paletta vuosina 1995 ja 1996 sekä 5 kappaletta         antaisi myös valvovalle viranomaiselle nykyistä
33584: vuonna 1997. Tekninen vika on ollut 111 onnet-         paremmat mahdollisuudet puuttua katsastustoi-
33585: tomuudessa riskitekijänä vuonna 1991, 79 onnet-        mipaikkojen laatupoikkeamiin.
33586: tomuudessa vuonna 1992, 84 onnettomuudessa                 Katsastustoiminnan palvelutaso on, kuten
33587: vuonna 1996 ja 65 onnettomuudessa vuonna               kysymyksessäkin todetaan, kilpailun avaamisen
33588:  1997.                                                 myötä parantunut. Katsastustoiminnan kilpai-
33589:     Katsastustoiminnan kilpailun avaaminen ei          lun avaamisen ei ole todettu merkittävästi vai-
33590:  ole merkittävästi vaikuttanut myöskään katsas-        kuttaneen katsastuksessa suoritettaviin teknisiin
33591:  tuksessa hylättyjen ajoneuvojen osuuteen katsas-      tarkastuksiin, joskin valvonnan yhteydessä on
33592:  tuksista. Esimerkiksi vuosina 1992ja 1993 Auto-       todettu poikkeamia laatu tasossa. Viranomaisten
33593:  rekisterikeskuksen hylkäysprosentit olivat 20 ja      suorittamin vaivonnoin ja muin toimenpitein
33594:  21. Vuonna 1997 aloitetuissa vuosikatsastuksissa      sekä säännöksin katsastustoiminnan laatutasoa
33595:  hylättyjen ajoneuvojen osuus koko toimialalla         ei voida yksistään pitää riittävän korkeana. Laa-
33596:  oli 21,4 prosenttia. Tämän vuoden alkupuolis-         tutason ylläpitäminen edellyttää myös toimialan
33597:  kolla hylättyjen osuus oli 22,9 prosenttia. Tällöin   omaa vastuuta laadusta sekä laatutasoa vaativia
33598:  pienin katsastustoimipaikkakohtainen hylkäys-         asiakkaita. Hallituksen esittämällä lisäkoulutuk-
33599:  prosentti oli 19,6ja suurin 38,2. Hylkäysprosent-     sella on mahdollista vaikuttaa myös toimialan
33600:  tien erot johtuvat osittain katsastukseen tulevien    vastuuseen. Eduskunnalle annetun lakiesityksen
33601:  autojen ikärakenteesta ja pienistä katsastusmää-      lisäksi katsastustoiminnan seurantaa ja valvon-
33602:  ristä sekä myös katsastustoimipaikkojen työn          taa jatketaan ja pyritään jatkossa kehittämään
33603:  laatutason eroista.                                   siten, että mahdollisimman nopeasti voidaan
33604:     Ajoneuvohallintokeskus on vuonna 1997 sel-         puuttua alalla ilmeneviin ongelmiin. Lisäksi lii-
33605:  vittänyt vuosikatsastuksessa käyneiden autoili-       kenneministeriön tarkoituksena on jatkossakin
33606:  joiden mielipiteitä vuosikatsastusten laadusta.       Ajoneuvohallintokeskuksen tulostavoitteiden
33607:  Asiakastyytyväisyyttä mitattiin katsastustoimi-       asettamisessa ja tavoitteiden saavuttamisen seu-
33608:  paikkojen asiakaspalvelun, katsastusten teknilli-     rannassa pitää katsastuksen laatutasoa keskei-
33609:  sen suorituksen sekä liikenneturvallisuuden ja        sesti esillä. Kysymys ei anna hallituksen taholta
33610:  ympäristöystävällisyyden osalta. Asiakkaat oli-       aihetta muihin toimenpiteisiin.
33611:  vat yleensä erittäin tyytyväisiä autojen vuosikat-
33612: 
33613:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1998
33614: 
33615:                                                                        Liikenneministeri Matti Aura
33616: 4                                            KK 959/1998 vp
33617: 
33618: 
33619: 
33620: 
33621:                                          Tili Riksdagens Talman
33622: 
33623:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           För att upprätthålla kvalitetsnivån har trafik-
33624: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         ministeriet meddelat ett beslut (1604/1995) om
33625: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       besiktningsinrättningens lokaler och anordning-
33626: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr          ar samt besiktningsverksamhetens kvalitetsbe-
33627: 959:                                                   stämning. Av inrättningen krävs bl.a. en kvali-
33628:                                                        tetsmanual.
33629:           Har Regeringen ombesörjt tillsynen               Fordonsförvaltningscentralens uppgift är en-
33630:        över det privatiserade besiktningssyste-        ligt koncessionslagen att utöva tillsyn över be-
33631:        met, och                                        siktningsverksamheten. F ordonsförvaltnings-
33632:           har det som resultat av tillsynen upp-       centralen har rätt att av koncessionshavarna få
33633:        märksammats att det i branschen när-            uppgifter som behövs för tilisynen, och kan före-
33634:        mast konkurreras om hur lätt ett fordon i       ta inspektioner på besiktningsställena. Förutom
33635:        dåligt skick godkänns i besiktningen, och       koncessionsmyndigheten kan även Fordonsför-
33636:           om detta har uppmärksammats, vilka           va1tningscentra1en ge koncessionshavaren an-
33637:        åtgärder vidtar Regeringen?                     märkning eller varning.
33638:                                                            Eftersom Fordonsförvaltningscentralen är
33639:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          underställd trafikministeriet, har ministeriet för
33640: anföra följande:                                       centralen uppställt resultatmå1 för tillsynen över
33641:                                                        kvalitet och besiktningsverksamhet. Dessutom
33642:     F ordonsbesiktningen öppnades i begränsad          har ministeriet gett Fordonsförva1tningscentra-
33643: utsträckning för konkurrens 1994. Året därpå           len i uppgift att kontinuerligt följa upp den lokala
33644: frångicks konkurrensbegränsningarna i fråga om         tillgången tili besiktningstjänster samt besikt-
33645: beviljande av koncession för besiktning. Lagen         ningens kvalitet och dess inverkan på trafiksä-
33646: om koncession för besiktning och registrering av       kerheten.
33647: fordon (159311995), nedan koncessions1agen,                De effektivitetsmål som 1998 uppställts för
33648: förutsätter att utövande av besiktning sker med        besiktningen utgår från att tekniska fel inte får
33649: koncession beviljad a v trafikministeriet. Konees-     vara den direkta orsaken tili trafikolyckor med
33650: si on skall beviljas varje sökande som uppfyller de    dödlig utgång i mer än 3,5 procent av fallen.
33651: ställda kraven.                                        Ande1en underkända fordon får på ett besikt-
33652:     Tillgången på besiktningstjänster har tili fö1jd   ningsställe skilja sig högst tre procentenheter un-
33653: av den öppna konkurrensen förbättrats. Ungefår         der och sju procentenheter över riksmedeltalet
33654: 20 nya verksamhetsställen har år1igen inlett sin       från föregående år. Därtill förutsätts att det på
33655: verksamhet. 1 slutet av juni i år verkade det i vårt   besiktningsställena företas minst 100 inspektio-
33656: land 198 besiktningsställen ink1usive s.k. fårdor-     ner och 80 tilisynsbesök, samt att besiktningsstäl-
33657: ter. 1997 inleddes drygt 1,8 mi1j. årsbesiktningar.    lena ges ett utlåtande om dessa.
33658: Finlands Bilbesiktning Ab höll en marknadsan-              Fordonsförvaltningscentralen utövar tillsyn
33659: del på 77 procent av årsbesiktningarna.                över besiktningsverksamheten såväl genom sta-
33660:     Koncessionshavaren skall vara tiliförlitlig,       tistiska metoder som genom tillsynsbesök och
33661: sakkunnig, solvent och oberoende. Sökanden             inspektioner på besiktningsställena. 1997 före-
33662: skall kunna säkerställa att verksamheten är av         togs 181 inspektioner och tillsynsbesök. Myndig-
33663: tillräckligt hög kva1itet och att kunderna behand-     hetens tillsyn har särski1t riktat in sig på sådana
33664: las lika. Koncessionen kan återkallas för en be-       besiktningsställen som har en liten procent un-
33665: stämd tid eller helt, om koncessionshavaren inte       derkända fordon och på sådana orter där det
33666: uppfyller nämnda krav. Koncessionen kan även           finns konkurrens om besiktningsverksamheten.
33667: återkallas eller så kan koncessionshavaren ges en          Besiktningsställenas lokaler och anordningar
33668: anmärkning eller skriftlig varning, om ett fordon      har vid inspektionerna i allmänhet konstaterats
33669: som uppenbart inte uppfyller gällande stadgan-         vara oklanderliga. Det har dock även konstate-
33670: den och bestämmelser har godkänts vid en be-           rats finnas vissa försummelser i fråga om under-
33671: siktning för användning i trafik.                      håll och kalibrering av besiktningsanordningar-
33672:                                              KK 959/1998 vp                                            5
33673: 
33674: na. Lejonparten av besiktningarna har utförts              Regeringen har till riksdagen lämnat en pro-
33675: klanderfritt. Tilisynen har dock avslöjat att det      position som gäller lagstiftning om ordnande av
33676: även förekommit besiktningar som utförts brist-        besiktning och registrering (RP 113/1998 rd). Det
33677: fålligt och oskickligt. Enskilda brister i besikt-     föreslås stiftas en ny lag om koncessioner för
33678: ningsverksamheten har uppmärksammats ge-               fordonsbesiktning. Regeringen har i sin proposi-
33679: nom flera muntliga och skriftliga uppmaningar          tion ansett att fordonsbesiktningarna vanligen
33680: tili korrigering. F ör de allvarligaste bristerna i    har skötts väl. Det finns dock brister i yrkeskun-
33681: kvalitet gavs det 1998 17 skriftliga anmärkningar      nigheten hos de personer som utför besiktningar.
33682: eller varningar. Därtill återkallade trafikministe-    Uppföljning av bestämmelserna, som i rask takt
33683: riet 1997 koncessionerna för två besiktningsstäl-      förnyas och ändras, ajourföring av kunskaperna
33684: len på grund av allvarliga brister och försummel-      samt utbildning och arbetshandledning för ny
33685: ser i besiktningsverksamheten.                         personai är faktorer som tili en del inte blivit
33686:     Besiktningsverksamhetens öppnande för kon-         skötta på ett ändamålsenligt sätt. 1 regeringens
33687: kurrens har inte kunnat konstateras ha haft nå-        proposition föreslås att såväl den person som
33688: gon inverkan på olyckor med död1ig utgång. En-         ansvarar för besiktningen som den person som
33689: ligt materia! från haverikommissionerna, som           utför den förutom erforderlig grundutbildning
33690: Trafikförsäkringsföreningen samlat ihop, upp-          skall skaffa sig tilläggsutbildning i form av en
33691: gick nyckelfallen som beror på tekniska fel tili 2     besiktarexamen som arbetsuppgifterna förutsät-
33692: stycken 1991 och tili5 stycken 1992 och på mot-        ter och en specialiseringsutbildning som svarar
33693: svarande sätt 2 stycken 1995 och 1996 samt 5           mot hela vidden av arbetsuppgifter. Yrkesskick-
33694: stycken 1997. Ett tekniskt fel har utgjort en risk-    ligheten skall upprätthållas genom fortbildning.
33695: faktor vid 111 olyckor 1991, vid 79 olyckor 1992,      Dennya lagen ger även tillsynsmyndigheten bätt-
33696: 84 glyckor 1996 och 65 olyckor 1997.                   re möj1igheter än tidigare att ingripa i besikt-
33697:     Oppnandet av besiktningsverksamheten för           ningsställenas kvalitetsavvikelser.
33698: konkurrens har inte heller på något avgörande              Besiktningsverksamhetens servicenivå har
33699: sätt inverkat på andelen underkända fordon vid         tack vare den fria konkurrensen förbättrats, så-
33700: besiktningar. T.ex. 1992 och 1993 var andelen          som det även konstateras i spörsmålet. Öppnan-
33701: underkända fordon vid Bilregistercentralen 20          det av konkurrensen i besiktningsverksamheten
33702: och 21 procentenheter. 1997 var andelen under-         har inte konstaterats ha påverkat de tekniska
33703: kända fordon vid inledda besiktningar 21 ,4 i          granskningar som utförs vid besiktning, även om
33704:  branschen som helhet. 1 år var de underkända          tillsynen har avslöjat kvalitetsavvikelser. Myn-
33705: fordonens antal under det första halvåret 22,9         digheternas tillsyn och andra åtgärder samt be-
33706: procentenheter. Den minsta procentenheten un-          stämmelser kan inte ensamma hålla kvalitetsni-
33707:  derkända fordon var härvidlag 19,6 och den            vån inom besiktningen på tillräckligt hög nivå.
33708:  största 38,2. Skilinaderna i antalet underkända       Kvalitetsnivån kräver även att branschen känner
33709: fordon beror delvis på åldersstrukturen på de          sitt eget ansvar för kvaliteten och att det finns
33710:  bilar som skall besiktigas och på det ringa antalet   kunder som kräver hög kvalitet. Genom den fort-
33711:  besiktningar samt även på kvalitetsskilinader i       bildning som regeringen föreslagit är det även
33712:  besiktningsställenas arbete.                          möjligt att påverka ansvarsförbindelserna i bran-
33713:     F ordonsförvaltningscentralen utförde 1997         schen. Förutom den proposition tilllag som läm-
33714:  bland de bilister som årsbesiktat fordon en opini-    nats tili riksdagen skall uppföljningen av och
33715:  onsundersökning om årsbesiktningens kvalitet.         tilisynen över besiktningsverksamheten fortgå
33716:  Kundernas tilifredsställelse mättes med avseende      samt utvecklas i syfte att så fort som möjligt
33717:  på besiktningsställenas kundbetjäning och det         kunna ingripa i problem som uppstår i sektorn.
33718:  tekniska utförandet av besiktningen samt med          Vidare är det trafikministeriets avsikt att även i
33719:  avseende på trafiksäkerhet och miljövänlighet.        fortsättningen uppgöra resultatmål för Fordons-
33720:  Kunderna var överlag mycket nöjda med såväl           förvaltningscentralen och att vid uppföljningen
33721:  noggrannheten vid årsbesiktningen av fordon           av hur målen uppnåtts lyfta fram den centrala
33722:  som med det tekniska utförandet av besiktning-        betydelsen av kvalitet inom bilbesiktningen.
33723:  en. Kunderna var även nöjda med servicenivån          Spörsmålet föranleder inte några ytterligare åt-
33724:  på besiktningsställena.                               gärder från regeringens sida.
33725: 
33726:      Helsingforsden 5 oktober 1998
33727: 
33728:                                                                           Trafikminister Matti Aura
33729:                                              KK 960/1998 vp
33730: 
33731: Kirjallinen kysymys 960
33732: 
33733: 
33734: 
33735: 
33736:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Ulkopuolisten konsulttien käyttämisestä
33737:                                         työvoimahallinnon palveluksessa
33738: 
33739: 
33740:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
33741: 
33742:    Järjestäessään työttömyyskoulutusta ja erilai-      semmin käyttää muulla tavalla, esitän valtiopäi-
33743: sia kursseja työvoimahallinto palkkaa asioiden         väjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten kun-
33744: suunnitteluun yleensä ulkopuolisia konsultteja.        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33745: Näin siitä huolimatta, että työvoimahallinnon          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33746: itsensä palveluksessa pitäisi olla päteviä henkilöi-
33747: tä asiaa hoitamaan. Karkeana, hieman karrikoi-                   Onko Hallitus kiinnittänyt huomiota
33748: tuna esimerkkinä tämä merkitsee sitä, että tietty             siihen, että työvoimahallinnon koulutus-
33749: työvoimakurssi maksaa kaksi miljoonaa mark-                   suunnittelussa ja toteutuksessa toimivat
33750: kaa,josta suuri osa on ulkopuolisten konsulttien              ulkopuoliset konsultit vetävät kasvavas-
33751: palkkioita. Kurssinjälkeen työllistyy yksi kurssi-            sa määrin liiveihinsä varoja, jotka voitai-
33752: lainen, mikä on tietysti parempi kuin jos ei työl-            siin työllistämisessä käyttää monella
33753: listyisi yhtään.                                              muulla tavoin hyödyllisemmin, ja
33754:     Konsulttiyrityksistä on työllisyyskoulutuk-                  aikooko Hallitus korvata ulkopuoliset
33755: sessa ilmeisesti tulemassa uusi asianajajien ryh-             konsultit työvoimahallinnossa olevilla
33756: mä, joka surutta kiskoo yhteiskunnan varoja lii-              omilla ammattihenkilöillä?
33757: veihinsä. Kun varat voitaisiin kenties hyödylli-
33758: 
33759:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1998
33760: 
33761:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
33762: 
33763: 
33764: 
33765: 
33766:  280043
33767: 2                                          KK 960/1998 vp
33768: 
33769: 
33770: 
33771: 
33772:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
33773: 
33774:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen han-
33775: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        kintamenettely perustuu lainsäädännön mukai-
33776: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      sesti kilpailuttamiseen. Työhallinto määrittelee
33777: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       tarjouspyynnöissään hankittavan koulutuksen.
33778: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        Tarjouskilpailujen tulee olla avoimia kaikille
33779: n:o 960:                                             koulutuksen tarjoajille. Koulutushankinnat teh-
33780:                                                      dään lainsäädännön mukaan kokonaistaloudel-
33781:           Onko Hallitus kiinnittänyt huomiota        lisen edullisuuden perusteella. Kokonaistalou-
33782:        siihen, että työvoimahallinnon koulutus-      dellisesti edullisin on tarjous, joka soveltuu par-
33783:        suunnittelussa ja toteutuksessa toimivat      haiten ostajan tarpeisiin, kun samalla otetaan
33784:        ulkopuoliset konsultit vetävät kasvavas-      huomioon hankinnan kohteesta riippuvat objek-
33785:        sa määrin liiveihinsä varoja, jotka voitai-   tiiviset tekijät, kuten esimerkiksi koulutuksen
33786:        siin työllistämisessä käyttää monella         kokonaishinta, laatu ja toimitusvarmuus. Kou-
33787:        muulla tavoin hyödyllisemmin, ja              lutuksen hankintapäätökset tehdään valtion ta-
33788:           aikooko Hallitus korvata ulkopuoliset      lousarvion puitteissa. Talousarviossa on määri-
33789:        konsultit työvoimahallinnossa olevilla        telty koulutuksen hankintaan käytössä olevat
33790:        omilla ammattihenkilöillä?                    määrärahat sekä arvio saavutettavissa olevasta
33791:                                                      hankintavolyymista. Lisäksi talousarviossa on
33792:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         määritelty koulutuksen vaikuttavuustavoite,
33793: vasti seuraavaa:                                     esimerkiksi vuoden 1999 talousarvioesityksessä
33794:                                                      on asetettu alustava tulostavoite, jonka mukaan
33795:    Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen jär-        kolme kuukautta koulutuksen päättymisen jäl-
33796: jestämisessä on vuodesta 1991 lähtien siirrytty      keen saa olla työttömänä enintään 40% ammatil-
33797: ostojärjestelmään. Työhallinnon tehtävänä on         lisen työvoimakoulutuksen suorittaneista. Vuo-
33798: suunnitella, mitä koulutusta hankitaan ja työhal-    den 1997 vastaava toteutumaluku oli 47%.
33799: linnon ulkopuoliset koulutuspalvelujen tuottajat         Kilpailuttamiseen perustuvassa koulutuksen
33800: toteuttavat koulutuksen. Työvoimapoliittisesta       hankintajärjestelmässä hankinnat ovat vuonna
33801: aikuiskoulutuksesta annetun lain mukaan kou-          1997 suuntautuneet siten, että julkisen valvon-
33802: lutuspalveluja voidaan hankkia ammatillisilta        nan alaisilta oppi1aitoksilta ja korkeakouluilta
33803: aikuiskoulutuskeskuksilta, muilta ammatillisilta     on hankittu noin 88% volyymista ja muilta kuin
33804: oppilaitoksilta ja korkeakouluilta. Mainitut         edellä mainituilta 12 %. Yksityisiltä kouluttajilta
33805: koulutuspalvelujen tuottajat toimivat julkisen       hankitun koulutuksen osuus ei täten ole kovin
33806: valvonnan alaisina. Lisäksi koulutusta voidaan       suuri.
33807: mainitun lain nojalla hankkia myös muilta työ-
33808: voimapoliittisen aikuiskoulutuksen järjestämi-
33809: seen soveltuvilta koulutuspalvelujen tuottajilta.
33810: 
33811:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1998
33812: 
33813:                                                                     Työministeri Liisa Jaakonsaari
33814:                                            KK 960/1998 vp                                             3
33815: 
33816: 
33817: 
33818: 
33819:                                        Tili Riksdagens Talman
33820: 
33821:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             1 enlighet med 1agstiftningen baserar sig förfa-
33822: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande          randet för anskaffning av arbetskraftspolitisk
33823: med1em av statsrådet översänt följande av riks-      vuxenutbildning på konkurrens. Arbetsförva1t-
33824: dags1edamot Sulo Aittoniemi undertecknade            ningen fasts1år i sina anbudsförfrågningar den
33825: spörsmål nr 960:                                     utbildning som skall anskaffas. Anbudsgiv-
33826:                                                      ningarna bör vara öppna för alla dem som ger
33827:           Har Regeringen fåst uppmärksamhet          anbud om utbildning. Utbildningsanskaffning-
33828:        på att de utomstående konsulter som ver-      arna görs enligt lagstiftningen på basis av den
33829:        kar i arbetsförvaltningens utbildnings-       totalekonomiska lönsamheten. Totalekono-
33830:        planering och verkställighet i allt större    miskt sett mest lönsamt är ett sådant anbud som
33831:        grad stoppar på sig medel, som vid syssel-    bäst lämpar sig för köparens behov, då man
33832:        sättandet på många andra sätt kunde an-       samtidigt beaktar vissa objektiva faktorer i fråga
33833:        vändas nyttigare, och                         om den utbildning som är föremålet för anskaff-
33834:           ämnar Regeringen ersätta de utomstå-       ningen, såsom t.ex. det totala priset, kvaliteten
33835:        ende konsulterna med arbetsförvaltning-       och leveranssäkerheten. Besluten om anskaff-
33836:        ens egna fackmän?                             ning av utbildningen fattas inom ramen för stats-
33837:                                                      budgeten. Det anslag som kan användas för ut-
33838:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        bildningsanskaffningar är fastslaget i statsbug-
33839: anföra följande:                                     deten liksom också en beräknad anskaffningsvo-
33840:                                                      lym. Ä ven målet för utbildningens effekter är
33841:     Vid anordnandet av arbetskraftspolitisk vux-     fastslaget i budgeten, t.ex .. i budgetpropositio-
33842: enutbildning har man allt sedan 1991 övergått tili   nen 1999 har som preliminärt resultatmål upp-
33843: ett system med köpt utbildning. Arbetsförvalt-       ställts att andelen arbetslösa av dem som slutfört
33844: ningens uppgift är att planera, viiken utbildning    yrkesinriktad arbetskraftsutbildning får tre må-
33845: som skall anskaffas och utomstående producen-        nader efter utbildningens slut vara högst 40 %.
33846: ter av utbildningstjänster verkställer utbi1dning-   Motsvarande faktiska tai för 1997 var 47%.
33847: en.                                                     lnom detta på konkurrens baserade anskaff-
33848:     Enligt lagen om arbetskraftspolitisk vuxenut-    ningssystem inriktades anskaffningarna år 1997
33849: bildning kan utbildningstjänster anskaffas från      så att cirka 88 % av volymen anskaffades från
33850: yrkesutbildningscentrer för vuxna och andra yr-      sådana 1äroanstalter och högsko1or som står un-
33851: kesläroanstalter samt från högskolor. Nämnda         der offentlig uppsyn och 12% från andra. Ande-
33852: producenter av utbildningstjänster står under of-    Jen utbildning som anskaffats från privata utbild-
33853: fentlig tillsyn. Med stöd av ovan nämnda lag kan     ningsproducenter är således inte särskilt stor.
33854: utbildning dessutom anskaffas också från andra
33855: utbildningsproducenter för vilka arbetskraftspo-
33856: litisk vuxenutbildning Jämpar sig.
33857: 
33858:      Helsingforsden 8 oktober 1998
33859: 
33860:                                                                   Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
33861:                                            KK 961/1998 vp
33862: 
33863: Kirjallinen kysymys 961
33864: 
33865: 
33866: 
33867: 
33868:                                   Sulo Aittoniemi lkesk: LEADER- ja PO M0-ohjelmienjatkamisesta
33869:                                       vuoden 1999 jälkeen
33870: 
33871: 
33872:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
33873:    Valtaosin Euroopan unionin suunnasta rahoi-       dun kannustamiseksi voittamaan sen kimppuun
33874: tettu LEADER-ohjelma sekä sen rinnalla toimi-        jälleen hyökänneen väestökadon ja jopa alueelli-
33875: va maaseudun omaehtoista toimintaa tukeva            sen masennuksen ongelmia. Hyvät ohjelmat lo-
33876: POMO-ohjelma toteuttavat maaseudun kulttuu-          petetaan yleensä siinä vaiheessa, kun ne alkavat
33877: rista ja elinkeinollista kehitysohjelmaa ainakin     toimia hyvin ja tehokkaasti.
33878: vuoteen 1999. Ne ovat ainakin jossain määrin             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33879: yhteistoiminnassa verkostuvan ja maakunnalli-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33880: sen kylätoiminnan kanssa, josta suunnasta on         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33881: toivottu ja etsitty ehdotuksia ja ideoita kehitys-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33882: suunnitelmien pohjaksi. Tukiohjelmien avulla on
33883: saatu merkittäviä alueellisia ohjelmia syntymään               Minkälaisia suunnitelmia on olemassa
33884: muun muassa markkinoinnin ja maatilamatkai-                 maaseudun kulttuuri- ja elinkeinotoimin;
33885: lun ym. kehittämiseksi. Tämäntyyppinen satsaus              taa tukevien LEADER- ja POMO-ohjel-
33886: näyttää olevan hyväksi ja välttämätöntä maaseu-             mien jatkamiseksi vuoden 1999 jälkeen?
33887: 
33888:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1998
33889: 
33890:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
33891: 
33892: 
33893: 
33894: 
33895:  280043
33896: 2                                            KK 961/1998 vp
33897: 
33898: 
33899: 
33900: 
33901:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
33902: 
33903:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          pelkästään tavoiteohjelma-alueille, kuten nykyi-
33904: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           nen LEADER II, vaan sitä voidaan soveltaa
33905: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         kaikkialla Suomessa. Toimintaryhmätyöskente-
33906: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-          lystä saatujen hyvien kokemusten vuoksi pyri-
33907: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           tään näin ollen toimintaryhmien perustamiseen
33908: n:o 961:                                                kaikkialle Suomeen.
33909:                                                             Tätä tarkoitusta varten on Maaseutupoli-
33910:            Minkälaisia suunnitelmia on olemassa         tiikan yhteistyöryhmä perustanut syyskuussa
33911:         maaseudun kulttuuri- ja elinkeinotoimin-        1998 pääasiassa LEADER- ja POMO-ohjelmien
33912:         taa tukevien LEADER- ja POMO-ohjel-             asiantuntijoista koostuvan tukiryhmän, joka
33913:         mien jatkamiseksi vuoden 1999 jälkeen?          avustaa uusien toimintaryhmien perustamisessa
33914:                                                         ja vanhojen ryhmien mahdollisissa aluetarkis-
33915:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tuksissa. Tukiryhmä toimii tiiviissä yhteistyössä
33916: vasti seuraavaa:                                        työvoima- ja elinkeinokeskusten eri osastojen
33917:                                                         sekä maakunnan liittojen kanssa. Tukiryhmä on
33918:     Viitaten kansanedustaja Sulo Aittoniemen            käynnistänyt prosessin tiedottamalla tavoittees-
33919:  kirjalliseen kysymykseen koskien LEADER- ja            ta, asiantuntija-avusta ja aikataulusta nykyisille
33920: .POMO-ohjelmien jatkamista vuoden 1999 jäl-             LEADER- ja POMO-ryhmille sekä niille kunnil-
33921:  keen, voidaan todeta seuraavaa:                        le ja kylätoimikunnille, jotka ovat nykyisen toi-
33922:     Suomessa paikalliseen omaehtoisuuteen pe-           mintaryhmätyöskentelyn ulkopuolella. Näin py-
33923:  rustuvaa ruohonjuuritason maaseudun kehit-             ritään edistämään toimintaryhmiin ja paikalli-
33924:  tämistä harjoitetaan EU :n osarahoittamassa            seen omaehtoisuuteen perustuvan maaseudun
33925:  LEADER II -yhteisöaloiteohjelmassa sekä ko-            kehittämistyön jatkumista ja laajenemista koko
33926:  konaan kansallisista varoista rahoitetussa             Suomeen vuoden 1999 jälkeen.
33927:  POMO-ohjelmassa. Yhteensä toimintaryhmiä                   Uusien toimintaryhmien perustaminen ja van-
33928:  on nyt 48 kpl (22 LEADER-ryhmää ja 26                  hojen ryhmien aluetarkistukset jo hyvissä ajoin
33929:  POMO-ryhmää). Näiden toiminta-alue kattaa              on tärkeä perusta LEADER 111 -ohjelman ra-
33930:  noin kaksi kolmasosaa Suomen maaseudusta.              kentamiselle. Koska tulevaan maaseudun kehit-
33931:  Kokemukset toimintaryhmä-tyyppisestä maa-              tämisyhteisöaloitteeseen varattujen varojen
33932:  seudun kehittämisestä ovat olleet erittäin myön-       määrä vuoden 1999 jälkeen ei kuitenkaan vielä
33933:  teisiä, joten on tärkeää, että tällainen toiminta      ole selvillä, ei työnsä aloittaville toimintaryh-
33934:  jatkuu ja leviää myös niille maaseutualueille,         mille voida varmasti luvata pääsyä tulevaan
33935:  joilla sitä ei tähän mennessä ole ollut. Paitsi toi-    LEADER-ohjelmaan. Tehty työ ei kuitenkaan
33936:  minta-alueensa elinkeinotoiminnan edistämi-            mene hukkaan, sillä toimintaryhmiä tarvitaan
33937:  nen, LEADER- ja POMO-ryhmien saavutuksia                ohjelmapolitiikassa. Toimintaryhmät työstävät
33938:  ovat olleet mm. maaseudun asukkaiden innosta-          hankkeita myös muihin maaseudun kehittämis-
33939:  minen kehittämistoimintaan ja sitä kautta aktii-        ohjelmiinja voivat sitä kautta käyttää hyväkseen
33940:  visuuden, tulevaisuudenuskon ja omiin kykyihin          myös niissä olevia varoja. Toimintaryhmiin pe-
33941:  luottamisen lisääntyminen maaseudulla.                 rustuvaa työtapaa voidaan soveltaa monissa yh-
33942:     Seuraavalla EU:n rakennerahastokaudella              teyksissä, esimerkiksi tulevissa tavoiteohjelmis-
33943:  (2000-2006) LEADER III-yhteisöaloitteen toi-            sa. Alueet voivat käynnistää toimintaryhmätyön
33944:  meenpano ei todennäköisesti tule rajoittumaan           omarahoitteisesti ja kuntien varoin.
33945: 
33946:       Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 1998
33947: 
33948:                                                           Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
33949:                                            KK 961/1998 vp                                               3
33950: 
33951: 
33952: 
33953: 
33954:                                        Tili Riksdagens Talman
33955: 
33956:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      såsom den nuvarande gemenskapsinitiativpro-
33957: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       grammet LEADER II, utan det kan tillämpas
33958: lem av statsrådet översänt fOijande av riksdags-     överallt i Finland. På grund av de goda erfaren-
33959: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr        heterna av aktionsgruppverksamheten har man
33960: 961:                                                 således som mål att bilda aktionsgrupper överallt
33961:                                                      i Finland.
33962:           Vad för planer finns det för fortsättan-       För detta ändamål har Landsbygdspolitiska
33963:        de efter 1999 av Leader- och Pomo-pro-        samarbetsgruppen bildat en stödgrupp i septem-
33964:        gram som stöder kultur- och näringsverk-      ber 1998 som i huvudsak består av sakkunniga i
33965:        samheten på landsbygden?                      LEADER- och POMO-programmen och som
33966:                                                      bistår vid bildandet av nya aktionsgrupper och
33967:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        eventuelljustering av de tidigare gruppernas om-
33968: anföra föijande:                                     råden. Stödgruppen har intensivt samarbete med
33969:                                                      de olika avdelningarna vid arbetskrafts- och nä-
33970:    Med hänvisning tili riksdagsman Sulo Aitto-       ringscentralerna samt landskapens förbund.
33971: niemis spörsmål som gäller fortsättande av           Stödgruppen har startat processen genom att ge
33972: LEADER- och POMO-programmen efter år                 information om målen, sakkunnighjälp och
33973: 1999, kan det konstateras följande:                  tidtabellen tili de nuvarande LEADER- och
33974:    1 Finland bedrivs utvecklande av landsbygden      POMO-grupperna samt de kommuner och bya-
33975: på gräsrotsnivå inom ramen för det av EU- del-       lag som är utanför aktionsgruppverksamheten.
33976: finansierade gemenskapsinitiativprogrammet           Avsikten är att på detta sätt medverka att utveck-
33977: LEADER II samt POMO-programmet, som isin             lingsarbetet som grundar sig på aktionsgrupper
33978: helhet finansieras av nationella medel. Antalet      och den spontana lokala verksamheten fortgår
33979: aktionsgrupper uppgår nu tiii48 (22 LEADER-          och breder ut sig över hela landet efter 1999.
33980: grupper och 26 POMO-grupper) Gruppernas                  En viktig grund för byggandet av programmet
33981: verksamhetsområde täcker ca två tredjedelar av       LEADER III är att nya aktionsgrupper bildas
33982: Finlands landsbygd. Erfarenheterna av utveck-        och,de tidigare gruppernas områden justeras re-
33983: landet av landsbygden i form aktionsgrupper har      dan i god tid. Eftersom beloppet av de medel som
33984: varit mycket positiva, varför det är viktigt att     reserverats för det kommande gemenskapsinitia-
33985: verksamheten av den här typen fortgår och bre-       tivet för utvecklande av landsbygden efter 1999
33986: der ut sig även tili de landsbygdsområden som        ännu inte är känt, är det inte säkert att de aktions-
33987: hittills varit utan sådan verksamhet. Utöver         grupper som inleder sitt arbete kan garanteras
33988: främjandet av näringsverksamheten på sitt verk-      tillträde tili det kommande LEADER-program-
33989: samhetsområde har LEADER- och POMO-                  met. Arbetet har dock inte varit förgäves, för
33990: grupperna genom sitt arbete sporrat befolkning-      aktionsgrupper behövs i programpolitiken. Ak-
33991: en på landsbygden att delta i utvecklingsverk-       tionsgrupperna bereder projekt även för andra
33992: samheten och därigenom tili ökad aktivitet, ökad     utvecklingsprogram för landsbygden och kan
33993: framtidstro och ökat förtroende tili egna krafter    därigenom utnyttja de medel som beviljats för
33994: på landsbygden.                                      dem. Detta arbetssätt som grundar sig på ak-
33995:    Under följande EU-strukturfondsperiod             tionsgrupper kan tillämpas i många samman-
33996: (2000-2006) kommer genomförandet av ge-              hang, t.ex. i kommande målprogram. Områdena
33997:  menskapsinitiativet LEADER III sannolikt inte       kan starta arbetet i aktionsgrupparbetet med
33998: att begränsas endast tili målprogramområden,         egna och kommunernas medel.
33999:      Helsingfors den 12 oktober 1998
34000: 
34001:                                                       Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
34002:                                           KK 962/1998 vp
34003: 
34004: Kirjallinen kysymys 962
34005: 
34006: 
34007: 
34008: 
34009:                                   Sulo Aittoniemi lkesk: Lylyn viestivarikon rakennussuunnitelmista
34010: 
34011: 
34012: 
34013:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
34014:    Puolustusvoimien suunnitelmissa on jo vuosi-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34015: kaudet, jos ei kohta vuosikymmen, ollut Lylyn       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34016: viestivarikon toiminnan tehostaminen Juupa-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34017: joella rakentamalla sinne akkuhuoltola varastoi-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34018: neen. Suunnitelma on ilmeisesti jäänyt isompien
34019: asioiden jalkoihin, kuten konsanaan Niinisalon                Milloin Hallituksen mielestä Juupa-
34020: kuuluisa ruokala. Juupajoen Lylyssä kuitenkin              joen Lylyssä on aihetta odottaa, että ra-
34021: odotetaan toiveikkain ilmein rakennusvaiheen               kentamisen pirteät äänet alkavat kuulua
34022: aloittamista, etenkin kun nyt on oma kansan-               Juupajoen Lylyn kylässä sijaitsevan vies-
34023: edustaja puolustusministerinä Pirkanmaalta.                tivarikon akkuhuoltolan ja varaston työ-
34024: Taitaa kuitenkin olla niin, että aika käy vähiin.          maalta?
34025: 
34026:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1998
34027: 
34028:                                        Sulo Aittoniemi /kesk
34029: 
34030: 
34031: 
34032: 
34033:  280043
34034: 2                                           KK 962/1998 vp
34035: 
34036: 
34037: 
34038: 
34039:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
34040: 
34041:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Lylyssä hajallaan eivätkä kaikilta osiltaan vastaa
34042: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          nykyajan vaatimuksia. Käytössä olevat kenttä-
34043: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        viestintävälineet kehittyvät ja muuttuvat kuiten-
34044: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         kin suurella todennäköisyydellä seuraavan pit-
34045: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          kän aikavälin (PTS) suunnittelukauden aikana,
34046: n:o 962:                                               ja nämä muutokset on kyettävä ottamaan huo-
34047:                                                        mioon rakennushanketta suunniteltaessa.
34048:           Milloin Hallituksen mielestä Juupa-             Kuluvana vuonna alkanut puolustusvoimien
34049:        joen Lylyssä on aihetta odottaa, että ra-       alaisten laitosten kehittämis- ja organisointipro-
34050:        kentamisen pirteät äänet alkavat kuulua         jekti (PELKO)ja puolustusvoimien seuraava pit-
34051:        Juupajoen Lylyn kylässä sijaitsevan vies-       kän aikavälin suunnitteluasiakirja valmistuvat
34052:        tivarikon akkuhuoltolan ja varaston työ-        vuoden 1999 aikana. Vasta näiden asiakirjojen
34053:        maalta?                                         valmistumisen jälkeen voidaan arvioida uuden
34054:                                                        akkuhuoltolan todellinen tarve.
34055:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Edellä mainituista syistä akkuhuoltolan ra-
34056: vasti seuraavaa:                                       kentaminen on sisällytetty vasta vuonna 2002
34057:                                                        puolustushallinnon toiminta- ja taloussuunnitel-
34058:    Lylyn viestivarikon tehtäviin kuuluu mm. val-       maan 7,5 miljoonan markan suuruisena hank-
34059: takunnallinen, erilaisten viestilaitteiden virtaläh-   keena.
34060: teiden hoitovastuu. Akkuhuollon toimitilat ovat
34061: 
34062:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1998
34063:                                                                      Puolustusministeri Anneli Taina
34064:                                              KK 962/1998 vp                                             3
34065: 
34066: 
34067: 
34068: 
34069:                                          Tili Riksdagens Talman
34070: 
34071:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       ce är i Lyly utspridda och motsvarar inte tili alla
34072: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         delar de nutida kraven. Den apparatur för infor-
34073: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       mationsförmedling i fålt som för närvarande an-
34074: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr          vänds utvecklas och förändras dock med stor
34075: 962:                                                   sannolikhet under nästa planeringsperiod på
34076:                                                        lång sikt, och det är nödvändigt att kunna beakta
34077:           När har man enligt Regeringens åsikt         dessa förändringar när byggprojektet planeras.
34078:        skäl att i Lyly i Juupajoki vänta sig att det      Det under innevarande år påbörjade utveck-
34079:        skall börja höras livaktiga ljud från byg-      lings- och organiseringsprojektet för inrättningar
34080:        get på servicestationen för ackumulatorer       som är underställda försvarsmakten (PELKO)
34081:        och upplaget vid signaldepån i Lyly by i        och försvarsmaktens nästa långsiktiga plane-
34082:        Juupajoki?                                      ringshandling blir färdiga under år 1999. Först
34083:                                                        efter att dessa handlingar har fårdigställts är det
34084:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          möjligt att bedöma det faktiska behovet av en ny
34085: anföra fö1jande:                                       ackumulatorservicestation.
34086:                                                           Av ovan nämnda skäl har byggandet a v servi-
34087:    Tili de uppgifter som skall skötas vid Lyly         cestationen för ackumulatorer tagits med först i
34088: signaldepå hör bl.a. det riksomfattande service-       försvarsförvaltningens verksamhets- och ekono-
34089: ansvaret för olika slag av strömkällor för signal-     mipian för år 2002 som ett projekt vars kostnader
34090: anordningar. Utrymmena för ackumulatorservi-           uppgår tili 7,5 milj. mk.
34091: 
34092:      Helsingforsden 8 oktober 1998
34093: 
34094:                                                                        Försvarsminister Anneli Taina
34095:                                               KK 963/1998 vp
34096: 
34097: Kirjallinen kysymys 963
34098: 
34099: 
34100: 
34101: 
34102:                                      Sulo Aittoniemi /kesk: Alaikäisten rikollisuuden kasvusta
34103: 
34104: 
34105: 
34106:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
34107: 
34108:    Valtaosassa sivistysmaita rikosoikeudellisen          sestä 15 vuodesta alemmaksi, vastauksena on
34109: vastuun raja on huomattavasti alle 15 vuoden.            ollut vain vanha litania sosiaalihuollon mahdol-
34110: Hiljattain muistaakseni Englannissa tuomittiin           lisuuksien lisäämisestä ja vastuun korostamises-
34111: 11- ja 12-vuotiaat pojat henkirikoksesta aikuis-         ta kotien suuntaan. Vaikka rangaistukset eivät
34112: ten tapaan vankilaan, josta he pääsevät pois kun         kovin paljon asiaa auta, jokainen tietää, että vielä
34113: ovat täyttäneet tietyn iän siitä huolimatta, miten       heppoisempia ovat tuollaiset viittaukset.
34114: pitkä rangaistus on langetettu.                             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34115:     Viikko pari sitten oli televisiossa ohjelma, jos-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34116: sa tuotiin esille, että jo alle 10-vuotiaat syyllisty-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34117: vät Suomessa merkittäviin rikoksiin. Huippuna            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34118: oli erään alle 15-vuotiaan pojan rikosketju, joka
34119: sisälsi 200 erilaista rikosta. Sellaisia alaikäisiä                Miten pitkään Hallitus aikoo seisoa
34120: rikoksentekijöitä, joilla on useita kymmeniä ri-                niin sanotusti tumput suorina ja vanhoja
34121: koksia, on todella paljon. Väkivalta ja jopa hen-               fraaseja toistaen nopeasti kasvavan ala-
34122: kirikokset kasvavat alaikäisten piirissä.                       ikäisten rikollisuuden edessä, vai
34123:     Kun asiaan on kansanedustajien piirissä kiin-                  aikooko Hallitus ryhtyä joihinkin toi-
34124:  nitetty huomiota esimerkiksi ehdottamalla rikos-               menpiteisiin asiassa?
34125:  oikeudellisen vastuun rajan alentamista nykyi-
34126: 
34127:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1998
34128: 
34129:                                            Sulo Aittaniemi /kesk
34130: 
34131: 
34132: 
34133: 
34134:  280043
34135: 2                                           KK 963/1998 vp
34136: 
34137: 
34138: 
34139: 
34140:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
34141: 
34142:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         vähäistä. Vaatimuksia rikosoikeudellisen vas-
34143: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tuuikärajan alentamisesta ei siten voida perustel-
34144: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        la alle 15-vuotiaiden rikollisuuden kasvulla.
34145: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-             Alle 15-vuotiaiden rikollisuudesta valtaosa on
34146: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          varkauksia ja vahingontekoja. Vaikka alle 15-
34147: n:o 963:                                               vuotiaat eivät kuulukaan rikosoikeudellisen jär-
34148:                                                        jestelmän piiriin, vahingonkorvausvelvollisuus
34149:           Miten pitkään Hallitus aikoo seisoa          koskee myös heitä. Osaan nuorten rikollisuutta,
34150:        niin sanotusti tumput suorina ja vanhoja        kuten autojen luvattomia käyttöjä, voidaan yk-
34151:        fraaseja toistaen nopeasti kasvavan ala-        sinkertaisesti, tehokkaasti ja vähäisin kustan-
34152:        ikäisten rikollisuuden edessä, vai              nuksin vaikuttaa omaisuutta suojaamalla.
34153:           aikooko Hallitus ryhtyä joihinkin toi-           Rikoksentorjunnan neuvottelukunnan 16.9.
34154:        menpiteisiin asiassa?                            1998 oikeusministerille luovuttamassa ehdotuk-
34155:                                                        sessa kansalliseksi rikoksentorjuntaohjelmaksi
34156:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           korostetaan eri viranomaisten yhteistoiminnan
34157: vasti seuraavaa:                                       merkitystä parannettaessa syrjäytymisvaarassa
34158:                                                        olevien lasten ja nuorten elinolosuhteita. Lasten
34159:    Tilastotietojen mukaan alaikäisten tekemien         ja nuorten koulutukseen, asuinoloihin ja harras-
34160: rikosten osuus on pysynyt melko tasaisena. Alle        tusmahdollisuuksiin vaikuttaminen sekä lasten-
34161: 15-vuotiaiden osuus kaikista rikoslakirikoksiin        suojelun tukitoimien kehittäminen mainitaan
34162: syyllisiksi epäillyistä on ollut vuosina 1988-         ohjelmassa keinoina vaikuttaa nuorisorikolli-
34163: 1997 vakiintuneesti alle 5 prosenttia. Rikosoi-        suuteen. Paikallistasolla esimerkiksi poliisin, so-
34164: keudellisen vastuuikärajan saavuttaneiden ala-         siaalitoimen ja koulutoimen tiiviistä yhteistyöstä
34165: ikäisten eli 15-17-vuotiaiden osuus syyllisiksi        on jo hyviä kokemuksia rikoksentorjunnassa.
34166: epäillyistä on ollut vastaavana aikana pysyvästi           Täysin uuden tyyppinen rikosoikeudellinen
34167: noin 14 prosenttia. Määrällisesti suurimman            seuraamus alaikäisille, 15-17-vuotiaille rikok-
34168: osan rikoksista tekevät yli 20-vuotiaat aikuiset,      sentekijöille, on nuorisorangaistus. Nuorisoran-
34169: joiden osuus kaikista syyllisiksi epäillyistä vuosi-    gaistusta kokeillaan kolmen vuoden ajan osassa
34170: na 1988-1997 on ollut noin 70 prosenttia. Kun           Suomea. Nuorisorangaistuksen sisältämä kont-
34171: rikollisuuden määrää tarkastellaan ikäluokan           rolli ja tuki yhdyskuntapalvelun kaltaisen työn-
34172: kokoon suhteutettuna, rikosaktiivisin elämän-           teon, erilaisten yhteiskuntaan sopeuttavien oh-
34173: vaihe on 15-20-vuotiaana. Alle 15-vuotiaidenja         jelmien ja intensiivisen valvonnan muodossa tar-
34174: yli 20-vuotiaiden tekemien rikosten määrät ovat        joaa nuorelle malleja oman elämän jäsentämi-
34175: ikäluokan kokoon suhteutettuna selvästi nuor-           seen. Nuorisorangaistus voidaan nykyisin tuo-
34176: ten rikosten määrää pienempiä.                          mita vasta, kun tekijä on aikaisemmin tuomittu
34177:     Rikollisuuden tasoa voidaan täydentävästi ar-       ainakin kerran ehdolliseen rangaistukseen. Kos-
34178: vioida myös tutkimuksilla, joissa nuoret ilmoit-        ka menestymismahdollisuudet rikoskierteen kat-
34179: tavat nimettöminä omia rikollisia tekojaan. Vuo-        kaisussa ovat sitä paremmat, mitä varhaisem-
34180: silta 1995, 1996 ja 1998 kerättyjen alustavien tie-     massa vaiheessa tilanteeseen voidaan puuttua,
34181: tojen mukaan 15-16-vuotiaiden itse ilmoittama           valmistellaan oikeusministeriössä kokeilulain
34182: rikollisuus ei näytä yleisesti ottaen raaistuneen       muuttamista siten, että nuorisorangaistusta voi-
34183: tai lisääntyneen.                                       taisiin käyttää aikaisempaa varhaisemmassa vai-
34184:     Tilastotiedoista ei löydy tukea väitteille alle     heessa rikoskierrettä. Asiaa koskeva hallituksen
34185:  15-vuotiaiden rikollisuuden lisääntymisestä. Alle      esitys on tarkoitus antaa vielä tälle eduskunnalle.
34186:  15-vuotiaiden rikollisuus on kokonaisuudessaan
34187: 
34188:      Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1998
34189: 
34190:                                                                      Oikeusministeri Jussi Järventaus
34191:                                              KK 963/1998 vp                                                3
34192: 
34193: 
34194: 
34195: 
34196:                                          Tili Riksdagens Talman
34197: 
34198:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             på en sänkt åldersgräns för straffrättsligt ansvar
34199: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             kan sålunda inte motiveras med en ökad brotts-
34200: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         lighet bland personer under 15 år.
34201: dagsledamot Sulo Aittoniemi undertecknade                   Majoriteten av de brott som har begåtts av
34202: spörsmål nr 963:                                        personeqmder 15 år består av stölder och skade-
34203:                                                         görelse. Aven om personer under 15 år inte om-
34204:           Hur länge tänker Regeringen så att            fattas av det straffrättsliga ansvaret, gäller skade-
34205:        säga stå med armarna i kors och upprepa          ståndsansvaret även dem. Viss brottslighet bland
34206:        gamla fraser inför den snabbt tilitagande        ungdomar, såsom olovligt brukande, kan enkelt,
34207:        brottsligheten bland minderåriga, eller          effektivt och tili låga kostnader motverkas ge-
34208:           avser Regeringen vidta åtgärder i sa-         nom att skydda egendomen.
34209:        ken?                                                Delegationen för brottsbekämpning överläm-
34210:                                                         nade den 16 septem ber 1998 tili justitieministern
34211:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           sitt förslag tili ett nationellt program för brotts-
34212: anföra följande:                                        bekämpning. 1 programmet betonas betydelsen
34213:                                                         av myndighetssamarbete i arbetet att förbättra
34214:     Enligt statistikuppgifter har andelen brott         levnadsvillkoren för barn och ungdomar som
34215: som begåtts av minderåriga hållit sig ungefår på        hotas av att bli utslagna. Sommedel för att åtgär-
34216: samma nivå. Av alla sådana som varit misstänkta         da ungdomsbrottsligheten nämns i programmet
34217: för strafflagsbrott har andelen minderåriga un-         åtgärder för att påverka utbildningen, bostads-
34218: der 15 år hållit sig konstant under 5 procent åren      förhållandena och möjligheterna tili fritidsakti-
34219: 1988-1997. Andelen sådana minderåriga som               viteter samt utvecklandet av stödåtgärder inom
34220: omfattas av det straffrättsliga ansvaret, dvs. 15-      barnskyddet. På loka! nivå har man redan fått
34221: 17 åringar, var under motsvarande tid cirka 14          goda erfarenheter av brottsbekämpningen ge-
34222: procent. 1 fråga om antalet brott begås största         nom t.ex ett intensivt samarbete mellan polisen,
34223: delen av brotten av vuxna över 20 år, vilkas andel      socialväsendet och skolväsendet.
34224: av samtliga misstänkta utgjorde cirka 70 procent            Ungdomsstraff är en aHdeies ny form av straff-
34225: åren 1988-1997. När brottsligheten granskas i           rättslig påföljd avsedd för minderåriga, dvs. gär-
34226: förhållande tili åldersklassens storlek, är den         ningsmän i åldern 15-17 år. Försök med ung-
34227: brottsliga aktiviteten störst i åldern 15-20 år.        domsstraff pågår i en del av Jandet under en
34228: Antalet brott som har begåtts av personer under         period av tre år. Den kontroll och det stöd som
34229: 15 år och personer över 20 år ligger i förhållande      ungdomsstraffet erbjuder i form av samhälls-
34230: tili åldersklassens storlek klart under antalet         tjänstliknande arbete, olika anpassningsprogram
34231: brott som begås av unga personer.                       och en intensiv övervakning ger de unga förebil-
34232:     Brottsligheten kan också bedömas i ljuset av        der som skall hjälpa dem att själva kontrollera
34233: undersökningar som bygger på anmälningar där            sitt Iiv. För närvarande kan ungdomsstraff dö-
34234: de unga anonymt kunnat uppge brott som de har           mas ut endast om gärningsmannen åtminstone
34235: begått. Enligt preliminära uppgifter från åren          en gång tidigare har dömts tili villkorligt straff.
34236:  1995, 1996 och 1998 kan man inte på basis av de        Eftersom möjligheterna att framgångsrikt kunna
34237: brott som 15-16 åringar själva anmält dra nå-           stoppa den brottsliga hanan är desto bättre, ju
34238: gon generell slutsats om råare gärningar eller          tidigare man lyckas ingripa i situationen, bereds
34239: ökad brottslighet.                                      vid justitieministeriet en ändring av försökslagen
34240:     Statistikuppgifterna ger inget stöd för påstå-      så att ungdomsstraff skall kunna användas i ett
34241: endet om att brottsligheten bland personer under        tidigare skede än hittills. Meningen är att avlåta
34242:  15 år skulle ha ökat. 1 det stora hela är brottslig-   en regeringsproposition i saken ännu tili denna
34243:  heten bland personer under 15 år ringa. Kravet         Riksdag.
34244: 
34245:      Helsingfors den 9 oktober 1998
34246: 
34247:                                                                       Justitieminister Jussi Järventaus
34248:                                             KK 964/1998 vp
34249: 
34250: Kirjallinen kysymys 964
34251: 
34252: 
34253: 
34254: 
34255:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Arsenal-Silta-yhtiön johtajien vastuusta
34256:                                        Sundqvistin jutussa
34257: 
34258: 
34259:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
34260: 
34261:    Poliisitutkinnan pohjalta luodun syyttäjän            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34262: näkemyksen mukaan entinen pääjohtaja Sund-            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34263: qvist ei ole syyllistynyt mihinkään siitä huolimat-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34264: ta, että ei ole lyhentänyt velvoitteitaan kyseiseen   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34265: yhtiöön nähden, vaikka hänellä olisi ollut siihen
34266: varoja. Syyttäjä katsoo, että syy on ollut Arsenal-             Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
34267: Silta-suunnassa, koska sieltä ei ole riittävän te-           siin Arsenal-Silta-yhtiön johdon saatta-
34268: hokkaasti pyritty perintätoimiin ja asia on lopul-           miseksi edesvastuuseen siitä, että he ovat
34269: ta johtanut siihen, että ulosottotoimista on koko-           laiminlyöneet syyttäjäviranomaisen il-
34270: naan luovuttu.                                               maisemalla tavalla perintätoimien toteut-
34271:     Sanotaan, että kun harakka saa tervatulla sil-           tamisen entisen pääjohtaja UlfSundqvis-
34272: lalla nokkansa irti, niin pyrstö tarttuu. Niin täs-          tin suuntaan ja näin aiheuttaneet myös
34273: säkin asiassa. Jos Sundqvist ei ole syyllistynyt             yhteiskunnalle tappiota?
34274: mihinkään, niin kai sitten Arsenal-Silta-yhtiön
34275: johto on.
34276: 
34277:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1998
34278:                                          Sulo Aittoniemi lkesk
34279: 
34280: 
34281: 
34282: 
34283: 280043
34284: 2                                          KK 964/1998 vp
34285: 
34286: 
34287: 
34288: 
34289:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
34290: 
34291:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kunnan saaman selvityksen mukaan perustuneet
34292: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        Valtion vakuusrahaston/valtiovarainministeriön
34293: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tapauksittain antamiin toimiohjeisiin. Tarkas-
34294: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       tusvaliokunnalla ei sen käytössä lausunnon alle-
34295: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        kirjoitushetkellä 8.12.1997 olleiden tietojen pe-
34296: n:o 964:                                             rusteella ollut huomautettavaa Arsenalin tai Ar-
34297:                                                      senal-Sillan toiminnasta asiassa tai siitä, että Ar-
34298:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       senal-Sillan toimitusjohtaja Jarmo Matinlassi
34299:        siin Arsenal-Silta-yhtiön johdon saatta-      olisi ollut asiassa esteellinen.
34300:        miseksi edesvastuuseen siitä, että he ovat       Toimenpiteet, joihin Omaisuudenhoitoyhtiö
34301:        laiminlyöneet syyttäjäviranomaisen il-        Arsenal-Silta Oy on ryhtynyt Ulf Sundqvistin
34302:        maisemalla tavalla perintätoimien toteut-     omaisuuden ja tulojen turvaamistoimenpiteiksi
34303:        tamisen entisen pääjohtaja UlfSundqvis-       ja ulosmittaamiseksi sekä varallisuusasemaa ja
34304:        tin suuntaan ja näin aiheuttaneet myös        mahdollisia omaisuuden velkojan vahingoksi ta-
34305:        yhteiskunnalle tappiota?                      pahtuneita disponointeja koskeviksi selvityksiksi
34306:                                                      ovat perustuneet valtion vakuusrahastosta anne-
34307:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tun lain 14 §:n mukaisiin toimiohjeisiin, jotka
34308: vasti seuraavaa:                                     Valtion vakuusrahasto tai 1. 5.1996lukien valtio-
34309:                                                      varainministeriö on Arsenal-Silta Oy:lle antanut.
34310:    Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:n tarkas-            17.8.1998 voimaan tulleella eduskunnassa yk-
34311: tusvaliokunta on asetettu joulukuussa 1996. Tar-     simielisesti hyväksytyllä lailla valtion vakuusra-
34312: kastusvaliokunnan asettamisen tarkoituksena          hastosta annetun lain muuttamisesta (418/1998)
34313: on ollut tehostaa omaisuudenhoitoyhtiöiden           Valtion vakuusrahastoon perustettiin toimiohje-
34314: parlamentaarista valvontaa. Tarkastusvaliokun-       1autakunta. Lautakunnan tehtävänä on antaa
34315: nan jäsenet nimeää eduskunnan valitsema Val-         omaisuudenhoitoyhtiöille toimiohjeita vakuus-
34316: tion vakuusrahaston valtuusto eduskuntaryh-          rahastolain 14 a §:n nojalla suoritetun erityistar-
34317: mien ehdottamista henkilöistä. Tarkastusvalio-       kastuksen perusteella ajettaviin vahingonkor-
34318: kunnan puheenjohtajana toimii kansanedustaja         vaus-ja rikosoikeudenkäynteihin ja niissä annet-
34319: Kari Kantalainen (kok), varapuheenjohtajana          tujen tuomioiden täytäntöönpanoon liittyvissä
34320: kansanedustaja Ulla Juurola (sd) sekä muina          asioissa sekä vahvistaa yhtiöiden ylivelkaantu-
34321: varsinaisinajäseninä kansanedustajat Klaus Bre-      neiden luottoasiakkaiden saatavien perintää ja
34322: mer (r), Vuokko Rehn (kesk),ja Kari Uotila (vas)     velkajärjestelyjä koskevat periaatteet.
34323: sekä varajäseninä kansanedustajat Erkki Pulliai-        Lautakunnan jäsenet nimittää neljäksi vuo-
34324: nen (vihr), Matti Ryhänen (kesk) ja Janne Viita-     deksi kerrallaan valtioneuvoston yleisistunto.
34325: mies (sd).                                           Toimiohjelautakuntaa koskevassa hallituksen
34326:    Tarkastusvaliokunta on käsitellyt useassa ko-     esityksessä (HE 51/1998 vp) on todettu, että lau-
34327: kouksessa valtion vakuusrahastosta annetun           takunnassa olisi tarkoitus olla kahden valtiova-
34328: lain 14 a §:n mukaisten erityistarkastusten perus-   rainministeriön edustajan lisäksi jäseninä vahin-
34329: teella käynnistettyjä vahingonkorvausoikeuden-       gonkorvaus-, ulosotto-ja velkajärjestelyasioiden
34330: käyntiasioita koskevaa päätöksentekomenette-         asiantuntijat. Lautakunnan jäsenistä hallitus-
34331: lyä ja entisen STS-Pankki Oy:n vahingonkorva-        neuvos Heikki Euramo ja hallitussihteeri Anu
34332: usasiassa pankin pääjohtaja Ulf Sundqvistin          Ranta edustavat valtiovarainministeriötä, lain-
34333: kanssa tehtyä sovitteluratkaisua. Tarkastusva-       säädäntöjohtaja Mikko Könkkölä oikeusminis-
34334: liokunta antoi asiasta valtiovarainministeriölle     teriöstä edustaa vahingonkorvausoikeuden asi-
34335: 8.12.1997 päivätyn lausuntonsa. Tarkastusvalio-      antuntemusta, Tampereen kihlakunnan ulosot-
34336: kunta katsoi, että omaisuudenhoitoyhtiöiden          toviraston johtava kihlakunnanvouti Heikki
34337: päätökset vahingonkorvausasioissa ovat valio-        Mälkki edustaa ulosottoasioiden asiantuntemus-
34338:                                           KK 964/1998 vp                                            3
34339: 
34340: ta ja Takuusäätiön toiminnanjohtaja Leena           kuuluneet 17 .8.1998lukien Valtion vakuusrahas-
34341: Veikkola edustaa velkajärjestelyiden asiantunte-    ton toimiohjelautakunnan tehtäviin. Tämä kysy-
34342: musta.                                              mys ja vastaus on lähetetty tiedoksi toimiohjelau-
34343:    Edustaja Aittaniemen kysymyksessä esitetyt       takunnalle.
34344: asiat, jotka aikaisemmin ratkaisi ministeri, ovat
34345: 
34346:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1998
34347: 
34348:                                                                          Ministeri Jouko Skinnari
34349: 4                                           KK 964/1998 vp
34350: 
34351: 
34352: 
34353: 
34354:                                          Tili Riksdagens Talman
34355: 
34356:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            sitt förfogande vid den tidpunkt då utlåtandet
34357: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande            undertecknades, den 8 december 1997, fann ut-
34358: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        skottet inte något att anmärka på i fråga om det
34359: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-           sätt på vilket Arsenal eller Arsenal-Silta hade
34360: mål nr964:                                             handlat i ärendet och inte heller i fråga om huru-
34361:                                                        vida Arsenal-Siltas verkställande direktör Jarmo
34362:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          Matinlassi hade varit jävig.
34363:        att ställa ledningen för bolaget Arsenal-           De åtgärder som egendomsförvaltningsbola-
34364:        Silta tili svars för att den på det sätt som    get Arsenal-Silta Ab har vidtagit för säkrande
34365:        åklagarämbetet meddelat underlåtit att          och utmätning av Ulf Sundqvists egendom och
34366:        verkställa indrivning då det gällt f.d. chef-   inkomster samt för utredning av den sistnämndes
34367:        direktören Ulf Sundqvist och därmed             ekonomiska situation och eventuella dispositio-
34368:        också föranlett samhället förluster?            ner tili förfång för borgenärerna har grundat sig
34369:                                                        på de anvisningar i enlighet med 14 § lagen om
34370:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          statens säkerhetsfond som Statens säkerhetsfond
34371: anföra följande:                                       eller, fr.o.m. den 1 maj 1996, finansministeriet
34372:                                                        har gett Arsenal-Silta Ab.
34373:    Utskottet för granskning av Egendomsför-                Genom den av riksdagen enhälligt godkända
34374: valtningsbolaget Arsenal Ab tillsattes i december      lagen om ändring av lagen om statens säkerhets-
34375: 1996. Avsikten med tillsättandet av utskottet var      fond (418/1998), som trädde i kraft den 17 augus-
34376: att effektivera den parlamentariska övervakning-       ti 1998, grundades en anvisningsnämnd i Statens
34377: en av egendomsförvaltningsbolaget. Statens sä-         säkerhetsfond. Anvisningsnämnden har tili upp-
34378: kerhetsfonds fullmäktige, som utses av riksda-         gift att meddela egendomsförvaltningsbolag an-
34379: gen, utnämner utskottets medlemmar bland de            visningar i ärenden som hänför sig till skade-
34380: personer riksdagsgrupperna föreslår. Ordföran-         stånds- och brottmål som drivs på basis av speci-
34381: de för granskningsutskottet är riksdagsledamot         algranskningar som utförts enligt 14 a § samt i
34382: Kari Kantalainen (saml.), vice ordförande riks-        ärenden som gäller verkställigheten av domar
34383: dagsledamot Ulla Juurola (sdp), övriga ordinarie       som givits i dessa mål, samt fastställa principerna
34384: medlemmar riksdagsledamöterna Klaus Bremer             för indrivningen av fordringar hos bolagens
34385: (sfp), Vuokko Rehn (c) och Kari Uotila (vf) samt       överskuldsatta kreditkunder och principerna för
34386: suppleanter riksdagsledamöterna Erkki Pulliai-         skuldsanering i fråga om dessa kunder.
34387: nen (grön), Matti Ryhänen (c) och Janne Viita-             Nämndens medlemmar utnämns för fyra år i
34388: mies (sdp).                                            sänder av statsrådets allmänna sammanträde. 1
34389:    Granskningsutskottet har vid flera möten be-        regeringens proposition (RP 5111998 rd) oman-
34390: handlat både beslutsfattandet i fråga om de olika      visningsnämnden konstateras att nämnden utö-
34391: skadeståndsrättegångar som inletts på basis av         ver två representanter för finansministeriet skall
34392: specialgranskningar i enlighet med 14 a § lagen        ha sakkunniga i skadestånds-, utsöknings- och
34393: om statens säkerhetsfond och den förlikning som        skuldsaneringsfrågor. Regeringsrådet Heikki
34394: beträffande skadestånden i anslutning tili f.d.        Euramo och regeringssekreterare Anu Ranta är
34395: STS-banken Ab ingicks med chefdirektören Ulf           finansministeriets representanter i nämnden, lag-
34396: Sundqvist. Utskottet avgav sitt den 8 december         stiftningsdirektör Mikko Könkkölä frånjustitie-
34397: 1997 daterade utlåtande i saken tili finansminis-      ministeriet representerar sakkunskapen som gäl-
34398: teriet. Utskottet ansåg att egendomsförvalt-           ler skadeståndsrätt, ledande häradsfogden Heik-
34399: ningsbolagets beslut i skadeståndsärendena en-         ki Mälkki från exekutionsverket i Tammerfors
34400: ligt den utredning som utskottet erhållit grundat      härad representerar sakkunskapen gäller utsök-
34401: sig på de anvisningar bolaget i varje enskilt fall     ningsfrågor och Garanti-Stiftelsens verkställan-
34402: fått från Statens säkerhetsfond/finansministe-         de direktör Leena Veikkola representerar sak-
34403: riet. På basis av de uppgifter utskottet hade till     kunskapen som gäller skuldsanering.
34404:                                           KK 964/1998 vp                                          5
34405: 
34406:   De ärenden som riksdagsman Aittoniemi tar         uppgifter som anvisningsnämnden i Statens sä-
34407: upp i sitt spörsmål, och som tidigare avgjorts av   kerhetsfond sköter. Detta spörsmå1 och svaret
34408: ministern, ingår fr.o.m. den 17 augusti 1998 i de   har sänts tili anvisningsnämnden för kännedom.
34409: 
34410:      Helsingforsden 8 oktober 1998
34411: 
34412:                                                                         Minister Jouko Skinnari
34413:                                            KK 965/1998 vp
34414: 
34415: Kirjallinen kysymys 965
34416: 
34417: 
34418: 
34419: 
34420:                                   Esko-Juhani Tennilä /va-r: Marjojen välitykseen liittyvästä arvonli-
34421:                                      säverosta
34422: 
34423: 
34424:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
34425:    Marjoja kerätään Lapissa paljon kotikäyt-         jalostamisen ohjelma, jolla saadaan lisättyä mer-
34426: töön, mutta myös myyntiin. Marjoista saaduista       kittävästi marjojen keruuta sekä paikallista ja-
34427: tuloilla onkin ollut merkitystä erityisesti pientä   lostusta. Näin saadaan lisätuloa marjastajille ja
34428: tuloa saa ville. Kuluneena kesänä ja syksynä hil-    voidaan varmasti luoda myös monia pysyväis-
34429: laa, mustikkaaja puolukkaajäi kuitenkin paljon       luonteisia työpaikkoja.
34430: metsiin ja soille. Tähän vaikutti erittäin halpa        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34431: ostohinta.                                           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34432:    Marjoista maksettua kohtuuttoman pientä ki-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34433: lohintaa on ostopuolella perusteltu myös arvon-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34434: lisäverolla, jota marjojen ostaja joutuu maksa-
34435: maan. Marjojen ostajahan joutuu maksamaan                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
34436: edelleen myymistään marjoista 17 %:n arvonlisä-             arvonlisäveron poistamiseksi marjakau-
34437: veroa.                                                      pasta ja luodakseen marjojen keruuta ja
34438:    Marjojen välitykseen liitetty arvonlisävero tu-          jalostusta muutoinkin lisäävän ohjel-
34439: leekin poistaa, jolloin ostohintaa voidaan korot-           man?
34440: taa. On myös tarpeen luoda marjojen keruun ja
34441: 
34442:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1998
34443: 
34444:                                       Esko-Juhani Tennilä /va-r
34445: 
34446: 
34447: 
34448: 
34449: 280043
34450: 2                                           KK 965/1998 vp
34451: 
34452: 
34453: 
34454: 
34455:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
34456: 
34457:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        nettua vero kantaa. Jäsenvaltioilla voi olla yleisen
34458: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         verokannan lisäksi enintään kaksi muuta alem-
34459: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       paa verokantaa.
34460: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-             Marjojen vähittäismyynnin ja niiden välitys-
34461: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-         toiminnan säätäminen verottomaksi tai muihin
34462: myksen n:o 965:                                       elintarvikkeisiin sovellettavaa verokantaa alem-
34463:                                                       man verokannan alaiseksi ei olisi tarkoituksen-
34464:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy       mukaista, koska se lisäisi määrittely- ja rajanve-
34465:        arvonlisäveron poistamiseksi marjakau-         totilanteita ja vaikeuttaisi siten järjestelmän hal-
34466:        pasta ja luodakseen marjojen keruuta ja        linnoitavuutta sekä yritysten että verohallinnon
34467:        jalostusta muutoinkin lisäävän ohjel-          kannalta. Lisäksi se vääristäisi kauppaa, koska
34468:        man?                                           vero kohdistuisi erisuuruisena jalostamattomiin
34469:                                                       marjatuotteisiin kuin marjajalosteisiin ja muihin
34470:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          elintarvikkeisiin. Myyjän verovapaus olisi lisäksi
34471: vasti seuraavaa:                                      kuudennen arvonlisäverodirektiivin vastaista.
34472:                                                           Luonnontuotealan kehittämistä on pohdittu
34473:     Arvonlisäverolain (150111993) mukaan veroa        lukuisissa työryhmissä ja toimikunnissa, viimek-
34474: suoritetaan periaatteessa kaikesta liiketoimin-       si maa- ja metsätalousministeriön asettamas-
34475: nan muodossa tapahtuvasta tavaroiden ja palve-        sa luontoyrittämistyöryhmässä vuonna 1997
34476: lujen myynnistä. Vain eräät laissa nimenomaises-      (Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisu:
34477: ti luetellut hyödykkeet on vapautettu verosta.         1/1998; Luontoyrittämisen toimintaohjelma).
34478: Verosta on vapautettu muun muassa sellaisten              Vuonna 1995 valmistuneessa keräilytuotealan
34479: itse poimittujen luonnonvaraisten marjojen            kehittämistyöryhmän mietinnössä (työryhmä-
34480: myynti, jotka poimija myy sellaisenaan muualta        muistio MMM 1995:5) luotiin pohja luonnon-
34481: kuin erityisestä myyntipaikasta. Vähittäismyyn-       tuotealan nykymuotoiselle kehittämiselle, jota
34482: tipisteistä tapahtuva marjojen ja marjajalostei-      tehostettiin luontoyrittämistyöryhmän työllä.
34483: den myynti on yleisten sääntöjen mukaan verot-            Keräilytuotealan kehittämisohjelma laadittiin
34484: lista. Välityspalvelu on luonteeltaan verollisen      vuosille 1995-1999, ja sen valmistelussa otettiin
34485: palvelun myyntiä.                                     huomioon ED-jäsenyyden mukanaan tuomat
34486:     Arvonlisäverotuksessa sovellettava yleinen        kehittämistarpeet ja mahdollisuudet.
34487: verokanta on 22 prosenttia. Elintarvikkeisiin so-         Vuosille 1995-1999 laaditussa keräilytuote-
34488: velletaan alennettua 17 prosentin verokantaa ja       alan kehittämissuunnitelmassa esitettiin keinot,
34489: eräisiin muihin hyödykkeisiin 8 prosentin vero-       joilla voidaan lisätä kotimaisten luonnonmarjo-
34490: kantaa. Elintarvikkeiden myyntiin sovellettava        jen, -sienien ja -yrttien hyödyntämistä sekä nii-
34491: alennettu 17 prosentin verokanta säädettiin py-       den taloudellista merkitystä.
34492: syväksi vuoden 1998 alusta lukien ja aikaisem-            Kehittämisohjelman tavoitteiksi työryhmä
34493: mat 6 ja 12 prosentin verokannat korvattiin ny-       asetti:
34494: kyisellä 8 prosentin verokannalla. Tuossa yhtey-          - talteenoton sekä käytön lisäämisen teolli-
34495: dessä todettiin, että valtiontaloudellisista syistä   suudessa
34496: elintarvikkeiden verokantaa ei ole mahdollista            -jalostusasteen nostamisen ja tuotekehityk-
34497: alentaa. Samat valtiontaloudelliset syyt ovat         sen edistämisen
34498: edelleen olemassa.                                        -markkinoinnin edistämisen menekinedistä-
34499:     Euroopan yhteisöjen kuudennen arvonlisäve-        mismateriaalein ja kampanjoin sekä laadun ko-
34500: rodirektiivin (77/388/ETY) mukaan elintarvik-         hottamisen.
34501: keiden vähittäismyynnin tulee olla arvonlisäve-           Kehittämisohjelmaa on toteutettu sekä alueel-
34502: rotuksen piirissä. Jäsenvaltiot voivat direktiivin    lisina että koko maan kattavina toimenpiteinä.
34503: mukaan soveltaa elintarvikkeiden myyntiin alen-       Niin sanottuja koko maan kattavia toimenpiteitä
34504:                                               KK 965/1998 vp                                            3
34505: 
34506: on toteutettu maaseutupolitiikan yhteistyöryh-          vuosille 2000-2005. Tässä ohjelmassa työste-
34507: män hankerahoin. Alueelliset toimet on pääosin          tään luonnontuotealaa eteenpäin unohtamatta
34508: tehty EU-osarahoitteisina. Pääpaino on ollut jo         marjojen keruuta ja jalostusta sekä pyritään edis-
34509: rahoituksellisista syistä alueilla, ja näissä on kes-   tämään luonnontuotealan yhteistyötä niin alue-
34510: kitytty oman alueen kehittämiseen ja tarpeisiin.        kuin valtakunnan tasolla muun muassa tarpei-
34511:    Valtakunnallinen luonnontuotealan kehittä-           den mukaisesti erilaistetun toiminnan avulla.
34512: minen on annettu vuonna 1997 ensi kertaa nime-          Alan kehittyminen on riippuvainen myös maa-
34513: tyn luonnontuotealan teemaryhmän tehtäväksi.            kuntieoja yrittäjien omista toimenpiteistä. Halli-
34514: Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä on asetta-            tus omalta osaltaan jatkaa ponnistelujaan tässä
34515: nut teemaryhmän yhdeksi päätehtäväksi valmis-           tärkeässä asiassa.
34516: tella uusi luonnontuotealan kehittämisohjelma
34517: 
34518:      Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1998
34519: 
34520:                                                                              Ministeri Jouko Skinnari
34521: 4                                            KK 965/1998 vp
34522: 
34523: 
34524: 
34525: 
34526:                                           Tili Riksdagens Talman
34527: 
34528:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             samhet skall vara skattefri eller att en lägre skat-
34529: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande             tesats skall tillämpas på dessa än på andra livs-
34530: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         medel, eftersom detta skulle öka antalet definie-
34531: dagsman Esko-Juhani Tennilä undertecknade               rings- och gränsdragningssituationer och således
34532: spörsmål nr 965:                                        försvåra administreringen av systemet både ur
34533:                                                         företagens och skatteförvaltningens synvinkel.
34534:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         Dessutom skulle det snedvrida handeln, eftersom
34535:         ta för att slopa mervärdesskatten inom          skatten skulle vara olika stor för å ena sidan
34536:         handeln med bär och för att skapa ett           ickeförädlade bärprodukter och å andra sidan
34537:         program i syfte att utöka tillvaratagandet      förädlade bärprodukter och övriga livsmedel.
34538:         och förädlingen av bär?                         Skattefrihet för försäljaren skulle dessutom stri-
34539:                                                         da mot det sjätte mervärdesskattedirektivet.
34540:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt              Utvecklandet av naturproduktsbranschen har
34541: anföra följande:                                        övervägts i många arbetsgrupper och kommitte-
34542:                                                         er, senasti den av jord- och skogsbruksministe-
34543:     Enligt mervärdesskattelagen (1501/1993) skall       riet tillsatta arbetsgruppen för företagarverk-
34544: skatt i princip betalas på all rörelsemässig försälj-   samhet kring naturprodukter år 1997 (Lands-
34545: ning av varor och tjänster. Endast vissa nyttighe-      bygdspolitikens samarbetsgrupps publikation 11
34546: ter som särskilt nämns i lagen är befriade från         1998; ett handlingsprogram för företagarverk-
34547: skatt. Befriad från skatt är bl.a. försäljning av       samhet kring naturprodukter).
34548: självplockade vilda bär som plockaren säljer som           1 det betänkande som arbetsgruppen för ut-
34549: sådana från en annan plats är en särskild försälj-      vecklande av uppsamlingsproduktsbranschen
34550: ningsplats. Försäljning av bär och förädlade bär-       fårdigställde 1995 (arbetsgruppspromemoria
34551: produkter på minutförsäljningsställen är skatte-        JSM 1995:5) skapades grunden för en sådan ut-
34552: pliktig enligt de allmänna bestämmelserna. För-         veckling av naturproduktsbranschen som över-
34553: medlingstjänster är till karaktären försäljning av      ensstämmer med tidens krav, vilket effektivera-
34554: skattepliktiga tjänster.                                des genom det arbete som utfördes av arbets-
34555:     Den allmänna skattesats som tillämpas vid           gruppen för företagarverksamhet kring natur-
34556: mervärdesbeskattningen är 22 %. På livsmedel            produkter.
34557: tillämpas en sänkt skattesats på 17% och på vissa          Ett utvecklingsprogram för uppsamlingspro-
34558: andra nyttigheter en skattesats på 8 %. Skattesat-      duktbranschen gjordes upp för 1995-1999 och
34559: sen på 17 % på försäljning av livsmedel blev            vid beredningen beaktades de utvecklingsbehov
34560: bestående från ingången av 1998 och de tidigare         och möjligheter som följer av EU-medlemskapet.
34561: skattesatserna på 6 och 12 % ersattes med den              1 utvecklingsprogrammet för uppsamlings-
34562: nuvarande skattesatsen på 8 %. 1 det samman-            produktbranschen för 1995-1999 föreslogs me-
34563: hanget framhölls att skattesatsen för livsmedel         del med hjälp av vilka man kan utöka utnyttjan-
34564: inte kan sänkas av statsekonomiska skäl. Samma          det av inhemska vilda bär, svampar och örter
34565: statsekonomiska skäl existerar fortfarande.             samt deras ekonomiska betydelse.
34566:     Enligt Europeiska gemenskapernas sjätte                Arbetsgruppen föreslog följande mål för ut-
34567: mervärdesskattedirektiv (77/388/EEG) skall de-          veck1ingsprogrammet:
34568: taljhandel med livsmedel påföras mervärdes-                - att utöka tillvaratagandet samt använd-
34569: skatt. Medlemsländerna kan enligt direktivet till-      ningen inom industrin
34570: lämpa sänkt skattesats för försäljning av livs-            - att höja förädlingsgraden och främja pro-
34571: medel. Medlemsländerna kan utöver den allmän-           duktutvecklingen
34572: na skattesatsen tillämpa högst två lägre skatte-           - att främja marknadsföringen med hjälp av
34573: satser.                                                 material som främjar avsättningen och med kam-
34574:     Det vore inte ändamålsenligt att bestämma att       panjer samt att höja kvaliteten.
34575: detaljhandel med bär och bärförmedlingsverk-               Utvecklingsprogrammet har genomförts i
34576:                                              KK 965/1998 vp                                            5
34577: 
34578: form av både regionala och landsomfattande åt-          uppgifterna för temagruppen är att bereda ett
34579: gärder. De s.k. landsomfattande åtgärderna har          nytt utvecklingsprogram för naturprodukts-
34580: genomförts med projektfinansiering som erhål-           branschen för 2000-2005. I detta program ut-
34581: lits av landsbygdspolitikens samarbetsgrupp. De         formas naturproduktsbranschen vidare utan att
34582: regionala åtgärderna har tili största delen ge-         bärplockningen och -förädlingen glöms och dess-
34583: nomförts med EU-delfinansiering. Huvudvikten            utom avser man att främja samarbetet inom na-
34584: har redan av finansiella skäl förlagts tili regioner-   turproduktsbranschen både på regional och riks-
34585: na och här har man koncentrerat sig på att ut-          omfattande nivå bl.a. med sådan verksamhet
34586: veckla den egna regionen och dess behov.                som anpassats enligt behoven. De åtgärder som
34587:     Utvecklingen av naturproduktsbranschen på           utförs i landskapen och av företagarna själva
34588: det riksomfattande planet har getts i uppdrag åt        inverkar också på branschens utveckling. Reger-
34589: en temagrupp för naturproduktsbranschen, som            ingen fortsätter å sin sida sina ansträngningar i
34590: utsågs första gången 1997. Landsbygdspolitikens         denna angelägna fråga.
34591: samarbetsgrupp har fastställt att en av huvud-
34592: 
34593:      Helsingfors den 13 oktober 1998
34594: 
34595:                                                                              Minister Jouko Skinnari
34596:                        j
34597:                       j
34598:                      j
34599:                     j
34600:                    j
34601:                   j
34602:                  j
34603:                 j
34604:                j
34605:               j
34606:              j
34607:             j
34608:            j
34609:           j
34610:          j
34611:         j
34612:        j
34613:       j
34614:      j
34615:     j
34616:    j
34617:   j
34618:  j
34619: j
34620:                                              KK 966/1998 vp
34621: 
34622: Kirjallinen kysymys 966
34623: 
34624: 
34625: 
34626: 
34627:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Ylioppilastutkinnon uudistamisen aikatau-
34628:                                         lusta
34629: 
34630: 
34631:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
34632: 
34633:     Ylioppilastutkinnon uudistamista on suunni-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34634: teltu vuosikaudet. On ollut työryhmiä ja ilmeises-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34635: ti viisaita komiteoita. Asian piti olla valmis laki-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34636: tasolle saatettavaksijo viime keväänä, mutta mi-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34637: tään ei ole kuulunut. On puhuttu, että poikkite-
34638: loin olisi asettunut ruotsalainen kansanpuolue,                  Mihin Hallitus on haudannut pitkään
34639: ja että opetusministeri olisi loppujen lopuksi                valmistellun ylioppilastutkintoa koske-
34640: päättänyt haudata asian vähin äänin.                          van uudistuksen, jonka piti olla valmis
34641:     Nykyisin kaikki uudistukset ovat vieneet                  eteenpäin vietäväksi jo viime keväänä, ja
34642: asioita väärään suuntaan. Näin ollen tässäkin                    mistä nyt kuvaan tulleet viivästykset
34643: asiassa saattaa olla parempi, että uudistus hau-              johtuvat?
34644: dataan.
34645: 
34646:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1998
34647: 
34648:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
34649: 
34650: 
34651: 
34652: 
34653:  280043
34654: 2                                           KK 966/1998 vp
34655: 
34656: 
34657: 
34658: 
34659:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
34660: 
34661:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Kokeilua on seurannut ja arvioinut työryhmä,
34662: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         joka jätti mietintönsä opetusministerille 10. päi-
34663: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       vänä helmikuuta 1998. Työryhmän mielestä yli-
34664: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        oppilastutkinnon rakennekokeilusta oli kertynyt
34665: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         riittävästi tietoa päätöksenteon perustaksi, joten
34666: n:o 966:                                              se ehdotti, että kokeilua ei enää tarvitse jatkaa,
34667:                                                       vaan kokeiltu rakenne voidaan vakinaistaa
34668:           Mihin Hallitus on haudannut pitkään         ylioppilastutkinnon rakenteeksi.
34669:        valmistellun ylioppilastutkintoa koske-            Opetusministeriö on kuitenkin 7. päivänä
34670:        van uudistuksen, jonka piti olla valmis        syyskuuta 1998 päättänyt, ettei toistaiseksi ryh-
34671:        eteenpäin vietäväksi jo viime keväänä, ja      dytä toimenpiteisiin, joilla muutettaisiin ylioppi-
34672:           mistä nyt kuvaan tulleet viivästykset       lastutkintoasetuksen (1000/1994) 10 §:n mukais-
34673:        johtuvat?                                      ta ylioppilastutkinnon rakennetta. Samalla ope-
34674:                                                       tusministeriö on pidentänyt kokeilua siten, että
34675:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          viimeinen rakennekokeilun mukainen tutkinto-
34676: vasti seuraavaa:                                      kerta on syksyllä 2003 riippumatta siitä, milloin
34677:                                                       tutkinnon suorittaminen on aloitettu.
34678:     Ylioppilastutkinnon rakennekokeilu on ollut           Pidentämällä kokeilua opetusministeriö ha-
34679: käynnissä vuodesta 1995 alkaen. Kokeilua on           luaa saada lisää tietoa ylioppilaskokelaiden teke-
34680: toteutettu 29 lukiossa, joista neljä on ruotsinkie-   mistä valionoista ja varmistaa sen, että nyt saa-
34681: lisiä ja seitsemän normaalikoulujen lukioita. Yh-     dut vain kahden kevään valintoihin perustuvat
34682: den ikäluokan suuruus kokeilussa on ollut noin        tulokset ovat useamman vuoden ajalta saman-
34683: 2 000 opiskelijaa.                                    suuntaisia.
34684:     Kyseisissä lukioissa jokaisen kokelaan on             Ministeriön työryhmä seuraa edelleen kokei-
34685: osallistuttava äidinkielen kokeeseen ja valittava     lua ja antaa tietoja sen edistymisestä säännöl-
34686: lisäksi kolme pakollista koetta ryhmästä, jonka       lisesti.
34687: muodostavat toisen kotimaisen kielen koe, vie-
34688: raan kielen koe, matematiikan koe ja reaalikoe.
34689: 
34690:      Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1998
34691: 
34692:                                                               Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
34693:                                          KK 966/1998 vp                                             3
34694: 
34695: 
34696: 
34697: 
34698:                                       Tili Riksdagens Talman
34699: 
34700:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       Försöket har följts och bedömts av en arbets-
34701: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-     grupp som överlämnade sitt betänkande tili un-
34702: 1em av statsrådet översänt följande av riks-       dervisningsministern den 10 februari 1998. Enligt
34703: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-       arbetsgruppens åsikt hade man via strukturför-
34704: mål nr 966:                                        söket samlat tillräckligt med uppgifter som grund
34705:                                                    för beslutsfattandet och arbetsgruppen föreslog
34706:           Har Regeringen begravt den länge be-     därför att försöket inte längre behöver fortsättas,
34707:        redda studentexamensreformen som bor-       utan att den struktur som prövats i försöket kan
34708:        de ha varit klar att genomföras redan       bli den ordinarie strukturen i studentexamen.
34709:        förra våren, och                               Undervisningsministeriet beslöt dock den 7
34710:           vad beror de nu aktuella dröjsmålen      september 1998 att man tills vidare inte vidtar
34711:        på?                                         åtgärder för att ändra den struktur på
34712:                                                    studentexamen som avses i 10 § studentexamens-
34713:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      förordningen (1 000/1994). Samtidigt har
34714: anföra följande:                                   undervisningsministeriet förlängt försöket så att
34715:                                                    den sista examensgången i strukturförsöket infal-
34716:    Ett försök som gäller studentexamens struktur   ler hösten 2003 oberoende av när avläggandet av
34717: har pågått sedan 1995. Försöket har genomförts     examen har inletts.
34718: i 29 gymnasier, av vilka fyra är svenskspråkiga       Genom att förlänga försöket vill undervis-
34719: och sju gymnasier finns i samband med normal-      ningsministeriet få mer information om de vai
34720: skolor. Storleken på en årsklass i försöket har    examinanderna träffar och säkerställa att de nu
34721: varit ca 2 000 studerande.                         aktuella resultaten som baserar sig på de stude-
34722:    1 dessa gymnasier skall varje examinand delta   randes vai under endast två vårar uppvisar sam-
34723: i provet i modersmålet och dessutom välja tre      ma trend under en längre tidsperiod.
34724: obligatoriska prov ur en grupp bestående av pro-      Arbetsgruppen vid ministeriet fortsätter att
34725: vet i det andra inhemska språket, provet i ett     följa försöket och kommer regelbundet att infor-
34726: främmande språk, matematikprovet och real-         mera om hur det fortskrider.
34727: provet.
34728: 
34729:      Helsingfors den 9 oktober 1998
34730: 
34731:                                                     Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
34732:                                              KK 967/1998 vp
34733: 
34734: Kirjallinen kysymys 967
34735: 
34736: 
34737: 
34738: 
34739:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Avioliiton määräaikaisesta solmimisesta
34740: 
34741: 
34742: 
34743:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
34744: 
34745:     A vialiittoinstituutio on perhekeskeisyyden        määräaikaisen jakson ajan jne. Jaksot voisivat
34746: pohja ja yhteiskunnan perusyksikkö. Hyvin              olla lyhyempiä tai pitempiä, miten nyt parhaaksi
34747: usein tämä perusyksikkö on kovin riitainen ja          harkittaisiin. Vaikka hallitus luulee, että kysyjä
34748: aiheuttaa tuskaa aviopuolisoille, lapsille ja vielä    on menettänyt lopullisesti järkensä, on edellä
34749: ulkopuolisillekin. Avioerotapahtumat ovat tus-         esille tuotua mallia vatvottu kansan keskuudessa
34750: kien aikaa ja saattavat johtaa dramaattisiinkin        jo pitkään.
34751: tapahtumiin. Ehkä pahempi kuin mikään on se,              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34752: että aviopuolisot eivät kerta kaikkiaan sovi yh-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34753: teen, elämä on helvettiä, mutta kumpikaan ei saa       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34754: aikaan ratkaisevaa toimenpidettä, avioeropro-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34755: sessin alullepanoa. Avoliitto on ehkä helpommin
34756: purettavissa, mutta helppoa ei ole sekään vuosien                Mitä mieltä Lipposen hyvä Hallitus on
34757: yhdessäolon jälkeen.                                          sentyyppisestä avioliittoinstituutiosta,
34758:     Avioliiton ongelmat helpottuisivat melkoises-             jossa avioliitto solmittaisiin aina määrä-
34759: ti, jos avioliitto olisi aina määräaikainen. Esimer-          aikaiseksi ja se jatkuisi tämän jälkeen
34760: kiksi ensimmäinen vaihe olisi 5 vuotta vihkimi-               uuden määräaikaiskauden vain,jos kum-
34761: sestä, jolloin avioliitto automaattisesti raukeaa,            pikin avioliiton osapuoli sitä kirjallisesti
34762: elleivät kumpikin avioliiton osapuoli kirjallisesti           omasta vapaasta tahdostaan esittää?
34763: vahvista haluavansajatkaa avioliittoa seuraavan
34764: 
34765:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1998
34766: 
34767:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
34768: 
34769: 
34770: 
34771: 
34772:  280043
34773: 2                                           KK 967/1998 vp
34774: 
34775: 
34776: 
34777: 
34778:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
34779: 
34780:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Vaikka avioerojen määrä onkin lisääntynyt,
34781: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         suurin osa avioliitoista kestää yhä toisen puoli-
34782: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       son elinajan. Ajatus, että avioliitto pitäisi sen
34783: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        raukeamisen uhalla määräajoin uudelleen vah-
34784: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         vistaa, olisi jo tämän vuoksi huonosti perusteltu.
34785: n:o 967:                                                 Nykyinen avioerolainsäädäntö tähtää siihen,
34786:                                                       että avioliittoa ei purettaisi pikaisesti ja ilman
34787:           Mitä mieltä Lipposen hyvä Hallitus on       perusteellista harkintaa. Avioeron saamiseksi on
34788:        sentyyppisestä avioliittoinstituutiosta,       sen vuoksi tehtävä hakemus tuomioistuimelle, ja
34789:        jossa avioliitto solmittaisiin aina määrä-     avioero voidaan myöntää vasta, jos puoliso teke-
34790:        aikaiseksi ja se jatkuisi tämän jälkeen        mällä harkinta-ajan päätyttyä uuden hakemuk-
34791:        uuden määräaikaiskauden vain, jos kum-         sen, osoittaa yhä tahtovansa avioliiton purka-
34792:        pikin avioliiton osapuoli sitä kirjallisesti   mista. Jos avioliitto voisi purkautua itsestään
34793:        omasta vapaasta tahdostaan esittää?            määräajan umpeutuessa, menetettäisiin mahdol-
34794:                                                       lisuus tukea puolisoiden harkintaa lainsäädän-
34795:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          nön avulla. Muun muassa näistä syistä hallitus ei
34796: vasti seuraavaa:                                      pidä asianmukaisena sellaista lainsäädäntöä,
34797:                                                       jonka mukaan avioliitto solmitaan määräaikai-
34798:                                                       seksi.
34799:      Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 1998
34800: 
34801:                                                                    Oikeusministeri Jussi Järventaus
34802:                                             KK 967/1998 vp                                              3
34803: 
34804: 
34805: 
34806: 
34807:                                         Tili Riksdagens Talman
34808: 
34809:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      skapen livet ut för den ena av makarna. Tanken
34810: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        att äktenskapet skall förfalla vid äventyr att det
34811: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-    inte fastställs på nytt efter en viss tidsfrist, är
34812: damot Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål          redan på denna grund dåligt underbyggd.
34813: nr 967:                                                   Den gällande äktenskapslagstiftningen syftar
34814:                                                       tili att äktenskap inte skall upplösas lättvindigt
34815:           Vad anser bästa Lipponens Regering          och utan noggrant övervägande. F ör att få äkten-
34816:        om ett sådant äktenskapsinstitut, där äk-      skapsskillnad skall därför en ansökan inlämnas
34817:        tenskapet alltid skall ingås för en viss tid   tili domstolen, och äktenskapsskillnad kan bevil-
34818:        och där äktenskapet efter detta fortsätter     jas först efter att maken eller makan efter be-
34819:        att vara i kraft en ny tidsperiod endast om    tänketiden lämnar en ny ansökan för att få äkten-
34820:        båda parterna av fri vilja lämnar en skrift-   skapet upplöst. Om äktenskapet kunde upplösas
34821:        lig framställning om detta.                    av sig självt efter en viss tid, gick man samtidigt
34822:                                                       miste om möjligheten att lagstiftningsvägen stö-
34823:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         da makarnas bedömning i saken. Bland annat av
34824: anföra följande:                                      dessa orsaker anser regeringen att en sådan lag-
34825:                                                       stiftning, enligt viiken äktenskap skall ingås för
34826:   Ä ven om antalet äktenskapsskillnader har           viss tid inte är motiverad.
34827: ökat, håller fortfarande största delen av äkten-
34828: 
34829:      Helsingfors den 5 oktober 1998
34830: 
34831:                                                                     Justitieminister Jussi Järventaus
34832:                                           KK 968/1998 vp
34833: 
34834: Kirjallinen kysymys 968
34835: 
34836: 
34837: 
34838: 
34839:                                   Mari Kiviniemi /kesk: Tekesin määrärahojen jakoperusteista
34840: 
34841: 
34842: 
34843:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
34844: 
34845:    Valtion viime vuoden budjetissa on tutkimus-     Pohjanmaalle vain työttömyyttä ja muuttoliiket-
34846: ja kehittämismäärärahoja noin 3 050 milj. mark-     tä lisäävä vaikutus.
34847: kaa, ja niitä esitetään tämän vuoden budjettiin        Jotta Suomen eri alueiden teknologinen kehi-
34848: korotettavaksi vielä noin 300 miljoonalla mar-      tys voitaisiin turvata kaikkien maakuntien kes-
34849: kalla. Koko 1990-luvun nämä määrärahat ovat         ken, olisijärkevää kiintiöidä osa Tekesin rahois-
34850: kasvaneet nopeasti. Samanaikaisesti kehitys-        ta alueellisesti väestö ja yritysten lukumäärä huo-
34851: alueita tukeneet pk-tuet ovat supistuneet.          mioon ottaen työ- ja elinkeinokeskusten kautta
34852:    Valtion budjetin tutkimus- ja kehittämismää-     jaettavaksi.
34853: rärahat jaetaan pääosin neljään valtakunnanosa-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34854: keskukseen. Erityisesti tästä jakomallista hyötyy   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34855: mm. Helsinki, joka nappaa suuren osan määrä-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34856: rahapotista. Epäoikeudenmukainen määräraho-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34857: jenjako vaikuttaa kielteisesti Etelä-Pohjanmaal-
34858: la. Muutamat Pohjanmaaliakin toimivat yrityk-                Onko Hallitus tietoinen alueellisesta
34859: set ovatjoutuneet siirtämään tutkimusyksikkön-             vääristymästä Tekesin määrärahojen ja-
34860: sä pääkonttoriinsa Helsinkiin, missä kehittämis-           kamisessa, ja mitä se aikoo tehdä asian
34861: määrärahaa maksetaan eniten. Tällä on Etelä-               hyväksi?
34862: 
34863:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1998
34864: 
34865:                                         Mari Kiviniemi /kesk
34866: 
34867: 
34868: 
34869: 
34870: 280043
34871: 2                                           KK 968/1998 vp
34872: 
34873: 
34874: 
34875: 
34876:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
34877: 
34878:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tysrahoituksen osuus on huomattavasti pienem-
34879: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         pi kuin maakuntien osuus yritysten omista t&k-
34880: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       menoista,joka oli 79% vuonna 1995.
34881: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mari Kivi-          Suomen muiden maakuntien osuus Tekesin
34882: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           t&k-rahoituksesta oli vuonna 1997 yhteensä
34883: n:o 968:                                              26 %. Maakuntien osuus vaihteli välillä 0,4% ja
34884:                                                       3,1 %. Maakuntien osuus tutkimusrahoituksesta
34885:          Onko Hallitus tietoinen alueellisesta        oli 15 %. Luvun pienuus selittyy maakuntien tek-
34886:        vääristymästä Tekesin määrärahojen ja-         nologista tutkimusta tekevien yliopistojen, kor-
34887:        kamisessa, ja mitä se aikoo tehdä asian        keakoulujenja tutkimuslaitosten vähäisellä mää-
34888:        hyväksi?                                       rällä. Maakuntien osuus yrityksille suuntautu-
34889:                                                       neesta tuotekehitysrahoituksesta oli 34 %. Tuo-
34890:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tekehitysrahoituksen osuus on huomattavasti
34891: vasti seuraavaa:                                      suurempi kuin maakuntien osuus yritysten omis-
34892:                                                       ta t&k-menoista, joka oli vuonna 1995 "vain"
34893:    Teknologian kehittämiskeskus (Tekes) toimii        21 %. Eroa selittävät mm. Tekesin pk-yritysten
34894: kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalla      kehittämistä painottavat linjaukset ja Tekesin
34895: teknologiapolitiikan keskeisenä toteuttajaorga-       rooli EU:n rakennerahastovarojen sijoittamises-
34896: nisaationa. Sen tehtävänä on edistää elinkeino-       sa, vaikkakin vain pieni osa rakennerahastova-
34897: elämän teknologista kilpailukykyä. Toiminnan          roista kulkee Tekesin kautta. ED-tukialueilla
34898: tulee kasvattaa ja monipuolistaa tuotantoa ja         sijaitseviin kuntiin suuntautui Tekesin yritysten
34899: vientiä sekä lisätä yhteiskunnan hyvinvointia.        tuotekehitysrahoituksesta vuonna 1997 31 %.
34900:    Teknologiarahoitus on Tekesin tärkein toi-            Muutaman viime vuoden aikana Uudenmaan
34901: mintamuoto. Tekes osallistuu teknologiarahoi-         paino Tekesin rahoituksen alueellisessa jakautu-
34902: tuksella sekä yritysten, tutkimuslaitosten ja yli-    misessa on pienentynyt. Muiden kasvukeskusten
34903: opistojen yksittäisiin hankkeisiin että yhteistyös-   ja erityisesti EU:n tukialueilla sijaitsevien kun-
34904: sä toteutettaviin teknologiaohjelmiin. Tekesin        tien merkitys on samanaikaisesti selvästi kasva-
34905: rahoituspäätösten kriteereinä ovat hankkeiden         nut. Tämä ilmiö on havaittavissa niin yritys- kuin
34906: teknologinen taso ja vaikuttavuusodotukset. Te-       tutkimusrahoituksenkin puolella. Huomattavaa
34907: kesin rahoitus kohdistuu riskihankkeisiin, jotka      on lisäksi se, että tämä trendi on säilynyt rahoi-
34908: ovat teknologisesti haastavia ja vaikuttavuus-        tuksen voimakkaasta kasvusta huolimatta.
34909: odotuksiltaan huomattavia. Tämä selittää kes-            Tekesin rahoitusta kohdistui Etelä-Pohjan-
34910: keisten korkeakoulupaikkakuntien huomatta-            maalle vuonna 1997 yhteensä 19,9 miljoonaa
34911: van osuuden Tekesin rahoituksen alueellisessa         markkaa. Tästä valtaosa eli 19,4 miljoonaa
34912: kohdentumisessa.                                      markkaa oli yritysten tuotekehitysrahoitusta.
34913:    Vuonna 1997 Tekes rahoitti tutkimus- ja ke-        Etelä-Pohjanmaan osuus Tekesin koko t&k-ra-
34914: hittämistoimintaa yhteensä 1 969 miljoonalla          hoituksesta oli yksi prosentti. Tutkimusrahoi-
34915: markalla. Tästä 40% oli yliopistoille, korkea-        tuksesta sen osuus on vähäinen 0,1 %ja tuoteke-
34916: kouluille ja tutkimuslaitoksille kohdistuvaa tut-     hitysrahoituksesta 1,6 prosenttia. Maakunnan
34917: kimusrahoitusta (783 milj. mk) ja 60 %yritysten       osuus Tekesin tuotekehitysrahoituksesta on kui-
34918: tuotekehitysrahoitusta (1 186 milj. mk).              tenkin selvästi suurempi kuin maakunnan yritys-
34919:    Tekesin t&k-rahoituksesta 74% kohdistui            ten osuus yritysten omista t&k-menoista (0,7%
34920: seuraaviin neljään teknologisesti vahvaan maa-        vuonna 1995).
34921: kuntaan: Uusimaa, Pirkanmaa, Varsinais-Suomi             Yhteenvetona voidaan todeta, että Tekesin
34922: ja Pohjois-Pohjanmaa. Uudenmaan osuus oli             määrärahojen jakamisessa ei voida katsoa ole-
34923: noin 50 % ja muiden 6-10 %. Tutkimusrahoi-            van "alueellista vääristymää". Tekes kohdistaa
34924: tuksesta ko. maakuntiin kohdistui 85 %ja yritys-      rahoituksensa hankkeiden laatutason mukaan,
34925: ten tuotekehitysrahoituksesta 66 %. Tuotekehi-        ei aluepoliittisin perustein. Tämän vuoksi on
34926:                                             KK 968/1998 vp                                              3
34927: 
34928: luonnollista, että maakunnat, joissa on vahvaa         hastovarojen sijoittamisessa. Muutaman viime
34929: teknologista osaamista, ovat hyvin edustettuina        vuoden aikana Uudenmaan paino Tekesin rahoi-
34930: Tekesin rahoituksessa. Niiden osuus rahoituk-          tuksen alueellisessa jakautumisessa on pienenty-
34931: sesta on kuitenkin selvästi pienempi kuin mikä         nyt muiden kasvukeskusten ja erityisesti EU:n
34932: on niiden painoarvo koko maan tutkimus- ja             tukialueilla sijaitsevien kuntien merkityksen sa-
34933: kehittämistoiminnassa. Muiden maakuntien               manaikaisesti kasvaessa.
34934: osuus Tekesin t&k-rahoituksesta on puolestaan             Edellä olevan perusteella hallitus katsoo, että
34935: suurempi kuin niiden painoarvo koko maan tut-          Tekesin rahoituksen tulee jatkossakin kohdistua
34936: kimus- ja kehittämistoiminnassa, mikä selittyy         hankkeiden laatutason mukaan. Näin ollen Te-
34937: mm. Tekesin pk- yritysten kehittämistä painotta-       kesin määrärahojen nykyisiin perusteisiin ei ole
34938: villa linjauksilla ja sen roolilla EU :n rakennera-    tarpeen tehdä muutoksia.
34939: 
34940:      Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1998
34941: 
34942:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
34943: 4                                          KK 968/1998 vp
34944: 
34945: 
34946: 
34947: 
34948:                                        Tili Riksdagens Talman
34949: 
34950:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     riktades 85 % av forskningsfinansieringen och
34951: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       66 % av finansieringen för företagens produktut-
34952: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-   veckling. Finansieringen för produktutveckling
34953: damot Mari Kiviniemi undertecknade spörsmål          står för en betydligt mindre andel än företagens
34954: nr 968:                                              egna FoU-utgifter i landskapet, som utgjorde
34955:                                                      79% är 1995.
34956:           Är Regeringen medveten om den re-              Finlands övriga landskap fick totalt 26 % av
34957:        gionala snedvridningen vid fördelningen       Tekes FoU-finansiering är 1997. De olika land-
34958:        av Tekes anslag, och vad har den för          skapens andelar varierade mellan 0,4 % och
34959:        avsikt att göra för att rätta till saken?     3,1 %. Landskapens andel av forskningsfinansie-
34960:                                                      ringen uppgick till 15 %. Det att talet är sä lägt
34961:   Som svar pä detta spörsmäl fär jag vördsamt        förklaras med att det i dessa landskap finns så fä
34962: anföra följande:                                     universitet, högskolor och forskningsinstitut
34963:                                                      som bedriver teknologisk forskning. Landska-
34964:    Teknologiska utvecklingscentralen (Tekes) är      pens andel av den finansiering för produktut-
34965: den centrala organisation som driver teknologi-      veckling som riktas till företag uppgick till 34 %.
34966: politiken på handels- och industriministeriets       Finansieringen av produktutvecklingen står för
34967: förvaltningsomräde. Centralen har till uppgift       en avsevärt mycket större andel än företagens
34968: att främja näringslivets teknologiska konkur-        egna FoU-utgifter i dessa landskap, som år 1995
34969: renskraft. Verksamheten bör öka och diversifiera     uppgick till "endast" 21 %. Skillnaden förklaras
34970: produktionen och exporten samt öka samhällets        bl.a. med Tekes linjedragningar som betonar ut-
34971: välständ.                                            vecklandet av smä och medelstora företag och
34972:    Tekes viktigaste verksamhetsform är teknolo-      med Tekes roll när det gäller att placera medel
34973: gifinansiering. Tekes deltar med finansiering        från EU:s strukturfonder, ocksä om endast en
34974: både i företagens, forskningsinstitutens och uni-    liten del av medlen frän strukturfonderna kanali-
34975: versitetens enskilda projekt och i teknologipro-     seras via Tekes. År 1997 riktades 31% av Tekes
34976: gram som dessa genomför tillsammans. Kriterier       finansiering för produktutveckling till företag i
34977: för Tekes finansieringsbeslut är viiken teknolo-     kommuner som är belägna inom EU:s stödområ-
34978: gisk nivä projekten har och vilka förväntningar-     den.
34979: na är i fräga om deras effekter. Tekes beviljar          Under de allra senaste ären har Nyland mins-
34980: finansiering för riskprojekt som är teknologiskt     kat i betydelse i den regionala fördelningen av
34981: utmanande och betydande vad gäller förvänt-          finansieringen från Tekes. Samtidigt har övriga
34982: ningarna på deras effekter. Detta förklarar den      tillväxtcentra och i synnerhet de kommuner som
34983: stora andel som kommer de centrala högskole-         är belägna inom EU:s stödomräden klart ökat i
34984: orterna till del när Tekes riktar sin finansiering   betydelse. Detta fenomen kan ses säväl inom
34985: regionalt.                                           företags- som forskningsfinansieringen. Det bör
34986:    År 1997 finansierade Tekes forskningen och        dessutom observeras att denna trend har bestätt
34987: utvecklingen med totalt 1 969 miljoner mark. Av      trots att finansieringen har ökat kraftigt.
34988: denna summa fick universiteten, högskolorna              Tekes riktade totalt)9,9 miljoner mark i fi-
34989: och forskningsinstituten 40% i forskningsfinan-      nansiering till Södra Osterbotten är 1997. Av
34990: siering (783 milj. mk) och företagen 60% i finan-    denna summa var största delen, d.v.s. 19,4 miljo-
34991: siering för produktutveckling (1 186 milj. mk).      ner mark, finans!ering för produktutveckling till
34992:    Av Tekes FoU-finansiering riktades 74% till       företag. Södra Osterbotten fick en procent av
34993: följande fyra landskap som är teknologiskt star-     Tekes hela FoU-finansiering. Av forskningsfi-
34994: ka: Ny~~nd, Birkaland, Egentliga Finland och         nansieringen är landskapets andel bara 0,1 % och
34995: Norra Osterbotten. Nylands andel utgjorde ca         av finansieringen för produktutveckling 1,6 %.
34996: 50 % och de övrigas 6-10 %. Till dessa landskap      Landskapets andel av finansieringen för pro-
34997:                                              KK 968/1998 vp                                               5
34998: 
34999: duktutveckling från Tekes är dock klart större än       hela landet, vilket förklaras bl.a. med Tekes linje-
35000: företagens egna FoU-utgifter i landskapet (0,7%         dragningar som betonar utvecklandet av små och
35001: år 1995).                                               medelstora företag och med Tekes roll när det
35002:    Sam sammandrag kan det konstateras att det           gäller att placera medel från EU:s strukturfon-
35003: inte kan anses förekomma någon "regional sned-          der. Under de allra senaste åren har Nyland
35004: vridning" vid fördelningen av Tekes anslag. Te-         minskat i betydelse i den regionala fördelningen
35005: kes riktar sin finansiering enligt projektens kvali-    av finansieringen från Tekes, och samtidigt har
35006: tetsnivå inte enligt regionalpolitiska grunder.         övriga tillväxtcentra och i synnerhet de kommu-
35007: Därför är det naturligt att de landskap där det         ner som är belägna inom EU:s stödområden ökat
35008: finns ett starkt teknologiskt kunnande är väl re-       i betydelse.
35009: presenterade i finansieringen från Tekes. Deras            Med anledning av ovanstående anser reger-
35010: andel av finansieringen är dock klart mindre än         ingen att finansiering från Tekes också i fortsätt-
35011: deras betydelse inoll'l:. forskningen och utveck-       ningen bör beviljas enligt projektens kvalitetsni-
35012: lingen i hela landet. Ovriga landskaps andel av         vå. Sålunda är det inte nödvändigt att ändra de
35013: Tekes FoU-finansiering är igen större än deras          nuvarande grunderna för Tekes anslag.
35014: betydelse inom forskningen och utvecklingen i
35015: 
35016:      Helsingforsden 9 oktober 1998
35017: 
35018:                                                        Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
35019:                                              KK 969/1998 vp
35020: 
35021: Kirjallinen kysymys 969
35022: 
35023: 
35024: 
35025: 
35026:                                     Janne Viitamies /sd: Eläkkeiden ns. taitetun indeksin vaikutuksesta
35027: 
35028: 
35029: 
35030:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
35031: 
35032:     Pääministeri Paavo Lipposen hallituksen toi-       telmän muutoksen eduskunta edellytti, että halli-
35033: mesta eläkkeisiin on monen vuoden katkoksen            tus seuraa "taitetusta" indeksistä mahdollisesti
35034: jälkeen alettu maksaa indeksikorotuksia. Vuo-          aiheutuvia ongelmia ja ryhtyy tarvittaessa toi-
35035: delle 1996 ja siitä eteenpäin sovittiin ns. taitetun   menpiteisiin niiden ratkaisemiseksi.
35036: indeksin maksamisesta. Se tarkoittaa karkeasti,           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35037: että alle 65-vuotiaiden eläkkeensaajien eläkkei-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35038: den vuotuista korotusta säätelevä indeksi painot-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35039: tuu 65 vuotta täyttäneitä eläkkeensaajia enem-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35040: män palkansaajien ansiotulojen kehityksen mu-
35041: kaan. 65 vuotta täyttäneiden eläkkeensaajien in-                 Kuinka suuret ovat nykyisen indeksi-
35042: deksissä puolestaan korostuu kuluttajahintojen                järjestelmän tuottamat säästöt eläkeme-
35043:  kehitys.                                                     noihin, kun menoja verrataan sellaiseen
35044:     Siitä huolimatta, että eläkkeiden indeksikoro-            indeksijärjestelmään, jossa indeksi mää-
35045:  tusten käyttöönottoa on yleisesti pidetty hyvänä             ritellään kaikiiie eläkkeensaajille samalla
35046:  asiana, taitetun indeksinjärjestelmä on aiheutta-            tavoin kuin nyt alle 65-vuotiaille, ja
35047:  nutjossain määrin kritiikkiä. Arvostelu on perus-               onko Hallitus havainnut nykyisessä
35048:  tunut näkemyksiin, että taitettu indeksi loukkaisi           indeksijärjestelmässä olevan sellaisia on-
35049:  eri-ikäisten eläkkeensaajien tasapuolisuutta.                gelmia, joiden perusteella olisi aiheellista
35050:     Hyväksyessään omalta osaltaan indeksijärjes-              muuttaa järjestelmää?
35051: 
35052:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1998
35053: 
35054:                                            Janne Viitamies /sd
35055: 
35056: 
35057: 
35058: 
35059: 280043
35060: 2                                            KK 969/1998 vp
35061: 
35062: 
35063: 
35064: 
35065:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
35066: 
35067:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         eläkeikäisten indeksi palautettaisiin ennen vuo-
35068: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          den 1996 lainmuutosta olleen indeksin mukai-
35069: olette lähettänyt valtioneuvoston asianomaisen         seksi eli niin sanotuksi puoliväli-indeksiksi, olisi-
35070: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Janne Vii-        vat koko TEL-indeksiin sidotun eläkemenon
35071: tamiehen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          osalta vuonna 1999 arviolta 250 miljoonaa
35072: n:o 969:                                               markkaa.Vuonna 2010 säästö olisi noin 2 200
35073:                                                        miljoonaa markkaa, vuonna 2020 noin 5 000 mil-
35074:           Kuinka suuret ovat nykyisen indeksi-         joonaa markkaa ja vuonna 2030 noin 7 500 mil-
35075:        järjestelmän tuottamat säästöt eläkeme-         joonaa markkaa. Näihin markkamääriin sisälty-
35076:        noihin, kun menoja verrataan sellaiseen         vät yksityisen ja julkisen sektorin eläkkeiden li-
35077:        indeksijärjestelmään, jossa indeksi mää-        säksi niin sanotut SOLITA-eläkkeet. Säästöt on
35078:        ritellään kaikille eläkkeensaajille samalla     laskettu olettaen, että puoliväli-indeksiin palat-
35079:        tavoin kuin nyt alle 65-vuotiaille, ja          taisiin eläkeikäisten osalta vuodesta 1999 alkaen
35080:           onko Hallitus havainnut nykyisessä           ja ettei eläkeikäisille kompensoitaisi vuoden 1998
35081:        indeksijärjestelmässä olevan sellaisia on-      loppuun mennessä toteutunutta eläkeikäisten in-
35082:        gelmia, joiden perusteella olisi aiheellista    deksin jälkeenjääneisyyttä työikäisten indeksiin
35083:        muuttaa järjestelmää?                           verrattuna.
35084:                                                            Edellä mainitut säästösummat olisivat nykyti-
35085:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           lanteeseen verrattuna ansioeläkejärjestelmille li-
35086: vasti seuraavaa:                                       säkustannuksia, jos palaaminen ennen vuotta
35087:                                                         1996 voimassa olleeseen TEL-indeksijärjestel-
35088:     Kuten kysymyksen perusteluosassa todetaan,         mään toteutettaisiin. Jos nämä lisäkustannukset
35089: työeläkkeiden indeksiturvassa siirryttiin vuoden       rahoitettaisiin työeläkevakuutusmaksun koro-
35090: 1996 alusta niin sanottuun taitetun indeksin jär-      tuksilla, vuoden 2030 lisäkustannus merkitsisi
35091: jestelmään. Muutoksessa alle 65-vuotiaidenja 65        arviolta noin 1,5 prosentin korotusta työeläkeva-
35092: vuotta täyttäneiden eläkeindeksit eriytettiin si-      kuutusmaksuun. Puolet työeläkevakuutusmak-
35093: ten, että työikäisten indeksin määräytymisperus-       sun korotuksesta tulisi työnantajien ja puolet
35094: teet pysytettiin entisellään ja eläkeikäisten indek-   työntekijöiden maksettavaksi.
35095: sin määräytymisperusteita muutettiin. Molem-               TEL-indeksin entiselleen palauttamisen vai-
35096: pien indeksien mukaan eläkkeisiin tehdään vuo-         kutukset näkyisivät muutenkin kuin nyt eläke-
35097: sittain tarkistus,johon sisältyy hintojen muutok-      iässä olevien henkilöiden parantuvana tulokehi-
35098: sen lisäksi osa palkansaajien ansiotason reaali-       tyksenä. Osa eläkeikäisille tulevasta eläkkeen li-
35099: muutoksesta. Työikäisten indeksitarkistus mää-         säyksestä olisi poissa muiden ryhmien eläkkeistä
35100: räytyy puoliksi kuluttajahintaindeksin ja puolik-      työeläkelakeihin sisältyvien sopeutusmekanis-
35101: si ansiotasoindeksin muutosten perusteella. Elä-       mien vuoksi. Työeläkemaksun kasvu nimittäin
35102: keikäisten indeksitarkistus määräytyy 80-pro-          pienentää eläkkeen perusteena olevia työansioita
35103: senttisesti kuluttajahintaindeksin ja 20-prosent-      ja indeksitarkistuksia. Indeksin palauttaminen
35104: tisesti ansiotasoindeksin muutosten perusteella.       entiselleen merkitsisi siten, että alle 65-vuotiai-
35105:     Ennen vuoden 1996 indeksijärjestelmän muu-         den TEL-indeksin kehitys hidastuisi TEL-mak-
35106: tosta työeläkkeiden indeksitarkistuksesta luo-         sun korotuksen neljänneksellä. Sama koskisi
35107: vuttiin kokonaan vuonna 1994. Vuosina 1993 ja          myös työssäoloaikaisten ansioiden tarkistami-
35108: 1995 indeksitarkistusten suuruutta supistettiin        sessa käytettävää indeksiä. Lisäksi nyt työssä
35109: poikkeuslaeilla yhteensä kaksi prosenttia työnte-      olevien eläkkeen perusteena olevat työansiot pie-
35110: kijäin eläkemaksun vuoksi. Muutoin työeläkkei-         nenisivät TEL-maksun korotuksen puolikkaal-
35111: den indeksitarkistukset on tehty normaalissa jär-      la.
35112: jestyksessä.                                               TEL-indeksin entiselleen palauttamisesta
35113:    Nykyisen taitetun indeksijärjestelmän säästöt       hyötyisivät suhteellisesti eniten vanhuuseläk-
35114: verrattuna kysyjän esittämään tilanteeseen, jossa      keellä jo olevat ja lähimmän vuosikymmenen
35115:                                             KK 969/1998 vp                                              3
35116: 
35117: kuluessa sille siirtyvät henkilöt. Hyöty pienenee     edellytti, että hallitus seuraa kahdesta erillisestä
35118: sitä enemmän, mitä nuorempi henkilö tällä het-        indeksistä aiheutuvia ongelmia ja ryhtyy tarvit-
35119: kellä on.                                             taessa toimenpiteisiin ongelmien ratkaisemisek-
35120:    Työeläkkeiden indeksiturvaan vuoden 1996           si.
35121: alusta voimaan tullut muutos oli osa laajempaa            Nykyinen työeläkejärjestelmän mukainen elä-
35122: työeläkejärjestelmän uudistushanketta, jolla py-      keikäisten indeksiturva vastaa aikaisempaa
35123: ritään turvaamaan työeläkejärjestelmän talou-         enemmän kansainvälistä käytäntöä, sillä van-
35124: dellinen vakaus tinkimättä järjestelmän pääta-        huuseläkeiän saavuttaneiden eläkkeet nousevat
35125: voitteesta eli työssäoloaikaisen toimeentulota-       lähes kaikissa maissa vain elinkustannusindeksin
35126: son jatkuvuuden turvaamisesta, kun työansiot          verran. Kuten kysyjä toteaa, taitetun indeksin
35127: vanhuuden, työkyvyttömyyden tai ikääntyneen           järjestelmää on julkisuudessa kritisoitu siitä, että
35128: työntekijän pitkäaikaistyöttömyyden vuoksi            se kohtelee eri-ikäisiä eläkkeensaajia eriarvoises-
35129: ovat lakanneet.                                       ti. Taitetun indeksin järjestelmässä ei ole kuiten-
35130:    Indeksimuutoksen ohella vuoden 1996 alusta         kaan ilmennyt mitään sellaisia seikkoja, joiden
35131: heikennettiin tulevan ajan karttumaa ja piden-        perusteella voitaisiin katsoa, että järjestelmässä
35132: nettiin eläkepalkan laskentajaksoa kymmeneen          olisi kysymys ikäsyrjinnästä.
35133: vuoteen. Muutokset suunniteltiin siten, että syn-         Kun taitetun indeksin järjestelmää tarkastel-
35134: tyvät säästöt kohdistuisivat mahdollisimman ta-       laan edellä mainitun työeläkelainsäädännön laa-
35135: sapuolisesti eri ryhmiin. Kun eläkeikäisten in-       jemman uudistushankkeen osana, niin ainakaan
35136: deksi kohdistuu nyt eläkeiässä oleviin, niin tule-    toistaiseksi ei ole ilmennyt sellaisia näkökohtia,
35137: van ajan karttuman leikkaus ja ennen kaikkea          joiden perusteella taitetun indeksin järjestelmää
35138: eläkepalkan laskusäännön muutos kohdistuvat           olisi syytä muuttaa. Vaikka kansantalouden ke-
35139: nyt työssä oleviin. Jos taitetun indeksinjärjestel-   hitys on ollut viimeisten vuosien aikana suo-
35140: mästä palattaisiin eläkeikäisten osalta puoliväli-    tuisaa, perusteet vuoden 1996 alusta toteutetuille
35141:  indeksiin, tästä aiheutuisi uusia eläketurvan hei-   eläkelainsäädännön muutoksille eivät ole muut-
35142: kennyksiä nykyisten työssä käyvien tuleviin eläk-     tuneet. Väestömme ikääntyy edelleen, työttö-
35143:  keisiin.                                             myysaste on yhä korkea ja keskimääräinen eläk-
35144:     Voimassa oleva taitetun indeksin järjestelmä      keellesiirtymisikä on vieläkin noin viisi vuotta
35145:  on eduskunnan hyväksymä, ja ehdotetut muu-           alhaisempi kuin yleinen vanhuuseläkeikä. Nämä
35146:  tokset olivat myös perustuslakivaliokunnan arvi-     ovat merkittäviä kustannuksia lisääviä tekijöitä
35147:  oitavana. Perustuslakivaliokunta katsoi, että in-    työeläkejärjestelmässämme, ja ne jo pelkästään
35148:  deksimuutokset voidaan tehdä tavallisessa lain-      luovat tuleviin työeläkevakuutusmaksuihin ko-
35149:  säätämisjärjestyksessä. Eduskunta kuitenkin          rotuspaineita.
35150: 
35151:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1998
35152: 
35153:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
35154: 4                                            KK 969/1998 vp
35155: 
35156: 
35157: 
35158: 
35159:                                          Tili Riksdagens Talman
35160: 
35161:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       ett s.k. fifty-fifty index, blir uppskattningsvis ca
35162: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-         250 milj. mk år 1999 för de pensionsutgifter som
35163: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags1e-     är bundna tili APL-index. Ar 2010 blir inbespa-
35164: damot Janne Viitamies undertecknade spörsmå1           ringen ca 2 200 milj. mk, år 2020 ca 5 000 milj. mk
35165: nr 969:                                                och år 2030 ca 7 500 milj. mk. Förutom pensio-
35166:                                                        nerna inom den privata och offentliga sektorn
35167:            Hur stora är de inbesparingar av pen-       innehåller dessa siffror också de s.k. SOLITA-
35168:         sionsutgifterna som det nuvarande index-       pensionerna. lnbesparingarna har beräknats
35169:         systemet medför i jämföre1se med ett in-       som om återgången till fifty-fifty indexet skulle
35170:         dexsystem där indexet fastställs för alla      ske 1999 för dem som är i pensionsåldern. Dess-
35171:         pensionstagare på samma sätt som för           utom räknar man inte med någon kompensation
35172:         personer under 65 år i dag, och                för den eftersläpning av indexet som ägt rum före
35173:            har Regeringen märkt sådana prob1em         utgången av 1998 om man jämför med indexet för
35174:         i det nuvarande indexsystemet som kunde        personer i arbetsför ålder.
35175:         motivera en ändring av systemet?                  De nämnda summorna blir merutgifter för
35176:                                                        arbetspensionssystemen jämfört med dagens
35177:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt          läge, om man genomför en återgång tili det APL-
35178: anföra fö1jande:                                       indexsystem som var i kraft före 1996. Om dessa
35179:                                                        merkostnader finansieras med höjda arbetspen-
35180:     Som spörsmå1ets motivering konstaterar har         sionspremier, innebär merkostnaden år 2030
35181: man från ingången av 1996 för arbetspensioner-         uppskattningsvis att arbetspensionspremien
35182: nas det övergått till ett system med s.k. viktat       måste höjas med ca 1,5 %. Hälften av denna
35183: index. Andringen innebar att man gjorde skillnad       höjning betalas av arbetsgivarna och hälften av
35184: på index för dem som inte har fyllt 65 år och dem      arbetstagarna.
35185: som har fyllt 65 år så1unda att indexgrunderna            Ett återställande av APL-index kommer att
35186: för personer i arbetsför å1der förb1ev oförändra-      märkas också på andra sätt, inte bara som bättre
35187: de medan indexgrunderna för personer i pen-            inkomstutveckling för personeri pensionsåldern.
35188: sionså1dern ändrades. 1 vartdera fallet justeras       En del av de tillägg som tillkommer dessa perso-
35189: pensionerna årligen, de1s med hänsyn till prisför-     ner betyder avdrag från de övriga gruppernas
35190: ändringen, de1s med tanke på den faktiska för-         pensioner till följd av den jämkningsmekanism
35191: ändringen av 1öntagarnas inkomstnivå. ln-              som ingår i arbetspensions1agarna. En höjning av
35192: dexjusteringen för de förvärvsaktiva stöder sig        arbetspensionsavgiften betyder nämligen att
35193: till hä1ften på förändringarna i konsumentprisin-      pensionsgrundande arbetsinkomst och indexjus-
35194: dex och till hä1ften på förändringarna i förtjänst-    teringar blir mindre. Ett återställande av indexet
35195: nivåindex. För dem som uppnått pensionså1dern          innebär sålunda att APL-index för dem som inte
35196: fastställs justeringen till 80 % av konsumentpris-     har fyllt 65 år utvecklas långsammare, dvs. på-
35197: index och til120% av förtjänstnivåindex.               verkas negativt med en fjärdedel av höjningen av
35198:     Före ändringen 1996 av indexsystemet hade          APL-avgitten. Samma sak gäller även det index
35199: man avstått från indexjusteringen he1t och hållet      som används för att justera förtjänsterna för de
35200:  1994. Åren 1993 och 1995 reducerade man index-        förvärvsaktiva. Dessutom påverkas de pensions-
35201: justeringarnas storlek genom undantags1agar,           grundande arbetsinkomsterna för dem negativt,
35202: sammanlagt 2 % på grund av arbetstagarnas pen-         dvs. med hälften av höjningen av APL-avgiften.
35203: sionsavgift. 1 övrigt har indexjusteringarna av           De som relativt sett kommer att ha störst nytta
35204: arbetspensionerna skett i normal ordning.              av ett återställande av APL-indexet är de perso-
35205:     lnbesparingarna genom det nuvarande syste-         ner som redan har avgått med ålderspension och
35206: met med viktat index jämfört med den situation         de personer som kommer att avgå med ålders-
35207: som spörsmålsställaren anför, dvs. en återgång         pension under nästa decennium. Ju yngre en per-
35208: tili situationen före lagändringen 1996, alltså tili   son är i dag, desto mindre blir nyttan.
35209:                                              KK 969/1998 vp                                             5
35210: 
35211:    Den ändring av arbetspensionernas index-            ingen vid behov vidtar åtgärder för att lösa situa-
35212: skydd som trädde i kraft vid ingången av 1996          tionen.
35213: utgjorde en del a v en större arbetspensionsreform        Det indexskydd för personer i pensionsåldern
35214: som syftar till att säkerställa arbetspensionssys-     som i dag gäller enligt arbetspensionssystemet
35215: temets ekonomiska stabilitet utan att ge avkall på     motsvarar internationell praxis bättre än det
35216: systemets viktigaste syfte, nämligen tryggandet        gamla systemet, eftersom pensionerna för dem
35217: av en utkomstnivå som stämmer med nivån un-            som uppnått ålderspensionsålder justeras uteslu-
35218: der den tid personen var med i arbetslivet, då         tande enligt levnadskostnadsindex i så gott som
35219: arbetsinkomsterna upphört på grund av ålder-           alla länder. Som spörsmålsställaren påpekar har
35220: dom, invaliditet eller långtidsarbetslöshet hos        systemet med viktat index kritiserats i offentlig-
35221: äldre arbetstagare.                                    heten. Det har sagts att pensionstagare i olika
35222:    Utöver indexförändringen försvagades räkne-         åldrar behandlas ojämlikt. Det har dock inte
35223: regeln för intjänande av pensionstid och förläng-      framkommit några sådana omständigheter inom
35224: des tiden för uträknande av pensionslönen till tio     det nya systemet som kunde ge vid handen att
35225: år vid ingången av 1996. Ändringarna planerades        systemet är åldersdiskriminerande.
35226: så att de uppkomna inbesparingarna skulle kom-            När man ser på systemet med viktat index som
35227: ma olika grupper tili del så lika som möjligt.         en del av den tidigare nämnda totalrevideringen
35228: Index för personer i pensionsåldern gäller dem         av arbetspensionslagstiftningen har det åtmin-
35229: som nu har pension, medan nedskärningen i frå-         stone tili vidare inte framkommit sådana syn-
35230: ga om intjänanderegeln och framför allt de änd-        punkte~. som kunde föranleda en ändring av sys-
35231: rade reglerna för uträkning av pensionslönen gäl-      temet. Aven om samhällsekonomin har utveck-
35232: ler dem som nu är i arbete. En återgång från           lats gynnsamt under de senaste åren, har grun-
35233: systemet med viktat index till fifty-fifty index för   derna för de ändringar som genomfördes i pen-
35234: dem som är i pensionsåldern skulle innebära nya        sionslagstiftningen vid ingången av 1996 inte
35235: försvagningar av pensionsskyddet för de för-           ändrats. Vår befolkning blir fortfarande äldre,
35236: värvsaktiva och deras framtida pensioner.              arbetslöshetsgraden är fortfarande hög och folk
35237:    Gällande system med viktat index har antagits       avgår fortsättningsvis med pension i genomsnitt
35238: av riksdagen och de föreslagna ändringarna var         ca fem år före den allmänna ålderspensionsål-
35239: även uppe i grundlagsutskottet. Grundlagsut-           dern. Detta är faktorer som ökar kostnaderna
35240: skottet ansåg att indexförändringarna kan göras        inom vårt arbetspensionssystem väsentligt och
35241: i vanlig lagstiftningsordning. Riksdagen förut-        dessa skapar redan i och för sig ett tryck på höjda
35242: satte dock att regeringen följer problemen som de      arbetspensionspremier i framtiden.
35243: två separata indexen ger upphov till och att reger-
35244: 
35245:      Helsingforsden 8 oktober 1998
35246: 
35247:                                                    Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
35248:                                             KK 970/1998 vp
35249: 
35250: Kirjallinen kysymys 970
35251: 
35252: 
35253: 
35254: 
35255:                                    Raimo Vistbacka /ps: Koulutettujen sosiaalityöntekijöiden määräs-
35256:                                       tä kunnissa
35257: 
35258: 
35259:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
35260: 
35261:    Sosiaalityöntekijöiden määrä kunnissa on vii-         Lisäksi varsinkin pienten kuntien sosiaalipal-
35262: me vuosina pysytellyt samana ja joissain kunnis-      veluja vaivaa se, että niissä sosiaalityöntekijän,
35263: sa on tapahtunut jopa alenemaa. Näin siitä huo-       -sihteerin ja -johtajan tehtäviä hoitavat usein
35264: limatta, että laman ja suurtyöttömyyden sekä sen      oman toimensa ohella muut kunnan viranhalti-
35265: heijastus- ja kerrannaisvaikutusten takia asia-       jat, joiden koulutus ei millään tavoin sovellu so-
35266: kaskäynnit sosiaalitoimistoissa ja muissa sosiaa-     siaalisektorille. Valtakunnallisen suosituksen
35267: lialan palvelupisteissä ovat lisääntyneet. Työ-       mukaan päteviä sosiaalityöntekijöitä tulisi kun-
35268: määrän lisääntyminen on johtanut mm. siihen,          nissa olla yksi 2 000 asukasta kohden. Tästä ta-
35269: että toimeentulotukiasioita hoitavat muut työn-       voitteesta ollaan kaukana.
35270: tekijät, jopa esimerkiksi työllistetyt työntekijät,      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35271: pelkästään "paperibyrokratiana" ilman asiak-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35272: kaan henkilökohtaista tapaamista.                     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35273:    Sosiaalitoimistojen ja muidenkin kuntien so-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35274: siaalipalvelutehtävien hoitajista on vain noin
35275: puolet tällä hetkellä päteviä, alan koulutuksen                 Mihin toimiin ja millä aikataululla
35276: saaneita. Muodollisesti päteviä on vajaat 3/4                Hallitus aikoo ryhtyä, että pätevien so-
35277: työntekijöistä. Näin siitä huolimatta, että jo               siaalityöntekijöiden osuus koko alan
35278: vuonna 1982 sosiaalityöntekijän pätevyydeksi                 työntekijämäärästä saataisiin nostetuksi,
35279: edellytettiin ylempää korkeakoulututkintoa.                      valtakunnallinen tavoite sosiaalityön-
35280: Varmasti osittain tästä ja osin kuntien talousvai-           tekijästä jokaista 2 000 asukasta kohden
35281: keuksista johtuu, että alan palkkaus on jäänyt               saavutetuksi, sekä
35282: jälkeen koulutusvaatimukset ja työn rasittavuu-                 että alan palkkaus saataisiin vastaa-
35283: den huomioon ottaen. Tämä puolestaan lisää                   maan koulutusvaatimuksia ja työn rasit-
35284: jälleen epäpätevien osuutta ainakin pitemmällä               tavuutta?
35285: aikavälillä.
35286: 
35287:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1998
35288: 
35289:                                          Raimo Vistbacka /ps
35290: 
35291: 
35292: 
35293: 
35294: 280043
35295: 2                                            KK 970/1998 vp
35296: 
35297: 
35298: 
35299: 
35300:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
35301:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa         poisuudesta annetun asetuksen (21.8.1992/804)
35302: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          2 §:n mukaan kelpoisuusvaatimuksena vakinai-
35303: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        seen sosiaalityöntekijän virkaan on tehtävään
35304: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo             soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, johon si-
35305: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          sältyy tai jonka lisäksi on hankittu riittävä so-
35306: sen n:o 970:                                           siaalityön koulutus, taikka sosiaalihuoltajan tut-
35307:                                                        kinto. Kelpoisuus sosiaalityöntekijän tehtäviin
35308:           Mihin toimiin ja millä aikataululla          voi olla myös kelpoisuusasetuksen siirtymäsään-
35309:        Hallitus aikoo ryhtyä, että pätevien so-        nöksien tarkoittamilla henkilöillä tai korkeakou-
35310:        siaalityöntekijöiden osuus koko alan            lussa järjestetyn pätevöitymiskoulutuksen suo-
35311:        työntekijämäärästä saataisiin nostetuksi,       rittaneilla. Kunta voi poikkeustapauksessa ni-
35312:           valtakunnallinen tavoite sosiaalityön-       mittää sosiaalihuollon ammatilliseen tehtävään
35313:        tekijästä jokaista 2 000 asukasta kohden        kelpoisuusehdot täyttämättömän henkilön: jos
35314:        saavutetuksi, sekä                              sosiaalihuollon ammatilliseen tehtävään ei saada
35315:           että alan palkkaus saataisiin vastaa-        henkilöä, jolla on säädetty kelpoisuus, voidaan
35316:        maan koulutusvaatimuksia ja työn rasit-         tehtävään asetuksen 7 §:n mukaan ottaa määrä-
35317:        tavuutta?                                       ajaksi, enintään kahdeksi vuodeksi kerrallaan
35318:                                                        henkilö, jolla on riittäväksi katsottava koulutus
35319:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           ja mikäli mahdollista käytännön kokemusta ky-
35320: vasti seuraavaa:                                       seessä olevasta tehtävästä. Sosiaalityöntekijäsel-
35321:                                                        vityksen mukaan 73 prosenttia sosiaalityönteki-
35322:    Valtion ja kuntien taloudellinen tilanne kiris-     jöistä täyttää kelpoisuusasetuksen pätevyysvaa-
35323: tyi vuosikymmenen vaihteen jälkeen taloudelli-         timukset.
35324: sen taantuman johdosta, ja julkisia menoja jou-            Sosiaalityön asianmukainen hoitaminen edel-
35325: duttiin supistamaan. Menojen leikkauspaine             lyttää erityisasiantuntemusta, ja sosiaalityönte-
35326: tuntui erityisen voimakkaana sosiaali- ja tervey-      kijöiden kelpoisuudelle säädöstasolla asetettujen
35327: denhuollossa, ja kohdistui myös henkilöstöme-          vaatimusten kautta on haluttu taata asiakkaiden
35328: noihin. Samalla työmäärä sosiaalitoimistoissa          oikeusturva. Toisaalta esimerkiksi toimeentulo-
35329: on kasvanut vaikean taloudellisen tilanteen ai-        tukiasioihin liittyy sellaisia rutiininomaisia tehtä-
35330: heuttamien sosiaalisten ongelmien, kuten työttö-       viä, joiden hoitaminen ei vaadi erityistä sosiaali-
35331: myyden vuoksi.                                         työn pätevyyttä, mutta vie paljon sosiaalityönte-
35332:    Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi             kijöiden aikaa ja voimia, joita esimerkiksi laa-
35333: 26.8.1998 selvityksen "Sosiaalityöntekijät Suo-        dukkaan lastensuojelutyön tekeminen vaatisi.
35334: messa- tehtävät, koulutus, määrä ja riittävyys"        Tästä syystä voi olla järkevää siirtää joitakin
35335: (Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä           työtehtäviä hoidettaviksi muun kuin sosiaalityön
35336: 1998:9, jälj. sosiaalityöntekijäselvitys). Selvityk-   asiantuntemuksen pohjalta.
35337: sen mukaan asiakasmäärän kasvun lisäksi myös               On pitkälti kuntien omassa harkinnassa kuin-
35338: sosiaalityön laadulliset vaatimukset ovat lisään-      ka paljon sosiaalityöntekijöitä kuntiin palka-
35339: tyneet, kun osa sosiaalitoimen asiakkaista kärsii      taan. Valtakunnalliseksi suositukseksi on asetet-
35340: entistä vaikeammista ongelmista. Työtehtävien          tu sosiaalityöntekijäjokaista2 OOOasukastakoh-
35341: määrän kasvua ei ole kompensoitu työvoiman             den, mikä sosiaalityöntekijäselvityksen mukaan
35342: lisäyksellä, joten sosiaalityöntekijöiden työtaak-     onkin toteutunut valtakunnallisella tasolla, mut-
35343: ka on kasvanut. Epäsuhta työmäärän ja työnte-          ta kuntien välillä on suuria eroja. Sosiaalityönte-
35344: kijämäärän välillä näkyy selkeästi useissa kun-        kijöiden palkkataso puolestaan on työmarkkina-
35345: nissa. Huonoin tilanne on pienissä kunnissa, jois-     osapuolten kesken sovittava asia.
35346: sa on joko vain yksi tai ei ainoatakaan pätevää            Sosiaali- ja terveysministeriössä on virkamies-
35347: sosiaalityöntekijää.                                   työnä selvitetty sosiaali- ja terveyspalvelujen
35348:    Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kel-       lainsäädännön kokonaisuudistuksen tarvetta.
35349:                                             KK 970/1998 vp                                                3
35350: 
35351: Ministeriö asetti 6.6.1996 työryhmän selvittä-        tehtävien edellyttämästä lainsäädännöstä, val-
35352: mään, tarvittaisiinko sosiaalihuoltoon ammatin-       vonnastaja sen toteutuksesta sekä kustannuksis-
35353: harjoittamislainsäädäntöä. Työryhmä jätti mie-        ta sekä 4) tehdä tarvittaessa esitys erityiskoulu-
35354: tintönsä 31.3.1997 (Sosiaali- ja terveysministe-      tuksen järjestämiseksi. Työryhmä tulee työnsä
35355: riön työryhmämuistioita 1997:1 7). Työryhmä           aikana kuulemaan asiantuntijoina mm. työ-
35356: totesi, ettei nykyinen lainsäädäntö ole sosiaali-     markkinalaitosten edustajia. Työryhmän toimi-
35357: huollon ammatillisen henkilöstön kannalta tyy-        kausi päättyy 3l.l2.1999. Myös lääninhallituk-
35358: dyttävä. Työryhmä esitti lainsäädännön toteut-        set jatkavat kuntien sosiaalityöntekijätilanteen
35359: tamisvaihtoehtoja, joiden pohjalta parannettai-       lähempää arviointia.
35360: siin sosiaalihuollon asiakkaan asemaa ja oikeus-         Olisi tärkeää, että sosiaalihuollon erityisosaa-
35361: turvaa, lisättäisiin ammattihenkilöstön ammatil-      mista vaativia palveluja olisi riittävästi tarjolla ja
35362: lista pätevyyttä ja edistettäisiin moniammatillis-    kunnat myös käyttäisivät niitä. Sosiaali- ja ter-
35363: ta sosiaali- ja terveydenhuollon ja muiden alojen     veysministeriö on vuoden 1997 loppupuolella
35364: välistä yhteistyötä. Sosiaalialan ammatillisen        käynnistänyt tätä tarkoitusta varten "Verkostoi-
35365: lainsäädännön kehittämistä varten ministeriö on       tuvat erityispalvelut" -hankkeen. Toimijoina
35366:  15.9.1998 asettanut sosiaalialan ammatinharjoit-     ovat sosiaali- ja terveysalan järjestöt, kunnat,
35367: tamistyöryhmän. Työryhmän tavoitteena on ke-          kuntayhtymät ja lääninhallitukset. Hankkeen
35368: hittää sosiaalialan työntekijöitä koskevaa lain-      tarkoituksena on taata se, että pienissäkin kun-
35369: säädäntöä ammattitaitoisten, riittävän koulu-         nissa sosiaalihuollon asiakkaille voitaisiin taata
35370: tuksen omaavien työntekijöiden saamiseksi so-         erityisosaamista vaativat palvelut. Ministeriössä
35371: siaalihuoltoon ja muihin sosiaalialan tehtäviin.      on parhaillaan valmisteltavana myös hallituksen
35372: Työryhmän tehtävänä on l) kartoittaa ja määri-        esitys laiksi sosiaalihuollon asiakkaan asemasta
35373: tellä ne sosiaalihuollon ja sosiaalialan tehtävät,    ja oikeuksista. Tavoitteena on muun muassa tur-
35374: joissa edellytetään erityistä sääntelyä ottaen huo-   vata riittävä sosiaalityön asiantuntemus myös
35375: mioon eri koulutusvaihtoehdot; 2) määritellä em.      pienissä kunnissa siten, että kunnan käytettävis-
35376: tehtävien edellyttämä vähimmäiskoulutustaso ja        sä on aina kelpoisuusehdot täyttävän sosiaali-
35377:  sen oppisisällöt sekä mahdollisesti vaadittava       työntekijän työpanos.
35378:  työkokemus; 3) tehdä esitys sääntelyä vaativien
35379: 
35380:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1998
35381: 
35382:                                                                      Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
35383: 4                                           KK 970/1998 vp
35384: 
35385: 
35386: 
35387: 
35388:                                         Tili Riksdagens Talman
35389: 
35390:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      betartjänst lämplig högre högskoleexamen, i vii-
35391: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        ken ingår eller utöver viiken förvärvats tillräcklig
35392: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-    utbildning på socialarbetets område, eller social-
35393: damot Raimo Vistbacka undertecknade spörs-            vårdarexamen. En person som avses i övergångs-
35394: mål nr 970:                                           bestämmelserna i behörighetsförordningen kan
35395:                                                       även vara behörig för uppgiften som socialarbe-
35396:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        tare liksom också den som avlagt behörighetsut-
35397:        ta och med vilken tidtabell för att öka        bildning som ordnats vid en högskola. 1 undan-
35398:        andelen kompetenta socialarbetare i            tagsfall kan en kommun utnämna en person som
35399:        branschen,                                     saknar fastställd behörighet. Om det för en upp-
35400:           för att det landsomfattande målet om        gift inte är möjligt att få en person med stadgad
35401:        en socialarbetare per 2000 invånare skall      behörighet, kan man enligt förordningens 7 § för
35402:        uppnås och                                     uppgifter för högst två år i sänder anställa en
35403:           lönerna i branschen kunde motsvara-         person som har en utbildning som kan anses vara
35404:        utbildningskraven och det tunga arbetet?       tillräcklig och om möjligt praktisk erfarenhet av
35405:                                                       den ifrågavarande uppgiften. Enligt socialarbe-
35406:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         tarutredningen uppfyller 73% av socialarbetar-
35407: anföra följande:                                      na behörighetskraven enligt behörighetsförord-
35408:                                                       ningen.
35409:    Statens och kommunernas ekonomiska läge                Ett kompetent utfört socialarbete kräver sär-
35410: skärptes i början av decenniet till följd av den      skild sakkunskap. Genom de behörighetskrav
35411: ekonomiska nedgången och man blev tvungen             som på författningsnivå ställs på socialarbetare
35412: att minska de offentliga utgifterna. Nedskär-         vill man trygga klienternas rättsskydd. 1 ärenden
35413: ningarna blev .~ärskilt kraftiga inom social- och     som gäller t.ex. utkomstskydd ingår å andra si-
35414: hälsovården. Aven personalutgifterna drabba-          dan många sådana rutiner som inte kräver sär-
35415: des. Samtidigt har arbetet vid socialbyråerna         skild förtrogenhet med socialarbete, men som tar
35416: ökat till följd av att de sociala problemen, t.ex.    en stor del av socialarbetarnas tid och krafter,
35417: arbetslösheten, vuxit på grund av det ekonomis-       vilka kunde behövas t.ex. för kvalificerat barn-
35418: ka läget.                                             skyddsarbete. Därför kan detvara förnuftigt att
35419:    Social- och hälsovårdsministeriet publicerade      fördela vissa arbetsuppgifter enligt andra grun-
35420: 26.8.1998 en utredning om socialarbetarna i Fin-      der än vederbörandes kunskaper i socialarbete.
35421: land, deras utbildning, antal och anställningstät-        Kommunerna kan rätt långt själva bestämma
35422: het (Social- och hälsovårdsministeriet, utredning     hur många socialarbetare som skall anställas.
35423: 1998:9, i det följande socialarbetarutredningen).     Den landsomfattande rekommendationen anger
35424: Enligt denna utredning har antalet klienter ökat      en socialarbetare per 2000 invånare. Enligt soci-
35425: inom det sociala arbetet och kvalitetskraven har      alarbetarutredningen har detta mål uppnåtts i
35426: höjts, eftersom en del av klienterna kämpar med       landet som helhet, men det finns stora skillnader
35427: allt svårare problem. De allt fler arbetsuppgifter-   mellan de olika kommunerna. Socialarbetarnas
35428: na har inte kompenserats med mera personal,           lönenivå är däremot en fråga för arbetsmark-
35429: vilket alltså betyder att socialarbetarnas arbets-    nadsparterna.
35430: börda har ökat. Att arbetsmängd och antal an-             1 social- och hälsovårdsministeriet har man på
35431: ställda inte är i balans kommer klart till synes i    tjänstemannanivå utrett behovet av en totalrevi-
35432: flera kommuner. Situationen är värst i små kom-       dering av lagstiftningen om socialtjänsten och
35433: muner där det antingen finns endast en eller inte     hälsovården. Ministeriet tillsatte en arbetsgrupp
35434: en enda behörig socialarbetare.                       6.6.1996 för att utreda om socialvården behöver
35435:    Enligt 2 § förordningen om behörighetsvillko-      lagstiftning om rätten att bedriva yrke. Arbets-
35436: ren för yrkesutbildad personai inom socialvår-        gruppen överlämnade sitt betänkande 31.3.1997
35437: den (21.8.1992/804) krävs för ordinarie socialar-     (Social- och hälsovårdsministeriet, arbets-
35438:                                             KK 970/1998 vp                                              5
35439: 
35440: gruppspromemoria 1997: 17). Arbetsgruppen på-         genomförande och kostnader samt 4) om det
35441: pekade att gällande lagstiftning inte är tillfreds-   behövs, föreslå särskild utbildning. U nder arbe-
35442: ställande för de yrkesutbildade på området. Ar-       tets gång kommer arbetsgruppen att höra bl.a.
35443: betsgruppen föreslog olika alternativa modeller       företrädare för arbetsmarknadsorganisatio-
35444: som kunde förbättra socialvårdsklienternas ställ-     nerna som sakkunpiga. Arbetsgruppens mandat
35445: ning och rättsskydd, öka den yrkesutbildade per-      utgår 31.12.1999. A ven länsstyrelserna fortsätter
35446: sonalens kompetens och främja samarbetet mel-         att arbeta med närmare utvärdering av situatio-
35447: lan olika yrken inom social- och hälsovården och      nen i fråga om de kommunala socialarbetarna.
35448: andra branscher. Ministeriet har 15.9.1998 till-          Det vore viktigt att det fanns ett tillräckligt
35449: satt en arbetsgrupp som har i uppdrag att utveck-     utbud av socialvårdstjänster som kräver särskilt
35450: Ia yrkeslagstiftningen på det sociala området.        kunnande och att kommunerna skulle utnyttja
35451: Arbetsgruppen försöker utveckla den lagstift-         dessa. 1 slutet av 1997 startade social- och hälso-
35452: ning som finns om arbetstagarna på det sociala        vårdsministeriet ett särskilt projekt i detta syfte.
35453: området för att man skall kunna få yrkeskunniga       Projektet engagerar social- och hälsovårdsorga-
35454: arbetstagare med tillräcklig utbildning tili upp-     nisationer, kommuner, samkommuner och läns-
35455: gifter inom socialvården och andra uppgifter på       styrelser. Avsikten är att man skall kunna säker-
35456: det sociala området.                                  ställa att även små kommuner kan garantera att
35457:    Arbetsgruppen skall 1) kartlägga och definie-      socialvårdsklienterna erhåller kvalificerad servi-
35458: ra de uppgifter inom socialvården och på det          ce. Dessutom arbetar ministeriet som bäst med
35459: sociala området som kräver särskild reglering         en proposition med förslag till lag om social-
35460: med hänsyn tili olika utbildningsalternativ; 2)       vårdsklienternas ställning och rättsskydd. A vsik-
35461: fastställa minimiutbildningen för dessa uppgifter     ten är bl.a. att man skall säkerställa tillräcklig
35462: och utbildningens innehåll samt kravet på even-       socialarbetsexpertis även i små kommuner så att
35463: tuell arbetserfarenhet; 3) föreslå lagstiftning om    kommunerna alltid har sådana socialarbetare att
35464: uppgifter som kräver reglering samt kontroll,         tillgå som uppfyller behörighetskraven.
35465: 
35466:      Helsingforsden 8 oktober 1998
35467: 
35468:                                                                      Minister Terttu Huttu-Juntunen
35469:                                             KK 971/1998 vp
35470: 
35471: Kirjallinen kysymys 971
35472: 
35473: 
35474: 
35475: 
35476:                                    Raimo Vistbacka /ps: Oppisopimuskoulutuksen rajoittamissuunni-
35477:                                       telmista
35478: 
35479: 
35480:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
35481: 
35482:     Oppisopimuskoulutus on viimeisten vuosien         tuu takaisin tuloina. Työnantaja maksaa koulu-
35483: kuluessa saavuttanut suuren suosion osin toi-         tettavalle yleensä työehtosopimuksen mukaista
35484: minnan aktiivisen tukemisen ja siitä tiedottami-      palkkaa, mikä tekee sen oppilaalle olennaisesti
35485: sen ansiosta. Myös massatyöttömyys ja paineet         normaalia opiskelua kannattavammaksi ja hel-
35486: ammatilliseen uudelleenkoulutukseen ovat var-         pommaksi. Työnantaja puolestaan saa itselleen
35487: masti lisänneet oppisopimuskoulutuksen suosio-        heti sopivaaja ammattitaitoista työvoimaa. Mai-
35488: ta.                                                   nittakoon vielä, että vaihtoehtoisen työvoima-
35489:     Suosio on kuitenkin julkisuuteen tulleiden tie-   koulutuksen kulut ovat yhteiskunnalle noin
35490: tojen mukaanjohtanut siihen, että oppisopimus-        100 000 markkaa oppilasta kohden, oppilaan
35491: koulutukseen varatut budjettimäärärahat ovat          ansiot koulutusajalta olennaisesti alhaisemmat
35492: loppuneet ja ne on jopa ylitetty. Esimerkiksi         ja työnantajalle koulutuksen sisältö sopii usein
35493: vuonna 1997 kului rahaa noin 100 miljoonaa            huomattavasti oppisopimuskoulutuksen "mitta-
35494: markkaa budjetoitua enemmän ja kuluvana               tilauskoulutuksen" sisältöä huonommin.
35495: vuonna arvioidaan ylityksen olevan sitäkin suu-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35496: remman.                                               tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35497:     Määrärahavaje ja sen aiheuttanut oppisopi-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35498: muskoulutuksen suuri suosio on johtanut siihen,       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35499: että opetusministeriö on kehottanut rajoitta-
35500: maan oppisopimusten tekemistä loppuvuonna.                      Onko Hallitus tietoinen, että oppisopi-
35501: Ensi vuoden osalta on tiettävästi tarkoitus karsia           muskoulutukseen varatut määrärahat
35502: lisäkoulutuksen hankkimismahdollisuuksia op-                 ovat olleet kahtena viime vuotena liian
35503: pisopimuskoulutuksen avulla.                                 pienet tarpeeseen verrattuna, ja
35504:     Oppisopimuskoulutuksen on osoitettu olevan                  mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
35505: kiistatta yhteiskunnalle halvin tapa kouluttaa ih-           ettei kaavailtuihin oppisopimuskoulu-
35506: misiä ammattiin. Kulut ovat vain noin 20 000                 tuksen rajoittamistoimiin tarvitsisi ryh-
35507: markkaa koulutettavaa kohden, josta osa palau-               tyä?
35508: 
35509:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1998
35510: 
35511:                                          Raimo Vistbacka /ps
35512: 
35513: 
35514: 
35515: 
35516: 280043
35517: 2                                          KK 971/1998 vp
35518: 
35519: 
35520: 
35521: 
35522:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
35523: 
35524:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       23.6.1998) paikallishallintoviranomaisille pyrit-
35525: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tiin varautumaan uuden lainsäädännön mukai-
35526: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      seen tilanteeseen ammattitutkintoon valmista-
35527: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo           van oppisopimuskoulutuksen osalta. Paikallis-
35528: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        hallintoviranomaisia kehotettiin pidättyvyyteen
35529: sen n:o 971:                                         ammattitutkintoon valmistavien sopimusten te-
35530:                                                      kemisessä. Tavoitteena on välttää kohtuuttoman
35531:            Onko Hallitus tietoinen, että oppisopi-   kustannuspiikin syntyminen loppuvuodesta
35532:        mukseen varatut määrärahat ovat olleet        1998. Muilta osin minkäänlaisia rajoituksia op-
35533:        kahtena viime vuotena liian pienet tar-       pisopimusten määriin vuonna 1998 ei ole tehty.
35534:        peeseen verrattuna, ja                            Valtion talousarvioesityksessä vuodelle 1999
35535:            mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,      on oppisopimuskoulutuksena annettavan lisä-
35536:        ettei kaavailtuihin oppisopimuskoulu-         koulutuksen kiintiöksi esitetty 9 000 vuotuista
35537:        tuksen rajoittamistoimiin tarvitsisi ryh-     paikkaa, mikä tarkoittaa 3 000 paikan lisäystä
35538:           ""?
35539:        t ya.                                         vuoteen 1998 verrattuna. Lisäksi on huomatta-
35540:                                                      va, että vuoden 1998 aikana solmitutja aloitetut
35541:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         oppisopimukset saatetaan loppuun nykyisen
35542: vasti seuraavaa:                                     lainsäädännön mukaisesti. Tämä tarkoittaa sitä,
35543:                                                      että ammattitutkintoon valmistavan oppisopi-
35544:    Oppisopimuskoulutuksen määrällinen kasvu          muskoulutuksen "hännät" eivät rasita lisäkoulu-
35545: on 1990-1uvulla ollut ripeää. Oppisopimusten         tuskiintiötä vuonna 1999. Näiden "häntien" ar-
35546: maara on 1990-luvulla kolminkertaistunut.            vioidaan vastaavan 3 000 vuosittaista oppisopi-
35547: Vuonna 1997 tehtyjen oppisopimusten määrä li-        muspaikkaa. Vuonna 1999 on toisin sanoen käy-
35548: sääntyi yhteensä 41 %edelliseen vuoteen verrat-      tettävissä ammattitutkintoon ja erikoisammatti-
35549: tuna. Valtion talousarviossa tähän tarkoitukseen     tutkintoon valmistaan sekä ei-tutkintotavoittei-
35550: varatun määrärahan käyttö vuonna 1997 oli            seen lisäkoulutukseen yhteensä n. 12 000 vuotuis-
35551: 518 milj. markkaa, mikä ylitti budjetoidun           ta oppisopimuspaikkaa.
35552: 107 milj. markalla. Tätä edeltävinä vuosina val-        Opetusministeriön käsityksen mukaan vuo-
35553: tion talousarviossa oppisopimuskoulutukseen          delle 1999 varattu lisäkoulutuskiintiö yhdessä
35554: varatut määrärahat ovat olleet riittävät.            siirtymäsäännösten kanssa takaa oppisopimus-
35555:    Oppisopimusten määrän kasvu ei ole kaikilta       koulutuksena annettavan lisäkoulutuksen mää-
35556: osin kohdentunut hallituksen painopisteeksi          rän säilymisen nykyisellä tasollaan. Tarkoitukse-
35557: asettamille oppisopimuskoulutuksen alueille.         na on vuonna 1999 porrastaa lisäkoulutuksen
35558: Ammatillisen peruskoulutuksen ja nuorten oppi-       yksikköhintoja siten, että tutkintotavoitteisen li-
35559: sopimuskoulutuksen lisäksi myös aikuisten am-        säkoulutuksen (ammatti- ja erikoisammattitut-
35560: mattitutkintoon valmistava lisäkoulutus on kas-      kintoon valmistava) yksikköhinta olisi 18 000
35561: vanut merkittävästi.                                 markkaa ja ei-tutkintotavoitteisen lisäkoulutuk-
35562:    Koulutuksen lainsäädännön kokonaisuudis-          sen 13 000 markkaa. Porrastuksen tavoitteena
35563: tuksessa,jota koskevat lait Tasavallan President-    siirtää lisäkoulutuksen painopistettä tutkintota-
35564: ti on vahvistanut 21 päivänä elokuuta 1998 ja        voitteiseen koulutukseen.
35565: joka tulee voimaan 1.1.1999, ammattitutkintoon           Kun lisäksi perustutkintoon valmistava kou-
35566: valmistava oppisopimuskoulutus siirtyy määräl-       lutus, hallituksen oppisopimuskoulutukselle
35567: lisesti säädeltäväksi muun lisäkoulutuksen (eri-     asettamien painopisteiden mukaisesti, tulee säi-
35568: koisammattitutkintoon valmistava ja ei-tutkin-       lymään määrällisen säätelyn ulkopuolella, mis-
35569: totavoitteinen lisäkoulutus) tavoin. Muutos on       tään oppisopimuskoulutuksen rajoitustoimista
35570: välttämätön, jotta koulutuksen talous saadaan        vuonna 1999 ei voida puhua.
35571: tältä osin hallintaan.                                  Oppisopimuskoulutuksena annettavan lisä-
35572:    Opetusministeriön kirjeellä ( 199/430/98,         koulutuksen, erityisesti ammattitutkintoon val-
35573:                                        KK 971/1998 vp                                         3
35574: 
35575: mistavan koulutuksen tarvetta, toteutumaa sekä   maan huomattavasti tarjontaa suurempaa, voi
35576: tutkintojen suorittamista tullaan seuraamaan.    vuonna 2000 olla tarvetta lisäkoulutuksen mää-
35577: Mikäli koulutuksen kysyntä tulee jatkossa ole-   rällisen kehyksen tarkistamiseen.
35578: 
35579:     Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1998
35580: 
35581:                                                         Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
35582: 4                                            KK 971/1998 vp
35583: 
35584: 
35585: 
35586: 
35587:                                          Tili Riksdagens Talman
35588: 
35589:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Undervisningsministeriet försökte i ett brev
35590: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande            (199/430/98, 23.6.1998 ) tili1oka1myndigheterna
35591: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-        för 1äroavta1sutbildningen förbereda inför den
35592: dagsman Raimo Vistbacka undertecknade                  situation den nya 1agstiftningen för med sig i
35593: spörsmå1 nr 971:                                       fråga om 1äroavta1sutbi1dning som förbereder
35594:                                                        för en yrkesexamen. De 1oka1a förva1tningsmyn-
35595:           Är Regeringen medveten om a tt de            digheterna uppmanades tili återhållsamhet när
35596:        ans1ag som reserverats för 1äroavta1 varit      det gäller att ingå avta1 som förbereder för en
35597:        alltför små i förhållande tili behovet un-      yrkesexamen. Syftet är att undvika uppkomsten
35598:        der de två senaste åren, och                    av en orim1ig kostnadstopp mot s1utet av 1998.
35599:           vilka åtgärder avser Regeringen vidta        Tili övriga de1ar har inga begränsningar gjorts i
35600:        för att de aviserade begränsningarna av         anta1et 1äroavta1 1998.
35601:        1äroavta1sutbi1dningen inte skall behöva           I budgetpropositionen för 1999 föres1ås en
35602:        göras?                                          kvot på 9 000 p1atser per år inom tiliäggssutbi1d-
35603:                                                        ning som ges i form av 1äroavta1sutbi1dning, vi1-
35604:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt          ket innebär en ökning med 3 000 p1atser jämfört
35605: anföra fö1jande:                                       med 1998. Dessutom bör observeras att de 1äro-
35606:                                                        avta1 som ingåtts och påbörjats under 1998 s1ut-
35607:     Läroavta1sutbi1dningen har kvantitativt sett       förs en1igt nuvarande 1agstiftning. Detta innebär
35608: ökat i rask takt under 1990-ta1et. Anta1et 1äroav-     att "svansarna" i den 1äroavta1sutbi1dning som
35609: ta1 har mer än tredubb1ats. År 1997 ingicks sam-       förbereder för en yrkesexamen inte be1astar till-
35610: man1agt 41 % fler 1äroavta1 än året innan. An-         1äggsutbi1dningskvoten 1999. Dessa svansar be-
35611: vändningen av det ans1ag som reserverats för           räknas motsvara 3 000 1äroavta1sp1atser per år.
35612: detta ändamå1 i statsbudgeten var 518 mi1j. mk,        År 1999 kan så1edes tota1t ca 12 000 1äroavta1s-
35613: vilket överskred det budgeterade med 107 mi1j.         p1atser per år användas tili förberedande tilläggs-
35614: mk. Under de föregående åren har de ans1ag som         utbi1dning inför en yrkesexamen och specia1yr-
35615: reserverats för 1äroavta1sutbi1dning i statsbudge-     kesexamen och till icke-examensinriktad tilläggs-
35616: ten ..varit tillräck1iga.                              utbi1dning.
35617:     Okningen av anta1et 1äroavta1 har inte tili alla      En1igt undervisningsministeriets uppfattning
35618: de1ar gällt de områden inom 1äroavta1sutbi1d-          garanterar den tiliäggsutbi1dningskvot som re-
35619: ningen som regeringen prioriterat. Förutom den         serverats för 1999 kombinerat med övergångs be-
35620: grund1äggande yrkesutbi1dningen och 1äroav-            stämme1serna att omfattningen på den tilläggsut-
35621: ta1sutbildningen för unga har också sådan till-        bildning som ges i form av 1äroavta1sutbildning
35622: 1äggsutbi1dning för vuxna som förbereder inför         bibehålls på nuvarande nivå. A vsikten är att un-
35623: en yrkesexamen ökat avsevärt.                          der 1999 gradera priserna per enhet för tilläggsut-
35624:     De 1agar som ingår i utbildnings1agstiftnings-     bi1dning så att priset per enhet för examensinrik-
35625: reformen stadfåstes av Repub1ikens President           tad tilläggsutbi1dning (som förbereder för en yr-
35626: den 21 augusti 1998 och träder i kraft vid ingång-     kesexamen och specia1yrkesexamen) är 18 000
35627: en av 1999. En1igt reformen kommer kvantitativ         mark och priset per enhet för icke-examensinrik-
35628: reg1ering av den 1äroavta1sutbildning som förbe-       tad tilläggsutbi1dning 13 000 mark. Syftet med
35629: reder för en yrkesexamen att införas på samma          graderingen är att förskjuta tyngdpunkten i till-
35630: sätt som för annan tilläggsutbi1dning (tiliäggsut-     1äggsutbi1dningen tili examensinriktad utbild-
35631: bildning som förbereder för specia1yrkesexamen         ning.
35632: <?.Ch icke-examensinriktad tilläggsutbildning).           När dessutom den utbi1dning som förbereder
35633: Andringen är nödvändig för att man skall få            för en grundexamen, i enlighet med de tyngd-
35634: kontroll över ekonomin i utbi1dningen till denna       punkter som regeringen givit 1äroavta1sutbi1d-
35635: del.                                                   ningen, fortfarande kommer att stå utanför den
35636:                                            KK 971/1998 vp                                           5
35637: 
35638: kvantitativa regleringen, kan man inte tala om       yrkesexamen, hur utbildningen utfaller samt av-
35639: några åtgärder för att begränsa läroavtalsutbild-    läggandet av examina. Om efterfrågan på utbild-
35640: ningen 1999.                                         ningen i framtiden blir betydligt större än utbu-
35641:    Man kommer att följa behovet av tilläggsut-       det kan det år 2000 bli aktuellt att justera den
35642: bildning i form av läroavtalsutbildning, i synner-   kvantitativa ramen för tilläggsutbildningen.
35643: het behovet av utbildning som förbereder för en
35644: 
35645:      Helsingforsden 9 oktober 1998
35646: 
35647:                                                       Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
35648:                                              KK 972/1998 vp
35649: 
35650: Kirjallinen kysymys 972
35651: 
35652: 
35653: 
35654: 
35655:                                     Tarja Kautto /sd: Sosiaalisen Juototuksen toimivuudesta
35656: 
35657: 
35658: 
35659:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
35660: 
35661:    Kesäkuusta alkaen ovat pienituloiset yksityis-      don rahoittamisesta. On ymmärrettävää, ettei
35662: henkilöt voineet saada Takuu-Säätiön takaamaa          toimeentulotukiminimillä elävälle ihmiselle voi-
35663: lainaa. Lainat ovat keskimäärin 16 000 markan          da myöntää suuria lainoja, siilä laina on voitava
35664: suuruisia. Hakemuksia on syyskuuhun mennessä           maksaa takaisin. Sosiaalisen Juototuksen perus-
35665: tullut 210, joista noin 125 on ehditty käsitellä.      ajatus ei kuitenkaan tavoita kaikkein pienituloi-
35666: Hakemuksista 85 on hylätty ja lainatakuita             simpia,joilla ei edelleenkään ole keinoa rahoittaa
35667: myönnetty hieman yli 40 hakijalle. Hylkäysten          elämään kuuluvia kalliita, mutta välttämättömiä
35668: syynä on yleisimmin hakijan tulojen alhaisuus tai      hankintoja.
35669: se, että hakijalla on ennestään selvittämättömiä          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35670: velkavastuita. Pienituloisille tarkoitetun sosiaali-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35671: sen Juototuksen tarkoitus on auttaa ihmisiä sel-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35672: viytymään tavallista suuremmista hankinnoista          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35673: joutumatta kohtuuttomiin taloudellisiin vai-
35674: keuksiin. Useiden lainatakuun hakijoiden koh-                      Miten Hallitus aikoo kehittää sosiaa-
35675: dalla on kysymys kalliin hammashoidon tai                      lista Juototusta pienituloisimpien henki-
35676: muun terveyden kannalta välttämättömän hoi-                    löiden auttamiseksi?
35677: 
35678:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1998
35679: 
35680:                                             Tarja Kautto /sd
35681: 
35682: 
35683: 
35684: 
35685: 280043
35686: 2                                          KK 972/1998 vp
35687: 
35688: 
35689: 
35690: 
35691:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
35692: 
35693:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       siaalisen luototuksen kokeiluun. Ministeriö on
35694: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        käynnistänyt kuntien sosiaalisen luototuksen
35695: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      kokeilun valmistelut.
35696: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tarja               Takuu-Säätiön sosiaalinen luotto on tarkoi-
35697: Kauton näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          tettu pienituloisille ja vähävaraisille henkilöille
35698: n:o 972:                                             tilanteisiin, jolloin heidän itsenäiseen selviytymi-
35699:                                                      seen tarvittaviin hankintoihinsa ei ole käytettä-
35700:            Miten Hallitus aikoo kehittää sosiaa-     vissä muuta kohtuuhintaista rahoitusmahdolli-
35701:        lista luototusta pienituloisimpien henki-     suutta. Hakijalle tulee jäädä riittävä maksuvara
35702:        löiden auttamiseksi?                          lainan maksuun ja jokapäiväisten menojen kat-
35703:                                                      tamiseen. Käyttövaroja toimeentuloon on jäätä-
35704:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         vä vähintään toimeentulotuen perusosaa vastaa-
35705: vasti seuraavaa:                                     va määrä. Hakijan tulee selvittää ensin mahdol-
35706:                                                      lisuutensa saada toimeentulotukea hankinnan
35707:    Ministeri Jouko Skinnarin ministerityöryhmä       rahoittamiseen. Luoton määrä on vähintään
35708: esitti 8.1.1998 yhtenä toimenpide-esityksenään       5 000 mk ja enintään 30 000 mk.
35709: sosiaalisen luototuksen kokeilemista Suomessa.           Toimeentulotuessa voidaan ottaa huomioon
35710: Työryhmä korosti kokeilutoiminnan riittävää          henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olo-
35711: kattavuutta ja sitä, että kokeilut toteutettaisiin   suhteista johtuvia toimeentulon turvaamiseksi ja
35712: sekä järjestösektorilla että kunnan toimintana.      itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeelli-
35713: Sosiaali- ja terveysministeriön asettama velkaon-    seksi katsottuja menoja. Kunta voi päättämiensä
35714: gelmatyöryhmä selvitti sosiaalisen luototuksen       perusteiden mukaan myöntää myös ehkäisevää
35715: kokeilun tavoitteita ja järjestämistapoja. Työ-      toimeentulotukea. Siten toimeentulotukea voi-
35716: ryhmän selvityksen mukaan kunnat katsoivat           daan joustavasti käyttää pienituloisimpien vält-
35717: sosiaalisen luototuksen sopivan hyvin nykystra-      tämättömiin hankintoihin. Ehkäisevän toimeen-
35718: tegioihinsa esimerkiksi syrjäytymisen ehkäisemi-     tulotuen mahdollisuuksia ei kaikissa kunnissa
35719: sessä sekä työhön ja omatoimisuuteen kannusta-       kuitenkaan ole käytetty riittävästi hyväksi. So-
35720: misessa. Työryhmä esitti, että järjestösektorilla    siaali- ja terveysministeriö on kunnille lähettä-
35721: Takuu-Säätiön toteuttaman kokeilun ohella ko-        mässään toimeentulotukioppaassa (STM Oppai-
35722: keilu käynnistettäisiin enintään kymmenessä          ta 1998:2) käsitellyt sekä ehkäisevää toimeentu-
35723: kunnassa.                                            lotukea että toimeentulotuen myöntämistä har-
35724:    Takuu-Säätiön sosiaalisessa luotossa, jonka       kinnanvaraisiin menoihin.
35725: toimintaperiaatteet sosiaali- ja terveysministeriö       Sosiaalinen luotto on tarkoitettu muille kuin
35726: on hyväksynyt, takaus myönnetään Raha-auto-          toimeentulotukea saaville. Se sijoittuu sosiaali-
35727: maattiyhdistyksen avustusten turvin sosiaalisin      turvan ja rahoitusmarkkinoiden rajapintaan.
35728: perustein pankista Otettavalle lainalle. Toiminta    Kokeilun tarkoituksena on hankkia tietoa erityi-
35729: on käynnistynyt kesäkuussa. Valtion vuoden           sesti sosiaalisen luototuksen tarpeesta, kohde-
35730: 1999 talousarvioesityksen mukaan sosiaali- ja        ryhmistä sekä sen sosiaalisesta ja taloudellisesta
35731: terveysministeriön hallinnonalan momentin            merkityksestä.
35732: 33.01.61 määrärahaa on tarkoitus käyttää so-
35733: 
35734:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1998
35735: 
35736:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
35737:                                              KK 972/1998 vp                                              3
35738: 
35739: 
35740: 
35741: 
35742:                                          Tili Riksdagens Talman
35743: 
35744:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        kreditgivning. Ministeriet har startat förberedel-
35745: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         serna för kommunernas sociala kreditgivning.
35746: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-           Garanti-Stiftelsens sociala kreditgivning är
35747: man Tarja Kautto undertecknade spörsmå1 nr             avsedd för lågavlönade och mindre bemedlade
35748: 972:                                                   personer i situationer då det inte finns till förfo-
35749:                                                        gande andra finansieringsmöjligheter tili rimliga
35750:            H ur ämnar Regeringen utveckla den          kostnader för sådana anskaffningar som är nöd-
35751:         socia1a kreditgivningen för att hjälpa per-    vändiga för att dessa personer skall klara sig på
35752:         soner med de lägsta inkomsterna?               egen hand. F ör sökanden skall det bli över en till-
35753:                                                        räcklig betalningsmån för betalning av lånet och
35754:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          för dagliga utgifter. Minst ett belopp som mot-
35755: anföra följande:                                       svarar utkomststödets grunddel skall bli över
35756:                                                        som disponibla medel för uppehälle. Sökanden
35757:    Minister Jouko Skinnaris arbetsgrupp före-          skall först utreda sina möjligheter att få utkomst-
35758: slog 8.1.1998 som ett förs1ag tili åtgärder ett för-   stöd för finansiering av anskaffningen. Kreditens
35759: sök med social kreditgivning i Finland. Arbets-        belopp är minst 5 000 mk och högst 30 000 mk.
35760: gruppen poängterade att försöksverksamheten                1 utkomststödet kan man beakta utgifter för-
35761: skall vara tiliräckligt täckande och att försöken      orsakade av personens eller familjens särskilda
35762: skall genomföras både inom organisationssek-           behov eller förhållanden som ansetts nödvändiga
35763: torn och som kommunens egen verksamhet. En             för att trygga utkomsten och främja att personen
35764: arbetsgrupp för skuldproblem som socia1- och           eller familjen klarar sig på egen hand. 1 enlighet
35765: hä1sovårdsministeriet tillsatt utredde må1en för       med de grunder som kommunen fastställt kan
35766: försöket med socia1 kreditgivning och hur en           kommunen bevilja även förebyggande utkomst-
35767: sådan kreditgivning skall ordnas. Enligt arbets-       stöd. På så sätt kan utkomststödet på ett smidigt
35768: gruppens utredning ansåg kommunerna att soci-          sätt användas tili nödvändiga anskaffningar för
35769: al kreditgivning passar bra ihop med kommuner-         personer med de lägsta inkomsterna. Det före-
35770: nas nuvarande strategier t.ex. för att förebygga       byggande utkomststödets möjligheter har dock
35771: utslagning samt för att sporra tili arbete och         inte utnyttjats tillräckligt i alla kommuner. So-
35772: självständighet. Arbetsgruppen föreslog att ut-        cial- och hälsovårdsministeriet har i den handbok
35773: över det försök inom organisationssektorn som          om utkomststödet (Social- och hälsovårdsminis-
35774: Garanti-Stiftelsen genomför skall försöket på-         teriet, handböcker 1998:3) som ministeriet sänt
35775: börjas endast i högst tio kommuner.                    tili kommunerna behand1at både det förebyggan-
35776:     1 Garanti-Stiftelsens sociala kreditgivning,       de utkomststödet och beviljandet av utkomst-
35777: vars verksamhetsprinciper social- och hälso-           stöd tili utgifter beroende av prövning.
35778: vårdsministeriet godkänt, beviljas garantin på             Den socia1a kreditgivningen är avsedd för an-
35779:  Iän som lyfts i bank på sociala grunder med stöd      dra än dem som får utkomststöd. Den placerar
35780: av bidrag från Penningautomatföreningen.               sig på gränsen mellan den socia1a tryggheten och
35781:  Verksamheten startade i juni. Enligt budgetpro-       finansieringsmarknaden. Syftet med försöket är
35782:  positionen för år 1999 skall anslaget i social- och   att fä uppgifter särski1t om behovet av socia1
35783:  hälsovårdsministeriets förvaltningsområdes mo-        kreditgivning, målgrupperna samt kreditgiv-
35784:  ment 33.01.61 användas för försöket med social        ningens sociala och ekonomiska betydelse.
35785: 
35786:        Helsingforsden 8 oktober 1998
35787: 
35788:                                                                       Minister Terttu Huttu-Juntunen
35789:                                            KK 973/1998 vp
35790: 
35791: Kirjallinen kysymys 973
35792: 
35793: 
35794: 
35795: 
35796:                                   Pentti Tiusanen /vas ym.: Verotuksen painopisteen siirtämisestä
35797:                                      ihmistyön verotuksesta jalostusasteen verotukseen
35798: 
35799: 
35800:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
35801: 
35802:    Nykyinen verojärjestelmä ja sosiaalimaksut           Tuotannon automatisoituessa ja ihmistyön
35803: perustuvat ihmistyön, palkkatyön verotukseen.        vähentyessä on työn verotuksesta menetettävät
35804: Tuotannon muiden tekijöiden, energian, raaka-        tulot korvattava uudella verojärjestelmällä,joka
35805: aineiden, pääoman ja koneiden tekemää työtä          vastaa muuttuneita olosuhteita tuotannossa ja
35806: verotetaan lievemmin.                                työelämässä.
35807:    Verokertymä ei enää kasva tuotannon kasvun           Verotuksen painopistettä on muutettava ih-
35808: suhteessa, koska ihmistyön osuus tuotannosta         mistyön verottamisesta tuotannon jalostusar-
35809: vähentyy jatkuvasti. Teollisuustuotanto on kas-      von, myyntikatteen, verottamiseen. Tällöin vero-
35810: vanut 1990-luvulla noin 40 prosenttia. Tämä ei       tettaisiin sitä arvonnousua, mikä syntyy, kun
35811: ole näkynyt juurikaan ostovoiman lisääntymise-       tuote jalostetaan raaka-aineista lopputuotteeksi,
35812: nä, joka on välttämätöntä työllisyyden kohene-       riippumatta siitä, tekeekö työn ihminen vai kone.
35813: miselle. Tuotannon kasvu on saatu aikaan auto-          Tämä takaisi, että yhteiskunta hyötyisijatkos-
35814: maation avulla viidennestä pienemmällä työvoi-       sakin tuotannon kasvusta verotuloinaja palkan-
35815: malla kuin vuonna 1990. Kun palkansaajien            saajat palkkapotin kasvuna, tuotannon kasvun
35816: palkkapotin osuus bkt:sta oli vielä vuosikymme-      suhteessa.
35817: nen alussa 55%, nyt se on enää 44%. Vasta               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35818: vuonna 1996 valtion verotulot ja palkkapotti         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
35819: saavuttivat vuoden 1990 tason.                       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
35820:    Tuotannon kasvun hyödyt ulosmitataan              jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35821: muualle. Pörssiosakkeiden arvo oli Suomessa
35822: vuonna 1991 59 miljardia markkaa, kun tämän                    Mitä Hallitus aikoo tehdä verotuksen
35823: vuoden heinäkuun lopussa niiden arvo oli 662                painopisteen siirtämiseksi ihmistyön ve-
35824: miljardia markkaa - siis kymmenkertainen.                   rottamisesta tuotannonjalostusarvon ve-
35825: Puolet pörssin arvosta ja sen tuotoista valuu val-          rottamiseen, jotta automaation lisäänty-
35826: takunnan ulkopuolelle.                                      vä käyttö tuotannossa ei murentaisijulki-
35827:                                                             sen sektorin rahoituspohjaa?
35828:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1998
35829: 
35830:           Pentti Tiusanen /vas           Annika Lapintie /vas       Anne Huotari /vas
35831:           Mikko Immonen /vas             Jorma Vokkolainen /vas      Pekka Saarnio /vas
35832:           Reino Laine /vas               Klaus Heliberg /sd          Kari Uotila /vas
35833:                      Eila Rimmi /vas                         Mikko Elo /sd
35834: 
35835: 
35836: 
35837: 
35838: 280043
35839: 2                                           KK 973/1998 vp
35840: 
35841: 
35842: 
35843: 
35844:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
35845: 
35846:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        den parantumisen lisäksi talouskasvu on näky-
35847: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         nyt yritysten hyvinä tuloksina, joista ovat hyöty-
35848: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       neet myös suomalaiset kotitaloudet ja veron-
35849: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu-      saajat. Yhteisöveron tuotto on kasvanut huo-
35850: sasen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        mattavasti, ja samoin pääomatuloverokertymät
35851: n:o 973:                                              ovat kasvaneet. Osaksi tämän voidaan katsoa
35852:                                                       johtuvan vuoden 1993 pääomatuloverouudis-
35853:           Mitä Hallitus aikoo tehdä verotuksen        tuksesta, jossa verokanta alennettiin kansainvä-
35854:        painopisteen siirtämiseksi ihmistyön ve-       lisesti kilpailukykyiselle tasolle, mutta vastaavas-
35855:        rottamisesta tuotannonjalostusarvon ve-        ti veropohjaa tiivistettiin.
35856:        rottamiseen, jotta automaation lisäänty-           Suomen pörssistä lähes puolet on ulkomaisten
35857:        väkäyttö tuotannossa ei murentaisi julki-      mm. eläkesäätiöiden sijoituksia. Suurimpien
35858:        sen sektorin rahoituspohjaa?                   suomalaisten yritysten omistajien enemmistö on
35859:                                                       ulkomaalaisia. Siten ulkomaalaiset ovat autta-
35860:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          neet Suomen taloudellista nousua. Helsingin
35861: vasti seuraavaa:                                      pörssi (noin 500 mrd. mk) kilpailee Frankfurtin
35862:                                                       ja Lontoon jättipörssien kanssa. Pörssimme me-
35863:    Pitkällä aikavälillä investoinnit määrittelevät    nestyminen ei ole itsestäänselvyys.
35864: keskeisellä tavalla maan talouskasvun ja -kehi-           Talouden toimintaympäristö on kansainvälis-
35865: tyksen. Kyky houkutella sekä kotimaisia että          tynyt viime vuosina. Markkinoiden globalisoitu-
35866: ulkomaisia investointeja on siten talouskasvun        minen ja kansainvälinen integraatio asettavat
35867: kannalta keskeinen tekijä. Maan houkuttelevuu-        paineita myös verojärjestelmää kohtaan. Kun
35868: teen investointikohteena vaikuttavat tuotanto-        verotuskohteet ovat helposti liikkuvia, veroas-
35869: toiminnan edellytykset,joista yksi on verotuksen      teet eivät voi merkittävästi poiketa toisistaan yh-
35870: taso ja rakenne. Suomen yritys- ja pääomavero-        tenäisenä talousalueella. Lisäksi yleismaailmalli-
35871: järjestelmä on todettu varsin kilpailukykyiseksi.     nen suuntaus on ollut kohti alempia veroasteita.
35872: Tätä ei ole syytä vaarantaa, sillä investointien ja   ED-jäsenyyden myötä Suomi on sitoutunut pää-
35873: talouskasvun jatkuminen takaa myös kansalais-         omien kansainväliseen liikkuvuuteen. Tällaises-
35874: ten hyvinvoinnin. Sen sijaan työvoiman verotus        sa toimintaympäristössä yksittäisen maan pää-
35875: on kansainvälisesti vertailtuna Suomessa anka-        omatulojen ja yritysten verotuksen on oltava
35876: raa, ja tuotannontekijöiden erilaista verorasitus-    muihin maihin verrattuna oikeassa suhteessa. On
35877: ta voidaan tasoittaa alentamalla työn verotusta.      pidettävä mielessä uhka veropohjan siirtymisestä
35878: Hallituskaudella työhön kohdistuvaa vero-             alemman verotuksen maihin ja verotuottojen
35879: rasitusta onkin kevennetty hallitusohjelman mu-       menettämisestä sitä kautta. Viimeksi budjetti-
35880: kaisesti. Ensi vuodelle päätetyt toimenpiteet mu-     neuvotteluissa oli esillä osingonsaajan 0-vero-
35881: kaan lukien ansiotulojen verotuksen kevennyk-         tuksen kiristäminen, mutta se ei johtanut lainsää-
35882: set ovat tämän hallituskauden aikana noin 16          däntätoimiin. Asiaan palataan viimeistään halli-
35883: miljardia markkaa. Keskivertopalkansaajan tu-         tusneuvotteluissa laajemmin. Tästä syystä va-
35884: loveroasteessa tämä tarkoittaa noin kolmen pro-       paasti liikkuvien verokohteiden verotusta kiris-
35885: senttiyksikön alenemaa.                               täviä toimenpiteitä olisi hyvä saada käyttöön
35886:    Viime vuosina talous on kasvanut ripeästi, yli     vain laajemmassa kansainvälisessä yhteisym-
35887: 4,5 prosenttia vuodessa viimeisten viiden vuoden      märryksessä. Tällaisen yhteisymmärryksen ai-
35888: aikana. Tämä on parantanut myös työllisyyttä.         kaansaaminen ei ole kovin helppoa, vaikka työ-
35889: Työpaikkojen määrä on lisääntynyt viimeisen           hön kohdistuvien verojen ankaruus onkin yhtei-
35890: vuoden aikana erityisesti rakentamisessa ja pal-      senä ongelmana monissa teollisuusmaissa. Suo-
35891: velualalla, mutta myös teollisuudessa. Työllisyy-     mi osallistuu aktiivisesti Euroopan yhteisössä
35892:                                             KK 973/1998 vp                                           3
35893: 
35894: meneillään oleviin pääomatulo- ja yritysverotus-      lua yritysverotuksessa ja pääomatulojen vero-
35895: ta koskeviin hankkeisiin. EU:ssa veroratkaisut        tuksessa. Taustalla on myös pyrkimys työtulojen
35896: edellyttävät yksimielisyyttä. Tavoitteena on ra-      verotuksen keventämiseen.
35897: joittaa jäsenmaiden välistä haitallista verokilpai-
35898: 
35899:      Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1998
35900: 
35901:                                                                           Ministeri Jouko Skinnari
35902: 4                                           KK 973/1998 vp
35903: 
35904: 
35905: 
35906: 
35907:                                         Tili Riksdagens Talman
35908: 
35909:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      också inom industrin. Utöver i den förbättrade
35910: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        sysselsättningen har den ekonomiska tiliväxten
35911: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      märkts i form av att företagen nått goda resultat,
35912: man Pentti Tiusanen m.fl. undertecknade spörs-        som också hushållen och skattetagarna i Finland
35913: mål nr 973:                                           har dragit nytta av. Samfundsskatteavkastning-
35914:                                                       en har stigit betydligt, och likaså har den influtna
35915:           Vad ämnar Regeringen göra för att           kapitalinkomstskatten stigit. Till en del kan detta
35916:        flytta beskattningstyngdpunkten från be-       anses bero på 1993 års kapitalinkomstskattere-
35917:        skattning av människoarbete till beskatt-      form, där skattesatsen sänktes tili en internatio-
35918:        ning av produktionens förädlingsvärde,         nellt sett konkurrenskraftig nivå, men skatteba-
35919:        så att den tilltagande automationen inom       sen i stället komprimerades.
35920:        produktionen inte skall få den offentliga         Vid börsen i Finland är nästan hälften sådana
35921:        sektorns finansiella bas att vittra sönder?    investeringar som görs av utlänningar, t.ex. ut-
35922:                                                       ländska pensionsstiftelser. Majoriteten av ägar-
35923:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         na i de största finländska företagen är utlänning-
35924: anföra följande:                                      ar. Härigenom har utlänningarna bidragit till
35925:                                                       Finlands ekonomiska uppgång. Helsingforsbör-
35926:    På lång sikt är investeringarna avgörande för      sen (ca 500 mrd mk) tävlar med jättebörsarna i
35927: den ekonomiska tillväxten och utvecklingen i ett      Frankfurt och London. Att vår börs är fram-
35928: land. F örmågan att dra till sig både inhemska och    gångsrik är inte en självklarhet.
35929: utländska investeringar är därmed en central fak-         Denekonomiska omvärlden har internationa-
35930: tor med tanke på den ekonomiska tillväxten. Ett       liserats på senare år. Marknadens globalisering
35931: lands dragningskraft som investeringsobjekt på-       och den internationella integrationen medför
35932: verkas av förutsättningarna för produktions-          press också på skattesystemet. När beskattnings-
35933: verksamhet, av vilka beskattningens nivå och          objekten är mycket rörliga kan skattesatserna
35934: struktur är en. F öretags- och kapitalskattesyste-    inte avvika avsevärt från varandra inom ett en-
35935: met i Finland har konstaterats vara mycket kon-       hetligt ekonomiskt område. Dessutom har den
35936: kurrenskraftigt. Det är inte skäl att äventyra det-   allmänna tendensen i världen gått i riktning mot
35937: ta, eftersom fortsatta investeringar och en fort-     lägre skattesatser. Genom medlemskapet i EU
35938: satt ekonomisk tiliväxt garanterar också med-         har Finland förbundit sig till att kapitalet rör sig
35939: borgarnas välstånd. Beskattningen av arbets-          internationellt. 1 en sådan omvärld måste kapi-
35940: kraften är däremot sträng i Finland internatio-       talinkomsterna och företagsbeskattningen i ett
35941: nellt sett, och den divergerande skattebördan för     enskilt land stå i rätt proportion i jämförelse med
35942: produktionsfaktorer kan jämnas ut genom att           andra länder. Det är skäl att beakta risken att
35943: beskattningen av arbetet sänks. Under denna           skattebasen förflyttar sig tili Iänder med lägre
35944: regeringsperiod har skattebelastningen på arbete      beskattning, varvid skatteintäkter går förlorade.
35945: minskats i enlighet med regeringsprogrammet.          Senast vid budgetförhandlingarna behandlades
35946: När de åtgärder som har fastställts för nästa år      frågan om en skärpning av nollbeskattningen av
35947: inberäknas utgör lindringarna i beskattningen av      dividendtagarna, med inga lagstiftningsåtgärder
35948: förvärvsinkomster ca 16 mrd. mk under reger-          vidtogs. Ärendet tas åter upp senast i samband
35949: ingsperioden. 1 genomsnittslöntagarens in-            med regeringsförhandlingarna. Därför vore det
35950: komstskattesats innebär detta en nedgång på ca 3      bra att åtgärder som skärper beskattningen av
35951: procentenheter.                                       fritt rörliga skatteobjekt vidtas bara i stort inter-
35952:    Under de fem senaste åren har ekonomin växt        nationellt samförstånd. Det är inte särskilt lätt
35953: med över 4,5 procent om året, vilket är snabbt.       att uppnå sådant samförstånd, trots att många
35954: Detta har också förbättrat sysselsättningen. An-      industriländer har det gemensamma problemet
35955: talet arbetsplatser har ökat särskilt inom bygg-      att beskattningen av arbete är sträng. Finland
35956: och servicebranschen under detsenaste året, men       deltar aktivt i kapitalinkomst- och företags-
35957:                                           KK 973/1998 vp                                           5
35958: 
35959: skatteprojekt som pågår inom Europeiska ge-         na i fråga om företags- och kapitalinkomstbe-
35960: menskapen. Inom EU förutsätter skatteuppgö-         skattningen. 1 bakgrunden kan man skönja också
35961: relserna enighet. Målet är att begränsa den skad-   en strävan att lindra beskattningen av arbetsin-
35962: liga skattekonkurrensen mellan medlemsländer-       komster.
35963: 
35964:      Helsingfors den 13 oktober 1998
35965: 
35966:                                                                          Minister Jouko Skinnari
35967:                                             KK 974/1998 vp
35968: 
35969: Kirjallinen kysymys 974
35970: 
35971: 
35972: 
35973: 
35974:                                    Matti Väistö /kesk: Maatalouden tukien maksatusaikataulun ai-
35975:                                       kaistamisesta
35976: 
35977: 
35978:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
35979: 
35980:    Vuosi sitten maatalouden tukien maksatus vii-      kattamisen ohella tukirahoja tarvitaan kipeästi
35981: västyi pahasti. Monissa kunnissa Pohjois-Karja-       niin lainojen lyhennyksiin kuin korkoihinkin.
35982: Iassakin maksatus suoritettiin vasta vuoden lo-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35983: pussa. Lykkääntyminen kiristi viljelijöiden ta-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35984: loustilannetta entisestään.                           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35985:    Tänä vuonna maatalouden tilannetta vaikeut-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35986: tavat mittavat sadonmenetykset ja laatutappiot
35987: Satovahinkojen varsinaisten korvaustoimenpi-                     Onko Hallitus ryhtynyt tarvittaviin
35988: teiden ohella on tässä tilanteessa erityisen tär-            toimenpiteisiin maatalouden tukien mak-
35989: keää, että tukien maksatusta aikaistetaan.                   satusaikataulun aikaistamiseksi, ja mikä-
35990:    Mikäli maksatusaikataulun aikaistaminen ei                li tukien maksatusta ei syystä tai toisesta
35991: syystä tai toisesta onnistu, niin on otettava käyt-          kyetä aikaistamaan,
35992: töön ennakkomaksatukset. Tärkeintä on huo-                       onko Hallitus valmistautunut tukien
35993: lehtia kaikin tavoin siitä, että viljelijät saavat           ennakkomaksatuksen käyttöönottoon
35994: oikeutetut tuet mahdollisimman pian käyttöön-                niin, että viljelijät saavat tuet mahdolli-
35995: sä. Kasvukauteen kohdistuvien kustannusten                   simman pian käyttöönsä?
35996: 
35997:      Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1998
35998:                                            Matti Väistö /kesk
35999: 
36000: 
36001: 
36002: 
36003: 280043
36004: 2                                          KK 974/1998 vp
36005: 
36006: 
36007: 
36008: 
36009:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
36010: 
36011:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa       kokonaisuudessaan 15.10. mennessä. Öljykas-
36012: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        vien ennakko on maksettu ja ympäristötuen pe-
36013: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      rustuki maksetaan tänä vuonna aikaisemmin
36014: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti           kuin viime vuonna.
36015: Väistön näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            Syyskuun viimeisellä viikolla alkoivat ympä-
36016: n:o 974:                                             ristötuen erityistukien maksatukset,joista suurin
36017:                                                      osa saadaan maksetuksi lokakuun puoliväliin
36018:            Onko Hallitus ryhtynyt tarvittaviin       mennessä. CAP-peltoalatukien maksatusten ar-
36019:        toimenpiteisiin maatalouden tukien mak-       vioidaan käynnistyvän lokakuun viimeisellä vii-
36020:        satusaikataulun aikaistamiseksi,ja mikä-      kolla. Aloittaminen riippuu valvontojen etene-
36021:        li tukien maksatusta ei syystä tai toisesta   misestä. Lokakuun alkupuolella aletaan maksaa
36022:        kyetä aikaistamaan,                           uuhipalkkion ensimmäistä ennakkoa, joka on
36023:            onko Hallitus valmistautunut tukien       30 % arvioidusta lopullisesta palkkiosta sekä
36024:        ennakkomaksatuksen käyttöönottoon             uuhipalkkion lisäosan ennakkoa, joka on 90 %
36025:        niin, että viljelijät saavat tuet mahdolli-   arvioidusta lopullisesta lisäosasta. Uuhipalkkion
36026:        simman pian käyttöönsä?                       toinen ennakko maksetaan marras-joulukuus-
36027:                                                      sa ja loppuosa alkuvuodesta 1999 sen jälkeen,
36028:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kun komissio on vahvistanut uuhipalkkion lo-
36029: vasti seuraavaa:                                     pullisen suuruuden. Luonnonhaittakorvaus ja
36030:                                                      kansalliset kotieläintuet saadaan maksuun mar-
36031:    EU:n asetukset määräävät tukien maksatus-         raskuun puolivälissä sen jälkeen, kun LF A-yksi-
36032: ten alkamisajankohdat ja takarajat, joihin.. asti    köt ja kansallisten kotieläintukien eläinmäärät ja
36033: EU:n rahoitusta on mahdollista käyttää. Oljy-        näitä vastaavat tukien suuruudet on vahvistettu.
36034: kasvien tuen ennakot on maksettava syyskuun          Kansalliset peltoalatuet maksetaan alkuvuo-
36035: loppuun mennessä. Ympäristötukien täysimää-          desta 1999, koska määrärahat on budjetoitu vuo-
36036: räinen EU-osarahoitusosuus voidaan hyödyn-           delle 1999. Sonnipalkkioiden ennakot, 60 % lo-
36037: tää, kun maksatukset saadaan tehtyä EU:n vuo-        pullisesta tuesta, tulevat maksuun marraskuun
36038: sittaisen varainhoitovuoden päättymisajankoh-        alkupuolella. Emolehmäpalkkion ennakko, 60%
36039: taan 15.10. mennessä. Peltokasvien tuen ja luon-     lopullisesta tuesta, maksetaan alkuvuodesta
36040: nonhaittakorvauksen maksuaikataulu ajoittuu          1999. Lopulliset eläinpalkkiot maksetaan mah-
36041: lokakuun puolenvälin ja joulukuun lopun väliin.      dollisimman pian valvontojen loppuunsaattami-
36042: EU:n sonni- ja emolehmäpalkkioiden ennakoita         sen jälkeen.
36043: ei säädösten mukaan voida maksaa ennen mar-             Suomi toteuttaa EU:n jäsenenä sen yhteistä
36044: raskuun alkua. Uuhipalkkioista jäsenvaltio voi       maatalouspolitiikkaa, minkä vuoksi kansalliset
36045: maksaa tuottajille puolivuosittaista ennakkoa,       säädökset eivät voi olla ristiriidassa EU :n asetus-
36046: joka on 30 % arvioidusta palkkiosta.                 ten kanssa. Yhdennetystä hallinto- ja valvonta-
36047:    Kuluvana syksynä tukia on maksettu syys-          järjestelmästä (IACS) säädetään neuvoston ase-
36048: kuun loppuun mennessi!: huomattavasti enem-          tuksessa (ETY) N:o 3508/92 sekä komission ase-
36049: män kuin viime vuonna. Oljykasvien tuen ennak-       tuksessa (ETY) 3887/92. Asetusten määräysten
36050: koa on maksettu 36,6 miljoonaa markkaa, kun          mukaan hallinnolliset ja paikan päällä tehtävät
36051: ennakon viimevuotinen kokonaismäärä oli noin         tarkastukset on ehdottomasti suoritettava siten,
36052: 32,3 miljoonaa markkaa. Loppuosa maksetaan           että varmistetaan tukienja palkkioiden myöntä-
36053: viljelijöille vuoden 1999 helmi-maaliskuussa         mistä koskevien edellytysten noudattaminen.
36054: sen jälkeen, kun komissio on vahvistanut tuen        Tämä estää ennakoidenmaksamisen muista kuin
36055: lopullisen tason. Ympäristötuen perustuen 1,4        niistä tuista, joissa ennakkojen maksamisesta on
36056: miljardin markan kokonaismäärästä on saatu           erikseen säädetty. Ennakoiden osaltahan ei mak-
36057: syyskuun loppuun mennessä maksetuksi noin            suhetkellä voida olla varmoja maksatuksen lo-
36058: 941 miljoonaa markkaa. Perustuki maksetaan           pullisesta oikeellisuudesta.
36059:                                           KK 974/1998 vp                                          3
36060: 
36061:     Valvonnan avulla voidaan varmistaa Suomel-      tymistä. Normaali maksuaika on kuitenkin koko
36062: le kuuluva EU :n rahoitusosuus. Koska valvonta-     säädösten mukainen aikaväli. Suomi on hyödyn-
36063: velvoitteet on täytettävä ennen maksatusten         tänyt EU-rahoitteisten tukien osalta olemassa
36064: käynnistämistä, ja hakuaika on Suomessa ED-         olevat säädöksiin perustuvat ennakkomaksatus-
36065: näkökulmasta melko myöhäinen, on aikataulu          mahdollisuudet EU:n säädökset eivät anna
36066: eri toimeenpanovaiheiden toteuttamiseen tiuk-       mahdollisuutta kansallisiin erityisratkaisuihin
36067: ka. Kuluvana vuonna tukihallinnon aikatauluja       ennakkojen maksatuksissa. Maksatusten käyn-
36068: ovat vielä kiristäneet huonojen sääolojen aiheut-   nistyminenja joustava eteneminen on pyritty tur-
36069: tamat viivästykset hakemustietojen tallentami-      vaamaan lisäämällä työvoima- ja elinkeinokes-
36070: sessa sekä EU:n komission määräys peltoalatu-       kusten maaseutuosastojen valvontaresursseja
36071: kien valvonnan lisäämisestä 5 prosentista 10 pro-   sekä keventämälläjoihain osin hallinnollisia me-
36072: senttiin.                                           nettelyjä öljykasvien ennakon ja ympäristötuen
36073:     Maksatukset aloitetaan heti valtakunnallisen    perustuen maksatuksissa.
36074: valvontavelvoitteen täytyttyä, yleensä EU:n            Maa- ja metsätalousministeriö seuraa valvon-
36075: maksuaikataulun alkuvaiheessa. Kaikki viljelijät    tojen ja maksatusten etenemistä ja tekee par-
36076: eivät voi saada tukia samanaikaisesti kuntiin ha-   haansa sekä EU :n rahoitusosuuden turvaami-
36077: jautetun tukien käsittelyjärjestelmän vuoksi,       seksi että maksatusten sujuvuuden varmistami-
36078:  mikä ei kuitenkaan merkitse maksatusten viiväs-    seksi.
36079:      Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1998
36080: 
36081:                                                      Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
36082: 4                                           KK 974/1998 vp
36083: 
36084: 
36085: 
36086: 
36087:                                         Tili Riksdagens Talman
36088: 
36089:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          växter har skett och miljöbasstödet för jordbru-
36090: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande           ket beta1as i år tidigare än i fjol.
36091: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-          Under sista veckan i september började utbe-
36092: dagsman Matti Väistö undertecknade spörsmå1           talningen av miljöspecia1stöden för jordbruket,
36093: nr 974:                                               av vilka största delen kan betalas före mitten av
36094:                                                       oktober. Utbetalningen av cap-stöd (stöd för
36095:           Har Regeringen vidtagit nödvändiga          jordbruksgrödor) beräknas börja under den sista
36096:        åtgärder för att tidigare1ägga tidtabelien     veckan i oktober. Begynnelsetidpunkten är bero-
36097:        för utbeta1ning av stöd tili jordbruket,       ende av hur kontrolierna framskrider. 1 början av
36098:        och om utbeta1ningen av stöd av någon          oktober inleds utbetalningen av den första för-
36099:        an1edning inte kan tidigare1äggas,             handsbetalningen av bidraget per tacka, som ut-
36100:           har Regeringen förberett förhandsbe-        gör 30% av det beräknade slutliga bidraget, samt
36101:        talningen av stöd så att odlarna kunde få      förhandsbetalningen av tilläggsdelen för bidrag
36102:        dem tili sitt förfogande så snabbt som         per tacka, som utgör 90 % av den beräknade
36103:        möjligt?                                       slutliga tilläggsdelen. Den andra förhandsbetal-
36104:                                                       ningen av bidraget per tacka betalas i november-
36105:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         december och den sista delen i början av år 1999
36106: anföra följande:                                      efter det att kommissionen har faststälit den slut-
36107:                                                       liga storleken på bidraget per tacka. U tbetalning-
36108:    1 EG-förordningarna faststälis begynnelsetid-      en av kompensationsbidraget och de nationelia
36109: punkterna för utbetalning av stöd och anges hur       djurbidragen kan börja i mitten av november
36110: länge EU-finansiering får användas. Förhands-         efter det att LF A-enheterna och antalet djur för
36111: betalningen av stöd för oljeväxter skali ske före     vilka det betalas nationelia djurbidrag och storle-
36112: utgången av september. EU:s delfinansiering i         ken på dessa stöd har faststälits. De nationelia
36113: jordbrukets miljöstöd kan utnyttjas tili fulit be-    area1stöden betalas från början av 1999 eftersom
36114: lopp om utbetalningarna görs före den 15 okto-        anslagen har budgeterats för 1999. Förhandsbe-
36115: ber då EU:s finansår upphör. Utbetalningen av         talningen av tjurbidrag, dvs. 60 % av det slutliga
36116: stöd för jordbruksgrödor och kompensationsbi-         bidraget, inleds i början av november. Förhands-
36117: drag sker melian mitten av oktober och slutet av      beta1ningen av dikobidrag, dvs. 60% av det slut-
36118: december. Förhandsbetalningen av EU:s tjur-           liga bidraget, sker i början av 1999. De slutliga
36119: och dikobidrag kan enligt rättsakterna inte ske       djurbidragen beta1as så snabbt som möjligt efter
36120: före början av november. Förhandsbetalning av         det att kontrolierna har slutförts.
36121: bidrag per tacka, dvs. 30 % av det beräknade             1 egenskap av medlem i EU för Finland samma
36122: bidraget, kan producenterna få av medlemssta-         jordbrukspolitik som unionen och därför kan
36123: ten halvårsvis.                                       den nationelia Iagstiftningen inte strida mot EG-
36124:    1 höst har betydligt mer stöd betalts före ut-     förordningarna. 1 rådets förordning (EEG) nr
36125: gången av september än i fjol. Förhandsbetal-         3508/92 samt i kommissionens förordning (EEG)
36126: ningen av stöd för oljeväxter uppgår till36,6 milj.   nr 3887/92 ingår bestämmelser om ett integrerat
36127: mk, då totalbeloppet av nämnda betalningar i          system för administration och kontroll (IACS).
36128: fjol uppgick tili ca 32,3 milj. mk. Den resterande    Enligt bestämmelserna i förordningarna skali de
36129: delen betalas tili odlarna i februari-mars 1999       administrativa kontrolierna och de kontrolier
36130: efter det att kommissionen har faststälit stödets     som utförs på platsen uttryckligen utföras så att
36131: slutliga nivå. Av totalbeloppet om 1,4 mrd. mk i      iakttagandet av förutsättningarna för beviljande
36132: miljöbasstöd för jordbruket har ca 941 milj. mk       av stöd och premier säkerstälis. Detta förhindrar
36133: betalts tili utgången av september. Miljöbasstö-      förhandsbetalning av andra än de stöd i fråga om
36134: det för jordbruket betalas isin he1het före den 15    vilka det finns särskilda bestämmelser om för-
36135: oktober. Förhandsbetalningen av stödet för olje-      handsbetalning. När det gälier förhandsbetal-
36136:                                             KK 974/1998 vp                                              5
36137: 
36138: ningar kan man nämligen vid betalningstillfållet      tili kommunerna, vilket dock inte innebär att
36139: inte vara säker på hur korrekt utbetalningen slut-    utbetalningarna skulle försenas. En normal utbe-
36140: ligen är.                                             talningstid är emellertid hela det tidsintervall
36141:    Med hjälp av kontroll kan man garantera att        som anges i förordning. Finland har utnyttjat de
36142: Finland får den EU :s medfinansiering som Jandet      möjligheter tili förhandsbetalning i fråga om
36143: skall få. Eftersom kontrollskyldigheterna skall       EU-finansierade stöd som rättsakterna ger. EG-
36144: uppfyllas innan utbetalningen påbörjas och an-        rättsakterna ger inte alltid möjlighet att tillgripa
36145: sökningstiden i Finland infaller ganska sent ur       nationella speciallösningar när det gäller för-
36146: EU :s synvinkel, är tidtabellen stram vad gäller de   handsbetalningar. Avsikten har varit att trygga
36147: olika skedena för verkställigheten. 1 år har tidta-   inledandet och ett smidigt framskridande av ut-
36148: bellerna för administrationen av stöden blivit        betalningarna genom att öka kontrollresurserna
36149: ännu stramare på grund av att de dåliga väder-        för arbetskrafts- och näringscentralernas lands-
36150: leksförhållandena har försenat lagrandet av an-       bygds-avdelningar samt genom att tili vissa delar
36151: sökningsuppgifterna samt på grund av EG-kom-          underlätta förfarandena i fråga om förhands-
36152: missionens bestämmelse om att kontrollen av           betalning av stöd för oljeväxter och utbetalning
36153: arealstöd skall ökas från 5 tili 10 %.                av miljöbasstöd för jordbruket.
36154:    Utbetalningarna påbörjas så snart den natio-           Jord- och skogsbruksministeriet övervakar
36155: nella kontrollskyldigheten har uppfyllts, i all-      hur kontrollerna och utbetalningarna framskri-
36156: mänhet i början av EU:s utbetalningstidtabell.        der och gör sitt bästa både för att trygga EU :s
36157: Alla odlare kan inte få sina stöd samtidigt på        medfinansiering och för att garantera en smidig
36158: grund av att stödbehandlingen har utlokaliserats      utbetalning.
36159:      Helsingforsden 13 oktober 1998
36160: 
36161:                                                        Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
36162:                                          KK 975/1998 vp
36163: 
36164: Kirjallinen kysymys 975
36165: 
36166: 
36167: 
36168: 
36169:                                  Kimmo Sasi /kok: Tampereen Vehmaisten aseman suojelemisesta
36170: 
36171: 
36172: 
36173:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
36174: 
36175:    Ratahallintokeskus omistaa historiallisesti     täin lisätty Tampereen rakennusperinneluette-
36176: merkittävän vuosina 1881-1883 rakennetun           loon.
36177: Vehmaisten asemakokonaisuuden. VR ei tarvit-          Asemalla ei ole kuitenkaan merkityksestään
36178: se enää käyttöönsä huonokuntoista asemakoko-       huolimatta lainvoimaista suojaa. Valtion tulisi
36179: naisuutta, joten sille on hankittu lainvoimainen   kuitenkin omalta osaltaan, koska asemalla on
36180: purkulupa. Purkamista on lykätty ja Tampereen      yleistä historiallista merkitystä, osallistua ase-
36181: kaupunki pyrkii etsimään vuokraajaa, joka pitäi-   man säilyttämiseen.
36182: si löytää kuluvan kuun loppuun mennessä.              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36183:     Asema on rakennushistoriallisesti tärkeä       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
36184: Tampereelle, se on nimittäin ainoa säilynyt puu-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
36185: asema Tampereella. Asemalla on myös merkittä-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36186: vä poliittishistoriallinen tausta. Asemalla oli
36187: merkittävä rooli vuoden 1918 taisteluissa. Ken-               Mitä Hallitus aikoo tehdä Vehmaisten
36188: raali C. G. E Mannerheim piti siellä myösjonkin            kulttuuri- ja poliittishistoriallisesti mer-
36189: aikaa päämajaa.                                            kittävän aseman ja asema-alueen suoje-
36190:     Vehmaisten aseman ympäristö on aivan äsket-            lun edistämiseksi?
36191: 
36192:      Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 1998
36193: 
36194:                                          Kimmo Sasi /kok
36195: 
36196: 
36197: 
36198: 
36199:  280043
36200: 2                                          KK 975/1998 vp
36201: 
36202: 
36203: 
36204: 
36205:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
36206: 
36207:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        alueen asemakaavaa muutettu vastaamaan
36208: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         alueen rakennushistoriallista ja historiallista
36209: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       merkitystä.
36210: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kimmo               Valtion omistamien rakennusten suojelusta
36211: Sasin kirjallisen kysymyksen n:o 975:                 annetun asetuksen nojalla ei valtion omistamia
36212:                                                       rakennuksia voi asettaa toimenpidekieltoon.
36213:           Mitä Hallitus aikoo tehdä Vehmaisten        Vehmaisten asema-alue on kaupunginvaltuus-
36214:        kulttuuri- ja poliittishistoriallisesti mer-   ton 27.5.1998 hyväksymän ja ympäristöministe-
36215:        kittävän aseman ja asema-alueen suoje-         riölle alistetun yleiskaavan mukaan ympäristö-
36216:        lun edistämiseksi?                             häiriötä aiheuttamauoman teollisuuden alue.
36217:                                                       Julkaisussa Tampereen rakennuskulttuuri, mai-
36218:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          semat ja luonnonsuojelu vuodelta 1985 asemara-
36219: vasti seuraavaa:                                      kennus on luokiteltu kulttuurihistoriallisin pe-
36220:                                                       rustein luokkaan III "muut merkittävät koh-
36221:    Museovirasto on 23.10.1997 tehnyt ympäris-         teet".
36222: töministeriölle valtakunnallisen rautatieasema-          Kysymyksessä mainitaan tieto, että Vehmais-
36223: alueiden suojeluesityksen, jota virasto on tarkis-    ten aseman ympäristö on lisätty Tampereen ra-
36224: tanut 15.9.1998. Esitykseen sisältyy 115 kohdet-      kennusperintöluetteloon ja että Tampereen kau-
36225: ta, joissa on yhteensä 872 rakennusta 85 kunnan       punki etsii alueelle vuokraajaa. Mikäli tämä on-
36226: alueella. Tässä esityksessä ei ole mukana Tampe-      nistuu ja Ratahallintokeskus voi vuokrata tilat,
36227: reen kaupungissa Tampere-Orivesi-rataosuu-            rakennusten säilyttäminen on mahdollista kaa-
36228: della sijaitseva Vehmaisten asema-alue.               voituksella, joka onkin rakennussuojelussa ensi-
36229:     Vapaussoturien huoltosäätiö on tehnyt             sijainen säilyttämiskeino.
36230: 22.4.1998 esityksen Ratahallintokeskuksen hal-           Vapaussoturien huoltosäätiön suojeluesitys
36231: linnassa olevan Vehmaisten rautatieaseman ra-         on vireillä ympäristöministeriössä ja se tullaan
36232: kennusten määräämisestä toimenpidekieltoon            ratkaisemaan mm. Museoviraston lausunnon
36233: siihen asti, kunnes alueen rakennushistoriallinen     jälkeen.
36234: ja historiallinen merkitys on arvioitu uudelleen ja
36235: 
36236:      Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1998
36237: 
36238:                                                                Ympäristöministeri Pekka Haavisto
36239:                                           KK 975/1998 vp                                              3
36240: 
36241: 
36242: 
36243: 
36244:                                       Tili Riksdagens Talman
36245: 
36246:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen      för området har ändrats så att den svarar mot
36247: föreskriver har Ni, Fru Talman, tili vederböran-    områdets byggnadshistoriska och historiska be-
36248: de medlem av statsrådet översänt följande av        tydelse.
36249: riksdagsman Kimmo Sasi undertecknade spörs-            Statsägda byggnader kan inte beläggas med
36250: mål nr 975:                                         åtgärdsförbud enligt förordningen om skydd av
36251:                                                     statsägda byggnader. Stationsområdet i Vehmais
36252:           Vad ämnar Regeringen göra för att         är enligt den generalpian som stadsfullmäktige
36253:        främja skyddet av Vehmais kultur och         godkände 27.5.1998 och som underställts miljö-
36254:        politiskt-historiskt betydelsefulla ställ-   ministeriet ett industriområde som inte orsakar
36255:        ning och stationsområdet?                    miljöstörningar. 1 publikationen Tampereen ra-
36256:                                                     kennuskulttuuri, maisemat ja luonnonsuojelu
36257:   Som svar på detta spörsmål far jag vördsamt       (Byggnadskultur, landskap och naturvård i
36258: anföra följande:                                    Tammerfors) av är 1985 har stationshuset på
36259:                                                     kulturhistoriska grunder hänförts tiii klass III,
36260:     Museiverket har 23.10.1997 ställt ett förslag   "andra viktiga objekt".
36261: tili miljöministeriet om riksomfattande skydd av       1 spörsmålet ingår uppgifter om att omgiv-
36262: stationsområdena och har 15.9.1998 justerat det-    ningen till Vehmais station har fogats till förteck-
36263: ta förslag. Det omfattar 115 objekt med inalles     ningen över kulturarvet i Tammerfors och att
36264: 872 byggnader i 85 kommuner. 1 detta förslag        Tammerfors stad söker efter någon som vill hyra
36265: ingår inte stationsområdet i Vehmais, som ligger    området. Om detta lyckas och om Banförvalt-
36266: i Tammerfors stad på banavsnittet Tam-              ningscentralen kan hyra ut byggnaderna, är det
36267: merfors-Orivesi.                                    möjligt att bevara dem genom planläggning, vil-
36268:     Stiftelsen Vapaussoturien huoltosäätiö har      ket också inom byggnadsskyddet är det primära
36269: 22.4.1998 föreslagit att byggnaderna på Vehmais     sättet att bevara byggnader.
36270: järnvägsstation, som är i Banförvaltningscentra-       Det förslag om skydd som Vapaussoturien
36271: lens besittning, skall beläggas med åtgärdsförbud   huoltosäätiö har ställt är angängigt vid miljömi-
36272: tills områdets byggnadshistoriska och historiska    nist~riet, och frågan kommer att avgöras efter att
36273: betydelse ånyo har evaluerats och stadsplanen       bl.a. Museiverket har uttalat sig i frägan.
36274:      Helsingforsden 9 oktober 1998
36275: 
36276:                                                                     Miljöminister Pekka Haavisto
36277:                                               KK 976/1998 vp
36278: 
36279: Skriftligt spörsmål 976
36280: 
36281: 
36282: 
36283: 
36284:                                      Eva Biaudet /sv: Sambons rätt tili familjepension
36285: 
36286: 
36287: 
36288:                                           Tili Riksdagens Talman
36289: 
36290:    Enligt lagen om pension för arbetstagare 4 a §        efterlevande maken från ett samboförhållande
36291: 3 mom. får den efterlevande maken, när det finns         där det finns barn skulle vara berättigad tili fa-
36292: gemensamma barn, rätt tili familjepension om             miljepension om paret bott minst 5 år tillsam-
36293: äktenskapet varat mera än 5 år före inträffande          mans. Detta skulle även rätta tili missförhållan-
36294: av dödsfallet.                                           det då ena maken dör i ett äktenskap som varat
36295:    Dagens samhälle godkänner ogifta samman-              mindre än 5 år men där makarna sammanbott i
36296: boende par, och processen för att göra äktenskap         mer än 5 år.
36297: och samboförhållanden alltmer jämlika sins-                 Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
36298: emellan är fortgående. Allt fler besluter att gifta      ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
36299: sig först efter att de fått barn, eller inte gifta sig   ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
36300: alls. Tili människans frihet hör att hon skall få        följande spörsmål:
36301: besluta viiken form hennes parförhållande har
36302: utan att behöva ta stora ekonomiska konsekven-                      Vad ämnar stadsrådet göra för att av-
36303: ser för det om något händer den andra.                           lägsna ojämlikheten i rätten tili familje-
36304:    Stadgandena om familjepension försätter gif-                  pension mellan gifta och ogifta par med
36305: ta och ogifta par med barn, i ett mycket ojämlik                 barn?
36306: förhållande. Lagen borde ändras så att även den
36307: 
36308:       Helsingforsden 22 september 1998
36309: 
36310:                                                Eva Biaudet /sv
36311: 
36312: 
36313: 
36314: 
36315:  280043
36316: 2                                           KK 976/1998 vp
36317: 
36318: Kirjallinen kysymys 976                                                                       Suomennos
36319: 
36320: 
36321: 
36322: 
36323:                                     Eva Biaudet /r: Avopuolison oikeudesta perhe-eläkkeeseen
36324: 
36325: 
36326: 
36327:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
36328: 
36329:    Työntekijäin eläkelain 4 a §:n 3 momentin           taa siten, että myös sellaisessa avoliittosuhteessa
36330: mukaan leskellä on, silloin kun puolisoilla on         elänyt leski, josta on lapsia, olisi oikeutettu per-
36331: yhteisiä lapsia, oikeus perhe-eläkkeeseen, jos         he-eläkkeeseen,jos pari on asunut yhdessä vähin-
36332: avioliitto on kestänyt kauemmin kuin viisi vuotta      tään viisi vuotta. Tämä korjaisi myös epäkohdan
36333: ennen kuolemantapauksen sattumista.                    silloin, kun toinen puoliso kuolee avioliitossa,
36334:    Nyky-yhteiskunta hyväksyy naimattomat yh-           joka on kestänyt vähemmän kuin viisi vuotta,
36335: dessä asuvat parit, ja käynnissä on jatkuva pro-       mutta jossa puolisot ovat asuneet yhdessä yli viisi
36336: sessi avioliiton ja avoliiton tekemiseksi keske-       vuotta.
36337: nään yhdenvertaisemmiksi. Yhä useammat päät-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36338: tävät mennä naimisiin vasta sen jälkeen, kun he        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
36339: ovat saaneet lapsia tai olla kokonaan menemättä        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
36340: naimisiin. Ihmisen vapauteen kuuluu oikeus             nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36341: päättää oman parisuhteensa muodosta ilman,
36342: että siitä koituisi suuria taloudellisia seurauksia,              Mitä valtioneuvosto aikoo tehdä pois-
36343: jos toiselle tapahtuu jotakin.                                 taakseen oikeudessa perhe-eläkkeeseen
36344:    Perhe-eläkesäännökset asettavat naimisissa                  olevan epäoikeudenmukaisuuden sellais-
36345: olevat ja naimattomat parit, joilla on lapsia, hy-             ten naimisissa olevien ja naimattomien
36346: vin erilaiseen tilanteeseen. Lakia tulisikin muut-             parien osalta, joilla on lapsia?
36347: 
36348:      Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1998
36349: 
36350:                                               Eva Biaudet /r
36351:                                             KK 976/1998 vp                                              3
36352: 
36353:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
36354: 
36355:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa            Perhe-eläkejärjestelmän kokonaisuudistuk-
36356: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          sessa pyrittiin entistä oikeudenmukaisemmin ja
36357: olette toimittanut asianomaisen valtioneuvoston        tasa-arvoisemmin ottamaan huomioon perheen
36358: Jasenen vastattavaksi kansanedustaja Eva               huoltajan kuoleman vaikutus perheen toimeen-
36359: Biaudefn näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          tuloon. Lasten eläketurvaa haluttiin myös paran-
36360: n:o 976:                                               taa. Uudistuksessa pidettiin tärkeänä, että lap-
36361:                                                        sella on syntyperästään ja perhetaustastaan, van-
36362:           Mitä valtioneuvosto aikoo tehdä pois-        hempiensa keskinäisistä ratkaisuista ja Iesken
36363:        taakseen oikeudessa perhe-eläkkeeseen           perhe-eläkeoikeudesta riippumaton oikeus lap-
36364:        olevan epäoikeudenmukaisuuden sellais-          seneläkkeeseen.
36365:        ten naimisissa olevien ja naimattomien              Työeläkejärjestelmän mukainen perhe-eläke-
36366:        parien osalta, joilla on lapsia?                turva on ansioeläke, jonka suuruus määräytyy
36367:                                                        edunjättäjän ansiotulojen perusteella. Sen tar-
36368:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           koituksena on perheen toimeentulotason koh-
36369: vasti seuraavaa:                                       tuullinen säilyttäminen perheen huoltajan kuole-
36370:                                                        maa edeltäneellä tasolla. Lapselle pyritään tur-
36371:     Voimassa olevat työeläkejärjestelmän perhe-        vaamaan lesken eläkeoikeudesta riippumaton,
36372: eläkettä koskevat säännökset perustuvat                lapsen toimeentulotasoa vastaava osa siitä tulos-
36373: 1. 7.1990 voimaan tulleeseen perhe-eläkelainsää-       ta, jota lapsen perheen huoltaja sai ennen kuole-
36374: dännön kokonaisuudistukseen. Perhe-eläkeoi-            maansa. Leskeneläkkeen tarkoitus on täydentää
36375: keuteen kuuluu sekä lesken että lapsen eläkeoi-        lesken toimeentuloa silloin, kun lesken omat an-
36376: keus. Myös edunjättäjän entisellä puolisolla voi       sio- tai eläketulot eivät riittävässä määrin turvaa
36377: olla oikeus perhe-eläkkeeseen, jos edunjättäjä oli     hänen toimeentuloaan kuolemaa edeltäneeseen
36378: tuomioistuimen päätöksen tai sosiaalilautakun-         tilanteeseen verrattuna. Leskeneläkkeellä on siis
36379: nan vahvistaman sopimuksen mukaan velvolli-            tarkoitus korvata sitä osuutta, miltä osin edun-
36380: nen suorittamaan entiselle puolisolleen elatus-        jättäjä oli osallistunut lesken toimeentulon tur-
36381: apua.                                                  vaamiseen.
36382:     Työntekijäin eläkelain mukaan leskeneläk-              Avicliittolain mukaan kummankin puolison
36383: keen saamisen edellytyksenä on, että puolisot          tulee ottaa osaa perheen elatukseen ja puolisoi-
36384: ovat edunjättäjän kuollessa avioliitossa ja että       den keskinäiseen elatukseen. Tällaista keskinäis-
36385: avioliitto on solmittu ennenkuin edunjättäjä on        tä elatusvelvollisuuta ei laissa ole säädetty avo-
36386: täyttänyt 65 vuotta. Jos Ieskellä on tai on ollut      puolisoille. Avoliitto perustuu taloudellisilta si-
36387: yhteinen lapsi edunjättäjän kanssa, Iesken eläke-      donnaisuuksiltaan vapaaehtoisiin järjestelyihin.
36388: oikeuteen ei vaikuta lesken ikä eikä avioliiton        Yhdessäolon päätyttyä kummallakaan avopuo-
36389: kestoaika. Mikäli puolisoilla ei ole eikä ole ollut    lisolla ei ilman erillistä sopimusta ole oikeutta
36390: yhteistä lasta, edellytetään lisäksi, että leski oli   vaatia toiselta puolisoita sellaisia taloudellisia
36391: edunjättäjän kuollessa täyttänyt vähintään 50          velvoitteita, jotka ovat mahdollisia avioliiton
36392: vuotta, avioliitto oli solmittu ennen kuin leski oli   purkautuessa. Lakisääteisen työeläkejärjestel-
36393:  täyttänyt 50 vuotta ja avioliitto oli kestänyt vä-    män mukainen perhe-eläketurva perustuu puoli-
36394:  hintään viisi vuotta.                                 soiden taloudellisille siteille eikä sen siten ole
36395:     Lapseneläkkeeseen on oikeus edunjättäjän           katsottu soveltuvan avoliitossa olevien aikuisten
36396:  alle 18-vuotiailla lapsilla, joita ovat myös edun-    henkilöiden taloudelliseksi turvaksi.
36397: jättäjän ottolapsi ja avioliiton ulkopuolella syn-         Avopuolisolla on sen sijaan oikeus tapaturma-
36398:  tynyt lapsi, jolla on tunnustetun lapsen asema tai    vakuutuslain ja liikennevakuutuslain mukaiseen
36399: josta edunjättäjä oli oikeuden päätöksen tai so-       perhe-eläkkeeseen. Tämä johtuu mainittujen la-
36400:  siaalilautakunnan vahvistaman sopimuksen mu-          kien mukaisten korvausjärjestelmien vahingon-
36401:  kaan elatusvelvollinen. Myös edunjättäjän les-        korvausoikeudellisesta luonteesta. Vastaavaa
36402:  ken alle 18-vuotiaalla lapsella, joka asui edunjät-   vahingonkorvausoikeudellista luonnetta ei ole
36403:  täjän kuollessa edunjättäjän ja lesken kanssa sa-     lakisääteisessä työeläkejärjestelmässä.
36404:  massa taloudessa, on oikeus lapseneläkkeeseen.
36405: 
36406:       Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1998
36407: 
36408:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
36409: 4                                          KK 976/1998 vp
36410: 
36411:                                         Tili Riksdagens Talman
36412: 
36413:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            sätt än tidigare beakta verkningarna av familje-
36414: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             försörjarens död på familjens utkomst. Man ville
36415: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         också förbättra barnens pensionsskydd. Det an-
36416: dagsman Eva Biaudet undertecknade spörsmål              sågs viktigt att barnens rätt till barnpension skall
36417: nr 976:                                                 vara oberoende av härkomst och familjebak-
36418:                                                         grund, föräldrarnas vai i fråga om sin relation
36419:           Vad ämnar statsrådet göra för att av-         och den efterlevande makens rätt tili familjepen-
36420:        lägsna ojämlikheten i rätten tili familje-       sion.
36421:        pension mellan gifta och ogifta par med             Familjepensionssystemets familjepensions-
36422:        barn?                                            skydd är en förvärvspension, vars storlek be-
36423:                                                         stäms på basis av förmånslåtarens förvärvsin-
36424:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           komster. Syftet med pensionsskyddet är att inom
36425: anföra följande:                                        rimliga gränser bevara familjens inkomstnivå på
36426:                                                         samma nivå som före familjeförsörjarens död.
36427:    Arbetspensionssystemets gällande familjepen-         Målet är att för barnet trygga en andel av den
36428: sionsbestämmelser grundar sig på den totalre-           inkomst som familjeförsörjaren hade före sin
36429: form av familjepensionslagstiftningen som träd-         död, en andel som är oberoende av den efterle-
36430: de i kraft 1. 7.1990. Rätten tili familjepension        vande makens pensionsrätt och som motsvarar
36431: omfattar både den efterlevande makens och bar-          barnets utkomstnivå.
36432: nens rätt till pension. Också förmånslåtarens tidi-        Syftet med efterlevandepensionen är att kom-
36433: gare make kan ha rätt tili familjepension, om           plettera den efterlevande makens utkomst i situa-
36434: förmånslåtaren genom beslut av domstol eller            tioner då den efterlevande maken inte genom sina
36435: avtal som fastställts av socialnämnden är skyldig       egna förvärvs- eller pensionsinkomster garante-
36436: att betala underhåll till sin tidigare make.            ras en tillräcklig utkomst i jämförelse med situa-
36437:    Enlig lagen om pension för arbetstagare förut-       tionen före förmånslåtarens död. Syftet med ef-
36438: sätter efterlevandepensionen att makarna har            terlevandepensionen är alltså att ersätta den an-
36439: varit gifta vid förmånslåtarens död och att äkten-      del med viiken förmånslåtaren skulle ha deltagit i
36440: skapet har ingåtts före förmånslåtarens 65-års-         tryggandet av den efterlevandes utkomst.
36441: dag. Om den efterlevande maken har eller har               Enligt äktenskapslagen skall vardera maken
36442: haft ett gemensamt barn med förmånslåtaren,             bidra tili familjens gemensamma hushåll och ma-
36443: inverkar varken den efterlevande makens ålder           karnas underhåll. Motsvarande bestämmelser
36444: eller äktenskapets längd på rätten till efterlevan-     om samboförhållanden har inte införts i lagen.
36445: depension. Om makarna inte har eller har haft ett       Ett samboförhållande baserar sig på frivilliga
36446: gemensamt barn förutsätts att den efterlevande          arrangemang när det gäller ekonomiska bind-
36447: maken var minst 50 år vid förmånslåtarens död,          ningar. När ett samboförhållande upphör har
36448: att äktenskapet hade ingåtts innan den efterle-         parterna inte utan särskilt avtal rätt att kräva
36449: vande fyllt 50 och att äktenskapet hade varat i         sådana ekonomiska skyldigheter av den andra
36450: minst fem år.                                           som när ett äktenskap upplöses. Det lagstadgade
36451:    Rätt tili barnpension har förmånslåtarens            familjepensionssystemets familjepensionsskydd
36452: barn under 18 år. Barn till förmånslåtaren är           grundar sig på makarnas ekonomiska band, och
36453: också förmånslåtarens adoptivbarn och utomäk-           det har därför inte ansetts lämpa sig som ekono-
36454: tenskapliga barn, som förmånslåtaren har erkänt         miskt skydd för vuxna personer som lever i sam-
36455: eller som förmånslåtaren var skyldig att betala         boförhållande.
36456: underhåll för på basis av domstolsbeslut eller             Parterna i ett samboförhållande har däremot
36457: avtal som fastställts av socialnämnden. Också           rätt till familjepension enligt olycksfallsförsäk-
36458: den efterlevande makens barn under 18, som vid          ringslagen och trafikförsäkringslagen. Detta be-
36459: förmånslåtarens död bodde i samma hushåll som           ror på att ersättningssystemen enligt de nämnda
36460: den efterlevande maken och förmånslåtaren, har          lagarna baserar sig på rätten tili skadestånd. 1det
36461: rätt till barnpension.                                  lagstadgade arbetspensionssystemet finns inte
36462:     Genom totalreformen av familjepensionssys-          motsvarande rätt tili skadestånd.
36463: temet ville man på ett rättvisare och jämlikare
36464:      Helsingforsden 13 oktober 1998
36465: 
36466:                                                       Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
36467:                                             KK 977/1998 vp
36468: 
36469: Kirjallinen kysymys 977
36470: 
36471: 
36472: 
36473: 
36474:                                    Pirkko Peltomo /sd ym.: Työhallinnon henkilöstöpolitiikasta
36475: 
36476: 
36477: 
36478:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
36479:    Työvoima-asiain alue- ja paikallishallinnon        mapolitiikan uudistukseen kuuluvien määräai-
36480: toimintamenoissa (34.06.21) on yli 26 miljoonan       kaisten haastattelujen lisäksi hakijan työmahdol-
36481: markan vaje. Vajeen johdosta noin 100 asiakas-        lisuudet kartoitetaan keskimäärin kerran kuu-
36482: palveluvirkaa joudutaan pitämään jatkuvasti           kaudessa ensi vuoden alusta lukien. Asiakaspal-
36483: täyttämättömänä. Tämän vuoden alusta käyn-            velun tehokas ja laadukas hoitaminen on hyväk-
36484: nistyneen työvoimapolitiikan uudistuksen to-          syttävää ja perusteltua. Toimenpiteet tarkoitta-
36485: teuttaminen vaarantuu. Lisäksi tehostetun pal-        vat kuitenkin sitä, että kaikki paikallishallinnon
36486: velun toteuttaminen vaikeuttaa normaalia asia-        virkailijat tekevät vain haastatteluja ja kartoituk-
36487: kaspalvelua ja avoimien työpaikkojen nopeaa ja        sia läpi vuoden tekemättä mitään muuta työtä.
36488: laadullista täyttämistä. Tietojärjestelmien kehit-    Asiasta ei ole käyty yhteistoimintajärjestelmien
36489: täminen ja käyttöönotto hidastuvat.                   mukaisia neuvotteluja.
36490:    Työhallinnon asiakaspalveluhenkilöstö on              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36491: koko 1990-luvun joutunut tekemään työtään             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
36492: erittäin raskaissa ja vaativissa olosuhteissa, min-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
36493: kä seurauksena henkilöstön sairauspoissaolot          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36494: ovat lisääntyneet. Työn rasittavuutta on lisännyt
36495: nopea työttömyyden viisinkertaistuminen sekä                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy,
36496: jatkuva lakien, asetusten ja ohjeiden muuttumi-              jotta työllistämistuella täytetyt 100 asia-
36497: nen.                                                         kaspalveluvirkaa täytetään vakinaisesti
36498:    Työhallinnon palkkausjärjestelmää on uudis-               ja työhallinnon uuden palkkausjärjestel-
36499: tettu vuoden 1994 keväästä lähtien. Työhallin-               män käyttöönotto voidaan toteuttaa
36500:  non tehtävät on arvioitu ja henkilökohtaisen                vuonna 1999,
36501:  palkkausjärjestelmän perusteet on määritelty.                  mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy,
36502:  Uuden palkkausjärjestelmän tavoitteena on saa-              jotta yhteistoimintajärjestelmiä noudate-
36503:  da henkilöstölle työtehtävien vaativuuteen näh-             taan myös valtion työ hallinnossa, ja
36504:  den oikeudenmukainen ja kilpailukykyinen                       aikooko Hallitus turvata sen, että asia-
36505:  palkkaus. Työministeriö ei kuitenkaan pysty                 kaspalveluhenkilöstö voi keskittyä kulu-
36506:  vuoden 1999 toimintamenoilla rahoittamaan                   van vuoden alusta käyttöönotetun työ-
36507:  uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottoa.                   voimapolitiikan uudistuksen tehokkaa-
36508:     Budjettineuvotteluissa on sovittu, että työvoi-          seen hoitamiseen?
36509: 
36510:      Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1998
36511: 
36512:           Pirkko Peltomo /sd             Heikki Rinne /sd                Mikko Kuoppa /va-r
36513:           Raimo Vistbacka /ps            Marjaana Koskinen /sd           Jukka Roos /sd
36514:           Maija Rask /sd                 Arja Ojala/sd                   Riitta Prusti /sd
36515:           Reijo Laitinen /sd             Johannes Koskinen /sd           Ulla Juurola /sd
36516:           Marja-Leena Viljamaa /sd       Tuula Haatainen /sd             Pertti Virtanen /evir
36517:                                          Sirkka Lekman /kok
36518: 
36519: 
36520: 
36521: 
36522: 280043
36523: 2                                          KK 977/1998 vp
36524: 
36525: 
36526: 
36527: 
36528:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
36529: 
36530:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vasta kasvusta huolimatta tapahtunut. Työmi-
36531: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        nisteriö on vuoden 1999 talousarvioesitykses-
36532: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      sään esittänyt, että työvoimatoimistojen asiakas-
36533: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pirkko          palvelutehtävissä olevien avoimien virkojen täyt-
36534: Peltomon ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-         täminen edellyttäisi tuntuvia lisämäärärahoja
36535: myksen n:o 977:                                      työvoima-asiain alue- ja paikallishallinnon toi-
36536:                                                      mintamenoihin.
36537:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy,
36538:        jotta työllistämistuella täytetyt 100 asia-   Palkkausjärjestelmän uudistus
36539:        kaspalveluvirkaa täytetään vakinaisesti
36540:        ja työhallinnon uuden palkkausjärjestel-         Työhallinnon palkkausjärjestelmää on uudis-
36541:        män käyttöönotto voidaan toteuttaa            tettu vuodesta 1994 lähtien. Uutta palkkausjär-
36542:        vuonna 1999,                                  jestelmää koskevasta virkaehtosopimuksesta
36543:           mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy,     neuvotellaan työministeriön ja työhallinnon hen-
36544:        jotta yhteistoimintajärjestelmiä noudate-     kilöstöjärjestöjen välillä. Yhtenä keskeisenä neu-
36545:        taan myös valtion työhallinnossa, ja          vottelukysymyksenä on uuden palkkausjärjestel-
36546:           aikooko Hallitus turvata sen, että asia-   män edellyttämien palkantarkistusten rahoitus.
36547:        kaspalveluhenkilöstö voi keskittyä kulu-      Palkkojen tarkistuspaineita aiheuttavat tehtä-
36548:        van vuoden alusta käyttöönotetun työ-         vien vaativuuden arviointeihin perustuvat ja niis-
36549:        voimapolitiikan uudistuksen tehokkaa-         sä todetut palkkojen jälkeenjääneisyydet verrat-
36550:        seen hoitamiseen?                             tuna hallinnon muihin tehtäviin ja yleisiin työ-
36551:                                                      markkinoihin. Palkkausjärjestelmän uudistusta
36552:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         koskevan virkaehtosopimuksen aikaansaamisen
36553: vasti seuraavaa:                                     edellytyksenä on, että työhallinnolle talousar-
36554:                                                      viossa osoitettavat toimintamenot riittävät
36555: Toimintamenojen vaje                                 uudistuksen toteuttamiseen. Työministeriö ja
36556:                                                      valtiovarainministeriö ovat käyneet keskusteluja
36557:    Työvoima-asiain alue- ja paikallishallinnon       palkkausjärjestelmän uudistamiseen liittyvistä
36558: toimintamenoissa (34.06.21) on merkittävä va-        määrärahakysymyksistä. Työministeriön ja hen-
36559: jaus hallinnon käytettävissä oleviin henkilötyö-     kilöstöjärjestöjen väliset virkaehtosopimusneu-
36560: vuosimääriin nähden. Kaikkia henkilötyövuosia        vottelut ja keskustelut valtiovarainministeriön
36561: ei voida käyttää, koska toimintamenot ja niihin      kanssa palkkausjärjestelmän uudistamista kos-
36562: sisältyvät palkkausmäärärahat ovat vähentyneet       kevista määrärahakysymyksistä jatkuvat edel-
36563: tehtyjen menoleikkausten johdosta. Vajeen joh-       leen.
36564: dosta noin 100 asiakaspalveluvirkaa joudutaan
36565: pitämään jatkuvasti täyttämättömänä.                 Yhteistoimintajärjestelmien noudattaminen
36566:    Työvoimatoimistojen asiakasvirrat ja työlli-
36567: syyden hoitoon kohdistuvat toimenpiteet ovat            Valtion vuoden 1999 talousarviota koskevissa
36568: kasvaneet merkittävästi 1990-luvulla. Vuoden         neuvotteluissa on sovittu, että työvoimapolitii-
36569: 1998 alusta voimaan tullut työvoimapoliittisen       kan uudistukseen kuuluvien määräaikaisten
36570: järjestelmän uudistaminen on edelleen merkin-        haastattelujen lisäksi työnhakijoiden työmah-
36571: nyt huomattavaa työn määrän lisääntymistä työ-       dollisuudet kartoitetaan aiempaa tehokkaam-
36572: voimatoimistoissa. Lisääntyneestä työpaineesta       min ensi vuoden alusta lukien. Ohjeita menette-
36573: on tähän asti suurelta osin selvitty toimintaa te-   lyn tarkemman sisällön määrittämiseksija sovit-
36574: hostamalla ja rationalisoimalla. Työllisyysmää-      tamiseksi käynnissä olevaan työvoimapolitiikan
36575: rärahoin palkattujen osuus on ollut myös huo-        uudistukseen valmistellaan tällä hetkellä työmi-
36576: mattava. Työvoimatoimistojen vakinaisen hen-         nisteriössä. Asiasta on käyty valtion yhteistoi-
36577: kilöstön määrässä ei kuitenkaan merkittäviä          mintalain ja työhallinnon yhteistoimintasopi-
36578: muutoksia ole toiminnan volyymien huomatta-          muksen mukaisia neuvotteluja. Yhteistoiminta-
36579:                                          KK 977/1998 vp                                           3
36580: 
36581: menettelyssä on tarkoitus edelleen neuvotella      töresurssien mahdollistavien määrärahojen tur-
36582: asiasta sitä mukaa kuin sanottujen ohjeiden val-   vaamista toimintamenoissa. Vuoden 1998 val-
36583: mistelu etenee.                                    tion talousarviossa työvoimapolitiikan uudis-
36584:                                                    tuksen toteuttamiseksi myönnettiin työvoima-
36585:                                                    asiain alue- ja paikallishallinnon toimintamenoi-
36586: Työvoimapolitiikan uudistuksen tehokas
36587:                                                    hin 35 miljoonaa markkaa asiantuntijavirkaili-
36588: hoitaminen                                         joiden palkkaamiseksi. Kyseisellä määrärahalla
36589:   Työvoimatoimistojen palvelukyvyn turvaa-         on perustettu 170 uutta virkaa uudistuksen hoi-
36590: minen ja työvoimapolitiikan uudistuksen teho-      tamiseen liittyviin tehtäviin.
36591: kas hoitaminen edellyttävät riittävien henkilös-
36592: 
36593:      Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1998
36594: 
36595:                                                                  Työministeri Liisa Jaakonsaari
36596: 4                                            KK 977/1998 vp
36597: 
36598: 
36599: 
36600: 
36601:                                          Tili Riksdagens Talman
36602: 
36603:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       betskraftsbyråerna. Arbetsministeriet har i sin
36604: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         budgetproposition 1999 föreslagit att en förut-
36605: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-     sättning för att de obesatta tjänsterna inom ar-
36606: damot Pirkko Peltomo m.fl. undertecknade               betsförvaltningens kundbetjäning skall kunna
36607: spörsmål nr 977:                                       besättas är betydande tilläggsanslag för omkost-
36608:                                                        naderna inom arbetskraftsärendenas regional-
36609:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        och lokalförvaltning.
36610:         ta för att de 100 kundbetjäningstjänster
36611:         som ordnats via sysselsättningsstöd skall      Revidering av lönesystemet
36612:         kunna permanentas och arbetsförvalt-
36613:         ningens nya lönesystem verkställas 1999,          En revidering av arbetsförvaltningens lönesys-
36614:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       tem pågår sedan 1994. Arbetsministeriet och ar-
36615:         för att samarbetssystemen skall iakttas        betsförvaltningens personalorganisationer för-
36616:         också inom statens arbetsförvaltning,          handlar om ett tjänstekollektivavtal som gäller
36617:         samt                                           ett nytt lönesystem. En viktig förhandlingsfråga
36618:            ämnar Regeringen se till att kundbetjä-     är hur man finansierar de lönejusteringar som
36619:         ningspersonalen kan koncentrera sig på         behövs för det nya lönesystemet. Tryck på löne-
36620:         att effektivt sköta den arbetskraftspolitis-   justeringar kommer av de eftersläpningar, jäm-
36621:         ka reformen som togs i bruk i början av        fört med andra uppgifter inom förvaltningen och
36622:         det här året?                                  på den allmänna arbetsmarknaden vilka konsta-
36623:                                                        terats i lönerna i samband med en utvärdering av
36624:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          uppgifternas svårighetsgrad. En förutsättning
36625: anföra följande:                                       för att ett tjänstekollektivavtal om det nya löne-
36626:                                                        systemet skall kunna fås tili stånd är att de anslag
36627: Omkostnadsunderskott                                   som i statsbudgeten anvisats för arbetsförvalt-
36628:                                                        ningens omkostnader är tillräckliga för genom-
36629:     Omkostnaderna inom arbetskraftsärendenas           förandet av reformen. Arbetsministeriet och fi-
36630: regional- och lokalförvaltning (34.06.21) uppvi-       nansministeriet har fört diskussioner om de an-
36631: sar ett betydande underskott jämfört med antalet       slagsfrågor som hänför sig tili revideringen av
36632: årsverken som förvaltningen har till sitt förfo-       lönesystemet. Såväl förhandlingarna mellan ar-
36633: gande. Alla årsverken kan inte användas, efter-        betsministeriet och personalorganisationerna
36634: som omkostnaderna och de avlöningsanslag som           om ett tjänstekollektivavtal som de diskussioner
36635: ingår i dem har minskat till följd av utgiftsned-      som förs med finansministeriet om anslagsfrå-
36636: skärningarna. På grund av underskottet måste           gorna kring revideringen av lönesystemet pågår
36637: ungefår 100 kundbetjäningstjänster fortlöpande         fortfarande.
36638: hållas obesatta.
36639:     Arbetskraftsbyråernas kundströmmar och             lakttagande av samarbetssystemen
36640: antalet åtgärder för skötseln av sysselsättningen
36641: har ökat betydligt på 1990-talet. Den revidering          1 förhandlingarna om budgetpropositionen
36642: av det arbetskraftspolitiska systemet som trädde       1999 har man kommit överens om att utöver de
36643: i kraft i början av 1998 innebär också den en          periodiska intervjuer som den arbetskraftspoli-
36644: tydligt växande arbetsmängd på arbetskraftsby-         tiska reformen förutsätter skall arbetssökande-
36645: råerna. Den ökade arbetsstressen har man hittills      nas möjligheter att få arbete kartläggas effektiva-
36646: till stor del klarat av genom effektivering av verk-   re än hittills från och med början av nästa år.
36647: samheten och rationaliseringar. De stödsyssel-         Anvisningar om en närmare definiering av vad
36648: sattas andel.. bland personalen har också varit        det här förfarandet innebär och hur det skall
36649: betydande. Andå har det inte, trots en avsevärd        anpassas tili den pågående arbetskraftspolitiska
36650: ökning i verksamhetsvolymen, skett några bety-         reformen förbereds som bäst vid arbetsministe-
36651: dande förändringar i antalet fast anställda i ar-      riet. Man har fört förhandlingar om saken enligt
36652:                                            KK 977/1998 vp                                           5
36653: 
36654: samarbets1agen och arbetsministeriets samar-         betskraftspolitiska reformen skötas effektivt är
36655: betsavtal. A vsikten är att en1igt samarbetsförfa-   att det garanteras sådana omkostnadsans1ag som
36656: randet fortsätta förhandlingarna om saken alltef-    möj1iggör tillräck1iga persona1resurser. För ge-
36657: tersom beredningen av anvisningarna framskri-        nomförande av den arbetskrattspo1itiska refor-
36658: der.                                                 men bevi1jades i budgetpropositionen 1998 under
36659:                                                      omkostnader inom arbetskraftsärendenas regio-
36660: Att effektivt sköta den arbetskraftspo1itiska        na1- och 1oka1förvaltning 35 mi1joner mark för
36661:                                                      av1öning av sakkunniga tjänstemän. Med hjä1p
36662: reformen
36663:                                                      av ans1aget har man inrättat 170 nya tjänster i
36664:    En förutsättning för att arbetskraftsbyråernas    uppgifter som hänför sig tili genomförandet av
36665: serviceförmåga skall kunna tryggas och den ar-       reformen.
36666: 
36667:      Helsingforsden 16 oktober 1998
36668: 
36669:                                                                  Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
36670:                                            KK 978/1998 vp
36671: 
36672: Kirjallinen kysymys 978
36673: 
36674: 
36675: 
36676: 
36677:                                   Eila Rimmi /vas ym.: Ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien kohte-
36678:                                       lusta
36679: 
36680: 
36681:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
36682: 
36683:     Hallituksen tavoite työttömyyden puolittami-        Kun tilanne on päättäjien ja kaikkien viran-
36684: seksi onnistunee kohtuullisesti. Vaikein tilanne     omaisten tiedossa, on asia mielestämme kiireelli-
36685: on ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien kohdal-       sesti hoidettava. Ainoa mahdollinen ratkaisu
36686: la.                                                  voisi näiden kansalaisten kohdalla olla se, että
36687:     Yhdessä työvoimaviranomaisten kanssa teh-        heille järjestetään eläkeratkaisu ja samalla lope-
36688: dyt ns. selvitystutkimukset ovat tuoneet hivenen     tetaan epäinhimillinen pallottelu ja alistaminen.
36689: parannusta tilanteeseen. Vaikea tai suorastaan          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36690: toivoton on tilanne niiden työttömien kohdalla,      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
36691: joita ei yksinkertaisesti enää kelpuuteta työelä-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
36692: mään yksinomaan ikänsä puolesta, vaikka heillä       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36693: työhalukkuutta olisikin. Eri tahoilta yrityselä-
36694: mälle esitetyt vetoomukset ja toiveet eivät ole               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
36695: tuoneet parannusta tilanteeseen.                            ryhtyä ikääntyneiden pitkäaikaistyöttö-
36696:     Nämä kansalaiset ovat joutuneet ihmisarvoa              mien elämäntilanteen saattamiseksi ih-
36697: murjovan kohtelun alaisiksi. Tämä ei voi eikä saa           misarvoiseksi?
36698: olla sivistysvaltiona itseään pitävässä yhteiskun-
36699: nassa mahdollista.
36700:       Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1998
36701: 
36702:           Eila Rimmi /vas               Jorma Vokkolainen /vas         Kari Uotila /vas
36703:           Mikko Immonen /vas            Pentti Tiusanen /vas           Iivo Polvi /vas
36704:                                         Annika Lapintie /vas
36705: 
36706: 
36707: 
36708: 
36709:  280043
36710: 2                                            KK 978/1998 vp
36711: 
36712: 
36713: 
36714: 
36715:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
36716: 
36717:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Taloudellisia mahdollisuuksia uusien eläke-
36718: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          järjestelmien rakentamiselle ei ole, varsinkin kun
36719: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-       kohderyhmän määrittely on ongelmallista. Jos
36720: le jäsenelle kansanedustaja Eila Rimmin ym.            taas kohderyhmä valikoitaisiin rajatustija eläke-
36721: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 978:          oikeus määriteltäisiin valikoiden syntymävuo-
36722:                                                        den ja vaikkapa asuinpaikan mukaan vaihtele-
36723:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         vaksi, kansalaiset eivät olisi yhdenvertaisia. Pit-
36724:         ryhtyä ikääntyneiden pitkäaikaistyöttö-        käaikaistyöttömilläkin pitää olla oikeus tulla
36725:         mien elämäntilanteen saattamiseksi ih-         kohdelluiksi yksilöinä. Luontevin ratkaisu vält-
36726:         misarvoiseksi?                                 tämättömien eläkkeiden järjestämiseksi olisi,
36727:                                                        että työkyvyttömyyden määrittäminen yksittäis-
36728:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tapauksissa pidemmällä aikavälillä vastaisi ny-
36729: vasti seuraavaa:                                       kyistä paremmin työmarkkinoiden käsityksiä
36730:                                                        työkyvystä. Silloin työkyvyttömyyseläkkeiden
36731:     Työllisyyden paraneminen hallituskaudella          epääminen vähenisi niiltä, jotka tosiasiassa ovat
36732: on ollut merkittävää. Silti ikääntyneiden pitkäai-     työkyvyttömiä. Tämä ei edellytä lainsäädäntö-
36733: kaistyöttömien tilanne on erityisen ongelmalli-        toimia, vaan eläkelaitosten ratkaisukäytännön
36734: nen. Ikääntyneiden keskimääräiset työttömyys-          tarkistamista.
36735: jaksot ovat pidentyneetja monet heistä ovat ker-           Kysymyksessä mainittu ikäsyrjintä rekrytoin-
36736: toneet haastatteluissa kokeneensa ikäsyrjintää         nissa ei ole vain yrityselämän ongelma. Ei ole
36737: työtä hakiessaan. Osa on myös käytännössä luo-         näyttöä siitä, että julkinenkaan sektori olisi eri-
36738: punut työn etsimisestä.                                tyisen myönteinen ikääntyneille työnhakijoille.
36739:     On kuitenkin virheellistä kuvitella, että ikään-       Eläkkeelle siirtymisen vuoksi ikääntyneiden
36740: tyneet pitkäaikaistyöttömät olisivat yhtenäinen        työhönosallistumisaste on Suomessa Euroopan
36741: ryhmä. Ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien             alhaisimpia ja huomattavasti alhaisempi kuin
36742: joukosta löytyy ihmisiä, jotka ovat suuntautu-         muissa Pohjoismaissa. Työvoiman kysynnän ra-
36743: neet ensisijaisesti eläkkeelle siirtymiseen ja koke-   kennemuutos on lisännyt ikääntyvien syrjäyty-
36744: vat olevansa epäinhimillisen pallottelun ja alista-    misriskiä ja voi aiheuttaa huomattavia yritys- ja
36745: misen uhreja. Suuri joukko ikääntyneistä pitkä-        kansantaloudellisia kustannuksia. Väestön van-
36746: aikaistyöttömistä on kuitenkin niitä, jotka pitä-      henemisen myötä edessä saattaa myös olla työ-
36747: vät itseään terveinä ja työkykyisinä ja elävät mie-    voimapula. Nykyisin jo yli puolet Suomen 55-
36748: lestään ihmisarvoista elämää. He pitävät työttö-       64-ikäisestä väestöstä on eläkkeellä.
36749: myyttään pikemminkin talouden ja maailmanti-               Poikkihallinnollinen komitea (IKOMI) selvit-
36750: lanteen kehityksen mukanaan tuomana onnetto-           ti ikääntyvien työmarkkinatilannetta ja sen kehi-
36751: muutena. He ovat halukkaita palaamaan työelä-          tystä sekä työ- ja sosiaaliturvalainsäädäntöä
36752: mään tai koulutukseen, mutta työhön paluulle           ikääntyvien kannalta. Komiteaan kuuluivat työ-
36753: on esteitä, esim. töiden kertakaikkinen puuttu-        ministeriön, opetusministeriön, sosiaali- ja ter-
36754: minen asuinpaikkakunnalta.                             veysministeriön, valtiovarainministeriön sekä
36755:     Yleinen uuden lainsäädännön kautta hoidettu        keskeisten työmarkkinajärjestöjen edustajat.
36756: eläkeratkaisu sopisi huonosti näin epäyhtenäi-         Valtioneuvosto teki 6.2.1997 komitean ehdotuk-
36757: sellejoukolle. Suomessa on jo kokemusta työttö-        sien pohjalta periaatepäätöksen Kansallisen Ikä-
36758: myyseläkejärjestelmästä, jolla tavoiteltiin ikään-     ohjelman toteuttamisesta. Ohjelmalla tähdätään
36759: tyneiden työttömien vaikean elämäntilanteen            keskimääräisen eläkkeellejäämisiän kohoami-
36760: järjestämistä. Käytännössä työttömyyseläkejär-         seen.
36761: jestelmä on ollut myös työssä käyvien sekä työn-           Kansallisen Ikäohjelman (1998-2002) ta-
36762: antajien väline varhaiseläkejärjestelyjen hoidos-      voitteena on parantaa ikääntyvien työllisyyttä ja
36763: sa.                                                    ehkäistä ennenaikaiselle eläkkeelle siirtymistä,
36764:                                               KK 978/1998 vp                                               3
36765: 
36766: työkyvyttömyyttä ja syrjäytymistä. Ohjelmaan             omaista väljemmin kriteerein ja Kela järjesti
36767: sisältyy tiedotusta ja koulutusta sekä lainsäädän-       myös kohderyhmälle räätälöityjä kuntoutustoi-
36768: nön ja työvoimapolitiikan uudistamista. Lisäksi          menpiteitä.
36769: tuetaan työyhteisöjen kehittämistä ja työkyvyn               Hankkeeseen liittyy laaja seurantatutkimus.
36770: ylläpitämiseen tähtäävää toimintaa, työsuojelua,         Kohderyhmää seurataan noin vuoden ajan haas-
36771: tutkimusta ja kokeiluja. Päävastuu ohjelman ko-          tattelujen jälkeen. Seurantatutkimus tuottaa
36772: konaisuudesta on sosiaali- ja terveysministeriöl-        useita osaraportteja. Loppuraportti valmistuu
36773: lä, minkä lisäksi työministeriö ja opetusministe-        vuoden 1999loppuun mennessä. Palvelutarvesel-
36774: riö vastaavat keskeisesti ohjelman toimeenpa-            vitys on jo osoittanut, että kyseessä on heterogee-
36775: nosta. Lisäksi hankkeessa ovat mukana valtiova-          ninen ryhmä. Kohderyhmän palvelutarpeet ovat
36776: rainministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö,         yksilöllisiä ja eriytyneitä. Karkeasti arvioiden
36777: keskeiset työmarkkinajärjestöt, Suomen Kunta-            noin kolmannes haastatelluista piti itseään ter-
36778: liitto, Kansaneläkelaitos, Työterveyslaitos ja           veinä ja odotti työvoimatoimistolta palveluja.
36779: Työeläkelaitosten liitto. Paikallinen poikkihal-         Noin kolmannes haastatelluista katsoi työky-
36780: linnollinen yhteistyö on Ikäohjelmassa tärkeää.          kynsä jossain määrin rajoittuneeksi ja noin kol-
36781:     Työministeriö pyrkii vaikuttamaan Ikäohjel-          mannes ilmoitti odottavansa ensisijaisesti työttö-
36782: massa palvelujärjestelmien ja toisaalta työyhtei-        myyseläkkeelle pääsyä. Lähes puolet haastatel-
36783: söjen kehittämiseen sekä työmarkkinoilla vallit-         luista kuitenkin toivoi pääsevänsä työhön.
36784: seviin asenteisiin niin, että mahdollisimman mo-             Työtä toivovien sekä kuntoutettavissa olevien
36785: nen työikäisen vahvuudet ja osaaminen tulisivat          ikääntyneiden palveluun pyritään jatkossa pa-
36786: hyödynnetyiksi työelämässä.                              nostamaan entistä enemmän. Palvelutarveselvi-
36787:     Työvoimapoliittinen järjestelmä uustttnn             tyksen yhteydessä kokeiltiin ja kehitettiin uusia
36788: vuoden 1998 alusta. Tämä ns. Suomen malli täh-           toimintatapoja ja palvelumalleja yhteistyössä
36789: tää työnhakijoiden monipuoliseen aktivointiin.           Kansaneläkelaitoksen, terveydenhuollon, so-
36790: Kun kaikkien rekisterissä olevien työnhakijoi-           siaalitoimen ja kuntoutuspalvelujen tuottajien
36791: den tilanne selvitetään ja työnhakusuunnitelma           kanssa. Työvoimatoimistoissa järjestettiin mm.
36792: tarkennetaan määräajoin iästä riippumatta, niin          nimenomaan ikääntyneille räätälöityjä kursseja.
36793: ikääntyneidenkin vahvuudet ja osaaminen sekä             Hyviä kokemuksia saatiin myös työnhakuun val-
36794: toisaalta koulutuksen ja kuntoutuksen tarpeet            mentavista ja kannustavista ryhmätoiminnoista.
36795: selvitetään systemaattisesti. Esimerkiksi koulu-         Onnistuneiden hankkeiden tuloksia on tarkoitus
36796: tus- ja kuntoutustarpeiden selvittäminen voi no-         koota ja levittää työvoimatoimistojen käyttöön.
36797: peuttaa jatkopalveluihin pääsyä ja edistää sopi-         Valtioneuvosto päätti vuoden 1998 talousarvio-
36798: vien palvelumahdollisuuksien järjestämistä.              esityksen yhteydessä, että ikääntyneitä pitkäai-
36799: Vahvuuksien ja osaamisen kartoittaminen taas             kaistyöttömiä koskevat palvelutarveselvitykset
36800:  luo pohjaa työelämään suuntautumiselle ja               laajennetaan koko maahan.
36801: muokkaa asenteita entistä myönteisimmiksi.                   Kansalliseen Ikäohjelmaan sisältyy ikäänty-
36802:  Monet jo toivonsa menettäneet työttömät ovat            vien koulutuksen kehittäminen. Ikääntyneillä on
36803:  löytäneet uusia ratkaisuja tilanteeseensa osallis-      heikompi ammatillinen peruskoulutus kuin nuo-
36804:  tumalla työnhakuun valmentaville kursseille.            rilla. Vaikka ikääntyminen ei heikennä oppimis-
36805:     Suomen työllisyysohjelmaan 1996-1999 liit-           kykyä, ikääntyneet osallistuvat muita vähem-
36806:  tyen toteutettiin vuosina 1996-1997laaja poik-          män myös työpaikoillajärjestettävään koulutuk-
36807:  kihallinnollinen pilottihanke (lP-hanke) ikään-         seen. Ikäohjelmassa koulutusvajetta pyritään
36808:  tyneiden pitkäaikaistyöttömien työllistymisedel-        pienentämään työelämäläheisellä, yksilöllisellä
36809:  lytysten, koulutus- ja kuntoutustarpeiden sekä          koulutuksella ja koulutuskokeiluilla. Esim. näyt-
36810:  eläkevaihtoehtojen selvittämiseksi kymmenellä           tökokein suoritettavassa tutkinnossa voi hyö-
36811:  paikkakunnalla. Työvoimatoimistoissa haasta-            dyntää iän ja kokemuksen myötä kertynyttä
36812:  teltiin yhteensä noin II 000 kohderyhmään kuu-          osaamista. Koulutuksessa lisätään myös fyysistä
36813:  lunutta 50-58-vuotiasta, vähintään vuoden               ja psyykkistä työkuntoa ylläpitäviä ja kehittäviä
36814:  työttömänä ollutta asiakasta. Heidän osaami-            opintokokonaisuuksia. Työvoimakoulutusta ja
36815:  sensa ja palvelutarpeensa sekä eläkevaihtoehdot         tukityöllistämistä on tarkoitus kohdentaa entistä
36816:  selvitettiin yksilöllisesti sekä haastatteluissa että   enemmän ikääntyviin.
36817:  niiden pohjalta jatkotoimenpiteinä järjestetyissä           Joustavilla työaikajärjestelyillä sekä vuorotte-
36818:  kuntoutusselvityksissä. Asiakkaita voitiin ohjata       luvapaa-ja osa-aikalisäjärjestelmää käyttämällä
36819:  Kansaneläkelaitoksen kuntoutukseen tavan-               voidaan edistää myös ikääntyneiden työkyvyn ja
36820: 4                                          KK 978/1998 vp
36821: 
36822: osaamisen ylläpitämistä sekä työnkiertoaja työl-     kumppanuuteen perustuvan toiminnan tarjoa-
36823: listymistä. Ne antavat mahdollisuuden kerätä         miin mahdollisuuksiin ikääntyvien työllistämi-
36824: voimia ja kehittää itseään. Samalla ne luovat        sessä. Työosuuskuntien jäsenistä noin 50 % on
36825: työllistymismahdollisuuksia työttömille.             yli 50-vuotiaita. Määrää pyritään lisäämään roh-
36826:     Ikääntyneiden työttömien voi olla vaikea työl-   kaisulla ja tiedotuksen avulla.
36827: listyä aikaisemman ansiotason turvaaviin töihin.         Ikäohjelmaan liittyy useita tutkimus-, selvitte-
36828: Osa ikääntyneistä työttömistä ei uskaltanut ha-      ly- ja kehittämishankkeita. Ikääntyviä koskeva
36829: keutua työhön edes tilapäisesti, koska aikaisem-     työhönottosyrjinnän kartoitustutkimus on
36830: paa pienempipaikkaisen tilapäisenkin työn vas-       käynnissä. Tutkimuksessa selvitetään ikäsyrjin-
36831: taanottaminen pienensi odotettavissa olevaa elä-     nän ilmenemismuodot ja ikäsyrjinnän kieltävän
36832: kettä. Tämän epäkohdan korjaamiseksi on an-          rangaistussäännöksen toimivuus. Jo etukäteen
36833: nettu uusi määräaikainen laki (N:o 455/1998)         tiedetään, että ikääntyneitä torjuttaessa ei kysy-
36834: 55 vuotta täyttäneen työttömän työllistymis-         mys aina välttämättä ole asenteellisesta syrjin-
36835: edellytysten parantamisesta. Laki on voimassa        nästä, vaan yrittäjälle ikääntyneen paikkaami-
36836: 1.7.1998-31.12.2000. Laki antaa tietyin edelly-      sesta koituvasta taloudellisesta riskistä ja yrityk-
36837: tyksin 55 vuotta täyttäneelle työttömälle mah-       sen kannattavuudesta. Ikääntyvien työmarkki-
36838: dollisuuden mennä korkeintaan 10 kuukautta           nakysymyksiä selvittänyt IKOMI-komitea on-
36839: kestävään työ- tai virkasuhteeseen ilman, että se    kin ehdottanut, että tulisi selvittää mahdollisuu-
36840: heikentäisi sitä eläketurvaa, joka henkilöllä oli    det muuttaa eläke- ja maksuratkaisuja ikäänty-
36841: odotettavissa aikaisemman ansiotoiminnan pe-         vien työllisyyttä edistäviksi.
36842: rusteella.                                               Ikäohjelmaan liittyvällä viestinnällä pyritään
36843:     Työvoimaviranomaisten ja työnantajien yh-        tuomaan esille ikääntyvien osaamista ja vah-
36844: teistyöprojektin (ns. YTY-hanke) yhtenä kehit-       vuuksia työelämässä, kuten esimerkiksi koke-
36845: tämistavoitteena on osa-aikaeläketyöhön sovel-       musta, tunnollisuutta, työhön sitoutumista ja
36846: tuvien työpaikkojen aktiivinen ilmoittaminen ja      korkeaa työmotivaatiota. Tavoitteena on vai-
36847: hankkiminen työvoimatoimistoihin. Osa-aika-          kuttaa myönteisesti työnantajien asenteisiin
36848: eläkkeelle pääsyn alaikärajaa laskettiin 58 vuo-     ikääntyviä työnhakijoita kohtaan. Työnantajille
36849: desta 56 vuoteen 1. 7.1998 alkaen vuoden 2000        pyritään osoittamaan, että ikääntyvien syrjäy-
36850: loppuun. Tämän toivotaan omalta osaltaan edis-       tyessä heissä oleva potentiaali jää käyttämättä ja
36851: tävän ikääntyneiden työelämässä pysymistä.           että ikääntyviin panostaminen on kannattava
36852:     Ikäohjelmassa kiinnitetään erityistä huomiota    investointi.
36853: myös uusosuustoiminnan ja ns. paikalliseen
36854: 
36855:      Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1998
36856: 
36857:                                                                     Työministeri Liisa Jaakonsaari
36858:                                               KK 978/1998 vp                                             5
36859: 
36860: 
36861: 
36862: 
36863:                                           Tili Riksdagens Talman
36864: 
36865:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           Ekonomiska möjligheter att bygga upp nya
36866: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          pensionssystem finns inte, i synnerhet som defi-
36867: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-      niering av målgruppen är problematiskt. Om mål-
36868: damot Eila Rimmi m.fl. undertecknade spörsmål           gruppen igen avgränsades och pensionsrätten de-
36869: nr 978:                                                 finierades selektivt enligt födelseår eller låt oss
36870:                                                         säga boni~gsort, skulle medborgarna inte vara
36871:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         likställda. Aven långtidsarbetslösa bör ha rätt att
36872:         ta för att äldre långtidsarbetslösa skall få    bli behandlade som individer. Den mest naturliga
36873:         människovärdiga levnadsförhållanden?            lösningen då det gäller nödvändiga pensionsar-
36874:                                                         rangemang vore att den definition om vad som i
36875:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           varje enskilt fall anses vara arbetsoförmåga fram-
36876: anföra följande:                                        deles bättre än nu skall svara mot arbetsmarkna-
36877:                                                         dens uppfattning om vad som är arbetsförmåga.
36878:    Sysselsättningen har förbättrats betydligt un-       Då skulle avslagen på ansökan om invalidpension
36879: der regeringsperioden. Trots det är situationen         minska i de fall där sökanden faktiskt är arbets-
36880: för äldre långtidsarbetslösa synnerligen proble-        oförmögen. För detta behövs inte lagstiftningsåt-
36881: matisk. Genomsnittliga arbetslöshetsperioder            gärder, utan det som behövs är att pensionsanstal-
36882: för äldre personer har förlängts och många av           ternas avgörandepraxis ses över.
36883: dem har vid intervjuerna berättat att de har fått          Åldersdiskriminering vid rekrytering av ar-
36884: känna av åldersdiskriminering när de sökt arbe-         betskraft, som nämns i spörsmålet, är inte ett
36885: te. En del av dem har gett upp och slutat söka          problem som enbart förekommer vid företag.
36886: arbete.                                                 Det finns inget bevis för att heller den offentliga
36887:     Att föreställa sig de äldre långtidsarbetslösa      sektorn vore särskilt positivt inställd tili äldre
36888: som en enhetlig grupp är dock fel. Bland äldre          arbetssökande.
36889: långtidsarbetslösa finns människor som i första            På grund av pensionering är äldre personers
36890: hand inriktar sig på pension och upplever att de        relativa arbetskraftstal i Finland bland de lägsta
36891: på ett omänskligt sätt blivit bollade fram och          i Europa och betydligt lägre än i de övriga nor-
36892: tilihaka mellan olika myndigheter och blivit un-        diska länderna. En strukturförändring inom ar-
36893: derkuvade. En stor grupp bland dem är dock              betskraftsefterfrågan har ökat risken för äldre
36894: sådana som anser sig vara friska och arbetsföra         personer att bli utslagna, vilket kan föranleda
36895: och som tycker att de lever ett människovärdigt         betydande företags- och samhällsekonomiska
36896: Iiv. De betraktar sin arbetslöshet snarast som en       kostnader. Då befolkningen blir äldre står man
36897: följd av den olyckliga utvecklingen inom ekono-         kanske inför en brist på arbetskraft. 1 dag är
36898: min och situationen i världen. De är villiga att        redan mer än hälften av den 55-64 -åriga befolk-
36899: återgå i arbetslivet eller i utbildning, men deras      ningen i Finland på pension.
36900: återinträde i arbetslivet hindras av vissa faktorer,       En tvärsektoriell kommitte (IKOMI) utredde
36901: t.ex. att det helt enkelt inte finns arbetstillfållen   äldre personers sysselsättningssituation och dess
36902: på deras boningsort.                                    utveckling samt arbets- och socialskyddslagstift-
36903:     En allmän pensionslösning via en ny lagstift-       ningen ur äldre personers synvinkel. Kommitten
36904:  ning skulle lämpa sig dåligt i fråga om en så här      bestod av representanter för arbetsministeriet,
36905:  oenhetlig grupp. 1 Finland har man redan erfa-         undervisningsministeriet, social- och hälsovårds-
36906:  renhet av ett system med arbetslöshetspension          ministeriet, finansministeriet och de centrala ar-
36907:  vars syfte var att hjälpa upp de äldre arbetslösas     betsmarknadsorganisationerna. På basis av
36908:  svåra livssituation. Arbetslöshetspensionssyste-       kommittens förslag fattade statsrådet 6.2.1997
36909:  met har i praktiken också gett både personer som       ett principbeslut om verkställande av ett natio-
36910:  arbetar och arbetsgivare ett verktyg för att sköta     nellt åldersprogram. Syftet med programmet är
36911:  förtidspensionsarrangemang.                            att höja den genomsnittliga pensionsåldern.
36912: 6                                           KK 978/1998 vp
36913: 
36914:     Det nationella åldersprogrammet (1998-            literingsbehoven samt pensionsalternativen
36915: 2002) har som mål att förbättra sysselsättnings-      bland äldre långtidsarbetslösa på tio orter. Ar-
36916: möjligheterna för äldre och förebygga förtida         betskraftsbyråerna intervjuade sammanlagt cir-
36917: pensionering, arbetsoförmögenhet och utslag-          ka 11 000 personer i målgruppen, dvs. 50-58
36918: ning. Porgrammet omfattar information och ut-         -åringar som varit arbetslösa i minst ett år. Deras
36919: bildning samt reformer inom lagstiftning och ar-      kunnande och servicebehov samt pensionsmöj-
36920: betskraftspolitik. Vidare stöds utvecklandet av       ligheter utreddes individuellt både genom inter-
36921: arbetsgemenskaper, verksamhet för upprätthål-         vjuer och med hjälp av de rehabiliteringsutred-
36922: lande av arbetsförmågan, arbetarskydd, forsk-         ningar som ordnades på basis av intervjuerna.
36923: ning och försöksverksamhet. Huvudansvaret för         Kunderna kunde hänvisas till Folkpensionsan-
36924: programmet som helhet vilar på social- och häl-       staltens rehabilitering på mindre strikta kriterier
36925: sovårdsministeriet, men också arbetsministeriet       än vanligt och FPA ordnade också skräddarsyd-
36926: och undervisningsministeriet svarar på vissa cen-     da rehabiliteringsåtgärder åt målgruppen.
36927: trala punkter för verkställandet av programmet.           Till projektet hör en omfattande uppföljnings-
36928: 1 profektet deltar dessutom finansministeriet,        undersökning. Målgruppen blir föremål för upp-
36929: handels- och industriministeriet, de centrala ar-     följning i ett års tid efter intervjuerna. Den upp-
36930: betsmarknadsorganisationerna, Suomen Kunta-           följande undersökningen producerar flera del-
36931: liitto-Finlands Kommunförbund, F olkpensions-         rapporter. Slutrapporten blir klar till slutet av
36932: anstalten, lnstututet för arbetshygien och Ar-        1999. Servicebehovsutredningen har redan visat
36933: betspensionsanstalternas Förbund. Tvärsekto-          att det handlar om en heterogen grupp. Målgrup-
36934: riellt samarbete på lokal nivå är en viktig del av    pen har individuella och specificerade servicebe-
36935: åldersprogrammet.                                     hov. Uppskattningsvis en tredjedel av de inter-
36936:     Arbetsministeriet försöker att inom ramen för     vjuade ansåg sig friska och väntade tjänster av
36937: åldersprogrammet påverka utvecklandet av ser-         arbetskraftsbyrån. En tredjedel igen tyckte att
36938: vicesystemen och arbetsgemenskaperna samt at-         deras arbetsförmåga var i någon mån begränsad
36939: tityderna på arbetsmarknaden så att så många          och likaså en tredjedel uppgav att de i första hand
36940: personer i arbetsför ålder som möjligt skall få       siktar på arbetslöshetspension. Närmare hälften
36941: sina starka sidor och sitt kunnande tillvaratagna     av de intervjuade önskade dock att de fick arbete.
36942: i arbetslivet.                                            1 fortsättningen satsar man allt mer på servi-
36943:     Det arbetskraftspolitjska systemet revidera-      cen till de äldre som önskar arbete och som har
36944: des i början av 1998. Denna s.k. finska modell går    möjlighet att bli rehabiliterade. 1 samband med
36945: ut på en mångsidig aktivering av arbetssökande.       utredningen av rehabiliteringsbehoven prövades
36946: Då man kartlägger alla registrerade arbetssökan-      och utvecklades nya arbetssätt och servicemodel-
36947: des situation och med vissa tidsintervaller revide-   ler, i samarbete med Folkpensionsanstalten, häl-
36948: rar jobbsökarplanen för alla sökande oberoende        sovården, socialsektorn och producenter av re-
36949: av åldern, blir också äldre personers starka sidor    habiliteringstjänster. Vid arbetskraftsbyråer ord-
36950: och kunnande och å andra sidan deras behov av         nades bl.a. skräddarsydda kurser för äldre perso-
36951: utbildning och rehabilitering systematiskt kart-      ner. Goda erfarenheter fick man också av grupp-
36952: lagda. Till exempel en utredning av utbildnings-      aktiviteter som förbereder för och uppmuntar till
36953: och rehabiliteringsbehoven kan bidra till ett         sökande efter arbete. Avsikten är att samla in
36954: snabbare inträde i fortsatta åtgärder och främja      resultat av framgångsrika projekt och sprida dem
36955: ordnandet av lämpliga servicemöjligheter. En          till arbetskraftsbyråerna. Statsrådet beslöt i sam-
36956: kartläggning av äldre personers starka sidor och      band med budgetpropositionen 1998 att utred-
36957: kunnande i sin tur skapar grund för dem att           ningen av behoven av service för äldre långtidsar-
36958: inrikta sig i arbetslivet samt påverkar attityderna   betslösa utvildgas att omfatta hela landet.
36959: i en positivare riktning. Många arbetslösa som            1 det nationella åldersprogrammet ingår ut-
36960: redan mist hoppet har funnit nya lösningar på sin     veckling av utbildningen för äldre personer. De
36961: situation genom att delta i förberedande kurser       äldres yrkesinriktade grundutbildning är svagare
36962: för jobbsökande.                                      än ungdomars. Trots att åldrande inte försämrar
36963:     1 anslutning till sysselsättningsprogrammet       inlärningsförmågan, deltar äldre personer min-
36964: för Finland 1996-1999 genomfördes under               dre än andra även i den utbildning som ordnas på
36965: 1996-1997 ett omfattande tvärsektoriellt pilot-       arbetsplatsen. Enligt åldersprogrammet försöker
36966: projekt (IP-projekt) för utredning av sysselsätt-     man minska utbildningsunderskottet med hjälp
36967: ningsförutsättningarna, utbildnings- och rehabi-      av en arbetslivsrelaterad, individuell utbildning
36968:                                               KK 978/1998 vp                                                 7
36969: 
36970: och genom utbildningsförsök. Tili exempel när           sänktes från 58 år tili 56 år från 1.7.1998 tili slutet
36971: man avlägger en examen genom fristående yrkes-          av 2000. Man hoppas att detta kommer att bidra
36972: prov kan man dra nytta av det kunnande som              tili att äldre personer stannar längre kvar i arbets-
36973: kommit med åldern och erfarenheterna. Andelen           livet.
36974: utbildningshelheter som upprätthåller och ut-               1 åldersprogrammet fåsts särskild uppmärk-
36975: vecklar den fysiska och psykiska arbetsförmågan         samhet också vid de möjligheter som verksamhe-
36976: ökas i utbildningen. Meningen är att i allt större      ten inom ramen för nyandelslag och verksamhet
36977: grad inrikta arbetskraftsutbildning och stödsys-        baserad på s.k. lokalt partnerskap erbjuder för
36978: selsättning på äldre personer.                          sysselsättning av äldre personer. Av medlemmar-
36979:     Flexibla arbetstidsarrangemang, alternerings-       na i arbetsandelslagen är cirka 50 % över
36980: ledighet och deltidstiliäggssystemet kan också          50-åringar. Genom uppmuntran och informa-
36981: bidra tili upprätthållandet av äldre personers ar-      tion försöker man öka denna andel.
36982: betsförmåga och kunnande samt arbetsrotation                lnom ramen för åldersprogrammet utförs fle-
36983: och sysselsättning. Dessa arrangemang ger äldre         ra utrednings-, kartläggnings- och utvecklings-
36984: personer möjlighet att samla krafter och utveckla       projekt. En kartläggning som gäller diskrimine-
36985: sig. Samtidigt skapar de sysselsättningsmöjlighe-       ring av äldre personer vid anställning pågår. 1
36986: ter tili arbetslösa.                                    undersökningen utreds vilka olika uttryck ål-
36987:     Äldre arbetslösa kan ha svårt att bli sysselsatta   dersdiskriminering tar sig och hur den straffbe-
36988: i arbeten som garanterar den tidigare inkomstni-        stämmelse som förbjuder diskriminering på
36989: vån. En del av de äldre arbetslösa vågar inte söka      grund av ålder fungerar. Man vet redan i förväg
36990: ens tillfålligt arbete, eftersom mottagandet av         att det inte alltid nödvändigtvis handlar om ten-
36991: redan ett tillfålligtjobb med lägre lön skulle min-     dentiös diskriminering när man avvisar en äldre
36992: ska den kommande pensionen. För att rätta tili          person, utan om den ekonomiska risk som en
36993: detta missförhållande har man gett en ny tempo-         äldre nyanställd innebär för företagaren och om
36994:  rär lag (455/1998) om förbättrande av sysselsätt-      företagets lönsamhet. IKOMI-kommitten som
36995:  ningsförutsättningarna för 55 år fyllda arbetslö-      utrett äldre personers arbetsmarknadsfrågor har
36996:  sa. Lagen är i kraft under 1.7.1998-31.12.2000.        därför föreslagit att man borde utreda möjlighe-
36997:  Lagen ger under vissa förutsättningar personer         ter tili sådana pensions- och avgiftslösningar som
36998:  som fyllt 55 år rätt att ta emot ett arbets- eller     främjar sysselsättningen för äldre personer.
36999:  tjänsteförhållande som varar högst tio månader             1 den information som sker inom ålderspro-
37000:  utan att detta försämrar det pensionsskydd som         grammet försöker man lyfta fram äldre perso-
37001:  personeo skulle ha på grundval av sin tidigare         ners kunnande och starka sidor i arbetslivet, så-
37002:  förvärvsverksamhet.                                    som tili exempel erfarenhet, pliktkänsla, bunden-
37003:     Ett utvecklingsmål i samarbetsprojektet mel-        het tili arbete och hög arbetsmotivation. Syftet är
37004:  lan arbetskraftsmyndigheterna och arbetsgivar-         att inverka positivt på arbetsgivarnas inställning
37005:  na (s.k. YTY-projekt) är att aktivt informera om       tili äldre arbetssökande. Man vill visa arbetsgi-
37006:  arbetsplatser som lämpar sig för deltidspensions-      varna att, om äldre sökande åsidosätts blir deras
37007:  arbete och skaffa sådana platser tili arbetskrafts-    potiential outnyttjad, och att det är en lönsam
37008:  byråerna. Åldersgränsen för deltidspension             investering att satsa på äldre personer.
37009: 
37010:       Helsingforsden 16 oktober 1998
37011:                                                                       Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
37012:                                             KK 979/1998 vp
37013: 
37014: Kirjallinen kysymys 979
37015: 
37016: 
37017: 
37018: 
37019:                                     Matti Väistö /kesk: Pohjois-Karjalan karhukannan vähentämisestä
37020: 
37021: 
37022: 
37023:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
37024: 
37025:    Pohjois-Karjalassa arvioidaan olevan noin           sättäisiin. Pohjois-Karjalan karhukantaa olisi
37026: 250 karhua. Kanta on lisääntynyt viime vuodes-         voitava vähentää jo kuluvana syksynä, ja tähän
37027: ta. Asiantuntijoiden mukaan maakuntaan nyt             tarvitaan lisää kaatolupia.
37028: myönnetty pyyntilupamäärä ei riitä poistamaan             Edellytykset esimerkiksi kymmenen karhun
37029: kesän pentutuottoa Iikellekään.                        lisäluvan käyttöön ovat hyvät. Kun pohjoiskar-
37030:     Karhukannan runsaudesta kertoo osaltaan se,        jalaiset metsästäjät saivat maakuntaan myönne-
37031: että syksyn karhujahti saatiin Pohjois-Karjalassa      tyn karhukiintiön täyteen ennätysajassa, niin
37032: päätökseen ennätysajassa. Tässä tilanteessa            karhukannan säätelemiseksi tarvittavat lisäluvat
37033: myönnettyjen kaatolupien vähäisyys onkin maa-          tulevat myös käytettyä ennen karhunmetsästys-
37034: kunnassa ihmetyttänyt.                                 kauden päättymistä lokakuun lopussa.
37035:     Vuosi sitten pyyntilupia luvattiin lisätä, mutta      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37036: niitä päinvastoin vähennettiin kymmenellä edel-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
37037: lissyksyn tasosta. Lupia olisi nyt tarvittu vähin-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
37038:  tään 40. Pyyntilupien riittämättömyyden seu-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37039:  rauksena maakuntaanjää talvehtimaan ennätys-
37040:  vahva karhukanta.                                               Aikooko Hallitus toimia ripeästi niin,
37041:     Etenkin maakunnan itäisillä ja pohjoisilla                että Pohjois-Karjalaan myönnetään jo
37042:  alueilla ensi kesän karhutilanne askarruttaa                 kuluvallesyksy lielisää karhunkaatolupia
37043:  alueen ihmisiä. Huolestuneisuutta ei vähennä se,             alueen huolestuttavasti kasvavan karhu-
37044:  että ensi syksynä karhukiintiötä mahdollisesti Ii-           kannan säätelemiseksi?
37045: 
37046:      Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1998
37047: 
37048:                                             Matti Väistö /kesk
37049: 
37050: 
37051: 
37052: 
37053:  280043
37054: 2                                        KK 979/1998 vp
37055: 
37056: 
37057: 
37058: 
37059:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
37060: 
37061:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     men alueella ja kannan annettatslln hallitusti
37062: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      runsastua muualla maassa. Maa- ja metsätalous-
37063: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    ministeriö on suurpetojen metsästystä ohjates-
37064: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti         saan noudattanut neuvoston linjauksia.
37065: Väistön näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           Kuluvan metsästyskauden metsästystä varten
37066: n:o 979:                                           Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos arvioi
37067:                                                    maan karhukannan kokonaismääräksi hieman
37068:           Aikooko Hallitus toimia ripeästi niin,   yli tuhat yksilöä sekä kestäväksi metsästysmää-
37069:        että Pohjois-Karjalaan myönnetään jo        räksi 100 kpl. Maa- ja metsätalousministeriön
37070:        kuluvalle syksylle lisää karhunkaatolupia   riistanhoitopiireille asettaman kiintiön ja pyynti-
37071:        alueen huolestuttavasti kasvavan karhu-     lupien enimmäismäärien yhteismäärä on 97 kpl.
37072:        kannan säätelemiseksi?                      Aikaisemmin ministeriön poikkeusluvilla on ku-
37073:                                                    luvana vuonna ammuttu 3 karhua.
37074:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Pohjois-Karjalan riistanhoitopiirin alueen
37075: vasti seuraavaa:                                   kestäväksi metsästysmääräksi laitos arvioi 26
37076:                                                    karhua. Maa- ja metsätalousministeriön riistan-
37077:    Maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristö-    hoitopiirille asettama pyyntilupien enimmäis-
37078: ministeriön alainen ympäristö- ja luonnonva-       määrä oli 30 kpl. Käytettävissä olevien selvitys-
37079: rainneuvosto laati syksyllä 1996 esityksen suur-   ten mukaan Pohjois-Karjalan samoin kuin koko
37080: petokantojen hoitotavoitteiksi vuoteen 2010.       itäisen Suomen karhukanta tulee laskemaan mi-
37081: Tämän mukaan mm. karhukannan kasvu pysäy-          käli ministeriön sallima metsästys toteutuu, eikä
37082: tettäisiin poronhoitoalueena sekä itäisen Suo-     pyyntilupien lisääminen alueella ole tarpeen.
37083: 
37084:      Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1998
37085: 
37086:                                                     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
37087:                                               KK 979/1998 vp                                             3
37088: 
37089: 
37090: 
37091: 
37092:                                           Tili Riksdagens Talman
37093: 
37094:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         lerat. Jord- och skogsbruksministeriet har i sin
37095: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          styrning av jakten efter stora rovdjur iakttagit de
37096: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        linjer rådet dragit upp.
37097: man Matti Väistö undertecknade spörsmål nr                 Inför jakten under innevarande jaktsäsong
37098: 979:                                                    har Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet uppskat-
37099:                                                         tat landets totala björnstam tili något över tusen
37100:            Har Regeringen för avsikt att raskt          björnar och den hållbara beskattningen av stam-
37101:         skrida tili åtgärder, så att det redan denna    men tili 100 björnar. Det sammanlagda antalet
37102:         höst beviljas fler jaktlicenser för björn       björnar som får jagas under innevarande jaktsä-
37103:         inom Norra Karelen för att därigenom            song enligt den kvot och de maximiantal jaktli-
37104:         reg1era den på ett oroväckande sätt väx-        censer jord- och skogsbruksministeriet fastställt
37105:         ande björnstammen inom området?                 för jaktvårdsdistrikten uppgår tili 97. Tidigare
37106:                                                         under innevarande år har tre björnar skjutits med
37107:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         stöd av ministeriets undantagstillstånd.
37108: anföra följande:                                           Enligt institutets uppskattning uppgår den
37109:                                                         hållbara beskattningen inom Norra Karelens
37110:    Hösten 1996 utarbetade det för jord- och             jaktvårdsdistrikt tili 26 björnar. Det av ministe-
37111: skogsbruksministeriet och miljöministeriet ge-          riet fastställda maximiantalet jaktlicenser för
37112: mensamma rådet för mi1jön och naturtillgångar-          jaktvårdsdistriktet var 30 björnar. Enligt tili-
37113: na ett förslag tili mål för skötseln av stammarna       gängliga utredningar kommer björnstammens
37114: av stora rovdjur fram tili år 2010. Enligt förslaget    storlek att minska i såväl Norra Karelen som i
37115: skall tillväxten för bl.a. björn- och vargstammar-      hela den östra delen av Jandet om den av ministe-
37116: nas del stoppas inom renskötselområdet och              riet tillåtna jakten genomförs. Det finns därför
37117: inom östra Finland medan stammarna inom öv-             inte något behov av att öka antalet jaktlicenser
37118: riga delar av Jandet skall tillåtas att växa kontrol-   inom området.
37119: 
37120:      Helsingfors den 30 september 1998
37121:                                                          Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
37122:                                              KK 980/1998 vp
37123: 
37124: Kirjallinen kysymys 980
37125: 
37126: 
37127: 
37128: 
37129:                                     Raimo Vistbacka /ps: Ruotsissa sattuneen työtapaturman seurauk-
37130:                                        sista
37131: 
37132: 
37133:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
37134: 
37135:     Suomalaissyntyinen, mutta merkittävän osan         uudisti päätöksensä 4.11.1994 viitaten aiempaan
37136: työhistoriastaan Ruotsin puolella tehnyt kirves-       päätökseensä. Lääninoikeus teki valituksen jäl-
37137: mies loukkaantui työtapaturmassa Ruotsissa             keen päätöksen asiasta 18.5.1995 todeten, ettei
37138: ruotsalaisen työnantajan palveluksessa vuonna          henkilö ollut kieltäytynyt hoidosta ja ettei sai-
37139: 1981. Hän sai työtapaturmassa käsivamman,              rauskassalla ollut oikeutta lopettaa sairauspäivä-
37140: joka ei ole parantunut, päinvastoin oikean käden       rahan maksamista ja kumosi kassan päätöksen
37141: toiminta on jopa heikentynyt niin, että henkilö        siirtäen asian sinne uudelleen käsiteltäväksi. Sai-
37142: on edelleen työkyvytön. Henkilö muutti Suo-            rauskassa teki uuden päätöksen 13.6.1995 tode-
37143: meen maaliskuussa 1994 ja täällä hänelle on            ten oikeuden sairauspäivärahaan päättyneen
37144: myönnetty työkyvyttömyyden takia täysi työky-           11.3.1994 Suomeen muuton takia. Henkilön
37145: vyttömyyseläke ja kansaneläkkeen mukainen              otettua tämänjälkeen yhteyttä Euroopan komis-
37146: työkyvyttömyyseläke. Nämä eläkkeet ovat erit-          sioon hänelle maksettiin Ruotsista korvausta
37147: täin pienet, vain noin 1 650 mk/kk sen johdosta,       ajalta 11.3.1994-31.3.1995 eli noin vuoden ajal-
37148: että hän teki pääosan työhistoriastaan Ruotsissa.      ta.
37149:     Puheena olevalle henkilölle on tullut kuiten-          Hoitava lääkäri totesi 1.4.1995 työkyvyttö-
37150: kin ylitsepääsemättömiä vaikeuksia ruotsalaisen        myyden samaan tai vastaavaan työtehtävään
37151: eläkebyrokratian virkamiesten kanssa. Tapahtu-         olevan edelleen toistaiseksi voimassa. Tämän ja
37152: mien kulku Ruotsissa on edennyt lyhyesti seuraa-       muutkin työkyvyttömyyttä osoittavat lausunnot
37153: vasti:                                                 henkilö on toimittanut Ruotsiin ao. laitoksille.
37154:     Kirvesmies oli tutkimuksissa 28.4.1994 ruot-       Samaa työkyvyttömyyden jatkumista tukevat
37155: salaisessa lääninsairaalassa, jossa lääkäri totesi     myös Ruotsissa tehdyt tutkimukset, eihän henki-
37156: hänen olevan työkyvytön käsivammansa takia.            lö voi käyttää oikeaa kättään lainkaan.
37157: Samaanjohtopäätökseen tultiin samana päivänä               Nyt herääkin kysymys, millä oikeudella ruot-
37158: myös Linköpingin yliopistollisessa sairaalassa.        salainen sairauskassa kieltäytyy jatkamasta kor-
37159: Tämän jälkeen 12.7.1994 J önköpingin sairaus-          vauksen maksamista yhden vuoden ja 20 päivän
37160: kassa ilmoitti hänelle kieltäytyvänsä maksamas-        jälkeen! Edellä selostetun "pompottelun" jälkeen
37161:  ta 22.7.1994 jälkeen korvausta, koska hän on          Ruotsin viranomaistahot haluavat ilmeisesti tul-
37162:  kieltäytynyt ns. Worksimulator-tutkimuksesta.         kita henkilön tapausta sairausvakuutuslain mu-
37163: Tämä ei ollut kuitenkaan totta, minkä henkilö          kaan, jolloin korvausta maksetaan ulkomaille
37164:  ilmoittikin kassalle 3.8.1994. Sairauskassa il-       vain vuoden ajan, kun taas tapaukseen ilman
37165:  moitti 12.8.1994, että se lopettaa sairauspäivära-    muuta työtapaturmaan sopii paremmin työtapa-
37166:  han maksamisen siksi, että ko. henkilö on kiel-       turmavakuutuslaki, jossa mainittua aikarajaa ei
37167:  täytynyt hoidosta. Hän matkusti 21.9.1994 tutki-      ole. Lisäksi laitos on kieltäytynyt kuntouttamas-
37168:  muksiin Ruotsiin, vaikka matkakuluja ei luvattu       ta henkilöä todeten vain hänen olevan yksikätise-
37169:  edes korvata. Tuolloin käsi- ja plastiikkakirurgi-    näkin työkykyinen kirvesmiehen ammatissaan.
37170:  nen klinikka totesi, että henkilö oli edelleen työ-   Totuus kuitenkin on, ettei yksikätiselle kirves-
37171:  kyvytön työtapaturmassa saamansa käsivam-             miehelle ole työtä sen paremmin Suomessa kuin
37172:  man johdosta.                                         Ruotsissakaan. Suomen lakien ja käytännön
37173:     Tämän jälkeen sosiaalivakuutuslautakunta           mukaan henkilö on työkyvytön, Ruotsin pitäes-
37174:  käsitteli asian yhtyen sairauskassan päätökseen       sä häntä työkykyisenä vaatien häntä ilmoittautu-
37175:  lopettaa sairauspäivärahan maksaminen hoi-            maan työttömäksi työnhakijaksi, johon taas
37176:  toonkieltäytymisperusteen nojalla. Lautakunta         Suomen työvoimaviranomaiset eivät voi suostua
37177: 
37178: 280043
37179: 2                                          KK 980/1998 vp
37180: 
37181: eläkkeellä olevan työkyvyttömän henkilön koh-        markkinat Suomen kanssa omanneessa maassa
37182: dalla.                                               itselleen oikeutta.
37183:    Kuten edellä olevasta tapahtumankulusta               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37184: huomaa, on tätä Suomessa vuodesta 1994 asu-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
37185: nutta mieshenkilöä kohdeltu Ruotsin sairausva-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
37186: kuutuslaitosten taholta todella epäoikeudenmu-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37187: kaisesti ja jopa laittomasti. Tämän todistaajälki-
37188: käteen maksettu epämääräisen pituinen sairaus-                 Pitääkö Hallitus perusteluissa esitettyä
37189: päivärahakin. Nyt kuitenkin henkilö tarvitsee               tapausta Suomen kansalaisen epäoikeu-
37190: apua Suomen viranomaisilta, jotta hänen pää-                denmukaisena kohteluna toisen ED-
37191: asiallinen työhistoriansa ei menisi hukkaan eläk-           maan taholta, ja
37192: keen myöntämisperusteiden osalta. Maastamme                    mistä henkilö voi saada Suomessa
37193: täytyy löytyä taho, jonka avulla henkilö voi saa-           apua oikeustaisteluunsa?
37194: da toisessa ED-maassa ja pitkään yhteiset työ-
37195:      Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1998
37196: 
37197:                                         Raimo Vistbacka /ps
37198:                                              KK 980/1998 vp                                             3
37199: 
37200: 
37201: 
37202: 
37203:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
37204: 
37205:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         jäsenvaltioissa. Kansallinen lainsäätäjä päättää
37206: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          edelleenkin sosiaaliturvan sisällöstä ja etuuksien
37207: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        saamisen ehdoista. Etuuksia myönnettäessä ja
37208: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo             maksettaessa on kuitenkin kansallisten lakien li-
37209: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          säksi otettava huomioon myös asetuksen
37210: sen n:o 980:                                            1408/71 säännökset. Asetus lähtee periaatteesta,
37211:                                                        että jäsenvaltioissa liikkunut henkilö saa eläk-
37212:           Pitääkö Hallitus perusteluissa esitettyä     keen kaikista niistä maista, joissa hän on ollut
37213:        tapausta Suomen kansalaisen epäoikeu-           vakuutettuna. Oikeus eläkkeeseen ja sairauden
37214:        denmukaisena kohteluna toisen EU-               tai työkyvyttömyyden perusteella myönnettäviin
37215:        maan taholta, ja                                vastaaviin etuuksiin määräytyy kuitenkin aina
37216:           mistä henkilö voi saada Suomessa             kunkin valtion kansallisen lainsäädännön mu-
37217:        apua oikeustaisteluunsa?                        kaan. Nämä edellytykset ja työkyvyttömyys-
37218:                                                        määritelmät voivat olla hyvin erilaisia. Kukin
37219:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           valtio määrittelee omassa lainsäädännössään,
37220: vasti seuraavaa:                                       milloin henkilö on työkyvytön ja missä tilantees-
37221:                                                        sa henkilölle syntyy oikeus työkyvyttömyyden
37222:     Vuoden 1994 alusta voimaan tulleen ETA-            perusteella maksettaviin etuuksiin. Asetuksen
37223: sopimuksen ja sittemmin vuoden 1995 alusta to-          1408/71 säännökset eivät myöskään edellytä toi-
37224: teutuneen Euroopan unionin jäsenyyden seu-             sen valtion järjestelmässä tehtyjen työkyvyttö-
37225: rauksena niin Suomessa kuin Ruotsissakin alet-         myysratkaisujen tunnustamista.
37226: tiin soveltaa EY:n sosiaaliturvaa koskevia ase-            Kysymyksen perustelujen mukaan pääosin
37227: tuksia (ETY)l408/71 ja 574/72. Samassa yhtey-          Ruotsissa työskennellyt Suomen kansalainen
37228: dessä tuli voimaan myös uusi Pohjoismainen so-         vammautui vuonna 1981 työtapaturmassa kä-
37229: siaaliturvasopimus, jota sovelletaan lähinnä nii-      teensä työskennellessään ruotsalaisen työnanta-
37230: hin tilanteisiin, joihin mainittuja asetuksia ei so-   jan palveluksessa Ruotsissa. Työtapaturmasta
37231: velleta.                                               maksettiin korvausta Ruosin lainsäädännön
37232:     Asetuksessa 1408/71 sosiaaliturvajärjestel-        mukaan. Kyseinen henkilö muutti Suomeen
37233: mien soveltamisesta Euroopan unionin alueella          maaliskuussa 1994. Sosiaali- ja terveysministe-
37234: liikkuviin työntekijöihin ja itsenäisiin ammatin-      riön saamien tietojen mukaan Suomessa hänelle
37235: harjoittajiinja heidän perheenjäseniinsä sekä sen      myönnettiin täällä tapahtuneen työskentelyn
37236: täytäntöönpanoasetuksessa 574/72 säädetään             osalta täysi työeläkelakien mukainen työkyvyt-
37237: sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta.       tömyyseläke ja kansaneläkelain mukainen työ-
37238: Yhteensovittamisella pyritään takaamaan jäsen-         kyvyttömyyseläke 1.3.1995 lukien. Suomen ta-
37239: valtioiden kansalaisten yhdenvertainen kohtelu,        paturmavakuutusjärjestelmän piiriin hän ei kuu-
37240: turvaamaan sosiaaliturvajärjestelmään kuulu-           lu.
37241:  minen ja estämään päällekkäiset etuudet ja va-            Työkyvyttömyyskorvaus oli evätty Ruotsissa
37242:  kuutusmaksut. Tämän lisäksi sellaiset ansaitut        22.7.1994 jälkeen ensin sillä perusteella, että hä-
37243: etuudet kuin eläkkeet on maksettava riippumat-         nen oli katsottu kieltäytyneen hoidosta. Myö-
37244:  ta siitä, minkä jäsenvaltion alueella henkilö asuu.   hemmin sairauspäiväraha oli evätty sen vuoksi,
37245:  Asetuksissa siis säädetään samoista asioista, jois-   että hän oli muuttanut Suomeen, eikä hän ollut
37246:  ta määrätään sosiaaliturvasopimuksillakin. Ase-       enää työkyvytön.
37247:  tuksia onkin luonnehdittu monenväliseksi so-              Kyseisen henkilön otettua yhteyttä Euroopan
37248:  siaaliturvasopimukseksi.                              unioniinkomissio oli 17.6.1997 päivätyllä kirjeel-
37249:     Asetuksilla ei harmonisoida tai muuteta kan-       lään todennut, että kukinjäsenvaltio voi päättää,
37250:  sallisia sosiaaliturvajärjestelmiä. Tarkoituksena     mitä ehtoja ja vaatimuksia henkilön on täytettä-
37251:  on vain määrätä, missä tilanteessa ja miten kan-      vä ollakseen oikeutettu etuuksiin kyseisen jäsen-
37252:  sallista lainsäädäntöä sovelletaan henkilöihin eri    valtion järjestelmästä. Tämän vuoksi komission
37253: 4                                          KK 980/1998 vp
37254: 
37255: mukaan on täysin mahdollista, että henkilöllä,       nut siitä, että asianomaisen henkilön työkyky on
37256: joka tietyn jäsenvaltion lainsäädännön mukaan        lääketieteellisesti tutkittu Suomessa ja toimitta-
37257: on työkyvytön ja näin ollen oikeutettu työkyvyt-     nut siitä Ruotsiin hoitavan lääkärin allekirjoitta-
37258: tömyyseläkkeeseen, ei toisen jäsenvaltion lain-      man, työkykyä selvittävän lomakkeen. Tapatur-
37259: säädännön mukaan ole oikeutta vastaavaan             mavakuutuslaitosten liitto on toiminut asiassa
37260: etuuteen. Komissio suositteli, että asianomaisen     asetuksen 1408171 edellyttämällä tavalla.
37261: henkilön tulisi selvittää asia Ruotsin viranomais-       Kyseinen tapaus on valitettava. Sen ongelmat
37262: ten kanssa tai saattaa se tuomioistuimen käsitel-    liittyvät kuitenkin Ruotsin sisäisen lainsäädän-
37263: täväksi Ruotsissa. Saatujen tietojen mukaan ky-      nön soveltamiseen, johon kysymykseen Suomen
37264: seisen korvausasian käsittely on edelleen kesken     viranomaiset eivät voi asetuksen 1408/71 mu-
37265: Ruotsin muutoksenhakuelimissä.                       kaan puuttua. Yhtenä ongelmana on myös se,
37266:    Muutettuaan Suomeen asianomainen henkilö          että Suomen ja Ruotsin lainsäädännön mukaiset
37267: otti yhteyttä Tapaturmavakuutuslaitosten liit-       työkyvyttömyysmääritelmät poikkeavat toisis-
37268: toon,joka toimii asetuksen 1408/71 tarkoittama-      taan. Työkyvyttömyyseläkkeiden yhdenmukais-
37269: na asuinpaikan laitoksena Suomessa. Tapatur-         taminen on kuitenkin jo Pohjoismaidenkin kes-
37270: mavakuutuslaitosten liitto on avustanut häntä        ken ongelmallista, vaikka järjestelmät ovat lä-
37271: muun muassa muutoksenhaussa ja selvittämällä         hempänä toisiaan kuin muiden jäsenvaltioiden
37272: asiaa Ruotsin eri viranomaisten kanssa. Tapa-        järjestelmiä.
37273: turmavakuutuslaitosten liitto on myös huolehti-
37274: 
37275:      Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1998
37276: 
37277:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
37278:                                              KK 980/1998 vp                                              5
37279: 
37280: 
37281: 
37282: 
37283:                                          Tili Riksdagens Talman
37284: 
37285:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             tionella lagstiftaren bestämmer fortsättningsvis
37286: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande             innehållet i den social tryggheten och villkoren
37287: med1em av statsrädet översänt fö1jande av riks-         för förmånerna. När förmänerna beviljas och
37288: dagsman Raimo Vistbacka undertecknade                   betalas ut skall dock förutom den nationella lag-
37289: spörsmål nr 980:                                        stiftningen också bestämmelserna i förordning nr
37290:                                                         1408/71 beaktas. F örordningen utgår från princi-
37291:           Anser Regeringen det fall som beskrivs        pen att en person som rört sig i olika medlemssta-
37292:        i motiveringen vara ett annat EU-lands           ter fär pension från alla de Iänder där han varit
37293:        orättvisa behandling av en finsk medbor-         försäkrad. Rätt till pension och motsvarande för-
37294:        gare, och                                        måner som utbetalas på grundval av sjukdom
37295:           var kan denna person fä hjälp för sin         eller arbetsoförmåga bestäms dock alltid enligt
37296:        rättskamp i Finland?                             den nationella lagstifningen i respektive stat. De
37297:                                                         nationella vilikoren för förmänen och defini-
37298:   Som svar pä detta spörsmål fär jag vördsamt           tionerna på arbetoförmåga kan vara mycket oli-
37299: anföra följande:                                        ka. Varje stat bestämmer isin lagstiftning när en
37300:                                                         person är arbetsoförmögen och i vilka situationer
37301:     Till följd av EES-avtalet, som trädde i kraft vid   rätt tili förmåner som utbetalas på grund av ar-
37302: ingängen av 1994 och medlemskapet i Europeis-           betsoförmäga uppstär. 1 bestämmelserna i förod-
37303: ka unionen frän och med 1995 började Sverige            ning nr 1408/71 förutsätts inte heller att beslut
37304: och Finland tillämpa EG:s förordningar om soci-         gällande en persons arbetsförmåga som fattats i
37305: al trygghet (EG) nr 14801/71 och nr 574/72. 1           en annan stats system måste godkännas.
37306: anslutning till detta trädde också en ny nordisk           Enligt motiveringen tili spörsmålet skadade en
37307: överenskommelse om social trygghet i kraft.             finsk medborgare som i huvudsak arbetat i
37308: Denna tillämpas närmast i situationer där de            Sverige sin hand i ett arbetsolycksfall1981 medan
37309: ovan nämnda förordningarna inte tillämpas.              han arbetade för en svensk arbetsgivare i Sverige.
37310:     1 förordning nr 1408/71 om tillämpningen av         Ersättning för arbetsolycksfallet betalades enligt
37311: systemen för social trygghet när anställda, egen-       svensk lagstifning. Personen flyttade tili Finland
37312: företagare eller deras familjer flyttar inom ge-        1994. Enligt social- och hälsovårdsministeriets
37313: menskapen samt i tillämpningsförordningen nr            uppgifter beviljades han här full invalidpension
37314: 547/72 finns bestämmelser om samordningen av            och invaliditetspension enligt folkpensionslagen
37315: systemen för social trygghet. Genom samord-             från och med 1.3.1995 på basis av det arbete som
37316: ningen försöker man garantera en likställd be-          han utfört i Finland. Han omfattas inte av det
37317: handling av medborgarna i medlemsstaterna, sä-          finska olycksfallsförsäkringssystemet.
37318: kerställa att medborgarna omfattas av ett socialt          Den ersättning som betalades i Sverige på
37319:  trygghetsssytem och förhindra dubbla förmåner          grund av arbetsoförmågan drogs in 22.7.1994,
37320: och försäkringsavgifter. Utöver detta gäller att        först eftersom den försäkrade ansägs ha vägrat ta
37321:  sädana intjänade förmåner som pensioner beta-          emot värd. Senare drogs sjukpenningen in därför
37322:  las ut oberoende av inom viiken medlemsstat            att han hade flyttat tili Finland och inte längre
37323:  personen är bosatt. 1 förordningarna finns be-         var arbetsoförmögen.
37324:  stämmelser om samma frågor som i överenskom-              När personen i fräga hade kontaktat Euro-
37325:  melserna om social trygghet. Förordningarna            peiska unionen, hade kommissionen i ett brev
37326:  har också beskrivits som multilaterala trygghets-      daterat 17.6.1997 konstaterat att varje medlems-
37327:  överenskommelser.                                      stat kan bestämma vilka villkor och krav en per-
37328:     Der nationella trygghetssystemen harmonise-         som måste uppfylla för att ha rätt tili förmåner
37329:  ras eller ändras inte genom förordningarna. Av-        frän medlemsstatens system. Därför är det enligt
37330:  sikten är endast att bestämma i viiken situation       kommissionen fullt möjligt att en person som
37331:  och hur den nationella lagstiftningen tillämpas        enligt en viss medlemsstats lagstiftning är arbets-
37332:  pä personeri de olika medlemsstaterna. Den na-         oförmögen och sålunda har rätt att fä invalidpen-
37333: 6                                          KK 980/1998 vp
37334: 
37335: sion, inte har rätt till motsvarande förmån enligt     sökning av personens arbetsförmåga i Finland
37336: en annan medlemsstats lagstiftning. Kommissio-         och sänt en blankett undertecknad av den be-
37337: nen rekommenderade att personen utreder ären-          handlande läkaren med uppgifter om arbetsför-
37338: det med myndigheterna i Sverige eller låter ären-      mågan till Sverige. Olycksfallsförsäkringsanstal-
37339: det behandlas vid en svensk domstol. Enligt upp-       ternas förbund har skött ärendet på det sätt som
37340: gift har behandlingen av detta ersättningsärende       förutsätts i förordning nr 1408/71.
37341: inte ännu slutförts i de svenska besvärsinstanser-        Det aktuella fallet är beklagligt. Problemen
37342: na.                                                    hänför sig dock till tillämpningen av Sveriges
37343:    Efter att ha flyttat till Finland tog personen      interna lagstiftning, något som myndigheterna i
37344: kontakt med Olycksfallsförsäkringsanstalternas         Finland enligt förordning nr 1408171 inte kan
37345: förbund, som är den institution på bosättnings-        lägga sig i. Ett av problemen är också att defini-
37346: orten i Finland som avses i förordning nr 1408/        tionen på arbetsoförmåga i finsk och svensk lag-
37347: 71. Olycksfallsförsäkringsanstalternas förbund         stiftning skiljer sig från varandra. En harmonise-
37348: har hjälpt honom bl.a. att söka ändring och ge-        ring av pensionerna är dock svårgenomförlig
37349: nom att utreda ärendet med olika myndigheter i         också i de nordiska länderna, trots att systemen i
37350: Sverige. Olycksfallsförsäkringsanstalternas för-       Norden påminner mer om varandra än systemen
37351: bund har också skött om att det gjorts en under-       i de övriga medlemsstaterna.
37352:      Helsingfors den 13 oktober 1998
37353: 
37354:                                                      Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
37355:                                           KK 981/1998 vp
37356: 
37357: Kirjallinen kysymys 981
37358: 
37359: 
37360: 
37361: 
37362:                                    Marjaana Koskinen /sd ym.: Mielenterveyspotilaiden lääkekor-
37363:                                       vauksista
37364: 
37365: 
37366:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
37367: 
37368:     1. 7.1998 alkaen lääketehdas Orion on sanonut   että ennen 1. 7.1998 Perazin decandat -lääkkeen
37369: irti korvausjärjestelmän piiristä Perazin decan-    sai esim. 25 markan omavastuulla ja 1.7.1998
37370: dat -lääkkeen. Perazin decandat,joka on pistok-     jälkeen lääkkeen hinta on n. 883 mk/kk.
37371: sen muodossa oleva mielialalääke, on ollut mie-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37372: lenterveyspotilaiden keskuudessa laajasti käy-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
37373: tössä. Pistosmuodossa oleva lääke on myös te-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
37374: hokkaampi kuin vastaava pillerivalmiste. Mo-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37375: net mielenterveyspotilaat ovat selviytyneet koti-
37376: hoidossa lääkkeen avulla, ja nyt kun lääke on                 Aikooko Hallitus myötävaikuttaa sii-
37377: poistettu korvausjärjestelmän piiristä, voi olla           hen, että Perazin decandat -lääke olisi
37378:  vaarana, että entistä enemmän mielenterveyson-            edelleen korvausjärjestelmän piirissä ja
37379:  gelmaisia ajautuu laitoshoitoon, mikä taas poti-          ettei mielenterveyspotilaille tulisi koh-
37380:  laan ja yhteiskunnan kannalta on erätarkoituk-            tuuttomia taloudellisia rasitteita mm. lää-
37381:  senmukainen ja taloudellisesti huono ratkaisu.            kekulujen muodossa, sekä
37382:     Orion haluaa nostaa reippaasti lääkkeen hin-              mitä Hallitus aikoo tehdä, että lääke-
37383:  taa, mutta lääkkeiden hintalautakunta ei ole ra-          tehtaiden mielivaltaisilta lääkkeiden hin-
37384:  juun hinnankorotukseen suostunut. Mielenter-              tojen korotuksilta vältyttäisiin ja potilaat
37385:  veyspotilaan kohdalla tilanne on muuttunut niin,          eivät kärsisi?
37386: 
37387:      Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1998
37388: 
37389:           Marjaana Koskinen /sd         Johannes Koskinen /sd         Jukka Roos /sd
37390:           Virpa Puisto /sd              Kalevi Olin /sd               Reijo Lindroos /sd
37391:           Jorma Rantanen /sd            Mikko Immonen /vas            Veijo Puhjo /va-r
37392:           Esa Lahtela /sd               Raimo Holopainen /sd          Reino Ojala /sd
37393:           Pentti Tiusanen /vas          Annika Lapintie /vas          Heikki Rinne /sd
37394:           Mikko Elo /sd                 Pirkko Peltomo /sd            Tauno Pehkonen /skl
37395:           Janina Andersson /vihr        Jukka Mikkola /sd             Erkki Pulliainen /vihr
37396:           Tero Mölsä /kesk              Armas Komi /kesk              Annikki Koistinen /kesk
37397:           Seppo Kanerva /kok            Raimo Mähönen /sd
37398: 
37399: 
37400: 
37401: 
37402:  280043
37403: 2                                          KK 981/1998 vp
37404: 
37405: 
37406: 
37407: 
37408:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
37409: 
37410:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Hinnan kohtuullisuuden tarkasteluperustee-
37411: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         na on lääkehoidon kustannusten ja sillä saavutet-
37412: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tavien hyötyjen kokonaisarviointi. Huomioon
37413: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjaana         otettavia tekijöitä ovat muun muassa hoitokus-
37414: Koskisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-          tannukset ja lääkehoidolla saavutettavat hyödyt
37415: myksen n:o 981:                                       potilaan sekä terveyden- ja sosiaalihuollon koko-
37416:                                                       naiskustannusten kannalta. Lääkkeiden hinta-
37417:           Aikooko Hallitus myötävaikuttaa sii-        lautakunnan tehtävänä on siten arvioida valmis-
37418:        hen, että Perazin decandat-lääke olisi         teen lääkkeellistä ja kansanterveydellistä merki-
37419:        edelleen korvausjärjestelmän piirissä ja       tystä ja hintapäätöksen kustannusvaikutuksia
37420:        ettei mielenterveyspotilaille tulisi koh-      sekä lääkkeellä saavutettavia hyötyjä suhteessa
37421:        tuuttomia taloudellisia rasitteita mm. lää-    sen käytöstä aiheutuviin kustannuksiin. Lauta-
37422:        kekulujen muodossa, sekä                       kunta voi tarvittaessa hankkia päätöksenteon
37423:           mitä Hallitus aikoo tehdä, että lääke-      tueksi asiantuntijalausuntoja.
37424:        tehtaiden mielivaltaisilta lääkkeiden hin-        Lääkkeiden hintalautakunnalla on itsenäinen
37425:        tojen korotuksilta vältyttäisiin ja potilaat   yksinomainen toimivalta ratkaista lääkkeelle
37426:        eivät kärsisi?                                 korvausperusteeksi hyväksyttävä tukkuhinta.
37427:                                                       Hinnan kohtuullisuus ratkaistaan lääkkeestä
37428:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          käytettävissä olevan tiedon ja mahdollisesti
37429: vasti seuraavaa:                                      muista maista saatujen kokemusten perusteella.
37430:                                                       Euroopan yhteisöjen neuvoston antama hintadi-
37431:     ETA-lainsäädännön voimaantulon yhteydes-          rektiivi (89/105/ETY) edellyttää, että arviointi
37432: sä lääkkeiden myyntilupa ja lääkkeen korvatta-        suoritetaan puolueettornin ja todennettavissa
37433: vuus eriytettiin toisistaan. Lääkkeen myyntilu-       olevien arviointiperusteiden mukaisesti ja että
37434: van haltija ratkaisee, haluaako se valmisteen kor-    kielteisessä tapauksessa annetaan hakijalle pe-
37435: vausjärjestelmän piiriin hakemalla sille korvaus-     rusteltu päätös. Lääkkeiden hintalautakunnan
37436: perusteeksi hyväksyttävän tukkuhinnan vai hin-        päätöksestä on mahdollisuus valittaa korkeim-
37437: noitteleeko se valmisteen itsenäisesti.               paan hallinto-oikeuteen.
37438:     Lääkkeen korvaamisen edellytyksenä sairaus-          Kun lääkkeiden hintalautakunta on vahvista-
37439: vakuutuksesta on, että hakijan lääkkeelle ehdot-      nut lääkkeelle kohtuullisen, korvausperusteeksi
37440: tamaa tukkuhintaa voidaan pitää kohtuullisena.        hyväksyttävän tukkuhinnan, Jääkevalmiste lisä-
37441: Hinnan kohtuullisuuden vahvistaa sosiaali- ja         tään sairausvakuutuslain mukaan peruskorvat-
37442: terveysministeriön yhteydessä toimiva lääkkei-        tavien lääkkeiden luetteloon.
37443: den hintalautakunta. Lääketieteellistä ja siihen         Saatujen selvitysten mukaan Perazin Deka-
37444: liittyvää hoitovaihtoehtojen asiantuntemusta          noaatti -valmistetta koskeva hintahakemus on
37445: edustavat lääkkeiden hintalautakunnassa Stakes        nyt lääkkeiden hintalautakunnassa vireillä. Lau-
37446: ja Lääkelaitos, taloudellista asiantuntemusta so-     takunta päättää aikanaan edellä mainitun me-
37447: siaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainminis-    nettelyn mukaisesti hintaehdotuksen kohtuulli-
37448: teriö sekä toimeenpanoa kansaneläkelaitos.            suuden.
37449: 
37450:      Helsingissä 14 päivänä Jokakuuta 1998
37451: 
37452:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
37453:                                             KK 981/1998 vp                                                  3
37454: 
37455: 
37456: 
37457: 
37458:                                          Tili Riksdagens Talman
37459: 
37460:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              medan verkställigheten företräds av folkpen-
37461: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande              sionsanstalten.
37462: medlem av statsrådet översänt följande av riks-             Granskningen av prisets skälighet sker utifrån
37463: dagsman Marjaana Koskinen m.fl. underteckna-             en totalbedömning av kostnaderna för läkeme-
37464: de spörsmål nr 981:                                      delsbehandlingen och nyttan av denna. Omstän-
37465:                                                          digheter som bör beaktas är bl.a. behandlings-
37466:           Ämnar Regeringen bidra till att läke-          kostnaderna och nyttan av läkemedelsbehand-
37467:        medlet Perazin decandat fortfarande               lingen med tanke på såväl patienten som social-
37468:        skall omfattas av ersättningssystemet och         och hälsovårdens totalkostnader. Läkemedel-
37469:        att psykiatriska patienter inte skall drab-       sprisnämndens uppgift är således att bedöma
37470:        bas av oskäliga ekonomiska belastningar           preparatets medicinska betydelse och dess bety-
37471:        bl.a. i form av läkemedelsutgifter, samt          delse för folkhälsan, prisbeslutets kostnadseffek-
37472:           vad ämnar Regeringen göra för att lä-          ter samt den nytta som läkemedlet har i förhål-
37473:        kemedelstillverkarnas godtyckliga höj-            lande tili de kostnader som dess användning
37474:        ningar av läkemedelspriserna skall kunna          medför. Nämnden kan vid behov skaffa expert-
37475:        undvikas och att patienterna inte skall           utlåtanden som stöd för sina beslut.
37476:        behöva lida?                                         Läkemedelsprisnämnden har självständig och
37477:                                                          exklusiv behörighet att avgöra det partipris som
37478:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt            skall godkännas som grund för ersättning. Pri-
37479: anföra fö1jande:                                         sets skälighet avgörs på basis av de uppgifter som
37480:                                                          finns tillgängliga och de erfarenheter som man
37481:    1 samband med att EES-lagstiftningen trädde i         eventuellt har av läkemedlet i andra länder. Det
37482: kraft differentierades i fråga om läkemedel för-         prisdirektiv (89/1 05/EEG) som Europeiska ge-
37483: säljningstillståndet och rätten tili ersättning. Den     menskapernas råd utfårdat förutsätter att be-
37484: som innehar försäljningstillstånd för läkemedel          dömningen görs opartiskt och på bedömnings-
37485: avgör om han vill att preparatet skall omfattas av       grunder som kan bekräftas och att sökanden ges
37486: ersättningssystemet genom att han anhåller om            ett motiverat beslut i det fallet att han får avslag.
37487: ett partipris för 1äkemedlet som godtas som er-          Läkemedelsprisnämndens beslut kan överklagas
37488: sättningsgrund eller om han prissätter preparatet        hos HFD genom besvär.
37489: sjä1vständigt.                                              När 1äkemede1sprisnämnden har fastställt det
37490:    En förutsättning för att ett läkemede1 skall          skäliga partipris som kan godtas som ersätt-
37491: kunna ersättas ur sjukförsäkringen är att det            ningsgrund för 1äkemedlet, fogas läkemedelspre-
37492: partipris som sökanden föreslagit för läkemedlet         paratet tili förteckningen över de läkemedel för
37493: kan anses vara skäligt. Att priset är skäligt fast-      vi1ka skall betalas grundersättning enligt sjukför-
37494: ställs av läkemedelsprisnämnden vid social- och          säkringslagen.
37495: hälsovårdsministeriet. 1 nämnden företräds sak-              Den prisansökan som gäller preparatet Pera-
37496: kunskapen i fråga om medicin och olika behand-           zin dekandat är på basis av erhållna utredningar
37497: lingsalternativ av Stakes och Läkemedelsverket           anhängig vid läkemedelsprisnämnden. Nämn-
37498: samt den ekonomiska sakkunskapen av social-              den beslutar i sinom tid i enlighet med ovan
37499: och hälsovårdsministeriet och finansministeriet,         nämnda förfarande om prisförslagets skälighet.
37500: 
37501:      Helsingforsden 14 oktober 1998
37502: 
37503:                                                        Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
37504:                                            KK 982/1998 vp
37505: 
37506: Kirjallinen kysymys 982
37507: 
37508: 
37509: 
37510: 
37511:                                   Matti Vanhanen /kesk: Työnhakukustannusten verovähennysoi-
37512:                                      keudesta
37513: 
37514: 
37515:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
37516: 
37517:    Vaikeana työttömyysaikana aktiivinen työ-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
37518: paikan hakeminen edellyttää lukuisia yhteyden-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37519: ottoja ja haastattelumatkoja, joista aiheutuu
37520: kustannuksia mm. puhelin-, kopiointi- ja mat-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
37521: kakuluina. Varsinkin matkakulut muodostuvat                 ryhtyä, että työtön voisi vähentää etenkin
37522: pitkien etäisyyksien maassa usein suuriksi.                 työnhakemiseen liittyvät matkakustan-
37523:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          nukset veroistaan?
37524: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
37525: 
37526:      Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1998
37527: 
37528:                                         Matti Vanhanen /kesk
37529: 
37530: 
37531: 
37532: 
37533:  280043
37534: 2                                         KK 982/1998 vp
37535: 
37536: 
37537: 
37538: 
37539:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
37540: 
37541:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tava tuki ei ole uusi asia. Työvoimapalvelulain
37542: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       (1 005/1993) 11 §:n mukaan työtöntä tai työttö-
37543: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     mäksi jäämässä olevaa voidaan tukea taloudelli-
37544: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti          sesti, jos hän hakee tai siirtyy työhön asuinpaik-
37545: Vanhasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       kakuntansa työssäkäyntialueen ulkopuolelle.
37546: n:o 982:                                            Työvoimapalveluihin liittyvistä etuuksista anne-
37547:                                                     tun asetuksen (1253/1993) 4 §:n mukaan työttö-
37548:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      mälle tai työttömäksijäävälle henkilölle voidaan
37549:        ryhtyä, että työtön voisi vähentää etenkin   myöntää liikkuvuusavustuksena matkakustan-
37550:        työnhakemiseen liittyvät matkakustan-        nusten korvausta Suomen alueella tehtävästä
37551:        nukset veroistaan?                           matkasta, jonka hän tekee työpaikkaan tutustu-
37552:                                                     mista, palvelussuhteen solmimista tai uuteen työ-
37553:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        paikkaan siirtymistä varten. Vuonna 1997 mak-
37554: vasti seuraavaa:                                    settiin yhteensä 12 500 liikkuvuusavustusta. Val-
37555:                                                     tion vuoden 1999 talousarvioesityksessä liikku-
37556:    Työn hakemisesta aiheutuneet kustannukset        misavustukseen on varattu kaikkiaan 15 miljoo-
37557: ovat tyypillisiä elantomenoja, joita verotuksessa   nan markan suuruinen arviomääräraha, mikä
37558: ei yleensä saa vähentää. Siten kysyjän ehdottarua   kaksinkertaistaisi tämän vuoden budjetissa ole-
37559: tuki olisi uusi yhteiskunnan tuki työttömille       van määrärahan. Päällekkäisten tukien välttä-
37560: tilanteessa, jossa työttömyydestä yhteiskunnalle    miseksi hallituksella ei ole tarkoitus esittää
37561: aiheutuvat kustannukset ovat ennestäänkin hy-       matkakustannusten verovähennysoikeuden laa-
37562: vin suuret.                                         jentamista koskemaan kysymyksessä tarkoitet-
37563:     Sinänsä työnhakukustannuksia varten annet-       tuja matkakustannuksia.
37564: 
37565:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1998
37566:                                                                          Ministeri Jouko Skinnari
37567:                                            KK 982/1998 vp                                                3
37568: 
37569: 
37570: 
37571: 
37572:                                        Tili Riksdagens Talman
37573: 
37574:    1 det syfte 37 § 1mom. riksdagsordningen an-      arbetskraftsservice (1005/1993) kan den som är
37575: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       eller håller på att bli arbetslös ges ekonomiskt
37576: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     stöd, om han söker arbete eller övergår i arbete
37577: man Matti Vanhanen undertecknade spörsmål            utanför pendlingsregionen för den kommun där
37578: nr 982:                                              han har sin hemort. Enligt 4 § förordningen om
37579:                                                      förmåner i samband med arbetskraftsservice
37580:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       (125311993) kan en person som är eller blir ar-
37581:        ta för att arbetslösa vid sin beskattning     betslös som rörlighetsunderstöd beviljas rese-
37582:        skall kunna dra av framför allt sådana        kostnadsersättning för en resa inom Finland som
37583:        resekostnader som hänför sig till sökande     han företar för att bekanta sig med en ar-
37584:        av arbete?                                    betsplats, ingå arbetsförhållande eller flytta till
37585:                                                      en ny arbetsplats. År 1997 beta1ades samman1agt
37586:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        12 500 rör1ighetsunderstöd. 1 budgetpropositio-
37587: anföra följande:                                     nen för 1999 har ett förslagsans1ag om samman-
37588:                                                      lagt 15 milj. mk reserverats för rörlighetsunder-
37589:    Kostnader som föranleds av att man söker          stöd, vilket innebär att anslaget har fördubblats
37590: arbete är typiska levnadsutgifter, vilka i allmän-   jämfört med budgeten för 1998. För att undvika
37591: het inte får dras av vid beskattningen. Det stöd     överlappande stöd ämnar regeringen inte åtmin-
37592: som spörsmålsställaren föreslår skulle alltså vara   stone i detta skede föreslå att rätten tili avdrag för
37593: en ny form av samhällsstöd till arbetslösa i en      resekostnader vid beskattningen skall utsträckas
37594: situation där arbetslösheten redan förut åsamkar     till att gälla sådana resekostnader som avses i
37595: samhället mycket stora kostnader.                    spörsmålet. Regeringen skall följa läget ur den
37596:    Stöd som ges för kostnader för sökande av         synvinkel som spörsmålsställaren avser.
37597: arbete är i sig ingen nyhet. Enligt 11 § lagen om
37598: 
37599:      Helsingforsden 21 oktober 1998
37600: 
37601:                                                                              Minister Jouko Skinnari
37602:                                            KK 983/1998 vp
37603: 
37604: Kirjallinen kysymys 983
37605: 
37606: 
37607: 
37608: 
37609:                                   Markus Aaltonen /sd: Alzheimerin taudin lääkkeiden korvattavuu-
37610:                                      desta
37611: 
37612: 
37613:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
37614:    Alzheimerin tauti on krooninen, parantuma-        ninen, lääkkeet eivät ole korvattavien lääkkeiden
37615: ton ja kuolemaan johtava, mutta uusimmalla           luettelossa. Edes peruskorvaus ei koske näitä
37616: lääkehoidolla sen etenemistä voidaan nykyisin        lääkkeitä, joten hoito maksaa yli kymmenentu-
37617: ratkaisevasti hidastaa, ja jopa paranemista on       hatta markkaa vuodessa.
37618: todettu tapahtuneen. Samoin toisen dementian            Kun kuitenkin omaiset joutuvat useimmiten
37619: muodon, vaskulaarisen dementian (verenkierto-        huolehtimaan potilaan lääkehoidosta ja lääkkei-
37620: peräinen) hoidossa on ko. lääkkeistä ollut hyö-      den hankinnasta, voi säännöllisen hoidon jatku-
37621: tyä. Sitä aiheuttavat hoitamaton verenpainetauti     misessa olla katkoksia,jotka eivätjohdu potilaan
37622: ja sydämen rytmihäiriöt.                             tahdosta, vaan omaisen rahapulasta. Keskeytet-
37623:    Taudin vaikutus on sosiaalisesti laaja. Se vai-   ty hoito johtaa potilaan tilan pahenemiseen ja
37624: kuttaa myös potilaan ympäristöön. Omaiset jou-       mahdollinen parantuminen estyy. Halpoja van-
37625: tuvat kantamaan suuren vastuun potilaan hoi-         hoja lääkkeitä ei tautiin ole olemassa.
37626: dosta. Kuitenkin, mitä kauemmin potilasta voi-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37627: daan hoitaa kotona, sen edullisemmaksi se yh-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
37628: teiskunnalle tulee laitoshoidon muodostuessa         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
37629: mahdollisimman lyhyeksi.                             nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37630:    Tutkimus ja lääkehoito ovat viime aikoina
37631: kehittyneet huimasti, mutta lääkkeet ovat kallii-             Mitä Hallitus aikoo tehdä uusien Alz-
37632: ta. Kuukauden lääkehoito maksaa yli tuhat                   heimerin taudin lääkkeiden saamiseksi
37633: markkaa. Vaikka tauti on pitkäaikainen ja kroo-             korvattavien lääkkeiden luetteloon?
37634: 
37635:      Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1998
37636: 
37637:                                         Markus Aaltonen /sd
37638: 
37639: 
37640: 
37641: 
37642: 280043
37643: 2                                            KK 983/1998 vp
37644: 
37645: 
37646: 
37647: 
37648:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
37649:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa         korvausperusteeksi hyväksyttävä tukkuhinta.
37650: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          Hinnan kohtuullisuus ratkaistaan lääkkeestä
37651: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        käytettävissä olevien tietojen ja mahdollisesti
37652: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Markus            muista maista saatujen kokemusten perusteella.
37653: Aaltosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen              Kun lääkkeiden hintalautakunta on vahvista-
37654: n:o 983:                                               nut lääkkeelle kohtuullisen, korvausperusteeksi
37655:                                                        hyväksyttävän tukkuhinnan, lääkevalmiste lisä-
37656:            Mitä Hallitus aikoo tehdä uusien Alz-       tään sairausvakuutuslain mukaan peruskorvat-
37657:         heimerin taudin lääkkeiden saamiseksi          tavien lääkkeiden luetteloon.
37658:         korvattavien lääkkeiden luetteloon?                Sairausvakuutuslain 9 §:n mukaan lääkkeiden
37659:                                                        peruskorvaus on 50 prosenttia 50 markkaa ylittä-
37660:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           västä määrästä kultakin ostokerralta. Lääkkei-
37661: vasti seuraavaa:                                       den erityiskorvaus on 75 prosenttia 25 markkaa
37662:                                                        ylittävästä määrästä kultakin ostokerralta, kun
37663:    Sairausvakuutuslain mukaan korvausta mak-           kysymyksessä on vaikean ja pitkäaikaisen sai-
37664: setaan lääkärin sairauden hoitoon määräämistä          rauden hoidossa tarvittava välttämätön lääke ja
37665: lääkkeistä. Korvattavalla lääkkeellä tarkoite-         100 prosenttia 25 markkaa ylittävästä määrästä
37666: taan lääkelain mukaan lääkemääräystä edellyt-          kultakin ostokerralta, kun kysymyksessä on vai-
37667: tävää lääkettä, joka on tarkoitettujoko sisäisesti     kean ja pitkäaikaisen sairauden hoidossa tarvit-
37668: tai ulkoisesti käytettynä parantamaan tai helpot-      tava vaikutustavaltaan korvaava tai korjaava
37669: tamaan sairautta tai sen oireita ja jolle on vahvis-   välttämätön lääke. Sairausvakuutuslain 9 §:n
37670: tettu kohtuullinen korvausperusteeksi hyväksyt-        4 momentin mukaan valtioneuvosto päättää sai-
37671: tävä tukkuhinta, ei kuitenkaan rohdosvalmistei-        raudet ja niiden hoitoon käytettävät merkittävät
37672: ta eikä homeopaattisia valmisteita.                    ja kalliit lääkkeet, joiden korvaaminen peruskor-
37673:    Lääkkeen hinnan kohtuullisuuden vahvistaa           vattuna edellyttää erillisselvityksellä osoitettua
37674: sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimi-      riittävää hoidollista perustetta.
37675: va lääkkeiden hintalautakunta. Lääketieteellistä           Dementia ja muistihäiriöt ovat merkittävä,
37676: ja siihen liittyvää hoitovaihtoehtojen asiantunte-     tulevaisuudessa väestön ikääntyessä kasvava
37677: musta edustavat lautakunnassa Stakes ja Lääke-         kansanterveysongelma. Altzheimerin tauti on
37678: laitos, taloudellista asiantuntemusta sosiaali- ja     merkittävin dementiaa aiheuttavista sairauksis-
37679: terveysministeriö ja valtiovarainministeriö sekä       ta. Lähes 80 000 henkilön on laskettu sairastavan
37680: toimeenpanoa kansaneläkelaitos.                        vuoteen 2000 mennessä keskivaikeaa tai vaikeaa
37681:    Hinnan kohtuullisuuden tarkasteluperustee-          Altzheimerin tautia. Altzheimerin taudin diag-
37682: na on lääkehoidon kustannusten ja sillä saavutet-      nostiikka vaatii erityistä perehtymistä varsinkin
37683: tavien hyötyjen kokonaisarviointi. Huomioon            taudin alkuvaiheessa.
37684: otettavia seikkoja ovat muun muassa hoitokus-             Valtioneuvosto on 8.10.1998 antanut päätök-
37685: tannukset ja lääkehoidolla saavutettavat hyödyt        sen merkittävistä ja kalliista sairausvakuutuslain
37686: potilaan sekä terveyden- ja sosiaalihuollon koko-      9 §:n 4 momentin mukaisista lääkkeistä ja sai-
37687: naiskustannusten kannalta.                             rauksista, joiden hoitoon ne korvataan. Päätök-
37688:    Lääkkeiden hintalautakunnan tehtävänä on            sen mukaan takriini, donepetsiili, rivastigmiinija
37689: siten arvioida valmisteen lääkkeellistä ja kansan-     muut merkittävät ja kalliit Alzheimerin taudin
37690: terveydellistä merkitystä ja hintapäätösten kus-       hoidossa käytettävät lääkkeet ovat peruskorvat-
37691: tannusvaikutuksia sekä lääkkeellä saavutettavia        tavia vain merkittävää toiminnallista haittaa ai-
37692: hyötyjä suhteessa sen käytöstä aiheutuviin kus-        heuttavan Alzheimerin taudin hoidossa erityisin
37693: tannuksiin. Lautakunta voi tarvittaessa hankkia        käyttöaihein. Korvattavuus edellyttää, että va-
37694: asiantuntijalausuntoja päätöksentekonsa tueksi.        kuutettu osoittaa hoidon tarpeen kansaneläke-
37695:    Lääkkeiden hintalautakunnalla on itsenäinen         laitoksen määräämällä erillisellä selvityksellä.
37696: yksinomainen toimivalta ratkaista lääkkeelle           Päätöksen tarkoituksena on kohdentaa kalliiden
37697:                                           KK 983/1998 vp                                             3
37698: 
37699: lääkehoitojen korvaukset ja käyttö potilaisiin,        Sosiaali- ja terveysministeriö on tietoinen sii-
37700: jotka käytettävissä olevan tiedon ja lääkevalmis-   tä, että Alzheimerin taudin hoitoon käytettäville
37701: teesta saadun näytön perusteella hyötyvät hoi-      lääkkeille on haettu lääkkeiden hintalautakun-
37702: dosta eniten. Päätös tulee voimaan 1.1.1999. Täl-   nasta korvausperusteeksi hyväksyttävää koh-
37703: löinkin korvattavuuden edellytyksenä on, että       tuullista tukkuhintaa. Asian käsittely lääkkeiden
37704: lääkkeelle on vahvistettu kohtuullinen korvaus-     hintalautakunnassa on edelleen kesken.
37705: perusteeksi hyväksyttävä tukkuhinta.
37706: 
37707:      Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1998
37708: 
37709:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
37710: 4                                            KK 983/1998 vp
37711: 
37712: 
37713: 
37714: 
37715:                                          Tili Riksdagens Talman
37716: 
37717:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Läkemedelsprisnämnden har en suverän en-
37718: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande            samrätt att avgöra vilket partipris som är godtag-
37719: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-        bart som ersättningsgrund för ett läkemedel. Vil-
37720: dagsman Markus Aaltonen undertecknade                  ket pris som är skäligt avgörs utifrån de tillgäng-
37721: spörsmå1 nr 983:                                       liga uppgifterna om läkemedlet och eventuella
37722:                                                        erfarenheter från andra länder.
37723:           Vad ämnar Regeringen göra för att               När läkemedelsprisnämnden har fastställt det
37724:        nya 1äkemede1 för behand1ing av A1zhei-         skäliga partipris som kan godtas som ersätt-
37725:        mers sjukdom skall fogas tili förteckning-      ningsgrund för 1äkemedlet, fogas läkemedelspre-
37726:        en över 1äkemede1 som ersätts?                  paratet tili förteckningen över de läkemedel för
37727:                                                        vilka skall betalas grundersättning enligt sjukför-
37728:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          säkringslagen.
37729: anföra följande:                                          Enligt 9 § sjukförsäkringslagen är grundersätt-
37730:                                                        ningen för läkemedel 50 % av det belopp som
37731:    Enligt sjukförsäkringslagen betalas ersättning      överstiger 50 mk vid varje inköpstillfålle. Special-
37732: för läkemedel som en läkare ordinerat för be-          ersättningen för läkemedel är 75% av det belopp
37733: handling av en sjukdom. Med läkemede1 som              som överstiger 25 mk vid varje inköpstilifålle, då
37734: skall ersättas förstås ett i läkemedelslagen avsett    det är fråga om nödvändiga läkemedel som an-
37735: receptbe1agt läkemedel vars ändamå1 är att vid         vänds vid behandlingen av svåra och långvariga
37736: invärtes eller utvärtes bruk bota eller lindra sjuk-   sjukdomar, och 100% av det belopp som översti-
37737: dom eller sjukdomssymptom och för vilket har           ger 25 mk vid varje inköpstilifålle, då det är fråga
37738: fastställts ett skäligt partipris som kan godtas       om nödvändiga läkemedel med ersättande eller
37739: som ersättningsgrund, dock inte naturmedel eller       korrigerande verkan som används vid behand-
37740: homeopatiska preparat.                                 lingen av svåra och långvariga sjukdomar. Enligt
37741:    Läkemedelsprisnämnden vid socia1- och häl-          9 § 4 mom. sjukförsäkringslagen bestämmer
37742: sovårdsministeriet fastställer det skäliga priset på   statsrådet vilka de sjukdomar och de betydelse-
37743: ett läkemedel. 1 nämnden företräds sakkunska-          fulla och dyra läkemedel är, för vilka grunder-
37744: pen i fråga om medicin och olika behand1ingsal-        sättning kan betalas först sedan det genom en
37745: ternativ av Stakes och Läkemedelsverket, den           särskild utredning visats att tillräckliga terapeu-
37746: ekonomiska sakkunskapen av social- och hälso-          tiska grunder föreligger.
37747: vårdsministeriet och finansministeriet samt verk-         Demens och minnesrubbningar är ett bety-
37748: ställigheten av fo1kpensionsansta1ten.                 dande folkhälsoproblem som kommer att öka i
37749:    Granskningen av prisets skälighet sker utifrån      takt med att befolkningen blir äldre. Alzheimers
37750: en totalbedömning av kostnaderna för läkeme-           sjukdom är den viktigaste av de sjukdomar som
37751: delsbehandlingen och nyttan av denna. Omstän-          orsakar demens. Enligt beräkningar kommer
37752: digheter som bör beaktas är bl.a. behandlings-         närmare 80 000 personer år 2000 att lida av
37753: kostnaderna och nyttan av läkemedelsbehand-            medelsvår eller svår Alzheimers sjukdom. Diag-
37754: lingen med tanke på såväl patienten som social-        nostiken av Alzheimers sjukdom kräver special-
37755: och hälsovårdens totalkostnader.                       kunskaper, särskilt i sjukdomens begynnelseske-
37756:    Läkemedelsprisnämnden har sålunda tili upp-         de.
37757: gift att bedöma preparatets betydelse i medi-             Statsrådet utfårdade den 8 oktober 1998 ett
37758: cinskt hänseende och folkhälsohänseende och            beslut om betydelsefulla och dyra läkemdel som
37759: kostnadsverkningarna av prisbesluten samt nyt-         ersätts enligt 9 § 4 mom. sjukförsäkringslagen
37760: tan av läkemedlet i förhållande tili kostnaderna       samt om sjukdomar vid vilka läkemedlen ersätts.
37761: för dess användning. Nämnden kan vid behov             Enligt beslutet kan för takrin, donepezil, rivastig-
37762: inbegära sakkunnigutlåtanden som stöd för sitt         min och andra betydelsefulla och dyra läkemedel
37763: beslutsfattande.                                       som används vid behandling av Alzheimers sjuk-
37764:                                              KK 983/1998 vp                                                5
37765: 
37766: dom betalas grundersättning endast vid behand-           Beslutet träder i kraft den l januari 1999. Även i
37767: ling av Alzheimers sjukdom som orsakar bety-             detta fall är en förutsättning för att ett läkemedel
37768: dande funktionella men med särskild indikation.          skall kunna ersättas att ett skäligt partipris som
37769: För att läkemedlet skall ersättas förutsätts det att     kan godtas som ersättningsgrund har fastställts
37770: den försäkrade genom en separat utredning som            för läkemedlet.
37771: folkpensionsanstalten föreskriver kan påvisa att            Vid social- och hälsovårdsministeriet är man
37772: behandlingen är nödvändig. Syftet med beslutet           medveten om att ansökan om ett skäligt partipris
37773: är att rikta ersättningarna för och användningen         som kan godtas som ersättningsgrund har gjorts
37774: av dyr läkemedelsbehandling tili sådana patien-          hos läkemedelsprisnämnden i fråga om läkeme-
37775: ter som på grundval av tillgänglig information           del som används för behandling av Alzheimers
37776: och forskningsresultat i fråga om läkemedelspre-         sjukdom. Behandlingen av ärendet pågår allt-
37777: paratets verkan drar mest nytta av behandlingen.         jämt i läkemedelsprisnämnden.
37778: 
37779:      Helsingforsden 14 oktober 1998
37780: 
37781:                                                        Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
37782:                                            KK 984/1998 vp
37783: 
37784: Skriftligt spörsmål 984
37785: 
37786: 
37787: 
37788: 
37789:                                   Ulla-Maj Wideroos: Finländska byggföretags konkurrenssituation
37790:                                       i Tyskland
37791: 
37792: 
37793:                                        Till Riksdagens Talman
37794: 
37795:    Finländska byggföretag som har kortvarig             Det av arbetsministeriet i förhandlingarna fö-
37796: verksamhet, t ex montering av byggelement, i         reslagna systemet innebär att handelshindret
37797: Tyskland utsätts fortsättningsvis för konkur-        kvarstår, kostnader för de finländska företagen i
37798: renshinder i form av krav, från den tyska fackan-    och med den ökade byråkratin samt att den tyska
37799: knutna semesterkassan ULAK, på grundlig              semesterkassan fortsättningsvis har insyn i fin-
37800: lönedeklaration samt inbetalning av semesterer-      ländska byggföretags verksamhet i Tyskland.
37801: sättning på den i Tyskland intjänade bruttolö-          Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
37802: nen. Detta trots att arbetsdomstolen i Wiesbaden     ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
37803: 1997, i ett mål mellan ULAKoch ett norskt bolag      ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
37804: konstaterat att förfarandet strider mot såväl tysk   följande spörsmål:
37805: lag som EU :s direktiv om arbetskraftens fria
37806: rörlighet.                                                     Vilka åtgärder tänker Regeringen vid-
37807:    Arbetsministeriet har, i förhandlingarna med             ta för att finländska byggföretags verk-
37808: ULAK och tyska arbets- och socialministeriet,               samhet och konkurrenssituation i Tysk-
37809: som lösning föreslagit bl. a. användande av före-           land i fortsättningen regleras enligt gäl-
37810: tagsvisa spärrade konton i Finland för inbetal-             lande EU direktiv?
37811: ning av semesterersättning.
37812: 
37813:      Helsingfors den 23 september 1998
37814: 
37815:                                        Ulla-Maj Wideroos /sv
37816: 
37817: 
37818: 
37819: 
37820: 280043
37821: 2                                          KK 984/1998 vp
37822: 
37823: Kirjallinen kysymys 984                                                                    Suomennos
37824: 
37825: 
37826: 
37827: 
37828:                                   Ulla-Maj Wideroos /r: Suomalaisten rakennusliikkeiden kilpailuti-
37829:                                       lanteesta Saksassa
37830: 
37831: 
37832:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
37833: 
37834:     Lyhytaikaista toimintaa, esim. rakennusele-         Työministeriön neuvottelussa ehdottama jär-
37835: menttien asentamista suorittavat suomalaiset ra-     jestelmä merkitsee kaupan esteen säilymistä, ku-
37836: kennusliikkeet joutuvat edelleenkin kilpailun es-    luja suomalaisille yrityksille kasvavan byrokra-
37837: teiden kohteeksi, sillä saksalainen ammattiliit-     tian vuoksi sekä sitä, että Saksan lomakassa edel-
37838: toon kuuluva lomakassa ULAK vaatii perusteel-        leenkin valvoo Suomen rakennusliikkeiden toi-
37839: lista palkkaselvitystä sekä lomakorvauksen mak-      mintaa Saksassa.
37840: samista Saksassa ansaitusta bruttopalkasta.             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37841: Näin siitä huolimatta, että Wiesbadenin työtuo-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
37842: mioistuin totesi vuonna 1997 ULAK:n ja norja-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
37843: laisen yhtiön välisessä jutussa, että menettely on   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37844: ristiriidassa niin Saksan lain kuin työvoiman va-
37845: paata liikkuvuutta koskevan EU:n direktiivin                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
37846: kanssa.                                                     ryhtyä, jotta Suomen rakennusliikkeiden
37847:    Työministeriö on neuvotteluissa ULAK:n ja                toimintaa ja Saksassa vallitsevaa kilpai-
37848: Saksan työ- ja sosiaaliministeriön kanssa ehdot-            lutilannetta säädeltäisiin jatkossa voi-
37849: tanut ratkaisuksi mm. Suomessa olevien yritys-              massa olevan EU-direktiivin mukaisesti?
37850: kohtaisten suljettujen tilien käyttämistä loma-
37851: korvauksen maksamiseen.
37852: 
37853:      Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1998
37854: 
37855:                                         Ulla-Maj Wideroos /r
37856:                                               KK 984/1998 vp                                               3
37857: 
37858: 
37859: 
37860: 
37861:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
37862: 
37863:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          ole mahdollista arvioida niiden mahdollisia vai-
37864: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            kutuksia esillä olevaan asiaan.
37865: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-            Saksan viranomaisten kanssa käydyt neuvot-
37866: le jäsenelle kansanedustaja Ulla-Maj Wideroosin          telut mahdollisista sopimusjärjestelyistä ovat ol-
37867: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 984:            leet rakentavia. Tilanteen selkiyttämiseksi Suo-
37868:                                                          men työministeriö on viime heinäkuussa tehnyt
37869:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          esityksen Saksan työ- ja sosiaaliasiainministeri-
37870:         ryhtyä, jotta Suomen rakennusliikkeiden          ölle rakennusalan vuosilomajärjestelyistä. Ta-
37871:         toimintaa ja Saksassa vallitsevaa kilpai-        voitteena on ollut löytää menettelytavat, jotka
37872:         lutilannetta säädeltäisiin jatkossa voi-         helpottaisivat suomalaisten rakennusyritysten
37873:         massa olevan EU-direktiivin mukaisesti?          asemaa Saksassa. Ennen neuvotteluihin ryhty-
37874:                                                          mistä ja neuvottelujen kuluessa työministeriö on
37875:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             neuvotellut mahdollisista ratkaisumalleista alan
37876: vasti seuraavaa:                                         asianomaisten työmarkkinajärjestöjen kanssa
37877:                                                          sekä valtiovarainministeriön, kauppa- ja teolli-
37878:     Suomalaisilla rakennusalan yrityksillä on ol-        suusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön
37879: lut ongelmia erityisesti vuosilomapalkan suorit-         kanssa. Näissä neuvotteluissa sopimusjärjestelyä
37880: tamiseen liittyvissä kysymyksissä Saksassa suori-        on pidetty sinänsä tarpeellisena. Kansallisten
37881: tetun työn osalta. Saksan lainsäädännön mu-              keskustelujen pohjalta työministeriö on lähtenyt
37882: kaan Saksan viranomaiset vaativat toisaalta              mallista, jonka mukaan yrityksellä, joka lähettää
37883: Saksassa rakennustöitä suorittavilta ulkomaisil-         työntekijöitä tilapäiseen työhön Saksaan, olisi
37884: ta työnantajilta varsin yksityiskohtaisia ilmoi-         käytettävissään kaksi vaihtoehtoa vuosiloma-
37885: tuksia. Lisäksi edellytetään, että vuosilomapal-         palkan suorittamiseksi Saksassa tehdyn työn
37886: kan maksaminen taataan tallettamalla Saksan              osalta. Nämä olisivat yrityskohtainen tilijärjes-
37887: rakennusalan lomakassaan vuosilomapalkkaa                telmä tai lomapalkan suorittaminen osittain Sak-
37888: vastaava rahamäärä.                                      san rakennusalan lomakassaan ja osittain suo-
37889:     Työministeriö on tammikuusta 1998 alkaen             raan työntekijälle. Jälkimmäinen vaihtoehto pe-
37890: neuvotellut Saksan viranomaisten kanssa mah-             rustuu Rakennusteollisuuden Keskusliiton ja
37891: dollisuuksista helpottaa ja selkiyttää kyseisiä vel-     Rakennusliiton 13.3.1998 allekirjoittamaan ra-
37892: voitteita erityisesti ongelmia aiheuttaneen vuosi-       kennusalan työntekijöiden vuosilomia koskevaa
37893: lomapalkan osalta Suomen ja Saksan välisellä             työehtosopimusta koskevaan tulkintasopimuk-
37894: sopimuksella. Tällainen sopimus on Saksan ta-            seen,jonka mukaan työnantaja voi tilittää saksa-
37895: holta jo solmittu Ranskan ja Itävallan kanssa ja         laiseen lomakassaan sen vaatiman summan,
37896: Saksa on käynyt neuvotteluja Suomen lisäksi               14,25 %,ja maksaa rakennusalan vuosilomasopi-
37897: muun muassa Tanskan ja Ruotsin kanssa. Työ-              muksen mukaisen lomarahan (18,5 %) ja saksa-
37898: ministeriö on Saksan kanssa käydyissä neuvotte-          laiseen lomakassaan tilitetyn lomapalkan ero-
37899:  luissa kiinnittänyt huomiota siihen, että saksalai-     tuksen työntekijälle vuosilomasopimuksen mu-
37900:  sia vaatimuksia saatetaan pitää yhteisön oikeu-         kaisesti,joko lomalle lähdettäessä tai työsuhteen
37901:  den vastaisena. Toistaiseksi Saksan viranomaiset        päättyessä.
37902:  ovat kuitenkin lähteneet siitä, ettei näin ole asian-       Kansallisissa keskusteluissa esiin tuodut nä-
37903:  laita. EY:n komission taholta ei ole kyseenalais-       kökohdat pyritään mahdollisimman tarkoin ot-
37904:  tettu Saksan lomakassajärjestelmää. Myöskään            tamaan neuvotteluissa huomioon, eikä toistai-
37905:  kirjallisessa kysymyksessä tarkoitettu Wiesba-          seksi ole tullut esiin ylivoimaisia teknisiä esteitä
37906:  den-tuomio ei ole ratkaissut kysymystä. EY-tuo-         sopimusjärjestelylle. Mikäli neuvotteluista luo-
37907:  mioistuimessa on toisaalta virellä asioita, jotka       vuttaisiin tai pyrittäisiin oikeusteitse vaikutta-
37908:  koskevat Saksan lomakassajärjestelmän suhdet-           maan Saksan lainsäädännön edellyttämään jär-
37909:  ta yhteisön oikeuteen. Tuomioistuimen käsittely-        jestelmään, ei lopputuloksesta ja toisaalta pro-
37910:  prosessin vaatiman ajan vuoksi tässä vaiheessa ei       sessin kestosta olisi varmuutta. Työministeriön
37911: 4                                           KK 984/1998 vp
37912: 
37913: saaman palautteen ja kansallisten neuvottelujen       ten ala, joita työnantajien on vastaan ottavassa
37914: pohjalta suomalaisten rakennusliikkeiden kan-         valtiossa noudatettava lähettäessään työnteki-
37915: nalta olisi tärkeää löytää konkreettisia ratkaisuja   jöitä palvelujen tarjoamisen yhteydessä toiseen
37916: mahdollisimman nopealla aikataululla.                 jäsenvaltioon. Suomessa direktiivin voimaan-
37917:     Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat anta-       saattamista valmistellaan työministeriön johdol-
37918: neet direktiivin palvelujen tarjoamisen yhteydes-     la kolmikantaisessa neuvotteluryhmässä, jossa
37919: sä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä         on myös sosiaali- ja terveysministeriön sekä
37920: työhön toiseen jäsenvaltioon (96/71/EY). Direk-       oikeusministeriön edustus. Valmistelutyön yh-
37921: tiivi on saatettava voimaan jäsenvaltioissa vii-      teydessä tulevat käsiteltäviksi direktiivin mää-
37922: meistään 16.12.1999. Direktiivillä sovitetaan yh-     räysten pohjalta myös kysymykset yhteistyöstä
37923: teen sellaisten työntekijöiden vähimmäissuojaa        eri valtioiden viranomaisten kesken.
37924: koskevien jäsenvaltioiden pakottavien säännös-
37925: 
37926:      Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1998
37927: 
37928:                                                                     Työministeri Liisa Jaakonsaari
37929:                                           KK 984/1998 vp                                                5
37930: 
37931: 
37932: 
37933: 
37934:                                       Tili Riksdagens Talman
37935: 
37936:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         vande är det inte möjligt att i det här skedet
37937: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande         bedöma hur besluten eventuellt påverkar den
37938: medlem av statsrådet översänt följande av riks-     aktuella frågan.
37939: dagsledamot Ulla-Maj Wideroos undertecknade            De förhandlingar som förts med de tyska myn-
37940: spörsmål nr 984:                                    digheterna om eventuella avtalsarrangemang har
37941:                                                     varit konstruktiva. För att skapa klarhet i situa-
37942:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      tionen framförde Finlands arbetsministerium i
37943:        ta för att de finländska byggfirmornas       juli Tysklands arbets- och socialministerium ett
37944:        verksamhet och den konkurrenssituation       förslag om semesterarrangemang i byggbran-
37945:        som råder i Tyskland i fortsättningen        schen. Syftet har varit att finna förfaringssätt
37946:        skall regleras enligt gällande EU-direk-     som skulle underlätta de finländska byggföretag-
37947:        tiv?                                         ens situation i Tyskland. lnnan förhandlingarna
37948:                                                     inleddes och under dem har arbetsministeriet dis-
37949:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       kuterat eventuella lösningsmodeller med bran-
37950: anföra följande:                                    schens arbetsmarknadsorganisationer samt med
37951:                                                     finansministeriet, handels- och industriministe-
37952:    Finländska byggföretag har haft problem sär-     riet och social- och hälsovårdsministeriet. 1 dessa
37953: skilt när det gäller frågor om utbetalning av se-   förhandlingar har det kommit fram att ett avtals-
37954: mesterlön för arbete som utförts i Tyskland. 1      arrangemang i sig behövs. På basis av de natio-
37955: enlighet med den tyska lagstiftningen kräver tys-   nella diskussionerna utgår arbetsministeriet från
37956: ka myndigheter å andra sidan rätt detaljerade       en modell enligt viiken ett företag som sänder
37957: anmälningar av de utländska arbetsgivare som        arbetstagare tili tilifålligt arbete i Tyskland skulle
37958: utför byggnadsarbeten i Tyskland. Dessutom          ha två alternativ då det gäller att betala semester-
37959: krävs det att man försäkrar utbetalningen av        lön för arbete som utförts i Tyskland. Alternati-
37960: semesterlön genom att sätta in motsvarande pen-     ven är ett företagsvist kontosystem eller utbetal-
37961: ningbelopp på kontot för byggbranschens semes-      ning av semesterlön dels via den tyska semester-
37962: terkassa i Tyskland.                                kassan för byggbranschen och dels direkt tili
37963:     Arbetsministeriet har sedan 1998 förhandlat     arbetstagaren. Det senare alternativet bygger på
37964: med de tyska myndigheterna om möjligheterna         en protokollsanteckning som Byggindustrins
37965: att genom en överenskommelse mellan Finland         centralförbund och Byggnadsförbundet har un-
37966: och Tyskland underlätta och göra klarare ovan       dertecknat 13.3.1998 och som ansluter sig tili ett
37967: avsedda förpliktelser särskilt när det gäller den   kollektivavtal om arbetstagares semester inom
37968: problematiska semesterlönen. En sådan överens-      byggbranschen. Enligt den kan arbetsgivaren tili
37969: kommelse har från den tyska sidan redan ingåtts     den tyska semesterkassan betala in det av kassan
37970: med Frankrike och Österrike och Tyskland har        förutsatta beloppet, 14,25% och tili arbetstaga-
37971: fört förhandlingar utom med Finland även med        ren skillnaden mellan semesterpenningen enligt
37972: bland annat Danmark och Sverige. Arbetsminis-       byggbranschens semesteravtal (18,5 %) och den
37973: teriet har i förhandlingarna med Tyskland fåst      semesterlön som betalats in i den tyska semester-
37974:  uppmärksamhet vid att de tyska kraven kanan-       kassan, som enligt semesteravtalet betalas anti-
37975: ses strida mot gemenskapsrätten. Hittillls har de   gen när semestern börjar eller när arbetsförhål-
37976: tyska myndigheterna dock utgått ifrån att så inte   landet upphör.
37977:  är fallet. EG-kommissionen har inte ifrågasatt        De synpunkter som framförts i nationella dis-
37978: det tyska semesterkassasystemet. Ej heller den i    kussioner skall beaktas så noga som möjligt vid
37979:  spörsmålet nämnda Wiesbaden-domen har löst         förhandlingarna och hittils har det inte kommit
37980:  frågan. Mål som gäller det tyska semesterkassa-    fram några oöverstigliga tekniska hinder för ett
37981:  systemets förhållande tili gemenskapsrätten är     avtalsarrangemang. Om man avstår från för-
37982:  anhängiga vid EG-domstolen. På grund av att        handlingarna eller försöker rättsvägen påverka
37983:  behandlingsprocessen vid domstolen är tidskrä-     ett system som den tyska lagstiftningen förutsät-
37984: 6                                           KK 984/1998 vp
37985: 
37986: ter, skulle man inte kunna vara säker på slutresul-   tvingande bestämmelser i medlemsstaterna som
37987: tatet eller processens varaktighet. Både den re-      gäller mimimiskydd för arbetstagare och som
37988: spons som arbetsministeriet fått och förhand-         arbetsgivarna i den mottagande staten skall följa
37989: lingarna på nationell nivå visar att det vore vik-    när de i samband med tillhandahållande av tjäns-
37990: tigt med tanke på de finländska byggfirmorna att      ter sänder arbetstagare till en annan medlems-
37991: så snabbt som möjligt nå konkreta lösningar.          stat. Implementeringen av direktivet bereds i Fin-
37992:    Europaparlamentet och rådet har antagit ett        land av en förhandlingsgrupp på trepartsbasis
37993: direktiv 96/71/EG om utstationering av arbetsta-      där också social- och hälsovårdsministeriet och
37994: gare i samband med tillhandahållande av tjäns-        justitieministeriet är företrädda. I samband med
37995: ter. Direktivet skall vara implementerat i med-       beredningsarbetet skall enligt direktivet också
37996: lemsstaterna senast 16.12.1999. Genom direkti-        frågor som rör samarbete mellan myndigheterna
37997: vet samordnas tillämpningsområdet för sådana          i olika Iänder bli föremål för behandling.
37998:      Helsingforsden 20 oktober 1998
37999: 
38000:                                                                    Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
38001:                                             KK 985/1998 vp
38002: 
38003: Kirjallinen kysymys 985
38004: 
38005: 
38006: 
38007: 
38008:                                    Aulis Ranta-Muotio /kesk ym.: Viljelijöiden oikeusturvasta EU-
38009:                                        tukien maksatuksessa
38010: 
38011: 
38012:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
38013: 
38014:    EU-tukien maksatus oli vuonna 1997 monilla         Lohkotiedot myöhään saaneet ja lisääntyvien
38015: tiloilla myöhässä tavoiteaikataulustaan. Pelto-       ristiintarkistusten kohteeksi muuten joutuneet
38016: kasvien luonnonhaittakorvauksia ja ympäristö-         saavat tukensa tänä vuonna jopa vielä enemmän
38017: tukia maksettiin osalle tiloista vielä aivan vuoden   myöhässä kuin viime vuonna.
38018: lopulla, vaikka osa sai ne jo lokakuun puolessa-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38019: välissä.                                              tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
38020:     Maataloushallinto ilmoitti viime vuoden lo-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
38021: pulla myöhästymisenjohtuneen satelliittivalvon-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38022: nan ja ristiintarkistusten keskeneräisyydestä.
38023: Kuluvana vuonna ongelmien ilmoitettiin poistu-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
38024: van ristiintarkistusten kehittämisen sekä uuden              ryhtyä, että viljelijät eivät joutuisi ilman
38025: digitoituihin pinta-aloihin perustuvan peltoloh-             omaa syytään keskenään eriarvoiseen
38026: korekisterin ansiosta. Myös viljelijöiltä hallinto           asemaan heille kuuluvien EU-tukien
38027: edellytti tukihakemuksiin suurempaa huolelli-                saannissa, ja
38028: suutta.                                                         kuinka Hallitus aikoo parantaa vuo-
38029:     Tänä vuonna osa tiloista sai uudet digitointiin          desta toiseen myöhään tukia· saaneiden
38030: perustuvat peltolohkotiedot vasta toukokuun lo-              oikeusturvaa?
38031: pulla, kun ne pääosin postitettiinjo huhtikuussa.
38032: 
38033:      Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1998
38034: 
38035:            Aulis Ranta-Muotio /kesk       Kauko Juhantalo /kesk       Eero Lämsä /kesk
38036:            Jukka Vihriälä /kesk           Vuokko Rehn /kesk           Timo Kalli /kesk
38037: 
38038: 
38039: 
38040: 
38041:  280043
38042: 2                                          KK 985/1998 vp
38043: 
38044: 
38045: 
38046: 
38047:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
38048: 
38049:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        prosentista 10 prosenttiin tukihakemusten mää-
38050: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         rästä.
38051: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Maa- ja metsätalousministeriö on lisännyt
38052: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aulis Ran-       työvoima- ja elinkeinokeskusten maaseutuosas-
38053: ta-Muotion ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-        tojen voimavaroja, jotta valvontatyö pystytään
38054: myksen n:o 985:                                       hoitamaan niin nopeasti ja joustavasti kuin mah-
38055:                                                       dollista. Lisäksi hallinnollisia menettelyjä on jos-
38056:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        sakin määrin kevennetty. Näin taataan viljelijöil-
38057:        ryhtyä, että viljelijät eivät joutuisi ilman   le maan kaikissa osissa tasapuolinen mahdolli-
38058:        omaa syytään keskenään eriarvoiseen            suus saada heille kuuluvat tuet riittävän ajoissa,
38059:        asemaan heille kuuluvien ED-tukien             jotta he eivät joudu ilman omaa syytään keske-
38060:        saannissa, ja                                  nään eriarvoiseen asemaan ED-tukien saannissa.
38061:           kuinka Hallitus aikoo parantaa vuo-         Voidaankin todeta, että öljykasvien ennakko
38062:        desta toiseen myöhään tukia saaneiden          maksettiin kuluvana vuonna aikaisemmin kuin
38063:        oikeusturvaa?                                  vuonna 1997. Myös ympäristötuen perustuki
38064:                                                       maksetaan tänä vuonna viimevuotista aiemmin.
38065:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Jos maksatukset toteutettaisiin niin, että kaik-
38066: vasti seuraavaa:                                      ki viljelijät saisivat tukensa yhtä aikaa, jouduttai-
38067:                                                       siin maksatusajankohta määräämään viimeisen
38068:    ED:n asetukset määräävät tukien maksatus-          valvottavan tilan mukaan. Nykyisen menettelyn
38069: ten alkamisajankohdat ja takarajat, joihin asti       mukaan tuet maksetaan heti, kun se on tilakoh-
38070: ED :n rahoitusta on mahdollista käyttää. Komis-       taisesti mahdollista. Todettakoon, että tuet on
38071: sion asetuksen (ETY) N :o 3887/92 6. artiklassa       95-prosenttisesti maksettu noin kahden viikon
38072: säädetään, että hallinnolliset ja paikan päällä       kuluessa maksatusten aloittamisesta. Ei myös-
38073: tehtävät tarkastukset on suoritettava siten, että     kään voida osoittaa, että vuosittain aina samat
38074: varmistetaan tukien ja palkkioiden myöntämistä        viljelijät saisivat tukensa pääjoukkoa myöhem-
38075: koskevien edellytysten noudattaminen. Tämä            min.
38076: merkitsee sitä, että valvontavelvoitteet on täytet-       Maa- ja metsätalousministeriö kehittääjatku-
38077: tävä ennen maksatusten käynnistämistä. Lisäksi        vasti hallinnollisia menettelyjä sekä pinta-aloihin
38078: asetuksessa määrätään, että tilatarkastuksin on       että kotieläinten lukumääriin perustuvissa tuki-
38079: valvottava 5 prosenttia pinta-alatukihakemuk-         järjestelmissä ED:n asettamissa rajoissa. Pää-
38080: sistaja 10 prosenttia eläintukihakemuksista. Jos      määränä on saada valvonnat suoritettua sata-
38081: valvonta on yksittäisen tilan osalta kesken mak-       prosenttisesti ennen tukien maksatuksia, jotka
38082: satusten käynnistämisvaiheessa, tila merkitään        aloitetaan niin varhaisessa vaiheessa kuin se ED-
38083: tilapäiseen maksukieltoon.                            säädösten mukaan on mahdollista. Tiedotuksel-
38084:    Tukijärjestelmien aikataulu eri toimeenpano-       la ja koulutuksella pyritään parantamaan viljeli-
38085: vaiheiden toteuttamiseen on Suomessa tiukka.          jöiden tietoja tukijärjestelmistä ja niissä tapahtu-
38086: Tukien päähaun osalta hakuaika päättyi 29. tou-       vista muutoksista. Turvaamalla työvoima- ja
38087: kokuuta ja ensimmäinen maksatus, öljykasvien          elinkeinokeskusten maaseutuosastojen toiminta-
38088: ennakko, oli maksettava syyskuun loppuun men-         edellytykset tukihallinnointiin liittyvissä tehtä-
38089: nessä, jotta voitiin hyödyntää täysimääräinen         vissä sekä kouluttamalla niin maaseutuosastojen
38090: ED-rahoitus. Tukihallinnon aikatauluja kiristi-       ja neuvontajärjestöjen henkilöstöä kuin kuntien
38091: vät lisäksi hakemustietojen viivästynyt tallennus,     maaseutuelinkeinoviranomaisia pyritään koko
38092: mikä johtui kevätkylvöjen siirtymisestä tai esty-      ajan tehostamaan koko tukihallinnon työketjua
38093: misestä huonojen sääolojen vuoksi, sekä ED:n           niin, että viljelijöille maksetaan heille kuuluvat
38094: vaatimus nostaa peltoalavalvontojen määrä 5            tuet mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
38095: 
38096:      Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1998
38097: 
38098:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
38099:                                               KK 985/1998 vp                                                 3
38100: 
38101: 
38102: 
38103: 
38104:                                           Tili Riksdagens Talman
38105: 
38106:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              gäller åkerarealer skall höjas från 5% tili JO% av
38107: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande              stödansökningarna.
38108: medlem av statsrådet översänt följande av riks-             Jord- och skogsbruksministeriet har ökat re-
38109: dagsman Aulis Ranta-Muotia m.fl. underteck-              surserna vid arbetskrafts- och näringscentraler-
38110: nade spörsmål nr 985:                                    nas landsbygdsavdelningar för att övervaknings-
38111:                                                          arbetet skall kunna skötas så snabbt och smidigt
38112:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          som möjligt. Dessutom har de administrativa
38113:         ta för att jordbrukarna inte utan egen           förfarandena förenklats i viss mån. På det här
38114:         förskyllan skall hamna i en ojämlik ställ-       sättet kan jordbrukare i alla delar av Jandet ga-
38115:         ning inbördes när det gäller de EU-stöd          ranteras en jämlik möjlighet att få det stöd de har
38116:         som de har rätt att få, och                      rätt tili i tiliräckligt god tid, så att de inte utan
38117:            hur ämnar Regeringen förbättra rätts-         egen förskyllan hamnar i en olikvärdig ställning
38118:         skyddet för dem som år efter år fått sitt        inbördes när det gäller EU-stöden. Det kan kon-
38119:         stöd för sent?                                   stateras att förskottet för oljeväxter under inne-
38120:                                                          varande år betalades tidigare än år 1997. Också
38121:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            miljöbasstödet betalas i år tidigare än i fjol.
38122: anföra följande:                                            Om stödet skulle betalas samtidigt tili alla
38123:                                                          jordbrukare skulle betalningstidpunkten fast-
38124:    EU :s förordningar bestämmer tidpunkten för           ställas enligt den gård som inspekteras sist. Enligt
38125: när betalningen av stöd kan inledas och den sista        nuvarande praxis betalas stöden tili de enskilda
38126: möjliga tidpunkten för utnyttjande av EU-finan-          gårdarna genast när det är möjligt. Faktum är att
38127: siering. 1 artikel 6 i kommissionens förordning          stöden tili 95% har betalts inom loppet av ca två
38128: (EEG) Nr 3887/92 står att administrativa kon-            veckor efter det att utbetalningarna har börjat.
38129: troller och kontroller på ort och ställe skall utfö-     Det går inte heller att påvisa att det alltid skulle
38130: ras så att det säkerställs att vilikoren för beviljan-   vara sammajordbrukare som varje år får sitt stöd
38131: de av stöd och premier uppfylls. Det här betyder         senare än de flesta andra.
38132: att förpliktelserna i fråga om kantrolleroa skall           Jord- och skogsbruksministeriet utvecklar
38133: uppfyllas innan utbetalningarna kan börja. 1 f6r-        kontinuerligt, inom de gränser som EU fastslagit,
38134: ordningen bestäms vidare att 5 % av ansökning-           det administrativa förfarandet både i det arealba-
38135: arna om arealstöd och 10% av ansökningarna               serade stödsystemet och det stödsystem som är
38136: om djurstöd skall kontrolleras genom inspektio-          baserat på antalet husdjur. Målet är att alla kon-
38137: ner på gårdarna. Om kontrollen inte är slutförd          troller skall vara utförda tili 100% innan stöden
38138: på någon enskild gård i det skede när utbetal-           betalas och utbetalningen börjar genast när det
38139: ningarna skall börja utfårdas för gården ett till-       enligt EU:s rättsakter är möjligt. Genom infor-
38140: fålligt betalningsförbud.                                mation och utbildning försöker man förbättra
38141:    Tidtabellen för när de olika stöden skall sökas       jordbrukarnas kunskaper om stödsystemen och
38142: respektive betalas är mycket stram i Finland.            de ändringar som sker i dem. Genom att trygga
38143: Ansökningstiden för de flesta stöden löpte ut den        verksamhetsbetingelserna för arbetskrafts- och
38144: 29 maj och den första utbetalningen, förskottet          näringscentralernas landsbygdsavdelningar i så-
38145: for oljeväxter, skulle betalas före utgången av          dana uppgifter som hänför sig tili stödadminis-
38146: september för att EU-finansieringen skulle kun-          treringen samt genom att utbilda såväl lands-
38147: na utnyttjas fullt ut. Tidtabellen blev i år ännu        bygdsavdelningarnas och rådgivningsorganisa-
38148: stramare av att inmatningen av uppgifterna i             tionernas personai som landsbygdsnäringsmyn-
38149: ansökningarna har försenats för att vårsådden            digheterna i kommunerna försöker man hela ti-
38150: flyttades framåt eller uteblev på grund av de            den effektivera alla länkar i hela stödproceduren
38151: dåliga väderleksförhållandena samt för att EU            så att jordbrukarna få det stöd de har rätt tili i ett
38152: har ställt krav på att andelen kontroller som            så tidigt skede som möjligt.
38153:      Helsingforsden 14 oktober 1998
38154: 
38155:                                                           Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
38156:                                            KK 986/1998 vp
38157: 
38158: Kirjallinen kysymys 986
38159: 
38160: 
38161: 
38162: 
38163:                                   Anu Vehviläinen /kesk: Maatalouteen kohdistuvista tarkastuksista
38164: 
38165: 
38166: 
38167:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
38168: 
38169:     Kun Suomi liittyi Euroopan unioniin, muut-       via ja suorastaan sadistisia. Kuinka kauan tätä
38170: tuivat maatalouteen kohdistuvien tukien maksu-       järjettömyyttä täytyy kestää?"
38171: perusteet tuotantomäärien sijasta pinta-aloihin         Monet viljelijät kokevat, että tarkastusten läh-
38172: ja kotieläinten lukumääriin perustuviksi. Samal-     tökohtana on se, että he ovat tehneet jotain vää-
38173: la maanviljelijöiden paperityön määrä monin-         rin. Lisäksi EU on vaatinut tarkastusten kaksin-
38174: kertaistui ja myös maanviljelijöihin kohdistuva      kertaistamista, jotta se jatkossakin osallistuisi
38175: valvonta muuttui.                                    maatalouteen ohjautuvien tukien maksamiseen.
38176:     Viljelijät ovat kokeneet harjoitetun valvonnan      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38177: ahdistavana. EU:n edellyttämää tarkkuutta            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
38178: esim. peltopinta-alojen määrittämisessä vain         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
38179: harva viljelijä pystyy täsmällisesti noudatta-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38180:  maan. Tarkastusten joustamattomuudesta tulee
38181: paljon viestejä maaseudulta. Emäntä Liisa Pek-                   Onko Hallitus tietoinen maatalouteen
38182:  kala kuvaa tilannetta Pellervo-lehdessä totea-              kohdistuvien tarkastusten luonteesta, ja
38183:  malla: "Miten tilanne pääsi menemään sellaisek-                 miten Hallitus aikoo helpottaa koh-
38184:  si, että valvonta on tärkeämpää kuin itse työ?              tuuttoman tarkastuskäytännön kohteek-
38185:  Tarkastukset ovat syyttäviä, ihmisarvoa polke-              si joutuneiden viljelijöiden asemaa?
38186: 
38187:      Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1998
38188: 
38189:                                         Anu Vehviläinen /kesk
38190: 
38191: 
38192: 
38193: 
38194:  280043
38195: 2                                          KK 986/1998 vp
38196: 
38197: 
38198: 
38199: 
38200:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
38201: 
38202:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       muksista on valvottava 5 prosenttiaja eläintuki-
38203: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        hakemuksista 10 prosenttia. Sekä paikan päällä
38204: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tehtävät tarkastukset että hallinnolliset ristiin-
38205: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anu Veh-        tarkastukset on tehtävä ennen maksatusten aloit-
38206: viläisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        tamista. Jos valvonta on yksittäisen tilan osalta
38207: n:o 986:                                             kesken maksatusten käynnistämisvaiheessa, tila
38208:                                                      merkitään tilapäiseen maksukieltoon.
38209:           Onko Hallitus tietoinen maatalouteen          Valvontojen avulla voidaan varmistaa Suo-
38210:        kohdistuvien tarkastusten luonteesta, ja      melle EU:n rahoitusosuus ja se, että viljelijät saa-
38211:           miten Hallitus helpottaa kohtuutto-        vat heille kuuluvat oikeat tuet. Tarkastusten läh-
38212:        man tarkastuskäytännön kohteeksi jou-         tökohtana ei ole virheiden etsiminen eikä viljeli-
38213:        tuneiden viljelijöiden asemaa?                jöiden syyllistäminen. Maa- ja metsätalousminis-
38214:                                                      teriö on lisännyt valvontaa varten työvoima- ja
38215:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         elinkeinokeskusten voimavaroja, jotta valvon-
38216: vasti seuraavaa:                                     nat pystytään suorittamaan mahdollisimman
38217:                                                      joustavasti. Jatkuvan koulutuksen avulla pyri-
38218:    Suomi toteuttaa EU:n jäsenenä sen yhteistä        tään yhtenäiseen käytäntöön ja menettelytapoi-
38219: maatalouspolitiikkaa. Kansalliset säädökset ei-      hin koko maassa.
38220: vät voi olla ristiriidassa EU :n asetusten kanssa.       Maa- ja metsätalousministeriö on lisäksi aset-
38221: Yhdennetystä hallinto- ja valvontajärjestelmästä     tanut valvontamenettelyjen kehittämiseksi
38222: (IACS) säädetään neuvoston asetuksessa (ETY)         4.9.1998laajapohjaisen työryhmän, jonka tehtä-
38223: N:o 3508/92ja komission asetuksessa (ETY) N:o        vänä on selvittää, miten viljelijöille maksettavien
38224: 3887/92. Näissä asetuksissa on annettu toiminta-     tukien valvontaan liittyvää hallinnon ja viljelijöi-
38225: linjat mm. tukien haun, tukihakemusten käsitte-      den koulutusta ja tiedotusta tulisi kehittää, jotta
38226: lyn ja valvonnan osalta.                             yhdenmukaiset ja asialliset menettelyt voidaan
38227:    Asetuksessa (ETY) N:o 3887/92 säädetään,          ylläpitää kaikissa tukien valvontatilanteissa. Sa-
38228: että hallinnolliset ja paikan päällä tehtävät tar-   malla työryhmän tulee arvioida, voidaanko voi-
38229: kastukset on suoritettava siten, että varmistetaan   massa olevien säädösten puitteissa valvontame-
38230: tukien ja palkkioiden myöntämistä koskevien          nettelyä joltakin osin keventää. Työryhmän tulee
38231: edellytysten noudattaminen. Edelleen asetukses-      myös mahdollisuuksien mukaan arvioida sitä,
38232: sa määrätään, että hallinnollinen valvonta muo-      millä tavoin tukijärjestelmiä kehittämällä tukien
38233: dostuu erityisesti ilmoitettuja lohkoja ja eläimiä   hallintoa ja erityisesti valvontaa voitaisiin yksin-
38234: koskevista ristiintarkastuksista, jotta vältettäi-   kertaistaa. Yhdessä hallinnon muun jatkuvasti
38235: siin perusteeton tukien myöntäminen kahteen          tapahtuvan kehittämisen kanssa tämä turvaa vil-
38236: kertaan saman kalenterivuoden aikana. Lisäksi        jelijöiden aseman valvonnassa.
38237: asetuksessa määrätään, että pinta-alatukihake-
38238: 
38239:      Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1998
38240: 
38241:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
38242:                                                 KK 986/1998 vp                                                   3
38243: 
38244: 
38245: 
38246: 
38247:                                             Tili Riksdagens Talman
38248: 
38249:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                kontrolleras. Både de kontroller som utförs på
38250: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande                ort och ställe och de administrativa korskon-
38251: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-            trollerna skall utföras innan utbetalningarna
38252: dagsman Anu Vehviläinen undertecknade spörs-               börjar. Om kontrollen inte är slutförd på någon
38253: mål nr 986:                                                enskild gård i det skede när utbetalningarna skall
38254:                                                            börja utfårdas för gården ett tillfålligt betalnings-
38255:            Är Regeringen medveten om viiken                förbud.
38256:         natur de kontroller som utf6rs inomjord-               Med hjälp av kontrollerna kan det säkerställas
38257:         bruket har, och                                    att EU:s finansieringsandel kommer Finland tili
38258:            på vilket sätt underlättar Regeringen           del och att jordbrukarna får de behöriga stöd
38259:         ställningen för de jordbrukare som ut-             som de har rätt tili. Utgångspunkten för kon-
38260:         satts för en oskälig kontrollpraxis?               trollerna är inte att Ieta efter felaktigheter eller att
38261:                                                            ge jordbrukarna skuldkänslor. Jord- och skogs-
38262:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt              bruksministeriet har för kontrollernas skull ökat
38263: anföra följande:                                           arbetskrafts- och näringscentralernas resurser så
38264:                                                            att kontrollerna skall kunna utföras så smidigt
38265:     Finland för i egenskap av EU-medlem samma              som möjligt. Genom kontinuerlig utbildning för-
38266: jordbrukspolitik som unionen. Nationella för-              söker man komma fram tili en enhetlig praxis och
38267: fattningar kan inte stå i strid med EG-förord-             likadana förfaringssätt i hela landet.
38268: ningarna. Bestämme1ser om det integrerade ad-                  Jord- och skogsbruksministeriet har dessutom
38269: ministrations- och kontrollsystemet (IACS) in-             för utvecklande av kontrollmetoderna den 4 sep-
38270: går i rådets direktiv (EEG) Nr 3508/92 och i               tember 1998 tillsatt en bredbasig arbetsgrupp
38271: kommissionens förordning (EEG) Nr 3887/92.                 som har i uppgift att utreda hur tjänstemännens
38272: Dessa förordningar innehåller riktlinjer bl.a. i           och jordbrukarnas utbildning och information i
38273: fråga om sökande av stöd, behandlingen av stöd-            anslutning tili kontrollerna borde utvecklas för
38274: ansökningar och övervakningen.                             att enhetliga och sakliga förfaringssätt skall kun-
38275:     1 förordning (EEG) Nr 3887/92 sägs att admi-           na upprätthållas i alla de situationer där stöden
38276: nistrativa kontroller och kontroller på ort och            kontrolleras. Samtidigt skall arbetsgruppen ock-
38277:  ställe skall utföras så att det säkerställs att villko-   så bedöma huruvida kontrollförfarandet inom
38278:  ren för beviljande av stöd och premier uppfylls.          ramen för gällande författningar kan förenklas
38279:  Vidare står det i förordningen att den administra-        tili någon del. Arbetsgruppen skall också efter
38280:  tiva kontrollen skall bestå särskilt av korskon-          möjlighet bedöma på vilket sätt administreringen
38281:  troller i fråga om anmälda skiften och djur för att       och särskilt övervakningen av stöden kunde för-
38282:  undvika att ogrundade stöd beviljas två gånger            enklas genom att stödsystemen utvecklas. Till-
38283:  under ett och samma kalenderår. 1 förordningen            sammans med det utvecklande av förvaltningen
38284:  står också att 5% av ansökningarna om arealstöd           som i övrigt pågår hela tiden tryggar detta jord-
38285:  och 10 % av ansökningarna om djurstöd skall               brukarnas ställning i övervakningsarbetet.
38286: 
38287:       Helsingforsden 14 oktober 1998
38288: 
38289:                                                             Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
38290:                                              KK 987/1998 vp
38291: 
38292: Kirjallinen kysymys 987
38293: 
38294: 
38295: 
38296: 
38297:                                     Esa Lahtela /sd: Dementialääkkeiden saattamisesta sairausvakuu-
38298:                                         tuskorvauksen piiriin
38299: 
38300: 
38301:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
38302:    Dementialääkkeet eivät ole sairausvakuutuk-         västä sairaudesta, olisikin kohtuullista, että tut-
38303: sesta korvattavia lääkkeitä. Käytössä olevien          kitut dementialääkkeet otettaisiin sairausvakuu-
38304: lääkkeiden osalta ei voi puhua enää vakiintumat-       tuksen korvattavuuden piiriin.
38305: tomista lääkkeistä, sillä niin pitkään niistä on jo       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38306: käyttökokemuksia olemassa. Monilla dementian           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
38307: hoitoon käytetyistä lääkkeistä on voitu osoittaa       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
38308: lääketieteellistä tutkittuakio näyttöä, ja niillä on   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38309: taudin kulun kannalta ollut hidastavaja paranta-
38310: va vaikutus. Dementialääkkeet ovat potilaille                     Onko Hallitus aikonut ryhtyä toimiin
38311: välttämättömiä, mutta ainakin köyhälle ihmisel-                dementialääkkeiden saattamiseksi aina-
38312: le suhteettoman arvokkaita hinnaltaan.                         kin osittain sairausvakuutuksen kor-
38313:    Kun sairautena dementiaa ei voi kokonaan                    vauksen piiriin?
38314: parantaa ja kysymys on yleensä loppuiän kestä-
38315: 
38316:      Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1998
38317: 
38318:                                              Esa Lahtela /sd
38319: 
38320: 
38321: 
38322: 
38323: 280043
38324: 2                                            KK 987/1998 vp
38325: 
38326: 
38327: 
38328: 
38329:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
38330:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         yksinomainen toimivalta ratkaista lääkkeelle
38331: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          korvausperusteeksi hyväksyttävä tukkuhinta.
38332: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        Hinnan kohtuullisuus ratkaistaan lääkkeestä
38333: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-        käytettävissä olevien tietojen ja mahdollisesti
38334: lan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           muista maista saatujen kokemusten perusteella.
38335: 987:                                                      Kun lääkkeiden hintalautakunta on vahvista-
38336:                                                        nut lääkkeelle kohtuullisen, korvausperusteeksi
38337:            Onko Hallitus aikonut ryhtyä toimiin        hyväksyttävän tukkuhinnan, lääkevalmiste lisä-
38338:         dementialääkkeiden saattamiseksi aina-         tään sairausvakuutuslain mukaan peruskorvat-
38339:         kin osittain sairausvakuutuksen kor-           tavien lääkkeiden luetteloon.
38340:         vauksen piiriin?                                   Sairausvakuutuslain 9 §:n mukaan lääkkeiden
38341:                                                        peruskorvaus on 50 prosenttia 50 markkaa ylittä-
38342:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           västä määrästä kultakin ostokerralta. Lääkkei-
38343: vasti seuraavaa:                                       den erityiskorvaus on 75 prosenttia 25 markkaa
38344:                                                        ylittävästä määrästä kultakin ostokerralta, kun
38345:    Sairausvakuutuslain mukaan korvausta mak-           kysymyksessä on vaikean ja pitkäaikaisen sai-
38346: setaan lääkärin sairauden hoitoon määräämistä          rauden hoidossa tarvittava välttämätön lääke ja
38347: lääkkeistä. Korvattavalla lääkkeellä tarkoite-         100 prosenttia 25 markkaa ylittävästä määrästä
38348: taan lääkelain mukaan lääkemääräystä edellyt-          kultakin ostokerralta, kun kysymyksessä on vai-
38349: tävää lääkettä, joka on tarkoitettujoko sisäisesti     kean ja pitkäaikaisen sairauden hoidossa tarvit-
38350: tai ulkoisesti käytettynä parantamaan tai helpot-      tava vaikutustavaltaan korvaava tai korjaava
38351: tamaan sairautta tai sen oireita ja jolle on vahvis-   välttämätön lääke. Sairausvakuutuslain 9 §:n
38352: tettu kohtuullinen korvausperusteeksi hyväksyt-        4 momentin mukaan valtioneuvosto päättää sai-
38353: tävä tukkuhinta, ei kuitenkaan rohdosvalmistei-        raudet ja niiden hoitoon käytettävät merkittävät
38354: ta eikä homeopaattisia valmisteita.                    ja kalliit lääkkeet, joiden korvaaminen peruskor-
38355:    Lääkkeen hinnan kohtuullisuuden vahvistaa           vattuna edellyttää erillisselvityksellä osoitettua
38356: sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimi-      riittävää hoidollista perustetta.
38357: va lääkkeiden hintalautakunta. Lääketieteellistä          Dementia ja muistihäiriöt ovat merkittävä,
38358: ja siihen liittyvää hoitovaihtoehtojen asiantunte-     tulevaisuudessa väestön ikääntyessä kasvava
38359: musta edustavat lautakunnassa Stakes ja Lääke-         kansanterveysongelma. Altzheimerin tauti on
38360: laitos, taloudellista asiantuntemusta sosiaali- ja     merkittävin dementiaa aiheuttavista sairauksis-
38361: terveysministeriö ja valtiovarainministeriö sekä       ta. Lähes 80 000 henkilön on laskettu sairastavan
38362: toimeenpanoa kansaneläkelaitos.                        vuoteen 2000 mennessä keskivaikeaa tai vaikeaa
38363:    Hinnan kohtuullisuuden tarkasteluperustee-          Altzheimerin tautia. Altzheimerin taudin diag-
38364: na on lääkehoidon kustannusten ja sillä saavutet-      nostiikka vaatii erityistä perehtymistä varsinkin
38365: tavien hyötyjen kokonaisarviointi. Huomioon            taudin alkuvaiheessa.
38366: otettavia seikkoja ovat muun muassa hoitokus-             Valtioneuvosto on 8.10.1998 antanut päätök-
38367: tannukset ja lääkehoidolla saavutettavat hyödyt        sen merkittävistä ja kalliista sairausvakuutuslain
38368: potilaan sekä terveyden- ja sosiaalihuollon koko-      9 §:n 4 momentin mukaisista lääkkeistä ja sai-
38369: naiskustannusten kannalta.                             rauksista, joiden hoitoon ne korvataan. Päätök-
38370:    Lääkkeiden hintalautakunnan tehtävänä on            sen mukaan takriini, donepetsiili, rivastigiimi ja
38371: siten arvioida valmisteen lääkkeellistäja kansan-      muut merkittävät ja kalliit Alzheimerin taudin
38372: terveydellistä merkitystä ja hintapäätösten kus-       hoidossa käytettävät lääkkeet ovat peruskorvat-
38373: tannusvaikutuksia sekä lääkkeellä saavutettavia        tavia vain merkittävää toiminnallista haittaa ai-
38374: hyötyjä suhteessa sen käytöstä aiheutuviin kus-        heuttavan Alzheimerin taudin hoidossa erityisin
38375: tannuksiin. Lautakunta voi tarvittaessa hankkia        käyttöaihein. Korvattavuus edellyttää, että va-
38376: asiantuntijalausuntoja päätöksentekonsa tueksi.        kuutettu osoittaa hoidon tarpeen kansaneläke-
38377:    Lääkkeiden hintalautakunnalla on itsenäinen         laitoksen määräämällä erillisselvityksellä. Pää-
38378:                                            KK 987/1998 vp                                             3
38379: 
38380: töksen tarkoituksena on kohdentaa kalliiden lää-        Sosiaali- ja terveysministeriö on tietoinen sii-
38381: kehoitojen korvaukset ja käyttö potilaisiin, jotka   tä, että Alzheimerin taudin hoitoon käytettäville
38382: käytettävissä olevan tiedon ja lääkevalmisteesta     lääkkeille on haettu lääkkeiden hintalautakun-
38383: saadun näytön perusteella hyötyvät hoidosta eni-     nasta korvausperusteeksi hyväksyttävää koh-
38384: ten. Päätös tulee voimaan 1.1.1999. Tällöinkin       tuullista tukkuhintaa. Asian käsittely lääkkeiden
38385: korvattavuuden edellytyksenä on, että lääkkeelle     hintalautakunnassa on edelleen kesken.
38386: on vahvistettu kohtuullinen korvausperusteeksi
38387: hyväksyttävä tukkuhinta.
38388: 
38389:      Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1998
38390: 
38391:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
38392: 4                                            KK 987/1998 vp
38393: 
38394: 
38395: 
38396: 
38397:                                          Tili Riksdagens Talman
38398: 
38399:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Läkemedelsprisnämnden har en suverän en-
38400: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            samrätt att avgöra vilket partipris som är godtag-
38401: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        bart som ersättningsgrund för ett läkemedel. Vil-
38402: dagsman Esa Lahtela undertecknade spörsmål             ket pris som är skäligt avgörs utifrån de tiligäng-
38403: nr 987:                                                liga uppgifterna om läkemedlet och eventuella
38404:                                                        erfarenheter från andra länder.
38405:            Har Regeringen för avsikt att vidta             När läkemedelsprisnämnden har fastställt det
38406:         åtgärder för att få demensläkemedlen att       skäliga partipris som kan godtas som ersätt-
38407:         åtminstone delvis omfattas av ersättning       ningsgrund för läkemedlet, fogas läkemedelspre-
38408:         ur sjukförsäkringen?                           paratet tili förteckningen över de läkemedel för
38409:                                                        vilka skall betalas grundersättning enligt sjukför-
38410:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          säkringslagen.
38411: anföra följande:                                           Enligt 9 § sjukförsäkringslagen är grundersätt-
38412:                                                        ningen för läkemedel 50 % av det belopp som
38413:    Enligt sjukförsäkringslagen betalas ersättning      överstiger 50 mk vid varje inköpstillfålle. Special-
38414: för läkemedel som en läkare ordinerat för be-          ersättningen för läkemedel är 75% av det belopp
38415: handling av en sjukdom. Med läkemedel som              som överstiger 25 mk vid varje inköpstillfålle, då
38416: skall ersättas förstås ett i läkemedelslagen avsett    det är fråga om nödvändiga läkemedel som an-
38417: receptbelagt läkemedel vars ändamål är att vid         vänds vid behandlingen av svåra och långvariga
38418: invärtes eller utvärtes bruk bota eller lindra sjuk-   sjukdomar, och 100 % av det belopp som översti-
38419: dom eller sjukdomssymptom och för vilket har           ger 25 mk vid varje inköpstillfålle, då det är fråga
38420: fastställts ett skäligt partipris som kan godtas       om nödvändiga läkemedel med ersättande eller
38421: som ersättningsgrund, dock inte naturmedel eller       korrigerande verkan som används vid behand-
38422: homeopatiska preparat.                                 lingen a v svåra och långvariga sjukdomar. Enligt
38423:    Läkemedelsprisnämnden vid social- och häl-          9 § 4 mom. sjukförsäkringslagen bestämmer
38424: sovårdsministeriet fastställer det skäliga priset på   statsrådet vilka de sjukdomar och de betydelse-
38425: ett läkemedel. 1 nämnden företräds sakkunska-          fulla och dyra läkemedel är, för vilka grunder-
38426: pen i fråga om medicin och olika behandlingsal-        sättning kan betalas först sedan det genom en
38427: ternativ av Stakes och Läkemedelsverket, den           särskild utredning visats att tiliräckliga terapeu-
38428: ekonomiska sakkunskapen av social- och hälso-          tiska grunder föreligger.
38429: vårdsministeriet och finansministeriet samt verk-          Demens och minnesrubbningar är ett bety-
38430: ställigheten av folkpensionsanstalten.                 dande folkhälsoproblem som kommer att öka i
38431:    Granskningen av prisets skälighet sker utifrån      takt med att befolkningen blir äldre. Alzheimers
38432: en totalbedömning av kostnaderna för läkeme-           sjukdom är den viktigaste av de sjukdomar som
38433: delsbehandlingen och nyttan av denna. Omstän-          orsakar demens. Enligt beräkningar kommer
38434: digheter som bör beaktas är bl.a. behandlings-         närmare 80 000 personer år 2000 att lida av
38435: kostnaderna och nyttan av läkemedelsbehand-            medelsvår eller svår Alzheimers sjukdom. Diag-
38436: lingen med tanke på såväl patienten som social-        nostiken av Alzheimers sjukdom kräver special-
38437: och hälsovårdens totalkostnader.                       kunskaper, särskilt i sjukdomens begynnelseske-
38438:    Läkemedelsprisnämnden har sålunda tili upp-         de.
38439: gift att bedöma preparatets betydelse i medi-             Statsrådet utfårdade den 8 oktober 1998 ett
38440: cinskt hänseende och folkhälsohänseende och            beslut om betydelsefulla och dyra läkemdel som
38441: kostnadsverkningarna av prisbesluten samt nyt-         ersätts enligt 9 § 4 mom. sjukförsäkringslagen
38442: tan av läkemedlet i förhållande tili kostnaderna       samt om sjukdomar vid vilka läkemedlen ersätts.
38443: för dess användning. Nämnden kan vid behov             Enligt beslutet kan för takrin, donepezil, rivastig-
38444: inbegära sakkunnigutlåtanden som stöd för sitt         min och andra betydelsefulla och dyra läkemedel
38445: beslutsfattande.                                       som används vid behandling av Alzheimers sjuk-
38446:                                               KK 987/1998 vp                                                5
38447: 
38448: dom betalas grundersättning endast vid behand-            Beslutet träder i kraft den 1 januari 1999. Även i
38449: ling av Alzheimers sjukdom som orsakar bety-              detta fall är en förutsättning för att ett läkemedel
38450: dande funktionella men med särskild indikation.           skall kunna ersättas att ett skäligt partipris som
38451: F ör att läkemedlet skall ersättas förutsätts det att     kan godtas som ersättningsgrund har fastställts
38452: den försäkrade genom en separat utredning som             för läkemedlet.
38453: folkpensionsanstalten föreskriver kan påvisa att             Vid social- och hälsovårdsministeriet är man
38454: behandlingen är nödvändig. Syftet med beslutet            medveten om att ansökan om ett skäligt partipris
38455: är att rikta ersättningarna för och användningen          som kan godtas som ersättningsgrund har gjorts
38456: av dyr läkemedelsbehandling tili sådana patien-           hos läkemedelsprisnämnden i fråga om läkeme-
38457: ter som på grundval av tillgänglig information            de1 som används för behandling av Alzheimers
38458: och forskningsresultat i fråga om läkemedelspre-          sjukdom. Behandlingen av ärendet pågår allt-
38459: paratets verkan drar mest nytta av behandlingen.          jämt i 1äkemedelsprisnämnden.
38460: 
38461:      Helsingforsden 14 oktober 1998
38462: 
38463:                                                         Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
38464:                                           KK 988/1998 vp
38465: 
38466: Kirjallinen kysymys 988
38467: 
38468: 
38469: 
38470: 
38471:                                   Hannu Takkula /kesk: Apteekkimaksun poistamisesta
38472: 
38473: 
38474: 
38475:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
38476: 
38477:    Lääkelaitoksen lääketyöryhmän mietinnössä           Hanke on lisäksi omiaan kasvattamaan
38478: kaavailtu apteekkimaksun poistaminen aiheut-        alueellista eriarvoisuutta. Paitsi terveydenhuol-
38479: taisi toteutuessaan Lapin läänin syrjäseuduilla     lon ja potilasturvallisuuden suhteen, hanke myös
38480: sijaitsevien apteekkien toimintaedellytysten vaa-   vähentää Lapin haja-asutusalueiden houkuttele-
38481: rantumista. Tämä merkitsisi väistämättä potilas-    vuotta asumisen, työnteon ja yrittäjyyden kan-
38482: turvallisuuden laskua ja kotisairaanhoidon toi-     nalta.
38483: minnan vaikeutumista. Lisäksi asiointimatkojen         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38484: pidentyminen aiheuttaisi varsinkin vanhusten        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
38485: osalta kohtuutonta rasitusta. Mietinnössä esitet-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
38486: ty sivuapteekkijärjestelmä pitää sisällään niin     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38487: paljon epävarmuustekijöitä, ettei sen toimivuu-
38488: desta ja kattavuudesta voida olla varmoja.                    Mikäli apteekkimaksun poistaminen
38489:     Valtiontaloudellisestikaan apteekkimaksun              toteutuu, mihin toimenpiteisiin Hallitus
38490: poistaminen ei toisi mukanaan minkäänlaisia                aikoo ryhtyä riittävän lääkehuollon ja
38491: säästöjä, koska pitkät etäisyydet paikkakuntien            potilasturvallisuuden säilyttämiseksi La-
38492: välillä olisivat omiaan lisäämään terveydenhuol-           pin läänin syrjäseuduilla?
38493: lon kokonaiskustannuksia. Yritystoiminnasta
38494: saatava verotulo jäisi myös saamatta apteekkien
38495: joutuessa lakkauttamaan toimintansa.
38496:      Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1998
38497:                                        Hannu Takkula lkesk
38498: 
38499: 
38500: 
38501: 
38502:  280043
38503: 2                                          KK 988/1998 vp
38504: 
38505: 
38506: 
38507: 
38508:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
38509: 
38510:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        vuoden 2000 alusta lukien niin, että lääkkeiden
38511: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         hinnat alenisivat. Selvitykseen perustuva ehdo-
38512: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tus tuli laatia siten, että lääkejakelun alueellinen
38513: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannu            kattavuus ei olennaisesti huonone.
38514: Takkulan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen             Lääkelaitoksen selvityksen mukaan apteekki-
38515: n:o 988:                                              maksun poisto ja vastaava lääkkeiden hintojen
38516:                                                       alentaminen lääketaksaa muuttamalla merkitsi
38517:           Mikäli apteekkimaksun poistaminen           lääkkeiden hintoihin noin 5 %:n alenemista.
38518:        toteutuu, mihin toimenpiteisiin Hallitus       Tämä merkitsisi lähes 20 apteekin tulemista ta-
38519:        aikoo ryhtyä riittävän lääkehuollon ja         loudellisesti kannattamattomaksi, mikäli mihin-
38520:        potilasturvallisuuden säilyttämiseksi La-      kään muihin toimenpiteisiin ei ryhdyttäisi. Nämä
38521:        pin läänin syrjäseuduilla?                     20 apteekkia olisivat etupäässä pieniä Etelä- ja
38522:                                                       Länsi-Suomessa sijaitsevia apteekkeja. Näiden
38523:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          apteekkien etäisyys toisiin apteekkeihin vaihtelee
38524: vasti seuraavaa:                                      muutamasta kilometristä muutamaan kymme-
38525:                                                       neen kilometriin. Lisäksi noin 30 apteekin talou-
38526:    Olen vastannut useisiin apteekkimaksua kos-        dellinen tulos laskisi lähelle kannattavuusrajaa.
38527: keviin kysymyksiin, viimeksi edustaja Tulosen             Jos apteekkimaksu poistettaisiin, voitaisiin
38528: kysymykseen n:o 832/1998 vp ja edustaja Pekka-        selvityksen mukaan lääkkeiden saatavuus turva-
38529: risen kysymykseen n:o 939/1998 vp. Apteekki-          ta niillä paikkakunnilla, joiden ainoa apteekki
38530: maksua koskevien kysymysten taustalla on so-          kävisi kannattamattomaksi, ensi sijassa sivuap-
38531: siaali- ja terveysministeriön asettaman lääkekus-     teekkijärjestelmää laajentamalla. Kannattamat-
38532: tannustyöryhmän ehdotus apteekkimaksun                tomat apteekit pyrittäisiin muuttamaan sivuap-
38533: poistamisesta ja siihen liittyvästä lääketaksan       teekeiksi.
38534: muuttamisesta siten, että lääkkeiden hinnat ale-          Sosiaali- ja terveysministeriö lähetti Lääkelai-
38535: nisivat.                                              toksen selvityksen lausuntokierrokselle heti sen
38536:    Apteekkimaksu perustuu apteekkimaksusta            valmistuttua. Lausunnot pyydettiin sosiaali- ja
38537: annettuun lakiin, ja se on apteekeilta liikevaih-     terveysministeriöön 31.8.1998 mennessä. Lau-
38538: don perusteella perittävä veroluonteinen maksu.       suntojen arviointi on vielä kesken. Pyydetyistä
38539: Apteekkimaksuna perittiin vuonna 1996 noin            lausunnoista voi kuitenkin todeta, että niissä on
38540: 390 miljoonaa markkaa, mikä on noin 7 prosent-        sekä apteekkimaksun poistamista että sen säilyt-
38541: tia apteekkien liikevaihdosta.                        tämistä kannattavia näkemyksiä.
38542:    Lääkekustannustyöryhmän ehdotuksen pe-                 Apteekkimaksun poistoa arvioitaessa minis-
38543: rusteella sosiaali- ja terveysministeriö antoi Lää-   teriön lähtökohtana tulee olemaan lääkejakelun
38544: kelaitoksen tehtäväksi selvittää 30.6.1998 men-       turvaaminen myös syrjäisillä seuduilla. Jos ap-
38545: nessä apteekkimaksun poistamismahdollisuu-             teekkimaksun poistamista ei ole mahdollista teh-
38546: det. Toimeksiannon mukaan Lääkelaitoksen tuli         dä turvaamatta samalla lääkejakelua, ei ministe-
38547: selvittää, millä edellytyksillä apteekkimaksu voi-     riö tule valmistelemaan maksun poistamista kos-
38548: taisiin poistaa ja samalla muuttaa lääketaksaa        kevaa esitystä.
38549: 
38550:      Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1998
38551: 
38552:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
38553:                                              KK 988/1998 vp                                             3
38554: 
38555: 
38556: 
38557: 
38558:                                          Tili Riksdagens Talman
38559: 
38560:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       läkemede1spriserna sjunker. Förslaget som grun-
38561: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         dar sig på utredningen skulle utarbetas så att
38562: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       omfattningen av den regionala läkemedelsdistri-
38563: man Hannu Takkula undertecknade spörsmål nr            butionen inte försämras väsentligt.
38564: 988:                                                       Enligt Läkemedelsverkets utredning kommer
38565:                                                        slopandet av apoteksavgiften och motsvarande
38566:           Om slopandet av apoteksavgiften ge-          prissänkning genom ändringen av läkemedels-
38567:        nomförs, vilka åtgärder ämnar Regering-         taxan att leda tili att läkemedelspriserna sjunker
38568:        en vidta för att en tillräcklig läkemedels-     med ca 5 %. Härav följer att inemot 20 apotek
38569:        försörjning och patientsäkerhet skall           kommer att bli ekonomiskt olönsamma om man
38570:        kunna bevaras i glesbygderna i Lapp-            inte vidtar några andra åtgärder. Dessa 20 är
38571:        lands Iän?                                      främst små apotek i södra och västra Finland.
38572:                                                        A vståndet mellan dessa apotek och andra apotek
38573:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          varierar mellan några kilometer och några tiotal
38574: anföra följande:                                       kilometer. Dessutom kommer det ekonomiska
38575:                                                        resultatet för ca 30 apotek att sjunka så att det
38576:    Jag har svarat på ett flertal spörsmål om apo-      närmar sig gränsen för lönsamhet.
38577: teksavgiften, senast på riksdagsman Tulonens               Om apoteksavgiften slopas kan man enligt
38578: skriftliga spörsmål nr 832/1998 rd och riksdags-       utredningen, i främsta hand genom en utvidg-
38579: man Pekkarinens skriftliga spörsmål nr 939/1998        ning av systemet med filialapotek, trygga till-
38580: rd. Bakgrunden tili spörsmålen som gäller apo-         gången på läkemedel på sådana orter, där ortens
38581: teksavgiften utgörs av den av social- och hälso-       enda apotek skulle bli olönsamt. A vsikten är att i
38582: vårdsministeriet tillsatta läkemedelskostnadsar-       mån av möjlighet ändra de olönsamma apoteken
38583: betsgruppens förslag, som går ut på att apoteks-       till filialapotek.
38584: avgiften skall slopas och, i anslutning därtill, att       Social- och hälsovårdsministeriet sände Läke-
38585: läkemedelstaxan skall ändras så att läkemedels-        medelsverkets utredning för utlåtande genast då
38586: priserna sjunker.                                      den blev klar. Social- och hälsovårdsministeriet
38587:     Apoteksavgiften baserar sig på lagen om apo-       hade bett att få utlåtandena före den 31 augusti
38588: teksavgift och är en avgift av skattenatur som         1998. Utvärderingen av utlåtandena är ännu inte
38589: uppbärs hos apoteken på basis av omsättningen.         slutförd. Man kan emellertid konstatera att det
38590: År 1996 uppbars ca 390 milj. mk i apoteksavgif-        bland de begärda utlåtandena finns åsikter som
38591: ter, vilket utgör ca 7 % av apotekens omsättning.      understöder såväl ett slopande som ett bibehål-
38592:     På basis av läkemedelskostnadsarbetsgrup-          lande av apoteksavgifterna.
38593:  pens förslag gav social- och hälsovårdsministe-           När slopandet av apoteksavgiften bedöms
38594: riet Läkemedelsverket i uppdrag att före den 30        kommer utgångspunkten för ministeriet att vara
38595: juni 1998 utreda möjligheterna att slopa apoteks-      att läkemedelsdistributionen skall tryggas också i
38596: avgiften. Enligt uppdraget skulle Läkemedels-          glesbygderna. Om det inte är möjligt att trygga
38597:  verket utreda under vilka förutsättningar apo-        läkemedelsdistributionen samtidigt som man slo-
38598:  teksavgiften kan slopas och läkemedelstaxan           par apoteksavgiften, kommer ministeriet inte att
38599:  samtidigt ändras från ingången av år 2000 så att      bereda något förslag tili slopande av avgiften.
38600: 
38601:      Helsingfors den 9 oktober 1998
38602: 
38603:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
38604:                                             KK 989/1998 vp
38605: 
38606: Kirjallinen kysymys 989
38607: 
38608: 
38609: 
38610: 
38611:                                    Maija-Liisa Lindqvist /kesk ym.: Hälytysaluejakotyöryhmän ehdo-
38612:                                       tuksista uusiksi hälytysalueiksija hätäkeskusten sijaintipaikka-
38613:                                       kunniksi
38614: 
38615: 
38616:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
38617: 
38618:    Sisäasiainministeriön asettama hälytysalueja-      rikkoessa teknisiä laitteita saattaa ison alueen
38619: kotyöryhmä ehdottaa hälytysalueiden määrää            hoitaminen ilman paikallistuntemusta "käsivä-
38620: supistettavaksi kolmeentoista. Tämän esityksen        litteisesti" olla vaikeaa. Ukkosmyrskyjen aiheut-
38621: mukaan Lahden hälytysalue liitettäisiin Etelä-        tamat sähköisten laitteiden ongelmat ovat Päijät-
38622: Hämeen hälytysalueeseen, jonka hätäkeskus oli-        Hämeen maakunnan erityispiirre.
38623: si Hämeenlinnassa.                                        Nykyinen Lahden hätäkeskus on käyttökus-
38624:    Työryhmän esityksestä ovat antaneet lausun-        tannuksiltaan niin edullinen, että toiseen hätä-
38625: tonsa mm. aluehälytyskeskusneuvottelukunta            keskukseen yhdistämisestä ei ole paineita.
38626: sekä Päijät-Hämeen Liitto, jotka ilmoittavat yk-          - Hälytyskeskuksen välittömässä läheisyy-
38627: simielisesti kantanaan, että hätäkeskus tulee säi-    dessä on Mustankallion väestösuoja, johon on
38628: lyttää Lahdessa ja maakunta tulee säilyttää yhte-     mahdollista siirtää hälytystoimet tilanteen niin
38629: näisenä hälytysaluejaossa. Tähän näkemykseen          vaatiessa.
38630: allekirjoittaneet Päijät-Hämeen kansanedustajat           -Alue vastaa väestömäärältään hätäkeskuk-
38631: yhtyvät.                                              sille asetettua tavoitetta. Päijät-Häme on myös
38632:    Perusteluina hätäkeskuksen säilyttämiseen          väestöltään Kanta-Hämettä suurempi. Hätäkes-
38633: Lahdessa esitämme mm. seuraavaa:                      kuksen toiminnan selkeä painopiste olisi kahden
38634:    - Alueen läpi kulkee vilkasliikenteiset valta-     maakunnan kattavassa aluehälytyskeskuksessa
38635: tiet ja rautatie.                                     Päijät-Hämeessä. Mikäli Lahden hälytyskeskuk-
38636:    - Pohjois-Euroopan vilkasliikenteisimmän           sen aluetta laajennettaisiin Kanta-Hämeellä, oli-
38637: kanavan kautta kulkeva vesiliikenne aiheuttaa         si Lahti edellä mainituista syistä ja maakunnan
38638: omia toimenpiteitään, erityisesti vahingon sattu-     erityispiirteiden johdosta luonnollinen hätäkes-
38639: essa,joiden hoitaminen ilman paikallistuntemus-       kuksen paikka.
38640: ta on vaikeaa.                                            -Näemme järkevänä kaiken sellaisen hallin-
38641:    - Päijät-Hämeen alueella on lähes 19 000           nonuudistuksen, joka tuo kustannussäästöjä ja
38642: loma-asuntoa, joiden valtaosaltaan maakunnan          tehostaa toimintaa sekä aluejaotuksissa noudat-
38643: ulkopuolelta tulleet asukkaat kuormittavat hy-        taa eduskunnan hyväksymää periaatetta, että
38644: vin paljon hätäkeskuksia.                             maakunnat sijoitetaan kokonaisina samoihin
38645:    - Nykyinen Lahden hälytyskeskuksen alue            hallinnollisiin alueisiin. Aluehälytyskeskustyö-
38646: muodostuu yhtenäisestä maakunnasta, kihla-            ryhmän loppuraportti poikkeaa monilta osin
38647: kunnasta, sairaanhoitopiiristä ym.                    edellä mainitusta näkemyksestä hallinnon uudis-
38648:    - Nykyinen yhteistoiminta/hälytysalue pys-         tuksesta.
38649: tyy huolehtimaan lähes kaikista tiedossa olevista         -Tuntuu hyvin ristiriitaiselta, että sisäasiain-
38650: onnettomuustyypeistä.                                 ministeriön valmistelemaa eduskunnassa hyväk-
38651:    -Poliisin ja pelastustoimen yhteisen hälytys-      syttyä periaatetta maakuntakokonaisuuden
38652: keskuksen mahdollisuus Lahdessa olisi vielä tar-      huomioon ottamisesta ei ole kuitenkaan kaikilta
38653: peellista selvittää. Kyseisiltä tahoilta saatujen     osin noudatettu sisäasiainministeriön omassa
38654: selvitysten perusteella yhteistyö olisi mahdollista   hälytysaluejakotyöryhmässä, koska esimerkiksi
38655: ja toivottavaa.                                       Päijät-Hämeen kunnat esitetään sijoitettavaksi
38656:    - Nykyisellä tekniikalla hälytysalue voi olla      kahteen aluehälytyskeskukseen. Tällä hetkellä
38657: suurempikin, mutta esimerkiksi ukkosmyrskyjen         kaikki Päijät-Hämeen kunnat kuuluvat samaan
38658: 
38659: 
38660: 280043
38661: 2                                          KK 989/1998 vp
38662: 
38663: Lahden aluehälytyskeskuksen alueeseen. Päijät-                 Toimiiko sisäasiainministeriö edus-
38664: Hämeen kokoamisen sijasta maakuntaa ollaan                  kunnan hyväksymän hallinnonuudistus-
38665: nyt tämän asian osalta hajoittamassa.                       periaatteen mukaisesti ja ottaa huomioon
38666:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          Päijät-Hämeen maakunnan mielipiteen
38667: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme                hälytysaluejaon uudistamisen yhteydessä
38668: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen                hätäkeskusten sijainnista ja hälytysaluei-
38669: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                 den aluejaosta päätettäessä?
38670: 
38671:      Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1998
38672: 
38673:          Maija-Liisa Lindqvist /kesk     Tuija Nurmi /kok              Juha Rehula /kesk
38674:          Ulla Juurola /sd                Tero Mölsä /kesk              Timo Ihamäki /kok
38675:                                          Outi Siimes /kok
38676:                                              KK 989/1998 vp                                            3
38677: 
38678: 
38679: 
38680: 
38681:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
38682: 
38683:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         mukaisin koko on aluejakotyöryhmän laskel-
38684: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          mien mukaan noin 300 000 asukkaan alue.
38685: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Nykyaikainen tieto- ja viestitekniikka ei aseta
38686: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Maija-Lii-        rajoituksia hälytysalueiden koolle. Kuitenkin,
38687: sa Lindqvistin ym. näin kuuluvan kirjallisen ky-       mikäli hälytysalueiden rajat eivät ole teleliiken-
38688: symyksen n:o 989:                                      nealuerajojen kanssa yhteneviä, joudutaan tele-
38689:                                                        teknisiin rutiineihin tekemään ylläpitotilanteissa
38690:          Toimiiko sisäasiainministeriö edus-           lisätoimenpiteitä, jotka osaltaan voivat kasvat-
38691:        kunnan hyväksymän hallinnonuudistus-            taa yhteyksien epävarmuutta teleliikennealuees-
38692:        periaatteen mukaisesti ja ottaa huomioon        ta poikkeavilla alueilla.
38693:        Päijät-Hämeen maakunnan mielipiteen                Työryhmän selvityksen mukaan tällä hetkellä
38694:        hälytysaluejaon uudistamisen yhteydessä         toimivien kunnallisten palo- ja pelastustoimen
38695:        hätäkeskusten sijainnista ja hälytysaluei-      aluehälytyskeskusten toiminnasta aiheutuvien
38696:        den aluejaosta päätettäessä?                    asukaskohtaisten kustannusten voidaan todeta
38697:                                                        olevan alimmillaan noin 300 000 asukkaan häly-
38698:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            tysalueilla.
38699: taen seuraavaa:                                           Työryhmän ehdotuksen mukaisesti Suomeen
38700:                                                        perustettaisiin viimeistään vuoteen 201 0 mennes-
38701:    Sisäasiainministeriö antoi 5.4.1991 määräyk-        sä 13 hätäkeskusta, jotka vastaavat palo- ja pe-
38702: sen palo- ja pelastustoimen hälytysalueiden mää-       lastustoimelle, poliisitoimelle, sosiaali- ja ter-
38703: rän vähentämisestä 58 alueesta 27 alueeseen.           veystoimene sekä osin rajavartiolaitokselle tule-
38704: Määräyksen mukaan uuteen hälytysaluejärjes-            vien hätäilmoitusten vastaanotosta ja tarkoituk-
38705: telmään siirrytään vaiheittain 1990-luvun lop-         senmukaisten yksiköiden hälyttämisestä. Esityk-
38706: puun mennessä, ottaen huomioon nykyisten               sessä on otettu huomioon aluejaon muodostami-
38707: aluehälytyskeskusten uusimistarve ja telever-          seen vaikuttavat toiminnalliset, tekniset, talou-
38708: koissa tapahtuvat muutokset.                           delliset ja kielelliset seikat.
38709:     Määräyksen antamisen jälkeen julkisen hal-            Aluejakotyöryhmän aluejaon lähtökohtana
38710: linnon taloudellinen tilanne on vaikeutunut ja se      on ollut maakunnallinen aluejako maakunnan
38711: on osaltaan aiheuttanut tehokkuusvaatimusten           rajoja noudattaen. Mikäli maakunnan asukaslu-
38712: kiristymistä. Esille on tullut muun muassa häly-       ku on selvästi alle 300 000, aluejakotyöryhmä
38713: tysalueiden suurentaminen, jolloin yksittäisten        ehdottaa maakuntia yhdistettäväksi niin, että
38714: kuntien maksuosuudet hälytystoiminnan järjes-          300 000 asukkaan väestöpohja saavutetaan. Ny-
38715: tämisessä pienenisivät.                                kyiset Kanta-Hämeen (asukasluku 175 000) ja
38716:     Tehokkuus- ja taloudellisuusvaatimusten ki-        Päijät-Hämeen (asukasluku 158 000) hälytys-
38717: ristymisen sekä nopeasti kehittyvän, entistä suu-      alueet ehdotetaan yhdistettäväksi Etelä-Hämeen
38718: rempien alueiden hallinnan mahdollistavan tie-         hälytysalueeksi, jonka yhteinen asukasluku olisi
38719: to- ja viestitekniikan vuoksi asetettiin keväällä      noin 330 000.
38720:  1994 aluejakotyöryhmä,jonka tehtävänä oli laa-           Työryhmä on erehdyksessä sijoittanut Ori-
38721: tia ehdotus hälytysaluejaon uudistamiseksi ja          mattilan ja Artjärven kunnat Itä-Uudenmaan
38722: hälytysalueiden määrän vähentämiseksi siten            maakuntaan. Kunnat kuuluvat Päijät-Hämeen
38723: kuin se on teknisesti, toiminnallisesti ja taloudel-   maakuntaan ja liitetään Etelä-Hämeen hälytys-
38724: lisesti tarkoituksenmukaista.                          alueeseen Uudenmaan hälytysalueen sijaan.
38725:     Toiminnan tehokkuuden ja varmuuden kan-            Kunnat kuuluvat myös Hämeen teleliikenne-
38726: nalta on tarpeen, että hätäkeskuksen työvuoros-        alueeseen.
38727:  sa työskentelee yhtaikaa vähintään kaksi päivys-         Hälytyskeskuspaikkakuntaa valittaessa on
38728: täjää. Hälytyskeskusten henkilöstön optimaali-         työryhmän kanta ollut, että hälytyskeskus sijoi-
38729:  sen käytön kannalta hälytysalueen tarkoituksen-       tetaan pääsääntöisesti lääninhallituksen toimi-
38730: 4                                          KK 989/1998 vp
38731: 
38732: paikan sijaintikaupunkiin. Tällöin saavutetaan       jälkeisestä hätäkeskusjärjestelmästä on tarvit-
38733: suuronnettomuuksien sekä poikkeusolojen joh-         taessa tehtävissä ministeriössä vuoden 1998 lo-
38734: tamistoimin tojen synergiaedut.                      pulla.
38735:    Sisäasiainministeriön turvallisuusasiain johto-      Päätöstä valmisteltaessa sisäasiainministeriö
38736: ryhmä (TURJO) käsitteli hätäkeskushankkeen           ottaa huomioon muiden lausuntojen tavoin Päi-
38737: jatkovalmistelua 16.6.1998 kokouksessaan ja an-      jät-Hämeen maakunnan lausunnon hätäkeskuk-
38738: toi pelastusosastolle tehtäväksi jatkovalmistella    sen sijainnista ja hälytysaluejaosta.
38739: hanketta siten, että päätös hätäkeskuskokeilun
38740: 
38741:      Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1998
38742: 
38743:                                                              Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
38744:                                               KK 989/1998 vp                                              5
38745: 
38746: 
38747: 
38748: 
38749:                                           Tili Riksdagens Talman
38750: 
38751:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              ligt de beräkningar som arbetsgruppen har gjort
38752: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande              är ett område med ca 300 000 invånare den mest
38753: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          ändamålsenliga storleken på en alarmeringskrets
38754: dagsman Maija-Liisa Lindqvist m.fl. underteck-           då man eftersträvar en optimal användning av
38755: nade spörsmål nr 989:                                    personalen vid nödcentralerna.
38756:                                                              Den moderna tele- och informationstekniken
38757:            Handlar inrikesministeriet i enlighet         sätter inga gränser för alarmeringskretsarnas
38758:         med den princip för förvaltningsreformen         storlek. Men om gränserna för alarmeringskret-
38759:         som riksdagen godkänt och beaktar land-          sarna inte sammanfalier med gränserna för tele-
38760:         skapet Päijänne-Tavastlands åsikt då             områdena måste de teletekniska rutinerna i un-
38761:         man i samband med alarmeringskretsre-            derhålissituationer innefatta vissa tiliäggsåtgär-
38762:         formen beslutar om placeringen av nöd-           der, som i sin tur kan leda tili att förbindelserna
38763:         centraler och indelningen i alarmerings-         blir osäkrare inom de områden som avviker från
38764:         kretsar?                                         teleområdena.
38765:                                                              Enligt arbetsgruppens utredning är kostna-
38766:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            derna per invånare för verksamheten vid de nu-
38767: anföra följande:                                         varande kretsalarmeringscentralerna inom det
38768:                                                          korumunala brand- och räddningsväsendet lägst
38769:     Inrikesministeriet utfardade den 5 april 1991        inom en alarmeringskrets med ca 300 000 invåna-
38770: bestämmelser om att antalet a1armeringskretsar           re.
38771: för brand- och räddningsväsendet skali minskas               Enligt arbetsgruppens förslag grundas i Fin-
38772: från 58 tili 27. Enligt bestämmelserna kommer            land före år 2010 13 nödcentraler som ansvarar
38773: man att övergå tili det nya systemet stegvis före        för mottagandet av nödmeddelanden som kom-
38774: utgången av 1990-talet samtidigt som man beak-           mer tili brand- och räddningsväsendet, polisvä-
38775: tar behovet av att förnya de nuvarande krets-            sendet, social- och hälsovårdsväsendet och delvis
38776: alarmeringscentralerna samt de förändringar              tili gränsbevakningsväsendet, samt för alarme-
38777: som sker inom telenäten.                                 ring av de enheter som behövs. I förslaget har
38778:     Sedan bestämmelserna utfårdades har den              beaktats de funktionelia, tekniska, ekonomiska
38779: ekonomiska situationen för den offentliga för-           och språkliga faktorer som inverkar på områdes-
38780: valtningen försämrats vilket för sin del har lett tili   indelningen.
38781: att effektivitetskraven har ökat. Man har bl.a.              Utgångspunkten för arbetsgruppens områ-
38782: föreslagit en utvidgning av alarmeringskretsarna         desindelning har varit en indelning enligt land-
38783: varvid de enskilda kommunernas betalningsan-             skap med iakttagande av landskapsgränserna.
38784: delar för alarmeringsverksamheten skulle min-            Arbetsgruppen föreslår att landskap med klart
38785: ska.                                                     mindre än 300 000 invånare sammanslås så att
38786:     På grund av de skärpta effektivitets- och lön-       invånarantalet 300 000 uppnås. Det föreslås att
38787: samhetskraven och den snabba utvecklingen                nuvarande Egentliga Tavastlands (175 000 invå-
38788: inom tele- och informationstekniken, som gör             nare) och Päijänne-Tavastlands (158 000 invåna-
38789: det möjligt att ha kontroli över större områden,         re) alarmeringskretsar sammanslås tili Södra Ta-
38790: tillsattes våren 1994 en arbetsgrupp för områdes-        vastlands alarmeringskrets varvid invånaranta-
38791: indelningen. Arbetsgruppen fick i uppdrag att            let stiger tili ca 330 000.
38792: utarbeta ett förslag tili revidering av indelningen          Arbetsgruppen har av misstag placerat .. Ori-
38793: i alarmeringskretsar och minskning av antalet            mattila och Artsjö kommuner i landskapet Ostra
38794: alarmeringskretsar på ett ur teknisk, funktioneli        Nyland. Kommunerna hör tili landskapet Päi-
38795: och ekonomisk synvinkel ändamålsenligt sätt.             jänne-Tavastland och fogas tili Södra Tavast-
38796:     För att verksamheten skali vara effektiv och         lands alarmeringskrets i stället för Nylands alar-
38797: säker bör det under ett arbetsskift vid en nödcen-       meringskrets. Kommunerna hör också till Ta-
38798: tral finnas samtidigt minst två jourhavande. En-         vastlands teleområde.
38799: 6                                           KK 989/1998 vp
38800: 
38801:    Vid vai av ort för en alarmeringscentral har       delningen i uppdrag att sköta den fortsatta be-
38802: arbetsgruppen utgått från principen att alarme-       redningen så att ministeriet vid behov i slutet av
38803: ringcentralen i regel placeras i den stad där läns-   1998 kan fatta beslut om det nödcentralsystem
38804: styrelsen finns. Härvid uppnås både vid stor-         som skall införas efter försöket med nödcentra-
38805: olyckor och undantagstillstånd synergieffekter        ler.
38806: då det gäller ledningens verksamhet.                      När beslutet bereds kommer inrikesministe-
38807:     Inrikesministeriets ledningsgrupp för säker-      riet, på samma sätt som det beaktar andras utlå-
38808: hetsärenden (TURJO) behandlade den fortsatta          tanden, att beakta landskapet Päijänne-Tavast-
38809: beredningen av projektet med nödcentraler på          lands utlåtande om placeringen av nödcentralen
38810: sitt möte den 16 juni 1998 och gav räddningsav-       och om indelningen i alarmeringskretsar.
38811:      Helsingfors den 9 oktober 1998
38812: 
38813:                                                                   Inrikesminister Jan-Erik Enestam
38814:                                              KK 990/1998 vp
38815: 
38816: Kirjallinen kysymys 990
38817: 
38818: 
38819: 
38820: 
38821:                                     Pirkko Peltomo /sd: Ehkäisevistä toimista väkivallan torjumiseksi
38822: 
38823: 
38824: 
38825:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
38826: 
38827:    Väkivalta lisääntyy. Ihmisten turvattomuu-              Mitään tahoa ei pidä yksin syyllistää, sillä
38828: den tunne on muuttumassa aidoksi peloksi. Sil-          ongelma on monisyinen ja koko yhteiskunnan.
38829: mittömän väkivaltaisuuden kitkemiseen tulee             Kodit sekä sosiaali- ja terveystoimi, koulut ja
38830: yhteiskunnan panostaa entistä enemmän. Raaka            poliisi ovat halukkaita yhteistyöhön, kunhan re-
38831: väkivalta varttuneemman väen, mutta erityisesti         surssit turvataan. Räätälöityjä ratkaisumalleja
38832: nuorten keskuudessa pahenee huolestuttavasti,           pystytään hakemaan, kun tilanne tunnistetaan
38833: ellei asioihin puututa vakavasti. Poliisin mukaan       tai tunnustetaan. Kansalaisilla tulee olla oikeus
38834: teräaseiden mukana kuljettaminen on lisäänty-           turvalliseen elämään.
38835: nyt. Siitä on lyhyt matka ampuma-aseisiin. Lail-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38836: lisiin ja laittomiin. Käsitys oikeasta ja väärästä      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
38837: on hämärtynyt.                                          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
38838:     Lapsiväkivaltatapaukset järkyttävät. Nuor-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38839: ten ja lasten vapaa-aika pursuaa pahoinpitelyn
38840: toimintamalleja. Niitä myydään, elämmehän                         Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
38841: markkinataloudessa. Käyttäytymismalleja lap-                   ryhtyä silmittömän ja raa'an väkivallan
38842: sille ja nuorille antavat mm. erilaiset pelit, videot          torjumiseksi, ja
38843: ja myös YLE:n ohjelmat ovat väkivaltaisuudes-                     mitä Hallitus aikoo tehdä lapsiväkival-
38844: saan nousseet kaupallisten kanavien rinnalle,                  tatapauksien ehkäisemiseksi?
38845: jopa ohikin.
38846:       Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1998
38847:                                             Pirkko Peltomo /sd
38848: 
38849: 
38850: 
38851: 
38852:  280043
38853: 2                                           KK 990/1998 vp
38854: 
38855: 
38856: 
38857: 
38858:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
38859: 
38860:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         da ratkaista, vaan sen ratkaisun avaimet ovat
38861: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          suurelta osin muilla viranomaisilla sekä koroste-
38862: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        tusti kodeilla ja vanhemmilla. Perheen ja ehjien
38863: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pirkko            sosiaalisten suhteiden merkitystä ei voi olla ko-
38864: Peltomon näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          rostamatta. Kodeissa luodaan suurelta osin
38865: n:o 990:                                               nuorten arvomaailma ja käyttäytymismallit.
38866:                                                        Syyt rikolliseen käyttäytymiseen ovat moninai-
38867:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         set, eikä sen estämiseen ole osoitettavissa yhtä
38868:        ryhtyä silmittömän ja raa'an väkivallan         oikeaa tapaa, vaan samanaikaisesti on käytettä-
38869:        torjumiseksi, ja                                vä monenlaisia ennalta estäviä ja jälkikäteisiä
38870:           mitä Hallitus aikoo tehdä lapsiväkival-      keinoja.
38871:        tatapauksien ehkäisemiseksi?                        Nuorten väkivaltakäyttäytymisen ongelmaa
38872:                                                        ei ole syytä kuitenkaan liioitella, vaan on muistet-
38873:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tava, että valtaosa lapsista ja nuorista on kunnol-
38874: vasti seuraavaa:                                       lisia ja tasapainoisia ja heistä kasvaa kunnon
38875:                                                        yhteiskuntakelpoisia aikuisia. Samoin suurin osa
38876:     Poliisin tietoon tulleet rikoslakia vastaan teh-   vanhemmista tuntee ja tiedostaa kasvatusvas-
38877: dyt rikokset eivät ole viimeisten vuosien aikana       tuunsa, ja he haluavat jälkeläisistään tulevan ta-
38878: kasvaneet, ja ne ovat jopa laskeneet suhteutettu-      sapainoisia aikuisia.
38879: na väestön määrään. Vuonna 1992 rikoslakiri-               Poliisi on kehittänyt nuorten rikollisuuden
38880: koksia tehtiin tuhatta asukasta kohti 115,8 kpl,       torjuntaan lähipoliisitoimintamallin mukaista
38881: kun vastaava luku vuonna 1997 oli 109,3. Sitä           uutta toiminta tapaa, jossa paikallistasolla eri vi-
38882: vastoin pahoinpitelyrikosten määrät ovat lievästi       ranomaiset, yhteisöt ja muut sidosryhmät yhdes-
38883: kasvaneet. Vuonna 1997 niitä oli yhteensä               sä paikallisten asukkaiden kanssa rikosanalyy-
38884: 24 847. Kaikkiaan poliisin tietoon tuli vuonna          sien avulla ongelma- ja tekijäkeskeisesti pyrkivät
38885: 1997 27 590 henkeen ja terveyteen kohdistunutta         estämään arki- ja massarikoksia ja häiriöitä, mi-
38886: rikosta, mikä on kaksi prosenttia vähemmän             hin myös suurin osa nuorten tekemistä rikoksista
38887: kuin edellisenä vuonna.                                 kuuluu. Tämä toimintatapa on poliisin keskei-
38888:     Väkivaltarikollisuuden kasvu ja sen muuttu-         nenja tärkein toimintastrategia kuluvan suunnit-
38889: minen entistä raaempaan suuntaan on niin kan-           telukauden aikana. Tarkoituksena on, että on-
38890: salaisten kuin poliisin kannalta erittäin huoles-       gelmakeskeinen toimintamalli otetaan käyttöön
38891: tuttavaa. Kuitenkaan lasten ja nuorten tekemät          kaikissa kihlakunnissa erityisesti nuorten teke-
38892: pahoinpitely- ja muut väkivaltarikokset eivät ole       mien rikosten ennalta estämisessä viimeistään
38893: kasvaneet. Sitä vastoin ne ovat saaneet huomat-         ensi vuoden aikana. Poliisi etsii paikalliset ratkai-
38894: tavasti aikaisempaa enemmän julkisuutta, ja             sut, on tiiviisti yhteydessä alueen viranomaisten,
38895: muutamat yksittäiset teot ovat olleet tekotavoil-       koulun ja sitä kautta vanhempien kanssa ja näin
38896: taan erittäin julmia.                                   osaltaan estää nuorten rekrytoitumisen rikolli-
38897:     Poliisi on omalta osaltaan tiedostanut tämän        suuteen.
38898: ongelman ja katsoo, että sen estäminen on yksi             Hallitus seuraa tarkasti väkivaltarikollisuu-
38899: poliisin tärkeimmistä tehtävistä. Nuorten rikolli-      den ja erityisesti nuorten väkivaltarikollisuuden
38900: seksi rekrytoituminen, rikoskierteeseenjoutumi-         kehitystä ja pitää tärkeänä, että ongelman ratkai-
38901: nen ja erityisesti väkivaltaisen käyttäytymisen         sun kannalta merkityksellinen eri viranomaisten
38902: estäminen kuuluu kuitenkin kaikille viranomai-         ja yhteisöjen välinen yhteistyö niin valtakunnalli-
38903: sille, yhteisöille sekä vanhemmille, ei yksin-          sella, alueellisella kuin erityisesti paikallistasolla
38904: omaan poliisille. Poliisin toimenpitein rikollisuu-     etenee ja tiivistyy.
38905: den, erityisesti nuorten rikosten, ongelmaa ei voi-
38906: 
38907:      Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1998
38908: 
38909:                                                                  Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
38910:                                               KK 990/1998 vp                                               3
38911: 
38912: 
38913: 
38914: 
38915:                                           Tili Riksdagens Talman
38916: 
38917:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         sakligen hos andra myndigheter oeh särskilt i
38918: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-           hemmen oeh hos föräldrarna. Man kan inte för-
38919: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         bise familjens betydelse oeh betydelsen av hela
38920: man Pirkko Peltomo underteeknade spörsmål nr             sociala relationer. Ungdomarnas värdesystem
38921: 990:                                                     oeh förebilder skapas huvudsakligen i hemmen.
38922:                                                          Orsakerna tili brottsligt beteende är mängahan-
38923:           Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-           da, oeh det går inte att föreslå en enda korrekt
38924:        ta för att bekämpa det besinningslösa oeh         förebyggade metod, utan man bör samtidigt till-
38925:        råa vå1det oeh                                    gripa många olika åtgärder både på förhand oeh
38926:           vad ämna Regeringen göra för att före-         i efterhand.
38927:        bygga våldshandlingar som utfårs av                   Prob1emet med ett våldsbetonat beteende
38928:        barn?                                             bland ungdomar bör doek inte överdrivas, utan
38929:                                                          man måste komma i håg att största delen av
38930:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            barnen oeh ungdomarna är ordentliga oeh balan-
38931: anföra följande:                                         serade individer som växer upp tili samhällsdug-
38932:                                                          liga vuxna. De allra flesta föräldrar känner oekså
38933:     De brott mot strafflagen som har kommit tili         sitt ansvar som fostrare oeh önskar att deras
38934: polisens kännedom har inte ökat under de senas-          avkomlingar skall växa upp tili balanserade vux-
38935: te åren, de har rentav minskat i antal i relation tili   na.
38936: befolkningsmängden. År 1992 begieks 115,8                    För att bekämpa ungdomsbrottsligheten har
38937: brott mot strafflagen per 1 000 invånare, då mot-        polisen utveeklat en ny metod enligt närpolismo-
38938: svarande siffra år 1997 var 109,3. Misshandels-          dellen. Den går ut på att olika lokala myndighe-
38939: fallen har däremot ökat en aning i antal. År 1997        ter, samfund oeh övriga intressentgrupper till-
38940: uppgiek de tili sammanlagt 24 847. År 1997 fiek          sammans med de lokala invånarna genom att ta
38941: polisen kännedom om sammanlagt 27 590 brott              fasta på problem oeh gärningsmän med hjälp av
38942: mot Iiv oeh hälsa, vilket är två proeent mindre än       brottsanalyser försöker förhindra brott i varda-
38943: året innan.                                              gen,, massbrottslighet oeh störningar, tili vilka
38944:     Den tilltagande våldsbrottsligheten oeh det          oekså största delen av ungdomarnas brott kan
38945: faktum att den håller på att förändras så att den        hänföras. Denna metod är polisens viktigaste
38946: får allt råare drag är synnerligen oroväekande           verksamhetsstrategi under pågående planerings-
38947: både ur medborgarnas oeh polisens synvinkel.             period. A vsikten är att en problemeentrerad
38948: Misshandels- oeh andra våldsbrott som begås av           verksamhetsmodell senast nästa år skall tas i
38949: barn oeh ungdomar har emellertid inte ökat i             bruk inom alla härad särskilt när det gäller att
38950: antal. De har däremot fått betydligt mer pub1iei-        förebygga ungdomsbrottslighet. Polisen försö-
38951: tet än förut oeh vissa enskilda handlingar har           ker finna lösningar på lokal nivå, samarbetar
38952: utförts på ett synnerligen grymt sätt.                   intensivt med myndigheterna oeh skolan i områ-
38953:     Polisen är för sin del medveten om problemet         det och även med föräldrarna oeh förebygger på
38954:  oeh anser att förebyggande verksamhet i det här         detta sätt att ungdomar Joekas med i brottslig
38955: fallet är en av polisens viktigaste uppgifter. Det är    verksamhet.
38956:  doek inte enbart polisens, utan alla myndighe-             Regeringen följer noggrant med utveeklingen i
38957:  ters, samfunds oeh föräldrars uppgift att före-         fråga om våldsbrottsligheten, särskilt bland ung-
38958:  bygga att ungdomar Joekas med i brottslig verk-         domar, oeh anser det viktigt att samarbetet mel-
38959:  samhet oeh att de kommer in i en brottseirkel. 1        lan olika myndigheter oeh samfund på riksnivå
38960:  synnerhet är detallas uppgift att förebygga våld-       oeh regional nivå samt i synnerhet på lokal nivå
38961:  samt beteende. Problemet med brottslighet, i syn-       fortgår oeh intensifieras, vilket är viktigt för att
38962:  nerhet ungdomsbrottslighet, går inte att lösa med       man skall kunna finna en lösning på problemet.
38963:  polisiära åtgärder, utan lösningen ligger huvud-
38964:      Helsingfors den 9 oktober 1998
38965: 
38966:                                                                      Inrikesminister Jan-Erik Enestam
38967:                                              KK 991/1998 vp
38968: 
38969: Kirjallinen kysymys 991
38970: 
38971: 
38972: 
38973: 
38974:                                     Erkki Pulliainen /vihr: Metsähallituksen harjoittamasta rakennettu-
38975:                                        jen tonttien vuokrahinnoittelusta
38976: 
38977: 
38978:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
38979: 
38980:     Kun metsähallitus muutettiin Metsähallituk-            Metsähallituksen harjoittama edellä kuvattu
38981: seksi, moni taho totesi eduskunnassa, että tästä        "operointi" on johtanut kohtuuttamaan mök-
38982: järjestelystä tulevat kovan laskun maksamaan            kien minitonttien vuokrahinnoitteluun. Lisäksi
38983: niiden alueiden asukkaat, joilla on paljon val-         Perämeren saarien ja luotojen kalastajamajat tul-
38984: tionmaita. Tässä suhteessa synkimmätkin odo-            kitaan nyt lomamajoiksi, jotta voitaisiin vaatia
38985: tukset ovat osoittautumassa tosiksi. Niistä on          vieläkin korkeampaa vuosivuokraa. Näin "mini-
38986: pitänyt osaltaan huolen "Villi Pohjola" -järjeste-      tontin" vuosivuokra voi nousta tässä vaiheessa
38987: ly, mutta syitä ja ilmenemismuotoja on muitakin.        1 500 markkaan. Todettakoon vertailun vuoksi,
38988:  Lisämahdollisuuksia näihin kansaa rusikoiviin          että esimerkiksi Oulussa tämä vastaa kohtuulli-
38989:  ratkaisuihin ovat antaneet maa- ja vesialueiden        sen kokoisen omakotitalotontin vuosivuokraa.
38990:  hallintajärjestelyt valtion omistuksen sisällä.           Maailma on täynnä potentiaalista valtaa.
38991:  Tällainen siirto oli mm. Perämeren eräiden saa-        Metsähallitus käyttää sitä häikäilemättömästi
38992:  rien ja luotojen hallinnan siirto entisiltä vesi- ja   saattaakseen hallituspuolueet mahdollisimman
38993:  ympäristöpiireittä Metsähallitukselle.                 ikävään valoon kansan silmissä. Hallituksen on
38994:      Metsähallitus on käyttäytynyt tässäkin yleisen     puututtava tähän hallituksen toiminnan järke-
38995:  mallinsa mukaan. Ensin sanotaan vuokrasopi-            vyyttä himmentävään peliin voimakkain ottein.
38996:  mukset irti. Sitten tarjotaan mökkien omistajille         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38997:  uutta tontin vuokrasopimusta, jossa vuosivuok-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
38998:  ra on vähintään viisinkertainen irtisanottuun          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
38999:  vuokrasopimukseen verrattuna. Vuokrasopi-              nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39000:  musta ehdotetaan nyt vain viideksi vuodeksi tai
39001:  sitä lyhyemmäksi ajaksi (jotta voitaisiin jälleen                Aikooko Hallitus puuttua Metsähalli-
39002:  vaatia entisestään moninkertaistettua vuosi-                  tuksen harjoittamaan rakennettujen
39003:  vuokraa). Samalla vuokra-alueen pinta-ala on                  tonttien kohtuuttamaan vuokrahinnoit-
39004:   rajattu vain mökin alla olevan maa-alan kokoi-               teluun erityisesti Perämeren saariston
39005:  seksi. Tietenkin edessä on häätö ja mökin                     alueella?
39006:   purkaminen/luovuttaminen Metsähallitukselle,
39007:  jollei uutta vuokrasopimusta allekirjoiteta.
39008: 
39009:       Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1998
39010: 
39011:                                            Erkki Pulliainen /vihr
39012: 
39013: 
39014: 
39015: 
39016:  280043
39017: 2                                            KK 991/1998 vp
39018: 
39019: 
39020: 
39021: 
39022:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
39023: 
39024:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          kaikkia Metsähallituksen vuokramiehiä tasaver-
39025: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           taisella tavalla.
39026: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen            Metsähallitus selvitti vuokratasoaja sopimus-
39027: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-         ehtoja yhdessä maaseutuelinkeinopiirin kanssa.
39028: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        Maaseutuelinkeinopiiri (nykyisin TE-keskus)
39029: 991:                                                    määritteli kalastusta ammatikseen harjoittavien
39030:                                                         tukikohtien vuosivuokraksi 900 mk ja Peräme-
39031:           Aikooko Hallitus puuttua Metsähalli-          ren pohjukassa 500 mk. Sellaisille rakennetuille
39032:        tuksen harjoittamaan rakennettujen               kohteille, joilla ei ollut näyttöä ammattimaisesta
39033:        tonttien kohtuuttomaan vuokrahinnoit-            kalastuksesta, määriteltiin vuosivuokra maa-
39034:        teluun erityisesti Perämeren saariston           alueen käyttötarkoituksen perusteella. Yksityi-
39035:        alueella?                                        sessä käytössä olevat kohteet määriteltiin vapaa-
39036:                                                         ajan kohteiksi. Niille tehtiin lyhytaikaiset vuok-
39037:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             rasopimukset hintatasolla 1 500-2 000 mk/v.
39038: taen seuraavaa:                                         Seuroille ja Meripelastustoimelle myönnettiin eri
39039:                                                         alennukset.
39040:    Yleiset vesialueet siirtyivät vesi- ja ympäristö-       Perämeren alueen maankäyttöä suunnitellaan
39041: hallitukselta      Metsähallituksen        hallintaan   ja ohjataan kaavoituksella sekä erilaisten hoito-
39042: 1.3.1995. Samassa yhteydessä Metsähallituksen           ja käyttösuunnitelmien avulla. Rakennusoikeut-
39043: hallintaan tuli Perämerellä 28 rakennettua koh-         ta omaaville kohteille määritetään jyvitetty käy-
39044: detta, joille vesi- ja ympäristöhallitus oli 1980-      pä arvo, jonka perusteella vuosivuokra määräy-
39045: luvun alkupuolella määritellyt kiinteän vuokra-         tyy. Koska alueen käytön suunnittelu on vielä
39046: tason eli 300 mk/v. Hallinnansiirronjälkeen Met-        kesken, Metsähallitus ei ole toistaiseksi voinut
39047: sähallitus selvitti, mitä kohteista käytettiin kalas-   tehdä pitkäaikaisia vuokrasopimuksia.
39048: tuksen tukikohtina ja mitä vapaa-ajan viettoon.             Maa- ja metsätalousministeriön käsityksen
39049: Samalla se katsoi tarpeelliseksi tarkistaa vuokra-      mukaan Metsähallitus pyrkii maanvuokraukses-
39050: tason vastaamaan muiden alueella sijaitsevien           sa kohtuullisuuteen ja tasapuolisuuteen eikä
39051: rakennuspaikkojen tasoa, minkä vuoksi se irtisa-        Metsähallituksen perimiä vuokria Perämeren
39052: noi aikaisemmat vuokrasopimukset sopimuseh-             saaristossa voida pitää kohtuuttomina.
39053: tojen sallimissa rajoissa. Tavoitteena oli kohdella
39054: 
39055:      Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1998
39056: 
39057:                                                           Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
39058:                                             KK 991/1998 vp                                            3
39059: 
39060: 
39061: 
39062: 
39063:                                         Tili Riksdagens Talman
39064: 
39065:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Forststyre1sen utredde arrendenivån och av-
39066: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-        ta1svillkoren tilisammans med 1andsbygdsnä-
39067: 1em av statsrådet översänt en kopia av fö1jande av    ringsdistriktet.     Landsbygdsnäringsdistriktet
39068: riksdagsman Erkki Pulliainen undertecknade            (numera arbetskrafts- och näringscentra1en) fast-
39069: spörsmå1 nr 991:                                      ställde att årsarrendet för stödpunkterna för yr-
39070:                                                       kesfiske skulle vara 900 mk, 1ängst inne i Botten-
39071:           Ämnar Regeringen befatta sig med den        viken 500 mk. För sådana byggda objekt där det
39072:        oskäliga arrendeprissättning som Forst-        inte kunde visas att yrkesfiske hade bedrivits
39073:        styre1sen bedriver i fråga om byggda tom-      fastställdes ett årsarrende utifrån jordområdets
39074:        ter, särski1t i Bottenvikens skärgård?         användningsändamål. Objekt i privat bruk defi-
39075:                                                       nierades som fritidsobjekt. Kortvariga arrende-
39076:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         avta1 för dem ingicks, och prisnivån bestämdes
39077: anföra följande:                                      tili 1 500-2 000 mk/år. Föreningar och sjöbe-
39078:                                                       vakningsväsendet bevi1jades o1ika rabatter.
39079:    De allmänna vattenområdena övergick i                  Markanvändningen i Bottenviksområdet p1a-
39080: Forststyre1sens besittning från vatten- och mi1jö-    neras och styrs med hjä1p av p1an1äggning samt
39081: styre1sen 1.3.1995. 1 det sammanhanget kom            o1ika skötse1- och dispositionsp1aner. För objekt
39082: Forststyrelsen i besittning av 28 byggda objekt i     med byggnadsrätt fastställs ett graderat gängse
39083: Bottenviken för vi1ka vatten- och miljöstyrelsen i    värde utifrån vilket årsarrendet bestäms. Efter-
39084: början av 1980-talet hade fastställt en fast arren-   som planeringen av områdets användning ännu
39085: denivå, 300 mk/år. Efter innehavsöverföringen         pågår har Forststyre1sen tills vidare inte kunnat
39086: utredde Forststyre1sen vi1ka av objekten soman-       ingå 1ångvariga arrendeavtal.
39087: vändes som stödpunkter för fisket och vi1ka som           En1igt jord- och skogsbruksministeriets upp-
39088: användes för fritidsändamål. Samtidigt ansåg          fattning strävar Forststyrelsen inom arrende-
39089: den att det fanns behov av att justera arrendeni-     verksamheten efter skä1ighet och rättvisa, och de
39090: vån så att den skulle motsvara nivån för de andra     arrenden som F orststyre1sen begär i Bottenvi-
39091: byggp1atserna på området, varför den sade upp         kens skärgård kan inte anses vara oskä1iga.
39092: de tidigare arrendeavta1en inom ramen för av-
39093: ta1svilikoren. Må1et var att behand1a Forststyre1-
39094: sens samt1iga arrendatorer jämlikt.
39095: 
39096:      Helsingfors den 15 oktober 1998
39097: 
39098:                                                        Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
39099:                                            KK 992/1998 vp
39100: 
39101: Kirjallinen kysymys 992
39102: 
39103: 
39104: 
39105: 
39106:                                   Pentti Tiusanen /vas: Eläkkeiden maksamisesta eläkeläisille ajallaan
39107: 
39108: 
39109: 
39110:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
39111: 
39112:    Kansalaisten työeläkkeen tulisi olla nostetta-    Kuitenkin eläkevakuutusyhtiöiden siirtämät elä-
39113: vissa kunkin kuukauden ensimmäisenä päivänä.         kerahat ovat pankkien tileillä joissakin tapauk-
39114: Eläkevakuutusyhtiöt ovat kansalaisten tiedustel-     sissa päiväkausia ennen määräpäivää.
39115: lessa ilmoittaneet siirtäneensä pankkien tileille       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39116: kunkin kuukauden maksettavat eläkkeet hyvissä        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
39117: ajoin ennen määräpäivää.                             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
39118:    Mikäli kuukauden ensimmäinen päivä on             nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39119: lauantai, sunnuntai tai osuu juhlapyhäksi, työ-
39120: eläkkeet ovat nostettavissa aikaisintaan seuraa-               Onko Hallitus tietoinen perusteluissa
39121: vana arkipäivänä. Tilanne on lukuisten eläkeläis-           esitetystä ongelmasta, ja
39122: ten kohdalla hankala. Eläke on usein niin pieni,               mitä Hallitus aikoo tehdä edesauttaak-
39123: että se juuri ja juuri riittää kuukauden menoihin.          seen sitä, että työeläke on nostettavissa
39124: Näin jo kulumassa olevan kuukauden eläkkeen                 viimeistään kuun ensimmäisenä päivänä
39125: odottaminen johtaa päivittäisen toimeentulon                ja että mikäli ensimmäinen päivä osuu
39126: vaikeutumiseen.                                             viikonlopuksi tai juhlapyhäksi, niin työ-
39127:    Pankit ovat perustelleet kantaansa sillä, että           eläke on nostettavissa tätä edeltävänä ar-
39128: kysymyksessä on "seuraavan kuukauden eläke".                kipäivänä?
39129: 
39130:      Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1998
39131: 
39132:                                          Pentti Tiusanen /vas
39133: 
39134: 
39135: 
39136: 
39137: 280043
39138: 2                                          KK 992/1998 vp
39139: 
39140: 
39141: 
39142: 
39143:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
39144: 
39145:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       olopäivälle. Niissä tapauksissa, joissa aikaista-
39146: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        minen johtaisi eläkkeiden maksamiseen kahdesti
39147: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      saman kalenterikuukauden aikana, aikaistamis-
39148: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu-     ta ei kuitenkaan tehdä. Tällöin eläke maksetaan
39149: sasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       pankkien kiinniolopäivää seuraavana ensimmäi-
39150: 992:                                                 senä aukiolopäivänä. Eläkesäätiöyhdistyksen
39151:                                                      mukaan myös eläkesäätiöt noudattavat vastaa-
39152:           Onko Hallitus tietoinen perusteluissa      vanlaista menettelyä hoitamiensa eläkkeiden
39153:        esitetystä ongelmasta, ja                     maksamisessa.
39154:           mitä Hallitus aikoo tehdä edesauttaak-        LEL- ja TaEL- eläkkeet ovat nostettavissa
39155:        seen sitä, että työeläke on nostettavissa     jokaisen kalenterikuukauden 10. päivänä. Jos
39156:        viimeistään kuun ensimmäisenä päivänä         maksupäivä sattuu lauantaille tai pyhäpäivälle,
39157:        ja että mikäli ensimmäinen päivä osuu         eläke maksetaan maksupäivää edeltävänä vii-
39158:        viikonlopuksi tai juhlapyhäksi, niin työ-     meisenä pankkien aukiolopäivänä.
39159:        eläke on nostettavissa tätä edeltävänä ar-       Valtion eläkkeiden maksupäivä on pääsään-
39160:        kipäivänä?                                    töisesti kunkin kalenterikuukauden 20. päivänä.
39161:                                                      Jos tämä päivä on pankkien kiinniolopäivä,
39162:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         maksu aikaistetaan edeltävään aukiolopäivään.
39163: vasti seuraavaa:                                        Kunnalliset eläkkeet maksetaan kalenterikuu-
39164:                                                      kauden kolmantena päivänä. Jos tämä päivä on
39165:     Eri työeläkejärjestelmissä on toisistaan poik-   lauantai, maksu aikaistetaan perjantaille ja jos
39166: keavia eläkkeen maksupäiviä.                         maksupäivä osuu sunnuntaille, eläke maksetaan
39167:     Yksityisen sektorin työeläkkeiden maksami-       seuraavana pankkien aukiolopäivänä.
39168: sesta on voimassa seuraavanlainen säännös:              Kuten edellä olevasta ilmenee, niissä tapauk-
39169: "Eläke maksetaan kuukausittain eläkkeensaajan        sissa, joissa työeläkkeiden maksupäivä osuu vii-
39170: valitsemaan rahalaitokseen hänen ilmoittamal-        konlopulle tai pyhäpäivälle, eläkkeiden maksa-
39171: leen tilille". Tämän säännöksen perusteella eläke    minen on pääsääntöisesti aikaistettu edeltävälle
39172: voitaisiin maksaa minä tahansa kalenterikuu-         pankkien aukiolopäivälle, mikäli aikaistaminen
39173: kauden päivänä. Toisaalta säännöksestä seuraa,       ei johda siihen, että eläke tulisi maksettavaksi
39174: ettei eläkettä voida maksaa kahdesti saman kuu-      kahdesti saman kalenterikuukauden aikana.
39175: kauden aikana. Maksukäytännön yhtenäistämi-          Kahden kuukausierän maksaminen saman kuu-
39176: seksi TEL- ja YEL-eläkkeitä hoitavat eläkeyh-        kauden aikana olisi vastoin edellä mainittua
39177: tiöt ovat keskenään sopineet, että TEL- ja YEL-      säännöstä, jonka mukaan eläke maksetaan kuu-
39178: eläkkeet maksetaan kunkin kuukauden ensim-           kausittain.
39179: mäisenä pankkien aukiolopäivänä. TEL- ja                Eläkkeiden maksaminen kahdesti saman ka-
39180: YEL-eläkkeet pyritään siis maksamaan eläk-           lenterikuukauden aikana aiheuttaisi myös mer-
39181: keensaajille mahdollisimman nopeasti kuukau-         kittäviä veron ennakonpidätysongelmia ja lisäksi
39182: den alussa.                                          vaikeuttaisi eläkelaitosten maksuvalmiutta. Esi-
39183:     TEL- ja YEL-eläkkeitä hoitavissa eläkekas-       merkiksi kalenterivuoden vaihteessa tällainen
39184: soissa ja TEL-eläkkeitä hoitavissa eläkesäätiöis-    menettely johtaisi siihen, että eläkkeet voisivat
39185: sä eläkkeen maksatuksessa noudatetaan myös           tulla maksuun 13 kuukaudelta saman kalenteri-
39186: edellä mainitusta poikkeavia maksupäiviä. Ne         vuoden aikana. Ennakkonpidätys kohdentuisi
39187: eivät ole sopineet mistään yhtenäisestä maksu-       väärään vuoteen ja vaikuttaisi esimerkiksi eläke-
39188: päivästä. Vakuutuskassojen yhdistyksestä saa-        tulovähennyksen oikeaan määrään.
39189: dun tiedon mukaan eläkekassat aikaistavat eläk-         Periaatteellista estettä ei ole sille, että TEL- ja
39190: keen maksupäivän pankkien kiinniolopäivää vä-        YEL-eläkkeiden maksukäytännössä omaksut-
39191: littömästi edeltävälle pankkien aukiolopäivälle,     tua kalenterikuukauden ensimmäisen pankkien
39192: jos maksupäivä muuten sattuisi pankkien kiinni-      aukiolopäivän mukaista eräpäivää, joka vastaa
39193:                                            KK 992/1998 vp                                            3
39194: 
39195: myös velkakirjalain 5 §:n 2 momentin mukaista        kalenterikuukauden ensimmäisenä pankkien au-
39196: erä päivää, myöhennettäisiinjoksikin muuksi ka-      kiolopäivänä.
39197: lenterikuukauden päiväksi. On kuitenkin huo-            Hallitus on tietoinen kysymyksen perustelu-
39198: mattava, että jo maksussa olevien eläkkeiden         osassa esiin tuoduista seikoista. Työeläkejärjes-
39199: osalta maksupäivä on ilmoitettu eläkkeensaajal-      telmässä on edelleen selvitettävänä se mahdolli-
39200: le aikoinaan annetussa päätöksessä, joten tältä      suus, voisivatko TEL- ja YEL-eläkkeet ilman
39201: osin maksupäivän yksipuolinen myöhentäminen          työeläkejärjestelmälle aiheutuvia kohtuuttomia
39202: ei olisi mahdollista. Toisaalta voidaan sanoa, et-   lisäkustannuksia olla pankkien kiinni ollessa
39203: tei nykyinen maksukäytäntö ole kohtuuton             eläkkeensaajien nostettavissa ainakin pankki-
39204: TEL- ja YEL-eläkkeensaajille, koska he voivat        kortilla jo kalenterikuukauden ensimmäisenä
39205: nostaa eläkkeensä etukäteen useimmiten kunkin        päivänä.
39206: 
39207:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1998
39208: 
39209:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
39210: 4                                           KK 992/1998 vp
39211: 
39212: 
39213: 
39214: 
39215:                                         Tili Riksdagens Talman
39216: 
39217:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      stängda. I de fall då den tidigarelagda utbetal-
39218:  ,er har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       ningsdagen leder tili att pensionerna betalas ut
39219: ;em av statsrådet översänt följande av riksdags-      två gånger under samma kalendermånad avstår
39220: man Pentti Tiusanen undertecknade spörsmål nr         man från att tidigarelägga utbetalningsdagen. 1
39221: ?92:                                                  en dylik situation betalas pensionen ut den första
39222:                                                       öppethållningsdagen som följer efter den dag då
39223:           Är Regeringen medveten om det pro-          bankerna är stängda. Enligt Pensionsstiftelseför-
39224:        blem som framförs i motiveringen och           eningen iakttar ä ven pensionsstiftelserna ett mot-
39225:           vad ämnar Regeringen göra för att bi-       svarande förfarande vid utbetalningen av de pen-
39226:        dra tili att arbetspensionen kan lyftas se-    sioner som dessa sköter.
39227:        nast den första dagen i månaden och, ifall         KAPL-och KoPL-pensionerna kan lyftas den
39228:        den första dagen i månaden infaller under      tionde dagen i varje kalendermånad. Om utbetal-
39229:        ett veckoslut eller en helg, att arbetspen-    ningsdagen infaller på en lördag eller helgdag,
39230:        sionen i detta fall kan lyftas den föregåen-   betalas pensionen ut på bankernas sista öppet-
39231:        de vardagen?                                   hållningsdag före betalningsdagen.
39232:                                                           Dagen för utbeta1ning av statens pensioner är
39233:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         i regel den 20 dagen i varje kalendermånad. Om
39234: anföra följande:                                      bankerna är stängda denna dag, tidigareläggs
39235:                                                       utbetalningen tili föregående öppethållningsdag.
39236:    Olika arbetspensionssystem har pensionsut-             De korumunala pensionerna betalas den tredje
39237: betalningsdagar som avviker från varandra.            dagen i varje kalendermånad. Om denna dag är
39238:    1 fråga om utbetalning av arbetspensioner          en lördag, tidigareläggs utbetalningen tili fredag
39239: inom den privata sektorn gäller följande bestäm-      och om utbetalningsdagen är en söndag, betalas
39240: melse: "Pensionen inbetalas månatligen i pen-         pensionen ut på bankernas följande öppethåll-
39241: ninginrättning enligt pensionstagarens vai på         ningsdag.
39242: konto som han uppgivit". Med stöd av denna                Såsom framgår av det ovan anförda har man i
39243: bestämmelse kan pensionen betalas ut viiken dag       regel i de fall då utbetalningsdagen för arbetspen-
39244: som helst i kalendermånaden. Däremot följer av        sioner infaller under ett veckoslut eller en helg,
39245: bestämmelsen att pension inte kan betalas ut två      tidigarelagt utbetalningen av pensioner tili före-
39246: gånger under samma månad. I syfte att förenhet-       gående öppethållningsdag, om tidigareläggning-
39247: liga betalningspraxisen har de pensionsanstalter      en av utbetalningen inte leder tili att pensionen
39248: som har hand om APL- och FöPL-pensioner               kommer att betalas två gånger under samma
39249: sinsemellan kommit överens om att APL- och            kalendermånad. Om två månadsrater betaldes ut
39250: FöPL-pensionerna betalas ut på bankernas för-         inom loppet av samma månad skulle det strida
39251: sta öppethållningsdag i varje månad. A vsikten är     mot ovan nämnda bestämmelse, enligt viiken
39252: alltså att APL- och F öPL-pensionerna betalas tili    pension utbetalas månatligen.
39253: pensionstagarna så snabbt som möjligt i början            Om pensionerna utbetalades två gånger under
39254: avmånaden.                                            loppet av samma kalendermånad skulle det med-
39255:    Pensionskassor som sköter APL- och FöPL-           föra betydande problem i fråga om förskottsin-
39256: pensioner och pensionsstiftelser som sköter           nehållningen och därtill försämra pensionsan-
39257: APL- pensioner har vid utbetalning av pension         stalternas likviditet. T.ex. vid årsskiftet skulle ett
39258: även utbetalningsdagar som avviker från de ovan       sådant förfarande leda tili att pensionerna kunde
39259: nämnda. De har inte kommit överens om någon           bli utbetalda för 13 månader under samma kalen-
39260: enhetlig utbetalningsdag. Enligt uppgifter av för-    derår. F örskottsinnehållningen skulle fördelas
39261: säkringskasseföreningen tidigarelägger pen-           på fel år och inverka bl.a. på pensionsinkomstav-
39262: sionskassorna utbetalningen av pension till den       dragets rätta belopp.
39263: öppethållningsdag som omedelbart föregår den              Det finns inget principiellt hinder för att den
39264: dag då bankerna är stängda, om utbetalningsda-        vedertagna förfallodagen för utbetalning av
39265: gen annars infaller på den dag då bankerna är         APL- och FöPL-pensionerna, som också mot-
39266:                                            KK 992/1998 vp                                             5
39267: 
39268: svarar förfallodagen enligt 5 § 2 mom. lagen om        hand, vanligen på bankernas första öppethåll-
39269: skuldebrev, senareläggs tili någon annan dag än        ningsdag i varje kalendermånad.
39270: bankernas första öppethållningsdag i varje ka-            Regeringen är medveten om de omständighe-
39271: lendermånad. Det bör även beaktas att i fråga om       ter som förs fram i motiveringen tili spörsmålet.
39272: de redan löpande pensionerna har pensionstaga-         Inom arbetspensionssystemet utreds fortfarande
39273: ren meddelats utbetalningsdagen i pensionsbe-          den möjligheten att APL- och FöPL-pensionerna
39274: slut som utfårdades i tiden, och sålunda torde det     då bankerna är stängda kunde bli tillgängliga för
39275: inte vara möjligt att fatta ensid!ga beslut om         pensionstagarna åtminstone med bankkort re-
39276: senareläggning av detta datum. A andra sidan           dan den första dagen i varje kalendermånad,
39277: kan man säga att den nuvarande betalningsprax-         utan att arbetspensionssystemet åsamkas oskäli-
39278: isen inte är oskälig för APL- och F öPL-pensions-      ga merkostnader.
39279: tagare, eftersom de kan lyfta sin pension på för-
39280: 
39281:      Helsingforsden 7 oktober 1998
39282: 
39283:                                                      Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
39284:                                              KK 993/1998 vp
39285: 
39286: Kirjallinen kysymys 993
39287: 
39288: 
39289: 
39290: 
39291:                                     Mikko Kuoppa Iva-r: Kunnallisvalituksista perittävistä maksuista
39292: 
39293: 
39294: 
39295:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
39296: 
39297:    Kuntalaisten oikeuksia ja vaikutusmahdolli-         keimpaan hallinto-oikeuteen. Jos valittaja hävi-
39298: suuksia korostetaan julkisessa keskustelussa.          ää valituksen, niin hänelle tulee huomattavat
39299: Yksittäisen kuntataisen vaikutusmahdollisuudet         kustannukset jo päätösten lunastamisesta. Kor-
39300: kunnissa tehtäviin päätöksiin ovat todellisuudes-      keimman hallinto-oikeuden päätöksestä peri-
39301: sa hyvin vähäiset, vaikka tehty päätös saattaa         tään 1 000 mk ja lääninoikeuden päätöksestä
39302: loukata kuntataisen oikeutta. Kuntalainen voi          400 mk oikeudenkäyntimaksua.
39303: tehdä esim. kunnanhallituksen päätöksestä oi-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39304: kaisuvaatimuksen ja edelleen laillisuusperustei-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
39305: sen kunnallisvalituksen lääninoikeuteen. Vuon-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
39306: na l9971ääninoikeuksiin tuli noin 20 000 valitus-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39307: ta, joista kunnallisvalituksia oli yli 1 500 tapaus-
39308: ta. Korkeimpaan hallinto-oikeuteen valitettiin                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
39309: 198 kertaa vuonna 1997 ja muutoksia tai asian                 siin oikeudenkäyntimaksujen alentami-
39310: palautuksia tuli 20 tapausta.                                 seksi niin, että pienituloinenkin kuntalai-
39311:    Tavallisen kuntataisen on hyvin vaikea arvioi-             nen voi tarvittaessa tehdä kunnallisvali-
39312: da, onko hänellä edes taloudellisia mahdolli-                 tuksen lääninoikeuteen ja edelleen kor-
39313: suuksia tehdä mielestään laittomasta päätökses-               keimpaan hallinto-oikeuteen?
39314: tä kunnallisvalitusta lääninoikeuteen tai kor-
39315:      Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1998
39316:                                           Mikko Kuoppa /va-r
39317: 
39318: 
39319: 
39320: 
39321:  280043
39322: 2                                          KK 993/1998 vp
39323: 
39324: 
39325: 
39326: 
39327:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
39328: 
39329:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       toviranomaisten suoritteista perittävistä mak-
39330: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        suista annetussa laissa (70111993). Lääninoikeu-
39331: oleilee toimittanut valtioneuvoston asianomai-       dessa peritään oikeudenkäyntimaksua lain 3 §:n
39332: senjäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko        1 momentin mukaan 400 markkaa ja korkeim-
39333: Kuopan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          massa hallinto-oikeudessa 1 000 markkaa.
39334: n:o 993:                                                 Oikeudenkäyntimaksua ei lain 7 §:n 1 momen-
39335:                                                      tin 8 kohdan mukaan määrätä lääninoikeudessa
39336:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       silloin, kun lääninoikeus muuttaa alemman vi-
39337:        siin oikeudenkäyntimaksujen alentami-         ranomaisen päätöstä muutoksenhakijan eduksi.
39338:        seksi niin, että pienituloinenkin kuntalai-   Oikeudenkäyntimaksua ei lain 3 §:n 3 momentin
39339:        nen voi tarvittaessa tehdä kunnallisvali-     mukaan peritä myöskään, jos asia aineellisia ky-
39340:        tuksen lääninoikeuteen ja edelleen kor-       symyksiä osaksikaan ratkaisematta palautetaan
39341:        keimpaan hallinto-oikeuteen?                  alemman viranomaisen käsiteltäväksi. Maksua
39342:                                                      ei myöskään peritä, jos asia jää sillensä, raukeaa
39343:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tai jää tutkimatta.
39344: vasti seuraavaa:                                         Jos maksun periminen olisi kohtuutonta, voi
39345:                                                      asian käsitellyt viranomainen tai maksun mää-
39346:    Oikeudenkäyntimaksujen tavoitteena on, että       räävä virkamies lain 7 §:n 3 momentin mukaan
39347: tuomioistuinten toiminnasta aiheutuvat menot         yksittäistapauksessa määrätä, ettei maksua peri-
39348: voitaisiin osittain kattaa tuomioistuinpalveluja     tä.
39349: käyttäviltä asianosaisilta perittävillä maksuilla.       Edellä mainitut säännökset merkitsevät sitä,
39350: Näihin maksuihin ei kuitenkaan sovelleta täyden      että kun kuntalainen tekee kunnallisvalituksen,
39351: kustannusvastuun periaatetta. Käytännössä oi-        oikeudenkäyntimaksua ei peritä, jos läänin-
39352: keudenkäyntimaksut kattavat vain pienen osan         oikeus hyväksyy valituksen. Jos valitusta ei hy-
39353: lainkäyttöasioiden käsittelystä aiheutuvista kus-    väksytä, oikeudenkäyntimaksu voidaan kuiten-
39354: tannuksista.                                         kin jättää perimättä, jos maksun periminen olisi
39355:    Tavoitteena on myös ollut, että oikeuden-         kohtuutonta. Kohtuullistamismahdollisuutta
39356: käyntimaksujärjestelmä olisi selkeä ja samanlai-     voidaan käyttää kysymyksessä mainituissa tilan-
39357: sissa asioissa mahdollisimman yhdenmukainen.         teissa, joten oikeudenkäyntimaksujen yleinen
39358: Tästä syystä oikeudenkäyntimaksut määrätään          alentaminen ei ole tarpeen. Oikeudenkäyntimak-
39359: kaavamaisilla perusteilla.                           sujen yleinen alentaminen ei vaikuttaisi ainoas-
39360:    Oikeudenkäyntimaksuista ja muista tuomio-         taan pienituloisten vaan kaikkien asianosaisten
39361: istuimen suoritteista perittävistä maksuista sää-    suorittamien maksujen suuruuteen.
39362: detään tuomioistuinten ja eräiden oikeushallin-
39363: 
39364:      Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1998
39365: 
39366:                                                                   Oikeusministeri Jussi Järventaus
39367:                                             KK 993/1998 vp                                              3
39368: 
39369: 
39370: 
39371: 
39372:                                         Tili Riksdagens Talman
39373: 
39374:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       digheters prestationer bestäms i lag därom (701/
39375: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        1993). Enligt 3 § 1 mom. uppbärs 400 mark rätte-
39376: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-    gångsavgift i länsrätterna och 1000 mark i högsta
39377: damot Mikko Kuoppa undertecknade skriftliga           förvaltningsdomstolen.
39378: spörsmål nr 993:                                         Enligt 7 § 1 mom. 8 punkten bestäms rätte-
39379:                                                       gångsavgift i länsrätten inte om länsrätten till
39380:            Har Regeringen för avsikt att skrida       förmån för ändringssökanden ändrar ett beslut
39381:        tili åtgärder för att sänka rättegångsavgif-   av en lägre myndighet. Enligt 3 § 3 mom. uppbärs
39382:        terna så att även en låginkomsttagande         inte rättegångsavgift heller om ett ärende utan att
39383:        kommuninvånare vid behov kan lägga in          de materiella frågorna ens delvis avgörs återför-
39384:        förvaltningsbesvär tilllänsrätten och vi-      visas för behandling vid en längre myndighet.
39385:        dare tili högsta förvaltningsdomstolen?        A vgiften uppbärs inte heller om ärendet avskrivs
39386:                                                       eller förfaller eller lämnas utan prövning.
39387:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            Är uppbärande av avgift oskäligt, kan den
39388: anföra följande:                                      myndighet som har behandlat ärendet eller den
39389:                                                       tjänsteman som skall påföra avgiften i enskilda
39390:     Målet med rättegångsavgifterna är att de ut-      fall enligt 7 § 3 mom. bestämma att avgift inte
39391: gifter som uppstår av domstolarnas verksamhet         skall uppbäras.
39392: delvis kunde täckas med avgifter som uppbärs av          De ovan nämnda bestämmelserna betyder att
39393: parter som utnyttjar domstolarnas tjänster. Par-      då en kommuninvånare anför kommunalbesvär,
39394: terna behöver dock inte stå för alla kostnader.       uppbärs inte rättegångsavgift om länsrätten bi-
39395: 1praktiken täcker rättegångsavgifterna endast en      faller besvären. Om besvären inte bifalls, kan
39396: liten del av de kostnader som föranleds av rätt-      rättegångsavgiften ändå låta bli att uppbäras om
39397: skipningsärenden.                                     uppbärande skulle vara skäligt. Möjligheten till
39398:     Målet har också varit att systemet för rätte-     skälighetsprövning kan användas i de ifrågava-
39399: gångsavgifter skulle vara klart och i liknande        rande situationerna, varför en allmän sänkning
39400: ärenden så enhetligt som möjligt. På grund av         av rättegångsavgifterna inte är behövlig. En all-
39401: detta bestäms rättegångsavgifterna på schema-         män sänkning av rättegångsavgifterna skulle inte
39402: tiska grunder.                                        påverka endast på storleken på avgifterna som
39403:     Om rättegångsavgifter och om andra avgifter       betalas av låginkomsttagarna utan av alla måls-
39404: för domstolars och vissa justitief6rvaltningsmyn-     ägande.
39405: 
39406:      Helsingfors den 15 oktober 1998
39407: 
39408:                                                                     Justitieminister Jussi Järventaus
39409:                                             KK 994/1998 vp
39410: 
39411: Kirjallinen kysymys 994
39412: 
39413: 
39414: 
39415: 
39416:                                    Janne Viitamies /sd: Tielaitoksen Mikkelin toimipaikan työpaikko-
39417:                                       jen tulevaisuudesta
39418: 
39419: 
39420:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
39421: 
39422:    Tielaitoksen Mikkelin toimipaikasta on suun-       kittynyttä inhimillistä osaamista. Samoin silloin
39423: niteltu vähennettäväksi noin 20 Itä-Suomen tuo-       noudatettaisiin alueellista tasapuolisuutta, kuten
39424: tantoalueen tukitoimintojen työpaikkaa. Tuki-         on tehty esimerkiksi lääninhallinnon organisoin-
39425: toiminnot aiotaan keskittää Kuopioon, jossa si-       nissa. Valtion omistamista laitoksista ja yhtiöistä
39426: jaitsee em. tuotantoalueen johto.                     valikoivaa hajasijoitusta on toteuttanut koko
39427:    Toimenpide johtaisi pahimmillaan työsuhtei-        maan mittakaavassa Sonera.
39428: den loppumiseen, koska kaikki tukitoimintojen            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39429: työntekijät eivät käytännössä voi siirtyä työn pe-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
39430: rässä paikkakunnalle, joka sijaitsee lähes 200 ki-    nioittavasti liikenneministeri Matti Auran vas-
39431: lometrin päässä. Tämä rikkoo Tielaitoksen ke-         tattavaksi seuraavan kysymyksen:
39432: hittämisen yhteydessä annettuja lupauksia työ-
39433: suhteiden pysyvyydestä ja henkilöstön vähentä-                  Kuinka Hallitus aikoo Tielaitoksen
39434:  misestä vain luontaisen poistuman avulla.                   kehittämisen yhteydessä varmistaa Itä-
39435:     Kun Tielaitosta kehitetään, pitäisi keskittämi-          Suomen eri paikkakunnille keskittyneen
39436:  sen sijasta suosia valikoivaa hajasijoittamista.            osaamisen tarkoituksenmukaisimman
39437:     Valikoivan hajasijoituksen mallissa esimer-              käytön, ja
39438:  kiksi Tielaitoksen Itä-Suomen tuotantoalueen                   kuinka Hallitus aikoo turvata Tielai-
39439: johto voisi sijaita Kuopiossa, kuten nyt, ja tuki-           toksen Mikkelin toimipaikan tulevaisuu-
39440:  toiminnot sijaitsisivat Mikkelissä. Tällöin hyö-            den ja työntekijöiden inhimillisen kohte-
39441:  dynnettäisiin parhaiten eri paikkakunnille kes-             lun?
39442: 
39443:      Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 1998
39444: 
39445:                                           Janne Viitamies /sd
39446: 
39447: 
39448: 
39449: 
39450:  280043
39451: 2                                           KK 994/1998 vp
39452: 
39453: 
39454: 
39455: 
39456:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
39457: 
39458:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         haluttu myös osoittaa, mihin strategiseen suun-
39459: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          taan tuotannon tukitoimintoja kehitetään lähi-
39460: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        vuosina.
39461: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Janne Vii-            Tielaitoksessa on yhteistyössä henkilöstön
39462: tamiehen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          kanssa laadittu ja hyväksytty henkilöstöpoliitti-
39463: n:o 994:                                               nen ohjelma, jonka mukaan henkilöstöä ei irtisa-
39464:                                                        nota tuotannollisista tai taloudellisista syistä.
39465:           Kuinka Hallitus aikoo Tielaitoksen           Tätä henkilöstöpolitiikkaa pyritään noudatta-
39466:        kehittämisen yhteydessä varmistaa Itä-          maan myös uudistustyön yhteydessä. Työsuhde-
39467:        Suomen eri paikkakunnille keskittyneen          turvan säilymiseksi tuotannossa työskentelevien
39468:        osaamisen     tarkoituksenmukaisimman           on kuitenkin oltava valmiita tarvittaessa vaihta-
39469:        käytön, ja                                      maan työtehtäviä ja työskentelypaikkakuntaa-
39470:           kuinka Hallitus aikoo turvata Tielai-        kin. Etätyötä ja tietotekniikkaa käytetään hy-
39471:        toksen Mikkelin toimipaikan tulevaisuu-         väksi aina kun se on mahdollista ja järkevää.
39472:        den ja työntekijöiden inhimillisen kohte-       Liian hajallaan toimivat hallinnolliset yksiköt
39473:        lun?                                            nostavat tuotannon kiinteitä kustannuksia.
39474:                                                            Ennen muutosvaihetta jokaisen työntekijän
39475:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           kanssa keskustellaan hänen työnsä järjestelyistä
39476: vasti seuraavaa:                                       ja hänen urasuunnitelmistaan. Jokaista kuullaan
39477:                                                        ja jokaisella on mahdollisuus osallistua työnku-
39478:     Hallituksen talouspoliittisen ministerivalio-      vansa muodostamiseen. Vastaavasti myös työn-
39479: kunnan toukokuussa 1997 tekemän päätöksen              tekijöiltä itseltään edellytetään aktiivisuutta
39480: mukaisesti Tielaitos jaettiin 1.1.1998 alkaen kah-     oman tulevaisuutensa suunnittelussa. Tämä kos-
39481: teen osaan: tiehallintoon ja tuotantoon. Tiehal-       kee kaikkia tuotannossa työskenteleviä. Esimer-
39482: linto hoitaa tienpidon viranomaistehtävätja tuo-       kiksi Itä-Suomen tuotantoalueelia on perustettu
39483: tanto tuottaa siltä tilatut tienpidon palvelut. Tie-   erityinen muutoksen tukiryhmä. Muutoskeskus-
39484: hallinto hoitaa asiakaspalvelun kuten tähänkin         teluja käydään muun muassa Mikkelissä, Joen-
39485: saakka, joten tienpitoon liittyviä asiakaspalve-       suussa, Kouvolassa ja Kuopiossa.
39486: luita saa kuten aikaisemminkin.                            Mikkelissä kuten monissa muissakin toimipis-
39487:     Liikenneministeriö ohjaa Tielaitoksen tuotan-       teissä on tarkoitus vähentää eräitä tuotannon
39488: toa vuosittaisilla tulostavoitteilla ja on asettanut   tukitoimintoja. Tästä huolimatta tuotannon pe-
39489: vuoden 1998 tulostavoitteeksi muun muassa, että         rustoiminnot säilyvät edelleen Mikkelin toimi-
39490: Tielaitoksen tuotannon on parannettava kilpai-          pisteessä. Mikkelin urakointiyksikkö hoitaa tu-
39491: lukykyään, valmistauduttava avoimeen kilpai-           levaisuudessakin alueen teiden rakentamista ja
39492: luun ja alennettava kiinteitä kuluja 2 %. Tavoit-       kunnossapitoa.
39493: teet tulevat olemaan samansuuntaisia myös lähi-            Tielaitos ei kuitenkaan, kuten kysymyksessä
39494: vuosina.                                               ehdotetaan, pidä hyvänä ratkaisuna hajauttaa
39495:     Tienpidon rahoitustason aleneminen 1990-lu-         Itä-Suomen tuotantoalueen johtoa ja sitä palve-
39496: vulla noin kahdella miljardilla markalla on vä-         levia tukitoimintoja eri paikkakunnille, vaan
39497: hentänyt huomattavasti tienpidon työmäärää.             suunnitelmissa on keskittää tukitoiminnot Kuo-
39498: Yksityisiin yrityksiin verrattuna Tielaitoksen          pioon, jossa tuotantoalueen johtokin sijaitsee.
39499: tuotantoa rasittaa tästä syystä organisaation ja           Edellä todetun perusteella katson, että Tielai-
39500: resurssien huomattava ylikapasiteetti. Tielaitok-       toksessa myös kysymyksessä tarkoitetussa ta-
39501: sen tuotannossa on käynnissä laaja uudistustyö          pauksessa noudatetaan hyvää henkilöstöpoli-
39502: sille asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja       tiikkaa. Ongelmallista tietenkin on koko henki-
39503: ylikapasiteettien purkamiseksi. Uudistustyö kos-        löstön osalta tasapainottaa resurssit supistuviin
39504: kee maan kaikkia tuotantoalueita ja Tielaitoksen        määrärahoihin ja samalla kehittää työn sisältöä.
39505: pääkonttoriakin. Uudistustyön yhteydessä on
39506: 
39507:      Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1998
39508: 
39509:                                                                         Liikenneministeri Matti Aura
39510:                                             KK 994/1998 vp                                             3
39511: 
39512: 
39513: 
39514: 
39515:                                         Tili Riksdagens Talman
39516: 
39517:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           viiken strategisk riktning produktionens stöd-
39518: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           funktioner skall ta under de närmaste åren.
39519: medlem av statsrådet översänt följande av riks-           Vid Vägverket har det i samarbete med perso-
39520: dagsman Janne Viitamies undertecknade spörs-          nalen utarbetats och godkänts ett personalpoli-
39521: mål nr 994:                                           tikt program, enligt viiken personalen inte kan
39522:                                                       avskegas av produktionsskäl eller ekonomiska
39523:            Hur ämnar Regeringen i samband med         skäl. A ven i samband med reformarbetet efter-
39524:        utvecklandet av Vägverket försäkra sig         strävas en efterlevnad av denna personalpolitik.
39525:        om att det kunnande som koncentrerats          För att trygga sin anställning måste arbetstagar-
39526:        tili olika orter i Östra Finland på det mest   na dock vara redo att vid behov byta arbetsupp-
39527:        ändamålsenliga sättet tas tili vara, och       gifter och t.o.m. ort. Distansarbete och datatek-
39528:            hur ämnar Regeringen trygga framti-        nik tillgrips alltid då det är möjligt och vettigt.
39529:        den för Vägverkets verksamhets- ställe i       Administrativa enheter som är alltför spridda
39530:        S:t Michel och trygga en human behand-         höjer de fasta kostnaderna inom produktionen.
39531:        ling av arbetstagarna där?                         Före ändringar görs, förs diskussioner med
39532:                                                       arbetstagaren om organisering av hans/hennes
39533:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         arbete och om ifrågavarande persons karriärs-
39534: anföra följande:                                      planer. Var och en blir hörd och var och en har
39535:                                                       möjlighet att de1ta i ombildningen av sitt arbete.
39536:    Enligt ett beslut som regeringens finanspolitis-   På motsvarande sätt förväntas även arbetstagar-
39537: ka ministerutskott fattade i maj 1997 indelades       na själva uppvisa aktivitet i fråga om planeringen
39538: Vägverket fr.o.m. den 1 januari 1998 i två delar:     av deras egen framtid. Detta gäll!?r alla produk-
39539: vägförvaltning och produktion. Vägförvaltning-        tionens arbetstagare. T.ex. på Ostra Finlands
39540: en sköter väghållningens myndighetsuppgifter          produktionsområde har det bildats en särskild
39541: och produktioneo utför de väghållningstjänster        stödgrupp inför ändringarna. Diskussioner om
39542: som beställts från vägförvaltningen. Vägförvalt-      ändringarna förs t.ex. i S:t Michel, Joensuu,
39543: ningen handhar kundtjänsten liksom hittills, var-     Kouvola och Kuopio.
39544: f6r kundtjänst i fråga om väghållning erhålls             Avsikten är att i S:t Michelliksom även vid
39545: precis som tidigare.                                  and(a verksamhetsställen minska vissa stödfunk-
39546:    Trafikministeriet styr Vägverkets produktion       tioner i produktionen. Trots detta kommer pro-
39547: med årliga resultatmål och har som resultatmål        duktionens grundfunktioner att bli kvar vid
39548: för 1998 uppställt bl.a. att Vägverkets produk-       verksamhetsstället i S:t Michel. Entreprenaden-
39549: tion skall öka sin konkurrenskraft, f6rbereda sig     heten i S:t Michel kommer även i framtiden att
39550: på öppen konkurrens och sänka sina fasta kost-        handha byggandet och underhållet av regionens
39551: nader med 2 %. Må1sättningarna kommer att gå          vägar.
39552: i samma riktning även under de närmaste åren.             Vägverket anser det dock inte vara en god
39553:    Finansieringsnivån av väghållningen har un-        1.9sning att följa spörsmålets förslag att splittra
39554: der 1990-talet sjunkit med ca 2 mrd mk, vilket        Ostra Fin1ands produktionsområdes ledning och
39555: avsevärt har minskat arbetsmängden inom väg-          dess stödfunktioner på olika orter, utan det finns
39556: hållningen. ljämföre1se med privatföretag be1as-      planer på att koncentrera stödfunktionerna tili
39557: tas Vägverkets produktion p.g.a. detta av en be-      Kuopio, dit även produktionsområdets ledning
39558: tydande överkapacitet i fråga om organisation         förlagd.
39559: och resurser. Ett betydande reformarbete pågår            Med stöd av ovanstående anser jag att Vägver-
39560: inom Vägverkets produktion för att nå uppställ-       ket även i det fall som avses i spörsmålet har
39561: da må1 och för att åtgärda överkapaciteten. Re-       tillämpat en god personalpolitik. Det är natur-
39562:  formarbetet gäller landets alla produktionsom-       ligtvis problematiskt att för hela personalens del
39563:  råden och även Vägverkets huvudkontor. 1 sam-        balansera resurserna med de minskade anslagen
39564:  band med reformarbetet viii man även utvisa          och samtidigt utveckla innehållet i arbetet.
39565: 
39566:      Helsingforsden 14 oktober 1998
39567: 
39568:                                                                           Trafikminister Matti Aura
39569: 1
39570: 1
39571:                                              KK 995/1998 vp
39572: 
39573: Kirjallinen kysymys 995
39574: 
39575: 
39576: 
39577: 
39578:                                     Rauha-Maria Mertjärvi /vihr ym.: Oppisopimuskoulutuksen rajoit-
39579:                                        tamisesta
39580: 
39581: 
39582:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
39583: 
39584:    Oppisopimuskoulutus on lisääntynyt merkit-           tetaan uusien koululakien yhteydessä 27 000
39585: tävästi viime vuosina. Tämän vuoden toukokuu-           markasta 18 000 markkaan 1.1.1999. Tällainen
39586: hun mennessä oppisopimusten määrä oli kasva-            uustulkintajohtaa takaiskuihin todellisen koulu-
39587: nut 25% viime vuodesta. Kehitys ei ole ihme, sillä      tustarpeen tyydyttämisen osalta. Opetusministe-
39588: oppisopimuskoulutus tarjoaa hyvän mahdolli-             riön rahoittaman ja Keski-Uudenmaan ammat-
39589: suuden kehittää ammatillista osaamista, tuotta-         tikoulutusyhtymän oppisopimustoimiston to-
39590: vuutta ja oppimis- ja työympäristöjä. Määrälli-         teuttaman Mäntsälän kunta oppivaksi organi-
39591: sen kasvun paine ei kohdistu niinkään ammatilli-        saatioksi -kehityshankkeen osaraportin mukaan
39592: siin perustutkintoihin, vaan ammattitutkintoihin        ammattitaito kehittyy kansalaisten mielestä op-
39593: ja erikoisammattitutkintoihin. Juuri tätä koulu-        pisopimuskoulutuksessa        ammattioppilaitos-
39594: tus- ja työllisyyspoliittinen tilanne nyt edellyttää.   muotoista koulutusta paremmin. Nyt tätä luot-
39595:     Opetusministeriö on kirjeessään 19.6.1998 ke-       tamusta ja työelämän tarpeisiin hyvin vastaavaa
39596: hottanut oppisopimuskoulutuksen paikallishal-           koulutusta ollaan romuttamassa.
39597: Iintoviranomaisia hillitsemään ja rajoittamaan             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39598: ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
39599: johtavien sopimusten tekoa. Lisäksi Opetushalli-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
39600: tus on kirjeessään 8.7.1998 määrännyt, että             jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39601:  1.7.1998 jälkeen solmitut ammatilliseen perus-
39602:  tutkintoonja ammattitutkintoonjohtamattomat                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
39603:  kou1utukset on tilastoitava lisäkoulutukseksi.                ryhtyä, ettei oppisopimuskoulutuksen
39604:  Edellä mainituilla opetusministeriön kirjeillä on             asemaa heikennetä, vaan sitä kehitetään
39605:  ammattitutkinnot siirretty lisäkoulutukseksi ja               työelämän ja koulutuskysynnän tarpeita
39606:  samaan aikaan vuositasolla yksikköhinta pudo-                 vastaavaksi?
39607: 
39608:      Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1998
39609: 
39610:           Rauha-Maria Mertjärvi /vihr      Ulla Anttila /vihr             Irina Krohn /vihr
39611:           Pertti Virtanen /evir            Janina Andersson /vihr         Pia Viitanen /sd
39612: 
39613: 
39614: 
39615: 
39616:  280043
39617: 2                                         KK 995/1998 vp
39618: 
39619: 
39620: 
39621: 
39622:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
39623: 
39624:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       oppisopimuskoulutuksena annettava lisäkoulu-
39625: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tus on kaikilta osin määrällisen säätelyn piirissä.
39626: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Opetusministeriön ja opetushallituksen 19 .6.
39627: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Rauha-          ja 8.7. päivätyissä kirjeissä pyydetään oppisopi-
39628: Maria Mertjärven ym. näin kuuluvan kirjallisen       muskoulutuksen paikallisviranomaisia hillitse-
39629: kysymyksen n:o 995:                                  mään ja rajoittamaan ammattitutkintoon johta-
39630:                                                      vien sopimusten tekemistä. Paikallishallintovi-
39631:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       ranomaisia ei ole estetty saattamasta loppuun jo
39632:        ryhtyä, ettei oppisopimuskoulutuksen          valmiiksi neuvoteltuja tai aloitettuja oppisopi-
39633:        asemaa heikennetä, vaan sitä kehitetään       mushankkeita. Kehotuksella on haluttu rajoittaa
39634:        työelämän ja koulutuskysynnän tarpeita        täysin uusien ammattitutkintoon liittyvien oppi-
39635:        vastaavaksi?                                  sopimusten solmimista, jotta tuleville vuosille ei
39636:                                                      siirry kohtuuttomia ammattitutkinnoista aiheu-
39637:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tuvia kustannuspaineita ja jotta uuteen koulutus-
39638: vasti seuraavaa:                                     lainsäädäntöön siirtyminen tapahtuisi mahdolli-
39639:                                                      simman joustavasti.
39640:     Valtioneuvoston painopistevalinnoissa etusi-         Opetusministeriön käsityksen mukaan vuo-
39641: jalle oppisopimuskoulutuksen kehittämisessä on       delle 1999 varattu 9 000 lisäkoulutuspaikan kiin-
39642: asetettu nuorten ammatillinen peruskoulutus.         tiö yhdessä kuluvalta vuodelta siirtyvien noin
39643: Samoin työttömien nuorten alle 25-vuotiaiden          3 000 vuotuisen ammattitutkintoon valmistavan
39644: oppisopimuskoulutuksena annettavalle perus-          oppisopimuksen kanssa sekä lisäkoulutuksen
39645: koulutukselle ja lisäkoulutukselle annetaan lisä-    yksikköhintojen porrastaminen takaavat am-
39646: tukea osana EU:n sosiaalirahaston tavoite 3-oh-      mattitutkintoon valmistavan oppisopimuskou-
39647: jelmaa      kuluvalla    rakennerahastokaudella      lutuksen määrän säilymisen nykyisellä tasollaan.
39648:  1995-1999. Oppisopimusten määrällinen kasvu          Ennen vuotta 1998 aloitetut ammattitutkintoon
39649: ei ole kaikilta osin kohdentunut hallituksen pai-    valmistavat oppisopimukset saatetaan loppuun
39650: nopisteeksi asettamille alueille. Ammatillisen pe-    siirtymäsäännösten nojalla oppisopimuskoulu-
39651: ruskoulutuksen ja nuorten oppisopimuskoulu-          tukselle varatun ammatillisen peruskoulutuksen
39652: tuksen lisäksi myös aikuisten ammattitutkintoon       rahoituksella, ja ne eivät rasita vuodelle 1999
39653: valmistava lisäkoulutus on lisääntynyt merkittä-      varattua lisäkoulutuskiintiötä.
39654: västi.                                                   Ammattitutkintoon valmistavan koulutuksen
39655:     Uuden koulutuslainsäädännön nojalla oppi-         tarvetta, toteutumaa sekä tutkintojen suoritta-
39656: sopimuskoulutuksesta tulee yksi tasavertainenja       mista tullaan seuraamaan. Mikäli koulutuksen
39657: vaihtoehtoinen ammatillisen koulutuksen järjes-       kysyntä tulee jatkossa olemaan huomattavasti
39658: tämismuoto, joka perustuu myös jatkossa opis-         tarjontaa suurempaa, voidaan harkita lisäkoulu-
39659: kelijan ja työnantajan väliseen työsopimukseen.       tuskiintiön suurentamista.
39660:     Oppisopimuskoulutusta järjestetään amma-             Valtion talousarvioesitykseen liittyen on an-
39661: tillisena peruskoulutuksenaja lisäkoulutuksena.       nettu hallituksen esitys eduskunnalle lisäkoulu-
39662:  Lisäkoulutusta ovat ammattitutkintoon ja eri-        tuksen yksikköhintojen porrastamisesta siten,
39663:  koisammattitutkintoon valmistava sekä ei-tut-        että lisäkoulutuksena toteutettavia ammattitut-
39664:  kintotavoitteinen lisäkoulutus. Vuoden 1997          kintoon ja erikoisammattitutkintoon valmista-
39665:  alusta ammattitutkintolain mukaiseen ammatti-        via oppisopimuksia rahoitettaisiin 18 000 mar-
39666:  tutkintoon valmistava lisäkoulutus rinnastettiin     kan yksikköhinnalla ja ei-tutkintotavoitteista li-
39667:  ammatilliseen peruskoulutukseen koulutuksen          säkoulutusta 13 000 markan yksikköhinnalla.
39668: järjestämisessä, yksikköhinnan määräämisessä          Porrastuksella kannustetaan tutkintotavoittei-
39669: ja koulutuksen mitoituksessa. Vuoden 1999 alus-       seen koulutukseen.
39670:  ta voimaan tulevan lainsäädännön mukaisesti
39671:      Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1998
39672: 
39673:                                                               Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
39674:                                             KK 995/1998 vp                                              3
39675: 
39676: 
39677: 
39678:                                         Tili Riksdagens Talman
39679: 
39680:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ingången a v 1999 omfattas den tilläggsutbildning
39681: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande           som ges i form av läroavtalsutbildning tili alla
39682: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-       de1ar av kvantitativ reglering.
39683: dagsman Rauha-Maria Mertjärvi m.fl. under-                1 undervisningsministeriets och utbi1dnings-
39684: tecknade spörsmå1 nr 995:                             styrelsens brev av 19.6 och 8.7 uppmanas de
39685:                                                       lokala myndigheterna för läroavtalsutbildningen
39686:           Vi1ka åtgärder avser Regeringen vidta       att bromsa och begränsa avtal som leder tili yr-
39687:        för att 1äroavtalsutbildningens ställning      kesexamen. De lokala förvaltningsmyndigheter-
39688:        inte skall försvagas, utan denna utbild-       na har inte hindrats att slutföra redan avtalade
39689:        ning utveck1as så att den motsvarar beho-      eller påbörjade läroavtalsprojekt. Med uppma-
39690:        ven i arbetslivet och efterfrågan på utbild-   ningen har man velat begränsa ingåendet av helt
39691:        ning?                                          nya läroavtal som siktar på en yrkesexamen, för
39692:                                                       att de kommande åren inte skall behöva bära
39693:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         oskäliga kostnader för yrkesexamina och för att
39694: anföra fö1jande:                                      övergången tili den nya utbildningslagstiftningen
39695:                                                       skall ske så smidigt som möjligt.
39696:    1 regeringens prioriteringar har den grund1äg-         Enligt undervisningsministeriets uppfattning
39697: gande yrkesutbildningen för unga getts företräde      garanterar den kvot på 9 000 tiliäggsutbildnings-
39698: vid utveck1ingen av 1äroavta1sutbi1dningen. Li-       platser som reserverats för 1999 kombinerat med
39699: kaså ges under strukturfondsperioden 1995-            de ca 3 000 årliga läroavta1 som förbereder för en
39700: 1999 såsom en del av EU:s socialfonds mål 3-          yrkesexamen och som överförs från innevarande
39701: program extra understöd tili sådan grundläggan-       år samt graderingen av priserna per enhet för
39702: de yrkesutbildning och tilläggsutbildning för ar-     tiliäggsutbildningen att omfattningen på den
39703: bets1ösa personer under 2~. år som genomförs          läroavtalsutbildning som förbereder för en yr-
39704: som 1äroavtalsutbildning. Okningen av anta1et         kesexamen bibehålls på nuvarande nivå. De 1äro-
39705: 1äroavtal har inte tili alla de1ar gällt de områden   avtal som förebereder för en yrkesexamen och
39706: inom läroavtalsutbildningen som regeringen pri-       som påbörjats före 1998 slutförs med stöd av
39707: oriterat. Förutom den grundläggande yrkesut-          övergångsbestämme1serna med hjä1p av den fi-
39708: bildningen och 1äroavtalsutbildningen för unga        nan~iering för grundläggande yrkesutbildning
39709: har också sådan tilläggsutbi1dning för vuxna som      som reserverats för läroavta1sutbi1dningen och
39710: förbereder inför en yrkesexamen ökat avsevärt.        de belastar inte den tilläggsutbildningskvot som
39711:     Med stöd av den nya utbildningslagstiftningen     reserverats för 1999.
39712: blir läroavtalsutbildningen en jämbördig och al-          Man kommer att fö1ja behovet av utbildning
39713: ternativ form att ordna yrkesutbildning. Denna        som förbereder för en yrkesexamen, hur utbild-
39714: utbildningsform baserar sig även i framtiden på       ningen utfaller samt avläggandet av examina.
39715: ett arbetsavtal mellan den studerande och arbets-     Om efterfrågan på utbi1dningen i framtiden b1ir
39716: givaren.                                              betyd1igt större än utbudet kan en ökning av
39717:     Läroavta1sutbildning ordnas som grundläg-         tilläggsutbildningskvoten övervägas.
39718: gande yrkesutbildning och som yrkesinriktad               1 anslutning tili budgetpropositionen har det
39719: tilläggsutbildning. Tilläggsutbildningen består       avlåtits en proposition tili riksdagen med förs1ag
39720: av utbildning som förbereder för en yrkesexamen       tili gradering av priserna per enhet för tilläggsut-
39721: och specialyrkesexamen samt icke-examensin-           bildningen. Enligt propositionen skallläroavtal i
39722: riktad tiliäggsutbildning. Från början av 1997        form av tiliäggsutbildning som förbereder för en
39723: har förberedande tilläggsutbildningen inför en        yrkesexamen och specialyrkesexamen finansie-
39724: sådan yrkesexamen som anges i lagen om yrkes-         ras med ett pris per enhet på 18 000 mark och
39725: examina jämställts med grundläggande yrkesut-         icke-examensinriktad tilläggsutbildning med ett
39726:  bildning när utbildningen ordnas, priset per en-     pris per enhet på 13 000 mark. Genom gradering-
39727:  het bestäms och utbildningen dimensioneras.          en uppmuntras tili examensinriktad utbildning.
39728:  Enligt den lagstiftning som träder i kraft vid
39729:      Helsingforsden 16 oktober 1998
39730: 
39731:                                                        Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
39732:                                           KK 996/1998 vp
39733: 
39734: Kirjallinen kysymys 996
39735: 
39736: 
39737: 
39738: 
39739:                                   Matti Vanhanen /kesk ym.: Lomarakentamisen edistämisestä
39740: 
39741: 
39742: 
39743:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
39744: 
39745:     Luonnonsuojelulain yhteydessä vuonna 1997       mutta tiukoilla rantasäännöksillä tämä mahdol-
39746: tuli voimaan rantojen kaavoituspakko rakenta-       lisuus on tämän nousukauden osalta menetetty,
39747: misen edellytyksenä. Tuolloin säännöksen vas-       ja rakentamisen volyymi on nousukaudesta huo-
39748: tustajat epäilivät, että se tulee vähentämään Io-   limatta pienentynyt. Menetykset kohdistuvat
39749: marakentamista. Nyt tuoreimmat tutkimukset          korkean työttömyysasteen alueille. Samoin esi-
39750: lomarakentamisen kehityksestä osoittavat, että      merkiksi hirsitalotehtaat sijaitsevat tyypillisissä
39751: alan rakentaminen on kääntynyt selvään laskuun      korkean työttömyysasteen kunnissa. Tehtaita on
39752: vuodesta 1997 alkaen. Rakennusala itse arvioi,      mm. seuraavissa kunnissa: Alajärvi, Pudasjärvi,
39753: että ensi vuonna loma-asuntoja ja saunoja raken-    Ruovesi, Virrat, Rantasalmi, Hartola, Tervola,
39754: netaan vain noin 10 000 kappaletta, kun vielä       Sotkamo ja Pello. Tehtaat ovat onnistuneet vien-
39755: 1997 niitä rakennettiin noin 13 000 ja edellisen    tiponnisteluissaan hyvin, mutta onnistunut vien-
39756: nousukauden päättyessä noin 18 000 vuodessa.        titoiminta edellyttää, että myös kotikentällä ovat
39757: Normaalitilanteessa käynnissä oleva nousukausi      edellytykset pitkäjänteiselle ja vakaalle menekil-
39758: olisi johtamassa noin 15 000 loma-asunnon tai       le.
39759: saunan rakentamiseen. Pelkästään ensi vuoden            Muissa EU-maissa matkailun edistäminen on
39760: aikana rantalain aiheuttamiksi menetyksiksi voi-    maaseutualueiden kehittämisen eräs painopiste-
39761: daan arvioida noin 5 000 mökin tai saunaraken-      ala. Suomessa hallitus on matkailun keskeisim-
39762: nuksen rakentamatta jääminen. Tämän haitalli-       mässä asiassa vahingoittanut elinkeinoa vaka-
39763: set vaikutukset työllisyyteen ovat noin 10 000      vasti asettamalla lainsäädännöllisiä rajoitteita
39764: miestyövuotta ja yhteiskunnan verotulotkin          kehitykselle. Kuntien mahdollisuudet kaavoittaa
39765: jäänevät noin 500 miljoonaa markkaa pienem-         rantoja kyllin nopeasti ja laaja-alaisesti ovat ai-
39766: miksi vuositasolla.                                 van liian pienet. Siksi säännöksiä olisi saatujen
39767:     Toteutuvasta lomarakentamisesta aikaisem-       kielteisten kokemustenjohdosta nopeasti lieven-
39768: paa suurempi osa on rannattomille alueille ra-      nettävä.
39769: kentamista, ja myös yhtiöiden mailleen kaavoit-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39770: tamien rantapalstojen osuus korostuu. Perintei-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
39771: nen jokamiehen rantarakentaminen on kärsi-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
39772: mässä kaikkein eniten. Samalla tavallisten suo-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39773: malaisten mahdollisuudet oman mökin hankin-
39774: taan kohtuuhinnalla vaikeutuvat.                              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
39775:     Vapaa-ajan rakentamiseen ja vapaa-ajan asu-            ryhtyä loma-asuntotuotannon edellytys-
39776:  miseen liittyvien palvelujen järjestäminen voisi          ten palauttamiseksi lomarakentamisen li-
39777:  olla eräs harvoista maaseudun kasvualoista,               säämiseksi?
39778: 
39779:      Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1998
39780: 
39781:                     Matti Vanhanen /kesk                Maria Kaisa Aula /kesk
39782:                     Aapo Saari /kesk                    Timo Kalli /kesk
39783:                                     Hannu Kemppainen /kesk
39784: 
39785: 
39786: 
39787: 
39788: 280043
39789: 2                                          KK 996/1998 vp
39790: 
39791: 
39792: 
39793: 
39794:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
39795: 
39796:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vastaavana lomarakentamisen lisääntymisenä,
39797: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        on mitä ilmeisimmin osaltaan vaikuttanut nou-
39798: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      sukauden huippuvuosina rakennettujen loma-
39799: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti           asuntojen ja haettujen lupien suuri määrä, joka
39800: Vanhasen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-         on täyttänyt markkinoiden kysyntää nousukau-
39801: myksen n:o 996:                                      den alkupuolella. Tämä on koskenut erityisesti
39802:                                                      muualle kuin ranta-alueille tapahtunutta loma-
39803:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       rakentamista.       Loma-asuntojen        kokonais-
39804:        ryhtyä loma-asuntotuotannon edellytys-        määrä maassamme on myös noussut niin suurek-
39805:        ten palauttamiseksi lomarakentamisen li-      si, että tälläkin voi olla vaikutusta uusien
39806:        säämiseksi?                                   loma-asuntojen kysyntään.
39807:                                                          Vuoden 1997 alusta voimaan tulleen raken-
39808:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          nuslain muutoksen perusteella rannalle tapahtu-
39809: taen seuraavaa:                                      va lomarakentaminen edellyttää kaavoitusta
39810:                                                      joko yleiskaavalla tai rantakaavalla. Jos kaavaa
39811:     Loma-asuntotuotanto on 1970-luvulta lähtien      ei ole, on mahdollista hakea poikkeuslupaa. Vah-
39812: vaihdellut 6 000-10 000 valmistuneen loma-           vistetuissa rantakaavoissa on voimassa kymme-
39813: asunnon välissä. Niiden kokonaismäärä on nyt         niätuhansia rakennusoikeuksia. Ranta-alueilla
39814: noin 430 000. Vuodesta 1980 lukien loma-             on voimassa jo yli 200 yleiskaavaa, niistä viimeis-
39815: asuntojen määrä on lähes kaksinkertaistunut.         ten puolentoista vuoden aikana vahvistettuja
39816: Tällä hetkellä laskennallisesti lähesjoka kuuden-    jopa 54. Yhdessä yleiskaavassa on yleensä useita
39817: nella taloudella on loma-asunto ja lähes 800 000     satoja uusia rakennusoikeuksia. Tällä hetkellä
39818: kansalaista kuuluu lomarakennuksen omistaviin        kaavoissa olevat rakennusoikeudet mahdollistai-
39819: talouskuntiin.                                       sivat loma-asuntojen rakentamisen useiksi vuo-
39820:     Loma-asunnoille on vastaavana aikana             siksi, jopa yli kymmeneksi vuodeksi ilman lisä-
39821: myönnetty rakennuslupia vuosittain noin              kaavoitusta. Myös poikkeuslupia on vuonna
39822:  1 000-2 000 enemmän kuin mitä on valmistu-           1997 myönnetty noin 1 500 enemmän kuin vuon-
39823: nut. Rakennuslupien määrä on vaihdellut              na 1996. Nousu johtuu pääasiassa rannalle
39824: 7 500-11 000 välillä lukuun ottamatta viime          myönnetyistä poikkeusluvista. Poikkeusluvat
39825: vuosikymmenen lopun nousukauden viimeisiä            ovat pääsääntöisesti olleet tavallisten kiinteis-
39826: vuosia, jolloin rakennuslupia oli yli 13 000 vuo-    tönomistajien loma-asuntohankkeita.
39827: dessa. On ilmeistä, että näinä vuosina erityisen         Edellä kerrotun perusteella on vaikea tulla
39828: paljon lomarakennuksia rakennettiin ja lupia         siihen tulokseen, että juuri kysymyksessä tarkoi-
39829: haettiin muualle kuin ranta-alueille, esimerkiksi    tettu suunnitteluvelvollisuus on vaikuttanut mer-
39830: pohjoisten matkailukeskusten yhteyteen.              kittävästi loma-asuntojen rakentamisen laskuun
39831:     1990-luvun alun taantuman aikana valmistu-       koko maan tilannetta arvioiden. Paikallisesti
39832: neiden loma-asuntojen määrä laski noin yhdek-        kaavoituksen puuttumisesta on voinut aiheutua
39833: sästätuhannesta noin kuuteentuhanteen. Vuosi-        ongelmia, mutta näitä on voitu lieventää poik-
39834: na 1996 ja 1997 määrä on laskenut vielä muuta-       keusluvilla. Toisaalta kysymyksessä tarkoitettu-
39835: malla sadalla vuodessa noin 5 300 loma-              jen, vientiäkin harjoittavien talotoimittajien
39836: asuntoon. Loma-asunnoille myönnettyjen ra-           markkina-alueet ovat varmasti yhtä kuntaa laa-
39837: kennuslupien määrä on vuonna 1997 laskenut           jemmat. Kysyntää talotoimittajien tuotteille on
39838: runsaaseen neljääntuhanteen.                         varmasti myös vanhoilla rakennuspaikoilla, joi-
39839:     Vuosittaiseen loma-asuntojen rakentamiseen       hin uusi säännös ei myöskään vaikuttanut.
39840: ja lupien hakemiseen 1990-luvulla ovat vaikutta-         Rannat ovat luonnonarvoiltaan sekä maise-
39841: neet monet tekijät. Taloudellinen taantuma           malliselta ja virkistykselliseltä arvoltaan korvaa-
39842: luonnollisesti on vaikuttanut siihen vähentäväs-     mattomia. Sen vuoksi on edelleenkin tärkeää,
39843: ti. Siihen, ettei nousukausi ole selkeästi näkynyt   että rannalle rakentaminen tapahtuu suunnitel-
39844:                                             KK 996/1998 vp                                        3
39845: 
39846: mallisestija vältetään väärin sijoittuneista raken-   heikentämistä. Suunnittelu turvaa myös maan-
39847: nuksista aiheutuneita maisemavaurioita, ranto-        omistajien yhdenvertaisen kohtelun.
39848: jen sulkeutumista ja luonnonarvojen tarpeetonta
39849:      Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1998
39850: 
39851:                                                               Ympäristöministeri Pekka Haavisto
39852: 4                                          KK 996/1998 vp
39853: 
39854: 
39855: 
39856: 
39857:                                        Tili Riksdagens Talman
39858: 
39859:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     med det stora antalet fritidsbostäder och bygg-
39860: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-       nadslov som tilifredsställde marknadsefterfrå-
39861: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-     gan i början av högkonjunkturen. Detta har spe-
39862: man Matti Vanhanen m.fl. undertecknade spörs-        ciellt hållit streck i fråga om fritidsbyggande an-
39863: må1 nr 996:                                          norstädes än på stränder. Det totala antalet fri-
39864:                                                      tidsbostäder i Finland har dessutom ökat tili den
39865:             Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid- grad att också detta kan påverka efterfrågan på
39866:          ta för att återställa förutsättningarna för nya fritidsbostäder.
39867:          fritidsbostadsproduktion så att byggan-        Genom en ändring av byggnadslagen, som
39868:          det av fritidsstugor kan öka?               trädde i kraft i början av år 1997, kräver byggan-
39869:                                                      de av fritidsbostäder utmed stränderna planlägg-
39870:     Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt ning antingen i form av en generalpian eller en
39871: anföra följande:                                     strandplan. Om någon pian inte finns, är det
39872:                                                      möjligt att ansöka om undantags1ov. De fast-
39873:     Sedan början av 1970-talet har anta1et ny- ställda strandplanerna har tiotals tusen gällande
39874: byggda fritidsbostäder varierat mellan 6 000 och byggnadsrätter. Vi har redan över 200 genera1-
39875: 10 000, det sammanlagda antalet är nu ca planer som gäller strandområden, och under de
39876: 430 000. Från år 1980 har antalet fritidshus i det senaste aderton månaderna har rentav 54 nya
39877: närmaste fördubblats. 1 detta nu har ka1ky1mäs- fastställts. En strandp1an innehåller i allmänhet
39878: sigt vart sjätte hushåll en fritidsbostad, och näs- flera hundra byggnadsrätter. De byggnadsrätter
39879: tan 800 000 medborgare hör tili hushåll som äger som ingår i de nuvarande p1anerna gör det möj-
39880: en fritidsbostad.                                    ligt att bygga fritidsbostäder under många år,
39881:     Under motsvarande tid har det årligen bevil- rentav tio år, utan ytterligare planläggning. An-
39882: jats ca 1 000-2 000 fler byggnadslov för fritids-    talet undantagslov som beviljad!?s år 1997 upp-
39883: bostäder än vad som har blivit fårdiga. Antalet gick tili 1 500 fler än år 1996. Okningen beror
39884: byggnadslov har varierat mellan 7 500 och huvudsakligen på anta1et undantagslov som gäl-
39885: 11 000, med undantag för högkonjunkturen uni 1 ler strandbyggande. Undantagsloven har i regel
39886: der de sista åren av förra decenniet, då det årliga gällt vanliga fastighetsägares fritidsbostadspro-
39887: antalet byggnadslov låg över 13 000. Det är up- jekt.
39888: penbart att det under dessa år uppfördes särskilt       På basis av det ovan relaterade är det svårt att
39889: många fritidsbyggnader och att tillstånd söktes komma fram tili att det uttryckligen är den i
39890: till andra områden än stränder, t.ex. i anslutning spörsmå1et avsedda planeringssky1digheten som
39891: till turistcentren i norr.                           har haft så stor betydelse på nedgången i byggan-
39892:     Antalet fritidshus som blev fårdiga under låg- det av fritidsbostäder, då man beaktar situatio-
39893: konjunkturen i början av 1990-ta1et gick ned från nen i landet i stort. Lokalt kan bristen på plan-
39894: ca 9 000 tili ca 6 000. Åren 1996 och 1997 har läggning ha orsakat problem, men de har kunnat
39895: antalet ytterligare minskat med någ,ot hundratal åtgärdas genom undantagslov. Å andra sidan är
39896: per år tili ca 5 300 fritidsbostäder. Ar 1997 hade marknadsområdena för de husleverantörer som
39897: antalet byggnadslov för fritidsbostäder minskat avses i spörsmålet och som också ägnar sig åt
39898: till drygt fyra tusen.                               export säkert större än bara en kommun. Det
39899:     Många faktorer har under 1990-talet påverkat finns säkert efterfrågan på husleverantörernas
39900: det årliga byggandet av fritidsbostäder och an- produkter också på gamla byggnadsplatser, som
39901: sökningarna om byggnadslov. Denekonomiska de nya bestämmelserna inte heller har påverkat.
39902: lågkonjunkturen har naturligtvis bidragit till          Strändernas naturvärden har oersättligt vär-
39903: minskningen. Det faktum att högkonjunkturen de, och detsamma gäller landskapet och rekrea-
39904: inte klart har yttrat sig i en motsvarig ökning av tionsmöjligheterna. Därför är det alltjämt viktigt
39905: fritidsbyggandet har allde1es uppenbart att göra att strandbyggandet sker planmässigt och att
39906:                                        KK 996/1998 vp                                        5
39907: 
39908: man kan undvika den påverkan på landskapet       dena. Planläggningen säkerställer också att
39909: som malpacerat byggande orsakar, stängning av    markägarna behandlas likvärdigt.
39910: stränderna och onödig försvagning av naturvär-
39911:     Helsingforsden 19 oktober 1998
39912: 
39913:                                                               Miljöminister Pekka Haavisto
39914:                                              KK 997/1998 vp
39915: 
39916: Kirjallinen kysymys 997
39917: 
39918: 
39919: 
39920: 
39921:                                     Johannes Koskinen /sd: Suomen Säästöpankin pilkkomispäätök-
39922:                                         seen liittyvien asiakirjojen julkisuudesta
39923: 
39924: 
39925:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
39926: 
39927:     Suomen Säästöpankin pilkkomisen yhteydes-           ja olisivat näin voineet jatkaa itsenäisesti edel-
39928: sä valtioneuvosto teki sitä koskevien asiakirjojen      leen. Veronmaksajien kannalta varsin mielen-
39929: osalta salassapitopäätöksen. Lokakuun 22 päi-           kiintoisia ovat niiden ratkaisujen perusteet,joilla
39930: vänä tästä tulee kuluneeksi viisi vuotta, jonka         miltei kaikki SSP:n ongelmaluotot kaadettiin
39931: jälkeen asiakirjojen salassapitoaika raukeaa.           valtion vastaperustetun Arsenal-yhtiön syliin.
39932:     Julkisuudessa esiintyneiden tietojen mukaan             Nyt on oikea aika hakea vastausta viisi vuotta
39933: ns. pilkkojapankit eli Meri ta (KOP, Yhdyspank-         askarruttaneisiin kysymyksiin: myytiinkö SSP
39934: ki), Leonia (Postipankki) ja Osuuspankkiryhmä           liian halvalla, mitä kaikkea sovittiin ja millä pe-
39935:  olisivat valtioneuvostoon päin vetoamassa liike-       rusteilla, tiedettiinkö tuolloin, mitä todella ta-
39936: salaisuuteen, jotta asiakirjojen salassapitoaikaa       pahtui? Asiakirjojen julkiseksi tulo voisi paljas-
39937: jatkettaisiin. Samalla Valtiontalouden tarkastus-       taa riittävän yksityiskohtaisesti säästöpankkirat-
39938:  viraston, joka on tutkinut SSP:n pilkkomista ja        kaisun taustat.
39939:  siitä syntyneitä salaisia asiakirjoja, tekemä selvi-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39940:  tys tulisi myös salaiseksi.                            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
39941:      SSP:n pilkkomisasiakirjojen julkistamista ja       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
39942:  kansalaisten oikeutta tietää tukevat monet pai-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39943:  navat seikat. Kokonaiskuva pankkikriisistä ja
39944:  sen vaikutuksista ja kustannuksista kaipaa sel-                  Aikooko Hallitus osaltaan mahdollis-
39945:  keytystä. Omana erityiskysymyksenään mainit-                  taa säästöpankkiratkaisun avoimen ja
39946:  takoon terveiden säästöpankkien kohtelu: SSP:n                monipuolisen arvioinnin ja päättää olla
39947:  perustamisen yhteydessä viranomaiset pakotti-                 jatkamatta Suomen Säästöpankin toi-
39948:  vat siihen mukaan hyvin hoidettuja säästöpank-                mintojen myyntiin liittyvien asiakirjojen
39949:  keja,jotka olivat vahvoja omalla toimialueellaan              salassapitoa?
39950: 
39951:       Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1998
39952: 
39953:                                           Johannes Koskinen /sd
39954: 
39955: 
39956: 
39957: 
39958:  280043
39959: 2                                        KK 997/1998 vp
39960: 
39961: 
39962: 
39963: 
39964:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
39965: 
39966:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Yleisten asiakirjojen julkisuudesta annetun
39967: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      lain (83/1951) 9 §:n 2 ja 3 momentin nojalla val-
39968: olette 25 päivänä syyskuuta 1998 päivätyn kir-     tioneuvosto määräsi asian yksityisen liiketoimin-
39969: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-   nan varmistamiseksi salaiseksi luovutussopi-
39970: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja       muksen osalta viiden vuoden ajan valtioneuvos-
39971: Johannes Koskisen näin kuuluvan kirjallisen ky-    ton päätöksestä lukien.
39972: symyksen n:o 997:                                     Valtiovarainministeriö ja hallitus eivät ole
39973:                                                    missään vaiheessa pitäneet tarpeellisena salassa-
39974:           Aikooko Hallitus osaltaan mahdollis-     pitoajan pidentämistä. Kaikki olennainen luovu-
39975:        taa säästöpankkiratkaisun avoimen ja        tussopimuksen sisältö on ollut esilläjulkisuudes-
39976:        monipuolisen arvioinnin ja päättää olla     sa jo aiemmin. Määräaikaisella salassapidolla
39977:        jatkamatta Suomen Säästöpankin toi-         haluttiin turvata asiakassiirtojen ja tase-erien
39978:        mintojen myyntiin liittyvien asiakirjojen   siirron mahdollisimman häiriötön toteuttami-
39979:        salassapitoa?                               nen.
39980:                                                       Edustaja Koskisen kirjallisessa kysymyksessä
39981:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        viitatusta ns. pilkkojapankkien mahdollisesta lii-
39982: taen seuraavaa:                                    kesalaisuuteen vetoamisesta ei valtiovarainmi-
39983:                                                    nisteriössä ole tietoa. Päinvastoin kaikki pankit
39984:    Valtioneuvoston yleisistunto on 22.10.1993      ovat kirjallisesti ilmoittaneet ministeriölle, ettei
39985: hyväksynyt sopimuksen, jolla valtion ja valtion    niillä ole mitään sitä vastaan, että SSP-asiakirjo-
39986: vakuusrahaston omistamat Suomen Säästö-            jen salassapitoaika päättyy alkuperäisen aika-
39987: pankki - SSP Oy:n osakkeet ja pankin ns. terve     taulun mukaisesti.
39988: liiketoiminta luovutettiin Kansallis-Osake-Pan-       Valtioneuvoston talouspoliittinen ministeri-
39989: kille, Osuuspankkien Keskusliiton myöhemmin        valiokunta on päättänyt valtiovarainministeriön
39990: nimeämille osuuspankeille, Postipankki Oy:lle ja   esityksestä 6.1 0.1998, ettei SSP-asiakirjojen sa-
39991: Unitas Oy:lle (ns. SSP-luovutussopimus). Sa-       lassapitoaikaa pidennetä. Näin ollen asiakirjat
39992: massa yhteydessä valtioneuvosto teki päätöksen     tuleyat julkisiksi 22.10.1998 klo 8.00.
39993: ns. omaisuudenhoitoyhtiön osakkeiden merkit-
39994: seruisestä ja takauksen antamisesta omaisuuden-
39995: hoitoyhtiön ottamille lainoille.
39996: 
39997:      Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1998
39998: 
39999:                                                                          Ministeri Jouko Skinnari
40000:                                            KK 997/1998 vp                                             3
40001: 
40002: 
40003: 
40004: 
40005:                                        Tili Riksdagens Talman
40006: 
40007:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         Med stöd av 9 § 2 och 3 mom. lagen om all-
40008: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-       männa handlingars offentlighet (8311951) för-
40009: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-     ordnade statsrådet för att säkerställa privat af-
40010: man Johannes Koskinen undertecknade spörs-           fårsverksamhet att ärendet skall hemlighållas i
40011: må1 nr 997:                                          fråga om överlåtelseavtalet under fem år från och
40012:                                                      med statsrådets beslut.
40013:           Ämnar Regeringen för sin del möjlig-          Finansministeriet och regeringen har inte i
40014:        göra en öppen och mångsidig bedömning         något skede ansett det vara nödvändigt att för-
40015:        av lösningen av sparbanksfrågan och be-       länga sekretesstiden. Allt väsentligt som ingår i
40016:        sluta att inte förlänga hemlighållandet av    överlåtelseavtalet har behandlats i offentligheten
40017:        handlingarna om utförsäljningen av            redan tidigare. Genom det tidsbundna hemlig-
40018:        verksamheterna vid Sparbanken i Fin-          hållandet ville man säkerställa att överlåtelsen av
40019:        land?                                         handlingar och balansposter kunde ske så ostört
40020:                                                      som möjligt.
40021:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Finansministriet känner inte tili de s.k. upp-
40022: anföra följande:                                     spjälkarbankernas eventuella åberopande av af-
40023:                                                      fårshemligheten som det hänvisas tili i riksdags-
40024:    Statsrådets allmänna sammanträde godkände         man Koskinens skriftliga spörsmål. Tvärtom har
40025: 22.10.1993 ett avtal genom vilket den av statens     samtliga banker skriftligen meddelat ministeriet
40026: och statens säkerhetsfond ägda Sparbanken i          att de inte motsätter sig att SBF-handlingarnas
40027: Finland- SBF Ab:s aktier och bankens s.k. sunda      sekretesstid upphör i enlighet med den ursprung-
40028: affårsverksamhet överläts tili Kansallis-Osake-      liga tidtabellen.
40029: Pankki, de ande1sbanker som senare utsågs av            Statsrådets finanspolitiska ministerutskott
40030: Andelsbankernas Centralförbund, Postbaoken           har 6.10.1998 på finansministeriets framställning
40031: Ab och Unitas AB (det s.k. SBF-överlåtelseavta-      beslutat att inte förlänga SBF-handlingarnas
40032: let). 1 samband med detta fattade statsrådet be-     sekretesstid. Det innebär att handlingarna blir
40033: slutet om tecknande av aktier i ett s.k. egendoms-   offeptliga 22.10.1998 kl. 8.00.
40034: förvaltningsbolag och beviljande av garanti för
40035: Iän som upptas av egendomsförvaltningsbolaget.
40036: 
40037:      Helsingfors den 15 oktober 1998
40038: 
40039:                                                                            Minister Jouko Skinnari
40040:                                             KK 998/1998 vp
40041: 
40042: Skriftligt spörsmål 998
40043: 
40044: 
40045: 
40046: 
40047:                                     Pehr Löv /sv: Inhemska och utländska trafikidkares konkurrenssi-
40048:                                        tuation
40049: 
40050: 
40051:                                          Tili Riksdagens Talman
40052: 
40053:    Efter att en finländsk trafikidkare fyllt 70 år     rar Finland lyder inte under samma regelverk. De
40054: får han inte längre köra lastbil med tillkopplad       har en konkurrensfördel i.o.m. att de även vid
40055: släpvagn. Detta har förorsakat problem främst i        över 70 års ålder får köra lastbil med släpvagn då
40056: mindre familjeföretag då den ofta äldre deläga-        den finländska kollegan inte kan göra det. EU är
40057: ren inte ens tillfålligt får köra lastbil med lastat   tili för att avskaffa orättvisa konkurrensfördelar.
40058: släp. Ett sådant behov uppstår t.ex. om en annan       Finländska trafikidkare kan inte konkurrera på
40059: chaufför i företaget plötsligt insjuknar under en      lika basis med vare sig förare från de övriga EU-
40060: körning och någon borde hoppa in. Ett sådant           länderna eller med förare från våra närområden
40061: behov kan också uppstå vid andra mindre för-           p.g.a. de strängare reglerna hos oss.
40062: flyttningar av släp. Då kan inte en person som är          Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
40063: över 70 år hoppa in fastän han skulle vara full-       ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
40064: komligt frisk, en sak som förefaller egendomlig i      ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
40065: dagens Finland som besitter en växande skara           följande spörsmål:
40066: krya åldringar. Åldersgränsen är lika för alla
40067: oberoende av personens faktiska hälsa. Inte ens                  Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
40068: med en läkares utlåtande kan trafikidkare få till-            ta för att avskaffa de konkurrensfördelar
40069: stånd för en längre tid att köra med släpvagn                 utländska långtradarchaufförer har i för-
40070: även vid fyllda 70. Liknande problematik finner               hållande tili sina finländska kollegor och
40071: man även inom taxibranschen. Vid 70 års ålder                    hur ämnar Regeringen uppmärksam-
40072:  får taxiföretagarna lov att lägga ned sin verksam-           ma äldre trafikidkares plötsligt försämra-
40073:  het eller sälja den.                                         de handlingsutrymme när de fyller 70?
40074:     Utländska långtradarchaufförer som trafike-
40075: 
40076:      Helsingforsden 25 september 1998
40077: 
40078:                                                Pehr Löv /sv
40079: 
40080: 
40081: 
40082: 
40083:  280043
40084: 2                                           KK 998/1998 vp
40085: 
40086: Kirjallinen kysymys 998                                                                       Suomennos
40087: 
40088: 
40089: 
40090: 
40091:                                    Pehr Löv r/: Kotimaisten ja ulkomaisten liikenteenharjoittajien
40092:                                       kilpailutilanteesta
40093: 
40094: 
40095:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
40096: 
40097:     Kun suomalainen liikenteenharjoittaja on           on kilpailuetu, koska he 70 vuotta täytettyäänkin
40098: täyttänyt 70 vuotta, hän ei enää saa ajaa kuorma-      saavat ajaa kuorma-autoa, johon on kytketty
40099: autoa, johon on kytketty perävaunu. Tästä on           perävaunu, kun taas heidän suomalainen kolle-
40100: aiheutunut ongelmia erityisesti pienissä perheyri-     gansa ei voi tehdä tätä. EU:n aikomuksena on
40101: tyksissä, koska usein vanhempi osakas ei edes          poistaa epäoikeudenmukaiset kilpailuedut. Suo-
40102: tilapäisesti saa ajaa kuorma-autoa,johon on kyt-       malaiset liikenteenharjoittajat eivät voi kilpailla
40103: ketty lastattu perävaunu. Tällainen tarve syntyy       samoin perustein muiden EU-maiden kuljetta-
40104: esim. silloin, kun yrityksen toinen kuljettaja sai-    jien tai lähialueidemme kuljettajien kanssa mei-
40105: rastuu yhtäkkiä ajon aikana ja jonkun pitäisi          dän tiukempien säännöstemme vuoksi.
40106: korvata hänet. Tällainen tarve voi syntyä myös            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40107: perävaunujen pienten siirtojen yhteydessä. Täl-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
40108: löin yli 70-vuotias henkilö ei voi korvata kuljetta-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
40109: jaa, vaikka hän olisi täysin terve. Tämä vaikuttaa     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40110: kummalliselta nykypäivän Suomessa, jossa on
40111: kasvava joukko reippaita vanhuksia. Ikäraja on                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
40112: sama kaikille henkilön todellisesta terveydenti-              ryhtyä ulkomaisilla rekkakuskeilla ole-
40113: lasta riippumatta. Liikenteenharjoittaja ei voi               vien kilpailuetujen poistamiseksi suhtees-
40114: edes lääkärinlausunnon perusteella saada lupaa                sa suomalaisiin kollegoihinsa, ja
40115: kuljettaa kytkettyä perävaunua 70 vuoden iässä.                  miten Hallitus aikoo kiinnittää huo-
40116: Vastaavia ongelmia on myös taksialalla. Taksi-                miota vanhojen liikenteenharjoittajien
40117: yrittäjät saavat lopettaa tai myydä toimintansa               äkillisesti heikentyneisiin toimintamah-
40118: 70 vuotta täytettyään.                                        dollisuuksiin heidän täytettyään 70 vuot-
40119:     Suomessa liikennöivät ulkomaiset rekkakus-                ta?
40120: kit eivät ole samojen säännösten alaisia. Heillä
40121: 
40122:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1998
40123: 
40124:                                                Pehr Löv /r
40125:                                             KK 998/1998 vp                                              3
40126: 
40127: 
40128: 
40129: 
40130:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
40131: 
40132:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         musosapuoli voi olla hyväksymättä 0-, CE- ja
40133: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          DE-luokkiin kuuluvien moottoriajoneuvojen tai
40134: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        ajoneuvoyhdistelmien kuljettamiseen oikeutta-
40135: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pehr Lö-          vaksi ajokorttia, jonka haltija ei ole täyttänyt
40136: vin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           kahtakymmentäyhtä vuotta. Euroopan yhteisö-
40137: 998:                                                   jen lainsäädäntöön ei sisälly ajokortin yläikära-
40138:                                                        jaa koskevia säännöksiä. Yhteisön lainsäädän-
40139:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         nön ei ole myöskään katsottu olevan esteenä
40140:        ryhtyä ulkomaisilla rekkakuskeilla ole-         kansallisesti yläikärajan säätämiselle, koska jä-
40141:        vien kilpailuetujen poistamiseksi suhtees-      senvaltiot voivat itse määrätä ajokortin voimas-
40142:        sa suomalaisiin kollegoihinsa, ja               saoloajasta.
40143:           miten Hallitus aikoo kiinnittää huo-             Liikenneministeriö pitää mainittujen luokkien
40144:        miota vanhojen liikenteenharjoittajien          ajo-oikeutta koskevaa yläikärajaa edelleenkin
40145:        äkillisesti heikentyneisiin toimintamah-        liikenneturvallisuussyistä tarpeellisena, eikä kat-
40146:        dollisuuksiin heidän täytettyään 70 vuot-       so sen näin korkealle asetettuna aiheuttavan eri-
40147:        ta?                                             tyistä haittaa ulkomaisiin kuljettajiin nähden.
40148:                                                        Ellei ajokorttien voimassaoloaikaa ole joissakin
40149:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           valtioissa rajoitettu, antaa se näissä maissa an-
40150: vasti seuraavaa:                                       nettujen ajokorttien haitijoille oikeuden ajami-
40151:                                                        sen jatkamiseen 70 ikävuoden jälkeenkin. Suo-
40152:     Suomen ajokorttilainsäädännön mukaan lin-          messa tällaiseen ajokorttiin sisältyvä oikeus aja-
40153: ja-auton ja raskaan ajoneuvoyhdistelmän, jossa         miseen on yleensä joko määräaikaan rajoitettu
40154: vetoautona on kuorma-auto, kuljettaminen               ennen vaihtopakkoa tai vaatimukset koskevat
40155: päättyy 70 vuoden iässä. Tämän iän täyttäneelle        myös ulkomaisen ajokortin haltijaa heidän
40156: ei voida enää myöntää ajokorttilupaa linja-auton       asuessaan vakinaisesti täällä, kuten edellä on to-
40157: tai rekan kuljettamista varten. Myös muussa            dettu. Liikenneministeriön tiedossa ei myöskään
40158: Euroopan unionin jäsenvaltiossa tai ETA-val-           ole, ~ttä 70 vuotta täyttäneiden henkilöiden toi-
40159: tiossa saadun ajokortin haltija on Suomessa va-        miminen esimerkiksi kansainvälisessä liikentees-
40160:  kinaisesti asuessaan samassa asemassa kuin suo-       sä olisi yleistä. Ajokortin yläikäraja on meillä
40161:  malaisen ajokortin haltija. Hänen oikeutensa          säädetty yleistä eläkeikää korkeammaksi. Koska
40162:  mainittujen ajoneuvojen kuljettamiseen päättyy        Suomessa ei enää erotella yksityis- ja ammatti-
40163:  70 vuoden iässä.                                      ajokorttia, vaatimukset koskevat samalla tavoin
40164:     Kansainväliset tieliikennesopimukset luodes-       sekä yksityistä että ammattimaista ajoa. Vastaa-
40165:  saan edellytykset kansainväliselle liikenteelle       vaa yläikärajaa sovelletaan ammattimaisessa
40166:  asettavat sopimukseen Iiittyneelie valtiolle mah-     henkilöliikenteessä. Tieliikennelaki mahdollis-
40167:  dollisuuden tiettyjen rajojen asettamiseen kan-       taa edelleenkin erityisestä syystä ajokorttia kos-
40168:  sainvälisessä liikenteessä toimivalle kuljettajalle   kevista ikävaatimuksista poikkeamisen, mikä
40169:  vähimmäisiän suhteen. Kansainvälisestä liiken-        ko. yläikärajan kohdalla on mahdollista sen kan-
40170:  teestä on tässä mielessä kysymys silloin, kun         sallisten perusteiden johdosta. Tätä säännöstä
40171:  asianomaisen vakinainen asuinpaikka on muual-         voidaan soveltaa erityisten syiden sitä puoltaes-
40172:  la kuin ko. valtion alueella. Edellä tarkoitettujen   sa. Poikkeukset ovat kuitenkin olleet käytännös-
40173:  kansainvälisten sopimusten sopimusosapuoli voi        sä sekä lukumääräisesti että ajallisesti vähäisiä
40174:  olla hyväksymättä alueellaan ajokorttia, jonka        yläikärajaaja erityisiä syitä koskevien vaatimus-
40175:  haltija ei ole täyttänyt 18 vuotta. Samoin Sopi-      ten vuoksi.
40176: 
40177:       Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1998
40178: 
40179:                                                                         Liikenneministeri Matti Aura
40180: 4                                            KK 998/1998 vp
40181: 
40182: 
40183: 
40184: 
40185:                                          Tili Riksdagens Talman
40186: 
40187:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        motorfordon eller fordonskombinationer i klass
40188: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          D, CE eller DE om kortets innehavare inte har
40189: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        fyllt 21 år. Europeiska gemenskapens lagstiftning
40190: man Pehr Löv undertecknade spörsmål nr 998:             omfattar inga bestämmelser om övre åldersgräns
40191:                                                         för körkortsinnehavare. Gemenskapens lagstift-
40192:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          ning har inte heller ansetts utgöra något hinder
40193:        ta för att avskaffa de konkurrensfördelar        för införande av en nationell övre åldersgräns,
40194:        utländska långtradarchaufförer har i för-        eftersom medlemsstaterna själva kan fastställa
40195:        hållande till sina finländska kollegor och       den tid ett körkort skall vara i kraft.
40196:           hur ämnar Regeringen uppmärksam-                 Trafikministeriet anser att den övre ålders-
40197:        ma äldre trafikidkares plötsligt försämra-       gränsen för körrätt i nämnda fordonsklasser
40198:        de handlingsutrymme när de fyller 70?            fortfarande är behövlig av trafiksäkerhetsskäl.
40199:                                                         Trafikministeriet anser dessutom att denna övre
40200:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           åldersgräns är så hög att den inte utgör något
40201: anföra följande:                                        särskilt hinder för finländska förare i jämförelse
40202:                                                         med utländska förare. lfall giltighetstiden för
40203:    Enligt Finlands körkortslagstiftning är det          körkort inte i vissa stater är begränsad, ges kör-
40204: inte tillåtet för förare som fyllt 70 år att framföra   kortsinnehavare i dessa stater rätt att fortsätta
40205: buss eller tung fordonskombination med lastbil          köra även efter att ha uppnått 70 års ålder. 1
40206: som dragfordon. För en person som uppnått 70            Finland är sådan rätt i ett körkort antingen be-
40207: års ålder kan rätt tili körkort inte längre beviljas    gränsad till en viss tid innan körkortet måste
40208: för framförande av buss eller ovan avsedd for-          bytas ut eller också gäller kraven även utländska
40209: donskombination. Ä ven i Finland fast bosatt            innehavare av körkort då dessa är fast bosatta
40210: körkortsinnehavare som beviljats körkort i nå-          här, såsom det konstaterades ovan. Trafikminis-
40211: gon annan av Europeiska unionens medlemssta-            teriet känner inte heller till att det skulle vara
40212: ter eller i en EES-stat är i samma ställning som        vanligt att personer som uppnått 70 års ålder är
40213: finländska körkortsinnehavare. En sådan per-            verksamma i internationell trafik. Den övre ål-
40214: sons rätt att framföra ovan nämnda fordon upp-          dersgränsen för körkort ligger hos oss högre än
40215: hör vid 70 års ålder.                                   den allmänna pensionsåldern. Eftersom privat-
40216:    De internationella vägtrafikavtalen möjliggör        körkort och yrkeskörkort inte längre särskiljs i
40217: internationell trafik, men ger även de stater som       Finland, gäller bestämmelserna likvärdigt såväl
40218: anslutit sig en möjlighet att införa vissa krav i       privat körning som yrkeskörning. Motsvarande
40219: fråga om nedre åldersgräns för förare i interna-        övre åldersgräns tillämpas i yrkesmässig person-
40220: tionell trafik. Med internationell trafik avses här     trafik. Vägtrafiklagen medger fortfarande att
40221: att vederbörande är fast bosatt i någon annan           undantag av särskilda skäl kan beviljas i fråga om
40222: stat än den som är i fråga. Fördragsslutande part       ålderskrav för att få inneha körkorteftersom den
40223: i ovan avsedda internationella avtal kan på sitt        övre åldersgränsen fastställs nationellt. Denna
40224: område låta bli att godkänna ett körkort vars           bestämmelse kan tillämpas om särskilda skäl fö-
40225: innehavare inte har fyllt 18 år. På samma sätt kan      religger. Undantagen har dock i praktiken varit
40226: den fördragsslutande parten låta bli att godkän-        få och kortvariga beroende av kraven i fråga om
40227: na ett körkort som berättigar till framförande av       övre åldersgräns och särskilda skäl.
40228: 
40229:      Helsingforsden 16 oktober 1998
40230: 
40231:                                                                            Trafikminister Matti Aura
40232:                                              KK 999/1998 vp
40233: 
40234: Kirjallinen kysymys 999
40235: 
40236: 
40237: 
40238: 
40239:                                     Pekka Kuosmanen /kok ym.: Pk-yritysten toimintaympäristön sel-
40240:                                        kiyttämisesta ja parantamisesta
40241: 
40242: 
40243:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
40244: 
40245:     Suomalaisista yrityksistä noin 99 % eli noin       riön hallinnonalojen yhteisiä palvelukeskuksia,
40246: 185 000 on pieniä alle 50 työntekijää työllistäviä     jotka tarjoavat palveluja yrityksille, yrittäjille ja
40247: yrityksiä ja niistä noin 94 % eli noin 17 5 000 on     yksittäisille kansalaisille. Keskusten avulla pyri-
40248: alle 10 työntekijää työllistäviä. Pienten yritysten    tään luomaan yrittäjille kokonaisvaltaisempi lä-
40249: syntyminen ja kehittyminen on tärkeää Suomen           hestymistapa mm. hallinnollisiin velvoitteisiin si-
40250: kansantaloudelle ja työllisyydelle. Pk-yritykset       ten, että yritysten tarve "sukkuloida" viranomai-
40251: ovat pääasiallisia työllistäjiä, paikallistalouksien   selta toiselle vähenisi. Ei ole yrittäjän syy,jos hän
40252: perusta, uusien tuotteiden kehittäjiä sekä tär-        ei osaa kysyä asiaansa oikein tai lähestyä oikeaa
40253: keimpiä toimijoita palvelusektorin kehittämises-       viranomaista. TE-keskusten tehtävinä on mm.
40254: sä.                                                    tukea ja neuvoa pk-yrityksiä niiden elinkaaren
40255:     Pienimpien yritysten taloushallintoon vaikut-      eri vaiheissa sekä avustaa ja neuvoa vientiin ja
40256: tavat säännökset ovat niiden kannalta kokonai-         kansainvälistymiseen liittyvissä asioissa.
40257: suudessaan monimutkaisia ja vaikeaselkoisia.               Yrityksiin kohdistuvan byrokratian ja velvoit-
40258: Yrittäjyyden tarkoituksena ei voida pitää erilais-     teiden yksinkertaistaminen on erittäin tärkeää,
40259: ten hallinnollisten velvoitteiden tuntemusta,          sillä erityisesti pienemmät yrittäjät ovat kokeneet
40260: vaan liiketoiminnan ja sen kehittämisen maksi-         mm. palkan liitännäismaksujen monimutkaisen
40261: mointia.                                               suorittamisen olevan jopa työllistämiskynnys.
40262:     Eniten yritysten toimintaa edistetään sellais-     Työnantajamaksujen keräämisessä olisi päästä-
40263: ten yksittäisten toimien tai toimenpidekokonai-        vä järjestelmään, jossa nykyiset palkkasidonnai-
40264: suuksien avulla, jonka tavoitteena on hallinnon        set työnantajamaksut yhdistetään yhdeksi mak-
40265: menettelyjen ja kaavakkeiden yksinkertaistami-         suksi, jonka työnantajayritys suorittaa maksun
40266: nen ja yhdenmukaistaminen. Erityisesti toistu-         saajien yhteiselle tilille, josta maksut kanavoi-
40267: vat, kaikkiin pk-yrityksiin kohdistuvat erilaiset      daan asianomaisille saajatahoille.
40268: ilmoitus-, lupa- sekä tiedonkeruumenettelyt vie-           Pienimpien yritysten, joiden liikevaihto ja tase
40269: vät pk-yrityksiltä kohtuuttomasti aikaa sekä ai-       ovat muutamia miljoonia markkoja, juoksevan
40270: heuttavat huomattavia kustannuksia, esim.              kirjanpidon hoito lain vaatimassa ajassa eli käy-
40271: asiantuntijoiden käytössä. Pieniä ja keskisuuria       tännössä kahden kuukaudenjaksoissa ei ole tar-
40272: yrityksiä koskevat usein samat menettelyt kuin         koituksenmukaista ja aiheuttaa yrityksille tar-
40273: suuriakin yrityksiä. Hallinnollisiin menettelyihin     peetonta hallintobyrokratiaa ja lisäkustannuk-
40274: liittyvät yleensä kiinteät maksut rasittavat pk-       sia. Tältä osin kirjausjaksojen tiheyttä on perus-
40275: yrityksiä suhteellisesti enemmän. Keski-Suomen         teltua harventaa. Lisäksi tarkoituksenmukaista
40276: taloudellisen tutkimuskeskuksen tekemän selvi-         olisi, että kirjanpidon kirjausjaksot ja arvonlisä-
40277: tyksen mukaan pidempään toimineilla yrityksillä        verotuksen tilitysjaksot olisivat samat. Esimer-
40278: hallintomenettelyjen aiheuttamat kustannukset          kiksi Ranskassa pienyritykset raportoivat arvon-
40279: ovat keskimäärin 30 000 markkaa vuodessa ja            lisäverot vain neljännesvuosittain.
40280: alle viiden henkilön yrityksillä yli 20 000 mark-          Säännöksiä yksinkertaistamaila ja karsimalla
40281: kaa vuodessa.                                          sekä samalla huolehtimalla siitä, että säännökset
40282:     Oikeana suuntana voidaan pitää jo tapahtu-         ovat niiden vaikutuspiiriin kuuluvan yritystoi-
40283: nutta työvoima- ja elinkeinokeskusten eli TE-          minnan kannalta tarkoituksenmukaisia ja keske-
40284: keskusten perustamista eri paikkakunnille. TE-         nään yhteensopivia, helpotetaan ja edistetään
40285: keskukset ovat kauppa- ja teollisuusministeriön,       pk-yritysten toimintaaja kustannuspaineita sekä
40286: maa- ja metsätalousministeriön sekä työministe-        tehostetaan niiden ajankäyttöresursseja.
40287: 280043
40288: 2                                          KK 999/1998 vp
40289: 
40290:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
40291: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme                ryhtyä selkiyttääkseen ja parantaakseen
40292: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen                pk-yritysten toimintaympäristöä?
40293: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40294: 
40295:      Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1998
40296: 
40297:                     Pekka Kuosmanen /kok                     Oiva Savela /kok
40298:                                              KK 999/1998 vp                                             3
40299: 
40300: 
40301: 
40302: 
40303:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
40304: 
40305:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Lisäksi on esitetty, että hallintomenettelyihin
40306: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          liittyviä hakemuslomakkeita ja ohjeistusta kehi-
40307: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        tetään edelleen, jotta niiden käyttäminen on
40308: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pekka             mahdollisimman asiakasystävällistä. Toimenpi-
40309: Kuosmasen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-          teinä on esitetty lomakkeiden ja ohjeistuksen pa-
40310: myksen n:o 999:                                        rantamista koekäytön tai vastaavien menettely-
40311:                                                        jen avulla. Monet hallinnonalat ovat jo aloitta-
40312:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          neet hakemuslomakkeiden uudistus- ja ajanmu-
40313:        ryhtyä selkiyttääkseen ja parantaakseen         kaistamistyön.
40314:        pk-yritysten toimintaympäristöä?                    Kuluvan hallituskauden aikana on selvitetty
40315:                                                        laajasti sosiaaliturvan hallintomenettelyjä ja
40316:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           mahdollisuuksia yksinkertaistaa niitä. Selvitys-
40317: vasti seuraavaa:                                       ten nojalla on meneiiiään työ menetelmien jous-
40318:                                                        tavoittamiseksi sekä palvelujen ja informaation
40319:     Pk-yritystoiminnan edistämiseen ja tähän liit-     lisäämiseksi.
40320: tyen mm. hallintomenettelyjen yksinkertaistami-            STM:n asettaman selvitysmies Asko Tanska-
40321: seen on kiinitetty huomiota jo hallitusohjelmas-       sen tehtävänä oli laatia ehdotus järjestelmäksi,
40322: sa. Lisäksi valtioneuvosto hyväksyi 5.2.1996 pe-       jonka mukaan ensi vaiheessa aloittava, alle 10
40323: riaatepäätöksen pk-yrityspoliittiseksi ohjelmak-       henkilön yritys voisi hoitaa työnantajamaksut
40324: si. Tässä ohjelmassa on eräänä tärkeänä osa-           yhtenä kokonaisuutena ja jota järjestelmää voi-
40325: alueena pk-yritysten toimintaympäristön ja hal-        daan myöhemmin laajentaa kattamaan kaikki
40326: lintomenettelyjen kehittäminen. Tähän liittyen         alle 10 työntekijän yritykset. Selvitysmies luovut-
40327: eri ministeriöissä ja virastoissa on käynnissä usei-   ti raporttinsa 16.1 0.1997.
40328: ta projekteja. Tällaisia hankkeita on mm. kaup-            Ehdotuksessa toimenpiteet jaoteltiin ajallises-
40329: pa- ja teollisuusministeriössä, valtiovarainminis-     ti kolmeen kategoriaan. Vuoden 1998 alusta esi-
40330: teriössä, Verohallituksessa ja sosiaali- ja terveys-   tettiin toteutettavaksi lähinnä informaation pal-
40331: ministeriössä.                                         velutoimintaan sekä työministeriön hallinnon-
40332:     Asiaa on selvitetty myös eriiiisessä lupa- ja      alan alaisuuteen kuuluvan Pientyönantajien Pal-
40333: ilmoitusmenettelyjen karsimistyöryhmässä. Hal-         velukeskuksen toiminnan laajentamiseen liitty-
40334: linnonalat selvittävät parhaiiiaan tämän työryh-       vät kehittämistoimenpiteet. Nämä toimenpiteet
40335: män tekemien ehdotusten vaatimia toimenpitei-          on toteutettu.
40336:  tä. Mietinnössä esitettiin mm. että viranomaisten         Selvitysmiehen raportissa esitettiin vuoden
40337:  tulee palvelujen saatavuuden lisäämiseksi hyö-         1999 alusta lähtien toteutettavaksi maksuaikoi-
40338:  dyntää nykyistä tehokkaammin tietoverkon sal-         hioja -ehtoihin sekä palkkakäsitteisiinja vakuut-
40339:  Iimia mahdollisuuksia. Työryhmä on esittänyt          tamisvelvollisuutta koskevien säännösten yhte-
40340:  myös uuden yritysinformaatiojärjestelmän luo-         näistämiseen liittyvät toimenpiteet. Näiden osal-
40341:  mista verkkopalveluna. Ehdotuksen mukaisesti          ta sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee kol-
40342:  viranomaistyönä on luotava tietoverkkoon pk-          mikantaperiaatteella muutoksia tavoitteena
40343:  yritysten hallintokalenteri, joka sisältää keskei-    aiempaa yhtenäisemmät säännöt vuoden 2000
40344:  set hallinnolliset menettelyt. Jotta pk-yritykset     alusta.
40345:  saavat hallintokalenterin kautta mahdollisim-             Valmistelutyö työeläke-, tapaturma- ja työt-
40346:  man kattavasti ja helposti tietoa hallinnon ylei-     tömyysturvavakuutusjärjestelmien maksuliiken-
40347:  simmin vaatimista toimenpiteistä ja määräajois-       teen yhdenmukaistamiseksi koskien eräpäiviä,
40348:  ta, hallintokalenteriin tulee sisällyttää joko suo-   viivästyskoron laskentaa ja viivästyskorkoa on
40349:  raan tai Iinkityksen avulla toimenpiteitä koske-      meneillään. Teknisesti muutos on toteutettavissa
40350:  vat toimintaohjeet sekä toimenpiteisiin liittyvät     aikaisintaan 1.1.2000 lukien.
40351:  säännökset. Tarvittaviin toimenpiteisiin ryhdy-           Sen sijaan muiden kuin valtiolle menevien
40352:  tään eri hallinnon alojen esittämien suunnitel-       työnantajamaksujen hoitaminen yhden selvitte-
40353:   mien mukaisesti.                                     ly-yksikön kautta on Suomen hajautetussa jär-
40354: 4                                          KK 999/1998 vp
40355: 
40356: jestelmässä hankalaaja siitä aiheutuisi uusia hal-    juoksevaan kirjanpitoon ei kohdistu juuri muu-
40357: linnollisia kustannuksia. Työnantajayritysten         tospaineita. Tähän vaikuttanee osaltaan se, että
40358: kannalta sama tulos voidaan saavuttaa kehittä-        tämän vuoden alussa on annettu ministeriön
40359: mällä tietojärjestelmiä ja niiden välistä tiedon-     päätös automaattisen tietojenkäsittelyn hyödyn-
40360: siirtoa.                                              tämisestä kirjanpidossa (KTMp 26.1.1998/47).
40361:    Edellä olevan lisäksi on pienyritysten työnan-     Pienten yritysten osalta päätöksessä keskeistä on
40362: tajamaksujen maksuliikennettäjoustavoitettu si-       mahdollisuus tukeutua nykyistä enemmän raha-
40363: ten, että vuoden 1998 alusta lukien alle 5 työnte-    laitosten tiliotteisiin juoksevassa kirjanpidossa.
40364: kijän yritys on voinut maksaa TEL-maksunsa            Yksittäinen seikka, johon lausunnoissa kuiten-
40365: halutessaan kuukausittain. Valmius menettelyn         kin kiinnitettiin huomiota, on kirjausten tekemi-
40366: ulottamiseksi alle 10 työntekijän yrityksiin on       selle asetetut määrärajat. Näiden aikojen piden-
40367: olemassa vuoden 1999 alusta.                          täminen tulee harkittavaksi jo aloitetussa jatko-
40368:    Tämän lisäksi on yritysten käyttöön kehitetty      valmistelussa.
40369: pc-pohjainen pankkiohjelmistoon tukeutuva oh-            Edellä olevan lisäksi hallintomenettelyjen yk-
40370: jelma (PYRY), joka yksinkertaistaa työnanta-          sinkertaistamiseen liittyen kauppa-ja teollisuus-
40371: jien työnantajavelvoitteista suoriutumista. Oh-       ministeriö on asettanut työryhmän laatimaan
40372: jelma tuottaa tarvittavat työnantajaraportit          standardia, jota käyttäen yritykset voivat lähet-
40373: oheistuotteena ja lähettää ne ns. TYVI-operaat-       tää viranomaisille lain mukaan toimitettavan ti-
40374: torin kautta ao. viranomaisille.                      linpäätöstietosanoman konekielisesti. Tämä
40375:    Kauppa- ja teollisuusministeriö on uuden kir-      merkitsisi toteutuessaan, että tilinpäätöstietoja ei
40376: janpitolain ja asetuksen voimaantulon jälkeen         ole tarpeen toimittaa monelle viranomaiselle,
40377: pyytänyt 29.1.1998 lausunnon eri tahoilta mm.         vaan yhteen keskusrekisteriin. Työryhmän mää-
40378: juoksevan kirjanpidon säännösten mahdollisesti        räaika on 31.12.1998.
40379: pienille kirjanpitovelvollisille aiheuttamista on-       Edellä esitettyyn viitaten hallitus toteaa me-
40380: gelmistaja miten säännöksiä tulisi muuttaa. Lau-      neillään olevan valmistelun selkeyttävän ja pa-
40381: suntojen perusteella on tehty alustavia johtopää-     rantavan pk-yritysten toimintaympäristöä olen-
40382: töksiä, joiden mukaan tilikauden aikaiseen eli        naisesti.
40383: 
40384:      Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1998
40385: 
40386:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
40387:                                            KK 999/1998 vp                                             5
40388: 
40389: 
40390: 
40391: 
40392:                                        Tili Riksdagens Ta/man
40393: 
40394:    1 det syfte som 37 § 1 mom. riksdagsordningen     tion om de vanligaste åtgärder som krävs av och
40395: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          tidsfrister som gäller inom förvaltningen skall i
40396: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      förvaltningskalendern medtas antingen direkt el-
40397: dagsman Pekka Kuosmanen m.fl. underteckna-           ler via länk anvisningar om hur man skall gå tili
40398: de spörsmål nr 999:                                  väga i olika fall samt bestämmelser rörande
40399:                                                      nämnda åtgärder. De åtgärder som krävs för att
40400:           Vilka åtgärder tänker Regeringen vid-      kunna åstadkomma detta skall vidtas på basis av
40401:        ta för att skapa klarhet i och förbättra      de planer som läggs fram av olika förvaltnings-
40402:        små och medelstora företags verksam-          områden.
40403:        hetsmiljö?                                       Det har vidare föreslagits att ansökningsblan-
40404:                                                      ketter och anvisningar i anslutning tili förvalt-
40405:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ningsförfaranden skall utvecklas vidare så att det
40406: anföra följande:                                     skall vara så lätt som möjligt för kunderna att
40407:                                                      använda dem. Som åtgärd har det föreslagits att
40408:    Redan i regeringsprogrammet har uppmärk-          ansökningsblanketterna och anvisningarna skall
40409: samhet fåsts vid främjande av små och medelsto-      förbättras genom att man först använder dem på
40410: ra företags verksamhet och i anslutning tili detta   prov eller med hjälp av andra dylika metoder.
40411: även vid förenkling av förvaltningsförfaranden.      lnom flera förvaltningsområden har man redan
40412: Dessutom har statsrådet den 5 februari 1996 god-     påbörjat arbetet med revidering och modernise-
40413: känt ett principbeslut innehållande ett policypro-   ring av ansökningsblanketterna.
40414: gram för små och medelstora företag. Utvecklan-         Under den nuvarande regeringens mandattid
40415: de av små och medelstora företags verksamhets-       har man gjort omfattande utredningar som rör
40416: betingelser samt förvaltningsförfaranden utgör       förvaltningsförfaranden i anslutning tili social-
40417: en viktig del av programmet och i detta syfte        skyddet och möjligheterna att förenkla dem. Ut-
40418: pågår flera projekt vid olika ministerier och äm-    gående från gjorda utredningar arbetar man som
40419: betsverk. Dylika projekt har startats bl.a. vid      bäst med att göra metoderna mer flexibla samt
40420: handels- och industriministeriet, finansministe-     att utöka servicen och informationen.
40421: riet, Skattestyrelsen och social- och hälsovårds-       Utredningsman Asko Tanskanen, som hade
40422: ministeriet.                                         förordnats av social- och hälsovårdsministeriet,
40423:    Frågan har utretts även av en särskild arbets-    hade tili uppgift att utarbeta ett förslag tili ett
40424: grupp med uppgift att undersöka hur olika till-      system vilket innebär att ett företag med fårre än
40425: stånds- och anmälningsförfaranden skulle kunna       10 anställda som skall inleda sin verksamhet i
40426: förenklas. Olika förvaltningsområden håller nu       intitialskedet får betala sina arbetsgivaravgifter
40427: på att utreda vilka åtgärder som krävs för att de    som ett enda helt och vilket senare skulle kunna
40428: förslag som arbetsgruppen lagt fram skall kunna      utvidgas att omfatta samtliga företag med fårre
40429: genomföras. För att tillgången på service skall      än 10 anställda. Utredningsmannen avlämnade
40430: kunna förbättras föreslogs i betänkandet bl.a. att   sin rapport den 16 oktober 1997.
40431: myndigheterna i större utsträckning än tidigare         1 förslaget indelades åtgärderna tidsmässigt i
40432: skall utnyttja de möjligheter som datanätet erbju-   tre kategorier. Enligt förslaget skulle från in-
40433: der. Arbetsgruppen har även föreslagit skapande      gången av 1998 vidtas de utvecklingsåtgärder
40434: av ett nytt informationssystem för företag i form    som ansluter sig närmast tili förbättrad informa-
40435: av nätverkstjänst. Enligt förslaget skall som        tion och service samt utvidgande av verksamhe-
40436: myndighetsuppdrag i datanätet skapas en för-         ten hos Servicecentralen för små arbetsgivare
40437: valtningskalender för små och medelstora före-       som hör tili arbetsministeriets förvaltningsområ-
40438: tag som innehåller de viktigaste förvaltnings-       de. Nämnda åtgärder har vidtagits.
40439: förfarandena. För att små och medelstora före-          1 den rapport som utredningsmannen avläm-
40440: tag på ett så täckande och enkelt sätt som möjligt   nade föreslogs vidare att sådana åtgärder som
40441: genom förvaltningskalendern skall få informa-        ansluter sig tili förenhetligande av bestämmel-
40442: 6                                           KK 999/1998 vp
40443: 
40444: serna om betalningstider och betalningsvillkor            Efter att den nya bokföringslagen och -förord-
40445: samt av sådana begrepp som lön och försäk-             ningen trädde i kraft har handels- och industrimi-
40446: ringsplikt skall vidtas från ingången av 1999.         nisteriet den 29 januari 1998 begärt utlåtande av
40447: För deras del skall social- och hälsovårdsmini-        olika håll angående bl.a. de eventuella problem
40448: steriet förbereda ändringar enligt trekvotssy-         som bestämme1serna om den löpande bokföring-
40449: stem i syfte att skapa mer enhetliga regler från       en vållar små bokföringsskyldiga och förslag om
40450: ingången av år 2000.                                   hur bestämmelserna borde ändras. Utgående
40451:    Som bäst pågår ett förberedande arbete som          från utlåtandena har man dragit preliminära
40452: syftar tili förenhetligande av betalningsrörelsen i    slutsatser enligt vilka det förekommer inget sär-
40453: anslutning tili systemen för arbetspensions-,          skilt tryck på ändring av bestämmelserna om
40454: olycksfalls- och arbetslöshetsskyddsförsäkring i       bokföring under räkenskapsperioden dvs. den
40455: fråga om förfallodagar, beräkning av dröjsmåls-        löpande bokföringen. En av orsakerna tili detta
40456: ränta och dröjsmålsräntans storlek. Tekniskt sett      torde vara att handels- och industriministeriet i
40457: kan reformen genomföras tidigast den l januari         början av innevarande år har utgivit ett beslut
40458: 2000.                                                  som gäller utnyttjande av adb i bokföringen
40459:    Inom det finska decentraliserade systemet är        (HIMb 26.1.1998/47). Det viktiga i bes1utet med
40460: det däremot svårt att via en enda clearingenhet        tanke på små företag är att dessa har en möjlighet
40461: sköta hanteringen av andra arbetsgivaravgifter         att i den löpande bokföringen i större utsträck-
40462: än sådana som går tili staten och det skulle också     ning än hittills stöda sig på de kontoutdrag som
40463: medföra nya administrativa kostnader. Ur ar-           fås av penninginstitut. En särskild omständighet
40464: betsgivarföretagens synvinkel kan samma resul-         vid viiken man dock fåste uppmärksamhet i utlå-
40465: tat nås genom att man utvecklar datasystemen           tandena var de tidsfrister som ställs för registre-
40466: och dataöverföringen mellan dem.                       ringarna. En förlängning av tidsfristerna kom-
40467:    Utöver de åtgärder som nämns ovan har dess-         mer att upptas tili prövning vid den redan inledda
40468: utom betalningsrörelsen i anslutning tili de ar-       fortsatta beredningen.
40469: betsgivaravgifter som småföretag skall erlägga            Utöver det som har anförts ovan har handels-
40470: gjorts smidigare så att från och med ingången av       och industriministeriet i anslutning tili förenk1ing
40471: 1998 har ett företag med fårre än fem anställda,       av förvaltningsförfaranden tillsatt en arbets-
40472: om det så önskat, månadsvis kunnat erlägga de          grupp med uppgift att utarbeta en standard med
40473: avgifter som krävs enligt lagen om pension för         hjälp av viiken företag skall kunna tillställa myn-
40474: arbetstagare. Från ingången av 1999 kommer det         digheterna sina bokslutsdata, som de enligt lag är
40475: att vara möjligt att utvidga detta system att om-      skyldiga att lämna, på maskinspråk. Om detta
40476: fatta företag med fårre än 10 anställda.               blir verklighet, betyder det att bokslutsdata inte
40477:    Dessutom har man för företagens behov med           behöver skickas tili flera myndigheter utan tili ett
40478: bankprogramvaran som grund utvecklat ett PC-           enda centralregister. Arbetsgruppen skall ha
40479: baserat program (PYRY) som gör det lättare för         slutfört sitt arbete den 31 december 1998.
40480: arbetsgivarna att k1ara av sina plikter som ar-           Med stöd av vad som har anförts ovan konsta-
40481: betsgivare. Som biprodukt tili programmet fås          terar regeringen att de pågående förberedelserna
40482: behövliga arbetsgivarrapporter som skickas se-         kommer att skapa klarhet i och väsentligt för-
40483: dan via en s.k. TYVI-operator direkt tili myndig-      bättra små och medelstora företags verksamhets-
40484: heterna i fråga.                                       betingelser.
40485: 
40486:      Helsingforsden 15 oktober 1998
40487: 
40488:                                                       Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
40489:                                           KK 1000/1998 vp
40490: 
40491: Kirjallinen kysymys 1000
40492: 
40493: 
40494: 
40495: 
40496:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Ruoveden kuntaan sijoitettujen pakolaisten
40497:                                       asemasta
40498: 
40499: 
40500:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
40501: 
40502:    Ruoveden kuntaan Pirkanmaalla on sijoitettu       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
40503: pakolaisia valtion kolmivuotisella tuella. Nyt       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40504: tuki on loppunut ja Ruoveden kunnanvaltuusto
40505: on suunnittelemassa lokakuussa päätöstä, jonka                 Tietääkö Hallitus, millä perusteella
40506: jälkeen siellä mainitussa ominaisuudessa olevat             Ruoveden kunnanvaltuusto voi mahdol-
40507: eivät ole pakolaisia.                                       lisesti tehdä päätöksen siitä, että siellä
40508:    Pakolaisasioita käsittelevien viranomaisten              valtion tuella ylläpidetyt pakolaiset eivät
40509: mukaan pakolaisuus poistuu vain, jos palaa ta-              valtuuston päätöksen jälkeen ole enää
40510: kaisin kotimaahansa tai sitten hyväksytään Suo-             pakolaisia, ja
40511: men kansalaiseksi. Ruoveden kunnassa onkin                      mikäjuridinen tai käytännön merkitys
40512: hämmästelty suunniteltua päätöstä.                          tällaisella valtion tuen loppumisen jäl-
40513:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          keen tehtävällä päätöksellä on?
40514: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
40515:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1998
40516:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
40517: 
40518: 
40519: 
40520: 
40521: 280043
40522: 2                                         KK 1000/1998 vp
40523: 
40524: 
40525: 
40526: 
40527:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
40528: 
40529:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tällaisen sopimuksen valtion kanssa. Sopimuk-
40530: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        sen perusteella valtio korvaa pääsääntöisesti vas-
40531: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-     taanotosta kolmena ensimmäisenä vuotena kun-
40532: le jäsenelle kansanedustaja Sulo Aittoniemen         nalle aiheutuvat kustannukset.
40533: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 1000:          Valtion kunnalle maksamilla korvauksilla ei
40534:                                                      ole vaikutusta pakolaisuuden lakkaamiseen.
40535:           Tietääkö Hallitus, millä perusteella          Henkilö lakkaa olemasta pakolainen, jos hän
40536:        Ruoveden kunnanvaltuusto voi mahdol-              1) vapaaehtoisesti uudelleen turvautuu kansa-
40537:        lisesti tehdä päätöksen siitä, että siellä    laisuusvaltionsa suojeluun;
40538:        valtion tuella ylläpidetyt pakolaiset eivät       2) menetettyään kansalaisuutensa saa sen ta-
40539:        valtuuston päätöksen jälkeen ole enää         kaisin omasta vapaasta tahdostaan;
40540:        pakolaisia, ja                                    3) saa toisen valtion kansalaisuuden ja voi
40541:            mikäjuridinen tai käytännön merkitys      turvautua uuden kansalaisuusvaltionsa suoje-
40542:        tällaisella valtion tuen loppumisen jäl-      luun;
40543:        keen tehtävällä päätöksellä on?                   4) vapaaehtoisesti asettuu asumaan maahan,
40544:                                                      josta pakeni tai jonka ulkopuolelle jäi vainon
40545:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         pelosta; tai
40546: vasti seuraavaa:                                         5) ei ilmeisesti enää ole suojelun tarpeessa,
40547:                                                      koska olosuhteet, joiden vallitessa hänestä tuli
40548:    Pakolaisten vastaanotto on kunnalle vapaaeh-      pakolainen, ovat lakanneet olemasta.
40549: toista.                                                  Pakolaisuuden lakkaamisesta päättää ulko-
40550:    Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vas-         maalaisvirasto edellä esitetyin perustein. Ruove-
40551: taanotosta annetun valtioneuvoston päätöksen         den kunta ei voi tehdä päätöstä pakolaisuuden
40552: (1607/1992) mukaan kunta voi tehdä sopimuk-          lakkaamisesta. Kunnan päätöksellä tai kannan-
40553: sen pakolaisten vastaanottamisesta valtion vi-       otolla ei tässä asiassa ole myöskään oikeusvaiku-
40554: ranomaisten kanssa. Ruoveden kunta on tehnyt         tusta.
40555: 
40556:      Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1998
40557:                                                                     Työministeri Liisa Jaakonsaari
40558:                                           KK 1000/1998 vp                                                3
40559: 
40560: 
40561: 
40562: 
40563:                                        Tili Riksdagens Talman
40564: 
40565:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          På basis av avtalet ersätter staten i regel de kost-
40566: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande          nader som på grund av mottagandet åsamkas
40567: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      kommunen under de tre första åren.
40568: dagsledamot Sulo Aittoniemi undertecknade                De ersättningar som staten betalar till kom-
40569: spörsmål nr 1000:                                    munen bidrar inte tili att flyktingskapet upphör.
40570:                                                          En person upphör att vara flykting, ifall han
40571:           Vet Regeringen på vilka grunder kom-           1) friviiiigt på nytt tyr sig tili sin medborgar-
40572:        munfullmäktige i Ruovesi eventuellt kan       skapsstats skydd;
40573:        fatta beslut om att de flyktingar som där         2) efter att ha mist sitt medborgarskap får det
40574:        underhålls med statligt stöd efter full-      tilihaka av egen fri vilja;
40575:        mäktiges beslut inte längre är flyktingar,        3) får en annan stats medborgarskap och kan
40576:        och                                           ty sig tili det skydd som hans nya medborgar-
40577:           viiken juridisk eller praktisk betydelse   skapsstat ger;
40578:        har ett dylikt beslut som fattas efter det        4) frivilligt bosätter sig i det Jand därifrån han
40579:        att det statliga stödet upphört?              flydde eller utanför vilket han stannade på grund
40580:                                                      av rädsla för förföljelse; eller
40581:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            5) uppenbarligen inte längre är i behov av
40582: anföra följande:                                     skydd, eftersom de förhållanden under vilka han
40583:                                                      blev flykting upphört.
40584:    Mottagandet av flyktingar är frivilligt för           Utlänningsverket bestutar enligt ovan anför-
40585: kommunen.                                            da grunder när en person upphör att vara flyk-
40586:    Enligt statsrådets beslut om mottagande av        ting. Ruovesi kommun kan inte fatta beslut om
40587: flyktingar och asylsökande (1607/I992) kan           att flyktingskapet upphör. Kommunens beslut
40588: kommunen ingå ett avtal med de statliga myndig-      eller ställningstagande har heller ingen rättsver-
40589: heterna om mottagande av flyktingar. Ruovesi         kan i denna sak.
40590: kommun har ingått ett sådant avtal med staten.
40591:      Helsingforsden 16 oktober 1998
40592: 
40593:                                                                   Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
40594:                                             KK 1001/1998 vp
40595: 
40596: Kirjallinen kysymys 1001
40597: 
40598: 
40599: 
40600: 
40601:                                     Sulo Aitioniemi /kesk: Ikaalisten kihlakunnansyyttäjän työtilan-
40602:                                         teesta
40603: 
40604: 
40605:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
40606: 
40607:    Syyttäjät työskentelevät Suomessa ylettömän            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40608: työpaineen alaisena. Kun esimerkiksi Ruotsissa         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
40609: samaa juttumäärää käsittelee 700 syyttäjää, Suo-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
40610: messa vastaava määrä on 250 syyttäjää. Tämä on         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40611: tiedossa ja tästä on puhuttu, mutta haluan ottaa
40612: kyselyn kohteeksi yhden erillisen kihlakunnan eli                Miten Hallitus uskoo yhden kihlakun-
40613: Ikaalisen. Viimeisen tilaston mukaan syytettävä-              nansyyttäjän pystyvän hoitamaan perus-
40614: nä oli yhdellä syyttäjällä vuonna 1997 yhteensä               teluissa mainitut 404 juttua syyteasteella
40615: 404 syyteasiaa. Tilastollisesti katsoen tilanne oli-          niin, että rikoksentekijät,joille palkataan
40616: kin kaikkein surkein tuossa Ikaalisten kihlakun-              huippuasianajajat yhteiskunnan varoilla,
40617: nassa,jossa on keskivertoisesti eniten syytettäviä            eivät pääsisi ylivertaiseen asemaan ja että
40618: asioita syyttäjää kohden. Työtilanne vaatisi heti             syytejutut eivät pääsisi vanhenemaan?
40619: toisen syyttäjän paikkaamista, jotta tilanne olisi
40620: jotenkin hallinnassa.
40621: 
40622:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1998
40623: 
40624:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
40625: 
40626: 
40627: 
40628: 
40629:  280043
40630: 2                                           KK 1001/1998 vp
40631: 
40632: 
40633: 
40634: 
40635:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
40636: 
40637:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         ton työmäärä on diaariluvun perusteella arvioi-
40638: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          den noin kolmanneksen suurempi kuin syyttäjillä
40639: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        keskimäärin. Ikaalisten syyttäjäosasto on kui-
40640: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         tenkin pystynyt käsittelemään saapuneet asiat
40641: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          varsin hyvin. Valtakunnansyyttäjänvirastosta
40642: n:o 1001:                                              saadun tiedon mukaan vanhin syyteharkinnassa
40643:                                                        oleva asia on tullut syyttäjäosastolle tämän vuo-
40644:            Miten Hallitus uskoo yhden kihlakun-        den toukokuun alkupuolella. Myös syyteharkin-
40645:         nansyyttäjän pystyvän hoitamaan perus-         nassa olevien asioiden määrä on kohtuullinen.
40646:         teluissa mainitut 404 juttua syyteasteella     Asioiden lukumäärän ohella myös jutturakenne
40647:         niin, että rikoksentekijät, joille palkataan   vaikuttaa työmäärään.
40648:         huippuasianajajat yhteiskunnan varoilla,          Ministeriössä on parhaillaan harkittavana
40649:         eivät pääsisi ylivertaiseen asemaan ja että    syyttäjäyksiköiden yhteistoiminnan uudelleen-
40650:         syytejutut eivät pääsisi vanhenemaan?          järjestely myös Ikaalisten osalta. Yhteistoimin-
40651:                                                        nan tarkoituksena on tasata työmääriä. Saman-
40652:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           aikaisesti selvitetään syyttäjälaitoksen ja ministe-
40653: vasti seuraavaa:                                       riön edustajista koostuvassa työryhmässä pro-
40654:                                                        sessiuudistuksista aiheutuvia syyttäjien voima-
40655:     Ikaalisten kihlakunnanviraston syyttäjäosas-       varatarpeita.
40656:       Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1998
40657: 
40658:                                                                      Oikeusministeri Jussi Järventaus
40659:                                           KK 1001/1998 vp                                              3
40660: 
40661: 
40662: 
40663: 
40664:                                        Tili Riksdagens Talman
40665: 
40666:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         Med stöd av en uppskattning som baserar sig
40667: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-       på diarienumret är arbetsmängden vid åklagar-
40668: 1em av statsrådet översänt följande av riksdagsle-   avdelningen vid lkalis häradsämbete cirka en
40669: damot Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål         tredjedel större än medeltalet för åklagare. Ikalis
40670: nr 1001:                                             åklagaravdelning har dock tämligen väl lyckats
40671:                                                      klara av inkomna ärenden. Enligt uppgifter från
40672:           Hur kan Regeringen tro att en enda         riksåklagarämbetet har det äldsta fallet i åtals-
40673:        häradsåklagare skall klara av de i motive-    prövning til_lställts åklagaravdelningen i början
40674:        ringen nämnda 404 fall som väntar på          av maj i år. Aven antalet ärenden i åtalsprövning
40675:        åtal, så att förbrytarna med toppadvoka-      är rimligt. Förutom antalet påverkar även ären-
40676:        ter som ersätts med samhällsmedel inte        destrukturen arbetsmängden.
40677:        kommer i en överlägsen ställning och så          Som bäst övervägs vid ministeriet en omorga-
40678:        att åtal inte preskriberas?                   niseringen av samverkan mellan åk1agarenheter-
40679:                                                      na även för Ikalis del. Syftet med samverkan är
40680:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        att fördela arbetet jämnt. Samtidigt utreder en
40681: anföra följande:                                     arbetsgrupp som består av representanter för
40682:                                                      åklagarväsendet och ministeriet det resursbehov
40683:                                                      bland åklagare som processreformerna orsakat.
40684:      Helsingforsden 19 oktober 1998
40685:                                                                    Justitieminister Jussi Järventaus
40686:                                           KK 1002/1998 vp
40687: 
40688: Kirjallinen kysymys 1002
40689: 
40690: 
40691: 
40692: 
40693:                                   Sulo Aitioniemi /kesk: Länsi-Suomen läänin poliisinvirkojen mää-
40694:                                       rän kehityksestä
40695: 
40696: 
40697:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
40698: 
40699:    Länsi-Suomen läänin poliisinvirkojen määrä        voimavarat on satsattava isoihin rikoksiin. Tätä
40700: on vuodesta 1992 tämän vuoden loppuun laske-         ei kansalainen kuitenkaan ymmärrä, sillä hänelle
40701: nut 202 viralla. Poliisinvirkojen määrä nimittäin    on tärkeää se oikeudenloukkaus-pienempikin
40702: vuoden 1992 alussa oli 2 349, kun se tämän vuo-      -joka on kohdistunut häneen.
40703: den lopussa on 2 147. Lisäksi käytössä olevia           Länsi-Suomen !äänikin pärjäilee ensi vuonna
40704: virkoja on täyttämättä 50.                           rahallisesti, koska yhä vähäisempi määrä henki-
40705:    Vuosien 1992-1998 välillä poliisin tehtävä-       lökuntaa on työssä. Toiminnallisesti, mikä kan-
40706: kenttä on merkittävästi lisääntynyt jo siitäkin      salaisten kannalta on tärkeämpi asia, poliisin
40707: syystä, että yhteiskunnan palvelujen heikentyes-     mahdollisuudet romahtavat entisestään.
40708: sä kansalaiset kääntyvät yhä useammin poliisin          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40709: puoleen sellaisissakin asioissa, jotka eivät ole     tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
40710: poliisin tehtäväkenttään kuuluvia. Poliisi on vii-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
40711: meinen apu hädän hetkellä. Tämä asenne on            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40712: merkittävästi lisännyt myös poliisin arvostusta,
40713: mutta ei ole tuonut lisämahdollisuuksia.                       Eikö Hallitus ymmärrä, mihin poliisin
40714:    Poliisin puolella hupenevat resurssit näkyvät            toiminnallisten mahdollisuuksien rajoit-
40715: myös Länsi-Suomen läänissä jo selvästi turvalli-            taminen esimerkiksi Länsi-Suomen lää-
40716: suuspalvelujen heikentymisenä, mutta erityisesti            nissä lopulta johtaa, ja
40717: rikostutkinnan tason laskuna. Ns. tavallisia ri-               mitä Hallitus aikoo tehdä toiminnallis-
40718: koksia ei kerta kaikkiaan ole enää mahdollista              ten mahdollisuuksien lisäämiseksi?
40719: tutkia vähemmässäkään määrin, koska vähät
40720:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1998
40721: 
40722:                                         Sulo Aittaniemi /kesk
40723: 
40724: 
40725: 
40726: 
40727: 280043
40728: 2                                           KK 1002/1998 vp
40729: 
40730: 
40731: 
40732: 
40733:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
40734: 
40735:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         on laskenut poliisin hälytystehtävissä, kun perus-
40736: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          teena pidetään keskimääräistä toimintavalmius-
40737: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        aikaa, joka on noussut kymmenestä minuutista
40738: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         kolmeentoista minuuttiin. Hälytystoiminnan
40739: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          keskittäminen on lisännyt kentällä olevien polii-
40740: n:o 1002:                                              simiesten lukumäärää, mutta heikentänyt samal-
40741:                                                        la haja-asutusalueiden poliisipalveluja.
40742:           Eikö Hallitus ymmärrä, mihin poliisin            Edustaja Aittaniemi on kiinnittänyt huomiota
40743:        toiminnallisten mahdollisuuksien rajoit-        poliisinvirkojen määrän kehitykseen erityisesti
40744:        taminen esimerkiksi Länsi-Suomen lää-           Länsi-Suomen läänissä. Lukumäärätiedot ovat
40745:        nissä lopulta johtaa, ja                        varmaan sinällään oikeita. Virkamäärää on pe-
40746:           mitä Hallitus aikoo tehdä toiminnallis-      rinteisesti käytetty toimintaresurssien tason mit-
40747:        ten mahdollisuuksien lisäämiseksi?              tarina. Kuitenkin toisin esille tässä yhteydessä
40748:                                                        sen yksipuolisuuden, joita pelkkiin poliisin virka-
40749:   Vastauksena esitettyyn kysymykseen esitän            määriin pitäytyminen sisältää. Virkamäärät ei-
40750: kunnioittavasti seuraavaa:                             vät osoita todellista käytettävissä olevaa henki-
40751:                                                        löstöä tai työpanosta, koska kaikki virat eivät ole
40752:    Kuten edustaja Aittoniemikin on omassa ky-          koskaan täynnä mm. henkilöstön vaihtuvuuden
40753: symyksessään esittänyt, poliisin tehtäväkenttä ja      takia tai muista syistä.
40754: tehtävien sisältö ovat tällä vuosikymmenellä              Virkojen lukumäärät eivät mittaa resurssita-
40755: muuttuneet olennaisesti. Vaikka tehtävien mää-         soa myöskään siitä syystä, etteivät ne ota huo-
40756: rä ei ole olennaisesti lisääntynyt, niiden vaikeus-    mioon erilaatuisia ja palkkaukseltaan eritasoisia
40757: aste on kasvanut. Yhteiskunnan moninaistuessa          virkoja. Pitäytymällä vain poliisihenkilöstön ver-
40758: syntyy entistä enemmän myös uudentyyppistä             tailuun ei oteta huomioon, että toiminnan tulos
40759: paljon tutkintaresursseja sitovaa teknistä, kan-       syntyy koko henkilöstön toimesta. Muun henki-
40760: sainvälistä ja organisoitunuHa rikollisuutta. Tie-     löstön määrä on viime vuosina kasvanut, ja ta-
40761: toja edellä mainitun laisesta kehityksestä tulee       voitteena on ollut siirtää sellaisia tehtäviä, jotka
40762: jatkuvasti, kuten jokainen on voinut havaita.          eivät edellytä poliisikoulutusta, muulle henkilös-
40763: Viittaan tässä viime päivinä ilmi tulleeseen pank-     tölle. Henkilöresurssitason kuvaamisessa ja kehi-
40764: kikorttien väärentämiseen. Kehitys on syytä ot-        tyksen arvioinnissa olisi otettava huomioon
40765: taa huomioon entistä tarkemmin poliisin toimin-        koko henkilöstön todellinen määrä, tehty työpa-
40766: tamahdollisuuksia arvioitaessa.                        nos, koulutukseen käytetty työpanos, sairaus- ja
40767:    On myös todettava, että valtiontalouden sääs-       loma-aikojen vaikutus jne. On seurattava ja ar-
40768: tötoimet ovat kohdistuneet myös poliisitoimeen         vioitava henkilöstötietojen ohella tekniikan käy-
40769: tosin hieman lievempinä kuin moniin muihin val-        tön, uudelleenjärjestelyjen ja monien muiden,
40770: tion yksikköihin. Kahtena viime vuonna rahoi-          mm. tuottavuutta lisäävien tekijöiden, vaikutuk-
40771: tustasoa on jopa nostettu yhteensä noin 90 milj.       sia.
40772: mk:lla. Poliisin resurssitilannetta on osittain hel-      Toiminnan sisältö, kokonaisresurssitja niiden
40773: pottanut myös eräiden tehtävien, kuten passin-         välinen todellinen yhteys jää taka-alalle, jos kes-
40774: tarkastuksen, siirtyminen muille viranomaisille.       kustelemme vain avoinna olevista viroista. Tästä
40775:    Huolimatta rahoituksen todellisesta vähenty-        ei pidä vetää sellaista johtopäätöstä, että vähät-
40776: misestä poliisi on tähän asti pystynyt pitämään        telisin asiaa. Panostietojen ohella on tärkeätä
40777: toiminnan tason kohtuullisella tasolla, jos perus-     tietää, mitkä ovat kansalaisten palvelutarpeet,
40778: teena käytetään mm. talousarvioesityksessä ole-        miten ne on toiminnalla pystytty tyydyttämään
40779: via tunnuslukuja. Selvitettyjen rikoslakirikosten      ja mikä on todellinen poliisin palvelutaso.
40780: määrä on pystytty pitämään viime vuosina osa-          Alueelliset ja kansalliset turvallisuuskyselyt tuot-
40781: puilleen samalla tasolla kuten talousarvioesityk-      tavatkin varsin hyvin näitä tietoja. Tietoaineis-
40782: sen selvitysosasta voidaan havaita. Palvelutaso        toa on kuitenkin syytä järjestelmällisesti täyden-
40783:                                            KK 1002/1998 vp                                             3
40784: 
40785: tää sellaisilla mittareilla, jotka nykyistä parem-    löstön lomautuksia tai irtisanomisia. Tämän tar-
40786: min osoittaisivat todellisen turvallisuustilanteen    koituksen toteutumista seurataan kehyspäätök-
40787: ja poliisin palvelutason. Kaikkein oleellisinta on,   sen ja vuoden 1999 lisätalousarvion valmistelun
40788: että seurantatietoja analysoidaan ja todella hyö-     yhteydessä. Tähän käytetään mahdollisimman
40789: dynnetään. Kysymys on hyvin pitkälle siitä, mi-       monipuolista ja asiaa eri ulottuvuuksilta selvittä-
40790: ten kaikki resurssit kohdennetaan toiminnalli-        vää tietoaineistoa.
40791: sesti oikeisiin kohteisiin ja oikeaan aikaan.            Rahoituksen lisäämistä arvioidaan seuraavan
40792: Useimpiin asioihin voidaan vaikuttaa eri tavoin       kerran syksyn 1998 lisätalousarvioesityksen val-
40793: lääninhallituksen tai poliisiyksikköjen sisäisin      mistelun yhteydessä. Rahoituksen lisääminen ei
40794: toimin.                                               kuitenkaan yksinään riitä, vaan poliisitoimelta
40795:    Mitä tulee sitten yleiseen kysymykseen poliisin    edellytetään, niin kuin jo edellä totesin, entistä
40796: toiminnallisten mahdollisuuksien lisäämiseksi,        määrätietoisempaa resurssien suuntaamista,
40797: viittaan siihen, mitä olen vastannut edustaja Ait-    kohdentamista sekä monipuolista toiminnan ke-
40798: toniemen kirjalliseen kysymykseen n:o 934/            hittämistä ja seurantaa. Sisäasiainministeriö vas-
40799:  1998 vp (koski Tampereen poliisilaitoksen re-        taa osaltaan siitä, että poliisipalvelusten taso on
40800: surssitilannetta) sekä talousarvioesityksessä ole-    koko maassa riittävällä tasolla ja että taloudelli-
40801: viin tietoihin. Lisäksi toteaisin sen, mitä vuoden    set voimavarat kohdennetaan sitä vastaavasti.
40802:  1999 talousarvioneuvotteluissa 12.-13.8.1998         Sisäasiainministeriön tehtävänä on myös valvoa
40803: on sovittu. Neuvottelupöytäkirjan mukaan polii-       mm. tulossopimusmenettelyin, että resursseja
40804: sin määrärahat mitoitetaan siten, että nykyisin       käytetään tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti
40805: käytössä olevat resurssit turvataan ilman henki-      kaikissa poliisiyksiköissä.
40806: 
40807:      Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1998
40808: 
40809:                                                               Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
40810: 4                                             KK 1002/1998 vp
40811: 
40812: 
40813: 
40814: 
40815:                                            Tili Riksdagens Talman
40816: 
40817:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          se i förklaringsdelen i budgetpropositionen. Ser-
40818: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-            vicenivän har sjunkit då det gäller polisens alarm-
40819: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-          uppdrag, om man som utgångspunkt har den
40820: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr             genomsnittliga aktionsberedskapstiden, som har
40821: 1002:                                                     ökat från tio tili tretton minuter. Centralisering-
40822:                                                           en av alarmverksamheten har ökat antalet polis-
40823:           Förstär Regeringen inte vart begrän-            män pä fåltet, men den har samtidigt försämrat
40824:        sandet av polisens verksamhetsmöjlighe-            polisservicen i glesbygden.
40825:        ter t.ex. i Västra Finlands Iän till sist leder,       Riksdagsman Aittoniemi har fåst uppmärk-
40826:        och                                                samhet vid utvecklingen i fräga om polistjänster-
40827:           vad ämnar Regeringen göra för att öka           na speciellt i Västra Finlands Iän. Uppgifterna
40828:        verksamhetsm öjligheterna?                         om antalet är i och för sig säkert riktiga. Antalet
40829:                                                           tjänster har traditionellt använts som en mätare
40830:   Som svar på detta spörsmål fär jag vördsamt             för nivän pä verksamhetsresurserna. Jag vill
40831: anföra följande:                                          emellertid i detta sammanhang föra fram att det
40832:                                                           är ensidigt att endast hålla sig till antalet polis-
40833:    Säsom riksdagsman Aittoniemi har framfört i            tjänster. Antalet tjänster visar inte den verkliga
40834: sitt eget spörsmäl har polisens uppgiftsfålt och          till buds stående personalen eller arbetsinsatsen,
40835: innehållet i uppgifterna förändrats väsentligt un-        eftersom alla tjänster aldrig någonsin är besatta
40836: der detta årtionde. Fastän antalet uppgifter inte         bl.a. till följd av omsättningen bland personalen
40837: har ökat väsentligt har deras svärighetsgrad där-         eller av andra orsaker.
40838: emot ökat. 1 och med att samhället blir allt mer              Antalet tjänster mäter inte heller resursnivån
40839: pluralistiskt uppstår det allt mer sädan teknisk,         av den orsaken att de inte beaktar tjänster av
40840: internationell och organiserad brottslighet av en         olika karaktär och pä olika niväer beträffande
40841: helt ny typ som binder mycket undersökningsre-            avlöningen. Genom att endast hålla sig till en
40842: surser. Vi får en oavbruten ström av uppgifter om         jämförelse av polispersonalen beaktar man inte
40843: en dylik utveckling säsom var och en har kunnat           att hela personalen päverkar verksamhetsresul-
40844: märka. Jag hänvisar här tili bankkortsförfalsk-           tatet. Antalet övriga anställda har ökat under de
40845: ningen som uppdagats under de senaste dagarna.            senaste ären och mälsättningen har varit att över-
40846: Det är skäl att allt noggrannare ta hänsyn till           föra sädana uppgifter som inte kräver polisut-
40847: utvecklingen när polisens verksamhetsmöjlighe-            bildning på den övriga personalen. När man be-
40848: ter bedöms.                                               skriver personresursnivän och bedömer utveck-
40849:    Det kan även framhällas att sparåtgärderna             lingen bör man beakta det egentliga antalet an-
40850: inom statsekonomin också har drabbat polisvä-             ställda, den utförda arbetsinsatsen, den arbetsin-
40851: sendet, dock i litet lindrigare form än vad gäller        sats som använts för utbildning, sjuk- och semes-
40852: mänga andra statliga enheter. Under de senaste            terperiodernas verkningar osv. Utöver personal-
40853: två ären har finansieringsnivån t.o.m. höjts med          uppgifterna bör man iaktta och bedöma vilken
40854: sammanlagt ca 90 milj. mk. Polisens resurssitua-          verkan användningen av teknik, nya arrange-
40855: tion har delvis underlättats av att vissa uppgifter,      mang och många andra faktorer som bl.a. ökar
40856: såsom passkontrollen, har överförts tili andra            produktiviteten har.
40857: myndigheter.                                                  Verksamhetens innehåll, de totala resurserna
40858:    Trots den faktiska minskningen av finansie-            och det verkliga sambandet mellan dessa hamnar
40859: ringen har polisen hittills förmått hålla verksam-        i bakgrunden om vi endast diskuterar devakanta
40860: heten på en skälig nivå, om man som utgångs-              tjänsterna. Av detta bör man inte dra den slutsat-
40861: punkt använder de jämförelsetal som bl.a. nämns           sen att jag underskattar frågan. Utöver uppgif-
40862: i budgetpropositionen. Det har varit möjligt att          terna om insatser är det viktigt att känna tili
40863: bibehålla antalet uppklarade brott mot straffia-          medborgarnas behov av service, hur verksamhe-
40864: gen på ungefår samma nivå, något som man kan              ten har kunnat tillfredsställa dessa behov och
40865:                                             KK 1002/1998 vp                                               5
40866: 
40867: viiken den egentliga nivån på polisens service är.     protokollet skall polisens anslag dimensioneras
40868: Regionala och nationella förfrågningar beträf-         så att de nuvarande resurserna som står tili buds
40869: fande säkerhet och trygghet producerar dessa           skall tryggas utan att de anställda permitteras
40870: upplysningar rätt bra. Det är emellertid skäl att      eller sägs upp. 1 samband med beslutet om bud-
40871: systematiskt komplettera informationen med så-         getramarna och beredningen av tilläggsbudgeten
40872: dana mätare som bättre än för närvarande visar         för 1999 skall man se tili att detta syfte uppnås.
40873: den egentliga situationen i fråga om säkerhet och      För detta ändamål används så mångsidig infor-
40874: trygghet samt polisens servicenivå. Det väsentli-      mation som möjligt som också klarlägger frågan
40875: gaste är att upphöljningsuppgifterna analyseras        ur olika perspektiv.
40876: och att de verkligen utnyttjas på rätt sätt. Det är        1 samband med beredningen av den tilläggs-
40877: i mångt och mycket fråga om på vilket sätt alla        budgetproposition som skall avlåtas hösten 1998
40878: resurser omfördelas tili funktionellt sett rätta       kommer man följande gång att bedöma en ök-
40879: ställen och vid rätt tidpunkt. Det är möjligt att på   ning av finansieringen. Det är emellertid inte
40880: olika sätt påverka de flesta saker med hjälp av        tillräckligt att enbart öka finansieringen, utan
40881: interna åtgärder inom länsstyrelsen eller polisen-     såsom jag framhöll ovan förutsätts det av polis-
40882: heterna.                                               väsendet en mera målmedveten inriktning och
40883:    Vad sedan gäller den allmänna frågan om en          omfördelning av resurserna samt en mångsidig
40884: ökning av polisens verksamhetsmöjligheter hän-         utveckling och uppföljning av verksamheten. ln-
40885: visar jag tili mitt svar på riksdagsman Aittonie-      rikesministeriet sörjer för sin del för att nivån på
40886: mis skriftliga spörsmål nr 93411998 rd (gällde         polisservicen i hela landet är tillräcklig och att de
40887: resurserna vid Tammerfors polisinrättning) samt        ekonomiska resurserna inriktas i enlighet med
40888: de uppgifter som ingår i budgetpropositionen.          detta. lnrikesministeriet har tili uppgift att bl.a.
40889:  Dessutom vill jag framhålla det som överens-          med hjälp av resultatavtal övervaka att resurser-
40890: kommits vid budgetförhandlingarna för 1999             na används på ett ändamålsenligt och effektivt
40891: den 12-13 augusti 1998. Enligt förhandlings-           sätt i alla polisenheter.
40892: 
40893:      He1singfors den 16 oktober 1998
40894: 
40895:                                                                     lnrikesminister Jan-Erik Enestam
40896:                                              KK 1003/1998 vp
40897: 
40898: Kirjallinen kysymys 1003
40899: 
40900: 
40901: 
40902: 
40903:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: VIkaasiainministeriössä paljastuneesta va-
40904:                                         koilutapauksesta
40905: 
40906: 
40907:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
40908: 
40909:    Ulkoasiainministeriössä on paljastunut va-           kia Venäjää kiinnostavia arkaluonteisia tietoja
40910: koilutapaus, jossa EU-suhteitamme koskevaa              nyt rikolliseksi osoittautuneeseen käyttöön. He-
40911: arkaluonteista aineistoa on mahdollisesti rahal-        rää kysymys, onko kyseinen henkilö saatettu ase-
40912: lista korvausta vastaan luovutettu Venäjän suun-        maansa suhteilla, vai mistä huolimattomuus joh-
40913: taan. Vakoilusta epäiltynä on sellaiseen perhee-        tuu?
40914: seen liittyvä henkilö, jonka isällä, entisellä minis-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40915: terillä, on hyvin vahvat suhteet Venäjän suun-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
40916: taan,ja muistaakseni hän tarjoaa kansainvälises-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
40917: ti konsultointia Venäjän tuntemukseen perus-            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40918: tuen. Lisäksi kyseinen entinen ministeri ja aina-
40919: kin muistaakseni joku perheenjäsen ovat olleet                    Onko ulkoasiainministeriö Olli Matti-
40920: aikanaan epäiltyinä taloudellisista epäselvyyk-                laa virkaan valittaessa ottanut riittävällä
40921: sistä erään maksuvälineen käyttämiseen liitty-                 tavalla huomioon häneen henkilönä per-
40922: vässä asiassa kansainvälisellä tasolla.                        heen kautta liittyvät riskit niin, että hä-
40923:     Kyseiseen perheeseen liittyvä henkilö on kui-              nelle on voitu perustellusti antaa mahdol-
40924:  tenkin laskettu ulkoasiainministeriössä ase-                  lisuudet päästä käsiksi Venäjää hyödyttä-
40925:  maan,jossa hänellä on ollut mahdollisuus hank-                vään arkaluonteiseen materiaaliin?
40926: 
40927:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1998
40928: 
40929:                                            Sulo Aittaniemi /kesk
40930: 
40931: 
40932: 
40933: 
40934:  280043
40935: 2                                         KK 1003/1998 vp
40936: 
40937: 
40938: 
40939: 
40940:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
40941: 
40942:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ka asettamisesta ja kokoonpanosta on niin ikään
40943: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        säädetty ulkoasiainhallintoasetuksessa. Lauta-
40944: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      kunnan tehtävänä on hoitaa virkamiesten valin-
40945: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       taa ja pätevyyden toteamista koskevat asiat.
40946: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        Uralle valittava aloittaa palveluksensa ministe-
40947: n:o 1003:                                            riössä määräaikaisen avustajan virkasuhteessa.
40948:                                                      Pätevöityäkseen ja tullakseen nimitetyksi vir-
40949:           Onko ulkoasiainministeriö Olli Matti-      kaan ma. avustajan on suoritettava valinta- ja
40950:        laa virkaan valittaessa ottanut riittävällä   koulutuslautakunnan hyväksymällä tavalla ase-
40951:        tavalla huomioon häneen henkilönä per-        tuksessa säädetty ministeriön peruskoulutus ja
40952:        heen kautta liittyvät riskit niin, että hä-   sen jälkeinen harjoittelu ministeriössä ja ulko-
40953:        nelle on voitu perustellusti antaa mahdol-    maanedustuksessa.
40954:        lisuudet päästä käsiksi Venäjää hyödyttä-        Ulkoasiainhallinnon virkaa hakevan henkilön
40955:        vään arkaluonteiseen materiaaliin?            luotettavuuden arviointi perustuu valtion virka-
40956:                                                      mieslakiin (75011994) sekä lakiin poliisin henki-
40957:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         lörekistereistä (509/1995). Virkamiestehtävään
40958: vasti seuraavaa:                                     hakevilta pyydetään ilmoittautumisvaiheessa
40959:                                                      suostumus luotettavuuslausunnon hankkimi-
40960:    Ulkoasiainhallinnon virkojen täyttämisestä        seen. Lausunnon antaa suojelupoliisi (A poliisin
40961: säädetään ulkoasiainhallintoasetuksessa ( 166/       henkilörekistereistä 1116/1995).
40962: 1995). Virkamieslaissa (750/1994) säädetyn Suo-         Sekä hallitusmuodon että virkamieslain tasa-
40963: men kansalaisuuden ja kielitaidon lisäksi asetuk-    puolista kohtelua koskevat määräykset edellyt-
40964: sessa määritellään ulkoasiainhallinnon virkojen      tävät, että rekrytoinnissaja tehtäviin määräämi-
40965: erityiset kelpoisuusvaatimukset                      sessä virkamiestä ei perusteettomasti aseteta toi-
40966:    Kolmannen ura-alueen, ns. diplomaattiuran,        siin nähden eri asemaan esimerkiksi hänen perhe-
40967: virkamiesten valinnassa on keskeisessä asemassa      suhteittensa vuoksi.
40968: ministeriön valinta- ja koulutuslautakunta, jon-
40969: 
40970:      Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1998
40971: 
40972:                                                                 Ulkoasiainministeri Tarja Halonen
40973:                                            KK 1003/1998 vp                                             3
40974: 
40975: 
40976: 
40977: 
40978:                                         Tili Riksdagens Talman
40979: 
40980:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      vara sammansatt stipuleras Iikaså i förordningen
40981: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        om utrikesförvaltningen. Nämnden skall sköta
40982: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      uppgifter som gäller valet av tjänstemän och kon-
40983: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr         staterande av deras behörighet. Den som väljs
40984: 1003:                                                 inleder sitt arbete i ministeriet som visstidsan-
40985:                                                       ställd attache. För att bli behörig för tjänst och
40986:           Har utrikesministeriet vid anställandet     kunna utnämnas tili en tjänst skall tf attacheerna
40987:        av Olli Mattila tillräckligt beaktat alla      genomföra ministeriets grundutbildning enligt
40988:        risker i samband med hansperson visavi         förordningen på ett sätt som gallrings- och ut-
40989:        hans familj, sålunda att det har varit mo-     bildningsnämnden godkänner och sedan fullfölja
40990:        tiverat att ge honom tillgång tili känsligt    en praktikperiod i ministeri et och inom utrikesre-
40991:        materia! som gagnar Ryssland?                  presentationen.
40992:                                                          Bedömningen av tillförlitligheten av en person
40993:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         som söker tjänst inom utrikesförvaltningen grun-
40994: anföra följande:                                      dar sig på statstjänstemannalagen (750/1994) och
40995:                                                       lagen om polisens personregister (509/1995). De
40996:    Om tillsättandet av tjänster inom utrikesför-      som söker anställning som tjänsteman skall sam-
40997: valtningen bestäms i förordningen om utrikes-         tycka tili att tillförlitlighetsutlåtande inbegärs.
40998: förvaltningen (16611995). Utöver finskt medbor-       Utlåtandet ges av skyddspolisen (F om polisens
40999: garskap och föreskriven språkkunskap enligt           personregister 1116/1995).
41000: statstjänstemannalagen (750/1994) fastställer            Bestämmelserna om lika behandling i såväl
41001: förordningen de särskilda behörighetsvillkoren        regeringsformen som statstjänstemannalagen
41002: för tjänster inom utrikesförvaltningen.               förutsätter att man vid rekrytering och utnäm-
41003:    Vid valet av tjänstemän till det tredje karriär-   ning inte utan skäl behandlar en tjänsteman an-
41004: området, den s.k. diplomatkarriären, spelar mi-       norlunda än andra, t.ex. på grund av tjänsteman-
41005: nisteriets gallrings- och utbildningsnämnd en         nens familjeförhållanden.
41006: central roll. Hur nämnden skall tillsättas och
41007: 
41008:      Helsingforsden 16 oktober 1998
41009: 
41010:                                                                      Utrikesminister Tarja Halonen
41011:                                           KK 1004/1998 vp
41012: 
41013: Kirjallinen kysymys 1004
41014: 
41015: 
41016: 
41017: 
41018:                                   Sulo Aitioniemi /kesk: Erään potilaan hoidon jatkamisesta Pitkä-
41019:                                       niemen sairaalassa
41020: 
41021: 
41022:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
41023: 
41024:    Eräs vuonna 1979 Valkeakoskella syntynyt          taa olla hyvinkin perusteet, mutta hänen van-
41025: mieshenkilö oli vuonna 1995 Toijalan käräjäoi-       hempansa ovat hädissään eivätkä enää tiedä, ke-
41026: keudessa syytteessä pahoinpitelystä. Mieshenki-      nen puoleen kääntyä. Sen vuoksi on perusteltua
41027: lö määrättiin mielentilatutkimukseen. Mielenti-      syytä kysyä valtioneuvoston asianomaiselta jäse-
41028: latutkimuksessa hänen todettiin olleen ymmär-        neltä valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin
41029: rystä vailla eikä hänelle langetettu tuomiota vaan   viitaten ja ilmoituksin, että hoidossa olevan hen-
41030: määrättiin hoitoon Pitkäniemen sairaalaan.           kilön yksilöintiin tarvittavat tiedot lähetetään
41031:    Kyseinen henkilö on edelleen hoidossa maini-      erillisinä:
41032: tussa sairaalassa. Vanhemmat ovat kaikkia mah-
41033: dollisia kanavia käyttäen yrittäneet saada poi-                Voiko Hallitus ja erityisesti sen asian-
41034: kansa avohoitoon ja viimeksi lähettäneet asian              omainen ministeriö tutkia edellä kyselys-
41035: Strasbourgin tuomioistuimeen. Hoidossaoloa on               sä tarkoitetun henkilön asian ja selvittää,
41036: kuitenkin jatkettu kerta toisensa jälkeen, joskin           onko hänen mielisairaalassa pitämisek-
41037: henkilö pääsee lomalle vanhempiensa luo kerran              seen perusteet, ja jos on,
41038: kahdessa viikossa.                                             milloin ja millä edellytyksillä hänet
41039:    Mainitun henkilön hoidon jatkamiselle saat-              voidaan siirtää avohoitoon?
41040: 
41041:      Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1998
41042: 
41043:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
41044: 
41045: 
41046: 
41047: 
41048:  280043
41049: 2                                         KK 1004/1998 vp
41050: 
41051: 
41052: 
41053: 
41054:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
41055: 
41056:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       koskeva päätös on niin ikään annettava potilaal-
41057: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        le viipymättä tiedoksi ja heti alistettava Tervey-
41058: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      denhuollon oikeusturvakeskuksen vahvistetta-
41059: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       vaksi. Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen
41060: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        on joko vahvistettava hoidon lopettamista kos-
41061: n:o 1004:                                            keva päätös tai,jos edellytykset hoitoon määrää-
41062:                                                      miselle potilaan tahdosta riippumatta ovat ole-
41063:           Voiko Hallitus ja erityisesti sen asian-   massa, määrättävä potilas hoitoon.
41064:        omainen ministeriö tutkia edellä kyselys-         Lain 24 §:n mukaan sairaalan lääkärin teke-
41065:        sä tarkoitetun henkilön asian ja selvittää,   mästä hoitoonmääräämispäätöksestä on mah-
41066:        onko hänen mielisairaalassa pitämisek-        dollisuus hakea muutosta valittamalla lääninoi-
41067:        seen perusteet, ja jos on,                    keuteen 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi-
41068:           milloin ja millä edellytyksillä hänet      saannista sekä lääninoikeuden päätöksestä ja
41069:        voidaan siirtää avohoitoon?                   Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen pää-
41070:                                                      töksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen yhden
41071:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kuukauden kuluessa. Lääninoikeudessa on mah-
41072: vasti seuraavaa:                                     dollisuus myös kuulla potilasta suullisesti.
41073:                                                          Mielenterveyslain mukaisesti tahdosta riippu-
41074:    Mielenterveyslain (1116/1990) 17 §:n nojalla      mattoman hoidon tarve arvioidaan siis vähin-
41075: Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen on             tään kuuden kuukauden välein. Mikäli hoidon
41076: määrättävä henkilö hoitoon hänen tahdostaan          tarve todetaan päättyneeksi tätä aikaisemmin,
41077: riippumatta, mikäli edellytykset rikoksesta syy-     on päätös tästä tehtävä heti ja alistettava välittö-
41078: tetyn määräämiseen hoitoon hänen tahdostaan          mästi Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksel-
41079: riippumatta ovat olemassa, kun mielentilatutki-      le.
41080: mus on toimitettu.                                       Terveydenhuollon oikeusturvakeskus on
41081:    Hoitoon määrättyä saadaan Terveydenhuol-          määrännyt kirjallisessa kysymyksessä tarkoite-
41082: lon oikeusturvakeskuksen päätöksen nojalla pi-       tun, henkilön mielentilatutkimuksen jälkeen
41083: tää hoidossa hänen tahdostaan riippumatta enin-      27.3.1996 tahdosta riippumattamaan psykiatri-
41084: tään kuusi kuukautta. Ennen tämän ajan päätty-        seen sairaalahoitoon. Koska kyseessä on ollut
41085: mistä potilaasta on annettava tarkkailulausunto      alaikäinen henkilö, on hoitopaikaksi valittu
41086: sen selvittämiseksi, ovatko edellytykset hoitoon     Tampereen yliopistollinen sairaala,jossa on ollut
41087: määräämiseen tahdosta riippumatta edelleen           mahdollisuus mielenterveyslain 8 §:n mukaisesti
41088: olemassa. Hoidon jatkaminen tai lopettaminen          hoitaa alaikäistä erillään aikuisista, mikäli hänen
41089: on ratkaistava sairaalan psykiatrisesta hoidosta     etunsa ei muuta vaadi. Kyseisessä tapauksessa
41090: vastaavan lääkärin tai, jos hän on esteeilinen tai    on haettu muutosta valittamalla korkeimpaan
41091: estynyt, muun tehtävään määrätyn ensisijaisesti       hallinto-oikeuteen. Täällä hoi toonmääräämis-
41092: psykiatrian erikoislääkärin kirjallisella päätök-     päätös on jäänyt voimaan.
41093: sellä ennen kuin hoitoa on kestänyt kuusi kuu-           Kyseisen henkilön hoitoon määräämisessä ja
41094: kautta. Hoidon jatkamista koskeva päätös on           hoidossa on menetelty mielenterveyslain sään-
41095: annettava potilaalle tiedoksi viipymättä ja heti      nösten mukaisesti, ja hoito päättyy, kun hänen
41096: alistettava lääninoikeuden vahvistettavaksi, jol-     terveydentilansa kohenee siinä määrin, etteivät
41097: loin lääninoikeuden on tutkittava, ovatko edelly-     tahdosta riippumattoman hoidon edellytykset
41098: tykset hoitoon määräämiseen tahdosta riippu-          enää täyty.
41099: matta edelleen olemassa. Hoidon lopettamista
41100: 
41101:      Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1998
41102: 
41103:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
41104:                                             KK 1004/1998 vp                                             3
41105: 
41106: 
41107: 
41108: 
41109:                                          Tili Riksdagens Talman
41110: 
41111:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            utan dröjsmål och genast underställas Rätts-
41112: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            skyddscentralen för hälsovården. Rättsskydds-
41113: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        centralen för hälsovården skall antingen faststäl-
41114: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-           la beslutet om att vården avslutas eller, om det
41115: mål nr 1004:                                           fortfarande finns förutsättningar för att fortsätta
41116:                                                        vården oberoende av patientens vilja, fatta beslut
41117:           Kan Regeringen och speciellt vederbö-        om fortsatt vård.
41118:        rande ministerium undersöka den ovan i             Enligt lagens 24 § kan ett beslut av en sjukhus-
41119:        spörsmålet avsedda personens sak och            läkare om att någon oberoende av sin vilja skall
41120:        utreda, om det finns grunder för att hålla      tas in för vård överklagas genom besvär hos
41121:        honom på mentalsjukhus, och, om så är           länsrätten inom 14 dagar från delfåendet och ett
41122:        fallet,                                         beslut av länsrätten eller Rättsskyddscentralen
41123:           när och under vilka förutsättningar          för hälsovården kan överklagas genom besvär
41124:        kan han flyttas tili öppenvård?                 hos högsta förvaltningsdomstolen inom en må-
41125:                                                        nad. 1 länsrätten är det även möjligt att höra
41126:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          patienten muntligt.
41127: anföra följande:                                          1 en1ighet med mentalvårdslagen bedöms allt-
41128:                                                        så behovet av vård oberoende av patientens vilja
41129:     Om det när sinnesundersökningen har utförts        åtminstone var sjätte månad. Om det konstateras
41130: finns förutsättningar för att bestämma att en          att behovet av vård har upphört redan tidigare,
41131: åtalad skall tas in för vård oberoende av sin vilja,   skall beslut om detta fattas genast och beslutet
41132: skall Rättsskyddscentralen för hälsovården med         skall utan dröjsmål underställas Rättsskyddscen-
41133: stöd av 17 § mentalvårds1agen (1116/1990) be-          tralen för hälsovården.
41134: stämma att en person tas in för vård oberoende            Rättsskyddscentralen för hälsovården har den
41135: av hans vilja.                                         27 mars 1996 efter sinnesundersökning bestämt
41136:     Med stöd av ett beslut av Rättsskyddscentra-       att denperson som avses i det skriftliga spörsmå-
41137: len för hälsovården får den som beslutet gäller        let oberoende av hans egen vilja skall tas in för
41138: oberoende av sin vilja kvarhållas för högst sex        psykiatrisk sjukhusvård. Eftersom det är fråga
41139: månader. Före utgången av denna tid skall om           om en minderårig person har Tammerfors uni-
41140: patienten ges ett observationsut1åtande för klar-      versitetssjukhus valts som vårdplats, där det i
41141: läggande av om det fortfarande finns förutsätt-        enlighet med 8 § mentalvårdslagen har varit möj-
41142: ningar för beslut om vård oberoende av patien-         ligt att vårda den minderåriga åtskilt från vuxna,
41143: tens vilja. Frågan om vården skall fortsätta eller     ifall inte något annat förutsätts för hans eget
41144: avslutas skall innan vården har varat i sex måna-      bästa. Det ifrågavarande fallet har överklagats
41145: der avgöras genom ett skriftligt beslut av den         genom besvär hos högsta förvaltningsdomstolen.
41146: läkare som är ansvarig för den psykiatriska vår-       1 HFD har beslutet om att personen i fråga skall
41147: den vid sjukhuset eller, om han är jävig eller har     tas in för vård bibehållits i kraft.
41148: förhinder, av någon annan specialist i första hand        När beslut fattades om att den ifrågavarande
41149:  i psykiatri som har förordnats att sköta uppgif-      personen skulle tas in för vård samt i vården av
41150: ten. Beslutet om fortsatt vård skall utan dröjsmål     honom har man förfarit i enlighet med bestäm-
41151:  delges patienten och genast underställas länsrät-     melserna i mentalvårdslagen och vården avslutas
41152:  ten, varvid länsrätten skall undersöka om det         när hans hälsotillstånd förbättras i den utsträck-
41153:  fortfarande finns förutsättningar för beslut om       ning att förutsättningarna för vård oberoende av
41154:  vård oberoende av patientens vilja. Likaså skall      hans vilja inte längre föreligger.
41155:  beslutet om att vården avslutas delges patienten
41156: 
41157:      Helsingforsden 15 oktober 1998
41158: 
41159:                                                                      Minister Terttu Huttu-Juntunen
41160:                                              KK 1005/1998 vp
41161: 
41162: Kirjallinen kysymys 1005
41163: 
41164: 
41165: 
41166: 
41167:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Nostokonepalvelu Oy:n jutun selvittämisestä
41168: 
41169: 
41170:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
41171: 
41172:    Verohallituksen pääjohtaja Tammea koske-             nut, ja tuntuu siltä, että asia voidaan haudata
41173: vassa syyteharkinnassa ns. Nostokonepalvelu             vähin äänin.
41174: Oy:n jutun osalta jätettiin syyte nostamatta. Sit-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
41175: temmin syyteharkinnan suorittanut syyttäjä              tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
41176: Teuri kertoi, että häntä oli painostettu muun           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
41177: muassa valtakunnansyyttäjän taholtajättämään            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41178: syyte nostamatta. Kun jo jutun tutkinnan aikana
41179: eräät isokenkäiset poliitikot olivat olleet asialla               Tietääkö Hallitus, mitä kuuluu tänä
41180: varoituksen sanoja lausumassa, oli syytä epäillä,              päivänä Tammi/Nostokonepalvelu/Teu-
41181: että syyttäjäpuoleen oli harjoitettu poliittista pai-          ri-jupakan selvityksille, jotka ovat jo vii-
41182: nostusta.                                                      pyneet kohtuuttoman kauan, ja
41183:    Hallitus lupasi selvittää perusteellisesti, mistä              milloin Hallitus arvelee asiaan saata-
41184: asiassa on kysymys, ja asialla on ollut oikeusasia-            van julkisen vastauksen?
41185:  miehen virasto. Mitään ei ole kuitenkaan kuulu-
41186: 
41187:       Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1998
41188: 
41189:                                            Sulo Aittoniemi /kesk
41190: 
41191: 
41192: 
41193: 
41194:  280043
41195: 2                                          KK 1005/1998 vp
41196: 
41197: 
41198: 
41199: 
41200:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
41201: 
41202:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
41203: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         vasti seuraavaa:
41204: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen
41205: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-            Asiaan liittyvät kantelut ovat edelleen edus-
41206: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         kunnan oikeusasimiehen kansliassa vireillä. Hal-
41207: n:o 1005:                                             litus ei voi valvoa oikeusasiamiehelle tulleiden
41208:                                                       asioiden käsittelyä.
41209:           Tietääkö Hallitus, mitä kuuluu tänä             Apulaisvaltakunnansyyttajä on määrannyt
41210:        päivänä Tammi/Nostokonepalvelu/Teu-            kirjeellään 5.6.1998 Helsingin kihlakunnan syyt-
41211:        ri-jupakan selvityksille, jotka ovat jo vii-   täjänviraston kihlakunnansyyttäjä Vuorenmaan
41212:        pyneet kohtuuttoman kauan, ja                  suorittamaan uuden syyteharkinnan Nostoko-
41213:           milloin Hallitus arvelee asiaan saata-      nepalvelu Oy:tä koskevassa asiassa. Vuorenmaa
41214:        van julkisen vastauksen?                       arvelee saavansa syyteharkinnan valmiiksi aikai-
41215:                                                       sintaan ensi marraskuun alussa.
41216: 
41217:      Helsingissä 19 päivänä lokakuuta 1998
41218: 
41219:                                                                    Oikeusministeri Jussi Järventaus
41220:                                          KK 1005/1998 vp                                             3
41221: 
41222: 
41223: 
41224: 
41225:                                        Tili Riksdagens Talman
41226: 
41227:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt
41228: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande        anföra följande:
41229: medlem av statsrådet översänt följande av riks-
41230: dagsledamot Sulo Aittaniemi undertecknade             De klagan som hänför sig tili fallet är fortfa-
41231: spörsmål nr 1005:                                  rande anhängiga vid kansliet för riksdagens justi-
41232:                                                    tieombudsman. Regeringen kan inte övervaka
41233:           Vet Regeringen vad som händer med        behandlingen av ärenden som tillställs justitie-
41234:        de redan oskäligt försenade utredningar-    ombudsmannen.
41235:        na i fallet Tammi/Nostokonepalvelu/            1ett brev av 5 juni 1998 förordnade biträdande
41236:        Teuri, och                                  riksåklagaren att häradsåklagare Vuorenmaa
41237:           när tror Regeringen att ett offentligt   vid åklagarämbetet i Helsingfors härad skall ut-
41238:        svar kan fås på fallet?                     föra en ny åtalsprövning i fallet Nostokonepalve-
41239:                                                    lu Oy. Vuorenmaa förmodar att åtalsprövningen
41240:                                                    är fårdig tidigast i början av november.
41241:      Helsingfors den 19 oktober 1998
41242: 
41243:                                                                  Justitieminister Jussi Järventaus
41244:                                           KK 1006/1998 vp
41245: 
41246: Kirjallinen kysymys 1006
41247: 
41248: 
41249: 
41250: 
41251:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Työsiirtolassa työskentelyn vaikutuksesta
41252:                                       eläkekertymään
41253: 
41254: 
41255:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
41256: 
41257:    Kun ihminen on työssä ja maksaa työstään                     Onko Hallituksella perusteet siihen,
41258: veroa, työansiot kartuttavat myös eläkettä. Kun             että työsiirtolassa työskentelevän ja pal-
41259: vanki pääsee työsiirtolaan suorittamaan rangais-            kastaan veroa maksavan vangin ansioita
41260: tustaan, hän tekee myös työtä ja maksaa veroa,              ei lasketa eläkekertymää lisääväksi, ja jos
41261: mutta ansiotulo ei vaikutakaan eläkekertymään.              näin on,
41262: Näin on käynyt ainakin Seutulan työsiirtolassa                  aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
41263: vuosina 1987-1988 työskenneelle vangille.                   siin tämän epäkohdan poistamiseksi?
41264:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
41265: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
41266: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
41267: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41268: 
41269:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1998
41270: 
41271:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
41272: 
41273: 
41274: 
41275: 
41276:  280043
41277: 2                                           KK 1006/1998 vp
41278: 
41279: 
41280: 
41281: 
41282:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
41283: 
41284:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         alainen palkka, josta vähennetään tiettyjä kor-
41285: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          vauksia. Vanki ei kuitenkaan ole työ- eikä virka-
41286: olette toimittanut asianomaisen valtioneuvoston        suhteessa valtioon, eikä työ ole valtion eläkelain
41287: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         alaista valtion palvelusta.
41288: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen              Luotettavaksi katsottavan vangin voidaan
41289: n:o 1006:                                              sallia tehdä varsinaisena työaikana työtä vapau-
41290:                                                        dessa. Vanki sopii itse tämän vankilan ulkopuo-
41291:            Onko Hallituksella perusteet siihen,        lella tapahtuvan siviilityön palkan ja muut virka-
41292:        että työsiirtolassa työskentelevän ja pal-      tai työsuhteen ehdot työnantajansa kanssa. Täs-
41293:        kastaan veroa maksavan vangin ansioita          tä työstä syntyy normaali virka- tai työsuhde. Se
41294:        ei lasketa eläkekertymää lisääväksi, ja jos     kuuluu myös työeläkelakien alaisuuteen samoin
41295:        näin on,                                        edellytyksin kuin mikä tahansa virka- tai työsuh-
41296:            aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        teessa tehty työ.
41297:        siin tämän epäkohdan poistamiseksi?                 Työeläkelakien mukaisen työntekijä- ja työ-
41298:                                                        suhdekäsitteen perustana on työoikeudellinen
41299:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           käsite työntekijästä ja työsuhteesta. Ellei työelä-
41300: vasti seuraavaa:                                       kelain mukaista työnantajan ja työntekijän välis-
41301:                                                        tä työsuhdetta ole, ei työskentely pääsääntöisesti
41302:    Vankien työskentely voidaan jakaa kolmeen           kuulu työeläkejärjestelmän piiriin. Työeläkejär-
41303: ryhmään; suljetussa vankilassa, avovankilassa          jestelmän mukaiset eläkkeet kustannetaan vero-
41304: tai työsiirtolassa ja työaikana vapaudessa tehty       tusjärjestelmän ulkopuolisella rahoituksella.
41305: työ (siviilityö). Suljetussa vankilassa olevat van-    Valtion, kunnallisella ja yksityisten alojen työelä-
41306: git ovat velvollisia tekemäänjoko vankityötä val-      kejärjestelmällä on kullakin oma eläkerahoitus-
41307: tion lukuun tai luvanvaraista omaa työtä. Vanki-       järjestelmänsä. Näiden eläkejärjestelmien piiriin
41308: työstä maksetaan verotonta työrahaa. Tällainen         kuuluvat työnantajat ja työntekijät maksavat
41309: työ ei ole virka- tai työsuhteessa tehtyä työtä eikä   työeläkevakuutusmaksua, jolla työeläkemenot
41310: se myöskään kuulu minkään työeläkelain alai-           kustEtnnetaan. Vankilassa, avovankilassa ja työ-
41311: suuteen.                                                siirtolassa tehdystä vankityöstä ei makseta eläke-
41312:     Myös avovankilassa ja työsiirtolassa olevat        vakuutusmaksuja eivätkä ne myöskään kartuta
41313: vangit ovat velvollisia tekemään työtä valtion         työeläketurvaa.
41314: lukuun. Tästä työstä maksetaan työehtosopi-                Vankien eläketurva vankilassaoloajalta mää-
41315: muksen mukainen ja veron ennakonpidätyksen              räytyy kansaneläkejärjestelmän mukaan.
41316: 
41317:      Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1998
41318: 
41319:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
41320:                                               KK 1006/1998 vp                                               3
41321: 
41322: 
41323: 
41324: 
41325:                                           Tili Riksdagens Talman
41326: 
41327:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                arbets- eller tjänsteförhållande tili staten, och
41328: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande                arbetet är inte en sådan anställning hos staten
41329: medlem av statsrådet översänt följande av riks-            som omfattas av Jagen om statens pensioner.
41330: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-                  En fånge som bör anses pålitlig kan tillåtas
41331: mål nr 1006:                                               utföra arbete i frihet under ordinarie arbetstid.
41332:                                                            Fången kommer själv överens om lönen för detta
41333:            Har Regeringen någon motivering tili            civila arbete utanför fångelset samt om andra
41334:         att inkomsterna när det gäller en fånge            villkor i tjänste- eller arbetsförhållandet. Detta
41335:         som arbetar i en arbetskoloni och betalar          arbete ger upphov tili ett normalt tjänste- eller
41336:         skatt på sin lön inte hänförs tili sådana          arbetsförhållande. Det är även underställt ar-
41337:         inkomster som ökar den sammanlagda                 betspensionslagarna under samma förutsätt-
41338:         pensionen, och                                     ningar som vilket arbete som helst som har ut-
41339:            om så är fallet, ämnar Regeringen vid-          förts i ett tjänste- eller arbetsförhållande.
41340:         ta åtgärder för att eliminera denna olä-              Utgångspunkten för begreppet arbetstagare
41341:         genhet?                                            och arbetsförhållande enligt arbetspensionsla-
41342:                                                            garna är det arbetsrättsliga begreppet arbetsta-
41343:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt              gare och arbetsförhållande. Om det inte existerar
41344: anföra följande:                                           ett arbetsförhållande enligt arbetspensionslagen
41345:                                                            mellan arbetsgivaren och arbetstagaren, omfat-
41346:     Fångars arbete kan delas in i tre grupper: arbe-       tas arbetet i regel inte av arbetspensionssystemet.
41347: te som utförs i ett slutet fångelse, i ett öppet           Pensioner enligt arbetspensionssystemet bekos-
41348: fångelse eller i en arbetskoloni och arbete som            tas genom finansiering utanför beskattningssys-
41349: utförts i frihet under arbetstid (civilt arbete).          temet. Staten, det korumunala arbetspensions-
41350: Fångarna i ett slutet fångelse är skyldiga att utfö-       systemet och den privata sektorns arbetspen-
41351: ra antingen fångarbete för statens räkning eller           sionssystem har alla sitt eget pensionsfinansie-
41352: eget arbete för vilket krävs tillstånd. För fångar-        ringssystem. Arbetsgivare och arbetstagare som
41353: bete betalas skattefri arbetspenning. Ett dylikt           omf(lttas av dessa pensionssystem betalar arbets-
41354: arbete är inte arbete som utförts i ett tjänste- eller     pensionsförsäkringspremie, med viiken arbets-
41355: arbetsförhållande och det omfattas inte heller av          pensionsutgifterna bekostas. För fångarbete som
41356: någ_on arbetspensionslag.                                  utförts i ett fångelse, ett öppet fångelse och i en
41357:     A ven fångar i ett öppet fångelse eller i en           arbetskoloni betalas inte pensionsförsäkrings-
41358: arbetskoloni är skyldiga att utföra arbete för             premier och arbetet utökar inte heller arbetspen-
41359:  statens räkning. F ör detta arbete betalas sådan          sionsskyddet.
41360:  lön enligt kollektivavtalet, på viiken f6rskottsin-          Fångarnas pensionsskydd under deras tid i
41361:  nehållning av skatt verkställs och från viiken            fångelse fastställs enligt folkpensionssystemet.
41362: vissa ersättningar avdras. Fången är dock inte i
41363: 
41364:      Helsingfors den 16 oktober 1998
41365: 
41366:                                                          Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
41367:                                             KK 1007/1998 vp
41368: 
41369: Kirjallinen kysymys 1007
41370: 
41371: 
41372: 
41373: 
41374:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Laboratorioiden kilpailuttamisesta ja niiden
41375:                                         palkkioiden Kela-korvauksen uudelleenarvioinnista
41376: 
41377: 
41378:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
41379: 
41380:     Terveydenhoitoon liittyviä tutkimuksia suo-        tainen. Tällainen asia täytyy kiireesti korjata ja
41381: rittavien laboratorioiden määrä on lisääntynyt         toimia myös niin, että laboratoriot kilpailevat
41382: räjähdysmäisesti. Tämäjohtuu siitä, että kysees-       keskenään nykyajan suuntauksen mukaisesti.
41383: sä on todellinen rahasampo. Kilpailua ei ole ni-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
41384: meksikään ja lisääntynyt automaatio on alenta-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
41385: nut tutkimuskustannukset murto-osaan aikai-            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
41386: sempaan verrattuna. Laskutussummatkuitenkin            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41387: ovat kasvaneet.
41388:     Yksi laboratorioiden auttaja matkalla raha-                  Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
41389: sammoiksi on Kansaneläkelaitos. Sen korvaus-                  terveysalan laboratoriot saatetaan hinta-
41390: perusteet ovat tiettävästi 1980-luvulta, jolloin la-          kilpailuun osin yhteiskunnan kustanta-
41391: boratorioiden tutkimuskustannukset olivat mo-                 mien tutkimustensa hinnoista ja että la-
41392: ninkertaisesti korkeammat. Nyt korvausten                     boratoriomaksujen Kela-korvausten mak-
41393: maksaminen noiden perusteiden nojalla merkit-                 superusteet saatetaan nykytilannetta vas-
41394: see jopa sitä, että yksin Kela-korvaus saattaa olla           taavalle tasolle?
41395: laboratorion kustannuksiin nähden moninker-
41396: 
41397:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1998
41398: 
41399:                                           Sulo Aittoniemi lkesk
41400: 
41401: 
41402: 
41403: 
41404: 280043
41405: 2                                         KK 1007/1998 vp
41406: 
41407: 
41408: 
41409: 
41410:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
41411: 
41412:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sen ja hoidon kustannuksia enintään vahvistetun
41413: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        sairausvakuutustaksan mukaisesta määrästä.
41414: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      Sairausvakuutuksen taksat vahvistaa kansanelä-
41415: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       kelaitoksen hallitus sosiaali- ja terveysministe-
41416: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        riön antamien perusteiden mukaisesti. Sairaus-
41417: n:o 1007:                                            vakuutusasetuksen mukaan laboratoriotutki-
41418:                                                      musten taksojen perusteita vahvistettaessa on
41419:           Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että     otettava huomioon tutkimus- ja hoitotoimenpi-
41420:        terveysalan laboratoriot saatetaan hinta-     teiden laatu sekä sen vaatima työ ja aiheuttama
41421:        kilpailuun osin yhteiskunnan kustanta-        kustannus. Siten näiden taksojen perusteina käy-
41422:        mien tutkimustensa hinnoista ja että la-      tetään muun muassa henkilökunnan palkkakus-
41423:        boratoriomaksujen Kela-korvausten mak-        tannuksia, huoneistokustannuksia ja tarveaine-
41424:        superusteet saatetaan nykytilannetta vas-     kustannuksia. Kansaneläkelaitos seuraa myös
41425:        taavalle tasolle?                             palveluista perittäviä hintoja, mutta pääpaino
41426:                                                      taksoja vahvistettaessa asetetaan kuitenkin ta-
41427:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         pahtuneelle kustannuskehitykselle.
41428: vasti seuraavaa:                                        Vuonna 1997 tutkimuksen ja hoidon kustan-
41429:                                                      nuksia kansaneläkelaitos on korvannut sairaus-
41430:     Sairausvakuutusetuuksiin on oikeus kaikilla      vakuutuslain perusteella yhteensä 315,8 miljoo-
41431: Suomessa asuvilla. Sairausvakuutus korvaa osan       nalla markalla. Kansaneläkelaitoksen ilmoituk-
41432: yksityislääkärin ja muun yksityisen sairaanhoi-      sen mukaan korvausprosentti on ollut keskimää-
41433: topalvelun käytöstä aiheutuneista kustannuksis-      rin 42,8 prosenttia perityistä hinnoista, ja tavalli-
41434: ta.                                                  simpia korvattavia laboratoriotutkimuksia ovat
41435:     Sairausvakuutuslain 5 §:n perusteella sairaan-   olleet gynekologinen irtosolututkimus, perusve-
41436: hoitona korvataan muun muassa vakuutetulle           renkuva ja lasko. Esimerkiksi mainitun irtosolu-
41437: lääkärin määräämä sairausvakuutusasetuksessa         tukimuksen keskimääräinen hinta on vuonna
41438: tarkemmin säädetyssä laitoksessa suoritettu tut-     1997 ollut 174 markkaa. Tutkimuksen sairausva-
41439: kimus tai annettu hoito. Laissa tarkoitettuna lai-   kuutuskorvauksen perusteena oleva taksa on 100
41440: toksena pidetään yksityisestä terveydenhuollos-      markkaa. Sairausvakuutuslain mukaan kor-
41441: ta annetussa laissa tarkoitettua yksityistä palve-   vausta maksetaan lääkärin samalla kertaa mää-
41442: lujen tuottajaa. Palvelun tuottajana tarkoitetaan    räämistä tutkimuksista 75 prosenttia taksan mu-
41443: yksittäistä henkilöä taikka yhtiötä, osuuskuntaa,    kaisesta määrästä 70 markan omavastuun ylittä-
41444: yhdistystä tai muuta yhteisöä taikka säätiötä,       vältä osalta. Mikäli samalla kertaa on määrätty
41445: joka ylläpitää terveydenhuollon palveluja tuotta-    ainoastaan gynekologinen irtosolututkimus, saa
41446: vaa yksikköä.                                        vakuutettu kyseisestä tutkimuksesta korvausta
41447:     Sairausvakuutus korvaa vakuutetuille aiheu-      22,50 markkaa eli 13 prosenttia maksamistaan
41448: tuneita tarpeellisen sairaanhoidon kustannuksia.     kustannuksista.
41449: Sairausvakuutuslain mukaan korvauksia suori-            Yksityisten laboratoriopalveluiden hinnoitte-
41450: tetaan siltä osin, minkä hoito tarpeettomia kus-     lu on voimassa olevan kilpailulainsäädännön pe-
41451: tannuksia välttäen, vakuutetun terveydentilaa        rusteella vapaata, eikä sosiaali- ja terveysministe-
41452: kuitenkaan vaarantamatta, olisi tullut vakuute-      riöllä ole siten oikeutta määrätä yksityisten labo-
41453: tulle maksamaan. Kustannuksia ei kuitenkaan          ratoriopalveluiden hintoja. Tutkimuskustannus-
41454: korvata, jos terveydenhuollon palvelut on järjes-    ten sairausvakuutuskorvauksesta huolimatta
41455: tetty sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta   potilaan itsensä kustannettavaksijää kansanelä-
41456: ja valtionosuudesta annetussa laissa tarkoitetulla   kelaitoksen tilastojen mukaan vielä huomattava
41457: tavalla. Siten sairausvakuutuksen korvauksia ei      osa. Siten potilaan itsensä maksaman osuuden
41458: suoriteta julkisen terveydenhuollon palveluista.     tulisi vaikuttaa kilpailun kautta laboratoriopal-
41459:     Sairausvakuutuksesta korvataan tutkimuk-         veluiden hintoihin. Hintakilpailun myötä labo-
41460:                                                KK 1007/1998 vp                                              3
41461: 
41462: ratoriopalveluiden laadunvalvonnan tärkeys                muksen ja hoidon osalta olisi tarkoituksenmu-
41463: myös korostuu.                                            kaista säilyttää nykyisellään. Ne tulisi kuitenkin
41464:     Sairausvakuutuslain säännösten mukaisesti             tarkistaa ja rajata sisällöllisesti mietinnössä vah-
41465: on vahvistettu korvaustaksat, joiden perusteella          vistettujen periaatteiden mukaisesti. Suurin ra-
41466: julkisin varoin korvataan vakuutetulle aiheutu-           kenteellinen ja sisällöllinen muutos tulisi koske-
41467: neita yksityisten laboratoriopalveluiden kustan-          maan laboratoriotutkimuksia. Näiden kohdalla
41468: nuksia. Näitä taksoja vahvistettaessa otetaan             otettaisiin huomioon erityisesti automaation
41469: huomioon sairausvakuutuskorvausjärjestelmän               tuomat mahdollisuudet kliiniskemiallisten ana-
41470: periaate, jonka mukaan julkisin varoin korva-             lyysien tutkimisessa. Korvauksen perusteena ei
41471: taan vain tarpeellisista tutkimuksista aiheutuuei-        enää olisi nimikekohtainen taksa vaan analyysi
41472: ta välttämättömiä kustannuksia. Korvaustakso-             kokonaisuudessaan tai mahdollisesti kahteen
41473: jen tasotarkistus on tehty viimeksi vuonna 1989.          osaan porrastettuna. Laboratoriotutkimusten
41474:     Yksityisten ja julkisten laboratoriopalvelui-         taksan nimikkeistö tulisi huomattavasti supistu-
41475:  den tuotantokustannus-ja hintavertailoista on            maan nykyisestä. Toimikunnan mietinnöstä saa-
41476: julkaistu vain vähän luotettavaa tietoa. Hinta-           dut lausunnot eivät kuitenkaan puoltaneet toimi-
41477:  vertailuja tehtäessä on aina otettava huomioon           kunnan ehdotusten jatkovalmistelua sellaise-
41478:  kaikki kustannustekijät. Esimerkiksi automatii-          naan.
41479:  kanja suurten sarjojen myötä varsinaisen labora-            Valtion taloudelle asetetut tavoitteet yhdessä
41480:  torioanalytiikan kustannukset voivat huomatta-           julkisen terveydenhuollon rahoitustilanteen sekä
41481:  vastikin alentua tutkimuksissa, jotka ovat auto-         sairausvakuutuksen rahoituksen ongelmallisuu-
41482:  matisoitavissa. Tämän mukaan voidaan toisaal-            den kanssa vaativat entistä tarkempaa selvitys-
41483:  ta arvioida, että sairausvakuutustaksa ja poti-          työtä myös taksauudistuksen toteuttamiseksi.
41484:  Iaan saama korvaus voivat määräytyä ilman yh-            Valtioneuvosto on 31.8.1998 hyväksynyt valta-
41485:  tymäkohtia todellisiin tuotantokustannuksiin.            kunnallisen suunnitelman sosiaali- ja terveyden-
41486:  Tämän on väitetty taasen johtaneen yksityissek-          huollon järjestämisestä vuosina 1999-2002.
41487:  torin tutkimusten ylihinnoitteluun. Laboratorio-         Suunnitelman mukaan on tarpeen purkaa perus-
41488:  sektorilla on arvioitu olevan noin 50 prosentin          terveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, yksi-
41489:  ylikapasiteetti, minkä on nähty olevan palvelu-          tyisten terveyspalveluiden ja työterveyshuollon
41490:  järjestelmän kehittämisen esteenä ja haittaavan          välillä olevaa päällekkäisyyttä. Tämä edellyttää
41491:  julkisen ja yksityisen sektorin välistä yhteistyötä.     työnjaon sopimista ja yhteistyön lisäämistä ja
41492:  Yhteistyön kehittämiseksi sosiaali- ja terveysmi-        tämän mukaisesti on tarpeen myös selvittää la-
41493:  nisteriössä valmistellaan parhaillaan muutosta           boratorio- ja radiologian palvelujen tuottamises-
41494:  voimassa olevaan lainsäädäntöön, jonka tarkoi-           sa yhteistyön mahdollisuudet sekä turvata labo-
41495:   tuksena on, että yksityissektoriltakin saadulla         ratoriopalveluiden laatu. Jotta terveydenhuollon
41496:   Iähetteellä voi saada terveyskeskuksesta labora-        kustannukset saadaan hallintaan, on ensin selvi-
41497:   torio- tai kuvantamistutkimuspalveluita. Näistä         tettävä, mitä tarpeettomia päällekkäisyyksiä on
41498:   palveluista asiakas maksaa vahvistetun asiakas-         purettava ja miten käytettävissä olevia voimava-
41499:   maksun. Kunnalla olisi kuitenkin oikeus itsenäi-        roja on kohdennettava nykyistä tehokkaammin.
41500:   sesti päättää, antaako se kyseisiä palveluita vai ei.      Edellä mainittuun valtakunnalliseen hankkee-
41501:      Kysymys laboratoriotaksojen tarkistamisesta          seen liittyen on tarkoitus kehittää palveluiden
41502:   on ollut esillä sosiaali- ja terveysministeriön aset-   vertailun mahdollistava kustannustietojärjestel-
41503:   tamassa sairaanhoitotoimikunnassa. Toimikun-            mä, ja siitä vastuu on sosiaali- ja terveysalan
41504:   ta julkaisi mietintönsä vuonna 1993 (Komitean-          tutkimus- ja kehittämiskeskuksella sekä Suomen
41505:   mietintö 1993:29). Mietinnössään toimikunta to-         kuntaliitolla.
41506:   tesi, että sairausvakuutuksen korvauslajit tutki-
41507:       Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1998
41508: 
41509:                                                           Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
41510: 4                                          KK 1007/1998 vp
41511: 
41512: 
41513: 
41514: 
41515:                                         Tili Riksdagens Talman
41516: 
41517:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      lopp enligt den fastställda sjukförsäkringstaxan.
41518: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        Sjukförsäkringstaxorna fastställs av folkpen-
41519: lem av statsrädet översänt följande av riksdags-      sionsanstaltens styrelse på de grunder som social-
41520: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr         och hälsovärdsministeriet anger. Enligt sjukför-
41521: 1007:                                                 säkringsförordningen skall vid fastställandet av
41522:                                                       grunderna för taxorna för laboratorieundersök-
41523:           Ämnar Regeringen se tili att priskon-       ningar avseende fåstas vid undersökningens eller
41524:        kurrens införs i fräga om laboratorierna       vårdätgärdens art samt det arbete den kräver och
41525:        inom hälsovärdssektorn när det gäller          de kostnader den föranleder. Sålunda används
41526:        priserna pä de undersökningar som sam-         som grund för dessa taxor bl.a. lönekostnaderna
41527:        hället delvis stär för och att grunderna för   för personalen, kostnaderna för lokaler och ma-
41528:        betalning av FPA-ersättningar för labo-        terialkostnader. F olkpensionsanstalten följer
41529:        ratorieavgifterna fås på en nivå som mot-      ocksä de avgifter som uppbärs för servicen, men
41530:        svarar situationen i dag?                      det viktigaste kriteriet vid fastställandet av taxor
41531:                                                       är dock kostnadsutvecklingen.
41532:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            År 1997 har folkpensionsanstalten på basis av
41533: anföra följande:                                      sjukförsäkringslagen ersatt kostnader för under-
41534:                                                       sökning och behandling tili ett belopp av sam-
41535:     Varochen som är bosatt i Finland har rätt till    manlagt 315,8 milj. mk. Enligt uppgift frän folk-
41536: sjukförsäkringsförmäner. Sjukförsäkringen er-         pensionsanstalten var den genomsnittliga ersätt-
41537: sätter en del av kostnaderna när privatläkare och     ningsprocentsiffran 42,8% av de priser som upp-
41538: annan privat sjukvårdsservice anlitas.                burits. De vanligaste laboratorieundersökningar
41539:     Med stöd av 5 § sjukförsäkringslagen ersätts      för vilka ersättning utgått var gynekologisk cyto-
41540: tili försäkrad såsom sjukvård bl.a. av läkare före-   logisk undersökning, grundblodbild och sänka.
41541: skriven undersökning eller behandling i anstalter     Det genomsnittliga priset på t.ex. nämnda cytos-
41542: som närmare anges i sjukförsäkringsförordning-        tatiska undersökning var 174 mk år 1997. Den
41543: en. Med sådana anstalter som anges i lagen avses      taxa som ligger tili grund för ersättning ur sjuk-
41544: privata serviceproducenter enligt lagen om privat     försäkringen för nämnda undersökning är
41545: hälso- och sjukvärd. Med serviceproducent avses       100 mk. Enligt sjukförsäkringslagen ersätts kost-
41546: en enskild eller ett bolag, ett andelslag, en för-    naderna för av en läkare på en gång föreskrivna
41547: ening eller någon annan sammanslutning eller          undersökningar tili 75 % tili den del beloppen
41548: stiftelse som har en enhet som tillhandahåller        enligt taxan sammanlagt överstiger 70 mk. Om
41549: hälso- och sjukvårdstjänster.                         läkaren på en gäng har föreskrivit enbart gyneko-
41550:     Sjukförsäkringen ersätter de försäkrade för       logisk cytostatisk undersökning får den försäkra-
41551: nödvändiga kostnader för sjukvård. Enligt sjuk-       de 22,50 mk, dvs. 13% av de betalda kostnaderna
41552: försäkringslagen betalas ersättning till den del,     i ersättning för undersökningen.
41553: vartill kostnaderna för vården skulle ha uppgått         Enligt gällande konkurrenslagstiftning är
41554: för den försäkrade med undvikande av onödiga          prissättningen av privata laboratorietjänster fri
41555: kostnader, men utan äventyrande av den försäk-        och sålunda har social- och hälsovårdsministe-
41556: rades hälsa. Ersättning betalas dock inte för kost-   riet inte rätt att bestämma priserna på privata
41557: nader för sjukvård om hälsovårdsservicen har          laboratorietjänster. Trots den ur sjukförsäkring-
41558: ordnats så som avses i lagen om planering av och      en betalda ersättningen för undersökningskost-
41559: statsandel för social- och hälsovården. Sålunda       naderna får patienten, enligt folkpensionsan-
41560: betalas ersättning ur sjukförsäkringen inte för       staltens statistik, fortfarande själv stå för en bety-
41561: offentliga hälso- och sjukvärdstjänster.              dande del av kostnaderna. Dä borde pä grund av
41562:     Ur sjukförsäkringen ersätts kostnaderna för       konkurrensen den andel som patienten själv be-
41563: undersökning och behandling högst tili ett be-        talar påverka priserna på laboratorietjänsterna. 1
41564:                                             KK 1007/1998 vp                                                5
41565: 
41566: och med priskonkurrensen accentueras även vik-           målsenligt att i deras nuvarande form bibehålla
41567: ten av kvalitetskontroll i fråga om laboratorie-         sjukförsäkringens ersättningsslag i fråga om un-
41568: tjänster.                                                dersökning och behandling. Dessa ersättnings-
41569:     Enligt sjukförsäkringslagen har de ersätt-           slag borde dock i innehållshänseende justeras och
41570: ningstaxor fastställts med stöd av vilka de försäk-      begränsas enligt principerna i betänkandet. Den
41571: rade av offentliga medel ersätts för kostnaderna         största strukturella och innehållsmässiga föränd-
41572: för privata laboratorietjänster. Vid fastställandet      ringen skulle gälla laboratorieundersökningar-
41573: av dessa taxor beaktas den sjukförsäkringsersätt-        na. Avsikten är att i fråga om dem beakta i
41574: ningsprincip enligt viiken endast sådana nödvän-         synnerhet de möjligheter som automationen
41575: diga kostnader som föranleds av behövliga un-            medför i samband med undersökning av klinisk-
41576: dersökningar ersätts av offentliga medel. Enni-          kemiska analyser. Grunden för ersättningen
41577: våjustering av ersättningstaxorna har senast ge-         skulle inte längre utgöras av en taxa för vissa
41578: nomförts 1989.                                           åtgärdskategorier utan av analysen i dess helhet
41579:     Det har publicerats endast en liten mängd till-      eller eventuellt uppspjälkt i två delar. Antalet
41580: förlitlig information om produktionskostnads-            kategorier i laboratorieundersökningstaxorna
41581: och prisjämförelser beträffande privata och of-          skulle minska betydligt. Utlåtandena om kom-
41582: fentliga laboratorietjänster. Vid prisjämförelser        missionens betänkande stödde dock inte en fort-
41583: skall alltid alla kostnadsfaktorer beaktas. I och        satt beredning av kommissionens förslag som
41584: med t.ex. automatiken och stora serier kan kost-         sådana.
41585: naderna för den egentliga laboratorieanalytiken             De mål som uppställts för statsekonomin krä-
41586: sjunka t.o.m. betydligt när det gäller undersök-         ver, då man dessutom beaktar finansieringsläget
41587: ningar som kan automatiseras, och det kan också          inom den offentliga hälso- och sjukvården samt
41588: förmodas att sjukförsäkringstaxan och den er-            problemen i samband med finansieringen av
41589: sättning som betalas tili patienten kan bestäm-          sjukförsäkringen, noggrannare utredningar än
41590: mas utan att de har något samband med de verk-           någonsin om reformen av taxorna skall kunna
41591: liga produktionskostnaderna. Detta i sin tur på-         genomföras. Statsrådet godkände den 31 augusti
41592: stås ha lett till att undersökningarna på den pri-       1998 den riksomfattande planen för anordnande
41593: vata sektorn har överprissatts. Det har beräknats        av social- och hälsovården åren 1999-2002. En-
41594: att det inom laboratoriesektorn finnsen överka-          ligt planen är det nödvändigt att komma ifrån
41595: pacitet på ca 50 %, vilket har ansetts utgöra ett        överlappningarna mellan primärvården, den spe-
41596: hinder för en utveckling av servicesystemet sam-         cialiserade sjukvården, den privata hälsovårds-
41597:  tidigt som det har inverkat menligt på samarbetet       servicen och företagshälsovården. Detta förut-
41598:  mellan den offentliga och privata sektorn. För att      sätter att man kommer överens om arbetsfördel-
41599:  samarbetet skall utvecklas bereds vid social- och       ningen och att samarbetet ökar, och i enlighet
41600:  hälsovårdsministeriet för närvarande en ändring         med detta är det nödvändigt att också utreda
41601:  av gällande lagstiftning som gör det möjligt att en     möjligheterna till samarbete då det gäller pro-
41602:  person med en remiss även från den privata sek-         duktioneo av laboratorietjänster och radiologis-
41603:  torn kan genomgå laboratorieundersökningar              ka tjänster och att trygga kvaliteten på labora-
41604:  och radiologiska undersökningar på en hälso-            torietjänsterna. För att kostnaderna inom hälso-
41605:  vårdscentral mot en klientavgift som uppbärs av         och sjukvården skall fås under kontroll måste det
41606:  klienten. Kommunen skulle naturligtvis ha rätt          först klarläggas vilka onödiga överlappningar
41607:  att självständigt besluta om den ger ifrågavaran-       som skall elimineras och på vilket sätt de till buds
41608:  de service eller inte.                                  stående resurserna skall omfördelas på ett effek-
41609:     Frågan om enjustering av laboratorietaxorna          tivare sätt än vad som nu är fallet.
41610:  har behandlats av den av social- och hälsovårds-           Syftet är i anslutning till det ovan nämnda
41611:  ministeriet tillsatta sjukvårdsförsäkringskom-          riksomfattande projektet att utveckla ett kost-
41612:  missionen. Kommissionen offentliggjorde sitt            nadsdatasystem som möjliggör en jämförelse av
41613:  betänkande 1993 (komm.bet. 1993:29). I betän-           servicen, och ansvaret för detta ligger hos Stakes
41614:  kandet ansåg kommissionen att det vore ända-            och Finlands kommunförbund.
41615: 
41616:      Helsingforsden 16 oktober 1998
41617: 
41618:                                                        Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
41619:                                                KK 1008/1998 vp
41620: 
41621: Kirjallinen kysymys 1008
41622: 
41623: 
41624: 
41625: 
41626:                                       Sulo Aittoniemi /kesk: Luottoasiakkaille pankeissa annettavista
41627:                                           selvityksistä
41628: 
41629: 
41630:                                            Eduskunnan Puhemiehelle
41631: 
41632:     Laman ja pankkikriisin aikana pankeista lai-           lomakkeet laatia yksinkertaisemmiksi ja sel-
41633: naa saaneet asiakkaat ja erityisesti takuumiehet           keämmiksi niin, että niistä selviää keskivertoisen
41634: esittivät väitteitä, etteivät he olleet tietoisia niistä   ihmisen ymmärrettäväksi keskeinen sisältö.
41635: vastuista, joihin allekirjoituksillaan sitoutuivat.           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
41636: Kävi myös selville, että aviopuolisot eivät olleet         tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
41637: tietoisia siitä, että olivat suostuneet yhteisen           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
41638: omaisuuden panttaamiseen aviopuolison velois-              nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41639: ta.
41640:     Rahoitustarkastuksen johdolla pankeille laa-                     Onko Hallitus tietoinen, että rahoitus-
41641: dittiin uudet ohjeet ja lomakkeet, jotka piti lukea               tarkastuksen pankeille laman ilmiöihin
41642: ja selittää laina-asiakkaille, jotka tätä kautta var-             antamat ohjeet ja lomakemallit laina-
41643: muudella saisivat tietoonsa sen, mistä ovat vas-                  asiakkaidenja takuumiesten informoimi-
41644: tuussa niin lainan kuin takuun osalta. Tässä                      seksi ovat osoittautuneet käytännössä
41645: asiassa mentiin kuitenkin ojasta allikkoon. Lo-                   keskivertoihmiselle mahdottomiksi ym-
41646: makkeista ja selityksistä tuli niin pitkiä ja moni-               märtää ja ovat tavallaan kääntyneet tar-
41647: mutkaisia, ettei asiakas kerta kaikkiaan jaksa                    koitustaan vastaan, ja
41648:  seurata asian selvittämistä saati sitten lukea mo-                  aikooko Hallitus huolehtia, että rahoi-
41649:  nimutkaista ja outoa tekstiä. Osin pankeissa on                  tustarkastus uusii antamansa ohjeet ja
41650: jo luovuttu uudesta järjestelmästä ja asioita niin                lomakkeet niiden todellisen tarkoituksen
41651:  sanotusti oiotaan niiden yksinkertaistamiseksi.                  toteuttamiseksi?
41652:  Kun tämäkään ei ole hyväksi, pitäisi ohjeet ja
41653: 
41654:       Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1998
41655: 
41656:                                              Sulo Aittoniemi /kesk
41657: 
41658: 
41659: 
41660: 
41661:  280043
41662: 2                                           KK 1008/1998 vp
41663: 
41664: 
41665: 
41666: 
41667:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
41668: 
41669:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          keille ohjeita käytettävistä lomakemalleista. Ra-
41670: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           hoitustarkastus on sitä vastoin antanut pankeille
41671: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-        yleisiä ohjeita luottoasiakirjojen ehdoista. Näi-
41672: le jäsenelle kansanedustaja Sulo Aittaniemen            den ohjeiden tarkoituksena on ollut varmistaa,
41673: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 1008:          että kaikki luottosopimuksen ehdot on kirjattu
41674:                                                         sopimukseen ja että asiakas on ymmärtänyt eh-
41675:           Onko Hallitus tietoinen, että rahoitus-       tojen merkityksen. Rahoitustarkastuksen käsi-
41676:        tarkastuksen pankeille laman ilmiöihin           tyksen mukaan ohjeet ovat parantaneet pank-
41677:        antamat ohjeet ja lomakemallit laina-            kien käyttämien sopimusehtojen selkeyttä ja in-
41678:        asiakkaiden takuumiesten informoimi-             formatiivisuutta.
41679:        seksi ovat osoittautuneet käytännössä               Rahoitustarkastuksen mukaan luottoasiak-
41680:        keskivertoihmiselle mahdottomiksi ym-            kaille ja vakuudenantajille nykyisin annettavien
41681:        märtää ja ovat tavallaan kääntyneet tar-         tietojen laajuus johtuu pääasiassa pankkien
41682:        koitustaan vastaan, ja                           omasta pyrkimyksestä varmistaa, etteivät ne
41683:           aikooko Hallitus huolehtia, että rahoi-       myöhemmin joudu sovittelemaan sopimuksia
41684:        tustarkastus uusii antamansa ohjeet ja           kauppakaareen vuonna 1994 lisätyn kohtuullis-
41685:        lomakkeet niiden todellisen tarkoituksen         tuttamissäännöksen perusteella. Kauppakaaren
41686:        toteuttamiseksi?                                 muutoksella luotonantajalle säädettiin laaja tie-
41687:                                                         donantovelvollisuus, jonka laiminlyönnistä seu-
41688:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            raa takaajalle oikeus vaatia takaussitoumuksen
41689: vasti seuraavaa:                                        sovittelua.
41690:                                                             Kauppakaaren säännöstä takaajan infor-
41691:    Rahoitustarkastus toimii rahoitustarkastus-          moimisesta ei ole sinänsä asetettu kyseenalaiseksi
41692: lain mukaan Suomen Pankin yhteydessä eikä               eikä lainkohdan nojalla annettavan informaa-
41693: siten ole valtioneuvoston alainen. Hallituksella ei     tion sisältöä ole tarkoituksenmukaista rajata
41694: sen vuoksi ole rahoitustarkastukseen kysymyk-           lainsäädännön tasolla nykyistä tarkemmin. Ra-
41695: sessä tarkoitettua ohjausvaltaa.                        hoitustarkastusja kuluttajaviranomaiset seuraa-
41696:    Asia on kuitenkin saatettu Rahoitustarkas-           vat niille laissa säädettyjen tehtävien mukaisesti
41697: tukselle tiedoksi, minkä johdosta Rahoitustar-          pankkien noudattamaa sopimuskäytäntöä ja an-
41698: kastus on ilmoittanut, ettei se ole antanut pan-        tavat kysyjän tarkoittamalla tavalla tarpeellisilta
41699: keille ohjeita siitä, mitä yksittäisiä tietoja laina-   osin ohjeita sopimuskäytännön kehittämiseksi
41700: asiakkaille ja vakuudenantajille on annettava.          sitä mukaa kuin niiden tietoon tulee epäkohtia.
41701: Rahoitustarkastus ei ole myöskään antanut pan-
41702: 
41703:      Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1998
41704:                                                                               Ministeri Jouko Skinnari
41705:                                           KK 1008/1998 vp                                               3
41706: 
41707: 
41708: 
41709: 
41710:                                        Tili Riksdagens Talman
41711: 
41712:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          har inte heller gett bankerna anvisningar om de
41713: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande          blanketter som skall användas. Däremot har den
41714: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      gett bankerna allmänna anvisningar om villko-
41715: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-         ren i kredithandlingarna. Syftet med anvisning-
41716: mål nr 1008:                                         arna har varit att säkerställa att alla kreditavtals-
41717:                                                      villkor skrivs in i avtalet och att kunderna förstår
41718:           Är Regeringen medveten om att de           vad villkoren innebär. Finansinspektionen anser
41719:        anvisningar om depressionens företeelse-      att anvisningarna har förbättrat tydligheten och
41720:        er och de blankettmodeller som finansin-      informativiteten i bankernas avtalsvillkor.
41721:        spektionen har gett bankerna i praktiken         De omfattande uppgifter som i dag ges tili
41722:        har visat sig vara obegripliga för genom-     kreditkunder och dem som ställer säkerhet beror
41723:        snittsmänniskorna och på sätt och vis         enligt Finansinspektionen främst på att banker-
41724:        kommit att motarbeta sitt syfte, dvs. att     na själva försöker säkerställa att de inte senare
41725:        informera lånekundernas borgensmän,           tvingas jämka avtal enligt den jämkningsbestäm-
41726:        och                                           melse som fogades tili handelsbalken 1994. Ge-
41727:           ämnar Regeringen se tili att finansin-     nom ändringen av handelsbalken föreskrevs kre-
41728:        spektionen ger nya anvisningar och blan-      ditgivarna en omfattande sky1dighet informera.
41729:        ketter för att deras egentliga syfte skall    Om skyldigheten försummas, har borgensman-
41730:        fyllas?                                       nen rätt att kräva jämkning av borgensförbindel-
41731:                                                      sen.
41732:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Bestämmelsen i handelsbalken om skyldighe-
41733: anföra följande:                                     ten att informera borgensmännen har inte ifråga-
41734:                                                      satts som sådan, och det är inte ändamålsenligt
41735:    Enligt lagen om finansinspektionen finns fi-      att på lagnivå närmare än för närvarande dra upp
41736: nansinspektionen vid Finlands Bank och lyder         gränser för innehållet i den information som skall
41737: alltså inte under statsrådet. Regeringen har där-    ges med stöd av lagen. Finansinspektionen och
41738: för inte den rätt att styra finansinspektionen som   konsumentmyndigheterna följer upp bankernas
41739: avses i spörsmålet.                                  avtalspraxis i enlighet med de uppgifter som före-
41740:    Ärendet har dock tillkännagetts Finansin-         skrivits dem i lag. När de får kännedom om
41741: spektionen, som har meddelat att den inte har        missförhållanden meddelar de tili behövliga de-
41742: gett bankerna några anvisningar om vilka enskil-     lar i spörsmålet avsedda anvisningar, om hur
41743: da uppgifter som skall ges tili lånekunderna och     avtalspraxisen kan utvecklas.
41744: dem som ställer säkerhet. Finansinspektionen
41745: 
41746:      Helsingfors den 16 oktober 1998
41747: 
41748:                                                                             Minister Jouko Skinnari
41749:                                             KK 1009/1998 vp
41750: 
41751: Kirjallinen kysymys 1009
41752: 
41753: 
41754: 
41755: 
41756:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Sopupeleistä joukkueurheilussa
41757: 
41758: 
41759: 
41760:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
41761: 
41762:    Viime aikoina on vaahdottu ns. sopupeleistä         ottelua pelataan sopunaja vasta viidennessä ote-
41763: erityisesti pesäpallo-otteluissa. Asia on tullut       taan tosissaan; viidestä ottelusta kun katsojatu-
41764: ajankohtaiseksi siitä syystä, että ottelut ovat ve-    loja tulee enemmän kuin kolmesta, joka on mini-
41765: donlyönnin kohteena ja kysymys on taloudelli-          mi. Väite sopupeleistä ei koske kaikkia tapauk-
41766: sista arvoista, joissa sovitun lopputuloksen en-       sia, mutta menettely on varsin yleinen. Kun so-
41767: nakkoon tietävä voi voittaa sievoisia summia,          pupelejä tutkitaan nyt Veikkauksen pyynnön
41768: kun taas vedonlyönninjärjestäjä eli Veikkaus Oy        pohjalta, tulisi myös tämä asia selvittää.
41769: sekä sellaiset,jotka lyövät vetoa asiantuntemuk-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
41770: seensa perustuen, jäävät tappiolle. Asia ei ole        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
41771: uusi, vaan se on tuttu kaikissa sellaisissa maissa,    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
41772: joissa vetoa lyödään.                                  nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41773:     Asia ei ole uusi meilläkään. Kaikissa pallope-
41774: leissä ja jääkiekossa on systeeminä neljän par-                  Pitääkö Hallitus tarpeellisena, että pe-
41775: haanjoukkoon päässeen osalta yleensä sopupeli.                säpalloa koskevan tutkimuksen yhtey-
41776: Jos loppuotteluun pääsee tai mestaruuden voit-                dessä tutkitaan myös muissa joukkuepe-
41777:  taa se, joka ensimmäisenä saa kolme voittoa, on              lien ratkaisuotteluissa tapahtuvat sopu-
41778:  säännöllistä, että paremmuus ratkeaa vasta vii-              pelit jo siitäkin syystä, että ne ovat hä-
41779:  dennessä pelissä voittojen ollessa sitä ennen tasan          peäksi rehelliselle urheilutoiminnalle?
41780:  2-2. Sopimuksen mukaan siis neljä ensimmäistä
41781: 
41782:       Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1998
41783: 
41784:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
41785: 
41786: 
41787: 
41788: 
41789:  280043
41790: 2                                         KK 1009/1998 vp
41791: 
41792: 
41793: 
41794: 
41795:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
41796: 
41797:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Poliisi tutkii tiettyjä pesäpallo-otteluja, joista
41798: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        on esitetty sopupeliepäilyjä. Tutkiota on vielä
41799: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      kesken ja valmistunee aikaisintaan tämän vuo-
41800: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       den lopulla. Opetusministeriö odottaa poliisitut-
41801: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        kinnan valmistumista, ennen kuin se päättää
41802: n:o 1009:                                            mahdollisista omista toimenpiteistään.
41803:                                                         Opetusministeriöllä ei ole tietoja edustaja Ait-
41804:           Pitääkö Hallitus tarpeellisena, että pe-   taniemen esiin tuomista sopupelimenettelyistä
41805:        säpalloa koskevan tutkimuksen yhtey-          muissa eri joukkuelajeissa. Mikäli poliisitutkin-
41806:        dessä tutkitaan myös muissa joukkuepe-        nassa tai muulla tavoin tulee esiin sopupelejä
41807:        lien ratkaisuotteluissa tapahtuvat sopu-      missä tahansa lajissa tai muuten säädösten vas-
41808:        pelit jo siitäkin syystä, että ne ovat hä-    taista toimintaa, niin niihin on syytä puuttua
41809:        peäksi rehelliselle urheilutoiminnalle?       tiukasti.
41810: 
41811:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
41812: vasti seuraavaa:
41813: 
41814:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1998
41815: 
41816:                                                                          Ministeri Suvi-Anne Siimes
41817:                                          KK 1009/1998 vp                                            3
41818: 
41819: 
41820: 
41821: 
41822:                                       Tili Riksdagens Talman
41823: 
41824:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Polisen undersöker vissa bobollsmatcher som
41825: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande        misstänks ha varit uppgjorda på förhand. Under-
41826: medlem av statsrådet översänt följande av riks-    sökningen pågår som bäst och torde bli klar
41827: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spörs-       tidigast i slutet av detta år. Undervisningsminis-
41828: mål nr 1009:                                       teriet väntar på resultatet av polisundersökning-
41829:                                                    en innan det bes!utar om eventuella egna åtgär-
41830:           Finner Regeringen det nödvändigt att     der.
41831:        man i samband med undersökningen av            Undervisningsministeriet känner inte tili såda-
41832:        bobollsmatcherna också undersöker för-      na arrangemang med på förhand uppgjorda mat-
41833:        handsuppgjorda matcheri andra lagspor-      cher som riksdagsledamot Aittaniemi nämner
41834:        ter redan av den anledningen att de är en   när det gäller andra lagsporter. Om polisunder-
41835:        skam för all ärlig idrottsverksamhet?       sökningen visar eller om det annars framkommer
41836:                                                    att på förhand uppgjorda matcher förekommit,
41837:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      det må sedan vara frågan om viiken gren som
41838: anföra följande:                                   helst, eller att verksamheten annars strider mot
41839:                                                    författningarna, är det skäl att kraftigt ingripa i
41840:                                                    detta.
41841:      Helsingforsden 8 oktober 1998
41842: 
41843:                                                                        Minister Suvi-Anne Siimes
41844:                                            KK 1010/1998 vp
41845: 
41846: Kirjallinen kysymys 1010
41847: 
41848: 
41849: 
41850: 
41851:                                    Esa Lahtela /sd ym.: Tullin takavarikoiman alkoholin ja piraatti-
41852:                                        tuotteiden hyötykäytöstä
41853: 
41854: 
41855:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
41856:    Vuosittain tullilaitos takavarikoi huomattavia     luoda järjestelmä, joka takaisi aukottoman ket-
41857: määriä alkoholia sekä piraattituotteita, joiden       jun, jolla tämä alkoholi saataisiin hyödynnettyä
41858: tarkoituksena olisi ollut Suomen markkinoille         kemiallisen jalostuksen kautta järkevään hyöty-
41859: tulo. Takavarikoitua alkoholia on hävitetty kaa-      käyttöön, esim. tuulilasin pesunesteeksi.
41860: tamalla se viemäriin, ja vähäisessä määrin Pri-          Piraattituotteet, esim. valmisvaatteet, tulisi
41861: malco on kokeillut alkoholin jalostusta muiksi        tunnistusmerkintämuutoksen jälkeen polttami-
41862: kemian tuotteiksi. Tällä hetkellä mitään pysyvää      sen sijasta toimittaa vaikka humanitäärisenä
41863: järjestelyä asian suhteen ei kuitenkaan ole ole-      apuna luotettavien avustuskanavien kautta koti-
41864: massa.                                                maisille ja ulkomaisille avuntarvitsijoille.
41865:    Piraattituotteiden, kuten valmisvaatteiden            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
41866: osalta hävitys on pääsääntöisesti tapahtunut          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
41867: polttamalla. Kuitenkin molemmissa tapauksissa         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
41868: sekä alkoholin että piraattituotteiden osalta ky-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41869: symys on taloudelliselta arvoltaankin merkittä-
41870: vistä määristä hyödynnettävää materiaalia, jon-                 Onko Hallitus tietoinen, kuinka valta-
41871: ka pelkkä hävittäminen ei ole suotavaa. Hävittä-             via määriä tulli joutuu totaalisesti tuho-
41872: minen ei missään tapauksessa sovellu kestävän                ten hävittämään alkoholia ja piraatti-
41873: kehityksen periaatteisiin, jossa keskeistä on luon-          tuotteita, joille löytyisi järkevästi toimien
41874: nonvarojen tuhlauksen vähentäminen ja kierrä-                hyötykäyttöä, ja
41875: tys.                                                            mitä Hallitus aikoo tehdä asian ratkai-
41876:    Takavarikoidun alkoholin osalta tulisikin                 semiseksi?
41877:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1998
41878:                      Esa Lahtela /sd                           Raimo Mähönen /sd
41879: 
41880: 
41881: 
41882: 
41883: 280043
41884: 2                                            KK 1010/1998 vp
41885: 
41886: 
41887: 
41888: 
41889:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
41890:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          mään aineen mahdollisimman taloudellisella ta-
41891: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           valla. Hävittämisessä on otettu huomioon myös
41892: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         siihen liittyvät ympäristövaikutukset.
41893: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-             Verotus vaikeuttaa alkoholituotteiden myyn-
41894: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            tiä tuotantokäyttöönkin. Euroopan yhteisön tul-
41895: n:o 1010:                                               lilainsäädännön mukaan tullit on nimittäin kan-
41896:                                                         nettava myös niissä tapauksissa, joissa valtiolle
41897:            Onko Hallitus tietoinen, kuinka valta-       menetetyksiju1istettu tavara myydään tai luovu-
41898:         via määriä tulli joutuu totaalisesti tuho-      tetaan eteenpäin, koska tavara tällöin joutuu
41899:         ten hävittämään alkoholia ja piraatti-          kulutukseen yhteisössä. Tämän vuoksi esimer-
41900:         tuotteita, joille löytyisi järkevästi toimien   kiksi takavarikoidun alkoholipitoisen aineen tis-
41901:         hyötykäyttöä, ja                                laaminen ja valmistaminen vaikkapa autojen la-
41902:            mitä Hallitus aikoo tehdä asian ratkai-      sinpesunesteeksi ei ole osoittautunut taloudelli-
41903:         semiseksi?                                      sesti kannattavaksi.
41904:                                                             Tuontitullin lisäksi alkoholista kannetaan val-
41905:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            mistevero,jollei aineeseen voida soveltaa alkoho-
41906: vasti seuraavaa:                                        li- ja alkoholijuomaverosta annetun lain (1471/
41907:                                                         1994) 2 §:ssä tarkoitettua denaturointiin perustu-
41908:    Tullin haltuun joutuneiden tavaroiden tulli-         vaa verottomuutta. Jos alkoholi on sitä vastoin
41909: huutokaupasta säädetään tullilain (1466/94)             yhteisössä vapaassa liikkeessä olevaa ns. yhtei-
41910: 35 §:ssä. Mikäli tavaraa ei kuitenkaan voida            sötavaraa, siitä ei tietenkään kanneta tullia, mut-
41911: myydä muun muassa sen käyttöä tai myyntiä               ta sen myyntihinnan on tässäkin tapauksessa ka-
41912: rajoittavan lainsäädännön tai muun tavaran laa-         tettava valmistevero, ellei alkoholia denaturoida.
41913: tuun liittyvän syyn vuoksi, tavara voidaan tietyin          Tulliviranomaisten menettelyvaihtoehdot al-
41914: edellytyksin luovuttaa valtion laitokselle tai eri-     koholien suhteen ovat siten hyvin rajoitetut.
41915: tyisestä syystä muullekin taikka hävittää.              Väärennetyistä ja laittomasti valmistetuista tava-
41916:     Kuten edustaja Lahtelakin toteaa, tullin hal-       roista voidaan todeta, että termi "väärennetyt
41917: tuun on viime vuosina jäänyt suuria määriä alko-        tavarat" tarkoittaa tavaramerkkioikeutta louk-
41918: holia. Tullihallituksen ilmoituksen mukaan tulli-       kaavia tavaroita. "Laittomasti valmistetut tava-
41919: laitos on yksinomaan tänä vuonna hävittänyt             rat" puolestaan ovat tekijän- tai mallioikeutta
41920: alkoholia 57 800 litraa, mutta alkoholia on myös        loukkaavia tavaroita, esimerkiksi ed-levyjä ja
41921: myyty 87 200 litraa. Tämän lisäksi tulli on vielä       video kasetteja.
41922: tarjonnut ostettavaksi 100 000 litraa, mutta                Tulliviranomaiset ovat kolmen viime vuoden
41923: kauppoja ei ole ainakaan toistaiseksi syntynyt.         aikana pysäyttäneet runsaasti tuoteväärennök-
41924: Tullivalvonnassa on tällä hetkellä toimenpiteitä        siä, lähinnä kulutustavaraa, kuten vaatteita ja
41925: odottamassa runsaat 662 200 litraa.                     jalkineita. Tällä hetkellä takavarikoituna on
41926:     Alkoholituotteiden maahantuontia, käyttöä           muun muassa vaatteita 318 609 kpl (+ 980 kol-
41927: ja myyntiä rajoittavien säännösten vuoksi alko-         lia), jalkineita 537 279 paria, sukkia 977 840 pa-
41928: holituotteiden myymisen yleiseen kulutukseen            ria sekä laukkuja 137 739 kpl.
41929: tullihuutokaupalla on katsottu olevan ristirii-             Valtaosassa pysäytystoimenpiteitä aloitteen-
41930: dassa voimassa olevan alkoholilain (1143/1994)          tekijänä on joku tavaramerkin oikeudenhaltija
41931: kanssa. Alkoholituotteisiin liittyvän taloudelli-       tai hänen asiamiehensä. He joko tekevät tullille
41932: sen käyttöarvon johdosta tulli on kuitenkin pyr-        ilmiannon tavaramerkkiloukkauksesta tai pyy-
41933: kinyt tarjoamaan niitä alkoholiyhtiön sekä lu-          tävät tulliviranomaisilta toimenpiteitä Suomeen
41934: vanhaltijoiden ostettavaksi. Mikäli alkoholituot-       tulossa olevan tuoteväärennöserän pysäyttämi-
41935: teille ei kuitenkaan ole löytynyt ostajia tai tarjot-   seksi. Kun tullilaitos on sitten tavoittanut ilmian-
41936: tu ostohinta ei ole kattanut tullia ja valmisteve-      nossa tai pyynnössä tarkoitetun tavaraerän, tulli
41937: roja, tulli on joutunut hävittämään tai hävityttä-      ilmoittaa siitä pyynnön esittäjälle. Tämän jäi-
41938:                                            KK 1010/1998 vp                                              3
41939: 
41940: keen asianomaisen on kymmenen päivän kulues-          varoista tai muutetaan niin, ettei niitä voi käyttää
41941: sa varmistuttava mahdollisesta oikeudenlouk-          enää väärin. Jollei tällainen toimenpide muutoin
41942: kauksesta sekä ryhdyttävä oikeustoimiin estääk-       ole toteutettavissa, tuomioistuin voi myös mää-
41943: seen tuoteväärennöstavaroiden pääsyn vapaille         rätä tavaran hävitettäväksi. Käytännössä tuo-
41944: markkinoille Suomessa tai muuallakaan.                mioistuimet lähes poikkeuksetta antavat tällai-
41945:    Koska tuoteväärennösasioissa on kysymys            sen määräyksen. Tämä koskee sekä riita- että
41946: yksityisen oikeudenhaltijan oikeuksien loukkaa-       rikosasioita.
41947: misesta, tulliviranomaisilla ei ole toimivaltaa           Oikeudenhaltija voi myös sopia asian yksityis-
41948: määrätä loukkauksen kohteeksijoutuneen tava-          oikeudellisella sopimuksella oikeutensa Iouk-
41949: ran myymisestä, muusta hyötykäytöstä tai hävit-       kaajan kanssa riippumatta siitä, onko riita- tai
41950: tämisestä. Tavaraa koskevat päätökset tekee           rikosasia jo viety oikeuden käsiteltäväksi. Sopi-
41951: tuomioistuin oikeudenhaltijan kanteen johdosta        muksessa saatetaan päätyä joko siihen, että tava-
41952: tai sitten asianosaiset (oikeudenhaltija ja tavaran   rat tuhotaan tai että tavaroissa olevat merkit
41953: omistaja) päättävät asiasta keskinäisin sopimuk-      mahdollisuuksien mukaan poistetaan, jolloin ta-
41954: sin. Tuoteväärennösasetuksen eli Euroopan yh-         varat voidaan päästää markkinoille.
41955: teisöjen neuvoston asetuksen (EY) N:o 3295/94             Tulliviranomaiset pyrkivät omasta puoles-
41956: mukaisesti tulliviranomainen voi vain pitää tava-     taan ohjaamaan osapuolia sovintoneuvottelui-
41957: ran tullivalvonnassa, kunnes asiasta on lainvoi-      hin, jotta vältyttäisiin pitkältä ja hankalalta oi-
41958: maisesti päätetty.                                    keusprosessilta, jonka lopputulos on sitä paitsi
41959:    Tavaramerkkilain 41 §:n mukaan tuomiois-           melko usein epävarma. Hallitus kuitenkin seuraa
41960: tuin voi asianomistajan vaatimuksesta määrätä,        tilannetta kysyjän tarkoittamasta näkökulmas-
41961: että oikeudettomat tunnusmerkit poistetaan ta-        ta.
41962: 
41963:      Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 1998
41964: 
41965:                                                                             Ministeri Jouko Skinnari
41966: 4                                           KK 1010/1998 vp
41967: 
41968: 
41969: 
41970: 
41971:                                          Tili Riksdagens Talman
41972: 
41973:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       tullar och acciser, har tullen varit tvungen att
41974: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         förstöra eller låta förstöra ämnet på ett så ekono-
41975: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-       miskt sätt som möjligt. När produkterna har
41976: man Esa Lahtela m.fl. undertecknade spörsmål           förstörts har även de miljökonsekvenser som
41977: nr 1010:                                               hänför sig därtili beaktats.
41978:                                                            Beskattningen försvårar försäljningen av al-
41979:            Är Regeringen medveten om vilka             koholprodukter t.o.m. när de säljs för att använ-
41980:         enorma mängder alkohoi och piratpro-           das i produktionssyfte. Enligt EG:s tullagstift-
41981:         dukter tullen är tvungen att totalförstöra,    ning skall tullar nämligen också uppbäras i de fall
41982:         produkter som kunde vara till nytta om         då en vara som förklarats förbruten tili staten
41983:         man gick tili väga på ett förnuftigt sätt,     säljs eller överlåts vidare, eftersom varan i detta
41984:         och                                            fall kommer att förbrukas inom gemenskapen.
41985:            vad ämnar Regeringen göra för att lösa      Tili följd av detta har det visat sig att det inte är
41986:         problemet?                                     ekonomiskt lönande att t.ex. destillera ett beslag-
41987:                                                        taget alkoholhaltigt ämne och framställa för-
41988:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          slagsvis spolarvätska för bilar.
41989: anföra följande:                                          Utöver importtull uppbärs dessutom accis på
41990:                                                        alkohol, om inte på denaturering baserad accis-
41991:     1 35 § tullagen (1466/1994) bestäms om tull-       frihet som avses i 2 § lagen om accis på alkohoi
41992: auktion på varor som tullen har fått i sin besitt-     ochalkoholdrycker (147111994) kan tiliämpas på
41993: ning. Om en vara likväl inte kan säljas bl.a. på       ämnet. Om alkoholen däremot är s.k. gemen-
41994: grund av lagstiftning som begränsar användning         skapsvara i fri omsättning i gemenskapen upp-
41995: och försäljning av den eller av någon annan orsak      bärs tuli naturligtvis inte, men dess försäljnings-
41996: som hänför sig tili varans art, kan den under vissa    pris skall även i detta fall täcka accisen, om alko-
41997: förutsättningar överlämnas tili en statlig inrätt-     holen inte denatureras.
41998: ning eller av särskilda skäl även tili någon annan        Tullmyndigheternas alternativa tiliväga-
41999: eller förstöras.                                       gångssätt när det gäller alkoholer är således
42000:     Såsom riksdagsman Lahtela framhåller har           mycket begränsade. Vad gäller förfalskade och
42001: tullen under de senaste åren beslagtagit stora         olagligt tillverkade varor kan det konstateras att
42002: mängder alkohol. Enligt tullstyrelsens medde-          termen "varumärkesförfalskad vara" betyder
42003: lande har tullverket enbart i år förstört 57 800       varor som gör intrång i varumärkesrätten. "Pi-
42004: liter alkohol, men 87 200 liter alkohoi har också      rattillverkade varor" är återigen varor som gör
42005: sålts. Utöver detta har tullen dessutom bjudit ut      intrång i upphovs- eller mönsterrätten, t.ex. cd-
42006: 100 000 liter för försäljning, men något köp har       skivor och videokassetter.
42007: åtminstone inte tills vidare blivit av. För närva-        Tullmyndigheterna har under de senaste tre
42008: rande väntar drygt 662 200 liter på åtgärder un-       åren stoppat rikligt med produktförfalskningar,
42009: der tullövervakning.                                   främst konsumtionsvaror, såsom kläder och
42010:     Till följd av bestämmelser som begränsar im-       skor. För närvarande finns beslagtaget bl.a.
42011: port, användning och försäljning av alkoholpro-        318 609 klädesplagg (+ 980 kollin), 537 279 par
42012: dukter har det ansetts att försäljning av alkohol-     skor, 977 840 par strumpor och 137 739 väskor.
42013: produkter för allmän förbrukning genom tull-              Då det gäller de aUra flesta försöken att stoppa
42014: auktion strider mot gällande alkohollag (1143/         pirathandeln är initiativtagaren vanligtvis rätts-
42015: 1994). Med anledning av det ekonomiska bruks-          innehavaren tili ett varumärke eller hans ombud.
42016: värde som hänför sig till alkoholprodukter har         De gör antingen en angivelse hos tullen om in-
42017: tullen likväl försökt bjuda ut demtili alkoholbo-      trång i varumärkesrätten eller anhåller om att
42018: laget samt till tillståndsinnehavare. Om köpare        tullmyndigheterna skall vidta åtgärder för att
42019: tili alkoholprodukterna trots allt inte har kunnat     stoppa ett parti produktförfalskningar som är på
42020: hittas eller om det pris som har bjudits inte täcker   väg tili Finland. När tullverket har hittat det
42021:                                           KK 1010/1998 vp                                             5
42022: 
42023: varuparti som avses i angivelsen eller anhållan      förordna att obehöriga kännetecken skall avlägs-
42024: meddelar tullen denperson som anhållit om det-       nas från varorna eller ändras så att de inte längre
42025: ta. Härefter skall den som saken gäller inom tio     kan missbrukas. Om en dylik åtgärd inte annars
42026: dagar försäkra sig om en eventuell rättskränk-       kan vidtas, kan domstolen också förordna att
42027: ning samt vidta rättsliga åtgärder för att förhin-   varan skall förstöras. 1 praktiken ger domstolar-
42028: dra att produktförfalskningsvarorna kommer ut        na nästan utan undantag ett sådant förordnande.
42029: på den fria marknaden i Finland eller annan-         Detta gäller såväl tviste- som brottmål.
42030: stans.                                                  Rättsinnehavaren kan också genom ett privat-
42031:    Eftersom det i produktförfalskningsärenden        rättsligt avtal komma överens om saken med den
42032: är fråga om intrång i en privat rättsinnehavares     som gjort intrång i hans rätt oberoende av om
42033: rättigheter, har tullmyndigheterna inte kompe-       tviste- eller brottmålet redan har förts tili dom-
42034: tens att bestämma om försäljning, annat utnytt-      stol. 1 avtalet kan man antingen välja att varorna
42035: jande eller förstöring av den vara som utsatts för   förstörs eller att de märken som finns på varorna
42036: intrång. Beslut om varan fattas av en domstol        i mån av möjlighet avlägsnas, varefter varorna
42037: med anledning av rättsinnehavarens talan eller så    kan släppas ut på marknaden.
42038: kommer parterna (rättsinnehavaren och varans            Tullmyndigheterna försöker för sin del att sty-
42039: ägare) överens om saken genom ömsesidiga av-         ra parterna till förlikningsförhandlingar, för att
42040: tai. 1 enlighet med produktförfalskningsförord-      det skall vara möjligt att undvika en lång och
42041: ningen, dvs. Europeiska unionens råds förord-        besvärlig rättsprocess vars slutresultat dessutom
42042: ning (EG) Nr 3295/94, kan tullmyndigheten hålla      rätt ofta är osäkert. Också regeringen skall följa
42043: kvar varan under tullkontroll tills det finns ett    läget ur den synvinkel som spörsmålsställaren
42044: lagakraftvunnet beslut i ärendet.                    avser. Regeringen skall följa läget ur den synvin-
42045:     Enligt 41 § varumärkeslagen kan en domstol       kel som spörsmålsställaren avser.
42046: på yrkande av den som lidit intrång i sin rätt
42047: 
42048:      Helsingfors den 26 oktober 1998
42049: 
42050:                                                                           Minister Jouko Skinnari
42051:

Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025